5/17 6,50 Palkintojen nousu piristänyt hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka
• Kun hevosta on seisotettava karsinassa ja liikutettava kontrolloidusti • evosille, jotka stressaavat kuljetusta • Koulutustilanteissa: satulointi, ratsastus ym. uusissa tilanteissa Sisältää: L-tryptofaania, magnesiumoksidia, B1-vitamiinia, B2-vitamiinia, B3-vitamiinia, B5-vitamiinia, B6-vitamiinia, B12-vitamiinia TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA “Double Blind Investigation of the Effects of Oral Supplementation of Combined Glucosamine Hydrochloride and Chondroitin Sulphate on the Stride Characteristics of Veteran Horses” R.K. Northrop Pakkaus: 1 kg, 100 x 10 g Ylläpitoannos: 10 g/vrk Purkki riittää 100 päivää Saatavilla hevosklinikoilta, eläinlääkäreiltä tai apteekeista • Sisältää korkeat pitoisuudet nivelruston ja nivelnesteen tärkeitä rakennusaineita: glukosamiinihydrokloridia, kondroitiinisulfaattia ja N-asetyyli-D-glukosamiinia • Iäkkäillä hevosilla tehdyssä tutkimuksessa Synequiniä syöneillä hevosilla ravissa askel piteni 12 viikon hoitojakson aikana keskimäärin 14 cm! Pakkaus: 24 x 60 g Saatavilla hevosklinikoilta,eläinlääkäreiltä tai apteekeista Puh. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia Puh. Brigden and A.J. Forsyth, C.V. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä
70 LAUKAAN Evidensia hoitaa hevospotilaat. 4 n Pääkirjoitus 6 SUOMEN HIPPOKSEN jalostusjohtaja Minna Mäenpää pitää suomalaista hevoskasvatusta laadukkaana. 76 40 KOKEMÄEN kesäradalla juostu kilpaa 70 vuotta. 18 TURVAA TAIDOISTA JA VÄLINEISTÄ. Tänä vuonna tilanne on piristynyt entisestään, erityisesti ravipuolella. 16 HEVOSENHOITAJAKSI lähti Merene Hovilainen opiskelemaan, tavoitteenaan hoitaa oma hevosensa niin hyvin kuin mahdollista. 46 YLIHÄRMÄLÄINEN Antti Ala-Rantala panostaa edullisiin hevosiin, joista löytyy pienellä hiomisella suurta potentiaalia. 26 AJOMESTARI Reijo Kuhakoski ajoi vossikkaa Helsingissä yli 30 vuotta. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Vaikka myös ravipuolella suomenhevosten tilanne on piristynyt, on rodun sisällä ravureiden suhteellinen osuus vähentynyt. Suomenhevosia halutaan yhä enemmän myös ratsuiksi. 31 HEVOSMAAILMA-TALLI omistaa Lisbethin esikoisvarsan Lissun Eerikin, jonka edesottamuksia kimppalaiset seuraavat mielenkiinnolla. 56 SUOMENHEVOSRUUNA Uuras voitti neljännen kyntökultansa. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi Ilmoitusmyynti Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Astutuslukuihin odotetaan Hippoksen jalostusjohtajan mukaan kaikin puolin pientä nousua. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 45 RATSASTUSLEIREILLÄ huomattavia turvallisuuspuutteita. 54 RAVILIIGAJOUKKEILLE varsat. ISSN 1455-0547 Hyvänlaatuinen heinä ja täydennysrehuksi peruskivennäinen sekä suolakivi riittävät yleensä kevyttä työtä tekevälle hevoselle. 10 SÄÄNNÖLLINEN HAMMASHOITO on perusasia kuten kengitys, toteaa konitohtorin palstallaan. Hevosalalle kuuluu parempaa Vaikka taloustilanne heijastuu hevoskasvatukseen viiveellä, oli luvuissa viime vuonna nähtävissä nostetta. Hän joutui lopettamaan terveydellisistä syistä vuonna 2013. Tällä hetkellä varsoja syntyy sekä lämminverisille että suomenhevosille molemmille noin 1 000 vuodessa, suomenhevosille hieman enemmän kuin lämpöisille. Suomenhevosten tilanne näyttääkin tällä hetkellä hieman valoisammalta, mikä johtunee osittain tänä vuonna vietettävästä suomenhevosten juhlavuodesta. 12 AKTIIVIPIHATOSSA hevonen elää lajityypillistä elämää, toteaa yksityistallia Porvoossa vuodesta 1990 pyörittänyt Riitta Lahtela-Mällinen. 25 SUSANNA GRANROTH ja Anatevka kruunasivat kautensa SM-esteillä. 76 HEINÄ ON edelleen hevosen tärkein rehu, mutta täydennysrehuja, esimerkiksi kivennäisja vitamiinivalmisteita käyttää jokainen hevonen jossakin elämänsä vaiheessa. Ohjastaja Hannu Torvinen koki elokuisessa Vermon lähdössä hurjan onnettomuuden, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. 62 VÄRIN NIMESTÄ huolimatta tiikerinkirjavat hevoset eivät ole raidallisia vaan lähinnä täplikkäitä. Sisältö 5/2017. 34 ROTUESITTELYSSÄ hevosmaailman koira, arabi. Onneksi olkoon monipuolinen suomenhevonen! Mari Ahola-Aalto Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 354 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 46 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Kannen kuva: Susanna Malmström Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 66 YYTERIN RATSASTUSKESKUS tarjoaa syrjäytyneille nuorille ja lapsille hevostoimintaa. 52 VÄLÄHDYS Pohjoismaiden paras kylmäverinen. 59 HEVOSTALOUS palvelee aluekehitystä ja matkailua
Luokassa ratkottiin samalla myös Keski-Euroopan liigan maailmancupin osakilpailu, jossa nähtiin vain kaksi tuplanollaa. 5 Oulun raviradalle uusi toiminnanjohtaja n Pohjolan Hevosystävien hallitus valitsi 14 hakijan joukosta Oulun raviradan uudeksi toiminnanjohtajaksi yo-merkonomi Sirkka Huopanan. Suomi kuuluu maailmancupissa viiden tähden tasolla hypättän Urallaan lukuisia Toto76voittoja ravannut Hissun Aarre menehtyi lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. superliigaan, joka käynnistyy ensi viikonloppuna Oslossa ja jatkuu viikkoa myöhemmin Helsingissä toisella osakilpailulla. Rakennuksen lisäksi palossa meni myös paljon arvokasta tavaraa. Viitamaa oli Ylivieskan raviradan toiminnanjohtaja noin 15 vuotta. Ihmiset ja hevoset selvisivät syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna syttyneestä palosta vahingoitta. Tallinvintti toimi tilalla varastona. Suomea edustaa molemmissa Göteborgin EM-semifinalisti Juulia Jyläs. – Uskomme Oulun ja koko pohjoisen ravi-Suomen hyötyvän Sirkka Huopanan asiantuntemuksesta, iloitsi hallituksen puheenjohtaja, asianajaja Kari Eriksson syyskuun puolivälissä tehdyn valinnan jälkeen. Siellä oli satuloita, valjaita ja esimerkiksi koko lauman talviloimet. Arvion mukaan syttymissyy liittyy vanhan tallin sähkölaitteisiin. Hän johti kumpaakin rataa. Seuraavaksi keskiviikoksi Vermoon ilmoitettu Hissun Aarre tienasi 62 733,00 euroa ja ravasi ennätyksen 23,8aly. Kaikki tallin 26 hevosta pääsevät katon alle suojaan samassa pihapiirissä olevaan uuteen tallirakennukseen. Kuva: SRL Hanna Heinonen www.hannaheinonen.com Granroth viides ja Antell yhdeksäs Tallinnan GP-esteillä n Suomalaiset jatkoivat hyvää menestystä Tallinn International Horse Show’n kahden tähden esteillä sunnuntaina 8.10. vään Länsi-Euroopan liigaan eli ns. Huopana jatkaa työtä viime keväänä äkillisen sairauskohtauksen jälkiseurauksiin menehtyneen pidetyn toiminnanjohtajan Kari Viitamaan jälkeen. Lauantaina hevosella oli kaikki vielä kunnossa. Hissun Aarre menehtyi ähkyyn Susanna Granroth – Anatevka, SM-radalla 2017. Tallirakennus oli isännän herätessä jo ilmiliekeissä, eikä sitä olisi siinä vaiheessa enää voitu pelastaa. Hissun Aarteella havaittiin varhain sunnuntaiaamuna ähkyn oireita. Kärkeen nousivat ajassa Puolan Michal Kazmierczak – Stakorado ennen Viron Urmas Raagia ratsulla Ibelle van de Grote Haart. Muutama kymmenen kilometriä ennen sairaalaa hevonen oli vielä hengissä, mutta perillä se oli menehtynyt. Vieremäläisen Väisäsen perheen ruuna otti viimeisimmän arvovoittonsa kaksi viikkoa ennen kuolemaansa Villinmiehen Tammakilpojen yhteydessä Lappeenrannassa. Palon syttyessä tallissa ei ollut hevosia, vaan ne olivat onneksi pihalla laitumella viikonloppua viettämässä. Nita Raiskio voitti Dolandalla päivän 135-luokan kahdessa vaiheessa Granrothin ollessa viides Leopoldolla.. Sirkka Huopana on aiemmin toiminut Kaustisen raviradan toimitusjohtajana, ja hän omaa valitsijoidensa mukaan hyvän kokemuksen raviurheilusta ja erityisesti työstä raviradalla. Tuoreet Suomen mestarit Susanna Granroth ja Anatevka sijoittuivat yhdellä pudotuksella Tallinnan GP-esteillä viidensiksi, ja John Antell oli ratsulla Iscara Del Maset hienosti yhdeksäs viidellä virhepisteellä. Oulun raviradan johtajana hän toimi viimeiset viisi vuotta. Tiina Väisänen mukaan ruuna söi normaalisti. Eläinlääkärin ripeästi tekemistä toimenpiteistä huolimatta tilanne ei alkanut helpottua ja hevosta lähdettiin kuljettamaan Hyvinkään hevossairaalaan. Hevostalli tuhoutui tulipalossa Liedossa n Ravivalmentaja Pertti Isotalon vanha, 12 karsinan tallirakennus tuhoutui tulipalossa Liedossa
Kasvattajien määrässä pudotus Kasvattajien määrässä on tapahtunut merkittävä pudotus 2000-luvun aikana. – Taloustilanne heijastuu hevoskasvatukseen viiveellä. Vuoden 2015 vastaavat luvut näyttivät lämpöisille 1 059 kasvattajaa ja suomenhevosille 1 214 kasvattajaa. T aloustilanne heijastuu vahvasti Suomen hevoskasvatukseen. Vain kourallisella on yli 10 siitostammaa, Mäenpää sanoo. Vuoden 2010 jälkeen talouden notkahtaminen näkyi selvästi myös kasvattajien ja syntyneiden varsojen määrissä. 6 Palkintojen nousu piristänyt kasvatusta Suomen hevoskasvattajien määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä varsoja syntyy sekä lämminverisille että suo. Valtaosalla kasvattaminen on pienimuotoista, yhden tai kahden siitostamman kanssa. – Kartoituksen mukaan noin 90 prosenttia on näitä pienimuotoisia kasvattajia. Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää pitää suomalaista hevoskasvatusta laadukkaana, vaikka opittavaakin riittää ja maatalouden rakennemuutokset tuovat omat haasteensa. Suomenhevosten tilanne näyttääkin tällä hetkellä hieman valoisammalta, mikä johtunee osittain tänä vuonna vietettävästä suomenhevosten juhlavuodesta. Vastaavia muutoksia tapahtui 18-vuotias conneramatamma Maplehill Aideen on Minna Mäenpään lasten omistuksessa ja harrastekäytössä. Viiveellä heijastuva taloustilanne ja kohonneet kasvattajapalkkiot ovat saaneet kasvatuksen kuitenkin elpymään. Astutuslukuihin odotetaan kaikin puolin pientä nousua. Lyhyessä ajassa laskua tapahtui lämminverisillä 40 prosenttia ja suomenhevosilla 30 prosenttia. Kuva: Atte Mäenpää menhevosille molemmille noin 1 000 vuodessa, suomenhevosille hieman enemmän kuin lämpöisille. Vielä vuonna 2005 lämminveristen kasvattajia oli 1 984 ja suomenhevosten kasvattajia 1 816. Taloustilanteen kohotessa tilanne kuitenkin parantui. Syksyn varsahuutokauppa oli myös hyvä osoitus kasvatustoiminnan nosteesta, kertoo Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Viime vuonna oli kuitenkin nähtävissä taas nostetta, ja tänä vuonna tilanne on piristynyt entisestään, erityisesti ravipuolella. myös aiemman talouslaman yhteydessä
Starinita Oy:n 1-vuotiaiden huutokaupassa yhdistys tarjoaa tilaisuuden tuoda esille ja myydä varsoja yhteistyössä SHKL Ry:n kanssa. Myös ponien kasvatus on vähentynyt, mihin heijastuu osaltaan aiempi ylituotto. Yhdistyksen puheenjohtaja on Kaisa Nivola. Ensi vuonna jaetaan ennätyssuuri määrä kasvattajapalkkioita, hymyilee Mäenpää. Se on nyt noin 70 prosenttia. – Palkintojen taso on tänä vuonna noussut merkittävästi. Yhdistys on tehnyt aloitteita, jotka ovat vaikuttaneet Suomen Hippoksen hallituksen päätöksiin, kuten kasvattajapalkkiojärjestelmän uudistaminen ja kasvattajakilpailuiden palkintojen säilyttäminen ja korotukset sekä tuontitammojen pakkostarttisummien poistaminen ja lisääntyvä kilpailutarjonta 2-vuotiaille lämminverisille Hippoksen Nuorten Sarjojen muodossa. Tämä luo kysyntää ja kiinnostusta, jolloin uusia omistajia on myös helpompi saada mukaan investoimaan Suomessa syntyneisiin hevosiin, Mäenpää kertoo. Yhdistyksellä on edustaja Hippoksen jalostusvaliokunnassa ja kasvatukseen liittyvissä kehitysryhmissä. – Suomalainen hevoskasvatus pystyy tarjoamaan kansainvälisesti menestyviä huippuyksilöitä ja myös kokonaistaso on noussut. Kasvattajia on eri puolilla Suomea, mutta perinteisiä vahvoja hevoskasvatuksen alueita ovat kuitenkin Häme, varsinaisSuomi ja pohjois-Savo.. Yhdistyksen tavoitteena on järjestää kasvattajille toimintaa, joka edistää heidän asiantuntemustaan ja luo tilaisuuksia tavata muita kasvattajia kotimaassa ja ulkomailla. Suomen Ravihevoskasvattajat ry on ollut Suomen Hippos ry:n jäsen vuodesta 2008 saakka. Kasvattajayhdistys pyrkii vaikuttamaan raviurheilua koskevaan päätöksentekoon mahdollisimman monella taholla kotimaisen hevoskasvatuksen toimintaedellytysten parantamiseksi. Poneja syntyi enemmän kuin niille oli käyttöä ja nyt tilanne on tasaantumaan päin. Hevosalaa on alettu myös arvostaa ja nostaa esille aiempaa enemmän, mikä voi myös houkutella kasvattamaan. – Vaikka myös ravipuolella suomenhevosten tilanne on piristynyt, on rodun sisällä kuitenkin ravureiden suhteellinen osuus vähentynyt. Maailmalla painotetaan tammojen ja varsojen laitumien hyvää hoitoa, ja siihen ei Mäenpään mukaan ole vielä Suomessa riittävästi panostettu. SRHK ry:n jäsenet saavat jäsenetuna ilmoittaa hevosensa huutokauppoihin (myös internethuutokauppa) 100euroa/hevonen. Erityisesti on nostettu ennakkomaksullisten kasvattajakilpailuiden palkintoja ja myös nuorten sarjoihin on panostettu entistä enemmän. Ravihevoskasvattajilla oma yhdistyksensä Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n toiminnan tarkoituksena on Suomessa syntyneen ravihevosen esille tuominen ja suomalaisen ravihevoskasvattajan edunvalvonta. Kasvattajapalkkiot vaikuttavat Kenties suurin syy hevoskasvatuksen uudelleen piristymiseen on ravikilpaluiden kohonnut palkintotaso ja sen myötä myös lisääntyneet kasvattajapalkkiot. 7 . Suomenhevosia halutaan yhä enemmän myös ratsuiksi, Mäenpää kuvaa
Niitä on tehty niin paljon, ettei Hannu Nivola osaa enää kertoa tarkkaa määrää. 3. Tämä on Nivolan mukaan suuri kannustin ja vaikuttaa merkittävästi hevosten kasvattamiseen. – Useita tuhansia. 10 % 5-7v ........................... Nivolan mielestä astutusmäärät pitäisi kuitenkin saada nykyisestä nousuun, jos halutaan juosta tasokkaita raveja. 5 % 1. Kasvattajapalkinto määräytyy hevosen Suomessa joulukuun loppuun mennessä saavuttamien palkintojen perusteella. Kuva: Linda Rantanen Pitkäjänteistä työtä Ravien palkintosummat ovat nousseet ja samalla myös kasvattajapalkkiot ovat nousseet 15 prosenttiin. 5. Mikäli kasvattaja ei ole luonnollinen henkilö, vaan yhdistys, säätiö, yhtiö, osuuskunta tai muu yhteisö tai yhteisomistus, maksetaan kasvattajapalkinto tälle tai tämän määräämälle edustajalle. Kasvattajapalkinnot jaetaan totopelien tuotoista hevoskasvatuksen edistämiseen kohdennettavista varoista. Kannustan muitakin hevoskasvatukseen. Vuosien varrella kasvatettujen hevosten määrä on vaihdellut suuresti vuosittain. 5 % 8-12v ......................... Ihmiset olisi saatava paikan päälle Hevoskasvatuksen ja ravien haasteeksi hän kuitenkin toteaa haasteen saada ihmiset paikan päälle seuraamaan raveja ja innostumaan niistä. – He ovat tehneet menestyviä hevosia ja helpottavat siten kasvattajankin jatkotyötä, Nivola mainitsee. n Teksti: Terhi Niinimäki Ravihevosten kasvattajapalkintojärjestelmä Pienin maksettava kasvattajakohtainen palkinto on 150 euroa. Kasvattajapalkinto koskee Suomen Hippos ry:n rekisteriin merkittyjä Suomessa syntyneitä hevosia. Hevosen kasvattaja on emän omistaja varsan syntyessä ellei kasvattajaksi ole ilmoitettu emän haltijaa Suomen Hippos ry:n rekisterissä. Kasvattajapalkinto koskee myös ulkomaille myytyä Suomessa syntynyttä ja rekisteröityä hevosta sekä ulkomailla Suomen rekisterissä olevasta tammasta syntynyttä hevosta, joka on tuotu Suomeen syntymävuoden joulukuun 31. – Kyllä ne ovat tärkeä osa kasvatustoimintaa. Kasvattajapalkinnon tarkoituksena on edistää kotimaista ravihevoskasvatusta. Pienin maksettava hevoskohtainen palkinto on 170 e. Kasvattajapalkinto maksetaan hevosen kasvattajalle myös hevosen ulkomailla saavuttamien palkintojen perusteella ja sen suuruus on kymmenen (10) prosenttia hevosen palkintosummasta, kuitenkin enintään 10.000 e/vuosi. Tämän syksyn tuloksiin Nivola on tyytyväinen. Omat kasvatit eivät ole juosseet yhtä paljon voittoja kuin viime vuonna, mutta menestystä on silti tullut. Kasvattajapalkintojen suuruus on:. Varsojen määrässä on ollut vaihtelua kolmesta viiteentoista. Suomenhevoset Lämminveriset 3-4v ........................... Kuninkuusravien ylimääräinen kasvattajapalkinto on 15 %. Nyt, kun yleinen taloustilanne on muutenkin kohentunut, näkyy se myös hevoskasvatuksessa. 10 % 12-15v ........................ Ulkomaille myydyn lämminverisen ravihevosen kasvattajapalkinnon perusteena ovat vain 2-7-vuotiaana saavutetut palkinnot, joista kasvattajan tulee vuosittain anoa kasvattajapalkintoa Suomen Hippos ry:ltä. Toki myös pitkäjänteisellä työllä on osansa ja tuurinkin piikkiin hän laittaa osan menestyksestä. 8 Kasvattaja kiittelee palkintojen merkitystä n Yksi Suomen menestyksekkäimmistä hevoskasvattajista, Hannu Nivola, pitää Suomen hevoskasvatustilannetta varsin hyvänä ja kiittelee kasvattajapalkintoja. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa joutuu kilpailemaan muiden kanssa, hän toteaa. 4. Omaksi menestystekijäkseen kokenut kasvattaja nostaa ensisijaisesti hyvät omistajat ja valmentajat. Viime vuosina varsoja on syntynyt vuosittain noin 10, Nivola kertoo. päivään mennessä. Tämän on pitkäjänteistä työtä, mutta kyllä se palkintokin sieltä tulee, hän hymyilee. Suomen menestyksekkäimpiin hevoskasvattajiin lukeutuva Hannu Nivola pitää kasvattajapalkkioita erittäin oleellisena kasvattajan työn kannalta. Vaimollakin oli vaikutusta asioihin. – Astutusmäärät eivät ole suomenhevosilla laskeneet yhtä paljon kuin lämpöisillä. – Siitostammoja on ollut keskimäärin 10, mutta kaikki eivät ole olleet kantavana vuosittain. 2. Nyt on tehty vuositasolla noin 200–250, hän kuvaa. 15 % 5v ............................... 15 % 2-3v ........................... Nyt, kun Veikkaus hoitaa pelipuolen, kentän on saatava ihmiset kiinnostumaan ja tulemaan paikan päälle, Nivola painottaa. Nivolan ja hänen eläinlääkärivaimonsa Kaisa Nivolan omistamalla Kallelan oriasemalla Uudenkaupungin Kalannissa tehdään siitoksia. Parhaina vuosina tehtiin jopa 450. Se tosin heijastuu viiveellä. Meillä hienot hevoset keskiössä ja sitä pitää yrittää käyttää markkinavalttina. Nivolan kasvatustoiminta sai alkunsa 1990-luvulla, kun oman kilpahevosen pito johti siitostamman ottoon ja varsoihin. – Hyvillä mielin olen. – Kun on telkkarit ja tietokoneet, on helppo seurata ruudulta, mutta ihmisten oleminen paikan päällä luo aivan erilaista tunnelmaa. Varsan syntymään menee vuosi, valmentamiseen useampi vuosi ja tuloksia voi joutua odottelemaan pitkäänkin tai sitten ne eivät olekaan toivotunlaisia. 13 % 6-11v .......................... Jos kasvattaja kuolee, maksetaan kasvattajapalkinto hänen perikunnalleen. 13 % 4v .............................. Jalostukseen hyväksymättömän lämminverisen ravihevosoriin jälkeläisellä ei ole oikeutta kasvattajapalkintoihin. Valtion tai kunnan tai näiden omistaman laitoksen ollessa kasvattajana, ei kasvattajapalkintoa makseta. Varsakauppa on kuitenkin piristynyt ja nuorten ikäluokkien lähtöjä on lisätty, Nivola kertoo. – Se on helppo sanoa mikä näistäkin varsoista on kaunein, vielä kun tietäisi mikä on paras, tuumi Hannu Nivola katsellessaan varsoja
Siitostammoja ja varsojakin tulee myös joitakin kappaleita. Lisäksi ilmastossamme kasvaa terveitä hevosia, hän kuvaa. – Siitostammojen kokonaislaatuun panostaminen erottaa meidät vielä kansainväliseltä tasolta. Toinen asia, jota maailmalla on painotettu, on tammojen ja varsojen laitumien hyvä hoito. – Lisäksi meiltä puuttuvat välikasvattamot, joihin hevoset voi siirtää kasvattajalta. – Ennen hevosia kasvatettiin maatiloilla muun työn ohessa. Meillä on paljon vahvoista suorituslinjoista polveutuvia siitostammoja, varsinkin isommassa mittakaavassa kasvattavilla, mutta paljon on myös parantamisen varaa. Oriin on kasvattanut Katri Kela ja Seaground Oy. Hän on kuitenkin hyvillä mielin kotimaisen kasvatuksen tämän hetkisestä tilanteesta ja myös tulevaisuudesta. Lisäksi on niitä, jotka kasvattavat hevosia ulkomaisiin rekistereihin ja myyvät huutokaupassa, Mäenpää kertoo. Tintin Tinjami, e. Liiton toiminnan tavoitteena on tukea jäseniään heidän työssään sekä edistää heidän taitojaan FWBhevosten kasvattajina ja jalostajina. Viime vuonna vuoden kasvattaja oli eurajokelainen Liisa Mattila. – Vuosittain Suomeen tuodaan noin 300 ravihevosta. Ratsuhevosia ja poneja tulee tuhatkunta vuosittain. Laadukasta, mutta kallista Suomen hevoskasvatuksen tasoa Mäenpää kuvailee laadukkaaksi. Siihen meillä ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota, Mäenpää täsmentää. Tämä on selkeä puutos moniin muihin maihin verrattuna ja siitä kärsii varsinkin ratsupuoli. Laadukkaasta kotimaisesta kasvatuksesta huolimatta Suomessa ollaan silti vielä riippuvaisia tuonnista. Vaikka määrä on tipahtanut, laadusta ei ole tingitty. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä Suomenhevosratsuilla oma järjestönsä Suomenhevosratsujen ja -pienhevosten kasvattajia huomioi ja palkitsee vuosittain Suomenratsut ry. – Siitostammat ja varsat hoidetaan hyvin. Haasteita ja opittavaakin Suomessa riittää. Hän korostaa, että koska Suomessa kasvatetaan kohtuullisen pieniä määriä takaa se hevosten yksilöllisen hoidon. Niistä kotimaisella kasvatuksella olisi mahdollista korvata osa, Mäenpää mainitsee. Koska Suomen laidunkausi on lyhyt, tarkoittaa se muihin maihin verrattuna lisäkustannuksia ruokinnan osalta. Maataloudessa tapahtuneista muutoksista kärsivät ensisijaisesti suomenhevoset, joita on perinteisesti kasvatettu sivutoimena maaseudulla. Se nousi 1-vuotiaiden suomenhevosten valtakunnallisen varsanäyttelyn finaalin voittoon marraskuussa 2015. Tänä vuonna palkitaan SRL:n rankingpisteiden kärkipäässä olevien hevosten kasvattajia. Siksi myös palveluiden pitää huomioida tällaiset uudet mahdollisuudet ja kasvatusmuodot, Mäenpää korostaa. Oriin esittänyt Lia Merimaa löytyy Merimaan Ruhtinaan omistajan Seagroudin takaa. Lämminverisellä ratsulla omat kehittäjänsä Ratsujalostusliitto ry:n toiminnan päätarkoituksena on kehittää suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen – Finnish Warmblood FWB, sekä suomalaisen ratsuponin, englantilaisen täysiverisen ja angloarabin kasvatusja jalostustyötä, tukea jäsentensä toimintaa ja edistää heidän taitojaan hevosten kasvattajina. Yhdeksi Suomen hevoskasvatuksen hankaluudeksi Mäenpää nostaa sen kalleuden. Myös maatalouden rakennemuutokset heijastuvat hevoskasvatukseen. toimintavuosi. neet, ei ole enää samalla tavalla aikaa hevosille. 9 Kasvattaja kiittelee palkintojen merkitystä Yksi hienosti menestyneistä suomenhevosvarsoista on Merimaan Ruhtinas (i. Olisi Suomessa Mäenpään mukaan muutakin opittavaa ulkomailta. Tuontia tarvitaan Suomesta viedään myös huippuyksilöitä maailmalle. – Myös kaupunkilaiset kasvattavat nykyisin hevosia. – Tänä vuonna on lähtenyt muutama kymmenen hevosta ulkomaille. Toisaalta muusta maataloudesta jäävät maat ja tilat tarjoavat uusia mahdollisuuksia hevostaloudelle, Mäenpää kertoo. He pitäSiitostammojen kokonaislaatuun panostaminen erottaa meidät vielä kansainväliseltä tasolta. Hän jatkaa, että hevoskasvatuksen jatkuvuus on silti varmistettava. Kotimainen kasvatus ei riittäisi ylläpitämään urheilua nykyisellä tasolla. Ravipuolella kierto on nopeampi, varsat siirtyvät yleensä 1,5-vuotiaina valmentajille, joten toiminta on erilaista, Mäenpää toteaa. Merimaan Rau). Enää hevosten kasvattaminen ei siirry aiemman tavalla automaattisesti sukupolvelta toiselle, vaan mukaan on tullut myös aivan uudenlaisia kasvattajaprofiileja. Kun yksikkökoot ovat kasva. n Teksti: Terhi Niinimäki vät hevostaan muiden luona, kun omaa maatilaa ei ole, mutta voivat silti kasvattaa yhden tamman kanssa. Vuosi 2016 oli Ratsujalostusliiton 90. Suurin osa näistä on valmiita kilpahevosia. – Varsinais-Suomen määrää nostavat muutama iso lämminverikasvattaja ja pohjois-Savossa taas on erikoistuttu suomenhevosiin, Mäenpää toteaa. – Vaikka määrä onkin laskenut, laatu on parantunut, Mäenpää iloitsee
Yksilöstä ja hevosen luonteesta riippuen kipuoireet voivat olla epämääräisiä ja vaikeita havaita riippumatta siitä, että hevonen todellisuudessa on jo hyvinkin kivulias. Säännöllinen hammashoito on siis tärkeää myös siksi, että tämäntyyppiset ongelmat löydetään ajoissa. Hammaspiikit raspataan sileiksi säännöllisin väliajoin. Tiesitkö, että myös hevosen hampaat kasvavat koko sen eliniän. Jos selkeitä syömisongelmia jo ilmenee, on tilanne varsin huono. Ähkyherkälle yksilölle ähky voi aiheutua jo lievistäkin muutoksista karkearehun kulutuksen kanssa, eli selkeitä syömisongelmiin liitettäviä oireita ei aina ole ollut etukäteen nähtävissä. Jatkuva syöminen on hevoselle elinehto, ja siihen pyrkiminen on hevoseen sisäänrakennettu ominaisuus. Kuitenkin myös sellaiset hevoset, jotka elävät vapaalla karkearehuruokinnalla, vaativat säännöllistä hammashuoltoa. Diasteema eli liian väljä hammasväli aiheuttaa rehun kertymistä hampaiden väliin ja tulehduttaa ikenen. Hampaat kuluvat purupinnaltaan jatkuvasti hevosen pureskellessa sille tärkeintä ravintoa, heinää, mutta tästä huolimatta niiden reunoille kertyy vähitellen teräviä särmiä, joita kutsutaan hammaspiikeiksi. Jos hampaiden kulutusta aiheuttavaa heinän puremisliikettä ei ole riittävästi, piikkejä kertyy noSäännöllinen hammashoito on perusasia kuten kengitys peammin. Kivuliaat muutokset suussa voivat aiheuttaa sen, että hevonen ei syö normaalisti. Saattaa olla, että hevonen syö Esimerkkinä purentavirheestä paha alapurenta, hevosen etuhampaat eivät käytännössä kohtaa lainkaan. Normaalista poikkeavan oireilun syyn selvittäminen on tärkeää ja vastuullinen hevosenomistaja kutsuukin eläinlääkärin paikalle tutkimaan asiaa, vaikka ainut oire olisikin, että hevosen käytös on jotenkin kummallista. 10 n Konitohtori Pia Martikainen J okainen hevosihminen tietää, että hevosen kaviot kasvavat jatkuvasti ja vaativat säännöllistä vuolua. Kaikille hevosille kertyvien hammaspiikkien lisäksi hampaissa tavataan hyvin paljon muitakin ongelmia, kuten rehuntäyteisiä tulehtuneita hammasvälejä ja kariesta – eli reikiä hampaissa. Nämä ovat yhtä lailla hevoselle kuin ihmisillekin varsin voimakasta ja jatkuvaa kipua aiheuttavia ongelmia; joka on itse kärsinyt hammassärystä, ei varmastikaan vähättele tätä asiaa. Valitettavan monet hevosen ”niskoitteluksi” leimatut oireet poistuvat, kun ongelma suussa (tai muualla) löydetään ja hoidetaan asianmukaisesti. Hevonen on lähtökohtaisesti nöyrä eläin, joten poikkeuksellinen käytös on aina mahdollinen merkki eläimen kokemasta kivusta. Liian vähäinen heinäruokinta on yksi altistava tekijä hevosen hammaspiikkiongelmille. On tärkeää muistaa, että hevonen on saaliseläin, joten se pyrkii peittämään kaikki sairauden oireet hyvin tarkasti. Aina pelkkä raspaus ei riitä Hevosen kipuoireita voi olla vaikea tunnistaa. Hoitamattomien hampaiden kanssa hevosen syöminen vaikeutuu – joko yhtäkkiä tai vähitellen – jopa siinä määrin että se voi johtaa ähkyyn. Piikkejä kertyy kaikille hevosille, toisille enemmän ja nopeammin, toisille vähemmän ja hitaammin, olosuhteista ja yksilöstä riippuen. Kuva: Pia Martikainen. Ähkyriski kasvaa Ähky on varmasti se pahin painajainen jokaiselle hevosenomistajalle
Tiheämpää hoitoväliä noudatetaan nuorten (alle 5 v.) ja vanhojen hevosten (yli 15 v.) sekä PPID:tä (ent. Hoidata hampaat säännöllisesti, sopiva hoitoväli riippuu mm. Ajoissa todettu reikä voidaan paikata ja hammas pelastaa. Terävät piikit aiheuttavat kipua ja haavaumia hangatessaan hevosen kieleen ja poskiin. Hevosten hammassairauksien hoitokäytännöt ja diagnostiikka ovat ottaneet suuria harppauksia viime vuosina. Kaikki hampaat tutkitaan kunnollisen valon avulla ja tunnustellaan myös käsin. Myös hevoset joilla on jouduttu poistamaan hampaita vaativat tiheän hammashoitovälin. Konitohtori muistuttaa Kaikille hevosille tulee hampaisiin hammaspiikkejä. 11 Yhteistyössä Konitohtorin kanssa: Kiertävää hevospraktiikka Konitohtori eli eläinlääkäri Pia Martikainen on yksityinen hevospraktikko Nurmijärveltä. Tällöin raspaus voidaan ajoittaa kätevästi samaan yhteyteen vuosittaisen rokotuksen kanssa. Kuinka usein hampaat pitää hoitaa. Pia Martikainen on työskennellyt eläinlääkärinä vuodesta 2004 alkaen ja erityinen kiinnostuksen kohde on hevosten hammashuolto. Pia tekee kokopäiväisesti kiertävää hevospraktiikkaa eli tallikäyntejä pääosin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. osin pureskeltujen heinien tiputtelu suusta, paha haju suusta, hidas syöminen tai ruokien jättäminen. 80% onkin pelkkiä hammashoitoja; koko tallin hevosten hammashoitoja Pia tekee sopimuksesta myös pidemmän matkan päähän. Kun hampaat tarkastetaan jo nuorella iällä säännöllisesti, myös epänormaali purenta ja hampaiden vaihtumisessa esiintyvät ongelmat havaitaan ajoissa. Kaikki makea ja hapan tulee jättää karieksesta kärsivän hevosen ruokavaliosta pois ettei ongelma pahene. Cushingin tauti) sairastavien hevosten kohdalla. Jos hevosella on lieviäkin syömisongelmia, ota yhteys eläinlääkäriin! Huolestuttavia oireita ovat esim. Hammasvaivat ovat niin yleisiä ähkyjen taustalla, että jos lieviä ähkyoireita ilmenee ja hammashoidosta on jo aikaa, on suun tilanne syytää tarkastaa ensimmäisten selvitettävien asioiden joukossa. Jos mitään suurempia ongelmia ei todeta, hammaspiikit raspataan. Ongelmahampaat kannattaakin hoidattaa ajoissa, sillä hampaan poisto on hevosella aina vaativa operaatio. Vaativat toimenpiteet tehdään aina klinikkaolosuhteissa. Normaalin purennan omaavan perusterveen hevosen sopiva hammashoitoväli on keskimäärin vuosi. hevosen iästä. Katse suuhun jo varsana Nuorten hevosten hampaat olisi ehdottoman suositeltavaa tarkastaa ja hoitaa ensimmäisen kerran ennen kuin kuolainopetus aloitetaan, jotta varsa ei yhdistä mahdollisista hammaspiikeistä aiheutuvaa kivun tunnetta kuolaimiin ja opetustilanteisiin. Kuva: Pia Martikainen normaalimäärän, mutta ei pureskele rehua kunnolla kivusta johtuen. Ilman vastakappaleen aiheuttamaa kulutusta poistetun hampaan vastahammas kasvaa nopeasti pituutta ja hammas tulee hioa säännöllisesti vierustoveriensa tasolle, jotta ongelmilta vältytään. suitsia tai riimua laitettaessa, pään viskominen ratsastettaessa tai voimakas pään hankaamisen tarve ratsastajaa tai omia jalkoja vasten voi olla merkki hammaskivusta. Lannan koostumus saattaa olla johtolanka tällaisessa tapauksessa; jos heinää ei ole pureskeltu perusteellisesti, on lannassakin kortisempia heinänpätkiä. Tällä hetkellä Konitohtorin vuosittaisista potilaskäynneistä jopa n. Oman ryhmänsä muodostavat sitten erinäisistä purentaja hammasväliongelmista kärsivät hevoset joiden hampaat on hoidettava ongelmasta riippuen jopa 3-4 kk välein tai useamminkin. Nämä hoidetaan 6 kk välein – kuten myös monet kilpahevoset. Hevonen rauhoitetaan hammashoitoa varten, jotta leukanivelet eivät rasitu ja eläinlääkäri pääsee tekemään työnsä kunnolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että raspilla – joko koneellisella tai käsikäyttöisellä – hiotaan hampaisiin muodostuneet terävät kiillepiikit pois ja tasoitetaan mahdollisia purennan epätasaisuuksia, jotta leukojen puruliike pääsee taas toimimaan mahdollisimman normaalisti. Kun hampaat huolletaan ennaltaehkäisevästi hyvissä ajoin ennen odotettuja ongelmia, näin voidaan varmistaa, että ainakaan alkavat hammaspiikkiongelmat eivät aiheuta muutoksia ratsastettavuuteen. Myös haavahoito sekä silmäja ihosairaudet ovat Konitohtorin kiinnostuksen kohteita ja jatkokoulutuksia näistä aiheista on käytynä sekä kotimaassa että ulkomailla. Jos vakavampia ongelmia todetaan, hammashoitoihin erikoistuneet eläinlääkärit voivat nykyään tehdä pitkällekin meneviä hoitoja kuten laajentaa ongelmallisia hammasvälejä poraamalla tai juurihoitaa ja paikata hampaita, jotta vältyttäisiin hampaan poistolta. Suu avataan kunnollisen suunavaajan kanssa ja huuhdellaan puhtaaksi rehusta. Hammas on kipeä, sillä juuri tämän hampaan kohdalle oli kertynyt terävät hammaspiikit. Mitä aikaisemmin mahdollisiin ongelmiin päästään paneutumaan ja hoitoväli pidetään sopivana, sen helpommalla jatkossa päästään. Pään alueen rakenteet tunnustellaan ulkopuolelta ja leuan liike ja purenta arvioidaan. Vaisuus tai väsyneisyys, pään arkuus esim. n. Mitä hammashoidossa tehdään. Puhumattakaan siitä, että kivuliaiden ongelmien asianmukainen hoitaminen on hevosen hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Lievätkin poikkeavuudet syömisessä nostavat ähkyriskiä! Reikä hevosen hampaassa
Syyskuussa ne pääsivät laitumelle iltapäivisin. – Olen käynyt Saksassa ja Ruotsissa katsomassa niitä. Aktiivitallin rakentaminen on elänyt Riitan mielessä jo pitkään. – Kaikki rakennukset tuhoutuivat, paitsi se yksi, joka piti purkaa, Riitta muistelee. Tallia laajennettiin vähitellen, kunnes karsinoita oli 25. Hänen tallissaan eletään hevoslähtöisesti. Laitumien paikka vaihtelee viljelykierron mukaan. – Laumassa olo tekee hyvää myös hevosen päälle, toteaa talliyrittäjä Riitta Lahtela-Mällinen. Pihatossa hevoset ulkoilevat vapaasti eli päättävät itse, ovatko sisällä, ulkona vai esimerkiksi katoksessa säältä suojassa. Alkoi uusi rakennusurakka. Kesällä aktiivitallin hevosilla on pääsy myös laitumelle. Se on hyväksi myös vatsalle, koska liikunnan lisäksi hevoset saavat ruokaa pieniä määriä ja usein. Aktiivitallilaisille ollaan rakentamassa myös omat sosiaanoin 150. 37-karsinainen talli otettiin käyttöön 2005. Suunnitelmissa oli jatkaa laajentamista. Kuvat uudesta maneesista olivat valmiina. Ruokintaongelmat ja häiriökäytös vähenevät aikuisillakin ja varsoista kasvaa vahvoja ja sosiaalisia. Lypsykarjaa oli Aktiivitallissa lajinomaista elämää Hevoset saavat itse päättää Aktiivitalli mahdollistaa hevosille luonnollisen, lajinomaisen liikkumisen ja elämisen laumassa. Samoihin aikoihin pellot siirrettiin luomuun. Tila oli ollut tyhjillään jo useita vuosia. Heinä ja kaura ovat omasta takaa. Hevoset elävät laumassa, saavat rehunsa pieninä annoksina ympäri vuorokauden, paljon kevyttä liikuntaa ja raitista ilmaa. Aktiivitallin runsas liikunta tekee hyvää hevosen jaloille. aktiivitalli on ollut käytössä nyt 1,5 vuotta. Vuonna 2004 tilalla sattunut tulipalo muutti suunnitelmat. Suomenhevoset Weera ja Vilma asuvat aktiivipihatossa.. Pihapiiriin rakennettiin myös lämpöeristetty maneesi. – Nyt minulla on tarjota asiakkaille varsin laaja skaala pitää hevostaan haluamallaan tavalla. Työtä on jatkettu ja Riitta Lahtela-Mällinen perusti täysihoitotallin Porvooseen kotitilalleen 1990. Riitta aloitti hevosten täysihoidon PR-tallissaan vuonna 1990. Tilalla oli aikaisemmin harjoitettu sianja naudanlihan tuotantoa sekä maidontuotantoa. – Vanhaan navettaan rakennettiin karsinat. Riitan toivelistalla on vielä juoksutusympyrä ja mahdollisesti kävelytyskone sen ympärille karsinatallissa asuvia hevosia ajatellen. 12 A grologin opintojen jälkeen Riitta Lahtela-Mällinen, 51, otti haltuunsa kotitilansa Porvossa
Niissä uusi tulokas tutustuu laumaan ensin turvallisesti aitojen läpi ennen laumaan päästämistä. . Makuuhalli Kookkaassa L-mallisessa makuuhallissa on kuusi suurta muovisuikalein varustettua oviaukkoa, joten halli on turvallinen kaikille lauman jäsenille. . Heinäautomaatit Hevosilla on käytössään neljä katettua, kahdeksan kertaa päivässä tietokoneohjatusti avautuvaa heinäautomaattia. . . . Juoma-automaatit l Lämmitetyt juoma-automaatit varmistavat, että hevosilla on aina raikasta vettä tarjolla, myös kovimpien pakkasten aikaan. . . ?. . . . Tämä on elämäntapa, jossa koko perhe on mukana, vaikka kaksi vanhinta lasta ovatkin jo maailmalla. Kuva: Merene Hovilainen litilat. Makuuhallissa on kuvikkeena patja, jonka pohjalla on turvetta ja puupellettiä ja päällä olkea. . Makuuhallissa on kuusi ovea konfliktien välttämiseksi. Aktiivitalli (aktiivipihatto) Heinäautomaatit Väkirehuautomaatti Vapaan heinän alue Totuttelukarsina M A K U U H A L L I Piehtarointi Väkirehuautomaatti Pihaton väkirehuautomaatti toimii hevosen harjaan kiinnitetyllä sirulla. . Ikkunallisten, lämpöeristettyjen karsinoiden edessä on pieni ulkoilualue. Riittävä ovimäärä mahdollistaa väistämisen ja helpon hallista poistumisen. . . Myös pariskunnan kaikki kaikki kolme lasta ovat pienestä pitäen olleet apuna tallissa ja hevosten kanssa. . . Totuttelukarsinat Kaksi totuttelukarsinaa on sijoitettu aktiivitallin keskelle. . Kaikki eivät enää mahdu nykyisiin. . – Voin olla ylpeä kaikkien taidoista hevosten parissa! He osaavat kommunikoida luonnostaan niiden kanssa ja tottuneet työn tekoon. Käytössä on oman tilan luomukaura ja Speedexin rehut. Automaatista voidaan annostella kahta mineraalia ja kolmea väkirehua. . . Tämän vuoden sateisen kesän jälkeen olkien saatavuus on sen verran heikko, että tulevaksi talveksi voidaan joutua valitsemaan toisenlainen pohja. Jokaisessa heinäautomaatissa on 10 ruokailupaikkaa. Kuivikkeena lämmin turpeesta, puupelletistä ja pitkästä oljesta koostuva patja. Heinäautomaatit . Riitta kehittää tilaa yhdessä miehensä Antti Mällisen kanssa kanssa. . Käytössä on oman tilan luomuheinä. . 13 . Totuttelukarsinat toimivat tarvittaessa myös sairaskarsinoina. . . Pääsy alueelle ohjelmoidaan ruokintasiruun. . . Pihatossa on tarjolla myös vapaan heinän alue hevosille, joille automaateista saatava määrä ei riitä. Erilleen ruokintapisteistä sijoitetut juoma-automaatit edistävät osaltaan hevosten liikkumista alueella. . Siruun ohjelmoidaan jokaiselle hevoselle yksilöllinen määrä väkirehuja ja päiväannos on jaettu useaan pieneen annokseen.
Hevoset tottuvat todella nopeasti ihmisten touhuamiseen eivätkä traktorit, kaivinkoneet tai muut pelota. Riitan omat hevoset ovat eläneet laumassa aikaisemminkin ja hän on todennut, että hevonen viihtyy niin. – Olennaista suunnittelussa on, että tilat rakennetaan siten, ettei hevosten tarvitse jäädä uhittelemaan toisilleen, vaan aina pääsee ohi ja pois tilanteesta. – Kengät kuluvat aktiivitallissa huomattavasti nopeammin kuin tavallisesti, hevoset kävelevät paljon enemmän ja hyvässä hiekassa. Mieheni ja minä muokkasimme pihaton sitten meidänlaiseksemme. Kuva: Merene Hovilainen PR-talli Totuttelukarsinan asukas tekee innokkaasti tuttavuutta jo laumaan kuuluvan hevosen kanssa. – Pihatossa on tilaa hehtaarin verran. Koneiden valmistajan, itävaltalaisen Schauerin edustaja oli paikalla puoli päivää ja keskustelimme siitä, mitä me talliin haluamme. Tallilla on valaistu, aidattu 24 x 60-metrinen ulkokenttä. Esimerkiksi heinäkatokset on tehty niin suuriksi, että koko hevonen mahtuu niiden alle syömään, eikä vesi syödessä putoa katolta niiden niskaan. 14 Aktiivipihatto on kooltaan noin hehtaarin suuruinen hiekkapohjainen alue. Hän suunnitteli kartan. Sekä kentältä että maneesista (22 x 63 m) löytyy kalustoa niin este-, puomitai vaikkapa WE-harjoitusten suorittamiseen. Se on hyväksi vatsalle, koska liikunnan lisäksi hevoset saavat ruokaa pieniä määriä ja usein. Aktiivitalli tekee hyvää hevosen jaloille, koska hevoset kävelevät paljon. Laumassa olo tekee hyvää hevosen päälle. Tallissa asuu nyt 19 hevosta ja 20. Maastoratsastuksesta kiinnostuneille löytyy vaihtelevia, eripituisia reittejä. odottaa vielä mukaan pääsyä tutustumiskarsinassa. Ostimme lisämaata sitä varten. – Kun omat hevoseni olivat mukana neuvomassa ja opastamassa muita hevosia laumaelämään, madalsi se kynnystä aktiivitallin perustamiseen. Kaikilla on tilaa ja mahdollisuuksia syödä ja olla, elää laumassa. Tilalle rakennetaan parhaillaan omaa heinäkuivuria säiltään haasteellisten kesien tueksi. Ei aloittelijan talli Aktiivitalli ei Riitta LahtelaMällisen mielestä ole aloittelijan talli. Kilometrejä kertyy. Pään stressi purkautuu laumassa Hevonen viihtyy Riitta Lahtela-Mällisen mukaan hyvin aktiivitallissa, mutta sinne eivät. Makuuhallin edessä on leveä katos, jolloin hevoset voivat itse valita, seisovatko ne taivasalla, katoksen alla vai sisällä. Minusta me onnistuimme hyvin ja talli on toimivin niistä kaikista, jotka minä olen nähnyt, Riitta LahtelaMällinen iloitsee. – Täytyy olla paljon kokemusta hevosista ja tuntea niiden lajikäyttäytymistä, jotta voi nähdä, onko laumassa kaikki kunnossa ja että hevoset käyttäytyvät hevosen tavoin. Hehtaarin verran tilaa Aktiivipihaton rakentamisessa on kaikin tavoin pyritty ottamaan huomioon hevosen lajikäytös. Heinäautomaatin etulevy on alhaalla ja syöminen käynnissä
Mutta ne ovat tässä laumanomaisesti yksin, Riitta sanoo. Kun on syöty kylliksi osaavat hevoset tulla ulos portista. Talliin ei voi siitä vain sokkona mennä. Hevoset pääsevät aktiivipihatosta myös viereiselle laitumelle. Hevoset ruokitaan neljä kertaa päivässä. Meillä oli kaksi vuotta käytössä olkipelletti, ja sitä osa hevosista söi. Hevoset pääsevät haistelemaan ja maistelemaan toisiaan. Haluan, että hevoset voivat hyvin. Kun muut menevät laitumelle päästetään uusi tulokas juoksentelemaan pihattoon ja tutkimaan paikkoja. Tallissa on koneellinen ilmastointi. Kesäaikaan on käytössä laitumia niille hevosille, joiden omistajat haluavat hevosensa laitumille. Hyvin tehty pohja on tärkeä pihatossa, jotta alue pysyy siistinä. Kun kello sanoo, että aika on loppu, nousee seinä ylös ja ruokailu loppuu. Alueella käydään siivoamassa 3-4 kertaa päivässä. Tallissa on 37 karsinaa. Myös hevosen omistajan tulee tuntea hevosen laumahierargiaa ja -käyttäytymistä. Meillä on lisäksi enemmän ravintoa tarvitseville käytössä vapaan heinän alue. – Ehkä jätämme sen seuraksi tällä kertaa sellaisia lauman jäseniä, joilla ei itselläänkään vielä ole laumassa puolustettavaa paikkaa. Joku kärsimätön jo kolisuttelee metalliseinää. – Toiminnan lähtökohta on hevoslähtöinen. Hamppu myös maatuu hyvin, meillä lanta kierrätetään luomupellolle, Riitta Lahtela-Mällinen kertoo. Automaatilta toiselle Heinäautomaatit toimivat kellolla ja niiden ympärille kokoonnutaan erilaisissa porukoissa odottamaan aukeamista. Kun heinä loppuu, tuodaan automaattiin etukuormaajalla uusi kanttipaali. – En ole halunnut laittaa käytäviä tarhojen väleihin, koska lähes kaikki hevoset tarhaavat omistajansa tahdon mukaisesti yksin. Tallissa on Riitan itsensä lisäksi kaksi työntekijää. Kaikki hevoset ulkoilevat päivittäin, omistajan toiveen mukaan joko kokopäivätai puolipäivätarhauksessa. Ajatus siitä, ettei aktiivitallissa voisi pitää kisahevosta ei Riitan mukaan pidä oikein paikkaansa. Pyritään siihen, ettei oteta riskejä. Hiekkapohjaisia tarhoja on reilut 20 ja ne sijaitsevat aivan tallin vieressä. Hevoset oppivat toisiltaan – Hevoset oppivat toisiltaan nopeasti, katsomalla, miten asiat toimivat. Pesupaikat ja sosiaalitilat ovat käytävien välissä. – Ymmärrän huolen kalliin kilpahevosen loukkaantumisesta aktiivitallissa, mutta yhtä hyvin se voi loukkaantua tasaisella pellollakin. Joustava kumirouhematto pitää tallin hiljaisena ja tunnelman rauhallisena, ei kuulu kolinaa, eivätkä hevoset liukastele. välttämättä sovi kaikki ihmiset. Näin toimii juomaautomaatti, näin mennään heinäautomaattiin, tuolta pääsee rehuautomaattiin syömään.. Hevonen totuttelee laumaan rauta-aidan läpi, se pehmittää sen laumaan menoa. Hamppu ei pölise ja pölyä, se on hevosille pehmeä ja ihanan valoisaa. Lauma valmiiksi kesäkeleillä Talviaikaan Riitta ei ota talliin uusia asukkaita. 15 Vuonna 2005 käyttöön otetussa karsinatallissa on 37 karsinaa. Totuttelukarsinat ja huonetalli ovat keskellä aktiivitallia. Viime tipat juoksevat mukaan ja etsivät itselleen sopivan paikan neljästä automaatista. Se on turhan kallista, mutta sitä hevoset eivät syö. – Maa on entistä merenpohjaa, pohjustuksesta ja runsaista hiekkakuormista huolimatta pohja pehmenee paikoitellen kovilla sateilla. Vihdoin seinä menee alas ja päästään syömään. – Lauman pitää tulla tasapainoiseksi ennen talvea, sillä talliin ei tulla hokkikaudella. – Monessa pihattopaikassa lauman alempiarvoiset hevoset ovat tosi laihoja, kun ne eivät saa ruokaa. Hevoset ovat hyvin kiinnostuneita ihmisistä. Juttelen niiden kanssa joka päivä. Hevoset valitsevat itse, mitä haluavat syödä. Karsinat ovat kooltaan noin kymmenen neliötä. – Kylmäveriset ovat hyviä rehunkäyttäjiä, ettei vapaa heinä ole niille paras mahdollinen vaihtoehto. Harjaan kiinnitetty siru avaa portit alueelle, jossa on koko ajan saatavissa heinää. – On näppärää hevosia ulos ja sisään kuljetettaessa, etteivät ne ole kaukana. Tarhat ovat tallin vieressä. – Omistaja joka hevosensa tällaiseen paikkaan haluaa, on siitä luonnostaan kiinnostunut ja ottanut siitä selvää, toteaa yksi aktiivitallin hevosenomistajista, Merene Hovilainen. Toisessa automaatissa on kuivaa heinää ja toisessa säilöheinää, samoin alueen toisella puolella. – Moni hyvä kisahevonen on tosi kuuma, ja niille tekee hyvää päästä purkamaan päänsä stressiä laumassa. Järjestelmää voi säätää ja pyrimme löytämään kuhunkin hetkeen sopivan tasapainon. – Näin syksyllä hevoset keräävät vararavintoa syksyä varten ja talvella, kun on kylmä hevoset tarvitsevat lämmöntuotantoon enemmän energiaa. – Hampun huono puoli on sen hinta. Tallissa on päädytty hamppukuivitukseen. Hevoset ovat luonteeltaan erilaisia, tammat ihan oma lukunsa, Riitta hymyilee. Tallirakennus valmistui 2005. Tallissa on kaksi hoitokarsinaa ja kaksi pesukarsinaa, joissa on lämmin vesi. Hiekkaa on jouduttu tuomaan lisää. Käytössä oman tilan luomuheinä ja -kaura sekä Speedexin kivennäinen. – Vien uuden hevosen hitaasti laumaan ja yritän punnita eri vaihtoehtoja, kunkin hevosen kannalta parhaan. Heinäautomaatteja on niin monta, että lauman kaikille jäsenille löytyy paikka ruokailla. Heinäautomaatti avautuu kahdeksan kertaa vuorokaudessa 25 minuuttia kerrallaan ja kerran vähän pidempään, Riitta Lahtela-Mällinen kertoo. Kaksi karsinakäytävää rinnakkain. Karsinatallissa 37 paikkaa . Asiakkaiden lisärehuille on oma varastohuone. – On mukava siivota ja putsata aluetta, kun kaikki hevoset tulevat rapsutettaviksi juttelemaan kuulumisiaan, Riitta hymyilee
Sieltä se sitten joulukuussa tuli. Hevosenhoitajaksi hevosen vuoksi Harjaan kiinnitetyn sirun avulla hevonen saa väkirehuautomaatista päivän väkirehut useassa pienessä annoksessa. Lopulta neljä kertaa viikossa. Ratsastuksenopettaja ilmoittikin löytäneensä Merenelle hevosen, vaikkei hän itse ollut sellaista ihan vielä etsimässä. Ahkerimmat käyvät väkirehuautomatilla toiveikkaasti 2030 kertaa päivässä. Automaatti tarkistetaan ja täytetään päivittäin. Aktiivitallin 19 hevosen laumassa on runsaasti suomenhevosia. Rehua putoaa 10-15 grammaa kerrallaan, 10 sekunnin välein, kunnes annos on syöty. Sinne halusin hevosen ehdottomasti. Hevoset ovat erilaisia, toinen oppi käytön kerralla, toinen arasteli laitetta pidempään, Riitta kertoo. Siinä ilmanpaine vähän pihisee ja puhisee, luukut menevät ja kuppi tulee, ripisee ja ropisee. Hevonen ei voi saada kaikkea kerrallaan, vaan sen täytyy käydä useammin. Suolenkiertymä sotki suunnitelman Koska aktiivitallin laumaan ei talvella turvallisuussyistä oteta uusia jäseniä odottivat Merene ja 2010 syntynyt Rampe kevään tuloa karsinatallin puolella. Automaatti rekisteröi käynnit. Automaattiin ohjelmoidaan kunkin hevosen päivittäinen väkirehumäärä ja kone jakaa sen tunteihin. . M arkkinointija viestintäpäällikkö Merene Hovilainen, 42, jäi työstään kahdeksi vuodeksi opintovapaalle syyskuun lopussa. Kuva: Merene Hovilainen – Aluksi oli paljon työtä rehuautomaatin kanssa, kukaan ei ymmärtänyt, miten se toimi. Kahden vuoden mittaiseen hevostenhoitajan monimuotokoulutukseen kuuluu käytännön harjoittelun ja kirjallisuuden lisäksi, 2-5 lähiopetuspäivää kuukaudessa Harjun oppimiskeskuksessa Virolahden Ravijoella. Motivaatio opiskeluun löytyy siitä, että hän haluaa osata hoitaa oman hevosensa parhaalla mahdollisella tavalla. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto. Sitten mietin, että voisi olla ihan omakin hevonen. – Aloitin ratsastuskoulun tätitunnilla, tunnin kerran viikossa lauantaina. Samalla maaliskuun lopun viikolla, kun meidän piti mennä hammaslääkäriin, hevonen sai yllättäen suolenkiertymän. Talli oli sopivasti hänen Loviisan kotinsa ja Vantaan työpaikkansa välissä. – Rampelta löytyi kaksi tulehtunutta juurta hampaissa, jotka hankaloittivat sen elämää. – Ei koskaan pidä mennä katsomaan. Siruun voidaan ohjelmoida myös pääsy vapaan heinän alueelle, mikäli hevonen tarvitsee enemmän heinää, kuin mitä se heinäautomaateista niiden aukioloaikana ehtii syödä. Jalostettu suomalainen lämminverinen ratsuhevonen oli voimakkaasti reaktiivinen, jopa säikky. Se tuntui vaaralliselta. – Ariel-tamma käy kuin kello kerran tunnissa, jolloin automaatti antaa ruokaa. Nuolukiveä hevoset voivat rouskuttaa halunsa mukaan. – Pidin kaikesta siitä, mitä sain tallista selville ja ihastuin ikihyviksi, kun kuulin, että tallilla on myös aktiivipihatto. Heinät, juoma-automaatit ja väkirehut ovat tarkoituksella eri puolilla pihattoa, jotta hevosille kertyy askelia. Merene alkoi ratsastaa 26 vuoden jälkeen uudelleen nelisen vuotta sitten. Automaatista voi hevosen tarpeiden mukaan valita kauraa, Speedexin mineraaleja, energiarehua ja kauratonta. Merene Hovilainen on opintoihinsa liittyen 25 tuntia viikossa työssäoppimassa PR-tallilla Porvoossa. 16 Merene Hovilainen lähti tänä syksynä opiskelemaan hevosenhoitajaksi. Merene oli kartoittanut jo etukäteen tallivaihtoehtoja ja löysi PR-tallin Porvoosta. Näin kuppiin ei jää jämiä seuraavalle hevoselle. Sehän oli juuri sitä, mitä halusin, sosiaalinen, maailman kiltein, pieni ruskea FWB-ruuna
Mereneä on ilahduttanut myös se, että harjoituslajien sekoittaminen hevosilla on lisääntynyt. Rajoitteet ovat ihmisillä. – Eivät hevoset karsinassa ihmistä odota, ne odottavat saavansa hevosseuraa.. – Emme ole voineet leikkauksen jäljiltä tehdä muuta. Ero on hurja. Olemme itse vastuussa siitä, että saamme tehdä opintoihin kuuluvia asioita. Rampe oli vasta elokuussa leikkauksen jäljiltä siinä kunnossa, että se sai juosta vapaasti ja pystyi muuttamaan aktiivitalliin. Siitäkin on tullut luottamusta. Kengitystä emme opiskele, ellei sitä sitten valitse vapaavalintaisina opintoina. Hevosen vatsassa on tyhjä kolo, jonne sen ohutsuolta oli krymppääntynyt metrin verran. Merene ajattelee kenties joskus voivansa yhdistää nykyisen ja tulevan osaamisensa. Pystyn perustamaan omat mielipiteeni faktoihin. Paljon on muuttunut Yli 20 vuoden harrastustauon aikana paljon on muuttunut. Merenen mukaan hevosilla on aktiivitallissa oma elämä 24 tuntia vuorokaudessa. – Harjoittelutunnit pitävät sisällään kaikkea sitä mitä opintosuunnitelmassa kullakin jaksolla on. Kun otan selvää, tiedän tehneeni asiat niin hyvin kuin mahdollista. Olen viettänyt Rampen kanssa paljon enemmän aikaa kuin normaalisti. – Auttaa talli-ihmisiä toimintansa markkinoinnissa ja viestinnässä. Samoin hevosen käsittelyssä, pistä se elukka kuriin -ajatus on vaihtunut siihen, että osataan lukea hevosta ja ymmärretään sitä. Tehdä monipuolisesti kaikenlaista, mistä sekä omistaja että hevonen nauttivat, Merene suunnittelee.–ma-a Seisominen tehnyt pahaa Koko kevään oli ohjelmassa maasta käsin treeniä ja suhteen luomista. Toivoisin, että ihmiset viitsisivät ottaa selvää, mikä on kullekin hevoselle parasta, eivätkä valitse sitä, mikä on itselle helpointa ja mukavinta, Merene pohtii. Ainoa hoito siihen vaivaan on leikkaus. – Sain onneksi vakuutuksesta 7 500 euroa. – Ne saavat olla juuri sellaisia kuin ovat, toteuttaa laumatyypillistä käytöstään ja ulkoilla vapaasti. yt kun hevonen on aktiivipihatossa taas päässyt runsaasti liikkeelle, ovat lausunnot muuttuneet. – On ihmisiä, jotka syyttävät kaikesta jotakin muuta. Ennen meinattiin, että jos olit niin mamo, ettet päässyt selkään ilman jakkaraa, ei tarvinnut mennäkään. – Olisinko voinut ratsastaa eri tavalla, ratsastinko hevosen jotenkin väärin. – Tavoitteena on ratsastaa tavoitteellisen hyvin. Opintoihin liittyen hän on 25 tuntia viikossa työssäoppimassa PRtallilla Porvoossa. – Hevonen pystyy tekemään paljon erilaisia asioita, ja on mukana sitä innokkaammin, mitä monipuolisempaa ja hauskempaa toiminta on. – Onneksi Rampe sai kiertymän tällä tallilla maanantaiaamuna kello 7 ja onneksi asutaan täällä päin Suomea, pääsimme nopeasti Viikin yliopistolliseen eläinsairaalaan. Syyskuussa hevosella sai ratsastaa 10 minuuttia käyntiä. – Rampea hoitanut osteopaatti totesi, että paikallaan seisominen on tehnyt todella pahaa hevoselle, jota hän on hoitanut aikaisemminkin. Suolenkiertymäleikkaus maksoi 12 000 euroa. Aktiivipihattoon muuton jälkeen meni viikko, kun se alkoi ottaa lungisti. Ensimmäisellä jaksolla hevosen hyvinvoinnista huolehtimista eli hevosen hoitoa. Minun velvollisuuteni on pyrkiä tarjoamaan hevoselleni niin hyvät olosuhteet kuin suinkin on mahdollista. – Nyt on kaikki vaivat hoidettu ja hevonen on tosi rento ja rauhallinen. – Onneksi asiat kehittyvät koko ajan hevosystävällisempään suuntaan. Kaikkialla Suomessa ei leikkauksia tehdä. Otan oikeasti selvää asioista, ettei mikään ole kiinni siitä, etten tietäisi. Hevosessa tapahtui valtava muutos, eikä sillä enää ole entisenlaista vahvaa pakoreaktiota. Rampen kanssa lähdettiin karsinalevossa todella varovasti liikkeelle. – Hampaatkin pystyttiin hoitamaan kuntoon toukokuussa. Minun pitää esimerkiksi opetella ottamaan hevoselta kenkä pois ja laittamaan se takaisin samoihin reikiin. 17 Merenen oma hevonen FWB-ratsu, Rampe on vielä toipilas suolenkiertymäleikkauksen jäljiltä. – Koulu vaikuttaa yhden lähiopetuspäivärupeaman jälkeen tosi hyvältä ja uskon, että saan tietoa niin paljon, kun jaksan ammentaa. – Ymmärretään, että se on sekä hevosen selälle että satulalle parempi, että selkään mennään jakkarasta. Hevonen jouduttiin leikkaamaan samalla viikolla uudelleen, koska kudokset haavan vieressä alkoivat repeämään. Aikomus on saada myös Rampe kuntoon ensi kesäksi. Jäi hoidoista paljon itsellekin maksamista, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että hevonen kannattaa vakuuttaa. Hevosessa valtava muutos Alku Rampen kanssa oli rankka. Se sotki hammashoitosuunnitelmat siltä erää. Harjuun on muun muassa suunnitteilla aktiivitalli. – Onko tämä jotenkin minun vikani. Sitten on meitä, jotka mietimme aina, että teinkö jotakin väärin. – Rampe oli kaksi viikkoa klinikalla Viikissä, sen jälkeen kävimme kerran viikossa tarkistuksessa. Merene elää kahden vuoden ajan aikuiskoulutustuella. – Rampella ollut ohutsuolen alkupään kiertymä ei johdu mistään, se on vain huonoa tuuria. Sitten se ommeltiin metallilla kiinni oikein kunnolla kaikkien kerrosten läpi, sillä Rampe nukkuu aina makuullaan, ja makuulle meno ja ylös nousu ovat aika rankkoja tuollaiselle haavalle. – Yhteisen alkutaipaleen hankaluuksista lähti liikkeelle ajatus, että haluan hoitaa hevoseni niin hyvin kuin osaan ja nykyaikaisin tiedoin. Tulin töistä suoraan tallille ja istuin 3-4 tuntia, viikonloppuisin 6-8 tuntia, sen karsinassa, sitä harjaten ja hoitaen. Kouluvalinta tuntuu oikealta Merene Hovilainen on tyytyväinen oppilaitosvalintaansa. Hevonen seisoi leikkauksen jälkeen lääkärin määräyksestä pitkään karsinassa. – Olenko ruokkinut sitä väärin, olenko varmasti tehnyt kaiken. Ratsastuksen uudelleen aloittaessani, kaveri onneksi vinkkasi, ettei nykyään enää mennä maasta selkään
Kuva: Hippos/Leena Kahisaari Creation Primeron kaatumisen syytä ei tiedetä. Creation Primero jäi ensin maahan, mutta käveli lopulta omin jaloin tallialueelle ja suoraan klinikalle. Sen etupolvista tuli verta ja huuli oli halki. Creation Primeron päälle kompuroi Le Gros Bill, sen niskaan Lovely Secret ja neljäntenä samaan rytäkkään lankesi vielä Stonecapes vosammattilainen. Kaikki hevoset pääsivät tutkimusten ja hoitojen jälkeen matkaamaan kotitalleilleen ja ohjastajat selvisivät kolhuilla ja kolotuksilla. Kaikki hevoset saatiin kuitenkin pian kiinni. Torvinen palasi radalle Vermossa saman viikon lauantaina, jolloin onnettomuus tuntui vielä kipuna olkapäissä ja vasemmassa kyynärpäässä. Le Gros Bill ja Stonecapes Questor karkasivat laukalla kilpailusuuntaan, ja Lovely Secret keskikentän kautta tallialueelle. Kaikilla hevosilla oli pintanaarmuja ja kahdelle hevoselle ommeltiin muutama tikki. Hänen isänsä on tunnettu suomenhevosmies Heikki Torvinen. 18 n Turvallisuus Parhaiten turvaavat taidot, mutta turvavälineet suojaavat onnettomuuksissa Turvaa taidoista ja välineistä Ohjastaja Hannu Torvinen koki elokuisessa Vermon lähdössä hurjan onnettomuuden, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Nyt hän on kehittämässä uudenlaista turvaliiviä niin kilpailukuin harrastustoimintaan. Kaatumisen johdosta kolarin aiheuttanut hevonen Creation Primero asetettiin varmuuden vuoksi toistaiseksi kilpailukieltoon, ennen kuin sille on tehty kattavat terveydentilatutkimukset. Hevonen saa kilpailuoikeudet takaisin hyväksytyn koelähdön jälkeen. 25-vuotias Torvinen saavutti urallaan tuhannen voiton 27.9.2017.. Hannu Torvinen on ajanut muutaman kerran Tapio Mäki-Tulokkaan valmentamaa Madridia. Ensimmäisenä pudonnut Hannu Torvinen pyöri kaikkien jaloissa kahden hevosen juostessa suoraan hänen päältään. Hänet palkittiin vuoden 2013 ohjastajana. Irri ja Koivunen ohjastivat ajokkinsa seuraavassa lähdössä. Hannu Torvinen joutui olemaan sairaalassa yhden yön. Ihmeen kaupalla ei seurauksia Hurjan näköisessä onnettomuudessa vältyttiin kuin ihmeen kaupalla vakavammilta vammoilta. Muut kuskit kävelivät itse pois radalta, ja heidät tarkastettiin ambulansseissa tallialueella. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä 25-vuotias raviohjastaja Hannu Torvinen saavutti urallaan tuhannen voiton syyskuussa. Hevosten kuskit Antti Teivainen, Joni-Petteri Irri ja Olli Koivunen lensivät kaikki rattailta. 16-vuotiaana uransa aloittanut Torvinen on noussut maan huippuohjastajien joukkoon vajaassa kymmenessä vuodessa. Jämsästä kotoisin oleva Hannu Torvinen on toisen polven heE lokuussa Vermossa ajetuissa Oulu Express-karsinnoissa tapahtui onnettomuus, jossa Hannu Torvisen ohjastama Creation Primero kompastui ja kaatui nurin johtoasemasta. Hänet kuvattiin, mutta onneksi pysyviä vammoja ei syntynyt. Kuva: Hippos/Irina Keinänen Questor. Torvinen makasi maassa loukkaantuneena, mutta silminnäkijöiden mukaan tajuissaan, ja hänet kiidätettiin ensiavun jälkeen ambulanssilla sairaalaan
Vakuutus tarvitsee syyllisen Itse onnettomuuden etenemisestä Torvisella ei ole tarkkoja muistikuvia. Suoranaista syyllistä on siis vaikeaa osoittaa, mutta sain siitä merkinnän onnettomuuden aiheuttajana. Eläinlääkärin tarkastuksen lisäksi Creation Primero määrättiin Suomen Hippoksen kilpailuosaston toimesta suorittamaan hyväksytty koelähtö ennen kuin sen kilpailuoikeus palautetaan. Tässä tapauksessa kukaan ohjastajista ei tehnyt virhettä, vaan kaikki reagoivat parhaansa mukaan onnettomuuteen, jolle ei yksinkertaisesti mahtanut mitään. – Vermossa kypäräni lähti pois päästä, vaikka leukaremmi oli hyvin kiinni. 19 Ravien turvallisuusopas päivittyy Suomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kertoo turvallisuus-oppaan suurimpien päivitysten koskevan vakuutusturvaa ja ravivarusteita. Hevosen valmentaja ajaa itse koelähdön, jolla varmistetaan hevosen soveltuvuus kisoihin jatkossa. Muoviosia tulisi vaihtaa säännöllisesti ja huoltaa, niin vastaavaa kulumaa ei pääsisi tapahtumaan. Kypärä lähti pois päästä Hannu Torvinen ei ole aiemmin ollut vastaavassa onnettomuudessa. – Siinä tilanteessa ei ehtinyt reagoimaan, vaan oli lähinnä matkustajana vailla vaikutusmahdollisuuksia. Turvallisuutta on kehitettävä, vaikka Suomi onkin raviurheilussa yksi Euroopan kärkimaista ja suomalainen raviosaaminen edustaa maailman huippua. n Teksti: Kati Wikström. – Olen miettinyt ja kehitellyt uudenlaista turvaliiviä, joka olisi mukautuvampi pitää päällä ja toisenlaista materiaalia kuin nykyisin käytetty turvaliivi. Selvisi, että kypärän kiinnitysmekanismi oli hyvin kulunut, urospuolinen osa on muovia ja naaraspuolinen osa metallia, kulumaa tulee, kun osia aukaisee ja sulkee. Olen keskustellut aiheesta eri tahojen kanssa ja testaillut ideaa sekä liiviä. – En ole kokenut mitään vastaavaa tai muutakaan isompaa tapaturmaa. Kaatumisen jälkeisistä tapahtumista minulla ei oikein ole muistikuvia, kaikki kävi niin nopeasti. Toivon esitteleväni sen puolen vuoden päästä. – Mikäänhän ei tietenkään turvaa paremmin kuin ratsastusja hevostaidot, mutta turvaliivi ja kypärä antavat ainakin suojaa mahdollisen onnettomuuden sattuessa. Hevonen ei vaikuttanut väsyneeltä, joten kenties kyseessä oli jonkinlainen koordinaatiohäiriö. Uudenlainen turvaliivi Hannu Torvinen on itsekin pohtinut turvallisuuskysymyksiä. Raviurheilu on vauhdikas urheilulaji, joka tarjoaa elämyksiä ja jännitystä, mutta joskus vauhdissa myös tapahtuu. Koelähdön kautta radalle Tampereen hevosklinikka suoritti Creation Primerolle tutkimukset ja niiden perusteella hevosessa ei todettu terveydellisiä syitä mitkä olisivat aiheuttaneet kaatumisen. Kerran olen pudonnut hevosen kyydistä ja hevonen on kaatunut erään kerran. Muuten olen selvinnyt pienillä lajiin kuuluvilla kolhuilla. Hevosta käsitellessä pitää kuitenkin aina olla tarkkana. – Creation Primero on nyt käynyt klinikalla ja syytä kaatumiselle ei tiedetä. Ihmettelin tätä ja kävin kypäräliikkeessä keskustelemassa asiasta. – Meillä on Hippoksen kautta vakuutukset, mutta niissä on se haaste, että onnettomuuteen pitäisi aina löytyä syyllinen. Se on erittäin lahjakas hevonen, joten olisi sääli jos sen kanssa ei uskallettaisi enää ajaa tai olla mukana samoissa lähdöissä. – Siitä voisi olla myös harrastustoimintaan talleille uudeksi turvallisemmaksi välineeksi
Koulutuksien lisäksi uutta opasta tullaan myös jakamaan laajalti.. Päivityksen tarpeellisuus johtuu ravikilpailusääntöjen muutoksista, jotka aiheuttavat lajin turvallisuudelle uusia vaatimuksia. Uusittu turvallisuusopas julkaistaan ja jalkautetaan raviradoille syksyn aikana. Teemme yhteistyötä paitsi raviratojen, myös palveluja tarjoavien ravivalmentajien kanssa. – Meillä on tällä hetkellä käynnissä työ, missä tarkastellaan ja päivitetään ravien kilpailutoimintaa ohjaavia turvallisuussääntöjä. Vakuutus on voimassa Euroopassa kilpailualueella ravikilpailuaikana sekä kilpailunomaisessa lähdössä. Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtunut hevosen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapaturmainen kuolema, jonka kilpailueläinlääkäri on todennut. Lisäksi korvataan hevosen lopetuskulut, mikäli hevonen on vahingoittunut tapaturmaisesti vakuutuksen voimassaoloaikana niin pahoin, sitten laadittu turvallisuusopas, joka nyt päivitetään. Vakuutus on voimassa myös Suomen Hippos ry:n valvoman harjoituksen aikana. Suomen Hippos ry tekee jatkossa myös entistä tiiviimpää yhteistyötä Tukesin kanssa, liittyen ravikilpailujen ja -tapahtumien turvallisuuteen. Mäkisen mukaan muutosta tarvitaan niin kilpailijoiden kuin yleisönkin vuoksi. Kilpailuun osallistuvan hevosen tai ponin pakollisesta kilpailuvakuutuksesta todetaan oppaassa näin: ”Vakuutuksen kohteena ovat Suomen Hippos ry:n kilpailurekisteriin merkityt voimassa olevan kilpailuoikeuden omaavat ravikilpailussa käytetyt ravihevoset ja ponit. – Tavoitteena on lisätä tietoa ja kehittää toimintatapoja myös ravitapahtumien elämyspalveluissa, joita ovat muun muassa tandem-ajelutukset. – Kilpailijoiden ja yleisön turvallisuus on meille tärkein– Turvallisuusoppaan käytännön jalkautus tapahtuu toimihenkilökoulutuksilla, joita järjestetään raviradoilla. Pääsääntöisesti turvallisuuskäytännöt ovat jo varsin hyvällä tasolla, mutta turvallisuusasioiden jatkuva kouluttaminen ja prosessien tarkastelu ovat jatkossa tärkeämmissä rooleissa. Hippos vakuuttaa Oppaassa käsitellään muun muassa lähtöjen ja ravikilpailujen turvallisuutta, teknisten järjestelmien turvallisuutta, turvallisuuteen vaikuttavaa henkilöstöä, henkilöturvallisuutta, rikoksia, tulipaloa, hevosonnettomuuksia ja eläinsuojelua. Kypärän ja turvaliivin käyttöön muutoksia – Suurimmat muutokset koskevat vakuutusturvan kokonaisuutta ja turvavarusteiden käyttöä. Toiminnan vakuuttaminen on myös keskeisessä osassa. Koulutuksien lisäksi uutta opasta tullaan myös jakamaan laajalti. – Turvallisuusoppaan käytännön jalkautus tapahtuu toimihenkilökoulutuksilla, joita järjestetään raviradoilla. Kyseessä on muutama vuosi tä. Kypärän ja turvaliivin käyttöön on tullut muutamia sääntömuutoksia, Mäkinen sanoo. 20 n Turvallisuus R aviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kertoo, että tekeillä on uutta ohjeistusta ravien turvallisuussääntöihin
Ratsukon onnettomuusriskit pyritään minimoimaan. – Turvallisuuden parantamiseksi radoille lisätään informaatiotauluja, joissa kilpailijoita ohjeistetaan oikeaan aikaan, oikealle paikalle ja näin vähennetään turhaa kiirettä. Kuva: Hippos/Sini Tuhkunen Jos hevoseen on hyvä ja toimiva suhde maassa, toimii se myös selästä Hevostaidot vähentyneet Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsentalleilla on tarkat turvallisuussäännöt, joiden noudattamista valvotaan. Vakuutus kattaa vakuutusehtojen mukaisesti sen vahingonkorvausvelvollisuuden, joka vakuutetulle saattaa syntyä ravikilpailujen tai niiden valvottujen harjoitusten, nuorisoravitoiminnan tai ori-tammanäyttelyn järjestäjänä yleisölle, ulkopuolisille, omalle työntekijälle, toimitsijalle, osanottajalle tai näiden omaisuudelle aiheutuneesta henkilötai esinevahingosta. Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall peräänkuuluttaa hevostaitoja. Näitä ovat esimerkiksi hevosen syystä tai toisesta johtuva horjahtaminen tai ohjastajan arviointivirhe. Turvallisessa lajin harrastamisessa korostuvat perusteiden huolellinen opettelu, ennakointi ja hevostaidot. kilpailut. Kuva: SRL/Sonja Holma että se on lopetettava välittömästi tapaturman yhteydessä.” Ravikilpailijan vastuuvakuutuksesta uudistetussa oppaassa todetaan seuraavaa: ”Vakuutettuina ovat Suomen Hippos ry:n kilpailurekisteriin merkityn voimassa olevan kilpailuoikeuden omaavan ravihevosen 16 vuotta täyttäneet käsittelijät ja A-kategorian raviponin 10 vuotta ja B-kategorian 12 vuotta täyttäneet käsittelijät. omille varusteille tai henkilökohtaisille tavaroille.” Järjestäjän vastuuvakuutuksesta opas ohjeistaa näin: ”Vakuutuksen ottaa keskitetysti Suomen Hippos ry. ” Kontaktitilanteista onnettomuuksia Mäkinen kertoo, että onnettomuuksia on onneksi ollut harvoin ja parempaan turvallisuuteen pyritään aktiivisesti. Vakuutettuja ovat Suomen Hippoksen valvomien ravikilpailujen järjestäjät, hevosjalostusliitot ja Ratsujalostusliitto. – Valjaita, kärryjä ja muita lajiin kuuluvia varusteita kehitetään jatkuvasti paremmiksi ja turvallisemmiksi. 21 Eniten raveissa tapahtuu onnettomuuksia kontaktitilanteissa. n Kilpailijoiden ja yleisön turvallisuus on meille tärkeintä.. Näistä sovitaan erikseen vakuutusyhtiön kanssa. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esim. Vakuutuksen tarkoituksena on korvata toiselle aiheutetut henkilöja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. – Ajettujen lähtöjen määrään nähden onnettomuuksia sattuu todella harvoin ja useimmiten ne johtuvat kontaktitilanteista. Vakuutuksen piiriin eivät kuulu automaattisesti laukka-, näytös-, ym. Arviointivirhetilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa kaksi ohjastajaa tavoittelee valjakolleen samaa paikkaa kilpailuissa tyypillisesti muodostuvassa parijonomuodostelmassa ja tällöin kärryt saattavat kolahtaa yhteen
– Jäsentalleilla on oltava Tukesin ohjeita noudattaen turvallisuusasiakirja, jossa toiminnot on kuvattu ja riskit kartoitettu sekä laadittu toimintatavat onnettomuuksien ennaltaehkäisyn tueksi. Turvallisuus on ennen kaikkea ennakointia. Se huomioidaan sekä ammattilaisten koulutuksessa että kaikessa tallitoiminnassa. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu onneksi harvoin. Kuva: SRL/Sonja Holma rastus tapahtuu järjestäytyneissä olosuhteissa, joissa on ammattimainen opetus ja ratsastusharrastukseen soveltuvat hevoset ja puitteet. Näitä tietoja hyödynnetään ennaltaehkäisevässä toiminnassamme. Onnettomuustilastojen mukaan satulasta suistuminen aiheuttaa eniten vammoja, mutta hevostaitojen puute ja ajattelemattomuus aiheuttavat myös vaaratilanteita hevosten käsittelyssä. – Talliyrittäjien yhteisiä kokoontumisia järjestetään vuosittain. Jäsentalleissamme harrastettuja tunteja on 400 000 tuntia vuodessa ja näihin tunteihin suhteutettuna onnettomuuksia sattuu vähän. Useimmiten putoamisesta selviää parilla mustelmalla, mutta toisinaan sattuu vakavampia vammoja, kuten rannemurtumia ja aivotärähdyksiä. Kaikilla ratsastustunteja pitävillä henkilöillä on voimassa oleva ensiapukoulutus joko EA1 tai EA2. – Kypärän käyttö on itsestäänselvyys, ja sen käytöstä säädellään kaikissa säännöissämme. Yksin ratsastaminen, etenkin maastossa, on aina turvallisuusriski. – Jäsenvakuutuksemme perusteella maksetaan korvauksia 1 100 tapauksessa vuodessa. – SRL:n jäsentallien säännöt ja toimintatavat ovat selkeästi näkyvillä tallien ilmoitustauluilla. Korvauksia 1 100 tapauksessa Suurimpia turvallisuusriskejä ovat Sundwallin mielestä hevostaitojen puutteet ja ajattelemattomuus. Ratsastajainliitolla on neljä tallineuvojaa, jotka vierailevat kaikissa jäsentalleissamme vuosittain. Näissä kohtaamisissa käydään myös läpi turvallisuuteen liittyviä asioita. Turvaliivien käyttö on myös lisääntynyt, ja kenttäratsastuksessa niin kutsuttujen paukkuliivien käyttö kasvaa. Tallikäyntien yhteydessä turvallisuusasiakirja käydään läpi ja keskustellaan myös laajemmin turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Nämä taidot eivät enää periydy sukupolvelta toiselle. Koulutettuja ammattilaisia Tallitoiminnassa turvallisuusasiat ovat Sundwallin mukaan erittäin tärkeitä. – Ennaltaehkäisevä toiminta, riskien kartoittaminen ja ennakointi ovat tärkeimpiä turvallisuuteen liittyviä toimia, joita talleilla tehdään. Teemme yhteistyötä myös eri viranomaisten. Tallit opastavat asiakkaitaan hevostaidoissa ja asiakkaille kerrotaan ratsastusharrastukseen liittyvistä riskeistä. Perusteiden huolellinen opettelu ja ennakointi turvaavat ratsukon matkaa. 22 n Turvallisuus S uomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall kokee ratsastuksen melko turvalliseksi lajiksi, mikäli ratsastaja on opetellut ratsastuksen ja hevosen käsittelyn perusteet. Onnettomuuksia sattuu tilastojen mukaan noin kolmesta neljään onnettomuutta tuhatta harrastettua tuntia kohden. Turvallisuutta valvotaan SRL:n jäsentalleilla on tiukat turvallisuuskriteerit ja niiden noudattamista valvotaan. – Turvallisuus on lajissamme etusijalla. – Tallit raportoivat meille onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. Tallikäynneillä toimintaan liittyvät turvallisuusasiat ovat aina fokuksessa. Kypän rakenne on entistä turvallisempi. Tietoisuus lajin riskien huomioimisesta, turvallisuudesta ja ennakoinnin merkityksestä on kasvanut vuosien varrella. – Yleisimmät talleilla tapahtuvat tapaturmat ovat satulasta putoamisesta aiheutuneita. Ratsastuskoulut ja tallit ovat keskeisessä asemassa näiden taitojen eteenpäin viemisessä ja opettamisessa. Tämä näkyy ohjeissamme ja kriteereissämme. – Ratsastukseen liittyy olennaisesti myös hevosen käsittely ja hoitaminen. – Hevostaitojen osaaminen on vähentynyt. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että jos hevoseen on hyvä ja toimiva suhde maassa, se toimii usein myös selästä. Jäsentalleja tiedotetaan aktiivisesti ajankohtaisista asioista sekä muistutetaan muun muassa asiakkaiden vakuutusturvasta. – Jos ajatellaan tavallista harrastajaa, niin on tärkeää, että harOnnettomuuksia sattuu tilastojen mukaan noin kolmesta neljään onnettomuutta tuhatta harrastettua tuntia kohden. Talleilla työskentelevät koulutetut ammattilaiset, jotka ovat harjaantuneita ajattelemaan toimintaa turvallisuus kärkenä
n Kati Wikström. Kuva: Suomen Hippos/Irina Keinänen Loukkaantumisen riskiä voi pienentää huomioimalla puitteet ja käyttämällä asianmukaisia välineitä. – Jäsenseuroille ja jäsentalleille on otettu ryhmävastuuvakuutus. Seuroissa oli lajin harrastajia yhteensä 45 477 kappaletta, joista senioreita oli 63 %, junioreita 37 % ja naisten osuus lajin harrastajista oli runsaat 90 %. Keskeisiä tehtäviä on turvata myös hevosen hyvinvointi kaikessa urheiluja harrastetoiminnassa. Ratsukon taitotaso huomioitava Risto Leppäkangas kertoo ratsastuksen olevan melko turvallinen harrastus, kunhan varusteet ja taidot ovat kunnossa. SRL:n jäsentallin vuosimaksu sisältää toiminnan vastuuvakuutuksen ja satunnaisratsastajavakuutuksen. 23 Yli 45 000 harrastajaa Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on Suomen ratsastusurheilun keskusjärjestö. Eli kaikkiaan Suomen Ratsastajainliitto ry:n piiriin kuului vuoden 2016 aikana yhteensä 48 357 alan harrastajaa. Ratsastukseen kuuluu olennaisesti hevosten käsittely ja hoitaminen. Vuonna 2016 SRL:n jäseninä olevia ratsastusseuroja oli 504 kappaletta. – Ratsastaessa vaaratilanteita syntyy helposti, kun hevosta ei osata lukea eikä mahdollisia vaaratilanteita ennakoida. Lisäksi SRL:n jäsentalleilla ratsastavilla tulee olla SRL:n jäsenyys, Green Cardtai Green Card Plusvakuutuskortti, jotka sisältävät ratsastajan urheiluvakuutuksen, Sundvall sanoo. Vuonna 2016 tehdyn kaupan myötä, uudeksi omistajaksi tuli Kolkanrinne Oy:n Risto Leppäkangas. kanssa asiassa. Suomen Ratsastajainliitto vakuuttaa kaikki jäsenensä ja kaikki jäsentallien satunnaisratsastajat tapaturman varalta. Green Card -harrastajia oli 2 880 kappaletta. Maalaisjärkeä ja realistista käsitystä omista ratsastustaidoista tarvitaan. Sen perustivat Antti ja Tellervo Larja vuonna 1973. Sen tarkoituksena on edistää ratsastusta yleisenä urheiluja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 2005, jolloin Mikko Larja ryhtyi jatkamaan vanhempiensa työtä. K eski-Suomen ratsastuskeskus on SRL:n hyväksymä yksityistalli Keski-Suomessa, Saarijärven Kolkanlahdessa. Paras tapa lisätä turvallisuutta ratsastuksessa on hyvät hevostaidot, ratsastustaito ja koulutetut ratsut. Lajin harrastamisen riskit on kuitenkin aina hyvä tiedostaa. Kuva: Keski-Suomen Ratsastuskeskus/Iida-Maria Ikkala Turvallisuutta ennakoinnilla ja maalaisjärjellä Riskit on hyvä tiedostaa Ratsastustalleilla turvallisuuden mahdollistavat asianmukaiset varusteet, hyvät hevostaidot, koulutetut ratsut ja mahdollisten vaaratilanteiden ennakointi
– Satulasta putoaminen kuuluu valitettavasti ratsastukseen ja toisinaan hevoset saattavat kompuroida tai kaatua ratsastettaessa. Leppäkangas työskentelee ja valmentautuu jaksoittain Hollannissa Stal de Merskenillä Age Okkeman luona (friisiläiset & ajaminen) ja Dressuur en Trainingsstal Laura Zwartin luona (kouluratsastus). – Ratsastuksessa suurimpina riskeinä ovat satulasta putoaminen ja niin kutsuttu kumoonratsastus eli hevosen kaatuminen sillä ratsastettaessa. n Kati Wikström. Ratsastajan tulisi hallita perustaidot ja ymmärtää hevosen käyttäytymisen perusteet. Vilma Leppäkankaan parhaimmat saavutukset ovat kansainväliset sijoitukset kouluratsastuksessa CDIYH-luokissa (Jereciano) vuonna 2015, lisäksi Jereciano palkittiin vuonna 2015 Finnderbyn kansainvälisten kouluratsastuskilpailuiden parhaana FWB-hevosena. Kuva: Keski-Suomen Ratsastuskeskus/Hanna Heinonen Leppäkankaan mukaan muutamia todennäköisiä vaaran paikkoja on kuitenkin olemassa. Keski-Suomen Ratsastuskeskuksessa hevosten treenaamisesta ja valmentamisesta vastaa Risto Leppäkankaan tytär Vilma Leppäkangas. Hänellä on myös sijoituksia kansallisessa nuorten hevosten Racing Trophysarjakilpailussa 110-120cm -tasolla sekä avoimissa 120 cm luokissa. Tallin maastoratsastusreitit mahdollistavat erilaisia harjoittelumuotoja. Meillä vain muutama loukkaantuminen ratsastustilanteissa on vaatinut sairaalahoitoa ja kuntoutusta, mutta onneksi olemme välttyneet suuremmilta onnettomuuksilta. Reitit koostuvat mäntykujasta asfalttipihoista ja huolletuista hiekkapohjaisista teistä. Hän kilpailee kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kouluja esteratsastuksessa (vaativa B ja 130 cm). Hän oli SRL:n Valmentaja II (koulu-, esteja vammaisratsastus) -koulutuksessa syksyllä 2017. Kuva: Keski-Suomen Ratsastuskeskus/Outi Kapanen Tarkkaavaisuus, maalaisjärki ja ennakointi auttavat monesti. Tallin maastoratsastusreitit mahdollistavat erilaisia harjoittelun muotoja. Useimmat loukkaantumiseen johtavat tilanteet tapahtuvat kuitenkin käsitellessä hevosta, ihan maasta käsin. Haastavia ovat yleensä nuoret hevoset ja niiden kanssa toimiminen onkin aivan oma taitolajinsa, Risto Leppäkangas sanoo. Epäkohdat huomattava – Talliyrittäjän näkökulmasta turvallisuus vaatii laadukkaat ja toimivat puitteet, mutta eniten tarvitaan tarkkaavaisuutta epäkohtien huomaamiseen ja viitseliäisyyttä turvallisuusriskien korjaamiseen mahdollisimman pian. Hevosten kanssa toimiessa riskit on hyvä tiedostaa. Ratsastuskenttä on aidattu ja valaistu, lisäksi talvikunnossapito mahdollistaa kentän käytön myös lumiseen aikaan. – Sisäänratsastukseen liittyy eniten riskejä, mutta hyvin koulutetulla hevosella ratsastus on pääsääntöisesti turvallista, kun harjoitukset ovat ratsukon taitotason mukaisia. 24 karsinan yksityistalli, koulutusta ja valmennuksia Keski-Suomen ratsastuskeskuksessa on karsinapaikkoja täysihoidolla, hevosten ratsutusta, koulutusta ja kilpailutusta sekä valmennuksia ja majoituspalveluita. Kenttä-, ja esteratsastuksessa on suurin loukkaantumisriski. – Ratsastajan tulisi olla Suomen Ratsastajainliiton jäsenseuran jäsen tai hankkia SRL:n Green Card. Kaikkein suurimmat panostukset ratsastuksen turvallisuuteen ovat ilmaisia – maalaisjärjen käytöllä ja ennakoinnilla voisi välttyä monilta vaaratilanteilta, sanoo Leppäkangas. Mahdollisten tapaturmien varalle hän suosittelee ratsukon vakuuttamista. Turvallisuudesta ei voi tinkiä ja se vaatii taloudellisestikin kohtalaisen ison panostuksen, sillä puitteiden on oltava kunnossa ja hevosten kouluttamiseen sekä harjoittamiseen tulee panostaa. Ratsastuksessa käytetään hyväksyttyä turvakypärää ja kenttäratsastuksen maastoesteosuudella turvaliivi on pakollinen. Ratsastushalli on kooltaan 44m x 22m ja ulkona sijaitsevan ratsastuskentän koko on 40m x 70m. – Vaaratilanteita voidaan välttää, kun treenipuitteet ovat kunnossa, varusteet ovat asianmukaiset, ja hevonen on terve sekä hyvin peruskoulutettu. Kolkanlahden soraharjuisessa maastossa voi kahlata purossa tai kiipeillä mäkiä sekä laukata kilometrien mittaisia merkittyjä ratsastusreittejä. Yksityistalli on rakennettu vuonna 2010 ja siellä on 24 karsinapaikkaa. Suosittelemme myös hevosten vakuuttamista ikävien tilanteiden varalta sekä hevosta, ihmisiä että omaisuutta ajatellen. – Tallillamme on vaaditut tapaturmaja vastuuvakuutukset. Kummassakin on luonnonhiekkapohja, jota huolletaan säännöllisesti. Ratsastuskeskuksen maneesi valmistui vuonna 1988 ja oli ensimmäinen maneesi Keski-Suomessa. Suuremmitta selvitty Tallilla ei ole sattunut suurempia onnettomuuksia, ja pienet putoamiskolhut ovat kuuluvat lajiin. SRL:n jäsenyys on myös vaatimuksena, jos ratsukko osallistuu kilpailuun, sillä kilpailunjärjestäjä ei vakuuta ratsukoita. 24 n Turvallisuus Kaikkein suurimmat panostukset ratsastuksen turvallisuuteen ovat ilmaisia – maalaisjärjen käytöllä ja ennakoinnilla voisi välttyä monilta vaaratilanteilta
Granroth edustaa Janakkalan Hattel Ridersia, ja pronssimitalisti Sanna Backlund on hänen valmentajansa ja työnantajansa. Tavoitteena on, että Suskille riittää huippuhevosia vielä Anatevkan jälkeenkin, itse kilpailen sitten niillä, mitä jää. Korkeimmalle hän arvottaa mestaruuden. – Hyvältä tuntuu, olen iloinen että ”Miina” jaksaa puksuttaa menemään, se tuntui tänään tuntui tosi, tosi hyvälle, virhe pystyllä oli ihan omani. Janakkalan Sanna Backlund lähti viimeiselle 150 cm:n kierrokselle kolmannelta sijalta ja otti Wilhelminalla yhden puomin, mutta tulos 5,78 virhepisteellä riitti edelleen reilulla marginaalilla pronssille. Sydän palaa valmennukselle Sanna Backlund ratsastaa kilpaa tosissaan, mutta hänen sydämensä palaa erityisesti valmennukselle. ?. Anatevka ansaitsi tämän mitalin, se on tehnyt hienon työn kanssani, ja jaksaa aina taistella. – Kyllä olisi tuntunut hienommalle voittaa kultaa, vaikka hopea ei ole häpeä. Hanna Tardiveau hyppäsi kotiareenallaan Wetrichtalla puhtaan radan varmistaen hopean pistein 1,68, jolloin Susanna Granrothin ainoa mahdollisuus voittoon oli virheetön rata Anatevkalla ilman edes yhtä aikavirhettä. Monikin puhui, ettei muista aikoihin näin tiukkaa kilpailua. Ratsastajalla on ollut mahtava kausi, mm. Se on tehnyt tasaisen hyvän kauden, paranee kuin viini vanhetessaan. Ja ainakin yhtä iloinen olen nuorten ja sennujen kultamitaleista, jotka meille tuli Hatteliin – ihan uskomatonta, Backlund hymyilee. Kantti kesti tiukassa kisassa – Jännittävää oli, mutta kantti kesti. Wetrichta on tuntunut superhyvälle, ja ei voi kuin olla tyytyväinen 14-vuotiaaseen hevoseen. – Onhan tämä ihan käsittämätöntä. Valmentaminen on kuitenkin sitä mitä teen vielä kymmenen vuoden päästä, ja siinä olen hyvä. Hopea ei ole häpeä Kotiyleisö puhkesi raikuviin aplodeihin Tardiveaun puhtaiden ratojen jälkeen. Yleensä sitä ajattelee, että ensimmäisenä päivänä ei tarvitsisi mennä Susanna Granroth ja Anatevka kruunasivat kautensa SM-esteillä Susanna Granrothin otti Anatevkan kanssa ensimmäinen kultamitalinsa senioreissa, aiemmin hänellä on nuorten kultaa. Kyseessä oli Granrothin ensimmäinen kultamitali senioreissa, aiemmin hänellä on nuorten kultaa. Kuva: SRL Hanna Heinonen www.hannaheinonen.com Hanna Tardiveau ja Wetrichta hyppäsivät kotiareenallaan ratsastuskeskus Ainossa. Granroth kesti paineet ja ratsasti mestariksi varmoin ottein. Kuva: SRL Sonja Holma kauheaa vauhtia, mutta tässä vaiheessa Hannaa voi harmittaa, että teki silloin yhden pidemmän kaaren, Granroth totesi. 25 E steratsastuksen Suomen mestaruudet ratkesivat harvinaislaatuisen tiukassa finaalissa Ratsastuskeskus Ainossa Järvenpäässä 10.9. SM:ssä on yleensä vaikeaa, puomeja ja aikavirheitä tulee ja harvoin ollaan nollilla viimeiseen kierrokseen asti. Kärkikolmikko selvitti ensimmäisen 145 sentin kierroksen virheittä, mutta vain yksikin virhepiste ylitetystä enimmäisajasta olisi vaihtanut järjestyksen, kun matkaan oli kertynyt pudonneiden puomien sijasta vain ensimmäisen kilpailun aikavirheet. – Ratsastaminen on työtä ja puoliharrastus, itsekin tavoittelen aina voittoa, siitä ei kahta sanaa. Suomen mestaruus ei ole vain rahapalkinto, siinä on maine ja kunnia mukana. Kaikki ratsastajat jatkoivat kauttaan kansainvälisiin kilpailuihin: Tallinnaan, Aino Masters CSI2* -kilpailuihin lokakuun puolivälissä ja edelleen Helsinki International Horse Show’hun viikkoa myöhemmin. Laakson GP-finaaleissa tuli voitto molemmissa LähiTapiola GP-sarjoissa sekä VW-autokilpailussa. Kiva, että tänään oli hyvin yleisöä, ja pohjalla oli ihana hypätä, kun se oli niin hyvässä kunnossa, hopeamitalisti sanoo. Backlundin tiimillä on mennyt huikean hyvin, myös nuorten voittaja Wilma Heikkinen valmentautuu Hattel Horsessa. Aika lailla ollaan nivouduttu yhteen sen kanssa, se on mun paras kaverini, Granroth hymyilee
Hevostaidot vaarin opissa – Melko pienestä alkaen tein kaikki miesten työt ja ajomiehen työ oli tarkkaa hommaa, jopa vaikeaa. Hän oli tiukka siitä, ettei tallissa huudeta eikä hevosia hoideta karsinassa. Apumiehet, eli nuoret pojat ja vanhat miehet, aloittivat työt aamuyöllä jäädyttämällä rekiratoja. Siellä ollessaan hän ei suostunut menemään nukkumaan ennen kuin oli nähnyt vossikat, jotka lähti?. Vaarin ajatusmaailma ei hyväksynyt koskaan traktoria ja maatilan työt tehtiin hevosilla vielä silloinkin, kun traktori syrjäytti useat hevoset maatöistä. Stadin viimeinen vossikka Ajomestari Reijo Kuhakoski viettää eläkepäiviään Helsingin Arabian Annilassa. Miehiä tuli kauempaakin ja muistan, miten valtavia ja vahvoja hevosia joillain miehillä oli mukanaan, hevosmies juttelee lapsuusmuistojaan ja vakavoituu. Hevoset laitettiin aina puomiin, jossa ne oppivat myös olemaan paikoillaan. 1950 -luvulla Helsingin Lauttasaaressa syntynyt ja siellä lapsuutensa elänyt Reijo Kuhakoski muistelee, miten siihen aikaan oli tapana lähettää lapset kesäisin maalle. Kiinnostus vossikoihin heräsi lapsena Nuorella Kuhakoskella oli Helsingin Mannerheimintiellä mummola. – Ikävä kyllä muistan senkin, että talven aikana ne vahvat työhevoset oli ajettu lähes loppuun ja ne myytiin kaupunkeihin vaunuhevosiksi. Ymmärsinhän minä, että vaari oli mielissään, kun hevoset saivat monipuolista tekemistä, joka teki niille hyvää sekä henkisesti että fyysisesti. Vaari neuvoi aina, ettei tänne olla tultu tuhoamaan, kertoo Kuhakoski tyytyväisenä vaarinsa antamiin hevosoppeihin. Kun kerroin hevosvalintani, niin vaari mukaili sanomalla, että hän oli juuri ajatellut sen hevosen tarvitsevankin ratsastusreissun. 26 Ajomestari Reijo Kuhakoski ajoi vossikkaa Helsingissä yli 30 vuotta. Jäätiet tehtiin vetämällä isoja vesitynnyreitä hevosten perässä. Hän oli paikalla tiistaista sunnuntaihin kello 11-18. Vossikka oli komea näky Helsingin katukuvassa.. – Vähän vanhempana osallistuin tukkimetsälle talvisin. Totti ja Pilatus olivat Reijo Kuhakosken vossikkahevosina Helsingin Esplanadin puistossa alkukesästä 2006. Hän joutui lopettamaan terveydellisistä syistä vuonna 2013. – Vaarillani oli Korpilahdella noin sadan hehtaarin maatila, parikymmentä lehmää ja seitsemän hevosta. Vaari sanoi aina, että hevosten kanssa tärkeintä ovat hyvät hermot. Päivät olivat pitkiä ja vielä 1960-luvulla hevosia sekä miehiä tarvittiin metsäsavotalle. Kuhakoski oli silloin ajanut vossikkaa 24 vuotta. Olin jo pikkupoikana mukana kaikessa mitä silloin tehtiin. Muistan, kun sanoin vaarille, että tänään voisin mennä ratsastamaan, vaari kysäisi, että kenellä hevosella meinasit mennä. – Vaarin ei tarvinnut koskaan patistaa minua töihin, sillä hevoset ja hevostyöt ovat aina kiinnostaneet minua. – Vaarillani oli myös omia varsoja, joita opetimme työhevosiksi. Vaari oli tiukkana siitä, että kun ajoin kuorman metsästä, olin katsonut ensin reitin harkiten
Stadin viimeinen vossikka. 27
Reijo Kuhakoski on aktiivinen vaunuharrastaja ja hän tuntee historian. Sopiva löytyikin ja mietin vain, miten kertoisin asiasta vaimolleni, joka ei varmaankaan heti hyväksyisi asiaa. 28 vät iltaisin kymmenen aikaan Ruskeasuolta liikkeelle ja ajoivat Mannerheimintietä pitkin keskustaan töihin. Yökerhossa oli sen verran hälinää, että kun kerroin hevosenhankintaaikeistani ja vossikkasuunnitelmistani, ei vaimoni kummemmin asiaan reagoinut. Kuhakoski myös neuvoo ja konsultoi nuorempiaan. Puolassa oli vaunutehdas, nimeltään Bogajewiz, joka Kuhakosken mukaan teki hyviä vaunuja. Sen jälkeen ei kukaan ole tainnut mennäkään Linnan juhliin hevoskyydillä, Kuhakoski toteaa. – Ajoin hääajoja ja virallisia juhla-ajoja. – Eräänä päivänä kotonamme Helsingissä keksin suunnitelman, hymyilee Kuhakoski muistellen saamaansa ideaa, jota hän sanoo sotasuunnitelmakseen. ja muun muassa Britannian prinssi Philip kyydittiin jahtivaunuilla hänen vieraillessaan Suomessa vuonna 1986. Koska Suomi ei ole kuningaskunta, eikä valtiolla ollut omia hevosia, ajoin minä sitten ajoin valtiollisia vieraita, Kuhakoski kertoo. – Vein vaimoni illalliselle ravintola Bellevuehun, josta jatkoimme illanviettoa Hesperian yökerhoon. Paalupaikka Espan puistossa Kuhakoski kyyditsi turisteja ja helsinkiläisiä vossikalla kaiken kaikkiaan 30 vuotta. Puheet hevosesta jäivät siihen, mutta sopivan hevosen löydyttyä, ei vaimoni ymmärtänyt asiaa ollenkaan. . Kuhakoski omisti myös taksin, mutta se ei ollut hevosmiehelle yhtä kiinnostavaa kuin vossikalla ajaminen. Kuhakoski oli vaunuhistoriallisen seuran esittelijänä Hevoset stadikalla-tapahtumassa. Talvisin vossikka-ajot vaihtuivat joskus rekiajeluiksi, joita järjestettiin muun muassa Helsingin Seurasaaressa. Reijo Kuhakosken viimeisiä ajoja, ellei peräti viimeinen, oli ystävän 70-vuotispäivien juhla-ajo. Pakko saada oma hevonen – Vietimme vaimoni, Tuulan, kanssa kesää mökillämme Saarijärven Pylkönmäellä. – Istuin ikkunalla ja katselin hienoja hevosia, vaunuja ja mustiin pukeutuneita ajureita. Muistan miten mystisiltä ne pienen pojan mielestä näyttivät. Vaunut Puolasta Suomesta oli hankala saada hyviä ajovaunuja, eikä siihen aikaan niille löytynyt ammattimaista entisöijääkään. Ystäväni, Koffin vankkureita ajanut Markku Nyman kuljetti minut ja vaimoni juhliin parivaljakolla ja 1860-luvun Landolla, joka on luksusluokan kaupunkivaunu. Päätin mennä käymään tehtaalla ja hankalan matkan sekä muutaman mutkan jälkeen löysin perille. Muistan miten mystisiltä ne pienen pojan mielestä näyttivät. – Sain vuonna 2004 ensimmäisen kerran kutsun Linnan itsenäisyyspäivän juhliin. – Siihen aikaan matkustaminen Puolaan oli hankalaa ja yhteyden saaminen vaunutehtaalle jopa mahdotonta. Yritin soittaa ja lähetin myös telefaxeja, mutta turhaan. Muistutin häntä illasta ja hevosenostoaikeistani, Kuhakoski naurahtaa. Kyyditsin virkamiehiä presidentistä lähtien . Siitä heräsi kiinnostus vossikoihin, eikä se sammunut koskaan. Kävelin sisään tehtaan pääovesta ja löysin omistajan istumasta pöytänsä takaa. Olin puhunut siellä kavereilleni, että haluaisin ostaa hevosen ja ajaa vossikkaa. – Istuin ikkunalla ja katselin hienoja hevosia, vaunuja ja mustiin pukeutuneita ajureita. Hän sanoi minulle, että ei tee kauppoja kirjeitse eikä puhelimitse, vaan jos joku haluaa vaunun, löytää kyllä perille.. Paalupaikka oli Esplanadin puisto, jossa vossikka olikin tuttu ja odotettu näky. Keski-Suomen hevosmiehet innostuivat ja alkoivat kaupitella minulle hevosta
Se tunne, joka tuntuu hyvältä ja jossa voi olla rento, on mielestäni oikea. Mielistelyllä ei päästä mihinkään, ja jos loukkaantuu kritiikistä tai rehellisyydestä, on väärällä alalla, hevosmies toteaa. – Valjakkokilpailut ja menestys johtivat siihen, että minua pyydettiin kouluttamaan hevosia ja myös valjakkokilpailuiden johtajaksi, Kuhakoski kertoo. Kotiin hän on tuonut mukanaan paljon tietoa ja tarvittavia varusteita sekä ajurille että hevoselle. – Ajuri ehdotti, että ajaisin hänen hevosellaan ja vaihdoimme paikkaa. Parhaiten oppii hevosten käyttäytymisestä olemalla niiden kanssa mahdollisimman paljon. 29 – Siitä alkoi meidän yhteistyömme ja toin vaunuja muillekin kiinnostuneille. ?. – Kukaan ei oikeastaan uskonut niihin aikoihin, että suomenhevosella voisi pärjätä Pohjoismaiden hienoja valjakkohevosia vastaan. Hevonen on kiintynyt enemmän tallimestariin, joka antaa sille ruokaa ja vie sen ulos. Jokaisen on itse löydettävä se tunne oman hevosensa kanssa ja rakennettava yhteys hevoseensa, ajomies selvittää ja toteaa, että kun hevonen toimii ajatuksella, niin vasta silloin ymmärtää, mitä tarkoittaa näkymätön piuha. Hyvät hermot ovat hevostaitoa – Hevosen kanssa toimiessa pitää olla malttia. – Suosittelen olemaan paljon hevosen kanssa. Toista on nyt, kun suomenhevonen on suosittu rotu. – Uskon sen johtuvan siitä, että virolaiset pitivät suorapuheisuudestani. Suosittelen myös menemistä laitumelle päiväksi-pariksi seuraamaan hevosten touhuja. – Jos minulta kysytään vaikka oikeaa ohjasotetta tai ohjastuntumaa, vastaan aina, ettei sellaista ole. Hermostuminen saa hevosen hermostumaan ja jos hevosen käsittelijä säpsähtelee, hevonenkin säpsähtelee, Kuhakoski kertoo ja tiivistää lyhyesti, että sellainen hevonen, millainen omistaja. Ajuri, jota sanotaan Amerikassa Baggy driveriksi, rohkeni kysäistä, miksi olen kiinnostunut vossikoista. – Olin ainoa, jolla oli kylmäverisiä hevosia Pohjoismaiden mestaruuskisoissa vuonna 1993. Näkymätön piuha Reijo Kuhakoski puhuu paljon siitä, että kaikista tärkein ajoväline on piuha, joka kulkee ohjastajan päästä hevosen päähän. Kuhakoskella on myös Pohjoismaiden joukkuemestaruus parivaljakkoajossa. – Minullahan ei ole ollut maneeseja eikä minkäänlaista ajokenttää harjoitteluun, eikä edes aikaa tai mielenkiintoa sellaiseen ajoon. – Useammin kylläkin Viroon kuin Suomeen, hän lisää. New Yorkissa istuin paikallisen vossikan kyydissä ja pyysin häntä vain ajelemaan paikkoihin, joissa oli muita vossikoita ja otin niistä kuvia. Loputon tiedonjano – Olen matkustanut paljon ja hankkinut tietoa valjakoista, tavoista, säännöistä ja etiketeistä ympäri maailmaa. Ajelin pitkin New Yorkin katuja päivän ajan ja kiva muistohan siitäkin jäi, Kuhakoski tarinoi. Jos hevosen omistaja ehtii noin tunniksi päivässä ratsastamaan ja hevonen asuu muuten täysihoidossa, on omistaja hevoselle vieras. Hänellä on useita voittoja ja sijoituksia sekä Suomenmestaruusmitaleja – kaikki suomenhevosilla. – Suosittelen olemaan paljon hevosen kanssa. Hevoseni treenattiin Mannerheimintiellä ja kaupungin kaduilla, Kuhakoski naurahtaa. Hän on matkannut pitkin maailmaa ja monta muistoa liittyy hevosvaunuihin ja vossikoihin. – Edelleen katson joka päivä jonkun vanhan elokuvan oppiakseni vaunuista, hevosten käytöstä sekä historiasta. Kerroin tekeväni samaa työtä Suomessa. – Siinä piuhassa kulkee yhteinen sävel ja yhteiset ajatukset. Menestystä valjakkokilpailuissa Reijo Kuhakoski on niittänyt mainetta ja menestystä valjakkokilpailuissa. Jos hevosen omistaja ehtii noin tunniksi päivässä ratsastamaan ja hevonen asuu muuten täyshoidossa, on omistaja hevoselle vieras. Toiset keräilevät postimerkkejä, minä kerään tietoa, Kuhakoski vitsailee tiedonhalulleen, joka on hänen mukaansa loputon
Vaadin kuitenkin, että omistaja tekee itse työn. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Susanna Malmström, vaunuhistoriallinen seura ja Krista Niiniharju – Olen ollut mukana tekemässä hevosaiheisia elokuvia.. Piknikille hevosilla Vapaa-ajallaan Kuhakoski on tehnyt pitkiä reissuja ja kaupunkipiknikejä hevosilla. Reijo Kuhakosken iloksi, hänen kotipihallaan asuu poneja, joita hevosmies käy tervehtimässä päivittäin. Minä kyllä mielelläni neuvon ja annan kotiläksyjä, konkari kertoo ja huomauttaa, että jos läksyt ovat jääneet tekemättä, hän huomaa sen varmasti. Se reissu jäi mieleen. Vietimme ikimuistoisen päivän ystävieni kanssa. Kuhakoski sanoo vossikan olleen hänelle enimmäkseen elämäntapa, ja elinkeinonaan hän on tehnyt paljon kaikkea muutakin. Hevosasiantuntijalle riittää töitä Reijo Kuhakoski asuu Helsingin Arabiassa, Annilan tilalla, jossa hän on asunut ja pitänyt hevosiaan vuodesta 1998. Lähdimme kotoani Arabian Annalasta ja ajoimme Kaivopuistoon. Nyt ajomestarilla ei ole enää omia hevosia, mutta hän edelleen auttaa hevosihmisiä neuvomalla ja käy opettamassa hevosia sekä omistajia hevosella ajamisen saloihin. Muutama retki on jäänyt erityisesti hevosmiehen muistojen helmiksi. Vaunuhistoriallinen seura on nimennyt Kuhakosken ajomestariksi, joka kertoo seuran arvostuksesta hevosmiestä kohtaan. – Esimerkiksi elokuvaohjaaja ja näyttelijä Åke Lindman antoi aina vapaat kädet, kun tarvittiin hevosia elokuviin. – Edelleen voin pitää ajokursseja ja opetan valjastuksessa. Olen ollut mukana tekemässä hevosaiheisia elokuvia ja kouluttanut hevosia sekä kurssittanut hevosihmisiä. Kuhakoskella on kunniajäsenyys Suomen Vaunuhistoriallisessa seurassa ja viimeiset kolme vuotta hän on toiminut perinneajojen päätuomarina. – Kerran lähdin parivaljakolla ajamaan Helsingistä mökilleni Saarijärvelle. – Hevosiin liittyvää työtä on aina ollut tarjolla paljon ja on edelleen. Kun juoru matkastani kiiri, matkan varrella asuvat ihmiset halusivat osallistua reissuun tarjoamalla majapaikkaa minulle ja hevosilleni. 30 Reijo Kuhakoski vossikallaan Helsingin Senaatintorilla vuonna 2014. – Meitä oli kiva kaveriporukka ja kolme hevosta vaunuillaan. . Meillä oli eväät ja kaikki tyylikkääseen piknikiin tarvittavat varusteet mukanamme. Elokuvatyöt työllistävät jonkin verran vieläkin. Hän tiesi, että tunnen hevoset sekä niiden historian niin hyvin, että antoi niin sanotusti ohjat käsiini, Kuhakoski muistelee
Meillä on kotona muutama harrastushevonen ja perheemme on Mikkelin raveissa toimihenkilötehtävissä vapaa-ajalla. Hevosmaailma-tallissa uskotaan Lissun Eerikin menestykseen Hyvällä yhteishengellä on helppo harrastaa E desmennyt Hevosurheilulehden toimittaja Jouni Aalto perusti vuonna 2001 kimppatallin suomenhevostammavarsa Lisbethin ympärille. Lepistö on palkkatyössä muualla, mutta hevoset ovat perheen arjessa vahvasti läsnä harrastuksena. Tallin ensimmäinen hevonen Lisbeth (23,7aly /25,5ke/72.120) on siirtynyt siitostammaksi kilpailu-uran jälkeen, mutta kimppa toimii edelleen. Vuosien varrella ovat elämäntilanteiden muutokset vähentäneet osakkaiden määrää. 31 . Aallon menehtymisen jälkeen osakkaat pitivät kimppakokouksen Hevosmaailma-tallin jatkosta ja äänestyksen tuloksena päädyttiin jatkamaan kimpan toimintaa entiseen malliin. Minusta Lisbethin suku vaikutti hyvälle ja kimpassa Puumalan retkellä kimppalaiset kohtasivat valmentaja Pekka Luukkosen ja ’Erkin’ näiden kotitanhuvilla.. Hevosmaailma-talli omistaa Lisbethin esikoisvarsan Lissun Eerikin, jonka edesottamuksia tallilaiset seuraavat mielenkiinnolla. – Kaikki osakkaat ovat alkuperäisiä. Omistus jaettiin tuolloin 50 tasavertaiseen osuuteen. Osakkaat ovat eri puolelta Suomea, sanoo kimpanvetäjä mikkeliläinen Mervi Lepistö. – Olen ollut kimpanvetäjänä kolmisen vuotta, mutta Hevosmaailma-tallin kimpassa osakkaana sen perustamiskokouksesta alkaen. Mielenkiintoa harrastukseen tallilaisille tuo Lisbethin jälkeläisten varttuminen raviradoille tulevaisuudessa. – Liityin itse alunperin mukaan kimppaan lehti-ilmoituksen innoittamana. Toimiva hevoskimppa kestää aikaa ja säilyttää osakkaiden mielenkiinnon. Tänä päivänä kimpassa on 21 osakasta
oli riittävän monta osuutta, jolloin kuukausikulut pysyisivät kohtuullisena, minkä takia siihen oli helppo liittyä. Suuret linLisbethin jälkeläiset: 6 v. – Lisbethin isä on Jaanen Suikku ja emä Vieska (Vieskerin emä). – Yhteydenpito osakkaisiin on koko toiminnan kannalta aivan kärkipään asioita. – Jos hevonen esimerkiksi loukkaantuu, päätökset jatkosta on tehtävä nopeasti. Sukutaulu oli sellainen, joka sai oman mielenkiintoni heräämään. – Osa kimppalaisista käy seuraamassa Erkin startteja, jolloin vaihdetaan kuulumisia kimppalaisten kesken ja jännitetään starttia yhdessä sekä startin jälkeen käydään tallialueella valmentajan ja Erkin luona kuulemassa kommentit startista. Vilberth (i.Villihotti) Kasvattaja Hevosmaailma -talli ja Outi Sairinen / om. Kimppa vaatii hyvää hoitoa Toimiva kimppa vaatii hyvää hoitoa. Lepistö kokee kimppaomistuksen erittäin antoisaksi hevosharrastuksen muodoksi, vaikka kimpanvetäjän pesti teetättääkin. Hevosmaailma -talli / valmentaja Pekka Luukkonen, Puumala 5 v. Hevosmaailmatalli pitää kerran vuodessa kimppakokouksen ja Lepistö lähettää kerran kuussa osakkaille tietoa tallin kuulumisista. – En ole koskaan laskenut tunteja, koska tämä on hauskaa ja mielenkiintoista hommaa. Kimppalaisten kipinä palaa kirkkaana koska menestystäkin on tullut. Outi Sairinen, Hollola – Osakkaat ymmärtävät, että hevosen kehitys huippuravuriksi vaatii aikaa. Kehitys huipulle vie aikaa Lissun Eerikin valmentaja Pekka Luukkonen rakentaa menestystä hallitusti hevosen ehdoilla eteenpäin. – Viime kesänä vierailimme Erkin luona Puumalassa, mikä oli monella osakkaalle mieleenpainuva kokemus. Liising) Kasvattaja ja om. t Lissun Assi (i. o Lissun Eerikki (i. Lissun Eerikki on ainakin parinkymmenen harrastajan erityisen mielenkiinnon kohde. Olin aina ihaillut Jaanen Suikkua, sanoo Lepistö. Kokous päättää suurista linjoista Suurista kuvioista kimppakokous päättää äänestämällä. r. Apassi) 29,4ake ja 28,5ke vs.6.400,00 Kasvattaja Hevosmaailma -talli /om. Kimpan päätarkoitus ei ole ansaita rahaa vaan harrastaa hevosia hauskalla tavalla. Kimpassa vallitsee erinomainen yhteishenki. Kimpan suurena haaveena on pitkäikäinen ravuri ja unelmana tulevaisuudessa osallistuminen kuninkuuskisoihin. Erikasson) 25,0ake ja 24.5ke vs.50.160,00 Kasvattaja ja om. Talli Assin sakki / valmentaja Terho Rautiainen, Kangasniemi 4v. Sen sijaan nopeat päätökset tekee kimpan valtuuttama kolmihenkinen toimikunta. Lissun Erkki on nyt kuusivuotias ja menestystä on tullut mukavasti. Lissun Liito (i. Hevosmaailma -talli 2v. Nyt odottaminen on palkittu Lisbethin esikoisen ansiosta, joka on nyt kolmatta vuotta radoilla antanut osakkaille ylimääräisiä sydämen sykähdyksiä ja onnen kyyneleitä. Startteja Lissun Eerikille on kertynyt tänä vuonna yhdeksän ja ennätykset ovat 25,0ake ja 24,5ke 29.500 . – Tämän hetkinen kehitys ainakin lupaa hyvää. Hylkystarttejakin on Erkille kertynyt uranaikana, mutta ne pitää kestää ja ymmärtää, ettei hevonen ole kone. Pekka ja Lissun Eerik tulossa voittajaesittelyyn Kuopiossa viime vuonna. Olemme menestyksen turvin voineet myös pitää kuukausimaksuvapaata välillä. 32 Pekka Luukkonen treenaa mielellään vedessä. o. Meilläkin oli monta vuotta Lisbethin kilpailuuran loputtua ja ennen varsojen varttumista kilpailuikäisiksi radoille hyvinkin hiljaisia jaksoja, mutta onneksi mielenkiinto osakkailla säilyi. töitä ja vaatii sitoutumista asiaan. On ollut mukavaa tutustua uusiin ihmisiin
n Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Mervi Lepistö Lissun Eerikiltä on lupa odottaa nousua kansalliseen kärkeen. Loppujen lopuksi kyse on valmentajan ja kimpan välisestä luottamuksesta, jota joko on tai sitä ei ole. Kapasiteettia ei voi kuitenkaan lisätä. Lissun Eerikkiä ovat ohjastaneet Esa Holopainen ja Ari Moilanen.-jk jaukset päättää kimppakokous, jossa jokaisella osakkaalla on yksi ääni per osuus. Leppeän luonteensa se on perinyt isältään. – Kimppa voi tuoda ehdotuksia, mutta valmentaja on se, joka hevosen hyvinvoinnista ja valmennuksesta vastaa ja päättää sekä suunnittelee kilpailukalenterin hevoselle. Heinäpojat Oy | Suoniityntie 43 | 7900 Loviisa Myymälä 044 972 3208, myynti 044 050 1240 ja 044 237 9403 www.heinapojat.fi | uudenmaan@heinapojat.fi Kuivikkeet lavoittain! Kuiviketurve 220€ kuljetus ensimmäinen lavallinen 88€, seuraavat lavat samassa kuormassa 38€/kpl Kutteripuru 215€ kuljetus ensimmäinen lavallinen 94€, seuraavat lavat samassa kuormassa 44€/kpl Olkipelletti 315€ kuljetus ensimmäinen lavallinen 94€, seuraavat lavat samassa kuormassa 44€/kpl. Alunperin kimpassa oli 50 osakasta, mikä takia yhden vetäjän vastuulla tulee olla yhteydenpito kimppaan. Minusta tärkeintä on, että hevonen on syntynyt hyväksi. Hevosella on tietty maksimikapasiteetti, johon valmennuksella voi vaikuttaa. Meillä on ollut onni saada hevoset Luukkosen Pekalle valmennukseen. Lissun Eerikki on Luukkosen mukaan miellyttävämpi valmennettava kuin emänsä. Vahva fysiikka ja hyvä pää Luukkonen uskoo, että Lissun Eerikki saattaa kehittyä lähelle valtakunnan kärkeä. Hevosella on luonnostaan vahva fysiikka ja hyvä pää. Saan kimpalta tietoja heidän kokouksistaan, sanoo Pekka Luukkonen. Toisaalta juuri pieni jännitys kuuluu kimppaomistukseen. – Valmentajan työ on itsenäistä. – Uskoisin sen olevan parhaimmillaan 2-3 vuoden päästä. – Hevosessa on ainesta, se on melko pienellä starttimäärällä yltänyt useaan 76-voittoon. Hevosmaailma-talli pitää tärkeänä yhteistyötä valmentajan kanssa. 33 Valmentaja odottaa Eerikiltä menestystä n Ammattivalmentajalle hyvin hoidettu kimppa on mukava pesti. Kun kimppa maksaa laskunsa ja valmentaja hoitaa hoitaa hommansa, yhteistyö sujuu hyvin. Lissun Eerikillä on kuitenkin paljon kapasiteettia, jota voi kehittää. Nyt kehityskäyrä näyttää Erkin kohdalla hyvälle, mutta kukaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Esikoinen Lissun Eerikki on kimppalaisten ykköshevonen, mutta toki muidenkin jälkeläisten edesottamuksia seurataan mielenkiinnolla. Lisbeth oli jo aikoinaan viisivuotiskauteen saakka hyvällä menestyksellä Luukkosilla. Kimpan taholta toiveita tulee aika vähän. Luukkonen uskoo Lissun Eerikillä olevan vielä runsaasti vuosia ravurina jäljellä. – Lissun Eerikkiä on helpompi käsitellä kuin Lisbethiä aikanaan oli. – Lisbethin jälkeläisten menestystä on kiva seurata, mikä on osa harrastusta
Vielä 1980–90-luvuilla oli isoja kasvattajia, mutta nyt kasvatus on tunnettaisi kunnolla. Ensimmäisen oman arabinsa hän osti vuonna 2010, mutta sitä ennen hänellä oli ollut arabeja 10 vuotta ylläpidossa. 34 n Rotuesittely Arabianhevonen on kuin hevosenkokoinen koira Vaikka arabeja pidetään vaikeina, ovat ne todellisuudessa helposti käsiteltävä, ja rodulla on halu miellyttää ihmistä. Töitäkin niillä voi tehdä, sillä ne ovat kokoonsa nähden voimakkaita, Lipponen kertoo. Ne soveltuvat niin kenttä-, koulu-, estekuin matkaratsastukseen ja myös ajoon. Arabit lukevat hyvin ihmisen tunnetiloja ja ajatuksia. S uomen Arabihevosyhdistyksen puheenjohtaja Eija Lipponen tyrmää ennakkoluulot. Monet luulevat kuvien perusteella sitä kovin isoksi, ja toiset taas pitävät sitä siroutensa vuoksi sopimattomana jopa ratsuksi, Lipponen harmittelee. Hänen kuvauksensa perusteella arabianhevoset ovat kuitenkin monikäyttöisiä ja luonteeltaan helppoja. Tällä hetkellä Suomessa on noin 400 arabianhevosta ja määrä on laskusuunnassa. – Arabit ovat helposti käsiteltäviä, eivätkä ollenkaan itsepäisiä. Rodulla on jostain syystä huono maine, vaikkei hevosta edes johtokunnassa hän on ollut vuodesta 2010 ja puheenjohtajana vuodesta 2015. Rotu soveltuu monenlaiseen käyttöön, mutta silti arabien määrä on Suomessa vähentynyt huomattavasti. Myös Arabihevosyhdistyksen. Nyt 30-vuotias Lipponen teki itse rotupäätöksensä jo lapsena. – Arabi ei ehkä ole ison miehen ratsu, mutta ainakin naisille se sopii hyvin
Yhdistykseen voivat liittyä kaikki arabihevosista kiinnostuneet. Menneinä vuosina yhdistyksellä on ollut huomattavasti aktiivisempaakin toimintaa.. Kuvassa keskellä Sahy:n rekisteröijä ja Pelennorin kasvattaja Tuija Sipilä, vasemmalla hänen tyttärensä Minttu Pihl ja oikealla Eija Lipponen. Shaaga STS on 2-palkinnon kantakirjatamma. 35 Arabianhevonen on kuin hevosenkokoinen koira . Tarkoituksena on kannustaa osallistumaan. Tällä hetkellä yhdistyksellä on noin 90 jäsentä, mutta aktiivista vapaaehtoisista on pulaa. Sahy järjestää arabihevosnäyttelyjä sekä arabihevosiin liittyviä tapahtumia, kuten kursseja ja valmennustilaisuuksia. Lisäksi yhdistys on myyntimateriaaleineen mukana mahdollisimman monessa tapahtumassa ja ensi vuonna on kenties luvassa arabien omat kilpailut. Arabit ovat helposti käsiteltäviä, eivätkä ollenkaan itsepäisiä. Sahy avustaa Suomen Hipposta arabihevosten rekisteröinnissä ja julkaisee Stud Book -sukukirjoja. Arabianhevoset soveltuvat niin kenttä-, koulu-, estekuin matkaratsastukseen ja myös ajoon. Yhdistys julkaisee 4-6 kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä. Aktiiveja kaivataan lisää Suomen Arabihevosyhdistys ry (Sahy) on perustettu vuonna 1982 edistämään kaikin tavoin täysveriarabin käyttöä ja jalostusta Suomessa. Eija Lipponen teki itse rotuvalinnan jo lapsena. Rodulla on jostain syystä huono maine, vaikkei hevosta edes tunnettaisi kunnolla. . . Sahy palkitsee vuosittaisessa käyttöarabikilpailussa parhaiten menestyneet arabihevoset. Hanna & Minna Soisalon omistama punarautias ori Galileo OX on syntynyt 2003. Tuija Sipilän kasvatti 2004 syntynyt punarautias Pelennor oli tämän vuoden näyttelyn paras. Kuva: Eija Lipponen
Qatarista tuodulla oriilla, Mohaned Al Shaqabilla, on mahtava karisma ja showmiehen luonne. – Jeltzinillä, eli kavereiden kesken Jepalla, ratsastetaan. enää muutamien käsissä. Hevoset antavat hänelle paljon ja niistä on muodostunut harrastuksen kautta myös elämäntapa. Islaminuskossa hevonen on pyhä eläin, joten hevoset saivat myös asua beduiinien kanssa teltoissa. – Arabit ovat eläneet pitkään ihmisten parissa ja myös nauttivat ihmisten seurasta. Toimii kuin ajatus Arabianhevosilla on pitkä ja tiivis historia ihmisen kanssa. Ypäjällä asuva ja elintarvikealalla työskentelevä Lipponen kasvattaa myös shetlanninponeja, ja joukon jatkona juoksentelee koiria, kissoja, chincilloita ja kaneja. Tänä vuonna syntyi kolme varsaa ja viime vuonna viisi. Hänellä itsellään on kolme arabia, 23-vuotias ori Jeltzin SE, 17-vuotias siitostamma Shaaga STS sekä 9-vuotias ruuna Perlamor. Shaaga puolestaan oli nuorena todella lupaava ratsu, mutta joutui kuljetusonnettomuuteen, jonka seurauksena sen kavioluu murtui eikä sillä enää voi ratsastaa. Perlamorilla ei ole vain koskaan alettu ratsastaa, Lipponen kertoo omista hevosistaan. Alun perin ne elivät vapaana Lähi-idän aavikoilla, kunnes arabiheimot kesyttivät ja jalostivat hevosia käyttöönsä. Nykyisin lähinnä vain maastossa. Ensi kesänä syntyy toivottavasti varsakin. Myös arabiorit ovat helposti käsiteltäviä. – Varsakauppa ei käy ja ihmiset haluavat valmiiksi koulutettuja hevosia. Ori kiittää yleisöään vuoden 2016 BIS-tittelistään. 36 Vaikka arabit ovat nopeita liikkeissään, eivät ne ole itsepäisiä ja myös oriit ovat helposti käsiteltävissä. Minullakin on ori vapaana pihassa eikä se lähde minnekään. Jos sama suunta jatkuu, on arabeja Suomessa parinkymmenen vuoden päästä enää kourallinen. Tällä hetkellä joka vuosi kuolee enemmän kuin syntyy, Lipponen toteaa. Arabeihin voi luoda aivan erilaisen suhteen kuin muihin hevosiin, sillä ne osaavat lukea ihmistä hyvin, ovat nöyriä ja haArabianhevosilla on pitkä ja tiivis historia ihmisen kanssa.. Niitä käytettiin myös sotahevosina, sillä arabit ovat nopeita, rohkeita ja uskollisia ja toivat jopa kuolleet omistajansa selässään takaisin kotiin
Karvapeite ja jouhet. Arabihevosen värit ovat kimo, rautias, ruunikko ja musta. Oriilla on yleensä pienemmät korvat kuin tammoilla. Polvet ja kintereet ovat selväpiirteiset. Pään ja kaulan liittymä on pitkä ja kaareva. Rintakehä on hyvinmuodostunut ja runko tiivis. Lavan liikkeen tulee olla irtonainen ja aktiivinen. Leukaperät ovat suuret. Silmänvalkuainen voi jossain määrin näkyä. Selkä on suhteellisen lyhyt ja lihaksikas. Ravin tulee olla erityisen kevyt, lennokas ja matkaavoittava. Valkoiset merkit ja sekakarvat ovat yleisiä. Rodussa on useita eri tyyppejä. Anneli Salon omistama punarautias tamma, FairBreezeDK syntyi Tanskassa 2008. Lautanen on pitkä. Iho on ohut ja karvapeitteessä on silkinhohtava loiste. Arabihevonen on pitkäikäinen, kestävä, kärsivällinen ja sopeutuu helposti erilaisiin olosuhteisiin. Tyyppi. Kaviot ovat kovat, pyöreät ja hyvälaatuiset. Keskikorkeus on 147 – 155 senttiä, vaihtelua sekä ylösettä alaspäin voi esiintyä. Koipi on leveä ja lihaksikas. Jouhet ovat silkinpehmeitä. Arabihevosella on selväpiirteinen ja pitkä säkä, viisto lapa. Vuonna 2011 syntynyt Tuija Sipilän omistama Laurent DK on tummanruunikonkimo. Liikkeet. Kaviot. Pää on pieni, kiilanmuotoinen ja suhteellisen lyhyt. Jaloissa on suhteellisen pitkä kyynärvarsi, lyhyet sääriluut ja vahvat jänteet. Luonteeltaan arabihevonen on eloisa, mutta sävyisä. Kaula. Jalat. Häntä on ylhäälle liittynyt, ja se kannetaan liikkeessä korkealla. Lanne on lyhyt ja vahva. Tanskassa syntyneellä oriilla on Suomessa vuonna 2015 ja 2016 syntyneet tammajälkeläiset. Suuret, tummat silmät sijaitsevat kaukana toisistaan. Valkoiset merkit ja sekakarvat ovat yleisiä. Arabianhevosen sallitut värit ovat kimo, rautias, ruunikko ja musta. Runko. Sieraimet ovat suuret ja pyöreät. Se on erittäin älykäs ja helposti oppiva. Laukan tulee olla tasainen, elastinen ja tasapainoinen. Jalat ovat suorat, kuivat ja niissä on riittävä luusto. Takajalkojen liikkeen täytyy olla energinen ja kintereen tulee työskennellä voimakkaasti. Sillä on kevyet ja lennokkaat liikkeet. Suomen Arabihevosyhdistyksen puheenjohtaja Eija Lipponen kuvaa arabeja hevosenkokoisiksi koiriksi. Profiili kovera tai suora, otsa leveä ja korkea. Kuva: Sanna Mäkeläinen Yleisvaikutelmaltaan jalo ja elegantti Kimojen väri vaihtelee suuresti. Korvat ovat pienet, kaunispiirteiset ja usein kärjistä sisäänpäin kääntyneet. 37 Säkäkorkeus. Arabihevonen on yleisvaikutelmaltaan erittäin kaunis, jalo, elegantti ja ryhdikäs. Pää. Käynti on irtonainen ja matkaavoittava. Kaula on pitkä, elegantisti kaartuva ja ylhäälle sijoittunut. ?. Häntä. 9-vuotias Perlamor on yksi hänen hevosistaan. Väri
– Arabit lihovat todella helposti. Puolalaisomistuksessa oleva tamma Ella Of Elmaran PL osallistui vuonna 2016 Forssassa järjestettyyn Thousand Lakes International Arabian Horse Show:hun. Viisi verilinjaa Arabianhevosen säkäkorkeus vaihtelee suuresti ja sen vuoksi siitä lieneekin ennakkoluuloja niin pienuuden kuin suuruuden osalta. Jos ihmisellä on huono päivä, niin on hevosellakin. luavat palvella, Lipponen kuvaa. Rodun ainoaksi huonoksi puoleksi Lipponen mainitsee todella hyvän rehun hyväksikäytön. Koska arabit ovat herkkiä tulkitsemaan tilanteita, jopa kuumempi hevonen rauhoittuu, jos selkään laitetaan lapsi. Sallittuja värejä ovat sekä kimo, rautias, ruunikko että musta. Arabit lukevat ratsastajan tasoa ja toimivat sen mukaisesti. Keskikorkeus on 147– 155 senttiä, mutta vaihtelua voi esiintyä sekä ylösettä alaspäin. Ne myös peilaavat hyvin ihmisten tunnetiloja ja käytöstä. Jos ihmisellä on huono päivä, niin on hevosellakin.. Eija Lipposen Jeltzin-ori on syntynyt vuonna 1994. – Jos on itse kovin epävarma ja epäjohdonmukainen toimissaan, niin hevonen vaistoaa sen. ValArabianhevoset peilaavat hyvin ihmisten tunnetiloja ja käytöstä. Arabianhevosen säkäkorkeus on keskimäärin 147–155 senttiä, mutta niitä on sekä pienempiä että suurempia. Melkein siitä, että näkevät ruokaa, Lipponen nauraa. Arabit ovat siis myös nopeita liikkeissään, eivätkä toki sovi välttämättä jokaiselle. Lipponen kertookin, että esimerkiksi hänen oma orinsa hädin tuskin liikkuu, kun selässä istuu lapsi. 38 Arabianhevosiin liitetään runsaasti ennakkoluuloja niin luonteen kuin koon suhteen. Jos taas on tasainen ja varma hevosen kanssa, niin arabi toimii kuin ajatus ja on käsiteltävissä pikkurillillä, Lipponen hymyilee. Hän jatkaa, että arabit tuntuvat tietävän, mitä ihminen milloinkin haluaa. Sellaiselle ihmiselle arabi ei sovi nopean reaktiivisuuteensa vuoksi. Jos puolestaan itse on hermostunut, ehtii hevonenkin reagoida tilanteeseen hermostumalla. Arabianhevosen luonnetta kuvaakin varsin hyvin Lipposen käyttämä luonnehdinta hevosenkokoinen koira
– Olimme vasta messuilla mukana, ja kun muut hevoset luimistelivat jossain kaukana, niin arabit katselivat uteliaina ja tulivat kerjäämään ihmisiltä rapsutuksia. Arabeista on olemassa viisi eri verilinjaa. On melko punaista ja sitten tummempia. Lipponen mainitsee Puolan arabihevoskasvatuksen edelläkävijäksi ja arabihevosihmisten Mekaksi. Arabit jaetaankin viiteen eri verilinjaan: englantilainen, egyptiläinen, puolalainen, venäläinen ja espanjalainen linja. Mustia Suomessa on vain muutamia ja ulkomaillakin melko vähän, mutta maailmalla on erikoistunutta mustien kasvatusta, Lipponen kuvaa. Arabien jalostusta ei Suomessa valvota, mutta se on silti määrätietoista ja käytössä on myös esimerkiksi ruotsalaisia oriita. – Rautiaiden väri vaihtelee runsaasti. Jos ihminen hermostuu, hevonen reagoi siihen nopeasti hermostumalla itsekin. Kun arabeja tuotiin enemmän Eurooppaan 1800-luvulla, perustettiin täysveriarabisiittoloita. Galileah NO on puolalaisomistuksessa oleva tamma ja Forssan vuoden 2016 näyttelyn Gold Champion junior mare. – Puola on maailmanlaajuisesti arvostettu arabien kasvatuksessa. Eija Lipponen kertoo, että arabit ovat käsiteltävissä jopa pikkurillillä ja niillä on halu miellyttää ihmistä. koisia merkkejä ja sekakarvaa esiintyy yleisesti. Samarah on hyvän näyttelyuransa lisäksi myös lupaava nuori ratsu. Maailman kaikki arabihevoset löytyvätkin samoista kirjoista ja kansista maailmanlaajuisen yhdistyksen rekistereistä. Eri siittoloissa oli erilaiset jalostustavoitteet, ja siksi syntyi erilaisia verilinjoja. Monet olivat sielläkin positiivisesti yllättyneitä rodusta, Lipponen päättää. Kimon väri puolestaan vaihtelee iänkin myötä paljon. Siellä jalostettiin arabeja jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, Lipponen mainitsee. 39 Arabit peilaavat hyvin ihmisen tunnetiloja. – Jos maa ei ole maailmanlaajuisen Wahon (World Arabian Horse Organization) rekisterissä, ei sen maan hevosia katsota puhtaiksi arabihevosiksi, Lipponen kertoo. n Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Sonja Sorsa. Kaiken kaikkiaan arabit kärsivät Lipposen mukaan liiaksi huonoista ennakkokäsityksistä, vaikka kyseessä on todellisuudessa ihana rotu
– Normaalien ravipäivien lisäksi Sataravi järjestää keväällä ja syksyllä harjoitusravit. Ravipäivät sijoittuvat kesän alkupuoliskolle. 40 Kokemäen kesäradan 70-vuotisjuhlakausi päättyi syyskuussa. Ilman talkootyövoimaa kesäraveja ei olisi juostu vuosiin Sataraveilla tuli 70 vuotta täyteen S ataravi Oy järjestää perinteisesti Kokemäellä neljät ravit kesässä. Kuva: Taru Peltosaari. Niissä palkinnoksi saa hyvän mielen lisäksi pokaalit ja kaikenlaista muuta tuotepalkintoa, kertoo Sataravien hallituksen puheenjohtaja Ravimeri-tallia raviradan tiloissa pyörittävä Meri Elomaa. Tämän vuoden juhlaraveissa oli historian havinaa. Toukokuussa ajetaan ensimmäisen kerran kilpaa ja totoravikausi päättyy perinteisiin kaksipäiväisiin juhannusraveihin
Maata ajettiin radalle hevosilla sieltä, mistä sitä kulloinkin oli saatavilla.. – Sataravien 1800 osakkeen määrä on edelleen osin alkuperäisillä omistajilla tai heidän perikunnillaan, mutta kaikki osakekirjat tuskin ovat edes löydettävissä. – Lahjoitettu maa-ala vaati rakentamista, mikä tehtiin talkootyöllä. Ilman talkoita ei olisi ravejakaan Kokemäen ravit ovat aina perustuneet harrastustoimintaan ja talkootyövoimaan. kesäkuuta, ja sunnuntaipäivänä paikalla oli 5 000 henkilöä. Hallituksen jäsenten lisäksi talkoolaisia on parikymmentä aktiivia, jotka saapuvat säännöllisesti kaikkiin talkoisiin. Kesäraveja alettiin järjestää vuonna 1947, kun hyvillä hevosillaan mainetta saavuttanut Kokemäen kartanon isäntä Erik E. Grönlund lahjoitti 18 hehtaaria maata ravikäyttöön. Sataravi Oy:n perustava kokous pidettiin Kokemäen kartanossa 23. Ilman talkootyövoimaa kesäraveja ei olisi juostu vuosiin Sataravien ja Kokemäen raviradan juhlavuotta on vietetty tänä vuonna neljällä ravitapahtumalla. – Nostalgiaraveissa kesäkuussa juhlistimme kesäradan 70 vuotta, Suomi 100 vuotta ja suomenhevonen 110 vuotta sillä, että kaikki lähdöt olivat suomenhevosille. – Maata ajettiin radalle hevosilla sieltä, mistä sitä kulloinkin oli saatavilla. Räisälän hevosjalostusyhdistys ja Kiukaisten hevoskasvatusyhdistys toimivat edelleen. – Lahjoitettu maa-ala vaati rakentamista, mikä tehtiin talkootyöllä. – 15. 41 . Kesäkausi päättyi pokaalipalkinnosta juostaviin harjoitusraveihin, jotka eivät ole Hippoksen virallisessa kalenterissa, mutta niillä saamme kokoon radan ylläpitokustannuksiin vaadittavia varoja. Kartanon isäntä lahjoitti maat Vuonna 1946 Suomi oli toipumassa sodasta ja karjalalaisia siirtolaisia oli asutettu eri puolille maata. Ensimmäiset ravit järjestettiin Kokemäellä 14. Osakkeita tulee joskus myyntiin yksittäisin kappalein. Kokemäellä Räisälän pitäjästä evakkoon lähteneet siirtolaiset saivat oman radan Satakuntaan. Ravien järjestäjänä olivat Satakunnan hevosjalostusliitto, Kokemäen hevoskasvatusyhdistys ja Räisälän hevosjalostusyhdistys. Maakunnan ravirata Porissa oli sodan aikana tarvittu Saksan ilmavoimille ja myöhemmin siviili-ilmailulle. toukokuuta 1946
Valinnat tekivät kuvataiteilijat Miina Äkkijyrkkä ja Johanna Oras sekä Cedercreutzin museonjohtaja Henry Flinkman ja hevosvalokuvaaja Taru Peltosaari. Tuomariston valinta oli yksimielinen. Kyseessä on klassinen hevoskuva, joka on ajaton ja samalla suomenhevosen tarinaan kerroksina kytkeytyvä. Teoksen mallina on ollut suomenhevoskantakirjaori Valon Veikka, joka asuu Eurajoella. Taidekilpailu oli osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Huomionarvoista oli tuomariston mukaan ihmisen ja hevosen suhde sekä menneisyyden ja nykyisyyden vuoropuhelu. 42 Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin myös Suomi ja hevonen 100 vuotta –kuvataidekilpailu. Sataravin järjestämän Suomi ja hevonen 100 vuotta -taidekilpailun voitti laitilalainen Jyrki Siivonen teoksellaan Pyöreitä vuosia 2017. Kilpailuun tuli kaikkiaan noin 70 työtä, joista 15 parasta valittiin finaalinäyttelyyn. Kilpailulla juhlittiin hevosen ja Suomen kansan suhdetta, mutta myös kunnioitettiin Erik Grönlundin vaikutusta taiteen ystävänä. Jyrki Siivosen voittajatyötä kuvailtiin teknisesti taitavaksi. Työmestaruuden veivät Tähti-Vie ja Matti Kyötikki. Kuva: Taru Peltosaari 2016 juhannusraveissa Timo Soini kaappasi Meri Elomaan kainaloonsa. Kuva: Pentti Eerikäinen. Satakunta oli luonteva paikka hevosaiheisen taidekilpailun järjestämiseen myös Emil Cedercreutzin perinnön takia. Kuva: Sataravit Kuvataidekilpailu juhlavuoden kunniaksi Vuonna 2009 raviradalla järjestetyillä Satasahra-hevosmessuilla kilpailtiin valtakunnallista työmestaruudesta
ja kesäkuun 10. – Hyvistä talkoolaisista on pidettävä hyvää huolta. Ravureita Kokemäelle tulee muun muassa Turun ja Tampereen seuduilta, Pohjanmaaltakin jokusia. Kiukaisten hevoskasvatusyhdistys järjestää Kokemäellä kesäkaudella torstai-iltaisin harjoitusraveja. Se on mittava ponnistus koko porukalle. Kauden lopussa tarkimmin tavoiteaikojen sisällä juosseen hevosen omistaja tai vastuuvalmentaja palkitaan silapaketilla. . 43 si Porin raveissa viettämässä leppoisaa ravipäivää syömällä hyvin ja seuraamalla raveja katsomosta käsin. Ravit ovat koko perheen kesätapahtuma, jossa pääsee lähelle hevosia. 1-os 310,2-os 390,(kuvassa) 2-os maxi 460,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi www.dianovalapstone.fi Metsästys-, kalastusja alan liikkeet UUTUUS! Kolmitoiminen Dianova Cook, suojakahvalla Huipputehokkaat FSL100 teroitustimanttilaikat RUTI -KUIVIKKEET RUTI MIX turvekutteri & RUTI kuivikepuru • Erittäin imukykyiset kuivikkeet • Pysyvät hyvin eläimen alla • Helposti käsiteltävä ja säänkestävä pakkaus HYVIN VARUS TETUIS TA MAATA LOUSK AUPOI STA. Kevään ja syksyn ”pokaaliravien” päivämääriä ei vielä olla päätetty. – Kauden lopussa tarkimmin tavoiteaikojen sisällä juosseen hevosen omistaja tai vastuuvalmentaja palkitaan silapaketilla. Paras palkinto ovat tyytyväiset asiakkaat ja hevosihmiset. – Se näkyy yleisömäärissä ja ilmoittautuneiden valjakoiden määrässä. – Kultakaivos kesäravit ei ole, mutta talkootyön ansiosta pystymme näitä järjestämään. Pidämme talkoolaisille illanvieton syksyisin ja käymme joskus esimerkik. – Lisäksi juuri nuo harjoitusravit tuovat hiukan lisää varoja kassaan, jotta pystymme pitämään harjoitusalueet hyvässä kunnossa ympäri vuoden, myös ravikauden ulkopuolella. Raveille on oma paikkansa ihmisten kesäkalentereissa ympäri Suomen. Raveihin saamme viitisenkymmentä talkoolaista ja kaksipäiväisiin juhannusraveihin satakunta. Harjoitusraveissa hevoset pääsevät valmentautumaan muiden samantasoisten hevosten kanssa oikeita kilpailuja varten. – Jostain syystä kesäravit eivät vedä yleisöä sen enempää kuin hevosiakaan loppukesästä, minkä vuoksi olemme viime vuosina ajoittaneet ravit alkukesään. – Toisaalta tarkoituksemme on järjestää ravit erityisesti lähiseudun hevosille. Jollei talkoolaisia olisi, ei olisi ollut ravejakaan enää vuosiin. Yleisö ei ole kaikonnut kesäraveista, vaikka pelaaminen onkin Elomaan mukaan viime vuosina jonkin verran vähentynyt. Alueella toimii useita ammatikseen hevosia valmentavia yrittäjiä. Ensi vuonna ajetaan jälleen neljät ravit, toukokuun 20. Talkoolaiset asuvat pääsääntöisesti 40-50 kilometrin säteellä Kokemäeltä. Raveihin on ilmoittaunut yleensä runsaat parisataa hevosta. Tunnelma tuo väkeä kesäraveihin Elomaan mukaan raveihin tullaan Satakunnassa nimenomaan tunnelman takia. Myös ympäröivistä kunnista hevosharrastajat käyvät ajamassa hevosiaan täällä muutenkin kuin kilpailupäivinä. Kaikkein nimekkäimpiä ravureita ei välttämättä Kokemäen kesäraveissa näe. sekä lisäksi juhannuksena lauantaina ja sunnuntaina. Elomaan mukaan kesäraveilla on tulevaisuus
Tällä hetkellä tallin nimekkäin ravuri on Vieskerin Vili, jonka uran hankosidevamma lopetti ennen aikojaan. Imagollisesti Sataravit ovat varmasti eniten kaupungille tunnettavuutta tuova tapahtuma. Teini on myös Kokemäen Hevoskasvatusyhdistyksen puheenjohtaja. Hän istui kolme peräkkäistä valtuustokautta hallituksessa ja on nyt teknisen lautakunnan puheenjohtaja. Tallit työllistävät Teinin mukaan Kokemäellä oli tasan yksi ravitalli, mutta Sataravien myötä talleja on vuosien varrella perustettu puolentusinaa. – Enin osa talleista on paikallisten perustamia Kokemäen seudun ulkopuolelta. – Se on edelleen tallissa ja saa meillä ollakin niin pitkään kuin elää, tuumii Teini.-jk. 44 . Nyt hän istuu hallituksessa jäsenenä. – Joskus aikanaan meillä oli työntekijäkin, mutta pitkään aikaan ei enää ulkopuolista työvoimaa ole ollut. Harrastus on ollut lähinnä kasvatusta, tosin muutaman startin olen joskus ajanut. Luottamusmiehet ovat antaneet tukea nuorisotyölle ja urheiluseuroille, mutta raviurheilulle kaupungin tukea on kertynyt vähemmän. – Kukaan ei tunne Sataravi Oy:tä, mutta kaikki tuntevat Kokemäen juhannusravit. – Hevoset ovat harrastus, vaikkakin hyvin rakas sellainen. Kaupunki on ollut Teinin mukaan myötämielinen raviurheilulle, mutta käytännön tukeminen on eri asia. Hyväkään valmentaja tai ohjastaja ei enää nosta hevosta huipulle, jollei sillä ole riittävää lahjakkuutta. Sen sijaan vaimo Tiina Ruusunen on ajanut noin 1 700 starttia ja talli on pyörinyt hänen kattaan. Tallin hevosista suomenhevonen Mallipoika juoksi rahaa viime vuosituhnnen puolella. Pertti Teinin ja vaimonsa Tiina Ruususen omassa tallissa on tällä hetkellä neljä hevosta. – Kaupunki ei ole voinut paljon raviurheilua tai hevostaloutta tukea. – Tosin tänä päivänä taso on niin kova, että hevosen pitää olla menestyäkseen lahjakas. Olen aina ollut raviharrastaja, leipätyö on ollut muualla. Omassa tallissa neljä hevosta Teinin omassa tallissa on tällä hetkellä neljä hevosta. Teini oli Sataravien hallituksen varapuheenjohtajana kolmen puheenjohtajan kaudella. Viime vuosina kasvatus on jäänyt vähemmälle. Tallit Kaikki hevosmiehet tuntevat Kokemäen juhannuksen Pertti Teinin mukaan Sataravit ovat varmasti imagollisesti eniten kaupungille tunnettavuutta tuova tapahtuma. Teini perusti Kauvatsalle oman tallin vuonna 1987. Toisaalta raviurheilu on muistettu sen verran kuin pienen kaupungin puitteissa on ollut mahdollista. Luottamustoimia on kertynyt sen verran runsaasti. Pienen kaupungin budjetti on tiukka ja rahanreikiä riittää moneen lähtöön, sanoo Teini. Teinin mukaan Sataravien alue tarjoaa ihanteelliset valmennusolosuhteet. Kerran vuodessa kaupunkiin tulee 5 000-6 000 ravituristia, mikä on noin 7500 asukkaan kaupungissa suuri määrä, sanoo Sataravien hallitukseen kuuluva Pertti Teini. työllistävät yhteensä vakituisesti ehkä toistakymmentä työntekijää, mikä sekin on Kokemäen kokoisessa kaupungissa merkittävä määrä. Hän on paitsi pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu myös pitkän linjan hevosmies. Teini on istunut Kokekemäen valtuustossa ja kunnanhallituksessa yhteensä parikymmentä vuotta
Tukes suositteleekin vanhempia tutustumaan leiripaikkoihin etukäteen ennen ostopäätöstä. Sisäilmaongelmissa yhteys kuntaan Yksi valvontaprojektista noussut huolenaihe oli turvallisen leirimajoituksen järjestäminen. Valvontaa tehdään, jos tilapäisten asuintilojen epäillään aiheuttavan terveyshaittaa. Ratsastusleireillä huomattavia turvallisuuspuutteita Ensiapukoulutukset suorittamatta, ratsastusleireihin liittyvät riskit arvioimatta ja majoitus homeisessa merikontissa. Tukesin valvontakäyntien kohteena oli kesällä enimmäkseen talleja, jotka eivät kuuluneet mihinkään laatujärjestelmään, eli ne eivät esimerkiksi olleet Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleja. Annetaanko leiriläisille ennakkoon turvallisuustietoa. 45 V alvontakäyntejä tehtiin kevään ja kesän aikana yhteensä 12:lle ratsastusleirejä järjestävälle tallille ympäri Suomea, lisäksi 11 tallin turvallisuusasiakirjat käytiin läpi. Onhan ne aidattu. Muun muassa tällaisia havaintoja Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) teki ratsastusleirien turvallisuutta valvovassa projektissa. Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat sisäilman turvallisuutta ja asumisterveyttä Suomessa. – Tilapäiseen majoitukseen käytettäviä tiloja ei valvota säännöllisesti. Tukes kohdensi valvontaansa riskiperusteisesti asiakirjavalvonnan ja muilta viranomaisilta saatujen tietojen perusteella. Vaatimattomatkin tilat majoittumiseen ovat turvallisia, jos niitä on asianmukaisesti huollettu ja siivottu. Myös vapaa-ajan ohjelmaa tulee valvoa. Eli jos leirimajoituksessa käytettyjen tilojen sisäilma-asiat ja terveys epäilyttävät, ole yhteydessä paikalliseen terveydensuojeluviranomaiseen, ylitarkastaja Heli Laasonen Valvirasta ohjeistaa. Tukes suosittelee vanhempia tutustumaan ratsastusleiriä järjestävän tallin Leirinjärjestäjien taso on turvallisuusnäkökulmasta kirjava. Olemme antaneet neuvontaa ja ohjeistusta suoraan kaikille projektissa mukana olleille talleille, ylitarkastaja Kielo Kestinmäki Tukesista kertoo.. Osalta talleista riskien hallintaa varten tehty turvallisuusasiakirja puuttui kokonaan. – Useimmiten tallit eivät olleet käyneet läpi leiritoimintaan liittyviä turvallisuusriskejä. Pienet ratsastajat ovat usein niin innossaan leirille pääsystä, etteivät he monesti edes osaa kyseenalaistaa tai suhtautua kriittisesti tallien tarjoamiin leirimahdollisuuksiin. Näin vietät ikimuistoisen ratsastusleirin turvallisesti – vinkkejä leirin valintaan ja viettoon: http://verkkolehti.tukes.fi/ ratsastusleirille/ Vanhempi, selvitä tallista nämä asiat ennen ratsastusleirin valintaa Tukes järjestää syksyllä ratsastustalleille myös koulutustilaisuuksia turvallisuusasioista ympäri Suomea. Kysymyslista ratsastusleiriä ostavalle vanhemmalle: Millaisissa tiloissa leiriläiset majoittuvat ja peseytyvät. n turvallisuuteen ennen ostopäätöstä. Leirinjärjestäjien taso oli turvallisuusnäkökulmasta kirjava. Leirejä järjestävät niin isot kokeneet toimijat kuin hyvin pienetkin tallit. Onhan täysi-ikäinen vastuuhenkilö koko ajan alaikäisten leiriläisten seurassa. Millaisessa kunnossa tallin ratsastuskentät ovat. n Seuraava ratsastusleirien sesonki on koululaisten syyslomaviikolla. Onko leirien ratsastusta opettava henkilö alan ammattilainen. Leirejä järjestävät niin isot kokeneet toimijat kuin hyvin pienetkin tallit
Täysin vieraiden omistamia on kolme ja loput niin sanottuja kimppahevosia, joihin Ala-Rantala varsinaisesti tallinpidossa panostaa. Joskus hevonen tarvitsee vain pientä säätöä ja se lähtee hyvin juoksemaan. Taito hevosten valmentamiseen on kehittynyt ja samalla myös pettämätön hevossilmä. Vieressä on kauppa ja toisella puolella kirkko. Ikinä näiden kanssa ei viisaaksi tule, muuttuvia tilanteita tulee eteen niin paljon sekä radalla että kotona. Itselläni ei tuolloin ollut edes kuljetuskalustoa. 46 Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala panostaa edullisiin hevosiin, joista löytyy pienellä hiomisella suurta potentiaalia. Ala-Rantala kertoo, että vuosien aikana kilpailu on koventunut ja nykyään pitää pärjätäkseen olla sekä hyvät hevoset että myös huippuvarusteet. Samantien tilalle hankittiin toinen hevonen, nimeltään Viletti. N avigaattoria on vaikea uskoa sen ohjatessa Ala-Rantalan ravitallin pihaan Ylihärmässä Etelä-Pohjanmaalla. – Se oli heti tammikuussa 1986. Pitkän linjan hevosmies kertoo, että käytäntö on ollut paras opettaja. Talo näyttää tavalliselta lähiön omakotitalolta. Hyväntuulinen isäntä kertoo avoimesti, kuinka hänestä tuli hevosmies ja vielä taitava sellainen. Talleissa asuu 15 hevosta, joita valmentaa ja ohjastaa viime vuonna lähes 84 500 euroa omilla valmennettavilla voittanut Antti Ala-Rantala, 53. Minä ajoin – ja ajoin hevoset ihan jumiin reellä lumihangessa, Ala-Rantala nauraa alun kommelluksille. Lehmiä oli vuoteen 2000 asti, sen jälkeen 12 vuotta lihakarjaa ja sen jälkeen pelkästään hevosia, kertoo ravitallin isäntä Antti AlaRantala. – Tulin isäni jälkeen taloon isännäksi vuonna 1986. Hevosiin myös osakkaita Nyt tallissa on 15 hevosta, näistä kaksi on Ala-Rantalan omia ja yhden hevosen omistaa ystävä Tapio Mäntylä, joka oman hevosensa ylöspitoa vastaan käy tekemässä tallilla hommia ja on hätävarana tarvittaessa. Nykyään ei kukaan enää huvikseen ajele, vaan kaikki ottavat kilpailun tosissaan. – Silloin kun aloitin, kaikki kylien isännät päästelivät menemään raveissa ja vehkeet olivat sinne päin. Kylä rakentui tilan ympärille ja laajentaminen oli mahdotonta, joten kaikki olemassa olevat rakennukset on käytetty hyväksi ja rakennettu niistä hevosille sopivat tallit. ?. – Tässä kun on 30 vuotta hevosia vahdannut, niin kyllä niistä on jotakin samalla oppinut. Ala-Rantalan sisaren mies Risto Rauhala oli enemmän touhunnut hevosten kanssa ja oli apuna tallilla. – Risto kengitti ja ohjasti. Norjalainen kylmäverinen Fjeldstad Goggen on juossut urallaan yli 117 000 euroa. kun haettiin silloin kuuluisan hevosmiehen Ville Luoman kanssa kolmevuotias tamma kotiin. Hevoset keksivät kaikenlaista ja hajottavat välillä itseäänkin. Heti kun tilan isännyys oli omissa käsissä, hankki Ala-Rantala oman ravihevosen. Monta sataa hevosta on ehtinyt käsien läpi mennä ja maalaisjärjellä olen pärjännyt. Taidot karttuneet opettelemalla Noista vuosista oppia on tullut lisää. Mutta talon toisella puolella avautuvat laajat laitumet ja kodikkaan näköinen suljettu tallipiha. Paikalla on ollut ensin maitotila ja sitten lihakarjaa. Kengitys voi olla vähän pielessä tai olosuhteet missä se asuu. Hevosmies hänestä tuli verenperintönä, poika kulki isän mukana raveissa ja hinku omaan hevoseen oli kova. Tammalla oli huonoa tuuria ja se loukkaantui niin, että jouduttiin lopettamaan
ja Basswood Grove nauttivat kauniista syyssäästä laitumella.. Kuvassa norjalainen kylmäverinen Fjeldstad Goggen. Editor Boko, vas. Isoista talleista tulevat hevoset ovat pääsääntöisesti hyväluonteisia. 47 Antti Ala-Rintala ostaa paljon hevosia läntisistä naapurimaista
48 Lilla Robert, etualalla ja Löten´s Anselm takana nauttivat aamuauringosta. Tilille menevät myös hevosen voittorahat ja tavoitteena on, että hevonen elättää itsensä. Apuna kotiväki ja työntekijä Antti Ala-Rantala työskentelee itse kokopäiväisesti hevosten parissa. Minulla on tietty ydinporukka, joiden kanssa omistetaan pienemmällä porukalla osa hevosista. Antti Ala-Rintalan tallin hevoset, sekä omat että valmennettavat. Kohtuullisen hintaisia ja lupaavia hevosia Ala-Rantala kertoo, että hän yrittää aina hankkia kohtuullisen hintaisia, mutta kuitenkin lupaavia hevosia tai hevosia, jossa. – Ei tätä työtä yksin pystyisi tekemään. Jokaisella hevosella on oma aitaus, jotta ne eivät kolhi toisiaan. Sattui niinkin, että kaveri osti aluksi Callaway Scoopista viiden prosentin osuuden, mutta kun näki hevosen juoksun ja vielä tuli voittokin, hän osti toisen viisi prosenttia startin jälkeen. Ilman ulkopuolista apua ja kotiväkeä ei olisi mahdollista lähteä kilpailumatkoille ympäri maata. 37 8 3 3 29 980,00 € 13,6aly 14,7ke 5 Fjeldstad Goggen* 2005 Ori Kylmäverinen 116 12 17 15 117 103,00 € 21,4aly 23,0ly 6 Haras du Pin 2009 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 69 12 18 7 50 000,00 € 12,1aly 12,7ly 7 Helmen Vili 2004 Ruuna Suomenhevonen Suomenhevonen 207 44 29 20 176 720,00 € 22,4aly 23,4ke 8 Lilla Robert 2014 Ruuna Lämminverinen Amer.Ransk. – Sitten on isompia porukoita, jolloin myös osuus on halvempi ja näissä voi olla minulle entuuon potentiaalia, mitä joku toinen valmentaja ei ole saanut esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Sija 3. Yritän saada aina kimppaan mukaan uusiakin ihmisiä ja olen laittanut nettiin osuuksia myyntiin. tas. Sija 2. auto Enn. Lähde: Hippos.fi Nimi SVuosi SP Laji Rotu Startit 1. Hän myös kengittää hevoset itse ja valmennuksen lisäksi ajaa hevoset raveissa, sekä ohjastaa myös muiden hevosia. – Esimerkiksi Helmen Vili on juossut niin hyvin, ettei osaomistajien ole tarvinnut laittaa lisää rahaa tilille kertaakaan. Myös osa uusioperheen yhdeksästä lapsesta auttaa tilan töissä. Sija Voittosumma Enn. Isännän lisäksi tallilla on yksi vakituinen työntekijä, Sini Rinta-Aho, ja puoliso Tiina Ala-Rantala auttaa tallilla oman työnsä ohessa. Ja on tämä kovaa hommaa, päivällä lähdetään ja usein vasta aamuyöllä tullaan takaisin. – Ei ihmisillä nykyään ole rahaa laittaa hevosiin kiinni isoja summia. – Kun ostan hevosia, etsin niihin myös osakkaita. Kimppahevoset toimivat niin, että niillä on jokaisella oma tili. destaan aivan tuntemattomia ihmisiä. Unet jäävät vähälle itsellä ja myös Tiinalla, joka odottaa kotona. 1 Andermann 2013 Ori Lämminverinen Amerikkalainen 17 1 1 1 5 150,00 € 17,0ake 16,4ke 2 Basswood Grove 2012 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 32 2 5 3 8 245,00 € 14,8aly 16,3ke 3 Callaway Scoop 2012 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 20 6 4 1 10 200,00 € 14,5ake 15,5ke 4 Editor Boko 2011 Ruuna Lämminverinen Amer.Ransk. 10 1 1 1 1 830,00 € 18,0ake 17,9ke 9 Löten's Anselm 2010 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 53 10 8 5 20 423,00 € 13,4aly 17,9ke 10 Masun Vilke 2013 Ori Suomenhevonen Suomenhevonen 10 1 3 1 3 810,00 € 31,6ake 33,1ke 11 Muksun Allu 2011 Ori Suomenhevonen Suomenhevonen 11 1 2 1 2 150,00 € 32,6ke 12 Sort Of Sorrow 2010 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 57 14 10 5 24 295,00 € 13,0aly 17,6ke 13 Staro Jersey Side 2012 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 22 5 4 1 20 444,00 € 11,5aly 14 Tutun Impi 2012 Tamma Suomenhevonen Suomenhevonen 17 1 2 712,00 € 34,2ake 33,4ke 15 Wallamister 2014 Ori Lämminverinen Amerikkalainen 2 300,00 € 19,8ke Vaikkei tallille valmentajan mukaan mielellään tammoja hankita, osti hän kuitenkin pari viikkoa sitten suomenhevostamman nimeltään Tutun Impi. Sinne maksetaan hevosesta osuudet ja kuukausimaksut
Ruotsin puolella kaikki hevoset ovat suvukkaita. Sukutaulun merkityksen Ala-Rantala toteaa tärkeämmäksi nuorilla hevosilla, joskin hyvä suku tekee hevosen myös hintavammaksi. 1 Andermann 2013 Ori Lämminverinen Amerikkalainen 17 1 1 1 5 150,00 € 17,0ake 16,4ke 2 Basswood Grove 2012 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 32 2 5 3 8 245,00 € 14,8aly 16,3ke 3 Callaway Scoop 2012 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 20 6 4 1 10 200,00 € 14,5ake 15,5ke 4 Editor Boko 2011 Ruuna Lämminverinen Amer.Ransk. Suvukkaisssa varsoissa maksaa suvun tuoma odotusarvo. Sellainenkin ori, joka aikaisemmin ei ollut puhunut mitään, sekosi kokonaan ja se jouduttiin ruunaamaan. Viime vuonna voittosummaksi kertyi 325 lähdössä lähes 84 500 euroa ja myös tänä vuonna on 191 lähdössä mennyt 50 000 euroa rikki. Hevonen oli hieno ja nopea, mutta ulkopuoliset mollasivat, ettei siitä juoksijaa tule. Sukutauluihin liittyy myös hauska tarina. Kaikilla hyvät suvut Sukutaulujen merkitystä valmentaja myös korostaa, mutta toteaa kuitenkin, että nykyään on enää harvoin tarjolla hevosia, jotka olisivat tuntemattomampia sukuja. Ala-Rantala uskoo, että nykyään ei ravihevosissa ole enää huonoja luonteita, eikä niitä isoissa talleissa pidetä. tas. Sija 3. Jos hevonen on asunut isossa tallissa, niin kyllä se on hyväluonteinen ja järkihevonen. Kierrosten kellotusta netissä Ala-Rantala ostaa ulkomailta hevosia näkemättä niitä luonnossa etukäteen. Varsoja tulee talliin joskus valmennukseen, mutta varsoja Ala-Rantala ei varsinaisesti osta, jos hän ei tiedä tarkkaan taustoja. – Vanhemmilla hevosilla suku ei enää niin paljoa merkitse, koska ne ovat jo näyttäneet osaamisensa. Jos menee hienosti ja pärjätään, on hinta korkea, jos menee huonosti ja tulee loukkaantumisia, hinta on matala. Kasvatus ei kiinnosta Hevosten luonne ei vaikuta ostopäätökseen. Joskus hevonen tarvitsee vain pientä säätöä ja se lähtee hyvin juoksemaan. Hevosta ei trimmattu liikaa ja vaikka se alkuun oli ihan pökö, siitä tuli hyvä juoksija, jolla on edelleen Lapuan rataennätys hallussa. Hevonen oli usealla eri miehellä kiertänyt samaa rataa ja oli todella kuuma ruuna. Kotimaassa hyvälle suomenhevoselle on heti ostajia ja hinta nousee. Ala-Rintala lupasi myyjälle, että hevonen pysyy tallilla uransa loppuun sakka. Sain hierottua kaupat, kun lupasin, että meiltä hevonen ei lähde kiertoon, vaan se on täällä ja menee korkeintaan eläkepäivien viettoon ratsuksi. – Nykyään kaikilla on hyvät suvut, siellä ei enää ole venäläistä verta lähellä tai muuta sellaista. Toki löytyy suvuttomia, mutta silloin hevosessa pitää nähdä jotain erityistä. Sija 2. – Kaksi vuotta sitten ostin viimeksi tamman ja koko systeemi meni sekaisin. 37 8 3 3 29 980,00 € 13,6aly 14,7ke 5 Fjeldstad Goggen* 2005 Ori Kylmäverinen 116 12 17 15 117 103,00 € 21,4aly 23,0ly 6 Haras du Pin 2009 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 69 12 18 7 50 000,00 € 12,1aly 12,7ly 7 Helmen Vili 2004 Ruuna Suomenhevonen Suomenhevonen 207 44 29 20 176 720,00 € 22,4aly 23,4ke 8 Lilla Robert 2014 Ruuna Lämminverinen Amer.Ransk. – Sillä oli kova pyynti. Hänen mukaan tammoissa on joskus vaikeampia luonteita, mikä johtuu usein kiimoista. Kengitys voi olla vähän pielessä tai olosuhteet missä se asuu. – Lämminverisissä on enemmän tarjontaa, koska niitä voi hankkia myös ulkomailta. Hän kertoo esimerkkinä kuinka Callaway Scoop tullessaan talliin painoi ohjille ja kurkku piti ääntä. Lämminverisissä paljon tarjontaa 49 . Rotujen valintaa Antti Ala-Rantala perustelee sillä, että lämminverisiä on helpompi hankkia ja potentiaalisia hevosia saa edullisemmin kuin mitä suomenhevosia. Ja myös Porin raviradalla asuneesta hevosesta joka oli asunut Porin raviradalla. Hevosten kasvattaminen ei kiinnosta minua yhtään.-ep Helmen Vili on ostohinnaltaan tallin kalleimpia hevosia. Onko valmentajalla siis poppakonstit käytössä. Hän kertoo, että tallin kaikkein kallein hevonen on juuri suomenhevonen Helmen Vili. – Yhden kerran käytin tammaa aisoissa ja pyysin myyjää hakemaan sen pois. Nuorista usein maksetaan liikaa suvun vuoksi ja myöhemmin niitä myydään halvalla, jos ne eivät kulje odotetusti. – Seinäjoella sitten ajoin sillä mailin ryhmän voittoon ja voittajaesittelyyn mennessä aidalla oli niitä viisaita huutelijoita. Tallin toimivuuden kannalta Ala-Rantala pitää helpompana, ettei tallille hankita kovin herkästi tammoja. Hän seuraa niiden juoksuja netin kautta ja kellottaa Nimi SVuosi SP Laji Rotu Startit 1. – Ei tässä mitään taikoja tarvita, kun vain käyttää maalaisjärkeä. Monesti tarvitaan vain pieni muutos Yhtälö on sikäli erikoinen, että tallille hankitaan edullisia hevosia ja usein myös ongelmatapauksia, joiden kanssa edellinen omistaja on jo luovuttanut. 10 1 1 1 1 830,00 € 18,0ake 17,9ke 9 Löten's Anselm 2010 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 53 10 8 5 20 423,00 € 13,4aly 17,9ke 10 Masun Vilke 2013 Ori Suomenhevonen Suomenhevonen 10 1 3 1 3 810,00 € 31,6ake 33,1ke 11 Muksun Allu 2011 Ori Suomenhevonen Suomenhevonen 11 1 2 1 2 150,00 € 32,6ke 12 Sort Of Sorrow 2010 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 57 14 10 5 24 295,00 € 13,0aly 17,6ke 13 Staro Jersey Side 2012 Ruuna Lämminverinen Amerikkalainen 22 5 4 1 20 444,00 € 11,5aly 14 Tutun Impi 2012 Tamma Suomenhevonen Suomenhevonen 17 1 2 712,00 € 34,2ake 33,4ke 15 Wallamister 2014 Ori Lämminverinen Amerikkalainen 2 300,00 € 19,8ke Etsin koko ajan jotain mielenkiintoista tilalle, erityisesti sellaista, jonka saisin itse kulkemaan hyvin.. Porista tullut pieni ruuna Red Diamond Via taas rauhoittui pian, kun se pääsi tänne meille. – Callaway Scoopin kanssa mietin, keksin keinot ja nyt tiedän tarkkaan mitä sen kanssa teen ja on kyllä kaamea hevonen juoksemaan. Hevosella oli lievä keuhkovika, mutta se lääkittiin ja hevonen toipui. n Ala-Rantalan tallin hevosista neljä on suomenhevosia, yksi norjalainen kylmäverinen ja loput lämminverisiä. Toisinaan ei tarvita kovinkaan paljoa, kun oikea tapa löytyy. Täällä on paljon tilaa ja isot alueet missä juoksuttaa. – Viime vuosi oli hyvä numeroiden valossa, nyt ei ehkä ihan niin hyvä ole tulossa. Vieraiden hevosia Ala-Rantala ajaa silloin kun raveissa juoksee myös omia ja usein ne matkustavat samalla kyydillä. – Hevosten kohdalla hinta on aina päivän hinta. Ei niissä pidetä vaikeita hevosia. Sija Voittosumma Enn. auto Enn. Ala-Rantala osti yhden ruunan, joka ei ollut sukua kenellekään. Suurin osa Ala-Rantalan hankkimista hevosista on iältään sellaisia, että ne ovat jo juosseet radalla. Huikkasin heille, että suku tuli apuun loppusuoralla, Ala-Rantala nauraa. – Ostan paljon hevosia näkemättä niitä
– Mitään hullua ajamista hevoset eivät kestä. – Hankosidevamma voi tulla myös tarhassa, jossa hevoset hyppivät ja välillä on liukasta, Ala-Rantala kertoo. Kuumalla hevosella pitää ajaa rauhallisesti koko pätkä, muuten ne vain kuumenevat lisää. Muutoin pyritään etsimään sellaiset kodit, joissa hevoset saavat viettää eläkepäiviä. Riippuu hevosesta, ajetaanko koko suoraa vai vain lyhyttä trimmausta. – Hevonen oli niitä kalleimpia hevosia, mitä olen ostanut. 50 Vammat vaanivat kotona ja radalla – Viime vuonna useammalla hevosella paukkuivat hankositeet, kahdella murtui kavioluu. Meillä on sellainen 2,5 kilometrin suora, jossa ajetaan pitkiä vetoja. – Sitten yllättäen tuli ilmoitus, että nyt hevonen on myynnissä nopealla kaupalla ja hintakin oli alempi, kuin mitä olin tarjonnut aikaisemmin. Toisinaan vammat ovat sellaisia, että ne pystytään hoitamaan, mutta osa vammoista johtaa hevosen uran katkeamiseen. Hän kertoo, kuinka Ruotsista oli ostettu kallis jenkkihevonen ja puoliso oli koonnut siihen naisista koostuvan kimpan omistajiksi. Toki tartuin tarjoukseen ja ostin hevosen. Meiltä on mennyt pari hevosta myös tallin työntekijän kotiin eläkepäiviä viettämään. Hankosidevamma on ravihevosilla yleinen. Hevonen tuli talliin ja AlaRantala ihmetteli sen pitkiä kavioita. Hevoset eläkekotiin Ala-Rantalan periaatteisiin kuuluu, että loukkaantuneelle ja uransa lopettaneelle hevoselle pyritään löytämään sopiva eläkekoti, jossa se saa viettää lopun aikansa kivuttomasti. Hevonen alkoi ontua, ja eläinlääkäri totesi sääriluun murtuneen ja määräsi hevosen lopetettavaksi. Hevosia loukkaantuu väistämättä sekä raveissa että kotona. Hevosella olikin vikaa jaloissa ja myyjä oli todennäköisesti pitänyt hevosta vain levossa, jotta jalkojen turvotus laskisi. Hän oli pitkään ollut kiinnostunut eräästä tanskalaisesta hevosesta ja tehnyt siitä tarjouksiakin saamatta kuitenkaan omistajaa luopumaan hevosesta. – Mikäli eläinlääkäri määrää hevosen vamman vaikeuden vuoksi lopetettavaksi, on se eri asia ja niin täytyy tehdä, ettei hevonen kärsi. Osa pystytään hoitamaan, mutta usein vamma uusiutuu. Side venähtää ja siihen tulee arpikudosta. Yleensä tuuri on niin, että vain hyvät hevoset hajoavat, eivät huonot, Ala-Rantala toteaa. Viallisilla hevosilla huijataan ostajaa Ala-Rantala kertoo esimerkin myös siitä, kuinka viallisilla hevosilla voidaan huijata ostajia. Välittäjä kertoi, että myyjän mukaan sillä oli ajettu vain pehmeässä rantahiekassa. Huonoa tuuria valmentajalla oli myös erään ruotsista ostetun hevosen kohdalla. Lopulta hevonen meni yhden osakkaan kotiin. n Antti Ala-Rantalan mukaan hevoset pysyvät parhaiten terveenä säännöllisellä ja hyvällä ruokinnalla sekä maltillisella treenaamisella. Olen ostanutkin vikahevosia, jotka on laitettu kuntoon. Teuraaksi vieminen ei tallilla ole milloinkaan se ensimmäinen vaihtoehto. – Vakuutusyhtiön kanssa jouduttiin tappelemaan aika lailla tämän hevosen kohdalla, ennen kuin he maksoivat korvauksia.ep Laitumien viereen on kaivettu sata metriä pitkä hevosten uittouoma.. Haras du Pinin kenkä oli löystynyt ja se piti kiinnittää, ennen laitumelle laskemista. Toisille riittää, että voi katsella ikkunasta komeaa hevosta, mutta ostajalle pitää aina kertoa, mitä hän on hankkimassa, jollei hevonen enää kykene radalle. Hevosella kuitenkin murtui kavioluu jo ensimmäisen lähdön jälkeen ja hoitamisen ja muutamien starttien jälkeen murtuma tuli uudestaan eri paikkaan
Tavoitteekseen Ala-Rantala mainitsee pärjäämisen hevosilla ja hevoista on tullut hänelle elämäntapa. Esimerkiksi Ruotsissa on isoja talleja, joissa on paljon hevosia. Ala-Rantala kertoo, että ravimaailmassa on nykyään todella Callaway Scoop on startannut kaksi kertaa Antti Ala-Rintala kärryillään ja molemmilla kerroilla voittanut lähdön. Ala-Rantala selittää, että hevonen, jolla ei ole ollut kovin hyviä sijoituksia viime aikoina, on huomattavasti halvempi kuin hevonen jolla taas on paljon ykkösiä takana. Hän muistuttaa, että itsekritiikkiä pitää olla koko ajan eikä hyvänolon tunteeseen saa tuudittautua. Hylkään sellaiset, jotka hinnoitellaan hevosen kykyihin nähden liian kalliiksi. Mitä tahansa voi tapahtua ja yhtäkkiä olla monta hevosta kipeänä. Minulle tästä on tullut elämäntapa, ja se loppuu vasta kun itsellä loppuu kunto. – Myös uran kohokohdiksi hän mainitsee juuri kimppahevosilla pärjäämisen ja porukalla raveissa kulkemisen, sillä jaettu ilo on aina isompi ilo. kova taso. – Jotkut pyytävät liikaa, jotkut sopivasti. Tapio Mäntylä, oikealla, auttaa Ala-Rintalaa tallitöissä ja hänen oma hevosensa asuu myös tallilla. Antti Ala-Rintala voisi luetella kuvista monia hevosia, jotka ovat jättäneet lähtemättömiä muistoja. – Katson juoksuja ja kellotan rinkiä. Hyvänolon tunteeseen ei pysty jäämään, vaikka kuinka menisi hyvin juuri sillä hetkellä. Kyllä tämä touhu varmasti joku tauti on johon ei ole lääkettä, Ala-Rantala nauraa ja lisää vielä, että pärjääminen auttaa jaksamaan, sekä matkan varrelta mukaan tarttuneet uudet ystävät ja tuttavat. Omistajat tähtäävät ikäkausiluokkiin, jolloin vanhemmasta päästä hevosia myydään, silloin kun uusia varsoja ostetaan sisään. – Tallilla on koko ajan vaihtuvuutta. Olohuoneen seinälle on kertynyt paljon kuvia menneiltä vuosilta. Huonoja jaksoja tulee välillä, ja silloin en ole aina hyvällä päällä. – Pitää uskoa itseensä ja pärjätä. Tutkin statistiikkaa ja yritän etsiä hevosista sellaista, mitä joku toinen ei ole nähnyt. Haen niistä mahdollista potentiaalia, jota ne eivät vielä ole päässeet näyttämään. Kotimaassa hän tarkkailee hevosia raveissa ja samoissa lähdöissä, joissa itse ohjastaa. Monesti nappaan sellaisen hevosen, joka on sopivan edullinen hinta ja hankinnassa on järkeä. – Ei tämä parempaa ole kuin muutkaan harrastukset, jokainen tykkää mistä tykkää. Etsin koko ajan jotain mielenkiintoista tilalle, erityisesti sellaista, jonka saisin itse kulkemaan hyvin. Jos joku hevonen ei mene riittävän hyvin saa joku toinen sitä kokeilla. 51 menemistä. n Teksti ja kuvat: Erja Pekkala Tallin toimivuuden kannalta Ala-Rantala pitää helpompana, ettei tallille hankita kovin herkästi tammoja.
Costello haastoi johtavaa Välähdystä, mutta Välähdys piti lopulta varmaan voittoon. – Huolestutti ennen lähtöä, kun lähtö viivästyi lähtöauton ongelmien takia. lähtönä. Risto Tupamäen ohjastama Costello ravasi johtavan rinnalla ja piti vauhtia tasaisen reippaana. Loppusuoralla Hannu Torvisen ohjastama Tekno Jerken käänsi ulkoradoille, mutta laukkasi lyhyesti. Ruotsalaisvieras Norheim Faksen lähti kiriin ajoissa ja kolmas puolikas tultiin 19-vauhtia. Kuva: Hippos/Hanna Närhinen Kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruus Suomeen Varmalle Välähdykselle 30 000 euron 1. Välähdys tuntui hyvältä koko ajan, Kotilainen kertasi lähdön tapahtumia. Välähdyksen kausi on ollut menestys, se on voittanut palkintorahoja yli 150 000 euroa. palkinto T urussa kilpailtiin kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruudesta 17.9. En usko, että Tekno Jerkenin laukka vaikutti paljoa lopputulokseen. – Kokonaisuutena todella hyvä kausi, minä itse ainakin olen. Laukannut Tekno Jerken ehti vielä toiseksi ennen Costelloa. Valmentaja Ville Korjukselle ei ole jäänyt mitään hampaan koloon kaudesta. 52 Harri Kotilainen ohjasti Välähdystä toista kertaa, hyvin tuloksin Pohjoismaiden mestariksi. Kylmäveristen Pohjoismaiden Mestaruus ajettiin Turussa päivän 10. Välähdys avasi tapansa mukaan kovaa johtopaikalle. Voittaja ansaitsi 30 000 euroa. Pohjoismaiden Mestaruus tuli ajalla 22,1ake. Voittoon ravasi koko matkan johdon jälkeen Välähdys, jota ohjasti toisen kerran Harri Kotilainen
Voittajaksi ravasi soolojuoksulla keulapaikalta Jukka Torvisen ohjastama I’m Just a Sund. Seuraavalla viikolla Lappeenrannan Toto76 -raveissa Korjus palasi oriin ohjaksiin. ajettiin myös 5-vuotiaden lämminveristen L. Pohjoismaiden Mestari Välähdyksen omistavat Samuli ja Ville Korjus ja Teija Majander. Kaisa Toivonen valmentaa hevosta ja sen omistaa Totochampions Stable. Ruunan voittoaika oli 12,4ake. 53 Äänekoskelaisella Harri Kotilaisella on tilastojen valossa menossa uransa paras vuosi. I’m Just a Sund ansaitsi voitollaan 10 000 euroa. täysin tyytyväinen hevoseen. Siinä 40 metrin takamatkalta lähtenyt Baletin Salama kiersi ajoissa kärkipaikalle, josta ruuna piti helppoon voittoon. palkinto Välähdys johti startista maaliin. Kuva: Hippos/Hanna Närhinen Baletin Salama ja Jenni Koskela, monten Pohjoismaiden parhaat. Oriin on kasvattanut Arto Nieminen. Kotilainen ajoi Välähdystä toisen kerran. – Ajattelin, että minä voin ajaa paikallisraveissa, ja Harri nämä isommat kilpailut, Korjus nauratti yleisöä. Fabritius Memorial – 5-vuotispalkinto. Ruunaa valmentaa Marianne Juutilainen ja sen omistaa Talli Vehmeri. Välähdyksellä on vielä varaa parantaakin ensi kaudelle, Korjus totesi. Kuva: Hippos/Hanna Närhinen Kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruus Suomeen Varmalle Välähdykselle 30 000 euron 1. Sunnuntaina 17.9. Baletin Salama ansaitsi voitollaan 5 000 euroa. Jenni Koskelan ohjastaman Baletin Salaman voittoaika oli 24,1ke. ?. Myös kylmäveristen monten Pohjoismaiden mestaruus ratkesi Turussa
Raviliigojen 12 joukkuetta hankkivat hevosensa huutokaupasta ja lehtereillä nähtiinkin joukkueiden värejä lisäämässä Starinita Oy:n huutokaupan vipinää. Kaikki Raviliiga -joukkueet saivat mieleiset hevosensa, kun 10 seuraa hankki hevosensa suoraan huutokaupasta sekä Raviliiga Sport ja KooKoo löivät kasvattajien kanssa kättä päälle huutokauppapaikalla sisäänhuudetuista varsoista. Seura on Ilves.. 54 Raviliiga -joukkueet saivat hevosensa Y päjän varsahuutokauppa houkutteli syyskuun puolivälissä hevosopistolle paljon innokkaita hevosenostajia. Pelicansin tammavarsa on Stonecapes Sylvie. Ravivalmentajat huusivat tänään joukkueilleen ravihevoset 3,5 vuoden mittaiseen projektiin. Kunkin hevosen omistus on jaettu tuhanteen osuuteen, yhden osuuden hinta on 100 euroa eikä osakkaille tule muita kuluja. Raviliigan voittaa se joukkue, jonka omistaman hevosen voittosumma vuoden 2020 lopussa on suurin. Markku Nieminen tykästyi Rehabin sukuun ja liikkumiseen. Raviliigassa 2017 on mukana 12 SM -liigajoukkuetta ja 11 ravirataa
”Pikkunäppärä ja erittäin hyväpaikkainen varsa. Varsan hinta 16 000 euroa. n Raviliiga HPK – ori Callela Exclusive ( i Zola Boko, e El Miss Order) Kasvattaja Hannu Nivola ”Hyvillä kasvattajilla oli merkitystä valintaan. Varsan hinta 16 000 euroa. Juuri tätä varsaa lähdimme tänne Ypäjälle huutamaan. ”Tamman suku miellytti erityisesti. Varsan hinta 16 000 euroa. n Raviliiga Pelicans – tamma Stonecapes Sylvie (i Broadway Hall, e Fast Food U.S.) Kasvattajat Mikkola Maini ja Saku ’’Emän varsat ovat tulleet hyvin starttiin. Olemme tosi tyytyväisiä.” – Harri Koivunen. Suku on myös tuttu, sillä tallissa on jo tämän 2-vuotias sisko.” – Juuso Holttinen. n Raviliiga Sport – ori Beast Mode (i Muscles Yankee, e Arctic Light) Kasvattaja Riikka Avotie ”Varsalla on täydellinen suku ja rakenne, olemme erittäin tyytyväisiä tähän hevoseen.”– Kati Lindsberg. ”Tämä on ulkonäöltään hienoimpia vuotiaita tammoja, mitä olen nähnyt. Juoksijan näköinen varsa. Itseensä luottavainen varsa, joka liikkuu loistavasti.” – Markku Nieminen. 55 Fysio Healing ylpeänä esittää: SUPERFEED Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy PIRUNKOURA käytetty ihmisille vuosikouralla voidaan ennaltaehkäistä jäykkyyttä ja vanhemmilla hevosilla CHIANSIEMEN Chia on ravintorikas sieteiini-, rasva-, mineraali-, vitamiini -ja antioksidantsisältää vähän sokereita ja tärkkelystä, mutta sillä on korkea Omega 3ja SPIRULINA ville cyanobakteereille, joita kutsutaan sinivih”superfoodina”, koska sen ravintosisältö on eritPUNAJUURI ja sisältää erilaisia mineantioksidantti, joka suojaa käytetään nostamaan kesn Raviliiga HIFK – tamma Mascate Match (i Muscle Mass, e Captivation) Kasvattaja Punkarin Hevostalli Ky & Mikkola Maini ja Saku. n Raviliiga Jukurit – tamma Tingaling (i Timoko, e Delpih´s Pearl) Kasvattaja Annamari Sipilä. Varsojen hintoihin lisätään alv 24%. ’’Oriin suku miellytti. Alamme opettamaan varsaa heti.” – Tuija Irri. Saimme mieluisan fiksun varsan.” – Marko Heikari. Varsan hinta 16 000 euroa. Varsan hinta: 12 000 euroa. Rakenteeltaan tamma on kevyt ja moderni ja sillä on hienot liikkeet.” – Katja Melkko. ”Tamma oli meidän kärkivaihtoehtomme, ranskalainen veri miellyttää.” – Jouni HIllbom. n Raviliiga Ilves – ori Rehab (i Revenue, e Miss Swann) Kasvattaja Ravitalli Hope Ky. Täällä paikan päällä vakuutti vielä hevosen rakenne.” – Pekka Korpi. Oriilla on hyvä katse, rakenne ja sen suku miellytti.” – Ville Mäkelä. Varsan hinta 16 000 euroa. Tässä on voittaja-ainesta! Nätti tamma, ei voi moittia mistään. n Raviliiga Tappara – ori Marshall Match (i Zola Boko, e El Miss Uptown) Kasvattaja Punkarin Hevostalli Ky. Huutokaupasta hankitut Raviliiga 2017 -hevoset. n Raviliiga KooKoo – ori Fruttifero Luca (i Broadway Hall, e Frutti Luca) Kasvattaja KaimaCom Oy ”Hyvin tällä reissulla kävi. Varsan hinta 10 500 euroa. n Raviliiga Kärpät – tamma Mercedes Match (i Zola Boko, e Princess Angelina) Kasvattaja Punkarin Hevostalli Ky ”Tulinen ja valtavan hieno tamma, jolla moottoria löytyy. Suku on katsottu tarkasti ja videolta liikkeet. n Raviliiga JYP – tamma Juliane De Veluwe (i Brad De Veluwe, e Riding Lady) Kasvattaja Lars Ingman Oy Ab. n Raviliiga TPS – tamma Classmate Match (i S.J.´s Caviar, e Hawaiian Delight) Kasvattaja Punkarin Hevostalli Ky & Mikkola Maini & Saku. Varsan hinta 9 000 euroa. Olemme erittäin tyytyväisiä valintaamme. Varsan hinta 9 000 euroa. n Raviliiga Saipa – tamma Royal Date (i RC Royalty, e Ulla Kemp) Kasvattaja Medi-Eira Oy ”Silmää miellyttävä yksilö. ”Olemme todella tyytyväisiä, emälinja tammalla on valtavan hyvä, eikä tämän rakenteessakaan ole mitään vikaa.” – Tanja Soukka. Varsan hinta: 16 000 euroa. Luonteessa sopivasti säpäkkyyttä.” – Matti Nisonen. Varsan hinta 14 500 euroa. Varsan hinta 16 000 euroa
56 Suomenhevosruuna Uuras voitti neljännen SM-kultansa Kokenut kyntömestari Suomenhevosruuna Uuras voitti neljännen kerran yksikkökynnön suomenmestaruuden. Ikämiehellä on taidot tallessa.
Ensin keskityttiin ratsastukseen. syyskuuta pidetyissä SM-kisoissa, ettei ikä konkaria paina: Uuras vei voiton liki seitsemän pisteen erolla toiseksi kirineeseen Napsukkaan. – Oman arvioni mukaan Suomessa on satakunta valjakkoa, ja alalle mahtuisi mukaan vielä paljon uusia yrittäjiä. – Saavutuksena on neljä kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Suomenmestarin omistaja Tanja Lundsten ei peittele tyytyväisyyttään. Siitä se lähti. 57 . – Ratsastin kolmen tunnin lenkkejä ja kinattiin, että mihin suuntaan mennään, Lundsten nauraa. – Olin kaupunkilaislikka, ja haaveena oli saada punainen tupa ja suomenhevonen sen pihalle. – Nyt se oli tosi siisti ja lähes luotisuora! Sänkeä ei saa jäädä yhtään näkyviin. Siru Saarinen kyntää ja ohjastajana toimii Fredrik Lehto. Lundsten oli ottanut yhteyttä Piesämäellä asuneeseen, nyt jo edesmenneeseen Toivo Pulliaiseen , jota pitää oppi-isänään. – Eino ja Topi tulivat käymään täällä ja pyysivät heti Uuraksen nähtyään sitä opetushevoseksi metsätöihin. Sekin aloitettiin alkeista, Uuraksen selässä oli sitä ennen käynyt vain pieniä lapsia. Lundsten kehuu Uurasta sisukkaaksi ja kuuliaiseksi, joka kuuntelee ohjastajan jokaista askelta tarkalla korvalla. Sittemmin laitettiin kärryt takaisin perään, ja Lundsten kertoo innostuneensa ajamisesta. Niin ikään Uuras on tuttu näky erilaisissa tapahtumissa Uudellamaalla: Uuraksen kyydissä ovat kulkeneet niin hääparit kuin lapsiperheet, sen kanssa on tehty elokuvia ja kynnetty yhteisöpuutarhoja. 25 -vuotias Uuras (i. Uuras on ollut Mäntsälässä asuvan Lundstenin omistuksessa nyt 16 vuotta, ja siitä ajasta on kynnetty 12 vuotta. Siru onkin yhtä taitava ja periksi antamaton kuin Uuras, Lundsten hymyilee. – Retu kertoi, että Uuras oli nyt kuunnellut häntä jopa kesken askeleen. Muistan kun Topi sanoi, että tyttö, tuon hevosen kanssa voit tehdä ihan mitä tahansa! Metsätöiden jälkeen alkoivat peltotyöt oppi-isien, Siru Saarisen ja toisen työhevospalveluita tuottavan yrittäjän Matti Vuoren kanssa. Uuras on tähtiaikainen entinen ravuri, jolla oli aiemmin treenattu reellä; Lundstenilla puolestaan oli ratsastajatausta. Ohjastajana on viimeiset kaksi vuotta ollut Fredrik Lehto. Viimeiset viisi vuotta Uuras ja Vuoren Elli-tamma ovat olleet töissä Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen palstoilla Helsingissä Kumpulassa. – Koko ajan mietin, että miten pitää toimia ja valjastanko hevosen oikein. Ruuna pisti parastaan, ja etenkin kynnön avaus onnistui erinomaisesti, josta saa hyvin pisteitä. – Nyt se oli tosi siisti ja lähes luotisuora! Sänkeä ei saa jäädä yhtään näkyviin.. Ero-Ponsi, e. Kaikki oli jouduttu opettelemaan kantapään kautta. Eri-Tähti) näytti Eurajoella 9. Myös työhevosharrastajien puheenjohtaja Eino Leikas saa kiitosta. 12 vuotta on kynnetty Neljää suomenmestaruutta ei kuitenkaan ole saatu ilmaiseksi. Kun aisa katkesi pellolla oli pysähdyttävä miettimään, että puuttuukohan tästä nyt jotain oleellista. Seuraavana talvena tuli reki kuvioihin mukaan. Ohjaajan rooli onkin tosi merkittävä etenkin aloituksessa ja lopetuksessa. Mestari tekee hommat rennosti Suomenmestari itse tekee hommansa aina lungisti. Uuras tuttu näky eri tapahtumissa Mutta tietoa puuttui edelleen. Uuras näyttää mallia syyskuisissa SM-kyntökisoissa. Kyntäjänä Uuraksella oli Siru Saarinen, joka on ollut auran kurjissa kaikissa Uuraksen SM-kisoissa, eli kaikkiaan kymmenen kertaa. – Kumpulassa käydään runsaat kymmenen kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin, lisäksi kesällä mullataan pottumaata. Lundsten sanookin, ettei Uurasta hetkauta mikään; mennään sitten tapahtumiin tai töihin
Perunamaanteko Helsingin Kumpulassa on kulunut myös sen ohjelmaan. Vaon leveys 8. Mutta yhtä hyvin se voi osoittaa kentällä, että boring, tää on tylsää, nyt lähden täältä pois! Uuras nähdään SM-kynnöissä myös ensi vuonna, jos vain kunto on ikämiehellä kohdillaan. Yksikkösarja: 1. ja 5. Parihevossarja: 1. Toivotaan, että mukaan tulisi rohkeasti uusiakin valjakoita. Tänä vuonna kisoissa nähtiin suomenhevosten lisäksi jyllanninhevosia, percheroneja ja Ruotsin ardenner. Lopetusvako – Se on luonteeltaan sellainen kuin suomenhevonen parhaimmillaan on, eli sisukas, rehti ja äärettömän säyseä. Peruna-aatrassa Ilkka Lemmetty ja ohjissa Anette Menander. Harjan korkeus ja ulkonäkö 4. – Ja kisailufiilikset ovat kyllä tallella. Uuras, kyntäjä Siru Saarinen ja ohjastaja Fredrik Lehto 92,75 pist, 2. Viilujen tiiviys ja tasaisuus 9. Aloitusvaon syvyys, puhtaus ja leveys 3. Arvostelun perusteet Kyntösuorituksessa arvostellaan 11 eri kohtaa, joista kustakin voi saada enintään kymmenen pistettä. ja 2. 58 Uuras on myös kummihevonen ja viihtyi hyvin ihmishyörinässä toukokuisessa Hevoset kaivarissa -tapahtumassa. ja 2. Suomenhevosille on kaksi sarjaa ; yksiköt ja valjakot eli parihevoset. Vimpotar, kyntäjä Pentti Tiihonen ja ohjastaja Matti Makkonen 84 pist. Kynnettävä matka on 50 metriä. Vaon suoruus 6. Vaon syvyys 7. On tärkeää, että osallistutaan ja pidetään kyntöperinnettä yllä. Hallanvaara ja E.V. Kuva: SRP Laura Laakso Tanja Lundstenilla on Uuraksen lisäksi myös toinen työhevonen, 6-vuotias suomenhevosori Tuohivirsu. Valjastaminen ja ajo 5. Toki välillä pitää myös vähän kokeilla, ja huumoritajuakin löytyy. Hovingatar ja Taavetin Taava, kyntäjä Jani Kupiainen ja ohjastaja Jari Kupiainen 88,50 pist. Lundsten kertoo esimerkkinä, kuinka Uuras saattaa näyttää maastossa etenkin uusille ihmisille, että vauhtia riittää, vaikka ikää on paljon. Aloitusvaon suoruus 2. – Ilman muuta sinne lähdetään, koska ollaan oltu mukana alusta lähtien. Ludvig ja Gunnar, kyntäjä Jaakko Huuhka ja ohjastaja Sami Lappalainen 90,75 pist. Lopetusvaon valmistelu 11. Tuohivirsu, kyntäjä Ilkka Lemmetty ja ohjastaja Anette Manander 63 pist. Napsukka, kyntäjä Reijo Nieminen ja ohjastaja Eila Kilpioja 85,50 pist., 3. Ohjastaja on sallittu, ja auran tulee olla lisälaitteeton yksisiipinen aura. Avoin luokka: 1. Muut rodut kilpailevat avoimessa luokassa. . Sallina, kyntäjä Vello Tamm, 86,75 pist. SM-kynnöt Eurajoella SM-kyntökisat on tarkoitettu suomenhevosille, mutta muillakin hevosilla voi osallistua. Kääntösarka eli päiste 10. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Tanja Lundsten – Uuras on luonteeltaan sellainen kuin suomenhevonen parhaimmillaan on, eli sisukas, rehti ja äärettömän säyseä.. Kenraali, kyntäjä Raili Mäki-Jaakkola ja ohjastaja Maria Lehtonen 76,25 pist. Maksimipistemäärä on 110. Hevi Viesker, kyntäjä Mikko Uusimäki ja ohjastaja Tapani Tuuna 84,25 pist., 4. 1
– Hevosalan yleinen hyväksyttävyys on parantunut selkeästi ja alan suurin haaste onkin, miten se saadaan pidettyä yllä. Lintilä puhui hevosalan näkymistä Kuntaliiton järjestämillä Kuntamarkkinoilla, jonne koElinkeinoministeri Mika Lintilä oli Sirpa Pussisen haastateltavana Kuntamarkkinoilla. – Kuntamarkkinoilla tavoitetaan tärkeä sidosryhmä, joka päätöksillään vaikuttaa hevosalan toimintaedellytyksiin kunnissa. Kuva: Terhi Thuneberg Hevostalous palvelee aluekehitystä ja matkailua Hevoset voivat olla kunnan mainosvaltti Hevostalous alkaa elinkeinona ymmärtää, mitä mahdollisuuksia sillä on toimia muuallakin kuin ratsastuskisoissa. – Erityisen paljon puhutti alueja maankäytön suunnittelu, jossa huomioidaan mahdollisuus hevosten ylläpitoon ja hevosurheilualueet, Hippoliksen toiminnanjohtaja Anne Laitinen kertoi. M atkailu on Suomen nopeimmin kasvava elinkeino ja siihen hevostaloudella on annettavaa. HAMKin, Luken ja Hippoliksen Uudistuva hevostalous-hanke osallistui kunta-alan kärkitapahtumaan yhdessä Ypäjän kunnan kanssa. – Uudistuva hevostalousständillä käytiin vilkasta ja myönteistä keskustelua hevoselinkeinosta ja harrastamisen mahdollisuuksista. 59 . Lintilä oli ennen elinkeinoministeriksi siirtymistään Hippoksen hallituksen pitkäaikaisin puheenjohtaja ja tulee sellaiseksi jäämäänkin, koska nykymalli ei enää pitkiä puheenjohtajuuksia salli. koontuvat vuosittain kintien virkaja luottamusmiehet. Hevostalous voi palvella aluekehitystä ja matkailua, olla kunnalle yksi sen vetovoimatekijöistä. Hevosalalla tämä on pidettävä mielessä, vastuullisuus ja hevosten hyvä kohtelu ovat hyvin tärkeitä asioita koko alalle, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä(kesk.). Ihmisten muuttaessa paikkakunnalta toiselle voivat harrastusmahdollisuudet olla yksi valintaperuste, Lintilä kuvaili.. Matkailusta saa elantonsa 140 000 ihmistä. – Kunnat tulevat jatkossa entistä enemmän kilpailemaan elinvoimatekijöillä ja houkuttelevuudella. Ihmiset on entistä tarkempia siinä että toiminta on ekologista eettisesti kestävää ja ympäristöystävällistä
Lintilä tietää hevosmiehenä, mikä hevosessa on parasta. Rahoituksessaon vaihtoehtoja Suomen talous on saatu kolmen prosentin kasvuun. Aika monella on mahdollisuus harrastaa. – Matkailuyrittäjillä on joskus harhakuvia turistien tarpeista. Aasiasta saapuville yli yön matkustajille olisi kokemus päästä ratsastusvaellukselle maastoon, jos olisin alan yrittäjä tekisi sellaisen paketin ainakin Uudenmaan alueella. Orimattila, Ypäjä, Kaustinen ja Tyrnävä ovat esimerkkejä kunnista, jotka ovat brandänneet itsensä hevosen kylkeen. – Uusille talleille ei ole helpo löytää paikkoja ja vanhat tallit joutuvat usein asuinrakentamisen paineeseen. Hevostalous osoittaa yhtä elinvoimatekijää kunnassa. Lintilän mukaan tuotteen on oltava kunnossa ja tarkkaan suunniteltu. Alan tulevaisuus mietityttää, koska rahoitus tutkimukseen, kehitykseen ja yritysten investointeihin yleisesti ottaen vähenee ja kilpailu kiristyy. Hevosyrittäjät on entistä valmiimpia yrittämään ja pyrkivät tuotteistamaan palveluitaan. Hevosen merkitys Suomelle on ollut valtava. – Hevosala ja -harrastus kasvavat siellä, missä ihmiset asuvat. Alan yritysten kannattaa miettiä myös kotimaista kysyntää ja hevosten eri käyttötapoja esimerkiksi terapiaratsastuksessa, Lintilä sanoo. – Lupajärjestelmien ja fasiliteettien kunnossapitämisessä kunta voi tulla yrittäjää vastaan. Kunnat tulevat kilpailemaan houkuttelevuudella ja elinvoimatekijöillä.. Virkamiehillä tulee olla tietoa hevosalan vaatimuksista, ja siitä, miten hevosalan ja asumisen tarpeet voitaisiin sovittaa yhteen. Se oli pelastamassa itsenäisyyttä ja sillä rakennettiin maata sotien jälkeen. – Tulevaisuudessa työntekemisen rooli yleisesti ottaen muuttuu, yhä useampi ihminen tulee olemaan osa-aikainen yrittäjä. Kunnan roolina on tarjota alusta hevostaloudelle. Hevosista on kunnalle etua Suomessa on yli 74 000 hevosta. – Kaavoituksessa ei oteta aina huomioon, että talli on ollut paikallaan 50 vuotta ja se tarvitsee tilaa. – Varallisuutta on enemmän, koska meillä on 50 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Uudistuva hevostaloushanke on saanut rahoituksen EU:n maaseuturahastosta. Lintilän mukaan eduskunnassa vallitsee hyvin laaja hevostalouden hyväksyntä, mistä kertoo eduskunnan Hevosystäväin seura. Hevonen on uljas eläin. Hevostaloudessa pätee sama ilmiö, yrittäjän pitää löytää kumppanit, niin hän pääsee parhaiten tulokseen. Hevoharrastus ei ole tasavertaisessa asemassa miesvaltaisiin harrastuksiin nähden Kuntien tulisi huomioida ratsastajien tarpeet muun muassa maankäytöllä H evosalan kasvu on nähtävissä kaupunkija taajama-alueilla, mikä toisaalta tuo haasteita niin yrityksille kuin kunnillekin. Kansanedustaja ja Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsen Sofia Vikman (kok.) ja Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall olivat yksimielisiä hevosen positiivisesta vaikutuksesta ihmiseen. Hakisin esimerkiksi kansainvälistymisseteliä ulkomaisille turisteille tarjottavaan kärrytai ratsastustoimintaan. – Tutkimusrahoitusta on yhä saatavilla, minkä takia haastan hevosalan yrityksiä hakemaan uusia rahoituskanavia riippuen tietysti käyttötarkoituksesta. Häntä tulee pitää kiinni kädestä, mutta sen jälkeen hän on suorastaan haltioissaan. Hevosala tarjoaa noin 17 000 kokopäiväistä työpaikkaa ja lisäksi vaikuttaa moneen alaan. – Parasta on, kun oma hevonen voittaa. Kimppaomistaminen on hyvä tapa päästä nauttimaan hevosesta. Kun ihmiset muuttavat tallien läheisyyteen ja vähitellen väki vaihtuu, alkaa uusi asukaskunta työntää tallia pois, totesi Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall Paineita syntyy, kun yritetään rakentaa liian lähelle talleja. Jos esimerkiksi kiinalainen haluaa mennä metsään, hän haluaa sinne todella mennä. Kunnat tulevat kilpailemaan houkuttelevuudella ja elinvoimatekijöillä. Sen sijaan kunnilta kumpikin peräänkuulutti vastaantuloa hevosalan yrittäjyyttä kohtaan. Paras hetki on, kun ajaa kevättalvella aamulla metsätielle. . 60 Vaellus on turistille elämys Lintilä muistutti, että aluekehittäminen ja matkailu ovat sidoksissa hevostalouteen. Harrastusta on voitava tarjota kohtuullisilla kustannuksilla ja etäisyyksillä julkisten liikenneyhteyksien päässä. Ne, jotka eivät harrasta hevosia, pitävät yleensä hevosista ja suhtautuvat myönteisesti siihen, että hevosia lähimaastossa on, sanoi Sofia Vikman(kok.). Aasialaiset ovat valmiita maksamaan palveluista, mutta tarvitsevat opastusta. – Matkailualan yrittäjät liittävät omiin paketteihinsa taideratsastusleirejä ja maastoratsastusta. – Meillä on hyviä kokemuksia siitä että lähellä asuvat ihmiset pitävät hevosista mutta myös huonoja kokemuksia asiasta. Hevosala voi laittaa paremmaksi viemällä heidät vaikka kärryillä metsään. Kannustan innovatiivisten tuotteiden kehittelemiseen ja verkostoitumiseen esimerkiksi Visit Finlandin kanssa. – Kunnat hyötyvät hevosista. Teksti: Jussi Karvonen – Kunnat hyötyvät hevosista. Ravipuolen isot tapahtumat tuovat 5-7 miljoonaa euroa per kaupunki yhden viikonlopun aikana. Meillä on esimerkiksi Tekesissä ja Finnprossa innovaatioja kansainvälistymisseteli, jota esimerkiksi matkailualan yrittäjät ovat suosineet. – Liikuntalajeilla on lähiliikuntapaikkoja ja niitä pitää olla hevosalallakin, jotta ihmiset pääsevät harrastamaan kohtuullisen – Hevosyrittäjä ei enää ole se villapuseroinen äijä pellon laidalla, joka sanoo, että tuolla ne hevoset on, menkää harjoittelemaan. Kiinalainen ei ole koskaan käynyt metsässä tai edes sellaista nähnyt. Hevosyritykset ovat pienyrityksiä, mutta niiden merkitys kuntataloudelle voi olla suuri
Nyt hevosihminen haluaa harrastaa eri paikoissa ja eri tavoilla. Syy miksi harrastusta pidetään kalliina, on kilpailutoiminta, jossa tulee hankkia oma hevonen. Helsingissä on sikäli hyvä tilanne, että hevosharrastus on mahdollista esimerkiksi Tuomarinkylässä ja Ruskeasuolla, jatkoi Sundwall. 61 Kuntien tulisi huomioida ratsastajien tarpeet muun muassa maankäytöllä Kansanedustaja ja Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsen Sofia Vikman (kok.) ja Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall olivat Kuntamarkkinoiden keskustelussaan yksimielisiä hevosten positiivisesta vaikutuksesta ihmiseen. Suurin kasvava ryhmä, 60 + kasvaa eniten. Aloimme ensimmäisenä kouluttaa ihmisiä sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. – Kuntapäättäjille antaisin vinkin selvittää, millaisia yhteistyömahdollisuuksia kunkin omalla alueella on, koska ennaltaehkaisevä terapia on Kelan korvaamaa, vinkkasi Vikman. Korvauksia ei myönnetä turhaan, lisäsi Sundwall. Maneesi tekee harrastuksesta ympärivuotisen samoin kuin kuntien ahkerasti tukemat jäähallit. Tuolla hinnalla saa valmentajan, opetusta pienryhmässä ja välineen eli hevosen. – Melkein kaikille muille lajille, etenkin miesvaltaisille lajeille rakennetaan halleja ja urheilukenttiä, mutta hevosharrastajille yhteiskunta ei rakenna juuri mitään. Kasvuvauhti ei yhtä kova, mutta tottumukset ovat muuttumassa. Koulutus alkoi 2000-luvun alussa ja nyt liiton 400:sta jäsentallista valtaosassa on tätä toimintaa. Kärjessä ovat voimisteluun, joogaan ja aerobiciin liittyvät harrastusmuodot, sanoi Sundwall – Hevosalan yrittäjä vastaa investoinneista itse. Esimerkiksi Ruotsissa kunnat tukevat hevosharrastusta, eikä harrastuksen hinta nouse pilviin, koska yhteiskunnan tuki on sen takana. Tasa-arvovaltuutettukin on kiinnittänyt huomiota siihen, että naisvaltaiset lajit ovat eriarvoisessa asemassa. Kuva: Anne Laitinen matkan päässä. Terapiassa hevosella vahva rooli. – Hevonen on reilu kaveri, joka ei koskaan kiusaa ketään, mikä on varmaan paras puoli koko hevosharrastuksessa, iloitsi Vikman. Nuorisotyön kannalta ratsastus on hyvä harrastus, koska talleille kokoontuu nuoria ohjatun harrastuksen piiriin, mikä on myös kuntien intressi, jatkoi Vikman. Tämän toiminnan kautta saamme mukaan yhteiskuntaan ihmisiä, jotka ovat kenties muutoin jopa putoaisivat joukosta. Entistä enemmän mahdollisuuksia Sundwallin mukaan yhteiskunnalla olisi hyvä syy tukea kuntoutusja terapiapalveluiden saatavuutta. Trendejä tutkittaessa on havaittu kuluttajakäyttäytymisen muuttuneen. – 2000-luvun alussa aikuisten määrä jopa kolminkertaistui alle 10 vuodessa. Suoranaista tutkimustietoa siitä, mikä hevosen vaikutus ihmiseen, ei ole olemassa. Teksti: Jussi Karvonen. Harrastusta voi olla sekin, että hän käy vain hoitamassa tai ulkoiluttamassa hevosta. – Vaikutuksesta on kuitenkin kohtuullisen vahvat näytöt, koska terapia on Kelan korvaamaa. Hevonen on aina reilu kaveri Viimeisen 20 vuoden aikana ratsastuksen harrastajamäärä tuplaantunut ja aikuisten määrä kasvaa koko ajan. – Suomessa olemme edelläkävijöitä, koska meillä vammaisratsastus on integroitu ratsastustoimintaan ja liiton toimintaan jo 1970-luvulla. Kuntien tulisi panostaa naisvaltaisiin lajeihin samalla tavoin. Meillä harrastus perustuu siihen että yksityiset yrittäjät tarjoavat palveluita harrastajille, sanoi Sundwall. Kalliin harrastuksen mielikuva vie harhaan Hevosharrastus on edelleen monen mielikuvissa kallis harrastus. Hevonen koetaan yhdeksi mahdollisuudeksi päästä luontoon, mikä osaltaan luo ison kasvupotentiaalin, sanoi Sundwall. – Ratsastustunti maksaa 20-40 euroa. . Ratsastajaliitossa on 50 000 jäsentä ja heistä 60+ harrastajia vajaat 2 000 mutta ryhmä kasvaa vajaalla 20 prosentilla vuodessa, sanoi Sundwall. Ratsastus on toiseksi suosituin naisvaltainen harrastuslaji. – Ihminen haluaa päästä harrastamaan luontoon, mikä on laajempi trendi koko yhteiskunnassa
Kaikki juovikkaat ja pilkulliset kissaeläimet lukeutuivat tiikereihin. – Nykyiset tiikerinkirjavat he. Sen vuoksi tiikerinkirjavan hevosen kuvioita ei tunneta kovin hyvin, kertoo rotuun perehtynyt knabstrupperharrastaja siuntiolainen Tarja Ikävalko. – Se on vielä harvinaisempi Suomessa, eikä muitakaan pilkukkaiden rotujen edustajia Suomessa paljoa ole. – Tiikerinkirjavan näköisiä hevosia on kuvattu jo 25 000 vuotta vanhoissa Pech-Merlen luolamaalauksissa Ranskassa, joten tiikerinkirjava on hyvin vanha kuvio. Punaruunikko leopard. K nabstrupper on harvinainen hevosrotu maailmassa. Emä valkoinen tiikerinkirjava. Tiikeri-sana on jäänne useasta eri kielestä, niiltä ajoilta, jolloin tiikerikuvio tarkoitti myös täplikästä. 62 Tiikerinkirjava väri on yhteisnimitys ryhmälle toisiinsa geneettisesti liittyviä hevosten kuvioita Täplikäs tiikerinkirjava Värin nimestä huolimatta tiikerinkirjavat hevoset eivät ole raidallisia vaan lähinnä täplikkäitä. Ruunikko leopard varsa, joka on tummunut loimikuvioiseksi kaksivuotiaana
Meleeratulla tiikerinkirjavalla hevosella on usein tummat jouhet. Kuten ei kahdessa seuraavassakaan kuvioinnissa. Täplät ovat hevosen pohjavärin mukaisia. Kuvio muodostuu iän myötä. Valkoisella tiikerinkirjavalla voi olla joitakin täpliä ja tummia alueita päässä, kainalossa, jaloissa ja nivusissa. Pohjaväriin sekoittuu valkoinen karva. LUMIHIUTALE. Mustalla hevosella on kauttaaltaan musta kuviointi, rautiaalla taas kauttaaltaan ruskea. VALKOINEN. Selässä tai lautasella oleva valkoinen alue, joka voi olla yksivärinen, täplikäs tai sekakarvainen. LOIMIKUVIO. Koko rungossa voi olla tummia tai vaaleita täpliä. Tiikerinkirjavuus on ainoa väritys, jossa hevosen ulkonäön perusteella näkee, onko hevonen homotsygoottivai heterotsygoottiperintäinen kyseiselle kirjavuudelle. Ruunikolla on rungossaan ruskeita täpliä ja jaloissaan mustia kohtia. Saman perintäinen tiikerinkirjava voi olla kokonaan valkoinen ilman yhtäkään täplää. HUURRE. Tiikerinkirjavuuteen vaikuttaa kaksi eri geeniä, Leopard complex (LP) ja Appaloosa Pattern 1 (PATN1).. Loimi voi olla vain lautasella tai jatkua säkään tai kainaloihin asti. Kimogeenillä ei siis ole osuutta asiaan. Täplikäs tiikerinkirjava Tiikerikuvioita tunnetaan kuusi LEOPARDI. Perusvärin sekaan muodostuu pieniä valkeita täpliä. 63 Emä meleerattu ruunikko ja varsa valkoinen loimikuvio. Kuvio on kauttaaltaan sekavärinen. Kehon luisiin kohtiin jää tummia alueita, lihaksikkaat kohdat vaalenevat ja niissä voi olla jonkin verran tummia täpliä. Hevonen saattaa vaalentua paljonkin. Kimogeeni ei yleensä ole toivottu tiikerinkirjavilla roduilla, sillä pohjavärin kimoutuessa pilkut vaalenevat pois. Valkoisessa karvassa on tummia pilkkuja. Varsa syntyy yksivärisen näköisenä. MELAARATTU
Nykyroduissa tiikerinkirjavaa tavataan knabstrupinhevosessa, appaloosassa, noricuminhevosessa, amerikanponissa ja brittien täplikkäissä pikkuponeissa, joissakin puolalaisissa puoliverisissä sekä näiden rotujen risteytyksissä. Useimmissa hevosroduissa tiikerinkirjava puuttuu kokonaan ja shetlanninponeilla väri on erikseen kielletty. – Väri lisää pohjaväriin valkoisia ja tummia täpliä ja toisinaan sekavärisiä alueita. Kuvioita tunnetaan kuusi, mutta myös samassa hevosessa voi kuitenkin olla useamman kuvion. 64 Valkoinen tiikerinkirjava. Varsana ruunikko loimikuvio, joka on muuttunut aikuisena meleeratuksi ruunikoksi. voset polveutuvat espanjalaisista hevosista ja lipizzanhevosissa sekä trakehnereissakin kuvio tunnettiin vielä 1700-luvulla. Tarja Ikävalko kertoo, että tiikerinkirjavan hevosen toinen vanhempi on aina jonkinlainen tiikerinkirjava. Rautias lumihiutale loimikuviolla. Ruunikko huurre, loimikuviolla
Kuvat: Tarja Ikävalko ja Anna Johansson Lähteenä on käytetty Johanna Viitasen kirjaa Hevosen värit. – Valkoinen tiikerinkirjavuus, leopardi tai loimikuvio voi olla varsalla syntyessään. Esimerkiksi etuosassa on lumihiutalekuvio ja takaosassa täplikäs loimikuvio. piirteitä. . Hinta 289 € Myynti ja esittely Anne Alanko +358 40 836 8307 anne.alanko@shivers.fi. Varsaväri voi muuttua pitkään – Syntymäväri saattaa muuttua, kun hevonen vanhenee, jopa pilkut voivat vaihtaa paikkaa. Loimikuvioinen saattaa vaalentua leopardiksi ja joskus hyvin, hyvin harvoin leopardi tummua loimikuvioiseksi. Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.fi uutuu s! Safir karsinamallisto Korkealaatuinen, muunneltava, elegantti • korkeilla tai matalilla etuseinillä • saatavissa myös pulverimaaluksella, koristelankuilla ja -aukotuksilla Hevostarvikkeet myös netistä www.pellon.fi/ hevostallit Pellon hevostallit Shivers hierontaja hoitolaitesetti, jolla voit rentouttaa ja hieroa hevostasi tehokkaasti ja vaivattomasti. Useimmiten tumma väri vaalenee, mutta joskus harvoin voi käydä myös toisinpäin, että vaalean karvan tilalle tulee tummaa, Tarja Ikävalko sanoo. – Yksivärisen näköisenä syntyneelle varsalle kehittyy tiikerinkirjava kuvio yhden ja kolmen ikävuoden välillä ja saattaa muuttua vielä noin 10 ikävuoteen asti. – Yksivärisen näköisenä syntyneelle varsalle kehittyy tiikerinkirjava kuvio yhden ja kolmen ikävuoden välillä. Yksivärisen näköisen varsan varsakarvan kuvio voi muuttua huurre-, lumihiutaletai meleeratuksi väriksi aikuisikään mennessä, muttei koskaan leoparditai loimikuvioksi eikä kokovalkoiseksikaan. 65 Varsana pienimerkkinen, yksiväriseltä näyttävä punaruunikko Neljävuotiaana lumihiutalekuvioinen, muuttunee vielä. Emä musta loimikuvio, varsa tummanruunikko leopard
Kotona oli vaikeaa, koska vanhemmat olivat eronneet ja isäni oli masentunut. 66 Y yterin Ratsastuskeskus Oy on perustettu vuonna 2012 ja sen toiminnan päätavoite on järjestää hevostoimintaa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. – Olen pikkutytöstä asti hoitanut hevosia. Kauppisen onneksi lähistöllä oli kuitenkin talli, jonne hevosia pääsi hoitamaan, ja jossa varojen puutteesta huolimatta otettiin nuori mukaan hevostoimintaan. He opettivat ja kannustivat, sekä antoivat minulle vastuullisia tehtäviä tallilla. Tallilta sain lohtua ja itsetuntoani korjaavia ja vahvistavia kokemuksia, sekä elämyksiä hevosten parissa. Isäni oli yksinhuoltaja, sekä sairaseläkeläinen, joten hänellä ei ollut varaa maksaa minulle ratsastustunteja, Marju Kauppinen kertoo lapsuudestaan. Torihannover Pontus nauttii yhtä paljon kuin ratsastaja Munakarin särkän maisemista ja merituulesta Yyterissä Yyterin Ratsastuskeskus tarjoaa syrjäytyneille nuorille ja lapsille hevostoimintaa Voimaannuttavaa läsnäoloa Porin Yyterin hiekkarannoilla laukataan hyvinvoinnin edistämiseksi. n Talliesittely. Marju Kauppisen haave on tarjota ilmaista hevosterapiaa sitä tarvitseville. – Haluaisinkin kiittää silloisen Nicos Stall -ratsastuskoulun yrittäjiä Kristiina ja Erkki Nordlundia, sekä heidän ratsastuksenopettajaansa Liisa Dahlia, jotka ottivat minut avosylin vastaan. Toiminnalle on kysyntää, mutta rahoitus puuttuu. Yrittäjä Marju Kauppisen, 35, unelma on ollut jo nuoresta, että voisi tarjota hevosen voimaannuttavaa läsnäoloa syrjäytyneille ja syrjäytymisuhan alla oleville lapsille ja nuorille
Muistan lannistuneeni. – Opiskelujeni aikana työskentelin lastensuojelulaitoksissa ja minulla oli tapana viedä nuoria tallille. He saivat hoitaa ja halailla hevosia. 67 . – Emme ole valmiita tinkimään hevosten hyvinvoinnista. Marju Kauppisen unelma pienestä tytöstä lähtien on ollut ammatti hevosten parissa. – Silloin haaveilin ratsastuksenohjaajan urasta, mutta oppisopimusohjaajani sanoi minulle, että olen aivan liian kiltti siihen työhön. Tallilla on yhteensä 15 erirotuista hevosta ja ponia, jotka ovat koulutustasoa heC – heA. Eestinhevonen Riku tallialueella.. Yyterin ratsastuskeskuksen rakennukset ovat vaikuttavia myös ulkonäöltään, taustalla pihattorakennus. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on haasteellista saada toiminnasta kannattavaa alhaisten tuntihintojen ja täyshoitomaksujen vuoksi. Kuva: Laura Nordberg Hevoshaave lapsuudesta Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset saivat Kauppisen haaveilemaan, että hän voisi jakaa vaikeina aikoina saamaansa hyvää kohtelua ja hevosista löytämäänsä voimaa. Oppisopimus loppui pettymykseen ja Kauppinen pääsi opiskelemaan sosionomiksi Satakunnan ammattikorkeakouluun. Siellä heidän käytöksensä muuttui, heistä tuli tallilla omatoimisempia, sosiaalisempia ja avoimempia. Hevosharrastus kuitenkin jatkui ja kuin huomaamattaan sosiaalityö ja hevosala alkoivat löytää toisiaan Kauppisen uralla. Se todella teki heille hyvää! Innostus yhdistää hevoset ja sosiaalipedagogia vei Kauppisen Ypäjän hevosopistolla järjestettävään sosiaalipedagogisen hevostoiminnan opintoihin ja hän valmistui lisäksi hevosharrasteohjaajaksi. Terveydenhuoltoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn panostetaan myös hyvällä kengityksellä, säännöllisillä eläinlääkärintarkastuksilla, hyvällä ruokinnalla ja sopivalla määrällä vaihtelevaa liikuntaa, Marju Kauppinen sanoo. – Yhdistämällä sosiaalija hevosalan osaamiseni, syntyi Yyterin Ratsastuskeskus, jossa kaiken toiminnan pohjana on tasa-arvo, eläinten ja luonnon kunnioittaminen, elämyksellisyys, yhteisöllisyys ja turvallisuus. Kauppinen kertoo, että hevosten mahdollisimman luonnonmukaiset elinolot ovat hänelle tärkeitä. Meillä hevoset asuvat tilavissa pihatoissa, joissa heinää, vettä ja suolakivi sekä kivennäiset ovat vapaasti saatavissa. Varusteet ovat laadukkaita ja hevosille sopivia. Kauppinen kertoo hevosten työskenteJo pelkästään hevosen halaaminen tuo hyvää oloa. Sakesta pitää kiinni Marju Kauppinen. Varmojen hevosten kanssa voi harjoitella monenlaista. Tallilla heillä oli lupa olla lapsia. Valmistuttuaan ylioppilaaksi, Kauppinen pääsi opiskelemaan oppisopimuksella hevosenhoitajaksi Paraisille. Edes kannattavuuden varjolla hevosten hyvinvoinnista ei tallilla säästetä. Hyvinvointia kaikille Ihmisten hyvinvoinnin lisäksi tallilla panostetaan myös eläinten hyvinvointiin. Ajattelin, minä haluan olla kiltti, en halua olla kova
Kauppinen perusti vuonna 2007 ensimmäisen sosiaalipedagogista hevostoimintaa harjoittavan yrityksen ja laajensi toimintaa vuonna 2012, jolloin hän vuokrasi Yyterin tallirakennukset. Usein myös vanhemmat ovat maksajina. –Toivottavasti pystyn jatkamaan toimintaa vielä pitkään ja toteuttamaan haaveeni sosiaalipedagogisen hevostoiminnan asiakkaalle maksuttomasta hevostoiminnasta. Myös hevosen harjaus ja hoito on osa toimintaa. n Teksti: Erja Pekkala Kuvat: Marju Kauppinen Kuvien lapset eivät liity tallin sosiaalipedagogiseen toimintaan.. Toiminnan tavoitteena on järjestää maksutonta hevostoimintaa. Tulevaisuuteen toivoa Yrittäjä Marju Kauppinen tekee yhteistyötä kuntien sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön, yksityisten lastensuojelulaitosten sekä kehitysvammahuollon kanssa. Lapsilla on siellä kuukausittainen harrastusraha, joka voidaan käyttää ratsastukseen. – Nuorten kanssa jutellaan paljon. – Eläimet ovat tottuneet monenlaiseen asiakastoimintaan ja ovat luonteeltaan sosiaalisia ja ihmisrakkaita. Erityisnuorten käynnit tallilla poikkeavat tavallisista ratsastustunneista, kaikkien kanssa ei edes ratsasteta. Laukataan meren rannalla Talli on Yyterin kartanon pihapiirissä ja se on rakennettu vuonna 1923. Heidän kanssaan tehdään myös tallitöitä ja käydään kärryajelulla. Yrittäjä asuu myös itse tallin pihapiirissä. Hevoselta saadut voimaannuttavat vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten lisäksi tallin asiakkaita ovat myös mielenterveyskuntoutujat sekä kehitysvammaiset. Hevostoiminnan hyvät vaikutukset ovat ulottuneet Meri tuo myös talvella upeat olosuhteet hevosten kanssa ulkoiluun. Liian kovakouraisella käsittelyllä hevosetkin käyttäytyvät huonosti. Tällä hetkellä toimintaa rahoitetaan pääasiassa ratsastuskoulutoiminnalla ja rantamaastoilla. He ovat syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Lapset harjoittelevat ratsastusta ilman satulaa. Palkkaa en ole itse nostanut yrityksestä kuuden vuoden olemassaoloaikanamme kertaakaan. Tarvetta on löytää rahoittaja, jotta toiminta olisi matalan kynnyksen syrjäytymistä ennaltaehkäisevää toimintaa. levän maksimissaan kaksi tuntia päivässä ja viettävän vähintään yhden vapaapäivän viikossa. Aikoinaan rakennus on ollut Suomen modernein navetta. Sosiaalipedagogisia asiakkaita tallilla käy viidestä kymmeneen viikoittain. Tallia ympäröi upea luonto ja hevosilla on mahdollista ratsastaa metsän läpi polkuja pitkin meren rantaan laukkaamaan pitkille hiekkarannoille. Toimintaan ei ole erityisen helppoa saada ulkopuolista maksajaa, koska sosiaalipedagoginen hevostoiminta ei valitettavasti kuulu Kela-korvauksen piiriin. Maksaja on usein sosiaalitoimi tai lastensuojelulaitos. Meillä on myös hevosten täysihoitoa tarjoava yksityistalli. Pihapiirissä on kaksi maneesia, tallitilat karsinoineen hevosten kuntoon laittoa varten ja myös sosiaalitilat ihmisille. – Meidän asiakkaamme ovat pääasiassa lastensuojeluasiakkaita. Polli shettis ja risteytysponi Pitsi ovat tottuneet käsittelyyn. Kiinnitämme erityistä huomiota, että myös asiakkaat oppivat käsittelemään hevosia johdonmukaisesti ja kunnioittavasti. asiakkaiden perus arkeenkin. Toiminnan alkaessa määritellään toiminnan tavoitteet aina asiakaslähtöisesti. – Meillä on isot tarhat ja pihatto. – Toiminnan maksajina voisivat esimerkiksi olla kunnat ja sosiaalitoimet ja mahdollisesti erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt ja yritykset. 68 Tallilla järjestetään myös tavallisia ratsastustunteja eri-ikäisille. Tallilla on useita satulahuoneita, rehuhuoneita, loimienkuivatushuoneita, pesukarsinoita ja toimistotilaa sekä majoitustilat 14 hengelle Yyterin vanhalla koululla. – Palaute on ollut pelkästään positiivista. Suomenhevonen Sakke ja päiväajelua vanhaan malliin, ohjaksissa yrittäjä Marju Kauppinen. Kuva: Laura Nordberg Yyterin kartanon mailla on tilaa ajella kärryillä. Erilaisia toimintamuotojamme ovat muun muassa erilaiset hevoskerhot, kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta ja luontokoulutoiminta. Kauppinen toimii yrityksessä yksin ja hänellä on yksi työntekijä
Matka rannalle taittuu rentouttavan metsän läpi. Kuva: Muhammed Ali Hassoon Kartanon pihapiiri on kuin pala historiaa, johon suomenhevonen sopii mainiosti. Tilaa riittää toimintaan ja maisemassa silmä lepää. Kuva: Markus Koskinen Tallia ympäröi upea luonto ja hevosilla on mahdollista ratsastaa metsän läpi polkuja pitkin meren rantaan laukkaamaan pitkille hiekkarannoille. Meressä laukkaaminen on elämys kenelle tahansa. 69 Yyterin kartanon pihapiiri ja tallialue on vaikuttava. Lilli on rodultaan trahkener. Tallialueella on turvallista tilaa ratsastaa.. Pienemmässä maneesissa on rauhallinen tunnelma
Klinikalla leikataan myös tarvittaessa ähvystysluonteisesti kiireellisempinä tapauksina. Suurin osa potilaista on ontuvia ja ne vaativat ortopedista hoitoa. Eläinlääkärin päivä ei koskaan ole samanlainen, ja niin Eskonen kuin Kokkonen pitävät sitä tärkeänä työssään. Ravipuolelta sen sijaan ontumat ja hengitystieongelmat ovat suurin syy hakeutua hoitoon, kertoo hevoseläinlääkäri ja kiropraktikko Annina Kokkonen – Hevosten sisätauteihin Yleisin leikkausoperaatio on artroskopia eli irtopalojen poisto nivelestä tähystämällä.. Laukaan Evidensia hoitaa hevospotilaat Eläinlääkärit Tiina Eskonen ja Annina Kokkonen työskentelevät Laukaan hevosklinikalla. Monen vuoden aikana näin vain kaksi tapausta, kun täällä näkee saman verran kuukaudessa, Kokkonen suree. Yleisin leikkausoperaatio on artroskopia eli irtopalojen poisto nivelestä tähystämällä. hevosklinikan asiakkaista tulee lähiseudulta, kuten Äänekoskelta, Uuraisilta, Jyväskylästä ja Varkaudesta, pääosin 100150 kilometrin säteeltä. Hengitystiesairaudet ravuripuolella on myös iso hoidettava asia. Siellä hiekkaongelmaa ei juuri näekään. Ja myös siitostoiminta on merkittävässä roolissa klinikan toiminnassa, Kokkonen listaa. – Ortopedinen työskentely on pääroolissa, mutta esimerkiksi näin syksyllä esiintyy kaviopaiseita, haavoja, potkuvammoja ja muita äkillisiä vammoja. Hiekkamassat hevosten paksusuolessa ovatkin lisääntyneet vuosien aikana. Akuuttia ja suunniteltua Klinikalle tulee potilaita niin ajanvarauksella kuin myös päiAntero Tupamäen vuonna 1983 perustama Laukaan hevossairaala on kokenut monta vaihetta, mutta periaate on edelleen sama: hevosta hoidetaan kokonaisvaltaisesti, eikä eläinlääkärinkään päivä ole koskaan samanlainen. Syksyisin monet laidunkaudelta sisäruokintaan siirtyvät hevoset kärsivät ähkystä, jotka aiheutuvat ruokinnan muutoksesta ja usein myös paksusuoleen kertyneestä hiekasta. 70 n Hevosklinikka E vidensialla on Suomessa hevossairaala Hyvinkäällä sekä hevosklinikat Kuopiossa, Laukaassa ja Seinäjoella. kuuluvat erilaiset ähkyt: akuutit suolistotulehdukset, akuutit peritoniitit eli vatsakalvontulehdukset, normaalit ähkyt, jolloin esiintyy kaasuuntumista ja ummetusta, lisäksi niiden kombinaatiota. – Hoidamme myös paljon selkävaivaisia potilaita etenkin ratsupuolella. Olli Kauko ja Tiina Eskonen huolehtivat kirurgisista toimenpiteistä, sillä Laukaan Evidensiassa tehdään myös suuria leikkauksia. Ne tulevat usein kiropraktiikkaan, joka auttaa myös selkävaivojen diagnostisoinnissa. – Hevosta ei ole tehty siihen, että se seisoo hiekkalaatikossa, vaan sen on tarkoitettu kävelevän arolla ja nyppivän ruohoa, hevoselle pitäisi taata se. Muualla Euroopassa hevoset ovat enemmän laitumella, missä ne saavat nyppiä lyhyttä ruohoa. Kaiken lisäksi hevosilla voi olla leikkaushoitoa vaativia suolen kiertymiä, Kokkonen luettelee. Kauempaakin toki tullaan
Myös laskujen maksu on keskitetty yhteen paikkaan. Ravurit ovat eri asia, sillä ne ovat hyvässä treenissä ja ammatti-ihmiset huoltavat niitä. Jotkut asiakkaat saattavat suhtautua jonkin verran kriittisesti ketjuasiaan. – Kaikkien Suomen hevospraktikoiden poppoo on hyvissä väleissä keskenään, joten ei yhteistyöhön välttämättä ketjua tarvita. Ketjuun kuulumisen hyödyt näkyvät kuitenkin esimerkiksi isommissa hankinnoissa ja vaikkapa palkanlaskennassa. Siitoskaudella myös tammapraktiikka kuuluu olennaisena osana Eskosen työpäivään. Ei heinä välttämättä tee hevosia yhtään terveemmiksi Eläinlääkäri Tiina Eskonen tutkii Mika Ahlströmin hevosen jalkaa, jotta ontuminen saadaan hoidettua.. Yhteistyötä tehdään Evidensian eri yksiköiden kesken ja henkilökuntakin on osittain samaa. Heinän täytyisi olla hieman ”huonompaa”. Lääkäri liikkuu aikaisempaa enemmän Erikoiseläinlääkäri Tiina Eskonen, 44, on valmistunut vuonna 2000 eläinlääkäriksi ja hevossairauksien erikoiseläinlääkäri hänestä tuli vuonna 2008. Eläinlääkäreinä Laukaan klinikalla toimivat Kaukon, Eskosen ja Kokkosen lisäksi myös erikoistumiskoulutuksessa oleva Johanna Sokka Kuopion klinikalta, Martti Tala sekä satunnaisesti myös vielä jo eläkkeellä oleva klinikan perustaja Antero Tupamäki. Eskonen toimii Evidensia Hevosklinikoiden vastuueläinlääkärinä. Tiina Eskosta kiinnostavat erityisesti ontumat ja kirurgia, esimerkiksi niveltähystykset ja pikku varsojen jalka-asentojen korjaukset. Klinikalle tuodaan nykyään enemmän jatkotutkimuksiin, hän sanoo. KeskiEuroopan heinät ovat kevyempiä. Pulskia hevosia Maakunnan hevoset voivat eläinlääkärin näkökulmasta paksusti, eli etenkin ratsut ovat usein liian lihavia. Yhteinen potilastietokanta ja katkeamaton hoitoketju kuitenkin nopeuttavat ja helpottavat hoitoa sekä vähentävät turhia tutkimuksia, Eskonen vakuuttaa. Lisäksi tehdään kurkunpään leikkauksia ja kastraatioita eli ruunauksia. 71 . – Hevospraktiikka on muuttunut siten, että esimerkiksi ravihevosien ontumatutkimuksia tehdään aiempaa enemmän kiertävien hevospraktikoiden toimesta, joiden varustetaso on parantunut viimeisten vuosien aikana. kyjä sekä korjataan murtumia. Kokkosen mukaan hevosten lihavuus ei kuitenkaan ole niinkään ratsastajien vika, vaan vahvojen heinien. – Alkuperäisrotujen edustajat, kuten suomenhevoset tai shetlanninponit, ovat järjestään liian lihavia. Myös omat harrastukset liittyvät hevosiin, sillä Eskonen seuraa aktiivisesti raviurheilua ja harrastaa ravihevosten kasvatustoimintaa. Hän muun muassa vastaa nuorempien kollegoiden kouluttamisesta
Hevosen jalkaan annetaan tarvittaessa jäädytyshoitoa. tai sairaammiksi, mutta liikalihavuus aiheuttaa esimerkiksi kaviokuumeen. 72 Tiina Eskonen tutkii hevosen ontumia sekä taivuttaen että kävelyä seuraten. Kaikki eivät tiedä, että kaviokuume on akuutti sairaus, joka pitäisi hoitaa melkein yhtä nopeasti kuin ähky, Kokkonen muistuttaa. Leikkaussalissa on nouseva leikkauspöytä. Jos hevonen ei ole liikalihava, kaviokuume on erittäin epätodennäköinen sairaus. Se helpottaa työtä huomattavasti. Kaviokuume on hevosten elintasosairaus, samoin ovat esimerkiksi EMS (Equine Metabolic Syndrome) sekä Cushingin oireyhtymä, joiden seurauksena
Sen seurauksena syntyy verisuonten tulehdustila, joka aiheuttaa esimerkiksi kaviokuumetta. Tämä johtunee koulutuksesta ja ajankäytöstä. Etenkin vanhemmat eläinlääkärit käyttävät niitä paljon, kun taas nuoremmat vähemmän. Saksassa, Englannissa ja Ranskassa antibioottien käyttö on Kokkosen mukaan todella kovaa. Antibiootit näyttävät pitävän pintansa. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com. Saksassa homeopatia on Kokkosen mukaan hevosten hoidossa suuremmassa roolissa kuin Suomessa. Anniina Kokkosella on asiasta hiukan omakohtaistakin kokemusta. Saksassa työajat ovat paljon Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Järvisentie 19 61640 Ala-Valli gsm. Lista on pitkä: ontumatutkimus, ostotarkastus, kuvantaminen (röntgen, MRI, ultra ja skintigrafia), vakuutustarkastus, hiekkatutkimus, kilpailevan hevosen terveydenhoito-ohjelma, laihtuminen tai krooninen ripuli, tallikäynti, madotus, rokotukset, laboratorio-, kengitysja kilpailueläinlääkäripalvelut, hammastarkastus, lisääntymispalvelut, loishäätösuunnitelma, tutkimuspaketti suorituskyvyn parantamiseksi, Vet check, lopetus eli eutanasia, ihosairaudet, ruuansulatuskanavan, sairaudet, silmäsairaudet, tarttuvat taudit, hengitysteiden sairaudet, varsojen tehohoito, equiterapia, laserhoito, lihashuolto sekä hevoshieronta. Suomessa on hiukan erilainen ajattelutapa. Evidensia tarjoaa hevosille ja heidän omistajilleen terveystarkastusten lisäksi monenlaisia palveluita sekä ajanvarauksella että päivystyksenä. 041 4450 307 Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. – Kaviokuume on akuutti sairaus, joka pitäisi hoitaa melkein yhtä nopeasti kuin ähky Usein hevosen hampaat hoidetaan muun käynnin yhteydessä. Saksassa ajatellaan, että aika on rahaa. – Eihän homeopatia syöpää paranna, mutta omat korvani olivat kerran kaksi kuukautta lukossa ja ne aukesivat homeopatian avulla. Lähes kahden vuoden ajan hän on päässyt hyödyntämään tuota tietoa suomalaisten potilaiden hyödyksi. Hevosen kokonaisvaltaista hoitoa www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky hevoselle tulee hiilihydraattiaineenvaihdunnan ongelmia. – Saksassa lääketiede on hyvin tarkkaa, kun meillä Suomessa taas ultraäänidiagnostiikka on parempaa ja tarkempaa. 73 . Etenkin hevosten omistajat käyttävät sitä, eläinlääkärit vähemmän. Saksassa kovaa antibioottien käyttöä Annina Kokkonen, 40, opiskeli eläinlääkäriksi sekä työskenteli eläinlääkärinä ja kiropraktikkona Saksassa
Evidensiassa hoidetaan kissoja, koiria, eksoottisia eläimiä ja hevosia. Meillä on oma laboratorio, ja saamme suurimman osan tuloksista jo saman päivän aikana. – Vuonna 2012 liiketoimintaan liityin minä ja eräs toinen eläinlääkäri. Työskentely hevoslääkärinä vaatii jatkuvaa koulutusta, sillä menetelmät ja työvälineet kehittyvät, kun uutta tietoa tulee. Hoitovinkit eivät pääse unohtumaan, kun niitä on ripoteltu seinille. pidempiä kuin meillä ja moni klinikka on 24 tuntia vuorokaudessa auki. n Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Suomessa Evidensiassa työskentelee 700 eläinlääkinnän ammattilaista yli 50 eläinlääkäriasemalla ja eläinsairaalassa yli 30 paikkakunnalla Helsingistä Rovaniemelle. Kiropraktiikasta on hyötyä niin urheilukuin harrastehevosillekin. Vuonna 2013 klinikka siirtyi Animagiketjuksi, nykyisin toimimme osana Evidensiaa, Tiina Eskonen kertoo. Säännöllistä kiropraktiikkaa voi käyttää myös ennaltaehkäisevänä hoitomuotona. Kokkosen mukaan kehon kipuja jännitystiloilla on usein yhteys hevosen heikentyneeseen suorituskykyyn ja sitä kautta huonoon ratsastettavuuteen. Olen käynyt jo kuusi koulutusta kahdeksasta. Evidensia Eläinlääkäripalvelut on Evidensia Djursjukvårdin suomalainen tytäryhtiö. Oma laboratorio helpottaa ja nopeuttaa toimintaa ja hoitoa. Eläinlääkäri Antero Tupamäki perusti Laukaan Eläinsairaalan vuonna 1983, ja siihen liittyi osakkaaksi pari vuotta myöhemmin Olli Kauko. Aina löytyy hevoslääkäri, joka tulee hoitamaan vaikkapa ähkyn. Moni ulkomaalainen tekee Saksassa tallityöt, Kokkonen kertoo. Käymme siellä tarkasti anatomiaa ja patologiaa läpi ja lisäksi ultradiagnostiikkaa. Käyn tällä hetkellä ortopedistä jatkokoulutusta, jossa hevonen on jaettu kahdeksaan eri osaan. Jatkuvaa oppimista Kokkosen oma ratsastustausta ja selkäongelmat saivat hänet kiinnostumaan hevosten ortopedisista sekä suorituskykyyn liittyvistä ongelmista. Tällaisiin ongelmiin saattaa kiropraktiikka auttaa perinteisen lääketieteen sijaan. – Tämä on sellainen ala, jossa on pakko koko ajan kouluttautua ja kehittyä. Asiakaskäyntimääriä on siinä 5 000 paikkeilla vuodessa. 74 TET-harjoittelu klinikalla on hevostytön unelma. – Leikkauspotilaita Laukaassa on vuosittain 250300 kappaletta. Suomen suurin eläinlääkäripalveluiden verkosto syntyi Animagin ja Univetin yhdistyessä ja liittyessä osaksi pohjoismaista Evidensiaa keväällä 2015. Myös kiropraktiikan jatkokoulutukset kuuluvat asiaan, sanoo Annina Kokkonen. Toimimme yhdessä muiden ketjun klinikoiden kanssa, mutta itsenäisesti. – Normaalimiehitykseen Laukaassa kuuluu 2-3 eläinlääkäriä sekä neljä avustajaa. Animagista Evidensiaksi Suoliston hiekkakertymä näkyy kuvissa selvästi
Minusta tuntuu, ettei kuiviketta kulu juuri ollenkaan, Heidi Heikkilä naurahtaa. Markkinoilla oleva olkipelletti taas saattaa kokemukseni mukaan maistua hevosille. . . Poista vain lanta ja märät tummat kohdat kokonaan. Vertailin kuivikkeiden hintoja ja luin ihmisten kokemuksia. Purupellettiä suositteli myös kollegani, joka oli käyttänyt purupellettiä kuivikkeena työskennellessään Kyra Kyrklundin hevosten hoitajana Englannissa. Mietin myös hamppua, mutta se oli kallis ja vähemmän kiinnostava vaihtoehto. Purupelletti ei pölyä. Kuivike kannattaa kastella kevyesti joko kottikärryissä tai karsinan lattialla, jolloin rakenne avautuu riippuen. Purupellettiä lisätään tarpeen mukaan, mutta suositeltava määrä on noin 30 – 50 kg viikossa. Heidi Heikkilällä on yksi oma hevonen sekä viisi ratsastettavaa hevosta vuokratallissa Kangasalan Tiihalassa. Purupelletti on nopea käyttää. Kastelen kuiviketta kottikärryissä, annan turvota hetken ja kippaan autoon. Lisään kuiviketta keskimäärin kerran viikossa hevosesta Heidi Heikkilä vertaili kuivikevaihtoehtoja ennen kuin päättyi helppona pidettyyn purupellettiin.. . 75 Helppokäyttöinen kuivikeuutuus purupelletti tuo tehoa talliarkeen V apo toi keväällä markkinoille uuden kuiviketuotteen, purupelletin. Käytän purupellettiä samalla tavalla hevosautossa kuin karsinassa. Olen tosi tyytyväinen purupellettiin, en vaihtaisi sitä enää pois, kuvailee talliyrittäjä Heidi Heikkilä. Hygienia on ollut hyvä, Heikkilä toteaa. myyntipäällikkö Niko Nevalainen kertoo. Raikas, helppo ja nopea kuivike Purupelletin valinta on tuonut Heikkilän talliarkeen mukavuutta ja se on lunastanut kaikki lupauksensa kuivikkeena. Päivittäinen karsinan puhdistus on helppoa. Virtsakohdat lähtevät usein laattana. ja pehmenee nopeammin. Purupelletin suosio kuivikkeena kasvaa jatkuvasti sen mainioiden ominaisuuksien vuoksi. Se on myös helpoimpia kuivikkeita puhdistaa hevosista. Valkoisetkin hevoset pysyvät puhtaina. Karsinat ovat nopeita siivota ja siivottavaa on vähemmän kuin ennen. Päivittäinen karsinan puhdistus helpottuu Purupelletti on tasalaatuista puupohjaista kuiviketta, joka on puristettu puhtaasta suomalaisesta kutteripurusta. Yksi 500 kg säkki kestää ainakin kuukauden, Heikkilä laskee. Tallin ilma pysyy raikkaana eikä ilmastointia ole tarvinnut pitää päällä. Imukyky ei kuitenkaan kärsi kastelusta, vaan ajoittainen kevyt kostutus pelletin avautumiseksi myös käyttövaiheessa kuuluu asiaan ja se ei kuluta merkittävästi pelletin imukykyä. . Riittoisaakin se on. . Heikkilä on työskennellyt vuosia hevosten parissa täysipäiväisesti, joten kokemusta erilaisista kuivikkeista löytyy rutkasti. . . Samoin varusteet säilyvät siisteinä. Purupelletin ehdottomasti parhaita puolia ovat helppohoitoisuus ja nopeus sekä vaalea väri. Lisättävää pellettiä voit kostuttaa hieman avautumisen nopeuttamiseksi, mutta osa käyttäjistä ei kastele lisättävää pellettiä, Nevalainen kertoo. Purupelletin käytön voi aloittaa myös toisen kuivikepatjan kuten turpeen, purun tai olkipelletin päälle, hän lisää. Tärkeää on, ettei kuivikekerrosta käännetä tai sekoiteta, vaan siitä annetaan muodostua tiivis patja. Patjoittuminen tapahtuu nopeasti ja patjasta tulee tiivis. Tallityössä Heikkilän mielestä tärkeimpiä asioita ovat nopeus ja helppous, joita oikea kuivikevalinta tukee. Alussa kannattaa laittaa riittävän paljon pellettiä, jotta patja muodostuu ja ylläpitokuivituksessa käyttötarve olisi mahdollisimman pieni, Nevalainen vinkkaa. Kävin testaamassa purupelletin käyttöä tekemällä tuttavani luona tallityöt vapaaehtoisesti ja vakuutuin kuivikkeesta. Heidi Heikkilä pohti tarkkaan monia eri kuivikevaihtoehtoja ennen valintapäätöstään. Valinnassa painoivat myös kuivikkeen kotimainen alkuperä ja vastuullinen tuotanto, Heikkilä kertoo. . . Purupelletti sitoo hajun paljon paremmin, kuin muut kuivikkeet, Heikkilä kertoo. Purupelletti vähentää kuljetusten aikana syntyviä oireita Heikkilä kertoo purupelletin sopivan erinomaisesti kuljetusautoihinkin. Kuivikkeena purupelletti on imukykyistä ja riittoisaa. Hän kehui purupelletin käytön helppoutta. . Karsinan perustamisvaiheessa purupellettiä tarvitaan noin 150-200 kg kymmenen neliön kokoista karsinaa kohden. Kuivikkeen on tärkeää olla riittävän imukykyinen . Hevonen saattaa joutua seisomaan todella pitkiäkin aikoja autossa, esimerkiksi lauttamatkojen ja pitkien kilpailupäivien vuoksi, jolloin hengitystieoireiden riski on suuri
– Mitä enemmän hevosta rasitetaan, sitä enemmän se yleensä tarvitsee energiaa. Hevoset ovat yksilöitä Biofarmin valikoimasta löytyy mittava määrä erilaisia hevosten täydennysrehuja, kuten pellettirehuja, puuroaineksia, nuolukiviä, elektrolyytti-, kivennäis-, hivenaineja vitamiinivalmisteita. Tietysti täydennysrehuja on annettava myös suhteessa hevosen liikunnan ja rasituksen määrään, kertoo markkinointipäällikkö Maria Segercrantz Biofarmilta. Hevonen tarvitsee ravinnostaan hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja, kivennäisja hivenaineita sekä vitamiineja. O ikein ruokittu hevonen ei ole liian laiha eikä liian lihava. 76 n Ravinto Heinä on edelleen hevosen tärkein rehu Valveutuneet hevosenomistajat perehtyvät hevosen ruokintaan kirjallisuuden, ruokintalaskureiden, rehuanalyysien tai kokeneemman henkilön opastuksella. Hyvälaatuinen heinä ja täydennysrehuksi peruskivennäinen sekä suolakivi riittävät yleensä kevyttä työtä tekevälle hevoselle.. – Kotimaisiin valmisteisiin ainakin voi hyvin luottaa. Suomessa käytetään laadukkaita raaka-aineita ja tuotantoa valvotaan. Biofarmin täydennysja erikoisrehuista suosituimpia ovat elektrolyytit sekä nivelvalmisteet. Tuoteselosteita luonnollisesti kannattaa lukea ja pyrkiä Kotimaiset Black Horse -rehut on suunniteltu erityisesti Suomessa elävien hevosten tarpeisiin. Kilpahevosen on saatava tuhdimpaa ruokaa, koska sen energiakulutus on huomattavasti suurempi. Tavallinen hevosen omistaja pystyy varmasti suunnittelemaan hevoselleen sopivan ruokinnan. Kotimaiset Black Horse -rehut on suunniteltu erityisesti Suomessa elävien hevosten tarpeisiin, kaikille roduille, kaikissa elämänvaiheissa. Oma lukunsa ovat siitostammat ja varsat, jotka tarvitsevat muun muassa valkuaista ja kivennäisaineita enemmän. Hyvälaatuinen heinä ja täydennysrehuksi peruskivennäinen sekä suolakivi riittävät yleensä kevyttä työtä tekevälle hevoselle. Täydennysrehujen käyttömäärä on yksilökohtainen ja määrää sanelevat monet tekijät kuten heinän laatu ja määrä, hevosen koko, ikä, sukupuoli, lihavuuskunto sekä rehunkäyttökyky. Biofarmin myydyimpiä tuotteita ovat Black Horse -rehusarjan tuotteet Balance, Booster, Kivennäinen Mash ja Harmony Mix. – Hevosen perusravinto ja tärkein rehu on laadultaan moitteeton heinä. Hevonen on pirteä ja terveen näköinen, ja se myös liikkuu mielellään. Ravintoaineita hevonen tarvitsee energian lähteeksi, elintoimintojen ylläpitoon, rakennusaineiksi ja liikkumiseen sekä siitostammat lisäksi sikiön kasvuun ja maidontuotantoon. Tarpeet voivat olla hyvinkin yksilöllisiä ja suuret väkirehumäärät voivat aiheuttaa mahaja suolisto-ongelmia, Maria Segercrantz sanoo. Muita rehuja lisätään ruokintaan tarpeen mukaan
Silloin kymmenen litran ämpäriin laitetaan lämmintä vettä ja päälle pari desilitraa Mashiä, Maria Segercrantz neuvoo. Voit testata laskurilla erilaisia ravintoaineyhdistelmiä ja -määriä sekä näiden perusteella optimoida hevosellesi turvallisen ja täysipainoisen ruokintasuunnitelman. Mash on aito puuroaines, ei siis pelletöity, joka vaatii turvottamisen. Mashillä voidaan houkutella hevosta joka juo huonosti, juomaan enemmän. Niin sanotuissa erikoistuotteissa voi olla ainesosia, jotka eivät maistu hevosille, esimerkiksi elävää hiivaa, silloin rehuun yritetään lisätä makuaineita maun peittämiseksi, Maria Segercrantz sanoo. – On hyvä muistaa, että hevoset ovat yksilöitä, vaikka joku rehu toimii toisella, ei se välttämättä toimi samalla tavalla toisella, Maria Segercrantz sanoo. Rehuvalmisteissa meidän uusin tuote on Black Horse Mash. – En osaa sanoa millainen makuaisti hevosella on, enemmänkin on varmaan tottumiskysymys. Myös hevosta kannattaa tarkkailla, voiko se hyvin, on sopusuhtainen ja liikkuu mielellään. n. – Uusin hevostuotesarjamme tuote on Black Horse Lyt, nestemäinen elektrolyyttivalmiste, joka on tarkoitettu elektrolyyttitasapainon korjaamiseen runsaan hikoilun seurauksena. Harkiten suunniteltu ruokinta tukee hevosen hyvinvointia ja suorituskykyä ja auttaa ehkäisemään monenlaisia ongelmia. Täydennysrehut maittavat yleensä hyvin hevosille. UUSI LASKURI OPTIMOI HEVOSEN RUOKINNAN Lue lisää Norra-hevosrehuista ja tutustu Norra Menu -laskuriin: raisioagro.com/norra Norra Menu niiden avulla varmistumaan että tuote on halutunlainen . Täydennysrehuja on kehitetty myös moniin erityistarpeisiin, nämä ovat tarkoitettu tukemaan tai ratkaisemaan yksittäisiä ongelmia tai puutoksia hevosen ruokinnassa, tällaisia valmisteita ovat muun muassa suoliston, kavioiden ja nivelten hyvinvointiin tarkoitetut tuotteet. Täydennysrehuja käyttää jokainen hevonen jossakin elämänsä vaiheessa, esimerkiksi kivennäisja vitamiinivalmisteita. Norra Menu -ruokintalaskurilla teet helposti juuri sinun hevosellesi sopivan ruokintasuunnitelman. Jos hevonen on saanut paljon erilaisia rehuja varsasta lähtien, se varmasti helposti tottuu myös uuteen makuun. Mash maistuu yleensä kaikille hevosille. On hyvä kuitenkin muistaa, että hevoset ovat yksilöitä, vaikka joku rehu toimii toisella, ei se välttämättä toimi samalla tavalla toisella, Maria Segercrantz sanoo. Täydennysrehuja moniin tarpeisiin Täydennysrehuja käytetään perusrehujen, eli heinän ja kauran, ohella. 77
Samoin myös jos hevonen on jotenkin sairas, ruokinnassa on hyvä katsoa, että hevonen saa kaiken tarpeellisen. – Oli kyseessä sitten tavallinen puskaratsu, siitostamma, varsa Hevosen rehuissa laatu korvaa määrän Criollo-lähdön Vermon valloittaja 11.2.17 Glowing Love Luca ja Henri Bollström, omistaja-valmentaja Marjo Kaipainen, Criollo-hevosrehuista Eija Eklund-Miettinen ja hänen miehensä Markku Miettinen. Mitä vanhempaa heinä on, sitä heikompaa se on ravintoarvoiltaan, myös siksi hevonen tarvitsee heinän lisäksi täydennystä ruokintaan. Täysrehu sisältää kaiken tarvittavan Criollo on eteläkarjalainen perheyritys, joka valmistaa täysin. 78 H evonen tarvitsee ravinnossaan sopivan määrän valkuaista, kivennäisja hivenaineita, vitamiineja, aminohappoja ja tietysti energiaa normaaliin kasvuun, hyvinvointiin ja kaikenlaiseen ruumiilliseen toimintaan. Hevosen luonnollisinta ravintoa on heinä. tai kilpaileva ravihevonen, niin kivennäiset, hivenaineet, vitamiinit ja aminohapot ovat tärkeitä ruokinnassa ja läpi vuoden. Hyvä heinä on hevosen ruokinnassa tärkeintä ja siitä ei pitäisi tinkiä. Suomen olosuhteissa hevosen ei ole mahdollista laiduntaa ympäri vuoden ja korjatussa heinässä on paljon vähemmän vitamiineja kuin tuoreessa heinässä. Kilpahevonen kuluttaa kaikkia ravintoaineita enemmän kuin harrastuskäytössä oleva hevonen ja vaatii myös määrällisesti enemmän rehua energiatäydennyksen saamiseksi, Eija Eklund-Miettinen sanoo. – Eritoten vitamiineja hevonen saa täydennysrehuista, koska heinän vitamiinit ajan myötä vähenevät. Kaikille samat ravintoaineet Kaikki hevoset käytöstä riippumatta tarvitsevat samoja ravintoaineita: kivennäisiä, hivenaineita, vitamiineja ja aminohappoja. Criollo-rehuissa hevonen saa vitamiineja riittävästi ja lisäksi Criollo-rehuissa C-vitamiini ja vatsan hyvinvoinnin kannalta tärkeä elävä hiiva ovat stabiloidut, joten ne eivät tuhoudu rehun valmistusvaiheessa, kertoo Eija Eklund-Miettinen Criollo-rehuja valmistavasta CRRehut Oy:stä. Erityisesti siitostammat, varsat ja kilpahevoset vaativat enemmän täydennystä ruokintaan
Myös Criollomyslirehujen, Mashin ja Naturin kysyntä on ollut nousussa, Eija Eklund-Miettinen kertoo. Criollon purkkituotteissa nivelhoitotuotteet Criollo GluKoMix HA+MSM ja Criollo Six Bar MSM+Curcuma ovat vahvasti markkinoilla tehokkuutensa ansiosta. Criollon tuotevalikoimassa uutuutena on säkkirehu Criollo Protein, joka on proteiinilisä varsoille, siitostammoille sekä kilpaja harrastehevosille. – Tähän luonnonmukaisuuteen ja puhtauteen on varmasti vaikuttanut se, että olen ollut kasvissyöjä yli 37 vuotta, enkä myöskään juo kahvia tai teetä, enkä ole koskaan tupakoinut. Joten elintarvikelaadun turvallisuus käytössä on myös meidän Criollo-lisäravinteissa yksi tärkeä asia, kun panostamme laatuun, Eija Eklund-Miettinen sanoo. Criollo-rehuissa on lisäksi runsaasti välttämättömiä aminohappoja, joita hevosen elimistö ei itse pysty valmistamaan muista aineista eikä myöskään varastoimaan niitä elimistöönsä. Lisäksi Criollo GastroMix on todettu tehokkaaksi vatsan hyvinvoinnille. Criollo-rehut ovat kaikki kaurattomia. Hevosten rehuista puhuttaessa laadukkuudella tarkoitetaan myös sitä, että esimerkiksi vitamiineja on riittävästi eikä vain pintaraapaisuna, jolloin täydennystä tarvitaan purkeista. Criollo-nivelhoitotuotteissa ei ole täyteaineita, vaan ainoastaan vaikuttavia aineita. Criollo-lisäravinteista uusimpia ovat nivelille ja elimistön hyvinvoinnille Criollo Rose+MSM, jossa on puolet ruusunmarjaa ja puolet MSM:ää. Criollo-lisäravinteissa käytetään enimmäkseen elintarvikelaatua, koska sitä on turvallista käyttää päivittäin. Näin hevonen saa nivelilleen vain ja ainoastaan tärkeitä ja niiden hyvinvointiin vaikuttavia luonnollisia aineita. Aminohappoja on saatava riittävästi päivittäin ravinnosta. – Monet luulevat, että lääkeainelaatu on parempaa kuin elintarvikelaatu, mutta muun muassa raskasmetallipitoisuudet ovat paljon pienemmät elintarvikelaatuisessa raaka-aineessa kuin lääkeainelaatuisessa, joka on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen ja todella vähäiseen käyttömäärään. Se on sata prosenttisesti oluthiivaa (Saccharomyces cerevisiae), joka auttaa hevosen ruokahalun ja painon lisäämisessä, yleiskunnon ja suorituskyvyn vahvistamisessä ja ihon ja karvan hyvinvointiin. Criollo-lisäravinteissa laadukkuudesta kertoo myös se, että esimerkiksi nivelhoitotuotteissa ei ole käytetty mitään täyteaineita, kuten vehnänlesettä, riisijauhoa, laktoosia tai fruktoosia. n Kuvat: Eija EklundMiettinen/Criollo ?. Elintarvikelaatu on parasta Criollo panostaa erityisesti rehujen laatuun ja Criollo-säkkirehut @biofarmoy #blackhorserehut sisältävät kaikki hevosen tarvitsemat ravintoaineet heinän lisäksi. Aivan kuten yrityksemme, pieni ja sitkeä perheyritys, Eija Eklund-Miettinen hymyilee. 79 Hevosen rehuissa laatu korvaa määrän kotimaisia rehuja ja lisäravinteita ensiluokkaisista raaka-aineista. Lisäravinne Criollo Maca on Eklund-Miettisen mukaan oikea superfood, joka lisää energiaa ja kestävyyttä ja sillä saa potkua laiskempaankin hevoseen. Ainut heikkous minulla on suklaa, josta juontuu myös osittain tuotenimikin Criollo, joka on myös arvostettu ja kallis kaakaopapulaji sen lisäksi, että se on eteläamerikkalainen, sitkeä, pieni ja älykäs hevosrotu . Criollo-lisäravinteissa pyritään käyttämään mahdollisimman luonnonmukaisia raaka-aineita. Tuote rauhoittaa vatsaa ja suojelee sitä vatsahappojen syövyttäviltä ominaisuuksilta. – Vitamiinien lisäksi Criollorehuissa on kaikki hevosen tarvitsemat kivennäiset, hivenaineet ja aminohapot, joten ruokinta niillä on helppoa ja edullista, kun ei tarvitse mitään vitamiinilisiä ynnä muita purkeista, Eija Eklund-Miettinen toteaa. Yritys kehittää ja valmistaa rehut itse. Uutuustuote on myös Criollo Yeast, joka on rehuaine hevosille vatsan ja kehon toiminnan ylläpitämiseen ja hyvinvointiin. – Myydyimpiä ovat säkkirehuista Criollo Full ja kauran ohella syötettävä Criollo Top ja myös erittäin vähätärkkelyksinen ja vähäsokerinen, viljaton Criollo Light on noussut vahvasti myynnissä
Lisäksi tuotesarjasta löytyvät Lucerne eli alflalfa tuotteet myyvät tasaisen hyvin samoin Sensitive Mash. Ruotsissa myydyin yksittäinen Krafft tuote on vatsan hyvinvointia edistävä Gastro Support, Teppo Ponkkonen kertoo. Kun hevoselle valitaan täysrehu, täytyy tietää millä kriteereillä se valitaan, esimerkiksi mistä rehu on koostettu, keskeiset arvot ja miten sulavaa se on. – Muun muassa tälle käsittelylle etsitään uusia hyödyntämismalleja tällä hetkellä.. Kilpahevoset tarvitsevat enemmän energiaa ja proteiineja. H evosen ruokinnan tulisi aina rakentua laadukkaan heinän sekä puhtaan ja riittävän juomaveden päälle. Näistä perushevonen saa suurilta osin sen mitä se tarvitsee. Hyvänä kakkosena ovat, rungoltaan samanlaiset valkuaissisällöltään eroavat, Groov Original ja Groov Protein. Krafftin tuotevalikoimassa on täysrehuja kaikille hevosille, myös varsoille, sekä kilpahevosille, ja kauraton täysrehu, joka sopii hyvin muun muassa toipilasja seniorihevosille sekä helposti kuumeneville hevosille. Erilaisia rehuvaihtoehtoja tuotesarjassa on yli kaksikymmentä. Mitä enemmän hevosesta otetaan irti, sen tärkeämpää on oikeanlainen ruokinta ennen ja jälkeen suorituksen, Teppo Ponkkonen sanoo. Krafft-tuotesarjasta löytyvät sopivat rehut kaikille hevosille tammanmaidon vastikkeesta seniorin rehuun. Tuotteiden kaikki suunnittelutyö tehdään Ruotsissa. Niistä ne saavat suorituksissa tarvittavaa lisäenergiaa, lihasmassan kasvattamisessa tarvittavaa lisävalkuaista sekä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä lisävitamiineja. – Täydennysrehut ovat tärkeitä kilpahevosille ja suorittaville hevosille. Kilpahevonen tarvitsee tasapainoisessa suhteessa kivennäisiä ja vitamiineja. Muutamat tuotteet valmistetaan yhteistyössä muiden maiden osaajien kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa Saksan, Irlannin ja Suomen kanssa. – Mitä enemmän hevosesta otetaan irti, sen tärkeämpää on oikeanlainen ruokinta ennen ja jälkeen suorituksen, Teppo Ponkkonen sanoo. Lisäravinteita ovat erilaiset kivennäiset ja vitamiinit, esimerkiksi B-vitamiinit, biotiini, kupari ja rauta, elektrolyytit, magnesium ja monivitamiinivalmisteet. Nämä tuotteet sisältävät erikoiskäsiteltyä viljaa, jonka tiedetään auttavan hevosta nestetasapainon hallinnassa myös äärimmäisen rasituksen aikana. Eri rehut sisältävät ravintoaineita eri pitoisuuksina. Oma rehu kaiken ikäisille Krafft-tuotesarjasta löytyvät sopivat rehut kaikille hevosille tammanmaidon vastikkeesta seniorin rehuun. Krafft tuotesarja uudistui marraskuussa 2016. Kilpahevonen vaatii enemmän Se mitä hevonen heinän ja veden lisäksi tarvitsee, riippuu pitkälti siitä, mitä hevoselta vaaditaan sekä hevosen iästä. – Jos kyseessä on kilpahevonen ovat vaatimukset, aivan kuten ihmisurheilijoillakin, huomattavasti perushevosta korkeammalla tasolla. Krafft rehut valmistetaan pääosin Ruotsissa ruotsalaisista raaka-aineista. Aikuisten hevosten erilaiset tarpeet on otettu kattavasti huomioon. Kauran kanssa tarjottavista lisäja täydennysrehuista myyvin on Plus Energy. Ruokinnan perusta näilläkin hevosilla on kuitenkin sama, eli heinä ja vesi, kertoo Krafft -rehuja maahantuova Teppo Ponkkonen Feedcon Oy:stä. Esimerkiksi kasvavat nuoret hevoset tarvitsevat runsaasti korkealaatuisia kuituja ja valkuaista. Täydennysrehuja tarvitaan silloin kun hevoselta vaaditaan enemmän kun mitä se luonnostaan on tottunut suorittamaan tai tekemään. – Krafftin suosituin yksittäinen tuote Suomessa on Krafft Sport Original. 80 . Kehitys on menossa kohti aina vain yksilöidympää ruokintaa. – Krafftin tuotekehityksen kärkituotteita ovat Performance -tuotesarjan tuotteet. Laadulla on väliä Krafft kehittää jatkuvasti uusia hevosrehuja ja lisäravinteita. Täydennysrehuja tarvitaan myös silloin kun tarjolla oleva heinä on laadultaan alle suositusten tai ympäröivät olosuhteet muuten koettelevat hevosta
010 402 7700 www.vilomix.fi www.vilomix.fi/edustajat SOPIVA KOTIMAINEN REHU JOKAISELLE HEVOSELLE!. 81 Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli, Active, Premium, Mineraali, Sport, Sport Mysli, Breeder Tutkittua laatua Sinunkin hevosellesi! Vilomix Finland Oy puh
Täysrehut on nimensä mukaisesti suunniteltu koostumukseltaan käytettäväksi ainoana väkirehuna hevosen ruokinnassa karkearehun rinnalla. Kauraa käytettäessä hevosen tärkkelyksen saanti ei saisi ylittää yhtä grammaa hevosen yhtä elopainokiloa kohti yhdellä ruokintakerralla haittavaikutusten minimoimiseksi. – Erojen vertailu on hankalahkoa saatavilla olevan tiedon pohjalta. FT Elena Autio edustaa Saksassa valmistettuja St.Hippolytin tuotteita. 82 Ruokinnalla vaikutetaan hevosen terveyteen ja suorituskykyyn St.Hippolytin suosituin tuote on NaturMysli, joka on tiivistetyyppinen eli sisältää runsaasti kivennäisja hivenaineita sekä vitamiineja. Raakaviljan sulavuus on huono Raakavilja on huonosti sulavaa ja sen hyötysuhde on huono, hevonen pystyy hyödyntämään vain rajatun määrän raakaa viljaa päivässä. St.Hippolytin rehut eroavat muista monin tavoin. Koska ravinnontarve on kasvavilla ja kilpahevosilla harrastehevosia suurempi, tulee niiden ruokinnassa käytettävien karkearehujen olla ravintoarvoltaan hyviä, jotta hevonen saa niistä riittävästi ravintoaineita, kertoo St.Hippolyt rehuja edustava Elena Autio. n tärkkelyksen sulavuuden parantamiseksi. Apuna ruokintasuunnittelussa voi käyttää ruokintaohjelmaa tai kysyä neuvoa kokeneelta hevosihmiseltä tai ruokinta-asiantuntijalta. Täysrehut ovat täyttä ravintoa Hevosenomistajan tulee Aution mukaan hallita hevosen ruokinnan perusteet. – Urheiluhevonen, kuten ihmisurheilijakin vaatii ravinnoltaan enemmän kun tavallista työtä tekevä hevonen. Nuorilla, kasvavilla hevosilla Krafftilta ovat tulossa markkinoille, Suomessa vuoden 2018 alusta, myös funtionaaliset hevosherkut eli tuotteet joista hevoset saavat jotain hyvää makupalan lisäksi. Teollisissa väkirehuissa viljaraaka-aineet on usein käsitelty, esimerkiksi kypsennetty, hiutaloitu tai jauhettu – Käsittelemättömistä viljoista kaura on hevoselle sopivinta, sillä siinä kuitu-, rasvaja valkuaispitoisuus on muita viljoja korkeampi ja tärkkelyspitoisuus alhaisempi. Mistä rehujen laadun tunnistaa. Kannattaa kuitenkin esimerkiksi valkuaisen kohdaltulee lisäksi huomioida kasvuun tarvittavat ravintoaineet. Kilpahevoset tarvitsevat ”räjähtävää” energiaa kireihin, ”diesel” energiaa jaksamiseen ja elektrolyyttejä nopeaan palautumiseen. Rehu sisältää myös yrttejä. St. Rehuvalmisteiden annosteluohjeita kannattaa myös pääsääntöisesti noudattaa, sekä välttää lukuisten lisärehujen antamista. n. Hippolyt rehujen kaikki viljaraaka-aineet tulevat ekologisilta sopimusviljelijöiltä ja ovat luonnollisesti aina uusinta satoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 500 kiloa painavalla hevosella noin 1,2 litraa kauraa yhtä ruokintakertaa kohti, Elena Autio sanoo. Myös tärkkelyksen sulavuus on kaurassa muita viljoja parempi. Urheiluhevonen tarvitsee isompia määriä täysrehua, jolloin laadun merkitys korostuu. la verrata sulavan, eli elimistön hyödynnettävissä olevan, valkuaisen määrää kokonaismäärän sijasta. Hippolyt toteuttaa hevosten fysiologisesti tarkoituksenmukaista ja luonnonmukaista ruokintamallia. Kaikki St.Hippolytin tuotteet on valmistettu Saksassa. Osassa rehuista viljat ovat höyrykypsennetty, joka pilkkoo niiden rakenteen palasiksi ja parantaa hyötysuhdetta huomattavasti, osassa viljat on litistetty. Rehuissa tämä ongelma on ratkaistu erilaisin menetelmin. Lisäksi koulutettu henkilökuntamme tekee hevosille ruokintasuunnitelmia, vierailee talleilla sekä pitää ruokintaluentoja maksutta, Elena Autio kertoo. St.Hippolytin suosituin tuote on NaturMysli, joka on tiivistetyyppinen eli sisältää runsaasti kivennäisja hivenaineita sekä vitamiineja. – Raaka-aineet ovat myös mahdollisimman luonnollisia, ja rehut ovat tutkittuja sekä ekologisesti tuotettuja. Kaura viljoista sopivin Kaura on perinteistä hevosen ravintoa. NaturMysli täyttää hevosen ravinnontarpeen karkearehun ohella käytettynä suhteellisen pienillä käyttömäärillä. Ne ovat tiivistetyyppisiä eli rehut sisältävät runsaasti orgaanisessa muodossa olevia kivennäisja hivenaineita. Tämänkin takia täysrehut ovat viljaa parempi vaihtoehto hevosille. Hevosen ravinnontarve luonnollisesti kasvaa työn intensiteetin lisääntyessä, mikä tulee huomioida ruokinnassa. Hevosrehuissa käytettävissä raaka-aineissa on suuria eroja. Erityisesti hevosen energian, valkuaisen, kalsiumin, magnesiumin, kaliumin, natriumin, raudan sekä Eja Bvitamiinien tarve lisääntyvät. Loput menevät sulamattomina läpi ruuansulatuksen. Krafft rehut valmistetaan hevoslähtöisesti, eli raaka-aineista jotka soveltuvat parhaiten juuri hevosille ja niiden ruuansulatukselle. Kilpahevosten koko keho kavioista niveliin on jatkuvasti kovassa rasituksessa ja siksi ne tarvitsevat laadukkaat rehut ja lisäravinteet kehon tueksi, Teppo Ponkkonen sanoo. Huolella valitut raaka-aineet valmistetaan tuotantomenetelmillä, jotka säilyttävät raaka-aineiden ravintoainepitoisuudet. – Suurin vaikutus työskentelyllä on sellaisiin ravintoaineisiin, joita tarvitaan tai kuluu lihastyössä sekä hevosen hikoillessa. Hevosten ravinnontarve tulisi tyydyttää karkearehuilla, eli heinällä, niin pitkälle kuin mahdollista, ja täydentää muilla rehuilla vain tarvittavilta osin. St. Kaikki St.Hippolytin tuotteet on valmistettu Saksassa. Laadukkaat raaka-aineet ja laadukas rehu näkyvät hyvinä suorituksina. H einä on kaikkien hevosten tärkeintä ravintoa
Täyden palvelun rakennusliike!
Meiltä löytyvät kaikki kuivikeratkaisut saman katon alta. Kysy lisää asiantuntijoiltamme kauppa.vapo.fi JOKAISELLA ELÄINTILALLA ON OMAT KUIVAT JUTTUNSA SE VOI OLLA MYÖS KUIVIKEPERHEEMME UUTUUS PURUPELLETTI! Meiltä saat irtoturvetta tasaisesti ympäri vuoden. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Kaikilla eläintiloilla on omanlaiset tarpeensa kuivikkeiden suhteen. Kuivikkeiden jälleenmyyjät: Hankkija Oy, K-maatalouskaupat Oy Myyntipalvelu: ma-pe klo 8–16 Suomeksi 020 341 400 På svenska 020 341 300 Netistä: kauppa.vapo.fi Puhelujen hinnat mpm / pvm. TILAA HETI