4/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA Perinneajot Honkolan kartanolla Ponivaltakunnan parhaat palkittiin Saaga S:lle kolmas kruunu Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Ratsastusleiri on kesän kohokohta Iilimatojen vaikutus yllätti
Helsinki International
76 TYÖELÄMÄ on paljon koulua rankempaa, toteaa talliyrittäjä Liia Laukkanen Liput salkoon 6.9.! Suomen ja suomenhevosen juhlavuodet ovat tuoneet mukanaan paljon hienoja tapahtumia. Samoin suuret joukot tänäkin vuonna koonneet Kuninkuusravit Vermossa. 72 LOHJALLA taistellaan raviradan puolesta. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 40 €, määräaikainen 46 € Ilmoitukset: Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. Hevoset Kaivarissa oli suurtapahtuma Helsingissä. 14 RAVIKUNIGAS Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Siuntiossa. 34 KESÄHEPAT avuksi hevoskuumeeseen. 11 AJANKOHTAISET rokotukset ja loishäädöt ovat aiheena konitohtorin palstalla. Niiden lisäksi Suomea ja suomenhevosta on kesän aikana muistettu kunnioitettu monissa muissa tapahtumissa. 68 HEVOSENHOITOA luontoäidin opeilla. 54 VELJEKSET WAHLSTEN Oy uudelle omistajalle. 50 OULUN RAVIRADALLA katsotaan valoisasti tulevaisuuteen. 75 MIKA FORSS ohjastajien MM-kakkonen. 24 KÖPPISEN vauhdikas lähtö hämmästytti Korhoset. 38 LEIRILLÄ ihaninta hepat! 42 JOHN ANTELL oli Seahorse weekin kisaviikon kuningas. 30 PIKKUTILAN työt tehdään hevosella. n Pääkirjoitus Sisältö 4/2017 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 4 Kantahämäläisen pientilan isäntä Mikko Sillanpää tekee tilansa työt hevosella. 26 KUNKKARIT, ravi-ihmisten vuoden kohokohta. 56 PONIVALTAKUNNAN hallitsijat kruunattiin Jyväskylässä. 09-413 97 300 Kannen kuva: Timo Yli-Hollo Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Toimitus: Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Liputtakaamme kaikki yhdessä suomenhevosen ja suomalaisen hevososaamisen kunniaksi! Mari Ahola-Aalto. Valtakunnallista suomenhevosen päivää vietetään keskiviikkona 6.9. 18 KUNINKUUSRAVEISSA oli tunnetta ja tunnelmaa. Suomenhevosella on vankka kannatus, joka tuntuu korostuneen entisestään nyt juhlavuonna. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. ISSN 1455-0547 6 VANHA AJOKULTTUURI herää henkiin Suomen vaunuhistoriallisen seuran perinneajoissa. Ensimmäisen kerran kansallishevosen omaa päivää vietettiin vuonna 2007, suomenhevosen kantakirjan 100-vuotisjuhlavuonna. kerran. Keväällä hän ajaa 17-vuotiaan Vejali-tammansa kanssa lantakärryillä kasvimaalle palaneet lannat. Viimeisellä matkalla oli kaikki pelissä. tänä vuonna jo 11. 62 ELÄINKOMMUNIKOIJA Laila del Monte parantaa. 64 IILIMATOJEN hoitava vaikutus yllätti. 30 46 HAKKAPELIITTAtapahtuma kunnioitti suomenhevosta. 60 PETE PERKKIÖN riskinotto ei tuonut paikkaa reiningin EM-finaaliin. 22 SAAGA S:n laukka pelästytti Ilkka Pyysalon
kerran. – Mielestäni Freir suoriutui hyvin. Joukkuekilpailussa mukana voi olla enintään neljä ratsukkoa, joista kolmen parhaan tulokset lasketaan mukaan. Poliisin mukaan laivayhtiötä ei epäillä rikoksesta. Suomen parajoukkue 9. Olen tyytyväinen hevoseen, se teki kaiken minkä pyysin. Kultaa otti Iso-Britannia pistein 223.78, hopealle nousi Tanska (220.35) ja pronssille Alankomaat (216.96). n Helsingin poliisi epäilee kahden henkilön syyllistyneen rikokseen ravihevosten laivakuolemaan liittyvässä tammikuisessa tapauksessa. Tietoiskut ovat katsottavissa livelähetyksinä Uudistuva hevostalous-Periscope-TV:ssä ja tallenteina tapahtuman jälkeen Uudistuva hevostalous-YouTubekanavalla. Uudistuva hevostalous Kuntamarkkinoilla n Hevostalous näkyy kunta-alan ammattilaisten vuosittaisessa kärkitapahtumassa, Kuntamarkkinoilla 13.-14.9.2017 Helsingissä. Kaisla Osara ratsasti Kom Furikolla hyvän ja tasaisen radan luvuin 67.15% ryhmässä IV. Myös paksua materiaalia olevat kaviot sekä ryhdikäs ja korkea säkä nousivat osiopisteissä 8,5:een. 5 Tervehditään kuntapäättäjiä yhdessä hevosvoimin n Itsenäisyyden juhlavuonna hevosväen toivotaan esittelevän ainutlaatuista kansallishevostamme ja hevosalaa kunnissa syyskuun aikana, erityisesti suomenhevosen viikolla 4.-10. Suomi oli yhdeksäs luvuin 204.88. Hevonen lähelle ihmistä teemasta keskustelemassa ovat kansanedustaja Sofia Vikman ja Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Luonnonvarakeskus Luken ja Hippoliksen Uudistuva hevostalous-hanke nostaa esille suomalaista hevosyrittäjyyttä ja hevosalan tulevaisuuskeskusteluja. Yli 7-vuotiaiden oriiden ryhmässä Freir sijoittui viidennelle sijalle. Uudistuva hevostalous –hankkeen ja Ypäjän kunnan ständi Kuntatalon 2. Kuntamarkkinat ja ohjelma ovat maksuttomat. Suomesta on lähetetty vasta viime vuosina jalostushevosia MM-kilpailuihin, joten suomalaisessa islanninhevoskasvatuksessa on huomattavissa positiivinen pöhinä. Esteissä Breeders’ Prizessa ratsastetaan kolme luokkaa, joista kerätään pisteitä. Hollannissa 8-vuotiaan Freir frá Kaakkolan esitti Sölvi Sigurdarsson, joka esitti oriin myös keväällä Tanskassa huippupistein. Ratsastusarvostelussa ori sai pisteet 8,25, joka tekee rakenteen kanssa yhteen laskien kokonaispisteiksi 8,28. Hyvä tietää hevostaloudesta tietoiskuissa käsitellään hevostalouden muutoksia ja tulevaisuutta. Sopusuhtaisuudesta Freir sai jopa 9,0 pistettä. Toiseksi sijoittui Satu Väihkonen Ellanoora Niinisen kasvattamalla Skyfall Guylla.. Suomesta jalostuspuolella ainoana hevosena kilpaili yli 7-vuotiaiden oriiden joukossa loppilaisen kasvatuksen helmi Freir frá Kaakkola. Ori oli suorituspaikalla erittäin positiivinen sekä yhteistyöhaluinen. – Meillä on kilpailukykyinen joukkue, olemme menossa oikeaan suuntaan. MM-kilpailupaikalla Hollannissa ori nosti rakennearvostelun pisteitään vielä entisestään. Aiheina ovat hevosharrastuksen mahdollisuudet sekä kuntien maankäyttöja ympäristösuunnittelu. Se oli läsnä ja täysin keskittynyt minuun, eikä kiinnittänyt mitään huomiota ympäristöön. syyskuuta. Esittele paikallista alan toimintaa, vahvuuksia ja kehityskohtia sekä hevosalaa tietoiskuna yleensä. Ota yhteyttä kuntasi edustajiin, virkamiehiin tai luottamushenkilöihin, ja tarjoa tapaamista. Kilpailu ratkeaa sunnuntaina. Lintilä toimi raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen puheenjohtajana lähes kymmenen vuotta, joten hän tuntee elinkeinon rakenteen hyvin. Voitte myös vierailla päiväkodissa tai vanhainkodilla. Hevoskasvattajien kilpailu käynnistyi niin ikään esteissä, kun Racing Breeders Prizen sekä SRL:n nuorten hevosten Racing Trophy sarjan finaalin ensimmäiset osakilpailut ratsastettiin. Arvostettu palkinto jaetaan jo 25. Suomalaiskasvatti islanninhevosten MM-jalostusnäyttelyssä n Islanninhevosten MM-kilpailut käytiin 7.-13. – Toivomme hevosharrastajien ja ammattilaisten lähtevän mukaan vierailemaan kuntiin tai ilahduttamaan hevosten kanssa vaikkapa vanhuksia ja lapsia. Johanna Lindbladin ja Kain Aapelin tulos oli 64.058%. Toinen rikoksesta epäilty on eläinauton kuljettaja, toisen henkilöllisyyttä poliisi ei voi vahvistaa. elokuuta Hollannin Oirschotissa. Laivayhtiö Tallink Siljan mukaan ravihevosten kuolema on kuljettajan vastuulla. Oleellista poliisin mukaan on se, käytiinkö hevosia katsomassa sen jälkeen, kun ne vietiin autokannelle. Katja Karjalainen ja Dr Doolittle tekivät onnistuneen suorituksen ryhmässä I prosentein 71.04, mikä oikeutti luokassa neljänteen sijaan. Satakuntalaisen Jaana Värrin kasvatti Gottfrid voitti 5-vuotiaiden ponien kasvattajakilpailun ratsastajanaan Jaana Pulkkinen. Kaksi hevosta kuoli kovassa merenkäynnissä Silja Symphonyllä. Meitä hevosihmisiä on paljon, joten jaetaan juhlavuonna hevosten luomaa iloa muillekin, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall vinkkaa. tilalle n Pararatsastuksen maiden välinen EM-kilpailu ratkottiin Göteborgissa 22.8. MM-kilpailuiden yhteydessä järjestetään aina myös MM-jalostusnäyttely, jonka rakennearvostelu aloitti tämän vuotisen kilpailuviikon. 147 senttiseksi mitatun oriin rakennepisteet olivat nyt 8,31. Kouluratsastuksessa ratsastetaan kaksi luokkaa. Hevosyrittäjyydestä ja elinkeinon tulevaisuudennäkymistä kuullaan elinkeinoministeri Mika Lintilän ajatuksia. kerros, osasto 2.15. Hevosten kuolinajasta ja -syystä on poliisin mukaan erilaisia näkemyksiä ja asiat selviävät tutkinnan edetessä. Ponibreeders-palkinto järjestetään Suomen Connemarayhdistyksen, Suomen New Forest – poniyhdistyksen ja Suomen Welsh ponija Cob -yhdistyksen yhteistyöllä. Hollannissa ratsastusominaisuuksista arvosteltiin parhaiksi ratsastettavuus, passi sekä töltti, jotka kaikki pisteytettiin 8,5 pisteen arvoisiksi. Jaana Kivimäen Bellilene säikkyi hieman tv-kameraa ja sai kalliin rikon ensimmäisessä väistössä, muuten hyvästä suorituksesta prosentit 66.70 ryhmässä II. Deauvillen EM-kilpailuissa olimme kaksi vuotta sitten kolmannellatoista tilalla ja nyt yhdeksänsiä, maajoukkuevalmentaja Janne Bergh toteaa. Racing Noviisisarjan 4-vuotiaiden finaalissa voittoon ratsasti Minna Kujala omalla kasvatillaan Ebeneser Johannes. Sen kehuttiin olevan sopusuhtainen, pitkäjalkainen ja sylinterimäinen. Värri ja Västinsalo esteponikasvattajien kärkeä n Nuorten hevosten festivaalin toisena kilpailupäivänä ratkaistiin esteponikasvattajien paremmuus. Nyt on myös mainio mahdollisuus muistuttaa kuntapäättäjiä hevosen ja alan merkityksestä nyky-Suomessa. Kun eläinten kuljetuksesta kerrotaan etukäteen, ne lastataan ruumaan niin, että kuljettaja voi käydä katsomassa niitä. Kutsu muita alueesi talleja, seuroja ja toimijoita mukaan. Erika Hanhisuanto ratsasti voiton kuortanelaiselle Kaisu Västinsalolle ponilla Barlume di Speranza 6-vuotiaiden ponien kilpailussa. Laiminlöikö kuljettaja hevoset. Mielestäni tämä on ollut hyvä kokemus Freirille, analysoi Sigurdarsson arvostelujen jälkeen
Honkolan ajot järjestettiin yhdessä Urjalan hevosurheilijoiden, Urjalan MML (Mannerheimin lastensuojeluliitto) ja muiden paikallistoimijoiden kanssa. 6 Kolmannet perinneajot Suomen vaunuhistoriallinen seura on järjestänyt perinneajoja kolmena kesänä. Honkolan perinneajon voittaja oli kirkkonummelainen Susanna Malmström, vuonohevosellaan Ela ja groomina Outi Tarvainen. Aurinkoinen päivä Honkolan kartanolla. Perinneajoon osallistuvat valjakot pääsivät nauttimaan ajelusta upean kartanomiljöön lisäksi vuonna 1855 istutettua lehmuskujaa pitkin. Perinneajoissa ensi kertaa mukana ollut Malmström palkittiin myös parhaasta tarinasta. Kuva: Timo Yli-Hollo. Honkolan perinneajot oli samalla kunnianosoitus kartanoa asuttavan aatelisneiti Christine Furuhjelmin 60-vuotiselle hevosuralle niin kasvattajana, ratsastuksenopettajana kuin valjakkoajurinakin. Aikaisemmat kaksi ajoa on pidetty Kirkkonummella, Oitbackan kartanolla ja kolmannet tänä kesänä Urjalassa, Honkolan kartanolla
Y htä perinneajotapahtuman puuhanaista, vaunumestari Jenni Mäntystä voi sanoa vanhojen perinnevaunujen ja ajokulttuurin erikoisasiantuntijaksi. Toivoisimmekin, että perinneajoihin tuotaisiin kiesien ja vaunujen lisäksi mahdollisimman laaja kirjo hevostyövälineitä, kuten kylvökone ja heinäharava. Vanha ajokulttuuri herää henkiin. Suomen vaunuhistoriallisen seuran järjestämät perinneajot heinäkuun lopulla olivat ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan Honkolan kartanoon ja sen historiaan. Mäntynen pyörittää Ypäjällä Kiesimestarit-yritystä, jonka päätoimiala on vanhojen hevosvetoisten ajovälineiden restaurointi. Kuva: Marjo Uimi. Perinneajon tuomarit arvostavat tätä piirrettä hevosessa, toteaa Jönsson selvittää ja lisää, että yhtälailla kuin hyvinkäyttäytyviä hevosia, perinneajoissa halutaan nähdä hyvätapaisia ohjastajia, sekä iloisia matkustajia. Hyvätapaisia hevosia ja ohjastajia – Perinneajoihin voi osallistua hevosella tai ponilla, joka on ajoturvallinen ja sietää tapahtumasta aiheutuvaa hälinää. Karl-Henrik Jönsson haluaisi kiinnittää huomiota myös hevosen käytökseen. Ennen hevosilla liikuttiin ja ne tekivät töitä. Tarina on tärkeä osa perinneajoa Jenni Mäntynen muistuttaa, että teemaan sopiva vaatetus ja tarina ovat oleellisia asioita perinneajoissa. 7 . Monet työtehtävät sekä olosuhteet vaativat toimivaa hevosta ja hevosen oli seistävä paikoillaan pitkänkin aikaa. Ajoihin osallistui 14 valjakkoa ja yleisöä paikan päällä oli yli 2 000. – Ennen hevoset olivat hyvin koulutettuja. Kaviokas voidaan valjastaa minkä tahansa käyttökuntoisen antiikkisen vaunun tai kärryn eteen, vaikka lantakärryn, sillä pääasia on, että valjakko on mahdollisimman autenttinen. Aikahyppy menneeseen Historiallinen autenttisuus ja valjakkoon nidotut tarinat luovat aidon vanhanajan tunnelman Suomen vaunuhistoriallisen seuran perinneajotapahtumaan. Vanha ajoja vaunukulttuuri sai Mäntysen innostumaan perinneajotapahtuman tuomisesta Suomeen ja Suomen vaunuhistoriallinen seura innostui järjestämään tapahtumaa. – Vaunuhistoriallinen seura otti lajiin mallia Keski-Euroopan CIAT (Attalage de Tradition) järjestön historia-ajoista, tosin Suomen olosuhteissa huomattavasti väljemmillä säännöillä, kertoo seuran sihteeri ja rahastonhoitaja Karl-Henrik Jönsson
– Perinneajoissa tuomarit ovat tärkeässä asemassa, sillä he kertovat, mikä on perinneajoon osallistuvien hevostyökoneiden ja vaunujen historiallinen käyttötarkoitus, arvioivat kyytiläisten pukeutumiskoodin ja pitävät huolen siitä, että vanhat käytöstavat sekä etikettisäännöt huomioidaan. Tarina on tärkeä osa perinneajoa, sillä sitä kautta voidaan elää sitä historiallista aikaa, jonka kaudelta valjakko on. Tarinan mukaan he olivat Laihajärven viimeinen evakkokyyti. Nämä ovat yleisöllekin kiinnostavaa ja opettavaista tietoa.. – Perinneajoissa halutaan nimenomaan korostaa vanhoja vaunuja, mutta yhtä tärkeää on säilyttää ajureiden vanhoja tapoja ja etikettisääntöjä, tuoda niitä tapahtumaan sekä yleisön tietouteen. Kuvat: Marjo Uimi Viime vuonna Oitbackan perinneajoissa toiseksi sijoittunut sekä myös yleisön suosikiksi kirinyt valjakko koostui evakoista Martti Purho, Markku Mässeli, Pekka Pakarinen. Miehillä oli mukanaan oikeasti viimeisimpien evakoiden kuormaan lastattu jäätelökone. Kannustava kilpailu Jönsson toivoisi, että perinneajojen ohessa järjestetty kilpailu kannustaisi osallistujia paneutumaan mahdollisimman paljon historialliseen aitouteen ja vanhan ajan henkeen. Kuva: Nina Lähteenmäki – Perinneajoissa tuomarit ovat tärkeässä asemassa, sillä he kertovat, mikä on perinneajoon osallistuvien hevostyökoneiden ja vaunujen historiallinen käyttötarkoitus. 8 Alusta asti perinneajojen päätuomarina toiminut Reijo Kuhakoski (vas.) ja Honkolan perinneajojen ajokokeen tuomari Markku ”Make” Nyman. Håkan ”Hockus” Wahlman (oik.) on toiminut kuuluttajana kaikissa kolmessa perinneajoissa. – Tarinan kautta saadaan ymmärrettävästi kerrottua yleisölle erilaisten hevosajopelien käyttötarkoituksesta, niihin liittyvistä varusteista ja ohjastajan pukeutumisen merkityksestä. Hän on sekä kouluettä valjakkovalmentaja, mutta myös tunnettu ääni muun muassa Helsingin Horse Shown kuuluttajana
Hän on voittanut muun muassa parivaljakkoajon Pohjoismaiden mestaruuden. Hän myi tilan serkkunsa pojalle Robert Furuhjelmille tammikuussa 2016. Markku Nyman on työskennellyt yrittäjänä ja ratsastuksenopettajana Helsingin Tuomarinkylän talleilla. Näillä hevosmiehillä on historiantuntemuksen sekä monen muun hevostaidon lisäksi hallussaan etikettisäännöt, erilaiset vaunut, -työkoneet sekä -valjastukset. Reijo Kuhakoski on toiminut tuomarina kaikissa kolmessa perinneajossa. Perinneajoissa halutaan korostaa vanhoja vaunuja, mutta yhtä tärkeää on säilyttää ajureiden vanhoja tapoja ja etikettisääntöjä. 9 Perinneajoissa oli mukana myös ravihevonen ja juuri kuninkuudenkin ohjastanut Ari Moilanen. Suvun hallinnassa kartanosta kehittyi suuri ja hyvinvoiva maatila, jossa ratsutilan lisäksi oli muun muassa oma kansakoulu, kirjasto, kauppa ja vapaapalokunta. Furuhjelmin suvulla 1730-luvulta lähtien Honkolan kartano on 1600-luvun alussa perustettu kartano Etelä-Pirkanmaalla Urjalan Honkolan kylässä Kortejärven pohjoisrannalla. Kartano on kuulunut Furuhjelmin suvulle 1730-luvulta lähtien. Kuva: Timo Yli-Hollo – Perinneajojen tuomarit, Reijo Kuhakoski sekä Markku Nyman, ovat arvostettuja, kokeneita hevosmiehiä ja ajomestareita. Hän on menestynyt parivaljakkoajossa SMja. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten 30-vuotisesta urastaan Helsingin vossikka-ajurina sekä menestyneenä kilpavaljakkoharrastajana. Kartanon pitkään omistanut 76-vuotias neiti Christine Furuhjelm asuu edelleen kartanossa. Ratsuttaja ja ratsastuksenohjaaja Maija Alanko (oik.) asuu kartanolla, pitää huolta neidistä ja toimii tilalla hevosalan yrittäjänä. Ohjastajahuippu oli mukana matkustajana ja hevosen ohjaksissa oli hänen vaimonsa, aktiivinen vaunuharrastaja Minna Moilanen. Kuva: Timo Yli-Hollo Matti Lahtinen, Kristiina Peltonen ja Pavis sekä hollantilainen ajeluvaunu 1930-luvulta. Heidi Sinda (vas.) tunnetaan valjakkoajajana ja hevoskasvattajana. Christine Furuhjelm (kesk.) palkittiin Suomen vaunuhistoriallisen seuran kunniapalkinnolla elämäntyöstään. Heidin tytär, 8-vuotias Mikaela Sinda oli Honkolan perinneajojen nuorin ohjastaja. Kuva: Nina Lähteenmäki . Kulttuurihistoriallisesti arvokas kartano ei ole yleinen käyntikohde
PM -tasolla sekä toiminut vakituisena hevosenhoitajana ja ajurina Sinebrychoffin panimohevosten talleilla Helsingin Hietalahdessa yli 20 vuotta. Kuva: Timo Yli-Hollo Perinneajoissa on ollut osallistujien ja katsojien kertoman mukaan iloinen ja lämminhenkinen tunnelma. Räihä on voittanut kahdet edelliset perinneajot Oitbackassa ja tänä vuonna valjakko oli yleisön suosikki. Maija Räihä seurueineen ja friisiläisruuna Quentin R. Seuran perustehtävänä on vaalia, kehittää ja elvyttää hevosvetoisten ajoneuvojen tuntemusta ja vaunukulttuuria sekä kasvattaa kiinnostusta vaunujen historialliseen arvoon ja käyttöön. Seura edistää myös edistää olemassa olevan historiallisen vaunukaluston säilyttämistä ja kunnostamista. Seura luetteloi kalustoa ja tallentaa niihin liittyviä tietoja ja kuva-aineistoa. Ehdottomasti tehdään tästä jokavuotinen tapahtuma, Mäntynen lupaa. 10 Suomen vaunuhistoriallinen seura perustettiin kesäkuussa 2009. Kartanomiljöötä ja perinneajon tunnelmaa on kuvattu satumaisen kauniiksi ja aidon tuntuiseksi aikahypyksi menneisiin aikoihin. Suitian linnan ladies hunting club oli liikkeellä jahtivaunuilla Honkolassa. Seura järjestää vaunuparaateja, tutustumismatkoja, kunnostuskursseja sekä ylläpitää kansainvälisiä kontakteja. Hevosvetoisten ajoneuvojen vaalimista ja elvytystä Matti Makkonen kunnosti vaunuhistoriallisen seuran kunnostuskurssilla kiesit. ?. Perinneajoihin osallistuneilla on ollut ainutlaatuinen tilaisuus päästä ajamaan hevosillaan sellaisissa maisemissa, joihin ei muuten olisi mahdollisuutta. – Kiinnostus ja suosio perinneajoon näyttää kasvan vuosi vuodelta ja kyselyjä jatkosta on tullut paljon. – Erittäin positiivista on ollut kuulla, että kaikissa järjestetyissä perinneajoissa on ollut osallistujien ja katsojien kertoman mukaan hieno tunnelma; iloinen ja lämminhenkinen. Erityisesti tämä tunnelma halutaan tulevissakin ajoissa säilyttää, Jenni Mäntynen toteaa. Historian siipien havinaa Suomen vaunuhistoriallinen seura kiittelee tapahtumapaikkojen hienoja puitteita ja iloitsee hyvästä tunnelmasta. Tähän asti pidettyjen perinneajojen kartanot ja niiden alueet ovat vain yksityiskäytössä, mutta omistajat ovat avanneet porttinsa yleisölle perinneajon merkeissä
Herpesvirukset leviävät hyvin herkästi etenkin pisaratartuntana ja ne voivat levitä myös ihmisten tai tavaroiden välityksellä. Ratsuja ravihevoset tulee kilpailusääntöjenkin mukaan rokottaa hevosinfluenssaa vastaan vähintään kerran vuodessa, mutta todellisuudessa rokotteiden antama suoja hevosinfluenssatartuntaa vastaan on huomattavasti lyhytaikaisempi. Sairastunut eläin voi tartuttaa uusia eläimiä lähes välittömästi tartunnan saatuaan. Rokottamattomille hevosille influenssavirus aiheuttaa korkean kuumeen joka voi kestää jopa 4-5 päivää, muita tyypillisiä oireita ovat useamman viikon kestävä yskä sekä kirkas sierainvuoto, joka taudinkuvan edetessä muuttuu keltaiseksi ja paksuksi. Useamman päivän kuumejakso ja viikkojen yskä aiheuttaa urheiluhevoselle pitkän tauon treenistä ja jälkitautien välttämiseksi tarvittava toipilasaika voi venähtää niinkin pitkäksi että se pahimmillaan pilaa koko kauden. Tetanus eli jäykkäkouristus Jäykkäkouristus on Clostridium tetani -bakteeri-itiöiden aiheuttama tauti, joka aiheuttaa hevoselle kuolemaan johtavan halvauksen. 11 11 . Tavallisin on hengitystieoireita aiheuttava muoto. Eviran mukaan Suomessa viimeisin hevosinfluenssaepidemia Ajankohtaiset rokotukset ja loishäädöt Influenssa ja herpes ovat hevosten virusperäisiä tartuntatauteja jotka aiheuttavat hevosille pääasiassa kuumeisia hengitystiesairauksia. Näin ollen esimerkiksi pistohaavoissa on varsin suuri tetanusriski. Influenssarokotus kannattaa pitää voimassa, sillä epidemian iskiessä rokotetut hevoset säästyvät usein rajulta taudinkuvalta. Influenssan pääasiallinen leviämistapa on pisaratartuntana hevosesta hevoseen, mutta tauti voi levitä tallilta toiselle myös ilman suoraa hevoskontaktia ihmisten mukana käsien, vaatteiden tai tavaroiden välityksellä. Yhteistyössä Konitohtorin kanssa: Vetericyn Plus Kiertävää hevospraktiikka Konitohtori eli eläinlääkäri Pia Martikainen on yksityinen hevospraktikko Nurmijärveltä. Hevosen herpesvirukset Hevosten herpesviruksia on useita eri tyyppejä ja ne voivat aiheuttaa useita eri tautimuotoja. Paikasta toiseen aktiivisesti liikkuvat hevoset ja etenkin maiden rajoja ylittävät hevoset olisi siis ehdottoman suositeltavaa rokottaa tiheämmin todellisen rokotesuojan ylläpitämiseksi. Näitä molempia virustauteja vastaan voidaan suojautua rokotuksin. Varsat ja nuoret yksilöt sairastuvat herkemmin kuin iäkkäämmät hevoset. Herpesvirustartunnan hengitystiemuodon oireita ovat sierainvuoto, kuume ja ruokahaluttomuus. Influenssavirus leviää hyvin nopeasti ja tehokkaasti. Tällä hetkellä Konitohtorin vuosittaisista potilaskäynneistä jopa n. n. Koska herpesrokotusta ei edellytetä kilpailumääräyksissä, monikaan hevosenomistaja ei ehkä tiedosta, että herpesvirukselta suojautuminen rokotuksin olisi varsin järkevää – etenkin jos hevonen liikkuu paljon valmennuksissa ja kilpailee. Tartunta voi tapahtua likaantuneen haavan kautta, kun bakteereja pääsee elimistöön ja ne lisääntyvät hapettomissa olosuhteissa. on ollut talvella 2008 ja sitä edelliset epidemiat keväällä 2007 ja talvella 2004. Myös haavahoito sekä silmäja ihosairaudet ovat Konitohtorin kiinnostuksen kohteita ja jatkokoulutuksia näistä aiheista on käytynä sekä kotimaassa että ulkomailla. Pia Martikainen on työskennellyt eläinlääkärinä vuodesta 2004 alkaen ja erityinen kiinnostuksen kohde on hevosten hammashuolto. Tutkimusten mukaan riittävän vastustuskyvyn aikaansaamiseksi rokotustiheyden tulisi olla jopa 4-6 kuukautta. Tätä bakteeria esiintyy yleisesti maaperässä ja hevonen on muista kotieläimistä poiketen erittäin herkkä sairastumaan jäykkäkouristukseen. Vakavia tautimuotoja ovat tammojen luomiset, varsojen vakavat sairastumiset ja neurologiset oireet jotka kaikki ovat onneksi hengitystiemuotoa huomattavasti harvinaisempia. Pia tekee kokopäiväisesti kiertävää hevospraktiikkaa eli tallikäyntejä pääosin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Herpesvirusta esiintyy hevospopulaatiossa varsin yleisesti myös Suomessa. Nykysuosituksen mukaan loislääkitys tehdään kohdennetusti ulostenäytetutkimuksien perusteella. Kuten ihmisillä, myös hevosten herpesviruksille on tyypillistä, että tartunnan jälkeen ne voivat jäädä piileviksi elimistöön ja aktivoitua myöhemmin esim. n Konitohtori Pia Martikainen Hevosinfluenssa Hevosinfluenssa on äärimmäisen helposti tarttuva virustauti, jota vastustetaan maailmanlaajuisesti sen aiheuttamien vakavien epidemioiden vuoksi. Herpesvirusta kantava hevonen voi siis erittää virusta ajoittain, saada lieviä oireita tai olla itse täysin oireeton mutta kuitenkin tartuttaa muita hevosia. Tetanuseli jäykkäkouristusrokotus suojaa hevosen tältä hengenvaaralliselta taudilta, joten rokotus on tärkeää pitää jokaisella kotihevosellakin voimassa. stressin yhteydessä. 80% onkin pelkkiä hammashoitoja; koko tallin hevosten hammashoitoja Pia tekee sopimuksesta myös pidemmän matkan päähän
Perusrokotusten jälkeen herpesrokote tehostetaan jatkossakin (4-)6 kk välein, parhaimman suojan saa rokottamalla 3 kertaa vuodessa, eli 4 kk välein. Perusrokotteiden jälkeen tetanussuoja on voimassa 2 vuotta kerrallaan. Tällöin ensimmäiset perusrokotteet voidaan antaa 21-92 vrk välein ja 3. Varsoille annetaan ensimmäinen matolääkitys heti 10 viikon iässä.. Kolmas perusrokotus tulee antaa tästä viimeistään 17 kk kuluttua. Mikäli tallissa on tiineitä tammoja, on suositeltavaa rokottaa koko tallin hevoset herpesvirusta vastaan (laumaimmuniteetti) ja lisäksi pitää tiineet tammat erillään kilpailevista hevosista ja nuorista hevosista tartuntojen välttämiseksi. Jos hevonen on nostanut kuumeen, annetaan lepojaksoa vähintään viikko. Tetanusrokotus Rokotusohjelma tetanusta vastaan aloitetaan varsoilla 6 kk iässä kahdella perusrokotteella jotka annetaan kuukauden välein. Käytännön kannalta rokote tehostetaan usein jo aiemmin samalla kertaa, kun influenssarokote tehostetaan. Rokotuksen toimintamekanismi perustuu siihen, että se aiheuttaa hevosen elimistössä lievän infektiotilan, jotta vastaainetuotanto kyseistä taudinaiheuttajaa vastaan käynnistyy. 12 Hevosinfluenssarokotus Rokotusohjelma hevosinfluenssaa vastaan aloitetaan varsoilla 6 kk iässä kahdella perusrokotteella jotka annetaan kuukauden välein. Kisahevosten rokotukset merkitään usein Hippoksen sähköiseen järjestelmään josta järjestäjä voi suoraan jo ilmoittautumisen yhteydessä tarkastaa rokotusten voimassaolon ja hevosen kilpailuoikeuden. Kilpailusääntöjen mukaan perusrokotusten jälkeen influenssarokotus tehostetaan sekä ratsuettä ravihevosilla vuosittain. peRokotusohjelmat rusrokotuksesta. Monet kilpailevat hevoset rokotetaankin hevosinfluenssaa vastaan säännöllisesti 6 kk välein. Tiineille tammoille herpesrokotus suositellaan vielä tehostettavan tiineyskuukausien 5, 7 ja 9 kohdalla. Rokotukset ja doping Kaikki hevoselle annettavat rokotteet aiheuttavat dopingvaroajan. Kilpailusääntöjen mukaan viimeisimmästä influenssarokotuksesta tulee olla kulunut vähintään 7 vrk kilpailupaikalle saapuessa. Aikuisella hevosella vanhentuneet influenssarokotukset voidaan saattaa takaisin kilpailumääräysten mukaisiksi aloittamalla rokotusohjelma alusta uudelleen. Kolmas tehosterokote annetaan tästä 5-6 kk kuluttua. Tetanusrokotteita on olemassa sekä erillisinä että yhdistelmärokotteina, joissa on sekä influenssaettä tetanusrokote samassa valmisteessa. Näin ollen rokottamiseen onkin aina syytä suhtautua kuten lievään taudin sairastamiseen. Herpesvirusrokotus Rokotusohjelma herpesvirusta vastaan aloitetaan varsoilla 6 kk iässä kahdella perusrokotteella jotka annetaan kuukauden välein. Hippoksen kilpailusäännöt eivät edellytä kolmatta perusrokotusta ravihevosille, mutta tehostus on suositeltavaa antaa myös vuotiaille ravurivarsoille paremman vastustuskyvyn saavuttamiseksi. Hyvä nyrkkisääntö on pitää hevonen levossa tai vain hyvin kevyessä liikutuksessa (ei hengästymistä, ei hikeen treenaamista) noin 5 vrk ajan rokotuksen jälkeen. Kolmas perusrokote annetaan tästä 5-6 kk kuluttua. Varsat ovat alttiita loistartunnoille. tehosterokotus viimeistään 7 kk kuluttua 2. Tämä käytäntö on varsin järkevä, sillä tihennetty rokotusohjelma antaa paremman immuniteetin, jos hevosen kanssa liikutaan paljon esim. Aikuisten hevosten rokotussarja aloitetaan kuten varsoilla. Ei ole ollenkaan tavatonta, että hevonen nostaa kuumeen rokotusta seuraavan vuorokauden aikana. valmennuksissa ja käydään säännöllisesti kilpailupaikoilla, joissa tartuntapaine on toki aina suuri. Kansainvälisellä tasolla kilpailevilla hevosilla hevosinfluenssarokotus ei kilpailuhetkellä kuitenkaan saa olla 6 kk vanhempi
13 H evosia kiusaavien loisten resistenssi eli vastustuskyky nykyisin käytössämme oleville lääkkeille on huolestuttavasti lisääntynyt. Influenssarokotteen nimen perässä oleva merkintä TE, T tai FT tarkoittaa, että rokote suojaa myös tetanusta vastaan. Nykyään aikuisten hevosten matolääkitykset perustuvat ulostenäytetutkimuksin todettuihin loistartuntoihin eli toisin sanoen vain ne yksilöt, joilla on loistartuntaan viittaavia oireita tai tartunta on tutkimuksin todettu, lääkitään. Lantanäytteiden tutkiminen antaa tärkeää tietoa sekä eläinlääkärille että tallinpitäjälle Ulostenäytetutkimus on varsin luotettava tapa selvittää loisten esiintyvyyttä. Eläinlääkärin kanssa on hyvä tehdä vuosittainen suunnitelma loishäädöistä ja lantanäytetutkimuksista. Nykyään tiedetään, että aikuisista hevosista valtaosa muodostaa tehokkaan vastustuskyvyn sisäloisille ja vain pieni osa kantaa siinä määrin merkittävää loistartuntaa, että loishäädölle on tarvetta. Matolääkettä tulee aina antaa painon mukaan riittävä määrä, sillä alakanttiin annetun lääkityksen seurauksena juuri ne sitkeimmät loiset voivat jäädä henkiin ja päästä lisääntymään. Kaikki hevosten sisäloislääkkeet ovat tällä hetkellä reseptivalmisteita. Hevosten tavallisimmat loiset saadaan melko hyvällä varmuudella kiinni lantanäytteistä ja näin ollen tiheämmät Suolistoloisten vastustuskyky lisääntynyt huolestuttavasti Jos suolinkaistartunta todetaan, johtaa se aina matolääkitykseen. Ulosteet siivotaan laitumelta ja tarhoista vähintään 1-2 viikon välein. Tarvittaessa uusi hevonen madotetaan ja pidetään 3-4 vrk ajan karanteenissa ennen laskemista yhteisille laitumille tai tarhaan. Vuosittainen löishäätö kannattaa ajoittaa loppusyksyyn talven kynnykselle jolloin se katkaisee heisimadon elinkierron Suomen olosuhteissa koko talven ajaksi. Joillekin suolistoloisille tyypillistä on myös eräänlainen lepovaihe jolloin munia ei eritykään ulostenäytteeseen. Loislääkkeet ovat kautta linjan verraten turvallisia reilustikin yliannosteltuina, joten paino kannattaa arvioida reippaasti yläkanttiin. Lantanäytteestä määritetään loismunien määrä per gramma ulostetta. Mittaustulos voi olla yllätys; todella moni omistaja nimittäin arvioi hevosensa painon aivan väärin – ja yleensä alakanttiin! Ennaltaehkäisy paras hoito Loistartuntojen ennaltaehkäisy harrastetallilla perustuu yksinkertaiseen asiaan: paikkojen siistinä pitämiseen. Ennen vanhaan hevoset madotettiin rutiininomaisesti jopa 4 kertaa vuodessa; tämä loislääkkeiden massakäyttö on valitettavasti osaltaan johtanut vastustuskyvyn muodostumiseen. Varsoja tyypillisesti vaivaava loinen on suolinkainen, jota on hyvin vaikea torjua ympäristöstä, sillä se kestää varsin epäsuotuisiakin olosuhteita. Näillä yksilöillä matolääkityksien teho on myös syytä varmistaa ainakin muutamaan otteeseen ottamalla uusi lantanäyte 2 viikkoa madotuksen jälkeen. Loislääkityssuositukset ovatkin viime vuosina muuttuneet radikaalisti ja matolääkkeiden turhaa käyttöä on rajoitettu tuntuvasti jotta käytössämme olevien valmisteiden teho saataisiin säilytettyä. Muodostuneen vastustuskyvyn ansiosta suurin osa aikuisista hevosista ei siis saa tartuntaa, vaikka ne altistuisivat loisten munille. Kuva: Pia Martikainen Tältä näyttää hevosen heisimato. Suolistoloistartunta altistaa hevosen mm. Tetanusrokote on syytä pitää voimassa kotihevosillakin. Erityisesti pihatto-olosuhteet ja yhteislaitumet ovat sellaisia paikkoja, joissa tartuntapaine on suuri. Pikkuvarsoille rutiinitoimenpide Varsojen ja nuorten hevosten osalta suositukset ovat erilaiset, sillä ne ovat huomattavasti alttiimpia loistartunnoille. Tällöin säännöllinen loishäätö on tarpeen ja näytteitäkin kannattaa ottaa tihennetysti. Uusien hevosten loislääkityshistoria ja madonmunatilanne on hyvä selvittää ennen uudelle tallille tuloa. Mikäli laidunkierto on mahdollinen, ei samaa laidunta käytetä vuodesta toiseen. Hyvä esimerkki on heisimato, joka ei nykytietämyksen mukaan ole Suomessa kovinkaan yleinen, mutta se voi potentiaalisesti aiheuttaa vakaviakin oireita. ähkylle, joten myös aikuisten hevosten loishäätö on perusteltua suorittaa kerran vuodessa varmuuden välttämiseksi sellaisella yhdistelmävalmisteella, joka tehoaa sekä pyöröettä heisimatoihin. Matolääkkeen annostelua varten on tärkeää punnita hevoset joko tähän tarkoitetulla mittanauhalla tai arviolaskelmalla. Pikkuvarsat madotetaan suolinkaista vastaan ainakin kerran noin 10 viikon iässä. Eli rautalangasta vääntäen: oireettoman hevosen loislääkitykselle ei ole tarvetta, jos madonmunia ei ole todettu, vaikka tarhakaverin näyte olisikin ollut positiivinen. Varsoista ja nuorista hevosista ulostenäytteitä tutkitaan myös tihennetysti (3-4 kertaa vuodessa) sillä toistuville matolääkityksille voi olla alkutaipaleella tarvetta. Kuva: Katja Lappalainen. Suolinkaisten torjunnassa myös oikean lääkevalmisteen valinta on tärkeää, sillä kaikki matolääkkeet eivät kehittyneen resistenssin vuoksi tehoa suolinkaisiin. Joidenkin suolistoloisten osalta todettu tartunta edellyttää loislääkitystä loisten määrästä riippumatta. heisimatoa ei voida luotettavasti määrittää ulostenäytteistä, joten heisimatoihin tehoava yhdistelmämatolääkitys on suositeltavaa antaa kerran vuodessa kaikille hevosille. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön; joillain aikuisilla yksilöillä vastustuskyky ei ole riittävä ja loisten munia todetaan toistuvasti. Mm. hevosen nimellä varustetussa minigrip-pussissa. n loislääkitykset kohdennetaan vain loistartuntaa kantaviin yksilöihin. Jos madonmunien määrä on suuri (nk. Aikuisille kerran vuodessa Mikään testausmenetelmä ei valitettavasti ole 100-prosenttisen luotettava ja ongelmana on, että kaikkia hevosen sisäloisia ei voida varmuudella lantanäytteestä todeta. Harrastetallilla jossa on vain aikuisia hevosia, lantanäytteet on hyvä tutkia rutiininomaisesti aina keväisin ennen laidunkauden alkamista ja tarvittaessa myös syksyisin. Näytteeksi riittää puolikas lantapallero, joka otetaan tuoreesta ulosteesta ja säilytetään näytteen lähetykseen asti jääkaapissa esim. EPG arvo > 200), annetaan kyseiselle hevoselle loishäätö. Näin ollen testi on negatiivinen, vaikka yksilöllä on loistartunta. Asiantuntemusta kannattaa hyödyntää ongelmien välttämiseksi erityisesti silloin, jos tilalla on paljon nuoria hevosia, tai loistartuntoja jostain syystä esiintyy poikkeavan runsaasti
Hän totesi kuninkuuspalkinnon, ’pojan’, tulleen kotiin Siuntioon ja kertoi sen huhujen mukaan ehtineen jo saunoakin. Se on juossut 249 starttia, joista tänä vuonna 17, luetteli Maija iloisena 14-vuotiaan suojattinsa tietoja. Mieluinen muistaminen Lämpimiä onnitteluja ja halauksia ja miltäs nyt tuntuu -kysymyksiä satoi Korhosille. – Ihanalta, vastasi Jyrki Korhonen. 14 S iuntion keskusta oli hetken aikaa täynnä juhlahumua, kun hevoskulkuetta seurannut yleisö taputti käsiään, huusi onnitteluita ja heilutti Köppis-kortteja. Oli hieno tunnelma ja upeaa saada olla mukana, totesi eräs talkoolainen.. Siuntiolaiset halusivat muistaa ravikuningasta. Siuntion kunnalta on jo pidempään pyydetty rantakaistaletta, johon saataisiin kaikille avoin uittopaikka, sekä hevosille että koirille. – Köpää ei oikein voi ottaa mukaan, se tästä ottaisi ja lähtisi, Maija Korhonen tuumi. Palokunta ohjasi liikennettä ja veti kulkuetta, joka lähti kirjaston pihalta ja kulki vajaan parin kilometrin matkan Fanjunkarsin torpan pihamaalle. Sen jälkeen alkaa sen siitosura. Yhteistä iloa menestyksestä – Siuntiolaiset hevosihmiset osoittivat taas, mitä on hyvä yhteishenki ja kuinka paljon voimaa siinä on, kun on aidosti iloinen toisen menestymisestä. – Se olisi tarpeen kaikille läntisen Uudenmaan hevosille, pohti Juhlakahveille osallistui kolmisen sataa ihmistä. Se lisää iloa puolella! – Ihmiset saivat talkoovoimin, nopeasti aikaiseksi hienon juhlan hevoskulkueineen. Edellisissä juhlissa, kolme vuotta sitten sekin oli mukana. Kolmisen sataa ihmistä kokoontui iloiseen tapahtumaan onnittelemaan ravikuningasta taustajoukkoineen. Köppisen suku on jatkunut tänä vuonna 14:llä varsalla. Talossa asui 1800-luvulla kansalliskirjailija Aleksis Kivi Köppinen oli tällä kertaa kotona parhaan kaverinsa Turparullan kera. Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Ravikuningas Köppisen kunniaksi juotiin kakkukahvit Korhosen perheen kotikunnassa Siuntiossa. – Kolmen tonnin SE, neljän tonnin SE, Kunkkareiden paras kokonaisaika, eniten (607 400 euroa) tienannut elossa oleva suomenhevonen. Ori juoksee vielä ensi vuonna kuninkuusraveissa, jos kaikki menee Jyrki ja Maija Korhonen iloitsivat Siuntion kunnan lupaamasta hevosten ja koirien uimapaikasta. hyvin. Myös paikallisia yrityksiä lähti innoissaan mukaan. Juhlahetken juontanut Heikki Kaisla yllytti yleisön raikuviin aplodeihin
Epätodellisen hieno hevonen Raili (vas.) ja Armi Korhonen ovat Köpä-faneja. – Oma isäni kuljetti sodassa ruokaa ja ruumiita hevosella. Jyrki Korhosen äiti Raili Korhonen nautti juhlasta. – Se on ihan epätodellisen hieno hevonen. Hän on elänyt läheisesti mukana poikansa perheen ja Köppisen taipaleella ja iloitsi lämpimästi menestyksestä. – Kun istun sohvalla kotonani Espoon Saunalahdessa, juttelen usein Köpälle ja kyllä se kuulee, Raili Korhonen hymyilee. Siskon mieheltä Jyrki osti aikanaan ensimmäisen hevosensakin. Köppisellä on oma paikkansa myös hänen sydämessään. Kun se menee, niin se menee. Mukana Köpän juhlissa oli 11:sta lapsenlapsesta 15-vuotias Armi Korhonen.. Raili Korhonen on kotoisin Pohjois-Savosta ja hänen lapsuutensa perheessä oli hevosia. Raili Korhosella on neljä lasta, joista Jyrki on toiseksi vanhin. Jyrkin hevoskipinä syntyi Rautalammilla, jossa hän aina karkasi parin-kolmen kilometrin päähän siskoni miehen hevostallille, Raili Korhonen muisteli. 15 . Hän oli muun muassa paikalla Koivulaaksossa, kun Köppinen syntyi
Kaikki on hyvällä mallilla. Tätä on odotettu ainakin edellisestä kuninkuudesta saakka. Iloa lajista riippumatta Jyrki Korhonenkin iloitsi siitä, miten Köpä yhdistää kaikki hevosihmiset, niin ravi-, ratsu kuin valjakkoja kaikki muutkin ihmiset. – Kunta on luvannut Köppisen toiveesta hakea sellaisen paikan, jossa hevoset ja koirat saavat luvallisesti uida. Niin me olemme varsojemme kanssa tehneet. Moilanen ajaa, kuten tähänkin asti. – En olisi uskonut, riemuitsi Maija Korhonen. Helinä Korhonen, 12, on Köppisen kampausvastaava ja sai 50 euron lahjakortin hevostarvikkeisiin. Toisella viikolla mentiin hölkkää kotona ja lauantaina oltiin hiitillä Vermossa. Kunnan edustaja kunnanhallituksen jäsen, hevosalan yrittäjä itsekin Maria Koroma-Hintikka oli iloinen saadessaan tällaisessa tilanteessa ja hetkessä, Suomen täyttäessä sata ja suomenhevosen 110 vuotta, tuoda juhlaan kunnan terveiset. Porkkanoita ja omenoita se on syönyt enemmän kuin laki sallii, mutta ne sulavat ennen kahden viikon päästä juostavaa seuraavaa lähtöä. – Olen ollut ravipiireissä 15 vuotta ja jollei Köpää olisi, ei Korhosen poikaa niissä piireissä tunnettaisi. Lupauksesta ratkesi yleisössä riemu. Köppinen nähdään Vermon radalla Tähtisprintteri-kisassa Derby-päivänä lauantaina 2.9. – Olin yllättynyt siitä, että Siuntiossa on yli 60 hevostilaa, Jukka Eräkare sanoo. Köpän päivittäiseen hoitoon osallistuvat myös 12-vuotias Helinä Korhonen ja 6-vuotias Kirsikka Korhonen. – Kiva, että kunta näkyy, pariskunta tuumii. – Köppinen on antanut meille tosi paljon lajin parissa. – Hienoa, että meillä on täällä tällaista juhlan aihetta. Mukava nähdä hevosihmisiä, joita ei oikeastaan muuten tunne. 16 Kunnassa yli 60 hevostilaa Siuntiolainen Jukka Eräkare oli juhlassa mukana talkoolaisena, vaimo Anne Eräkare muuten vaan iloitsemassa Köppisen menestyksestä. – Kun Köppinen saa alle kovemman rutistuksen, menee se siitä vielä vähän eteenpäin. Anne ja Jukka Eräkare eivät ymmärrä hevosista mitään, mutta iloitsivat Köppisen menestyksestä. – Siitä kahden viikon kuluttua on pohjoismainen mestaruuskilpailu Turussa sekä siitä kahden viikon päästä neljän kilsan maraton Forssassa. – Sen verran, että saa hevosen kiinni, jos se karkaa, eikä muita ole kotona, Maija Korhonen nauroi. – Tällaisia vastaavia tapahtumia tuskin on tässä kylässä aikaisemmin ollut. Olemme saaneet paljon ystäviä sekä unohtumattomia kokemuksia menestyksen myötä.. – Moni saattoi ajatella, että onkohan tuossa tolkkua, kun me ajoimme Köpää viisi kertaa viikossa jo siitä vaiheesta lähtien, kun se kotiutui Väreeltä opetuksesta. Rauhallista palautumista Jyrki Korhonen kertoi Köppisen kuulumisia tasan kaksi viikkoa kuninkuusvoiton jälkeen. Perheen esikoinen Eemeli Korhonen, 14, ei liiemmin hevoshommista piittaa. Niin pitkälle on suunniteltu. He olivat mukana myös kolmen vuoden takaisissa juhlissa. Valitsimme sen tavan, että hevonen oli valjaissa usein ja sillä ajettiin pientä lenkkiä. Kysymykseen, miten tehdään ravikuninkaita Jyrki Korhonen muisteli yhteisen taipaleen alkua. Mukava koko perheen juhla, kun on keppihevosratakin rakennettu tänne Fanjunkarsin pihalle. Niinhän se on, että hevosestaan mies tunnetaan. – Köpä on palautunut hyvin, ensimmäinen viikko oli rauhallista, Maija kävi ratsastamassa pari kertaa. Maija Korhonen ennen juhlaa
Koivumäen Meri). Varsa oli vielä kiinni emänsä kyljessä, vaikka rohkea onkin. Hevonen sai 14 vuotta sitten nimensä Jyrki Korhosen työpaikan mukaan. Köpä antoi Jyrkille hienon 50-vuotislahjan. Varsa oli yleisön suosikki. Korhosilla oli aikaisemmin Voitturi-niminen juoksija, samaa veljessarjaa Köppisen kanssa. Loppukesästä onkin juhlia riittänyt. Seuraavana Susanna Malmströmin ja Elan kyydissä tulivat lapset. Köppisen tämänvuotiset palkinnot olivat esillä. – Olen ollut firmassa 31 vuotta, vuodesta -86 saakka. Aloitin autokuskina, sitten kiersin myyntiedustajana puolta Suomea, ja nyt olen ollut toistakymmentä vuotta toimitusjohtajana. Koivulaakson tilan tallissa asustaa myös Köppisen viisivuotias poika Meren Ahti, ruuna (e. – Köppinen on lisäksi elättänyt meillä muutkin elukat. Köppinen Oy on koulu-, askartelu-, kotikonttoritarviketukkuliike. Vajaa kolme kuukautta vanha shetlanninponivarsa Anselmi tuli juhlimaan Köppistä. . – Poni saa hyvää rutiinia, kun on paljon ihmisiä. 17 Anselmi-yleisön suosikki Maija Räihä hevosensa Quentinin ohjaksissa ja Riina Kanerva kuljettivat Jyrki ja Maija Korhosta juhlakulkueen keulassa. Maija Korhonen kasvattaa tanskandogeja. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Anselmille tuli kesken juhlan nälkä.. Korhosilla eletään hienoa vuotta. Syntymäpäivä oli maaliskuussa, eikä sitä juhlittu. Terhi Häyry toi shetlanninponivarsansa Anselmin mukaan juhlimaan Köppistä. – Kun on olemassa tällainen iso Köppinen niin ilman muuta lähdetään mukaan nostamaan omalta osaltamme suomenhevosta ja hevosyrittäjyyttä. Se siedättyy moniin eri asioihin, totesi varsan omistaja kirkkonummelainen Terhi Häyry
Kuva: Hippos/Laura Laakso Milla Pyysalo hoitaa Saaga S:ää. Kuva: Hippos/Laura Laakso. 18 Ilkka Pyysalo uskoi Saaga S:n menestykseen ja liikuttui tuloksesta
Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. Kuninkuuskilpailun ensimmäisen osalähdön voitti Risto Tupamäen ajama Costello, joka juoksi ajan 2.50,8. Kahdessa ensimmäisessä lähdössä niin Vermossa juhlivat konkarit, Saaga S ja Köppinen veivät kruunut alkuvaikeuksien jälkeen Viimeisillä matkoilla otettiin kaikki irti Vermon Kuninkuusraveissa loistivat konkarit. Köppisen kokokonaisaika 9.22,0 on kilpailuhistorian kaikkien aikojen kovin tulos. Saaga S vei kolmannen perättäisen ravikuningattaren tittelin ja Köppiselle ravinkuninkuus oli kahden välivuoden jälkeen toinen. Sama kolmikko vei mitalisijat myös viime kesänä Turun kuningatarkilpailussa. Tänä vuonna Saaga S näytti kirivoimaansa juuri siinä tilanteessa kun sitä hevoselta kaivattiin. Kuninkuuskilpailun 2100 metrin kilpailu meni juoksunkulun osalta monen ennakkokaavailujen mukaan. Saaga Saaga S ei sateesta välittänyt vaan veti 19-vauhtia mikä toi kunningattaruuden 0,7 sekunnin erolla Akaasiaan ja Virin Camillaan. 19 . Voittoaika jää vain kymmenyksen Erikassonin nimissä olevasta Suomen ennätyksestä. Kuva: Hippos/Laura Laakso oriiden kuin tammojenkin joukossa loisti nuoruus, Costellon ja Akaasian johdolla. Ilkka Pyysalo ja Jyrki Korhonen onnittelivat toisiaan. Oriiden ensimmäisessä osalähdössä oli kymmenen ravuria Camrin jäätyä pois. Ville Korjus lähti Välähdyksellä kärkeen ja Köppinen on Jyrki ja Kati-Maija Korhosen perheenjäsen. Costellon voittotulos oli hurja 21,3a / 2100 metriä. V ermossa riitti jännitystä loppuun saakka, sillä sekä Köppinen että Saaga S ratkaisivat kokonaiskilpailun voitot vakuuttavien esitysten päätteeksi pitkällä 3 100 metrin matkoilla
Saaga S jäi kärjestä lisää, sillä kahden matkan jälkeen eroa Akaasiaan oli 0,6 sekuntia. Välähdys piti vauhdin tasaisen kovana, mutta Costello piti pintansa rinnalla. Saaga S laukkasi heti lähtökiihdytyksessä tuomariston ilmoituksen mukaan 140 metriä, eikä hylkäys luultavasti ollut kovin kaukana. Juliette Lax ei enää ollut mukana. Hurjaa tykitystä viimeisessä lähdössä Kuninkuus ja kuningattaruus ratkaistiin viimeisessä 3 100 metrin osalähdössä. Kahden osamatkan jälkeen tammoissa kärkipaikkaa piti hallussaan Akaasia ajalla 5.07,4. Vajaa kierros ennen maalia Saaga S lähti kiertämään kärkeä. Ensikertalainen kukisti konkarin 0,3 sekunnilla, käytännössä noin hevosenmitalla. Saaga S sai aikaa sydämentykytyksiä Tammojen ensimmäisen osalähdön vei nimiinsä Akaasia ajalla 2.56,6. Hallitseva kuningatar teki neljännestä parista ulkoa vahvan 900 metrin nousun toiseksi. Välkyn Tuisku hylättiin avausmatkalla loppusuoran laukan takia. Virin Camilla oli perässä 0,8 sekuntia. Loppusuoralla Costello kiristi 0,4 sekunnin voiton Välähdyksestä. Saaga S:n ohjastaja Matti Nisonen onnistui saamaan laukan alas. Akaasia ja Jokivarren Kunkku vahvoja maililla Sunnuntaina ajettiin 1 609 ja 3 100 metrin osalähdöt. Ruskariina hylättiin avausmatkalla loppusuoran laukan takia. Visku (+5,89 ja Vixen (+6,1). Se sai juoksupaikan johtavan takana, ja kuolemanpaikan vei Costello. Laukka toi joka tapauksessa hevoselle lisämetrejä. Köppisen 1,1 sekunnin ero tuntui varmasti monen mielestä jo ratkaisevalta. 20 Jokivarren Kunkku pystyi vastaamaan vauhtiin vain tovin. Kuva: Hippos/Laura Laakso. Sitä seurasivat Saaga S (+ 0,3), Vieskerin Virva (+ 0,49), Virin Camilla (+0,89), Topmar (+0,8), Carmela (+0,9), Eicku (+2,5), Loisto-Piirto (+ 2,6), Fortunatar (+3,69), Taruntuuli (+5,7) ja Juliette Lax (+8,4). Saaga S laitKöppisellä oli Vermossa suuret kannustusjoukot, jotka iloitsivat yhdessä Kati-Maija Korhosen kanssa. Oriissa Jokivarren Kunkku vei toisen osalähdön ja kipusi kokonaistilanteessa yhden sijan ylöspäin. Oriiden osalta kilpailu näytti kärjen osalta toisen osalähdön jälkeen erittäin tasaiselta Välähdys ja Costello johtivat kisaa samalla ajalla 5.00,4 ja Jokivarren Kunkku oli johtokaksikosta jäljessä 0,3 sekuntia. Seuraavat sijoitukset jakoivat Jokivarren Kunkku (+0,8), Vieskerin Valo (+1,6), Metkutus (+1,8), Veeran Turo (+1,9), Elias Intomieli (+2,6) Vixen (+4,0) A.T. Juliette Laxin viimeiselle sijalle löytyi selitys, sillä valmentaja Jussi Suominen epäili tamman olevan sairas, eikä se kykenisi osallistumaan sunnuntain lähtöihin. Tammojen osalta joukko harveni edelleen, kun Juliette Laxin lisäksi viimeisestä osalähdöstä jäivät pois R.R. Carmela (+1,3), Vieskerin Virva (+1,5), Eicku (+3,5), Loisto-Piirto (+4,9), Fortunatar (+5,0), Topmar (+7,9), Taruntuuli (+9,3). R.R. Suomisen epäilys osoittautuikin todeksi. Viidentenä oli Metkutus (+1,9) ja seuraavilla sijoilla Elias Intomieli (+3,0), Veeran Turo (+3,1), Vieskerin Valo (+3,2), A.T. Vaikka Saaga S saavuttikin Markku Hietasen ohjastaman Akaasian, ei se enää ohitse päässyt. Ilman laukkaa olisi järjestys ainakin kahden ensimmäisen osalta saattanut muuttua. Saaga S lähti päätösmatkalle takarivistä. Kokonaiskilpailua ennen päätösmatkaa johtanut Akaasia juoksi kärjessä, mutta joutui taipumaan lopussa Saaga S:n hurjan tykityksen edessä. Visku (+4,3). Saaga S aiheutti kannattajilleen muutaman ylimääräisen sydämen lyönnin ottamalla alussa laukan. Köppinen jäi 0,6 sekuntia. Ruskariina ja Taruntuuli
Vermon isännöimä kuninkuusraviviikonloppu oli yleisömenestys. Siinä onnistuttiin. Köppisen kokonaisaika oli 9.22,0. Saaga S jyräsi Nisonen rattaillaan voittoon tuloksella 26,0a / 3100 metriä. Köppinen voitti päätösmatkan tuloksella 24,0a / 2100 metriä. ?. Ajettiin kovaa ja pyrittiin tekemään riittävästi eroa. Kirikierroksella Köppinen tiivisti tahtia, ja 14-vuotias konkari näytti nuoremmilleen menemisen mallia. Muut sijoitukset menivät Carmelalle (+1,7), Vieskerin Virvalle (+2,8), Eickulle (+5,8), Loisto-Piirrolle (+7,8) ja Fortunatarille (+9,7). Juhani Karvonen veti tasaisen reipasta tahtia. Virin Camilla jatkoi tasaisia esityksiään ja hävisi kokonaisajassa 0,9 sekuntia. . Köppinen on hieno ja väkivahva hevonen. – Siinä onnistuttiin. Kahden ensimmäisen osalähdön tappiot Akaasialle eivät näyttäneet hetkauttavan konkaria millään tavoin. Ari Moilanen suuntasi Köppisellä kärkeen heti alkumatkasta ja Ari Moilanenkin herkistyi Vermon yli 27 000 katsojan jättiyleisön edessä. Costello hävisi 0,9 ja Välähdys 1,4 sekuntia. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula – Tämä on tunteikkain ravikuninkuuteni. – Tämä on tunteikkain ravikuninkuuteni. Viskulle (+13,4). Seuraavat sijat menivät Jokivarren Kunkulle (+2,2). Saaga S vei kuningatarkilpailun voiton kokonaisajalla 9.34,5 ja Akaasia jäi siis 0,7 sekuntia. 21 toi kaasun pohjaan viimeisen takasuoran alussa, eikä Akaasiasta tai muistakaan ravureista ollut enää sen pysäyttäjäksi. Costello oli kuninkuuskilpailussa toinen ja Välähdys kolmas. – Eipä moni varmaan arvellut meidän siellä kärjessä menevän, tuumi Moilanen maalissa. Saaga S:llä ei valmentajansa Ilkka Pyysalon mielestä ole hirveästi parannettavaa. Topmar hylättiin päätösmatkalla pitkästä laukasta. Köppinen on hieno ja väkivahva hevonen. Köppiselle ei haastajaa Oriiden päätösmatkalla ei Köppiselle löytynyt haastajaa. Kolmannessa lähdössä Saaga S repäisi Akaasiaan kokonaisajassa 0,7 sekunnin eron, vaikka toisen osalähdön jälkeen eroa oli ollut Akaasian hyväksi 0,6 sekuntia. Metkutukselle (+4,0), Vieskerin Valolle (+5,3), Veeran Turolle (+5,6), Elias Intomielele (+8,8), Vixenille (+9,3) ja A.T. Moilanen uskoi tuttuun ajettavaansa läpi kaksipäiväisen kisan, onhan hän Köppisen luottokuski. Taustajoukot tekivät hienoa työtä ja vaikeasti alkanut kausi sai lopulta hienon huipennuksen, Moilanen kehui. Ajettiin kovaa ja pyrittiin tekemään riittävästi eroa. Köppisen etu oli myös se, että se pääsi lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi tuttuun kotitalliin lepäämään. Sunnuntain Toto-vaihto oli 1,77 miljoonaa euroa. Vermon tunnelmasta kävi nauttimassa 55 100 henkilöä kolmen tapahtumapäivän aikana. Vermo on Siuntiossa asuvan oriin kotirata ja pitkä 3 100 metriä sen lempimatka
Kun lämmitellään, on meno sen mukaista. – Pakolliset hiitit ajettiin pois, mutta muuten kävimme aika paljon uimassa, koska Saaga S pitää vesielementistä. Ilkka Pyysalolle voitto ei ollut suuri yllätys. Saaga S:n sortui ensimmäisessä lähdössään laukkaan ja toinen lähtö sujui nihkeästi. Viimeiseen lähtöön otimme kaikki kengät pois, mikä varmasti vaikutti hyvään menoon. Kun hevonen on hyvä uimari, uinti rentouttaa sitä. Valmistautumisessa lihashuoltoon kiinnitetään ehkä vielä enemmän huomiota. Kummallakin konkarilla oli nihkeyttä parissa ensimmäisessä lähdössä, mutta sunnuntain 3100 metrin matkalla kaksikko oli rautaa. – Kunto meni ennen Kunkkareita ylöspäin. Kolmas perättäinen voitto Kunkkareissa ei ollut sattumaa. Takavuosina se ei aina tehnyt täyttä totta joka startissa, mutta nyt sitä ei juurikaan tapahdu. Uinti on sen ensisijainen harjoitusmuoto. Startteja tulee suunnilleen noin 20. Hevosen ovat kasvattaneet Susanna, Juha ja Juhani Keskimaunu, joista Juha työskentelee Vermon ratamestarina. Tammaa hoitaa hänen vaimonsa Milla Pyysalo. 22 K olminkertaisen ravikuningattaren omistaa ja sitä valmentaa taipalsaarelainen Ilkka Pyysalo. – Tosin kiimalla on aina oma merkityksensä, se saattaa pudottaa monta kymmentä prosenttia tehoista. Hyvä mieli tärkeä Tärkeää on pitää hevosella hyvä mieli. Kilpailukalenteri suunnitellaan tarkoin, jotta palvelisi mahdollisimman hyvin kauden päätavoitetta. Valmistautumisessa ei hötkyilty Kunkkareihin Pyysalo valmistui hevosen kanssa rauhassa, eikä muuttanut aikaisemmilta vuosilta hyväksi havaittuja metodejaan. Sekä Köppinen että Saaga S yllättivät omistajansa viimeisissä lähdössä. – Valmistauduimme sen ehdoilla, esimerkiksi lenkillä hevonen saattoi pitää löysää tahtia viisi kilometriäkin, mutta annoin sen määrätä tahdin, Pyysalo sanoo. Tässä suhteessa Saaga S on Pyysalon mukaan mennyt eteenpäin. – Terveys on pysynyt hyvänä. Saaga S:n lahjakkuus on sen ominaisuus ikään kuin ymmärtää matkan tarkoitus. Kun hevonen tajuaa olevansa kisassa, se laittaa parastaan. – Laukka ei ole mitenkään tyypillistä hevoselle, mikä tietysti hieman huolestutti. Juhan ja Ilkan yhteinen tunteellinen riemunhetki näytettiin televisiossa. Saaga S:n ominaisuudet tekevät siitä mestariainesta. Ilmeisesti hevosella oli enemmän intoa kuin jalat vetävät. Työt ja treenit tehdään talvella.. Pyysaloa huolestutti Saagan laukka Pyysalon mukaan Saaga S on kovapäinen ja hermoa sillä riittää tiukkoihinkin paikkoihin. Uinnissa hevonen joutuu tekemään töitä myös eri lihaksilla kuin juostessa
– Tuollaisenaan on vallan hyvä hevonen. Tammoissa oli peräti seitsemän osallistujaa on ensikertalaisia. Saagalla ei Pyysalon mielestä ole hirveästi parannettavaa. Oriiden joukossa oli tuttuja nimiä. Camri loukkaantui keväällä, mutta teki upean comebackin ja voitti Suurmestaruuden Mikkelissä. Hevosen vahvuudet ovat sen fysiikka, kestävyys ja nopeus. – Se toi oman tunnelatauksensa kisaan, sanoi Nisula. Ensikertalaisen Taruntuulen taustavoima, hiljattain edesmennyt Heikki Taipale ei ollut näkemässä hevostaan kuningatarkisassa. Matti Nisonen. Talvella treenaamme hieman kovemmin ja yritämme rakentaa pohjaa, mikä kantaa tulevan kauden aina päätavoitteeseen asti. Costello teki väsymättömänä huippusuorituksia koko alkukauden, ja Vieskerin Valo puolestaan teki 21-tuloksen lisäksi kovia kirejä, totesi tiedottaja Ilkka Nisula Hippoksesta. Yhteistyö Saagan ja Ilkka Pyysalon kanssa sujuu. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Ohjastaja Matti Nisonen (vas.) oli päätösmatkan jäljiltä ravassa yltä päältä. Köppisen lisäksi Vermossa nähtiin 2015 ravikuningas Jokivarren Kunkku. varahevonen Loisto-Piirto, joka arvottiin takarivin lähtöradalle. 23 Saaga S liittyi harvojen kolminkertaisten voittajien joukkoon. Valtikan vaihto kuninkuudessa oli selvää, sillä hallitsevan ravikuninkaan Vitterin tiimi ilmoitti jo aiemmin sen jäävän pois. Ensikertalaisia mukana seitsemän Kuninkuusravien päätoimikunta valitsi ilmoitettujen hevosten joukosta mukaan kuningatarkilpailuun 12 kantakirjattua osallistujaa ja kuninkuuskilpailuun kantakirjattua 12 osallistujaa. Varaa voisi ehkä vielä olla hieman tehostaa treeniä, mutta sen tarpeellisuus on kyseenalainen. – Varsinaista taukoa en pidä oikeastaan ollenkaan. Tilalle kuningatarkilpailuun nousi 1. – Tänä vuonna taso oli jo ennakkoon kova ja jännitystä oli luvassa, kun vanhemmat menestyjät kohtasivat ensikertalaisia uusia voimia kolmessa lähdössä kahden päivän aikana. Ensikertalaisina mukana olivat Costello, Vixen, Välkyn Tuisku ja Veeran Turo. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula . Lisäksi molempiin kilpailuihin valittiin kaksi varahevosta, jotka nousisivat mukaan, mikäli valittu hevonen jäisi pois. Varahevonen olikin tarpeen kuningatarkilpailuun mukaan valittu Pörnä-Tyttö jäi pois kavio-ongelman takia. Sillä on mahdottoman hieno ja kova juoksupää sekä luonne, kiittää Pyysalo hevostaan.-jk
Sakari VanhaRauvola perheineen juhli Vipun kanssa ravikuningattaruutta, kun Vermossa ravattiin Kuninkuusravit edellisen kerran, 25 vuotta sitten. Vermossa Köppistä ajoi Ari Moilanen Jyrki Korhonen uskoi oriin menestykseen. Manu Vanha-Rauvola voitti legendalähdön Eurajokelainen Manu VanhaRauvola ohjasti Paolan-tamman ykköseksi kuninkuusravilegendat vastaan Vermon kuninkaalliset -lähdössä. Se on hyvä juostessaan veturina ilman prässiä. Korhonen yllättyi Köppisen lähdöstä – Köppinen on hävinnyt urallaan keulapaikalta vain kahdesti. – En jaksanut uskoa, että hevonen kuroisi tuon sekunnin eron kiinni. Jaloille ensi kertaa lääkehoitoa Kuninkuusraveihin Köppinen valmistautui samalla tavalla kuin ennenkin. Tunnelmat olivat uskomattoman hienot 25 vuotta sitten ja niin ne ovat nytkin, tunnelmoi Manu Vanha-Rauvola seremonioissa. – Tällä kertaa Köppinen otti kovemman lähdön ja pääsi Costellon eteen, mikä oli minulle suurin yllätys. – Nyt voi kyllä ääni särkyä. Usko alkoi horjua Lauantaisen Costellon vahvan esityksen jälkeen Korhonen ei ollut enää varma kuninkuudesta. Kun vaivoja ei ollut, oli lupa odottaa menestystäkin. Se auttoi kun takaa tulevat vielä imuttivat omiaan, niin tamma vastasi ja innostui vain lisää. Köppinen ei ole yleensä parhaimmillaan lähdössä, eikä lähtöpaikka Costellon ulkopuolella luvannut hyvää. Viime vuonna voiton vienyt Lauri Malinen oli estynyt osallistumasta kisaan.-jk Korhosen perhe: Kati-Maija ja Jyrki sekä kolme lasta iloitsivat voitosta.. Costello oli edellä ratkaisevan oloiset 1,1 sekuntia. Se on hyvä juostessaan veturina ilman prässiä. Köppinen on hävinnyt urallaan keulapaikalta vain kahdesti. Kati-Maija ja Jyrki Korhonen omistavat hevosen ja ovat myös kasvattaneet sen. – Tietysti lähdimme hakemaan toista kiinnitystä kruunuun. Tosin maalis-huhtikuun hyvän alun jälkeen Köppisellä seurasi muutamman startin huonompi jakso. Voitto tarjosi suuria tunteita, sillä Vanha-Rauvola ohjasti lähdössä isänsä Sakarin kunniaksi. Fysiikaltaan Köppinen on aina ollut vahva ja terveenä se yleensä myös menestyy. Köppisen lähtönopeus ei ole ollut muiden huippuravureiden luokkaa ja viivalla oli aika monta kovaa menijää. Vermolaisista ravikuninkaan tai -kuningattaren tittelin ohjastaneista kilpailivat Pekka Korpi, Ari Hartikainen, Ilkka Korpi, Ari Moilanen, Pertti Puikkonen ja Antti Teivainen. Mukana kuninkuusravilegendoista olivat Reijo Borgström, Anssi Niininen, Hannu Nyman, Heikki Parviainen, Reino Salmela ja Manu Vanha-Rauvola. Kaikki meni niin hienosti, Paola teki työt ja minä sain nauttia kyydistä. Köppisen tekemä kilpailuennätys parani kuusi sekuntia, mikä on matkassa 60-70 metriä verrattuna edellisen kilpailuennätyksen haltijaan. 24 K öppinen on siuntiolaisen Korhosen perheen suuri tähti. Silloin tiesin, että tästä voi seurata vaikka voitto. Yleensä koko joukon kiertäminen on tehnyt reissuista raskaita
Korhonen arvostaa kuninkuuden korkealle. Se tuli maaliin ylivoimaisena ykkösenä. Korhonen uskoo, että Köppinen voi kilpailla ensi vuonna Rovaniemellä. Vaimo Minna Moilanen otti osaa iloon. Sinänsä takajalkojen kipeytyminen rasituksesta ei tuossa iässä ole suuri ihme. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Korhosen perhe: Kati-Maija ja Jyrki sekä kolme lasta iloitsivat voitosta.. Costello on ollut tällä kaudella vakuuttava ja Jokivarren Kunkku on aina kova vastus. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Vermossakin Köppisen rattailla nähtiin Ari Moilanen. 25 Korhonen yllättyi Köppisen lähdöstä – Pidimme Köppistä hieman ahtaalla, jotta huippukunto löytyisi. Ennätys syntyi, kun kisa oli tasainen ja kova, eikä kilpakumppaneita suotta kunnioitettu. – Tietysti ensimmäinen kerta on aina se ensimmäinen kerta. Tällä kertaa verihoito ei täysin tehonnut ja käytimme ensimmäistä kertaa siteissä lääkeaineita, mikä hoito tepsi. Tänä vuonna meillä oli kotirata ja vastus huippuluokkaa. – Jos terveys kestää, ehtii Köppinen vielä juosta sielläkin.-jk Köppinen ratkaisi kuninkuuden viimeisellä matkalla. Esimerkiksi Vieskeri oli aikanaan niin ylivoimainen, ettei sen välttämättä tarvinnut koskaan aivan parastaan juosta. Sen takajalat kipeytyivät ennen kisaa ja hoidimme niitä tavanomaisesti hevosen omalla verellä
Urakan aloittaa 2100 metrin osamatka, sitten vuorossa ovat 1609 metrin ja 3100 metrin matkat. Tapahtuma oli myös osa Suomen 100-juhlavuotta. Tänä vuonna titteliä tavoittelivat 12 tammaa ja 12 oria. Kyseessä on yksi maailman vaativimmista ravikilpailuista, joka edellyttää nopeutta, kestävyyttä ja siihen valmistautuminen vaatii vuosien työtä. K uninkuusraveja on järjestetty Suomessa vuodesta 1924 lähtien. Tänä vuonna Kunkkarit, järjestettiin Vermossa 25 vuoden tauon jälkeen. Kokonaiskilpailuun kuuluu kolme lähtöä. Parhaan kokonaisajan kilpailussa saavuttava tamma kruunataan ravikuningattareksi ja ori ravikuninkaaksi. 26 Kuninkuusravit on hevosihmisten vuoden päätapahtuma ja moni onkin käynyt niissä uskollisesti jo vuosia. Teksti ja kuvat: Kati Wikström. Tapahtuma on suomalaisen ravikesän kohokohta, jossa paremmuudestaan mittelevät suomenhevoset. Ravin kuninkaalliset kruunattiin Vermon kuninkuusraveissa Raviurheilun vuoden kohokohta Juhan ja Katrin perhe harrastaa ratsastusta, nuorin Max on hengessä mukana. Ravikansa jännitti Suomen pääradalla ja samalla juhlistettiin 110-vuotiasta suomenhevosta
Suuresta yleisömäärästä huolimatta, tapahtuman järjestelyt toimivat hyvin. – Vermo on meidän kotiratamme, joten täällä käydään noin kerran kuukaudessa. Suomen Hippos ry järjestää kuninkuusravit yhdessä kilpailuihin luvan saaneen jäsenseuransa kanssa. Juha ja Katri sekä lapset Meri ja Veera harrastavat ratsastamista koko perhe, nuorin lapsi Max on tosin vasta hengessä mukana. Eräs haastateltava totesikin letkeästi: ”Täällä olisi mainiota avioainesta nuorille, hyvin käyttäytyviä, urheilua harrastavia ja hevosista pitäviä ihmisiä”. Kuninkuusraveissa en huomannut suomalaisiin kesätapahtumiin niin väistämättömästi kuuluvia. Riikka kertoo, heidän käyneen viisissä aikaisemmista Kuninkuusraveissa. Kilpailuja pääsi seuraamaan laajasta katsomosta niin sisä-, kuin ulkotiloissa, lisäksi alueella oli useita isoja screenejä, joten raviyleisö pystyi seuraamaan kisaa lähes mistä tahansa. Suomen ravien tilanne on nousemassa eli tilanne on parantumassa pitkän huonon ajanjakson jälkeen. Tunnelmaa toivat vauhdin tuntu, hevosten tuoksu ja ravaavien kavioiden kumu. Koko perheen innostus ja harrastus Elsi, Riikka ja Juhani jännittävät lähtöä, sillä he ovat veikanneet voittajaa ja mikä olisi mieluisampaa, kuin saada raveista hieman voittorahoja tuliaisiksi. Muuhun ohjelmaan kuuluivat tänä vuonna muun muassa Vermo Festival, Raviliigan näytöslähtö, lounasravit, varsahuutokauppa, ponien SM-Monte ja keppihevoskisa. Veikkauspisteitä oli lukuisia ja alue hyvin suunniteltu – sumppukohtia ja tungoksia ei päässyt syntymään. Lauantai oli paahtavan kuuma ja aurinkoinen päivä, mutta Vermosta löytyi varjoa tarjoavia tiloja, pöytiä ja istuinpaikkoja. Kunkkarit ovat kesän kohokohta ja niissä on aina hyvä tunnelma, viiden tapahtuman kokemuksella. – Tänne oli helppo tulla lasten kanssa, liikkuminen on sujuvaa, ihmiset käyttäytyvät hyvin eikä jonojakaan juuri ehdi muodostua, lisäksi ruokatarjonta on monipuolista. Ravitorin tarjonta oli runsas niin materian kuin ruoankin suhteen – kaikille löytyi mieluista. Vaikka tapahtuma keräsi suuren määrän yleisöä, ei minnekään tarvinnut myöskään jonottaa ja apua sai kysymällä – tai näyttäen muuten vaan eksyneeltä turistilta. Elsi, Riikka ja Juhani jännittävät lähtöä. Oli yllättävää huomata, kuinka monta sukupolvea raveissa oli edustettuina. Vaikka eilen satoi kaatamalla vettä, olivat ihmiset ravitunnelmissa ja iloisia. Olemme ensimmäistä kertaa Kuninkuusraveissa ja. Katri sanoo tapahtuman olleen sopiva lapsiperheelle. Myös lapsiyleisölle tapahtumalla oli tarjottavaa ja alueella oli turvallista liikkua. 27 . Kaikki kolme ovat vannoutuneita ravi-ihmisiä ja olihan Riikan oma hevonen eilen Kuninkuusraveissa mukana kilpailemassa. WC-tiloja ja bajamajoja oli riittävästi ja vesipistekin oli kätevästi radan vieressä. Lähtöjä oli hienoa seurata paikan päällä, yleisön kannustaessa. Tällä hetkellä he seuraavat kilpailua anniskeluteltan isolta screeniltä ja auringon paahteelta suojassa. Ainutlaatuinen elämys Olin itse ensimmäistä kertaa raveissa ylipäänsä ja koin tunnelman innostuneeksi ja iloiseksi
Kaisa kertoo ravurin omistajan olevan hänen tuttavansa. Kunkkarit on todellinen kesän kohokohta heLassi ja Manu varustautuivat kunkkareihin stetsoneilla. Ravitorilla on runsas tarjonta. Itsekin olen muutamassa kimppahevosessa mukana. Kimppaomistajuutta ja konkareita Lassi ja Manu herättävät huomiota komeissa stetsoneissaan. Niitä on kotona vielä 11 odottamassa kuulumisia Kuninkuusraveista. Ravitorin paahteinen tunnelma ei nuoria ratsastajia häiritse. Perheen tytöt nyökkäävät tarmokkaasti ja jatkavat ravaamista keppihevostensa kanssa. Kuninkuusraveista sai mukaansa uuden keppihevosen.. – Kustannukset eivät luonnollisesti ole niin suuria omistajuuskimpassa, ja suosio on kasvanut kohisten. – Uskon suomalaisen raviurheilun nousuun, nyt pinnalla ovat hevosen kimppaomistajuudet ja nämä madaltavat kynnystä ostaa ja omistaa osuus hevosesta. 28 kokemus on ollut todella positiivinen. Mutta olisin tosin muutenkin tullut paikalle, olen ollut niin monissa Kuninkuusraveissa, etten näin äkkiseltään osaa edes sanoa missä kaikkialla. – Tunnen sekä omistajan että hevosen, joten pakkohan oli tulla kannustamaan. He ovat tulleet Kuninkuusraveihin Hausjärvi-Tervakoski akselilta ja mukana ovat myös vaimot – yhtä hienot stetsonit päässään. vosihmisille, aivan ainutlaatuinen tapahtuma ja se myös tavallaan lopettaa kesän eli toimii samalla kesän päättäjäisjuhlana. Kaisa (vas.) kannustaa Virin Camillaa. Hän on tullut Siilinjärveltä kannustamaan Virin Camillaa. Pakko oli tulla kannustamaan Kaisa seisoo aivan raviradan tuntumassa ja pitelee banderollia
Tunnelmasta kävi nauttimassa 55 100 henkilöä kolmen tapahtumapäivän aikana. Jussi Ovaska oli tänä vuonna mukana talkoolaisena. Kesässä on kaksi huippua, toinen on juhannus ja toinen Kunkkarit. Raveissa ei ole yleensä häiriöitä, sillä ravi-ihmiset eivät ole täällä tappelemassa, vaan seuraamassa raveja. 29 . Hän toivoo, että raviyleisöä saapuisi enemmänkin paikan päälle. Isoilta screeneiltä näki tapahtumat, vaikkei olisi ihan raviradan varrella ollutkaan. Talkootyö on palkitsevaa Menestyksekäs viikonloppu Vermon isännöimä kuninkuusraviviikonloppu oli yleisömenestys. – Varasimme eilen hotellihuoneet Rovaniemeltä, seuraavalta Kuninkuusravien pitopaikkakunnalta. Toivottavasti suunta kuitenkin olisi tasaisesti nouseva. Satakunta talkoolaista – Meitä talkoolaisia on suunnilleen sata, joten raveista nauttivat saavat varmasti neuvoja ja apua tarvitessaan. Ajattelin, että nyt olisi hieno tilaisuus olla ensimmäistä kertaa Kunkkareissa talkootöissä ja antoisaahan tämä on ollut. Kaksi ravihevosta omistava Ovaska, toteaa talkootyön olevan erinomaista vastapainoa toimistotyölle. Talkootyö päättyy sunnuntain siivoukseen ja purkuun. Lassi kertoo heidän valmistautuvan jo seuraavaan reissuun. Ihmisiä olisi toki hyvä saada enemmän radoille eli ihan paikan päälle seuraamaan raveja – tunnelmaa ei tavoita niin hyvin television eikä netin kautta, kuin paikan päällä kaikilla aisteilla kokien. Takana on niin monta laihaa ja huonoa vuotta, ettei se nousu nyt ihan hetkessä tapahdu. Olen rakentanut telttoja ja aitoja, opastanut ihmisiä pääportilla ja koko alueella, eilen esittelin varsoja varsahuutokaupassa. Nyt he tosin ovat jossakin ravitorilla kiertelemässä, kun miehet seuraavat ihmisvilinää tyynesti paikoillaan. Kuninkuusravien perjantaina ja lauantain iltapäivään mennessä ei häiriöitä ole ollut. Jussi Ovaska on käynyt Kuninkuusraveissa vuodesta 1997 lähtien ja päätti tällä kertaa osallistua niihin talkoolaisena, koska Kuninkuusravit käydään melkeinpä helsinkiläismiehen naapurissa. Pisin päivä on ollut 11-tuntinen, paikalle tullaan kahdeksan tienoilla aamulla. Köppisen kokonaiskilpailutulos 9.22,0 on kaikkien aikojen kovin tulos. Kaikilla on hyvä yhteishenki ja ihmisiä yhdistää yhteinen innostuksen kohde, Jussi Ovaska kertoo. Kunkkarit ovat kesän kohokohta, ja niissä on aina hyvä tunnelma. Nyt on hienoa, kun tämä on niin lähellä. Moni Kunkkareiden konkari onkin jo aloittanut valmistelut tuohon tapahtumaan, ja mukana on taatusti uusi ravifaneja sekä useampia sukupolvia nauttimassa ravitunnelmasta. Huutokaupan kalleimmaksi nousi tamma Jennitär, joka ostettiin 20 000 euron hinnalla. – Suomen raviurheilun tilanne on mielestäni paranemassa, palkinnot ovat nousseet ja ihmisillä on hyvä vire. Kuninkuusravit huipentuivat kolmannen peräkkäisen ravikuningattaren seppeleen saavuttaneen Saaga S:n ja toisen ravikuninkuutensa ottaneen Köppisen tunteikkaisiin juhliin. – Olen ollut Vermossa talkoolaisena kuusi kertaa, käyn paljon raveissa ja kierrän Kuninkuusraveissa. – Talkootyöt ovat olleet varsin monipuolisia. – En ihan vielä usko raviurheilun voimakkaaseen nousuun. Kaisan kannattaman Virin Camilla tuli hienosti kolmanneksi kuningatarkilpailussa. Eilisen varsahuutokaupan kallein varsa oli odotuksia kalliimpi eli sekin on hyvä merkki alan ja sen kiinnostuksen noususta. Olen kyllä ehtinyt myös hieman ravejakin seurata. Nyt Kuninkuusraveissa on ollut yllättävän paljon nuoria paikalla eli kiinnostus raveja kohtaan on kasvanut ja noussut myös nuorten keskuudessa. Tapaaminen on Vermon kuuluisalla Tiina Torkkelin suunnittelemalla hevospatsaalla, joka on nimeltään Korskuva. – Kunkkarit on hieno kesätapahtuma, jossa on paljon vanhoja kavereita ja tuttuja – ja uusia tietysti tulee jokaisella reissulla. Ensi vuonna Kuninkuusravit järjestetään Rovaniemellä. Kummallakin miehellä on Kunkkareista noin 10 vuoden kokemus ja toisella on omistajuus kahdeksaan ja toisella puoleentoista hevoseen. ?
Ravivalmennuksen saanut tamma opetteli työtaidot yhdessä uuden omistajansa Mikko Sillanpään kanssa. Sillanpäällä ei juuri ollut aiempaa kokemusta hevosista, joten opittavaa on Pikkutilan työt tehdään hevosella Suomenhevonen korvaa traktorin Suomenhevostamma Vejali on tehnyt peltoja metsätöitä kymmenen vuoden ajan. Vermas puolestaan on Vejalin varsa. Heidän omistajansa Mikko Sillanpää otti elämänsä ensimmäisen hevosen, Vejalin 10 vuotta sitten työhevoseksi. Vejalin kanssa on sittemmin tehty muun muassa erilaisia peltoja metsätöitä. 30 K antahämäläisen pikkutilan pellolla käyskentelee kaksi suomenhevosta, 17-vuotias tamma Vejali ja 7-vuotias ruuna Vermas. Kaikki on opeteltu vähitellen, yhdessä hevosen kanssa ja muiden oppeja kuunnellen ja seuraten. Vejalin 7-vuotias ruunavarsa Vermas on opetettu töihin äitinsä rinnalle.
Töihin kelpaavat hevoset saattavat olla vieläkin harvemmassa. – Kyllä se ainakin kotiinpäin osaa juosta, Sillanpää nauraa. Lantakärryillä ajetaan kasvimaalle palaneet lannat. Kaikki opeteltiin siis kutakuinkin alusta. 31 . Edellisen omistajan, joka myös kasvatti Vejalin, kunto oli heikkenemässä iän myötä, joten hän oli luopumassa hevosistaan. riittänyt. Innostus hankkia oma hevonen syntyi muutaman tuttavan työhevostouhuja seuratessa. Mikko Sillanpään piti opetella valjastusta useampi kymmenen kertaa, ennen kuin sen oppi tekemään kokonaan itse. Perinteisesti suomenhevosissa on ollut kolmea kantaa: työhevosia. Oman tilan hoitamisen lisäksi tekee tällä hetkellä muun muassa talonmiehen ja maatalouslomittajan töitä. Kaupungin keskustassa kasvanut Sillanpää saikin opetella esimerkiksi valjastusta kymmeniä kertoja, ennen kuin muisti, missä järjestyksessä mikäkin tehdään ja mihin mikäkin naru kiinnitetään. Se ei kuitenkaan koskaan juossut yhtään lähtöä, koska hevonen ei aiemman omistajansa mukaan osannut juosta. Sillanpää löysi Vejalin tutun kengittäjän kautta, joka osasi vihjata oikeaan aikaan oikeanlaisesta hevosesta. 17-vuotias tamma Vejali ja 7-vuotias ruuna Vermas nauttivat töiden ohessa laitumella käyskentelystä. Se ei tiivistä maata, kuten isot koneet, ja mahtuukin pienempään tilaan, Sillanpää summaa hevostöiden syitä. Niin myös Vejalilla, joka ei suinkaan ollut aiemmin työhevonen, vaan sitä valmennettiin juoksemaan kilpaa. Hevonen hankittiin hoitamaan kasvimaata ja tekemään metsätöitä. Hän asui pienellä maatilalla muiden kotieläinten kanssa eikä halunnut hankkia traktoria. Sillanpää halusi hevosen. Ensimmäiset oppinsakin Sillanpää sai hevostöistä ollessaan kaverillaan renkinä. – Hevonen ei tarvitse öljyä kulkeakseen eikä se jätä valtavia ajouria. – Sitä ennen olin käynyt nuoruudessani yhden ratsastuskurssin ja syöttänyt leipää kesämökin naapuritilan hevosille. Mikko Sillanpää, 41, on suorittanut diplomiinsinöörin opintoja ja työskenteli ohjelmistosuunnittelijana, kunnes päätti muuttaa maalle. Työhevostaidot ja hevoset vähissä Suomessa on arviolta enää muutamia satoja ihmisiä, jotka taitavat hevosella tehtävät työt. Muuta kokemusta minulla ei hevosista ollut, Sillanpää kertoo. Takana ei ollut kotoa vanhemmilta opittuja ja perittyjä hevostaitoja, vaan taitoja opeteltiin myös Työhevosharrastajien kursseilla. Mikon kolmihenkinen perhe asuttaa pientilaa IIttalassa
– Olihan se valtavan upea tunne, kun itse kasvatettu varsa pääsi töihin äitinsä rinnalle ja äestimme yhdessä peltoja, Sillanpää kuvaa. Muut välineet Sillanpää on löytänyt eri puolilta Suomea ympäriinsä liikkuessaan ja tuttavilta kysellen. Tamman jääräpäisyys ja kiire juosta työmaalta kotiin ovat saaneet yhden jos toisenkin ärräpään joskus lentämään. Kivirekeä ja kylvökonetta lukuun ottamatta ne ovat kaikki olleet melko säännöllisessä käytössä. Koska pientilallisen arki on muiden töiden ja eläinten takia kiireistä, ei Sillanpää ollut saanut otettua aiemmin aikaa hevosten parille opettamiseen. – Kun tekee monta päivää peräkkäin samaa homma, hevonen oppii, mistä on kyse ja esimerkiksi seisoo pellolla paikallaan ilman, että laittaa sitä kiinni, Sillanpää toteaa. Laaja työvälinevalikoima Vuosien varrella Sillanpäälle on kertynyt melkoinen määrä hevostyövälineitä. Vanhoja työvälineitä löytää melko helposti, sillä niitä on edelleen tallella monilla tiloilla, joskin suuri osa jo lahonneita ja ruostuneita. Toimiva työpari Vuosi sitten Mikko Sillanpää oli töissä Liesjärven kansallispuiston Korteniemen perinnetilalla ja myös hevoset olivat siellä laiduntamassa ja töissä. Vermastakin oli kuitenkin opetettu työhommiin muun muassa rekeä vetämään. Se sujui paljon paremmin kuin olisin osannut haaveillakaan. Sille ei ole kyllä paljon ollut parina viime talvena käyttöä, kun lunta ei ole juuri tullut. Hevostyövälineet jäivät latoihin ja pihoihin seisomaan. Tilalla hoidetaan rikkaruohontorjunta perinteisellä tavalla pitämällä puolet pelloista avokesannolla ja äestämällä useaan kertaan kesässä. Joskus hän on huomannut ohi ajaessaan pihassa lojuvat välineet ja kysellyt niitä omistajalta. Myös kyntämisen kanssa on joskus tullut kiroiltua ja se vaatiikin hevoselta kovaa kuntoa ja paljon muita töitä alle, jotta jaksaa vetää perässään maata kääntävää auraa. – On esimerkiksi aisa katkennut monta kertaa, kun on ollut puukuorma reessä ja tamma on lähtenyt liian kovalla hötäkällä liikkeelle, Sillanpää muistelee. – Siellä sain viimein opetettua hevoset parille. – Auton akselin ympärille rakennetun lumiauran löysin vuonna 2011. Mitä enemmän hevosella on tehty töitä, sitä paremmin se sen sijaan toimii. Työhevosille järjestetään myös omia kisoja. Vejali vetää metsästä puukuormia parireellä. Varsa kulki äitinsä rinnalla hyvin tottuneesti, Sillanpää kertoo. Hevosella itsellään on painoa noin 500 kiloa ja se vetää ainakin samanlaista kuormaa. Aura, jousiäes, ratasäes, niittokone, haravakone, kylvökone, heinäkärryt, kiesit, parireki, kirkkoreki, kivireki, lantakärry ja lantareki sekä lumiaura. Näin vältetään Kun tekee monta päivää peräkkäin samaa homma, hevonen oppii, mistä on kyse ja esimerkiksi seisoo pellolla paikallaan ilman, että laittaa sitä kiinni. On riittänyt, että pari kertaa talvessa auraa parisataa metrisen pihatien, Sillanpää kertoo. – Niitä on niin paljon, että harmittelen jatkuvasti, kun kaikki ei millään mahdu katon alle suojaan, vaikka piharakennuksia onkin, hän sanoo. – Maatalouslomittajana toisinaan työskennellessäni tulen usein kysyneeksi, mahtaako talossa olla vielä työhevosvehkeet tallessa. Esimerkiksi heinän niitossa ja haravoinnissa sekä heinäkuormien ajossa Vejali on toiminut monena vuonna suorastaan kuin unelma. Ja onhan niitä tosiaan melkoinen määrä. Työhevostaitoja voi opetella esimerkiksi Työhevosharrastajien ja Työhevosseuran kursseilla. Esimerkiksi puita metsästä ajettaessa tehdään rekeen kuitenkin aluksi pienempiä kuormia ja vähitellen päivä toisensa jälkeen suurennetaan kuormaa. 32 sekä ratsuja ravikantaa. Ratsuina käytetään useimmiten kevytrakenteisia hevosia, ja Vejali sen sijaan on leveä, pitkä ja matala ja sillä on massaa, jolla vetää suuria kuormia. myös loukkaantumisia, kun voimakas hevonen kiskoo painavaa rekeä. Hevosten määrä romahti, kunnes ne ovat jälleen yleistyneet ratsastuksen ja ravien myötä. – Vejali päätyi edellisessä kodissaan lopulta pullahevoseksi ja siltähän se vähän näyttää vieläkin välillä, mutta kyllä sillä on voimaa vetää valtavia kuormia, Mikko Sillanpää kuvaa. Vejalikaan ei ole virallisesti kantakirjattu työhevoseksi, mutta se on rakenteeltaan erittäin soveltuva työhevoseksi. Yksi ilmiö on myös maalle muuttavat nuoret, jotka haluavat tehdä peltoja metsätöitä ekologisemmin hevosilla. Kun Korteniemessä vastaan tuli lisäksi hevosmies, jolta sai vinkkejä sekä sopivat aisat, oli aika oikea. Viime vuosina kiinnostus työhevostaitoihinkin on osoittanut pientä nousua, kun erityisesti ratsutaustaiset naiset haluavat tehdä hevosellaan muutakin kuin ratsastaa. Ei vain ruusuilla tanssimista Pelkän tamman kanssa töissä ollessa kaikki ei kuitenkaan ole aina ollut ruusuilla tanssimista. Myös internetin myyntipalstoilla on tarjolla kattava valikoima muun muassa erilaisia rekiä, kärryjä ja auroja.. Osa välineistä puolesKiinnostus hevostöihin kasvussa Vielä sotavuosina lähes jokaisella Suomen maatilalla oli työhevosia, mutta vähitellen traktorit korvasivat hevoset. Näistä on jäljellä oikeastaan enää kahta jälkimmäistä. Talven ensimmäiset kuormat ovat pieniä ja kokoa kasvatetaan vähitellen
Kesällä laidunta on vähintään hehtaari ja talvitarhallakin on kokoa noin kolmannes hehtaari. Hevosilla on käytössään kylmä pihatto, ja ne saavat kulkea vapaasti sisään ja ulos. 33 Myös pihatien auraus hoituu hevosella. Kiireistä arkea Pikkutilalla riittää töitä, sillä hevosten lisäksi tilalla asustaa itäsuomenkarjaa, kanoja, pari lammasta ja vuohta sekä mehiläisiä. Kuva: Olli-Pekka Siltanen taan oli valmiiksi edellisen kodin piharakennuksissa. Kuvassa äestetään kesantopeltoa. Mikko Sillanpää on kouluttanut hevosensa itse työskentelemään parina. Läheskään joka päivä hevoset eivät ole töissä, vaan saavat nauttia rauhallista arkea ja lepäillä ja jaloitella mielensä mukaan. Vaikka hevoset on saatu opetettua parille, unelmiakin riittää. – Vähän kompurahan tuo tamma siinä touhussa on. Erityisesti Sillanpään vanhempi tytär on ratsastanut hevosilla. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki. – Hevostyöt ovat kausiluontoisia. Laidunnuksessa käytetään kiertoa, jossa lehmät syövät pitkän heinän ensin lyhyemmäksi, ja sen jälkeen hevoset päästetään samalle laitumelle syömään lyhyttä heinäsänkeä ja jäljelle jääneitä laikkuja. – Kun kodin remontit ja sellaiset vähän rauhoittuisivat, jäisi toivottavasti enemmän aikaa puuhastella hevosten kanssa, Sillanpää toivoo. Vejali ja Vermas saavat viettää vuoden ympäri ulkona. . Parempi se on työhevosena, Sillanpää nauraa. Kummallakaan hevosella ei ole ratsukoulutusta, mutta on niillä silti ratsastettu jonkin verran. Toisinaan niitä tehdään päivittäin, toisinaan tulee pidempi tauko, Sillanpää kuvaa arkea. Yksi suurin lienee ajankäyttö. Sieltä löytyi muun muassa melko hyväkuntoiset kiesit, kirkkoreki ja parireki, hän mainitsee
34 Puoliverinen ratsu Sapy saa hellyyttä ja huolenpitoa Heli-Valonen-Kukkoselta.
Ratsastajan ja hevosen välinen suhde syvenee, kun hevosta näkee useammin ja sen kanssa touhuaa enemmän kuin kerran viikossa. Ne antavat myös hyvän lisän harrastukseen – hevosen kanssa voi puuhailla kotona eri asioita kuin ratsastustunnilla. Sapy eli Meadow Princess, Niittyprinsessa, on 24-vuotias puoliverinen. – Sapy on osaava ratsu, opetusmestariksikin sitä voisi varmaan kutsua. 35 . K esähevoset ovat oiva apu pahimpaan hevoskuumeeseen. Se on Helin mukaan ikävuosistaan huolimatta reipas ja lähtee mielellään töihin. Heli aloitti uudestaan tunnit vuonna 2007 Veikkolan ratsastuskoulussa, ja siellä hän kävi vuoteen 2009 saakka. Sapy ja Nappi laiduntavat Vihdissä Kesähepat hevoskuumeeseen. – Kun muutimme Vihtiin, tuli kiire etsiä uusi ratsastuskoulu. Kesäisin olin ratsastusleireillä, ja kävin myös monta vuotta ratsastamassa ravureita. – 12-vuotiaana kävin Helsingissä Ruskeasuon talleilla alkeiskurssin. Ne ovat antaneet laitumella lukuisia huippuhetkiä. Ensin kävin issikkatalli Hestbakissa Nummi-Pusulassa, mutta kun se muutti Lohjalle, aloin käydä vuonna 2010 Hevoslaaksossa, joka on Vihdin ja Karkkilan rajalla. Kun ratsastaja osaa pyytää, Sapy kyllä tekee. Siltä sujuvat laukkapiruetitkin hienosti. Eläinrakkaalle Helille kesäheSapy todellinen opetusmestari Puoliverinen Sapy ja shetlanninponi Nappi helpottavat kesäemäntänsä hevoskuumetta. – Lisäksi Heli vuokraa Sapya pari kertaa viikossa. Heli Valonen-Kukkosella on takanaan pitkä ratsastushistoria. Sittemmin ratsastus jäi muutamaksi vuodeksi ylioppilaskirjoitusten aikoihin. Luottoratsuna on Sapy, joka on ratsastuksenopettaja Saara Pohjolaisen entinen kisaratsu. – Vuokratessa oppii tuntemaan hevosta paremmin. Vihtiläisen Heli ValonenKukkosen talon takana laiduntaa nyt toista kesää tuttu parivaljakko läheiseltä Hevoslaakson tallilta: puoliverinen ratsu Sapy ja shetlanninponi Nappi. Heli käy kerran viikossa Hevoslaaksossa tunnilla
– Oman istunnan kanssa saa jatkuvasti tehdä töitä, mutta sitten ne pienetkin onnistumisen hetket hevosen kanssa ilahduttavat ja ”kantavat” ja tuovat uutta intoa harrastukseen. Ensin oli mietitty lampaitakin, mutta sitten päädyttiin hevosiin. – Koska laidun piti ensin kunnostaa aitoineen, Sapy ja Nappi pääsivät tulemaan vasta loppukesästä. Kouluratsastus kiehtoo Heliä, koska siinä yhdistyvät urheilu, eläimen ja ihmisen yhteistyö, sekä esteettisyys. – Niissä pystyy tarkistamaan, onko millään lailla edennyt siitä, mitä tekee tunnilla. Kisoissa näkee myös sen, sujuuko yhteistyö hevosen kanssa. Sapy katselee kiinnostuneena, mitä herkkuja laidunkaveri Nappi on mahtanut löytää! voset sopivat mainiosti. Viime vuonna Heli ratsasti Sapyllä läheisellä hiekkakuopalle, nyt sinne on istutettu männyntaimia. Heinä havisee tuulessa ja kottaraisparvi lentää ylitse, hevonen ja poni rouskuttavat heinää ja ympärillä vallitsee rikkumaton rauha. 36 Hevosen kiehtova tanssi Ratsastaminen on jäänyt tänä kesänä vähiin. Nappi puolestaan on suuri persoona. Heli kehuu Sapya erittäin kiltiksi ja rauhalliseksi, ihanaksi sydänkäpyseksi. – Äitini kutsuu kouluratsastusta hevosen tanssiksi, ja sitähän se oikeastaan onkin. Omalle laitumelle Idea kesähevosista sai alkunsa viime vuonna. Oman lisäinnostuksen ovat tuoneet tallikisat, joissa Heli on käynyt Sapyn kanssa. – Silloin niillä ei synkannut yhtään, nyt ne ovat jo hyvät kaverit. Ne ennättivät olla meillä reilun viisi viikkoa. Omasta takaa löytyi vajaan puolen hehtaarin laidun, joka oli siihen saakka ollut vuokralla. Hän käy ratsastamassa sillä viikottain Hevoslaaksossa. – Heinä oli ehtinyt kasvaa melko korkeaksi, kun aloin rakentaa. Laiduntajista Sapy on Helille tuttu jo pitkältä ajalta. Kun hevonen liikkuu tasapainoisesti ja harmonisesti se on kaunista katseltavaa! Minään helppona lajina ei Heli kouluratsastusta pidä. – Laitumella kokee hevosten kanssa välillä huippuhetkiä. Hevoset tulivat tänä vuonna heinäkuun alussa. Rescue-poni Nappi sopii hyvin Sapyn laidunkaveriksi, vaikka ne viime vuonna eivät vielä tulleetkaan kovin hyvin juttuun
Se on maagista kun tuuli havisee heinissä, ja sen jälkeen tulee mystinen hiljaisuus, jonka katkaisee jossain vaiheessa hevosten tasainen rouskutus. laidunta kesäkuun loppupuolella. Onneksi sain naapurilta arvokasta apua, kun he heinätöiden yhteydessä niittivät laitumen reunat parilta sivulta niin, että saimme tolpat ja aitalangat helpommin paikoilleen. – Napilla on kesäihottuma, joten se tarvitsee erityistä huolenpitoa. Nyt rennommin Heli myöntää, että nyt toisena laidunkesänä osaa ottaa jo rennommin enää ei tarvitse joka hetki miettiä, ovatko hevoset karanneet. Teksti ja kuvat: Maija Salmi. – Laitumen reunalla on hienoa katsella ja kuunnella. Kyllä se laittaa helposti sydämen tykyttämään, että ovatko ne hengissä! Illalla päivän päätteeksi hevosille viedään iltaporkkanat. Helin mukaan hevoset tuovat hyvän rytmin päivään. Viikatteen kanssa niitin sitten loput reunat, ja sen kyllä tunsi lihaksissaan seuraavana päivänä! Heli nauraa. Aamut alkavat tarkistuksella, että hevoset ovat kunnossa ja vettä on riittävästi. – Ensimmäisenä kesänä säikähdin aina, kun näin hepat makaamassa. 37 Päivän rutiinit Helin päivärutiinit hevosten kanssa: hevoset ovat kunnossa nat laitto tarkkailu ja hoito loimitus Helillä ja Sapylla on takana jo pitkä matka yhteistä ratsastushistoriaa. . – Tosin vieläkin herään joka yö ja kurkin laitumelle, että ovatko hepat tallella. Viime kesänä sillä oli ihottumaloimi, mutta nyt sitä ei ole kuitenkaan tarvittu. Päivällä laitumella vietetään hevosmaista elämää: laidunnetaan ja välillä käydään pitkäkseen
Leiriläisten yhteisessä tilassa nautitaan levon lisäksi yhdessäolosta ja syödään karkkia. Leiriläisten aamuohjelma on juuri päättynyt ja nyt he ovat lounaalla tallin kerhotilassa, jota kutsutaan Kanalaksi – se on entinen kanala. Tallilla on myös oma seura, joka on EVR eli Etelä-Vantaan ratsastajat ry. Ratsastuskoulu on perustettu vuonna 1980, ja se on vaihtanut omistajaa vuonna 2010. EteläVantaan Ratsastuskoulu Oy:n omistaa Maisa Takamäki. Sinettiseura on aktiivinen innostaja Etelä-Vantaan ratsastuskoulu on Suomen ratsastajainliiton hyväksymä talli, joka sijaitsee Vantaan Petikossa. 38 n Ratsastusleirillä L eirillä on paljon ohjelmaa, niin opetusta kuin hauskaa yhdessäoloakin. Seura on perustetRatsastusleiri on monen nuoren ratsastajan kesän kohokohta, saahan siinä olla yhdessä hevosten ja samanhenkisten ihmisten kanssa. Ratsastuskoululla on kaksi valaistua ulkokenttää, maneesi, ja mittavat maastoratsastusmahdollisuudet. Ratsastusleirillä viihdytään yhdessä ja hevosten kanssa Vastuuta, hirnuntaa ja esteitä tu vuonna 1980 ja rekisteröity vuonna 1982, jäseniä sillä on tällä hetkellä noin 250. 31.7.-4.8 pidettävä leiri on keskittynyt esteratsastukseen ja vaatimustaso on helppo C eli leiriläisillä tulee olla kokemusta kaikista askellajeista ja estekokemusta vähintään 60 senttimetrin korkuisista esteistä. Sinettiseurat, kuten myös EVR, ovat aktiivisia toimijoita, jotka pyrkivät kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Leiriviikko on hyvin elämyksellinen niin henkisesti kuin fyysisestikin ja moni palaakin mukavaksi koettuun ratsastusleiripaikkaan seuraavinakin kesinä. Leirihenkeä ja yhdessäoloa Ison tallialueen pihalla voi ihailla rauhallisia maalaismaisemia, vaikka pääkaupunkiseudulla ollaankin. Sinettiseuratoiminta on Valon ja lajiliittojen yhteinen toimintamalli, jonka keskiössä ovat lasten ja nuorten ilo, innostus, oppiminen, kehittyminen, yhdenvertaisuus ja sosiaaliset suhteet. Lounaskeitto tuoksuu vielä, kun leiriavustaja Silja Siekkinen ilmoittaa leirikioskin olevan nyt hetken aikaa auki. Tarkoituksena on tavata Etelä-Vantaan ratsastuskoulun esteleiriläisiä. Jokainen leiriläinen oppii myös vastuuta eläinten hoitamisesta. Alkaa säntäys pihan poikki. Tallilla työskentelee kaksi ratsastuksenohjaajaa, ratsuttaja, kolme tallityöntekijää sekä talonmies. Etelä-Vantaan ratsastajille myönnettiin vuoden 2015 alusta sinettiseurastatus. Mennään juoksukävelyä kohti tallin päärakennusta, jonka keit
Pauliina Makkonen ohjaa.. 39 . Vastuuta, hirnuntaa ja esteitä Fridan vikellys sujui Sanin selässä hienosti. Leiriohjelma ja eläinten hoitovuorot
Päivässä on vajaa tunti teoriaopintoja ja kaksi ratsastustuntia, joissa leiriläiset on jaettu kahteen ryhmään. Kaikki suuntaavat yhteisiin majoitustiloihin, myös leiriavustajan koira, koska kukaan leiriläisistä ei ole allerginen koirille. – Leiritoiminta käynnistyy kesälomien alettua ja päättyy elokuussa koulunkäynnin alkaessa. Kuppikuntia ei pääse syntymään ja kaikki ovat yhdessä. Kuhina kestää vajaat kymmenen minuuttia. Halukkaat voivat osallistua tallin aamupuuhiin kello 6.30 alkaen, aamiainen on kello 8.00 ja teoriatunti käynnistyy kello 8.30. Isossa vinttitilassa on 12 sänkyä seinän vierillä, kiertäen huonetta ja niiden keskellä on iso pöytä, jonka äärelle kokoonnutaan suunnittelemaan päiväja iltaohjelmaa. Hauskuutta ja hyötyä Makkonen kertoo, että aikaa vietetään paljon yhdessä. Aamupalan lisäksi leiriläiset saavat kaksi lämmintä ruokaa ja iltapalan. Näiden lisäksi tehdään maastolenkkejä, hyödynnetään tallin maastoesterataa ja hoidetaan hevosia. tiön uumenista paljastuu varsinainen herkkukeidas – karkkia, sipsejä, suklaata ja limua leirihinnoin. – Leireillä kaikki ovat yhdessä, ja huomioimme leiriläiset myös yksilöinä.. Tilat ovat juuri sellaiset, joista nuorena leiriläisenä nauttii. – Leireillä kaikki ovat yhdessä, ja huomioimme leiriläiset myös yksilöinä. Leiriläisillä on vielä taukoa jäljellä, ennen iltapäivän ohjelmaa. Kyse on minuuteista ja kaikilla on vahva usko, että huoneen arvoitus ratkeaa ennen leirin päättymistä. – Syömme terveellistä kotiruokaa esimerkiksi aamiaisella on puuroa ja leipää lisukkeineen. Siinä välissä hevosilla kolmen viikon loma. Ratsastajat saavat itse hoitaa, suitsia ja satuloida hevosen, jolla ratsastavat. Muutamina iltoina olemme paistaneet lettuja ja makkaraa, ne ovat odotettuja herkkuhetkiä. Leirin hinta on 435 euroa. Myös saunomiseen on mahdollisuus joka ilta. Leiriläisten ikähaarukka on yleensä 9–17 vuotta ja kesän aikana on kuusi leiriä. Leiriläiset pääsevät pakohuoneeseen ilmaiseksi ja ovatkin tarmokkaasti selvittäneet huoneen salaisuutta jo useampaan otteeseen. – Leiriviikko on intensiivinen ja monelle jo kokemuksen kautta yksi kesän kohokohtia. Jokainen pääsi ostoksille. 40 Leirikioski on auki. Tiivistä leirielämää Leirillä on paljon ohjelmaa ja yhdessäoloa. Ratsastuksenohjaaja Pauliina Makkonen kertoo, että leirille on saapunut ratsastajia ympäri Suomea ja osa leiriläisistä on myös vakituisesti tallilla käyviä. Tuleville leiriläisille lähetämme leirikirjeen, jossa kerromme millaisia vaatteita ja muita tarvikkeita mukaan tulisi pakata, samalla kysymme myös mahdolliset allergiat. Ratsastuskokemus, -taidot ja leiriläisten luonteenpiirteet tekevät jokaisen oppimiselämyksestä erilaisen. Jokaisella leiriläisellä on nimettynä oma hoitohevonen, lisäksi tallin kahdelle koiralle, kahdelle kissalle ja minipossulle on jaettu hoitovuorot. Samassa tilassa oleva ovi johtaa niin kutsuttiin pakohuoneeseen, joka on tilattavissa kaikille innokkaille ryhmille. 12 tytön joukossa vaikuttaa olevan hyvä ja välitön keskinäinen henki, mekkala ja nauru kaikuvat samalla, kun herkkuja varastoidaan yhteisiä hetkiä varten. Meillä leirit ovat olleet hyvin lämminhenkisiä, kannustavia ja tuemme leiriläisiä kehittymään omaan tahtiinsa. – Makeannälkää voi tyydyttää leirikioskin antimilla. Leirit alkavat sunnuntaisin kello 18 ja päättyvät perjantaisin kello 18. Fyysinen ja henkinen aktiivisuus vaativat myös runsaasti ravintoa, on syötävä jaksaakseen, joten leirikokkimme muonittaa koko nälkäisen porukan
Hevosten siistiminen, harjaaminen, syöttäminen ja tallin muiden eläinten hoivaaminen ja niistä huolehtiminen opettavat leiriläisille vastuuta. Näistä hauskuuksista vastaavat leiriavustajat. Hevoset selvästi nauttivat olostaan. Rauhallinen suomenhevonen Sani odottaa maneesissa leiriläisiä, joiden ratsastusvuorot jaetaan pituusjärjestyksen perusteella. Esimerkiksi siitä, että leiriläiset suunnistavat ja etsivät tavaroita vihjeiden perusteella, tunnistavat erilaisia kuolaimia ja pitävät monin tavoin hauskaa ratsastusteemaan liittyen. Tallit ovat hyvin hoidettuja, siistejä ja jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet on huomioitu. Hevosille on pidetty myös kauneuskisoja, joissa niiden harjat on esimerkiksi letitetty ja koristettu kukkasin. Laitumelta tunnille ja takaisin Makkonen kertoo talleja olevan yhteensä neljä. Toiminta on sekä hauskaa että hyödyllistä. Yhteensä hevosia ja poneja on 38. Eläimestä on seuraa ja sitä on hienoa hemmotella, mutta niiden pitoon liittyy myös vastuita, jotka on hyvä sisäistää ja ymmärtää. Vikellys on eräänlaista voimistelua hevosen selässä, tässä tapauksessa liikkeet tehdään käynnissä, ravissa tai hevosen ollessa paikoillaan. – Tunneilla hevosten selkään noustaan jakkaralta tai opettajan avustuksella. Kaikki leiriläiset haluavat vikeltää, vaikka se onkin vapaaehtoista. Kierroksella selviää, että tallissa asuu niin hyvällä ruokahalulla varustetuttu ahmatti, ötökkäpelkoinen kaunotar kuin äänekäs oriikin. Makkonen ohjeistaa, ettei ratsastaja saa liikkua enempää kuin hevonen, jotta tasapaino säilyy. Osa on sateen jälkeen piehtaroinut sisätiloissa kyllikseen ja saanut turkkinsa täyteen purua. Vikellystä Sanin kanssa Iltapäivän ohjelmassa on vikellystä. On joskus hieman vaikeaa erottaa, kummalle radat on suunniteltu, koirille vaiko leiriläisille itselleen, leiriavustaja Silja Siekkinen hymyilee. Nea, Aava, Peppi, Venla, Frida, Sohvi, Laura, Matilda, Erika, Peppa ja Ronja tekevät jokainen vuorollaan oman treeninsä. – Leiriläisten määrä on sellainen, että ryhmädynamiikka toimii, ja jokainen saa tarvitsemaansa opetusta. Äimistystä herättävät tallin omistajan valtavan kokoinen hevonen, poniaitauksen pikkuinen asukki sekä kaksi tallin vanhinta hevosta, jotka ovat 22ja 24-vuotiaat nuorekkaassa kunnossa olevat vanhukset. Hevoset ovat rauhallisia, ne eivät säiky tai hötkyile ja tulevat hyvin toimeen keskenään. Leiriläiset ratsastavat ilman käsiä, istuen väärin päin satulassa, heiluttaen käsiään eri suuntiin ja lopuksi hevosen päällä tehdään vaaka tai seistään, sitten liu-utaan pois selästä. Tämä hevosten lähentyminen näkyy muun muassa niiden yhteistyönä tunneilla ja siinä, että ne antavat toisilleen tilaa. – Hevosille on muodostunut laitumella oma lauma, jossa jokaisella on roolinsa. Hyvästä tasapainosta on apua. Jokaiselle leirille mahtuu yllätyksiä, muun muassa iltamaasto ja tietenkin paljon odotettu ja jännitetty leirikaste. Kikattavat leiriläiset muodostavat omaan tahtiinsa pituusjonon, jonka ensimmäinen saa ensimmäisen ratsastusvuoron muiden kannustaessa jokaista vikeltäjää. Tämä tapa on miellyttävä niin ratsastajille, kuin hevosillekin – etenkin sellaisille hevosille, jotka eivät yleensä pidä selkäännousuvaiheesta. – Suurin osa hevosista viettää kesän ulkona laitumilla, joista ne haetaan pois vain tuntien ajaksi ja viedään taas tuntien jälkeen takaisin. Olisi itsekin tehnyt mieli hypähtää joukon jatkoksi, yhdeksi ylimääräiseksi ja erityisen kömpelöksi vikeltäjäksi. 41 Ratsastuksenohjaaja Pauliina Makkonen (vas.) ja leiriavustaja Silja Siekkinen ohjaavat leiriläisten tekemistä. Leirikaste on yleensä koostunut erilaisista hauskoista tehtävistä. Siekkinen laulattaa oppilaita hevosen selässä ja maneesissa kaikuvat vuoron perään ”Pääolkapää-peppu-varpaat” sekä Ukko-Nooa. Liikkuvan hevosen selässä oma liikkuminen on helposti kömpelöä ja suunnatkin hieman sekaisin. Ohjeistus liikkeille on selkeää, ja tasapaino säilyy kaikilla. Leiriläisten naurusta, toistensa auttamisesta ja jutustelusta päätellen, tätä ei ole vaikeaa uskoa. Vikellyksessä ratsastetaan ilman satulaa ja juoksuttaja ohjaa hevosen juoksurataa sekä etäisyyttä. Jokainen leiriläinen on myös keksinyt hevoselleen oman taustatarinan. Niissä on niin tuntihevosia kuin yksityisiäkin ratsuja. Makkonen kuitenkin ohjeistaa yksityiskohtaisesti jokaisen liikkeen tekniikan ja suoritukset ovat hienoja. – Tehtävät eivät ole noloja, eivätkä vaikeita, sanoo Makkonen, vaan kynnyksen osallistua ja rohkaistua tulee olla matala. Vikellyksen jälkeen leiriläiset säntäävät joukolla laittamaan hevosiaan kuntoon maastoratsastusta varten. Tallin vanhin hevonen on iältään 24-vuotias. Laidunalueita on useita ja niissä jokaisessa on myös sisätila hevosille. n Teksti ja kuvat: Kati Wikström. Ilmapiiri oli kannustava ja hauska. – Leirillä on lisäksi pidetty tallikoirien agility-kisoja, joissa koirien jälkeen leiriläiset valtaavat temppuradan. Kengittäjä ja hevosten hoitajat tekevät töitään ja kesä on vihreimmillään. Tämän kesän varsa kirmaa laitumella emonsa kanssa. – Iltaisin leirillä pelataan, keksitään erilaisia leikkejä ja pidetään tallin olympialaisia, jotka koostuvat mitä hauskimmista lajeista ympäri tallialuetta ja maastoa. Se on hevosen elämää ja ne nauttivat siitä
Eikä ihme, sillä SHW järjestettiin ensimmäisen kerran jo 20 vuotta sitten. Kilpailuun on aina kuulunut tiiviinä osana myös helpompien luokkien järjestäminen. 42 SeaHorse Week juhlisti 100-vuotiasta Suomea John Antell oli kisaviikon kuningas SeaHorse Weekin järjestäjillä on syytä hymyyn, sillä heinäkuun viimeisen viikonlopun kilpailut sujuivat hyvin. Kenraalin maljan voitti John Antell uudella ratsukollaan Osaka Hästakilla. – Haluamme tukea niin ratsastajien kuin hevosten urakehitystä mahdollistamalla kilpaileminen GP-tason puitteissa myös alemmilla tasoilla, kertoo kilpailun johtaja Mia Maukonen. Tänä vuonna SHW oli muka. Kuva: Pirjo Nyman V iisipäiväinen SeaHorse Week on tänä päivänä ennen kaikkea laadukas esteratsastuskilpailu. Tämän vuoden kisa oli järjestyksessä 17
Aikatauluista. Ensimmäiseen SeaHorse Weekiin vuonna 1997 kuului sekä korkeatasoinen kouluratsastuskilpailu, joka järjestettiin Tammisaaren markkinakentällä, että valjakkokilpailut, jotka järjestettiin Dragsvikin ratsastuskeskuksessa. Hanko luo tapahtumalle mahtavat puitteet paitsi kilpailupaikkansa myös yleisön sekä kaupungin kanssa tapahtuvan hyvän yhteistyön ansiosta. Ensimmäisenä tästä hienosta kolmijakoisesta kilpailutapahtumasta karsiutui valjakkokilpailu, joka vaati runsaasti toimihenkilöitä ja oli myös taloudellisesti raskas. – Meillä oli lopulta pikkaisen vaille tuhat starttia, joka on reilu 200 vähemmän kuin viime vuonna. Sen kunniaksi kisassa järjestettiin Kenraalin malja ja Uudenmaan eskadroona Jan Andersson (Riikuri) ja Pentti Nevalainen (Hessin Vappu) saattelivat kaikki voittajat palkintojen jakoon. – Tapahtuma on järjestetty kaikki nämä vuodet vapaaehtoisvoimin. Miltei tuhat starttia SeaHorse Week oli alun alkaen muutaman seuran yhteistyönä tehty hanke, johon kuului aluksi myös valjakkoajoa sekä kouluratsastusta. Kilpailun kannalta se oli monin tavoin hyvä. na myös Suomi 100-juhlavuoden ohjelmistossa. Tänä vuonna vapaaehtoisia oli kaikkiaan 120, kun se on eri vuosina vaihdellut 100 – 200 välillä, kertoo tapahtuman tiedottaja Minna Ruolanto. Vain tuomarit sekä toimihenkilöt saavat heille kuuluvat standardipalkat. SeaHorse Week onkin noussut Regatan ja tennisviikon ohella merkittäväksi tapahtumaksi kaupungissa. SeaHorse Weekistä on muodostunut koko kaupungin yhteinen tapahtuma. Kuva: Pirjo Nyman Uudenmaan eskadroonan Jan Andersson (Riikuri) ja Pentti Nevalainen (Hessin Vappu) saattoivat myös Hanna Tardiveaunin ja Wetrichtanin palkintojen jakoon. Järjestäjillä on ollut tapahtuman jälkeen hymy herkässä, sillä kaikki sujui tosi nappiin. Ihmiset käyttävät kesälomansa ja vapaaaikansa varmistaakseen tapahtuman onnistumisen. Viime vuosina SHW on profiloitunut pelkästään esteratsastuskilpailuksi. 20-vuotias esteratsastuskilpailu John Antell esiintyi uuden kilparatsunsa Osaka Hästakin kanssa voitokkaasti Hangossa. Kuva Pirjo Nyman SeaHorse Weekistä on kehittynyt 20 vuodessa kesäkauden ainutlaatuinen suosikkikilpailu. 43 . – Tuntuu kuin kaikki hankolaiset olisivat ottaneet tapahtuman omakseen, iloitsee tapahtuman tiedottaja Minna Ruolanto
Aurinkoisen tapahtuman kruunasi lisäksi ennätysmäärä yleisöä. Kuva: Susa Laine Ulrika Hämäläinen ja Gulliver Kuva: Susa Laine pihevostapahtuman ansiosta niitäkin, jotka eivät olleet aiemmin tienneet, että tapahtuma on kaikille avoin ja paljon muutakin kuin pelkkä ratsastuskilpailu. Kuva: Pirjo Nyman Hankolaisratsastaja Ida Repo osallistui kilpailuun Zidamanta Velvetillä. 44 ei muodostunut kovin tiukat ja ihmisille oli kiva, etteivät päivät venyneet liian pitkiksi, Ruolanto kertoo keskiviikosta sunnuntaihin kestäneestä kisasta. – Siitä kuuluu kiitos kilpailijoille. Jokaisessa luokassa nähdään hyvää kilpailua ja ratsastusta, Minna Ruolanto kiittelee. Laadukkaat ratsukot SHW oli jälleen kerran myös urheilullisesti laadukas. Tänne ei tulla koskaan harjoittelemaan, vaan paikalle saapuu ratsukoita, jotka ovat tehneet taustatyönsä kotona. Alueelle oli yleisölle vapaa pääsy ja ne, jotka tulivat seuraamaan keppihevostapahtumaa, löysivät tiensä myös itse kilpailukatsomoon.. Tänä vuonna paikalle tuli kepJohn Antellin ja Osaka Hästakin tyylinäyte. Koko kisaviikon aikana paikalla kävi 6 500 henkeä. – Osin yleisön lisääntyminen edellisvuosista johtui varmastikin erittäin suositusta keppihevosareenasta, jossa pidettiin viikonloppuna myös kilpailuja
Tulot syntyvät pienistä puroista Hangon kaupungilla on suuri merkitys tapahtuman toteutumisessa. Hiekat säilytetään kaupungin varikolla seuraavaa vuotta varten. Ruolanto kertoo, että tapahtumalla on sekä valtakunnallisia että paikallisia yrityksiä, jotka tukevat tapahtumaa. ja 2. Hän voitti myös LähiTapiola Future Challenge -osakilpailun. – Heitä varten teemme tämän tapahtuman. Toinen ryhmä, joka saa järjestäjiltä varauksettoman kiitoksen, on yleisö. – Luokkasponsorointi ei ole edes kovin kallista verrattuna moneen muuhun kilpailuun. Tarkoitus on, että toimenpiteet hyödyttäisivät mahdollisimman monta ratsastuksen harrastajaa, Minna Ruolanto toteaa. 45 Menestynyt Eon jäi eläkkeelle Jessica Aminoffin mainetta niittänyt Eon -ratsu jäi SeaHorse Weekissä eläkkeelle. Kilpailupaikka on jalkapallokenttä, jonne tuodaan erikseen hiekat. lisiä voittoja 58. Sen voitti John Antell Osaka Hästakilla. Paitsi talkoolaisilla myös sponsoreilla on suuri merkitys tapahtuman onnistumisessa. hevosista toiseksi eniten voittoja SeaHorse Weekiin, voittoja Hangossa 7 national Horse Showhun 8 kertaa, 3 kertaa voittanut, myös kansainvälisen luodessa eri maassa 6., 3. – Kenraalin malja oli todella jännittävä kilpailu. Palkinnon on lahjoittanut nyt jo edesmennyt jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth , joka ratsasti itsekin ja edusti Suomea Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. Jessica itse teki Hangossa hienon paluun kisaradoille äitiysloman jälkeen. Voi sanoa, että Antell oli urheilullisesti kisaviikon kuningas. Antell ratsasti ylipäätään koko viikon loistavasti. Ilman kaupungin tukea sellainen ei onnistuisi. Hevonen on toiseksi menestynein elossa oleva esteratsu. Tapahtuman tulot syntyvät pienistä puroista Tapahtuman toiminnan perusperiaatteena on tukea paikallista ratsastusurheilua. taruuden sarjan mestaruuden nassa 2 kertaa. – Tallia on kunnostettu SHW:n tuella samoin kuin kentän pohjia ja estekalustusta. SHW:stä on kuitenkin muodostunut koko kaupungin tapahtuma. Paikallinen ratsastuskoulu on ratsastusseuran, Hankoniemen Ratsastajien, pitämä, mikä on hyvin harvinaista. ?. Eonin meriittejä: noin 300, joista yli puolet sijoituksia tai voittoja. Ensi vuonna SeaHorse Week järjestetään keskiviikosta sunnuntaihin, 25.-29.7.2018. Kuva: Susa Laine Myös sää suosi tämän vuoden kilpailua, se vaikutti luonnollisesti myös yleisömäärään. Ilman kilpailijoita tätä kisaa ei olisi, Minna Ruolanto muistuttaa. Kesän kilpailukalenterissa paikkansa vakiinnuttanut SeaHorse Week toimii järjestäjien mukaan siksi, että kilpailijat valitsevat vuodesta toiseen tapahtuman. – Kaupunki avustaa joka vuosi kilpailuareenan rakentamisessa. John Antell totesikin Kenraalin malja voiton jälkeen, että täällä on mahtava tunnelma eikä missään tunnu niin hienolta voittaa kuin täällä. – Hangossahan on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä paljon hevosista tai harrasta ratsastusta. SeaHorse Weekin ideoijiin kuuluva Tom Gordin, kilpailujohtaja Mia Maukonen sekä Hangon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sture Söderholm iloitsivat onnistuneesta tapahtumasta. Uutuutena Kenraalin malja Tänä vuonna kilpailussa oli uutuutena Kenraalin malja, joka on nuorten, alle 25-vuotiaiden ratsastajien kiertopalkinto
kerran. 46 Tammelan Hakkapeliitta -tapahtumaa tehdään joka vuosi suurella sydämellä. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään 40. Tammelan Kuninkaankartanon pihapiirissä 1600-luvun markkinatori Hakkapeliittatapahtuma kunnioitti suomenhevosta
47 . 30-vuotisessa sodassahan hakkapeliitat ratsastivat suomenhevosilla, jotka tosin siihen maailman aikaan olivat hieman toisen näköisiä. 30-vuotisen sodan sankarit Tapahtuma kunnioittaa niiden tammelalaisten miesten muistoa, jotka lähetettiin 30-vuotiseen sotaan Saksanmaalle. Tammelan nuorisoseura Auran puheenjohtaja Mari Rauhaniemi kertoo syntyneensä nuorisoseuraan. Käsitöistä ja historiasta kiinnostuneena hän ajatteli, että järjestetään tapahtuma, jossa saatetaan käsityö ja historia yhteen. O malaatuista ja ainutlaatuista Hakkapeliitta-tapahtumaa vietettiin elokuun ensimmäisenä viikonloppuna jo 39. – Joka vuosi mukaan tulee muutama uusi talkoolainen, jotka kerran täällä oltuaan haluavat tulla toistekin. Hämeen eskadroonat esittivät ratsunäytöksiä, jotka oli painotettu siihen, miten 1600-luvun ratsukot ratsastivat. Hakkapeliittatapahtuma kunnioitti suomenhevosta ??Vuodesta 1997 lähtien hakkapeliittasotilaina on nähty Ratsumieskilta Lempäälän seudun eskadroonalaiset.. Siitä syntyi Hakkapeliittatapahtuma, Mari Rauhaniemi kertoo. Tammelan nuorisoseura Auran järjestämää tapahtumaa on tekemässä joka vuosi reilusti yli toista sataa innokasta talkoolaista. Kun Rauhaniemi oli pikkutyttö, Hakkapeliitta-tapahtumassa esitettiin Paavo Liskin ohjaama hakkapeliitta-näytelmä, jossa Rauhaniemi oli jo mukana. – Helsingistä Tammelaan muuttanut äitini oli tullut kerran Raumalta linja-autolla Tammelaan ja kuvitteli nähneensä hakkapeliitan. Rauhaniemi nauraa syntyneensä nuorisoseuraan, sillä hänen isänsä oli 1950ja -60-luvuilla järjestämässä iltamia. – Halusimme kunnioittaa suomenhevosen 110-vuotista uraa. kerran. Tapahtumassa oli teemana suomenhevonen. Hakkapeliitta-tapahtuman äiti on Mari Rauhaniemen nyt jo edesmennyt äiti, Leila Rauhaniemi . ??Torielämään kuului monipuolinen ohjelma, jota pääsi seuraamaan kahden päivän ajan. Tänäkin vuonna uudet talkoolaiset lupautuivat tulemaan myös ensi vuonna, iloitsee Auran puheenjohtaja Mari Rauhaniemi. – Tammelasta sotaan lähti 24 miestä, joista 14 palasi, kertoo Rauhaniemi 1600-luvun tapahtumista
Heille on kerhotoimintaa viitenä päivänä viikossa. – Keskustelin eräänkin pariskunnan kanssa, jotka ovat käyneet täällä 30 vuotta. – Lauantaina paistoi aurinko onneksi koko päivän, mutta väkeä riitti sunnuntaillekin, vaikka yksi sadekuuro piiskasikin tästä yli. Oman lisänsä toivat suomenhevosiin liittyvät luennot tai vaikka sotilaiden leiri. Tätä on ihana tehdä etenkin, kun tätä tehdään lasten ja nuorten hyväksi. Eikä ihme, että ihmiset ovat ihastuneet tapahtumaan, sillä nähtävää ja koettavaa on joka kerralla paljon. Vierailla oli mahdollisuus tutustua saippuankeittoon, seurata sepän taontaa, myllynkivenjauhantaa, kehräämistä ja muun muassa köyden punontaa. 1600-luvun torilla tapasi kädentaitajia ympäri Suomen. Ihmiset olivat onneksi varautuneet sateisiin.. – Tämä tapahtuma on kaikille talkoolaisille ihan sydämen asia. – Olen kuitenkin kävijämäärästä iloinen, vaikka säät vaikuttivat minkä vaikuttivat. Tuotot nuorten hyväksi Tammelan jättitapahtumassa vierailee vuosittain noin 10 000 henkeä ympäri Suomen. – Pirtti on ympärivuotisessa käytössä. Sen lisäksi tarjoamme lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia ympäri vuoden. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Moona Mäntyvaara, Maarit Lintukorpi Suomenhevonen oli tänä vuonna pääosassa Tammelan Hakkapeliitta-tapahtumassa. 48 Hakkapeliittatapahtumaa nivoo käsityötaidot ja historian. Myös aikuisille on omat harrastusmahdollisuutensa. – Useimmissa kiitellään, kuinka ihana tämä tapahtuma on ja luvataan tulla toistekin. – Se on hyvin palkitsevaa, Mari Rauhaniemi toteaa. – Mitä lähemmäs tapahtumaa tullaan, sitä suuremmaksi talkoolaisten määrä kasvaa. – Ruokaa sai hämäläisestä pitopöydästä tai aidosta, 1600-luvun pitopöydästä, jossa syötiin sormin. Talkoovoimin toteutettavaa tapahtumaa järjestää ympäri vuoden 10 – 15 hengen ryhmä. – Tänä vuonna kävijöitä oli 500 vähemmän kuin viime vuonna. . Tapahtuman järjestäjät eivät ehdi kauaa huilata. Kädentaitajia ympäri maan Rauhaniemi on jo ehtinyt lukea läpi tämän vuoden palautelaatikkoon jätettyjä viestejä. Rauhaniemi kertoo, että talkoolaiset huilivat pari viikkoa ja sen jälkeen alkavat kasata ensi vuoden 40-vuotisjuhlatapahtumaa. Ja toinen pariskunta lupasi tuoda ensi kesänä mukanaan 50 henkeä kahdeksi päiväksi. – Siitä asti olen ollut aktiivisesti mukana nuorisoseuran toiminnassa, vuodesta 2002 lähtien seuran puheenjohtajana toiminut Mari Rauhaniemi kertoo. Hakkapeliitta-tapahtumasta sekä nuorisoseuran kesäteatterista syntyneet tuotot käytetään seuran vuonna 1934 valmistuneen Auran pirtin käyttökustannuksiin sekä kerhotoimintaan
Hämeen eskadroonat esittivät ratsunäytöksiä, jotka oli painotettu siihen, miten 1600-luvun ratsukot ratsastivat. 49 – Tämä tapahtuma on kaikille talkoolaisille ihan sydämen asia. Rahvaan lisäksi Tammelassa nähtiin myös Kuningas Kustaa II Adolf vaimonsa ja hoviväkensä kera.. Sotilaiden leirissä syötiin keittoa saviastioista. Tätä on ihana tehdä etenkin, kun tätä tehdään lasten ja nuorten hyväksi
Suomen vanhin samalla paikalla sijaitseva ravirata, Oulun Äimänrautio on kokenut 109 vuoden olemassaolonsa aikana sekä hyviä että huonoja aikoja. Pohjolan Hevosystävien hallituksen puheenjohtaja Kari Eriksson kuuluu myös Hippoksen hallitukseen. Oulun lisäksi rinkiin kuuluvat Rovaniemen, Tornion, Kajaanin, Ylivieskan, Kaustisen ja Seinäjoen raviradat. Oulussa ei kuitenkaan jääty lepäämään laakereilla vaan lähdettiin hakemaan eväitä uuteen nousuun muun muassa yhteistyön kautta. Pitää kuitenkin muistaa, että raveissa hevonen on aina pääasia. Niistä Erikssonin mieleen ovat parhaiten jääneet ensimmäiset, jotka pidettiin vuonna 1969. Se omistaa myös ravintolatoiminnasta ja kiinteistöhoidosta vastaavat erilliset osakeyhtiöt. Raveissa hevonen on ykkönen Oulussa on järjestetty Kuninkuusravit neljä kertaa. – Meillä on pyritty siihen, että mahdollisimman moni ihminen pystyy hoitamaan raveihin liittyvät tehtävät. – Ja vuoden 1994 Kuninkuusravit olivat mielestäni viimeiset maalaiskuninkuusravit. Syntyi seitsemän raviradan yhteistyöketju. Sen Oulun raviradalla katsotaan valoisasti tulevaisuuteen Hyvin hoidettu hevonen on kuin TAIDETEOS Oulussa ravattiin viimeksi Kuninkuusravit vuonna 2010. jälkeen mukaan on tullut paljon oheistapahtumia, mikä sinänsä on hyvä asia. Äimänrautiolle vuosi 2008 oli historian menestyksekkäin. 50 O ulun ravirataa on pyörittänyt vuodesta 1922 lähtien Pohjolan Hevosystävät. Laman myötä myös ravien kävijämäärät lähtivät laskuun. Pohjoismainen yhteistyö vireillä Kari Eriksson kertoo, että yhteistyöllä pyritään ratkaisemaan Mauri Jaara on Oulun oma raviohjastaja.. Tämä oli tarpeen viime keväänä, kun raviradan silloinen toiminnanjohtaja Kari Viitamaa sairastui äkillisesti ja kuoli viime vappuna, kertoo hallituksen puheenjohtaja Kari Eriksson. Perinteet ovat vahvat, mutta raviradan johto haluaa profiloitua uudenlaiseen Usko valoisaan tulevaisuuteen on vahva
Aikaisemmin raviradat saivat omiin raveihinsa kohdistuvasta pelaamisesta sekä oman pelialueensa pelaamisesta tietyn provision. Tavoitteena on, että raviradat säilyisivät myös tulevaisuudessa. Peliyhtiöiden yhdistymisen myötä provisiot poistuivat ja maksatus muuttui avustusperusteiseksi. Laakereilleen ei voida jäädä lepäilemään, koko ajan täytyy ideoida sekä mennä eteenpäin toiminnassa. Laadukkaat hevoset lähtöihin Oulun ravirata sijaitsee kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja Erikssonin usko ravien tulevaisuuteen on vahva, koska ainakin Oulussa katsojien ikäjakauma on nuorehko. Sen lisäksi raviradat saavat palkintotukea, joilla maksetaan ravien palkinnot. Makkarakopit ja lipunmyyntipisteet uusitaan tänä syksynä. – Meillä on myös omia kilpailusarjoja ja harrastamme keskenämme erilaisten tehtävien työnjakoa. 51 . Vuoteen 2010 mennessä investointeihin on laitettu 1,5 miljoonaa euroa, ja ensi vuonna on vuorossa katsomon kunnostaminen. On hyvä nähdä, miten muualla toimitaan, sillä omaan napaan tuijottaminen ei ole missään tilanteessa tuloksellista. Raviratojen oma vastuu korostuu entistä enemmän tässä uudessa veikkausmaailmassa, Kari Eriksson toteaa. – Paljon on kiinni siitä, että lähtöihin saadaan laadukkaita hevosia. – Tulevaisuus on paljolti raviratojen omissa käsissä. – Palkintoihin on pystytty suuntaamaan enemmän rahaa kuin aiemmin. Vuoden alusta lähtien maaja metsätalousministeriö maksaa veikkausvaroista raviradoille yleisavustusta sekä päiväkohtaista toimintatukea. Raviratojen oma vastuu korostuu entistä enemmän tässä uudessa veikkausmaailmassa.. raviurheilun isoja asioita ja lisäämään alan tunnettavuutta. Oulussa viritellään tällä hetkellä myös pohjoismaista raviyhteistyötä. Hallituksen puheenjohtaja, Kari Eriksson on iloinen, että töihin on tähän saakka riittänyt talkooporukkaa riittävästi. Äimänraution hallituksen puheenjohtajan ja Hippoksen hallituksen varapuheenjohtajan Kari Erikssonin mielestä peliyhtiöuudistus näyttää raviurheilun kannalta onnistuneelta. Äimänrautiolla on ensi vuonna 34 ravipäivää. Lounasraveihin olemme kutsuneet monenlaisia erityisryhmiä ja myös koululaisia, jotka ovat kovasti tykästyneet hevosiin ja raveihin. Palkintoihin enemmän rahaa Vuoden vaihteessa tulonjako uudistui ja vanhat rakenteet muuttuivat aika lailla. Radalla järjesteTalous tasapainossa Vaikka ravien katsojamäärät ovat huippuvuosista pudonneetkin, niin Oulussa raviradan talous on kunnossa eikä velkaa ole lainkaan
Nousukausi edessä. Kepparirata on ahkerassa käytössä. – Yksi vuoden kohokohdista on Heinäpään Herruus -ajajakilpailu. Kilpailevia ravihevosia on vuositasolla nyt alle 7 000. Näillä raveilla haluamme kunnioittaa omia Heinäpään kaupunginosasta kotoisin olevia loistavia ohjastajiamme, joita ovat Jorma Kontio, Korven veljekset ja Antti Teivainen. Määrä on ennätysalhainen. Äimänraution maskotin, Iiron kyydissä voi harjoitella raviohjastajan taitoja. Äimänrautiolla pelivaihto ennätysvuonna yhdeksän vuotta sitten oli maanantairaveissa keskimäärin puoli miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Erikssonin mukaan pyöritään noin 300 000 eurossa. Radalla Iiro-maskotti Iiro on 9-vuotias ruuna, jonka tehtävä on toimia Oulun raviradan maskottina sekä raviurheilun lähettiläänä. Iiro on monitoimihevonen, se toimii markkinointihevosena, vetää tandemkärryjä tai on vaikkapa ratsun tehtävissä maneesissa. Hän uskoo kuitenkin valoisaan tulevaisuuteen, josta hyvänä esimerkkinä olivat tämän vuoden onnistuneet Kuninkuusravit Vermossa.. Oulun Osuuspankki Grand Prix ja Säästöpankki Number One ovat pitkät perinteet omaavat kilpailut parhaille ykkössarjalaisille. 52 Äimänraution valtteja ovat poikkeuksellisen hyvä henki ja kokenut organisaatio sekä hyvä toiminnan taso. Ennätysvuodesta 2008 lämminveristen varsojen määrä on tippunut 40 prosenttia ja suomenhevosten 30 prosenttia. Finn-Tack Oulu Express on ennakkomaksullinen suurkilpailu, jossa parhaat lämminverija suomenhevosvarsat pääsevät tavoittelemaan suuria ykkösrahoja sekä klassisen ikäluokkakilpailun mainetta ja kunniaa. – Mikäli nousukausi alkaa tästä vuodesta, sen hedelmiä pystytään nauttimaan vasta kahden kolmen vuoden kuluttua, Eriksson sanoo. Perheen pienimmillekin järjestetään ohjelmaa ravien lomassa. tään vuosittain sekä perinteikkäitä suurkilpailuja että uudempia raviharrastajille suunnattuja kilpailusarjoja. Äimänraution radan kallistukset ovat kaarteissa 17 prosenttia
Oulun raviradalla työskentelee tällä hetkellä vakituisesti kilpailusihteeri ja markkinointipäällikkö sekä kolme osa-aikaista henkilöä. Eriksson korostaa, että Oulussa rahojen menohanat ovat tiukassa kontrollissa, ja resurssit pyritään käyttämään nimen omaan hevosten ja niiden omistajien eduksi. 53 Tekniset tiedot Etukaarre (kaarresäde 75 metriä) takakaarretta (kaarresäde 62 metriä) hieman laveampi Kallistukset kaarteissa 17 prosenttia Kaarteessa ulkoradoilla kaarresäde taittuu ulospäin Siirtymäkaarteet molemmilla suorilla alkavat hyvissä ajoin Loppusuoran pituus noin 180 metriä Menohanat tiukassa kontrollissa Eriksson kehuu Oulun raviradan henkilöstöä erittäin sitoutuneeksi. Oulun raviradalla hevoset ovat aina pääasia ja niiden hyvinvoinnista huolehditaan. Emme ole pysähtyneet paikoillemme, vaan pyrimme koko ajan kehittämään uusia ideoita, Eriksson sanoo. – Mikään ei ole niin kaunis näky kuin komea, hyvin hoidettu hevonen, Kari Eriksson toteaa. – Meillä on poikkeuksellisen hyvä henki ja kokenut organisaatio. Oulussa halutaan panostaa ravureihin ja siitä syystä hevosten harjoittelu radalla on ilmaista. Rahaa oheistapahtumista Oulun ravirata on ohjastajien mielestä mielenkiintoinen ja vaikeakin. Seuraavaksi kunnostetaan katsomorakennusta. Ne ja hyvä toiminnan taso ovat Oulun raviradan valtteja. Siellä järjestetään muun muassa koiranäyttelyitä, moottoritapahtumia ja ratsastuskilpailuja. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Minna Korvela Katsomorakennuksessa tilaa isommallekin yleisöjoukolle. Erikssonilla itsellään on voimassa oleva harrastajavalmentajalisenssi ja kaksi suomenhevosta sekä yksi lämminverihevonen. Siistit katokset odottavat seuraavia kilpailijoita.. Vaikka ravirata on vanha, olemme pystyneet uudistumaan. Samoin hevoset voidaan pestä siellä ilmaiseksi. Äimänrautiolle on investoitu viimeisten kymmenen vuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa. Talouden kunnossa pitämiseksi Äimänrautiolla pidetään ravien ohella myös muita tapahtumia. . Meri aiheuttaa sen, että ilma voi muuttua yht´äkkiä ja sitä myöten myös kilpailuolosuhteet
Toinen lähtökohta oli, että osaavat työntekijämme voivat jatkaa tutussa ja turvallisessa ympäristössä: tuotantotiloissamme Jokimaan raviradan välittömässä läheisyydessä, kertoo vuodesta 1990 yrityksessä työskennellyt, toimitusjohtaja Markku Wahlstén. Lahdessa työskentelevät ammattilaiset valmistavat kotimaisia laatutuotteita ammattiylpeydellä. Lisäksi meillä on olemassa luotettavien tavarantoimittajien verkosto ulkomailla: heiltäkin saamme laatutavaraa takuuvarmasti, Markku Wahlstén kertoo. Kohti valoisaa tulevaisuutta Varmistaakseen tuloksellisen liiketoiminnan mahdollisimman joustavan siirron uudelle yrittäjälle Markku Wahlstén ja Anne. Voimme suhtautua luottavaisin mielin siihen, että vuosikymmenten mittaan vahvaksi kansainväliseksi brändiksi jalostunut liiketoimintamme saa lisävirtaa uusien vetäjien ohjaksissa, julkituo Wahlstén. – Nyt oli mitä sopivin hetki vaihtaa omistajaa. Lahtelainen monialakonserni WestStar Oy vakuuttaa jatkavansa yritystoimintaa Wahlsténien viitoittamalla uralla: kotimaiseen ammattiosaamiseen ja huippulaadukkaaseen tuotevalikoimaan vahvasti panostaen. Vakavarainen yritys työllistää tätä nykyä 25 alan ammattiosaajaa. Pitkän linjan paikallista osaamista Hevostarvikkeita Wahlsténin suvussa on valmistettu vuodesta 1918. Veljekset Wahlstén Oy:n perustivat Ensio, Reijo ja Paavo Wahlstén vuonna 1972. Oli käynyt selväksi, ettei jatkajaa perheen sisältä löydy. Sisarusten tavoitteiden mukainen yrityskauppa näki päivänvalon elokuussa – nopeasti ja hyvässä yhteishengessä edenneiden kauppaneuvottelujen tuloksena. Me halusimme hyvässä tuloskunnossa olevalle yrityksellemme luotettavan ja vakavaraisen jatkajan. Uudeksi toimitusjohtajaksi valitulla Kalle Hakalalla on puolestaan monipuolista osaamista ja tietotaitoa myös hevosalalta. – Kun lopulta päädyimme sisareni Anne Santosen, kanssa perheyrityksemme myyntiin, oli meille ensiarvoisen tärkeää, että uusi omistaja jatkaa yritystoimintaa arvokkaita perinteitä kunnioittaen. – Vahvuuksiamme ovat eritoten todella mittava tuotevalikoima sekä nopeat ja varmat toimitukset. Lahden Jokimaan tuotantotiloissa valmistetuista laatutuotteista menee vientiin 43 prosenttia. Anne Santonen on toiminut yrityksen markkinointipäällikkönä. – WestStarin toimitusjohtaja Heikki Savolainen haluaa panostaa paikalliseen osaamiseen ja hänellä riittää yrittäjähenkeä tarttua uusiin haasteisiin. Kynnys perinteikkään sukuyrityksen myyntiin oli korkea, mutta sisaruksilla oli hyvä syy. Onneksi sellainen löytyi nopeasti ja vieläpä Lahdesta, Wahlstén toteaa. Satavuotiaan menestystarinan jatkuvuuden turvaamiseksi Veljekset Wahlstén Oy uudelle omistajalle V uodesta 1918 alkaen hevostarvikealalla toiminut perheyritys Veljekset Wahlstén Oy siirtyi uuden omistajan vetovastuulle. Nykyisten omistajien isoisoisä aloitti silloin valjaiden valmistuksen Oitissa. 54 Veljekset Wahlstén Oy siirtyi elokuussa lahtelaisen monialakonserni WestStar Oy:n omistukseen. Kuvat: Veljekset Wahlstén Veljekset Wahlsten Oy:n tuotekehitystyön helmi, W-Profile-sarja on ainoa hevosvarustesarja, joka on saanut avainlipputunnuksen merkkinä kotimaisesta käsityöstä ja laadusta. Anne Santonen ja Markku Wahlsten jatkavat työskentelyään Veljekset Wahlstén Oy:ssä puoli vuotta yrityskaupan jälkeen. Viimeiset pari vuosikymmentä hevostarvikealan yritys on ollut Markku Wahlsténin, 49, ja Anne Santosen, 54, hallussa
Santonen jatkavat työskentelyään Veljekset Wahlstén Oy:ssä puoli vuotta yrityskaupan jälkeen. Meille kaikille on hyvin tärkeää, että yritys menestyy mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa, Wahlstén toteaa. Veljekset Wahlstén Oy:n uusi toimitusjohtaja Kalle Hakala pitää merkittävänä asiana sitä, että uusi yritysjohto voi hyödyntää entisten omistajien tietotaitoa alalta mahdollisimman tehokkaasti. Haluamme ilman muuta kunnioittaa ja vaalia satavuotiaan yrityksen arvokkaita perinteitä, korkean laadun tuotteita ja työntekijöiden huippuosaamista, Orimattilasta lähtöisin oleva maaja metsätaloustieteiden maisteri vakuuttaa. – Työtehtävieni kautta ovat tulleet tutuiksi myös monipuolisen hevosalan lainalaisuudet. WestStar Oy on vakavarainen kotimainen monialakonserni, jolla on liiketoimintaa kahdeksalla eri paikkakunnalla Suomessa. Veljekset Wahlstén Oy on Pohjoismaiden suurin ravija ratsastusvarusteita sekä valmistava että maahantuova yritys, jonka tietotaito alalta on peräisin vuodelta 1918. Kalle Hakalan aiemmalla työuralla riittää vastuullisia työtehtäviä muun muassa Hankkijan ja S-ryhmän palveluksesta. Yritys tekee yhteistyötä monen hevosalan huipun kanssa. Huippulaadustaan tunnetut Wahlsténin ravija ratsastusvarusteet ovat arvostettuja ympäri Eurooppaa. – On todella hienoa päästä mukaan yritysyhteisöön, joka tekee hyvää tulosta. Yrityksellä on lukuisia vahvuustekijöitä. Lahtelaiskonsernin yritykset työllistävät 126 henkilöä.. Kuopiossa Best-In Oy:n toimitusjohtajana viimeiset viisi vuotta toiminut Hakala tuntee hyvin myös maamme suurimpien ketjujen ja heidän asiakkaidensa toimintakulttuurin. . Uutta työtehtäväänsä entuudestaan tutulla hevostarvikealalla Hakala odottaa innostuneena. – Haluamme tarjota uudelle johdolle kaiken tarvitsemansa tuen. 55 Veljekset Wahlstén Oy uudelle omistajalle Ranskalainen raviohjastaja Alexandre Abrivard käyttää Veljekset Wahlsten Oy:n Suomessa valmistettuja ajopukuja. Liikevaihdosta viennin osuus on yli 40 prosenttia
56 Ponikuninkaalliset taustajoukkoineen yhteiskuvassa: poniruhtinatar Amazon (vas.), poniruhtinas Miniatyr, ponikuningatar Pearl Cloud ja ponikuningas Thorvald. Kuva: Helena Hyvämäki-Mäenpää Jyväskylän ponikuninkuusravien suojelijana toiminut europarlamentaarikko Henna Virkkunen onnitteli ponikuningattaren, Pearl Cloudin taustajoukkoja: ohjastajaa Eveliina Hietasta ja valmentaja Maija Alfredia. Pinja Iltanen ja poniruhtinas 2017 Miniatyr.
Oheisohjelmaan oli panostettu ja kotieläinpiha, lastenorkesteri, tivoli ja keppihevosrata tarjosivat ohjelmaa perheen pienimmillekin. 4 400 ihmistä kahden päivän aikana. P onikuninkuusraveissa nähtiin iloisia ilmeitä ja hienoa tunnelmaa niin katsomossa kuin raviradallakin. 57 . Jyväskylässä ravattiin järjestyksessään 13. – Lauantaina ajettiin 11. Kaviot kopisivat Jyväskylän ponikuninkuusraveissa Ponivaltakunnan hallitsijat on kruunattu. Kahden päivän aikana nähtiin yhteensä 21 ponilähtöä ja mukana oli 211 ponia ja 127 nuorta ohjastajaa. ponikuninkuusravit. Yleisömäärä ylitti tapahtuman järjestäjän odotukset ja paikalla oli varovaisen arvion mukaan n. lähtönä pikkuprinsessalähtö tammoille ja näin saatiin lapsille ja nuorille lisää kilpailumahMaria Kiukkaan (vas.) ohjastama ja Julia Kiukkaan valmentama shetlanninponi Thorvald on Ponikuningas vuosimallia 2017. Viikonloppu huipentui shetlanninponien ponikuninkaan, ponikuningattaren sekä B-kategorian ponien poniruhtinaan ja poniruhtinattaren kruunajaisiin. Jyväskylän Killerjärvi isännöi ponikuninkuusraveja edellisen kerran vuonna 2007
Voitto tuntui kyllä ihan mahtavan upealta, Thorvald on tehnyt nyt hienon kauden ja kuninkuus oli vielä piste i:n päälle, kiittää Julia Kiukas. Tuoreet kuninkaalliset Ponikuninkaaksi kruunattiin Marian Kiukkaan ohjastama ja Julia Kiukkaan valmentama Thorvald. Jonna Nygren, 29, ihasteli hyvin järjestettyä tapahtumaa. – Keppareiden varalle on suunnitelmia myös Suomen Hippoksessa ja useammalla raviradalla toimivalla nuorisokerholla onkin jo oma kepparikerho ja kepparikisoja ravien yhteydessä, iloitsi Suomen Hippoksen nuorisotoiminnan koordinaattori Helena Hyvämäki-Mäenpää. Poniruhtinattaruuden voitto oli minulle ensimmäinen ja tosi hyvät on tunnelmat kun poni on tehnyt kovia juoksuja ja niin on tämä ihan huippua, iloitsee Moona Espo. – Kepparit ovat hyvä väylä lajin pariin perheen pienemmille sekä lapsille ja nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta omaan poniin tai hevoseen. Kaikki toimi ja oli suunniteltu hyvin. Suositut kepparit Hevostytöt Riina Lehtonen, 16, Sara Aleksandra Kuusimo, 15 ja Suvi Lehtonen tulivat tapahtumaan Toivakasta. Kepparit ovat olleet suosittuja muissakin kesän ravitapahtumissa ja siihen oli varauduttu tuomalla iso Keppihevosareena Jyväskylään Vermon Kuninkuusraveista. Ponikuningattaren kruunun peri Eveliina Hietasen lainaohjastama ja Maija Alfredin valmentama Pearl Cloud. – Vielä kun vastakruunatut. 58 Olga, 9, ja Sanni, 8, valmistautuivat keppareidensa Pipsan ja Ingan kanssa, kepparikisoihin äitiensä Saija Hyppösen ja Kirsi Mikkilän sponsoroimina. Ponikasvattajista Riitta Kuusela, 50, Kuohulta on aina ollut viimeisen päälle hevosihminen. Poniruhtinaan tittelin Pinja Iltasen Miniatyr ja ensimmäistä kertaa omana kilpailunaan ajetun poniruhtinattaren tittelin vei nimiinsä Moona Espon Amazon. dollisuuksia, kertoi Suomen Hippoksen nuorisotoiminnan koordinaattori Helena Hyvämäki-Mäenpää. – Meiltä Jyväskylä saa isot kiitokset. kuninkaalliset Saaga S ja Köppinen lähtivät tukemaan Pikkuprinsessa-lähtöä, niin tuli kyllä valtavan hyvä mieli, kun hevosala näytti yhteishengen parhaimmillaan. Suomen Poniraviyhdistys palkitsi Ponikuninkuusravien yhteydessä yli sadan voiton poniohjastajia ja ansioituneita ponikasvattajia. Hän nautti heppamaisesta tunnelmasta. Kiitosta Jyväskylälle – Tunnelmat olivat tosi hienot! Jyväskylä järjesti tosi kivat kunkkarit
palkittiin B-ponikasvattajat, joiden kasvatit olivat alittaneet kahden minuutin rajan ja A-ponien kasvattajat, joiden kasvatit olivat alittaneet 2.20-rajan. – Pääsimme tavoitteena olleeseen yleisömäärään ja reilusti ylikin. – Jyväskylässä oli hieno tapahtuma, jatketaan samaan tapaan. Mukana oli 211 ponia ja 127 nuorta ohjastajaa. – Hyvillä mielillä otimme ponikuninkuusravien viestikapulan vastaan ja haluamme tehdä tapahtumasta mahdollisimman onnistuneen. Tapahtuma tuntui onnistuneen kaikin puolin mukavasti ja jo tähän mennessä tulleen palautteen perusteella voimme olla tyytyväisiä tulokseen. Suomen Hippoksen nuorisotoiminnan koordinaattori Helena Hyvämäki-Mäenpää ja shetlanninponi Kaitalan Taika ponikuninkuusravien esittelypisteellä. Sara Nygren, 5, tykkäsi ponikyydistä, joka meni juuri sopivaa vauhtia. Ponikuninkuusravit tulevat olemaan osa isompaa lastentapahtumaa ja saavat arvoisensa näkyvyyden, totesi Heini Korhonen Kuopion ravinuorista. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. 59 Jyväskylän Ponikuninkuusravien järjestäjät luovuttivat viestikapulan Kuopion ravinuorille, ravinuorten ohjaajalle Heini Korhoselle ja Kuopion raviradan toimitusjohtajalle Marita Huttuselle. Ponikuninkuusravit ravataan Kuopiossa 11.-12.8.2018. Kuva: Helena Hyvämäki-Mäenpää Killerillä nähtii kahden päivän aikana yhteensä 21 ponilähtöä. Yhteistyökumppanit ja talkoovoimat lähtivät innolla mukaan ja heidän avullaan saimme järjestettyä lapsille ja nuorille sekä yleisölle kivan tapahtuman, kiitti Sari Piirainen. Ponikuninkuusravit olivat esillä Jyväskylän keskustassa raveja edeltävä perjantaina ja näkyivät kesän tapahtumissa mutenkin. Ensi vuonna ravataan Kuopiossa Killerin ponikuninkuusravien maskotin Killen johdolla Killerin ravinuoret ja Pieta Korhonen luovuttivat viestikapulana toimivan kruunupäisen keppihevosen Kuopion raviradalle, jossa ravataan seuraavat ponikuninkuusravit 11.-12.8.2018. . Ponikuninkuusravien järjestelyjen päävastuussa ollut Keski-Suomen hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Sari Piirainen on tehnyt pitkää päivää tapahtuman onnistumisen eteen
Mutta kilpailussa, jossa ovat paikalla kaikki Euroopan huiput, pitää tässä tilanteessa yrittää, joukkueenjohtaja ja ratsastajan isä Seppo Perkiö toteaa. Tuloksella 208 Perkiö ja ruuna Guns Apocalypse Shok olivat 14. EM-kisoissa oli mukana edustus kymmenestä Euroopan maasta. Pete Perkiö nosti riskitasoa yrittäessään finaaliin. Vuoden 2013 EM-kilpailuissa Perkiö edusti Suomen joukkueessa, jääden yksilökilpailun finaalipaikasta puolen pisteen päähän. Peten ja Shokin yhteinen sävel on kuitenkin löytynyt. Ratsastuksen ohella Perkiö on töissä tietotekniikan alalla. – Ensimmäisen vaihdon linja meni pitkäksi ja laukanvaihto tuli myöhässä, mistä tuli paljon virhepisteitä. L ännenratsastuksen reiningin Euroopan mestaruuksista kilpailtiin Givrinsissä, Sveitsissä elokuun toisella viikolla. Pietilällä ja remidocilla on SM-hopeaa 2017 ja pronssia 2026. Kuva: SRL/Laura Laakso Tarkasti määritelty ohjelma Reining on vauhdikas lännenratsastuksen kilpailulaji, jossa ratsukko suorittaa tarkasti määritellyn ohjelman. Kansainvälisellä tasolla Perkiön voitokkaimpiin kisoihin kuuluu Ruotsissa 2012 järjestetty NRHA Nordic Non-Pro ja Open Derbyn, jossa Perkiö voitti kaikki luokat, joihin hän osallistui. Ohjelma suoritetaan rennossa työskentelylaukassa (lope) tai nelissä. tilalle. Joukossa kaksi ratsastajaa Suomesta. Kaksikko nappasi SM-kultaa vuosina 2017 ja 2016. Suomen reinareista Pete Perkiö – Guns Apocalypse Shok olivat karsinnan jälkeen 24. Reining-ohjelmaan kuuluvat esimerkiksi erilaiset pysähdykset, voltit ja tiukat käännökset. viiden parhaan selviytyessä finaaliin. Hän oli mukana myös Normandian MM-joukkueessa 2014. Tällä kertaa riskinotto ei onnistunut. Ja lisäksi Shokki kompastui nopealla ympyrällä ja tuli ristiä. Reiningiä voidaan kutsua lännenperinteen kouluratsastukseksi, koska lajin päämääränä on määrätyn ohjelman täsmällisesti suorittava ratsukko, jossa hevonen on kuuliainen ratsastajan mahdollisimman huomaamattomille avuille. – Kaksi seuraavaa olivat ihan hyviä, kuten muukin suoritus hyvää ja varmaa, kertoi joukkueenjohtaja Seppo Perkiö ensimmäisen päivän jälkeen. Teija Pietilä on vuonna 1967 syntynyt lännenratsastaja Riihimäeltä. Sama asenne oli myös sliding stoppeihin eli niihinkin mentiin kovaa. Teijalla oli hyvä ratsastus, mutta tulos kaatui ensimmäiseen huonoon stoppiin. jatkettiin perjantain semifinaaliin, jossa oli jaossa vielä viisi finaalipaikkaa. Erityistä hevosessa on sen kuurous. Kyseessä oli vaihto isolta nopealta ympyrältä pienelle hitaalle ympyrälle. – Pete nosti riskitasoa yrittäessään finaaliin ja ratsasti huomattavasti nopeammin kuin edellisenä päivänä. 60 Riskinotto ei tuonut paikkaa reiningin EM-finaaliin Pete Perkiö pisti kaiken peliin Pete Perkiö pisti peliin kaikkensa reiningin EM-kisojen toisessa karsinnassa, mutta jäi sijalle 14. Eka stoppi oli hyvä, mutta kaksi muuta eivät yhtä onnistuneita. Spinit ja ympyrät olivat tosi hyvät lukuun ottamatta sitä yhtä vaihtoa, joka pudotti molempien ympyröiden pisteet. Kuva: SRL/Laura Laakso. Yhteistyö sujuu Pete Perkiön ja Shokin yhteistyö alkoi tammikuussa 2016. Torstaina ratsastettiin ensimmäiset runit eli karsinta, josta 15 saa suoraan paikan lauantain finaaliin. tilalla. Vuonna 2014 hän edusti Suomea Normandian MM-kisoissa ja vuotta myöhemmin aacheninen EM-kisoissa. Teija Pietilän ja Remidocin EM-urakka päättyi karsinnan 43. Riskinotto ei onnistunut Pete Perkiö, 24, pisti kaiken peliin perjantaina toisessa EM-karsinnassa, jossa jaettiin vielä viisi paikkaa finaaliin. Pietilä on harrastanut lännenratsastusta noin 20 vuotta, joista viimeiset kahdeksan reiningiä. Vuoden 2014 SM-kilpailuissa Perkiö oli pronssilla. Kouluratsastuksen tavoin reining-suorituksissa arvostellaan myös hevosen yhteistyöhalua, ja näkyvästä protestimielialasta kuten ärsyytyneestä hännän viuhtomisesta, kieltäytymisestä edetä, pukittelusta tai muusta tottelemattomuudesta vähennetään pisteitä. . Sijoilta 16.-35. Pete Perkiö jatkoi heistä toiseen karsintaan. Perkiö on voittanut SM-kultaa reiningissä vuosien 2017 ja 2016 lisäksi, 2010 ja 2007 ja sekä SM-hopeaa vuosina 2008 ja 2012. Hänellä on runsaasti kisakokemusta sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä kentiltä. – Petellä oli tänään hyvät ympyrät, spinit ja kahdeksikko. tilalla ja jatkoivat kilpailua perjantaina
61 Pete Perkiö pisti kaiken peliin
Eläimillä on tietoisuus ja tunteet Epäilijät voivat helposti leimata henkiparantamisen huu-haaksi. Nykyään hän asuu Espanjassa ja USA:ssa, sekä matkustaa suuren osan vuodesta. Hän on parantanut ja vähintäänkin edistänyt monen hevosen toipumista. Siksi kaikki tietoiset olennot voivat kommunikoida keskenään, ja kaikki elolliset olennot ovat toisiinsa yhteydessä tämän energian välityksellä. Eläinkommunikoijan palveluille on kysyntää, sillä tällä hetkellä hänellä on monen kuukauden jonotuslista asiakkaita. Siellä eläinten parissa huomasin, että pystyin tuntemaan niiden ajatuksia, tunteita ja energioita. Stressi vaikuttaa hevoseen Eläinkommunikoija kertoo, että tyypillisimmät ongelmat, joissa hevosten omistajat kääntyvät hänen puoleensa, ovat erilaiset käytöshäiriöt ja sairaudet. Hän tapaa eläinpotilaita henkilökohtaisesti, mutta se ei ole välttämätöntä avun saamiseksi. 62 L aila del Monte on espanjalainen eläinkommunikoija ja eläinten henkiparantaja. – Ei minulla olisi aikaa, koko elämänsä eläinten auttamiselle omistanut del Monte toteaa. Luulen, että se kaikki alkoi Robert Redfordin elokuvasta, hän sanoo viitaten samannimiseen elokuvaan. Hevosilla on ollut esimerkiksi kaviokuume, koliikki, nivelsideja jännevaurioita, luun murtumia, piroplasmoosi tai cushingintauti. Kommunikaatio ja henkiparantaminen ihmisen ja hevosen välillä tapahtuu ilman sanoja, tunteiden, mielikuvien, aistimusten ja energioiden välityksellä. – Olen vakuuttunut siitä, että kaikilla elollisilla olennoilla on sielu ja tietoisuus. Eläinkommunikaatio ja henkiparantaminen perustuvat kuitenkin kvanttifysiikan lakeihin, minkä tiedekin todistaa oikeaksi: maailmankaikkeudessa kaikki koostuu energiasta. – Pystyn auttamaan myös skypen välityksellä, riittää että näen eläimen valokuvan, sujuvasti englantia, espanjaa ja ranskaa puhuva del Monte sanoo. Sitä yhteyttä ei rajoita edes aika tai paikka, Laila del Monte sanoo. Eläinkommunikoija sanoo humoristisesti, ettei koe olevansa ”hevoskuiskaaja”. Eläinkommunikoja parantaa Useat sairaudet ovat seurausta henkisen tilan epätasapainosta ja stressistä.. – Termiä hevoskuiskaaja on käytetty jo ihan liikaa, eikä kukaan oikein edes tiedä mitä se tarkoittaa. Kaikki tämä tuntui täysin luonnolliselta minulle, en ajatellut lainkaan olevani jotenkin erilainen kuin muut ihmiset, Laila del Monte kertoo. Lukemattomat hevosten omistajat ovat saaneet häneltä apua, jopa toivottomissa tilanteissa. – Vietin lapsuuteni kesät Formenteran saarella maatilalla. Omia hevosia Laila del Montella ei ole. Lisäksi hän on kirjoittanut bestseller kirjan Psychic Communication with Animals for Health and Healing eläinkommunkaatiosta ja esiintynyt useissa radio ja tvohjelmissa. Del Monte on eläinkommunikaation pioneeri Euroopassa. Lapsesta saakka Laila del Montella on ollut poikkeuksellisia kykyjä
Useat sairaudet ovat seurausta henkisen tilan epätasapainosta ja stressistä, myös omistajan stressi voi heijastua hevoseen. – Kenenkään ei pidä silti tuntea syyllisyyttä hevosensa sairaudesta, kukaan meistä ei ole täydellinen, Laila del Monte sanoo. Kaikki olivat paniikissa ja paikalla ollut nuori hammaslääkäri melkein pyörtyi hevosen nähdessään. Tämä on ollut elämäni suurin ihme, Laila del Monte muistelee vieläkin liikuttuneena. Pyysin avustajiani laittamaan kanssani kätensä hevosen päälle ja hengittämään mukanani. Laila del Monte korostaa, ettei hän korvaa eläinlääkärin asiantuntemusta. Mutta voin helpottaa sen oloa, hän sanoo. Ratsastaminen pidentää paranemisaikaa ja hidastaa toipumista, hän huomauttaa. Ikään kuin tunsin hevosen energian täyttävän minut, mutta olin silti läsnä. Hän on kuitenkin usein auttanut eläinlääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä. Kuuden tunnin kuluttua hevosen leuka oli täysin paikoillaan, eikä missään enää näkynyt verta tai ihonpalasia. Sen sijaan hän on usein auttanut eläinlääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä, sairauden perimmäisen syyn löytämisessä ja nopeuttanut paranemisprosessia. Joissain tapauksissa paranemisprosessi voi olla hidas. Hän järjestää myös seminaareja. – Jos hevosella on esimerkiksi jännetai nivelvaivoja, ei hevosella saisi ratsastaa hoitojakson aikana. . Eläinkommunikoijan palveluille on kysyntää, sillä tällä hetkellä Laila del Montella on monen kuukauden jonotuslista. 63 Laila del Monte korostaa, ettei hän korvaa eläinlääkärin asiantuntemusta. Stressiä hevoselle voivat hänen mukaansa aiheuttaa muun muassa tylsistyminen, liian vähäinen ulkoilu, liikunnan puute ja menneet traumat. – Minut kutsuttiin katsomaan Ranskan olympiajoukkueeseen kuulunutta Michel Robertin hevosta. Tilanne oli kamala! Oli sunnuntai-ilta, ja eläinlääkäri oli liian kaukana. – Ajattelin, että tämä on liikaa minulle, en pysty auttamaan hevosta. Olympiaratsun ihmeparantuminen Eläinkommunikoija kertoo myös ällistyttävästä paranemistapauksesta. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Laila del Monten arkisto. Vaikka eläinkommunikoija on pystynyt auttamaan monia toivottomilta vaikuttaneita tapauksia ja siten säästänyt monta eläintä eutanasialta, täysin mahdottomiin ihmeisiin ei hänkään silti pysty, sillä elämällä on rajansa. – En voi pelastaa sairauden terminaalivaiheessa olevaa, elämänsä lopussa olevaa vanhaa eläintä. Se oli täysin rauhallinen, vaikka murtuneen leuan takia sen on täytynyt olla erittäin tuskainen, Laila del Monte kertoo. Verta ja ihonpalasia oli kaikkialla ja leuka roikkui alaspäin kahdessa osassa. Mutta kun menin hevosen luo, tiesin heti, mitä minun piti tehdä. Myös ratsastajan ongelmat heijastuvat hevoseen, esimerkiksi johtajuuden puute, ankara kohtelu ja liialliset vaatimukset hevosta kohtaan sekä ratsastajan negatiiviset tunteet vaikuttavat suoraan hevoseen. Sattui vielä olemaan syntymäpäiväni. – En koskaan unohda sitä, se oli uskomatonta. Sen leuka oli juuri tapaturmaisesti murtunut. Hevonen varmasti tiesi, että autoimme sitä
– Kun kuulin että fysioterapeutti Pekka Kannus pitää iiHirudoja kraniosakraaliterapiasta Apua monenlaisiin vaivoihin Hirudoterapia ilmaisu on peräisin verijuotikkaan latinankielisestä nimestä Hirudo medicinalis. 64 R eeta Jäppinen on toiminut ratsastuksenohjaajana sekä -valmentajana vuodesta 2004, välillä sivutoimisesti ja välillä päätoimisesti. Tunnetuimpia niistä ovat hirudiini ja hyaluronihappo, jotka ovat samoja aineita, joilla hoidetaan ihmistenkin nivelrikkoa.. Kurssilla innostuin myös kraniosakraali-hoidosta, josta on myös hyviä kokemuksia, Reeta kertoo. limatokursseja ja niistä oli myös selkeitä hoitotuloksia, hakeuduin mukaan kurssille pienryhmään. Ajattelen, että tämän pitäisi olla helppoa ja kivaa, mutta jos hevosen on vaikea suoriutua tehtävästä, jonka vaikeus ei johdu ratsastajasta, todennäköisesti hevonen kokee kipua. – Ratsastusvalmentajana kiinnitän aina huomion hevosen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Koulutukseltaan hän on insinööri, mutta kiinnostus hevosen hyvinvointiin sai Reetan jatkamaan opintojaan hevosen anatomiasta ja lihashuollosta. Tänä päivänä hoidoissa käytetyt iilimadot on kasvatettu laboratoriossa kliinisissä olosuhteissa. – Iilimatohoito ei ole vain kuppausta, vaan samalla kun madot imevät verta, ne luovuttavat takaisinpäin verenkiertoon sylkeään, joka sisältää noin sata erilaista kemiallista aineyhdistettä. – Katson aina valmennettavaa hevosta kokonaisvaltaisesti, selvitän ruokinnan, varusteet, elinolot ja hoidon, Reeta summaa. Ratsastuksenohjaaja ja -valmentaja Reeta Jäppinen hoitaa hevosia iilimadoilla ja kraniosakraaliterapialla. Jos varusteet ovat myös kunnossa, eikä muuten ulkoista syytä ole, on kyseessä todennäköisimmin jokin jumi tai vamma lihaksistossa. Joskus syy voi olla myös vanhassa traumassa, jota ei ole hoidettu. Kraniosakraali-terapia juontaa juurensa osteopatiasta. Parantavia ainesosia Vesistöissä elävä Hirudo medicinalis , eli verijuotikas, on kansanomaiselta nimeltään iilimato, ja se tunnetaan suosittuna hoitomuotona perinteisessä kansanlääketieteessä. – Iilimatohoidon tehoa on tutkittu nykyaikaisilla menetelmillä ja todettu iilimadon syljen eritteen sisältävän ainutlaatuisia parantavia ainesosia, joita ne vapauttaa kohteensa verenkiertoon ja kudoksiin, Reeta selvittää. Pekka Kannus on todennut kraniosakraali-hoidon yhdistettynä iilimatohoitoon parhaimmaksi tavaksi saada tuloksia lihashuollossa sekä ihmisillä että eläimillä
– Matojen erittämät bioaktiiviset aineet viipyvät potilaan verenkierrossa noin viikon ja hoitokertoja tarvitaan yleensä kolme. Työ on tehty ja madot ovat valmiit irrottamaan otteensa. – Sekä iilimatoettä kraniosakraaliterapiassa on paljon opiskeltavaa. Susanna Malmström ??Varsalla on nopean kasvun vuoksi lihasjumeja, joita hoidetaan iilimadoilla. Hoito vaikuttaa yksilöllisesti, mutta yleensä hevonen vastaa hoitoon hyvin ja rentoutuu silmin nähden, kun jumit aukeavat, Reeta Jäppinen kertoo. Kraniosakraalijärjestelmää manipuloidaan ja kun aivoja ja selkäydintä suojaavat kalvot vapautetaan jännityksestä, niin aivo-selkäydinneste, eli kranio-sakraalineste, lisääntyy, uudistuu sekä imeyttää nestettä uudelleen. Madot ovat vielä pienikokoisia, kun ne aloittelevat työtään. Apua monenlaisiin vaivoihin Iilimadoilla hoidetaan tulehdusten lisäksi akuutteja sekä vanhoja vammoja, mutta eniten niitä käytetään nivelsärkyihin, jännevammoihin sekä vammojen jatkohoitoon. Iilimatohoito on siitä erinomainen vaihtoehto, että niillä ei poisteta vain oireita, vaan aineilla on tervehdyttäviä ja immuniteettia parantavia vaikutuksia, Reeta huomauttaa. Nikama kerrallaan – Kraniosakraalihoito tarkoittaa sitä, että hevosen ranka hoidetaan nivel niveleltä ja nikama nikamalta, kallon pohjasta ristiluuhun (kranium = kallo, sakrum = ristiluu). Silti hoito ei ole hivelyä, vaan välillä tarvitaan vähän voimaakin lihasten jumien avaamiseksi. – Kun hoitaja osaa oikean otteen, niin hevonen antaa hoitaa kipeitäkin paikkoja. . Pitää tietää hevosen anatomia ja tuntea lihakset. – Kouluttaudun jatkuvasti ja saan tarvittaessa konsultaatioapua Pekka Kannukselta, jonka oppityttönä haluan olla vielä mahdollisimman pitkään. Oireille on aina olemassa syntymekanismi, joihin pystyy vaikuttamaan jo muutamalla hoitokerralla, kun tietää mitä tekee. Lihaskalvoja ja pehmytkudoksia painellaan ja venytetään lempeällä tavalla. Iilimadot ovat täynnä verta. 65 . Aihe on laaja ja hoitojen tekeminen vaatii paljon kokemustakin. Kraniossa käydään siis koko hevonen läpi korvista kavioihin, kunnes kaikki paikat on käsitelty ja patoutumat purettu. Haukottelu on merkki hyvän olon tuntemuksesta ja yleensä kyseessä on jokin lihasjumi, joka aukeaa. Tarvitaan kolme hoitokertaa Reeta Jäppisen mukaan iilimatohoitoa käytetään myös imusolmuketulehduksiin ja hoidot ovat auttaneet muun muassa kaviokuumeisia hevosia. Varsoilla voi olla lieviä lihasjumeja, kasvukipuja.. Iilimadoilla voidaan myös ennaltaehkäistä nivelrikkoa ja -vaurioita. ??Varsa kraniosakraalihoidossa. Hän auttaa mielellään hevosia kaikissa mahdollisissa ongelmissa, mutta toteaa, ettei muutaman kurssilla voi kaikkea oppia
Kuva: Roosa Kujanpää. Iilimatojen sylki sisältää useita bioaktiivisia aineita, joilla on tervehdyttäviä vaikutuksia. Kuva: Nora Oravainen Iilimadot tekemässä vaihtokauppaa. 66 Roosa Kujanpää ja Haavanesko laukkaamassa sänkipellolla. Ne imevät kohteestaan verta, luovuttaen samalla sylkeään
Samalla kun madot tekivät työtään, Nesso sai nauttia kraniosakraalihoidosta. – Seurasi pitkä kuntoutusjakso, joka tarkoitti sitä, että jalkauduin selästä pois kävelemään. Pidin kirjaa oireilusta ja sen vähennyttyä sain jatkaa kuntoutusta ratsain. Selässä oli kolme matoa, ja takajaloissa molemmissa yhdet. Jonkun aikaa kompurointia katseltuaan, Roosa vei hevosensa klinikalle. Ensimmäinen lupaili hyvää – Olin pohtinut diagnoosista asti iilimatojen ja akupunktion kokeilua. – Kesäkuussa tuttuni tuli hoitamaan Nessoa iilimatojen kanssa. – Nesso ei ollut epäpuhdas, ontunut tai muutenkaan oireillut muuten kuin kompuroinnilla. Onni ja riemu valtasi mieleni, ehkä vastoinkäymiset ovat vihdoin ohi. Jatkossa aion käyttää kraniota osana Nesson kehonhuoltoa ja varmasti myös iilimatoja hyödynnämme tarpeen tullen, Roosa Kujanpää toteaa, mutta haluaa kuitenkin muistuttaa, että kaikki ei aina ole yhtä onnekkaita, kuin Nesso, vaikka miten ja millä keinoin hoidettaisiin. 67 Iilimatojen vaikutus yllätti R oosa Kujanpään hevonen, Haavanesko ”Nesso”, alkoi kompuroida oudosti viime syksynä. Tästä hoitokerrasta on nyt reilu kuukausi ja oireilu on edelleen pysynyt poissa. – Nesson hermojen kunnosta kertoo jotain se, ettei se alkuun reagoinut matoihin mitenkään. Yleensä hevoset saattavat olla hieman ärtyisiä, kun madot kiinnitetään, koska alkuun ne voivat tuntua hieman epämiellyttäviltä. Matoja laitettiin eri Roosa Kujanpää kokeili iilimatohoitoa hevosensa harvinaiseen sairauteen. Keväällä kuulin, että tuttuni hoitaa ihmisiä sekä hevosia iilimadoilla ja ajatus vahvistui, Roosa Kujanpää kertoo. – Kävelin Nesson kanssa umpimetsässä ja vein sitä jumppaamaan puomeille, jotta liikeradat saataisiin kuntoon. Pienet, mustat madot. – Matojen ollessa valmiita suuntasimme maneesiin juoksuttamaan Nessoa, sillä heti hoidon jälkeen liikunta saa matojen erittämät aineet liikkeelle elimistössä. Lisäksi ratsuttajan kanssa teimme töitä askellajien, varsinkin ravin, parantamiseksi, ja se varmasti pisti kropan koville. – Muutama vuosi sitten ihmettelin Nesson nelitahtiseksi mennyttä oikeaa laukkaa, ja hevosen haluttomuutta koota laukkaa ollenkaan. Iilimatohoito uusittiin parin viikon kuluttua ja silloin matoja laitettiin hieman eri kohtiin. – Huomasin jo maneesiin mennessämme, että Nesso käveli paljon paremmin. Näin hoito vaikuttaa parhaiten. Fysioterapeuttimme ohjeisti palailemaan pikkuhiljaa normaaliin liikutukseen ja sitä parhaillaan teenkin. ?. Kraniosta minulla oli jo aiempia hyviä kokemuksia. Hattulan taudin oireilun taustalla on takavuohisnivelten ojentajalihasten heikkous perifeeristen hermovaurioiden seurauksena. Otin yhteyttä tuttuun kraniohoitajaan. Askel venyi aiempaa enemmän ja takaosan työntö oli selkeästi parempi. Juoksutettaessa askel oli letkeämpi ja poni rennompi kuin yleensä. Kraniossa jumit aukesivat ja madot tekivät tehtävänsä; juoksutettaessa hoidon jälkeen, hevonen liikkui taas paremmin kuin ennen hoitoa. Takajalkojen etupinnoilla pidettiin kinesioteippiä, jonka tarkoitus oli ohjata jalan liike oikeaan suuntaan kompuroinnin sattuessa. – Lisäksi yksi madoista ei täyttynyt lähes ollenkaan, joten joku tukos oli selkeästi jossain. – Olin hämmästynyt. Kuin ihme olisi tapahtunut Roosa Kujanpää kertoo, että ensimmäisen hoidon jälkeen oireilu lakkasi kuin seinään. Samalla Nesso sai taas nauttia kraniosakraali-käsittelystä. Se nosteli takajalkojaan korkeammalle ja astui pidemmälle merkin yli kuin ennen. Vaivaa hoidettiin niveltulehduksena, mutta oireilu vain säilyi. – Nesso oli ehtinyt jumiuttaa itseään kaulasta, sillä se liikkui nyt paremmin kuin ennen. Korvienkin takana oli madot, sillä hermot lähtevät sieltä saakka. Maaliskuussa sain Viikin hevossairaalasta diagnoosin; hevosen hankittu polyneuropatia, eli Hattulan tauti. Näyttää siltä, että Hattulan tauti on voitettu ja voimme pikkuhiljaa palata takaisin kisakentillekin. kohtiin hevosta, mutta kaikki paikat valittiin ajatellen takajalkojen hermotusta. Kraniosakraali-hoidolla laukka kuntoon – Iilimadot taisivat ylittää odotukseni. En halunnut kuitenkaan innostua liikaa, sillä taudin oireilu saattoi olla jaksoittaista. Tämäkö se ratkaisu oli. Tiesin, ettei niiden kaikkia vaikutuksia tunneta, mutta jotenkin olin siinä uskossa, että Nesson tauti ei parane kertaheitolla. Hoitaja löysikin vasemmasta takapolvesta tukoksen, jota hoiti 5-10 minuuttia ja seuraavana päivänä hevonen laukkasi täysin normaalisti. Nesso nuokkui hoidon aikana tyytyväisenä ja välillä, kun jostain kiristi, piti sen vähän viuhtoa hännällä. Oireilu ei kuitenkaan koskaan poistunut täysin, vaan se oli jopa päivittäistä
Mutta mitä hevosen luonnonmukainen hoito tarkoittaa?. 68 Hevosenhoitoa luontoäidin opeilla Nina Viitamäki puhuu hevosen luonnonmukaisen hoidon puolesta. Luontoäidin hevoset -yrityksessään hän suunnittelee yksilöllisiä kasviseoksia ja ruokintamalleja hevosille sekä toimii tuontija tukkuliikkeenä
Yrtit eli kasvit, joilla lääkitään ja hoidetaan hevosen eri vaivoja, toimivat laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti hoitaen yleensä sairautta hyvin moninaisesti, kertoo hevosyrittäjä Nina Viitamäki. – Fytoterapia eli kasvilääkintä on luonnollinen ja erittäin toimiva hoitoja lääkitsemismuoto hevosille, jotka ovat kasvissyöjiä. Vanhaa sairaanhoitajien koulutuksessa olevaa slogania kannattaa aina viljellä ”Älä hoida potilaan haavaa, vaan hoida koko potilas”, Nina Viitamäki kuvailee. Mikäli hevosella on monia ongelmia, etsitään rehuaineet jotka sopivat yhteen. Hevoset ovat osanneet hakeutua lääkitsevien kasvien luo, sitä ne osaavat edelleenkin. Kasviseosten yksilötasoinen valmistaminen on harvinaislaatuista ja osaamista Euroopassa on yritystasoillakin erittäin vähän. Silloin myös saadaan konkreettinen selvyys siitä sopiiko kasvi hevoselle ja tuoko se hoitovastetta vai ei. Erityisen huolellinen tulee olla silloin, jos hevosella tiedetään olevan herkkyyksiä ruokatai lääkeaineissa sillä monet yrtit lisäävät esimerkiksi allergisia oireita. – Minun työni on hevosen fytoterapiaa, se ei ole pelkästään ravintotietoa vaan hoitoa luonnon kasveilla, tukemista, elvyttämistä, ennaltaehkäisemistä. Vaikkei hevosen luonnonmukainen hoito rajoitu pelkästään ruokintaan, on sen osuus on merkittävä. Liian suuret valikoimat eivät paranna hoitovasteeseen pääsyä, eivätkä isot annoskoot, Nina Viitamäki sanoo.. Hevosenhoitoa luontoäidin opeilla Kuvassa kuusiviikkoinen Eden on elänyt Niina Viitamäen tallissa pienestä varsasta saakka. Sen sijaan pyritään hakemaan luonnosta vaihtoehtoja ruokintaan, lääkintään ja hoitoon. – Luonnollinen hoitotapa tai metodi on vaihtoehto. Yksilölliset kasviseokset Yksilölliset kasviseokset ovat rehuaineista koostettu seos, joka voi sisältää yrttejä, juureksia, marjoja, hedelmiä ja siemeniä. L uonnonmukainen hoito käsittää paljon enemmän kuin ruokintaa liittyviä seikkoja. Pyrkimyksenä on löytää hevoselle optimaalisimmat hoitotai rehukasvit, jotka tehostavat toisiaan. Kokonaisvaltainen näkökulma Sekä työssään, että henkilökohtaisessa elämässään Nina Viitamäki pyrkii katsomaan hevosta aina kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Fytoterapia ja ruokinta kulkevat rinnakkain, mutta ovat molemmat oma osionsa hevosen moninaisessa elämän hoitokuviossa, aivan kuten meillä ihmisilläkin. Luonnonmukainen ja luonnollinen hoito on sitä, että pyritään välttämään teollisia, erityisesti synteettisiä valmisteita, ja kaikkea sitä, jota keho ei ole luotu vastaanottamaan tai käyttämään hyväkseen. Näin ollen luonnollinen hoito on hänen näkemyksensä mukaan optimaalisinta silloin, kun siihen voidaan liittää fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinenkin osio. parantumaan. 69 . Se ei tarkoita missään nimessä, että se olisi ainoa oikea tapa, tai että joku toinen vaihtoehto olisi väärä. Silloin otan mielelläni mukaan hoitomenetelmiä luonnosta ulkoiseen hoitoon ja sisäiseen hoitoon. Ja yhdessä voidaan upeasti käyttää sekä luonnontuotteita että esimerkiksi synteettisiä tuotteita, Nina Viitamäki sanoo. Kautta historian, ovat hevoset luottaneet vaistoihinsa omaehtoisessa hoidossa. – Esimerkkinä hevosen haava, joka ei syystä tai toisesta ole lähtenyt halutulla tavalla Nina Viitamäen mukaan hyvää hevosen hoitoa on sellainen, jossa ihminen on kiinnostunut hevosesta, ottaa lajista selvää, sen lajityypillisestä käyttäytymisestä ja fysiologisista elintoiminnoista. Minusta useinmiten kaikelle on aikansa ja paikkansa. Luonnon hoitokeinoja ovat kaikki se jota voimme luonnosta sellaisenaan tai siitä valmistamalla laatia hoitoaineita tai menetelmiä, Nina Viitamäki sanoo. – Aina ei voida laatia seoksia useamman oireen hoitoon ja useimmiten viisasta onkin kokeilla yhtä kasvia kerrallaan
Yksi kasvateistani käsi kovasti sisäloisista ja oli täten malliesimerkki siitä, miten yrtit eivät tässä tapauksessa tuoneet Kannattaa tutustua hevoseen kun se on terve, jotta osaa nähdä jos se alkaa voida huonosti.. Rehuaineita käytetään tarpeesta ja tapauksesta riippuen joko kuuriluonteisesti tai jokapäiväisenä osana muuta ruokintaa. – Hevoseni olivat mukana tutkimuksessa, sillä hevoseni eivät olleet saaneet loislääkkeitä vaan loishäätö on suoritettu aina yrteillä. Yrtit ovat tehokkaita, mutta eivät välttämättä sovi kaikille hevosille. Tarkka laadunvalvonta ja säännöllinen testaus takaa huippulaatuiset tuotteet, Nina Viitamäki kertoo. – Hakuammuntaan on aivan turha lähteä, hevosta, kuten ei ketään muutakaan kannata hoitaa ”varoiksi” rohtokasveilla. Yrteillä haetaan usein apua elimistön akuutteihin tai pitkittyneisiin, Nina Viitamäki perusti yrityksensä Luontoäidin hevoset, jotta hevosille löytyisi Suomestakin kasvihoitotietoa. Vuonna 2016 Nina Viitamäen hevoset olivat mukana Zoetis lääkefirman tutkimuksessa, jossa tutkittiin loishäätölääkkeiden resistenssiä. Luontoäidin hevoset tarjoaa myös konsultaatioapua, jolloin hevosenomistaja voi halutessaan pyytää neuvoja esimerkiksi kasvien itsekeruuseen ja viljelyynkin. Hevosesta tehdään terveysselvitys, josta selviää sen mahdolliset sairaudet, tarkat oirekuvat, ja muu tausta ruokintoineen, Nina Viitamäki kertoo. Jokainen asiakas saa kirjalliset ohjeet yksilöidyistä hoitoseoksista tai kasveista ja tilannetta päivitetään säännöllisesti. Hoitoon tulee aina olla perusteltu syy ja usein myös eläinlääkärin diagnoosi. Yrttien valikoima on hyvin laaja ja valikoimasta löytyy jokaisen tarpeeseen taatusti jotakin. 70 Tarkkaa laadunvalvontaa Nina Viitamäen yritys ei itse tuota rehuaineita, sillä kasvien viljely on erittäin aikaa vievää. Rehuaineseokset sekä muut valmisteet valmistetaan käsin ilman teollista toimintoa, tämä mahdollistaa myös vielä viimekäden laatutarkastelun ja seulonnan. – Ostamme rehuaineet tuottajilta kotimaasta ja Euroopasta. Yrteillä voi saada apua hyvin moniin vaivoihin, esimerkiksi yskän limanirrotukseen, ummetukseen, ihon kutinaan, hermostuneisuuteen tai vaikkapa lisätehoa C-vitamiinin saantiin. Hoitoon perusteltu syy Rehuaineet vaikuttavat hevoseen ravitsevasti aivan samalla tavalla kuin ravinto kehossamme. Seoksiin käytettävät rehuaineet ovat kuivattuja. Rehuaineet, eli yrtit, juurekset, hedelmät, marjat ja siemenet tulevat alan toimijoilta joilla on rehualan toimilupa sekä tarkasti valvottu omavalvontajärjestelmä. kroonistuneisiinkin ongelmiin. Laadunvalvonnan yksi edellytys on moitteeton hygienia laatuvaatimuksineen
– Luomuastutus osa hevosen luonnollista lajikäyttäytymistä, Nina Viitamäki sanoo. Nina Viitamäen mukaan hyvää hevosen hoitoa on sellainen, jossa ihminen on kiinnostunut hevosesta, ottaa lajista selvää, sen lajityypillisestä käyttäytymisestä, fysiologisista elintoiminnoista. Ihmisten ja hevosten hoitaja Nina Viitamäki on lapsesta saakka ollut kiinnostunut hevosista ja niiden luonnonmukaisesta hoidosta. Ei se sen kummallisempaa ole kuin meillä ihmisilläkään tuttuakin tutumpi lautasmalli. – Huonoa hoitoa olisi eniten kenties välinpitämättömyys ja eräänlainen epäkunnioitus tätä upeaa eläinlajia kohtaan, olla piittaamatta mikä on hevonen ja miten se toimii. Lajista kannattaa ottaa selvää Monet hevoset syövät tavallisesti vain heinää, ruohoa, kauraa. Hevoset ovat aina kuuluneet hänen elämäänsä, ja ensimmäisen oman hevosensa hän sai 9-vuotiaana. Ostin sitten 2000-luvulla erittäin sairaan hevosen jonka tarina olisi kirjan kirjoittamisen arvoinen, mutta tiivistettynä tämä hevonen oli syy miksi lopulta päätin perustaa yritykseni Luontoäidin hevoset. – Tutut heinä, kaura ja kivennäinen muodostavat hyvän peruspohjan, joka monelle hevoselle riittää ja monelle ei. – Joillekin on myös tärkeää, että mahdollisimman suuri osuus hevosen ruokinnasta koostuisi orgaanisista, luonnon kasveista ja tuotteista. Ihminen on utelias ja kehityksenhaluinen, mutta hyvin usein, vanhassa vara parempi, tai ainakin uuden rinnalla hyvä verrokki, Nina Viitamäki miettii. Siihen aikaan oli haastavaa löytää nimenomaan hevosille kasvihoitotietoa. – Olen oikeastaan jo äidinmaidosta saanut voimakkaan kiinnostuksen luontoon, eläimiin ja luonnosta saatavaan hyvinvointiin niin ravinnon muodossa kuin henkisenkin hyvinvoinnin ammentajana. Kuvat: Tiina Tanska www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky. Ja ennen kaikkea, ennen hevosen hankintaa tulisi miettiä näitä, eikä sitten vasta kun se on muuttanut sinun huomaasi, Nina Viitamäki sanoo. . Sukuni juuret ovat pitkällä saamelaiskulttuurissa, ja osana suvun elämäntapaa on luonto ollut aina hyvin olennainen. Lääkkeilläkin jouduimme suorittamaan poikkeuksellisen monia kuureja, Nina Viitamäki kertoo. 71 haluttua tulosta. Kaikki olemassa oleva tieto suuntautui Englantiin tai muualle Eurooppaan, suomalaisia tietoja en löytänyt juuri muualta kuin perimätiedon pohjautuvaa tietoa. Mistä hevosen omistaja näkee, jos hevonen tarvitsisi jotain ”ekstraa”. Suomessa ja Pohjoismaissa ei ole tarjolla koulutusta hevosiin suuntautuneesta kasvihoidosta. Nina Viitamäki on opiskellut Equine herbalistiksi Englannissa Hilton herbs -yrityksen järjestämässä vuoden kestäneessä koulutuksessa. Kun perusasiat ovat kunnossa, siitä on hyvä edetä sitten, kun tarvetta tulee. – Hoitotyössä aloin kuitenkin huomata, että kaipasin kovasti takaisin hevosmaailmaan. Sanoisin, että kannattaa tutustua hevoseen kun se on terve, jotta osaa nähdä jos se alkaa voida huonosti. Isovanhempieni vanhemmat olivat aikansa kasvitieteilijöitä, ja hyötykasvien käyttö ja opettaminen oli sen ajan kotitohtorointia. Nina Viitamäellä on perushoitajan ja sairaanhoitajan koulutus, ja hän työskenteli hoitoalalla yli 25 vuotta. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Nina Viitamäen arkisto Nina Viitamäen oma tamma Eden, on rodultaan friisiläinen. Isäni opetti minulle myös kasvien latinalaisia nimiä ja paljon kuljimme luonnossa keräten kasveja, kuivaten ja opiskellen
Nyt hevosharrastajat ovat nousseet barrikadeille.. 72 Hevosharrastajilta aiotaan viedä Länsi-Uudenmaan tärkein harjoituspaikka Lohjalla taistellaan raviradasta Lohjan ravirata on jäämässä eritasoliittymän ja liiketila-alueen jalkoihin
Ravirataa pyörittävä Lohjan seudun raviharrastajat ry niin ikään kutsui päättäjiä tutustumaan rataan elokuun alkupuolella; mukana oli ollut muun muassa parikymmentä valtuutettua ja vetovoimaja palvelutuotantolautakunnan jäsentä. – Moni luulee, että tämä on joku vanha ja huono rata, jota tämä ei todellakaan ole. Ravirata on valmistunut 40-luvun lopulla. Kuva: Timo Koljonen. Sen olemassaolosta on tiennyt vain harva, koska alue sijaitsee turvallisuussyistä aidan ja lukittavan portin suojissa. Paikalla oli ollut myös useita yrittäjiä. Lohjan rata antaa oivat mahdollisuudet kunnon hiitille. L ohjan kaupunki haluaa ottaa omistamansa Lohjan raviradan alueen käyttöönsä. Rata-alueen omistaa Lohjan kaupunki, ja Lohjan seudun raviharrastajat on ollut siinä vuokralla liki 20 vuotta. Hevosharrastajat eivät kuitenkaan anna periksi. Merkittävä rata harrastajille Hangon-Hyvinkään tien varrelta löytyvä, Tanhuhovin tanssipaikan naapurissa oleva 11 hehtaarin rata-alue on saanut olla vuosikymmeniä rauhassa. Ravikuningas Köppinenkin on harjoitellut uransa alussa Lohjan radalla! Lohjan alueella on kaikkiaan noin 1500 hevosta. – Tapaamisesta jäi hyvä fiilis. 73 . He ovat viime viikkoina olleet näkyvästi esillä puolustamassa Tynninharjun alueella sijaitsevaa kilometrin mittaista harjoitusravirataansa, jossa harjoittelee 120 hevosta Lohjalta ja lähikunnista. Moni heistä kertoi, ettei ollut edes tiennyt, millaisesta paikasta on kyse, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Pia Jaatinen. Kaupunki kaavailee alueelle muun muassa liiketiloja. Jaatinen sanoo, että yhdistys aikoo jatkaa samaan malliin eli levittää oikeaa tietoa. Kasvattajille, valmentajille, varustemyyjille ja heinänviljelijöille Lohjan raviradalla on iso merkitys. Ari Jääskeläinen näytti lohjalaispäättäjille mallia, mitä on monté eli raviratsastus. Kaupungille on luovutettu kaksi vetoomusta, joiden lisäksi netissä kerättiin allekirjoituksia Lohjan ravirataa ei saa lakkauttaa -adressiin
Kuva: Maija Salmi Lohjan ravirata Lohjan seudun hevosystävät ry vuokrasi alueen valtiolta 25 vuodeksi vuonna 1948 Radan rakennustyöt kestivät yli kaksi vuotta Lohjan seudun raviharrastajat ry vuokrasi alueen kaupungilta vuonna 1998 Yhdistys maksaa Lohjan kaupungille vuokraa alueesta runsaat 1300 euroa vuodessa Rataa ylläpidetään talkootyöllä ja jäsenmaksuilla Radalla harjoittelee 120 hevosta Lohjalta ja lähikunnista Vuonna 2009 Lohja kaavoitti raviradan alueen muuhun käyttöön Harrastajat pitävät rataa merkittävänä koko läntisen Uudenmaan hevosharrastukselle. Lohjan ravirata tunnetaan monista tapahtumistaan – kuva kesäkuisesta Match Showsta, mukana oli myös 11-vuotias Semmu Vehviläinen ja suomenhevostamma Ansa. – Ei Helsingistä muuttava mitään shoppailupaikkoja tule hakemaan, vaan puhtautta, ympäristöä ja luontoa. 74 – Ravirata-aluetta kannattaa kehittää hevosurheilukeskukseksi, sanoo Lohjalle vastikään muuttanut Anu-Maria Sandelin. Kaava täysin vanhentunut Hevosihmisten huoli sai alkunsa, kun Lohjan kaupunki alkoi päivittää vuonna 2009 kaavoittamaansa aluetta. – Kun mietitään nykytilaa, tilantarve painottuu eri paikkoihin; tarve on tänään eri kuin kymmenen vuotta sitten. – Ratsastajien voisi olla helpompi löytää korvaava paikka tilalle, mutta ei muilla. Jaatinen muistuttaa, että ravirataa on pidetty yllä talkoilla ja jäsenmaksuilla – kaikki on maksettu omasta pussista, kaupungilta ei ole saatu euroakaan radan kunnossapitoon. Lohjan ei kannata alkaa kilpailla stadin kanssa, vaan täällä pitää asukkaille tarjota ihan muuta. ?. – Mistä ihmeestä ottaisimme satoja tuhansia euroja uuden radan rakentamiseen. Jos radan toiminta lopetetaan, aika monelta loppuu myös raviharrastus! Ravirata tunnetaan niin ikään monista lapsia ja nuoria vetävistä tapahtumistaan. Lohjalle toista vuotta sitten pääkaupunkiseudulta muuttanut kunnallispoliitikko, myös hevosihmisenä tunnettu Anu-Maria Sandelin (kesk) pitää kaavaasiaa täysin vanhentuneena. Perniön ja Tuusulan radat ovat aivan liian kaukana, ja ne eivät myöskään ole tämän veroisia ja kokoisia. Lohja haluaa saada lisää asukkaita, mutta heitä ei kannata Sandelinin mukaan houkutella uusilla kaupoilla ja liiketiloilla; siksi kannattaa esimerkiksi kehittää ravirata-aluetta hevosurheilukeskukseksi. Kaupunki lupaa uutta aluetta Lohjan kaupunki on kertonut haluavansa olla raviharrastajien kanssa yhteistyössä ja etsivänsä heille uuden alueen kaupungin mailta. Tämä lupaus ei hevosihmisiä lämmitä. puuskahtaa Jaatinen. Pia Jaatinen muistuttaa, että rataa käyttävät monet muutkin kuin raviharrastajat. – Tämä on yhteisöllinen harrastus, koska meillä kaikilla on sama päämäärä eli pitää rata hyvässä kunnossa. Lähin ravirata löytyy Vermosta ja harjoitusraviradat Perniöstä sekä Tuusulasta. Sinne kaavaillaan työpaikkoja, ja se on myös osa Tynninharjun eritasoliittymän rakentamista; radan alueelta tulisi kulkuyhteydet Tanhuhoviin ja Maksjoen alueelle. Jäsenistössä on yhtä lailla esimerkiksi ratsastajia ja valjakkoajajia
Raviohjastajien MM-kilpailut kisattiin eri radoilla viitenä ravipäivänä 12.-18. Hänen lisäkseen suomalaisohjastajista toiseksi kilpailussa ovat sijoittuneet Pekka Korpi ja Jorma Kontio. elokuuta. Mika Forssille hopeaa raviohjastajien MM-kisoissa Raviohjastajien MM-kisoissa ajettiin viitenä päivänä kaikkiaan 22 osalähtöä. Ennen viimeisen päivän neljää Red Shoresin lähtöä kilpailun kärjessä oli MacDonald 192 pisteellä. Mika Forss oli toisena 166 pisteellä ja kolmantena on Marcus Miller 162,5 pisteellä. Kaksi kertaa ollaan oltu neljäntenä ja mitalia lähdettiin hakemaan. 22 osalähdön kilpailussa voiton vei kotimaassaan ajanut James MacDonald. Kolmanneksi sijoittui USA:n Marcus Miller. Hän on sijoittunut aiemmin urallaan neljänneksi raviohjastajien MMkilpailuissa Ranskassa 2013 ja Australiassa 2015. 75 S uomen edustaja Mika Forss saavutti hopeaa raviohjastajien MM-kilpailuissa Kanadassa. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Mika Forss lähti hakemaan MM-mitalia ja sen myös sai. – Finaalipäivän ajokeista ensimmäinen koki kovasti askelvaikeuksia ja laukkaili ja siinä tuntui jo hetken, että näinkö tämä homma sulaa vielä käsiin. Hämeenkyröläinen ammattiohjastaja Forss on voittanut urallaan lähes 3 200 ravilähtöä ja yli 14,5 miljoonaa euroa palkintorahaa hevosenomistajille. Edellisen kisapäivän Hippodrome 3R:n osalähdöistä Forss voitti yhden. Niin ei onneksi käynyt, vaan tulos oli lopulta mainio. Mika Forss on raviohjastajien hallitseva Euroopan mestari. Tavoite täyttyi Mika Forss ansaitsi kakkossijastaan 12 500 dollaria. Tuntuu hyvältä, kun sellainen saavutettiin, Forss iloitsi. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula – Olen erittäin tyytyväinen kisaviikkoon ja saavutukseen. ?
Opetuksessa oli niin ratsastusta kuin ravipuoltakin. Ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelijat valitsivat oman suuntautumisalueensa. – Siitä, kun itse opiskelin hevosenhoitajaksi, on jo vierähtänyt hetki aikaa. 76 Liia Laukkanen kokee, että elämä koulussa saisi olla rankempaa vastatakseen paremmin työelämän todellisuutta. – Koska en oikein tiennyt täysin varmasti, mitä haluaisin tehdä, suuntauduin kengitykseen. Puoli vuotta työssä oppimista Opintoihin sisältyi myös puoli vuotta työssä oppimista. Liia opiskeli Ypäjän hevosopistolla hevosenhoitajaksi, hankki työkokemusta yksityistallilta, jossa oli kilpailevia ravija ratsuhevosia ja perusti lopulta oman tallin. Ensimmäisenä vuonna opiskelimme myös yritystoimintaa, Liia kertoo. – Ensimmäisenä vuonna opiskelimme monipuolisesti kaikkea hevosen ruokinnasta hoitoon, anatomiaan ja kengitykseen. – Hevosopiston yksi talli toimi tuolloin vielä MTT:n hevostutkimushevosten tallina, jossa oli muun muassa siitostammoja, varsoja ja muutama siitokseen ja tutkimukseen käytettävä ori. Neljän kuukauden ajan opiskelijat työskentelivät itse hankkimassaan harjoittelupaikassa. – Suoritin työharjoittelujakson kilparatsastaja ja ravivalmentaja Lassi Lehmuston tallilla Ypäjällä. Liia Laukkasen mukaan oma aktiivisuus ratkaisee työnsaannissa Työelämä on paljon koulua rankempaa Viimeiset vuodet Liia Laukkanen on toiminut talliyrittäjänä. Sainkin parin kuukauden ajan siivota karsinoita, kesäaikaan tehdä laidunkierroksia ja olla mukana oriaseman toiminnassa, Liia Laukkanen kertoo. Moni asia on opinnoissa varmasti muuttunut. K ymmenisen vuotta sitten Liia Laukkanen, 26, lähti peruskoulun jälkeen opiskelemaan Ypäjän Hevosopistolle hevostenhoitajaksi. Toki toisen ja kolmannen vuoden opinnoissa oli myös muitten alojen tunteja kuten ratsastusta ja valjastöitä. Myös yleisiä aineita kuten matematiikkaa, äidinkieltä ja englantia opiskeltiin, mutta niissä painotettiin tallinpidossa tarvittavia asioita. Aktiivinen pitää olla Liia Laukkanen kertoo viihtyneensä Hevosopistolla ja oppineensa paljon uusia tapoja tehdä asioita. Oman kokemukseni pohjalta
Viime kesänä Kartanonkylän tallilla oli maalaustalkoot. 77 . Oma aktiivisuus avainasemassa Liia Laukkanen koki, että oma aktiivisuus oli hyvin ratkaisevassa asemassa. – Siinä työssä pääsin mukaan kisoihin ja seuraamaan valmennuksia. Opiston hevosethan ovat lähes kaikki hyvin kilttejä, mutta niinhän asia ei suinkaan aina ole. Käytännön työn kautta, sairasta hevosta itse hoitaessani opin valtavasti. Hän työskenteli Lehmuston tallilla neljän ja puolen vuoden ajan. Olin jo nuoresta lähtien tehnyt iltaja viikonlopputallia läheisellä ratsastuskoululla ja hoitanut omaa hevostani. Siitä Laukkanen ei ole aivan varma, olisiko koulu yksistään antanut riittävät valmiudet työelämään, ellei minkäänlaista hevosalan kokemusta olisi ollut entuudestaan. Oli opettavaista nähdä erilaisia hevosia. Vain pari päivää valmistumisensa jälkeen Liia jatkoi Lassi Lehmuston hevosten hoitamista. Koen, että koulu antoi hyvän pohjan, mutta kolmessa vuodessa ei millään voi perehtyä kaikkeen. Oman nimikkohevosen ohella hoidin useita hoitohevosia ja myös opettajien hevosia. Työelämä on paljon koulua rankempaa Liian työpäivät alkavat aamuseitsemältä ja päättyvät kymmeneltä illalla. – Koulussa meitä oli useampi ihminen tekemässä parinkymLiian mukaan työelämässä oppii jatkuvasti paitsi hevosista myös ihmisistä.. – Itsellänihän oli jo ennen koulua pitkä kokemus hevosista ja tallitöistä. Itse pystyi vaikuttamaan siihen, kuinka paljon oppi ja minkälaisia työmahdollisuuksia tarjoutui opintojen aikana ja niiden jälkeen. Koulussa työpäivät olivat 6-7 tunnin mittaisia. Talliviikot olisivatkin voineet olla rankempia ja totuudenmukaisempia. Koulu helppoa työelämään nähden Liia Laukkasen mielestä koulu oli varsin helppoa aitoon työelämään nähden. voin kuitenkin todeta, että pidin koulusta ja oppitunneista todella paljon. – Koulusta saattoi päästä läpi helpollakin, mutta itse halusin nähdä vaivaa oppimisen eteen. Sain myös hoitaa kuntoutettavia hevosia. Työelämässä oppii jatkuvasti paitsi hevosista, myös ihmisistä. Olin jo nuoresta lähtien tehnyt iltaja viikonlopputallia läheisellä ratsastuskoululla ja hoitanut omaa hevostani
. Työpäivä alkaa aamuseitsemältä ja loppuu iltakymmeneltä. 78 Liia Laukkasen talliin mahtuu parikymmentä hevosta. – Tallin ja erilaisten hevosten hoitaminen ei ole yrittäjäksi ryhtymisen myötä muuttunut tai tuottanut yllätyksiä. – Nykyisin, toimin itse talliyrittäjänä parinkymmenen hevosen tallissa. Liian todellisuus on toisenlainen. Piimaata suositellaan annettavaksi mm. Unelma omasta tallista toteutui Liia Laukkanen kertoo haaveilleensa omasta tallista pitkään, muttei uskonut, että se olisi mahdollista. Todellisuudessa yksi ihminen riittää hoitamaan parinkymmenen hevosen tallin. Tällä alalla työmäärä on iso. menen hevosen käytävää. 020 712 1515 myynti@fysiohealing.fi Piimaa Forte on luonnollinen ravinnelisä. Valmistettu erittäin korkealuokkaisista ja puhdaslaatuisista raaka-aineista. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Liia Laukkasen arkisto. Selkeät annosteluohjeet löytyvät pakkauksen etiketistä. Olin työskennellyt tallilla jo tovin, kun, he ehdottivat minulle, että ostaisin tallin. Koulussa työpäivä kesti kuudesta seitsemään tuntia. Ei sisällä dopingaineita. Kolmisen vuotta sitten Kartanonkylän talli siirtyikin minun nimiini. Onneksi olen voinut pyytää paperiasioissa neuvoja entisiltä työnantajiltani, Liia Laukkanen kertoo. Pii on tärkeää myös sidekudosten aineenvaihdunnassa. islanninhevosille aurinkoihottumaa sekä muita ihottumaoireita ehkäisevänä lisäravinteena. – Kävi kuitenkin niin, että Lassi Lehmusto ja hänen yrityskumppaninsa Juha Lundström halusivat itse pienemmän paikan. – Tietystikään koulussa ei voi laittaa opiskelijoita tekemään 15-tuntista päivää, mutta karsinamäärä tai hevosmäärä olisi silti voinut olla opiskelijaa kohden suurempi, jotta työn rankkuus valmistaisi paremmin työelämään. Vaikuttaa kavioiden ja nivelten hyvinvointiin, sekä karvan laatuun. Keväisin ja syksyisin tallille tulee varsoja valmistetavaksi esimerkiksi kasvatuspäiville. Yrityksen pyörittämisessä monimutkaisinta on virallinen puoli paperisotineen. Tuote on pakattu tiiviiseen ja käytännölliseen astiaan. Piin puutteesta on todettu kasvun hidastumista ja luuston heikkouksia. Kartanonkylän talli myös myy harrastehevosia yhteistyössä naapurin Callisto Horses -tallin kanssa. Liia Laukkasen Ypäjällä toimiva talli on yksityinen täyshoitotalli, jonne tulee hevosia myös ratsastettavaksi ja uittovalmennukseen. PIIMAA FORTE Maahantuonti & markkinointi: FYSIO HEALING Hämeentie 37, 24100 Salo Puh. Se vaikuttaa kavioiden ja nivelten hyvinvointiin sekä karvan laatuun
Hopeaa voitti tuusulalainen Liina Saarela saman hevosen ja juoksuttajan kanssa. Tällä kaudella päätähtäin on Ainon PM-kilpailuissa syyskuussa, jos saisi PM-mitalin. Kuva: SRL/Lilli Merinen Kilpailun järjesti Suomen Ratsastajainliiton vikellyskomitea Ypäjän Hevosopistolla, mukana oli myös 3ja 2-tason luokkia. Lilli Merinen on hänen isosiskonsa. 79 Vikellyksen SM-kullat Meri Järvenpäälle ja Lotta Meriselle E spoolainen Meri Järvenpää, 22, voitti yksinvikellyksen Suomen mestaruuden Ypäjällä neljän suorituksen ja kaksipäiväisen kilpailun päätteeksi. PM-kisat päätähtäin – Kilpailut menivät yllättävän hyvin treenimäärään nähden, olin puoli vuotta Aasiassa reissussa keväällä. Siinä pystyn yhdistämään voimistelutaustani hevosiin. Sorrex-hevosta juoksutti suorituksessa Aime NederströmAlanko. Vikellyksessä on myös extremelajin tuntua, treenit eivät käy koskaan ikäviksi. Pronssia sai Hämeenlinnan Veera Leikkainen hevosella C’est Moi, juoksuttajana Sanna Tamminen. – Vikellykseen jäin koukkuun heti. Järvenpää vikelsi hevosella Poker, jota juoksutti Aime Nederström-Alanko. Ne ovat ihania eläimiä, joiden kanssa ehdottomasti haluan puuhailla jotakin. Lotta Merisellä on SM-kultaa myös viime kaudelta sekä ja SM-hopeaa ja lasten PMpronssia vuosilta 2014 ja 2015. Kaikki hoitivat tiimissä hienosti ja onnistuneesti oman osuutensa, Lilli juoksutti ja hevonen meni hyvin, jolloin pystyin myös vikeltämään hyvin, tuore kultamitalisti kertoo. Suoritus ei ole vain omasta tekemisestä kiinni kun mukana on hevonen, voi tapahtua kaikenlaista yllättävää, Järvenpää kertoo. – Olen tyytyväinen, heppa meni tosi nätisti ja suoritukset sujuivat hyvin myös treeneihin nähden. 15.-16.7.2017 Vikellyksen SM-kilpailut 2017, Ypäjä Yksinvikellys, seniorit, naiset (jäljessä vikeltäjän kotiseura) 1) Meri Järvenpää – Poker, Aime Nederström-Alanko, Nuuksion Ratsastajat 7.070 2) Liina Saarela Poker, Aime NederströmAlanko, Järvenpään Ratsastusseura 6,665 3) Rebecca Spadinger C’est Moi, Sanna Tamminen, Kouvolan Ratsastajat 5,961 Yksinvikellys, juniorit, tytöt 1) Lotta Merinen Caballos Latimer, Lilli Merinen, Hevostaitoliitto 7,164 2) Jessica Laxen – Sorrex, Aime NederströmAlanko, Husaariratsastajat 6,963 3) Veera Leikkainen C’est Moi, Sanna Tamminen, Kanta-Hämeen Ratsastajat 6,936. . Meri Järvenpää vikelsi SM-kultaa. Järvenpäällä on mm.SM-kultaa myös vuosilta 2014 ja 2015. – Tällä kaudella tavoitteena ovat Junioreiden MM-kilpailut itävallassa, sekä pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Pronssille vikelsi Rebecca Spadinger hevosella C’est Moi juoksuttajanaan Sanna Tamminen. Hopeamitali ripustettiin sipoolaisen Jessica Laxenin kaulaan. Sinne minulla on vähän enemmän aikaa valmistautua, Meri Järvenpää toteaa. Spadinger asuu Wienissä ja edustaa Suomessa Kouvolan ratsastajia. Hevosena oli Poker, jota juoksutti Aime Nederström-Alanko. Vikellyksessä esitetään näyttäviä ja vaativia voimisteluliikkeitä laukkaavan hevosen selässä. Yhteistyö toimii Junioreissa kultaa otti lahtelainen Lotta Merinen, 16, hevosella Caballos Latimer, jota juoksutti Lilli Merinen
Oma hevonen asuu Töppärän kotitallilla. Kisatiilanteessa se kuitenkin tietää mistä on kyse, ja siitä löytyy poweria ja kilpailuhenkeä. Ensimmäisenä maalilinjan ylitti urjalalainen Sara Töppärä hevosella Hypnoze. 80 Sara Töppärä ja Hypnoze Suomen mestarit 2017 Sara Töppärä ja Hypnoze-ratsukko aloittelee kilpauraansa matkaratsastuksessa. Ajattelin, että mitaliin on mahdollisuus, jos kaikki menee hyvin. Yhteistyö kymmenvuotiaan ruunan kanssa on jatkunut kaksi ja puoli vuotta. – Kun pisin matkamme tähän asti on ollut se 80 kilometriä, lähdin ajatuksella, että katsotaan kuinka kilpailu sujuu. Seuraavista sijoista kilpailtiin tiukalla maalilaukalla. Ratsukko on startannut tällä kaudella kansainvälisellä yhden tähden tasolla, 80 kilometrin matkan Virossa Kõrvemaan kisoissa tuloksena kolmas sija. – Heppu on mahtava tyyppi. Töppärä opiskelee hevosenhoitajaksi oppisopimuksella Markku Niemisen ravitallilla Urjalassa. ?. Ratsukkoa valmentaa Heidi Laurinen-Nokua. Taktiikkani oli lähteä alkuun joukon mukana ja jatkaa siitä etenemään omaa ratsastusta, Töppärä kertoi. Kyseessä on hänen ensimmäinen SM-mitalinsa ja SM-kilpailunsa. Ensimmäinen SM-mitali Sara Töppärä on vasta 17-vuotias. Hopealle nousivat Ypäjän Annika Tienhaara Marvel Apt 8:26.24) ja pronssille Mynämäen Maria-Katariina Leinonen – Terbium (8:26.26) ennen Pinsiön Elina Långvikia ja Prins Henrikiä(8:26.29). Kuva: Salla Kuikka M atkaratsastuksen Suomen mestaruudet ratkottiin 15.7. Kotona pienemmät sisarukset voivat ratsastaa sillä, se on kiltti ja mukava, kaikin puolin hyvä käsitellä. sadan kilometrin matkalla Nokialla Tottijärvellä Suomen Matkaratsastusseuran 15-vuotisjuhlakilpailussa teemalla Suomi 100 ja 100 kilometriä. Ratsukko nousi ylivoimaiseen voittoon tunnin ja kymmenen minuutin erolla. – Kauden päätavoite olisi päästä Liettuaan Pohjoismaiden mestaruuksiin syyskuussa, Töppärä sanoo. Ratsukko taittoi matkan ajassa7 tuntia 16 minuuttia ja 1 sekuntia keskinopeudella 13.8 kilometriä tunnissa. Fiilis on aivan mahtava, koko kilpailun ajan hevonen tuntui hyvälle
09-413 97 370 kristiina.hattberg @karprint.fi Järvisentie 19 61640 Ala-Valli gsm. n. Husaariratsastajia edustavaa nuorta miestä valmentaa kouluratsastuksessa Håkan Wahlman Axel Lindbergin kilpaura on ollut huikean nousujohteinen lyhyessä ajassa Kuva: SRL/Hanna Heinonen ja maastoesteiillä Aki Karhapää. Tämän hevosen kanssa nousin kansalliselle tasolle. Meillä on kotona talli, sain ensimmäisen ponini viisivuotiaana. – Kaikki joukkueessa tekivät hyvät suoritukset, meillä oli hieno joukkuehenki, kävelimme ratoja yhdessä ja hevoset olivat vierekkäin tallissa, tosi kiva kisa kyllä! Lindbergin kilpaura on ollut huikean nousujohteinen lyhyessä ajassa, vaikka hänelle onkin pitkä ratsastuskokemus takanaan. Tuli hyvät onnistumiset nyt oikeaan paikkaan, Lindberg kertoo paikan päältä tavoitettuna. Menimme vasta toisen yhden tähden kansallisen kilpailumme SM:ssä, ja tämä oli ensimmäinen kansainvälinen yhden tähden kilpailumme. Rataestekoe oli tämän kauden ensimmäinen puhdas. Tuleviin haasteisiin hän suuntaa rauhallisin ja realistisin tuumin. Sipoolainen Axel Lindberg, 19, voitti henkilökohtaisen mestaruuden ratsullaan My Laptop. – Ihan uskomaton fiilis, en uskonut kun tänne startattiin, että näin kävisi. Kouluosuus meni ihan nappiin, saimme kymmenen virhepistettä vähemmän kuin mitä hevonen on tähän mennessä tehnyt. Joukkue oli johdossa läpi koko kilpailun koulukokeesta rataesteille ja säilytti asemansa myös haastavalla maastoesteradalla. Olen kisannut esteitä ja koulua aluetasolla, ja kenttään siirryin pari vuotta sitten, kilpailin lähinnä harrasteja tuttariluokkia (tutustumis). Hopeaa otti Ruotsi ja pronssia Tanska. Tällä kaudella etenen kisan kerrallaan, katsotaan miltä hevonen tämän jälkeen tuntuu ja otetaan ehkä joku startti vielä. 81 Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 041 4450 307 PALVELUHAKEMISTO Nuorten joukkue ja Axel Lindberg PM-kultaa kenttäratsastuksessa! n Suomen nuorten ja junioreiden joukkue voitti suvereenein ottein kenttäratsastuksen Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuden elokuun alkupäivinä Hässleholmissa Ruotsissa. – Hevonen on ollut minulla vasta vuoden ja tulin tänne hakemaan kokemusta ja kvaaleja. Maasto on meille vahvin osuus, ja se meni virheittä. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p. – Olen vasta noussut tälle tasolle, ja nyt pitää saada rutiinia ja lisää ratoja alle
Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Määräaikaistilaus 49€ www.lehtiluukku.. tilaukset@karprint.. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy He vos m aail m a Info HM So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Hevosharrastajille suunnattu erikoislehti. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa
Täyden palvelun rakennusliike! Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti