3/2020 7,20 Puukieli yllätti eläinlääkäritkin GEENITESTI kertoo hevosen taipumukset Suomenhevosen varassa on ollut maanpuolustus ja hyvinvointi Hevosen kaunis silmä altis tapaturmille LEIRIKESÄ LEIRIKESÄ toteutuu toteutuu sittenkin sittenkin Sinebrychoffin hevoset kuvattu vetonaula Hevostapahtumilla kurja kesä
MIPS-mekanismi suojaa aivoja. SHINY LEATHER. Back on Trackin kypärät EQ3 Lynx ja EQ3 nousivat turvallisuustestin kärkeen paljolti juuri kiertoliikettä hillitsevän MIPS-mekanisminsa (Multidirectional Impact System) ansiosta. Näiden kypärien rakenne perustuu integroituun pienikitkaiseen kerrokseen, joka liukuu tarvittaessa kypärän sisäpinnalla vaimentaen iskuenergiaa. UUTUUS Ho rs es Cat eg or y W in ne r H or se s Pr od uct of the Year 2 1 8 EQ3 Lynx suojaa ratsastajaa peräti 30 prosenttia keskivertokypärää paremmin. Testeissä korostui vinon iskun aiheuttama pään kiertyminen, joka on ratsastajilla tilastojen mukaan merkittävä aivovammojen riskitekijä. Back on Track Oy | 020-7429900 | www.backontrack.
Kilpailualueelle saapuvien henkilöiden määrää rajoitetaan ja lähikontaktit alueella minimoidaan. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Pidetään korona loitolla sekä ihmisistä että hevosista! Mari Ahola-Aalto . Sotien jälkeen panimohevoset osallistuivat juomien jakeluun 1940-luvun lopulle asti, jolloin Sinebrychoff siirtyi kokonaan autokuljetuksiin. Hevostallista tehtiin autotalli. Talli sijaitsee Helsingin Bulevardilla. 3 Pääkirjoitus 23. Hevoset palvelivat aikanaan panimomestareita monissa voimaa vaativissa töissä. Olisihan sääli jos ennätysvilkkaana sujuneen lipunmyynnin jälkeen kisatapahtuma pitäisi peruuttaa. Panimohevoset Helsingin vetonaula Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Suunnitelmien mukaan ravit ajetaan tyhjille katsomoille ainakin elokuun alkuun saakka. Ne kunnostautuivat erityisesti tykin ja muonakärryjen vetäjinä. Korona-aikaan on haettu kompromisseja ja vaihtoehtoisia ratkaisuja, jottei raveista ja tapahtumista tarvitsisi kokonaan luopua. Jyllantilainen on jämerä, voimakas ja rauhallinen työhevonen. Hevosen vankkureineen ja ajureineen ovat kuvattu vetonaula Helsingin katukuvassa. Lähes kaikki panimon hevoset luovutettiin talvija jatkosodan ajaksi puolustusvoimien käyttöön. Sinebrychoffilla on ollut talli ja panimohevosia Helsingissä vuodesta 1819 saakka. Vuoden suurimmat hevosväen juhlat, vuoden 2020 Kuninkuusravit, siirtyvät vuodella eteenpäin. Toistaiseksi eletään siinä uskossa, että Helsinki International Horse Show, esteratsastuksen korkeimman viiden tähden maailmancupin osakilpailu ja maamme suurin sisäareenatapahtuma päästään kilpailemaan lokakuussa. Ne pyörittivät mallasmyllyä ja vetivät mallasja mäskikuormia. Hyvää hevoskesää joka tapauksessa! Elokuukin on vielä kesää ja siitä voi tulla vielä hyvä. Talvisin hevoset kiskoivat merestä tonneittain jäälohkareita. Sinebrychoffin edustushevoset ovat syntyneet Tanskassa, jossa jyllanninhevosia on jalostettu raskaaseen vetotyöhön yli 80 vuoden ajan. Kauramoottorit käynnistyivät uudelleen PR-käytössä 1960-luvulla. Kannen kuva: Susanna Malmström TILAUSHINNAT: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € tilaukset@karprint.fi Tilaa oma. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. – 1.8.2021. Raveja aletaan hevosenomistajien, valmentajien ohjastajien helpotukseksi juosta, muutamien valmisteluravien jälkeen, kesäkuun alussa. Leirija majoitustoiminnan osalta odotaan hallituksen seuraavia linjauksia, toistaiseksi majoitusja ravintolatoiminta on keskeytetty. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) Seuraava numero ilmestyy elokuun puolivälissä. Monen hevostytön kesä on kuitenkin pelastettu! Onneksi hallituksen linjaus kokoontumisrajoituksen nostamisesta kymmenestä henkilöstä viiteenkymmeneen helpotti: leirit voidaan pitää melko normaalisti, toki ottaen huomioon hygieniaja turvaohjeet. 09-413 97 369 Kesästä voi vielä tulla hyvä! K esän hevostapahtumat on hevosihmisten harmiksi tänä kesänä enimmäkseen peruttu tai siirretty. . Hevosen vankkureineen ja ajureineen liikkuvat arkisin Helsingin katukuvassa. Jyllantilaisten hyvinvoinnista huolehtivat ajurit Viola Kantola ja Sami Lappalainen. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Uusi ajankohta on 30.7. vuosikerta Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Miljoonien jakamattomat palkkiorahat tuntuvat monen tilipussissa. Yleisötapahtumat ovat hallituksen linjausten mukaisesti peruttu heinäkuun loppuun saakka. Sen säkäkorkeus on 155-160 senttiä ja paino 800-1 100 kiloa. Sieltä Sinebrychoffin valjakko lähtee arkisin päivittäin ravintolakierrokselle keskustaan. Niitä sahattiin Hietalahdesta varastokellarien jäähdyttämistä varten, jotta olutta voitiin kypsyttää hitaasti ja hallitusti myös kuumimpaan kesäaikaan. Myös Ypäjän hevosopiston tapahtumakesä poikkeaa normaalista
Ratsastuksen onnistumiseen vaaditaan aina paljon muutakin kuin pelkkää ratsastusta.. Se yllätti myös eläinlääkärit. 24 Katja Juvankoski löysi ratsastuk sen riemut vuosikausien tauon jälkeen. Toistaiseksi 31.5. 72 Hevosen toimintakykyä ja ter veyttä voi ylläpitää monilla eri tavoilla kotioloissa. ja Neuvontapuhelimeen 040 635 0075 voi soittaa tiistaisin sekä torstaisin 12-15 välisenä aikana. 50 Satuloita korjataan ja kunnostetaan useammin kuin ostetaan uusia. Sisältö 3/2020 6 – Hevosten koronavirus vaikuttaa suolistossa ja aiheuttaa ripulia, kuumetta ja vetelyyttä, kertoo tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala. 12 Puukieli, kivulias nautojen sai raus on tullut tänä keväänä myös hevosiin. 38 Tuskin mikään muu hevosrotu maailmassa ollut yhtä merkityk sellinen yhteiskunnalleen kuin suomenhevonen Suomelle. 48 Opinnäyte: Ratsastajan polvikipu kertoo häiriöstä jalan liikkeen hallinnassa. 30 Uusi tieliikennelaki ratsastajille valaisinja handsfreepakon. Suomen Hippos tarjoaa hevosalan piirissä työskenteleville yrittäjille sekä palkansaajille puhelinneuvontaa koronatukihakemuksiin liittyen. 26 Parhaita suomenhevosjuoksijoita etsitään geenitestauksella. 4 6 Viime syksynä ja talvella Suo messa oli myös hevosten ko ronavirustartuntoja. Se vaikuttaa oireiltaan pääntaudilta. Yhdessä tyttären kanssa on mukava harrastaa. 78 Jasmin Varstan tallin toimintaa ohjaavat vahvasti hevosten hyvin vointi ja hyvät hevosmiestaidot. 46 Hevoshistoriaa: Perinteisen maa talouden aikana keskiajalta 1800 -luvun lopulle asti olivat peltovil jelyn keskeisimpiä työvälineita hevosvetoiset aurat ja äkeet. Vihreää väriainetta käytetään sarveiskalvohaavan värjäämisessä. 52 Monet kesän ratsastustapah tumat on peruttu, mutta raveja aletaan ajaa tyhjille katsomoille kesäkuun alussa. kilpailtavaan Elitloppetiin on kutsuttu vasta kolme hevosta, ja näistä kaksi on suomalaisia. 50 Kaksi kolmesta Elitloppetiin kutsutusta suomalaisia . 70 Keskuspuiston tallilla elämä on jatkunut entisellään koronasta huolimatta. Joskus tapaturmaiset silmävammat ovat hyvin vakavia. 34 Hevosjalostuksenja urheilun, siviilityön ja sotiemme yhteinen tarina on juurtunut syvälle Ypäjän Hevosurheilumuseon kokoelmiin ja arkistoihin. 62 Kun rakennusalan yrittäjä Kalle Rintala ryhtyi rakentamaan Vih din Ratsastuskeskusta, hän päätti, että siitä tehdään hyvä. Norjassa syntyneen huippuravurin omistavat Esa Himanen, Joona Himanen sekä Toni Sarkama. Potentiaalinen suomalaisedustaja Elitloppetiin on myös Iikka Nurmosen tallista kilpaileva Next Direction, joka nähtiin Solvallan suurkilpailussa viime vuonna. Hienointa on oppia uutta ja voittaa itsensä. 74 Pitkillä kuljestusmatkoilla hevos ten riskinä ovat lähinnä ähky ja kuljetuskuume. . Kuva: Hippos/Ilkka Nisula 68 Ratsastus on ihanaa, mutta se saattaa myös pelottaa. 20 Leirikesä on pelastettu, kunhan muistetaan, että turvaväli on hevosen mitta. Ruotsissa Paralympiatravet-finaalissa huhtikuun lopussa upean voiton napannut Elian Web sai kunnian olla vuoden ensimmäinen suomalaisravuri, jolle kutsu esitettiin. 32 Esteratsastaja Anna-Julia Kontio elää uutta elämää Belgiassa ja odottaa jo kilpailukauden alkua. . 16 Eläinlääkärin puheilla: Kurkistuk sessa hevosen silmäsairauksien maailmaan annetaan myös vink kejä omistajille hevosen silmien ongelmien havaitsemiseksi. Haminalaisen Pia Huusarin valmentama Chief Orlando sai toisena suomalaisravurina kutsun toukokuun lopulla Solvallan raviradalla järjestettävään Elitloppet-suurkilpailuun. Kolmas Elitloppet-kutsun saanut hevonen on italialainen Vivid Wise As. Neuvontaa korona-tukien hakuun . Elian Web oli vuoden ensimmäinen suomalaisravuri, joka sai kutsun Elitlopetiin. Hevosten virus on tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkärin Katja Hautala mukaan kuitenkin vähemmän vaarallinen kuin ihmisillä. Huhtikuussa vakuuttavasti Ruotsin raveissa esiintyneelle Chief Orlandolle kyseessä olisi ensimmäinen kerta Elitloppetissa. Neuvonta alkoi tiistaina 12.5. 16 Satulaseppä Sari Airo kertoo pitäneensä jo opiskelu-aikoinaan hevos-varusteiden huollosta. Hipposen nettisivuilta löytyviin toimintaohjeisiin kannattaa perehtyä ennen soittoa. 58 Hevosalan koulujen tallitoiminta sekä hevosten hyvinvointi on pystytty turvaamaan ja opetus on onnistunut etänä. Elitloppetin voittaja palkitaan ruhtinaallisella kolmen miljoonan kruunun ykköspalkinnolla
Hevosten huonosta hoidosta seurasi eläintenpitokielto 6 Miniponit Ossi (musta) ja Jekku (kirjava) ovat tärkeät asukkaat Jasmin Varstan tallilla Hyvinkäällä. Vihtiläisnainen oli asiasta eri mieltä ja päätti pitää tamman edelleen hengissä. Nainen totesi oikeudessa, että häntä loukkaa syvästi väite, ettei hän osaisi hoitaa hevosia, ja että hän ehdoin tahdoin kohtelisi niitä julmasti. 5 78 . . Patologin mukaan se oli myös aliravittu. Vanhan oriin kaviot olivat kasvaneet lapiomaisiksi ilman hoitoa, ja se oli liian laiha sekä kuivunut juomaveden puutteesta. Oikeus kuitenkin katsoi naisen syyllistyneen hevosten huonoon hoitoon. Hippoksen Heppa-järjestelmän mukaan naisen omistuksessa on edelleen täysverinen arabialainen vuonna 1989 Saksassa syntynyt ratsuori. Eläintenpitokielto koskee enemmän kuin kolmen kavioeläimen pitämistä kerrallaan, ja kiellon ylittäviltä osin eläimet tuomittiin menetettäviksi valtiolle. – Asiassa on esitetty runsaasti näyttöä, jotka osoittavat että vastaaja on jättänyt syytteissä tarkoitetut hevoset vaille hoitoa, todettiin oikeuden päätöksessä. Tamma, joka oli naisella hoidossa, jottei sitä lopetettaisi, oli oikeuden mukaan nuhjuinen, laiha ja riittävän päivittäisen liikunnan puutteesta johtuen lihasköyhä. Oikeuden mukaan nainen laiminlöi hevostensa hoidon vuosina 2014 ja 2015. Nainen toi esille oikeudessa yli 30 vuoden kokemuksensa hevosten hoidosta, hevosia hän on omistanut yli 20 vuoden ajan. Naisen mukaan eläimet ovat hänelle rakkaita perheenjäseniä. Oikeuden mukaan nainen oli jättänyt kaksi hevosta vaille kunnollista hoitoa. Nainen kiisti syyllisyytensä Oikeudessa nainen kiisti syyllisyytensä, hän ei ole tahallaan eikä huolimattomuuttaan jättänyt vaille tarpeellista hoitoa hoidossaan olleita hevosia eikä ole kohdellut niitä julmasti aiheuttaen tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Hevossairauksien erikoislääkäri oli perusteellisten tutkimusten jälkeen todennut, että tamma on lopetettava mahdollisimman pikaisesti eläinsuojelullisista syistä, koska muun muassa sen ruunuluu oli romahtanut. Mette -tamman kieli oli puukielen vaikutuksesta kipeä ja turvonnut. Ne ovat isoille hevosille tärkeitä seuranpitäjiä ja terapiaa ihmisille. Hevonen oli tässä vaiheessa jo sellaisessa tilassa, että oikeuden päätöksen mukaan sen elossa pitäminen oli ilmeistä julmuutta hevosta kohtaan ja se oli kärsinyt jo pitkään. Oikeus määräsi naisen eläintenpitokieltoon 19.4.2025 saakka, sekä 90 päiväsakkoa, yhteensä 540 euroa. . 12 50. 41-vuotias vihtiläisnainen tuomittiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa eläintenpitokieltoon sekä sakkorangaistukseen hevosten hoidon laiminlyönneistä
Virustautien ennaltaehkäisyssä olennaisia asioita ovat hyvä hygienia, sopivat talliolosuhteet ja tarvittaessa karanteeni, sekä rokotuksista huolehtiminen. 6
7 . Taudit kuriin rokotuksilla, hygienialla ja hyvillä talliolosuhteilla kannattaa panostaa Kun hevoset kulkevat kisamatkoilla tai uusia hevosia tulee talleille, tulee mukana helposti myös tartuntatauteja. Kuvat: Katja Hautalan arkisto Tartuntatautien ehkäisyyn. Teksti: Tarja Pitkänen . – Tauteja voidaan kuitenkin ehkäistä jo ennakolta, kunhan pidetään huoli sopivista talliolosuhteista ja muistetaan rokotukset, sanoo erikoiseläinlääkäri Katja Hautala
– Harvinaisissa tapauksissa – Harvinaisissa tapauksissa herpes voi aiheuttaa myös herpes voi aiheuttaa myös vakavia neurologisia oireita. . Kesäaikaan uuden hevosen voi sijoittaa erilliselle laitumille kauemmas muista hevosista. Rokotusten lisäksi käydään läpi myös muut keinot, joilla tartuntatauteja voidaan ennaltaehkäistä.. Katja Hautala on tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri. Useisiin hevosiin levinnyt tartuntatauti aiheuttaa paitsi kärsimystä hevosille, myös tallille melkoisia ongelmia, joten ennaltaehkäisy on tärkeää. – Hevosten tartuntatautien ennaltaehkäisyssä tärkeää on ovat hyvä hygienia, sopivat talliolosuhteet ja rokotuksista huolehtiminen, sanoo Katja Hautala. Hän valmistui eläinlääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997 ja tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäriksi hevosten taudeista vuonna 2013. – Pitää kuitenkin muistaa hevosen lajityypilliset käyttäytymistarpeet. Ennaltaehkäisyssä olennaisia asioita ovat hyvä hygienia, sopivat talliolosuhteet ja tarvittaessa karanteeni, sekä rokotuksista huolehtiminen. Hautala toimii myös Neuvo2020hankkeessa, joka tarjoaa maksutonta hevosten terveydenhuoltoon liittyvää neuvontaa tuen piiriin kuuluville tiloille. Hänellä on myös siittolaeläinlääkärin pätevyys. Hautalalla on kokemusta kilpailueläinlääkäritoiminnasta sekä raviettä ratsastuspuolella. TerveTalli -tautivastustussuunnitelmaan sisältyy hevosten yksilöllinen rokotusohjelma sekä muut talliympäristössä oleelliset tarttuvien tautien vastustustoimenpiteet. Tällä hetkellä Hautala tekee väitöskirjaa hevosten loistartunnoista Helsingin yliopistossa ja tekee aktiivisesti tutkimustyötä hevospraktiikan ohella. Hautalan Espoossa toimiva TerveTalli -eläinlääkäripalvelut on erikoistunut hevosten terveydenhuoltoon erilaisissa talliympäristöissä. Herkimpiä sairastumaan ovat varsat ja nuoret hevoset. Totaalikaranteeni ja eristys muista on hevoselle kova paikka. Hautala toimi Suomen Hippoksessa raviurheilun eläinsuojelusta vastaavana eläinlääkärinä yli kymmenen vuotta. 8 Katja Hautala – Kaikki hevoset tulee rokottaa jäykkäkouristusta vastaan, ja hevosinfluenssarokotus on suurelle osalle tarpeen, toteaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala. Hän on toiminut myös kunnaneläinlääkärinä, pieneläinlääkärinä, virkamiehenä, asiantuntijana kehitysyhteistyöprojekteissa ja lääketeollisuuden palveluksessa. Uusi hevonen erilleen muista – Kun tallille tulee uusi hevonen, on se hyvä pitää pari viikkoa erillään muista hevosista, Hautala toteaa. Vaikka uudella tai kilpailumatkalta palaavalla hevosella ei olisi mitään oireita, saattavat ne olla taudin kantajia ja sairastuttaa muita. T artuntatauti pääsee usein riehumaan tallille uuden, ulkomailta tuodun hevosen mukana. vakavia neurologisia oireita. Olisikin hyvä järjestää niin, että uusi hevonen saisi kaveriksi tai ainakin näköyhteyden päähän vanhan hevosen, joka ei ole säännöllisessä kilpailutai työkäytössä. – On paljon riskejä, kun tuodaan uusi hevonen matkojen takaa ulkomailta, ja myös kilpailumatkoilta tulee tartuntatauteja talleille, toteaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala
Stressi voi aktivoida viruserityksen uudelleen. kuumetta ja vetelyyttä. Kaikkia taudinaiheuttajia ei myöskään tunneta, ja lisäksi virukset muuntuvat jatkuvasti. Antibiootti voi pitkittää pääntautia Pääntauti on Hautalan mukaan poikkeuksellinen sikäli, että vaikka antibiootit yleensä auttavat bakteeriperäisiin tauteihin, pääntautiin niitä ei suositella. Pääntaudissa hevoselle muodostuu paiseita leuan alle imusolmukkeiden alueelle, ja jos niitä lääkitään antibiooteilla, paiseenmuodostus pysähtyy. Kissat ovat siirtäneet tautia myös toisiin kissoihin. – Sen sijaan jos kaikki menee hyvin, paiseet muodostuvat, puhkeavat ja tyhjenevät luonnollisesti, ja hevonen muodostaa immuniteetin tautia vastaan. Herpesrokotus tiineille tammoille – Vanhat hevoset eivät yleensä saa voimakkaita oireita, vaikka tartunta tulisikin, ja niille on myös helpompi antaa tarvittaessa toipumisaikaa. Hevosesta ihmiseen tai ihmisestä hevoseen Hevosen ja ihmisen välillä tarttuvia tauteja on Suomessa onneksi vähän. – Antibiootti usein pitkittää taudin kulkua. – Jos tallia pääsisi suunnittelemaan, kannattaisi tehdä sellainen, jossa on erillisiä osastoja, joissa hevoset voivat olla eri ilmatilassa. Herpesvirus ykkönen voi pahimmillaan hengitystietaudin ja luomisten lisäksi aiheuttaa myös neurologisia oireita, jotka voivat johtaa hevosen halvaantumiseen ja sitä kautta kuolemaan. Herpesrokotus pitää perusrokotuksen jälkeen tehostaa puolen vuoden välein. Salmonella on yksi niistä.. Herpeksen vakavia tautimuotoja harvoin Herpesviruksia on useita eri tyyppejä, joista viisi voi tarttua hevosiin. 9 . Riskit pitää aina arvioida tallikohtaisesti. Ihmisille pandemian aiheuttaneen COVID-19 -viruksen ei ole todettu tarttuneen hevoseen, mutta kissaeläimillä sitä on tavattu. – Kuitenkin lähes jokainen hevonen on sairastanut herpesviruksen. Viime syksynä ja talvella Suomessa oli myös hevosten koronavirustartuntoja. Lisäksi on myös lievempiä hengitystieoireita aiheuttavia viruksia, joista harvoin päästään diagnoosiin saakka, Hautala toteaa. Merkittävimpiä ovat herpesvirus nelonen ja herpesvirus ykkönen. Viruksen aiheuttaman hevosinfluenssan esiintyminen on viime vuosina vähentynyt lisääntyneen rokottamisen ansiosta. . Pitäisi aina rokottaa kaikki tallin hevoset, jotta syntyisi laumaimmuniteetti. Myös kilpahevosille on hyötyä herpesrokotuksesta, koska herpes aiheuttaa hengitystieoireilua. Myös koirilla ja freteillä ihmisten koronaa on tavattu. Herpesvirus nelonen aiheuttaa hengitystietaudin ja joskus myös tiineille tammoille luomisia. Herpestä vastaan voidaan myös rokottaa. – Tietyllä tavalla herpesvirukset vain kuuluvat elämään, ei niistä päästä eroon. Hevoset tarvitsevat lajityypillisesti toistensa seuraa. Hevosinfluenssa saatu kuriin Hevosten tarttuvista taudeista Suomessa esiintyy yleisesti herpesvirusta ja bakteerin aiheuttamaa pääntautiakin todetaan säännöllisesti. – Herpesvirusrokotusta suositellaan tiineille tammoille, koska herpes voi aiheuttaa luomista, sanoo eläinlääkäri Katja Hautala. vosilla on oma koronavirus, erilainen ja vähemmän vaarallinen kuin ihmisillä. Noin kolmasosa hevosista on altistunut myös herpesvirus ykköselle. Kerran herpestartunnan saanut hevonen jää viruksen pysyväksi kantajaksi. – Virusarteriittiä meillä on aika vähän, mutta sitäkin on. Virustaudeissa ne kyllä sitten lentelevät talli-ilmassa ympäriinsä. Hevosten koronavirus vaikuttaa suolistossa ja aiheuttaa ripulia, kuumetta ja vetelyyttä. Siirtotallit ovat myös käteviä, jos tarvitaan eristystä. – Ongelma meillä usein on se, että on yksi tallikäytävä, jonka varrella kaikki hevoset ovat, ja kun sinne tulee uusi hevonen, niin tulevat uudet pöpötkin. – Samoin kuin ihmiselläkin, herpes jää usein piileväksi. HeHevosten koronavirus Hevosten koronavirus vaikuttaa suolistossa vaikuttaa suolistossa ja aiheuttaa ripulia, ja aiheuttaa ripulia, kuumetta ja vetelyyttä. – Se on ensinnäkin erityisluvallinen, joten sitä ei ole kaikkien eläinlääkärien pakissa, eikä se myöskään anna pitkäaikaista eikä täydellistä suojaa. Yksittäisen hevosen rokottamisella herpestä vastaan ei edes ole suurta merkitystä. Kaikille hevosille herpesrokotus ei kuitenkaan ole tarpeen. – Harvinaisissa tapauksissa herpes voi aiheuttaa myös vakavia neurologisia oireita, mutta näiltä oireilta ei rokotustakaan valitettavasti suojaa. Lääkittäessä myös immuniteetin muodostuminen häiriintyy. – Mutta siihen nähden, kuinka yleinen herpesvirus meillä on, esiintyy näitä vakavia tautimuotoja todella harvoin, ehkä ihan yksittäisiä vuosittain, Hautala toteaa
Raivotauti voi tarttua sekä hevoseen että ihmiseen, mutta se on Suomessa harvinainen. Tulokkaalle voi olla tarpeen järjestää parin viikon karanteeni, jotta mahdollinen oireeton taudinkantaja ei tartuttaisi muita. Ravikilpailuissa säännöt edellyttävät kilpahevosten influenssarokottamista vuosittain. Se voi tarttua hevosesta ihmiseen. – Influenssarokotus ei sen sijaan ole ihan välttämätön esimerkiksi muutaman hevosen pikkutallissa, jonka hevosilla ei ole kontakteja ulkopuolisiin hevosiin eikä lähistöllä ei ole muuta hevostoimintaa. Tauti ilmenee hevosilla usein lieväoireisena kuumeiluna, mutta virus voi aiheuttaa myös vakavan, hermosto-oireisen, kuolemaan johtavan taudin. 10 Esimerkiksi hevosinfluenssa ja pääntauti ovat tartuntatauteja, jotka leviävät herkästi hevosesta toiseen. – Siksi esimerkiksi hevosten haavojen käsittelyssä on aina muistettava käyttää hanskoja, ja pestä kädet hyvin aina tallilta tultaessa. Hevosilla esiintyy myös jonkin verran MRSA-bakteeria eli antibiooteille resistenttiä, niin sanottua sairaalabakteeria. Rokotus influenssaan ja jäykkäkouristukseen – Rokotuksissa hevosinfluenssaa ja jäykkäkouristusta vastaan rokottaminen on perussetti, Hautala toteaa. Jäykkäkouristusrokotus on kaikille hevosille aivan ehdoton, koska maaperäbakteerin aiheuttama jäykkäkouristus eli tetanus on kuolemaan johtava sairaus, joka voidaan rokottamalla estää. Kuumeen mittaus päivittäin ideaali Hevosten terveydentilaa kannattaa talleilla seurata säännöllisesti.. Sekä hevoseen että ihmiseen voi tarttua myös West Nile Virus eli Länsi-Niilin kuume, jota levittävät hyttyset ja linnut. Raivotautia todettiin viimeksi vuonna 2003 Viron tuontihevosessa. Hevosinfluenssarokotusta tulee tehostaa nuorilla hevosilla puolen vuoden ja yli 4-vuotiailla vuoden välein. Hevosinfluenssarokote tulisi antaa ainakin kaikille kilpahevosille, sekä hevosille jotka matkustelevat paljon tai asuvat isoissa talleissa. Tarttuva tauti tulee tallille usein uuden, ulkomailta hankitun hevosen mukana. – Aika näyttää, tuleeko sitä ilmastonmuutoksen ja hevosten entistä suuremman liikkuvuuden myötä Suomeenkin. Jäykkäkouristusrokotus on voimassa kahdesta kolmeen vuotta. Länsi-Niilin kuume on yleinen Etelä-Euroopassa, mutta Suomessa sitä ei esiinny – ainakaan vielä
Jos jollakin hevosella sitten ilmenisi lämmön nousua, sen voisi heti eristää muista. – Kun tiedetään, että on isot riskit, kannattaa panostaa karanteeniin, koska vahinko on todella suuri, jos tauti iskee. Hänellä on tekeillä väitöskirja hevosten loistartunnoista. Riskihevosia on talleilla sitten vain laitettu muiden joukkoon, ja niin tauti on päässyt talliin. EHV-1-tartunta aiheuttaa hengitystietaudin, mutta se voi ilmetä myös vakavina tautimuotoina, kuten luomisina, vastasyntyneiden varsojen kuolemina ja hermosto-oireina. Pääntautia vastaan on kehitetty rokotteita, mutta täydellisen suojan antavaa rokotetta ei ole onnistuttu valmistamaan. Hevosinfluenssa Hevosinfluenssa on ortomyksoviruksiin kuuluvien influenssa A-virusten aiheuttama herkästi tarttuva ja nopeasti leviävä tauti, joka aiheuttaa hevoselle voimakkaan hengitystietulehduksen ja vaatii usean viikon toipumisajan. Suurin osa hevosista paranee taudista, mutta erityisesti varsoille tauti on vaarallinen, ja voi johtaa jopa kuolemaan. Hevosinfluenssan aiheuttama infektio johtaa harvoin kuolemaan. . Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, yskä, sierainvuoto sekä pään ja kaulan imusolmukkeiden turpoaminen. Muita oireita ovat lihaskipu, jalkojen turvotus, turvonneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus. Virusarteriitti Virusarteriitti on pienten valtimoiden tulehdussairaus, jonka aiheuttaa arterivirus EAV, equine arteritis virus. Kahden viikon karanteeni yhdelle hevoselle on pieni asia järjestää verrattuna siihen, että joudutaan hoitamaan sairaita hevosia, keskeyttämään tallin toiminta ja desinfioimaan paikkoja. Pääntauti Pääntauti on hevosilla esiintyvä Streptococcus equi -bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio. Virusarteriitti leviää pisaratartunta yleensä hengitysteiden kautta, mutta sairastunut ori voi levittää virusta myös spermassaan. Harvinaisissa tapauksissa virus voi aiheuttaa sydänlihaksen tulehduksen, joka saattaa olla kohtalokas. Hevosten tunnetuimmat infektiosairaudet Herpesvirukset Hevosten herpesviruksia (Equine herpesvirus, EHV) on viittä eri tyyppiä. Käytännössä päivittäinen lämmön mittaus on rutiinia lähinnä kilpahevosia valmentavilla talleilla. Vaikeaa pääntautia voivat seurata voimakkaat jälkitaudit, kuten verenmyrkytys ja keuhkokuume. Neurologiset oireet vaihtelevat lievistä takaosan liikkeiden koordinaatiohäiriöistä raajojen täydelliseen halvaantumiseen. – Tartuntatautien ehkäisyssä hevosen lämmön mittaaminen päivittäin olisi ideaalitilanne, Katja Hautala toteaa. Pitkittynyt kuume ja märkäinen sierainvuoto viittaavat bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin. 11 Katja Hautala tekee aktiivisesti tutkimustyötä hevospraktiikan ohella. EHV-4 -infektion oireita ovat muun muassa sierainvuoto, kuume ja ruokahaluttomuus, ja se sairastuttaa pääasiassa nuoria hevosia. Oireet ovat vaihtelevia: kuumetta, ruokahaluttomuutta sekä jalkojen, vatsanaluksen ja silmäluomien turvotusta. Ensimmäisiä oireita ovat kuiva yskä, kirkas vuoto sieraimista sekä korkea kuume. Imusolmukkeisiin voi syntyä paiseita. Virusarteriittiin sairastunut kantava tamma saattaa luoda varsansa. – Entistä enemmän kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, ettei tauteja päästettäisi talliin. hankittu hevonen.. – Ihan joka vuosi tulee varsinkin pääntautitapauksia, kun isosta myyntitallista on ostettu hevonen, tuotu hevonen ulkomailta tai hankittu hevonen, jonka taustoista ei ole tarpeeksi tietoa. – Ihan joka vuosi tulee – Ihan joka vuosi tulee varsinkin pääntautitapauksia, varsinkin pääntautitapauksia, kun isosta myyntitallista kun isosta myyntitallista on ostettu hevonen, tuotu on ostettu hevonen, tuotu hevonen ulkomailta tai hevonen ulkomailta tai hankittu hevonen. Virustaudeissa ei ole lääkkeistä apua, joten paras hoito sairastuneille hevosille on lepo sekä tarvittaessa kuumeja kipulääkkeet
12 Y hdellä lohjalaisen Maria Haaparinne-Niemelän tallin hevosella oli ollut kuumetta. Verikokeissa ei kuitenkaan näkynyt Mette -tammalla oli suuria vaikeuksia syödä ja juoda. Kieli oli kipeä ja turvonnut. mitään. Kuva: Maria Haaparinne-Niemelä Kivulias nautojen sairaus, puukieli tullut tänä keväänä myös hevosiin Puukieli muistuttaa oireiltaan pääntautia Suomenhevostamma Äntligen sairastui hevosilla hyvin harvinaiseen puukieleen helmikuun alussa. Noin kaksi viikkoa myöhemmin Äntligenille (kutsutaan nimellä Mette) nousi myös kuume. Maria epäili Meten saaneen saman viruksen.
– Tyypillisessä pääntaudissa Meten olisi oletettu, kuumeen ja imusolmukkeiden suurenemisen lisäksi, erittävän räkää sieraimisPuukieli on paikallinen pehmytkudostulehdus, jonka aiheuttaja on Actinobacillus lignieresii-bakteeri. Edelleen muillakaan hevosilla ei ollut oireita. Se söi oudosti ja kuolasi, joten pyysin eläinlääkäriä käymään uudelleen ja katsomaan tilanteen. Mette eristettiin muista ja paikkoja ryhdyttiin desinfioimaan. Työllistävä pääntautiepäily Eläinlääkäri epäili pääntautia, joka aiheutti Marian tallilla saman tien työläät toimenpiteet. – Seuraavana päivänä huomasin imusolmukkeiden turvotusta Meten leukaperissä. olla samaa virusta. Edelleen muillakaan Edelleen muillakaan hevosilla ei ollut hevosilla ei ollut oireita. Muuten Mette oli melko pirteä ja lämpökin oli hiukan laskenut, Maria kuvailee helmikuun tapahtumia. – Mutta otin tietysti pääntautiepäilyn tosissani. Minulla on tallissa vanhoja hevosia ja tiineitä tammoja, enkä voisi niitä riskeerata, Maria huomauttaa. Kuva: Nina Mönkkönen – Seurasin nuoren tammani tilaa ja eläinlääkäri kävi ottamassa siitä verikokeet. – Lämpötila oli 40 astetta ja ajattelin, ettei se voi enää olla samaa virusta. Kuvassa Maria ja Vinskin Vappu Mette -varsansa kanssa. Lohjalainen Maria Haaparinne-Niemelä kasvattaa pienimuotoisesti suomenhevosia ja toimii ratsastuksenopettajana sekä hevoshierojana. Kaikki muut tallin hevoset olivat terveitä. Maria oli itse lähes varma siitä, ettei Metellä olisi pääntautia. Meten kielestä löytyikin haavaumia, kun turvotus laski. Kun verikokeissa ei löytynyt mitään ajattelin, että virus tuli ja meni. Bakteeri tarvitsee haavan aiheuttaakseen infektion. 13 . Mette näyttikin jo toipuvan, mutta noin viikon päästä ensimmäisestä kuumepäivästä sille nousi kuume uudestaan. oireita.. Kuva: Maria Haaparinne-Niemelä – Lämpötila oli – Lämpötila oli 40 astetta ja ajattelin, 40 astetta ja ajattelin, ettei se voi enää ettei se voi enää olla samaa virusta
Höglundin mukaan oireiden perusteella saatetaan aluksi epäillä hammassairautta, suun vierasesinettä, nielun alueen vauriota tai muita suun kipua aiheuttavia tauteja. Hevosklinikan ensimmäinen Maria Haaparinne-Niemelä vei Meten Länsi-Uudenmaan Hevosklinikalle, jossa verikokeiden lisäksi Meten suu, hampaat ja nielu tähystettiin sekä posket ja kieli ultrattiin. 14 Länsi-Uudenmaan Hevosklinikan eläinlääkäri Ninni Höglund oli tavannut puukieltä aikaisemmin vain naudoilla. Silloin tiesin, että nyt on lähdettävä. Kahden päivän päästä se ei syönyt eikä juonut yhtään mitään. Pitkä ja vahva antibioottikuuri Klinikalla suositeltiin, että hevosen voi viedä Viikin Hevossairaalaan tehohoitoon tai jos se jää kotiin, niin sen vointia pitäisi jatkuvasti seurata. – Luulin, että kieli on kuivunut, mutta klinikan eläinlääkäri muisti naudoilla olevan vastaavia oireita silloin kun diagnoosi on puukieli. Pitkään jatkuneena tämä saattaa aiheuttaa verenkiertohäiriön, joka voi johtaa kielen osittaiseen kuolioon, Ninni Höglund kertoo ja selventää, että naudoilla leukaperät ja koko alaleuka turpoavat voimakkaasti. Kipulääkettä annettiin suun kautta vielä viisi vuorokautta. – Hevosilla tavataan muitakin Actinobacillus -suvun bakteereita, jotka aiheuttavat yleisinfektioita. tapauksia.. Maria Haaparinne-Niemelälle valinta ei ollut vaikea. Klinikalla ainoa löydös oli turvonnut kieli, jossa oli paksua katetta päällä. Kuva: Sari Höglund ta noin kolmen päivän sisällä kuumeen alkamisesta. Hän on nähnyt puukielen lehmillä, nyt hän epäili sitä ensimmäisen kerran hevosella. – Klinikkamatkalla vielä mietin, että voisiko sillä olla kurkussa jokin tukossa, kuten vierasesine tai paise. Bakteeria esiintyy maaperässä, josta se päätyy syödessä ruuansulatuskanavaan. Yhteensä siis 60 millilitraa kahdesti päivässä. Imusolmukkeiden turpoaminen ja korkea kuume viittaavat taas helposti pääntautiin. Koska kipulääke sekoitettiin ruokaan, alkoi se olla jo turhaa, sillä Mette ei vähän ajan päästä pystynyt kunnolla syömään. – Kotihoitona penisilliinikuuria jatkettiin vielä 12 vuorokautta ja sitä injektoitiin 30 millilitraa molemmin puolin kaulaa aamuin ja illoin. Kuvassa Ninni ja 3-vuotias Luftballon H. Koska hänellä on talli kotipihalla, niin seuranta siinä olisi helppoa ja edullisinta. Leukaperien turvotus on myös puukielen diagnoosiin sopiva. – Naudoilla puukieli tunnetaan, mutta hevosilla on raportoitu vain muutamia tapauksia. – Onneksi mieheni on terveydenhoitoalalla ja lähes työkseen piikittää ihmisiä, niin häneltä – Naudoilla – Naudoilla puukieli puukieli tunnetaan, tunnetaan, mutta mutta hevosilla on hevosilla on raportoitu raportoitu vain vain muutamia muutamia tapauksia. Bakteeri tarvitsee haavan aiheuttaakseen infektion kieleen ja muihin pään pehmytkudoksiin. – Ei ollut myöskään toivottavaa viedä klinikalle hevosta, jolla voisi olla pääntauti. Klinikan eläinlääkärin Ninni Höglundin, mukaan puukieli on hevosilla hyvin harvoin todettu vaiva. Iso osa jää diagnosoimatta, koska näytteitä ei oteta, Ninni Höglund toteaa. Tamma jatkoi vain kuolaamista ja annoin sille kipulääkettä. Kieli on paksuuntunut sekä kipeä ja sen päällä saattaa näkyä pieniä mikropaiseita. Kyseisen suvun bakteereita kuuluu myös hevosen normaalibakteerikantaan. – Puukieli on paikallinen pehmytkudosinfektio, jonka aiheuttaja on bakteeri Actinobacillus lignieresii . Kielen Actinobacillus ei ole tavallinen hevosella, mutta muissa pehmytkudoksissa on tavattu paiseita, muun muassa keuhkoissa, vatsaontelossa, utareissa ja nahanalaisissa kudoksissa
Raakarasva 99,9 % omega 3-rasvahappoja 35 % joista EPA 18 % DHA 12 % Black Horse Omega-3 on luontainen omega-3 rasvahappojen lähde joka sopii täydentämään kaikkien hevosten perusruokintaa jotta ravintoaineiden saanti olisi tasapainossa. Maria arvelee, että haavat saattavat olla syy siihen, mistä puukieli sai alkunsa. Tämän lisäksi Meten suuontelo huuhdeltiin petadineliuoksella ja letkuttamalla vedellä noin kolmasti päivässä, Maria kertoo ja ihailee nuoren hevosensa luottamusta ihmiseen. – Noin kolme viikkoa diagnoosin jälkeen aloin pikkuhiljaa liikuttaa Metteä. Oireet ja hoidon tehoaminen viittaavat kuitenkin vahvasti puukieleen. . 15 Äntligen (Mette) on kasvattajansa Maria Haaparinteen kolmevuotias suomenhevostamma. Samalla tarjosin Metelle makeaa nuolukiveä, jolloin myös kielen toimintaa oli helppo seurata. Kuntoutus alkoi riimukävelytyksellä Eläinlääkärin viimeisellä tarkastuskäynnillä kielestä löytyi haavaumia, joita ei turvonneessa kielessä voinut aikaisemmin huomata. – Vielä kaiken tämän jälkeen se tulee iloisena tarhassa vastaan, hän iloitsee. Mette alkaa jo näyttää samalta hevoselta, mitä se oli ennen rankkaa sairautta. Nyt reilut pari kuukautta myöhemmin Meten ulkonäkö alkaa olla jo normaali, mutta kuntoa kohotellaan vielä. – Puukieli jäi oletetuksi diagnoosiksi, sillä kielestä olisi pitänyt ottaa koepala ja tehdä bakteeriviljely. Annostelu: Hevonen: 30-50 ml/ päivä Sekoitetaan ruuan joukkoon. – Tarkkailin, että tamma saa varmasti tarpeeksi nestettä ja juotin sitä vedellä, jossa oli omenamehutiivistettä. Lue tästä ELL Maria Pyykösen artikkeli: HEVONEN JA OMEGA-3. Otin sen mukaan vain hetkeksi pienelle riimukävelylle ja pikkuhiljaa pidensin aikaa. Neljä kertaa päivässä annoin Metelle puuroa, jossa oli viherpellettiä, mashia ja pellavaa, sekoitettuna omaan täysrehuun. Puukieli ei tartu hevosesta toiseen, koska se vaatii haavan kieleen, josta bakteeri pääsee jylläämään. – Syöminen oli alkuun vaikeaa. Laitoin puuroon vielä reilusti suolaa. Rankka sairaus ja pitkä antibioottikuuri vaativat veronsa Meten yleiskunnossa ja lihaksistossa. Kuva: Annamari Niittynen sujui neulan pistäminen. Huonon syömisen vuoksi Mette laihtui todella paljon, Maria Haaparinne-Niemelä muistelee. Black Horse Omega-3 on miedon tuoksuinen ja makuinen
Kirjoittaja ELL Sanna Harjupatana on eläinlääkäri ja osaomistaja yrityksessä Hyvinkään Hevossairaala. Siristävän silmän ripset kääntyvät osoittamaan alaspäin.. Tällä hevosella ripsien suunta on normaali. Ripsien asennon tulisi olla symmetrinen. Oftalmoskooppia käytetään silmän tutkimuksissa. Silmän tutkiminen Silmätutkimusten kannalta olennaisia esitietoja ovat muun muassa tiedot hevosen aiemmasta lääkitsemisestä, lääkityksen vaikutuksista oireisiin, oireiden kestosta ja mahdollisista muista sairauksista/oireista, kuten esimerkiksi sierainvuodosta ja Hevosen normaalia ripsien asentoa on hyvä tarkkailla vähän etäämmältä. Varmasti jokainen hevosten kanssa touhuava on joskus törmännyt silmäoireisiin hevosiin. 16 n Eläinlääkärin puheilla H evosen silmät ovat suuret ja kauniit, mutta niin kuin hevonen kokonaisuutena, ovat nekin alttiit tapaturmille. Oireet, joiden perusteella kannattaa rimpauttaa eläinlääkärille ovat: siristys, lisääntynyt kyynelvuoto, silmän sidekalvojen ja luomien punotus ja turvotus sekä silmän pinnan värin muutokset. Mitkään edellä mainituista oireista eivät ole spesifisiä millekään yksittäiselle sairaudelle, vaan niiden ilmaantuminen vaatii tarkemman tutkimuksen diagnoosin saamiseksi, jotta voidaan valita oikea hoito. Silmien siristystä on hyvä tarkkailla vähän etäämmältä ja verrata kunkin puolen ripsien asentoa toisiinsa. Silmäongelmat vaativat usein nopeaa reagointia. Hevosen silmäsairaudet voivat olla vakavia, ja usein ennuste on parempi kun hoito aloitetaan nopeasti. Hevosen silmä altis tapaturmille Pienessä kurkistuksessa hevosen silmäsairauksien laajaan ja mielenkiintoiseen maailmaan annetaan toivottavasti myös vinkkejä omistajille hevosen silmien ongelmien havaitsemiseksi. Koska tulisi mennä eläinlääkäriin
Jos epäillään, että hevosen näössä on vikaa, voidaan hevoselle rakentaa erilaisia tehtäväratoja. Tämä ei ole vaarallista, vaan osoittaa kyynelnesteen normaalin reitin silmäkulmasta sieraimeen. Yleensä tämä vihreän nesteen matka normaalilla hevosella kestää noin 5-20 minuuttia. Väriaine tarttuu haavoihin Silmän pinta värjätään vihreällä väriaineella. Pään ja silmän traumat Yleisimmin silmäasioissa otetaan eläinlääkäriin yhteyttä erilaisten haavojen ja pään alueen tapaturmien vuoksi. Joskus tuota vihreää väriä tulee hevosen sieraimistakin tutkimuksen jälkeen. Sarveiskalvolta voidaan myös ottaa erilaisia näytteitä mikroskopoitavaksi ja viljeltäväksi. Joskus päässä ja luomissa on muitakin haavoja, luomet turpoavat ja silmä punottaa. 17 . Hyvän valon avulla onnistuu jo iso osa silmän tutkimuksista. Epäiltäessä vikaa kyynelkanavissa, voidaan ne huuhdella joko sieraimessa olevan reiän kautta tai silmäkulman kyynelpisteen kautta. Usein kannattaa mainita myös esimerkiksi ulkomaanmatkat. Hevoset alkavat siristää akuutisti. Silmän tutkimuksissa voidaan myös käyttää apuna silmänpainemittaria. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää “silmälamppua” eli oftalmoskooppia. Ensin hevosta voidaan tarkkailla rauhassa vähän etäämmältä, arvioiden pään, silmän ja luomien symmetriaa, silmävuotoa ja valonarkuutta sekä testata refleksejä. Tämä aine tarttuu sarveiskalvolla oleviin haavoihin. Silmiin erikoistuneilla eläinlääkäreillä on tarkempiin tutkimuksiin tarkoitettuja välineitä, kuten esimerkiksi biomikroskooppi. Tavallisen akuutin Usein hevonen Usein hevonen tarvitsee rauhoituksen tarvitsee rauhoituksen ja luomien hermojen ja luomien hermojen puudutuksen. Usein hevonen tarvitsee rauhoituksen ja luomien hermojen puudutuksen, jotta kunnollinen tutkimus on mahdollinen. Näitä toimenpiteitä varten silmän pinta yleensä puudutetaan. Näytteenotosta on usein apua diagnoosiin pääsemisessä. Myös ultraäänellä voidaan tutkia silmän sisäosia, tästä on apua erityisesti silloin, kun silmän pinta on samea ja estää sen läpi näkemisen. sarveiskalvohaavan arviointiin se ei ole kuitenkaan yleensä ole tarpeen. puudutuksen. Tällöin eläinlääkäri. Tulee kuitenkin muistaa, että näön heikentyessäkin hevonen pärjäilee tutussa ympäristössä hyvin, joten radasta tulee tehdä riittävän haastava. yskästä. Tarkempaa silmätutkimusta varten tulisi hevonen saada tallissa rauhalliseen paikkaan, joka on mahdollista pimentää tai ainakin saada hämärämmäksi
Synnynnäiset ongelmat Hevosella silmien synnynnäiset viat ovat melko harvinaisia, mutta toki näitä sairauksia on paljon. Jos pään luita on murtunut ja palasia jää poskionteloihin, saattavat ne myöhemmin aiheuttaa tulehdusta. Lisäksi kipulääkityksellä on merkitystä silmän tulehdusreaktion hillinnässä. Nämä voivat olla kovin kiusallisia hevosille, joten eläinlääkäriin kannattaa olla yhteydessä näissäkin tapauksissa. Luomien haavat kannattaa ommella aina huolellisesti, että luomien toiminta säilyisi normaalina. Tämän vuoksi varsat kannattaa tutkia aina perusteellisesti silmäoireiden yhteydessä. Uveiitti voi hoitamattomana aiheuttaa pysyviä tai pidempiaikaisia ongelmia silmään. Joskus ne voivat muun muassa olla arpia aiemmista haavoista, trauman tai silmän tulehduksen aiheuttamia muutoksia, toistuvan uveiitin seurauksia, immuunivälitteisiä sarveiskalvon tulehduksia (keratiitteja) tai esimerkiksi glaukoomamuutoksia. Etenkin näin kesäaikaan molemminpuolisten silmäluomien akuuttien, voimakkaidenkin turvotusten ja punotusten taustalla on jokin allerginen reaktio. Joissakin tapauksissa joudutaan kaikesta huolimatta suorittamaan korjaavia leikkauksia myöhemmin. Joskus silmiin ilmaantuu muutoksia johtuen muusta sairaudesta. Tämän vuoksi sarveiskalvohaavojen kontrollointi on hyvä suorittaa eläinlääkärin ohjeen mukaisesti. Sarveiskalvon haavat todetaan silmän tutkimuksessa. Näistä läheskään kaikki eivät aiheuta kipuoireita silmään. Esimerkkejä synnynnäisistä vioista: puutokset kyynelkanavissa, dermoidit, joissa silmän pinnassa on sinne kuulumatto. Kesäaikaan Kesäaikaan molemminpuolisten molemminpuolisten silmäluomien akuuttien, silmäluomien akuuttien, voimakkaidenkin voimakkaidenkin turvotusten ja turvotusten ja punotusten taustalla punotusten taustalla on jokin allerginen on jokin allerginen reaktio. Pään luisten rakenteiden tilanne kannattaa aina samalla tarkistaa ja niiden mahdollisia vaurioita voidaan arvioida tarvittaessa röntgenin avulla. Vihreää väriainetta käytetään sarveiskalvohaavan värjäämisessä. Vaikka silmässä ei olisi varsinaista haavaa, voi ulkoinen isku/trauma aiheuttaa silmän sisäosien tulehduksen eli uveiitin silmään ja tämäkin vaatii hoitoa ja on usein kivulias. Samentumat ja muut värin muutokset Sarveiskalvon pintaan voi ilmaantua erilaisia samentumia ja värinmuutoksia. Sarveiskalvohaava. Yllättävän usein luomen repeydyttyä pahastikin, itse silmään ei tule haavoja. Sarveiskalvon haavat ovat kuitenkin usein kipeitä, joten hevosen tulee saada myös kipulääkitystä oloa parantamaan. Pään traumoissa voi vaurioita tulla hyvin verisuonitettuihin poskionteloihin, mikä näkyy ulos sieraimista valuvana verenä. Silmä voi reagoiva elimistön muuhun vakavaan tulehdukseen kuten verenmyrkytykseen tai vähän isommalla varsalla rodokokki-infektioon. suorittaa hyvän yleistutkimuksen, tarkistaa pään luiset rakenteet ja ihon. Akuutit pinnalliset haavat, jotka eivät ole vielä infektoituneet, paranevat yleensä hyvin antibioottitipoilla tai -salvalla hoitaen. Tästä tyypillisin esimerkki on pikkuvarsojen uveiittimuutokset. 18 Joskus tapaturmaiset silmävammat ovat hyvin vakavia. reaktio. Normaalisti paraneva sarveiskalvohaava tulee joka päivä paremmaksi ja yleensä paranee melko helposti. Immuunivälitteiset keratiitit ovat usein pitkäaikaisia sairauksia, joiden ilmenemiseen vaikuttavat muut infektiot, traumat ja ylipäätään asiat, jotka saavat hevosen immuunivasteen reagoimaan. Jos näin ei ole, tulee silmä tutkia uudelleen ja tarkistaa, että onko haava infektoitunut bakteereilla tai sienillä vai onko taustalla jokin muu silmäsairaus tai vaikka paise tai vierasesine. Toistuva uveiitti taas on sairaus, joka voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa hevosen sokeutumisen
Joissakin tapauksissa, kun silmää ei enää saada kuntoon tai sairaus aiheuttaa hevoselle jatkuvaa kipua, voidaan silmä poistaa. Näistä ei useinmiten ole haittaa, mutta joissakin tapauksissa muutosten suurentuessa nämä voivat etenkin kirkkaassa valossa, pupillan ollessa pieni, aiheuttaa näkökenttään hevoselle merkittävän puutoksen ja siten saada hevosen esimerkiksi säikähtämään asioita tältä puolelta herkemmin. Silmänpoistoleikkauksesta toipuminenkin on melko nopeaa ja komplikaatioita esiintyy vähän. Silmän sisäisistä muutoksista esimerkkinä on synnynnäinen kaihi. Atropin-tipan käyttämisen jälkeen hevosen silmän pupilla voi olla auki yli viikon ajan. Joskus hevosen lääkintä ei onnistu, ja silloin voidaan hevosen luomen läpi viedä lääkityskanyyli, josta lähtee pidempi letku, jolloin lääkintä voi tapahtua terveen silmän puolelta hevosen harjaan kiinnitetyn kanyylin kautta. 19 mia ihonkaltaisia komponentteja. Joskus toistuvista uveiiteista kärsivien hevosen oireilun uusimisen todennäköisyyttä voi pienentää käyttämällä UV-suojattua huppua. Näin säästetään aikaa ja varmistutaan, että lääkkeet menevät sinne, minne niiden kuuluukin mennä. Suun kautta annetaan tulehduskipulääkkeitä useiden kipeiden silmäsairauksien sekä tulehduksellisten tilojen yhteydessä. Tämän ajan silmä on arka valolle. Erilaisista suojahupuista on usein apua silmäsairauksien hoidon yhteydessä. Ne voivat esimerkiksi suojata lääkkeellisesti laajennettua pupillaa kirkkaalta valolta. Lisäksi on joukko harvinaisempia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi tulehdusta vähentävien lääkekapseleiden asentaminen sidekalvon alle. Hevosen silmä voi myös olla kehittymätön tai normaalia. Pitkään jatkuvan kipulääkityksen yhteydessä on hyvä ajoittain seurata hevosen munuaisarvoja verinäytteiden avulla. Useimmat hevosen silmien lääkinnässä käytettävät aineet aiheuttavat hevoselle ikuisen teuraskiellon, joten passimerkintöjen tekemisestä tulee huolehtia. Huput myös auttavat suojaamaan lääkityskanyyliä, mikäli sellainen on käytössä silmän hoidossa. Eläinlääkärin puoleen kannattaa kääntyä vähän pienempienkin pattien ja ihomuutosten vuoksi, sillä mahdollisuudet hoitaa pienempiä muutoksia ovat paremmat kuin laajalle levinneiden kasvainten. ?. Voidaan tarvita kirurgistakin hoitoa Vaikeampia silmän haavoja, paiseita ja keratiitteja voidaan joutua kirurgisesti korjaamaan. Joissakin tapauksissa silmän poisto voidaan suorittaa hevosen seistessä, ilman yleisanestesiaa. Tavallisimpia ovat sarkoidit, levyepiteelikarsinoomat sekä melanoomat. Aikainen diagnoosi voi tässä tapauksessa olla käänteentekevä tekijä hevosen selviytymiselle. Kasvaimet ja muut massat Silmässä ja sitä ympäröivissä kudoksissa voi esiintyä kasvaimia, kuten muuallakin elimistössä. Kasvaimet voivat ensin olla silmäkulmassa tai luomissa pieninä patteina tai harmittoman näköisinä, lähes ihonmyötäisinä kovettumina, jotka eivät kuitenkaan häviä harmittomien asioiden tapaan. Joskus nämä voivat myös olla syynä head shaking oireisiin. Mikäli muutoksesta on haittaa hevoselle, iiriksen kysta voidaan poistaa laseroperaatiossa. Hevonen pärjää yhdellä silmällä hyvin. Luomihaavojen jatkohoidossa hupuista on usein myös apua. Atropin -nimistä valmistetta käytetään avaamaan pupillaa esimerkiksi kipeiden uveiittien tai silmätraumojen yhteydessä. Joskus näiden lisäksi iiriksessä on isompia pallukoita, joita kutsutaan iiriksen kystiksi. Hevosen silmässä on luonnostaan pupillan reunassa rivi pallukoita, joita kutsutaan corpora nigraksi. Suomalaisen tutkimuksen perusteella on todettu, että meillä ei toistaiseksi esiinny merkittävää resistenssiä yleisimmin silmään käytettävien antibioottien suhteen. Hoidot sairauden mukaan Silmän hoito vaihtelee sairauden mukaan, mutta käytettävissä on erilaisia silmätippoja ja -salvoja
– Kaikissa Euroopan maissahan ei ole näin, toteaa tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta SRL:stä. Kuvat: Minna Mättölän arkisto R atsastus on harrastuksena ollut koko koronakevään siinä mielessä hyvässä asemassa, että harrastusta on voitu pienimuotoisesti jatkaa, eikä talleja ole tarvinnut sulkea. 20 Turvaväli on hevosen mitta ”Hienoa, että leirit pystytään pitämään” Kesän ratsastusleirien kohtalo on ollut koronatilanteen vuoksi epävarma, mutta nyt hallituksen linjaus kokoontumisrajoituksen nostamisesta kymmenestä henkilöstä viiteenkymmeneen helpotti: leirit voidaan pitää melko normaalisti, toki ottaen huomioon hygieniaja turvaohjeet. Teksti: Tarja Pitkänen . Osa on myös muuttanut yöleirejä päiväleireiksi. – Yöleirejä on suunniteltu järjestelyin, joissa eri ryhmien jäsenet pidetään koko leirin ajan ajan erillään toisista ryhmistä. Useat tallit olivat jo ennen hallituksen uusia päätöksiä suunnitelleet leirejä erikoisjärjestelyin, joissa kymmenen hengen kokoontumisrajoitusta olisi pystytty noudattamaan. n Leirit
Mutta uskon, että kesän leirit voidaan pitää – ainakin nyt näyttää todennäköiseltä, että jos mahdollisia uusia kiristyksiä tulee, niitä ei tulisi aivan heti, kun entisiäkin puretaan kesäkuun alussa. . – Ja kun meillä Suomessa asiat ovat näin hyvin, että tallit ovat voineet toimia, niin toivoisin, että sitä arvostettaisiin ja edelleen toimittaisiin yksilötasolla vastuullisesti, jotta ongelmia ei jatkossakaan tule. Taloudellisia vahinkoja talleille on Peltosen mukaan tullut, mutta mitään konkurssiaaltoa ei ole näkyvissä. 21 . – Mutta uskon kuitenkin, että kyllä tästä selvitään. – Ja tietysti nuorten harrastusmahdollisuuden jatkumisen kannalta tämä on iso asia. Useimmat tallit ovatkin pystyneet jatkamaan toimintaa koronasta huolimatta. Minna Mättölä on tyytyväinen siitä, että kesän ratsastusleirit saadaan toteutettua. – Leirien osuus on monilla talleilla merkittävä osa liikevaihdosta, kesä on kuitenkin ratsastuksen sesonkiaikaa, vaikkei ratsastusta yleensä niin sesonkikeskeisenä ajatellakaan. – Turvaväli on hevosen mitta, Peltonen sanoo. – Ja lainoihin perustuvia avustuksia on käsittääkseni haettu aika vähän, mikä on hyvä asia, koska lainat on maksettava takaisinkin. – Monenlaisia variaatioita on, talleilla on keksitty hyviä ratkaisuja. Taloudellisia vahinkoja tullut – Tietysti on hyvä muistaa sekin, että koronatilanne voi muuttua. Kaverukset Manu ja Stara vauhdissa. – On myös muistettava, että muualla Suomessa asiakasmäärät ympäri vuoden ovat pienempiä kuin kasvukeskuksissa, joten kesäleirien jääminen pois olisi ollut suuri menetys. SRL on panostanut paljon tallien opastamiseen, hygieniaja turvaohjeisiin. Kaikillahan talleillahan ei majoitustilojen suhteen ole mahdollisuutta pienryhmien erillään pitämiseen. Eniten Peltonen on huolissaan niistä talliyrittäjistä, jotka sulkivat tallin heti epidemian alkaessa. Valtaosa talleista on kuitenkin ollut avoinna pienimuotoisesti. Talleilta on tullut liittoon paljon yhteydenottoja, niin jäsentalleilta kuin muiltakin. Tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa koronatartunta olisi saatu ratsastustallilta. Turvaväli on hevosen mitta ”Hienoa, että leirit pystytään pitämään” Nyt onnistuu isommankin ryhmän leiri, mutta monet tallit, joilla tilajärjestelyt sallivat, järjestävät leirejä edelleen pienryhmissä. – Osa sulkeneista on avannut tallin, mutta niillä, jotka eivät ole vielä avanneet, alkaa kyllä olla kassa tyhjä. Kaikilla ryhmillä on omat wcja pesutilat.. Turvaohjeet tärkeitä Tallit eivät ole millään lailla olleet koronatilanteen keskiössä. Taloudellisesti olisi ollut tallien kannalta suuri menetys, jos leirit olisivat jääneet pitämättä. – Jos leirien suhteen tulee vielä täsmällisempiä lisäohjeita, toki ohjeistamme talleja kaikista mahdollisista asioista. Leirit merkittävä osa liikevaihdosta – On tosi hyvä uutinen, että leirit pystytään pitämään suhteellisen normaalisti. Tallit ovat kyllä todella kiitettävästi noudattaneet ohjeita tähänkin asti. Einolan Tallilla on kaksi mökkiä ja kolme aittaa, joissa leiriläiset majoittuvat
Kun leirit pidetään pienryhmissä, mahdollisessa altistumistilanteessa kaikki eivät joutuisi gen kokoontumisrajoitusta ei olisikaan nostettu viiteenkymmeneen. Vain yksi työntekijä hoitaa hevosen, eikä työntekijän lähelle saa mennä. Toukokuun leiriläiset ruokailevat lasitetulla kuistilla. Tartuntariski minimoidaan – Meillähän on onneksi täällä Imatralla hyvä tilanne koronan suhteen. Yksi alkeisryhmä on hiukan isompi. – Mutta siitä huolimatta toimimme niin vastuullisesti kuin mahdollista, ja siksi pysyttelemme pienryhmissä. E inolan Tallin yrittäjä Minna Mättölä oli jo aiemmin suunnitellut leirijärjestelyt niin, että leirit olisi voitu pitää samassa laajuudessa kuin muinakin kesinä, vaikka koronan aiheuttamaa kymmenen henKokeillaan jo toukokuussa Vaikka kokoontumisrajoitusta nyt lievennettiin, Mättölä aikoo toimia alkuperäisen suunnitelman mukaan ja pitää leiriläiset 6-7 hengen pienryhmissä. Työntekijät suojataan myös asiakaskontakteilta mahdollisimman pitkälle. Kaikilla ryhmillä on myös omat wcja pesutilat. – Onhan tämä tänä kesänä erilaista verrattuna siihen, mihin on totuttu, mutta koko tilannekin on outo ja yllättävä. Meille tulee asiakkaita myös pääkaupunkiseudulta, jossa koronatilanne on huonompi. – Myös ryhmien ruokailu järjestetään kunkin ryhmän omassa majoitusmökissä. Ruoka tuodaan majoitusmökin kuistille, josta leiriläiset nostavat itse annostellut ja suojatut ruuat sisälle mökkiin. n Leirit. Ensimmäinen pienryhmäleiri järjestetään jo toukokuussa. – Kokeilen järjestelyjen sujuvuutta yhdellä kuuden hengen leiriryhmällä jo toukokuussa, Mättölä toteaa. Vain muutamia tartuntoja on todettu, eikä uusia ole tullut moneen viikkoon, Minna Möttölä sanoo. – Ensimmäisen kerran yli 30-vuotisen toimintamme aikana tehdään nyt niin, ettei oteta leiriläisiä taloon sisälle ollenkaan. – Pyritään sijoittamaan leiriläiset niin, että samalta paikkakunnalta tulevat pääsevät samaan ryhmään. 22 Leiriohjelmaan kuuluu harjoittelua kentällä. Leireille tulossa nuoria lähes normaali määrä Einolan Talli jakaa leiriläiset pienryhmiin Einolan Talli Imatralla on sikäli hyvässä asemassa, että yrityksen tilat mahdollistavat leiriläisten jakamisen erillisiin ryhmiin niin ratsastuksen, ruokailujen kuin majoituksenkin suhteen. – Meillä on onneksi sekä monia erillisiä majoitustiloja että useita tallirakennuksia, joten muodostamme noin kuuden hengen pienryhmiä, joiden ei tarvitse missään vaiheessa olla kontaktissa toisten ryhmien jäsenten kanssa, Mättölä kertoo
Uittomaasto on noin kolmen tunnin maasto, jonka aikana halukkailla on mahdollisuus uittaa hevosia. Einolan Tallin leiriläiset yöpyvät korkeintaan kuuden hengen ryhmissä.. Kimppakyydin saa antaa toiselle leiriläiselle vain silloin, kun hän tulee olemaan samassa ryhmässä leirillä. Einolan pihapiiri on 1917 rakennettu karjalainen tila. 23 Einolan Tallin kesäleirit . Tämä kesä tuo Einolan Tallille Imatralle jo 32. Tallityöntekijät pitävät huolta hevosten hyvinvoinnista. – Nyt tulleet uudet kokoontumisohjeet oli at selvästi helpotus monille vanhemmille. Uiton alaikäraja on 12 vuotta ja vaatimuksena riittävä ratsastustaito. Hoitoja ratsastusmerkkien suorittaminen on leireillä mahdollista. Opetus toteutetaan tasoryhmissä, joissa on yleensä 5–8 ratsukkoa. Leirillä on täysihoito, kaksi lämmintä ruokaa päivässä, jälkiruoka, aamuja iltapala. – Tietysti pienistäkin flunssaoireista joutuu jäämään pois leiriltä tai lähtemään heti kotiin, niin asiakas kuin työntekijä. Tämän kesän leireillä jokainen ryhmä yöpyy ja aterioi omassa mökissään ilman lähikontakteja muihin ryhmiin. – Yritän olla tässä tilanteessa mahdollisimman joustava. Tallissa on oleskelutilat myös ratsastajille sekä ratsastusvarusteliike. Mättölä lupaa, että mahdolliset flunssaoireiden vuoksi poisjääneet saavat käyttää leirin myöhemmin. – Eri ryhmiin kuuluvat eivät siis tule olemaan läheisissä tekemisissä toistensa kanssa, turvaetäisyydestä pidetään huolta. – Noin puolet liikevaihdosta tulee leireistä, toteaa Minna Mättölä. Myös kaikki muu tarpeellinen hygieniaja turvaohjeistus tehdään kaikille leiriläisille selväksi. Leirien aikana mukana ovat lisäksi leiriavustajat. – Korona voi olla kiusana vielä kauan. – Ideana on myös, että perheet toisivat leiriläiset tänne, eikä tultaisi junalla, jotta matkalta ei saa tartuntaa, eikä meidän silloin myöskään tarvitse hakea leiriläisiä junalta ja olla samassa autossa. Nyt on opittava jatkamaan elämää, mutta mahdollisimman järkevästi ja riskejä välttäen. Tallilla on maneesi ja iso ulkokenttä. Einolan Tallilla on yli 40 hevosta. Leireille tulossa nuoria lähes normaali määrä Einolan Talli jakaa leiriläiset pienryhmiin kahden viikon karanteeniin, vaan ainoastaan yksi pienryhmä. Kuvassa Candy. kesäleirit. Hevosia tallilla on yli 40, monia eri rotuja aina shetlanninponeista suomenhevosiin ja part bred -poneista puoliverisiin. Leireistä puolet liikevaihdosta Kuten monelle tallille, myös Einolan Tallille leirit ovat taloudellisesti tärkeä osa toimintaa. Käytössä on neljä WC:tä ja neljä suihkua. Toimintaympäristö Einolassa on 1917 rakennettu karjalainen pientila. Einolassa järjestetään perinteisesti kesäisin kymmenen leiriä, joihin otetaan 20 osanottajaa kuhunkin, eli leiriläisiä on kesässä noin 200. Koulu ja leirit ovat SRL:n hyväksymiä ja valvomia. Leirivalikoimaan kuuluu yleisleirejä, valmennusleirejä, estepainotteisia leirejä, junnuleirejä, tehokoululeirejä, äiti-lapsi -leiri ja aikuisten ratsastusleiri. Einolan Talli on perustettu 1989. Suosituiksi leireillä ovat nousseet muun muassa isot esteet -tunnit ja uittomaasto, sekä istuntaja demo-tuokiot. – Kun koronatilanne alkoi, kevään leirejä jäi pois. Monipuolinen leirivalikoima Leirien majoitustiloina palvelee kaksi pihamökkiä ja kolme kesäaittaa, joissa kaikissa on sähköt. Ratsastuskoulussa on kuusi vakituista opettajaa. Samoin lapsille ja nuorille on ollut tärkeä se tieto, että leirit pidetään ja jotain kivaa on odotettavissa tänä kesänäkin, vaikka monia totuttuja asioita ei pääse tekemään. Einolassa on vapaa-aikaa ajatellen mahtavan mukava iso jättitrampoliini, jossa voi verrytellä ennen tuntia tai hankkia kylmällä säällä hikeä pintaan. Tallin toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen. Mutta tänä kesänä osanottajia on lähes sama määrä kuin normaalistikin, vain muutamia on jäänyt pois.
– Noin kymmenen vuotta sitten, asuessani vielä Lappeenrannassa, aloitin harrastuksen uudelleen, mutta kävin tunneilla melko harvakseltaan eli vain pari kertaa kuukaudessa. Tallilla suosikkiratsujani ovat 12-vuotias suomenhevostamma Ilona, oikealta nimeltään Onnin Ainoo sekä tämän isä suomenhevosruuna Muskan Onni. 24 L ohjalainen 45-vuotias aikuisratsastaja Katja Juvankoski muistaa ensimmäiset ratsastuskokemuksena 10-vuotiaana. Sitten seurasi lähes 20 vuoden jakso, jolloin Katja hevosen selässä vain muutaman satunnaisen kerran. Mahtava yhteinen harrastus – 15-vuotias tyttäreni Nella aloitteli ratsastusta jonkin verran jo Lappeenrannassa asuessamme, mutta kolme vuotta sitten sain hänetkin mukaan Jokipellon Ratsutilalle, kertoo Katja Juvankoski. Kuvat: Katja Juvankosken albumi Tyttärellä ja äidillä on mukava yhteinen harrastus. Pian sen jälkeen aloin käydä ratsastustunneilla ja hevostelu jatkuikin melko aktiivisena seuraavat viisi vuotta. – Nykyisin tosin tyttäreni ratsastaa ja valmentautuu aktiivisesti Onnilla, joten itse pääsen tämän yksisilmäisen, huipputaitavan estehepan selkään valitettavan harvoin, toteaa Juvankoski. Nella on suosikkihevosensa Onnin selässä ja äiti Katja Juvankoski oman suosikkinsa Ilonan selässä. Nella käy nykyään valmennuksissa, tunneilla sekä itsenäisesti ratsastamassa 4-5 kertaa viikossa. siitä, että saan oppia ratsastusta erilaisilla hevosilla. – Kun menen tallille, jäävät työt, kotiaskareet ja kännykkä mielestäni, ja saan keskittyä täydellisesti hevosten kanssa toimimiseen. – Viimeiset kolme vuotta olen käynyt ratsastamassa pari kertaa viikossa ohjatuilla tunneilla sekä maastossa. Teksti: Kati Wikström . – Tyttären ja äidin yhteinen harrastus on todella mahtava juttu, aina riittää puhuttavaa heppojen toiminnasta ja tyttären kehittymistä on mukava seurata. Jatkuvaa oppimista – Ratsastus on jatkuvaa oppimista ja oikeastaan olen aloittanut. Lisäksi olen testannut omaa osaamistani myös muutamissa paikallisten seurojen kouluja estekisoissa. Korona-aikaan hän on pystynyt jatkamaan harrastusta lähes normaalisti. – On mahtavaa oppia tuntemaan kookkaan eläimen toimintatapoja ja huomata, miten hevosen kanssa pikkuhiljaa kehittyy vahva luottamus, iloitsee Katja. Yhdessä tyttären kanssa on mukava jatkaa. – Nella onkin jo huomattavasti minua parempi ratsastaja. Paluu kotikylään aktivoi ratsastuksen Juvankoski muutti syksyllä 2016 takaisin kotikyläänsä Pusulaan ja löysi nykyisen harrastuspaikkansa Jokipellon Ratsutilan ihan kotinsa naapurista. Hienointa on oppia uutta ja voittaa itsensä. – Olen ollut lähes kaikkien tallin ratsujen selässä ja tykkään Harrastus täydellistä arjesta irtautumista Uusi alku ratsastukseen Katja Juvankoski löysi ratsastuksen riemut vuosikausien tauon jälkeen. – Tuolloin opettelimme kaverini kanssa ratsastusta omatoimisesti tuttavan shetlanninponilla. Parasta ratsastuksessa on Katjan mukaan täydellinen irtautuminen kaikesta muusta arjen pyörityksestä
Lisäksi ohjeistettiin, että tallissa saa olla Katja Juvankosken harrastusta korona-aika ei ole juurikaan hankaloittanut. Muistuttelen usein myös nuorempia ratsastajia turvaväleistä, he kun ovat niin innoissaan hevosten kanssa, että välillä ohjeet meinaavat unohtua. Poikkeusoloissa melko normaalisti – Onnekseni olen saanut jatkaa ratsastamista korona-aikana lähes normaaliin tapaan, huokaisee Juvankoski. – Tällä tavoin on päässyt jopa hyötymään yksilöllisemmästä opetuksesta. Katsojan silmissä helpolta vaikuttavat kouluradat vaativat yllättävän paljon harjoittelua, keskittymistä, hevosen toiminnan ymmärtämistä ja oman jännityksen voittamista. Kisaamaan Juvankoski on ryhtynyt vasta viime vuosina. – Häneltä saan myös paljon rehellistä palautetta ja lisäksi hän jaksaa selittää omaani sekä hevosten toimintaa ja reagointia erilaisiin asioihin, kiittelee Juvankoski. Itse olen ratsastanut enimmäkseen Ilonalla. – Ratsastuksessa pitää hallita tosi monia kehon osa-alueita, kuten istuntaa, jalkojen ja käsien asentoa, oikeanlaisia ja oikea-aikaisia apuja. – Kisoissa tavoitteena on eniten itseni voittaminen. Tallilta tuli rajoitusten alkaessa tarkat toiminta ohjeet, tärkeimpänä se, ettei tallille saa tulla sairaana. Ainakin omalla kohdallani näitä pitää opetella osa-alue kerrallaan ja jatkuvasti, jotta pikkuhiljaa jokaisessa niistä kehittyisi. – Omalla kohdallani rajoitusten purkamisella ei ole kovin suurta merkitystä, en ole suunnitellut kesälle osallistumisia kisoihin. – Kun harjoitellaan pitkiä sarjoja ravissa tai laukassa, joutuu oma fysiikka koville, mutta kuten urheilussa aina, se tuottaa myös mahtavan hyvän olon tunteen. Muutamat tallin ratsastajat joutuivat jättämään harrastuksen tauolle, kun heillä on kotona riskiryhmään kuuluvia perheenjäseniä. Paras ratsastustunti on Katjan mukaan sellainen, jossa pääsee keskittymään jonkin tietyn ratsastuksen osa-alueen opetteluun, niin että tunnin lopussa huomaa oikeasti oppineensa jotain uutta. 25 aktiivisen ratsastamisen vasta nyt aikuisiällä, joten paljon joudun myös opettelemaan pois aiemmin omaksutuista virheistä. – Enemmän odotan sitä, että tyttäreni pääsee jälleen kisaamaan ja saan seurata hänen ja Onnin kehittymistä kouluja esteradoilla, toteaa Juvankoski. maksimissaan kolme henkilöä samaan aikaan ja hanskoja tulee käyttää jatkuvasti. Myös tuntien ryhmäkokoja pienennettiin, eli tunneilla on ollut maksimissaan kolme ratsastajaa kerrallaan. Opettaja Jaana LummeRäikkönen on Katjan mukaan todella kärsivällinen ja ottaa aina tunneilla huomioon jokaisen ratsastajan sen hetkisen osaamisen tason. ?. – Pääasiassa tallilla käyvät henkilöt ovat nyt korona-aikana toimineet aina saman hevosen kanssa. – Olen tietysti noudattanut annettuja ohjeita ja pyrkinyt pitämään turvaväliä tallilla samaan aikaan oleviin muihin ratsastajiin. Fyysisesti raskaan tunnin jälkeen olo on todella hyvä
Kuvat: Aavagen Oy sin kuin suomenhevosilla, sanoo jalostusjohtaja Minna Mäenpää Suomen Hippoksesta. 26 H ippos haluaa yhdessä geenitutkimuksia tekevän Aavagenin kanssa tukea suomenhevosen kasvattajia ja muita suomenhevosen suorituskyvystä kiinnostuneita. ravivarmuusgeenillä, tiedetään olevan vaikutusta hevosten kykyyn säädellä liikkeitä, säilyttää liikkeiden koordinaatio ja rytmi kovassa ravissa. DTRM3-geenitestin tulos antaa lisäymmärrystä myös ratsujen liikemekaniikasta ja suorituskyvystä. Se on helppo tapa selvittää, miten hevonen pystyy säilyttämään rytmin ja koordinaation eri askellajeissa. Tutkimusten mukaan lämminverisillä ravihevosilla ravivarmuutta tuova genotyyppi AA esiintyy 98 prosentilla ja kylmäverisillä ravihevosilla 45 prosentilla. Aavageen on kotimainen lisenssihaltija geenitestauksille. Hevosten DMRT3-geenimutaatiolla, ns. – Testaukset on tarkoitettu ainoastaan suomenhevosille, koska suomalaisen lämminverisen ravihevospopulaation osalta suurin osa polveutuu amerikkalaisesta lämminverisestä ja näillä geenin AA-muoto on vallitseva, toiNäytteenottaja ottaa tukun jouhia käteensä mahdollisimman läheltä hevosen ihoa. Hippos ja Aavagen ovat aloittaneet ravihevosten geenitestaukset nimenomaan parhaiden ravihevosten löytämiseksi. Yhteistyön aloittamiseen vaikutti myös se, että testauksia voidaan tehdä kotimaisin voimin. Geenin vaikutus näkyy kilpailutuloksissa. Teksti: Juhani Karvonen . Aavagenin testi maksaa noin 300 euroa. Parhaita suomenhevosjuoksijoita etsitään geenitestauksella Ravivarmuutta voi varmistaa oikealla geenillä Ravivarmuusgeeni vaikuttaa olennaisesti ravihevosen suorituskykyyn. Tulokset kaikkien hyödynnettävissä DMRT3 Synchorgait -testi tehdään jouhinäytteestä. – Tulokset ovat jatkossa kaikkein hyödynnettävissä, sillä ne tulevat näkyviin Hippoksen Heppa-järjestelmään sekä ovat jatkossa n Geenitestaus
Niistäkin hevosista on kehkeytynyt hyviä ravureita, mutta niiden suhteen Sen jälkeen vedetään vain napakasti alaspäin ja jouhien pitäisi irrota tuppineen. CC-geenin omaava hevonen ei lähtökohtaisesti sovellu ravuriksi. Ympäristötekijöillä omat vaikutuksensa Hevosenomistajan on hyvä tietää, mihin hevonen soveltuu. – AA-genotyypin on todettu vaikuttavan eniten suoritusvarmuuteen. Jos hevonen on omiaan ratsuhevokseksi ennemmin kuin ravuriksi, testituloksen kautta saa tietoja tästä. AA-genotyypin suomenhevosilla on tutkimuksen mukaan ajettu paras voittosumma ja ne omaavat parhaan voittoprosentin. Jalostuksen tavoitteena on parantaa hevosten perinnöllisiä ominaisuuksia ja kehittää rotua eteenpäin jalostuksen tavoitteena olevien ominaisuuksien osalta, Minna Mäenpää sanoo. Kampanjahinta on 299 euroa, ja se on voimassa toukokuun loppuun saakka. kilpailumenestykseen. Niiden laukan laatu on huomattavasti parempi kuin AA -hevosilla. Geenien lisäksi suoritusvarmuuteen vaikuttavat ruokinta, valmennus ja monet muut ympäristötekijät.. Tutkimuksessa on AA-genotyypillä selkeä yhteys hevosten kilpailumenestykseen. Sen sijaan CA-genotyypin omaavilla hevoset ovat herkempiä laukalle. CC genotyypin hevosilla nopean ravin koordinointi on erittäin haastavaa ja niillä on myös tilastollisesti huonoin kilpailumenestys raveissa. Aavagen ja Hippos tarjoavat yhteistyössä DMRT3 geenitestiä nyt alennettuun hintaan suomenhevosille. Suomenhevosissa on sekä CAja CB-geeninyhdistelmän hevosia. Ne on hyvä ottaa huomioon hevosen valmennuksessa. Uppsalan ja Helsingin Yliopistot julkaisivat vuonna 2015 yhteistyössä artikkelin ”Different DMRT3 Genotypes Are Best Adapted for Harness Racing and Riding in Finnhorses”, jonka mukaan ravikäytössä olevista suomenhevosista 37 prosenttia on genotyyppiä AA, 52 prosenttia genotyyppiä CA ja 11 prosenttia genotyyppiä CC. käytettävissä myös Heila-jalostusjärjestelmän kautta, Mäenpää sanoo. Kilpailu-ura voi olla pitkä mutta epävarmuustekijöitä on paljon. Lämminverisillä AA-geeni on hyvin yleinen. – On kuitenkin hyvä muistaa, että hevosen suoritusominaisuuksiin vaikuttaa erittäin monia geenejä ja geeniyhdistelmiä. on yleensä tehtävä enemmän töitä tulosten saavuttamiseksi. CA genotyypin hevosilla on tutkimuksen mukaan keskimääräisesti pienempi voittoprosentti ja ne menestyvät tilastollisesti paremmin vanhemmalla iällä. Toki sen jälkeenkin hevosia voi testauttaa, mutta hinta nousee 372 euroon. Ratsuilla GENOTYYPIT toisinpäin . – On hyvä muistaa, että hevosen suoritusominaisuuksiin vaikuttaa erittäin monia geenejä ja geeniyhdistelmiä, sanoo Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Suomenhevosratsuilla genotyypit menevät toisinpäin, siellä CAja CC -hevoset ovat paras ja halutuin muoto. 27 . Niiden kanssa on helpointa koordinoida ravia kovassakin vauhdissa. Suomenhevosten osalta kirjo on suurempi ja niiltä löytyy muitakin geeniyhdistelmiä, koska suomenhevosia on jalostettu eri käyttösuuntiin. Ravivarmuusteen viittaava AA-geeni on van yksi tuhansista geeneistä, jotka vaikuttavat hevosten suorituskykyyn. – Tutkimuksessa – Tutkimuksessa AA-genotyypillä on AA-genotyypillä on selkeä yhteys hevosten selkeä yhteys hevosten kilpailumenestykseen. Ne eivät ole nuorempina ravivarmoja, mutta yleensä parantuvat ravureina iän myötä
Raivion hevoset ovat nyt parhaassa ravurin iässä 8ja 9-vuotiaina. – Hevoset pystyisivät toki antamaan vastusta ruotsalaisille ja norjalaisille hevosille, mutta huippukisoihin lähteminen kuukausien tauon jälkeen olisi turhaa. Raivion hevosilla siitospäiviä on kolme viikossa. Jotakin on tehtävä, kun raveja ei ole Suomessa kuukausiin ollut. Ruotsissa ravit pyörivät täysillä mutta Raivio ei ole Ruotsiin lähtenyt vaikka se olisi mahdollista ollutkin. Ellin Sisu on kaikkien aikojen nopeimpia nuoria suomenhevosia. Paras astutussesonki on juhannuksen molemmin puolin. Tänä vuonna Kuninkuusraveja ei juosta. Nyt palvellaan tammanomistajia Korona on koetellut Raiviota kuten muitakin ravivalmentajia ja hevosten omistajia. Pakolliset menot ovat päällä, mutta tuloja ei ole. – Kumpikin hevonen on nyt siitoskäytössä ja ajattelin, että tuloksella olisi positiivinen vaikutus astutukseen. Kumpikin sai tuloksena AA-geenin. – Ruotsissa ravit ovat lämminveripainotteisia, eikä minun kylmäverisilläni ole sinne oikein mieltä lähteä. Se juoksi kolmevuotiaana Suomen ennätyksen 1.29,4/2100m. Tähen Toivomus on viime vuoden ravikuningas ja juossut yhtenä harvoista hevosista alle 1,20. Ellin-Sisu on ollut voitokas ja sen kolmevuotiaana juoksemat suomenennätykset ovat edelleen voimassa. Tämä on hukkaan heitetty vuosi. Raivio tietää muitakin huippuravureita testautetun. – Ensimmäiset varsat ovat odotettavissa runsaan vuoden päästä.. Olisimme joka tapauksessa altavastaajana. 28 Pauli Raivio toi oriinsa Tähen Toivomuksen viime vuonna ensimmäistä kertaa suomenhevosten kauden pääkilpailuun, Kuninkuusraveihin ja heti tuli täyosuma. – Tietysti toivoisin, että pääsisimme ajamaan kilpaa mahdollisimman pian. Elitkampeniin minua on kysytty, mutta tuskin sinne lähden. Lompakko ohenee harmittavasti. – Muiden tuloksista en tiedä, mutta omilla hevosillani ne olivat hyvät. Siitoksesta saa 1 200 euroa vasta varsan syntymän jälkeen joten rahaa tulee aika pitkällä viiveellä. – Nyt palvellaan tammoja, kun raveihin ei päästä. Mainosta ja PR:ää on hevostensa eteen tehtävä, sanoo Raivio. Kuva: Hippos/Hanna Laakso Tuloksilla markkina-arvoa H ankasalmelainen ravivalmentaja Pauli Raivio testautti oriinsa Ellin-Sisun ja ravikuningas Tähen Toivomuksen. – Olen kevyesti treenannut hevosia ja toivon tietysti, että kesäkuussa päästäisiin raveihin
Vastaukset saa 2-3 viikossa, sanoo markkinointijohtaja Iiris Lyyra Aavagenista. – Lähetämme tilaajalle näytteenottopaketin palautuskirjekuorineen. Jouhia pitäisi olla noin 40-50 kappaletta. Testin voi tehdä jokainen hevosenomistaja tai hoitaja omatoimisesti. – Ominaisuudesta riippuen ympäristötekijöiden osuus vaihtelee. DMRT3-testiä on tehty jo ennen Aavageenin ja Hippoksen yhteistä hanketta. Jalostuksella pyritään vaikuttamaan perimään, jotta nykyinen sukupolvi olisi aina edellistä parempi. jonkin verran testatuksi. Myös yksittäiset hevosenomistajat ovat testauttaneet hevosiaan eri laboratorioissa Euroopassa. Jokaisen hevosen jouhet tulee lähettää erillisissä kirjekuorissa. Suomenhevonen Kotimainen suomenhevosliitto.fi/ jaseneksi Hyppää Suomenhevosliiton kyytiin! Monipuolinen Moderni Jäsenmaksu vain 25 € vuodessa Jäsenmaksu vain 25 € vuodessa. Niistä testauksista ei ole tuloksia julkisesti saatavilla. Sen jälkeen vedetään vain napakasti alaspäin ja jouhien pitäisi irrota tupineen. Jouhien otto on yksinkertainen toimenpide ja se onnistuu helposti. – Näytteenottaja ottaa tukun jouhia käteensä ja kiertää ne muutaman kerran letityskamman ympärille mahdollisimman läheltä hevosen ihoa. – Joitakin vuosia sitten olimme mukana ruotsalaisessa tutkimuksessa, jonka kautta hevosia tuli jonkin verran testatuksi. – Joitakin vuosia sitten – Joitakin vuosia sitten olimme mukana olimme mukana ruotsalaisessa tutkimuksessa, ruotsalaisessa tutkimuksessa, jonka kautta hevosia tuli jonka kautta hevosia tuli jonkin verran testatuksi. Jouhet pitää nyppäistä irti tuppineen, jotta niistä saadaan DNA. Keskimäärin hevosten suorituskykyyn vaikuttavissa ominaisuuksissageenien osuus on 20-30 prosenttia ja loput ovat ympäristötekijöiden vaikutusta. . Näitä on tehty ehkä muutamalle kymmenelle hevoselle, arvioi Mäenpää Näytteenotto vaivatonta Tähän mennessä Aavagenin kautta on testattu jo kymmeniä hevosia. Patentti testeihin on neljällä eri laboratoriolla maailmassa ja Aavagen on ainoa pohjoismainen labotorio. Tärkeää on, että jouhia on riittävästi, muutama jouhi ei ole tarpeeksi. 29 Jokaisen hevosen jouhet tulee lähettää erillisissä kirjekuorissa. Näytteeksi riittää jouhet hevosen hännästä tai harjasta. Näin ollen leikatut jouhet eivät käy
Esimerkiksi lyhyt ja turvallisempi reitti maastoon voi olla tällainen syy. Myös hevosta on pääsääntöisesti talutettava tien oikeassa reunassa. Maalaisjärki sallittua Tämän hetkisen tiedon mukaan jatkossa virallisilla moottorikelkkareiteillä voi liikkua myös hevosella, kuten pyörällä sekä koiraja porovaljakoilla, ellei näitä lisäkilvillä erikseen kielletä. 30 T iellä liikuttaessa ratsastajan ja hevosajoneuvon kuljettajan on 1.6.2020 lähtien noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä. – Mielenkiinnolla odotellaan, mitä tuotevalmistajat kehittävät. Liikenneturvan yhteyspäällikön Tuula Taskisen mukaan ratsastajat käyttävätkin jo kypärässä otsalamppua ja muutenkin hyviä heijastimia. Ratsastajan on noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä. Maantiellä ratsukon paikka on tien oikeassa reunassa. Valojen puuttumisesta voidaan sakottaa Koska ratsukot rinnastetaan jatkossa ajoneuvoon tieliikenteessä, niin ratsukolla on kesäkuusta lähtien oltava hämärän tai pimeän aikaan valaisin, eli Liikennemääräyksiin tulee kesäkuun alussa muutoksia, jotka koskettavat myös hevosia Ratsastajille valaisinja handsfreepakko 1.6.2020 lähtien ratsukot rinnastetaan moottorittomiksi ajoneuvoiksi kuten muutkin hevosajoneuvot. Kärryn, reen tai muun hevosen vetämän ajoneuvon osalta tätä on edellytetty jo aiemmin. – Onhan tässä myös tuotevalmistajille miettimistä, mihin sen punaisen takavalon voi kiinnittää, hän tuumaa ja suunnittelee itsekin ratsastajana punaisia klipsivaloja jalustimiin. Aikaisemman lainsäädännön mukaan virallisilla. – Handsfree, kuten korvanappi ja bloetooth-laite, on uuden lain mukaan pakollinen, jos ratsastajan tai hevosajurin täytyy puhua puhelimessa ajotietä käyttäessään. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström valkoinen valo eteenpäin ja punainen valo taaksepäin. Jos merkkiä ei ole, on ratsukon siirryttävä pääsääntöisesti tielle, ellei siihen ole jotakin erityistä syytä. Kyse on kuitenkin laista, jonka noudattamatta jättämisestä voi saada 40 euron liikennevirhemaksun (entinen rikesakko). Laki ajovaloista on tiukempi kuin polkupyöräilijän kypäränkäytön tai yleensäkin heijastimen käytön, Taskinen toteaa. Jalkakäytävällä ja pyörätiellä saa ratsastaa tai taluttaa hevosta ainoastaan silloin, kun ne on merkitty ratsastamisen sallivalla liikennemerkillä. Uusi tieliikenne kieltää moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalta kädessä pidettävän matkapuhelimen käytön
Se tarkoittaa ratsastajille muun muassa valaisinja handsfreepakkoa. . Tiekunta voi varoittaa hevosliikenteestä muu vaara -merkillä tai lisäkilvellä, jos tietä käytetään yleisesti hevosliikenteeseen. – Kuulostaisi aika vaaralliselta liikkua hevosella tai ylipäätään eläinvetoisella kulkuvälineellä tiellä, jolla päristellään moottorikelkalla, vaikka laki sen sallisikin. 31 Ratsukot rinnastetaan uusissa määräyksissä moottorittomiksi ajoneuvoiksi kuten muutkin hevosajoneuvot. Liikenneturva jakaa esitteitä aiheesta hevonen liikenteessä, joita voi kuka tahansa tilata. Pääsääntöisesti ratsulla saa jatkossakin liikkua teillä ja maastossa, ellei sitä ole erikseen kielletty. Jokamiehenoikeudet sallivat ratsukolle samat oikeudet kuin polkupyöräilijöillekin. moottorikelkkareiteillä ei saanut ajaa millään muulla ajoneuvolla kuin moottorikelkalla. Ratsastajan on noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä. Jokamiehenoikeudet säilyvät Uusi tieliikenne laki on herättänyt paljon kysymyksiä siitä, että jatkuuko ratsukoilla mahdollisuus jokamiehenoikeuksiin. Taskinen painottaa muutenkin jokaisen tiellä liikkuvan huomioivan turvallisen ja sujuvan liikenteen merkityksen. – Ennakointi, varovaisuus ja onnettomuuksien välttäminen ovat parhaat turvallisuustekijät liikenteessä. Muiden tienkäyttäjien tapaan myös ratsukoiden on liikuttava tieliikennelain mukaisesti ja ratsastajan on tunnettava liikennesäännöt. Yksityisten maastojen ja metsäteiden käytöstä ratsastukseen suositellaan aina sopimista erikseen maanomistajan kanssa. Pysyvän liikennemerkin asettamiseen yksityistiellekin tarvitaan kunnan lupa. Tuula Taskinen muistuttaa, että ratsastajan pitää ottaa huomioon myös jokamiehenoikeuksien tuomat velvollisuudet. Tuula Taskinen suosittelee käyttämään tässäkin tapauksessa tervettä järkeä. Esitteitä voi tilata ilmaiseksi Liikenneturvasta, vaikka laittamalla viestiä osoitteeseen tuula.taskinen@liikenneturva.fi – Ennakointi, – Ennakointi, varovaisuus ja varovaisuus ja onnettomuuksien onnettomuuksien välttäminen välttäminen ovat parhaat ovat parhaat turvallisuustekijät turvallisuustekijät liikenteessä. liikenteessä.. Esitteitä voi myös jakaa tallialueen postilaatikoihin. Ratsastamista yksityistiellä ei voida kieltää liikennemerkillä, ellei kieltoon ole jotakin liikenneturvallisuuteen liittyvää tai selvästi kunnossapitokustannuksia lisäävää syytä. – Maaston ja tiestön käyttö ei saa aiheuttaa vähäistä enempää haittaa
32 Anna-Julia Kontio odottaa syksyn kisoja
Helsingin maailmancupin osakilpailu Longines FEI Jumping World Cup ja Land Rover Grand Prix keräävät maailmanlistan kirkkaimmat tähdet Helsingin Jäähallille 21.-25.10. Hän hyppäsi Bordeaux´n maailmancupin kisassa 150-tasolla uusilla hevosillaan Callas Ah Z ja Juan Le Loca-M. Ne tarvitsevat runsaasti ratakokemusta, jota ei tällä hetkellä saa. Kontio pyrkii siihen, että kun lupa kisata tulee, hevoset olisivat kolmessa-neljässä viikossa valmiit radoille. – Jens kulkee ympäri puhelin korvalla, Kontio nauraa. Kontiolla on Callaksen ja Juanin lisäksi isompiin kisoihin lupaava 8-vuotias Melo-Cake van de Koekoek, jo 19-vuotias MM-ratsu Fardon, Cynthia Z ja FWB Goldencoast Diamant. – Siellä on varmasti kovat ryysis ensimmäisillä viikoilla. Helsinki International Horse Show on esteratsastuksen korkeimman viiden tähden maailmancupin osakilpailu ja maamme suurin sisäareenatapahtuma. Neljä kansainvälistä hevosta lähtökuopissa Tallissa on tällä hetkellä 18 hevosta, joista neljä on alle 7-vuotiaita. – Jos jotenkin päästäisiin kisojen kanssa liikkeelle, aluksi ilman yleisöä. . Korona-arki on pakottanut kilparatsastajat työskentelemään kotioloissa jo toista kuukautta. – Käydään muutamat rataharjoitukset ja pikkuisen nostetaan päivittäisen työskentelyn intensiteettiä, hän suunnittelee. – Koetamme tehdä arjesta hevosille mahdollisimman vaihtelevan nyt kun kisat ja ulkopuoliset treenit puuttuvat. Kontio vastaa hevosten treenistä ja Vanderberg pyörittää yritystä. Nyt tauon jälkeen ei tarvitse lähteä liikkeelle ihan nollista, Belgiasta puhelimitse tavoitettu Kontio kertoo. Kontio panostaa kuitenkin hevostensa kanssa kansainvälisille radoille. Hevoskauppa on täysin pysähtynyt, mutta hevosvideoita on jo kyselty. Treenikeskukset saivat luvan avata ratansa viime viikolla. 33 K ansainvälinen esteratsastaja Anna-Julia Kontio nousi helmikuun alussa takaisin viiden tähden tasolle vuoden tauon jälkeen. Tavoitteena on kilpailla ensi talvena maailmancupin kisoja. Anna-Julia Kontio kilpaili Team Harmonyn hevosella Ornellaialla vuoden 2018 Helsinki Horse Show’ssa. Ehdin tehdä paluun viiden tähden tasolle ja saada pikkumaistiaisia hevosista. Kisaamaan mahdollisimman pian Kisoja odotellessa pariskunta tekee tallilla pitkää päivää. Me emme siksi vielä halunneet mennä. Helsinki Horse Show on erityisenä mielessä. Belgiassa avataan asteittain rajoituksia alkaen kouluista ja pienistä liikkeistä. Siitoskausikin on kaikesta huolimatta juuri parhaimmillaan. – Olen nyt entistä iloisempi, että otin silloin riskin ja lähdin Bordeaux´hon. Pitäisi päästä kisaamaan mahdollisimman pian, jotta yhtään kukaan on ensi syksynä valmis hyppäämään viiden tähden tasolla. Kontio on menestynyt Helsingin maailmancupissa ja Grand Prix´ssa, ja kotikisa on hänelle tärkeä. Kontio odottaa, miten kansainvälisessä ratsastajainliitossa reagoidaan ensi vuonna nuorten hevosten ikäluokkien vaatimuksiin, kun hevoset ovat jääneet kehityksessä jälkeen. Hevoset maastoilevat ja niitä juoksutetaan ja tarhataan, jotta emme työskentele niitä useita päiviä putkeen sileällä. – Odotan todella innolla syksyn Horse Show´ta, toivotaan, että se toteutuu. Positiivisia merkkejä on jo ilmassa. Jaossa on lähes 500.000 euron rahapalkinnot ja kansainväliset rankingpisteet. Lohtua tuo se, että kaikki ovat pysyneet terveinä, ja että sama tilanne vallitsee joka puolella. Välillä hypätään isompaa, jotta niillä pysyy kisamoodi ja kunto yllä. Kysyntää tulee Kontion mukaan olemaan heti kun kauppa aukeaa. Todella virkistävää päästä tekemään kisojen omaista treeniä. Italiassa ravit jatkuvat toukokuussa. Vielä hetki sitten maastossakaan ei vielä saanut ratsastaa. Kisan jälkeen kaikkien elämä muuttui koronapandemian vuoksi, niin myös Belgiassa kisaja valmennustallia avopuolisonsa Jens Vanderbergin kanssa pitävän Kontion. Liikkumisja kisakielto ovat vaikuttaneet erityisesti nuorten hevosten kehitykseen. – Vanhemmilla hevosilla pidetään kroppa ja mieli vetreänä vaihtelevilla jumppatreeneillä ja notkistavilla, teknisillä harjoituksilla. Valmennuksessa on kolme suomalaista, jotka kuuluvat vahvasti tiimiin. Pelkkä kotiharjoittelu ei riitä valmistelemaan hevosia siihen. Kuva: SRL/Hanna Heinonen. Se on viettänyt paljon aikaa laitumella, josta sitä ei tahdo saada kiinni. – Fardon on täydessä kisakunnossa. Kevätaurinko ja normaalisti tähän aikaan alkava ulkokausi saavat kaipuun kilpailuihin entistä vahvemmaksi
Arkistomateraalia 100 hyllymetriä Hevosurheilumuseon vanhimmat esineet ovat 1200-luvulta. Museolla on erilaisia kokoelmaosia: ratsastusurheilun arvokisakokoelma, raviurheilun kokoelma, puolustusvoimien kokoelma sekä hevosurheilun ja hevostalouden tunnettujen henkilöiden yksityiskokoelmat. ovat olleet hevosten kanssa tekemisissä. Pronssireliefin on veistänyt Jyrki Sailo . Olemme saaneet teoksia muun muassa ministeriöiltä ja Hippokselta, jotka ovat lahjoittaneet meille teoksia muun muassa muuttojen yhteydessä. Erolan vuosittaiseen tehtäväkenttään kuuluvat arkistotutkimuksen, näyttelyiden käsikirjoituksen ja muun muassa suojeltujen rakennusten ja suojeltujen ympäristökohteiden vaatimien toimenpiteiden suunnittelun Hevosurheilumuseossa vanhimmat esineet 1200-luvulta Hevosen tarina Hevosjalostuksenja urheilun, siviilityön ja sotiemme yhteinen tarina on juurtunut syvälle Ypäjän Hevosurheilumuseon kokoelmiin ja arkistoihin. – Kipsiveistokokoelmamme on varmasti hevosten osalta Suomen kattavin ja kokoelmaan kuuluu muun muassa Albin Könösen ja suomalaisen kotieläinveistotaiteen huipun Anton Ravander-Rauaksen teoksia, Erola kertoo. 34 n Hevoshistoria S uomenhevonen liikutti koko armeijaamme sotien aikana ja hevosen panos jälleenrakennusvaiheessa sekä teollistumisen aikana oli korvaamaton. Myös yksityisiltä lahjoittajilta on tullut myös huomattavia lahjoituksia, Erola sanoo. Toki kaiken sen tekemisen keskellä on ollut myös urheilullinen näkökulma. Teksti: Juhani Karvonen . Kuvat: Ypäjän Hevosmuseo osalta yhdessä muiden Hevosopiston yksiköiden kanssa. Yhteinen nimittäjä kaikille teoksille kokoelmassa on hevonen. Museolla on lähes seitsemän hehtaarin rakennuskanta, josta suuri osa on suojeltu joko maakuntakaavassa tai valtioneuvoston asetuksessa. – Armeija ei olisi liikkunut montakaan metriä ilman suomenhevosta ja yhtäkään tukkia ei olisi kuljettu savotoilta metsäteollisuuden tarpeisiin ja myyty ulkomaille ilman hevosta. Museon taidekokoelmassa on toistasataa työtä suomalaisen klassisen taiteen mestareilta. Maataloudessa hevonen oli välttämättömyys, koska traktoreita ei sotien jälkeen monissa taloissa ollut, sanoo kulttuuriohjaaja Juha Erola Hevosopistolta. – Hevonen on erittäin vaikea ikuistaa, minkä vuoksi siinä onnistuvat yleensä ne, jotka Vanhan maneesin sisäkattorakenne vuodelta 1933. Toinen merkittävä puoli ovat arkistot, sillä Ypäjälle on arkistoituna suomenhevosen. Klassista taidetta Hevosurheilumuseolla on myös huomattavat taidekokoelmat. Eräs vierailluimpia kohteita Ypäjän Siittolanmäellä on marsalkka Mannerheimin viimeisen hevosen ”Käthyn” hautamuistomerkki Itallin edustan puistikossa
Vaihtuvia näyttelyitä on järjestetty 20 vuotta ja ne ovat pitäneet sisällään niin presidenttien hevosia, kuninkuusravien historiaa, Ratsuväkiprikaatin ratsukoulun, puolustusvoimien ratsurykmenttien historiaa ja eläinlääkinnän kriisiaikojen näyttelyitä. – Takin löysi yksityinen henkilö purkutalon vintiltä ja toimitti sen meille. Olympiaratsastajan Olympiaratsastajan edustusasu 1930–luvulta, edustusasu 1930–luvulta, löytyi kanalan lattian alta. Kipsiveistokokoelma on hevosten osalta Suomen kattavin ja kokoelmaan kuuluu muun muassa suomalaisen kotieläinveistotaiteen huipun Anton RavanderRauaksen teoksia kuten Onnen-Tähti -veistos. Museolla on muun muassa yhdeksän ravikuninkuutta kahdella hevosella voittaneen Kaarlo Partasen (1915-2006) palkintokokoelma. – Partasen saavutus pysyy luultavasti lyömättömänä, Kaarloa ei turhaan sanottu Ravikuninkaiden käskynhaltijaksi, Erola naurahtaa. Erolan mukaan juuri tarinat ja yllätykset ovat alan suola. – Meillä on näytteillä ravihistorian suurimman supertähden, Charme Asserdalin palkintokokoelma. Kun saimme vahvistuksen Venäjältä, Pietarin museon amanuenssi lensi seuraavalla viikolla Suomeen tutustuakseen takkiin. 35 . Kokoelmat käsittävät noin 2 500 esinettä, 50 000 valokuvaa ja 100 hyllymetriä arkistomateriaalia. Charmen myötä lämminveristen raviurheilu ja jalostus alkoi kiinnostamaan suurta joukkoa suomalaisia. – Yllätyksiä voi ilmaantua mistä tahansa. Emme aluksi itsekään tienneet täsmälleen, mikä aarre meillä oli hallussamme. löytyi kanalan lattian alta. jalostusarkistot, FWB-arkisto ja puolustusvoimien ratsuhevosia koskeva arkisto sekä valtiollisten hevoslaitosten arkistoa. – Meillä on esimerkiksi Venäjän keisarillisen hovin ylihovitallimestarin uniformun takki, jollaista ei ole edes Venäjällä, vaikka Pietarin museon kokoelmissa on noin 20 000 hovipukua. – Suomenhevosen jalostusarkisto tuotiin alkuvuodesta Hippoksen tiloista Hevosurheilumuseolle. Niilo Savian Hakkapeliittojen kotiinpaluu on vaikuttava teos. Ylihovitallimestarin takki Museon kokoelmista iso osa on suomalaisen hevosurheilun helmiä kuten hakkapeliittaesineistöä 1600-luvulta, keisarillisen Venäjän tallien historiaa Pietarissa ja olympiahistoriaa sekä raviurheilun huippuhetkiä. Luultavasti takki on ollut Venäjän vallankumousta 1917 lokakuussa paenneen keisarin hovin jäsenen päällä, kun hän pakeni Suomeen ja vaihtoi täällä siviilivaatteisiin, Erola sanoo. Erään suomalaisen ratsastuksen olympia. Saimme noin 70 hyllymetriä lisää arkistomateriaalia, jonka järjestely vienee pari vuotta, Erola sanoo. Ylihovitallimestareita oli sadan vuoden aikana kymmenen. Charmen aikaansaama julkisuus lisäsi kiinnostusta koko raviurheiluun, Erola sanoo
Sodan jälkeen maamme teollistui voimakkaasti ja suomenhevosen kanta romahti aina 1980-luvulle asti ja oli alimmillaan alle 20 000 yksilössä. Ratkaisu oli hyvä ja kustannustehokas, Erola sanoo.. – Hevosen lopettamista vältettiin viimeiseen saakka ja haavoittunut hevonen vietiin sidontapaikkojen kautta kenttäsairaalaan. Uusi arkisto on valtava kokonaisuus ja yksityiset lahjoittajat kontaktoivat meitä jatkuvasti. – Esineiden vastaanotossa ja tallennuksessa huomioidaan erityisesti luovutettavan aineiston eri aikakausien historiallinen kattavuus ja ainutlaatuisuus. Museon uusitut näyttelyja arkistotilat avautuvat yleisölle jälleen tämän vuoden lopussa. Oman ympäristön suojelua Hevosurheilumuseon tehtävä on suojella alueensa herkkää suojeltua ympäristöä ja suojeltuja rakennuksia. Pahimmin loukkaantuneet kuljetettiin kotirintamalle hevossairaaloihin, joissa esimerkiksi tehokkaampi leikkaushoito oli mahdollinen. Suomi oli maailman ainoa maa, jossa hevoset saivat sotien aikaanlähes saman kohtelun kuin miehetkin. – Museo ottaa myös jatkuvasti vastaan esineistöä. Puolustusvoimien tarpeisiin tehdyissä hevosotoissa määriteltiin tarkasti molempien osapuolien vasteet. Taidekokoelmiin voi tutustua vuonna 1933 rakennetun legendaarisen oppilasruokalan Upseerikerhosalissa, Valtion Hevossiittolasalissa tai Hevosopistosalissa. edustajan edustusasu 1930–luvulta, löytyi kanalan lattian alta lähes 70 vuotta myöhemmin. Museo on osa Siittolanmäen tapahtumatarjontaa ja räätälöidyt retket alueelle majoituksineen ja ruokailuineen järjestetään yksilöllisesti yhdessä Hevosopiston muiden toimijoiden kanssa. Koko hevostalous saman katon alla Hevosurheilumuseo eroaa monista eurooppalaista hevosalan museoista siinä, että se peilaa koko maamme hevostalouden eri linjoja ja aikakausia. – Suomessakin mietittiin ravi ja ratsastusmuseoita, mutta pienenä maana kahden hevosmuseon perustaminen hevosalan etujärjestöjen toimesta ei olisi kannattanut. Taidekokoelman maalaukset ovat esillä Upseerikerhon salissa. – Euroopassa museokenttä on sirpaloitunut ja museot erikoistuneita esimerkiksi vain tiettyyn hevosrotuun. 36 Museoarkiston ala-aula antaa viitteen arkistojen suuresta määrästä. Kyse oli myös rahasta, joskin moraalistakin. Puolustusvoimat pakko-ottivat siviileiltä talvisotaan 60 384 suomenhevosta, joista 7 204 hevosta kaatui ja 34 945 hevosta kävi hoidettavana eri hevossairaaloissa. Puolustusvoimat piti lupauksensa ja korvasi hevosenomistajille huikeat 283 122 755 markkaa kaatuneista hevosista, 351 miljoonaa markkaa sairaskuluja ja 77 miljoonaa markkaa varusteiden menetyksestä. Hoidettiin kuin sotilasta Suomenhevosen kunnianpäivät ajoittuvat paitsi sotiin myös niiden jälkeiseen teollistumisvaiheeseen. Lahjoituksista sovitaan etukäteen museon henkilökunnan kanssa ja lahjoituksista tehdään aina kirjallinen sopimus, Erola sanoo. – Hevosen mukana luovutettiin kärryt tai reki sekä 100 kiloa heiniä kuten myös valjaat loimineen. Jatkosodassa suomenhevosia joutui rintamalle 62 168 ja kaatui 13 595
Michael Tigersted: piirroksia . Martti Santavuori: lipputaidetta . Jyrki Sailo: veistoksia, taidelasia . Hugo Backmansson: maalauksia . Anton RavanderRauas: pienoisveistoksia, kipsi . . ?. Emil Cedercreutz: ulkoveistoksia pronssi . Pentti Papinaho: pienoisveistoksia pronssi . Hevosopistoa ympäröi 64 hehtaaria suojeltuja Natura 2000 -perinnelaitumia. Ekaterina Smyslova: maalauksia . Veistotaiteilijoita ja maalareita mm. Herman Joutsen: pienoisveistoksia pronssi . Museon omistavat hevosalan etujärjestöt Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Hippos, Hevosopisto Oy ja Ypäjän kunta. Suomen Hevosurheilumuseo toimii Ypäjällä Hevosopisto Oy:n tiloissa. Alexander Paischeff: litografioita . Eric Vasström: öljymaalauksia . Museo on se urheilulajimme ja elinkeinomme opitun ymmärtämisen arkisto ja kassakaappi. Museon arvo ja tarkoitus on ymmärretty myös hevosalalla. Niilo Savia: kipsiveistos, alk.per. Lauri Putkonen: öljymaalauksia, akvarelleja . Susanna Nykyri: öljymaalauksia . Museo on yksi osa Helsingissä toimivan Suomen Urheilumuseon urheilun erikoismuseoiden ”perhettä”. 37 Kuvataiteilija Susanna Nykyrin maalaukset muun muassa Opper edustavat klassismia parhaimmillaan. kilpailutyö . Katja Hannula: maalauksia Suomen Hevosurheilumuseon taidekokoelmia: – Tänä vuonna vietämme 20-vuotisjuhlavuotta ja toiminta laajentunut valtavasti. Carolus Lindberg: lipputaidetta
Teksti: Juhani Karvonen S uomenhevonen sai mainetta jo 1618 alkaneessa 30-vuotisessa sodassa, kun hakkapeliitat käyttivät taisteluissa sisukkaita suomenhevosia. Hevoset etenivät suoraan eivät välittäneet erilaisista paukahduksista. 38 Hevosen varassa on ollut hyvinvointi ja maanpuolustus Suomenhevonen on tehnyt kunniaa kotimaalleen Tuskin mikään muu hevosrotu maailmassa ollut yhtä merkityksellinen yhteiskunnalle kuin suomenhevonen Suomelle. Suomenhevonen on palvellut sodissa korvaamattomana vetojuhtana, ollut mukana maan jälleenrakentamisessa sekä myöhemmin suurena lisämausteena hevosurheilussa. – Ne saivat mainetta paitsi sisukkuutensa myös pelkäämättömyytensä ansiosta. Suomenhevonen oli myös
Kantakirja avasi mahdollisuuksia Kansallinen herääminen oli taustavoimana puhtaan suomalaisen hevosrodun kehittämiselle. – Hevosviesti-lehden (1924-1987) luin tarkkaan heti, kun osasin lukea. 39 . Hevoset olivat rauhallisia, koska monet olivat koko päivän aisoissa. Suomenhevonen tuli Timo Ryynäselle, 62, tutuksi lapsuudessa. Vierasta verta suomenhevoskantaan tuli muun muassa Venäjältä, kun sotilaat jalostivat lämminverisiä suomenhevosiin. Tykit kulkivat suurelta osin hevosvetoisina. Treenaan hevosia maltilla ja ajan niillä esimerkiksi talvisin reki perässä. Vuonna 1975 hän ajoi 17-vuotiaana ensimmäisen starttinsa Joensuun raveissa. Rotu oli pienikokoinen, mutta korvasi sisukkuudella kokoaan, sanoo Suomenhevosliiton puheenjohtaja lieksalainen Timo Ryynänen. – Suomenhevosen ennestään hyviä ominaisuuksia pyrittiin parantamaan. – Ohjastin Pystötähteä , joka oli oma kasvatti. Nyt minulla on emätamma ja kolme varsaa, joista saattaa vielä kehittyä ravureita. Seurailin isää moneen paikkaan hevoskyydissä ja heinäpellolla ohjastin hevosta kansakouluiässä. n Hevoshistoria – Suomenhevosia vietiin hyvän laatunsa vuoksi suhteellisen paljon ainakin Saksaan ja Venäjälle 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Se kasvattaa peruskuntoa ja antaa itsellenikin hiljaisen hetken luonnon helmassa. Järjestelmällinen jalostustyö ja suomenhevosen jalostaminen puhtaana rotuna käynnistyi vuonna 1907. Pyrstötähti ei ollut kuitenkaan kovin hyvä ravuri ja alun jälkeen sijoitukset huononivat. Lisäksi hevonen oli välttämättömyys maatalon töissä. – Isäni oli hevosmies ja ajoi savotoissa tukkeja. ilman suomenhevosta. Suomenhevosliiton puheenjohtajan Timo Ryynäsen mukaan suomenhevosella on ollut erittäin suuri merkitys niin sodassa kuin rauhassakin. Ensimmäisen kerran hän ohjasti hevosta yksin alle kymmenvuotiaana. – Sitkeys palkitaan ja hevosen kanssa on lähdettävä lenkille vaikka päivätöiltään ei aina tuntuisi jaksavan. SA-kuva Hevoset osa elämää lapsuudesta saakka sitkeä, kylmyyttä kestävä ja vaatimattomissa olosuhteissa toimeentuleva eläin. Eräs kuuluisa hevosmies Eräs kuuluisa hevosmies on sanonut, että tänä on sanonut, että tänä päivänä Suomessa päivänä Suomessa puhuttaisiin venäjää puhuttaisiin venäjää ilman suomenhevosta. Ryynänen on Pielisjärven Hevosystäväinseuran puheenjohtaja ja MTK:n Hevosverkoston varapuheenjohtaja. Kotitilan viljely ja puhelinasentajan työ ovat tuoneet leivän. – Ravit ja voitot ovat aina se huipennus, mutta hienointa on saada tehdä matkaa huipulle pienten onnistumisten kautta. Ryynänen uskoo malttiin ja pitkäjännitteisyyteen hevosen valmennuksessa. – Tarkoitus on vielä ajaa, mutta muutamaan vuoteen ei ole ollut oikein kunnon hevosta. Viimeisimmästä startista on kulunut jo useita vuosia. Ensimmäisissä raveissa sijoituin toiseksi ja vielä parissa seuraavassakin raveissa olin ykkönen ja kakkonen. . Lisäksi hän on ollut Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton puheenjohtajana ja Hippoksen valtuuskunnassa kesäraviedustajana. Päätös koko maan käsittävän kantakirjan perustamisesta astui. Raviajokortin Ryynänen suoritti 15-vuotiaana holhoojan suostumuksella. – Itse istun hirventaljalla ja ajamme kuutamon valossa kirkkoreellä hiljaisia metsäteitä tai lumessa. Suomenhevonen toimi ratsukäytössä pitkän aikakauden 1600-luvulta 1940-luvulle, koska sitä suosittiin luotettavana ja kestävänä hevosena armeijan ratsuväen käytössä. Malttia ja pitkäjännitteisyyttä Sen jälkeen Ryynäselle on kertynyt 400 starttia – Olen ajanut pääosin omilla hevosilla harrastuksena raveja
– Kantakirja antoi uusia jalostuksellisia mahdollisuuksia ja alettiin miettiä, miten suomalaisesta kylmäverirodusta saataisiin oli 114 kilometriä. Hevosen omisti näinä vuosina Aapeli Miettinen ja sen ohjastajana toimi useimmiten omistaja itse. Orikantakirjan pito on valtion maataloushallituksen vastuulla. Suomenhevonen uhrautui isänmaan edestä Vaikeissa olosuhteissa suomenhevosen arvo kasvoi. Ryynäsen mukaan hevosen historiassa kantakirjan avaamisella oli suuri merkitys. Reippaalle on pystytetty patsas sen kotipaikan Varpaisjärven keskustaan. Kisassa veivät kaksoisvoiton suomenhevoset ja voittajan kilometriaika oli 2,54, matkaa. Ensimmäisenä kantakirjaan merkittiin ori Ukonpoika . – Puoliveristen ja suomenhevosten kesken järjestettiin kilpa-ajot Haminasta Viipuriin vuonna 1927. voimaan tuolloin. Reipas oli Suomessa eniten rahaa voittanut ravuri vuosina 1958–1960, jolloin sen kunkin kauden aikana ansaitsema palkintosumma oli yli miljoona vanhaa markkaa. Reipas (1948-1971) oli menestyksekäs suomalainen ravihevonen, joka tunnetaan ”ruuna Reippaana”. aikaan entistä nopeampi ja parempi juoksija. Matkan taittamiseen kului viitisen tuntia. SA-kuva Ruuna Reipas aikansa menestyjä . Se voitti urallaan noin 1 300 lähdöstä ennätykselliset 348, joista yhden kauden aikana enimmillään 62 kertaa. – Talonpojat olivat keskenään eri mieltä suomenhevosen ja puoliveristen paremmuudesta. 40 Nopeassa evakuoinnissa hevonen oli välttämättömyys. Palkintorahat olivat siihen aikaan huikeat 80 000 markkaa. Reipas kilpaili vuosina 1952–1965
Eniten hevostappioita syntyi viivytysvaiheen aikana kesällä 1944, jolloin menetettiin kuukausittain 2 100 hevosta kaatuneina ja 2 550 haavoittuneina. täysin korvaamaton. Monet armeijan parhaista suomenhevosista saavuttivat palvelusaikanaan myös kilpailumenestystä. 41 – Peitinkarva on paksu ja nahan alle kehittyy kylmissä oloissa rasvakerros. Hevoset veivät mukanaan muonaa ja tarvikkeita rintamalle ja toivat takaisin haavoittuneita ja vainajia. Divisioonan muona-annos painoi 70 tonnia per päivä, joten kuljettamiseen tarvittiin kaksi hevosvetoista kuormastokomppaniaa. Hevosen lopettamista vältettiin viimeiseen saakka ja haavoittunut hevonen vietiin sidontapaikkojen kautta kenttäsairaalaan. Lisäksi oli rykmentin jokaisella kolmella patteristolla 67 hevosta käsittävä kevyt ampumatarvikekolonna. Jatkosodassa suomenhevosia joutui rintamalle 62 168 ja kaatui 13 595. Enimmillään 1930-luvulla suomenhevosia oli lähes puoli miljoonaa. Hevosten oppivaisuus tuli esille monella tavalla. – Jotkut hevoset oppivat kuulemma myös maastoutumaan maahan miesten lailla ilmahyökkäyksissä. Hevosen mukana luovutettiin kärryt tai reki sekä 100 kiloa heiniä kuten myös valjaat loimineen. Myös kotirintamalla hevonen teki mittavaa työtä, sillä ilman hevosia ei maatalous olisi pyörinyt. Talvisodan alkaessa Suomen armejalla oli käytössään runsaat 40 moottoriajoneuvoa. Lisäksi hevonen saa riittävästi ravintoa huonostakin rehusta, Ryynänen sanoo. Sama kohtelu miehille ja hevosille Suomi oli maailman ainoa maa, jossa hevoset sotien aikaan saivat lähes saman kohtelun kuin miehetkin. Hevosvoimat liikuttivat armeijaa Suomenhevosen merkitys näkyy tilastoissa. Määrävahvuisessa divisioonassa oli 15 000 miestä ja 120 ajoneuvoa, mutta hevosia riippuen alistussuhteista 3 4005 000 kappaletta. Yhdellä jalkaväkirykmentillä oli yksi henkilöauto, kaksi moottoripyörää ja 500 hevosta. Hevoset veivät mukanaan Hevoset veivät mukanaan muonaa ja tarvikkeita muonaa ja tarvikkeita rintamalle ja toivat takaisin rintamalle ja toivat takaisin haavoittuneita ja vainajia. vuorokausituliannoksen patruunoita, rykmentin käsikranaatti tuliannoksen ja tykistölle yhden patteriston tuliannoksen. . Sotien jälkeen Suomen ratsuväki jalkautettiin ja suomenhevosten käyttö ratsuina loppui melkein tyystin. Hevosten määrä laski alimmillaan 14 000 vuonna 1987, sanoo Suomenhevosliiton puheenjohtaja Timo Ryynänen. – Sodissa hevonen oli – Sodissa hevonen oli täysin korvaamaton. – Suomenhevonen oli 1980-luvulle saakka paljolti työväline joka korvasi konevoiman. Vuonna 1971 Suomenhevosen jalostusohjesääntö uusittiin ja suomenhevoselle muodostettiin neljä jalostussuuntaa: työhevonen, juoksija, ratsuja pienhevonen. – Talvisodassa armeija menetti 68,5 hevosta päivässä. Talvisodan alkaessa armeijalla itsellään oli vain 4 700 hevosta ja pakko-ottojen kautta saatiin 60 384 hevosta. Kuormastoon kuului 128 hevosta per komppania ja jokainen hevonen kuljetti 300 kiloa tarvikkeita. Koko maan hevoskanta oli vuonna 1939 varsat mukaan lukien 386 000 hevosta, joista sotakelpoisia, kun kantakirjahevoset ja varsat oli poistettu, oli vain 173 297. Yhden raskaan 152-haupitsin vetoon tarvittiin kahdeksan hevosta. – Sodissa hevonen oli täysin korvaamaton. Puolesta miljoonasta 14 000:een hevoseen . Osalle hevosista jäi traumoja ja ne saattoivat myöhemmin esimerkiksi säikähtää ukkosta. Eräs kuuluisa hevosmies on sanonut että tänä päivänä Suomessa puhuttaisiin venäjää ilman suomenhevosta, muistuttaa Ryynänen. Puolustusvoimat piti lupauksensa ja korvasi hevosenomistajille huikeat 283 122 755 markkaa kaatuneista hevosista, 351 miljoonaa markkaa sairaskuluja ja 77 miljoonaa markkaa varusteiden menetyksestä. Hyvä hevosmies saattoi hevosen käytöksestä lukea, uhkasiko jokin vaara esimerkiksi vihollisen partio. Ennen toista maailmansotaa melkein kaikki Suomen armeijan ja ratsupoliisin hevoset olivat kevytmuotoisia suomenhevosia. – Suomenhevosliiton arkistoissa on lukuisia liikuttavia tarinoita siitä, miten sodasta pannut hevonen tunnisti kotitallinsa ja saattoi laukata rautatieasemalta kilometrejä suoraan tallilleen, puheenjohtaja Ryynänen kertoo. Jatkosodassa kuolleita, kadonneita ja lopetettuja hevosia kirjattiin 14 573. Hevonen oli korvaamaton apu heinätöissä. Talvisotaan pakko-otetuista 60 384 suomenhevosesta kuoli 7 204 ja 34 945 hevosta kävi hoidettavana eri hevossairaaloissa. Kenttätykistörykmentillä oli 1 300 hevosta kesällä ja 1 164 hevosta talvella. haavoittuneita ja vainajia. Pahimmin loukkaantuneet kuljetettiin kotirintamalle hevossairaaloihin, joissa esimerkiksi tehokkaampi leikkaushoito oli mahdollinen. Kolonna kuljetti kerrallaan pataljoonan tarvitseman. Ne saattoivat ennakoida esimerkiksi kranaatin putoamisen tiettyyn paikkaa ja kieltäytyä liikkumasta eteenpäin. Kotiinpaluu tunteikas hetki Sotahevosten kotiinpaluu oli niin hevosille kuin isännillekin tunnepitoinen hetki. Upseerit käyttivät enimmäkseen lämminverisiä. Puolustusvoimien tarpeisiin tehdyissä hevosotoissa määriteltiin tarkasti molempien osapuolien vasteet. Lisäksi divisioonalla oli ampumatarvikekolonna, johon kuului 153 hevosta
SA-kuva. 42 Suomi oli maailman ainoa maa, jossa hevoset sotien aikaan saivat lähes saman kohtelun kuin miehetkin. Myös hevoset olivat rintamalla täisaunassa
Myös hevoset olivat rintamalla täisaunassa. SA-kuva. 43 Suomi oli maailman ainoa maa, jossa hevoset sotien aikaan saivat lähes saman kohtelun kuin miehetkin
2006 syntyneen suomenhevosen Hessin Leevin liikemekaniikka on sellainen, että se sopii erityisesti kouluratsastukseen, johon myös sen omistaja Katja Kuokka on keskittynyt. . Hevosvoima oli korvaamaton savotoissa, jotka eivät olisi toimineet ilman hevosta. Tarve tuhat varsa vuodessa Ryynänen on huolissaan suomenhevosen tulevaisuudesta. Tänä päivänä suomenhevonen liikuttaa monia nuoria ja lapsia sekä toimii myös vammaisten parissa. Vaikkei hevosella olisi ollut enää työkäyttöä moni isäntä halusi pitää hevosensa ja käydä ruokkimassa sitä aamuisin vain saadakseen kuunnella sen rouskintaa. Moni suomenhevonen on pysynyt ravihuipulla pitkään, mutta kaiken menestyksen takana on hevosmiestaidot, sanoo Ryynänen. Hevonen on metsässä rauhallinen ja osaa sovittaa askeleensa, jottei sen jalkoja taitu. 44 Suomenhevonen aina ollut ratsu. Nyt olisi tärkeää, että tammoja astutettaisiin mahdollisimman aktiivisesti. Hevoset juoksivat työkäytön ohella pitkään kilpaa erilaisissa lähinnä kylätason ravikisoissa. Hevoset takasivat metsäteollisuuden nousun ja Suomen vaurauden. Suomenhevosen monipuolisuus on tullut esiin. Liittona olemme ehdottaneet Hippokselle, että varsoista maksettaisiin 500 euro varsatuki, jos tamma astutetaan tänä keväänä. Sodan jälkeen maamme teollistui voimakkaasti ja hevosvoimia tarvittiin jälleen. – Viime vuosina syntyvyys on ollut alarajoilla. – Vuonna 1953 koko maassa oli 53 000 ajoneuvoa maanteitä ei ollut tai ne olivat huonoja suuressa osassa maata. Suomenhevonen selvisi muun muassa upottavilla soilla. Joistakin ravureista on kehittynyt hyviä ratsuja. Vaikka traktorit alkoivat 1950-luvulla yleistyä hevoset pidettiin taloissa koska ne jotenkin kuuluivat sen ajan elämään. Lähteet: Wikipedia, Hevosurheilumuseo. Kuva: Katja Kuokan arkisto – Tänä päivänä – Tänä päivänä suomenhevonen suomenhevonen liikuttaa monia nuoria ja liikuttaa monia nuoria ja lapsia sekä toimii myös lapsia sekä toimii myös vammaisten parissa. Raviurheilu pelasti suomenhevosen Suomenhevonen pelasti raviurheilun ja ja urheilu pelasti suomenhevosen. Hevonen takasi Suomen vaurastumista Sotien jälkeen suomenhevonen oli yksi Suomen jälleerakentajista. Ilman hyviä ravureita suomenhevoskanta olisi voinut jäädä hyvin pieneksi. – Vuonna 1924 Lahdessa ensi kertaa järjestetyillä kuninkuusraveilla oli iso merkitys suomenhevosen tulevaisuudelle. Hevoset pelastivat tietyssä määrin Suomen jo toiseen kertaan, Timo Ryynänen sanoo. Se näkyy suomalaisessa ratsasustusurheilussa. – Suomenhevosten joukosta on noussut monia suuruuksia kuten Vieteri , jolla Kaarlo Partanen (1915-2006) ohjasti osan yhdeksästä ravikuninkuudestaan. vammaisten parissa. Kaupungeissa jakeluliikenne oli paljolti hevosten varassa ja maaseudulla hevonen oli suorastaan välttämättömyys, koska traktoreita oli hyvin. – Monikäyttöisyys on sen vahvuus. Jotta kanta olisi elinvoimainen, pitäisi maahan syntyä vähintään 1 000 varsaa vuodessa. – Koska moni mies oli suuren osan päivästään hevosen kanssa, syntyi ihmisen ja hevosen välille syvä suhde. – Ajoneuvokalusto ja kehnot tiet huomioon ottaen tiettömien taipaleiden takaa ei tukkeja olisi juuri tuotu ilman hevosta. Tuki maksettaisiin, kun varsa olisi reilun vuoden päästä kirjattu Heppa-järjestelmään. Lämminveristen määrä alkoi nousta 1960-luvulla, mihin saakka ravit olivat paljolti suomenhevosten varassa, Timo Ryynänen sanoo
Ammattitaitoiset hevoskommunikaatiot etänä: Juurisyitä ongelmiin, tukoksien vapauttamista Viestejä jo tuonpuoleiseen siirtyneiltä hevosrakkailta Ongelman ytimeen porautuvat monitasoiset tulkinnat Upeat asiakaspalautteet!. Siksi hevostilojen valumavesiin on alettu kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Vesiensuojelun tärkeys korostuu paitsi terveyden näkökulmasta myös elintärkeän makean veden rajallisten varantojen vuoksi. Hanketta johtaa Helsingin yliopisto ja siinä on mukana myös Terveydenja hyvinvoinninlaitos (THL), Luke, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) sekä alan yrityksiä. Opinnäytetyössä käsitellään myös valumavesiin liittyviä viranomaismääräyksiä ja lainsäädäntöä, hevostilojen valumavesien käsittelyn nykytilaa ja valumavesien käsittelymahdollisuuksia, kuten hevostarhojen valumavesien käsittelyjärjestelmää. . Hevostilojen mahdolliset päästölähteet ovat jaloittelutarhat, lantalat ja harjoitusalueet. Työ tehtiin kirjallisuustutkimuksena osana isompaa hanketta ”Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi”. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Luonnonvarakeskus (Luke). Hevostilojen valumavesissä piilee riskejä Hevostilojen valumavesiin on alettu kiinnittää huomiota hevosten siirtyessä maaseudulta yhä lähemmäs asutusta ja taajamia, jopa kaupunkeja. Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Suolistoperäisiä taudinaiheuttajia voi päätyä vesiympäristöihin eläintiloilta puhdistusmenetelmistä huolimatta. Erilaiset taudit voivat levitä vesivälitteisesti ihmisten ja eläinten välillä sekä tuoreena syötävissä kasviksissa. Heidän mukaansa hevostilojen ja koko alan tulisi itse ymmärtää nostaa ympäristöasioiden hoito imagolliseksi asiaksi ja käyttää sitä näkyvästi myös markkinoinnissa. Tautien hallintaan saaminen näyttäisi lisäksi olevan vaikeutumassa erilaisten resistenssien vuoksi. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa valumavesien, vesistöön kulkeutuvien jätevesien sekä käyttöveden mikrobiologisista riskeistä, riskien hallinnasta sekä vesien mikrobiologiseen puhdistukseen käytettävistä ratkaisuista. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.8.2019-30.5.2021 ja se on saanut EAKR rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 20142020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. 45 A grologi (AMK) Suvi Takalan Hämeen ammattikorkeakoulussa hevostalouden koulutukseen tekemässä opinnäytetyössä selvitettiin hevostilojen valumavesien hygieniariskejä ja kuinka niitä olisi mahdollista hallita. Tarvitaan jatkuvaa hoitoa Työssä haastatellut vesien käsittelyn asiantuntijat korostivat, että pelkkä suunnittelu ja uuden tarha-alueen perustaminen eivät riitä asioiden kunnossa pysymiseen, vaan alue vaatii jatkuvaa hoitoa ja ylläpitoa. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com www.avaruustomua.net Flora & Fauna kosmisesta@gmail.com Kaviot keveiksi & Harja hulmuamaan! Mitä hevosystäväsi tahtoo sanoa sinulle. mahdollisten taudinaiheuttajien kulkeutumista talousveteen, kaivoihin sekä rantojen pintavesiin. Talousvesiin ja rantojen pintavesiin Opinnäytetyön mukaan hevostilojen valumavesien suurimpana hygieniariskinä voidaan pitää ulosteperäisten mikrobien ja Hevoset siirtyvät maaseudulta yhä lähemmäs asutusta ja taajamia
Kuvan kolmioäesmallia valmistettiin Mustialan maatalousoppilaitoksessa. Ensimmäiset kolmioäkeet tuotiin Ruotsista Suomeen 1799 Suomen talousseuran toimesta ja äestä esiteltiin Åbo Tidningar -lehdessä samana vuonna. Artikkelin kirjoittaja Mikko Yli-Rosti harrastaa vanhojen hevosvetoisten työvälineiden keräilyä erityisenä kiinnostuksen kohteena puiset työvälineet. 46 n Hevoshistoria Hevosvetoiset aurat ja äkeet Teksti ja kuvat: Mikko Yli-Rosti P erinteisen maatalouden aikana aika keskiajalta 1800 -luvun lopulle asti olivat peltoviljelyn keskeisimpiä työvälineita hevosvetoiset aurat ja äkeet jotka olivat puurunkoisia ja kotitekoisia ja paikallisen kyläsepän raudoittamia. Ilmeisesti kyseessä on kolmioäkeen nuorempi tyyppi joka yleistyi 1800luvun lopulla rinnan maata kääntävällä siivellä varustetun auran kanssa. lia ja ennakoivat kolmiomaisten äkeiden, ns. Kolmiomaisella rautavantaalla ja puisilla maata kahtaalle auraavilla siivillä varustettu kehäaura kykeni muokkaamaan maata vain noin kymmenen sentin syvyyteen. Auran yläosassa oleva yhdyspuu muodosti auran ylöspäin nousevan runkopuun kanssa auran ohjauslaitteet eli kurjen. Nurkista vedettävät neliömäiset piikkiäkeet olivat suorakaiteisia nuorempaa malTyövälineisiin lisättiin Työvälineisiin lisättiin rautaa vain liitosrautaa vain liitoskohtien vahvikkeeksi kohtien vahvikkeeksi sekä kohtiian, jotka sekä kohtiian, jotka joutuivat kosketuksiin joutuivat kosketuksiin maan kanssa maan kanssa. Kolmioäestä on 17001800lukujen vaihteesta lähtien käytetty Lounais-Suomessa ja myöhemmin äes on levinnyt Hämeeseen ja telemalla kiilojen avulla ojaksen kaltevuutta. Vihtiläisen Yli-Rostin viimeisin löytö on kolmiomainen äes. Työvälineisiin lisättiin rautaa vain liitoskohtien vahvikkeeksi sekä kohtiin, jotka joutuivat kosketuksiin maan kanssa, kuten auran vannas, äkeen piikki. Auratyypi levisi Suomeen keskiajan lopulla. Satakunnassa ideoitiin 1600luvulla polkuäes, jonka päällä äestäjä seisoi. Myöhemmin kehäauran rungon omaavan auran vetopuuta pidennetiin ja varustettiin jalaksella, joka sääti auran työsyvyyttä ja teki auran vakaammaksi ja helpommin ohjattavaksi. Kyntäjä ohjasi auraa paremmalla kädellään ja piteli ohjaksia toisella kädellä. Piikkiäkeet risukarhin tilalle Vanhoina aikoina kylvettävä pelto oli muokattu hevosvetoisella risuäkeellä, joka muodostui halkaistuista kuusen rungon kappaleista ja oksat toimivat äkeen piikkeinä. Piikkiäkeet olivat aluksi puupiikkisiä, mutta kuninkaankartanoissa äkeiden piikit olivat rautaisia jo 1500luvulla. . Kehäaurasta kääntöauraksi Kansanomaisten aurojen nuorimpiin tyyppeihin kuuluvan kehäauran runkopuu tehtiin lähes suoran kulman muodostaneen koivun juurakosta. Auran työsyvyys säädettiin asetKehäaura oli kehittynyt 1400 -luvulla ja oli yleisin kyntöväline Mälarenin seudulla Ruotsissa. Kolmioäes 1700-luvun uutuus Kolmioäes eli karhuäes on kehitetty Ruotsissa ja ruotsalaisessa maatalouskirjallisuudessa äes tunnettiin nimellä Helsinglands billharven, sillä sitä lienee ensimmäisenä käytetty Helsinglandin alueella. karhuäkeiden kehittelyä. Kehäauraa kehitettiin tehokkaammaksi lisäämällä siihen aluksi maata siirtävä puinen siipi. kela-aisat. Auran vetopuu eli ojas oli vinossa ja siihen liitettin vetoaisat jotka olivat useimmiten ns. Kolmioäkeen ensimmäiset käyttäjät olivat Suomen talousseuraan kuuluneita säätyläismaanviljelijöitä. Kolmioäes oli kehitetty maan syvempään ja tehokkaampaan muokkaukseen ja oli erityisen sopiva rikkaruohojen torjuntaan kesantomaalla sekä kylvösiemenen multaamiseen. Jäykkärunkoiset raamiäkeet alkoivat syrjäyttää risukarhia vasta keskiajan lopulla. Kehäauran pohjalta kehitettiin 1700luvun lopulla Suomen maataloushistorian ensimmäinen kääntöaura lisäämällä kehäauran runkoon maata kääntävä siipi, joka oli raudasta tehty. Kehäaura oli vaikeasti ohjattava ja pellon muokkaus oli matalaa. Jotkut keskiajan teknisistä uutuuksista, kuten kehäaura olivat käytössä pitkälle 1800luvulle, aina siihen asti, kun maata kääntävällä siivellä varustetut aurat yleistyivät. Kuvan kehäaurassa on leveä vannas ja maata siirtävät siivet
Kylvövakka riippui kaulahihnasta miehen edessä niin, että siitä oli helppoa heitellä siemeniä sekä oikealle että vasemmalle. ?. Auraa nimitettiin pohjalaisauraksi tai vältiksi. Ensimmäisen kerran touko-kesäkuun vaihteessa ja toisen kerran heinäkuussa. Viikko kynnön jälkeen pelto äestettiin tai jyrättiin. Uutuus oli pohjalaisten seppien kehittämä. Viljan käsikylvö oli kunniatehtävä Hevosvetoisista maatalouskoneista viimeisimpänä yleistyi kylvökone ja viljan kylvö ja varsinkin ruliin kylvö suoritettiin käsin kylvönä, joka oli kunniatehtävä. Ruis kylvettiin kesantopeltoon. Kylvövakka oli valmistettu taivutetusta haapalaudasta. Kuvan äes on rautapiikkinen. Toinen vaihe kolmioäkeen yleistymisessä tapahtui 1850luvulta alkaen, kun Mustialan maatalousoppilaitoksessa alettiin valmistaa kolmioäkeitä myytäväksi. Rukiin kylvö tapahtui Laurin päivän (10.8.) ja Pertunpäivän (24.8.) välillä. Tälläisiä ristikkoäkeitä lienee ollut puupiikkisinä käytössä jo 1500luvulla. Kuvan äes on ollut yleinen Turun seudulla ja Varsinais-Suomessa ja Veikko Anttilan teoksen Äes Suomessa mukaan on perusteltua olettaa kuva äkeen edustavan kolmioäkeen ensimmäistä mallikappaletta, jotka Suomen talousseura valmistutti. Kymenlaaksoon sekä Karjalan kannakselle. Mustialan maatalousoppilaitoksen ja maanviljelysseurojen neuvojien toimesta kolmioäes yleistyi yhdessä maata kääntävällä siivellä varustetun auran kanssa, sillä äes soveltui hyvin auranviilloksen muokkaamiseen. Rukiille tuleva kesantopelto kynnettiin kahteen kertaan. Kolmioäestä eli karhuäestä käytettiin rikkaruohon torjuntaan kesantomaalla ja kylvösiemenen multaamiseen. Vanhanmallinen raamiäes, jossa yhdistyvät sekä ristikkoäkeen, että polkuäkeen ominaisuudet. Viljan kylvö tapahtui vuosisatojen ajan käsikylvönä. Viljan käsikylvö oli talon isännän tai vanhempien maanviljelystyöhön tottuneiden miesten kunniakas erikoistehtävä, jonka alkaessa kylväjä paljasti päänsä. Kolmioäkeen pienimmät mallit olivat 7-9piikkisiä ja yhden hevosen äkeitä ja suuremmat ja jopa 20piikkiset olivat kahden hevosen vetämiä. 47 Hevosvetoiset aurat ja äkeet Suomessa kehitettiin 1700-luvun lopulla maataloushistoriamme ensimmäinen kääntöaura varustamalla kehäaura maata kääntävällä siivellä
48 F ysioterapiaopiskelijat Henna Tolvanen ja Essi Grönlund toteuttivat fysioterapian opinnäytetyönä tutkimuksen, jossa he selvittivät vasemman polven kivusta kärsivien ratsastajien alaraajojen liikekontrollia sekä lihasvoiman ja liikkuvuuden puolieroja. Sen ergonomiaan pitää kiinnittää huomiota.. Selvityksessä kävi ilmi, että tutkimusryhmän osallistujilla oli alaraajojen liikkeen hallinnassa häiriöitä ja pakaralihasten Polvikipu kertoo häiriöstä jalan liikkeen hallinnassa Vasemman polven kivusta kärsivillä ratsastajilla on haasteita alaraajan liikkeen hallinnan kanssa ja heikkoutta pakaralihaksissa. Hevosen selkään nouseminen on ratsastajan ainoa toispuoleinen kuormitus
Liikekontrolli parantui Harjoittelujakson jälkeen osallistujien liikekontrolli oli merkittävästi parantunut, kaikkien mitattujen lihasten voima parantunut, mutta merkitsevästi vahvistui kummankin keskimmäisen pakaralihaksen ja oikean ison pakaralihaksen voima. Tolvasen ja Grönlundin opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko vasemman polven pitkittyneestä kivusta kärsivillä ratsastajilla alaraajan liikekontrollin häiriöitä, puolieroja lihasvoimissa ja liikkuvuudessa sekä saadaanko mahdollisiin löydöksiin ja koettuun kipuun muutosta harjoiteohjelmalla. Ennen harjoittelujaksoa osallistujilla oli alaraajan liikekontrollin haasteita, vasen keskimmäinen pakaralihas merkitsevästi oikeaa heikompi. Kolmen kuukauden harjoittelujakso Opinnäytetyön aineisto kerättiin rekrytoimalla osallistujat verkkokyselyn avulla. Liikkeen hallintaan keskittyvät harjoitteet vähensivät osallistujien kipukokemusta sekä paransivat pakaralihasten voimaa ja liikkeen hallintaa. . Pakaran heikkous korreloi kipuun eli mitä heikompi osallistujan pakaralihaksen voima oli, sen voimakkaampi oli hänen kokemansa kipu. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Trainer4Skills Oy:n kanssa ja sille haettiin puoltava eettinen ennakkoarvio Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä lautakunnalta (asianumero HUS/1910/2019). heikkoutta. Alaraajan hallintaa kehittävät harjoitteet näyttävät parantavan pitkittyneestä polvikivusta kärsivien ratsastajien alaraajan liikkeen kontrollia, vähentävät kivun kokemusta ja vahvistavat erityisesti pakaralihasten voimaa. Koska vasemmalta puolelta hevosen selkään nouseminen on ratsastajan ainoa toispuoleinen kuormitus, pitäisi sen ergonomiaan kiinnittää huomiota ja vaikutusta ratsastajan vasemman polven kipuun tutkia. 49 Fysioterapiaopiskelijat Essi Grönlund ja Henna Tolvanen toteuttivat fysioterapian opinnäytetyönään tutkimuksen ratsastajan vasemman polven kipua. Osallistujaryhmäksi muodostui viiden naisratsastajan joukko, jotka ratsastivat keskimäärin viisi tuntia viikossa ja olivat harrastaneet ratsastusta keskimäärin 25 vuotta. Lisäksi sanallisesti arvioiden osallistujat arvioivat kivun vähentyneen ja kivuttomien päivien lisääntyneen. Osallistujille tehtiin kahdet alaraajan liikekontrollia, lihasvoimaa ja liikkuvuutta arvioivaa testikertaa, joiden välissä he suorittivat kolme kuukauden pituisen, alaraajan linjausharjoitteita sisältävän harjoittelujakson. Polven on havaittu Polven on havaittu olevan toiseksi olevan toiseksi yleisin kilpailevien yleisin kilpailevien esteratsastajien esteratsastajien kipualue. Ratsaille nousu toteutetaan perinteisesti vasemmalta puolelta ja se on ainoa ratsastajalta vaadittava toispuoleinen kuormitus, millä voi olla yhteyttä vasemmassa polvessa esiintyvään kipuun. Polvikipu yleistä ratsastajilla Iso osa kilpailevista ratsastajista kärsii kivusta. Polven on havaittu olevan toiseksi yleisin kilpailevien esteratsastajien kipualue, ja suomalaisilla maajoukkueratsastajilla polvikivun on todettu olevan yleisempää vasemmassa kuin oikeassa polvessa. Tolvasen ja Grönlundin tulokset viittaavat siihen, että vasemman polven kivusta kärsivillä ratsastajilla on liikekontrollin häiriöitä ja pakaralihasten heikkoutta. kipualue.
Ypäjällä työskentelevä omistajakaksikko tekee niin toppaukset, vastinhihnojen vaihdot, etukaaren raudan vaihdot, rungon levitykset ja satuloiden sovitukset – tuhansien satuloiden kokemuksella. Tallikäyntejä tehdään sopimuksen mukaan, samoin kuin satulansovitusluentoja. Toppaukset ja muut korjaustyöt naiset hoitavat yhteistyönä, ja Sari hoitaa kirjanpidon sekä laskutuksen. Tuhansien satuloiden kokemuksella Korjaus uutta suositumpaa Hyvässä satulassa hevonen liikkuu mielellään ja ratsastaja istuu luontevasti. – Ensin oppisopimusoppilaaksi ja sitten hän osti puolet yrityksestä, nauraa Sari. Toinen omistajista, Sari Airo kertoo saaneensa kimmokkeen yritykseen opiskeluaikoinaan. 50 T eam Satulasepät on toiminut Ypäjällä, samassa paikassa vuodesta 1988 lähtien. Ratsastusta monelta kantilta Ratsastusharrastus on alkanut n Hevosyritys. Sanna Tuomi tuli avuksi Sarille vuonna 2001. – Ratsuvalmentajalinjalla jatkoin harjoittelua vapaa-aikanani, korjaamalla silloisen maatalousoppilaitoksen hevosvarusteita. Teksti: Kati Wikström . Pääasiassa Sanna tekee satuloiden sovitukset. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Sari harjoitteli korjaamalla ja toppaamalla valvonnassa yli 100 satulaa. Kuvat: Team Satulasepät Ky – 80-luvulla hevosvarusteiden huolto kuului Hevosopiston hevostenhoitajalinjan opiskeluun. Satuloita korjataan ja kunnostetaan useammin kuin ostetaan täysin uusia. Pidin siitä niin paljon, että jäin tekemään työharjoittelun koulun valjasverstaalle. Sanna Tuomi tuli ensin oppisopimusoppilaaksi ja sitten osti puolet yrityksestä
Hevosopiston urheilualueille on kävelymatka. 1988 Sari Airo perusti yrityksen Ypäjän Satulaja Valjaskorjaamo S. . . 2003 Nimi lyheni Ypäjän Satulakorjaamo Ky:ksi ja toiseksi omistajaksi tuli Sanna Tuomi. Team Satulasepät Ky toimii Ypäjällä ja tekee tallikäyntejä sopimuksen mukaan. – Satulan valinnassa on parasta aina käyttää ammattilaisen apua, joka pystyy kertomaan myös satulan laadusta. molemmilla naisilla ihan pienestä pitäen. . – Vanhassa satulassa uusitaan useimmiten toppaukset, sen hinta on 230 euroa. Hän kilpaili kouluratsastuksessa ja toimi kahdeksan vuotta talliyrittäjänä, ennen kuin aloitti satulasepäntöiden opiskelun.. 2019 Team Satulasepät Ky täytti 30 vuotta! Team Satulasepät Ky on Ypäjän Yrittäjät ry:n, Suomen Kotiteollisuusliitto ry:n, Forssan Yrittäjänaiset ry:n, Forssan seudun Käsityöja teollisuusyhdistys ry:n ja Suomen Valjasja Satulasepät ry:n jäsen. Se remontoitiin muutama vuosi sitten, ja on toiminut sen jälkeen suosittuna 3-4 henkilön majoituspaikkana Ypäjällä tapahtuvien kisojen ja valmennusten aikana. . 1994 Yhtiömuoto muutettiin Ypäjän Satulaja Valjaskorjaamo Ky:ksi. 2013 Ypäjän Satulakorjaamo Ky täytti 25 vuotta. . . . 2002 Otettiin käyttöön aputoiminimi Ypäjän Satulasepät. 51 Korjaus uutta suositumpaa . . Satula on hevoselle sopiva silloin, kun hevonen ei vastustele satulointia sekä liikkuu rennosti ja mielellään satulan kanssa. Hyvässä satulassa myös ratsastajalla on luonteva ja hyvä asento. – Uusien satuloiden valmistus ei ole kannattavaa Suomessa, sillä se vaatisi paljon investointia laitteisiin. . – Minä olin ennen Ypäjälle tuloani muun muassa Thomas Ehrnroothin ja Kiki Nybergin hevosenhoitajana ja olen käynyt myös ratsuvalmentajalinjan. Satulakorjaamon pihapiirissä on Männikön mökki, joka on vuonna 1939 rakennettu noin 50 neliöinen pieni talo. 2001 Sanna Tuomi tuli oppisopimusoppilaaksi satulakorjaamoon. Sari Airo kertoo pitäneensä jo opiskeluaikoinaan valtavan paljon hevosvarusteiden huollosta. Vastinhihnojen vaihtojen ja korjausompeleiden hinnat liikkuvat siinä 30:n ja 120 euron välillä välillä ja runkojen levitysten tai etukaaren vaihtojen merkistä riippuen 40:n ja -350 euron välillä. Korkea hinta ei laadun takuu – Satuloita on tänä päivänä hyvin laidasta laitaan, ja valitettavasti korkea hinta ei aina ole tae parhaasta laadusta, tietää Sanna Tuomi. Pihassa on myös kolmen hevosen talli väliaikaiseen hevosmajoittumiseen. Uuden satulan hintahaarukka on laaja, noin 700-7 000 euroa, sanoo Sanna Tuomi. Lisäksi satulavalikoima maailmalla on varsin hyvä ja monipuolinen. Lisäksi hevosen selkään ei saa jäädä merkkejä satulasta, painautumia tai katkenneita karvoja tai muuta vastaavaa. Airo. 2015 Yrityksen nimeksi tuli Team Satulasepät Ky. Sanna Tuomi on ratsastuksenohjaaja ja ratsuvalmentaja. Vanhassa vara parempi Pääasiassa naiset korjaavat vanhoja satuloita, mutta myyvät myös uusia. Usein erilaisella toppauksella voidaan saada merkittävä parannus satulan istuvuuteen. – Satulan korjaaminen tulee näin useimmiten uuden satulan ostoa halvemmaksi, toteaa Tuomi. 2003 Rinnakkaistoiminimeksi tuli Ypäjä Saddlery limited partnership. Kumpikin meistä on lisäksi opiskellut Arcanum-hevoshierojakoulutuksen, luettelee Sari Airo. Team Satulasepät Ky Satuloiden korjaus on uuden satulan ostamista suositumpaa
tuolloin voimassa olevien linjausten mukaisesti. www.kuninkuusravit.fi. Osaa jo tehdyistä suunnitelmista voidaan hyödyntää ensi vuonnakin, mutta aikataulutus ja projektisuunnitelma on tietysti tehtävä uusiksi. – Toivon, että yleisöllä on vuoden päästäkin intoa ja mielenkiintoa osallistua näin hyväntuuliseen ja ainutlaatuiseen tapahtumaan, kannustaa Saranpää. – Kustannuksia on toki jo syntynyt. Ja sellaisenaan Kuninkuusravien kaltainen tapahtumakokonaisuus on koronatilanteen kannalta turvallisuusriski. Tapahtuma-alue on kaupungin kyljessä, joten koko kaupunki on kansanjuhlassa mukana. . Kuva: Hippos/Ida Laine Kuninkuusravit siirretään Seinäjoella tavataan 2021 Hippoksen hallitus on osaltaan tehnyt päätöksen siirtää Seinäjoelle vuonna 2020 ja Forssaan 2021 myönnettyjen Kuninkuusravien järjestämisoikeudet vuosille 2021 ja 2022. Yhdessä Hippoksen kanssa muokkaamme Seinäjoen ravikeskuksen toimitusjohtaja Jyri Saranpää kertoo Kuninkuusravien olevan niin iso kansanjuhla, ettei sen luonnetta haluttu lähteä muuttamaan eli ajaa raveja ilman yleisöä. Nyt on kuitenkin valmiuksia, joista jatkaa. – Seinäjoella ravataan kuitenkin alkuperäisessä ajankohdassa eli 31.7.-2.8. Kyseessä on iso kansanjuhla, jonka luonnetta emme halunneet lähteä muuttamaan. Kuninkuusravit merkitsevät ennen kaikkea hyvää viihdettä, sujuvaa toimintaa ja palvelua. – Kävimme läpi erilaisia variaatioita tapahtuman suhteen ja odottelimme viranomaisten ohjeistuksia. Kuninkuusravit ovat Suomen suurin vuosittainen hevostapahtuma. Viime vuonna Jokimaalla vauhdissa Välkyn Tuisku ja Kimmo Taipale. siihen viikonloppuun erilaisen konseptin, kaikille parhaille suomenhevostammoille ja -oriille on tulossa uutta tähdättävää, sanoo Saranpää. 52 n Kesän 2020 tapahtumat S einäjoen ravikeskuksen toimitusjohtaja Jyri Saranpää kertoo tapahtuman siirtämisen olleen sekä mahdollisuus että välttämättömyys. Seuraavan kerran niiden pariin pääsee vuonna 2021 Seinäjoella
– Tätä työtä tehdään talkoina ja ravit ovat kesäisin keränneet noin 8 000 innokkaan hevosihmisen yleisömäärän. Tämän kesän kolmet Toto-ravit on peruttu. . Juhannuslauantai on ollut päätapahtumana. S ataravi Oy:n Meri Elomaa kertoo kesäravien olevan erityisesti yleisötapahtumia, joten tyhjille katsomoille ei oikein kannata ajaa. aiotaan Elomaan mukaan näillä näkymin ajaa. Elokuun ravien kohtaloa odotellaan vielä. www.sataravi.fi. Elokuun ravit 15.8. Taloudelliset sen sijaan eivät, sillä koko vuoden toimintaamme ovat kannatelleet kesäraveista tulleet ravintolamyynnit, lipputulot ja sponsorimyynnit. – Teimme päätöksen perumisista hyvissä ajoin, joten siinä kohtaa odottelun aiheuttamat paineet tietenkin helpottuivat. Kuva: Sataravi Oy Kokemäen perinteet katkolla Elokuun raveilla toivoa Sataravi on järjestänyt perinteikkäät ravit Kokemäellä jo yli 70 vuoden ajan. 53 . Vaikka toukokuun ja kesäkuun ravit onkin peruttu, on elokuun raveilla vielä toivoa
54 Helsinki International Horse Show on Helsingin Jäähallilla 21.-25.10. Loppuvuoden järjestäjät eivät halua päällekkäisyyksiä kilpailujensa kanssa. Työryhmä on koonnut yhteen kaikki mahdolliset tilanteeseen liittyvät kysymykset ja haasteet, ja etsii näihin ratkaisuja. – Tiedotamme luonnollisesti tarkemmin käytännöistä, mikäli tapahtuma siirtyy, sanoo Gordin. www.helsinkihorseshow.fi n Kesän 2020 tapahtumat. Gordin totetaa varmaa olevan, että kompromisseja on odotettavissa, ja ratkaisut saattavat olla ”vähiten huonoja” mahdollisimman monelle. – Ratsastajat haluavat yksinkertaisesti mahdollisimman nopeasti takaisin kisakentille tosin vasta, kun se on turvallista. Tekstit: Kati Wikström Kuten kuningatar Elisabeth aikoinaan kutsui vuotta 1992, sanoo Gordin. Tapahtumajohtaja Tom Gordin kertoo tapahtumien järjestelyjen etenevän niin normaalisti kuin mahdollista, näinä poikkeuksellisina aikoina. Lipunmyynti ennätysvauhdissa – Lienee selvää, että urheilun, ratsastus mukaan lukien, vuosi 2020 muistetaan historiassa ”annus horribilis”, hirveänä vuotena. Koronan aikaan, haetaan kompromisseja ja vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotta tapahtumista ei tarvitsisi kokonaan luopua. Asiakas voi halutessaan saada rahat takaisin. Kevään ja alkukesän isot kansainväliset kilpailut, kuten Nations Cupit ja Global Champions Tourin osakilpailut, on peruttu. Viime vuosi oli ennätysvuosi, sekä kävijämäärien että myynnin osalta. Rahat palautetaan kokonaisuudessaan, paitsi Tickemasterin 3-5 euron käsittelykulut. . – Ylitimme huhtikuun lopussa 100 000 euron rajan, johon pääsimme vuosi sitten vasta juhannuksen tienoilla. Tapahtumajohtaja Tom Gordin toteaa, että ratsastuksen vuosi 2020 muistetaan historiassa ”annus horribilis”, hirveänä vuotena. Kuva: Helsinki International Horse Show Hevostapahtumille kurja kesä Historiallinen ”annus horribilis” Suomen hallituksen tekemät linjaukset kesän yleisötapahtumista vaikuttavat myös raviurheiluun ja kesän suurtapahtumiin, jotka keräävät vuosittain kymmenien tuhansien yleisömäärät. – Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI on perustanut kriisityöryhmän, FEI Calendar Task Force, johon on kutsuttu laajalti eri alojen toimijoita, kuten kisajärjestäjiä, ratsastajia ja FEI:n asiantuntijoita. Mikäli HIHS 2020 siirtyy lokakuuhun 2021, tarjoamme ensisijaisesti, että asiakas voi käyttää ostamansa lipun vuoden 2021 tapahtumassa. – Seuraamme totta kai, mitä Suomessa ja Euroopassa tapahtuu ja kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n päätöksiä ja ohjeita. – Mikäli tapahtuma siirtyy koronapandemian vuoksi vuoteen 2021, toimimme kuten useimmat suurtapahtumat. Kisajärjestäjillä on erilaisia intressejä: peruuntuneet hakevat kompensaatiota, siirtämistä suunnittelevat haluavat oikeuden järjestää kisansa samaan aikaan jo etabloituneiden tapahtumien kanssa. Seuraamme myyntiä viikoittain, ja jokainen viikko on myynyt mukavasti. Kuva: Helsinki International Horse Show K esän hevostapahtumat on enimmäkseen peruttu tai siirretty. HIHS:n liput ovat myyneet todella hyvin. Helsinki International Horse Show on Helsingin Jäähallissa 21.-25.10. Helsinki International Horse Show on esteratsastuksen korkeimman viiden tähden maailmancupin osakilpailu ja maamme suurin sisäareenatapahtuma. Meillä oli tässä välissä yksi kuiva viikko, jolloin myynti oli nollissa
Viiden tähden finaali ratsastetaan Helsinki International Horse Show:ssa. Vuoden 2020 kilpailuviikko on peruttu koronaviruspandemiaan liittyvien rajoitustoimenpiteiden vuoksi. Vuonna 2021 uutta esteratsastuksen Grand Slam -sarjaa kilpaillaan Tampereen Hevoset-messuilla, Ypäjän Hankkija Finnderbyssä ja Hangon SeaHorse Weekissä. Kilpailun alustava ohjelma julkaistaan keväällä 2021, kilpailukutsu juhannuksen nurkilla. SeaHorse Week vuonna 2021 . (Hevoset-messut 4. Vuonna 1997 perustetusta SeaHorse Weekistä on muodostunut esteratsastuksen kesäkauden suosikkikilpailu. Heinäkuussa 2021 järjestetään kaikkiaan 21. – 25.10.). Tapahtumajohtaja Tom Gordin kertoo, että tapahtuman siirtämisestä keskusteltiin kaikkien Grand Slam -järjestäjien Tampereen Hevoset-messujen, Ypäjän Finnderbyn sekä Hanko SeaHorse Weekin kanssa. Kuva: Susa Laine Uusi Grand Slam siirtyy Lentävä lähtö 2021 . 55 21. (Baltic Nordic Championships 24. (Helsinki Horse Show 21. – 28.6.) Grand Slam III: Hanko 26.7. – 26.7.) Grand Slam Finaali: HIHS 24.10. (SeaHorse Week 22. Vallitseva tapahtumakieltotilanne aiheuttaa tällä hetkellä ja lähikuukausina mittavia haasteita järjestäjille, ratsastajille, kävijöille ja kaikille kohderyhmille. Kaikki tukivat ajatusta, että keskitämme voimamme kaudelle 2021 ja uusi Grand Slam -sarja saa silloin lentävän lähdön. E steratsastuksen uusi Grand Slam -sarja on päätetty siirtää kokonaan kaudelle 2021. – Haluamme varmistaa, että ratsastajat ja hevoset saavat tasavertaiset ja hyvät valmistelumahdollisuudet. Alkuviikosta ratsastetaan pienempiä luokkia, puomi nousee viikon loppua kohden. Hangon SeaHorse Weekistä päästään nauttimaan kesällä 2021, osana uutta esteratsastuksen Grand Slam:iä. . – 5.4.) Grand Slam II: Ypäjä 27.6. – Sarjan siirtäminen ensi vuoteen on Grand Slamin arvon mukainen päätös järjestäjiltä. SeaHorse Week. Perutut tapahtumat: Grand Slam I: Tampere 5.4. Hevosurheilun valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd sanoo Grand Slam -kilpailusarjan olevan upea idea esteratsastukseen kohdistuvan kiinnostuksen lisäämiseksi
56 n Kesän 2020 tapahtumat Y päjän Hevosopiston toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki kertoo tapahtumien osalta edettävän ohjeiden mukaan. Islanninhevoskerho Kraftur 9.6. Islanninhevosten askellajikilpailu, järj. asti.. Kenttäratsastuskilpailu, järj. Hevosopisto Muiden Ypäjän Hevosopiston tapahtumien tilannetta voi seurata: www.hevosopisto. – Seuraamme hallituksen linjauksia ja viranomaisten ohjeistuksia tarkasti jatkossakin. Kuva: SRL/Hanna Heinonen Erilainen kesä Ypäjällä Kaikki Ypäjän Hevosopiston yleisötapahtumat on peruttu 31.7. Hämeen Ratsastajat 11-13.6. mittava ja kansainvälinen Nordic Baltic Championships –tapahtuma ja Hankkija Finnderby. Hevosopisto 24.-28.6. Vikellyksen PM, järj. Ypäjä GP 24.-28.6. 5.-7.6. fi/tapahtumakalenteri/ Ypäjän Finnderby kuuluu peruutettujen kesätapahtumien pitkään listaan. Perutut tapahtumat tällä hetkellä: 12.-14.6. Ypäjä GP, järj. SRL vikellyskomitea 12.-14.6. Tapahtumakesä on kovin erilainen, kuin mitä odotimme. Mietimme myös yhdessä kumppaneidemme kanssa vaihtoehtoisia ja korvaavia toteutustapoja, kuten kilpailujen järjestämistä ilman yleisöä, viranomaislinjausten niin salliessa, kertoo Mansikkamäki. Nordic Baltic Championships – tapahtuma ja Hankkija Finnderby, järj
Hevoset ja niihin liittyvät tiedot ilmoitetaan suullisesti tai verkkopalvelua käyttäen, voilokit jaetaan kilpailijoille ilman kontakteja ja ohjastajien puhallutukset suoritetaan vain erityistarpeen vaatiessa. Palkintojenjakoa ei järjestetä, eikä voittajahaastatteluja tehdä. – Olemme valmistelleet esityksen huolellisesti, jotta voimme varmistaa, että jatkuessaan kilpailutoiminta noudattaa viranomaislinjauksia ja ihmisten terveys ei vaarannu. Suomen Hippoksen yhdessä raviratojen ja muiden sidosryhmien kanssa laatima esitys ilman yleisöä ajettavien ravikilpailujen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen toivoo ravikilpailutoiminnan käynnistyvän tyhjille katsomoille. Hallituksen linjausten mukaan näyttää siltä, että vaikka ravit voitaisiin rajoitusten puitteissa käynnistää, ajettaisiin ne tyhjille katsomoille ainakin elokuun alkuun saakka. Raviurheilu on osa Raviurheilu on osa suomalaista yhteiskuntaa, suomalaista yhteiskuntaa, ja toiminnan jatkuminen ja toiminnan jatkuminen edellyttää seurausten edellyttää seurausten ajattelemista ja muiden ajattelemista ja muiden yhteiskunnallisten yhteiskunnallisten toimijoiden huomioimista. Suomen Hippos on yhdessä raviratojen kanssa valmiudessa käynnistämään ravikilpailutoiminta kahden viikon kuluessa siitä, kun se on viranomaisten tulkinnan mukaan mahdollista. Näin pyritään minimoimaan kilpailualueelle saapuvat ihmiset ja yhtäältä maksimoimaan käytettävissä oleva tila sekä varmistamaan poikkeusjärjestelyiden toteutuminen. . Tuomariston sisätilassa voi olla enintään kahdeksan henkilöä kerrallaan. – Raviurheilu tarjoaa liitännäiselinkeinoineen työpaikan noin 15 000 suomalaiselle ja vallitseva tilanne aiheuttaa toimijoille merkittäviä tulovähennyksiä sekä jopa työn tekemisen edellytysten keskeytymistä. Raviurheilu on osa suomalaista yhteiskuntaa, ja toiminnan jatkuminen edellyttää seurausten ajattelemista ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden huomioimista. Tarkalla ohjeistamisella laajalla ravirata-alueella on mahdollista välttää yli 10 hengen kokoontumisia: alueelle pääsevät vain kilpailemisen kannalta välttämättömät henkilöt, hevosautot sijoitetaan varikkoalueelle väljästi, valjastuskatoksilla noudatetaan turvavälejä ja yhteen lähtöön voi osallistua enintään 10 hevosta. Yleisötilat suljettuina Esityksen ravikilpailumallissa kaikki yleisötilat ovat suljettuja ja tallialueella ovat auki vain välttämättömät tilat, joiden siivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota. 57 H ippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kertoo Hippoksen tehneen aktiivisesti töitä hevosalan toimintaedellytysten varmistamiseksi myös poikkeusaikana. Ihmisten elinkeinon lisäksi kilpailuilla on iso merkitys koko hevosalalle, ja teemme kaikkemme, jotta kilpailutoimintaa voidaan jatkaa. Poniraveja, ponilähtöjä ja paikallisraveja ei järjestetä. Näin voidaan varmistaa riittävä valmistautumisaika niin hevosille kuin kilpailujen järjestäjille. käynnistämisestä perustuu siihen, että kilpailualueelle saapuvien henkilöiden määrä ja lähikontaktit alueella minimoidaan. Kilpailupaikalle ei tule saapua sairaana tai oireilevana, ja kaikkia paikalle saapuvia pyydetään allekirjoittamaan todistus terveydentilastaan. Kuva Lahden Tulevaisuusfoorumista, jossa Vesa Mäkisen kanssa ministeri Jari Leppä. Kuva: Suomen Hippos/Hanna Laakso Raveja tyhjille katsomoille Suuri merkitys alalle Suomen Hippos on lähestynyt viranomaisia ehdotuksella ravikilpailutoiminnan käynnistämisestä tyhjille katsomoille kesäkuun alussa. toimijoiden huomioimista.. Toimihenkilöille vaaditaan järjestettäväksi tilannekoulutus, ja heidän tulee pitää työssään riittävä turvaväli muihin ihmisiin
Yleisötapahtumamme ovat hallituksen linjausten mukaisesti peruttu 31.7.2020 asti. Leirija majoitustoiminnan osalta odotamme hallituksen seuraavia linjauksia, toistaiseksi majoitusja. Tallitoiminta sekä hevosten hyvinvointi on kuitenkin pystytty turvaamaan ja opetus etänä on onnistunut. Hevosopistolla ei toistaiseksi ole koronavirustartuntoja tai epäiltyjä altistuksia. Teksti: Kati Wikström Y päjän Hevosopiston toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki kertoo, että sopeutuminen koronatilanteeseen tapahtui nopeasti. – Hevosopistolla on nyt tavanomaista hiljaisempaa ja opetus toteutetaan toistaiseksi etänä. 58 n Korona-aikaan Koulutus koronan aikaan Talleilla arki jatkuu Hevosalan koulut kärsivät korona-ajan poikkeusoloista siinä missä muutkin oppilaitokset. Hevoset hoidetaan ja liikutetaan normaalisti tallien henkilökunnan toimesta. – Tapahtumakesämme on kovin erilainen, mitä odotimme
Tulemme – Tautitorjuntaan – Tautitorjuntaan ja hygieniaan ja hygieniaan kiinnitetään erityistä kiinnitetään erityistä huomiota, ja tallit huomiota, ja tallit ovat valmistelleet ovat valmistelleet kattavan varautumiskattavan varautumissuunnitelman. Varautumissuunnitelma tehty Talleilla arki pyörii ja tallit toimivat kilpailutoimintaa lukuun ottamatta normaalisti. Opetusta kesälläkin Opetus hoidetaan toistaiseksi etäopetuksena. Täysihoitohevosten omistajat voivat vierailla talleilla. Odotamme viranomaisten ohjeita jatkoon. Tautitorjuntaan ja hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota, ja tallit ovat valmistelleet kattavan varautumissuunnitelman, toteaa Mansikkamäki. – Koronavirustilanteella on merkittäviä vaikutuksia toimintaamme ja jouduimme lomauttamaan henkilökuntaamme enintään 90 päiväksi porrastetusti. – Olemme halunneet kantaa vastuumme pandemian hallinnassa. Hevosfysio palvelee tällä hetkellä vain Hevosopiston omaa toimintaa, sanoo Mansikkamäki. Kuva: Ypäjän Hevosopisto ravintolatoiminta on keskeytetty. Mansikkamäki korostaa, että hevosten hoito ja hyvinvointi on varmistettu lomautuksista huolimatta. Kuva: Ypäjän Hevosopisto Kesä ja ulkoilualueet mahdollistavat mukavan hevosharrastuksen kaikesta huolimatta. suunnitelman.. Talleilla arki jatkuu Talleilla arki pyörii ja ne toimivat kilpailutoimintaa lukuun ottamatta normaalisti, kertoo Ypäjän Hevosopiston toimitusjohtajarehtori Pauliina Mansikkamäki. Mikäli henkilökuntamme sairastuisi laajalti, hevoset siirtyisivät varhaistetulle laidunkaudelle. Hevosopisto ei kuitenkaan irtisano henkilökuntaansa. – Hevosopiston opetus ei keskeydy kesäksi, vaan jatkuu opetusta koskevien hallituksen linjausten mukaisesti. Ulkopuolinen liikenne ja vierailut on toistaiseksi rajattu talleilta. Ypäjän Ratsastuskoulun ja Vermon Ravikoulun toiminta on toistaiseksi keskeytetty. – Hevosopiston jokaisella vastaavalla tallityönohjaajalla on kaikki tarvittava tieto tallien toiminnoista, joten hevosten hyvinvointi ja hoito on turvattu myös poikkeustilanteessa. – Hevosten hoidosta ja valmennuksesta vastaa tallien oma henkilöstö, opiskelijoiden opetusta ei talleilla toistaiseksi tehdä. Opetuksen apuna on Mansikkamäen mukaan ollut Teams-järjestelmä. Kuva: Ypäjän Hevosopisto Hevoskesästä tuli tapahtumien ja leirien osalta erilainen kuin toivottiin. 59
lähtien. V irolahdella Harjun oppimiskeskuksessa tammikuun lopussa työnsä aloittanut tuore toimitusjohtaja-rehtori Pauli Karihtala kertoo, että arki koronan keskellä on sujunut tilanteeseen nähden hyvin. Aktiivipihaton hyödyt korostuvat Harjun oppimiskeskuksen hevoset siirtyivät syksyllä 2019 asumaan aktiivipihattoon. Tiivis yhteistyö urheilun ja alueellamme toimivien hevosalan yrittäjien kanssa mahdollistaa kiinnostavan tavan oppia aidoissa ympäristöissä. Asuntolat ovat suljettu ja opiskelijat opiskelevat kotonaan. Hänen mukaansa aktiivipihaton hyödyt korostuvat poikkeusaikana. Etäisyydet helppo säilyttää Aktiivipihatossa hevosenhoitajat toimivat pääsääntöisesti ulkona eli etäisyys muihin työntekijöihin on helppo pitää. Oppilaitoksen hevoset pärjäisivät sillä liikunnalla, mitä saavat aktiivipihatossa, mutta tällä hetkellä olemme niin hyvässä tilanteessa, että henkilökunnalla mahdollisuus ratsastaa hevosia työnsä puitteissa. – Olemme iloisia yhteishaun tuloksista, Hevosopiston hakijamäärät säilyivät vuoden 2019 tasolla, sanoo Mansikkamäki tyytyväisenä. – Etäopetuksen järjestelyt ja toteutus ovat sujuneet pääsääntöisesti hyvin. Suuri osa opiskelijoista on työelämäjaksoilla, jotka on toteutettu työssäoppimispaikoilla. – Hevosten hoidosta ovat vastanneet Harjun hevosten hoitoon päivittämään jokaisen opiskelijan työjärjestyksen ja varmistamaan keskeneräisten opintojen loppuunsaattamisen sekä mahdollisimman sujuvan opiskelun jokaiselle opiskelijallemme. yhteishaun tuloksista.. . Tulemme kuitenkin jatkossakin kantamaan vastuumme pandemian hallinnassa. – Onneksi meillä on laaja-alaista, osaavaa joukkoa töissä riippumatta siitä, mikä on kunkin työntekijän normaali työtehtävä organisaatiossa. – Olemme iloisia – Olemme iloisia yhteishaun tuloksista. Kaikki tapahtumatoiminta oppilaitoksen alueella on toistaiseksi keskeytyksissä. Nautitaan ajasta hevosten kanssa, vaikkei tapahtumia olisikaan, summaa Mansikkamäki. Kuva: Harjun oppimiskeskus erinomaisesti, sanoo Karihtala. Sopeutuminen on kuitenkin tapahtunut pääsääntöisesti hyvin. – Onneksi edessä on nyt kesä ja saamme ulkourheilualueet käyttöön. Hevosalan perustutkintoon peruskoulupohjaisena ensisijaisesti hakeneista Hevosopistolle pyrki 43,6 prosenttia nuorista. – Siellä hevosten elämä on sujunut oikein hyvin, hevoset viihtyvät tässä uudessa ympäristössä Harjun oppimiskeskuksen toimitusjohtaja ja rehtori Pauli Karihtala kertoo, että uusien toimintatapojen käyttöönotto koronatilanteessa on sujunut mutkattomasti. Osa opiskelijoista on tehnyt opintojaan tällä tavoin. Vallitseva tilanne on tietysti kovin ikävä ja toivomme, että se normalisoituisi mahdollisimman pian. Pienillä järjestelyillä myös sisätilojen käyttö voidaan säätää eri työntekijöiden alueiksi, joissa hevostenhoitajien ei tarvitse fyysisesti oleilla samoissa sisätiloissa. – Hevosten hoito sujuu entiseen malliin, emmekä tarvitse lisätyövoimaa hoitoon tai liikutukseen. – Monet muutokset ovat aiheuttaneet uusien toimintatapojen käyttöönottoa. 60 Muutokseen sopeudutaan Uusia tapoja toimia Poikkeusajan muutokset ovat vaatineet myös Harjussa uusia toimintatapoja ja järjestelyjä. Oppilaitoksen opiskelijat ovat olleet etäopetuksessa 16.3. – Ensi syksy siintää jo mielessä. – Hevosopistolle hakeneista yhteensä 79 nuorta oli merkinnyt vuoden 2020 yhteishaussa Hevosopiston ensisijaiseksi vaihtoehdokseen
Harjun hevosalan koulutusja tutkimuskeskus – EERCF – hankkeessa keskitytään hevosten ja ratsukon tutkimiseen. Lajityypillisesti laumassa. Lomautuksia ei ole tehty. 61 . – Epidemian toivotaan vähitellen talttuvan, jotta palaaminen normaaliin voidaan joustavasti toteuttaa. – Aktiivipihatto mahdollistaa hevosille luonnollisen, lajityypillisen jatkuvan liikkumisen ja elämisen laumassa. Opiskelijat eivät ole nyt hoitamiseen osallistuneet, koska kontaktiopetus on toistaiseksi keskeytetty. – Epidemian – Epidemian toivotaan vähitellen toivotaan vähitellen talttuvan, jotta talttuvan, jotta palaaminen palaaminen normaaliin voidaan normaaliin voidaan joustavasti toteuttaa. Henkilökunta on sopeutunut tilanteeseen Karihtalan mukaan hienosti ja yhteistyö uusien järjestelyjen osalta on toiminut mutkattomasti. – Ulkoalueet on suunniteltu niin, että hevosten on liikuttava aktiivisesti päästäkseen ruokintaja juoma-automaateille. Aktiivipihatto on kokemusten mukaan lisännyt hevosten hyvinvointia fyysisesti sekä kokonaisvaltaisesti lisääntyneiden virikkeiden myötä. Paras vaihtoehto oli kuitenkin sijoittaa uusi aktiivipihatto lähelle laitumia, jonne hevoset pääsevät kesäaikana kulkemaan itsenäisesti. – Kokonaisuudessaan aidatun alueen koko on 8 000 neliötä. Kokonaisuus muodostuu kahdesta, noin 20 hevosen pihatosta ulkoalueineen. Hevosten hoitoon kuluvan työajan uskotaan Karihtalan mukana jopa puolittuvan. Työtä tehdään edelleen työpaikalla ja osa etätyönä, sekä etäyhteyksin toteutettuina järjestelyinä. Tarhaukseen ei kulu erikseen aikaa ja hevosten liikkumista sekä ruokailua voidaan seurata myös etäyhteyden avulla. Syksyn lukuvuoden alkua odotetaan innolla ja toivomme poikkeusjärjestelyjen lieventyvän, jotta opetusta voidaan jälleen toteuttaa oppilaitoksessa normaalisti, summaa Karihtala. Hankkeessa on parasta aikaa menossa julkinen kilpailutus liittyen hevosten paikannukseen aktiivipihatossa ja ratsukon paikantamiseen maneesissa. Hevoset päättävät itse, ovatko ulkona, sisällä vai katoksen suojassa. Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella on ensimmäisenä hevosalan oppilaitoksena Suomessa aktiivipihatto. Harjun oppimiskeskuksen rakennuttaman aktiivipihaton on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Arkhaltia Oy, ohjausjärjestelmät ja automatiikat on toimittanut Schauer Agrotronic GmbH ja pääurakoitsijana on toiminut Oy Rakennuspartio. – Aktiivipihatto ja sen myötä toteutettavat hankinnat mahdollistavat Harjuun uudenlaisen oppimisympäristön, syventäen ja monipuolistaen alan ammatillisen koulutuksen sisältöä sekä vaikuttavuutta, sanoo Harjun oppimiskeskuksen toimitusjohtaja ja rehtori Pauli Karihtala. Hevosille ympärivuotinen oleilu ulkoilmassa on luonnollista. Kuva: Harjun oppimiskeskus Uusia tapoja toimia erikoistuneet taitovalmentajat. – Hanketta valmisteltiin kaksi vuotta ja alkuun tutkittiin myös mahdollisuutta hyödyntää olemassa olevia tallirakennuksia. Hevosten hyvinvointi lisääntyy – Oppilaitoksen Euroopasta ja kotimaan yksityisilta aktiivipihatoilta saaman tiedon mukaan aktiivipihattoympäristö on lisännyt hevosten hyvinvointia fyysisesti sekä kokonaisvaltaisesti lisääntyneiden virikkeiden myötä. joustavasti toteuttaa. Totuttelukarsinoissa lauman uudet jäsenet saavat totutella tulevaan laumaansa. – Sisätiloissa on tallipaikkoja hoitotoimenpiteitä varten, pesuja kuivauspaikat sekä solarium ja lisäksi huolto-, opetusja toimistotilat. Säästöä uskotaan tulevan sitä kautta myös eläinlääkärilaskuissa, Karihtala sanoo. Muutokseen sopeudutaan Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella on ensimmäisenä hevosalan oppilaitoksena Suomessa aktiivipihatto. Kokonaisuus muodostuu kahdesta, noin 20 hevosen pihatosta ulkoalueineen. Ruokinta-automaatit annostelevat hevosille heinää ja väkirehua yksilöllisesti eläinten kaulassa olevien tunnisteiden mukaan
62 n Talliesittely Vihdin Ratsastuskeskus tarjoaa laadukkaat puitteet sekä harrastajille että aktiivikilpailijoille Tallilla viihtyvät niin ratsastajat, työntekijät kuin hevosetkin Korkeassa tallissa on hevosille tilavat karsinat. Kalle Rintala ja puoliso Jarna Pukkila tallilla.
Tallilla viihtyvät niin ratsastajat, työntekijät kuin hevosetkin Iso, korkea talli, kaksi maneesia, tilavat karsinat, hiekkapohjaiset ulkotarhat ja hyvät aputilat. 63 . Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Petra Rintalan arkisto. Kun Kalle Rintala ryhtyi rakentamaan Vihdin Ratsastuskeskusta, hän päätti, että siitä tehdään hyvä
Tilava tallirakennus kaksine maneeseineen ja runsaine aputiloineen nousi valtaosin omin käsin Vihdin Nummelaan. Talli suljetaan illalla kymmeneltä, ja katsotaan vielä illan päätteeksi, että jokaisella hevosella on kaikki hyvin. – Sopivaa tonttia etsiskeltiin kauan, katseltiin Lohjalta ja Vihdistä. Tallimestarit Petra Rintala ja Emilia Tamminen tervehtivät Petran kilpahevosta Mandolienia.. 64 I han itsestäänselvää ei ollut, että rakennusalan yrittäjästä Kalle Rintalasta tuli myös talliyrittäjä. – Emilialla on enemmän roolia tallinpidossa, Petra puolestaan hoitaa valmennuksia, Kalle kertoo. Ruokaa myös automaateista Maneesit lämpiävät maalämmöllä. Tavallisesti Kikko Kalliokoski pitää tallilla maanantaisin ja torstaisin kouluratsastusvalmennuksia, ja estevalmennukset on yleensä keskitetty tiistaille ja keskiviikolle. Tallissa on ruokinta-automaatit aikaista aamuruokaa ja myöhäistä iltaruokaa varten, jotta ei tule liian pitkiä ruokintavälejä. Laadukas höyrykypsytetty mysli on hevosille vatsaystävällistä. Lisäksi tallilla järjestetään monipuolisesti eri valmentajien kursseja. – Mutta kun tytär harrasti, niin perehdyin myös lajiin, ja tässä sitä nyt ollaan. Henkilökuntaan kuuluvat tallimestarit Petra Rintala ja Emilia Tamminen, sekä muutamia viikonloppuapulaisia. Päätyö rakennusyrittäjänä pitää miehen kiireisenä. Vihdin Ratsastuskeskuksessa järjestetään säännöllisesti esteja kouluratsastusvalmennusta. Tosin kurssit ovat tällä hetkellä tauolla koronan takia. – Lähes joka päivä tulen tallille, kotiin Ojakkalaan ehdin vasta iltamyöhään. Ratsastusta Rintala oli kyllä nuorena jonkun kerran kokeillut, mutta hänen rakas harrastuksensa oli moottoripyöräily, jossa hän kilpaili motocrossissa MM-tasolla, mikä vaatii sataprosenttista sitoutumista lajiin ja paljon matkustamista. Ja työpäivän jälkeen alkaa sitten toinen työrupeama tallilla. Vaikka ulkona on reilusti pakkasta, maneesien sisälämpötila pysyy noin 12 asteessa. – Onhan tämä melkoisesti aikaa vievä harrastus, Rintala sanoo. Vihdin Ratsastuskeskus aloitti toimintanasa vuonna 2018. Talli sopiikin myös kouluratsastajille, kun esteet eivät ole pystyssä kaiken aikaa. Aikaa vievä harrastus... – Enpä olisi uskonut, että näin käy, Rintala nauraa. Sitten löytyi tämä, joka osoittautuikin kaikin puolin sopivaksi. Mutta kun Petra-tytär innostui lapsena ratsastuksesta, tyttären harrastus johtikin lopulta Rintalan omaan talliin
Ratsastusalueiden pohjat on tehty kvartsihiekka/kuitupohjalla, samalla menetelmällä jota käytetään Euroopan kisakentillä. Kilpailujen tai valmennusten ajaksi on tarjolla myös vuokrattavaa majoitustilaa. Ratsastuskeskukseen pääsee pääkaupunkiseudulta kätevästi myös julkisella liikenteellä, bussipysäkki on kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Tallimestari Emilia Tamminen rataharjoituksissa. – Hevoset ovat oppineet niihin tosi hyvin, ja ovat rauhallisia, kun tietävät, että kyllä se ruoka sieltä tulee. Ratsastusalueita vuokrataan myös tallin ulkopuolisille ratsukoille. Maneesien ja kenttien käyttöön oikeuttavia kuukausikortteja myydään myös tallin ulkopuolisille ratsukoille. Vihdin Ratsastuskeskus on liikenteellisesti hyvällä paikalla. Vihdin Ratsastuskeskus toimii noin yhdeksän hehtaarin kokoisella peltoja metsätontilla Vihdin Nummelan kupeessa. Helsingistä pääsee Turun moottoritietä autolla perille 40 minuutissa, Lohjalta vartissa. Vihdin ratsastuskeskusta voi seurata instagramissa @vihdinratsastuskeskus, ja tallin väkeen voi tutustua tarkemmin @vihdinratsastuskeskus_yhteinen -tilillä, jolta selviää muun muassa, ketkä kaksi ovat Suomen mestareita, kenellä on tavoitteena hypätä ponicuppia ja kuka on tallin ”työnjohtaja”. Kalle Rintala suunnitteli ja pääosin rakensikin Vihdin Ratsastuskeskuksen, josta löytyvät karsinat 34 hevoselle, kaksi maneesia ja runsaasti säilytysja aputiloja. Tallilta löytyy myös turvallinen estekalusto. Tallilla järjestetään kilpailuja, kursseja ja valmennuksia. Asiakkaiden käytössä on myös iso 40 x 80 metrin ulkokenttä, kävelykone ja infrasolariumit. Ratsastuskeskuksessa on kaikki tilat saman katon alla: 34 karsinapaikkaa, kaksi lämmitettyä maneesia, ravintola, sosiaalitilat suihkuineen ja paljon säilytystilaa varusteille. 65 Vihdin Ratsastuskeskus . Vihdin Ratsastuskeskus tarjoaa hevosille ja poneille täysihoitoa, ja talli soveltuu sekä harrastajille että aktiivisesti kilpaileville ratsukoille. . Ja automaatit ovat toki maksaneet itsensä takaisin, kun vertaa kuluihin, joita ihmistyöstä tulee. Kuva: Sofia Kangas Hevoset ulkoilevat tilavissa hiekkatarhoissa.. Ravintolaa vuokrataan sopimuksen mukaan myös yksityistilaisuuksiin. – Meillä on todella hyvälaatuista heinää, halvimman hinnan perässä ei ole menty, Kalle toteaa. Väkirehuna tarjolla on korkealaatuista höyrykypsennettyä kauratonta mysliä. – Hevoset voivat hyvin, kun ne saavat hyvälaatuista heinää. Ravintola palvelee asiakkaita kilpailujen, valmennusten ja muiden tapahtumien aikana. Hevoset ulkoilevat hiekkatarhoissa. Rehun laadussa tallissa ei haluta säästellä. Aamulla ja illalla on kuivaheinää, päivällä säilöheinää, jollei sitten joku omistaja halua ruokkia kokonaan kuivaheinällä tai säilöheinällä. Vihdin Ratsastuskeskus tarjoaa hevosille ja poneille täysihoitoa karsinapaikoilla sekä ratsastusalueiden käytön
Maneesien pohjat on tehty kvartsihiekka/kuitupohjalla, samalla menetelmällä jota käytetään Euroopan kisakentillä. Otamme tilanteen vakavasti, Kalle Rintala korostaa. – Nyt toimimme myös Equifirst-rehujen maahantuojana. – Olemme noudattaneet Suomen Ratsastajainliiton ohjeita koronan suhteen. Rataharjoitukset ovat olleet hyvä tapa valmistautua tulossa olevaan kauteen. – Ei meillä täällä yleensä ruuhkaa ole, kun tilat ovat isot, ja ratsastajia käy paljon myös päiväaikaan. Emme ole järjestäneet mitään ylimääräistä, esimerkiksi vappukekkerit jätettiin tänä vuonna väliin. Ja desifiointiaineita kuluu. Siellä heinä oli niin ravintoköyhää, että kilpahevosemme söivät energiamysliä kuusikin litraa päivässä ilman mitään vatsaongelmia. 66 Pesupaikalla mahtuu useamman hevosen yhtäaikaa, eikä pestessä tule hevosille kylmä, kun katossa on infrapunalämmitimet. Ratsastajat odottavat innolla kisakauden alkua. Tallin seinillä on selkeät toimintaohjeet koronatilanteeseen. Turvallista harrastamista korona-aikana Nyt koronaviruksen aikana tallilla on pidetty tarkasti huoli, ettei väkeä ole kerralla liikaa, ja tehostettu hygieniaa entisestään. Tuotesarjasta löytyy sopivat myslit kuumille ja herkille hevosille. Tallin yhteisen nettikalenterin kautta on seurattu, että väkimäärä pysyy suositusten puitteissa tallissa ja maneesissa. Ulkopuolisia ei ole otettu valmennuksiin tai rataharjoituksiin. ?. Käsienpesupaikka on ensimmäinen paikka, minne tallilla mennään. – Olemme pitäneet rataharjoituksia oman porukan kesken noin kolmen hengen ryhmissä ulkona. Nyt koronamääräysten muuttuessa otamme taas ulkopuolisiakin ratsukoita valmentautumaan ja rataharjoituksiin ulkokentälle, mutta ryhmäkoot pidetään edelleen todella pieninä. – Seuraamme koko ajan tilanteen kehittymistä tarkkaan ja arvioimme tallin koronarajoitusten toimivuutta. Hyvät ja selkeät ohjeet sieltä on saatu. Mysli sulaa hyvin eikä turpoa mahassa kuten pelletit. – Tutustuimme Equifirst-tuotteisiin Petran Belgian-vuosina
– Olin Saksassa maajoukkueratsastaja Mikko Mäentaustalla töissä ja Sveitsissä olympiaratsastaja Martin Fuchsilla. Petra Rintala ja Mandolien Lanakenin nuorten hevosten MM-kilpailuissa Belgiassa 2017. Sittemmin minustakin on tullut poniratsastaja, kun läpiratsastan valmennettavieni poneja, naurahtaa Petra. – Mutta hyvä kuitenkin, että sain Mandolinienin nuoren hevoset vuodet normaalisti tehtyä. Petra innostui paitsi harrastamaan ratsastusta, myös kilpailemaan. Ja kun itse olimme pitkään muiden tallien asiakkaina, haluan hyödyntää kaikkia kokemuksiani, ja nyt saada tallista sellaisen, että se toimii järkevästi ja siellä viihtyvät kaikki. – Yritän nyt antaa valmennettaville mahdollisimman paljon aikaa ja toiveissa on erityisesti viedä junioriratsastusta eteenpäin. SM-kisoissa sijoitus on ollut kymmenen parhaan joukossa. 67 P etra Rintala, 27 sai ensimmäisen oman hevosensa 13-vuotiaana. Hevoset veivät mennessään, eikä Petra ole koskaan edes ajatellut muuta ammattiakaan kuin hevosten parissa työskentelyä. Harrastuksesta tuli Petralle työ – Menin ratsastuskouluun kuusivuotiaana, ja siitä tämä sitten alkoi, toteaa estevalmentaja Petra Rintala. – Olen ollut mukana maajoukkueringissä, kisannut nuorten GP:ssä, juniorien SM-kisoissa ja nuorten hevosten MM-kisoissa. Sekä hevoset, ratsastajat ja kilpailijat että työntekijät. Säännöllisesti valmennettavia ratsukoita on nyt viitisentoista. – Onhan tämä koko perheeltä iso panostus, töitä on tehty paljon. Sveitsissä Petra sai mahdollisuuden valmentautua huippuvalmentaja Thomas Fuchsin opissa, joka valmentaa muun muassa poikaansa Martin Fuchsia sekä Steve Guerdatia. Petralle on tärkeää huolehtia, että talli pyörii kaikin osin hyvin. – Poneja minulla ei ole koskaan ollut, vaan aina isoja hevosia. MM-kisat olivat mieliinpainuva kokemus – ratsukko hyppäsi esteillä nollan B-finaalissa ja oli paras suomalaisista ratsukoista 5-vuotiaiden hevosten luokassa. – Hollannissa ratsastin, ja minulla oli siellä hevosia myynnissä. Valmennus on paljon muutakin kuin hyppäreiden pitämistä, kertoo Petra. Perheyritykseen töihin Kun Vihdin Ratsastuskeskus perustettiin, Petra Rintala palasi Suomeen ja tekee perheyrityksessä nyt työtä valmentajana ja ratsuttajana tallitöiden ohella. Viime vuonna se hyppäsi 130 sentin esteitä, nyt on tarkoitus siirtyä135-140 -luokkiin. Kuva: Sportfot. – Toki tämä koronatilanne nyt hiukan hankaloittaa, kun ei saa ratoja alle, eli nähtäväksi jää, saanko sen tänä vuonna nostettua isompiin luokkiin vai meneekö ensi vuodelle. Suunnitellaan yhdessä valmennettavalle viikko-ohjelmaa ja mietitään esimerkiksi ruokinta-asiat kuntoon. Kaksi omaa kasvattia Petralla on edelleen Belgiassa. Oppia ulkomailta Hevosharrastus vei Petran myös ulkomaille töihin ratsuttajaksi. Sitä kautta löytyi myös nykyinen kilpahevoseni Mandolien, jolla ratsastin nuorten hevosten MM-kisat. Fuchseilla Petra pääsi ratsastamaan ja huolehtimaan kilpahevosten hyvinvoinnista sekä seuraamaan aitiopaikalta, miten yhdellä esteratsastuksen huipputalleista toimitaan. – Niiden kanssa haluan tietysti katsoa, mitä niistä tulee. Nyt Petralla on tavoitteena kehittää Mandolienia niin pitkälle, kuin sillä rahkeet riittävät
Teksti: Tuuli Turtola – Tuntemalla hevosen lajityypillistä käyttäymistä ja oppimista, osaa suhtautua hevoseen eri tavoin ja se voi vähentää pelkoa, Marjut Turunen sanoo.. 68 Kun ratsastus pelottaa Ratsastus on ihanaa – ja hieman jännittävää. Yksi hienoimmista seikoista onkin oman itsensä ylittäminen, itsevarmuuden kehittäminen ja pelkojen voittaminen. Rutiinin, taidon ja kokemuksen myötä jännitys usein vähenee. Ratsastuksen mielenkiintoinen ristiriita on se, että hyvin monet jännittävät ja ratsastavat siitä huolimatta
Tähänkin auttavat erilaiset rentoutus-, läsnäoloja mielikuvaharjoitukset sekä hengitysharjoitukset, Marjut Turunen sanoo. ?. Pelon kohde vaihtelee ihmisten mukaan ja se voi liittyä maasta käsin tehtäviin asioihin tai ratsastamiseen. Usein sen myöntäminen muille laukaisee tilanteen omassa mielessään ja pelko lievenee. Pelko on normaalia ja hyvin tärkeä tunne meille, koska se liittyy selviytymiseen. Lisäksi on käytönnön harjoituksia. Laiska hevonen voikin olla epätietoinen mitä sen pitää tehdä eikä se sen vuoksi suoriudu tehtävistä ratsastajan toivomalla tavalla. Pelkoa ei haluta myöntää, koska se voi tuntua nololta ja hävettävältä. Pelko voi joskus näyttäytyä toisena tunteena kuten vihaisuutena hevosta kohtaan, jos pelkoa ei pääse käsittelemään, Marjut Turunen sanoo. Se voi jossain tapauksissa tehdä kokemusta jopa entistä pelottavamman. Kouluttamaton tai nuori hevonen kokemattomalla ja pelkäävällä ratsastajalla on aina huono yhdistelmä. Sopivassa määrin jännittäminen saa suorituksen sujumaan paremmin. – Jännittämistä ja pelkoa on monen asteista ja pitää muistaa, että ne ovat normaaleja tunteita. Ongelmallista ratsastajan tunteman pelon kanssa on se, että se saa hevosen usein käyttäytymään tavoilla, jotka lisäävät ratsastajan pelkoa. Se voi liittyä kilpailutilanteeseen, ei niinkään ratsastamiseen. Jossain määrin pelko on normaalia ja loogista. Ratsastamista ei ole harjoiteltu ryhmissä, ainoastaan yksityistunnilla. – Ryhmissä on ollut aikuisia ratsastajia. – Se voi olla ihmiselle pelottavaa, kun hevonen ei tottele. Kun tietää istuvansa tasapainossa, niin sivuloikissa on helppo pysyä mukana ja sivuloikan mahdollisuus ei tunnu enää pelottavalta. selle osallistujalle asetetaan tavoite ja miten sitä kohti lähdetään. Jos se tuntuu yksin mahdottomalta, niin jo muutaman kerran tapaaminen ammattilaisen kanssa auttaa paljon eteenpäin, Marjut Turunen kannustaa. Marjut Turusen kokemuksen mukaan ratsastuspelko tuntuu olevan aika yleistä. Lähtökohtaisesti mitään ei ole pakko tehdä, jos ei uskalla, eikä väkisin. Se voi olla myös lyhytkestoista, esimerkiksi onnettomuuden tai jonkun muun pelottavan tilanteen jälkeen ja pelko hälvenee onnistuneiden kokemusten myötä, Marjut Turunen sanoo. Pelkoon voi liittyä myös nolouden tunne, etenkin jos on aikuinen ja ratsastanut monta vuotta, ja samalla ratsulla voi kouluikäinen lapsikin ratsastaa ongelmitta. Kun pyynnöt ovat ristiriitaisia, niin avun merkitys saattaa sammua eli se ei merkitse hevoselle enää mitään. Joku ratsastaja voi pärjätä hyvin kouluratsastuksessa, mutta pelätä esteiden hyppäämistä. Laiska hevonen voi olla epätietoinen, mitä sen pitää tehdä. Hevoset ovat yksilöitä, ja jotkut hevoset eivät säiky juuri mitään. Tätä harjoitellaan kursseillani ja laaditaan siihen suunnitelma. 69 J oskus jännitys voi kuitenkin kasvaa peloksi, joka voi tehdä lopun koko ratsastusharrastuksesta. – Tämä on tuttua. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat eri tavoin. Ratsastaminen myös jossain tietyssä askellajissa, kuten laukassa, voi pelottaa. Peloista voi kuitenkin päästä yli, eikä niihin tarvitse jäädä jumittamaan. Kaikki eivät ymmärrä pelkoa tai voivat vähätellä sitä. Erilaiset rentoutus-, läsnäoloja mielikuvaharjoitukset auttavat. Jos joku suhtautuu ivallisesti tai muuten alentavasti, niin sellainen kommentti pitää osata jättää omaan arvoonsa, Marjut Turunen sanoo. On hyvä muistaa, että ratsastuksen on tarkoitus olla harrastajille mukavaa ajanvietettä. – Näitä tilanteita voi ennaltaehkäistä hevosen hyvällä koulutuksella ja siedättämisellä. Ihmiselle pelko tuntuu vaikealta tunteelta ja usein myös sitä on vaikea myöntää edes itselleen eikä varsinkaan toisille. – Ihminen voi olla aina jännittynyt tai pelokas mennessään ratsastamaan, mutta ratsastamisen halu voittaa pelon tunteen. Hevonen voi säikähtää vaikka tuulessa heiluvaa pensasta tai aukeavaa maneesia ovea. Pelko tarttuu hevoseen Yksi suurimmista haasteista ja vaikeuksista ratsastuksessa on se, että ratsastajan tunnetila tarttuu välittömästi hevoseen. Hevonen voi olla esimerkiksi tavallista säikympi ja tehdä arvaamattomia liikkeitä. Hevoselta ei voi salata mitään, sillä se tuntee, aistii ja huomaa ratsastajasta kaiken heti ensi hetkestä alkaen. Ratsastuskouluihin valitaankin vain hevosia, joilla on tehtävään sopiva luonne, koulutus ja kokemusta, joka tekee niistä turvallisempia ratsuja. Muut suhtautuvat yleensä empaattisesti, vaikka etukäteen kertominen tuntuu mahdottomalta. On hyvä mennä pelkoa kohden oman tuntemuksen mukaan eli pieni askel kerrallaan. Ratsastajan kokema tunne siitä ettei hevonen ole hallinnassa on yksi suurimpia ratsastuspelon aiheita. Ihminen voi kokea tämän pelottavana, koska hänellä ei ole toimintamallia siihen tilanteeseen, kun hevonen ei tottele siten kuin on itse tottunut, Marjut Turunen sanoo. Pelkäävä ratsastaja saa ratsastuskoulussa ratsukseen usein laiskan hevosen. Pelkoa voi esiintyä esimerkiksi harrastuksen alussa, putoamisen tai onnettomuuden jälkeen, tietyissä tilanteissa tai tietyillä hevosilla ratsastaessa tai pitkän ratsastustauon jälkeen. Hevoset vastaavat apuihin hieman eri tavoin, toiset nopeasti, toiset hitaammin. Meillä on pienet vertaisryhmät, joissa on 3-5 henkilöä, joissa ensin keskustellaan peloista ja muista tunteista. On ok mennä aina samalla hevosellakin, mutta jossain vaiheessa se ei ehkä ole mahdollista ja silloin on hyötyä, jos on tottunut menemään erilaisilla hevosilla. Jännitystä vai pelkoa Hyvin kokeneita kilparatsastajiakin voi jännittää. Usein pieni jännitys ennen starttia on aivan normaalia. Jos olet ollut alun perin hieman arka, niin esimerkiksi uusi hevonen tuntuu pelottavalta, koska et tiedä miten se reagoi sinuun ja eri tilanteisiin, kertoo psykoterapeutti, Ratsutalli Raudikon ratsastuksenohjaaja ja Centered Riding -ohjaaja Marjut Turunen. Niitä voi silti tapahtua, mutta ihmisen oma suhtautuminen ja hyvän tasapainoisen istunnan hallitseminen auttaa. Kun selviytyy erilaisista tilanteista, se lisää itseluottamusta selviytyä jatkossakin. Säikähtäminen pelästyttää Pelottavia tilanteita ratsastuksessa aiheuttaa tyypillisesti hevosen äkillinen säikähtäminen. Jos jännittäminen tai pelko haittaavat omaa elämää, on sitä syytä tutkia ja tarvittaessa hakea siihen apua. – Kaikki hevoset ja ratsastajat eivät välttämättä sovi toisilleen ja pitää myös huomioida hevosen ja ratsastajan taitotaso. – Tämä on totta. Joillakin kyseessä voi olla hevospelko ja toisilla ratsastuspelko. Ryhmässä 3-5 henkilöä Marjut Turunen ohjaa tallillaan hevospelkoihin liittyvät ryhmiä. – Oman pelon kohtaaminen ja sen ylittäminen askel kerrallaan on itselleen todella palkitsevaa ja rohkaisee yrittämään lisää. Uhkarohkeaksi ei pidä ryhtyä. Hevonen on ihmistä huomattavasti suurempi ja vahvempi eläin, joka säikähtäessään vaistonvaraisesti pyrähtää karkuun. JokaiKun selviytyy erilaisista tilanteista hevosten kanssa toimiessa, se lisää itseluottamusta selviytyä jatkossakin. Hevonen ei synnynnäisesti ymmärrä mitä ihminen siltä haluaa, ennenkuin hevonen on koulutettu tehtäväänsä
Tunnit pidetään talvikaudella Ruskeasuon urheiluhallin lämpimässä ratsastusmaneesissa. Leveillä tallikäytävillä turvavälien pitäminen luonnistuu. – Meillä on hyvin vähän satunnaisratsastajia ja kaikilla vakituisilla kävijöillä on kuukausikortti, jolla he ovat sitoutuneet harrastukseen. – Ainoastaan aivan pienten lasten shetlanninponitunnit ovat nyt olleet tauolla sekä alkeiskurssit. Hän kertoo tallilla olevan yhteensä 26 hevosta ja ponia sekä lisäksi muutama hevonen täysihoitopaikalla. Voisi siis sanoa, että olemme kaikin tavoin yhtä iso perhettä, koko tallin väki, nauraa Pakarinen. Sen vuoksi tunteja ei ole nyt pidetty.. Tämä harrastus periytyy monesti vanhemmilta lapsille ja henkilökuntammekin koostuu oman tallin kasvateista. Shetlanninponit ovat olleet käytössä pienemmille ratsastajille, jotta he oppisivat alkeet ja satulassa istumisen taidon mukavan kokoisella hevosella. – Oppilaita meillä on noin 250 viikossa ja he ovat enimmäkseen tallimme vakioratsastajia. Lasten toiminta vaatii myös avustajia, joten ryhmäkoko kasvaisi näin koronan aikaan liian suureksi. K eskustallin ratsastuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1929 ja se sijaitsee Helsingissä Ruskeasuon liikuntapuistossa. Perinteikäs talli on kokenut pitkän historiansa aikana monenlaista, mutta talliporukasta koostuva iso perhe pitää yhtä. – Talli kuului aikoinaan isovanhemmilleni, joilta se siirtyi vanhemmilleni ja nyt minä olen mieheni kanssa mukana toiminnassa. Tallin kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva seura on perinteikäs Helsingin Ratsastajat ry. 70 n Korona-aikaan Helsingin Keskustallin toiminta jatkunut entisellään koronasta huolimatta Yhtä isoa perhettä Keskustallin ratsastuskoulun toiminta ei ole kokenut kovia koronan aikaan. Talvisota vei hevoset Koronan vaikutukset eivät Pakarisen mukaan ole tallillla pahemmin näkyneet. Viikossa 250 ratsastajaa Ratsastuskoulua johtaa kolmannen polven ratsastuksenopettaja Maija Pakarinen. Tilavassa tallissa ja hevosten kanssa toimiessa on helpohkoa noudattaa turvavälejä. Lisäksi käytössä ovat metsän rauhassa kulkevat hoidetut maastoratsastustiet. Kati Wikström . Kuvat: Maija Pakarisen albumi Ratsastuskoulua luotsaava ratsastuksenopettaja Maija Pakarinen kertoo isovanhempiensa perustaneen Keskustallin ratsastuskoulun. Kesäkaudella ratsastetaan ratsastuskentällä Keskuspuistossa
. Niitä on pystytty noudattamaan vaivatta. . Säilytetään tallissa turvaväli toisiin ratsastajiin. Pidetään ratsastushanskat kädessä tallissa. Tallille saavutaan aikaisintaan 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Ratsastustunteja on pidetty lähestulkoon normaalisti. . Käsienpesu järjestetty tallin wc-tilassa. . – Korona ei näin ollen ole koetellut meitä niin pahasti kuin esimerkiksi historiamme aikana eletyt lamakaudet ja Ruskeasuon tallien remontointi, jolloin jouduimme muuttamaan kuudeksi kuukaudeksi pois talleilta – kumpikin ajanjakso oli tietysti taloudellisesti koettelevaa. – Korona ei näin – Korona ei näin ollen ole koetellut ollen ole koetellut meitä niin pahasti meitä niin pahasti kuin esimerkiksi kuin esimerkiksi historiamme aikana historiamme aikana eletyt lamakaudet. Talli on avoinna vain tunnilleen saapuville ratsastajille. Kertakäyttöhanskoja on oppilaiden käytössä tallissa. eletyt lamakaudet. Tallilta poistutaan mahdollisimman ripeästi. . Liikutaan vain sillä käytävällä, jolla ratsun karsina sijaitsee. . Nyt, kun kokoontumisrajoituksia höllennettiin, tallin on mahdollista pitää normaalit kesäleirit suunnitellusti. – Meillä ne ovat päiväleirejä, ja veikkaan niiden olevan tällaisen kotona oleilun jälkeen erityisen suosittuja, toteaa Pakarinen. Tunnin jälkeen ratsastajat voivat yksi kerrallaan viedä varusteensa satulahuoneeseen. . Satulat ja suitset tuodaan karsinoiden eteen valmiiksi henkilökunnan toimesta. . . ?. Keskustallin ratsastuskoulu on aloittanut toimintansa vuonna 1929. – Meillä on tallissa varsin tilavat käytävät, joten turvavälit on helppo pitää. . – Puhumattakaan talvisodasta, jolloin hevosten ollessa rintamalla, koko tallitoiminta oli katkolla, toteaa Pakarinen. Talliin vain ratsastajat Tallitilat ovat korona-aikaan olleet auki vain ratsastajille, muut joutuvat odottelemaan sen ulkopuolella. 71 Poikkeusjärjestelyt tallilla Helsingin Keskustallin toiminta jatkunut entisellään koronasta huolimatta Ratsastuskoulua luotsaava ratsastuksenopettaja Maija Pakarinen kertoo isovanhempiensa perustaneen Keskustallin ratsastuskoulun. Helsingin Keskustallin koronan aikaiset poikkeusjärjestelyt on listattu tallin sivustolle sekä talliseinälle
Lääkkeetöntä hoitoa hevosen kivunlievitykseen ja palautumiseen Katja Kuokka ja Hessin Leevi kuuluvat Back on Trackin tiimiin. Ne on valmistettu ainutlaatuisesta keraamisesta tekstiilistä, jolla on lämpöä heijastava ominaisuus. Myös eläinlääkärit suosittelevat tuotteita. Kankaassa mineraalipartikkelit on sulautettu mukaan polyestertai polypropyleenikuituihin. – Vilkkaampi verenkierto lihaksissa vahvistaa elimistön omaa tulehdusten lievennyskykyä ja edistää vammojen paranemista. Kuva: Laura Taimioja Nykyisinä poikkeusaikoina myös hevosten treenaaminen ja liikuttaminen on muuttunut erilaiseksi. Mikäli särkyjä tai kolotuksia on, näillä pystytään ylläpitämään niveliä liikkeellä. Siksi tuotteita käytetään usein tulehdusperäisten oireiden lievittämiseen. Hevosen toimintakykyä ja terveyttä voikin ylläpitää monilla eri tavoilla kotioloissakin. 72 n Hevostuote P oikkeuksellisina aikoina on korostunut itsehoito -teema. ja liikehän on tunnetusti lääke, Krista Virtanen sanoo. Verenkierron tehostuminen laukaisee jännittyneitä lihaksia ja auttaa parantamaan suorituskykyä. Kun hevosen kehonlämpö lämmittää kuiduissa olevia mineraalipartikkeleita, lämpö heijastuu takaisin lämpösäteilynä ja infrapuna-aaltoina, mikä kiihdyttää tehokkaasti verenkiertoa tekstiilin alla olevassa kudoksessa. – Back on Track -tuotteet auttavat ylläpitämään sekä omistajan että hevosen terveyttä ennaltahkäisten vammoja. Back on Track tuotemerkiltä löytyy hevosille nivelja lihassuojia ja loimia. Ennaltaehkäisevää lihashuoltoa – Normaalilla lihashuollolla sekä tuotteitamme hyödyntämällä Back on Track valmistaa ja myy hyvinvointituotteita ihmisille, hevosille ja koirille. – Kun hevosenomistaja haluaa hoitaa hevosta itse ja välttää tai enneltaehkäistä eläinlääkärireissuja on hyödyllistä ottaa käyttöön itsehoitotuotteita, kertoo Back on Track -tuotteita Suomessa edustava myyntipäällikkö Krista Virtanen
– Suosittelemme tuotteen käyttöä kuuriluontoisesti esimerkiksi 2-3 viikkoa kerrallaan. – Olemme Leevin kanssa molemmat käyttäneet Back On Track tuotteita jo muutaman vuoden ajan ja todenneet ne erittäin hyviksi. Katjan ja Leevin saavutuksia ovat muun muassa suomenhevosten koulumestaruuspronssi vuonna 2017 ja hallimestaruus vuonna 2017. Olemme jo muutaman vuoden kuuluneet Back On Track tiimiin ja olen tykästynyt niin itselläni kuin hevosillani näihin tuotteisiin, Katja Kuokka kertoo. Leevi on erittäin yritteliäs ja tykkää kovasti yhteistyöstä ihmisen kanssa, ja siksi se on ollut helppo kouluttaa pitkällekin. Tämä on erittäin helppo tapa hoitaa omaa tai eläinystävän kehoa, Krista Virtanen sanoo. Kuva: Back on Track voi saada lisävertyvyyttä sekä palauttavuutta lihaksille. Kauemmin jatkunut kipu voi tarvita useamman päivän käytön ennen kuin kipu lievenee. Kun on oikeanlaiset varusteet, ruokinta ja liikunta niin hyvä tulee. – Leevi on myös jalostusori ja astuu kesäisin tammoja täällä kotona. Käyttö alkuun vaiheittain Kaikkien Back on Track -tuotteiden käyttö tulee Virtasen mukaan aloittaa vaiheittain. Back on Track tuotteet sopivat muun hoidon tueksi esimerkiksi vuohisniveltulehduksissa, jännevaurioissa ja muissa jalkavaurioissa ja myös selkäkivuissa. – Sopivasti vapaata suhteessa treeniin ja hyvää palautumista. Katja Kuokka uskoo, että moni muukin suomenhevonen pystyisi. 73 Lääkkeetöntä hoitoa hevosen kivunlievitykseen ja palautumiseen Hessin Leevi on suomenhevonen, joka kykenee GP-liikkeisiin. Osalla käyttäjistä on esiintynyt kiputuntemuksia tuotteen käytön alkuvaiheessa joka johtuu lisääntyneestä verenkierrosta. Näin keho saa mahdollisuuden tottua kankaan vaikutuksiin. Suojia on suositeltavaa käyttää enintään neljä tuntia päivässä ensimmäisten 2-3 päivän aikana. Georges tasolla. – Mielestäni yhteistyö hevosen kanssa on erityisen tärkeää treenatessa, hevosen pitää haluta tehdä asioita yhdessä ihmisen kanssa ja nämä minun hevoset aikakin ovat myös kavereitani ja yritän pitää ne mahdollisimman motivoituneina työhön. . Pitkäaaltoista lämpösäteilyä hyödynnetäänkin erityisesti vammojen ennaltaehkäisyssä. – Onneksi vähän näkyy jo valoa, että kilpailut avautuisivat. Suosittelen Back on Track -suojien käyttöä ennen suoritusta, suorituksen aikana ja jälkeen ja ennen kilpailua, Krista Virtanen sanoo. Kuva: Laura Taimioja suorituskykyä. Kumpikin tykkää tuotteista Back on Trackin tiimiratsastaja, kouluratsastaja Katja Kuokka Virolahdelta käyttää kilparatsullaan Hessin Leevillä erilaisia itsehoitotuotteita. Alkuvaiheen jälkeen käyttöä voi lisätä vähintään kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa. Leevi käyttää melkein kaikessa näitä tuotteita, meillä on treenatessa suojat, pintelit ja huovat joka päiväisessä käytössä, treenien jälkeen Leevi käyttää Back on Track loimea palautumiseen. Itse tykkään kovasti materiaalista, tuotteet ovat ihanat iholla ja joustavat. Sekin sujuu mallikkaasti, vaikka samalla on kilpailukausi meneillään, Katja Kuokka kertoo. Leevi kilpailee kouluratsastuksessa suomenhevosten mestaruustasolla ja viime vuonna saavutimme hopeaa. – Hessin Leevi on 14-vuotias suomenhevosori ja omistan ja kilpailen sillä kouluratsastuksessa. Kilpailuja ei tällä hetkellä järjestetä, mutta Leevin kanssa treenaaminen jatkuu silti. Jo muutaman tunnin käytön jälkeen kipu lievenee jännittyneissä lihaksissa ja tulehtuneissa nivelissä. Akuutit lihasjännitykset ja säryt, jännevammat, nivelongelmat ja vanhuuden jäykkyys ovat vaivoja joita voi lievittää lämpöhoidolla. Akuuteissa tapauksissa hoidollisena tukena ne saattavat nopeuttaa paranemisprosessia. Lisääntynyt verenkierto on merkki tuotteen toimivuudesta. Lämpö kiihdyttää verenkiertoa ja se laukaisee jännittyneitä lihaksia ja auttaa parantamaan. Käytän tuotteita muussakin urheilussa, Katja Kuokka kertoo. Mutta yhtä tärkeänä pidän koulutusta eteenpäin ja viime vuonna Leevi kilpailikin jo ainoana suomenhevosena Prix st. Koska mineraalikangas heijastaa enemmän kehon lämpösäteilyä kehon liikkuessa, on vaikutus tehokkaampi jos sitä käytetään kun hevonen on liikkeellä. Kuva: Back on Track Back on Track loimi helpottaa palautumista rasituksesta ja pitää isot lihakset notkeana. Jos hevonen käyttää Back on Track -tuotteita, se ei tarvitse lisäksi linimenttejä, eikä yhteiskäyttöä suositella
Kuivumista voi ehkäistä houkuttelemalla hevosta juomaan mahdollisimman hyvin. Etenkin kesäisillä laivamatkoilla autokannen lämpötila voi kohota korkealle, mikä tulee ottaa huomioon kuljetustrailerin tai -auton sijoittelussa laivaan. Juomaveteen voi lisätä esimerkiksi mashia, melassia tai omenamehua maittavuuden parantamiseksi tai antaa hevoselle suolaa tai elektrolyyttivalmistetta juomishalun lisäämiseksi. Kuva: Pentti Eerikäinen. – Kuivuminen hidastaa hevosen palautumista kuljetuksen jälkeen ja voi johtaa esimerkiksi ummetusähkyihin. T ietysti tapaturmia voi aina sattua, mutta olosuhteet eivät eläinlääkäri Kristiina Ertolan mukaan lyhyillä matkoilla yleensä tuota ongelmia. Fysiologinen suolaliuos yhdeksän grammaa suolaa litraan vettä maistuu yleensä parhaiten, sanoo työtään Tampereen Hevosklinikalta tekevä Ertola. Lyhyet kuljetusmatkat eivät juurikaan aiheuta hevosille terveysongelmia. Toinen yleinen pitkän kuljetuksen yhteydessä esiin tuleva Hevonen on sen verran kallis eläin omistajalleen, että sen hyvinvoinnista pidetään kuljetusten aikana yleensä hyvin huolta. Eniten terveysongelmia pitkissä kuljetuksissa tulee hevosen hengitystieoireiden ja kuivumisen vuoksi. 74 n Hevoskuljetus Ähky ja kuljetuskuume riskeinä Pitkillä kuljestusmatkoilla hevosten riskinä ovat lähinnä ähky ja kuljetuskuume. Pitkillä matkoilla riskinä ovat lähinnä ähky ja kuljetuskuume. Pitkissä kuljetuksissa moni ongelma johtuu hevosenkuljetusvaunun huonosta ilmanvaihdosta ja kuumuudesta. – Hevonen ei aina juo matkalla riittävästi ja voi kuumissa olosuhteissa hikoilla paljon joko huonon ilmanvaihdon tai liiallisen loimituksen vuoksi Tämä voi johtaa kuivumiseen
Hevosille pitäisi pyrkiä aina järjestämään hevosille kuljetusautossa sellainen tila, että niillä on mahdollisuus pään laskemiseen. Kuva: Tampereen Hevosklinikka Kun 65 kilometrin raja Kun 65 kilometrin raja ylittyy, kuljettajalta ylittyy, kuljettajalta edellytetään edellytetään eläinkuljettajan eläinkuljettajan pätevyys. Pitkän kuljetuksen aikana hevosen lämpö onkin hyvä mitata kahdesti päivässä. Kuljetuskuumeen oireet vuorokauden sisällä Kuljetuskuumeen oireet voivat ilmetä jo pitkän kuljetuksen aikana tai yleensä vuorokauden sisällä kuljetuksesta. Hyyppäräntie 41, 05800 Hyvinkää AJANVARAUS:0207310340 PÄIVYSTYS:0600 18281 (1,98 €/min + pvm/mpm) www.hyvinkaanhevossairaala.fi Muistilista pitkälle kuljetukselle . Kuljetuskuume-epäily on aina kiireellinen tapaus, joten eläinlääkäriin kannattaa olla yhteydessä nopeasti, sanoo Ertola. Tee reittisuunnitelma viranomaisia varten, josta käy ilmi kuljetettavat hevoset, lähtöaika ja -paikka, reitti, tauot sekä määränpää saapumisaikoineen. Mikäli lähdet ulkomaille, teetä virkaeläinlääkärillä ennen lähtöä hevosille terveystodistukset ja ota selvää läpikulkumaiden eläinkuljetussäännöistä. Tällöin on kuitenkin muistettava lääkkeiden kilpavaroajat, jos kyseessä on kilpailumatka. 75 . – Kuljetuskuumeeseen sairastuneen hevosen hoito tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, ettei tulehdus leviä märkiväksi keuhkopussintulehdukseksi. Pidemmälle edenneenä tauti saattaa vaatia jopa keuhkopussin dreneerausta. Alkuvaiheessa kuljetuskuumeen hoitoon riittää usein antibioottihoito ja yleistilan kohentaminen tukihoidoilla, joita ovat nesteytys, hengitysteitä avaavat lääkkeet, tulehduskipulääkkeet. Tee ajoneuvon huolellinen ennakkotarkastus, jotta varmistat esim. Hyvinkään Hevossairaala tarjoaa laaja-alaiset tutkimukset hevosellesi Palveluihimme kuuluvat mm ontumatutkimukset, kirurgia, sisätaudit (mm suolisto-, ihoja sydänsairauksien tutkimukset sekä tiineiden tammojen ja varsojen sairaudet), hammassairaudet, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, sairaskengitykset sekä fysioterapia. Teemme myös tallikäyntejä lähialueella. Kuljetusauton heikentynyt ilmanlaatu ärsyttää hengitysteitä erityisesti, jos hevonen seisoo jatkuvasti pää heinäkasassa ja hengittää siitä pölyä. . . että ilmanvaihto toimii, kiinnityslukot ovat kunnossa Ongelmatilanteita varten autossa täytyy olla varalla muun muassariimuja, riimunnaruja, puukko . Lähde Tampereen Hevosklinikka/ Matkalla hevosen kanssa. – Kuljetuksessa hevonen ei myös usein pääse laskemaan päätään kunnolla alas, mikä häiritsee alahengitysteiden normaalia puhdistumista. ongelma on kuljetuskuume. Lisäksi luonnollisesti mukaan tarvitaan hevosten passit ja ajoneuvon ja kuljettajan paperit. Varaa hevosille mukaan riittävästi vettä ja heinää. Tällöin riski sairastua bakteeriperäiseen keuhkotulehdukseen, kuljetuskuumeeseen kasvaa, sanoo Ertola. Usein myös hevosen sieraimista valuu eritettä, mutta yskää ei välttämättä ole lainkaan. Myös taukoja on hyvä pitää matkalla ja mahdollisuuksien mukaan ottaa hevosia myös ulos autosta tauon aikana. Tampereen Hevosklinikan eläinlääkäri Kristiina Ertolan mukaan hevoselle pitäisi pyrkiä järjestämään aina kuljetusautossa sellainen tila, että sillä on mahdollisuus pään laskemiseen. Ertolan mukaan ennaltaehkäiseviä antibioottihoitoja ei suositella, mutta herkille hevosille voi harkita hengitysteitä avaavan lääkityksen käyttöä pitkien kuljetusten yhteydessä. . . Jo ennen kuumeen nousemista hevonen saattaa lopettaa syömisen ja juomisen. Se on usein vaisu ja sen hengittäminen voi olla vaikeutunut. pätevyys. – Tärkeää niin kuljetuskuumeen kuin muidenkin kuljetukseen liittyvien hengitystieongelmien ehkäisyssä on, että hevosilla olisi matkan aikanakin mahdollista laskea päätään alas, jolloin hengitystiet pääsevät paremmin puhdistumaan pölystä
– Yhtenä kaupallisen kuljetuksen tunnusmerkkinä on pidetty hevosen kuljettamiseen ja pitoon liittyvien kulujen vähentämistä verotuksessa. Myös esimerkiksi maatalouden harjoittamisen yhteydessä tapahtuva hevosten kuljetus on kaupallista, jos hevoset ovat osa maataloutta. Kaupallisuus tulkitaan taloudelliseksi hyödyksi Mikäli kuljetus ei ole kaupallinen, vaaditaan kuljetuksessa ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän paperit sekä kuljetettavien kavioeläinten passit. Niissä on ollut huomautettavaa melko vähän. Y-tunnus ei ole siinä mielessä välttämätön. Hyväksyntä on voimassa viisi vuotta. Kuljetuksen luonne voi olla tulkinnanvarainen. Maantiekuljetuksia valvotaan vuosittain. – Kuljetusten valvonta ei kaupallisuuden osalta tien päällä ole aina yksiselitteistä, ja jälkikäteen kuljettajalle voi tulla postitse selvityspyyntö. – Kaiken lisäksi valvontaviranomaiset eri paikkakunnilla voivat tulkita kuljetuksen luonnetta eri tavoin. Läänineläinlääkäri Tea Ahtelon mukaan kuljetus luetaan eläinkuljetusasetuksen mukaan kaupalliseksi, kun kuljetuksesta on suoraa taloudellista hyötyä tai kuljetus ovat osana liiketaloudellista tai kaupallista toimintaa ja joihin liittyy tai joiden tavoitteena on joko suora tai epäsuora taloudellinen voitto. Kuljetusasetus on hankalalukuinen ja kaupalliseen kuljetukseen liittyy tulkinnavaraisuuksia. – Kuljetus ei kuitenkaan saa olla jaettuna pätkiin, vaan matkan pitää olla lähtöpaikasta kohteeseen. Kaikki Kuljetusvaunun hyvä ilmanvaihto on tärkeä, jotta hevoset pysyvät kunnossa. Hevosten kuljettaminen vaatii lupia ja todistuksia tehdasvalmisteiset hevoskuljetusautot ja trailerit täyttävät määräykset, joten eläinlääkärillä ei ole niihin käytännössä mitään huomautettavaa, Virpi Ylitalo sanoo. Hevonen on sen verran kallis eläin omistajalleen, että sen hyvinvoinnista kuljetusten aikana pidetään yleensä hyvin huolta. Harrastuskuljetukseen ei edellytetä kuljettajalta lupaa eikä pätevyystodistusta. Selkein ohje on, että kuljetus on tulkittava kaupalliseksi, jos hevoset ovat y-tunnuksen alla ja kuljetusmatka on yli 65 kilometriä, sanoo toiminnanjohtajaVirpi Ylitalo Varsinais-Suomen Hevosjalostusliitosta. Kalustolla ei sinänsä ole merkitystä. Ajoneuvon hyväksyntä maksaa tuntuvasti – Ajoneuvo tulee hyväksyttää myös kaupalliseen kuljetukseen sopivaksi, mikä käytännössä tarkoittaa virkaeläinlääkärin allekirjoittamaa todistusta. Tuolloin kuljetus tulkitaan harrastusluonteiseksi, eikä kilometrirajoituksia ole. Pätevyystodistus on henkilökohtainen. Kun tuo 65 kilometrin raja ylittyy, kuljettajalta edellytetään eläinkuljettajan pätevyys. Eläinkuljetusasetus edellyttää elä in kuljettajalupaa kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvissa eli kaupallisissa eläinten kuljetuksissa, kun kuljetusmatka on yli 65 kilometriä. Vaikka direktiivin astui voimaan jo toistakymmentä vuotta sitten tulkinnanvaraisuutta on edelleen sen suhteen, mikä kuljetus määritetään kaupalliseksi vai harrastuspohjaiseksi. Kaupalliseksi toiminnaksi katsotaan esimerkiksi ravivalmennus-, ratsastuskoulu-, täysihoito-, hevoskuljetustai siittolapalvelut. – En ole sille mitään selkeää syytä keksinyt, mutta niin se on EU-asetuksessa määritetty. – Olemme poliisin mukana tekemässä valvontaa maantiellä parikymmentä kertaa vuodessa. – Jokaisen kannattaakin punnita omaa toimintaansa, jotta asiat olisivat valmiiksi järjestyksessä, kannustaa Ylitalo, joka Monesti kuljettajilta kysytään myös kaupallisen kuljetuksen reittisuunnitelmaa. Yrittäjyyden osalta poikkeuksena ovat esimerkiksi ratsastuskouluyrittäjät, jotka kuljettavat omaa hevostaan kilpailuihin, joihin itse osallistuvat. Pitkissä, maiden rajat ylittävissä kuljetuksissa reittisuunnitelmavaatimus on selkeämpi ja sille on omat lomakepohjat saatavissa Ruokaviraston sivujen kautta. Eläinkuljettajalupa voi olla myös henkilön nimissä. Huomautukset liittyvät yleensä puuttuviin papereihin. Lupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan. EU-lainsäädäntö määrittää tarkasti eläinkuljetusten kriteerit. – Hevosta voi kuljettaa täysin samalla kalustolla sekä kaupallisessa että harrastusmielessä, kun vain Trafin asettamat ajoneuvoluokat tulevat täytetyiksi Ylitalolla ei ole vastausta siihen, mihin 65 kilometrin raja perustuu. – Eläinkuljetusasetusta ja sitä myöten kaupallisen kuljetuksen ehtoja ei myöskään sovelleta sellaiseen eläinkuljetukseen, joka tapahtuu eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti suoraan eläinlääkärin vastaanotolle, hoitopaikalle tai klinikalle ja sieltä pois, sanoo Ylitalo. Yhden auton hyväksyttäminen kaupalliseen kuljetukseen maksaa useita satoja euroa. – Viime vuonna Ruokaviraston julkaisema opas erittäin hyvä tietolähde, Ahtelo sanoo. Pätevyystodistuksen saa suorittamalla eläinkuljettajaluvan kokeeseen valmistavan kurssin ja osallistumalla teoriakokeeseen Ruokaviraston toimipisteessä.. Pidempää kuljetusta ei voi siis jakaa 65 kilometrin pätkiiin. Kaupallisen toiminnan yhteydessä hevosia kuljettava henkilö tarvitsee kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistuksen. . Ammattikuljettajilta edellytetään samat asiat sekä tietenkin ammattipätevyyden todistavat asiakirjat ja ajoneuvon hyväksymistodistus. 76 . Alle 65 kilometrin kuljetukseen ei tarvita lupaa, eikä pätevyystodistusta. Kuljetuslupa voi olla yrityksen tai henkilön nimissä. Aluehallintovirasto myöntää eläinkuljettajaluvat toimialueellaan. – Reittisuunnitelmavaatimus on tulkinnanvarainen kotimaassa tapahtuvissa lyhyissä kuljetuksissa, mutta helpoimmalla pääsee, kun pitää kojelaudalla ruutuvihkoa, johon merkitsee lähtöpaikan ja ajan, kyydissä olevat hevoset sekä oletetun perilläoloaikataulun
Mikä on sen varusteväri ja kuka paras heppakaveri. Harrastajien sivuilla puolestaan täytettävänä muun muassa kaverin lempihevosen nimi, este-ennätys ja tallin nimi. Kuka on sen kasvattaja. Jokaisesta kepparista on runsaasti tekijöiden tarkoin miettimiä kohtia täytettäviksi. Vilma Virtanen on helsinkiläinen opiskelija, joka on harrastanut keppihevosia yli kymmenen vuoden ajan. . Entäpä luonne. Lisäksi tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Criollo-rehut tehdään ensiluokkaisista raaka-aineista ja rehut on suunniteltu Suomen vaativiin olosuhteisiin kaikenlaisille hevosille ja poneille ja niissä on markkinoiden parhaat pitoisuudet. Keppariystäväni on Vilma Virtasen ja Saija Leedin toivekirja keppihevosharrastajille, keppihevostallien pitäjille ja alan kilpailuissa kisaaville. . Hän on toiminut Suomen Keppihevosharrastajat ry:n hallituksessa useamman vuoden sekä ollut mukana järjestämässä vuosittaisia Keppihevosten SM-kilpailuja. 77 n Hevostuotteet Keppariystävänikeppihevosharrastajan toivekirja Criollo -lisäravinteille Avainlippu-merkki! Keppariystäväni on ystäväkirja, johon täytetään sekä omien keppihevosten että harrastuksen kautta saatujen ystävien tietoja. Leed on myös yksi Suomen Keppihevosharrastajat ry:n virallisista näyttelytuomareista. Millainen on sen väri ja millaisia merkit. Rakkaus hevosiin sai lappeenrantalaiset criollolaiset kehittämään tuotteita, jotka täydentävät hevosen ravinnontarvetta tehokkaasti ja helposti. Hän on harrastanut keppihevosia yli 15 vuotta ja kuvittanut muun muassa Keppihevosten SM-kisojen käsiohjelmia. Keppariystäväni on kuin perinteinen ja suosittu ystäväkirja, mutta tähän kirjaan täytetään sekä omien keppihevosten että harrastuksen piiristä saatujen ystävien tiedot. Saija Leed on jyväskyläläinen kokki, jolle piirtäminen on aina ollut lähellä sydäntä. Vertaile! 10 vuotta markkinoilla olleissa Criollo-lisäravinteissa on pyritty mahdollisimman suureen luonnonmukaisuuteen. Mitkä ovat sen rataennätys, koulutustaso, irtohypytysennätys ja maastoeste-ennätys. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.. Miten se on sijoittunut kilpailuissa. Kirjan kustansi Minerva Kustannus Oy. Tekijät ovat pitkän linjan keppariharrastajia. Mikä on tämän kepparin lempinimi, ikä ja rotu. Criollon lisäravinteille myönnettiin Avainlippu-merkki. Avainlippu-merkki voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle tai Suomessa tuotetulle palvelulle
– Sellainen hevonen on myös ratsastajalleen miellyttävä työstää. Kaikkea toimintaa ohjaavat vahvasti hevosten hyvinvointi ja hyvät hevosmiestaidot. – Tätä ymmärrystä haluan opettaa myös oppilailleni ja teh. Tunteja hän on pitänyt 15 vuotta. Talliyrittäjä Jasmin Varstan sydäntä lähellä ovat erityisesti hevosten kouluttaminen ja niiden hyvinvoinnin edistäminen hoidon ja ratsastuksen kautta. Ratsastuksen onnistumiseen vaaditaan aina paljon muutakin kuin pelkkää ratsastusta. 78 O ikein työstetty, terve hevonen tekee mielellään työnsä ja edistyy koulutuksen myötä. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto sanoo Jasmin Varsta, 36. Oikealla perustyöskentelyllä hevoset liikkuvat oikein päin, kehittyvät ja pysyvät terveinä, Vain hevosta korjaamalla ei aina päästä maaliin Kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä WellDressage on kouluratsastuspainotteinen ratsutalli Hyvinkäällä
Se on aina helppo ja erittäin yhteistyök min Varstalle yksivuotiaana. Siihen kannattaa jopa käyttää hetki aikaa. Tunnille omalla tai tallin hevosella Jasminin ajatus opetushevosten hankinnasta lähti alkujaan siitä, että osalla valmennettavista oli tarvetta päästä ratsastamaan muillakin kun vain omilla hevosillaan. Pin Rock’s Black Velvet 147 e. – Ja kun ajatusta vielä hieman hiottiin, päästiin siihen lopputulokseen, että tunnit ratsastetaan arkisin joko yksityistunteina tai kahden hengen pienryhmissä. Jasmin Varsta on iloinen tallinsa suomenhevosvahvistuksista, Hilmasta (vas.) ja Pojusta. Kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä dä ratsastuksesta muutakin kun teknisen suorituksen. Ratsastuskoulussa työskentely on hevosille haastava ammatti, eikä opetuskäyttöön soveltuvia hevosia ole aina helppo löytää. – Omat hevoset olivat vielä koulutusvaiheessa, eli ratsutettavina minulla ja ratsastajilla tarvetta päästä ratsastamaan osaavammilla hevosilla kun omat vielä ovat. . kouluratsastukseen. Narnia), Kaapo, on Jasminin aarre, ihana musta ori. Rotu on yllättänyt hänet täysin. – Halusin tuoda yrityksen nimessä kaksi minulle tärkeää asiaa esiin, hyvinvoinnin (wellness) ja kouluratsustuksen (dressage), ja kun ne piti ympätä yhteen tuli nimestä WellDressage. – Hevosten pitäisi olla herkkiä, jotta harjoittelevat ratsastajat saavat onnistuessaan avut läpi, – Olen – Olen kouluratsastaja ja kouluratsastaja ja sitä kautta myös sitä kautta myös valmentaminen valmentaminen ja hevosten ja hevosten kouluttaminen kouluttaminen painottuu painottuu kouluratsastukseen. Miksi WellDrassage. Hevosista saa parhaimman suorituksen irti kun sen saa työskentelemään ratsastajansa puolesta. – Toisaalta täysihoitoasiakkailla oli tarvetta käydä omalla hevosella useamminkin tunneilla, mutta sopivaa kaveria tunneille ei löytynyt. Kuusivuotias Kaspian Kiss (i. Suomeksi en keksinyt mitään sopivan tarttuvaa nimeä tuosta yhtälöstä, kertoo Jasmin Varsta. 79 . – Ratsastuskouluoppilaat osaltaan toivovat usein pienempiä ryhmiä joissa opetus on tehokkaampaa. n Talliesittely. Lopputuloksena syntyi ajatus valmennus-/ratsastuskeskuksesta jossa ratsastajat voivat osallistua tunneille joko omilla hevosillaan tai tallin opetushevosilla. Kaikille tunneille voi siis osallistua joko omalla hevosellaan tai tallin opetushevosilla
– Lapset hoitavat poneja puoli tuntia ja ratsastavat toisen puoli tuntia. tapa edistyä.. 20kg (Ossi) ja 25kg (Jekku). Venäläiselle ruunalle ne ovat kaikki kaikessa. Teippauksia on parin vuoden ajan harjoiteltu niin hevosiin kuin ratsastajiin. Hevosalan koulutus Ypäjältä Koulutustaustaltaan Jasmin Varsta on ratsastuksenohjaaja, SRL:n I-tason valmentaja ja vuonna 2018 hän valmistui hevosalan toiminnan johtamisen erikoisammattitutkinnosta tallimestariksi, joka on asiantuntija hevosten hoidon, valmennuksen ja käsittelyn saralla. Toki osa hevosista ei vaan sopeudu vaihtuviin ja eri tasoisiin ratsastajiin ja silloin niille on parempi etsiä uusi koti. – Pikkuponit elävät pitkään, yli 30-vuotiaiksikin, tiedä vaikka jäisin niiden kanssa eläkkeelle, Jasmin nauraa. – Olen kouluratsastaja ja sitä kautta myös valmentaminen ja hevosten kouluttaminen painottuu kouluratsastukseen. Hänellä on työn alla on myös kasvatustieteiden perusopinnot Jyväskylän yliopistossa. Siksi päädyinkin konseptiin, jossa tarjotaan tunteja ratsastuksen perustaidot omaaville ratsastajille, noin helppo B tasosta eteenpäin. – Meillä kun on pienryhmätunteja ja toiminta muutenkin aika pientä, on hevosten valinta entistä vaikeampaa. Osan hevosista voi löytää suoraan töihin, osan pitää niitä hieman harjoitella ennen kun ovat valmiita kaikilla ratsatsastajilla työskentelemään. Lisäksi Jasmin on opiskellut hevosten kinesioteippausta Rock Tape FMT Equine I ja II kurssin verran. Ponit työskentelevät muutaman kerran viikossa lasten tenavatunneilla. Niin valmentamisessa kuin hevosten Ilmassa on Ilmassa on tuntishoppailua ja tuntishoppailua ja vaihtelunhalua, jotka vaihtelunhalua, jotka eivät välttämättä eivät välttämättä ole se nopein ole se nopein tapa edistyä. Muun ajan he hoitavat seuraherrojen hommia. Aikuisia myöten ne ovat hyviä pikku terapeutteja ja lapsille erittäin ystävällisiä kavereita ja turvallisia ratsuja. 80 Miniponit tallin tärkeät asukkaat Miniponit Ossi (musta) ja Jekku (kirjava) tulivat Jasmin Varstan tallille Liettuasta. mutta kuitenkin sen verran pitkämielisiä, etteivät ne hermostu, kun ratsastajat harjoittelevat. Pienten ponien painorajoitukset ovat n. Kävelemme ponien kanssa lapset selässään valoisaan aikaan metsässä, se on lasten mielestä tosi jännää. Ponit käyvät myös tapahtumissa, kun kutsu käy. . Talviaikaan sitten tenavatunneillakin viihdytään hieman enemmän kentällä. – Ne on isoille hevosille tärkeitä seuranpitäjiä. Hevosalan koulutuksensa Jasmin on käynyt Ypäjällä vuosien 2004 ja 2018 välillä. Ponit ovat Jasminin mukaan pienestä koostaan huolimatta tallin erittäin tärkeitä asukkaita. Jasminin tallissa asustaa myös kaksi kahdeksanvuotiasta miniponia, Ossi (musta) ja Jekku (kirjava) tulivat Liettuasta
Se menee teknisesti vaativaa B:tä. Hän on lähihoitajaja, jolla on myös psykiatrisen hoidon ammattitutkinto. Hevoset ovat kuitenkin elämäntapa, johon olen kasvanut, enkä sitten osannutkaan vaihtaa alaa. 81 Latviasta tullut monipuolisen uran tehnyt latvialainen lämminverinen ratsuhevonen, 2004 syntynyt Veikko (Buduars) on tallin opetushevosista osaavin. Enemmän on ilmassa tuntishoppailua ja vaihtelunhalua, jotka eivät välttämättä ole se nopein tapa edistyä. Ratsastuksenopettajana sekä kouluratsastuksen valmentajana ja ratsuttajana olen työskennellyt säännöllisesti vuodesta 2005. Hevosia hoidetaan ja korjataan huomattavasti enemmän kuin ratsastajia, joiden olisi myös tärkeää korjata fysiikkaansa. Hiekkakentällä ympäri vuoden Jasmin Varstan talli sijaitsee turvallisessa paikassa Takametsän tilalla, pienen Kirvuntien päässä metsän keskellä. Homma ei etene, jollei muisteta hoitaa sitä ratsastajaakin. – Hevosten fysiikan hoitoon on löytynyt hyviä yhteistyökumppaneita, hierojat, osteopaatti ja kiropraktikko, eläinlääkäreitä Jasmin perusti 2007 ja oman tallin hän perusti Hyvinkäälle 2015. Ongelmia on aina, mutta se olisi positiivista, että ne olisivat vaihtuvia onglmia. Ratsastaja voi jäädä noidankehän aiheuttajaksi. – Ne eivät toimi samalla tavalla kun paljon tunteja menevät tuntihevoset, jotka ovat tottuneita vaihtuviin ratsastajiin ja muuttuvaan apujenkäyttöön. Ratsastaminen vaatii Jasminin mukaan pitkäjänteisyyttä. . Sittemmin ruunattu Veikko on toiminut niin jalostusoriina, opetushevosena kuin pararatsuna. Jasmin on kouluttautunut myös sosiaalialalle. kouluttamisessa edetään perinteisen eurooppalaisen (saksalaisen) koulutusskaalan mukaan. Usein samat ratsastajan fyysiset ongelmat pysyvät vuodesta toiseen, vaikka hevoset hoidetaankin hyvin. Silloin ollaan menossa johonkin suuntaan. Hevosjoukon ollessa kirjava tarvitaan ympärille myös kirjava asiantuntijoukko. – Työskentelin aikanaan eri nimikkeillä tallissa, ratsastuskouluissa, yksityistalleissa ja hevosten kasvatukseen painottuvissa talleissa. Vähemmän suhdanneherkkä ammatti Jasmin Varstan taustalla on se tavallinen tarina. – Pitkäjänteisyys ei vain ole juuri nyt päivän sana. Oman yritysen WellDressagen. – On hyvä, että on olemassa myös vähemmän suhdanneherkkä ammatti. Valmentautumiseen on sekä hevosille että ihmisille löytynyt Jasminin tueksi moniammatillinen tiimi. Samaan aikaan minulla oli oma firma, annoin tunteja ja ratsastin. – Siitähän se lähtee, että ensin mennään teininä tallille, sitten pitää päästä kisaamaan ja ratsastamaan niin paljon, että on tehtävä tallihommia, että saat ratsastaa tarpeeksi, Jasmin nauraa. Hevoset pysyvät hyvässä kunnossa metsätarhoisunohtamatta. Tein kahdeksan vuotta työtä kehitysvammapsykiatrisessa yksikössä ja lastensuojelussa. Kun lähdetään korjaamaan istuntaa ja apujen käyttöä ja ratsastetaan säästeliäästi töitä tekevillä hevosilla, voivat muutokset olla suuriakin ja ottaa aikansa. Tunteja hän on pitänyt noin 15 vuotta. Työ jatkui tallinteosta, ratsuttamiseen ja valmentamiseen. – Erityisesti herkät osaavammat ratsut vaativat pitkäjänteisyyttä, eikä niillä ratsastaminen useinkaan ensimmäisellä kerralla ole aivan sujuvaa, jos sellaisiin ei ole tottunut
Koronan aikana tallilla on ollut melkohiljaista. Tallin suomenhevoskolmikosta Assi on asiakashevonen ja Jasminilla ratsutettavana. Luonteeltaan ne ovat kaikki hyvin erilaisia, Jasmin sanoo. Monipuolista kurssitarjontaa Kesälle on tulossa monipuolista kurssitarjontaa. – Vaikka meillä kyllä voi ratsastaa turvallisesti koronasta huolimatta, kun on vain 1-2 hengen tunteja. Ne ovat ainakin toistaiseksi vielä liian herkkiä opetushevosiksi, mutta tavoitteeksi muuttui laitella niitä kohti kansallista tasoa. – Hilma (Hokapontas), 5, on vielä nuorehko. – Nyt pitäisi tosissaan vähän kisatakin, olen pitänyt itseäni aina tavoitteellisena ratsastajana ja valmistautunut kisakausiin. – Junnuna hyppäsin ja toki teen tänäänkin nuoria hevosia koulutaessani niiden kanssa kaikenlaista. Jasminin oma kisaaminen on viime vuosina jäänyt vähiin. Tähän mennessä se ollut erittäin yhteistyöhaluinen, mukavasti liikkuva ja aina innokkaana töihin lähtevä tamma. Ja vanha venäläinenkin on iän mukana kasvattanut proppuaan. Jasminin kahdessa tallissa on seitsemän paikkaa ja lisäksi on pihatto. – Kaverina minulla on istuntakursseille OMY-fysioterapeutti ja fysioterapeutti-personal trainer, jotka auttavat ratsastajia omista näkökulmistaan oikean istunnan löytämisessä, Jasmin Varsta kertoo. Rotu on yllättänyt minut täysin. Pojuruuna (Poika Vauraus), 12, on entinen tähtiaikainen juoksija – Etenkin Poju on minut yllättänyt. 82 . Monipuolinen kattaus vaativampia hevosia, oria ja varsaa, aiheuttaa sen, ettei apua ole niin vain löydettävissä. Kaikki hevoset menevät Vokkerillaan. – 15 vuotta on yritetty, mutta kisahevosekseni hankittu venäläinen ruuna on ollut niin vaikea, että kisoissa käyminen on ollut lähinnä kantapäihin potkimista radalla, mutta nyt alkaa hevosissa olla määrällisesti valinnan varaa. Siihen hommaan lähdin, kun vietin 2018 kuivan kesän puhelimessa etsien tulevan talven heiniä. – Suolaan ja hoidan kenttää pari tuntia päivässä talvisin. Aamulla Jasminin päivä alkaa kahdeksalta ja iso osa päivästä on hevosten hoitoa ja tallintekoa. Silloin päätin, etten halua stressata, onko hevosille ruokaa, vaan haluan että on jokin mahdollisuus omavaraisuuteen heinän suhteen. – Tytöt ovat eri kasvattajilta, mutta niillä on sama isä, Apassi. – Heinän viljely on ihan tuore asia, viime kesänä kunnostettiin ja kylvettiin pellot uusiksi, nyt sitten odotellaan ensimmäisiä satoja. sa. Hilma on opetettu ajolle, mutta ei ole koskaan treenattu juoksijaksi. Poju on Aurauksesta, joka on siis samasta isästä kuin Apassi. Lisäksi kesään mahtuu jonkin verran yksityisja paritunteja, sekä rentouttavia maastoretkiä. Hänen muulla työskentelevä miehensä on apuna tallin korjaushommissa. – Jotta hevosten kanssa päästään koulutuksellisesti eteenpäin, pitää hevosta työstää 3-5 kertaa viikossa, ikänsä mukaisesti, vaihtelevin harjoituksin. Tuli minulle joitain kertoja ratsastettuna, että sen olen saanut pitkälti itse tehdä, ilman hevosen alanvaihtoa. Tunnit ovat illalla ja iltatalli tuntien jälkeen. – Jotta pääsisin edistämään, tai edes keskittymään omaan ratsastajan uraani, pitäisi apuja tallintekoon saada enemmän. Pitkän ravitaustan omaava suomenhevosruuna on niin elastinen, notkea ja pehmeä ratsastaa, etten ole toisen sellaisen suomenhevosen selässä istunut. – Hilman astuttaminen ratsuverta omaavalla oriilla on yksi tulevaisuuden vaihtoehto sen suhteen. Kesän ohjelmistossa on perusratsastukseen liittyviä kursseja, istuntaa ja apujen käyttöä, sekä hevosen läpiratsastukseen keskittyvä kurssi. Kahden suomenhevosen koulutus menossa Hilman astuttaminen ratsusuuntaisella oriilla on yksi tulevaisuuden suunnitelmista. Se jaksaa kiinnostaa häntä loppuun saakka ja siinä on kylliksi haastetta yhdelle elämälle. – Hilmalla on kolme hyvää askellajia ja liikkeiden puolesta edellytykset kansalliselle tasolle. Tilalla on myös pienimuotoista hevoskasvatusta sekä heinän viljelyä. Istuntakursseja on tulossa useampia, hieman eri näkökulmista. Oman tallin tuntien lisäksi Jasmin käy pitämässä ostopalvelutunteja muutaman kerran viikossa. Hänellä on opetuskäytössä tällä hetkellä kolme puoliveristä. Se näkyy ulkonäössä, kaikissa on jotakin samaa. Asukkaita on yhteensä 11. Se on kovaa hommaa, olisi hyvä, että sille olisi talvella riittävästi käyttöäkin. Tallilla ei ole maneesia, vaan tunnit ratsastetaan hiekkakentällä vuoden ympäri. ?. Jasmin Varsta osti joulukuussa 2018 kaksi ravisukuista suomenhevosta opetuskäyttöön. – Olen hyvin iloinen näistä meidän suomenhevosvahvistuksista. Kouluratsastuksessa riittää haastetta Kouluratsastus valikoitui aikanaan Jasmin Varstan omaksi lajiksi
Miksi Trailertukku. Heti varastosta ja laatu/hinta paras! Kaikissa trailereissa HINTATAKUU!! HURJAT ALENNUKSET! TAVARAAA VARASTOSSA! Anssems Privaro 2000kg 7500€ sis alv Anssems Excelennte 2000kg 8500€ sis alv Humbaur Maximus 2700kg 13000€ sis alv Humbaur Xanthos Aero 2700S 11000€ sis alv Humbaur Xanthos 2000kg 9500€ sis alv Humbaur Notos Xtra Pro 2700kg 14900€ sis alv Kysy edullista rahoitusta, jopa ilman käsirahaa.. Meillä on aina varastossa 30 hevostraileria. SUOMEN SUURIN PERÄKÄRRYTUKKU WWW.TRAILERTUKKU.FI 040 510 8331 Maahantuomme Humbaurin ja Anssemssin hevostrailerit