3/2021 7,20 ELÄINLÄÄKÄRIN PUHEILLA kesäpäivät kesäpäivät Alkukesän vitsaus kaviokuume Monté-ohjastaja Mira Miettinen Horse Balancing hoitaa tunneperäisiä ongelmia Raviradoilla uskotaan kesään Kimpat tuovat uusia ihmisiä ravien pariin Hevosen pelottelu istuu vielä syvässä Toimittaja Katja Ståhlin HEVOSHULLUUS ei koskaan helpottanut tavoittelee aina voittoa ihanat ihanat Tammavarsan Tammavarsan
HIPPUZEN sopii kaikille hevosille varsoista kilpahevosiin. Hinta alk. HIPPUZEN.FI Parempi hevosrehu HIPPUZEN on kehitetty Suomessa, rakkaudesta hevosiin. Hippuzenin avulla pidät huolta, että hevosesi voi hyvin, pysyy terveenä ja vahvana sekä pystyy hyödyntämään koko kapasiteettinsa – luonnollisesti. Se on hevosrehu, jonka koostumus perustuu hevosen lajityypilliseen ravintoon. 22,90 € Hippuzen – parempi hevosrehu HIPPUZEN LUONNOLLISEMPI RAVINTO, REILUSTI PAREMPI VOINTI. Hevoselle lajityypillinen HIPPUZEN Rehu on runsaskuituinen, tärkkelyksetön, niukkarasvainen, vähäsokerinen, ravinnetiheä ja sisältää korkea arvoista valkuaista. Soita p. HIPPUZEN sisältää juuri sen, mitä hevosen keho on kehittynyt käyttämään ravinnokseen eikä mitään ylimääräistä. Enon Vilppi Enon Vilppi suosittelee! suosittelee! Seuraa meitä: FB & IG @hippuzen Haluatko lisätietoa hevosen ruokinnasta. 05066929. Helposti sulava Hippuzen hellii hevosesi mahaa ja ruoansulatuskanavistoa, hyvinvoiva maha on hevosesi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukipilari. Tilaa rehut suoraan tallille HIPPUZEN.FI verkkokaupasta. Yli 25 säkin tilauksissa ilmainen toimitus ja edullisempi säkkihinta
Elämä maittaa muutaman viikon ikäiselle suomenhevoselle. Tilaa omasi! Lehdessä käytetään Matton Images-kuvatoimiston kuvia. 34 Ravivalmentaja Janina Lehtonen tutustuttaa uudet kimppahevosenomistajat ravimaailmaan. Sama on tilanne pienen varsan elämän alkutaipaleella. 09-413 97 300 ma–pe klo 9–15 Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Seuraava numero: ilmestyy elokuun puolivälissä. Miraa valmentaa hänen äitinsä Eija Eklund-Miettinen. Koulutusmetodit ovat väärät, jos niillä pyritään tuloksiin. Hevosta ei saa huitoa tai läpsiä, sille ei saa huutaa. Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Varsa syntyy maailmaan villinä, ja sillä on lajin säilymisen kannalta vaistot vältellä kiinni joutumista. Myös se on huomioitava asia, että hyvää tarkoittava vastasyntyneen varsan käsittely todettiin tutkimuksessa haitalliseksi varsan tulevan elämän kannalta. 09-413 97 397 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 24. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 12 Jos tavoitteena on luottavainen ja turvallinen harrastehevonen, aloitetaan sen koulutus hitaasti ja varsaa säikäyttämättä. Hevostenkouluttaja Minna Tallbergin mukaan ihminen ei välttämättä ymmärrä, miten herkästi hevonen säikähtää ja kuinka nopeasti hevonen muodostaa pysyviä pelkoja. Hevosten kanssa minulla ei ole yhtään epävarma olo. Jos hevonen jatkuvasti säikähtää jotain, vaikuttaa se sen aivojen hermoratoihin: Jatkossa hevonen säikähtää aina vaan pienemmästä ärsykkeestä jolloin käytös vahvistuu ja hevonen oppii pelkäämään. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Katja Juvankoski katja.juvankoski@karprint.fi Puh. Kannen kuva: Susanna Malmström Elämän alkua kannattaa vaalia Sisältö 3/2021 22 Eläinlääkärin puheilla: Kaviokuume vaanii ylipainoisia hevosia. – Hevonen on suuri rakkauteni. 3 Pääkirjoitus 6 Varsa vetää kiitolaukkaa tarhassa ja ottaa välillä maitohuikkaa. 30 Ruskolainen Bella Varjonen yhdistää työssään ravivalmennuksen ja ratsutallin pyörittämisen. On surullista, jos ihmiset ajattelemattomuuttaan tai välinpitämättömyyttään käsittelevät väärin varsaa ja hevosta ylipäätään. 80 prosenttia kaikista hevosista on harrastehevosia, ja niiden kasvatuksessa pelottelu on suuri riski. 16 Lappeenrantalainen Mira Miettinen lukeutuu Suomen eturivin nuoriin monté-ohjastajiin. vuosikerta 24. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 24 Hevosista toimittaja Katja Ståhl löysi elämäänsä jotain kestävää. Kuten kaikessa missä luottamus on kaiken a ja o. Onko ihminen luotettava ja turvallinen, vai pitääkö paeta. Vieraita ihmisiä ei kannata päästää varsan lähelle, ettei alkava luottamus saa kolhuja. Mari Ahola-Aalto Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Ihanaa varsa-aikaa vaalimalla kasvaa ihania luottavaisia hevosia. Ne varsat, joita käsiteltiin paljon heti syntymän jälkeen, pysyttelivät vielä puolivuotiaina lähempänä emäänsä ja leikkivät vähemmän. Mutta ratsastus sen sijaan on usein haasteellista, hymyilee Katja Ståhl hevosensa selässä. K un ihmislapsi menee kouluun, tulee opettajan ymmärtää, miten tärkeitä hetkiä lapsen alkavan koulutaipaleen ja koko tulevan elämän kannalta eletään. Ihmisen käsissä on, miten varsa kokee ihmisen
40 Tallikoira Roffe osaa ottaa jo rennostikin. 6 44 38 30 Jokainen Seidi Koivisalon harjoitus on askel kohti hevosia.. 70 Suomessa suunnitellun ja valmistetun bootsin avulla kengätön hevonen pääsee mahdollisimman lähelle paljasjalkakenkäilyä. 50 Ravit on ajettu tänä vuonna, mutta yleisön puute vaikuttaa raviratojen talouteen. 44 Tiluksilla kaviokonstaapelilla on takanaan ensimmäinen eläkeläisvuosi. 54 Kesäraveissa kohdataan! Kesäradoilla ollaan varovaisen toiveikkaita kesän suhteen. Derkun ja emäntä yhdessä töissä Helsingin ratsupoliisissa. 58 Kevään ensimmäisen kuninkuusravirankingin kärjessä olivat Lissun Eerikki ja Hetviina. 62 Niina Autin suomenhevonen Eero menehtyi äkkiarvaamatta. 80 Hippoksen kilpailusarjoihin oli ennätysmäärä hakijoita. Kaviokonstaapelillä on nyt takanaan ensimmäinen eläkeläisvuosi Tiluksilla. Tarhan takareunan rinne on kaksikon mielestä ihan parasta. Varjotallia Ruskossa pyörittävä Bella Varjonen on sekä ravivalmentaja että ratsastuskoulun omistaja. 66 Hoofbook.fi-nettipalvelu pitää talliryhmän ihmiset ajan tasalla. 68 Green Stallionin ainesosat auttavat muun muassa parantamaan nesteytystä. 60 Moilanen, Nieminen, Pyörylän Paroni ja Grainfield Aiden Kavioliigan ykkösnimet. 73 Tallikissa Laja kohtelee ihmisiä ja hevosia ihan mielensä mukaan. 76 Jos hevonen muuttuu ilman selkeää selittävää tekijää, on taustalla usein tunneperäinen syy. 47 Kesytetyillä hevosilla on ollut suuri vaikutus ihmisten historiaan. Toukokuun alussa syntynyt Ilon Toivomus, Yllis kirmailee emänsä Arlan Ilon kanssa. 4 38 Nuori hevosalan ammattilainen Seidi Koivusalo aikoo kuntoutua takaisin hevosten pariin
Valmistettu ainutlaatuisesta verkkomateriaalista, joka antaa ilman kiertää maksimaalisen hengittävyyden saavuttamiseksi.. UUSI Kevyt ötökkäloimi kuuluisalla Welltex ® infrapunaenergiavaikutuksella
Kuva: Elina Stenberg. toukokuuta syntynyt Tähen Yllätys. 6 Arlan Ilo ja sen ensimmäinen jälkeläinen, 6
Teksti: Maija Salmi. Elämä maittaa muutaman viikon ikäiselle suomenhevoselle. 7 Arlan Ilon ja Tähen Toivomuksen tammavarsa Ylliksen ihanat kesäpäivät Varsa vetää kiitolaukkaa tarhassa ja ottaa välillä maitohuikkaa
Varsa juoksee emänsä Arlan Ilon kanssa isossa tarhassa sydämensä kyllyydestä. palkinnolla. olisiko liinakko. Niin ikään korvien ja suun tutkiminen on ihan tuttua, ja riimua on kokeiltu monet kerrat. – Köppinen olisi ollut varma valinta, mutta kun se sattuu olemaan Ilon velipuoli samasta isästä, Katja hymyilee. Sillä on otettu myös muutamia ratsastustunteja. 8 Hednäsit asuvat tallin naapurissa, joten Hannallakin on lyhyt matka moikkaamaan hevosia. Ja orin luonne oli ihan ykkösasia, koska Ilo on aika vahvaluonteinen, sanoo Katja Hednäs. Raveissa se on enemmänkin sellainen jäyhä suomalainen, Katja Hednäs nauraa. Raviradalla ja maastossa Yllis sai alkunsa varsahaaveesta. Kun se kuitenkin on ravuri, niin paikallaolo on ainakin täällä kotioloissa välillä hankalaa. – Liinakko siitä todennäköisesti tulee, uskoo myös pitkään hevosalalla työskennellyt Jääskeläinen. Tamma on osoittautunut hyväksi menijäksi niin raviradalla kuin maastossa. Raveista sillä on ennätyksenä 26,7aly. Varsottamista tuki myös se, että Ilo on kantakirjattu 2. Vaikka ikä lasketaan vasta viikoissa, Yllis on jo tottunut monenlaiseen käsittelyyn: se antaa nostella jalkojaan, ja kaviotkin on jo vuoltu. Etenkin tarhan takareunan rinne on kaksikon mielestä ihan parasta; ylämäkeen kun mennään hurjaa vauhtia niin hiekka lentää ja kaviot kopisevat. – Maastossa se on tosi varma, ei säiky mitään. Jotain vaaleaa kuitenkin... Oriksi ravikuningas Tähen Toivomus Seuraavaksi olikin päätettävä, että mikä Ilolle oriksi. Myös sukupuun varaan laskettiin paljon. Kuva: Maija Salmi T ämän kevään varsa Ilon Toivomus, tuttavallisemmin Yllis, tutustuu maailmaan lohjalaisella tallilla Ari Jääskeläisen hoivissa. 11-vuotias Arlan Ilo on ollut Hednäsin perheellä kuuden vuoden ajan. – On se hienoa, kun saa olla varsan elämässä mukana alusta asti, sanoo tallin naapurissa asuva Peter Hednäs, joka omistaa perheen Hanna-tyttären kanssa varsan ja sen emän. Varsa on saanut jo monia ihailijoita, jotka arvuuttelevat sen tulevaa väritystä. toukokuuta syntynyt varsa on juuri sitä mitä suomenhevoselta halutaan: se on vankkarakenteinen, hyväliikkeinen, reipas ja utelias. – Se oli tärkeää, etteivät Ilossa olevat virheet kertaannu. Vaelluskin oli yhtenä vahvana ehdokkaana.. – Varsa on tosi rohkea, kiltti ja luottavainen, kehuu varsan omistajaperheeseen kuuluva Katja Hednäs. Rohkea ja luottavainen 6
Ilon Toivomus suomenhevonen tamma synt. 9 Mitä pienet edellä sitä isot perässä. Kuva: Taina Ylipekka Etenkin tarhan Etenkin tarhan takareunan rinne on takareunan rinne on kaksikon mielestä kaksikon mielestä ihan parasta; ihan parasta; ylämäkeen kun ylämäkeen kun mennään hurjaa mennään hurjaa vauhtia niin hiekka vauhtia niin hiekka lentää ja kaviot lentää ja kaviot kopisevat. 6.5.2021 e. Liising, ei. Tähen Toivomus (19,7aly) om. Kuva: Maija Salmi Ruohoa on makoisaa maistella. Arlan Ilo (26,7aly), (i. kopisevat. Sipori) i. – Tähen Toivomuksessa ei ollut mitään sellaista, missä ei olisi ollut palaset kohdallaan, Katja kehuu sittemmin viime lokakuussa. Hanna ja Peter Hednäs – Se on kiinnostava koska on Vieskerin sukua, mutta sitähän ehditään käyttää myöhemminkin! Lopulta päädyttiin ravikuningas Tähen Toivomukseen, joka Katja mukaan oli kiistatta hyvä juoksija, jolla ei ollut uransa aikana rasitteena pahoja laukkojakaan
Tamman tyypillinen kantoaika, 11 kuukautta tuli Ilolla täyteen jo 15. – Sitten seurailtiin tilannetta valvontakameran kautta, ja tunnin välein käytiin kävelyttämässä sitä kymmenen minuuttia kerrallaan. – Tamma oli tuskainen ja levoton, eli sillä oli selvät perusähkyoireet. Varsa antoi kuitenkin odotuttaa itseään. Ruoka maittoi ja juoksuhaluja riitti Ilon tiineysaika sujui pääosin hyvin. Muistan, kun se makasi kymmenisen minuuttia kyljellään, niin ajattelin, että jos se lakkaa hengittämästä, otan varsan ulos keinolla millä hyvänsä. Lisäksi eläinlääkäri tutki, että varsa oli edelleen elossa. 10 Maito se varsankin tiellä pitää! Kuva: Elina Stenberg Ensimmäiset maitohuikat Ensimmäiset maitohuikat varsalle annettiin lypsettynä, varsalle annettiin lypsettynä, ja tissillä se oli jo runsaan ja tissillä se oli jo runsaan kahden tunnin ikäisenä. Odottavan aika tunnetusti pitkä Kun ähkystä selvittiin, alkoi synnytyksen odotus. Viimein alkoi tapahtua: 6. – Ilo olisikin ollut silloin ihan helkkarin hyvä starttiin, se meni täysillä niin sanotusti puukko hampaissa! Ähky iski maaliskuun lopulla Maaliskuun lopulla iski kuitenkin kaikkien hevosenomistajien painajainen: ähky. Näyttikin, että ähky menee ohi. Kello 5-6 se oli nukkunut, ja 6.40 se oli jo taas nähty syömässä. Myöhemmin samana päivänä painajainen alkoi kuitenkin uudestaan. Ensimmäiset maitohuikat varsalle annettiin lypsettynä, ja tissillä se oli jo runsaan kahden tunnin ikäisenä. Ilo katselee huolehtivan näköisenä, mitä Yllis puuhailee, ja kun varsa lähtee vähän pidemmälle, mamma menee perään. Mutta ainakin siitä tulee meille harrasteheppa! I. – Syöminen oli aivan hillitöntä ja luonne muuttui varovaisemmaksi. Mentiin sinne, ja varsa oli ulkona jo 7.05! Varsa oli Katjan mukaan ollut vain hetken ”pikkasen pihalla”. ohutsuolen tukokseen menehtynyttä 9-vuotiasta oria, joka juoksi urallaan 77 starttia voittaen niistä 30. kahden tunnin ikäisenä. Ähky meni sitten onneksi ohi, mutta oli se kauhea kokemus. – Vähän se oli alkuun täpäkkänä, mutta nyt jo täydellinen, Katja kehuu. – Näin siinä näytti käyvän meilläkin; silloin oli aika kylmää! Katja kuvailee odottavan aikaa perin stressaavaksi. Minkälaista tulevaisuutta Yllikselle on suunniteltu. – Se ei sietänyt koiria, vaikka on niihin aivan tottunut, Katja kertoo. – Ravuriahan siitä tietty haluttaisiin, sen sukukin puhuisi sen puolesta. Ilo eli normaalia hevosen elämää; söi ja ulkoili. Ja mitään ei tapahtunut. Ilo kuitenkin sai könyttyä itsensä jalkeille, Katja muistelee. Puolen tunnin kuluttua syntymästä se oli jo terhakkaana jalkeilla, ja siitä puoli tuntia niin tuli ensimmäinen kakka. Lopun tiineysajan Ilo sai lisänä suolen toimintaa nopeuttavaa vehnälesepellavapirtelöä. huhtikuuta. toukokuuta aamuyöllä kahden maissa tamma oli syönyt rauhallisena. Katja kertoo kuulleensa, että tammat pystyvät siirtämään synnytystä jos on kylmä sää. Ei muuta kuin eläinlääkäri paikalle, joka letkutti sen ja antoi kipulääkettä. Siinä kun ei itse voinut tehdä mitään, vain toivoa parasta. – Onneksi tallissa oli valvontakamera, ja muutaman ihmisen voimin seurattiin Ilon vointia kännyköistä. Treeneissä huomattiin, että juoksuhalut olivat parhaimmillaan. Eläinlääkäri tuli ja letkutti tamman uudestaan sekä antoi kipulääkettä ja nestettä. Sen jälkeen kaikki etenikin vauhdilla. – Ilo oli taas levoton. – Kello 6.45 tallilta, joka sijaitsee aivan naapurissa, soitettiin, että nyt Ilo on levoton. Ilo huolehtii varsasta hyvin Varsa on Ilon ensimmäinen, mutta se oli omaksunut äidillisen roolinsa nopeasti
ArcticVet Eläinystävän ihonhoitoon luonnonmukainen ja kotimainen tuotesarja arcticvet.com ArcticVetin uusi tuotesarja sisältää Uute mikrobiuutetta St ud io Pe kk a Pii pp o Tutustu laajan valikoimaamme ja tilaa tuotteita helposti verkkosivuiltamme! arcticvet.com
Tai sitten se on asennekysymys eli ihminen ei välitä, että hevosta pelottaa, Tallberg pohtii ja huomauttaa, ettei. 12 Jos tavoitteena on luottavainen ja turvallinen harrastehevonen, niin sen koulutus aloitetaan hitaasti ja varsaa säikäyttämättä. Teksti: Susanna Malmström Hevosen tahaton pelottelu istuu vielä syvässä Turvallinen harrastehevonen rakennetaan varsasta H evostenkouluttaja Minna Tallberg puhuu hevosen pelottelusta silloin, kun hevosen käsittelyssä tai koulutuksessa käytetään suurta painetta ilman, että hevoselle on opetettu, miten se pääsee siitä eroon. Tallberg painottaa, että hevosen voi opettaa toisellakin tavalla. – Mihinkään tekemiseen hevosen kanssa ei tarvitse sisältyä hevosen säikyttelyä, hevosen mielestä uhkaa tai pelkoa. Ihmiselle tämä on usein osaamiskysymys eli ihminen ei tiedä, miten asian hevoselle opettaisi ilman siihen sisältyvää pelkoa
– Jos hevosella on hyvä luottamus ihmiseen, ongelma on helpompi korjata ja palauttaa luottamus ennalleen. Jos raippaa käytetään vain, jotta hevonen saadaan liikkumaan, saattaa hevonen oppia pelkäämään tilanteita, joissa raippa on mukana. Varsa syntyy villinä – Kun varsa syntyy maailmaan, sillä on saaliseläimen vaistot. Tallberg painottaa, että varsan opettamisen tulisi olla järjestelmällistä ja sen käsittelyn rauhallista. 13 Hevosen tahaton pelottelu istuu vielä syvässä Turvallinen harrastehevonen rakennetaan varsasta kumpikaan ole hevoselle hyvä asia. Jos joku roikkuu sen jalassa tai päässä, se pyrkii pakenemaan. Ne voivat olla ihmisen tahattomista virheistä aiheutuneita, ja miten hevonen siihen reagoi, on yksilöllistä. – Viimeistään siinä vaiheessa, kun se osuu hevoseen. Riippuu tietysti varsan synnynnäisestä temperamentista, miten vahvasti se reagoi, Tallberg sanoo. Toiset varsat taistelevat vastaan enemmän ja toiset alistuvat helpommalla, mutta ote heltiää vasta kun varsa rauhoittuu. Kukaan tuskin haluaa hevosensa pelkäävän raippaa, mutta joskus on jäänyt väliin ensin vain totuttaa hevonen alkuun raipan Varsat, joita käsiteltiin paljon jo heti syntymän jälkeen, pysyttelivät vielä puolivuotiaina lähempänä emäänsä ja leikkivät vähemmän. Myös tämän vuoksi varsalle kannattaa rakentaa tietoisesti niin paljon hyviä kokemuksia, vahva turvallisuuden tunne sekä luottamus ihmiseen, kuin vaan voi, hevoskouluttaja neuvoo. Joskus oletetaan, että hevonen luontaisesti osaisi raipan kosketuksesta siirtyä eteenpäin, eikä ymmärretä, että hevonen pitää opettaa siihen pelottelematta, Tallberg sanoo. – Varsa saattaa oppia olemaan pakenematta, koska se ei pääse tilanteesta pois, mutta tällaisessa opetustavassa ihminen ei saisi koskaan päästää väärällä hetkellä irti, joka on melkoista taistelua ja varsan kannalta epämukavaa, Tallberg kuvailee. – Hevosille sattuu elämänsä aikana aina jotain yllättävää, jos sen kanssa ylipäätään tehdään jotain. – Sama koskee riimun laittoa päähän sekä riimusta taluttamista. Varsa-aikaa tulee vaalia Minna Tallbergin mukaan hevosen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sen luottamus ihmiseen vahvistuu ja sillä olisi positiivisia kokemuksia ihmisten kanssa. Riippuu myös siitä, mikä on seuraus ja että toistuuko se. Tallberg ottaa esimerkiksi hevosen raippapelon, johon hän on törmännyt useasti. Silloin hevonen saattaa samalla oppia jännittymään ja pakenemaan. Pakottaminen ei kuitenkaan. Kuvituskuva: Susanna Malmström kosketukseen. Tietysti pelon muodostumiseen liittyy joskus kipu, mutta joskus ne ovat erillään toisistaan. Hän tarkoittaa esimerkkinä tilannetta, jossa ihmisen koulutustapa on vielä vanhanaikainen; pidä kiinni jalasta niin kauan, kunnes varsa lakkaa kiskomasta ja se oppii olemaan paikallaan sekä pitämään jalkaansa ylhäällä. Kokemuksesta Tallberg tietää, että on melko yleistä, että hevonen pelkää aidosti raipan kosketusta. Hän painottaa, että jos hevosta huitoo kädellä, köydellä tai millä vaan, niin kyllä se jossain vaiheessa säikähtää ja lähtee pois. – Hevonen voi pelätä, vaikkei sille ole aiheutettu kipua raipalla. – Jos tarkoitus on, että hevonen liikkuisi eteenpäin raipan kosketuksesta, mutta se säntääkin eteenpäin, silloin se pelkää raippaa
Hän toteaa, ettei ihminen välttämättä tiedä, miksi varsa luovuttaa ja varoittaa riskistä, joka liittyy varsan pelotteluun. Hyvää tarkoittava vastasyntyneen varsan käsittely todettiin siis haitalliseksi varsan tulevan elämän kannalta. Tuskin kukaan haluaa aiheuttaa tällaista tunnetilaa varsalleen, Tallberg uskoo. Varsa oppii milloin se saa jalkansa takaisin, ilman että sitä vaan nostetaan ja pidetään väkisin. Syntyy pysyviä tuloksia Tallbergin kokemuksen mukaan ihminen todella harvoin pelottelee hevosta tahallaan. – Vastasyntyneen varsan käsittelystä tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että ne varsat, joita käsiteltiin paljon jo heti syntymän jälkeen, pysyttelivät vielä puolivuotiaina lähempänä emää ja leikkivät vähemmän. Pelottelulla saadaan pakenevia ja epäluuloisia, jopa hyökkäämisellä puolustautuvia hevosia, kertoo Minna Tallberg. Kun kosketus on varsalle turvallista, pitäisi ihmisen päästää jalasta irti vasta, kun varsa ottaa vain vähän painoa pois jalalta. – Riippuen varsasta, joku saattaa ihan oikeasti säikähtää ja vältellä ihmistä, mikä ei ole varsan ja ihmisen tulevalle suhteelle hyväksi. Silloin siinä saattaa roikkua esimerkiksi krokotiili, jolloin varsan kannattaakin räpiköidä henkensä edestä. – Varsan voi opettaa jalkojen nostamiseen mukavalla ja varsalle turvallisella tavalla aloittamalla jalan koskettamisesta. Jos se luovuttaa, se voi oppia, ettei pakenemiseen ole mahdollisuutta. Ajatellaan, että luonnossa saaliseläin jää jalastaan kiinni johonkin. Ne olivat myös vähemmän sosiaalisia toisia varsoja kohtaan kuin ne varsat, jotka saivat vastasyntyneinä olla vain emänsä kanssa. – Ihminen ei välttämättä ymmärrä, miten herkästi hevonen säikähtää ja kuinka nopeasti hevonen muodostaa pysyviä pelkoja. Asia,. muodostaa pysyviä pelkoja. – Siihen on syynsä, miksi varsa välttää näitä tilanteita jo lähes vastasyntyneenä. Lajia säilyttävä ominaisuus Tallberg huomauttaa, että saaliseläimelle on synnynnäisesti epämiellyttävää jäädä päästään tai jalastaan kiinni. Jos varsa oppii puolustautumaan, niin siitä voi ennemmin tai myöhemmin tulla vihainen, jopa vaarallinen, Tallberg viittaa ääritilanteeseen, joka on todella harvinaista, mutta silti se riski on olemassa. 14 – Ihmisen kuuluisi olla hevoselle turvallinen ja hyvä kumppani, johon se voi luottaa. tee hyvää varsan käsitykselle siitä, miten ihmisen kanssa toimitaan. Minna Tallberg kertoo myös tutkimuksesta, joka liittyy vastasyntyneen intensiiviseen käsittelyyn. Kuva: Moa Mannerström – Ihminen ei välttämättä – Ihminen ei välttämättä ymmärrä, miten herkästi ymmärrä, miten herkästi hevonen säikähtää ja hevonen säikähtää ja kuinka nopeasti hevonen kuinka nopeasti hevonen muodostaa pysyviä pelkoja. Kun tämä sujuu, odotetaan kunnes varsa jo hieman nostaa jalkaa ja siitä taas siihen, että varsa pitää jalkaa hetken ylhäällä
Kuvituskuva: Susanna Malmström joka ihmisen mielestä ei ole pelottava, saattaa sitä hevosen mielestä olla, Tallberg huomauttaa. Ohjeita ja oppaita aitaamiseen löydät Ollin nettisivuilta: www.olli. – Se valjastetaan sekä sillä ajetaan satoja kertoja sen elämän aikana, mutta se huolestuu joka kerta, koska se on varsana oppinut huolestumaan. – On selvää, että jos hevonen jatkuvasti säikähtää jotain, vaikuttaa se aivojen hermoratoihin: Jatkossa hevonen säikähtää aina vaan pienemmästä ärsykkeestä jolloin käytös vahvistuu ja hevonen oppii pelkäämään. LATAA OLLIN AITAUSOPAS TÄSMÄOHJEET AIDAN KUNNON SELVITTÄMISEEN AKKUPAIMENET LAITUMILLE Olli 250B+ 2,0 J Olli 180B 1,4 J Olli 122B 1,21 J Olli 9.07B ja 9.07S 0,71 J Olli SG3 0,3/ 0,125 J Katso koko paimenvalikoima: Hevosmaailma_3-2021_107x295mm_Olli.indd 1 Hevosmaailma_3-2021_107x295mm_Olli.indd 1 6.5.2021 14.55.25 6.5.2021 14.55.25. PLOS One 2009. • Apua, aita ei toimi! • Miksei aidasta tule iskua. • Miten toimiva maadoitus rakennetaan. Minna Tallberg toivoisi ihmisten ajattelevan enemmän, miten hevonen kokee asiat, joita sille opetetaan. • Mistä isku syntyy. Iloisesti aisojen väliin menevä hevonen on ilmeisesti opetettu positiivisella tavalla, ja koulutusvaiheessa on katsottu hevosen mukaan miten hitaasti edetään seuraavaan vaiheeseen, niin ettei hevosta koskaan jännitä, Tallberg kiittää. Se, onko valjastus ja kärryt opetettu hevoselle mukavana vai kielteisenä asiana, vaikuttaa aina siihen, miten hevonen työhönsä suhtautuu. 15 – Varsalle tuotettu epämukava tilanne saattaa aiheuttaa sille pelkotilan, joka vahvistuu joka kerta ja muuttuu pakenemisreaktioksi, ellei toimintaa muuteta, sanoo hevoskouluttaja Minna Tallberg. Monipuolinen ja tehokas huippumalli sopii entistäkin pidempiin aitauksiin. • Informatiivinen LED-näyttö • Aidan kunnon valvonta • Akun jännitteen valvonta ja syväpurkusuoja • Neljä toimintatilaa: täysi teho, alennettu teho, automaattisesti valoisuuden mukaan ohjautuvat päiväja yötoimintatilat • Aurinkopaneeli saatavana lisävarusteena OLLI OPASTAA 3,0 J OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA • Miten valita sopiva paimen. – Jos ajatellaan, että hevosen tulevaisuus on olla esimerkiksi ajohevonen. UUTUUS! Olli 450B+ on Ollin voimakkain 12 V akkupaimen 3,0 joulen iskulla. I Tutkimuksen lähde: Yris ym.: Neonatal Handling Affects Durably Bonding and Social Development
Lajiesittely. 16 Mira Miettinen tuntee hevosensa Amon-Ran hyvin ja tietää missä paikassa se tykkää juosta
Kuva: Eija Eklund-Miettinen Vaikka vauhti on kova ja hevoset kisaavat lähellä toisiaan, kuten kärrylähdöissäkin, sattuu Mira Miettisen mukaan vakavia onnettomuuksia harvoin.. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Mira Miettisen ensimmäinen monté-voitto Maestro Kempillä Joensuussa vuonna 2018. 17 Ravihevosia nähdään yhä enemmän monté-hevosina Monté on vauhdikasta ja vaativaa raviurheilua Monté eli raviratsastus vaatii kylmähermoisuutta ja hyvää kuntoa sekä ratsastajalta että hevoselta
Miran hevosten valmentajana toimii hänen äitinsä Eija Eklund-Miettinen. Maestro Kempillä on 87 starttia, seitsemän voittoa, kaksi 2. Viisivuotiaana Mira aloitti ratsastustunneilla ja siitä lähtien hänellä on ollut Miettisten kotitallissa omia poneja ja hevosia. Kuva: Pekka Salonen Amon-Ra ja Mira Miettinen Vermon raviradalla esittelykierroksen jälkeen ennen lähtöä.. Miran äidillä, Eija Eklund-Miettisellä, on ollut hevosia 38 vuotta, joten Mira on kasvanut hevosten parissa ja saanut äidiltään vahvan tuen harrastukseensa. Miran tavoitteena ovat montén SM-kilpailut. Eija tekee hevosille treenisuunnitelmat ja antaa vinkkejä Miran ratsastukseen. sijaa ja 17 3. Maestro Kemp on 10-vuotias ja sillä voi kilpailla vielä pari vuotta, koska lämminverisen ravihevosen kilpailuoikeus loppuu sen kalenterivuoden alussa, kun hevonen täyttää 13 vuotta. Eija toimi kaikkiaan Mira Miettinen ja Amon-Ra voittivat Vermon lähdön toukokuussa 2021. Amon-Ra juoksi ennätysaikansa 15,8, jota paransi jälleen viiden päivän päästä yli sekunnilla -14,7 – Joensuun Criollo-Karjala Monté-Cupin karsinnassa. Monté on kilpaurheilua Nyt Miettisten tallissa on kaksi lämminveristä ravihevosta, jotka molemmat toimivat Miran monté-hevosina. 18 L appeenrantalainen Mira Miettinen, 20, lukeutuu Suomen eturivin nuoriin monté-ohjastajiin. Eijalla on pitkä historia montén parissa. Amon-Ra on Miran itse montéen opettama hevonen, jolla hän on kilpaillut kaksi vuotta. Amon-Ra on seitsemänvuotias ruuna, jolla on takanaan 51 starttia, neljä voittoa, neljä 2. Ja jälleen toukokuussa Amon-Ra ja Mira voittivat Vermossa ja Criollo-Karjala Monté-Cupin toisessa karsinnassa Joensuussa sijoittuvat toiseksi. sijaa. Helmikuussa Amon-Ra ja Mira voittivat Vermon lähdön ja toukokuussa pidettiin Criollo-Karjala Monté-Cupin ensimmäinen karsinta Lappeenrannassa, jossa ratsukko sijoittui toiseksi. Voittosumma on 23 647 euroa. Maestro Kemp on hankittu Miralle Ruotsista ihan montea varten ja Mira on ratsastanut sillä montéa neljä vuotta. Hän perusti Suomen Monté-ohjastajat ry:n vuonna 1990 ja vuonna 1991 hän voitti ensimmäisen Montén suomenmestaruuden. sijaa. sijaa sekä kolme 3. Voittosumma on 11 220 euroa. 11-vuotiaana Mira sijoittui kolmanneksi monté-ponien SM-kilpailuissa Exas-nimisellä shetlanninponilla ja 17-vuotiaana hän osallistui montén SM-finaaliin omalla hevosellaan Maestro Kempillä
Ei millä tahansa hevosella – Raviratsastuksessa ovat voimassa lähes samat säännöt, kuin kärryillä ajettavaan ravikilpailuun, muutamin poikkeuksin, Mira Miettinen selventää. Ratsastajan tulee olla 16-vuotias ja hänellä on oltava ajolupa. Monté näyttää helpolta, mutta on todella rankka laji. Alkuun jalustimet on hyvä pitää vähän pidempinä. – Kun sata starttia on täynnä, niin Mira saa A-ajoluvan, joka tarkoittaa sitä, että hän saa osallistua kaikkiin kilpailuihin. – Yleensä hevoset on alun perin opetettu kärryihin ja ne ovat valmiita ravureita. 19 Amon-Ra saa ohjastajaltaan huoltoa Vermon toukokuisen startin jälkeen. Hän on elämänsä aikana ohjastanut noin 400 monté-starttia. – En ole viiteen vuoteen kilpaillut montéssa, mutta tarkoitus olisi nousta taas hevosen selkään kilpailemaan ainakin muutama lähtö, Eklund-Miettinen kertoo omista suunnitelmistaan. – Jockey-kypärä on sallittu sekä muutamat kuolaimet, jotka eivät ole sallittuja kärryjen kanssa ajettaessa. Lajissa vaaditaan paljon ratsastuskokemusta. Poneilla on omia sarjojaan ja ponikortin voi suorittaa 10-vuotiaana. Eija Eklund-Miettinen kertoo, että Miralla on tällä hetkellä noin 90 starttia, eli ikäisekseen paljon. Siksi Mira on käynyt hakemassa oppia monté-istuntaansa monté-mentori Sanna Riikoselta. Ajoluvat jaotellaan ajokokemuksen mukaan C:stä A:han ja A on niin sanotusti paras ajolupa. kuusi vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Vauhtikin on sen verran kova, että ratsastajalta vaaditaan hyviä hermoja ja kylmäpäisyyttä myös. Hyvin harva hevonen aloittaa uransa pelkästään monté-hevosena. Suomenhevoset ja lämminveriset kilpailevat omissa sarjoissaan. Ajosilmää vaaditaan Koska hevoset juoksevat lähellä toisiaan melko sumpussa, ohjastajalta vaaditaan hyvää – Kun sata starttia – Kun sata starttia on täynnä, niin Mira on täynnä, niin Mira saa A-ajoluvan, joka saa A-ajoluvan, joka tarkoittaa sitä, että hän tarkoittaa sitä, että hän saa osallistua kaikkiin saa osallistua kaikkiin kilpailuihin. Hevosella pitää olla ravikilpailuoikeus. – Raviratsastajalla pitää olla hyvä tasapaino ja hyvä fyysinen kunto sekä varsinkin vahvat reisilihakset, joten ratsastajan pitää treenata todellakin tehokkaasti muutenkin, kuin ratsain, jotta pystyy istumaan jockey-asennossa hevosen selässä kovassa vauhdissa, Miettinen kertoo. Fyysisesti rankka laji Mira Miettinen toteaa, ettei montéa voi lähteä harrastamaan ihan kylmiltään, vaikka olisikin ratsastanut paljon. Hän itse pitää kuntoaan yllä tekemällä kotitreenejä, käymällä lenkillä ja tietenkin ratsastamalla. Jalustimia lyhennetään kokemuksen sekä kunnon mukaan. – Ehdoton vaatimus montéen on hyvä ratsastustaito. kilpailuihin.. Myöskään monté-istunta ei heti tule luonnostaan ja omia virheitä on vaikea huomata selästä käsin
Penkkiraha on yleensä 10-20 euroa per startti ja usein miten ohjastajat ottavat voitoista vielä provision. – Uskoisin, että jos vihjeitä kysyttäisiin haastattelemalla valmentajia ja ohjastajia, niin pelaajat saisivat paremmin tietoa hevosen päivän kunnosta sekä hyviä vinkkejä pelaamiseen. Sitä valitettavasti raviradat eivät ole vieläkään oikein hoksanneet. – Koska Itä-Suomessa ei ajeta nyt SM-kilpailuja, niin suunnittelimme monté-ohjastaja Sanna Riikosen ja Hevos-Suomen Raviratojen kanssa Idän Monté-Ässä -kilpailun, jonka karsinnat käydään useammalla radalla ja loppukilpailu pidetään syksyllä Joensuussa. Pelaaminen olisi varmasti helpompaa, kun ei tarvitsisi arvuutella, Eija Eklund-Miettinen toteaa. Uusia hevosia tarvitaan Eklund-Miettinen kertoo, että hevosen omistaja valitsee kilpailuun hevoselleen sopivan ohjastajan Hippoksen Heppajärjestelmästä, jonne ohjastajat voivat etukäteen ilmoittaa olevansa käytettävissä. Kuva: Eija Eklund-Miettinen. – Sponsorina olemme tukeneet hevosurheilua ja erityisesti monté-lähtöjä. – Eräskin herra kertoi minulle, että aina kun raveihin tuli monté-lähtö, hän pelasi sitä ja sai paremmat voitot kuin kärrylähdöistä. – Olen mukana puuhanaisena Itä-Suomessa järjestettävissä kaksissa montè-kilpailuissa, jossa perheyrityksemme on toisessa kilpailussa sponsorina. Uusia kuskeja tulee lajin pariin koko ajan, joten Eklund-Miettinen kaipaisi lajiin lisää hevosia. – Ohjastaja tulee paikan päälle kilpailuihin ja hänellä on yleensä oma satula ja ohjat. Lähtöjä on jo kaikenlaisia ja palkinnot hyvät, mutta pelaajille pitäisi saada parempaa tietoa. Yleensä raviurheilussa lainakuskeilla on lisäksi niin sanottu penkkiraha, joka tarkoittaa palkkiota ohjastamisesta. Eklund-Miettisen monté-satulat painavat 500 grammaa. Satulat hän on tilannut jo vuosia sitten ja ne ovat edelleen käytössä. – Monté on mielenkiintoinen laji, jolla varmasti saataisiin uusia ihmisiä hevosurheiluun mukaan, kun sitä mainostettaisiin oikein. – Hevosten omistajat antavat hevosia mielellään lainakuskeille, joilla ei ole omaa hevosta, mutta joilla on jo tuloksia. Kuva: Eija Eklund-Miettinen Perheyritys Criollo vahvasti mukana Mira Miettinen ja hevosensa Maestro Kemp sekä Amon-Ra. Uutta väkeä kaivataan raveihin, miksei siis montén vetovoimaa käytetä hyväksi?, Eklund-Miettinen pohtii. Ilman omaa hevosta uusien monté-ohjastajien on vaikea saada hevonen ratsastettavaksi, vaikka heidän pitäisi päästä lajiin kiinni ja saada kokemusta. Monta vuotta sponsoroimme esimerkiksi montén SM-finaaliin selkäloimet ja ruusukkeet. Palkintosummat liikkuvat näissä kahden kilpailun karsinnoissa yleensä noin tuhannessa eurossa ja finaaleissa voittaja saa kaksi-kolme tuhatta euroa. Useana vuonna lämminveristen PM-lähtö on ollut Criollo-lähtö. Viime vuonna järjestimme Criollo-Lappee Monté-Cupin ja tänä vuonna Criollo-Karjala Monté-Cupin. Hän sanoi, että montéssa on usein yllättäjiä, joiden on helppo ajatella voittavan. – Lainakuskin palkkio on yleensä 10-15 prosenttia palkinnosta. Enemmän tiedotusta Eklund-Miettinen toivoisi montélle enemmän mainosta ja pelaajille avoimempaa tiedottamista monté-hevosista. Hevosen omistaja hoitaa kaiken hevoseen liittyvän. 20 I Eija Eklund-Miettinen ei ole enää aktiviisesti mukana Suomen Monté-ohjastajien yhdistyksen toiminnassa, mutta hän tukee yrityksensä Criollo-hevosrehujen kautta monté-kilpailuja. Ne ovat ensimmäiset pienet ja kevyet monté-satulat Suomessa
hevosta tulee ajaa. Sen hahmottaminen vaatii kokemusta. – Tyypillisiä häiriötilanteita montéssa tulee silloin, kun hevonen on sisäradalla ja toinen tuleekin ulkokautta eteen ja osuu toisen hevosen etusiin. Kuskin pitää hahmottaa, miten pitkälle taakse ja eteen Jos lainakuski ei tunne hevosta, Jos lainakuski ei tunne hevosta, niin yleensä valmentaja tai niin yleensä valmentaja tai omistaja antaa ohjeet, miten omistaja antaa ohjeet, miten hevosta tulee ajaa. 21 Mira Miettinen ja Amon-Ra voittivat Vermossa helmikuussa 2021. – Raveissa puhutaan muun muassa kuolemanpaikasta, joka tarkoittaa paikkaa johtavan rinnalla, toisella radalla, ilman vetoapua ja jossa moni hevonen väsähtää niin psyykkisesti kuin fyysisesti. – Kun ohjastaja tuntee hevosen, niin hän tietää missä ajopaikassa hevonen tykkää juosta. Kuva: Pekka Salonen ajosilmää, joka Eija Eklund-Miettisen mukaan kehittyy kokemuksen kautta. Mutta esimerkiksi Amon-Ra taas tykkää juosta juurikin siinä, Eklund-Miettinen kertoo. Ohjastaja tulee silloin liian läheltä ohi ja näistä häiriötilanteista voi seurata laukkoja. Ne niin sanotusti ”kuolee” siihen. Jos lainakuski ei tunne hevosta, niin yleensä valmentaja tai omistaja antaa ohjeet, miten hevosta tulee ajaa. Mira Miettinen pitää tärkeänä sitä, että ohjastaja ottaa radalla aina huomioon muut, ei aja muiden jaloille, eikä taklaa toista ulostai sisäänpäin. hevosen jalat juostessa yltävät. – Onhan se etu, että ohjastaja tuntee hevosen hyvin. – Montéssa voi helposti ajaa toisen jaloille, koska välissä ei ole kärryjä. I
Tällöin puhutaan kavioluun rotaatiosta. Erittäin Eläinlääkärin puheilla Kaviokuume vaanii ylipainoisia hevosia Laiduntaminen on hevoselle lajityypillistä käytöstä ja normaalitilanteessa edistää hevosen terveyttä. Tulehdusreaktion myötä sarveisja martokaviot alkavat irrota toisistaan, mikä voi johtaa kavioluun kääntymiseen tai painumiseen. 22 K aviokuume eli laminiitti on kavion sarveisja martokavion toisiinsa kiinnittävien sormimaisten ulokkeiden, lamellien, tulehdus. Rasituskin voi aiheuttaa Kaviokuumeen taustalla voi olla myös kavioon tai jalkaan kohdistuvan rasituksen merkittävä lisääntyminen. Tämä vaikuttaa hevosen sokeriaineenvaihduntaan ja sitä kautta altistaa kaviokuumeelle. Aineenvaihdunnalliset sairaudet, kuten PPID eli Cushing ja metabolinen oireyhtymä, altistavat kaviokuumeelle. Molemmissa sairauksissa insuliiniaineenvaihdunta on häiriintynyt. Esimerkiksi kylmän yön jälkeen laidunruohoon kertyy enemmän fruktaania, jonka syöminen on yhdistetty kaviokuumeen laukeamiseen. Noin 90 prosenttia kaviokuumehevosista sairauden taustalla on näitä hormonaalisia tekijöitä. Ruohon syöminen voi altistaa kaviokuumeelle, joka on vakava sairaustila ja pahimmillaan johtaa hevosen lopettamiseen. Mekaanisen kaviokuumeen taustalla on lisääntynyt rasitus. Tällöin puhutaan. Yksi kaviokuumeen aiheuttaja on insuliiniaineenvaihdunnan häiriintyminen, joka koskee ylipainoisia hevosia. Myös ilman taustasairauksia hevosen sokeriaineenvaihdunta voi häiriintyä. Tällaisissa kaviokuumetapauksissa hevosen lihavuus on erittäin merkittävä altistava tekijä ja tyyppipotilaita ovatkin ylipainoiset ponit, islanninhevoset ja suomenhevoset. Näitä muutoksia voidaan arvioida röntgentutkimuksella. vakavissa tapauksissa kavioluu voi jopa tulla kavion pohjan läpi. Lamellit voivat myös irrota koko matkalta, jolloin kavioluu painuu kokonaisuudessaan alaspäin eli niin sanotusti sinkkaa. Jos lamellit pysyvät kiinni toisissaan kavion yläosassa, mutta irtoavat alempaa, pääsee kavioluun kärki kääntymään kohti kavion pohjaan. Mistä tämä johtuu, miten kaviokuumeen tunnistaa ja mitä oireiden havaitsemisen jälkeen tulisi tehdä
Mekaaninen kaviokuume voi puhjeta myös esimerkiksi hevosen karatessa juoksemaan asfalttitielle. Tällöin terve jalka joutuu tukijalkana kannattelemaan painoa merkittävästi normaalitilannetta enemmän ja on alttiina kaviokuumemuutoksille. Kävelyttäessä hevonen ottaa lyhyitä askeleita ja voi astua kavion maahan kanta edellä. Kaviokuumeen ennaltaehkäisy esimerkiksi kavioita aktiivisesti kylmäämällä onkin tärkeässä roolissa kaikissa sairauksissa, joissa muodostuu endotoksiineja. Mikäli hevonen pystyy pitämään etujalkojaan edes lyhyitä aikoja ylhäällä, otetaan mahdolliset kengät irti ja laitetaan kannalta korkeampi styrox-pohjallinen ilmastointiteipillä kiinni kavioon. Vaikka tilanne olisi kohtuullisen lievä, kaviokuumeen toteamisen jälkeen hevonen pidetään korkeintaan kävelyliikunnalla minimissään kolme kuukautta. Kolme viikkoa oireiden alkamisesta kaviot on syytä röntgenkuvata, jolloin saadaan käsitys muutosten vakavuudesta. Tällöin kaviokuumeen taustalla ovat alkuperäiseen sairauteen liittyvien bakteerien tuottamat endotoksiinit. Pahoissa tapauksissa rajoitettu liikunta jatkuu siihen asti, että kavio on kasvanut kerran kokonaan läpi. mekaanisesta kaviokuumeesta ja se voi iskeä yksittäiseenkin jalkaan. Karsinassa pidetään erittäin paljon kuivikkeita, jotta hevosella on mahdollisuus laskea kavion kärkeä kantaosan alapuolelle. Eläinlääkärille onkin syytä soittaa heti, jos kaviokuumeoireita huomaa, jotta saadaan sopiva lääkitys ja tukihoito heti alkuun. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevosenhoitajaopinnoissaan. Kantojen korotusta käytetään kuitenkin lähinnä aivan alkuvaiheen hoitona. Myös hevosen syketiheys voi nousta kaviokuumeen aiheuttaman kivun takia. Oireilu on tyypillisesti voimakkainta etujaloissa. Normaali hevosen lepopulssi on 24-40. Oikein hyviä ovat myös kaviokuumehevosille erikseen kehitetyt pehmeät, kannoilta korotetut tossut. Hevonen ei saa olla lihava. Vakavana sairautena kaviokuumeen ehkäisy on ehdottoman tärkeää. Ennaltaehkäisyssä hevosen sopiva lihavuuskunto on todella tärkeässä roolissa. Kaviokuumeen hoitaminen vaatii siis voimakasta sitoutumista hevosen omistajalta. korotetut tossut.. Kaviopulsseja voi tunnustella vuohisen sisäja ulkopuolelta. Mekaanista kaviokuumetta kutsutaan myös tukijalan kaviokuumeeksi, koska taustalla voi olla esimerkiksi viereisen jalan loukkaantuminen. Kaviopulssit ovat oireilevalla hevosella korostuneet. Lisäksi jotkut vakavat sairaustilat, kuten kohtutulehdus tai verenmyrkytys, voivat aiheuttaa hevoselle kaviokuumeen. Akuutissa kaviokuumeessa hevosen oireet ovat äkillisemmät ja voimakkaammat kuin kroonisessa kaviokuumeessa. Tähän menee yleensä reilu vuosi. Kaviokuumeoireiden ilmetessä hevonen pidetään karsinalevossa eikä sitä kävelytetä tai muutenkaan liikuteta. Kaviokuumeesta kärsivällä hevosella pulssi on hakkaava ja sen voi joskus jopa nähdä silmin. Tulehduskipulääke myös vähentää kaviossa olevaa tulehdusreaktiota. Kaviopulssi korostuu Kaviokuumehevonen on tyypillisesti liikkumishaluton ja haluaa saada painoa pois etujaloiltaan esimerkiksi hakeutumalla taakse nojaavaan sahapukkimaiseen asentoon. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa muutaman startin kansainvälisellä tasolla. I Oikein hyviä ovat myös Oikein hyviä ovat myös kaviokuumehevosille erikseen kaviokuumehevosille erikseen kehitetyt pehmeät, kannoilta kehitetyt pehmeät, kannoilta korotetut tossut. Myös jotkut lääkeaineet, kuten kortisoni, altistavat kaviokuumeelle. Akuutin kaviokuumeen jälkeen kavioon muodostuu kasvurengas, josta voi seurata uuden kavion kasvua. 23 Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa viime keväästä lähtien. Hoito vaatii sitoutumista Kaviokuume on hevoselle kivulias sairaus ja vaatii asianmukaisen lääkityksen. Normaalisti terveellä hevosella kaviopulsseja ei levossa tunnu tai ne tuntuvat vain heikosti
– Hevoset ovat suuri rakkauteni. Minun luontoni rakastaa hevosen luontoa, Katja sanoo.. 24 Katja Ståhl ja oma kasvatti Hilppa, Katjan Pullukka-hevosen jälkeläinen
– Olen valinnut tämän elämäntyylin enkä valita. Kannustan kaikkia kulkemaan kohti haaveitaan, Katja sanoo. Lapsuuden haave omista hevosistakin toteutui. Mutta aikuistuessa monille tulee sitten taukoa, kuten Katjallekin. Ei hevosista niin vain eroon pääse, jos hevoshulluus on kerran tarttunut. On se sitten iso, pieni, ruma, kaunis, jonkun toisen, minun, kiukkuinen, leppeä tai outo. En siksi, että pyrin siihen, vaan siksi, että se on minun luontoni. Näin kirjoittaa Katja uudessa kirjassaan Kavioliitossa – Hevoshullun kirja . – Halusin niitä mukaan, koska ne ovat niin autenttisia. Ne ovat fiilikseltään kiinni juuri siinä hetkessä, jolloin ne kirjoitin. Kirjassa on myös otteita Katjan Kavioliitossa -blogista. Elämä heittelehti silloin milloin mihinkin. Katja yritti jotenkin imeä ympäristöstä sitä, mikä nyt olisi ja mihin ryhtyisi. – Hevonen on suuri rakkauteni. Sellainen haave tuntui todella kaukaiselta, mutta silti siitä tuli totta. Valitsisin sen koska tahansa uudestaan, harmeineenkin, Katja sanoo. Kavioliitossa -kirjaa Katja oli suunnitellut jo pitkään. – Tajuan sen parhaiten, kun ajattelen sitä aikaa, jolloin hevoset ja tallikäynnit eivät kuuluneet elämääni. Ihmisiin ei siis kannattanut liikaa kiintyä, koska ne tulivat ja menivät. Mihin päin olen menossa, mitä tekemässä, ja kuka oikeastaan olen. – Se johtolanka oli ikään kuin hakusessa koko ajan. Teksti: Tarja Pitkänen – Ensimmäinen selkäännousu, laukka, este, maasto... Mutta kun Katja aikansa pähkäili kirjan sisältöä, hänen oma tarinansa siitä tuli. Perhe muutti usein, koulukin vaihtui, vanhemmat löysivät rinnalleen uusia puolisoita. Ja edelleen hevoshullu. Tiesin,. – Lapsena en tuntenut ketään, jolla olisi ollut oma hevonen. Tauon jälkeen syvään päähän Aikuinen Katja on monien tuntema radioja tv-alan ammattilainen. – Mutta kun pääsin takaisin hevosten pariin, johtolanka palasi elämään. – Elämään tulee paljon muuta, tulee urat ja miehet ja baarit ja kellä mitäkin. Kirja kertoo Katjan matkasta hevoshullusta pikkutytöstä kolmen hevosen omistajaksi. Ensin ollaan lapsena ja nuorena hevoshullujen lahkossa, eikä nähdä tai kuulla mitään muuta. Katja Ståhlin hevoshulluus ei koskaan helpottanut Kavioliitossa kaiken ikää Katja Ståhl innostui hevosista jo pikkutyttönä, kuten niin monet muutkin. Hevosista Katja löysi jotain kestävää. Mutta kun sen jälkeen sitten palataan takaisin hevosten pariin, mennäänkin syvään päähän. Hevoset ovat olleet Katjan koko elämässä eräänlainen johtolanka. ne olivat uskomattoman hienoja kokemuksia Hilpan kanssa, Katja muistelee. Minun luontoni rakastaa hevosen luontoa. Monilla on takanaan samanlainen tarina, ja siihen on helppo samaistua. Rakastan niitä kaikkia. 25 P ikkutyttönä Katja Ståhlin elämässä oli paljon sopeutumista. Oli pääsykokeita, ura-ajatuksia, seurustelusuhteita – paljon tärkeää ja mielenkiintoista, mutta silti – jotain puuttui. Katja joutui myös kiusatuksi koulussa. Mutta tämän hevostytön hevoshulluus ei milloinkaan parantunut – päinvastoin, se syveni. – Alun perin en ollut ajatellut kirjoittaa itsestäni, vaan olin kuvitellut kirjoittavani meistä kaikista, jotka olemme olleet lapsena hevoshulluja
Hän juontaa iltapäiväohjelmaa Radio Nostalgiassa. Ståhl on eronnut ja hänellä on kaksi lasta. Lisäksi hänellä on Kavioliitossa-blogi. Ståhl on käynyt Laajasalon opiston radiotoimittajalinjan. – En voi sanoa, ettei mikään muu olisi tärkeää. Hevosista Katja on saanut voimaa ja löytänyt oman identiteettinsä. Ståhl on työskennellyt tvja radiojuontajana, Demi-lehden toimittajana, tuottajana Ylen televisiokanavilla, Apulanta Oy:n johtajana, Suosikki-lehden päätoimittajana ja Uutisvuoto-ohjelman kapteenina. Katja Annikki Ståhl on toimittaja, tuottaja ja tv-esiintyjä. Katja on monessa elämänvaiheessa kokenut riittämättömyyttä aamusta iltaan. Kaikki muu, mitä lisäksi tulee, menee sitten omalla painollaan. Katja kokee, että ne ovat pysyvä osa hänen ominta itseään. Mutta sitä kaikkea muuta ei voi hallita. Ja oppinut uskomaan itseensä: – Siihen, että ehkä olenkin ihan käypä. – Ja kun olen 80-luvun ratsastuskoulun lapsi... Hevosista voimaa Hevoset, koirat ja kissat olivat Katjalle pysyvä kiintymyksen kohde jo lapsuudessa. – Eläimet olivat minulle se asia, joka piti sieraimet pinnan yläpuolella. joulukuuta 1968 Helsingissä. Hevosmiestaitoihinsa hän on kuitenkin melko tyytyväinen. Ei voi tietää, tuleeko työpaikalle yt:t ja meneekö työ alta, tai tuleeko parisuhteessa ero. Hevoset ovat ja pysyvät. siihen aikaanhan ratsastuskoulussa huudettiin oppilaille kurkku suorana. Pieni Katja otti huutamisen hyvin henkilökohtaisesti. Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Tyttöjen kesken, 2002, Se on niin kaunis 2013, Kavioliitossa – Hevoshullun kirja, 2021. että olen ensijaisesti hevosnainen. Se vain oli tyyHevosten kanssa Katja kokee voivansa olla oma itsensä.. – Ajattelin, että eihän minulle huudettaisi, jollen olisi täysin surkea. Ilman hevosia oma elämäni olisi voinut monessa kohtaa kulkea ihan toisin, ehkä aika surullisestikin. Katja Ståhl nousi julkisuuteen vuonna 1995 Jyrki-nuortenohjelman juontajana. Mutta hevoshommissa on selvä peli. 26 Kuka. Katja on mielestään edelleen amatööri pitkästä hevoskokemuksestaan huolimatta. Hän on syntynyt 23. Aiemmin hän oli toiminut Prätkähiiret-piirrossarjassa Santun suomenkielisenä ääninäyttelijänä. Hän on myös luennoinut yrityksille, kirjoittanut kolumneja ja hoitanut tiedotusprojekteja
Hevosten kanssa Katja kokee voivansa olla oma itsensä.. Hevoset, ura ja perhe ovat aika ajoin olleet haastava yhdistelmä. – Eivät hevostytöt olleet raukkoja ja parkoja, joita vain hyödynnetään tekemään ilmaista työtä. Katja kirjoitti jo 12-vuotiaana Seura-lehteen puolustuskirjoituksen hevostyttökulttuurille. – Minulla on jotenkin hyvin selkeä kuvio, millaiset meidän keskinäiset juttumme ovat. Ihmiset voivat olla pelottavia. Hevosten kanssa sen sijaan Katja kokee voivansa olla oma itsensä. Mutta ratsastus sen sijaan on usein haasteellista... – Nykyisin on aika heikko tilanne, hevostyttöjä ei entisessä merkityksessä enää ole. – Tämä on meidän elämäämme, jonkun muun on toisenlaista. Mutta suhteessa hevoseen huonommuutta ei tarvitse kokea. En vain tajunnut, että sillä tavalla voi huutaa kenellekään, joka kelpaa johonkin. – En koskaan tyydy ”näin on aina tehty” -toimintatapaan. Katja sanoo, että hänellä on aina ollut hiukan huono itsetunto. Tietynlainen oman jengin tuki on puuttunut. Katja ei ole koskaan kokenut, että hevosia talleilla hoitavat teinitytöt olisivat jotenkin hyväksikäytettyjä. Suhde hevosiin on erilainen kuin suhde ihmisiin. 27 lilaji silloin, mutta minuun ja itsetuntooni se vaikutti voimakkaasti. Sehän oli meille valtavan hyvää oppia ja kokemusta hevosten kanssa toimimisesta. Hevoset ja tallilla käynnit ovat olleet Katjan lapsille niin itsestäänselvä osa elämää, että pieninä he kyselivät tarhakaverilta, millainen hevonen teidän äidillä on. Tulee tunne, että jaaha, selvä homma. – Ehkä se johtuu siitä, että en ole oikein koskaan kiinnittynyt mihinkään, minulla ei oikein ole juuria missään. – Olen herkkä tuollaiselle... Hevostyttökulttuuri on kadonnut Katja eli lapsuutensa aikana, jolloin hevostyttökulttuuri oli vielä voimissaan, vaikkakin sitä jo alettiin kyseenalaistaa. Mutta toisaalta en myöskään lähde kaikkiin uusiin juttuihin mukaan, jos en itse näe, että niistä on vastaavaa hyötyä. Ja mielenterveyteni kannalta tärkeitä ovat hevoset ja koirat, niillä hoidan itseäni. – Niinpä lapset hengailivat tallilla mukana, siellä he mönkivät ojissa ja hiekkakasoissa. – Mielestäni olen aika hyvä hevosmies. Omia kykyjään Katja silti aina arvioi. – Hevosten kanssa en ole koskaan epävarma, vaan voin olla täysin oma itseni, Katja toteaa. Ei ääripäitä hevosen kanssa Nykyisin Katja hakee hevosten kanssa toimimiseen oman linjansa. – Kun kuitenkin itse tunnen parhaiten omat hevoseni, mielestäni myös tiedän parhaiten, Kun hevoshulluus kerran iskee kunnolla, ei siitä eroon pääse. Katja koki kouluvuosinaan myös kiusaamista, josta jäi eräänlainen epäkelpo olo. Tärkeää Katjalle on ollut se, että lapset näkevät äitiään mahdollisimman paljon, eivätkä joudu kakkosrooliin. Jos kaikki elämässä olisi yhtä tärkeää, tai asioiden tärkeysjärjestys ei ole selvä, olisi vaikea onnistua. Sama kokemus on monilla muillakin hevosihmisillä. – Minulle oikeasti tärkeää ovat lapseni. – En koskaan pelkää mitään hevosta, enkä mitään tilannetta hevosen kanssa. Kaikki sujuu, kunhan tietää, mikä on oikeasti tärkeää. Hevosten kanssa minulla ei ole yhtään epävarma olo. En ole siltä osin kovin jämerää tekoa. Uskon, kun minulle sanotaan, että olet huono. – Minusta hevostyttökulttuuri olisi edelleen monelle nuorelle hyvin tervehdyttävä kokemus, kunhan se pysyy järkevänä eikä talleille muodostu eriarvoisia kuppikuntia. vaikka riippuu tietysti siitä, kehen vertaa
Eikä jämeryys ole julmuutta. Yritän sitten luovia siellä seassa, välimaastossa, järkevyyden rajoissa. – Otan kyllä mielelläni kaikkea oppia vastaan, ja nykyisinhän sitä tulee paljon. Sekaisinhan lapsi sellaisessa menisi. Ja puolen vuoden sairasloma hevoselle sitten tulikin. – Ilman niitä elämäni olisi voinut kulkea aivan toisin, surullisemmin. Hevoset olivat Katjalle tärkeitä jo lapsuudessa. kaa, tai ollaanko nyt sisällä vai mennäänkö ulos. – Siellä oli pienen pientä kinnerpatin tynmiten niiden kanssa on parasta toimia. Ongelmat usein ennakoitavissa Kun omistaja tuntee hevosensa, voi joskus suorastaan vaistota ongelman, joka ei ole vielä edes oireillut. Hevonen ei ontunut, mutta löytyi pieni hankkarivamma, joka oli aiheutunut kintereistä. – Se on vähän sama kuin lapselta kysyisi, söisitkö nyt tätä vai kenties jotain muuta ruo. – Jos toisin toimisin, hevonen reagoisi tavallaan ja lähtisi pelätessään karkuun. Niinpä Katja ei hevosten hoidossa edusta kumpaakaan ääripäätä. – En ole saksalaisen 60-lukulaisen ratsastuskulttuurin edustaja, mutta en myöskään ole se ihminen, joka kysyy hevoselta, mihin suuntaan haluaisit nyt mennä, tai mitä kuolaimia nyt käytettäisiin. 28 Katja on vaatimaton oman ratsastuksensa suhteen: – Ratsastus on aina vain haastavaa, Katja sanoo. – Hevonenhan on ytimeltään jäniksen sukua, ja minä ihmisenä peto. – Hevonen kulki ratsuttajalla ihan hyvin, mutta minusta jokin ei ollut kuitenkaan kunnossa, hevonen ei mene siten kuin haluaisin. Kun vaikkapa metsässä kuljetaan, hevonen voi pelästyä jotakin: apua, mikä tuolla on... silloin minun pitää olla jämerä ja vakuuttaa, että ei ole mitään hätää ja tilanne on täysin hallussa. Ihmisen pitää olla pomo myös hevosen kanssa
Se vain on vaikeaa edelleen! – Kaikki muistot hevosista ovat hyviä. – Paitsi ratsastaminen. Haasteita hevosten kanssa Katjalla ei oikeastaan ole eikä ole ollut. – En koskaan suhtaudu yliolkaisesti hevosiin ja mahdollisiin vammoihin, vaan tarkkailen ikään kuin suurennuslasin kanssa, onko jotain. – Samahan se on kaikessa muussakin elämässä. Pullukka ja nuori Hilppa-varsa laitumella. On turha vinkua, että voi voi, kun nyt on näin. Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. Asiat vain ovat. Niin kauan kuin Katjassa henki pihisee, hän aikoo olla hevosten kanssa tekemisissä – muodossa tai toisessa. Jotenkin vain vaistosin, että jotakin on. Katja allekirjoittaa täysin tuon lauseen, niin hevosten parissa kuin koko elämässäkin. – Enhän minä läheskään aina tiedä tai ymmärrä kaikkea, mikä alan ihmisten keskusteluissa tulee esille. kää puskemassa. Jos välillä joutuu taluttamaan hevosta puoli vuotta, niin sitten talutetaan. 29 www.hevossairaala.. Jopa niiden sairastumiset ovat osa elämää, ei sen kummempaa. Saku Tuominen on kirjoittanut kirjan, jonka nimi on Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on . Pitkästä hevoskokemuksestaan huolimatta Katja pitää itseään amatöörinä alalla, edelleenkin. I. Mitä enemmän vuosien saatossa seuraa hevosten vammoja, sitä herkemmäksi tulee tunnistamaan niitä. Nyt on jo omia kasvattejakin. 040 416 6052 Oma hevonen oli Katja suuri haave
30 Bella Varjosen palo hevosiin pysyy liekissä Harjoituslenkki on yhä päivän kohokohta
31 Bella Varjonen sai ensimmäisen hevosen hoidettavakseen seitsemänvuotiaana ja yksitoistavuotiaana hän ajoi ensimmäisen kerran yksin hevosta rattailta. Varjosen työpäivä alkaa jo aamuneljältä, jolloin hän ruokkii hevoset. Varjosen työajasta puolet kuluu ravivalmennukseen, puolet ratsastustoimintaan. – Ukilla oli hevosia ja totuin touhumaan niiden kanssa. – Ratsuopetus on kenties vaativin tehtävä, jonka hevosella voi ylipäätään olla. Tätä voisi sanoa kutsumustyöksi. – Valmennuksen suurin haaste on, että valmentaja saa hevosesta irti mahdollisimman paljon kuitenkaan vaarantamatta hevosen terveyttä. Siitä kaikki alkoi. Säännöllisyydestä pidettävä huoli Valmennuksessaan Varjonen pitää tärkeänä säännöllisyyttä ja rutiineita. Harjoituslenkkejä on hevosella neljä viikossa. Jollei hevosella ole siihen luontaisia ominaisuuksia, ei sitä voi ratsuksi ottaa. Kuva: Hippos/Irina Keinänen P alo hevosiin ei ole sammunut vuosikymmenten myötä. Erikasson juoksi ravikuninkaaksi Mikkelissä 2012. – Osa hevosista syntyy tallissa ja niiden kilpailu-urakin ajetaan tämän tallin valmennuksessa. Vaikka Varjonen on rattailla päivittäin, ei raviohjastajan rooli ole koskaan kiehtonut. Aikuiset haluavat päästä maistamaan raviurheilua tätä kautta. Varjotalli on omavarainen heinän sekä kauran suhteen ja heinää riittää myyntiinkin. – Seitsemän maissa lähdemme hevosten kanssa lenkeille ja työpäivä venyy tavallisena päivänä ilta kuuteen. Ratsuksi hevosta ei voi valmentaa. Päivän kohokohta on edelleen se, kun lähden hevosen kanssa lenkille. Bella Varjosen kanssa iloisissa hetkissä mukana Aaro-poika ja ohjastaja Harri Koivunen (takana). – Olen ajanut tasan yhden lähdön, eivätkä ravit siinä mielessä ole minun juttuni. – Tietyt harjoitukset tehdään säännöllisesti. Varjonen pyrkii ottamaan hevosen ratsuksi, kun sen ura ravurina on ohitse. Varjonen ei mittaa harjoitusten määrää kilometreillä tai tunneilla. Tilalla on hehtaareita 70. Tunteja en ole koskaan edes osannut laskea, koska tämä on se minun elämäntapani. Nyt Varjosella on valmennettavanaan 21 hevosta ja lisäksi hän pitää myös ratsutallia omalla tilallaan Ruskossa Varsinais-Suomessa. Hevoselta vaaditaan pitkää pinnaa. Kaikista hevosista ei ole ratsuopettajiksi Varjosen kipinä hevosiin syttyi kansakouluiässä. Jos kilpailukausi on päällä tai tuloillaan, kaksi lenkkiä otetaan. Puolet Varjotallin toiminnasta on ratsastusta, puolet ravivalmennusta. Hevosen pitää olla erittäin hyväluonteinen ja sopeutuvainen, koska ratsastajien taidot ja kokemus ovat hyvin erilaisia. – Joskus hieman itseänikin on ihmetyttänyt, että into kestää päivästä toiseen. – Enimmillään valmennettavia oli 35 eli lähes tuplaten nykyiseen määrään nähden, mutta jäätyäni leskeksi viitisen vuotta sitten oli pakko hieman vähentää hevosten määrää. Hevosen kanssa touhuaminen oli arkipäivää. – Lisäksi tilan maataloustyöt täytyy tehdä ajallaan, sanoo Varjonen. Sen jälkeen on siivottava karsinat ja muut tilat. – Viime vuosina aikuiset harrastajat ovat kiinnostuneet valjastamisesta ja hevosen ajamisesta, mistä ei kovinkaan monella tallilla ole mahdollista saada kokemusta. – Hankin ostopalveluna ratsastusopetuksen ja minulla on vakituisesti kaksi työntekijää, jotka muun muassa tekevät harjoituslenkit hevosten kanssa. Ratsastajissa on paljon ala-asteikäisiä tyttöjä ja moni äiti aloittaa oman ratsastusharrastuksensa uudelleen lastensa myötä. Kaikista ravureista ole koskaan ratsuiksi. Olen kehittämässä oman tallini toimintaa tähän suuntaan. Käymme raveissa noin 250 kilometrin säteellä. Ravipäivinä pitää tietysti lähteä matkaan ja usein raveista palataan vasta aamuyöllä. Varjosen perheeseen kuuluu 16-vuotias Aaro-poika. Kokonaishevosmäärä on 43, missä luvussa ovat mukana ratsujen ja ravureiden lisäksi siitostammat, varsat, ponit sekä yksityisratsut. Myöhemmin pääsin ajamaan naapurin hevosia. Vaihtuvuus tallissa on pientä. Tylsää hetkeä en ole koskaan kokenut, naurahtaa Bella Varjonen, 53. Tietysti vammoja aina tulee, mutta terveyden ja maksimaalisen suorituksen suhteen on taiteiltava veitsenterällä. Päivä alkaa neljältä Varjotallissa on kymmenen Varjosen omaa hevosta ja loput ovat vieraiden omistajien hevosia. – Kumpikin on viime vuosina kasvanut. Varjotallin hevosia ohjastaa aika usein Koivusen Harri, mutta monta muutakin ohjastajaa olen hevosilla käyttänyt
Varjonen pitää hevosen psyykettä hyvin haastavana. – Psyykessä hevosten erot ovat valtavat. – Monesti ne ovat suomenhevosia, joita voisi sanoa työtä vieroksuviksi yksilöiksi. Irtohyppely on hyväksi ja tytöt myös ratsastavat hevosilla. – Hevosen pitää saada olla hevonen ja nauttia omasta olostaan. Kisojen välissä voi hoitaa psyykettä ja pitää yllä notkeutta. Varjotallin hevoset viettävät aikansa laitumella ja niitä treenataan sieltä käsin, eikä juoksuteta suotta karsinoissa. Ihmisen on oltava määrätietoinen ja pidettävä rutiineista kiinni, vaikka hevonen haluaisikin tehdä toisin. Seuraavan keväänä aloitan lenkin nousujohteisesti, jolloin valmennus on jo täyttä työtä. Kisakaudella jarrukärryt jäävät, mutta silloin voidaan käydä virkistyslenkeillä, jotka ovat lähinnä hevosen mielenterveyden hoitamista. Varjosen kokemuksen mukaan hevonen on yllättävän oppivainen eläin. Hyvä ratsuhevonen on Bella Varjosen mukaan säyseä ja pitkäpinnainen. I Työpäivällä ei ole aina tunneissa laskettavaa mittaa. Joskus pitää olla tiukka, joskus joustaa, mikä on kaikki sitä kykyä lukea hevosta. Tärkeintä on monipuolisuus, uitan ja ajan hevosia jarrukärryillä tai hiittikärryillä ja juoksutan niitä. Jossain vaiheessa osalle hevosista nousee uhmaikä. Joskus kärryjen veto ei kiinnosta hevosta pienimmässäkään määrin. Rutiineilla päästään pitkälle Bella Varjonen aloittaa valmennuksen hevosen ollessa yksivuotias. Harjoitusten säännöllisyys, hyvät ruuat ja perusolot ovat kaiken menestyksen pohjana. Väkisin kärryjen vedättäminen ei johda mihinkään, ei ainakaan hyvään lopputulokseen. 32 rennommin valmennusjaksosta riippuen. Hevonen on tietyssä määrin aina arvoitus. Hevonen on saattanut kokea kärryjen vedon väsyttäväksi ja päättänyt luopua koko hommasta. Vanha periaate ”matka ei tapa, vaan vauhti” pitää aika hyvin paikkansa. Osalla hevosista käy kaikki, osa stressaa hyvin pienistä ja arvaamattomistakin asioista kuten väärästä vieruskaverista karsinassa. – Yksivuotiaana keväällä alan opettaa ajolle laitumella ja syksyllä alkaa eräänlainen esikoulu eli valmistautuminen valmennukseen. Valmistautuminen tiukkaan kisaan vaatii myös hevosen ja valmentajan kahdenkeskistä rauhallista aikaa, kuvassa Erikasson.. Ahkera pitää olla, mutta treeniä ei pidä ahnehtia. Rutiinit tuovat hevoselle ja myös ihmiselle turvaa, mutta joskus uhmaikäisen kanssa kannattaa tehdä pieniä kompromisseja. Ylihuolehtivaisuudesta hevonen ei nauti ja ylihuolehtiminen voi aiheuttaa hevoselle stressiäkin. Jokainen hevonen on yksilönsä, minkä vuoksi jokaisen hevosen kanssa on osattava toimia sille parhaalla tavalla. – Valmennus ei ole loppujen lopuksi mitään tähtitiedettä, vaan aika yksinkertaiset periaatteet purevat hevoseen. – Varsoilla ei ole omaa tahtoa ja ne ovat nöyriä oppimaan. Hevoset on hoidettava joka tapauksessa. Kyse on monesti kunnosta ja kunnon kohottaminen ilman kärryjä saa vähitellen hevosen innostumaan kärryistäkin
Kilpailupää ja kyky sietää stressiä tuleva ilmi vasta todellisten tilanteiden myötä, sanoo Varjonen. Ori on kesätöissä Kallelan oriasemalla ottamassa tammoja vastaan. Parhaimmat muistot ovat jääneet Mikkelin kuninkuudesta ja Olympialähdön voitosta, muistelee Varjonen. Sillä oli vahva fysiikka juoksupäätä ja kiriherkkyyttä. – Erikassonin kasvatti Riikka-Liisa Tolonen ja minut houkuteltiin Turun varsanäyttelyyn katsomaan tuota nuorta oripoikaa. – Se on terve ja elinvoimainen. Erikasson oli kilpajuoksijana ominaisuuksiensa puolesta jokaisen valmentajan unelma. Vireeni) on se hevonen, joka on ottanut paikkansa Bella Varjosen mielessä. Moni ominaisuus selviää kuitenkin vasta kilpailuissa. Erinomaista hevosta ei voi opettaa taktiikkaan. – Ohjastajan tehtävänä on vain löytää oikeat reitit, mikä toki sekin vaatii ammattitaitoa. Tähti-Vokker, e. Hän myös ohjasti joka kerta kilpailuissa. @teamsatulasepat Laaja valikoima uusia ja käytettyjä satuloita. Erikassonilla on 216 jälkeläistä, jotka ovat juosseet radoilta yli 1,5 miljoonaa euroa. 33 Erikasson mielessä ikuisesti I Erikasson (i. – Lahjakkuuksilla on eräänlainen ”vaihteisto”, jonka valmentaja huomaa. Erika, e.i. Sellaisia hevosia syntyy hyvin harvoin. Kyllähän siinä tiesi, miten kävi: kaupat tuli yksivuotiaasta. Vein myöhemmin Erikassonin oppi-isäni Harri Koivusen tallille Turun Metsämäkeen saamaan rutiinia, Varjonen muistelee. Erikasson starttasi 142 kertaa ja voitti niistä puolet, eli 71 kertaa. Kaksi viikkoa myöhemmin Koivunen kertoi Varjoselle, että tässä on tuleva ravikuningas. Tänä päivänä 21-vuotiaalle Erikassonille kuuluu pelkästään hyvää. Takuutyötä vuodesta 1988. – Kun hyvät ominaisuudet kasautuvat tasapainossa yhteen hevoseen, on Erikasson siitä esimerkki siitä. Suomenhevosten arvokkaimman tittelin ravikuninkuuden Erikasson saavutti vuonna 2012 Mikkelissä ja seuraavana vuonna Kuopiossa. Voittorahoja se keräsi 560 064 euroa. Kaksinkertainen ravikuningas ja olympiavoittaja oli kilpahevosena suuri poikkeus. Erikassonin lahjakkuus tuli ilmi jo nuorena, jolloin lahjakkuudet erottuvat muista varsoista. www.satulasepat.. – Itse valmensin Erikassonia, mutta välillä vein sen Harrille kontrolliin. Team Satulasepät Ky Satuloiden sovitukset, korjaukset ja myynti tuhansien satuloiden kokemuksella
– Jos hevosen budjetti ylittyy, niin talli hoitaa ne, Janina lupaa, sillä hänen tarkoituksensa tässä kimpassa olisi, että kynnys osallistua olisi mahdollisimman matala, jolloin ravitoimintaan saataisiin uusia ihmisiä. Teksti: Susanna Malmström L aitilalaisen Janina Lehtosen kimppahevostoiminnassa on mukana hevosihmisten lisäksi niitä, joille hevonen on aivan uusi tuttavuus. Kuva: Pinja Syrjänen Kimppahevoset tuovat uusia hevosihmisiä mukaan ravien pariin Ravikimppojen suosio on kasvussa Ravivalmentaja Janina Lehtonen tutustuttaa uudet kimppahevosenomistajat ravimaailmaan alkaen käsiohjelmasta, jotta he saavat kaiken irti kilpailutilanteesta. Ohjastajana Ilkka Korpi. Hinta on 45 euroa kuukaudessa, eikä muita kuluja tule. Hän on perustanut omat Facebook-sivut sekä WhatsApp-ryhmät osakkaille ja myös Instagramissa voi seurata Janinan hevosten elämää sekä treenejä. Myös ratsupuolelta on tullut osakkaita mukaan ravikimppoihin. – Esimerkiksi Har Har Har -hevosen, eli Harhan, kimppaan otetaan mukaan maksimissaan 25 osakasta. 34 Har Har Har koelähdössä Metsämäessä Turussa. – Harha on nyt kolmivuotias ja juoksi mallikkaasti koelähdön toukokuussa Turussa ja lunasti. Kerron mitä hevosten kanssa tehdään ja miten niitä treenataan. Matalalla kynnyksellä mukaan Janina Lehtosen tallissa on tällä hetkellä neljä lämminveristä ravihevosta, joista kolmella on kimppaomistajat. Omistajat ovat aina tervetulleita myös tallille paikan päälle, mutta pääasiassa tiedotus tapahtuu sosiaalisessa mediassa, joka on helpoin sekä nopein kanava videoille ja tiedottamiselle, Janina tiivistää. – Otan alusta asti huomioon jokaisen osakkaan
– Toivotaan, että sitä ennen se on ehtinyt perehdyttää osakkaansa syvälle raviurheilun saloihin ja tuottanut omistajilleen paljon iloa ja jännitystä. Kolmivuotiaille läpäisyyn riittää kilometriaika 1.25,0. Kimppahevosen omistajat voivat olla mistä päin Suomea tahansa ja muutama Janinan kimpan osakas asuu ulkomailla. Tällaisessa leasing-kimpassa ei ole alkupanosta, koska hevosta ei tarvitse ostaa, mutta palkinnoista tulee aikanaan menemään pieni siivu kasvattajalle. Kuva: Pauliina Lehtonen Kimppahevoset tuovat uusia hevosihmisiä mukaan ravien pariin Ravikimppojen suosio on kasvussa Lämminverinen ravihevonen Bernetta on yksi Janina Lehtosen kimppahevosista. Siksi on helpompiakin tapoja saada raha kasvamaan, vaikka elämyksiä oman hevosen matkassa ei voi rahassa mitata. Kuva: Ida Laakso täten itselleen kilpailuoikeuden. Siitä alkoi hiljalleen myös valmennus. – Harhaa odottaa todennäköisesti siitosura kasvattajalla kilpailu-uran päätyttyä. Edellisten laukkailuiden jälkeen koe ajettiin varman päälle, eikä turhaan kaahailtu, kertoo Janina nuoresta valmennettavastaan. – Hevosen omistaa edelleen sen kasvattaja, mutta kilpailuoikeus on minulla vuokrattuna koko sen kilpailu-uran ajaksi ja edelleen kimpalle hevosen viisivuotiskevään alkuun. Sen jälkeen äänestetään kimpan jatkosta aina vuosi kerrallaan. Hevosen treenejä on helppo seurata, sillä talli tiedottaa omistajia aktiivisesti.. Ilot ja riskit jaetaan Janina Lehtosen mukaan mikään ei jännitä raviurheilussa yhtä paljon, kun oman hevosen startit. – Kimppahevosissa ilo jaetaan porukan kesken, mutta samalla myös taloudellista riskiä pystytään jakamaan. Ensimmäisellä yrittämällä Harha sortui vielä lapsellisuuttaan laukkailemaan, kun isompi porukka hiukan jännitti. 35 Tanskassa 2013 syntyneen Bernettan omistaa Talli Bernetta. Ravihevosen pitäminen valmennuksessa maksaa kuukausittain helposti 1 500 euroa, joten monelle se on taloudellisesti turhan iso panos. Harha tuli Janinan talliin yksivuotiskesänä. Kasvattaja oli jo hiukan totuttanut sitä valjaisiin ja syksyllä laitumen jälkeen sitä ohjasajettiin Janinalla ja opetettiin kärryihin. Toisella yrittämällä koelähtö meni helposti ravia, aikaan 1.22,2. – Sijoitusmielessä hevonen on lähes aina huono kohde. Kulut ovat tänä päivänä niin suuret, että ylivoimaisesti suurin osa hevosista on tappiollisia. Hevonen tuli Suomeen syksyllä 2018
Kimpanvetäjänä valmentajan apuna toimii Miia Myllymäki, joka hoitaa kaikki kimppojen käytännön asiat, sekä toimii linkkinä valmentajan ja osakkaiden välillä. Janina on hankkinut työkokemusta hevosenhoitajana Ypäjän Hevosopistolla, Ilkka Korven ravitallilla. Hän pyörittää ravitallia tällä hetkellä yksin, mutta vanhempien tuki on aina saatavilla. – Miialla on monipuolinen tausta raviurheilun parissa ja hänet voi bongata myös raviratsastuseli monté-lähdöissä. Raviurheilusta tai hevosista ei tarvitse tietää mitään, kaikki tiedottaminen pyritään tekemään niin, että laji aukenee uusillekin seuraajille, Janina selkeyttää ja hän rohkaiseekin osakkaita kysymään, jos joku asia jää mietityttämään. Kuva: Janina Lehtonen nä pelaamalla. Kuva: Janina Lehtonen. Kisoja taas voi jännittää Toto-tv:n kautta ja toivottavasti koronarajoitusten hellittämisen myötä kohta myös paikan päällä raviradalla. Kolmas sukupolvi raviharrastuksessa Janina Lehtonen, 29, on toiminut kokopäiväisenä ravivalmentajana nyt reilun vuoden ajan, ja samalla lisenssi päivittyi ammattilisenssiksi. Hevoset ovat olleet aina hänen elämässään mukana, sillä suvussa raviurheilua on harrastettu jossain muodossa kolmen sukupolven ajan. Janinan vanhemmilla on hevostalli, jossa Janina on vuokralla. Harhan porukassa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ennen olleet tekemisissä hevosten kanssa, mutta myös paljon ratsupuolen ihmisiä sekä sellaisia, jotka ovat joskus nuorena harrastaneet hevosia. Janinalla on kokemusta eri ravitalleilta, kuten myös eläinlääkärin avustajana työskentelemisestä. Ilkan lisäksi tuolloin Ypäjällä valmennukseen osallistuivat myöskin Heikki Korpi ja Janina Lehtosen valmennustalli. Miian kanssa pyritään tuottamaan osakkaille mahdollisimman kattavasti erilaista materiaalia hevosista ja raviurheilusta. Taustalla hänellä on hevosenhoitajan perustutkinto sekä ravivalmentajan ammattitutkinto. Tämä osoittautui suosituksi, joten koetamme rakennella joitain pelejä osakkaiden tarjolle ainakin suurkilpailuihin ja kimppahevosten omiin lähtöihin, Janina kertoo ja lisää, että näin kimppahevosen ja yleensäkin ravien seuraamiseen tulee lisäjännitystä. – Osa taas on vannoutuneita penkkiurheilijoita ja raveja seurataan ennen kaikkea urheiluna ja mahdollisesti lisäjännitykseBernetta ja Har Har Har Metsämäen raviradalla valjastuskatoksilla ennen hiittiä. Lisäksi tallissa asuu muutaman vakioasiakkaan hevonen täysihoitopaikalla, mutta suuremmassa mittakaavassa täyshoitotallin pidosta on luovuttu. – Parhaimmillaan kimpasta hitsautuu tiivis oma yhteisö, jossa tutustuu uusiin saman henkisiin ihmisiin. Miia on muun muassa perehdyttänyt osakkaita kimpan hevosten sukuihin ja nyt Finlandia-raveihin tehtiin porukkapeliä Toto75-kierrokselle. Tarhoissa on hiekkatai hakepohjat sekä hevosille katokset. 36 – Laitamme videoita sekä kuvia treeneistä ja kerromme kaikesta mahdollisesta hevosen arkeen liittyvästä. – Valmennettavia on nyt vain neljä. Omia sekä asiakkaiden hevosia olen valmentanut muiden töiden ohessa vuodesta 2013, Janina kertoo. Porukkapelit suosittuja Janina Lehtonen on valmentajana osallistunut Hippoksen kimpanvetäjäkoulutukseen sekä jatkokoulutukseen. Tilaa olisi 12 hevoselle
Aina yksilön mukaan Janina Lehtonen toteaa, että pienessä yksikössä hänen helppo pitää ohjat käsissään ja hoitaa jokainen hevonen yksilöllisesti ruokinnasta lähtien. Suorat ovat hieman erilaisilla pinnoilla, minkä ansiosta ne reagoivat hieman eri tavalla erilaisiin keliolosuhteisiin, Janinan kertoo. Kun mittari painuu nollan alapuolelle, on hiekka pidettävä piikkilanalla jatkuvassa liikkeessä, jotta hiekan kiteet eivät jäädy toisiinsa kiinni ja hiekka saadaan pakkasella kuivattua kuohkeaksi. – Jos palautussykkeet ovat vähänkään turhan korkealla tai suorittaminen ei miellytä, napataan hevosesta verikokeet tai hengitystiet tähystetään. Pohjien kunnossapito vaativaa Janina Lehtosen mukaan tallialueella on käytössä hyvät valmennusreitistöt sekä kaksi hiittisuoraa, joiden pohjat pidetään kunnossa. Samalla kaarrejuoksussa voi saada nopeammin kiinni pienistä rasituksen aiheuttamista liikevirheistä, jolloin niihin pystytään puuttumaan heti. I Tallin kuulumisia voi seurata Facebookissa ja Instagramissa. Hiljaisemmalla vauhdilla jalkojen niveliin kohdistuu vähemmän rasitusta. On ensiarvoisen tärkeää, että valmennus aloitetaan jo nuorena, kun vielä voidaan vaikuttaa muun muassa hiusverisuoniston kehitykseen ja sidekudosten, kuten jänteiden rakenteeseen. Näihin voidaan vaikuttaa ennen kolmatta ikävuotta, ravivalmentaja Janina Lehtonen toteaa. – Ravivarsat opetetaan jo viimeistään yksivuotissyksynä, toki alkuun niitä ei rasiteta fyysisesti, vaan tärkeintä on, että ne oppivat liikkumaan rennosti aisojen välissä ja toimivat hyvin. Jarrukärryillä hevosille ajetaan hyvä pohjakunto ennen kilpailukautta. Hiitillä voidaan ennen startteja päräyttää vähän reippaampaa, jolloin saadaan kroppaa vähän auki. – Hevosten treenaaminen perustuu pitkälti vastuskärryillä ajettaviin intervalliharjoitteisiin. Kilpahevosille matkaa kertyy vetopäivinä noin 14 kilometriä, joka sisältää meillä tyypillisesti kuudesta kahdeksaan 700 metrin vetoa, joista joka toinen ajetaan mäkeen ylös ja joka toinen alas. Hevoset ovat mahdollisimman paljon ulkona, jolloin sekä hengitystiet, että liikuntaelimistö kiittävät. – Vastuskärryillä vauhdit pystytään pitämään maltillisina ja vastuksella saadaan silti riittävä treenivaikutus. Tarhoissa on hiekkatai hakepohjat sekä hevosille katokset. Terveys tärkeintä Hevosten hoitoon ja terveydentilan seuraamiseen panostetaan paljon. Ennen intervallitreenejähän hevosille pitää totta kai ajaa hyvä peruskunto matalammilla sykkeillä. Hevosten terveenä pitäminen onkin yksi tärkeimpiä valmennuksen kulmakiviä, Janina painottaa. – Talliinkin on rakennettu hieman extrakorkeutta, jotta ilmatila on mahdollisimman hyvä ja siinä tuo onkin toiminut erinomaisesti, Janina listaa seikat, joita hän on ottanut huomioon hevosen terveyden ylläpitämiseksi. – Kilpailukaudella tiheästi starttaavat eivät välttämättä enää tarvitse kotona niin kovaa treeniä. Janina pyrkii pitämään pohjat riittävän pehmeinä, mutta myös sellaisina, että hevoset saavat aina riittävän pidon alustasta. Vedot ajetaan yleensä vastuksella. – Perusohjelma on kaikilla hevosilla pitkälti samat, mutta treenien rasittavuus ja pienet yksityiskohdat hiotaan aina hevosen mukaan. – Varsat aloittavat hiittikärryillä vain muutamasta kilometristä ja siitä hiljalleen kilometrejä lisätään. Pari vuotta Janina työskenteli Hevosopiston Vermon yksikössä tallivastaavana, minkä jälkeen hän toimi pari vuotta eläinlääkärinavustajana eläinklinikka Equivetissa. Jalat kylmätään aina rasituksen jälkeen ja ne käydään päivittäin tarkasti läpi. ravitallijaninalehtonen.. – Vaikka tallillamme omat hyväpohjaiset hiittisuorat, niin tarvittaessa käymme myös Metsämäen raviradalla Turussa hiitillä. – Pohjien hoito vie paljon aikaa ja viime talvenakin monta yötä meni lanaa vetäessä ennen lumien tuloa. Ajantasaiset tiedot kimppahevosista löytyvät nettiosoitteesta www. Kuva Janina Lehtonen Marko Korpi ja treenattavia ravihevosia oli kuutisenkymmentä. 37 Metsälenkillä. Siinä ollaan pulassa, jos silloin myöhästyy ja pohja ehtii jäätyä kovaksi. Eläinlääkäriin turvaudutaan, mikäli murheita ilmenee
Myös haave omasta hevosesta tuli mukaan jo varhain. – Opiskelin samaan aikaan hevostalouden perustutkinnon ja lukion. Siitä lähti loputon suo, eli intohimo ja palo hevosalalle. Toivotaan myös, että sairaus pysyy kurissa ja diagnoosille saadaan vahvistus. En ollut suostunut ratsastamaan shetlanninponilla, vaan halusin mennä ison, järkälemäisen suomenhevosen kyytiin. Kuvan hevonen Earn’nBurn. Teksti: Kati Wikström erossa hevosista kahta viikkoa kauempaa. Muutos on ollut suuri. – Lauantaina illalla sain sitten hermokipukohtauksen. Menin päivystykseen. 38 S einäjoella asuva, 25-vuotias Seidi Koivusalo on elänyt hevosten parissa lapsesta asti. – Viikon päästä pääsen viimein kotiin, iloitsee Koivusalo. Nyt hän aikoo kuntoutua sairaudestaan hevosten pariin. Hän on lyhyessä ajassa saavuttanut huikean suosion sosiaalisessa mediassa. Muutin Seinäjoelle hevosten perässä vuonna 2017. – Minulla alkoi jo keskiviikkoiltana iskiashermon kivulta tuntuva särky, joka ei antanut periksi millään. Aamulla herättyäni vasen käteni ja jalkani olivat tunnottomia, eikä niissä ollut mitään elon merkkejä. – Hän oli mukana matkassa vuoteen 2016 asti, ja sen rinnalla minulla on ollut muitakin omia hevosia, kuten lämminverinen ravihevostamma Lady Devil, kertoo Koivusalo. Perjantaina alkoivat kuitenkin vasemmasta kädestäni tippua tavarat ja puolet kasvoistani puutui. Yllättävä hermokipu Seidi oli keski-Pohjanmaalla perheensä luona, kävi hoitamassa hevosia sekä bändiharjoituksissa. – Vanhempani sanoivat, että minun täytyy osoittaa, että jaksan hoitaa omaa hevosta. – Äitini vei minut kolmevuotiaana joulutorille, jossa oli talutusratsastusta. – Normaalisti olen hevosten kanssa tekemisissä päivittäin. Joten kaivoin kirjastossa tietoa hevosista, ja kävin hoitamassa naapuritallilla omia hoitohevosia. Yhdeksänvuotiaana Seidi sai ensimmäisen oman hevosensa, joka oli lämminverinen ravihevosruuna Otto. – Olen ollut sairaalassa kuntoutusosastolla, joten arkeni on täyttynyt monenlaisista kun. Hoidan hoitohevosiani ja teen hevosten lihaskalvokäsittelyitä sekä laserointeja. Seidillä diagnosoitin keskushermostoa demyeliminoiva sairaus ja hän on ollut sairaalassa melkein neljä kuukautta. Seidi on kotoisin Kokkolasta, josta hän lähti peruskoulun jälkeen opiskelemaan Kaustisen Raviopiston kaksoistutkintoa. Kuva: Anniina Koivusalo Jokainen askel kohti hevosta Yhteisöllistä kuntoutumista Nuori hevosalan ammattilainen menetti yllättäen vasemman kätensä ja jalkansa toiminnan. Ennen sairastumistaan Seidi ei ole ollut lapsuutensa jälkeen Jokainen harjoitus on askel kohti hevosia. Kontrolleja ja kuntoutumista jatketaan. Olin varma, että lihakseni olivat vain jumissa ja varasin ajan hierojalle
Musiikki tuo Seidin mukaan hyvää vastapainoa fyysiselle työlle. Kuva: Anzeelika Aasmäe kun hevonen voi hyvin. Haluaisin myös tehdä enemmän lihaskalvokäsittelyitä hevosille, kehittyä siinä lisää ja mahdollisesti opiskella myös eläinfysioterapiaa. Yhteisöllisyys kannattelee – Tällä hetkellä teen sairastumiseni vastapainoksi aktiivisesti sosiaalista mediaa oman Läh– Yhtenä päivänä some täyttyi videoista, joissa ajettiin, ratsastettiin ja tehtiin vaikka mitä muuta, jotta pääsisin etänä hevosen kyytiin. Jokainen treeni, jonka teen ja jokainen harjoitusaskel, jonka otan, on askel kohti hevosta. – Työskentelin ennen sairastumistani päivätyössä Nurmon Sininauha Ry:llä päihdetyön parissa. – Fysioterapeutit tekevät uskomattoman hienoa ja tärkeää työtä. Ennen koronaa keikkoja oli sopivasti, mutta tapahtuma-ala jäätyi totaalisesti koronan myötä. Mutta haluan myös kiittää siitä tuesta, jota olen vaikeana aikana saanut, hän korostaa.. – Haaveilen terveydestä, kesäillan juoksulenkeistä ja siitä, että saan valjastaa hevosen ja käydä ajamassa. 39 Musiikki on hyvää vastapaino fyysiselle työlle, kuvassa Seidi Koivusalo ja bilebändi Ekakierros. Työtä, musiikkia ja hevosia – Olin ennen sairastumistani päivittäin hevosten kanssa, hoidin hoitohevosiani Reima Kuislan tallilla Seinäjoella sekä autoin ystäviäni heidän hevostensa kanssa, kertoo Seidi Koivusalo. Ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa polkua, vaan moni eri polku voi johtaa hyvään lopputulokseen silloin, Ennen sairastumistaan Seidi Koivusalo oli päivittäin tekemisessä hevosten kanssa. – Hevosten kuntoutus sekä niiden anatomia kiehtovat minua, ja olen käyttänyt aikaa asiaan perehtymiseen syvemmin. Se pistää mielen nöyräksi ja koen olevani ikuisesti kiitollisuuden velassa siitä, miten yhteisöllisyys kannattelee. Hevosten kanssa elämä on pitkä opintie – siinä ei tule koskaan valmiiksi. – Olen ollut monessa mukana ja olen edelleenkin, vaikka tilanteeni on mikä on, summaa Seidi. – Se mikä sopii toiselle ei sovikaan toiselle. Tällä hetkellä Seidi työstää myös ensimmäistä omaa podcastia. Kuntoutumisurakkansa myötä Seidille on herännyt haave siitä, että hän opiskelisi itse fysioterapeutiksi. – Vapaa-aika on täyttynyt omista harjoitteista, joiden tavoitteena on käden toimintakyvyn sekä kävelykyvyn palauttaminen, sanoo Koivusalo. Täytyy olla motivoitunut ja avoin uudelle tiedolle, jotta hevosten kanssa voi pärjätä ja toimia. – Soitan kitaraa ja laulan harrastusmielessä muutamassa eri yhtyeessä. – Saan olla seuraajilleni kiitollinen siitä, että saan tätä tehdä. Lisäksi olen tehnyt markkinointia First Run Rock -tapahtumaan sekä joillekin satunnaisille yrityksille. Päivittäin on fysioterapiaa, mutta myös allasterapiaa, musiikkiterapiaa, toimintaterapiaa, fysioakustista tuolihoitoa ja kannatinterapiaa sekä muun muassa kävelysimulaattori on ollut viikoittaisessa käytössä. I tö Hyväksytty -blogin ja Instagram-tilin @lahtohyvaksytty kautta, kertoo Koivusalo. Kuva: Anzeelika Aasmäe Jokainen askel kohti hevosta Yhteisöllistä kuntoutumista toutusmuodoista. Olen halunnut tehdä positiivista, hyvän mielen somea ja on ollut huikea huomata, miten se on otettu vastaan. – Mielestäni sosiaalinen media hevosalalla täyttyy liikaa vastakkainasetteluista ja turhista väittelyistä. – Tämä motivoi ja silloin tietää, että jokaisella askeleella on tarkoitus, sanoo Koivusalo. Kuva: Krista Järvelä Seidi Koivusalon elämän hevonen on Big Sky Hurricane
Hevoset toki ovat Liukon elämässä mukana edelleen. Ja niillä on varsinainen ”laastarigeeni”, eli niitä ei voi kadottaa, Liuko nauraa. Nykyisin Rogge asuu kauempana, kun Roggen emäntä, Anna Tujulin on perustanut oman tallin. Perheellä on maatila. – Mutta ajattelin, että täytyyhän sillä virallisempikin nimi olla... Ja kun tavataan, ne ovat yhä parhaita kavereita ja yhdessäolo näyttää siltä, ettei erossa olisi ikinä oltukaan. Liukon perheeseen kuuluu puoliso Ulf Hagner ja hänen kaksi lastaan, 14ja 12-vuotiaat. Veljekset tapaavat toisiaan kyllä silloin tällöin. – Roffe on kyllä ihan tallikoirien aatelia, sanoo Minttu Liuko. Hevoset aina mukana elämässä Minttu Liuko on ratsastanut pienestä pitäen ja kilpaillut kouluratsastuksessa suomenhevosilla. 40 Tallikoira J o pienestä pitäen Roffe-koira on toiminut tallikoirana. Tallikoiran pitää pysyä tallilla. Nyt siellä ei enää ole hevosenhoitajalinjaa, mutta jäin eläinpuolelle. Tallikoira jo toisessa polvessa Roffe on mainio apuvalmentaja Roffe on kohta kahdeksanvuotias villakoira-mäyräkoiramix, tallikoira jo toisessa polvessa. Veljekset tallikoirina Roffella on myös täysveli Rogge, joka myös on tallikoiran töissä. Rogge-veli puolestaan on Roger Bengtsson, ”se tuntemattomampi Bengtsson”. Roffe on ollut aina mukana kaikessa, mitä tallilla tehdään. – Se ei kuuntele yhtään, ja siksi siitä olisi tallilla liian kova vahtiminen. ja siitä tehtiin sitten Rolf-Göran Bengtsson, ruotsalaisen esteratsajan mukaan. – Olin aiemmin siellä hevosenhoitajalinjan opettajana ja vetäjänä. Liuko asuu Maalahdessa Vaasan eteläpuolella ja työskentelee Vaasassa maatalousoppilaitoksella opettajana eläinpuolella. Liukolla on kotona myös mäyräkoira, mutta sitä hän ei ota mukaan tallille. Roffen emä on Ronja ja isä Muffe niistä syntyi nimi Roffe. Se työskenteli apuvalmentajana ja myöhemmin osallistui myös Master-opintoihin, kun emäntä Minttu Liuko hoiti opettajan työtään maatalousoppilaitoksen hevosenhoitajalinjalla. – Näillä molemmilla veljeksillä on sydän täyttä kultaa. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: KD Valokuvaus ja Minttu Liuko – Tallikoiran hommissa sekin siis yhä on, ja samoin näiden poikien emäkin edelleen. Tällä hetkellä Liukolla on kaksi omaa suomenhevosta sekä hoitohevosia. Hän on vuokrannut itselleen koulun 12 hevosen tallin. – Nuorempana Roffe oli ahkerasti mukana hevosten treenaamisessa, mutta nykyään sen mielestä tallimestarin hommat sisätiloissa ovat mukavampia. Roffe on ihmisrakas koira, joka viihtyy emäntänsä lähellä eikä koskaan karkaa omille teilleen.. Menestystä on kouluratsastuksessa tullut SM-tason kärkipäähän saakka, ja myös kasvattajakilpailuissa eri hevosilla
– Näiden koirien emällä on ihan mahtava luonne, mutta sillä on se mäyräkoiran huono ominaisuus, että sillä ei tunnu olevan korvia..., Liuko nauraa. Onnistunut kombo – Lapsena en saanut koiraa, mutta aikuisena minulla on aina ollut koiria. Sittemmin monet hevosihmiset ovat samanlaisia kyselleet, tilauksia olisi. Kerran on uusia pentuja yritettykin, mutta ei onnistuttu. 41 Roffe haluaa aina mukaan, kun Minttu Liukko lähtee ratsastamaan. – Syntyi kaksi pentua, joten me molemmat saimme omamme. Päätimme risteyttää nämä, jotta saataisiin hyviä tallikoiria. – Ystävälläni ja kollegallani, joka on myös hevosihminen, oli pitkäkarvainen mäyräkoira, ja hänen ystävällään toypuudeli. – Etenkään nuorempana sitä ei voinut pitää ollenkaan irti, koska se lähti omille teilleen eikä kuunnellut ketään. Pennut teetettiin, ja yhdistelmä on osoittautunut erinomaiseksi. – Ensin oli metsästyskoiria, mutta sitten tuli tämä tallikoira, joka tehtiin ihan tarkoituksella. Kun villakoiralla taas on ”hyvät korvat”, päädyttiin risteyttä. Isoilla teillä ratsastettaessa Roffe ratsastaa repussa Liukon selässä, maastossa se saa olla vapaana
Saksasta peräisin oleva rotu on alun perin jalostettu Mäyräkoiran ja villakoiran sekoitus on osoittautunut erinomaiseksi yhdistelmäksi talliolosuhteisiin. 42 I Mäyräkoiran ja villakoiran sekoitus on osoittautunut erinomaiseksi tallikoiraksi. Rodussa esiintyy myös metsästyskäyttöön sopivaa noutajaviettiä. Villakoirat jaetaan neljään kokomuunnokseen säkäkorkeuden perusteella: toyvillakoira 24–28 senttiä, kääpiövillakoira yli 28–35 senttiä, keskikokoinen villakoira 35–45 senttiä ja isovillakoira 45–62 senttiä. Rodulla on myös kolme karvamuunnosta, lyhyt-, karkeaja pitkäkarvainen. Mäyräkoira soveltuu muun muassa tottelevaisuuskokeeseen ja agilityyn. Mäyräkoiraa voi käyttää myös koiranäyttelyissä ja erilaisissa kokeissa. Lähteet: Suomen Mäyräkoiraliitto SML ry, Suomen Villakoirakerho SVK ry, Wikipedia. Villakoira vaatii kohtalaisesti liikuntaa ja etenkin ajattelua vaativaa aktivointia kuten temppujen harjoittelua tai hajutyöskentelyä. Villakoira on tyypillisesti vilkas, energinen, leikkisä ja miellyttämisenhaluinen. Molempien hyviä, talliolosuhteisiin sopivia ominaisuuksia on periytynyt sekä Roffelle että Roggelle niin, että monet hevosihmiset ovat toivoneet saavansa samanlaisen yhdistelmän tallikoiraksi. Villakoira on suosittu seurakoira ystävällisen, iloisen ja uskollisen luonteensa ansiosta. Metsästystä varten mäyräkoiralle on paljon erilaisia kokeita. Villakoira sopii hyvin esimerkiksi agilityyn ja togoon. Mäyräkoirat ovat rauhallisia, reippaita ja itsevarmoja. Tallikoiraksi tarkoituksella mäyräjahtiin. Metsästyskoirina ne ovat intohimoisia, kestäviä ja ketteriä. Mäyräkoirien yksilölliset erot luonteessa voivat kuitenkin olla suuria, ja jääräpäisyyttäkin niissä löytyy. Mäyräkoiria käytetään sekä metsästykseen että seurakoiraksi, ja se sopii hyvin perhekoiraksi. Villakoira Villakoira on kevytrakenteinen, sopusuhtainen villava koira. Nykymuotoisen rodun alkuperämaana pidetään yleensä Ranskaa, missä sitä käytettiin noutavana koirana vesilintujen metsästyksessä. Mäyräkoirat jaetaan kolmeen luokkaan: normaalikokoisiin, kääpiöja kaniinimäyräkoiriin. Joitain villakoiria on koulutettu suojeluskoiriksi ja palveluskoiriksi. Ne ovat ystävällisiä, leikkisiä ja tasapainoisia. Hyvin ihmiskeskeisenä rotuna villakoira kiintyy helposti ihmisiin. Villakoirat tunnetaan eräänä maailman älykkäimmistä koiraroduista. Mäyräkoiran käytöstä ohjaa aina riistavietti, mistä syystä niitä ei kannata pitää irti ilman valvontaa. Villakoira tunnetaan huomiota herättävästä perinteisestä trimmaustyylistään. Mäyräkoira voi olla hyvin puolustava omistajaansa kohtaan. Mäyräkoira Mäyräkoira on lyhytjalkainen ja pitkäselkäinen koirarotu. Ne ovat kuitenkin itsepäisiä eivätkä luovu saavutetuista eduista. Lapsiystävällinen rotu vaatii paljon liikuntaa, mielellään metsäisessä maastossa. Vaikka mäyräkoiran raajat ovat lyhyet, se on hyvin liikkuva ja ketterä
Kun ne olivat pieniä, ne olivat koko ajan jaloissa niin, että sai varoa tallaamasta päälle. – Mutta vanhemmiten se onkin sitten todennut, että turhaa vaivaa... Kerran sitten unohdin sanoa, kun Roffe oli siinä odottamassa, eikä se ollutkaan lähtövalmiina. Hevonen pääsi astumaan Roffen jalan päälle. mään mäyräkoira ja villakoira, ja kombosta tulikin erittäin onnistuneita tallikoiria. – Siitä on iän myötä myös tullut mukavuudenhaluinen. – Kun olemme hevosten kanssa lähdössä tallista, sanon aina Roffelle, että nyt mennään. – Se halusi aina niin intona mukaan, joten hankin repun. Vasta maastossa sitten päästin sen kulkemaan omin jaloin. Onneksi ei kuitenkaan tullut luunmurtumia, joten pienen sairasloman jälkeen Roffe palasi tervehtyneenä takaisin tallille. Hevosta taluttamassa – Roffe ja Rogge ovat erittäin ihmisrakkaita. Tallilla se käy kuitenkin edelleen joka päivä. Ei koskaan ongelmia Hevoset ovat aina suhtautuneet koiraan hyvin. 43 Tallikoiraksi tarkoituksella Roffe osallistuu mielellään kaikkiin tallitöihin. Etenkin nuorempana Roffe oli tallilla mukana aivan kaikessa tekemisessä alusta loppuun. Meidän piti maastoon päästäksemme muun muassa ylittää moottoritie siltaa pitkin, ja silloin Roffe istui aina selässäni repussa. Jos on vähänkään huono ilma, niin se pysyttelee mieluiten tallissa sisällä eikö lähde hevosten mukana ulos. – Ei ole koskaan ollut mitään ongelmia tai vaikeita tilanteita, hevoset tottuivat nopeasti siihen, että tällainen apuvalmentaja on myös mukana. Roffe piti repussa ratsastamisesta niin paljon, että Liukon tehdessä lähtöä se kömpi aina itse reppuun. Ne pysyvät ihmisen kannoilla kaiken aikaa, ei niitä edes voisi hukata. Yksi oma moka Liukolle Roffen ja hevosten kanssa on sattunut. Sisällä se on kyllä sitten edelleen mukana kaikissa tallitöissä. Nyt se tuo hevosen pihalle ja jää siihen odottamaan, että emäntä tulee takaisin tarhalta. Roffe on nyttemmin osittain eläkkeellä, sillä se on siirtynyt asumaan Liukon äidin, Vivan Liukon luokse. I. Se pysyi hyvin siellä eikä pelännyt. – Onneksi se parani täysin, eikä sille jäänyt mitään pelkoa hevosia kohtaan. Meneillään on karsinan siivous. Ratsailla repussa Kun Liuko piti estetunteja, Roffe päätti osallistua opetukseen. – Kun olin tallivuorossa, se talutti kanssani hevoset ulos, tarttui narun päästä kiinni ja talutti kaikki hevoset tarhalle asti. Jos joku hevonen oli laiska eikä riittävästi pyrkinyt esteelle, Roffe syöksähti lähistölle ja räksytti: hyppää nyt! – Yleensä hevonen saikin siitä sitten vähän kimmoketta vauhdikkaampaan menoon. Nuorempana Roffe ratsasti Liukon kanssa niin, että se istui ratsailla repussa Liukon selässä. Itselläni tietysti oli asiasta tosi paha mieli, kun se tilanne aiheutui minun virheestäni. että riittää, jos nyt tuohon pihalle asti talutan, Liuko nauraa
Tilaa tallissa ei valmiiksi 850-kiloiselle eläkeläiselle ollut. J J J Alkoi melkoinen operaatio. 44 K un kaviokonstaapelin virka päättyy, on aika siirtyä eläkkeelle. Ihan juuri kuten pääsääntöisesti kaikilla muillakin virkamiehillä. Tai oli kyllä, koska alun alkaen, kun vanhaa navettaa alettiin rakentaa talliksi, rakennettin kulmakarsinaan reilusti Kaviokonstaapelin Kaviokonstaapelin ensimmäinen eläkeläisvuosi. Kaviokonstaapelille ikä on kirjaimellisesti vain numero, mutta kahdeksan palvelusvuotta Helsingin Ratsupoliisissa oli muodostanut jo pikku renkkaa sinne tänne siinä määrin, ettei Derkunin kannalta ollut enää järkevää jatkaa uraa ja siihen liittyviä pitkiä työvuoroja kaupungin sykkeessä. Tämä konstaapeli oli Tiluksilla tilan emäntä, joka sittemmin eteni omalla virkaurallaan ja tiet Derkunin kanssa erosivat. Mutta onneksi talliin Derkunin virkaveljiksi ja -siskoiksi jäi liuta konstaapeleja, jotka edelleen neljän erovuoden jälkeen olivat sitä mieltä, että nämä kaksi kuuluivat yhteen. Ratsukonstaapelin silmitön mielenkiinto hieman kömpelöä hevosta kohtaan oli poikkeuksellisen suuri. Takkuharjainen tupsujalka kun viihtyi mieluummin hieman rouheammassa outlookissa, mikä ei kuitenkaan virkamiehelle oikein sopinut. Yhdessä treenattiin, kuljettiin kaupungilla, paraateissa ja tehtävillä, joissa kiirettä piti välillä niin, ettei porkkanaa ehtinyt edes ajatella. Alkoi eläkekodin etsintä, mikä ei ollut vaikea. Sehän vain silloin 16-vuotiaalle ja hyvin iltauniselle puoliveriselle sopi. Puhelu tuli ja vastaus emännältä millisekunnissa. Siitä se sitten alkoi, kahden raakileen yhteinen polku ja opettelu katseita kestäväksi kaksikoksi kansalaisten keskuuteen. Eläkepaperit sisään ja melko reippaasti ulos hyvin selkeän päätöksen kanssa siitä, että nyt oli tosiaan oikea aika kiittää ja Derkunin lähteä kevyemmille kauroille. Eläke, kun tarkoitti sitä, ettei enää olisi yövuoroja, ei reissuja hevosautossa kaupungin rajojen yli, eikä varsinkaan ainaista hoitoa ja sukimista. Kävi meinaa sillä lailla, että Derkunin aloittaessa virkauraansa Helsingin Ruskeasuolla aloitteli samaisessa toimipisteessä myös innokas ratsukonstaapeli. Näin kävi myös Derkunin kohdalla aika tasan vuosi sitten
Kummallisimpia olivat kuitenkin tilan aasit. Derkunillakin oli oma kortti, joita jaettiin yhdessä tuhansia. Lopulta rakennetulle karsinalle tuli muuta käyttöä ja ajatus Derkunista vaihtui vain haaleaksi ja vaimeaksi toiveeksi, joka ajoittain hävisi mielestä kokonaan. Aivan liian isot korvat ja kamala lauluääni. Kookkaisiin kaviokonstaapeleihin tottunut Derkun sai heti alkuunsa uuden parhaan ystävän, kun nippa nappa metrin korkuinen Pelle-poni päätti, että tässä se nyt oli, kaltaisensa komea otus, jota hän oli ikänsä odottanut. Aikaa kuitenkin kului ja Derkun puursi urallaan edelleen voittoisasti. Hetki siinä meni, että totuus Derkunille eläkepaikan ominaisuuksista valkeni. Nyt Derkun oli kuitenkin tulossa ja selvää oli se, ettei kenestäkään asukkaasta luovuttaisi sen takia, joten alkoi sitkeä suunnittelu. Hyvää mieltä, iloa ja elämää I Tiluksilla on lämminhenkinen 1940-luvulla rakennettu hyvin perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä. Pään raapimista ja piirtelyä seurasi tiukat kaksi päivää, jolloin purettiin, rakennettiin, valvottiin ja järjestettiin. Ja emäntähän lähti. Omakin uusi lauma oli vähintään hullunkurinen. Positiivista virtaa sai ladattua milloin vain, kun aidan raosta tirkistellyt possupari seurasi tulijaa uteliaana. 45 I Tiluksilla emäntänä häärii 39-vuotias Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf, joka lähti kokeilemaan yli kaksikymmentä vuotta mukana kulkenutta unelmaansa ja vaihtoi poliisin maiharit kuraisiin kumisaappaisiin ja kaupungin valot luonnon omaan teatteriin. Lisäksi käkkäräkarvaisia lampaita sinkoili siellä täällä, sarvipäät tuijottivat ja kertoivat heti alkuun, että heille ei sitten uudet kollit kettuille. J J J Derkunin elämä kaupungissa oli hyvin erilaista verrattuna uuteen maalaiskotiin Tiluksilla. Derkun ja emäntä töissä tapahtumassa, jossa oli monia poliisin hevoskorttien keräilijöitä. Pientareet pidetään lyhyenä ja joskus. Uusi elämä emäntänä yhdessä 70 eläinystävän kanssa on kaikissa tunneskaaloissaan rikastuttava, eikä yksikään päivä tilalla ole samanlainen. Tiluksilla asukkaat, kuten kolme ratsua, kaksi ponia, kolme aasia, possut, vuohet, lampaat, ankat, kanat, koirat ja kissat jakavat saman pihapiirin, vapaa-ajan ja palvelusväen. Pientä hajurakoa on hyvä pitää, lähinnä siksi, ettei kaverit pääse huomauttamaan kuorsauksesta, mikä Derkunilla on ajoittain melko äänekäs. Tiluksilla lauma kulkee yhdessä, eläimet ystävystyvät yli lajirajojen ja kertovat mennessään emännälle tarinaa elämisestä, elämästä ja siitä, mitä on kunkin persoonan takana. Derkun laitumella aamupäivänokosilla yhdessä muiden laumalaisten kanssa. enemmän neliöitä, mielessä salainen, mutta liian uhkarohkea ajatus ääneen sanottavaksi: joku päivä tämä olisi vielä Derkunille. Raitiovaunut vaihtuivat puimureihin ja traktoreihin ja kutsumaton väenpaljous koostui lähinnä rusakoista, peuroista ja kauriista. Pihalla tosiaan ollaankin kaikki päivät. Hyvän mielen mietteitä, iloa, elämää ja eläinpersoonia, ihan jokaiselle. Jokseenkin kankean byrokratian pyörityksessä yllättävän nopeasti edennyt eläköitymisprosessi johti lopulta siihen, että puhelinsoitosta meni vain kolme päivää ja emäntä sai lähteä hakemaan Derkunin kotiin
Kukaan ei tule hakemaan. Se ei välttämättä tarkoita mitään velvollisuuksia, se tietää usein vain rentoa ja mukavaakin puuhaa. Se oli vähintään erikoista, mutta jotenkin kiehtovaa. Suhde on syventynyt ja merkitys moninkertaistunut, eikä se suhde katkea tässä maailmassa enää ikinä. Vatsan alta mahtuu tarvittaessa, vaikka Pelle suuri poni omasta mielestään onkin. Se tarkoitti vähintään viiden metrin turvaetäisyyttä. Aika tismalleen yhtä paljon, kuin ensimmäisellä kerralla yhdeksän vuotta sitten Helsingin keskustassa. Illalla palataan talliin ihan itse. autetaan lampaita myös pihanurmen kanssa. Uusi rooli ei ollut itsestäänselvää. Derkun viihtyy, mutta niin viihtyy emäntäkin. Kolme ensimmäistä päivää meni miettiessä. maailmassa enää ikinä. Toiseksi jos joku palvelusväestä haluaa sinut kiinni laitumelta, niin kiinni annetaan. Kun karsinan ovi avataan, on silloin poistuttava karsinasta. Maastoliikennelakikin oli noin lähtökohtaisesti hieman ruosteessa, kun normaaliksi ympäristöksi muodostuneessa kaupunkimaisemassa sitä ei juuri tarvittu. Kaikista kamalinta oli kuitenkin se, että ensimmäisellä viikolla kylään tuli entisestä elämästä tuttu hoitaja. Pientä päsmäröintiä ja virkaintoisuutta on havaittavissa aina silloin tällöin, mutta pääosin Derkun viettää päivänsä laumassa ihan tasavertaisena jäsenenä. Tilaa on maata, juosta ja seistä miten päin tahansa, eikä kukaan kopistele kylkeen harjaämpäri ja kiillotusaineet kainalossa liian usein. Tätä nykyä Derkun osaa jo kaikki uudet rutiinit ja viettää päivänsä laumassa ihan tasavertaisena jäsenenä. Pientä päsmäröintiä ja virkaintoisuutta on havaittavissa aina silloin tällöin, mutta ei siitä kukaan enää jaksa oikein välittää. Esimerkiksi tilalla lauta-aidat lähtökohtaisesti kertoivat sen alueen missä saa ja pitäisi olla. Kaupungissa myös hälytysajot olivat lyhyitä, mutta maalla ne muuttuivat pitkiksi laukkasuoriksi. Mikähän järki siinä oli, että kuljettiin pitkin peltoja ja metsää, eikä ollut mitään tai ketään jota valvoa. Kesäillassa kiiltävä punarautiaan karva, kookkaiden kavioiden kopse ja kömpelöt liikkeet sykäyttävät edelleen. Niistä ei ole tarkoitus kävellä kylmän viileästi läpi, vaikka niin osaisikin tehdä. Ei koskaan ketään missään. 46 Derkun ja emäntä ensimmäisenä uuden yhteisen alun iltana. I. Ovelle ei jäädä odottelemaan, että joku tuo riimun tai suitset, vaan ulos mennään ihan itsenäisesti. Suhde on syventynyt ja Suhde on syventynyt ja merkitys moninkertaistunut, merkitys moninkertaistunut, eikä se suhde katkea tässä eikä se suhde katkea tässä maailmassa enää ikinä. Parasta päivissä on aamuheinien jälkeinen köllötelly ja metsäretket kavereiden kanssa. Siinä määrin mietittiin, ettei tilalla kukaan muu kuin emäntä saanut koskea. Ihan helppoa alkutaival eläkeläisenä ei ollut. J J J Derkunin eläkeläisvuosi on mennyt nopeasti. Partiointikin oli hyvin erilaista. Todella hämmentävää, suorastaan erikoista palvelusväkeä. Pelle ja hänen paras kaverinsa Derkun. Lauta-aitojen syvin merkitys on sisäistynyt siinä määrin, ettei isännän ärräpäät raikaa enää kuin joskus, jos Derkun vahingossa unohtaa, ettei aidat ole mitään joukkojenhallintatehtäviä, eikä niitä ole tarkoitus laittaa nurin
Yksi 1900-luvun merkittävimmistä arkeologisista löydöistä oli farao Tutankhamonin hauta, joka löytyi Egyptin Kuninkaiden laaksosta. Kaupparatsut ravasivat kylästä kylään. Kun tutkija Howard Carter kurkisti vuonna 1922 sisään farao Tutankhamonin hautaan, hän lausui hämmennyksissään, että hauta oli täynnä ”outoja eläimiä, patsaita, ja kultaa – joka puolella kimalsi kulta.” Tuosta faraon haudasta kaivettiin esiin muun muassa kahdet kultaiset hevosvaunut ja kolmet vähän vaatimattomammat hevosvaunut. Hevosvaunut oli niin hyvä keksintö, että ne levisivät nopeasti kaikkialle: Lähi-itään, Kiinaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Egyptiläiset sulkivat monet muumiot sarkofageihin. Mies, hevonen ja koira – siinä oli kokoonpano, joka pystyi laiduntamaan satoja tai jopa tuhansia lampaita ja nautoja laajoilla alueilla. Kuvan sarkofagi on peräisin Farao Tutankhamonin haudasta. Hän asuu viiden lapsensa ja vaimonsa kanssa Turussa. Urin kuningashaudoista on löytynyt hienoja sinisiä maalauksia, joissa hevoset vetävät neljärenkaisia vaunuja. Mahdollisesti farao on aikoinaan, 1500-luvulla eKr., kulkenut juhlasaattueissaan noilla kultaisilla hevosvaunuillaan. 47 N oin 5 500 vuotta sitten, Euraasiassa, nykyisen Kazakstanin alueella, tapahtui jotain valtavan merkityksellistä koko ihmiskunnalle. Hevoslaukkaa halki Lähi-idän historian Teksti: Juho Sankamo nen ei olisi aikoinaan hypännyt hevosen selkään. Kirjoittaja Juho Sankamo on koulutukseltaan teologian tohtori. Nämä taideteokset ovat noin 2500-luvulta eKr. Ihmiskunnan historia olisi ollut aivan erilainen, jos ihmiFarao Tutankhamonin haudasta löytyi kahdet kultaiset hevosvaunut. Nuori mies onnistui hyppäämään hevosen selkään. Hän on tutkinut hevosten merkitystä Lähi-idän historiassa.. Yhtäkkiä kaikki kävi nopeammin, kuin aiemmin jalkapatikalla. Hevosvaunut eivät olleet vain Egyptin juttu. Vaunut ovat noin 3300 vuotta vanhoja. Insinöörit ja historian tutkijat toteavat, että faraon haudasta löydetyt 3 500 vuotta vanhat hevosvaunut ovat niin hyvin suunniteltuja, että ne edustavat muinaisen Egyptin insinöörija suunnittelutaidon huippua. Nykyään nuo kultaiset vankkurit ovat nähtävillä Kairon GEM-museossa (The Grand Egyptian Museum) . Juho on opiskellut Lähi-idän arkeologiaa Jerusalemin Hepreankielisessä yliopistossa. Pieni harppaus ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle. Nimittäin hevosvaunut keksittiin ilmeisesti Mesopotamiassa, modernin Irakin alueella, noin 4 000 vuotta sitten. Kesytetyt hevoset mullistivat esimerkiksi kaupankäynnin. Kesytetyillä hevosilla tuli olemaan suuri vaikutus ihmisten liikkumiseen, kansanvaelluksiin, viljelyyn, sodan käyntiin ja vaikka mihin
Raamatun suurin hevosmies Egyptin sotilaalliset ratsujoukot tekivät vaikutuksen myös muinaisiin Raamatun kirjoittajiin. Salomonin ajatellaan hallinneen Israelin kuninkaana noin 3 000 vuotta sitten. 17:16.) Nämä kertomukset kuvaavat tapahtumia yli 3000 vuotta sitten, ja tuohon maailmanaikaan ne sopivatkin varsin hyvin. Tuskin ”kaikki” Egyptin sotavaunut jahtasivat vapautetRatsujoukot hevosvaunuineen edustivat Egyptin sotavoimien voimakkainta kärkeä. Myöhemmin Raamatussa kerrotaan Salomonin , Israelin legendaarisen kuninkaan ostaneen hevosia… Mistäpä muualta, kuin juuri Egyptistä. Hänellä oli 1 400 vaunua ja 12 000 hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin…. Kuva: Lontoo British Museum/Carita Sankamo. Nykypäivään verrattuna tuon ajan ratsujoukot edustavat tämän päivän panssarivaunuja ja pommikoneita. Ratsujoukot hevosvaunuineen edustivat Egyptin sotavoimien voimakkainta kärkeä. Yleensä tämä ajoitetaan noin 1200-luvulle eKr. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, onhan Raamatun Vanha testamentti syntynyt juuri Lähi-idän hevoskulttuurin keskellä. 48 Muinaisen Egyptin pramein kultakausi koitti niin kutsutun Uuden valtakunnan aikana, 1500–1200 -luvuilla eKr. Joosuan ja Tuomarien kirjoissa kerrotaan ajasta, jolloin Israelin kansa valloitti luvatun maan. 10:26, 28.) Muinaisista israelilaiskaupungeista, kuten Gezeristä, Hasorista, Megiddosta ja Beer-Shebasta on löytynyt isoja tallirakennuksia. Hevoset laukkasivat kehityksen kärjessä, pronssikaudelta rautakaudelle. rautakauden Israelissa, ratsujoukot ovat muodostaneet Assyrian kuninkaat metsästivät leijonia hevosvaunuillaan. Egyptin valta-alue ulottui laajemmalle kuin yksikään imperiumi ennen sitä. Noissa sotavaunuissaan egyptiläiset kiisivät sotatantereilla ja ampuivat vihollisia jousipyssyillään. Tämä näkyy siinä, että tuliterät hevosvaunut raudoitettiin. Taideteos on noin 4 400 vuotta vanha. 14:16.) Tässä on varmasti liioittelun makua. Tuolloin Lähi-idässä siirryttiin pronssikaudelta rautakaudelle. Kun. ”Farao valjastutti hevoset sotavaunujen eteen ja otti mukaan sotaväkensä ja Irakissa sijaitsevista muinaisen Urin Kuningashaudoista löytyi kirjottu taideteos, jossa näkyy hevosten vetämiä vaunuja. Salomo ”hankki jatkuvasti lisää sotavaunuja ja hevosia. Arkeologit ovat jo vuosikymmenien ajan kiistelleet siitä, ovatko nämä tallit palvelleet hevostalleina vai varastohuoneina. Mutta se seikka, että Egypti oli kuuluisa hevosistaan ja ratsujoukoistaan, on historiallinen fakta. On kuitenkin selvää, että tuona aikana, 2. Monet tutkijat ajattelevat, että suuret ratsujoukot ja kestävän ketterät hevosvaunut ovat tärkeä selitystekijä Egyptin voittokululle tuona aikana. Isossa kirjassa kerrotaan, kuinka farao hyökkäsi orjuudesta vapautettua kansaa vastaan. tuja orjia. Raamatun kirjoissa todetaan, että israelilaisten oli vaikea valloittaa maata, koska ”tasangon asukkailla oli raudoitettuja sotavaunuja.” (Tuom. Kuva: Lontoo British Museum/Carita Sankamo kaikki Egyptin sotavaunut miehistöineen, myös kuusisataa valiovaljakkoa.” (2. Myös Raamatusta löytyy pari mainintaa, joissa hevosvaunujen sotilaallinen merkitys tulee esille. Egyptissä hevoset valjastettiin ajamaan valtakuntaa uusille maantieteellisille alueille. 1:19; Joos. Salomon hevoset tuotiin Egyptistä.” (1. Moos
Myös meidän kannattaa ymmärtää hevosten merkitys. Raamatussa messiaan, kuninkaan, ei kerrota valinneen ratsukseen hevosta vaan aasin. Hevonen säilytti asemansa ihmisen korvaamattomana kumppanina vuosituhansien ajan. Assyrian tarkoituksena oli tietysti valloittaa näiden kuningaskuntien alueet, mutta se ei onnistunut siinä – siltä erää. Uudet hallitsijat, uudet kansat, laukkasivat kuitenkin hevosen selässä. Hevosilla laidunnettiin karjaa, kuljetettiin viestejä ja ihmisiä, mutta Raamatussa hevoset nostetaan useimmin esille juuri sotaratsuina. Historioitsijat pitävät näitä lukuja liioiteltuina, koska on vaikea uskoa, että Israelilla olisi tuolloin ollut noin valtava armeija. Joka tapauksessa, on selvää, että nämä ”lännenmiesten” kuninkaat ratsujoukkoineen onnistuivat pysäyttämään maailman suurimman sotamahdin, Assyrian hyökkäyksen. Hallitsijat, kuten farao ja Aleksanteri Suuri, ratsastivat komeilla hevosilla. Raudoitetut hevosvaunut, joilla ratsasti rohkea jousimies, oli tehokas yhdistelmä. ”He etsivät apua Egyptistä, he luottavat hevosiin, joita siellä on paljon, he luottavat sotavaunujen määrään, he uskovat vaunusoturien paljouteen. ”Katso, kuninkaasi tulee. Mannerheimilla, Suomen suurimmalla sotilaalla, oli valtava kunnioitus ja rakkaus hevosia kohtaan. Ajan juoksussa voittamattomilta vaikuttaneet valtakunnat – Lähi-idässä, Egyptissä, Kiinassa, Aasiassa, Euroopassa – tuhoutuivat. Kurkh-monoliitti on 2,2 metriä korkea, ja siinä kerrotaan Assyrian kuninkaan Shalmannesser III:n (858–824 eKr.) hyökkäysretkestä Lännen 12 kuningaskunnan kimppuun. Ahab mainitaan myös suureessa assyrialaisessa kivikirjoituksessa, niin kutsutussa Kurkh-monoliitissa. Kultakauden Egyptin farao Tutankhamon, Israelin viisas kuningas Salomon, ja Suomen suurin sotilaspäällikkö, ratsuväenkenraali Mannerheim , olivat kaikki hevosmiehiä. Kunnioitus hevosta kohtaan näkyy historiassamme. Lännen 12 kuningasta, Ahab heidän joukossaan, saavuttivat ”torjuntavoiton” Qarqar-nimisen kylän tasolla nykyisen Pohjois-Syyrian alueella. 49 armeijan voimakkaimman kärjen. Tällaista sotaintoilua suistaan Psalmissa 20: ”Toiset kerskuvat sotavaunuistaan, toiset hevosistaan, mutta me kutsumme avuksi Herran, Jumalamme nimeä.” Hevosilla oli toki paljon erilaisia tehtäviä. Kurkh-monoliittia, johon Ahabin nimi ja hänen ratsujoukkojensa lukumäärä on kaiverrettu, voi tänään käydä ihailemassa British Museumissa. Itse asiassa Raamatun profeettakirjoissa Israelin kansaa syytetään sitä, että he luottavat enemmän hevosvoimiin kuin Herran apuun. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.” (Sak. Ilman hevosia emme olisi päässeet näin pitkälle. Mielenkiintoisesti tuossa Assyrian Kurkh-monoliitissa luetellaan Lännen armeijoiden vahvuudet, ja siinä erityisesti mainitaan ”Israelin Ahabin 2 000 hevosvaunua ja 10 000 jalkasotilasta”. Kivipaadessa selostetaan, kuinka Lännen 12 kuningasta liittoutuivat yhteen ja kävivät armotonta puolustustaistelua Assyriaa vastaan. Aasi ja hevonen. Kiveen hakattuja ratsujoukkoja Noin 100 vuotta Salomon jälkeen Israelin kuningaskuntaa hallitsi Ahab . Tämä kivipaasi, on löytynyt muinaisesta Assyriasta, Kurkh-nimisen kaupungin läheltä. Ehkä syynä oli se, että aasi edusti nöyryyttä ja rauhaa, kun taas hevonen yhdistettiin sotaan. Valtakunnat vaihtuvat Paljon ovat ihmiset ja hevoset yhdessä kokeneet sen jälkeen, kun ihminen noin 5 500 vuotta sitten hyppäsi hevosen selkään. 31:1.) Hevoset todella edustivat muinaisessa Lähi-idässä, Egyptissä, Israelissa ja Libanonissa, panssarivaunuja ja pommikoneita. Uusia on aina noussut vanhojen tilalle. 9:9.) Jeesuksen kerrotaan ratsastaneen pääsiäisjuhlille Jerusalemiin juuri aasilla. Kirjailija John Steinbeck on todennut osuvasti: ”Ihminen hevosen selässä on henkisesti, kuin myös fyysisesti, suurempi kuin ihminen jalkojensa päällä.” I Kuva: Lontoo British Museum/Carita Sankamo. Ei heidän katseensa etsi Israelin Pyhää.” (Jes. Hän oli kaikesta päätelleen suuri ratsukuningas
Teivossa on perinteisesti järjestetty ravien ulkopuolella muun muassa koiranäyttelyitä ja agility-kilpailuja, varaosatoreja sekä Pirkan Hiihto. Tapahtumat ja ravintolatoiminta ovat meidän omaa liiketoimintaamme, josta rata saa tuloja, sanoo Teivon toimitusjohtaja Päivi Lehtonen. – Sen sijaan koronarajoitusten takia muu toiminta, lähinnä tapahtumien järjestäminen, on ollut täysin kiellettyä, eikä ravinKorona ajoi raviratojen toiminnan suureen epävarmuuteen Yleisön puute vaikuttaa talouteen Korona on vaikuttanut Suomen raviratojen talouksiin sekä toimintaan. Raviradat saavat valtionavustuksia ravikilpailutoiminnan laajuuden mukaan. – Vuokraamme tiloja ja ravintolatoimintaa. tolaakaan ole voitu pitää auki. 50 R avit on pystytty Tampereen Teivossa ajamaan viimeisen vuoden aikana melko hyvin. Lehtosen mukaan viime aikoina ihmiset ovat hieman alkaneet kyllästyä siihen, miksei raveja saisi tulla seuraamaan laajalle radalle vaikka omasta autosta. Tampereen Teivossa on pystytty ravit suurelta osin ajamaan, mutta muu toiminta on ollut hiljaista. – Valtionavustuksiin perustuvassa liiketoiminnassa on omat sääntönsä, eivätkä nuo säännöt oikein taivu poikkeusoloihin. Myös Oulun Äimärautiossa on eletty jatkuvassa epävarmuudessa. – Tietysti ravintolatulot ovat pienentyneet, koska yleisöja ravintolarajoitukset eivät ole toiRaviradat. Positiivista on, että kilpailut on saatu ajetuksi, raha toimialalla on liikkunut ja palkintorahat on saatu maksetuksi. Olemme kuitenkin siinä mielessä hyvässä asemassa moneen muuhun urheilulajiin verrattuna, että ravit televisioidaan. Tälle kesälle on varattu ainakin poninäyttely ja agility-kisat, joita ei ole ainakaan vielä peruttu. – Ravit on määritelty yleisötilaisuudeksi ja niiden järjestäminen on ollut kiellettyä
– Valtionavustuskäytäntöä ei mitenkään helposti muuteta. Viimeisimmät rajoitusten lievennykset sallivat ravintola olevan auki ilta kymmeneen, mutta tieto tuli niin myöhään, ettemme voineet siihen heti reagoida. Säästämällä voi kuitenkin laatu heikentyä ja taso laskea. Pirkanmaalla saa toukokuun lopussa ottaa raveihin maksimissaan 50 hengen yleisön, mikä on jo helpotus totaaliseen yleisökieltoon. – Tänä vuonna lauantaipäivistä kolme ajettiin ilman yleisöä, eikä niitä voi enää korvata. turvallisuuteen. mintaa täysimittaisesti sallineet. Koronatuki on tuonut rahaa kassaan Lehtosen mukaan korona aiheuttaa taloudessa notkahduksen. Kriterium-ravit lokakuussa on radalla vuoden tärkein ravipäivä – Tampereen Teivossa toivotaan voitavan ajaa kesäkuukausina kolmena päivänä viikossa, kertoo toimitusjohtaja Päivi Lehtonen. – Myös helmikuisissa lauantairaveissa kutsuimme hevosen omistajia ja joitakin yhteistyökumppaneita ravintolaan, niitä koskevia rajoituksia noudattaen. – Tukien suhteen pienet raviradat ovat isoja huonommassa. Valtio on vuoden aikana myöntänyt pariin kertaa koronatukia, joita myös Teivo on hakenut. Kun viranomaiset ovat kieltäneet toimintoja, ei oma varainhankinta ole mahdollista, minkä vuoksi radoilla on pakko säästää. ja sen tietysti toivomme järjestyvän suunnitelmiemme mukaisesti. Meillä kävi huono tuuri, kun lauantait osuivat juuri samaan aikaan kun koronarajoitukset olivat tiukimmillaan. Tärkeää oli, että Tammakriterium, Suurmestaruus ja Kriterium pystyttiin järjestämään lähes normaalisti. Tässä on elettävä päivä kerrallaan, mainontaa tehdään harkiten ja kaikelle tekemiselle pitää olla vaihtoehtoinen suunnitelma. 51 Yleisön puute vaikuttaa talouteen Teivon komea ravintola on ollut tyhjillään koronan takia. Lauantait on jaettu maan raviratojen kesken ja koronarajoitukset eivät toivottavasti osu kaikille yhtä rajuina. Sen sijaan viime keväänä maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun ei raveja juostu lainkaan. Valtionavustukset ovat oma taiteenlajinsa. Valtionavustukset perustuvat toimintasuunnitelmaan ja budjettiin, jota pitäisi pystyä seuraamaan. On tärkeää, että tulevaisuudessakin pystytään pitämään rahoitus tasolla, joka mahdollistaa laadukkaat olosuhteet raviradoilla ja investoinnit mm. Seuraava lauantain ravitapahtuma on 7.8. – Ihmiset ovat kuitenkin varovaisia, eikä esimerkiksi viime aikoina ravintolassa ole ollut kovin vilkasta. Teivossa on vuosittain viidet lauantairavit, joilla on taloudellisesti iso merkitys, koska niissä ravintolamyynti on paras. Toto-myynti raviradalla lähtee hiljalleen liikkeelle ja se mitoitetaan yleisömäärän ja rajoitusten mukaan. – Isot kisat, jotka oli suunniteltu maalisja toukokuulle, saatiin ajetuksi myöhemmin kesällä. – Koronan mukanaan tuomat isot muutokset pakottavat säästämään ja karsimaan myös ravikilpailutoiminnasta. Lauantairaveissa kävi huono tuuri Tänä vuonna Teivossa ei ole tarvinnut perua yhtäkään ravitapahtumaa. Teivossa on lounasravintolaa pidetty avoinna sikäli kuin rajoitukset ovat sallineet
Lehtonen ei näe tällä hetkellä syytä kovin kauaskantoisille investoinneille. – Kolmas tukikierros on haussa, mutta me emme ole vielä siihen lähteneet, vaan katsomme, miten koronatilanne tästä kehittyy. – Se on meille vuoden tärkein ravipäivä. Isoilla radoilla liikevaihto on ollut lähtökohtaisesti suurempi ja muuta liiketoimintaa ravikilpailuiden rinnalla enemmän ja näin ollen kassa vahvempi. – Pienillä radoilla toimintaa on sopeutettu rajummin laskeviin tuloihin. Heinäkuussa ja elokuussa on kolme tiistain ravipäivää. Jos kesäisin saimme tänne parituhatta ihmistä per ravit, olisi se talouden kannalta hyväksi. – Olemme ehostaneet kahvilaa ja pubia sekä tehneet hevosenomistajille oman tilan. I. Turvakaista rakennetaan kesällä Totopelimyynti tulee kokemaan uudistuksen, kun Veikkaus lisää tunnistautumista ja ikärajojen tarkkailua. Normaaliaikojen yleisömääriin on vielä matkaa. Kangasalan kanssa on ollut neuvotteluja perhepäivästä syksyllä. – Moni pelaaja on tottunut jättämään pelinsä viime hetkellä, mutta jatkossa hänen henkilöllisyytensä ja ikänsä voi edellyttää tarkastusta. Liika säästäminen ei pitkän päälle toimi. – Tärkeintä, että toto-peli kiinnostaa ihmisiä ja että se säilyy palveluna raviradoilla. Toinen vaihtoehto on, että kavioura säilyy, mutta ympäristöä kaavoitetaan asumiseen. 52 asemassa. Näemme, että raviurheilu jatkuu nykypaikallaan vielä vuoden 2035 jälkeenkin päivitettynä tiloiltaan ja palveluiltaan, Päivi Lehtonen toteaa. Maakuntaradoilta edellytetään turvakaistaa ja sellainen Teivossa rakennetaan tänä kesänä. – Voimme tehdä pitkälle meneviä suunnitelmia vasta, kun tiedämme mitä kaavoitus tuo tullessaan. Parhaillaan meillä on hyvä luottamus Ylöjärven kaupungin suunnitteluun. Ohjelma tarkentuu, kun koronatilanne selviää. – Tärkeintä, että – Tärkeintä, että toto-peli kiinnostaa toto-peli kiinnostaa ihmisiä ja että se ihmisiä ja että se säilyy palveluna säilyy palveluna raviradoilla. Raviratayhtiöille ei ole sinänsä merkitystä sillä, pelaako joku totoa raviradalla luukulta vai pelaako hän mobiilin kautta raviradalla. Pirkanmaalla saa toukokuun lopussa ottaa raveihin maksimissaan 50 hengen yleisön, mikä on jo helpotus totaaliseen yleisökieltoon. Syyskuun kolmantena ravitiistaina 21.9.2021 on Kriterium-karsinnat. Syksyllä tärkeitä ravipäiviä Elokuun lauantairavipäivän lisäksi Teivon tärkeimmät kisat ovat Kriterium-ravit lauantaina 2.10.2021. Tammakriteriumin ja Suurmestaruuden yhteyteen 7.8.2021 pyrimme järjestämään vähän isompaakin oheisohjelmaa. Vuokra-aikamme loppuu vuonna 2035. Kesäkuussa Teivossa ajetaan yksi perjantai ja kaksi tiistaita. Koronatuki on ollut tapa saada kassaan rahaa ja pitää pyörät pyörimässä. Tuen myöntämisen edellytys on ollut 30 prosentin lasku liikevaihdossa. Tällä tavoin edellytykset juhlien järjestämiseen parantuvat. – Meillä on keskustelut käynnissä Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien kanssa Teivon ravikeskuksen tulevaisuudesta. – Veikkaus on pyrkinyt kannustamaan mobiilipelaamiseen. – Saimme siihen valtionavusta ja omavastuuosuus jää 30 prosenttiin. – Yleinen ilmiö tukien osalta on ollut, että pienemmän volyymin liiketoiminta on helposti jäänyt ilman tukieuroja, kun liiketoiminnan lasku ei ole ollut tuota 30 prosenttia. – Kriteriumin jälkeen alamme palata arkeen. Ylöjärven kaupunki kaavoittaa laajoja alueita ja kavioura on vaarassa tulla kaavoitetuksi asuinalueeksi. – Se muutos on koronasta riippumaton, mutta tulee vaikuttamaan pelaamiseen. Teivossa ei ole tiedossa suuria investointeja, mutta jotakin toki on tehty. raviradoilla
Kuva: Harri Haavisto Oulussa panostetaan energiatehokkuuteen kopuolisiin tapahtumiin. Number One-päivälle toukokuun lopulle oli luvassa 2000 euron rataennätysbonus ja terassilippujakin saatiin myyntiin hyvin rajoitettu määrä. Pelaamiseen korona ei ole suuresti vaikuttanut – Ihmiset harrastavat paljolti mobiilipelaamista, mutta yleisön puute on vienyt ravista tunnelman. Äimänrautiolla ajetaan ravit näillä näkymin normaalin ohjelman mukaan. Toivomme, että kansainvälinen koiranäyttely ja elokuun toiselle viikolle ajoitettu mobilistitapahtuma voitaisiin vielä järjestää. – Heinäkuuksi suunniteltu metallimusiikkitapahtuma siirrettiin vuodella eteenpäin. I. Tänä vuonna kaikki ravit on ajettu, mutta yleisö on puuttunut eikä ravintolakaan ole ollut auki. – Se käytetään katsomon turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen ilmalämpöpumpuilla. Tukien määrä on vaihdellut ratojen kesken sen mukaan, miten niiden toiminta on yhtiömuodossa järjestetty. Ravintolamme on yksi raviratojen nykyaikaisimmista ja sen kiinni pitäminen tietysti on harmittanut. Koronatukia saimme myös. Äimänraution sai Hippoksen investointitukia tälle vuodelle 75 000 euroa. Lauantairavit sekä joulukuussa että toukokuussa peruttiin. . Varikkokahvila on ollut avoinna, mutta kävijöitä on ollut vähän. Myös naisten pukuhuonetta remontoidaan. On ollut mahdotonta suunnitella toimintaa etukäteen, koska rajoitukset ovat muuttuneet lähes viikoittain. 53 O ulun Äimänraution raviradalla peruttiin koronan takia viime vuonna seitsemät ravit. Ravintola on valmistanut take away-annoksia lähinnä radan toimihenkilöille, sanoo toimitusjohtaja Sirkka Huopana. Raviratojen talous tukeutuu paljolti erilaisiin raviratojen ulTätä näkyä odotetaan Oulussa kuten muillakin raviradoilla. Edes hevosen omistajia ei ole voitu pyytää katsomoon. Vaikka ravit on pystytty Oulussa ajamaan, on tunnelma puuttunut yleisön puuttumisen takia. Tilanne on ollut yhtäläinen kaikilla raviradoilla Viime vuoden seitsemästä perutusta ravipäivästä kaksi kuului vuoden tärkeimpiin päiviin. Syksyn suuri ravipäivä Express 28.8 näillä näkymin onnistuu
Aidon kesäravitunnelman ja yllätyksellisten pelilähtöjen lisäksi Jämsässä voi bongata usein myös kuninkuuslähtöihin kuntoaan viimeisteleviä suomenhevosia. 54 Kesäravit Kesän ravitapahtumat ovat monen hevosihmisen kesän kohokohtia. Tänä vuonna yleisömäärien suhteen ollaan varovaisen toiveikkaita. Jämsän Raveissa on odotettavissa aitoa kesäravitunnelmaa ja yllätyksellisiä pelilähtöjä. – Viime kesän ravit peruttiin koronan takia kokonaan. Raveilla on turvattu se, että voimme pitää radan ympäri vuoden niin hyvässä kunnossa, että se on yksi parhaita treenipaikkoja keskisessä Suomessa, kertoo Jämsän Ravin johtokunnan jäsen Anna Karhila. Tekstit: Kati Wikström J ämsän Ravi ry järjestää joka vuosi heinäkuussa kaksipäiväiset kesäravit Kilpakorven raviradalla Jämsässä. Lauantaina järjestetään yleensä paljon ohjelmaa myös perheen pienimmille. Joudumme ravien suunnittelussa huomioimaan koko ajan sen vaihtoehdon, että yleisöä ei saa ottaa radalle lainkaan, tai sitä voi ottaa vain rajoitetusti. Se oli iso pettymys meille, ja teki myös loven kukkaroon. Jämsän Raveissa perinteisesti lauantai on profiloitunut aloittelevien hevosten ja nuorten päiväksi. – Korona vaikuttaa myös tähän kesään paljon. Kuva: Anna Karhila Kesäraveissa kohdataan Jämsässä hiotaan kuninkuuskuntoa. Kesäradoilla yleisö luo tunnelman. Korona aiheuttaa myös huolta siitä, kuinka radalla olevaa yleisöä ohjataan. – Meillä lähes kaikki tapahtuu onneksi ulkotiloissa, sillä katettu katsomokin on etuosaltaan avoin, sanoo Karhila. Sunnuntai on profiloitunut ponien ja kovien palkintojen päiväksi, jolloin ajetaan myös perinteiset Jämsän Äijän Ajot
– Lasten leikkipaikkaa kunnostetaan, ja kahvio on uusittu sisältä kokonaan. Lauantaipäivä on suunnattu lapsille ja perheille, meillä on muun muassa supersuositut keppihevoslähdöt ja muuta ohjelmaa. Ravit kyllä ajetaan, se on päätetty. – Koronatilanne tuntuu kuitenkin vielä arvoitukselta, ja olemme tehneet varasuunnitelmia, mikäli joudumme ajamaan ravit ilman yleisöä. Pääpäivä on Riihimäki Grand Prix, kertoo Riihimäen Raviseura ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilmari Halinen. Koronarajoitusten purkua odotellaan kuin kuuta nousevaa. Jämsässä on viime vuosina satsattu paljon palkintotasoon, ja odotettavissa on taas hienot ravit. 55 Jämsän Raveissa sunnuntai on kovien palkintojen päivä, jolloin ajetaan myös perinteiset Jämsän Äijän Ajot, kertoo Jämsän Ravin johtokunnan jäsen Anna Karhila. Kuva: Juha Lyyski R iihimäki Grand Prix oli parinkymmenen vuoden ajan Riksun kesäravikauden kohokohta. ja 11.7.2021. – Kesäravit elävät ja hengittävät yleisöstään, ilman yleisöä kausi on pannukakku. Puitteita on pyritty kohentamaan joka vuosi ja tekemään tapahtumasta jatkuvasti laadukkaampi. I Jämsän ravit 10. Kilpailua ajettiin vuodesta 1973 vuoteen 1992, mutta vuodet 1993 2012 Riihimäki Grand Prix oli vain kaunis kesäravimuistona, kunnes vuonna 2013 tapahtuma herätettiin jälleen henkiin. – Sunnuntaina on lupa odottaa jopa avoimen sarjan hevosia molemmille roduilla ajettaviin Jämsän Äijän ajoihin, kertoo Karhila. – Olemme optimistisia, että voimme toteuttaa myös sadan lapsen KeppariGP:n etusuoralla ravien lomassa, toivoo Halinen. – Tänä kesänä kaikki riippuu nyt yleisörajoitusten purkuaikataulusta, elämme päivän kerralRiihimäessä pitkiä perinteitä – Kesän aikana tarjolla on viidet Riksun kesäravit kaikkine elämyksineen. – Viime kesänä lähdimme rohkeasti kuuteen ravipäivään, kertoo Riihimäen Raviseura ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilmari Halinen. Pyrimme tarjoamaan viidet laadukkaat Riksun kesäravit kaikkine elämyksineen. – Tänä vuonna on huomioitava koronarajoitukset ja seurattava tilannetta tarkkaan, summaa Karhila. Jämsän Ämmän ajo puolestaan houkuttelee kovia suomenhevostammoja. Normaali yleisömäärä on lauantaisin ollut 1 500 hengen tietämissä, ja sunnuntaina ollaan päästy monena vuonna lähes 3 000.een. Silloin panostetaan TotoTV-lähetykseen, jotta kotikatsomoissakin voisi päästä tunnelmaan. Päälähtö on avoin 5-vuotiaiden lämminveristen ryhmäajo 2100 m ja myös Asekä B-poneille ajetaan omat PoniGP:t korotetuin palkinnoin. Jämsässä on useana vuonna peräkkäin pudotettu rataennätystä, ja uuden ennätyksen tekijälle on taas luvassa rataennätysbonus. I Riksun kesäravit: sunnuntai 6.6.2021 klo17 sunnuntai 20.6.2021 klo17 sunnuntai 25.7.2021 klo17 sunnuntai 8.8.2021 klo17 Sukupolvien taisto sunnuntai 22.8.2021 klo17 Riihimäki Grand Prix Rataennätystä odotellaan – Odotamme tältä kesältä, että saisimme välivuoden jälkeen pitää taas täysipainoiset kesäravit. Jämsän ravit elävät yleisöstä, korostaa Karhila. Voittajahevosten joukosta löytyy kovankin luokan nimiä, kuten Charme Asserdal ja Viking Way. – Riihimäki GP on pääpäivämme. Kuva: Riihimäen Raviseura ry laan. – Kesä-heinäkuun 500 hengen yleisörajoitus huomioiden, pääsimme tavoitteisiin ja tilinpäätöstä lukiessa sekä raviaktiivien mielipiteitä kuunnellessa, ratkaisu oli oikea
– Viime kesänä jouduimme harmittavasti perumaan kolmet ravit. 56 Vieremän kesään kuuluu viihdettä koko perheelle, Juhannusajot, Einari Vidgrénin muistoajo & Cartivet-meeting finaali sekä paikallisraveja. Heinäkuun lopulla Einari Vidgrénin Muistoajo kerää valtakunnan parhaita nelivuotiaita lämminverisiä kisaamaan suurkilpailussa. Vieremän kesään kuuluu muun muassa suosittu PappaTunturi-kisa, jossa ovat olleet mukana muun muassa jalkapalloilija Sami Hyypiä (vas.), lentopalloilija Antti Siltala (takana), hiihtäjä Iivo Niskanen (toinen oik.) ja lumilautailija Rene Rinnekangas (oik.). Vieremällä ravataan kesän aikana viidet Toto-ravit sekä kolmet paikallisravit. – Olosuhteet olivat todella haastavat, mutta hyvin selvittiin, Vieremällä mahtavaa maalaistunnelmaa. Kesäkuussa perinteiset Juhannusravit tarjoavat yleisölle raviurheilun lisäksi viihdettä myös esiintymislavalla. U udistuksia viime vuosina kokenut Vieremän ravirata on tällä hetkellä Suomen johtavia kesäratoja. Toisaalta oltiin tyytyväisiä siitä, että raveja voitiin kuitenkin järjestää heinäkuussa ja elokuussa jo ilman yleisörajoituksia, kertoo Ylä-Savon Hippos ry:n puheenjohtaja Juha Vidgrén
– Pyrimme saamaan raveihin lisää uutta yleisöä alueeltamme. Tänäkin vuonna koronarajoitukset määrittelevät kaiken toiminnan ja aiomme toimia vastuullisesti, annettujen asetusten mukaisesti. – Toivomme, että saisimme ottaa yleisöä katsomoon jo toukokuun lopun Ravilauantai-raveihin, tietyin rajoituksin, ja sitten kesäja heinäkuussa jo lähes normaalisti, summaa Vidgrén. Lapsiperheiden viihtyvyyteen ja ohjelmaan panostamme jatkuvasti, toimimme paikallisen Vieremän Ravinuorten ja 4H-kerhon kanssa tiiviissä yhteistyössä. 57 Ylä-Savon Hippos ry:n puheenjohtaja Juha Vidgrén oli pikkuveljensä Jannen kanssa Vieremän kesälaitumella jo vuonna 1975. Raviradan kaviouran kuntoon kiinnitetään jatkuvasti huomiota, jotta pystymme tarjoamaan hyvän valmennusalustan alueen hevosille, toteaa Vidgrén. ja seuran talous pysyi kuivilla. Olemme jatkaneet panostamista lapsille suunnattuihin esiintyjiin – meillä on hyvät tilat ja nurmialuetta, jota voidaan käyttää ravi-illan aikana. Einari Vidgrénin muistoajon & Cartivet-meeting finaalin suunnittelut ovat Vidgrénin mukaan hyvässä vaiheessa. Samalla keskitymme enemmän tukemaan Ravinuorten toimintaa. – Suurimpana toiveena on todellakin, että saadaan yleisöä raveihin sen maalaistunnelman takia – se on paras vetonaula tänäkin vuonna. I Vieremän ravirata: pe 25.6 Juhannusaatonravit pe 23.7 Einari Vidgrénin Muistoajo & Iisalmen Sanomat -lähtö & Cartivet Meeting -finaali Kuvat: Vieremän ravirata Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. – Lisäksi tarjotaan tasokkaat lähdöt ravien seuraajille ja Toton ystäville. Viihdettä koko perheelle Juhannusajoihin on Vidgrénin mukaan varaukset esiintyjistä, sillä Vieremälle on perinteisesti tullut artisteja ja bändejä esiintymään. Le ik ka a ta lte en !. – Suosittu PappaTunturi-kisa Ponssen sponsoroitavien ja yllätysvieraiden kesken on edelleenkin suunnitelmissa. Vuoden päästä sitten reilut 3 000 katsojaa sisälle ja takaisin normaaliin menoon. Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman
Valssitar 6p Tutun Impi 3p Hyvännäköinen 3p Vilma Lyydia 1p Sanahelinä. 58 R anking julkaistaan tänä vuonna neljänä keskiviikkona; 5.5., 2.6., 30.6. KuninOriiden rankingkärjestä löytyy Lissun Eerikki. – Tammojen puolella erottuu tällä hetkellä muista selvästi Hetviina, joka tekee illasta toiseen hyviä esityksiä. Liisan Tulilintu on selvässä nousussa ja kyvyiltään Harri Kotilaisen tamma pystyy tarjoamaan Hetviinalle tiukan vastuksen. kuusraviranking on puhtaasti spekulatiivinen eikä sido valintoja tekevää päätoimikuntaa. Sijoitus rankingissa määräytyy hevosen saamien yhteispisteiden mukaan. Pekka Luukkosen valmennettava on hallinnut kylmäveristen Kavioliigalähtöjä mielin määrin. Tuuri 26p Välähdys 19p Evartti 16p Sheikki 12p Caijus 8p Veeran Poika 6p Vixeli 3p Vixen 3p Vixus 2p Välkyn Tuisku 2p Vaellus 1p A.T. Haastajaporukasta erottuvat tällä hetkellä lähinnä Ellin Sisu, Joriini, Kartier sekä vuoden 2015 ravikuningas Jokivarren Kunkku. Kuva:Hippos/Nelli Saari Ensimmäinen kuninkuusraviranking julkaistu Kärjessä maksimipistein Lissun Eerikki ja Hetviina Ensimmäisen kuninkuusravirankingin kärjessä ovat maksimipisten Lissun Eerikki ja Hetviina. – Muu tammakatras on vielä ainakin tällä hetkellä selvästi edellä mainitun kaksikon takana, mutta kannattaa muistaa, että kuninkuusraveihin on ensimmäisen rankingin jälkeen aikaa vielä lähes kolme kuukautta, Eloniemi pohtii. Veeti 1p Rokin Maxi 1p Eeti Tammat: 60p Hetviina 52p Liisan Tulilintu 43p Elias Juonetar 40p B.Riitu 37p Layla 31p Liinan Liekki 30p Aurotar 22p Suven Sametti 18p Varsova 18p Vennelmon Varma 11p Sävel Taika 10p Virin Camilla 8p Naputus 7p R.R. Raadin jäsen Paavo Eloniemi summaa oriiden tilannetta seuraavasti: – Oriiden puolella vajaat kolme kuukautta ennen Seinäjoen Kuninkuusraveja selvä ykkönen on Lissun Eerikki. Tämän vuoden neljästä startistaan kaikki neljä voittanut ori pitää lähes 20 pisteen kaulaa voittokantaan palanneeseen, mutta rankingissa toisella sijalla olevaan Jokivarren Kunkkuun. Tämän vuoden kuudesta startistaan tamma on saavuttanut neljä ykkössijaa. sekä 14.7. Kuninkuusravirankingin asiantuntijaraadin muodostavat tänä vuonna Harri Lind, Sari Juntunen, Paavo Eloniemi, Tommi Ala-Nikkola ja Kaisa Tupamäki-Kukkamo. Rankingissa raatilaiset pisteyttävät mielestään 12 parasta tammaa ja oritta siten, että listan ensimmäinen saa 12 pistettä ja viimeinen yhden pisteen. I Oriit: 60p Lissun Eerikki 43p Jokivarren Kunkku 42p Ellin Sisu 41p Kartier 37p Joriini 36p Parvelan Retu 28p H.V. Tammojen puolelta kärkipaikkaa maksimi pistein pitää viime kesän kuningatarkilpailun debytoija ja neljännen sijan saavuttanut Hetviina. Häikäisevää työtä tänä vuonna tehnyt Lissun Eerikki sai vuoden ensimmäisessä Kuninkuusravirankingissa kaikilta raatilaisilta korkeimmat mahdolliset pisteet
Kuninkuusravit ja Seinäjoella yhdeksättä kertaa. C O M 90-vuotisjuhlavuosi I Kuninkuusravit on Suomen raviurheilun tunnetuin brändi, joka kerää tapahtuma viikonloppuun reilun 50 000 hengen yleisön elämään mukana hevosten mitellessä paremmuudestaan ravilähdöissä. Kuninkuusravit on juostu Suomessa vuodesta 1924 lähtien (vuosia 1934–1937 sekä 1940–1942 ja 1944 lukuun ottamatta). Kuva: Hippos Anni Järvinen Ensimmäinen kuninkuusraviranking julkaistu T I L U K S I L L A . Kuninkuusraveissa kuninkaaksi ja kuningattareksi kruunataan hevoset, jotka saavuttavat parhaan yhteisajan kahden päivän aikana ajetuissa kolmessa kilpailussa. Kyseessä on yksi maailman vaativimmista ravikilpailuista, joka vaatii nopeutta, kestävyyttä ja siihen valmistautuminen edellyttää vuosien työtä. Pitkän historian omaavan tapahtuman ominaispiirre on vuosittain vaihtuva järjestämispaikkakunta. Tänä kesänä juostaan 90. Tänä vuonna Kuninkuusravit järjestetään jälleen Seinäjoella 30.7.-1.8.. Kuninkuusja kuningatarkilpailuihin voivat osallistua vain kantakirjatut suomenhevosoriit ja -tammat. 59 Hetviina johtaa tammojen rankingia. Seinäjoki toimi Kuninkuusravien isäntänä ensimmäistä kertaa vuonna 1933. Kilpailujen matkat ovat ensimmäisen päivän 2 100 metriä ja toisen päivän 1 609 ja 3 100 metriä
60 K otimaisen raviurheilun pääsarja Kavioliiga sai historian ensimmäiset mestarinsa, kun Kuopiossa toukokuun puolivälissä päättyneen liigan voittajiksi kruunattiin Pyörylän Paronija Grainfield Aiden. Hevoset varmistivat liigavoittonsa jo huhtikuisten Porin osakilpailujen jälkeen, mutta hevosten taustajoukkojen osalta voittajia saatiin jännittää viimeiseen kilpailuun asti. Tiukin taisto nähtiin ohjastajien pistepörssissä Santtu Raitalan ja Ari Moilasen välillä. Grand Prix’n voitosta tienatut kolminkertaiset pisteet nostivat vihtiläisen pörssikärkeen ennen lämminveristen lähtöä, ja samalla Pekka Luukkosen valmentama ja Hevosmaailma-Tallin omistama Lissun Eerikki nousi Kavioliigan kakkoseksi. Kuva: Hippos/Suvi Hakkarainen Kavioliiga-kausi päättyi Kuopiossa Moilanen, Nieminen, Pyörylän Paroni ja Grainfield Aiden ykkösnimet Raitala piti kärkipaikkaa ennen GP-lähtöjä 49 pisteellä, mutta Moilanen kuittasi etumatkan kylmäveristen GP:ssä. Kavioliiga-voiton jo varmistanut Pyörylän Paroni oli lähdössä viides. Vaikka Raitalan ohjastaman MAS Champin kanuunakiri kantoi voittoon, Moilanen var. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka Ari Moilanen kiri kalkkiviivoilla ohjastajien Kavioliigan pistepörssin voittoon. Ennen jokaista Grand Prix’ta ajetaan 5-7 osakilpailua sekä lämminettä kylmäverisille hevosille. Kavioliiga-kausi starttasi syyskuussa 2020. Lämminveristen GP-lähdössä Raitala ja Moilanen väänsivät voitosta maalipaalulle asti. Kahdesti peräkkäin vuoden valmentajaksi valittu Markku Nieminen vei nimiinsä myös Kavioliigan valmentajapörssin. Raitalan ajokki Raggari joutui jäämään pois lähdöstä, ja vastaavasti Moilanen nappasi voiton Lissun Eerikin ohjaksissa. Kauden aikana ajettiin kolme Kavioliiga Grand Prix’ta
Pyörylän Paronin taustavoimat juhlivat kuitenkin muissa pistepörsseissä, sillä hevosen taustajoukoista löytyvät niin hoitajien, kasvattajien kuin omistajien pistepörssin voittajat. Hevosmaailma-Talli 218p Valmentajat: 1. – Tällaisella hevosella, joka kestää starttailla paljon, pääsee keräämään runsaasti pisteitä. Eeva Johansson & Leo Mönttinen 316p 2. I. Tiia Tuhkanen-Kaila & Hannu Kaila 257p 3. Hevosmaailma-Talli 218p Ohjastajat: 1. Kavioliigan kokonaisvoitolla Grainfield Aiden lunasti lipun kesäkuussa ravattavaan suurkilpailu Kymi Grand Prix’hin. Huippuohjastajien kilpailun tasaisuudesta kertoo, että Moilanen ja Raitala keräsivät kauden aikana yli 500 pistettä, mutta eroa heidän välilleen jäi ainoastaan viisi pistettä. Joni Koivula 316p 2. Lämminveristen Kavioliigan voittaja Grainfield Aiden oli lähdössä viides. Elitkampenia täytyy nyt katsoa ja miettiä, Mönttinen viittasi kylmäveristen Kavioliigan voittajan lunastamaan paikkaan Tukholmassa 31.5. Morison 182p Lämminveriset: 1. Tänään ei vain jostain syystä ei ollut hevosessa vetoa. Paronilla vahvat taustavoimat Valmentajien pistepörssin voitosta kamppailivat Markku Nieminen ja vain neljän pisteen päässä kärkkynyt Pyörylän Paronin valmentaja Leo Mönttinen. 61 Pyörylän Paroni vei nimiinsä kauden ensimmäisen Grand Prix’n Vermossa marraskuussa. Iikka Nurmonen 398p misti ohjastajapörssin voiton Willow Priden kakkossijalla. Minna Luukkonen 218p Kasvattajat: 1. Leo Mönttinen ja Eeva Johansson voittivat omistajien pistepörssin ennen Grainfield Aidenin omistajia Marjo-Kristiina Niemistä ja Fire-tallia, ja Joni Koivula vei kasvattajapörssin voiton Tiia Tuhkanen-Kailan ja Hannu Kailan sijoittuessa toiseksi. Leo Mönttinen 342p 3. Santtu Raitala 519p 3. Don Williams 195p 3. – Mukavat fiilikset siltä osin. Lissun Eerikki 218p 3. Johanna Kyläkoski 287p 3. Grainfield Aiden 257p 2. – Siltä osin meni hyvin. Nieminen kuittasi pörssin voiton lopulta reilulla marginaalilla, kun lämminveristen GP:stä hänen talliinsa tuli Willow Priden kakkossijan lisäksi Don Williamsin kolmossija. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Hannu Korven suojatti Grainfield Aiden voitti kauden aikana kuusi Kavioliigan osakilpailua. Kristiina Kivistö 316p 2. Marjo-Kristiina Nieminen & Fire-talli 257p 3. Markku Nieminen 415p 2. Hoitajien pistepörssin voitti Kristiina Kivistö ennen Johanna Kyläkoskea. Tasaiset suoritukset toivat 11-vuotiaalle ruunalle lopulta myös kokonaiskilpailun voiton. Kuva: Hippos/Mia Mäki-Maunus Kavioliiga 2020-21, kokonaistulokset Kylmäveriset: 1. – Ahkerasti on ajettu kilpaa, totesi 12 Kavioliiga-starttia kauden aikana keränneen Grainfield Aidenin valmentaja Hannu Korpi Kavioliigan voiton reseptiksi. Thai Profit 151p Omistajat: 1. Antti Ojanperä 314p Hoitajat: 1. Hevoset eivät tänään muuten pärjänneet, mutta hyvä, että tämä osa-alue hoidettiin, Pyörylän Paronin valmentaja ja osaomistaja Mönttinen iloitsi. Pyörylän Paroni 316 pistettä 2. – Hevonen sijoittui kauden aikana tasaisesti, ja talvella tuli voittojakin, niin saatiin siitä etumatkaa. kilpailtavaan Elitkampeniin. Ari Moilanen 524p 2
62 Hevosen kuolema Eero sai viettää hyvän elämän ulkoilmassa isolla laitumella. Suomenhevonen Eero opetti Niina Autille paljon kokemusta aikuisen hevosen kouluttamisesta.
– Eero oli todella huonossa kunnossa. Kipulääkkeet vaikuttivat sen, ettei Eero onneksi tuntenut mitään. Se olisi tuskin jaksanut seistä trailerissa tuota matkaa. Minun pitäisi varautua pahimpaan. Helsinkiin työmatkalle lähtiessään Niina ei voinut aavistaa, että saapuessaan kotiin hän joutuisi tekemään äkkipäätöksen Eeron lopettamisesta. – Tallinpitäjä oli nähnyt Eeron ja sen nelivuotiaan kaverin harrastavan hieman raisuakin poikapainia. Teksti: Juhani Karvonen E eroksi kutsuttu suomenhevosruuna, Vetoaro oli poissa paimiolaisen Niina Autin elämästä muutamassa tunnissa tammikuussa. Eero sai viettää hyvän elämän ulkoilmassa isolla laitumella. Eläinlääkärillä ei ollut juurikaan vaihtoehtoja. Sen yleisolemuksesta näki, että asiat olivat todella huonosti. Vaihtoehtoja ei juuri ollut Eeron kotitallilla Paimiossa odotti lohduton näky. Bussimatkalla tunteet vaihtelivat toivosta epätoivoon. – Hän antoi kaksi vaihtoehtoa. Vaikka sellainen ihme olisi tapahtunutkin, olisi Eero voinut menehtyä leikkauspöydälle. Puolivälissä matkaa Niina koki selkeän tunteen. Ne kuitenkin kantavat, kun suru ennen pitkää tulee päälle. – Poikapainissa saattoi suoli kiertyä ja hevonen sai ähkyn. Kovilla kipulääkkeillä Eero kenties selviäisi siihen saakka, kunnes ehtisin tallille. Niina hyppäsi Helsingissä bussiin. – Tunsin voimakkaasti, ettei Eero selviäisi. Eeron tila oli hälyttävän huono. Eläinlääkärin tuomio on selkeä. Pari tuntia sen jälkeen hän soitti minulle ja kertoi, että Eeron asiat olivat huonosti. Niina ei teetättänyt hevoselleen ruumiinavausta, mutta sairastumisen syy liittyy hyvin todennäköisesti poikapainin jälkimaininkeihin. Viikkiin meillä olisi ollut kolmen tunnin matka huonossa ajokelissä, mitä Eero tuskin olisi kestänyt hengissä. Hän oli löytänyt hevosen sairaan oloisena ja soitti saman tien päivystävälle eläinlääkärille, muistelee Autti. Eero pitäisi lopettaa tai kuljettaa trailerilla Viikin hevossairaalaan. Eläinlääkäri antoi 13-vuotiaalle Eerolle voimakkaita kipulääkkeitä sekä nesteytti sitä letkutuksella. Autille itselleen yllätyksenä tullut tilanne sai aikaan järkytyksen.. En voinut antaa sen kärsiä sekuntiakaan enempää kuin oli välttämätöntä. 63 Hevosen kuolemaan tulisi valmistautua jo hyvinä päivinä Eero menehtyi äkkiarvaamatta Kun hevonen kuolee täysin yllättäen, jää omistajalle vain muistot. Jokaisen hevosenomistajan tulisi varautua siihen ikävimpään mahdollisuuteen, että jonakin päivänä hevonen kuolee ja se voi tapahtua yllättäenkin
Ystävyys elää edelleen muistoissa.. – Sillä oli aina pilke silmäkulmassa. En ole vielä neljän kuukauden jälkeen täysin käsitellyt Eeron kuolemaa, mutta päällimmäiseksi tunteeksi on alkanut nosta kiitollisuus. Tuolloin Niina turhautui monta kertaa. 64 – Tilanne oli tietysti aika traumaattinen, eihän kukaan halua saada puhelua, jossa selviää, ettei kaikki olekaan hyvin. Kiitollisuus jää muistoksi Kun Eero oli saanut lopullisen piikin, nousivat tunteet pintaan. – Halusin ratsastaa Eerolla ja pitää sitä nimenomaan minun hevosenani. Jälkeenpäin nuo hetket ovat niitä hienoimpia muistoja. Työni puolesta kuolema on minulle siis hyvinkin arkinen asia. Erottamaton osa elämää Eero oli erottamaton osa Autin elämää runsaan viiden vuoden ajan. Se opetti minulle paljon itsestään ja tutustutti uusiin eläintenkoulutustapoihin. Eero antoi ainutlaatuisen kokemuksen Niina hankki Eeron harrastehevokseksi. Mutta se oli myös hyvin reaktiivinen hevonen. – Itketti, mutta toisaalta tunsin myös kiitollisuutta yhteisistä vuosistamme. Suuri lohdutus surussa oli Niinan tietoisuus Eeron menneisyydestä. Itse asiassa minulla kesti viikon, että seison Eeron vieressä ja nostin käteni ylös. – Eero oli ensimmäinen oma hevoseni. – Kohtaan päivittäin kuolemaa, kun palvelen omaisia surukukkien valinnassa. – Eero arasteli kaikkea, mikä nousi sen selän yläpuolelle. Eero oli saanut viettää ihanaa elämää ja olla hevonen. – Eero oppi hyvin, mutta jokainen asia piti ikään kuin perustella ja pilkkoa pieniin osiin. – Eräs ammattilainen kävi tutustumassa Eeroon vähän sen jälkeen, kun olin sen hankkinut. Ehkä eniten tilanteessa järkytti sen toivottomuus. Vaikken olekaan hevostenkouluttaja vaan harrasteratsastaja, tätiratsastaja, uskoin, että pääsisin ratsastamaan hevosella muutaman kuukauden koulutuksen jälkeen. – Eero ei koskaan ehtinyt raviradalle, koska ravihevosten kasvattaja sairastui, minkä takia Eero oli saanut viettää hyvän nuoruuden eläen vain hevosena isossa laumassa. – Ostin sen eräältä ravivalmentajalta noin seitsemänvuotiaana. Työkseni teen myös ystäväni kanssa ArcticVettuotesarjaa, joka on valmistettu kotimaisista luonnon raaka-aineista eläinten päivittäiseen ihonhoitoon. Harjoittelu vei aikaa, mutta toisaalta tuloksiakin syntyi hitaasti, mutta varmasti. Itseasiassa en koskaan valinnut itse Eeroa sieltä hevoslaumasta vaan ystäväni, jotka olivat mukana hevosenostomatkalla valitsivat Eeron, koska se oli hevosista ryhdikkäin. – Sain sitä kautta paljon tietoa ja uskoisin, että aikuisen hevosen jälkeen minun on tulevaisuudessa helpompi kouluttaa nuoria hevosia. Minä ja Eero kasvatimme luottamusta ja yhteenkuuluvuutta, ja kahden vuoden jälkeen minä vihdoin ratsastin Eerolla. Jakkaratreeniä kesti pari viikkoa, minkä jälkeen pääsimme siihen, että aloin vähitellen nostaa jalkaa päästäkseni selkään. Sen parempaa elämää hevoselle tuskin voi edes toivoa. Kun aloin kouluttaa siitä ratsua, ei sen selkään ollut aivan äkkiseltään nousemista. – Työni puolesta olen oppinut ymmärtämään, että kuolema osuu joskus sen omankin lemmikin kohdalla. Hänen ajatuksenaan oli keväästä syksyyn kestävä koulutusprojekti. Eero osoittautuikin elämäniloiseksi, hyväluonteiseksi ja tarmokkaaksi hevoseksi. Ilman Eeroa en olisi tätä kokemusta koskaan saanut. Se oli käytännössä elänyt muiden hevosten kanssa isolla hehtaarien laitumella, jolla oli myös vanhoja rakennuksia. Niina löysi kuitenkin toiselta puolelta maata eläintenkouluttajan, joka pystyi antamaan vinkkejä siitä, miten Eeron kaltaista hevosta voisi kouluttaa. Kun sain totutettua sen kädenostoon, otin jakkaran, jolle nousin pyrkimättä vielä mitenkään selkään. Hän totesi sen niin reaktiiviseksi, että nosti kädet pystyyn. Työkseni toimin kukkakauppayrittäjänä Turussa, mitä kautta elämän ilot ja surut ovat minulle arkea
Muutama hyvä hyvä vuosi yhdessä jättää paremmat muistot kuin nippu huonoja vuosia. – Minulle jäi toinen hevonen, nelivuotias Helmut, suomenhevonen sekin. Kun Eero kuoli sytytimme kynttilän muistoksi, mutta muutoin emme ole harkinneet mitään rituaaleja. Se oli saanut hyvän elämän. – Emme merkinneet hevosen hautaa mitenkään. – Hevosta voi todella kouluttaa siihen, ettei se tunne viimeisenä hetkenään turvattomuutta tai yksinäisyyttä. Itselleni ei jäänyt aikaa pohtia päätöstä. Naapuriapu tuli tarpeeseen hautauksessa. I. Hautaaminen oli oikeastaan ainoa tapa päästä ruhosta eroon. 65 Eero oli elämäniloinen, hyväluonteinen ja tarmokas hevonen. En tiedä, onko siitä hevoselle mitään hyötyä, mutta ihmiselle siitä on. Se olisi ollut eräänlainen kunnianosoitus Eerolle. Arokas Haka e. Mieli keskittyi niihin enkä joutanut liikaa murehtimaan. – Olin etukäteen mielessäni valmistautunut siihen, että Eero kuolisi ikään kuin normaalilla tavalla vanhuuteen. Ne eivät tuo Eeroa takaisin, mutta hyvät muistot kantavat. Mieheni harrastaa metsästystä ja hän olisi voinut ampua sen viimeisen laukauksen. Vetoaro kutsumanimi Eero Suomenhevonen, ruuna syntyi 7.5.2008, kuoli 13.1.2021 i. Helmutin olen ostanut neljä kesää sitten maitovarsana. Kieltämättä se oli vähän brutaalikin näky, mutta maaseudulla on totuttu toimimaan tällä tavoin. Niinalla on muistona Eerosta akryllihelmeen istutettu jouhi. Niina oppi Eeron kohtalosta myös sen, että kuolemaan pitää valmistautua hyvissä ajoin. Kuolemassa vertaistuki on merkityksellisessä roolissa. Se ei muista menneisyyttä tai osaa ajatelle tulevaisuutta, mikä tuntui itsestäni lohduttavalle Eeron suhteen. Täytyy muistaa, että hevonen elää ainoastaan tätä hetkeä. – Naapuri kävi etunostimellaan nostamassa ruhon ja kuljetimme sen peräkärryssä omaan kangasmetsään kaivettuun kuoppaan. – Paperityöt ja hautauksen valmistelut toivat muuta miettimistä. Tällä hetkellä koulutan Helmuttia itselleni harrasteratsuksi. Niinan ystävän hevonen menehtyi parantumattomaan sairauteen, ja lopputulos oli tiedossa jo pitkään. Navinka, e.i. Jälkimäisessä tapauksessa ehkä päätöksenteko on se vaikein asia. – Lääkittyä eläintä ei kuitenkaan voi käyttää ihmisravinnoksi eikä edes viedä riistalle ruuaksi. Niinalla olisi ollut vaihtoehtojakin kuoleman varalle, mutta ne suunnitelmat kariutuviat paljolti siihen, että Eeroa oli lääkitty voimakkaasti. Esimerkiksi hevosen voi tutustuttaa siihen paikkaan, jossa se on tarkoitus lopettaa. – Suru on sama riippumatta siitä, kuoleeko hevonen äkkiä vai pitkään sairastettuaan. Vinkaus Omistaja Niina Autti, Paimio Kasvattaja Poutiainen Tauno kuolinpesä, Somero Ei startteja. Piikin jälkeen Eero oli pari päivää pressulla peitettynä kotitallilla. Ei jälkeläisiä – Olen aina suhtautunut kuolemaan arkisesti, joskus me kaikki kuolemme ja siihen mahdollisuuteen pitää pyrkiä varautumaan myös hevosenomistajana. Sen jälkeen olisimme saaneet siitä lihat ruokapöytään
66 Hevostuote T ällä hetkellä Hoofbook.fi -nettipalvelun oletusroolit ovat tallin/ hevosenomistaja, kengittäjä, ratsastaja, tallityöntekijä ja eläinlääkäri. – Mutta, kuten lähes kaikki palvelussa, nämäkin roolit ovat täysin räätälöitävissä tarpeen mukaan. Tällöin vaikkapa koko tallin hevosten hoito-ohjeet voidaan antaa nopeasti uudelle työntekijälle tiedoksi. Ensimmäinen puoli vuotta meni aika vauhdikkaasti ja saimme aikaan hyvän perusrungon. Uusien työntekijöiden Hoofbookpalvelu toimii hevosen huoltokirjana, joka pitää koko tallitiimin tilanteen tasalla. – Tämän jälkeen tutkimme, olisiko vastaavia sovelluksia jo olemassa ja pari löytyikin. Palvelusta voi nähdä nopeasti kaikki hevoseen ja talliin liittyvät asiat eikä tarvitse jättäytyä muistin varaan. Ne eivät meitä kuitenkaan tekniseltä tasoltaan tyydyttäneet, lisäksi niistä puuttui räätälöintimahdollisuus. Käyttämiseen tarvitsee vain nettiyhteyden ja selaimen. – Nettipalvelun etuna on laiteriippumattomuus. Hahmottelujen pohjalta työtä jatkettiin kotona ja erilaisia testisivustoja pystyteltiin sekä monia ratkaisuja kokeiltiin. – Palvelua on myös laajennettu kengityskeskeisyydestä katta. – Koska palvelusta ei haluttu laiteriippuvaista, alustaksi valikoitui hyvin monikäyttöinen ja yleinen Wordpress, toteaa Lehtola. Siinä autossa sitten ihmettelimme, että miksi niin moni hevoseen liittyvä tieto on muistin varassa. Hevosen huoltokirja netissä Talliryhmä tilanteen tasalla Uusi nettipalvelu auttaa pitämään talliryhmän ihmiset ajan tasalla. Autossa sattui olemaan isoja pahviarkkeja, joille miehet ryhtyivät päivän kengitysten jälkeen hahmottelemaan sovelluksen ominaisuuksia ja rakennetta. Viimeisen vuoden aikana palvelua on hienosäädetty testikäyttäjien palautteen pohjalta. Palvelussa hevosen tietoihin voidaan tallettaa muun muassa hoito-ohjeita. – Taidettiin kaverini kanssa melkein yhdestä suusta todeta: ”Tällaiseen pitäisi olla jokin sovellus!”, muistelee Lehtola. Idea käytännön tarpeesta – Opiskelen kengitystä ja runsaat puolitoista vuotta sitten olin kaverini kanssa matkalla lähiopetusjaksolle Harjun oppimiskeskukseen. Kysyttäessä hevosen kengän kokoa, saattaa omistaja ehkä muistaa sen, tai sitten ei. Mitään asennuksia tai päivityksiä ei käyttäjän tarvitse tehdä, summaa Lehtola. Jos historia olisi tallessa, myös tulevan suunnittelu olisi helpompaa. – Tämän kaltainen tieto helpottaisi esimerkiksi kengittäjän työtä, kun voi varmistaa, että mukana on taatusti sopivat tarvikkeet. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Markku Lehtola tutustuttaminen tallin toimintaan nopeutuu, kun hevosten hoitotiedot, erityispiirteet ja muut olennaiset tiedot ovat heti yhteenvetona saatavilla, kertoo palvelun kehittänyt Markku Lehtola. – Pikkuhiljaa löytyi sopiva yhdistelmä alustan päällä toimivia lisäsovelluksia, joilla eri toiminnot saatiin rakennettua
– Pientä hienosäätöä tehdään toki koko ajan käyttäjiä kuunnellen. Tällä hetkellä suosituin toiminnallisuus on varmaankin ”Aktiviteetit”-osio. Samoin kuin hevosten ja tallin tiedot. On se sitten kengitykseen, ruokintaan, klinikkakäyntiin, ratsastuskertaan tai mihin tahansa muuhun liittyvää. Lisäksi yhdistyksille ynnä muille vastaaville on tarjolla jäsenetuna tarjottavia alennuksia. Palvelun käyttäjällä on aina jokin rooli, esimerkiksi tallityöntekijä. – Palvelun suurin etu on räätälöintimahdollisuus. Palvelu koko vuodeksi yli 10 hevoselle maksaa 80 euroa. Jokaisella roolilla on määritellyt oikeudet toimia palvelussa. – Oikeuksilla voidaan määritellä, mitä käyttäjä näkee ja voiko käyttäjä lisätä tai muokata talletettuja tietoja. Talli voi rakentaa palvelusta itsensä näköisen ja tallille mahdollisimman paljon hyötyä tuovan paketin. 67 Hoofbook.fi -verkkopalvelun päävalikko on selkeä ja palvelua voidaan räätälöidä tallin toiveiden mukaan. Palvelun hintoja pääsee tarkastelemaan Hoofbook-verkkosivustolla, – Palvelun hinta riippuu hevosten määrästä ja tilauksen pituudesta. Markku Lehtola huomasi kengittäjäksi opiskellessaan käytännön tarpeen tallin ja hevosen netissä sijaitsevalle huoltokirjalle. Yksittäinen käyttäjä, esimerkiksi kengittäjä, voi tietysti toimia monessa eri talliryhmässä. Lisäksi ”pöytälaatikossa” on odottamassa oma pelkästään kengittäjille suunnattu palvelu, johon on tulossa ainakin varauskalenteria ja tarvikekirjanpitoa, kertoo Lehtola. – Demoa pääsee kokeilemaan tietysti maksutta. Esimerkiksi palvelu kolmeksi kuukaudeksi 1-3 hevoselle maksaa 10 euroa. – Perusominaisuuksiin kuuluvat tiedot kengityksestä, vuolusta ja eläinlääkärikäynneistä. Siihen ratsastaja voi tallentaa vaikkapa tiedot estetunnin tapahtumista valokuvineen. Näihin kaikkiin tietoihin pohjautuen palvelusta saa erilaisia raportteja, Lehtola sanoo. – Lisäksi käyttäjäryhmän jäsenet voivat viestiä keskenään sähköpostimaisella sovelluksella, joka on rakennettu palveluun. Palvelu avattiin kaikille käyttäjille helmikuussa 2021. Talliryhmä tilanteen tasalla maan kaikkien tallilla liikkuvien ihmisten tarpeita. I. Pientä hienosäätöä Tällä hetkellä akuuttia on uuden EU:n eläinterveyssäännöstön pitopaikkakirjanpidon vaatimien tietojen tallentamisen mahdollistaminen. Palveluun voi myös laittaa tietoja ratsastuksesta, ajoista, hoidosta ja niin edelleen. Tässäkin tapauksessa Lehtolan mukaan riittää vain yksi käyttäjätunnus. Kuvien lisäys ei siellä ole toiminnassa, muuten kaikki toimii, kuten oikeassakin palvelussa. – Tallin ihmisistä muodostuu käyttäjäryhmä. Palvelussa pystyy myös tekemään sekä tallille että hevoselle omat kotisivut. Tietojen jakoa räätälöidysti Ydinajatus on mahdollistaa kaikki hevoseen liittyvän tiedon tallentaminen yhteen paikkaan
Kaikki sai alkunsa siitä, kun Kuosmasen perhe asui Boliviassa vuodet 19931999. Nyt luontaistuotteiden perheeseen kuuluu niin ihmisille kuin Nyt maistuu vesi! Testitulokset vaikutuksista I Testing Lab testaa puolueettomasti 67 hevosen avulla Green Stallion -luonnon elektrolyytin vaikutuksen käytännön tasolla. Kuosmasen perheen palattua kotimaahansa, yhteistyö Andien ja Suomen välillä vahvistui. Tähän mennessä tehty testiosuus on talvelta, joulutammikuulta, jolloin hevosten juottaminen on erittäin kriittistä. – Hevonen tarvitsee päivittäin kymmeniä litroja hyvälaatuista juomavettä. Näiden lisäksi seurattiin myös muita muuttujia hevosissa, kuten talvikarvan kiiltoa ja lihaksiston vetreyttä. Testaajat huomasivat myös, miten hevoset olivat valppaampia ja keskittyivät paremmin suoritukseensa sekä ympäristöönsä. Masajo Oy on perheyritys, jolla on toimipisteet Suomessa ja Boliviassa. Testissä mitattiin myös hevosen verensokerit. hevosille ja koirille tarkoitettuja tuotteita. 68 Hevostuote G reen Stallion on hevosille suunnattu 100-prosenttinen luonnon elektrolyytti, joka sisältää aminohappoja sekä kivennäisja hivenaineita. Luonnon elektrolyytit auttavat hevosta juomaan enemmän. Testissä otettiin huomioon myös haittavaikutukset, joita ei juuri ollut, paitsi pari testaajaa piti lisääntynyttä virtsaamisen määrää pienenä haittana. Myös koirille suunnattu vastaava tuote Green Canine on testattu. 16 prosenttia testaajista ei osannut sanoa tuotteen käytön vaikutuksesta palautumiseen. Sokeriruokoa ja vuorisuolaa Green Stallion sisältää kahta luonnollista raaka-ainetta Boliviasta, Etelä-Amerikan sydämestä.. Bolivialaista vaaleanpunaista vuorisuolaa pidetään eläinten suolana, sillä eläimet valitsevat sen aina mieluiten, kertoo Masajo Oy:n toimitusjohtaja Johannes Kuosmanen. testinglab. Testauksessa tuli ilmi, että 62 hevosta (93 %) piti tuotetta maistuvana. Muun muassa palautumisen osalta 84 prosenttia testaajista olivat tyytyväisiä (48%) tai erittäin tyytyväisiä (36%) tuotteen käytön vaikutuksesta palautumiseen. Verensokeri nousi keskiarvioilta vain 1,2 mmol/L, eikä yhdenkään hevosen verensokeri noussut yli viitearvon (8,8 mmol/L). Joukossa on 47 ravihevosta, 17 kenttäja esteratsastushevosta ja 3 muuta hevosta. Tuolloin he saivat mahdollisuuden tutustua paikallisiin luonnontuotteisiin ja niiden ravintoarvoihin sekä terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Testatut 67 hevosta tulevat 25 eri tallista. Hevoset myös reagoivat paremmin ohjauskäskyihin. – Hevosen yleinen suorituskyky riippuu veden saannista, ja liian vähäinen veden määrä voi lisätä hevosen riskiä nestetasapainon muutokseen ja veritilavuuden pienenemiseen. – Ne auttavat parantamaan nesteytystä sekä lisäämään suorituskykyä, jaksamista ja palautumista, kertoo Masajo Oy:n toimitusjohtaja ja Kuosmasen perheen viides lapsi Johannes Kuosmanen. Juomahalun lisääntyminen näkyi 91 prosentilla hevosista. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Masajo Oy Testin Lab:in testaustuloksista kävi ilmi, että 93 prosenttia testattavista hevosista piti Green Stallionia maistuvana. Tarkempiin testituloksiin ja raporttiin voi tutustua osoitteessa: www. Hevosen juomisen lisäksi testattiin parantunutta suorituskykyä, jaksamista ja nopeampaa palautumista. Testissä todettiin, että Green Stallionin Glykeeminen indeksi (GI) on matala. Jo ennestään suuri vedentarve kasvaa entisestään työhevosella, muutoin paljon hikoilevalla hevosella sekä imettävällä tammalla. Testin seuraava osuus jatkuu kesähelteillä. Green Stallion sopii niin urheiluun kuin ylläpitoonkin eikä se sisällä lainkaan kemiallisia elektrolyyttejä, tarkentaa Kuosmanen. /green-stallion Hevosen riittävä veden saanti on tärkeää, jotta sen elimistön nestetasapainon säätely sekä ruoansulatuselimistö toimisivat oikealla tavalla
Riittävästi juovan hevosen nahka on yleensä notkea ja kimmoisa. – Toinen raaka-aine on Andien vuoristossa sijaitseva vaaleanpunainen vuorisuola, joka tunnetaan paikallisesti eläinten suolana, sillä eläimet valitsevat sen aina mieluiten, , kertoo Kuosmanen. Kuivuutta voi seurata nostamalla hevosen kaulanahkaa nipistysotteella. – Meillä on tallissa juoma-automaatit, mutta laitamme lisä-ämpärin niille hevosille, joilla on taipumusta juoda vähän. Näin pystymme kehittämään hevosta tavoitteellisesti kohti päämääriä. Kuiva hevonen on aina altis lihasongelmille sekä ähkylle ja syömättömyydelle, sanoo Ihamuotila. – Huonossa nestetasapainossa oleva hevonen yleensä laihtuu ja näyttää apealta. Ravihevosen juominen on yksi peruspilareista sen kehityksessä ja kasvussa. Puhumattakaan siitä, että saamme tuotteemme avulla auttaa heidän rakkaitaan, summaa Kuosmanen. Sen raaka-aineet on testattu dopingin varalta. I. Jos nahka ei palaudu tai palautuu hitaasti, hevonen on yleensä kuiva. – Tuntuu siltä, että hevonen on erittäin herkkä huomaamaan tarjottavan juoman eron ja valikoi itselleen parhaimman version. Meillä hevoset hikoilevat paljon treenien ja kilpailusuoritusten aikana, jolloin on tärkeää palautumisen kannalta, että eläin juo riittävästi. Kun joillakin hevosilla on aiemmin kulunut juomishalukkuuden syntymiseen puolikin tuntia, iloitsee Kuosmanen. – Se nopeuttaa palautumista ja tällöin yksinkertaisesti tuottaa hyvää oloa hevoselle. Meillä sitä annetaan heti treenin jälkeen ja tarpeen Ravitallilla juodaan riittävästi Palautumista nopeuttamaan Ravihevosen juominen on yksi peruspilareista sen kehityksessä ja kasvussa, sanoo ravihevosia kasvattava ja valmentava Juho Ihamuotila. Mutta kun tätä tuotetta on lisätty veteen juo hevonen sitä mielellään. Hausjärvellä sijaitsevassa Juho Ihamuotilan ja Eeva Paakkarin hevostilalla kaikki ravihevoset käyttävät Green Stallion-juomaa. Sopii hellejuomaksikin Green Stallion on käytössä tallilla kaiken ikäisillä hevosilla, niin siitostammoilla, varsoilla kuin kilpahevosilla. – Ihanteellisessa tilanteessa, juomaa tulisi aina olla hevosen saatavilla. Siitä tarkkailemme hevosen juomista esimerkiksi öisin. – Olemme saaneet runsaasti palautetta siitä, kuinka hevonen ei ole halunnut juoda mitään, vaikka tarjotaankin mitä herkullisempia juomia, kuten melassia tai omenamehulla maustettuja juomia. Hausjärvellä sijaitsevalla Juho Ihamuotilan ja Eeva Paakkarin hevostilalla kasvatetaan ja valmennetaan ravihevosia. Tuotteen luonnonmukaisuuden ja puhtauden ansiosta, emme edes harkitse korvaavamme sitä, sanoo Ihamuotila. mukaan muulloin, kertoo Ihamuotila. Kovilla pakkasilla hevoset juovat mieluummin lämmintä Green Stallion-elektrolyyttiä kuin pelkkää lämmintä vettä. Valmentaja ja hyvä hoitaja havaitsevat yleensä muutokset hevosen nestetasapainossa, mutta päivittäinen seuranta juomisen suhteen hoituu helposti irtoämpäreillä. 69 Nyt maistuu vesi! I Hevosen päivittäinen vedentarve on suuri. – Olemme huomanneet, että Green Stallion -ämpäri juodaan ensin tyhjäksi ja pelkkä vesi sen jälkeen, toteaa Ihamuotila. – Olemme käyttäneet tuotetta yli kymmenen vuoden ajan, ja luottamus tuotteen toimivuuteen on erinomainen. Kuumillakin keleillä tuote kelpaa yleensä paremmin kuin pelkkä vesi. – Yksi raaka-aine on vanhan lajikkeen sokeriruoko, jonka annetaan kasvaa hitaasti neitseellisellä tavalla. Tällä tavoin pyrimme ennaltaehkäisemään mahdollisia takapakkeja hevosten terveydentilassa. Sen iho on veltto ja jäykkä samaan aikaan. – Tilanteen voivat toki aiheuttaa useat tekijät, sillä hevosetkin ovat yksilöitä ja reagoivat eri tavoin kaikkiin ulkopuolisiin tekijöihin. – On hienoa, että tässä työssä saan kohdata paljon hyväsydämisiä ja eläinrakkaita henkilöitä. Treeneissä keho ei toimi ja pahimmassa tapauksessa lihaksisto kramppaa. – Käytämme tuotetta esimerkiksi varsomisen jälkeen, ähkyjen yhteydessä, leikkauksesta palautumiseen ja äärimmäisen kovilla keleillä. Pääpiirteissään tuote auttaa hänen kokemuksensa mukaan palauttamaan menetetyt kivennäisja hivenaineet eli suolat ja nesteet, kovan rasituksen jälkeen. – Esimerkiksi jos saamme hevosen juomaan kovan rasituksen jälkeen vaikka 7–20 litraa Green Stallion-juomaa, todennäköisesti hevonen pystyy käsittelemään omaehtoisesti edeltävän treenin tai kilpailusuorituksen. Hevonen juo noin 40 litraa päivässä tai ainakin sen pitäisi. On hienoa kuulla, kuinka hevonen oikein odottaa maaliin pääsyä, jotta saa juoda juomansa. Tuote on auttanut hevosia juomisen lisäämisessä, ja se sopii luonnollisuutensa vuoksi päivittäiseen käyttöön. – Tämä saattaa johtua siitä, että hevonen itse ymmärtää tarvitsevansa suoloja ja muita hivenaineita, arvelee Ihamuotila
– Minulla on pitkä tausta hevosten kanssa. Hevostuote. Yritys toimittaa bootseja myös muille jälleenmyyjille Suomessa. Tuotevalikoimissamme on myös muita kavioihin ja etenkin kengättömien kavioiden hyvinvointiin liittyviä, Bootsit kengättömälle hevoselle Kengättömyys mahdollistaa kavion luonnollisen toiminnan. Bootsi on suunniteltu niin, että se antaa hyvän suojan kaviolle ja anturalle sekä lisää iskunvaimennusta. Suojaa ja iskunvaimennusta Flex Hoof Bootseilla on helppoa antaa tarvittaessa lisäsuojaa kengättömälle hevoselle, esimerkiksi siirryttäessä rautakengistä kengättömyyteen ja liikkuessa kivisillä tai kovapohjaisilla alustoilla. Suomessa suunnitellun ja valmistetun bootsin avulla kengätön hevonen pääsee mahdollisimman lähelle paljasjalkakenkäilyä. Flex Hoof Bootsien jälleenmyynnin hoitaa Epona Balance Oy. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Epona Balance Oy tarkoin valittuja ja hyväksi todettuja tuotteita, kertoo Noora Rynö, joka pyörittää Epona Balance Oy:tä yhdessä miehensä Reima Rynön kanssa. Olen harrastanut hevosia pienestä pitäen, nyt jo yli 30 vuotta. – Flex Hoof Bootsit ovat tietääkseni tällä hetkellä markkinoiden ainoat bootsit, joiden kanssa hevosen on mahdollista päästä näin lähelle paljasjalkailun tunnetta ja etuja, kertoo Rynö. Kokemuksen ja tarpeen tuloksena, he kehittivät Flex Hoof Bootsin. Pariskunnalla on taustallaan parinkymmenen vuoden kokemus kengättömien hevosten kavioiden huollosta sekä paljon kokemusta erilaisista hevosten bootseista. 70 M arkkinoilla ei ollut yhtään sellaista bootsia, joka ottaisi huomioon hevosen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kokivat Vainikan Aitan Satu ja Jiri Vainikka. Teen myös kengättömien kavioiden vuoluja Uudenmaan alueellaa, Noora kertoo. Tai milloin vain, kun hevosen kaviot täytyy suojata liialliselta kulumiselta. – Meillä on verkkokauppa, jonka päätuotteena ovat nämä suomalaiset bootsit. Silti hevonen tuntee maanpinnan kavioidensa alla hyvin, ja kavio pystyy bootsin sisällä toimimaan, kuten se ilman kenkää toimisi
– Mikäli bootsi kuluu jostakin kohtaa enemmän kuin toisesta, kertoo se siitä, ettei hevonen liiku täysin normaalisti. Bootseissa perimmäinen ajatus on hevosen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Kaviot on Rynön myös huollettava vuolemalla/raspaamalla tarpeeksi usein, jotta ne säilyvät jatkuvasti sopivan mittaisina ja tasapainoisina. – Mikäli bootseja täytyy pitää esimerkiksi pidempiä aikoja tarhassa/pihatossa, on ne otettava joka päivä pois jaloista, Noora Rynö sanoo. – Bootsin pohjan muotoilussa on otettu kavion pyörähdyskulma hyvin huomioon ja pyörähdyskulma pysyykin hyvin optimaalisessa kohdassa bootsin kanssa, kunhan myös kavio on huollettu oikein. Tämä voi näkyä bootsin nopeana kulumisena. 71 muste on joka kohdasta bootsin remmien ja jalan välissä. – Esimerkiksi liian pitkässä kaviossa painopiste osuu liikaa varpaalle eikä kavio pääse pyörähtämään sopivasti liikkeessä. Kaviot huoltoon säännöllisesti Flex Hoof Bootsit eivät hierrä, kun ne ovat oikein sovitettu. Lisäksi tulee pitää huolta siitä, että bootsien pehmuste asettuu siististi jalan ympäri ja, että peh. Bootsien kulumista tarkkailemalla voi päästä hyvin varhaisessa vaiheessa käsiksi esimerkiksi hevosen lihasjumeihin, ennen kuin ne pääsevät aiheuttamaan lisää ongelmia. Bootsit kannattaa huuhdella vedellä puhtaaksi käytön jälkeen, mikäli ovat likaantuneet. Näin jonkun osan mahdollisesti rikkoutuessa, ei välttämättä tarvitse hankkia kokonaan uutta bootsia. – Kiinnitysnuppien kiristyksiä on hyvä tarkistaa ajoittain. Bootsit on säilytettävä ilmavassa paikassa, poissa suorasta auringonvalosta. Kaikkia bootsin osia on saatavana varaosina. Mietoa saippuaa voi tarvittaessa käyttää. Ennemminkin ne tarraavat kiinni alustaan. Myös pehmuste on hyvä vaihtaa kuivaan pehmusteeseen päivittäin. – Jalat on tarkastettava ja niiden on hyvä antaa kuivua ja hengittää hetki, ennen bootsien uudelleen pukemista. Bootsien materiaali on sopivan pehmeää ja pohjan muoto sellainen, että ne eivät ole liukkaat esimerkiksi kalliolla tai asfaltilla. – Kun hevonen liikkuu rennosti sekä tasapainoisesti ja kavioista Kengätön hevonen liikkuu maastossa varmajalkaisemmin, koska se tuntee maaston muodot hyvin, sanoo Epona Balance Oy:n Noora Rynö. Muuta erityistä huoltoa bootsit eivät tarvitse. Tämä tarkoittaa sitä, että se mikä on hevosen parhaaksi, on myös bootsien parhaaksi. – Kovemmissa materiaaleissa liikevirheen täytyy olla huomattavasti suurempi, ennen kuin ongelma tulee esille
Aikaisessa vaiheessa asiaan puuttumalla voidaan estää taudin eteneminen ja siitä johtuvien hankalien kaviomuutosten syntyminen. – Bootsien pukemiseen ei yleensä tarvita apuvälineitä. tarvita apuvälineitä. Kun ruokinta, elinolot ja liikunta saadaan parempaan kuntoon, koko hevonen voi paremmin kavioita myöten, summaa Rynö. – Omistajan olisi hyvä opetella itse tekemään vähintään pientä huoltoraspausta kavioille, jotta ne pysyvät varmasti hyvässä kunnossa ammattilaisen käyntien välissä. Esimerkiksi lihaskireydet sekä kivut saattavat aiheuttaa jalkojen laahaamista, mikä näkyy bootsin nopeampana kulumisena. Kengättömällä hevosella vääränlainen ruokinta voi näkyä esimerkiksi kavion arkomisena. Hieman väljän kokoiseen bootsiin kannattaa lisätä Flex Hoof Bootsien oma, valmiiksi oikeaan kokoon ja muotoon leikattu pohjallinen parantamaan istuvuutta. Kengättömässä kaviossa näkyy esimerkiksi hevosen virheellinen tapa liikkua huomattavasti selvemmin ja aiemmin kuin kengitetyssä. pidetään hyvää huolta, voi hevonen hyvin ja bootsitkin kestävät käytössä pitkään. – Kavio sisältää myös paljon iskuja vaimentavia mekanismeja ja kunnolla toimiakseen, kavion on pystyttävä tarvittaessa liikkumaan ja joustamaan tietyiltä sekä sivuttaisettä pystysuunnassa. Pohjallisen avulla saa myös tarvittaessa lisää suojaa anturalle. Kengättömäksi siirtyvän hevosen omistaja havahtuu usein tarkkailemaan hevostaan uudella tavalla, paljon kokonaisvaltaisemmin kuin aiemmin. Bootsien ei tarvitse olla millilleen oikean kokoiset, vaan ne toimivat hyvin napakoina tai hieman väljinä. I Flex Hoof Bootsit maksavat tällä hetkellä 85,9091,90 euroa/yksi bootsi. – Bootsien – Bootsien pukemiseen ei yleensä pukemiseen ei yleensä tarvita apuvälineitä. Jotta kengättömyys toimisi, on Rynön mukaan hevosen ruokintaan, liikuntaan ja elinoloihin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. – Kavio on kehittynyt niin, että sen kuuluisi pystyä jakamaan painoa sopivasti sekä kannatinseinämälle, anturalle että säteelle, kertoo Epona Balance Oy:n Noora Rynö. Kengättömällä hevosella virheellisen liikkumisen huomaa helpommin ja tämä mahdollistaa ongelmiin puuttumisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Lyhyillä tarhausajoilla, pienessä tarhassa ulkoilevan ja huonoilla pohjilla elävän hevosen kaviot eivät välttämättä ole tarpeeksi vahvat kestämään kunnollista käyttöä kengättä. 72 Kengättömät kaviot I Kengättömässä kaviossa kaviomekanismi pääsee toimimaan, kuten sen on luonnollisesti tarkoitus toimia. – Kestävyyteen vaikuttaa moni asia, kuten se, kuinka hevonen liikkuu ja käyttää kehoaan. Flex Hoof Bootsit kestävät Rynön mukaan käytössä suunnilleen 500-2 000 kilometriä. Kengättömän hevosen voi Rynön mukaan olla helpompi liikkua maastossa varmajalkaisemmin, sillä ilman kenkää se tuntee maaston muodot huomattavasti paremmin. Suomessa suunnitellun ja valmistetun Flex Hoof Bootsin avulla kengätön hevonen pääsee mahdollisimman lähelle paljasjalkakenkäilyä. – Bootsi ei toki saa pyöriä eikä heilua kaviossa, tällöin se on liian iso. – Kengättömyys siis tuo monia hevosen hyvinvointiin liittyviä asioita selkeämmin esille ja tällöin on mahdollista saada korjattua ne paremmaksi. Virheellisesti liikkuvan hevosen paino ei jakaudu tasaisesti kaviolle tai se voi laahata kavioita maahan, ja tämä näkyy kaviossa epätasaisena kulumisena. Istuvuus auttaa tottumaan – Flex Hoof Bootsit on helpot pukea eikä niiden pukeminen vie juuri enempää aikaa, kuin vaikka suojien laittaminen, sanoo Rynö. Kengättömyyden etuja Mikäli kengättömyys ei ole tuttua ennestään, kannattaa siitä etsiä etukäteen mahdollisimman paljon tietoa ja varmistaa, että tukena on joku kunnolla kengättömyyteen perehtynyt henkilö. Kengättömyys mahdollistaa nämä toiminnat kaviolle. Mikäli bootsi istuu hyvin napakasti kavioon, voi pukemista helpottaa napauttamalla esimerkiksi kumivasaralla bootsin varvasosaa, jotta se menee varmasti perille asti. – Näin on helpompi välttää virheet kengättömyyden alkutaipaleella, kannustaa Rynö. – Bootsit ovat niin hyvin tyköistuvia, että jopa hevoset, jotka eivät ole tottuneet suojiin, liikkuvat niiden kanssa sujuvasti alusta lähtien.. – Myös hevosille erittäin vaarallisen kaviokuumeen varhaiset oireet näkyvät kengättömillä usein aiemmin sekä selvemmin
73 Tallikissa Kohtelee ihmisiä ja hevosia mielensä mukaan LAJA tallikissojen aatelia Tallikissa Lajalla on loistavat oltavat RECO Equestrianin ratsastuskeskuksessa Ahvenanmaalla. Sille tuodaan ruoka kuonon eteen ja se päättää itse, keneltä kelpuuttaa rapsutuksia. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Kaisa Moilanen Laja viettää aikaansa missä tahtoo, ja muiden on siihen sopeutuminen.
Laja kuvittelee selkeästi olevansa paikan pomo. Kolmestaan ne huolehtivat, ettei tallilla asustele sinne kuulumattomia jyrsijöitä. Pienenä Laja oli yleensä aina tiellä, kun hevosten karsinoita puhdistettiin. Nykyisin Laja suhtautuu Kaisaan pidättyvämmin, paitsi silloin kun tiedossa on ylimääräisiä ruokanappuloita tai rapsutuksia. – Kun Laja tuli pentuna tallille, me olimme oikeastaan todella hyvät ystävät. Tosin Lajasta on tullut vanhemmiten niin laiska, että se jättää mielellään hiirien pyydystämisen Majalle. Iän myötä siitä on tullut enemmän rouvashenkilö, joka tarkHevoskarsinan päältä on hyvä seurata, että hevoset voivat hyvin. Työskentelin silloin vielä tallilla säännöllisesti. Laja päätti kuitenkin omia kopan itselleen, sillä siinä on mainio ottaa päiväunet muiden kiireiden keskellä. Ja jos Laja sattuu olemaan suopealla tuulella, se kerjää rapsutuksia. – Se piti nostaa ruokakuppeihin aina siksi aikaa, että saimme työskennellä rauhassa. Kaksikkoa täydentää koirakaveri Xilla, joka on jackrusselinterrieri. Kun tallille tuli kaksi uutta, nuorempaa hevosta, se osasi väistellä tulokkaita. Kun Kaisa nykyisin menee tallille, tulee Laja ilmoittamaan, että ruokakuppi on tyhjä. Uusiin ihmisiin Laja suhtautuu melko välinpitämättömästi, ellei sitten halua heiltä rapsutuksia. Oikeastaan Lajalla ei juuri kiireitä ole. Tallin pomo Hevoset suhtautuvat tallikissaan tyynesti. Yöt Majan kanssa Kunnon tallikissojen tavoin myös Laja ja Maja viettävät yönsä tallilla – ellei niillä satu olemaan työkeikkaa autotallissa, missä välillä asustelee hiiriä.. Siksi se tulee pyytämään Kaisa Moilanen ja Laja olivat ennen parhaat kaverukset. – Se on hieman liian pyöreä, joten sen ruoka-annoksia on rajoitettu. 74 L aja venyttelee laiskasti hieman liian pienessä kopassaan. Mutta vain tarkoin harkituilta ihmisiltä. – Jos se haluaa olla rauhassa, niin se pysyttelee omassa korissaan. Tai alun perin koppa ei edes kuulunut Lajalle, vaan se on pieni astia, joka oli tarkoitettu hevosten herkuille. Laja on välillä kuin ei haluaisi huomatakaan minua, nauraa Lajan ihmisystävä Kaisa Moilanen. – Yleensä se nukkuu vain korissa ja saattaa ehkä hieman nostaa päätään. Laja muutti RECO Equestrianin tallille yhdessä siskonsa Majan kanssa. Kissat kuuluvat tallikissojen sukuun toisessa polvessa, sillä Lajan ja Majan äiti on tallikissana toisella tallilla. – Se on huomannut, että kopassa on leppoisinta olla. Nykyisin käyn noin kerran viikossa kengittämässä hevosia, ja suhteemme on muuttunut selkeästi. Tallikissojen sukua Pentuna nykyisin 4-vuotias Laja oli vilkkaampi ja tykkäsi osallistua kaikkiin tallilla tapahtuviin puuhiin. Ruoka tulee nenän eteen ilman vaivaa, Kaisa kertoo. – Kyllä Laja on ihan fiksu kissa. Jos se haluaa tulla rapsutettavaksi, se kyllä tulee sanomaan sen. Herkkujen kerjääjä – Nuorempana Laja kokeili myös solariumissa makoilua sekä hevosen selässä oloa, mutta ne eivät kuitenkaan nousseet suuremmiksi hiteiksi. Kun vaikka hieroja tulee hieromaan hevosia, asettautuu Laja hierojan kassin päälle nukkumaan, että varmasti tietää mitä tapahtuu. minulta aina ylimääräisiä herkkunappuloita. Jos sitä sattuu kiinnostamaan. kailee ympäristönsä tapahtumia arvostelevasti. – Kaikki koirat osaavat myös väistää Lajaa, sillä ne tietävät, että talli on Lajan reviiriä, Kaisa Moilanen nauraa. Se kurkistelee välillä, että tallikäytävällä on kaikki hyvin. Yhteiselo sujuu ilman ongelmia
Maja on luonteeltaan aivan erilainen, se tykkää kulkea enemmän ulkona ja karttelee ihmisiä. antaa juuri ja juuri työskennellä tallilla. 75 Tallikissan kierroksella tarkastetaan, että jokainen on omassa karsinassaan. Talliin asetetut kissaluukun kautta Laja pääsee ulkotarhan puolelle, jossa se tykkää istua aidan päällä pelottelemassa hevosia. Välillä on otettava päiväunet. – Molemmilla kissoilla on olemassa nukkumiseen erilaisia koreja, mutta ne valitsevat itse omat paikkansa. Kaisa Moilanen nauraa, että Lajan ilme olisi saatava ikuistettua. Meidän ihmisten se suvaitsee. I Laja ja sen sisko Maja ovat kaveruksia. – Se näyttää juuri siltä, että tietää oman paikkansa maailmassa. Ei ole tavatonta, että ne ahtautuvat yhdessä samaan pieneen koriin. – Se on tullut sille nyt uudeksi harrastukseksi. Tallikissan työ on monipuolista, vaikka nykyisin 4-vuotias Laja vain pääasiassa seurailee, että kaikki sujuu tallilla mallikkaasti. Sen kiinniottaminen matolääkkeitä tai rokotuksia varten on yleensä melko jännittävä tehtävä
76 Kun hevonen huomaa, että joku näkee ja kuulee, se näyttää tunteensa Tunteet jäävät kehoon Jos hevosen käytös tai tapa käyttää kehoaan on muuttunut ilman selkeää selittävää tekijää, niin taustalla on hyvin usein tunneperäinen syy. Teksti: Susanna Malmström. Tunnepuolen elementti on läsnä myös kaikissa vammoissa ja sairauksissa
– On myös ihmisiä, joilla eläinten ymmärrys on todennäköisesti sisäsyntyistä, hän kertoo ja toteaa kuuluvansa näihin ihmisiin. – On tärkeää, että omistaja on mukana koko hoidon ajan, sillä hoidon aikana saattaa selvitä hevoselle sattuneita aikaisempia vammoja ja traumaattisia tapahtumia, joita purkaessa omistajan läsnäolo on hevoselle tarpeen myös suhteen vahvistumista ajatellen. Se saattaa myös olla epäpuhdas liikkeessä tai osoittaa käyttäytymisellään tuntevansa kipua jostain kohtaa. Kun ongelmakohdat. Kuva: Tuulia Nelimarkka / www. Hän puhuu kyvystään nähdä sekä kuulla hevosen pienetkin viestit ja kertoo lukevansa hevosta hyvin sekä luovansa hevoseen yhteyden nopeasti, mutta kiirehtimättä. Silloin Leena Hakala alkaa purkaa hevosen kehossa olevaa, stressin aiheuttamaa hälytystilaa. Useimmiten näissä tapauksissa selittävä tekijä löytyy tunnepuolelta, Hakala kertoo. – Eläimet kommunikoivat niiden omalla kielellä ja ymmärrän muiden muassa hevosen viestittävät eleet, tunteet sekä vireystilan – niin sanotun energian, Hakala sanoo. Lisäksi haluan selvittää hevosen historiaa syntymästä ja varsa-ajasta saakka. Terveystarkastus ensin Leena Hakala suosittelee aina, että hevoselle olisi tehty eläinlääkärin arvio ennen ensimmäistä hoitokertaa, jotta mahdolliset terveydelliset syyt saadaan poissuljettua. Hevonen viestii elein Hakalan mukaan hänen vahvuutensa hevosten kanssa on herkkyys. tuulian.net Kun hevonen huomaa, että joku näkee ja kuulee, se näyttää tunteensa T raumatisoitunut hevonen saattaa olla esimerkiksi pelokas, vihainen, ärtynyt, sulkeutunut, ”pomminvarma” tai sen käytös voi olla arvaamatonta. – Kun menen tallille tapaamaan asiakasta ja hänen hevostaan, niin haastattelen ensin omistajaa, sillä haluan tietää miten hevonen elää ja saako se toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Leena Hakala Kuortaneelta kutsutaan yleensä apuun silloin, kun niin sanotusti kaikkea on kokeiltu ja hevonen on tutkittu ja hoidettu, eikä omistajan mielestä hevonen vieläkään ole kunnossa. 77 Hevosille tunteiden purkaminen on hyvin helppoa, kunhan sille tarjoutuu siihen mahdollisuus. Usein hevosen suorituskyky on kokonaisuudessaan laskenut. Hermoston aktivointia Jos stressi ei pääse purkautumaan, lihakset jäykistyvät ja aikojen saatossa hevonen kipeytyy. Nämä taidot liittyvät myös hänen psykologin työhönsä ihmisten parissa. Hakalalla on psykologin pohjakoulutus, joka yhdistettynä monitieteelliseen opiskeluun antaa vankan pohjan hevosen käyttäytymisen ja hyvinvoinnin ymmärtämiseen. Kun kaikki on tehty, eikä syytä oireille ja käytöspulmille löydy, on syytä epäillä kehossa olevaa pitkittynyttä tunneperäistä jännitysja stressitilaa. Olen aina pyrkinyt aistimaan ja näkemään pienetkin viestit, Hakala kuvailee kykyään kuulla, nähdä ja tunnistaa omassa kehossaan myös hevosen tunteet. Myös ruuansulatus heikkenee, mikä näkyy tyypillisesti pidemmän aikavälin kuluessa vatsahaavana. – On paljon tilanteita, joissa hevosen terveys, ruokinta ja elämänlaatu ovat kunnossa, mutta omistaja tietää, ettei kaikki ole hyvin. – Olen pienestä asti ollut paljon eläinten kanssa ja halunnut aina ymmärtää niitä
– Myös hevosen kehossa on nähtävissä paljon erilaisia reaktiota hoidon aikana, kuten lihasten värinää ja haukottelua. Lisäksi hoitomuoto lievittää kipua. Hoito vaikuttaa muun muassa hevosen liikeratoihin, sisäelinten toimintaan, hormonitoimintaan ja hevosen käyttäytymiseen etenkin silloin, kun on hoidettu tunnepuolen asioita. Hevoselle on kaikista tärkeintä se, että ihminen on aito ja tietoinen omista tunteistaan. Keho palaa rakentavaan ja palauttavaan tilaan. Hevonen, kuten ihminenkin, reagoi myös helposti vatsallaan, joten myös vatsan alueelle sekä suolistoon voi jäädä muistoja voimakkaasta pelkotilasta, Hakala selventää ja kertoo esimerkin villinä elävän hevosen kyvystä purkaa stressireaktio. Siksi ensimmäinen hoitokerta voi kestää puolitoista tuntia, mutta hoitoaika lyhenee ja hoitotarve muuttuu, kun hevosen patoutumat purkautuvat. – Tunteiden purkautumisen reaktion huomaa hevosessa selkeästi ja joskus myös hevosen reaktio aiheuttaa omistajalle tunteiden purkautumisen. Hän uskoo, että jokainen pystyy siihen, jos vain haluaa ja on avoin oppimaan. Levollisuus ja rauha tarttuu sekä ihmiseltä hevoselle että toisin päin. I. 78 Tunteiden patoutumat ja purkautumaton stressi vaikuttavat hevosen hermostoon ja aiheuttavat siellä hälytystilan, taistelepakene -reaktion. löydetään ja hevonen hoidetaan, tulevat esiin myös kehossa jumissa olleet tunteet. – Suhde hevoseen vaatii molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta ja hevoselle pitää myös antaa mahdollisuus ilmaista tunteitaan. I Leena Hakalan mielestä kyky kuunnella hevosta, eli nähdä sen tunneviestit, on taito, joita voi harjoitella. Leena Hakalan kehittämä HorseBalancing Method -hoito pohjautuu muun muassa kevyeen kosketukseen ja tarkkaan viestittämiseen hevosen kanssa. Se ei ole taikatemppu, vaan selkeä hoitomuoto, Hakala toteaa. Tietysti se tarkoittaa sitä, että ihminen ei vie huolia ja murheita hevosen luokse huomioimatta hevosta ja hevosen tarpeita. Hakala ei koskaan suunnittele hoitoa tehtävän tietyn kaavan mukaan tai arvioi siihen laitettavaa aikaa. – Jos villihevosen kimppuun käy esimerkiksi puuma ja hevonen selviää hyökkäyksestä vaikka pakenemalla, ravistaa se lopuksi kokemansa stressin pois kehostaan. Hevonen saattaa vältellä alueen koskettamista ja paikka jumiutuu vaikuttaen koko kehoon. Tekeminen ei aina näy fyysisenä ulospäin, mutta jokainen huomaa tunnepuolella tapahtuvan muutoksen, kuvailee Hakala hoitomuotoa. – Lähtökohtaisesti hevoset haluavat kertoa jollakin tavalla koko ajan. – Tukokset ja jännitykset avataan käsin kevyesti koskettamalla, joka saa parasympaattisen hermoston aktivoitumaan kehoa kuluttavasta tilasta parantavaan, korjaavaan tilaan. Näin käy usein erityisesti surun kanssa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että hevosella ei olisi sääntöjä ja rajoja, Hakala lisää ja vertaa hevosta tässä tapauksessa lapseen. – Laitammehan lapsellekin rajat, eikä se tarkoita, ettei lasta kuunneltaisi ja hyväksyttäisi. Hoito vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. – Hevosen aito kohtaaminen vaatii vahvan läsnäolon. Myös se sulkeutunut, apaattinen hevonen kertoo paljon. Ihmisen kanssa, ja hevoselle luonnottomassa elinympäristössä, stressaava tilanne, oli se mikä tahansa säikähdys, saattaa jäädä hevosen kehoon muistiin, koska hevosella ei ole aina mahdollisuutta päästää siitä irti, Hakala kertoo. Stressitilan poistaminen tasapainottaa autonomisen hermoston toimintaa, aktivoiden parasympaattisen hermoston. – Minulla on laaja työkalupakki, jota käytän tilanteen mukaan hevosen tarpeista riippuen. Hakala painottaa vielä, että hevonen kertoo ajatuksistaan ja näyttää tunteensa helposti sille, joka sitä kuuntelee. Hoitomuodolla on myös mahdollista lievittää kipua. Kuva: Susanna Malmström Stressittömään tilaan Tunnetaitoa voi harjoitella I HorseBalancing -hoidossa poistetaan hermostossa olevaa pitkittynyttä stressitilaa. Stressi jää kehoon – Monesti säikähdys, pelkotai muu shokkitila heijastuu esimerkiksi niskan ja kallonpohjan alueelle
I. Hän myöntää suhtautuneensa aluksi skeptisesti Leenan hoitoon, koska hän ei ymmärtänyt, miten hevosia hoidetaan ja sanoo omaavansa vahvasti tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan tavan käsitellä eläimiä. 79 L aura Muhonen tutustui Mindwell Horsen Leena Hakalaan Vihdissä hevosensa pihattotallissa, jossa Leena käy säännöllisesti hoitamassa Lauran hevosen nykyisiä laumakavereita. – Onhan Sun’ka perustyytyväinen hevonen ja tekee töitä mielellään, mutta jotain siinä on ollut, Laura kertoo ja toteaa, ettei mitään sellaista, joka lääketieteellisesti pystyttäisiin selittämään. – Hevoset eivät olleet vaikeita käsitellä ennenkään, mutta hoidon jälkeen niistä tuli lempeämpiä ja rauhallisempia. Sun´ka löysi iloisuuden uudestaan American Bashkir Culy -ruunan, Sun´ka Wakanin, tunnepatoutumat osoittautuivat liittyvän vahvasti menetettyihin laumakavereihin. Kuva: Kaisa Vasama Ensimmäisen hoitokerran aikana Leena huomasi, että Sun´kalla on kehoon kertynyttä jännitystä, erityisesti surua, jota se alkoi purkaa. – Leena oli käynyt meillä useasti ja olen huomannut hevosissa muutoksen hoitojen jälkeen, kertoo Laura. Kuva: Susanna Malmström Sun´ka oli Leena Hakalan hoidettavana vapaana tallin pihassa. – Sun´kahan on joutunut eroamaan hyvistä laumakavereistaan tallinvaihdon myötä. Myös sen paras kaveri lopetettiin tarhaan Sun´kan viereen, jonka jälkeen se ei ole solminut yhtä hyvää kaverisuhdetta kehenkään toiseen hevoseen, Laura pohtii syitä hevosensa suruun. Sun´ka selkeästi käänsi hoidettavaa kohtaa kohti hoitajaa. Ne ottivat kontaktia paremmin ihmisiin, eivätkä hermostuneet helposti. Hevoset purkavat jännityksiä moni eri tavoin, kuten haukottelemalla, väristyksin, ravistelemalla, venyttelemällä tai lantiota rentouttamalla. Se ja koko lauma ovat löytäneet uudestaan myös leikkimisen taidon ja riemun. Sun´ka on ollut nykyisessä laumassaan puoli vuotta ja Laura on huomannut ruunan olevan välillä huolestuneen oloinen. Sun´ka on ollut Lauralla kaksivuotiaasta lähtien ja hän sanoo tuntevansa hevosensa todella hyvin. Laura huomasi paljon pieniä muutoksia hevosensa kuten koko lauman käytöksessä hoidon jälkeen. Jonkin aikaa Leenan työskentelyä ja hoidettavien hevosten muutosta katsellessaan, Laura päätyi pyytämään hoidon myös omalle 18-vuotiaalle ruunalleen. – Toisen hoitokerran jälkeen ruuna rentoutui vielä enemmän ja nopeammin. – Sen kasvolihakset rentoutuivat näkyvästi, kuten takaosan lihaksetkin, kun pienet tunneperäiset jännitykset lihaksistossa purettiin auki, Laura kertoo ja sanoo ihmetelleensä sitäkin, miten kallonpohjan kireyden avaaminen voi rentouttaa takajalat. – Sun´ka on ollut selvästi iloisempi. – Välillä koko lauma intoutuu leikkimään ja riehumaan, jota ne eivät ole aikaisemmin tehneet, Laura kertoo ja uskoo hoidon auttavan tunnepatoutumien avaamisen kautta pieniin lihasjumeihinkin
Uutena monte-sarja Uutena kilpailusarjana alkaa Montekypärät, joka on tarkoitettu vähemmän ajaneille monté-ohjastajille. Mukana viime vuoden kilpailijoista on neljä: Sara Hautamäki, Tomi Kitunen, Siiri Mäkinen ja Ronja Röpelinen. Juniorikypärien sarjan ensimmäinen osalähtö ajetaan kesäkuussa. huhtikuuta Vermossa. Kilpailusarjojen osallistujat valitsi Suomen Hippos, ja Montekypärien valinnoissa olivat. lokakuuta. – Suuri hakijamäärä Montekypäriin kertoo sarjan tarpeellisuudesta ja siitä, että Suomessa on paljon innokkaita monté-ohjastajia, jotka haluavat uusia ohjastustehtäviä. Mahdollisuus kehittyä myös monté-ohjastajana kiinnostaa selvästi monia – hienoa, että pystyimme vastaamaan kysyntään, Närhinen sanoo. 80 S uomen Hippoksen ohjastajasarjoihin haki ennätyksellinen määrä hakijoita. Salamakypärien kilpailu alkoi 21. – Olimme todella ilahtuneita hakijoiden määrästä. Kokelasohjastajien kilpailusarja Salamakypärät järjestetään yhdeksännen kerran. Edellisten vuosien osallistujille sarjoissa mukana oleminen on ollut hyödyllistä, ja olemme saaneet positiivista palautetta sarjoista, mikä varmasti osaltaan vaikutti hakijamääriin, iloitsee Suomen Hippoksen markkinointija tapahtumakoordinaattori Hanna Närhinen. Sarja järjestetään yhteistyössä Suomen Monté-ohjastajat ry:n kanssa. Sarjaan saavat osallistua 16-25-vuotiaat ohjastajat. Sarjassa ajetaan kuusi osalähtöä, joista viimeinen ajetaan 20. Sarjaan saivat hakea sellaiset ohjastajat, jotka olivat ohjastaneet enintään 50 monté-lähtöä 31.12.2020 mennessä. Sarjassa kilpaillaan viisi osalähtöä, ja kilpailusarja päättyy PM-raveissa Turussa 10. marraskuuta Jyväskylässä. marraskuuta Jyväskylässä. Sarjaan saavat osallistua 16-29-vuotiaat ohjastajat, jotka työskentelevät ammattivalmentajan tallilla. Sarjassa ajetaan 12 osalähtöä, joista viimeinen ajetaan 20. Montekypärien ensimmäinen lähtö ajettiin toukokuussa Vermossa. Juniorikypärät toista kertaa Juniorilisenssin haltijoiden kilpailusarja Juniorikypärät järjestettiin viime vuonna enHippoksen sarjoihin ennätysmäärä hakijoita simmäisen kerran. Edellisvuosilta tuttujen nimien sekaan uutta verta tuovat mukaan valitut kolme ensikertalaista: Oona Halme, Milla Markkanen ja Sakari Talikka. Salamakypäriin haki 22 ohjastajaa, Juniorikypäriin 34 ja Montekypäriin 27. Juniorikypärien osallistujien ei tarvitse työskennellä hevosalalla, he voivat olla myös raviurheilun harrastajia. Heitä oli yhteensä peräti 83. Osallistujat ajavat kilpaa oman sarjansa osalähdöissä ja lisäksi heille järjestetään yhteistä koulutusta raviurheiluun ja hevosalan ammattilaisuuteen liittyen
Salamakypärillä alkoi huhtikuussa yhdeksäs kausi. Salamaja Juniorikypäriin valittiin 12 ohjastajaa. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Vuoden 2020 Juniorikypärärän voitti Anna Hiltunen ja Salamakypärän Niko Riekkinen. Valinnoissa otettiin huomioon myös osallistujien ohjastushistoria, mutta ohjastajan kokemus ei ollut määräävä tekijä valintoja tehdessä. Valinnoissa tarkasteltiin erityisesti hakijoiden kuvaamien videohakemusten sisältöä. Juniorikypärien sarja ajettiin viime vuonna ensimmäisen kerran. Montekypäriin valittiin kymmenen ohjastajaa, sillä kaikki sarjan lähdöt ovat ryhmälähtöjä, joissa mukana saa olla kymmenen hevosta. I Salamakypärät Anette Antti-Roiko, Lahti Patri Filatoff, Kaarina Terno Grönstrand, Kurikka Oona Halme, Orimattila Mats Havulehto, Sipoo Jere Hurme, Lieto Vilja Kivinen, Iitti Riku Lehtonen, Kurikka Milla Markkanen, Orimattila Kaisa Mikkola, Ylöjärvi Tino Paldan, Orimattila Sakari Talikka, Pihtipudas Aikaisemmat Salamakypärä-voittajat 2012 Iikka Nurmonen 2013 Hannu Torvinen 2015 Jukka Torvinen Montekypärät Janica Asula, Espoo Heta Huuskola, Luhanka Amira El Jahiri, Iitti Arttu Juvonen, Tuusula Elina Miettunen, Kaustinen Pia-Maria Moilanen, Helsinki Miisa Pulkkanen, Kaarina Sara Saarenpää, Rovaniemi Suvi Vaittinen, Orimattila Tiia Vehviläinen 2016 Jere Kiveinen 2017 Terri Lehtonen 2018 Arna Ruohomäki 2019 Olli-Pekka Holopainen 2020 Niko Riekkinen Juniorikypärät Sara Hautamäki, Kauhava Santeri Juutinen, Pälkäne Tomi Kitunen, Kouvola Carolina Krokvik, Uusikaarlepyy Riia Laine, Loppi Henri Mäkinen, Keminmaa Siiri Mäkinen, Juupajoki Mira Peltonen, Riihimäki Ronja Röpelinen, Sonkajärvi Sandra Soininen, Haapajärvi Johanna Säteri, Ypäjä Onni Tuomela, Liperi. Olemme tyytyväisiä erityisesti siihen, että kilpailusarjojen osallistujissa on koko Suomi edustettuna, eteläisestä Suomesta Lappiin asti, Närhinen kertoo. 81 Salamakypärät ensimmäisessä kaarteessa Vermossa heinäkuussa 2020. Kuva: Hippos/Hanna Närhinen mukana myös Suomen Monté-ohjastajat ry. – Valinnat olivat vaikeita, hyviä hakijoita oli niin paljon
Se suojaa hevosen itikoilta ja kärpäsiltä. 159,90 euroa. Aiemman 10 kappaleen pakkauksen lisäksi on nyt saatavilla 100 kappaleen pakkaus, jossa eristimen kappalehinta on merkittävästi edullisempi. Köyden halkaisija on 8 milliä. Olli 450B+ on Ollin kaikkien aikojen voimakkain 12 V akkupaimen napakalla 3,0 joulen iskulla. Teho alkaa hitaasti ja sen vuoksi suositellaan aloittamaan Flex2ben annostelu tuplana ensimmäisen 12 viikon ajan, jonka jälkeen voidaan siirtyä normaaliin annostukseen. Virran katkaisu on mahdollista virrankatkaisupainikkeella; akkua ei siis tarvitse irrottaa virran katkaisemiseksi. Back on Trackin udessa Buzter ötökkäloimessa on kuuluisa Welltex®-infrapunaenergiavaikutus. Kestävä materiaali on valmistettu pehmeästä verkko-polyesteristä Welltex® vaikutuksella. Korkealaatuiset ravinteet on suunniteltu erityisesti koirille ja kissoille tukemaan lemmikin hyvinvointia. Olli 450B+:n ominaisuudet auttavat pitämään akun oikein ladattuna, mikä ehkäisee täydellisestä tyhjentämisestä akulle syntyviä vaurioita. Tämä helpottaa veräjän läpi kulkemista esimerkiksi sähköaitaa jännittävien hevosten kanssa. Kollageeni on tärkeä kehon proteiini ja merkittävä rustojen, nivelsiteiden ja jänteiden rakennusaine. Paimenessa on mm. Ovh. Se on tärkeä ainesosa nivelnesteen voiteluja iskunvaimennusominaisuuksien ylläpidossa, se on myös rustokudoksen rakennusaine. Loimen ulkopinta on heijastavaa materiaalia, mikä estää hevosta Biofarmin uutuustuote, Black Horse Premium-sarjan Flex2be on Karkkilassa valmistettu hevosten nivelten hyvinvointiin tarkoitettu kollageenituote. Etäeristin sopii myös tilanteisiin, jolloin halutaan pitää vierekkäisten tarhojen asukkaat kauempana toisistaan. Paimeneen on mahdollista hankkia aurinkopaneelipaketti lisävarusteena. Aidan jännitteen mittaus paljastaa, mikäli aidan kunnossa on huomauttamista. Flex2be löytynee pikkuhiljaa kivijalkakaupasta sekä nettikaupoista. Tällainen veräjä toteutetaan kiinnittämällä veräjäköyden alkupää erilliseen eristimeen, joka ei ole lainkaan kytkettynä iskulankaan. Veräjän voi rakentaa myös niin, ettei siinä kulje sähköä silloin, kun sen auki. Ovh. C-vitamiini toimii myös katalyyttina rustossa, jänteissä ja sidekudoksissa esiintyvän kollageenin tuotannossa. C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini joka on eri kudosten aineenvaihdunnalle tarpeellinen antioksidantti. Tämän rakenteen kanssa on hyvä toteuttaa veräjänalitus, jotta voidaan varmistua sähkön kulusta koko aidassa myös veräjän ollessa auki. Latauksen ohjaus aurinkopaneelikäytössä estää myös akun ylilataamisen kaikissa tilanteissa. Loimi on valmistettu ainutlaatuisesta verkkomateriaalista, joka antaa ilman kiertää maksimaalisen hengittävyyden saavuttamiseksi. informatiivinen LED-näyttö, aidan kunnon valvonta, akun jännitteen valvonta ja syväpurkusuoja sekä neljä valittavissa olevaa toimintatilaa: täysi teho, alennettu teho sekä automaattisesti valoisuuden mukaan ohjautuvat päiväja yötoimintatilat. Sen avulla voidaan pitää aidattavat eläimet kauempana aidasta ja ehkäistä esimerkiksi aidan puuosien järsimistä. Tällöin veräjä saa sähkön ainoastaan kahvapuolelta ja on sähköistettynä vain kiinni ollessaan. Metritavarasta on helppo toteuttaa sopivan mittaiset veräjät kaikenkokoisiin aitauksiin. Joustava veräjäköysi on sähköä johtavaa, kestävää ja joustavaa veräjiin tarkoitettua aitaköyttä 25 metrin rullassa. Kollageeni II vaikutusmekanismi perustuu bioaktiiviseen oraalitoleranssiin. Tyypin II kollageenilla voidaan saada apua nivelrikon oireisiin. Joustavalla veräjäköydellä toteutettu veräjä on kätevä etenkin hevosille: oikein asennettuna se ei voi pudota maahan ja aiheuttaa esimerkiksi märän maan kautta sähköiskua eläimelle. Etäeristin on puutolppiin ruuvattava rengaseristin 19 senttiä pitkällä teräsvarrella. Hyaluronihappoa esiintyy luonnostaan nivelnesteessä ja rustokudoksessa. Flex2be sisältää denaturoimatonta tyypin II kollageenia (b-2Cool®, 320 mg/ mitta), C-vitamiinia ja hyaluronihappoa. Etäeristimen kanssa voidaan käyttää sekä aitalankoja että aitaköysiä. 19,90-39,90 euroa. Valikoimaan kuuluu muun muassaerilaisia nivelille ja lihaksistolle tärkeitä ravinteita, Omega-3 valmiste, elekrolyyttiseos nestetasapainon ylläpitoon ja superhyvä luonnollinen yleisvitamiini ruusunmarjajauhe. Seinälle tai tolppaan asennettava malli sopii entistä pidempiin aitauksiin tai kun aidassa tarvitaan aiempaa voimakkaampaa iskua. 82 Hevostuotteet Olli Joustava veräjäköysi Olli Etäeristin – suurpakkaus saatavilla Kaikkien aikojen voimakkain Olli 450B+ Wellaware Pets-kissoille ja koirille Buzter-ötökkaloimi Tehokas uutuus, tyypin II kollageenituote Flex2be Black Horselta Back on Trackin kauan odotettu Wellaware® Pets lisäravinnesarja on saatu markkinoille. Lisätiedot ja jälleenmyyjät: www.olli.. Flex2betä voidaan käyttää jatkuvasti nivelrikosta oireileville hevosille ja poneille. Nämä ominaisuudet pidentävät akun käyttöikää. Tyyppi II kollageenia on pääasiassa niveltä ympäröivissä rustoissa. ylikuumenemasta ja suojaa hevosen karvaa auringolta
Hevosesi hyvinvointiin. ~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo +358 20 743 9070 · info@bemernordic.com · www.bemernordic.com VETERINARY.BEMERGROUP.COM Mainos Hevosmaailma 2021-05-17.indd 1 Mainos Hevosmaailma 2021-05-17.indd 1 18.5.2021 22.13 18.5.2021 22.13. BEMER Horse-Set
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-28 274563-2103