4/2020 7,20 PANIMOAJURI Evartti ja Virin Camilla uudet kuninkaalliset Eläinlääkäri Timo Talvion perheen elämää tahdittavat hevoset Liisa Nummea viehättää montéssa vauhti Hevosille riittää heinää Sopivan satulan merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa Sami Lappalainen on monipuolinen hevosmies Keinoemo pelastaa varsan elämän Syksy on hiekkaongelmien kiireisintä aikaa
CE Serti?oidun Spark air paukkuliivin teknologiaa on käytetty mm. /backontrack?nland _backontrack WWW.BACKONTRACK.FI Equiped with: BACK ON TRACK SPARK AIR – PAUKKULIIVI Pudotessasi hevosen selästä olet alle 0,25 sekunnissa suojattu kaulasta häntäluuhun. moottoripyöräilijöille UU TU US suomi@backontrack.com
Liisa Nummi valmentaa työkseen ravihevosia Kokemäen raviradalla ja nauttii harrastuksenaan monté vauhdista. 18 Keinoemo voi pelastaa varsan hengen. 4 n Pääkirjoitus n Sisältö 4/2020 23. Eihän tarvitse talvella sulatella jäätyneitä putkia avotulella tai kuivatella pitkin tallin käytäville naruille ripustettuja loimia. Tallit ovat usein kuivempia kuin monet muut kotieläinrakennukset. Vaikkei sitä keväällä vielä uskottu, tuli loppumaisillaan olevasta kesästä sittenkin tapahtumakesä. 26 Syksy on hevosklinikoilla hiekkaongelmien tutkimuksen ja hoidon kiireisintä aikaa. Ei kai ulosmenoteiden eteen ole kasattu heinäpaaleja tai ajokalustoa. 34 Sami Lappalainen työskenteli karjapaimenena Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä kokopäiväisenä hevosmetsurina Suomessa. Palovaara on suuri erityisesti talvisin, varsinkin, jos tallissa käytetään lisälämmittimiä. Onhan tallirakennus kunnossa. Yli kolmannes maatilapaloista on sähkön aiheuttamia. 22 Sysmäläinen hevosmies Kauko Tuominen joutui vakavaan hevostapaturmaan, josta kuntoutui sisulla ja tahdonvoimalla. vuosikerta Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Kannen kuva: Susanna Malmström Kuvassa Johanna Talvio ja jalostustamma Charminque orivarsansa kanssa Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Ykkössato onnistui, kakkossadon kiusana olivat sateet. Pöly on turvallisuusriski paitsi terveydelle, myös paloturvallisuudelle. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. 15 Turvallista syksyä . Hevosen mahaan kertyvä hiekka voi olla sille hengenvaarallista. Asiantuntijoiden mukaan tallin turvallisuuden suuri vihollinen on pöly. Pöly aiheuttaa hengitystiesairauksia niin ihmisille kuin hevosillekin. Lissun Eerikillä on reilut 20 omistajaa. Valtaosalla kivut ovat ohimeneviä, mutta joillain vaivoista saattaa muodostua pitkäkestoinen ja haasteellisesti hoidettava ongelma. Liian pieni annos auttaa loisresistenssin kehittymistä. Nyt 37 -vuotias hevosmies työllistyy valjasseppänä sekä hevosajurina. 15 Monté yhdistää ravin ja ratsastuksen. . 12 Eläinlääkärin puheilla: Moni hevonen kärsii selkävaivoista jossain vaiheessa elämäänsä. On korona tai yhä pimentyvät illat tuovat taas eteen syksyn ja sitten talven. Onko sähkölaitteet tarkastettu. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Jatkuva puhe koronan toisen aallon kiihtymisestä ja nyt ensimmäiseksi annetut uudet matkustussuositukset ja karanteenivelvoitteet saavat miettimään, mitä kaikkea mahtaa syksy vielä tuoda tullessaan. Liisa Nummea viehättää lajissa vauhti. 29 Ravihevosten kimppaomistaminen on viime vuosina yleistynyt. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 6 Hevosille riittää heinää ensi talveksi. 46 Zemaitukas on yksi Euroopan vanhimmista hevosroduista, mutta harva on nykyaikana edes kuullut siitä. Tallipalojen aiheuttajaksi osoittautuvat hyvin usein yleensä sähköja lämmityslaitteet sekä huolimattomuus huoltoja korjaustöissä. 44 Hevoshistoriaa: Kääntösiipiaura mullisti maanmuokkaustyön. 30 Aikuisilla hevosilla loishäätö tulisi tehdä lantanäytteiden perusteella, oikealla annostuksella. 41 Ari Moilanen ohjasti heinäkuussa 7 000:nnen voittonsa. Ei ehkä ihan niin vilkas kuin yleensä, mutta hyvä kuitenkin. Toivottavasti selvitään tuleva syksy ja talvi selvitään ilman haavereita! Mari Ahola-Aalto
Hän ratsasti omalla March Boy -ratsullaan toista kertaa kansainvälistä kolmen tähden tasoa ja oli sijalla 13 luokassa, johon lähti huimat 94 osanottajaa. 34 18 22 Kauko Tuominen raahautui pelästyneen hevosen kärryjen alla kymmeniä metrejä metsässä ja loukkaantui vakavasti. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos ry antaa liputussuosituksen kansallishevosemme kunniaksi.. 76 Ärmätti Oy tuo markkinoille hevosherkun. . Lahden Jokimaalla järjestetään historian ensimmäiset After work -ravit. Koko Talvion perheen elämää tahdittavat hevoset. Kello 15.30 käynnistyvissä nopeatempoisissa raveissa ajetaan kahdeksan lähtöä, joiden seuraamisen lomassa yleisö pääsee viettämään työviikon jatkoja tai vaihtoehtoisesti ottamaan lentävän lähdön viikonloppuun. Arkistokuva: Tina Keller . 52 Vikellys kehittynyt Suomessa viime vuosina huimasti. Perjantaina 14.8. Kuntoutumiseen tarvittiin sisua ja tahdonvoimaa. . Suomenhevosen päivää vietetään vuosittain 6. Syksyn aikana ajetaan yhteensä 11 perjantai-iltapäivän After work -ravit, joissa tarkoituksena on tarjota yleisölle vauhdikkaat työviikon jatkot – tai vaihtoehtoisesti viikonlopun etkot. Palmgren täydensi viikonlopun menestyksen ratsastamalla yhden tähden luokassa neljänneksi hevosella Corodas-C. 58 Ratsastuksenopettaja Hanna Volanen tietää, että parhaimmatkin ratsastajat palaavat aina välillä perusasioiden äärelle. Kronenbergissa vastassa oli todella kova kilpailijakaarti, muun muassa Saksan Ingrid Klimke kolmella hevosella. Nokkosen lisäksi hevosten karkissa on omenaa, ruusunmarjaa ja rypsiä. . syyskuuta. Hämeen Ratsastajat järjesti alkukesästä harjoituskisat, joihin kokoontui 50 harrastajaa. Panimohevosten ajurilla Sami Lappalaisella on monipuolista kokemusta erilaisista hevostöitä, muun muassa karjanajosta Australiasta ja hevosmetsurin työstä koti-Suomessa. 50 Naisten aseman kohottaja Suomen Ravinaisten liitto ry on toimintu 50 vuotta. Luokassa oli peräti 116 osanottajaa. 50 Suomenhevosen päivä 6.9. Uudet After work -ravit käynnistyvät Jokimaalta . Niitä ovat: hyvä istunta, siisti apujen käyttö, hyvät tiet ja oikea tempo. Suomen Hippos palkitsi Ravinaisten toiminnan kunniamaininnalla 2016, iloitsee puheenjohtaja Eija Toivonen. . Saksassa ratsuttajana työskentelevä Palmgren on tehnyt koko kevään hyviä tuloksia. Lotte Palmgrenilla hyvä viikonloppu Hollannissa Heli Lepo on hoitanut Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton keinoemovälitystä sen 20 toimintavuoden ajan. 68 Suomi sai sittenkin uudet hevoskuninkaalliset Seinäjoella. Kenttäratsastaja Lotte Palmgren oli erinomaisessa vireessä elokuun toisena viikonloppuna ratsastetuissa Kronenbergin kenttäratsastuskilpailuissa. 5 n Sisältö 4/2020 Lotte Palmgren ja March Boy maastoradalla. 49 Santtu Raitala ajoi seitsemän voittoa saman ravipäivän aikana. 64 Eläinlääkäri Timo Talvion klinikat saman katon alle Kylmälään
6 Ykkössato onnistui, kakkossadon kiusana sateet Hevosille riittää heinää ensi talveksi Kuva: Susanna Malmström
Sato on hyvä tai ainakin kohtuullinen, eikä laadussakaan ole juurikaan moittimista. Hevosille riittää tulevaksi talveksi heinää. 7 . Teksti: Juhani Karvonen
– Heinän sokeripitoisuuteen vaikuttavat monet asiat. Siitepölystä voivat kärsiä sekä viljelijä, tallityöntekijä että hevonen. Väliotsikko Etelä-Suomen Laatuheinärenkaan tuottajien määrä on pysynyt vakiona viime vuodet. Jottei heinä ehtisi kukkia, on se korjattava Etelä-Suomessa yleensä viimeistään kesäkuun viimeisellä viikolla. Kaakkolat kuuluvat Etelä-Suomen Laatuheinärenkaaseen, jossa tuottajat viljelevät hevosheinää hyvin eri tavoin, mutta kaikille yhdistykseen kuuluville tuottajille on yhteistä laadukkuus. – Sen sijaan ravihevosia ruokitaan usein runsaammalla väkirehulla ja rehun lisänä käytetään vanhempana tehtyä heinää. Kuvat: Anita Kaakkola P roAgrian Laatuheinärenkaan asiamiehen Ville Alitalon mukaan hevosheinäsato on ollut ykkössadon osalta hyvä määrällisesti ja laadullisesti, vaikka paikallisia eroja voi olla. Hevosheinä on pääosin timoteitä, mutta joukossa on yleensä hieman nurminataa. Määrällisesti sato oli normaali, mutta Laatuheinän sokeripitoisuus on alhainen. – Tänä kesänä heinäpoudat osuivat aika hyvin oikeaan aikaan ja sato oli hyvä. Kuivaheinä on erityisen tärkeää muun muassa työja ratsuhevosille. . toinen sato ei näytä lupaavalta ja saattaa jäädä jopa heikohkoksi sateisuuden takia, sanoo Anita Kaakkola. – Siitä tehdään yleensä säilöheinää, sillä syyskeleissä sitä on vaikeaa kuivattaa edes kuivurissa. Viljelijä joutuu tekemään saman massan eteen enemmän töitä. Kun heinä tehdään ajoissa, minimoidaan riskiä suureen sokeripitoisuuteen. Hinta pysyy vakaana Kaakkolan mukaan hevosheinän kysyntä on vakaata. Yleensä kolmas sato, jos sitä ehtii kasvaa, jää laidunnettavaksi tai korjaamatta. Toinen sato näyttää kärsineen typen puutteesta tai liiallisesta vedestä. Kolmas satokin on Etelä-Suomessa mahdollinen, mutta yleensä selvästi pienempi. – Omalla tilallamme ensimmäinen sato oli normaali, muttei erityisen hyvä. Kun heinä stressaantuu, se alkaa kerätä sokeria. – Toisen sadon kasvuunlähtöön kuivuus vaikutti, mutta viime aikojen sateet ovat piristäneet nurmen kasvua. Nuori heinä on hevoselle parasta ravintoa. Etelä-Suomen Laatuheinärenkaassa on vajaa 30 jäsentilaa, Alitalo sanoo. Tuottajat teetättävät myös analysoinnit itse. Kaakkolan tila tuottaa kuivaheinää pikkupaaleissa ja säilöheinää 200 ja 400 kilon muovitetuissa kanttipaaleissa. Ravintona hevosille se vaihtelee suuresti ja rikkakasvien vaikutukset voivat olla moninaisia. – Säilöja kuivaheinää viljellään aika lailla tasapuolisesti. kasvua.. – Heinärenkaita on Suomessa muitakin, ainakin Pohjois-Suomessa. Ykkössato onnistui kevätkosteuden ansiosta pääosin hyvin ja kuivuus iski juuri sadonkorjuun aikaan. – Hyvinä vuosina markkinoille tulee hömppäheinää, jota tulee tiloilta esimerkiksi suojakaistoilta tai luonnonhoitopelloilta. Laatuheinärenkaan tuottajat kuivaavat heinän aina kuivurissa. Ykkössato saatiin korjatuksi kesäkuun puolivälissä juhannuksen aikaan, mikä sekin on normaali korjuuaika. – Pikkupaali on käytännöllinen pienillä talleilla. Osa viljelijöistä tuottaa ainoastaan kuivaheinää, suurin osa molempia. Kaakkoloiden tilalla on noin 60 hehtaaria hevosheinää. Kolmossato onnistuu joinakin vuosina Etelä-Suomessa, mutta Kaakkolan tilalla korjataan kaksi satoa. – Syy on oikeastaan vanhasta käytännöstä, jonka mukaan hevosheinä pitää tehdä heinän korsiinnuttua. Sokerin pitäisi kuitenkin olla melko alhainen. Säilöheinä kanttipaaleissa on helppokäyttöinen, eikä sitä tarvitse varastoida erikseen ja hintakin on edullinen. – Esikuivatus voi olla pari päivää pellollakin, mutta heinä on saatava mahdolliselta sateelta suojaan. Laatuheinän viljelijät tekevät heinän aina ennen kukintaa. Pyöröpaalit ovat talleilla monesti hankalia käsitellä Säilörehussa kosteusprosentti on 60-70 ja säilöheinällä 20-40. Joinakin vuosina markkinoille tulee heinää satunnaisilta viljelijöiltä, jolloin laatu voi olla vaihdella. Jokainen renkaan tuottaja hinnoittelee ja myy tuotantonsa itse. 8 Laatuheinärenkaassa pyritään laatuun L oppilaiset Anita ja Pekka Kaakkola ovat keskittyneet yksinomaan hevosheinän viljelyyn. Kasvu ei ehtinyt hiipua kuivuuteen. Monesti ensimmäisestä sadosta tehdään kuivaa heinää ja toisesta säilöheinää, sillä toinen sato voi olla hankalampi kuivattava muun muassa yöllisen kosteuden takia. – Toisen sadon – Toisen sadon kasvuunlähtöön kasvuunlähtöön kuivuus vaikutti, kuivuus vaikutti, mutta viime mutta viime aikojen sateet ovat aikojen sateet ovat piristäneet nurmen piristäneet nurmen kasvua. Hinta on edullinen, mutta laatu voi olla mitä tahansa. Kaakkolan mukaan ykkössato oli ainakin Etelä-Suomen heinäviljelijöillä samansuuntainen. Apilaa ei yleensä ole, sillä se kuivuu huonommin ja voi nostaa liikaa heinän valkuaispitoisuutta. Yksikin kuuro voi heikentää laatua kastellessaan sadon. Kun heinä korjataan ennen kukintaa, ei sen joukossa ole siitepölyä. Laatuheinä niitetään keskikesällä Laatuheinää tehdään yleensä juhannuksen molemmin puolin, vaikka iso osa heinän viljelijöistä tekee heinänsä myöhemmin. – Kolmas korjuukerta ei lisää heinän määrää, vaan laatu voi olla liiankin vahvaa normaali hevoselle. – Meillä on vahva ohjeistus analysointien tekoon. Tässä suhteessa renkaan tuottajat ovat itseohjautuvia. – Se sotkee jonkin verran markkinoita, mutta laatuheinän hinta on pysynyt yleisesti vakaana
Pitkäaikaisimmat asiakkaamme ovat jo parinkymmenen vuoden takaa. Pari vuotta sitten kuivuus vei heinäsadon ja hinnat nousivat. – Kun pidämme hinnat vuodesta toiseen suurin pirtein samalla tasolla sadosta riippumatta, on se sekä tuottajan että hevosenomistajan etu. Yhteistä renkaan tiloille laatu. Vaikka kilpailemmekin keskenämme, jaamme myös keskinäistä tietotaitoa. Suomeenkin tuotiin heinää muualta, mutta laatu oli jopa huonoa. Ensimmäisen sadon jälkeen lähetämme asiakkaillemme tiedon asiasta ja heinän laadusta. . ?. Jokainen viljelijä tuottaa heinää omalla tavallaan ja hinnoitteleekin heinän itse. – Annamme toisillemme tietoa ja tietotaito on oikeastaan koko renkaan vahvuus. Heinä pitää saada kuivana pellolta, yksikin sadekuuro voi olla suureksi haitaksi. Oma sopimustuottaja pitää hinnat ennakoitavina, vaikka saatavuus muuten olisi heikkoa ja hinnat nousisivat. 9 Laatuheinärenkaassa pyritään laatuun Laatuheinää tehdään yleensä juhannuksen molemmin puolin. Hevosheinän hinta heittelee yleisesti ja Laatuheinärenkaankin tiloilla hinnat vaihtelevat. Poutasää on heinänteossa ratkaiseva tekijä. – Ammattimaisesti hevosheinää viljelevillä tiloilla on tyypillistä, että hinnat pysyvät samoina tai niitä nostetaan esimerkiksi euron isolta paalilta per vuosi
– Koska tilalla on valmis konekanta sekä oma pienpaalain, tulee heinä näin edullisemmaksi kuin ostoheinä. Tänä vuonna ensimmäiselle sadolle osuivat kesän parhaat poutasäät. – Näillä opeilla olemme saaneet hyvän, vähäsokerisen heinän. Malmströmin mukaan heinän viljely on aika riskialtista puuhaa. Hevosheinää on viljelty tilalla neljä vuotta noin neljällä hehtaarilla. Varhaisella niitolla yritetään vaikuttaa sokeriin, mutta paljon on kiinni luonnonoloista ja säistä. – Yksi suuri etu on saada heinät tällä tavoin pikkupaaleihin, joita tuntuu olevan muuten saatavilla aika vähän, Malmström kertoo. Kysyntää hyvälle heinälle tuntuu olevan ainakin täällä Kirkkonummen Kylmälän kylässä, jossa on paljon pieniä hevostalleja. Yksikin kuuro voi pilata muovittamattomat paalit, Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Susanna ja Kaj Malmström. Kuivaheinä vaatii yleensä latokuivurin Ela-tammalla kuljetetaan valmiiksi kasseihin annostellut heinät hevostarhoihin. Samoin myös korjuu kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin kesällä, jotta heinä ei pääse korsiintumaan. Tällä hetkellä hevosheinän kysyntää riittää. 10 K irkkonummelainen Susanna Malmström kasvattaa neljän hevosensa heinät kotitilalla maajussimiehensä kanssa. Meillä on kylmäverisiä hevosia, jotka eivät kestä kovin korkeita sokeripitoisuuksia. Aamuyöllä kaadettu heinä ei ehdi aloittaa yhteyttämisprosessia yön jälkeen. – Kaatoja varsinkin korjuuaika pitää valita huolella, jottei heinän ollessa paalattuna pelloilla ehtisi sataa. PIKKUPAALIT käteviä pienellä tallilla säilyäkseen, mutta uskoisin, että pärjäämme tänä vuonna ilman, sillä heinä kuivui poutasäissä pellolla niin hyvin. – Tänä kesänä sato oli määrällisesti aika hyvä. Ohjaksissa ja työn touhussa on Jenny Malmström, 15. Jos tavoitteena on saada matalasokerista heinää, heinä suositellaan kaatamaan aamuvarhaisella. Yleensä hyvä heinäntekoaika ennen juhannusta, kun heinä on vielä nuorta. Jos koneet pitäisi hankkia vain näin pienen heinänmäärän vuoksi, ei se kannattaisi, Malmström arvelee. Tosin hyvän heinän saaminen saattaa olla myös muistakin tekijöistä kiinni. – Laajensimme hieman heinän määrää. Saimme ensimmäisen sadon niitetyksi ennen juhannusta
11 Irtoheinän korjuussa tarvitaan apukäsiä. Pienten paalien kerääminen pelloilta latoon on aika iso työ, mikä on varmaan yksi syy siihen, ettei niitä ole oikein tarjolla. Kaikille hevosille se ei korkean kuitupitoisuuden vuoksi välttämättä sovi, mutta meidän hevosille olki on ollut hyvä ja edullinen kuivike, ajanviete ja vatsantäyte, Malmströn sanoo. Malmström lähettää näytteet Viljavuuspalvelulle, joka tekee analyysin laadusta. Hyvän kauranoljen suosio kasvaa etenkin lihavuuteen taipuvien ja kaviokuumeelle alttiiden hevosten keskuudessa, joille ei voi antaa isoja määriä heinää. – Se on ehdottoman käytännöllistä, koska iso paali tuppaa avattuna pilaantumaan pihalle tällä hevosmäärällä. Olki viljelyn sivutuotteena Malmström toivoo myös syksyn olkisadosta hyvää. Susanna Malmström käyttää hevosiaan maatilan apulaisina. – Oljen mutustelu ehkäisee hyvin mahahaavaa, joka johtuu liian niukasta heinäruokinnasta tai liian pitkistä ruokintaväleistä. Heinä niitetään traktorilla, mutta muutoin Malmström käyttää hevostyövoimaa esimerkiksi heinän ajossa. Tietysti oljestakin on otettava analyysi. Tietysti heinä on pääravinto, mutta oljella voi osan korvata osan. Malmström suosii monivuotista heinäseosta. Suurin osa pellosta paalattiin pienpaaleihin ja paalit haettiin traktorin peräkärryyn. Tässä kylmäläläinen Outi Kokko talikoi heinää Elan kyytiin. – Tarkoituksena on myös tehdä pienpaaleja, sillä niitä on helppo käsitellä ja liikuttaa. – Tiedot ovat tulleet aika nopeasti.. Jos säät ovat suotuisat, olki on kuivaa ja pölytöntä paalattavaksi. heinäruokinnasta. Pikkupaaleja tarjolla vähän Malmström paalittaa heinät pikkupaaleihin. – Se on puhtaasti harrastusta, mutta toisaalta peltoon ei jää myöskään turhia ajouria. Pellolle hajonneet paalit haettiin taas lopuksi hevosella. Sato selviää, kun kaura on puitu. – Oljen mutustelu – Oljen mutustelu ehkäisee hyvin ehkäisee hyvin mahahaavaa, joka mahahaavaa, joka johtuu liian niukasta johtuu liian niukasta heinäruokinnasta. . – Timotei-nurminata on vaikuttanut hyvältä perusheinäseokselta. minkä vuoksi heinä on saatava heti kuivaan tilaan.Vaikka säät suosisivat ja kaikkien oppien mukaan tekisi heinän, saattaa silti analyysi näyttää ihan jotain muuta, kuin mitä on toivottu. Se on kestänyt hyvin tallaamista ja talvea. Säilöheinä oli syötävä aika nopeasti
Paraskaan rakenne ei toki takaa ongelmatonta elämää, etenkin jos hoito ja valmennus on epäsopivaa tai osaamatonta. Valtaosalla kivut ovat ohimeneviä, mutta joillain vaivoista saattaa muodostua pitkäkestoinen ja haasteellisesti hoidettava ongelma. Ideaali selän rakenne on hyvin loivan S-kirjaimen mallinen. Suora tai köyry selkä on mielletty jäykäksi ja se myös harvoin korreloi hyvän suorituskyvyn kanssa. S elkävaivojen esiintyvyyteen vaikuttavat muun muassa hevosen rakenne, perimä, liikunnan määrä ja laatu, varusteiden sopivuus sekä ratsuilla myös ratsastajan taidot ja paino. ”Terävät kulmat” tai rangan suorat pätkät lisäävät rasitusta paikallisesti. 12 n Eläinlääkärin puheilla Hevosten selkäongelmat Sopivan satulan merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa Moni hevonen kärsii selkävaivoista jossain vaiheessa elämäänsä. Sopivan satuKirjoittaja, eläinlääkäri Kira Kanerva on Hyvinkään Hevossairaalan osakas. Notko selkä vaatii tukilihaksistolta enemmän ja on alttiimpi okahaarakevälien kaventumiselle. Sopivan satulan merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa
Selkävaivojen taustalta saattaa löytyä useampikin syy ja löydökset voivat myös olla sekundäärisiä. Oireet selkeimmät ratsastajan kanssa Selkäongelmaisen hevosen tyypillisiä oireita ovat mm. Sekä kissing spine että spondyloosi tyypillisesti vähentävät rangan liikkuvuutta ja erityisesti aktiivivaiheessa voivat aiheuttaa voimakastakin kipua, mutta voivat myös olla lähes oireettomia. Lihasperäisen kiputilan hoito on monesti suoraviivaista ja palkitsevaa, kunhan varsinainen lihasvaurio on pientä ja mahdolliset alla olevat tekijät on saatu hoidettua tai poissuljettua. Onko kyse liiallisen treenin aiheuttamasta lihaskireydestä, epäsopivan satulan aiheuttamista ongelmista, traumasta, rakenteellisesta ongelmasta vaiko jostain muusta. selkäjänne on altis traumaperäiselle vauriolle, mutta siihen voi aiheutua muutoksia myös rasituksesta johtuen. Monesti selkäkipuisen hevosen oireet ovat selkeimmät ratsastajan kanssa ja tilan edetessä voi esiintyä pukittelua, pystyyn nousemista, pään viskomista tai ryntäämistä. Rangan murtumat ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. 13 . Okahaarakkeiden murtumia esiintyy erityisesti sään alueella trauman. Luusto-, niveltai ligamenttiperäisen ongelman hoitaminen saattaa olla jo haastavampaa. Askelpituus tyypillisesti lyhenee ja erityisesti laukkatyöskentelyssä sekä kokoamisessa voi ilmetä ongelmia. Selkäperäisen ongelman hoidossa on olennaista selvittää kivun perimmäinen syy, jotta hoito olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista ja tehokasta. Selkeitä ja hankalampia vaivoja Yksi yleisimmistä selkäongelmista on lihasperäinen kiputila, joka monesti on sekundääristä, esimerkiksi ontumasta tai ratsastajan vinoudesta aiheutuvaa. lan löytäminen voi olla hyvinkin haastavaa, erityisesti jos hevosen selän rakenne tai biomekaniikka on kovin poikkeava. Varusteiden sopivuus Varusteiden sopivuus tulee tarkistaa, jottei tulee tarkistaa, jottei ongelmaan palattaisi, ongelmaan palattaisi, kun hevosta aletaan kun hevosta aletaan uudestaan liikuttaa. Rangan pieniin fasettiniveliin voi kehittyä rasitusperäisiä niveltulehduksia tai nivelrikkoa aivan kuten mihin tahansa niveliin. heikentynyt suorituskyky ja rajoittunut rangan liike, mikä voi näkyä esimerkiksi vinoutena. Okahaarakkeiden päällä kulkeva dorsaaliligamentti eli ns. Primäärisistä selkäongelmista okahaarakevälien kaventuminen tai puuttuminen eli niin sanottu kissing spine ovat tunnettuja ja helposti diagnosoitavissa röntgentutkimuksella. Spondyloosi eli nikamien silloittuminen on rappeumasairaus, jossa nikamarunkojen välille muodostuu uudisluusiltoja jäykistämään ja tukemaan mahdollisesti yliliikkuvaa rankaa. uudestaan liikuttaa. Selkäkipuinen hevonen saattaa alkaa vältellä satulointia tai selkään nousua
Kasvaimet ovat erittäin harvinaisia rangan alueella. Rangan rasitusmurtumia on todettu laukkaratsuilla. Levolla palautetaan kudoksiin normaalitila Hoidon tavoitteena on tehdä hevosesta mahdollisimman kivuton sekä auttaa suorituskyvyn palauttamisessa tai parantamisessa. seurauksena. Skintigrafiatutkimusta voidaan hyödyntää selkäoireilevan potilaan tutkimisessa. Sopivimmat ja tehokkaimmat hoitomuodot Varusteiden sopivuus tulee tarkistaa viimeistään tässä vaiheessa, jotta ongelmaan ei palattaisi, kun hevosta aletaan uudestaan liikuttaa. Akupunktio ja mesoterapia ovat myös yleisesti käytettyjä hoitomuotoja, joista osa potilaista saa selkeästi apua. Kiropraktia ei yleensä sovellu silloin kun hevosella on voimakkaat luustomuutokset tai ainakin tulee tarkkaan tietää mitkä osat rangasta voidaan käsitellä kiropraktisesti ja minkä osien käsittelyssä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Injektiohoidolla voidaan saavuttaa nopea kivun ja tulehdustilan lievitys sekä mahdollistaa manuaaliterapian paras vaikutus vaikeammissa tapauksissa. ja vähentämällä tulehdusta.. Sitä käytetäänkin erityisesti okahaarakeja fasettinivelkiputilojen hoitoon. Fysikaalisella hoidolla (kylmä, kuuma, sähkö jne.) voidaan saavuttaa nopeaa edistymistä erityisesti vamman akuuttivaiheessa, mutta siitä voi olla apua myös ylläpitävänä hoitomuotona. normaalitila kudoksiin ns. Hoitoa suunniteltaessa on tärkeää löytää potilaalle sopivimmat ja tehokkaimmat hoitomuodot, jotta hoitovaste olisi hyvä ja sairasloman pituus jäisi mahdollisimman lyhyeksi. normaalitila poistamalla kipua lisäävät tekijät ja vähentämällä tulehdusta. Hieronnasta voi jopa olla haittaa silloin kun kipu on voimakasta ja kudoksissa on selkeä tulehdustila. Levon pituus riippuu mm. . Hevosten fysioterapia on kehittynyt viime vuosina huimasti ja koulutettuja fysioterapeutteja on saatavilla jo koko maassa. Levon tarkoituksena on palauttaa kudoksiin ns. Kuvassa on ympyröity spondyloosimuutos eli nikamarungon silloittuma. Tällaisia muutoksia kutsutaan nimellä kissing spine. Manuaaliterapia on yksi vanhimmista hoitomuodoista selkäkivun hoidossa ja on edelleen varsin toimiva ja tehokas apu, kunhan tiedetään mitä hoidetaan, miksi, milloin ja millä tekniikalla. diagnoosista, kivun määrästä ja oireiden voimakkuudesta. Lievimpiä tapauksia lukuun ottamatta yleensä ensimmäinen askel hoidossa on lepo, joka yhdistetään monesti tulehduskipulääkekuuriin. Kortisoni on edelleen varsin tehokas kivunpoistaja ja tulehdustilan lievittäjä. Tulehduskipulääkkeiden lisäksi voidaan tapauskohtaisesti käyttää myös muita kipua lievittäviä lääkkeitä sekä paikallisesti iholle annosteltavia voiteita tai linimenttejä. normaalitila poistamalla kipua lisäävät tekijät poistamalla kipua lisäävät tekijät ja vähentämällä tulehdusta. 14 Kuvassa nähdään useamman okahaarakkeen olevan kiinni tai lähes kiinni toisissaan (nuolet). Levon tarkoituksena on palauttaa Levon tarkoituksena on palauttaa kudoksiin ns
Nyt Liisan yhtenä lajina on monté, ratsastuksen ja ravin yhdistelmä. Mutta vähitellen tyttären mieli kuitenkin muuttui. Teksti: Tarja Pitkänen . Kuvat: Suomen Hippos N uorena Liisa Nummi ratsasti, eikä ollut raveista ollenkaan kiinnostunut, vaikka isä Urpo Nummi onkin tunnettu ravivalmentaja. – Kävin kyllä isän kanssa raveissa, mutta ratsastaminen kiinnosti enemmän. Liisa Nummi voitti SM-kultaa Magnifico S:llä Mikkelissä viime vuonna, ja samalla tuli myös uusi SE-aika 12,6/100m. Se ei Liisa Nummen kohdalla kuitenkaan ole kovin yllättävää, isä kun on ravivalmentaja. Useita voittoja viime vuonna – Ratsastin nuorena kilpaa, ja kun täytin 18, lähdin heti ulkomaille töihin.. Kuva: Hippos/ Hanna Laakso Monté yhdistää ravin ja ratsastuksen Liisa Nummea viehättää vauhti Ratsastajasta tulikin ravipuolen ammattilainen. Nyt Liisa paitsi valmentaa ravihevosia työkseen Kokemäellä, myös kilpailee niin raveissa kuin montéssakin. Kun on taaperosta saakka elänyt hevosten parissa, ei oikein edes osaa analysoida, mikä on minkäkin lajin viehätys. – Montéssa viehättää ainakin vauhti, Liisa sanoo. 15 . Hevosurheilu kaikkineen vain on niin luonteva osa elämää
Kuva: Hippos/Ville Vuorinen Monet suomalaiset montéohjastajat ovat naisia, koska he ovat tavallisesti miehiä kevyempiä. Mutta sehän on ihan sama kaikessa hevosurheilussa, hevosen ja ihmisen yhteistyö on iso asia, olipa laji mikä hyvänsä. – Kun palasin Suomeen, kiinnostuinkin enemmän myös ravipuolesta ja rupesin ajamaan hevosia. Monté on raviurheilun ja nopean kilparatsastuksen yhdistelmä. Liisalle ei lajilla ole kuitenkaan enää niin väliä – kaikki hevosurheilu kiinnostaa. Siitä se sitten lähti. Tänä vuonna monia kilpailuja peruttiin korona takia. Kilpailtavana matkana on mahdollista kokeilla myös lyhyttä alle kilometrin juoksua, joka madaltaa ensikertalaisen Monté on haasteellista sekä hevoselle että ratsastajalle Monten SM-lähtö Jokimaalla 2019. Montéa ratsastetaan kilpaa myös muualla maailmassa, muun muassa Pohjoismaissa, Belgiassa, Saksassa, Italiassa ja USA:ssa. Hevosen ja ihmisen hyvä yhteistyö on kaikessa hevosurheilussa olennaisen tärkeää. Suomessa myös suomenhevoset ovat suosittuja montéhevosia, ja montélähtöjä järjestetään myös poniraveissa. Montéssa kilpaillaan yleensä lämminveriravureilla, erityisesti kookkailla ranskanravureilla. Alun perin ranskalainen hevosrotu oli kehitetty armeijan tarpeisiin. 16 . Suomeen Vermossa 1979 Suomessa ajettiin ensimmäinen monté-lähtö 1979 Vermossa ja siitä asti monté on kuulunut myös suomalaiseen raviurheiluun. Monté, suomennettuna raviratsastus, on ravikilpailumuoto, joka suoritetaan ratsain ravikilpailusäännöillä pienin poikkeamin. viehättää vauhti.. – Monté tuli minulle aika luontevana lajivalintana, kun olen pienikokoinen, mutta kyllä se sopii muillekin. Montén harjoituskilpailuissa noudatetaan SRL:n kilpailusääntöjen yleistä osaa. Hevosen ja ihmisen yhteistyö tärkeää – Tuntuu kivalta, kun huomaa, että hevonen haluaa tehdä hyvän suorituksen ja voittaa. – Montessa ja – Montessa ja ravipuolella ravipuolella yleensäkin yleensäkin viehättää vauhti. Viime vuonna hänet palkittiin myös Vuoden montéohjastajana. Tarvittiin vahvoja hevosia, jotka kykenivät vetämään raskaita vaunuja sekä kantamaan ratsastajan painavine varusteineen. SRL:n alaiset monté-ratsastuskilpailut ovat avoimet kaikille SRL:n jäsenille, jotka ovat riittävän osaavia ratsastajia hallitakseen hevosen kilpailutilanteessa. Viime vuodelta Liisalla on plakkarissa useampi ravipuolen voitto, muun muassa lämminveristen SM ja kylmäveristen PM. Monté-ratsastusta voi kisata SRL:n alaisena harjoituskilpailuina. SRL:n hyväksymät montén lajisäännöt pohjautuvat Suomen Hippoksen ravikilpailusääntöihin. Montén kotimaana pidetään Ranskaa, jossa ajettiin ensimmäiset monté-lähdöt vuonna 1836 Cherbourgin rannikolla hotellivieraiden viihdykkeeksi. Kilpailujen avulla armeija piti hevosten ja miesten toimintakuntoa yllä. Ranskan kielestä lainattu sana monté on vakiinnuttanut Suomessa paikkansa tarkoittamaan raviratsastusta. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Saksassa vierähti pari vuotta ja Belgiassa neljä. Virallisesti montéssa voi kilpailla Suomen Hippoksen alaisissa harjoitusraveissa, paikallisraveissa ja toto-raveissa, joihin ratsastajalta vaaditaan ravitai monté-ajokortti. Mutta siihen, mikä on onnistuneen yhteistyön salaisuus, Liisa ei osaa vastata: – Minulta on kysytty sitä monta kertaa, enkä koskaan osaa vastata, Liisa nauraa. Ratsastuksesta Liisalla on poneissa PMja SM-pronssia sekä hallimestaruuksia. Monté oli hallitseva raviurheilun muoto Ranskassa aina 1940-luvulle asti, ja nykyisinkin Ranskassa ajetaan 8:n lähdön raveissa 1-4 monté-lähtöä. – Montessa ja ravipuolella yleensäkin viehättää vauhti. Hevosten väistyessä armeijan kalustosta kilpailut jäivät kuitenkin elämään. Nyt Liisa kilpailee sekä ravipuolella että montéssa. Monté on sirorakenteiselle Liisalle erityisen sopiva laji
Äiti on tässä mukana myös. Lähdöissä hevosen selässä on oltava painoa satula mukaan lukien vähintään 52 kiloa. On niin erilaisia hevosia, mutta kaikkien kanssa on vain saatavat hommat toimimaan. Olen saanut matkustaa hevosten kanssa ja tavata samanhenkisiä ihmisiä ympäri maailmaa. 17 Lähteet: Suomen Ratsastajainliitto SRL, Wikipedia osallistumiskynnystä kisoihin. Perheen voimin Liisan tallissa on nyt kymmenkunta hevosta. Yritys on Liisan nimissä oleva toiminimi. Ohjina voidaan käyttää ratsastusohjia tai montéohjia, joissa on lenkit helpottamaan hevosen hallintaa. Suosittu treenimuoto Monté on lajina haasteellinen niin hevoselle kuin sen ratsastajallekin. Nyt on tilanne taas ravienkin suhteen normaali, ainakin toistaiseksi. Monte sopii kaikille, eikä alkuun pääsemiseen tarvita muuta kuin perusratsastustaito. Isoveli käykin kengittämässä hevoset ja ajamassa hiittiä. Montéa ratsastetaan montén kevyessä istunnassa, joka mukailee laukkajockeyn istuntaa. – Määrä aina hiukan vaihtelee, nuoria hevosia myydään, ja uusia varsoja tulee. Vierasta työvoimaa ei ole perheyrityksessä tarvittu. Montea Liisa suosittelee kokeilemaan matalalla kynnyksellä. Montéssa käytetään kevyitä montétai laukkasatuloita, joissa on myös helpompi istua jockeyistunnassa kuin esimerkiksi yleissatulassa. Vaikka Liisan ja hevosen yhteistyö näyttää sujuvan vaivattomasti, aina ei ole yhtä helppoa – hevoset ovat yksilöitä, jonkun kanssa on helpompaa kuin jonkun toisen. Liisa on reissanut paljon Euroopassa, mutta myös muun muassa Floridassa ja Kanadassa. Montéssa sallitaan samat kuolaimet kuin normaaleissa ravilähdöissäkin ja lisäksi olympia-, kankija pelhamkuolaimet. Montén kevyt istunta tuo helpotusta hevoselle, mutta on raskasta ratsastajalle. Mitään tiettyjä tavoitteita Liisa ei tuleevaisuudelle aseta. Tyylin kehitti belgialainen Philippe Masschaele. Perhe on kuitenkin apuna ja vahvana tukena. Treeneissä vauhdit ovat hyvin maltillisia ja montésta onkin tullut suosittu hevosten treenausmuoto. – On vain joka päivä aamulla herättävä ja hoidettava hevoset, olipa korona tai ei. ?. Jonkin verran hevosharrastajia käy auttelemassa. Monté on haasteellista sekä hevoselle että ratsastajalle Tammikuun Ravigaalassa Liisa Nummi palkittiin Vuoden montéohjastajana. Kuva: Hippos – On vain niin normaalia ja luontevaa toimia hevosen kanssa, kun on taaperosta asti ollut hevosten kanssa vuorovaikutuksessa. – Rohkeasti vain kokeilemaan, jos vähänkään kiinnostaa. Montén kevyessä istunnassa hevosen selkä vapautetaan työskentelemään rauhassa ja ratsastajan matala asento vähentää ilmanvastuksen vaikutusta. Ajovitsa saa olla korkeintaan 75 senttiä pitkä, eikä ohjastaja saa käyttää kannuksia. Hevosharrastus avartanut maailmaa – Hevosharrastus on monella tavalla antoisaa. – Isä on nykyisin eläkkeellä, mutta hänellä on edelleen muutama hevonen. Lisäksi ratsukolla on oltava yllään omat ajovärinsä, aivan kuten muissakin ravilähdöissä. – Kyllä se on paljon avartanut maailmankatsomusta. – Katsotaan, miten menee. Korona katkaisi ravit keväällä ja alkukesästä, mutta tallin arkeen se ei kuitenkaan paljon vaikuttanut. Montélla on myös hevosen mielialaan myönteinen vaikutus vaihteluna. Jalustimet säädetään lyhyeksi, jolloin ratsastaja on irti satulasta omin lihasvoimin ja tasapainopisteen ollessa hallinnassa ratsastaja ei hae tukea ohjista. – Kyllähän tässä väkeä aina pyörii, Liisa nauraa. Kielletyt ja tarkkailtavat varusteet ovat samat kuin muissakin ravilähdöissä. – Ainakin toivon, että ymmärrän hevosta ja hevonen minua. – Joskus voi tuntua, että ei synkkaa, vaikka mitä yrittäisi. Montéen voi tutustua Monté Team Finland ry:n järjestämillä monté-kursseilla ja -leireillä. Monté Team Finland ry (MonTe) on Suomen ensimmäinen SRL:n alainen montéen keskittyvä jäsenseura. Liisa Nummen veljet Jouni Nummi ja Sami Nummi ovat hekin ravitoimijoita. Monté parantaa treenimuotona ravihevosen koordinaatiota, tasapainoa ja liikkuvuutta. Kilpailumenestys on niin paljon hevosesta kiinni, mutta sitä on otettava, mitä saa. Paljon naisohjastajia Monet suomalaiset montéohjastajat ovat naisia, koska he ovat tavallisesti miehiä kevyempiä. Tietysti sitä toivoo, että olisi hyviä omia hevosia
Varsonut tamma. Keinoemovälityksen tehtävänä on saattaa yhteen varsansa menettäneet tammat ja emonsa menettäneet varsat. 18 S uomen Hevosenomistajien Keskusliiton keinoemovälitystä hoitaa Heli Lepo. Koska hätätilanteessa nopeus on valttia, keinoemovälitys toimii ympärivuorokautisesti. – Toimintaa on pyöritetty vuodesta 2000 alkaen, eli 20 vuotta kertoo Heli, joka on ainoa keinoemovälittäjä koko Suomessa. Lepo arvioi saamiensa tietojen perusteella, että 20 vuoden Keinoemo voi pelastaa orpovarsan hengen Jos huonosti käy, tamma kuolee synnytyksessä. aikana ilmoitetuista 741 varsasta ainakin 90 prosentille on löytynyt emä. Tälläisissä tilanteissa auttaa Hevosenomistajien keskusliiton keinoemovälitys. Silloin on toimittava nopeasti! Vaikka varsa voi selvitä tuttipulloruokinnalla ihmisten hoidossa, on sen kehityksen kannalta parasta, että sitä hoitaa hevostamma
Suomessa syntyy yli 2 000 varsaa vuosittain, huippuvuosina jopa 4 000 varsaa.. on käyttökelpoinen keinoemoksi vain 4-7 päivää varsan menetyksestä, sen jälkeen sen maidontuotanto ehtyy. Jaan yhteystiedot tarvitsijoille ja neuvon yhdistämisessä tarvittaessa, kertoo Heli Lepo kertoo toimenkuvastaan. Kuva: Heli Lepo Elokuun alussa orpovarsoja oli ilmoitettu 43 ja vapaita tammoja 68. Varsalla on oma emä, se ei tarvinnut keinoemoa. Samoin otan vastaan ilmoituksia mikäli on vapaa tamma, jolta on mennyt varsa tai tamma on muuten äidillinen ja mahdollisesti helposti saatavilla hormoniavusteisesti maitoon. 19 . – Ilmoitus minulle, jos on orpovarsa tai epäilys että varsa menettää emänsä. Menossa normaali kausi Useimmiten varsominen sujuu ongelmitta. Caviar, jonka omistaa Grönfors Training Oy. Heli Lepo ja maaliskuussa syntynyt varsa V.G. 90 prosentille keinoemovälitykselle 20 vuoden aikana ilmoitetuista varsoista on löytynyt emä
Vuonna 2009 ilmoituksia tuli eniten: 46 varsaa ja 107 tammaa. Tämän kesän varsomiskausi on Helin mukaan ollut normaali. Varsalle tärkeintä on eloonjäämisvietti ja syöminen. Joskus varsa jää orvoksi heti synnyttyään, joskus vasta myöhemmin. Yleensä hevoset ovat hyviä ja ongelmattomia synnyttäjiä, Heli Lepo sanoo. Jos tamma alkaa osoittaa stressaantumisen merkkejä, kuten lopettaa syömisen ja juomisen eikä ”asetu” varsan kanssa olemiseen, ei kahden viikon jälkeen kokeilua kannata enää jatkaa vaan kokeilla uutta tammaa, Heli Lepo sanoo. – 20 vuoden kokemuksella osaan ennustaa, mitä todennäköisesti tapahtuu. Hevosemon seurassa kasvaminen mahdollistaa varsan kehittymisen terveeksi ja tasapainoiseksi hevoseksi. Sen jälkeen astutusmäärät ovat laskeneet, joten myös ilmoituksia on tullut vähemmän. Yhteyden syntyminen tärkeintä Aina ei yhteyttä tamman ja varsan välille synny heti, tai ei ollenkaan. 20 Keinoemon ja varsan ei tarvitse olla samaa rotua. Joskus yhdistetään myös varsattomia tammoja orpovarsoihin taikka tammalle, jolla on jo varsa lisätään kaveriksi vielä toinen varsa eli tamma hoitaa kahta varsaa. Yleensä tammat ja varsat saadaan yhdistettyä alle viikossa, todennäköisemmin parissa päivässä. – Joskus varsanomistajat eivät halua hakea tammaa, jos se on kaukana tai muuta vastaavaa, mutta se on sitten jo eri asia. Kaksi viikkoa on ollut muistaakseni pisin aika, että pari on muodostunut. Silloin voidaan vaihtaa ja kokeilla muita saatavilla olevia tammoja. Usealle varsalle voi tarjota useita tammoja ja odotella jos tulee vaihtoehto lähempää. Hyvin monet syyt voivat aiheutta varsan kuoleman synnytyksessä tai pian sen jälkeen, kuten pitkittynyt synnytys ja sitä seu. Keinoemo kannattaa Lepon mukaan etsiä, vaikka varsa menettäisi emänsä vaikka vasta kolmen kuukauden iässä. Varsalle on tärkeintä että sillä on joku emona toimiva tamma, eikä se niinkään kaipaa juuri tiettyä tammayksilöä emokseen. – Varsan kannattaa olla emon kanssa vieroitusikään saakka, joka yleensä on noin kuusi kuukautta, Heli Lepo kertoo. Se tottuu helposti mihin tahansa sitä hoitavaan tammaan, kunhan tamma on ensin hyväksynyt varsan. Se, että keinoemo voi pelastaa orvoksi jääneen varsan hengen on merkittävän tärkeää. Lähes jokaiselle varsalle on ollut tarjota tammaa – Jokaiselle varsalle on aina ollut tarjota vähintään yhtä tammaa, paitsi hyvin aikaisin tammi-helmikuussa syntyneille tai myöhään syksyllä syntyneille emänsä menettäneille, Heli Lepo sanoo. Hevosen parhaan Hevosen parhaan kehittymisen tae kehittymisen tae on kasvaa toisten on kasvaa toisten hevosten seurassa. – Varsalle itselleen ei ole niin suurta väliä, kuka sen emo on sitten, kun sen oma emo on kuollut. Keinoemovälitys on pelastanut monen varsan hengen. Vaikka emon menetys on stressaava kokemus varsalle, Heli Lepon mukaan varsa ei kuitenkaan suhtaudu asiaan inhimillisillä tunteilla. hevosten seurassa. Varsan parhaan fyysisen ja henkisen kasvun tae on se, että se saa kasvaa toisten hevosten seurassa. Suurin osa hevosista käyttäytyy saman kaavan mukaisesti ennakoitavasti. Hevosten kasvattaminen on sekä pitkä että kallis prosessi. – Laskennallisesti noin kolme prosenttia on sellaisia tapauksia, joissa on ongelmia. Silloin se oppi käyttäytymään kuin hevonen. Keinoemo, vaikka myöhemminkin Varsan hoitaminen ihmisvoimin ilman hevosemää on työlästä. Toukokuu on keinoemovälityksen huippukautta. Viime vuonna niitä oli 49 ja 89. – Tällä hetkellä orpovarsoja on ilmoitettu 43 ja vapaita tammoja 68, hän kertoo
– Ei haittaa, onko kyseessä poni tai hevonen, eikä rodulla ole väliä, kunhan varsa vaan yltää imemään. Jos varsasta tulee emään nähden iso sen on hankala mennä imemään, Heli Lepo sanoo. Keinoemovälitys: Heli Lepo, puh. Yöaikaan voi jättää viestin vastaajaan.. Ne ovat mieleenpainuneita tapauksia, joissa tamma on aluksi ollut hyvin vihamielinen varsaa kohtaan, mutta sitten siitä on tullut oikein hyvä emä, Heli Lepo muistelee. Kun toimitaan rauhallisesti ja päättäväisesti raava hapenpuute, varsan synnynnäiset epämuodostumat tai vastasyntyneen varsan infektiotaudit. . Yhdistäminen onnistuu . Mutta viikon tai parin vaiva kannattaa, sillä varsan eloonjäämismahdollisuudet paranevat ja sosiaalistuminen hevoseksi helpottuu ratkaisevasti keinoemon avustamana. Tamma varsan luo, eikä toisinpäin Tamman luovuttamisesta sijaisemoksi kannattaa aina tehdä tarkka kirjallinen sopimus. Tamman menehtyminen synnytyksessä voi johtua esimerkiksi ison tai hankalassa asennossa olevan varsan varsomisessa aiheuttamista sisäisistä verenvuodoista tai muista komplikaatioista. – Tamma kannattaa viedä varsan luo eikä toisinpäin. Kun toisilleen vieraaseen tammaan ja varsaan tartutetaan sama haju . Varsa ja tamma tarvitsevat erikoistarkkailua ensimmäisen viikon ajan. Jos tamma on kotitallillaan, se voi siellä olla vihamielisempi vierasta varsaa kohtaan, koska varsa tulee sen reviirille. 21 Varsan parhaan fyysisen ja henkisen kasvun tae on se, että se saa kasvaa toisten hevosten seurassa. Jännittävä tilanne on aina se sopivatko tamma ja varsa toisilleen ja hyväksyykö tamma varsan hoidettavakseen. Rodulla ei merkitystä Keinoemon ja varsan ei tarvitse olla samaa rotua, rodulla ei ole tässä asiassa lainkaan merkitystä. Kun tammaa autetaan oikeissa olosuhteissa ymmärtämään mitä siltä halutaan . Heli Lepo sanoo. Sen sijaan ei ole tapana, että tammanomistaja pyytäisi rahallista korvausta hevosensa lainaamisesta, vaan kyseessä on eräänlainen hyvän mielen työ. Synnytyksessä emänsä menettänyt, tuttipullosta ruokittu varsa on tavallisesti opetettava nisälle kädestä pitäen. – Se on eniten kiinni ihmisistä, osaavatko he auttaa parhaiten parin muodostamisessa. 050 3097 555
22 Kauko Tuominen joutui vakavaan hevostapaturmaan Hevosmies kuntoutui sisulla ja tahdonvoimalla
Sen pysähdyksen ansiosta hän huomasi minut, muuten olisin kenties jäänyt sinne. Tuomisen oikea lonkka oli käytännössä palasina ja kylkiluita katkennut ja polvet kärsineet vammoja. Kukaan ei tarkkaan tiennyt, minne olin ajanut. Kesällä 2017 lenkki nuoren hevosen kanssa oli käydä kohtalokkaaksi. Miehen hengen pelasti mitä todennäköisimmin metsätyökoneenkuljettaja, joka huomasi hänet maassa. – Motokuski oli noussut telan päälle tutkimaan karttaa. Hän on kasvattanut ja valmentanut hevosia vuosikymmeniä ja on tuttu näky työhevoskisoissa. Hevonen säntäsi ojan yli metsään, kärryt kaatuivat ja jäin niiden alle. Käveleminen oli opeteltava uudestaan Syksyllä 2017 Tuominen alkoi harjoitella kävelyä rollaattorin avulla.. Hän yritti ryömiä tietä kohden ja huusi apua, mutta tiellä ei ollut liikennettä. – Muistan aika vähän itse tapaturmasta. Se törmäys aiheutti varmaan vakavimmat vammat. Kärryt ja hevonen jatkoivat matkaa. Olin nuoren hevosen kanssa lenkillä. Teksti: Juhani Karvonen S ysmäläinen Kauko Tuominen, 67, on ollut koko ikänsä ollut tekemissä hevosten kanssa. Kesän huippuhetki oli vierailla invataksilla kotona ja nähdä pari sen kesän aikana syntynyttä varsaa. Tapaturma sattui kesäkuun alussa ja muutaman kuukauden Tuominen vietti sairaalassa ja kuntoutuksissa koko kesän. Kauko Tuominen on kuntoutunut vakavasta hevostapaturmasta kovalla tahdolla. Tuominen joutui kesällä 2017 vakavaan tapaturmaan hevosen kanssa ja hänen liikuntakykynsä meni kuukausiksi. Tuominen jäi makaamaan maastoon. Kuva: Leena Olkkonen Hevosmies kuntoutui sisulla ja tahdonvoimalla Kerran hevosmies, aina hevosmies lause pitää paikkansa Kauko Tuomisen kohdalla. Raahauduin niiden alla varmaan kymmeniä metrejä ja loppujen lopuksi osuin puuhun kyljittäin. Tien varressa oli meneillään metsähakkuu ja ilmeisesti hevonen säikähti työmaasta kertonutta varoituslippua. 23
2017 tamma oli mestari. Ajaminen sujuu, mutta kärryille kipuaminen ja niiltä alastulo ovat edelleen hieman hankalia. Kuntoutus oli täysin tahdosta ja motivaatiosta kiinni. Hoito sairaalassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla kesti liki neljä kuukautta. – Vaivat eivät parane eikä olo kohennu ainakaan sillä, etten puuhasteli mitään. Lihasvoima palautuu vähitellen ja liike on lääkettä. – Ainakin useamman hevosen treenaaminen on rankkaa. Lihasvoima palautuu vähitellen Loppukesästä 2020 Tuominen tekee hevosen lenkkiä kanssa päivittäin, mutta esimerkiksi kengitys ei enää laajassa mitassa onnistu, vaikka hän onkin laittanut joitakin yksittäisiä kenkiä. En halunnut jäädä petiin makaamaan, vaan mielin hevoshommiin. Kun kävely alkoi sujua, pääsin kotiin. 24 Vuonna 2014 Kauko Tuominen palkittiin työhevoskisojen parhaana hevosen käsittelijänä. – Hirtehishuumoria en unohtanut missään vaiheessa. Tuomisen tamma Tähden Piirros sijoittui silloin kisassa kuudenneksi. Kun varsinaista työtä on hevosilla enää vähän, on itseltäni alkanut. Syksyllä päätin myös käydä onnettomuuspaikalla, jottei minulle synny mitään pelkoja. – Sain erinomaista hoitoa koko ajan. Motivaatio uhkaa hiipua Tämän syksyn vetokisat saattavat jäädä Tuomisen viimeisiksi sillä motivaatio ei enää tahdo riittää. – En lonkan takia pysty olemaan kyykkyasennossa kovin pitkään. Ennen hevosta pystyi harjoituttamaan teettämällä sillä esimerkiksi metsätöitä ja pitämällä sitä muutoinkin hyötykäytössä. En osaa olla oikein ajamattakaan ja kova halu kärryille toi motivaatiota kuntoutukseen. Hoitohenkilökunta oli kaikilta osin asiantuntevaa ja mukavaa väkeä. Kuva: Mia Värri – En pystynyt kävelemään ilman tukea kummaltakin puolelta. Kolme kesäkuukautta kuluivat sängyn pohjalla, mutta sitten pakottauduin liikkeelle. – Fysioterapeutti kuntoutti usein kahdestikin päivässä. Tuominen kiittelee suomalaista terveydenhuoltoa. Tuomista auttoi kovan motivaation lisäksi positiivinen elämänasenne. Sairaalassa vietetyt viikot ja pitkä kuntoutusjakso olivat uutta perusterveelle miehelle. Fysioterapeutin kuntoutus keskeytyi sitten koronaan. Motivaatio eteenpäinmenoon on edelleen kova
Kesäisin uitan hevosta aika paljon. – Valmentajan pitää olla aina hevosta ovelampi. Jos kotimatkalle osuu ylämäkiä, ne kannattaa käyttää hyödyksi. Parhaimmillaan Tuominen ollut mukana kilpailussa kolmen hevosen kanssa, jotka olivat kaikki vuorollaan mestareita. suotta.. Anne omisti yhden perheen työkisoissa menestyneen, isänsä kasvatin Jojoriinan, joka kuoli 20-vuotiaana 2018. – Lenkit helpottuvat ja tahti harventuu. Vetämiseen hevonen ei käytännössä väsy ja voima kasvaa matkan myötä. Harjoittelu osana tilan töitä Yleensä kesäkuun alussa SM-kisojen jälkeen alkaa perinteisesti valmistautuminen kesälaitumelle. Tuominen vedättää hevosta metsäteillä ja pelloilla muutaman kilometrin matkoja. Kun pohjakunto on luotu, matkaa kasvatetaan ja taakkaa lisätään. 25 Viime vuoden työmestaruuskisoissa Kauko Tuominen ohjasti tammansa palkintosijoille, Tähden Piirroksen (vas.) toiseksi ja Pelittimen kolmanneksi. Taakkana voi olla reki, kärryt ja vaikka rumpuputkia. Hevosen vetokyky on paljolti sen tahdonvoimasta kiinni. Tosin pari ravihevosta on tälläkin hetkellä treenissä. Metsällä on tärkeä merkitys etenkin nuorille hevosille, jotka oppivat maastossa varmakulkuisiksi, sanoo Tuominen. Laitumiin kuuluu niin niittyjä, peltoja kuin metsätaipaleitakin ja hevoset saattavat kuljeskella laumana päivän mittaan viisikin kilometriä. Tuominen kuuluu hevossukuun, jossa hevosia on kasvatettu yli 80 vuotta. Tuominen pyrkii harjoituttamaan hevosta tilan töiden kautta ja talvisin myös noin 15 kilometrin lenkeillä. – Aloin ajaa hevosia 6-7-vuotiaana siirtoajoja esimerkiksi metsätyömaille ja takaisin. Aluksi vedätän pari kertaa viikossa tyhjällä reellä tai raskaalla kärryllä. Uinti rentouttaa ja toisaalta vesiharjoittelu on myös tehokasta ja turvallista. – Isä ajoi kilpaa, mutta itse olen lähinnä vain valmentanut. Kisareissulla olivat mukana tytär Sanna Tuominen (vas.) ja Sanna Reinikainen. – Veteen vien hevosen heti, kun jää ovat lähteneet. Hevosharrastus jatkuu Tuomisen perheessä, sillä tytär Anne Kupari on innokas hevosharrastaja. – Valjaisiin laitan hevosen yleensä syyslokakuun vaihteessa. Vuoden alkukuukausina harjoitustahti on kovimmillaan, mutta en silloinkaan pidä kovia harjoituksia kuin pari kertaa viikossa. Hevonen kahlaa hieman yli polven korkuisessa vedessä ja vetää rekeä tai kärryjä perässään. – Valmentajalla pitää olla harjoitussuunnitelma, jolla ei uuvuteta hevosta suotta. Hevonen vetää aina paremmin kotiin päin, joten kotimatkalle voi lisätä hevoselle taakkaa. Kun vapaus koittaa, hevoset saavat viettää loppukesän useiden kymmenien hehtaarien metsälaitumilla. Harva hevonen vetää arkioloissa niin paljon kuin se todella jaksaa. – Valmentajalla pitää olla – Valmentajalla pitää olla harjoitussuunnitelma, harjoitussuunnitelma, jolla ei uuvuteta hevosta jolla ei uuvuteta hevosta suotta. Vetämisen pitää olla hevoselle mielekästä, jotta se haluaa vetää, eikä siltä mene motivaatio koko touhuun. Isä ja isoisä olivat hevosmiehiä, samoin veljet. Valmentajana minun pitää kaivaa hevosesta sitä maksimivaihdetta. Hevonen pitää voittaa oveluudessa Työhevosten valmennuksessa on olennaista hevosen ja miehen yhteistyö ja keskinäinen luottamus. hiipua motivaatio pelkkään harjoitteluun, vaikka terveyden puolesta ehkä vielä valmennukseen kykenisinkin. . Pari ravistarttia olen joskus vuosikymmeniä sitten ajanut, mutta vetokisat ovat aina olleet se minun lajini. Turhaa vedätystä Tuominen ei pidä mielekkäänä. – Vetokisoihin on parasta valmistautua vetoharjoituksilla. Hevosta voi vedättää monella tavalla, mutta perinteinen hevosmiestaito tuo tuloksia. Kotona hevosia aina oli ja olin heti tilaisuuden tullen halukas lähtemään miesten mukana hevoshommiin
– Esimerkiksi islanninhevoset sekä suomenhevoset ovat erittäin usein hiekan syöjiä, samoin kuin tietyt ponirodut, kertoo eläinlääkäri Tanja Pehkonen Tampereen Hevosklinikalta. ria ja pientä kasvillisuutta, voivat saada vatsaan ja suolistoon hiekkaa ruuan mukana. Myös kovin ahneesti syövät hevoset, jotka syövät maasta juuParhaiten hiekkatutkimus tehdään kuvaamalla hevosen vatsa röntgenillä. Eli myös savimaalla olevilla hevosilla voi olla maa-ainesta suolistossa. Hevoset reagoivat suoliston hiekkakertymään eri tavalla Tunnista oireet ajoissa Syksy on hevosklinikoilla hiekkaongelmien tutkimuksen ja hoidon kiireisintä aikaa. Kati Wikström . 26 Eläinlääkäri Tanja Pehkonen sanoo, että parhaiten hiekan syöminen estetään pitämällä hevosta hakepohjaisessa tarhassa. Pehkosen mukaan usein puhutaan hiekasta, mutta kyse voi olla myös muusta maa-aineesta. Hevoset reagoivat eri tavalla – Hiekkakertymä voi suurimmillaan olla lähes koko suoliston mittainen massa, joka on useita. Parhaiten hiekan syömisen estää hakepohjainen tarha. Kuvat: Tampereen Hevosklinikka Oy J oillakin hevosilla on tapana syödä hiekkaa ja tietyt hevosrodut syövät hiekkaa enemmän kuin toiset. Hevosen mahaan kertyvä hiekka voi olla sille hengenvaarallista. – Hiekkaa voi joutua hevosen vatsaan, jos sille tarjoillaan heinät hiekkatarhassa, ilman alustaa
27 ?
Monesti silloin käytetään myös magnesiumsulfaattia vahvistamaan psylliumin tehoa. Pahimmissa tapauksissa suoli repeää tai asennonmuutos johtaa suolen kuolioon, jolloin hevosta ei voida enää pelastaa. Pahimmillaan suoli repeää – Hevosen mahaan kerääntyvä hiekka voi ärsyttää suolen pintaa sekä haitata nesteitä ja ravintoaineita imeytymästä, kertoo Tanja Pehkonen. Kaikkein tärkeintä estää syöminen Kaikista tärkein toimenpide on hiekan syönnin estäminen. Toisilla hevosilla hiekkaoireilu on enemmänkin suorituskykyyn vaikuttavaa, esimerkiksi hevonen ei liiku mielellään tai yläja alamäkeen liikkuminen on epämiellyttävää. – Myös yleinen kärttyisyys voi olla hiekan aiheuttama oire, sanoo Pehkonen. Hevosen mahan hiekkakertymä oireilee muun muassa vatsan aristamisena, vatsakipuina ja ähkyoireina. – Isot hiekkakertymät voivat painaa suolta alaspäin, koska. Kipuilu ja ähkyoireet voivat aiheutua hiekasta. 28 – Osalle hevosista – Osalle hevosista voi yrittää järjestää voi yrittää järjestää jotakin sellaista jotakin sellaista tekemistä, joka olisi tekemistä, joka olisi sille mieluisampaa, sille mieluisampaa, kuin hiekan syöminen. – Osalle hevosista voi yrittää järjestää jotakin sellaista tekemistä, joka olisi sille mieluisampaa, kuin hiekan syöminen. Vakavissa kertymissä suoli ärsyyntyy ja kuluu paperinohueksi hiekkapainon alla. kuin hiekan syöminen. Osa hevosista voi oppia syömään hiekkaa myös kuonokopan kanssa, Tanja Pehkonen sanoo. – Tärkeää onkin estää hiekan syöminen, jolloin hiekka yleensä poistuu ennemmin tai myöhemmin, korostaa Tuominen. Psyllium kuljettajana Hiekan rahinaa voi yrittää kuunnella vatsasta stetoskoopilla ja hiekka voi näkyä ultraäänitutkimuksessa. Monesti hiekka voi poistua suolistosta myös itsestään, kun puhutaan pienistä hiekkakertymistä. – Se voidaan tehdä joko tarhan pohja muuttamalla tai jos muuta vaihtoehtoa ei ole, käyttämällä kuonokoppaa. Oireilun liittäminen hiekkaan on tehtävä siten, että hiekka poistetaan suolistosta, jonka jälkeen oireilun pitäisi hävitä. Osalle pienikin hiekkakertymä vatsassa aiheuttaa oireita, toisilla oireisiin vaaditaan isohko määrä hiekkaa. Hiekka saadaan vatsasta pois hevoselle syötettävillä psylliumin siemenillä, jotka kuljettavat hiekkaa pois suolistosta. – Nämä keinot eivät ole kuitenkaan 100-prosenttisen luotettavia, eikä tällä tavoin voida arvioida hiekan määrää, kertoo eläinlääkäri Inka Tuominen Tampereen Hevosklinikalta. – Toiset hevoset reagoivat jo pieneenkin hiekkakertymään, toisilla hiekkaa voi suolistossa olla jopa se lähes ämpärillisen verran ennen oireiden ilmaantumista ja osa pysyy kokonaan oireettomina, hiekasta huolimatta. . Hevosen hiekan syömiseen on suhtauduttava vakavasti ja mahdollisiin oireisiin reagoitava. Psyllium annetaan kuureina ja annoksen tulee olla riittävä. – Paras ja varmin tapa on tehdä hiekkatutkimus vatsan röntgenkuvauksella. – Tällöin psyllium voidaan letkuttaa suoraan hevosen mahaan, sen tekee aina eläinlääkäri. Yleisesti ajatellaan, että noin 7x15-senttiset ja siitä suuremmat hiekkakertymät aiheuttavat oireilua. – Useimmille hiekkaa syöville paras ratkaisu olisi haketarha, sanoo Pehkonen. Kuonokopan kanssa on kuitenkin tärkeää huolehtia hevosen juottamisesta päivän aikana. Hevoselle ei kuitenkaan voi antaa rajattomasti ruokaa hiekan syönnin estämiseksi, koska tällöin törmätään usein metabolisiin ongelmiin, kuten kaviokuumeeseen. Psylliumia voi antaa joko kokonaisena siemenenä tai jauheena. – Tyypilliset vaivat ovat ulosteen mukana tuleva vesi sekä vatsavaivat. Osalla hevosista hiekka poistuu viikossa, osa taas tarvitsee useamman kuukauden hoitoja tai eläinlääkähiekka on painavampaa kuin suolen muu sisältö. Joskus pelkkä psylliumin syöttäminen ei kuitenkaan riitä tai hevonen ei suostu syömään sitä. kymmeniä senttejä pitkä ja korkea. Hiekkaa voi olla suolistossa pahimmillaan suuri ämpärillinen tai jopa enemmän, Pehkonen sanoo. Joskus hevonen voi aristella vatsan alueen kosketusta tai vaikkapa satulavyön kiristystä. Tällainen voi olla esimerkiksi heinäpallo. rin letkuttamaan psylliumin mahaan saakka, Tuominen toteaa
Lissun Eerikki on Lisbethin ensimmäinen varsa ja Hevosmaailma-Tallin kasvatti. Tärkeää kimppaomistamisessa on selvät, kirjalliset säännöt ja tiedottaa asioista viipymättä. Aiemmin Erkillä oli nimittäin taipumus välillä laukata. – Kyllä se on sykähdyttäviä hetkiä meille antanut. Lissun Eerikillä on 20 omistajaa. Tarvittaessa asioista päätetään kokouksissa äänestämällä. M ikkeliläinen Mervi Lepistö toimii kimpanvetäjänä Lissun Eerikin omistavassa Hevosmaailma-Tallissa. Ollaan oltu Lisbethin ja Lissun Eerikin kanssa onnellisten tähtien alla, sillä se on harvinaista kimpoissa, Lepistö sanoo. – Meillä ei ole ollut kuukausimaksuja pariin vuoteen, vaan hevonen on elättänyt itse itsensä. Silloin suunnitelmissa on juhlistaa taivalta loimilähdöllä jossain raveissa ja mahdollisuuksien mukaan porukalla Kuninkuusraveissa. Lisbethistä myytiin tuolloin 50 osuutta. Tämän vuoden startit se on suorittanut ravilla ja siihen on tullut aikuisen hevosen leima. ”Erkille” annettiin aikaa, että jalkaa parannellaan niin pitkään kuin tarvitsee. On mielenkiintoista seurata tallin kasvattien edesottamuksia kun ne tulevat kilpailuikäisiksi. Alkuperäisiä mukana Matkan varrella osa omistajista on jäänyt pois, mutta mukana on edelleen parikymmentä alkuperäisjäsentä. Kimppaomistamisella tarkoitetaan, että hevosella on useampi kuin yksi omistaja. Kisakatsomoissa kotona ja raveissa on mukana lapsia, lapsenlapsia ja isovanhempia, työkavereita ja ystäviä. Valmentaja Pekka Luukkosesta puhuessaan Lepistö ei säästele sanoja. Ensi vuonna Hevosmaailma-Tallilla on 20-vuotisjuhlat. Tallin osakkaat ovat ympäri Suomen ja ikähaitari on 27-80 ikävuoden välillä. Kun ori on startissa, omistajaporukan löytää maalipaalun kohdalta. Matkan varrelle on mahtunut surullisiakin tapahtumia, esimerkiksi Lisbethin ähkyleikkaus ja se, kun kolmas varsa oli vuoden vanhana lopetusuhan alla. Lepistö otti kimpanvetäjän tehtävän hoitaakseen kuutisen vuotta sitten. Ääntä porukasta lähtee ja helpotuksesta uskaltaa huokaista vasta, kun maaliviiva on ylitetty. Urallaan reilu 70 000 euroa tienannut ja ravikuningatarkilpailussakin kolmanneksi sijoittuneen Lisbethin kilpaura päättyi vuonna 2007 hankosidevammaan, ja tamma siirtyi siitokseen. Kilpauraa elävät mukana muutkin kuin vain omistajat. Hevosmaailma-Tallin tarina johtaa vajaa 20 vuoden taa, ja se lieneekin yksi ensimmäisiä suurempia omistajakimppoja. Moninkertainen ilo Kun menestystä tulee, on jaettu ilo moninkertainen. – Kaikki tulevat kaikkien kanssa juttuun, ja porukka on koko homman suola. – Olemme onnellisessa asemassa, kun Erkki saa olla siellä. – Usein kimpat perustetaan kilpahevosten taakse, mutta meillä teetätettiin varsoja Lisbethin kilpauran loppuessa. Kaikilla ei entuudestaan ollut hevostaustaa, mutta hekin ovat vuosien saatossa oppineet, mitä kaikkea kuuluu raveihin ja hevosiin. Osa on ystävystynytkin keskenään, Mervi Lepistö sanoo. Kuva: Hippos/Ida Laine Ravihevosten kimppaomistaminen on viime vuosina yleistynyt. Kimpan perusti aikoinaan jo edesmennyt Jouni Aalto Lissun Eerikin emän, Lisbethin taakse. Vastoinkäymisiä on mahtunut myös Lissun Eerikin eli ”Erkin” uralle, kun sille pari vuotta sitten tuli lievä hankosidevamma. – Työkaveritkin olivat täpinöissään, kun Erkki pääsi Kunkkareihin, vaikkei tänä vuonna onnistuttukaan. ?. Kimpoissa on hyvä olla myös varamiehitys. Pekka on pitkän linjan valmentaja, tarkka ja ammattitaitoinen, ja antanut hevosen kehittyä rauhassa vuosi vuodelta eteenpäin maltillisella kilpailuttamisella harkiten ja rauhassa. Kimpalla on kolmen hengen toimikunta. Ohjaksissa Ari Moilanen. 29 Lissun Eerikki tarjoaa sykähdyttäviä hetkiä Lissun Eerikin takaa löytyy suuri omistajaporukka. Hevosmaailma-Tallilla on kolme kokonaan omaa kasvattia ja kaksi yhteistä kasvattia Outi Sairisen kanssa. Kimppaomistamisessa hevosen kuukausittaiset valmennusmaksut ja muut kulut jakautuvat omistajien kesken osuuksien mukaan. Erkillä on kultainen juoksupää ja se haluaa aina tehdä parhaansa startissa, mutta ei ota itseensä, vaikka ei ihan putkeen mene ja tulee ”laukkapomppu” matkan varrella. Toisaalta omistajakimpassa vastoinkäymisetkin käydään läpi porukalla. Omistajia voi olla kaksi, kymmenen tai vaikka sata – enimmäismäärää ei ole rajoitettu. Kimpanvetäjänä hän vastaa hevosen juoksevien asioiden hoidosta, kutsuu koolle vuosikokoukset ja tiedottaa kuukausittain hevosen kuulumiset
30 Laitumia on hyvä pitää välillä levossa, sillä madot kestävät talven ja osa loisissa viihtyy kosteissa oloissa. Eläinlääkäri Inka Tuomisen mukaan hevoselle tulee antaa riittävän suuri annos matolääkettä kerralla, koska liian pienet annokset kasvattavat loisien resistenssiä. Kuva: Tampereen Hevosklinikka Oy
31 . Arvioi paino todellista suuremmaksi Loishäätöä järkevästi Aikuisilla hevosilla loishäätö tulisi tehdä lantanäytteiden perusteella, oikealla annostuksella. Teksti: Kati Wikström. Liian pieni annos auttaa loisresistenssin kehittymistä
Myös laidunnustiheys tulee pitää riittävän väljänä. Matolääkkeiden turvallisuusmarginaali on suuri, eli hevoselle on tärkeää antaa riittävän paljon matolääkettä kerralla, toteaa Tuominen. – Säännöllisistä madotuksista tulee huolehtia ja uudet hevoset madotetaan hyvissä ajoin ennen niiden saapumista uuteen paikkaan. – Hevonen tulisi aina mitata mittanauhalla oikean annoksen määrittelemiseksi; paino tulee mielellään arvioida suuremmaksi kuin liian pieneksi. T ampereen Hevosklinikan eläinlääkäri Tanja Pehkonen kertoo, että yleisimpiä matoja Suomessa ovat aikuisilla hevosilla sukkulamadot ja varsoilla tai nuorilla hevosilla suolinkaiset. – Erityisesti hevosten ruokailualue tulisi pitää puhtaana ulosteista. On hyvä muistaa, ettei talvi tuhoa madonmunia eikä toukkamuotoja laitumelta. Ennaltaehkäise siisteydellä Laidunja tarhahygienialla on oleellinen merkitys sisäloistartuntojen hoidossa. Tämä johtuu siitä, että matolääkkeet ovat reseptilääkkeitä, ja hevosilta otetaan lantanäytteitä suhteellisen usein. tutkimuksiin. 32 Hyvällä hygieniatasolla ennaltaehkäistään loisia. Lantoja pitäisi kerätä myös laitumelta vähintään 1-2 viikon välein. Hevoset, joilla on näytteessä madonmunia, madotetaan eläinlääkärin ohjeen mukaan. ?. – Useat sisäloiset ovat kehittäneet tai kehittämässä resistenssiä lääkkeitä kohtaan. Lantaa ei pidä levittää laitumelle. – Karsinat tulee puhdistaa lannasta päivittäin. 1-4 vuotiailta hevosilta suositellaan otettavaksi lantanäyte 2-4 kertaa vuodessa. – Matolääke annetaan hevoselle suoraan suuhun. – Laitumia tulee kierrättää mahdollisuuksien mukaan eri eläinlajien väleillä tai laitumia pidetään välillä levossa. Myös suolinkaisten munat säilyvät erittäin hyvin ympäristössä, erityisesti kosteissa olosuhteissa. Suomessa tilanne on kohtalaisen hyvä, verrattuna moniin muihin maihin. – Aikuisten hevosten lantanäyte otetaan keväisin ja syksyisin. Muita Suomessa esiintyviä parasiitteja ovat suuret sukkulamadot sekä heisimato. Madotuksen pitää aina perustua lantanäytteisiin ja jokaisella tallilla tulisi olla yksilöllinen loishäätöohjelma, ohjeistaa eläinlääkäri Inka Tuominen Tampereen Hevosklinikalta. Aikuisten hevosten Aikuisten hevosten loislääkitystarpeen loislääkitystarpeen tulee perustua tulee perustua tuoreisiin lantanäytetuoreisiin lantanäytetutkimuksiin. – Tarhat on siivottava lannasta vähintään kerran viikossa, mielellään jopa useammin. Tämän jälkeen noin kahden kuukauden välein, varsan ensimmäisen vuoden ajan. Riittävän paljon lääkettä Loislääkitystä tulee käyttää harkitusti. Madotuksen jälkeisinä päivinä hevoset erittävät enemmän madonmunia, joten silloin tarhat olisi hyvä siivota päivittäin, sanoo Tanja Pehkonen. Liian pienet matolääkeannokset voivat edesauttaa resistenssin kehittymistä, tähdentää Pehkonen. – Alle vuoden ikäisillä varsoilla säännöllinen suolinkaisten loishäätö on järkevää, mutta aikuisten hevosten loislääkitystarpeen tulee perustua tuoreisiin lantanäytetutkimuksiin. – Alle vuoden ikäisten varsojen ensimmäinen loishäätö tehdään 10-12 viikon ikäisenä. – Säännölliset lantanäytteet kannattaa ottaa, jotta mahdollisiin ongelmiin osataan puuttua ajoissa, korostaa Pehkonen. Myös pihatto pestään ja desinfioidaan ainakin kerran vuodessa
3-vuotiaiden lämminveristen Tammakriteriumin voittoon jyräsi vakuuttavalla tyylillä orimattilalaisen Reino Palomäen valmentama An-Dorra. Nastolalaisen Ari Vianderin valmentama ori hallitsi kilpailun tapahtumia lähtökiihdytyksestä alkaen. Le Gros Billin takaa toiseksi ylsi Sobel Conway, ja kolmannen sijan vei Lexus Dream. 33 O rimattilalaisen Reino Palomäen valmentama An-Dorra oli omaa luokkaansa 3-vuotiaiden lämminveristen Tammakriteriumissa. An-Dorran emälinjat juurtuvat pitkälle Korpelan tilan historiaan. An-Dorra on vuoden 2020 Tammakriteriumin voittaja. Kun se saa startteja ja rutiinia lisää, niin tuntuu, että se vain parantaa. Voitto irtosi lopulta komealla ajalla 13,5a/2100m. Kun kärryillä istunut Antti Teivainen sai juosta viimeisen kierroksen ensimmäisen puolikkaan 17,0-vauhtia, ei vastustajilla ollut mitään tehtävissä. Tosi hienoa, että Reino sai vielä vanhoille päivilleen tämmöisen hevosen, Torvinen kehui. Kaikki on kohdallaan tammassa. An-Dorran voitto vaikutti suorastaan rutiininomaiselta, ja ylistystä esityksestä antoi ohjastustehtävistä vastannut Jukka Torvinen. Kuva: Maisa Hyttinen An-Dorra jyräsi Tammakriteriumin voittoon. Le Gros Billin keulajuoksua osattiin odottaa, mutta erityisesti millä tyylillä Suurmestaruusajon voitto vietiin, herätti ihastusta ohjastajassa. Toinen asia oli, että vanhempana kasvatamme kunnon hevosen. – Juuri tuossa ihasteltiin Arin kanssa, että hevonen on tosi vireessä nyt. Tämä on kyllä äärettömän nopea hevonen, vaikka kärryillä se vauhti ei tunnukaan, mutta tänään tuntui että se ihan puolella teholla hölkytteli tuossa menemään, kehui Antti Teivainen ajokkiaan voittajahaastattelussa. Kymmenestä startista voittoja on kertynyt kuusi. Tammatähden valmentaja Reino Palomäki löytyy myös hevosen omistaja-kasvattaja Korpelan Tilan takaa. Palomäki antoi suurkilpailuvoitosta kunniaa erityisesti puolisolleen Irjalle. – Kyllä tämän kanssa voi odottaa melkein mitä vaan. Läpimurtokauden huippuesitykset on noteerattu laajalti, mistä osoituksena Vermon ravirata esitti lauantain voiton jälkeen kutsun 4. – Päätimme kaksi asiaa. Orimattilan tammatähden nousu suurkilpailuvoittajaksi on pitkäjänteisen kasvatustyön tulosta. Saatiin keulapaikka tosi helposti ja sitten saatiin tehdä ihan omaa juoksua. An-Dorran sisaruksiin kuuluvat mm. Suunta on tammalla ollut oikea jo pidemmän aikaa ja hienoa että se sai onnistumisen nyt, kehui ohjastaja An-Dorraa voittajahaastattelussa. Teivon raviradalla kisatun suurkilpailun voitto oli tammatähden tähänastisen uran suurin. Kasvatetaan kunnon lapset, vaikka niitä tulisi kuinka paljon. – Saimme tosi kivan paikan heti lähdöstä ja hevonen oli superkivan tuntuinen koko päivän. Valmentajalle Tammakriteriumin voitto omalla kasvatilla oli tunteikas hetki. Toisena maaliin juoksi Magical Princess ja kolmantena Artful Drop. Huippulupaus matkasi pitkään toisessa parissa ulkona, josta ohjastaja Jukka Torvinen käynnisti väkevän kirin viimeiselle puolikkaalle tultaessa. An-Lady sekä An-Anna Bella. Le Gros Bill hallitsi Suurmestaruutta Lämminveristen Suurmestaruus oli Le Gros Billin näytös. syyskuuta ajettavaan Finlandia-Ajoon. Kauden kahdeksasta startista voittoja Le Gros Billille on kertynyt jo viisi ja 6-vuotias ravitähti kurottaakin startti startilta kohti lämminveriravureiden absoluuttista huippua. Nyt nämä molemmat ovat toteutuneet. Uran suurin täysosuma Nuoren An-Dorran kilpaura on lyhyt, mutta menestyksekäs. Tammakriteriumin kaltaisia täysosumia saatetaan nähdä myös tulevaisuudessa, sillä kaikkea ei An-Dorran ei tarvinnut laittaa lauantaina peliin. . Kiitos Irja sinne hoitokotiin, tämä on sinun ansiota yhtä paljon kuin minun, kiitti Palomäki elämänkumppaniaan voittajahaastattelussa. Tammalupauksen emä An-Amanda on tehnyt siitoksessa upeaa jälkeä, ja kaikki yhdeksän jälkeläistä ovat esiintyneet voitokkaasti kaviourilla. Pian 85 vuotta täyttävälle ravimiehelle Tammakriteriumin voitto on uran suurin täysosuma. Tänäänkin juoksu meni juuri sillein kun suunniteltiin. Elokuun toisena viikonloppuna kilpailtiin myös lämminveristen Suurmestaruuden voitosta, jossa lähdön nopein oli Le Gros Bill
Nyt 37 -vuotias hevosmies työllistyy valjasseppänä sekä hevosajurina. Teksti: Susanna Malmström Sami Lappalainen toimii Sinebrychoffin panimohevosten ajurina Helsingissä.. 34 Elämä hevosten parissa alkoi karjatilalta Australiasta Hevostaidot käytännön töistä Sami Lappalainen työskenteli karjapaimenena Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä kokopäiväisenä hevosmetsurina Suomessa
Jouduin kunnon höykytykseen, muistelee Sami jokapäiväistä puolitoistatuntista ympyräaitauksessa ratsastusta. Karjanajon lisäksi ratsastin myös huvikseni tilan hienoissa maisemissa. 35 . Ennen matkaa Sami kävi kokeilemassa hevosen selässä istumista naapurin tallilla. – Asuimme ladoissa ja teimme tilan töitä aamusta iltaan. – Pääsin tilan omistajan oppilaaksi ja minut laitettiin saman tien vanhan ponin selkään opettelemaan ratsastusta. Toisen poolokauden Sami vietti samalla pooloklubialueella groomina ja pelasi jonkin verran pooloa harjoituspeleissä. Poolohevosia treenaamassa Australiassa Sami tutustui Tamworth -nimisellä kylällä asuvaan aktiiviseen hevospoolon pelaajaan, jolla oli 15 hevosen hevostila. N uori Sami Lappalainen päätti lähteä karjapaimeneksi, vaikkei ollut koskaan ratsastanut. – Vuonna 2007 syyskuussa aloitin työt australialaisella farmilla, jonne oli kokoontunut 15 eurooppalaista matkaajaa, Sami kertoo ja muistelee hyvällä tilan vaatimattomia puitteita, rankkaa työtä ja ylipäätään ensikosketustaan Australian farmielämään. – Kahden viikon jälkeen pystyin itsenäiseen ratsastukseen metsässä ja minun katsottiin olevan valmis karjanajoon. poolomailan käyttöä ja nopean oppimisen johdosta minut otettiin myöhemmin mukaan pelaamaan pooloa harjoituspeleissä. – Pääsin tilan omistajan – Pääsin tilan omistajan oppilaaksi ja minut laitettiin oppilaaksi ja minut laitettiin saman tien vanhan ponin saman tien vanhan ponin selkään opettelemaan selkään opettelemaan ratsastusta. ratsastusta.. Ruotsin vaihto-oppilasvuoden jälkeen hän palasi Suomeen töihin, saadakseen rahat matkaa varten. – Muutama askel käyntiä ja ravia ympyrällä riitti ennen lähtöä Australiaan karjapoikakouluun, Sami sanoo ja muistelee tuumanneensa, että siellä sitä oppii sitten. Myöhemmässä vaiheessa pääsin kokeilemaan myös laukkahevosella ratsastusta. – Kun poolokausi loppui, menin töihin Hawkesbury race course -nimiselle laukkahevostallille, jossa tallitöiden ohessa hoidin hevosia. Ratsastimme joka päivä, söimme nuotiolla, keritsimme lampaita, rakensimme aitoja ja myrkytimme rikkaruohoja. Pääsin kokeilemaan myös Karjanajo on kokopäiväistä työtä hevosen selässä
36 – Poolossa – Poolossa ratsastettiin kuutena ratsastettiin kuutena päivänä viikossa päivänä viikossa ja hevosia oli ja hevosia oli oman työnantajan oman työnantajan lisäksi patruunan lisäksi patruunan hevoset, joten hevoset, joten kokonaismääräksi kokonaismääräksi tuli parhaimmillaan tuli parhaimmillaan 40 hevosta. Sami työskenteli myös hevospoolotilalla Australiassa.. Usean hevosen liikuttaminen samaaan aikaan vaatii hevostaitoja ja säästää aikaa. 40 hevosta
– Googletin kyseisten ihmisten tiedot ja soitin heille. – Tilalla kasvatettiin ja koulutettiin Australian karjahevosia ja tehtiin töitä karjan parissa aamusta iltaan. Jos miettii vaikka tuhannen neliökilometrin kokoisen tilan aitauksien metrimäärää, niin saa oikean käsityksen siitä, että aitaustyöt on iso osa elämää Australian farmeilla. Siinä työssä opitut taidot ovat jääneet mieleen ja hyvin tehty vahva aitaus onkin käsityötaidonnäyte, kertoo Sami opettavaisesta ajastaan aidanrakentajana. Se oli hyvä vetohevonen, mutta tiesin heti, ettei sillä ole riittävästi kokoa, Sami kertoo mietteistään. Vasikoiden sarvet poltettiin, ja jos joltain oli jäänyt sarvet katkaisematta, me katkoimme ne. – Eero oli lähemmäs 900 kiloa painava ja toimi heti metsävaunussa niin kuin pitikin. – Oltiin molemmat alkajia ja siitä oli tässä tapauksessa hyvä lähteä. – Eero oli käyttökelpoinen hevonen, joten tyhjänpanttina en halunnut sitä pitää. 37 . – Ruotsista löytyi ardennerruuna Leo, joka tuli Suomeen parilla videolla ja puhelinsoitolla. Tämä nopeutti reilusti päivän rutiineja, hevosmies juttelee. Silloin ajattelin, että jos tämäkin onnistuu, niin kokeillaan muutakin, Sami naurahtaa ja muistelee temppuja, joita opetti Väinölle. Karjatilalla oli kaiken kaikkiaan 18 000 päätä lihakarjaa. Leo opetettiin reen eteen ja metsävaunulla ajamiseen. Australia kyllä on aidanrakennuksen maa, Sami toteaa. Aidoista tehtiin vahvoja ja huolellisesti ne tehtiinkin. – Se oli mahtavaa aikaa. – Ehkä joku päivä, kun on oma tila, jossa pitää hevosia, tulisi tehtyä vielä metsätöitä, hän toteaa. Piti lukea eläinten käyttäytymistä ja varoa jäämästä jalkoihin. Samin hakiessa isompaa hevosta, Facebookin uutispäivitykseen ilmaantui Eero -niminen hevonen, josta Sami tunsi heti, että se on hevonen, jota hän on etsinyt. Muutama täysin hullu nauta, joka yritti juosta yli, mahtui aina mukaan, Sami muistelee ja kertoo, että isoimmat karjansiirrot tapahtuivat isolla tyylillä.. – Aitoja näkyy joka puolella, taajamissa ja maalla, sillä lähes kaikki on aidattu. Aidanrakennuksen saloihin – Poolokausien välissä työskentelin yrityksessä, joka oli erikoistunut hevosja karja-aitojen rakentamiseen. Eero jatkoi matkaansa takaisin metsätöihin. Työ oli raskasta ja vaarallistakin välillä. Normirutiinien lisäksi kaikki hevoset piti treenata joka päivä. Sami kertoo, että silloin tällöin hänelle tulee mieleen hankkia oma hevonen, mutta kun hän miettii arkeaan, vievät vakiajurin, nuoren perheen ja oman yrityksenkin asiat kaiken ajan. Kun hevonen oli valmis savotalle, niin minulle tulikin minulle ratkaisun paikka; Koffin valjakon ajurin paikka vai hevosmetsurin työt. Omat hevoset Väinö ja Eero . Oikeastaan paras mahdollinen hevonen, mitä innokkaalle hevosmiehen alulle voi tulla vastaan, Sami muistelee alkukevättä vuonna 2010. Mieleeni juolahtikin opettaa Väinölle pipon noutoa, eikä aikaakaan, kun Väinö näppärästi nouti sen. Onneksi tässä vaiheessa taidot olivat jo kehittyneet ja pystyin viemään viisikin hevosta kerrallaan treenilenkille. Poolossa ratsastettiin kuutena päivänä viikossa ja hevosia oli oman työnantajan lisäksi patruunan hevoset, joten kokonaismääräksi tuli parhaimmillaan 40 hevosta. Sanonta meneekin, että ”suhteet naapuriin on yhtä hyvät kuin raja-aidan kunto”. Olin jo lukenut tunnettujen hevoskouluttajien Monty Robertsin ja Pat Parellin kirjoja, joten riitti asioita, joita halusin hevosen kanssa tehdä. Karjatilalla raskasta ja vaarallistakin Kun Australian pohjoisterritorion karjanajokausi alkoi, tarvittiin karjapaimenia. – Myöhemmin Väinö osasi lastata itsensä takaperin perävaunuun ilman kosketusta ja mennä makuulle kosketuksesta. Ruokakauppaan oli matkaa 700 kilometriä ja se totisesti oli Australian puskaa, josta myös kuuluisassa elokuvassa Crocodile Dundee puhuttiin. Hampaat olivat kiinni joka paikassa, mukaan lukien käsivarsi. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt heti, vaan vasta vähän myöhemmin, Sami muistelee. Kun satula tuli Väinölle tutuksi, niin ratsastettiin vähän kylilläkin ja myös rekiajeluun hevonen piti opettaa. Nykyään hänellä ei ole omia hevosia. Piirre, jota yleensä pidetään huononakin, Väinöstä löytyi. Matkan alussa kuultu lause ”jos et osaa ratsastaa, niin turha sinne on mennä” oli jäänyt Samille mieleen, mutta tässä vaiheessa hän olikin jo kokenut ratsastaja. – Väinö oli vasta yksivuotias tullessaan ja aina innokkaasti mukana. Haave uudesta ulkomaanmatkasta oli kuitenkin jo mielessä, niinpä Väinölle piti löytää hyvä koti, joka onneksi löytyi Keski-Suomesta. Tuttujen kautta tarjottiin hyvämaineiselle ja ahkeralle työntekijälle töitä isolla 1 200 neliökilometrin kokoisella karjatilalla. Sami Lappalainen hankki ensimmäinen oman hevosensa Australian reissun jälkeen. Karja myös ”dipattiin” ammeessa punkkeja vastaan. Karjanajokauden aikana koko tilan karja kulki jaottelun läpi. Sami Lappalaisen oma ensimmäinen hevonen oli suomenhevosen ja lämminverisen risteytys, Väinö, jonka hän kävi kaverinsa kanssa hakemassa Oripäästä. Vuosia myöhemmin, kun hevosmiehen urasuunnitelmissa olivat hevosmetsurin työt, tarvittiin työkaveriksi isompi hevonen. – Tila sijaitsi keskellä pohjoisterritoriota ja Darwinista tuli matkaa tuhat kilometriä. Ilman routaongelmia aidat seisovat pystyssä vuosikymmeniä. Vasikat merkattiin ja kastroitiin. Väinö oli suomenhevosen ja lämminverisen risteytys ja Sami opetti sille erilaisia temppuja. – Se oli semmoinen vähän honkkeli kaveri, mutta ihmisläheinen
Koko päivä kului satulassa ja välillä meni tunteja, ettei muita näkynyt – kuului vain helikopterin ääni. Matkustimme puoli tuntia ”pidätyslaitumen” luokse. 38 Sami Lappalainen Kuopion vetokisoissa vuonna 2016 Miika Åfeltin percheronhevosella Pläsi. Uusi reissu Uuteen-Seelantiin Vuonna 2009 hevosmies palasi Suomeen ja hoiti kesken jääneet insinööriopinnot lop. Yksi aamu on jäänyt hevosmiehen mieleen hyvin. – Tarkoituksena oli päästää lauma ulos portista ja antaa suunta ensimmäisille, jolloin muut seuraisivat perässä. Meitä oli kolme karjapaimenta hevosilla ja muistan kun katsoin lauman kokoa ja mietin, että tästä tulee mielenkiintoista. Näitä ”pieniä” laitumia käytettiin karjan välipysähdykseen yön yli. Talven 2019 metsätyökurssi Kirkkonummella. – Auringon noustessa hevoset satuloitiin ja lastattiin kuorma-autoon. Kuva: Susanna Malmström – Mukana oli lentokone, kaksi helikopteria, hevosia ja enduroprätkiä. Myöhemmin ajoon tuli mukaan kaksi helikopteria. Karjahevosten oli tarkoitus hätistellä lauman häntäpäätä ja vahtia, että kaikki tulevat mukana. – Tällä kertaa meitä odotti 3 000 eläimen lauma
Matkalta löytyy monta erikoista ja hienoa hevostyöpaikkaa, monta alan ammattilaista, joita olen mielessäni kiittänyt, että sain tehdä töitä heidän kanssaan. 39 . Samin perheeseen kuuluvat vaimo Jenna ja puolitoistavuotias tytär Myy. Hevosmetsuriksi Suomeen Parin vuoden jälkeen Sami palasi takaisin Suomeen. Työ oli monipuolista ja haastavaa. Suurimpana asiana menee kiitos kuitenkin monelle hienolle hevoselle, sillä niiden lahjoilla ja suorituksilla on onnistumiset saavutettu, Sami painottaa ja listaa pikaisella muistelulla joukon hevosia, jotka ovat jääneet hänen mieleensä. – Tajusin jo silloin, että nyt olen oikeassa paikassa oppimassa. – Se on monen erikoisen sattumuksen summa. Sain toimia omistajan apulaisena ja kahden vuoden aikana koulutimme 50 ponia ja hevosta ajolle ja satulaan. Tällä kertaa Uuteen-Seelantiin. Toiset hevoset oppivat nopeammin, toisten kanssa piti käyttää enemmän aikaa. Siellä opin ohjien ja piiskan käsittelyä. eläin on työhevonen. – Åfeltilla sain perusteellisen opin siitä mitä hevosmetsurin työ on täyspäiväisesti ja miten jalo eläin on työhevonen. Oli hieno nähdä miten täysin kokemattomasta hevosesta tuli prosessin myötä helposti ajettava ja parhaimmassa tapauksessa pelkällä äänellä toimiva yksilö, josta olisi paljon iloa ihmiselle. Melko pian kohtalo kuljetti miehen oppiin hevosmetsuri Miika Åfeltin hevostilalle. Hevosmies itse miettii, miten hän on tullut tähän hetkeen. Isolla parivaljakolla työskentely antoi parasta mahdollista kokemusta. – Välillä työskentelimme suoja erämaaoloissa. Toisena ääripäänä oli kaupunkien puistojen hoito sekä ajelutukset parivankkureilla tapahtumissa – keskellä kaupungin sykettä, Sami juttelee ja kehuu Åfeltilla vietettyä kahta ja puolta vuotta tärkeimmäksi kokemuksekseen. Sami Lapppalaista voisi sanoa monipuoliseksi hevosalan taitajaksi. Tilan omistaja opetti minut myös ajamaan yksikköä, paria ja tandemia, kertoo Sami tärkeästä ajasta. – Hevosten kouluttaminen ei ollut pikakoulutusta, vaan työ tehtiin aina hevosen mukaan, ottaen huomioon hevosen oppimiskyvyn. – Uudessa Seelannissa työskentelin kaksi vuotta tilalla, jonka omistaja oli työskennellyt nuorena miehenä 15 vuoden ajan kuusivaljakon ajurina. puun. – Åfeltilla sain – Åfeltilla sain perusteellisen opin siitä perusteellisen opin siitä mitä hevosmetsurin työ on mitä hevosmetsurin työ on täyspäiväisesti ja miten jalo täyspäiväisesti ja miten jalo eläin on työhevonen. Pian sen jälkeen hän lähti taas reissuun. – Väinö, Destiny, Play, Trans Am, Cocaine, George, Eddie, the grey mare, Mark, Glen, Rocky, Bogas, Pläsi, Limppu, Leo, Eero, ja tottakai nykyiset työkaverit panimohevoset Gunnar, Ludvig ja Reetu. – Silloin en tiennyt, että tämä aika tulisi kuitenkin olemaan toiseksi tärkeintä aikaa hevosten parissa, Sami huomauttaa ja viittaa seuraavaan työpaikkaansa hevosmetsurina. Ajurinvirkaan Sinebrychoffille Valmistuttuaan metsuriksi vuonna 2016 syksyllä Sami Lappalainen suunnitteli aloittavansa hevosmetsurin työt Raumalla,. Suurin kiitos hevosille . Samaan aikaan Sami opiskeli metsuriksi Ähtärin metsäopistossa, mutta toteaa käytännön työn opettavan parhaiten
– Metsäajossa kiinnostuin hevosten valjaista. Siitä lähtien olen tehnyt useita valjaita, Sami kertoo. Kiinnostus nahkatöihin ja työvaljaisiin johti siihen, että Samista tuli valjasseppä ja hän perusti SJL Valjaspaja -nimisen yrityksen. – Punoin ruoskia viikonloput läpeensä ja vuoden punomisen jälkeen punoin 24 säikeisen indianajones -ruoskan sekä kirjaimet kahvan varteen. Kuva Elli Suomi Sinebrychoffin panimohevosten hyvinvoinnista vastaavat ajurit Sami Lappalainen ja Viola Kantola. Metsästyksen johtaja paimentaa koiria ruoskan paukkeella ja kahva on yleensä peuransarvi, jolla avataan portit. ?. Sinebrychoff työllistää täysipäiväisesti kaksi ajuria. 40 Kiinnostus nahkatöihin johti omaan valjaspajaan . Normaali ruoska on kahdeksan säikeinen, joten tämä oli valtava haaste, mutta kiireessä en ollutkaan sitä tekemässä, – Perinteisesti ruoskia käytetään karjanajossa ja englantilaisessa riistajahdissa. Puoli vuotta tein valjaita iltatöinä ja ensimmäiset valjaani olivat valmiit. – Markkinoilta puuttui harrastajille tarkoitettu valjastyyppi, jolla pystyy ajamaan työajoa sekä valjakkovaunuja. Kuva: Susanna Malmström mutta kun Sinebrychoffilla tarvittiin ajuria eläkkeelle jääneen ajurin Markku Nymanin tilalle, oli tilaisuus houkutteleva. Sami Lappalaisen valjaspajan kotisivut: www.sjl-equine-whips-harness.com Samin valmistamia uniikkeja esteraippoja nahasta. Kuukauden mietinnän jälkeen päätös oli selvä. Tästä sai alkunsa oma yritys SJL Valjaspaja, joka toimii Samin kodin pihapiirissä Vihdin Vihtijärvellä. Metsätöitä tulee toki tehtyä harrastuksena edelleen, sillä se on parasta hyötyliikuntaa, Sami juttelee. Tilasin Kanadasta valjaiden metalliosia ja Ruotsista Tjärnsjön nahkaa sekä selustimen metalliosat. Kun hommat oppii, on työ sujuvaa, mukavaa ja hyödyllistä sekä hevoselle että omistajalle. – Tiesin, että valjastöitä en ehtisisi tehdä, jos toimisin täysipäiväisenä metsäyrittäjänä. Sami on valmistanut lukemattoman määrän valjaita eri tarkoituksiin hevosille ja poneille. Erikoisuutena hän mainitsee hybridityövaljaat. – Kysyntää puunajosta hevosella on jonkin verran, tekijöitä ei niinkään. Koska olin jo tehnyt nahkatöitä, päätin tehdä omat valjaat. Tässä valjastyypissä yhdistyvät myös amerikkalaisen ja ruotsalaisen työvaljaiden parhaat ominaisuudet, joten paketti on ajateltu hevosen parasta silmällä pitäen. Sami haki paikkaa ja sai sen. Hevosmetsurina hän käy pitämässä myös hevostyökursseja kysynnän mukaan. Nahkaruoska tehdään kengurun nahasta, jota tilasin Tasmaniasta, Sami Lappalainen kertoo. Hevostenja tallinhoidon lisäksi työhön kuuluvat lähes päivittäiset edustusajot Helsingissä ja vierailut erilaisissa tapahtumissa. – Innostus nahkatöihin heräsi, kun tein nahasta ruoskia, joissa on aivan omat sääntönsä. Käyttäjälle se on monipuolinen. Ulkonäköön on panostettu myös, joten valjailla kehtaa pyörähtää myös kirkolla, Sami lupaa
voiton saavuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, on saavutus syntynyt omalla painollaan. Johonkin tehtaalle, jos menisi töihin, niin olisi aamulla aika selvä mitä sitä alkaa tehdä. kilometrejä, kun ravit pyörivät ympäri Suomea lähes vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 1978 uransa aloittanut Moilanen on yksi maamme ahkerimmista raviratojen kiertäjistä, ja vaikka 7000. Voitot ovat tulleet tässä vuosien mittaan aivan itsekseen, kommentoi Moilanen komeaa merkkipaaluaan. Päivät eivät ole koskaan samanlaisia. Aina se tuntuu makealta, oli palkinto melkein mikä tahansa. Laina-ohjastajiksikin kutsuttavilla ammattilaisilla autoon kertyy vuosittain runsaasti Ari Moilanen on juhlinut urallaan yli 7000 ravilähdön voittoa. voitto ”Voittamiseen ei kyllästy koskaan” Ari Moilanen ohjasti kesäkuisena torstaina Lahden Jokimaan raveissa uransa 7 000. voiton Quick Messin rattailla. Ihan katastrofi oli viime talvi, kun puoli vuotta tuli vettä. Onhan se tässäkin tiedossa, mutta joka päivä on eri hevoset ja paikkakunnat vaihtelevat. Oli kilpailu mikä tahansa, voitosta ajaminen sytyttää edelleen. Mieleenjääneimpiä voittoja ovat olleet Köppisen ravikuninkuudet. 41 V ihtiläinen raviohjastaja Ari Moilanen, 58, saavutti urallaan komean merkkipaluun, kun Jokimaan torstain ravien ensimmäisessä lähdössä Quick Messillä saavutettu ykkössija toi pitkän linjan ohjastajalle miehen uran 7 000. Voittamiseen ohjastaja ei omien sanojensa mukaan kyllästy koskaan. Vuosittain voittoja Moilaselle kertyy reippaasti yli 200 kappaletta. – Voittoja on vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen, mutta jos viimeisimpiä alkaa miettiä niin Graceful Swampin Derby-voitto, Köppisen Ravinkuninkuus sekä Bret Bokon Finlandia-Ajon voitto ovat jääneet erityisesti mieleen, kertoo Moilanen. – Ei voittamiseen kyllästy koskaan. Vapaus, voittaminen ja hevoset saavat kokeneen ohjastajan matkaamaan ympäri Suomen, mutta yksi huono puoli lainaohjastajankin ammatista löytyy. Voittojen perusteella laskettuna Moilanen on Suomen historian kolmanneksi menestynein raviohjastaja, edellä ovat vain kollegat Jorma Kontio ja Antti Teivainen. – Säähän se on. – Silloin kun ohjastamisen aloitti, ei osannut miettiä, että ohjastaako sitä satoja tai tuhansia voittoja. – Kyllähän tämä vapaus on hienoa. Udeltaessa uran mieleenpainuvimpia hetkiä, muutamat nousevat esille. Suomesta löytyi vuonna 2019 kymmenen ammattiraviohjastajien D-lisenssillä kilpailevaa henkilöä, ja yksi heistä on Moilanen. Voittaminen on selkeästi raviohjastamisen suola, mutta Moilanen nostaa esille myös muita asioita, jotka ovat pitäneet miehen rakkaassa ammatissa aktiivisena vuodesta toiseen. voiton. 7 000 ykkössijaa pitää sisällään suurkilpailuvoittoja tuhatpäisen yleisön edessä sekä iltaravivoittoja synkässä syysillassa. Onneksi nykyajan varusteet ovat hyvällä tasolla, niin se auttaa jo aika paljon. ?. Oli enemmänkin innostusta olla hevosten kanssa. Kuva: Hippos/ Laura Laakso Raviohjastaja Ari Moilaselle uransa 7000
Suomi oli maailman ainoa maa, jossa hevoset sotien aikaan saivat lähes saman kohtelun kuin miehetkin. SA-kuva. Myös hevoset olivat rintamalla täisaunassa
Karjan rehu saatiin luonnonniityiltä. Artikkelin kirjoittaja Mikko Yli-Rosti keräilee vanhoja hevostyövälineitä. Kääntöaura ja uudet äkeet Uudet viljelysmenetelmät edellyttivät uusien työvälineiden käyttöönottoa. Kääntöauran myötä tarvittiin uusia äkeitä jotka kykenivät muokkaamaan kääntöauran jättämän viilloksen ja nurmen juuriston. Maa saatiin muokatuksi syvemmältä kuin aikaisemmin käytössä olleilla sahroilla tai kehäauralla. Äkeessä on luonnonväärästä puusta tehty ohjauskurki ja kolme hanhenjalkapiikkiä . H evosvetoinen kyntöaura kehittyi Suomessa merkittävästi 1800luvulla kun skotlantilaisen James Smallin kehittämän valurautaisella kääntösiivellä varustetun kaksikurkisen kyntöauran pohjalta alettiin valmistaa Suomen olosuhteisiin sopivia auroja. Monilla tiloilla siirryttiin vuoroviljelyyn ja erityisen hyvin Suomen olosuhteisiin sopiva oli ns. jossa orsi kulki vetopuun perässä vinossa asennossa. Maata kääntävällä siivellä ja nurmeä viiltävällä veitsellä varustettu rautaaura mullisti maanmuokkaustyön. Kuvassa Mikko skotlantilaisauran kurjissa. Uudet auramallit mahdollistivat entistä syvemmän ja tehokkaamman maanmuokkauksen sekä siirtymisen perinteisestä maataloudesta uusiin viljelysmenetelmiin. Vasta suuret nälkävuodet 186768 osoittivat, että perinteinen maatalous oli tullut tiensä päähän ja maataloutta oli uudistettava siirtämällä painopiste viljanviljelystä karjatalousvaltaiseen maatalouteen. Rautaauralla oli mahdollista kyntää myös nurmea. koppeliviljely , jossa kesanto, ruis, monivuotinen kylvöheinä ja kevätvilja vuorottelivat. Mustialan pajassa syntyi auroja Mustialan maatalousoppilaitos perustettiin Suomen talousseuran aloitteesta vuonna 1840 ja Mustialan maatalousoppilaitoksen pajassa valmistettiin jo 1850-luvulta alkaen skotlantilaisen James Smallin kehittämän auramallin pohjalta suunniteltu. Pellot olivat kaksivuoroviljelyssä, jossa ruis ja kesanto vuorottelivat. Vinoäes oli erikoisväline jota käytettiin kylvösimenen multaamiseen. 44 n Hevoshistoriaa Kääntösiipiaura mullisti maanmuokkaustyön Teksti ja kuvat: Mikko Yli-Rosti Kääntöauran myötä tuli 1860alkaen käyttöön yksirivinen hanhen-jalkaäes nimeltään vinoäes eli karso. Vinoäkeen pohjalta kehitettiin syvämuokkausta ja rikkaruohon torjuntaa varten välineitä joissa oli tavallista pidemmät hanhenjalkapiikit. Vinoäkeen pohjalta kehitetty kolmepiikkinen hanhenjalkaäes. Perinteisen maatalouden aikana oli viljanviljely pääasia ja ihmisten eläminen oli riippuvainen vuotuisen viljasadon kohtalosta. Tärkein uusi työväline oli kääntöaura. Tämä mahdollisti vanhojen luonnonniittyjen kyntämisen pelloksi ja siten peltoalan lisääntymisen sekä vuoroviljelyn jossa oli kynnettävä myös nurmea
Samoihin aikoihin aloitettiin hanhenjalkateräisten ns. Vihdissä käytetyt parihärkien vetämät sahrat joiden mallisia oli vihtiläisillä tiloilla käytössään vuosisatojen ajan. Hän oli myöskin uranuurtaja maataloudessa. Suomen maataloushistoriassa ensimmäinen tunnettu kääntöaura oli pohjalaisaura, joka kehitettiin ruotsalaisten esikuvien mukaan. ja puurunkoisia yhden hevosen vedettäviä kääntöauroja, jotka soveltuivat Suomen olosuhteisiin. Härkien ies kiinnitettiin nahkahihnalla aisan päässä olevaan reikään. auran teho oli vielä vaatimaton. Sahroilla ei voinut kyntää nurmea. Hyvä esimerkki uudistushenkisestä valistuneesta talonpojasta on Vihdin Oravalan Niemelän isäntä Sven Israel Törnström ( 1836-1906). Tilan viljelty pinta-ala oli sillloin ainoastaan 28 tynnyrinalaa, maatalousrakennukset vaatimattomat ja laajenevalle viljelykselle ja kotieläinten hoidolle riittämättömät. Eri puolille Suomea perustettiin Maanviljelysseuroja, joiden palkkaamat kynnönneuvojat opettivat kääntöauralla kyntöä ja suosittelivat kääntöauran ohella hanhenjalkaäkeen käyttöä auranviilloksen muokkaamisessa. Kääntöaura sai 1800luvun puolivälissä lopullisen muotonsa johon kuului kierteinen siipi sekä veitsi. Perinteisen Perinteisen maatalouden maatalouden aikana oli aikana oli viljanviljely viljanviljely pääasia ja ihmisten pääasia ja ihmisten eläminen oli eläminen oli riippuvainen riippuvainen vuotuisen vuotuisen viljasadon viljasadon kohtalosta. kohtalosta.. Ensi töikseen hän hankki itselleen ja useille muillekin tiloille Mustialan ensimmäiset rauta-aurat. kolmioäkeiden valmistus Mustialassa. 45 Maatalouden uranuurtajia Siirtyminen parihärkien vetämistä sahroista Mustialan rauta-auraan oli suuri edistysaskel. Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. . . Auran runko ja kurjet olivat puuta. Hän oli yksi vihtiläisistä isännistä jotka ensimmäisina ottivat käyttöön uudet maanmuokkausvälineet. Kirjassa Vihdin Oravalan sukutila kerrotaan seuraavasti: ” Taloustirehtööri Törnström (vuodesta 1906 Hiidenheimo) ei ollut ainoastaan yhteiskunnallisten uudistusten mies. Saatuaan Oravalan tilan haltuunsa 25 vuoden ikäisenä oli hänellä edessään yrittelijämieltä ja uurastusta vaativa tehtävä. Vetoaisa haarautuu kahtia ja aisan päät toimivat kädensijoina. Vetoaisan pituus on 4,2 metriä. Kuvan aurasta on toinen kurki katkennut. Hevosvoima otettiin yksinomaan käytäntöön ja niin alkoikin vanhojen luonnonniittyjen kääntäminen vilja ja rehukasviviljelykselle”. Erityisesti 1880luvulla oli kääntöauran ja Mustialan karhuäkeen omaksumisaalto. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Skotlantilaisen James Smallin kehittämän auramallin pohjalta valmistettu kääntösiipiaura, jossa siipi rautaa mutta runko ja ojas ja kurjet puuta. Maatalouden vetovoimana oli kaksi paria ieshärkiä ja peltojen kyntöä varten kaksivantaiset sahrat. Kyntösyvyys oli 4-5 tuumaa eikä aura soveltunut nurmen kyntämiseen
Rodun pelasti Ogin´ skin suku, joka perusti z?emaitukasin kasvatusyhdistyksiä Raseiniaihin, Plung?een ja Rietavasiin vuosien 1881 ja 1890 välisenä aikana. ekanavic. Sitä käytettiin alunperin sotaratsuna ristiretkien aikana. 46 N ykyään historiallinen ponirotu on hyvin harvinainen. emaitukasin säilyminen vaarantui. Žemaitukas on historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeä hevosrotu Liettuassa, samalla tavalla kuin suomenhevonen Suomessa. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvikeja maatalousjärjestön konferenssi on luokitellut z?emaitukasin kansainvälisesti tarkkailtavaksi hevosroduksi, ja sisällyttänyt sen järjestön kotieläinten monimuotoisuuden säilyttämisprojektin rotulistaan. Žemaitukas on kotoisin Liettuasta, jossa niitä kasvatetaan Liettuan valtionsiittolassa Vilnassa. Se polveutuu ainakin paikallisista liettualaisista hevosista, venäläisistä hevosista ja puolalaisesta konik-hevosesta. Aiemmin hevosia käytettiin myös maataloudessa työhevosina, mutta maanviljelyn koneellistumisen myötä hevosten määrä romahti. . Liettuan valtionsiittolan tärkeänä tehtävänä onkin uhanalaisen rodun säilyttäminen. Rodun alkuperä on osin n Rotuesittely. tukas-yksilöitä arvioitiin olevan koko maailmassa vain 400. Rodun hienopiirteinen pää on peräisin 1800-luvulla rotuun risteytetyltä arabianhevoselta. Vuonna 2010 z. Esitetyt hevoset voittivat näyttelyssä kaksi kultaja yhden hopeamitalin. Tästä syystä hevosia risteytettiin trakehnerien, arabianhevosten ja kylmäveristen hevosten kanssa siinä määrin, että puhtaan z. ius Žemaitukas on yksi Euroopan vanhimmista hevosroduista, mutta harva on nykyaikana edes kuullut siitä. Vilnan siittola omistaa merkittävän määrän kaikista maailman z?emaitukasista, noin sata yksilöä. Kuva: Tomas C . Ristiretkien ajan sotaratsu Žemaitukas on peräisin 500-luvulta. Rotu sopii hyvin muun muassa ratsuksi ja työhevoseksi. Myöhemmin rotuun on risteytetty myös pohjoisruotsinhevosta, joka teki zemaitukasista kookkammaan ja vahvemman rakenteeltaan. Teksti: Tuuli Turtola hämärän peitossa. Ogin´ skit tekivät rodusta suositun ja esittelivät sitä Pariisin kansainvälisessä maatalousnäyttelyssä vuonna 1900. 1800-luvulla uusien maatalouskoneiden käyttöön tarvittiin kookkaampia ja voimakkaampia hevosia. emaiHarvinainen Žemaitukas on osa Liettuan historiaa Zemaitukas on historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeä hevosrotu Liettuassa
Adamiksen ulkonäköön ihastuin, kun se oli pitkätukkainen pojanviikari ja Kurmis vaan läksi toiselle ponille seuralaishevoseksi matkalle ja jäi meille sille tielleen. – Rotuna zemaitukas eksyi meille ihan puhtaasti vahingossa, en siis etsinyt kyseistä rotua, Pirjo Koistinen muistelee hymyillen. Suomeen Viron kautta Adamis ja Kurmis ovat syntyneet Liettuassa ja tulleet Suomeen Viron kautta. Mutta kyllä meidän Kurmis on ihan hevonen sekä kooltaan että liikkeiltään, kertoo Ratsastuskeskus ILOn tallivastaava Pirjo Koistinen. emaitukas on melko raskasrakenteinen, mutta ratsuna silti ketterä. Kurmis on luonteeltaan tasaisempi kuin Adamis eikä myöskään niin utelias. Ratsastuskeskus ILOn yrittäjä Hennamari Koistinen iloitsee tallinsa z. Kurmis vaatii ratsastajaltaan jo hieman enemmän ratsastustaitoa. Rohkea ja tasainen Hevoset ovat asuneet Kuopiossa yli kymmenen vuotta. Adamis on väriltään ruunikko ja Kurmis mustaruunikko. Väriltään ne voivat olla lähes minkävärisiä tahansa, kuten ruunikoita, hallakkoja, mustia tai voikkoja. Harvinainen Žemaitukas on osa Liettuan historiaa Harvinaisuus ratsastuskoulussa K uopiossa Ratsastuskeskus ILOssa asustaa kaksi harvinaista z. Kurmis sopii aikuisille ratsastajille ja Adamis toimii kokonsa puolesta lasten ja myös hyvin pienikokoisten aikuisten ratsuna. – Molemmat ovat tulleet meille nuorina, Adamis oli viisija Kurmis nelivuotias tullessaan. Adamis ja Kurmis toimivat ratsastuskoulukäytössä opetushevosina. – Ratsuna se opettaa ulkopohkeen ja ulko-ohjan tarpeellisuuden, vaatii siis ratsastajalta. – Kurmis ei esimerkiksi säiky mitään vastaan tulevaa, ja se toimiikin opettajalla usein vetohevosena maastossa rohkeutensa ja tasaisen luonteensa ansiosta. Žemaitukasin säkäkorkeus on yleensä 128-142 senttiä. Rotu ei ollut tähtäimessä Pirjo Koistinen ei alunperin erityisesti etsinyt zemaitukas -rotuisia hevosia, vaan ratsasTeksti: Tuuli Turtola Kuvat: Hennamari Koistinen Kurmis on parivaljakosta tasaisempi luonteeltaan. Yleensä z. Rakenteeltaan Adamis ja Kurmis ovat molemmat melko vahvarakenteisia. tuskouluun sopivia ratsuja. – Adamis on ihan ponikokoinen, noin 138 senttiä säkäkorkeudeltaan ja Kurmis on pienen hevosen kokoinen, noin 156 senttinen. Ne ovat pidettyjä ratsuja. – En tiedä, minkä verran rotua Suomesta löytyy, mutta kyllä nämä hyviä ja mutkattomia käyttöhevosia ovat, joten luulisi, että on muitakin, Pirjo Koistinen sanoo. emaitukasit ovat ison ponin kokoisia, mutta myös hevoskokoisia yksilöitä esiintyy. 47 . Žemaitukaksi se on ehkä ylikorkea, kun rotua pidetään ymmärtääkseni ponirotuna. Kumpikin on Koistisen mukaan luonteeltaan rohkea ja älykäs. Ratsuina ne ovat turvallisia, sopivan vireitä, harvoin liian vireitä, mutta eivät yleensä myöskään laiskoja. – Ne ovat sukutaulun mukaan osin sukulaisia keskenään, sillä molemmilla isänisä on sama, ori Agentas. emaitukasta. Rakenteeltaan z. emaitukaksien hyvästä terveydestä. Kummallakin on omanlaisensa luonne
Kurmis tarhaa laumassa ja se on enemmän pomo kuin alistuja, kuvailee kertoo Ratsastuskeskus ILOn yrittäjä Hennamari Koistinen. tehtiin sukupolven vaihdos, ja se siirtyi Pirjo Koistisen omistuksesta tyttärelle Hennamari Koistiselle. Žemaitukas Adamis eli Aatami on ponikokoinen. Nuorena vikkelä jekuttaja – Adamis oli nuorena sellainen äidin ”adhd”-poika, vikkelä ja jekuttaja. laiskoja. Se on ihan hyvätapainen, mutta osaa tulkita tilanteet hyvin. Ratsuina ne ovat Ratsuina ne ovat turvallisia, sopivan turvallisia, sopivan vireitä, harvoin liian vireitä, harvoin liian vireitä, mutta eivät vireitä, mutta eivät yleensä myöskään yleensä myöskään laiskoja. – Aamulla talliin tullessa se hirnuu huomenet heti ensimmäisenä. – Nyt on varmaan puuta koputettava, mutta ovat myös olleet terveitä koko meillä oloajan, kumpikaan ei ole ollut päivääkään sairauslomalla, Hennamari Koistinen sanoo. – Koskaan Adamis ei kuitenkaan ole tehnyt mitään vaarallista. Se karkasi näppärästi, kun silmä vältti ja teki sitä mieluusti varsinkin kesäisin, jos lapset taluttivat sitä. 48 oikeiden apujen käyttöä ja näin ollen se opettaa ratsastajaa. Kurmis toimii erinomaisesti, kun kuski osaa, mutta ei välttämättä käänny, jos vedetään vaan sisäohjasta. Hevosten kesken se on aika pomoileva ja pitää puolensa pienestä koostaan huolimatta. Vuonna 2016 ratsastuskoulussa Liettuasta kotoisin oleva z. Ratsuna Adamis on yritteliäs, hyppää hyvin ja tykkää hyppäämisestä kovasti. Adamis tykkää myös uida ja kylpeä. Maastossa se on varma ja luotettava. – Laitumella se tulee juttuun toisten ponien kanssa hyvin, mutta tarhassa se pidetään yksin, koska se on herkästi riidanhaastaja ja esimerkiksi heinistä tulee herkästi suukopua. Sen jälkeen tallista tuli nimeltään Ratsastuskeskus ILO. Tai se riippui taluttajasta, topakalla taluttajalla se pysyi nätisti, mutta kun se huomasi tilaisuuden tulleen, niin käytti sen kyllä, Hennamari Koistinen muistelee. Adamis on myös hyvin puhelias ja sosiaalinen. emaitukas on ikivanha hevosrotu, joka voi olla kooltaan ponin tai hevosen kokoinen. ?
Edellinen ennätys oli kuusi ohjastettua voittoa saman ravipäivän aikana, mihin on historiassa yltänyt vain kuusi ohjastajaa. Kuusi voitoista tuli pihtiputaalaisen ravivalmentajan Antti Ojanperän suojateilla. Täysosumista kuusi tuli Antti Ojanperän valmennettavilla. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen S anttu Raitala ylsi Pihtiputaan 8.7. Raitalan ennätys tuli seuraavien hevosten ohjissa: Koskelan Valtti, Main Stage, MAS Champ, Gute Band, Uncia, Raggari ja Rowhill’s Joker. keskiviikkoraveissa historialliseen suoritukseen, ohjastaen seitsemän täysosumaa yhden ravipäivän aikana. Ojanperä ylsi myös Suomen ennätykseen valmennettavien viedessä yhteensä seitsemän ykkössijaa. Molemmat ennätysmiehet ovat kotoisin Pihtiputaalta. Antti Ojanperän ohjastaessa voiton illan viimeisessä lähdössä omalla suojatillaan Huisi Hemmolla, nousi Ojanperäkin Suomen ennätykseen. Santtu Raitala valittiin tammikuussa järjestetyssä Ravigaalassa vuoden 2019 parhaaksi raviohjastajaksi. Vielä kun saavutus tuli kotikylän omissa raveissa ja tosi tuttujen yhteistyökumppaneiden hevosilla, kommentoi Raitala komeaa saavutusta. 49 Santtu Raitala ylsi historialliseen suoritukseen Santtu Raitala ylsi uuteen Suomen ennätykseen. Joitain voittoja odotti, jos ei lähdöt mene aivan pieleen, mutta tätä en pitänyt realistisena. Kunnian hienosta saavutuksesta Raitala antaa hevosten kanssa toimiville ammattilaisille. Siihen tarvitaan todella paljon omistautuneita ihmisiä jotka tekevät hevosten takana töitä. ?. Yksikään valmentaja ei ole aikaisemmin voittanut yhden ravipäivän aikana seitsemää kertaa. – En kyllä rehellisesti sanottuna tämmöistä osannut odottaa. Ennätystehtailu tuli miehelle yllätyksenä, vaikka muutamia voittoja uskalsikin Seitsemän täysosumaa saman ravipäivän aikana odottaa. – Kyllähän fiilikset ovat tosi kivat kaikin tavoin. He antavat sen mahdollisuuden, että pääsee edes ohjastamaan seitsemää hevosta yhden päivän, kiittelee Raitala ravihevosten takaa löytyviä henkilöitä. Antti Ojanperä taas on vuoden ravivalmentaja vuosimallia 2018. Erityisesti innistumiset kotiradalla ja läheisen valmentajan suojateilla lämmittivät ohjastajan mieltä. Tämmöiseen saavutukseen päätyminen ei ole asia, minkä voi itse päättää
Tästä työstä saadut varat käytetään raviurheilun tukemiseen järjestön parhaaksi katsomalla tavalla. Tällöin vahvistettiin yhteisjärjestölle säännöt, jossa nimeksi päätettiin Suomen Ravinaisten liitto ry. – Toimimme hevosten kasvattajina, valmentajina ja ohjastajina. Yhdistys ja sen toiminta ovat antaneet minulle todella paljon – hyviä ystäviä, mukavaa toimintaa, paljon kivoja reissuja, kulttuuria sekä tapahtumia, joiden järjestäjänä olen myös ollut, summaa Toivonen. 50 S uomen Ravinaiset ovat toimineet miesten rinnalla raviasioissa jo pitkään. Nämä olivat Ravinaiset ry, Lounais-Hämeen Ravinaiset ry, Pohjois-Hämeen Ravinaiset ry Suomen Hippos palkitsi Ravinaisten toiminnan kunniamaininnalla 2016. ?. Saman tien päätimme mennä kokoukseen ja sillä tiellä olen vielä, kertoo Toivonen. – Huvittavinta on ehkä, että olen jopa hevosille allerginen eli omia hevosia en voi hankkia. Hän on ollut Turun Ravinaisten hallituksessa melkein alusta asti ja puheenjohtajana jo vuosikymmeniä. Nyt olen varapuheenjohtaja. – Vuoden 2020 alusta ilmoitin, etten enää ole käytettävissä puheenjohtajana. Mutta 40 vuotta sitten minulla ja ystävilläni oli tapana kokeilla kaikkea uutta. Liiton tarkoituksena on olla valtakunnallisena yhdyssiteenä Suomen Ravinaisyhdistysten välillä ja toimia hevosurheilun tunnetuksi tekemiseksi ja naisten aseman kohottamiseksi, erityisesti raviurheilun piirissä. Hevosille allerginen puheenjohtaja – Naisten rooli raviurheilussa on merkittävä, toteaa Suomen Ravinaisten liitto ry:n puheenjohtaja ja Ravinaisten edustajana Suomen Hippoksen valtuuskunnassa toimiva Eija Toivonen. – Saimme toiminnastamme vuonna 2016 Suomen Hippoksen myöntämän kunniamaininnan. – Monelle ravinaiselle kiinnostus hevosurheiluun ja viihtyminen ravi-ilmapiirissä ovat lapsuuden perua tai aviopuolison mukanaan tuomaa. Suomen Ravinaisten liitto ry 50 vuotta Naisten aseman kohottaja Naisten toiminta raviurheilun saralla on aina ollut merkittävää. Monet jäsenet ovat tulleet mukaan ystäviensä kautta. Vähitellen aktiivisten puuhanaisten mielissä alkoi itää ajatus jonkinlaisen ravinaisten yhteisjärjestön perustamisesta, kertoo Suomen Ravinaisten liitto ry:n sihteeri Sanna-Maija Kokki. Kuvat: Suomen Ravinaisten liitto ry sekä Etelä-Karjalan Ravinaiset ry. Teksti: Kati Wikström . – 1960-luvulla raviyhdistyksiin perustettiin naisjaostoja, jolloin naisten toiminta sai järjestäytyneemmän muodon. – Maaliskuussa 1970 pidetyssä kokouksessa ravintola Laulumiehessä Helsingissä oli mukana neljä rekisteröityä yhdistystä. Suomen Hippoksen jäseneksi meidät hyväksyttiin vuonna 1973, jolloin Hippos perustettiin raviurheilun keskusjärjestö Ravirenkaan ja Hevosjalostusliittojen keskusliiton yhdistyessä. Itselläni ei ole varsinaista hevostaustaa lainkaan, nauraa Toivonen. Nykyään liittoon kuuluu 16 yhdistystä, joissa on yhteensä noin 1 200 jäsentä. Kerran päätimme mennä raveihin, ja huomasimme siellä Turun Hippoksen seinällä ilmoituksen: perustetaan Turun Ravinaiset ry niminen yhdistys. Suuri joukko naisia on ravitapahtumissa talkoovoimin pitämässä huolta siitä, että ohjastajat, hevosen hoitajat ja omistajat saavat kuumaa kahvia ja makkaraa, ehkä keittoakin. Järjestäytyneempään toimintaan alalla johti Suomen Ravinaisten liitto ry:n perustaminen, jonka ensiaskelista on tullut tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. – Paikalliset yhdistykset hoitavat operatiivista toimintaa alueillaan, kiteyttää Kokki
Viime vuosina on palkittu Emma Väre 2017, Santtu Raitala 2018 ja Jukka Torvinen 2019.. Palkitseminen tapahtuu Kuninkuusravien yhteydessä. On Ravinaiset ovat aktiivisia Suomen Ravinaisten liitto ry:n puheenjohtaja Eija Toivonen kertoo naisten roolin olleen aina merkittävän Suomen raviurheilussa. Lauantaipäivä on yleensä hauskaa yhdessäoloa ja sunnuntaina pidetään sääntömääräinen vuosikokous. . – Vuoden Ravinainen valitaan myös vuosittain, yhdistyksemme hallituksen toimesta, kertoo Toivonen. – Kilpailussa on kaksi osalähtöä, jotka ajetaan tasoitusajoina lämminja kylmäverisille. Lahden Ravinaiset järjestivät yhdistyksen syyspäivät, jonne saapui ravinaisia ympäri Suomen. ollut tilanteita, että hevospulan vuoksi on ajettu ainoastaan yksi osalähtö, sanoo Toivonen. Emäntinä toimivat vuosittain eri jäsenyhdistykset. 51 Naisten aseman kohottaja R avinaisten toiminta on aktiivista myös raviratojen ulkopuolella. Ravinaisten toiminta on aktiivista myös raviratojen ulkopuolella. – Vuodesta 1970 alkaen on ajettu vuosittain Suomen Ravinaisten liitto ry:n jäsenten välinen SM-mestaruusajo. – 1960-luvulta lähtien on järjestetty naisille suunnattuja ravikilpailuja. Ensimmäisinä järjestettiin yhdistysten välisiä naisten haasteajoja, kertoo Suomen Ravinaisten liitto ry:n puheenjohtaja Eija Toivonen. Syyspäivää on vietetty yleensä Tampereella ja siihen on yhdistetty syyskokouksen ja lounaan yhteyteen teatteriesitys jommassa kummassa Tampereen teattereista. Valinta kohdistetaan vuosittain pääsääntöisesti Kuninkuusravien paikkakunnan läheisyydessä vaikuttavaan, mielellään nuoreen, menestyvään ja rehtiin ohjastajaan. Vuoden ravinaiseksi valittavan tulee olla toiminut esimerkiksi valmentajana, ohjastajana, hevoskasvattajana tai hevosen hoitajana alansa huipulla ansiokkaasti tai osallistunut aktiivisesti järjestötoimintaan Ravinaisyhdistyksessä tai Suomen Ravinaisten liitto ry:ssä. Yhdistykset nimeävät SMmestaruusajoon edustajakseen esimerkiksi oman yhdistyksensä jäsenten välisen mestaruusajon voittajan tai kriteerit täyttävä ohjastaja voidaan nimetä suoraan. – Ajon järjestää jokin liittoon kuuluvista yhdistyksistämme yhteistyössä edustamansa raviradan kanssa. – Viime vuosina on palkittu valmentaja Katja Melkko 2017, hevoshieroja/fysioterapeutti Tuula Pursiainen 2018 ja valmentaja/ hevoskimppojen vetäjä Nina Pettersson-Perklen 2019. Palkinnot nuorelle ohjastajalle ja osaavalle naiselle – Yhdistyksemme hallitus valitsee myös Vuoden suosikkiohjastajan. Vuosittain järjestetään kilpailuja, palkitaan ansioituneita alalla toimijoita ja vietetään mukavaa aikaa yhdessä. Kokouksia ja yhdessäoloa Näiden lisäksi yhdessä vietetään Kevätja Syyspäiviä. – Suomen Ravinaisten liitto ry:n Kevätpäivät järjestetään kahden päivän mittaisina
52 Etenkin parivikellyksessä liikkeiden ajoitus on onnistumisen edellytys, sillä tilaa hevosen selässä on hyvin vähän. Voimisteluja ratsastustaustasta on etua mutta ehdottomia edellytyksiä ne eivät ole Vikellyksessä vaaditaan notkeutta ja rohkeutta
Vikellystä voi harjoitella myös ilman hevosta niin kutsutulla vikellyspukilla. 53 Akrobatiaa liikkuvan hevosen selässä . – Kisa oli luonteeltaan harjoituskisa, sillä monet osallistujat eivät olleet edes pystyneet ainakaan täysimääräisesti harjoittelemaan koko lajia. Hevonen laukkaa halkaisijaltaan vähintään 15-metrisellä ympyrällä vastapäivään, ja ympyrän keskellä oleva juoksuttaja antaa merkkejä hevoselle ääniapujen, juoksutusraipan sekä juoksutusliinan avulla. Vikellys on Suomessa hyvin naisvoittoinen laji, jossa veteraanisarjalaiseksi pääsee jo 19-vuotiaana. Hämeen Ratsastajat järjesti alkukesästä vikellyskisan, joka oli ilmeisesti ensimmäinen kisa jopa koko valtakunnassa koronarajoitusten höllennyttyä. Vikeltämistä harjoitellaan laukan lisäksi myös käynnissä ja ravissa. Vikeltäjät hyppäävät vauhdissa hevosen selkään ja suorittavat siellä erilaisia voimisteluliikkeitä. Harjoituskisa Aulangolla . – Saimme Hämeenlinnan Aulangolle aika nopealla varoitusajalla kokoon noin 50 kilpailijaa. Voimisteluja ratsastustaustasta on etua mutta ehdottomia edellytyksiä ne eivät ole Vikellyksessä etua on voimistelutaidoista ja ratsastuskokemuksesta, mutta tärkeintä on tulla toimeen hevosen kanssa ja olla kiinnostunut hevosurheilusta nomipuolisesti. Yleisöä ei saanut olla, muttei Aulangon maneesiin olisi toisaalta yleisöä mahtunutkaan, Avelin sanoi.. Kisa oli aika vaivaton polkaista käyntiin, koska esimerkiksi vapaaehtoisia ei tarvinnut värvätä suuria määriä, kertoi Hämeen Ratsastajien puheenjohtaja Tommi Avelin. Hevosen rungon ympäri on kiinnitetty erityinen vikellysvyö, jonka tukevat kahvat ja kaksi jalkalenkkiä helpottavat olennaisesti liikkeiden suorittamista. Vikellykseen liittyvät varsinaisten vikellysharjoitusten ohella kiinteänä osana voimistelu, venyttely, jumppaaminen ja liikkuvuusharjoitukset. Vikellys (vaulting) on akrobatiaa liikkuvan hevosen selässä. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen
Haastavinta on pakkasessa treenaaminen ja aivan kovimmilla pakkasilla pitää tyytyä oheistreeniin. – Voin treenata kerran viikossa maneesissa. Toisena harrastuksena on tanssillinen voimistelu. Käyn myös kuntosalilla ja lenkillä tai hiihtämässä viikoittain.. Papu treenaa vuoden ympäri, vaikkei talvisin kisoja olekaan. Papu Alangon toisena harrastuksena on tanssillinen voimistelu, mikä näkyy hevosen selässäkin. – Voimistelun aloitin neljävuotiaana ja ratsastusta olen harrastanut pian kymmenen vuotta. Vikellyksessä viehättää yhteistyö hevosen kanssa. – Ulkomailla taso on kova ja siellä harjoittelukin on aivan toista luokkaa. Viime vuonna Papu voitti lasten sarjassa Suomen mestaruuden. Tanssillinen voimistelu tukee hyvin vikellystä Papu on kuulunut muutaman vuoden vikellyksen lapsimaajoukkueeseen. E lokuussa 14 vuotta täyttävälle vihtiläiselle Papu Alangolle tulee tänä kesänä 11 vuotta vikellystä täyteen. 54 Papu Alanko ja Coco Roinetta viehättää vikellyksessä yhteistyö hevosen kanssa
. – Omassa sarjassani kilpailee yleensä parikymmentä lasta, joten meillä on ihan kovat kisat. – Nuorempana harrastin balettia, mutta siitä ei ole enää suur55 Coco Roineen mielestä ratsastuksesta on hyötyä myös vikellyksessä, koska ratsastus totuttaa hevosen liikkeisiin. suolisto-, hengitystie, sydänsairauksien ) tutkimukset Hammastutkimukset ja -toimenpiteet Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon käynnit Tallikäynnit lähialueella, käytössä kannettavat ultraja röntgenlaitteet Lisäksi sairaskengitykset ja fysioterapeuttiset tutkimukset ja hoidot 100 % kot ima ine n Nettikauppa täynnä syksyn uutuuksia! Iloi sen pal vel un hev ost arv ike kau ppa ! Borjeskotimaki.fi. Nyt harrastan vikellyksen lisäksi jalkapalloa, joka antaa lihaskuntoa ja sitä kautta etua vikellykseen. – Olen innostunut treenaamaan myös ratsastusta, enkä osaa sanoa kumpi on varsinainen ykköslaji. KAIKKI PALVELUT SAMAN KATON ALTA: Ontumaja selkätutkimukset sekä muut suorituskyvynongelmat sekä ostotarkastukset Sisätautisairauksien (mm. Tällä hetkellä kaikki hevosen kanssa tekeminen kiinnostaa. Hyyppäräntie 41, 05800 Hyvinkää • AJANVARAUS:0207310340 PÄIVYSTYS:0600 18281 (1,98 €/min + pvm/mpm) www.hyvinkaanhevossairaala.. Coco treenaa muutaman kerran viikossa vikellystä ja lisäksi perushevoshuollossa kuluu oma aikansa. aivan toista luokkaa. . Sekä vikellysja ratsastustreenissä menee viikossa useampi päivä. Coco oli viime vuonna Etelä-Suomen lasten mestari lasten kouluratsastuksessa. Hänellä on taustallaan muun muassa ratsastusta. Vikellys ja ratsastus tasavahvoja Vihtiläinen Coco Roine, 13, ryhtyi harrastamaan vikellystä 2,5 vuotta sitten. Ratsastus totuttaa kuitenkin hevosen liikkeisiin ja siinä mielessä ratsastuksesta on hyötyä myös vikellyksessä. takaan hyötyä vikellyksessä. – Ulkomailla taso – Ulkomailla taso on kova ja siellä on kova ja siellä harjoittelukin on harjoittelukin on aivan toista luokkaa. On hyvä tottua eri hevosiin, vaikka kilpailuissa pyritään aina tekemään suoritus samalla hevosella, sanoo Coco. – Pyrin harjoittelemaan monipuolisesti käyntiä, laukkaa ja ravia. Vikellyksessä Coco on kisannut aluetasolla, mutta kansalliselle tasolle on tarkoitus siirtyä ehkä ensi vuonna
– Joitakin liikkeitä voi treenata pukilla, mutta pariharjoittelu on yhteistyön kannalta tärkeintä. Ohjaajista pulaa Vikellysharrastus on kasvanut etenkin viimeisen viiden vuoden aikana, mutta suosiota jarruttaa harjoituspaikkojen vähyys ja ohjaajien puute. Aikuisryhmiäkin vikellyksessä on, mutta ne ovat yleensä ns. Kisat ajoittuvat huhti-syyskuulle. – Talvisaikaan ei kisoja ole, koska lämpimiä maneeseja on aika vähän. Oheisharjoittelussa voimistelutaustasta on jossain määrin etua, esimerkiksi alkulämmitelyssä teemme kärrynpyöriä. Joskus treenaan ilman hevosta pukilla. Alan kaupoissa ei vikellysvarusteita välttämättä ole tarjolla. – Rytmisestä voimistelusta ja baletista on hyötyä vikellyksessä yllättävänkin paljon, sillä oikeastaan kaikki voimisteluliikkeet ovat sovellettavissa vikellykseen. Helsinkiläiset 18-vuotiaat Tiia Makkonen ja Riikka Mäki aloittivat vikellyksen kolme vuotta sitten ja parivikellyksen kaksi vuotta sitten. Nederström-Alangolla on parikymmentä valmennettavaa, joista kymmenkunta kilpailee tavoitteellisesti aina maajoukkuetasoa myöten. – Osa harrastajista joutuu matkaamaan pitkästi päästäkseen harjoituksiin, mikä luo epätasa-arvoisuutta harrastajien keskuudessa. Nostot on tärkeää tehdä juuri oikealla hetkellä. Tällä hetkellä meillä ei ole vain sopivaa hevosta laukkaluokkaan. Pojat eivät ole lajia löytäneet, mikä on suuri harmi. Laji kehittynyt viime vuosina huimasti Tytöt tutustuivat toisiinsa vikellyksen kautta. Käynnissä ei putoamisia ole sattunut, mutta ravissa ja laukassa on hevosen selästä tultu alas melko vauhdikkaastikin. ?. Tänä vuonna pari käy viisissä kisoissa. Vikellysvarusteita on vuokrattavana Suomen Ratsastajainliiton vikellyskomitealla. Olemme aika tasapainoisia yhdessä. – Tavoitteena on laukkaluokka. Valmentaja Aime Nederström-Alanko näkee lajin kehittyneen viime vuosina Suomessa huimasti. Tarvittaessa Tiiakin voi nostaa minua. – Minä yleensä nostan Tiiaa, koska olen häntä hieman painavampi. Tytöt kilpailevat C-luokassa, joka tarkoittaa käyntiluokkaa. Vikellyksessä ranteet eivät joudu samalla tavoin rasitukselle, sanoo Tiia. – Kun hevosen selässä on kaksi ihmistä, tilaa on vähän ja liikkeet on ajoitettava hyvin täsmällisesti. Alussa meillä oli kommunikaatio hakusessa, mutta kokemuksen kautta se on alkanut parantua. Vikellyksessä on apua voimisteluja ratsastustaustasta, mutteivät ne ole kiveenkirjoitettuja välttämättömyyksiä. – Vuokraus on aloittelijalle hyvä vaihtoehto. En ratsasta kilpailumielessä, mutta ratsastus auttaa ymmärtämään hevosta. Kansainvälisiin kisoihin olisi tosi siistiä päästä, vaikka taso on varmasti aika kova. Pari on vahvempi kuin yksilöt – Aloitin ratsastuksen 9–10-vuotiaana. Taustalla on sekä ratsastusta että rytmistä voimistelua ja balettia. – Olemme parina vahvempia kuin mitä olisimme yksin. Juoksuttajan rooli on tärkeä, koska hevosen osuus on 25 prosenttia loppupisteistä. – Vikellyksen oppii vaikkei osaisi ratsastakaan. Saamme tehtyä liikkeet samanaikaisesti sanomalla toiselle esimerkiksi ”ja nyt”, kun aloitamme liikkeen. Kommunikoinnilla voi pelastaa joskus koko suorituksen. – Täydennämme Riikan kanssa toisiamme. Parivikellyksessä tärkeintä on kommunikointi. Parivikellys sopii tytöille erittäin hyvin. Parilla on selkeä työnjako. Moni nuori nuori joutuu tekemään valinnan huipulle tähtäävän harjoittelun ja opiskeluiden välillä seniori-iässä eli 19-vuotiaana. Tytöt harjoittelevat aina parina ja harjoitukset ovat kahdesti viikossa viikonloppuina. Parivikellyksessä pitää osata kommunikoida Riikka Mäelle ja Tiia Makkoselle yksin kilpaileminen olisi vaatinut isompaa askelta kuin parina kilpaileminen. Jos pari on putoamassa hevosen päältä, voi toinen saada hänet vielä kiinni, kun keskinäinen kommunikaatio pelaa. – Suomi on vähitellen lähestymässä kansainvälistä tasoa, mutta matkaa on vielä. Maailman huipulla on kuitenkin yli 30-vuotiaita vikeltäjiä. – Moni tulee vikellyksen piiriin voimistelutaustasta, mutta iän myötä kasvaa kynnys kokeilla uutta lajia, joka vaatii tasapainoa ja hyvää kehonhallintaa. Vikellys jää ehkä enää harrastukseksi, sanoo Nederström -Alanko Iän myötä moni seniori siirtyy valmentajaksi. höntsäryhmiä, joissa ei ole kilpailullista tavoitteellisuutta. Juoksuttajan tehtävänä on pitää hevosen käynti, laukka tai ravi tasaisena. – Vikellys on paljolti nuorten tyttöjen laji, seniorit ja miehet puuttuvat lajista. Rytminen voimistelu on jäänyt, koska ranteet eivät oikein kestäneet tuota lajia. Ohjaajia ei ole riittävästi kysyntään nähden. Olemme molemmat ujoja, ja yksin kilpaileminen olisi vaatinut isompaa askelta kuin parina kilpaileminen. Harrastin voimistelua kymmenisen vuotta sitten, mutta siitä ei enää ole suurta apua vikellyksessä. . Vikellyksessä viehättää hevosen kanssa toimiminen ja kivat ihmiset, sanoo Riikka. Taso on noussut ja kansainvälisissäkin kisoissa suomalainen vikeltäjä voi yltää hyvänä päivänä kymmenen parhaan joukkoon. 56 . Käytämme liikkeiden ajoittamiseen lyhytsanaista kommunikointia
Aulangolle matka-aikaa kertyy 2,5 tuntia ja joskus ajamme myös Merisen tallille Pälkäneellä. Oman vanhemman toimiminen valmentajana tuo omat haasteensa, koska omalle vanhemmalle on helpompi kiukutella. Itse olen joskus kilpaillut ratsastuksessa aluetasolla, mutta hevosten osalta päähomma on tallinpito, sanoo äiti Sanna Tapojärvi-Rasi . Kotitilalla ei ole maneesia, joten Pepin on harjoiteltava säiden armoilla. Kotona on hevosia ja olen kotitilalla ratsastanut, mutten koskaan kilpaillut siinä lajissa, sanoo Peppi. – Olen harrastanut vikellystä kolme vuotta. – Talvella pitää olla vähän enemmän vaatetta. Joukkuevoimistelu korvataan ehkä telinevoimistelulla, jota Peppi on joskus harrastanut. – Käymme Urjalassa Hessi-tallilla noin kerran kuussa Merisen valmennuksissa. Vikellys vaatii notkeutta, tasapainoa, rohkeutta ja fyysistä voimaa. Koulumatkan, yhteensä kuusi kilometriä, pyöräilen. – Treenasin joukkuevoimistelua kymmenen tuntua viikossa. – Ikäisekseen Peppi on fyysisesti vahva. Pieni kiukuttelu vanhempien kanssa on aivan normaalia. Seisominen on hevosen selässä laukassa vaikeampaa, koska hevosen selkä ei tunnu yhtä tasaiselta. Sormia ja varpaita alkaa paleltaa ensimmäisenä ja vaatteet voivat vähän haitata liikkuvuutta. Peppi käy myös Suomen Ratsastajaliiton Talent -valmennusohjelmaan liittyen Hämeenlinnan Aulangolla ja Lahdessa. Peppi Rasi on harrastnut vikellystä kolme vuotta. Laukkaa Peppi kokeili luokan ulkopuolella viime kaudella ja nyt tällä kaudella hän kilpailee laukassa tasolla B. Laji kehittynyt viime vuosina huimasti Peppi Rasille ja Sanna Tapojärvi-Rasille on perheen yhteinen harrastus. Lillin kanssa ei kiukuttelua synny. – Tärkeää on vanhempien ymmärrys ja kyky selvittää erilaisia tilanteita. Matkaa kertyy satakunta kilometriä yhteen suuntaan. –Juoksuttaja-koulutus on välttämättömyys, vaikka hevosten kanssa olisi muuten tottunut toimimaan, sillä kilpailuissa juoksuttaminen on luvanvaraista. Seiväshyppykoulukin tukee vikellystä. Vaikeuskerroin kasvaa kaikin tavoin laukassa. – Seisominen on hevosen selässä laukassa vaikeampaa kun hevosen selkä ei tunnu yhtä tasaiselta. Yleisurheilua tulee treenattua pari kertaa viikossa. Maskulainen 10-vuotias Peppi Rasi on nuoresta iästään huolimatta kokenut vikeltäjä, joka on vuosi vuodelta parantanut tuloksiaan. Lopetin sen lajin kilpatasolla, koska aika ei enää riittänyt. Peppi käyttää harjoitteluun vikellyspukkia ja harjoittelee myös omatoimisesti. Monesti liiton valmennusohjelmaan liittyvä koulutus on viikonloppupaketti. Innostuin vikellyksestä Apassionata-tapahtumassa, joka eräänlainen hevossirkus. Perheessämme liikunta on hyvin vahvasti läsnä koko ajan, sillä aviomies on yleisurheiluvalmentaja, tosin aikuisten ja nuorten puolella. Voimistelutaustasta on etua vikellyksessä. Aikaa kuluu matkusteluun Peppi on kehittynyt ikäryhmänsä kärjessä. Tavoitteena on harjoitella kahdesti viikossa, vaikkei se aina käytännön syistä ole mahdollista. Käyn nyt paikallisen seuran yleisurheilukoulussa ja erikseen seiväshyppykoulussa. Peppiä valmentaa myös pälkäneläinen Lilli Merinen. – Ensimmäisellä kaudella Peppi nousi käynnissä yli kuuden pisteen luokkaan ja toisella kaudella hän sijoittui palkintosijoille jokaisessa kisassa ja ylsi pisteissä yli seitsemän pisteeseen. Vikellys vaatii aikaa vanhemmilta ja hyvää motivaatiota Pepiltä. 57 . Liikunta läsnä arjessa Hevosten kanssa Peppi on tekemisissä päivittäin omalla kotitilalla. . Pää alaspäin liikkeet eivät pelota. Tapojärvi-Rasi on käynyt juoksuttaja-koulutuksen
58 Ratsastuksenopettaja Hanna Volanen neuvoo ratsastajaa kädestä pitäen tekemään asiat oikein. Adelaide.. Kuvassa Heidi Laakso ja tamma Ilon S
Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Hanna Volanen on koulutettu ratsastuksenopettaja ja pitkän linjan hevosnainen. – Hevonen käyttää itseään myös oikein ja peräänanto on aito, eikä kädellä kaula koukkuun vedetty, tiivistää kirkkonummelainen ratsastuksenopettaja Hanna Volanen. – Kiinnostus ja tiedonjano hevosiin on loputon ja ahkerana tallityttönä opin paljon kokonaisvaltaisesta hevosenpidosta sekä hevosten hyvinvoinnista, hoitamisesta ja lääkitsemisestä. Hän valmistui ratsastuksenohjaajaksi vuonna 1980 ja ratsastuksenopettajaksi 1982. Uskon, että hevonen mieluummin lähtisi metsään kävelemään, kuin pyörisi kävelykoneessa. – Hevosen tulee tykätä siitä, mitä tehdään, ja tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa mielellään. Niitä ovat: hyvä istunta, siisti apujen käyttö, hyvät tiet ja oikea tempo. Hän myös kilpaili omilla hevosillaan. Opettajan tulee koota ryhmä sekä hevosen että asiakkaan mukaan ja tehdä tuntiohjelma niin, että jokainen onnistuu, Hanna tiivistää työnsä ratsastuskoulussa. Opettajalta vaaditaan pelisilmää, jotta hän voi nähdä jokaisen yksilönä sekä huomaa, mitä kukin pystyy tekemään ja oppimaan. tasapainossa.. – Uusien tietojen ja oppien mukaan voidaan tehdä paljon asioita eri lailla, ja päämäärä on silti sama, hän toteaa ja huomauttaa kokemuksesta, että monesti todetaan kuitenkin vanhojen keinojen olevan parempia. Ammattitaitoaan Hanna sanoo kehittäneensä muun muassa työskentelemällä estehevosten kanssa USA:ssa sekä Australiassa laukkahevosten parissa. – Vasta tästä eteenpäin ratsastaja voi ryhtyä muokkaamaan ratsastuksen teknisiä asioita, kuten hevosen kokoamista, lyhentämään ja lisäämään tempoa ja ratsastamaan esimerkiksi väistöjä, listaa Hanna muutaman normaaliin ratsastukseen liittyvän asian. Koulutuksen lisäksi laaja kokemus Hanna Volanen, 57, aloitti ratsastusharrastuksen seitsemänvuotiaana, vuonna 1969. Hevonen oli hevonen, eikä sitä inhimillistetty. Into kehittää itseään ja oppia on näköjään elinikäistä, kuten motivaatiokin, Hanna naurahtaa. Monesti on aloitettava uudelleen alusta päästäkseen eteenpäin Hyvä ratsastus rakennetaan perusasioista Ratsastuksenopettaja tietää, että parhaimmatkin ratsastajat palaavat aina välillä perusasioiden äärelle. – Hyvin tehty – Hyvin tehty perusratsastus johtaa perusratsastus johtaa siihen, että hevonen siihen, että hevonen on kevyt kädelle, on kevyt kädelle, on pohkeen edessä, on pohkeen edessä, kantaa itsensä ja on kantaa itsensä ja on tasapainossa. Hanna ei ole koskaan hyväksynyt ratsastusta, joka tuottaa hevoselle kipua. 59 . Hannan mukaan ratsastuksenopettajan pitää osata lukea ihmisiä, samoin kuin tuntea hevoset hyvin. Hanna on kotoisin Kotkasta, mutta elämä on kuljettanut hevosnaista ympäri Suomea aina hevoshommissa. – Vanhoista ajoista en kaipaa oikeastaan mitään muuta kuin hevosen yksinkertaista pitoa. Kaikki langat käsissä Tällä hetkellä Hanna Volanen opettaa ratsastuskouluissa, mutta myös yksityisoppilaat pitävät ratsastuksenopettajan kiireisenä. – Kun kyseessä on useampi ratsukko tunnilla, opettajan täytyy osata luoda opetustilanteeseen turvallinen auktoriteetti ja pitää näkymättömillä langoilla kaikki ratsukot käsissään. H yvin tehty perusratsastus johtaa siihen, että hevonen on kevyt kädelle, on pohkeen edessä, kantaa itsensä ja on tasapainossa. Hanna on toiminut tallityöntekijänä ja hevosten hoitajana sekä samalla myös ratsuttanut hevosia ja pitänyt tunteja
Kun ratsastaja luottaa opettajaan, hän rohkaistuu, eikä kiinnitä huomiota ongelmaan, jolloin hevonenkaan ei kohta enää muista koko asiaa. Hanna koulutti hevosensa itse. Onhan hevonen iso pakoeläin ja sillä on nopeat liikkeet. Hän viittaa yhteen yleisimpään asiaan ratsastuksessa; pelkoon. Kuva: Kirsi Helenius Hyvä tunnetila tärkeää Hanna Volanen on työnsä kautta huomannut, että ratsastajan luottamus opettajaan vie kehitystä eteenpäin. – Ratsastamisen pitäisi olla harrastajille mukavaa ja rentouttavaa, ei ryppy otsassa suorittamista. Hän peräänkuuluttaakin hyvää tunnetilaa kaikessa mitä hevosten kanssa tehdään. 60 – Kilpaileminen ei ole ainoa tapa mitata ratsukon kehitystä, Hanna Volanen sanoo. – Otetaan esimerkiksi maneesin ovi, jota hevonen ratsastajan mielestä pelkää. Näissä asioissa tulevat esille opettajan ammattitaito, Hanna tuumaa. Pelkäävä ratsastaja tarvitsee opettajalta ymmärrystä ja rohkaisua. – Luottamus opettajaan tarkoittaa sitä, että ratsastaja tietää opettajan osaavan antaa oikeanlaiset tehtävät ja vaatimustaso on suhteutettu niin, että oppiminen sekä onnistuminen ovat mahdollisia. Pitkän linjan ammattilaisena Hanna tietää, että ratsastuskouluoppilaat tulevat tunnille nauttimaan ja irtautumaan arjesta. Opettaja saa arankin oppilaan rennoksi, jos oppilas luottaa opettajaan. Suomessa vuonna 2004 syntynyt lämminverinen ratsuhevonen, Tanzenstein, oli Hanna Volasen monivuotinen kaveri. Oppia itsensä vuoksi Hanna Volasen asiakkaat ovat eritasoisia ja -ikäisiä ratsasta. Hevonen on voinut ”kytätä” ovea ja ratsastaja on alkanut itse pelätä hevoselta isompaa reaktiota. Tilanne ratkaistaan sillä, että opettaja saa ratsastajan keskittymään omaan ratsastukseensa ja jatkamaan aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Opettaja ei koskaan saa väheksyä pelkäävää ratsastajaa. Ongelmatilanteessa moni ratsastaja saattaa miettiä, että jos hevosta komentaa, niin se voi muuttua hankalaksi. – Pelko on asia, johon ratsastuksenopettaja jatkuvasti törmää. Kuvassa Hannan monivuotinen oppilas Paula Korppi ponillaan Fidelma
Ei ole mitään asiaa, joka vähentäisi asiakkaani tai minun arvoa, Hanna painottaa. – Kun ihminen haluaa ratsastustunnin, annan itsestäni täyden panoksen hänelle. – Ratsastuksenopettajan pitää myös osata nähdä, mikä on sopiva hevonen ratsastajalle, jotta ratsukolla on mahdollisuus päästä eteenpäin. On helpompi havainnollistaa ja toteuttaa asioita, kun on mielikuva siitä, miten pitäisi ratsastaa. Sanon myös suoraan, missä on vika, jos ratsastaja ei kehity. – Ero on siinä, että ratsastuksenopettaja opettaa kädestä pitäen ratsastamaan ja valmentaja ohjaa ratsukon harjoittelua, jonka tavoitteena on yleensä kilpaileminen. ?. Oppiminen vaatii nöyryyttä Hanna Volanen ei halua itseään kutsuttavan valmentajaksi. Hanna suosittelee tunnilla käymistä tai valmentautumista muillekin kuin kilpaileville ratsastajille. – En ole valmentaja, vaan koulutettu ratsastuksenopettaja, Hanna toteaa, mutta painottaa samalla, ettei hän väheksy valmentajia. – Opettaessa käytän paljon mielikuvia. Harvoin vika on hevosessa, ellei hevonen ole sairas. Painotan silloin, että kilpaileminen on palkinto hyvästä harjoittelusta. Hannan mukaan hänen oma vahvuutensa on taito opettaa eritasoisia ratsastajia erilaisten hevosten kanssa, riippumatta muun muassa hevosen tai ponin rodusta, lajista tai iästä. Asiakas on silloin ostanut minulta aikaa sen tunnin verran, joten minun tehtäväni on antaa hänelle opetusta, oli hänen tavoitteensa, oma osaamisensa tai ratsunsa taso mitä tahansa. Hanna painottaa nöyryyttä myös hevosta kohtaan. Jos oppilaani haluavat kilpailemaan, tietenkin autan heitä, vaikka tavoite olisi miten pieni tahansa. Hanna viittaa jälleen hyvään perusratsastukseen, joka tehdään kiireettä. Hanna tiivistää lyhyesti mahdollisuudet menestykseen ratsastuksessa. – Hevonen on iso eläin ja vaikka se oppisi nopeasti, sen fyysinen voima, kunto, tasapaino ja lihakset vaativat aikaa kehittyäkseen. – Hyvä ratsastus on hevosta kunnioittavaa ja ratsastajan oman harrastuksensa kehittämistä. – Ratsastajalla, joka hoitaa hevosensa ruokinnan ja terveyden hyvin sekä sitoutuu oppimaan, on mahdollisuudet hyviin suorituksiin. 61 Hanna Volanen käyttää opettaessaan paljon mielikuvia, jotka auttavat ratsastajaa havannoimaan ja toteuttamaan asioita. Kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä, harjoittelua sekä nöyryyttä ottaa oppia vastaan. Kun tähän vielä lisätään usko omaan hevoseen ja itseensä, niin ratsastaja pystyy uskomattomiin suorituksiin. Moni oppilaistani haluaa opetusta itsensä ja hevosensa vuoksi, ei sen vuoksi, että voisi kilpailla. jia
Teksti: Kati Wikström . n Hevostuote Tallin arkea helpottamaan Kuivikkeella vaikutetaan tallin ilmaan ja hygieniaan sekä sujuvoitetaan käytännön tallityötä. Siivousmenetelmästä riippuu, lisääkö kuiviketta pakkauksen kerrallaan muutaman päivän välein vai lisääkö paalista hieman päivittäin, toteaa Sormunen. Epiran säänkestävästi pakatut kuivikkeet voi tilata suoraan kotitallille ja ne voidaan varastoida tallin läheisyyteen, vaikkei olisi sään suojaa. – Pakatut kuivikkeet on helppo kantaa pakkauksessa suoraan käyttökohteeseen. – Irtokuivikkeiden käsittely vie yllättävän paljon aikaa lapiointeineen ja kottikärryllä siirtelyineen, etenkin silloin, jos kuivikevarastoa ei pystytä sijoittamaan tallin tai lantalan läheisyyteen. Käyttöön vaikuttavat paikallinen saatavuus, hevosen pitopaikan vaatimukset ja kuivittajan omat mieltymykset. Tai pienemmillä talleilla voi olla helpompaa ostaa muutama paali kerrallaan esimerkiksi rehuostosten yhteydessä, tällöin kuivikkeet eivät tarvitse juuri minkäänlaisia varastotiloja ulkona tai sisällä. On myös olennaista, etteivät kuivikkeet sisällä homepölyä. – Kuivikkeen hygieenisyys on tärkeää, koska karsinoiden siivous nostaa aina pölyä talli-ilmaan. – Hevoset ovat erityisen herkkiä huonolle talli-ilmalle, siksi kuivikkeen tulisi olla mahdollisimman pölyämätöntä ja sen pitäisi sitoa ammoniakkia hyvin, kertoo Epira Oy:n myynnistä vastaava Annika Sormunen. Talvella kuivikkeen jäätyminen tuo vielä omat haasteensa, Sormunen sanoo. – Hevosilla yleisimmin käytettäviä kuivikkeita ovat turve, kutteri, sahajauho ja olki. Aikaa vievää työtä Kuivikkeella voidaan helpottaa tallin arkea. Kuvat: Epira Oy. Lisäksi jos kuiviketta ei saa katettuun varastoon, syntyy hävikkiä kastuneesta ja tuulen mukana lentävästä kuivikkeesta. 62 E pira Oy on vuonna 1987 perustettu Ruti-eläinkuivikkeisiin erikoistunut suomalainen perheyritys. Pölylle herkistyneille omansa Pölylle herkistyneiden hevosten ja hoitajien kohdalla kannattaa kuivikemateriaaliin kiinnittää erityistä huomiota, jotta oireet pysyvät kurissa. Tuotteet valmistetaan Karstulassa puunjalostusteollisuuden puhtaista sivutuotteista. Kuivikkeen tulee olla imukykyistä ja sen käyttämisen helppoa
Meitä lähestyi pölylle herkistynyt asiakas, ja hänen kanssaan yhteistyössä saimme aikaiseksi kuivikkeen, joka ei pölise, mutta on silti imukykyinen ja helppo siivota. Kuva: Maiju Leiponen – Tätä varten kehitimme Ruti-Raikas Hevoskuivikkeen. Kuva: Maiju Leiponen Turvekutterissa kutteriin on lisätty rahkaturvetta, joka tehostaa ammoniakinsidontaa ja imukykyä. – Tämän kuivikkeen säilytys tarvitsee katetun varaston, kertoo Sormunen. ?. Kuva: Annika Sormunen Raikas soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin hevoskuljetusautossa käytettäväksi. 63 Hyvän kuivikkeen tulee olla mahdollisimman pölyämätöntä ja sitoa ammoniakkia hyvin, kertoo Epira Oy:n myynnistä vastaava Annika Sormunen. Myös perinteinen kuivikekutteri löytyy valikoimasta tietenkin, kertoo Sormunen. Ei ole kuitenkaan järkevää kuljettaa talliin pölyä kuivikkeen tai rehujen muodossa, erityisesti jos tiedetään pölyn aiheuttavan ongelmia. Pakkaus on helppo ottaa mukaan lisäkuivikkeeksi eikä kuivike pölyä. – Pölyähän tallissa tulee aina olemaan, eikä sitä kaikkea sieltä koskaan saa pois kokonaan. – Toinen itse kehittämämme kuivike on Ruti-Mix turvekutteri, jossa kutteriin on lisätty optimaalinen määrä rahkaturvetta tehostamaan ammoniakinsidontaa ja imukykyä. – Esimerkiksi tallin käytävä kannattaa kastella ennen lakaisemista, eikä jätteitä kannata lakaista karsinaan, vaan mieluummin kuljettaa jätteet heti pois tallista. Kuivikkeen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös rehuihin, ettei niiden mukana talli-ilmaan joudu pölyä
n Hevosklinikka. 64 Etelä-Helsingin pieneläinklinikka avaa toisen toimipisteen Kirkkonummen Kylmälään elosyyskuussa
Lisäksi hän on kouluttanut erikoistuvia eläinlääkäreitä. Pitkäaikainen klinikan pieneläinhoitaja Anne Johansson jatkaa Helsingissä ja Kylmälässä. . – Hevosten omistajilla on usein muitakin eläimiä, joten nyt he voivat tuoda kaikki eläimensä samaan paikkaan, tutun lääkärin luokse. aa. . Nyt hevosklinikka saa rinnalleen pieneläinklinikan, sillä Etelä-Helsingin Eläinlääkäriasema laajentaa toimintaansa Helsingin Punavuoresta Kylmälään. Eläinlääkäri Timo Talvion klinikat saman katon alle Kylmälän hevosklinikan yhteyteen pieneläinklinikka Kylmälän Hevosklinikka Pohjois-Kirkkonummella aloitti toimintansa vuonna 2013. Useita eläinlääketieteellisiä julkaisuja. Runsaasti ulkomaisia jatko-opintoja lähinnä neurologian ja kirurgian eri osa-alueilta. – Nyt sekä hevosettä pieneläinklinikka ovat saman katon alla ja oman hevostilan yhteydessä, iloitsee Talvio ja toteaa, että päivittäisen puolentoista tunnin työmatkan voi nyt käyttää hyödyllisemmin. . . . – Teemme pieneläinklinikalla kaikenlaista praktiikkaa, kuten rokotuksia, pentutarkastuksia, röntgenja ultraäänikuvauksia, hammashoitoja, sekä kaikenlaista kirurgiaa yksinkertaisista rutiinileikkauksista aina vaativimpiin ortopedisiin ja neurokirurgisiin leikkauksiin asti, Talvio listaa ja mainitsee, että suurin osa pieneläinklinikan potilaista on ontuvia tai liikuntarajoitteisia potilaita, joita tuodaan tutkittavaksi usein pitkienkin matkojen päästä. . Ratsuhevosten urheiluvammojen diagnostiikan ja hoidon erikoisosaamista. Toiminut eläinlääkärinä yli 40 vuotta. Klinikalla on mikrokirurgiset valmiudet kaikkein pienimpienkin potilaiden hoitoon, ja myös eksoottisista eläimistä Talviolla on kokemusta. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström P ieneläinklinikan rakentaminen Kylmälään on ollut eläinlääkäri Timo Talvion suunnitelmissa jo jonkin aikaa, mutta tilojen rakentaminen ja tarvittavien laitteiden hankkiminen vie oman aikansa. Pieneläinsairauksien erikoistutkintoa hän vertaisi ihmisten yleislääketieteen erikoislääkärin tutkintoon. Timo Talvio tunnetaan koirien ja hevosten urheiluvammojen menestyksekkäästä hoidosta. Kliinisen työn ohessa Talvio on opettanut yliopistolla kymmenkunta vuotta selkäja lihassairauksia sekä neurologiKuka. Useiden eläinlääketieteellisten julkaisujen lisäksi Talvion luennot ovat olleet suosittuja. Naimisissa erikoissairaanhoitaja Hanne Talvion kanssa, neljä aikuista lasta Lauri, Jon Erik, Johanna ja Eveliina. – Vuosien varrelle on mahtunut paljon kokemusta sekä useita jatko-opintoja niin pieneläinten kuten myös urheiluhevosten sairauksista. . Timo Talvio, 65 . Useita kansainvälisiä kursseja urheiluhevosten vammojen diagnostiikasta ja hoidoista. Myös pian avattava pieneläinklinikka on varustettu nykyaikaisilla laitteistoilla. Eläinlääketieteen tohtori 1989 (neurokirurgia), pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri 1989. Muutos on ilouutinen myös hevosten omistajille. Erityisopettajan tehtäviä yliopistolla ja eläinlääkäreiden jatkokoulutuspäivillä. Etelä-Helsingin Eläinlääkäriaseman omistaja. Hevosklinikan laitteisto on laadultaan huipputasoa, kuten myös pian avattavan pieneläinklinikankin. 65 . Väitöskirjatyönsä hän on tehnyt neurokirurgiasta. – Annella on yli 30 vuoden kokemus pieneläinhoitajana ja yhteistyö jatkuu edelleen, Talvio iloitsee.. Oma klinikka on toiminut samalla paikalla Helsingissä yli 30 vuotta ja sitä ennen Turussa yhdessä Tuomas Illukan kanssa. . Asiakkaita Suomesta ja ulkomailta Kylmälässä sijaitsevalle pieneläinklinikalle ovat kaikenkarvaiset lemmikit tervetulleita ajanvarauksella. Viimeiset 25 vuotta ovat painottuneet urheiluhevosten vammojen diagnostiikkaan ja hoitoon, Talvio kertoo. Monen muun lisäksi kilpikonnat ja linnut ovat mahtuneet hoitoskaalaan elämän varrella. Vuosikymmenten kokemus Eläinlääketieteen tohtori Timo Talviolla on vankka kokemus ja laaja koulutus sekä pieneläimistä, että hevosista. Tekee kiinteää yhteistyötä muun muassa hollantilaisen urheiluhevosten urheiluvammojen erityisasiantuntijan Henk van der Veen kanssa (ISELP sertifioitu)
Urheiluratsuja tutkittaessa hevosta on hyvä tarkkailla erilaisilla alustoilla ja usein on eduksi, että hevonen voidaan esittää myös ratsain rauhallisissa olosuhteissa, Talvio toteaa ja nostaa maneesin yhdeksi isoksi eduksi ontumatutkimuksia tehdessä kaikissa sääolosuhteissa. Hevosklinikalle voi parhaiten varata ajan sähköpostitse timo.talvio@kolumbus.fi tai soittamalla Hanne Talviolle 040-5250406 ja pieneläinklinikalta voi varata ajan numerosta 09-604014. – Eveliina on tällä hetkellä Hollannissa ammattikilparatsastajana. Hevostilalla asustaa 18 hevosta, joista suurin osa on omia. Varsat viettävät kotona ensimmäisen vuoden, jolloin niiden terveydentilaan, kasvuun ja muun muassa jalka-asentoihin kiinnitetään huomiota. Koska hän on myös terveydenhuoltoalan ammattilainen, auttaa hän hevosklinikalla mahdollisuuksien mukaan tutkimusja hoitotoimenpiteissä silloin, kun talleilla työskentelevä hevosalan ammattilainen Janiina Arvinen ei ehdi. Hevosklinikka on keskittynyt pääasiassa ratsujen ontumien, liikehäiriöiden ja puutteellisen suorituskyvyn tutkimiseen ja hoitamiseen. Hanne Talvio vastaa tallitoiminnasta ja pääsääntöisesti kasvatuksesta. On käynyt niinkin, että ratsastajaa tai vaikkapa vain satulaa vaihtamalla ongelma on korjattu ja niin sanotuilta turhilta tutkimuksilta vältytään. Jokainen meistä on ollut jollakin lailla mukana myös hevosklinikkatoiminnassa, eläinlääkäri kertoo. Eläinlääkärillä itsellään on kisa-ajoiltaan muun muassa SM-tason hopeamitali esteratsastuksesta. ?. – Hevoset ovat tahdittaneet perheen yhteistä jokapäiväistä elämää Kylmälässä yli 25 vuoden ajan. – Kotona on tällä hetkellä neljä siitostammaa, jotka ovat kaikki olleet laadukkaita estehevosia. Kuvassa omakasvatti, neljävuotias Luz Del Son T, ratsastajanaan Eveliina Talvio Hollannissa kisoissa. Tammoille valitaan orit yhteisellä päätöksellä. Myös vaimo Hanne Talvio on pitkän linjan hevosnainen. Kolmevuotiaina niitä ryhdytään kouluttamaan ratsuiksi, Timo Talvio juttelee. Vuotiaina ne sitten siirretään Saksaan kasvamaan. Luz Del Son on Sol Y Sombran varsa. Johanna kilpailee kotimaan kentillä, valmentaa, ratsuttaa, sekä auttaa klinikalla ja tallissa. – Usein tutkimuksen kannalta on tärkeää, että potilaaksi tuotu hevonen pystytään esittämään eläinlääkärille myös ratsain. 66 Johanna Talvio jalostustamma Charminquen kanssa. Talvioiden perheellä on laadukasta kasvatustoimintaa. Kuva: Gillian Zuidgeest Koko perhe hevostoiminnassa Timo Talvion aikuiset tyttäret, Johanna ja Eveliina, ovat ratsastaneet koko ikänsä ja kilpailevat kansainvälisellä tasolla. Molempien tytärten ratsastustaidon ansiosta testiratsastus kuuluukin hevosklinikan palveluun. Molemmat klinikat sijaitsevat jatkossa Talvion hevostilan, Villa Talvion, ja kodin pihapiirissä
Jos – Hevoset ovat kauniisti liikkuvia ja laadukkaita. – Pidän tunteja Loimaalla Punkin Tallilla muutamana päivänä viikossa ja lisäksi minulla on muutama valmennettava. 10 ratsukon joukosta voittajana palkittiin ypäjäläinen Anna Petäjä, joka kilpaili luokassa suomenhevostamma Jekkulan Laralla. – Hevoset ovat kauniisti liikkuvia ja laadukkaita. – Olen tehnyt opettajan ja valmentajan töitä sivutyönä ja kilpailen aktiivisesti kahdella suomenhevosella ja tällä kimolla ruunalla. 67 Laadukkaita nuoria hevosia ja mestaruuksia Anna Petäjä voitti ratsastuksenopettajien koulumestaruuden ratsulla Jekkulan Lara. 6-vuotiaissa I’m Marzipan ja Siiri Kyrö tekivät siistiä jälkeä ja 7-8 -vuotiaiden sarjassa Jenni Linnan ratsastama estehevossukuisen Catfight L sijoitettiin ykkösiksi. Jos jotain toivoisimme, niin hevosten esittämistä radalla jotain toivoisimme, niin hevosten esittämistä radalla pitäisi myös treenata enemmän, jotta ratsastaja voi pitäisi myös treenata enemmän, jotta ratsastaja voi auttaa hevosta jännittävässä kilpailutilanteessa. auttaa hevosta jännittävässä kilpailutilanteessa.. Lisää satsausta esittämiseen Tuomaristo piti kilpailleista hevosista ja kehui niiden laatua. Kultaa voittivat Päivi Stranden – Cezars. Jos jotain toivoisimme, niin hevosten esittämistä radalla pitäisi myös treenata enemmän, jotta ratsastaja voi auttaa hevosta jännittävässä kilpailutilanteessa. Päivä päätettiin nuorten ratsastajien vapaaohjelmalla, jossa Janna Pursiainen otti Hieron kanssa viikonlopun kolmannen voittonsa. Molemmat näistä hevosista ovat kotimaista ratsuhevoskasvatusta ja ne palkittiin parhaina FWB-yhdistyksen toimesta. Musiikkina oli Sibeliusta ja Jääkärin marssia, ja syyskuun alussa ratsastettavat Suomenratsujen Kuninkaalliset tuovat myös koulusuomenhevoset ratkomaan mestaruutensa Ypäjälle. 5-vuotiaissa parhaimmaksi sijoitettiin Anu Hännisen ratsastama Sprite, joka on tuotu Suomeen Saksasta vuoden 2019 lopulla. Esteratsastuksessa estekorkeus oli 115 senttimetriä ja lähtöviivalla oli neljä ratsukkoa. Kaksi muutakin mitalistia on Kanta-Hämeen alueelta, kun toiselle sijalla ratsasti tammela Miia Ojala – Quintessa ja kolmanneksi ypäjäläinen Maija Laitinen Ypäjä Hemmolla. Kotona kasvaa 5-vuotias hevonen, josta toivon saavani kenttäratsun, tämän vuoden suomenhevosten estemestaruuksien pronssimitalisti kertoo. Ohjelma vakuutti tuomariston ja silmäkulmia pyyhittiin myös yleisössä. Kuva: Hevosopisto/Erja Andersson R atsastuksenopettajien mestaruudet jaettiin Ypäjän Kisaviikolla. Nuorille hevosille suunnatut EqPro luokat ovat Suomen Ratsastajainliiton sarjakilpailu, jossa on viisi kilpailtavaa luokkaa ja finaali kilpaillaan Ypäjällä loka-marraskuun vaihteessa. – Hevoset ovat kauniisti liikkuvia ja laadukkaita. Nuorten hevosten luokissa arvioitiin hevosten askellajien laatua, yleisvaikutelmaa ja kuuliaisuutta. . Mestaruuksissa vapaaohjelmat kilpaillaan sunnuntaina. Koulupuolella mestaruus kilpailtiin helppo A-tasolla sunnuntaina. Yleisössä pyyhittiin silmäkulmia Suomenhevosten kouluvapaaohjelmassa Anna Kärkkäinen ratsasti Kulta-ahon Kasimirin kanssa uuden vapaaohjelmansa
Kuninkaaksi ja kuningattareksi kruunataan hevoset, jotka saavuttavat parhaan yhteisajan kahden päivän aikana ajetuissa kolmessa kilpailussa. Tulin lenkiltä hevosta ajamasta, ja sanoin, etten aja sitä enää ikinä. E vartti on ravikuningas vuosimallia 2020. Maakuntaradat hakevat tapahtuman järjestämisoikeutta vuosia etukäteen ja sitoutuvat samalla mittaviin järjestelyihin. Se ei tuntunut hyvältä, mutta me valjastettiin sitä yhä uudestaan. Ensikertalainen Evartti juoksi kuninkaaksi Ravikuninkaan seppeleen sai niskaansa heti ensiyrittämällä pihtiputaalaisen Antti Ojanperän valmentama Evartti. – Se on ollut meille tärkeä hevonen, ja omistajatkin tietävät,. Kuninkuusravit on suomalaisen raviurheilun näyteikkuna ja yksi Kuninkuusravien 2020 tunnelmaa. Kuninkuusravit on suomalaisen ravikesän suuri kohokohta, jonka aikana paremmuudestaan mittelevät suomenhevoset. Muutama vuosi aikaisemmin hevonen oli menehtyä leikkauspöydälle, mutta kuluvan kauden aikana ori on noussut suomenhevosravureiden absoluuttiselle huipulle. Antti Ojanperä kuuluu Suomen parhaimpiin ravivalmentajiin, ja talli pitää sisällään toinen toistaan hienompia ravihevosia. 68 n Kuninkuusravit 2020 . Ojanperä on saavuttanut valmentajana ravikuninkuuden aikaisemmin vuonna 2015 Jokivarren Kunkulla. – Kyllähän tämä on hieno hevonen. Lippuja tuli myyntiin tuhat per päivä ja yleisöalue jaettiin viranomaismääräysten mukaisesti lohkoihin. Kuninkuusravien ominaispiirre on vuosittain vaihtuva järjestämispaikkakunta. Oriin ohjasti voittoon Santtu Raitala. Seuraavien vuosien järjestäjät ovat 2023 Kouvola, 2024 Jyväskylä ja 2025 Oulu. Vuoden 2020 Kuninkuusravit juostiin kuin juostiinkin Seinäjoella, vaikka ne jo kertaalleen päätettiin koronan vuoksi peruuttaa. Jos joku olisi reilu vuosi sitten ollut katsomassa, miten tämä silloin meni, niin aika paljon on tapahtunut sen jälkeen. Evartin tie ravikuninkaaksi on ollut mutkainen, mutta Seinäjoella voittajasta ei jäänyt epäselvyyttä. Anniskelualue oli rajoitettu 500 henkilölle. Kilpailujen matkat ovat ensimmäisen päivän 2 100 metriä ja toisen päivän 1 609 ja 3 100 metriä. Vuoden 2021 Kuninkuusravit järjestetään tavalliseen tapaan uudelleen Seinäjoella ja 2022 järjestysvuorossa on Forssa. Kuninkuusja kuningatarkilpailuihin voivat osallistua vain kantakirjatut suomenhevosoriit ja -tammat. . Vuosittain yli 50 000 katsojaa paikalle houkuttelevat Kuninkuusravit ovat yksi Suomen suosituimmista kesätapahtumista. Kuva: Hippos/Ville Vuorinen SEINÄJOELLA juostiin sittenkin maailman suurimmista ravitapahtumista, jonka pääosassa on kotimainen hevosrotumme, suomenhevonen. Kyseessä on yksi maailman vaativimmista ravikilpailuista, joka vaatii nopeutta, kestävyyttä ja siihen valmistautuminen edellyttää vuosien työtä. Leikkauspöydältä kuninkaaksi Evartin kanssa on noustu kliseisesti vaikeuksien kautta voittoon, mikä selkeästi lisää voiton merkitystä. Evartti voitti kaksi ensimmäistä osamatkaa ja päätöskilpailussa sijoituksena oli toinen sija
Se kiri loppusuoralla ylivoimaiseen voittoon ajalla 20,5, joka on Seinäjoen uusi kylmäveristen rataennätys. Evartti voitti myös lauantaina kilpaillun ensimmäisen osamatkan. Raitalan tuuletuksesta päätellen, kakkossija sopi Pihtiputaan supervaljakolle erinomaisesti. Kuva: Hippos/Ida Laine 69 että on ollut tosissaan vaikeaa. Silloin tuntui, että ehkä tämä tästä, kertoi valmentaja Antti Ojanperä kertoi voittajahaastattelussa. Henri Bollström teki kaikkensa hallitsevan kuninkaan, Tähen Toivomuksen rattailla, mutta Santtu Raitalan ohjastama Evartti seurasi kuin liimattu. valmentaja Antti Ojanperä, ja ohjastaja Santtu Raitala iloisissa tunnelmissa. Kuninkuuskilpailun päätösmatkan voitti Pauli Raivion valmentama Tähen Toivomus, jonka välittömässä läheisyydessä Evartti vei päätösmatkan toisen sijan. Kun ennen päätösmatkaa kaksikon välillä oli eroa 1,6 sekuntia, oli vuoden 2020 ravikuningas selvillä maaliin tultaessa. Anniskelualue oli rajoitettu 500 henkilölle. Oli kyllä iloinen hetki, kun ajettiin sillä Pihtiputaan paikallisraveissa 26-aikaa. Kuninkuusravien 2020 tunnelmaa. Evartti oli tosi mahtavan tuntuisesti siinä Henrin (Bollström) selässä kiinni, ja mietin hetken aikaa, että uskaltaako tästä lähteä kääntämään mihinkään, ettei tule mitään hölmöyksiä, mutta ei onneksi tullut. Aiempi Patrikin juoksema ennätys oli peräti 31 vuoden takaa. Tuli siinä sellainen olo, että olisi. – Evartti oli tänään ihan superhieno, Raitala ihasteli ohjastettavansa suoritusta. Kuva: Hippos/Ville Vuorinen Ensikertalainen Evartti juoksi kuninkaaksi Kuninkuuskisan ensikertalainen Evartti otti kaksi voittoa ja yhden kakkossijan rattaillaan Santtu Raitala. . Lippuja tuli myyntiin tuhat per päivä ja yleisöalue jaettiin viranomaismääräysten mukaisesti lohkoihin. Toisessa lähdössä rataennätys Evartti lunasti jo toisessa osalähdössä ennakkosuosikkiin kohdistuneet odotukset. Kuva: Hippos/Ida Laine Hoitaja Jutta Ihalainen, ravikuningas Evartti. . – Loppukaarteessa oli kyllä tosi kiva fiilis
– Minulla on tuossa kolme hienoa miestä vasemmalla puolella, viittasi Ihalainen Evarttiin, Raitalaan sekä puolisoonsa Ojanperään. ”Mikä hienompaa, kuin hakea seppele Seinäjoelta” Evartin ydintiimin yksi tärkeimmistä henkilöistä on hoitaja Jutta Ihalainen, jolle koko viikonloppu oli suurta tunnemyrskyä. Omistajaporukka Talli Pajatso on rekisteröity Rovaniemelle ja tuoreen ravikuninkaan juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Kuva: Hippos/Ida Laine Kokonaistilanne 2100m 1609m 3100m Osallistuja Sija Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Evartti / S Raitala 1 9.25.5 0.0 1 23.4a 2.55.2 0.0 1 20.5a 2.09.5 0.0 2 24.1a 4.20.8 0.2 Tähen Toivomus / He Bollström 2 9.26.9 1.4 3 23.7a 2.55.8 0.6 2 21.1a 2.10.5 1.0 1 24.1a 4.20.6 0.0 Vixus / J Kontio 3 9.33.0 7.5 6 24.0a 2.56.5 1.3 3 21.4a 2.11.0 1.5 4 25.6a 4.25.5 4.9 Sheikki / A Hammar 4 9.33.8 8.3 11 24.7a 2.57.9 2.7 5 21.7a 2.11.5 2.0 3 25.3a 4.24.4 3.8 Joriini / Han Hietanen 5 9.35.5 10.0 4 23.8a 2.56.0 0.8 9 22.8ax 2.13.2 3.7 7 25.9a 4.26.3 5.7 A.T. Evartin taustat levittäytyvät ympäri Suomen. Vitsistä tuli totta, naureskeli Ihalainen voittajahaastattelussa.. Kuva: Hippos/Ida Laine Tähen Toivomus ja Evartti päätösmatkan maalisuoran kamppailussa. Moni on varmasti päässään asetellut nuoren suomenhevosensa päähän ravikuninkaallisen kruunua jo varhaisessa vaiheessa, mutta vain ani harva siihen yltää. Olen minä vitsin heittänyt, kun hevonen on Sippolan Ollin luota lakeuksilta ostettu, että mikä olisi sen hienompaa kuin hakea seppele Seinäjoelta. Veeti / J Länsimäki 6 9.35.6 10.1 8 24.4a 2.57.3 2.1 6 22.0a 2.12.0 2.5 6 25.9a 4.26.3 5.7 Pauhis / O Nisonen 7 9.37.2 11.7 7 24.4a 2.57.3 2.1 7 22.3a 2.12.4 2.9 8 26.3a 4.27.5 6.9 Vixen / I Nurmonen 8 9.39.7 14.2 9 24.6a 2.57.6 2.4 10 22.8a 2.13.2 3.7 9 26.7a 4.28.9 8.3 Caijus / A Teivainen 9 9.41.2 15.7 2 23.6a 2.55.6 0.4 4 21.6a 2.11.3 1.8 11 28.5a 4.34.3 13.7 Rokin Maxi / T Okkolin 10 9.42.8 17.3 10 24.6a 2.57.6 2.4 8 22.6a 2.12.9 3.4 10 27.8a 4.32.3 11.7 Lissun Eerikki / A Moilanen -5 23.8a 2.56.0 0.8 hpl 5 25.7ax 4.25.6 5.0 Camri / T Rautiainen -poissa poissa poissa Kuninkuuskilpailun tulokset 2020, Seinäjoki Kuninkuuskilpailun tulokset 2020, Seinäjoki kiva voittaa tämä viimeinenkin lähtö, mutta en ole koskaan noin hienoa kakkosta ajanut. Hevosen on kasvattanut Olli Sippola Kuortaneelta, josta hevonen päätyi Pihtiputaalle. Tähen Toivomus (oik.) oli vahvempi. 70 Pihtiputaalaisten Raitalan ja Ojanperän yhteistyö toimii. – Tässä on vielä sulateltavaa
Päätösmatkan voitto irtosi kovalla tuloksella 25,1a/3100 metriä, joka jää vain kymmenyksen tammojen tämän matkan Suomen ennätyksestä. Torvinen sai kannustettua Virin Camillan tekemään tarvittavan eron, ja ravikuningattaren titteli varmistui komeiden tuuletuksien kera. Ravikuningattaruuden voittaminen ei ollut Torvisen mielessä sunnuntaina ollenkaan. Evarttia ohjastanut Santtu Raitala täyttää kuluvana vuonna 29 ja kuningatarta Virin Camillaa ohjastanut Hannu Torvinen on vuotta nuorempi. . Evartti voitti kuninkuuden lopulta 1,4 sekunnin turvin. Voitto ei mielessä ollenkaan Kahden ensimmäisen osalähdön jälkeen neljäntenä kilpailussa ollut Virin Camilla yllätti ohjastajansa viimeisellä matkalla. Molemmille Kuninkuusravien pääkilpailun kokonaisvoitto oli uran ensimmäinen. Ennen viimeistä matkaa tamma oli neljäntenä 0,7 sekuntia kokonaiskilpailua johtanutta Hetviinaa jäljessä. Kilpakumppanit ovat hyviä ystäviä, mikä teki voitonjuhlista entistä ikimuistoisemmat. Kokonaiskilpailussa kolmas oli Katja Melkon valmentama Vixus, jolla oli voittajaan eroa jo 7,5 sekuntia. Nuoret ohjastajat . Kilpailun kokenein osallistuja, viidettä kertaa kuningatarkilpailuun osallistunut Virin Camilla on useana vuonna ollut lähellä ravikuningattaren titteliä ja Seinäjoella 13-vuotias tamma sai vihdoin ansaitsemansa kruunun, kun Hannu Torvisen ohjastama tamma oli ylivoimainen viimeisellä osamatkalla ja seppelöitiin ravikuningattareksi. 71 Viidettä kertaa mukana kisassa Virin Camilla sai ansaitun kruununsa Viides kerta toi Virin Camillalle voiton. Vuoden 2020 kuninkuuskilpailussa edellä mainitut Evartti ja Tähen Toivomus erottuivat selvästi. Ravikuninkaallisten kärryillä nähtiin tänä vuonna harvinaisen nuoret ohjastajat. Kuva: Hippos/Ville Vuorinen K uningatar – ja kuninkuuskilvan vaativin matka on viimeinen osalähtö, joka ajetaan 3100 metrin ryhmäajona. Onhan tämä aivan käsittämätöntä, Santtu Raitala tunnelmoi voittajaseremonioissa. Johtavan Liisan Tulilinnun takana päätösmatkalla juosseen Virin Camillan askel oli kevyin loppusuoralla ja se repi joka metrillä eroa muihin. ?. – Kun Hannu voitti Virin Camillalla päätösmatkan, ajattelin, että olisi uskomattoman hienoa päästä tänne vierekkäin. Hetviina jäi kauas kärkihevosista viimeisellä matkalla, ja pahimman uhkan Virin Camillan tittelille heitti Liisan Tulilintu
näköisesti. – Tämä on meidän perheelle kova juttu, olen suomenhevosperheestä äidin ja isän puolelta. Se näytti hienolta varsalta, hienolta varsalta, liikkui kevyen liikkui kevyen näköisesti. En olisi uskonut. Tänään kaikki osui nappiin, Torvinen kertoi. Miettinen on valmentanut Virin Camillaa koko sen uran ajan. Kokonaistilanne 2100m 1609m 3100m Osallistuja Sija Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Sija Km aika Aika Ero Virin Camilla / Ha Torvinen 1 9.32.6 0.0 3 23.5a 2.55.4 0.4 4 22.9a 2.13.4 0.3 1 25.1a 4.23.8 0.0 Liisan Tulilintu / H Kotilainen 2 9.33.9 1.3 4 23.5a 2.55.4 0.4 2 22.8a 2.13.3 0.2 2 25.5a 4.25.2 1.4 Aurotar / T Ojanperä 3 9.35.2 2.6 2 23.3a 2.55.0 0.0 3 22.9a 2.13.4 0.3 3 26.1a 4.26.8 3.0 Hetviina / An Tupamäki 4 9.36.5 3.9 1 23.3a 2.55.0 0.0 1 22.7a 2.13.1 0.0 6 26.6a 4.28.4 4.6 Lakan Leija / S Raitala 5 9.37.3 4.7 5 23.8a 2.55.9 0.9 7 23.4a 2.14.2 1.1 4 26.2a 4.27.2 3.4 Sävel-Taika / O Oja-Nisula 6 9.39.6 7.0 7 24.6a 2.57.6 2.6 8 23.5a 2.14.4 1.3 5 26.3a 4.27.6 3.8 Vilma Lyydia / Tu Pakkanen 7 9.40.1 7.5 6 23.8a 2.56.0 1.0 10 24.1a 2.15.3 2.2 7 26.7a 4.28.8 5.0 Taksvenla / Han Hietanen 8 9.48.8 16.2 9 25.6a 2.59.7 4.7 9 23.6a 2.14.5 1.4 8 28.6a 4.34.6 10.8 Tähtituula / A Teivainen 9 9.53.1 20.5 8 25.0a 2.58.5 3.5 5 23.0a 2.13.5 0.4 9 30.7a 4.41.1 17.3 Piskon Pouta / K Määttänen 10 9.56.0 23.4 10 25.8a 3.00.1 5.1 6 23.3a 2.14.1 1.0 10 30.9a 4.41.8 18.0 Ryti-Tyttö / J Länsimäki -11 25.8a 3.00.2 5.2 11 24.8a 2.16.4 3.3 poissa Akaasia / Ma Hietanen -12 32.5ax 3.14.2 19.2 poissa poissa Kuningatarkilpailun tulokset 2020, Seinäjoki – Puhuimme valmentajan kanssa, että koetetaan pysyä neljän porukassa. Se osoitti nuorena olevansa lahjakas. – Ostin tamman kahden kuukauden ikäisenä. – On se aika mahtava tamma. Ja selviytyä se pitkä matka kunnialla, se oli ensisijainen tavoite. Ensimmäiset voitot napsimme pieniltä kesäradoilta, kuvaili Miettinen kuvaili vaatimattomasti. Aina olemme tienneet, että se pystyy siihen, mutta on se kovan työn takana, kaiken tarvitsi onnistua maksimaalisen hyvin. Mailin piti olla vahvin matka – toisin kävi Ravikuningatar Virin Camilla sijoittui lauantain avausmatkalla kolmanneksi ja mailin matkalla neljänneksi. Valmentajalle ravikuningattaren tittelin voittaminen yhdessä Virin Camillan kanssa oli unelmien täyttymys. Olen aina pitänyt sitä enemmän mailin hevosena, mutta taitaa se olla pitkänkin matkan hevonen, Miettinen kommentoi yllättyneenä heti lähdön jälkeen. – Epäilin, että näinköhän tamma jaksaa. Valmentaja ei osannut odottaa Virin Camillasta tällaista huippuhevosta, vaikka tamma menestyi mukavasti jopa ikäluokkansa suurkilpailuissa. Se on kova juttu koko meidän suvulle, Torvinen kertoi voiton merkityksestä. Siilinjärvellä asuva Miettinen on harrastanut raviurheilua vuodesta 1999 alkaen, ja ensimmäiset merkinnät valmentajana ovat vuodelta 2002. Virin Camillan luottokuski Torvinen on ollut vuodesta 2017 alkaen ja hän on ajanut tammaa neljä kertaa kuningatarkilpailussa. 28-vuotiaalle Torviselle ravikuningattaruuden voitto on yksi uran suurimmista saavutuksista. Se näytti hie. – On tämä kova juttu. Jos joku olisi sanonut reilu 20 vuotta sitten, että täällä ollaan, niin olisin sanonut, että älä puhu lööperiä, Miettinen totesi. Se menee nolta varsalta, liikkui kevyen näköisesti. Viimeisen matkan esitys veti valmentaja Reino Miettisen lähes sanattomaksi. Se on yksi parhaita suomenhevosia, mitä olen ajanut. Se näytti ikäisenä. Kuva: Hippos/Ida Laine – Ostin tamman – Ostin tamman kahden kuukauden kahden kuukauden ikäisenä. Titteli tuli yllätyksenä. tosi kovaa palan matkaa, Torvinen kehui. 72 Ohjastaja Hannu Torvinen, ravikuningatar Virin Camilla, valmentaja Reino Miettinen ja Arja Miettinen
Tuoreen ravikuningattaren on kasvattanut erittäin menestynyt suomenhevoskasvattaja Heikki Smolander, joka oli paikalla Seinäjoella juhlimassa hänen pitkäaikaisen kasvatustyönsä timanttia. Se on jännä, että enää ei jännitä, kun se on näissä kisoissa. Nuorempana jännitin, kun tamma juoksi ikäluokkakilpailuja. Kuva: Hippos/Ida Laine Virin Camilla ja Hannu Torvinen ottivat yllästysvoiton päätösmatkalla. On ollut hienoa seurata tamman uraa. – Tämä on kaikkien kasvattajien toive, että tällaista tapahtuisi. Nyt, kun se on noussut huipulle, se on erilaista, Smolander kommentoi. Virin Camillan omistaa Scuderia Camerata, johon kuuluu Reino Miettisen lisäksi hänen puolisonsa Arja Miettinen sekä Miettisten tyttären poika. Kolmanneksi kokonaiskilpailussa sijoittui Aurotar, joka jäi voittajalle 2,6 sekuntia. ?. 73 Kuninkuusravien veteraani Virin Camilla sai vihdoin seppeleensä. Kuva: Hippos/Ida Laine . Kaksi ensimmäistä osamatkaa voittanut Hetviina jäi kokonaiskilpailussa neljänneksi. Kuningatarkilpailussa toiseksi sijoittui Harri Kotilaisenvalmentama ja ohjastama Liisan Tulilintu, joka hävisi Virin Camillalle 1,3 sekuntia
Parvelan Retu viihtyy voittajakehissä. – Koskisen ja Seppälän kanssa ollaan oltu ystäviä jo pitkän aikaa. Voitto oli sille jo 21. Pikkuprinssi on nyt myös Pikkukunkku Parvelan Retu on yksi kaikkien aikojen lahjakkaimmista suomenhevosista. Oriveden Eräjärveltä Seinäjoelle saapunut 5-vuotias ori kruunattiin Kuninkuusraveissa Pikkukunkuksi. Marjo Vanninen on hevosen kasvattaja. – Seuraavaksi keskitytään Derbyyn, joka on kauden päätähtäin, huippulahjakkuuden valmentaja Petri Laine kertoo oriin jatkosuunnitelmista. Tällä kertaa kaikki oli varmaa. kilpailussa. Toiseksi sijoittui Heikki Mikkosen ohjastama Hipsun Poju, kolmanneksi Vilkkeen Velmu ja Teemu Okkolin. uran 22. 74 Y ksi kaikkien aikojen parhaista suomenhevoslupauksista kaarsi jälleen voittajakehään, kun Parvelan Retu ravasi ylivoimaiseen voittoon 5-vuotiaiden Pikkukunkussa. Parvelan Retu haki tältä keulan 500 metrin jälkeen, ja hallitsi siitä lähtöä maaliin saakka. Parvelan Retun omistaa Lakos Team, johon kuuluu Petri Laineen lisäksi Ismo Koskinen ja Mikko Seppälä. Vilkkeen Velmu oli lähtökiihdytyksessä nopein. – Alun matkaa hevonen oli melko virkeä, mutta viimeiselle kierrokselle se rauhoittui. Porukassa on hyvä meininki, ja fanijoukotkin ovat aina matkassa mukana, kiittää Laine. Ikäluokkansa ylivoimainen hallitsija on ehtinyt tänä vuonna astumaan jo sata tammaa. Jokainen huippuhevonen tarvitsee ympärilleen hyvän tiimin. voitto tuli 5-vuotiaiden Pikkukunkussa. Viime vuoden Kuninkuusraveissa Pikkuprinssiksi kruunattu Liisingin poika hallitsi lähtöä varmoin ottein. Emmi Laine hoitaa isänsä Petri Laineen valmentamaa oria. 21. . Kuva: Siiri Haapalainen. Hevosen voittoputki on venynyt jo 21 voiton mittaiseksi. Voittoajaksi sille kirjataan 25,2. Tälle vuodelle paine hevosessa on kasvanut, mutta hyvä vain, että poika tykkää juosta, kehui Parvelan Retun luottokuski Hannu Torvinen voittokonetta
Anniskelualue oli rajoitettu 500 henkilölle. – 1.8.2021. Teksti: Kati Wikström tä kulkua tallialueen ja yleisöalueen välillä ei ollut. Puulaaksontie 25 A 43500 Karstula. Uskomme, että poikkeukselliset ajat saavat raviyhteisön tuntemaan entistäkin voimakkaampaa yhteenkuuluvuutta. Keväinen koronatilanne vaikutti myös Kuninkuusravien järjestelyihin. Tämä näkyi ravintolaja kahvilapalveluiden jonkin verran pelkistetympänä kattauksena. Elämme poikkeuksellisia aikoja ja Kuninkuusravien kohtalo oli pitkään vaakalaudalla, sanoo Seinäjoen ravikeskuksen toiminnanjohtaja Jyri Saranpää. Kuninkuusraveissa kuuluu olla suuren kansanjuhlan tunnelmaa. Vaikka puitteet olivatkin tänä vuonna kovin erilaiset, oli paikan päällä positiivinen vire ja säätkin suosivat, kertoo Saranpää. – Myös tapahtuman palvelut olivat rajoituksista johtuen, tänä vuonna suppeammat. Sosiaalisessa mediassa voidaan nopeasti reagoida ajantasaisiin tilanteisiin ja näin tulemme varmasti ensi kesänäkin toimimaan, summaa Saranpää. – Tunnelma saatiin aikaiseksi, vaikka yleisön pauhu ja väenpaljous puuttuivat. 044 043 7472 epira@epira.. 75 K uninkuusravititteleistä ajettiin alkuperäisen aikataulun mukaan 31.7. Lippuja tuli myyntiin tuhat per päivä ja yleisöalue jaettiin viranomaismääräysten mukaisesti lohkoihin. Raviradat Rovaniemeltä Helsinkiin järjestivät etäkatsomoita raviväelle, joihin halukkaat pääsivät nauttimaan tunnelmastaan tunnetusta tapahtumasta. Kansanjuhlaa digitaalisesti Kuninkuusraveja pystyi seuraamaan omalta kotisohvaltaan eri kanavien TVja nettilähetysten kautta. Toukokuun lopussa Suomen Hippos päätti, että Ravikuningas ja -kuningatar seppelöidään myös tänä vuonna, poikkeusoloissa. Ticketmaster.fi:n sivuilla käy lipunmyynti vuoden 2021 tapahtumaan, ja aiemmin vuodelle 2020 ostetut liput ovat sellaisenaan voimassa ensi vuonna. Eri yleisölohkoille oli myös omat sisääntuloja ulosmenoporttinsa. Digitaaliset kanavat olivat nyt isossa roolissa ja ovathan ne nimenomaan näkyvyyden ja markkinoinnin kannalta tärkeitä. Ravien markkinatoria ei tänä vuonna voitu toteuttaa. – Eikä nytkään oltu millään mittapuulla normaalissa, kun tähän perinteikkääseen tapahtumaan pääsi vain hyvin rajattu yleisö. Lipun hinnalla katettiin tapahtuman kulut, muuhun emme nyt pyrkineet. Myös Kuninkuusravien sosiaalisen median kanavat olivat valjastettu ravitapahtuman seuraamiseen. Seinäjoen Kuninkuusravien ajankohta on 30.7. Nyt voimme kaivaa keväällä syrjään laitetut isot suunnitelmat esiin ja alkaa jalostamaan niitä ensi kesää varten. Epira Oy p. – Tämä oli hyvä harjoitus ensi vuoteen, jota alamme nyt pohtimaan. – Halusimme pitää lippujen hinnat maltillisina, emmekä alkaa kiskoa parasta mahdollista hintaa voittoja maksimoidaksemme. TurvallisuussyisEnsi kesä jo suunnitteilla Seinäjoen ravikeskuksen toiminnanjohtaja Jyri Saranpää kertoo suunnittelujen ensi vuoden isoon kansanjuhlaan olevan jo käynnistymässä. Kaikkien terveys on tietysti tässä tilanteessa ykkösasia. Halusimme palvella raviyleisöä parhaamme mukaan ja mahdollistaa tradition jatkumisen. – 2.8.2020 Seinäjoella, mutta lippuja myytiin rajoitetusti, sillä koronapandemia asetti kokoontumisrajoituksia ja taajaan muutoksia tapahtumien järjestelyihin. Lastenalue oli ulkona käytettävissä, mutta totuttua pienempänä, luettelee Saranpää.
– Nokkonen tunnetaan huonosti ja todennäköinen syy lienee se, että koska vaikuttavia aineyhdisteitä on niin paljon, on niiden keskinäisten vaikutusten suhdetta miltei mahdotonta n Hevostuote. Yrityksen päätoimiala on nokkosen viljely ja jatkojalostus. Ärmätti tuottaa suurimman osan Suomen nokkosesta. Nokkonen on yksi maapallon ravinnerikkaimmista villiyrteistä, mutta aliarvostettu ja vähän tunnettu. 76 O suuskunta Ärmätti aloitti toimintansa viime vuosisadan puolella ryvässipulin kasvatuksella, ja sen loputtua 2000-luvun alkuvuosina ryhdyttiin tutkimaan mahdollisuuksia nokkosen hyödyntämiseen. aliarvostettu ja vähän tunnettu. Tutkimuksissa nokkonen osoittautui ravinnepitoisuuksiltaan ylivoimaiseksi kasviksi. sijaitsevat Kainuussa, Puolangalla, Suolijärven kylällä. Osuuskunta muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2019. Nokkonen on yksi maapallon Nokkonen on yksi maapallon ravinnerikkaimmista villiyrteistä, mutta ravinnerikkaimmista villiyrteistä, mutta aliarvostettu ja vähän tunnettu. Nokkonen on yksi maailman ravinnerikkaimmista villiyrteistä Hevoselle puhtia nokkosesta Hevosille tarkoitettuja nokkosvalmisteita on markkinoilla ollut jo pitkään, mutta puolankalainen Ärmätti on kehittelemässä uutta tuotetta, maistuvaa hevosherkkua. Nokkosta myydään hevosille täydennysrehuna niin rouheena kuin pellettinäkin. Ärmätin nokkosviljelmät, Suomen suurimmat nokkospellot Uuden hevosherkun on tarkoitus olla hevoselle palkkiomielessä annettava herkkupala. Ärmätti oli mukana kasvien terveysvaikutuksiin liittyvässä hankkeessa, jossa nokkonen nousi esille vanhana rohdoskasvina. Siihen on sekoitettu nokkosen lisäksi muita kasveja makeutta antamaan
– Toistaiseksi vielä nimettömän hevosherkun on tarkoitus olla hevoselle palkkiomielessä annettava herkkupala, joka on samalla terveyspommi. – Nokkospelleteillä on verkkokaupassa säännöllinen tilaajajoukko hevosihmisiä, se kertoo jotakin, toteaa Tuomo Seppänen. Käänteisesti nokkonen kerää maasta myös raskasmetalleja. Nokkosatoja korjataan vuodessa kaksi. – Hevoselle riittää 50 grammaa nokkosta päivässä ja sekin kannattaa antaa kuuriluontoisesti, Seppänen opastaa. – Nokkosta myydään hevosten ravintolisäksi niin rouheena kuin pellettinäkin. Eri vitamiineja ja kivennäisiä nokkonen sisältää yli merkittävän määrän 12 kappaletta, kun parhaissa marjoissa on kaksi ja ”voimakasvina” tunnetussa pinaatissa viisi. Hevosherkku tulossa markkinoille Ärmätin nokkosvalmisteet ovat olleet markkinoilla reilut kymmenen vuotta. Hevosen yleiskunto paranee Nokkonen sisältää A-,C,E-, K-, B1-, B2ja B3-vitamiineja sekä foolihappoa sekä kivennäisaineista kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, mangaania, rautaa, sinkkiä, sekä klorofylliä eli lehtivihreää lisäksi nokkoseen happoja ja antioksidantteja. Nokkosvalmiste on helppokäyttöinen ja pölyämätön täydennysrehu. 77 Nokkonen on monessa suhteessa kiitollinen viljeltävä ja tuottaa myös hyvää satoa. Ärmätti aikoo saada lähiaikoina markkinoille, nokkospelletin ja rouheen rinnalle uuden hevosherkun. Nitraattija nitriittipitoisuudetkin ovat erittäin alhaiset, Tuomo Seppänen sanoo. Ravintoaineet imeytyvät paremmin kun solurakenne on murskattu. ?. – Kun vatsa saadaan kuntoon, imeytyvät ravintoaineet paremmin ja vointi paranee, Seppänen sanoo. Ravimiesten mukaan nokkonen myös nopeuttaa palautumista. – Hevonen kuin hevonen syö meillä nokkospellettejä mielellään. Varresta voidaan käyttää se osa, joka ei ole kuituuntunut. Samaa nokkospeltoa voidaan käyttää viljelyyn 7-8 vuotta. Makeaan hevosen karkkiin tuovat maittavuutta omena, ruusunmarja ja rypsi, kertoo Tuomo Seppänen. Nokkosen sisältämät hivenaineet ja vitamiinit parantavat hevosen yleiskuntoa, karvaa ja virkeystasoa, kertoo Kristiina Aitta Oulusta. Nokkonen kerää kaikki ravinteet Nokkonen kerää maaperästä kaikki mahdolliset ravinteet, mikä on nokkosen yksi suurimmista eduista. Hevosten osalta palaute on ollut sen suuntaista, että nokkonen parantaa hevosen rauta-arvoja, helpottaa iho-oireita, parantaa vatsan toimintaa ja lisää karvankiiltoa sekä ylipäätään piristää hevosta. Nokkonen on yksi maailman ravinnerikkaimmista villiyrteistä yksiselitteisesti tutkia, sanoo Tuomo Seppänen Osuuskunta Ärmätistä. Hevonen ei luontaisesti syö tuoretta nokkosta, vaan varoo sen poltinkarvoja, mutta pelletöimällä tai rouheena nokkonen saadaan hevoselle maistuvaan muotoon. – Tikkuuntunutta vartta ei käytetä, jonka takia nokoset leikataan latvastaan noin 30-40 sentin korkeudelta. Siihen on sekoitettu nokkosen lisäksi muitakin kasveja. – Saksasta tuoduissa nokkosissa oli 200-350 prosenttia enemmän raskasmetalleja eli lyijyä ja kadmiumia sekä jonkin verran elohopeaa. Tuskin missään kasvit ovat täysin vapaita raskametalleista, mutta elohopeaa ei meidän nokkosestamme löytynyt lainkaan. Nokkonen auttaa muun muassa vatsavaivoihin ja allergioihin niin eläimillä kuin ihmiselläkin, Seppänen sanoo. Hevoselle maistuvaan muotoon Nokkosen sisältämät hyötyaineet ovat kasvin lehdissä. Koirien osalta on saatu jo jokin kerran kokemuksia, mutta hevosten osalta pintaa on vasta raapaistu. Pelletti ei puristettuna pölise ja sitä on helpompi annostella
Näistä suurin, eli eniten työllistävä on ratsastusala. Se on merkittävä luku, verrattuna moniin muihin toimialoihin. Suurin työllistäjä on ratsastusala. Erilaisia hevosalan yrittäjiä, yrityksiä ja toiminnanharjoittajia on Suomessa noin 3 000. Hevostalous työllistää enemmän kuin peliteollisuus Luonnonvarakeskus on selvittänyt hevosten taloudellista merkitystä Suomessa. listämiä, kertoo erikoistutkija, dosentti Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta. – Peliteollisuus tarkoittaa erilaisten netti-, tietokoneja kännykkäpelien suunnittelua ja siinä toimivia yrityksiä, suurimpina tietenkin Rovio ja Supercell, jotka työllistävät yhteensä vajaat 1 000 ihmistä, loput ovat lukuisten pienten yritysten työlErilaisia hevosalan yrittäjiä, yrityksiä ja toiminnanharjoittajia on Suomessa noin 3 000. Kasvavia ovat sekä ihmisten että hevosten hyvinvointiin liittyvät palvelut, sote-toimintaan liittyvät palvelut ja hevosmatkailu. Hevosalaan liittyy paljon myös elinkeinotoimintaa, elämystuottajia sekä matkailupalveluja, joka on iso ja kasvava ala tällä hetkellä. Koko ala työllistää ainakin 6 500-7 000 ihmistä. Esimerkiksi peliala ja turkisala työllistävät vähemmän Suomessa kuin hevostalous. Ratsastusala suurin työllistäjä Hevosalaan sisältyy monenlaisia toimialoja ja toimintamuotoja. Hevostalous on merkittävä työllistäjä biotalousalalla Suomessa. 78 H evostalous työllistää Suomessa noin 6 5007 000 henkilöä. – Yleisimmät hevostalouden toimintamuodot Suomessa ovat erilaiset ratsastukseen liittyvät palvelut, kuten ratsastuskoulut ja hevosten täysihoitopalvelut sekä karsinoiden vuokraus. Saastamoinen on tutkinut laajasti hevostalouden toiminta
Yleisömääräarviot 2017 TAPAHTUMA KÄVIJÄMÄÄRÄ Kuninkuusravit Vermo 4. Suomessa hevosalan ihmisiä työllistävät eniten ratsastuspalvelut ja hevosten hoitopalvelut sekä hevosmatkailu. – Suomessa tallityöntekijät ovat täysi-ikäisiä. Ratsastusta harrastaa 160 000 suomalaista. Uudistuva hevostalous-hanke toteutti keväällä 2017 valtakunnallisen kyselyn hevosyritystoiminnan kehitysnäkymistä. – 16.7.2017 22 530 Hevoset–messut Tampere 8. kannattavuutta.. Ratsastustoimintaa harjoitetaan koko maassa, yritysten keskittyessä kaupunkien läheisyyteen. – 2.7.2017 15 090 Nordic King Härmä 24.6. Hankkeella edistettiin hevosalan uusia elinkeinoja yritystoimintamahdollisuuksia ja yritystoiminnan kannattavuutta. Lähde: Mahdollisuuksien hevonen -hevosalan kehittämisohjelma, Suomen Ratsastajainliitto ry, Veikkaus Oy ja Suomen Hippos ry Rehuostoihin 1,80 päivässä Suomessa on tällä hetkellä noin 75 000 hevosta. 79 . Hevosella on merkittävä rooli suomalaisten liikuttajana vapaa-ajassa ja urheilussa. – Hevostalous on suhdanneriippuvainen ala. Ratsastuksenharrastajista yli puolet on aikuisia. Omissa lähdöissään juoksevat lämminveriset ja suomenhevoset. – 19.3.2017 40 000 St Michel -ravit Mikkeli 15. €) 240,85 Syntyneitä varsoja 2 920 Taulukko 1: Suomen hevosalan avainluvut. Lähde: tapahtumajärjestäjät. Hevonen on maataloustuotannon kuluttaja, joka kuluttaa etenkin heinää ja kauraa. Suomen toiseksi seuratuimmassa urheilulajissa kilpaillaan kahden hevosrodun voimin. – 11.6.2017 Ypäjä 6 000 Suomenratsujen Kuninkaalliset 31.8. – 3.9.2017 Ypäjä 6 000 *Tapahtuma on osa myös muita lajeja esittelevää GoExpo-kokonaisuutta Taulukko 2: Yleisömäärät Suomen suurimmissa hevosalan tapahtumissa vuonna 2017. Hevosurheilu – elinkeinoja, vauhtia ja virkistystä kokoavat paikan päälle vuosittain noin 640 000 suomalaista. Suomen hevosalan avainluvut. Lähde: Mahdollisuuksien hevonen –hevosalan kehittämisohjelma, Suomen Ratsastajainliitto ry, Veikkaus Oy ja Suomen Hippos ry. Vastaajia oli yhteensä 575, joista yrittäjiä 75%. Suomen Gallup Elintarviketieto/Kantar TNS 2017. Ravikilpailuja järjestetään 43 raviradalla, joilla kilpailee vuosittain lähes 7 000 hevosta. Alalla riittää myös haasteita – Ratsastuskoulujen ja ratsastuskouluyrittäjien haasteita ovat muun muassa tietenkin nuorten ikäluokkien pieneneminen, useat muut ja uudet harrastusmahdollisuudet sekä muut kysyntään Kaikkien yrittäjien Kaikkien yrittäjien on parannettava on parannettava kustannuskustannustehokkuuttaan, tehokkuuttaan, kehitettävä kehitettävä kilpailukykyään kilpailukykyään ja taloudellisia ja taloudellisia tavoitteita ja tavoitteita ja kannattavuutta. Saastamoisen tutkimusalueisiin kuuluvat muun muassa vihreän hevostalouden mahdollisuudet Euroopassa, sekä hevostalouden uusien toimintamuotojen kehittäminen ja hevosyritysten kannattavuuden ja osaamisen parantaminen. kenttää ja oli mukana Uudistuva Hevostalous -tutkimushankeeesa, joka päättyi vuoden 2018 lopussa. – 6.8.2017 58 000 Helsinki International Horse Show 18. – 25.6.2017 11 400 Finlandia-Ajo Helsinki 7.5.2017 8 590 Kymi Grand Prix Kouvola 17.6.2017 8 114 Finnderby 8. Tällä hetkeällä hevosala on kasvusuunnassa Suomessa, Markku Saastamoinen sanoo. – 21.5.2017 45 000 Helsinki Horse Fair* 17. – 22.10.2017 50 000 Hevoset Kaivarissa Helsinki 20. Alalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen myös hevostapahtumien kautta, joista suurimmilla on jopa 10 milj. Hevosharrastamisen kasvu luo elinkeinotoimintaa, paitsi hevosalalle myös muille toimialoille. Tiloilta ostettavien rehujen arvo kipuaa lähes 50 miljoonaan euroon vuodessa. – 9.4.2017 15 855 Suur-Hollola-ajo Lahti 30.6. Ravi tapahtumat Hevosalan avainluvut Suomessa vuonna 2017 Hevosia 74 400 Raviurheilun harrastajia ja seuraajia 225 000 Ratsastuksen harrastajia 160 000 Hevosala työllistää 15 000 Hevostalleja 16 000 Hevospelien myynti (milj. Talleilla kyllä pyörii ja hevosia hoitelee enimmäkseen nuoria, mutta palkattu työvoima on täysi-ikäistä. Työntekijöistä löytyy molempia sukupuolia, Markku Saastamoinen sanoo. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan hevonen vastaa kuluttajana kahta ihmistä. Luonnonvarakeskus on laskenut millainen hevonen on ”kuluttajana”, kuinka paljon yksittäinen hevonen kuluttaa. euron kokonaisvaikutus lähiseudulle. Keskimäärin hevonen kuluttaa päivässä noin 1,80 euroa, joka vastaa päivittäisten rehuostojen arvoa. 3 Hevostalous lukuina 2017 2 1
Hevostalouden koulutusta tarjoavat Hämeessä Hevosopisto Ypäjällä ja Koulutuskeskus Salpaus Lahden Jokimaalla. Turun seutu on yksi maan kolmesta suurimmasta hevoskeskittymästä. Raviurheilun tunnuslukuja vuosilta 2012-2017. 80 7 Hevostalous lukuina 2017 6 Taulukko 5: Raviurheilun tunnuslukuja vuosilta 2012 – 2017. Ypäjällä toimii Hevosopiston lisäksi Luonnonvarakeskus Luken hevostutkimuskeskus Hippolis. Luonnonvarakeskuksen Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan laskelmien mukaan hevonen vastaa hevonen vastaa kuluttajana kuluttajana kahta ihmistä. Hevostalous näkyy koko maassamme. Pääkaupunkiseutu on Suomen hevosrikkain alue ja Uudellamaalla on noin 13 000 hevosta, mikä vastaa vajaata viidesosaa Suomen hevosmäärästä. – Alueellisia eroja on varmaan ratsastuskoulujenkin haasteissa meillä Suomessa. Lähde: Suomen Hippos ry. katsojaa) 0,72 0,72 0,65 0,67 0,63 0,64 ALAN TOIMIJAT Valmentajat 3 612 3 566 3 393 3 321 3 256 3 113 Ohjastajat 2 084 1 970 1 960 1 890 1 836 1 716 Kilpailleet poniohjastajat 499 461 450 433 419 408 RAVIURHEILUN NUORISOTOIMINTA Poniravija ravikoulut 8 kpl Nuorisoravikerhot maakuntaradoilla 19 kpl + kesäradat 12 kpl Nuorisotoiminnassa mukana n. 4 000 hlöä MAKSETUT PALKINNOT Ratojen maksamat palkinnot (milj. . Oulun ympäristössä on pohjoisen Suomen hevoskeskittymä. Ratsastus on meillä myös kalliimpaa kuin useassa muussa maassa, esimerkiksi Ruotsissa, Saastamoinen sanoo. Hevosalalla on vaikutusta maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseen, ja hevosia ja hevosalan yritysja harrastustoimintaa on koko maassa. Lähde: Hevostaloutta läpi Suomen/Hippolis Keskimäärin hevonen kuluttaa päivässä noin 1,80 euroa, joka vastaa päivittäisten rehuostojen arvoa. Raviurheilun tunnuslukuja 2012 – 2017 RAVIRADAT Keskusravirata 1 kpl Maakuntaradat 18 kpl Kesäradat 24 kpl Harjoitusraviradat 112 kpl 2012 2013 2014 2015 2016 2017 RAVIT Totoravipäivät 574 563 546 533 520 513 Totoravilähdöt 5 403 5 338 5 089 4 978 4 844 4 963 Paikallisravit 53 48 43 41 42 45 Poniravipäivät 15 16 17 16 18 21 Kilpailupäivät yht. Pirkanmaalla on noin 6 900 hevosta ja hevostalous näyttäytyy vahvana niin ravikuin ratsastusurheilussa. 637 623 606 590 578 579 Startanneet hevoset Lämminveriset 4 853 4 730 5 042 4 824 4 824 4 536 Suomenhevoset 2 193 2 171 2 078 2 058 2 058 2 100 Ponit 625 624 614 592 603 625 Kilpailleiden hevosten omistajat Henkilöt 3 640 3 479 2 808 2 548 2 492 2 409 Muut (kimpat, yhteisöt) 4 130 4 119 4 039 3 459 3 319 3 330 Yleisömäärä radoilla (milj. Kaikkien yrittäjien on parannettava kustannustehokkuuttaan, kehitettävä kilpailukykyään ja taloudellisia tavoitteita ja kannattavuutta. kahta ihmistä. Varsinais-Suomessa on hevosia noin 5 900. Hevosilla suuri merkitys aluetaloudellisesti . Pohjois-Pohjanmaalla on noin 5 400 hevosta. Lähde: Suomen Hippos ry. Hevosalan yritykset voi luokitella perheyrityksiksi, tiimiyrittäjyydesksi, kansainvälisiksi yrityksiksi ja yksinyrittäjiksi. Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi suurin hevosten määrällä mitattuna. €) 20,2 20,8 18,5 17,3 19,27 23,39 vaikuttavat tekijät. Yksi yhteinen ominaisuus hevosalan yrityksille on, että ne ovat usein monialaisia, eli sama yritys tarjoaa erilaisia palveluita tai sillä on monia hevosalan toimintoja. Hämeessä on noin 6 400 hevosta. Tähän onkin pyrkimys suurella joukolla
Puhelinnumero: .......................................................................................................... Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puhelin: ............................................................................................................................. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Nimi: .................................................................................................................................... Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Sähköposti: ..................................................................................................................... Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Hevosmaailma -lehden (6 nroa/vuosi) r kestotilauksena 43€/v r määräaikaisena 49€/v. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Allekirjoitus: ................................................................................................................... tilaukset@karprint.. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. kaveriksi koko vuodeksi Karprint Oy Hevosmaailma Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun
– On tämä kyllä mahtava tunne, aivan mahtavaa. Yli 600 kilometrin matka Kolarista Seinäjoelle olisi saattanut verottaa jonkun hevosen voimia, mutta Niemen Eemil ei antanut senkään haitata. perinteiseen tapaan suomenhevosten montén SM-kilpailulla. Tuollainen hevonen ja kaikkea, oi!, ohjastaja Noora Hirvimäki tunnelmoi voittajahaastattelussa. – Matka ja kuljetus olivat pitkät, ja ajattelin että jos neljän joukkoon pääsee, niin hienosti on mennyt. Kuva: Siiri Haapalainen Suomen mestareiksi Napapiirin sankarit montén. 82 K olarilaisvaljakko Noora Hirvimäki ja Niemen Eemil olivat pitelemättömiä Seinäjoen Kuninkuusravien avauslähdössä ja veivät suomenhevosten montén SM-tittelin Lappiin. lähdön tuloksena oli Suomen mestaruus. . – Kyselin Tarmolta jo viime kesänä olisiko hevosesta montéen, mutta Eemelillä oli jaloissa ongelmia niin ei uskallettu vielä. Niemen Eemilin on kasvattanut Niemenkylän Kartano ja sitä hoitaaNea Leppänen. Sinnikäs työ palkittiin, ja uran 81. – Kova työ palkitaan! En todellakaan olisi voinut vuosi sitten kuvitella tällaista”, Hirvimäki iloitsi. Kyllähän täällä aina voitosta kuitenkin haaveilee, Liikamaa myhäili. Niemen Eemilin valmentaja Tarmo Liikamaa muistetaan muun muassa Kuopion Kuninkuusraveissa vuonna 2013 kuninkuudesta kilpailleen Maratin takaa. Reissu ei ollut turha, vaan Tarmo Liikamaan valmentama ja Lalli-Tallin omistama 10-vuotias ori jätti muut taakseen ja poistui kaviouralta Suomen mestarin seppele kaulassaan. Kaikki startit voittoon Hirvimäki on ohjastanut oriin kaikki kolme montéstarttia ja niistä jokainen on päättynyt voittoon. Sataprosenttista työtä montélähdöissä tehnyt valjakko tuntee toisensa, ja Hirvimäki tiesi tarkkaan mitä teki, kun käänsi hevosen keulapaikalle kilometri ennen maalia. Hyvällä tyylillä se piti muut takanaan vähän pelotti, että kyllä ne sieltä tulee, mutta ei ne sitten saaneet meitä kiinni. Noora Hirvimäki sai tuulettaa Seinäjoella tuoreen montén Suomen mestarin NIemen Eemilin satulassa. Nyt se on kunnossa, ja Tarmo kysyi ajamaan, kertoi Hirvimäki valjakon yhteistaipaleesta. Sinnikäs työ palkittiin Hirvimäki ajoi ensimmäisen montéeli raviratsastusstarttinsa jo vuonna 2013, mutta avausvoitto tuli vasta vuosi sitten Kurtakon kesäraveissa. Seinäjoen Kuninkuusravit käynnistyivät lauantaina 1.8. – Tuntui, että hevonen etenee, niin mie päätin, että ajan keulaan. Ennakkoon yksi mielenkiintoisimmista hevosista oli Kolarista Etelä-Pohjanmaalle matkannut Niemen Eemil, joka jahtasi jo viidettä peräkkäistä ykkössijaansa. Seinäjoella voittoaika kirjattiin lukemiin 27,5/2120m
Heti varastosta ja laatu/hinta paras! Kaikissa trailereissa HINTATAKUU!! HURJAT ALENNUKSET! TAVARAAA VARASTOSSA! Anssems Privaro 2000kg 7500€ sis alv Anssems Excelennte 2000kg 8500€ sis alv Humbaur Maximus 2700kg 13000€ sis alv Humbaur Xanthos Aero 2700S 11000€ sis alv Humbaur Xanthos 2000kg 9500€ sis alv Humbaur Notos Xtra Pro 2700kg 14900€ sis alv Kysy edullista rahoitusta, jopa ilman käsirahaa.. Meillä on aina varastossa 30 hevostraileria. SUOMEN SUURIN PERÄKÄRRYTUKKU WWW.TRAILERTUKKU.FI 040 510 8331 Maahantuomme Humbaurin ja Anssemssin hevostrailerit. Miksi Trailertukku