5/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA KAVIOKUUME – vähän toivoa ja paljon työtä Islanninhevonen hurmaa matkailijan Lajin vaihto montéen voi saada hevosen syttymään Janina Glad ravilukiossa Ruotsissa Koulutuksesta varsalle hyvä mieli ja halu jatkaa ELOKUVAHEVOSEN tärkein ominaisuus rauhallisuus Amatöörien EM-ohjastaja ei mieli ammattilaiseksi
48 LÄSNÄOLON TAITO on tärkein työkalu hevosen kanssa, sanoo jämsäläinen kouluttaja Teija Sillgren. 24 JANNE RÄISÄNEN– amatööriohjastaja maailman huipulta. 4 n Pääkirjoitus Sisältö 5/2016 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 28 MONTÉ voi saada ravurin syttymään. Paljon puhutaan hevosihmisten keskinäisestä kyräilystä ja kateudesta, mutta kun hätä on suurin kootaan yhteistyössä voimat ja lähdetään auttamaan. Mutta mahtoiko Nuuksiossa olla liikkeellä ollenkaan samanlaisia joukkoja, kun sinne katosi alkuvuodesta nainen. ISSN 1455-0547 Katoaminen sai ihmiset liikkeelle Espoon Gumbölestä karanneet ja sitä myötä kadonneet hevoset saivat liikkeelle suuret etsijäjoukot. 18 JANNE RANTA-KRENKKU vuokrasi tallinsa ja lähti Ruotsiin töihin. 14 KATJA KARJALAINEN päätti pararatsastusuransa Rioon. 66 LÄMMITETTÄVIEN juomaastioiden kysyntä kasvaa taas. Etsintäalue oli valtava, mutta hevoset olivat uponneet lähellä tallia ja pillastumispaikkaa olevan järven reunamailla olevaan suohon. Mari Ahola-Aalto 6 KAVIOKUUME iskee yllättäen ja nopeasti. 16 JANINA GLAD raviammattilaiseksi Ruotsissa. 69 VALMENTAJAT: Täydennysrehuja harkitusti ja tarvittaessa. 36. 52 ISLANNINHEVONEN ystävällinen, sopuisa ja varmajalkainen yhteistyökumppani. Kotimaassaan se hurmaa matkailijan. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Mukana oli myös etsijäkoiria. 72 ENERGIANKULUTUS sanelee ravinnon laatua ja määrää. 09-413 97 300 ma–pe klo 8–16 Tilaushinta kesto 39 €, määräaikainen 49 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. 58 MASON TILAN laitumilla on tilaa temmeltää. 11 VARSALLE koulutuksesta hyvää mieltä ja halua jatkaa. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Tanja Lundsten ohjasi hevosta tehtävässä vaihe vaiheelta. Kavereita pyydettiin mukaan etsintöihin. Mukaan lähti mieskin. 78 KÄYTETTY kuljetusauto vaihtoehto harrastajallekin. 33 JOUNI HEIKINHEIMO&El Carillo viidensiä MM-valjakoissa. Ainon ja Lakun katoaminen sai ihmiset liikkeelle sosiaalisessa mediassa. Tauno Tukevan sodan vaativin kohtaus oli saada elokuvahevonen Uuras vetämään raskas soppatykkikärry lammen läpi. Kun joku etsijä ei päässyt mukaan päivällä, lähti hän rämpimään Nuuksion vaikeakulkuiseen kosteaan maastoon yöksi. Ikävä kyllä lopulta turhaan. 76 TÄYDENNYSREHUJA jokaiselle hevoselle. 62 RAIJAN TALLILLA Lappeenrannassa tehdään hyvää nuorisotyötä. 42 PONY:ssa on edustus jokaisesta ponien rotujärjestöstä. 36 ELOKUVAHEVOSEN pitää jaksaa odottaa. 41 SIR CONNERY paras ratsuhevosvarsa. 46 SYKSY tuo muutoksen ravintoon ja liikkumiseen. 22 HEVOSKAUPOISSA otettava huomioon eläimenkin näkökulma. 09-413 97 300 Kannen kuva Islannista, Björgvin Hilmarsson Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen
Olli-Pekka Holopainen 9 15. Henna Halme 54 4. Hevoset pillastuivat ja riistäytyivät ratsastajiensa otteista. kokoaa Helsinki International Porsche Horse Show maailman huippuratsastajat Helsinkiin. Niko Riekkinen on ykkönen ennen kahta viimeistä osakilpailua. Hevoset makasivat siellä vieretysten. Jere Kiveinen 69 2. Hevosia etsittiin suurella vapaaehtoisten joukolla kolme vuorokautta. Löytöpaikka on järven reunassa suoalueella, joka sijaitsee lähellä tallia ja paikkaa, missä hevoset pillastuivat. Yuri Mansur ratsasti tänä vuonna Brasilian joukkueessa Barcelonan Nations Cup finaalissa ja Calgaryssa, jossa maa sijoittui toiseksi. Toni Ripatti 27 12. Tänä vuonna hän voitti pronssia maansa mestaruuksissa. Tamara Skutnabb 36 5. Jonny Länsimäki 15 14. – Kaikesta kamaluudesta huolimatta, paljastui tässä painajaisessa jotain hyvääkin: ihmisten ystävällisyys, empatiakyky, auttamisen halu, sinnikkyys, hyväsydämisyys ja välittäminen, totesi Laura Facebook-päivityksessään hevosten löydyttyä. Olli Koivunen 30 10. – Hevosen omistaminen ja ylläpito edellyttävät paljon tietoa, taitoa ja kokemusta aina hevosen hankkimisesta vastuulliseen omistamiseen ja luopumiseen. Joukossa ovat Longines -maailmanlistan kymmenen parhaan joukkoon kuuluvat tuore Nations Cup finaalin voittaja ja olympiajoukkuepronssimitalisti Daniel Deusser, Rion joukkuekultamitalisti Kevin Staut, lähes kaksi vuotta maailmalistan kärkeä hallinnut Scott Brash ja GCT-sarjan kestomenestyjä Edwina Tops-Alexander. Kansainvälisenä eläinten päivänä haluamme hevosalan järjestöisssä kiinnittää erityisesti huomion hevosten hyvinvointiin, totesi Hippolis ry:n toiminnanjohtaja Anne Laitinen Kansainvälisenä eläinten päivänä 4.10. Olivier voitti aiemmin tänä vuonna Megeven Grand Prix´n ja sijoittui seitsemänneksi viiden tähden GP:ssa Wellingtonissa. Jere Hurme 36 7. Vuosi sitten Helsingissä uransa ensimmäiseen maailmancupin voittoon ratsastanut Romain Duguet pääsee puolustamaan voittoaan. n Nuorten ohjastajien Salamakypärät 2016 -kilpailusarjaa on jäljellä kaksi osalähtöä, jotka ajetaan Vermon Toto65-raveissa 19.10. Hevosten omistaja Laura Nores oli suorastaan häkeltynyt avun määrästä. Italialainen olympiaratsastaja Gianni Govoni on MM-viitonen vuodelta 2002. karanneet puoliveriratsut 9-vuotias Aino ja yli 15-vuotias Laku löytyivät keskiviikkoiltana suosta hukkuneina. Ranskasta ovat tulossa myös Julien Anquetin ja Olivier Robert. Hevosenomistajan opas, joka uudistettiin keväällä 2015, on suunnattu erityisesti hevosen hankintaa harkitseville. ja Vermon Toto76-raveissa 19.11. Emma Väre 43 5. Terri Lehtonen 1 Hevoseni.fi ja Hevosenomistajan opas. Järjestö ylläpitää mm. Grand Prix -voittoihin hän ratsasti San Giovannissa ja Montefalcossa. Joni-Petteri Irri 25 13. Alueella oli huomattu olevan epätavallisen paljon korppeja. alan yhteistä sivustoa hevoseni.fi, jonne on koottu kattavasti tietoa hyvästä hevosenja tallinpidosta. Huippunimiä Helsinki Horse Show´hun n 20.-23.10. Niko Kärnä 32 9. – Tieto ja osaaminen ovat ydinasioita sekä hevosen hyvinvoinnista huolehdittaessa ja että sitä arvioitaessa, Laitinen korostaa. Kumppanuus perustuu hevosen hyvinvoinnille n Hevonen on ollut ihmisen ainutlaatuinen kumppani työssä ja harrastuksessa läpi vuosituhansien. 5 Kadonneet hevoset löytyivät suosta n Espoon Gumbölestä sunnuntai-iltana 2.10. Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry toimii valtakunnallisena hevosalan yhteistyöorganisaationa. Kilpailusarjaa johtaa Jere Kiveinen 69 pisteellä ennen Niko Riekkistä (57 pistettä) ja Henna Halmetta (54 pistettä). Hevoseni.fi -sivuston tarkoituksena on tuoda yhteen paikkaan tärkeimmät tiedot hevosen hyvinvointiin ja tallin pitoon liittyen. Hollantilainen Lisa Nooren, 19, on yhden maailman arvostetuimman estevalmentajan, Henk Noorenin tytär. Niko Riekkinen 57 3. Hevosia tapaa myös metsätöissä arvokkaissa luontokohteissa sekä tärkeässä terapiatoiminnassa. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka Niko Riekkinen johtaa Salamakypärätkisaa Salamakypärät 2016 Pistetilanne VI osalähdön jälkeen: 1. Antti-Joonas Heikkinen 35 8. – Hevoset ovat hevosihmisille sydämen asia. Martta Smura 28 11. Hevonen koskettaa satoja tuhansia suomalaisia raviurheilun ja ratsastuksen kautta. Sivut ja opas on toteutettu yhteistyönä, jossa mukana ovat Hippolis, Suomen Hippos, Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Norjanvuonohevostamma Ce-Linn Horzewski, eli kutsumanimeltään Limppu, on nyt 18-vuotias ja ollut Laukkasen perheellä kaksivuotiaasta lähtien. – Lähdin viemään sitä klinikalle. – Kun eräänä aamuna menin talliin, huomasin, että siihen päivään asti terve hevonen käveli jäykästi ja seisoi selkeästi kaviokuumeasennossa. – Aina sekään ei auta, arvioi siuntiolainen Maria Laukkanen parantumista kivuliaasta sairaudesta , josta Laukkasten hevonen selvisi kuin ihmeen kaupalla. Laukkasten vanhin tytär, Satu (26), on Limpun virallinen omistaja. N opea ja oikeanlainen hoito on ratkaisevassa asemassa kaviokuumeesta paranemisen kannalta. Soitin hädissäni eläinlääkärille, joka tuli onneksi nopeasti paikalle ja lääkitys aloitettiin heti. Liikunnan väheneminen oli kohtalokasta – Kun Satu muutti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, Vähän toivoa ja paljon työtä kaviokuumeisen kanssa Kaviokuume iskee yllättäen ja nopeasti Kaviokuumetta kuvaillaan salavalaksi sairaudeksi, jota ponien omistajat pelkäävät yhtälailla kuin ähkyä. – Limpulla on rotumestaruuksista neljä koulumestaruushopeaa ja se on kantakirjattu II palkinnolla, Maria Laukkanen kertoo. Liikutus ei loppunut kokonaan, mutta kisakuntoinen hevonen siirtyi harrasteratsuksi. Muutaman päivän Limppu edelleen kipuili ja myös makoili karsinassaan paljon. Siellä kaviot kuvattiin ja todettiin, että Limpulla on ohut antura ja vaarana on kavioluun laskeutuminen anturan läpi.. Kuva: Jenna Loimijoki väheni Limpun monipuolinen liikutus huomattavasti. Satu Laukkanen on kilpaillut Limpulla menestyksekkäästi seuratasolla ja vuonohevosten rotumestaruuksiin Satu ja Limppu ovat osallistuneet useana vuonna, saavuttaen mestaruushopeaa koulussa. – Limpulla oli siis selkeät kaviokuumeen oireet ja tiesin, että tilanne on vakava, vaikken tuntenut kaviopulssia. – Satu on pienestä asti ratsastanut Limpulla säännöllisesti ja Limpun ovat kouluttaneet hyvät ratsuttajat. Kengittäjä tuli ottamaan kengät pois ja Limppu laitettiin kokonaan karsinalepoon paksulle patjalle, Maria muistelee. Eli se yritti pitää painoa pois etujaloiltaan. 6 . Satu Laukkanen ja Ce-Linn Horzewski kotiseuransa estekisoissa vuonna 2009, kun Limppu oli vielä kisakuntoinen ja säännöllisessä treenissä
7
– Elimme Limpun kanssa siis kuuden viikon jaksoissa, Maria muistelee menettämisen pelkoa ja muistelee miten valtava huoli ja työmäärä kaviokuumeisen hevosen kanssa olikaan. – Palat mukautuivat kavioihin ja tukivat niiden pohjia. Maria Laukkanen tietää, että joskus vaan käyn niin, että vaikka mitä tekisi, ei hevonen selviä kaviokuumeesta. – Liottaminen ei kuitenkaan riittänyt, joten otin yhteyttä paikalliseen heinäntoimittajaan. – Se tulee kestämään maastoilun ja kouluratsastuksen, mutta ei esteitä. – Viimeisellä klinikkakäynnillä kavioluiden kääntymät olivat enää kolmen prosentin luokkaa, eli kavioluut olivat lähteneet palautumaan akuuttivaiheen 10 asteesta. – Yhdeksän kuukauden kuluttua sairastumisesta Satu sai kengittäjältä luvan käydä Limpun selässä. Viljelijä ymmärsi heti, mistä on kyse ja hänellä oli onneksi vielä matalasokerista heinää jäljellä. Laitumelle se ei enää ikinä pääse, Maria arvioi ja huomauttaa, että vaikka ruokinnanmuutos vaikuttikin toipumiseen, – Annoin sitä Limpulle useasti päivässä, vähän kerrallaan ja siitä alkoi parantuminen. – Pelkkä hoito ja lääkitys eivät riittäneet, vaan meidän hevosemme tapauksessa heinän sokeriarvoilla taisi olla ratkaiseva merkitys. – Pelkkä hoito ja lääkitys eivät riittäneet, vaan meidän hevosemme tapauksessa heinän sokeriarvoilla taisi olla ratkaiseva merkitys. A s i ak ka at ov at to de nn e e t h yv äk s i ra ut a -a r vo j en nos ta ja k s i !. Lihavuus on suurin riski Maria Laukkanen syyttää itseään siitä, ettei ymmärtänyt muuttaa Limpun ruokatottumuksia samalla kun Limpun liikutus väheni. Sain kuuden viikon päähän uuden ajan, mutta mitään toivoa parantumisesta ei vielä annettu, Maria kertoo ja muistelee, kuinka oli jo melkein hyvästelemässä rakkaan kaverinsa. – Se tarkoitti muutaman metrin talutusta pihalla, jota lisättiin päivittäin metri metriltä. Elämä kuuden viikon jaksoissa – Meillekään eläinlääkäri ei antanut toivoa, mutta onneksi klinikkakengittäjä näki sairauden valoisammin. – Limppu alkoi pikku hiljaa lihoa, ja koska se on kaikki kesät ollut puolet päivästä kesälaitumella, en epäillyt saman määrän olevan sille pahaksi, Maria muistelee. Limpulle oli tehty ulos karsinan kokoinen tarha, jossa se sai päivisin olla ja aluksi liikutus oli sitä, että Limppu talutettiin aamulla tarhaan ja iltapäivällä talliin. Limppu toipuu pikku hiljaa kaviokuumeesta. 8 Satu Laukkanen ja Limppu kotitiellään Siuntiossa kesällä 2016. – Nyt Limppu saa vain kivennäiset matalasokerisen heinän lisäksi ja siinä kaikki. Elämänilo palautui Noin neljän kuukauden kuluttua, kun toipuminen alkoi ja akuuttivaihe oli ohitettu, annettiin klinikalta lupa aloittaa Limpun liikuttaminen. Liikutus ratsain aloitettiin pihatiellä ja lisättiin pikkuhiljaa metsäteille. Heinän sokerit ratkaisevassa asemassa Maria Laukkanen liotti ohjeiden mukaan heiniä vedessä, jotta saisi sokeriarvot matalimmiksi. Ärmätin nokkostuotteet ovat 100% kotimaisia, tutkittuja ja turvallisia. Patja pidettiin paksuna ja viilensin kavioita päivittäin. – Karsinassa seisottaminen tuntui pahalta, mutta liikutus oli ehdottomasti kielletty. Kuva: Niklas Björk Kavioihin neuvottiin laittamaan rakennuslevyistä kavion muotoon leikatut, noin kolmen sentin paksuiset palat kiinni ilmastointiteipillä. Limpun kisaura oli ohi, mutta Laukkasilla oli onni, että hevonen parantui niinkin hyvin. Se antoi toivoa paremmasta, vaikkei luvannut vielä mitään. 0,8 kg Pölyämätön pelletti 23,90 € NOKKOSTUOTTEET HEVOSILLE! Tilaa heti! www.nokkoskauppa.. Joka kerta, kun kävimme kengittäjän luona, olin varautunut pahimpaan, mutta kengittäjä sanoi vain, että kuuden viikon päästä uudestaan
Tällöin hevosen käyttö ravihevosena, ratsuna tai työssäkin on mahdotonta voimakkaiden kipujen takia Syyt Tulehduksellisen kaviokuumeen aiheuttavat myrkyt eli toksiinit tulevat paksuja umpisuolesta, johon niitä muodostuu ruokintaperäisistä syistä. Kuva: Maria Laukkanen oli kengittäjän työ tärkeintä akuuttivaiheen hoidossa. Terveessä kaviossa kavioluu (P3) on samassa linjassa kavion etuseinämän (harmaa viiva) kanssa. Oireet Akuutin kaviokuumeen oireita ovat jäykkyys, ontuminen sekä painon vaihtelu jalalta toiselle. . Kaviokuumeessa syntyy voimakas verentungos martokavioon verenkiertoon päässeiden myrkyllisten aineiden ansiosta. 18-vuotias vuonohevostamma Ce-Linn Horzewski, ”Limppu” on ollut Laukkasen perheellä varsasta asti ja asuu omalla kotipihalla. Kroonisessa muodossa kavioluu on kääntynyt alaspäin pullistaen kavion pohjaa. Kavioluun kärki taittuu alaspäin erkaantuen kavion etuseinämästä. Martokaviossa syntyvä paine aiheuttaa kipua, ja useampia päiviä jatkuessaan se voi johtaa kaviolamellien nekroosiin eli akuuttiin patologinen solukuolemaan ja kavioluun painumiseen alaspäin. 9 painoaan mahdollisimman paljon takajalkojen päälle. – Säännöllinen ja monipuolinen liikunta, hyvä kengittäjä ja oikeanlainen ruokinta, asiat ovat nyt meillä kohdillaan. Vakavissa tapauksissa hevosella on niin voimakas kipu etujaloissa, ettei se pysty kunnolla seisomaan tai liikkumaan etujaloillaan, vaan pyrkii nojaamaan Limppu omistajansa kanssa maastolenkillä. Teksti: Susanna Malmström normaalisti ohutsuolesta, mutta vilja-annosten ollessa suuret tai karkearehun sokeripitoisuuden ollessa hyvin korkea, voi osa niistä kulkeutua sulamatta umpija paksusuoleen, jossa ne aiheuttavat happamuuden nousua ja myrkyllisten bakteerikantojen lisääntymistä. Tärkkelys ja sokerit imeytyvät hevosella Etukavioiden verenkiertohäiriö K aviokuume (acute laminitis ) on etukavioissa esiin tuleva verenkiertohäiriö, johon liittyy voimakkaita kipuja. Tällainen hevonen voi pystyä liikkumaan vähän pehmeällä pohjalla, mutta kovalla ontuminen selvästi lisääntyy. – Se sai laihdutusvaiheessa kuivaa heinää kilon kerrallaan, yhteensä viisi ja puolikiloa vuorokaudessa, joka on nyt nostettu seitsemään ja puoleen kiloon vuorokautta kohti. Erityisesti ponit tuntuvat saavan sen muita helpommin. Vaikeasta kaviokuumeesta selvinnyttä Limppua ratsastaa Laukkasten nuorin tytär 10-vuotias Anna. Riskinä taudin kroonistuminen Eläinlääkärit ovat varoittaneet Maria Laukkasta siitä, että kun Röntgenkuva kaviokuumeen seurauksena kääntyneestä kavioluusta. Lihominen aiheuttaisi hevosellemme suuren riskin sairastua uudelleen. Kaikkein tavallisimmin kaviokuume syntyy hevosen päästyä syömään suuren määrän viljaa tai loppukesällä laitumella.. – Limpun heinät punnitaan edelleen ja syötetään verkosta. Umpija paksusuolen pieneliöstö on sopeutunut hajottamaan ravinnon sisältämiä kuituja. Se alkaa yleensä akuuttina oireena, mutta muuttuu helposti muutamassa päivässä krooniseksi, helposti uusiutuvaksi sairaudeksi. Kuva: Malcolm Morley hevonen on kerran sairastunut niin pahasti kaviokuumeeseen, että sen kavioluut ovat kääntyneet, kroonistuu sairaus. Etukaviot ovat myös hyvin lämpimät, samoin vuohisen valtimosyke tuntuu hyvin voimakkaana; joillakin hevosilla se voi jopa näkyä. Etujalan nostaminen on yleensä mahdotonta. Kaviokuume on selätetty, mutta riski sairastua uudelleen on aina olemassa. Kuva: Niklas Björk . Hevonen ei tule koskaan kestämään kaviokuumeen riskitekijöitä
Ennuste Ennuste ei kaviokuumeessa koskaan ole varauksettoman hyvä. . Kavioihin laitetaan styrofoam-pohjalliset tai kaupalliset tossut. Kroonisissa tapauksissa hoito keskittyy kavioiden vuolemiseen normaalimuotoon, ettei tyypillistä virsukaviota syntyisi. Käyttöjännite 12 V tai 220 V. Jos on selvä syy, esimerkiksi viljan ylensyönti, jota päästään heti hoitamaan, voi ennuste olla aika hyvä. Erityisesti juuri insuliiniresistenssi on usein syynä lihavien hevosten kaviokuumeen syntymiseen. Jos varsoneella tammalla jää jälkeiset kiinni yli 12 tunniksi tai jälkeiset ovat repeytyneet, on syytä aloittaa antibioottihoito nopeasti. Hoito Hoito on syytä aloittaa mahdollisimman pian oireiden alettua, jotta kavioluun kääntymistä ei pääsisi tapahtumaan. Muita syitä ovat tamman kohtutulehdus heti synnytyksen jälkeen sekä ajaminen/ratsastaminen kovalla tiellä hevosella, joka ei ole tottunut sellaiseen tai jolla on ohutpohjaiset kaviot. Lievittää kaikkia hevosen hengitystieoireita tehokkaasti. Myös vahvan kevätnurmen laiduntamiseen liittyy kaviokuumeriski. Karkearehun määrä saa olla enintään 1,5 prosenttia hevosen tavoitepainosta, eli esim. 500 kiloa painavalla hevosella 7,5 kg vuorokaudessa. Hevonen laitetaan karsinalepoon ja siltä poistetaan kengät. Rehut tulisi annostella mahdollisimman monessa, pienessä erässä vuorokauden mittaan. Kipulääke on tärkeä, koska se neutraloi veressä olevia toksiineja ja laskee verenpainetta kivunlievittämisen lisäksi. Jos vähäsokerista heinää ei ole mahdollista saada, voidaan rehun sokeripitoisuutta alentaa noin 30 prosenttia liottamalla rehua vedessä 30 min/1 h (lämmin vesi/kylmä vesi) ennen hevoselle annostelua. Kaikilla kaviokuumehevosilla ja varsinkin poneilla lihavuuden ehkäisy on olennaisen tärkeätä, ettei kaviokuume uusiutuisi. Hyperinsulinemia). Myös kortisoni suurina määrinä annettuna altistaa kaviokuumeelle aiheuttaen todennäköisesti muutoksia paksunsuolen bakteeritasapainoon. Useimmiten kaviokuume on kuitenkin hormoniperäinen, jolloin sen aiheuttajina voivat olla joko lihavilla hevosilla esiintyvä metabolinen syndrooma tai vanhoilla hevosilla esiintyvä Cushingin tauti. Kaviokuumehevosille voidaan käyttää myös natural balancetai sydänorsikenkää. Kivennäisja vitamiiniruokinta kannattaa suunnitella tasapainoiseksi ruokintalaskurin avulla karkearehun rehuanalyysin pohjalta. Karkearehun lisäksi hevonen tarvitsee vähäsokerista kivennäisvalmistetta sekä suolaa. Liikalihavuuden välttäminen on lihomaan taipuvaisilla herkillä myös hyvin tärkeätä. Jos taas oireet ovat voimakkaat eivätkä lääkkeet tehoa nopeasti, on ennuste käyttöhevoseksi selvästi huono. 10 Myös hevosen pääsy voimakkaaseen, apilaiseen laitumeen laukaisee oireet helposti, varsinkin lihavilla hevosilla ja vielä helpommin lihavilla poneilla. Kaviokuumehevosille ei anneta lainkaan väkirehuja vaan pelkkää karkearehua, jonka sokeripitoisuuden tulisi olla alle 120 g/kg ka. Hevosta kannattaakin aloittaa liikuttamaan heti kun kaviokuume hellittää ja eläinlääkäri on antanut luvan. Akuutin vaiheen jälkeen kengittäjän tulisi lyhentää kavion varvasosaa, mikä helpottaa kavion pyörähtämistä ja vähentää painetta kavion etuseinämässä. Laiduntamista tulee välttää. Näihin molempiin sairauksiin liittyy insuliiniresistenssi ja veren korkea insuliinipitoisuus (ts. Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisyssä on kaikilla hevosilla tärkeätä välttää voimakkaita väkirehulisäyksiä sekä äkillistä laidunruokintaan siirtymistä. Kavioiden kylmäys on akuuttivaiheessa tärkeä martokavion paineen alentamiseen; puoli tuntia kerrallaan riittää, muuten kavion verenkierto estyy liikaa. 010 219 1830, gsm 0500 210 638 infi@polarhealth.fi. Jopa runsaan kylmän veden juomisen heti rasituksen jälkeen on havaittu aiheuttavan kaviokuumeen, mahdollisesti pysäyttämällä suolensisällön liikkumisen, jolloin bakteerimyrkyt ehtivät imeytymään verenkiertoon. Lähde: Hevostietokeskus www.veljwahlsten.com PEGASOS-hengityslaite on kevyt, helposti puhdistettava, hygieeninen ja tehokas. Poneilla vaara oireiden uusiutumiseen on hyvin suuri. Lisätietoa suolahengityshoidosta www.polarhealth.fi PEGASOS-SUOLAHENGITYSLAITE HEVOSILLE Polar Health Oy Österkullantie 20, 03100 Nummela Puh. Valmistamme myös hevosen suolahuoneeseen / traileriin sopivia helposti siirrettäviä suolageneraattoreita
Kaikki varsat ovat yksilöitä, joka on otettava huomioon koulutuksessa. 11 E läinkouluttaja Minna Tallberg opettaa varsan riimuun ja talutukseen jokaiselle varsalle sopivalla Hevosen ja ihmisen suhteen peruspilari rakennetaan, kun hevonen on vielä varsa Varsalle hyvä mieli ja halu jatkaa Varsan luottamuksen rakentaminen aloitetaan nollasta ja edetään hitaasti askel askeleelta kohti vahvaa luottamuspohjaa, jolle rakennetaan myöhemmin kaikki yhteistyö ja koulutus. Jos emä tulee ?. Normaalisti varsat ovat uteliaita ja ne oppivat helposti, Minna Tallberg kertoo. – Varsan luottamus on helppo saada ja varsaa on mukava kouluttaa, koska sillä ei ole huonoja kokemuksia. Myös emän suhde ihmiseen vaikuttaa varsan suhtautumiseen. Sillä on aina mahdollisuus ilmoittaa, lähtemällä pois, jos se kyllästyy tai väsyy. – Yleensä varsa on tottunut jo aivan pienestä ihmisen läheisyyteen. mielellään ihmisen luokse, opettaa se varsalle, että ihmiseen voi luottaa. Jos emä on epäileväinen ja väistää ihmisiä, varsakin saattaa epäröidä. Kuva: Susanna Malmström aikavälillä ja niin, että varsa tuntee aina olonsa mukavaksi. – Aloitan luottamuksen rakentamisen niin, että varsa on vapaana laumassa, se on tottunut ihmisen läheisyyteen ja osoittaa itse mielenkiintoa ihmistä kohtaan
Aluksi teen sen kanssa hevoseläimelle helppoja tehtäviä, kuten pyydän sitä siirtymään. Jos varsa kävelee heiluviin sormiini, myös osun. Aloitan rapsutuksen heti, kun varsan huulet on taas irti minusta. Tässä yleensä ensin opetan, että heiluva käsi tarkoittaa ”pysähdy”. Turvallisuuden tunne lisää luottamusta – Ensimmäisiä asioita, joita opetan on, että ihmistä ei maistella, koska huulilla höplääminen johtaa varsan kanssa usein näykkäisyyn. Kuva: Minna Tallberg Sillä on aina mahdollisuus ilmoittaa, lähtemällä pois, jos se kyllästyy tai väsyy. Muutaman viikon ikäisiä varsoja yleensä kutittaa ja rapsutus on niille todella hyvä palkinto. Kun varsa on oppinut pysähtymään kohteliaan matkan päähän, menen itse sen luo rapsuttamaan sitä. Riimusta mukava asia – Vien riimun lähelle varsaa ja samalla rapsutan sitä. Siksi yritän järjestää asiat niin, ettei esimerkiksi pientä varsaa tarvitse taluttaa päivittäin. – Alussa kosketan varsaa kaikkialta riimulla, ja kun se on sinut riimun kanssa, opetan varsan samalla menetelmällä tarkasti rapsuttamista ajoittaen seisomaan paikallaan, kun riimu laitetaan päähän ja kun se otetaan pois. Teen samalla muutamia kymmeniä toistoja, kunnes riimu on tuttu ja mukava asia. – Vaikka varsa tarkoittaisikin vain hyvää ja yrittäisi rapsuttaa ihmistä takaisin, kuten se tekisi emälle tai toiselle varsalle, ei se ole ihmiselle mukavaa. – Koulutan itse varsaa niin, että keskityn siihen sen hetken täysin ja yritän varmistaa, ettei se opi vääriä asioita. Kun en tee rutiininomaisesti asioita, pysyn itsekin hereillä sekä läsnä siinä mitä teen. Rutiinia, ei rutinoitumista Minna Tallberg muistuttaa, että varsat ovat yksilöitä ja jokainen on erilainen. Käytöstavat varsalle Tallberg neuvoo, että heti kun varsa on oppinut ihmisen mukavaksi, sille pitää opettaa väistäminen kauemmaksi. – Toiset ovat heti uteliaita ja rohkeita, toiset vähän arempia. Tämän jälkeen on helppo ryhtyä siirtämään varsaa pienellä paineella riimusta. Yleensä viimeistään kymmenen toiston jälkeen varsa oppii, että se voi itse vaikuttaa siihen, jatkuuko rapsutus vai loppuuko se. Varsalle on enemmän hyötyä yksilöllisestä ja kiireettömästä koulutuksesta. – Muuten se on kohta aina liian lähellä. 12 Luottavainen varsa tuntee olonsa turvalliseksi ja on rauhallinen. Jos varsa kokee ihmisen miellyttävänä, tulee se pian takaisin. – Kun se itse tulee lähelle, voi sitä rapsuttaa. Kun varsa vähänkin edes nytkähtää siihen suuntaan johon pyydän, niin lopetan kevyen pyynnön ja rapsutan sitä hetken palkinnoksi. Se ei siis näykkää ilkeyttään, se vaan ei tiedä, ettei ihmistä voi napsia ennen kuin se sille opetetaan. Varsoja tulee aina kouluttaa yksilöinä, mutta samat säännöt pätee lähes kaikkiin: Mieti, mitä haluat opettaa, pilko se mahdollisimman pieniin osiin ja vahvista sitä, mitä haluat. Silloinkin vain aavistuksen kerrallaan ja palkkioksi se saa taas rapsutusta.. – Rapsutan sitä, ja jos sen huulet koskettaa minua, lopetan rapsuttamisen. Kun vien riimun kauemmaksi, myös kyhnytys loppuu, joten varsa hakeutuu kohta kohti riimua saadakseen rapsutusta
Hän kouluttanut erilaisia eläimiä muun muassa elokuvarooleihin. . Sillä tavalla varsan luottamusta ihmiseen on helpoin vaalia. – Varsa pystyy keskittymään vain muutaman minuutin kerrallaan, sitten se tekee jotain muuta hetken. Minna Tallberg korostaa, että pientä varsaa kouluttaessa täytyy edetä varsan ehdoilla. Sen jälkeen varmistan, että naru on aina löysä, kun varsa kulkee halutussa paikassa ja kiristyy vain, kun pyydän varsalta jotain. Tässä kohtaa tulee mukaan pieni paine, mutta varsa oppii taas sekä paineen poistosta että mielihyvän tunteesta eli rapsutuksesta. – Aloitan tarhassa askel askeleelta, pienissä osissa useana päivänä, mutta en taaskaan joka päivä. – Vasta kun varsalla on alla useita kymmeniä onnistuneita toistoja siitä, miten se pääsee paineesta eroon, laitan kevyen riimunarun kiinni ja teen samoja harjoituksia. Kaikki hevoset pelkäävät synnynnäisesti jumiin joutumista eli talutettuna kulkeminen on varsalle aika vaativa asia. Pyrin siihen, että paine on alussa niin minimaalinen kuin mahdollista, joten pienikin siirtyminen riimun mukana palkitaan heti niin, että irrotan riimusta ja rapsutan. Teksti: Susanna Malmström Pyrin alussa aina päästämään varsan irti ennen kuin se itse haluaa lähteä pois. Tällä hetkellä Tallberg tekee enimmäkseen töitä hevoskoulutuksen parissa ja luennoi erilaisista hevoskoulutuksiin liittyvistä aiheista ympäri Suomea. Kuva: Susanna Malmström Hyvätapaisen varsan kanssa on ilo kulkea muun muassa varsanäyttelyissä. Pyrin alussa aina päästämään varsan irti ennen kuin se itse haluaa lähteä pois. Taluttamisessa rapsutan yleensä alussa palkinnoksi, mutta rapsutuspalkinnot jäävät pois, kun varsa oppii sujuvasti talutukseen. Sillä tavalla varsan luottamusta ihmiseen on helpoin vaalia.. 13 Varsat ovat uteliaita ja oppivat helposti, kertoo eläinkouluttaja Minna Tallberg. Kuva: Tuire Kaimio Talutus ilman paniikkia – Opetan varsaa ensin huolellisesti myötäämään riimun paineelle eteen, sivuille ja taakse ilman, että siinä on edes narua kiinni. Kuva: Minna Tallberg Minna Tallberg on ammatiltaan eläintenkouluttaja. Lopetan aina siihen, että varsalle jää hyvä mieli ja halu jatkaa tekemistä
– Muina kertoina Toope oli vähän jännittynyt radan alussa, mutta vapaaohjelmassa se oli työläs ratsastaa. – Toivoin todella, että tämä olisi ollut viimeinen, ihana tanssimme, mutta se oli enemmän suoritus. R ion kisat ja Karja Karjalaisen kilpaura High Flow-hevosen kanssa päättyivät vapaaohjelmaan musiikilla. 14 Katja Karjalainen ja High Flow seitsemänsiä Rion vapaaohjelmassa Katja Karjalaisen ura päättyi Rioon Ratsastaja Katja Karjalaisen tavoite oli nousta Riossa mukaan vapaaohjelmaan ja saada yli 70 prosentin tulokset, mikä myös saavutettiin. Toki nautin ja otin irti minkä sain, mutta tanssin kepeys puuttui.. Oli kuitenkin ihanaa, että sain itse ratsastettua tänne paikan kolmannelle hevoselleni, ja olen saanut kaikissa paralympialaisissani pistesijoja sekä Lontoosta mitalin, Katja Karjalainen sanoi. – Meitä oli iso ryhmä, 26 ratsukkoa, ja olihan se hienoa selvitä kahdeksan parhaan joukkoon, mutta tietenkin olisin halunnut päättää paremmilla prosenteilla. Odotukset korkeammalla Karjalainen oli harmistunut vapaaohjelman jälkeen. Kaikkeni tein. Olen pettynyt, kai me olimme molemmat vähän väsyneitä. – Toivoin todella, että tämä olisi ollut viimeinen, ihana tanssimme, mutta se oli enemmän suoritus. Toki nautin ja otin irti minkä sain, mutta tanssin kepeys puuttui. Vapaaohjelman teemana olivat japanilaissäveltäjä Sumio Shiratorin eloisat muumisävelet. Minulla alkoi eilen nuha, joka varmaan vaikutti, että viimeinen terävyys puuttui myös itsestäni. – Sain ohjelman osumaan musiikillisesti hyvin, ja olin henkisesti ja fyysisesti kaikilla voimillani latautunut. Kaksikko sai kokonaispisteet 71.85 % sijoittuen seitsemänneksi. Karjalainen päätti menestyksekkään kilpauransa Rion paralympialaisissa Rion paralympialaiset olivat Katja Karjalaisen uran kolmannet. Hevonen peilaa minua, jos minussa olisi ollut enemmän puhtia, ehkä olisin saanut sitä hevoseenkin, Karjalainen pohti. Joka askel piti pyytää, jopa patistaa, mikä ei ole lainkaan tyypillistä tälle hevoselle. Joukkueohjelmassa ratsastaja oli kuudes ja henkilökohtaisessa mestaruusohjelmassa seitsemäs
. – Kaikkinensa olen tyytyväinen 20-vuoden pararatsastusuraan. Kuka. 15 Katja Karjalaisen mukana Riossa oli myös Sara MaattolaLindholm, joka omistaa osan Woikoski High Flow'sta. Kun tähän läksin, en osannut kuvitella, että saan olla maailman huipulla. Taskussa on myös MMja EM-pronssia. Kolmannet olympialaiset Rion paralympialaiset olivat Karjalaisen uran kolmannet. – En oikeasti tiedä, mitä teen tämän jälkeen. Isäntämaan Sergio Oliva ratsasti Coco Chanelilla toisen henkilökohtaisen pronssinsa. – Minulla on ollut hyviä valmentajia ja hyvä apu aina kisoissa, olen kaikille tiimeilleni todella kiitollinen. Hongkongissa ratsastetuissa Pekingin paralympialaisissa hän oli ruunalla Callan neljäs ja seitsemäs. – Ulkomaalaiset ratsastajat ovat jo kyselleet Toopesta, täällä ymmärretään sen laatu.. Lontoon kaksinkertainen kultamitalisti Sophie Christiansen vei nyt myös vapaaohjelman kultamitalin ratsulla Athene Lindebjerg, hopealle nousivat Anne Dunham ja Ljt Lucas Normark. Lontoossa hän voitti tammalla Rosie ryhmässä Ib hopeaa vapaaohjelmassa ja oli henkilökohtaisessa ohjelmassa viides. Iso-Britannia otti ryhmässä Ia toistamiseen kaksoisvoiton. Katja Karjalainen Tuija Tuominen Riitta Holopainen Katja Karjalainen ja High Flow seitsemänsiä Rion vapaaohjelmassa Katja Karjalainen päätti kilpauransa iloisissa tunnelmissa. – Ulkomaalaiset ratsastajat ovat jo kyselleet Toopesta, täällä ymmärretään sen laatu, Karjalainen toteaa. Tulee varmasti shokki, kun Toope saa uuden kodin ja minulta loppuu talliarki. Karjalainen päätti lopettaa uransa Rioon ja luopuu myös hevosestaan
16 I dea ravilukiosta, eli travgymnasiumista Tuhkolmassa, sai alkunsa erään sukulaisen myötä. Sen sijaan Ruotsissa tilanne on täysin toinen, lounasravien palkinnot vastaavat suomalaisten merkittävimpien iltaravien voittoja, Janina Glad, 16 kertoo. – Hevosille piti löytää jokin paikka, kun muut hevoset menivät laitumelle. Työharjoittelussa ajetaan hevosia ja tehdään tavallisia tallitöitä. Lisäksi koulun talleilla opiskellaan hevosaineita kerran viikossa. Hän on koulun myötä päässyt työskentelemään ammattivalmentajien talleilla, huippuhevosten parissa. Suomessa tilanne ravipuolella on heikentynyt, palkinnot laskeneet, eivätkä työllisyysnäkymät ole lupaavat. Heti käsiksi oikeisiin töihin Janina Glad kertoo, että opiskelu Solvallassa koostuu lukuaineista, joita pakoon ei pääse ravilukiossakaan. Koska olen alaikäinen, huoltajan tulee olla mukana kaikessa. Inkoosta kotoisin oleva Janina päätti hakea Tukholmassa sijaitsevaan, arvostettuun Solvallan ravilukioon. Ennen hakemista hän kävi vanhempiensa kanssa tutustumassa kouluun paikan päällä. Hoidin hevosia ja valjastin niitä raveihin. – Työharjoittelupaikan on saanut etsiä itse ja olenkin työskennellyt ravivalmentajien kuten Stig H. – Hakeminen travgymnasiumiin ei ollut lainkaan vaikeaa. – Ruotsissa hevosia lämmitetään kilpailuun enemmän, kuin Suomessa, yleensä pariin otteeseen, Janina kertoo. Johanssonin, Petri Salmelan, ja Timo Nurmoksen, kanssa, jolla olin viime kesänä myös töissä kuuden viikon ajan. Ruotsissa täkäläinen todistus muunnettiin sikäläiseen järjestelmään sopivaksi. Janina Glad opiskelee toista vuottaan Solvallan ravilukiossa Ruotsissa hevosalaa arvostetaan suuresti Janina Glad on ensimmäinen suomalainen, joka käy Solvalla ravilukiota. Viime kesänä Janinalla oli myös opettajansa pari hevosta hoidossa Suomessa. Niinpä otin opettajan hevoset hoitoon kotitallilleni, Janina kertoo.. Toki netin kautta kirjautumisessa, tunnusten saamisessa ja hakemisessa oli omat vaiheensa, mutta hankalaa se ei ollut. – Hankalinta on kenties ollut se, että kun olen nyt opiskellut Ruotsissa yli vuoden, minun on pitänyt siirtyä kirjoille Ruotsiin. Kuitenkin puolet koko koulusta muodostuu työharjoittelusta. Työharjoittelun suuri määrä on Janina mukaan todella hienoa. – Ruotsissa myös hevosenhoitoa arvostetaan, työajat ovat kohtuulliset ja palkkiot hyvät. – Hevosia omistava sukulainen kysäisi, olinko ajatellut mahdollisuutta opiskella ravialaa ulkomailla
Muistan kuinka ensimmäinen ponini oli itsepäinen, niin että minunkin piti olla hirmu päättäväinen sen kanssa. – Tietysti kielimuuri voi joillakuilla tulla vastaan, etenkin lukuaineissa, mutta uskon, että halutessaan voi pärjätä. Teksti: Tuula Kolehmainen www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky LÄMMITETTÄVÄT JUOMAPALJUT TMI STAFFANSBERGIN TALLI P. – Aloitin ratsastuksen todella nuorena. Janina suunnitteleekin jäävänsä pysyvästi Ruotsiin. Oli suuri voitto saada poni hyppäämään esterata, Janina muistelee. Janina suunnittelee jatkavansa koulun jälkeen pari vuotta töitä hevostenhoitajana. Haaveenani on myös perustaa jonakin päivänä oma talli, Janina Glad visioi. Janina on vakuuttunut siitä, että hän tulee jäämään Ruotsiin pysyvästi. Silloin kun kaikki on toiminut, olemme pärjänneet mukavasti. Itselläni on ollut hyvä tilanne sikäli, että äitini on ruotsinkielinen, ja olen selvinnyt kielen suhteen ihan mukavasti. 17 Janina Glad opiskelee toista vuottaan Solvallan ravilukiossa Ruotsissa hevosalaa arvostetaan suuresti Pikkulapsesta asti ratsastanut Janina Glad innostui ravipuolesta jo varhain. Hyvin varhain, alle kymmenenvuotiaana Janina kiinnostui ravipuolesta, johon hän päättikin keskittyä täysin. – Suosittelen muillekin nuorille opiskelua ja töitä ulkomailla. . – Viime vuonna vietin lomat Suomessa ja loppukeväästä kävin kotimaassa parina viikonloppuna, kun Suomessa oli isommat ravit. Hän on viihtynyt naapurimaassa niin hyvin, että uskoo jäävänsä sinne pysyvästi. – Raviponini on hyväsukuinen, ja odotukset olivatkin korkealla. 0500-784615 staffansberg@kolumbus.fi www.staffansberg.fi. Nyt takana on reilu 50 lähtöä, Janina kertoo. Innostuin vauhdin hurmasta niin paljon, että sain itselleni raviponin ja vuonna 2011 ajoin ponikortin. Ensimmäisen oman poninsa Janina sai kolmivuotiaana. Janina on pärjännyt kilpailuissa omien sanojensa mukaan kohtalaisen hyvin. Kotonani on toinenkin poni, joka on nyt opiskelujen ajaksi jäänyt vanhempieni hoitoon, Janina kertoo. – Päätin keskittyä ravipuoleen täysillä ja ratsastankin nykyisin enää hyvin harvoin. – Naapureillamme oli lämminverisiä, joiden kanssa aloimme kiertää raveissa. Nyt toisen lukuvuotensa startannut Janina ei ole valtavasti kotiin kaipaillut. Suunnitelmissa jäädä Ruotsiin Janina Gladin mukaan on yllättävää, ettei useampi hevosnuori ole vielä keksinyt mahdollisuutta opiskella ulkomailla. Sen keskittymiskyky ei kuitenkaan osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi, minkä vuoksi moni kisa meni pilalle laukkailun vuoksi. Janina Glad lähti rohkeasti opiskelemaan Ruotsiin Solvallan ravilukioon. Ruotsissa arvostetaan sitä työtä, mitä teet hevosten parissa, Ruotsissa on isot ravit, joissa liikkuu isot rahat, onhan se jännityskin aivan toista luokkaa. – Tarkoituksenani ajaa tulevaisuudessa kilpaa myös hevosilla. Ruotsissa hevosenhoitoa arvostetaan, työajat ovat kohtuulliset ja palkkiot hyvät. Kiinnostus raviin syttyi pienenä Janina Glad on viettänyt koko elämänsä hevosten ja ponien parissa
18 E lokuun puolessa välissä Janne Ranta-Krenkku aloitti työt Ruotsin ja Pohjois-Euroopan suurimmassa lämminverihevosten kasvatusja valmennuskeskuksessa. Janne Ranta-Krenkku kutsuttiin Menhammariin Ratamestariksi ja kengittäjäksi Loppukesästä hevosalan yrittäjä Janne RantaKrenkku sai puhelun Ruotsista. Hänelle tehtiin tarjous, josta ei kannattanut kieltäytyä. Kokemäen valmennuskeskus vaihtui ruotsalaisen hevosurheilun pyhättöön Ekeröön. Ruotsissa Ranta-Krenkun tehtäviin kuuluvat muun muassa Menhammarin harjoitusradan ratamestarin tehtävät.
Janne Ranta-Krenkun sen uran alusta saakka valmentama Sue’s Photo voitti viime syksynä Kriteriumin karsintalähdön ja on keikkunut ikäluokkalähdöissä kärkitaistelussa. Hänet tunnetaan myös varustamotoiminnasta ja kiinteästä suhteestaan raviurheiluun. Hän pyrki kasvattamaan nuoriin hevosiin luonteen kovuutta ja fyysistä kestävyyttä. Janne Ranta-Krenkku kutsuttiin Menhammariin Kuka. Jannen piti mennä työhön Juha Siirtoselle, joka valmentaa suurhevosenomistaja Heikki Taipaleen nuoria hevosia Ruotsissa, mutta hän ei voinut kieltäytyä Menhammar Stuterin kutsusta. Hänellä oli valmennuksessa hyviä hevosia, joista tunnetuin vuosien mittaan kuuluisin oli Nokian Olli-Pekka Kallasvuon She Loves You. – Pelaaminen on Ruotsissa kuitenkin vilkasta ja kilpailujen palkinnot kohtuullisella tasolla.. Janne Ranta-Krenkku – Menhammar Stuteri on Ruotsin menestynein lämminverihevosten kasvattaja. Ruotsissa ala on kokonaan toisella tasolla kuin Suomessa, Janne RantaKrenkku pohdiskelee. Kymmenen viimeisen vuoden aikana taustayhtiö on tienannut hevosilla ylivoimaisesti eniten rahaa Ruotsissa. Raviratojen katsojamäärät alenevat eikä kehitys ole ollut toivotun kaltaista. – Olin Menhammar Stuterissa opissa urani alussa. Ne ovat ominaisuuksia, joilla menestytään, kun käydään loppusuoran viimeistä puristusta. Kasvattajaliigan Menhammar on voittanut kymmenen vuotta peräkkäin ja tulee voittamaan tänäkin vuonna. Janne Ranta-Krenkun taidoille on nyt käyttöä Ruotsissa. Täällä olen saanut tietoni varsojen kouluttamiseen ja nuorten hevosten valmentamiseen. – Pelaaminen on kuitenkin vilkasta ja kilpailujen palkinnot kohtuullisella tasolla. Sue’s Photo uudelle valmentajalle Ruotsinkin raviurheilulla on omat ongelmansa. Kengittäminen on ammattilaisen työtä. Nelivuotias ori siirtyi Jannen muuton myötä Tapio Mäki-Tulokkaan valmennukseen. Suomessa Janne on tunnettu hevosalan ammattilainen. Vuonna 1937 syntynyt rouva on yksi Ruotsin rikkaimmista ihmisistä. – Täällä taustalla on ruotsalaisen hevoskasvatuksen vahva nainen Margareta WalleniusKlenberg. 19 . Janne Ranta-Krenkku esittelee innostuneena nykyisen työpaikkansa taustoja
20 Menhammar stuteri Menhammar Stuterin hevosilla on ajettu suuria voittoja ja ansaittu eniten rahaa Ruotsissa. Pääportin kautta kuljetaan Manhammar Gårdin päärakennukseen. Janne Ranta-Krenkun perhe jäi Suomeen, Kokemäelle.
En tosin aio kokonaan jättää ajamistakaan. Edessä ovat uudet haasteet. Perheeni asuu Suomessa ja minä käyn kotona ehkä kerran kuukaudessa. Kyllä hermo lepää. Janne Ranta-Krenkku tuli porukkaan, jossa on ennestään tuttuja. Olen nyt vieraan palveluksessa ja nostan palkkani sovittuina palkkapäivinä. – Myin omat hevoset ja laitoin tallitilat vuokralle. Tytär on tulossa tänne työharjoitteluun ja vaimo tulee sitten Suomen koulujen lomaviikolla. Vaimo toimii opettajana Kokemäellä. – Toimin ratamestarina sekä kengittäjänä. – Suomen tilanne vain meni sellaiseksi, että ala koetteli yrittäjän hermoja, toteaa Janne Ranta-Krenkku. Tilanteessa ei näkynyt valoa, kun pelejä ei saatu toimimaan ja väki kaikkosi ravikatsomoista. Perhe asuu Suomessa Suurtilalla hevosten parissa työskentelee 50 ihmistä. – Tehtävät ovat tuttuja ja innostunein mielin aloitin tällaisen vaiheen elämästäni. Janne vaikuttaa innostuneelta. Ei valmennusvastuuta – Suomen tilanne vain meni sellaiseksi, että ala koetteli yrittäjän hermoja. . Suomen lamakausi on koetellut monin tavoin hevosalaa. Toiseen päähän tallia tuli minulla töissä ollut Aron Mikko. • ainutlaatuinen profiilijärjestelmä • aidan pituudessa säätömahdollisuudet, helpottaa asennusta huomattavasti • saranatai liukuovi • erittäin hiljainen oviripustus, miellyttävä niin hevoselle kuin hoitajalle • vahvaa Pellon laatua Pellon karsinat VUOTTA 1966-2016 Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.fi Hevostarvikkeet myös netistä www.pellon.fi/ hevostallit Pellon hevostallit. Menhammarissa Janne RantaKrenkulla ei ole valmennusvastuuta. 21 Janne Ranta Krenkun talli Kokemäellä on vuokrattu kahdelle alan yrittäjälle. – Olosuhteet ovat kaikin puolin kunnossa
Käräjäoikeudessa tavataan Lilli Pesämaa oli yhteydessä ponin myyjään, joka ei suostunut ottamaan tilanteesta minkäänlaista vastuuta. sen täytyi olla kipeä. Se on hevoselle lajityypillinen ominaisuus, mitä ei olla vielä pystytty jalostamaan pois. Naapuritallille tuli eläinlääkäri, joka on myös hevoskiropraktikko ja vein Bubin hänelle tarkastettavaksi. Nämä kiertolaisiksi helposti joutuvat eläimet joutuvat usein kärsimään, kun uudet omistajat eivät huomaa niiden piileviä vikoja esimerkiksi jaloissa. Lääkäri määräsi lisäämään liikettä hiljalleen. Osasyynä vilpillisiin kauppoihin ovat usein hevosten korkeat lopettamiskulut. Bubi-ponin tarinalla ei ollut onnellista loppua. – Jos hevoskauppojen jälkeen hevosessa ilmenee vikoja kiistelevät myyjä ja ostaja epäselvissä tilanteissa keskenään. Tilanne jatkui kuitenkin edelleen. – Se ontui pahasti ja niveltulehdus oli lähes jokaisessa jalan nivelessä. Bubia yritettiin vielä kuntouttaa hankikeleillä sen voinnin sallimissa rajoissa. – Mutta ei voi luottaa itseenkään, sillä hevonen on saaliseläin ja se pyrkii peittämään oman kipunsa tai hankalan olonsa erittäin tarkasti. Kuluttajariitalautakunta ja eri oikeusasteet selvittävät asiaa aina kaupankäynnin osapuolten kanssa, mutta tilanne hevosen näkökulmasta jää selvittämättä, Pesämaa toteaa. Bubin surullinen tarina Pesämaa on muutamankin kerran törmännyt asiaan ostaessaan tyttärilleen ratsastusponeja. Kuntouttaminen ei kuitenkaan onnistunut, sillä poni kipeytyi silmin nähden. – Ponin ennuste oli siinä vaiheessa niin surkea, että päätimme lopettaa sen kärsimykset, Pesämaa kertaa puolen vuoden takaisia tapahtumia. Eläinlääkäri katsoi heti, että poni ontuu pahasti, lihaksisto on köyhä ja polvet niin löysät, ettei siitä ole ratsuksi. Aluksi ajattelin, että pitkä matka kylmällä ilmalla oli ollut sille liikaa, joten liikutimme sitä hiljalleen ja verryttelimme sen lihaksia. Tarvittaessa olisi ollut tarkoitus antaa uudet lääkepistokset. 22 O ululainen Lilli Pesämaa perää hevoskauppoihin hevosen näkökulmaa. Se oli niin kipeä. Ponia ei voisi myöskään kuntouttaa rikkomatta sitä lisää. – Ostin haflingerin risteytysponi Bubin alkuvuodesta täysin terveenä. Loppuvaiheessa Bubi piti erottaa muusta laumasta. Kun Bubi oli ollut meillä noin 1,5 kuukautta, aloin ihmetellä, ettei poni voi millään olla terve. Pesämaa vei ponin Oulun hevosklinikalle, jossa todettiin ponin kaikkien nivelten olevan tulehtuneet. Se piti lopulta eristää muusta laumasta tarhassakin. Ponin ennuste oli surkea Poni lääkittiin ja sitä hoidettiin. Pesämaa on huomannut, ettei myyjään voi kaupantekotilanteessa luottaa. Aina laukannoston yhteydessä se alkoi pukittaa ja se käyttäytyi niin, että Hevosten tarpeeton kärsimys on osattava lopettaa Hevoskaupoissa kiertää lopetuskuntoisia eläimiä Hevosmarkkinoilla on tarjolla paljon pikkuvikaisia, viimeistä kotia etsiviä hevosia. – Bubin liike ei parantunut yhtään. Poni pääsi kärsimyksistään viime keväänä.. Myyjä toi ponin kovien pakkasten aikaan 500 kilometrin päästä meille
Terveystarkastus pakolliseksi Lilli Pesämaa toivoo, että tänä vuonna valmistuvassa eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa kiinnitettäisiin huomiota myynnissä olevien hevosten terveyteen. – Hevosen rooli ja näkökulma jää keskenään riitelevien osapuolten jalkoihin. Ponin hinta tulee oikeudessa moninkertaiseksi. Tälläkin hetkellä on myynnissä erittäin huonokuntoisia, pikkuvikaisia hevosia, joille haetaan viimeistä kotia. Hän ei suostunut neuvottelemaan eikä edes keskustelemaan siitä, että oli myynyt kipeän hevosen. Kipeä poni on lapselle aina turvallisuusriski ja se voi käyttäytyä arvaamattomasti. Bubi oli kipujensa vuoksi haluton liikkumaan. – Esimerkkitapauksen kaltaisia ongelmia voisi helpottaa tai ainakin vähentää, jos hevosen terveys pitäisi tarkastaa hevosiin perehtyneen eläinlääkärin toimesta aina, kun eläin vaihtaa omistajaa. – Hevosystävällinen vaihtoehto on antaa hevosen lopettaminen osaavalla metsästäjälle. Mikäli hevosta on lääkitty, ei sitä voi viedä teuraaksikaan. Ja kaikkihan tietävät, että sen toiminta on kankeaa ja hidasta sekä kallista. – Hevosenomistajien tulisi ymmärtää hevosen elekieltä ja osata tulkita, milloin hevonen on kipeä ja tuskainen, Lilli Pesämaa toivoo. – Hevonen pitäisi pystyä lopettamaan ja hautaamaan edullisemmin. Tällaiset tilanteet ovat lapselle todella vaarallisia. – Jos myyjä on vakuuttanut, ettei hevosessa ole mitään vikaa, voi ostaja ajatella, että hevonen on tottelematon ja sitä aletaan pakottaa mitä erilaisimmilla keinoilla. – Hevoskauppa on ollut aina huonomaineista, ja helposti mielletään, että hevosia ammatikseen myyvät tekevät epäluotettavaa kauppaa. Hevosen näkökulma jää riidan jalkoihin Silloin, kun yksityishenkilö tekee kauppaa elinkeinoharjoittajan kanssa, sovitetaan epäselvissä tilanteissa kuluttajalakia, jolloin kuluttajariitalautakunta suosittelee ratkaisumallia. Hevosen eutanasia on täällä Oulun seudulla 350 euroa, johon tulee lisäksi päälle kuljetuskustannukset. 23 – Hän totesi ainoastaan, että käräjäoikeudessa tavataan, mikäli kauppaan halutaan muutosta. Kaupunkiolosuhteissa ei kuitenkaan ole muita vaihtoehtoja kuin hevosklinikalle vieminen ja se on kallista. Kipeä poni on lapselle turvallisuusriski. – Moni ostaja varmaan ajattelee, että on oma vika, jos ei Bubilla oli eläinlääkärin lausunnon mukaan selkeästi ongelmia liikkumisen kanssa. Ostaja voi kokea, että asiaa on turha viedä eteenpäin ja hyväksyy tilanteen sellaisenaan. Se on jo epäinhimillistä hevosen kannalta. – Olisi kuitenkin armollista lopettaa huonokuntoinen hevonen, ettei se joutuisi kiertolaiseksi vammojensa kanssa. . Ponin myyjä väitti Bubia terveeksi. Ja ennen kaikkea hevosten tuska ja kärsimys vähenisivät. Myyjä oli vakuuttanut Pesämaalle hevosen olevan kunnossa ja että sitä käytettiin ratsastuskoulun tunneilla jatkuvasti. Pesämaa pahoittelee, ettei aiheesta käydä juurikaan keskustelua. Hevosella voi olla polvikierukka pois paikoiltaan tai sillä on jaloissa sellainen vika, ettei se pysty liikkumaan. Se voi purra ja potkia tai maastoillessa ”ryöstää” käsistä, jolloin se ikään kuin juoksee kipuaan pakoon. Näin niin sanotut pikkuvikaiset hevoset poistuisivat ja kiertolaiseksi päättyminen vähenisi. Tilanne muuttuu huomattavasti hankalammaksi, jos yksityinen henkilö myy toiselle yksityiselle. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Lilli Pesämaa – Hevosen rooli ja näkökulma jää keskenään riitelevien osapuolten jalkoihin.. Lopettamiskulut korkeita Lopettamiskuntoisen hevosen myymiseen saattaa löytyä toinenkin syy. Lilli Pesämaa pohtiikin voisiko hevosenomistajien tietoisuutta lisätä vaikka käsikirjalla, jossa kerrottaisiin, miltä kipeä hevonen tuntuu ja näyttää. Pelkkä pintatarkastus ei riitä, vaan tarvitaan kunnon tarkastus jalkojen osalta erityisesti, kun hevosella alkaa olla ikää. – Myöhemmin selvisi, ettei myyjän puheista mitkään pitäneet paikkaansa. Ostajan ja myyjän välisen riidan ratkaisemista tärkeämpänä Pesämaa pitää hevosen osaa. Hevosen terveydentila tulisi tarkastaa aina, kun hevonen vaihtaa omistajaa. Hevosta ei oltu enää aikoihin käytetty ratsastustunneillakaan. – Silloin oikeudelliset toimet ratkotaan käräjäoikeudessa. ole osannut tutkia hevosta tarkemmin. Nykyisin hevoskauppaa harjoittavat lähes kaikki, jopa perheenäidit, kuten tässä meidän tapauksessamme. Eivät kipeät hevoset saa viimeistä kotia, vaan ne lähtevät kiertoon omistajalta toiselle, Pesämaa uskoo. – Poneja ostetaan pääsääntöisesti lasten ratsuiksi
Amatööriohjastajien arvokisoja ovat PM-, EMja MM-kisat. – Päivätyössä käyvä harrastaja ei juuri enempää startteja ehdi ajaa, koska matkat ovat usein aika pitkiä. Jokainen ohjastaja kilpaili neljässä osalähdössä, joiden kokonaispisteet ratkaiJanne Räisänen voitti elokuussa amatööriohjastajien Euroopan mestaruuden. Ylivoimainen mestari Miesamatööriohjastajien EMkilpailuun osallistui 14 ohjastajaa eri maista. Kaksipäiväisen EM-kilpailun ratkaisupäivään Räisänen lähti viiden pisteen johtoasemassa. Sen menestyksen perusteella määräytyvät arvokisapaikat ulkomaille. Janne Räisänen voitti elokuussa Alankomaissa käydyssä kilpailussa amatööriohjastajien Euroopan mestaruuden. – Työ, perhe ja muut askareet eivät salli enempää kisoja, varsinkaan kun harrastaja itse maksaa lähes kaiken. Hallitseva Suomen mestari ja tuore PM-hopeamitalisti voitti ratkaisupäivän avauslähdön ja oli päätösmatkalla toinen. Kaksi vuotta aikaisemmin hänet kruunattiin koko maailman mestariksi. Kirjastoautonkuljettaja Janne Räisänen nauttii kisoista, muttei aio ammattilaiseksi Amatööriohjastaja maailman huipulta sivat mestarin. Kuopioon ja Joensuuhun on alle 200 kilometriä. Euroopasta MM-kisoihin pääsee 6-7 ohjastajaa.. PMkisoihin pääsee kolme SM-kisojen parasta. – Jokaisesta amatöörikarsinnasta on mahdollisuus saada pisteitä ja yhteispistellä ohjastaja pääsee finaaliin. EM-kisoissa oli neljä osalähtöä 2 000-2 600 metrin matkoilla. 24 R antasalmelaisen Janne Räisäsen, 41, ja hänen koko nelihenkisen perheensä elämän täyttävät hevoset. MM-kisat järjestetään joka toinen vuosi ja niihin ohjastajat valikoituvat EM-kisan perusteella. Räisänen vei mestaruuden murskatyyliin, sillä eroa itävaltalaiseen hopeamitalistiin Thomas Royeriin tuli kymmenen pistettä. Räisäsellä on omalla tilallaan viisi omaa hevosta, mutta varsinaisen harrastus on ohjastus. Reilut sata starttia vuodessa Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien yhteistä kirjastoautoa Jasso Toenperää työkseen ajava Räisänen ohjastaa Suomessa vuodessa reilut sata starttia joista parikymmentä on pelkästään amatööriohjastajille tarkoitettuja lähtöjä. – SM-finaaleissa taso on kovempi kuin EM-kisoissa. Räisänen onkin tottunut menestymään amatööriohjastajien kilpailuissa, sillä vuonna 2014 hänet kruunattiin maailman mestariksi. Lähdön voitosta sai 15 pistettä, kakkossijasta 13, kolmannesta 12 ja niin edelleen yhden pisteen erolla edelliseen. Esimerkiksi Hollannn EM-kisoissa yhdessä lähdössä jouduin hieman väistämään, mutta siitäkin tilanteesta selvittiin. Toisaalta maiden erilaiset ajoJanne Räisänen vauhdissa Volvegan radalla. Rantasalmea lähin rata on Mikkelissä. kulttuurit näkyvät kansainvälisissä kisoissa
Suuri osa liigassa ohjastavista ajajista ajaa muutamia startteja kaudessa. 25 . Hevosta osattava lukea Räisänen on ajanut yhteensä 784 starttia joista 105 voittoa. SHKL:n pyörittämässä finaalissa on kahdeksan lähtöä. – Palkintorahat menevät hevosten omistajille. Ravipiireissä Räisänen tunnetaan rauhalliseksi, kylmäpäiseksi ja hevosta hyvin kohtelevaksi ohjastajaksi. Sillä ensituntumalla sekä hevosen omistajan tai valmentajan kanssa käydyn lyhyen keskustelun tuomilla eväillä on lähtö ajettava, kertoo Räisänen. Kisoja on vuodessa 50-60 ja SM-finaaliin pääsee kaksitoista eniten pisteitä kerännyttä ohjastajaa. Harrastuksensa Räisänen maksaa omasta pussistaan. – Lämmittelyajossa, noin tuntia ennen starttia, saa ohjastaja ensituntuman hevoseen. Lyhyellä tutustumisella starttiin Amatööriohjastaja oppii lukemaan hevosia, koska jokaiseen kilpailuun hänelle arvotaan eri hevonen. Finaalissa hevoset on arvottu, mutta karsintalähdöissä ohjastajat voivat käyttää omiakin hevosiaan. Ulkomaiden kisoihin saamme matkakustannukset Suomen hevosenomistajien keskusliitolta eli SHKL:ltä . – Liigassa ajaa ehkä runsaat sata ohjastajaa, joista 20-30 ajaa enemmän kuin kymmenkunta lähtöä. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. Räisäsen Euroopan mestaruus tuli ylivoimaiseen tyyliin. Suomessa Räisänen ajaa amatööriohjastajien SM-liigaa, mitä kautta ratkeavat edustuspaikat arvokisoihin. Karsintalähdöissä ohjastaja voi saada pienen osuuden, mutta finaalistarteista ei palkkaa makseta. – Itse ole ajanut omilla hevosillani muutaman lähdön. Amatööriohjastaja ei saa valmentaa monia vieraita hevosia, mutta omia hevosia saa tallissa toki olla. SHKL:ää onkin iso kiittäminen tästä hienosta SM-liigasta ja sen lisäämistä ohjastusmahdollisuuksista nimenomaan amatööreille. Räisäsen käsissä “taipuu” niin suomenhevonen kuin lämminverinenkin
Kuva: Hippos/Ada Pykäläniemi – Hevosta on osattava lukea, eikä ryhtyä muuttamaan hevosta. – Lahjakkuus ja luontaiset kyvyt vaihtelevat ja hevosella voi olla omissa suorituksissaan päiväkohtaisia eroja. Euroopan mestaruudesta kertyi palkintokaappiin komea muisto. Vaikka hevoset pyritään kisoissa pitämään mahdollisimman tasaväkisinä, on hevosilla eronsa. Meikäläisen on sopeuduttava hevosen erikoisuuksiin, eikä niitä lyhyellä tutustumisella edes voi muuttaa. Janne Räisänen palkittiin vuoden 2014 ravigaalassa kunniamaininnalla voitettuaan amatööriohjastajien maailman mestaruuden. 26 Räisänen sai ennen kisaa ohjeita hevosensa valmentajalta. – Hevonen loppujen ratkaisee jokaisen lähdön. Onnellakin on tietysti osuutensa hyvän hevosen saamisessa. Kun hevosia oppii
Sen jälkeen Räisäset ovat hankkineet perheeseen hevosia, joita on tällä hetkellä viisi kappaletta. Opiskeluaikana hän kohtasi nykyisen vaimonsa Sannan, joka oli jo tuolloin hevosharrastaja. Hän harjoitti ammattimaista ravivalmennusta Räisäsen lapsuudenkodin naapurissa .Setä on voittanut niin suomenhevosten Derbyn kuin lämminveristen Suur-Hollola-ajonkin. – Treenaamme niitä 2-3 kertaa viikossa. Perheelliselle oli haastavaa järjestää aikaa työlle ja perheelle. Työvuorot on ollut helppo tähän saakka järjestää, kiitos joustavien työkavereiden. Ne viettävät suurimman osan vuorokaudestaan ulkopihatossa. Kotitallissa ovat 11-vuotias Zarathustra, seitsemänvuotias Wizard Count, viisivuotias Enough Laugh ja kuusivuotias Tähti Elmeri. Sen sijaan mies meni Joensuuhun opiskelemaan kaupallista alaa. – Viihdyin sedän hevosten parissa ja pääsin joskus hänen kanssaan raveihinkin. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula lut ryhtyä ajamaan kilpaa. SM-liigan ajoissa hevosten vaihtuvuus on aika suuri ja sama hevonen osuu arvonnoissa samalle ohjastajalle aika harvoin. Onneksi minulla on kaksivuorotyö, mikä hieman helpottaa omien hevosten valmennusta ja kilpailemista. Hevosmiehen veri virtaa Räisänen innostui lapsuudessaan hevosista paljolti setänsä Leo Räisäsen esimerkin kautta. Ravit ovat viikolla iltaisin ja pitkässä matkassa. Muut kolme kappaletta ovat kilpakäytössä. – Kaksi niistä on perheen lemmikkejä, kolmella ajan ravilähtöjä. Oman hevosensa tietysti tuntee paremmin, mutta vieraankin hevosen kanssa pääsee yleensä aika nopeasti sinuiksi. Räisäsen suunnitelmissa ei ol. Siitostamma Little Michelle on kasvatusta varten ja eläkeläisruuna Zarathustra on lapsilla ratsuna. Kesäisin uitamme hevosia veneen perässä. Kun startteja on riittävästi, hevosen aiheuttamat mahdolliset erot tasoittuvat. Voittajaohjastajan tunnelmat kiinnostivat Hollannissa. Treenit muutaman kerran viikossa Omia hevosiaan Räisänen ei valjasta päivittäin. – Jossakin vaiheessa haaveilin ammattilaisuudesta, mutta hevosammattilaisen leipä on tiukassa. Räisänen on joskus haaveillut ammattiohjastajan urasta, mutta se vaihtoehto ei miestä kovin suuresti, kahden lapsen isänä viehätä. Näin hevosten jalat säästyvät. Hevosharrastus jäi nuoruudessa hieman taka-alalle. . – Hevosia emme hanki nykyistä enempää, koska emme vaimon kanssa ehtisi hoitaa yhtään hevosta enempää. Niistä kaksi Wizard Count ja Enough Laugh ovat lämminverisiä ja Tähti Elmeri ainut kotimaisen rodun edustaja. Isä Reijo Räisänen on kasvattanut lukuisia suomenhevosia. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Janne Räisäsen arkisto tuntemaan, ei arvottu hevonen sinänsä ratkaise kisaa mihinkään suuntaan. 27 Voittajan oli helppo hymyillä
Nekin ovat luonteeltaan hankalia hevosia, jotka eivät ole lainkaan suostuneet kärryiltä ajamiseen, kertoo Suomen Monté-ohjastajat ry:n puheenjohtaja Hanne Hurskainen. Lajin vaihto montéen voi saada hevosen syttymään Ravurilta vaaditaan terveyttä ja rohkeutta M onté -hevosten valmentaminen on verrattuna muihin ratsastuslajeihin hyvin erilaista. – Mikäli voisi valita ja katsoa kristallipallosta, olisi ihan ykkösjuttu hevosen terveys. Sama tilanne on toki kaikilla kilpahevosilla. Hyvältä monté -hevoselta vaaditaan terveyttä ja rohkeutta. Monté-hevosen treeni on hyvin saman tyyppistä kuin ravihevosellakin. Hevosilla, joita on pääsääntöisesti treenattu kärryiltä koko elämänsä, ei ole sellaisia lihaksia, millä kannetaan ratsastajaa. Mitä vaikeampi hevonen on hallita, sitä vaikeampi sille on tarjota optimaalista juoksunkulkua. Ensin on peruskuntokausi, sen jälkeen vauhtikestävyyskausi ja voimatreeni, ja niiden lisäksi lajiharjoittelua. Silloin voi jäädä puuttumaan joku sekunti vauhdista, Hurskainen toteaa. Montéhevoset ovat lähes 100-prosenttisesti ravihevosia, joita on ensin treenattu kärryistä käsin ja vasta sen jälkeen päädytty kokeilemaan raviratsastusta. – Monella ratsastajalle tulee startin aikana yllätyksenä, että reisilihaksia pitää olla todella, että jaksaa kököttää hevosen selässä loppuun asti.. Montéssa terveys kuitenkin korostuu, kun painoa tulee eteen ratsastajan kautta. Hevonen, joka vie kärrystä miehiäkin, on ratsastajalle vaikea, jos sama tahti jatkuu selästä käsinkin. – Suomessa on vain muutamia hevosia, joita on treenattu koko ajan ratsastaen vain montéa ajatellen. Hevosen tulee olla myös rohkea. Montéssa on hankalaa, jos hevosella on liikevaikeutta tai rakenteellisia ongelmia. Monté-ohjastajalta vaaditaan todella hyvää fyysistä kuntoa. – Perusterve, hyvärakenteinen, rohkea hevonen, joka on kuitenkin mukavan helposti hallittavissa, summaa Hurskainen hyvän monté-hevosen piirteitä. Montéssa korostuu terveys Tavallinen hyvä ravihevonen on usein myös hyvä monté -hevonen. Jos äkkiseltään lähdetään ratsastamaan paljon kovassa vauhdissa, voi hevoselle tulla kipujakin. Toisia hevosia pelkäävä monté-hevonen ei uskalla juosta muiden keskellä, vaan väistelee muita ja ajautuu herkästi kolmannelle, neljännelle radalle, kun ei pysty olemaan muun joukon seassa. – Monté-hevosella lajiharjoittelu on sitä, että hevosta treenataan selästä käsin, jolloin hevoselle tulee tasapainoa, lihaskuntoa ja kykyä kantaa ratsastajaa kovassakin vauhdissa. – Teettää aika paljon töitä hallita sellaista hevosta. 28 n Lajiesittely Ranskasta Suomeen rantautunut monté eli raviratsastus on näyttävä laji, jossa ravuri ja ohjastaja toimivat saumattomasti yhteen
29 Hevonen saattaa mennä sen mukaan, mikä sille milloinkin sattuu sopimaan. Laji on lähtöisin Ranskasta, jossa se on hyvin arvostettu. Mikäli hevonen kilpailee ainoastaan montéa, yritetään sillä luonnollisesti ajaa kaikki mahdolliset startit, jotka ovat tarjolla ja sopivat hevoselle. Tämän vuoden lämminveristen montén SM-finaalissa riitti vauhtia. Suomessa monté -lähtöjä ajetaan vuosittain toista sataa. Lähdöt ajetaan noudattamalla samoja ravikilpailusääntöjä kuin kärrylähdöissäkin. Lajissa on omat lähtönsä suomenhevosille/kylmäverisille sekä lämminveriravureille. Ensimmäiset tunnetut ravikilpailut Ranskassa järjestettiin Normandiassa vuonna 1836, jolloin hevoset kilpailivat sekä kärryistä että satulasta. Kahden viikon starttiväli paras Se, kuinka usein monté-hevosilla kilpaillaan, on hyvin hevoskohtaista ja riippuu myös siitä, mihin hevosella tähdätään. Suomessa ensimmäinen virallinen monté -lähtö ajettiin vuonna 1979 Helsingin Vermossa. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Monté pähkinänkuoressa Montéssa ohjastaja ratsastaa, mistä on johdettu suomenkielinen nimi raviratsastus. Myös poneille on montélähtöjä molemmissa sarjoissa. ?
Montéa harrastetaan sekä suomenhevosilla että lämminverisillä. Kuva: Sanna Niiranen – Mikäli hevosella ajetaan sekä kärrystä että selästä, niin treenari itse katsoo milloin ja missä sillä ajetaan. Yleensä startti per viikko on jo aika kova tahti. Niiden seHevosta ei auta, jos ohjastaja on kyydissä enemmän haittana kuin apuna. Kuva: Sari Juntunen Montéssa reisilihakset joutuvat koville. Tyylinäyte Mirazin ja Jenni Koskelan sekä Ravellon ja Karoliina Sinkkilän. Valmennuksellisesti ja hevosen fysiologiaa kunnioittaen kahden viikon starttiväli on optimaalinen, koska silloin hevonen ehtii varmasti palautua kunnolla edellisestä startista. – Ratsastajille kylmäveriset ovat haasteellisempia, sillä niillä on huomattavasti enemmän ongelmia ravin kanssa. 30 Montéssa kilpaillaan niin lämminverisillä kuin kylmäverisilläkin. Kuvassa lämminveriravuri Hilkkerman ohjastajanaan Karoliina Sinkkilä. Hanne Hurskainen ja Vellatar-tamma.. Lämminveriset puhaltavat melkoista haipakkaa verrattuna kylmäverirotuihin. Ravikilpailusääntöjen puitteissa monté -hevosella voi kilpailla maksimissaan kolmekin kertaa viikossa, jos haluaa ajaa niin paljon
Suurin merkitys on kuitenkin ollut raviurheilun keskusjärjestön, Suomen Hippoksen, aktiivisella osallistumisella montén asemaa vahvistavaan yhteistyöhön. 31 Monté tunnetuksi yhteistyöllä Suomen Monté -ohjastajien yhdistys perustettiin vuonna 1990, ja ensimmäisenä vuonna jäseniksi liittyi reilut 30 lajista kiinnostunutta. Siksi montéssa käytetään paljon laukkasatuloita, joihin tehdään jonkin verran muutostöitä. Hanne Hurskainen toteaa myös, että varusteiden tulee olla säädettävissä, jotta hevosen saa pysymään hyvässä balanssissa. Yhdistys pyrkii jatkuvuuteen molempien rotujen SM-finaalien sijainnissa lajin päätapahtumina arvonsa mukaisilla paikoilla. Ratsastajan pitää huomata, minkä luontei. Tehtäväkseen yhdistys otti sekä kehittää että tehdä lajia tunnetuksi. Kevyemmät satulat painavat ainoastaan muutamia satoja grammoja. Kuva: Jari Piirala Baletin Salama on tämän vuoden suomenhevosten montén Suomen mestari sekä ME-hevonen. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula lässä on oltava koko ajan hereillä ja ohjat käsissä. – Niihin täytyy saada häntäremmi sekä obersekki, jonka tarkoituk. – Hevosella voidaan käyttää myös silmäverkkoa, sillä montéssa hiekka lentää aivan eri lailla kuin kärrylähdöissä. Viimeisten noin seitsemän kahdeksan vuoden aikana montéssa on yleistynyt ratsastustyyli, jossa kökötetään samanlaisessa asennossa kuin laukkajockeyt. sena on estää hevosta laskemasta päätään liian alas. – Se tarkoittaa, ettei ratsastaja saa tukea satulasta kuin jalustimien muodossa. Esimerkiksi montéen suunniteltu satula ei ole oikeastaan muuta kuin runko, jossa on vain vähän penkkiä ja hiukan siipeä. Yhdistys on saanut lähtöjen määriä tasaisesti lisättyä yhteistyössä raviratojen ja hevosalan eri tahojen kanssa. – Sen verran täytyy kehua, että meillä on Suomessa ohjastajia, jotka ovat todella hyviä ratsastamaan myös kylmäverisillä. Luonteeltaan kylmäveriset ovatkin herkempiä kuin lämminveriset. Viime vuosien myötätuuli lajille on mahdollistanut lajin vuosittaisten päätapahtumien, SM-finaalien, sijoittumisen lämminverisillä Mikkelin St Michelravien ja suomenhevosilla Suomenhevosliitto ry:n tuella Kuninkuusravien ohjelmaan. Nykyisin yhä useampi ravihevonen osallistuu menestyksekkäästi sekä kärryettä monté -lähtöihin. Gigant Southwind ja Tuuli Kurkinen ovat vauhdikas ratsukko. Hevosella on lisäksi tarvittavat suojat, suitset eli päävehkeet, jotka sisältävät peruskuolaimet. Silloin hevosen hallinnan ja tasapainon sekä muun osaamisen on oltava hallinnassa. Jäsenmäärä vaihtelee ja tällä hetkellä jäseniä on toista sataa. Ohjastajana Jenni Koskela. Osa hevosista tarvitsee niitä joka startissa. Baletin Salama juoksi Turun Kuninkuusraveissa montén kylmäveristen maailmanennätyksen 22,6 mke. Selässä ei voi oikeastaan edes aivastaa, sillä silloin voi tulla laukka. Oikeat varusteet varmistavat luottamuksen Montéssa hevosen ja ratsastajan varusteet poikkeavat monessa kohtaa perusratsastuksen varusteista
Kypäränä saa käyttää mallia, jossa ei ole lippaa. Puolipidäte ei montéssa ole sama asia kuin ratsastuksessa, koska ravihevoset eivät samalla lailla ymmärrä ratsastusapuja, Hanne Hurskainen sanoo. Tuplaohjista psykologinen apu Osa käyttää ohjastuksessa tuplaohjia, joilla saa jockey-asennossa erilaisen tuen. En ole koskaan ollut mikään tähtiohjastaja. Mutta, kun naapurin tiina on hevosen selässä, hevonen rentoutuu, sen sykkeet laskevat, se on paremmalla tuulella ja luottaa enemmän itseensä. Lajin vaihto saa syttymään Monté -hevoset ovat usein eläimiä, joilla on ajettu jo kauan kilpaa kärrystä eikä menestystä enää kärrystä välttämättä tule. – Henna-Riikka Puolakka, Erika Laine, Katariina Palomäki, Mervi Laurila ja Susanne Klemola ovat menestyneet niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Kuva: Sari Juntunen nen hevonen on, ja valmistella varusteiden kautta hevonen luottamaan yhteiseen tekemiseen, Hurskainen muistuttaa. Sille piti tarjota kiva juoksu, että se viitsi tulla loppuun asti, Hanne Hurskainen kertoo. Silloin hevosta ei pelota niin paljon raveissa eikä se stressaa kilvan juoksemista. Kun painetta tulee pikkuisen siihen hevosen turvan päälle, hevonen saattaa ilostua hommasta kummasti. Kuvassa Hilkkerman ja Karoliina Sinkkilä. Hevoselle voi olla iso psykologinen apu, kun toinen tuplaohja laitetaan kiinni turparemmiin. Kaksilla ohjilla voi vaikuttaa sekä jarruttavasti että myös puolipidätteellä. Ainoa ongelma sillä oli, että se oli vähän pehmeäpäinen. Jo erilainen ohjastajakin voi vaikuttaa menestykseen. Se voi olla myös vaarallista, jollei hevonen ole hallinnassa. – Oma menestykseni on ollut surkea, alussa tuli monta kertaa hylsyjä. – Kyllä ne hevoset tietävät, onko siellä kyydissä Kontio vai naapurin tiina. – Tuplaohja auttaa, jos hevonen on niin sanotusti tyhjä edestä. Esimerkiksi Ranskassa suomalaisella lisenssillä ajava ohjastaja katsotaan ammattilaiseksi, ja hän joutuu kilpailemaan ammattilaisia vastaan, kertoo Suomen Monté-ohjastajat ry:n puheenjohtaja Hanne Hurskainen. – Hevosta täytyy osata lukea todella hyvin, että siitä saa irti sen, mikä sillä ehkä on sisällään. – Saara Jalasti on Ranskassa töissä ja ajaa välillä siellä kilpaa ja on pärjännytkin. – Koska se on vähän erilaista, niin usein hevoset syttyvätkin montésta. – Tosin aika harva on lähtenyt tekemään uraa ulkomailla. Sille tulee tunne, että se on viemässä ratsastajaa, joka ei voi tilanteelle mitään. Hurskainen korostaakin oikeiden varusteiden merkitystä. – Mikäli hevonen on sellainen, että se vie ohjastajaa kuin nahkarukkasta, on ratsastaja oikeasti kovilla. – Tämä mahdollistaa, että hevoselle voi antaa hienovaraisempia vihjeitä. – Ovat ne kuitenkin niin herkkiä eläimiä, että huomaavat mikäli ohjastaja kutittelee vähän suusta kuolaimella. Seuraava vaihtoehto on lähteä kokeilemaan, menisikö hevonen selästä. Parhaimpia hetkiä olen kokenut liisinghevosellani One Moment Pleasella, jonka kanssa pääsin SM-finaaliin asti. Se oli mahtava ajaa, koska se oli kiva, helppo hevonen eikä koskaan tarvinnut miettiä laukkaako se vai ravaako. Ujot ja laiskahkot hevoset voivat innostua siitä niin paljon, että niiden suoritustaso muuttuu selvästi. Se on positiivinen asia. – Sileistä kangasohjista, joita on kahdet, saa hyvän tuen. Hevonen alkaa silloin höristellä, että mitähän asiaa sillä ohjastajalla oikein on, Hurskainen selventää. Käsi lukitaan hevosen kaulaa vasten ohjan kautta, jolloin siitä saadaan tuki sekä kädelle että ratsastusasennolle. Kaikkiaan startteja on kertynyt reilut 300, joista vajaat 80 on ollut totosijoja. Vuosien mittaan reilut 300 starttia Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunnassa asuva, 1980 syntynyt Hanne Hurskainen ajoi kortin vuonna 1996 ja startteja seuraavasta vuodesta lähtien. Joskus Kontio saa enemmän irti kuin muut. Pohjois-Suomessa asuvat monté-harrastajat käyvät säännöllisesti ajamassa kilpaa myös Ruotsin puolella. Ruotsissa asuneet Vilja Paunonen, Heidi Hiltunen ja Meeri Mustonen ovat myös pärjänneet ulkomailla. Se ei tarkoita, että ohjastaja roikkuisi hevosen suussa, vaan ainoastaan lukitsee ohjilla itsensä hevosen kaulaan. n Teksti: Soili Kaivosoja. Montéssa ohjastaja ratsastaa, mistä on johdettu suomenkielinen nimi raviratsastus. 32 Suomalaismenestystä ulkomailla Suomalaiset monté -ohjastajat ovat niittäneet mainetta myös ulkomaisissa kilpailuissa. Ohjastajalla on oltava pakollisena varusteena turvaliivi. Ruotsissa tämän hetken kirkkaimpia montéohjastajatähtiä on suomalaissyntyinen Iina Aho. Mustonen on siirtynyt nykyisin ratsastamaan laukkahevosia
– En voi olla mitään muuta kuin iloinen. ?. Se, että olemme maailman viidensiä, on aivan uskomattoman hieno juttu ja vielä tuon ikäisellä hevosella. Jouni Heikinheimo ja Carillo olivat sillä viidensiä. Maratonilla oli vauhtia. Kultaa otti Saksan Dieter Lauterbach hevosella Dirigent, hopean veivät Puolan Weronika Kwiatek ja Bartnik. tilalla. M M-kilpailujen päätöspäivänä Jouni Heikinheimo ajoi El Carillolla virheettömän tarkkuusohjelman hevosyksiköiden Piber Köflachissa Itävallassa. 33 Jouni Heikinheimo El Carillolla viides MM-valjakoissa Lahtelainen Jouni Heikinheimo ja El Carillo sijoittuivat viidenneksi valjakkoajon MM-kisoissa Itävallassa elokuussa. – Koulupisteet voisivat vähän kaihertaa, ne olivat odottamattoman kehnot suoritukseen nähden. Suunnitellusti meni, aika meni tiukoille, vain puoli sekuntia enimmäisajasta. – Hevonen ei tehnyt yhtään virhettä, itse jouduin korjaamaan muutamaa ajolinjaa vähän voimakkaammin. Pronssista täpärät 0,6 pistettä Kilpailu oli todella täpärä, eroa Hollannin pronssimitalisti Saskia Siebersiin Axelilla oli lopulta vain 0,6 pistettä. Kun on näin upea hevonen, ei voi kuin iloita. Lahtelainen Heikinheimo ja El Carillo olivat viidenneksi nopeimpia edellispäivän maratonilla, ja huipputulos kahdelta osuudelta nosti valjakon MM-tuloksissa viidenneksi, kun koulun jälkeen se oli 25. Enimmäisajan puitteissa ja keilojen päältä palloja pudottamatta maaliin selvisi vain yhdeksän valjakkoa. Olisi voinut jäädä enemmänkin varaa, mutta tunnen hevosen nopeuden hyvin ja osaan suhteuttaa sen noinkin pitkään suoritukseen, Heikinheimo kertoo
Maratonilla. Tulos on sikäli hieno, että Suomella oli mukana vain kaksi valjakkoa. Järvinen oli hienosti 33., tarkkuudessa 49. Jouni Heikinheimo iloitsi viidennestä sijasta MM-karkeloissa. Valjakkoajon hevosyksiköiden MM, Piber Köflach, Itävalta Lopputulos, koulu-, maraton ja tarkkuuskokeen jälkeen, lähti 75 valjakkoa: 1) Dieter Lauterbach – Dirigent, GER 137.50 2) Weronika Kwiatek – Bartnik, POL 139,68 3) Saskia Siebers – Axel, NED 141,36 4) Marion Vignaud – Winston W, FRA 141,67 5) Jouni Heikinheimo – El Carillo, FIN 141,96 48) Talvikki Järvinen – Danser T, FIN 172,17 Joukkuekilpailu: 1) Saksa 270,4, 2) Puola 281,6, 3) Sveitsi 283,7, 9) Suomi 314,1 Myös Järvinen ajoi hyvän kilpailun, Suomi oli yhdeksäs – Mutta sitä on turha jossitella, tämä on lajin luonne ja sillä pärjätään. Kun kisaa vain yhdellä hevosella Suomesta käsin, ei ole tuomareiden edessä esillä niin paljon kuin olisi hyväksi, eikä tämän ikäistä hevosta voi kilpailuttaa jatkuvasti, vaikka se terve onkin. Joukkuekilpailussa Suomi oli 9. Tuulikki Järvinen oli MM-kisojen ensikertalainen.. 3.-7.8. tilalla, ja kun mukaan lasketaan kouluosuuden pisteet, valjakko oli loppupelissä kokonaiskilpailussa 48:s 75:n valjakon joukossa. – Hän piti hyvin paikkansa tiimissä ja teki erinomaisia suorituksia, Heikinheimo kiittää. Maraton olivat lopputuloksissa sijalla 48. Olemme hyväksyneet, että näin mennään ja ollaan tyytyväisiä, Heikinheimo toteaa. – Tämä kilpailu oli erinomainen suoritus Talvikilta ensimmäisissä MM-kilpailuissaan. Yleensä joukkueissa on kolme valjakkoa, joiden tuloksista lasketaan mukaan vain kaksi parasta. Tuulikki Järvinen ja Danser T. 34 Toinen suomalaiskuski, hämeenlinnalainen eläinlääkäri Talvikki Järvinen, ajoi myös onnistuneen MM-kilpailun 8-vuotiaalla hollantilaisella vaunuhevosellaan Danser T. El Carillo elämänsä kunnossa El Carillo on 20-vuotias suomalaissyntyinen FWB-ruuna, Heikinheimojen oma kasvatti. tilalla 18 maan joukossa
Tuulikki Järvinen ja Danser T. se vain 20 vuoden jälkeen yllättää iloisesti – tavoitteet ja odotukset on sekä saavutettu ja ylitetty. – Uskon, että valjakkoajo on hevosille fyysisesti monipuolista ja sopivaa, ja tässä lajissa on todella, todella paljon mukana horsemanshipiä – muita lajeja lainkaan väheksymättä, Heikinheimo tuumaa. – Iso kiitos El Carillolle, se on kauan aikaa sitten lunastanut paikkansa elämäni hevosena, ja vielä Kisassa oli kolme osuutta: koulu, maratonja tarkkuuskokeet. . Hevonen ei kaipaa eläkkeelle, se on elämänsä kunnossa ja pursuu menohalua. Teksti: SRL Kuvat: Ann-Katrin Drumm. Kaksi vuotta sitten kaksikko nousi MM-kisoissa yhdeksänneksi Izsákissa, Unkarissa. – Jäimme tarkkuuden jälkeen kävelemään ja odottamaan tuloksia vilpoisaan paikkaa maratonesteiden lähelle. Kyllä tästä ainakin ensi vuoden PM-kisoihin Savijärvelle jatketaan, Heikinheimo lupaa. El Carillo oli sitä mieltä, että jospa vielä mentäisiin muutamat esteet päälle. 35 Kyseessä olivat valjakon neljännet MM-kilpailut. Maraton tarkkuuskokeen keilojen parissa
Lundsten toteaa, että varsinkin elokuvia kuvatessa suurin osa päivästä kuluu odotteluun – hevosella on siis oltava malttia ja fyysistä kestävyyttä seistä paikoillaan ja odottaa, että sen vuoro tulee. – Kuvauspätkät ovat nopeita ja hetkittäisiä ja niitä joudutaan usein ottamaan uusiksi. – Uuras lähti sitten Eemelin hevoseksi. 36 Mistä tahansa hevosesta ei ole näyttämöiden ja elokuvien tähdeksi. – Hevoselle on tehtävä selväksi, että odottaminen on osa sen työtehtävää – jo siitä lähtien, kun hevosta aletaan kuvauspaikalla harjata ja valmistella,. Esiintyvältä hevoselta vaaditaan ennen kaikkea rauhallista luonnetta ja halua tehdä töitä. Hevosen on osattava ottaa rennosti, kun on sen aika ja vaadittaessa siltä täytyy löytyä oikein koordinoitua räjähtävää voimaa. Elokuvahevosen tärkein ominaisuus on rauhallisuus Kuvauspaikalla pitää jaksaa odottaa Odottaminen osa työtä Mistä tahansa hevosesta ei Lundstenin mukaan olisi näyttämöiden ja elokuvien tähdeksi. Kokemus oli hyvä ja sen jälkeen Uuras on tehnyt useita rooleja niin teatterissa kuin televisiossa ja elokuvissakin, Lundsten kertoo. Esiintyvältä hevoselta vaaditaan ennen kaikkea rauhallista luonnetta ja halua tehdä töitä. – Hevosen tulee olla myös ajettavuudeltaan niin hyvän ja liikennevarman, että sen kanssa on turvallista lähteä maailmalle. Lundsten oli vuotta aikaisemmin hankkinut yhdeksänvuotiaan Uuras-ruunan, joka oli osoittautunut varsin hyväluontoiseksi ja oppivaiseksi hevoseksi, jolta sujuivat kilpajuoksun lisäksi ratsun tehtävät ja monenmoiset työhevosen pestit: rekeä se veti leikiten ja heinäkärrytkin liikkuivat mallikkaasti. O hkolan kesäteatterista soitettiin 14 vuotta sitten mäntsäläläiselle työhevosharrastajalle Tanja Lundstenille ja pyydettiin hevosta mukaan Vaahteranmäen Eemeli näytelmän esityksiin. – Työhön soveltuva hermorakenne on välttämättömyys. Muuten ei asiaa kannata harkitakaan
Jotta pystyisi ehdottoman varmasti ja turvallisesti auttamaan hevosta kuvauksissa, täytyy olla täysin tietoinen siitä, mitä hevoselta pyydetään ja mitä sen todella on mahdollista tehdä nätisti ja rauhallisesti. Tanja Lundsten (kesk.) ohjasi hevosta tehtävässä vaihe vaiheelta. Esimerkiksi Helsingin joulukadulla 40 000 ihmisen joukossa ei auta hötkyillä turhista. Tauno Tukevan sodan vaativin kohtaus oli saada Uuras vetämään raskas soppatykkikärry lammen läpi. Suomenmestaruuskisoissa on pärjätty usein – tänäkin vuonna 24-vuotias ruuna saavutti voiton. Kuvauksissa tulee kuitenkin aina yllätyksiä, joten hevosen pitää pystyä mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. – Uuras on tottunut myös erilaisiin ajokeikkoihin. – Kauttani on pyydetty hevosmiehiä mukaan muun muassa Tuntemattomaan Sotilaan kuvauksiin ajamaan vieraita hevosia, mutta en halunnut ryhtyä yhteistyöhön. Lundsten järjestää erilaisia hevostyökursseja ja on Uuras-ruunansa kanssa myös osallistunut useisiin hevostyökilpailuihin. Se on melko haastavaa. Lundsten kertoo, että kuvaukset ovat hevoselle henkisesti raskaita, mutta myös fyysisesti työ voi olla hyvin vaativaa. Lundsten kertoo, että kuvaukset sujuivat hyvin, sillä jokainen kohtaus suunniteltiin tarkkaan ohjaaja Heidi Köngäksen, kuvaajan ja muiden järjestäjien kanssa: – Saimme ennakkoon tarkan kuvakäsikirjoituksen, jota harjoittelimme. Peltotyö on myös niin raskasta, että hevosen täytyy oppia rentoutumaan kaikkina mahdollisina vapaahetkinä. Silloin kun tehdään, niin tehdään kunnolla, ja silloin kun levätään, otetaan tosissaan rennosti. Tauno Tukevaa suunniteltiin huolella Suurin projekti, johon Lundsten Uuraksen ja yhdeksän muun hevosen kanssa on osallistunut, on vuonna 2010 YLE:lle tuotettu draamasarja Tauno Tukevan sota . Hevonen täytyy tuntea hyvin Lundsten on itse ollut aktiivisesti mukana kaikissa elokuva-, televisioja teatteriprojekteissa, joihin Uuras on osallistunut. Työtä oppii tekemällä Lundsten ei usko hevosten kouluttamisessa pikaoppeihin tai esimerkiksi positiiviseen vahvistamiseen namien avulla. – Pellolla vietetty aika on hevoselle ensiarvoisen tärkeää. Hän uskoo, että töitä opitaan parhaiten tekemään, tekemällä niitä. sen pitää olla niin hyvin hallinnassa, ettei se ota askeltakaan ilman lupaa. Olipa hevosen perässä kuinka rämisevä kärry, jyrä, äes tai kyntöaura tahansa, hevosen täytyy. Monena vuonna ollaan oltu esimerkiksi avaamassa joulukatuja. 37 . Edellä kulki Viriella-hevonen Matti Vuoren ohjastamana. siedättyä niiden pitämille äänille. Hän pitääkin ehdottoman tärkeänä sitä, että hevosta ohjaa kuvauspaikalla ihminen, joka tuntee eläimen perinpohjaisesti. Kuva: Elina Vuori Tanja Lundsten ohjasti Uurasta itse Valtiopäivät -elokuvan kuvauksissa
38 . – Pommituksessa kulki hevoskaravaani tietä pitkin. Varmuuden vuoksi niin Uuraksella kuin muillakin kuvauksiin osallistuneilla hevosilla oli hyvät vakuutukset sekä omasta että tuotantoyhtiön puolesta. Toki kuvauksissa osattiin toimia hevosten ehdoillakin. – Kaikki näyttelijät kävivät kurssin, jolla opetin perushevostaitoja. – Kolme viikkoa rämmittiin metsäpoluilla vetäen soppatykkiä. Oli tärkeää, että he selviytyisivät omasta kohtauksestaan hevosen kanssa, ja että kaikki ihmiset kuvauspaikalla käsittelivät hevosia samalla tavalla. Kyllähän se voimille kävi. Kuva: Elina Vuori Uuras on tottunut erilaisiin ajotilanteisiin ja ihmisvilinään. Lundsten korostaa, ettei hän suostunut laittamaan hevosia sellaisiin paikkoihin, joista ne eivät pystyisi selviytymään. Valoja kuvausryhmän kanssa sai välillä olla tarkempana. Kaikki pommit äänineen on lisätty sarjaan editointipöydällä, todellisuudessa kuvauksissa paukuteltiin kattilankansia, joiden synnyttämä ääni riitti synnyttämään hevosissa tarvitun säikähtämisreaktion. Yllätyksiä ja vippaskonsteja Näyttelijät pärjäsivätkin hyvin. – Saatettiin yllättäen tuoda vaikka isoja heijastavia styrox-levyjä kiinni hevosen korvaan ajattelematta, miten hevonen niihin reagoi, kertoo Lundsten esimerkin. Näyttelijät kurssitettiin Vaikka kuvaukset olivat rankkoja, sujuivat ne ilman minkäänlaisia havereita. Haasteita kuitenkin riitti – yhtenä niistä ihmiset, jotka eivät olleet tottuneita käsittelemään hevosia. Lundsten kertoo toisenkin esimerkin.. Uuraksella oli vaativa työ vetää raskasta soppatykkiä pitkin metsäteitä. Tanja Lundsten opastaa näyttelijöitä Tauno Tukevan sota -televisiosarjan kuvauksissa. Ehdottoman tärkeää on, että hevosta ohjaa kuvauspaikalla ihminen, joka tuntee eläimen perinpohjaisesti. Tanja Lundsten oli Uuraksen kanssa hääajossa Johanneksen kirkolla Helsingissä
Chevinal Plus on vitamiinivalmiste, jonka lisäksi hevosesi tar vitsee ainoastaan perusmineraalit sekä hyvälaatuisen heinän ja kauran. Talvea kohden hevosten E-vitamiinin tar ve lisääntyy, silloin Lihas E tai V.S.L. 020 712 1515 webmaster@fysiohealing.fi www.fysiohealing.fi Laatua ja osaamista hevosten hyväksi. Valitse siis hevosesi hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ammattilaisten suosimat Foran ja Eclipse täydennysrehut! Fysio Healing Rääkänkatu 9, Hyvinkää puh. Uuras oli Robin Hoodin ratsuna Ohkolan kesäteatterissa vuonna 2006. 39 Uuraksen roolit Elokuvissa ja televisiossa: Uuraksen muut saavutukset ja tähtihetket Ravikisat Työkisat Vetokisat Käyttöajo: Kurssihevosena: Metsätyöt: Kevättyöt: Syystyöt: Heinätyöt: Uuras on myös teatterihevonen. Syksyisen kar vanvaihdon yhteydessä rehuannokseen lisätään Shy Feeder B-vitamiinia. on osa päivittäistä ruokintaa. Muista myös tärkeät öljyt, runsaasti Omega 3rasvahappoja sisältävä Eclipse pellavansiemenöljy sekä Forans Karron Oil
Se on ollut suomenhevosten yksikkökynnön Suomen mestari kolme kertaa, viimeksi tänä vuonna. Uuras meni lampeen soppatykin kanssa, joka tietysti märkänä painoi hirveästi. Tilanne oli todellisuudessa hyvin rauhallinen, mutta leikkaamalla ja liimaamalla kohtaukseen saatiin hirmuinen hötäkkä päälle. – Teatterityötä opetellaan toiston kautta, aivan kuten näyttelijätkin tekevät. Uuras on työskennellyt kaikenlaisten ihmisten ja ihmisryhmien kanssa. Uurasta ohjastaa Fredrik Lehto ja kyntäjänä ahertaa Siru Saarinen. – Opetin Uuraksen leikkimään tikunnenässä olevalla muovipussilla. Uuras tullaan näkemään seuraavan kerran valkokankaalla tulevan talven aikana, kun Kellokosken mielisairaalasta tekeillä oleva dokumenttielokuva valmistuu. Teatterissa tilanne on toinen: hevosen täytyy työskennellä yleisön edessä, joten kaiken on mentävä suunnitellusti. Yksi hankala kohtaus Vain yhden kerran Tauno Tukevan kuvauksissa oli mennä sormi suuhun. – Käsikirjoituksen mukaan hevonen oli uponnut suohon. Mietittiin kovasti, miten se voitaisiin turvallisesti ja silti aidon tuntuisesti toteuttaa: suunnittelimme esimerkiksi hiekkakuopan täyttämistä turpeella. Hevosen on opittava, missä ovat kaiuttimet ja missä sen pitää seisahtua. Lundsten uskoo, että ajan ja iän myötä Tuohivirsustakin kuoriutuu esikuvansa veroinen työhevonen. Työskentelevän hevosen tärkein taito on paikallaan pysyminen. Myös vienyt eläkeläisiä retkelle. Kun sitten kohtauksessa tuli muka pommikonelaivue ylle, minä ohjasin Uurasta kuvan ulkopuolella säntäilemään muovipussin perään. Itse kahlasin lammessa Uuraksen edellä, asetin hevosen uudestaan ja uudestaan paikoilleen ja poistuin sitten kuvasta. – Lopulta kohtaus päädyttiin kuvaamaan lammessa, jonka pohja piti käydä tarkkaan metallinpaljastimella läpi. 40 Nyt 24-vuotias Uuras työskentelee usein Tanja Lundstenin toisen hevosen, 5-vuotiaan Tuohivirsu-orin kanssa. . Hevosella täytyy myös olla jo olemassa tarvittavat taidot ennen teatteriharjoitusten alkamista – jos kohtauksessa täytyy vaikka vetää heinäkärryjä längillä, niin ei se onnistu tuosta vaan hevoselta, joka ei ole taitoa harjoitellut, Lundsten neuvoo. Taitonsa Uuras on oppinut tekemällä töitä. Se oli varmasti raskain kohtaus hevoselle! voidaan aina ottaa uusiksi. Elokuva poikkeaa teatterista Elokuvatyöskentelyssä on kuitenkin se hyvä puoli, että kohtaus
Yhteensä EBEF –Show’ssa nähtiin 57 maitovarsaa. Kuva: Hippos (Cornet Obolensky) ollessa paras FWB-estevarsa. . Näyttelyn järjestävät Suomen Hippos ry, Suomen Hannover-yhdistys, Ratsujalostusliitto ry ja Hevosopisto Oy. EBEF –Show on Suomen suurin ratsuhevosvarsojen sekä nuorten ratsuhevosten arvosteluja myyntitapahtuma. Toivottavasti ori pysyy terveenä, iloinen omistaja Emmi Honkasalo kertoo. Ei ole helppoa kasvattaa varsaa, joka on näin hyvälaatuinen. Täydellinen voittaja Viikonloppuna tuomaroinut Hartmut Wilking ylisti voittajavarsaa. Paras hannovervarsa oli Flow Oil Carrus (Florenz). Best In Show III oli Nina Dunderin FWBtamma Dame Dior(Negro). Myös muut askellajihevoset olivat tasoltaan oikein hyviä sekä estehevosissa näimme muutaman, joista tulevaisuudessa kehittyy hyviä urheiluhevosia. Olen käynyt katsomassa Sean Connerya ja se on tehnyt minuun vaikutuksen kolmella hyvällä askellajilla. – On tosi hieno fiilis! Olen hakenut varsan emätamman Tanskasta silloin kun se oli kolmevuotias ja liisasin sen nyt Karoliinalle. Ei ole helppoa kasvattaa varsaa, joka on näin hyvälaatuinen. Tämän tamman lähisukuun on lisätty Sir Donnerhallia hyvällä menestyksellä, ja sillä ajatuksella lähdin varsaa tekemään, Sir Conneryn kasvattaja Karoliina Tervas taustoittaa. – Voittaja oli kaikin puolin täydellinen. Best In Show II oli parhaana oldenburgvarsana palkittu ori Fürst River Carrus (Fürstenball), jonka on kasvattanut ja sen omistaa Mty Niiranen Helena & Jukka. – Voittaja oli kaikin puolin täydellinen. RUTI -KUIVIKKEET RUTI MIX turvekutteri & RUTI kuivikepuru • Erittäin imukykyiset kuivikkeet • Pysyvät hyvin eläimen alla • Helposti käsiteltävä ja säänkestävä pakkaus HYVIN VARUS TETUIS TA MAATA LOUSK AUPOI STA. 41 E uropean Breeding Event Finland –Show’n parhaana varsana palkittiin Emmi Honkasalon omistama ja Karoliina Tervaksen kasvattama FWB-ori Sir Connery (Sean Connery). Nyt tamma jatkaa varsojen tekemistä Karoliinan kanssa ja tämä on minun uusi tulevaisuuden toivoni. Askellajivarsa valloitti tuomariston saaden kokonaispisteiden keskiarvoksi hienot 8,92. Kun varsa syntyi, teimmekin vaihtokaupat. Pitopaikkana oli Hevosopisto Ypäjällä. Ori nappasi myös parhaan FWB-askellajivarsan tittelin Mo Escobarin Sir Connery valloitti EBEF –Show’ssa Kasvattaja Karoliina Tervas ja omistaja Emmi Honkasalo voittajavarsa Sir Conneryn ja tamma Royal Romancen kanssa. – Tämä on Royal Romancen ensimmäinen varsa ja voisi sanoa, että kävi tuuri. Voittaja Sir Connery oli myös paras FWB-varsa
Jokainen poniharrastaja voi osallistua näyttelyyn ja käyttöluokkiin. 42 J okakesäisessä näyttelyviikonlopussa ovat mukana suomalaiset ponikasvattajat ja huipputuomarit maailmalta. Jokaisella omat tehtävänsä Kansallinen poninäyttely järjestettiin aikaisemmin siten, että eri rotuyhdistykset järjestivät vuorollaan kiertävän näyttelyn, eri puolilla Suomea. Poninäyttely-yhdistys PONY:n Ensi kesän Kansallinen poninäyttely järjestetään Ypäjällä Poninäyttely-yhdistys PONY:ssa on edustus jokaisesta rotujärjestöstä Poninäyttely-yhdistys PONY perustettiin vuonna 1998 järjestämään maamme suurimman ponitapahtuman, Kansallisen poninäyttelyn. perustivat yhteistyössä eri ponirotuyhdistykset. Useiden yhdistysten joukossa väki myös ennätti vaihtua, ennen kuin sama yhdistys pääsi jälleen järjestelyvuoroon, jolloin aikaisempi kokemus ja tieto jäivät hyödyntämättä. Perustettiin poninäyttely-yhdistys PONY, joka toimii keskitetysti, mutta jossa oli edustus jokaisesta rotujärjestöstä, yhdistyksen puheenjohtajana toista vuotta toimiva Petra Wessman kertoo. – Kokemus kuitenkin osoitti, että vanhalla mallilla järjestävä yhdistys joutui aloittamaan työn joka vuosi ikään kuin alusta. PONY ry:ssä ovat edustettuina tällä hetkellä Suomen welshponi ja cob yhdistys ry, Suomen russponiyhdistys ry, Suomen new forest -poniyhdistys ry, Suomenpienhevosyhdistys ry, Suomen shetlanninponiyhdistys ry ja
43 . Vuoden suurin tapahtuma Yhdistyksen työsarka, Kansallinen poninäyttely on vuosittain maan suurin ponitapahtuma, joka kokoaa yhteen Suomen ponirotujen parhaimmiston. Jokaisella rotuyhdistyksen edustajalla on näyttelyssä oma työsarkansa. Kansallisessa Poninäyttelyssä myös lapset ja nuoret ovat mukana. Vermosta tuli vakiopaikka Yhdistykselle tärkeä yhteistyötaho on Vermon ravirata Oy, onhan Kansallinen poninäyttely perinteisesti järjestetty Vermossa. Kansallinen poninäyttely toteutetaan talkoovoimin. Esimerkiksi new forestien ja suomenpienhevosyhdistyksen edustajat hoitavat tallialuetta ja karsinavarauksia, shetlanninponiyhdistyksen edustaja toimii kassanhoitajana sekä vastaa kehien rakentamisesta ja -purusta. – Suomen Hippos on myös meille hyvin tärkeä yhteistyökumppani, sillä heidän kauttaan saamme ponitiedot ja ilmoittautuminen näyttelyyn tapahtuu nykyisin Hippoksen lomakkeiden kautta. Kasvattajien ohella jokainen poniharrastaja voi osallistua näyttelyyn ja käyttöluokkiin. Kuvassa Moondelight Nelda 94 WM, ratsastajana Lilja Merimaa 7vuotta.. Kuvassa myös tuomari Steve Rendall, Iso-Britanniasta. – Welshyhdistyksen edustaja vastaa palkinnoista ja ruseteista sekä toimii työryhmän kokouksissa sihteerinä. Paras FIM-nuori oli tämän vuoden poninäyttelyssä Johannes Vugtsin Springfield Homer. Jokainen rotujärjestö hoitaa näyttelyn aikana omaa kehäänsä ja on vastuussa muun muassa kehätoimihenkilöiden valinnasta ja kehän toimivuudesta, Wessman selittää. Kuvassa ajoluokkiin osallistuvia kilpailijoita. Ensi kesän Kansallinen poninäyttely järjestetään Ypäjällä Suomen connemarayhdistys ry. Hippos on myös pääsponsorimme palkintojen suhteen, Wessman kertoo. Kansalliseen Poninäyttelyyn tuodaan tuomariosaamista ja tietämystä kunkin ponirodun alkuperämaasta. Jokusen vuoden tauon jälkeen Vuonohevosyhdistys ry palasi tänä vuonna mukaan näyttelyyn
Koska orivarsoista monikaan ei pääse jalostusoriiksi, jättäisi ruunien poisjääminen ison aukon emän ja isän jälkeläisryhmään. Vaikka poninäyttelyssä suurin ryhmä ovatkin eri ikäiset tammat, Wessmanin mukaan on virheellinen käsitys, etteivät ruunat voisi osallistua poninäyttelyyn. – Rajoituksena tosin on, että nelivuotiaan ja sitä vanhemman oriin täytyy olla hyväksytty jalostukseen, jolloin sillä on orinumero, Wessman huomauttaa. Luokka 20, jossa taluttaja on pakollinen, on avoin kaikille poneille. Taluttajana toimi Tove Westerlund. Tämän vuoden osallistumisennätyksen teki vuonohevonen Kotalan Glimrende Rosa 62 F joka oli ilmoitettu viiteen eri luokkaan, Wessman kertoo. Nebo valittiin rodunsa (Welsh D) parhaaksi nuoreksi ja se on rotunsa Vuoden Voittaja III.. Myös ratsastusluokkiin ruunat ovat tervetulleita. Jokainen ruuna on emänsä ja isänsä jälkeläinen. – Kansallinen poninäyttely palvelee suomalaisia kasvattajia. – Toki miehiä saisi olla isoissa poneissa mukana enemmänkin, kuten maailmalla voidaan nähdä, Wessman pohtii. Wessman kuitenkin muistuttaa, että vaikka näyttely on merkittävä tapahtuma ponikasvattajille, se on avoin kaikille poninomistajille. Kansallinen Poninäyttely on vuosittain maan suurin ponitapahtuma, jossa on mukana Suomen ponirotujen parhaimmisto. – Ruunat ovat todella tervetulleita ja usein ne ovatkin nuorelle poninäyttelyitä harrastavalle hyviä poneja helpomman käsiteltävyytensä vuoksi. Kuvassa Paula Viita ja Derwen Distant Voyage 24 WD (Welsh sect D-ori) ja Tarmo Puranen ja Nebo Daniel Jones 21 WD. Kansallisessa poninäyttelyssä ratsastusluokat arvostellaan englantilaisten periaatteiden mukaisesti. – Poninäyttely on koko perheen tapahtuma, jossa äiti voi esittää ponin, perheen lapset osallistua ratsastusluokkiin ja perheen pienimmät ottaa sisartensa avustuksella osaa minija junior handler -luokkiin, joissa kilpaillaan ponin esittämisessä. 44 Tapahtumassa kilpaillaan myös erilaisissa käyttöluokissa, kuten ratsastus-, ajoja ohjasajoluokissa sekä nuorison junior handlereissa ja poniagilityssä. Pystymme tuomaan näyttelyyn kansainvälistä tuomariosaamista ja tietämystä kunkin ponirodun alkuperämaasta. Myös oriit ovat tervetulleita näyttelyyn. Luokassa 21 ovat alle Kuvassa Omega III, jota ratsastaa Riku Lehtonen 5 vuotta. Ponien käyttöpuolella ruunat ovat iso ryhmä, Wessman muistuttaa. Perheen miesväki ei suinkaan jää ponitapahtuman ulkopuolelle
– Ratsastusluokassa kilpailijat ovat samaan aikaan kehässä ja antavat tuomareille pienen esittelyn. Myöskään tapahtuman siirtäminen syksymmälle ei tuntunut mielekkäältä, Wessman sanoo. Paras saa yhden pisteen, kakkonen kaksi jne. sijan. – Tänä kesänä tapahtumassa oli mukana jo 380 ponia, mutta monen ponin osallistuessa useaan eri luokkaan lähtöjä oli pitkälti yli 500. Takavuosien vaikea taloustilanne on vaikuttanut astutusten ja varsojen määrään, mutta tänä vuonna niin ponien kuin nuorten osallistujienkin määrä nousi. 45 130 cm ponit ja luokassa 22 kisaavat yli 130 cm ponit. Jokaisen, jolla on elävä tai edesmennyt voittajaponi, kannattaa olla meihin yhteyksissä. Valinta suoritetaan niin, että jokaisen rodun tuomarit asettavat ponit paremmuusjärjestykseen. Tämä madaltaa kynnystä osallistua kilpailuun, sillä monelle, ujolle nuorelle voi olla ylitsepääsemätön kynnys ratsasta yksin tuomarin edessä, Wessman kertoo. – Näyttelyä ei kuitenkaan voitu rajusti aikaistaa, sillä sääntöjen mukaan vuoden maitovarsojen tulee olla vähintään yhden kuukauden ikäisiä. Erityisesti toivotaan osallistujia sekä oriiden että tammojen jälkeläisryhmiin. Yhdistys pohti tilannetta työryhmässä, ja päätti palata näyttelyn juurille Ypäjälle. Juhlavuonna paluu juurille Kansallinen poninäyttely on järjestetty jo pitkää Vermon raviradalla. Koska Suomen Hippos on tiiviisti mukana myös Kuninkuusraveissa, tapahtuman aikaa siirrettiin viikolla. Satunnaisesti näyttelyissä on ollut 1-2 tammajälkeläisryhmää, mutta oriiden ryhmät ovat viime vuosina loistaneet poissaolollaan. Parhaan FIM-nuoren valintaan osallistuu jokaisen rodun paras, Suomessa syntynyt nuori. Ponit voidaan esitellä ensi kesän näyttelyssä joko paikanpäällä tai esimerkiksi kuvien muodossa, Wessman sanoo. – Vietämme 40-vuotisjuhlanäyttelyä Ypäjällä 29.-30.7.2017. – Oriiden kohdalla vaaditaan viisi jälkeläistä, tammojen ryhmään riittää kolme jälkeläistä. Juhlavuoden kunniaksi Poninäyttely-yhdistys PONY suunnittelee esittelevänsä näyttelyvuosien varsilta 40 Best in showponia. Näyttelyn järjestäminen kovin paljon tavanomaista aikaisemmin, aiheuttaisi ongelman, sillä varsoja syntyy kesäkuussa. Ensi vuonna tapahtumapaikka on kuitenkin toinen. – Jättäisinkin etsintäkuulutuksen voittoponeista. – Ensi kesän Kuninkuusravit sattuvat Vermossa samalle viikonlopulle, elokuun alkuun kuin Kansallinen poninäyttely on perinteisesti järjestetty. Hevonen osallistui ennätyksellisesti viiteen luokkaan.. Ratsastusluokassa vuonohevonen Kotalan Glimrende Rosa 62 F ja Anniina Poikela saavuttivat ryhmän 3. . Ensivuodeksi odotetaan entistä enemmän osallistujia, Wessman toteaa. Juhlavuonna olisi suuri ilo nähdä näyttelyssä enemmän näitä jälkeläisryhmiä, Wessman pohtii. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Poninäyttelyyhdistys PONY Kansallinen poninäyttely on vuosittain maan suurin ponitapahtuma, joka kokoaa yhteen Suomen ponirotujen parhaimmiston. Se poni, joka saa vähinten pisteitä, tulee valituksi
Hevosen herkkä ruuansulatuskanava tarvitsee tutkittua ja hyvälaatuista ruokaa Yksinkertainen ruokinta pitää vatsan kunnossa H yvinkääläinen Tapani Raunio on hevosalan moniosaaja ja kokemusta on kertynyt yli neljä vuosikymmentä. – Hevonen ei makuvaihteluja kaipaa. Hevostausta tulee lapsuudesta ja on siitä lähtien ollut muun päätyön ohella laajatuplaa tai triplaa päivittäisten aineosien määrän. Raunio korostaa, että hevosen ruoka olisi syytä pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja samankaltaisena koko ajan. 46 Hevosten laidunkausi on tältä erää ohi. Kiinnostus hevosten ja eläinten hyvinvointiin sai hänet perustamaan oman maahantuontiyrityksen, International Hacienda Oy:n vuonna 1994. Siirrytään sisäruokinta-aikaan. Omasta kokemuksestaan hän toteaa, että luonnon tuotteet ovat aina eläimelle parhaat. Tämä ei ole hevosille tarpeen, syntyy vain turhia riskejä ruuansulatuksen häiriöille. Se tunne on enemmän ruokkijalla kuin ruokittavalla. Lisäksi monesta pussista sekoitusten tekeminen usein vain. Tutkittua ja laadukasta Raunion mukaan heinällä ja kauralla pärjää pitkälle, kunhan molemmat ovat tutkittuja ja laadultaan moitteettomia. Ruokinnan muutokset on aina syytä tehdä vähitellen ja totuttaa hevonen uuteen vähän kerrallaan. Yrityksen fokus on vahvasti hevosten ja lemmikkien hyvinvointituotteissa. – Ne ovat hevosten ruokinnassa niitä halvimpia tuotteita ja niiden tutkiminen kannatmittainen harrastus, johon liittyy muun muassa hevosten kasvatusta, kilpailutusta, valmentamista ja kengittämistä. Monelle se merkitsee vapaan liikkumisen oleellista vähenemistä ja ruokinnan muutosta
Herkkä ruuansulatuskanava Tapani Raunio on sitä mieltä, että ruokinnan muutosten yhteydessä on hyvä antaa hevoselle myös koko ruuansulatuskanavan toimintaa ylläpitävää tuotetta. On hyvä tietää, mitä syöttää, ja etteivät vaaralliset vatsaa vahingoittavat homeet ole tarjolla annoksesta toiseen. Yli 27 metriä pitkä ruuansulatuskanava on hevosen terveyden peruspilareita. Se auttaa ylläpitämään tervettä ruoansulatusta, sekä auttaa ylläpitämään suolistoflooran terveellä tasolla, kuten myös oikeat pH-tasot. – Tallin valmentaja totesi kysymykseen kauran sopimattomuudesta, että meillä syövät kaikki kauraa ja lisärehua, eikä meillä ole sellaisia hevosia joille kaura aiheuttaisi ongelmia. . Kun laidunkausi on ohi, hevonen tarvitsee laadukasta heinää ja yksilöllisesti täydennysrehuja. taa aina. 47 Yksinkertainen ruokinta pitää vatsan kunnossa Hyvinhoidettu laidun on hevosen luonnollisinta ravintoa. Lisäksi hevoselle annetaan lisärehu ja kivennäinen hevosen käytöstä riippuen. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. Yksinkertaista ja sopii tutkimuksen mukaan 97 prosentille hevosista, toteaa Tapani Raunio ja kertoo esimerkin ruotsalaisesta, erityisen menestyksellisestä tallista, jossa hevosia on toista sataa. – Ruuansulatuksen tervettä toimintaa voi edesauttaa siihen tarkoitetulla lisätuotteella, kertoo hevosten hyvinvoitituotteiden maahantuoja ja asiantuntija Tapani Raunio. – Tuote, joka edistää hevosen luonnollisen ruuansulatuksen toimintaa, sekä vaikuttaa kaikissa kolmessa ruuansulatuksen vaiheessa, tukee ja suojelee vähentämällä myrkytystilojen riskiä. – Nykyisin markkinoilta on saatavilla hyviä tuotteita ruuansulatukseen ja vatsan hyvinvointiin, joilla voidaan ehkäistä ja ylläpitää hevosen herkkää ruuansulatuskanavaa, Raunio tiivistää
Ymmärtääkseen hevosta ihmisen on kohdattava itsensä Tärkein työkalu on läsnäolon taito niä, että sen turpa melkein viistää kouluttajan nenänpäätä. Se on sanaton taso, jossa ei tarvita puhetta tai käskyjä. Hän tapittaa kohti laukkaavaa hevosta silmiin hievahtamatta, lempeästi mutta tiukasti. 48 J ämsäläinen Teija Sillgren seisoo keskellä pyöröaitausta vankkana kuin muuri. Ei tarvita raippoja eikä tiukkoja riimunvarsia, ei äkäisiä käskyjä tai makupaloja. Kun olen aidosti läsnä, hevonen ymmärtää minua kyllä – jos haluan sen nostavan laukan, nostan sen ajattelemalla tukitakajalkaa, Sillgren toteaa. Hän on pitkän linjan hevosalan ammattilainen, jolla on vuo. Sitten hevonen lähtee juoksemaan pyöröaitausta ympäri. – Kun oppii tuntemaan hevoset, pääsee niiden kanssa samalle tasolle. Tilanne on puhdasta kommunikaatiota ja niin aitoa läsnäoloa, että saattaa melkein nähdä sen henkisen siteen, joka Sillgrenin ja hevosen välillä vallitsee. Muttei Sillgren ole mikään temppuilija. Hevonen hiljentää vauhtia ja pysähtyy niin lähelle SillgreHevoskouluttaja Teija Sillgren uskoo, että hevosen koulutus perustuu läsnäoloon, kontaktiin, rauhallisuuteen ja nöyryyteen. – Tärkein hevosmiestaito on läsnäolon taito, toteaa kouluttaja Teija Sillgren. Välillä Sillgren nostaa vähän kättään tai vain katsoo toisella tavalla, ja hevonen hiljentää raviin tai kääntää suuntaa. Hevonen haluaa aina tasapainoon Kuulostaa taikatempulta, huuhaalta suorastaan
– On aina pysyttävänä nöyränä, ego edellä ei voi hevosten ongelmia ratkaista, vaan jokainen tapaus on erilainen, hän summaa. Hevoseen lyödään liian herkästi hullun leima sen sijaan, että sitä tuettaisiin kehittymään ja muuttumaan. Kun kosketuksesi hevoseen on kuin henkäisy, se on vahvempi kuin mikään voimakeino. Lisäksi tarvitaan tietysti myös aimo annos hevostietoutta. Sillgren toteaa, että yksikään hevonen ei ole tahallaan ilkeä tai hankala. Makupaloja ei tarvita Kun Hevosen Henkäykseen tuodaan koulutettavaksi niin sanottu ongelmahevonen, on tilanne usein päässyt todella pahaksi. Hevosen pitää pystyä luottamaan koko ajan siihen, Kosketus ja kehuminen ovat Sillgrenin mukaan parhaita työkaluja hevosen luottamuksen saavuttamiseksi. Mutta se tarvitsee siihen tukea! Teija Sillgren on hankkinut hevosmiestaitonsa erilaisilla kursseilla, mutta tärkeimpänä opettajinaan hän pitää hevosia. – Teija Sillgren sikymmenien kokemus muun muassa ravivalmentajan, hevostenhoitajan ja hevosmiestaitokurssittajan työstä. Eläinten luontaista käyttäytymistä seuraamalla oppii ihmeellisen paljon. Annat vapauden hevoselle seurata sinua omasta tahdosta ja halun olla luonasi. Kouluttaminen läsnä arjessa Sillgren huomauttaa, että hevosen kouluttaminen ei ole elämästä irrallinen asia, joka tapahtuu vain kehässä tai kentällä, vaan jokainen arkinen hetki on koulutustilanne. – On tärkeää tuntea hevosen kehonkieli ja ymmärtää sen tapaa ajatella. Hevosen Henkäyksen tallissa asuu tällä hetkellä 15 hevosta, joista yhdeksän on Teija Sillgrenin omia. Siihen ei tarvita makupaloja eikä muita vippaskonsteja, vaan hevosen ymmärtämistä ja toimimista sen mukaisesti. – Hevonen haluaa aina tasapainoon ja tilaan, jossa sillä on hyvä olla. Jos oppii olemaan hiljaa ja rehellinen niin itselleen kuin hevosellekin, voi edessä voi olla mahtava matka. – Hevonen on aivan sekaisin ja ihmiset pelkäävät sitä, eivät usko eivätkä luota siihen. Sen tunteen haluan jakaa kanssasi. – Ei riitä, että hevonen pysyy hallinnassa silloin kun sää on hyvä ja olosuhteet kaikin puolin optimaaliset. Hevonen ei ole ihminen eikä sitä pitäisi lukea kuin ihmistä. 49 . Kauhun ja epätoivon voi nähdä hevosesta kauas: sen sieraimet ovat viiruina ja silmät pullistelevat päässä. Hän pitää koulutuksia myös muualla Suomessa ja on erikoistunut lisäksi hevosten suunhoitoon ja raspauspalveluihin. Sillgren uskoo, että hevosen koulutus perustuu läsnäoloon, kontaktiin, rauhallisuuteen ja nöyryyteen. Lisäksi tilalla asuu kissoja, koiria, kanoja, kyyhkyjä ja kani.. – Hevosen kanssa tulee olla läsnä, asettaa rajat sekä ottaa johtajuus, jolloin hevonen vähitellen alkaa luottaa. Avainasia koulutuksessa on Sillgrenin mukaan luottamus. Kun hevoselle annetaan tilaa ja mahdollisuus rentoutua ja oppia uusia ratkaisumalleja, voi tilanne rauhoittua todella nopeasti. Nykyään hän pyörittää hevosmiestaitoihin ja ongelmahevosten käsittelyyn keskittynyttä Hevosen Henkäys -tallia Jämsässä. Hevonen on saaliseläin, jolla on saaliseläimen pelkotiloja ja pakovietti
Kun hevonen ei saa mahdollisuutta toimia totutulla tavalla, vanha reitti aivoissa estyy ja sen on pakko keksiä uusia. Lopulta se käveli pressun yli ihan rauhassa ja kohta suorastaan ylpeänä näyttäen, että ”tämä on tosi helppoa!” – Tärkeintä on siis pitää omasta ajatuksesta kiinni. Mutta jos hevoselle ei aseta rajoja, ottaa se ohjat itselleen. Ja silloin tapahtuu oppimista!. – Oppiminen vaikuttaa aivojen rakenteeseen, synapseihin. Aluksi se oli varma, että kuolema kohta korjaa, mutta minä vain annoin merkkiä, että yli. On ihmisen tehtävä korjata sitä käytöstä. Niin kauan kuin sen annetaan tehdä niin, se tekee päätökset. – Kun hevonen kiihtyy syystä tai toisesta, voi se ratkaista tilanteen rynnimmällä eteenpäin tai hyppimällä pystyyn. Oppiminen vaikuttaa aivoihin Sillgren opastaa, että ei-toivottu käytös saadaan korjattua opettamalla hevoselle uusia ratkaisumalleja. Jos hevoselle vain hoetaan ”ei-ei-lopeta-lopeta” tai pyritään vaimentamaan sen kuopimista viemällä lisää heinää turvan eteen, ei ongelma ratkea. Kun hevoselle ei anna mahdollisuutta riehua, oppii se pidättämään itse itseään. Lämpimät kehut ja silitys kasvattavat onnistumisen tunteen lisäksi hevosen itsetuntoa. Kouluttaja kertoo esimerkin: – Yksi hevonen ratkaisi kaikki tilanteet hyppimällä pystyyn. Minä en kiinnostunut sen pomppimisesta, vaan päättäväisesti ohjasin sitä kävelemään pressun yli. Ja kun sille kärsivällisesti ja päättäväisesti opettaa uusia tapoja, se oppii kyllä. – Ensin se vastusti ja hyppi jaloilleen, sitten se hämmentyneenä alkoi ryntäillä pressun yli, mutta en kiinnittänyt sen koheltamiseenkaan huomiota, kehuin vain onnistumisista. Sillgren toteaa, että rajaaminen on nykypäivän ihmisille erityisen hankalaa. että ihminen määrää rajat ja pitää niistä kiinni. 50 Neronic ylittää kopisevan ja korkean esteen rauhallisesti
– Joskus hevonen on meille tullessaan niin jännittynyt, että silmät pullistelevat päässä ja sieraimet ovat vetäytyneet viiruiksi. 51 Pussiraippa on hyvä apukeino koulutukseen. Neronic ei hievahdakaan, vaikka pussi kahisee ja viuhuu sen ympärillä. Kokemuksen kautta homma helpottuu. On uskallettava mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, sillä kehitys vaatii sitä. Hevonen pohtii koko ajan, onko ihminen niin tasapainossa, että hän voisi johtaa sitä. Ja siinä ketjussa on paljon palasia: samaan aikaan on hallittava hevosen ilmeet ja eleet, omien jalkojen käyttö ja mietittävä sitäkin, kuinka tiukasti riimunvartta puristaa. – Alku on aina hankalaa. Ei riitä, että ymmärtää pintapuolisesti hevosen elekieltä, vaan on ymmärrettävä koko ihmisen ja hevosen välinen vuorovaikutusketju. Sillgren toteaa, että hevonen on opetusväylä paitsi eläinten maailmaan, myös ihmisen omaan sisimpään ja elämään ylipäätään. Jos oppii olemaan hiljaa ja rehellinen niin itselleen kuin hevosellekin, voi edessä olla mahtava matka. Hevonen lukee meitä aina sataprosenttisella varmuudella, mutta me emme usein ymmärrä omaa käytöstämme. Muutos voi tapahtua hyvin nopeasti, joskus yhdessä yössä, kouluttaja kertoo. . – Vaikeudet opettavat aina. – Ei se ole varsinaista tekemistä, vain virtausta ja intuitiivista läsnäoloa.. Sillgren kertoo itse menevänsä tietynlaiseen kuplaan hevosten kanssa työskennellessään. Mutta kun läsnäoloa oppii, hevosen tulkitseminen helpottuu huomattavasti. Hevonen oppii voittamaan pelkonsa, jos sille annetaan mahdollisuus käsitellä niitä. Hevonen opettaa ihmistä Hevosen kouluttaminen vaatii Sillgrenin mukaan ihmiseltä kykyä pysähtyä ja tutkia omaa käytöstään. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Hevosen Henkäys: www.hevosenhenkays.net Hevosen Henkäys löytyy myös Facebookista. Neronic lähestyy täyttä laukkaa, mutta pysähtyy kuin seinään ilman erillistä käskyä, sillä se luottaa kouluttajaansa ja tämän määräämiin rajoihin. Sillgren on taitava tulkitsemaan hevosen kehonkieltä, eleitä ja ilmeitä
Hevosen pito onkin hyvin edullista tässä suhteessa, joten moni hevosista saa elellä oloneuvoksena. Useampi tuhat hevosta työskentelee matkailualalla vieden turisteja vesiputouksien, laavamaisemien ja kuumien lähteiden äärelle sekä vuorten rinteille. Palveluntarjoajia on runsaasti ja aikaisempaa ratsastustaustaa ei tarvitse olla, etenkään jos menee tunnin kahden retkille, missä oppaat neuvovat alusta alkaen ratsastuksen periaatteet. Ystävällinen, sopuisa ja varmajalkainen yhteistyökumppani . Kannattaa ratsastaa Moni hevosista on kuitenkin valjastettu ratsastuskäyttöön ja Islannissa kannattaakin lähteä ratsastamaan. Yksi matkojen järjestäjä on useita Islannin matkaoppaitakin kirjoittanut Satu Rämö, 37, joka on asunut Islannissa seitsemän vuotta.. Kuva: Björgvin Hilmarsson Islanninhevonen hurmaa matkailijan K ovin kauaksi ei tarvitse lentokentältä ajaa, kun tajuaa Islannin olevan hevosten asuttamaa seutua. Myös pidempiä ratsastusretkiä tehdään. Tuoreruokaa islanninhevosilla on riittävästi, vaikka Islannin maaperä on ajoittain hyvinkin karua. 52 Jylhien ja karun kauniiden maisemien Islannissa elää noin 70 000 islanninhevosta. 330 000 asukkaan maassa jokaista neljää asukasta kohden on lähes yksi hevonen. Monenväriset ja kirjavat, pienet, mutta vahvat nelijalkaiset laiduntavat kauniissa maisemissa ja suovat ystävällisen katseen turistille. Jos malttaa pysähtyä tekemään lähempää tuttavuutta, niin hevonen tulee tervehtimään – ehkäpä ruoan toivossa. Tuoreruokaa niillä ainakin on riittävästi, sillä vaikka Islannin maaperä on ajoittain hyvinkin karua ja muistuttaa jopa kuun pintaa, on hevosille tarpeeksi vihreitä nummia
53 hurmaa matkailijan
Minulle itselleni luksus löytyy luonnosta ja aidoista kohtaamisista, ei hienoista hotelleista, hän sanoo. Alusta asti lähtökohtani on ollut se, että järjestän sellaisia matkoja, joille itse haluaisin lähteä. Varmajalkainen, kiltti ratsu Rämö on sitä mieltä, että kaikki oppivat ratsastamaan ja väittää, ettei itse ole kovin hyvä ratsastaja. Islanninhevosella on kuitenkin hyvä ratsastaa, sillä se on varmajalkainen, kiltti ja luotettava. Siksi teemme matkat pienissä ryhmissä, vähän kauempana Reykjavikin ja Etelä-Islannin turistipaikoista. Lisäksi hän vetää ratsastusryhmiä suomen kielellä Islannissa. . 54 Satu Rämö on kirjoittanut useita Islannin matkaoppaita muiden kirjojen lisäksi. Ratsastuskurssit ovat suosittuja ja yksi merkittävä osa turismin tuomia palveluita Islannissa. Ne ovat aitoja maaseutukokemuksia. Se on erinomainen maastoratsu vaikeakulkuisessakin maastossa.. – Olen järjestänyt matkoja nyt viisi vuotta
Töltti onkin ratsastajalle erittäin mukavaa istua, ja pehmeässä töltissä on helppo ratsastaa pitkiäkin matkoja. Se on nelitahtinen askellaji, jossa jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Pieni islanninhevonen on varmajalkainen ratsu. Töltti on islanninhevosen tärkeimpiä ominaisuuksia ja sen suuren suosion salaisuus. 55 Töltti yksi suosion salaisuus Islanninhevosilla on säilynyt askellajeina käynnin, ravin ja laukan lisäksi töltti, joka on ehkäpä kouluratsastuksen lajikehittymisen myötä jäänyt muilta hevosroduilta lähes pois. Nopeudeltaan töltti voi olla mitä vain hiukan käyntiä nopeammasta reippaan laukan tempoon. Töltissä ei ole lainkaan liitovaihetta, ja hevosella on aina vähintään yksi jalka maassa. Kuva: Björgvin Hilmarsson Värejä ja väriyhdistelmiä on valtavasti, siksi islanninhevonen saattaa olla hyvinkin persoonallisen näköinen.
Turisti-infoista löytyy runsaasti eri tallien esitteitä. Tallin omistaja hakee ratsastajat Reykjavíkista omalla autollaan ja kuljettaa heidät retken jälkeen takaisin. Niissä ryhmät ovat suurempia. Laxness on näistä neljästä isosta tallista pienin ja perinteisin. Islannin maaseudulla järjestettävät pitkät hevosvaellukset on tarkoitettu kokeneemmille ratsastajille, Rämö opastaa. – Yhteistyötallini on luotettava maalaistalli, jossa tallinomistajat ovat itse mukana päivittäisessä toiminnassa. Reissu on reilun viikon mittainen ja tuohon hintaan kuuluu kaikki: lennot, majoitus, kaikki ateriat, oppaan palvelut, luontoretket, vuoristovaellukset ja ratsastusvaellukset. – Islannista myös myydään jonkin verran hevosia ulkomaille ja se on melko tärkeä vientituote. Hän muistuttaa, että matkalle mielivän peruskunnon pitää olla tarpeeksi hyvän, koska ollaan paljon ulkona. Myös netistä, esimerkiksi Tripsterin sivuilta, löytyy vinkkejä sopivista palveluntarjoajista. – Retkissä löytyy valinnanvaraa. Osa retkistä on vähemmän ratsastaneille, Ne ovat rauhallisempia kokopäiväretkiä ilman vapaana juoksevia hevosia, Satu Rämö kuvailee. Sekin varmasti vaikuttaa reissujen suosioon, että olen opastamassa niitä suomeksi: olen asunut ja opastanut Islannissa pitkään eli tiedän maasta paljon, Rämö kertoo. Matkojen hinnat ovat noin 1 500 – 2 500 euron välillä. – Joka reissulla ratsastetaan noin 100 kilometriä, joillakin reissuilla vähemmän, toisilla hiukan enemmän. Vientiin erikoistuneet islanninhevostallit ovat yleensä erikseen, samoin kilpaja kasvatustallit. Satu Rämö järjestää matkoja nimenomaan suomalaisturisteille. – Hevosia on kymmeniä tuhansia Islannissa, ja vain pieni osa niistä on ratsastuskäytössä. Satu Rämö kirjoittaa sivuille Islannin matkatoimittajana. – Olen ratsastanut pienenä shetlanninponeilla, sillä meillä oli kotona niitä muutama. Ihmiset ja hevoset elävät sulassa sovussa Islannissa. Hän uskoo matkojen suosion takana olevan sen, että osallistujaryhmä on pieni eikä retkillä ole ylimääräistä hälinää eikä ruuhkaa. Puolen tunnin ajomatkan päässä Reykjavíkista sijaitsee isoimmat tallit Íshestar, Eldhestar, Laxness ja Sólhestar. Tietysti myös rapsuteltu hevosia ja naurettu tilan koirille, jotka ähisten painivat keskenään mutaisimmissa ojissa ja pyrkivät sen jälkeen muina koirina sisätiloihin lepäilemään. Sen tekevät ne, jotka sen paremmin osaavat, Rämö naurahtaa. – Nuorena hän teki maatilalla töitä hevosten kanssa. Issikoista kiinnostuin kuitenkin kunnolla vasta täällä Islannissa, jossa ratsastusmaastot ovat kerrassaan upeat. Oikeastaan hän ei ymmärrä vapaa-ajan ratsastuksen ideaa, koska hänelle islanninhevonen on työkaveri. Myös tärkeä vientituote Rämö kertoo, että islanninhevonen oli aikaisemmin työväline ja kulkuneuvo, mutta taloudessa niillä on suurin merkitys matkailussa. Osa reissuista on suunnattu kokeneille maastoratsastajille, ja silloin vauhti on melko kova ja ratsastaessa ohjataan vapaana juoksevaa hevoslaumaa. Islantilaiset myös syövät hevosenlihaa, Rämön arvion mukaan muutamia kiloja vuodessa henkeä kohden. Kun kasvoin isommaksi, siirryin islanninhevosiin. Harva hevostila tekee kaikkea issikoihin liittyvää, Rämö tietää. Reykjavikin lähistöllä monet tallit noutavat ratsastajat hotellilta ratsastamaan. Siitä tehdään pihvejä ja makkaraa.. Paljon on hevosia ihan vain pullahevosina laitumilla. – Ratsastuslenkkien jälkeen on iltasella tehty kaikenlaista kivaa yhdessä: käyty uimassa, järjestetty venyttelytuokio tallin pihalla ja maisteltu islantilaisia karkkeja. Maastoratsastustallit ovat myös oma lukunsa. – Mieheni ei ratsasta, vaan hän mieluummin jääkiipeilee. 56 Ratsastusretkiä suomalaisille Islanninhevonen viihtyy laumassa, jossa on selvä marssijärjestys. Reissuilla nukutaan maatilan mökeissä ja vuoristoreissuilla vuoristomajoissa, eli luksuspatjoja ja huonepalvelua kaipaaville nämä reissut eivät sovi. Matkat myydään usein loppuun muutamassa viikossa. – Matkoillani on aina ammattilaiset ratsastusoppaina, ja minä toimin ryhmänjohtajana ja ohjelmansuunnittelijana, en siis ratsastusoppaana
Islanninhevosen jouhia tai harjaa ei suositella leikattavaksi, ellei siihen ole terveydellisiä syitä. Hevosia tuodaan sekä Islannista että muualta Euroopasta ja myös kasvatetaan Suomessa. Yhdistys on sekä Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton jäsen. . Kokoa se kasvaa viisivuotiaaksi saakka. Tuontikiellon suurimpana syynä on kuitenkin se, etteivät hevosnuhat ja muut taudit pääse ulkomailta Islantiin. Islanninhevosilla on paksu ja tuuhea karva sekä pitkät, tuuheat jouhet. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Islanninhevosia on Suomessa noin 3 500. Rotu on yksi Suomen kasvavimmista hevosroduista. 57 Rotuyhdistys yli 30 vuotta vanha Vuonna 1982 perustettu Suomen Islanninhevosyhdistys toimii sekä rotua harrastavana yhdistyksenä että jalostusja urheilujärjestönä. Rotu polveutuu viikinkien Islantiin tuomista ratsuista, tämä tapahtui 800-luvulla. Maahan ei saa tuoda hevosia ja jos maasta vie hevosen, sitä ei saa tuoda takaisin maahan, vaan se kannattaa myydä vaikkapa kilpailun jälkeen. Jokainen hevonen on yksilö, ja tarvittaessa temperamenttiakin löytyy. Maasta vietyä ei tuoda takaisin Maailman vanhimpiin hevosrotuihin kuuluva islanninhevonen on rotuna puhdas, pitkäikäinen ja terve. Muiden hevosten maahantuonti Islantiin kiellettiin vuonna 930, joten maan omaan hevosrotuun ei ole sekoittunut muita rotuja. Niitä ei pidä leikata, ellei siihen ole jotakin erityistä terveydellistä syytä. Yhdistykseen kuuluu yli 1 200 jäsentä, jotka toimivat 15 paikalliskerhossa. Islanninhevonen tarvitsee seuraa, sillä se on sosiaalinen eikä sitä pidä pitää yksinään. Islanninhevosen esi-isinä on kelttiläisiä ponirotuja, tarpaaneita ja norjalaisia kylmäverihevosia. Eristyksessä vuosisatoja asuneella islanninhevosella on huono vastustuskyky vieraita tauteja vastaan, Rämö kertoo. Islanninhevoset ovat rauhallisia ja ihmisystävällisiä. Niitä on Suomessa noin 3 500 ja retkiin ja vaelluksiin sekä askellajiratsastukseen erikoistuneita islanninhevostalleja on kuutisenkymmentä. – Islantilaiset pitävät huolen siitä, että islanninhevosen rotu pysyy puhtaana. Islanninhevosen keskimääräinen säkäkorkeus on 135 senttimetrin tienoilla. Pienestä koostaan huolimatta islanninhevoset ovat vahvoja. Ne eivät riitele keskenään ratsastuksen aikana, koska ne elelevät laumassa ja selvittävät siellä asemansa. Islanninhevosen värikirjo on laaja ja kaikki värit ja väriyhdistelmät hyväksytään. Islanninhevonen koulutetaan vasta 4-5 -vuotiaana, koska ne kehittyvät hitaasti. Vasta noin 7-vuotiaasta eteenpäin hevosta pidetään aikuisena. Suomessa noudatetaan islanninhevoskilpailuissa ja – jalostuksessa kansainvälisiä sääntöjä. Islanninhevosia tuodaan Suomeen Islannista ja muualta Euroopasta sekä kasvatetaan Suomessa. Alan kansainvälinen kattojärjestö on FEIF, joka organisoi kansainvälisiä kilpailuja ja pyrkii pitämään eri maiden kilpailu-, koulutusja jalostusasiat yhdenmukaisina. Suomen Islanninhevosyhdistys on myös FEIF:n jäsen
Rankat säänvaihtelut koettelivat laiduntavia hevosia päättyneenä kesänä Korpilahden laitumella on tilaa temmeltää Mason ratsastustallin 17 hevosesta ja ponista kaikki viettävät ainakin osan kesästä laitumella. Suurella päälaitumella kesäänsä viettää yhteensä kuusi hevosta, viisi ruunaa ja yksi tamma. Mason ratsutallilla Jyväskylän Korpilahdella riittää laiduntilaa. – Monena vuonna sitä on yritetty astuttaa, mutta kiimoja ei ole tullut. Nyt sitten täysin yllättäen kiimoja on ollut peräti neljä! Ehkä ensi vuonna yritetään vielä etsiä nyt 13-vuotiaalle tammalle ori, Granroth pohtii.. Kolmella pienemmälläkin laitumella jaloittelutilaa piisaa runsaasti. – Tarkistammekin aidat yleensä vain keväisin ja kerran kesässä, sen verran iso urakka se aina on, kertoo tallin omistaja, ratsastuksenohjaajahevostenhoitaja Nina-Maria Granroth. Temperamenttiset ruunaveljekset laiduntavat kaksistaan toisella laitumella ja tallin vanhoja hevosia ja poneja ulkoilutetaan vaihNina-Maria Granrothin oma kantakirjatamma Pilmeri yllätti tänä kesänä tullessaan kiimaan ruunalaitumella. Pelkästään päälaitumella on peltoa ja metsää 15 hehtaarin verran. 58 K aikkien laitumien aitojen kiertäminen vie aikaa noin neljä tuntia
Päälaitumen hevoset ovat kaikki hyviä kavereita keskenään ja lauma toimii hyvin yhteen, Granroth selventää. Lisäksi ne saavat omalta pellolta leikattua ruohoa syödäkseen myös tallissa. Vanhat hevoset väsyisivät liikaa isoa laidunta kiertäessään ja ruunaveljekset aiheuttaisivat laumadynamiikkaan turhaa draamaa. Tallia on remontoitu ja laajennettu useita kertoja. Tallitytöt Noora Kivimaa (vas.) ja Kati Johansson ovat tottuneita kuljettamaan hevosia laitumelta ratsastustunneille. Aiempina kesinä on saattanut olla 1–2 myrskyisää yötä, mutta nyt satoi viikon putkeen niin, että hevoset oli pakko pitää sisällä öisin. Ruunaveljekset Riinan Ritari, Vihtori ja Riinan Frangi, Fasu, laiduntavat kaksistaan, jotta päälaitumella säästytään ylimääräiseltä draamalta.. Mason Ratsutalli sijaitsee Jyväskylän Korpilahdella vanhalla maatilalla, jolla on aikoinaan ollut lehmiä. Toinen näistä veljeksistä ruunattiin melko myöhään, joten sillä on melkoisesti oriin temperamenttia. – Periaatteessa päälaitumella olisi tilaa vaikka kaikille hevosille, mutta tämä on paras ratkaisu. 59 . – Ensin hevoset ulkoilevat tarhoissa 10–30 minuutin pätkiä ja 2–3 viikon päästä ne siirretään laitumelle. Totuttelu alkaa toukokuussa Laidunkesä Korpilahdella alkaa yleensä kesäkuun alussa. televasti pienemmillä laitumilla tallin lähistöllä. Sitä ennen hevosia on jo totutettu tuoreeseen ruohoon tallin pihaalueelle rakennetuissa pienissä tarhoissa. Mason Ratsutalli on lasten ja nuorten suosiossa ja osaltaan sen takia siellä on vain tammoja ja ruunia
Kompastumisia tai muita onnettomuuksia ei ole koskaan sattunut: – Suurin harmi on, kun laitumelle katoaa kenkiä ja riimuja. Mason ratsutallin hevoset ovat pääasiassa suomenhevosia. Syksyn lähestyessä ja tuoreen ruuan vähentyessä hevoset saavat yhä enemmän myös kuivaa heinää laitumelle. – Laitumella on lähde, mutta sen vesi ei ole oikein juomakelpoista. Jonkin verran hevoset kyllä juovat laidunten ojista vettä – varsinkin sadesäällä huomaa, ettei saaveista kovin paljon käydä juomassa, Granroth toteaa. Henni Pepperooni -poni kärsii kesäihottumasta ja laiduntaa mieluiten hyvin suojattuna. Tallilla asustaa myös muutama shetlanninponi, jotka ulkoilevat vain tarhoissa, sillä pikkuiset ponit karkaisivat laitumelta turhan herkästi. Lisäravinteita laidunheinän kaverina Laitumilla kasvaa pääasiassa heinää, jonkin verran myös muita kasveja kuten apilaa. Niille myös tuodaan tuoretta juomavettä päivittäin peräkärryllä. Myrkkykasveja Granroth ei ole laitumilla huomannut. Kolme kertaa hevoset ovat karanneet ja kaksi kertaa se on ollut hirvien syytä. – Yksi shettiksistä, 24-vuotias lemmikkiponi Bevictor ”Vikke” toimittaa ruohonleikkurin virkaa ja sitä siirretään aina pitkässä liinassa paikasta toiseen, Granroth naurahtaa. Riimuja on pakko käyttää karkaamisten varalta. 60 Hevoset ovat karanneet laitumelta harvoin, mutta yhteystiedot on silti laitettu varmuuden vuoksi näkyviin. Tänä kesänä laitumella on ollut erikoisen paljon paarmoja ja ampiaisia, myös polttiaisista on ollut jonkin verran riesaa. Laidunmaat tallille vuokraava rouva pitää hänkin hevosia silmällä ja ilmoittaa aina, jos laitumella tapahtuu mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Hevoset tulevat hyvin toimeen keskenään ja liikkuvat laumassa. Päälaitumella laiduntaa viisi ruunaa ja yksi tamma. Luonnonlaitumen heinä on kuitenkin sen verran vähäravinteista, että hevoset saavat myös lisäravinteita: niille tarjotaan kivennäisiä ja kilpailevat hevoset saavat myös kauraa. Jotkut ovat toki keskenään läheisimmissä väleissä kuin toiset.. Granroth lisää, että vaikka laidunalue on suuri ja maastoltaan vaihteleva, on se kuitenkin helppokulkuinen. – Hevoset ovat aina kestäneet laidunheinän hyvin, eikä niillä ole ollut esimerkiksi vatsatai kavio-ongelmia. Suolakivi on ollut tänä kesänä todella tärkeä, sillä on ollut niin paljon kuumia päiviä
Hirvet rikkovat aitoja Hevosten lisäksi Korpilahden laitumilla on toisinaan tavattu muitakin eläimiä. Leiritoiminta määrittää laiduntamista Mason ratsutallilla järjestetään kesäisin useita leirejä. Hirvistä on ollut laitumella myös haittaa. Suomenhevoset viihtyvät hyvin ulkona ja nukkuvat mielellään laitumella niin pitkään kuin vain ravintoa riittää, Granroth summaa. Osa hevosista edelleen on päivät laitumella, mutta yöt sisällä, Nina-Maria Granroth sanoo. Yksi hallayö on syyskuun loppuun mennessä ollut. Heinäkuiset rankkasateet pakottivat hevoset sisätiloihin yöksi peräti viikoksi. Hevoset palaavat talleihin yleensä elo-syyskuussa – jos lämpimiä ja kuivia kelejä piisaa, ne saattavat viipyä laitumella pidempäänkin. Silloin kun ne ovat tallissa ja hirviä liikkuu jossain lähistöllä, höristään kyllä. – Aiempina kesinä on saattanut olla 1–2 myrskyisää yötä, mutta nyt satoi viikon putkeen niin, että hevoset oli pakko pitää sisällä öisin. – Loimitan syksyisin laitumelle ainoastaan kilpahevostani, muut hevoset kaipaavat loimia vain talvella tarhoissa ulkoillessaan. Ne saavat päivittäin myös lisäheinää ja yöpyvät useimmiten sisätiloissa. Ennen leiriä niitä ei viitsitty laitumelle laittaa, sillä laiduntaminen muuttaa aina hevosten päivärytmiä, joten oli sekä hevosten että leiriläisten kannalta parempi, että hevoset pysyivät tallissa juhannusviikolle saakka, Granroth toteaa. 24-vuotias lemmikkiponi Vikke siivoaa pihaa rikkaruohoista. Ne ovat hajottaneet aitoja, minkä johdosta hevosia on edellisvuosina päässyt karkuun. 61 Vanhat hevoset laiduntavat lähellä tallia pienemmällä laitumella, jotta ne eivät rasittuisi kulkiessaan pitkiä matkoja. Kelien mukaan mennään laitumilla, mutta viime aikoina yötkin ovat olleet lämpimiä, +10 asteisia. Tämä on Granrothin mukaan aivan poikkeuksellista. – Ovat kyllä olleet muutamia öitä silloin tällöin sisällä aikaisemmin esimerkiksi jos tunnit ovat olleet myöhään. Tänä vuonna hevoset siirtyivät isolta laitumelta talliin ja tarhoihin syyskuun viimeisellä viikolla. Välillä oli viileämpää. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Hirvetkään eivät arkaile astella hevosten reviirille. – Kumma kyllä hevoset eivät ole moksiskaan hirvistä. – Alkukesällä oli huono ruohotilanne, joten hevoset pääsivät nyt laitumelle vasta ensimmäisen leiriviikon jälkeen. Päättyneenä kesänä päälaitumella asui yksinäinen kurki. Myös kauriit ovat tuttu näky laitumen laitamilla. Leiritoiminta määrittää jonkin verran hevosten laiduntamista. Kun syötävää riittää runsaasti lähellä laidunporttia, seikkailunhalukin pysyy aisoissa. Granroth kertoo, että lisäruokinnalla halutaan varmistaa myös se, etteivät hevoset lähde seikkailemaan kovin kauas suuren laitumen metsäalueille, joista karkaamisen riski on suurempi. – Kolme kertaa hevoset ovat karanneet ja kaksi kertaa se on ollut hirvien syytä. Sateet sattuivat vielä sille viikolle, kun meillä oli pienten lasten ratsastusleiri – lapsia kurja sää ei kyllä lainkaan harmittanut, Granroth kehuu. Kaikki tapaukset ovat päättyneet onnellisesti, eivätkä hevoset ole esimerkiksi päätyneet läheiselle moottoritielle. . Mutta laitumella ne eivät piittaa toisistaan millään tavalla
Ennen oli talkoita ja yhdessä tekemistä paljon enemmän. Laura Konttinen ja Uma Turman H kilpailuissa hyppäämässä. – On tärkeää, että he pääsevät harjoittelemaan kotona tarpeeksi. Ainutlaatuinen valmennusmalli lähtee Metsälän omasta nuoruudesta, jolloin hän sai kilpailla lainahevosilla kansallisissa kilpailuissa asti. Raijan tallin tiimiin kuuluu noin parikymmentä oppilasta, jotka treenaavat ja kilpailevat sekä esteettä kouluratsastusta. – Tällä hetkellä 10-12-vuotiaat menevät tallilla poneilla. – Siksi haluan tarjota saman mahdollisuuden toisillekin. Tänä päivänä Metsälä lainaa oppilailleen ja tiimiläisilleen omia kilpahevosiaan. Syyskuussa tallilla oli jälleen tallin oppilaille kouluratsastuskilpailuharjoitukset. Raijan tallilla tehdään yhdessä Raijan tallin ajatuksena on toimia ja tehdä yhdessä. Kaikki eivät tietysti halua edes kilpailla, vaan harrastavat omaksi ilokseen, Raija Metsälä kertoo. Nuorimmat ovat 10-vuotiaita ja ikähaarukka jatkuu siitä ylöspäin aina yli 60-vuotiaisiin miehiin asti. MetRatsastuskoulu lainaa oppilailleen hevoset kilpailuihin Hyvä kiertämään Lappeenrantalaisella ratsutallilla laitetaan hyvä kiertämään. Kuva: Tatu Konttinen sälän mukaan Suomessa on vain joitakin ratsastuskouluja, jotka liisaavat hevosiaan kilpailuihin. Sitä kautta he saavat kokemusta ja ne, jotka haluavat, lähtevät muualle kilpailemaan. Kun Raija Metsälä itse osallistui päälle 10-vuotiaana ensimmäisiin kilpailuihinsa, sai hän niihin hevosen lainaksi tallilta, jossa kävi ratsastamassa. Me olemme pyrkineet ylläpitämään sitä kulttuuria. Kun Raijan tallilla järjestetään kilpailuja, osallistuvat tekemiseen kaikki. Se on harvinaista, sillä normaalisti tallihepoilla voi kisata vain tallin omissa kisoissa. Heillä ovat tähtäimissään ensi kesän kil. – Oppilaat maksavat itse kilpailukulut, ja ainoastaan nimellisen kisavuokran, Raija Metsälä kertoo. 62 L appeenrantalaisen Raijan tallin ratsastuskoululaiset saavat osallistua tallin opetushevosilla jopa kansallisiin kisoihin. Vanhemmat leipovat ja talkoilla järjestetään toimihenkilöt. Raija Metsälä on harrastanut hyvää nuorisotyötä jo iät ja ajat. – Harmi, että yhteistekeminen on nykyisin kadonnut
Taustalla Raijan tallin piha-aluetta, talli ja maneesi. 63 . Kuva: Kati Hietaranta Raija Metsälä ja Odys (oik.) sekä Raijan tytär Johanna Metsälä ja Ebor Lappeenrannan kansallisissa kouluratsastuskilpailuissa palkintojen jaossa. Sitä kautta he saavat kokemusta ja ne, jotka haluavat, lähtevät muualle kilpailemaan.. Pörrö-Tukka laitumella. Kuva: Pasi Hirvonen – On tärkeää, että he pääsevät harjoittelemaan kotona tarpeeksi
64 pailut, joihin he harjoittelevat. Erityisesti 8 – 11-vuotiaita on tullut paljon uusia, Metsälä iloitsee. Osa on kirjoittanut ylioppilaisiksi ja he ovat lähLasten ratsastustuntien kysyntä on lisääntynyt tänä syksynä. He saavat tarpeellista kokemusta harjoituskilpailuissa ja pienemmissä kilpailuissa. Sen jälkeen opiskelin ensin ratsastuksenohjaajaksi ja myöhemmin ratsastuksenopettajaksi sekä master-ratsastuksenopettajaksi. Panostus nuoriin ei ole Raija Metsälän mukaan turhaa. – Nuoret ovat tärkeitä, koska heissä on tulevaisuus. Tällä hetkellä ikäryhmät ovat tosin aika pieniä. Panostus nuoriin kannattaa Vuodesta 1998 lähtien ratsastuskoulua vetäneen Raija Metsälän tallilla on tällä hetkellä 34 ratsua. Aiemmin meillä oli niin vähän hevosia, että oppilaat joutuivat kilpailemaan hevosilla vuorottain. Kuva: Kati Hietaranta teneet muualle opiskelemaan, mutta onneksi uusia on tulossa. Ja aikuisiakin on jonkin verran mukana. Valmennustiimiin kuuluvat oppilaat ovat etusijalla käyttämään tallin hevosia kilpailuissa. Opetushevonen Blef katselee uteliaana aitauksessaan. Hän on myös suorittanut ammattiopettajan pedagogiset opinnot sekä näyttötutkintomestarikoulutuksen ja sosiaa. Kaikki koulutukset olen käynyt, mitä on pystytty, Metsälä kertoo. – Osa on jo vanhempia opetushevosia, jotka käyvät vähän tunneilla. Lasten määrä on Metsälän mukaan lisääntynyt selkeästi tämän syksyn aikana. – Lasten ratsastustuntien kysyntä on lisääntynyt. – Aloin ratsastaa 10-vuotiaana. – Tällä hetkellä tosin jokaisella on oma hevonen. Sen lisäksi on omat kilpahevosemme. Mielenkiintoinen ala vienyt mennessään Raija Metsälä on työskennellyt ratsastuksenopettajana yli 35 vuotta
– Yksi ratsastajistamme on lunastanut paikkansa lokakuussa kisattavaan Horse Show´hun, Helsingin jäähalliin. Kolme vinkkiä hammassairauksien ennaltaehkäisyyn: 1: Varaa aika eläinlääkärille hammastarkastukseen vähintään kerran vuodessa 2: Harjaa hampaat pehmeällä hammasharjalla 3: Ehkäise plakin ja hammaskiven muodostumista käyttämällä päivittäin Pedigree ® DentaStix ® -purutankoja Large (25+ kg) Large Medium Small Medium (10-25 kg) Small (5-10 kg) Pedigree ® DentaStix ® -sarja sopii kaiken kokoisille koirille. Koulun ulkopuoleltakin voi käydä suorittamassa tutkintoja näyttökokeella. Muutakin merkittävää menestystä on tallille poikinut. 65 lipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen. Edustus Horse Show´hun Nuorten työllistymisen hevosalalle Metsälä näkee hyvänä. Pedigree ® DentaStix ® auttaa vähentämään hammaskiven muodostumista jopa 80% päivittäin käytettynä. – Hevosten kanssa tekeminen on tullut elämäntavaksi. Se on hieno juttu, sillä Helsinki International Horse Show´hun on vaikea päästä. Laura Konttinen hyppää tapahtumassa meidän Uma Turman H:lla. Syyskuun puolivälissä oli aluemestaruuskilpailut, joissa yksi lapsiratsastajamme voitti kultamitalin. Raija Metsälä kilpailee aktiivisesti kansallisella tasolla sekä jonkin verran II-tason kilpailuissa. – Mutta ammattitaito täytyy hankkia. Metsälä on vastuussa suurimmaksi osaksi tallin pyörittämisestä sekä tuntiopetuksista. Pedigree® DentaStix®-purapalat maistuvat lisäksi herkulliselta ja niitä on mukava pureskella. Hänellä on myös estetuomarioikeudet sekä kansalliset stewardioikeudet kouluja esteratsastuksessa. Teksti: Soili Kaivosoja Raija Metsälä laukkaa kilpailuissa suomenhevosella Kahaus. Kyllä sen jälkeen työtä tekevälle löytyy. Sen lisäksi tallilla työskentelee alalle opiskelemassa olevia työssäoppijoita. . Onneksi nykyisin voi opiskella myös etäopiskeluna. Pedigree ® DentaStix ® ominaisuudet: • Ainutlaatuinen x-muoto • Hankaava rakenne • Aktiiviset ainesosat • Aktiiviset ainesosat vaikuttavat koirasi syljessä vielä senkin jälkeen, kun koirasi on jo syönyt purupalan. – Omien oppilaiden ja hevosten kilpailemista on aina mukava seurata. Tallilla työskentelee Metsälän lisäksi kaksi työntekijää. Lisätietoa saat osoitteessa www.pedigree.fi Tiesitkö, että 8 kymmenestä aikuisesta koirasta kärsii iensairauksi sta?. Ala on niin mielenkiintoinen, että se vie mennessään. – Lisäksi otan Harjun oppimiskeskuksessa vastaan ammattiosaamisnäyttöjä. On aina upeaa, kun tulee tuloksia, Raija Metsälä iloitsee. Sen myötä pysyy tavallaan koko ajan hermolla, kun alalle tulee jotain uutta. Kuva: Titta Heikkinen Hevosten kanssa tekeminen on tullut elämäntavaksi. Sen lisäksi meille tuli viisi mitalia
Juoma-astiat sopivat sisäja ulkokäyttöön ja niitä on saatavana monelta eri valmistajalta monessa eri koossa. Lämmitysvastukset on piilotettu paljun sisään niin, etteivät hevoset millään pääse käsiksi niihin. Asentamisessa ei oikeastaan tarvitse huomioida muuta kuin se, että hankkii tarpeeksi pitkän johdon muuntajasta virtalähteeseen. – Ruotsissa turvallisuustekijät ovat avainsana. Helppokäyttöisiä eläimille ja ihmisille Lahti kertoo, että sekä lämmitettävät juomakupit että -paljut ovat helppokäyttöisiä niin ihmisille kuin eläimillekin. Thermobarin juoma-astioille luvataan kolmen vuoden takuu. Syksyn mittaan kuppien ja paljujen tarjonta tulee kasvamaan. Thermobar on vanhin lämmitettyjen juoma-astioiden valmistaja ja merkki tunnetaankin paitsi perinteikkäänä, myös laadukkaana ja turvallisena. valurautaa ja sen putkiventtiilit ovat messinkiä. Kupit ja paljut toimivat verkkovirralla ja ne on helppo asentaa paikoilleen.. – Jäätynyttä vettä ei hevonen voi juoda ja jos se ei juo, pääsee se helposti kuivumaan, kertoo Sami Lahti maatila-, ratsuja lemmikkitarvikkeiden erikoisliikkestä Kotieläintarvikkeesta. Paljuissa lämmityskaapelit kiertävät rakenteen sisällä, kupeissa taas on yleensä lämpenevä vastus. – Sähkövirta on kuitenkin niin heikko, että vaikka paljua potkiskeltaisiinkin, ei siitä ole eläimille vaaraa, Lahti huomauttaa. Kotieläintarvikkeessa on tällä hetkellä myynnissä kahdenlaisia lämmitettäviä juomakuppeja ja yhtä mallia lämmitettävästä juoma-altaasta. – Väliin tulee muuntaja, joka muuntaa sähkön 24 voltiksi. Allas maksaa noin 330 euroa. Tukevasti asennettuina kupit ja paljut ovat käytössä kestäviä, usein jopa elinikäisiä. Lämmitettävät, vesijohtoverkkoon kytkettävät juomakupit ovat Kotieläintarvikkeessa edullisempia. Kuppi kestää pakkasta noin –20 asteeseen saakka. Turvallisia ja perinteikkäitä Ruotsista Hevostarvikemyymälä Staffanbergin talli myy ruotsalaisvalmisteisia Thermobarin lämmitettäviä juomapaljuja. Kupit ja paljut toimivat verkkovirralla ja ne on helppo asentaa paikoilleen. Lahti neuvoo myös kiinnittämään paljun esimerkiksi liinalla kiinni aitaan tai muuhun rakenteeseen, etteivät hevoset leiki niillä. Ne on valmistettu korkealaatuisesta ja kestävästä elintarvikemuovista. Myös virtalähteen ja paljun väliin tuleva muuntaja on tärkeä turvallisuustekijä, toteaa yrittäjä Ulla Vilen Staffanbergin tallista. Varaosia löytyy Kotieläintarvikkeesta. Kuluvia osia kuten kumitiivisteitä pitää kuitenkin aika ajoin uusia. Hevoset oppivat juomaan niistä siinä missä mistä tahansa muustakin astiasta. Ne pitävät juomaveden sulana. Juomakuppi on jäätymissuojattu noin –15 asteeseen saakka ja sillä on hintaa 235 euroa. Juomakuppi H10 on valurautaa ja maksaa noin 180 euroa. L ämmitettävien kuppien ja paljujen avulla voidaan taata hevosten riittävä nesteensaanti myös kylmillä ilmoilla. Willabin valmistava 65 litran vetoinen lämmitettävä juottopalju on valmistettu elintarvikekäyttöön soveltuvasta polyeteenistä ja sen luvataan kestävän erinomaisesti iskuja ja kulutusta. Suevia 46 juomakuppi taas on emaloitua Lämmitettävät juomakupit ja -paljut pitävät janon pois pakkasella Kysyntä kasvaa koko ajan Lämmitettävät juomakupit ja -paljut takaavat sen, että hevosille riittää raikasta juomavettä myös pakkasella. – Tämäkin on oleellinen turvallisuustekijä, sillä paljuissa vesi seisoo, eikä siihen saisi liueta astian seinämistä mitään ylimääräistä. 66
67 Lämmitettävät juomapaljut tulee sitoa liinalla kiinni aitaan tai muuhun kiinteään rakenteeseen, etteivät hevoset potki niitä nurin.
Paljut tulee sitoa kiinni aitaan tai muuhun kestävään rakenteeseen – isoimmissa malleissa asennusliina tulee mukana. Valurautainen kuppi maksaa alle 180 euroa. Juomakuppi Suevia 46 on emaloitua valurautaa ja laadukkaan materiaalinsa vuoksi hieman hintavampi kuin valurautaiset perusmallit. Paljut sopivat niin sisäkuin ulkokäyttöönkin ja niiden luvataan pitävän vesi sulana 40 asteenkin pakkasessa. H10 on edullisin Kotieläintarvikkeen myymä lämmitettävä juomakuppi. Thermobarin lämmitettävien juoma-astioiden hintahaitari on paljujen koosta riippuen 330–1 000 euroa. Vesi lämmitetään noin 20-asteiseksi, minkä jälkeen termostaatti kytkee lämmityksen pois päältä, Vilen selventää. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kotieläintarvike.fi ja Staffanbergin talli Juomakupin sisällä on vastus, joka pitää hevosen juomaveden sulana. Isoimmat, 80, 130 ja 250 litran paljut on mahdollista liittää vesijohtoverkkoon, eli niitä ei tarvitse täyttää kantovedellä. Astioihin on mahdollista saada myös kannet. Ruotsalaisvalmisteisia Thermobar-juomapaljuja on saatavissa useita eri kokoja. Suurimmat paljut voi liittää vesijohtoverkkoon.. . – Paljuissa on termostaatti, joka hurahtaa käyntiin, kun veden lämpötila laskee alle neljän asteen. Hän toteaa, että sähkönkulutus paljuissa on hyvin pieni: esimeriksi 80 litran astia kuluttaa vuorokaudessa –20 asteen pakkasessa keskimäärin noin 0,24 euron verran sähköä, mikä tekee kuukaudessa vain vähän yli seitsemän euroa. 68 Erikokoisia ja -hintaisia Thermobarin lämmitettäviä juomapaljuja valmistetaan useassa eri koossa: pienimmät vetävät 30 litraa vettä, isoimmat 250 litraa
69 Täydennysrehuja harkitusti ja tarvittaessa Hevosen ruokinta on tärkeä osa kokonaisvaltaista hevosen hyvinvointia, jossa myös oma näppituntuma ja maalaisjärki puoltavat paikkaansa. Laadukas perusruoka on hevoselle tärkeintä ravintoa ?
Yrttipohjaiset rehut voivat olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi herkkävatsaiselle hevoselle. – Ne sopivat esimerkiksi rankan treenin jälkeen. – Ruokinnassa kannattaa toimia maltilla, koska tuloksia ei välttämättä ole ihan heti näkyvillä. Esimerkiksi Coco Paradision alkoi Saksasta tulon jälkeen lihaskunto muuttua. Nykyään Kainulainen kilpailee ensisijaisesti kouluratsastuksessa PSGja intermediate-tasolla itsekouluttamallaan ja kasvattamallaan FWB-ruunalla Laramilla sekä GP-tason sponsorihevosellaan Coco Paradiesolla. Ruokintaa ajatellen kaiken perustana tulisi olla laadukas hyvä heinä, jonka tueksi voidaan antaa täydennysrehuja ja muita lisäravinteita – mutta vain tarpeen mukaan, sanoo Kainulainen. Vatsavaivat eivät näy aina laihtumisena, vaan joku hevonen saattaa esimerkiksi muuttua kiukkuiseksi. – Minun filosofiani mukaan hevosen pitää saada elää laumassa ja laitumella. Teksti: Juhani Karvonen. Eja B-vitamiineja annan tarpeen mukaan. Oikeanlainen ravinto, kengitys, raspaus, liikunta ja lihashuolto edistävät hevosen terveyttä – terveen hevosen on helpompi keskittyä kuuntelemaan ratsastajaa. Lihominen ei ole kiinni niinkään rehun määrästä, vaan pikemminkin siitä, miten kukin yksilö pystyy hyödyntämään ravintoa. Olen käyttänyt vatsavaivojen ehkäisyssä Cavallorin Gastroa, joka on ollut erittäin tehokas. Suoloja hevoset saavat suolakivistä. Kaikille hevosille pitkä laidunkausi ei kuitenkaan välttämättä sovi. Hevosten kasvattajina olemme huomioineet mahdolliset kasvupyrähdykset ja ratsujen kohdalla muut yksilökohtaiset tarpeet ruokinnassa. 70 Kun vatsa ja suolisto voivat hyvin, voi hevonenkin hyvin – omistajasta puhumattakaan Kirkkonummelainen valmentaja Mia Kainulainen pitää kaiken perustana laadukasta heinää, jonka tueksi voidaan antaa täydennysrehuja ja muita lisäravinteita – mutta vain tarpeen mukaan. Kainulainen antaa hevosilleen mineraalipojista rehua ja kovan treenin jälkeen palauttavaa. – Ruokinnassa kannattaa toimia maltilla, koska tuloksia ei välttämättä ole ihan heti näkyvillä. Kainulaisen valmennusfilosofia on erittäin kokonaisvaltainen. – Esimerkiksi nivelrikkoisuuden ja lihasjäykkyyden voi sekoittaa toisiinsa, koska niissä on ulkoisesti osin samat oireet. – Hevosilla on taipumus talvisin laihtua, mitä on tietysti seurattava ja annettava tarpeen vaatiessa lisärehua. Tavoitteena on rento ja vastaanottavainen hevonen sekä harmoninen ratsukko, jolla on mukavaa yhdessä. – Hevosen suolisto ja vatsa ovat hyvin herkkiä, minkä vuoksi tasapainoa tulee ylläpitää ja samalla ennaltaehkäistä vaivoja lievittävällä täydennysrehulla. Kipuherkkyyskin vaihtelee hevosilla. K irkkonummelaisella ratsastusvalmentajalla Mia Kainulaisella on Stenbacka Stall-tallissaan kolme omaa hevosta: 12-vuotias puoliverinen fwb-ruuna Laram ja nelivuotias Laramin siskopuoli Laspark sekä oldenburgilainen sponsorihevonen 14-vuotias Coco Paradieso. Hän tarjoaa asiakkailleen hevosten koulutusta, ratsutusta ja valmennusta Kirkkonummella ja lähialueilla sekä kurssiluontoisesti myös muualla Suomessa. Ruokinta on yksi osa kokonaisvaltaista hevosen hyvinvointia – Paitsi että ratsastajan on huolehdittava itsestään, on myös huolehdittava hevosen hyvinvoinnista. Kaikki hevoset eivät kuitenkaan liho korsirehusta. Tässä yhtälössä hän näkee, että kaikki lähtee hevosen hyvinvoinnista, missä ruokinta toimii keskeisessä roolissa, mutta se aiheuttaa myös paljon kysymyksiä hevosenomistajille. Elektrolyytit sekä MSM-pohjaiset rehut, esimerkiksi Cavallorin Matrix, ylläpitävät nivelten kuntoa ja toisaalta nopeuttava rasitukseta palautumista. Kainulaisen valmennuksen lähtökohtana ovat kolme perusasiaa: terve hevonen, hyvä mieli ja tasapainoinen istunta. Minun kokemukseni mukaan vatsahaava ei välttämättä liity stressiin, koska sellaisen voivat saadat varsatkin, jotka ovat emänsä kanssa laitumella. Laram ja Laspark ovat omia kasvatteja. Kainulainen pyrki takaamaan hevosilleen mahdollisimman hyvät laidunnusolot läpi vuoden. Jos hevonen alkaa laihtua, syötän sitä ensisijaisesti heinällä. – Kun vatsa ja suolisto voivat hyvin, hevonenkin voi hyvin -omistajasta puhumattakaan, sanoo Kainulainen. Laaja valmennusja kilpailukokemus Kainulainen on SRL:n hyväksymä valmentaja, jolla on laajaa valmennusja kilpailukokemusta niin koulukuin esteratsastuksessa. Syötän niitä tarpeen mukaan, enkä vain varmuuden vuoksi. Toimivuus kannattaa testata Täydennysrehuja on markkinoilla runsaasti, mutta niiden toimivuus kannattaa Kainulaisen mukaan kuitenkin testata kunkin yksilön kohdalla, vaikka apuna voidaankin käyttää erilaisia rehuanalyyseja ja työkaluja. Oikea ravinto ennaltaehkäisee vatsavaivoja Kainulainen puuttuu hevosen ruokintaan omien sanojensa mukaan melko herkästi, jos hevosella ilmenee pieniäkään merkkejä esimerkiksi mahdollisesta vatsahaavasta. – Hevosen ravinto ja kokonaisvaltainen hoitaminen ei ole niin yksiselitteistä, eivätkä kaikki käytännöt sovellu kaikille. . Kainulaisen hevoskolmikon nuorin, nelivuotias Laramin siskopuoli Laspark, saa odottaa vuoroaan ja pääsee tutustumaan kilpakenttiin vuonna 2017. Loppujen lopuksi hevosen hyvinvoinnin määrittävät aika suurelta osin suoliston ja vatsan toiminta. Olen antanut hevosille täydennysrehuja, kun katson, että ne tarvitsevat sitä. Hevonen pitää tuntea Kainulainen pitää erittäin tärkeänä oman hevosen tuntemusta. Olen antanut hevosille täydennysrehuja, kun katson, että ne tarvitsevat sitä
Kotimaisia rehuja – Syötin hevosilleni ainoastaan kotimaisia rehuja, jotka ovat aivan kilpailukykyisiä tuotteita ulkomaisten rinnalla. set vitamiinilisät sekä melassi. Resepti oli hyvin yksinkertainen, mutta toimiva. Erilaisia vitamiineja, lähinnä Eja B-vitamiineja Sertamo antoi muun muassa anemiaan. – Noina vuosina, jolloin pidin ammatikseni ravitallia ruokimme hevoset neljä kertaa päivässä laadukkailla rehuilla. Pyrin pysymään mahdollisimman paljon perusravinnossa. Nykyisin hän istuu Vermon raviradan hallituksessa ja markkinoi raviurheilua eri tahoille. ?. Varsavaiheessa liian voimakas ruokinta täydennysrehuilla voi olla haitallista. – Yleistäen voisi sanoa, etteivät täydennysrehut tuo hevoselle mitään erityistä potkua. Perusravinnon ohella käytin täydennysrehuja jotka sisältävät mineraaleja ja kivennäisaineita. – Varsavaiheessa liian voimakas ruokinta täydennysrehuilla voi olla haitallista. 71 E x-ravivalmentaja Antti Serkamo syötti hevosilleen harkitusti Biofarmin täydennysrehuja. Stable Serkamo oli erikoistunut varsojen ajo-opetukseen ja sisäänajoon. Valmennusmaksuun kuuluivat myös kivennäinen, suola, kuuriluontoiLisäravinteet tarpeen kovassa treenissä Antti Serkamo siirtyi pois talliyrittäjän ja valmentajan roolista vuoden 2015 alusta. – Treenien jälkeen annoin hevosille melassivettä ja suoloja, jottei nestetasapaino päässyt laskemaan liikaa. Täydennysrehuista hevonen saa tarvittavat lisäravinteet, joita se saattaa tarvita kovan treenin aikana. Serkamo suosi yksinkertaista ruokintaa. Nivelvaivoihin en kokenut täydennysrehuilla olleen merkitystä. Korsirehuna käytimme SUVI-säilöheinää, joka on kuivaa, tasalaatuista kanttipaaliheinää. Kaura tuli Etelä-Suomen viljelijöiltä
Yrityksen tuotteet ovat hevospuolella. Täydennysrehuja, esimerkiksi kivennäistai vitamiinivalmisteita, käyttää jokainen hevonen jossakin elämänsä vaiheessa. Yleensä kaikki hevoset tarvitsevat vähintäänkin jossain elämänvaiheessa jonkinlaisia täydennysrehuja. – Miltei kaikki hevosille tarkoitetut rehuseokset, myös aiemmin täysrehuiksi ja tiivisteiksi nimitetyt rehut, luokitellaan nykyterminologian mukaan täydennysrehuiksi, sanoo kehityspäällikkö Tiina Kauhanen Biofarm Oy:stä. 72 Täydennysrehuja tarvitsee jokainen hevonen joskus elämässään Energiankulutus sanelee laatua ja määrää Puutoksia ehkäisemällä ylläpidetään eläinten terveyttä ja kilpailukuntoa sekä varmistetaan kasvavien eläinten oikeanlainen kehitys. Karkkilalainen Biofarm on perustettu vuonna 1988. T äydennysrehut eivät enää ole erityinen rehujen ryhmä, vaan nykyisin kaikki rehut ovat tietyssä mielessä täydennysrehuja. – Täydennysrehuja käytetään perusrehujen, heinän ja kauran, ohella. Täydennysrehuja on. Black Horse hevosja täydennysrehut valmistetaan Suomessa, pääosin kotimaisista raaka-aineista
Täydennysrehujen käyttömäärää sanelevat monet tekijät, kuten perusrehujen laatu ja määrä, hevosen koko, ikä, sukupuoli, lihavuuskunto sekä rehunkäyttökyky.. – Kilpahevosen on saatava tuhdimpaa ruokaa, koska sen energiakulutus on huomattavasti suurempi. Tietysti täydennysrehuja on annettava myös suhteessa hevosen liikunnan ja rasituksen määrään, sanoo Kauhanen. Suolistoongelmat, stressi tai sairastelu saattavat myös häiritä suoliston omaa vesiliukoisten vitamiinien synteesiä, sanoo Kauhanen. Periaatteessa minkä tahansa vitamiinin puutoksia voi esiintyä. 73 . Erikoistuotteita tulee käyttää vain tarpeen mukaan. Vitamiinien puutosta voi esiintyä, mikäli hevonen saa niitä rehustaan liian vähän tai jos niiden imeytyminen on puutteellista. Vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään, rasvaliukoisiin ja vesiliukoisiin. Täsmäravinnolla voidaan vaikuttaa muun muassa nivelen ja suoliston puutostiloihin tai vaivoihin. Täydennysrehuja tarvitsee jokainen hevonen joskus elämässään kehitetty myös moniin erityistarpeisiin, tukemaan tai ratkaisemaan yksittäisiä ongelmia tai puutoksia hevosen ruokinnassa, tällaisia valmisteita ovat muun muassa suoliston ja nivelten hyvinvointiin tarkoitetut tuotteet, toteaa kehitysjohtaja Mika Brofeldt. – Energiaa hevonen saa syömistään rehuista, niiden sisältämistä ravintoaineista. – Rasvaliukoiset vitamiinit hevosen tulee saada rehuistaan, vesiliukoisia vitamiineja elimistö tuottaa myös itse. Osa täydennysrehuista on tarkoitettu täsmäravinnoksi. Täydennysrehujen käyttömäärä on yksilökohtainen ja määrää sanelevat monet tekijät kuten perusrehujen laatu ja määrä, hevosen koko, ikä, sukupuoli, lihavuuskunto sekä rehunkäyttökyky. Mikäli hevonen syö enemmän kuin kuluttaa, se lihoo, muistuttaa Kauhanen. Oma lukunsa ovat siitostammat ja varsat, jotka tarvitsevat enemmän muun muassa valkuaista ja kivennäisaineita, sanoo Brofeldt. Rehujen, myös täydennysrehujen oikea annostelu suhteessa liikunnan ja rasituksen määrään on tärkeää. – Puutoksia ehkäisemällä ylläpidetään eläinten terveyttä, varmistetaan kasvavien eläinten oikeanlainen kehitys ja ylläpidetään tuottavuutta tai hevosilla esimerkiksi kilpailukuntoa, sanoo sanoo Brofeldt. Käyttömäärä hevoskohtainen Perinteisesti hevosen perusravinto koostuu heinästä kaurasta ja vedestä. Suurimman osan energiastaan hevonen saa kuitenkin korsirehusta. Täsmäravinto auttaa puutoksiin Hyvälaatuinen heinä ja täydennysrehuksi peruskivennäiset sekä suolakivi riittävät kevyttä työtä tekevälle hevoselle. – Täydennysrehuja lisätään perusrehuihin tarpeen mukaan. Toki karkearehu ja kaura ovat edelleen ne tärkeimmät hevosen ravinnonlähteet. – Ne auttavat yksittäisiin ongelmiin, joita hevosen ruokinnassa voi joskus ilmetä vaikkapa erilaisten puutosten muodossa. Täydennysrehuista on apua hevosen mahdollisiin iho-ongelmiin. Täydennysrehujen oikea annostelu on tärkeää
Täydennysrehujen liiallinen syöttäminen voi huonontaa hevosen terveyttä tai kuntoa – Kaikki yliruokinta tai ylensyöminen on haitallista niin ihmiselle kuin eläimellekin. Se on koostumukseltaan jauheinen ja nopeasti puuroutuva. . Täydennysrehuista löytyy hiilihydraattivalmisteita, joiden avulla voidaan edesauttaa palautumista, eikä elektrolyyttitäydennystä myöskään sovi unohtaa, sanoo Kauhanen. Täydennysrehut tai täysrehut eivät ole tästä poikkeus.. Sitä voidaan käyttää ilman että ravintoon olisi lisättävä muita vaikuttavia aineita. Black Horse Mash on tarkoitettu vatsan ja suoliston toiminnan ylläpitoon. – Uusimpiin tuotteisiin kuuluvat Black Horse Mash täydennysrehu, Black Horse D-vitamiini ja Black Horse Omenamelassi. Täydennys-, erikoisrehuista ovat elektrolyytit sekä nivelvalmisteet. – Black Horse Omenamelassi on omenan makuinen melassivalmiste parantamaan rehuannoksen maittavuutta tai lisäämään juomahalua veteen sekoitettuna, sanoo Brofeldt. Täydennysrehut tai täysrehut eivät ole tästä poikkeus, sanoo Brofeldt. – Elektrolyyttien puute näkyy ennen kaikkea hermoston ja lihasten toimintahäiriöinä. lautua täysin ennen ruokintaa, toki haaleaa vettä voidaan antaa. Ennaltaehkäisyä ja palautusta Täydennysrehuilla on tutkitustikin merkitystä muun muassa nivelvaivoissa. Black Horse D-vitamiini on nimensä mukaisesti tarpeen D-vitamiinivarastojen täydentämiseksi. – Black Horse D-vitamiini on nimensä mukaisesti tarpeen D-vitamiinivarastojen täydentämiseksi. Täydennysrehujen kehitystyö on pitkällistä, minkä takia tuotevalikoimat uudistuvat verraten hitaasti. Tuote sisältää ainoastaan D-vitamiinia. Biofarm keskittyy eläinten hyvinvointiin Biofarm Oy on suomalainen, eläinten terveyteen ja tuottavuuteen vaikuttavien tuotteiden valmistukseen ja markkinointiin keskittynyt yritys. 74 – Myös elektrolyyttivalmisteet vaikuttavat samansuuntaisesti, sanoo Kauhanen. Täydennysrehulla on kovan työn tai treenin jälkeistä palautumisvaikutusta. – Käytettävissämme on yritysryhmän laaja tuki muun muassa tuotekehitykseen ja valmistukseen sekä akkreditoidut laboratoriopalvelut. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Biofarm Oy – Kaikki yliruokinta tai ylensyöminen on haitallista niin ihmiselle kuin eläimellekin. D-vitamiinin puute voi johtua heikkolaatuisesta heinästä. – Tietyt täydennysrehut on suunniteltu ihon, karvapeitteen ja kavioiden hyvinvoinnin ja kunnon ylläpitoon. Kehitystyö on pitkäjännitteistä Biofarmin myydyimpiä tuotteita ovat Black Horse rehuista esimerkiksi Balance, Booster ja Kivennäinen. Sitä voidaan käyttää ilman että ravintoon olisi lisättävä muita vaikuttavia aineita. Tänä vuonna ei ole tullut markkinoille varsinaisia uutuustuotteita. Elektrolyytit on tarkoitettu korvaamaan raskaan kilpailun, valmennuksen tai helteen aiheuttaman runsaan hikoilun yhteydessä hevosen elimistöstä poistuneita kivennäisja hivenaineita. – Kovan treenin tai kilpailun jälkeen hevosen tulee antaa paBlack Horse Omenamelassi on omenan makuinen melassivalmiste parantamaan rehuannoksen maittavuutta tai lisäämään juomahalua veteen sekoitettun. – Oikea täydennysrehu voi joko tukea vaivan parantumista tai ennaltaehkäistä sen syntyä, sanoo Brofeldt. Tällaisia valmisteita ovat esimerkiksi biotiinia, sinkkiä tai omega3-rasvahappoja sisältävät valmisteet, sanoo Kauhanen. Olemmekin yli 25-vuotisen historiamme aikana kehittäneet ja valmistaneet lukuisia eri eläinten terveyttä ja ravitsemusta tukevia tuotteita, sanoo kehitysjohtaja Mika Brofeldt. – Kuulumme osana isompaan kotimaiseen yritysryhmään, jonka ydinosaamiseen kuuluu ihmisten ja eläinten ravitsemuksellisen hyvinvoinnin kasvattaminen. Myös jatkuva loimitus voi tuoda hevoselle ylimääräisen D-vitamiinin tarpeen, koska tuolloin hevosen on vaikea saada D-vitamiinia auringon valosta
Biolightin valo ei Valohoitoko avuksi kipujen, haavojen ja vammojen hoidossa. Hoitolaite tunnetaan muualla maailmassa jo hyvinkin, mutta Suomeen se saapui vasta tämän vuoden alkupuolella. Biolight on helppokäyttöinen, täysin kivuton ja äänetön hoitomuoto, mikä tekee hoitotilanteesta miellyttävän sekä hoidettavalle että hoitajalle. Happi + Energia = jopa puolet nopeampi toipuminen ja paraneminen. He pitävät tätä teknologiaa ja kivunlievitystä olennaisena osana nykyaikaista hoitoa. Kliinisissä tutkimuksissa todettiin menetelmällä olevan erityisen tehokkaan parantavan vaikutuksen erilaisten kiputilojen, tulehdusten ja haavojen sekä vammojen hoidossa. Laite kiihdyttää kehon omaa paranemisprosessia: – avohaavojen ja leikkaushaavojen paraneminen nopeutuu jopa 70%:lla – erittäin tehokas lihaksiston hoidossa – palauttaa ja rentouttaa lihaksiston nopeasti rasituksesta jälkeen Biolight hoitoalueita:. n vahingoita, joten kuka tahansa voi suorittaa hoitokäsittelyn. Kaikki hyötyvät nopeammasta paranemisesta, vähemmistä kivuista ja vammoista sekä pienemmistä lääkintäkuluista. Ruotsissa useat eläinklinikat ovat ottaneet Biolightin käyttöön, muun muassa Lundissa Veterinary Clinic, Kalmarissa Veterinary Clinic ja Ruotsin Yliopistollinen eläinsairaala SLU. Tämä lääkintätekniseksi luokiteltu hoitolaite on niin ainutlaatuinen, että se on suojattu 14 kansainvälisellä patentilla. 75 n Hevostuote Y li 30 vuoden ajan on Ruotsissa kehitetty, tutkittu ja valmistettu punaja lähiinfrapunavaloa tuottavaa Biolight -hoitolaitetta, joka alkujaan kehitettiin diabetesta sairastavien ihmisten haavojen hoitoon. – valmistelee lihaksistoa ennen kovaa rasitusta – jännevammojen paraneminen nopeutuu – tulehdusten paraneminen nopeutuu – arpikudoksen muodostuminen pienenee – nivelrikon kipulääkityksen tarve vähenee merkittävästi – erittäin tehokas kipua lieventävä vaikutus Useita erilaisia hoito-ohjelmia Laitteessa on useita eri hoitoohjelmia, joiden avulla hoito voidaan suunnata yksilöllisesti, tarpeen mukaan. Biolightilla on tähän asti hoidettu eniten ihmisiä, hevosia ja koiria, mutta se soveltuu myös muille eläimille. Myös suuri joukko hevosja koirahierojia sekä -fysioterapeutteja käyttää Biolightia kuntoutuksessa sekä erilaisten hoitojen tukena. Lisää verta ja happea Biolight -hoitolaitteen punaja infrapunavalo lisää huomattavasti verenkiertoa, joten verisuonet laajenevat hoidettavalla alueella päästäen lävitseen suuremman määrän verta ja happea. Happi on välttämätön ja ehdoton edellytys kaikelle parantumiselle sekä normaalille solutoiminnalle. Laite on todella helppo käyttää ladattavalla akulla tai verkkovirralla. Hoitomenetelmän turvallisuuden ansiosta Biolight Equine -hoitolaitetta voidaan käyttää niin ihmisillä kuin kaikilla eläimillä karvoihin katsomatta. Varsinkin kivunhoidossa ja lihashuollossa Biolight on varsin tehokas ja muutokset parempaan huomataan heti pian hoitojen aloittamisen jälkeen. Myynti ja laitteen vuokraus: www.kotieläintarvike.fi /System Lahti Oy, Seinäjoki
76 V T-Rent on lohjalaisen Linholmin perheen yritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2007. Vitamiinit ja kivennäiset ovat Equsanan tuotteissa helposti imeytyvässä, orgaanisessa muodossa, jolloin hevoset pystyvät hyödyntämään rehut paremmin.. Tässä kohtaa astui mukaan Tero Lindholm astui kuvioon, eikä aikaakaan, neuvottelut Equsanan maahantuonnista olivat käynnissä. Hevostuotteita Tanskasta – Yhteistyö minun ja Jennan äidin Virpi Lindholmin välillä tiivistyi ja kasvoi ystävyydeksi, sanoo tänä päivänä VT-Rentin markkinointia hoitava Kate Korpela. – Kerroin Virpille, miten hyvältä nirso ja helposti laihtuva hevoseni näytti Tanskassa, kun se söi Equsanan rehuja. Kesällä 2014 tyttärelle etsittiin valmennusapua. Hevostuotteet tulivat osaksi yrityksen toimialaa perheyrityksen ratsastusta harrastavan tyttären myötä. Hieroja Erika Törrönen suositteli valmentajaksi Kate Korpelaa, joka oli juuri palannut Tanskasta ratsuttajan tehtävistä takaisin Suomeen. Lindholmin perheen tytär Jenna Lindholmon harrastanut pitkään ratsastusta, ja sitä kautta tulivat rakentamisen ja rakennuskonevuokrauksen oheen mukaan Equsana-rehut. Eräänä syksyisenä päivänä naiset olivat maastoreissulla hevostensa kanssa. – Huhtikuussa 2015 Suomeen saapui ensimmäinen kuorma rehuja, lähinnä omille hevosillemme ja syksyllä aloitimme tuotteiden myynnin, VT-Rentin VT-Rent maahantuo tanskalaisia Equsana-rehuja Täydennysrehuja jokaiselle hevoselle Lomamökkien vuokrauksesta aloittanut, rakennuspuolen koneita ja laitteita vuokraava VT-Rent tuo maahan Equsana-rehuja. Vastaavaa sarjaa en ollut Suomeen palattuani löytänyt, Kate Korpela muistelee
Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: VT-Rent. Valmisteita löytyy eri tyyppisille hevosille perustarpeista aina vaativampiin erityistarpeisiin asti, Kate Korpela kertoo. – Pitkä pureskeluaika lisää syljeneritystä ja näin ollen parantaa vatsan toimintaa. Haemme kuitenkin jatkuvasti uusia jälleenmyyjiä, jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, Kate Korpela toteaa. Lisäenergiaa voidaan tarvittaessa syöttää esimerkiksi öljyn tai kauran muodossa. Täydennysrehu Super Plus on kehitetty nirsoille siitostammoille sekä nuorille hevosille. Tarvittaessa lisäenergiaa voidaan lisätä syöttämällä hevoselle öljyä tai esimerkiksi kauraa. – Tuotteita kehitetään alan ammattilaisten ja eläinlääkäreiden kanssa ja testataan kuusi kuukautta ennen markkinoille laskua. Fiberlux on täydennysrehu, jossa tekstuuria on saatu alfalfasta. Equsana on Tanskan myydyin rehumerkki ja sen taustalla on suuri koneisto. Rehuseos sisältää helposti sulavaa valkuaista, joka varmistaa tärkeiden aminohappojen saannin. Hyvälaatuisen heinän ohella syötettynä Fiberlux sisältää kaikki tarvittavat vitamiinit ja mineraalit. Rehun perustana ovat soija ja maissi, eikä se sisällä lainkaan kauraa. 77 Equsanan tuotteissa yhdistyvät tieteellinen tutkimus sekä hevosten ruokintaan ja hyvinvointiin liittyvät innovaatiot. – Rehuseosta voidaan syöttää esimerkiksi kauran rinnalla, mutta se soveltuu myös erinomaisesti heinän lisäksi ainoaksi väkirehuksi. – Equsanan valikoimaan kuuluu yli 70 laatutuotetta. markkinointia hoitava Kate Korpela kertoo. Helposti imeytyvässä muodossa Equsana erottuu rehuista edukseen Korpelan mukaan muun muassa siksi, että tuotteissa vitamiinit ja kivennäiset ovat helposti imeytyvässä, orgaanisessa muodossa. Seoksessa on matala, vain noin kahdeksan prosentin tärkkelyspitoisuus. Vaikka päiväannos on matala, seos täyttää kaikki vitamiinija mineraalivaatimukset syötettynä ainoana väkirehuna hyvälaatuisen heinän ohella. Tuotteessa on erittäin matala, vain noin neljän prosentin tärkkelyspitoisuus. Sen ansiosta hevonen pureskelee rehuseosta pitkään. Valmisteita jokaiselle hevoselle Equsana -tuotemerkin alla kohtaavat maahantuojan mukaan tieteellinen tutkimus sekä innovaatiot, jotka liittyvät hevosten ruokintaan ja hyvinvointiin. – Tällä hetkellä kuluttajat voivat ostaa Equsanatuotteita Lohjalta, Salosta, Lahdesta, Ylöjärveltä sekä Joensuusta. – Issikkarehut soveltuvat erinomaisesti myös muille kylmäverisille hevosille esimerkiksi suomenhevosille, Kate sanoo. – Jos tuona aikana tulee esille jotain muutosta vaativaa, korjauksia tehdään, Kate Korpela huomauttaa. Kaikki tarvittavat vitamiinit ja mineraalit tulevat annetuiksi, vaikka syöttömäärät ovat varsin matalat. Hänen mukaansa erityisesti islanninhevosten omistajat ovat löytäneet Equsanan, sillä muilla rehusarjoilla ei ole näin laajasti tutkittua ja suoraan islanninhevosille kehitettyä rehua. Täydennysrehuja Equsanalla on erilaisten hevosten tarpeisiin. . Hevoset pystyvät hyödyntämään rehut paremmin. Täydennysrehu sisältää myös Omega3rasvahappoja. – Rehua voidaan täydentää lisäksi esimerkiksi kauralla tai öljyllä, jos lisäenergiaa tarvitaan. Täydennysrehu Super Plus sisältää helposti sulavaa valkuaista sekä Omega3 -rasvahappoja. – Rakennerikkaassa rehuseoksessa on paljon kuitua, mutta energiamäärä on laskettua alas. – Tanskan maaperä on hyvin lähellä Suomen maaperää, minkä johdosta Tanskalaiset rehut soveltuvat lähtökohtaisesti paremmin Suomessa asuville hevosille kuin esimerkiksi saksalaiset tai hollantilaiset rehut. Balance on pelletöity täydennysrehu, joka on kehitetty siitostammoille ja nuorille sekä myös nirsoille hevosille. Esimerkiksi Active on täydennysrehu, josta saa kaiken tarpeellisen, kun sitä syötetään hyvälaatuisen korsirehun kera
Umesläp hevosautoja on kolme eri mallia. Suosituin Umesläp hevoskuljetusauto on kahden hevosen B-kortilla ajettava Ume Light-1.. – Umesläp hevosautoja on kolme eri mallia. Suosituin Umesläp hevoskuljetusauto on kahden hevosen B-kortilla ajettava Ume Light-1, koska pikku E-kortin hankkiminen on vaikeutunut. Jos auton kokonaispano on 3 500 kiloa, kuljettajalla on oltava B-kortti, mutta kokonaispainon ylittyessä 3 500 kiloa on kuljettajalla oltava kuorma-autokortti, mikä nykyisin tarkoittaa miltei ammattikuljettajan korttia. Suuri osa harrastajista liikuttaa hevosiaan vaunuilla, mutta käytetty auto on myös harrastajan vaihtoehto. Toisaalta kokonaispainoltaan alle 3 500 kilon ajoneuvoon voi kytkeä peräkärryn, jolloin Be-kortin omaava kuljettaja voi laillisesti Hevoskuljetuskärryltä vaaditaan turvallisuutta ja kestävyyttä Käytetty auto vaihtoehto harrastajallekin Hevoskuljetusvaunujen ja -autojen markkinoilla on runsaasti valikoimaa. 78 S einäjoella toimiva Allomeera Oy tuo maahan ruotsalaisia UmeSläp hevostrailereita ja -autoja sekä on jälleenmyyjänä englantilaisille Ifor Williams hevostrailereille
Tällä hetkellä vaihtoon tulee pääosin vuosien 2005-2010 tuotteita. UmeSläpin trailerimalleissa runko, takasilta ja lattia ovat alumiinia ja seinät sekä katto rungotettuja ja lämpöeristettyjä. Alumiinrakenne tekee kärrystä kevyen, mutta samalla sen kantavuus on markkinoiden paras. UmeSläpillä on viisi eri trailerimallia hinnaltaan noin 15 00023 000 euroa. Suomessa uusia hevosskuljetusautoja myydään vuosittain vähän, mutta käytetty auto on mahdollinen hankinta hintansa puolesta monellekin alan ammattilaiselle ja harrastajalle. . Esimerkiksi kevyimmän mallin omapaino on noin 600 kiloa, ja kantavuus noin 1 400 kiloa. B60 trailerissa on etuosassa erillinen valjashuone, joka erotetaan hevostilasta joko kiinteällätai liukuovellisella seinällä. Ne lastataan edestä ja puretaan takaa. B50-trailerissa hevoset kulkevat peräpää edellä. Autoja ja trailereita ostetaan nykyisin paljon rahoituksella. Kantavuus markkinoiden paras Kahden hevosen traileri on Kankaanpään mukaan kuljetustrailereista suosituin. 79 kuljettaa neljääkin hevosta, sanoo Jari Kankaanpää Allomeera Oy:stä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Allomeera Oy Suosituin Umesläp hevoskuljetusauto on kahden hevosen B-kortilla ajettava Ume Light-1. – Tämä tapa on tutkimuksissa todettu hevoselle parhaaksi. – Valmistajat eivät juuri pienempiä teekään. Akselistona on teräsjousitetettu tandemteli.. Etutai takapurkutrailerin etuna on, ettei hevosen tarvitse lastauksessa peruuttaa missään vaiheessa. UmeSläpin suosituin trailerimalli on B35, jonka runko, takasilta ja lattia ovat alumiinia ja seinät sekä katto rungotettuja ja lämpöeristettyjä. Edestä sisälle, takaa ulos B36-mallissa on sisäänrakenettu valjaskaappi ja B45 malli on etupurkutraileri. Kaikissa UmeSläpin viidessä mallissa on sama rakenne, mutta varustukseltaan mallit eroavat toisistaan. Ifor Williamsin normaali telitraileri maksaa noin 10 000 euroa, kun vastaava UmeSläp maksaa noin15 000 euroa. Ifor Williamsin 1,5 hevosen traileri maksaa noin 8000 euroa. Teräsjousitettu tamdemteli puolestaan takaa tasaisen matkan. Niiden hinta säilyy Kankaanpään mukaan erittäin hyvin. Eristys lämmittää vaunua talvisin ja pitää sen viileänä kesäisin. Kerrokset on liimattu toisiinsa. Esimerkiksi hiljattain myyntiin tuli vuoden 1989 mallia oleva Umesläp, jonka pyyntihinta oli nykyrahassa jotakuinkin sama kuin uushankintahinta vuonna 1989. – Hyvän käytetyn auton saa jo noin 20 000 eurolla. Ifor Williamsin trailerit ovat edullisempia. Katon eristyksen ansiosta kondensiovettä ei kerry sisäkaton pinnalle. Käytetet Umesläp trailerit ja autot käyvät kaupaksi. Seinä on tämän rakenteen ansiosta kantava. – Vastaavia rakenteita ei ole kellään muulla valmistajalla. Myös onnettomuustilanteissa vaunun kahdesta lastaussillasta voi olla hyötyä. Akselistona on teräsjousitetettu tandemteli. Seinät ovat niinsanottua “sandwich”-elementtiä. Tosin muun muassa Ifor Williamssialla löytyy niinsanottu 1,5 hevosen kärry, joka on ideaalinen esimerkiksi tammalle ja varsalle
Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Puhelimella: 09-413 97 300 5/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA KAVIOKUUME – vähän toivoa ja paljon työtä Islanninhevonen hurmaa matkailijan Lajin vaihto montéen voi saada hevosen syttymään Janina Glad ravilukiossa Ruotsissa Koulutuksesta varsalle hyvä mieli ja halu jatkaa ELOKUVAHEVOSEN tärkein ominaisuus rauhallisuus Amatöörien EM-ohjastaja ei mieli ammattilaiseksi Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy He vos m aail m a Info HM So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I 1 4/16 6,40 5,50 ERIKOISHINTA Run saa sti hev osk esä n kuu lum isia Rotuesittelyssä puoliverinen trakehner Ohjasajosta hyötyä sekä hevoselle että ohjastajalle Islanninhevosilla kautta aikojen parhaat PM-kisat Suloiset pitkäkorvat: Aasivarsat Väinö ja Eetu sekä muulivarsa Manu Kuninkuusraveissa juhlivat Saaga S ja Vitter Ensikertalainen Isäntä työmestariksi % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Tilaa Hevosmaailma Netissä: www.hevosmaailma.. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Hevosharrastajille suunnattu erikoislehti. Määräaikaistilaus 49€ www.lehtiluukku.. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä
09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p. PALVELUHAKEMISTO 81 Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.net Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 09-413 97 370 kristiina.hattberg @karprint.fi
Verkkoluennot on tarkoitettu sekä raviettä ratsutalleilla toimiville ja niitä voi seurata omalta tietokoneelta sopivana ajankohtana. Verkkokurssille osallistuminen edellyttää ilmoittautumista osoitteeseen hevostietokeskus@ hevostietokeskus.fi. Lisäksi verkkomateriaaleissa käsitellään erilaisia aitaja tarharatkaisuja, tallin kuivike-, lantaja jätehuoltoa, tarhojen, laitumien ja kenttien hoitoa sekä tallin sähköja paloturvallisuusasioita. www.veljwahlsten.com 82. Hevosen valmennusfysiologia ja eri lajien asettamat valmennusvaatimukset ovat vahvasti esillä. Koot 125165 cm ovh 149 euroa. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee kertoa oma nimensä (sekä sähköpostiosoite) sekä onko hevosalan ammattilainen vai harrastaja, sekä talli/paikkakunta, jossa toimii ja sen hevosten lukumäärä. tyvät 14.10.2016. Tärkeän osan muodostavat myös hevosten terveys, erityisesti jalkaterveys ja kilpahevosen kengitys. Myös alueen harrastajat ja opiskelijat voivat ilmoittautua kurssille. pitkien välimatkojen alueilla ja sitä rahoittavat Pohjois-Savon-, Pohjois-Karjalan-, Etelä-Savon-, Keski-Suomen-, Kaakkois-Suomen-, Kainuun-, Pohjois-Pohjanmaansekä Lapin Ely-keskukset Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Värit musta ja tummansininen Paljon kokoja XXS-XXL, ovh 39,90 euroa www.veljwahlsten.com Hauska Horse Comfortin Jockey kuvioitu Full neck loimi, vedenpitävä 600 den päälikangas ja 150 g vanuvuori. Laadukas ja hyvin istuva loimi moneen säähän. Verkkokurssilla keskitytään kolmeen teemaan: hyvinvointi ja ruokinta, valmennus ja kilpahevosen kengitys sekä hevosten ja talliympäristön hoito. Mukaan voi ilmoittautua syksyn ja talven ajan, koska luennot ovat katsottavissa verkossa hankkeen ajan, sitä mukaa kun ne valmistuvat. Verkkokurssin tai sen osaalueen voi myös tenttiä, mutta se ei ole pakollista. n Hevosneuvonta kehittämisen kohteena Neuvontaluentoja verkkokursseilla Kaunis uutuus! Horse Comfort Crystal turvakypärä uudella VG1standardilla, säädettävät koot S, M ja L , ovh 79 euroa. Hevosten terveyteen liittyviä luentoja on jokaisessa aihekokonaisuudessa. Uusinta tietoa ruokinnasta Verkkokurssin videoilla ja niihin liittyvissä tietomateriaaleissa käsitellään hevosten ruokintaa uusimman tutkimustiedon pohjalta sekä muun muassa rehujen ja lisärehujen merkitystä sekä ruokinnan optimointia. n Tuoteuutiset H evostietokeskus aloittaa laajan verkkoluentokokeilun. Luentoja lähetetään noin 2-3 kpl kuukaudessa. Hankkeella haetaan potkua moderniin, ajasta ja paikasta riippumattomaan neuvontaan. Verkkokurssille osallistuminen on ilmaista ja luennot käynnisVerkkokurssilla kolme teemaa: hyvinvointi ja ruokinta, valmennus ja kilpahevosen kengitys sekä hevosten ja talliympäristön hoito. 2-3 luentoa kuukaudessa Verkkokurssille voivat osallistua yllämainittujen Ely-keskusten alueella hevostoimintaa harjoittavat henkilöt sekä alan palvelujen tuottajat. Pilotti toteutetaan ns. www.veljwahlsten.com Horse Comfort toppaliivi, ratsastukseen ja tallille. Hanke kestää toukokuun 2017 loppuun saakka