Desin?oinnilla tautiepidemioita vastaan 30-vuotiaalle VIESKERILLE maistui syntymäpäiväkakku 4/19 7,00
16,50 € Ticketmaster.fi Helsinkihorseshow.fi AINUTLAATUINEN HIHS BONGAA HUIPUT • SHOPPAA EXPOSSA • NAUTI TUNNELMASTA KAIKKEA TÄTÄ JA PALJON ENEMMÄN ELÄMY KSIÄ HEVOS TEN PARISS A. HELSINGIN JÄÄHALLI 23.-27.10.2019 Helsinki International Liput alk
Vaikka laukaalaishevosen sensaatiomaiset juoksuista on kulunut pari vuosikymmentä on sillä vankkumaton fanijoukkonsa. Se on kilpailumenestyksensä lisäksi jättänyt merkittävän panoksen suomenhevosten jalostukseen. Se on periyttänyt vahvasti nopeita geenejään ja urheilullista kroppaansa. Mari Ahola-Aalto On vain yksi Viesker Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Oli hienoa olla mukana kaikkien aikojen suomenhevosravurin Vieskerin 30-vuotisjuhlassa Killerin raviradalla Jyväskylässä kesäkuussa. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 48 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Kokonaisuus on se, mikä tekee Vieskeristä yhden parhaimmista suomenhevosista. Talliyrittäjä Pirjo Marjanen päätti kokeilla uutta desinfiointialan yritystä tallillaan helpottaakseen omaa työtään. Ratsastusjousiammunnan Suomen mestari 2019 Marko Suhonen ja Luna Lukas ovat tiivis tiimi. Kuten voi päätellä siitä, että neljätuhatta ihmistä ympäri Suomen ajaa arki-iltana Jyväskylään syntymäpäiville. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Huikean elämäntyön tehnyt poikkeushevonen saa asua omistajansa, Kari Ahokkaan hoivissa rakkaassa kotitallissaan niin pitkään kuin sillä on hyvä olla. Kun joku, on kyseessä sitten eläin tai ihminen on suvereeni siinä mitä tekee, herättää se kunnioitusta. Perinteisen desinfiointi on todella työläs urakka. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi. Mutta Vieskeristä tuli. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) Tallit ja varustetilat pestään ja desinfioidaan aina kesäisin, kun hevoset ovat laitumella. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Viesker esiintyi viimeistä kertaa julkisuudessa kesäkuisilla syntymäpäivillään. Vieskerin jälkeläismäärä on suurempi kuin millään toisella oriilla suomenhevosten historiassa. 4 n Pääkirjoitus Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. 20 14 6 . Vieskerin merkitys koko Suomen hevosurheilulle on ollut valtava. Ravureiden lisäksi ori on vaikuttanut myös suomenhevosratsujen jalostuksessa. Se, että hevonen on hieno kilpahevonen, ei tarkoita, että siitä tulisi hyvä siitoshevonen
EM-ravit tuovat Euroopan tähdet Vermoon 6 Kaikkien aikojen ravihevosen Vieskerin 30 ikävuotta juhlittiin neljän tuhannen vieraan voimin Jyväskylän Killerillä. Aada harjoitteli Vironmäen ponitallilla ilman satulaa ratsastamista, joka harjoittaa tasapainoa. ajetaan nelivuotiaiden lämminverihevosten UET Grand Prix -finaali, jonka kunniataulu on täynnä legendaarisia ravitähtiä, kuten Maharajah, Brad de Veluwe, Bold Eagle ja Readly Express. 20 Ratsastusjousiammunnan SM-kilpailuja käytiin kolmena päivänä, kolmella eri radalla. 50 Sudet repivät ja raatelivat russja shetlanninponeja Salossa. 14 Säännöllisellä desinfioinnilla lasketaan tallien tartuntapainetta. 74 Ypäjällä kisattiin 15.-18.8. 24 Harrastustalli syytä valita omien tarpeiden mukaan. 20 18 32 36 44 Knabstrupruunaa Diggy eteni ohjasajo-opetuksesta valjakkokisoihin kolmessa vuodessa. 78 Fiini Piruetti 1-vuotiaiden valtakunnallinen ykkönen.. 32 Varsat oppivat orilaitumella tarpeellisia taitoja. 5 n Sisältö 4/2019 Varsojen osiaaliset taidot ja ryhmäkäyttäytyminen hioutuvat kolmen kuukauden laidunjakson aikana. UET GP:n lisäksi Euroopan mestaruuksista ravaavat 3ja 5-vuotiaat lämminveriset. 36 Vironmäen ponitallilla Orimattilassa järjestetään leirejä kolmannessa polvessa. . Ensikertalainen Tähen Toivomus ja kolmatta kertaa mukana ollut Vieskerin Virva veivät potin. EM-ravien päälähtönä lauantaina 12.10. UET GP:n ykköspalkinto on muhkea 200 000 euroa. 73 Hippos valitti tunnistuskäräjien päätöksestä. Mikko Uusimäen Luomutartamma veti Nivalan työmestaruuskisoissa 23 porrasta. 28 Pirkanmaalainen Tuulensillan talli sai Suomen Ratsastajainliiton korkeimman talliluokituksen eli Laatutalli-statuksen. Raviurheilun Euroopan mestaruuksista ravataan ensimmäistä kertaa historiassa Suomen pääradalla Vermossa. 47 Helsingin edustan Isosaari on yksi mielenkiintoisimpia tämän kesän uusia ajelutuskohteita. 70 Mikkelin raviradasta tehdään entistäkin nopeampi. Yli 20 portaan vetotulokset ovat harvinaisia työmestaruuskilpailussakin. 16 Ensiapukaapista olisi hyvä välineet hevosten yleisimpien akuuttien sairauksien hoitoon. Tapahtyma huipentuu raviurheilun supertuntiin, jolloin ratkeaa kolme Euroopanmestaruutta. Kaksipäiväinen syksyn ravijuhla tuo yleisölle parasta eurooppalaista huippuraviurheilua sekä elämyksellisiä ravikokemuksia. 64 Ruotsalainen Megan Johansson on tehnyt lännenratsastusta tunnetuksi lähes 50 vuotta. 52 Kaikki entiset voittajat olivat poissa tämänvuotisista kuninkuusraveista ja haastajat näyttivät kykynsä. Nuorten hevosten festivaaleilla. 18 Luomutar-tamma veti vuoden 2019 työmestariksi. Myös tallipaikoissa on eroja
Omistajansa Kari Ahokkaan ja kasvattansa Jorma Tuunasen kanssa esiintynyt ori oli tyyni ja rauhal. 30-vuotisjuhliin saapui neljätuhatta ihmistä. Se on viisas, se tietää tarkkaan, koska on ratkaisun hetket, kuvaili valmentaja, ohjastaja Kaarlo Ahokas Vieskeriä Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2010.” Vieskerin suurkilpailuvoittoja l Ravikuningas 1996–2000 l Kylmäverihevosten Suur-Hollola-ajo 1997–2000, 2003 l Suurmestaruus 1996–1998, 2000, 2002 l Pohjoismaiden Mestari 1995–1999 l Ruotsissa Elitkampen 1996–2000 l Norjassa Bjerken TGN Sprinten 1997, 1999–2000 l Norjassa Vintilla-ajo 1996 l Norjassa Sörlandets Eliteløp 1998–1999 Yli miljoona euroa urallaan voittaneen Vieskerin kolmekymppisiä juhlittiin juhannuksen jälkeisenä torstaina Jyväskylän Killerillä. Ilman muuta sen tärkein ominaisuus on halu voittaa. ”Vieskerille on kehittynyt vain niin käsittämätön itseluottamus. 6 V iesker esiintyi omissa 30vuotissyntymäpäiväjuhlissaan viimeisen kerran yleisön edessä. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Viesker sai laulun ja kakun – yleisö pyyhki kyyn eleitä Kaikkien aikojen ravihevosella tunteikkaat 30-vuotisjuhlat. Se tekee kaikkensa päästäkseen ensimmäiseksi – mutta ei välttämättä muualla kuin loppusuoralla
Hevonen starttasi vuosina 1993– 2004 yhteensä 169 kertaa saavuttaen 136 voittoa, 17 kakkossijaa ja 3 kolmossijaa. Vieskerin emä on Vieska ja isä Vokker ja emänisä Jaska. Helmiina ja -kuningas Vitter sekä tämän päivän huipuista Välähdys ja Polara. 20. . Viesker (s. Kuuluisimmat ovat ravikuningatar B. – Se on hyvin arvonsa tunteva. Sillä on yli 1 500 jälkeläistä. Omanarvontunto on silmiinpistävä. Viesker on ensimmäinen suomenhevonen, jonka palkintosumma ylitti miljoonan euron rajan. Omistajien Kari Ahokkaan (oik.) ja Jorma Tuunasen mukaan Viesker saa elää niin kauan kuin sen on hyvä olla.. Viesker on osoittanut kykynsä myös periyttäjänä. Jälkeläiset ovat juosseet yhteensä lähes 13 miljoonan euroa. Ennätysaika oli Suurmestaruuskilpailussa Mikkelissä 13. kesäkuuta 1989, Muurame) on viisinkertainen ravikuningas 1996–2000 ohjastajanaan Kaarlo Ahokas. Sen näki kilpailu-urallakin – jos se jäi toiseksi, sen . Eero Luukkasen kasvatti on myös Suomen menestynein suomenhevosravuri. 7 Menestynein suomenhevosravuri Viesker sai laulun ja kakun – yleisö pyyhki kyyn eleitä linen, mutta hieman kuin muistutukseksi kokeili kerran pari, onko narun päässä jämäkät kädet. Välähdys juoksi viime vuonna reilut 136 000 euroa ja yhteensä se on juossut lähes 420 000 euroa. heinäkuuta 2002 autolähetyksestä juostu 1.19,9. Viesker valittiin vuoden hevoseksi vuosina 1996–1999. Viesker oli myös ensimmäinen suomenhevonen, joka alitti kilometriajan 1.20. Palkintosummaksi kertyi yhteensä 1 154 422 euroa. Viesker pyörähteli ohjissa uteliaasti ja tuijotti väliin radalle
Viimeksi 27 vuotta sitten . – 27 vuotta sitten olen viimeksi ollut lähellä Vieskeriä, hän hymyilee. – Sillä oli kultainen juoksupää, se ei tehnyt mitään ylimääräistä. Harrastajamuusikkonakin tunnettu raviselostaja ja juhlaillan juontaja Lauri Hyvönen esitti Frederikin Kolmikymppinenkappaleesta Vieskerille sanoittamansa Raviradan ravintola Pegasuksen toiminnasta vastaava Eeva Lindqvist tarjosi Vieskerille itse tekemänsä syntymäpäiväkakun. Laukaalainen Tanja Eklund tapasi Vieskerin varsana Veksin tallilla. 8 – En oo enää varsanpoikanen, mä oon kolmekymppinen, takana on raju putki ravivuosien…. Näki miten hevonen nautti olostaan ihmisten keskellä. Tanja on seurannut Vieskerin uraa. Viesker on antanut sisällön juoksupää -sanalle. – Se on edelleen komea hevonen ja hienosti säilynyt. ei ollut hyvä olla, kertoi Ahokas haastattelussa. Se maistui päivänsankarille, sillä herkkukakun resepti oli tiedossa.. Myös laukaalainen Kari Naukkarinen tuli katsomaan myös radalla esittelyssä ollutta ratsuoria Kulmalan Taikaa. Monesta startista jäi energiaa vielä seuraaviin kisoihin, kertoo Ahokas. Liekö sitten Vieskerin innoitusta vai ei, mutta hevosten ja tallien määrä on Keski-Suomessa kasvanut viime vuosikymmenillä kovasti. Laukaalainen Tanja Eklund kävi aikanaan Veksin tallilla, jossa Viesker asui varsana. Kolmekymppiselle yllätyslaulu Vieskerin lja Ahokkaan ähtiessä kiertämään aidanviertä aivan yleisön edessä kuultiin yllätysnumero. – Oli hienoa nähdä, miten se menestyi. Ääretön lähtönopeus, se kiihdytti nopeasti ja jätti välittömästi vauhdin pois
– En oo enää varsanpoikanen, mä oon kolmekymppinen, takana on raju putki ravivuosien…. Vieskerin uskomaton laukanpaikkaus löytyy 20 vuotta kilpailun jälkeen myös netin kätköistä. Hetki oli Kaarlo Ahokkaan veljelle Kari Ahokkaalle tunteellinen. 9 . Erityisesti Viekserin ja Kaarlo Ahokkaan Elitkampen-voitto vuodelta 1997 on piirtynyt suomalaisten mieliin. Ihmisiä saapui ympäri Suomen tervehtimään Vieskeriä. Vieskerin jälkeläismäärä onkin suurempi kuin millään toisella oriilla suomenhevosten historiassa ja sillä on suuri merkitys suomenhevosen jalostuksessa. Elitkampen 1997 ylitse muiden Illan aikana radalla soi myös Jussi Niemen Vieskerin kunniaksi 23 vuotta sitten, ensimmäisen ravikuninkuuden aikana tekemä kappele: Viesker on uusi ravikuningas, keski-Suomen lähettiläs raviradoilla. Heillä itsellään on kummallakin osuudet Stall Blombackella Mikkelissä valmennuksessa olevissa kimppahevosissa, suomenhevosessa ja lämminverisessä. ori seitsenvuotias on mahtava. Killerin ravintolakatsomossa Pegausuksessa paljastettiin Vieskerin juhlapäivänä vitriini, jossa on pysyvästi esillä Kaarlo Ahokkaan ajopuku. ?. Kuva: Hippos/Hanna Laakso version. Viesker on ollut täyspäiväinen eläkeläinen keväästä 2017 saakka. Siskokset Kati ja Mari Sepponen tulivat Mikkelistä tervehtimään kolmekymppistä Vieskeriä. Laulun soidessa Viesker nautti raviradalla yleisön edessä ruisleivästä, omenanviipaleista, salaatista ja porkkanoista kootun syntymäpäiväkakkunsa. Vieskeriltä otettiin ennen eläkepäiviä talteen pakastespermaa 60–70 tammalle. Niin hieno suomenhevonen . Toiset sortuu laukkaan... Se on pärjännyt hienosti Suomessa ja ulkomailla sekä vienyt suomenhevosta maailmalle. Sepposet katselivat ilokseen hyväkuntoista kolmekymppistä, jonka vaiheita raviradoilla he seurasivat erityisesti 1990ja 2000 lukujen taitteessa. – Viesker on niin hieno suomenhevonen. Se mainitaan usein tärkeimpänä muistona Vieskeristä. Se jätti silloin myös sulhon hommat, juoksu-ura päättyi 2004. Yleisö pyyhki kyyneleitä, nauroi ja taputti kappaleen tahtiin. Kati (vas.) ja Mari Sepponen seurasivat Vieskeriä sen parhaan menestyksen aikoihin. Juhla käynnistyi jo aikaisemmin iltapäivällä, kun Viesker tarjosi 500:lle ensimmäiselle juhlijalle kakkukahvit, ja jatkui, kun päivänsankari saapui paikalle. Kaarlo Ahokas kuoli 58-vuotiaana keväällä 2016
Moni halusi siitä kuvan muistoksi ja koskettaa hienoa hevosta. Viesker tykkäsi juhlistaan – Hienot järjestelyt ja lämminhenkiset juhlat, totesi Kari Ahokas Killerillä vietetyistä Vieskerin juhlista. – Jos Laukaan patsashanke toteutuu Vieskerin elinaikana, sinne me vielä menemme, mutta muuten alkavat reissut olla heitetty. – Koetamme kehittää hänelle pientä actionia tässä kotona, antaa hyvää ruokaa ja pitää huolta, että hänellä on kaikin puolin hyvä olla. Kun trailerin lastaussilta on auki, kyllä se kyytiin kamuaa. Kaverina on oma tytär, kolmevuotias Vappu Matami. – Se lähtee aina mielellään reissuun. 10 M yös Viesker tykkäsi Kari Ahokkaan mukaan juhlistaan. Viesker liikuskelee kotipihassaan vapaasti omassa tarhassaan. Viesker oli juhlallisuuksien jälkeen yleisön tavattavissa raviradan sivussa. Tallinsa toista asukasta Kari Ahokas kutsuu Vieskerin seuraneidiksi.
11 Mahdottoman hyvässä kunnossa . Hän on 30 ja noin mahdottoman hienossa kunnossa ja ylväs. Yleisö yllätti jälleen. Euron ja kahden panoksella pääsee mukaan kisaan, ja myös häviö on sopivan suuruinen. – Sanotaan, että yksi koiran ikävuosi vastaa seitsemää ihmisen vuotta. – Viesker on ennätyksineen ja muine lukuineen ihan omassa luokassaan, totesi Pasi. Pia ja Pasi Naukkarinen eivät paljon raveja ja hevosia tunne, mutta Viesker teki heihin vaikutuksen. Se kantaa hienosti itsensä ja otti vastaan saamansa huomion. Jyväskyläläiset Pia ja Pasi Naukkarinen eivät ole ravi-ihmisiä ollenkaan, mutta halusivat tulla Vieskeriä katsomaan. – Kun ensi kertaa tulin raveihin, oli tunnelma hyvä ja ravit ovat tapahtumana hauska. . Se oli ihan kotonaan radalla ja ihmisten keskellä, vaikka onkin varmasti viime vuodet elänyt rauhallisempaa elämää, jatkoi Pia. Kari Ahokas oli yllättynyt Killerin syntymäpäiväjuhliin kokoontuneesta väenpaljoudesta. Oli mahtavaa tulla katsomaan, Pia Naukkarinen pohti. Kiitos faneille!. Ravirata on tullut Pasille tutuksi työn kautta. Syntymäpäiväillan hieno tunnelma ja 30-vuotias Viesker tekivät vaikutuksen pariskuntaan. Hänen edustamansa yritys tekee painotöitä raviradalle. – Onhan noissa Kunkkareissa ja muissa isoissa tapahtumissa, joissa olemme olleet ollut suuria väkimääriä, mutta en odottanut Killerille tavallisena ravi-iltana tällaista massaa. Viesker kiersi Kari Ahokkaan kanssa ravirataa viimeistä kertaa. Mitenkä sen menee kovasti työtä tehneellä hevosella. – Ihan tuntemattomiakin ihmisiä on käynyt, ja tervetuloa vaan jatkossakin!, sanoo Ahokas ja kiittää kaikkia pitkän uran mukana kulkeneita faneja monista hienoista hetkistä. . – Hevonen on antanut paljon suomalaiselle raviurheilulle ja on hienoa, että ravikansa tulee sitä katsomaan. Vieskeriä on pitkin kesää käynyt paljon väkeä katsomassa myös kotitallissa. – Eläimen älykkyys välittyi radan reunalle saakka.
Joulun alla vuonna 1992 kolmevuotias Viesker siirtyi kasvattajaltaan Eero Luukkaselta Ahokkaan veljesten ja Jorma Tuunasen omistukseen. Vieskerissä elää myös isoveljen, Kaarlo Ahokkaan muisto. Erityisesti lämpöiset ilmat ottavat sen voimille niin, ettei se ole koko päivää ulkona. Viesker saa ruuan kuuden tietämissä aamulla. – Se on raskas päivä, raskas päivä, hän huokaa. – Kun veljeni menehtyi, antoi Viesker voimia, että jaksoin tulla tallille. Ilman Vieskeriä olisivat tallin ovet kiinni. Enemmän kuin lottopotti . Ei se sairastanut virustauteja nuorempanakaan. Hyvin tavallisilla hevosilla puurtaneet pienen punaisen mökin miehet alkoivat nähdä muutakin kuin tyhjää pankkitilillään, kuvaili Kari Ahokas Vieskerin merkitystä kesäkuisessa Ilta-Sanomat-lehdessä. Todella tärkeä hevonen Kari Ahokas ei löydä sanoja kertomaan, mitä Viesker hänelle merkitsee. Se jätti taakseen hallitsevan ravikuninkaan Costellon. Vaikka Viesker ravasi Kari Ahokkaalle, Jorma Tuunaselle ja 2016 toukokuussa menehtyneelle Kaarlo Ahokkaalle hurjat ansiot kilparadoilta, vielä enemmän se rikastutti omistajiaan siitoskäytössä. Talvella joudumme vähän katsomaan ruokavaliota, silloin Viesker syö papparehuja. Lisäksi Vieskerin merkitys koko Suomen raviurheilulle on ollut valtava. – Kyllä tämänikäisellä on jo hampaissa vähän sanomista. Se pesaistaan ja jäähdytellään sisään tulleessa. Erityisesti lämpöiset ilmat ottavat sen voimille niin, ettei se ole koko päivää ulkona.. Kesällä tuore nurmi maistuu erityisen hyvin. Viesker syö hyvin, ruoka maistuu ja mahakin toimii hyvin. Veljekset valmensivat vuodesta 1980 asti yhdessä hevosia Laukaalla, Harhalan kylässä, talossa, jossa Kari Ahokas edelleen asuu. Hän pyrkii itsekin viettämään mahdollisimman paljon aikaa Viskerin kanssa. Se ottaa päiväunet tallissa ja tulee sitten taas myöhemmin ulos. – Tilanteen mukaan katsotaan, miten pitkään se on ulkona. Puhutaan noin 3,5 miljoonan euron yhteissummasta, eli lottopotista mieheen. Hinta oli 25 000 markkaa. – Vieskerin merkitys meille on enemmän kuin lottopotti. – Aamuisin kun mennään ulos ensimmäiseksi ori piehtaroi, kyllähän se kertoo, että hevosella on hyvä olla, Ahokas toteaa. Se syö rauhassa karsinassaan ja puoli kahdeksan aikaan se menee pihalle. – Se on antanut meidän taloon niin paljon, että se on todella tärkeä. Selvitty ilman suuria vaivoja – Ei Vieskerillä mitään suuria vaivoja olekaan, mutta kyllähän ikä jo näkyy, vaikka sille onkin suotu vahva terveys. Kaarlo Ahokkaan muistoajosta tulee perinne Killerillä. Se oli köyhille ravivalmentajille kuin hyppy pilveen. – Tilanteen mukaan katsotaan, miten pitkään se on ulkona. 12 Markus Polakka ajoi valmennettavansa Iikorin voittoon Vieskerin juhlailtana ajetussa Kaarlo Ahokkaan muistoajossa. Niin kauan kuin on hyvä olla Kari Ahokas ei uskalla edes ajatella sitä päivää, kun Viesker lähtee tuonpuoleisiin. Vaikka Vieskerillä on ollut suuri vaikutus Ahokkaiden talouteen, mutta se on antanut heille paljon myös elämyksiä ja muita asioita, joita ei rahassa mitata
Olihan se myös ensimmäinen 1,20:n ajan alittaja, ensimmäinen euromiljonääri. Toiseksi tuli niin ikään päivänsankarin jälkeläinen Puhti-Veikko. Enempää ei voi toivoa, kertoo Vieskerin pitkäaikainen hoitaja Eliisa Yrjänheikki. – Viesker on Viesker! Oli hienoa ollut saada hoitaa näin hienoa hevosta, tuskin koskaan tulee kohdalle enää toista tällaista tilaisuutta. – Naama pikkuisen harmaantunut, ja silmä on vähän väsyneen näköinen, mutta muuten se on ihan entisellään. Killerillä juostiin Vieskerin syntymäpäiväiltana kahdeksan lähtöä. – Se hörähtää vähän ja etsii makupalaa tutusta taskusta. – Ennen nousukautta se oli aika villi ja vaativakin hoidettava, piti etenkin varoa muita oreja, joita se ei voinut sietää, muistelee Eliisa. Hän on ollut miehensä kanssa kaksi vuotta ilman hevosia. Viesker saa varmasti elää niin kauan kuin sen on hyvä olla, sanoo Ahokas. Sille kävi kaikki, ja se tykkäsi reissata. Onneksi se ei ole vielä käsillä. Koska kilpahevosille ei ollut Ruotsissa jaloittelutarhoja, hoitajat yrittivät lainata sellaista. Eliisa Yrjänheikki on nykyään työssä Kangasniemen Teboililla. Pojat vauhdissa . Viesker näyttäytyi 28-vuotiaana kunniavieraana Vermon Kuninkuusraveissa 2017 ja juoksenteli kilpailuvarustuksessa intoa puhkuen. Hänen selkänsä alkoi vihoitella jatkuvan kärryillä istumisen ja kengittämisen takia. Eliisa toimi Vieskerin hoitajana uran alusta vuoden 1998 toukokuulle saakka, kahden kuninkuuden ja kahden Elitkampen-voiton ja kahden Norjan reissun aikana. Eliisa Yrjänheikki oli ylpeä ja iloinen tavatessaan taas entisen suojattinsa. Ahokkaan mukaan hänellä on nykyään riittävästi askareita tilansa maataloustöissä. – Toivotaan että vuosia on paljon vielä jäljellä. Eliisa muistelee joutuneensa opettelemaan ruotsin kieltäkin Vieskerin vuoksi, joka halusi jaloitella rauhassa aina ennen kisaa. Kari Ahokas kärsii itse raviurheilijoiden ammattitaudista. – Se halusi pärjätä ja olla ensimmäinen. Elisa tietää, että Viesker tunnistaa hänet vuosien jälkeen. Ura eteni hevosen ehdoilla Vieskerin korvien välistä löytyy hyvä juoksupää. Kirsikkana kakun päällä oli Nuorten sarjan lähtö, jossa Vieskerin poika Vixeli vei voiton isänsä silmien edessä. Sillä ei yritetty ajaa enää väkisin kilpaa siinä vaiheessa kuin sillä alkoi olla vähän jalkavaivaa. – Mutta sen kanssa oli aina mukava matkustaa. – Muistan vieläkin sen, että får jag låna håket, nauraa Yrjänheikki. ?. 13 Hoitajalle ikimuistoinen hevonen . Se on unelmien täyttymys. – Vieskerin merkitys korostui myös, koska Kaarlo Ahokas antoi aina kilpailussa kunnian hevoselle. Koko ura on menty hevosen ehdoilla
Tallin omistajalla, ratsastuksenopettaja Pirjo Marjasella on ikävä pääntautikokemus muutaman vuoden takaa. – Ei riittänyt, että rakennukset pestiin kerran ja desinfioitiin suihkepullolla kaikki paikat. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Hyvinkääläinen talliyrittäjä Pirjo Marjanen päätti kokeilla uutta desinfiointialan yritystä tallillaan helpottaakseen omaa työtään. Se oli aivan hirveä sirkus, muistelee Marjanen. Hyvällä tallihygienialla ja säännöllisellä tallitilojen ja varusteiden desinfioinnilla on mahdollista ennaltaehkäistä hevosten sairastumista, sillä useat bakteerit ja virukset säilyvät talliympäristössä tartuntakykyisinä pitkiäkin aikoja. Myös täysin terveeltä vaikuttavat hevoset voivat levittää tartuntaa eteenpäin. – Tallit ja varustetilat pestään ja desinfioidaan aina kesäisin, kun hevoset ovat laitumella lomalla, hän kertoo ja sanoo perinteisen desinfioinnin olevan todella työläs urakka.. Tänä kesänä Marjanen päätti ulkoistaa tallitilojen desinfioinnin. Työmäärä oli valtava ja kaikki liikenevä aika kului siihen, hän jatkaa. – Tallillamme on 36 hevosta ja kuusi rakennusta, joiden perussiivous on työlästä ja aikaavievää, varsinkin jos tallilla sattuu olemaan vielä jokin virus. Kun suurin osa tallin hevosista vietti laidunlomaansa desinfioidaan tyhjät tallirakennukset ensi kertaa kuivahöyryä käyttäen. Tautiepidemiat tallien riesana Pääntauti, herpes ja hevosinfluenssa ovat ehkä ne tunnetuimmat hevostaudit, joihin tallinpitäjät ja hevosenomistajat eivät voi olla törmäämättä. Marjasen mukaan tuntihevosten varusteet pestään säännöllisesti ja ratsastuskoulun omat lainakypärät pestään jokaisen käytön jälkeen. Ikävät tartuntataudit leviävät usein ihmisten vaatteista ja hevosten varusteista. 14 H elposti tarttuvina hevostaudeista on tullut vitsaus talleille ja yhä useammin niiden yhteydessä puhutaan epidemioista. Tallissa tarkkoja hygienian suhteen Ratsastuskoulussa on aina oltu tarkkoja hygienian suhteen. Taistelu pääntautia vastaan oli yhtä sirkusta Ruuna-Remmi Oy:n pyörittämä Jokirannan Ratsastuskoulu on SRL:n hyväksymä ja valvoma ratsastuskoulu Hyvinkään Hyyppärässä. – Meidän omaksi tehtäväksemme jäi vain pölyjen pyyhkiSäännöllisellä desinfioinnilla lasketaan tartuntapainetta Kontrolliliuskilla varmistutaan desinfioinnin riittävästä kattavuudesta
minen ja pintojen pyyhkiminen, Marjanen kuvailee ja kertoo, että tällä kertaa desinfiointikäsittely tehtiin tallilla ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Tämän jälkeen annetaan aineen vaikuttaa ja haihtua yhtä pitkä aika ennen kuin talli otetaan taas käyttöön. Suomen Epidemiapuhdistus Oy:n Sampo Holm asettaa laitteeseen oikeat kuutiomäärät. Desinfiointia varten tilasta ei tarvitse viedä pois laitteita tai tarvikkeita, myös nahkavarusteet ja ratsastuskypärät sietävät käsittelyn hyvin. 15 Säännöllisellä desinfioinnilla lasketaan tartuntapainetta Tautiepidemiat tallien riesana Nocospray-laite puhaltaa desinfioivaa höyryä 80 metriä sekunnissa. – Hevostalleissa yleisesti käytössä olevat nestemäiset desinfioinaineet kun tehoavat vain jo pinnoille laskeutuneisiin itiöihin. Tallissa oli parasta aikaa menossa desinfiointi vetyperoksidihöyryllä, joka hajoaa lopuksi vedeksi ja hapeksi. Samaa menetelmää käytetään muun muassa sairaaloissa, Sampo Holm kertoo. – Desinfiointi on nopea prosessi, hevostallin koosta riippuen se vie aikaa vain minuuteista pariin tuntiin. – Kuivahöyry tunkeutuu myös huokoiseen materiaaliin, joten esimerkiksi loimet voidaan desinfioida samalla käsittelykerralla. Desinfioiva höyry ujuttautuu tiloissa jokaiseen pieneen koloon ja kulmienkin taakse, kuten ilmastointikanaviin. Sampo Holmin mukaan ilmavirran mukana leijuvat, näkymättömän pienet sienet, itiöt, virukset ja bakteerit on lähes mahdoton puhdistaa kerralla perinteisillä desinfiointimenetelmillä. Tallin ovessa oli kiinni paperi, joka kertoi, ettei sisälle ei saa mennä.. Alue-edustaja Maria Mäenpää on varustautunut hakemaan kontrolliliuskat juuri desinfioidusta tallista. – Se on hajottuaan vaaraton ympäristölle, eläimille ja ihmisille, lupaa desinfiointeja tekevän Suomen Epidemiapuhdistus Oy:n Sampo Holm. tehoaa yli 99 prosenttiin viruksista, bakteereista, sienistä, itiöistä ja ulkoloisista yhdellä käsittelykerralla. Nopea ja turvallinen kuivahöyry Ruuna-Remmin ratsastuskoulun tallin ovi ovessa oli kiinni varoitus, jonka mukaan sisälle ei tule mennä. Menetelmä – Desinfiointi on nopea prosessi, hevostallin koosta riippuen se vie aikaa vain minuuteista pariin tuntiin.
T apaturman luonteesta riippuen, voidaan monien pienten vaurioiden kanssa pärjätä kotihoidolla, kunhan niiden hoito on aloitettu nopeasti, kuten pienet haavat/nirhaumien ja vastaavien kanssa. Tyypillisimpiä akuutteja vaivoja hevosilla ovat haavat, kaviopaiseet sekä silmävauriot. Ensiapuvälineitä voidaan säilyttää tallissa erillisessä ensiapukaapissa, josta olisi hyvä löytyä ainakin tarvittavat välineet hevosten yleisimpien akuuttien sairauksien hoitoon. Kaappi olisi hyvä sijoittaa tallissa niin, että kaikki tietävät mistä hädän hetkellä tarvikkeita voidaan hakea, lisäksi kaapin ovessa olisi hyvä olla selkeästi nähtävillä eläinlääkärin puhelinnumero, hätänumero sekä tallin yhteystiedot. Nina Pirinen ELL, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, Hyvinkään Hevossairaala Ensiapuvälineitä on hyvä säilyttää tallissa erillisessä ensiapukaapissa, josta olisi hyvä löytyä tarvittavat välineet hevosten yleisimpien akuuttien sairauksien hoitoon.. Myös ähkyt ovat hevosilla yleisiä, mutta niiden osalta kävelyttäminen on paras ensiapu. 16 TALLIN ensiapukaappi Hevosen pakoeläimen luonteen takia pieniltä haavereilta ei aina voida välttyä ja niihin varautuminen on suositeltavaa. . Vaikka tapaturma vaatisi eläinlääkärin tekemää tutkimusta ja hoitoa, on tärkeää aloittaa ensiapu jo ennen eläinlääkärin tuloa
Kaviopaise Kaviopaise on yksi yleisimmistä syistä, minkä takia hevonen alkaa akuutisti ontua. Lääkekirjanpidoksi riittää näiden saatujen tietojen säilyttäminen (kunhan ne sisältävät tarvittavat tiedot), mutta tietoja voidaan myös kirjata esimerkiksi Suomen Hippoksen julkaisemaan lääkekirjanpito-vihkoseen tai tallipäiväkirjaan. Tarvittavat tarvikkeet: l. Lääkekirjanpito ja hevosen lääkitseminen Pahimmillaan itse aloitettu lääkekuuri voi estää eläinlääkäriä lääkitsemästä hevosta tehokkaasti sekä edesauttaa lääkeresistenssin syntymistä.. Tietylle hevoselle määrättyjä lääkkeitä ei myöskään saa myydä eteenpäin. Hyvinkään Hevossairaalan facebooksivuilta löytyy video kaviohauteen tekemisestä. Perustarvikkeet Mikäli hevonen vaikuttaa normaalia väsyneemmältä tai vaisummalta, kannattaa hevoselta mitata kuume. vihreä betadine (laimennettuna, sillä jodi voi ärsyttää ihoa) l. 17 . Joustoside/itse liimautuva teippiside l. Pahimmillaan itse aloitettu lääkekuuri voi estää eläinlääkäriä lääkitsemästä hevosta tehokkaasti myöhemmin sekä edesauttaa lääkeresistenssin syntymistä. Monesti lääkkeiden pakkauksessa lukee säilytysohjeet, mutta eläinlääkäri myös ohjeistaa lääkkeen säilytyksessä ja opastaa lääkkeen annossa. Hevospassista eläinlääkäri voi tarkistaa hevosen tunnistetiedot sekä tarvittaessa merkitä teuraskiellon aiheuttavat lääkitykset. Hevospassi tulee säilyttää hevosen pitopaikassa. Mikäli lääkkeet ovat yhteisessä lääkekaapissa, tulee lääkkeet olla nimetty hevosen nimellä ja lääkitysohje olla selkeästi nähtävillä niille, ketkä vastaavat lääkityksestä. Normaali lämpö hevosella on 37,2-38,2 °C. Saippua betadine ns oranssi betadine l. Lääkekirjanpitoa tulee säilyttää viiden vuoden ajan, tuotantoeläinrekisteristä poistetun hevosen kohdalla (hevonen, jolla teuraskieltomerkintä), kirjanpitoa tulee säilyttää kolmen vuoden ajan. Tallista olisi myös hyvä löytyä karvanleikkuri, jolla voidaan tarvittaessa ajaa karvoja haavan ympäriltä. Joustoside/puhtaita pinteleitä/itse liimautuva teippiside l. Vanhentuneet lääkkeet voidaan palauttaa apteekkiin. Huomioitavaa on, että näistä esimerkiksi antihistamiini setiritsiini aiheuttaa hevoselle elinikäisen teuraskiellon. Vanurulla esim gamgee l. Doping varoaika riippuu kilpailuja järjestävästä organisaatiosta (hippos, fei) ja sen selvittäminen on hevosen omistajan vastuulla, vaikka eläinlääkäriltä voidaan kysyä asiassa neuvoa. Hevosen omistaja/haltija on velvollinen pitämään lääkekirjanpitoa hevoselle käytetyistä lääkkeistä. Ensihoitona on tärkeää puhdistaa haava ja sen jälkeen suojata haava tarpeen mukaan siteellä. Eläinlääkärin on annettava hevosen omistajalle tai haltijalle selvitys käyttämistään tai määräämistään lääkkeistä ja niiden teurasvaroajasta. Kaviossa tavattavan sädemädän osalta voi kaapissa olla myös sädemädän hoitoon tarkoitettua ainetta (esim Carre) Silmävauriot Silmävauriot tarvitsevat lähes poikkeuksetta eläinlääkärin tutkimukset. Ensiapuna silmästä voidaan pyyhkiä eritettä ja tarvittaessa huuhdella silmää sekä suojata silmä. Kuumeinen hevonen kannattaa ensitöiksi hanskaeristää muista ja huolehtia riittävästä juomisesta. Sidetarvikkeita olisi hyvä varata runsaasti, itse tehdyt siteet ovat monesti todella pieniä ja pysyvät sen takia huonosti paikallaan. Lääkkeen annossa ja käsittelyssä tulee olla huolellinen, ettei lääkettä pääse muiden hevosten ruokiin tai karsinoihin muun muassa doping-riskin takia. Kengän irroitusvälineet, hyvänä lisänä kaviopihdit l. Haavasuihke ja antiseptinen ja kudosystävällinen haavavoide esim hunajavoide Vetramil tai pihkavoide Abilar l. Epäiltäessä kaviopaisetta on kenkä hyvä irroittaa ja laittaa kavioon haude. Lääkitysohjeet nähtäville Eläinlääkärin määräämiä lääkkeitä voidaan säilyttää myös erillisessä lääkekaapissa tai hevosen omassa kaapissa. Käytännössä lääkekirjanpidosta tulee ilmetä hevosen tunnistetiedot, lääkitsemispäivä, lääkityksen aloittaja (esimerkiksi eläinlääkäri), lääkkeen käyttöaihe, lääkkeen nimi, lääkkeen määrä, lääkkeen varo-aika ja lääkkeen myyjän nimi (eläinlääkäri/apteekki). Harsotaitoksia l. Mi t ä k aik ke a k a api s t a t ul i s i lö y t y ä Tarvittavia välineitä: l Haavanpuhdistusaine, esim. l Harsotaitoksia l Keittosuolaliuosta l Ötökkähuppu Tyypillisimpiä hevosten akuutteja vaivoja ovat muun muassa erilaiset haavat. Ilmastointiteippi l. Hevonen luokitellaan lähtökohtaisesti tuotantoeläimeksi, jonka takia hevoselle käytetyt lääkkeet tulee kirjata ylös. Reseptivapaiden lääkkeiden, kuten antihistamiinien ja mahansuojalääkkeiden, käytöstä olisi hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa. Ei omatoimisesti lääkitsemään Vaikka aiemmin määrättyä lääkettä olisi jäänyt talliin (esimerkiksi kipulääke tai antibiootti), ei lääkekuuria ole suositeltavaa aloittaa omatoimisesti ilman eläinlääkärin konsultaatiota. Harsotaitoksia l. Lääkkeen säilytyksessä tulee kuitenkin huomioida, onko lääke huoneenlämmössä säilyvä vai jääkaappisäilytettävä ja tuleeko lääke säilyttää auringonvalolta suojattuna. l Kuumemittari l Sakset l Taskulamppu l Kertakäyttöhanskoja l Perusvoide esimerkiksi Helosan Haavan hoito Haavan ensihoitona on tärkeää puhdistaa haava ja tämän jälkeen tarvittaessa suojata haava siteellä. antiseptinen betadine ns. Monesti lääkekirjanpitoon tarvittavat tiedot saadaan eläinlääkäriltä alkuun suullisesti ja kirjallisesti yhdessä potilaskertomuksen kanssa
Kauko Tuominen ohjasti tammansa palkintosijoille, Tähden Piirroksen (vas.) toiseksi ja Pelittimen kolmanneksi. Yli 20 portaan vetotulokset ovat harvinaisia työmestaruuskilpailussakin. Niiden joukossa oli myös Luomutar ajalla 1.56,0. Mikko Uusimäen Luomutartamma veti Nivalan kisoissa 23 porrasta. Kolmas oli 5 pistettä ajalla 7.56,0 saanut Luomutar. V altakunnallinen työmestaruus ratkaistiin Nivalan raviradalla 13.7. Yli 20 portaan vetotulokset ovat harvinaisia työmestaruuskilpailussakin. Luomutar sai 2 500 euron lisäksi Eduskunnan Hevosystäväinseuran ja Suomen Hippos ry:n lahjoittaman kiertopalkinnon nimeltään Siroveistos. Luomutar valmistautui työmestaruuskilpailuun tekemällä talvella metsätöitä 3-4 kertaa viikossa ja keväällä peltotöiden merkeissä. Sen kanssa sai maksimipisteet, 6, Pelitin ajalla 7.30,0. Luomutar sai myös vetokisan parhaat tyylipisteet, 2,5 pistettä. – Oman talon lisäksi se tuo talvisen neljän muun pirtin lämmityspuut metsästä, Isomäki kertoo ja toteaa, että samalla valmistautumiskonseptilla jatketaan tulevaisuudessa, kertoi Mikko Uusimäki. Mestaruus ratkaistiin kahdeksan tamman voimin Pimpulan Vireen jäätyä pois. Tamma veti 23 porrasta, Tähden Piirroksen jäädessä 16:een. Voitto ratkeaa useimmiten viimeisessä lajissa vedossa ja Luomutar oli siinä ylivoimainen. 18 Kuntoa peltoja metsätöistä Mestaruus jaettiin tammojen kesken Luomutar veti työmestariksi Suomenhevosten valtakunnallisen työmestaruuskilpailun voittajaksi veti Mikko Uusimäen omistama hallitseva mestari, Luomutar -tamma. Myös Tähden Piirros sai viisi pistettä. . Pisteet eri kymmenillä Luomutar oli vetokisassa täysin ylivoimainen. Työmestaruuskisat keräsivät runsaasti yleisöä Nivalan raviradalle.. Tulimaja sai 2 tyylipistettä, Tähden Piirros ja Pelitin 1,5. Luomutar sai vetokisasta yhteensä 26,2 pistettä, Tähden PiiiEnsimmäisen lajin, 1 000 metrin juoksun jälkeen kilpailu oli tasainen, Pelitinja Tolopan Tyttö juoksivat saman ajan 1.55,0, mutta kaikkiaan viisi hevosta juoksi matkan alle kahden minuutin ja sai lajista maksimipisteet, 4. 500 metrin käyntikokeen nopein oli Tolopan Tyttö ajalla 7.24,0. – Ensi vuonna puolustamme taas mestaruutta, jos kaikki on hyvin, Uusimäki totesi. Kahden lajin jälkeen Pelitin ja Tolopan Tyttö olivat johdossa tasapistein 10 ja Luomutar ja toissavuotinen mestari Tähden Piirros seuraavina pisteen perässä. Luomatar viimeisteli työmestaruuskilpailuun voittamalla Tahkolla järjestetyt Koilis-Savon vetokisat
Mestaruus ratkaistaan kolmella eri osakokeella. Vetop. 1 000 metrin juoksukokeella, 500 metrin käyntikokeella 500 kilon kuormalla ja vetokokeella, jossa vedetään rekeä hiekkaesteessä. Tähden Piirros 1.57,0 4 8.02,0 5 9 16 0,8 16,8 1,5 27,3 2. 19 Hevoskulttuurin säilyttämistä Juoksuaika Pisteet Käyntiaika Pisteet Yht. Portaat Lisäp. Tulimaja 3.03,0 1 9.04,0 2 3 13 0,7 13,7 2 18,7 4. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Nivalan Hevosjalostusyhdistys ry, Nivalan Ratsastajat ry, Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry ja Suomen Hippos ry. Sen pisteet olivat 35,2. Mestaruuden se on voittanut aiemmin vuonna 2015 ja 2018. Parhaan yhteispistemäärän saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin ja 2 500 euron rahapalkinnon. kertaa. Kauko Tuominen oli tyytyväinen kisan jälkeen. TYÖMESTARUUS 2019 TULOSTAULUKKO Työmestaruuskisoissa 18-vuotias tamma oli jo 13. Siisteimmän valjakon palkinnon ansaitsivat Tolopan Tyttö (Murron Titaani) ja Teuvo Isokääntä. Kilpailun tarkoituksena on hevoskulttuurin, perinteisten hevosmiestaitojen, suomenhevosen monikäyttöisyyden ja sen geneettisen vaihtelun edistäminen. Tyylip. Vuonna 2020 Valtakunnallinen Työmestaruus järjestetään Jämsässä Kilpakorven raviradalla. Kälviäläinen Mikko Uusimäki on tehnyt yhteistyötä omistamansa ja ohjastamansa Luomuttaren (Luomus Jr Selissa Luonnos Jo) kansssa siitä lähtien, kun tammalla oli ikää kolme vuotta. – En olisi millään uskonut, että Pelitin pääsee alkua pitemmälle, Tuominen sanoi totesi tamman varsomisen jälkeen muuttuneen turhankin kuumaksi. Valtakunnallisessa työmestaruuskilpailussa maan parhaat suomenhevoset kilpailevat työmestaruuden SM-tittelistä. . . Vetokokeessa kuorman alkupaino on noin 500 kiloa ja aina 20 metrin vedon jälkeen kuormaa lisätään 50 kilolla. Suomen työhevosseura ry:n lahjoittaman parhaan kävelijän palkinnon vei Voiton Viivi(Valtin Voitto) ja nopeimmasta juoksusta palkittiin Pelitin. Työohjilla parhaana nousijana palkittiin Markku Jauhiaisen Tulimaja (Murron Titaani). Virmaliina 2.00,0 4 10.22,0 1 5 2 0,2 2,2 7,2 8. Pimpulan Vire POISSA Tolopan Tyttö 1.55,0 4 7.24,0 6 10 3 0,1 3,1 13,1 6. Luomutar 1.56,0 4 7.56,0 5 9 23 0,7 23,7 2,5 35,2 1. ros 18,3 ja vetokisan kolmonen Tulimaja 15,7 pistettä. Tuominen ohjasti toiseksi Tähden Piirroksen (Ventterin Vili) ja kolmanneksi Pelittimen (Romeo Lax). Myös yhteispisteissä Luomutar oli eri kymmenillä kuin muut. Tamma on Mikon isän Immo Uusimäen kasvattama.. Työhevosharrastajat lahjoittivat rahkeet puolestaan parhaalle vetäjälle, joka oli myös kokonaiskilpailun voittanut Luomutar. Tirre 2.03,0 3 9.04,0 2 5 2 0,5 2,5 7,5 7. Muut palkintosijat Tuomisen talliin Sysmäläisen Kauko Tuomisen hevoset nappasivat Luomuttaren jälkeen seuraavat palkintosijat. Voiton Viivi 2.24,0 1 8.22,0 4 5 11 11 1 17,0 5. Yhteensä Sija Pelitin 1.55,0 4 7.30,0 6 10 10 0,5 10,5 1,5 22,0 3. Kakkosen Tähden Piirroksen 27,3 ja kolmosen Pellittimen 22
Ratsastusjousiammunnan SM-kilpailut kolmena päivänä, kolmella radalla Vanhat sodankäynnin taidot suosiossa 20
Radan rakentamisessa tulee huomioida ennen kaikkea turvallisuus, ratapohjan on oltava ratsukolle turvallinen eikä lähistöllä saa olla mitään sellaista, johon osuessaan mahdolliset harhanuolet tekisivät tuhoja. SM-kilpailut olivat tänä vuonna kolmipäiväiset ja kilpailijat ottivat toisistaan mittaa kolmella erilaisella ratatyypillä, joita olivat korealainen rata, unkarilainen rata ja puolalainen rata. Lajin Suomen mestaruudesta kilpailtiin elokuussa kolmen päivän ajan, kolmella radalla. . Ratsastusjousiammunta on suosiotaan kasvattava laji, jossa ratsastaja ampuu jousella maalitauluihin laukkaavan hevosen selästä. Laji vaatiikin harrastajaltaan hyvää kehonhallintaa, hevosmiestaitoja ja tarkkuutta. SM-kilpailun organisoija sekä lajin tuorein Suomen mestari Marko Suhonen, 43, kertoo ratojen syntyneen talkootyönä. – Meitä oli kaksi varsinaista kilpailun järjestäjää ja monia aktiivisia apukäsiä. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Ronja Laakkonen R atsastusjousiammunnan viidennet SM-kilpailut pidettiin Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella 9.-11.8. 21. Voittoon vaadittiin menestystä kaikilla kolmella määrämuotoisella radalla, menestykseen vaikuttivat nopeus, osumat ja aika. – Harjun oppimiskeskuksessa oli mahtavat puitteet, tilaa riitti Marko Suhonen ja Luna Lukas ovat itseoppineita mestareita
Monesti käytetään myös ulkomaisia vierailevia opettajia, kannustaa Suhonen. Osa tekee asunsa itse, lisäksi muutama kädentaitoinen lajin harrastaja valmistaa vaatteita myytäviksi. Radalla tarkkuuden ja nopeuden lisäksi korostui ratsastustaito. – Perustimme seitsemän henkilön voimin Suomen Ratsastusjousiampujain Liiton vuonna 2010. Kilpailuissa taulut sijoitettiin radan varteen tietyin välimatkoin sekä suunnin, ja jokaiseen tauluun ammuttiin vain kerran. – Liiton kautta voi etsiä kouluttajia, jos haluaa aloittaa lajin. – Hevonen täytyy totuttaa käytettäviin aseisiin ja välineisiin, ja sitä täytyy pystyä ohjailemaan pelkillä painoavuilla, istunnalla ja äänikomennoilla, sillä kädet tekevät koko ajan töitä aseiden kimpussa. Kuva: Vilma Ignatius photography Ratsastusjousiammunnan SM-kisoissa 2019 pronssia saanut Nuppu Siro ja Carmencita Hill’s keskittyneinä. Laji on mukavan vauhdikas ja kiehtoo myös varhaisromantiikallaan. Lajissa hevosen ei tarvitse olla jalostettu rotuhevonen, laukan osaaminen ja jousiammunnan sietäminen riittävät. Nyt liitossa on yli kaksisataa jäsentä ja laji saa jatkuvasti lisää harrastajia. ja lähellä sekä molemmin puolin rataa. Jatkuvasti lisää harrastajia Marko Suhonen kertoo ratsastusjousiammunnan kasvattaneen hurjasti suosiotaan. Jousi on perinteinen ja käsin viritettävä. Se oli mutkitteleva 600 metrin rata, jossa tauluja voi perinteisesti olla maassa, ylhäällä, kaukana Ratsastusjousiammunnan SM-kisoissa 2019 hopealle sijoittuivat Anna Minkkinen ja Altofino ox. Puolalainen rata oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Kaikki toimi mainiosti, kehuu Suhonen. Ratsastusjousiammunnassa jousi on perinteinen käsin viritettävä.. Nopeutta ja tarkkuutta Korealainen rata muodostui kolmesta eri pituisesta radasta 90 metrin ja 150 metrin välillä. Laji vaatii harrastajaltaan hyvää kehonhallintaa, ratsastusja hevostaitoja, hyvää jousenkäsittelytaitoa sekä tietysti tarkkuutta. Unkarilainen rata oli 90 metrin mittainen ja radan puolivälissä oli taulutorni, jossa oli kolme taulua sijoitettuna ammuttaviksi koko matkalta, niin monella nuolella kuin ehti. Rata suoritettiin laukassa yhteensä kuusi kertaa. Monipuolista varhaisromantiikkaa Monet harrastajat kilpailevat vanhaa aikaa henkivissä asuissa. Rata suoritettiin laukassa kaksi kertaa. Radoilta sai lisäpisteitä, kun osui kaikkiin tauluihin. Lajissa yhdistyvät hyvät hevosmiestaidot, ratsastustaidot ilman ohjaimia ja jousiammunta. Ampumatek niikoissa ja -tyyleissä on eroja, samoin kuin ratsastuksessakin. Rata suoritettiin laukassa kuusi kertaa. Nuolet valmiina, kohti kisaa. 22 niin majoitukselle kuin huollollekin. Rata mutkitteli ja siinä oli yläja alamäkiä. Oppimiskeskuksessa oli myös vierastalli ja ruokala. – Myös hevoset nauttivat tästä vauhdista, nauraa Suhonen. – Ratsastusjousiammunnassa viehättää sen monipuolisuus. Kolmen nuolen oli lähdettävä ilmaan ja yhden osuttava, jotta kilpailija sai nopeuspisteet. Joskus jousiammunnan rinnalla saatetaan harjoitella myös miekkaja keihästekniikoita. – Niissä on huomattavissa vanhojen sota-asujen vaikutteita esimerkiksi Persiasta, Koreasta ja Keski-Euroopasta, joissa on ratsastussodankäynnissä pitkät perinteet, valaisee Suhonen. Ratsastusjousiammunnassa hevosta ohjataan äänikomennoin, istunnalla ja painolla, koska käsiä tarvitaan jousen käsittelyyn. . Korealaisella radalla nopeus on aina valttia
?. Silloinen hevonen osasi opettaa ja tallikavereilta sain Ratsastusjousiammunnan Suomen mestari 2019 Marko Suhonen ja Luna Lukas ovat tiivis tiimi. Suhonen alkoi hakea tietoa ratsastusjousiammunnasta, sai oppimismateriaalia, jota kokeili käytännössä ja kipinä kasvoi jatkuvaksi roihuksi. Se oli raskastekoinen, mutta rauhallinen ja luotettava raakile, joka osasi hädin tuskin laukata. Palkintojenjaon yhteydessä Suhonen sai myös Suomen Ratsastusjousiampujain Liiton kunniapuheenjohtajan arvon. – Olemme Lunan kanssa tiimi ja meillä on syvä luottamussuhde, josta olen tavattoman kiitollinen. Otin elämäntavoitteekseni saada lajin tuotua Suomeen, muistelee Suhonen. Harjoittelu vaatii kekseliäisyyttä Lajissa Suhosta viehättää sen monipuolisuus, siinä kohtaavat jousenhallinta, ratsastaminen, vauhti ja varhaisromantiikka. 23 V uoden 2019 ratsastusjousiammunnan Suomen mestarin elämäntavoitteena on saada vakiinnutettua laji Suomeen. Ensi kosketukseni lajiin tapahtui siis netin kautta, tuolloin oli vuosi 2007. Vaikeinta on yleensä saada ampumisen jälkeen uusi nuoli asetettua tarpeeksi nopeasti ammuntavalmiiksi, tietää Suhonen. Käymme harjoittelemassa muutaman kilometrin päässä tallistamme sijaitsevassa metsässä, jonne olemme saaneet luvan rakentaa radan. Ratsukko alkoi yhdessä opetella perinteisiä ratsastussodankäynnin taitoja ja Lunan kouluttaminen sotaratsuksi alkoi. Siitä alkoi harrastus, joka vei täysin mukaansa. Vuonna 2008 sain mahdollisuuden osallistua kimppahevoseen. Kävin katsomassa Lunaa ja tulimme toimeen välittömästi. Raakileesta sotaratsuksi Kymmenen vuotta sitten Suhonen löysi ystäviensä vinkistä Luna Lukaksen. Monesti ratsastusta ja ammuntaa treenataan erikseen, erityisesti talvella, jolloin metsärataa ei voi rakentaa. Siinähän pystyisin yhdistämään molemmat mielenkiinnon kohteeni. Vuoden 2019 Suomen mestariksi kruunattiin Marko Suhonen hevosellaan Luna Lukas. – Joskus harjoittelemme Lunan kanssa ihan ratsastuskentällä ja maasta ammuntaa kannattaa harjoitella aina. – Olin aina halunnut hevosen ja kokeilinkin ratsastamista muutaman kerran serkkuni hevosella sekä pikkupoikana sirkuksessa, jossa pääsin talutettavan hevosen selkään. Itseoppinut lajin ammattilainen ei ole juurikaan käynyt ratsastustunneilla. – En ole ottanut eläessäni kuin pari ratsastustuntia, mutta opin ratsastamaan ihan vaan sinnikkäällä yrittämisellä. H arjun oppimiskeskuksessa elokuussa pidetyissä Ratsastusjousiammunnan SM-kilpailuissa otti toisistaan mittaa 22 ratsukkoa. Ratsastusjousiammunta elämäntehtävänä Itseoppinut mestari hyviä vinkkejä esimerkiksi istunnassa, naurahtaa Suhonen. – Tekniikkaa voi harjoitella missä vain, itse treenaan nuolen asettamisen nopeutta ihan televisiotakin katsellessa. – Minulla on jousiammuntataustaa ja innostuin suunnattomasti nähdessäni YouTubessa videon ratsastusjousiammunnasta. – Se oli alkujaan ravuri, mutta todettu liian isoksi menestyäkseen. – Harjoittelun suhteen pitää kuitenkin olla kekseliäs, sillä kisaratoja ei ihan joka kulmalla ole. Lapseni aloitti Lunalla treenaamisen runsaan kolmen vuoden ikäisenä ja heilläkin on sujunut hyvin. Rata pitää tietysti myös purkaa harjoituksen jälkeen, joten harjoittelu vie aikaa ja on melko hidasta. Kouvolassa asuva Suhonen kertoo lapsuuden haaveidensa toteutuneen vuonna 2008. Talvella ratsastamme paljon maastossa sekä harjoittelemme kotipihalla tai muissa vastaavissa paikoissa ammuntaa maaliin. – Perustimme Suomen Ratsastusjousiampujain Liiton muutaman ystäväni ja perheeni kanssa
Saattaa olla, että kodin läheisyydessä kohtuullisen matkan päässä on vain yksi talli, ja silloin on luontevaa mennä sinne. Niinpä oman harrastustallin valintaa on syytä miettiä nimenomaan omien tarpeiden kannalta: minkälainen ratsastaja olen ja mitä palveluita tarvitsen. Hevosharrastus ei ole pelkkää ratsastusta, vaan siihen sisältyy parhaimmillaan paljon, sekä hevosen hoitoa että varusteiden kunnossapitoa. 24 . Talliin kannattaa tutustua ennakkoon Jos aloittelija innostuu lajista, kannattaa tutustua useamman tallin tarjontaan ja varmistua siitä, että valittavalla talilla varmasti saa alkeisopetusta. Useilla talleilla on tarjolla alkeisopetusta, muttei kaikilla. – Pääkaupunkiseudulla ja monien kaupunkien läheisyydessä sen sijaan valinnanvaraa on usein paljon, toteaa tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta. – Tallit ovat nykyisin usein erikoistuneita. Harrastus hankaloituu melkoisesti, jos matka tallille on liian pitkä. – Paras neuvo valintaan on, että on yhteydessä useampaan talliin, ja käy sitten tutustumassa, aistimassa tunnelmaa ja fiilistelemässä. Esimerkiksi alkeiskursseja on tarjolla monissa ratsastustalleissa, mutta ei kaikissa. Kuva Luopioisten ratsastuskeskuksesta: SRL, Sonja Holma . Harrastustalli syytä valita omien tarpeiden mukaan Teksti: Tarja Pitkänen. Harrastustallin palveluihin kannattaa tutustua hyvin ennen valintaa. Aloittelija vai kokenut ratsastaja. Nykyisin ratsastustallit tallit ovat usein erikoistuneita. Siksi kannattaa ihan ensimmäiseksi miettiä, minkä tasoinen ratsastaja on ja minkälaisia palveluja haluaa. Talleilla kannattaa käydä tutustumassa, ennen kuin tekee päätöstä. Tallien nettisivuihin kannattaa tutustua, niiltä löytyy kyllä tietoa siitä, mitä on tarjolla. Jos talli on erikoistunut vaikkapa lasten ja nuorten ratsastukseen, saattaa olla, että siellä on pienikokoisia hevosia ja poneja, jotka eivät välttämättä sovi aikuiselle ratsastajalle. M onilla maaseutupaikkakunnilla ratsastustallin valintaan vaikuttaa eniten sijainti. – Ratsastustallit ovat palveluntarjoajayrtyksiä
Kuva: Vihdin ratsutallilta: SRL Laura Laakso Suomen Ratsastajainliitto suosittelee valitsemaan liiton jäsentallin harrastutalliksi. Kuva: SRL, Laura Laakso Hevosharrastus on hyvä aloittaa tutustumalla hevosiin ennen ratsaille nousua. Ratsastajainliitto on jatkuvasti yhteydessä jäsentalleihin, eli jä. Harrastustalli syytä valita omien tarpeiden mukaan – Ja ainahan tallia voi vaihtaa. Jos tuntuu, ettei se olekaan oman tyyppinen, niin sitten vain etsii jonkun toisen tilalle. Jäsentalleissa panostetaan koulutukseen ja toiminnan kehittämiseen. Liiton jäsenyys on laadun tae – Tietysti meidän suosituksissamme on aina toive, että valittaisiin Suomen Ratsastajainliiton jäsentalli. – Toki voi olla myös hyviä, liittoon kuulumattomia talleja. Jäsenyys on tietynlainen laadun tae: tallilla on silloin koulutettu, osaava opettaja, hyvin hoidetut toimintaan sopivat hevoset, kunnossa oleva kalusto ja ympäristö, ja turvallisuusasiat kunnossa. Hevosten hyvinvointi on tärkeää turvata kaikessa urheiluja harrastustoiminnassa. Jäsentalleilla on myös ratsastajan vakuutusturva hoidettu liiton kautta. 25 . Kaikki tallit eivät varmasti edes tiedä jäsenyysmahdollisuudesta, Minna Peltonen sanoo
Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920 ja se on kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI) jäsen vuodesta 1923. – Tässäkin asiassa kannattaa miettiä, mitä itse haluaa. Aina löytyy joku harjattava hevonen tai muuta puuhasteltavaa, jos haluaa. – Rahalla saa hyvin hoidetun terveen hevosen, jonka hyvinvointia ylläpidetään. Jotkut aikuiset kaipaavat enemmän aikuista seuraa. – Jossain vaiheessa jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti, mutta sitten tuli pieni notkahdus, kuten monessa muussakin lajissa. 26 Jäsenmäärä liitossa kasvaa senyyskriteerien voimassaoloa tarkistetaan. Joillakin talleilla käy paljon lapsia ja nuoria, joillakin aikuisia, mutta monilla talleilla myös viihtyvät kaikenikäiset. – Muistan omasta lapsuudestani, kuinka mukava oli mennä tallille koulun jälkeen. Nyt ollaan taas kasvusuunnassa. . Kaikki tämä on mukana ratsastustunnin hinnassa. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastustunnin hinta koostuu monesta asiasta. – Meidän talleillamme toimintaa kehitetään jatkuvasti ja tehdään töitä niin turvallisuuden kuin jatkuvan kouluttautumisenkin parissa. Talliyhteisö luo tunnelmaa. Itse ratsastustapahtuma on vain kirsikka kakun päällä hevosharrastuksessa. Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on Suomen ratsastusurheilun keskusjärjestö. – Se voi olla oikein hyvä valinta, Peltonen toteaa. – Sosiaalinen konteksti on tärkeä. Ratsastus on palvelutuote, jota koskee samat hinnoitteluperiaatteet kuin mitä tahansa muutakin tuotetta. Liitto tekee alan edunvalvontaa, ja mitä enemmän meitä on, sitä painavampia meidän kannanottomme ovat, toteaa Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen. – Talleilla on paljon myös kiinteitä kustannuksia. Se on tehtävään sopiva ja sillä on tarkasti valitut oikeat varusteet. Palveluissa ja hinnoissa eroja Maaseudulla ratsastaminen voi olla hiukan edullisempaa kuin kaupungeissa, joissa toiminnan pyörittämisen kustannukset ovat usein korkeammat. – Pelkästään hintaa ei kuitenkaan kannata tuijottaa, vaan pitää selvittää, mitä hintaan kuuluu eli minkälainen tallin palvelupaket. Hintaero voi syntyä myös siitä, että kalliimmalla hinnalla saa jotakin enemmän. Tällä hetkellä henkilöjäseniä on noin 42 000 ja jäsentalleja vajaat 400. Aikuiset pystyvät usein neuvomaan ja auttamaan. Vaikka ratsastus on yksilölaji, ratsukkona hevosen kanssa, on talliyhteisön merkitys harrastuksessa suuri. Talleilta löytyy aina hevosten harjausta tai muuta puuhasteltavaa. – Liiton jäsenyydestä on sekä talleille että ratsastajille paljon hyötyä. Sen terveydentilasta on huolehdittu, sitä kengitetään ja käytetään eläinlääkärissä. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheiluja harrastetoiminnassa. Lakaisimme käytäviä ja kannoimme heinäpaaleja, oli kiva olla mukana tallin touhussa. Monet haluavat tulla paikalle ennakkoon, harjata ja varustaa hevosen, sekä jäädä hoitamaan hevosta tunnin jälkeen, Minna Peltonen sanoo. Saa myös koulutetut opettajat. – Lapset ja nuoret suhtautuvat aikuisiin talleilla hyvin luontevasti ja oppivat kommunikoimaan aikuisten kanssa. Ja kun ystävän jo tuntemalle tallille menee, on siellä heti alkuun joku, joka ottaa mukaan talliporukkaan. Kiinnostus hevosharrastukseen on ollut viimevuosina kasvussa. . Kuva: Poni-Haka Tallin siisteydestä huolehtiminen kuuluu monen ratsastajan tallielämään. – Ratsastusta saatetaan sanoa kalliiksi harrastukseksi, mutta silloin ajatellaan usein pelkkää yhden ratsastustunnin hintaa. – Teemme liitossa töitä sen eteen, että niin nykyiset kuin erityisesti tulevat ratsastajat ymmärtäisivät alusta saakka, että ratsastaminen on mielekkäämpää, kun tutustuu hevoseen eläimenä, ja sehän tapahtuu vain niin, että hevosen kanssa viettää aikaa muutenkin, opettelee esimerkiksi käsittelemään ja puhdistamaan varusteita. Pitää muistaa, että jos tunti maksaa vaikka 30 euroa, vietetään tallilla usein paljon enemmän aikaa kuin tuo yksi tunti. Mutta hevosharrastus on kyllä yhdistävä tekijä, ja moni varttuneempikin harrastaa mielellään lasten ja nuorten parissa. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheiluja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Moni ratsastaa kerran viikossa, mutta talleille saa mennä vaikka joka päivä, tallin aukioloaikojen puitteissa. ti on. Ratsastus kiinnostaa ihmisiä ja talleilla riittää asiakkaita. Sosiaalinen konteksti tärkeä Joskus talli valitaan sillä perusteella, että joku ystävä jo käy siellä. Aivan aloittelija voi aloittaa ratsastuksen myös lähtemällä ensin mukaan hevoskerhoon, jossa pääsee tutustumaan hevosiin, ennen kuin nousee itse hevosen selkään. – Jos verrataan vaikka koulumaailmaan, jossa liikutaan aina omassa ikäryhmässä, hevosharrastuksessa on rikkaus, että tapaa kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ihmisiä
Tallipaikasta on syytä tehdä kirjallinen sopimus, jossa määritellään, mitä tallipaikan hintaan kuuluu: muun muassa se, miten hevonen ruokitaan, missä se asuu, sekä mitä välineitä ja alueita on lupa käyttää. – Tästä syystä tallia voi olla vaikeakin arvioida objektiivisesti, ja olisi hyvä tutustua moniin talleihin. Erilaisia käytäntöjä – Tallipaikkaa valittaessa on kuitenkin hyvä muistaa sellainenkin asia, että talleilla on erilaisia käytäntöjä. Täyden palvelun talleilla hoidetaan kuukausimaksua vastaan kaikki, niin kengitykset, rasvaukset, rokotukset kuin valmennuksetkin – kaikki, mitä hevonen tarvitsee. – Eli pitää tuntea oma hevosensa ja tietää, mitä se tarvitsee. Joillakin isoilla talleilla, joissa on paljon hevosia, voi pinta-alan takia olla suhteellisen vähän ulkoilutarhoja, jolloin käytännön syistä yhdelle hevoselle tulee vähemmän ulkoiluaikaa kuin sellaisessa tallissa, jossa ulkoilutarhoja on paljon. . Joskus sattuu, että hevosen omistaja pettyy, kun ei ole ajateltu, mitä tarvitaan, ja sitten myöhemmin huomataan, että olisi pitänyt saada jotain muutakin. Ja tallipaikkaahan voi monilla paikkakunnilla toki vaihtaa, jos tuntuu, ettei hevonen ole syystä tai toisesta itselle ja hevoselle sopivassa tallissa. Pelkkä karsinapaikka tai all inclusive -palvelu Kun omalle hevoselle haetaan sopivaa tallipaikkaa, tärkeintä on pohtia, mitä tarvitsee. Kuva: Ratsastuskeskus Fenixistä Ratsastuskeskus Fenixissä Pohjassa 34 hehtaarin alueella riittää hevosille tilaa laiduntaa ja maastoilla. Kun on koulutetut ja kokeneet ammattilaiset vastaamassa toiminnasta, siihen voi luottaa, että heille hevosten hyvinvointi on ykköslähtökohta, ja heidän tapansa toimia on hyvä, vaikka se olisikin erilainen kuin se, mihin on vain yhdessä tallissa tottunut. Tällöin muut mahdolliset palvelut haetaan ulkopuolelta, tai jos omalla tallilla on niitä tarjolla, maksetaan niistä lisämaksua. 27 T allipaikkaa valittaessa pätevät samat kriteerit kuin harrastustallia etsittäessäkin – pitää tietää, mitä palveluja haluaa. Jos on tottunut pitkään käymään vain yhdellä tallilla, on tietysti omaksunut sen toimintatavat. – Niinpä neuvoni on, että kannattaa etukäteen miettiä tarkkaan, mitä haluaa, niin ei tule ristiriitatilanteita. Tallipaikan hinta tietysti vaihtelee sen mukaan, mitä kaikkea siihen sisältyy, Peltonen sanoo. Vaikka olen todennut sen hyväksi ja toimivaksi, ja hevoset pysyvät sillä kunnossa, niin tämä on silti vain yksi tapa monista. Jos tarvitsee opetusta ja valmennusta, on syytä katsoa, että tallilla on tarjota myös niitä, tai että omalla opettajalla tai valmentajalla on mahdollisuus tulla tallille. – On mietittävä, minkälaista apua tarvitsee, ja haluaako hevoselleen pelkän karsinapaikan, vai myös muita palveluja, sanoo tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta. Tarjolla on monia vaihtoehtoja pelkästä karsinapaikasta kaiken kattavaan all inclusive -palveluun. Toisella tallilla saatetaan joissakin asioissa toimia toisin, eikä toimintamalli kuitenkaan ole millään tavoin väärin. Kun mennään muualle, siellä saattaa olla erilainen tapa, joka myös on hyvä ja toimiva, ja sitten tehdään sen mukaan, Minna Peltonen hymyilee. Perustuote on kuitenkin useimmiten karsinapaikka, johon sisältyvät tietyt rehut, hevosen ulkoilutus ja ratsastusalueiden käyttö. Valittaessa tallipaikkaa omalle hevoselle kannattaa katsoa, onko talli ammattimaisesti hoidettu ja siisti. – Hevosen ulkoilumahdollisuudet on hyvä selvittää. – Jos tallilla on vain karsinapaikka, opetukseen tai valmennukseen on lähdettävä muualle, voi se hankaloittaa harrastusta. Pääkaupunkiseudulla ja muiden kaupunkien ympäristöstä löytyy valinnanvaraa. Jos omistaa sellaisen hevosen, joka vaatii useita tunteja päivittäistä ulkoilua, pitää varmistaa, että se onnistuu, Minna Peltonen toteaa. Tallipaikoissa on eroja. – Kun itse aikanaan opetin oppilailleni esimerkiksi hevosen hoitoa, sanoin aina, että tämä on minun tapani tehdä. Ammattimaisuus ja siisteys tärkeitä Kun tallilla käy tutustumassa ennen valintaa, kannattaa katsoa, onko toiminta ammattimaisesti hoidettua, ja ovatko paikat siistejä. Karsinapaikka on perustuote – Tallien palvelutarjonnassa on paljon eroja, alkaen pelkästä karsinapaikasta all inclusive -palveluun
Kuvat: Tuulensuun talli Tuulensillan tallista Laatutalli Kaiken voi tehdä vielä paremmin kuin eilen on koulutukseltaan hevostenhoitaja, FEIF-ratsastuksenohjaaja ja urheilutuomari. Islanninhevoset herättivät kiinnostusta Ihalainen kertoo perheen ensimmäisen hevosen tulleen hänen äidilleen vuonna 1998. Se oli. Teksti: Kati Wikström . Talliyrittäjänä toimii Johanna Ihalainen, 44, joka vastaa ratsastuskoulutoiminnoista ja kaikista käytännön asioista tallilla. Islanninhevosten tallissa panostetaan eläinten ja ihmisten hyvinvointiin sekä vaalitaan askellajiratsastusta. 28 T uulensillan tallilla on ollut hevosia vuodesta 2001. Hän Pirkanmaalainen Tuulensillan talli sai Suomen Ratsastajainliiton korkeimman talliluokituksen eli Laatutalli-statuksen. Ylöjärvellä sijaitsevassa tallissa asustaa noin neljänkymmenen islanninhevosen lisäksi koiria, kanoja, lampaita ja kissoja sekä kukko
Mahdollisimman lajityypillinen elämä on hevosille tärkeää, jotta ne pysyvät onnellisina.. 29 . Johanna Ihalaisen perheen harrastuksesta kasvoi Laatutalli-statuksen saavuttanut yritys. Ylöjärveläisessä Tuulensillan tallissa huolehditaan niin eläinten kuin ihmistenkin viihtyvyydestä. Tuulensillan tallissa ratsastetaan kahdella kentällä, ovaaliradalla, useilla maastoreiteillä ja lisäksi tunneilla on myös maastakäsittelyä
Laatutalli on Suomen Ratsastajainliiton myöntämä korkein talliluokitus ja laatutallien puitteille sekä palveluille on tietyt SRL:n asettamat kriteerit. – Vaikka käsittelemme hevosia paljon yhtenä laumana, jokainen islanninhevonen on suuri persoona. Vieroksun sitä, että ihmistä ei enää kohtaa ihminen, harmittelee Ihalainen. Niissä punnitaan yhtä lailla hevosen tahtia, tasapainoa, muotoa, liikettä, ratsastajan taitoja ja ratsukon yhteistyötä. Nyt teemme hevosille itse heinät. Sen tulee näkyä myös toiminnassa. Vuonna 2007 hyppäsin hevosalalle kokonaan, opiskeltuani sitä muiden töideni ohessa. Ihalainen kertoo laadun olevan tallille kaikki kaikessa. Laatutalleissa tilat, ympäristö, talous ja hevosten hyvinvointi hoidetaan ammattimaisesti ja huolella. Laatutallien kriteeristön mukaan toimintaa kehitetään jatkuvasti ja henkilökunta on pätevää sekä monipuolisesti kouluttautunutta. Islanninhevosilla jalostus. – Lisäksi hevosten tulee säilyttää tietty eteenpäinpyrkimys ja energisyys eikä niistä saa tulla Tallin vanhin hevonen on 29vuotias Jones. Töltti on usein islanninhevosilla jo syntymästään niin vahvana, että varsat liikkuvat paljonkin töltissä ja näyttävät myös liidokasta passia. – Lopulta harrastuksesta kasvoi talliyritys, kun tallissa oli kuusi hevosta ja lisäksi useita yksityisiä hevosia täysihoidossa. Askellajit tuovat monipuolisuutta Islanninhevosissa kiehtovat askellajit ja askellajiratsastus. Tuntien yhdistäminen joskus haastavaa Askellajiratsastus ja ratsastuskoulun ryhmätuntien yhdistäminen on joskus haastavaa. – Vaikka meillä ei ole uusinta uutta tallia tai maneesia, on laatu onneksi paljon muutakin kuin tuliterät puitteet. Työntekijöiden jaksamisen pitää olla sillä tasolla, että palveluun riittää vielä intoa eikä ketään kohdella ylimielisesti. Meillä on tiivis ja toimiva hevostenhoitajien tiimi. – Islanninhevonen on askellajihevonen, jolla on perusaskellajien lisäksi yksi tai kaksikin askellajia. Kaikille näille hevosille samantyyppinen harjoitus ei ole ollenkaan toimivaa, mutta ohjaajan tulee kuitenkin onnistuneesti ohjata tunti. Lopulta niiden seuraksi oli saatava muutama lisää, sillä meitä oli perheessä useita ratsastuksen harrastajia. – Askellajiratsastus on kiehtova ratsastuksen laji ja kilpailuareenoina käytettyjä ovaaliratoja sanotaankin maailman suurimmiksi kouluratsastuskentiksi. Vieteri-sukuinen suomenhevosruuna. Kaikista SRL:n alaisista talleista, vain 28 on Laatutallia ja Tuulensillan talli on Suomessa toinen Laatutalli-statuksen lunastanut talli islanninhevosalalla. 30 Laadun tulee näkyä toiminnassa . tähtää askellajien säilymiseen ja ne ovat alkuperäisrodun mukana myös säilyneet tuhansien vuosien takaa. Vuonna 2014 äitinsä jäädessä eläkkeelle Johanna osti tallin liiketoiminnan itselleen. – Kentällä on usein hyvin eri lailla liikkuvia hevosia – esimerkiksi joku ravitahtinen, joku passitahtinen, joku viljakas passihevonen ja joku laiskahko nelikäyntihevonen. 29-vuotias Jones on tallin vanhin – Kiinnyn kaikkiin tallimme hevosiin, olivat ne sitten omia tai täysihoitopaikoilla olevia yksityisiä hevosia, nauraa Ihalainen. – Hevosille ja minulle yrittäjänä on ollut todellinen onni, että meillä työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä. Kaiken voi tehdä vielä paremmin kuin eilen, sanoo yrittäjä Johanna Ihalainen. – Samaan aikaan toimintaan tuli mukaan maanviljely, kun ostimme naapurista lisäpeltoa. Hankin myös jalostuskäyttöön tallille orin ja meillä on pienimuotoista kasvatustoimintaa. Jones oli ensimmäisessä tallimme logossa, sen rohkeus ja entisen orin charmi ovat säilyneet ja Jones hurmaa tallilaisia edelleen päivittäin. Kaikki saavat harrastaa tavallaan ja tasollaan. Uskon, että hevosten ja työntekijöiden hyvinvointi heijastuu myös ratsastajiin ja kasvattaa heidänkin viihtymistään. – Se oli aikoinaan melkoinen jäärä ja pysähteli maastossa, siis todellakin juurtui paikoilleen, mutta sen askellajit olivat erinomaiset. Vanhin islanninhevonen eli Islannissa 56-vuotiaaksi. – Ensimmäinen islanninhevonen tuli pian sen jälkeen yhden vuoden ikäisenä ja kaksi vanhaa vaellustallin hevosta olivat seuraavina hankintoina. – Islanninhevoset olivat melko harvinaisia tällä seudulla vielä noin 20 vuotta sitten ja moni ratsastaja oli niistä kovin kiinnostunut. On myös tärkeää säilyttää hyvä ja iloinen ilmapiiri sekä asiakaspalveluasenne. – Kartan erilaisia automaattisia ajanvarausjärjestelmiä, sillä haluan kohdata jokaisen henkilökohtaisesti. Suomessa hevoset elävät hyvinkin kolmekymppisiksi. – Panostamme tietysti hevosten hyvinvointiin, koska ne ovat yrityksen parhain käyntikortti
Aamuisin ne saavat aamuheinät. – Suosittuja ovat olleet myös koko päivän kestävä laavuratsastus ja Sennuleirit, jotka on tarkoitettu vähän varttuneimmille hevostytöille. yöksi talliin myös kesällä. – Pidämme tallin hiljaisena ja vältämme turhaa liikettä tallissa silloin, kun hevoset ovat sisällä. – Pääsääntöisesti hevoset tarvitsevat lomaa tästä työstä melko paljon. Kaikki tavallaan ja tasollaan – Tällä hetkellä tunnit ovat niin suosittuja, ettemme tarjoa irrallisia tuntipaikkoja lainkaan. Hevoset jaksavat asiakastöitäkin yksilöllisesti, joku tarvitsee lomaa enemmän ja joku vähemmän. Silloin on helppo tarkastaa, että ne liikkuvat hyvin ja hoitaa tarvittaessa kesäihottumaisia. – Tallista laitumen päähän ja takaisin tulee parin kilometrin matka. Hevosia hoitavat niille tutut henkilöt, jotka tuntevat hyvin hevosten tottumukset ja tavat. liian jäykkiä, jotta askellajit pysyvät puhtaina. Aina hevosten ehdoilla Tuulensillan tallilla huolehditaan siitä, että sekä eläimet että ihmiset viihtyvät. Hevoset vaeltavat siis melko paljon päivän aikana, kertoo Ihalainen. – Ratsastammekin monipuolisesti kahdella kentällä, ovaaliradalla, useilla maastoreiteillä ja lisäksi tunneilla on myös maastakäsittelyä, sanoo Ihalainen. – Tallissa meillä ei pidetä hevosilla loimia eli ne riisutaan joka yö ja puetaan uudestaan aamulla. – Jos hevoset käyvät juomassa tallipihalla ja palaavat takaisin laitumelle, niille tulee luonnollista liikettä useita kilometrejä. Aina on kuitenkin toimittava eläinten ehdoilla. – Illalla kun tallista sammuttaa valot ja hevoset rouskuttavat heiniä, viimeinen tuntilainen on lähtenyt ja huikannut kiitoksen tunnista, yksityishevosten omistajien kanssa on vaihdettu kuulumisia ja työntekijän kanssa päivitelty tyytyväisenä päivä pulkkaan – olo on kuin voittajalla, joka on ympäröity onnellisilla hevosilla ja niistä nauttivilla asiakkailla, huokaisee Johanna Ihalainen. – Hevosille ja minulle yrittäjänä on ollut todellinen onni, että meillä työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä, kiittelee Ihalainen. Tällainen mahdollisimman lajityypillinen elämä on islanninhevosille tärkeää ja ne pysyvät motivoituneina sekä onnellisina. Vesiautomaatti on tallin lähellä talvitarhassa. Arki-iltaisin on tunteja joka päivä ja viikonloppuisin on maastoratsastustunteja. Meillä ratsastetaan niin kutsutuilla kymppikorteilla eli aina kymmenen viikkoa kerrallaan, Johanna Ihalainen kertoo. 31 Viikonloppuisin suosittuja ovat maastoratsastustunnit. Meillä hevoset ovat tottunut siihen, että talli on rauhallinen koti ja ne ovat tallissa itsekin hipihiljaa. Talli pidetään hiljaisena ja vältetään turhaa liikettä, silloin kun hevoset ovat sisällä. Kaikki saavat harrastaa tavallaan ja tasollaan, kannustaa Ihalainen. Katsomme myös, että jokainen hevonen liikkuu säännöllisesti, monipuolisesti ja kullekin sopivalla ratsastajalla. Islanninhevonen taitaa perusaskellajien lisäksi yksi tai kaksikin askellajia, joita ovat töltti ja passi. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, etteivät hevoset voi liikkua kenttää kiertäen tylsistymiseen asti, jopa täysi tunti voi olla niille liikaa. Pitkiä lenkkejä päivittäin Hevoset syövät iltaisin rehut ja hyvin moni lepää sen jälkeen ihan makuullaan karsinoissa. . Vaikka hevosia käsitellään paljon laumana, otetaan ne joka tarhaan tai kesäaikaan hevoset vaeltavat laitumelle, jonne ne kulkevat talvitarhan läpi ja tien toiselle puolelle alikulkutunnelia pitkin. Niissä ratsastuksen lisäksi myös hemmottelu on ollut keskeisessä roolissa. – Suvaitsevaisuus on meille tärkeää. Hevoset on niin tottuneet tähän rutiiniin, että tulevat tallin eteen odottamaan yleensä hyvin täsmällisesti, viimeistään kuudelta illalla
Ihan ilmaiseksi oriit eivät tärkeitä taitoja saa. 32 O rivarsalaitumilla varsat oppivat luonnostaan taitoja, joita tarvitaan jatkossa niin raviradoilla kuin kilpakentilläkin. Samalla kun sosiaaliset taidot hioutuvat, toimivat varsat tehokkaina luonnonhoitajina. – Yleensä laumahierarkia syntyy heti ensimmäisten viikkojen aikana, mutta jopa nopeammin, ihan ensimmäisten päivien aikana. Kuvat: Satu Pitkänen. Ihan ensimmäisenä kesän alussa on kuitenkin selvitettävä, kuka on lauman pomo ja minkälainen laumahierarkia laitumelle syntyy. Usein joukosta löytyy joku, Ensimmäisinä päivinä ratkotaan pomon paikka Orilaitumella opitaan tarpeellisia taitoja Orilaidun on tarpeellinen kasvun paikka nuorille orivarsoille. Teksti: Soili Kaivosoja
Vanhempia tulee puolestaan Päijät-HämeesLaitumelle lasku on kesänavaus . Varsan tulee olla laitumelle laskettaessa terve, madotettu ja totutettu syömään ruohoa. Miehikkälän laitumelle laskusta on kehittynyt perinteinen ja runsaasti yleisöä keräävä koko perheen kesänavaus tapahtuma, jossa katsojia on parhaimmillaan ollut lähes 3 000 henkeä. – Tänä vuonna Miehikkälässä on todella rauhallinen ja mukavasti toimeentuleva lauma. – Toki varaustilanteessa tapahtuu kevään aikana pientä elämistä. – Ihan pieniä poneja emme laitumille ota, etteivät ne jää isompien jalkoihin, mutta isokokoiset ponit ovat tervetulleita orilaitumelle. Joskus laitumelle saattaa muodostua kaksi pienempääkin ryhmää. Sosiaaliset taidot ja ryhmäkäyttäytyminen hioutuvat kolmen kuukauden laidunjakson aikana. Tänä vuonna paljon tulijoita Halukkaiden tulijoiden määrä orilaitumelle vaihtelee vuosittain. Joskus tilaa olisi ollut useammallekin, mutta tänä vuonna laitumet ovat olleet täynnä. Enempää ei olisi voitu ottaa. Jos joukkoon osuu kaksi oikein voimakastahtoista yksilöä, voi nahistelu kestää koko kesän, kun varsat eivät saa selkoa kumpi heistä olisi laitumen kuningas, kertoo Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Jenni Timlin. Orilaitumella opitaan tarpeellisia taitoja joka lähtee johtotehtäviin. Miehikkälän Haukniemessä kesää viettävät 2ja 3-vuotiaat varsat, joita on tänä vuonna 16. Eri ikäisille eri laitumet Kymen-Karjalan hevosjalostusliitto ylläpitää kahta orilaidunta. 33 . Alkukaudesta on aina mukava seurata niiden keskinäisen hierarkian syntymistä. Kolmen kuukauden kausi – Suurimman osan ajasta oriiit syövät, liikkuvat, temmeltävät ja kisailevat keskenään. – Valtaosa 1-vuotiaista on täältä omalta alueeltamme tai vähintäänkin lähialueilta. Varauskirjat alkoivat täyttyä jo maaliskuussa ja huhtikuussa kirjat olivat jo melkein täynnä. Siellä on havaittavissa ehkä joitain johtotyyppejä, mutta lauma on kuitenkin tosi leppoisa.. Timlin arvelee, että erityisesti 3-vuotiaille tarkoitettuja orilaitumia ei välttämättä ole riittävästi Suomessa, sillä heille tulee varsoja yllättävän pitkienkin matkojen takaa. Valtaosa varsoista on suomenhevosia ja lämminverisiä, mutta mukaan mahtuu myös aina jokunen poni tai puoliveriratsu. – Tänä vuonna tulijoita olisi ollut enemmän kuin mitä olisimme voineet ottaa. Jokainen varsanomistaja vastaa itse varsansa vakuuttamisesta. Joskus joku peruu ja varalla ollut pääsee peruneen tilalle. Influenssaja jäykkäkouristusrokotusta suositellaan. Lappeenrannan Pulsan varsalaidun on 21:n 1vuotiaan temmellyskenttä. Liitto järjestää varsojen tarkkailun päivittäin ja niille annetaan koko laidunkauden ajan kivennäistä liiton toimesta. – Tämä on ollut erikoinen vuosi, sillä varsojen omistajat olivat todella aikaisin liikkeellä. tä, Uudeltamaalta ja toisinaan jopa kauempaakin
– Lähetyksellä oli useita kymmeniätuhansia katselukertoja. Samalla hän tarkastaa, etteivät varsat ole. Kamera oli asennettuna paikkaan, jossa varsat olivat usein, mutta laidun on kuitenkin niin iso. Ehkä hevostenomistajat ymmärsivät oriliven kautta orilaitumen tärkeyden. Viime kesänä Miehikkälän orilaitumella oli koko kesän orilive, jota pystyisi seuraamaan netissä. – Se on puhtaasti kulukysymys, Jenni Timlin toteaa. 34 Kesän mittaan selviää, kuka on laitumen pomo. Vahvassa laumassa arvojärjestys kulkee niin, että jonkun on oltava johtaja ja joku jää aina pahnanpohjimmaiseksi. Jonkin verran saimme palautetta pettyneiltä seuraajilta, kun varsat eivät näkyneet lähetyksessä jatkuvasti. Ainutlaatuinen kokeilu jäi ainakin toistaiseksi kertaluontaiseksi. – Meillä on onneksi suuret tilat väistää ja arvoasteikossa alempana olevillakin on tilaa aina syödä. Laitumelle lasku on tapahtuma, jota tuhannet ihmiset tulevat seuraamaan. Laumahierarkiaan ei voi puuttua. Viime kesänä orilive netissä . – Olemme pohtineet kuinka paljon orilivellä oli vaikutusta siihen, että tänä vuonna tulijoita oli niin paljon. Kun hevoset ovat laitumella, ei ihminen voi vaikuttaa sen mentaaliin. Kokeilu oli Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton ja energiayhtiö Fortumin yhteistyö. Varsat tulevat laitumelle touko-kesäkuun vaihteessa ja laidunkausi jatkuu elokuun loppuun. – Laidunvahti käy kerran päivässä tarkastamassa, että kaikki varsat ovat paikalla
– Suoritamme omalla alueellamme myös meille annettuja viranomaistehtäviä, kuten varsojen ja tuontihevosten rekisteröintejä. Orivarsoja ei voi pitää sekalaumoissa, kun ne tulevat poikaikään. Timlinin mukaan tammavarsat hyötyvät varsalaitumesta samalla tavoin kuin oriitkin. Hevoset hiovat yhdessä sosiaalisia taitoja ja opettelevat ryhmäkäyttäytymistä.. Yhteinen aika lajitoverien kanssa on hevosen kehittymiselle tärkeä asia. Tarkastuksen yhteydessä katsotaan, että aidat ovat kunnossa sekä jaetaan meidän toimestamme kivennäistä sekä suolaa joka päivä koko kesän ajan. Aluetta pystyy jonkin verran lohkomaan, mutta samat lohkot ovat palvelleet 60-luvulta lähtien. – Kyllä tammavarsalaitumiakin on, mutta ainakin meidän alueellamme ne ovat yksityisten henkilöiden ylläpitämiä. . Tammavarsoilla on helpompaa, sillä niitä voidaan laiduntaa kotilaitumilla vanhempienkin tammojen ja jopa ruunien kanssa, Jenni Timlin kertoo. Suomessa on kaikkiaan 16 kaikkiaan hevosjalostusliittoa, joiden keskusjärjestö on Suomen Hippos. Isot laitumet temmeltää 2ja 3-vuotiaiden varsojen varsalaidun Miehikkälän Haukniemessä sijaitsee Suur-Miehikkälässä. Vanhan karjanhoitokoulun tilasta hevosjalostusliitolle ostettu alue on neljässä lohkossa, joilla kierrätetään varsoja. Hevoset toimivat luonnonhoitajina. Fyysisesti hyvä puoli on se, että yhdessä ne liikkuvat paljon. – Laidun on ollut liiton omistuksessa vuodesta 1962 lähtien. Liittojen tavoite on edistää oman alueensa hevosjalostusta ja kasvatusta sekä pitää yllä jäsenistön neuvontaja koulutustarvetta. Kun järven pinta on laskenut, puron virtaama on ollut liian pieni. Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton ylläpitämässä Miehikkälän Haukniemen orilaitumella temmeltävät 2ja 3-vuotiaat orivarsat. – Teemme myös tilastointija raportointityötä oman alueen hevostaloudesta niin keskusjärjestöille kuin ministeriöillekin. Tarhat on aidattu niin, että hevoset pääsevät myös järveen. Lappeenrannan Pulsassa sijaisevan orilaitumen koko on lähes 40 hehtaaria. . Yhtä lailla nuori tammavarsa kaipaa liikkuvaa seuraa. – Lappeenrannan laidun on niin sanottu kuivan maan laidun. Laitumen koko on noin 28 hehtaaria ja siellä on myös metsäsaarekkeita sekä viljelypeltoa. 35 Maassa 16 hevosjalostusliittoa Joskus laitumelle saattaa muodostua kaksi pienempääkin ryhmää. Hevoset hiovat yhdessä sosiaalisia taitoja ja opettelevat ryhmäkäyttäytymistä. Aiemmin alueen läpi virrannut puro on toiminut juomapaikkana, mutta muutaman viimeisen vuoden aikana puro on ollut arka korkeusvaihteluille. – Ihminen ei koskaan pysty korvaamaan nuorelle hevoselle lajitoverin seuraa. Alue on suljettu niemi, kahden järven välissä. Metsäsaarekkeet ja metsä antavat luonnollisen suojan auringolta ja sateelta. Sen vuoksi varsat saavat juomavetensä isoista paljuista. Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton toimialueena ovat vanhat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. – Harvalla omistajalla on useampaa orivarsaa yhtä aikaa. Orivarsojen armeija Orilaidun on nuorille varsoille tärkeä kasvun paikka. – Hyödymme liittona siitä, että samalla kun varsat käyvät omaa armeijaansa ja hiovat sosiaalisia taitojaan, ne ovat hyviä luonnonhoitajia ja pitävät perinnemaiseman siistinä. kolhineet toisiaan tai satuttaneet itseään liikkuessaan maastossa. Sen lisäksi pyöritämme tammaja varsanäyttelytoimintaa, sanoo Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Jenni Timlin. – Harvalla omistajalla on useampaa orivarsaa yhtä aikaa
– Mutta ei se mitään, pääasia on, että olen saanut lisää kokemusta puistoesteillä, lahtelainen Aada nauraa. – Tänä kesänä meillä on ainoastaan viisi yöleiriä, muutamia viikonloppuleirejä sekä joitakin päiväkursseja. Heinäkuun puolessavälissä järjestetyn leirin painotuksena ovat erityisesti esteet. KESÄLEIRIN PÄIVÄOHJELMA klo 7.00 Herätys klo 7.30-8.00 Aamupala klo 9.00-10.00 I ratsastusryhmä klo 10.00-11.00 II ratsastusryhmä klo 11.30-12.00 Ruokailu Vapaa-aikaa klo 14.00-15.00 I ratsastusryhmä klo 15.00-16.00 II ratsastusryhmä klo 16.30-17.00 Ruokailu klo 18.00-19.00 Teoriatunti klo 20.30 Iltapala klo 22.00 Hiljaisuus Leirejä kolmannessa polvessa V ironmäen ponitallilla Orimattilassa on menossa kesän kolmas kesäleiri. Tallilla on 15 Sannan hevosta, kaksi Tiian hevosta sekä neljä täysihoitosopimuksella olevaa yksityistalliasiakasta. Viikko poissa kotoa voi olla monelle kova pala. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Uusia oppeja ja samanhenkisiä kavereita . Leirillä Sannaa ja Tiiaa avustavat oppisopimuksella opiskeleva Janika sekä leiriavustaja Nea. Lahtelainen Aino on ratsastanut neljä vuotta. Sannan tytär, Tiia Strömberg toimii tallilla harrasteohjaajana. Heppaleirillä on aina mukavaa Majoitus on järjestetty viehättävään piha-aittaan. Neljän päivän leiri on hitsannut leirille osallistuvat tytöt tiiviisti yhteen.. Vaikea sanoa mistä se johtuu. – Muutimme tänne vuonna 1981, jolloin äitini piti tallia. Sanna on huomannut, että leirikysyntä on vähentynyt viimeisten vuosien aikana verrattuna aikaisempaan. – Selkeästi leiriläiset ovat vähenemään päin. Itse valmistuin vuonna 1992 Ypäjältä, se taisi siihen aikaan olla hevostalouskoulu, ja olen siitä lähtien toiminut tallilla ratsastuksenohjaajana, Sanna Vironmäki kertoo. Vironmäen ponitallilla on pitkät perinteet niin ratsastustuntien kuin leirienkin pitämisessä. 36 Aada paljastaa heti alkuun, että on ehtinyt tipahtaa hevosen selästä jo kahdesti. Yksi asia voisi olla, että vanhanajan mummoloita, missä lapset kävivät harjoittelemassa kotoa poissavolemista, ei enää ole samalla lailla
Heppaleirillä on aina mukavaa. Ilman satulaa ratsastaminen harjoittaa tasapainoa. 37 . Harjoittelemassa Aada
Veikko on eteenpäin pyrkivä, innokas ja herkkä, Sofia kertoo kokemuksistaan. 38 Ratsastustuntia edeltää hevosen harjaus, pintelöinti ja hevosten varustelu. Kaikki vakuuttavat kuitenkin yhteen ääneen, ettei aamuherätys kello seitsemältä ole ollenkaan paha. – Oikeasti hiljaisuus tulee kymmeneltä, mutta meillä on lupa mennä ruokatilaan, jos haluamme valvoa myöhempään. – Välillä me valvotaan vähän liian pitkään, mutta kun on niin paljon kaikenlaista puhuttavaa, tytöt paljastavat haukotustensa lomasta.. – Olen mennyt puistoesteitä Mittun kanssa. – Olen ratsastanut täällä Vironmäellä noin 2,5 vuotta. Vironmäen ponitalli sijaitsee maalaismaisemassa Orimattilassa. Joskus ratsastamme kaikki yhdessä, mutta estetunneille meidät jaetaan ryhmiin, Mukana kolme ensikertalaista Mutta esitelläänpä leiriläiset. Aika kuluu hevosten parissa ja vapaa-ajallekin on riittänyt puuhaa. Yhdessä riittää puuhaa Tyttöjä ei ole ehtinyt koti-ikävät painaa. Olivia harjoittelee maneesissa. Leiriläisten kesken vallitseva hyvä henki luokin mukavat olosuhteet onnistuneelle leirille. Sanna tarkastaa, että Aadan hevosella on kaikki hyvin. Epäsäännöllisesti 2,5 vuotta ratsastanut Olivia on ratsastanut enimmäkseen Mittulla. Orimattilalainen Sofia on 14-vuotias ja ensimmäistä kertaa kesäleirillä. Eilen oltiin siellä puoleen yöhön asti. Vapaa-aikaan kuuluu herkkujen syöminen tai vaikka maneesissa riehuminen. – Sain kaverilta tiedon tästä leiristä ja innostuin siitä, neljä vuotta ratsastanut Aada kertoo. Cecilia osallistuu toista kertaa leirille. Se on sellainen ihanalla tavalla isokokoinen aasi. 13-vuotias Aada on kotoisin Lahdesta ja myös ensimmäistä kertaa leirillä. – Aamupala alkaa puoli kahdeksalta ja ensimmäinen ratsastustunti yhdeksältä. Ihan mukavasti on mennyt, vaikka olenkin pudonnut jo kahdesti sen selästä. Tunsimme toisemme sen ansiosta jo melko hyvin, kun leiri alkoi, Orimattilasta, Lahdesta ja Helsingistä leirille tulleet tytöt kertovat. Leirillä olen ratsastanut melkein koko ajan Voitolla, mutta mielestäni Veikko on kivempi. – Perustimme whatsapp-ryhmän, jossa viestittelimme toisillemme jo kaksi kuukautta ennen leirille tuloa. Myös helsinkiläinen Olivia on ensikertalainen. – Hyvä henki tekee hyvän leirin, tietää leiriä vetävä Sanna Vironmäki. Heitä on kaikkiaan viisi
Se takaa, että tallilla on huomioitu kaikki turvallisuustekijät. Huolellinen valmistautuminen Ennen tunnin alkua hevosia harjataan noin puoli tuntia. Selkeät ohjeet ovat yksi tärkeä asia, joka takaa kaikille turvalliset olot joka tilanteessa. 14-vuotias Aino on tullut leirille Lahdesta ja on Orimattilassa toista kertaa. – Niin ja lempihevoseni täällä ovat Bella ja Yvonna, hän lisää. – Olen ratsastanut neljä vuotta ja jo viime vuonna ihastuin sekä Voittoon, että Veikkoon, joiden kanssa on hyvä mennä esteitä. Sen jälkeen ne pintelöidään ja varustetaan. – Täällä pitää sanoa kaikki selkeästi. Sanna Vironmäki on kasvanut hevosten parissa. – Säännöt ja täsmällisyys tuovat turvaa. – Täällä ei ole palvelijoita, jotka hoitaisivat nämä asiat valmiiksi. Niin, että kaikki kuulevat ja asiat menevät kerralla oikein, Sanna nauraa. – Olin viime vuonna ja tällä kertaa houkuttelin Olivian mukaan, neljä vuotta epäsäännöllisesti ratsastusta harrastanut 13-vuotias Cecilia kertoo. – Viedään ensin tallilla olevat hevoset laitumelle ja tuodaan sieltä tunnilla käytettävät hevoset tilalle, ohjeistaa Sanna kuuluvalla äänellä. – Esteitä hypätessä suositellaan turvaliivin käyttöä ja kiinteitä maastoesteitä hypätessä ne ovat pakolliset. Ja tässä on se hyvä puoli, että samalla oppii tekemällä, tytöt toteavat. – Toimimme täällä niin, että kaikilla on turvallista olla ja käsitellä eläimiä. Sanna myöntää olevansa niin sanottu vanhan kansan opettaja. Vironmäen ponitalli on Suomen ratsastajanliiton hyväksymä ratsastuskoulu. Helsinkiläinen Cecilia on toista kertaa Vironmäen leirillä. Tallin tavat ja säännöt tutuiksi Sitten onkin jo aika lähteä tallille valmistelemaan hevosia seuraavaa tuntia varten. Ensimmäisellä hevosleirillään hän oli Ypäjällä oman 14-vuotiaan Mongo-hevosensa kanssa. 39 . Koska tämä on estepainotteinen leiri, käyttävät leiriläiset koko ajan turvaliivejä. – Mutta tykkään kyllä enemmän Leosta, 15-vuotias Olivia toteaa. Tunnin jälkeen puretaan varusteet ja jos hevonen on kovin hikinen, niin kuolaimet ja suitset pestään tai pyyhitään ja ristitetään. Talli on aina rauhoittumisen paikka.. Ja olen sitä mieltä, että nuorten täytyy saada tallilla myös vastuuta. Jokaisella tallilla on hieman erilaiset tavat toimia ja siksi on tärkeää kertoa kaikille meidän tallimme tavat, Sanna kertoo. Täällä ei ole palvelijoita, jotka hoitaisivat asiat leiriläisten puolesta. Ennen leirille tuloa kerrataan kaikki tallin säännöt ja se miten leirillä käyttäydytään
Kalevi Korkiakangas on käynyt jo 30 vuotta kengittämässä Vironmäen ponitallin hevosia. Tällä kertaa uudet kengät saa Keikun Tyttö.. 40 Tallissa olleet hevoset pääsevät vuorostaan laitumelle. Yksityistallissa on tilat kahdeksalle hevoselle. Ensin täytyy asettautua kuitenkin paikoilleen. Tallilla on kaksi ulkokenttää, joista toisen puistoesteradassa on kiinteitä maastoesteitä. Peili, Tuoli ja Talli palaa ovat mieluisimmat leikit
Saman on huomannut myös Sofia. – Suosittelen Vironmäkeä ihan kaikille. Sofia nauttii tallilla olosta. Jokainen on oppinut uutta ja lisää Aada on saanut leirillä lisää kokemusta puistoesteillä. Eilinen estetunti sekä tämän päivän puistoesteet sujuivat muuten hyvin, mutta alkutehtävät menivät vähän kehnosti, kun en ollut oikein hereillä, Sofia nauraa. Ilman satulaa ratsastaminen puolestaan kehittää tasapainoa, ohjaaja-Sanna kertoo. Ja sitä saa koko ajan, kehuu Sofia. Sofia jatkaa Vironmäen ponitallilla, Aino Takkulan tallilla ja Cecilia jatkaa hevosten ja kotieläinten hoitoa Fallkullan kotieläintilalla. – Ihan kaikki päivät ja koko leiri, tytöt toteavat miltei yhdestä suusta. Ainon tärkeimmät uudet opit liittyvät hevosen hallintaan. – Tosin olen ehtinyt tippuakin jo kaksi kertaa, Aada nauraa. Aada ja Cecilia tykkäävät käydä myös raveissa. – Leirin jälkeen aion jatkaa ratsastustunteja Uusmattilassa, joka on Lahden Nastolassa. – Myötääminen esteellä on parantunut ja olen oppinut sen, että hevosta saa ratsastettua pienilläkin avuilla. – Minulla ei ollut aiempaa hyppykokemusta, mutta täällä olen ehtinyt jo oppia Haastattelupäivän iltapäivätunti päätettiin pitää maneesissa. Välillä voi vähän hullutellakin. 41 Leirin jälkeen . Aada ja Aino haaveilevat tulevaisuudessa pääsevänsä tekemään jotain hevosiin tai hevosalaan liittyvää. ?. Myös Olivia on tyytyväinen oppimaansa. – Hevosta saa ratsastettua näyttävimmin liikkein vaikkapa käyttämällä vain sormia. – Aina ei tarvitse ratsastaa niin vakavasti. – Jos vertaan viime vuoteen, niin nyt olen uskaltanut hypätä korkeampia esteitä, kertoo Cecilia. – Yritän kannustaa omaan ajatteluun, ettei joka paikkaan tarvitse ripustaa ”Älä tee…” -lappuja. Olen käynyt siellä aiemminkin, kertoo Aada. Kaikki aikovat jatkaa tuntien ottamista jatkossakin. Leikkitunnilla harjoitellaan ilman satulaa. Ei se tosin vielä suju kovin hyvin, Olivia myöntää. Leikkitunti ilman satulaa Tällä kertaa iltapäivän ratsastustunti vietetään maneesissa, sillä lämmin ilma houkuttelee kaikki mahdolliset ötökät hevosten kimppuun. Tämä on todella hyvä ratsastuskoulu ja täällä saa hyvää, laadukasta opetusta. – Ensin valmistaudutaan tunti, sen jälkeen ratsastetaan tunti ja puoli tuntia kuluu varusteiden purkamiseen. Suosittuja ovat Talli palaa, Tuoli-leikki ja Peili. – Mun hoitohevosista Karkurin Valssi kisaa raveissa, Sofia kertoo. hyppytekniikan. Entä mikä on ollut leirillä mukavinta
42
43 . Omistaja Kari Ahokkaan mukaan juhlat olivat Vieskerin viimeinen julkinen esiintyminen, mutta hän toivotti ihmiset tervetulleiksi tervehtimään vireää eläkeläistä kotitallille Laukaalle.. Viesker täytti kesäkuussa 30 vuotta ja sitä juhlittiin Jyväskylän Killerillä
Rekiaisoihin ja laahausääneen takanaan Diggy oli ottunut kaverihepan kanssa kenttää lanatessa, joten reen edessä se tuntui heti varmalta ja rauhalliselta. Nämä olivat Sipoossa kansainväliset, kolmipäiväiset Savijärvi Top Driving -valjakkoajokilpailut, johon kuului kouluja tarkkuuskokeen lisäksi maraton. Seuraava kesän tapahtuma olikin sitten vähän vakavampi kilpailu Riihimäellä. – Olin hankkinut perinneajoa varten antiikkikiesit, joita kokeilin Diggyn perään vain kerran edellisenä iltana. – Kun sitä ei mikään hetkauttanut sitä, valjastin sen kolmivuotiskauden alussa kevyiden treenikärryjen eteen. Reellä päästiin ajelemaan seuraavana talvena, kolmivuotiskauden lopulla, kun keliolosuhteet olivat pitkästä aikaa suotuisat tapaninpäivän rekiajelullekin. – Ensimmäisen kerran Diggy pääsi vieraaseen paikkaan vaunuja vetämään, kun jouduin ottamaan sen varahevosena Fiskarsin perinneajoihin, Tarja kertoo ja myöntää, että häntä itseään se vähän jännitti. Siellä pidettiin 1. – Diggy sai vanhemmasta hevosesta loistavan mallin, asettuen hyvin ajohevosen rooliin. – Savijärvellä parannettiin Riihimäellä tehtyjä sekä kouluettä – Ensimmäisen kerran Diggy pääsi vieraaseen paikkaan vaunuja vetämään, kun jouduin ottamaan sen varahevosena Fiskarsin perinneajoihin.. Ei minkä tahansa hevosen aisaan Tarja Ikävalko varoittaa kuitenkin laittamasta varsaa kiinni minkä tahansa hevosen aisaan. Vaatimustaso nousee Kun Tarja huomasi, miten mukava Diggyn kanssa oli reissata ja ajella vieraassa paikassa, niin hänen innostuksensa kasvoi. Myös kentänlanauksessa laitoin Diggyn kiinni kokeneen ajohevosen rekiaisaan, jossa kaksivuotias Diggy tottui ajopelien ääniin ja aisan kosketukseen eri korkeuksilla, kertoo Tarja onnistuneesta ajo-opetuksesta. – Tämäntyyppinen opettaminen onnistuu vain turvallisen ja rauhallisen ajohevosen kanssa, joka pysyy varmasti hanskassa, hän painottaa. – Fiskarsin innoittamana ajattelin, että tätähän voisi harrastaa muutenkin. Perinneajoista valjakkokisoihin Nyt neljävuotias Diggy on lunastanut kouluttajansa odotukset ja osoittautunut hyväksi ajohevoseksi niin näytösluontoisesti kuin kilpailuissakin. Jännitys katosi saman tien, kun Diggy osoitti jälleen kerran olevansa varsin järkevä nuori hevonen. Nuoren DIGGYhevosen matka vaunuhevoseksi Neljävuotiaan Diggyn matka vaunuhevoseksi alkoi ohjasajaen kolme vuotta sitten. Tarja laittoi Diggyn kiinni kokeneemman hevosen treenikärryjen aisaan ja lähti ajelemaan ”parivaljakolla”. Ohjasajolle hyvin opetettu kaksivuotias Diggy oli valmis ajo-opetuksen seuraavaan vaiheeseen. – Päätin lähteä astetta vaativampaan kisaan. tason valjakkoajokilpailut ja antiikkikiesit sopivat tähän hommaan aivan mainiosti, kun kilpailuissa oli vain kouluja tarkkuusajokokeet, Tarja kertoo. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Diggy osoittautui Tarjan mukaan oikein mukavaksi ajettavaksi ja hevosnaisen mielessä jo välkähteli varsalleen valjakkohevosen ura. Perinneajot sujuivat siis hyvin, ihmisiä oli paljon ja saimme päivän iloisimman valjakon palkinnon kotiin tuotavaksi. 44 Ohjasajo-opetuksesta valjakkokisoihin kolmessa vuodessa S iuntiolainen Tarja Ikävalko valmisteli yksivuotiasta knabstrupruunaa Sartors Digsteriä, eli Diggyä, ajohevosen uraa silmällä pitäen
Yksivuotias Sartors Digster (Diggy) oli toista kertaa ohjasajettavana ja ymmärsi jo melko hyvin homman idean.. Siuntiolainen Tarja Ikävalko ja Sartos Digster (Diggy) Riihimäen valjakkokisoissa. 45
Lopputulos kolmen valjakon noviisiluokassa oli toinen eli ensimmäinen ei-sijoittunut. Valjakkoajoon lahjakkaaksi osoittautuneen Diggyn kanssa olisi kyllä mahdollista treenata ja kilpailla tavoitteellisesti. Hevosmaailman numerossa 4/16 julkaistiin artikkeli ”Ohjasajon hyödyistä hevoselle ja ohjastajalle”. Nuori ruuna suoriutui vaativista kilpailuista ja kaikista osakokeista hyvin. Lajihan on ihan huippukiva, mutta vaatii toki vähän enemmän kalustoa ja henkilökuntaa mukaan kuin peruskoulukilpailut. Valjakkoajo kiehtoo jatkossakin – Savijärven kisoissa meitä patistettiin kovasti hakemaan mukaan valmennusrenkaisiinkin. Kuvassa maratonvaunut. Tälle kaudelle on tarjolla vielä parit kivat valjakkoajokilpailut, Tarja juttelee ja pohtii kumpaan lähtisi. – Ypäjän kaksipäiväiset kilpailut syyskuun puolessa välissä houkuttelevat enemmän, joten sinne siis. Diggy on 4 -vuotias tanskalainen knabstrupperruuna. Valjakkoajoon lahjakkaaksi osoittautuneen Diggyn kanssa olisi kyllä mahdollista treenata ja kilpailla tavoitteellisesti. Siinä kerrottiin yksivuotiaan Diggyn ohjasajoopetuksesta.. Kuva: Henna Rajala Neljävuotias Diggy ensimmäisen kerran tutustumassa valjakkokisojen maailmaan antiikkikieseillä. Kuva: Timo Yli-Hollo tarkkuuskokeen tuloksia. Maraton ajettiin ihanneajan sisään, mutta esteosuuksilla vietettiin ensikertalaisen nuoren hevosen ehdoilla enemmän aikaa, kuin pohja-ajan tehnyt, joten siitä ropisi aikavirhepisteitä. Fiskarsin perinneajojen tämän vuoden iloisin valjakko: Kuskina Tarja Ikävalko ja matkustajana Riitta Pekkinen. 46 Diggyn toiset valjakkokisat Savijärvellä oli kolmepäiväiset.
Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Kiertoajelu hevoskyydillä Isosaaressa. Moneen hulinaan tottuneilta Veikolta ja Lissulta laivamatka sujui rennosti. 47 . Laiva Isosaareen lähtee Kauppatorilta ja matka kestää noin puoli tuntia. Hiljainen hevoskyyti merellisessä luonnossa ja kavionkopse kallioilla loivat unohtumattoman tunnelman
48 Petri Nykäsen suomenhevosten hiljainen kyyti sopii luonnonrikkauksistaan ja pitkästä historiastaan tunnettuun Isosaareen. Muina aikoina ajelulle pääsi muutenkin, ilman opasta, ja ponilla, joka oli ajohe. Myös matkan varrelta hypättiin kyytiin, vaikka suurin osa kyydeistä maksettiin ja tilattiin etukäteen, samalla kun ostettiin laivalippu. Hän saattaa juhlavaunuineen odottaa hääparia kyytiinsä Helsingin tuomiokirkon pihalla. Välillä ne matkustivat laivalla mantereelle, jos niillä oli tilauskeikka. Kaverina Veikolla oli shetlanninponi Lissu, jolla pienemmät saivat ratsastaa. Isosaaressa järjestettiin kesäaikana joka päivä opastettu retki ja vaihtoehtona oli tilauksesta hevoskyyti Nykäsen hevosilla. Nykänen hevosineen onkin tuttu näky erilaisissa Helsingissä järjestetyissä tapahtumissa. Hevosajuri Petri Nykäsen hevoset asuivat kesän Isosaaressa, niillä oli siellä oma laiduntila. Tänä vuonna Veikko -niminen suomenhevonen asui Isosaaressa osan kesästä ja ajelutti saaressa kävijöitä. K aivopuisto, Seurasaari ja Suomenlinna tarjoavat hienot puitteen hevosajelulle Helsingissä ja yksi mielenkiintoisimpia tämän kesän uusia ajelutuskohteita oli Helsingin edustan Isosaari
Asutusta saarella on ollut 1700 -luvulta lähtien. Hyyppäräntie 41, 05800 Hyvinkää • AJANVARAUS:0207310340 PÄIVYSTYS:0600 18281 (1,98 €/min + pvm/mpm) www.hyvinkaanhevossairaala.. Se oli kuin aikahyppy historian kirjojen sivuille, asiantuntevan oppaan kertoessa elävästi saaren historiasta sekä luonnosta. Saari avattiin yleisölle rajoitetusti vuonna 2017. Odotettu retkikohde oli myös entisessä varuskuntaruokalassa toimiva ravintola. Isosaari oli puolustusvoimien aktiivisessa käytössä noin sadan vuoden ajan, vuoteen 2014 asti. Vanhaan linnakesaareen on noin puolen tunnin laivamatka Helsingin Kauppatorilta. Puolen tunnin matka Kauppatorilta Isosaari on noin 76 hehtaarin kokoinen linnakesaari Suomenlahdella. Puolustusvoimien henkilökunta asui nyt autioituneissa rivitaloissa ja saarella oli oma alakoulunsa ja muutakin kylätoimintaa. Jalkapatikalla vastaavan Hevoskyyti mahdollisti myös liikuntarajoitteisten pääsyn saaren historiallisiin paikkoihin. suolisto-, hengitystie, sydänsairauksien ) tutkimukset Hammastutkimukset ja -toimenpiteet Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon käynnit Tallikäynnit lähialueella, käytössä kannettavat ultraja röntgenlaitteet Lisäksi sairaskengitykset ja fysioterapeuttiset tutkimukset ja hoidot. Saari oli vuosikymmenten ajan Helsingin meripuolustuksen tärkein linnakesaari, mutta myös elävä kylä. Hevoskyyti mahdollisti myös liikuntarajoitteisten pääsyn saaren historiallisiin paikkoihin ja kyyti sopi erinomaisesti myös henkilöille, jotka eivät muuten pystyisi kävelemään kivikkoista, epätasaista polkua. Elämys luonnosta ja historiasta Kesän erikoisuutena Isosaarella oli opastettu kiertoajelu hevosvetoisilla vaunuilla. Se on yksi Helsingin seudun uloimmista saarista. Retki suomenhevosen rattailla oli omanlaisensa elämys. Hevoset olivat niin laivassa kuin saaressakin ihastuksen ja kuvaamisen kohde. vaunuissa mielenkiintoisia tarinoita saaresta, ja retki kesti noin puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. Hevoskyyti sujui myös tsaarinaikaisia nuppukivitettyjä tykkiteitä ja kallioita pitkin. . KAIKKI PALVELUT SAMAN KATON ALTA: Ontumaja selkätutkimukset sekä muut suorituskyvynongelmat sekä ostotarkastukset Sisätautisairauksien (mm. vosen seurana, saivat lapset tehdä pienen lenkin. 49 Isosaaren kallioiset rantamaisemat ovat näkemisen arvoisia. Kaikki mukana olleet, olivat tyytyväisiä retkeen. Tänä vuonna saaren merikotkanpesässä on kaksi poikasta. Elina Räsänen asui saaressa ja hoiteli ajelutuksia, kun Petri Nykänen ei päässyt paikalle. Aarresaaret tiimin saaristolaisopas Jarmo Nieminen kertoi matkan kesto olisi noin neljä tuntia. Kaunis, luonnoltaan monimuotoinen saari pitää sisällään monenlaisia biotooppeja, luonnonsuojelualueita ja harvinaisia lintuja
Teksti: Maija Salmi S yksy saa Salossa Kuusjoella asuvan Roger Lumbergin ahdistuksen valtaan. – Sanoin Kaitsulle, että nyt sua on poika-rukka sattunut pahasti! Simo-niminen russi näytti puuttuvan joukosta, ja varsat poukkoilivat ympäriinsä. – Hevonen on kuitenkin laiduntaja ja ulkoilmaeläin. – Ensin luultiin, että orit olisivat tapelleet keskenään. Lumbergin huoli hoidokeistaan kasvaa päivä päivältä. Ori oli muutenkin pahasti hapoilla. 50 Talliyrittäjä odottaa kauhulla seuraavaa hyökkäystä Sudet repivät poneja Sudet repivät ja raatelivat russja shetlanninponeja Salossa. Myös shettisori Seppo joutui susihyökkäyksen kohteeksi. Ponit juoksivat paniikissa Viime vuoden lokakuussa Saloon muuttanut Lumberg oli nähnyt suden jälkiä tallin lähellä jo pitkin talvea, mutta tilanne oli äitynyt pahaksi kesän alussa. Se on hyvin tärkeää myös siitostammoille. Mitä enemmän se on ulkona sitä paremmin se voi. – Olin menossa tavalliseen tapaan ruokkimaan aamulla poneja, kun russ-poni Seppo tuli vastaan pihalla. Kuva: Roger Lumberg. Talliyrittäjä Roger Lumberg odottaa kauhulla pimenevää syksyä ja mahdollista seuraavaa hyökkäystä. Samassa näin kauempana pellolla jotain harmaata, ja saman tien Seppo lähti karkuun. Sittemmin sudet ovat jatkaneet pyörimistään tallin lähistöllä. – Soitin naapuriin kaverille, että nyt täällä tarvitaan apua, jotain on tapahtunut! Aidat potkittu säpäleiksi Pian selvisi, että Simoa oli purtu vasempaan takapolveen. Ihmettelin, että mikäs Sepolla on oikein hätänä! Kun Lumberg oli lopulta saanut sen sisään, hän oli huomannut toisen orin, Kaitsun, tärisevän tallin kulman takana. Kaverini Ari, joka on metsästäjä, totesi kuitenkin, etteivät jäljet todellakaan olleet hevosten tekemiä. – Joka aamu ahdistaa kun menee tallille, että ei voisi olla niin huono tuuri, että sama toistuisi taas! Lumberg sanoo, ettei kohta uskalla pitää hevosia ulkona kuin pari tuntia päivässä sen ajan, kun tekee itse tallitöitä eli on paikalla. Susi tai sudet raatelivat russja shetlanninponeja Lumbergin tallin tarhassa kesäkuussa
Lumberg oli hakenut tiineitä tuontitammoja Ruotsista, mutta susihyökkäys aiheutti sen, että tammat ovat todennäköisesti luoneet varsansa. Vaikka haavat ovatkin jo parantuneet, muuten sattuuu edelleen pahasti: 3-vuotias shetlanninponi Kaitsu ei ole ollut entisellään susihyökkäyksen jälkeen. ”Alkaa olla epä-toivoinen olo” Lumberg sanoo tuntevansa, että on jäänyt asian kanssa ihan yksin. Kuva: Roger Lumberg Yhteensä neljällä ponilla oli selkeitä raatelujälkiä, puremia ja reikiä. – Viljolla on kahdeksan BISvoittoa ja 16 BIS-sijoitusta. – Täällä oli ollut yöllä varmasti aikamoinen paniikki päällä, koska juuri uusitut aidatkin olivat säpäleinä. – Riistakamerani käydään tyhjentämässä. Poliisi sanoo, että heillä on kädet sidottu tässä asiassa, eikä apua ole tullut paikallisesta riistanhoitoyhdistyksestäkään. Lumbergille jo aitojen kunto oli kertonut karua kieltään. Hän ei saa aitaa, koska ponit eivät ole hänen pääasiallinen elinkeinonsa. Lisäksi se antaa astutushetkellä tammojen komennella, mitä se ei ennen tehnyt. Jos tapahtuisi pahin mahdollinen eli susi tappaisi Lumbergin omistaman ponin, valtio maksaisi hänelle korvauksia. Lumberg kertoo saaneensa suojelijoiden suunnalta lokaa niskaansa, kun susihyökkäyksestä kerrottiin alkukesästä esimerkiksi MTV:n sivuilla. toukokuuta. Asiaa eivät hänen mukaansa helpota fanaattiset sudensuojelijat. Siitä Lumberg sanoo olevansa onnellinen, ettei hänelle rakas Viljo-shettis ollut hyökkäysyönä kotona. ?. – Kaitsu vain tärisi ja pyöri ympyrää. Kesäkuun alun jälkeen ne eivät olleet enää kantavia. Jos sille olisi sattunut jotain, sitä ei olisi koskaan voinut mitata rahassa. Molemmat olivat Lumbergin mukaan jälkien perusteella varmoja suurpedon hyökkäyksestä. Roger Lumbergin tallissa on sekä shetlanninponeja että russeja. Mutta kokonaan se ei ole toipunut. Soitin myös Luonnonvarakeskuksen tutkijalle, joka lupasi tulla paikalle, muttei häntä ole ainakaan vielä näkynyt. Paikan päällä oli käynyt myös eläinlääkäri ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö. 51 Kaitsu menetti nuoren orin kipinän . Poliisi tutkii alueen ja totesi että tallialueen aidat oli potkittu rikki. Ne mätivät ja vaativat kaksi sulfaja penisilliinikuuria, Roger Lumberg kertoo. – Kaksi tammaa oli ultrattu tiineiksi 2. Vein sen melkein kuukaudeksi kaverille hoitoon, että rauhoittuisi. – Kaitsusta on nyt hävinnyt kokonaan nuoren orin kipinä ja eloisuus. Kuva: Suvi Lerkki Susihavaintoja on tehty Salon Kuusjoen alueella jatkuvasti. Psyykkiset vammat ottavat tiukemmalle. – Alkaa tässä olla epätoivoinen olo. Yhtenäkin yönä heräsin, kun auto ajoi pihatien päätyyn ja taas oli kamera tyhjennetty. Kaitsu oli alkanut pelätä Lumbergin omaa, pientä kääpiökoiraa, vaikka se oli ponille aivan tuttu. Nyt elokuun puolivälissä sen fyysiset haavat ovat parantuneet. Julkisuudessa paljon puhutuista, valtion maksamista petoaidoista ei ole Lumbergille apua. Nyt se on onneksi jo parempi. – Paikalle saavuttuaan poliisi hämmästyi jäljistä ja ihmetteli, miten ponit ylipäätään olivat vielä hengissä. – Sinne lähetetyissä palautteissa oli muun muassa kirjoitettu hevosen vammojen näyttävän siltä, että sitä olisi raadeltu sukkapuikolla! Isot rahalliset menetykset Roger Lumbergilla oli ollut suunnitelmissa lisätä ponien määrää tallilla. Nyt suunnitelmat voivat mennä uusiksi – jo rahankin takia. – Esimerkiksi 100 000 euron hintaisesta siitostammasta saisi 3 500 euroa. – Kaitsuahan oli revitty pahiten. Sudet repivät poneja Ponit oli ajettu näistä aidoista läpi. Lumberg oli soittanut poliisille, joka niin ikään oli ensin epäillyt ponien tapelleen
Yhtään aikaisempaa kuninkaallista ei kisoissa mukana ollut. Ravikuningas Costelloa ovat vaivanneet terveysmurheet, eikä hevosta ole nähty radoilla koko alkuvuonna. Kuninkuusravien päätoimikunta valitsi kevään ravimenestyksen perusteella kuninkuusTämän vuoden ravikuninkuusja ravikuningatarikilpailuissa koettiin yllätyksellisyyttä ja hieman dramatiikkaakin. Juliette Laxista veikattiin voittajaa, koska se on voittanut tämän vuoden yhdeksästä startistaan kahdeksan. 52 K uninkuusravien pääkilpailuihin ilmoitettiin tänä vuonna yhteensä 19 oritta ja peräti 29 tammaa. Viikonloppu keräsi Lahteen noin 59 600 vierasta, mikä on Kuninkuusravien historiassa kolmanneksi suurin yleisö ja eniten viimeiseen kymmeneen vuoteen. Ensi vuonna Kuninkuusravit juostaan Seinäjoella, kahdeksatta kertaa. Teksti: Juhani Karvonen ja kuningatarkilpailuihin kumpaankin 12 osallistujaa ja kaksi varahevosta. Etukäteen oli pitkään selvillä että kuningatar tittelin saa uusi tamma. Haastajat näyttivät kykynsä ja kaikki entiset voittajat olivat poissa Tähen Toivomus j a Vieskerin Virva VEIVÄT POTIN. Hallitseva kuningatar Akaasia lopetti juoksu-uransa keväällä, eikä kolminkertainen kuningatar Saaga S myöskään enää kilpaile
Kokonaiskilpailussa se jäi 1,5 sekuntia voittajasta. Pitkällä kirillä ensimmäiseen voittoon Avausmatkalla 2100 metrillä Tähen Toivomuksen ohjastaja Henri Bollström iski kirivaihteen päälle, vaikka matkaa oli jäljellä miltei kierros. Kuva: Hippos/Hanna Laakso . sijoitustaan nousten maililla kakkoseksi ja päätösmatkalla kolmanneksi. Veetin onnistumisten ansiosta. Maililla se sijoittui kolmanneksi. 53 Uudet kuninkaalliset Tähen Toivomus (vas.) rattaillaan Henri Bollström ja Vieskerin Virva ja Mika Forss ansaitsivat tittelinsä vakuuttavilla esityksillään. Bollström teki jälkikäteen ajatellen oikean päätöksen, sillä Tähen ToiKuninkuus oli Tähen Toivomuksen, Välkyn Tuiskun ja Caijuksen keskinäistä kamppailua, sillä vain 2100 metrin matkalla kärkikolmikko vaihtui Metkutuksen ja A.T. Kuninkuuskilpailun kakkosen Kimmo Taipaleen ohjastaman ja valmentaman Välkyn Tuiskun sijoitukset olivat avausmatkalla viides, maililla ykkönen ja päätösmatkalla kakkonen. Kolmen matkan voittoaika oli 9.32,6. Kuninkuusravit Tähen Toivomus j a Vieskerin Virva VEIVÄT POTIN Kuninkuudesta tiukka kisa Sijoituksilla mitaten tämän vuoden ravikuninkaasta ei ollut suurta epäselvyyttä, sillä Tähen Toivomus voitti sekä avausettä päätösmatkan. . Sen sijaan ajallisesti voitto oli täpärä, sillä kuninkuus tuli vain kahdeksan kymmenesosasekunnin turvin ennen Välkyn Tuiskua, ja kolmas, Caijus jäi voittajalle 1,5 sekuntia. Antti Teivaisen ohjastama ja Mika Mäkelän valmentama Caijus sijoittui avausmatkalla kahdeksanneksi, mutta paransi
Tähen Toivomus ja Henri Bollstrom ratkaisivat kisan voiton pitkällä matkalla. Ennen toista osamatkaa Välkyn Tuisku oli kuninkuuskilvan kokonaiskilpailussa viidennellä sijalla. Välähdys oli kärjessä, mutta erehtyi laukkaan maalisuoralla. 54 vomus ei lopussa hiipunut, vaan voittoajaksi kirjattiin 23,7a/2140 metriä. Veeti, jonka ero Tähen Toivomukseen oli 0,4 sekuntia. Bollström pääsi määräämään vauhdinjakoa, eikä matkavauhti aivan huippuunsa noussut. Eroa Tähen Toivomukseen oli 0,5 sekuntia. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen Välkyn Tuisku ja Kimmo Taipale olivat kuninkuuskisan maililla oman luokkaansa alkukiihdytyksestä lähtien. Kuva: Hippos/Ida Laine ?. Eroa Tähen Toivomukseen jäi 0,3 sekuntia Kuninkuuskilpailun 3100 metrin päätösmatkasta syntyi taktiikkajuoksu, kun Bollström haki Tähen Toivomuksella keulapaikan Välkyn Tuiskulta. . Kuva: Hippos/Ida Laine Kuninkuusravit keräsivät Lahdessa tapahtuman kolmanneksi suurimman yleisömäärän. Maltillinen matkavauhti jätti ratkaisun loppusuoralle, jossa Tähen Toivomus otti huikealla loppuvedollaan 1,1 sekunnin eron Välkyn Tuiskusta. Tähen Toivomus oli 1,1 sekuntia Välkyn Tuiskua perässä. Caijus jäi kakkostilasta 0,3 sekuntia. Välkyn Tuisku piti yllä kovaa vauhtia vaikka kuninkuusravien ensikertalainen Caijus pyrki loppukirillä ohitse. Voittonsa ansiosta Välkyn Tuisku nousi kokonaiskilpailussa kärkeen. Avausmatkalta tuloksena oli hylkäys, mikä tarkoitti myös koko kilpailun loppua. Avausmatkan epäonnisin oli Ville Korjuksen valmentama ja ohjastama Välähdys. Välkyn Tuisku vei toisen osamatkan Kuninkuuskilvan toisella osamatkalla, maililla oman luokkaansa alkukiihdytyksestä lähtien nopein oli Välkyn Tuisku. Toiseksi avausmatkalla juoksi Juha-Matti Paavolan ohjastama Metkutus, joka jäi Tähen Toivomuksesta vain 0,3 sekuntia. Erot kolmen kärkihevosen välillä olivat hyvin pienet sillä maalilinjan ylitti kolmantena Juha Länsimäen ohjastama A.T. Kiri ei kuitenkaan riittänyt ykköspaikkaan, vaan eroa jäi 0,2 sekuntia
– Ennen kuin se tuli kotitalliini Juvalle, hoidin ja ratsastin sitä omistaja Leif Hedmanin luona. Ato teki voittotuloksen m28,5/2160 metriä. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen Hanna-Kaisa Kärkkäinen ja Ato vauhdissa. Suomen mestaruus oli sekä Kärkkäiselle että hevoselle uran ensimmäinen. Edelliskaudella kärrylähdöissä voitoitta jäänyt Ato on löytänyt tänä vuonna oman lajinsa montésta eli raviratsastuksesta. 12-vuotiaan Aton Suomen mestaruus palkittiin 7 500 eurolla. Juoksupaikkoja haettiin koko matkan ajan, ja Atokin ravasi vuorotellen parijonossa ja kolmannella. Toiseksi lähdössä kiri Veera Vekolan ohjastama Tohari, ja kolmanneksi piti keulapaikalla juossut Liisa Nummen ohjastama Voitto-Aatos. Kärkkäisen valmennukseen maaliskuussa siirtynyt 12-vuotias ruuna voitti kolme montén SM-karsintaa ja lähti yhtenä suosikeista myös finaaliin. Kotona se saa olla paljon omissa oloissaan ponin kanssa tarhassa, Kärkkäinen kertoi omalaatuiseksi kuvailemastaan Atosta. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen Hanna-Kaisa Kärkkäinen ja Ato montén Suomen mestareiksi Uusi aluevaltaus aikuisiällä – Tämä on ihan huikeata, Ato vain oli tänään lähdön paras hevonen! Iloitsi Hanna-Maija Kärkkäinen. Kuninkuusravien lauantaihin kuuluva suomenhevosten montén Suomen mestaruus juostiin Jokimaalla ravien toisena lähtönä. ”Ei ole tarvinnut katua” Aton omistaa rantasalmelainen Leif Hedman. . – Teen tätä ihan harrastajatasolla, sen minkä päivätyöltäni ehdin. 55 Kuninkuusravit keräsivät Lahdessa tapahtuman kolmanneksi suurimman yleisömäärän. Leif Hedman ja Hanna-Kaisa Kärkkäinen juhlivat Aton Suomen mestaruutta. Eikä päivääkään ole tarvinnut sitä katua, Hedman hehkutti. Ensimmäisen lähtönsä hän ratsasti 23-vuotiaana, ja starttimäärät alkoivat kasvaa viime kaudella. Kärkkäinen on innostunut montésta aikuisena. Kuninkuusravit. . Tino Hagert on ruunan kasvattaja. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen M ontén Suomen mestaruutta pääsivät juhlimaan lajiin tänä vuonna erikoistuneet Hanna-Kaisa Kärkkäinen ja Ato. 7500 euron arvoinen voitto tuli ajalla 28,5m / 2160 metriä. Minulla on kaksi hevosta ja poni. Toimin myös sivutoimisesti hevoshierojana ja teen huippukylmähoitoja, Kärkkäinen kertoi. – Yhdessä päätimme, että Hanna-Kaisa alkaa valmentaa Atoa. Ruuna jaksoi kiertää sinnikkäästi, ja loppusuoralla Kärkkäinen sai keskittyä tuulettamaan mestaruutta
Maililla vain Kimmo Määttäsen ohjastama Piskon Pouta ylsi saman sekunnin sisään Virin Camillan kanssa, sillä kolmanneksi juossut Antti Tupamäen ajama Hetviina jäi jo 1,7 sekuntia ja Sävel-Taika 2,2 sekuntia. Vuoden 1948 jälkeen, jolloin on ajettu sekä ravikuninkuudesta että -kuningattaruudesta, tämä oli viides kerta kun kummankin kruunun hallitsijat puuttuivat taistosta. Virin Camilla maililla ylivoimainen Maililla Vieskerin Virva hävisi matkan voittaneelle ja ennakkosuosikkina matkaan lähteneelle Virin Camillalle yli kolme sekuntia. Vieskerin Virvan loppu yllätti . 56 E nnakkoasetelmien ja -odotusten takia kuningatarkilpailusta odotettiin mielenkiintoista. Ari Moilasen ohjastama Huimariina ja Vieskerin Virva jäivät kärjestä 0,5 sekuntia. 2 100 metrin matkalla voitto oli Sävel-Taikalle kauden ensimmäinen. Viimeisessä kaarteessa se ohitti muut kolmannen radan kautta ja meni johtoon. Syynä oli kilpailussa tullut hankosidevamma, joka huomattiin sunnuntaiaamuna. Päätösmatkan yli kahden sekunnin voitto Sävel-Taikasta riitti kokonaiskilpailun voittoon. Vuosina 1924-1947 ajettiin vain ravikuninkuudesta, jolloin kuninkuuden saattoi voittaa niin tamma kuin orikin. Viime vuonna Rovaniemellä se sijoittui kokonaiskilpailussa kakkoseksi. Loppusuoralla takaa tulijat painuivat ohitse kummaltakin puolelta Sävel-Taika erottui loppujen lopuksi tasaisesta joukosta vahvimpana. Kuningattaren tittelin vei Vieskerin Virva, vaikka hevosen kaksi ensimmäistä matkaa eivät ainakaan sijoitusten osalta menestystä luvanneet. Sekä hallitsevien että aikaisempien ravikuninkaallisten puuttuminen kuninkuusraveista on poikkeuksellista. Hankosidevamma kaatoi ennakkosuosikin Alkukaudesta vahvoja juoksua tehnyt ja valintaraadin suosikkina kilpailuun lähtenyt Jussi Suomisen valmentama Juliette Lax näytti vievän avausmatkan nimiinsä, mutta joutui taipumaan loppusuoran koittaessa. Loppusuoralla Vieskerin Virvan perässä oli vielä Sävel-Taika, johon ero oli kokonaiskilpailussa 1,4 sekuntia, mutta ravikuningattaren titteli tuli loppujen lopuksi 0,7 sekunnin erolla Sävel-Taikaan. Sävel-Taika yllätti sillä se tunnetaan pikemminkin pitkän matkan juoksijana. Kuningatarkilpailun ensimmäisen osalähdön voitti Olavi Oja-Nisulan omistama, valmentama ja ohjastama Sävel-Taika, joka voitti Timo Tuomisen ohjastamaa Sokrua 0,2 sekunnilla. Historian aikana 10 kertaa . Liisan Tulilintu lähti heti startissa kiitolaukalle, mikä tiesi joutumista hylätyksi pitkästä laukasta. Vieskerin Virva löysi juoksunsa Vieskerin Virva oli ennen pitkää päätösmatkaa 3,1 sekuntia perässä kokonaiskilpailua johtanutta Virin Camillaa. Hannu Torvinen ohjasti tamman jo alkukiihdytyksessä johtopaikalle, eikä sen jälkeen paikastaan luopunut. Kaksi ensimmäistä matkaa eivät sujuneet suunnitelmien mukaan, vaan Vieskerin Virva sijoittui 2100 metrin avausmatkalla kuudenneksi ja maililla kymmenenneksi. Juliette Laxin mahdollisuudet valuivat keskeytykseen ensimmäisen osakilpailun jälkeen. Vieskerin Virva teki erinomaisella loppuvedollaan 2,1 sekunnin eron Sävel-Taikaan. . Vieskerin Virva juoksi pitkään kovaa alkuvauhtia lähteneiden kärkihevosten takana. Kuninkuusravit. – Edellisen kerran näin kävi 2014 Porissa ja sitä ennen vuonna 1987 Lahdessa, kertoo Kuninkuusravien tiedottaja Johanna Heinonen. Piskon Pouta jäi 3,1 sekuntia ja Virin Camilla 4,8 sekuntia. Avausmatkan jälkeen Virin Camilla oli 0,4 sekuntia kokonaiskilpailun kärkeä jäljessä, mutta toisen osamatkan voiton myötä tamma siirtyi kokonaiskilpailun johtoon. Kolmoseksi kiri Tuomas Pakkasen ohjastama Vilma Lyydia 0,4 sekunnin erolla kärkeen ja sama aika mitattiin myös Virin Camillalle. Tuolloin hallitseva tai aikaisemmat kuninkaat puuttuivat kilpailusta viidesti eli historian aikana sama tilanne on ollut kymmenen kertaa
Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen Vieskerin Virva ja Mika Forss ottivat viimeisellä matkalla ylivoimaisen voiton. Se jäi matkalla Vieskerin Virvasta 4,8 sekuntia ja sijoittui kokonaiskisan kolmanneksi. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen ?. 57 Virin Camilla, ohjastajanaan Hannu Torvinen, johti kisaa 3,1 sekunnilla ennen viimeistä pitkää matkaa
Lisäksi se on niitä harvoja hevosia, jotka ovat alittaneet 1,20 minuutin kilometriajan. Voitto ratkesi viimeisellä pitkällä matkalla kahdeksan kymmenesosasekunnin turvin. Kolmesta lähdöstä Tähen Toivomus vei kaksi ja sijoittui maililla kolmanneksi. 8-vuotias Tähen Toivomus olisi voinut ottaa jo pari vuotta osaa Kuninkuusraveihin. Kuvat: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen K uninkuuskilpailu säilyi jännittävänä loppuun saakka. Raivion ydinajatus valmentamisessa on kiireettömyys. Ei kiireellä eikä keskenkuntoisena Raivio omistaa ”Taavin” ystävänsä Kari Hintikan Teri-Tallin kanssa. Taavi on ”mittatilaustyö”, sillä he etsivät Tuisku Topin jälkeläisiä. Hevosen kasvattaja on rääkkyläläinen Taisto Rautiainen. – En halunnut kiirehtiä osallistumista. – Ensimmäisten Kuninkuusravien piti olla alunperin opintomatka. Etukäteen laskeskelin, että hevosella olisi mahdollisuudet sijoille 5-6. En lähde koskaan kisaamaan keskenkuntoisella Tähen Toivomus on hevonen, jolta saattoi sen ominaisuuksien perusteella odottaakin kuninkuutta. – Hevosen kanssa pitää alla aikaa. Se on voittanut isoja kisoja, joten sinänsä menestystä saattoi odottaa. 58 Tähen Toivomuksen tavoite hyvä sijoitus Mukaan lähtemisessä ei ole pidetty kovaa kiirettä Ensikertalaiselle Kuninkuusravit ovat usein kokemuksen hakemista, mutta Tähen Toivomus toi potin kotiin ensiyrittämällä. Tähen Toivomus on voittanut jo sekä Kriteriumin että Suur-Hollola -ajon. Pauli Raivion, 59, nimi yhdistyy moneen muuhunkin hyvään juoksijaan Virkku L:ään, Tähen Topeliukseen ja Ellin Sisuun. Raiviolle menestys oli yllätys, sillä mies itse lähti hakemaan hyvää sijoitusta. Teksti: Juhani Karvonen . – En edes tiennyt, että se olisi niin hyvä pitkällä matkalla, koska se ei ole kyseistä matkaa aikaisemmin juossut, sanoo hevosen valmentaja ja omistaja hankasalmelainen Pauli Raivio. – Kun 3 100 metrin matkalla Tähen Toivomus hivuttautui kärkeen muutaman kymmenesosasekunnin turvin, alkoi kehossa väristä. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen
Fyysisesti hevonen on terve ja voimakas. – Säässä osui ennen Kunkkareita lämmin jakso, minkä ansiosta hevonen pääsi uimaan – Sillä on niin monta hyvää ominaisuutta, että niiden turvin on miltei pakko menestyä. Ensikertalaiselle kahden päivän ja kolmen kisan urakka on aina arvoitus. Sen pää on suorastaan kultaa ja se tekee täsmälleen sen, mitä siltä halutaan. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen Tähen Toivomus ja Laura Raivio. Väliyön se kävi nukkumassa oman tallissaan, sillä Jokimaalta on kotitallille vain parisataa kilometriä. Pauli ja Laura Raivio pääsivät juhlimaan Tähen Toivomuksen kuninkuutta ensi yrittämällä. Tähen Toivomus on ollut Raiviolla viiden kuukauden ikäisestä saakka. – Vuosittain se on juossut noin 15 starttia, joilla hevonen on tienannut noin 100 000 euroa. – Sillä on niin monta hyvää ominaisuutta, että niiden turvin on miltei pakko menestyä. 59 . Alkukaudesta ”Taavin” menossa oli jonkinlaista tahmeutta, mutta Jokimaalla siitä ei ollut tietoakaan. – Hevonen jaksoi erittäin hyvin, eikä osoittanut mitään väsymisen merkkejä. . Kuninkuusravit. Taavin korvia ei ole aiemmin avattu kilpailuissa, eikä sitä tehty nytkään. Se on Raivion mukaan syntynyt juoksijaksi. Kuva: Hippos/Ville Vuorinen hevolla liian nuorena, siinä ei ole mitään mieltä. Sen pää on suorastaan kultaa ja se tekee täsmälleen sen, mitä siltä halutaan. ”Taavin” pää on kultaa Tähen Toivomus on juossut 63 lähdössä, joissa se on voittanut 400 000 euroa. Tähen Toivomus ehti nukkua seitsemisen tuntia. Sama tahti jatkunee tänäkin vuonna. – En uskaltanut edes kokeilla, naurahti Raivio
Kaikilla hevosilla ei voi menestyä, mutta mitään ei saa jäädä tekemättä ajanpuutteen takia. Uskon, että porkkana vaikuttaa vatsan toimintaan. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen . Jollei hevonen ole yhteistyökykyinen, pitää siitä myös pystyä luopumaan. Ohjastaja Henri Bollstömille, 35, ravikuninkuus oli uran ensimmäinen. Se tarina teki suuren vaikutuksen. Arvoitus oli, miten hevonen jaksaisi kahden päivän aikana kolme lähtöä. – Suomenhevonen on viisas ja vahva eläin. Hevonen olisi jaksanut siitostoimintaa, mutta väsyin siihen itse. Kuninkuusraveissa ei mitään erityistä tehty. Nyt se olisi joutunut olemaan vieraassa tallissa muiden hevosten seurassa, mikä olisi voinut olla stressin paikka vireälle oriille. Laukaassa asuvalle Bollströmille tuli tänä vuonna täyteen 1 000 ajettua voittoa. Sunnuntaina oli edessä kaksi starttia. – Tähen toivomus on toki ollut ennenkin reissuilla yötä vieraissa talleissa, mutta aina yksin. Kaura on tietysti pääravintoa ja heinää ne saavat niin paljon kuin jaksavat syödä Biofarmin täysrehu ja kivennäiset kuuluvat ravintoon. – Haluan seurata jokaista hevosta yksilöllisesti. Tähen Toivomus on ollut myös siitoskäytössä ja viime vuonna sillä oli 50 morsianta. Suomenhevonen on ollut Pauli Raivion rakkaus uran alusta saakka, vaikka joitakin lämminverisiäkin on tallissa ollut. – Jollei hevosen maha toimi, eivät jalatkaan liiku riittävästi. – Tähen Toivomuksella on taipumusta alkukankeuteen, minkä takia notkistelu on tärkeää ennen starttia. Harjoitusohjelma on riippuvainen kisoista ja osin myös säästä. – Hevonen tekee nöyrästi sen, mitä ohjastaja siltä vaatii ja sen kovuus on vuosien varrella lisääntynyt. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa siitostoimintaa, mutta tällä hetkellä ravit ovat pääasia. Tähen Toivomus on aina ollut sellainen hevonen, että sillä, jos millä, kuninkuuden voittaminen on mahdollista. – Suomenhevonen on viisas ja vahva eläin. Jos otan hevosia liikaa, alkaa ote jossakin vaiheessa lipsua. Huonolla kelillä Tähen Toivomus voi treenata katetussa kävelykoneessa viitisenkymmentä minuuttia. Kuva: Hippos/Hanna Laakso. Aika usein oli noustava ylös kolmen maissa, mikä alkoi pitemmän päälle väsyttää. . Onhan hevosella yleensä ajettu startti kahden tai kolmen viikon välein. Pauili Raivio ja Henri Bollström iloitsivat voitosta. Yksi menestyksen salaisuus on porkkanavoima. Mutta hyvin jaksoi. Jos syöminen ja juominen olisi unohtunut ja hevonen olisi valvonut yötä stressin takia, olisi se voinut vaikuttaa seuraavan päivän juoksuun. Etukavioihin laitettiin edeltävällä viikolla tervaa ja tappuraa sekä välipohjat. Bollströmin mielestä oli hyvä veto antaa hevosen nukkua yö kotitallissa. Hevosen tuntemus on tärkeää ja olen yrittänyt aina ajaa hevosella rakentavasti ikään kuin tulevaisuutta silmällä pitäen. Lenkit ovat pituudeltaan 8-9 kilometriä, kertoo Pauli Raivio. Tähen Toivomus on Bollströmin mukaan ilmiömäinen lahjakkuus. Kahden päivän kisa oli arvoitus Tähän Toivomuksen ohjastaja Henri Bollström pitää hevosta ilmiömäisenä lahjakkuutena. Muistan, miten isoisä aikanaan kertoi suomenhevosesta joka palveltuaan täydet viisi vuotta rintamalla juoksi Hankasalmen rautatieasemalta 30 kilometriä suoraan kotiin erehtymättä kertaakaan yhdessäkään risteyksessä. – Tänä vuonna olen astuttanut sillä vain yhden oman tamman. Suomenhevonen suuri rakkaus Raiviolle tarjotaan jatkuvasti uusia hevosia valmennukseen, mutta mies haluaa pitää tallinsa pienenä. Viime vuonna 50 morsianta – Maanantaina on ohjelmassa kevyttä hölkkää, tiistaina hieman reippaampi lenkki, keskiviikkona käymme uimassa tai teemme jotain muuta kevyttä treeniä, torstaina on taas vuorossa hölkkää ja perjantaina se kovempi lenkki. 60 tavallista useammin. Tähen Toivomusta Bollström on ajanut neljä vuotta ja hän myös kengittää Raivion tallin hevoset
Mika Forssin ja Vieskerin Virvan yhteistyö on pelannut nuoresta saakka. – Hevosen pään kanssa on tehty aika paljon töitä. Kuninkuusravit. Tamman edelliset sijoitukset kuninkuusraveissa olivat viides ja seitsemäs. – Vuosien mittaan hevonen on kuitenkin tullut varmemmaksi, eikä voitto ollut sinänsä kovin iso yllätys, sanoo hevosen kasvattaja ja osaomistaja Jukka Vanhahonko. – Mika tuntee hevosen metkut ja osaa toimia sen kanssa oikealla tavalla. Niin suurta kaulaa tuntui mahdottomalta enää saavuttaa. 61 . Vieskerin Virvalle 3 100 metrin matka on ollut aina hyvä matka, mutta tällä kertaa hevonen juoksi elämänsä parasta vauhtia. Tavoitteena kisassa oli voittaa yksi osakilpailu ja uskoin sen olevan mahdollista juuri pitkällä matkalla, jolla hevonen on aina ollut vahva. Vieskerin Virva teki päätösmatkalla elämänsä juoksun Ohjastajan ja hevosen luottamus pelasi täydellisesti Tosin kahden ensimmäisen matkan sijoitukset, kuudes ja kymmenes söivät uskoa voittoon. Jokimaalla ei ollut laukasta tietoakaan. Mika Forss on ohjastanut tammaa alusta saakka ja yhteistyö on vähitellen hioutunut. J onkinlainen Vieskerin Virvan heikkous oli nuorena taipumus laukkaan varsinkin lähdössä. Tällä varsalla ei saa ajaa liian lujaa Pasi Vanhahonko näki hevosesta alle kolmevuotiaana, että sillä olisi kykyjä menestyjäksi. – Yli kolmen sekunnin ero kärkeen ennen päätösmatkaa oli aika paljon. Nyt se kuitenkin juoksi elämänsä parhaan 3 100 metriä. Olen yrittänyt katsoa, mitkä suvut antaa kestävyyttä, mikä on suomenhevosella tärkeää, kuvaa Pasi Vanhahonko. Nuorempana se sortui laukkaan viisi kertaa aika pienen ajan sisällä, mutta nyt riski on selvästi vähentynyt, sanoo hevosen kanssa varsasta saakka tekemisissä ollut Talli Vanhahonkon jäsen Pasi Vanhahonko. Hän opetti nyt yhdeksänvuotiaan tamman itse. – Tämä on kolmannen polven kotikasvatti. Omistajiin kuuluvat myös hänen veljensä Jussi ja poikansa Jukka Vanhahonko sekä sisarensa Päivi Malinen. Kuolaimia on vaihdettu ja muutakin pientä tehty ja nyt kaikki osui kohdalleen, Jukka Vanhahonko kertoo. Kuva: Hippos/Hanna Laakso
Päivikkeen mukaan Vieskerin Virva on monessa suhteessa tasaantunut. Helposti liian kovaan vauhtiin Sanna Päivike on ajanut hevosella pitkään harvakseen 15-20 kilometrin lenkkiä. – Muistan, että hän sanoi laukka tuli, mutta hyvältä tuntui. Kaksi ensimmäistä matkaa tamma tuntui vain hölkkäävän, vaikka monesti maili on ollut sillä parhaita matkoja. Tammalta löytyy myös nopeutta Vieskerin Virvan tiedetään kyvykkääksi pitkällä matkalla, mutta se on myös nopea. En osaa edelleenkään sanoa, miksi meno oli tahmeaa ja mikä sai sen päätösmatkalla juoksemaan tosissaan. Valmentajalle hevosen menestys ei ollut suuri yllätys, mutta nousu kahden matkan takaa voittoon oli kova suoritus. Forss on aiemmin voittanut ravikuninkuuden Vitterillä 2016, mutta kuningattaren kärryillä hän oli Jokimaalla ensimmäistä kertaa. Kuninkuusraveissa Vieskerin Virvan kaksi ensimmäistä matkaa jäivät Forssillekin arvoitukseksi. – Esimerkiksi sen jalkoja ei ole koskaan tarvinnut hoitaa mitenkään erityisesti ja pääkin on alkanut iän myötä tasaantua. Mika Forss on ajanut urallaan satoja hevosia. Vanhahonkon mukaan Forss kysyi ensimmäisen Virvan startin jälkeen, saanko ajaa tätä hevosta hevosen ehdoilla ja sen mukaan on menty. – Vasta viimeisellä matkalla se oli oma itsensä. Kilpailuvietti on joka tapauksessa kova. Kokeneena ajajana Forss tietää, että hyviin hevosiin liittyy yleensä aina erityispiirteitä, koska juuri niiden takia hevoset ovat hyviä. Alussa on vältettävä myös kiihdytyksiä ja jarrutuksia ja kaikkea yliyrittämistä. Ensimmäisen kisansa hevonen juoksi nelivuotiaana, jolloin sitä ohjasti Forss. Hevosta ei pidä liikaa yllyttää, koska se vain sotkee sen menoa. 62 Kaksi matkaa meni hölkäten . – Kun se oli kolmevuotias, sanoin, että viedään paremmalle treenarille. Vieskerin Virvaa valmentaa Kankaanpäässä tallia pitävä Sanna Päivike. Viime vuonna tamma juoksi maililla kolmanneksi nopeimman ajan ja voltissa sillä on edelleen Suomen ennätys. Joskus harjoituksissa käytetään painekärryjä. – Sillä on kausia, jolloin sitä on vaikea ajaa, mutta myös kausia, jolloin ajaminen on helppoa. Hevonen on tietyssä määrin herkkä, minkä toki yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen on pelattava sen ja ohjastajan välillä, sanoo Vanhahonko. – Muistan, että hän sanoi laukka tuli, mutta hyvältä tuntui. Nyt se teki oman ennätyksensa auton takaa. Vieskerin Virva on fyysisesti erittäin terve hevonen. – Hevonen on hieman tosikko ja lähtee helposti liian kovaan vauhtiin. – Vieskerin Virva ei ole koskaan laukannut yksin, mutta raveissa joskus pää vie sitä enemmän kuin jalat pysyvät mukana. Matkalla meno yleensä paranee, sanoo Forss. Nyt ei vain ollut virta päällä. Menoa ei ole oikein mieltä jatkuvasti hillitäkään. Kuva: Hippos/ Iita-Maria Ahtiainen – Sanoin parille tallitytölle, ettei tällä varsalla saa ajaa liian lujaa. ?. – Yllyttäminen on osattava pitää oikeissa rajoissa. En ajanut hevosta loppuun, vaikken toisaalta muista, että Vieskerin Virva olisi juuri koskaan ollut maalissa väsynyt. Hiittiä ei kilpailukauden harjoituksissa ajeta lainkaan. Se oppi ajolle puolitoistavuotiaana, ravi sujui hyvin ja se totteli ihmistä siinä vaiheessa oikein hyvin. Kengättömyys voi vaikuttaa menoon, mutta se tuskin sitä vauhtiin herätti. Vieskerin Virvan ohjasta Mika Forss ei muista nähneensä hevosta väsyneenä juuri koskaan. Ja siinä valinnassa olemme onnistuneet, hän kiittää. – Tätä hevosta ei tarvitse viritellä, se tuntuu vain lisäävän sen epävarmuutta
Suuronen tunnetaan muun muassa huippuori Patrikista, joka juoksi ravikuninkaaksi neljästi vuosina 1988–1991, minkä lisäksi hän on saavuttanut yhden kuninkuuden Villihotin kanssa vuonna 2011. 050 467 1674 Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski www.laajavaljas.com • Satulan sovitus, toppaus ja korjaustyöt • Satuloita myynnissä • Hevosvarusteet tilauksesta Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 63 Seppo Suuronen palkittiin Lahden Kuninkuusravien yhteydessä. Merkittävä suomenhevoskasvattaja Ravitalli Suuronen on kasvattanut merkittävän määrän huippusuomenhevosia. Raviurheilijan kultainen ansiomerkki on korkealle arvostettu palkinto, joka myönnetty nyt kahdeksalle raviurheilun suurnimelle. Patrikista tuli kilpauransa jälkeen myös merkittävä siitosori, sen jälkeläisten joukossa on kaksi ravikuningasta, Rikhart ja Patrikin Muisto sekä ravikuningatar Uja. Ennen Suurosta palkinto on myönnetty Tuomo Mäkelälle, Pentti Savolaiselle , Martti Keskiselle, Pekka Korvelle, Jorma Kontiolle, Markku Niemiselle ja Timo Nurmokselle. Kuva: Hippos/SuviHakkarainen Seppo Suuroselle raviurheilijan kultainen ansiomerkki R aviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen hallitus myönsi Seppo Suuroselle, 58, raviurheilijan kultaisen ansiomerkin. Valmentajana Seppo Suuronen on menestynyt Kuninkuusravien lisäksi muissa klassisissa ikäluokkakilpailuissa. Satulaseppä AT Eeva-Liisa Sorainen Puh. Juvalaisen Suurosen ansiot suomenhevosvalmentajana, -kasvattajana ja -omistajana ovat vertaansa vailla. . Kasvattien joukosta löytyvät muun muassa ravikuningas Vitter, kuninkuuskilpailuosallistujat Kilun Peedro ja Franko ja huipputamma Carmela. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com. 2000-luvulla Ravitalli Suuronen Oy:n kasvatit ovat tienanneet raviradoilta yli 1,6 miljoonaa euroa. Esimerkiksi vuonna 2005 Suuronen voitti suomenhevosten Kriteriumin Cordiitan ja Derbyn Artturen kanssa
Vasta oikeiden amerikkalaisten qurterhevosten myötä pääsimme eteenpäin harrastuksessamme sekä kilpailemaan lajissa. Suomessa hän on edelleen arvostettu valmentaja ja hänen yhteistyönsä suomalaisten lännenratsastajien kanssa on kestänyt noin 30 vuotta. Isoimpiin kilpailuihin osallistuu ratsastajia ympäri Eurooppaa. – Ennen kuin saimme quarterhevosia, niin harrastimme lännenratsastusta muilla roduilla. Hän sai nuorena kipinän lajiin ja nyt 71 -vuotiaana hän on pitkään ollut tunnettu Ruotsissa arvostettuna lännenratsastajana, quarterhevosten Megan Johansson tehnyt lajia tunnetuksi lähes 50 vuotta Kun lännenratsastus rantautui Ruotsiin 1970 -luvulla ruotsalaisia lähti Amerikkaan ja he toivat amerikkalaista lännenhenkisyyttä mukanaan Ruotsiin, jossa lännenratsastus oli vielä lajina vieras. Ensimmäiset quarterit vuonna 1981 Vuosikymmenten aikana Johansson on tuonut Ruotsiin lukemattoman määrän quarterhevosia Amerikasta ja Euroopasta, kasvattanut ja kouluttanut niitä, sekä auttanut ratsastajia lännenratsastuksen saloihin. Syntynyt ratsastamaan Megan Johansson on rakastanut hevosia niin pienestä kuin hän muistaa. 64 L ännenratsastuksen edistäminen ja lajin tunnetuksi tuominen on ollut ruotsalaiselle Megan Johanssonille elämäntyö. Kuva: Susanna Malmström. – Hevosten tuonti Amerikasta ei ollut helppoa, eikä todellakaan halpaa. Megan Johansson on tehnyt lajia tunnetuksi lähes 50 vuotta. Kilpailut ovat usein monipäiväisiä ja näyttäviä. Tänä päivänä lännenratsastus on Ruotsissa erittäin suosittu ja monipuolinen kilparatsastuslaji. Usein hevoset lennätettiin Hollantiin, joista ne tuotiin hevoskuljetuksilla tai hain ne trailerilla Ruotsiin. Kun hän oli neljävuotias, vanhemmat veivät hänet Megan Johansson on yksi Ruotsin merkittävimmistä lännenratsastuksen edistäjistä. Ensimmäiset quarterhevoset hän toi Englannista vuonna 1981. Teksti: Susanna Malmström kasvattajana, kouluttajana, valmentajana ja kilparatsastajana. Matkat olivat pitkiä ja hevosillekin raskaita, mutta se kannatti, Megan muistelee
– Lähdin siis Englantiin hakemaan lisäoppia. Suhteet Amerikkaan Floristin työn lisäksi Megan sai lisätienestia työskentelemällä silloin tällöin paikallisella nuorisotalolla. Vuonna 1982, kun aika oli sopiva ja suhteet kunnossa, hän toteutti unelmansa ja lähti Amerikkaan katsomaan siitoshevosia. Siellä oli quartereita jo silloin. Tallinpidon lisäksi Megan työskenteli kokopäiväisesti floristina paikallisessa kukkakaupassa, ratsasti päivittäin useita hevosia sekä piti valmennustunteja. Elämä kantoi mukavasti ja kun Megan oli 17 -vuotias, hän vuokrasi talon, jossa oli myös talli. Opin hyväksi ratsastajaksi ja autoin muitakin. – Tein siellä koulun ohessa paljon töitä ja palkaksi sain ratsastaa. Vuonna 1978 lähdimme pienellä porukalla Saksaan katsomaan kisoja ja tapasin siellä englantilaisia lännenratsastajia. – Saksassa ja Englannissa laji oli jo jonkun verran suosittu ja näissä maissa järjestettiin myös kilpailuja. Kiinnostuin hänen jutuistaan ja hän vei minut erääseen westernclubiin, jossa lännenhenkiset ihmiset tapasivat toisiaan. paikalliseen ratsastuskouluun kokeilemaan poniratsastusta. – He toivoivat, että höpötys hevosista unohtuisi, Megan nauraa ja kertoo liekin hevosiin roihahtaneenkin niin pahasti, ettei siltä tieltä ollut enää paluuta. Lännenratsastus vei sydämen – Vuonna 1975 tilalleni tuli cowboy -tyylinen kaivonporaaja. – Amerikassa rakensin hyviä suhteita oikeisiin ihmisiin, joiden kanssa ystävystyin, ja aloin suunnitella quarterhevosten tuontia Ruotsiin. Golds Rebel Charmin isä Tuff As Gold (s.1978) on korkealle arvostettu siitosori kotimaassaan, quarterhevosten emämaassa USA:ssa, ja varsinkin Texasissa oriista puhutaan edelleen, kertoo Katja Vanhatalo. Cowboy -henkisyyteen kuuluu vahvasti ratsastus, josta Megan halusi tietää lisää. Katja Vanhatalo Meganin valmennuksessa ensimmäisellä lännenratsullaan, Grubyllä, joka on rodultaan arabi. – Harrastin ja kilpailin esteratsastuksessa, mutta kun eräs valmentaja vei minut kerran maastoesteradalle, jäi innostus esteratsastuksesta sinne. – Matkat olivat pitkiä ja kalliita, sen lisäksi hevoset joutuivat karenssitalleille kuukausiksi. – Kahmin paljon myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tapasin pienen, innokkaan lännenratsastushenkisen porukan, jonka kanssa kokoonnuimme muun muassa katselemaan projektorilta Amerikasta saamiamme lännenelokuvia. Hän oli työskennellyt karjatiloilla Kanadassa sekä USA:ssa. Kuva on otettu yli 20 vuotta sitten Päivi Tarhosen tallillta Imatralta, jossa Megan kävi valmentamassa. Pikku-Megan sai jatkaa säännöllisesti ratsastustunneilla ja kun ikää tuli riitävästi, niin hän meni itse tallille polkupyörällä tai kävellen. Se tuntui pelottavalta, enkä pitänyt tunteesta. Hevosia oli siihen aikaan vaikea tuoda Amerikasta Eurooppaan. 1978 Saksaan kisoja katsomaan Koska lännenratsastus oli kokonaan toisenlainen hevosmaailmansa, tarvittiin siihen lännenratsuja. Se johti siihen, että aloin kouluttaa nuoria hevosia ratsastuskoulukäyttöön ja pitämään ratsastustunteja. 65 . Kuva: Megan Johansson lännenratsastusta kirjoista ja elokuvista, iloinen hevosnainen nauraa. Enlantilainen quorterhevosyhdistys kutsui Megan Johanssonin tutustumaan lajiin paremmin. Yritimme kovasti oppia. Sillä reissulla ostin kaksi nuorta, kouluttamatonta quarterruunaa, jotka matkasivat mukanani Ruotsiin, Megan kertoo ja lisää, että sen jälkeen alkoi tapahtua. Silloin aloitin valmentautumisen kouluratsastuksessa. – Tein paljon töitä ja kilpailin kouluratsastuksessa, kunnes lännenratsastus astui elämääni
He tapaavat edelleen, vaikka Päivin hevosharrastus on ollut jonkin aikaa tauolla. – Valmiiksi koulutetut hevoset olivat Amerikassa kalliita, joten ensimmäiseksi ostin nuoren tamman, joka oli astutettu quarteroriilla. 66 Suosittu valmentaja myös Suomessa 71 -vuotias Megan ratsastaa nykyään vain omalla hevosellaan eli hän ei kouluta muiden hevosia, mutta valmentaa ratsastajia. Kisoihin osallistui kaikkiaan 99 quarterhevosta, Megan kertoo ja toteaa, että määrä oli jo silloin paljon. Hänen kauttaan saimme lännenratsastusopetusta, uusia quartereita ja siitosoriin Saksasta. Lännenratsastusseuroja perustettiin ja lännenratsastus hyväksyttiin viralliseksi lajiksi liitossa. Kasvatus ja jalostus sydämen asiana Katja Vanhatalo haluaa muistuttaa, ettei Megan tehnyt ainoastaan pioneerityötä lännenratsastuksessa, vaan hän edustaa alkuperäistä, aitoa lännenratsastusta ja hevostaitoa. Debyyttikisa Saksassa 1980-luvun lopussa Lännenratsastus oli edistynyt Saksassa ja vuonna 1988, kun Saksassa Euroopan mestaruuskilpailut, osallistui niihin oriillaan myös Megan Johansson ja menestyi hyvin. Katja on erikoistunut lännenratsuihin, niiden kouluttamiseen sekä toimii valmentajana lännenratsastuksessa. Parhaimmillaan Meganilla oli 22 siitostammaa kotitallillaan ja sen lisäksi kuusi kilpahevosta, joilla sekä Megan että hänen valmennettavansa ratsastivat ja kilpailivat. Kerran valmentaja ei päässytkään, joten hän suositteli Megan Johanssonia Ruotsista. 1990 -luvun alussa Suomesta löytyi kourallinen lännenratsastusharrastajia, joiden luona kävi englantilainen valmentaja Bob Mayhew. – Quarterhevosten kasvatus ja jalostus on ollut Meganille sydämen asia ja hän tuntee arvostetut, hyvät suvut, joita hän on halunnut säilyttää kasvatustyössään. Ilman Megania olisimme tuskin päässeet niin pitkälle harrastuksessamme, Päivi arvelee. Kysyntää on ja tunnit täyttyvät aina. – Osallistuin ensimmäiselle klinikalle, jossa Megan valmensi, ja siitä alkoi pitkä ja kestävä valmennussuhde sekä ystävyys, Katja kertoo. Olen tuntenut hänet nyt 25 vuotta ja edelleen hän käy pitämässä meille valmennustunteja. Lännenratsastuspiirit kasvoivat ja sekä laji että ratsastajat kehittyivät. – Näiden vuosien aikana olin ehtinyt saada useamman quarterhevosen. Monta vuotta yritin saada sitä tiineeksi, mutta turhaan. Yksi Meganin alkuperäisistä suomalaisista valmennettavista on Katja Vanhatalo, joka on Suomen tunnetuimpia quarterkasvattajia. Nyt hänellä on 30 hevosen talli, Revon Ranch, pohjoisessa Siikajoella. Veimme usein tammojamme astutukseen Meganin luokse Ruotsiin. Myös Suomen ensimmäisten quarterhevosten kasvattaja Tyynelän tallia Rautjärvellä pitävä Päivi Tarhonen on ollut Meganin valmennettava ja pitkäaikainen ystävä. Valitettavasti jossain vaiheessa matkaa se oli luonut varsan, eikä ollut tulleessaan enää tiine. – Sijoituin kaikissa luokissa, joihin osallistuin, ollen toinen, kolmas sekä yhdeksäs. Hän on ystävällinen ja kärsivällinen, neuvonut kädestä pitäen lännenratsastuksessa ja hevoskasvatuksessa alusta asti. – Megan on ollut väsymätön ja sitoutunut opettaja. Meganin tamma synnytti quartertammavarsan vain muutaman päivän kuvan ottamisen jälkeen. Megan oli hankkinut Amerikasta lisää siitosoreja ja vuosien varrella hän oli oppinut vaalimaan hyviä, vanhoja sukulinjoja. Megan valmensi ahkerasti sekä kilpaili ympäri Eurooppaa.. Kuva: Susanna Malmström . – Osallistuin Meganin ensimmäiseen valmennusklinikkaan Suomessa ja sen jälkeen pyysin häntä valmentamaan kotitilalleni. Vuonna 1983 ostin Amerikasta ensimmäisen siitosoriini ja aloitin myös quartereiden kasvatuksen. Useiden Suomen quartereiden jälkeläiset ovat Meganin oriista. Siitä lähtien Megan on valmentanut säännöllisesti suomalaisia lännenratsastaja ja hankkinut heille quartereita. Amerikkalaiset kävivät säännöllisesti luonani opettamassa ja kävin myös heidän rancheillaan hakemassa oppia. 1980 -luvun puolivälissä lännenratsastuksen suosio lähti hurjaan nousuun Ruotsissa
67 Megan Johansson sanoo yhden quarteroreistaan olleen ylitse muiden. – Enää minulla ei ole mahdollista pitää hevosia omassa pihassa ja kaipaan sitä joka ikinen päivä. Valitettavasti muutama ei ole enää keskuudessamme, mutta heidän perheenjäsenistään tuli myös rakkaita minulle vuosien aikana. Jotain puuttui. Hän pärjää kilpailuissa hyvin. – Meistä tuli hyviä ystäviä ja edelleen tapaamme. Minä.” Siitä lähtien minulla on ollut yksi tamma, joka varsoi nyt kesällä kauniin tammavarsan. Vähän aikaa sitten kävin Amerikassa tapaamassa ystäviäni. Tallinpitäjällä on omia quartereita ja kasvatustoimintaa. . Ori Golds Rebel Charm (s.1988) on jättänyt paljon hyviä jälkeläisiä sekä Suomeen että Ruotsiin. Asiakkaiden toivomuksesta nyt myös pienempi Salli • 10 vuoden takuu • Alkuperäinen Salli, kotimaista käsityötä • Anatomisesti muotoiltu ergonominen istuin pitää ryhdin hyvänä www.salli.com liikkeet ja lämpö Tunne hevosesi Riding Padista nyt saatavilla neljä mallia: Basic • Basic Plus • Deluxe • Handicap Nyt saatavilla uusi entistä pehmeämpi DELUXE Riding Pad. Ystävyytemme ja yhteistyömme on ollut pitkäaikaista. – Kahden vuoden ajan matkustelin paljon ja yritin täyttää tyhjää tilaa elämässäni kaikella mahdollisella, siinä onnistumatta. Kuva: Megan Johansson – Kuulostaa raskaalta elämältä ja kovalta työltä, mutta sitä se ei minulle ollut, Megan kertoo ja vakavoituu. – Hevoseni asuu varsansa kanssa lähellä kotiani, tallilla, jonka pitäjää valmennan aktiivisesti. Tuli aika luopua omasta tilasta Megan Johansson luopui hevostilastaan 2008 ja muutti kerrostaloasuntoon. Hän ajatteli, että nyt kun hänellä ei enää ole hevosia, voi hän tehdä kaikkea muuta. Megan Johansson valmentaa edelleen ja pitää tiiviisti yhteyttä myös niihin ihmisiin, jotka auttoivat hänet alkuun. Kun eräänä päivänä ystäväni kysyi, tiedänkö ketään, joka haluaisi ostaa häneltä tamman, niin vastaukseni oli: ”Kyllä tiedän
Hän kannattaa positiivista kannustusta, mutta pyrkii aina etsimään keinoja työskennellä niin, että samalla kehittyvät sekä omat ratsastustaidot että hevosen fyysinen kyvykkyys. Susanne kertoo työstävänsä parhaillaan Meyjan kanssa täydellistä avotaivutusta mahdollisimman vähäisellä ohjien avustuksella ja hän arvioi itsellänsä olevan enemmän hankaluuksia kontrolloida omaa kehoaan kuin Meyjalla omaansa. – On upeaa nähdä ratsastaja, joka sallii sen, että myös hevosella on mielipiteitä ja ehdotuksia. Toivon kuitenkin, että yhä useammat ratsastajat löytäisivät sen ilon, joka kätkeytyy siihen, että hevonen antaa ratsastajan ohjailla omaa kehoansa ja liikkeitänsä, kuvailee Susanne. Nyt voin luottaa kykyihini Susanne on kokeillut Ruotsissa tilallaan uutta suomalaista ratsastushuopaa – Salli Riding Padia. – Tahtoisin kyetä kontrolloimaan paremmin omia lihaksiani, jotta voisin tehdä enemmän tietoisia mikroliikkeitä – sellaisia liikkeitä, joita hevoset tunnistavat helposti, mutta me ihmiset tuskin huomaamme tekevämme. Meyja syntyi tilalla kahdeksan vuotta sitten. Toisaalta silloin kun hevonen sanookin kyllä, saa ratsastaja kokemuksen, joka on puhdasta onnea. Ymmärrän Meyaa, sillä tasapainoni ei ole yhtä hyvä kuin nuorempana, jolloin ratsastin Kun tasapaino ei ole yhtä hyvä kuin nuorempana ”Liikumme itsevarmemmin yhdessä” – Pitää myös kunnioittaa sitä, että jonakin päivänä hevonen ehkä sanoo ei, jos sille annetaan vapaus valita.. – Se ei ole suora tie kulkea, mutta niin kauan kuin hevoseni haluavat kulkea sitä kanssani omasta vapaasta tahdostaan, tiedän että tie on oikea, Susanne pohtii. Se oppii helposti ja loistaa kaikessa mitä se tekee. Tahtoisin hevosteni olevan omien liikkeidensä herroja, mutta silti kuuntelevan minun toiveitani, Susanne maalailee. – Pitää myös kunnioittaa sitä, että jonakin päivänä hevonen ehkä sanoo ei, jos sille annetaan vapaus valita. – Mielestäni se toimii upeasti! Olen huomannut, että Meyja suosii sitä, että ratsastan satulalla. – Haluan hevosteni olevan myös notkeita, vahvoja ja itsevarmoja sekä itsestään että omista kyvyistään, kuvailee Susanne. Ratsastajan tulisi kunnioittaa sitä, että myös hevosella voi olla toiveita ja ajatuksia, muistuttaa Susanne. Hevosen mielipiteiden kuuntelua ja kunnioitusta Susannella on useita esikuvia kuten hänen valmentajansa Norah Kohle, joka saa Susannen mukaan ratsastuksen näyttämään hyvin kevyeltä. Susanne kuvailee arvostavansa ratsastajan ja hevosen välillä vallitsevaa näkymätöntä kontaktia. 68 . Hevostuote S usanne Törnqvist asuu Ruotsissa Göteborgin eteläpuolella pienellä tilalla neljän oman islanninhevosen ja kahden hoitohevosen kanssa. En ole koskaan tavannut heitä henkilökohtaisesti, mutta olen ikuisesti kiitollinen kaikesta tiedosta, jota he jakavat, ja siitä polusta jonka he ovat auttaneet minua löytämään. Tammalla on paljon mielipiteitä, kuten tammoilla yleensä, mutta Meya on aina halukas leikkimään ja tekemään töitä, kiittelee Susanne. Meyja on erityisen iloinen ja utelias tamma, joka rakastaa leikkiä. – Olemme olleet yhdessä koko Meyjan elämän ajan. Hevosten tulisi hänen mukaansa nauttia elämästä Susannen kanssa yhtä paljon kuin hän nauttii elämästään hevostensa kanssa. Omien liikkeidensä herra Ruotsalaisratsastajan tärkein tavoite on pitää hevosensa onnellisina. – Joskus meidän on kerrottava hevoselle suoraan, mitä sen on tehtävä, esimerkiksi silloin, kun hampaat pitää raspata. Puhdasta onnea Susannen mukaan ratsastaja voi aina käyttää voimaansa kertoakseen hevoselle, mitä sen tulee tehdä, ja huomauttaa, että useimmat hevoset ovat tarpeeksi kilttejä ja tottelevaisia kuunnellakseen ja toimiakseen käskyn mukaisesti. – Kansainvälisesti esikuviani ovat Kathy Sierra ja Steinar Sigurbjörnsson, Intrinzenin perustajat. Hänen mukaansa kaikki on oikein silloin, kun hevonen on iloinen, rentoutunut ja luottaa täysin ratsastajaansa ja siihen, ettei tämä vahingoita hevostaan. Pitkän ajan tavoitteeni on pärjätä täysin ilman ohjia, joilla nyt kompensoin puutetta hallita omaa kehoani
Nyt voin luottaa kykyyni pysyä hevosen selässä. Tärkein juttu on se, että saamme molemmat Meyjan kanssa itsevarmuutta ja liikumme varmaotteisemmin. 69 – Meyja on iloinen ja utelias tamma, joka rakastaa leikkiä. – Minulle Salli Riding Padin antama vakaus on ollut iso muutos silloin, kun tahdon ratsastaa ilman satulaa. – Meyja on selvästi kiinnostuneempi tulemaan selkäännousupenkille Padin kanssa, jos vertaa tilannetta siihen, että Meyjalla ei ole selässä satulaa lainkaan. Ratsastaessani täysin ilman satulaa, Meyjan ei ole niin helppo tulkita liikkeitäni, arvelee Susanne. Uuden huovan avulla istuntani on vakaampaa ja painoni jakautuu tasaisemmin. Luulen, että ikääntyessämme alamme miettiä enemmän riskejä ja putoamisen mahdollisuutta. Padi sopii Susannen mielestä jokaiselle, joka tahtoo ratsastaa ilman satulaa, mutta haluaa tai tarvitsee vähän enemmän varmuutta ja tukea. ilman satulaa, ja samalla treenata tasapainoani ja kehonhallintaa ilman, että olen lukittuna satulan istuimeen. Lihasteni ja kehoni hallinta paranee selkeästi käyttäessäni Salli Padia. Saamme molemmat itsevarmuutta Susanne on huomannut selkeän eron Meyjan käytöksessä silloin, kun sen selässä on Salli Riding Pad. enemmän ilman satulaa. . – Kannattaa kokeilla tätä myös siinä tapauksessa, jos et halua ratsastushousujasi täyteen hevosenkarvaa, vinkkaa Susanne hymy silmäkulmassaan. Riding Pad selässään se on selvästi kiinnostuneempi tulemaan selkäännousupenkille kuin ilman sitä, kertoo Susanne Törnqvist
Tavoitteenamme on olla ainakin Suomen nopein rata. Kokonaiskustannuksiksi on budjetoitu Rata uusitaan kokonaan, valaistus ja äänentoistokin kohenevat Mikkelin raviradalla täysremontti Mikkelin raviradan täysremontti alkoi elokuun alussa. Kaksi vuotta sitten rataan tuli painauma St Michel -ajon alla, koska alituskohdassa betonisten putkien päät olivat liikkuneet. Kunnostus turvaa radan ja St Michelajon kehittämisen. Tiaisen mukaan hanketta ei voitu enää lykätä. Remontin myötä vedet johdetaan radan takaa alaville maille. Kahden hankkeen tarjouskilpailuun lähti mukaan yhteensä 11 yritystä. – Käytännössä open stretch antaa ohjastajille uusia mahdollisuuksia, sillä sitä käytettäessä kärkihevosen takana juokseva ei joudu pussiin, vaan saa tilaisuuden kiriin. Kuva: Hippos/Hanna Laakso. Radoilla 5-8 kallistus on kahdeksan prosenttia. Päättyvän kesän St Michelajoissa ravattiin viimeistä kertaa vanhalla radalla. Alituksia on kaikkiaan kolme ja kaikki ne on tarkoitus uusia. Routa aiheutti vuosittain ongelmia, eivätkä esimerkiksi sulamisvedet ole oikein poistuneet radalta. Remontissa uusitaan niin kavioura kuin valaistus ja äänentoistokin. Meillä on ollut ongelmia etenkin radan sään kestävyyden suhteen. – Se painauma aiheutti huolta ja kertoi radan kunnosta. – Kavioura oli huonossa kunnossa varsinkin keväisin ja syksyisin. Tietysti meillä ravataan aika paljon lyhyitä matkoja, ja radan kunnolla on ollut merkitystä nopeiden aikojen saavuttamisessa. Yksi suuri muutos on sisäradalle rakennettava, leveydeltään kolmemetrinen turvakaista sekä niin sanottu open stretch, joka on maalisuoralle aukeava ylimääräinen sisärata. Suunnitteluun käytettiin reilu vuosi. Äänentoiston uudistaminen merkitsee uusia vahvistimia ja kaiuttimia. Toki eräänlainen turvakaista on ollut aikaisemmin, mutta se oli kapea ja sillä Toimitusjohtaja Kari Tiaisen mukaan remontti tuo lisää vauhtia ja jännitystä loppusuoralle, sillä Mikkelin ravirata saa open stretchin ja jyrkemmin kallistetut kaarteet. Rata muuttuu entistä nopeammaksi etenkin kaarteiden osalta. 70 R emonttiin kuuluu kaksi urakkaa. – Neljän sisimmän radan kallistus nousee entisestä 12,5 prosentista 14 prosenttiin. – Uudistus on iso, eikä meillä ollut aikaisemmin vastaavaa rakennetta. Kustannuksiltaan valaistusja äänentoistourakka on kalliimpi 730 000 euroa, sillä kaviouran uusimisen kustannusarvio on 600 000 euroa. Radan pinta kuoritaan vähintään 15 sentin syvyydeltä ja pintaa korotetaan 15 senttiä, joten uutta pintaa radalle tulee kaikkiaan 30 senttiä, sanoo Mikkelin Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Kari Tiainen. Jonkinlainen murheenkryyni on ollut radan tallikaarre, joka on kerännyt valumavesiä melko laajalta säteeltä. Kesäisin ura on kuitenkin ollut hyväkuntoinen ja sopivan kova, ongelmana on ollut pehmeys keväisin. Radan rakenteet ovat peräisin 1970-luvulta. 1,75 miljoonaa euroa. – Open stretchiä on ilman muuta myös tarkoitus käyttää, mutta päätämme aikanaan missä määrin sitä käytetään. Teksti: Juhani Karvonen – Muutos tuskin näkyy, mutta radan käytölle sille on suuri merkitys, sanoo Tiainen. Kallistukset nopeuttavat hevosia Radan profili ei mainittavasti muutu, eivätkä myöskään kaarteiden säteet. Pääurakka koskee radan pinnan uusimista ja toisena urakkana uusitaan radan valaistus ja äänentoisto. Lintuperpspektiivistä katsellen rata säilyy entisellään, mutta hevosille kallistusten muutokset voivat olla merkittäviä. – Radan maa-aines oli väsynyt ja ojitukset ja alitukset ovat vanhentuneet. – Rata uusitaan käytännössä auki koko pituudeltaan
Mikkelissä paitsi lisätään valaistuksen tehoa lisätään myös turvallisuutta. Hämäryys ei rajoita raveja Tähän saakka Mikkelin radan huono valaistus on ollut esteenä iltaravien järjestämiselle etenkin vuoden pimeimpänä ajankohtana. Rata ei voi mennä pimeäksi hetkessä.. Open strech on harvinaisuus raviradoilla Pohjoismaissa. –Radan valonlähteinä ovat remontin jälkeen ledit. – Ruotsin Solvallassa on käytössä vastaava järjestelmä aggregaattipohjaisena, mutta meillä se perustuu valtakunnan verkon olemassaloon, mikä on ainutlaatuista ainakin Suomessa. – Valaistukseen rakennetaan varavirtaeli UPS-järjestelmä, jonka ansiosta, joka kolmas valo jää palamaan kahdeksaksi minuutiksi sähkökatkon sattuessa. Yksi viivästyksen syy ovat olleet radan vanhat velat, joista haluttiin päästä eroon ennen uuden suuren hankkeen aloitusta. Ruotsissa se on kahdelta radalla, Åbysta ja Skellefteåsta. Vaikka remontti on kokonaiskstannuksiltaan mittava, on sen rahoitus järjestynyt Tiaisen mukaan hyvin. Rahoitus järjestyksessä Radan kunnostuksesta on ollut puhetta vuosikymmenen alusta lähtien. Kaarteiden uudet kallistukset tekevät tulevaisuudessa radasta entistä nopeamman. 71 . Mikkelin oli myös muun muassa valaisinpylväitä, sanoo Tiainen. Suomessa open stretch on käytössä Jyväskylän Killerjärven radalla. Tuossa ajassa lähtö ehditään ajaa alas turvallisesti. Jokaiseen 15 metriä korkeaan valaisinpylvääseen asennetaan kolme valaisinta, Kari Tiainen kertoo
. Myös ravikausi pitenee. Veikkaus jakaa maaja metsätalousministeriön kautta vuosittain investointiavustuksia, joita Hippos esittää erilaisiin saneerauskohteisiin. Ennätystä on sivuttu kahdesti. Ravit onnistuvat jatkossa myös poikkeusoloissa, kun radan rakenteet kestävät säät ja vuodenajat.. Sen johdosta hevoset eivät joudu kaarteisiin tullessaan hidastamaan vauhtia yhtä paljon kuin tavallisilla radoilla. Nykyisessä remontissa ei puututa radan kiinteistöihin tai muihin rakenteisiin. Radan nopeus johtuu kaviouran erikoisen pyöreästä muodosta. Michel. Mikkelissä ajettiin viime vuonna Suomen 20 nopeimmasta ajasta 15. Mikkeli on tunRata uusitaan käytännössä auki koko pituudeltaan. Vuonna 1975 Mikkelissä toteutettiin suuri uudistustyö. Radan maa-aines on väsynyt ja ojitukset ja alitukset ovat vanhentuneet. – Osakeanti on suunnattu niin vanhoille kuin uusillekin osakkaille. Tähtäin marraskuun raveissa Tiainen uskoo, että remontti tuo uutta puhtia radan toimintaan. Suomen suurin ravitapahtuma Kuninkuusravit on järjestetty Mikkelissä vuosina 1979, 1996 ja 2012. suunnitellut lounasravit toteutuvat samoin kuin 15.12. – Tietysti esimerkiksi äänentoiston parantuminen vaikuttaa koko rata-alueella. – Urakoitsijoiden kanssa olemme tehneet sopimuksen, että rata saadaan kuntoon, jos vain säät pysyvät suosiollisina. Radan tunnetuin kilpailu on vuosittain heinäkuussa juostava kansainvälinen St. – Remontin edut ovat huomattavat. 72 Rataprofiili teki radasta maailman nopeimman rataremontti on ollut Hippoksella ja maatalousministeriölläkin kärki-intresseissä jo vuosikausia. Viime vuosina Mikkelin ravirata on ollut 18 kilpailupäivää vuodessa. Ravien määrä on yleisesti viime vuosina radoilla vähentynyt, mutta uskomme , että remontin myötä niitä olisi jatkossa Mikkelissä enemmän kuin on viime vuosina ollut. Rahoituskuvio näyttää siltä, ettei meidän tarvitsisi ottaa lisälainaa remonttiin. varsinaiset ravit. – Remontin edut ovat huomattavat. Tiainen uskoo että 29.11. Radan omistaa ja sitä hallinnoi Mikkelin Ravirata Oy, jonka päämomistaja on Mikkelin kaupunki. Katsomorakennukset ovat vuodelta 1979. Toistaiseksi ne ovat sitä olleet ja ensimmäisillä viikoilla työt ovat edenneet suunnitellusti. Vuonna 2002 italialainen Varenne juoksi St. Uusi rataprofiili teki siitä maailman nopeimman 1 000 metrin raviradan. Luvuissa on mukana myös St Michel, jonka voitti ruotsalaishevonen Heavy Sound ajalla 1.09,5. Ensimmäinen ennätysjuoksu Mikkelissä tehtiin heinäkuussa 1977, kun Charme Asserdal ravasi uuden Euroopan ennätyksen 13,9. Jos kuitenkin näyttää siltä, ettei rata valmistuisi ajoissa, olemme toki ottaneet huomioon senkin vaihtoehdon, että raveja on siirrettävä, Kari Tiainen sanoo. Radan pinta kuoritaan vähintään 15 sentin syvyydeltä ja lisäksi pintaa korotetaan 15 senttiä. Mikkelin radan pääomistaja on kaupunki, joka käynnisti radalle osakeannin, jolla osakepääomaa on tarkoitus korottaa miljoonalla eurolla. Ennätys oli poikkeuksellinen nelivuotiaan tamman juoksemana. Kaiken kaikkiaan Mikkelissä on juostu uusi maailmanennätys kolme kertaa. Michel-ajossa 1000 metrin ratojen maailmanennätyksen 09,3, joka rikottiin vasta vuonna 2012. . Mikkelin ravirata rakennettiin nykyiselle paikalleen 1960-luvun alussa. Lähde: Wikipedia netusti ollut nopea rata ja nyt se nopeutuu entisestään.Sijainniltaan Mikkeli on keskeinen siinä mielessä, että Etelä-Savossa ja lähimaakunnissa on paljon talleja ja hevosia. Saamme tätä kautta avustusta 390 000 euroa, mikä on huomattava summa, kun kyseessä on näin iso hanke Etelä-Savon hevosjalostusliitto rahoittaa hanketta 100 000 eurolla. Ravit onnistuvat jatkossa myös poikkeusoloissa, kun radan rakenteet kestävät säät ja vuodenajat
Lisäksi kasvattajien sitoutuminen Hippoksen sääntöihin ja tunnistusten oikeellisuus varmistetaan Heppa-järjestelmään viimeistään syyskuussa 2019 tehtävillä muutoksilla. Totuudenvastaisia merkintöjä Keväällä 2018 tehdyn Hippoksen selvityksen mukaan osa kyseisen tapauksen varsoista on tunnistettu ulkomailla, mutta tunnistuspaikaksi on merkitty asiakirjoihin suomalainen paikkakunta. Selvisi, että hevosia oli tunnistettu Suomen kantakirjaan ja kilpailurekisteriin merkitsemistä varten ulkomailla, vaikka tunnistus on Suomen Hippoksen ravikilpailuja jalostusohjesääntöjen mukaan tehtävä Suomessa. Hippos valittaa oikeuden tunnistamispäätöksestä. Pieni osa varsoista on ”etätunnistettu” eli Hippoksen auktorisoima tunnistaja ei ole tunnistanut hevosta sen vieressä, kuten tunnistusasetus vaatii. Hippos harkitsee myös tutkintapyynnön tekemistä poliisille vääränsisältöisten asiakirjojen tekoon yllyttämisestä, laatimisesta ja toimittamisesta Hippokseen. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hyväksyi päätöksessään varsojen tunnistukseen liittyvien sääntörikkomusten tapauksissa kantajien kanteet. Hevosia oli tunnistettu Suomen kantakirjaan ja kilpailurekisteriin merkitsemistä varten ulkomailla, vaikka tunnistus on Suomen Hippoksen ravikilpailuja jalostusohjesääntöjen mukaan tehtävä Suomessa. Hippoksen sääntökokonaisuus tunnistamiseen liittyen uudistetaan siten, että se ovat voimassa 1.1.2020 alkaen. 73 S uomen H ippok sen hallitus ilmoitti tyytymättömyytensä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksiin koskien sääntöjen vastaisia tunnistamisia ja hakenut jatkoaikaa valituksen tekemiseen elokuun 2019 loppuun saakka. Osa sanktioihin määrätyistä tahoista oli tyytymättömiä päätökseen ja teki asiasta kanteet. Hippos selvittää kilpailusääntöjen ja käräjäoikeuden päätösten perusteella mahdollisuuksia kilpailuoikeuksien rajoittamisiin. Hippos määräsi kyseisten hevosten kasvattajille sääntöjen vastaisesta tunnistamisesta sakkorangaistuksen, jonka poistamista kantajat vaativat. Tunnistus tehtävä sääntöjen mukaan Suomessa Hippos käynnisti keväällä 2018 selvityksen sääntöjen vastaisista tunnistuksista, kun ilmeni, että vuosina 2012-2017 syntyneitä lämminverisiä ravihevosvarsoja oli merkitty kantakirjaan osittain virheellisten asiakirjojen perusteella. Kantajat vaativat sakon poistamista sekä hevosten statuksen palauttamista. Sääntörikkomuksiin suhtaudutaan Hippoksessa vakavasti, ja virheellisiä tunnistuksia tehneille tunnistajille sekä kyseisten hevosten kasvattajille määrättiin selvitysten perustella sanktiot. Näiden hevosten kasvattajille Hippos määräsi sakkorangaistuksen, minkä lisäksi hevosten kilpailustatus muutettiin FI-statuksesta FIU-statukseen. FIU-hevoset eivät ole oikeutettuja osallistumaan Suomessa syntyneille rajattuihin lähtöihin eikä niiden tulosten perusteella makseta kasvattajapalkintoja.
Iloinen mitalista oli myös pronssimitalisti Ann-Niina Kiviniitty-Ranta-aho. Kuva: Ypäjän Hevosopisto/Heidi Lammi. – Tällä kaudella on onnistunut moni kisa hyvin! – Viime vuoteen verrattuna ei ole muutettu paljoakaan, mutta omaa ajatusta olen terävöittänyt ja skarpannut aavistuksen enemmän, Järvi analysoi mennyttä kauttaan. Suvi Järvi olisi voinut kilpailla vielä nuorissa tänäkin vuonna, mutta koska tavoite on lähteä vielä Puolaan kilpailemaan kolmea tähteä, ajatteli hän Ypäjän kilpailun toimivan viimeistelykilpailuna kauden viimeiseen ulkomaan kilpailuun. Piste-erot olivat ennen ratkaisevaa maastoa niin tiukat, että kaksi päivää johtanut Veera Peltokangas ja Candy Girl joutuivat taipumaan hopealle, jääden 1,7 pistettä kullasta. – Hevonen olisi kyllä suoriutunut ajassa maaliin, mutta itse en kokenut, että tässä maastossa olisin paljoa kovempaa voinutkaan mennä. 74 . Ypäjän Nuorten hevosten festivaali Kenttäratsastuksen mestariksi nuorten ikäluokan Suvi Järvi Viime vuonna nuorten hopeaa saavuttanut Suvi Järvi on tällä kaudella onnistunut tärkeillä hetkillä. Madis Mornan rat– Tällä kaudella on onnistunut moni kisa hyvin! Iloitsi Suvi Järvi kaudestaan. S uvi Järven Orlanda laukkasi Ypäjän maastossa lähes ihanneaikaan, sillä lopputuloksiin kirjattiin vain 2,4 virhettä ajan ylityksestä. Hän omistanut tammansa vasta kesäkuusta, joten kehitys on ollut nopeaa. Veera Peltokangas otti maastossa yliaikaa muutaman sekunnin enemmän kuin voittaja. Ann-Niina Kiviniitty-Ranta-aho Madame Schnabelillä saivat pronssia. – Ensimmäinen kerta ST Stacyn jälkeen, kun pääsin maaliin tällä tasolla, joten olen ihan todella iloinen! Jännittävä Kasvattajakilpailu esteillä Esteillä Breeder’s Prize -kilpailusta muodostui pitkästä aikaa jännittävä
Toisena päivänä olikin vähän enemmän haastetta ja tänään sai ratsastaa ihan viimeiselle esteelle huolella, sillä pieni liukastuminen viimeiseen karteeseen söi vähän aikaa, Morna tuumasi kilpailun jälkeen. Ne saivat sanallisen arvion askellajeista, hyppykyvystä ja rohkeudesta. Avant Trophyn finaalissa arvosteltiin nuoria kenttäratsuja. Jännittävä kasvattajakilpailu esteillä . Karoliina Setälän ratsastama ja omistama 5-vuotias Janko SL hyppäsi 70-80 senttimetrin tasolla parhailla pisteillä. 75 . Madis Mornan ratsastama Chardonnay Nahi jatkoi ikäluokkansa kärjessä, kuten se on tehnyt 4-vuotiaasta alkaen. Kenttäratsastuksen mestariksi sastama Chardonnay Nahi jatkoi ikäluokkansa kärjessä, kuten se on tehnyt 4-vuotiaasta alkaen. – Hevonen oli koko viikonlopun aika hyvä, mutta ensimmäisen päivän rata oli jopa liian helppo. Nuoria kenttäratsuja arvosteltiin . Toiseksi sijoittui Salla VarentiConsilium ja kolmas oli Pinja Lilja – Backwoods Challenger. 5-vuotisderbyssä esteiden parhaaksi sijoittui Chekkonen, jota ratsastaa Janna Jensen. Toisena päivänä olikin vähän enemmän haastetta ja tänään sai ratsastaa ihan viimeiselle esteelle huolella, sillä pieni liukastuminen viimeiseen karteeseen söi vähän aikaa, Morna tuumasi kilpailun jälkeen. Tamman omistaja-kasvattaja on Kari Nahi. – Hevonen oli koko viikonlopun aika hyvä, mutta ensimmäisen päivän rata oli jopa liian helppo.. Käytössä oli kaksi rataa, 4-5-vuotiaille hevosille ja 6-7-vuotiaille omansa. Ypäjän Hevosopiston opiskelija Joni Paavola sijoittui Ypäjä Karlankanssa neljänneksi. Jälkimmäistä rataa ratsastivat myös juniorija poniratsastajat. Tamman omistaa kouluratsastaja Niccolina Oscarsson, joka on antanut mustan kultakimpaleen Heddan käyttöön. 6-7-vuotiaiden sarjassa junioreidenkin EM-kilpailussa ratsastanut Hedwig Wickström ratsasti Pin Rock’s Fade to Blackin kanssa voittoon. Toiseksi sijoittui Salla Varenti – Consilium ja kolmas oli Pinja Lilja – Backwoods Challenger. Sarjan voittajat kuittasivat 1 000 euron ykköspalkinnon. Tamman omistaja-kasvattaja on Kari Nahi. – Hevonen oli koko viikonlopun aika hyvä, mutta ensimmäisen päivän rata oli jopa liian helppo. Ypäjän Hevosopiston opiskelija Joni Paavola sijoittui Ypäjä Karlankanssa neljänneksi. . 5-vuotisderbyssä esteiden parhaaksi sijoittui Chekkonen, jota ratsastaa Janna Jensen. Suomenhevosten sarjassa 4-5 -vuotiaiden parhaaksi sijoitettiin Paula Pesosenratsastama Rinna Långland ja ponija junioriluokan parhaan radan ratsasti Julia Nikkanen ponilla Wilbert II. Parivaljakko on kilpaillut jo myös kansainvälisillä radoilla, muun muassa PM-kilpailuissa. Esteillä Breeder’s Prize -kilpailusta muodostui pitkästä aikaa jännittävä. – Jatko riippuu ihan Heddasta, pidän ratsukon yhteistyöstä todella paljon ja näen heissä potentiaalia, Oscarsson nauroi voiton jälkeen
Hevosen liike ei silloin pääse läpi kropan ja suorituksesta jää puuttumaan viimeinen rentous. 76 Johanna Similää odotti voiton jälkeen mestareille varattu kylpy. Kultaa voitti hienolla vapaaohjelmallaan Johanna Similä– Mein Freund. – Mielestäni teimme molempina päivinä tasaiset radat ja se ratkaisi voiton. Hän tuomaroi ympäri maailmaa ja kotimaassaan myös paljon mestaruustasolla. Monella oli hyvä ajatus ratsastaa energisesti eteenpäin, mutta samaan aikaan oltiin kädellä liian voimakkaalla tuntumalla. Olemme treenanneet nyt kaksi kautta yhdessä ja minulla on vielä yksi juniorivuosi jäljellä, Similä hymyili iloisesti voittajan mestaruuskylvetyksen jälkimainingeissa. Vapaaohjelmana pääsivät ratsastamaan kaikki ne ratsukot, joilla oli vähintään 65 prosentin tulos. – Junioreilla on todella hyviä hevosia, mutta jäin kaipaamaan ratsastukseen pehmeyttä. Neljä tuomaria näki radan vähintään 70 prosentin arvoisena ja C-tuomarina istunut tsekkiläinenGabriela Valerianova olisi sijoittanut ratsukon kolmanneksi. Ratsuna hänellä on Wolle Wolkenstein ja pronssia sai Eerika Hakala American Beautylla. Hopeaa ripustettiin Veera Paloheimon kaulaan. Kuva: Ypäjän Hevosopisto/Heidi Lammi Hienolla vapaaohjelmallaan voitti kultaa ratsukko Johanna Similä– Mein Freund. Mestaruusluokkia on tuomaroimassa saksalainen Thomas Kessler, joka sai alkuvuodesta kansainvälisen 4* tuomarin oikeudet. Johanna Similä junioreiden koulumestariksi. Kuva: Ypäjän Hevosopisto/Heidi Lammi K ouluratsastuksen ensimmäiset SM-mitalit jaettiin junioriratsastajille
Nuorten koulumestari piti pintansa ja uusi viime vuoden voittonsa. 5-vuotisderbyssä I’m Marzipan voitti hyvin pienellä erolla toiseksi sijoittuneen Katariina Torkkolan ja Don Diablon. 05 229 5500 HAE opiskelemaan! HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO hevostenhoitaja ratsastuksenohjaaja HEVOSTALOUDEN AMMATTITUTKINTO ratsastuksenopettaja kengittäjä valjasseppä HEVOSURHEILULUKIO lukio-opinnot Virolahden lukiossa hevosiin ja ratsastukseen liittyvät opinnot Harjun oppimiskeskuksessa Monipuolista koulutusta upeassa ympäristössä ja jatkuva haku! harjunopk.fi Hanki valmiudet hevostai koirahierojana toimimiseen, omien hevosten sekä koirien täysipainoiseen hoitoon sekä valmiuden alan jatkokoulutukseen. 77 Siiri Kyrö päätti kautensa kahteen hienoon voittoon Siiri Kyrö voitti nuorten kouluratsujen osalta isoimmat pokaalit Ypäjän Nuorten hevosten festivaalilla 15.18.8. Haku on käynnissä kotisivuillamme www.keo.?. Opintojen laajuus on 25 op. Viipurintie 50 • 49980 Ravijoki • puh. Kuva: Ypäjän Hevosopisto/Heidi Lammi S iiri Kyrö voitti nuorten kouluratsujen osalta isoimmat pokaalit tänä viikonloppuna. Louise Jönsson ja Dayna keräsivät vapaaohjelmastaan 72,1 prosenttia. Koulutus alkaa lähiopetusjaksoilla perjantaisin klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana. Jönsson valmentautuu Helsingin Kilpatallissa Kikko Kalliokosken kanssa. Kasvattajakilpailun hän puolestaan voitti Dewdrop’s Johnny Deppillä. Nuorten koulumestari uusi kultansa . Seuraavat koulutukset alkavat kevättalvella 2020. – Ensi vuonna on tarkoitus hakea opiskelemaan, mutta ihan en ole vielä päättänyt mitä. Valinnan edellytyksiä on 18 vuoden ikä, kiinnostuneisuus alaa ja palveluammattia kohtaan sekä aikaisempi työtai harrastuskokemukset. Koirahierontakurssilla on mahdollisuus ottaa oma koira mukaan lähijaksoille. 6-vuotiaan ruunan on kasvattanut ja omistavat Minna Virtanen ja Saara Vuokila. Kilpailukausi päättyy hänen osaltaan tähän, sillä Kyröllä on laskettu aika tammikuussa, joten nuorten hevosten ratsastajana kotimaassa hyvin tunnetuksi tulleen ratsastajalla on loppuvuosi aikaa valmentaa tallinsa ratsastajia, jotka myös menestyivät Ypäjän kilpailussa. HEVOSHIERONTAKOULUTUS 2020 KOIRAHIERONTAKOULUTUS 2020 Lähiopetusjaksoja on seitsemän, joiden välillä opiskelija tekee hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. Hän pitää välivuotta opiskelusta ja ratsastaa kahta hevosta. Opiskele hevoshierojaksi tai koirahierojaksi monimuotoisesti vaikkapa oman työn ohella! Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Emmi Salminen St’Ophirilla ja pronssia sai Lotta Luomajärvi – May Deveraux
Finaaliviisikolla tasaiset pisteet Näyttelyn finaaliviisikon arvostelupisteet olivat todella tasaiset. Ratsusuunnalle arvosteltu tamma yllätti omistajansa täysin viemällä tasaisen finaalin voiton. Herttulin omistaa Talli Tulisielut ja sen on kasvattanut Taisto Rautiainen. Kuva Pirje Fager-Pintilä Fiini Piruetti arvosteltiin ratsusuunnalle.. – Tämä on minun ensimmäinen oma kasvatti ja ollut kauhean kiva varsa alusta asti. Perinteisesti voittaja ratkesi finaalin kehän esiintymisellä, jossa Fiini Piruetin (Pirvetti) jälkeen toiseksi sijoittui Niina Mäentaustan kasvattama ja Mia-Mari Puustisen omistama Kallion Ruuti (Pisara Vihtori). Haaveena on tehdä mahdollisimman monipuolinen käyttöhevonen ja opettaa sekä ratsuettä työhevospuolen asioita. Syksyllä olisi tarkoitus aloittaa ajo-opetus. Kallion Ruuti oli ainut finaalissa nähty ori ja myös se arvosteltiin voittajan tavoin ratsusuunnalle. Neljäs oli Näppärä Tallin omistama ja Mikko Ihannin kasvattama Neiti Näppärä (Vaellus), Viidennen sijan vei Pojiksen Marilyn (Romeon Poju), jonka on kasvattanut ja omistaa Susanna Heikkilä. Kaikkea sen kanssa on tehty ja tamma on tosi kiltti. Teivon raviradan lahjoittama ilmainen osallistuminen Kriteriumiin arvottiin varsalle Susan Salmari. E n odottanut voittoa ollenkaan, se oli todella iloinen yllätys, liikuttunut Helena Lehtonen iloitsi voiton ratkettua. Fiini Piruetin omistaja Helena Lehtonen iloitsi silmin nähden voitosta. 78 Fiini Piruetti voitti 1-vuotiaiden Valtakunnallisen varsanäyttelyn Porin raviradalla järjestetyn Valtakunnallisen varsanäyttelyn voitti Helena Lehtosen omistama ja kasvattama tamma Fiini Piruetti. Kolmanneksi sijoittui parhaana juoksijasuunnan varsana ilmaisella osallistumisoikeudella Satakunta-ajoon palkittu Herttuli (Tuli-Viesker)
Huolenpitoa herkkävatsaisille. Myynti: useimmat maatalousja hevostarvikeliikkeet. Finaali varsat valikoituivat lopulta melko helposti aamun arvostelujen jälkeen. Herttuli oli valtakunnallisen varsanäyttelyn yksivuotiaiden kolmonen. Kärkiviisikko oli hyvin tasainen ja vain puolen pisteen eroin. – Kuivan kesän jälkeen oli erityisen ilahduttavaa, että kaikki varsat esitettiin todella hyvässä kunnossa, vaikka varmasti laidunkausi ei ole ollut kuluvana vuonna kaikkein suotuisin. 79 Matala sokerija tärkkelyspitoisuus Sisältää MOS ja Oregostim Kuitupitoinen Tender. Varsoissa oli kuitenkin monia hyvin kehityskelpoisia yksilöitä, kommentoi lautakunnan puheenjohtaja Jenni Timlin. ph ot o by Irm eli Hu ht ala Lue lisää biofarm.fi | @biofarmoy | #blackhorserehut Fiini Piruetti voitti 1-vuotiaiden Valtakunnallisen varsanäyttelyn Moni kovassa kasvuvaiheessa – Päivän näyttelyn taso oli tasainen, joukossa oli paljon kovassa kasvuvaiheessa olevia varsoja. Tämä heijastuikin monen osalta niin tyyppi kuin runkopisteisiinkin sekä siihen, että liikkeet jäivät vielä voimattomiksi. Toisena palkittiin Mia-Mari Puustisen omistama Kallion Ruuti. Finaalin ratkaisi voittajan eduksi tasaiset rakennepisteet sekä liikkuminen finaalikehässä. Varsojen pisteet löytyvät Heppa-järjestelmästä. Kärkiviisikko oli hyvin tasainen ja vain puolen pisteen eroin..
. Marraskuussa 2016 meille tuli testiin ensimmäinen erä uudella tekniikalla valmistettua kuiviketta, sittemmin valmistustekniikkaa säädettiin vielä muutamaan otteeseen teriä vaihtamalla kun optimaalista raekokoa haettiin. . Hopeaa sai Anna Kivistö – Atterupgaards Marlene II (TRS) juoksuttajana Oona Pekkala ja pronssia sai Hanna Pikkuhookana – Poker(KrT), juoksuttajana Aime Nederström-Alanko. 80 n Hevostuote Lotta Meriselle neljäs vikellysmestaruus Palkituilla vikeltäjillä oli ilo pinnassa! Kuva: Vikellyskomitea V i kellyksen Suomen mestaruudet ratkaistiin Ypäjällä 3.-4.8. . Ajatus oli, että ryhdytään käyttämään sitä, mikä on meidän tarpeisiin parasta ja puuhastelu tallissa voisi jatkua. Pölyongelmat ovat hellittäneet Syntyi uudenajan kuivike, nimensä veroinen Ruti Raikas, joka on erinomainen tuote kaikkien tallissa työskentelevien terveydelle sekä hevosten parhaaksi. Erään ison valmennustallin tallimestari totesi lyhyesti ”tämä on todella hyvä kuivike” kolmen viikon testikäytön jälkeen. Raaka-aine on täysin puhdasta, luonnon mukaista ja täysin kemikaaleista vapaata. Yskitti taas ja sieraimet valuivat, hengitys vaikeutui. Osa homehtui karsinaan ja toiset sotkivat koko pihan, joissakin kehotettiin kastelemaan ”kuiviketta” ja jossain kehotettiin keräämään virtsat patjalle. lasten ja juniorien yksinvikellyksessä ja senioreissa. Back on Trackilta on saatavilla riimut, tallisuojat sekä verkkoloimet samoissa uusissa väreissä. Juniorien kisan voitti neljännen kerran peräkkäin Lotta Merinen – Caballos Latimer (VCF), joka kilpaili nyt viimeistä kauttaan juniorina. Sinänsä asia oli yksinkertainen, tallin ovet kiinni ja siinä se. Eivät vakuuttaneet ja niinpä otin yhteyttä muutamaan nykyiseen valmistajaan tuotekehityksen merkeissä. Testikäyttö osoitti hyvin nopeasti, että nyt olemme hyvin lähellä tavoitetta. Anna ja Hanna jatkavat vielä yhden kauden junioreissa. Valitettavasti, mitä syvällisemmin niihin tutustuin, niin ajatus vain kirkastui, oikeasti hyvää kuiviketta näiden joukossa ei meille ollut. Aloin tutustua tarkemmin markkinoilta saataviin kuivikkeisiin, tilasin, hankin ja testasin lähes kaikkia saatavilla olevia kuivikkeita ja vertasin niiden ominaisuuksia. Hengitystie-elimien kanssa ei ole leikkimistä, totesi lääkäri ja asia vaikutti selkeältä. Keväällä 2017 muutamat uudet testikäyttäjät saivat kuuden säkin testierän, 4 säkkiä tyhjään karsinaan ja loput kaksi kun on tarvetta lisätä. Kehitysjohtaja Ahti Lehtomäki kiteytti, että nyt on mahdollisuus yhdistää pitkäaikainen tuoteosaaminen ja pitkä käyttökokemus. Epira tarttui haasteeseen Epira Oy, joka on maamme johtava eri kuivikkeiden valmistaja jo yli 30 vuoden ajalta kiinnostui välittömästi ja halusi tarttua tähän tehtävään. Edessä päätösten aika, talli tyhjäksi ja oma terveys etusijalle. Oli marraskuinen iltatallin aika, otsalamppu valaisi kirkkaasti, jopa niin kirkkaasti, että raikkaalta tuntuvan tallin sisäilmassa leijuvan pölyn saattoi havaita valokiilassa. Erityisiä käyttökohteita ovat mm. Ruti Raikas on parasta kuiviketta mitä tähän mennessä olemme karsinaan laittaneet ja sanon sen yli 40 vuoden kokemuksella . Lasten luokassa kultaa sai Ronja Alanko – Sorrex (SBR) juoksuttajana Aime Nedeström-Alanko, hopeaa sai Roosa Männistö – Omeer(STAR) juoksuttajana Paula Grönroosja pronssia Ellen Kukkasniemi – C’est Moi (KHR) juoksuttajana Sanna Tamminen. Tapani Raunio. Kommentit, ”tämähän ei edes kulu” ”onpa mahtava tuoksu” ”virtsa jää yhteen läjään, helppo ottaa pois” ” meidän hevonen sotkee heinät karsinaan, mutta ne oli helppo kerätä tarikolla eikä niihin tarttunut kuiviketta, eikä tarvinnut heittää pois” ” tämä ei kyllä pölyä, on tosi raikasta” ”lisättiin eka säkki kolmen viikon päästä” ” Kuivikkeella on merkitystä Koko setti lempivärillä! tätä kun on koittanut niin ei kyllä muuta enää halua” ”ei pölise edes käytävän lakaisussa, eikä pölyä ole hyllyilläkään” ” jätettä tulee paljon vähemmän kuin kutterilla” testaajien käyttökokemuksista. Juoksuttajana toimi Lilli Merinen. Olemme käyttäneet nyt Ruti Raikasta yli 10 kuukautta ja pölyongelmat ovat minulta hellittäneet, talli on raikas, karsinoiden tyhjääminen on vaivatonta, jätettä tulee vähemmän ja mikä mukavinta, voin taas puuhastella tallissa normaalisti. Mitä tarkemmin asiaa mietin, tuli vääjäämättä mieleen, mitenköhän hevosten hengitystie-elimet kestävät tämän, kun vetävät tuota lähes näkymätöntä pölyä itseensä vuorokaudesta toiseen. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Löydä lähin jälleenmyyjä: https://backontrack.com/fi/dealer . Taso junioreissa oli todella kova, kärkiviisikon tulokset olivat yli seitsemän keskiarvolla. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, vaan oli toistunut jo liian kauan. Lasten luokan hopeaja pronssihevoset ovat molemmat ratsastuskoulun opetushevosia eli todellisia monitaitureita. huippu suorituksiin tähtäävät urheiluhevoset, hevosklinikat, hevoshoitolat, pölyallergiset hevoset, kuljetusvälineet ja ylipäätään kaikki hevoset, joille raikas karsina on eduksi. En halua moittia kenenkään valmistajan tuotteita, mutta pölyä oli paljon, monessa imukyky oli heikko ja karsinan siivouksesta valtaosa meni suoraan tunkiolle. Värivaihtoehtoina: musta, sininen, viininpunainen, ruskea ja vihreä
Lähiosoite: ...................................................................................................................... Puhelinnumero: .......................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. itselleni . Sähköposti: ..................................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ kaveriksi koko vuodeksi Karprint Oy Hevosmaailma Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. lahjaksi Hevosmaailma -lehden (6 nroa/vuosi) . Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Nimi: .................................................................................................................................... Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. kestotilauksena 42€/v . Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. tilaukset@karprint.. Puhelin: ............................................................................................................................. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. määräaikaisena 48€/v. Allekirjoitus: ................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan
Ilmoitus on tehtävä yhdestäkin hevoseläimestä (hevonen, poni, aasi, seepra sekä näiden risteykset). ajankohtaa aloitetusta hevoseläinten pidosta on ilmoitettava viimeistään 31.12.2020. Alan kannalta hyvä asia Suomen Hippos näkee rekisteröinnin hevosalan kannalta positiivisena ja toivoo jatkossa yhteistyömahdollisuutta Ruokaviraston kanssa yhdistää pitopaikkoja ja hevosten tietoja Heppa-järjestelmässä. EVIRA) on avannut sähköisen asioinnin hevosten pitopaikkojen rekisteröimiseksi. Asiointiin kirjaudutaan osoitteessa epr.ruokavirasto.fi Hevoseläinten pitäjät voivat myös halutessaan tehdä ilmoitukset sähköisen asioinnin sijasta lomakkeella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jokaisen hevosenpitäjän ja hevosen pitopaikan on rekisteröidyttävä . Ruokavirasto (ent. Yritystunnuksella toimivat eläintenpitäjät eivät voi toistaiseksi nähdä, tehdä eivätkä päivittää ilmoituksiaan sähköisen asioinnin kautta, vaan tällöin toimijan tulee tehdä ilmoitus lomakkeella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai aluehallintovirastoon. Yritystunnuksella toimivien sähköinen asiointi on mahdollista myöhemmin tänä vuonna. Lisätietoja: Ruokavirasto Ilmoitus on tehtävä yhdestäkin hevoseläimestä oli se sitten hevonen, poni, aasi, seepra tai edellisten risteytys.. Maaja metsätalousministeriön asetus hevoseläinten tunnistamisesta (222/2017) tuli voimaan 20.4.2017. . Aiemmin aluehallintovirastoon tehdyt ilmoitukset on viety jo valmiiksi asiointisovellukseen, jolloin toimijan tulee vain tarkistaa tietojensa oikeellisuus ja päivittää tietoja tarvittaessa. Hevoseläinten tunnistamisesta annetulla asetuksella on säädetty muun muassa velvoitteesta ilmoittaa hevoseläinten pitäjää ja pitopaikkaa koskevat tiedot rekisteriin merkittäväksi. Samalla kumottiin vanha hevoseläinten tunnistamisesta ja merkitsemisestä annettu maaja metsätalousministeriön asetus (880/2009). – Kyseessä on asetuksesta tuleva viranomaisvaatimus, mutta näemme asian positiivisena koko hevosalan kannalta. Mitä tarkemmin tiedämme hevostallien ja hevosten lukumäärän, sitä paremmin pystymme tuomaan esille alan vaikuttavuuslukuja ja yhteistyöllä voimme vaikuttaa muun muassa tarttuvien tautien leviämiseen ja tiedon jakamiseen, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää taustoittaa. – Toivomme, että kaikki pienetkin tallit ja hevosen pitäjät ilmoitetaan rekisteriin vaatimuksen mukaisesti. 82 M aaja metsätalousministeriön asetus hevoseläinten tunnistamisesta (222/2017) velvoittaa ilmoittamaan hevoseläinten pitäjää ja pitopaikkaa koskevat tiedot merkittäväksi rekisteriin. Sähköistä asiointia käytettäessä eläinsuojelulain (247/1996) 24 § mukaisesta ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seuraja harrastuseläinten pidosta ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta, vaan tieto kulkee aluehallintovirastoon samalla asioinnilla. Asetus astui voimaan 20.4.2017 ja ennen em
Videopuhelun avulla tapaat eläinlääkärin missä ikinä oletkin. Eläinlääkäri aina mukanasi. Lataa ilmainen sovellus sovelluskaupasta. firstvet.fi
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2019-xx 274563-1904 BEMER Horse-Set. Hevosesi hyvinvointiin. ~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesia kokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen VETERINARY.BEMERGROUP.COM BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo