4/18 6,90 Historia herää eloon perinneajoissa Heinästä tulee pulaa Rovaniemellä saatiin uudet kuninkaalliset Hyvinvointia automatisoidulla ruokinnalla SUURET RODUT kiinnostavat Suomessa Ratsastusleiri kesän kohokohta Kiehtova keskiaika hevosine ja ritareineen Orilaidun on varsan rippikoulu ja armeija
BIOMINERAL TOTAL Mineraalivalmiste. Chevinal on hiivauute/hunajapohjainen vitamiinitiiviste joka sisältää kaikki hevosesi tarvitsemat vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot. Mineraalit ovat ryhmä aineita, jotka ovat tärkeitä kehon elinten toiminnoille. Tavallisesti mineraalit jaetaan makromineraaleihin ja mikromineraaleihin, joita kutsutaan myös hivenaineiksi. Sopii kaikille hevosille, vain annostelu on erilainen hevosen tarpeen mukaan! Kaiken kattavan sisäruokintakauden perustana: Vatsan ja suoliston hyvinvointi takaa ravintoaineiden maksimaalisen imeytyvyyden IHAHAHANAAAAA! Kohta pääsee sisäruokintaan. Maahantuonti & markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo Puh. Ainutlaatuisen koostumuksen ansiosta hevonen tarvitsee Chevinalin lisäksi vain perusmineraalit (Biomineraali Total tai Rehukalkki) sekä heinää ja kauraa. Sisältää juuri oikean määrän rautaa, joten yliannostuksesta ei ole vaaraa. Se estää suoliston kuivumista (esim. Sen vaikutus perustuu kuituihin, kuoletettuun hiivaan, lesitiiniin, metioniiniin ja Bvitamiineihin. Niitä tarvitaan mm. Täydellinen monivitamiinivalmiste hevosille, turvallinen hyvän ja monipuolisen ruokinnan perusta. PSYLLIUM Psylliumsiemenet ovat painavia pieniä siemeniä, jotka sitovat itseensä vettä. Erinomainen kotihoidossa! Ei turvoteta! Annosteluohjetta ei saa ylittää. luuston , lihaksiston ja nivelten rakenteisiin ja toimintaan sekä moniin muihin kehon toimintoihin. CHEVINAL Nestemäinen täydennysrehu täyttämään päivittäisen vitamiinitarpeen. Tutustu lisää tuotteisiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi www.fysiohealing.fi. 020 712 1515 • myynti@fysiohealing.fi FIBERPLEX Fiberplex on erinomainen tuote tasapainottamaan koko ruoansulatuselimistön toimintaa. ripulin yhteydessä) ja on nopeasekä laajavaikutteinen tuote koko ruoansulatuselimistön hyvinvointiin. Väkirehuruokinnan yhteydessä annosteltu Psyllium sitoo hiekkaa hevosen paksusuolesta ja näin kuljettaa sen ulos suolistosta
Helsinki International Main Partners
Huonoiten heinä on kasvanut lounaassa ja etelässä. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Kuivuus näkyy sadon määrässä, mutta heinän kasvussa on ollut tänä kesänä suuria alueellisia eroja. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 14 HEVOSET ovat Mari Vainiolle harrastus, työ ja elämäntapa. Tuntuuhan hevosen teurastaminen rehupulan vuoksi kammottavalta. Pahimmassa tapauksessa pilttuita saattaa hiljentyä, jos hevosista joudutaan luopumaan heinän puutteen vuoksi. Mari Ahola-Aalto Heinäsadossa alueellisia eroja. 20 ORILAITUMELTA palattiin kotitalliin monta kokemusta viisaampina ja aikuisempina. 52 LEIKKITUNTI oli ihan parasta Vuohimäen ratsastusleirillä. 400 kiloa painava hevonen tarvitsee heinää noin kuusi kiloa päivässä. 58 ILO IRTI kunkkaribileissä, vaikkei Rovaniemelle päästykään. 18 LUONNOSSA hevoset syövät monipuolisesti ja terveyden ylläpitämiseksi monenlaisia heinälajikkeita, sekä luonnonyrttejä. 74 ISLANNINHEVONEN on mainio kaveri metsässä. Suomessa on lähes 75 000 hevosta. 10 AUTOMATISOIDULLA ruokinnalla hyvinvointia hevoselle. 4 n Pääkirjoitus 6 PAIKKA PAIKON voidaan puhua jo katastrofaalisen heikosta heinätilanteesta, kertoo toimitusjohtaja Christer Bomberg Heinäpojat Oy:stä Loviisasta. Hankoniemen Ratsastajat sen tietävät. 09-413 97 354 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 41 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 47 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 44 HEVOSKLINIKKA Orivetissa Orimattilassa halutaan edistää hevosten terveyttä. 60 COSTELLO ja Akaasia juoksivat kunniakierrokset Rovaniemen kunkkareissa. 71 HEVOSET, ritarit ja turnajaiset kuuluvat kiehtoville keskiaikamarkkinoille. Tuontirehukaan ei ole ratkaisu, sillä myös Baltiassa ja etenkin Ruotsissa ja Tanskassa ovat heinäpellot kärsineet kuivuudesta. Erityisesti vanhojen hevosten päivät voivat olla luetut. 34 VAIKKA Ypäjä Arskasta tuli kouluhevonen, on sillä nuorempana hypätty myös esteitä. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Susanna Malmström Sisältö 4/2018 Suurin osa Miehikkälän orilaitumen suomenhevosvarsoista oli liinaharjoja. 68 FISKARSIN ruukkialueen historia muuttui eläväksi, kun hevoset astelivat kadulla vanhoine vaunuineen. 49 KUIVIKKEELLA keskeinen merkitys tallin lantahuollossa. Nähtäväksi jää, millainen pula heinästä tulee ja millaiseksi sen hinta nousee. Tallilla oli kesän aikana 10 leiriä. 26 KAKSOSTIINEYS on aina riski. 30 LUOMUTAR uusi työmestaruuden. Vuodessa hevonen syö noin 3 000 kiloa kuivaheinää. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 50 INES Beilmann-Lehtoselle matkaratsastuksen PM-kulta. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Julkisuudessa onkin puhuttu hevosväen solidaarisuudesta, eli toive on, että ne joilla on myisivät kohtuuhinnalla niille, joilla on pulaa. 65 RAVIKUNINKAALLISILLA ajetaan säästeliäästi. 38 TONNIN PAINOISET shiret ja vain vähän pienemmät clydesdalet olivat pääosassa Ypäjällä pidetyssä näyttelyssä. 78 RATSASTUKSESSA vietetään Reilun Pelin teemavuotta. 20 Hevostalleja uhkaa tulevana talvena heinäpula. Hersis-talli järjestää vaelluksia
Montéohjastajien PM-titteli päätyi Norjaan Amanda Robertsenin voittaessa. Hevosesta kaveri nuorelle Heppakaveri-hankkeen suojelija europarlamentaarikko Henna Virkkunen kertoi, että hänen oma murrosikänsä oli ollut vaikea. – Järjestimme viime vuonna Stop kiusaamiselle –ravit Jyväskylän Killerin radalla, ja siitä lähti ajatus laajentaa MLL:n kaverija tukioppilastoimintaa myös hevostoiminnan piiriin. – Olin ajatellut että olisin voinut voittaa Honey Avengerilla, mutta se ei onnistunutkaan. Eva Lundahlin ohjastama Nio Blue oli kolmas. Kuva: Hippos/Lotta Kosonen Hannu Korvelle amatööriohjastajien PM-titteli Työvuoro jäi väliin Amatööriohjastajien PM-kilpailu ratkesi viimeisessä osalähdössä, missä pirkkalalainen Hannu Korpi varmisti Turmalinin kanssa PM-tittelin voittamalla viimeisen osalähdön. Kolmatta vuotta Norjan maajoukkuetta valmentava suomalainen olympiaratsastaja ja huippuvalmentaja Piia Pantsu Jönsson oli aiheesta iloinen joukkueensa puolesta. Suomen maajoukkuevalmentaja Anna Hassö oli syystäkin tyytyväinen. Ennen viimeistä kilpailupäivää amatööriohjastajien puolella tilanne oli se, että Hannu Korpi johti pisteellä toisena ollutta Janne Räisästä. Töissä ne lähinnä keljuilevat, että voittohan se kuuluikin tulla. Junioreista Elmo Laiholla on hyviä hevosia käytössään, samoin Sami Siltakorvella. Nyt lähden kotiin jatkamaan juhlia. Hannu Korpi kiritti Honey Avengerin toiseksi. Kolmipäiväinen kilpailupäivä ratkesi Lahden Jokimaalla. – Tuija Rosenqvistin FF Pacemaker on lupaava. n Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirissä on kehitetty hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen turvallisen aikuisen kanssa sekä mahdollistaa myönteisiä kokemuksia hevosen kanssa. Petäjävedellä innostuttiin ja siellä alkoi pilottihanke, jota veti MLL:n etsivän työn ja heppakaveritoiminnan ohjaaja Jaana Strömberg. – Koulu ei kiinnostanut yhtään, mutta talli ja poni siellä piti kuitenkin elämän raiteilla ja kurissa. Kolmas oli Norjan Siv Emilie Lövvold. Räisänen sijoittui myös toiseksi kokonaiskilpailussa ja varmisti kaksoisvoiton Suomeen. Suomen Jenni Kaija ratsasti Serious Sisterin kolmanneksi. Hän ohjasti myös Cupido Birdlandin kolmanneksi viimeisessä osalähdössä. Hannu Korpi ohjasti amatööriohjastajien PM-mestaruuteen. Toiseksi sijoittui Ruotsin Tova Bengtson. Hanke on nimeltään Heppakaveri, ja yhteistyössä ovat mukana Suomen Hippos, Suomen Ratsastajainliitto ja Suomenhevosliitto. Hopeaa tuli niin senioreiden joukkueelle kuin junioreiden ja nuorten joukkueellekin. – Varsinkin tytöillä on nykyään paljon ulkonäköpaineita, tallilla niitä ei ole vaan saa olla ihan oma itsensä. On kyllä ollut todella hyvät järjestelyt ja vaikka en olisi voittanutkaan, on ollut todella hauskaa, Korpi naurahti.. 5 n Hevosuutisia Europarlamentaarikko Henna Virkkunen MLL:n Heppakaverihankkeen suojelijaksi Joukkuehopeaa Suomelle kenttäratsastuksen PM-kilpailussa n Amatöörija Montéohjastajien PM-kilpailut ajettiin Suomessa 7. – 9. elokuuta. Nyt toiminta on levinnyt jo eri puolille Suomea MLL:n eri piireihin. Vermon raviradalla järjestetyssä tilaisuudessa MLL:n kehittämispäällikkö Annemari Sinikorpi kertoi mistä idea sai alkunsa. Ponien joukkuekulta meni ansaitusti Norjan joukkueelle. – Joukkueiden tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta, Hassö pohtii. Michelle Mönster ratsasti Ben Catesin toiseksi. Henna Virkkusen ensimmäinen työpaikkakin oli terapiaratsastusta tarjoavalla tallilla, joten hän näki jo silloin miten hyvää hevosen läheisyys tekee nuorille. Ruotsalainen TV-kasvo Patrik Fernlund oli kolmantena ennen viimeistä kilpailupäivää. Joukkueesta puuttui yksi kokeneimmista ratsastajistamme, kun Eirin Losvikin hevonen on valitettavasti ollut loukkaantuneena. Janne Räisänen ohjasti Coktail Princessin toiseksi. Amatööriohjastajien PM-osalähtö käynnisti Jokimaan torstai-illan. Hevosta parempaa kaveria ei nuorella voi olla, ja jo hevosen koskettaminen rauhoittaa, kuten kaikki hevosihmiset tietävät. – Tiistaina olisi pitänyt olla töissä, mutta sain jättää edustustehtävän vuoksi väliin työvuoron. – Tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta tarvitaan uusia hevosia. Toisena lähtönä ravattiin montéohjastajien PM-osalähtö, jonka voitti Tova Bengtsonin ratsastama Capo The Fly. Kolmanneksi kokonaiskilpailussa sijoittui Patrik Fernlund. n Kenttäratsastuksen PM-kilpailuissa Ypäjällä juhlittiin, kun Suomen joukkueet ratsastivat hienosti hopealle. – Turmalin oli onneksi todella hyvä ja käytin hyväkseni sen vahvuutta ja sillä tuli voitto, Hannu Korpi iloitsee. Roar Hop kavensi tilannetta voittamalla lähdön One For Youn kanssa. Talleja, nuoria ja uskallusta lähteä mukaan löytyi helposti
Heinäpulasta on tulossa ainakin paikoin totta.. Heinäpulasta tulossa totta Luonnonpelloilta ja kesannoilta korjataan myös satoa 6 Kaksi peräkkäistä epäsuotuisaa heinänsatovuotta uhkaavat tyhjentää heinävarastot
Erityisesti Etelä-Suomi on kärsinyt kuivuudesta ja helteestä. Muutamilla talleilla harrastetaan vapaasyöttöä, jota tänä vuonna ei kannata suuren hukkaprosentin vuoksi tehdä. Tuontiajatus on aivan turhaa, sillä heinien tuominen Keski-Euroopasta Suomeen maksaa paljon. Heinien hygieeninen laatu on tarkastettava. Analyysit ovat nyt entistä tärkeämpiä, Bomberg muistuttaa. – Nyt hevosille ei kannata syöttää yhtään liikaa heinää, vaan juuri sen verran, mitä tarvitaan. – Laidunta tulee hyödyntää niin pitkälle kuin mahdollista. Joka nurkka kannattaa käyttää hyväksi esimerkiksi pika-aitoja tekemällä. Nyrkkisääntö ja yleinen suositus on vuorokaudessa kilo kuiva-ainetta sataa kiloa kohti painoa. Nyt talleilla joutuukin rehun analysoinnin lisäksi harjoittamaan myös hieman matematiikkaa. Ruotsissa korjataan jopa puiden lehtiä hevosten ravinnoksi. – Se tarkoittaa sitä, että talleilla pitää olla erittäin tarkka heinien kanssa. – Paikka paikoin voidaan puhua jo katastrofaalisen heikosta tilanteesta, kertoo toimitusjohtaja Christer Bomberg Heinäpojat Oy:stä Loviisasta. Tänä vuonna niin ei ole käynyt. Se onkin yksi syy, miksi ostajien tulee tänä vuonna olla entistä tarkempina ja hereillä. Myös hinnat tulevat nousemaan. – Ruotsalaiset ovat tyhjentäneet jo Pohjois-Euroopan. Kyse ei ole tänä vuonna vain heinäpulasta. Normaalina vuosina täysin korrelle menneen heinän sulavuus liikkuu 62 – 67 välillä. E rittäin märän ja sateisen viime kesän jälkeen heinänviljelijät ovat kärsineet lähes koko tämän kesän sateen puuttumisesta. Pienistä kuurosateistakaan ei ole juuri ollut apua, sillä ne eivät ole kyenneet kastelemaan heinämaita tasaisesti. Laidunkausi kannattaa jatkaa niin pitkälle kuin mahdollista. Se on muistettava ja huomioitava, Bomberg korostaa. – Valkuaiset ovat etenkin laatuheinissä korkealla tasolla. Solidaarisuus pitäisi muistaa tällaisessa tilanteessa. Bomberg tietää alueita, joissa viranomaiset ovat antaneet luvan korjata heinää luonnonhoitopelloilta että kesannoilta. Ruotsista on tullut meille jo kymmeniä kyselyitä ja muutamia myös Norjasta. Laitumet tyhjiksi Bombergilla on muutama vinkki, jotka kannattaa ottaa käyttöön viimeistään nyt. Sokeriarvot voivat olla valtavia niin sanotuissa olkiheinissä, jotka on tehty vanhana. – Ja vaikka itsellä olisi heinää yllin kyllin, niin naapurilla saattaa olla pula. Vaikka heinä on ollut täysin korrella, on sulavuus ollut korkea. Heinäpulasta tulossa totta 7. Matematiikka annosteluun Huonot valkuaisja energiapitoisuudet pystyy täydentämään väkirehuilla, jolloin rehuannos kannattaa miettiä tarkkaan
Alitalo muistuttaa, että heinän säilönnällinen laatu voi vaihdella. Sen vuoksi hevosille ei suositella apilaheinää. Se on kuitenkin hyvin paikkakuntakohtaista, kertoo Alitalo elokuun alussa. Myös palkokasvit kuten apila, nostavat valkuaisen määrää. Mikäli peltoa lannoitetaan voimakkaalla typpilannoituksella, tulee heinään paljon valkuaista. Heinäpojat luottavat vielä kolmanteen satoon, mikä korjataan syyskuun lopulla, jos olosuhteet ovat otolliset. Valkuaisen syntyyn vaikuttaa lannoitus. – Tietoa sadon määrästä saadaan kuitenkin vasta elo–syyskuun vaihteen paikkeilla. Mutta kun heinät ovat hyvin peitetty, ettei kosteutta pääse kerääntymään, säilyy heinä hyvin, Alitalo kertoo. – Lannoitamme kevyesti peltoja, mutta sekään ei auta, ellei nyt saada vettä. Pieni toivo on edelleen, että erityisesti Etelä-Suomessa olisi mahdollista saada kolmaskin heinäsato. Korkea sokerimääräkään ei haittaa, mikäli hevosella ei ole metabolista oireyhtymää. Jos heiniä varastoi harvaseinäisessä ladossa pitkään, voi tiukka paali saada kosteutta eikä enää kuivu. Syksyllä on kuitenkin kosteaa ja yöt ovat pitkiä, joten heinä ei tahdo pellolla kuivua. Ensimmäistäkin satoa korjattiin hyvin vaihtelevina ajankohtina. Keski-Suomessa ja pohjoisessa tilanne on hieman parempi. – Se on kuitenkin paljon ilmoista kiinni. Nyt saamme kokemusta siitä, minkälaista on elää kuivuuden kanssa, kuten etelä-Euroopassa on eletty jo vuosikausia. 8 Etenkin alkuperäisrotuiset hevoset ovat hyvinkin pystyviä käyttämään luonnonheinää ilman ongelmia, mikäli heinä on hygieeniseltä laadultaan kelvollista eli homeetonta ja säilöheinänä oikein säilööntynyttä. Osa viljelijöistä aloittaa korjuun vasta elokuun jälkipuoliskolla. He, joilla on kuivuri, voivat toki onnistua. Tulevana talvena voi talleilla olla paikoitellen pahakin pula heinästä.. Joissain tilanteissa toki apilaakin voi syöttää, mutta maltillisesti. – Kuivaheinä on hyvä säilymään, mikäli se on oikeasti kuivaa. Odelmat ovat palaneet ihan karrelle. Koko Suomessa heikko tilanne ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija Ville Alitalo on myös huolissaan tilanteesta. Energiaa ja valkuaista Valmennettaville kilpahevosille, imettäville tammoille, siitosoriille sekä kasvaville varsoille hyvä heinä sisältää melko runsaasti energiaa ja valkuaista. – Tilanne koko Etelä-Suomessa, rannikolla ja Lounais-Suomessa on todella heikko. – Huomasimme jo ensimmäisen korjuun jälkeen, että heinä tulee loppumaan vaikka kakkossato olisi kuinka hyvä. – Toisaalta vähän lannoitetustakin heinästä voi tulla väkevää, jos heinä on huonosti kasvanut. Se tulisi olemaan enemmän säilöheinää, sillä kolmannesta sadosta on hankala saada kuivaa heinää. Valkuaistarve vaihtelee jonkin verran. – Heinässä ei saisi olla paljon sokeria, mikäli hevosella on metabolinen oireyhtymä tai hevonen ei ole kovin raskaassa käytössä. Bombergin pelloilla aloitettiin kakkossadon korjuu elokuun toisella viikolla vain todetakseen, että kakkossato on pilalla. Paikoin on kuitenkin näkyvissä, ettei toisestakaan sadosta tule kovin hyvä. – Tiedetään jo, että ensimmäinen sato jäi huonoksi. Optimaalisissa oloissa kuivaheinä säilyy monta vuotta. Heinässä oleva liiallinen sokeri aiheuttaa myös helposti kaviokuumetta. Se on kuitenkin varastoitava oikein, ettei heinä pääse missään vaiheessa imemään kosteutta. Ahvenanmaalla korjattu kaislaa Ahvenanmaalla, jossa kuivuus on ollut ehkä vielä kovempi kuin mantereella, on korjattu ravinnoksi myös kaislaa. Mikäli sadetta saadaan sopivasti, voi toisesta sadosta tulla ihan hyväkin. – ProAgria ja eläinlääkärit ovat käyneet asian läpi ja hyväksyneet kaislan ravinnoksi hevosille, joten pelisäännöt ovat siltä osin kunnossa. – Säilöheinäkin voi pilaantua, jos se ei ole kunnolla säilööntynyttä. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että hevosten omistajat joutuvat miettimään jopa hevosten teurastamista, Crister Bomberg toteaa vakavana. Vaikka sato oli hyvä, ei kuivaheinän teko onnistunut sateisesta kesästä johtuen. Hyvä säilyvyys Viimevuotista heinää ei ole juurikaan enää tarjolla. Bomberg on joutunut myymään ei oo:ta jo kesäkuun puolivälistä lähtien. Heinä alkaa herkästi pilaantua saadessaan ilmaa, jos suojamuoviin tulee reikä
9 Millitallin Mirkka Heinonen kertoo tallin olevan heinän suhteen omavarainen. Kuivaaminen hieman tasoittaa tilannetta. – Pian näemme todellisen tilanteen sadon suhteen. Kannattaa olla varuillaan ja pyytää rehuanalyysi. Saimme satoa noin kolmanneksen vähemmän kuin normaalisti, Mirkka Lehtonen sanoo. Tallissa on noin 30 hevosta ja shetlanninponia. Usein luonnonhoitopelloilta korjatussa sadossa on tosin paljon rikkaruohoja, joista osa voi olla jopa myrkyllisiä hevosille.. Suomeen ei juurikaan tuoda tuontiheinää korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi. Sato on ollut huono. Ainakaan ei pidä ostaa koko talven tarvetta kerrallaan, mikäli heinästä ei ole tietoa. – Pääsääntöisesti kuitenkin voi sanoa, että tällä hetkellä myynnissä ei ole vapaata heinää. Sen vuoksi on erityisen tärkeää teettää niistäkin rehuanalyysi. Se on rankka pettymys, jos vastaan osuukin surkeaa tai homehtunutta heinää. Kaikki on myyty mitä tällä hetkellä on. Moni tuottaja teki heinän jo kesäkuun alussa, välttäen näin laatutappiot, mutta heinämäärä jäi alhaiseksi jo aikaisen korjuunkin takia. Viljelijät ovat varautuneet kuitenkin pahimpaan, ja jo nyt korjataan luonnonhoitopeltojakin. Vielä ei kannata lietsoa paniikkia. Elokuun lopussa saamme tilanteesta parempaa tieto, kun näemme mihin suuntaan ilmat ja sadot kehittyvät, Ville Alitalo toteaa. – Niistä voi saada ihan kohtuullisen hyvääkin heinää. – Laatuheinärenkaan kautta myytävistä luonnonheinistä on aina tehty analyysit, eikä niitä myydä laatuheinänä. Riittävään heinämäärään pääseminen on kuitenkin teettänyt tänä vuonna rutkasti normaalia enemmän töitä. – Naapurimaissamme Ruotsissa, Virossa ja yleensäkin Baltian maissa on tällä hetkellä yhtä paha tilanne kuin meilläkin. Varo ostamasta sikaa säkissä Ostajien kannattaa olla nyt heinäkaupoissa varovaisia. Melkein sama määrä heinää tuli lopulta kuin muinakin vuosina, mutta paljon suuremmalla työmäärällä. Millitallissa heinät kasaan lisäpeltoja vuokraamalla Heinän toinen sadonkorjuu on parhaillaan menossa. – Vuokrasimme lisää peltoja, jotta saimme kokoon riittävän heinämäärän. Noin puolet on suomenhevosia ja puolet shetlanninponeja. Etelä-Ruotsissa tilanne voi olla vielä pahempikin. n Teksti: Soili Kaivosoja Ville Alitalo toppuuttelee toistaiseksi heinäkriisistä puhumista. –to Heinäkriisi tekee tuloaan. Toisaalta luonnonhoitopelloissa on ongelmana se, että ne kasvavat kituuttaen, koska niitä ei ole lannoitettu. Laatuheinärenkaassa on puhuttu, että ulkomailta on soitettu meille päin ja kyselty mahdollisuuksia ostaa heinää. Tallin omistaja Mirkka Lehtonen kertoo tallin olevan omavarainen heinän suhteen. Etenkin niukkuutta on hevosheinässä, mutta samanlainen tukala tilanne on muillakin kotieläintiloilla. Suomenhevosvarsa Millin Aamu-Usva ja emä Sharlotta laitumella Mirkka Heinosen kanssa. Alitalo on tietoinen, että osa heinäntuottajista on korjannut myös luonnonhoitopeltoja. Omiin tarpeisiin ja myyntiin – Viljelemme luomuheinää omiin tarpeisiimme ja jonkin verran myyntiin. Vihtiläisellä Millitallillla asustaa kolmisenkymmentä hevosta ja shetlanninponia. Luomuheinää saatiin lähes sama määrä kuin normaalina vuonna, mutta töitä heinämäärän eteen jouduttiin tekemään rukasti enemmän kuin normaalisti. – Huonompilaatuisuus on tällaisina vuosina oikea riski
Hyvinvointia hevoselle automatisoidulla ruokinnalla Suolistolle sopiva ruokintaväli auttaa pitämään hevosen terveenä ja tyytyväisenä. 10 Heinäannostelijan eli Heinättimen voi täyttää käytävän puolelta, joka helpottaa ja nopeuttaa työntekijän työtä
Ei siis ihme, että ihmisen asettamat ruokintavälit aiheuttavat sille terveysongelmia, Sjöholm kertoo. – Yhdeksällä kymmenestä kilpahevosesta on jonkinasteinen vatsahaava, joka jää usein ihmiseltä kokonaan huomaamatta, kertoo hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Anne Sjöholm. Laidun on tietysti kaikista optimaalisin, mutta sisäruokintakausi vaatii jo suunnitelman. – Ilman jatkuvaa syljen ja ruuan antamaa suojaa, vatsahapot pääsevät korventamaan mahalaukun limakalvoja, aiheuttaen lopulta haavaumia ja verenvuotoa. – Usein omistajalle tulee iloisena yllätyksenä, ettei laihduttavan hevosen heinän määrää tarvitsekaan vähentää niin radikaalisti, kun huolehditaan ruokintakertojen jaksottamisesta. Metabolinen oireyhtymä johtaa usein lopulta vakaviin terveysongelmiin, esimerkiksi kaviokuumeeseen, Sjöholm varoittaa. Usein hevosille annetaan suuri määrä kerrallaan heinää iltaruuaksi, jotta se selviää pitkästä yötauosta. n Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. Tyhjä maha sairastuttaa Anne Sjöholm on nähnyt työssään paljon mahahaavasta kärsiviä hevosia sekä talleja, joissa iltaja aamuheinäruokinnan väli saattaa venyä pahimmillaan neljäksitoista tunniksi. – Luonnossa hevonen on tottunut vaeltamaan ravintoa etsien ja sen vatsa on luotu käsittelemään pieniä määriä ruokaa jatkuvasti, Sjöholm kertoo. Korsirehua vähän ja usein Tasainen heinäannostelu pitää suoliston kunnossa ja auttaa aineenvaihdunnan toimintaan, jolloin hevoset pysyvät myös solakampina terveellisellä tavalla. Automaattien avulla hevoset voidaan ruokkia säännöllisin väliajoin vuorokauden ympäri. 11 Laiduntavana eläimenä hevosen ruuansulatus toimii parhaiten, kun se saa pieniä karkearehuannoksia usein päivässä. U seimmilla talleilla hevonen saa heinää kolme tai neljä kertaa vuorokaudessa. – Liikalihavuus on samaan tapaan hevosten elintaso-ongelma kuin ihmistenkin. Ulkokäyttöön tarkoitettu OutdoorHeinätin ruokkii hevoset aidan alitse. Eläinlääkäri Anne Sjöhomin mukaan säännöllisellä korsirehuruokinnalla voidaan taistella lihavuutta, eli toista hevosen terveyteen vaikuttavaa yleistä ongelmaa, vastaan. Pitkät ruokintavälit ja kerralla iso määrä heinää rasittavat hevosen ruuansulatuselimistöä ja saattavat altistaa hevosen vakaville sairauksille, kuten vatsahaavalle. Toistuvat liian suuret annokset aiheuttavat hevosen lihomista ja kerryttävät rasvaa. – Luonnossa hevonen on tottunut vaeltamaan ravintoa etsien ja sen vatsa on luotu käsittelemään pieniä määriä ruokaa jatkuvasti
Kokeilin kaikki mahdolliset keinot, etteivät ruokintavälit venyisi liian pitkiksi. Idea heinäannostelijasta alkoi siitä, kun Katja osti vuonna 2009 hevosen, joka kärsi jatkuvista mahaongelmista. Juoma-astia on CE-hyväksytty ja sähköturvallisuustestattu. – Teimme alkuun yhden hevosen akkukäyttöisen heinäkaapin. Melko pian tieto Heinättimestä levisi ja sitä alettiin kysellä. – Silloin mieheni, Jarkko, rakensi juoma-astian, joka on sähköllä lämmitettävä. Näin hevoset saavat yön aikana kolme korsirehuannosta sopivalla aikavälillä ja viimeisin annos, eli aamuheinät, on jo syöty, kun tallityöntekijä tulee talliin. Kun se tuli Suomeen, alkoivat suolistoperäiset ongelmat ja lopulta se sairastui vaikeaan vatsahaavaan. Se vaati vielä kehitystyötä ja jonkun ajan etsinnän jälkeen löysimme muun muassa yhteistyökumppanin, jonka kanssa yhteistyössä kehitimme toimivan lukkosysteemin. Syöntitapa ja -asento olivat epäluonnollisia ja hevonen oli jatkuvassa jännitystilassa. Samalla kannattaa laittaa hevosille yhden ruokintakerran heinät maahan, jolloin hevosten koko vuorokauden ruokintakerrat Tekniikka apuun Heinätin annostelee hevoselle heinää halutun määrän halutusssa aikataulussa.. He kehittivät heinäautomaatin, jossa on kolme hyllyä heinäannoksille ja hevonen saa annokset ajastettuna aikana. Viime syyskuussa Kulmakorvet tekivät sopimuksen espoolaisen talliyrittäjän kanssa, joka otti kaikille hevosilleen käyttöön Heinättimet. Talvella lämmintä vettä Katja Kulmakorven hevosen vatsaongelmat helpottuivat verkon ansiosta, mutta tulivat takaisin, kun talven ja pakkasten tullen vedet ulkona jäätyivät. – Halusimme tietysti auttaa muitakin vatsaongelmaisia ja aloimme suunnittelemaan Heinättimiä myyntiin. Verkkoa ei voinut laittaa alemmaksikaan, sillä pelkäsin sen jäävän kengistä kiinni verkkoon. Vesi pysyi sulana ja hevonen voi taas hyvin. Siitä sai alkunsa Vesitin Pro, jossa on termostaatti, eikä vesi jäädy kovissakaan pakkasissa. Työntekijä säästää aikaa ja hän voi heti alkaa viemään hevosia ulos, Katja tiivistää Heinättimen edun sekä hevosille että tallinpitäjälle. Yhden hevosen tarpeisiin tehty Heinätin ei tarvitse sähköpiuhoja, joten sekä heinätin että ohjain ovat helposti siirrettävissä hevosen karsinan tai tallin vaihtuessa. – Ostin Virosta itselleni esteratsastukseen sopivan kilpahevosen. – Heinättimien ohjaus toimii yhden keskusyksikön kautta ja yöheinät täytetään Heinättimeen samalla kun hevosille jaetaan iltaheinät karsinaan. – Heinää riittikin verkosta, mutta hevonen stressasi syöntitapaa. – Ensimmäinen heinäautomaatti pääsi koekäyttöön vuonna 2015 toiselle mahahaavasta kärsivälle hevoselleni, eikä sillä sen jälkeen ollut enää mitään ongelmaa. – Heinäannostelijaa vielä kehiteltiin, mutta valitettavasti hevoseni jouduttiin lopettamaan tapaturman vuoksi vuonna 2012, eikä se koskaan päässyt nauttimaan annostelijan eduista, Katja pahoittelee. Hevonen ei juonut tarpeeksi ja sai kaasuähkyoireita. 12 Pinsiöläispariskunta Jarkko ja Katja Kulmakorpi ovat keksineet ratkaisun hevosten ympärivuorokautisen ruokinnan säännöstelyyn. – Heinätin on kätevä esimerkiksi pihatoissa päväja yöruokinnassa. Lukon piti olla niin varma, ettei se aukea hevosen töniessä laatikkoa, Katja kertoo ja huomauttaa, että Heinätin vaati tarkkaa suunnitelmaa ja laadukkaita osia, sillä jos esimerkiksi lukko aukeaisi hevosen töniessä, niin hevonen ehdollistuisi siihen, että laatikoa tönimällä saa heinää. Se repi ja riuhtoi verkosta heinää ja stressin lisäksi se jumiutui pahasti niskan ja sään alueelta. Ohjainlaitteeseen on mahdollista syöttää kuusi aikaa, joten riittää, että Heinättimen täyttää heinällä aamuin ja illoin. Laitoin sille mahdollisimman pienisilmäisen heinäverkon, jolloin heinää riitti pidemmäksi ajaksi varsinkin yön aikana, jolloin heinän lisääminen keskellä yötä oli mahdotonta. Laadukkaat heinäautomaatit Ensimmäisen heinäautomaatin Kulmakorvet tekivät omien hevostensa tarpeisiin vuonna 2015 ja se sai nimekseen Heinätin
Myös tallityöntekijälle laatikoiden ja kaappien pitää olla helpot täyttää ja kätevät käsitellä sekä ajastaa. – Ajastinportti toimii mekaanisesti, eikä se tarvitse sähköä. Kun ajastimeen laitettu aika täyttyy, niin se vapauttaa langan. Hän on hoitanut Heinättimien rakentamisen sekä tekniikan, minä ideoinnin, Katja Kulmakorpi tiivistää. – Jarkko on vetopalveluasiantuntija ammatiltaan ja touhunnut koko ikänsä moottoripyörien parissa aina MM-tason mekaanikon työtä myöden. Armastus. Hevosten tarhassa ajastin on asennettu aukeamaan neljän tunnin päästä. Ajastin vapauttaa langan ja lanka kelautuu itsestään kelan sisään. – Heinättimen suunnittelutyö kesti kolme vuotta ja kehittelemme jatkuvasti uusia ruokintaratkaisuja, Katja kertoo ja paljastaa suunnitelmiaan sen verran, että markkinoille on tulossa muun muassa ruokinta-automaatti ulos jättipaalille. Toiminta perustuu hevosten hyvinvointia parantavien laitteiden ja tuotteiden valmistamiseen. Hevosille aukeaa tie seuraavaan tarhaan, jonne heinät on laitettu valmiiksi.. n Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Katja Kulmakorpi Katja ja Jarkko Kulmakorpien perheyritys on nimeltään Oy Equine Innovations Ltd. Niissä ei myöskään saa olla teräviä kulmia, joihin hevoset voisivat satuttaa itsensä, eikä muutenkaan osia, joka voivat olla vahingollisia uteliaille eläimille. Kuva vuodelta 2015, kuvan hevonen on E.V. – Kokemus hevostenpidosta on aina tärkeää, jos niille jotain rakentaa. Ajastimia saa kahdenlaisia. 13 tulevat olemaan kaikkiaan kahdeksan annosta, Katja vinkkaa ja huomauttaa, että Heinätin-heinäautomaatit sekä ohjauslaitteet sietävät hyvin pakkasta. Hevoset saavat säännöllisin väliajoin heinää ulos vaikka omistajan työpäivän aikana ja pihattotalleissa yöaikana. Tarhojen ja laitumien välillä olevan portin voi ajastaa aukeamaan haluttuun aikaan, enintään kahdentoista tunnin päähän. Hevosten karsinoissa ja tarhoissa olevat laatikot tulee olla niin kestäviä, etteivät hevoset voi niitä rikkoa. Yhdellä ajastimella voi lisätä yhden ruokintakerran automaattisesti. Näppärä ajastinportti Katja ja Jarkko Kulmakorpi tuovat maahan myös ruotsalaisia Feed X -ajastinportteja. Kehitystyö jatkuu Jarkko Kulmakorvella on tekninen osaaminen hallussaan jo ammattinsa puolesta. Toiseen voi ajastaa aikaa maksimissaan kuusi tuntia ja toiseen maksimissaan kaksitoista tunta. Lanka vetäytyy kelaan avaten kulkuväylän laitumelle tai seuraavaan tarhaan, jossa heinäannokset odottavat valmina
Tällä hetkellä Vainio haluaa kuitenkin keskittyä omaan kilpailemiseensa ja on päättänyt syksystä lähtien rajoittaa hevosten määrän viiteen hevoseen sekä kahteen pihatossa asustavaan shetlanninponiin. Siskoksia Miiru ja Mari Vainiota yhdistää hevosharrastus. Ratsutin, hoidin ja valmensin muiden hevosia, Vainio kuvaa. Nyt Lantmännen Agrossa työskentelevä Vainio kokee voivansa keskittyä omiin hevosiin ja omaan kilpailuun paremmin, kun ei tarvitse huolehtia muiden hevosten ratsuttamisesta. Niinpä hän suoritti hevosagrologin AMK-opinnot Mustialassa. Sen jälkeen tarjoutui tilaisuus ostaa Forssan Matkusta oma tila, muistelee toiminimi Varsalan tilaa vuodesta 2007 pyörittänyt Vainio. He hoitavat Mari tallissa asuvia hevosia, kuten lämminveristä ratsuhevosta Baleroa ja suomenhevosta Serin Ilotarta yhdessä kahden muun iittalalaisnaisen kanssa.. Hevosharrastus jatkui ja kun Vainio lukion jälkeen piti muutaman välivuoden, kirkastui mielessä, että hevoset olisivat hänelle muutakin kuin harrastus. – Isovanhempani olivat maaseudulta kotoisin, mutta helsinkiläistyneet, kertoo Helsingissä kasvanut Vainio. Sitä ennen tein täysipäiväisesti yrittäjän töitä. Esteratsuksi puoliverisistä pitäneelle Vainiolle valikoitui suomenhevonen Serin Ilotar, joka tuntui näppeihin heti sopivalta. Olen aina halunnut hoitaa heSerin Ilotar valikoitui Mari Vainion kisahevoseksi Hevoset harrastus, työ ja elämäntapa Iittalalainen Mari Vainio aloitti ratsastuksen viisivuotiaana. – Päädyin Saksaan Mäentaustan Mikon luo harjoitteluun ja siellä olo venähti. 14 K un Mari Vainio, 35, oli viisivuotias, veivät isovanhemmat hänet ratsastustunneille Vantaan Poni-Hakaan. Omalla tilalla hoitohevosia ja ratsutettavia pitänyt Vainio päätti kuitenkin keskittyä omaan kilpailemiseen. – Tein pari vuotta sitten tietoisen ratkaisun ja hakeuduin muualle töihin. Nykyisin Iittalassa asuvan Vainion tallissa on paikat kymmenelle hevoselle, ja ne ovat olleet täynnä aina, jos niin on halunnut. Hevosista tuli lopulta myös ammatti. – Toki erilaisilla hevosilla ratsastaminenkin kehittää, ja minulla on ollut paljon nuoria ja sisään ratsastettavia, mutta muiden hevoset on aina hoidettava ennen omia eikä näin pienellä toiminnalla kuitenkaan olisi resursseja palkata työntekijää
Kilpahevosena Serin Ilotar Helteisenä kesäpäivänä Vainion hevosista suurin osa on kesälaitumilla. – Toive oli toki saada omasta kisatammasta jatkoa, mutta kasvatus ei ole se ykkösjuttu. Tammojen lisäksi Marin sydänMari Vainio etsi itselleen uutta kilpahevosta ja Serin Ilotar tuntui omalta heti, kun Vainio pääsi sen selkään. Omaa kasvatusta hänellä ei silti ole ollut. Takana on kuitenkin kaksi epäonnistunutta yritystä. – Poneja on ollut kaksi vuodesta 2008 asti. Hän kuvaa hevosta tammamaiseksi ja itsetietoiseksi. Tallissa on kuitenkin syntynyt paljon muiden hevosten varsoja ja suunnitelmissa on astuttaa Marin siskon Miiru Vainion suomenhevostamma, jonka varsan Mari käytännössä kasvattaisi ja kouluttaisi. Serin Ilotar eli kotoisammin Ilu. – Sitä ennenkin minulla oli jo ollut hevosia, mutta sen kanssa on tullut tehtyä eniten. Vanhalla, vuonna 2002 Ruotsista hankitulla, nyt 22-vuotiaalla tammalla Sissellä on kuitenkin erityinen paikka sydämessä. Omat hevoset ovat olleet tammoja ja Vainio pohtii, että niillä on myös jalostusarvoa. Kotitarhassa jaloittelevat 11-vuotias suomenhevostamma Serin Ilotar sekä Jenni Vahekosken omistama lämminverinen ratsuhevonen Balero, jotka ovat pian suuntaamassa Powerparkin kisoihin. 15 voset hyvin, enkä tingi laadusta, Vainio pohtii. Sekä toisen ponin että Vainion vanhan kilpahevosen Simzalabimin eli Sissen varsat kuolivat peräkkäisinä vuosina. Tammoilla jalostusarvoa Mari Vainio kuvaa itseään tammaihmiseksi. Vasta siskon suomenhevosen myötä Marikin innostui suomenhevosista. Se ei myöskään ollut mikään helppo tapaus. Se oli minulla Saksassakin mukana harjoittelussa ollessani, Vainio kertoo. Niiden kanssa olen kiertänyt näyttelyitä, Vainio toteaa. Uudestaan en ole enää uskaltanut yrittää, Vainio kertoo. – Jos menisi vaikka jalka, olisi hevonen silti mahdollista astuttaa, Vainio miettii. tä lähellä ovat olleet puoliveriset
16 on vielä Anni Lampisen omistuksessa, mutta Vainio on kilpaillut sen kanssa ja harkitsee myös sen ostamista. Vainion edellinen kisahevonen, nyt jo 18-vuotias Visassi eli Vissi, sai kesällä 2017 hankosidevamman ja kausi jäi kesken. – Ilun omistaja ei ole kilpailuhenkinen, mutta on kuitenkin sitä mieltä, että hevonen menee kotona seistessä hukkaan. Kun pääsin Ilun selkään, se tuntui kuitenkin heti näppeihin itselle sopivalta, Vainio muistelee. Tallilla ei ollut silloin ratsutettavia ja haluan kuitenkin päästä koko ajan tekemään hevosten kanssa, Vainio kuvaa. Asuinpaikkakin valittiin niin, että se mahdollistaisi hevosten pitämisen ja vuonna 2012 hevoset pääsivät muuttamaan kotiin. Kuva: Miiru Vainio mamainen, hyvin itsetietoinen ja omapäinenkin halutessaan. Se on kantakirjattu kakkospalkinnolla. Sisko Miiru nauraa, että he reissasivat eri puolilla Suomea katsomassa hevosia. Powerparkin kisoissa on kuitenkin tarkoitus kokeilla varovasti itsekin, Vainio toteaa. Miirukin kertoo, että sillä hetkellä hymy levisi molempien kasvoille ja Ilu oli kuin nenä päähän siinä tilanteessa. Se tuntui heti vähän samalta kuin Sisse aikoinaan. Minulla on ollut periaatepäätös, että niin kauan kuin vanha 22-vuotias tammani Sisse on vielä olemassa, en osta hevosta. Hevoset elämäntapana Vaikka Mari Vainio tällä hetkellä työskentelee kodin ulkopuolella, ovat hevoset suuri osa elämää. Mutta silloin, kun tehdään sen mielestä jotain kivaa, se haluaa miellyttää ja tekee parhaansa. – Ilusta tulee ensimmäinen suomenhevoseni, jos sen ostan. Ostajaehdokaskin oli olemassa, mutta keskustelujen jälkeen todettiin, että Marille tulo olisi Ilun kannalta paras vaihtoehto. Pidän haastavista hevosista, jotka tekevät kaikkensa, kun ne ensin voittaa puolellensa, kertoo Vainio. – Niinpä aloin viime syksynä etsiä uutta kisahevosta, kun Vissillä ei voinut enää mennä. Niinpä hän laittoi omistajalle viestiä. Lämminverinen ratsuhevonen Balero ja suomenhevonen Serin Ilotar jaloittelevat kotitarhassa kesähelteillä. Hän kyseli ja katseli avoimin mielin tarjolla olevia hevosia. Vaikka hevonen toipui varsin hyvin ja kestää normaalia ratsastusta, ei Vainio ole uskaltanut hypätä sillä esteitä. Ja ylipäätään sietää ja hyväksyy sen, kuinka isoa osaa hevoset näyttelevät elämässäni, Vainio kuvaa. Pääasiassa esteitä, mutta jonkin verran myös kenttää kisannut Vainio aikoo kisata Ilun kanssa niin pitkään kuin mahdollista. Vainio hankki lämminverisen ratsuhevosen Ruotsista vuonna 2002 ja on kokenut sen kanssa paljon. 22-vuotiaalla Sissellä eli Simzalabimillä on erityinen paikka Mari Vainion sydämessä. Olen todella kiitollinen hänelle siitä, että hän on rakentanut kaikki hevosten tilat ja pitää ne kunnossa. – Olin käynyt sitä ennen kokeilemassa kolmea hevosta. Ilu on todella tamtelut omistajan kanssa, joka oli ensisijaisesti myymässä hevosta. – Mies ei ole hevosihminen, mutta suostuu onneksi rakentamaan ja on omin käsin tehnyt rakennukset. Tilalla ei ollut piharakennuksia, kun tänne muutimme vuonna 2011. Mari Vainio bongasi ensin Serin Ilottaren myynti-ilmoituksen, joka kuulosti kivalta. – Nyt Miiru sekä Jenni Vahekoski ovat kuitenkin ratsuttaneet Ilua, sillä mursin itse polveni maaliskuussa. Siitä alkoivat kuitenkin vasta neuvot. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Ilu jää minulle, Vainio hymyilee. Hän nauraa, että ne ovat silti hänen oma juttunsa, eivät koko perheen
En silti ole patistanut selkään, vaan hän saa itse innostua hevosista, jos on innostuakseen, Vainio pohtii. Nelisin naiset hoitavat mutta kertoo, että kysyntää on sen verran, että tallin kyllä saisi halutessaan täyteen. – Patusta (Balerosta) ainakin näkee selvästi, että laitumella olo teki hyvää päälle, Mari ja Miiru kertovat. n Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki. Kuva: Miiru Vainio – Itse pystyn tekemään tätä työtä melkein missä vain, joten muutimme lähemmäksi miehen työpaikkaa. Tänne muuttaessa oli myös tietoinen ratkaisu, ettei meillä ole omia laitumia, kuten Matkussa oli. Se mahdollistaa kesällä loman pitämisen ja paikkojen kunnostamisen, kun hevoset ovat muualla laitumilla, Vainio kuvaa. Sitä ennen Mari Vainio kilpaili sen kanssa. – Silloin tällöin käyn muualla valmentamassa, mutta en enää kierrä samalla tavalla kuin ennen, vaan keskityn omaan kisaamiseen, Vainio päättää. Perheen loppuvuodesta neljä vuotta täyttävä tytär on niin ikään tottunut hevosiin ja kulkee tallipuuhissa mukana. Toistaiseksi hän ei aio pitää tallissa enempää hevosia, Suomenhevonen Visassi eli Vissi sai viime kesänä hankosidevamman. Hän myös kokee, että kilpahevosellekin tekee hyvää päästä kesällä muutamaksi viikoksi laitumella hengähtämään. Hevoset yhdistävät kuitenkin ennen kaikkea siskoksia Maria ja Miirua, ja lisäksi auttamassa on kaksi muuta iittalalaista hevosenomistajaa. Tällä hetkellä Vainion muut hevoset ovatkin laitumilla Sastamalassa ja Matkussa ja hän kiittelee, että hoito on niin hyvää, ettei tarvitse olla huolissaan ja käydä tarkistamassa välillä tilannetta. Kisaaminen jatkuu Mari Vainion tulevaisuuden suunnitelmissa on jatkaa kisaamista niin pitkään kuin mahdollista. – Nyt, kun hevosia on vähemmän, hän myös jaksaa paremmin hevoset, mikä helpottaa taakkaa. Kuva: Miiru Vainio puuhastella mukana. 17 Mari Vainiolla on kaksi pihatossa asuvaa shetlanninponia, Pahnan Muru ja Pipari, joilla myös perheen tytär ratsastaa. Hän pitää poneista ja pyytää silloin tällöin ponilla ratsastamaan
– Jos ajattelemme, että ruokinta tarkoittaa pelkästään ravintoa puhtaasti energian lähteenä, joka lisää suorituskykyä ja jota täydennetään teollisesti valmistetuilla lisärehuilla, niin silloin ei mielestäni puhuta luonnonmukaisesta ravinnosta. Luonnonvarainen hevonen syö yli sataa eri kasvilajia. Kyllä hevosen ruoan tulee olla riittävän ravintorikasta, ja jos tarjolla oleva heinä ei sitä ole, ruokaa täydennetään tarvittavilla rehuilla. kasveja; ei niinkään saadakseen energiapitoista ravintoa, vaan ylläpitääkseen terveyttä. – Ravinnon tehtävä on myös terveyden ylläpitäminen ja elimistön fysiologisen toiminnan aktivoiminen, joka ei ole mitattavissa ruokintalaskureilla eikä ravintoaineiden optimaalisilla luvuilla. Pääosassa hevosen ruokinnas. Mutta hevoset on valjastettu tekemään töitä, ja ne tarvitsevat lisäenergiaa ja lihaksia, silloin lisävalkuaisen tarve kasvaa. alleelit, fenolit, flavonoidit, isoflavonoidit, karotenoidit, lignaanit, lykopeenit, polyfenolit ym. Ei niinkään tarjotakseen energiapitoista ravintoa, vaan ylläpitääkseen terveyttä, Päivi Ahlfors sanoo. Ruohoa ja heinää Hevosen luonnollisinta ravintoa on ruoho ja heinä. Myös mineraalien suhteen tarjolla on paljon mineraalirikkaita kasveja, juureksia ja siemeniä, joista hevoset saavat tarvitsemansa mineraalit ja hivenaineet, Päivi Ahlfors sanoo. joita on kasveissa pieniä määriä, mutta kuitenkin riittävästi saavuttamaan se teho ja vaikutus, johon luonto on sen määrännyt. – Nykymuodossaan hevosille tarjottava heinä on liian yksipuolista, jossa on usein vain yhtä tai korkeintaan 3-4 lajiketta sisältävää viljeltyä heinää. Luonnossa yli sataa eri kasvilajia Ilmastosta johtuen Suomessa hevoset eivät voi laiduntaa vuoden ympäri. Luonnonvaraisina eläessään hevoset kulkevat päivittäin pitkiä matkoja ravinnon ja veden perässä, ja käyttävät syömiseen 12-14 tuntia. Siihen kaura on rehuna yksi parhaista, Päivi Ahlfors sanoo. Tällaisia erilaisilla laskureilla ja taulukoilla mitattavia energian ja ravintoaineiden tarvemalleja tyydyttäviä ruokintaohjeita tuntuu noudattavan monet hevosen omistajat, ymmärtämättä kuitenkaan luonnollisen ravinnon ideologiaa. Niukkalajikkeisessa korsirehuruokinnassa jää puuttumaan luonnonkasvien kemialliset yhdisteet. Yksipuolisuudessaan se ei riitä ylläpitämään tervettä aineenvaihduntaa ja huolehtimaan elimistön kaikista tarpeista. 18 Luonnonmukaista ruokintaa hevoselle Päivi Ahlfors on hevosen luonnonmukaisen ruokinnan ja yksilöllisten yrttihoitojen uranuurtaja Suomessa. Luonnossa hevoset syövät monipuolisemmin ja terveyden ylläpitämiseksi monenlaisia heinälajikkeita, sekä luonnonyrttejä. Ideaali toki olisi, jos voitaisiin välttyä kemiallisesti valmistettujen vitamiinien lisäämisestä ruokaan, ja korvata ne luonnollisilla vitamiinien esiasteilla, joista elimistö voi itse valmistaa vitamiininsa tarpeensa mukaan. Ei pelkkää heinää Luonnollinen hevosenhoito ei tarkoita hevosen unohtamista laitumelle oman onnensa nojaan, tai lääkityksen ja madotuksen laiminlyömistä. Hyvällä laitumella olevat hevoset eivät välttämättä tarvitse mitään lisävitamiineja purkista. Luomu ja luonnollinen ruoka ovat suuri trendi ihmisten keskuudessa. – Luonnonmukaisella ravinnolla ei ole mitään tekemistä laiduntamisen kanssa, laiduntaminen on lähinnä hevosen luonnollisten elinolosuhteiden luomista. Näitä fytokemikaaleja ovat mm. Mutta myös ilman laidunta, hevosta voidaan ruokkia luonnollisella tavalla eli ilman kemikaaleja ja teollisia eristettyjä hiekkamaisia mineraaleja, ja lisätä ruokaan fytokemikaaleja sisältäviä kasveja. Päivi Ahlfors sanoo. Kaikki hevoset tarvitsevat kivennäisiä, joita hyvässä heinässä on runsaasti ja suolakivessä lisää. Nykyajan laitumilla kasvaa vain muutamia eri kasvilajeja. Vitamiinit hevoset valmistavat omassa elimistössään, jos elimistö on terve ja ruoka sisältää vitamiinien esiasteita ja hevonen saa aurinkoa riittävästi. H yvä hevosen hoito alkaa ruokinnasta. Nykyään monet ovat kiinnostuneita hoitamaan hevostaankin luonnonmukaisesti. – Luonnonmukaisuus ruokinnassa tarkoittaa sitä, että hyvinvointi ja terveys saavutetaan ravinnolla, jota hevonen söisi lajityypillisesti luonnonmukaisissa olosuhteissaan, sanoo hevosen luonnonmukaisen ruokinnan ja yksilöllisten yrttihoitojen uranuurtaja Päivi Ahlfors. Kaura, kuten muutkin viljat ovat viljelykasveja, eikä niitä juuri tavata luonnonkasveina alueilla, joilta hevoset ovat lähtöisin. – Vaikuttaa kovasti siltä, että luonnonmukainen ravinto ymmärretään niin, että hevoselle ei syötettäisi muuta kuin luomuheinää, mutta tästä ei todellakaan ole kyse. Hevoset syövät myös juuria, puunkuoria, kukkia, marjoja, varpuja ym. Samaan tahtiin, kun ruokintaa on lähdetty kehittämään tieteen pohjalta optimaaliseksi ja laskemaan erilaisilla laskureilla ravintoarvoja, niin hevosien sairastumiset erilaisiin moderneihin elintasosairauksiin ja aineenvaihduntahäiriöihin on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja fyysinen, sekä henkinen hyvinvointi on romahtanut, Päivi Ahlfors sanoo. Terveydelle, eli vastustuskyvylle ja aineenvaihdunnalle tärkein osa, eli erilaiset fytokemikaalit, joita ei pidetä ravinto-opillisesti välttämättöminä aineina, unohdetaan kokonaan pois tuosta ruokinnasta, ja sen seurauksena elimistö ajan myötä alkaa hiljalleen kärsiä monista sairauksista
Fytokemikaalit ovat kasvien kemiallisia yhdisteitä, joilla on positiivisia vaikutuksia terveyteen, ja joita tunnetaan tällä hetkellä yli tuhat erilaista, Päivi Ahlfors kertoo. Tämän vuoksi hevoset pitävät säännöllisin väliajoin muutaman tunnin taukoja ruokailussa, eikä ahmi itseään sairaaksi. Samoin näiden yrttien sisältämät lima-aineet suojaavat suolistoa, sekä yrttien sisältämät aminohapot yhdessä fytokemikaalien kanssa tehostavat elimistön kollageenin tuotantoa, että vaikuttavat suoliston epiteelisolujen vahvuuteen ja hyvinvointiin, Päivi Ahlfors kertoo. – Hevoset ovat luonnossa hyvin taitavia etsimään terveydelleen tärkeitä kasveja, joiden sisäl. tämät fytokemikaalit auttavat niitä ylläpitämään terveyttä, aktivoivat aineenvaihduntaa, sekä tukevat tärkeiden sisäelimien toimintaa. Tämä johtuu mitä ilmeisemmin siitä, että karkearehun pH on yli 6,5 ja se on riittävän kuivaa ja kortista, joka pakottaa hevosen pureskelemaan ruokansa hyvin. – Perusajatuksena sanoisin, että lähtökohtaisesti oikein ruokittu hevonen pysyy terveenä, ja on rauhallinen käsitellä, hermostoltaan tasapainoinen sekä mielellään työtä tekevä, Päivi Ahlfors kertoo. Fytokemikaalit ylläpitävät terveyttä Jos hevoselle olosuhteiden vuoksi ei voida tarjota muuta kuin yksipuolista heinää ja teollisesti tuotettuja rehuja, niin ruokintaa pitäisi täydentää kuivatuilla kasveilla, joiden sisältämät fytokemikaalit auttavat elimistöä toimimaan oikein, tukevat ja aktivoivat aineenvaihdunnasta vastaavien elimien toimintaa, puhdistavat elimistöä ja auttavat toipumaan sitä kuormittavista ja rasittavista kuona-aineista. Yrttien sisältämät karvasaineet aktivoivat syljeneritystä, joka käynnistää samalla autonomisen hermoston aktivoimaan maksaa ja haimaa sekä suolistoa, tuottamaan runsaammin ruuansulatusnesteitä. Tuuli Turtola Kuvat: Paula Gröhn sa on heinä, jota ei voi, eikä pidä korvata millään. – Pelkkä heinä ei riitä välttämättä kilpahevosen valkuaisja energiatarpeen täyttämiseen, mutta joutilaan ja kevyessä työssä olevan harrastehevosen energiatarpeeseen kyllä. – Hevoseni saavat vapaasti heinää ja sinimailasta, eivätkä ne kärsi ylipainosta tai ruoansulatusvaivoista, koska ne eivät ahmi tai syö ylenmäärin. Heinän tulisi olla riittävän kortista, jotta hevoselle tärkeä kuidun saanti on taattu, sekä riittävän lehtevää, jotta proteiinipitoisuus olisi tarpeeksi korkea. Luonnollisesti myös riittävän energian saanti tulisi täyttää tarvittaessa jollakin sopivalla energiapitoisella rehulla, kuten viljalla tai melassileikkeellä riippuen hevosen käyttötarkoituksesta. . Suolaa ja vettä on tarjolla koko ajan, sekä kuureittain hän tarjoaa pellavansiemenjauhetta veden joukossa rasvan lähteenä. – Esimerkiksi vaikka perusravintoon lisättävät ruuansulatusta parantavat ja vatsavaivoja ehkäisevät yrtit, joilla vaikutetaan elimistön toimintaan jo heti suoraan suun limakalvoilta. 19 Päivi Ahlforsin tytär Kiia kilpailee aktiivisesti.– Kyllä luomuhevosetkin pystyvät kilpailusuorituksiin harrasteja amatööritasolla, Päivi Ahlfors sanoo. Siitä seuraa runsas syljeneritys, joka myös kohottaa ruokamassa pH:ta ja mahalaukulla menee pidempi aika käsitellä ruokamassa. Omille hevosilleen Päivi Ahlfors syöttää luonnonniittyheinää, sinimailasta, kuivattuja yrttejä kuten marunoita, nokkosta, siankärsämöä, minttuja ja kamomillaa stimuloimaan elintoimintoja, sekä kuivattuja juureksia, kuivattua omenaa ja ruusunmarjaa
20 K ymen-Karjalan Hevosjalostusliitto on ylläpitänyt orilaidunta kymmeniä kesiä Suur-Miehikkälässä, Kymenlaaksossa. Toinen heistä on Varsan rippileiri ja armeija samassa paketissa Miehikkälän orilaitumella vietti kesänsä joukko 2-3-vuotiaita orivarsoja. Tila on ollut liiton omistuksessa vuodesta 1962. Jokainen varsanomistaja vastaa itse varsansa vakuuttamisesta ja rokottamisesta. Varsan tulee olla laitumelle laskettaessa terve, madotettu ja totutettu syömään ruohoa. Kansallisaarteita syömässä perinnemaisemassa.. Kotitalliin palattiin monta kokemusta viisaampina ja aikuisempina. Kolmen kuukauden laidunmaksuun sisältyy päivittäinen kivennäinen sekä hevosten kunnon ja olojen tarkistus. Yhtä kauan ovat orivarsat laiduntaneet luonnonkauniilla niemellä. Näitä hommia hoitaa kaksi vapaaehtoista laidunvahtia aina vuoroviikoin. Haukniemen tilalla on laidunmaan lisäksi metsää sekä rannassa sauna ja maiden keskellä päärakennus
– Lasken pääluvun ja katson että kaikki ovat tallessa. Ihanteellinen paikka laiduntaa Tänä kesänä Miehikkälän varsat laskettiin laiduntamaan 3.6. Pussinen asuu noin 20 kilometrin päässä orilaitumelta, ja omalla vastuuviikollaan hän ajelee joka ilta tarkistamaan hevoset. – Tehtäväni on varmistaa, että varsoilla menee kesä mahdollisimman hyvin, Joonas jatkaa. 21 Joonas Pussinen, joka toimii nyt ensimmäistä kesää varsinaisena vahtina. Jos ilmenee jotain hoitoa vaativaa, ilmoitan omistajalle heti. – Aiempina kesinä auttelin ja tuurailin epävirallisesti laidunvahteja, nyt olen vastuussa puolet kesästä aina, joka toinen viikko, hän kertoo. Toinen lohko rajoittuu Alimmainenjärveen ja toinen Syväjärveen. Joonas Pussinen ja Kari Mustonen saivat rauhassa rapsutella orivarsoja niiden syödessä.. Joonas antaa kivennäiset ja tarkistaa laitumen aidat. Niemi on kooltaan 28 hehtaaria ja maisemaltaan luonnonkaunista Kymenlaaksoa. Tarkistan, ettei suurempia vammoja ole ilmestynyt. Menoa ja meininkiä riitti, kun varsat ottivat mittaa toisistaan ja laukkasivat ympäri laidunta mittelemässä voimiaan. suuren yleisön seuratessa oripoikien ensitutustumista. Haukniemi on nimensä mukaisesti niemi, joten laidunta ei tarvitse aidata kokonaan. Molemmat käytössä olevat lohkot rajautuvat osittain veteen
varsojen ja tuontihevosten tunnistukset, hevosrekistereiden ylläpito, astutusja varsomistietojen tallennukset, omistajanvaihdokset, tammaja varsanäyttelyt sekä kurssija neuvontatoiminta. Täällä muodostuu varsalle hyvä peruskunto ja hevosen kroppa on valmis aloittamaan treenin syksyllä, Mustonen sanoo. Liiton palveluihin kuuluvat mm. Hän kertoo, että päivisin kovimman helteen aikana varsat lepäilevät metsikön varjossa, mutta illan tullen siirtyvät niittyalueelle laiduntamaan. Orivarsalaitumilla on moni raviratojen nimekäs juoksija luonut pohjakuntonsa ja hionut sosiaalisia taitojaan kesien aikana. – Kuumat päivät ovat vähän rauhoittaneet poikia, nyt ne malttavat keskittyä jo syömiseen ja lepäämiseenkin, sanoo Joonas Pussinen. Näiden lisäksi liitolla on kaksi orivarsalaidunta, toinen Lappeenrannan Pulsassa ja toinen Suur-Miehikkälän Haukniemessä. Ja kyllä laitumella on painittukin. Rippikoulu ja armeija Kari Mustonen on Kymen-Karjalan Hevosjalostusliiton puheenjohtaja, ja on ollut liiton toiminnassa mukana jo vuosikausia. Pohjakuntoa luodaan kisaillessa ja painiessa lajitovereiden kanssa. – Joku sanoi joskus, että tämä on oripojille rippikoulu ja armeija yhtä aikaa. Herra Paukku on lauman johtaja ja syö ensimmäisenä. Talvi taas treenataan, ja mahdollisesti tullaan vielä 3-vuotiskesäksi Miehikkälään painimaan ja kartuttamaan sosiaalisia taitoja laumassa. Joka ilta varsoille syötetään kivennäiset pienen kukkulan laella, jonne kiivetessä selkäja takajalkojen lihakset joutuvat eri tavalla töihin kuin hiittisuoralla ajettaessa. Kaksi orilaidunta Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto on perustettu vuonna 1973. 22 Kaksija kolmevuotiaat orivarsat laiduntavat loppukesästä hyvässä sovussa. Kivennäiset maistuvat rodusta riippumatta. Hän jatkaa, että monilla varsoilla on ”esikoulu” käyty jo 2vuotiskeväällä ennen laidunta. Varsinkin ensimmäisinä viikkoina Pussisen mukaan johtajuutta koetellaan ja haetaan välillä rajustikin.. Maasto on ihanteellinen nuoren hevosen fysiikkaa ajatellen. Haukniemessä laiduntavat 2–3-vuotiaat, joiden maksimi pääluku on 15. Monella varsalla on puremajälkiä kyljissä ja lautasilla, mutta ne kuuluvat toiminnan luonteeseen. Pulsaan otetaan laitumelle parikymmentä 1-vuotista varsaa
Haukniemessä on huonoja kokemuksia eri aikaan aloittavista laidunasiakkaista. Tarvittaessa tehdään myrkytyksiä ja hoidetaan vesakoita. Haku on käynnissä kotisivuillamme www.keo.. Kun laumaa tarkkailee pidempään, huomaa kuka väistää ketäkin. – Jos joku ylempänä oleva vaikka loukkaa jalkansa, marssijärjestys muuttuu heti. KAUHAJOEN EVANKELINEN OPISTO Järvikyläntie 92, 61850 KAUHAJOKI AS puh. Aikaisin keväällä järjestetään laiduntalkoot, joissa kunnostetaan aidat ja katsotaan että maasto on kunnossa. Tärkeää, että kaikki samaan aikaan Tärkeää on, että varsat aloittavat laidunkautensa samaan aikaan. Opintojen laajuus on 25 op. – Ihan yleistä laitumenhoitoa, Kari Mustonen lisää. Koulutus alkaa lähiopetusjaksoilla perjantaisin klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. 020 765 9230, email: keo@keo.fi, www.keo.fi Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.fi uutuu s! Safir karsinamallisto Korkealaatuinen, muunneltava, elegantti • korkeilla tai matalilla etuseinillä • saatavissa myös pulverimaaluksella, koristelankuilla ja -aukotuksilla Hevostarvikkeet myös netistä www.pellon.fi/ hevostallit Pellon hevostallit – Viime vuoteen verrattuna tämän kesän pojat ovat kuitenkin aika rauhallisia, naurahtaa Joonas. – Laumahierarkia oli jo muo– Jos joku ylempänä oleva vaikka loukkaa jalkansa, marssijärjestys muuttuu heti. Niittyalueet lannoitetaan ja mahdolliset hirvien jäljet korjataan. Pari viikkoa laumassa haetaan laumahierarkiaa, samalla kuluu suurin puhti pois, jonka jälkeen järjestys elää vielä pitkin kesää. Numerolla kaksi oleva ori on yleensä tiedustelijan roolissa. Viime kesänä yksi varsa tuli kaksi–kolme viikkoa myöhemmin kuin muut. 23 Hanki valmiudet hevostai koirahierojana toimimiseen, omien hevosten sekä koirien täysipainoiseen hoitoon sekä valmiuden alan jatkokoulutukseen. – Ensimmäisten viikkojen aikana ei tosin olisi tullut mieleenkään mennä keskelle laumaa oleilemaan, kun orit syövät. Jos laitumella tapahtuu jotain. Kari Mustonen kertoo, ettei laitumen ylläpitäminen vaadi ylenpalttista panostusta. HEVOSHIERONTAKOULUTUS 2019 KOIRAHIERONTAKOULUTUS 2019 Lähiopetusjaksoja on seitsemän, joiden välillä opiskelija tekee hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. Opiskele hevoshierojaksi tai koirahierojaksi monimuotoisesti vaikkapa oman työn ohella! Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Hierarkia saattaa tosin muuttua pienestäkin syystä. Sen verran kiihkeää meno oli, hän lisää. Valinnan edellytyksiä on 18 vuoden ikä, kiinnostuneisuus alaa ja palveluammattia kohtaan sekä aikaisempi työtai harrastuskokemukset. Seuraavat koulutukset alkavat kevättalvella 2019. dostunut, ja sitten menikin pakka ihan sekaisin. Tästä seurasi melkoisia ongelmia, muistelevat Pussinen ja Mustonen. Joonas kertoo, ettei samalla järjestysnumerolla hierarkiassa ole kahta hevosta, vaan jokaisella on oma järjestysnumeronsa. Koirahierontakurssilla on mahdollisuus ottaa oma koira mukaan lähijaksoille. Muut käyttävät toisen heikkouden heti hyväkseen, selostaa Joonas. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana
Lämminverivarsat käyvät orikoulua ainakin yhden kesän, suomenhevosvarsat jopa kaksi kesää. Oriliven seuraajat arvuuttelivat kesäkuussa sosiaalisessa mediassa, onko pikkuponi joukon pomo. – Paukku otti tänä kesänä aika nopeasti lauman johtajan paikan. Varsoja voi seurata laidunlivestä Omistajat käyvät Joonas Pussisen kertoman mukaan harvakseltaan katsomassa varsojaan. Katselukertoja on kahden kuukauden aikana kertynyt 170 000. Suomenhevoset kehittyvät hitaammin, eikä niiden valmennuksen aloittamisella ole niin kiire. 24 Suurin osa lauman suomenhevosvarsoista on liinaharjoja. Hän ajoi laitumelle, muttei hevosissa kuitenkaan näkynyt pahempia vammoja. Kari Mustonen nauraa, etteivät tammat tarvitse erikseen omaa laidunta, omapäisyys ei häviäisi mihinkään, vaikka kuinka painittaisiin. Lauma muodostuu tänä kesänä yhdestä gotlannin russ-ponista, yhdestä lämminverisestä ja loput ovat suomenhevosia. Se oli täällä jo viime kesänä, joten tiesi miten peliä pelataan, kertoo Joonas Pussinen. Tämä on tuonut lajille paljon näkyvyyttä ja uusia innokkaita varsafaneja, mutta myös ikäviä lieveilmiöitä. Miehikkälän laidun kestää 15 kappaletta 2–3-vuotiasta kesän, isompaa laumaa emme pysty ottamaan, toteaa Kari Mustonen. Lähes kaikki Kari Mustosen omat varsat ovat olleet orilaitumella. Tänä kesänä Fortum HorsePover mahdollisti sen, että katsojat ovat voineet seurata netin livekameran lähetystä suorana orilaitumelta. Tammoille on kuulemma ollut joitain kokeiluja tammalaitumista, mutta ne eivät ole saaneet suosiota. Kari Mustonen kertoo Paukun olleen jo kotona kovaluonteinen, eli johtajan pesti oli aika ilmeinen. – Kun saadaan soitto, meidän on pakko tulla tarkistamaan tilanne.. Näin ei kuitenkaan ollut. – Alkukesästä tuli muutamia turhia hälytyksiä, kun livekameraa katsoessaan ihmiset olivat varmoja, että joku hevosista ontuu ja soittivat laidunvahdille, kertoo Pussinen. Soittajat eivät olleet varsojen omistajia, vaan ihan muita ihmisiä. Mitä hyötyä on orilaitumesta. – Varsat ovat paljon helpompia käsitellä laidunkesän jälkeen. n Teksti ja kuvat: Johanna Juslin erikoista, tiedustelija saapuu paikalle yksin katsomaan ja ottamaan selvää, onko kyseessä uhka vai ei. Yksi laumasta päättää, että lähdetään, muut seuraavat kohta perässä ja viimeisillä tulee jo kiire, kun lauma juoksee takaisin takalohkolle, ihmisen katseen ulotumattomiin, omaan rauhaan. Pääosa suomenhevosia – Kaikki halukkaat varsat eivät mahdu mukaan laumaan. Herra Paukku on iso suomenhevosvarsa ja vanhimmasta päästä. Olen kokenut, että tästä on valtavan suuri hyöty varsalle hevosena, sen pääkoppa kehittyy ja siitä tulee enemmän aikuinen, puhuu Mustonen kokemuksen äänellä. Tammat ovat tammoja
Raviurheilu mukaan Salatut elämät -sarjaan työhön. 25 R aviurheilu saapuu Salatut elämät uuden hahmon, Marius Laihon, 27, näyttelemän Tommi Jusslinin muodossa. – Tämä on jotain uutta ja innostavaa, hehkuttaa Hippoksen markkinointija viestintäpäällikkö Merja Tuunanen ja jatkaa: – Salkkarit on Suomen suosituin draamasarja, ja tämän sisältökumppanuuden myötä meillä on mahdollisuus tuoda raviurheilua esille positiivisella ja ihmisiä kiinnostavalla tavalla. Pikkuhiljaa sitten totuin ja Vermon porukka on auttanut ja neuvonut minua todella paljon. Idea Salkkariyhteistyöstä lähti Vermon hallituksen ideariihestä ja ehdotimme yhteistyötä Salkkareiden kanssa. – Koemme, että tämä tuo Vermolle ja koko raviurheilulle uutta näkyvyyttä ja tuo tutuksi hevosta ja raviurheilua. Onhan se uljas ja iso eläin. – Olemme todella innostuneesti mukana, Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson toteaa. Marius Laiholla – joka on näyttelijä Pekka Laihon poika – ei ollut aiempaa kokemusta hevosista. Näiden Salkkarijaksojen kuvaukset on jo aloitettu Vermossa. Uutta ja innostavaa Hippoksessa ja Vermossa ollaan tyytyväisiä uuteen yhteisHarjun oppimiskeskus, Virolahti Katso hevostalouden ammattitutkinnot harjunopk.fi Opiskele unelmaammatti! HAE HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOON: • HEVOSTENHOITAJA • RATSASTUKSENOHJAAJA JATKUVA H A K U MEILLÄ VOIT MYÖS LAAJENTAA TUTKINTOASI Raviohjastajan urasta haaveilevan Tommi Jusslinin hahmo ilmaantui Pihlajakadulle. Sarjan myöstä meillä on myös ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa kokonaan uusia kohderyhmiä. Mariuksen mukaan Tommi on helposti rakastettava tyyppi, lungi ja leppoisa kaveri. Raviohjastajan urasta haaveileva Tommi ilmaantuu syksyn myötä Pihlajakadulle valloittamaan erään naishahmon sydämen. Häntä näyttelee Marius Laiho. ?. – Ihan suoraan sanottuna ensimmäisellä kerralla pelotti, kun jouduin lähelle hevosta. Suosikkisarjan uusi näyttelijä uskoo, että Tommin hahmo otetaan kotikatsomoissa lämmöllä vastaan
Reilu kaksiviikkoinen Taisto oli jo täynnä elämää.. 26 Taisto sai kutsumanimensä taistelusta, jota varsa kävi hengestään ensimmäiset kaksi viikkoa
Aloimme ihmetellä, kun sen maha vain kasvoi, vaikka ruokimme sitä mielestämme ihan oikein. Kelitkin olivat suotuisat, niin tamma voisi hyvin varsoa laitumelle. Sen jalat olivat aivan liian vennot. Hevosen istukka ei pysty ruokkimaan kahta Kaksostiineys on aina riski Elävien ja terveiden kaksosvarsojen syntyminen on harvinaista ja mahdollisuudet siihen ovat vain yhden prosentin luokkaa. – Kannoimme varsan karsinaan ja yritimme nostaa sitä emän nisälle. Maha kasvoi vain Pirkanmaalaiset kaverukset Elina Siivari ja Milja Rantakytö ostivat kimppahevosen, 11-vuotiaan puoliverisen tamman, Sissin. – Näin siellä sikiöpussin, jossa oli isokokoinen kuollut varsa. – Kun se tuli meille, niin oletimme sillä olevan vielä varsamahaa jäljellä vastavieroitetun varsan vuoksi. Se oli halukas juomaan, muttei pystynyt itse nousemaan. Tamma synnytti nopeasti ja helposti, mutta maassa oli muutakin kuin varsa. Muutoin se enimmäkseen Taisto emänsä Sissin kanssa. Kun toinen sikiö kuolee, alkaa istukan irtoaminen ja usein molemmat sikiöt abortoituvat. Ultrassa näkyikin isokokoinen varsa, joten aloimme valmistautua varsomiseen. – Teimme varsomiskarsinan tammalle valmiiksi ja odotimme varsan syntymää. Silloin tamma yleensä luo toisen sikiön 7.-9. Eläinlääkäri kuitenkin suositteli pitämään tamman laitumella, koska oikeaa varsomisaikaa ei voinut tietää. Viikko tehohoitoa vuorokauden ympäri Elina ja Milja jakoivat kaveriporukan kanssa valvomisvuorot, sillä varsa vaati ympärivuorokautista hoitoa ja seurantaa. A lkuvaiheen ultrauksessa löydetystä kaksoistiineydestä pystytään toinen useimmiten poistamaan nipistämällä. Saimme nopeasti onneksi apua ja eläinlääkärin paikalle, Elina muistelee yön tapahtumia. Sen jälkeen tamma oli ilmeisesti ultrattu tyhjäksi, sillä sen ei pitänyt olla tiine, Elina kertoo. Kaksosista eloon jääneen varsan ennuste oli alunalkaen huono.. – Viikon ajan seurasimme varsan alkuelämän taistelua. Elossa syntynyt, pienempi varsa, ei pystynyt nousemaan. Sissi ja varsa olivat viettäneet osan kesästä oriin kanssa laitumella. 27 . Varsalla ei ollut yksinkertaisesti tilaa kasvaa ja kehittyä. Aivan aluksi yritimme varmistaa ternimaidon saannin antamalla sitä myös tuttipullosta ja kannattelimme sitä nisälle puolen tunnin välein. Onneksi päätimme jakaa valvomisvuorot ja seurasimme tammaa joka yö. Hevonen oli vuoden sisällä ehtinyt kiertää useammalla omistajalla ennen kuin päätyi Elinan ja Miljan talliin. Myös sen korvat olivat vielä taipuneet ja karva silkkinen. Mikäli kaksostiineys jatkuu, niin sikiöt kärsivät hapen ja ravinnon puutteesta. – Sissi oli ollut siitoskäytössä ja vielä edelliskesänä sillä oli varsa alla. Se vaikutti epäkypsältä, vaikka tiineys oli arvioidemme mukaan jo hieman yliajalla. Pieni epäilys heräsi ja pyysimme eläinlääkäriä ultraamaan sen. Jotain oli liikaa Milja soitti Elinalle, että nyt alkaa tapahtua ja Elina kiirehti tallille. tiineyskuukaudella
28 Noin tunnin ikäinen Taisto nostettiin pystyyn ja yritettiin viedä emän nisälle päivystävän eläinlääkärin ohjeen mukaan. – Se huojui hetken ja muksahti aina maahan, eikä päässyt enää itse ylös, Taiston toinen omistaja Elina Siivari kertoo.
Tiineysultrat ajoissa Kokemuksesta viisastuneina kaverukset painottavat alkuvaiheen tiineystutkimuksen tärkeyttä. Kun eläinlääkäri kävi ottamassa viimeiset laboratoriokokeet Taistosta, niin hän huomautti meille, että aikamoinen ihme saatiin. – Pikkuhiljaa Taistosta tuli eläväinen ja reipas. – Me emme voineet tietää varsasta ja tulimme mukaan sen elämään aivan liian myöhään. Ennuste elossa olevan alkion selviämiselle on joka tapauksessa huono. Toinen alkioista ei poistunut luonnollisesti 35 vuorokauden sisällä, joten oikean puoleinen puristettiin pois, koska se oli helpommin saatavilla. Vasemman puoleiseen alkioon jäi syke. Varsa sai vielä antibiootit sekä veriplasmaa useampina päivinä kanyylin kautta suoraan suoneen ja sen ympärivuorokautista kotihoitoa jatkettiin. Klinikalta sanottiin, että meidän kannattaa miettiä lähdetäänkö ylipäätään hoitamaan, koska ennuste oli niin huono. – Vasta-ainetestien tulokset saatiin muutaman päivän kuluttua. Nyt pahin taistelu on ohi ja Taisto kasvaa normaalisti, syö paljon ja liikkuu hyvin. Sen jälkeen tamma tulee kiimaan ja se voidaan astuttaa tai siementää uudestaan. Tamman jälkeisethän eivät tulleet kokonaan ulos ja kohtu jouduttiin huuhtelemaan, joten ilman nopeaa toimintaa olisimme menettäneet myös tamman. Alkiot ovat jääneet lähekkäin, joten toista ei voitu poistaa vahingoittamatta toista ja ne ehtivät kiinnittyä kohtuun. – Paikalle saadun vakituisen eläinlääkärin kesäsijaisella ei ollut kokemusta hevosista, mutta kaikki meni lopulta hyvin ja eläinlääkäri teki hyvää työtä vaikeassa tilanteessa, Elina kiittelee eläinlääkäriä ja Teivon hevosklinikkaa, josta eläinlääkäri sai puhelimitse neuvoja. Tässä tapauksessa useimmiten luonto hoitaa toisen alkion pois ennen 35 vuorokauden ikää. Jos näin ei käy, niin molemmat varsat abortoidaan prostaglandiini-pistoksella. Nopea apu pelasti hengen Ennen kaikkea nopeasti saadun avun ja jatkuvan hoidon ansiosta Taisto selvisi hengissä. – Välillä koimme todella epätoivoisia hetkiä. Yleensä nämä toimenpiteet onnistuvat hyvin. Vaarallinen tilanne olisi voitu ehkä välttää, jos se olisi heti alkuvaiheessa havaittu ja toinen alkio saatu poistettua. Näin voidaan tehdä vielä tässä vaiheessa, jos tammaa ei ole enää tarkoitus astuttaa tai siementää uudestaan samana vuonna. nukkui tai makasi velttona emänsä vieressä. Varsan vasta-ainetasot olivat täysin olemattomat, joten se eli kriittistä aikaa. Hoito tehosi! Kahden viikon ikäisenä Taisto voimistui ja nousi jaloilleen, Elina kertoo ja toteaa, että varsan potkustakin voi näköjään iloita. Jossain vaiheessa, sitkeällä odottelulla, ne uivat erilleen ja silloin toisen nipistäminen on toiselle turvallista. – Nyt Taisto on kolme viikkoa vanha ja vasta-ainetasot ovat vihdoin normaalit, Elina iloitsee. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Elina Siivari Nopeasti saatu apu ja ympärivuorokautinen tehohoito kotioloissa pelastivat Taiston hengen.. . 29 Varhaisessa ultrassa näkyvät alkiot ovat liian lähekkäin ja toisen poistaminen tässä tilanteessa riskeeraa toisenkin alkion
Kerran on tullut myös kolmas sija. Pihan Alma on osallistunut työmestaruuksiin neljä kertaa aikaisemmin, mutta Janne Kuosmaselle tämän vuoden kilpailu on ensimmäinen laatuaan. Kaikki startit on tehty perättäinä vuosina. I palkinnon kantakirjatamma Luomutar osallistui kilpailuun tänä vuonna 12. Pihan Alma voitti vetokisan Toiseksi kilpailussa sijoittui vetokokeessa parhaan suorituksen tehnyt Pihan Alma ohjastajanaan Janne Kuosmanen. Tämänvuotisessa kisassa Kajaanissa Kainuun raviradalla oli mukana 12 hevosta, joista yksi Heini Kuukan Esu oli ori. Kun vaativin osuus vetokoekin meni aivan nappiin, matkasi voitto Luomuttaren mukana Kälviälle. kerran. Vuonna 2001 syntynyt Luomutar oli kahden osakilpailun jälkeen jaetulla ykköstilalla. Yksi hevonen keskeytti kisan. Tasaisuus on valjakon paras ominaisuus. Ensimmäinen mestaruus on vuodelta 2015. Tamma hoiti jälleen tasaisen varmasti kaikki kolme osakilpailua. Vetokoe on kilpailun raskain. Yhteistyö ohjastajan ja hevosen välillä oli saumatonta ja toi valjakolle toisen Suomen mestaruuden. Se sijoittui tammojen joukossa kahdeksanneksi. 30 Luomutar uusi työmestaruuden Vuoden 2018 valtakunnallisen työmestaruuskilpailun vei nimiinsä Mikko Uusimäen ohjastama ja omistama tamma Luomutar. Palkintorahaa valjakko sai 2 500 euroa. – Ihanalta tuntuu, tunnusti Mikko Uusimäki kilpailun jälkeen
– Kestävyytensä ja sitkeytensä lisäksi tamma on palvelualtis, nöyrä ja vireä. Markku Mässeli Kasv. Tarmo Jokiranta, Kouvola Om. Pitkä yhteinen historia Voittovaljakolla on pitkä yhteinen tausta, sillä Luomutar on Mikko Uusimäen isän, Immo Uusimäen kasvattama, ja Mikko Uusimäki on touhunnut tamman kanssa siitä lähtien, kun hevonen täytti kolme vuotta. Janne Kuosmanen Kasv. Luomutar 1775-01 14v. Ohjastajan ja hevosen välisen yhteistyön on toimittava saumattomasti. – Työhevosharrastukseen tuntuu tällä hetkellä olevan innostusta, työhevosharrastajien yhdistyksen johtokunnan jäsen Leena Sihvo kertoo. Maarit Ruokolainen ja Heini Kuukka, Kouvola Paras naisohjastaja: Heini Kuukka Paras nousija (sijoituksen parantuminen edellisestä kilpailusta) Onnen Usva 1825-07, 11v. Se sai vedosta 19 pistettä, kun seuraavien, Vilpotaren ja Pumpulan Vireen pistemäärä oli 14,5. Vilpotar 2187-97Ta 18v. tamma (Luomus Jr – Selissa, Selmeri) Ohj. Luomutar on kantakirjattu työhevonen.. ja om. Työhevosperinteen välittäminen uusille sukupolville on myös erittäin tärkeää. tamma (Kihin Hiski – Ritukka, Karski) Ohj. ori (Erovisku – Totin-Pimu, Totti) Ohj. Luomutar onkin omistajalleen kaikin puolin mieleinen hevonen. Kisa ratkeaa yleensä vetokokeessa, niin tänäkin vuonna. Pihan Alma 1348-05 13v. Janne & Tiina Kuosmanen, Kontiolahti Om. Kuva: Hippos/Merja Tuunanen Tulokset 1. Meillä on vanhempia hevosmiehiäja naisia, jotka mielellään jakavat osaamistaan ja vanhaa hevosmiestaitoa. Laji on haastava ja se vaatii hevoselta ja ohjastajalta niin fyysistä kuntoa kuin hyvää psyykettäkin. Luomuttaren meno vetokokeessa oli helponnäköistä. Hevosen on luotettava ihmiseen täysin ja myös toisin päin. Mikko Uusimäki Kasv. Erkki Soininen, Varkaus Om. Luomutar otti koko kisan voiton 28,6 pisteellä, kun Pihan Alman pistemäärä oli 26,8. Immo Uusimäki, Kälviä Om. Kaikin puolin minun mieleeni. Markku Mässeli, Virolahti Muut palkitut: Yleisön suosikkihevonen: Esu 2095-02, 16v. Romon Perhekodit Oy, Kontiolahti 3. Ja onhan meidän välille syntynyt väkisinkin tunneside, kun olen katsellut sitä varsasta lähtien. Luomutar oli vedossa yhtä selvä kakkonen. tamma (Vispok Vilma-Neiti, Eri-Teräs) Ohj. Mikko Uusimäki, Kälviä 2. Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 170 jäsentä ja järjestämme heille ja uusille harrastajille jatkuvasti kursseja ja koulutuksia, joissa opetetaan esimerkiksi valjastamaan hevoset turvallisesti suorituksia varten. Lasse Uuksulainen Kasv. 31 Luomutar uusi työmestaruuden Työhevosharrastukseen on kasvavaa innostusta Työhevosharrastajien kokonaismäärää Suomessa on vaikea arvioida. Lasse Uuksulainen, Kitee osuus ja Pihan Alma sai sen osion suorituksesta 20,5 pistettä, jolloin se veti yhteensä 203 metriä ja lopussa reen paino oli tuhat (1000) kiloa. Heini Kuukka Kasv. tamma (Saran Salama – Hovin Papitar, Patrik) Ohj. Lajia on aivan upea seurata ja parasta on, kun ohjastajat tuntevat hevosensa niin hyvin
Kävelyssä sen sijoitus oli kuudes. Sen vahvuus on tasaisuus. Kuva: Hippos/Merja Tuunanen. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä Kisan lajit ovat Luomuttarelle tuttuja 12 vuoden kokemuksella. 32 Luomuttaren ja Mikko Uusimäen yhteistyö toi voiton myös vuonna 2015
t. t. Pimpulan Vire Seppo Kauppinen 1.50 5 7.58 5 12 0,7 2,5 14,5 25,2 4. Tolopan Tyttö Teuvo Isokääntä 1.47 5 7.34 6 8 0,8 3 11 22,8 5. – Kotona tehdään normaaleja työhommia, enimmäkseen pellolla ja talvella metsässä. Onnen Usva Lasse Uuksulainen 1.49 5 7.58 5 10 1,5 11,5 21,5 7. Tamman omistaa ja sitä ohjasti Lasse Uuksulainen. 10. Mestaruus ratkaistaan kolmella osakokeella: 1000 metrin juoksukoe, 500 metrin käyntikoe 500 kilon kuormalla ja vetokoe, jossa vedetään rekeä hiekkaesteessä. t. Pisteet yhteensä Sijoitus 1. t. Neiti Huhtikuu oli vuosina 2007 ja 2008 kisan kolmonen. Pihan Alma Janne Kuosmanen 2.02x 3 09.08 2 20 0,3 1,5 21,5 26,8 2. t. Esu Heini Kuukka 1.57x 4 8.50 3 11 0,4 2 13 20,4 8. Leonida Matti Pakarinen 1.49 5 7.50 6 6 0,2 2,5 8,5 19,7 9. 6. t. Kilpailuun voivat osallistua jalostusarvostelussa hyväksytyt suomenhevosoriit ja tammat. 4. 7. Paras nousija oli Onnen Usva-tamma. 5. Vetokokeessa kuorman alkupaino on 500 kiloa ja aina 20 metrin vedon jälkeen kuormaa lisätään 50 kilolla. Kuva: Hippos/Merja Tuunanen Pihan Alma ja Janne Kuosmanen iloitsivat vetokisan voitosta. Juoksua, käyntiä ja vetokoe Kilpailussa maan parhaat suomenhevoset kilpailevat työmestaruuden SM-tittelistä. 11. t. ?. Vilpotar Markku Mässeli 1.47x 5 7.18 6 12 0,4 2,5 14,5 25,9 3. t. Voiton Viivi Marika Hemgård hyl kesk 3. Luomutar Mikko Uusimäki 1.59x 4 08.08 5 16 0,6 3 19 28,6 1. Kotitöistä kuntopohjaa Mikko Uusimäki ja Luomutar valmistautuivat vaativaan kilpailuun keväällä tekemällä peltohommia. o. Lukon Mimmi Jarmo Korkeaniemi 1.44 5 8.10 5 9 0,3 3 12 22,3 6. t. Tähden Piirros Susanna Purojärvi 2.17 2 8.22 4 5 0,8 2 7 13,8 11. Kuva: Hippos/Merja Tuunanen Neiti Huhtikuu myös voittaja Luomutar ei ole ainoa hevonen, jonka kanssa Mikko Uusimäki on ollut vastaanottamassa suomenhevosten työmestaruustitteliä. Neiti Huhtikuu ja Luomutar ovat myös hevoskynnön parihevosten suomenmestareita vuodelta 2007, ja kakkosia vuosilta 2008 ja 2009. Ei olla sen erikoisemmin valmistauduttu tähän kertaan kuin aiemminkaan, kotona tehdyt työt ovat pohjalla, kertoo Mikko Uusimäki kertoo Luomuttaresta. 33 Hevonen Ohjastaja Juoksuaika Juoksupisteet Käyntiaika Käyntipisteet Vedetyt portaat Lisäpisteet Tyylipisteet Vetopisteet yht. 8. t. 2. Se osallistui kisaan toista kertaa, viime vuonna sen suoritus hylättiin vetokokeessa. Parhaan yhteispistemäärän saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin ja kilpailuun voittajalle määrätyn rahapalkinnon. Tirre Mika Karttunen 1.58x 4 8.34 3 8 0,5 8,5 15,5 10. t. 12. Vuonna 2005 hän sai nauttia juhlallisuuksista 1995 syntyneen, nyt jo kuolleen tamman Neiti Huhtikuun kanssa. 9. – Aiotaan nyt kilpailla yhdessä niin kauan, kun hevonen pysyy kunnossa
Kokonaisuus mahdollistanut kehittymisen Ypäjä Arska nousi Hevosopistolta menestyksekkääksi kouluratsuksi 10-vuotias suomenhevosori Ypäjä Arska osoitti jo nuorena lahjakkuuden merkkejä. Sitä ei alun perinkään ajateltu ravihevoseksi, ja sen liikkeet sopivat hyvin ratsuksi, kertoo Hevosopiston opettaja Päivi Laine, joka on seurannut Arskan kehitystä alusta asti. Ypäjän Hevosopistolla syntynyt ja kasvanut suomenhevosori on käynyt saman varsan polku -kasvatuksen kuin kaikki opiston hevoset. Ypäjän Hevosopiston opettaja Päivi Laine on seurannut menestyksekkään Ypäjä Arskan uraa koko ajan. Kuva: Pauliina Raento. Se ei voittanut, mutta menestyi silti hyvin. Kilpauran ohella Arska on saanut jälkeläisiä ja palvellut myös opetustyössä. – Jo 3–4-vuotiaana Ypäjä Arska alkoi näyttää lahjakkaalta. 34 V uonna 2008 syntynyt Ypäjä Arska oli jo varsana miellyttäväluonteinen ja sopiva kaikkeen käyttöön. Hevosopistolla kasvanut ja koulutettu ori on menestynyt kouluratsastuksessa joustavien liikkeidensä, tasapainoisuuden ja miellyttävän luonteensa ansiosta. Laineella on myös osuus Arskan jälkeläisestä, 1-vuotiaasta Ypäjä Onervasta, jonka kasvattaja-omistaja on Ypäjä Sh-ratsuvarsa 2017 – hevoskasvatuskimppa. Kuten kaikki Hevosopiston hevoset, on Arska ollut opiskelijoiden hoidettavana ja ratsastettavana vieroituksesta asti
Toki Arska on halukas ja innokas ja voi innostuessaan tehdä muutaman pukkihypynkin väliin. Arska onkin viime vuosina vakiinnuttanut asemansa sekä suomenhevosten että avoimien koululuokkien palkintoseremonioissa ja kilpailee vaativalla tasolla. Jo 3–4-vuotiaana se alkoi osoittaa lahjakkuuden merkkejä, joten sillä alettiin myös kilpailla. Tällä hetkellä Arskaa kuitenkin kilpailutetaan ja ratsastuksenopettaja Anni Heikkilä valmentaa ja kilpailee sen kanssa, joten Arska on pois opiskelijatyöstä. – Jalostus on aina pitkä tie ja tuloksen näkee vasta myöhemmin, Laine pohtii. Laine nauraa, että Arskalla on omanlaisensa huumori. Hän korostaa, että toki aina taustalla on ihmisyksilöiden osaaminen, kun on hankittu oikeat hevoset ja päätetty oikeat yhdistelmät. – Anna Talja, joka hoiti myös Arskan kantakirjauksen, on hypännyt Arskalla esteitä. Arskan perimää ei kuitenkaan ollut mietitty tarkasti, Laine kertoo. Toki se huutelee tammoille, mutta sitä on helppo käsitellä eikä se tuo omaa egoaan esille, Laine miettii. Arskasta tulikin kouluhevonen, sillä liikkeet sopivat siihen hyvin, Laine kuvaa. 35 Helposti käsiteltävä ori on Laineen mielestä sopinut opiskelijatyöhön hyvin. Kompakti ja miellyttävä Vaikka Ypäjä Arskasta tuli kouluhevonen, on sillä nuorempana hypätty myös esteitä. Tasapaino on ollut syntyjään hyvä, joten sitä ei ole tarvinnut treenata, vaan enemmänkin voimaa, Laine toteaa. Hän on kuitenkin pitkä tyttö eikä varmaankaan olisi voinut viedä keskikokoista Arskaa sen pidemmälle. – Tarkoitus on edetä vielä Ypäjä Arska on asunut aina Ypäjän Hevosopistolla ja saanut saman koulutuksen kuin opiston muutkin hevoset. Kehittyy edelleen Laine uskoo, että 10-vuotias Arska tulee kehittymään edelleen. Sillä on hyvä koordinaatio, se on kompakti, tasapainoinen ja liikkuminen on helppoa. – Arska asuu silti Ypäjällä ja opiskelijat hoitavat sitä ja näkevät Arskan esimerkkinä oriista. Opiskelija Anna Talja hoiti Ypäjä Arskan kantakirjauksen.. – Luonne taitaa kuitenkin olla sellainen, että loukkaantumisriski on pienempi kuin monella muulla. – Toki tamman hankinnassa oli tietyt kriteerit, ja Ypäjä Arska on perinyt emänsä miellyttävän luonteen. Se on myös helppo koota ja laukan vaihto on helppoa. Suomenhevoseksi Arska on varsin keskimääräisen kokoinen 156 sentin säkäkorkeudella. Emän luonne Ypäjä Arskan emä, Uno Liisa, ostettiin Hevosopistolle kouluttamattomana aikuisena. Erityisesti kouluratsastuksesta kiinnostuneet opiskelijat tietysti seuraavat Arskaa, Laine pohtii. Uno Liisasta Arskalla on olemassa myös täysveli Ypäjä Yö , joka on ruunattu ja myyty pois opistolta. Tällä hetkellä ori kilpailee vaativalla B-tasolla ja sillä on kilpailtu avoimiakin luokkia. Lisäksi se oli hyvärakenteinen. Hän kuvaa Arskan luonnetta sellaiseksi, ettei sen kanssa tarvitse olla erityisen varovainen. Siitä ei oltu ajateltu siitostammaa, mutta sen luonne osoittautui erityisen miellyttäväksi ja myös koulutus sujui. Lisäksi Arska palvelee opiskelijoita siitostyössä. Arska ei ole kovin orimainen. – Arskan liikkeet ovat joustavat ja sekä laukka että ravi ovat rentoja
Arska jättää jälkeensä omaa tyyppiään, miellyttävää luonnettaan, Laine kertoo. Suomenhevoset kehittyvät hitaasti ja jopa 15-vuotiaaksi asti, joten 10-vuotias ei vielä ole vanha, Laine toteaa. Arskasta tuli kuitenkin kouluratsu, sillä sen joustavat liikkeet sopivat hyvin kouluratsastukseen.. Silti jälkeläisiä toivottavasti tulee lisääkin. – Kaikki jälkeläiset ovat saaneet kakkospalkinnon, mikä on varsin hyvin. Tavoitteena on kilpailla vaativalla A-tasolla. Omaa tyyppiä jälkeläisiin Ypäjä Arska on ollut muutaman vuoden käytettävissä myös siitokseen. – Olen ollut Hevosopistolla vuodesta 1991 ja nähnyt siis Arskankin koko elämän. Sitä ennen olin töissä Hippoksessa, johon tein myös gradun. Ne olivat tärkeitä aikoja, sillä sieltä näin koko Suomen hevostilanteen, Laine kertoo. Hevosopistolla häYpäjä Arska ja Tuija Rauman kolmivuotisnäyttelyssä vuonna 2011. Arska on myös pysynyt terveenä, mikä on mahdollistanut aktiivisen koulutuksen ja kilpailemisen. Sen sijaan Arskan on ennemminkin palveltava opistolla opetusta. Suomenhevonen tärkeä Päivi Laineella itsellään on osuus vuonna 2017 syntyneestä Arskan jälkeläisestä, Ypäjä Onervasta. Onervan lisäksi Laineella itsellään on myös vanha juoksijaruuna sekä osuus 2-vuotiaasta orivarsasta. Tänä vuonna syntyivät sen kuudes ja seitsemäs varsa ja vanhimmat ovat nyt kaksivuotiaita. Jalostus ei kuitenkaan ole Arskan päätarkoitus eikä sitä ole markkinoitu siitokseen aktiivisesti, vaikka se käytettävissä onkin. 36 ylemmäksikin. Siitä on niin kauan, etten edes muista, milloin se oli, Laine nauraa. Silti Arska on opistolla hevonen muiden joukossa, Lainen pohtii. Kuva: Tanja Ukkonen Anna Talja hyppäsi Arskalla esteitä sen ollessa nuorempi. Se ei kuitenkaan jättänyt mitään jälkeensä, vaan Arska on toipunut täysin. Ratsastuksenopettaja Anni Heikkilä kilpailee Ypäjä Arskalla. – Nuorena Arskalla oli suolikierre, joka piti leikata. Hän uskoo, että Ypäjä Arskan liikkumisen ja luonteen kokonaisuus on mahdollistanut hevosen eteenpäin viemisen ja erityisesti lihasvoimaa voi edelleen kehittää. Hän nauraakin, että hevoshommissa menevät iloisesti sekaisin työ, harrastus ja koko elämä. – Astutukset aina määrittelevät myös aikatauluja ja nyt Arskalla kilpaillaankin
Ruotsissakin on enenevässä määrin suomenhevosia, Laine kertoo. n Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Hevosopisto Ypäjä Arska on perinyt miellyttävän luonteensa emältään, eikä se ole kovin orimainen, vaan helposti käsiteltävissä. Kuva: Tuija Rauman. – Ypäjän Hevosopiston yhteydessä toimii myös Luonnonvarakeskus (Luke) ja osa hevosista on Luken omistuksessa ja palvelee tutkimusta. Hän jatkaa, että ratsupuolella osallistujamäärät ovat silti vähintäänkin vakiintuneet tai nousussa ja joukossa on monia sukuja. Niin kauan kuin on Kuninkuusravit, on suomenhevosia, Laine nauraa. Hän onkin kiitollinen, että sukusiitosasteita on alettu pohtia tietoisesti. Hevosopistokin kasvattaa hevosia myös siksi, että ylläpidetään tutkimushevoskantaa. Lisäksi hän pitää Suomen Hipposta tärkeänä tekijänä niin hevostaloudelle kuin suomenhevosillekin ja toivoo, että raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön toiminta jatkuu kuten tähänkin asti. Laine ei uskokaan, että suomenhevosen tulevaisuus olisi uhattuna, vaan pitää suomenhevosta avainasemassa Suomen hevostaloudelle ja Kuninkuusraveja ratkaisevan tärkeänä koko raviurheilun kannalta. – Suomenhevosten pito ja hoitaminen ja ratsastusterapia sekä muu hevosavusteinen toiminta selvästi kiinnostavat. Kuninkuusravit avainasemassa Suomenhevonen on Päivi Laineen mielestä keskeinen koko hevostaloudelle. Myös tutkimusta tehdään aktiivisesti. – Suomenhevonen on Suomessa merkittävä rotu ja Kuninkuusravit pyörittävät suomenhevosurheilua. 37 nen vastuullaan on myös presidentti Halosen nimikkohevonen, vuonna 2004 syntynyt Ypäjä Tarja. Ratsut eivät silti ole lisääntyneet sellaisella rytinällä kuin kenties ajateltiin ja ravihevosissakin määrä on tainnut pysähtyä, Laine pohtii. Meillä on vasta alkanut Helsingin yliopiston kanssa tutkimus suomenhevosten insuliiniresistenssistä ja siinä on mukana 30–40 hevosta, Laine kertoo. 1960-luvulta hevosten parissa toimineena Laine ei näe tämän hetkistä suomenhevosten tilannetta huolestuttavana. Ravurien ja ratsujen lisäksi hän on huomannut käytön myös muihin tarkoituksiin, kuten erilaisiin ajeluihin, lisääntyneen. – Kiinnostus on selvästi laajentunut eikä taida olla ratsutallia, jolla ei suomenhevosta olisi
Mitään tungosta ei itse kehässä nähty: mukana oli 11 hevosta, joista valtaosa oli shirejä. 38 Shire ja clydesdale esittäytyivät Ypäjällä Tonnin painoiset shiret ja vain vähän pienemmät clydesdalet olivat pääosassa Ypäjällä pidetyssä näyttelyssä. Kuva: Suvi Nieminen. Suomen Clydesdaleja Shirehevosyhdistys ry järjestää niitä parin vuoden välein. Näyttelyn kaunein eli BIS oli Majagårdens Doriz. – Siihen nähden hevosia oli hyvin, kun ei näitä paljoa ole muutenkaan Suomessa. Suurimmat hevosrodut shire ja clydesdale kiinnostavat Suomessakin. Jättihevoset näyttelykehässä Y päjä-Halli oli liki täynnä katsojista näyttelypäivänä – jättirotujen näyttelyt kun kun eivät ole arkipäivää. Shirejä on noin 50 ja clydesdaleja 5–7, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Virpi Oksanen. Tamman esitti sen omistaja Anette Ollikainen
– Jorgella on tarkoitus ajaa esimerkiksi hääja muita tilausajeluja. – Jorge on juuri sellainen, sen näki jo kuvista. Oksanen kertoo sen olevan perinne rodun alkuperämaasta Englannista. Orille haetaan kokemuksia, koska jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, se nähdään jo noin kolmen vuoden kuluttua vossikkahevosena Turussa. – Tästä se sitten lähtee! Klaver hymyili. Aisatkin ovat olleet jo kyljissä. – Kyselin netissä, mistä saisi varsan. Jalkakarvat vielä talkitaan valkoisiksi näyttelypaikalla. Jorge on ensimmäinen oma hevonen. Se on muutenkin lungi tyyppi, hyvin rodunomainen. Tähän mennessä sen kanssa on tehty maastakäsittelyä ja opetettu kuolaimiin ja valjaisiin. Amanda muistetaan otsikoista muutaman kuukauden takaa, koska se oli Suomen suurin hevonen: säkäkorkeutta on 191,5 senttiä ja painoa tuhatkunta kiloa. Sirpa Klaver kertoo fanittaneensa clydesdaleja jo pitkään. Itse käytän Fairya, sillä saa jalkakarvat valkoisiksi, Oksanen vinkkaa. Klaver oli etsinyt sellaista, joka ei olisi johtaja, mutta ei ihan häntäpäässäkään. Esitettävänä tuomarikolmikolle oli Klaverin perheen kaksivuotias Bencannon George alias Jorge . – Varsinainen näyttelypesu tehdään silloin, mutta jalkatupsut pestään vasta edellisenä iltana. Olen ollut asiasta jo Turun kaupungin juttusilla; kovasti olivat innostuneita, kun kyselin voiko Turun viheralueita käyttää hevosen bussipysäkkeinä. Jorge oli elänyt 20 hevosen laumassa. Niin ikään häntä saa omat koristeensa: se letitetään häntäruodon mittaiselle letille, ja yläosaan laitetaan häntärinkula, kaksi lippua ja nauhasta tehty rusetti. Klaverin puoliso Sirpa Klaver selvittää tarkemmin suunnitelmia. Viimeisen silauksen antaa komea harjakoriste. Jorge saapui Suomeen vuosi sitten kesällä. Nyt Voitto-niminen shireruuna on kirinnyt tamman ohi 1,5 sentillä. – Kärryjä ei ole vielä ollut perässä, mutta meillä ei ole mihinSirpa ja Karl Peter Klaverin clydesdale Jorgesta tulee isona vossikkahevonen. Jorgesta tulee vossikkahevonen Vuosi sitten hevosharrastuksen aloittanut Karl Peter Klaver odotti kehäänmenovuoroaan clydesdalen kanssa. Jakkara on tarpeen, kun Virpi Oksanen viimeistelee Amandan harjakoristetta.. Kiitosta sai muun muassa hevosen rento ja hyvä käynti. Näyttelypesu viikkoa ennen Virpi Oksanen oli tuonut Ypäjälle Majagårdens Amandan , joka sijoittui yli 7-vuotiaiden tammojen luokassa kolmanneksi. Hevosia arvosteli arvovaltainen tuomarikolmikko: englantilaiset John Peacock ja Jonathan Worthington sekä ruotsalainen Morgan Johnsson. Oksanen oli alkanut valmistautua näyttelyyn jo viikkoa aikaisemmin. Hevoset saivat kauttaaltaan kehuja, mutta ylitse muiden oli Majagårdens Doriz , joka valittiin näyttelyn kauneimmaksi hevoseksi. 39 . Minulle suositeltiin englantilaista kasvattajaa, ja hän ottikin sitten yhteyttä ja lähetti kuvia
Taipale näyttää muutenkin mallia, ettei hyppääminen uuteen maailmaan ole iästä kiinni: hän sai 13. Ammatiltaan hän on hevosenhoitaja, tosin tekee nykyisin töitä pieneläinpuolella. Onhan hyvä kun alla on isompi hevonen, ei jää kiinni ensimmäiseen pöpelikköön. – Maalle on tarkoitus muuttaa Juhani Taipale alkoi ratsastaa vasta viisikymppisenä – nyt hän valmistuu hevosenhoitajaksi. Shire saa vuolaita kehuja. Tasapaino on joka tapauksessa parantunut kummasti näiden kolmen vuoden aikana. 54-vuotias Taipale sanoo olevansa vasta hevosharrastuksensa alkutaipaleella: hän alkoi ratsastaa kolme vuotta sitten. Ja kun sen oppii kunnolla, ei ole kuulemma mikään konsti oppia kävelemään 16 mm vaijerilla, Taipale velmuilee. Asikainen puhuu myös rodun uhanalaisuudesta. Onhan hyvä kun alla on isompi hevonen, ei jää kiinni ensimmäiseen pöpelikköön. – Se on lisännyt vielä entisestään kiinnostusta. viiden vuoden sisällä, ja sinne sopisi hyvin myös tuollainen uljaan näköinen hevonen, Otra-Aho hymyilee. Kunnes sattuma puuttui peliin. Jos omaan pihaan tulee hevonen, se on shire. – Ja minähän lähdin! Ja sillä asenteella, että ratsastus ei ole pelkästään naisten ala, vaan kaikki on omasta rohkeudesta kiinni. Aion kouluttautua varustesepäksi. Poni-ikä loppui omalla kohdallani jo 11-vuotiaana. Tuttu rouva oli heittänyt, että jos hän lähtee ensiapukurssille, lähdetkös sinä ratsastuksen alkeiskurssille. Poni-ikä loppui omalla kohdallani jo 11-vuotiaana. 40 Hevosenhoitajasta varustesepäksi Loimaalainen Juhani Taipale kertoi tulleensa Ypäjä-Halliin ihailemaan nimenomaan isoja hevosia. Ratsastuksesta on paljon hyötyä tässäkin asiassa. Omalle pihalle halutaan shire Yli 400 kilometrin matka ei ole esteenä, kun luvassa on isoja hevosia. – Se on ihan toista kun aikaisemmin. Isä kengitti aikoinaan itse hevosensa; kyllä on nyt harmittanut, miksen jatkanut silloin hänen hommiaan! kään kiire. Taipale vertaa ratsastusta pyöräilyyn. Hevoset ovat olleet Asikaiselle tuttuja seitsemänvuotiaasta lähtien. Lapsuudenkodissa oli aikoinaan ollut suomenhevonen, mutta sittemmin hevoset eivät ole kuuluneet elämään. Nyt mennään hevosen ehdoilla. – Kun sen oppii, ei se paljoa eroa polkupyöräilystä. – Olen aina tykännyt isoista hevosista. Shire kuuluu vahvasti Merituulia Asikaisen ja Santtu Otra-Ahon lähitulevaisuuden haaveisiin.. Shiren ulkonäkö innostaa, mutta eniten Asikainen sanoo mieltyneensä sen leppoisaan luonteeseen. – Eikä tämä lysti siihen lopu. elokuuta suoritettua hevosenhoitajan perustutkinnon. Siilinjärveltä Kuopion kupeesta Ypäjälle tulleet Merituulia Asikainen ja Santtu Otra-Aho halusivat nähdä shirejä, koska rotu kuuluu tiukasti pariskunnan lähitulevaisuuden suunnitelmiin. n Teksti ja kuvat: Maija Salmi – Olen aina tykännyt isoista hevosista
Rotu on saanut nimensä niistä maakunnista (shires) Keski-Britanniasta mistä sen arvellaan olevan lähtöisin. Clydesdale kiinnosti tuontihevosena Yhdysvalloissa, Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa ja joissakin Euroopan maissa. Rodun tulevaisuus saatiin kuitenkin turvattua, kun panimot kiinnostuivat rodusta sen veto-ominaisuuksien ansiosta. Kun nämä risteytettiin kotimaisten tammojen ja myöhemmin old english black -hevosten kanssa, syntyi Englannin isoimmat hevoset. Lähde: Suomen Clydesdaleja Shirehevosyhdistys ry Skotlantilainen clydesdale Skotlannin oma raskas työhevonen on nimensä mukaisesti kotoisin Lanarkshiren Clydeslaaksosta. Shire jaksaa vetää viiden tonnin painoisia kuormia. Lähde: Suomen Clydesdaleja Shirehevosyhdistys ry Clydesdale on vähän shireä pienempi – kaksivuotiasta Jorge-oria esittelee Karl Peter Klaver. 1500ja 1600-luvuilla tuotiin Englantiin flaamilaisia hevosia. Lanakshireläiset kasvattajat pyrkivät parantamaan hevoskantaansa astuttamalla kuormajuhdista polveutuvat tammansa Skotlantiin tuoduilla flaamilaisilla oreilla. 41 Shire maailman suurin Englantilainen shirehevonen on maailman suurin hevosrotu. Clydesdale onkin perceronin jälkeen laajimmalle levinnyt kylmäverirotu. Amandashiren säkäkorkeus on 191,5 senttiä.. Rotu sai alkunsa 1700-luvun lopulla, kun Skotlannissa alettiin kehittää työhevosta alkavan teollisuuden tarpeisiin. Shirehevonen polveutuu näistä, jotka vielä risteytettiin friisiläisten ja lämminveristen kanssa. Tänä päivänä hevosta käytetään jonkun verran kuormajuhtana tukkitöissä ja maatiloilla. 167-senttinen Suvi Nieminen mahtuu seisomaan hyvin Suomen toiseksi suurimman hevosen kaulan alla. Nykyään shirejä käytetään enimmäkseen vetohevosina, mutta yhä enemmän myös ratsuina. Kun aseet kehittyivät ja tulivat kevyemmiksi sekä teitä rakennettiin, hevoset siirrettiin kuljettamaan tavaroita sekä maataloustöihin. Hevoset jaksoivat kantaa jopa 180 kiloa, kun lähtivät taisteluun. Rodun syntyminen alkoi todennäköisesti 42 lombardiaisella hevosella, jotka lähetettiin Englantiin 1300-luvun alkupuolella. Myöhemmin clydesdalehevosen jalostuksessa käytettiin shirehevosia niin paljon, että 1800-luvun loppupuolella vaikuttaneet kasvattajat pitivät clydesdalenja shirenhevosia saman suvun eri haaroina ja myös risteyttivät vapaasti rotuja keskenään. Tällä aikakaudella tarvittiin suuria ja voimakkaita hevosia, jotka pystyivät kantamaan taisteluvarustuksessa olevia sotureita. 12 hevosta erottui joukosta erikoisen voimakkaina yksilöinä. Teollistumisen myötä väheni isojen ja raskaiden vetohevosten tarve, ja 1960-luvulla shiret vaipuivat miltei unholaan. Autojen ilmestymisen ja vaunujen katoaminen aiheuttivat rodun edustajien rajun vähenemisen. Shiren historia on hiukan epävarma
42
43 Tarja Ikävalko ratsasti Raaseporin Perinneajoissa 9-vuotiaalla Knab-Star af Nollundilla adjutanttinaan Katja Sjöroos.
Suuri osa Orivetin eläinlääkäreistä on toiminut vuosikausia Orimattilan Hevoskylässä aiemmin toimineella hevosklinikalla. – Vanhat tilat eivät vastanneet enää tarpeitamme. 44 n Hevosklinikka H evosklinikka Orivetilla on vahvat juuret Orimattilassa. Orivet muutti uusiin tiloihin Hevoskylässä. Eläinlääkäri, hevosten eläinlääkärikiropraktikko Maria Basch tutki Järvelän Hämmingin jalat.. – Jos tuntisimme hevosemme paremmin, pääsisimme puuttumaan tuleviin ongelmiin hyvissä ajoin ja jopa estämään ne, pohtivat klinikan eläinlääkärit. Hevosklinikka Orivetissa halutaan edistää hevosten terveyttä Uudet tilat ja laitteet tuovat tehokkuutta toimintaan Orimattilalainen Hevosklinikka Orivet halua panostaa hevosten terveyteen ja ennakoivaan hoitoon normaalin klinikkatyön lisäksi. Karsinapaikkoja löytyy 18, isot tarhat ja täysmittainen maneesi mahdollistavat toimintamme kehittämisen jatkossakin, kertoo Orivetin toimitusjohtaja Heli-Maija Vehkalahti. Nämä entisen ratsastuskeskuksen tilat ovat kuin tehdyt meille
Vehkalahti mahdollistaa omalla osaamisellaan eläinlääkärien täydellisen keskittymisen omiin töihinsä. Uudet tilat ja laitteet tuovat tehokkuutta toimintaan Oppisopimuksella klinikkahoitajaksi opiskeleva tallimestari Anni Laakkonen tuo Järvelän Hämminkiä tutkimuksiin. Ja esimerkiksi siitä, miten eri tavoin ratsastaja voi vaikuttaa hevosen liikkumiseen ja miten hevosta voidaan kouluttaa eteenpäin niin, että se pysyy terveenä ja yhteistyökykyisenä, kertoo Vehkalahti. – Menin ensimmäisen kerran tallille 7-vuotiaana ja sille tielle jäin, Vehkalahti nauraa. Uudet tilat ovat entisen ratsastuskeskuksen tilat. – Klinikka ei ole täyshoitotalli, mutta pystymme ottamaan myös yöksi potilaita, jotka vaativat useamman päivän hoitoa, kertoo Orivetin toimitusjohtaja Heli-Maija Vehkalahti.. Nykyisin harrastan kouluratsastusta ja valmentaudun säännöllisesti sekä kisaan leikkimielisesti. 45 Vehkalahden rooli toiminnassa on vahtia yrityksen taloutta. Hevosklinikka Orivet sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä Orimattilan Hevoskylässä. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten hevonen liikkuu ja miksi. – Aiemmin olen liikkunut paljon ravihevospuolella
Basch on asunut 20 vuotta ulkomailla, muun muassa Ruotsissa, Espanjassa sekä Unkarissa, jossa hänellä oli oma talli. Hevossairauksien erikoiseläinlääkärillä Soile Pakkasella sekä eläinlääkäri Leena Väihkösellä on lisäksi omat vastaanottopäivänsä säännöllisesti. Tarjolla paras mahdollinen hoito Piensijoittajien omistamassa Orivetissä työskentelee kokoaikaisesti kolme eläinlääkäriä, kaksi koulutettua klinikkahoitajaa sekä kaksi hevosenhoitajaa, jotka opiskelevat oppisopimuksella klinikkahoitajiksi. – Nykyisin hevonen otetaan ja koetaan usein lemmikiksi. Uusi anestesialaite on upouusi ja entistä tehokkaampi ja turvallisempi käyttää. Eläinlääkäri Anna Färkilä-Dojka vastaa klinikan siittolasta ja eläinlääkäri Riikka Rusasen mielenkiinnon kohteena ovat hevosten sisätaudit. Klinikan tiloihin on tulossa myös hevosten niin kutsuttu luukirjasto, jossa asiakkaille voi havainnollistaa, minne piikit pistetään ja mihin mikäkin toimenpide vaikuttaa.. Siitosori Lexus Fontilla on ollut tänä kesänä varsin kiire. – Olen aina tehnyt ”remontteja” hevosille sekä kuntouttanut ja ratsastanut niitä. – Toki me kaikki osallistumme normaaliin hoitotyöhön, mutta on asiakkaankin edun mukaista, että jokainen hevonen saa parhaan mahdollisen hoidon. Hevosenhoitaja Susan Väihkönen on kokenut ja pitkän linjan ammattilainen. Tällä hetkellä minulla on kaksi omaa hevosta sekä lapsella yksi poni, mutta enimmäkseen ratsastan kuntoutusja korjaustarkoituksessa muiden hevosia. – Tietoa on esimerkiksi netissä paljon, jolloin on vaikea pysyä kärryillä, mikä on oikeaa ja mikä ei, Basch jatkaa. 46 – On tärkeää, ettei heidän tarvitse miettiä, tulevatko laskut maksettua ajallaan. Kun vanhat perushevosmiestaidot puuttuvat, ei osata lukea hevosen tarpeita ja nähdä sen hyvinvointia, pohtii Vehkalahti. Sen jälkeläisten näytöt ovat varsin vahvoja. Kengitysseppä Timo Alanko täydentää tiimiä tarvittaessa. Eläinlääkärin, hevosten kansainvälinen eläinlääkärikiropraktikon, Maria Baschin mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa hevosten ratsastuksellisen ongelmat, ontumat sekä selän ongelmat. Perustietämys siitä minkälainen hevonen on, puuttuu usein. Syyt ongelmien takana Klinikan ajatusmaailman mukaan on tärkeää paneutua myös ennaltaehkäisevästi hevosten terveydentilaan
Tänne tulee paljon potilaita, joilla ongelmat ovat jo kroonisia. Käytössä on ultralaite, hengitysja mahatähyt sekä röntgenlaite ontumatutkimuksiin ja kuvauksiin. Tänä kesänä tamma-asiakkaita on ollut yli 160. Suu on hevosella todella tärkeä. 47 Vilkasta siittolatoimintaa Orivetissa ollaan ylpeitä siittolatoiminnasta, josta vastaa eläinlääkäri Anna Färkilä-Dojka. – Usein asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun hevonen piikitetään ja toimii taas. Siihen kuuluvat muun muassa hampaat, leukanivelet, kaula ja lapa. Federal Flex on yksi siittolan seitsemästä oriista.. – Tänä kesänä meillä on hyppäämässä seitsemän oria. Myös hammasongelmat ovat yleistyneet huomattavasti. Kannettavat tutkimuslaitteet Klinikan uusiin laitteisiin on satsattu kevään aikana paljon. Terveyden ylläpitäminen – Yleensä klinikoilla hoidetaan sairautta, kuten meilläkin. Mutta on tärkeää pohtia mistä ongelmat ovat johtuneet ja miten toimitaan, ettei taas tulla uudestaan samaan tilanteeseen. Siemennettävät tammat voivat tarvittaessa myös asua täällä klinikalla, mutta usein omistaja kuskaa hevosta klinikalle siemennettäväksi, Färkilä-Dojka sanoo. Urheilijoitakin huolletaan ja hoidetaan kaiken aikaa, muistuttaa Maria Basch. Kilpauralle siirtyessään hevoselle tulee usein stressiä sekä vatsaja hengitystieongelmia, joihin puolestaan Riikka voi antaa apua. Joudummekin usein muokkaamaan myös asiakkaiden mielipiteitä. – Olemme tehneet toiminnastamme hevosen elinkaari -ajattelumallin. Se alkaa jo siittolapuolelta, jossa tammalle ja varsalle annetaan tukea ja neuvoja varsa-ajan alkumetreillä. Siittolalla on tänä vuonna käytettävissä kaikki Suomessa tarjolla olevat tuorespermaoriit sekä laaja valikoima pakastespermaoriita. Siittolalla on oma osastonsa, joka mahdollistaa sen, että emiensä mukana tulevat varsat saavat liikkua vapaasti. Hevonen on kuin urheilija. Kaikki klinikan laitteet ovat kannettavia ja langattomia. – Meille tilataan myös pakastespermoja ympäri maailmaa, mutta on myös tammoja, jotka tuoresiemennetään jonkun muun siittolan oriilla. Niin kutsuttu hevosen Stomatoknatik-systeemi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hevosen hyvinvointiin. Uudet laitteet mahSiittolan tilat ovat erillään muusta toiminnasta, joka mahdollistaa, että emiensä mukana tulevat varsat saavat liikkua turvallisemmin tallin tiloissa. Basch haluaakin työssään saada väärät liikkumiset hallintaan, ja miettiä hevosille myös sopivat kuntoutusjaksot. Ylläpitämään hevosten terveyttä, Heli-Maija Vehkalahti jatkaa. Orien omassa työhuoneessa on hypätty tänä kesänä ahkerasti. – Soile Pakkanen ja Riikka Rusanen ovat erikoistuneet hammasja suuhoitoihin. Seuraavaksi järjestämme luennon missä käymme läpi hevosten ortopedisiä ongelmia sekä käytännönharjoitteita, joilla niitä pystyy ennaltaehkäisemään. Jos esimerkiksi purennassa on vikaa, vaikuttaa se siihen, miten ja missä hevonen tuntee omat jalkansa, Maria Basch kertoo. – Ratsastuksen pitäisi olla helppoa ja hauskaa molemmille. Klinikalla onkin päätetty auttaa hevosenomistajia järjestämällä luentoja eri aiheista. Jos niin ei ole, pitää miettiä mistä se johtuu. – Niitä on meiltä kysytty paljon ja kiinnostusta tuntuu olevan paljon. Hevosen elinkaari -ajattelumalli Yleisesti ottaen hevosten terveydessä ongelmia aiheuttavat ruuansulatusja vatsavaivat. Ja Maria auttaa sitten pitämään hevosen kunnossa ja ylläpitää toimintakykyä treenissä, Heli-Maija Vehkalahti kertoo. Me haluaisimme kuitenkin siirtyä sairauden hoidosta terveydenhoidon puolelle. – Jos hevonen nojaa oikeaan ohjaan tai vasen takajalka on jäykkä, on se merkki siitä, että siellä voi olla jotain huollettavaa ennen kuin tilanne menee pahemmaksi. – Teemme tarvittaessa myös kotikäyntejä. Kiireestä ja kysynnästä kertoo jotakin sekin, että joskus työt aloitetaan jo viideltä aamulla
Uudet laboratoriolaitteet mahdollistavat verikokeiden tulosten saamisen jopa varttitunnissa.. 48 Hevosklinikka Orivet • 18 karsinapaikkaa • 30 ulkotarhaa • Laitumet • Täyspitkä maneesi • Siittolatilat • Orien työhuone • Tutkimusja toimenpidehuoneet • Laboratorio • Leikkaussali • Kaatohuone/heräämö Henkilökunta Maria Basch Eläinlääkäri (ICVA) Hevosten eläinlääkärikiropraktikko Anna Färkkilä-Dojka Eläinlääkäri Siittolaeläinlääkäri Soile Pakkanen Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Riikka Rusanen Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Leena Väihkönen Eläinlääkäri Timo Alanko EU-kengitysseppä Heli-Maija Vehkalahti Toimitusjohtaja dollistavat tutkimusten tekemisen myös kotitalleilla. Kehittämismahdollisuuksia on paljon. Joskus asiakkaalla voi syystä tai toisesta olla iso kynnys lähteä klinikalle, esimerkiksi huonon kelin vuoksi tai hevosen hyvinvoinnin kannalta on järkevämpää tehdä tutkimus kotitallilla. – Mutta ne ovat asioita, joita vasta pohditaan. Toimintaa kehitetään myös jatkossa Kun toiminta klinikalla on lähtenyt käyntiin, uskalletaan jo katsoa varovasti eteenpäin tulevaisuuteen. Klinikalla on myös vielä uutuuttaan kiiltävä labrakone, josta tulokset saadaan parhaimmillaan jopa 12 minuutissa, mutta kuitenkin aina saman päivän aikana. Emme suoraan markkinoi oma eläinlääkäri -ajatusta, mutta sellainen on muokkautunut ikään kuin itsestään osan asiakkaista kanssa. Suomalainen puoliverinen kouluratsu Pola on Heli-Maija Vehkalahden silmäterä. Se kuuluu ajatusmaailmaan, että haluamme olla läsnä ja auttaa hevosen päivittäisessä hoidossa, Heli-Maija Vehkalahti kertoo. – Polan vanhan lihasvamman takia olen alkanut opiskella hevosen biodynamiikkaa. Esimerkiksi ulkomailta tulevat eläinlääkärit voisivat hoitaa potilaitaan täällä. Myös leikkaussalille voisi jatkossa olla enemmänkin käyttöä. On kuitenkin katsottava, että kustannukset pysyvät aisoissa, Heli-Maija Vehkalahti toteaa. – Täällä alueella on paljon talleja, ja monen kanssa on syntynyt jo tiivis asiakassuhde. – Infraan on laitettu reilusti rahaa, joten haluamme tarjota tilojamme myös muiden eläinlääkärien käyttöön. n Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Täyspitkässä maneesissa järjestetään luentoja sekä tehdään ratsastuskokeita
Itse lanta kompostoituu nopeasti Hevosen lannan havaittiin kompostoituvan nopeasti. Tutkimuksessa selvitettiin alustavasti myös kompostoidun hevosen turvekuivikelannan käyttöä tomaatin, kurkun ja paprikan luonnonmukaisessa kasvihuoneviljelyssä. Lisäksi tutkittiin lantahuollon merkitystä hevostarhojen valumavesien laatuun. Turve sitoi ammoniakkia ja nestettä paremmin kuin esimerkiksi kutterinpuru tai olki, mutta sen pölyävyydessä ja mikrobiologisessa koostumuksessa havaittiin suurta vaihtelua. Työssä havaittiin, että hevosten jaloittelutarhojen puhdistaminen vähentää ravinnevalumia ympäristöön. 49 Erityishuomiota kiinnitettiin turvemateriaalien pölyävyyden selvittämiseen, jotta turpeen mahdollisuuksista hevoskuivikkeena saataisiin lisätietoa. n FT Sanna Airaksinen, Suomen Hevostietokeskus ry H evostietokeskuksessa tehdyn väitöskirjatyön tavoitteena oli hevostallien kuivikeja lantahuollon kokonaisvaltainen tarkastelu. Tulosten mukaan kompostoituneen turvelannan lannoitearvo on selvästi parempi kuin kutterinpurulannan. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti tarhojen ruokintapaikkojen puhdistamiseen, koska hevoset ulostavat usein niiden läheisyyteen. Erityishuomiota kiinnitettiin turvemateriaalien pölyävyyden selvittämiseen, jotta turpeen mahdollisuuksista hevoskuivikkeena saataisiin lisätietoa. Lisäksi olisi löydettävä ekologisesti ja taloudellisesti järkeviä keinoja hyödyntää puukuiviketta sisältävää hevosenlantaa. Lisätutkimukset ja hevosenlannan kasvinviljelykäyttöä koskeva ohjeistus ovat kuitenkin tarpeen, jotta hevosenlannan lannoitekäyttö-mahdollisuudet lisääntyisivät. Koemateriaaleina olivat olki, turve, pellavaja hamppu-päistäre, kutterinpuru, sahanpuru ja sanomalehtipaperisilppu. Tarhojen käyttöajan, pohjamateriaalin ja hevostiheyden ympäristövaikutuksia tulee edelleen selvittää ja ohjeistaa sekä hevosen hoidon että ympäristönhoidon kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi. Kuivikkeista vapautuva pöly heikentää talli-ilman laatua, joten jatkossa pölyttömien kuivikkeiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tulosten mukaan kompostoitua turvelantaa hoidaan hyödyntää tomaatin, kurkun ja paprikan. Hevosen turvelannalla lannoitetuissa vihanneksissa ei esiintynyt makuvirheitä ja niiden hygieeninen laatu oli moitteeton. Sen sijaan kuivikemateriaalien kompostoitumisnopeus vaihtelee ja on hitainta puupohjaisilla kuivikkeilla. Puupohjaisten kuivikelantojen käyttöä on vaikeuttanut myös se, että kuivike sitoo hajotessaan typpeä maaperästä. Työssä tutkittiin kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen sitomiskykyä, mikrobiologista laatua sekä materiaalien käytön vaikutusta tallihygieniaan ja hevosenlannan kompostoitumiseen. Kuivikkeella keskeinen merkitys tallin lantahuollossa luonnonmukaisessa kasvihuoneviljelyssä
Voitto osui samalla osittain Suomeenkin, sillä espoolainen Beilmann, 37, on asunut vakinaisesti täällä jo yli kymmenen vuotta ja edustaa Nuuksion Ratsastajia. Hopeaa otti hänen maanmiehensä Heigo Rohtla hevosella Fatas Zanzibaar (15.86 km/h) ja pronssia Ruotsin Helena Wikström – Mm Zcapa (15,09). Samalla ratsukko ottikin nimiinsä myös kansallisen lajimestaruuden. Kultaa voitti Viron Ines Beilmann-Lehtonen ratsulla Local Sunshine. 50 M atkaratsastuksen Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuksista otettiin mittaa Jämsän aurinkoisissa maastoissa kesäkuisena lauantaina. Avoin eli senioreiden mestaruus ratsastettiin 120 km:n matkalla. Beilmann-Lehtonen taittoi sen 15,87 kilometrin keskinopeudella kokonaisajassa 7 tuntia 37 minuuttia ja 23,7 sekuntia. Beilmann-Lehtonen on voittanut Suomen mestaruuden vuosina 2015 ja 2016. Kuva: SRL, Hanna Heinonen Ruotsin Helena Wikström oli kolmas 120 kilometrin henkilökohtaisessa kilpailussa. Kuva: SRL, Hanna Heinonen. Ines Beilmann-Lehtoselle matkaratsastuksen PM-kultaa Ines Beilmann on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta ja edustaa Nuuksion Ratsastajia
Matkaratsastuksessa kilpailumatka on jaettu 30–40 kilometrin osioihin. Samassa kilpailussa ratkottiin myös matkaratsastuksen avoimet ja nuorten kansalliset lajimestaruudet. Ikänsä puolesta Saana ei vielä voinut kilpailla kansainvälisellä osuudella. Toiseksi tuli Mäntylä. Virallista SM-kilpailua ei valitettavasti voitu järjestää, koska osallistujia ei ollut vaadittavaa viiden kilpailijan minimimäärää. Kilpailun järjesti Riemuratsukot ry. Jokaisen jälkeen sekä maalissa eläinlääkäri tarkistaa hevosen kunnon ennen matkan jatkumista tai suorituksen hyväksymistä. n 13-vuotias Sastamalan Saana Nieminen ja Gunpowder Boy nappasivat nuorten lajimestaruuden. Nuorten lajimestaruuden nappasi vasta 13-vuotias Sastamalan Saana Nieminen – Gunpowder Boy. – Täällä on tosi kuuma keli ja mäkiset, kovat reitit. Senioreiden lajimestaruuden kärkikolmikko Beilmann-Lehtonen, Perälä ja Långvik. Matkaratsastuksen Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailu 2018, Morva, Jämsä Henkilökohtainen kilpailu 120 km: 1) Ines Beilmann-Lehtonen – Local Sunshine, EST kokonaisaika 7:37:23,7 / nopeus 15.87 km/h 2) Heigo Rohtla – Fatas Zanzibaar, EST 7:37:28,7 / 15.86 3) Helena Wikström – Mm Zcapa, SWE 8:01:05,5 / 15,09 10) Anne Perälä – Millionfield's Roadrunner, FIN 9:04:51,4 / 13.32 11) Elina Långvik – Prins Henrik, FIN 9:04:52,3 / 13.32 km Roosa Salopää – Avialis Lt Ox, hyl, Annika Tienhaara Marvel Apt, hyl. 51 16.6. Hopeaa otti Viron Elisabeth Kaldvee Salsalla (17.06) ja pronssia Norjan Stine Aasdokken ja Quiero (16.92). Nuorten paras 13-vuotias Saana Nuorten ja junioreiden mestariksi ratsasti Norjan Sofie Dahl Larsen ratsulla Al Samah keskinopeudella 17.09 kilometriä tunnissa. Voittajaa ennen maaliin saapui muita ratsukoita, joiden hevoset eivät kuitenkaan läpäisseet viimeistä hevostarkastusta, jolloin suoritukset hylättiin. Kuva: SRL, Hanna Heinonen. – Oli ilahduttavaa nähdä, että kansallisilla lyhyemmällä matkoilla oli aloittelevia kilparatsastajia ottamassa tuntumaa kansainvälisen kilpailun tunnelmaan, mikä on hieno asia lajimme tulevaisyyden kannalta. Ratsastaja ei ikänsä puolesta voinut vielä kilpailla kansainvälisellä osuudella. Maltti valttia helteessä Maltti oli tällä kertaa valttia helteisillä, vaativilla osuuksilla. Suomalaisista paras oli Kittilän Minttu-Maaria Mäntylä, joka ratsasti Ronaldolla kahdeksanneksi (14.84). Myös kärkipään ratsukoita on jouduttu hylkäämään liian hitaan palautumisen tai epäpuhtaan liikkeen vuoksi, kilpailun johtoryhmään kuuluva Heidi Laurinen kertoo. Elina Långvik oli yhdestoista Prins Henrikillä (13.32). Kilpailukeskuksena toimi Jämsän Juokslahdessa Majatalo Morva. Marika Lintala – Hires, ei starttia Nuorten ja junioreiden henkilökohtainen kilpailu: 1) Sofie Dahl Larsen – Al Samah, NOR kokonaisaika 4:51:23,6 / nopeus 17.09 km/h 2) Elisabeth Kaldvee – Salsa, EST 4:51:44,5 / 17.06 3) Stine Aasdokken – Quiero, NOR 4:54:16,4 / 16.92 8) Minttu-Maaria Mäntylä – Ronaldo, FIN 5:35:21,7 / 14.84 Lajimestaruus Avoin mestaruus: 1) Ines Beilmann-Lehtonen – Local Sunshine 7:37:23,7 / 15.87 2) Anne Perälä Millionfield's Roadrunner, FIN 9:04:51,4 / 13.32 3) Elina Långvik Prins Henrik, FIN 9:04:52,3 / 13.32 km Nuorten ja junioreiden lajimestaruus 1) Saana Nieminen – Gunpowder Boy 5:17:27,6 / 15.68 2) Minttu-Maaria Mäntylä – Ronaldo 5:35:21,7 / 14.84 Suomalaisista parhaiten menestyivät kymmenenneksi tullut Anne Perälä ratsulla Millionfield's Roadrunner (13.32 )
Turvallisuus ylitse muiden Merja Rautiaisen mukaan leirin järjestämisessä ei ole vain yhtä tärkeää asiaa, vaan se on koko. Vuohimäessä järjestetään kilpailuiden ja tuntitoiminnan lisäksi supersuosittuja ratsastusleirejä läpi kesän. Tuolloin toimintaa ylläpiti Savonlinnan Ratsastajat ry, ja tilan omisti Savonlinnan kaupunki. Tyttäret kilparatsastajia Merja Rautiainen kertoo miehellään olevan kilparatsastustaustan, joten ei ollut ihme, että molemmista tyttäristä tuli myös kilparatsastajia. Rautiaisen mukaan, leiriläisiä ei voi enää majoittaa missä vaan. Vuohimäen päärakennus on yli sata vuotta vanha, mutta sen kunnosta on pidetty hyvää huolta. 52 Vuohimäessä pitkät perinteet leirien järjestämisessä Yleisleirillä hypätään esteitä tasoryhmissä. V iiden kilometrin päässä Savonlinnan keskustasta sijaitsevan Vuohimäen uuttera henkilökunta palveli asiakkaitaan tänä kesänä kymmenellä leirillä, joista suurin osa oli aivan tupaten täynnä. Keskellä kaunista itäisen Suomen järviluontoa sijaitsee Vuohimäen Ratsastuskoulu. – Syksymmällä pidän lomaa, ja vietän sen usein kilpailuissa, kertoo Essi-Lotta. Hän jatkaa kertomalla, kuinka nykyään ratsastusleirillä puitteiden tulee olla nykypäiväset. Majoitustilojen tulee olla tasokkaat ja ravinnon pitää olla terveellistä kotiruokaa, luettelee Merja Rautiainen leirin järjestämisen pääkohtia. Talo on yli sata vuotta vanha, ja kyllä me ollaan tätä remontoitukin, huokaisee Merja Rautiainen. Toinen tyttäristä, Essi-Lotta Rautiainen, työskentelee koululla ratsastuksen opettajana kesät ja talvet. – Alun perin tässä oli 32 hehtaaria maata. Hän on koulutukseltaan Master-ratsastuksenopettaja ja vastaa tuntien pitämisestä yhdessä ratsastuksen ohjaajan Reeta Kososen kanssa. Hänen miehensä Pertti Rautiainen tuli 1970-luvun alussa Vuohimäkeen ratsastuksenopettajaksi. Merja Rautiainen hoitaa hevosten ruokinnan, sekä leiriläisten ruokailut päärakennuksessa, Essi-Lotta ja Reeta opettavat ja huolehtivat leiriläisten ohjelmasta yhdessä leiriavustajien kanssa. Vuohimäessä satsattu tiloihin Merja Rautiainen on omien sanojensa mukaan ”pyörinyt” Vuohimäen tallilla noin 45 vuotta. 1970-luvun lopussa Rautiaiset alkoivat pitää ratsastustoimintaa itse, jolloin paikka nimettiin Vuohimäen Ratsastuskouluksi ja 2000-luvun alussa kaupunki myi tilan Rautiaisille. Ajan saatossa sitä on pilkottu, ja nyt meillä on käytössä vähän reilu kahdeksan hehtaaria
Ihan ulosviemisestä ja harjaamisesta alkaen, täydentää Reeta. – Tällä yleisleirillä on 19 osallistujaa, ja on pakko pitää tietty järjestys kaaoksen välttämiseksi, sanoo Essi-Lotta. Pienten junnujen leirillä saa olla myös äitihahmona. Joskus avustajat nukku. naisuus, joka koostuu monesta tärkeästä yksityiskohdasta. Kaikilla opettajilla on voimassa oleva EA-2 kurssi suoritettuna, ja keittiössä vaaditaan hygieniapassin omaava henkilö. Merja Rautiaisen mielestä ammattitaitoista ohjausta ja hyviä opetushevosia ei korvaa mikään. – Hevoset ovat pääsääntöisesti kilttejä, mutta asiat tehdään silti aina ohjatusti. Tallin edustalla on viihtyisää Vuohimäessä pidetään nurkat kunnossa. – Ratsastuksenopettajan täytyy leirillä osata olla myös vähän terapeutti. Hänen mielestään on tärkeää tehdä ryhmäjaot ratsastajien tason mukaan oikein, se palvelee kaikkia osapuolia parhaiten. 53 Hyvään ratsastusleiriin kuuluu tietysti myös uimista. Leirinhengen luominen tärkeää Rautiaisten mukaan leirihengen luominen on tärkeää leirin onnistumisen kannalta. Kuva: Vuohimäen Ratsastuskoulu – Vappu-poni on tallin maskotti, kertovat Essi-Lotta (kyykyssä) ja Merja Rautiainen sekä Reeta Kosonen. Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden, ja se on turvallisuus. – Kaikessa tekemisessä on aina joku henkilökunnasta mukana, ollaan sitten iltauinnilla tai tallissa, kertoo ratsastuksen ohjaaja Reeta Kosonen. Turvallisuus näkökulmaa huomioidaan myös sillä, etteivät leiriläiset tee koskaan mitään yksin ilman valvontaa. – Ohjaajan tärkein työkalu on osata valita oikea hevonen oikealle ratsastajalle, toteaa Merja
27.07. Tarkoituksena kehittää ratsastajan vaikutusta hevoseen ja oikeiden apujen merkitystä ratsastuksessa. 08.06. 15.06. Jokaiselle leirille räätälöidään omat ohjelmat ja tehtävät leiriläisten tason ja toiveiden mukaan. Leirin ratsastusohjelma tehdään jokaiselle leirille leiriläisten tason ja tavoitteiden mukaan. yleisleiri Leiri 3 su-to 17. Esteharjoitukset ovat esteleireillä yleisleirejä vaativimpia. 13.07. sennukurssi Leiriohjelmaan sisältyy: • 2 h ratsastusta / pvä • täysihoito (kaksi lämmintä ateriaa, aamiainen ja iltapala) • majoitus ratsastuskeskuksen päärakennuksessa • hoitohevonen tai -poni • jokaisella leirillä käydään uittamassa hevosia ja maastossa • leiriläisten käytössä ensiluokkainen syksyllä 2011 kunnostettu uimaranta • tapaturmavakuutus • mahdollisuus suorittaa SRL:n merkkejä • leirinlopettajaiskilpailut, joissa parhaat palkitaan ruusukkein • teoriaa; mm. 08.08. harjoitellaan apujen käyttöä ja vaikutusta hevoseen sekä tehdään erilaisia istuntaharjoituksia. esteleiri Leiri 8 ma-pe 23. Jos olet ratsastanut vähintään 2 vuotta säännöllisesti ja hypännyt jo enemmän, ratana suoriudut 50 – 60 sentin esteistä, niin esteleiri sopii sinulle hyvin. esteleiri Leiri 2 ma-pe 11. Leiri 4 ma-pe 25. Esteleireillä harjoitellaan ja kehitetään myös perusratsastusta ja käydään maastossa. esteleiri Leiri 6 ma-pe 09. pelejä sekä TV ja videot. 20.07. ajoja valjastusopetusta • paljon muuta kivaa, kuten leirikaste Vapaa-ajan viettoon lentopallo-, sulkapallo-, pingisym. 29.06. Esteleirit ovat tarkoitettu jo vähän edistyneemmille ratsastajille. junnuyleisleiri, 7-12 v. esteleiri Leiri 5 la-ke 30.06.-04.07. esteleiri, yli 14v. yleisleiri Leiri 4 ma-pe 25. Leiri 7 ma-pe 16. Leiripaikalla toimii myös kioski, josta voi ostaa mm. 08.08. Yleisleirilla opetellaan ja kehitetään myös esteratsastustaitoja, hypätään esteitä ja mennään erilaisia esteharjoituksia. Yleisleireillä ratsastuksessa keskitytään kokonaisuuden kehittämiseen, mm. 21.06. yleis/esteleiri 4 vrk Leiri 10 su-ke 05. 29.06. karkkia, limsaa ja jäätelöä. Muist in virkis tämis eksi.. 54 Vuohimäen ratsastuskoulun leirit kesällä 2018: Leiri 1 ma-pe 04. Aamupäivän tuntien jälkeen hevoset pääsevät lepäämään ja syömään laitumelle. yleisleiri Leiri 9 ma-pe 30.7 03.08. esteleiri Leiri 10 su-ke 05. Estetunneilla esimerkiksi työskennellään puomiharjoituksia apuna käyttäen, harjoitellaan erilaisten este-etäisyyksien ratsastamista (suhteutetut välit suoralla ja kaarevalla uralla) sekä tehdään esteistuntaa ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia. Esteleirille tullessa olisi hyvä olla kokemusta esteratsastuskilpailuista ja hyppäämisestä
– Laitamme avoimen haun helmikuussa, ja yllättävän paljon tulee hakemuksia ihan ympäri Suomea, kertoo Essi-Lotta Rautiainen. 2. 6. Myös keppihevoset pääsevät radalle leirillä. He suunnittelevat ja toteuttavat vapaaohjelmaa, suorittavat leirikasteet ja auttavat myös tallissa. Asiakkaiden lemmikkien tuonti tallille on kielletty. Suosittua ohjelmaa ratsastamisen ja vapaaohjelman lisäksi leiriviikolla ovat poniagility ja ponin ajaminen. Kuva: Vuohimäen Ratsastuskoulu vat pienten leiriläisten vieressä pari ensimmäistä yötä, hymyilee Essi-Lotta. . 4. Alaikäisen tulee toimittaa kirjallinen tai suullinen lupa ratsastusharrastuksen sallimisesta. Vuohimäellä on leireillä aina kaksi leiriavustajaa töissä. 5. 55 TURVALLISUUSOHJE RATSASTUSKOULU ASIAKKAILLE: 1. 3. Teksti ja kuvat: Johanna Juslin Outi Pyykönen ja Leevi Pietiläinen ripustavat satulahuopia kuivumaan kävelykoneen kaiteeseen.. – Demotunnilla Essi-Lotta näyttää hevosen selästä käsin, ja selostaa samalla, miten tietty tehtävä tulee ratsastaa, kertoo Kosonen. Muist in virkis tämis eksi. Asiakkaan on ilmoitettava suullisesti tai kirjallisesti mahdollisista liikuntarajoitteista tai allergioista ratsastuskoululle. Demotunti on myös ollut todella suosittu. Päihteiden alaisena ratsastaminen on kielletty. Tutustu tallin ilmoitustauluun. – Kaikki halukkaat eivät valitettavasti mahdu mukaan, jatkaa Reeta Kosonen. Huoltajan yhteystiedot tulee toimittaa ratsastuskoululle. Tallilla on ehdottomasti noudatettava tallin sääntöjä ja opettajien ohjeita. Jos kuitenkin asiakas tuo esimerkiksi koiran tallialueelle, on hän vastuussa sen aiheuttamista vahingoista tai onnettomuuksista. Ilmoitustaululta löytyy Kuluttajaviraston laatimat ohjeet tallissa liikkujille ja ratsastajille sekä ohjeet hätätilanteiden varalle
– Opettaja pyrkii selvästi parantamaan meidän ratsastustamme ihan alusta alkaen, toteaa Outi. – Leikkitunti on ihan paras, siellä on vapaus kaikesta. Keskellä Varpu Salminen. Kuva: Vuohimäen Ratsastuskoulu mikä on ollut tosi hienoa. Heillä on takanaan kahdesta neljään erilaista ratsastusleiriä, eli he ovat jo melkoisia leirikonkareita. Hän ilmoittautui heti. – Ajattelimme jo edellisenä kesänä tulla leirille, mutta nyt vasta saimme aikaiseksi, nauravat Outi ja Varpu. Saa mennä ihan omalla tyylillä ja pidetään hauskaa hevosen kanssa, kertovat leiriläiset yhteen ääneen. – Kaikissa leiripaikoissa ei niitä ole, Outi tietää. Outi jatkaa, että erityisen hyödyllisiä ovat hänen mielestään olleet teoriatunnit, joita pidetään joka ilta. Outi Pyykönen, 16, ja Varpu Salminen, 17, kertovat kuulleensa Vuohimäen leireistä kavereiltaan kotona Hyvinkäällä. Leevi Pietiläinen esteradalla. Leevi jatkaa, että aina uudessa. Monipuolista tekemistä Leevi Pietiläinen, 14, tuli Vuohimäen yleisleirille Savonlinnaan Kuopiosta. – Parasta täällä on monipuolinen tekeminen, me tehdään asioita ihan laidasta laitaan. Hyviä opetushevosia – Vuohimäen hevoset eivät ole mitään automaatteja, niin kuin joissain paikoissa tuppaa olemaan, sanoo Leevi. Opetus on Outin ja Varpun mielestä tasokasta ja kaikki saavat tasapuolisesti huomiota. – Odotin leirin alkua kovasti, ja täällä on ollutkin tosi kivaa, kehuu Tinja. Meille opetetaan hevosenhoitoa ja ihan perusjuttuja, mitä tallihommiin kuuluu, luettelee Leevi. 56 Leikkitunti on ihan paras O rimattilalainen Tinja Jäppinen, 12, luki Vuohimäen Ratsastuskoulun leireistä helmikuussa. Tunneilla mennään esteitä, koulua ja on käyty myös uittamassa, Leikkitunnilla harjoiteltiin myös naisten satulassa ratsastamista
– Tuo toinen kenttä on kolme kertaa suurempi kuin se, missä olen tottunut ratsastamaan. – Varmaa tietoa ei ole, ja kyllä jännittää, kun ei tiedä mitään, hän naurahtaa. – Verrattuna aiempiin leireihini, täällä on aika tiukat säännöt. Myös maneesi on tosi iso, suitsuttaa Leevi. Turvallisuus on Outin ja Varpun mielestä tärkeää, varsinkin kun ryhmässä on hyvin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. 57 Tinja Jäppinen ja Prikponi hyvin sujuneen leikkitunnin jälkeen. paikassa oppii jotain uutta, kuten nyt vaikka hevosen uittamista. Hän jatkaa vielä, että on mahtavaa, kun ratsastusalueet ovat isoja. Mutta ilman sääntöjä täällä olisikin sekasorto, hymyilee Outi. Teksti ja kuvat: Johanna Juslin Siististi jonossa kohti laidunta. – Maastoreitti oli todella kiva ratsastaa, vaikka pohja oli vähän kivinen eikä voinut mennä kovaa, sanoo Outi. – Kun kävelin ensimmäisen kerran tuonne talliin, olin ihan, että Vau! Tämä on varmasti siistein ja hienoin talli missä olen ikinä käynyt, muistelee Varpu ensikokemustaan. Viimeisenä päivänä olivat odotettavissa leirikilpailut. Leevi kertoo kuulleensa huhua, että kyseessä olisi estepainotteinen kilpailu. Kukaan nuorista ei tiedä mitä lajia ratsastetaan, tai millä hevosella kukin suorituksensa ratsastaa. Niillä mahtuu hänen mukaansa ratsastamaan hyvin, vaikka ryhmässä olisikin enemmän ratsukoita. Huikean isot ratsastusareenat Erityispiirteenä Vuohimäessä Leevi mainitsee huikean isot ratsastusareenat. – Se oli minulle kokonaan uusi juttu
– Ei se nytkään matkasta olisi ollut kiinni, ei Rovaniemi niin kaukana ole. Valtaosa oli paikalla lauantain, osa jatkoi jännittämistä vielä sunnuntaina. Ja sen jälkeen se on ollut vuoden kohokohta. Kuninkuusvaltikasta kilpaillut Köppinen oli Mörskän suursuosikki – ja se myös näkyi t-paidoissa ja lippalakeissa: I love Köpä! Ensimmäisen kerran Mikkelissa Nina Stenberg laskee, milloin oli ollut Kuninkuusraveissa paikan päällä ensimmäisen kerran. – Nyt ei ainakaan tarvitse palella! Stenberg hymyilee ja kehottaa vieraitaan pulahtamaan paljun poreihin. Kuvassa myös Laura Gustafsson, Heli Ahjoniemi ja Jari Tuominen.. – On se ollut komeaa lähteä reissuun kavereiden kanssa. Ja uusia kavereita on saanut aina paikankin päältä. Nina Stenberg halusi tarjota kavereilleen kuninkuusraviviikonlopun, vaikka ei Rovaniemellä oltukaan. Meillä kuitenkin pukkaa lomareissua päälle lähiaikoina, joten päätettiin jättää Rovaniemi väliin. Lähtöjen aikana tuijotettiin tiukasti televisiota – muuten nautittiin ulkona kesäkelistä. Stenberg oli kutsunut vajaat parikymmentä kaveriaan Mörskän kunkkaribileiksi ristittyyn viikonloppuun. Ikänsä hevosia harrastanut lohjalainen Nina Stenberg tiesi, miten hyvät ravibileet rakennetaan – siitä oli kokemusta jo viime vuodelta: bileisiin tarvitaan joukko hyviä kavereita, televisio, hyvää ruokaa, juomaa, sauna, kylpypalju – ja erityisesti iloista mieltä. Vielä paremmin se onnistuu, kun iso joukko samanhenkisiä kokoontuu saman katon alle jännittämään, kuka voittaa tänä vuonna. Hyvä sääkin on iso plussa. Samanhenkisiä kavereita, kylpypalju ja hyvää ruokaa Ilo irti kunkkaribileissä Jos Kuninkuusravit piti jättää syystä tai toisesta väliin, fiilikseen pääsi takuuvarmasti kunkkaribileissä. 58 K uninkuusravitunnelmaan pääsee kotisohvallakin. Stenberg kehuu tässäkin yhteishenkeä. – Jaa´a, siitä on jo 28 vuotta, muistaakseni oltiin Mikkelissä. Ollaan oltu oikea ryhmä rämä! Välillä kunkkarit on kuitenkin pitänyt jättää väliin. – Se on sitten kuule Köppinen joka voittaa! opasti Siri Haanpää Nina Stenbergia
Voitto olisi uralle hieno päätös. Sen nimi on viehättänyt alusta asti, ja olen myös tykännyt sen urakehityksestä. – Miesystävälläni ja hänen perheellään on ollut aikaisemmin ravureita, ja hevoset kuuluvat edelleen heidän elämäänsä. – Nykyisin käydään perheen kanssa raveissa katsomassa hevosia ja pelaamassa. Lännenratsastajana mainetta niittänyt Siri Haanpää kannusti Köpää. Kuvassa myös Laura Gustafsson, Heli Ahjoniemi ja Jari Tuominen. – Se on sitten kuule Köppinen joka voittaa! opasti Siri Haanpää Nina Stenbergia. – Tarjolla on enemmän pelejä kuin Suomessa. Oriiden kohdalla Stenberg joutui jo pohtimaan. Köppiselle tietenkin toivoisin voittoa, koska se kilpailee kunkkareissa viimeistä kertaa. – On se vaan niin hyvä hevonen. Yksi Stenbergin omista kasvateista on varsonut Köppisestä. Vainio kehuukin ruotsalaisia ravipelejä. Vainio seuraa suomalaista ravimaailmaa ja kertoo pelaavansa aika paljon myös suomalaiskuskeja, kuten Veijo Heiskasta, Jorma Kontiota ja Tomi Haapiota. – Peter Untersteiner on yksi lemppareistani, hän on tosi hyvä! Tukholmalainen Kimberly Vainio ennätti töiden lomassa Mörskän bileihin. Tammoissa Akaasia miellytti eniten. Arkipäivisin – paitsi keskiviikkoisin – on V64, ja keskiviikkoisin V86. – Kimpassa ollaan kierretty kunkkareita. He esimerkiksi pelaavat aktiivisesti. Talon emännällä oli omat suosikkinsa jo ennen kisoja. – Voi puhua hevosista mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja kukaan ei sitä ihmettele, Ahjoniemi nauraa. Lauantaisin on vuorossa V75. Esimerkiksi Elitloppet on siellä hirveän iso juttu; se näkyy joka puolella. – Se on erittäin hieno varsa, ja siitä toivotaan paljon. Heli Ahjoniemi (kuvassa) ja bileiden emäntä Nina Stenberg ovat kiertäneet yhdessä monissa kunkkareissa. – On tosi monta kovaa hevosta, kuten Välähdys, Costello, Köppinen... – Ruotsissa se on paljon mahtipontisempaa. Vainio asuu lähellä Solvallan ravirataa, joten raveissa tulee käytyä useamman kerran kuukaudessa. Ovat ravi-ihmiset sitten itse pelipaikalla tai Mörskän kaltaisissa bileissä, aina löytyy samanhenkistä seuraa. Kimpassa käyty kunkkareissa Stenbergin mainitsemaan ”ryhmä rämään” on tiiviisti kuulunyt myös Karkkilassa asuva Heli Ahjoniemi. Välillä on majoituttu armeijan puolijoukkueteltassakin! Toisinaan on oltu Ninan kanssa eri porukoissa, mutta nähty kuitenkin paikan päällä. 59 Akaasia, Välähdys, Costello, Köppinen... Kuninkuusvaltikasta kilpaileva Köppinen oli Mörskän suursuosikki – ja se myös näkyi t-paidoissa ja lippalakeissa: I love Köpä!. Mörskän kunkkaribileissä oltiin täysillä ravifiiliksissä. Ahjoniemellä itselläänkin on ollut ravuri, joka kuitenkin muuttui harrasteratsuksi perheen perustamisen myötä. n Teksti ja kuvat: Maija Salmi Ilo irti kunkkaribileissä ”Ruotsin ravikulttuuri mahtipontisempaa” Karkkilasta kotoisin oleva, nykyisin Tukholmassa asuva Kimberly Vainio vertaa suomalaista ja ruotsalaista ravikulttuuria. Lempikuski löytyy kuitenkin Ruotsista
Kahden edellisvuoden kakkossijat vaihtuivat kuningatarkruunuun. Yleisöä Rovaniemellä oli kuninkuusraviviikonlopun aikana 51 180. Kahtena edellisenä vuonna Viime vuoden kakkoset kirkastivat sijoituksensa Costello ja Akaasia juoksivat kunniakierrokset Rovaniemen kuninkuusraveissa kuninkaaksi ja kuningattareksi kruunatut Costello ja Akaasia hävisivät kumpikin viime vuonna ykkössijan hyvin pienellä marginaalilla. Kurikkalaisen Ari Oja-Nisulan omistama ja valmentama 12-vuotias Akaasia otti osaa kuningatarkilpailuun kolmatta kertaa. Tänä vuonna kumpikin kirkasti viime vuoden kakkossijansa.. 60 n Kuninkuusravit K uningatarja kuninkuuskilpailussa ravattiin 2 100 metrin, 1 609 metrin sekä 3 100 metrin osamatkat, ja niiden yhteisaika ratkaisi voittajan
Akaasia juoksi sen, mikä viime vuonna jäi saavuttamatta. Kuva: Hippos/Jari Piirala. 61 Kuninkaalliset Costello ja Akaasia pääsivät juhlimaan kahden päivän urakan jälkeen. Kuva: Hippos/Lotta Kosonen
Alkurynnistys oli kova ja Akaasia joutui puolustamaan kärkipaikkansa Virin Camillaa vastaan. Alkurynnistys oli kova Akaasia otti avausmatkalla kärkipaikan ja piti sen loppuun saakka. Kuva: Lotta Kosonen kilpailussa kakkoseksi ylsi Sävel-Taika. Oja-Nisulan suku hallitsi kuningatarkisaa, sillä Sävel-Taikaa valmentaa Ari Ojan-Nisulan serkku Olavi Oja-Nisula. Nyt se nousi ykköseksi, kun kolme viime ravikuningattaren titteliä voittanut Ilkka Pyysalon valmentama huippuhevonen jäi totutusta tasostaan. Kuva: Hippos Ryti-Tyttö oli tammojen kolmanen. Akaasia teki voittoajan Sävel-Taika oli tammojen kakkonen tasaisella esityksellään. Voitto oli suuri asia seitsemällä vuosikymmenellä kilpailleelle, 72-vuotiaalle Markku Hietaselle, joka onnistui ensimmäisen kerran ohjastamaan hevosen ravikuningattareksi. Hietasella oli tätä ennen neljä kakkossijaa. Akaasian jälkeen kokonaisn Kuninkuusravit Osallistuja Kokonaistilanne 2100m 1609m 3100m Sija Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Akaasia / Ma Hietanen 1 9.41.9 0.0 1 25.4a 2.59.4 0.0 4 22.7a 2.13.0 0.4 2 26.9a 4.29.5 0.1 Sävel-Taika / O Oja-Nisula 2 9.42.6 0.7 5 25.7a 2.59.9 0.5 8 22.8a 2.13.3 0.7 1 26.9a 4.29.4 0.0 Ryti-Tyttö / Jo Länsimäki 3 9.43.0 1.1 4 25.6a 2.59.8 0.4 1 22.4a 2.12.6 0.0 7 27.3a 4.30.6 1.2 Virin Camilla / Ha Torvinen 4 9.43.1 1.2 3 25.5a 2.59.6 0.2 2 22.4a 2.12.6 0.0 8 27.4a 4.30.9 1.5 Marj-Lovviisa / H Lindström 5 9.43.2 1.3 10 26.0a 3.00.5 1.1 5 22.7a 2.13.0 0.4 4 27.0a 4.29.7 0.3 Naputus / E Holopainen 6 9.43.5 1.6 11 26.0a 3.00.6 1.2 6 22.8a 2.13.2 0.6 3 27.0ax 4.29.7 0.3 Vieskerin Virva / M Forss 7 9.43.5 1.6 8 25.8a 3.00.2 0.8 3 22.5a 2.12.7 0.1 5 27.3a 4.30.6 1.2 Vilma Lyydia / Tu Pakkanen 8 9.44.2 2.3 5 25.7a 2.59.9 0.5 7 22.8a 2.13.3 0.7 9 27.4a 4.31.0 1.6 Huimariina / A Moilanen 9 9.44.4 2.5 7 25.8ax 3.00.1 0.7 9 23.1a 2.13.7 1.1 6 27.3a 4.30.6 1.2 Saaga S / M Nisonen 10 9.46.9 5.0 2 25.5a 2.59.6 0.2 10 24.2a 2.15.4 2.8 11 27.7a 4.31.9 2.5 Niemen Cecilia / R Tupamäki 11 9.47.9 6.0 9 25.9a 3.00.4 1.0 11 24.8a 2.16.5 3.9 10 27.4a 4.31.0 1.6 Hetviina / Ju Torvinen -hpl poissa poissa Rovaniemellä oli yli 51 000 katsojaa. 62 Akaasia sijoittui kuningatarkisassa toiseksi taipalsaarelaisen Saaga S:n jälkeen. Kuva: Hippos/Jari Piirala. Akaasia voitti avausmatkan, jäi maililla neljänneksi, mutta päätösmatkan kakkostila oli sinetti ravikuningattaruudelle. Akaasiaa ohjastanut Hietanen pääsi rauhoittamaan matkavauhdin haluamalleen tasolle. Kolmanneksi juoksi Ryti-Tyttö
Köppistä ohjastaneelle Ari Moilaselle viimeinen kerta oli herkkä hetki. Ryti-Tyttö otti voiton maililla Kuningatarkilpailun toinen kilpailupäivä käynnistyi Akaasian ollessa johtopaikalla. Vieskerin Virva kiri kolmanneksi. Costellon voitto varmistui päätösmatkalla. Ryti-Tyttö jäi Akaasiasta 0,4 sekuntia. Akaasia voitti avausmatkan myös viime vuonna. Ennakkosuosikkeihin lukeutunut Huimariina laukkasi lähtöön. 25,4a /2100 metriä. Sävel-Taika voittoon päätösmatkalla Tammojen päätösmatkalla voittoon kiri Olavi Oja-Nisulan Sävel-Taika. Laukkansa hyvin paikannut Huimariina jäi kärjestä 0,7 sekuntia. Taustajoukot eivät siis nuolaisseet ennen kuin tipahtaa. Kuva: Hippos/Jari Piirala Orimattilalaisen Ville Herttuan valmentama ja Herttuan perheen omistama Costello onnistui saavuttamaan kuninkuuden toisella yrittämällä. Siuntiolaisten Jyrki ja Maija Korhosen omistamalle ja valmentamalle Köppiselle Rovaniemen kisat jäivät viimeisiksi kuninkuusraveiksi. Costellon ohjasti uudeksi ravikuninkaaksi Risto Tupamäki. Akaasia otti avausmatkalla kärkipaikan ja piti sen loppuun saakka.. Hallitsevan ravikuningattaren Saaga S:n vire oli kysymysmerkki ennen Rovaniemeä. Kolme edellistä kuningatartitteliä voittanut ja neljännessä parissa ulkona matkannut Saaga S kiri toiseksi ennen Virin Camillaa. Päätösmatkalla Matti Nisonen ohjasti Saaga S:ää pitkään maltilla toisella radalla takapareissa. Jonny Länsimäen ohjastama Ryti-Tyttö kiisi lopussa ohi keulassa juosseen Virin Camillan, joka pysyi toisena. Toisella, mailin osamatkalla Virin Camillan ampaisi kärkeen. Kovan avauspuolikkaan 20,0 jälkeen johtavan rinnalle kiersi avausmatkan nelonen Ryti-Tyttö. Viime vuonna Akaasia johti lauantain jälkeen ja oli ykkösenä vielä toisenkin osamatkan jälkeen. Viimeisen kierroksen taittuessa loppukiriin Saaga S jäi sumppuun, eikä innostunut kiriin ja saapui maaliin selvästi kärjen takana. 63 . Akaasia taisteli kakkoseksi ja Naputus juoksi kolmanneksi. Se pysytteli taustalla tilannetta tarkkaillen, kunnes ampui maalisuoralla koko joukon ohitse. Keulassa päätösmatkan juossut Huimariina sai taipua pohjalaisille. Costello jatkoi kauden vahvaa menoaan kuninkuusraveissa. . Costellon kauden vahvat esitykset saivat arvoisensa päätöksen Kuninkuus ei jättänyt kysymysmerkkejä K uninkuuskilpailun kakkonen oli viimeistä kauttaan kilpaa juokseva Köppinen. Akaasia juoksi mailin kisassa neljänneksi
Costellolla repäisi 1,6 sekunnin etumatkan maalisuoralla. Harri Kotilaisen ajama Välähdys rynni eturivin uloimmasta paikasta huolimatta keulapaikalle. Muut hevoset karisivat matkan varrella kaksikon kannoilta, mutta Costello pysyi Köppisen tuntumassa maaliin saakka. Juhani Karvonen Lähde: Hippos n Kuninkuusravit Kolmanneksi kuninkuuskisassa juoksi Terho Rautiaisen ohjastama ja valmentama Camri. Välähdys lähti kärkeen ja sai selkäänsä punkaharjulaisen Camrin. Köppinen lähti kärkeen varsin varhaisessa vaiheessa. Välähdys vahva maililla Avausmatkalla murskavoittoon yltänyt Costello hiipui mailin loppusuoralla ja jäi neljänneksi. Hallitseva kuningas Köppinen teki viimeisellä osamatkalla kaikkensa säilyttääkseen kruununsa, mutta mikään ei auttanut Costelloa vastaan. Sen kaulaan pujotettiin ravikuninkaan seppele vuosina 2014 ja 2017. Välähdys piti kärkipaikkansa maalisuoran alkuun asti, mutta Costello sai kirittyä ykköseksi. Avausmatkalla saavutettu murskavoitto takasi Costellolle 0,8 sekunnin eron toisena olleeseen Välähdykseen. . Matkavauhti pysyi kiivaana, sillä ensimmäisellä tuhannella metrillä sivuttiin jopa SE-lukemia. Kuva: Hippos/Jari Piirala ennen maalia ja putosi kolmanneksi. Köppinen oli toinen. Costello voitti avausmatkan myös viime vuonna omealla 21,0a tuloksella. Taktiikka onnisti muiden paitsi Costellon kohdalla. Välähdys sijoittui päätösmatkalla yhdeksänneksi. Avausmatkalla vakuuttanut Costello juoksi pitkään kolmatta, kunnes pudottautui toiselle radalle ilman vetoapua. Visku / J Länsimäki 10 9.32.9 9.6 10 22.9a 2.54.0 3.8 10 22.8a 2.13.3 2.3 8 25.7a 4.25.6 4.5 Rokin Maxi / P Puikkonen 11 9.33.3 10.0 8 22.8a 2.53.8 3.6 12 23.5ax 2.14.4 3.4 6 25.5a 4.25.1 4.0 Välkyn Tuisku / An Tupamäki 12 9.34.0 10.7 11 23.4a 2.55.1 4.9 4 22.0a 2.12.0 1.0 12 26.1a 4.26.9 5.8 Köppinen yritti viimeiseen saakka uusia kruununsa, mutta päätösmatkan voitto ei kuninkuutta tuonut. Vaikka Köppinen voitti päätöslähdön, se ei saanut riittävästi eroa kokonaiskilpailua selvästi johtaneeseen Costelloon. Costello vahva avausmatkalla Avausmatka oli jatkumoa yhdeksänvuotiaan Costellon tämän kauden hienoille juoksuille. Köppinen nähtiin Kuninkuusraveissa kuudesti. Kolmanneksi päätösmatkalla nousi Vixen. Costello hivuttautui Risto Tupamäki rattaillaan matkan aikana Välähdyksen rinnalle. 64 Osallistuja Kokonaistilanne 2100m 1609m 3100m Sija Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Akaasia / Ma Hietanen 1 9.41.9 0.0 1 25.4a 2.59.4 0.0 4 22.7a 2.13.0 0.4 2 26.9a 4.29.5 0.1 Sävel-Taika / O Oja-Nisula 2 9.42.6 0.7 5 25.7a 2.59.9 0.5 8 22.8a 2.13.3 0.7 1 26.9a 4.29.4 0.0 Ryti-Tyttö / Jo Länsimäki 3 9.43.0 1.1 4 25.6a 2.59.8 0.4 1 22.4a 2.12.6 0.0 7 27.3a 4.30.6 1.2 Virin Camilla / Ha Torvinen 4 9.43.1 1.2 3 25.5a 2.59.6 0.2 2 22.4a 2.12.6 0.0 8 27.4a 4.30.9 1.5 Marj-Lovviisa / H Lindström 5 9.43.2 1.3 10 26.0a 3.00.5 1.1 5 22.7a 2.13.0 0.4 4 27.0a 4.29.7 0.3 Naputus / E Holopainen 6 9.43.5 1.6 11 26.0a 3.00.6 1.2 6 22.8a 2.13.2 0.6 3 27.0ax 4.29.7 0.3 Vieskerin Virva / M Forss 7 9.43.5 1.6 8 25.8a 3.00.2 0.8 3 22.5a 2.12.7 0.1 5 27.3a 4.30.6 1.2 Vilma Lyydia / Tu Pakkanen 8 9.44.2 2.3 5 25.7a 2.59.9 0.5 7 22.8a 2.13.3 0.7 9 27.4a 4.31.0 1.6 Huimariina / A Moilanen 9 9.44.4 2.5 7 25.8ax 3.00.1 0.7 9 23.1a 2.13.7 1.1 6 27.3a 4.30.6 1.2 Saaga S / M Nisonen 10 9.46.9 5.0 2 25.5a 2.59.6 0.2 10 24.2a 2.15.4 2.8 11 27.7a 4.31.9 2.5 Niemen Cecilia / R Tupamäki 11 9.47.9 6.0 9 25.9a 3.00.4 1.0 11 24.8a 2.16.5 3.9 10 27.4a 4.31.0 1.6 Hetviina / Ju Torvinen -hpl poissa poissa Osallistuja Kokonaistilanne 2100m 1609m 3100m Sija Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Costello / R Tupamäki 1 9.23.3 0.0 1 21.0a 2.50.2 0.0 3 21.9a 2.11.8 0.8 2 24.3a 4.21.3 0.2 Köppinen / A Moilanen 2 9.25.2 1.9 3 21.9a 2.51.9 1.7 5 22.2a 2.12.2 1.2 1 24.2a 4.21.1 0.0 Camri / T Rautiainen 3 9.27.8 4.5 4 22.0a 2.52.3 2.1 2 21.7a 2.11.4 0.4 5 25.2a 4.24.1 3.0 Välähdys / H Kotilainen 4 9.28.4 5.1 2 21.8a 2.51.8 1.6 1 21.4a 2.11.0 0.0 9 25.7a 4.25.6 4.5 Vixen / S Raitala 5 9.30.3 7.0 6 22.6a 2.53.4 3.2 9 22.7a 2.13.0 2.0 3 25.1a 4.23.9 2.8 A.T. Moilanen pyrki pitämään vauhdin kovana. Voitto ei riittänyt Köppiselle Päätösmatkalla Costellolla oli hyvä lähtötilanne. Costello sekosi askeleissaan 100 metriä. Veli / V Pohjola 6 9.30.9 7.6 6 22.6a 2.53.4 3.2 6 22.2a 2.12.3 1.3 7 25.5a 4.25.2 4.1 Metkutus / J-M Paavola 7 9.32.0 8.7 12 23.5a 2.55.4 5.2 7 22.4a 2.12.6 1.6 4 25.2ax 4.24.0 2.9 Rapin Aatos / Ha Torvinen 8 9.32.5 9.2 5 22.5a 2.53.2 3.0 11 23.0a 2.13.5 2.5 10 25.7a 4.25.8 4.7 Herra Hanuri / Ki Taipale 9 9.32.6 9.3 9 22.8a 2.53.8 3.6 8 22.5a 2.12.8 1.8 11 25.8a 4.26.0 4.9 A.T. Köppinen oli 1,7 sekunnin ja Camri 2,1 sekunnin päässä
Ari Oja-Nisulan (kesk.) omistama ja Markku Hietasen (oik.) ajama Akaasia juhli kuningatarkilpailun avausmatkalla Rovaniemellä. Akaasiaa ei saa laukkaan millään, mutta 500 metriä taittuu 17 sekuntiin. – Se pääsi nuorempana laitumelta irti ilmeisesti paarmojen ahdistamana. Muksuna sain kasvatuksen, että hevosen rääkkäämisestä saa vaikka selkäänsä. Luut paistoivat valkoisina puolitoista vuotta, eikä niillä jaloilla viitsinyt raveihin lähteä. – Tammeraveja sekä hyviä tammoja on aivan turhan vähän. 65 N iukka tappio ei silloin jäänyt harmittamaan Akaasian kasvattajaa, omistajaa ja valmentajaa Ari Oja-Nisulaa. Matkat ovat radoille usein pitkiä. Jalat parantuivat, eikä hevonen edes ontunut. – Hevosella on mahdoton lähtönopeus ja sillä on taipumus juosta lujaa itseään säästelemättä. Hevosen kummankin etujalan polvet aukesivat. Hänen suosikAkaasia oli myynnissä pari vuotiaaksi saakka. Myöhemmin siitä on tehty tarjouksia, mutta Oja-Nisula ei tammaansa en myy. – Hyvää hevosta ei pidä pilata liiallisella juoksuttamisella. – Se haudataan aikanaan tämän tilan multiin. Maltillista treeniä Oja-Nisula treenaa Akaasiaa maltillisesti. Oja-Nisula toivoisikin lisää tammaraveja. Hevonen juoksi aitausten läpi ja ylitti laskuojan, kunnes päätyi maantielle. Oja-Nisula on ajattanut Akaasiaa lähinnä tammaraveissa. – Lisäksi Akaasia on maailman mukavin hevonen. – Tammaa ei ole mitään järkeä juoksuttaa oriita vastaan. Täältä Akaasia ei lähde minnekään. Oja-Nisulan mukaan Akaasialla on huippuravurin ominaisuudet. Käräjävuorella on kilometrin treenisuorakin, mutta siellä treenautan hevosta harvoin. Jalat ovat edelleen kuin varsalla. Kuva: Hippos/ Marko Junttila. Lenkki on lähinnä reipasta ravia. 60 vuoden kokemuksella Oja-Nisulan luottokuski on 72-vuotias ohjastajaveteraani Markku Hietanen. Ravikuninkaallisilla ajetaan säästeliäästi Ravikuningattaren tittelin voittaminen sai monen huokaamaan: vihdoinkin. Intoa pitää joskus hieman rajoittaa. – Käyn ajamassa siellä 4-5 kilometrin maastolenkkejä ja lenkkien jälkeen kahluutan hevosta, jotta sen jalat pääsevät jäähtymään. Kaikkea on pitänyt kokeilla, mutta kokemus on opettanut. . Raveja kertyy vuodessa runsaat kymmenkunta. Tamma otti myös koko kisan voiton. Akaasia on ollut kakkonen useana vuonna, viime vuonna kruunu jäi 0,2 sekunnin päähän. kipaikkansa on Kurikan Hevosystävien ylläpitämä rata Käräjävuorella. Kuria sille ei ole tarvinnut pitää koskaan. – Jo pelkkä mukaan pääseminen oli yksi elämän täyttymys. Talvisin voin ajaa hevosella kotitilan lähettyvillä, mutta kesäisin maa on liian kovaa hevosen jaloille. Olen silti muutaman hevosen vuosikymmenten aikana onnistunut pilaamaan. Ensimmäiset koelähtönsä Akaasia juoksi kuusivuotiaana. Jo nuorena Ari Oja-Nisulalle selvisi että Akaasia olisi synnynnäinen juoksija
Sinänsä kuninkuus ei ollut yllätys. Jotenkin se tajusi, että kotiin oltiin tulossa, vaikka siihen saakka oli aivan rauhallinen. Oja-Nisulan tilalla on ollut lehmiä, mutta ne on laitettu pois jo vuosia sitten. – Voitto on jäänyt aika monta kertaa alle sekunnin päähän. En ole koskaan rakentanut Costelolle pohjakuntoa rankemman kaavan mukaan. Costello on hallinnut raveja ja ollut selkeästi paras suomenhevonen tällä kaudella. Olomme kotona aamyöllä kymmenen tunnin ajon jälkeen. Herttua on treenauttanut Costelloa 2-3 kertaa viikossa. – Päätösmatkalla lähdin seurailemaan muiden menoa. Uskoisin hevosen vielä parantuvan menoaan, sillä on kova halu voittaa, sanoo Hietanen. – Se ei ole koskaan ainakaan minun kanssani sortunut laukkaan. Siellä on tullut käydyksi kolme kertaa viikossa. 66 R avikuninkuuden voittanut yhdeksänvuotias Costello on orimattilalaisenHerttuan perheen silmäterä. Hiittejä en ole juoksuttanut. Kolmosja nelossijoja on vaikka kuinka paljon, Hietanen juttelee. Voitto oli pienestä kiinni ja kaikkiaan yhdeksällä hevosella oli ennen päätösmatkaa mahdollisuus voittoon. Lähdemme raveihin yleensä perheenä, koirakin on usein mukana, mutta kissa sentään jää kotivahdiksi, naurahtaa Costelloa valmentava Ville Herttua. Meille hevoset ovat olleet aina harrastus ja tulevat sitä edelleen olemaankin. Olisi vähän epäreilua, jos Costello joutuisi treenaamaan, kun muut nauttivat laitumella olosta. – Oriasemalla on ollut vilkasta tänä kesänä. Rovaniemen Kuninkuusraveista perhe saapui kaikessa rauhassa. Kuninkuusraveja on kertynyt parikymmentä, mutta nyt koitti palkinnon aika. Hietaselle koitti palkinnon aika Ohjastajaveteraani Markku Hietanen saavutti Akaasian ravikuningattaruuden myötä yhden suuren täyttymyksensä. Autamme toisiamme joskus tarpeen mukaan. – Kävimme sekä menoettä tulomatkalla Pohjanmaalla yönylitauolla. Treenimääriä Herttua ei ole nostanut, pikemmin päinvastoin. Teksti: Juhani Karvonen Costello on koko perheen hevonen n Kuninkuusravit. Kun mies on ajanut hevosia 60 vuotta, hän varmasti, tietää miten sitä käsitellään. – Säästin paukkuja mailin matkalla, mutta viimeisellä 3100 metrillä hevonen ampui matkaan täysillä. Hevoset ovat pelastaneet tilan ainakin viljelyn suhteen. – Ilman hevosia ei olisi enää viljan viljelyäkään. – Asumme kolmen kilometrin päässä toisistamme. – Ostin hevosen lapsilleni Tommille ja Hannalle, kun he olivat alle vuoden ikäisiä. Herttuan mukaan pohjakunto-sanalla on suomen kielessä huono kaiku. – Treenaan mielummin hieman liian vähän kuin liikaa. – Pohjakuntoa voi tehdä monella tavalla. Olen ajanut kuumuuden takia Costellolla iltamyöhään, vaikka oma unirytmi onkin hieman kärsinyt. Treenit ovat olleet aika maltillisia, vaikka jokunen spurttikin on tulee vedetyksi. Olen halunnut sallia sille vapaata ulkoilua laitumella päivät, koska muutkin hevoset saavat ulkona olla. Edellisellä matkalla Hietanen tarkoituksellisesti säästeli menoa. . Akaasiaa on helppo ajaa, koska voin ohjastajana rauhassa seurata muiden menoa pelkäämättä, että hevonen lähtisi laukalle. Treenejä on ollut hieman harvemmin kuin normaalisti. Turha hötkyily ei kannata, eikä keulaan ole syytä ampaista. Tuo rutiini ja itseluottamus ovat näkyneet tämän kauden juoksuissa, Ville Herttua sanoo. – Kolmen lähdön ja kahden päivän ravit kaukana kotoa ovat tietysti aina oma lukunsa, mutta Costelloa eivät olosuhteet tuntuneet haittaavan. Oriasema on ollut oikeastaan se päätehtävä, joten jo helteidenkin takia on pitänyt tinkiä kisoista tai treenaamisesta. Itseluottamus kasvanut – En ole muuttanut harjoittelua, mutta Costellolle on tullut ikää lisää, mikä on tuonut rutiinia ja itseluottamusta. Kun sääkin oli aika kuuma, oli hevosten kestävyys pienestä kiinni, sanoo Hietanen. Hevosen notkistaminen vie – Kun serkkupoika alkoi ajaa omaa hevostaan, käännyimme Hannu Hietasen puoleen. Vaikka kuljetusautossa ei ole ikkunoita, noin 800 metriä ennen kotiporttia Costello aloitti melkoisen melskeen autossa. – Costello on ollut aina koko perheen hevonen. Hietasen mukaan Akaasia on kiitollinen ohjastettava. Hyvin tuloksin. Kuninkuusraveistakin saavuimme aamuyöllä, niin oriasemalle piti mennä jo seitsemäksi. Hän ehdotti ajomieheksi isäänsä. Talvella ajan ehkä vähän pitempää lenkkiä, mutta varon juoksuttamasta Costelloa jäykäksi. Kuningatarkisan toiselle sijalle ylsi Sävel-Taika joka on Ari Oja-Nisulan serkkupojan Olavi Oja-Nisulan valmentama tamma
Taustajoukoissa emme tehneet mitään eri Järvisentie 19 61640 Ala-Valli gsm. Talvisin kilpaileminen on osa valmennusta. 67 Ville, Tommi ja Hanna Herttua ja Tia Malinen pääsivät perheenä juhlimaan Costellon ravikuninkuutta. – Se ei harmittanut, vaan viime vuoden Kuninkuusravit olivat niin hevoselle kuin taustajoukoillekin opintomatka. Käymme raveissa, kun se koko perheelle sopii. Omistajien mukaan Costello pitää treenija kilpailutaukoa ainakin kuukauden verran. Kun treenataan, silloin Costello myös treenaa. – Costellolla on täysi luotto ihmiseen. Costellon vahvuus on sen äärimmäisen vankka työmoraali. Teksti: Juhani Karvonen aikaa. Sen pää kestää erilaisia tilanteita hyvin. Se on työmoraaliltaan ehdottoman rehellinen. Kuva: Hippos/Marko Junttila se hämmästeli, kun se laitettiin valjaisiin samana päivänä kaksi kertaa. Costellolla uskaltaa ajaa Costelloa ohjastaneelleRisto Tupamäelle oli ilmeisen helppo laatia taktiikka kisaan. – Lähtönopeus ei ole Costellon vahvuus, mutta matkavauhti on. Itse pidän pikemminkin parempana jaksavuutta kuin huippunopeutta. – Nelisen vuotta sitten muutaman asiantuntijan arvion mukaan Costello voisi olla huippukunnossa muutaman vuoden päästä. Tupamäki uskoo Costellon voivan vielä omaa menoaan parantaa. Herttua huomasi Costellon lahjakkuuden 3-4-vuotiaana. – Huippunopeus, jaksavuus ja rehellisyys eivät tunnu juurikaan samassa hevosessa asuvan. Viime vuonna. – Viime vuonna raveja kertyi enemmän mutta meillehän ne ovat koko perheen harrastus. Tupamäki ei tiedä, milloin seuravan kerran rattaille Costellon taakse istuu. Costello jaksaa juosta matkaa, joten sillä uskaltaa ajaa ulkona, sanoo Tupamäki. Se erottaa treenin ja kisat arjesta sekä ymmärtää, että kisossa pitää mennä kovaa. Tupamäki on ohjastanut Kuninkuusraveissa voittoon tammoissa parikymmentä vuotta sitten. Aika usein nopeus ja jaksavuus syövät toisiaan. Viime vuoden Kuninkuusraveissa Costello sijoittui kakkoseksi ja jäi alle sekunnin kuninkuudesta. Toinen valttikortti on jaksavuus. Costello ei kuitenkaan ei ole mikään alistuva, vaan vilkas ja elämäniloinen hevonen. – Costello sotkeutui hieman omiin jalkoihinsa kovassa menossa, mikä ei onneksi johtanut laukkaan. En tiedä, voiko hevonen olla niin viisas eläin, että se olisi ymmärtänyt, että nämä ovat taas ne samat kisat, naurahtaa Herttua. Vahvuutena vankka työmoraali Raveja Costellolle kertyy vuodessa parikymmentä. Yhdeksänvuotiaalla Costellolla saattaa olla vielä monta hyvää vuotta raviradoilla. . 041 4450 307 Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com tavoin, mutta Costello oli selvästi valmiimpi kisaan nyt kuin edellisenä vuonna. Se ei esimerkiksi vilkuile tallin suuntaan tai ala himmailla vauhtia, vaikka lenkki venyisi totuttua pitemmäksi. Kahden viime vuoden aikana Costello on mennyt eteenpäin, joten on mielenkiintoista nähdä, vieläkö se parantaa menoaan seuraavan parin vuoden aikana. Nyt se suhtautui asiaan paljon rauhallisemmin. Maililla Costello jäi kärjestä, mutta tilanne ei kovasti Tupamäkeä huolettanut. – Ei näitä koskaan liikaa tule, aina mestaruus maittaa, naurahtaa Tupamäki
Tehtävät ohjelmanumeroina Tällä kertaa ajoreitin varrelle oli tehty pari tehtävää, joista italialainen este osoittautui hauskaksi. rinneajoihin osallistuneet olivat panostaneet tapahtumaan hyvissä ajoin selvittämällä vaunujen historian, aikakauteen sopivan tyylin, etiketin ja pukeutumiskoodin sekä tuomalla mukanaan tarinan. Tehtävä oli joillekin paljon helpompi, koska tehtävä tehtiin nurmikolla, jolla hevonenkin sai jäädä nauttimaan välipalaa. Toinen mukava tehtävä oli juustomaistiaiset, jossa oli samanlainen tarjotin. n Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Maija Räihä, Niccolina Oscarsson, Oskar Damen ja friisiläisruuna Quentin R lähtivät reissuun Piano Box Buggy -nimisillä vaunuilla, jotka on valmistettu USA:ssa noin sata vuotta sitten.. Kuskit ja matkustajat syynättiin ja huomautus tuli jopa kuljettajan kengännauhoista, mikäli ne eivät sopineet muiden asusteiden ja vaunun aikakauteen. Esteen eteen piti pysähtyä ja ottaa vaunuista tuoppi, juoda olut, ja palauttaa tuoppi tarjottimelle. Päivän aikana laskettiin kävijämääräksi noin 3 500 henkilöä. Fiskars paikkana on ajattoman tunnelmallinen ja Perinneajot keräsi ennätysmäärän yleisöä. Tolppaan oli tehty tarjotin, jossa oli pieni oluttuoppi. Alueella pääsi tapaamaan ruukkilaisia 1800-luvulta 1960luvulle ja kokemaan elämää ennen meidän aikaamme. Hevosilla peYksi kesän historiallisista hevostapahtumista Fiskarsin Hammarbackenilla Historia herää eloon perinneajoissa Historia herää eloon perinneajoissa Fiskarsin ruukkialueen historia muuttui eläväksi, kun hevoset astelivat kadulla vanhoine vaunuineen. Alusta asti päätuomarina toiminut ajomestari Reijo Kuhakoski oli tyytyväinen siihen, että edellisvuosien neuvot olivat menneet perille ja valjakoiden taso oli tänä vuonna erityisen korkealaatuinen. Esteellä kuljettajille ja kyytiläisille oli tarjolla Fiskarsin oman panimon olutta. Etiketeistä sekä hyvistä käytöstavoista ei tingitty tälläkään kertaa. Mikäli hevonen malttoi seistä paikallaan, niin mikäs siinä olutta siemaillessa, mutta ainahan hevonen ei seissyt, jolloin oluen naukkaaminen kävi haasteesta. Etiketit hallussa Tarkat asiantuntijatuomarit arvostelivat historiallisen kokonaisuuden sekä tietysti perinteen mukaan vaunujen, hevosten sekä valjaiden sopivuuden ja turvallisuuden. Etikettisääntöjä ei tietenkään saanut rikkoa. 68 F iskarsin yläruukin alue täyttyi uljaista hevosista ja upeista vanhoista vaunuista, kun Fiskarsin museo avasi kesäkautensa yhteistyössä Suomen vaunuhistoriallisen seuran kanssa 9.6. Myös yleisöstä osa kunnioitti tapahtumaa entisajan henkeen pukeutumalla. Muun muassa kynttilällisten lyhtyjen vaunujen groomin taskusta löytyi tulitikut niitä kysyttäessä. Osa osallistujista oli tehnyt asusteensa itse. Mennyt aika tässä jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa oli jälleen käsin kosketeltavissa
Puku on kenkiä myöten aidosti sata vuotta vanha ja ruotsalaiset kiesit ovat vuodelta 1910. Kilpailun symppispalkinnon voittajat, nuoret hevostaiturit Viola Kantola ja Cecilia Borg 1940-luvun heinäkärryillä. Mennyt aika tässä jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa oli jälleen käsin kosketeltavissa. Tuulennopea ravihevonen vaihtoi sujuvasti roolia juoksijasta vaunuhevoseksi. Vetäjänä suomenhevosruuna Tripla Vekkuli. Fiskars paikkana on ajattoman tunnelmallinen. Minna Moilanen ja 8-vuotias Treasure Dust. Minna Moilasen tyylitaju ei pettänyt taaskaan. 69 Perinneajot avattiin näyttävästi Tarja Ikävalkon ratsastaessa 9-vuotiaalla Knab-Star af Nollundilla valjakkojen kärjessä, adjutanttinaan Katja Sjöroos. Tuuli Liski, valjakkoajon junioreiden hallitseva Suomen mestari, ja shetlanninponi Nikolai, joka vetää Saksasta tuotuja ponikärryjä. Tuija Riekkinen ja Riitta Kankaanpää tulivat Perinne ajoihin 17-vuotiaalla suomen hevosruuna Tabascolla ja 1930-luvun kieseillä.
Vossikka-ajuri Markku Saari, kyydissään Rita ja Matti Makkonen sekä suomenhevosruuna Tytön Päämies Vis-à-vis -juhlavaunujen edessä. Carin Knape ja suomenhevonen Trichos olivat liikenteessä Pietarissa 1916 valmistetuilla Char-á-bang -vaunuilla. Vilda on pohjoisruotsin työhevonen, jonka 1900 -luvun alun viktoria-vaunujen kyydissä matkasivat Linda Varpenius ja Minea Lindbom. Kyydissä istuivat Nora Lindblom ja Max Knape.. Tiukat asiantuntijatuomarit Markku Nyman ja Reijo Kuhakoski olivat tyytyväisiä tämän vuoden valjakoiden korkeaan tasoon. Malin Granroth ja Christoph Rohr. Ajohevosena Heidillä oli vasta 4-vuotias suomenhevostamma Hessin Uniikki. Heidi Krüger tyttärensä Lotan kanssa olivat tulleet Perinneajoihin rocard-kieseillä, joita veti shetlanninponi Delfi. Koska Suomen tiestö on 1600-luvulla vielä vallan surkeassa kunnossa vaunuilla ajettavaksi, eivätkä sen ajan ajopelit olleet vielä kovin mukavia matkustaakaan, Kristiina on jättänyt vaunut Tukholmaan ja saapuu ratsain Turusta Fiskarsiin uskollinen hovinainen Ebba Sparre seuranaan. 70 Tarja Ikävalkolla paras tarina ”Vuonna 1652 kuningatar Kristiina saapuu Fiskarsiin tapaamaan Peter Thorwöstea ja katsomaan miten ruukkitoiminta on lähtenyt sujumaan. Heidi Sinda oli lähtenyt miehensä Jussi Koskisen kanssa matkaan pohjaisella ”rossaus” asenteella. Naiset ovat pukeutuneet miehiksi, jotta saavat taittaa matkaa rauhassa.” Iloiset viinatrokarit Saila Salonen, Milja Salonen, Irina Salonen ja Erika Venäläinen olivat liikenteessä shetlanninponiparivaljakko Källbackas Charityn & Reinilän Johanneksen kanssa
1300-luvulta peräisin oleva linna sopii hyvin keskiaikatapahtumapaikaksi, sillä sekä linna että sen miljöö ovat ainutlaatuiset. Heinäkuussa Raaseporin Keskiaikaseura, RAMS, järjesti perinteeksi muodostuneet keskiaikamarkkinat Snappertunassa, Raaseporin linnan ympäristössä. Taisteluista vaurioitunut linna hylättiin 1550-luvulla Helsingin perustamisen, maankohoamisen ja olutkellarin romahtamisen jälkeen. Markkinoilla pyritään historialliseen autenttisuuteen, jossa ilveilijät, ritarit, linnanherrat ja -rouvat muiden muassa tuovat tapahtumaan keskiaikaista tunnelmaa. Käsitöiden ja muun kaupankäynnin lisäksi tarjolla on ruokaa, juomaa, elävää musiikkia ja erilaisia näytöksiä. 71 K eskiaikamarkkinoilla historiaa tuodaan esiin näyttävästi. Ritariryhmä Celeres Nordica saapuu näyttävästi turnajaiskentälle.. Vauhdikkaat turnajaiset Ruotsista saapunut ritariryhmä Celeres Nordica esitti turnajaisnäytöksen, josta ei jännitystä puuttunut. On kerrottu, että kellarin tuhoutuminen oli ollut suuri menetys, koska keskiajalla olut oli tärkeä elintarvike. Näytökset jäljittelevät Hevoset, ritarit ja turnajaiset kuuluvat keskiaikamarkkinoille Kiehtova keskiaika Runsaan tarjonnan ja -kävijämäärän perusteella historialliset tapahtumat kiinnostavat ihmisiä. Kalliolla sijaitseva linna rakennettiin alun perin saarelle ja strategisen sijaintinsa vuoksi linnan herruudesta käytiin useita taisteluja
Kaksintaistelussa ritarin piti osua vastaan tulevan vastustajan kilpeen peitsellään. Raaseporin linna tarjoaa ainutlaatuiset puitteet keskiaikatapahtuman järjestämiseen. aidosti keskiajalla käytyjä turnajaisia, joilla ritarit ylläpitivät taistelutaitojaan ja jotkut ritarit elättivät itsensä turnajaispalkinnoilla. Turnajaislajit vaativat nopeutta ja kylmähermoisuutta myös hevosilta, joten ne pitää erikseen kouluttaa turnajaishevosiksi. Turnajaisten välissä kentällä esitettiin tulishow ja tanssinäytöksiä.. 72 Erikokoisten renkaiden seivästystä peitsellä. Sen jälkeen piti seivästää eri kokoisia renkaita keihäillä kahden metrin korkeudelta, joka oli keskiajalla harjoittelua osua viholliseen. Aluksi ritarit kilpailivat nopeudesta toinen toista vastaan vangitsemalla lipun. Keskiajan turnajaisissa oli tarkoitus pudottaa vihollinen hevosensa selästä. Hevosten pitää sietää kun miekat kalisevat ja peitset paukkuvat ritareiden kilpiin
– Ryhmällä oli mukana kuusi hevosta ja paljon erilaisia esiintyjiä. – 1997 perustettu Raaseporin keskiaikaseura, RAMS, oli ensimmäisen kerran mukana Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla vuonna 2001, jolloin ryhmään kuului viisi omaa hevosta ritareineen, Idman kertoo. Vuoden 2012 jälkeen markkinat on järjestetty linnan raunioilla joka toinen vuosi. Taistelukentälle jääneet vihollisten päät kerätään keihästämällä. Keskiaikaturnajaiset kokosivat kiinnostunutta yleisöä Raaseporin linnan ympäristöön. Peltihaarniskoita ei vielä silloin ollut, vaikka niitäkin löytyy näytöksiin tarvittaessa. – Myös keskiaikaiset turnajaisaseet olivat tylppäkärkisiä, mutta ei silti vaarattomia. Ritarille ja hänen hevoselleen ommellaan itse yhtenevät vaatteet mittojen mukaan, omilla tunnuksilla ja väreillä. Karnevaalit olivat iso sekä hieno tapahtuma ja siitä lähtien olen ollut mukana järjestämässä keskiaikaisia markkinoita. – 1300-luvulla käytettiin metallisia rengaspaitoja ja kovetettua nahkaa suojavaatteina. Kankaiden tulee olla kestäviä ja käytännöllisiä. – 2006 siirryimme Raaseporiin, aluksi kerran vuodessa. Vaatimukset myös hevosille – Lisäksi turnajaislajit vaativat nopeutta ja kylmähermoisuutta. Näytöksissä ritarit kilpailevat tosissaan ja keräävät pisteitä voittaakseen, mutta ketään ei ole kuitenkaan tarkoitus vahingoittaa, Idman selvittää ja jatkaa, että silti vahinkoja voi joskus käydä, vaikka haarniskat sekä kilvet ovat kestävistä materiaaleista tehtyjä. Tapahtumissa hänen roolinimensä on Daniel Kirjuri . Taisteluvälineet jäljittelevät keskiaikaisia välineitä, joten ne ovat painavia. n Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Raaseporista ja keskiajasta kiinnostuneet voivat tilata kirjan, jossa on paljon historiallista tietoa keskiajasta, ritareista ja hevosista, sähköpostiosoitteesta: info@rams.fi – Ritareilta vaaditaan ratsastustaidon lisäksi miekan, keihään ja pitkävartisen peitsen käyttöä, kertoo Raaseporin keskiaikaseuran puuhamies Dan Idman. 73 Turnajaiset huipentuvat kaksintaisteluun, jossa täydessä laukassa ratsastetaan vihollista päin ja yritetään osua peitsellä vastustajan kilpeen. Ryhmä tarvitsi kaksikielisen airueen ja tehtävään pyydettiin keskiaika-asiantuntija Dan Idman. Onnistunut tapahtuma tarvitsee promoottorin Dan Idman on pitkän linjan keskiaikaharrastaja ja hän on toiminut keskiaikatapahtumien oppaana sekä järjestäjänä 20 vuotta. Hevosten pitää sietää kun miekat kalisevat ja peitset paukkuvat ritareiden kilpiin, Idman sanoo. myös hevosilta, joten ne pitää erikseen kouluttaa turnajaishevosiksi. Kilpi on yleensä tehty puusta, jossa on metallireunus eli sen on suojeltava peitsen iskuilta. Vuonna 1999 Helsingissä pidettiin keskiaikakarnevaalit, jonne oli kutsuttu Gotlannista iso ryhmä esiintymään
74 Heidi Huupponen pyöritti Kotitalli Hersiriä ensin sivutoimisesti, mutta nykyisin oma yritys on päätoiminen työ.
– Halusin, että se nimi pysyy mukanani. Kaksi vuotta sitten syntyi Sakari -poika, eikä Heidi enää äitiysloman Kahden päivän hevosvaellus luonnossa on elämys Islanninhevonen on mainio kaveri metsässä Jo lapsuudessa alkaneesta harrastuksesta tuli Heidi Huupposelle myös työ. – Se on monille, varsinkin kaupunkilaisille, ihan huikea elämys, eikä vastaavaa ole tarjolla täällä lähettyvillä. Arvosteluasteikko on 0–10. Passijuoksua lukuun ottamatta askellajikilpailut ovat arvostelulaji, jota arvostelee 3–5 tuomaria. Tyylipassissa annetaan aikapisteiden lisäksi tyylipisteet niin passiin siirtymisestä, passin laadusta kuin lopussa tapahtuvasta hidastuksestakin. Kaksi päivää ratsastusta metsässä, Moksissa ja Vihtijärvellä, ja yöpyminen Suutarinvuorella, josta on aivan upeat näköalat, Heidi kertoo. Sympaattinen islanninhevonen on monille asiakkaille syy tulla juuri Hersiriin. Islanninhevosten nimet liittyvät usein pohjoismaiseen mytologiaan, tämä on kuuleman mukaan ollut jonkun kuninkaan nimi. Viisikäynnissä esitetään nopean töltin sijaan liitopassia. Nyt Heidi pyörittää Kotitalli Hersiriä Selissä Vihdissä. Arvostelun pääkohtia ovat askellajin tahdin puhtaus, oikea tempo, liikkeiden lennokkuus, muoto ja esityksen harmonia. Islanninhevosille järjestetään omia erityisiä askellajikilpailuitaan. Nimi omalta hevoselta Tallin nimi Hersir on Heidin edesmenneen, rakkaan islanninhevosen nimi. jälkeen palannut aikaisempaan työhönsä kirpputorivastaavaksi Samarialle. Yrittäjä on innoissaan työstään. Kotitalli Hersirin asiakkaiden ehdottomia suosikkeja ovat kaksipäiväiset hevosvaellukset metsien halki. Passijuoksuja tyylipassikilpailut käydään 150–250 metrin pituisilla passiradoilla. Passijuoksu on nopeuslaji. Nelikäynnissä esitetään hidasta tölttiä, ravia, käyntiä, laukkaa ja nopeaa eli lisättyä tölttiä. Minna Tyllinen tutustumassa hevoseen. – Islanninhevonen on mahtava, vanha alkuperäisrotu tuhannen vuoden takaa. Heidi perusti Kotitalli Hersirin Selkiin vuonna 2012 ja pyöritti sitä ensin sivutoimisesti. Rakkaus islannin-hevosiin sai Heidin perustamaan oman tallin, ensin sivutoimisesti, mutta nyt talli tuo myös elannon. V armajalkainen, pelkäämätön ja sopuisa islanninhevonen on ollut Heidi Huupposen suuri rakkaus ja lapsuudesta saakka. Kansainvälisten kilpailujen luokkiin kuuluva askellajihevosten kür-tyyppinen kouluohjelma ratsastetaan kouluradalla ja siinä esitetään liikkeitä eri askellajeissa, mutta ei liitopassia. Islanninhevosilla tehdään lyhyempiä ja pidempiä vaelluksia luonnossa Vihdissä ja myös lähikuntien puolella. Lisäksi yrityksessä apuna on usein Heidin sisko Sonja Hänninen. Kahden päivän hevosvaellus metsässä on osoittautunut todella suosituksi, ja myös lyhyemmille vaelluksille riittää asiakkaita. 75 n Talliesittely Askellajikisoja MM-tasolle asti Islanninhevosilla on monenlaisia todella kauniita värityksiä. Vakituisia työntekijöitä ei ainakaan vielä ole, mutta yhteistyökumppaneina toimivat luontotai harrasteohjaajat tulevat tarvittaessa keikkatöihin retkiä vetämään. Askellajikilpailuja järjestetään Suomessa paikallisista tallikilpailuista aina SM-kisoihin, kansainvälisesti myös PMja MM-tasolle asti. Tölttilajeissa esitetään tölttiä eri tempoissa, T2-luokassa myös pitkin ohjin, ohjat yhdessä kädessä, jolloin hevosen on kannettava itsensä töltissä. Pelkäämätön, varmajalkainen, sopuisa ja us?. Nelija viisikäyntihevosten askellajija tölttiluokat järjestetään 250 metrin pituisella ja noin neljä metriä leveällä soikioradalla
– Islanninhevosen rotupuhtautta ja terveyttä varjellaan tarkoin: Islantiin ei saa viedä hevosia, eikä muualla käynyt islanninhevonen pääse maahan takaisin. – Vähintään kahdelle voi varata vaelluksen. Hyvinvointipuoleen perehtynyt Elina Lilja vetää kaikki pitkät vaellukset. Suomen Islanninhevosyhdistys (SIHY) on vuonna 1982 perustettu kansainvälisen islanninhevosjärjestö FEIF:n (International Federation of Icelandic Horse Associations), Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Hippoksen rekisteröity jäsenyhdistys. Ja meille voi tulla ihan aloittelijakin, vaikka ei olisi hevosta koskaan nähnytkään. Passi on kaksitahtinen, laukkaa nopeampi, vauhdikas askellaji, jossa saman puolen jalat liikkuvat samanaikaisesti samaan suuntaan. Se on sitten ensi talven asiaa. Eri osa-alueiden asioista vastaavat SIHY:n valiokunnat. Tallilla käyville ulkomaisille turisteille Heidi haluaa antaa mahdollisuuden tutustua suomalaiseen luontoon mahdollisimman monipuolisesti. – Kaksipäiväinen vaellus lähtee täältä Selistä ja suuntautuu Rokokallion kautta Suutarinvuorelle, jossa kivutaan tosi korkealle ja yövytään upealla paikalla, vuoren laella saunallisessa mökissä, ja vieressä on hevosille tarhat valmiina. Islanninhevosyhdistys . Kaksipäiväiset vaellukset ovat kiinnostaneet asiakkaita ympäri Suomen. Villiruokaa ja ruokailua luonnossa Luonnon antimia Hersirissä käytetään myös ruokatarjoiluihin, Heidi kun on itse luomuruoan ystävä. Töltti on nelitahtinen, tasainen askellaji, jossa hevosen jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Todella hieno luonne ja erityisen sopiva luonnossa liikkumiseen, Heidi sanoo. – Meillä käy paljon myös yritysporukoita, esimerkiksi tyky-päivien merkeissä. Asiakkaita ympäri Suomea Tallissa on nyt kahdeksan islanninhevosta, yksi puoliverinen, yksi shetlanninponi ja yksi Suomen pienhevonen. Makkarat tulevat läheiseltä tilalta. Talven kylmyyttäkään se ei arastele. SIHY:n paikalliskerhot järjestävät kilpailuja, kursseja ja muita tapahtumia. 76 Ensin tutustutaan hevosen rauhassa. Hän tekee asiakkaille muun muassa lehtimehuja ja kuusenkerkkäjuomaa, ja ruoka on mahdollisimman luonnonmukaista. Nykyisin privaattiratsastukset ovat suosittuja, esimerkiksi monet pariskunnat haluavat lähteä kahdestaan. SIHY järjestää muun muassa islanninhevosten suomenmestaruuskilpailut, jalostusnäyttelyitä sekä islanninhevostuomarija -ohjaajakoulutusta. Aada Vilenius ja Mari Jääskeläinen lähtövalmisteluissa. – Islanninhevosharrastajat jakautuvat aika lailla kahteen ryhmään, on vaellusratsastajat ja askellajiratsastjat. Hersirin vaelluksille voi osallistuu yleensä neljästä kuuteen henkeä, kuusi on maksimi. Tempo voi vaihdella kävelyvauhdista aina laukan nopeuteen saakka. Lyhyempien vaellusten asiakkaat ovat useimmiten pääkaupunkiseudulta tai lähikunnista. Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa Islanninhevonen-jäsenlehden. Vuorelta on aivan mahtavat näköalat, sieltä näkyy Helsinkiin asti. kollinen. – Käytämme villija lähiruokaa niin paljon kuin mahdollista. Islanninhevosen erikoisuus on tavallista useampi askellaji. – Vaellukset tarjoavat luonnosta nauttimista kaikilla aisteilla ja myös mielen hyvinvointia, meillä on muun muuassa retki halauspuumetsään. Se viihtyy laumassa, ja laumassa hevoset myös myös oppivat toisiltaan. Islanninhevonen on pienikokoinen – säkäkorkeus vain 122-142 senttiä – mutta se on kokoonsa nähden erittäin vahva. Me olemme vaellustalli, ja myöskin olemme saaneet Vaellustallien Priimatalli-tunnuksen, Heidi kertoo. Kun muilla hevosilla askellajit ovat käynti, ravi ja laukka, islanninhevosella on näiden lisäksi töltti ja joillakin myös passi. – Monesti asiakkaat eivät vaelluksilla edes halua liikaa kiinnittää huomiota askellajei. Hersir tarjoaa hevosvaelluksia alkaen muutaman tunnin ratsastuksesta kahden päivän vaellukseen. – Lisäksi meillä on kaksi poroa ja vasa, sekä pihassa kota. Talviaikaan pitkiä vaelluksia islanninhevosilla ei tehdä, vaan ratsastusreissut ovat maksimissaan neljän tunnin mittaisia. Poroille tulee kyllä roolia tähän palvelutarjontaan, mutta se puoli on vielä suunnitteluvaiheessa. Heidille ratsastus on aina liittynyt luonnossa liikkumiseen, ja sitä hän haluaa tarjota myös asiakkailleen. – Töltti on ratsastajalle ja hevoselle erittäin tasaista ja mukavaa menoa, Heidi toteaa
. Suomessa on yli 2 000 islanninhevosta, joista noin 900 on Suomen Hippos ry:n rekisterissä. Islanninhevosilla on myös pitkät, tuuheat jouhet. Pinja Peräkylä on kesätöissä Hersirissä. Islanninhevonen on siihen aivan verraton kaveri. Hevosta harjaamassa Minna Tyllinen. Siksi ne eivät yleensä tarvitse loimitusta kovimmillakaan pakkasilla. Etenkin kotimaassaan Islannissa perinteiseen tapaan kasvaneet hevoset ovat tottuneet liikkumaan ympäri vuoden vaihtelevassa ja hankalassa maastossa ja ovat erityisen varmajalkaisia. Tämä johtuu osaltaan siitä, että islanninhevoset saavat perinteisesti kasvaa ja elää lajityypillisesti isoissa laumoissa ja ulkoilla runsaasti, jolloin erilaisten käytösongelmien riski on pieni. Islanninhevonen soveltuu yleensä kaikenikäisten ratsastajien käyttöön. Normaalikokoinen aikuinenkin pystyy hyvin ratsastamaan islanninhevosella. Islanninhevosesta on tullut suosittu harrastehevonen niin aikuisille kuin nuorillekin sopivan kokonsa ja monipuolisuutensa ansiosta. Islanninhevoset ovat tavallisesti terveitä ja pitkäikäisiä: 30-vuotias islanninhevonen ei ole harvinaisuus, ja jotkut yksilöt saattavat hyvässä hoidossa elää huomattavasti vanhemmiksikin. Suomeen tuoduilla yksilöillä esiintyy kuitenkin yleisesti kesäihottumaa, koska eläimet eivät kotimaassaan ole tottuneet tämän ilmastoalueen hyönteisiin. Yksilökohtaisia eroja esiintyy kuitenkin aivan kuten muillakin hevosroduilla; osa hevosista on herkkiä ja eteenpäinpyrkiviä, osa taas rauhallisia. Tasaisia luonteeltaan Islanninhevosta pidetään luonteeltaan tasaisena ja helppona käsitellä. Marjut Ojanen tutustuu Pinjan kanssa hevoseen ennen vaellukselle lähtöä. Myös Suomessa syntyneillä yksilöillä tavataan kesäihottumaa. – En ole ikinä viihtynyt kauhean hyvin ratsastuskouluissa tai -kentillä, haluan mennä hevosella metsään ja muualle luontoon. Islanninhevosta pidetään täysikasvuisena vasta 7–8-vuotiaana. Mari Jääskeläinen on kokenut ratsastaja, ja toimii myös vaellusten ohjaajana. Värivaihtelua on paljon: eräitä kirjavuusgeenejä (sabino ja frame overo) sekä tiikerinkirjavuutta lukuun ottamatta rodussa esiintyy lähes kaikkia tunnettuja värigeenejä. Varusteet laitetaan yhdessä kuntoon ennen lähtöä. Yleisin korkeus 122–142 cm, mutta kokoonsa nähden se on hyvin vahva, eikä sitä ponikokoisuudesta huolimatta lueta ponivaan hevosroduksi muun muassa tyypillisistä poneista poikkeavan rakenteensa vuoksi. On arveltu, että ensimmäiset hevoset tulivat saarelle viikinkien mukana Islannin asuttamisen yhteydessä 700–800-luvulla, ja että nämä hevoset olivat eurooppalaisia metsähevosia sekä poneja. Islanninhevoset ovat maastovarmuutensa ansiosta mainioita vaellusratsuja. Islantilaiset kilparatsastajat matkustettuaan muualle maailmaan kilpailemaan yleensä tapahtuman jälkeen myyvät hevosensa tai pitävät omaa kilpatallia esimerkiksi manner-Euroopassa. Kuusi henkeä on Hersirissä osanottajien maksimimäärä vaellukselle. hin tai niiden puhtauteen, vaan enemmänkin keskittyä nauttimaan luonnosta. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. Vaikka islanninhevoset ovat kuin luotuja maastoratsastukseen, niitä näkee yhä useammin myös kouluja estradiradoilla. Kaikki värit hyväksytään, ja perusja erikoisvärejä ja niiden eri sävyjä ja yhdistelmiä on kymmenittäin. Rotua on kotimaassaan Islannissa jalostettu täysin puhtaana lähes tuhat vuotta, koska hevosten tuonti Islantiin on kiellettyä. Islanninhevoset kasvattavat talveksi paksun, vettä, lunta, savea, mutaa ja pakkasta läpäisemättömän talvikarvan. Lähteet: Wikipedia, Suomen Islanninhevosyhdistys Monille asiakkaille myös hevosten hoitaminen on mieluisaa puuhaa. Islanninhevosta käytetään vaellusja maastoratsastukseen, askellajiratsastukseen ja harrasteratsastukseen. Tyypillinen islanninhevonen voi kantaa noin 100 kiloa painoa ja vetää kaksi kertaa oman painonsa verran. 77 Maailman vanhimpia hevosrotuja . Ulkomuodoltaan islanninhevoset ovat vankkoja, joskin jalostuksessa tavoitellaan yhä urheilullisempaa ja kevyempää rakennetta. Islanninhevonen kuuluu maailman vanhimpiin hevosrotuihin. Kokoonsa nähden vahva Säkäkorkeudeltaan islanninhevonen on suhteellisen pieni. Islanninhevosten koulutus aloitetaan myöhemmin kuin useimmilla muilla hevosroduilla, 4–5 vuoden iässä, koska ne muiden maatiaisrotujen tapaan kasvavat ja kehittyvät hitaammin kuin pitkälle jalostetut rodut
Nyström harrasti ratsastusta pienenä ja palasi lajiin tyttärensä Hanna Nyströmin, 15, vanavedessä. hallitustyössä, tapahtumavastaavana ja aktiivisena talkoolaisena. Lähdin koulutukseen, jotta pystyisin antamaan oman panokseni asian hyväksi ja saisin työhöni lisää eväitä, Nyström kertoo. Asiasta puhuttiin meillä myös junnukokouksessa. Meillä on hyvä ilmapiiri, mutta nyt tuntuu, että kaikki ovat esimerkiksi alkaneet tervehtiä ahkerammin ja olla entistäkin reilumpia. Hankoniemen Ratsastajien Heidi Nyström kouluttautui ensimmäisten joukossa Suomen Ratsastajainliiton Reilun Pelin lähettilääksi, joka toimii sanansaattajana ja hyvän ilmapiirin levittäjänä seuraja tallitoiminnassa. 78 R atsastuksessa vietetään Reilun Pelin teemavuotta. – Teen esikoulussa töitä lasten parissa, ja aihe on lähellä sydäntäni – että lapset ja aikuiset tulevat kaikki toimeen. Nyström on aktiivinen vapaaehtoinen seurassaan, mukana mm. – Otimme heti käyttöön lähettiläskoulutuksen Reilun Pelin pohdintakortit, joiden avuilla jokainen voi miettiä, miten itse vaikuttaa tallin ilmapiiriin käytöksellään. Tallille Hankoniemen Ratsastajat sen tietävät: Hevosseurassa pärjää parhaiten Reilulla Pelillä. – Meillä on tallin seinällä Reilun Pelin säännöt, ja olemme miettineet asioita laajasti yhdessä pohdintakorttien avulla. Hän kokee, että seurassa asiat ovat hyvin, ja kun Reilua Peliä nostetaan erityisesti esille, se korostaa yhteisiä tärkeitä ja hyviä arvoja sekä toiminnan vahvuuksia
Hevosissa ja hevosihmisten yhteisössä on ihmeellistä taikapölyä, joka tuo tarttuu ja tuo tallille aina takaisin. 79 Seuralle ja tallille mies on aivan korvaamaton korjaustöissä, talkoovastaavana ja kisatapahtumissa. Ratsastuskoulun toiminnasta vastaa ratsastuksenopettaja ja valmentaja Mia Maukonen, työnantajana toimii seuran hallitus. Siinä hetkessä ei ole muuta kuin mies ja hevonen. Hankoniemen Ratsastajilla on idyllinen ratsastuskoulu. Nyt tyttären sijaan tallitoverina on 8-vuotias tyttärentytär Mette Ahlkvist. Silloin hevonen on reilu ja kiltti takaisin, Hanna Nyström tietää. Nevalainen on käynyt tallilla vuosien varrella lähes päivittäin, nykyäänkin vähintään neljästi viikossa. Korvaamaton Pena tarvitaan Pentti Nevalainen, 63, tuli lajiin myös mukaan tyttärensä mukana. Täällä oli aika haastavat olosuhteet, joita on onnistuttu hyvin parantamaan, nyt hevosilla ja ratsastajilla on hyvät ja asianmukaiset tilat. Pimuja Pioni-ponien yhteiset 60-vuotisjuhlat kokosoivat väkeä Hankoniemen Ratsastajien ratsastuskoululle. Jokainen saa olla oma itsensä, Hanna Nyström kertoo. – Tykkään touhuta kaikenlaista ja tehdä käsilläni. Oli sitten töissä sattunut mitä vain, satulassa kaikki unohtuu. Reilu Peli kannattaa myös hevosten kanssa. Ja on hieno nähdä omien kätten jälki, miten kaikki on hauska tulla, täällä on kivoja kavereita, pääsee ratsastamaan ja hoitamaan hevosia. Nevalainen on mukana monessa, käynyt samalla viikkotunnilla vuodesta 1994 ja ratsastaa nykyään myös Uudenmaan Eskadroonassa. – On ne hevoset ihmeellisiä kavereita, ei sitä voi selittää. – Hevosten kanssa ei saa hätäillä, pitää olla rauhallinen, määrätietoinen ja tehdä kaikki kunnolla. Reilun Pelin lähettiläät Heidi Nyström ja Skidi sekä pienempiä Hankoniemen seuralaisia.
– Yhteistyölle kaupungin kanssa annan kymmenen pistettä, etenkin SeaHorse Weekin kautta Hanko on ollut ratsastukselle erittäin myötämielinen. – Ei ole asiaa mitä hän ei osaisi tehdä, jokainen talli tarvitsee oman Penan! Hevoskärpänen puraisee ajan kanssa Ratsastuskoulun toiminnasta vastaa ratsastuksenopettaja ja valmentaja Mia Maukonen, työnantajana toimii seuran hallitus. Meillä voi valita talutusratsastusta, kärryajelua ja hoitaa poneja ja pupuja sekä syödä vaikka piknikeväitä siinä ohessa. Ratsastuskoulu on toiminut vuodesta 1973. – Lapsissa on tulevaisuus, mutta eniten uusia asiakkaita tulee harrastuksen uudelleen aloittavista aikuisista. Meillä on pienten lasten tunteja, kilpailevia ratsastajia, valmennusryhmiä ja aikuisia, Maukonen kertoo. 80 toimii ja ihmisillä on mukavaa, Nevalainen sanoo. Hevosnainen kiireestä kantapäähän Tulisieluisena hevosihmisenä Maukonen elää ja hengittää lajia joka solullaan. Hangon keskustaan on matkaa kaksi ja puoli kilometriä. Ainutlaatuinen tapahtuma kaupungin sydämessä on ollut todella suosittu, ja työstämme parhaillaan viisivuotissopimusta sen jatkolle. Tallin ponit ovat tuttu näky myös iltatorilla kaupungilla ja tapahtumien talutusratsastuksissa. n Teksti ja kuvat: SRL Sonja Holma Ratsastuksen Reilu Peli Reilu Peli, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Suomen Ratsastajainliiton toiminnassa tärkeitä arvoja. Toiminta on monipuolista. Kun hevoskärpäselle antaa aikaa puraista, into ratsastukseen tarttuu edelleen lapsiinkin. Reilu Peli -teemaa käsitellään liiton kaikissa toiminnoissa aina lasten ja nuorten harrastamisesta tallitoimintaan ja huippu-urheiluun. Reilu Peli -teemassa ja lähettiläiden koulutuksessa nostetaan esille myös kestävää kehitystä, luontoarvoja sekä hyvän ilmapiirin ja yhteishengen merkitystä arjen seuraja tallitoiminnassa. Maukonen on ollut kantava voima myös Suomen suosituimpiin ratsastuskilpailuihin lukeutuvan SeaHorse Weekin järjestäjänä ja kilpailunjohtajana. Kuva SRL Sonja Holma Pentti Nevalainen ja tyttärentytär Mette Ahlkvist sekä Riku harrastavat yhdessä ratsastusta.. – Kun en ole tallilla töissä, olen kilpailuissa oppilaiden tai lapseni kanssa ja jos siitä vielä jää aikaa, toimin kilpailuissa stewardina, tuomarina tai ratamestarina. – Se tuli hyvään saumaan ja herättää meitä hevosihmisiä puhaltamaan yhteen hiileen. – Kaikkemme teemme, että löydämme kiinnostuneet lapset lajiin mukaan. – Pidän narut käsissäni, pyöritän paikkaa pitkälle kuin omaani. Tallilla ollaan kolmena päivänä kolme tuntia kerrallaan. Tallilla ponnistellaan erityisesti lasten ja nuorten saamiseksi mukaan lajiin. Kilpaurheilu saa hänen sydämensä sykkimään erityisesti. Reilu Pelin -kampanja on myös Maukosen mieleen. Ja myös hevosta kohdellaan aina oikeudenmukaisesti, kaikki perustuu hevosen hyvinvointiin, Maukonen painottaa. Viime vuonna aloitimme myös kampanjan, jossa tarjosimme päiväkodeille ja kouluille tutustumiskäyntejä. Pelkkä ratsastus ei ole se juttu, vaan poneja hoidetaan, talutetaan ja ajetaan kärryillä. Yhteisessä touhuamisessa syntyy side eläimeen ja kipinä harrastukseen. Teemaa käsitellään myös talliyrittäjien ja valmentajien koulutuksessa. Reilussa Pelissä rakennetaan pelisäännöt miten käyttäydytään, otetaan muut huomioon ja ollaan yhdenvertaisia – niin että kaikki ovat yhtä arvokkaita, vaikka teemme ja harrastamme eri tavoin. Ratsastusseuroihin koulutetaan vapaaehtoisia Reilun Pelin lähettiläitä. Vuosi 2018 on Ratsastajainliiton Reilu Peli -teemavuosi. Tallin toiminnasta vastaava Mia Maukonen kiittää miestä lämpimästi. Teemavuonna Ratsastajainliitto on järjestänyt yhteistyössä Olympiakomitean kanssa kaikille lajeille yhteisen valtakunnallisen seminaarin kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi. Lion synttaärijuhlissaan kera pienen ystaävaän. Ratsastus kilpailee lasten ja nuorten keskuudessa yhä useamman muun lajin ja harrastuksen kanssa. Tallissa on 24 ponia ja hevosta, joista puolet on koulun käytössä. Hangossa lasten osuus vähenee ja väestörakenne ikääntyy. – Uutena hittinä meillä ovat koulujen lomakausilla minikurssit
tilaukset@karprint.. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Tilaajapalvelu Puh. tilaukset@karprint.. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. • Tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi • Muutat tilauksesi kestotilaukseksi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. kaveriksi koko vuodeksi. (09) 413 97 300 Tilaa netissä tai sähköpostilla Tilaushinnat www.hevosmaailma.. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Määräaikaistilaus 12 kk (6nroa) 47€ Voit tilata lehden digitaalisena osoitteesta www.lehtiluukku.. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 41€ • ulkomaisiin tilauksiin postituslisä • postituskulut ulkomaille tilattaessa 18 € / vuosi Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy He vos m aail m a Info HM So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I Tilaaja tai lahjalehden saaja Lahjatilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin % Ka rp rin t m ak sa a p os tim ak su n Käytä palvelukorttia, kun r Tilaan Hevosmaailma -lehden ___/___ 20___ alkaen r itselleni r lahjaksi r Kestotilaus r Määräaikaistilaus 12 kk r Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari
Heiluvasta ajotyylistä hän sai lempinimen Kaappikello. Tapio voitti Perttusten kantatammasta Ponnettaresta periytyneellä Saran Salamalla ravikuninkuuden kolmesti 20062008. Pian Perttunen tunnettiin parhaana kuskina ajamaan voittoja kuolemanpaikalta eli johtavan rinnalta. Enimmillään hänellä oli noin 70 hevosta valmennuksessa ja samaan aikaan hän ajoi 1 5001 700 kilpalähtöä vuodessa. Hän osallistui sodassa erikoisjoukoissa partisaanien takaa-ajoon. Perttunen oppi hevostaidon perusteet jo lapsuudessaan Pelkosenniemellä. Kanadassa metsätöissä puu kaatui Mikon päälle ja mies vietiin jo ruumishuoneelle, kunnes hänet tajuttiin pelastaa leikkaukseen. Bean, jolle ei muuta tapahdukaan kuin sattuu ja tapahtuu.” Raviurheilulegenda Tapio ”Tapsa” Perttusen elämäkerta julkaistiin Rovaniemen Kuninkuusraveissa. Ravilegenda Tauno Tupamäki näki 70-luvulla nuoren Tapion ajavan ja sanoi: ”Tuo poika ei jää pussiin, koska sillä on silmiä päässä kuin reikiä pärevakassa”. MYYDÄÄN Seinäjoella HEVOSTILA 4,6ha (+vuokralla 2,4ha), paikat 7 hevoselle www.etuovi.com kohdenumero: 9676007 p. Toimittaja Erkki Hujasen ja toimittaja Simo Kattilakosken Ravilegenda Tapsa Perttusen tarinakirjassa iso joukko ravialan ammattilaisia sekä läheisiä kuvaa, miksi Tapio Perttunen on menestynyt valmentajana ja ohjastajana jo 45 vuotta. Kuten nuoruuden ystävä ja huippuvalmentaja Timo Nurmos toteaa: ”Tapsa on raviurheilun Mr. Tapsasta myös riittää lukuisia hauskoja tarinoita. Voittoja hänellä on yli 5 000 ja voittosumma yli 15 miljoonaa euroa. . Tapio Perttunen voitti Einarsinilla Tukholman Solvallassa nelivuotiseliitin 1984 ja pääsi voittajakehässä prinssi Bertilin juttusille. Perttunen nousi raviohjastajien kärkijoukkoon isänsä Mikko Perttusen tammalla, Hipolla Oulun kuninkuusraveissa 1981. ?. Sattuu ja tapahtuu Tapio Perttunen tunnetaan vauhtikuskina myös maanteillä, jossa hän on kerännyt lukemattoman määrän ylinopeussakkoja. Kuva: Hippos/Irina Keinänen Raviurheiluleganda Tapio Perttusen urasta elämänkerta Orimattilalainen Tapio Perttunen, 61, on ajanut liki 46 000 ravilähtöä, joista ensimmäisensä Sodankylän juhannusraveissa 1973. Oma ravitalli löytyi 1980-luvun alussa Orimattilan Hevoskylästä ja kotirata Lahden Jokimaalta. 82 P oromiehen pojasta piti tulla poromies, mutta raviurheilu vei vilkkaan nuorukaisen etelään ja sille tielle hän jäi. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Oman kasvatin Saran Salaman kanssa saavutetut ravikuninkuudet, 2006-2008 ovat Tapio Perttusen uran huippuhetkiä. Mikko Perttunen oli Lapin tunnettuja ravimiehiä, joka kouli työhevosista meneviä ravureita. 040-8494373, 050-5992182 HP 249.000€ Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Kirjassa on noin 120 kuvaa, joista suurin osa ennen julkaisemattomia. Tapio Perttunen aloitti valmentajana Petäjävedellä sähköttömässä tallissa, jossa hevoset ruokittiin pimeällä taskulamppu suussa
Kissafani & Meidän Koira -lehden irtonumerot löydät nyt myös Faunatar-myymälöistä kautta maan.. www.meidankoira.. Koko perheen lemmikkilehdet Tietoa ja vinkkejä lemmikkisi hyvinvointiin ja aktivointiin! Tutustu ja tilaa: www.kissafani.
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2018-40 274563-1804. MP Riding Center on tarkoitettu kaiken tasoisille ja -ikäisille ratsastajille ja hevosille. Täyden palvelun rakennusliike! • hevostalousrakennukset • maanrakennus • perustukset • teollisuusja myyntitilat • toimistoja liikerakennukset • kaikki rakentamispalvelut Rakennuspalvelu P. Täyden palvelun täysihoitotalli Ingliston Wickerin kotitalli MP Riding Center Ky Seunakorventie 98 14300 Hämeenlinna www.mpridingcenter.. Petri Korhonen 050 411 7000 pete.korhonen@peterakentaa.. Vuonna 2005 aloittanut, nykyaikainen 37 karsinan valmennuskeskus. Korhonen Oy Seunakorventie 98 14300 Hämeenlinna 050 411 7000 pete.korhonen@peterakentaa.. www.peterakentaa.