4/2022 8,90 Hevosen läsnäolo rentouttaa MINNAN kiireisessä arjessa Maikki on Kangasalan kesähevonen Keinoemovälitys on pelastanut tänäkin kesänä KYMMENIÄ VARSOJA Kuninkaalliset Suven Sametti ja Evartti pitivät pintansa Forssan seppelejahdissa Ratsastuskouluinstituutio uudistamisen tarpeessa Laajemmaksi hevoskouluksi. Ykköseksi Etutopeva ja Matti Pakarinen Työhevoskisassa ensikertalaisten esiinmarssi
Näin asiakkaamme kertovat Hippuzenista: "Helppoa kun kaiken saa samasta pussista", "Hevoseni karva kiiltää entistä enemmän ja on silkkisen pehmeä", "Hevoseni veriarvot parantuivat", "Mahaongelmat ovat Hippuzenin avulla historiaa", "Hevoseni toipui IBDstä Hippuzen 100 % Heinäpelletin ja Hippuzen 100 % Melassileikkeen avulla" Lue lisää ja tilaa kotimaisesta verkkokaupasta, nopeat toimitukset hippuzen.fi ja horsebalance.fi. Hippuzen luonnollisempi hevosrehu on: • Tärkkelyksetön • Kuiturikas • Vähäsokerinen • Niukkarasvainen • Ravinnetiheä • Sisältää korkea arvoista valkuaista Vatsaystävällinen ja helposti sulava Hippuzen ylläpitää hevosesi terveyttä ja lisää suorituskykyä. Täydennä heinäruokinta Hippuzen luonnollisemmalla hevosrehulla. HippuZen on lajityypillistä hevosrehua, joka sopii kaikille hevosille
Maikin lempipuuhaa onkin ihmisten kanssa seurustelu ja kaikenlainen rapsuttelu. Ryhti suoraksi – 25 vuotta – 20 Yllis-varsa on oppivainen esikoululainen. Elokuun alkuun menessä tammoja oli tarjottu apuun 74 ja varsoja on jäänyt ilman emää 44. 17 Kaksivuotias Laku-Bella on serra de airesinpaimenkoira, josta on tullut hyvä tallikoira. Sen toiminta kuvastaisi harrastajien kokonaisvaltaista vastuuta arvokkaista kavioeläimistä, kun niiden kanssa halutaan harrastaa ratsastusta hevosystävällisenä urheilulajina sekä itse hevosia kokonaisvaltaisesti. Lehteen mahtuu myös ajatuksia herättäviä ulostuloja. Kuva: Janne Kähkönen. 09-413 97 369 n Sisältö 4/2022 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 34 Evartti nappasi kolmannen peräkkäisen ravikuninkuuden ja Suven Sametti juoksi toista kertaa ravikuningattareksi Forssan kuninkuusraveissa. Jokainen meistä tarvitsisi oman hevosen, toki muistaen, että hevosen hyvinvointi on joka tapauksessa ykkösasia. Mari Ahola-Aalto 28 10-vuotias suomenhevostamma Maikki on Kangasalan kesähevonen. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) R unsas, hieno hevoskesä alkaa olla jo takana. 22 Keinoemovälitys on Suomessa hyvin järjestettyä. hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Lääkäri Minna Backman hankki oman hevosen, jonka kanssa oleminen ja tekeminen on täydellinen vastapaino hänen työnsä puolesta aikataulutetulle elämälleen. Toiminnassa ilmenee useita ongelmia ja epäkohtia, jotka kaipaavat kipeästi kumaraan taantuneen ryhdin oikaisua. 28 Kangasalan hevosvoimainen kesätyöntekijä on kymmenvuotias suomenhevostamma Maikki. Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh. Aikakausmedia ry:n jäsen. 09-413 97 395 Kustantaja: Karprint Oy Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. Tamma on ollut esillä monenlaisissa yleisötapahtumissa. Marin ajatus on että ratsastuskoulusta muovattaisiin pikku hiljaa sisällöltään huomattavasti laajempi hevoskoulu. Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Hevosharrastaja ja eläinalaa opiskeleva Mari Sinisalo haluaa nostaa keskusteluun ratsastuskouluinstituution tulevaisuuden. 12 Eläinlääkärin puheilla: Terve hevonen ei yski. 14 Ratsastuskouluinstituution toiminnassa ilmenee useita ongelmia ja epäkohtia, jotka kaipaavat kipeästi kumaraan taantuneen ryhdin oikaisua, pohtii Mari Sinisalo. 26 Kansallinen Poninäyttely teki onnistuneen paluun. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 44 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 50 € Seuraava numero: ilmestyy marraskuun lopussa. Heidi Kulo kiersi hevosen kanssa erilaisissa kesätapahtumissa. Minna kaipasi omaa rauhaa ja sitä hyvän olon tunnetta, mitä oma hevonen hänelle antaa. 3 n Pääkirjoitus 6 Lääkärin kiireisen työn vastapainoksi Minna Backman hankki oman hevosen antamaan sitä hyvän olon tunnetta, jonka vain hevonen voi antaa. Lehteen on koottu runsaasti kesäisiä aiheita ja erilaisia kisatuloksia, joista kaikki eivät edes mahtuneet mukaan
54 Hevosalan Areenalla puhuttiin hevosesta tunteella. 62 Hevoselle kannattaa valita lajityypillinen rehustus. 6 17 42 64 14. Mari Sinisalo toivoo, että Suomessa pohdittaisiin ratsastuskouluinstituution tulevaisuutta. 4 42 Kuninkuusravien mysteeriratsastajan naamion alta paljastui ravimies Pekka Korpi, joka ei suinkaan ollut hevosen selässä ensimmäistä kertaa. Kiireetön oleminen hevosen kanssa rentouttaa ja poistaa stressiä. 44 Kunkkareiden taustavoimana ahkeroivat talkoolaiset. Pentuna Laku-Bella alkuun hiukan ihmetteli isoa hevosta, mutta hyviä kavereita Laku-Bellasta ja Niilosta tuli. 76 Esteratsastustapahtuma SeaHorse Week täytti Hangon kylpyläpuiston. Hevosen ei ikinä pitäisi joutua kokemaan välineellistämistä tai laiminlyömistä. 46 Kivikylän Komeetta-sarja antaa näkyvyyttä uusille ohjastajille, iloitsi Arna Ruohomäki. 56 Heila-jalostusjärjestelmä tarjoaa emälinjojen tarkasteluun monia mahdollisuuksia. Minnan hevonen on neljävuotias islanninhevostamma, Melrós. 82 Petra Heikkinen on esteratsastuksen Suomen mestari. 64 Uusi työmestari on Matti Pakarisen Etutopeva. Oma hevosensa Kaapon Mari hankki vuosi sitten. Kunkkariyleisö repesi mylvimään suosionosoituksiaan, kun mystisen ratsastajan henkilöllisyys paljastui Pekka Korveksi. 48 Legendojen lähtöön osallistuminenkin oli kunnia-asia Heikki Torviselle. 70 Tanja Lundstenin Uuras on hevonen, jonka kanssa voi tehdä mitä vain. Matti Pakarinen ohjasti Etutopevan työmestariksi. 59 Islanninhevosten PM-kilpailuista Suomeen kaksi kultaa. Ensikertalaiset ottivat tänä vuonna kolmoisvoiton. 50 Suomenhevosharrastajien ”se kaikkein tärkein viikonloppu.” 52 Vuoden kasvattajana palkittu Marja-Leena Paavilainen on tehnyt mittavan uran sekä raviradoilla että kasvattajana
/backontrackfinland _backontrack www.backontrack.fi HAZE COLLECTION NEW COLOUR COMING SOON
Olen myös läsnä eläinten maailmassa, Minna Backman kertoo. 6 – Tarhojen siivoaminen ja muut tallityöt ovat hyvää hyötyliikuntaa ja vastapainoa lääkärin työlleni. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. Hän on huomannut, että monet aikatauluttavat myös harrastuksensa ja tekevät siitä liian suorituskeskeistä. Hevosharrastus on vastapaino lääkärin vaativalle työlle Hevosen läsnäolo rentouttaa Lääkäri Minna Backman tietää, että jatkuva kiire ja aikataulutettu elämä on todella kuluttavaa
Suunta muuttui aikuisena Kun ratsastuskoulun viikoittaiset tunnit eivät antaneet enää sitä samaa tunnetta kuin aikaisemmin ja ratsastus tuntui suorittamiselta, ryhtyi Minna aikanaan kokeilemaan muita harrastuksia. – Työaikaanija kuormaani voin vaikuttaa rajallisesti, mutta vapaa-aikaani voin järjestää joustoa ja väljyyttä. Hetkessä läsnä oleminen vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, tietää Minna, jolla on takanaan pari burnouttia. – Hevoset eivät tunne aikaa, ja tallilla muutenkin ajantaju katoaa, joka on ihan hyvä asia. 7 . – Aikuisena aloitin taas ratsastustunnit ja kertasin perusasioita, mutta melko pian huomasin, että vaikka tunnille meno toi iloakin, kaipasin erilaista tekemistä hevosten kanssa. Ne pistivät pysähtymään ja miettimään, mikä elämässä on oikeasti tärkeää ja merkityksellistä. Pysähdyin miettimään, mitä uutta hevosharrastukseeni kaipaan, enemmän rentoa maastoilua vai pienempää tallia ja pienempää talliporukkaa.. K irkkonummelainen lääkäri Minna Backman, 38, haluaa oman harrastuksensa olevan sekä rentouttava että palauttava, joten hän jätti aikataulutuksen pois tallielämästä. Intoa olisi ollut ratsastaa enemmän ja tavoitteellisemmin, kuten valmentautua ja kilpailla, mutta perheelläni ei ollut taloudellista mahdollisuutta siihen. – Aloitin ratsastuksen yhdeksänvuotiaana, kun pitkän kinuamisen jälkeen pääsin alkeiskurssille ratsastuskouluun. – Laitoin uuteen arvojärjestykseen ne asiat, mistä saan voimavaroja, mitkä tuovat minulle hyvää oloa ja mikä on intohimoni. Tässä kohtaa tulee hevosharrastus mukaan kuvioihin. Samoin jätin pois turhat asiat, jotka koin energiasyöpöiksi ja mietin mihin voin vaikuttaa ja mihin en. Perjantain ratsastustunti oli viikon kohokohta ja kesät pelasti viikon ratsastusleiri. Teini-iässä ratsastustunnit alkoivat tuntua kehän kiertämiseltä, joten lähdin kokeilemaan erilaisia ja uusia harrastuksia. Minna alkoikin järjestää elämäänsä uudestaan
Minulle hevosen kanssa oleminen on vastapainoa ja jopa äärimmäisen terapeuttista. Syntyi vahva intuitio, että meidän tulisi aloittaa yhteinen matka, muistelee Minna. 8 Vahvan tunneside ja luottamus hevosen kanssa ovat Minnalle tärkeitä asioita. Hevosen hankinta oli pitkään harkittu asia, ja Minna on päätökseensä tyytyväinen. – Tarkoituksenani oli ostaa jo vanhempi ja kokeneempi ratsu, mutta kun kävin kokeilemassa Melrósea, tämän uteliaan ja lempeäkatseisen nelivuotiaan islanninhevostamman kohtaaminen upposi sydämeeni. Sille piti saada paikka, jossa se saa olla mahdollisimman paljon ulkona, liikkua isossa tarhassa muiden hevosten kanssa ja jossa se hoidetaan sekä ruokitaan. Pihattotallin isoissa metsätarhoissa hevonen saa myös paljon liikuntaa päivittäin, eikä ole murhetta siitä, että se seisoisi yksin tylsistyneenä karsinassa. Yhteistä luottamusta on lähdetty rakentamaan monipuolisella maastakäsin työskentelyllä ja kiireettömällä läsnäololla. Koin ratsastustunnit suorituksena vieraan hevosen kanssa ja kiireinen aikataulu ruuhkaisella tallilla ei antanut minulle sitä, mitä harrastukseltani hain. – Islanninhevonen rotuna tuntui sopivalta, sillä haussa oli näppärän kokoinen ja pääasiallisesti maastoratsastukseen soveltuva hevonen. Hän kaipasi työnsä vastapainoksi omaa rauhaa ja sitä hyvän olon tunnetta, mitä oma hevonen hänelle antaa. Onhan hevosestakin iso vastuu, mutta se on erilaista, Minna miettii. Pitkä rauhallinen metsälenkki tai pelkästään yhdessä oleminen hevosen kanssa sopivat minulle paremmin, kuin esimerkiksi täsmällinen ja oikein tehty avotaivutus tunnilla. – Melrósen kanssa on ollut todella tärkeää luottamuksen ja siteen luonti. Olen kartuttanut vuosien varrella kokemusta islanninhevosista niin Suomessa kuin Islannin haasteellisessa erämaassa. soveltuva hevonen. Minna lähti etsimään markkinoilta myytäviä islanninhevosia, sillä hän on harrastanut rotua pitkään. Kun työja muu elämäntilanne antoi periksi, pystyin alkaa harkita hevosen hankintaa. Yhteinen taival on aloitettu mentaliteetilla “maltti on valttia”. Pihattotarhassa on aina tekemistä ja pelkästään eläinten maailmassa oleminen saa ajantajun katoamaan. – En pysty työni puolesta ottamaan hevosta täysin omalle hoidolleni, koska en pääse joka päivä putsaamaan karsinaa, siivoamaan tarhaa tai ruokkimaan hevosta. – Työkuvani on elävä ja liikkuvainen, joten jos en pääse vaikka viikkoon tallille, ei minun tarvitse murehtia tai kantaa huonoa omatuntoa hevosenpidosta, tiedän, että hevoseni hoidetaan. Hevosen hyvinvointi ensin – Työni lääkärinä on vastuullista ja vaativaa. Haluan tuntea oppia tuntemaan, mistä se tykkää ja kun näen, että hevoseni on tyytyväinen ja luottavainen, työskentely on palkitsevaa minullekin. Haaveilin omasta hevosesta vuosia, mutta työt pitivät tiukasti kiinni aikataulussaan, eikä hevosesta otettava vastuu ollut ajankohtaista. – Ruokinta ja muut perustarpeet kuuluvat tallivuokraan, mutta aina silloin kun minulla on aikaa, siivoan tarhoja ja teen muitakin tallitöitä. Hevosen hetkeen Hevosen läsnäolo, vaikkapa vain sen harjaaminen, on rentouttavaa ja mielihyvää tuovaa. – Islanninhevonen rotuna – Islanninhevonen rotuna tuntui sopivalta, sillä tuntui sopivalta, sillä haussa oli näppärän haussa oli näppärän kokoinen ja pääasiallisesti kokoinen ja pääasiallisesti maastoratsastukseen maastoratsastukseen soveltuva hevonen. Oikea aika omalle hevoselle Minna hankki oman hevosen, jonka kanssa oleminen ja tekeminen on täydellinen vastapaino hänen työnsä puolesta aikataulutetulle elämälle. Melrós on saanut rauhassa kotiutua uuteen talliin ja sopeutua uuteen laumaansa. – Oman hevosen läheisyys ja pienen, rauhallisen yksityistallin ilmapiiri ovat ne. – Kaipasin enemmän hevosen läsnäoloa sekä pääsemistä hevosen kanssa luontoon. – Töissä olen jatkuvasti ihmisten kanssa tekemisissä, joka on erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Paikka löytyi läheltä kotiani, ystäväni kotitallilta, jossa on pihatto-olot ja isot tarhat
Kiireetön oleminen hevosen kanssa rentouttaa ja poistaa stressiä. Minnan hevonen on neljävuotias islanninhevostamma, Melrós. 9
Tarkastelen hevoseni mielentilaa myös siltä kantilta, että stressaanko minä sitä toimillani ja mikä on hetki, jolloin pitää ottaa askel taaksepäin harjoituksessa. – Meidän kaikkien elämäntilanteet ja tarpeet muuttuvat. Koska hevoseni on siinä hetkessä, miksi minä olisin ajatuksissani työpöytäni ääressä miettimässä työasioitani. Paikka löytyi Minnan ystävän kotitilalta. Valitettavasti monet kuluttavat aikaa johonkin sellaiseen, jonka he ovat nuorena aloittaneet, vaikka se ei enää tuntuisi palkitsevalta. – Keskityn hevoseeni, en esimerkiksi kännykkään, ja pyrin myös siihen, ettei minun tarvitse katsoa edes kelloa, sillä nuoren hevosen kanssa harjoittelu ei katso aikaa. – Tärkeintä ei ole se, että pääsen ratsastamaan, vaikka toki siitäkin nautin. Haluan nähdä, että se on rento ja tyytyväinen elämäänsä. Minun ei tarvitse katsoa kelloa, sillä kaikki aika ja kiire jää siihen, kun hevoseni laukkaa portille minua vastaan. Me kehitymme ihmisinä ja alamme iän myötä nauttia erilaisista asioista. – Eläimet elävät hetkessä, ja eläimen kanssa voi vaan olla läsnä juuri siinä hetkessä. – Haluaisin herätellä ihmisiä miettimään, onko se tyyli, jolla on hevosen kanssa tai harrastaa hevosia sellainen, joka palvelee samalla lailla kuin ennen, saako siitä samaa mielihyvää, jota sai ennen, neuvoo Minna pohtimaan. Uskalla muuttaa suuntaa Minna Backman suosittelee jokaista tekemään harrastuksestaan oman näköisensä. Olen huomannut, että kun itse olen rento, hevonenkin rentoutuu. . 10 Minna Backman halusi hevoselleen rauhallisen paikan, jossa on pihatto, isot metsätarhat ja harmoninen lauma. Joudun siis tarkastelemaan kriittisesti itseäni ja miettimään, miksi kehoni jännittyy tai mikä on syy siihen, että minua jännittää. – Pelkkä harjaaminen ja hevosen kanssa oleminen tuottavat mielihyvää. Lääketieteellisestihän eläimen läsnäolo ja koskettaminen lisäävät aivojen mielihyvähormonin eli dopamiinin tuotantoa. Haluan luoda hevoseeni vahvan tunnesiteen ja tuntea hevoseni yksilöllisen luonteen. Tilannetietoisuutta ei voi korostaa liikaa. – Myös oma mielentilani ja tietoisuus siitä, mitä itse viestin hevoselle ovat huomioitavia asioita. ei katso aikaa.. Tarkkailen hevosen mielentilaa, seuraan sen elekieltä ja pyrin lukemaan, mitä se viestii. Kynnys lopettaa tai oleellisesti muuttaa harrastusta, tuntuu liian korkealta. Siitä ei ole minulle eikä potilailleni ole mitään hyötyä. Siitä ei synny mitään hyvää, jos kiireellä tai stressaantuneena ryhtyy nuoren hevosen kanssa harjoittelemaan uutta asiaa tai ylipäätään tekemään mitään. – Nuoren hevosen kanssa on keskityttävä vain hevoseen. Toinen vaihtoehto voisi olla, että jäisin työpäivän jälkeen kotiin katselemaan televisiota ja valittamaan väsymystä. – Keskityn hevoseeni, – Keskityn hevoseeni, en esimerkiksi kännykkään, en esimerkiksi kännykkään, ja pyrin myös siihen, ja pyrin myös siihen, ettei minun tarvitse katsoa ettei minun tarvitse katsoa edes kelloa, sillä nuoren edes kelloa, sillä nuoren hevosen kanssa harjoittelu hevosen kanssa harjoittelu ei katso aikaa. Joskus talilla vierähtää tuntikausia. Joskus voi mennä lyhytkin aika siihen, että kaikki menee hyvin ja tehtävä päätetään siihen. Onneksi kotona ei koskaan kysytä tallille lähtiessä, että kauanko olet siellä, Minna naurahtaa. asiat, joissa rentoudun parhaiten. – Meidän kaikkien on hyvä pysähtyä pieniin hetkiin, sillä usein elämässä juuri niiden pienten hetkien tuomat kokemukset ja tuntemukset ovat arvokkaita. Ratsastus ei ole tärkeintä Minnalle on erittäin palkitsevaa ansaita hevosen luottamus. Stressiä tai kiirettä ei voi tuoda eläimen luokse. Tulen tallilta kotiin rentoutuneena ja hyvällä tuulella, joka heijastuu kodin ilmapiiriin ja parisuhteeseenkin. Minna pitää eläinten läsnäoloa hyvänä keinona irtautua arjen kiireestä
Kuva: Hanne Hasu/Pixabay Terve hevonen ei yski Yskä, sierainvuoto ja alentunut suorituskyky ovat yleisiä oireita hevosilla. Pahimmissa tapauksissa hevonen käyttää vatsalihaksiaan jokaisella hengityksellä saadakseen riittävästi happea keuhkoihin. termit IAD (inflammatory airway disease) ja RAO (recurrent airway obstruction). Tämä yliherkkyysreaktio aiheuttaa tulehdusreaktion (inflammaatio) hengitysteihin ilman taudinaiheuttajaa (infektiota). 12 n Eläinlääkärin puheilla O ireiden taustalla voi olla esimerkiksi lyhytaikainen virusperäinen hengitystietulehdus, joka paranee itsestään muutaman viikon levolla. Astmaa harvoin diagnosoidaan alle 5-vuotiailla hevosilla ja se voi pahentua hevosen ikääntyessä. Erityisesti kroonisissa tapauksissa tulisi kuitenkin pitää mielessä mahdollisena oireiden aiheuttajana hevosten astma. Nykyään kaikki nämä termit ovat yhteisen astma-käsitteen alla. Näitä ovat esimerkiksi hevosen hengitystiheys, sierainvuoto, sierainten koko ja laajuus, hengitysäänet ja yskä. Astma on hengitysteitä ahtauttava sairaus, joka voi aiheuttaa muutoksia niin Astman taustalla on yliherkkyysreaktio, joka voi johtua esimerkiksi hengitysilman epäpuhtauksista kuten pölystä, homeesta tai toksiineista. Hengitystiheyttä on helpointa seurata tarkkailemalla joko kylkikaaren liikettä tai ilmavirtaa sieraimista. Vakavampaan oireistoon voi kuulua myös pumppaava hengitys. Lievimmissä tapauksissa astma voi oireilla ainoastaan alentuneena suorituskykynä. Astman taustalla on yliherkkyysreaktio, joka voi johtua esimerkiksi hengitysilman epäpuhtauksista kuten pölystä, homeesta tai toksiineista. Terveellä hevosella hengitystiheys on 8-16 krt/ min ja hengitys on vaivatonta. hengitysteiden soluihin ja niiden toimintaan kuin myös keuhkorakkuloiden sidekudostumiseen. Myös perinnöllista alttiutta astmaan on havaittu. Tämä voi aiheuttaa. Hevosen käyttötarkoituksesta riippuen tämä ei välttämättä edes tule esiin hevosen normaalissa työssä. Useita muuttujia Astman vakavuutta ja sen muutoksia voi seurata useiden eri muuttujien kautta. Hieman vakavampia oireita ovat ajoittainen yskä, joka ilmenee vain rasituksen alussa, ja kirkas tai vaalea sierainvuoto rasituksen jälkeen. Edelleen tilanteen vakavoituessa oireita voi ilmetä ensin koko rasituksen ajan, myöhemmin myös hevosen ollessa levossa. Aiemmin voimakasoireisesta astmasta puhuttiin puhkurina, sittemmin käytössä ovat olleet mm. Terminä astma sisältääkin eritasoisia oireita laajalla skaalalla
• SEINÄJOKI RACE • VARSAKUNKKU • ILKKA-POHJALAINEN AJO • KASVATTAJAKRUUNUT Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS Astiastot, tarjoiluastiat ja ruoanvalmistuksen välineet suurtapahtumiin tai perhejuhliin. Lievissä tapauksissa jo pelkkä ympäristön hallinta voi riittää oireiden katoamiseen, vakavammissa voidaan tarvita lisäksi lääkehoitoa. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa, muutaman startin kansainväliselläkin tasolla. Mikäli pöly-, homeja toksiinialtistusten välttäminen ei riitä hevosen hoidoksi, voidaan siihen yhdistää lääkehoitoja. Hengitystieoireista kärsiville hevosille on kehitetty myös lisäravinteita, joiden vaikutus perustuu usein erilaisiin yrtteihin. Heinän ja kuivikkeen hyvä laatu ovat ehdottoman tärkeitä. Kilpahevosella tulee kuitenkin huomioida lääkitysten doping-varoajat. raviska.fi | 0400 174 793 | 06 4289 200 Ajanvaraus: https://nettiaika.fi/seinajoenravikeskus Suomen Hippos ry:n hyväksymä poniravikoulu, joka toimii Seinäjoella ympärivuotisesti, tarjoaa ajoja ratsastustunteja sekä erilaisia kursseja. 13 Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa keväästä 2020 lähtien ja suorittaa hevossairauksien erikoiseläinlääkärin opintojaan. Astmahevosilla hengitysilman hyvä laatu ja pölyaltistuksen välttäminen ovat erityisen tärkeässä roolissa. • SEINÄJOKI RACE • VARSAKUNKKU • ILKKA-POHJALAINEN AJO • KASVATTAJAKRUUNUT Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS. Monipuolinen ja runsas valikoima astioita sekä ruokailuun että tarjoiluun. Hevosen astman diagnosoinnissa esitiedot ovat tärkeässä roolissa. Tallissa ei kannata myöskään lakaista hevosen ollessa sisällä ja ennen lakaisua käytävä on suositeltavaa kastella, jotta ilmaan nousevan pölyn määrä minimoitaisiin. Monipuolinen ja runsas valikoima astioita sekä ruokailuun että tarjoiluun. Myös röntgenkuvauksesta ja ultraäänitutkimuksesta voi olla hyötyä astman diagnosoinnissa. raviska.fi | 0400 174 793 | 06 4289 200 Ajanvaraus: https://nettiaika.fi/seinajoenravikeskus Suomen Hippos ry:n hyväksymä poniravikoulu, joka toimii Seinäjoella ympärivuotisesti, tarjoaa ajoja ratsastustunteja sekä erilaisia kursseja. Oireet hallintaan Astma ei ole parantuva sairaus, mutta sen oireet ovat usein hallittavissa. Lääkityksiä voidaan antaa esimerkiksi suun kautta tai inhaloitavina versioina. Astiastot, tarjoiluastiat ja ruoanvalmistuksen välineet suurtapahtumiin tai perhejuhliin. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevostenhoitajaopinnoissaan. Hevosen tulisi olla mahdollisimman paljon ulkona ja esimerkiksi ulkokarsina tai pihatto ovatkin monille astmahevosille sopivia vaihtoehtoja. Usein oireet ovat voimakkaammat talvisin hevosten ollessa tallissa, mutta myös kesäiseen siitepölyyn liitetty variaatio sairaudesta on tunnistettu. • SEINÄJOKI RACE • VARSAKUNKKU • ILKKA-POHJALAINEN AJO • KASVATTAJAKRUUNUT Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS Seinäjoen RAVIKESKUS Astiastot, tarjoiluastiat ja ruoanvalmistuksen välineet suurtapahtumiin tai perhejuhliin. Lisäravinteiden tehoa ei juurikaan ole tieteellisesti osoitettu, mutta osaa hevosista ne tuntuvat auttavan. Lisäravinteista ei ole korvaamaan muuta hoitoa, mutta ympäristön muutosten ja lääkehoitojen rinnalla ne voivat olla kokeilemisen arvoisia. Lääkehoidon pohjana käytetään yleensä hengitysteitä avaavia lääkkeitä, tulehdusreaktiota hillitseviä lääkkeitä sekä limaa irrottavia lääkkeitä. Monipuolinen ja runsas valikoima astioita sekä ruokailuun että tarjoiluun. vatsalihaksiin selvän rajan, jota kutsutaan myös puhkurivaoksi. Tallissa tulee olla riittävä ilmatila ja ilmanvaihto. Joillakin hevosilla säilöheinä aiheuttaa kuivaa vähemmän oireita ja myös heinän kastelu juuri ennen tarjoilua voi auttaa. raviska.fi | 0400 174 793 | 06 4289 200 Ajanvaraus: https://nettiaika.fi/seinajoenravikeskus Suomen Hippos ry:n hyväksymä poniravikoulu, joka toimii Seinäjoella ympärivuotisesti, tarjoaa ajoja ratsastustunteja sekä erilaisia kursseja. Sairaus varmistetaan näytteiden (veri, keuhkohuuhtelunäyte) ja hengitysteiden tähystyksen avulla.
Etologia on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä, yleensä keskittyen käyttäytymiseen niiden luonnollisissa olosuhteissa. Hän on myös 6-vuotiaan lämminveriruuna Kaapon omistaja. Ammattitutkintoon johtava kouluttautuminen on yhtä näyttötutkintoa vaille valmis. Tulevaisuuden haaveena ja tavoitteena Sinisalolla olisi päästä vaikuttamaan hevosalalla kevytyrittäjänä sekä perustaa oma kotitalli (pihatto). 14. Ratsastuskouluinstituutio olisi uudistamisen tarpeessa. @kaviotkohtihuomista Ratsastuskoulusta hevoskouluksi. . . . Mari Sinisalo, 30, on harrastanut hevosia 19 vuotta. . Mari toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa omalla henkilökohtaisella Instagram-tilillään. Hän on opiskellut eläintenhoidon opintoja Länsi-Uudenmaan aikuisopistossa Luksiassa, erikoistuen eläintenkouluttajan tutkintolinjalle. Lisäkouluttautuminen tulevaisuudessa etologian saralla olisi lähinnä sydäntä. Toiminnassa ilmenee useita ongelmia ja epäkohtia, jotka kaipaavat kipeästi kumaraan taantuneen ryhdin oikaisua. Kaapo tuli perheesen kuntoutumaan ja toipumaan nuoruusiän traumoistaan vajaa vuosi sitten
Ratsastuskoululaisia pyydettiin tunneilla rankaisemaan huonosti liikkuvaa tai käyttäytyvää hevosta, mm. – Mikäli ratsastuskouluissa ilmeneviin epäkohtiin saataisiin ratkaisuja, voisi ratsastuskoulu toimialana olla yrittäjällekin kannattavampaa kasvavan asiakaskunnan ja heidän tyytyväisyytensä vuoksi. Tuntuu kuitenkin, että hevosala, isommassa kuvassa koko eläinala, saavuttaa tätä tutkittua tietoa ja uusia arvomaailmoja hirvittävän hitaasti. – Usein hevonen luotsaa itsensä ihmisen viereen juuri tiettyyn kohtaan kertoakseen että tämä kohta kropassa vaatii huomiota, hymyilee Mari Sinisalo.. Se kasvattaisi lapsemme oppimaan, miten harrastuseläimen eli ystävämme hyvinvointi on kaiken toiminnan sekä itse harrastajan hyvinvoinnin vakaa perusta. Muita tärkeitä vaikuttavia asioita ovat muun muassa asenteet, arvomaailmat, toimialan ammattimaisuus ja vakaus, hinta-laatusuhde sekä nykyään vahvasti myös toiminnan eettisyys. – Maastakäsittelyssä, ohjasajossa, hevosavusteisessa toiminnassa, unohtamatta rentouttavia talutuslenkkejä maastossa. käyttämään raippaa, antamaan jatkuvasti lisää pohjetta tai potkaisemaan pohkeella jopa useampaan kertaan ja tätä kautta näyttämään hevoselle kuka määrää, tuumaa Mari Sinisalo harmistuneena. Ratsastukouluinstituution uudistaminen voisi hänen mukaansa olla yksi ratkaisu hevosten hyvinvoinnin lisäämiseksi. H evoskulttuurin väkivaltaisuus ja vastaavasti lempeämmät keinot harrastaa ovat puhuttaneet vuosien ajan hevosharrastajia, etenkin nyt kun kampanja #hevosväkivallankumous julkaistiin ja samaan aikaan Ruukin hevosten kohteluun liittyvä kohu tuli ilmi, pohtii pitkäaikainen hevosharrastaja ja eläinalalle opiskeleva karkkilalainen Mari Sinisalo. 15 . Ensimmäinen asia, mikä yleensä tukee toimintaa on asiakastyytyväisyys. Huolta hevosten hyvinvoinnista Mari Sinisalo teki kyselyn, missä hän kartoitti harrastajien kokemuksia ratsastuskouluista ja totesi ne hyvin samankaltaisiksi omien kokemustensa kanssa. Moni oli huolissaan liian pienistä ”postimerkkitarhoista”, lyhyistä tarhausajoista, pitkistä ruokintaväleistä, hevosten liiallisesta kuormittamisesta sekä kipukäytöksen heikosta tunnistamisesta. Vanhat perinteet ja uskomukset istuvat vahvasti selkäytimessä, vaikka varaa olisi valita toisenlaisia vaihtoehtoja, pohtii Sinisalo. – Moni vastaajista koki ratsastustuntien aikana tapahtuvan useita hyvin epämiellyttäviä ja ikäviä asioita. Sinisalo näkee, ettei painoarvo hevoskoulussa olisi pelkästään ratsastuksessa vaan yhtä lailla kaikessa muussa hevosharrastukseen liittyvässä oheistoiminnassa, hevosten kouluttamisessa lähtien. – Olisiko mahdollista että kaikesta tästä oheistoiminnasta tulisikin hevoskoulun päätoimi. – Tieto lisääntyy koko ajan, ja tietoa on helposti saatavilla internetistä ja etenkin sosiaalisen median kanavilta. Ja kaikenlaisessa hevosen mieltä virkistävässä ongelmanratkaisussa. ”Laiskuutena” tunnettu liikkuIlme sen kertoo: Kaapo nauttii rapsutuksista ja kevyestä hieronnasta. – Kävi myös ilmi, että ratsastuksenopettaja saattoi tulla itse napauttamaan/lyömään raipalla tiukasti hevosta, jos ratsastaja ei saanut hevosta liikkumaan. Moni vastaajista kertoi kohdanneensa huomattavan paljon negatiivisia tekijöitä talliympäristössä tai olosuhteissa. Myös epäkohdista puhutaan nykyään paljon rohkeammin ja avoimemmin. Asiakastyytyväisyys vai -tyytymättömyys. Esille nousivat myös taajamissa sijaitsevien ratsastuskoulujen meluja liikennehaitat sekä hevoselle lajityypillisen ympäristön ja käytöstarpeiden tarjoamisen haasteet sijainnin takia. Ensimmäisenä työkaluna vanhan toimintakaavan muuttamiseksi tarvitaan rohkeita aloitteita ja avoimia puheenvuoroja. Kynnys aloitteen tekemiseen pitäisi olla matalalla. Hevoskoulussa perehdytettäisiin harrastajia myös lajityypilliseen rehustukseen ja ravinnon käyttöön virikkeellistämisessä. – Ratsastuskoulu tulisi hiljalleen muovata vaikka konseptiksi hevoskoulu, vastaamaan sitä kokonaisvaltaista vastuuta, jonka otamme näistä arvokkaista kavioeläimistä, kun haluamme harrastaa ratsastusta hevosystävällisenä urheilulajina sekä itse hevosia kokonaisvaltaisesti
On paljon kursseja ja leirejä, jotka kannustavat nuoria, ja totta kai miksei aikuisiakin, puuhaamaan hevosten kanssa monipuolisesti muutoin kuin ratsain. – Tässä esimerkissä puhutaan myös todellisesta ilmiöstä henkinen väkivalta. Sitä mukaa kun tutkittu tieto lisääntyy, on ymmärrys ja kiinnostus eläinten hyvinvoinnista meidän kaikkien asia. Kun ratsastaja halusi kieltäytyä hevosen pahoinpitelystä tai ei kyennyt tottelemaan saamiaan ohjeita, suuttui opettaja ratsastajalle ja toisinaan myös fyysisesti purki turhautumistaan hevoseen ratsastajan puolesta joko lyömällä ratsua raipalla tai pyytämällä oppilasta tulemaan alas hevosen selästä, jonka jälkeen näytti voimankäyttöä ja väkivaltaa sisältävällä esimerkillään, miten hevonen saadaan tottelemaan. Miten hevosalan tulisi muuttua säilyttääkseen yhteiskunnallisen hyväksyttävyytensä. Myös hevosten kokoon ja massaan perustuvat ratsastajan painorajat ovat puhuttaneet. Vastavuoroisuus, avoin kommunikaatio ja lämmin ilmapiiri jäivät hyvin usein tallikäynneiltä puuttumaan. Hevosen sai vain harvoin varustaa itse puhumattakaan siitä, että kukaan olisi ehtinyt valvoa vieressä tai ohjeistaa. . – Positiivisen rankaisun salliva ilmapiiri talleilla iskostettiin sisimpäämme jo nuorina. Näistä tuhannesta ratsastustallista noin puolet on ratsastuskouluja, mikä näin ollen tarkoittaa sitä, että vajaa 300 ratsastuskoulua ei kuulu SRL:n hyväksymään piiriin. Kotiintuomisena tunnilta saattoi useinkin tuoda sylillisen pahaa mieltä, kyyneliä sekä itsesyytöksiä siitä, miten huono ja kykenemätön ratsastaja on. Epänormaaliin käytökseen puuttuminen edellyttäen oireiden tutkimista ammatti-ihmisen toimesta. Hevosväkivallankumous -kampanja pyrkii luomaan keskustelua Hevosten hyvinvointiongelmat ja väkivaltainen kohtelu ovat olleet viime vuosina useasti esillä eri medioissa. Puhtaasti fysiikan lakeihin perustuva rasituksen määrä toteutuu sen mukaan, miten usein ratsastaja on hevosen selässä ja millaisessa rasituksessa sekä siihen, miten ratsastaja sekä hevonen kantavat itsensä. Hevosväkivallankumous -kampanja pyrkii luomaan rakentavaa keskustelua erityisesti näiden kysymysten ympärille. Ei mikään ihme, että monelle harrastajalle integroitui kärjistetysti tahtotila ”saada hevonen toimimaan vastustelematta, sillä vastustelu oli vain hevosen sikamaisuutta”, Mari Sinisalo pohtii. puuttumaan.. Tunneilla ollaan max neljän oppilaan pienryhmissä. Huolta harrastajien kohtelusta Hevosharrastajista moni on päätynyt kyseenalaistamaan harrastuksensa mielekkyyden. 25-30 prosentin paino saattaa aiheuttaa ongelmia lihaksistossa sekä selkärangan alueelle, kattaen lannerangan. On tehty tutkimuksia siitä, että ratsastajan kohtuullinen painoraja olisi noin 20 prosenttia hevosen painosta. Ruokinta-ajat ovat useamman kerran vuorokaudessa tai hevoset ovat vapaalla heinällä. – Mielestäni juuri tällä sukupolvella olisi aivan erityinen tilaisuus puuttua historian kulkuun ja kehittää lapsillemme ja lastenlapsillemme ratsastuskouluista aivan erilainen, oivaltava, positiiviseen vahvistamiseen pohjaava ja ennen kaikkea, hevoslähtöinen instituutio, Mari Sinisalo sanoo. – Yksi syy tähän on, että ratsastuskouluissa heitä on painostettu toimimaan vastoin tahtoaan tai saatettu syyllistää kesken tuntia monen muun oppilaan kuullen esimerkiksi siitä, että on liian hellä ratsulleen, Mari Sinisalo pohtii. Aika usein ratsastustallilta löytyi myös ”se yksi hullu hevonen” tai ”se joka puree” tai ”se jonka vain tallityöntekijä hoitaa ja varustaa”. Hevosilla on vapaapäivät ja lepopäivät ja yksi hevonen tekee maksimissaan kahden tunnin työmäärän päivässä. Hevosten yksilöllisiä tarpeita otetaan huomioon ja hevoset kohdataan vuorovaikutuksellisesti. Sain myös oman osuuteni kiukkuisista hevosista tulemalla purruksi tai kaviolla potkaistuksi. mishaluttomuus on ollut hyvin yleistä ratsastuskoulun hevosilla, syynä saattavat olla epämukavat tuntemukset/kipu, turtuneisuus tai sulkeutuneisuus. Keskustelua hevosen hyvinvoinnista ovat lisänneet erityisesti uusi hevosia koskeva tutkimustieto ja uuden tiedon esiin nostama huoli hevosen hyvinvoinnista. Suuttuminen sisälsi usein syyttelyä tai päinvastoin hiljaista paheksuntaa sekä nöyryytystä että tuomitsemista. SRL on Suomen suurin, vaikutusvaltaisin ja yhteiskunnallisesti merkittävin asiantuntija sekä jäsenliitto hevosharrastajille. – Pieniä askelia kohti muutosta on otettu jo 2000luvun puolella erilaisissa talliympäristöissä sekä ratsastuskouluissa. Muutos suuntaan nyt Miltä kuulostaisi täysin toisenlaisen pohjan luominen hevosharrastukselle painottamalla jotakin muuta asiaa kuin ratsastus. Maailmanlaajuisesti lisääntynyt keskustelu eläinten oikeuksista ja kohtelusta ovat nostaneet myös hevosalan kriittisen tarkastelun alle. Kipuun ei ole välttämättä puututtu ollenkaan, vaan hevosen oireilu on kuitattu puhtaasti inhimillistäviksi mentaalitiloiksi. – Mielestäni tarkoituksellisinta ja tavoiteltavaa olisi pyrkiä , yhteisen hyvän ja kaikkien hevosharrastuksen ja -ammattitoiminnan osapuolien edun vuoksi, kiinnittämään huomiota siihen, millaista esimerkkiä annamme tuleville sukupolville hevosten kanssa harrastamisesta ja urheilemisesta. – Vastuullisuus on vuoden pääteema ja vuoden aikana luvataan tuoda näitä vastuullisuustekijöistä koostuvia työkaluja ja koulutuksia myös seuran jäsentalleille. Syynä ”hulluuteen” tai aggressiiviseen käytökseen on ollut todennäköisimmin väärinymmärretyn yksilön kipu ja henkinen ahdinko. SRL:n tärkein tehtävä tiivistetysti on valvoa ratsastusharrastuksen toiminnan edellytyksiä ja huolehtia sekä hevosten, toimialan että ratsastajien hyvinvoinnista. Hevosala on siis erityisesti alan ulkopuolelta tulevan muutospaineen alla, mutta mitä hevosalan ammattilaiset ja harrastajat ajattelevat hevosten kohtelusta. 16 SRL valvoo Ratsastuskoulujen määrä Suomessa on SRL:n (Suomen Ratsastajainliitto) tietoon pohjautuen noin 1 000, joista jäsentalleja on 339 ja ratsastuskoulutoimintaa harjoittavia 209. Voidaan vain kuvitella, miten tällainen vaikutti nuoren ratsastuskoululaisen itsetuntoon ja itsearvoon, Mari toteaa. Ratsastuksenopettajan/valmentajan psyykkisen pahoinpitelyn lisäksi ratsastuskouluissa tapahtui todella paljon terveydelle haitallista arvostelua sekä ”kuppikuntien” muodostumista oppilaitten tai hevostenhoitajien keskuudessa. Vastavuoroisuus, Vastavuoroisuus, avoin kommunikaatio avoin kommunikaatio ja lämmin ilmapiiri ja lämmin ilmapiiri jäivät hyvin usein jäivät hyvin usein tallikäynneiltä tallikäynneiltä puuttumaan. SRL:n keskeisimmät linjaukset toimintasuunnitelmasta vuodelle 2022: – Hevosten hyvinvointi on ratsastusurheilun ja liiton toiminnan perusta, ja hevostaitojen osaamisen korkea taso on lajimme tulevaisuuden perusta. Hevosten pitopaikkoihin ja hevosten lajityypillisiin käyttäytymistarpeisiin on alettu kiinnittää huomiota, esimerkiksi pihatot, virikkeellistäminen sekä hevosten sosiaalisten tarpeiden tyydyttäminen. Aloitteleville harrastajille opetetaan aina ensin, miten hevosia hoidetaan, ruokitaan ja käsitellään maasta
Tallin omistajalla oli myös tallikoira, ja siellä kävi muitakin koiria. Sebastian pyörittää Laskette. Tallille niin usein kuin mahdollista Tiia ja Sebastian asuivat aiemmin Turussa, ja Niilo eleli silloin Aurassa sijaitsevalla harrastetallilla. n Tallikoira K un Tiia Virtanen ratsastaa, perheen Laku-Bella -koira kulkee perässä. Tiia ja Sebastian muuttivat viime syksynä Sebastianin työn perässä Turusta Heinävedelle. – Niilon kisalenkkarit laitettiin naulaan vuoden 2020 alussa. Tiia Virtasen, 46, ja hänen puolisonsa Sebastian Katterin, 52, Niilo-hevonen kuitenkin selvästi tykkää koirakaveristaan. Me Lakun omistajat olimme Niilon osaomistajia, ja otimme sitten Niilon meille viettämään eläkepäiviä harrastehevosena. – Se osaa nykyisin kuitenkin hyvin varoa, ettei mene hevosten jalkoihin. Tallilla se pyörii innokkaasti, eikä pelkää hevosia. Kaksivuotias Laku-Bella on serra de airesinpaimenkoira, josta on tullut hyvä tallikoira. – Pienempänä se ei välttämättä tajunnut, etteivät kaikki Pentuna Laku-Bella alkuun hiukan ihmetteli isoa hevosta, mutta hyviä kavereita Laku-Bellasta ja Niilosta tuli. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tiia Virtasen kotialbumi Laku-Bella innolla mukana tallilla hevoset ehkä pidä siitä, ja saattoi pyöriä jaloissakin. 17 . Se haluaa aina mukaan ratsastusretkille, ja viihtyy tallillakin hyvin. Se käyttäytyy hevosten kanssa rennosti eikä härnää niitä, Tiia Virtanen kertoo. Lakun hevoskaveri on eläköitynyt lämminveriravuri, 11-vuotias Niilo eli Not A Clue. – Lakun ja Niilon kanssa tehdään maastoretkiä ratsastaen tai ihan vain taluttaen
Kun ensimmäinen serra de airesinpaimenkoira tuli perheeseen, Tiia ei ollut koskaan kuullutkaan koko rodusta, vaikka hän koiraihminen onkin. Se on myös oppivainen ja tottelevainen, ja ihan omanlaisensa vaikkapa verrattuna aikaisempiin koiriini. Laku-Bellaa on helppo opettaa Tiiaa ja Sebastiania viehättää rodussa se, että koira kiintyy todella hyvin omistajiinsa ja on nopea oppimaan. Useimmilla talleilla on omiakin koiria. Edellinenkin koira oli samaa rotua, serra de airesinpaimenkoira. Harvinainen rotu viehätti Tiian perheessä on aina ollut eri rotuisia koiria. – Serra de airesinpaimenkoira on aika harvinainen Suomessa, mutta me ihastuimme tähän rotuun jo ensimmäisen koiran kanssa. Niilo on tottunut koiriin – Kun ei ole omaa tallia, pitää tietysti aina kysyä tallilta, saako koiran tuoda mukana sinne. lukeskus Pääskyvuorta Heinävedellä. 18 Lenkillä Niilo, Sebastian ja Laku-Bella. Niilo on nyt kesälaitumella Köntän maatilalla, josta siirtyy syksyllä laidunkavereiden kanssa pihattoon. Laku-Bella haluaa myös mielellään kulkea Tiian ja Sebastianin mukana missä vain, ja autossa se myös matkustaa mielellään. Pihatto on noin viiden kilometrin päässä perheen kotoa. – Se on meihin hyvin kiintynyt, mutta ei kiinny kovin helposti muihin ihmisiin. Laku-Bella on varovaisempi. Laku on löytänyt kivan kepin mukaan. Kun sen kanssa sitten tutustuttiin rotuun, oli selvää, että seuraava koirakin olisi samaa rotua. Sebastian puolestaan käy toisinaan hevosen selässä, mutta tykkää enemmän ajaa kärryillä. Ihan pentuna Laku-Bella ensin ihmetteli hevosia, että mitä ihmeitä nämä isot eläimet oikein ovat, mutta se tottui pian. Kun sinne oli juuri tullut pentue, otimme koiran. – Oli onnekasta, että tuon ensimmäisen koiran jälkeen oli juuri syntynyt pentue, jossa oli yksi narttu vapaana ja niin saimme Laku-Bellan. Aina on saanut, ja Laku-Bella on tullut hyvin toimeen muiden koirien kanssa. – Kun ollaan tallilla koko porukalla, minä usein ratsastan Niilolla ja Sebastian tulee Laku-Bellan kanssa perässä. Tiia puolestaan jatkaa pääosin etätyönä entistä työtään infrasuunnittelijana. – Laku-Bella on minun ja Sebastianin toinen yhteinen koira. Kaksivuotias Laku-Bella viihtyy hyvin ratsastusretkillä.. En ehkä ihan joka päivä, mutta joka toinen päivä ainakin. – Käyn tallilla ratsastamassa tai muuten puuhastelemassa Niilon kanssa niin usein kuin vain ehdin. Se oli perheessä kymmenen vuotta. – Edellinen koiramme oli sellainen, että se käveli vaikka hevosten jalkojen alta, mikä usein pelästytti muita ihmisiä. – Puoliso oli silloin veneenrakennuskoulussa, ja hänen luokkakaverinsa äiti kasvatti näitä
Suomessa niitä on rekisteröity 701. Serra de airesinpaimenkoiria käytetään seura-, vahtija harrastuskoirina. Se oli vuonna 2019 kotimaassaan kahdeksanneksi suosituin portugalilainen rotu. Raveihin Niiloa ei kuitenkaan enää viedä, vaan se saa viettää leppoisia eläkepäiviä harrastehevosena. Koska nämä eivät sopeutuneet portugalilaiseen ilmastoon ja maastoon, hän risteytti ne paikallisten paimenkoirien – mahdollisesti aiemmin mainittujen pyreneittenpaimenkoiran ja katalonianpaimenkoiran – kanssa. Kun Tiia hoitaa Niiloa, Laku-Bella on myös mukana. Jos kaikille sopii, niin koira pyörii mukana. Hauskoja tilanteita hevosen ja koiran sattui varsinkin alussa. Sitä on esiintynyt Serra de Airesin vuoristoalueella ainakin 1900-luvun alusta alkaen, ja erään teorian mukaan se olisi saanut alkunsa katalonianpaimenkoiran ja pyreneittenpaimenkoiran välisestä risteytyksestä. Uskollinen omistajalleen Serra de airesinpaimenkoira on keskikokoinen ja sen runko on pitkä. – Nyt meillä on sinne Heinävedeltä aika pitkä matka, mutta yritämme välillä sielläkin käydä, ja toki seuraamme koko ajan sen kehitystä. Serra de airesinpaimenkoiran pää on voimakas ja leveä, ei pitkä eikä pyöreä. Taisto asuu Koivusella Turussa. Se on hyvin sopeutunut Portugalille tyypilliseen vaihtelevaan ilmastoon. Yleisemmin uskottu teoria on kuitenkin, että vuonna 1909 Manuel Inácio de Castro Guimarães toi Ranskasta brienpaimenkoiria paimentamaan lampaita tiluksilleen. 1920-luvun loppupuolella serra de airesinpaimenkoira yleistyi sekä Serra de Airesin että Alentejon alueilla, ja vuonna 1932 Portugalin Kennelliitto tunnusti sen virallisesti. On mielenkiintoista nähdä, mitä siitä tulee. Paino on 12-18 kiloa, säkäkorkeus uroksilla 45-55 senttiä, nartuilla 4252 senttiä. 19 Tiia ratsastamassa ja Laku-Bella tietysti mukana matkassa. – Ja toki pitää kysyä muidenkin tallilla olevien hevosten omistajilta, saako koira tulla, ja ettei siellä ole sellaisia hevosia, jotka eivät tykkää koirista. Koiran muita nimityksiä ovat Portuguese Sheepdog, berger de la Serra de Aires, Portugiesischer Schäferhund ja pastor portugués. Ainoastaan pahoilla sadekeleillä Laku-Bella joutuu välillä jäämään kotiin. Sillä on pörröinen karva, ja kurakeleillä se likaantuu tallilla todella perusteellisesti. Serra de airesinpaimenkoira Serra de airesinpaimenkoira (port. Ulkonäöltään rotu muistuttaa erehdyttävästi pyreneittenja katalonianpaimenkoiria. – Ensin se tietysti kovasti haisteli. Rodulla ei ole aluskarvaa eikä alusvillaa. Portugalissa se on lähes pelkästään seurakoiran roolissa, ja vain muutama harva yksilö enää työskentelee alkuperäisessä tehtävässään, muun muassa lammas-, vahtija maatilojen työkoirana. Niilo suhtautuikin LakuBellaan alusta saakka oikein hyvin. Ravihevosharrastus on säilynyt Kun Niilo ei enää ole raveissa mukana, Tiia ja Sebastian ovat mukana kimpassa, joka omistaa Niilon velipuolen Taiston eli Super Cluen. ?. 1970-luvulla rotu harvinaistui huomattavasti kotialueensa kaupungistumisen ja modernin teknologian saapumisen myötä ja oli lähes kuolla sukupuuttoon. Ratsastuksen lisäksi Tiia tekee Niilo-hevosen kanssa paljon muutakin, kuten maastakäsittelyä ja kärryillä ajoa. Vuonna 1996 FCI tunnusti rodun, mutta siitä huolimatta se on edelleen harvinainen kotimaansa ulkopuolella. Perinteisesti paimenkoira Rotu on kotoisin Mira de Airen pikkukaupungissa sijaitsevan Serra de Airesin alueelta, missä se on perinteisesti paimentanut ja vartioinut lampaita, vuohia, sikoja, nautoja ja hevosia. Karva on pitkää, sileää ja hieman lainehtivaa. Väritys voi olla keltainen, kastanjanruskea, harmaa, kellanruskea ja sudenharmaa erisävyisin vivahtein tai musta, jossa voi olla punaruskeita merkkejä. Niilo on tottunut koiriin koko elämänsä ajan, koska koiria on useimmilla ravitalleilla. – Sitä se tonkii ja laittaa välillä suuhunkin, Tiia nauraa. – Taisto on nyt kolmevuotias ja aloittelee raviuraansa. Korona-aikana oli pitkään niin, ettei tallilla voinutkaan käydä. – Toivottavasti sillä on vielä paljon hyviä vuosia jäljellä. Serra de airesinpaimenkoira on hyvin uskollinen omistajalleen, mutta vieraita kohtaan se voi olla varautunut. Cão da Serra de Aires) on portugalilainen paimenja vahtikoira, joka tunnetaan kotimaassaan myös nimellä ”apinakoira”. Rotu on hyvin älykäs ja eloisa. Serra de airesinpaimenkoiran elinikä on 12-13 vuotta. – Kun Laku-Bellaa alettiin tutustuttaa Niiloon ja hevonen alkoi syödä ruohoa, Laku-Bella katsoi mallia ja päätti myös syödä ruohoa. Paimenkoirana se on hyvin kestävä ja väsymätön työskentelijä. Joskus vähän liiankin innokkaasti, sillä se tuntuu tykkäävän hevosen lannasta. 1980-luvulla se jalostettiin seurakoiramaisemmaksi, minkä myötä se alkoi saavuttaa suosiota Portugalin esikaupunkien keskiluokan keskuudessa. Nykyään Laku-Bellalle ei ruoho enää maistu aivan Niilon mallin mukaan, vaan lähinnä silloin, kun se haluaa puhdistaa vatsaansa
Hevosena olemisen tärkeät taidot Ajotreenien ohessa on harjoiteltu myös muita hevosena olemisen taitoja, kuten esimerkiksi jalkojen nostoa. – Se oli sille ensin hankalaa, eteenpäin olisi pitänyt päästä! Mutta sitten se alkoi sujua hyvin. Miina ajoi ensin tarhassa Yllistä takaa – kunnes Heppe oli päättänyt, että nyt riittää. Lähiaikoina on tarkoitus lähteä myös tutustumaan Vermoon.. Teksti: Maija Salmi H evosmaailmassa seurataan viime vuoden toukokuussa syntyneen suomenhevosvarsa Ilon Toivomuksen eli Ylliksen elämää. – Tallissa tutustuttiin kärryihin, mutta siellä vain pidettiin kärryjä perässä, Hednäs selventää. Sen jälkeen Ylliksestä ja Miinasta tuli parhaat kaverit, kertoo Ylliksen omistajaperheeseen kuuluva Katja Hednäs. Ajo-opettelut nyt vauhdissa Pelkäksi lomailuksi ei varsan elämä kesäkuukausina kuitenkaan jäänyt. Ohjasajoa jatkettiin ulkona taluttajien kanssa. – Niitä heiluteltiin ja paukuteltiin, mutta eivät nekään aiheuttaneet Yllikselle minkäänlaisia paineita. – Ensin Yllis sai tottua harjoitusvaljaisiin, eikä se ollut siitä moksiskaan, Hednäs kertoo. Ajo-opetusharjoittelut aloitettiin loppukeväästä, ja niitä on jatkettu kesän mittaan. Kärrytreenejä jatkettiin ajajan ja kahden taluttajan kera, ja sittemmin siirryttiin ulos. 20 Yllis lomaili ja opetteli hevostaitoja Oppivainen esikoululainen Ylliksen ajoharjoittelut sujuvat mallikkaasti. Päävehkeiden totuttelussa Yllis oli parilla kerralla makustellut kuolainta, ja asia oli sillä selvä. Ilman draamaa ei Ylliksen ja Miinan tutustuminen sujunut. Kesä toi Ylliksen elämään toisenkin kaverin: Ylliksen kotitalliin tuli ajo-opetukseen 2-vuotias suomenhevostamma Miina. Se katseli tunnin verran moista menoa, ja sitten teki Miinaa kohti täsmähyökkäyksen ja hoiti sillä lasten riidat. – Sielläkään ei ollut ongelmia, kääntymisetkin sujuivat. Alkuun Yllis ei olisi malttanut pysähtyä. Yllis on viettänyt kesää parhaan kaverinsa eli 26-vuotiaan shetlanninponi Metsämäen Hepen kanssa. – Heppe puuttui setämiehenä asiaan. Syksymmällä on tarkoitus lähteä näyttelyyn. – Yllis on sellainen oppivainen eskarilainen, Hednäs summaa. Päävehkeisiin, valjaisiin ja häntäremmiin Yllis oli jo tottunut aiemmin, niistäkään se ei välitä mitään. Kärryjä kokeiltiin ensin tallissa
Arlan Ilo (26,7aly), (i. Sipori) l i. Tähen Toivomus (19,7aly) l om. Hednäsin mukaan Yllis on edelleen utelias, leikkisä ja myös oman arvonsa tunteva. Ylliksestä tulossa keväällä isosisko Yllis on kasvanut kohinalla kesän mittaan: lautaskorkeus on jo 149 senttiä ja säkäkorkeus pari senttiä vähemmän. Liising, ei. Jääskeläisen hoivissa. Silloin Yllis päätti, että vieraat ihmiset ovat pelottavia. Kuva: Peter Hednäs Oppivainen esikoululainen Kärrytreenitkin sujuvat jo mallikkaasti. – Sitä kesti aikansa, ja nyt se on täysin ohi. Kesän iloja: Yllis, Miina ja Heppe laitumella. Kuva: Katja Hednäs Ylliksellä riittää vauhtia! Kuva: Elina Stenberg Yllis alkaa pian olla hevosen mitoissa. – Aika iso siitä ilmeisimmin on tulossa, Katja Hednäs arvioi. Hanna ja Peter Hednäs Yllis on asunut syntymästään Yllis on asunut syntymästään lähtien Hednäsien naapurissa lähtien Hednäsien naapurissa sijaitsevassa tallissa sijaitsevassa tallissa Pusulassa Lohjalla Ari Pusulassa Lohjalla Ari Jääskeläisen hoivissa. – No katsotaan nyt että miltä se näyttää, mutta se olisi tarkoitus.. Liising, ei. 21 Ilon Toivomus l suomenhevonen l tamma l synt. Kuva: Elina Stenberg Keväällä iskenyt mörkökausi ohi Yllistä on kehuttu rohkeaksi varsaksi – lukuun ottamatta loppukeväänä iskenyttä mörkökautta. 6.5.2021 l lempinimi Yllis l e. Yllis olisi tarkoitus viedä syksyllä näyttelyyn. Ylliksen emä Arlan Ilo (i. Sipori) on kantavana Ville Kallesta, joten Ylliksestä pitäisi tulla ensi kesänä isosisko! . Heihin ei ollut yhtään kiva tutustua. – Entisellään on pysynyt, on kaiken kaikkiaan hyvin rohkea ja reipas varsa
– Mietin, miten toimisin, jos hevoselle tapahtuisi synnytyksen yhteydessä jotakin ikävää tai jopa lopullista. Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto on koko toimintansa ajan ottanut vastaan ilmoituksia emänsä menettäneistä varsoista ja auttanut yhdistämään niitä varsansa menettäneiden tammojen kanssa. 22 Keinoemovälitys pelastaa Heli Lepo on hoitanut koordinoidusti ja ympärivuorokautisesti keinoemovälitystä Suomen Hevosenomistajien Keskusliitossa vuodesta 2000 asti. Muista maista toiminta poikkeaa myös siltä osin, että keinoemovälitystä toteutetaan ilmaiseksi ja vapaaehtoispohjalta. Lisäksi yhteiset pelisäännöt tamman ja varsan omistajien kesken tulee sovittua, kun mukana on välikäsi, toteaa Lepo. – Välityksessä jokainen tapaus on omanlaisensa, mutta apua sen kautta pystytään tarjoamaan niin tammoille kuin varsoillekin. Vuodesta 2000 asti toiminta on ollut koordinoitua ja ympärivuorokautista ja siitä on vastannut Heli Lepo. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Heli Lepo Paola-tamma toimi keinoemona Aina Iloselle. Varsansa menettäneiden tammojen ja emänsä menettäneiden varsojen yhteen saattaminen pelastaa usein varsan hengen ja mahdollistaa sen kehittymisen terveeksi sekä tasapainoiseksi hevoseksi. Suomessa, tallien väliset pitkät etäisyydet ja hevosharrastuksen laajuus, ovat edesauttaneet toiminnan suosiota. – Keinoemovälitys on otettu hienosti vastaan. – Olin muuttanut kahden pienen lapseni ja kantavan hevosen kanssa Pohjois-Karjalasta Etelä-Suomeen, jossa minulla ei ollut hevosverkostoja valmiina. Ne hyväksyivät toisensa täysin. Tilanteessa pitäisi reagoida melko nopeasti, se olisi tunnepuolella raskasta. – Olin työskennellyt ravialalla ja harrastanut ratsastusta, mutta sillä hetkellä työskentelin muualla ja hevoset olivat enemmänkin harrastus. Ilmaista ja koordinoitua – Idea koordinoidusta keinoemovälityksestä lähti liikkeelle ihan omasta huolestani, kertoo Heli Lepo. Kuvat: Heli Lepo K einoemovälitys on Suomessa hyvin järjestettyä. Risto-Reipas sai keinoemon tänä kesänä
23 . Suomessa, tallien väliset tallien väliset pitkät etäisyydet ja pitkät etäisyydet ja hevosharrastuksen hevosharrastuksen laajuus, ovat laajuus, ovat edesauttaneet edesauttaneet toiminnan suosiota. ja vaatisi valtavan ponnistuksen, erityisesti jos päivätyö on toisaalla. – Lähes kaikki minulle ilmoitetut varsat saavat noin 1-4 keinoemätarjokasta, niiden käyttäminen on sitten varsan omistajan valinta. toiminnan suosiota. – Tein opintomatkan USA:han, johon sain avustusta hevosalalta. Vastapainoksi lupasin kirjoittaa oppaan keinoemotoiminnasta, kaiken oppimani tiedon pohjalta. Suomessa, vastaan. Alkuvuodesta sekä myöhään syksyllä on usein sellainen tilanne, ettei tammoja ole tarjolla. Keinoemojen välitystä on tarjolla ympäri maailmaa, mutta monesti ne ovat aivan puhtaasti liiketoimintaa. Tämän vuoden aikana tammoja on tarjottu apuun 74 ja varsoja on jäänyt ilman emää 44. Opas on mahdollista ladata Suomen Hevosomistajien Keskusliiton sivustolta tai tilata painetussa muodossa. Tammat hengenpelastajina Järjestäytynyt keinoemotoiminta alkoi vuonna 2000 ja siitä saakka, on keinoemoksi tarjottu 1 760 tammaa ja apua on saanut 854 varsaa. Mutta huhti-elokuussa olen pystynyt tarjoaman jokaiselle orvolle tarjoamaan tamman keskimäärin viikon sisällä siitä, kun olen saanut tiedon. – Suomen Hevosomistajien Keskusliitto toimi tuolloin Vermossa ja menin kysymään heiltä tukea tällaiselle keinoemovälitykselle. Minulle ilmoitetaan tammoja suurin piirtein saman prosenttiosuuden verran vuosittaisesta Suomen Hippoksen julkaisemasta syntyneitten varsojen määrästä, Heli Lepo sanoo. Keinoemovälitys Keinoemovälitys on otettu hienosti on otettu hienosti vastaan. – Tilanne näyttää normaalilta aiempiin vuosiin verrattuna.. Keinoemo-oppaassa (pdf) on neuvoja menettelytavoista joko tamman tai varsan kuollessa sekä ohjeita orpovarsan ja sijaisemon yhteensaattamiseksi. Tästä alkoi hyvä yhteistyömme. – Tutkimusten mukaan noin kolme prosentissa varsomisista menee jokin vikaan. Nyt oppaasta on julkaistu kolmas painos
– On hienoa, kun tamma ja varsa löytävät ja hyväksyvät toisensa. – Joskus tilanne on erittäin rankasti päällä ja yhteydessä ollaan oltu useita kertoja päiväs– Ihailtavan moni – Ihailtavan moni hevosenomistaja hevosenomistaja ilmoittaa tammansa ilmoittaa tammansa keinoemoksi heti keinoemoksi heti oman varsan oman varsan menetyksen jälkeen. – Kyllähän terve varsa kasvaa myös sankkojuotolla, mutta kasvu on hitaampaa ja työmäärä suuri. Mutta viikon tai parin vaiva kannattaa, sillä varsan eloonjäämismahdollisuudet paranevat. Tamma ehtyy keskimäärin viikossa. – Ihailtavan moni hevosenomistaja ilmoittaa tammansa keinoemoksi heti oman varsan menetyksen jälkeen. Hänelle on 22 vuoden aikana kehittynyt hyvä hevostenlukutaito. – Varsa oppii emänsä kanssa niin kutsutusti hevosten tavoille ja sosiaalistuu. Jokainen tamma saattaa olla orpovarsan ainoa hengenpelastaja, sillä tamma on käyttökelpoinen keinoemoksi vain 4-7 päivää varsan menetyksestä. Kaikissa tapauksissa varsa ja tamma tarvitsevat erikoistarkkailua ensimmäisen viikon ajan. Hevonen tarvitsee hevosesimerkin kasvaakseen hevoseksi ja sosiaalistuminen helpottuu ratkaisevasti keinoemon avustamana, tietää Lepo. Hevosenlukutaitoa tarvitaan Monet tapaukset ovat jääneet näiden vuosien aikana Helin mieleen. 24 Hienoa on, että kaikki kauttani tulleet hevoset ovat saaneet avun, iloitsee Lepo. Joskus orvoiksi ilman keinoemoa jääneet varsat, voivat säilyttää niin kutsutut lapsekkaat piirteensä aikuisuuteen saakka ja se saattaa olla haasteena hevoslaumaan pääsemisessä. – Kaikki tilanteet, joissa varsa on saanut kuolleen emänsa tilalle keinoemon ja tamma uuden varsan ovat ikimuistoisia, Heli Lepo muistelee.. menetyksen jälkeen. Synnytyksessä emänsä menettänyt, tuttipullosta ruokittu varsa on tavallisesti opetettava nisälle. Orpovarsa sen sijaan hyötyy keinoemosta lähes vieroitusikään saakka
– Kävin katsomassa tammaa ja taluttelin sitä, mutta se meni jälleen makuulle. Nyt kaikki on loistavasti ja varsa, jonka nimi on Aina-Ilonen, viettää normaalia varsan elämää ja sosiaalistuu. Erikasson) syntyi varsa äitienpäivänä ja kaikki meni kuin oppikirjojen mukaan. . – En voi kylliksi kiittää Puosia, että hän antoi käyttöömme Paolan, joka on kaiken lisäksi aivan upea hevonen, huokaa Isotalo. Muutama viikko varsomisen jälkeen alkoivat ongelmat, jotka saivat ikävän lopun, nopeasti ja yllättäen. – Tässä vaiheessa soitin ensimmäistä kertaa Heli Lepolle keinoemovälitykseen. 25 kuollessa, soitin uudestaan ja Heli oli jo löytänyt keinoemon, muistelee Isotalo. – Tietysti kaikki tilanteet, joissa varsa on saanut kuolleen emänsa tilalle keinoemon ja vastaavasti tamma on saanut kuolleen varsansa tilalle toisen, ovat ikimuistoisia hetkiä. – Tamma ei vaikuttanut lainkaan normaalilta, joten soitin eläinlääkärille. Pyydän aina soittamaan minulle, ennen kuin osapuolet ovat liian uupuneita. – Paola-tamma oli pari päivää aiemmin menettänyt oman orivarsansa istukan ennenaikaiseen irtoamiseen. Kyseessä oli paha suolenkiertymä. – Soman Soria oli varsansa kanssa laitumella ja mieheni antoi sille aamulla normaalin väkirehuannoksen. – Sen jälkeen kumpikin hyväksyi toisensa. – Keinoemolle eläinlääkäri antoi supistuksia aiheuttavaa ja hikoilua stimuloivaa lääkettä. Okan Soma, i. Tunnin päästä tilanne alkoi vaikuttaa todella pahalta ja eläinlääkäri lähti hakemaan lopetusaineita. – Ja sitten saan viimein soiton:” Arvaa mitä, ne ovat nyt pari!”. sä. Nuo tilanteet tuntuvat aina niin palkitsevilta. Yksi tällainen tilanne on painunut mieleeni Liedossa, Isotalon tallilla, kertoo Lepo. Pesimme häntää ja valelimme veristä pesuvettä varsan päälle. Tammasta on kuoriutunut todellinen peto, varsa vieroksuu sitä ja kaikki osapuolet ovat väsyksissä. Hän saapui alle puolessa tunnissa paikalle. Vuonna 2009 syntynyt Vieskerin tytär Paola on osoittautunut huippuemäksi. Ja sitten odottelimme noin 15 minuuttia ja toimme varsan Paolan viereen pitäen kumpaakin kiinni. – Olin vaikuttunut siitä, kuinka pystyin hädän hetkellä luottamaan niin vakaasti toiseen, minulle ennestään tuntemattomaan ihmiseen, jolta sain niin pyyteettömästi apua, kiittelee Isotalo. Tamma söi hyvällä ruokahalulla, mutta meni melko nopeasti maate, kertoo Isotalon tallin omistaja Rosita Isotalo. Äitienpäivän varsa Isotalon tallissa 2009 syntyneelle suomenhevostammalle Soman Sorialle (e. Neljän tunnin päästä emän kuolemasta, keinoemo oli jo tallilla. Tamma valutteli edelleen hieman verta synnytysteistään ja sen häntä oli verinen. Tamman Orpovarsa hyötyy keinoemosta lähes vieroitusikään saakka.. Varsa oli ollut noin kuusi tuntia ilman maitoa ja oli todella nälkäinen. Luotettavaa apua – Olin yhteydessä mahdollisen keinoemon omistajaan, satakuntalaiseen Kari Puosiin, joka toimi kaikessa kiireessä todella nopeasti, kertoo Isotalo. Monia keinoja kokeillaan. Toisella kerralla käydessäni katsomassa, se ei enää edes juonut maskiämpäristä. Aiemmin niin itsenäisesti porhaltanut varsa oli muutaman viikon aivan kiinni keinoemossaan, kertoo Isotalo
Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettyyn poninäyttelyyn osallistui yli 200 ponia tai pienhevosta. Näyttelyn voittajaksi valittiin molempina päivinä 2-vuotias welsh mountain Moondelight Rosebud.. Myös tuomarit antoivat positiivista palautetta ja haluankin kiittää osallistujien lisäksi kaikkia toimihenkilöitä, Savijärven kartanoa ja Husaariratsastajia panostuksesta näyttelyn eteen. Näyttelyn Reserve Supreme Champion eli kakkonen oli Welsh sec. Ilona Pykäläisen kasvattama ja Irja Kallion omistama Moondelight Rosebud (Moondelight Neifion 18 WM – Sarum Rosalind, Springbourne Envoy) valittiin lauantaina Overall Champion Young Ponyksi, josta vasta 2-vuotias tamma jatkoi tavoittelemaan seuraavana päivänä jaettavaa Supreme Champion -titteliä. C Bairdmoor Pegasus (Parvadean Recharge – Felinmor Dyma Hi, Brenin). Toivon todella, Kansallinen Poninäyttely teki onnistuneen paluun Moondelight Rosebud tyhjensi palkintopöydät Kansallisen Poninäyttely kokosi Savijärven kartanolle Sipooseen yli 200 ponia tai pienhevosta. 26 V iimeksi vuonna 2019 järjestetyn Kansallisen Poninäyttelyn tunnelma uudessa paikassaan, Savijärven kartanossa, oli onnistunut. – Kaikki menikin tosi hienosti ja olen äärimmäisen tyytyväinen tapahtuman onnistumiseen. Lopputuloksena upea Moondelight Rosebud vakuutti tuomarit vieden koko näyttelyn kirkkaimman tittelin. Tunnelma oli jännittävä, ja tapahtuma täynnä hienoja poneja, tiivistää näyttelyjohtajana tänä vuonna toiminut Heidi Kärki. – Oli mahtavaa nähdä koko näyttelyn toteutuvan ja Savijärven kartano toimi paikkana todella hyvin
Stepelo 1078 SH . Ensimmäinen näyttely järjestettiin vuonna 1978 Ypäjällä. PONYn puheenjohtajana toimi Heidi Kärki. Moondelight Rosebud . • Miten valita sopiva paimen. Reserve Supreme Champion: welsh sec. Anne Backman on vuosia tehnyt aktiivisesti ja monipuolisesti arvokasta työtä hevosalan ja näyttelytoiminnan eteen. Overall Veteran Champion: connemara Cluain Caireach 224 C . Tässä paimenessa • Aidan kunnon valvonta ja aitajännitteen näyttö. 27 Olli PROTECTOR 11 – kaikkien aikojen tehokkain Olli-paimen erittäin voimakkaalla 11 joulen iskulla. A Cloudberry Glitter Chic . Vuonna 2022 Poninäyttelyssä nähtiin yhteensä yli 200 ponia tai pienhevosta kahdeksasta eri rodusta. Ilman hänen panostaan, tämäkään näyttely ei olisi toteutunut, painottaa näyttelyjohtaja Heidi Kärki kiittäen. Vuodesta 1998 alkaen näyttelyn järjestämisestä on huolehtinut Poninäyttely-yhdistys PONY. – Myös Poninäyttelyn puolesta haluan osoittaa erityiskiitoksen Annelle. Overall Champion Foal: welsh mountain sec. Poninäyttely-yhdistyksen jäseninä ovat ponirotuyhdistykset, jotka nimeävät vuosittain edustajansa PONYn työryhmään. Protector on nykyaikainen älypaimen, joka tarkkailee jatkuvasti aidan kuntoa. . Anne Backmanille Hippoksen hopeinen ansiomerkki Kansallisen Poninäyttelyn yhteydessä Anne Backmanille ojennettiin Suomen Hippoksen hopeinen ansiomerkki. Reserve Foal: welsh sec.D Goldriver Twinkle Eye . A Moondelight Rosebud Kokonaistulokset löytyvät Poninäyttelyn sivuilta. Kuva Senna Raiski että Kansallinen Poninäyttely järjestetään myös tulevina vuosia ja toivotankin kaikki innolla mukaan jatkossakin toteuttamaan tätä hienoa tapahtumaa!” Kansallinen Poninäyttely on suomalainen vuosittain järjestettävä useiden ponija pienhevosrotujen yhteinen näyttely. Reserve Champion young pony: connemara Hagelunds Honeybun . Overall Champion young pony: welsh mountain A. Aluksi tapahtumaa järjestivät eri rotuyhdistykset, Suomen Hippos, Suomen Poniseura ja Ratsujalostusliitto. • Aidan kunnon valvonta ja aitajännitteen näyttö. LATAA OLLIN AITAUSOPPAAT TÄSMÄOHJEET AIDAN KUNNON SELVITTÄMISEEN LUOTETTAVAT OLLIVERKKOPAIMENET 4,5 J 4,8 J Katso koko paimenvalikoima: www.olli.. Reserve Veteran: shetlanninponi Sabatini v. • Äkillisten häiriötilanteiden hälytys merkkivalolla 11 J 3,8 J 2,8 J 1,2 J Olli 1000 Olli 950 Olli 600 Olli 300 Olli 100 Hevosmaailma_4-2022_107x295mm_Olli.indd 1 Hevosmaailma_4-2022_107x295mm_Olli.indd 1 2.8.2022 13.17.20 2.8.2022 13.17.20 Moondelight Rosebud oli Kansallisen poninäyttelyn 2022 supertähti. • Mistä isku syntyy. C Bairdmoor Pegasus . • Miksei aidasta tule isku talvella. • Miten toimiva maadoitus rakennetaan. • Äkillisten häiriötilanteiden hälytys merkkivalolla ja äänimerkillä. Tässä paimenessa riittää tehoa myös todella suuriin aitauksiin! • Havainnollinen, monipuolinen LED-näyttö. Tapahtumapaikkana toimi Savijärven kartano Sipoossa. OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA OLLI OPASTAA • Miten saan talvinauha-aidan toimimaan. Ohjeita ja oppaita aitaamiseen löydät Ollin nettisivuilta: www.olli. Tuloksia: . Supreme Champion: welsh mountain sec. – kaikkien aikojen tehokkain Olli-paimen erittäin voimakkaalla 11 joulen iskulla. Protector on nykyaikainen älypaimen, joka tarkkailee jatkuvasti aidan kuntoa
Kuva: Visit Kangasala/ Tero Hakala 28. Maikki on 10-vuotias, sosiaalinen ja ihmisystävällinen suomenhevostamma, kertoo Maikin kanssa reilut kaksi vuotta ratsastanut Heidi Kulo
Teksti: Kati Wikström . Maikki on Kangasalan kesähevonen 10-vuotias suomenhevostamma Maikki on Kangasalan kesähevonen. 29. Maikin lempipuuhaa onkin ihmisten kanssa seurustelu ja kaikenlainen rapsuttelu
Näitä. – Hevosvoimien teemavuodella halusimme tehdä näkyväksi Kangasalan vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Se on tuttu näky Kangasala-talon edustalla. Kangasalla vietetään hevosvoimien teemavuotta, jonka myötä tapahtuu paljon hevosiin sekä museoja harrasteajoneuvoihin liittyvää. V isit Kangasala etsi toukokuussa avoimella työpaikkahaulla kesähevosia ilahduttamaan kaupungin asukkaita ja kesävieraita kesätapahtumiin. 30 Maikki vierailee Kangasalan hevosvoimien teemavuoden tapahtumissa. Kuva: Visit Kangasala/Laura Pekkala Hevosen silitys jännitti, äidin käsi oli turvana. Haku herätti kiinnostusta myös kuntarajojen ulkopuolella. Hevosvoimaiseksi kesätyöntekijäksi valittiin ja pestin otti vastaan Kangasalla asuva suomenhevostamma Maikki
Maikki jopa huomasi ihmiset, joita ei ollut vielä tervehtinyt ja vaihtoi itse paikkaa aina uusien tuttavuuksien luokse. – Kesän tapahtumista on jäänyt monia ihania muistoja! sanoo Heidi. – Yksi näyttelyyn tulevista naisvieraista liikuttui Maikkia silittäessään kyyneliin asti, koska hänellä heräsivät muistot vanhasta, jo taakse jääneestä ratsastusharrastuksesta. Maikki ja Heidi ovat olleet kesän aikana useammankin kerran tavattavissa Kangasala-talon pihalla. – Meitä haastateltiin tapahtumalavalla siitä miten Maikin kesätyö on sujunut. – Tarjolla on monenlaisia yleisötapahtumia ja tempauksia sekä historiallisia että taidenäyttelyitä. Haastattelun jälkeen Maikin ympärillä pyöri runsaasti silittämään pyrkiviä tyttöjä. Rauhallinen Maikki ymmärtää, että sitä ihaillaan ja silitetään, ja nauttii siitä. Koko perheen iloisessa hevostapahtumassa seurattiin hevosnäytöksiä, kisattiin keppihevosilla, tutustuttiin Kangasalan monipuoliseen hevostoimintaan sekä nauttiin kesäherkuista ja musiikista. Maikin ja Heidin ratsastusretkestä kuvattiin video instagramiin. – Maikille laitettiin tuohon tilaisuuteen letit ja valkoiset pintelit jalkaan, se oli hyvin kaunis. – Ensin kuvattiin valmistelut ja sitten kuvaaja juoksi meidän perässämme metsässä, Heidi hymyilee ja kertoo, että Maikki on ollut mukana myös mainoskuvauksessa.. – Huomatessani kesähevosten hakuilmoituksen, oli aivan pakko lähettää hakemus, sillä työpaikka oli kuin Maikille tehty. Sillä oli paljon silittäjiä ja sen kanssa otettiin runsaasti valokuvia. Rauhallisella Maikilla on eri ikäisiä silittäjiä. Eräs mies hihkui, että ensimmäistä kertaa elämässään, hän koski hevoseen. – Kesähevosen tärkein tehtävä on tuottaa ihmisille iloa ja hyvää mieltä sekä tuoda Kangasalan hevosasukkaita näkyväksi myös muille kuin hevosharrastajille. Mukaan teemavuoteen ovat lähteneet paitsi hevosja autoalan toimijat, myös muut yritykset taidemuseosta ravintoloihin. Ja yksi vanhempi naishenkilö muisteli lapsuudenkotiaan maaseudulla, missä heillä oli ollut työhevonen, sanoo Heidi. 31 . Ensimmäinen tapahtuma oli kesäkuussa Kangasala-talon edessä Kimmo Pyykkö -taidemuseon näyttelyn avajaisissa. Maikin kesähevospestiin kuului kaikkiaan yhdeksän eri esiintymistä erilaisissa tapahtumissa. – Meitä haastateltiin – Meitä haastateltiin tapahtumalavalla siitä miten tapahtumalavalla siitä miten Maikin kesätyö on sujunut. Hyvinhän se on sujunut. – Se pakkaa itsensä oikein vauhdilla traileriin, kun ollaan lähdössä, Heidi nauraa. Viimeinen on suomenhevosen päivänä 6.9. Yhdeksässä tapahtumassa – Maikki on 10-vuotias, sosiaalinen, ihmisystävällinen ja rauhallinen hevonen, kertoo Maikilla reilut kaksi vuotta ratsastanut Heidi Kulo. Onneksi löysimme siihen täydellisen hevosen kesätöihin, iloitsee Pekkala. Ja tietenkin Kangasalan kesähevonen Maikki ilahduttaa ihmisiä monissa tapahtumissa. Kuvat: Visit Kangasala/Tero Hakala ovat erityisesti hevoset sekä museoja harrasteautot, joita meillä on täällä paljon, kertoo Laura Pekkala Visit Kangasalan matkailuja markkinointipäällikkö. – Niissä paikoissa, joissa oli liikkeellä vähemmän lapsia, uskaltavat aikuisetkin lähestyä meitä. Hyvinhän se on sujunut. Maikin kesätyö on sujunut. Hyvinhän se on sujunut. Maikki oli mukana myös Laukkaa Kangasalle -viikon päätapahtumassa Pikkolan tapahtumakentällä lauantaina 23.7
– Pari vuotta sitten, kävin tiimin mukana pikkukisoissa (80 cm) enkä ollut sitä ennen koskaan osallistunut kisatoimintaan. Kesähevosen palkkana ovat keikkojen jälkeen hyvin maistuvat porkkanat. Uudelleen nelikymppisenä Heidi Kulo ratsasti 10-15-vuotiaana ratsastuskoulussa kerran viikossa ja kävin kesäleireillä. – Harrastajille on tarjolla monipuolisesti eri ratsastuslajeja ja erikoisempaakin toimintaa, kuten ratsastusjousiammuntaa ja lännenratsastusta. Tuolloin puemme oikein satulan selkään ja pidämme ratsastustunnin tasaisella pellolla, kertoo taloushallinnon tehtäviä työkseen tekevä Kulo. Näyttelyssä on lukuisten eri taiteilijoiden kuvauksia hevosista, ihmisestä ja näiden suhteesta eri aikakausilta. Esimerkiksi Kangasalan ratsastajien HeppaHubaa, Avoimet tallit, Suomenhevosen päivä sekä Hämeen eskadroonan Tapaninratsastus. – Kangasalla on useita perinteikkäitä ja edelleen toimivia ratsastuskouluja, kuten Wääksyn Kartanon ratsastuskeskus ja Tavela Equillence Center. Yhteensä ratsastuskouluja ja yksityistalleja on useita kymmeniä. – Tarjolla on myös hevosavusteista toimintaa. Aktiivisesti mukana Maikki on Heidin Kulon mukaan aina hyväntuulinen ja hyvin ihmisläheinen. Laura Pekkala. – Ratsastan useimmiten ilman satulaa. Se viettäisi mieluummin aikaa ihmisen kanssa tallin vintillä seurustelemassa ja katsomassa varusteiden huoltamista. Fiilis on kuin nuorella intiaanilla! Kesäkuumalla käymme myös järvessä vilvoittelemassa. Vuonna 2022 eli Hevosvoimien vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa hevostapahtumien viikko. – Yhteisen taipaleemme alkuaikoina jouduinkin joskus maasta käsin taluttamaan sen valitsemalleni polulle, ja etsimään sen jälkeen sopivan kiven tai kannon päästäkseni takaisin selkään, nauraa Kulo. Sosiaalinen tervehtijä Maikki elää Kangasalla mukavasti kahden suomenhevossukulaisensa kanssa. – Sen jälkeen oli pitkä tauko, ja aloitin ratsastuksen uudelleen joskus nelikymppisenä, kun menin samoille tunneille tyttäreni kanssa. – Maikin lempipuuhaa – Maikin lempipuuhaa on ihmisten kanssa on ihmisten kanssa seurustelu ja seurustelu ja kaikenlainen rapsuttelu. – Maikin lempipuuhaa on ihmisten kanssa seurustelu ja kaikenlainen rapsuttelu. – Maikki viihtyy mielellään ja rauhallisesti paikallaan, vaikka puolikin tuntia, jos juttua riittää. Vuonna 2017 innostuin liittymään läheisen ratsastuskoulun estekisatiimiin, jossa oli mukana muitakin aikuisia. kaikenlainen rapsuttelu. Heinäkuun lopussa vietetty Laukkaa Kangasalle -viikko oli vuoden päätapahtuma ja mukana olivat kaikki Kangasalan tärkeimmät tallit ja alan toimijat. Koirista juttu siirtyi sattumalta hevosiin. – Usein Maikkia saa jopa houkutella palaamaan hevoskavereiden luokse, takaisin laitumelle ratsastuksen jälkeen. – Tämä on hevoslähettilään työtä, josta tulee hyvä mieli kaikille, Heidi sanoo. Lisäksi Tampereen Seudun Ratsuväen Kilta ry:n toiminta on aktiivista Kangasalla. 32 Hevosvoimainen Kangasala Kangasala on perinteikäs hevospitäjä, jossa on nykyäänkin paljon ratsuja ravitalleja, harrastajia ja muita alan yrityksiä sekä aktiivista toimintaa, kertoo Visit Kangasalan matkailuja markkinointipäällikkö. – Kangasalla on järjestetty tänä vuonna myös alan ammattilaistapahtumia, listaa Pekkala. Jopa maastolenkeillä Jopa maastolenkeillä täytyy pysähtyä täytyy pysähtyä moikkaamaan ihmisiä. – Kaupungissa on myös paljon muuta tunnettua hevosalan yritystoimintaa, kuten hevosiin erikoistuneita eläinlääkäreitä ja kengittäjiä. – Maikki pitää erilaisista tehtävistä. Näyttely on esillä 28.8.2022 asti. Lisäksi vuoden aikana järjestetään monia hevostapahtumia ja tempauksia. Näistä esimerkkeinä ovat aidan tolpista tehty pujottelurata tai laukkapätkän päässä tehtävä pysähdys, jonka perään tehdään hieno ja reipas peruutus. Kangasalla asuu noin 800 hevosta, joka on paljon suhteutettuna kaupungin asukaslukuun. ?. Kimmo Pyykkö -taidemuseon Hevosia – Horses -kesänäyttely kattaa noin 30 teosta. Ratsastamme maastossa lähipoluilla ja mökkiteillä. – Maikki on ratsastaessa reipas ja rakastaa juosta täysiä ravurimaista ravia tai kiitolaukkaa, silloin kun saa siihen luvan ja sopiva maastopätkä löytyy. On hienoa, kun ratsastuskoulussa oli mahdollisuus vielä tätiratsastajanakin osallistua! – Tapasin Maikin talon isännän metsässä koiralenkillä. Viikko huipentui koko perheen Hevoskarnevaaliin hevosnäytöksineen lauantaina 23.7. Maikki nauttii uimisesta, minä joko istun selässä tai kumpikin kahlaamme kaulaamme myöten järvessä – Kesällä meillä käy kerran viikossa ratsastuksen opettaja. Tervehdimme kaikki vastaantulevat lenkkeilijät, lapset ja koirat, joita vähänkään kiinnostaa jutustelu meidän kanssamme. Kävi ilmi, että harrastin ratsastusta, ja että heillä taas oli hevoselle ”kuskin” tarvetta, muistelee Kulo. Sitten jatkamme taas matkaa. Jopa maastolenkeillä täytyy pysähtyä moikkaamaan ihmisiä. Hevosmuseo-päivää vietettiin perjantaina 22.7., jolloin sai tutustua opastusten ja yleisöluennon myötä paikkakunnan hevoshistoriaan sekä hevosiin taiteessa. – Haen Maikin tarhasta tai laitumelta tallin vintille, jossa hoitelujen jälkeen hyppään pukkipenkiltä kyytiin. Välillä teemme myös sightseeingiä naapurustoon, taloille ja kaduille. Maikilla on kuitenkin myös vahva oma tahto. moikkaamaan ihmisiä. Heidi Kulo käy Maikin luona kilometrin päässä kotoaan joka päivä. Kangasalta löytyy myös muunlaisia hevosvoimia, peräti kahden automuseon muodossa, Vehoniemen Automuseo sekä Auton ja tien museo Mobilia, joka on autoja tieliikenteen valtakunnallinen vastuumuseo
Tarkastelun kohteena ovat erityisesti hevosten ulkoilutuksen järjestäminen, tallin rehu-, energiaja vesitalous, lantahuolto sekä uudet tarttuvat taudit. Hevostallit varautumaan ilmastonmuutokseen Laitumien ja tarha-alueiden kunto Vesitalous Energiatalous ja liikenne Hankinnat Hevostallien hiilivirrat -hankkeessa mietitään muun muassa tallitoiminnan energiatehokkuutta. Hankkeen päärahoittajia ovat Pohjois-Savon ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen tavoitteena on tuottaa hevostalleille ja alan toimijoille tietoa ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen keinoista sekä laatia kehittämisehdotuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tuotetut neuvontamateriaalit ovat ilmaisia ja ne julkaistaan mm. Hankkeen projektipäällikkönä toimii FT Sanna Airaksinen Suomen Hevostietokeskuksesta. Hevostietokeskuksen www-sivuilla ja YouTube-kanavalla.. 33 S uomen Hevostietokeskus selvittää hevostoiminnan hiilivirtoja yhteistyössä Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Hevostallien hiilivirrat -hankkeen kokonaisrahoitus on 136 560 euroa ja vastuutaho Suomen Hevostietokeskus. Hankkeessa tuotetaan myös makrotason katsaus suomalaisen hevostalouden hiilivirroista ja ehdotetaan tukipolitiikan suuntaamista siten, että hevostallien hiilipäästöt vähenevät ja tallien toimintamahdollisuudet muuttuvissa olosuhteissa turvataan. Yksityiseen rahoitusosuuteen osallistuvat Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry ja Suomen Hevostietokeskus ry. . Tallien nykytilanteen ja ilmastonmuutokseen varautumistarpeiden kartoittamiseksi hankkeeseen pyydetään mukaan erityyppisiä hevosyrityksiä Pohjois-Savosta. Hanke päättyy syksyllä 2023. Hankkeessa keskitytään hevosten ja talliympäristön hoitostrategioihin, jotka tähtäävät resurssitehokkuuteen ja edistävät toiminnan jatkumista hevosten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointi huomioiden
n Kuninkuusravit Forssassa juostiin tasaiset Kuninkuusravit 34
Evartille kuninkuus oli jo kolmas perättäinen. Suven Sametti ja Evartti ovat kuninkaalliset toista vuotta peräkkäin. Teksti: Juhani Karvonen 35. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Evartti kruunattiin Forssassa ravikuninkaaksi kolmatta kertaa peräkkäin. Ravikuningattaren tittelin otti nimiinsä toista kertaa vasta seitsemänvuotias tamma Suven Sametti.
Kokonaiskisassa Evartti piti johtoa toisenkin lähdön jälkeen ajalla 5,00,0. Kuninkuuskisassa Antti Ojanperän valmentama Evartti näytti jo avausmatkalla vauhtinsa ja voitti Santtu Raitalan ohjastamana matkan ajalla 2.51,9. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen. Evartti vei voiton uuden rataennätysajalla 19,6. Kaksikkoa erotti vain sekunnin kymmenesosa. Kolmanneksi juoksi Jarmo Saarelan Veeran poika ajalla 20,4. Evartin kokonaisaika on historian nopein, 9.17,5 ja kautta historian ensimmäinen alle 9.20,0:n. Loppusuoran alussa Evartti, Parvelan Retu, H.V Tuuri ja Vixeli olivat tasoissa, mutta Evartti kiri voittoon. Evartin ja Parvelan Retun kesken eroa oli vain päänmitan verran. Maililla ei oriiden osalta järjestys muuttunut lauantain avausmatkalta. Kaksikko kellotti ajat 19,7 ja 19,6. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Maililla Parvelan Retu ja Evartti kävivät kovan kamppailun voitosta. Ennen 3100 metrin päätösmatkaa Evartti johti Parvelan Retua vajaalla sekunnilla ja Välkyn Tuisku oli jäänyt jo kolme sekuntia. Kuninkuuskilpailun ensikertalainen Hannu Torvisen ohjastama Parvelan Retu jäi 0,7 sekuntia ja Tapio Perttusen Vixeli sekunnin. Monissa ennakkoarveluissa kuninkaan loimen selkäänsä saanut Parvelan Retu juoksi päätösmatkan voittoon uudella Santtu Raitala pääsi tuulettamaan Evartin rattailta. Maililla lähtöä johtivat Välkyn Tuisku rinnallaan Veeran Poika. Oriiden osalta kilpailu toisti viime vuotta siltäkin osin, että Evartti juoksi kolmessa lähdössä täysin samat sijoitukset. Voittajakaksikko seurasi kärjen tilannetta toisella radalla ja lähti kiriin yhtäaikaisesti 500 metriä ennen maalia. 36 R avikuninkaalliset kruunataan kolmen lähdön kokonaisajan perusteella
Hulluduunarin taustajoukoissa repesi riemu. Liitotähti 9.44,9 sijat 7,2,7 Taksvenla 9.45.0 sijat 5,9,6 Liisan Tulilintu 9.45,6 sijat 10, 7,2 M.A.Piste 9.48,2 sijat 8,11,8 Hulluduunari 9.48,2 sijat 4,1,10 Lily 9.50,5 sijat 9,8,9 Vennelmon Varma 10.10.2 sijat 11, 12,11 Varjonova H sijat H, 10, 12 Kuninkuuskilpailu Evartti 9.17,5 sijat 1,1,2 Parvelan Retu 9,18,1 sijat 2,2,1 Vixeli 9.28.8 sijat 3,10,1 Välkyn Tuisku 9.25.7 sijat 5,5,5 Uljas Suomalainen 9.26.0 sijat 8,6,3 Sheikki 9.28.2 sijat 6,9,7 Veeran poika 9.28,8 sijat 7,3,8 Enon Vilppi 9.30,3 sijat 11,10,6 Herra Heinämies 9.31,8 sijat 9,4,9 H.V.Tuuri H sijat 4,7,K Kujanpään Jyräys P sijat 10,P Rokin Maxi P sijat 12,P. Antti Teivainen yllätti Hulluduunarilla voittamalla tammojen mailin. 37 . Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Kuningatarkilpailu Suven Sametti 9.43,2 sijat 6,6,1 Lakan Leija 9.43,3 sijat 2,3,3 Hetviina 9.43,8 sijat 1,5, 4 Ciiran Tähti 9.44,3 sijat 3,4,5 N.P. Kuvat: Hippos/Juho Hämäläinen Suven Sametti voitti viimeisen, 3100 metrin matkan ja koko kisan
Kaksikon ero oli 0,3 sekuntia ja kolmanneksi juossut Lakan Leija jäi kakkospaikasta 0,1 sekuntia. P. Päätösmatkan avauskierroksella kärjessä paikat vaihtuivat tiheään tahtiin. Kokonaiskilvassa Evartin johto kuitenkin piti. Liisan Tulilintu juoksi kolmoseksi, Hetviina vei nelospaikan ja Ciiran Tähti oli viides. Ennen sunnuntain 1609 metrin ryhmäajoa ja 3100 metrin maratonia aikaerot olivat pienet ja kokonaiskilpailun voitto oli mahdollinen useammalle hevoselle. sekunnin sisällä.. Kokonaiskilvassa tilanne tammojen osalta oli hyvin tasainen. Lähtöön laukannut Liisan Tulilintu jäi rintaman taakse pussiin. Liitotähteä. Tuuri, mutta sen jälkeen kärjessä juoksivat Evartti, Vixeli ja lopulta Parvelan Retu. Hulluduunari lähti päätösmatkalle ainoastaan sekunnin kymmenyksen edellä Hetviinaa ja kolme kymmenystä ennen Lakan Leijaa. Voittajasta ei ollut heti maalissa selvyyttä, vaan tuomariston lopullista päätöstä jouduttiiin odottamaan. Perttunen nosti Vixelin toiselle kierrokselle lähdettäessä Parvelan Retun rinnalle, ja Evartti eteni johtavan kantaan. Hulluduunari jäi joukosta yhdeksänneksi häviten kokonaisajassa viisi sekuntia. Kuningatarkilpailun päätösmatkan voittaja on Suven Sametti, mikä ratkaisi myös kokonaiskilpailun voiton. Mailin kärkikuusikko oli kahden osamatkan jälkeen sekunnin sisällä. Evartti näytti jo pääsevän ohitse, mutta Parvelan Retu piti asemansa pitkän matkan uudella Suomen ennätysajalla 23,0. Hetviinan ohjastajalle maaninkalaiselle Iikka Nurmoselle osamatkan voitto kuningatarkilpailussa oli uran ensimmäinen. Suven Sametti oli kuudes 0,7 sekuntia hävinneenä. Tammojen ensimmäisen matkan 2100 metriä vei nimiinsä Iikka Nurmosen ajama Hetviina ajalla 2.54,9. Päätösmatkalla ryhmän kärkeen lähti Ciiran Tähti, jota seurasi Hulluduunari. Lakan Leija sijoittui kolmanneksi ja antoi kovan vastuksen ja kokonaisajoissa hevoset olivat hyvin lähellä toisiaan. Suven Sametin ja Lakan Leijan ero oli loppujen lopuksi vain 0,1 sekuntia, eikä kolmanneksi yltänyt Hetviinakaan jäänyt kuin 0,6 sekuntia. Alussa laukannut Lakan Leija kiri joukon Tapio Perttusen tallilla oli jälleen aihetta riemuun. . Kuningatar-kisassa tiukkaa Suven Sametti voitti päätösmatkan ja varmisti siten kokonaiskilpailun voiton. Santtu Raitalan Lakan Leija hävisi 0,4 sekuntia ja Esa Holopaisen Ciiran Tähti 0,5 sekuntia. Avausmatkalla kakkoseksi yltänyt Lakan Leija oli nyt kolmas, mutta Ciiran Tähti, Hetviina ja Suven Sametti olivat maalissa yhtenä rintamana. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen periltä kolmanneksi Hetviinan ja Suven Sametin kanssa. Toisen kierroksen jälkeen kärkitaistossa ottivat mittaa toisistaan lopussa Parvelan Retu ja Evartti. 38 Suomen ennätysajalla 23,0. Hulluduunari johti joukkoa koko lähdön ajan. Hetviina on vienyt nimiinsä kuningatarkilpailun ensimmäisen matkan nyt kolmena vuonna peräkkäin. Mailin Mailin kärkikuusikko kärkikuusikko oli kahden oli kahden osamatkan jälkeen osamatkan jälkeen sekunnin sisällä. Suven Sametti jaksoi päätöskierroksella pitää pintansa. Kakkoseksi yksi hienon juoksun tehnyt Harri Kotilaisen Liisan Tulilintu. Tammojen maililla voiton vei yllättäen Antti Teivaisen Hulluduunari ennen toista yllättäjää Ari Moilasen N. Toisen lähdön jälkeen tammoissa piti johtoa Hulluduunari ajalla 5.11,6, Hetviina oli kakkosena vain 0,1 sekuntia jäljessä ja Lakan Leija kolmantena 0,3 sekunnin päässä. Alkumatkasta johdon otti H.V
Seinäjoella rata oli hyvä ja niin se oli Forssassakin. Lenkit vaihtelevat, mutta tuohon määrään peruskuntokaudella pyrin. – Itse asiassa Hippo oli Suven Sametin isoäidinäiti eli Suvin Sametti on ravurisukua neljännessä polvessa. Suven Sametilla on pää aina kestänyt. Päätösmatkan loppurutistus oli hieno. Hevonen jaksoi kuitenkin puristaa lopussa, vaikka hyviä hevosia tuli takaa. Vixeli sijoittui Kuninkuus-kisassa kolmanneksi. Kolme kuninkuutta Saran Salamalla, kaksi kertaa kuningattareksi Suven Sametilla ja kerran Hipolla. Vetoja on kerran tai kaksi viikossa. Niukkaakin niukempi 0,1 sekunnin voitto kokonaiskilpailuissa oli Perttusen uran täpärin. ?. – Ikää on seitsemän vuotta mutta suomenhevoset ovat parhaimmillaan 10-12-vuotiaina. K uusivuotias Suven Sametti on historiallisen nuori kuningatar. Kokeneellekin ohjastajalle menestys Kuninkuusraveissa maistuu aina. – Tietysti näissä aikamarginaaleissa on kyse myös tuurista, mutta Suven Sametti voittonsa ansaitsi. – Lenkki tehdään peruskuntokaudella neljä kertaa viikossa. Kumpaakin hevostaan Perttunen treenaa samoilla periaatteilla. Kuva: Hippos/Siiri Haapalainen kiitettävä plussan. Suven Sametti on juossut aika tasaisia lähtöjä, vaikka jonkun kerran lähtöpaikka on ollut huono, mikä on näkynyt tuloksessa. – Suven Sametti on nuori hevonen, joka on vain vahvistunut viime keväästä. 39 . Hevoset ovat yleisesti nostaneet tasoaan. Ajat paranivat viime vuodesta Suven Sametti oli Perttusen mukaan parempi kuin viime vuonna Seinäjoella. – Vaikka juoksu tuntui raskaammalta kuin viime vuonna, voimaa oli hevoseen tullut lisää, mikä näkyi etenkin päätösmatkalla. Erityisen vaikuttunut Perttunen oli Suven Sametin menosta päätösmatkalla. Voimaa tulee tässä iässä ennen kaikkea luontaisesta kasvusta, ei enää niinkään treenistä. Huonolta paikalta ei tasaisesTapio Perttunen ohjasti hevosensa ensi kertaa ravikuningattareksi vuonna 1971. Mitään muutoksia treeniin en ole tehnyt, hevonen on kehittynyt kuten hevosen pitääkin kuuden ja seitsemän vuoden välissä. Perttunen uskoo, että Suven Sametilla on vielä paljon annettavaa, jos se säilyy terveenä. Kaikki ovat Perttusen perheen kasvatteja. Tapio Perttunen on hevosen ohjastaja, kasvattaja ja osaomistaja. – Annan arvosanaksi ensimmäiseltä matkalta hyvän ja kahdelta viimeiseltä kiitettävän tai Sametin kanssa juhlahetkessä Suvi Perttunen ja tamman hoitaja Pinja Kalenius. Sijoitukset eivät kerro koko totuutta, sillä jouduimme hieman kiertämään muita. Suven Sametti saanut lisää voimaa sa kisassa välttämättä voittoon nousta. – Vixeli on tosi lupaava, voidaan puhua ilman muuta lahjakkuudesta. – Lähdin ennen kisoja ajatuksesta, että kolmas sija voisi olla realistinen tavoite. Perttunen voi 41 vuotta sitten Hipolla ravikuningattaruuden. Olimme toiseksi viimeisessä kaarteessa vielä kolmannella radalla ja viimeisessä kaarteessa toisella radalla. Ehkä nimenomaan fyysisen voiman lisäys on ollut se merkittävin vahvistus. Orimattilalainen Perttunen, 65, on ajanut urallaan kuusi seppelettä. Perttunen omistaa Vixeliä 25 prosentin osuudella ja on myös puoliksi sen kasvattaja. Kärkipään hevoset paransivat miltei järjestään viime vuoden aikojaan. – Jos Suven Sametti oli nyt parempi kuin viime vuonna, sitä samaa olivat muutkin. Suven Sametti toisti viimevuotisen saavutuksensa yltämällä kuningattareksi. Perttuselle voitto oli pieni yllätys. Lumitreeniä on viime talvena harrastettu, mikä on myös voimaa kasvattanut, sanoo Perttunen. Hevosen sijoitukset olivat Forssassa kahdesti kuudes ja kerran ykkönen
Santtu Raitala ohjasti sekä Everttiä ja kuningatarkisassa tiukasti kilpaillutta Lakan Leijaa. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Antti Ojanperälle kulunut vuosi on ollut hyvä, minkä kruunasi Evartin voitto. – Ne ovat onneksi taakse jäänyttä elämää, olen kyennut jo pitkään täysipainoisesti hevoshommiin. – Ne ovat paljolti samantyyppiset hevoset. Le ik ka a ta lte en ! E vertin nousu ravikuninkaaksi kolmatta kertaa peräkkäin ei ollut yllätys osaomistaja ja kasvattaja Antti Ojanperälle, 42. ?. Lakan Leija on säväkkä ja yritteliäs tyttö, kehuu Raitala lapualaisen Erkki Tuomaalan valmentamaa tammaa. Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Hevoselle sopivat kaikki matkat, mikä on tietysti hyvä ominaisuus Kuninkuusraveja ajatellen. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman. Evertti on ehkä hieman lunkimpi. – Olemme päässeet nyt normaaliin harjoitusrytmiin ja tämä vuosi on sujunut kaikin puolin hyvin. 40 Evartti oli oma itsensä Santtu Raitalan ja Antti Ojanperän yhteistyö toi jälleen parhaan palkinnon. Lähtökohdat näihin Kunkkareihin olivat tyystin erilaiset kuin vuosi sitten, jolloin Evartilla oli takanaan lähes hengen vienyt ähky ja siitä toipuminen. Ojanperä on myös itse tervehtynyt harjoituslenkillä sattuneesta tapaturmasta ja sydänvaivoistaan. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus
41 Ruunaruhtinas hallitsee jatkossakin Maaningalta, kun Nurmosten tallin Stallone voitti viime vuoden tavoin. Ensimmäiseen osalähtöön lähtöradat arvotaan ja toiseen osalähtöön hevoset kiihdyttävät käänteisessä numerojärjestyksessä. Kuva: Hippos/Teemu Kangas Ruunien valtias pysyi vallassa – Stallone Ruunaruhtinas 2022 R uunakunkkareiden päälähtöinä kilpailtiin Ruunaruhtinas -kilpailu, jossa ensimmäinen osalähtö kilpailtiin perjantaina ja ratkaiseva päätösmatka lauantaina. Kahdesta osalähdöstä koostuvan Ruunaruhtinas-kilpailun ensimmäinen osalähtö kilpaillaan 1600 metrin matkalla. Toiseksi kokonaiskilpailussa +0,6 sekunnin erolla Stalloneen sijoittui Koskelan Akseli ohjastajanaan Riku M Lindgren. Kokonaiskilpailun voittaja määräytyy kahden osalähdön yhteisajalla ja osalähtöpalkintojen lisäksi jaetaan rahapalkintoja myös kokonaiskilpailun kolmelle parhaalle. Molempien lähtöjen voittajaksi ravasi Ossi Nurmosen valmentama huippuruuna Stallone. Vuonna 2022 osalähtöjen ykköspalkinnot ovat 10 000 euroa ja kokonaiskilpailun palkinnot 5 000, 3 000, 1 000 euroa. Stallonen on kasvattanut ja omistaa Stall Noora ja ruunan päivittäisestä hoidosta vastaa Katariina Nurmonen. – Hevonen voitti varmasti, tiivisti ohjastaja Nurmonen tyytyväisenä voittoseremonioissa. 7-vuotias Stallone ohjastajanaan Iikka Nurmonen uusi viime vuoden Ruunaruhtinas -kilpasarjan voittonsa lähes näytöstyyliin. ?. Ruunaruhtinas-kilpailua on ajettu vuodesta 2018 alkaen. Kolmas oli Hissun Turbo ja Tuomas Pakkanen. Kunkkariteema sai jatkoa, kun Ylivieskassa mittelöitiin Ruunakunkkareissa 5.-6.8.2022. Ruunakunkkarit on pohjoismaissa syntyneille yli 5-vuotiaille kylmäverisille ruunille kerran vuodessa järjestettävä kaksipäiväinen mestaruuskilpailu. Stallone voitti molemmat osalähdöt. Toisen ja ratkaisevan osalähdön kilpailumatka on 2600 metriä
Kuva: Hippos/Siiri Haapalainen ”Kentät kutsuu sankareita, eikä suinkaan pelkureita”. Suuri yleisö assosioi Kultasormen raviratojen voittajakehissä viihtyväksi hahmoksi. Toivotettuaan kuninkuusraviyleisön tervetulleeksi entiselle kotiradalleen, legenda karautti vielä komeasti kunniakierroksen askellajilla, joka on usein varsin epätoivottu raviradoilla. Kuten Teräsbetonin kappaleessa Missä miehet ratsastaa sanotaan ”Kentät kutsuu sankareita, eikä suinkaan pelkureita”. Kun naamion alta paljastui tuttuakin tutumpi sinivalkoinen ajoasu, yleisö repesi mylvimään suosionosoituksiaan. Mestari ei kuitenkaan kipparoinut hevosta ensimmäistä kertaa selästä käsin. Hän riisui naamionsa ja alta paljastui tuttu sinivalkoinen ajoasu. Mysteeriratsastajan ilmaantuminen radalle sai yleisön terästäytymään. . 72-vuotias hevosurheilun multitalentti on ehtinyt voittaa muun muassa junioreiden SM-kultaa sekä esteettä maastoesteratsastuksessa kultaisella 1960-luvulla. Korpi saapui radalle piiloutuneena viittaan, hattuun sekä tummiin laseihin. Ravikilpailu on sellainen kilpailu, jossa ajetaan ensin radalla kaksi kierrosta, ja sitten Pekka Korpi kerää palkinnot – sanotaan. 42 n Kuninkuusravit K uninkuusraviyleisöä luultavasti eniten kohahduttaneen ohjelmanumeron tarjosi sunnuntaina raviurheilun elävä legenda Pekka Korpi valkoisine ratsuineen. Allaan Korvella oli lapsenlapsensa Amanda Korven kaunis hollantilainen ratsuponi Diego
Kuva: Kuninkuusravit/Moona Mäntyvaara. 43 Naamion alta paljastui junioreiden SM-esteja -maastoratsastuksen kultamitalisti Pekka Korpi
44 n Kuninkuusravit Kunkkareiden taustavoimana ahkeroivat talkoolaiset Hevosia voi harrastaa monimuotoisesti Päivö Hirvosen mieltä lämmitti että kävijät nauttivat omasta käden jäljestä.
Värikäs kenttä on taatusti uudenlainen Suomen raviradoilla. – Kolme viimeistä viikkoa ennen Kunkkareita talkoita oli kuutena päivänä viikossa. – En ole likikään joka vuosi niissä käynyt. Ikähaitari oli nuorista opiskelijoista kahdeksankymppisiin senioreihin saakka. Myös kesämökkiläisiä oli talkoissa. Hän oli iloinen lasten kiertotalousleikkikentän saamasta suosiosta. Korona siirsi raveja kuitenkin kertaalleen. Hirvosen tavoitteena oli raviviikonloppuna olla vapaalla ja seurata raveja, mutta hän oli myös lupautunut osallistumaan tarvittaessa työtehtäviin. – Tunnelma talkoissa oli kaiken kaikkiaan rento. Moni vietti ison osan lomastansa Pilvenmäellä. Y päjäläiselle erityisopettajalle, Päivö Hirvoselle yksi harrastuksen muoto on omien hevosten ohella osallistuminen Kunkkareiden talkoisiin. Leikkikentän viihtyvyys on tärkeää, jotta lapset tulisivat mielellään raveihin ja sitä kautta he saisivat kimmokkeen hevosharrastukselleen myös aikuisiässä, pohtii Hirvonen. Meitä oli sellainen 20:n-30:n aktiivitalkoolaisen joukko, joka oli mukana alusta saakka. Loppujen lopuksi meitä oli aika tiivis ryhmä ja osa kävi talkoissa aika kaukaakin, jopa 100 kilometrin päästä. Hirvonen on käynyt Kuninkuusraveissa epäsäännöllisesti. – Alkuun talkoita oli noin kaksi kertaa viikossa ja tahti tiivistyi loppua kohden. Viimeisten viikkojen aikana talkoolaisia oli 80-120. Niissä oli monenlaista tekemistä, alueiden raivaamista, rakennusten kunnostamista ja maalaamista sekä tavaroiden siirtelyä ja koneiden ajamista. 45 . Forssan katsomot olivat täynnä jo perjantaina.. . Osa talkooväestä jatkoi maanantaiaamusta purkamista, mutta Hirvonen kertoi itse osallistuneensa vasta työpäivien jälkeen iltaisin. Lavojen siirtelyä ja rakenteiden purkua riitti iltatöinä torstaille saakka. Forssassa suurin yksittäinen uudiskohde oli lasten kiertotalousleikkikenttä. Hevosia voi harrastaa monimuotoisesti Päivö Hirvonen ei tunteja talkoissa laskenut, mutta kunkkariviikonloppu oli lähes vapaa. Kunkkareiden eteen tehtiin yhteensä noin 5 000 talkootyötuntia. Kotitallista kolme hevosta Hirvosella on itsellään kotona neljä suomenhevosta. Oma ikäpolveni on vielä sitä ikäluokkaa, joka on tottunut talkoisiin. Itseäni tietysti lämmitti kovasti se, että lapset tuntuivat viihtyvän leikkikentällä. Sinne oli mukava mennä. Moni varmaan ylitti itsensä näissä Kunkkari-talkoissa. Hirvonen, kuten moni muukin ”pitkän linjan” talkoolainen aloitti työt jo viime syksynä. Jokainen teki töitä omien voimiensa ja taitojensa mukaan. Valmistelut alkoivat jo viitisen vuotta sitten, sillä Kunkkarit myönnettiin Forssaan jo vuonna 2017. Kaksi niistä on omassa ajovalmennuksessa. Paras palkinto on nähdä oman kätensä jälki, josta kävijät nauttivat. Joskus olen yksittäisiä talkoopäiviä tehnyt. Sain tutustua talkoissa uusiin ihmisiin ja hevosharrastajiin, mikä sekin oli oma palkintonsa. Tavoite on ajaa sen verran lähtöjä, että kortti itsellä säilyy. – Viimeisten viikkojen osalta iso osa ajasta kului uuden leikkikentän tekoon. Hirvonen kertoikin tapahtuman purkamisen alkaneen heti sunnuntai-iltana viimeisen lähdön jälkeen kalusteiden kokoamisella kuljetusta varten. Jos Kunkkarit ovat osuneet sopivalle paikkakunnalle tai Etelä-Suomeen kohtuullisen matkan päähän, olen niissä käväissyt. – Tarkoitus olisi ajaa niillä vielä kilpaa
– Lähdöistä kerättiin pisteitä ja 12 eniten pisteitä kerännyttä n Kuninkuusravit. Arna Ruohomäki toivoo Kivikylän Komeettavoitollaan saavansa jalansijaa kivikovilla ”ohjastajamarkkinoilla”. On vaikea tehdä ohjastajana läpimurtoa ja Kivikylän Komeettakilpailusarjan finaalin voittoon ohjasti Arna Ruohomäki Picardiella. Itse olen konkari tässä sarjassa, mutta toivottavasti voiton myötä saisin jalansijaa raviohjastajana. Picardien voitto varmistettiin maalikameran kuvasta. Voitto motivoi häntä jatkamaan ohjastajana. Pinnalle pääsy vaatisi nimeä ja tunnettuutta ja itseään pitäisi osata markkinoidakin. Ruohomäki ei päässyt kaikkiin lähtöihin. Kivikylän komeetan tyyppisiä kilpailuja ei ole koskaan liikaa, sanoo Ruohomäki. Kilpailusarjan lähtöjä on ollut läpi vuoden. Ruohomäki pitää uutta kilpailusarjaa uudelle ohjastajalle mahdollisuutena päästä urallaan eteenpäin. saada tilaa, ellei taustalla ole suuria ravitalleja, vaikka olisi elänyt koko elämänsä hevosten seurassa. 46 V oiton vei porilainen Arna Ruohomäki Picardiella. Kivikylän Komeetta-sarja antaa näkyvyyttä uusille ohjastajille Arna Ruohomäelle maistui voitto Forssassa Tänä vuonna lanseeratun uuden kilpailusarjan Kivikylän Komeetan viimeinen lähtö juostiin Kuninkuusravien perjantaina. Kärsivällisyttä pitää riittää, mutta ilman nimeä ei eteenpäin pääse. – Etenkin Etelä-Suomessa nuoren ohjastajan on hyvin vaikea päästä ohjastamaan ammattilaisena
Olisin valinnut sen, jos olisin päässyt valitsemaan. – Muutama pitempi tauko ohjastukseen tuli, kun olin töissä Italiassa. tuuri.. Kolme eniten pisteitä kerännyttä ohjastajaa sai valita itselleen hevosen lähtöön. Nyt olemme tyttöystäväni kanssa palanneet entiselle kotitilalleni ja ensimmäisen kerran minulla on vastuullani koko talli. Neljästä ravurista vanhin kolmivuotias tekee koelähtönsä tässä kuussa Porissa ja kuun vaihteessa on tarkoitus ajaa ensimmäinen ravilähtö Turussa. . Myynti: Maatalousliikkeet Epira Oy epira@epira.fi +358 44 043 7472 www.epira.fi Laadukkaat kotimaiset kuivikkeet hevosillesi! – Picardie oli helppo ohjastettava ja se tiesi mitä tekee, mutta silti ohjastajan on tehtävä viimeiset ratkaisut. Tiesin hevosen Tiesin hevosen hyväksi etenkin hyväksi etenkin tältä ykkösradan tältä ykkösradan lähtöpaikalta ja lähtöpaikalta ja minulla kävi valtava minulla kävi valtava tuuri. – Tunsin hevosen entuudestaan, olen sitä jonkin verran seurannut. Viime vuoteen saakka tein hevoshommien ohella muun muassa teollisuuden purkutöitä ja maanrakennusta, mutta aina on polte ollut omaan talliin. Sen voittosumma oli Komeetta-lähdön jälkeen vajaat 18 000 euroa. Itse oli sarjassa viides, joten en saanut valita, mutta sain onneksi Picardien. – Vuosi sitten edesmennyt isäni, piti pientä tallia. Polte ollut aina omaan talliin Ruohomäki on elänyt koko ikänsä hevosten keskellä. – Omistan siskoni kanssa kaikki hevoset yhdessä, mutta yhdestä hevosesta on puolet myyty perheen ulkopuolelle. Keskustelin ennen lähtöä Picardien taustajoukkojen kanssa sen ominaisuuksista ja esimerkiksi mahdollisista peloista. Ehdin jo heittää kirveen kaivoon, koska en uskonut, että Picardie jäisi jäljelle. Ensimmäisen lähtöni ajoin lokakuussa 2010 ja sen jälkeen olen ajanut satakunta lähtöä vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. 47 ohjastajaa pääsi mukaan Kunkkareiden loppukilpailuun. Tiesin hevosen hyväksi etenkin tältä ykkösradan lähtöpaikalta ja minulla kävi valtava tuuri, ettei kukaan kolmesta ohjastajasta valinnut sitä. Yhtenä vuonna jopa yli 200 lähtöä. 2017 syntyneen ruunan omistaa Talli Hopeinen Kuu. Olen ajanut yli 1 000 hevosta, joten oudon hevosen ohjastaminen ei sinänsä ollut vaikeaa. Ruohomäen tallissa on kuusi hevosta, joista kaksi on siitostammaa
Tosissani ajoi viimeksi seitsemisen vuotta sitten. – Olen osa-aikaeläkkeellä. Hevosista ei niin vaan pääse Torvinen myöntää, että kaipaus hevoshommiin on olemassa.. Paikat eivät kestä sitä, että tekisin tallitöitä ja ajaisin hevosia seitsemän päivää viikossa. Legendojen lähtöön osallistuminenkin oli kunnia-asia Heikki Torvisella on yhä polte hevoshommiin Legendojen lähtö on ajettu jo monissa Kunkkareissa. Lämmittelyssä pääsin sen kanssa sinuiksi. Forssassa oli mukana nimekäs joukko takavuosien huippuohjastajia. Käyn ajamassa linja-autokeikkoja ja koulukyytejä. Osa kutsutuista kieltäytyi koska ajokokemusta ei ole enää kertynyt, mutta itse koin kutsun huomionosoituksena, sanoo Torvinen. – Treeniä olen ajanut jonkin verran, ja sitä kautta on tuntuma säilynyt. Paikat ovat päässeet vähän huonoon kuntoon. Tällä hetkellä Torvisella on ainoastaan osaomistus yhdestä hevosesta. Legendojen lähdössä ei himmailtu missään vaiheessa. Saatan joskus kengittää ja ajellakin, mutta kaikki on tehtävä oman terveyden mukaan. Omiin nimiini en enää valmennettavia ota, mutta voi tietysti antaa neuvoja ja auttaa muita valmennuksessa. – Olin lähdön kuljettajista 58-vuotiaana nuorin. 48 P erjantain viimeisenä lähtönä ajetun legendojen lähdön voittaja Heikki Torvinen piti jo kutsua kunnia-asiana. Torvinen ajoi viime vuonna 1-2 lähtöä. Talli ja rattaat ovat suurelta osin taakse jäänyttä elämää. – Laitoin alkukesästä pois viimeiset valmennettavat hevoset, koska koin, etten voi enää sataprosenttisesti omaa panostani valmennukseen antaa. Tämä työ antaa paljon, mutta ottaakin paljon. – Olen viime vuosina ajanut lähinnä yksittäisiä kutsulähtöjä. n Kuninkuusravit Forssassa Torvinen sai ohjastettavakseen tunnetun hevosmiehen Otto Salojensaaren Vauhti Tepon, legendaarisen Vieskerin pojan. – Ajoin sillä ensimmäistä kertaa, muttei hevosessa mitään ihmeellistä ollut
?. Lisäksi ori sijoittui kolmanneksi Kylmäveristen PM-kilpailussa 1991, ravikuninkuuskilpailussa ja Tukholman Elitkampenissa 1992. 040 416 6052 – Hevosista ei ole helppo päästä eroon. Kössi ja I.P. Toisaalta Hannu on voittanut reilut 2 000 ravilähtöä nuorimpana Suomessa ja Jukka lähenee 1 000 voiton rajapyykkiä. 49 Heikki Torvinen voitti legendojen lähdön Vauhti Tepolla. www.hevossairaala.fi Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. Torvinen muistetaan myös myöhemmin kolme ravikuningattaren titteliä voittaneen I.P. Vipotiina. Kössillä Torvinen saavutti 1990-luvun alussa useita suurkilpailuvoittoja. Torvinen ei ole koskaan voittanut Kunkkareita, osalähtöjä useitakin. Vipotiinan ensimmäisenä valmentajana. Käyn joskus raveissa, mutta seuraan niitä aika paljon televisiosta. – Pojille annan neuvoja, jos sellaisia kysytään. Uralle on mahtunut montaa hyvää hevosta, mutta mieleen ovat erityisesti jääneet K.K. K.K
Onneksi kuitenkin Koivula Racingin tallissa Vihdissä on kasvamassa toinen toistaan paremman sukuisia suomenhevosvarsoja, joista jokaisesn Kuninkuusravit. Tästä seikasta tekee huomionarvoisen Kuninkuusravien vähäinen kansainvälisyysaste. Heidän osa-omistaman”Se kaikkein tärkein viikonloppu” Kuninkuusravit on pyhä asia suomenhevosen ystäville. Hattu päästä. Joukko Koivula Racingin hevosenomistajia lähti porukalla Kunkkareihin. Yhtä kaikki, Kuninkuusravit kiinnostavat ihmisiä. Osa Koivula Racingin hevosenomistajia lähti porukalla Kunkkareihin. Erityisesti reissussa olleita Koivula Racingin hevosenomistajia kiinnostavat Eila yh 9203 -emälinjaa edustavat hevoset. Kunkkareissa kuitenkin kannustetaan kaikkia, on nimittäin jo harvinaisen kova saavutus päästä päälähtöön ylipäätään mukaan. Kolmas on sukurakas, tutkii emälinjoja ja muita sukulaissuhteita muistellen kostunein silmin tuttuja samansukuisia hevosia. Seppelettä ei tällä kertaa tullut Eila -emälinjan edustajille, mutta se ei Koivula Racing-porukan tunnelmaa latistanut. Kaikki on mahdollista – varsinkin Kunkkareissa – jossa yksittäinen ylivertainen ominaisuus, kuten absoluuttinen nopeus tai erinomainen vauhtikestävyys, ei automaattisesti tarkoita seppelettä. Teksti: Mari Åman sa Lyylikki on samaa, erittäin tuottoisaa emälinjaa. Niiden jälkeen alkavat jälkipelit, spekulaatiot ja ensi vuoden Kunkkareiden suunnittelu. Tästä syystä Kuninkuusravit eivät tavoita ulkomaalaisia osallistujia tai kansainvälistä yleisöä. Toinen vannoo maakuntaotteluhengen olevan se juttu. Kyllähän väsymätön Vixeli olisi epäilemättä seppeleen ottanut Seinäjoella viime vuonna, jollei olisi kompastunut laukalle sunnuntain avausmatkalla. Tänä vuonna on kaksi tammaa omasta maakunnasta ja näitähän täällä kannustetaan, meidän kylän hevosia. Tarkimmalla silmällä seurataan kuitenkin tuttuja ja tuttujen hevosia. Viidennellä on oma hevonen, jonka lähisukulaisia juoksee päälähdöissä. Viikonloppuun tiivistyi koko vuoden spekulointi sekä tulosten ja hevosten kehittymisen seuranta. Joko ensi vuonna Eila -linjalaiset kruunataan valtakunnan hallitsijoiksi. Yksi on kiinnostunut lähdöistä enemmän pelillisessä mielessä punniten voimasuhteita ja ennustellen juoksunkulkuja. Se kun on niin pienestä kiinni. Epäilemättä jokaisen kotimaisen ravi-ihmisen unelmien täyttymys olisi saada talliinsa ravikuningas tai -kuningatar. Neljäs nauttii yksinkertaisesti upeista hevosista, jännittävistä mittelöistä sekä Kunkkareiden ainutlaatuisesta tunnelmasta. Katsomossa tulee vastaan monenlaisia näkökulmia. Miksi Kunkkarit sitten ovat konseptina niin kiinnostava kilpailu. Itse asiassa jokaisen, joka vakavalla naamalla kutsuu itseään hevosihmiseksi, tulisi kokea Kunkkarit ainakin kerran – sen voi ajatella kuuluvan hevosihmisen yleissivistykseen. Viikonloppuun tiivistyy koko vuoden mittainen spekulointi sekä tulosten ja hevosten kehittymisen seuranta. Ilahduttavasti Suven Sametti ja Evartti ansaitsivat seppeleensä ankaralla työllä, eivätkä esimerkiksi pahimpien vastustajien laukkojen avustamina. 50 K olmipäiväiseksi venähtänyt suomalainen ravikarnevaali on euroopanlaajuisessakin mittakaavassa merkittävä yleisön määrässä mitattuna. Mainittua emälinjaa edustivat päälähdöissä väkivahvan Vixelin lisäksi Kuningatarkilpailun ennakkosuosikki Ciiran Tähti, joka on Lyylikin emän täyssisko. Kauan eläköön Kuninkaalliset 2022! Kunkkarithan eivät periaatteessa pääty sunnuntain liikuttaviin seremonioihin. Osa viihtyy Kunkkareissa vuosi toisensa jälkeen, kun osa taas kirjaa suomenhevosen juhlaviikonlopun kalenteriinsa, jos se sattuu sopimaan kesän aikatauluihin tai ravijuhlat järjestetään maantieteellisesti sopivassa paikassa. ”Kunkkareista” nauttii kuitenkin vuosittain noin 50 000 raviurheilun ystävää. Suomenhevosen ystäville se on vuoden kaikkein tärkein viikonloppu. Lienee sanomattakin selvää, mitä valjakkoja tuolloin kannustetaan kitarisat soikeina. Toisin kuin kansainvälisissä suurkilpailuissa, Kuninkuusravien päälähdöissä kilpailevat suomenhevoset
– Forssassa mihinkään ei tarvinnut jonottaa, vessoja oli riittävästi ja niitä oli sijoiteltu sopivasti eri puolille. Way to go Forssa! – Kunkkareihin osallistuisin mielelläni useamminkin, mutta ammatinvalinta on tuonut mutkia matkaan puinnit kun sattuvat harmittavan usein juuri kunkkariviikonlopulle. Kunkkareihin mies osallistui toista kertaa. Nyt päätin kuitenkin lähteä, koska Koivula Racingin hevosenomistajien keskuudessa oli järjestelty yhteisreissua ja siinä porukassa on Koivula Racingin hevosenomistajiin kuuluva Miikka Martti oli toista kertaa Kunkkareissa. Moni varmasti selasi käsiohjelmaa miettien, mikä Koivula Racingin hevosista on Forssassa startissa. . Kunhan Koivula Racingin sukuvarsat varttuvat, jännitys on omistajien, Miikka Martin (vas. takana ), Mari Åmanin, Arto Järvisen, Marja-Leena Toivosen (keskirivi vas.), Riitta Niinistön, Kati Toivosen ja Jenni Postin (edessä) keskuudessa varmasti pökerryttävää.. Näistä mainittakoon erityisesti ratsun selässä etusuoralle saapuneen Pekka Korven tervehdys. Kehitystä oli Miikan mielestä tapahtunut mukavasti sitten Turun Kunkkareiden vuonna 2016, vaikkei niissäkään suurempaa moitittavaa ollut. Suurempia jonoja ei syntynyt missään välissä, mitä luultavasti edesauttoi nerokkaasti sijoiteltu ohjelma erinomaisine ohjelmanumeroineen. Koivula Racing-hevosenomistajat antoivat Forssan Kunkkareille kiitettävän arvosanan. Kehitys kehittyy myös Kunkkareissa ta on lupa odottaa jotain – ehkä myös sitä ravikuninkaallista. Hyvää kannattaa odottaa. Non-stop -bussit kulkivat tiheään sekä sujuvasti ja kuskit olivat erikoisen mukavia. 51 Koivula Racingin hilpeään porukkaan liittyi Varsinais-Suomessa Kuusjoella maatalousyrittäjänä toimiva Miikka Martti. Lisäksi kuljetukset toimivat hienosti, Miikka muotoilee. Taas se hattu päästä! Forssan mahtavista Kunkkareista on hyvä ensi vuoden isäntäradan Kouvolan ottaa mallia, koska siellä tavataan – takuuvarmasti ja poikkeuksetta. Ruoka oli erinomaista ja monipuolista
S uomenhevosliitto valitsee Vuoden kasvattajan pitkäjänteisen ja laadukkaan työn perusteella. – Palkinto on iso arvonannon osoitus, joka kuuluu myös kaikille niille ihmisille, joita ilman tätä työtä ei olisi ollut mahn Vuoden kasvattaja. Tärkeitä asioita ovat hevosen hyvinvoinnin huomioon ottaminen sekä varsojen kehittyminen pärjääviksi ravureiksi. Marja-Leena Paavilaisen yli viidenkymmen vuoden hevosura sai palkinnossa arvoisensa kiitoksen. 52 ”Hevosten kanssa ei ole huonoa päivää ollut!” Vuoden kasvattajana palkittu Marja-Leena Paavilainen on tehnyt mittavan uran sekä raviradoilla että kasvattajana
Kolmivuotiaalla pitää sitten jo ajaa vähän juosten. Okevan ja sen tytärten perintöä nähtiin myös Kuninkuusraveissa: Kuningatarkisan mailin matkan voittajan Hulluduunarin isän Hullumiehen emä on Paavilaisen kasvatti Tuntev. – Varsoja syntyi vuosittain 30-40. Työssä sen salaisuus Työurallaan Paavilainen on päässyt näkemään suomenhevosen kehityksen työhevosesta urheiluhevoseksi. Tänä päivänä Paavilainen nauttii hevosharrastuksen parhaista puolista: kavereiden hevosilla pääsee ajamaan kun siltä tuntuu, ja jalostuskuvastot ovat edelleen ahkerassa luvussa. . Niin oppilaat kuin ystävät ja yhteistyökumppanit saavat Paavilaisen puheissa suuren kiitoksen. Yhteistyö kehittää monella tavalla niin hevosta kuin ihmistä: hevosta oppii lukemaan ja ymmärtämään työajossa ihan eri tavalla kuin porukassa ravirataa kiertäen. Ypäjältä Paavilaisen omistukseen päätyi myös hänen kasvatustyönsä kantatamma Okeva. Myös luonteeseen kiinnitän paljon huomioita. Lähde: Hippos. Suomenhevosella menee hyvin! Tämän päivän suomenhevosia Marja-Leena Paavilainen seuraa tyytyväisenä. – Hevosten kanssa ei ole huonoa päivää ollut, eikä talliin ole koskaan harmittanut lähteä. Myös harrastajat ovat osaavampia ja suomenhevosen monipuolisuutta pidetään arvossa. – Oriin emäpuoli on todella tärkeä. Ja suuri merkitys on ihmisillä – yksin tätä homma ei voi tehdä. Hevosten kanssa tehty työ ja harrastaminen ovat tuoneet Marja-Leena Paavilaisen elämään myös paljon ihmisiä. dollista tehdä, kiittää iloisesti yllätetty Marja-Leena Paavilainen. Työajolla on rakennettu myös Paavilaisen omien starttihevosten kunto. Pohjatyön teen aina työkärryillä ja reellä. Myös jalostustyössään Paavilaisella on muutamia ohjenuoria. Myös oma tammalinja jatkuu, sillä Paavilaisen osaomistaman Okevan tyttärentytär Kohtaava on kantavana Vixelistä. Työvuodet olivat aitiopaikka seurata suomenhevosta niin valmennuksen kuin jalostuksen näkökulmasta. – Aina olen ollut ahne laittamaan hevosen valjaisiin. Tuohon aikaan alkoi myös suomenhevosen määrätietoisempi ratsujalostus – ja me valmentajat varmasti olimme tekemässä niitä ensimmäisiä ratsujakin. Rauhallisella työajolla aloitettu treeni on palkinnut vuosien saatossa: Paavilaisen hevoset ovat tehneet poikkeuksellisen pitkiä kilpauria. Monipuolisella työllä ja ahkeralla ajamisella on omistakin tullut sellaisia, että ymmärtävät puhetta. Ja tottahan toki kokeneen kasvattajan ja intohimoisen hevosihmisen fokus on aina eteenpäin. Hevosilla ja hevosten kanssa tehtiin kaikkea varsojen opetuksesta työajoon ja ravikilpailuttamiseen. Hevonen oppii ja mukautuu ja kehittyy myös valmentajaan mukaan. – Mielestäni suomenhevosella menee tänä päivänä hyvin! Sen arvostus on noussut, mikä näkyy siinäkin, että niitä valmennetaan ammattimaisesti. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Marja-Leena Paavilainen l 23 kasvattia, joista 20 (87 %) on tullut starttiin l kahdeksan tähtijuoksijaa, viisi valiota l kasvattien voittosumma lähes 465 000 euroa l menestyneimpiä kasvatteja ori Kokeva sekä ruuna Tahtova l kantatamma Okeva l Suomen menestynein naisohjastaja, 1 686 starttia l Ori Kokeva on ollut Marja-Leena Paavilaisen kasvateista raviradoilla menestynein. Vuonna l 1997 syntynyt ori kuoli syksyllä 2021. 53 ”Hevosten kanssa ei ole huonoa päivää ollut!” – Suomenhevosta valmennetaan aina vähän enemmän sydämellä, tuumaa Vuoden kasvattajana Pilvenmäen Kuninkuusraveissa palkittu Marja-Leena Paavilainen. Varsat ovat aina nättejä ja kivoja, mutta se varsinainen laatu tulee esille sitten kun varsa otetaan työn alle. Muutos on ollut melkoinen, mutta yhä tärkeät perusasiat pysyvät myös valmennuksessa: – Olen aina tykännyt tehdä töitä hevosella. Intohimon hevoseen on Paavilainen saanut jo verenperintönä – kotitilan työhevoset johdattivat nuoren naisen 60-luvun lopulla ensin opiskelemaan Ypäjälle hevostalouskouluun ja sittemmin Valtion Hevosjalostuslaitoksen palvelukseen ajopuolen ja valmennuksen opettajaksi. – Laskeskelin, että minulla on vielä ajolupakin kymmenen vuotta voimassa, joten hyvin ehdin vielä omalla kasvatillakin ajamaan kilpaa, Paavilainen myhäilee pilke silmäkulmassaan
telussa omaa suhdettaan hevoseen ja korosti hevosen ja ihmisen yhteisen kommunikaation merkitystä. Alle 30-vuotiaalla on erilaisia toiveita, haluja ja arvoja, ja meidän pitäisi tunnistaa nämä. Qvidjan kartanon isäntä hyödyntää tilallaan hiiliviljelyä, jonka hyödyt hän näkee myös hevoskasvatuksessa. Kun ryhdyin kilparatsastajaksi, oma kunnianhimo suuntautui pois hetkestä hevosen kanssa ja menestyksestä tuli tärkeämpää, kuin hevosen kohtaamisesta. Poliitikko Timo Soini kertoi Lauri Hyvösen haastattelussa raviharrastajan ajatuksia lajista. Soinin raviharrastus lähti liikkeelle Tampereella vuonna 1976. Lähde: Hippos Kuvat: Hippos/Juho Hämäläinen P äivän ensimmäisessä puheenvuorossa Pirkanmaan maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen korosti hevostalouden merkitystä aluetaloudelle ja tarvetta tehdä laskentaa, jolla tuoda tätä esiin rohkeasti. – Yli puolet maailman väestöstä on alle 30-vuotiaita, ja tämä kehitys kiihtyy. Missä hevonen, siellä mielenterveys. Hevosen kanssa kommunikointi ja siinä kehittyminen, se on se, mikä on mielenkiintoista, Virtanen avasi. – Forssa on erinomainen esimerkki alueesta, jossa hevostalous todella vaikuttaa aluetilinpitoon, painotti maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen. Hevosen vaikutus ihmisten hyvinvoinnille olisi Soinin mukaan tässä ajassa tärkein soinismi. – Se ensimmäinen lähtö, kun voltti pyöri ja iso hevonen Porilo Sahalahdesta voitti ja mä ajattelin, että jukolauta tämä on kova juttu, että hevosella ajetaan kilpaa. 54 Hevosalan Areenalla puhuttiin hevosesta tunteella – Kun ihminen saadaan raveihin, pitää kokemuksen olla hyvä, korosti vuonna 1976 raviherätyksen saanut Timo Soini. – Kun maaperässä on ravinteita, niin niitäkin on heinässäkin, painotti hiiliviljelyä tilallaan hyödyntävä Ilkka Herlin. Ennen muutos oli tasaista ja ennustettavaa. Ihmiset tekevät tunnelman ja lisäksi pitää syntyä tunne hevoseen. – Muutos ei tapahdu taistelemalla vallitsevaa systeemiä vastaan. Ravit ovat koko suomenhevoskasvatukselle tärkeä tuki ja niillä on iso taloudellinen merkitys, Virkkunen painotti. Esimerkiksi Forssa on erinomainen esimerkki alueesta, jossa hevostalous todella vaikuttaa aluetilinpitoon, Ahonen painotti. – Hevosella on paljon positiivisia vaikutuksia aluetaloudelle, joten tästä pitää ja kannattaa puhua. Hevostalouden pitää pohtia ennen kaikkea: mikä ei muutu. – Ratsupuolella suomenhevosten määrä kasvaa, mutta se ei vielä riitä. Silloin kun maaperässä on ravinteita, niin niitäkin on heinässäkin, painotti Herlin. Määrää pitää kasvattaa ja kantaa laajentaa. – Hevonen on tullut sydämeeni, ja mennyt sieltä välillä pois. Ilkka Herlin korosti omassa puheenvuorossaan hevosten roolia ilmastonmuutostyössä. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen korosti suomenhevoskasvatuksen merkitystä. Päivän päätti tulevaisuutta tutkivan futuristi Perttu Pölösen herättelevä puheenvuoro, jossa kuulijoita haastettiin ajattelemaan, mistä muutos tulee. – Kukaan ei lähde raveihin ilman toista ihmistä, jotain syytä, jonka takia mennä. Mikä on se asia, joka kantaa tulevaisuudessakin?, Pölönen haastoi. Soini tunnisti raviurheilua haastavan kilpailun ihmisten vapaa-ajasta. Viimeiset 30 vuotta muutos ei ole ollut tasaista, vaan kiihtyvää ja globaalia. – Kokonaisuutena, kun hiiliviljelyn ottaa käyttöön saat terveemmän hevosen. Hän korosti, että kun ihminen saadaan raveihin, kokemuksen pitää olla hyvä. . Ville Virtanen kertoi omassa puheenvuorossaan ensikohtaamisestaan hevosen kanssa. Näyttelijä Ville Virtanen avasi Katja Ståhlin haastatn Kuninkuusravit. Kuninkuusraviviikonlopun avasi ensimmäistä kertaa järjestetty Hevosalan Areena -keskustelutilaisuus, joka toi esiin hevosihmisten ajatuksia alan mahdollisuuksista positiivisen tulokulman kautta
H Voi tarjota juomassa, rehussa tai jopa suoraan kädestä. H Riittoisa, tehokas ja äärimmäisen helppokäyttöinen. H Hevonen jaksaa paremmin ja palautuu nopeammin. AMINOHAPPOJA KIVENNÄISAINEITA HIVENAINEITA ® GREENSTALLION.FI GREENSTALLION.EU LUONNON ELEKTROLYYTTI G R E E N S T A L L I O N Täydennysrehu hevosille elektrolyytti tasapainon korjaamiseen. H TestingLabin testaama 67 hevosen avulla – tulos erinomainen. M A S A J O ANIMALS P u r e f o r WWW.GREENSTALLION.FI DOPINGVAPAA 100% PUHDAS LUONNON ELEKTROLYYTTI G R E E N S T A L L I O N Täydennysrehu hevosille elektrolyytti tasapainon korjaamiseen. AMINOHAPPOJA KIVENNÄISAINEITA HIVENAINEITA ® GREENSTALLION.FI GREENSTALLION.EU HELPO IN TAPA SAADA HEVON EN JUOMA AN. H Hevonen rakastaa tämän makua kisoissa, matkoilla ja tallilla. H Täysin suomalainen tuote. H Saa hevosen juomaan kesällä ja talvella
Kärjistäen voisi siis sanoa, että isät ovat aina hyviä, ja suurin vaihtelu nähdään tammoissa. Luonnollisesti jalostus ei ole todellisuudessa näin mustavalkoista, mutta tammavalinnoilla kasvattaja määrittelee, lähteekö hän etuvai takamatkalta jalostustyöhön suhteessa muihin kasvattajiin. Emälinjoissa sen salaisuus. Heila-jalostusjärjestelmä tarjoaa emälinjojen tarkasteluun monia mahdollisuuksia. Ne ovat lisäksi usein jalostusarvosteltuja, jolloin tamman omistajien käytössä on puolueeton arviointi oriin käyttö-, rakenneja terveysominaisuuksista. 56 alostukseen käytettävät oriit ovat pääosin valikoituja ja ominaisuuksiltaan rodun kärkeä. Usein kuulee puhuttavan emälinjoista ja niiden merkityksestä, mutta mitä emälinja käytännössä tarkoittaa ja miten sitä tutkitaan ja arvioidaan. Kuva: Hippos/Siiri Haapalainen. Teksti: Susanna Back, jalostusinformaatikko, Suomen Hippos J Myös ravikuningatar Suven Sametin taustalta löytyy perinteikkäitä juoksijajalostuksen huippuemälinjoja
Taustalla voi olla ympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten se, onko omistajilla mahdollisuus käyttää tammoja siitoksessa tai onko ilmennyt muita tiineyshaasteita. Jälkeläisten vähyys on aina riski emälinjan jatkumiselle. Kuningataräidit ja siniveriset tyttäret Kuningatarkandidaattien sukutauluissa huomion kiinnittävät erityisesti vahvat ja tuottoisat emälinjat. Pääsääntöisesti lähes kaikkien tammojen emälinjoissa on runsaasti jälkeläisiä, ja useimmiten vieläpä hyvin pärjänneitä sellaisia. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos esimerkiksi emälinjan vaatimattomia saavutuksia pitää perustella runsaalla määrällä erilaisia selityksiä, voi miettiä haluaa3. Sukusiitos ei siis ole ollut avain onneen. Tähän näkymään mahtuu yhteensä 62 yksilöä. Suomenhevosten geneettisen monimuotoisuuden, ja juoksijahevosten kiihtyneen sukulaistumisen kannalta ilahduttavaa on kuitenkin huomata tammojen hyvinkin maltilliset sukusiitosprosentit. Välissä voi jopa näyttää, että linja olisi syystä tai toisesta katkeamassa – emälinja voi olla esimerkiksi vain yhden tamman varassa, mutta tamma pystyykin hyvällä menestyksellä jatkamaan linjaa. Lähes kaikilla tammoilla sukusiitosprosentti laskettuna kaikesta saatavilla olevasta sukudatasta jäävät alle suositellun 6,25 % rajan. Ei siis ole mitenkään vähättelyä korostaa tammavalintojen merkitystä! Periyttäjäori ei vielä pelasta, jos tamma ja tamman lähisuku ei tuo yksilöön toivottuja ominaisuuksia. Myös emälinjoja, kuten muutoinkin sukuja tarkastellessa on hyvä muistaa, että suomenhevosen jalostushistoria on vielä melko lyhyt. Menestys tunnetusti ruokkii myös muun suvun käyttöä jalostuksessa. Jos ja kun oriit ovat aina jokseenkin rodun parhaimmistoon kuuluvia, on näiden osuus puolet sukutaulun hevosista. Kuva: Heila-jalostusjärjestelmä ko oman varsansa liitettäväksi tähän jatkumoon. Heila-jalostusjärjestelmän oletusnäkymä näyttää hevosen sukutaulun viisi lähintä polvea. Toki näissä emälinjoissa on myös runsaasti nuoria jälkeläisiä, joilla ei ikänsäkään puolesta vielä voi olla näyttöjä radoilta. Ravihevosten osalta emälinjan hevosten menestys ravikilpailuissa on merkittävässä roolissa. Perinteisen emälinjan tarkastelun lisäksi käyttäjä voi Heilassa tarkastella jälkeläisiä myös toisesta suunnasta. Viisaat hevosjalostajat ovat kuitenkin myös sanoneet, että huono tuuri periytyy. Yksi huippuhevonen emälinjalla herättää mielenkiinnon, mutta menestys laajalla rintamalla on kasvattajan kannalta turvallisempaa. Radoilla pärjänneet hevoset todistavat, että kyseisen emälinjan yksilöt vievät jalostusta eteenpäin. Jalostusjärjestelmä Heila näyttää hevosen emälinjan kolmen lähimmän emän osalta. Hieman vaatimattomammankin näköisistä emälinjoista voi syntyä hyviä jälkeläisiä, jotka siten nostavatkin emälinjan uuteen arvoon. Paljon eri yksilöitä sisältävä emälinja kertoo, että kyseisen suvun tammoja on haluttu käyttää jalostukseen – ne ovat siis olleet ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa sopivia. Sukutauluissa on muutamia 3+3 ja 3+4 kertauksia, Myös emälinjoja, Myös emälinjoja, kuten muutoinkin kuten muutoinkin sukuja tarkastellessa sukuja tarkastellessa on hyvä muistaa, on hyvä muistaa, että suomenhevosen että suomenhevosen jalostushistoria on jalostushistoria on vielä melko lyhyt. Heilassa hevosen emälinjantuotantoa on mahdollista tarkastella useammanlaisten eri tulosten perusteella: yksilöiden tiedoista voi valita näkymään esimerkiksi voittosumman ja BLUP-jalostusindeksin. Erityisesti nuorena menestyneet varhaislahjakkaat ja nopeat hevoset kertovat juoksijajalostukseen toivotunlaisista geneettisistä ominaisuuksista. vielä melko lyhyt.. Mitä lähempänä yksilöt ovat, sitä suurempi vaikutus näillä on valitun hevosen perimään. Tällöin tutkitaan tamma periyttämistä Kantatamman tarkastelu -työkalun avulla. Yleisesti ajatellaan, että emälinjan arvoa mitataan niin laadulla kuin määrällä. Puolet nimistä, samoin kuin puolet geeneistä, tulevat kuitenkin tammoilta – käytännössä siis puolet varsan ominaisuuksista. Emien arvo – laadussa vai määrässä. Tämä tarkoittaa, että tiukkoja kertauksia tai monen eri yksilön kaukaisempaa kertausta ei ole juuri tehty. Emälinjan yksilöiden heikkoon menestykseen voi olla syynä eri tekijöitä, usein myös hevosiin liittymättömiä. emä: 1975 Hillotar Hulluduunarin 3. 57 . Aina ei voida myöskään suoraviivaisesti tulkita, että vähäisesti jälkeläisiä sisältävä emälinja olisi huonompi. emän Hillottaren tuotantoa Kantatamman tarkastelutyökalun avulla
Kuva: Heila-jalostusjärjestelmä mutta useimmilla kertaukset jäävät näitäkin kauemmaksi. Suoran emälinjan tammoilla on järjestään myös kovia BLUP-jalostusindeksejä. Esimerkiksi M.A. ja 7. Teoria johtaa siis poikkeuksellisiin tammoihin ja niiden jälkeläisiin. Kun sama yksilö toistuu sukutaulussa useammin, puhutaan kertauksista. Erityisen vahvat emälinjat löytyvät myös Hulluduunarin ja Varjonovan takaa. Perinteikkäistä juoksijajalostuksen huippuemälinjoista edustettuina ovat mm. X-faktorilla tarkoitetaan poikkeuksellista perimää, joka mahdollisesti kulkisi X-kromosomin mukana, eli se ei voisi periytyä isältä pojalle. Lisäksi huomioitava tekijä Liisan Tulilinnun kohdalla on myös Mutrin-Lennon kertaus 3. Pisteellä lähin kertaus on vasta neljännestä polvesta kaksi kertaa löytyvä Vieteri. X – tuntematon muuttuja emältä tyttärelle. Sydämen kokokin on perinnöllinen asia, mutta kuten tiedetään, mutaatiot voivat saada aikaan odottamattomia asioita, eikä tutkittu tiede toistaiseksi pysty vahvistamaan teoriaa. Myös Taksvenlan emälinjasta löytyy periyttämisvarmuutta. Vipon ja Ciiran Tähdellä Kössin Virkun emälinja. 58 Sukuyhdistelmät Lily Vennelmon Varman sukutaulun kertaukset. ominaisuuksista. X-faktori on hauska teoria, johon voi tutustua, mutta liian tosissaan sitä ei kannata ottaa. Numerot nimien perässä kertovat kuinka usein ja monennessako sukupolvessa. polvessa. Lakan Leija on puolestaan samasta emästä kuin huipputamma Vislakka. Suven Sametilla Erityisesti nuorena menestyneet Erityisesti nuorena menestyneet varhaislahjakkaat ja nopeat hevoset varhaislahjakkaat ja nopeat hevoset kertovat juoksijajalostukseen kertovat juoksijajalostukseen toivotunlaisista geneettisistä toivotunlaisista geneettisistä ominaisuuksista. Emälinjoja tutkittaessa kannattaa kiinnittää huomioita myös tammojen saamiin mahdollisiin jälkeläispalkintoihin. Silmiinpistäviä ovat kuitenkin aiemmin mainitut emälinjat. Liitotähden toisellakin emällä Vauhdin Vilellä kokonaisindeksi on vielä 120 (0,85). X-faktorin omaavalla yksilöllä epäillään olevan epätavallisen suuri sydän, joka puolestaan mahdollistaa ainutlaatuisen suorituskyvyn. Huipputamma Mutrin-Lento löytyy kerrattuna myöskin Taksvenlan sukutaulusta, joskin hieman kauempaa. Emälinjan periyttämisvoimasta kertoo myös se, jos listalta löytyy siitosoreja, kuten esimerkiksi Lilyllä toisesta emästä Tutuari ja Hetviinalla toisesta emästä Hepori. Usea emälinja, kuten esimerkiksi Liisan Tulilinnulla, on huomattavan pitkä eli tuottoisa. Uskoi X-faktoriin tai ei, poikkeuksellisen hyvien tammojen saaminen sukutauluun on aina ehdoton plussa! ?. Perinteisiä juoksijajalostuksen suursukuja on edustettuina, lisäksi löytyy muita linjoja, joissa esiintyy menestystä laajalla rintamalla tai ainakin yksittäisiä huippunimiä. Emälinjojen ja hyvien tammojen merkitystä ei siis voi vähätellä kilpahevosta jalostettaessa, mutta vielä kun pakkaa sekoitetaan mielenkiintoisella, mutta hyvinkin epävarmalla teorialla X-faktorista (X-factor), on mahdollista upota entistä syvemmällä genetiikan ja sukujen maailmaan. Esimerkiksi N.P. Vastaavasti Vennelmon Varmalla lähin kertaus Vieteri on neljännessä ja viidennessä polvessa. Kuva: Heila-jalostusjärjestelmä Lilyn emälinjan tuotantoa. Tämä kertoo suvun voimasta ja ravikilpailumenestyksestä
Gerda-Eerika Viinanen ja Svala frá Minni-Borg tekivät historiaa islanninhevosten pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa Ahvenanmaalla. Kuva: Laura Sundholm Suomeen tuli kaksi kultaa n Islannin PM-kilpailut. 59 . Islanninhevosten PM-kilpailut Ahvenanmaalla Suomelle tuli kaksi kultaa islanninhevosten passilajeissa PM-kilpailuissa Ahvenanmaalla
60 Miina Sarsama ratsasti suomalaista kasvatustyötä olevalla orillaan kolmanneksi töltti T1-luokan karsinnoissa. Kuva: Tiina Hämäläinen Ahvenanmaan kilpailuihin oli ilmoitettu ennätykselliset 173 ratsukkoa eri pohjoismaista. Kuva: Laura Sundholm
Kovimman tuloksen tiukassa paikassa teki Guðmundur Sigurbjörnsson hevosellaan Gimsteinn. Seuraavat koulutukset alkavat kevättalvella 2023. Koirahierontakurssilla on mahdollisuus ottaa oma koira mukaan lähijaksoille. Meillä on ollut haasteita löysin ohjin -osiossa tällä kaudella, mutta Gimsteinn tuntui tänään jopa vähäenergiseltä, kun tuli sen osion aika. Gaedingakeppni-luokat eivät aiemmin ole kuuluneet Suomen järjestämiin pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin. ?. 23 ratsastajaa. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana. HEVOSHIERONTAKOULUTUS 2023 KOIRAHIERONTAKOULUTUS 2023 Lähiopetusjaksoja on seitsemän, joiden välillä opiskelija tekee hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. Heistä noin puolet kilpaili perinteisessä islantilaisessa gaedingakeppni (GK) -luokissa ja toiset sport-lajeissa. Kilpailurata sai kiitosta islanninhevosten pohjoismaisten parhaiden Nordic Champion 2022 -titteleistä kilpailtiin Maarianhaminassa Ålandstravetin raviradan yhteyteen rakennetulla uudella islanninhevosten kilpailuradalla. – Halusin ottaa varman päälle, enkä vaatinut enempää energiaa ja sitä myötä riskiä menettää askellajia, Sigurbjörnsson totesi. Vuonna 2020 kilpailut oli suunniteltu pidettäviksi Ruotsista, mutta ne jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi. Herkkänä ja voimakkaana hevosena hänen on oltava hyvin koulutettu ja tilanteisiin tottunut tunteakseen olonsa turvalliseksi ja välttääkseen turhaa jännittyneisyyttä. Svala on iloinen päästessään juoksemaan. Kilpailualue sai paljon kehuja, ja sitä pidetäänkin yhtenä Suomen parhaista. sport-lajeissa. Se tuli minulle alunperin projektihevosena, mutta suomenmestaruuskilpailuissa vuonna 2016 aloimme ymmärtämään sen todellisen potentiaalin. 61 L ohjalainen junioriratsastaja Gerda-Eerika Viinanen ratsasti kahdesti kultaa hevosellaan Svala frá Minni-Borg islanninhevosten PM-kilpailuissa Maarianhaminassa 9.-14. Päivän aikana suomalaisista taitojaan näytti kaikkiaan 16 ratsukkoa. Ratsukon toisena vahvuutena on ollut speedpassi, joka kilpailtiin päätöspäivänä sunnuntaina. Passilajeissa voittaja kertoo nauttivansa onnistuneen suorituksen jälkeen tulevasta adrenaliinista. Suomen Suomen edustusjoukkueessa edustusjoukkueessa oli mukana oli mukana 23 ratsastajaa. Niin ikään tässä nopeuteen keskittyvässä passilajissa, jossa aikaa otetaan lentävällä lähdöllä sadan metrin matkalla, Svala oli jälleen voittamaton ja toi ratsukolle toisen PM-kullan. Heistä noin puolet Heistä noin puolet kilpaili perinteisessä kilpaili perinteisessä islantilaisessa islantilaisessa gaedingakeppni (GK) gaedingakeppni (GK) -luokissa ja toiset -luokissa ja toiset sport-lajeissa. Ratsukko esitti tasaiset osiot saaden 7.0-7,5 kaikilta tuomareilta kaikista osioista, ja yksi 8,0 vapain ohjin -osiosta. – Pitkässä passijuoksussa ollaan tehty seurantaa tietenkin pitkin vuotta, joten kun sain toisella juoksulla pohja-ajan, uskalsin jättää viimeiset juoksut starttaamatta ja säästellä Svalan voimia seuraavan päivän 100 metrin passiluokkaan. Ja Svala tuntuikin kevyeltä ja varmalta suorituksissa. Opiskele hevoshierojaksi tai koirahierojaksi monimuotoisesti vaikkapa oman työn ohella! Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Hanki valmiudet hevostai koirahierojana toimimiseen, omien hevosten sekä koirien täysipainoiseen hoitoon sekä valmiuden alan jatkokoulutukseen. – Suoritus tuntui hyvältä, Gimsteinn oli rento ja pehmeä, mutta aktiivinen kahdessa ensimmäisessä osiossa. Gimsteinn on ratsastajansa mukaan kisoissa vähän hassu ja tuntuu, että se haluaa tulla palvelluksi. Kilpailun toiseksi viimeisenä päivänä lauantaina ratkottu 250 metrin passijuoksu, jossa lähtö tapahtuu pareittain starttikarsinoista, juoksuja on neljä ja paras aika voittaa, oli ollut Viinasen ja Svalan bravuurilaji jo aiemmin. Haku on käynnissä kotisivuillamme vuoden loppuun saakka www.kauhajoenopisto.fi – Hän on suhteellisen kokematon T2:ssa, tämä on vasta meidän toinen kausi lajissa. Tämän vuoksi näissä kilpailuissa oli suorituksia arvioimassa lähes 20 tuomaria. Tässä lajissa ajaksi kellotettiin 8,04 sekuntia. Opintojen laajuus on 25 op. Koulutus alkaa lähiopetusjaksoilla perjantaisin klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. Nyt siirretään katseet kohti ensi kautta ja pidetään tasoa yllä! Mukana ennätysmäärä ratsukoita Ahvenanmaan tapahtumaan oli ilmoitettu ennätysmäärä osallistujia, kaikkiaan 173 ratsukkoa. Menestystä pitkin viikkoa Suomalaisilla oli menestystä pitkin kisaviikkoa. elokuuta. Ne ovat ensimmäiset PM-kultamitalit Suomelle nuorten luokissa kautta aikojen. Edellisen kerran Suomi toimi isäntämaana vuonna 2010, jolloin kilpailupaikkana oli Ypäjä. Esimerkiksi torstaina saatiin finaalipaikkoja T2sekä gaedingakeppni-luokissa. Kilpailut järjestettiin tänä vuonna Suomen Islanninhevosyhdistys SIHYn, paikalliskerho Álenskurin ja Ahvenanmaan hevosurheiluyhdistyksen yhteisenä projektina. – Näissä lajeissa joko onnistuu tai sitten ei. Meillä jäi erilaisista syistä useammat arvokisat väliin menneinä vuosina, niin nyt oli hienoa päästä näyttämään muille miten nopea Svala on, Viinanen iloitsi. Valinnan edellytyksiä on 18 vuoden ikä, kiinnostuneisuus alaa ja palveluammattia kohtaan sekä aikaisempi työtai harrastuskokemukset. Suomen edustusjoukkueessa oli mukana 23 ratsastajaa. PM-kilpailut järjestetään normaalisti joka toinen vuosi. GKja sport-luokat kilpaillaan eri radoilla ja arvostelupisteet ovat erilaiset. Päivä starttasi senioreiden tölttiluokilla, ja kisapäivään sisältyi myös hieman harvemmin Suomessa kilpailtavan Gaedingakeppnin-luokat. Tölttiluokka T2:ssa nähtiin useampikin suomalaisratsukko: Guðmundur Sigurbjörnsson – Gimsteinn fra Hennum, Jenni Kurki – Klókur frá Hveragerði, Maija Hahlin – Darri frá Hjarðartúni, Julia Wejberg Tjaldari fra Heimnesi ja Laura Nyström – Héla fra Kaakkola. Kaikille lajeille yhteistä on, että niissä kilpaillaan islanninhevosten eri askellajeissa
62 Hevoselle kannattaa valita lajityypillinen rehustus Hevosen ruokinta on hyvin yksinkertaista Lajityypillinen rehustus tarkoittaa ruokintaa, jossa rehut ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia heinäkasvien kanssa. Mitä enemmän rehuseoksessa on ainesosia, jotka eivät ole ominaisuuksiltaan lajityypillisiä, sitä suurempi riski hevosella on saada ruoansulatushäiriöitä, toteaa hevosten ravitsemuksen asiantuntija Kristiina Alanko. Kuva: Henna Lanne
– Tutustumalla ja tarkistamalla käytössä olevien väkirehujen ainesosaluettelon. Lajityypilliset rehut minimoivat hevosen Hevosen ruokinta on hyvin yksinkertaista riskejä sairastua rehuperäisiin sairauksiin kuten ruoansulatuselimistön ja aineenvaihdunnallisiin sairauksiin. Oireiden tai terveyden ja suorituskyvyn heikentyessä on aina ensimmäisenä suunnattava katse hevosen ruokintaan. – Väkirehut pitää valita aina ainesosaluettelon perusteella, ei koskaan pelkän nimen tai oletetun käyttötarkoituksen mukaan, kehottaa Kristiina Alanko. – Lajityypillinen rehustus tarkoittaa siis ruokintaa, jossa rehut ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia heinäkasvien kanssa, sanoo hevosten ravitsemuksen asiantuntija ja Hippuzen lajityypillisen rehusarjan kehittäjä Kristiina Alanko. Meneekö sisälle epälajityypillisiä aineksia. – Koska hevosen ruoansulatus on kehittynyt prosessoimaan lajityypilliset ominaisuudet omaavia ravinnonlähteitä, ei lajityypillinen ruokinta kuormita hevosen ruoansulatuselimistöä ja hevonen saa tarvitsemiaan ravintoaineita pysyäkseen terveenä, suorituskykyisenä ja hyvinvoivana. – Ominaisuuksiltaan heinäkasvien kanssa samankaltaista väkirehua käyttäen (kuiturikas, tärkkelyksetön, niukkarasvainen, vähäsokerinen, ravinnetiheä ja korkea arvoista valkuaista sisältävä) ovat kaikki hevoselle tarjottavat rehut lajityypillisiä. ?. kuidun, energian, sulavan raakavalkuaisen ja sokereiden määrän. – Tieto, rittääkö heinä täyttämään yksilön ravinnontarvetta, saadaan heinäanalyysistä. Rehuperäisiä oireita ja sairauksia Rehuperäisistä oireista Alangon mukaan tavallisimpia ovat mahalaukun ja paksusuolen rasitusoireet kuten mahakatarri ja -haava, ähky, löysälantaisuus, ripulointi ja kaasuuntuminen. Yksinkertainen ruokintalaskelma kertoo riittävällä tasolla hevosen heinästä saaman energian ja valkuaisen määrät, sekä heinän Ca:P suhteen ja määrät. Usein hevonen oireilee ruoansulatusongelmien seurauksena myös ihon, aineenvaihdunnan, erilaisten lihaja immuunipuolustuksen ongelmien muodossa. Milloin hevonen tarvitsee väkirehua. Jos heinä ei riitä täyttämään hevosen energian ja valkuaisen tarvetta, täydennetään heinäruokintaa väkirehulla. – Kaikki ne rehuseoksen ainesosat jotka eivät ole ominaisuuksiltaan lajityypillisiä, ovat hevosen ruoansulatukselle vaikeasti prosessoitavia. Heinästä kannattaa analysoida myös hevoselle tärkeimpien kivennäisten, kalsiumin ja fosforin määrät, Alanko sanoo. – Mitä hevosen turvasta menee sisään. Ensimmäiseksi kannattaa karsia ruokinnasta ensimmäisenä kaikki epälajityypillinen ja varmistaa, että hevonen saa runsaasti korkealaatuista heinää, sekä valita tarvittaessa heinäruokinnan täydentäjäksi lajityypillinen rehu. Ja mitä enemmän tällaisia ainesosia on, sitä suurempi riski hevosella on saada ruoansulatushäiriöitä. Heinäanalyysi kertoo heinän ravintosisällöstä mm. Valtaosa hevosista reagoi positiivisesti ruokinnan lajityypillistämiseen jo 1-2 viikon ruokinnan vaihdosta. Heinäkasvien ominaispiirteet ovat runsaskuituisuus, niukkarasvaisuus, tärkkelyksettömyys, vähäsokerisuus ja ne ovat ravinnetiheitä sisältäen korkea arvoista valkuaista. – Viime aikoina myös suolistotulehdukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Kaikkien hevoseläinten ruokinnan on perustuttava heinään, kesällä laidunta ja sisäruokintakaudella kuivaheinää tai esikuivattua säilöheinää jossa kuiva-ainepitoisuus on yli 70 prosenttia. 63 H evosen ruoansulatus on kehittynyt miljoonan vuoden aikana käyttämään ravinnonlähteenä heinäkasveja. Miten hevosenomistaja voi olla varma hevosrehujen lajityypillisyydestä. Jos rehuseos sisältää esimerkiksi viljoja, maissia tai riisiä se sisältää tärkkelystä, jos rehuseoksessa on rasvoja tai öljyjä se ei ole niukkarasvaista jne. Lisäksi lajityypillinen rehustus ylläpitää hevosen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä
64 Ensikertalaisille kolmoisvoitto Uusi työmestari on Etutopeva n Työhevosten SM-kilpailut
Ensikertalainen Etutopeva ”Topi” hurmasi vetotyylillään. Matti Pakarinen kannusti oriinsa kisan parhaaksi vetäjäksi.. 65
Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Hippos/Pirje Fager-Pintilä. Suomenhevonen kiinnosti vahvasti myös yleisöä, joka sateesta huolimatta jaksoi Joutsan raviradalla seurata ja kannustaa vetokoetta suorittavia hevosia. 66 Kilpailija Juoksuaika Pisteet Käyntiaika Käyntipisteet Pisteet yhteensä Portaat Lisäpisteet Vetopisteet Tyylipisteet Yhteensä 1 Etutopeva 1.47 5 7.18 6 11 20 0,2 20,2 2,0 33,2 2 Kukka Meeri 2.19 2 9.08 2 4 20 20,0 3,0 27,0 3 Miljan Mimmi 2.49 1 9.48 1 2 18 0,8 18,8 1,0 20,8 4 Luomuksen Lahja 1.56 4 8.48 3 7 12 12,0 1,0 20,0 5 Tähden Piirros 1.54 4 7.52 5 9 6 0,5 6,5 0,5 16,0 6 Pelitin 1.41 5 6.50 6 11 2 2,0 13,0 7 Pimpulan Vire 2.05 3 8.18 4 7 4 0,1 4,1 1,0 12,1 8 Tirre 2.05 3 9.18 1 4 6 6,0 10,0 9 Tyngän Tykki 1.43 5 9.12 1 6 2 2,0 8,0 10 Kikan Sälli 2.08 3 9.30 1 4 2 0,1 2,1 6,1 11 Pikku-Hilma 2.09 3 9.22 1 4 2 2,0 6,0 12 Piknen Lyyli 2.52 1 9.24 1 2 Kukka Meeri ja Pekka Vilkuna osallistuivat kisaan ensi kertaa ja tuloksena oli toinen sija. Käynnissä ja juoksussa kaksikko pärjäsi huonommin, mutta Kukka Meeri veti 20 porrasta kuten kisan voittaja Etutopevakin. Kärkikolmikkoon ylsivät myös ensikertalaiset tammat Kukka Meeri ja Miljan Mimmi. Sillä saatiinkin osallistujajoukkoa suuremmaksi. Sääntömuutoksella saimme helpotettua tilannetta niin, että toista kertaa myös kantakirjaattomat hevoset ja ruunat saivat olla mukana kilpailussa. – On hienoa huomata, että tämä arvokas perinne kiinnostaa osallistujia ja yleisöä vielä tänäkin päivänä ja näin pääsemme esittelemään arvokasta suomenhevospeTämänvuotisessa suomenhevosten valtakunnallisessa työmestaruuskilpailussa Joutsassa juhlivat ensikertalaiset. – Tänä vuonna erityisen ilahduttavaa oli runsas osallistujamäärä. Joutsan kisaan oli ilmoittautunut 13 hevosta, joista yksi jäi pois. Vuoden 2022 työmestarina palkittiin ori Etutopeva. Paras vetäjä Etutopeva • Paras juoksukoe Pelitin • Paras kävelijä Pelitin Kokonaistulokset, Joutsan työmestaruuskilpailut 23.7.2022 T ämänvuotisessa kilpailussa nähtiin ennätystä hipova osallistujamäärä ja varsinkin ensikertalaisia oli useita. Edellisenä vuonna Kokemäellä oli kymmenen kilpailijaa, totesi lautakunnan puheenjohtaja oululainen Markku Nisula
Mestaruus ratkaistaan kolmella osakokeella: 1 000 metrin juoksukoe, 500 metrin käyntikoe 500 kilon kuormalla ja vetokoe, jossa vedetään rekeä hiekkaesteessä. Kilpailun tarkoituksena on suomalaisen hevoskulttuurin, perinteisten hevosmiestaitojen sekä suomenhevosen monikäyttöisyyden ja geneettisen vaihtelun edistäminen. Hevonen oli kisan kolmonen. 67 . Työhevoskisat kokosivat Joutsan raviradalle runsaan yleisön. – Etutopevalla oli hyvä silmä, se oli hyvällä ilmeellä liikkeellä. Eläinlääkäri Susanna Mäki tarkkaili Miljan Mimmin vointia vetokokeessa. Etutopeva lähti vetokokeeseen jaetulta ykkössijalta Tuomisen perheen Pelittimen (Romeo Lax–Pelotin, A.T. Kihin Hiski) ohjasti kilpailussa oriin omistaja Matti Pakarinen. Volsukas,e.i. Tämän alan hevosmiestaito ei enää ole kovin jokapäiväistä. Monikäyttöiset suomenhevoset Työmestaruuskilpailussa maan parhaat suomenhevoset kilpailevat työmestarin SM-tittelistä. Työhevoskilpailuissa on selvästi menossa sukupolven vaihdos, Nisula totesi. Parhaan yhteispistemäärän saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin ja 2 000 euron rahapalkinnon. Ohjaksissa oli Kirsi Kettunen. Vinski) kanssa. Juoksuja käyntikokeen jälkeen oriilla oli pisteitä 11 ja vetokokeen tuloksen jälkeen Etutopevan lopulliset pisteet olivat 33,2, mikä riitti selvään voittoon. Vaikka hevonen osallistui ensimmäistä kertaa työmestaruuskisaan, ehti valjakko jo harjoitella suomenhevosten vetokilpailuissa Mikkelin Farmari-messuilla. Siellä tuloksena oli voitto, ja Joutsassakin Etutopeva onnistui hyvin vetokokeessa ja palkittiin tämän vuoden parhaana vetäjänä. Vetokoe ratkaisi kuten aina Etutopevaa (i. Ohjastajan. rinnettä. – Yleensä kilpailussa on kestomenestyjiä, mutta tänä vuonna kärkikolmikko oli kaikki ensikertalaisia, ja mikäs sen parempi. Työmestaruuskilpailun vuonna 2022 järjesti Joutsan Hevosystäväinseura ry yhteistyössä Suomen Hippoksen ja Etelä-Suomen hevosjalostusliiton kanssa. Vaikka Etutopeva oli ensikertalainen on sen valmentaja-ohjastaja Matti Pakarinen kokenut kilpailija, ja hienosti kisa menikin. Hevosen ja miehen sekä hevosen ja naisen yhteistyö oli kaunista katseltavaa monen osallistujan kohdalla. Etupassi, e. Työmestaruuden vetokokeessa ori veti 20 porrasta
Jännitys laukeaa, kun homma on ohi. – Kolmanneksi sijoittunut Miljan Mimmi oli vedossa ensin vähän hermostunut, mutta kun se rauhoittui vetämään eli sekin oikein kelpo suoritus. Pakarinen on intohimoinen työhevosharrastaja ja aktiivisesti mukana Työhevosseurassa. Edellisenä iltana traktorilla, reellä ja kitkamittarilla tehdyssä mittauksessa luvut olivat liian kovat. Kurssin päätteeksi järjestimme vetokisat Mikkelin Farmari-näyttelyssä. Kun alkupaino on kaikilla 500 kiloa, joka itse asiassa on kova paino, täytyy olosuhteiden olla sellaiset, ettei homma ole mahdoton yhdellekään osallistujalle. Otin kävelyn rennosti, niin hevonen takoi hienon kävelyajan. Ravurista työhevoseksi Pakarinen hankki seitsemänvuotiaan Etutopevan eli Topin omistukseensa viime talvena. – Se ei kehittynyt odotetusti ravipuolen hommissa, ja sen omistanut porukka myi sen työhevoseksi. avut olivat sellaiset, että hevonen pystyi vetokokeessa tosi kovaan suoritukseen, Markku Nisula sanoo. Hänelle on sydämen asia saada lajin pariin lisää harrastajia. – Olimme Tuomalan Reijon kanssa keväällä talkoilla Mikkelin raviradalla opettamassa kilpailuun valmistautumista, opastamassa varusteissa ja kertomassa muutamia niksejä. – Vaikka hevonen oli ensikertalainen on sen valmentaja-ohjastaja Pekka Vilkuna seurannut näitä kilpailuja pitkään ja hänellä on tarvittavaa tietotaitoa. Nisulaa on huolestutti ennen kisaa vetouran paikaksi suunnitellun radan pehmeän ulkoreunan kitka. Jos ei saisi juoksusta täyttä viittä pistettä, pitäisi vetää samoihin pisteisiin päästäkseen kuusi porrasta enemmän. Vanha kaarti on työhevoskisoista väistymässä ja mukana oli paljon ensikertalaisia. Kun halut loppuvat, se on sillä siisti. 68 Kisan tuomaristo: Hippoksen eläinlääkäri Susanna Mäki (vas.), lautakunnan sihteeri Soila Lehmuskoski, varapuheenjohtaja Jenni Timlin (keskellä edessä), puheenjohtaja Markku Nisula ja jäsen Jukka Huuskola hymyilivät heinäkuisessa kesäsateessa. – Taidan olla minä ensi vuonna vanhin, juttelee 59-vuotias Pakarinen. – Kaikilla hevosilla oli kilpailussa tasapuoliset olosuhteet. Hermot pitää säilyttää – Helpottonut olo, kun oli niin pitkä päivä. – Kilpailupäivän aamun aikana sade kostutti radan, ja sen jälkeen kitka oli hämmästyttävän pieni, 43. Ihmiset haluavat oppia ja saada varmuutta tekemiseensä. Kukka Meeri veti voittajan lukemille, 20 porrasta ja Miljan Mimmi 18 porrasta. Kuvasta puuttui lautakunnan jäsen Taisto Nurmio. – Kyllä minä tiesin, että hevonen voi menestyä, mutta kisassa ne kevyet pisteet juoksusta ja käynnistä ovat mielettömän tärkeät. Pidempään kisoja kiertäneistä hevosista näkee Pakarisen mukaan, että kun hevonen on kyllästyy, ei sillä enää ole intoa. Eikä hevosta voi pakottaa vetämään. Ensi vuonna kisat ovat Pietarsaaressa. Ensin osa porukasta mietti siitä ratsua, mutta hevosen kokenut kasvattaja ja valmentaja Jukka Mononen totesi, ettei Topin pää kestä maneesin kiertämistä. Kivi putosi sydämeltä. Niissä pitää säilyttää hermonsa, eikä ryhtyä ajamaan kilpaa. kylkiluut näkyvät. Joka portaalla 50 kiloa lisää se tarkoittaa 250 kiloa kuormaa lisää. Enkä minä tykkää Enkä minä tykkää yhtään, jos hevosen yhtään, jos hevosen kylkiluut näkyvät. Sekä Kukka Meeri että Miljan Mimmi olivat kilpailussa häntäsijoilla kahden osakokeen jälkeen, mutta hyvät vetokokeet nostivat sijoitukset kärkikolmikkoon. Nisula kehuu toiseksi tulleen Kukka Meerin (Pikku-Laakeri–Salama Sopu, Piirron-Tähti) vetämistä hämmästyttävän kauniiksi. Se on ihan hirveä määrä. Kun on monta osakoetta ja kaiken pitäisi mennä putkeen. Miljan Mimmiä (Ture–Miljami, Poika Wiljami) ohjasti Kirsi Kettunen. Kyllä tämä taitaa olla henkistä kilpailua. Tiesin, että Etutopeva yrittää ihan kaikkensa, totesi Matti Pakarinen kilpailun jälkeen. – Mononen sanoi, että sillä on hyvä vetotyyli ja nöyryyttä luonteessa, ja kun
Pariskunnalla on kolme tytärtä, joista nuorimmainen aloitti juuri yläkoulussa, vanhemmat ovat jo muuttaneet pois kotoa. Muutaman kerran sen kanssa keskustelin ja sitten meistä tuli kaverit. Heinää koko ajan, runsaasti nestettä, hyvät kivennäiset ja madotukset, luettelee Pakarinen. 2014 Virolahti Tamma Leonida 1618-01J Matti Pakarinen 36,6 p. 2011 Kannus Tamma Vilpotar 2187-97Ta Markku Mässeli 37,8 p. – Topi on siitä hyvä hevonen, että se juo reissussa ja kilpailupaikoilla. Työhevoselle on Pakarisen mukaan tärkeää antaa hyvät huilit, tarpeeksi lepoa, eikä sitä prässätä ollenkaan. Pitää kuunnella näitä kokeita osaajia, ja olen itsekin parinkymmenen vuoden aikana vähän oppinut näkemään, mikä hevonen sopii mihinkin. Kisat ihmisten ilmoille Pakarisen mukaan työhevoskulttuuri on Suomesta kuihtumassa. Hänen mukaansa jokainen hevonen ansaitsee hyvä kohtelun ja hyvän hoidon. 2018 Kajaani Tamma Luomutar 1775-01T Mikko Uusimäki 28,6 p. Pakarisen ja vaimonsa Tarjan tallissa Rautalammilla pohjois-Savossa on seitsemän hevosta. – Alkavat olla tiukassa ne hevoset, joiden kanssa kanssa voi ajaa kaupungissa liikenteen keskellä, mutta Topi se sopii siihenkin hommaan. Pontus 1233-88JT Keijo Tolonen 36,6 p. Suomenhevosten joukossa on yksi islanninhevonen. 2000 Punkaharju Tamma Vinkale-Tyttö 2190-90T Tapio Virtanen 2001 Kuopio Ori V.S. 2005 Kälviä Tamma Neiti Huhtikuu 1010-95T Mikko Uusimäki 37,7 p. Mutta kun panin ravivaljaat päälle ja ajoin lenkin, totesi hevonen, että nyt ollaankin töissä eikä lemmenlomalla. Se on 21-vuotias, vanha tamma, eikä sitä tiedä, onnistuuko se. Välillä ihan huvittaa, ihan kuin se ymmärtäisi kaiken, Matti nauraa. 2020 Jämsä Tamma Ei järjestetty koronapandemian vuoksi 2021 Kokemäki Tamma Luomutar 1775-01T Mikko Uusimäki näin sen, totesin, että se on sitten minun hevoseni. – Enkä minä tykkää yhtään, jos hevosen kylkiluut näkyvät. Leonidalla on ennestään viisi varsaa. – Parivossikan näin Krakovan kadulla 15 vuotta sitten ja ajattelin, että tuollaisia minä vielä suomenhevosten kanssa ajan, ja niin nyt teen, juttelee Pakarinen. Hyötyliikunta on hevosen kunnon rakentamisessa tärkeää. – Silloin minulla kävi mielessä, että tuota minä joskus vielä harrastan ja minulla on tuollainen hevonen. 1992 Asikkala Ori Piet-Hein 1226-85T Toivo Pulliainen 1993 Laihia Ori Vinnari 1780-81T Heikki Eronen 1994 Mikkeli Ori Vinnari 1780-81T Heikki Eronen 1995 Lappeenranta Ori Vinnari 1780-81T Heikki Eronen 1996 Kokkola Ori Vihla 1296-85T Olavi Kumlin 22,9 p. 2010 Heinola Tamma Jojoriina 1588-98T Kauko Tuominen 26,6 p. ?. Työkseen puuartesaanin koulutuksen saanut mies pyörittää Matin Puupajaa. Hevosen pitää olla vähän pyöreähkö, niin sillä on hyvä olo. – Jukkahan sen kanssa on tehnyt hyvän perustan. 2015 Ylöjärvi Tamma Luomutar 1775-01T Mikko Uusimäki 35,6 p. 69 Voittajat kautta vuosikymmenten 1984 Kuopio Ori Jalomo 915-72J Kauko Lähteenmäki 1985 Kuopio Ori Teräspoju 1068-79T Unto Toivanen 1986 Kuopio Tamma Totteriina 1129-80J Aarne Väisänen 1987 Kuopio Tamma Seita-Sylvia 2080-78JT Toivo Pulliainen 1988 Kajaani Tamma Seita-Sylvia 2080-78JT Toivo Pulliainen 28,0 p. 2008 Seinäjoki Tamma Pelotin 1387-93T Kauko Tuominen 29,6 p. Se on niin rajua tuo hevosen rakkaus, että ajattelin, että mitähän tässä…. 1989 Kannus Ori Jaafet 1479-81T Matti Länsimäki 1990 Kannus Ori Jaafet 1479-81T Matti Länsimäki 1991 Seinäjoki Ori Jaafet 1479-81T Matti Länsimäki 36,0 p. 1997 Joensuu Tamma Vinkale-Tyttö 2190-90T Tapio Virtanen 29 p. – Topi kävi Joutsassa kilpailuaamuna aika kuumana, kun kahta puolin tammat nostivat häntäänsä. Vaikka olisin juuri ajanut kahden tunnin rajun lenkin, se tulee luokse, että lähdetään uudestaan. 1998 Ylöjärvi Tamma Vinkale-Tyttö 2190-90T Tapio Virtanen 27,3 p. – Kävely ja seisominen eivät alkuun oikein käyneet raviin opetetulle hevoselle ja seoli alkuun ennen kuin kotiintui vähän sellainen näpsijä, kun oriit ovat. – Se loi keväällä Fantomin varsan ja on nyt juuri uudelleen astutuksessa. Niin saadaan uusia harrastajia. 2009 Kokemäki Tamma Tähti-Vie 2504-99J Matti Kyötikki 25,7 p. Varsana on tehty tärkein työ, luotu lihaksisto, peruskunto, ja työinto, Pakarinen sanoo. 2012 Jyväskylä Ori Suikun Lukko 1324-95J Jarmo Korkeaniemi 32,7 p. Tänäkin päivänä Työhevoskisat kannattaisi tuoda isoihin tapahtumiin ihmisten keskelle. 2002 Kannus Ori V.S. 2006 Joutsa Tamma Laippa 1324-97T Kauko Tuominen 35,9 p. – Sen jälkeen se on ollut niin nöyrä ja katsoo, että tuo pitää minusta hyvää huolta, syöttää hyvin ja palkitsee aina. 2016 Ylivieska Ori Isäntä 1849-08T Pentti Sarja 35,1 p. Pakarinen ajaa vossikkaa tuplavaljakolla, enimmäkseen hääja hautajaiskyytejä. – On se tosin nyt vähän nostanut päätään, mutta kun ei hevosten kanssa tehdä niitä oikeita töitä. Olen itsekin osallistunut kisaan useita kertoja ei -voittavalla hevosella, jotta on osallistujia ja perinne jatkuu. 2007 Turku Tamma Jojoriina 1588-98T Kauko Tuominen 30,1 p. Ori tulee aina iloisesti töihin. Nyt se malttaa jo seistä, sillä on hyvä ajaa puita ensi talvena. Se ei työtä välttele. 2019 Nivala Tamma Luomutar 1775-01T Mikko Uusimäki 35,2 p. 2013 Seinäjoki Tamma Vilpotar 2187-97Ta Markku Mässeli 37,3 p. 2017 Ypäjä Tamma Tähden Piirros 2294-07T Kauko Tuominen 31,5 p. Pakarisen Leonida-tamma voitti työmestaruuden vuonna 2014. Neljännesvuosisata sitten Kuopion Maatalousnäyttelyssä oli ohjelmana työmestaruuskisojen vetokoe ja paljon yleisöä, joukossa Matti Pakarinen. Hevoselle hyvä mieli Kolme kertaa viikossa on ajetut talviset 1,5 tunnin rekilenkit ja rupeavat näkymään hevosessa. Hevoselle pitää jäädä kaikista hommista hyvä mieli. – Katselin vuoden 1993 kisoja Laihialla videolta Youtubesta ja siellä kaikki hevoset vetivät sitkeästi. 1999 Kannus Tamma Vinkale-Tyttö 2190-90T Tapio Virtanen 32,5 p. Pontus 1233-88JT Keijo Tolonen 2003 Vieremä Ori Poseidon 2151-89J Tatu Kangas 2004 Nivala Ori Poseidon 2151-89J Tatu Kangas 30,4 p
70 "Hevonen, jonka kanssa voi tehdä mitä vain"
Elämäntyönsä perinteisessä työajossa tehnyt Uuras on jättänyt kavionjälkensä luomupelloille Elämäntyönsä perinteisessä työajossa tehnyt Uuras on jättänyt kavionjälkensä luomupelloille ja moderneille puistonhoitosavotoille, kuljettanut ihmisiä elämän tärkeissä tapahtumissa, ja moderneille puistonhoitosavotoille, kuljettanut ihmisiä elämän tärkeissä tapahtumissa, taipunut tarpeen vaatiessa vaikka sotahevoseksi valkokankaalle. 71 . Teksti: Neena Kuukasjärvi Mikkola Teksti: Neena Kuukasjärvi Mikkola Kuvat: Tanja Lundstenin kotialbumi Kuvat: Tanja Lundstenin kotialbumi Uuras on tottunut erilaisiin ajotilanteisiin ja ihmisvilinään. opettanut lukemattomia ihmisiä ymmärrykseen ja yhteistyöhön hevosen kanssa. Ennen muuta se on opettanut lukemattomia ihmisiä ymmärrykseen ja yhteistyöhön hevosen kanssa. Tanja Lundsten oli Uuraksen kanssa hääajossa Johanneksen kirkolla Helsingissä muutamia vuosia sitten. "Hevonen, jonka kanssa voi tehdä mitä vain". Ennen muuta se on taipunut tarpeen vaatiessa vaikka sotahevoseksi valkokankaalle
Se on lasten kanssa aivan omanlaisensa, mutta osaa todella koetella vähän kokeneemman käsittelijän tahdonlujuutta. Uuraksella oli jo paljon työhevosen osaamista. Eikä tuolloin alkuaikoina ainakaan omissa piireissä kukaan edes tiennyt mistään valjastuksista, ja kantapään kautta on tullut opittua setolkkaremminkin merkitys, Lundsten virnistää. Alkuun se oli vielä kovin kiireinen, ja sellaisenkin varoituksen sain, että jos se lähtee, sitä ei naisihminen pitele. H ankkiessaan Uuraksen Tanja Lundsten lupasi sille elinkautisen. Yhdessä opetellen työn syrjään Ja yhdessä aloitettiin. Ratsastushommat ja kentällä pyöriminen ovat sille maailman eniten boring, mutta kun laitetaan länget kaulaan, se tekee mitä pyydetään. Mieleen on jäänyt myös työhevosmies Toivo Pulliaisen lausahdus – kun ensimmäisen kerran hänen kanssaan kohdattiin, hyppäsin reestä ja laskin ohjat maahan ja Uuras jäi siihen odottamaan, ja Topi kun näki sen, sanoi että ’kuule tyttö, tuon hevosen kanssa sinä voit tehdä ihan mitä haluat.” Hevosen kohtaaminen Kun sitten reen ja muiden ajovehkeiden kanssa päästiin sinuksi, alkoi pikkuhiljaa työura, joka on jatkunut näihin päiviin: ajelutuksia, tempauksia ja tapahtumia, häitä ja hautajaisia. Tarja Lundsten tiesi heti ruunan kohdatessaan, että tässä se nyt on. – Hevonen pitää viedä sinne missä ihmisiä on. Mutta entisen omistajan lupailut ravitienesteistä sen sijaan eivät ole toteutuneet. Yhteisöllisyys ja ihmisten kanssa oleminen ovat alusta asti olleet niin Uuraksen kuin Lundstenin työmaata. Nyt 30-vuotias Uuras on jo vuosia työskennellyt parivaljakossa yhdessä Tanja Lundstenin toisen hevosen, 2011 syntyneen Tuohivirsu-oriin kanssa. Hevosvoimaa parhaimmillaan 158-säkäinen Uuras on Lundstenin näkemyksen mukaan rakenteeltaan työhevoseksi täydellinen, minkä vahvistavat myös aktiiviset työvuodet ilman rasitusvaivoja tai vammoja.. Kovasti vakuuttivat, että kyllä se vielä ostohintansakin takaisin raviradalla tienaa, muistelee Tanja. Ratsastusja hevoskokemusta oli ratsastuskoulun ja jonkun vuokrahevosen verran, mutta fokus oli alusta asti selvä. Ei kyseenalaista, mutta koettelee. Mutta siihenpä tavallisuus sen kohdalla päättyykin. Ja aikaa on tarvittukin niissä hetkissä, jolloin asiat ovat olleet uusia niin omistajalle kuin hevoselle. – Minulla oli kriteerilista, millaisen hevosen haluan, muun muassa ei saanut olla liian kallis ja piti olla perusratsastettu. – Se erottaa kyllä, milloin ollaan töissä ja minkälaisissa töissä. Mainitun setolkkaremmin puutteessa katkaistu aisa oli viimeinen niitti, joka johti hakeutumaan tiedon äärelle ja enemmän osaavien pakeille: – Työhevosharrastajat, Siru Saarinen, Eino Leikas, kaikki tärkeitä osaajia ja tahoja, joiden avulla ollaan päästy eteenpäin. Vielä 27-vuotiaana kyntökisat Vello Tammen kanssa voittanut Uuras rakastaa työtään. Ja varmasti isommat rahat kuin mihin sillä olisi raviradoilla ollut mahdollisuuksia! Alkukesästä 30 vuotta täyttänyt Uuras on sellainen tavallisennäköinen hevonen – arkinen punarautias, pikkuiset päämerkit ja vähän sukkaa takajaloissa. Alkuun laitettiin kärryt hetkeksi syrjään ja aloitettiin yhteistyön opettelu selästä käsin, ja kun aikanaan sen sitten aisoihin laitoin, ei ole ollut koskaan mitään ongelmaa. Hevosen kanssa piti päästä tekemään oikeita töitä. – Perhe, jolta sen ostin, oli ruunaan todella kiintynyt, ja heille oli tärkeää, ettei se lähde minulta kiertoon. Uuraksen viisaus ja tilannettaju näkyy Lundstenin mukaan nimenomaan kohtaamisissa. Kyyneleet eivät ole olleet itselläkään kaukana tilanteissa, joissa jo syvästi dementoitunut ikäihminen havahtuu hevosen läsnäoloon ja on hetken ihan valpas ja läsnä. Ravihevosta Lundsten ei tarvinnut, eikä olisi sellaisen kanssa mitään osannutkaan. Paljon reissannut ja raviurallaan niin ihmiskuin hevospaljoudessakin toimimaan tottunut rauhallinen ruuna ei vähästä hätkähtänyt. Uuras ei täyttänyt yhtään kriteeriä! Mutta kun se tuona kesäiltana tuli tarhan portille, täysin coolina ja itsevarmana, hakeutui lähelle – siinä oli todella sitä jotain. – Ensimmäinen vuosi meni kinatessa. 72 Suomalaisessa työhevosperinteessä työhevonen on pääsääntöisesti aisoissa yksin. – Minä opettelin valjastamaan ja Uuras opetteli seisomaan. Lundsten on oman lupauksensa pitänyt – yhteistä taivalta on pätkytelty jo 21 vuotta. – Työhevosena Uuras on tienannut ostorahansa moneen kertaan. Kun sana kaikkeen käyvästä toimivasta hevosesta on kiirinyt, on Uurasta pyydetty keikalle milloin minnekin. Hevonen herättää huomiota, se koskettaa ja irrottaa kielenkannat. Uuras on halutessaan todella kovapäinen, ja monet monituiset kerrat on käyty tahtojen taistelua ja perkeleitä on lennellyt. – Ukilla oli aikanaan työhevosia, ja jostain sieltä se haave kai on jäänyt elämään. Aisojen välissä oleminen on sille työaikaa. Väsyttämällä ja ajan kanssa on Lundsten vahvatahtoisen ruunansa kanssa aina pärjännyt. Hevosen kohtaaminen kaupungissa tai puistossa on elämys, eikä liikutuksen kyyneliltäkään aina vältytä
Kun hevosen työpäivät venyvät esimerkiksi pellolla kuusituntisiksi, on toimivuuden varmistamiseksi myös varusteiden oltava kunnossa. Eikä edelleenkään ole parempaa kuin alkuperäinen Fiskarsin 9-aura!” Ja omalla tavallaan perinteikäs on myös Uuras itse. Aikanaan Aikanaan työhevostaitoja työhevostaitoja sai kaivella sai kaivella kiven silmästä, kiven silmästä, mutta tänä mutta tänä päivänä tietoa päivänä tietoa ja koulutusta ja koulutusta on saatavilla on saatavilla aivan eri aivan eri tavalla. Isänä on vuonna 1966 syntynyt Ero-Ponsi ja lähin kertaus on vuonna 1951 syntynyt Ponne (3+5). Kuva SRL: Laura Laakso – Tykkään että hevosen täytyy olla vähän skrode. 73 . Uuras ei ole koskaan ollut epäpuhdas tai ontunut. Perinteet ja kädentaidot ovat työvarustuksessa arvossaan. Uuras on parhaassa fysiikassaan painanut 580 kg, ja vaikka nyt iän myötä selkä on jo vähän painunut, on se lihaksensa kyllä pitänyt. Ne teetän länkimestari Vilho Vartianmäellä. Moni tämänkin sukutaulun yksilö löytyy kuitenkin nykypäivän eri suuntien suomenhevosten sukutauluista – toki hieman kauempaa, kertoo Suomen Hippoksen jalostusinformaatikko Susanna Back. Lohdutus yh 232 FI 1929 28,3ke Rehti 3721-V FI 40,0ke Sirkka-Lintu 17794 FI 1939 Suomenhevonen 38,7ke Eri-Aaroni 3423 FI 1932 27,8ke Sirkka 33,5ke Erilo 5731 FI 1950 Suomenhevonen 29,2ke Eri-Uljas 5048 FI 1944 29,5ke Jenita 260-72 FI 1970 Suomenhevonen 34,8aly 37,0ly Pauliina 416-74 FI 1968 Suomenhevonen 38,1aly 37,1ly : isä : emä Lähde: Hippos Ero-Ponsi 141-71 Tummanpunarautias FI 1966 Suomenhevonen 23,3aly 27,0ly Totin-Virma 100919 FI 1957 47,2ke Tytti 200592 FI 1961 50,9ke Ero-Lohko yh 1160 Tummanrautias FI 1951 Suomenhevonen 24,8ly Lohko yh 928 FI 23.6.1943 Suomenhevonen 28,2ly Ponnen-Maine 504100 Punarautias FI 1960 Suomenhevonen 38,9ake Ponne 5902 FI 1951 Suomenhevonen 29,7ke Murti 3582 FI 1933 29,7ke Sipsu yh 7513 FI 32,9ke Mainekas 502330 FI Suomenhevonen Raikun-Maine yh 608 FI 43,3ke Hurja 54670 Eri-Jehu 1607-76 Punarautias FI 1975 Suomenhevonen 32,2aly 32,8ly Ilo yh 5049 FI 1936 30,6ke Jonne 6731 FI 1960 32,2ke Eri-Petra 1875-78 Rautias FI 1977 Suomenhevonen Eri-Puhuri 1459-75 FI 1964 Suomenhevonen 34,3aly 37,4ly Puhemies 6572 FI 1957 26,0aly 27,8ly Tarmin-Tahti Jo 51 FI 1963 30,2aly 30,8ke Vilo 46342 FI 1948 Eri-Tähti 3106-84 Rautias FI 25.6.1984 Suomenhevonen 2.10,0aly 2.10,5ke Uuras Uuras oli mukana myös Hevoset Kaivarissa -tapahtuman kummihevosena 2017. tavalla. Nykypäivänä juoksijat, ratsut ja monipuoliset erikokoiset käyttöhevoset ovat syrjäyttäneet varsinaisen työhevossuunnan suosioita.. Mäkivyöt olen myös teetättänyt ajelutuskärryvaljastusta ajatellen leveämmällä ja pehmustetulla takaremmillä. Nykypäivänä suomenhevosia jalostetaan neljälle eri jalostussuunnalle, mutta kantakirjan perustamisen aikoina lähtökohta oli työhevonen. – Harvalla nykypäivän suomenhevosella näkyy Eri-Aaroni ja Lohdutus neljännessä polvessa. Sillä on neljä järeää ja kuivaa jalkaa – ja ne jalat myös mahtuvat liikkumaan. Mutta muutoinpa työkalustoa vielä löytyy ihan alkuperäisitäkin, vaihtelevassa kunnossa toki, mutta onneksi nykyään alkaa olla myös ammattilaisia, joilla valjaita ja varusteita saa teetettyä ja huollettua. – Länget ovat tärkeimmät
. Tennari, e.i. Kasvukauden mittaan työpäiviä pelloilla kertyy noin 13 vuodessa. Hevosen jäljet sydämessä Parinkymmenen työhevosvuotensa aikana Lundsten on ilokseen nähnyt kulttuurinmuutoksen: aikanaan työhevostaitoja sai toden totta kaivella kiven silmästä, mutta tänä päivänä tietoa ja koulutusta on aivan eri tavalla saatavilla. – Uuras on pelastanut myös minut. – Kumpulassa näkee selvästi jo maaperästä kymmenessä vuodessa hevosen kanssa tehdyn työn vaikutukset: maaperä on multavaa, kuohkeaa ja pieneliörikasta – se elää ihan eri tavalla kuin konevoimin työstetty maaperä. Uuras on opettanut se, miten pienetkin asiat voivat olla äärettömän hienoja, Tanja sanoo. Keskellä Helsingin kaupunkia, unohtaa ei sovi hevosen sosiaalista, pedagogista ja emotionaalista vaikutusta. l Ravit: 30,4ake-28,7ke. Tällaisten kohtaamisten arvo on mittaamaton ja niiden hyvinvointivaikutus kantaa pitkälle. Ero-Ponsi, e. Pienillä petoaloilla ja ahtaissa paikoissa hevonen on lisäksi ketterä voimanlähde, joka mahdollistaa monenlaista: olemme viime vuonna tehneet esimerkiksi perunalle, juureksille ja kaaleille kohopenkit, joiden teko ei millään koneella onnistu. Satoja ajelutuksia vuosien aikana tapahtumissa, vanhainkodeilla, päiväkodit, viljelykset, häät, hautajaiset, eläkkeelle siirtymiset. Työhevoselle luonne on tärkein. Suomenhevosten sukupolvien välinen aika on laskennallisesti noin 11 vuotta, joten reilun 100 vuoden historia on vielä melko lyhyt, Back täydentää. Viimeiset 10 vuotta Lundsten hevosineen on ollut Lasten ja Nuorten Puutarhayhdistyksen palveluksessa Helsingissä. R.T. sija 16 porrasta Kaavi; kahdesti 4. Ero-Jehu. Ei pysy käynnissä ja sählää. l Työkisat: viisi SM-kultaa, kolme hopeaa ja neljä pronssia vuosina 2007-2019 l Vetokisat: 2008 1. l Kursseja ja työhyvinvointia yksityisille, yhdistyksille, firmoille. Yhä useampi innostuu, ratsuihmiset hakevat uutta kiinnostavaa tekemistä hevostensa kanssa, ja onpa työhomma monelle eläköityvälle ravurillekin mielekäs uusi ura. Ja rakenteen täytyy olla riittävän järeä. Eri-Luonnos). 73 starttia 5-4-4. Koululaisia, tarhalaisia, kaikenikäisiä ja kaikenlaisista taustoista tulevia lapsia, joille hevosen kohtaaminen on varmasti elämys. Kasvattaja Väinö Ylinen. Lundstenilta on turha kysyä, onko Uuras hänen elämänsä hevonen. Siitä tulee sellainen sählääjä, jos se ei liiku. sija Tuusniemi. Ja mielenkiinnolla seuraan erityisesti pohjoisen väkeä, yrittäjiä, joilla on monipuolista hevostoimintaa vaelluksineen ja kasvatustakin. – Huolimatta eriävistä jalostussuunnista tarpeeksi kauas mentäessä kaikkien suomenhevosten taustalta löytyy samoja nimiä. Eri-Tähti, e.i. sija 23 porrasta 4,3 m Juankoski; 2009 1. l Uuras jatkaa edelleen työtään hevosavusteisessa toiminnassa viikoittain. Oma ori Tuohivirsu on osoittautunut täydelliseksi työhevoseksi. – Vaikka kasvattajia ei hirveästi ole, löytyy niitä vanhoja työhevossukujakin vielä. Sille olen yrittänyt löytää sopivaa tammaa, jotta saisin siitä jälkeläisen, Lundsten puntaroi. Säpäkkää en ota, silmässä ei saa yhtään välähtää – ja varsasta kyllä näkee. Sinällään sukutaululla ei ole väliä, mutta irtopalaa ja kaviorustoluutumaa en perinnöllisesti halua. Se on tuonut ymmärrystä maailmaan, avarakatseisuutta ja erilaisuuden huomioimista, tietoa, osaamista, ystäviä, kohtaamisia. – Kohtaamme työpäivien mittaan varmasti satoja lapsia ja nuoria. l Elokuvat/sarjat: Tauno Tukevan sota, Missä kuljimme kerran, Tähtitaivas talon yllä, Elämää suurempaa, Valtiopeli, Suomi 1907, Hulluus kylässä. Oikein ketku, naurahtaa Lundsten kiintymystä äänessään. Yhdessä tehty matka on hitsannut yhteen tytön ja hevosen. Pojasta polvi paranee Uuraksen suurin saappaisin on pikkuhiljaa astunut 2011 syntynyt ori Tuohivirsu (i. – Toivon ja luulen, että se lähtee kuten on elänytkin – saappaat jalassa. 74 Uuras l Syntynyt: 15.5.1992, i. Sankari, e. Vammaisratsastusta, talutusratsastusta jne., ystävähevostoimintaa sekä lukuisia muita hyväntekeväisyyskohteita esimerkiksi Ohkolan laskiaiset vuodesta 2004 lähtien. Jalostus on pitkäjänteistä työtä, mutta toisaalta nykymuotoinen suomenhevosjalostus ei lopulta ole vielä kovinkaan vanhaa. Sitä lähtemistä on turha miettiä, nyt edetään hevosen ehdoilla, pidetään se hyvässä kunnossa ja hyvällä mielellä, ja säännöllisessä liikkeessä. Suomenhevonen on suomenhevonen jalostussuunnista huolimatta. l Teatterit: Vaahteramäen Eemeli, Robin Hood, Peppi Pitkätossu, Suomen Hevonen, Suomenhevosen tarina l Lukuisia perinnenäytöksiä, kyntöä, niittoa, valjastusta ym. Myös metsätöitä, kevättöitä ja syystöitä. Ja vaikka vanhassa maestrossa vielä virtaa riittääkin, katselee Lundsten varovasti myös varsanmyyntisivuja. Ainutlaatuista kulttuurityötä on Tanja Lundsten tehnyt myös omassa pihassaan: kotitila Känkkälän tiluksilla Mäntsälässä on ehtinyt Uuraksenkin työvuosien aikana piipahtaa kymmenkunta työssäoppijaa ja varmasti satoja muita kävijöitä, joihin työsuomenhevosen kohtaaminen on jättänyt jälkensä. – Myytäviä hevosia tulee silmäiltyä ajatusleikkinä, josko löytyisi sopivia työhevosen aihioita, ja kyllä uskon, että niitä helmiäkin vielä löytyy. ja nyt myös sen pojat, joita on käynyt Lundstenilla koulutuksessa. Mutta vieläkö harjaantunut työhevosihminen luottaa tuuriinsa
Kuva: Elina Vuori Tanja Lundsten Siru Saarinen ja Uuras ottivat toisen voiton SM-kyntökisojen yksikkösarjassa vuonna 2014. Se oli Robin Hoodin ratsuna Ohkolan kesäteatterissa vuonna 2006.. Tanja Lundsten (kesk.) ohjasi hevosta tehtävässä vaihe vaiheelta. 75 Tauno Tukevan sodan vaativin kohtaus oli saada Uuras vetämään raskas soppatykkikärry lammen läpi. Kaikkiaan ykkössijoja on kertynyt viisi. Kuva: Matti Vuori Uuras on myös teatterihevonen
76 Jessica Aminoff voitti ensimmäisen kerran Hangossa jo vuonna 1999. Palkintoloimi lähti kotiin Raaseporin Billnäsiin myös tänä vuonna.
Luokka on kahden kierroksen perinteinen grand prix -kilpailu 145-tasolla. Aamupäivän 85 cm -luokissa junioreista luokkavoiton vei Evitskogin Ratsastajien Engla Okkonen hevosella ST Celinda ja senioreista Ratsastusseura Primuksen Emmi Salminen hevosella King Imp. Karkkolainen oli mukana myös ensimmäisessä SeaHorse Weekissä 25 vuotta sitten. Mukana oli 16 ratsukkoa. Yli 280 starttia Ensimmäisenä kilpailupäivänä keskiviikkona nähtiin 281 starttia. Auran Ratsastajien Ilona Mattila ja Workaholic H veivät päivän päätösluokan 120 cm Prix de Tian veranta -voiton. Päivän aloitusluokassa 90 cm -tasolla palkittiin kaikki radan virhepisteittä suorittaneet rusetilla. Väkeä tapahtumassa riitti: viisipäiväinen kilpailu veti katsojia kaikkiaan noin 8 000. Vuonna 1997 perustettu tapahtuma on noussut esteratsastuksen kesäkauden todelliseksi suosikkikilpailuksi niin kilpailijoiden kuin yleisön keskuudessa. S eaHorse Week pidettiin heinäkuun lopulla jo 21. Osaltaan suurta yleisömäärää selittänee se, että SeaHorse Week on ilmainen. Viimeisenä radalle lähtenyt Husön Ratsastajien John Antell hevosella Jan Diamo R.T. 77 . Päivän aloitusluokassa kaikki radan virhepisteittä suorittaneet 28 ratsukkoa palkittiin rusetilla. Ja. – Missään muualla Suomessa ei ole ollut tällaista yleisömäärää, kertoo Matti Karkkolainen, joka on toiminut Hangossa esteratsastustuomarina vuodesta 1984. Niistä on SeaHorse Weekin esteratsastustapahtuma tehty! Teksti: Minna Ruolanto ja Maija Salmi Kuvat: Susa Laine Kesän odotettu SeaHorse Week joka nappasi kaksi luokkavoittoa sekä 95 cm – että 105 cm -tasoilla hevosilla Capacio WE ja Astenas. Keskiviikon aikana kilpailtiin myös bonuspaikoista lokakuiseen Helsinki Horse Show:n Amateur Tour -finaaliin. Päivän onnistujaksi nousi Kirkkonummen Rocky Ridersin Frida Gummerus, Hanko Grand Prix Nyt neljättä kertaa pidetty Hanko Grand Prix päätti SeaHorse Weekin. 110-tason Prix de Chia de Gracia -aikaratsastusluokassa nähtiin jännittävä kilpailu, jonka lopulta vei Kaarinan Kenttäratsastajien Anni Kankaanpää hevosellaan Flaming Carnosa. Paikan itselleen nappasivat Pauliina Siiskonen ja Inas, Pinja Kallio ja Ramses Al Sabah, Eveliina Kallinen ja Cashman, Iida Riihivirta ja Fisco, Louise Aaltonen ja Tallyho Silver ja Sara Mertaniemi ja Quick Hit D. SeaHorse Weekin palkintoloimia löytyy mahdollisesti eniten Billnäsistä Raaseporista Jessica Aminoffin tallista. Hanko Grand Prix -voittajat: l 2018 Marina Ehnrooth, EVLI Ellington l 2019 Henrikki Pajulahti, Clara de Bergerac l 2022 Henrikki Pajulahti, Clara de Bergerac Vuosina 2020 ja 2021 kilpailua ei järjestetty koronapandemian takia. Prix de RöntgenTekno SeaHorse Weekin perjantain päätti 130-tason aikaratsastuskilpailu Prix de Röntgentekno. Hangon kylpyläpuisto houkutteli tänäkin vuonna paikalle tuhansittain katsojia. – Haluamme tukea niin ratsastajien kuin hevosten urakehitystä mahdollistamalla kilpaileminen GP-tason puitteissa myös alemmilla tasoilla, Maukonen korostaa. Lähtijämäärältään (87) päivän suurin luokka, 100 cm Prix de Hööks, oli Loviisan Ratsastajien Venla Vaaran ja Reliikvia II:n juhlaa. heinäkuuta ja päättyi sunnuntaina heinäkuun viimeisenä päivänä kahden kierroksen Hanko Grand Prix Land Rover & Helsinki International Horse Show, presented by Gimber -kilpailuun 145-tasolla. Viimeisenä päivänä kilpailua oli seuraamassa 2 000-2 500 ihmistä. oli nopein, mutta otti yhden puomin ja putosi kolmanneksi. Esteratsastustapahtuma täytti Hangon kylpyläpuiston Kesä, Hangon kylpyläpuisto ja hevoset. – Amateur Tour on suosittu tavoitteellisten harrasteratsastajien keskuudessa. Hangon SeaHorse Week alkoi keskiviikkona 27. – Meille on tärkeää, että mahdollisimman monella on mahdollisuus tulla katsomaan kilpailuja ja tutustumaan lajiin, summaa kilpailun johtaja Mia Maukonen. Se, että yksi bonuskilpailuista järjestetään Hangossa, on meille itsestäänselvyys, Helsinki Horse Show:n tapahtumajohtaja Tom Gordin kertoi tyytyväisenä. kerran. Voiton vei Siuntion Urheiluratsastajien Janina Kvarnström hevosella Everest ennen Valkeakosken Ratsastusseuran Henrikki Pajulahtea ja Clara de Bergeracia. Ilona Mattila juhli torstaina Torstaina oli ensimmäiseen päivään verrattuna hivenen vähemmän startteja, kaikkiaan 224. Viiteen kisapäivään kuului tiiviinä osana myös helpompien luokkien järjestäminen
78 Henrikki Pajulahti otti jo toisen perättäisen Hanko GP -voittonsa. Peppi Siltalan ja Hilotte van Tenhaegendoornin loistovire jatkui myös RTV Junioricupissa: parivaljakko nappasi osa. Avoimen 110-tason Prix de Merijoogan voiton vei Rabbelungin Ratsastajain Peppi Siltala hevosellaan Hilotte van Tenhaegendoorn ennen Ratsastusseura Varsan Heini Puomilaa hevosellaan Bealyn ja Stall Anna Ridersin Janita Markkasta ja hevosta Cause I Can. perjantaina oli tullut yksi loimi lisää, kun Aminoff ratsasti hevosellaan Billnäs Sandrino selvään voittoon 120-tason avoimessa Prix de Rakennus -luokassa. Luokan toiseksi sijoittui Kangasalan Ratsastajien Kaisla Kivistö ja A-Relius ja kolmanneksi Ratsastusseura Varsan Loviisa Mäkipere hevosellaan Chiva. Ida Repo näytti taitojaan lauantaina amatöörisarjan 120-tasoisessa osakilpailussa
79 . Kansainväliseen tapaan toteutettu esteratsastuskilpailu keskellä kaupunkia, upeassa puistoympäristössä lehmusten keskellä, oli ajatuksena houkutteleva. Junioricupin kärjessä jatkaa Ronja Kallioinen, joka ei kilpaillut Hangossa. – Legendaarisia ”by the sea -kisoja” ovat Ranskan La Baule, Ruotsin Falsterbo – ja Suomen Hangon SeaHorse Week. Kouluratsastuskilpailu järjestettiin Tammisaaren markkinakentällä ja valjakkokilpailut Dragsvikin Ratsastuskeskuksessa. SHW siis ensimmäisenä! Gordin iloitsee. RTV Ponicupin osakilpailuvoiton vei Ratsastusseura Ainon Ella NuuttilaFigarolla. Tamminen voitti pikkuponien osakilpailun V.K. kilpailuvoiton ennen Hankoniemen Ratsastajien Pinja Varsanpäätä ja Hazelia ja Rocky Ridersin Frida Gummerusta ja La Astenasia. SeaHorse Week järjestettiin kerran myös Helsingissä Laakson ratsastusstadionilla. SeaHorse Weekin kisaviikko on sekä kilpailijoiden että katsojien suosiossa – kuvassa Sanni Kämin tyylinäyte. – Instituution asema vakiintui nopeasti: jo toisen SHW-kesän kynnyksellä radiossa oli ohjelma kesä-Hangosta, jossa mainittiin, että Hanko tunnetaan erityisesti SeaHorse Weekistä, Regatasta ja tennisviikosta. – Kesä, hevoset ja Hanko kuuluvat yhteen, summaa Gordin. Lohjan Ratsastajien Saara Tamminen vahvisti johtoaan sekä RTV Pikkuponicup – että RTV Ponicup -sarjoissa. Ensimmäisenä tästä kolmijakoisesta kilpailutapahtumasta karsiutui valjakkokilpailu, joka vaati runsaasti toimihenkilöitä ja oli myös taloudellisesti raskas. Sen jälkeen palattiin jälleen Hankoon. Perjantaina avoimen 110-tason Prix de Merijoogan voiton vei Rabbelungin ratsastajain Peppi Siltala hevosellaan Hilotte van Tenhaegendoorn. Vuosina 2020 ja 2021 kilpailua ei pidetty koronapandemiaan liittyvien yleisörajoitusten vuoksi. Omat lapsuuden ihanat muistot kesä-Hangosta ja hyvien GP-paikkakuntien haku, sekä silloinen SRL:n puheenjohtajuus vaikuttivat nopeaan päätöksentekoon esteratsastuksen Grand Prix -kisan myöntämiseen Hangolle, nykyään Helsinki Horse Shown tapahtumajohtajana toimiva Tom Gordin kertoo. Ajatus omasta kesäja rantakisasta syntyi 1990-luvun lopussa. Kerran myös Helsingissä Ensimmäisessa SeaHorse Weekissä oli tarjolla sekä ratsastusta että valjakkoajoa. Niiskulla ja oli ponien osakilpailussa toinen ponilla Flower. SeaHorse Week tarjoaa Gordinin mukaan kaikkea sitä, mitä loistavalta kesäkisalta meren läheisyydessä voi toivoa: tiivis ja kaunis kisapaikka Casinopuistossa, rantabulevardi sadan metrin etäisyydellä, loistavat rannat, leppoisa turistielämä ja tunnelmallinen yöelämä. Ajatus ratsastusviikosta syntyi Suomen Ratsastajainliiton entisen puheenjohtajan Tom Gordinin ideasta, jota hän alkuaan kehitteli yhdessä Hankoniemen Ratsastajien silloisen puheenjohtajan Eero Kolin kanssa. Mukana ideariihessä oli myös Miccel West Raseborgs Ryttare:sta. Kenraalin Malja Lauantaina kilpailtiin kahden vuoden tau”Kesä, hevoset ja Hanko kuuluvat yhteen”
– Oli kiva rata, siinä oli vähän enemmän tekemistä, Hämäläinen kehui. Nuuttila oli luokan kolmas. – Jostain syystä ratsastan täällä paremmin kuin muualla, Aminoff pohti. – Kyllä tänne tullessa ajattelin, että olisi hienoa voittaa toisen kerran ja jos on hyvä hevonen ja muistaa itse radan, on se näköjään mahdollista, Pajulahti iloitsi. Tuisku Kivikoski-Vainio vei hevosellaan I’m Yours avoimen 135-tason Prix de Classic Pizza-kilpailun voiton. Luokkavoittoon ratsasti Jukka Rantanen hevosellaan Cadanz ja toiseksi sijoittunut Sophia Jurmo ja Helianthus nappasivat Kenraalin maljan. Seuraavan kerran Hangon SeaHorse Week on tarkoitus järjestää ensi vuonna 26.-30.7.2023. Hangossa ratsastettiin päätöspäivänä sunnuntaina myös kaksi avointa luokkaa. Hanko Grand Prix:n toiseksi ratsasti Tuisku Kivikoski-Vainio hevosellaan High Hopes ja kolmanneksi Maija Yli-Huhtala hevosellaan Birchcape’s Wonderland. Mini Grand Prix -osakilpailun voittoon ratsastanut Aida Hämäläinen, Oxana Aeg oli tyytyväinen rataan. Amatöörisarjan 120-tasoinen osakilpailu tarjosi jännitystä alusta loppuun. 80 Hangon kylpyläpuisto tarjoaa komeat puitteet esteratsastustapahtumalle. Kello pysähtyikin molemmille tismalleen samaan aikaan ja luokkavoitto jaettiin. Omassa suorituksessaan Maija YliHuhtala ja Birchcapes Wonderland. 125-tason Henrikki Pajulahti piti hevosellaan Clara de Bergerac nollan myös toisella kierroksella ja otti jo toisen perättäisen Hanko GP -voiton. Ensimmäinen päivän avoimista 120-tason luokista Prix de Absolute Horse Trucks oli jälleen Jessica Aminoffin ja Billnäs Sandrinon juhlaa. – Tänä vuonna päätin, että – Tänä vuonna päätin, että kolmatta kertaa en Johnille kolmatta kertaa en Johnille häviä ainakaan ajassa! häviä ainakaan ajassa! on jälkeen nuorten (U25) ratsastajien Kenraalin malja -kiertopalkinnosta 135-tasolla Prix de WHG Equine Sport Performance -luokassa. – Tosi hyvät fiilikset – ei ole voinut mennä paremmin täällä. Luokan ensimmäisenä lähtenyt Ida Repo, Prima Mia ratsasti nopean tuplanollan, luokan puolivälin jälkeen Jutta Nuuttila, Fiona oli maalissa vain muutaman kymmenyksen Repoa hitaammin ja aivan luokan lopussa Sanni Kämi, Caracas sai yleisön pidättämään hengitystään – ei ollut ollenkaan selvää, ehtiikö Kämi maaliin Repoa nopeammin. Sarjakilpailuja päivän ohjelmassa oli kaksi: Amatöörisarja ja Mini Grand Prix. 125-tason Hanko Speed Race, Prix de Hangon kaupunki – Hangö stad -luokan voittoon ratsasti Jenna Yrjövuori hevosellaan Galahad I. Aminoffin SeaHorse Week -voittoputki on kestänyt jo tovin: ratsastaja on voittanut ensimmäisen kerran Hangossa vuonna 1999 ja tuonut kotiin palkintoloimen melkein joka vuosi, kun niitä on ollut jaossa. Olen tosi, tosi ylpeä ja iloinen näistä hevosista, Kvarnström kiitteli kilpakumppaneitaan. Päivän päätösluokka oli edellispäivän tapaan Janina Kvarnströmin heiniä. ?. Lauantaina voittoratsuna oli Heather Nova. Parivaljakko nappasi jo toisen voiton viikonlopun aikana. Luokan kolmas oli Maija Yli-Huhtala hevosellaan Birchcape’s Wonderland. Jo toinen voitto Pajulahdelle Kisaviikko päättyi sunnuntaina kahden kierroksen Hanko Grand Prix Land Rover & Helsinki International Horse Show, presented by Gimber -kilpailuun 145-tasolla. – Tänä vuonna päätin, että kolmatta kertaa en Johnille (Antell) häviä ainakaan ajassa! Tämä hevonen on todella mahtava, se jaksaa kuuminakin kilpailupäivinä ja siihen voi aina luottaa, Jurmo kiitteli kilpakumppaniaan
Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevosen omistajia. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Iloksi ja hyödyksi! Kuva: Susanna Malmström ?. Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.fi tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 09-413 97 300 Kestotilaus, 6 nroa, 44€/vuosi Määräaikainen tilaus, 6 nroa, 50€/vuosi NELJÄNNESVUOSISADAN ILMESTYNYT Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville
Ratsukko on työskennelleet yhdessä jo neljä vuotta, ja Illi kertoo heidän kasvaneen noiden vuosien aikana yhteen – Luotamme toisiimme ja ymmärrämme toisiamme, Elsaon luottoratsuni ja tulee aina olemaan, hän sanoo. – Hevonen on todella varovainen, mutta sen kanssa on kiva suorittaa. Granrothilla ei ollut suuria odotuksia, sillä hän jätti ykköshevosensa pois kilpailusta. Iprimero on ollut Koskella puolitoista vuotta, ja ratsastajan mukaan kehitystä on tullut koko ajan. ?. Olen todella iloinen, Backlund sanoo. Se on vasta 8-vuotias ja suoriutui tehtävistä näin hyvin. – Ajattelin, että käy mitä käy, ja nyt kävi näin. Heikkinen kuitenkin nosti 10-vuotiaalla ratsullaan Hurbyllä itsensä takaisin kärkeen. – Olen todella ylpeä hevosestani, joka oli kolmas vaihtoehto kilpailuun. Voitto tuntuu tosi hyvältä, enkä ole ihan tajunnut koko asiaa, Koski kertoo. Virheettömiä ratoja Nuorissa ratsastajissa kultamitalin voitti täysin virheettömillä radoilla Pipsa Koski hevosella Iprimero. Kuva: Heidi Lammi E steratsastuksen Suomen mestaruuskilpailuissa oli jännitystä ilmassa, kun johtopaikalla ollut joensuulainen Petra Heikkinen putosi viimeisen osakilpailun ensimmäisellä kierroksella toiseksi Janna Jensenin taakse. – Olemme tehneet paljon töitä, ja on kiva, että se palkitaan nyt, hän kommentoi. Vuoden 2023 esteratsastuksen Suomen mestaruudet pidetään jälleen Ypäjällä elokuussa. – Takaa-ajoasemasta oli helpompi lähteä toiselle kierrokselle, kun tiesi, että pitää tehdä vain nolla rata, totesi Pohjois-Karjalan Urheiluratsastajia edustava Heikkinen. Tuntuu erittäin hyvältä, kun nousin tälle sijalle ensimmäisen kierroksen pienestä veteen astumisesta huolimatta, hän kommentoi. – Kilpailut alkoivat vähän vaikeasti, mutta paransimme suoritusta koko ajan ja tsemppasimme loppuun asti, Vasama sanoo. Heikkinen kertoo, että SM-voitto oli hänelle kauden tavoitteena. Antonia Virtanen ja Cavalino saivat nimiinsä pronssimitalin. – Ei ollut niin suuria paineita. Turussa vuosia asunut Heikkinen pitää nykyään omaa tallia Kirkkonummella isänsä Jarmo Heikkisen kanssa. Jone Illille ja Eolita L:lle kultaa, Anni Hjerpelle ja Callboylle hopeaa sekä pronssia Nella Mäytälle ja Janina van het Goteringenveldille. Nyt se saavutettu. 82 Petra Heikkinen on esteratsastuksen Suomen mestari Esteratsastuksen Suomen mestarit Petra Heikkinen ja Hurby. Illillä on ollut rankka kilpailukesä ja hän vinkkaa, että vireyden saa pidettyä yllä ottamalla päiväunet aina ennen starttia. Myös hopeamitalisti Hjerpelle menestys merkitsee paljon, sillä mitali on hänelle ensimmäinen junioreissa. Kultamitalisti Jone Illi on voittanut tänä vuonna niin junioreiden Euroopan mestaruuden kuin Pohjoismaiden mestaruudenkin. Voittoratsu merkitsee Illille paljon. Hattel Horsen Korpilahdelta kotoisin oleva Susanna Granroth sai hopeisen mitalin kaulaansa hevosellaan L’Espoir van Dorperheide. Hänen taktiikkansa kilpailussa oli yrittää parhaansa ja lähteä joka päivä uudelle radalle ilman turhia suorituspaineita. Ratsastaja on kerännyt menestystä aiemmin muun muassa Grand Prix -voitolla, mutta SM-kultaa on tullut vain kerran aikaisemmin nuorissa vuonna 2009. Janakkalasta alun perin kotoisin oleva Backlund valmentaa nuorten ja junioreiden maajoukkuetta ja pitää talliaan Hattel Horsea Tervakoskella. Aura Vasamasai hopeaa ratsullaan Fayot, joka oli alun perin hänen kakkosratsunsa. Finaalissa pronssimitalille nousi viime vuoden Suomen mestari, kisakonkari Sanna Backlund hevosella Jumper. Junioreiden jännittävässä finaalissa sijoitukset pysyivät samoina kaikissa osakilpailuissa
169?/kk. +tk Tilausnro 11016 SH.15990. 149?/kk. +tk EPS LED Rahoituksella alk. 100?/kk. Paino 370 kg. 500x1050 37T HALKAISUKONE 2890 . 179?/kk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. +tk 6990 EDUN ARVO 1990. +tk Rahoituksella alk. Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. 8490. puun halkaisija 100 mm, 35-60 Hv, 4 Cr terää, 540-1000r/min B&S 6,5 Hv moottori. 1000 cc ABS LTX, UUTUUS! EPS, LED HALKAISUKONE 3390 . SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 5490 . 99?/kk. Alumiinivanteet! 600 EFI EPS LED Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. 1790 . TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. UUTUUS jatkettava aisa! KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Rahoituksella alk. SAA AJAA TIELLÄ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. Paino 360 kg, 16" renkaat. Paino 225 kg Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. 199?/kk. +tk . Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 1992 2022 MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17 Tilaukset ja tiedustelut puh. 2890 . Rahoituksella alk. Rahoituksella alk.125?/kk. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. Rahoituksella alk.125?/kk. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2290 . 4x4 +tk 7890 . Tilausnro 11010 KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 4x4 Pikasäädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. Rahoituksella alk. Tilausnro 11006 NYT UUTUUS TELINEET! EDUN ARVO 2490. +tk 9490 4x4 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! . 37T B&S 15 Hv moottori, Hydraulisella pöllin nostimella! TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. . OHJAUSTEHOSTIMELLA Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! Max. Kaikki mallit 2-paikkaisia. 9490. 8990?+tk 550 EFI Tilausnro 11007 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. Finman 120 Finman 150 2990 . Rahoituksella alk. +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. 99?/kk. 99?/kk. 179?/kk. MODULARBOX OY SUOMALAINEN KONEKAUPPA JO 21 VUOTTA! Kotimainen tuotemerkki 30 30 30 -vuotis Synttärit! Synttärit! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! 550 EFI 7990 . +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 Rahoituksella alk. 125?/kk. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. Tilausnro 11009 Alumiinivanteet! SH. 13990 . Rahoituksella alk. 2 asentoa, pysty tai vaaka. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKKURI 100 PIENNARMURSKAIN 220 Työteho 7500-19600 m2/h Leikkausleveys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. 1020/. 159?/kk. Rahoituksella alk. OKSASILPPURI Finman 65 890 . SPECIAL EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 8890 . 4290 . (6990?) Rahoituksella alk. +tk 9990 Tilausnro 11019 Tilausnro 11018 SH.11490?+tk EDUN ARVO 1490. B&S 15 Hv moottori. 99?/kk. SH. 169?/kk. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2022-40 274563-2204 BEMER Horse-Set. ~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo +358 20 743 9070 · info@bemernordic.com · www.bemernordic.com VETERINARY.BEMERGROUP.COM. Hevosesi hyvinvointiin