5/2020 7,20 Chia de Gracian Mirva Kettunen: Luonnosta lajinmukaista täydennysravintoa Hevoshieronta ennaltaehkäisee terveysongelmia Syksy tuo kostean kelin iho-ongelmat Ongelmakäytöksen syynä on lähes aina kipu Ritva Lampinen ei luovu unelmistaan: Ratsasti Hangosta Nuorgamiin
Täydennä ihon hyvinvointi pesemällä hevonen ensin Milt Shampoolla ja hoida sen jälkeen hevonen upean kiiltäväksi Milt Spraylla! Sun Feeder sisältää vitamiineja, jotka ovat välttämättömiä elimistön toiminnalle! • B1-, B2-, B6ja B12-vitamiinit • A-, Dja C-vitamiinit, jotka tukevat energia-aineen vaihduntaa ja immuunijärjestelmää. Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa NYT ON KARVOIHIN NYT ON KARVOIHIN KATSOMISTA! KATSOMISTA! Hyvinvointia iholle ja karvapeitteelle. Kuitukompleksivalmiste, jossa yhdistyvät fermentoitu hiiva, inuliini, metioniini, lesitiini, ja B-vitamiinit. Vatsan hyvinvointiin mahahaavan jälkihoidossa ja vatsan löysyyden yhteydessä. Muotoilulla on tuotu harjoihin harjaamisen nautintoa parantamalla ergonomiaa. Fiberplex pakkauskoot 900 g ja 2,7 kg. Harjojen selkämykset ovat puuta ja niissä on käytetty laadukkaita materiaaleja, kuten pyökkiä. Sisältää tärkeitä vitamiineja, joita saadaan riittävästi auringosta ja laidunruohosta, mutta sisäruokintakaudella näiden vitamiinien tarve on turvattava vitamiinilisäruokinnalla. aitoharjasta ja kaktuskuitua.. Muista, että tuotetta on saatavilla hiivaton, Fiberplex sensitive 2,7 kg. Harjasosissa on käytetty erilaisia materiaaleja mm. Aloe veran hyvää tekevät ominaisuudet elvyttävät karvapeitettä, häntää ja ihoa, jolloin ne voivat paremmin korkealaatuisen ACTIValoe®:n vuoksi. Milt Balsam Suihkuta karvapeitteeseen ja jouhiin hellävaraista, hajustamatonta Milt Balsamia, joka sisältää Aloe Veraa. siirryttäessä sisäruokintakaudelle laitumelta. Fiberplex hevosen vatsan ja ruoansulatuskanavan hyvinvointiin tilanteessa kuin tilanteessa! Fiberlex on oikea valinta, kun hevosesi reagoi vatsallaan ympäristön muutoksiin, edessä pitkä kuljetus, kilpailuihin tai stressiin, rehumuutoksiin ja niistä johtuviin suoliston epätasapainoihin esim. Milt Balsam sisältää glyseriiniä, joka kosteuttaa tehokkaasti antaen samalla hohtavan kiillon. Borstiq harjat Borstiq -harjat ovat ruotsalaisvalmisteisia ja ne tehdään suurelta osin käsityönä
/backontrack?nland _backontrack WWW.BACKONTRACK.FI Equiped with: BACK ON TRACK SPARK AIR – PAUKKULIIVI Pudotessasi hevosen selästä olet alle 0,25 sekunnissa suojattu kaulasta häntäluuhun. CE Serti?oidun Spark air paukkuliivin teknologiaa on käytetty mm. moottoripyöräilijöille UU TU US suomi@backontrack.com
Pronssille nousi nelinkertainen Suomen mestari, porvoolainen Stella Hagelstam, joka toi SM-areenalle juuri gp-tasolle nousseen olderburgruuna Franziskanerin. 26 Hevosia pidetään paljon harrastekäytössä ja jopa lemmikkeinä, jolloin niiden liikunta on usein riittämätöntä suhteessa energiansaantiin. 28 Vuohisten alueen ihoa syytä tarkkailla syksyn kosteiden kelien myötä. – Hevonen on hieno, näyttävä ja laadukas. 34 Reikäpeltimaneesi sopii hyvin Losvikan hevospraktiikan tarpeisiin. Hintojen korotuspaineet saivat kirkkonummelaisen ratsastuskouluyrittäjän Mari Palmun muuttamaan ratsastuskoulunsa toiminnan kokonaisvaltaiseksi hevosharrastuskouluksi. Sille täytyy saada vain lisää voimaa, että saadaan virheet pois ja tekeminen varmemmaksi. Tilikauden tulos oli vuonna 2018 tappiolla 80 000 euroa. Fasu tsemppasi hyvin! von Wendt hymyilee. Ratsastaja nousi gp-tasolle vasta tällä kaudella G-Renzolla, jonka hän on itse kouluttanut viisivuotiaasta. Olosuhteet täällä olivat ihan huikeat, siitä kiitos Woikoskelle ja Palmbergeille. 38 Koko perheen Ponit Kupittaalla -tapahtuma kokosi Kupittaan urheilupuistoon satoja poneista innostuneita ihmisiä. Niin hienosti hevosihmiset ovat auttaneet Lampista toteuttamaan unelmansa. SM-kilpailussa ratsukko kilpaili kolmannen GP:nsä ja toisen GP vapaaohjelmansa. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) . 48 Anna Mennolan Onnenhevoset järjestää monipuolista hevostoimintaa etenkin erityisryhmille. 22 Chia de Gracia -yrityksen filosofia on tarjota hevosille sellaista ravintoa, mitä ne vapaana luonnossa vaeltaessaankin söisivät. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Kannen kuvassa Gracia ja Mirva Kettunen. Huonompi tapa toimia talousahdingossa on rahapulassa vain jättäää asiat hoitamatta. Mari Ahola-Aalto Ratsastuskoulut talousahdingossa Anna von Wendt ja Sir Fashion loppukirillä SM-voittoon 6 Hevonen kertoo meille paljon asioita, jos annamme sen kertoa, sanoo Hevostaito Akatemian pääkouluttaja Mervi Pakola. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Kun alkaa mennä huonosti, pitää pyrkiä keksimään keinoja ja reagoida tilanteeseen nopeasti, eikä missään tapauksessa aiheuttaa hevosille kärsimystä. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että asiakas hoitaa oman tuntihevosensa päivittäiset perustarpeet, pussittaa valmiiksi päivän heinät, siivoaa karsinan sekä korjaa yhden kottikärryllisen, eli oman tuntihevosensa tuotoksen verran lantaa tarhasta. Siitä kertoo esimerkiksi Espoossa kesken oleva prosessi, jossa Länsi-Uudenmaan poliisi epäilee ratsastuskoulua eläinsuojelurikoksesta ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Automaatti takaa sopivan annoksen oikeaan aikaan. Toiminnan kehittämisestä hyötyvät niin asiakkaat, hevoset kuin työtekijätkin. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Ainakin yksi syy oli löydettävissä ratsastuskoulun taloustilanteesta. . Liikevaihto laski edellisvuodesta 34,8 prosenttia. 18 Ennaltaehkäisy on aina parempi kuin se, että syntyy ongelmia, toteaa hevoshieroja Minna Repo. Sir Fashion on ollut von Wendtillä puolitoista vuotta, siitä ensimmäinen vuoden Saksassa tämän valmentaja Jonny Hilberathin luona. Elokuussa Von Wendt sijoittui hevosella elokuussa toiseksi Virossa Ruilan kansainvälisten kilpailujen GP vapaaohjelmassa, jossa ratkottiin maailmancupin Keski-Euroopan liigan osakilpailu. 44 Heinätin säästää aikaa ja euroja hevosten ruokinnassa. Ratsastustunnille tuleva pääsee nyt oppimaan ratsastustaidon lisäksi hevostaitoja ja hevosen huolehtimista, ja samalla tuntihinnat voidaan pitää edelleen alhaisempina. . . 4 n Pääkirjoitus n Sisältö 5/2020 23. Anna von Wendt ja Sir Fashion veivät vapaaohjelman voitollaan Suomen mestaruuden. Lauantain ensimmäisen osakilpailun jälkeen tilanne kärjessä oli varsin tiukka, ja sunnuntaina mitalipaikat ratsastettiin uusiksi ratkaisevassa GP vapaaohjelmassa. Voittajakolmikkoon nousi samalla joukko uusia nimiä. Pari oli johdossa ensimmäisen osuuden jälkeen. Kouluratsastuksen Suomen mestaruuksista muodostui todellinen jännitysnäytös. 30 Hintojen korotuspaineet saivat ratsastuskouluyrittäjä Mari Palmun muuttamaan toiminnan kokonaisvaltaiseksi hevosharrastuskouluksi. Kuva: Miia Närkki Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. vuosikerta Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 14 Nivelvaivat johtuvat yleisimmin rasituksesta tai niveleen kohdistuneesta traumasta, kuten liukastumisesta. – Ajattelin, ettei ole mitään menetettävää, vedin tänään aivan täysiä. Yhteisen kilpauransa mestarikaksikko aloitti helmikuussa. Kuva: SRL Hanna Heinonen. 16 Eläinlääkärin puheilla: Suuri osa hevosten nivelsairauksien lääkinnästä on nivelen sisäisen tulehduksen hoitoa. 10 Hangosta Nuorgamiin ratsastava Ritva Lampinen on saanut tuntea itsensä milteipä kuninkaalliseksi matkansa aikana. Hopealle nousi Tammelan Pilvi Tuominen pistein 131.0. Vuoden 2016 Suomen mestari, kemiönsaarelainen Anna von Wendt, pisti hienolla, uudella kilpaoriillaan Sir Fashionilla kaiken peliin, ja vei vapaaohjelman voitollaan Suomen mestaruuden yhteispistein 133.3. Sir Fashion, 14, on Rheinlandin ja Oldenburgin kantakirjoihin hyväksytty jalostusori, jonka isä on Sir Donnerhall ja emänisä Rosenkavaljer
Niin hevosten suitset kuin vaunut sekä valjakoiden kuskien vaatteetkin edustavat vanhojen aikojen perinteitä. 54 Christine Furuhjelm oli mukana Honkolan perinneajojen yleisössä heinäkuussa 2017. 54 Kasvattajat ja nuoret lahjakkaat islanninhevosratsastajat kohtasivat ja perustivat 5G Horses -tiimin. Tapahtuma oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä vierailemaan muuten yksityisen kartanon tiluksilla. Suomen vaunuhistoriallisen seuran ja Honkolan kartanon järjestämissä Honkolan perinneajoissa nähtiin myös kartanon omia perinteisiä vaunuja ja valjakoita. 1960-luvun lopulla kartanolla työskenteli hollantilainen ratsuttaja, valmentaja ja hevosvaljakko-opettaja Jan Maiburg. Neiti Furuhjelm oli Suomen vaunuhistoriallisen seuran kunniajäsen. 60 Pohjat kuntoon hyvän sään aikana! 64 Hevoshistoriaa: Hevosvetoinen oja-aura 66 Talvikki Järvinen ja Danser T valjakkoajon Suomen mestareiksi. 79 Sanna Siltakorpi ja Bofey Click kenttäratsastuksen Suomen mestarit. Furuhjelm pääsi parikymppisenä opiskelemaan hevosalaa siviileiltä suljettuun Ruotsin armeijan kouluun Strömsholmaan. Furuhjelmillä oli samojen tammojen jälkeläisiä jo seitsemännessä polvessa. Hän opiskeli hevosia eri valmentajien alaisuudessa myös Saksassa ja Italiassa. 53 Maatalousmuseo Sarkassa on nähtävillä Stiina Hovin näyttely Tulikavio – Hevosen voimalla. Furuhjelm on kasvattanut 200 varsaa ja ratsastanut sadoilla valioyksilöillä. Kuva: Timo Yli-Hollo n In memoriam 68 Riika ja Veera Lindellin Hevoluutio-blogi tutkailee hevosmaailman ilmiöitä ja ajankohtaisia aiheita. 5g Horses teamin Gerda-Eerika Viinanen on nurmijärveläinen nuori ratsastaja, joka on kilpaillut SM-tasolla menestyen vuodesta 2015 lähtien. Elettiin 1960-luvun alkua ja Furuhjelm oppi hevoskasvatuksen salat. Furuhjelm ja Maiburg esiintyivät yhdessä Suomen ensimmäisessä Helsinki International Horse Show’ssa. Valjakkoajo oli Furuhjelmille tärkeää, eikä hän aikonut luopua siitä koskaan. 5 Honkolan kartanon Christine Furuhjelm Taiteilija, hevoskasvattaja ja urjalalaisen Honkolan kartanon pitkäaikainen omistaja Christine Furuhjelm kuoli syyskuussa 76-vuotiaana. Kun Furuhjelm aloitti hevosten kasvattamisen 1960-luvun alussa, oli hän ensimmäisiä alalla Suomessa. 82 Katja Karjalainen ja Dr Doolittle neljättä kertaa pararatsastuksen Suomen mestarit.. Best in show oli Sammaliston Konstantin. Tuolloin hän osti myös ensimmäiset siitostammansa, Torinan ja Ballerinan, toi Suomeen maan ensimmäiset islanninhevoset. Ne toivat tuulahduksen menneistä ajoista. Hänellä on tuore Suomen ennätys P2 Speedpassissa. 72 Shetlanninponit kokoontuivat syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna rotunäyttelyyn Orimattilaan
6
Pieniäkin merkkejä osattava ymmärtää Herkästi hevosia ja hevosten kipumerkkejä lukeva hevosnainen käyttää selkeää mielikuvaa hevosen avunpyynnöstä ja hädästä. Hevoset ovat olleet hänen elämäntapansa kahdeksanvuotiaasta, jolloin hän sai ensimmäisen oman ponin. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Tarja Kiviranta se on jo todella kipeä ja sen kanssa tekeminen voi käydä vaaralliseksi. Hevosen tuskaa ei pitäisi päästää siihen tilanteeseen, että se joutuu huutamaan. – Aluksi se kuiskaa, seuraavaksi vähän korottaa ääntään ja lopuksi se jo huutaa. Kun mietitään, missä ongelmakäytöksen syy on, pitää osata lukea pienimmätkin merkit, joita hevonen kertoo. Joskus hevonen tarvitsee eläinlääkäriä, joskus syy poistuu satulaa vaihtamalla. Sen jälkeen kouluttaminen on useimmiten aika helppoa, Pakola toteaa. Silloin Ongelmakäytöksen syynä on lähes aina kipu Kuule hevosen kuiskaus Hevonen kertoo meille paljon asioita, jos annamme sen kertoa, sanoo Hevostaito Akatemian pääkouluttaja Mervi Pakola. Hevonen ei ole vihainen ilkeyttään, vaan siihen löytyy aina syy. – Vuosien kokemuksella voin sanoa lähes varmasti, että jos hevonen on todella aggressiivinen, hyökkää, puree tai potkii tarkoituksenaan osua, niin se on kipeä. Hevosia kouluttaessaan Mervi Pakola on huomannut, että isoimpien käytösongelmien taustalla on kipu. Kipeä hevonen säpsyilee ja on pakoreaktioherkkä, sillä kipu aktivoi hevosen pelkojärjestelmän aivoissa. Hän toteaa myös, että toisinaan taas liike on lääke ja joitain asioita hevosen on hyvä osata kipuongelmista huolimatta, kuten lastautuminen kuljetuskoppiin, jotta klinikalla käynti onnistuisi. Tärkeintä on, että kivun aiheuttaja löytyy ja hevonen hoidetaan. N ivalalainen Mervi Pakola (35) pyörittää 10 hevosen tallia ja hän on kouluttanut hevosia nyt kymmenkunta vuotta. – Joskus kouluttaa voi vasta sen jälkeen, kun syy kipuun on poistettu, kouluttaja kertoo. 7 . Siksi hevosia täytyy osata lukea ja ohjata hevonen oikeaan hoitoon, oli se sitten eläinlääkäri, kengittäjä tai hieroja. – Hevonen voidaan saada kouluttamalla piilottamaan kipunsa, mutta tämä ei ole järkevää, eikä ainakaan kestävää, sillä käytös palautuu nopeasti. Valitettavan monesti hevosen ongelmakäyttäytymistä ei tunneta kivuksi, vaan hevonen leimataan hankalaksi tai sanotaan, että se nyt vaan on tuollainen. Hevosia täytyy osata lukea Mervi Pakola sanoo aina olleensa herkkä aistimaan hevosten tunnetilat ja hän pyrkii tunnistamaan kivun hevosen käytöksestä. Kivun merkkien tunnistaminen on kuitenkin välillä haastavaa, koska saaliseläimenä hevonen pyrkii helposti peittämään ongelmiaan, pohtii Mervi Pakola. Nuorikin ori osaa käyttäytyä, kun sekä hevonen että ihminen ovat koulutettuja tehtävään. Kuvassa 6-vuotias friisiläisori Tornado Ellemose Mervi Pakolan talutuksessa.. – Jotta voisin auttaa hevosia kokonaisvaltaisemmin, opiskelin hevoshierojaksi ja perehdyin hevosen biomekaniikkaan sekä kuntouttamiseen useiden alan ammattilaisten kursseilla. Mervi auttaa hevosen omistajia selvittämään mikä kivun syy on ja minkälaiseen hoitoon hevonen kuuluisi
– Ainakin verrattuna siihen tilanteeseen, kun yritetään opettaa asioita hevoselle, joka ei kivun takia kykene tekemään asioita, joita siltä pyydetään, hän jatkaa. Syy voi johtua monesta eri asiasta, mutta yksi yleisimpiä on väärin istuva satula. Kipu jää hevosen muistiin – Hevosen kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja -hoito on tärkeää. Omistajan koulutus ensin Mervi Pakola muistuttaa, että hevosen kanssa pitää olla oikeudenmukainen sekä lempeästi jämpti ja vaativa. 8 jumiin. – Joskus ratsastaja ei huomaa, että hevonen varoo jotain kipeää kohtaa kehossaan, ennen kuin jokin paikka hajoaa tai menee kunnolla Mervi Pakola Hevostaito Akatemiasta järjestää erilaisia kursseja ja tapahtumia, joissa opetellaan hevosen kouluttamista ja käsittelyä. – Osa hevosista menee mielellään sieltä mistä aita on matalin ja luistavat tehtävästä,. Kurssit löytyvät nettisivuilta hevostaitoakatemia.fi – Kun apua huutanut hevonen on vihdoin hoidettu kuntoon, sille saattaa jäädä ikävä muisto satulavyöstä, ja ongelmakäytös saattaa jatkua, joskin lievempänä. Hevonen on yrittänyt näyttää kivun aluksi lievemmin hännän huiskauksella (kuiskaus), sen jälkeen luimimalla (äänen korotus) ja lopuksi rajummin ehkä näykkimällä tai potkimalla (huuto). Väärin istuvan satulan oireyhtymä Mervi Pakolalle on itsestään selvää se, että jos koulutettavana on ratsuhevonen, jonka kanssa koulutus ei vaan etene, ryhdytään syitä hakemaan fyysisestä terveydestä. – Terve hevonen on rento ja vastaa koulutukseen hyvin, oppii nopeasti ja mielellään silloin, kun asioita osataan opettaa hevosen tahtiin ja sen ymmärtämällä tavalla. Pikkuhiljaa hevonen on alkanut käyttää kehoaan väärin helpottaakseen sopimattoman satulan painetta ja sen lihakset ovat jumiutuneet. Tämä käytös tunnetaan sanalla kipumuisti. Terveen hevosen ongelmakäytös voidaan kouluttaa pois ja satuloimisesta tehdään hevoselle jatkossa mukava asia. Muun muassa mahahaava on todella yleinen ja se saattaa ilmetä ongelmakäyttäytymisenä esimerkiksi satulavyön kiristämisen yhteydessä. Vasta kun satula on vaihdettu ja jumi on hoidettu, voi hevosta alkaa taas ratsastamaan ja sille voi kouluttaa uusia asioita. Yleensä ongelmahevostapauksissa koulutetaankin omistajia käsittelemään hevosiaan oikein. Jos ongelman takana ei ole kipu, syy on siinä, ettei hevonen ymmärrä mitä ihminen pyytää. Koulutus ja uusien asioiden oppiminen eivät saa koskaan tuottaa hevoselle kipua
Näistä voi tulla isojakin ongelmia, mutta ei hätää, sillä nämä asiat ovat usein yllättävän helppoja ja nopeita kouluttaa pois, kun niihin puututaan ajoissa, hevoskouluttaja lupaa. Jos hevosella on kipuilme, se on ollut jo tosi pitkään kipeä tai on tullut nopeasti todella kipeäksi, Mervi Pakola kertoo kokemuksestaan.. – Arki hevosen kanssa voi olla mukavaa yhdessä tekemistä. – Silloin jotain on mennyt pieleen tai hevonen yrittää kertoa jostain. Apua koulutukseen ajoissa Pakola painottaa, että apua kannattaa hakea kouluttajalta ennen kuin ongelmat kasvat isoiksi ja elämä hevosen kanssa muuttuu jopa vaaralliseksi. lempeästi jämpti ja vaativa. . Sillä, kuinka kauan hevonen on ehtinyt huonoa käytöstä vahvistaa, on merkitystä sen kannalta, miten kauan siitä eroon pääsemisessä menee. Hän listaa muutaman esimerkin. 9 jos se sallitaan. Kun kipu on hoidettu, päästään kouluttamaan pois ongelmakäytös. Jos kyse on varsasta, niin tahti on ehkä ollut liian nopea. Silloin se on vaaraksi ihmiselle, itselleen ja ympäristölleen. Siksi apua kannattaa pyytää mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Joskus hevonen ei vaan yksinkertaisesti ymmärrä mitä siltä halutaan ja jos se kokee olonsa turvattomaksi tai uhatuksi, se voi mennä paniikkiin. – Ratsastajan alas nakkaaminen, kaikenlainen vastustelu, jatkuva riehuminen talutettaessa tai kärryjen edessä makaaminen eivät kuulu terveen hevosen normaaliin käytökseen, vaikka näin joskus kuulee sanottavan. – Suurimmalla osalla ongelmahevosista ei ole minkäänlaista kipuilmettä. Apua kannattaa hakea, sitä on saatavilla, olivat ongelmat sitten isoja tai pieniä. – Voit oppia paljon siitä, mitä hevonen pyrkii kertomaan sinulle ja arki hevosen kanssa voi muuttua ihan toisenlaiseksi. Jos hevosella on jokin ongelma, se pyytää apua. Lämminveritamma Sallin satulointitilanne. Itsensä kouluttaminen kannattaa aina. Mervi Pakolan tehtävä kouluttajana on kuunnella hevosta, auttaa selvittämään ongelma ja auttaa poistamaan sen aiheuttaja. Toiset oppivat nopeammin kuin toiset ja osan kanssa menee enemmän aikaa. – Jokainen hevonen toki etenee yksilöllisesti. Joskus hevonen on oppinut jonkin ihmisen kannalta huonon tavan, joka on koulutettu sille vahingossa. Lisätietoja nettisivuilta: http://hevostaitoakatemia.fi ja http://hevostaitokeskus.fi Hevosen kanssa pitää olla Hevosen kanssa pitää olla oikeudenmukainen sekä oikeudenmukainen sekä lempeästi jämpti ja vaativa. Kuvan hevosella on ollut mahahaavaa ja siitä johtuen satulointi on hevosesta inhottavaa. Mervi Pakola tietää, ettei hevosharrastuksen tarvitse tuntua turhauttavalta tai vaaralliselta. – Erityisesti herkät hevoset taas saattavat kovasti yrittää ymmärtää, mitä ihminen yrittää kertoa, mutta jos ihminen on epäselvä, voi tuloksena olla vain jännitystä ja ihmisen huonoksi tulkitsemaa käytöstä
Se voi tuntua äkkiä hiljaiselta vauhdilta, mutta välillä mennään sitten kovempaa. Päivässä on menty 30-60 kilometriä. – Takapuoli ei puudu vaikka niin luulisi, koska hiljainen vauhti hieroo ja keinuttaa mukavasti. Muutaman päivän välein on pidetty myös vähän taukoa. – Meillä on taukopäiviä, ja hevosetkin saavat huilata joka toinen päivä, kun niitä on kaksi. – Mikäs täällä on ollessa. Haastatteluhetkellä 8. Koronastakaan ei reissussa ole ollut huolta. – Suunnilleen sellaiset viisi kilometriä tunnissa on edetty. Noin 1 800 kilometrin matkaa taitetaan kahdella suomenhevosella. Jaloissa tämä kuitenkin tuntuu; veri ei pääse kiertämään kunnolla, kun jalkapohjat ovat tunnista toiseen jalustinta vasten. syyskuuta Lampinen oli edennyt jo Kittilään Levin komeihin maisemiin. Näin kannustaa Ritva Lampinen, joka toteutti unelmansa 71-vuotiaana: hän ratsastaa Suomea päästä päähän. Matkaan Lampinen starttasi Hangosta 18. syyskuuta. Lampinen painottaa, ettei matkan pituus ole huolettanut missään vaiheessa. heinäkuuta. Runsaat 1 400 kilometriä on nyt jo takana. Perillä Nuorgamissa on tarkoitus olla noin 18. Matkaratsastuksen konkari hymyilee, ettei väsytä yhtään, vaikka hevosen selässä tulee istuttua päivän aikana 6-10 tuntia. 10 H aaveistaan ei saa luopua vanhemmallakaan iällä. Niille ei eivätkä pienestä hätkähdä. – Suomenhevoset ovat rohkeita, – Suomenhevoset ovat rohkeita, eivätkä pienestä hätkähdä. ole minkäänlainen ongelma.. Niille ei esimerkiksi tunturipurosta juominen esimerkiksi tunturipurosta juominen ole minkäänlainen ongelma
Teksti: Maija Salmi Kuvat: Pinja Mäntynen – Me liikumme niin paljon metsissä, joten välimatkat ovat ainakin riittävän pitkiä! Mukana Turporiina ja Russliina Lampinen taittaa matkaa kahdella suomenhevostammalla: 19-vuotiaalla Turporiinalla ja 10-vuotiaalla Russliinalla. – Ne eivät ole liian isoja liikkeissään, ja lisäksi selkään pääsee vaivatta. 11 . Hangosta Nuorgamiin hevosen selässä ”Unelmista ei saa luopua” Hangosta Nuorgamiin ratsastava Ritva Lampinen on saanut tuntea itsensä milteipä kuninkaalliseksi matkan aikana. Joukkoa johtavat Ritva Lampinen ja Rusliina, heti takana Minttu-Maaria Mäntylä ja Mirakles. Se täytyy aina muistaa. Lampinen kehuu suomenhevosia aivan loistaviksi vaellushevosiksi: ne ovat rohkeita, eivätkä pienestä hätkähdä. – Turporiinan kanssa on treenailtu ja sen kanssa olen käynyt matkaratsastuskisoissa, mutta Russliina ostettiin heinäkuussa vasta kaksi viikkoa ennen lähtöä. Jos suomenhevosen kanssa aikoo kilpailla matkaratsastuksessa, kisojen ajankohta on kuitenkin otettava tarkasti huomioon. – Sen ei tarvitse olla niin viimeisteltyä jos sitä vertaa esiOunasjoki ylitettiin Kittilässä 8. Niille ei esimerkiksi tunturipurosta juominen ole minkäänlainen ongelma. Niin hienosti hevosihmiset ovat auttaneet Lampista toteuttamaan unelmansa. Anette Mäntylä kannustaa matkalaisia polkupyörän satulasta.. – Niillä on paksu nahka, joten jäähdyttämisen kanssa voi tulla ongelmia liian lämpimällä säällä. Rodun kokokin saa kehuja. Kun silläkin on luotto kunnossa ihmiseen, ei ole ollut mitään ongelmia. Hevonen täytyy hallita hyvin Vaikka Lampisella itsellään on pitkä taival ratsastajana, hän painottaa, ettei matkaratsastus vaadi mitään erityisiä taitoja. syyskuuta
– He ovat olleet tosi mahtavia, kun ovat ymmärtäneet varoa liikenteessä olevia hevosia. Somero . Ikkeläjärvi . Nurmo . Karvia . Kaikkiaan kilometrejä kertyy noin 1 800. Hevonen on toki tunnettava hyvin. – Ratsastimme Ypäjältä päin kohti Humppilaa, kun vastaan tuli sorarekka. Utsjoki . Kiiminki . Kuvassa myös Faradinah. Voi tuntua äkkiä että tunnissa on edetty. On tullut valtavasti palautetta ja neuvoja. Huomasin hevosen jännittyvän, joten pysähdyin ja näytin autoilijalle käsimerkillä, että pysähtyisi.. Köngäs . Muutaman päivän välein sitten kovempaa. heinäkuuta. Kauhava . – Mutta auto vain tuli kohti; ei ollut montaa senttiä auton puskurin ja hevosen hännän välillä! Lampinen puuskahtaa. Nuorgam Nuorgam . Oli sateinen sää, ja vesi lensi auton renkaista. Veteli . Suomessa on noin 200 matkaratsastusharrastajaa. Lohiniva . Lampinen pitää sitä vähäisenä, koska ulkomailla laji on paikoin esteratsastuksen jälkeen toiseksi suosituinta. Mieheni Markku sanoi, että ratsastat sen sitten kotiin! Se ei – Suunnilleen sellaiset viisi kilometriä – Suunnilleen sellaiset viisi kilometriä tunnissa on edetty. merkiksi kouluratsastukseen tai kenttäkilpailuihin. Suomen ja samalla koko EU:n pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin saavutaan kahta kuukautta myöhemmin. Tursa . Hosio . Ihmiset ovat olleet aivan ihania! On saanut huomata, kuinka hienoja hevosihmisiä Suomessa on. Ylivieska . Rovaniemi . Toholampi . Kontojärvi . Voi tuntua äkkiä että vauhti on hiljainen, mutta välillä mennään vauhti on hiljainen, mutta välillä mennään sitten kovempaa. Oulu . Palomaa . Autoilijatkin saavat pääsääntöisesti Lampiselta kehuja. Yksi vähältä piti -tilanne kuitenkin oli. Liminka . Matka alkoi Hangosta 18. – Kieltämättä olemme herättäneet huomiota. Paljon huomiota matkan varrella Ritva Lampinen on saanut paljon julkisuutta matkansa aikana. – Meillä ei ole merkittyjä reittejä. on pidetty myös vähän taukoa. Lemmenjoki . Etenkin Pohjanmaalla ja pohjoisessa on saanut tuntea itsensä ihan kuninkaalliseksi. syyskuuta Ritva Lampinen ja Turporiina ihailivat maisemia Kittilässä Kätkätunturilla. Kaikki haluavat auttaa, että pääsen tämän projektin loppuun saakka. Hämeenkyrö . – Hevonen täytyy pystyä hallitsemaan ja sen fysiikka pitää tuntea. Kisko . Olin pari vuotta sitten vaeltamassa Azerbaizanissa, ja olisin halunnut ostaa sieltä hevosen. 12 . Hanko 7. Muutaman päivän välein on pidetty myös vähän taukoa. Suunnittelua vuoden päivät Mutta mikä sai Lampisen lähtemään tähän tempaukseen, joka voi tuntua perin hurjalta. – Kyllä tämä oli ihan oma idea. Se jo karsii harrastajia, Lampinen harmittelee. Lampinen kertoo, ettei itse varsinaisesti harjoittele kisoihin, koska ratsastaa muutenkin säännöllisesti
Paras MM-tulos on vuodelta 1990. – Alustavasti talleja katsottiin jo kotona ja tallipaikkoja varattiinkin. Osalla matkasta on ollut myös ratsastusseuraa, esimerkiksi ensimmäisellä etapilla mukana ratsasti vihtiläinen Kirsi Kokkonen. Sitten tuli mieleen, että vastaavaa voisi kokeilla täällä Suomessa, hevosen selässä vaikka Hangosta Nuorgamiin! Markku kyllä sanoi, että siihen projektiin hän ei millään lailla osallistu, mutta täällähän me yhdessä ollaan, Lampinen nauraa. Jämsäläinen Pinja Mäntynen puolestaan on ollut Lampisen seurana viikonloppuisin, ja lisäksi hän on mukana koko loppumatkan Rovaniemeltä Nuorgamiin. Tallissa on myös pienimuotoista kasvatustoimintaa. Ikä ei ole ollut Lampiselle mikään este; viime vuonnakin hän kilpaili Virossa 87 kilometrin luokassa. Lampiset asuvat maatilalla Jämsässä. Hevoset ovat myös nukkuneet trailerissa. – Siitä se lapsena lähti, kun pappa nosti ensimmäisen kerran työhevosen selkään. heinäkuuta oltiin vielä Raaseporissa. Heinävarastoa on täydennetty reissun aikana. Kaksi poikaakin kavereineen osallistuivat innolla huoltojoukoissa äidin harrastukseen. Ne olivat niin hyvin järjestetyt kisat, että senkin takia laji jäi heti mieleen. Pärjäsinkin niissä hyvin, ja hauskaa oli! Lampinen sanoo matkaratsastuksen sopineen yhteisöllisenä lajina hyvin perheenäidille. – Sen parempaan – Sen parempaan sijoitukseen ei yksikään sijoitukseen ei yksikään suomalainen ole ainakaan suomalainen ole ainakaan toistaiseksi päässyt. . Ilman tarkkaa suunnittelua ei matkaan voinut lähteä. Osalla kilpaillaan matkaja esteratsastusta. – Tuntui heti, että tämä on minun juttuni. – Kyllä tätä suunniteltiin melkein vuosi. Ensimmäisen oman hevosen, arabin, Lampinen hankki 1970-luvun alussa. kuitenkaan ollut sieltä mahdollista, mutta idea tällaisesta reissusta jäi kytemään. 16. Kolme kertaa MM-kisoissa Kun kilpailukärpänen puri, se oli menoa. Etualalla Kirsi Kokkonen ja Sävel, Ritva Lampinen ratsasti Russliinalla. Omassa tallissa on tällä hetkellä suomenhevosia, arabeja ja poneja. – Olin suomenhevosella 28. Hän harrasti sen kanssa muun muassa maastoratsastusta. Joukon jatkona kulki Mirakles. Matkan varrella joukossa ratsasti ajoittain myös ”vierailijoita”, kuten Rovaniemen Marraskoskella: jonon ensimmäisenä Ritva Lampinen ja Turporiina ja heti perässä Mervi Laurila ja Pepe. toistaiseksi päässyt.. Sen parempaan sijoitukseen ei yksikään suomalainen ole ainakaan toistaiseksi päässyt. 19. Lampinen on osallistunut vuosien mittaan moniin kisoihin; hän on muun muassa edustanut Suomea kolmesti matkaratsastuksen MM-kisoissa. 13 Jo vuosikymmeniä hevosen selässä Ritva Lampinen on syntynyt 1940-luvulla, joten hän on istunut hevosen selässä jo useammalla vuosikymmenellä. Ne ovat päässeet lisäksi jaloittelemaan tarhoissa, kun maanomistajilta on kysytty lupa, että saako hevosille laittaa pienen aitauksen. Hevosten ruokapuolikin on kulkenut kätevästi mukana. Vuonna 1987 hän osallistui Niinisalon Ratsastajien järjestämään Pirkan ratsastus -nimiseen matkaratsastuskilpailuun, jonka noin 100 kilometrin mittainen reitti kulki Tampereen raviradalta Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisaloon. Piti esimerkiksi selvittää reitit ja matkan varrella olevat tallipaikat. – Joka vuosi jossain päin on kilpailtu, hän summaa. Tukholmassa järjestetyissä kilpailuissa, jossa oli toista sataa osallistujaa. Me ihmiset olemme yöpyneet asuntoautossa ja mökeissä. elokuuta yöpymispaikka löytyi Raittilan maatilalta Luopajärveltä EteläPohjanmaalta – kuvassa 19-vuotias Turporiina
– Yleisimmin kyseessä ei ole bakteerin aiheuttama tulehdus, kertoo Muilu. – Nivelvaivat voivat myös johtua epänormaaliin niveleen kohdistuvasta normaalista rasituksesta. Monesti myös ihan liukastuminen tai vastaavat traumaattiset syyt voivat aiheuttaa nivelvaivoja. Tulehduksesta nivelrikkoon Kipu nivelessä johtuu yleensä niveltulehdusreaktiosta. Tällaisissa tapauksissa nivelessä on jo ennalta jotakin olemassa olevaa vikaa, kuten kasvuhäiriö tai jalan väärä asento, sanoo Muilu. Nivelvaivat johtuvat yleisimmin rasituksesta tai niveleen kohdistuneesta traumasta, kuten liukastumisesta. Suurin osa nivelvaivoista kärsivistä hevosista menee ratsastaessa hieman vinoiksi, ne Nivelvaivoja epäillessä, kannattaa hakeutua heti eläinlääkärille eikä odottaa pahempia oireita. Hevosen nivelongelmat yleisiä Huomaa ja hoida ajoissa Noin 60 prosenttia hevosten erilaisista tukija liikuntaelinsairauksista on nivelvaivojen aiheuttamia. Mitä nopeammin hevonen saadaan hoitoon, sitä mutkattomampaa paraneminenkin usein on. Teksti: Kati Wikström eivät asetu kunnolla ja hyppäävätkin vinoon. 14 N ivelvaivat ovat hevosilla todella yleisiä. – Kipujen kanssa on turhaa odotella suurempia oireita, kuten ontumista. – Tällaiset vaivat voivat johtua myös kengityksen ongelmista, jolloin kavio vaikkapa kasvaa jollakin tavalla vinoon tai edellisestä kengityksestä on kulunut liikaa aikaa. Nivelvaivoihin tulee Muilun mukaan puuttua varsin herkällä kädellä ja ajoissa. Tähän vaikuttavat hevosen ikä, harjoitustaso ja paino. – Tässä artikkelissa kesitellään jalkojen nivelongelmiin, mutta toki niveliä on myös rangan alueella kaulassa ja selässä, ja niidenkin ongelmat tutkitaan perusteellisessa ontumatutkimuksessa. – Aiheuttajana on tärkeää erotella bakteeriperäiset, niin sanotut hengenvaaralliset niveltulehdukset, ja steriilit, usein hitaasti nivelvaurioita aiheuttavat niveltulehdukset. – Välitöntä hoitoa vaativa bakteerin aiheuttama tulehdus johtuu useimmiten haavasta ni. – Ne ovat sairauslistan kärkipäässä, kertoo Vermon raviradalla toimivan Hevosklinikka Equivetin hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Laura Muilu. Nivelvaivat voivat johtua normaaliin niveleen kohdistuvasta epänormaalista rasituksesta. – Selkein oire nivelvaivoista on hevosen ontuminen tai nivelen turvotus. Ravurit oireilevat usein menemällä toisohjaisiksi
Apu sinulle ja hevosellesi. Tallipraktiikkaa tehdään myös paljon asiakkaiden luona pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Tulehduskipulääkettä voi antaa tietyissä tapauksissa myös suun kautta ja lepo auttaa aina. Ravintolisiä voi käyttää tukihoitona, muttei varsinaisena hoitona. Tällöin hevosella on yleensä kuumetta ja voimakkaat yleisoireet eikä tulehtuneelle nen on iso eläin ja sen jaloissa on valtava voima. Treenien jälkeen kylmäyshoito on myös suositeltavaa. Kylmäja lämpöhoidolla tilannetta voidaan auttaa ja monesti esimerkiksi ravurit kylmätään jokaisen harjoittelukerran ja kilpailusuorituksen jälkeen. nivelelle pysty juurikaan varaamaan painoa. Seuraa meitä NYT KAIKISTA VERKKOKURSSEISTA -10% koodilla “Näin tää toimii 2020” Voimassa 31.10.2020 asti. Nivelrikko taasen altistaa niveltulehdukselle, joten kierre on valmis. . Kaikki hevoset olisi suositeltavaa röntgenkuvata irtopalojen varalta jo alle kahden vuoden iässä, jolloin mahdolliset irtopalat voidaan poistaa tähystysleikkauksella, ja ongelmat jatkossa yleensä välttää.. Erilaisista jalkatuista ei ole paljoakaan apua, koska hevo– On myös hyvä muistaa, että varsan jalkojen asentoa on helpompi korjata kuin aikuisen hevosen – katse hevosen jalkoihin tulisi kiinnittää jo varsa-ikäisenä, sanoo Muilu. Uusimmat kantasoluhoidot voivat myös ensimmäisenä hoitomuotona jopa korjata jo vaurioitunutta nivelrustoa. Klinikalla työskentelee kahdeksan eläinlääkäriä ja neljä avustajaa, kaksi fysioterapeuttia ja sairaskengittäjä. – Hoito riippuu hevosen käyttötarkoituksesta eli kuinka kiireellisesti tilanne tulisi saada normalisoitua. Liikkumispohjaan olisi hyvä kiinnittää huomiota, eli millaisella alustalla hevonen yleisimmin liikkuu, ja millä tavalla pohja rasittaa niveliä. – Varsinaiseksi viisasten kiveksi niistä ei siis ole, muttei niistä myöskään ole haittaa. Lääkintävaihtoehtoja on paljon, kuten kortisoni, hyaluronihappo, IRAP ja kantasolut. Milloin ja missä tahansa. Kuva: Hevosklinikka Equivet Vermossa vuodesta 1997 Hevosklinikka Equivet aloitti toimintansa Vermossa vuonna 1997, jatkaen Jussi Virkkusen Vermon hevosklinikan 1980-luvulta asti pyörinyttä toimintaa. by Pakolan Mervi velessä ja varsoilla tulehdus voi myös ilmaantua verenkierron välityksellä. LIVE COACH WEB COURSES FACE TO FACE COURSES CHAT COACH HORSE TRAINING HORSE MASSAGE MIKS TÄÄ EI TOIMI. – Bakteeriton tulehdus saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen sairauskierteen. Yleensä ravureilla ja vastaavilla hevosilla vaaditaan pikaista toipumista. Perusasiat kuntoon Muilu tähdentää, että nivelvaivojen ennaltaehkäisyksi ja hoidon tueksi tulisi huolehtia perusasioista eli ensinnäkin siitä, että hevosella on hyvä kengitys, sopiva liikuntataso, kengitys ja lihavuuskunto. – Sopivaa liikunnantarvetta miettiessä, tulisi aina ottaa huomioon hevosen ikä. Mikäli nivelvaivoja on, tulee luonnollisesti myös välttää nivelten liikarasitusta ja esimerkiksi isojen esteiden hyppäämistä. Hyvällä kengityksellä tuetaan hevosen niveliä ja oikeanlaista askellusta. Nivelrusto saa ravintoa nivelnesteestä, ja jos nivelneste on pitkään huonolaatuista tulehduksen takia, rusto kärsii ja seurauksena on nivelrikkomuutoksia. – Yleisimmin hoitona käytetään nivelen sisäistä lääkitystä. – Nivelet voivat parantua kokonaan, mikäli nivelet ovat täysin terveitä eikä niissä ole nivelrikkoa. – Liike auttaa aina eli hyvä ja laadukas sekä sopivan rasitustason treeni ja tarvittaessa muun muassa fysioterapiaa hevosen suoristamiseksi. Tietysti hevosen ikä sekä kuljetut kilometrit näkyvät myös nivelissä, ja iän myötä nivelongelmia saattaa tulla aiempaa helpommin. Tietysti myös tulehduksen syy pitää selvittää ja saada hallintaan. Mikään tuki ei Muilun mukaan yksin ole riittävä kantamaan sellaista painoa. – Niveliä vahvistavia ravintolisiä on markkinoilla runsaasti, mutta niistä on paljon vaihtelevaa tutkimustietoa. Steriilin eli ei-bakteeriperäisen tulehduksen hoidossa tärkeintä on tietysti saada tulehdus pois ja kierre katkaistua. – Ongelmana on se, että lähes 500-kiloisen hevosen tulisi saada melko isoja pitoisuuksia ja ravintolisien imeytyminenkin vaihtelee. 15 Hevosen nivelvaivat johtuvat normaaliin niveleen kohdistuvasta epänormaalista rasituksesta tai epänormaaliin niveleen kohdistuvasta normaalista rasituksesta, kertoo Hevosklinikka Equivetin hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Laura Muilu. – Kuitenkin, jo pitämällä ne aiemmin mainitut perusasiat kunnossa ja hyvällä tolalla, päästään nivelten hoidossa ja vaivojen ennaltaehkäisyssä jo pitkälle, summaa Muilu. Vaikka nivelessä olisi jo kulumamuutoksia, se voidaan usein saada pidettyä oireettomana. www.hevostaitoakatemia.
Hyaluronihappovalmisteita voidaan käyttää sekä suonensisäisesti ennaltaehkäisevästi tai nivelensisäisesti hoitoon. Ylivoimaisesti suurin osa nivelvioista on kuitenkin rasitusperäisiä. Niveltä ympäröivät pehmytkudokset kuten nivelkapseli, nivelsiteet, nivelruston alainen luu sekä nivelen sisäiset rakenteet kuten nivelkalvo, nivelrusto ja nivelkierukka ovat alttiita tulehduksellisille muutoksilla. Joidenkin pitkävaikutteisten Tukija liikuntaelinsairaudet monen hevosen vaivana Hevosten nivellääkkeet Tukija liikuntaelinsairaudet vaikeuttavat monen hevosen elämää ja ovat suuri syy hukattuihin treenija kilpailupäiviin. Esimerkiksi sädeluuviassa tai nivelrikoissa bisfosfanaattien vaikutus perustuu niiden kykyyn vähentää luunsisäistä patologista luukatoa,. kortisonien suuria nivelsisäisiä annoksia tulee välttää, koska tällöin nivelensisäisen kortisonin on epäilty itsessään aiheuttavan nivelrikkoa. 16 n Eläinlääkärin puheilla Kirjoittaja ELT Olli Mäkelä työskentelee eläinlääkärinä Hyvinkään Hevossairaalassa pääasiassa ontumapotilaiden ja kirurgian parissa. Nivelruston alaisen luun ja pehmytkudosten tulehduksellinen tila johtaa kipureaktioon. Samaan lääkekategoriaan kuuluu pentosaani polysulfaatti (Cartrophen®). Suurimolekyylisten katsotaan paremmin suojelevan nivelrustoa iskuilta, kun taas pienemmät molekyylit edesauttavat paremmin niveltulehduksen rauhoittumista. Synteettistä hyaluronihappoa käytetään lääkkeenä parantamaan nivelnesteen viskositeettia, vähentämään nivelensisäitä tulehdusta ja suojaamaan nivelrustoa. Kohtuuannoksia käyttäen nivelensisäinen kortisonilääkitys ovat turvallisia. Hyaluronihappo vähentää nivelpintojen välistä kitkaa ja suojaa nivelrustoa iskuilta. Kortisoni on tehokas hoito niveltulehduksissa. Myös toista nivelnesteen ja nivelruston oleellista rakennusainetta, glykosaminoglykaania (Adequanin®) on käytetty sekä lihakseen tai niveleen annettuna, nivelrustovaurion paranemista edistävinä ja niveltulehdusta hillitsevinä lääkkeinä. Luun aineenvaihdunta paremmaksi Hevosille rekisteröidyistä bisfosfanaattivalmisteista tiludronihappo (Tildren®) ja klodronihappo (Osphos®) ovat suonensisäiseen tai lihaksensisäisen annosteltuun tarkoitetut, luun aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet. Hevosella ei onneksi ole tulehduksellisia yleissairauksia kuten reumaa tai psoriaasia, jotka aiheuttavat pahoja kipuja ihmisillä. Tulehdus nivelessä altistaa nivelruston vaurioille. Hyaluronihappo suojaa ja vähentää kitkaa Luonnollista hyaluronihappoa on reippaasti nivelnesteessä ja nivelrustossa. P erinnöllisesti osa hevosista on alttiimpia nivelrikolle rakennevikojen ja kasvuhäiriöihin liittyvien tekijöiden kautta. Hyaluronihappovalmisteita on lukuisia ja niiden molekyylikoko vaihtelee tuotteesta riippuen. Glykosaminoglykaanin (Adequanin®) lääkinnän hyöty on kyseenalaistettu, mutta varsinkin lihakseen annettuna pentosaani polysulfaatti (Cartrophen®) on kiistatta hyödyllinen hevosten nivelvikojen hoidossa. Hän on myös hevossairaalan osakas. Suuri osa hevosten nivelsairauksien lääkinnästä on nivelen sisäisen tulehduksen hoitoa
Lääkityksen etu on että siinä ei tarvita yksilön verta tai kudosta solujen valmistamiseen, vaan kantasolut ovat valmiita annosteltavaksi niveleen. IRAP tehdään hevosen verestä, josta laboratoriokäsittelyn jälkeen saadaan tulehdusvälittäjävasta-ainetta, jotka tehokkaasti neutraloi haitallisia tulehdusentsyymejä nivelessä. Biologisia lääkkeitä voidaan käyttää myös vuoronperään nivelvian hoidossa, esimerkiksi IRAP ensin rauhoittamaan tulehdusreaktio nivelessä ja sitten kantasoluja parantamaan rustovauriota. Lääkkeitä hevosen omasta verestä Biologisia nivelenhoitolääkkeitä ovat IRAP, PRP (verihiutalerikas plasma) ja Arti-Cell Forte® kantasolut. niveleen. Arthramid® on polymeerigeeli, jota käytetään plastiikkakirurgiassa tukemaan kudosrakenteita. Verihiutalerikkaan plasman (PRP) vaikutus perustuu siinä runsain määrin oleviin kasvutekijöihin, jotka edesauttavat nivelensisäisen normaalin tilan palautumista vähentämällä nivelrustosolujen tulehdustilaa ja lisäämällä nivelnesteen tuotantoa. Uusin biologinen, nivelensisäinen lääke on Arti-Cell Forte® kantasolut. 17 Tukija liikuntaelinsairaudet monen hevosen vaivana Hevosen jalkojen terveyttä selvitetään ontumatutkimuksella. Arti-Cell® kantasolut ovat kasvatettu ja ohjelmoituja, erilaistumiseen kykeneviä soluja, jotka ovat tarkoitettu erityisesti nivelrustovaurion hoitoon. ?. Todennäköisesti niveleen annettuna Tildren®:llä on ennen kaikkea kipua poistavaa vaikutusta. PRP tehdään yksilön verestä konsentroimalla ja aktivoimalla verihiutaleita. Lääkityksen etu on Lääkityksen etu on että siinä ei tarvita että siinä ei tarvita yksilön verta tai yksilön verta tai kudosta solujen kudosta solujen valmistamiseen, valmistamiseen, vaan kantasolut vaan kantasolut ovat valmiita ovat valmiita annosteltavaksi annosteltavaksi niveleen. joka on tulehduksellinen, kipua aiheuttava luumuutos. Tildreniä® on käytetty myös nivelensisäissä hoidoissa. Nivelen sisäisessä hoidossa vaikutusmekanismit eivät ole yhtä hyvin tiedossa kuin suonensisäisessä lääkityksessä. Pitkäaikaisvaikutus nivelensisäisessä hoidossa perustuu tiukkaa sitoutumiseen nivelkalvolle, jolloin polymeerigeeli rauhoittaa niveltulehdusta ja pehmentää vaurioituneelle nivelrustolle kohdistuvia iskuja. Kantasoluhoito on tutkitusti edesauttanut nivelrustovaurioiden paranemista hevosen vuohisnivelessä. Polyakrylamidi hydrogeelistä (Arthramid®) on todettu olevan nivelrikkopotilaan hoidossa hyötyä, koska sillä on nivelkipua vähentäviä vaikutuksia. Polymeerigeelin hoitovaikutuksen on todettu olevan hyvin pitkä, sillä sen on todettu pysyvän sitoutuneen nivelkalvolle ainakin 2 vuotta pistoksesta
Ennaltaehkäisy on aina parempi kuin se, että syntyy ongelmia, joiden korjaamiseen voi kulua paljon aikaa, toteaa hevoshieroja Minna Repo. – Esimerkiksi huonot tarhan pohjat voivat aiheuttaa ongelmia. – Jos se joutuu tarpomaan imukuppimudassa, joutuu se tekemään hirveästi työtä päästäkseen eteenpäin, ja vaivoja Vaivojen ennaltaehkäisy kannattaa Hieronta sopii kaikille hevosille – Hieronta on kaikille hevosille hyväksi, myös silloin, kun mitään vaivoja ei ole. Hierontaympäristö rauhalliseksi Hierontatilanteen on hyvä olla rauhallinen. Vasta kevyen tutkimisen jälkeen alkaa varsinainen kehon tilan selvittäminen. – Hevosen lihaksiston kunto on aika laaja asia. Useimmiten hevoset silminnähden pitävät hieronnasta. Se saattaa silloin myös lopettaa liikkumisen ja viihtyä vain heinäpaalilla, jos liikkuminen on hankalaa. – Hevonen on luotu liikkumaan, pieni tarha ei riitä sille liikunnaksi, koska se tarvitsee monipuolista liikuntaa. – Aluksi hevonen saattaa olla tosi tarkkana ja pää pystyssä katsoo ympärilleen. – Hieronta sopii ja on tarpeen ihan kaikille hevosille, niin ratsuille kuin ravureillekin, ja sekä nuorille että vanhemmille. – Esimerkiksi ruokinta-aika ei ole hyvä hoitoaika, koska hevonen ei ole rauhallinen, jos muut hevoset saavat ruokaa ja se itse jää ilman. Hevonen tarvitsee hoidettaessa oman tilansa – aivan kuin ihminenkin, eihän kukaan haluaisi olla hierottavana, jos ympärillä on paljon hälinää. Jos tarha on niin mutainen, että hevonen tarpoo siellä syvällä mudassa, niin totta kai se on huonompi asia kuin että hevonen saisi viettää hoidetulla pohjalla ulkoiluaikansa. Jos hevoselle on esimerkiksi vasta hiljattain alettu opettaa satulaa, sille ei todennäköisesti ole vielä ehtinyt muodostua ratsastajasta aiheutuvia ongelmia. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Minna Revon kuvaalbumi tulee helposti. Mitään laitteitta hän ei käytä.. Koko elinympäristö ja taustat selvitetään Kun Minna Repo tulee ensimmäistä kertaa hieromaan hevosta, hän selvittää ensin hevosen taustan: onko se terve, onko aikaisemmin todettu mitään sairauksia, onko lääkitystä, missä vaiheessa sen treeni on, kuinka paljon se liikkuu, ja minkälainen sen elinympäristö on. – Puhutaan palpaatiosta, hevonen palpoidaan läpikotaisin. – Sitten käyn sen läpi todella kevyellä kädellä, kokeilen, löytyykö mitään turvotuksia tai lämpöjä. Suomessa on aika paljon sadetta ja huonoa säätä. Joskus myös omistajan läsnäolo voi häiritä hoitotilannetta. Mahdollista kipeää kohtaa ei yritetäkään hoitaa ensimmäisenä, vaan sitä lähestytään varovasti eri suunnista. – Tarkoitus on, että pääsen siinä hevosen kanssa samalle tasolle, ihan rauhassa ja ilman ulkopuolisia muita ärsykkeitä. Aluksi vain kevyellä kädellä Kun perustiedot hevosesta on selvitetty, Minna menee hevosen viereen ja aloittaa tutustumisen. Monet omistajat yliarvioivat hevoset liikunnan määrän. – Parhaimmillaan säännöllisen hieronnan avulla löydetyt alkavat lihasongelmat voidaan ehkäistä ennen kuin ehtivät edetä kivuliaiksi ja pitkällistä hoitoa vaativiksi, sanoo vihtiläinen hevoshieroja Minna Repo. – Jos on ongelma yhdessä kohdassa, niin sen vaikutus menee pitkälle siitä paikasta, hevosen Minna tekee hevosille klassista hierontaa. Elinympäristöllä on suuri vaikutus hevosen tukija liikuntaelinten terveyteen. – Jos joku kohta on arka, havaitaan lihasväreilyä tai hevonen yrittää väistää kosketusta, sitä paikkaa ei voi mennä heti työstämään. Mutta kun se huomaa,että tämähän tuntuu hyvältä ja kehoon tulee positiivisia signaaleja, se rauhoittuu ja saattaa lopulta olla suorastaan unelias. 18 S äännöllisellä ylläpitävällä hieronnalla edistetään hevosen lihasten elastisuutta ja kimmoisuutta, ja alkavat lihasongelmat havaitaan aikaisemmin
Koulutus: hevostenvalmentajan ammattitutkinto, hevoshieroja, hevostalouden perustutkinto, hevosenhoitaja, hevostalouden perustutkinnon kengityskoulu-osa . Syntymäpaikka: Parikkala . Yksi vaivojen syy, johon ei pystytä vaikuttamaan, on hevosen rakenne. Satulan ollessa epäsopiva ohjataan omistajaa ottamaan yhteyttä satulaseppään. – Kun hoidetaan ensin vähän kauempaa, usein kipeän kohdan arkuuskin alkaa jo helpottaa, ja pääsen käsittelemään sitä. Kun Minna selvittää jo ilmenneen vaivan syytä, hän usein juoksuttaa hevosta liinassa ilman varusteita ja katsoo, kuinka se liikkuu eri askellajeissa ja eri suuntiin. – Asiaa ei ole vain arjessa ajateltu. Yritys: Tommolan Hevospalvelut . Asuinpaikka: Haimoo Vihdissä . Nimi: Minna Repo . Ikä: 35 . – Jos hevonen on niin sanottu vääräsääri, silloin voin vain yrittää hieronnalla helpottaa sen oloa, parantaa en voi – Hevonen on luotu liikkumaan, – Hevonen on luotu liikkumaan, pieni tarha ei riitä sille liikunnaksi. Hieronta voi helpottaa hevosen oloa heti, mutta tarkoitus on kuitenkin, että ei hoidettaisi vain ongelmien seurauksia, vaan löydettäisiin niiden syy. Jos kaikki askellajit sujuvat hyvin molempiin suuntiin, Minna ryhtyy selvittämään, onko satula vääränlainen. . Usein vaiva voi olla väärän kengityksen tai vääränlaisten varusteiden aiheuttama. Jos satulakin todetaan hevoselle sopivaksi, katsotaan, miten liikkuminen sujuu, kun ihminen on selässä. Lihasvaivojen syyt ovat moninaiset. Vaivojen ennaltaehkäisy kannattaa kehohan on kuin nettiverkosto, jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen. Kuka. Muuta: Suomen hevoshierojat ry:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen, Suomen kengityssepät ry:n jäsen . 19 . – Ja tietysti pitää selvittää, onko jokin vialla, jos hevonen on vihainen tai alkaa pukitella. Välillä asiakas joudutaan ohjaamaan eläinlääkärin, osteopaatin tai jonkin muun ammattilaisen vastaanotolle. – Saattaa olla, että hevonen ei esimerkiksi nosta ollenkaan laukkaa toiseen suuntaan liikkuessaan. – Vaivojen syiden selvittäminen on aika monimutkainen palapeli, mutta kyllä vaivojen syyt sieltä yleensä löytyvät. Hoidetaan syytä, ei seurauksia – Joskus omistajalla on käsitys, ettei mitään ongelmia ole, mutta jutellessa tuleekin esiin, että onhan hevosella tosiaan ollut vaikka vaikeampaa nostaa laukkaa toiselle puolelle. pieni tarha ei riitä sille liikunnaksi. Perhe: Puoliso Hieronta alkaa rauhallisella tutustumisella hevoseen.. Ammatti: hevoshieroja, kengittäjä
Sitten hän päätti opiskella myös hevoshierontaa, koska se tukisi kengitystäkin laajempien ja syvempien anatomian opintojen vuoksi. Heti kolahti, että tästä tulee minun työni. Kengitykseen verrattuna Minnaa viehättää hierojan työssä se, että kontakti hevosen kanssa on erilainen. niiden syy. Hierontakertojen tarve riippuu tapauksesta ja ongelman laajuudesta. – Jos hevonen on vino, ja ihminen vielä vahvistaa sitä, hevoselle syntyy lihaksiin kireyksiä, joita voidaan hieronnalla helpottaa. – Mutta kyllä ne ratkaisut ongelmien korjaamiseen rakentavassa keskustelussa aina löytyvät. – Ravihevosille se onkin erityisen tärkeää, kun hevonen tekee maksimisuorituksia. Väärä viesti on saatava nollatuksi hevosen kehosta. Hevonen vain on oppinut varomaan kipeää puolta ja käyttänyt enemmän toista puolta. Jotta kuntoutuskeskus voisi toimia, mään. . Minnakin käy itse säännöllisesti hierojalla. Toisinaan Minna suosittelee useamman hieronnan sarjaa. – Ainoat apuvälineet, joita käytän, ovat turvakengät ja hierontajakkara. Ihmisen ongelma vaikuttaa hevoseen Omistajalle voi olla kova pala kuulla, että vaikkapa hänen ratsastusasennossaan on vika, joka aiheuttaa hevoselle ongelmia. – Kävin lapsena ratsastuskoulussa. Minna ajatteli, että ryhtyisi kengityssepäksi, ja suorittikin lisäksi hevostalouden perustutkinnon kengityskoulu-osan. – Sinänsä tämä ei ole voimalaji ollenkaan, vaan taitolaji. – Kengitettäessä ollaan hevoseen selin, mutta hieronnassa pyritään pääsemään lähelle hevosta, samalle tasolle. Ja vielä suurempana haaveena, että hän voisi perustaa Tommolaan hevosten kuntoutuskeskuksen. Niinpä hevosala oli Minnalle itsestäänselvä valinta myös ammatiksi. Toistaiseksi Minnalla on vielä päivätyö kaupassa. Ei voimaa, vaan taitoa Minna Repo tekee hevosille klassista hierontaa, millään laitteilla hän ei hiero. Hieronnan kustannus on pieni raha, kun sillä usein voidaan parantaa suoritusta ja säästää eläinlääkärikuluissa. Mitä pitempään vaiva on ollut, sitä kauemmin menee sen korjaamiseen. Olkoonpa ihminen sitten selässä tai kärryillä, hän on aina kiinni hevosen suussa. – Esimerkiksi ihmisen vinous voi vaikuttaa niin, että hevosestakin tulee vino samaan suuntaan. Minnan haaveena on, että hieronnasta tulee ajan mittaan päätyö. – Haluaisin hyvät tilat muutamalle hevoselle, joita sitten kuntoutettaisiin monipuolisesti. Olin kymmenvuotias, kun mentiin ravitallille, ja siitä innostus sitten lähti lentoon, Minna nauraa. – Kyllä tässä jo nyt näyttää siltä, että vuorokaudesta tunnit loppuvat kesken, Minna nauraa. Varsinkin ravipuolella hieronnan merkitys ymmärretään hyvin. On upeaa olla hevosen asialla. Mutta ennaltaehkäisy ei mene hukkaan. – Se on vielä oikein suuri haavekupla vain. – Kun olin Kaustisella hevosenhoitajakoulutuksessa, mietin kuitenkin, että jotain muutakin voisin hevosten parissa tehdä. Oman yrityksen, Tommolan Hevospalvelut, Minna perusti vuonna 2017 heti valmistuttuaan hevoshierojaksi. Ihminen, kuten hevonenkin, on aina jompikumpikätinen, ja se pitäisi ottaa huomioon. Ennaltaehkäisy olisi tärkeää, jotta vaivoja ei pääsisi syntyMinna Repo on harrastanut hevosia lapsuudestaan saakka. – Mutta siinä se sitten oli – hieronta veikin minut aivan mukanaan. – Usein sanon, että on parempi tehdä vaikka harvemmin kuin ei ollenkaan. Silloin hieroja kyllä tuntee työn rasituksena omissa olkapäissään. 20 Hieronta vei mukanaan Tarkoitus on, Tarkoitus on, ettei hoidettaisi ettei hoidettaisi vain ongelmien vain ongelmien seurauksia, vaan seurauksia, vaan löydettäisiin löydettäisiin niiden syy. Hevosen kanssa työskentelevä ihminenhän haluaa aina hevoselleen parasta, mutta monesti ongelmat ovat ihmisen toiminnasta johtuvia. Niinhän ihmistenkin huippu-urheilussa lihashuoltoa ylläpidetään jatkuvasti. Hieronnan merkitys ymmärretään hyvin Omistajat ymmärtävät Minna Revon mukaan nykyisin hyvin hieronnan merkityksen. Tarkoitushan on vapauttaa lihas omaan oikeaan pituuteensa. – Elämässä pitää tehdä sitä, mistä nauttii, sanoo hevoshieroja Minna Repo.. Tommola on perheen Vihdin Haimoossa sijaitsevan tilan nimi. – Joskus jakkaraa ei voi esimerkiksi nuoren hevosen kanssa käyttää, koska se ei ole tottunut siihen, että joku on sen yläpuolella. Silloin pitää vahvistaa jumpalla sekä ihmisen että hevosen heikkoa puolta. – Jos hevosella näyttää olevan ongelmaa oikealla puolella, luultavasti todellinen syy on vasemmalla. – Tietysti aina mietitään kustannuksia, hevosen pitäminen on kallista, ja hieronta voi tuntua ylimääräiseltä kululta
– Päivittäisiin hoitorutiineihin pitäisikin kuulua peruslämmön mittaaminen, jotta tiedetään, milloin lämpö on normaalia korkeampi. Rauhasten aineenvaihdunta lisääntyy, mikä vähentää nestekertymiä ja turvotusta, Minna Repo totee. Juotavaa pitää tarjota hevoselle hoidon jälkeen. Ennen hierontaa hevosen liikuttamisesta olisi hyvä olla kulunut kaksi tuntia, että sen lihaksisto on rauhoittunut ja lämmöt tasaantuneet. – Hieronta vahvistaa vastustuskykyä, koska se nopeuttaa rauhaskiertoa imusolmukkeiden kautta. Hieronta on kuitenkin se työ, josta hän eniten pitää.. Hevosen lihaksiston ongelmat johtuvat pääasiassa vääränlaisesta kengityksestä tai sopimattomista varusteista. Myöskin akuutti virusinfektio tai niveltulehdus ovat esteitä hieronnalle, samoin akuutti trauma, kuten lihasrevähtymä, sekä bakteerin tai sienen aiheuttama iho-ongelma. Useimmat hevoset nauttivat hieronnasta. Joku hevonen voi hieronnan jälkeisenä päivänä olla pirteä, joku toinen taas pehmeän, uneliaan tai laiskan tuntuinen, ja joku voi olla jopa jäykkäkin. Märkää ja rapaista hevosta ei voi hieroa. Hieronnan jälkeisen päivän olisi hyvä olla vapaa, ehkä kahdenkin päivän. Hieronnalla voidaan saada hevoselle 20 prosenttia parempi suorituskyky. – Hieronnan jälkeen suosittelen loimittamaan hevosen hieronnan hyödyn maksimoimiseksi. Hikijumppa tai kova ajo ei ole hyväksi hoidosta toipuvalle keholle. Hevonen voi olla ärtynyt harjattaessa, tai se irvistelee kosketettaessa. Minnalla on monipuolinen hevosalan koulutus. Hieronnan jälkeen sopii korkeintaan kävelytys tai kevyt palauttava liikunta. – Sateisilla keleillä hevonen kannattaa loimittaa ennen hierontaa ja ottaa se sisälle talliin jo muutamaa tuntia ennen hierontaa, jotta lihakset ja iho ehtivät hieman lämmetä, Minna Repo neuvoo. Lihasongelmien seuraukset Jos hevonen kärsii lihasongelmista, se on jäykkä ja vastustelee. Lihaksista ja jänteistä tulee elastisemmat, jolloin aineenvaihdunta lisääntyy ja hevonen voi työskennellä tehokkaammin ja mukautua paremmin liikkeen aikana. Täysikasvoisen hevosen normaalilämpö on 37,3-38. Lihakset tukevat hevosen kehoa kaikissa tilanteissa. – Lihaksista koostuu noin 60 prosenttia hevosen painosta. Lihakset ovat kireät tai kovat, lihasmassa voi olla heikkoa. Ennen ja jälkeen hieronnan Kun hieronta aloitetaan, hevosen on oltava kuiva ja harjattu. Se väsyy nopeasti työssä ja saattaa liikkua epäsymmetrisesti, tai liikkuminen ei ole sulavaa. – Kun hevosta hierotaan, sen verenkierto lisääntyy, jolloin kuona-aineet poistuvat nopeammin. Esteitä hieronnalle Jos hevosella on kuumetta, sitä ei voi hieroa. 21 Hieronta vaikuttaa monella tavalla Hevosen tukilihaksistoon kuuluu yli 700 lihasta, joista suurin osa sijaitsee pareittain ympäri kehoa useassa kerroksessa. Hevosen reagointi hierontaan on yksilöllistä. Rokotuksen jälkeen varoaika on kolmesta viiteen päivään
22 24-vuotiaaksi elänyt espanjalaistamma Gracia oli Mirva Kettusella ensin vuokralla, ja sitten hän osti sen.
Gracian nimi tuli itsestään selvästi myös yrityksen nimeen, sillä Graciasta koko yritystoiminta lähti liikkeelle. L uonnonrehujen ja yrttien valintaa hevosten ravinnoksi ei tänä päivänä juurikaan tarvitse enää perustella. Nyt Mirva ratsastaa Gracian jälkeläisellä, 6-vuotiaalla Gracianolla, sillä Gracia siirtyi taivaallisille laitumille 24-vuotiaana viime keväänä. – Tieto niiden ominaisuuksista ja hyödyistä on lisääntynyt, sillä niin moni on saanut niistä korvaamatonta apua omien eläinten hyvinvointiin ja elämänlaadun parantamiseen, toteaa Chia de Gracian yrittäjä Mirva Kettunen . Hevosharrastaja hän on ollut lapsuudesta saakka. Vuokrasin Gracian, jolla ratsastin monta vuotta. Gracia oli Mirva Kettusen pitkäaikainen hevosystävä, jonka ruokintapulmista lähti liikkeelle ajatus Chia de Gracia-yrityksen perustanisesta. Sitten työpaikalla Yleisradiossa hän innostui Ylen ratsastuskerhossa uudelleen siinä määrin, että alkoi miettiä ensimmäisen oman hevosen hankintaa. Täydennysravintoa eri tarkoituksiin Luonnonrehuilla ja villiyrteillä lisää hyvinvointia hevosille Puhdasta, luonnollista, turvallista ja lajinmukaista ruokintaa hevosille. Chia de Gracia -yrityksen filosofia on tarjota hevosille sellaista ravintoa, mitä ne vapaana luonnossa vaeltaessaankin söisivät. Kun omistaja sitten aikoi myydä sen, en halunnut menettää sitä, ja päätin ostaa sen itse. 23 . Perheessä on myös 4-vuotias Pihla -tytär, joka jo ratsastaa, ja on muutaman kerran kilpaillutkin. – Kun etsin ratkaisuja ruokintaongelmiin, oli vaikea löytää sellaisia tuotteita, joita halusin hevoselle tarjota. Nyt hevosten ja koirien terveellinen ravinto on hänen työnsä. Kehäkukka on hyvä yrtti iholle. Chian siemeniä ja yrttejä Gracian kanssa Mirva Kettunen kiinnostui yhä enemmän hevosten ravitsemuksesta. Hän halusi löytää luonnollisen tavan tukea hevosen hyvinvointia. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Chia de Gracia Chia de Gracian yrittäjä Mirva Kettunen haluaa tarjota hevosille luonnollista, puhdasta ravintoa. Hän oli testannut hevosensa terveyspulmiin useita hoitoja, lääkkeitä ja teollisia lisäravinteita, mutta ei ollut tyytyväinen. Mirva päätti hankkia sitä itse, ja aloitti pienimuotoisen yritystoiminnan, vapaa-aikoina päivätyönsä ohessa. Chia tunnettiin noihin aikoihin. – Viisaammat neuvoivat ensin vuokraamaan hevosen. – Monipuoliset ja ravintorikkaat eväät ovat vahvasti yhteydessä koko kehon hyvinvointiin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Mirva kiinnostui ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta niin terveyteen kuin suorituskykyynkin jo nuorena, jolloin hän hiihti kilpaa SM-tasolla ja yleisurheili. – Harrastus lähti aikuisella iällä vähän käsistä, nyt 42-vuotias Mirva nauraa. Chia de Gracia -yritys tuo maahan ja valmistaa luonnonrehuista, marjoista, siemenistä ja yrteistä lisäravintoa hevosille ja koirille. Mirva Kettunen perusti yrityksen vuonna 2014, ja myöhemmin siihen tuli mukaan myös hänen puolisonsa Tuomas Korhonen. Graciasta kaikki alkoi Jossain vaiheessa Mirva Kettusen ratsastusharrastukseen tuli tauko
Heinää kannattaa kuitenkin täydentää hevosten yksilöllisten, erilaisten tarpeiden mukaan. Chia de Gracian filosofia on tarjota hevosille sataprosenttisen luonnollista ravintoa, sellaista, jota hevonen luonnossa vaeltaessaan itse etsisi ja söisi. Kilpahevosilla tarpeet ovat omanlaisensa, tarvitaan enemmän rasituksen kuluttamia kivennäisaineita ja vitamiineja, mahdollisesti myös nivelten toimintaa ja rasituksesta toipumista tukevaa ravintoa. Harrastehevoset pärjäävät vähemmällä. – Chia on hevosten superfoodien ehdotonta aatelia, Mirva toteaa. – Vanhoilla hevosilla taas saattaa olla huonot hampaat ja huono ruuansulatuskyky, ja ravinteiden imeytyminen heikompaa, joten niille tarvitaan omanlaistaan ravintoa. – Nykyisin teemme paljon valmiita rehusekoituksia erilaisiin tarpeisiin. Mirva osti sata kiloa chian siemeniä, ja ajatteli, että jos ne eivät mene kaupaksi, saavat sitten kaverit ja sukulaiset chiaa tosi pitkäksi aikaa. Vuonna 2018 Mirva jätti päivätyönsä ja ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Täydennysravintoa eri tarkoituksiin Jo ensimmäisen vuoden liikevaihto yllätti. Erilaisia tuotteita valikoimassa on nyt yli 120. 24 Chiaa ja hamppua. – Vatsavaivoja hevosilla on aika paljon, on vatsahaavaa, suolistotulehdusta tai ruuansuChia on hevosten superfoodien aatelia Chia (salvia hispanica) on salvioiden sukuun kuuluva siemenkasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjoisja Keski-Amerikassa. Chiassa on runsaasti kuitua, joten se ylläpitää ruuansulatusta ja tukee normaalia suoliston toimintaa. tuoteperhe. On chiaa, hamppua, erilaisia marjoja ja siemeniä sekä yrttejä. Chia de Gracian valikoimiin kuuluu sopivaa täydennysravintoa muun muassa nivelille ja jänteille, vatsan hyvinvointiin, iholle, hermostuneisuuteen, hengitysteiden hyvinvointiin, vastustuskyvyn tukemiseen, tammoille, senioreille, nesteja elektrolyyttitasapainoon, urheiluhevosille, aineenvaihdunnan ylläpitoon ja suolistohygieniaan. Chia ylläpitää elimistön normaalia aineenvaihduntaa. – Pyritään siihen, ettei vaivoja tulisi, mutta jos niitä tulee, oikeanlainen ravinto on tukemassa muuta hoitoa, johon voivat kuulua lääkkeet tai vaikkapa fysikaaliset hoidot.. Chian siemenet sisältävät vain vähän sokeria ja tärkkelystä, mutta runsaasti omega-rasvahappoja, kuitua ja valkuaista. Nyt yritys työllistää täysipäiväisesti myös puolison, ja vieraita työntekijöitä Helsingin Lauttasaaressa toimivassa yrityksessä on kolme. Se sisältää kaikki hevoselle välttämättömät aminohapot, myös lysiinin, josta usein on Suomessa puutetta. lähinnä terveystietoisten ihmisten ravintolisänä. Nykyisin sitä myös viljellään myyntiin. – Vapaina vaeltavat hevoset etsivät aikoinaan erilaisia villiyrttejä, mutta nykyisin heinälaitumet ovat viljeltyjä ja paljon yksipuolisempia. Mutta chia kiinnosti muitakin hevosenomistajia kuin Mirvaa itseään. Chia de Gracian valikoimiin kuuluu monia erilaisia ravintosekoituksia eri käyttötarkoituksiin. – En halunnut olla – En halunnut olla vain yhden tuotteen vain yhden tuotteen varassa, vaan varassa, vaan ajattelin, että pitää ajattelin, että pitää rakentaa kokonainen rakentaa kokonainen tuoteperhe. Se sopii myös hevosille, jotka eivät kestä viljoja tai korkeita hiilihydraattitai tärkkelyspitoisuuksia ruokavaliossaan. Suolakivi ja kivennäinen tarvitaan kaikille. Chia oli pitkään yrityksen päätuote, mutta jo alussa mukaan tulivat myös nokkonen, ruusunmarja, pirunkoura, munkinpippuri, inkivääri ja MSM. Lauttasaaressa on toimisto, varasto ja valmistustilat pakkaamoineen. Chiassa on myös erittäin laadukas proteiinikoostumus. Lisäravinto yksilöllisesti – Hyvälaatuinen heinä on jokaisen hevosen perusravinto ja kaiken lähtökohta, ja tietysti riittävän tiheät ruokintavälit. Myös tukija liikuntaelinten ongelmat, kuten nivelrikko, kinnerpatit tai niveltulehdus, ovat yleisiä. – En halunnut olla vain yhden tuotteen varassa, vaan ajattelin, että pitää rakentaa kokonainen tuoteperhe. – Tässä tavallaan mennään vähän taaksepäin, monipuoliseen, puhtaaseen ja vähemmän prosessoituun ravintoon. Hyvälaatuisen, oikeanlaisen ja monipuolisen ravinnon rooli on ennemminkin ennaltaehkäisevä ja tukeva. – Omega-rasvahapot ovat tärkeitä erityisesti ihon, karvan, jouhien ja nivelten hyvinvoinnille ja chiassa onkin kasvikunnan korkeimpia rasvahappopitoisuuksia, Mirva Kettunen sanoo. latuselimistön bakteeritasapainon ongelmia ruokintamuutosten yhteydessä. – Haluan korostaa, ettemme missään nimessä ole lääkkeitä tai lääketiedettä vastaan. Kasvavilla varsoilla tai kantavilla tammoilla sitten tarpeet ovat erilaiset. Chia sisältää myös monia vitamiineja ja muita ravinteita, kuten magnesiumia
Teollisesti valmistetuissa rehuissa ja purkkivitamiineissä sekin vaara on olemassa. – Kaikki vitamiinit ja välttämättömät kivennäisaineet sisältävä synteettinen valmiste on aina sisällöltään ratkaisevasti köyhempi kuin monipuolinen luonnollinen ruokavalio, Mirva toteaa. – Tuomme maahan ja valmistamme tuotteitamme vain raaka-aineista, jotka ovat asianmukaisesti laboratoriatestattuja niin hygieniakuin laatustandardeiltaan. – Kun Suomi ei ole kovin suuri hevosmaa, kotimaan markkina on melko rajattu. Vaikka söisi kuinka monta omenaa, ei voi saada liikaa vitamiineja, mutta vatsa saattaa kyllä tulla kipeäksi. Ikääntyvällä hevosella esimerkiksi hampaiden, suoliston tai maksan toiminta saattaa olla jo heikentynyt, ja silloin Bja C-vitamiinien saanti on turvattava lisäruokinnalla. Joten jos haluaa kasvua, on lähdettävä markkinoimaan muuallekin. Joku asiakas on myös kysynyt, voiko vesiliukoista C-vitamiinia saada liikaa, jos käyttää ruusunmarjaa. Myös noin kymmeneen muuhun maahan on jo vientiä. 25 Mirva ja Gracian jälkeläinen, nyt 6-vuotias Graciano. – Esimerkiksi rasvaliukoisten vitamiinien kanssa pitää olla tarkkana. C-vitamiinia hevoset tarvitsevat myös vastustuskyvyn ylläpitämiseen ja solujen rakennusaineeksi. – Kuivassa heinässä vitamiinien ja muiden ravinteiden osuus on tuoretta ruohoa matalampi, joten sisäruokintakaudella ja ei-laiduntavilla hevosilla vitamiinien saannista tulee huolehtia tarkemmin. – Meillä on siellä hyvä asiakaskunta, ja toiminta kasvaa koko ajan. Turvallisuus tärkeää – Haluamme tarjota mahdollisimman puhdasta, lajinmukaista ruokaa niin, että vitamiineja ja kivennäisiä saadaan ravinnosta. Yritys ei käytä lisäaineita eikä teollisia tai synteettisiä ainesosia. Maalaisjärjen pitää olla mukana. Kun hevosen ravinto koostetaan erilaisista kasviksista, juureksista, marjoista, yrteistä, viljoista ja siemenistä, taataan vitamiinien ja muiden ravinteiden monipuolinen saanti. Kantavilla tammoilla tärkeää on riittävien A-, D-, E-vitamiinien lisäksi myös B-vitamiini ja kilpahevosilla erityisesti E-vitamiini, joka on välttämätön lihasten toiminnalle, energian tuotannolle sekä hapenotolle. B-vitamiinia kilpahevonen tarvitsee muun muassa energian tuotantoon, hermoston toimintaan, aineenvaihduntaan ja lihasten kunnossa pitämiseen. Punajuuri on maistuva ja terveellinen ravinnon täydentäjä, jossa on paljon kivennäisaineita. Punajuuri sopii myös kaviokuumeherkille hevosille.. Ruusunmarjan C-vitamiinin on todettu olevan paremmin hevosen elimistön hyväksikäytettävissä kuin synteettinen askorbiinihappo. Mirva Kettunen korostaa turvallisuuden merkitystä. – Yliannostuksia ei voi tulla, kun vitamiinit tulevat luonnollisesta ravinnosta. Kuva: Minttu Koponen/Aveen.net Sisäruokintakaudella vitamiinit tärkeitä – Laidunkauden päättyessä, sisälle ja kuivaan heinään siirryttäessä tulee muistaa tarkistaa myös hevosen vitamiinija kivennäistarpeet, Mirva Kettunen toteaa. Myös vienti käynnistynyt Suomi on Chia de Gracian suurin markkina-alue, mutta viime vuosina myös Ruotsi on tullut vahvasti mukaan. C-vitamiini edesauttaa ravinnosta saatavan raudan imeytymistä, ja sen on todettu parantavan kilpailusuoritusta. – Ruusunmarjassa toki on korkea C-vitamiinipitoisuus, mutta hevosen elimistö pystyy käsittelemään sitä niin, että jos elimistössä on jo tarpeeksi C-vitamiinia, sen imeytyminen vähenee, eli ylimäärä tulee luonnollista tietä ulos, ja jos sitä ei ole riittävästi, elimistö imeyttää sitä enemmän. . – Etenkin raskaasti työskentelevillä hevosilla sekä siitostammoilla ja varsoilla täydennys on yleensä aina tarpeen. – Yrttimme kuivataan ja käsitellään hellävaraisen huolellisesti niin, ettei niistä häviä ravintoaineita, mutta kuitenkin niin, ettei niiden säilyvyydelle aiheudu esimerkiksi homehtumisvaaraa. Ruusunmarja on erinomainen hevosen C-vitamiinilisä. Myös suoliston toimintahäiriöt, antibioottikuurit, stressi ja voimakas väkirehuruokinta lisäävät vitamiinitarvetta. – Se suojaa kilpailevan hevosen elimistöä rasitukselta, edistää palautumista ja kasvattaa vastustuskykyä
– Tyypilliset paikat hevosen rasvakeräymille ovat niska ja kaula heti harjamarron alla, lapojen takaosa juuri satulansiiven kohdan etupuolella, sekä lautaset ja hännäntyvi, Mustikka listaa. Lihakset puolestaan tuntuvat kiinteiltä ja kimmoisilta. Miten tunnistaa lihava hevonen. Ja ennen kaikkea miten se tehdään. – Lihavuus voi myös johtaa sisäelinten rasittumiseen ja seurauksena voi olla kroonisesti sairas hevonen. Kaulassa rasvakeräymät muodostuvat harjamarron alle pehmeäksi massaksi: niin kutsuttu ”orikaula” onkin tammalla pelkkää läskiä. Kylkiluut eivät näy mutta tuntuvat – Sopivassa lihavuuskunnossa olevan hevosen kylkiluita ei näe, mutta ne ovat tunnettavissa ihon alla, kun liu´uttaa kättä kevyesti kyljessä, luonnehtii Mustikka. – Hevoset kärsivät ihmisen lailla liikalihavuudesta. 26 Mitä jokaisen hevosharrastajan tulee tietää hevosen liikalihavuudesta Hevosia pidetään paljon harrastekäytössä ja jopa lemmikkeinä, jolloin niiden liikunta on usein riittämätöntä suhteessa energiansaantiin. – On tärkeää tietää, milloin hevosen liikalihavuuteen on puu. Kun nivelet, jänteet ja nivelsiteet joutuvat ylimääräisen rasituksen alle, seurauksena on tukija liikuntaelimistön ongelmia, kertoo eläinlääkäri Minna Mustikka. ja ja erityisesti heinä on nykyisin viljeltyä ja ravinnerikasta. I hmisten elintason noustessa myös hevosten elintaso on noussut. Esimerkiksi lavan takana rasva on hyllyvää ja pehmeää. Hevoset syövät nykypäivänä laadukkaita rehututtava
. . . huolehtia siitä, että annos on kuitenkin vähintään 1,2% hevosen tavoitepainosta . – Kannattaa pyytää eläinlääkäriltäsi apua hevosesi kuntoluokan arviointiin, Mustikka kehottaa. 27 Mitä jokaisen hevosharrastajan tulee tietää hevosen liikalihavuudesta Hevosen laihtumista voi seurata mittaamalla hevosen rinnanympärystä satulavyön kohdalta säännöllisesti samasta kohdasta. Hevosta laidutettaessa on tärkeää tukea hallittua painonpudotusta ilman ravintoainepuutoksia tai lihasten menetystä. . Jos ylipainoinen Jos ylipainoinen hevonen laihtuu hevonen laihtuu liian nopeasti, ovat liian nopeasti, ovat sisäelimet erityisesti sisäelimet erityisesti maksa vaarassa maksa vaarassa rasittua. Jos ylipainoinen hevonen laihtuu liian nopeasti, ovat sisäelimet erityisesti maksa vaarassa rasittua. – Riittävä karkearehun saanti on turvattava, jotta hevonen ei altistu esimerkiksi suoliston mikrobiflooran tasapainon häiriöille tai mahahaavalle, eläinlääkäri Mustikka muistuttaa. – Hevosen laihtumista voi seurata mittaamalla hevosen rinnanympärystä satulavyön kohdalta säännöllisesti samasta kohdasta ja pitämällä tuloksista kirjaa. Lisäksi voi olla tarpeen liottaa heinä 1–2 tuntia ennen antoa hiilihydraattien ”liuottamiseksi” (alhaisissa lämpötiloissa voi vaatia pidemmän liotusajan). omenat, porkkanat). huolehtia siitä, että päivittäinen heinäannos on enintään 1,5% hevosen tavoitepainosta . . mahdollisesti korvata 30% heinäannoksesta korkealaatuisella oljella (pienempi energiapitoisuus; pidentää ruokailuaikaa) . jakaa päivän heinäannos useaan pieneen annokseen (vähentää ikävystymistä) . Koska hevosen ruuansulatuskanava on massiivinen koneisto ja sen toimivuus on ehdotonta hevosen hyvinvoinnille, tulee liikunnan lisäksi myös laihdutusruokavalio suunnitella huolella. Ihannelaihdutusnopeus on yksi prosentti elopainosta viikkoa kohden. . rasittua. . . vähentää annosta vieläkin enemmän, jos tuloksia ei synny . luopua kokonaan väkirehusta, tuoreesta ruohosta ja sokeripitoisista rehuista (esim. Heinäannosten pienentämisessä tulee: . . Rotutyyppiin liittyvät ja rakenteelliset erot vaikuttavat rasvavarastojen jakautumiseen, joten joskus on vaikeaa olla varma, onko oma hevonen liian lihava, laiha vai juuri sopivassa kunnossa. Hevostarvikeliikkeissä myydään myös niin kutsuttuja painomittoja, mutta näiden luotettavuus on vaihteleva. Kun hevosen painoa halutaan laskea, pitää huolehtia siitä, että päivittäinen heinäannos on painoltaan enintään 1,5 prosenttia hevosen tavoitepainosta. Kuvan hevosella on tyypillisiä rasvakertymiä muun muassa kaulan ja niskan alueella.. – Takaapäin katsoessa hevosen lautasten ei tule tehdä sydämenmuotoista kumpareikkoa eikä selkärangan kohta saa olla selässä syvimmällä, tällöin rasvaa on liikaa. tarjota heinä pienisilmäisestä heinäverkosta tai vastaavasta (pidentää ruokailuaikaa) . . Heinäannokset pienemmiksi Laihdutusruokavalion tulee pääosin perustua pienennettyihin heinäannoksiin. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein ne parhaat – tärkeintä on lisätä liikuntaa ja vähentää energiansaantia. . Liikunta ja ravinto avaimet laihduttamiseen Hevosenkaan laihduttamisessa ei ole oikotietä onneen. punnita heinä . – Jos epäilet hevosesi olevan ylipainoinen, ota asia puheeksi eläinlääkärisi kanssa ja käytä ammattilaista apuna laihduttamisen suunnittelussa, Mustikka neuvoo
Kurarupi on tyypillistä hevosilla, jotka oleilevat pitkiä aikoja ulkona sateessa ilman suojaa tai keliin sopimattomassa loimituksessa. Hanna Asikainen, farmaseutti Repolar Phamaceuticals Oy meään vuohiskuoppaan syntyy ihovaurio ja se altistuu kosteudelle sekä lialle, aiheuttavat hevosen iholla tyypillisestikin elävät mikrobit vaurioalueelle tulehduksen. 28 V uohisrohtuma eli rivi on yksi yleisimmistä hevosten ihosairauksista. Kosteina vuodenaikoina on suositeltavaa tarkkailla ihon tilannetta erityisesti vuohisten alueelta. Tiedossa on, että näiden riviä aiheuttavien bakteereiden aktivoitumista edesauttaa ainakin eläimen heikentynyt immuunipuolustus, puutteellinen ruokinta, huono karsinahygienia, maantiesuolan ja mudan aiheuttama ihoärsytys, ihon hiivasienitulehdukset sekä ulkoloistartunnat. Läpi kastunut loimi luo bakteereille mukavan lämpimän, kostean ja vähähappisen kasvuympäristön.. Sitä esiintyy erityisesti syksyisin. Bakteerit viihtyvät märän loimen alla Kun bakteereiden aiheuttamia rupiläiskiä ilmestyy muuallekin hevosen kehoon, tavanomaisesti selkään ja kylkiin, käytetään ihosairaudesta termiä dermatofiloosi eli kurarupi. Vaikka rivin syntyyn vaikuttavat monet eri seikat, niin kosteus on ehdottomasti tärkein riville altistava tekijä. Hoitamaton rivi johtaa helposti kroonistuneeseen ja hankalaan tulehdukseen, jopa lymfangiittiin eli raajan imusuonen tulehdukseen. Kun pehSyksy ja kostean kelin iho-ongelmat Vuohisten alueen ihoa syytä tarkkailla Syksy on jälleen täällä aamukosteuksineen ja vesisateineen, samoin myös rivi, kurarupi sekä muut kostean kelin iho-ongelmat. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rivin hoito aloitetaan, sitä helpommin vaiva on taltutettavissa. Stafylokokkien lisäksi riviä aiheuttaa myös hapettomissa olosuhteissa elävä Dermatophilus congolensis -bakteeri. Rivin tunnusomaisia oireita ovat ihon punoitus, kuumotus, turvotus, rupisuus, paksuuntuminen ja halkeilu. Riviä esiintyy tyypillisesti vuohiskuopissa, mutta ei ole tavatonta nähdä rupia myös kavioiden etuosissa, polvien ja kintereiden alapuolella. Riville herkistävät myös valkoista karvaa kasvavat pigmentoitumattomat ihoalueet, paksu karvapeite sekä aiemmin sairastettu rivi. Myös kipu ja siitä aiheutuva kosketusarkuus sekä ontuminen voivat olla merkkejä rivin oireilusta
Kaikesta huolimatta on hyvä muistaa, että jotkut yksilöt tarvitsevat parantuakseen systeemisen antibioottihoidon, joka pyritään valitsemaan bakteeriviljelyn mukaan. Öljymäinen haavasuihke muodostaa vaurioalueelle suojaavan ja rauhoittavan, mutta hengittävän kalvon. Ammattitaitoiset hevoskommunikaatiot etänä: Juurisyitä ongelmiin, tukoksien vapauttamista Viestejä jo tuonpuoleiseen siirtyneiltä hevosrakkailta Ongelman ytimeen porautuvat monitasoiset tulkinnat Upeat asiakaspalautteet! Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Iholle alkaa muodostua keratinisoituneita rupia, joiden päällä kasvavat karvat liimautuvat takkuisiksi karvatupoiksi. Rasvan pysymistä tiiviisti ruven päällä tehostaa tuorekelmun päälle levittäminen. Paikallishoidon merkitys on korostunut antibiooteille vastustuskykyisten infektioiden lisääntymisen myötä, koska aina ei voida löytää sopivaa systeemisesti käytettävää antibioottia MRSA tai MRSP-bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitamiseksi. Paikallishoito eli karvan ajelu, puhdistus ja paikallinen antimikrobinen hoito (shampoot, geelit, voiteet, suihkeet, pyyhkeet) on tärkeää kaikissa pyoderman muodoissa. Kaikkien näiden hoitoshampoiden tulee antaa vaikuttaa iholla noin 10 minuuttia, jotta vaikuttavat aineet ehtivät toimia. On hyvä huomioida myös se, että sairaasta eläimestä irronnut karva ja ruvet voivat toimia tartunnan lähteenä. Jos hevosen läpeensä kastunut iho ei pääse tässä vaiheessa kuivahtamaan, niin bakteerit tunkeutuvat märän ja vettyneen ihon läpi. Karvojen poiston myötä myös ihon puhdistaminen helpottuu. Joskus ihorikkeiden päällä olevat paksuuntuneet ruvet eivät pehmene eivätkä irtoa pesussa. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com. Tiukasti kiinni olevia rupia ei tule irrottaa väkisin, koska se aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua sekä hidastaa ihotulehduksen paranemista. Näin rupikansien alla oleva bakteereita sisältävä märkäerite pääsee helpommin kuivumaan. Tämän jälkeen pehmenneet ruvet irtoavat helposti. Näiden pinnallisten ja pihkasta, hunajasta, jodista ja klooriheksidiinista. Pesun jälkeen iho on tärkeää kuivata puhtaalla pyyhkeellä, ihoa liikaa hankaamatta. Ruven irrotus nopeuttaa kuivumista Parantumisen nopeuttamiseksi paksut ja hengittämättömät ruvet on hyvä irrottaa, hellävaraisesti eläintä satuttamatta. Haavasuihkeen / -salvan käyttöä jatketaan, kunnes ihovauriot ovat parantuneet. Myös harjaamalla saa poistettua kuivuneen mudan ja irtokarvat pois. Riviä ja kurarupea hoidettaessa on hyvä käyttää suojakäsineitä, ettei infektio tartu hevosta hoitavaan henkilöön. Ihotulehduksissa kolme luokkaa Eläinten märkivät ihotulehdukset eli pyodermat jaetaan syvyydeltään kolmeen eri luokkaan: pinnallinen, välillinen ja syvä. Hevoseläimillä esiintyvä rivi ja kurarupi sekä lemmikkieläimillä esiintyvä hotspot ovat tyypillisesti rajoittuneet ihon epidermiksen alueelle. Ongelma-aluetta on hyvä pestä antiseptisella shampoolla alkuun jopa 2-3 kertaa viikossa. 29 välillisten pyodermojen hoito onkin hyvin samankaltaista. Myös varusteiden puhtauteen on syytä kiinnittää huomiota. Shampoopesujen välipäivinä ihon päivittäisen puhdistuksen voi tehdä kirvelemättömällä huuhteella tai kätevillä hoitopyyhkeillä. Samalla se kosteuttaa kuivaa sekä kutisevaa ihoa, haavareunoja ja rupia. Pinnallisille ja märkiville ihorikkeille salvaa levitetään ohut kerros ja haavat pidetään mahdollisuuksien mukaan ilman peittositeitä. www.avaruustomua.net Flora & Fauna kosmisesta@gmail.com Kaviot keveiksi & Harja hulmuamaan! Mitä hevosystäväsi tahtoo sanoa sinulle. Mikäli eläimen iho on kuiva ja hilseilevä, on hyvä valita hoitavaksi shampooksi sellainen tuote, jolla on myös ihoa kosteuttavia ja rauhoittavia ominaisuuksia. Vaihtoehtona haavasuihkeelle on myös antimikrobinen haavojen paranemista nopeuttava haavasalva. Karvat pois hoidettavalta alueelta Sekä rivin että kuraruven hoidossa paksu ja pitkä karvaisilta eläimiltä on hyvä ajella karvat pois hoidettavalta alueelta sekä vähän myös terveen ihon puolelta. Näin saadaan näkyviin tulehduksen laajuus ja samalla ihon pinta tuulettuu paremmin. Shampoopesut vähentävät iholla elävien mikrobien määrää sekä poistavat lian lisäksi kuollutta irtonaista karvaa, hilsettä, rupia ja tulehduseritettä. taltutettavissa. Pelkkä paikallishoito usein riittää pinnallisten ja välillisten pyodermojen hoitoon. . Rupien irrotuksen jälkeen vereslihalla olevalle iholle on parasta laittaa öljypohjaista kirvelemätöntä haavasuihketta. Syksyinen kosteus aiheuttaa hevosille iho-ongelmia. Ilman lääkemääräystä saatavia terapeuttisia shampoovalmisteita löytyy niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin valmistajilta sekä monesta eri vaikuttavasta-aineesta mm. Myös syvissä pyodermoissa paikallishoito on ensisijaista, koska se nopeuttaa paranemista sekä ehkäisee infektion uusiutumista. Mitä varhaisemmassa Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito vaiheessa hoito aloitetaan, sitä aloitetaan, sitä helpommin vaiva on helpommin vaiva on taltutettavissa. Tällöin rupia voi pehmittää laittamalla niiden päälle joksikin aikaa (30-60 minuuttia) vedetöntä antimikrobista haavasalvaa tai vaikkapa kylmäpuristettua kookosöljyä. Kosteina vuodenaikoina on suositeltavaa tarkkailla ihon tilannetta erityisesti vuohisten alueelta. Alkuun kurarupi aiheuttaa ihoon vain pieniä kohoumia
30 Hintojen korotuspaineet saivat yrittäjän miettimään uusia ratkaisuja Uusia tuulia ratsastuskouluun Palmun Ratsutallin tuntiratsastajat hoitavat tuntihevosensa ja sen päivittäiset perustarpeet itse. Kuva: Palmun Ratsutalli
Kaikille hyvä ratkaisu Mari Palmu kertoo, että itsepalveluratsastuskoulu on toiminut jopa odotettua paremmin. – Mietimme sekä asiakkaiden että henkilökunnan kanssa ratkaisua, jotta voisimme tarjota laadukkaampaa asiakaspalvelua niin ettei hintoja tarvitsisi nostaa, kertoo ratsastuskouluyrittäjä Mari Palmu. – Jotta kukaan ei säikähdä, että asiakkaalla teetetään kovasti töitä, niin näihin päivittäisiin töihin menee vain noin 10 minuuttia he. Tallilla järjestetään tuntien lisäksi paljon muutakin toimintaa. – Idean saimme Ruotsin mallista, jossa vastaavasta toiminnasta on ollut hyviä kokemuksia. – Asiakas pussittaa valmiiksi päivän heinät, siivoaa karsinan sekä korjaa yhden kottikärryllisen, eli oman tuntihevosensa tuotoksen verran lantaa tarhasta. Tunnille osallistuva pussittaa hevosensa päivittäiset heinät Ikea-pusseihin ohjeen mukaan, käyttäen puntaria. Jos hevosella on päivän aikana kaksi ratsastajaa, jaetaan työt ratsastajien kesken. – Asiakaspalvelun laadun parantamiseksi olisimme joutuneet palkkaamaan lisähenkilökuntaa ja se olisi pakottanut nostamaan tuntien hintaa reilusti. Sovelsimme toiminnan meille sopivaksi. Esimerkiksi asiakkaat tarvitsevat apua hevosten kanssa ja siinä samalla pitäisi työntää kottikärrykaupalla lantaa tarhoista lantalaan – kaikki työajan puitteissa. Tallityöntekijän työ on fyysisesti raskasta ja hevosten kanssa tulee aina yllätyksiä, joista seuraa lisätöitä. Tallin seinällä on yksilölliset hoito-ohjeet jokaiselle hevoselle. perustarpeet. K irkkonummelaisella Palmun Ratsutallilla on 30 hevosta ja viikoittainen oppilasmäärä on 120-150. – Helmikuussa aloitimme kokeilun, jossa muokkasimme toimintaamme kokonaisvaltaiseksi hevosharrastuskouluksi. Ratsastustunnille tuleva pääsee nyt oppimaan ratsastustaidon lisäksi hevostaitoja ja hevosen huolehtimista, ja voimme pitää tuntihinnat edelleen huokeina. Nyt asiakas hoitaa oman tuntihevosensa päivittäiset perustarpeet. 31 . Kaikki kallistuu jatkuvasti ja työntekijät olivat jaksamisen äärirajoilla. Kilpailuiden, leirien ja erilaisten kurssien lisäksi koululla pidetään esimerkiksi istuntaklinikoita ja psyykkisen valmennuksen kursseja. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Nyt asiakas hoitaa Nyt asiakas hoitaa oman tuntihevosensa oman tuntihevosensa päivittäiset päivittäiset perustarpeet. Toimintamme kehittämisestä hyötyvät niin asiakkaamme, hevosemme kuin työtekijämmekin. Ratsastuskoulu Palmun Ratsutalli on joutunut muiden hevostallien tavoin tuntihintojen korotuspaineiden alle
Oma hevostila, Maatalousyhtymä Mosabackantie 47 on ollut Marin vuodesta 2009. Hän maksoi 14-vuotiaana ensimmäisen poninsa (Semlon) oston ja kaikki ylläpitokulut kotipihan tallissa pitämällä ponilla tunteja ja leirejä. Ratsastusharrastusta Marilla takana yli 20 vuotta, kokemusta kilpailemisesta seuraja aluetasolla yli 15 vuotta. – Yhden hevosen hoito on kivaa pientä puuhastelua, samalla tallikavereiden kanssa rupatellen. Tuntihevosemme saavat yksilöllisempää hoitoa ja hevosenhoitajamme ehtivät tehdä paremmin koulutustaan vastaavaa työtä, kuten hevosten hyvinvoinnista ja talliympäristöstä huolehtimista. Tästä alkaen hevosia ja kokemusta on kertynyt lisää vuosi vuodelta. – Muutamat äidit ovat pitäneet lapsen ratsastuspäivää omana kuntoilupäivänään ja he siivoavat mielellään tarhoja. – Lisämaksusta toki saa hevosen vaikka valmiiksi satuloituna kentälle, mutta palvelua ovat käyttäneet satunnaisesti ratsastajat, jotka ovat syystä tai toisesta kiireisiä tai myöhässä. vosta kohti, Palmu huomauttaa. Palmun Ratsutallin yrittäjällä, Mari Palmulla (syntynyt 1984) on vastuualueenaan yrityksen toiminta ja kehitys, hevosten täyshoito, tallin tuntitoiminta, leirit, sähköpostiliikenne, laskutus ja kirjanpito. – Asiakaspalvelun lisäksi henkilökuntamme koulutukseen ja työkuvaan kuuluvat myös varusteiden sovitusja huolto, sairaiden hevosten hoito ja lääkintä, kenkien irrotus ja kiinnitys, yksilöllisen ruokinnan suunnittelun hevosille eri vuodenaikoina ja niin edelleen. Koulutus: Ylioppilas 2004, yrittäjän verkkokurssit 2007, SRL.n I-tason valmentajakoulutus (2011-2012), ratsastuksenohjaaja (Ypäjä 2016), EA1, EA2. Mari Palmu on tyytyväinen siihen, että kokeilu on sujunut hyvin ja tähän asti lähes kaikki asiakkaat ovat osallistuneet innoissaan hevosen hoitoon ja tallitöihin. 14-vuotiaasta saakka tunteja ja leirejä Mari Palmulla on kokemusta päivittäisestä tuntien pidosta vuodesta 1998 saakka. 32 Henkilökunnalta säästyy paljon aikaa koulutustaan vastaavaan työhön, kun tuntiratsastajat osallistuvat tallitöihin. Vuonna 2013-2014 Mari on osallistunut kenttäratsastuksen aluevalmennuksiin (valmentajana Minna Leppälä) ja käynyt EASEL HT perustason koulutuksen. Tallinpitäjällä vastuu Palmu pitää systeemiä kaikkien kannalta hyvänä.. Oma hevosalan yritys T:mi KK Vire on toiminut vuodesta 2007 (toimialana hevosten täysihoito, ratsastustunnit ja leirit, hevostila lomitukset ja koirien hoito)
Kun hevosen tarpeet on hoidettu, niin taululle laitetaan magneetti kyseessä olevan hevosen sarakkeeseen. mielellään tarhoja. ?. Yllättävän kivasti asiakkaat ottivat haasteen vastaan ja lähtivät avoimin mielin mukaan, Mari Palmu iloitsee. Aikaisemmin kiireen keskellä saattoi ilmapiiri kiristyä, kun henkilökunta painoi tallitöitä kiire kantapäillä ja vähän väliä joku asiakas oli pulassa ja tarvitsi apua. Tervehditään, kiitetään ja kehutaan toisiamme ja ratsujamme. – Jokainen hevosenomistaja tietää, että hevosenpito on sitovaa, kallista ja hevonen vaatii paljon aikaa. Jossain kulkee myös raja myös siinä, mitä pääosa ihmisistä on valmiita maksamaan lapsensa ratsastustunneista tai omasta harrastuksestaan. Monet yksityistallit ovat siirtyneet muutenkin vähintään puolihoitoon juuri siksi, että kulut ovat nousseet niin paljon, eikä hevosenpito samoilla hinnoilla ole kannattavaa, saati edes järkevää kenellekään yrittäjälle. Nyt ratsastuskoulun asiakas pääsee vähän näkemään millaista olisi oman hevosen pito – paitsi vain kerran viikossa ja lopullinen vastuuhan hevosesta ja sen varusteista on talliyrittäjällä. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtimisen lisäksi, tallinpitäjällä on suurin vastuu hevosista, vaikka uusi systeemi antaa myös asiakkaille vähän näkemystä siitä, millaista olisi hevosen omistaminen. Tallille halutaan saada rento, positiivinen ja kiireetön tunnelma. Ratsastaminen on vain pieni osa hevosen omistamista. – Henkilökuntamme pystyy auttamaan ja neuvomaan kiireettä asiakkaitamme hevosten kokonaisvaltaisessa hoidossa, tarhasta hakemisesta lähtien. Myös henkilökunta pysyy terveenä, sillä monen tunnin yhtäjaksoinen tallityö on fyysisesti raskasta ja kuluttavaa. Tätä ongelmaa ei ole enää ja paikatkin pysyvät huomattavasti siistimpinä, joka on kaikille viihtyisää ja mukavaa. Joka viikko otetaan mukaan joku uusi teema tai pieni teko. 33 – Muutamat äidit ovat pitäneet – Muutamat äidit ovat pitäneet lapsen ratsastuspäivää omana lapsen ratsastuspäivää omana kuntoilupäivänään ja he siivoavat kuntoilupäivänään ja he siivoavat mielellään tarhoja. – Ensimmäisen teemaviikon haaste oli hyvät käytöstavat toisia kohtaan. Jos hevonen sairastuu, sen kulut vain nousevat, eikä se tuota mitään. Uusi teema viikoittain Uuden systeemin lisäksi Palmun Ratsastuskoulu haluaa lisätä muullakin tavoin hevosten hyvinvointia ja asiakkaiden sekä työntekijöiden viihtyisyyttä
Lars ja Maria Losvik päättivät kokeilla uutta ratkaisua Reikäpeltihalli sopii hyvin hevospraktiikalle Eläinlääkäri, ratsastaja ja hevonen kestävät kylmää, mutta tuuli ja sade eivät ole mukavat olosuhteet. Pohjan rakenne on tärkein Hevoset saapuvat eläinlääkäriin lähinnä Uudenkaarlepyyn ympäristöstä. Koko riittää hyvin monenlaiseen toimintaan. Talvisin ontumatutkimuksia on ollut haasteellista tehdä, koska pehmeä – Peltilevyseinissä on reikiä, jotka pitävät tuulen ja sateen lähes täysin pois sisätiloista. – Hallissa on ledvalot ja se on eristämätön. Losvikalle hevospotilaat tulevat saamaan peruseläinlääkäripalveluita. Maneesin koko on kentän osalta 25x64 metriä ja koko rakennuksen koko on 28x66 metriä. 34 T alvisista olosuhteista ei ole vielä kokemusta, mutta ainakin kesäkautena teräsmaneesi on toiminut erinomaisesti praktiikkatiloina. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Losvikit käpeltisysteemiin. – Ikkunoita ei tässä maneesissa ole, muttei niitä tarvitakaan, sillä muutaman millin kokoisista rei’stä virtaa valoa sisätiloihin tarpeeksi, sanoo eläinlääkäri Maria Losvik. Uusikaarlepyyläinen Losvika Oy ratkaisi asian hankkimalla hevospraktiikan käyttöön Conexx:n teräsrakenteisen maneesin. Hevospraktiikka tarvitsee myös aina tilaa. – Ontumatutkimukset ja ostotarkastukset ovat tavallisia, mihin tarvitaan niin kovaa kuin pehmeämpää pohjaa. Teräs oli taloudellinen ratkaisu ja sopi tähän rei. Ulkolämpötila ja maneesin sisälämpötila ovat samat, kun perinteisessä peltimaneesissa saattaa sisällä olla talvisin tai syksyisin jopa viileämpää kuin ulkona
Kuusi suutinta suihkuttaa tietyn määrän vettä pari kertaa yön aikana. Talvella voimme suolata pohjan, jolloin se ei jäädy pakkasellakaan. Talvisin kostutusta ei suolauksen takia tarvita yhtä paljon kuin kesällä. 35 . Meidän maneesissamme tärkeintä on hyvä pohja. Uudessa maneesissa on pohjana maneesihiekan ja geopat-huopakuidun sekoitus. – Se on talvisin riittävän joustava hevosen alla, eikä kesäisin pölyä. Maria ja Lars Losvik ovat tyytyväisiä reikäpeltihalliin, joka mahdollistaa paitsi hevospraktiikan myös esimerkiksi valmennustoiminnan. alusta on puuttunut. Kovana tutkimusalustana toimii tallin betonikäytävä. Peltilevyseinissä on reikiä, jotka pitävät tuulen ja sateen lähes täysin pois sisätiloista. Pohjan toimivuuden kannalta olennaista on, että se pysyy kosteana. Perheenjäsenten työ ja harrastukset ovat Luonnonvalo riittää sisätiloissa.. Praktiikka kasvanee maneesin myötä Losvika on kymmenen vuotta vanha perheyritys. – Kosteudesta vastaa oma kastelujärjestelmä. Olen ohjelmoinut kastelun automaattisesti siten, että aamuisin pohja on tarpeeksi kostea. – Maneesi on Uudenkaarlepyynjoen rannalla, joten vettä riittää kasteluun
Alvittomana teräsja peltirakenteet maksoivat noin 200 000 euroa ja pystytys noin 75 000 euroa. Täällä voi järjestää kilpailuja, koulutusta ja vaikkapa koiratoimintaa esimerkiksi tottelevaisuuskokeita. Ratsastuksessa valmennus on yhtä tarpeellista kuin missä tahansa muussakin urheilussa. 36 Maneesissa joustava pohja on kaiken perusta. Mahdollistaa monta toimintaa Losvikeilla on tarkoitus hyödyntää maneesia muuhunkin kuin hevospraktiikkaan. Lars Losvik on opiskellut kansantaloutta ja aikuiskasvatustiedettä. Äänentoistolaitteet on juuri testattu ja hyviksi havaittu. Näiden päälle tulivat sähkötyöt ja maatyöt kumpikin noin 10 000 euroa sekä lukematon määrä omia työtunteja. – Tytär opiskelee tällä hetkellä Lundissa ja pitää siellä kahta hevosta sekä käy kilpailemassa Euroopassa. – Eirin-tyttäremme ratsastuksen myötä käymme paljon etelä-Ruotsissa. – Esteettisestikin tämä halli on kaunis, mikä on tärkeää viihtyvyyden kannalta. Itse valmistuin eläinlääkäriksi vuonna 1993, olin kymmenen vuotta kunnan palveluksessa, kunnes ryhdyin pyörittämään omaa praktiikkaa kymmenisen vuotta sitten. Losvikit ovat tyytyväisiä yhteistyöhön Conexx:n kanssa. Tästä maneesista näkee lävitse. Pari vuotta sitten lehdestä osui silmiini juttu, jossa eräs tallinpitäjä oli Tenholassa hankkinut saman tyyppisen reikäpeltimaneesin. Praktiikassa on tarpeen mukaan työssä 2-3 eläinlääkäriä, mutta maneesin ansiosta praktiikan uskotaan kasvavan, joten Losvikin suunnitelmissa on palkata ainakin toinen eläinlääkäri vakituisesti yritykseen. Vaikka vettä sataisi lähes vaakasuoraan, ei sade kastele maneesia korkeintaan kuin hieman seinän vierestä. Suunnitteilla on paketti, johon kuuluisi ratsastusta, terveystietoa, hevosen hoitoa ja urheilupsykologiaa. hyvin vahvasti kiinni urheilussa ja hevosissa. Hevospraktiikassa maneesia hyödynnetään ehkä noin viitenä päivän viikossa, mutta tilaa on muullekin toiminnalle. Pystytysohjeet olivat hyvät, eikä pystytysporukalla ollut ongelmia. – Hän kiertää paljon luennoimassa Pohjoismaissa muun muassa johtamiskoulutuksesta, mutta koronan takia luennointi jäi keväällä lähes nolliin. Losvika pyörittää myös pienimuotoista verkkokauppaa Losvika Equestriania, jossa myydään hoitoja ratsastustarvikkeita ja tekstiilejä. Terästyö Kukkola Oy teki loistavan työn. Kuvittelin pitkään, etteivät tämäntyyppiset maneesit soveltuisi Suomen oloihin ainakaan Pohjanmaan korkeudella. – Pietarsaaressa meillä on toinen praktiikka, jossa hoidetaan vain pieneläimiä. Maneesissa on myös tuomaritorni. – Saatamme täydentää istumapaikkojen selkänojan taakse jonkin sadesuojan, etteivät yleisön selät kastu kaatosateessa. – Toimitukset tulivat ajallaan ja niiden sisältö oli aina kohdallaan. – Onneksi löysimme suomalaisen yrityksen, jolla sattui olemaan miehiä vapaana sopivasti. – Otin yhteyttä talliyrittäjään, kyselin kokemuksia ja loppujen lopuksi päätimme hankkia meille samanlaisen. – Norjalainen mieheni Lars Losvik on urheilupsykologi ja Eirin-tyttäremme maajoukketason kenttäratsastaja. Losvikit ovat rakennuttaneet maneesin sisään myös katsomon. Reikäteräs sopii pohjoiseenkin Teräsmaneesi oli tuttu Losvikeille tuttu etelä-Ruotsista, jossa on ollut pitkään tämäntyyppisiä maneeseja. Hoitotuotevalikoimassa on tieteelliseen tutkimukseen perustuvia tuotteita. Hevosten lisäksi hoidan pieneläimiä. Harkitsimme toki perinteisen maneesin rakentamista, mutta se olisi tullut kalliimmaksi. – Maneesi sopii erilaisiin valmennuksiin ja klinikoille. He kävivät maneesin pystyttämässä nopeasti ja ammattitaitoisesti. Jos hän joskus muuttaa takaisin kotiin, on hänellä täällä hyvät harjoittelumahdollisuudet. Ilman ongelmia pystytys ei sujunut, sillä alunperin Virosta palkattu pystytysporukka ei päässyt koronan takia maahan. – Miehelläni on tälläkin hetkellä useita eri lajien urheilijoita henkisessä valmennuksessa. Lars ehti hyvin valvoa hallin pystytystä. ?
Hintaan vaikuttavat muun muassa lumikuorma-alueet. normaaliseinäiseen pitäisi asentaa ikkunat tai valolevyt, mikä aina maksaa lisää. Umpipeltihalli on hieman reikäpeltihallia edullisempi. – Varjoja ei synny lainkaan. Hintataso ajaa eristettyihin maneeseihin, sillä eristetyn ja eristämättömän hintaero on aika pieni. – Muun muassa pohjoisin maneesimme sijaitsee Barentsinmeren äärellä Norjan Vadsjössä. – Teräspeltihalli on jo lähtökohtaisesti kylmä halli. valaistusolosuhteet.. Seinässä on lukematon määrä 2-3 millin reikiä. Uskoisin, että esimerkki on voimaa ja näitä maneeseja alkaa nousta muuallekin maahan. – Pystytykseen ei pitäisi kulua kahta kuukautta enempää. Ulkotai sisäpuolelta katsottuna seinä katoaa, mutta silti sisäpuolella on riittävästi valoa. L osvikan maneesi oli ensimmäinen Conexxin reikäpeltiseinäinen maneesi Suomessa. Meidän paketissamme on kaikki perustuksista viimeistelylistoihin mukana ja halli pitää vain asentaa paikan päällä. Myyntikonttorit yrityksellä on Suomen lisäksi Venäjällä, Saksassa, Puolassa, Hollannissa, Romaniassa, Ranskassa. Yrityksellä on omat pystytysporukkansa, joita asiakkaat 90-prosenttisesti käyttävät. – Conexxilla on noin 60 vuoden kokemus rakentamisesta myös erittäin vaativiin olosuhteisiin. Losvikan maneesi tuskin jäänee ainoaksi laatuaan Maneesin pystytykseen ei pitäisi kulua kahta kuukautta enempää. Conexx-rakennuspaketti perustuksista viimeistelylistoihin asennettuna ja eristettynä maksaa 190-200 euroa neliöltä ja ilman eristeitä asennettuna 130-140 euroa neliöltä. Euroopassa nämä hallit eivät ole erityisen harvinaisia , sanoo Conexx Westmoor Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Kivelä.. Hallin rakenne on kuumavalssattua umpirautaa, jonka on kestävyys on erinomainen. 37 Maneesin erikoinen rakenne näyttää ulospäin tyylikkäältä. Jos tarkoitus on rakentaa kylmä halli on reikäpelti mielenkiintoinen vaihtoehto. Reikäseinähalleista Reikäseinähalleista tekevät tekevät ainutlaatuisen sen ainutlaatuisen sen valaistusolosuhteet. – Reikäpeltihallissa peltilevy rei’itetään ja vasta sen jälkeen profiloidaan. Kivelän mukaan reikäseinähalleista ainutlaatuisen tekevät sen valaistusolosuhteet. Itse asiassa seinän pinta-alasta 30 prosenttia on reikiä. Rei’itys ei vaikuta seinän kantavuuteen. – Pari maneesia suunnittelevaa asiakasta on kääntymässä reikälevyseinän kannalle nähtyään Losvikan maneesin. Ihmisen silmin syntyy erikoinen efekti pimeässä ja hämärässä. Se tuskin jää ainoaksi. – Rakenne kestää lumikuormat ja muut vaadittavat olosuhteet, Kivelä vakuuttaa. Reikäpeltiseinässä ei ikkunoita tarvita. – Ns. Maailmalla nämä eivät ole ainutlaatuisia, mutta meillä niihin on liittynyt ennakkoluuloja
Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry:n hallinnoiman Hevostellen -hankkeen tuen ansiosta pystyimme tarjoamaan myös talutusratsastuksen ilmaiseksi. Tapahtumatuottaja Riikka Mustonen kertoo tapahtuman saaneen alkunsa työryhmän pohtiessa, kuinka lajia saisi tuotua näkyväksi kaupunkien keskustoihin. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Jenna Tammi S uomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto ja Mynämäen seudun Ratsastajat järjestivät koko perheen Ponit Kupittaalla -tapahtuman Kupittaan urheilupuistossa Turussa elokuun viimeisenä sunnuntaina. – Alun perin tapahtuman oli tarkoitus olla kertaluontoinen juhlavuoden ponnistus. – Kaikki ohjelma oli yleisölle maksutonta. – Tapahtumakokonaisuutta oli toteuttamassa iso joukko vapaaehtoisia useista alueen seuroista sekä alueen aktiivisesti toimiva nuorisotiimi. Jokavuotiseksi tapahtumaksi. Mynämäen seudun Ratsastajat järjestivät tapahtuman ytimessä olleen match -shown. Leppäkerttu yleisön suosikki Ponien match-show kesti noin kolmisen tuntia, ja se oli tällä kertaa vain poneille tarkoitettu leikkimielinen näyttely, jossa ponit jaettiin pienten ja isojen ponien ryhmiin säkäkorkeuden perusteella, kertoo Mynämäen Seudun Ratsastajat ry:n eli MySeRan puheenjohtaja Kaisa Talvenheimo.. 38 Yleisön suosio ylitti odotukset Ponit PÄÄTÄHTINÄ Kupittaalla Koko perheen Ponit Kupittaalla -tapahtuma kokosi Kupittaan urheilupuistoon satoja poneista innostuneita ihmisiä. Ponit esiintyivät tapahtuman päätähtinä yleisölle näytösluonteisessa matchshowssa, ja ohjelmassa oli myös mielikuvituksellinen naamiaisluokka. Lisäksi ohjelmaan kuului keppihevostelua sekä poniratsastusta. – Laskeskelimme, että kolmen tunnin aikana paikalla oli ainakin 700 ihmistä, iloitsee Mustonen. – Alustavasti olemme miettineet myös mahdollisuutta järjestää muitakin vastaavia tapahtumia eri puolilla aluetta. Yleisömäärää oli vaikea arvioida etukäteen ja suosio pääsi yllättämään järjestäjät. Kokemus oli kuitenkin niin positiivinen, että oli helppo tehdä päätös järjestää tapahtuma ensi vuonna uudelleen. Tapahtuma oli osa SRL100 -juhlavuoden ohjelmaa. Uskon, että siitä voisi tulla vaikkapa vuosittainen traditio
BIS-kehässä.. – Kehässä ponit esitettiin pareittain, joista kunkin parin voittaja pääsi jatkoon kilpailemaan paikasta BIS-kehässä. Nora Rantanen ja Sandra kilpailivat pukuluokassa rantaloma -teemalla. – Tällaisia tapahtumia tarvittaisiin useamminkin, kiittelee Lerkki. Sandra lähti rantalomalle . Paikalla oli yksisarvisia, punahilkka, leppäkerttu ja olipa siellä mukana uimapukuun sonnustautunut esittäjä valmiina rantalomalle poninsa kera. Poneille jaettiin myös erikoispalkintoja muun muassa kauneimmista jouhista ja parhaimmista liikkeistä. Sandra valikoitui mukaan harjoittelemaan yksin reissaamista. 39 . – Näyttelyä edeltävänä päivänä poni pestiin ja loimitettiin viettämään yö karsinassa. – Kupittaan Urheilupuisto soveltui loistavasti tarkoitukseen! Se sijaitsee aivan Turun keskustan tuntumassa ja on suosittu, monipuolinen ajanviettopaikka ja toisaalta riittävän rauhallinen sekä tilava. Vähän mietittiin, mitä nuori poni sanoo koristeisiin, mutta eihän se niistä mitään välittänyt. – Pukuluokkaan Sandra osallistui Nora Rantasen kanssa, jonka ideoimana lähdettiin rantaloma -teemalla, kertoo Lerkki. Saimme myös aluetta hallinnoivalta Turun liikuntapalvelukeskukselta todella ystävällistä palvelua, kiittelee Talvenheimo. – Kehässä ponit – Kehässä ponit esitettiin pareittain, esitettiin pareittain, joista kunkin parin joista kunkin parin voittaja pääsi jatkoon voittaja pääsi jatkoon kilpailemaan paikasta kilpailemaan paikasta BIS-kehässä. – Yksityiskohdat ratkaisivat, sillä ponin asusteeseen oli nähty vaivaa, ja kokonaisuuteen kuului hienosti timanteilla koristellut kaviot. – Poni puettiin kantamaan uimarengasta ja koristeltiin kukkaköynnöksin. Yleisön suosikiksi äänestettiin leppäkerttu. Useita poneja omistavalla Suvi Lerkillä oli tapahtumassa mukana 2-vuotias minishetlanninponitamma Bergli Alexandra eli Sandra. Voittajaksi tässä kilpailussa tuomari valitsi keijukaisponin esittäjineen. – Tapahtuman järjestelyt toimivat hyvin ja ihanan paljon näkyi poneista kiinnostunutta yleisöä. Poneja oli mukana 20 yksilöä, ja useita eri rotuja oli edustettuina! – Näyttelyssä meillä oli erikoisohjelmana ennen loppukilpailua pukuluokka, jossa sekä esittäjä että poni puettiin hauskaan asusteeseen. – Valmistauduimme tapahtumaan opettamalla ponille kuolainten käyttöä näyttelyä edeltävinä viikkoina, muuten poni eleli nuoren ponin laidunlomaa ennen näyttelyä. – Seuraavana aamuna näyttelypaikalla selvitettiin jouhet ja viimeisteltiin poni kehiä varten. Suurimman pokaalin ja ruusukkeen pokkasi nuori shetlanninponi, toiselle sijalle palkittiin haflinger ja kolmannelle sijalle saksalainen ratsuponi. – Lopulta näyttelyn parhaan valinta huipensi päivän. Leppäkerttuponi valittiin yleisön suosikiksi pukuluokassa
– Keppihevosille järjestettiin match show -luokka omalla areenallaan. Ilmoittautuminen oli paikan päällä ennen luokan alkua, ja tässäkin suosio pääsi yllättämään meidät täysin, sillä osallistujia tuli peräti 80. Kaksi oli satuloituina ja yhdellä oli kärryt, joihin mahtui kaksi lasta kerrallaan. Talutusratsastukseen oli niin paljon tulijoita, että poneja olisi saanut olla tuplamäärä. Keppihevosratsukoita varten oli myös kaksi eri korkuista esterataa, joita sai hypellä omalla tai lainaratsulla. Paikalla oli myös buffet ja MySeRa järjesti päivän aikana muutaman karkkibingokierroksen, luettelee Mustonen. Ponit ovat rakkaita!. enemmän yleisöä kuin samaan aikaan meneillään ollut poninäyttely. – Poniratsastukseen oli varattu kolme ponia. Ponit taluttajineen saivat tehdä töitä tauotta, mistä ne kyllä suoriutuivat reippaasti. Radat olivat täydessä käytössä koko tapahtuman ajan. Keppihevoset vetivät hetkellisesti Keppihevosten match show -luokkaan osallistui peräti 80 ratsukkoa. 40 Keppareita ja talutusta Koko tapahtuman ajan tarjolla oli talutusratsastusta, keppareiden esteradat ja nuorisotiimin järjestämää hevosenkenkien koristelua
Yksi niistä käy säännöllisesti ilahduttamassa vanhainkotien asukkaita, toinen toimii myös kehitysvammaisten ratsuna ja kolmas juoksee kilpaa raveissa. Keppihevosten match show -luokkaan osallistui peräti 80 ratsukkoa. 41 Ponitalutus oli perheen pienimpien suosiossa. Talutusratsastukseen osallistujille jaettiin Nouse ratsaille -oppaat ja tietoa hevosharrastusmahdollisuuksista lähialueilla. . – Paikalla olleet ponit olivat kokeneita asiakaspalvelun ammattilaisia, joita ihmispaljous ei hätkäytä. – Paikalla olleet – Paikalla olleet ponit olivat kokeneita ponit olivat kokeneita asiakaspalvelun asiakaspalvelun ammattilaisia, ammattilaisia, joita ihmispaljous joita ihmispaljous ei hätkäytä. ei hätkäytä.. Ponit Kupittaalla -tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut ja osallistujamäärä yllätti tapahtuman järjestäjät
SA-kuva. Suomi oli maailman ainoa maa, jossa hevoset sotien aikaan saivat lähes saman kohtelun kuin miehetkin. Myös hevoset olivat rintamalla täisaunassa
Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Oy Equine Innovations Ltd n Ruokinta. 44 Heinätin säästää aikaa ja euroja hevosten ruokinnassa Automaatti takaa sopivan annoksen oikeaan aikaan Usean hevosen ruokinta heinäkärryiltä käsipelillä vie päivittäin tuntikausia. Heinätin helpottaa hevosten ruokkimista ja koko tallin arkea sekä säästää niin ajassa kuin kustannuksissakin
– Meillä on lisävarusteena saatavilla automaatin alapuolelle asennettava puomi, joka estää hevosta nojailemasta ja kihnuttamasta itseään automaattiin. Ajansäästö riippuu paljolti hevosten määrästä. Katja ja Jarkko Kulmakorpi kehittivät automaattisen ruokintalaitteen omien kokemustensa perusteella. Käytännössä hevonen tulisi ruokkia kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Laitteessa voi olla kolme tai neljä hyllyä, joskus myös kaksi. – Omalla Klerkki-hevosellamme oli vaikea mahahaava ja kokeilimme sen hoitoon kaikki konstit. Laitteet ovat päätoimemme. – Yhdellä Heinättimellä voi hoitaa kätevästi esimerkiksi pihaton päiväja yöruokinnat. Myös öinen heinäannos on hevosen terveyden kannalta tärkeä. Hevonen ei kuitenkaan saa vapautettua Heinättimen hyllyjä tönimällä tai tuuppimalla kaappia. 45 . Kaksihyllyinen ei säästä aikaa yhtä paljon, eikä se mahdollista hevosen ruokintaa yöaikaan. Vaikka automaatti on rakenteeltaan tukeva, ei se onttona kestä kaikkea hevosen käsittelyä. Ruokinnassa ongelmia Automaatti ja Kulmakorpien yritys sai alkunsa oman hevosen vaivoista, minkä ansiosta syntyi yritys Oy Equine Innovations Ltd. Ja hevonen mielellään syö heinän kertaheitolla, kun sitä on tarjolla, sanoo yrittäjä Katja Kulmakorpi. Hevoset ovat tuotetestaajia ja pidämme niitä omaksi iloksemme. Emme mieheni kanssa löytäneet ähkyja mahahaavaherkän hevosensa terveysongelmiin valmiita ratkaisuja. Osa hevosista pyrkii rikkomaan kaiken mitä karsinassa on. – Lisäksi hevosemme niska ja hampaat alkoivat vaatia muuta ruokintatapaa kuin heinäverkot, sillä luonnoton, pää vinossa syöminen verkosta jumitti niskaa ja pään aluetta, mikä vaikeutti harrastamista ja lisäsi hierontakuluja sekä omaa huoltamme hevosen hyvinvoinnista, kertoo Kulmakorpi. H ämeenkyröläiset Katja ja Jarkko Kulmakorpi kehittivät automaattisen ruokintalaitteen omien kokemustensa perusteella muutamia vuosia sitten. – Totta kai heinän tulee olla laadukasta, eikä ilman analyysejä heinän laadusta kukaan osaa sanoa mitään. Heinäannos jaetaan hyllyille ja hyllyt annostelevat heinän suoraan karsinaan haluttuun kellonaikaan. Kaikkiin Heinätin-malleihin on myös saatavilla erilaisia ohjauskeskuksia, joihin voit syöttää tarpeen mukaan 3-12 ruokinta-aikaa. – Omien kokemusteni mukaan sopiva heinäannosten määrä on 8 – 10 kertaa vuorokaudessa, mutta yli neljän tunnin heinäväliä ei tulisi ruokinnassa olla. Meillä on yrittäjien lisäksi töissä muutama kevytyrittäjä sekä muutama harjoittelija. Annostelu voidaan siis ohjelmoida tapahtuvaksi tiettyyn aikaan ja tietyllä syklillä. Harvassa tallissa on tällaiseen mahdollisuuksia, minkä vuoksi työntekijä vie isompia heinäannoksia kerrallaan. Heinätin säästää tallityöntekijältä aikaa ja vaivaa hevosten ruokinnassa.. Ei yli neljän tunnin taukoa Kulmakorpi on omien kokemustensa perusteella todennut, että hevosta tulee ruokkia usein ja pieninä annoksina. – Asiakkaat voivat käytännössä kokeillla kaikkia laitteitamme. Olemme laskeneet, että 30 hevosen tallissa työaikaa säästyy noin 2,5 tuntia päivässä, kun kyseessä on 3-4-hyllyiset laitteet. Lisäksi tulee syöttää väkirehuja hyvin maltillisesti. Kulmakorvilla on aivan uusi kahden hevosen aktiivipihatto, johon asiakkaatkin pääsevät vierailemaan. Avajaiset pidetään tässä jossakin sopivassa kohtaa. Kerta-annos on noin kaksi kiloa hevosen koosta riippuen. Keksintö säästää tallityöntekijöiden aikaa. Kesällä vapaa laidunnus tekee hevosille myös kokonaisvaltaisesti hyvää. – Sillä oli lähes jatkuva mahahaava ja ruokinta tuotti isoja ongelma. – Optimitilanteessa hevonen pitäisi ruokkia noin neljän tunnin välein, jotta mahahaavan riski olisi mahdollisimman pieni
– Automaatti lisää hevosten hyvinvointia ja sen sivutuotteena on mahdollisuus helpottaa myös tallin arkea, koska heinien pussitukset ja jaot tippuvat työlistalta, Katja Kulmakorpi sanoo. Automaatin hyllyt annostelevat heinän sopivissa annoksissa ja oikeaan aikaan Kaiken tämän seurauksena Kulmakorvet alkoivat kehitellä tuotetta, jonka avulla hevosen ruokintarytmi saataisiin mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja hevonen voisi syödä säännöllisesti useita pieniä ruoka-annoksia vuorokaudessa. Kyvyt juontavat juurensa Road Racingin parissa vietetyistä vuosista maailmanmestaruustason mekaanikkona ympäri maailman. Tänä päivänä yritys tarjoaa kattavia ratkaisuja hevosten hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. 46 Hevonen ei pääse rikkomaan ruokinta-automaattia karsinassa. Automaatteja myydään joko asennusvalmiina laitteina tai tee-se-itse-pakettina, jolloin toimitukseen kuuluu tekniikka ja asiakas itse rakentaa kaapin omista tarvikkeistaan.. Tuotekehityksessä on ollut avainasemassa Jarkko Kulmakorven teknillinen osaaminen sekä kyky suunnitella lähes mitä tahansa laitteita
Kulmakorpi on laskenut Heinättimen tuomia kustannussäästöjä. Automaattien avulla heinäannokset voidaan jakaa kaappeihin karsinoiden siivouksen yhteydessä, jolloin työaikaa säästyy muun muassa käsin tehtävistä toistuvista ruokintakerroista, vähentyneistä käytävien lakaisuista sekä aamuheinien syömisen odottelusta. Ihon ja karvapeitteen hyvinvoinnin tukemiseen annetaan 4-8 viikon kuureina. Tällöin karsinan ulkopuolelta täytettävä malli puoltaa paikkaansa oikein mainiosti. Laite sopii oikein hyvin useiden eri tarhojen keskelle, jolloin eri tarhoissa olevat hevoset voivat käydä syömässä kunkin tarhan asukeille sopivan pituisen ajan. Heinätin Single voidaan rakentaa kaikista Heinätin-malleista. Käyttöohje ja annostus: Hevoset 20 g/pv. 47 Paalivahti on ratkaisu tiheään ja vaivattomaan pyöröpaaliruokintaan. Kulmakorpien yritys valmistaa myös Paalivahtia, joka on ratkaisu tiheään ja vaivattomaan pyöröpaaliruokintaan. Säästöjä syntyy ajassa ja euroissa Automaateissa ei ole teräviä kulmia, joihin hevonen voisi satuttaa itseään. Maltillisenkin laskennan perusteella säästöt ovat ilmeiset. Kilometrejä tai palkan lisiä ei laskennassa ole huomioitu. – Heinätin Singlen käyttöjännite on 24V. Se maksaa noin 1 500 euroa. Hinnat sisältävät 24 prosentin alvin. Käytävän puolelta täytettävä 24 automaatin paketti ohjaimineen ja hyllyhidastimineen maksaa vajaat 25 000 euroa. – Valmiita Heinättimiä on kolmen vuoden aikana myyty noin 750 kappaletta ja tee-se-itse paketteja joitakin satoja. – Heinätin-automaatit ovat investointi, joka maksaa itsensä taatusti takaisin. – Osan malleista voi täyttää käytävältä käsin. Tämä on johdoton malli, mikä sopii muun muassa vuokrakarsinassa asuvalle hevoselle. – Päivärytmistä riippuen aikaa säästyy viisi minuuttia hevonen per vuorokausi. Tuntipalkoissa säästyy tätä kautta euroja. Lisäksi niiden sähkönkulutus on erittäin pientä. Kavioiden ja kavioaineksen hyvä kunto on tärkeää, ja sen saavuttamiseksi suositellaan biotiinia annettavan useiden kuukausien ajan. Automaatit ja ohjainlaitteet kestävät hyvin pakkasta. – Ruokintakatoksessa on aukeavat seinät, jotka voidaan ohjelmoida aukeaviksi tiettyinä aikoina. – Uusia laitteita on kehitteillä, mutta ne saadaan markkinoille kenties ensi vuonna, sanoo Kulmakorpi. . Päiväannos 20 g sisältää: DL-Metioniinia 5000 mg Sinkkiä 540 mg Biotiiniä 20 mg. Viiden automaatin, viiden suojapuomin ja sopivan ohjaimen paketti hyllyhidastimineen maksaa noin 5 500 euroa. Heinätin Singlemalli on akkukäyttöinen heinäautomaatti, joka sisältää kolme ajastettua heinäannosta jakavan kaapin sekä kaappiin sisäänrakennetun ohjauskeskuksen, kaksi akkua ja akkujen latauslaitteen. Heinättämillä on kaksi jälleenmyyjää toinen Tanskassa ja toinen Saksassa. Corridor mallin kaappi on karsinan ulkopuolelle asetettava malli, mikä sopii, jos käytävä on riittävän leveä kuten usein vanhoissa talleissa on
Tilalla on hevosille paljon laitumia ulkoiluun.. 48 n Talliesittely Hevosten hyvinvointi on Onnenhevosten toiminnassa tärkeää
– Siitähän tämä lähti, että minua pyydettiin tuomaan hevosia näytille muun muassa eri laitok. – Kun olen itse saanut hevosharrastuksesta niin paljon iloa, on mukava tarjota sitä mahdollisuutta muillekin. Talli vanhaan navettaan Kun Anna Mennola vuonna 2005 muutti puolisonsa Henry Vainikan kotitilalle, tilalla oli vanha navettarakennus, johon tehtiin talli Annan kahdelle hevoselle. Tilalla on hevosille paljon laitumia ulkoiluun. Tämä työ on todella palkitsevaa. – Tänne voi tulla tulla nauttimaan hevosista, luonnosta ja maaseutuympäristöstä, tai tilata hevosen juhlaan tai tapahtumaan. P ikkutytöstä saakka ratsastanut Anna Mennola, 46, pyörittää kuuden hevosen Onnenhevoset-tallia Savitaipaleella Heituinlahden kylässä. 49 . Anna Mennolan Onnenhevoset tarjoaa hevoselämyksiä kaikille Hevosharrastuksesta kasvoi yritystoiminta Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Anna Mennolan arkisto Hevosten hyvinvointi on Onnenhevosten toiminnassa tärkeää. Tallin tilat ovat esteettömät, eli kulku onnistuu myös pyörätuolilla ja rollaattorilla. – Hevoset olivat minulle vain oma harrastus, mutta jotenkin tässä sitten kävi niin, että harrastus muuttuikin yritystoiminnaksi, Anna nauraa. Nyt hyvinvointija elämystalli Onnenhevoset tarjoaa green care -toimintaa ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa erityisryhmiin kuuluville asiakkaille sekä erilaisia hevoselämyksiä kaikille, vauvasta vaariin
Anna Mennola on ollut hevosharrastaja lapsuudesta saakka. – Ensimmäinen oma hevosenikin oli ravihevonen, jolla kilpailin. Nyt harrastuksesta on tullut myös työ. Ratsastuksesta ravipuolelle Omia hevosia Anna Mennolalla on ollut 17-vuotiaasta saakka. Vanhasta navetasta remontoitiin talli. Kun näitä pyyntöjä alkoi tulla yhä enemmän, päätin kaksi vuotta sitten perustaa yrityksen. – Neuropsykiatrinen valmennusmenetelmä tukee erityisesti puutteellisten toiminnanohjauksen taitojen harjoittelemista. Valmennuksen avulla pyritään opettelemaan uusia toimintatapoja mahdollisimman hyvän itsenäisen elämän hallitsemiseen. – Olin kyllä nuorempana alan töissäkin, ja olen myös opiskellut hevosalaa. Anna on koulutukseltaan kirjallisuuden maisteri, mutta takana on myös runsaasti hevosalan opintoja, kuten ravivalmennuspuolen hevosten valmentajan ammattitutkinto ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajan koulutus. Hevonen voi tulla pelkästään taputeltavaksi ja katseltavaksi, tai sen kanssa voidaan järjestää toimintaa, kuten hevosen harjaamista, talutusratsastusta tai kärryajelua. Annan hevosharrastus alkoi lapsena ratsastuksella, mutta yläkouluikäisenä hän siirtyi kokonaan ravipuolelle. Toiminnanohjauksen taitoja ovat esimerkiksi suunnittelukyky, aloittamisen kyky, loppuunsaattamisen kyky, organisointikyky ja ajanhallinta. – Neuropsykiatrinen valmennus on suunnattu erityisesti asiakkaille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, Anna Mennola kertoo. 50 Ratkaisukeskeinen nepsy-valmennus . Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on arjenja elämänhallinnan taitoja, uusien myönteisten toimintatapojen kehittymistä sekä myönteisen elämänpolun rakentumista. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä tunnetuimpia ovat tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD ja ADD, Aspergerin syndrooma sekä Touretten oireyhtymä. – Hevosen vierailu on ihana ohjelmanumero esimerkiksi ikäihmisille, kehitysvammaisille tai mielenterveyskuntoutujille. Ensimmäinen keikka oli veteraanien päivätoimintaryhmä. Muutama vuosi sitten Anna voitti Nette-hevosen kanssa suomenhevosten kilometrirankingin. Nekin olivat hienoja sijoja, kun oli itse valmentanut hevosen ja itse sitä ohjasti. – En voittanut, mutta kolmanneksi sijoituin useita kertoja. Nykyisin Anna kilpailee matkaratsastuksessa. ihan hyvin on pärjätty.. Anna on myös käynyt ykköstason ratsastusvalmentajakoulutuksen suuntautumisvaihtoehtona matkaratsastus, mutta siitä on vielä näyttö tekemättä. – Valmennus sopii kaiken ikäisille, ja kohteena voi olla melkein mikä tahansa elämän osa-alue itsensä ja kodista huolehtimisesta aina seurustelusuhteeseen. Kävin toisinaan hevosten kanssa myös ajeluttamassa ihmisiä. – Kilpailen vain – Kilpailen vain suomenhevosilla, ja suomenhevosilla, ja ihan hyvin on pärjätty. – Kilpailen vain suomenhevosilla, ja ihan hyvin on pärjätty. siin
– Aluksi monet tulivat tuttujen kautta Lappeenrannasta tai tästä Savitaipaleelta, mutta nyt huomaan, että tallille tulee paljon ihan vieraita asiakkaita. Kesätapahtumien ajelutuksia ja talutusratsastuksia peruuntui koronan vuoksi. Koronakeväänä tauko toiminnassa Kun korona alkoi, Anna Mennola keskeytti toiminnot maaliskuusta kesäkuuhun. Kärryajelut ovat olleet suosittuja. Perheessä on sijoituslapsia, jotka ovat olleet Annan pääasiallinen työ jo toistakymmentä vuotta. – Paljon pystyy tekemään ulkona, hevoset voidaan tuoda pihalle valmiiksi. Onnenhevosten toimintaa on jatkettu turvajärjestelyistä huolehtien. Myös hevoskuljetuksia tehdään, sekä kengityksiä. – Olin varmaan hiukan ylivarovainenkin, kun Etelä-Karjalassa on kuitenkin ollut koronaa hyvin vähän. Joskus ajelulla myös pukeudutaan menneen ajan tyyliin. Laitumia tilalla riittää. Hevosia tallissa on nyt kuusi, viisi suomenhevosta ja yksi lämminveriravuri. – Se on ihan perinteinen karsinatalli. Puoliso, Puolustusvoimissa työskentelevä Henry Vainikka ei ole hevosharrastaja, vaikka onkin maalta kotoisin ja edelleen mielellään asuu maaseudun rauhassa. Asiakkaat ovat kaikenikäisiä, vauvasta vaariin. Anna on halunnut luoda tarjontaa varsinkin niille ihmisille,. Kaksi lasta, nyt 10ja 12-vuotiaat ovat olleet perheessä pienestä saakka. On kuntouttavaa hevostoimintaa, hevoselämyksiä, green carea, ohjattua harrastushevostoimintaa, matkaratsastusta, ajoa. – Ehkä tämä on jo liiankin rönsyilevää. Monipuolista toimintaa Onnenhevosten toiminta on monipuolista, ja erilaista hevostoimintaa on tarjolla todella paljon. – Savitaipaleella ja ympäristössä on paljon kesäasukkaita, ja heitä käy meillä kesäaikaan paljon. Kodikkaat tilat ja paljon laitumia Anna Mennola pyörittää tallia yksin. Tilat eivät ole hienot tai modernit, mutta ihan kodikkaat. Hevoset ovat kesällä ulkona yötä päivää ja talvellakin aamusta iltaan. Mutta toiminta on kuitenkin vielä sivutoimista ja aika pienimuotoista, antaa ajan näyttää, mitkä palveluistamme ovat kysytyimpiä. Vanhaan navettaan tehty talli on matkan varrella jo laajentunutkin. – Ehkä tulevaisuudessa meillä voisi olla myös pihatto. – En halunnut tavallista ratsastuskoulutoimintaa, vaan monipuolisuutta juuri siksi, että hevosen kanssa voi tehdä niin monenlaista. Raviurheilusta innostunut Anna Mennola kouluttaa kiinnostuneita myös ajoon. 51 Talvisin on mahdollisuus rekiajeluihin
– Meillä on myös varsojen ajo-opetusta asiakkaan luona. tasoilla kilpaileville ratsukoille. Hiittitai kilpa-ajoon keskittyvät tunnit voidaan järjestää myös raviradalla. Anna tarjoaa myös matkaratsastusvalmennusta ja -kursseja aloitteleville sekä 1. jotka eivät voi, halua tai uskalla mennä ratsastuskouluun. – Ja jos joku ei pääse tänne, voin viedä hevosen hänen luokseen. – Sitä käytetään erityisesti lasten ja nuorten kuntoutuksessa, mutta se sopii kaiken ikäisille asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea ja kuntoutusta jollakin elämän alueella, Anna Mennola kertoo. 52 Talutusratsastus on monille lapsille sopiva tapa aloittaa harrastus. Onnenhevoset tarjoaa myös nepsy-valmennusta neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista kärsiville asiakkaille, sekä sosiaalipedagogista hevostoimintaa Hevonen synttäreille – Hevosen voi tilata vierailemaan vaikkapa työpaikan virkistyspäivään, yllätykseksi lapsen tai vanhuksen syntymäpäiville tai koulujen tilaisuuksiin, Anna Mennola juttelee. Ajotunteja ja matkaratsastusta – Ajotunnit ja -kurssit painottuvat meillä ravikärryillä ajamiseen, mutta osallistujien kiinnostuksen mukaan voidaan tutustua myös valjakkoja työvaljastukseen ja -ajoon. Toiminnan peruselementtejä ovat toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys. Meille tulee paljon asiakkaita, jotka haluavat toimia omassa rauhassa niin, ettei ympärillä ole kauheasti muita ihmisiä, ja jotka eivät kaipaa ratsastustuntia, vaan mieluummin maastoratsastusta tai kärryajelua. – Mutta toisaalta meille kyllä etsiytyvät ne asiakkaat, joilla on kiva suhtautuminen hevosiin. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ammatillista ja tavoitteellista, syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaaliseen kasvuun ja hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävää toimintaa. Se ei aina ole kaikille selvää. – Se voi sisältää hevosten hoitoa, tallitöitä, ajamista ja ratsastusta kentällä tai maastossa. Ajotunnit tai -kurssit voidaan järjestää joko tilalla tai asiakkaan omalla tallilla, jos siellä on ajamiseen soveltuva hevonen ja varusteet. Hevonen ei ole vain ”ratsastusväline” Hevosten hyvinvointi on koko toiminnassa tärkeä asia. Onnenhevosissa kynnys aloittamiseen on matala, kun erityistarpeet otetaan huomioon. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta . – Ja sanon myös aina asiakkaille, ettei hevonen ole vain joku ratsastusväline, joka otetaan tuosta noin vain. – On minullekin ihan mahtava tunne nähdä, kuinka joku voittaa pelkonsa ja ratsastaa ensin vaikka talutuksessa, Anna Mennola sanoo. ?. Kesäaikaan on mahdollista tuoda varsa myös tallille ajo-opetukseen. ja 2. asiakkaan luona. – Ohjattu harrastushevostoiminta räätälöidään aina asiakkaan tason ja toiveiden mukaiseksi. Lapsen syntymäpäivät voi myös järjestää hevostilalla. Kesäaikaan on Kesäaikaan on mahdollista tuoda mahdollista tuoda varsa myös tallille varsa myös tallille ajo-opetukseen. – Hevosen avulla pyritään näyttämään niiden asioiden tärkeys, joista oma hyvinvointi syntyy, kuten esimerkiksi puhtaus, terveellinen ravinto, säännölliset ruoka-ajat, sopiva liikunta ja riittävä lepo. Myös sellaisia asiakkaita käy, jotka syystä tai toisesta pelkäävät hevosta: taustalla saattaa olla jokin onnettomuus ja on tullut pitkä tauko, tai sitten vain ovat aina pelänneet ja haluavat voittaa pelkonsa. Tarjolla on myös vaunutai rekiajelua sekä talutusratsastusta, joka voidaan toteuttaa joko kentällä tai maastossa. – Meillä on myös – Meillä on myös varsojen ajo-opetusta varsojen ajo-opetusta asiakkaan luona. ajo-opetukseen. Vierailu hevostilalla sopii työpaikan virkistyspäivän ohjelmaksi tai retkikohteeksi päiväkotiryhmälle tai koululuokalle
Kuhunkin Hovin isokokoiseen akryylimaalaukseen liittyy myös runo, joka avaa maalauksen syntyprosessia. . – Hevonen voi muistuttaa ihmistä siitä, että olemme yhä osa luontoa tunteinemme, tarpeinemme ja vaistoinemme. Intensiivisyydestään huolimatta Hovin työt jättävät tilaa katsojan omille heijasteille ja tulkinnoille. Hyperion Lauluni tulesta ja jäästä Medusa H yvinkääläinen Stiina Hovi tutkii teoksissaan hevosen symbolisia rooleja – ja samalla vahvasti myös ihmisyyttä. Se riittää itselleen sellaisenaan, vaikkei riittäisi ihmiselle, pohtii Hovi. Suomen maatalousmuseo Sarka Vanhankirkontie 383, Loimaa www.sarka.fi. 53 Stiina Hovi: Tulikavio – Hevosen voimalla Maatalousmuseon seminaaritila Riihessä ja aulassa on nähtävillä Stiina Hovin näyttely Tulikavio – Hevosen voimalla. Hevonen vain on. Teosten vahva värimaailma ja muotojen virta tekee niistä katsojan tunnetilaan muokkautuvia. Tekniikan voima ja vimma välittyy myös katsojalle. Hyvinkäällä asuva ja työskentelevä Stiina Hovi on päivätyönään Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liitteen monityöläinen: graafikko, kuvaaja ja toimittaja. Stiina Hovin näyttely Tulikavio – Hevosen voimalla on esillä museon aulassa ja seminaaritila Riihessä 18.9.2020 – 13.1.2021. Isosti ja paljon värejä Hovi maalaa isosti ja käyttää paljon värejä. Hovin töissä hevonen on milloin taistelija, milloin orja. Hevonen elää hetkessä, ei pohdi tulevaa eikä sure mennyttä – toisin kuin ihminen. – Hevonen on ilmeikäs tunteiden välittäjä: samaan aikaan vahva ja herkkä, kova ja pehmeä
– Tulevaisuuden haaveet eivät toteutuneet myöskään nuoren. Monta vuotta harjoittelimme ja kuljimme kiAnita ja Pekka Kaakkola kasvattavat islanninhevosia Lopella. Mukana on tällä hetkellä yhdeksän ratsastajaa. Kasvattajat ja nuoret lupaavat ratsastajat kohtasivat ja perustivat 5G Horses -tiimin Kaikki hyötyvät yhteistyöstä 5G Horses -viisivaihteiset hevoset on islanninhevoskasvattaja Anita Kaakkolan ideoima ja toteuttama tiimi. 54 T avoitteena on nostaa suomalaista islanninhevoskasvatusta, -ratsastusta ja osaamista yhä korkeammalle, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla sekä tehdä tunnetuksi nuoria askellajiratsastajia. Olin 13-vuotias ja hevonen oli yllättävän haastava. Oikein mikään ei mennyt tamman kanssa putkeen, mutta periksi en antanut, Laura muistelee. Laura ei antanut periksi 5G Horses -tiimi sai alkunsa vihtiläisen Laura Nyströmin sitkeästä innostuksesta islanninhevosharrastukseen. Tilalla asustaa noin 40 eri ikäistä islanninhevosta. Se on tarkoitettu nuorille islanninhevosratsastajille, joiden tavoitteena on kehittyä kohti lajin huippua. Kuva: Mari Kaakkola soista toiseen. Ratsastajien ympärillä on iso joukko ihmisiä, jotka haluavat tukea suomalaista islanninhevoskasvatusta ja nuorten ratsastajien kehittymistä. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Johanna Vaurio-Teräväinen Tiimissä panostetaan junioreihin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin, jotka valmentautuvat ja kilpailevat tavoitteellisesti. Tavoitteena on tukea ratsukoita myös taloudellisesti sponsoritoiminnan kautta. – Syksyllä 2008 isäni osti minulle Islannista kuusivuotiaan tamman, Flautan
55 . varsan kanssa, joka ostettiin kasvamaan siinä toivossa, että Laura voisi itse kouluttaa sen mieleisekseen. Onneksi islanninhevoskasvattaja Anita Kaakkola oli seurannut Lauran innostusta kilpailuissa ja tarjoutui antamaan nuoren kasvattinsa lahjakkaan nuoren ratsastajan käyttöön. Siitä alkoi Anitan ja Lauran tuloksellinen yhteistyö, joka jatkuu edelleen. Vihtiläinen islanninhevosharrastaja Laura Nyström on opinnäytetyötä vaille valmis agrologi. Nyt 25 -vuotias Laura on kasvattaja, valmentaja, moninkertainen SM-mitalisti ja 10 hevosen tallin pitäjä. – Varsa kuoli kolmevuotiaana tapaturman johdosta syksyllä 2013 ja haaveet kariutuivat sen osalta siihen. – Sain lisää kokemusta ja osaamista itselleni ja sen myötä Anitalta uusia lupaavampia hevosia ratsastettavaksi. Ratsastamisen, kilpailemisen, opiskelun, tallinpidon ja valmennusten lisäksi Laura työskentelee liikkuvaa tammapraktiikkaa sekä päivystystapauksia hoitavan, hevosiin erikoistuneen eläinlääkärin apulaisena. Tämä on ollut
Kerttu on kilpaillut SM-tasolla menestyen vuodesta 2015 lähtien sekä omilla että lainahevosilla. Lähes kaikki tiimin ratsukot paransivat henkilökohtaisia tuloksiaan ja lopputuloksena tiimi korjasi yhteensä 12 kultamitalia ja neljä hopeaa. Svalan kanssa Kerttu on voittanut useita suomenmestaruuksia, sijoittunut kansainvälisissä kilpailuissa ja ratsukko edustaa Suomea maajoukkueessa kolmatta vuotta. Tiimin tavoite on nostaa suomalaista islanninhevoskasvatusta, -ratsastusta ja osaamista yhä korkeammalle. Gerda-Eerika ”Kerttu” Viinanen (17) on nurmijärveläinen nuori ratsastaja, joka asuu ja treenaa islanninhevostalli Dynurissa valmentajiensa Juha ja Saija Kontion luona. . hyvä, molempia palveleva diili; sain hevosia ratsastettavaksi ja Anita sai kasvattejaan koulutettavaksi sekä näyttöön. . Nimi viittaa islanninhevosten viiteen askellajiin; käynti, ravi, töltti, laukka ja passi. – Viime vuonna kantakirjasin tammat ja myöhemmin kesällä voitin SM-hopeaa molemmilla hevosilla. Ilman sponsoreita tiimi ei pysty täyspainoisesti toteuttamaan visioitaan. 5G Horses -tiimiläiset Laura Nyström ja Helá frá Kaakkola voittivat lajimestaruuksissa tänä vuonna kaksi kultamitalia ja yhden hopeamitalin. Yhteistyökyselyt sekä hakemuksia tiimiläiseksi voi laittaa sähköpostiin: info@5ghorses.com. Lisäksi Fengurilla tuli kultaa sekä 4-käynnistä, että 4-käynnin kombinaatiosta. Tänä vuonna lajimestaruuskilpailuissa kotiin tuomisena oli kaksi kultaja yksi hopeamitali Hélalla sekä Listillä jo neljättä vuotta putkeen hopeaa 5-käynnissä, Laura kertoo. Koronatilanteen vuoksi ulkomaalaisia tuomareita ei saatu, joten kilpailut pidettiin eri tittelillä kuin yleensä SM-kilpailut. Tuloksia syntyi ja idea laajeni Vuodesta 2015 lähtien Laura Nyström on kilpaillut Kaakkolan tilan hevosilla. – Tässä on onnistuttu hyvin, tulokset puhuvat puolestaan. Toisena kilpahevosena toimii Kontioiden kantakirjaori Fengur frá Súluhólti. Koulutuksessa on vuoden ympäri hevosia vaihtelevasti Kaakkolan tilalta. Tänä vuonna lajimestaruuskilpailuissa Kerttu voitti kaksi kultamitalia Svalalla, tehden samalla myös uuden Suomen ennätyksen Speedpassiluokassa. Viime vuoden marraskuussa Anita Kaakkola päätti laajentaa ideaansa ja etsi tiimiin lisää ratsastajia. Tiimi kasvaa resurssien mukaan ja tukijoukot ovat tärkeitä. Kertulla on kilpailukäytössä 16-vuotias tamma Svala frá Minni-Borg. Tällä hetkellä hänellä on kaksi kilpahevosta, joista toinen on kahdeksanvuotias tamma Héla frá Kaakkola ja toinen on 13-vuotias tamma List frá Kuuma, jonka Laura osti Kaakkolan tilalta muutama vuosi sitten. 56 Islanninhevoskasvattaja Anita Kaakkola suunnitteli 5Glogon Suomessa järjestettyjen PM-kilpailujen aikaan. Tiimillä on ollut hyvä kisamenestys, joka huipentui elokuun lopussa järjestetyissä lajimestaruuskisoissa, kauden päätapahtumassa
Yhteisellä taipaleellaan ratsukko on kisannut myös Ruotsissa FEIF Youth Cupissa hyvin tuloksin. 57 5G Horses-tiimiläisten huikea palkintoja ruusukerivi lajimestaruuskisoissa, kauden päätapahtumassa. PM-edustuksia heillä on kahtena eri vuonna, parhaina saavutuksina töltti T1 -luokan hopeaa ja 4-käynnin pronssi. Hän kilpailee Kaakkolan kantakirjaorilla Freir frá Kaakkolalla ja nyt ensimmäisellä yhteisellä kilpailukaudellaan he saavuttivat kolme kultamitalia lajimestaruuskilpailuissa. Kuva: Tanika Pietilä. Viime vuonna ensimmäisellä kilpailukaudellaan kaksikko ylitti omat tavoitteensa voittaen lajimestaruuskultaa junioreiden T2luokassa. Vuonna 2018 Miina pääsi ensimmäistä kertaa edustamaan Suomea PM-kisoihin omalla tammallaan Tjaningilla ja Miinan haaveissa on päästä myös tulevaisuudessa kansainvälisiin kilpailuihin. . Miina on kilpaillut useamman vuoden SM-tasolla menestyen eri hevosilla. . Hänen kilpailukumppaninsa on 14-vuotias ruuna Lord frá Kaakkola. Juniorivuosinaan hän on saavuttanut hevosellaan Lordi frà Hvolsvelli useita suomenmestaruustitteleitä. Kilparatsunaan Hennalla on suomalaiskasvatti Vidar fra Kattarhaed, 14-vuotias ruuna, jonka kanssa hän on kisannut vuodesta 2015 lähtien ja saavuttanut SM-tasolla mitaleja T1 ja V1 luokissa. Aava Porri (14) on junioriratsastaja Raumalta. Miina Sarsama (15) on junioriratsastaja Ylöjärveltä. Henna Videnoja (19) on nuori ratsastaja Ylöjärveltä. Anniina Kanerva (16) on forssalainen nuori ratsastaja. Tällä hetkellä Henna työskentelee Islannissa hevostilalla ja kartuttaa osaamistaan nuorten hevosten koulutuksen parissa. Anniina on valittu kolmena vuonna Vuoden Junioriratsastajaksi ja palkittu useita kertoja kilpailuissa hyvästä ja harmonisesta ratsastuksesta. Aavalla on kannustava tukijoukko ympärillään, mikä mahdollistaa tavoitteellisen kilpaurheilun – koko perheen elämä rakentuu vahvasti hevosurheilun ympärille. .
Nelly Loukiala (21) on jyväskyläläinen nuori ratsastaja. 58 . . Hän kilpailee perheensä kasvatilla, 14-vuotiaalla tammalla Hekla fra Vidarbrekku. Veera ratsastaa myös nuoria hevosia Pälkäneellä Alfur-tallilla ja lisäksi hänellä on nuori tamma Kaakkolan tilalta. Dimman jäädessä hiljalleen eläkkeelle, on Anna saanut käyttöönsä nuoren lahjakkaan ruunan Kaakkolan tilalta, josta toivon mukaan kasvaa Annalle uusi kilpahevonen. Tällä hetkellä hän ratsastaa islanninhevostalli Dynurissa valmentajiensa Juha ja Saija Kontion luona. Nelly aloitti aktiivisen kilpailemisen viime kesänä, ja jo samana vuonna hänet valittiin edustamaan Suomea Berliiniin MM-kilpailuihin. Kuva: Tiia Tahvanainen 5G Horses -tiimiläiset. Anna Ketola (19) on nuori ratsastaja Helsingistä ja kilpailee omalla 17-vuotiaalla tammallaan Dimma frá Sidu ja tänä vuonna ratsukko voitti lajimestaruuskilpailuissa kultaa 5-käyntiluokassa. Natalie on kilpaillut SM-tasolla vuodesta 2018 menestyen eri hevosilla. . Natalie Slögs (19) on vihtiläinen nuori ratsastaja. Nyt Natalien kilpahevosena toimii Kaakkolan tilalta 7-vuotias tamma Heidi frá Kaakkola, jonka kanssa Natalie voitti töltti T2-luokan kultaa lajimestaruuskilpailuissa tänä vuonna. Veera Niemi (17) on nuori ratsastaja Hämeenlinnasta. Hän on ratsastanut islanninhevosilla lähes koko ikänsä ja myös työskennellyt Islannissa parin kesän ajan tehden tallitöitä ja kouluttaen nuoria hevosia. Nellyn kilparatsuna toimii tällä hetkellä sähäkkä tamma Trú frá Skáney, joka tuli hänelle syksyllä 2015. Veera on kilpaillut vuodesta 2017 asti SM-tasolla ja tänä vuonna hän menestyi lajimestaruuskisoissa voittaen 5-käynnin kombinaation sekä tyylipassin kultaa. Veera opiskelee lukion urheilulinjalla, päälajinaan ratsastus. . Natalie työskentelee sekä itsenäisesti, että valmentajiensa avustuksella paljon eri ikäisten ja erilaisten hevosten parissa
Junioreiden uusi Lajimestari on Miina Sarsama – Freir frá Kaakkola pistein 6,44! Hopealle ratsasti Vilma Mätäsniemi – Hvammur frá Hvolsvelli pistein 5,11 ja pronssille tasapistein Siiri Anttonen – Sindra frá Sommarbo ja Ella Nieminen – Heimir fra Gliti pistein 4,56. Nuorten voittajaksi ratsasti Natalie Slögs – Heidi frá Kaakkola pistein 5,46. Finaalin toiseksi parhaimmat pisteet 5,75 ratsasti Reetta Varonen – Einar frá Einiskaga ja on näin junioreiden vuoden 2020 Suomen lajimestari. Nuorten viisikäyntikombinaation Suomen lajimestaruuden voitti Veera Niemi – Hekla fra Vidarbrekku pistein 4,490. Askellajiluokkien A-finaalit Iltapäivällä kisapäivä jatkui hienoilla F1 ja V1 A-finaaleilla. Mari VäyrynenKunnas ja Helmir V1voittajat sekä Islannin suurlähettiläs palkintojenjaossa.. Junioreista lajimestaruuteen 2020 juoksi Siiri Anttonen – Lisa fra Eystri-Hol ajalla 12,05” ja toiseksi Julia Airola – Forld frá Thjódòlshaga. Senioreiden P2 Lajimestaruuteen ratsasti Tiina Kari – Saga fra Kakkola ajalla 9,36”. Näiden luokkien sijoitukset antavat ratsukolle pisteitä ja näiden pisteiden perusteella ratkotaan kombinaatioiden mestaruudet. Ensin ratsastettiin F1 viisikäynnin A-finaali, mikä oli eri ikäryhmien yhdistetty. . Islanninhevosten lajimestaruuskilpailuissa 2020 tuomaristo valitsit Hyvä ja Harmoninen Ratsastus -palkinnon saajiksi junioreista Miina Sarsaman, nuorista Gerda-Eerika Viinasen ja senioreista Jenni Kurjen. T2 tölttiluokan A-finaali oli kaikkien ikäryhmien yhdistetty. Näiden luokkien sijoitukset antavat ratsukolle pisteitä ja näiden pisteiden perusteella ratkotaan kombinaatioiden mestaruudet. 59 I slanninhevosten lajimestaruuskilpailuiden finaalipäivä sai upean huipennuksen, kun kilpailuissa saatiin todistaa uusi Suomen ennätys P2 Speedpassissa! Gerda-Eerika Viinanen ja Svala frá Minni-Borg juoksivat passin uuteen ennätysaikaan 7,70”! Aika on maailman kärkiaikoja ja sijoittuisi WorldRanking -listalla sijalle 11. T1 nuorten Suomen Lajimestaruuteen 2020 pistein 5,89 ratsasti Viivi Kallio hevosella Kyndill frá Lýtingsstöðum! Hopeaa saavutti Gerda-Eerika Viinanen – Fengur Fra Suluholti pistein 5,78 ja pronssia Hanna Huhta – Teitur från Marklanda pistein 5,67. Tämä laji todella kruunasi koko kilpailuviikonlopun, kun jo mainittu uusi Suomen ennätysaika 7,70” kilahti sähköiseen ajanottoon Gerda-Eerikan ja Svalan juoksussa. Nelikäyntikombinaatiossa ratsukko on sijoittunut joko T1 tai T2 luokassa sekä V1 luokassa. Koko finaalin ja samalla senioreiden lajimestaruuden voitti Jenni Kurki – Narri frá Vestri-Leirárgörðum korkein pistein 6,90! Hopealle senioreista ratsasti Laura Nyström – List fra Kuuma pistein 5,76. Nuorten nelikäynnin A-finaalin voittoon ja kultamitalille ratsasti Gerda-Eerika Viinanen hevosella Fengur Fra Suluholti pistein 6,10! Tätä ennen Fengurilla jo 15 vuotta ratsastaneet ovat aina saavuttaneet vain hopeaa. Tölttiluokkien A-finaalit Finaalipäivän aloitti töltti T1 luokan eri ikäluokkien A-finaalit. SIHY ry on nimennyt T1 senioreiden luokan Röðull frá Holtsmúla 1 muistoluokaksi vuosiksi 2020-2030. Hopealle ratsasti Aura Kari – Spretta Frá Melaleiti pistein 5,42 ja kolmanneksi Anna Ketola – Dimma frá Sidu. Speedpassin ja kombinaatioiden mestarit Finaalipäivän lopuksi nähtiin vielä vauhdikas P2 Speedpassi -luokka, missä ratsukot kisaavat 100 metrin matkalla nopeimmasta ajasta puhtaassa liitopassissa. Nyt tuli vihdoin kultaa! Hopealle ratsasti Viivi Kallio Kyndill frá Lýtingsstöðum pistein 5,90 ja pronssille Amanda Nygård – Heidur Fra Eilifdskogi. Hyvä ja Harmoninen Ratsastus -palkinto osoitetaan useimmiten ratsastajalle, jonka ratsastus on tuomariston mielestä harmonisin muihin samaan ikäluokkaan osallistuneiden nähden. – Lähdimme Svalan kanssa hyvin ja rennoin mielin P2 luokkaan. Viisikäyntikombinaatiossa ratsukon on pitänyt osallistua kolmeen eri lajiin eli joko T1 tai T2 sekä F1 ja johonkin passiluokkaan. Junioreiden voittaja selvisi jo karsinnoissa ja omassa ikäryhmässään viisikäynnin lajimestari on Julia Airola – Forld frá Thjódòlshaga pistein 3,53. Nelikäyntikombinaation junioreiden Suomen Lajimestaruuden voitti Miina Sarsama – Freir frá Kaakkola pistein 5,935! Hopeaa voitti Reetta Varonen – Einar frá Einiskaga pistein 5,465 ja pronssia Ella Nieminen – Heimir fra Gliti pistein 4,800. Askellajiratsastuksessa kilpaillaan myös eri luokkien ja lajien sijoitusten perusteella kombinaatioiden mestaruuksista. Ensimmäisenä nähtiin hieno junioreiden kilpailu Suomen parhaimmasta nelikäyntiratsukosta. Hopeaa T1 senioreista sai Kaarina Metz – Bragi frá Ytri-Skógum pistein 5,83 ja pronssille ratsasti Annamari von Hertzen – Thrádur frá Austurkoti pistein 5,39. Päivän viimeiset finaalit olivat V1 nelikäynnin eri ikäluokkien finaalit. Hopeaa voitti Laura Nyström – Héla frá Kaakkola pistein 6,07 ja pronssia Kaarina Metz – Bragi frá Ytri-Skógum pistein 5,57. Nelikäynnin senioreiden Suomen Lajimestaruuden voitti Mari Väyrynen-Kunnas – Heimur frá Austurkoti pistein 6,47! V1 senioreiden luokka on Marjatta Kojon muistoluokka ja näin Mari Väyrynen-Kunnas Uusi Suomen ennätys ja upeita finaaleita sai myös upean kiertopalkinnon, jonka on valmistanut IcelyArt. Senioreissa ei ollut kombinaatioratsukoita. Hyvä ja Harmoninen Ratsastus -voittajat Suomessa kilpailujärjestäjä pyytää tuomareita nimeämään jokaisesta ikäryhmästä yhden ratsastajan, joka ansaitsee tuomariston mielestä palkinnon hyvästä ja harmonisesta ratsastuksesta. Senioreiden hopealle ratsasti Julia Wejberg – Tjaldari frá Heimnesi pistein 4,33. Nuorten lajimestaruuden voitti Anna Ketola – Dimma frá Sidu pistein 4,81, hopealle ratsasti Veera Niemi – Hekla fra Vidarbrekku pistein 4,05 ja kolmanneksi Anna Hynninen – Bragur frá Seljabrekku. Senioreiden nelikäyntikombinaation kultaa voitti Laura Nyström – Héla frá Kaakkola pistein 6,150! Hopeaa voitti Mari Väyrynen-Kunnas – Heimur frá Austurkoti ja pronssia Kaarina Metz – Bragi frá Ytri-Skógum pistein 5,615. Viisikäyntikombinaation junioreiden Suomen lajimestaruuden voitti Julia Airola – Fold frá Thjódólshaga pistein 2,950. Senioreiden T1 luokan uusi Suomen Lajimestari 2020 on Jenni Kurki – Narri frá Vestri-Leirárgörðum, joka saavutti finaalissa huippupisteet 6,78 ja hän sai upean kiertopalkinnon, jolla SIHY kunnioittaa Roopen muistoa. Nuorten nelikäyntikombinaation Lajimestari 2020 on Gerda-Eerika Viinanen – Fengur fra Suluholti pistein 5,735! Hopeaa voitti Viivi Kallio – Kyndill frá Lýtingsstöðum pistein 5,700 ja pronssia Hanna Huhta – Teitur från Marklanda pistein 5,250. Ratsastajalla sekä hevosella oli kivaa, jonka tuloksena saatiin hyvä juoksu aikaan, kertoi Gerda-Eerika tunnelmistaan ennätysjuoksun jälkeen. Koko finaalin parhaat pisteet 6,46 ja senioreiden Suomen lajimestariksi ratsasti Laura Nyström – Héla frá Kaakkola. Voittoon ratsasti Miina Sarsama – Freir frá Kaakkola pistein 5,67! Hopeaa saavutti Reetta Varonen – Einar frá Einiskaga pistein 5,43 ja pronssia Vilma Mätäsniemi – Hvammur frá Hvolsvelli pistein 5,30
Myös ruokintapaikat suunniteltiin uusiksi. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Palmun Ratsutilan kentän hyvästä kunnostustyöstä kiitos kuuluu Stanley Servicing Riding Arenas -nimiselle yritykselle. – Kaikki kerrokset on tasoitettu laserilla. – Meillähän oli jo valmis kenttä, mutta nyt siitä on tehty priimakuntoinen, Palmun RatPalmun Ratsutalli varautui tänä vuonna hyvissä ajoin syksyn sateisiin, laittamalla tarhojen ja kentän pohjat kuntoon. Laidunten ympäri kulkee aidattu rata, jota hevoset pääsevät laukkaamaan halutessaan. Kirkkonummelaisen Stanislav Kravecin yritys, Stanley Servicing Riding Arenas, on pelkästään ratsastuskenttiä rakentava yritys ja myös kentän kunnossapito sekä huolto ovat tärkeät osa-alueet. Pohjat kuntoon U lkokentän pohja on juuri teetetty ratsastuskenttien ammattilaisella. Viime vuoden sateinen ja kostea talvi sai monet hevoshyvän sään aikana. Hän tekee myös hevostarhat kestäviksi ja pitkäikäisiksi. Myös alakenttää on huollettu, laajennettu ja tasoitettu ja maneesinkin pohja tullaan korjaamaan lähiviikkoina. – Kenttä on suoristettu ja rakennettu niin, että ensin on kantavana kerroksena soraa, sitten kivituhkaa kiilakerroksena ja pinnalla erinomaista ratsastuskenttähiekkaa. 60 . sutallin omistaja Mari Palmu kehuu. Tasoitus tehtiin laserkonetta käyttäen
61 Mutatarhat ja märässä kentässä tarpominen ei ole hyväksi hevosille. hyvän sään aikana 9. Heinät ovat tarhan aidan takana laatikoissa, johon ne on helppo annostella. 20 20. Hyvin kunnostetut pohjat vaikuttavat ratsastuksen laatuun, sanoo Mari Palmu
Pihaton heinäpaikka. – Yleensä hevoset menevät sinne kaikki yhtä aikaa ja välillä villiintyvät hurjaankin menoon. Ruokintapaikat on nyt suunniteltu kokonaan uusiksi. Varsa on löytänyt betonitasanteelta mukavan paikan nukkua auringossa. Ruokintapaikat kokonaan uusiksi Palmun ratsutilan hevosista suuri osa asustaa pihatossa ja myös karsinassa yönsä viettävät hevoset ovat koko päivän ulkona tarhoissa. Paratiisitarha pihatossa Pihaton hevosille on tehty rata, joka kiertää laitumen ympäri. Paali on kokonaan aidatun alueen takana. Tarhassa on jatkuvasti heinää satava. Heinä ei sotkeudu hiekkatarhaan, josta hevoset söisivät hiekkaa samalla kun etsivät heinänkorsia. Kaikille on tilaa ja on muutenkin todettu, että pihattohevoset ovat tyytyväisiä ja helppoja käsitellä, kun ne saavat viettää luonnonmukaista elämää laumassa. Paali on laitettu aidan taakse ja hevoset seisovat siihen tehdyllä betonialustalla, josta yliheitelty heinä on helppo siivota. – Rata on tehty kuten tietkin. ?. Tällaista paikkaa sanotaan paddock paradiseksi ja paratiisilta se vaikuttaakin. ¨ – Pihatossa on erillinen tarha, jonne hevoset halutessaan pääsevät. – Ne myös ruokitaan ulos ja niillä on aina vettä saatavilla. – Joissain tarhoissa on isot kaukalot, joihin heinät jaetaan useasti päivässä ja osa hevosista saa heinät tarhan ulkopuolella oleviin ruokintalaareihin. Ensin kaivinkoneella ajettu pohja, jonka päälle tulee kangas sekä soraa ja päällimmäiseksi hiekkaa. Hevoset saavat mennä kiertämään rataa silloin kun haluavat vapaasti. talliyrittäjät miettimään, miten voisi ehkäistä viime talven mutaongelmat tarhoissa. – Asfalttikohta on helppo pitää puhtaana ja ruokinta onnistuu siihen myös. 62 Myös juomakaukalo on aidan takana tarhan ulkopuolella. – Hevoset valitsevat itse menevätkö ne syömään heinäpaalista, juoksemaan radan hyvällä pohjalla, laitumelle tai sisään suojaan silloin kun itse haluavat. Varsat emoineen ja nuoret hevoset asuvat pihatossa, jossa on mäkisen nurmikkomaaston, hiekkapohjaisen tarhan ja laitumen lisäksi iso asfaltoitu tila. Vaikka heinät ovat omissa kaukaloissaan aidan takana, hevosille on tehty tarhan puolelle betonista alusta, jossa ne seisovat ja näin vältytään heinänkorsien heittely hiekkatarhaan. Juoma-astiat ovat myös aidan toisella puolella, joka helpottaa veden lisäämistä astiaan, astian pesua ja veden puhtaana pysymistä
Kartanoissa ja suurtiloilla oli hevosia omasta takaa riittävä määrä hevosia oja-auran valjakoksi. O ja-auran keksiminen ja kehittäminen on aste asteelta kehittynyt kyntöauran kehityksen mukaan. Hevosvetoi. Raipala Hämeenkyröstä kehittivät Raipalan rautasiipisen oja-auran. Runossa Paavo kaivoi kaksin verroin ojaa ja näin sai torjuttua hallan pelloiltaan. Hevosvetoinen oja-aura Entisinä aikoina ojat oli kaivettu miesvoimin rautakärkisellä puulapiolla, mutta hevosvetoisen oja-auran keksiminen toi hevosen voimat avuksi ojitukseen. Kokonaan rautaista ja kaksisiipistä oja-aura Valtavaa valmisti Maanviljelyskonetehdas Oy Malmilla. Runebergin luoman hahmon Saarijärven Paavon mukaan. Oja -aurat muuttuvat suuremmiksi ja niitä ryhdyttiin valmistamaan sekä yksisiipisiä että kaksisiipisiä oja-auroja. Kaksisiipisellä sai vanhan ojan puhdistettua kerta-ajolla. Puurunkoista Sampsa oja-auraa valmisti Kyrön puuteollisuus oy, Oja-aura Kätevä oli Lindberg ja kumppanien valmistama. Niinikään markkinoilla oli kaksisiipinen oja -aura Paavo sekä yksisiipinen Paavon poika. Uudemman oja-aurat tarvitsivat eteensä 8-14 hevosta ja maanviljelijöiden oli monesti turvauduttava naapuriapuun että saatiin valjakko kootuksi. 64 n Hevoshistoriaa osa 3 Artikkelin kirjoittaja Mikko Yli-Rosti keräilee vanhoja hevostyövälineitä. Oja-aurat oli nimetty J.L. Raipala ja J. Ojakonnaa vedettiin neljän hevosen valjakolla ja ojan suuruus ei vastannut sarkaojan vaatimuksia. ensimmäisillä vuosikymmenillä oja -aurat kehittyivät tehokkaammiksi ja suuri parannus oli ojan pientaretta leikkaava siipi joka pienensi vetovastusta olennaisesti. Monta valmistajaa Suomessa oli 1920-luvun puolivälissä monta oja-auran valmistajaa. Maanviljelijät V.W. Ahlström Strömforsmerkkisinä, Styrmanin puurakenteisen oja-auran kehitti maanviljelijä Styrman Elimäeltä. Vanhinta oja-auraa nimitettiin ojakonnaksi ja se oli oikeastaan tukevatekoinen vakoaura , jossa puuosat olivat tavallista vahvemmat ja vahvasti raudoitetut. Viimeistään 1900-luvun sia oja -auroja valmisti A
Jos käytössä oli vain yksi traktori meneteltiin siten, että ojan toisella puolella oli kolmen tai neljän hevosen valjakko ja toisella puolella traktori. Tässä työmenetelmässä pidettiin tärkeänä sitä, että traktori kulkee hieman hevosten edellä sillä varsinkin traktoriin tottumattomat hevoset pelkäsivät takaa kuuluvaa traktorin ääntä. Yksisiipisen oja-auran työsaavutus oli puolet kaksisiipisen työsaavutuksesta. ?. Yhden tulee johtaa ja toisten avustaa määräysten mukaan”. On muistettava, että ajomiesten levottomuus siirtyy helposti hevosiin. Valjakossa hevosia Härköilän Hemmilän tilalta jota isännöi tuolloin Ilmari Sellgren sekä Härköilän Sepän tilalta jota tuolloin isännöi Akseli Jaakkola. 65 Kuvasarja oja-auran vetämisestä kahdeksan hevosen valjakolla Vihdin Härköilässä noin 90 vuotta sitten. Oja-auran kääntäminen ja muuttaminen ojalta toiselle vei noin 20 prosenttia työajasta ja hevosten lepoaikoihin meni noin 40 prosenttia. Tunnin aikana kaksisiipisellä oja-auralla saatiin noin 1 600-2 000 metriä valmista ojaa ja kahdeksan tunnin työpäivänä 12 800 -16 000 metriä valmista ojaa. Kuva: Yksityiskokoelma Vanhimmat oja -aurat olivat puisia ja niihin oli lisätty rautaa vain vahvikkeeksi terään. Hevosten nopeus oja-auran vedossa oli noin 4-5 kilometriä tunnissa . Kuva: Mikko Yli-Rosti Kirjassa Koneet ja maatalous vuodelta 1926 annetaan ohjeita oja-auraa vetävän valjakon ohjastamiseen: ”Hevosten ohjauksessa on otettava huomioon, että alkuun lähdettäessä tulee auraa ohjaavan miehen antaa hevosille lähtökäsky( tavallinen kyntömiehen karjaiseminen) eivätkä hevosten ajajat saa hoputtaa hevosia, ennen kuin ollaan jo liikkeessä. Auroja veti traktori Traktorit yleistyivät vähitellen 1920 -luvulla ja ennen traktorivetoisten oja-aurojen kehittämistä vedettiin hevosvetoista oja -auraa siten , että ojan kummallakin puolella oli yksi traktori. Lisäksi oli raudasta tehdyt lenkit joihin voi pujottaa puisen kangen jolla auran kulkua voi ohjata
– Valjakot kilpailivat itselleen oikealla tasolla, erityisesti pikkuponit olivat hyvin näppäriä ja hyvin treenattuja. – Tänä vuonna tarkkuusosakilpailu oli erittäin jännittävä. Valtakunnallisen aluemestaruuden voitti valjakko Tuula Leskinen – Koskenkukan Liekki. Raisa itse on valjakkoajon konkari. Danser jännittyy ja kuumenee tosi helposti, nyt se teki kaiken oikein, virheet olivat pelkästään kuskin, voittaja iloitsi kilpailun ratkettua. Hänellä on kolme mestaruutta, ensimmäinen vuodelta 1997. Rata oli pitkä, siinä Rata oli pitkä, siinä oli kaltevaa pintaa oli kaltevaa pintaa ja se sisälsi paljon ja se sisälsi paljon haasteellisia haasteellisia ratkaisuja. Rata vaikutti ensi helpolta, mutta ei todellakaan ollut sitä. Jos lajia harrastaa, kannattaa rohkeasti lähteä mukaan kilpailemaan, joukkoon mahtuu. Mukaan saatu uusia kilpailijoita Kilpailun puheenjohtajatuomari Kati Honkonen on hyvin tyytyväinen kisoihin. Maratonilla nähtiin hyvää hevosmiestaitoa, hän kehuu. Talvikki Järvinen ja Danser T valjakkoajon Suomen mestareiksi Hollannista hankittu 12-vuotias poni Kooihuster Harro oli kisoissa neljättä kertaa. Honkosen mukaan on erinomaista, että mukaan on saatu uusia kilpailijoita. ratkaisuja.. Valjakkoponien mestaruuden voittaneella Raisa Takkisella oli kisan jälkeen huippufiilis. Hienoa että pääsimme Ypäjälle, Derbykentän nurmella on aina hyvä kisata. 66 V aljakkoajon SM-kisa ratkesi jännittävän tarkkuusosakilpailun jälkeen. – Nykyäänhän ammattimaista valmennusta on mahdollista saada myös ihan kotimaassa. – Hevonen oli superhyvä! Oli upeaa, että kilpailu oli tiukka ja radalla paljon haastavia kohtia. Suomen mestaruuteen ajoi Talvikki Järvinen Danser T-hevosellaan, joka on 13-vuotias hollantilainen vaunuhevonen. Valjakko edustaa Koljonvirran ratsastajia, eli valtakunnallinen mestaruus lähti Keski-Suomen alueelle. Mestaruus oli valjakolle neljäs perättäinen. – Rata oli pitkä, siinä oli kaltevaa pintaa ja se sisälsi paljon haasteellisia ratkaisuja. – Poni oli todella hyvä, kuski vähän varmisteli jossain välissä liikaa. . Koko viikonlopusta jäi erittäin positiivinen fiilis
Kuva: Leena Kahisaari Talvikki Järvinen ja Danser T nappasivat mestaruuden neljännen kerran peräkkäin. Raisa Takkinen – Kooihuster Harro 2. Leena Kalalahti – Judy M 3. Ulla Saarvio-Royah. Essi Kajander – Ai.Ka Eifiona – Ai.Ka Jamie 3. Talvikki Järvinen – Danser T 2. Mia Ventoniemi – Lizalie Miris 3. Ben Simonsén – Ragyogo Lajimestaruus, ponit 1. Deilina Bishop-Westerlund – Wikners Dragon Fly Valtakunnallinen aluemestaruus 1. 67 Talvikki Järvinen ja Danser T valjakkoajon Suomen mestareiksi Talvikki Järvinen ja Danser T nappasivat mestaruuden neljännen kerran peräkkäin. Tuula Leskinen – Koskenkukan Liekki 2. Kuva: Leena Kahisaari Lopputulokset: SM-luokka / hevoset 1
68 Hevoluutio-blogi ihastuttaa ja vihastuttaa Ei mustavalkoisuutta – paljon harmaan sävyjä Tämän kesäinen kasvatti, irlannincob-tamma Pearly Greytä halaamassa Riika Lindell.
Hevoluutio-blogista ei ainakaan ensilukemalla yksiselitteisesti selviä, mitä mieltä tytöt ovat mistäkin asiasta. Puhumattakaan niistä alustoista, joihin voi kirjoittaa nimettömästi. Mennään henkilökohtaisuuksiin ja suorastaan halutaan loukata – sen sijaan että käsiteltäisiin itse asiaa. Hevosen kanssa mietiskelee Veera Lindell. Ammattitaitoa ei arvosteta Mikä alalla sitten on ärsyttänyt niin paljon, että blogi syntyi. Rakennusalalle ehkä, Riika sanoo. 69 . Muuta työtä kumpikaan ei ole koskaan tehnyt. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Riika ja Veera Lindell K ummallakin sisaruksella, Riika, 36, ja Veera, 30, Lindellillä on takanaan vankka hevosalan kokemus ja koulutus. – Sitten osaavat, kokeneet ja koulutetut ammattilaiset joutuvat taistelemaan elintilasta näiden harrastajien kanssa, jotka saattavat innostua alasta hetkeksi, kunnes ei enää olekaan niin kivaa, ja laitetaan talli ja hevoset myyntiin. Mutta ei ei ihan tavanomaisiksi. Hevosalan yrittäjyys on ollut tavoitteena – ja on sitä kokeiltukin – mutta alan monet tämänhetkiset epäkohdat ovat saaneet heidät toisiin ajatuksiin. Nyt sisarukset kasvattavat Grey Stable -tallissaan irlannincobeja ja kirjoittavat Hevoluutio-blogia, joka tutkailee hevosmaailman ilmiöitä ja ajankohtaisia aiheita monelta kantilta. – Emme me tarjoile mitään valmiita totuuksia, vaan haluamme herätellä ihmiset ajattelemaan itse, pois omista kuplistaan, Riika sanoo. Tulee uusi harrastaja, ja sama toistuu. Hevosrakkaus ei silti ole mihinkään hävinnyt, harrastuksena jatketaan. Riika on koulutukseltaan hevostenhoitaja harrastetalliohjaajalinjalta ja Veeralla on hevosmatkailuyrittäjätutkinto luontoja ympäristöalalta. – Suunnittelen lähteväni vielä kouluun, nyt pohdin vaihtoehtoja. Mutta sehän ei ole ollut välillä ironisen ja sarkastisen blogin tarkoituskaan. – Haluamme blogissamme tarjota vaihtoehtoja, ei totuuksia. Mietittiin, että oikein mitään ei saa mistään sanoa, ilman että some-keskustelut henkilöityvät helposti. Riika ja Veera Lindell hurahtivat hevosiin pikkutyttöinä. – Vaikkapa se, ettei ammattitaidon arvostus ole entisellään. Alalle tulee uusia harrastajia ja tallinpitäjiäkin, jotka hetken kuluttua julistautuvat ammattilaisiksi ja opettavat muita. Veera opiskelee nyt sähköalaa ja myös Riikalla on alanvaihto mielessä. Kolmivuotias irlannincob-ori Carbon Grey, Gray Stable -tallin oma kasvatti.. – Idea blogista syntyi eräässä kahvipöytäkeskustelussa, jossa mietittiin tämän hetken hevoskulttuuria, Veera kertoo. Vaihtoehtoja, ei totuuksia Harmistuminen hevosalan viime vuosien muoti-ilmiöihin innosti Riikan ja Veeran blogisteiksi
Eriäviä mielipiteitä hevosalalla on lähes kaikessa. Tekemisen pitäisi perustua tietoon ja faktoihin. 70 Hevoluutio-blogin kansikuva. Kun on perhe ja lapset, myös toimeentulo on saatava. Hevoset kääritään pumpuliin ja syötetään niin ylilihaviksi, että ne ovat sairaita, tai ei pystytä asettamaan hevosille minkäänlaisia rajoja. Hevoluutio-blogi kyseenalaistaa ja haastaa kaikkia hevosten kanssa toimivia miettimään, millä perusteella mikäkin ratkaisu tehdään, olkoonpa kyse ratsastuksesta, hevosen hoidosta, varusteista tai mistä tahansa hevosiin liittyvästä. – Laadukkaan ja eettisesti tuotetun toiminnan kulurakenne on sellainen, että asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan hevosalan tuotteista hintaa, joka takaisi kannattavuuden. Kuitenkin työ olisi tehtävä hyvin ja huolellisesti. – On asioita, joissa on liikaa pehmoilua. – Mutta toisaalta myös asioita, joissa ollaan todella kovia eikä ymmärretä, että hevonen on elävä eläin. Koulutus, hevosenpito, ratsastustyylit, varusteet... – Tämä kaikki johtaa siihen, että ammattilaisuuden taso on heikompaa kuin ennen. Ei perhe-elämää voi uhrata sellaiselle työlle, joka ei kannata. Kuitenkin hevosharrastus on suosittua, ja hevosyritykset työllistävät paljon. Tarjolla on monenlaista hevosshiatsusta alkaen – mutta kokemus ja perustiedot puuttuvat tekijöiltä. – Hevosalan laadukkaalla ja hyvällä koulutuksella ja pitkällä kokemuksella ei näytä enää olevan arvoa. – Blogin idea lähtee siitä, ettei seurattaisi milloin mitäkin -ismiä, vaan otettaisiin asiat järjen kanssa ja tietoon perustuen. – Eläinlääketiede on kehittynyt hirveästi, ja ymmärrys eläinten koulutuksesta ja hyvinvoinnista. – Ei asiantuntijuus synny lyhyellä kurssilla, Veera sanoo. – Mutta jossain kohtaa menee sitten taas överiksi. ei näytä enää olevan arvoa.. Myös eläinten pito on parantunut paljon. – Ja näitä oppeja, joista osa on ihan hölynpölyä, viedään sitten eteenpäin. – Tällaista ”kertakäyttöyrittäjyyttä” olemme kritisoineet. – Voidaan loputtomiin keskustella siitä, onko hevosella – Hevosalan laadukkaalla ja hyvällä – Hevosalan laadukkaalla ja hyvällä koulutuksella ja pitkällä kokemuksella koulutuksella ja pitkällä kokemuksella ei näytä enää olevan arvoa. Ei hevonen toimi kenenkään mentaalienergialla tai ajatuksen voimalla. Riikalla on kolme lasta, kaksi alakouluikäistä ja yksi päiväkoti-ikäinen, ja Veeralla kaksi alakoululaista. – Perheellisellä on ja täytyy olla muutakin elämää kuin työ. – Enää ei pidetä hevosia pilttuussa seisomassa, eikä ratsastuskouluissa kehoteta pikkutyttöjä hakkaamaan poneja kuriin. – Mutta jos elämäntapayrittäjyys ei elätä, eihän sitä voi tehdä. Riika ja Veera puhuvat blogissaan myös ”kukkahattukulttuurista”. – On kaikenlaisia höyhenellä kutitus -kursseja... Siinä sivussa poljetaan hintoja ja toteutetaan asiakkaat edulliseen hintaan – joka puolestaan ei kata yrittäjän kuluja. Bogin kirjoittaja Riika ja Veera Lindell eivät ole tarkoituksella haluneet kuvittaa blogia muilla kuvilla – he toivovat sivustolle kävijöiksi ihmisiä, jotka lukevat tekstiä eivätkä vain katsele kivoja kuvia. Paljon hyvää kehitystä Vaikka Riika ja Veera kritisoivat hevosalan monia ongelmia, he näkevät alalla myös paljon hyvää kehitystä. – Alan huono arvostus näkyy myös siinä, että yritystoiminnan kannattavuus on huono. Uusia harrastajia eivät välttämättä opeta oikeasti osaavat ammattilaiset. Ei pidä mennä -ismien perässä Myöskin erilaiset -ismit ärsyttävät – eivät sinällään, mutta siksi, että joku katsoo olevansa osaava ja ammattitaitoinen hevosihminen käytyään jonkun lyhyen netistä löydetyn kurssin. ja jos jonkinlaisia metodeja, mutta hevostalouden perusosaaminen puuttuu kokonaan. Kun Riika ja Veera suunnittelivat hevosyrittäjyydestä päätoimista työtä itselleen, myös esimerkiksi uusyrityskeskus ja yritysneuvojat suhtautuivat vähättelevästi ja pitivät hevosyrittäjyyttä pikemminkin elämäntapayrittäjyytenä kuin varsinaisena yritystoimintana. Vanha hevoskulttuuri kuolee vanhojen tekijöiden mukana. Elämäntapayrittäjyys ei elätä yrittäjää Riika ja Veera Lindell kritisoivat myös sitä, että hevosalan kannattavuus on huono
Irlannincob on monipuolinen rotu Irlannincob on monipuolinen rotu, josta löytyy melkein jokaiselle jotakin. Riika ja Veera toivovat, että myös heidän kirjoituksensa kyseenalaistetaan. Niiden koko vaihtelee ponikokoisesta aina 170-senttiseen hevoseen. – Pidämme myös tärkeänä varsan fysiikan, rakenteen ja tasapainon kehityksen kannalta, että varsat saavat heti syntymästään saakka ulkoilla mahdollisimman paljon ja liikkua vapaasti erilaisilla pohjilla ja epätasaisessa maastossa. Silloin Grey Stable -tallinimi rekisteröitiin Hippokseen. Lajia tapaakin myös valjakkoajossa kilpailemassa. Oma ajattelu kunniaan – Mitä hyvänsä tehdäänkään, omaa ajattelua tarvitaan. Pitää tietää, mihin oma toimintataoa perustuu vai perustuuko se mihinkään. – Provosoimme ihmisiä omaan ajatteluun. Blogista on tullut pääsääntöisesti hyvää palautetta. – Joskus virheellisesti väitetään, että kaikki huonokarvaiset ja ohutjalkaiset irlannincobit olisivat mediumeja. Niitä näkeekin silloin tällöin niin estekuin kouluradoilla, mutta myös muissakin ratsastuksen lajeissa. Omasta tallista esimerkiksi löytyy sekä kuolaimettomia suitsia että kuolaimia. Grey Stablen varsat kasvavat aina mahdollisuuksien mukaan sekalaumassa, jotta ne kasvavat sosiaalisiksi ja saavat hyvät sosiaaliset taidot toimia osana tasapainoista laumaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä mediumin irlannincobin on oltava sopusuhtainen, eli medium-rakenteinen kaikilta osin, Riika Lindell sanoo. Keskiraskaan rakenteensa vuoksi mediumit irlannincobit eivät ole pelkästään pihankoristeita ja näyttelyeläimiä, vaan soveltuvat erinomaisesti kaikkiin harrastuksen lajeihin. – Hyvät lähtökohdat urheiluhevoselle luodaan heti ensimmäisistä elinpäivistä alkaen, eikä varhaisen varsa-ajan liikunnan puutetta voida korvata enää myöhemmässä vaiheessa. Koska suuri osa irlannincobeista Suomessa toimii elämänsä aikana harrastekäytössä ratsuna, tärkeää on, että hevonen on ryhdikäs ja sen selän rakenne olisi kestävä. Grey Stable kasvattaa Irlannincobeja Jämsässä ei ole itsessään hyvä tai paha, kyse on siitä, miten sitä käytetään. Kaikki asiat voi tehdä hyvin tai huonosti. Haluamme kiinnittää huomiota erityisesti kestävään rakenteeseen, niin että jokaisella syntyvällä varsalla olisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat toimia ihmisen harrastuskaverina, Lindellit sanovat. – Mutta emme me ole niin sinisilmäisiä, että uskoisimme kaikkien kannattavan meidän blogiamme ja sen ajatuksia. – Esimerkiksi mikään varuste Riika ja Veera Lindell ovat kotoisin Toivakasta. Tallissa on tällä hetkellä kolme tammaa, ori ja kaksi varsaa. – Ja eriävät mielipiteet antavat meille itsellemmekin ajattelemisen aihetta. Jämsään he tulivat opiskelujen perässä ja jäivät. – Olemme paljon miettineet näitä asioita, ja tulleet siihen lopputulokseen, että mikään asia ei ole mistavalkoinen, vaan on paljon harmaan sävyjä. Raskasrakenteiselle hevosrodulle on tärkeää myös jalkojen terveys. 71 kengät jalassa tai kuolaimet suussa, tai onko sillä ylipäätään edes suitsia päässä. Grey Stablen varsat kasvavat aina mahdollisuuksien mukaan sekalaumassa, jotta ne saavat hyvät sosiaaliset taidot toimia osana tasapainoista laumaa. Myös vaunujen, kärryjen ja myös peltotyökoneiden vetäminen sujuu näiltä hevosilta. Tai käytetäänkö satulaa vai eikö käytetä, ajetaanko hevosella ravia ja onko sekään oikein... ?. Riika ja Veera eivät halua sanoa kenellekään, mikä on oikein. Ei haluta avoimesti tutustua erilaisiin tapoihin. Hevoset ovat pääasiassa ratsastuskäytössä. Sisarukset omistavat hevoset puoliksi. Tavoitteena on, että vuosittain tallilla syntyisi yhdestä kolmeen omaa kasvattia. – Kiinnitämmekin siksi huomiota myös jalka-asentoihin sekä jalkojen luustoon ja niveliin. – Hevosalalla on paljon mustavalkoista ajattelua, joka on hyvin vahingollista. Satuloita on sekä rungollisia että joustorunkoisia. Ne ovat luustoltaan ja rakenteeltaan keskiraskaita. Lindellien talli Grey Stable Veeran kotitilalla Jämsän Koskenpään kylässä on pieni harrastetalli, jossa kasvatetaan pienimuotoisesti irlannincob-rotuisia hevosia. Grey Stable kasvattaa erityisesti medium-tyypin irlannincobeja. Pitää aina haastaa myös omaa ajattelua – miksi ajattelen, kuten ajattelen, ja onko se kestävä tapa ajatella. Varsat aina sekalaumassa – Tavoitteenamme on kasvattaa terveitä ja monipuoliseen harrastekäyttöön soveltuvia hevosia. Grey Stable syntyi vuonna 2016, kun Riika ja Veera ostivat ensimmäisen oman yhteisen irlannincobinsa Kertun (Crude Diamond. – Tätä ennen olimme päässeet tutustumaan rotuun useamman vuoden ajan ylläpidon kautta, joten ihan sokkona emme rotuamme valinneet. Mutta kun tässä on tarkoituskin haastaa, negatiivisetkaan palautteet eivät säikäytä. – Valinta on tehtävä yksilöllisesti, hevosen ja sen käytön mukaan
Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Elisa Vaaramaa T änä vuonna 40 vuotta täyttävä Orimattilan Ratsastajat järjesti juhlavuoden kunniaksi poninäyttelyn. Silloin osanottajamäärä oli kymmenen ponia enemmän. – Shetlanninponin silmiin pistävin ja tärkein ominaisuus, mitä myös rotunäyttelyssä arvostellaan, on sen elinvoimainen ja eloisa olemus. Kaupungin. 72 Juhlavuoden kunniaksi shetlanninponien rotunäyttely Sammalisen Konstantin näyttelyn paras Shetlanninponit kokoontuivat syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna rotunäyttelyyn Orimattilaan. Alun perin näyttelyn tuomariksi piti tulla ulkolainen tuomari, mutta matkustusrajoitusten vuoksi tuomariksi lupautui Tuula Pyöriä, joka on tehnyt pitkän uran connemaraponien eteen Suomessa ja kansainvälisestikin. Näyttely järjestettiin yhteistyössä Suomen Shetlanninponiyhdistyksen kanssa. Juhlavuoden piti olla täynnä erilaisia tapahtumia, mutta kaikki alkuvuoden tapahtumat jouduttiin perumaan koronatilanteen takia. Osallistujamäärä oli koronapandemiasta huolimatta mukavat 50 ponia. – Nämä ovat myös näitä pienen paikkakunnan etuja. Rotunäyttelyssä kiinnitetään erityistä huomiota ponien liikkeisiin, rakenteeseen, rodun ominaispiirteisiin, näyttelyyn valmistautumiseen sekä niin sanottuun lavasäteilyyn. Poniväki oli lähtenyt innokkaasti liikkeelle, sillä näyttelyitä on jouduttu perumaan kevään ja alkukesän aikana koronapandemian vuoksi. Tämän vuoden näyttely kuuluu osaksi juhlavuoden tapahtumiamme, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Kirsi Aaltonen. Juhlavuoden kunniaksi tapahtuman avasivat Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Lonka. Maitovarsoista veteraaneihin Rotunäyttely järjestettiin ratsastajapiireille tutulla Vironmäen Ponitallilla Orimattilassa. – Näytteillä oli varsin edustuskelpoiset ponit, Aaltonen toteaa. Ponit vetivät katsojia Pienen paikkakunnan etuja on, että yleisöä tuli rotunäyttelyyn myös varsinaisten harrastajien ulkopuolelta. – Viime vuonna järjestimme näyttelyn ensimmäistä kertaa. – Osallistujia tuli niin Kouvolasta kuin Turun takaa Maskustakin, eli se kertoo kyllä, että harrastajat liikkuvat laajallakin alueella. – Ihmiset olivat tosi yllättyneitä, kuinka paljon eri kokoisia, näköisiä ja värisiä ponit ovat, Aaltonen kertoo rotunäyttelypäivien tunnelmasta. – Useinhan näihin osallistuvat ainoastaan asiaan vihkiytyneet ponien tukijoukot. Hän on toiminut myös kansainvälisenä tuomarina. – Meillä oli ilahduttavan paljon yleisöä. Syyskuun alun näyttely oli järjestyksessään toinen yhdistyksen historiassa. Näyttely keräsi yhteen niin pienet kuin isotkin shetlanninponit, aina neljäviikkoisista maitovarsoista yli 20-vuotiaisiin veteraaniponeihin
Kirsi Aaltonen ja 17-vuotias Pixus ovat kokeneita näyttelykävijöitä. Asuun. johtajakin näytti viihtyvän paikalla tervetulosanoja kauemmin, Aaltonen iloitsee. elinvoimainen ja eloisa olemus. Kouvolasta Orimattilaan tulleet Mirva Kinnunen ja Sammalisen Konstantin saivat paistatella sunnuntaipäivän lopuksi voittajakehässä, kun Konstantin kruunattiin kovatasoisen näyttelyn Best In Show´n ykköseksi. – Shetlanninponin silmiin pistävin – Shetlanninponin silmiin pistävin ja tärkein ominaisuus, mitä myös ja tärkein ominaisuus, mitä myös rotunäyttelyssä arvostellaan, on sen rotunäyttelyssä arvostellaan, on sen elinvoimainen ja eloisa olemus. Handler-luokassa kilpaillaan ponin esittämisestä. Tuomarin tehtävänä on kiinnittää erityisesti huomiota esittäjän ja ponin väliseen yhteistyöhön. kuuluvat myös hanskat sekä turvakypärä, joka on pakollinen kaikilla alle 18-vuotiailla esittäjillä. Esittäjän asun tulee olla siisti ja tarkoitukseen sopiva. Usvaniityn Jolie oli näyttelyviikonlopun Best In Show III sekä Champion Nuori. 73 . Harjoittelun kautta valjakko on viilannut yhteistyön niin, että radasta suoriudutaan nopeasti ja ilman virhepisteitä. Handlerja agilityluokat Rotunäyttelyn yhteydessä kilpailtiin myös handlerja agilityluokissa. Poniagilityn tarkoitus on olla hauskaa niin ponille kuin ohjaajallekin. Myös ponin varusteiden tulee olla turvalliset ja siistit. Esteet voivat olla lähes minkälaisia tahansa, mutta tärkeänä asiana on luonnollisesti esteiden turvallisuus
Knuutilan Iivari 269 SH, I FIN 18-vuotiaat ja vanhemmat orinumerolliset oriit 1. Bluemull Maybe 227 SH, II FIN 18-vuotiaat ja vanhemmat tammat varsan kanssa tai ilman 1. Dalsgårds Uniette, I FIN, Champion Tamma, BIS II Kasvattajaluokka 1. Kurkimäen Kaja, II FIN 2-vuotiaat tammat 1. Sammalisen Handler-luokan voittajat Tuomari Suvi Lerkki Seniorhandler 17-vuotiaat ja vanhemmat Pixus, Kirsi Aaltonen Juniorhandler 8-16-vuotiaat 1. Sammalisen Konstantin 320 SH, I FIN, Champion Ori/ Ruuna, Paras Suomessa Syntynyt Standardi, Best In Show 4-17-vuotiaat oriit ilman orinumeroa 1. Usvaniityn Jolie, I FIN, Champion Nuori, BIS III 4-17-vuotiaat orinumerolliset oriit 1. Sammaliston Konstantin 320 SH 2. Skärgårdens Tilde, I FIN, Reserve Champion Tamma Maitovarsat, oriit 1. Usvaniityn Joaline, I FIN, Reserve Champion Nuori 3-vuotiaat tammat 1. 74 Tuomari Tuula Pyöriä Best in show 1. Dalsgårds Uniette 3. Ker sa nt t i E loho pea, II FIN 2-vuotiaat oriit ja ruunat 1. – Molempien sijoitukset olivat odotetun mukaiset. Wenla 891 SH, I FIN, Champion Veteraani 4-17-vuotiaat näyttelyvuonna varsoneet tammat 1. Usvaniityn Jolie Paras Suomessa syntynyt standardi Sammalisen Konstantin 320 SH Champion Mini Bobergs Index 286 SH Champion Varsa Vera’s Mane Reserve Champion Varsa Stonebeach Lex Champion Nuori Usvaniityn Jolie Reserve Champion Nuori Usvaniityn Joaline Champion Tamma Dalsgårds Uniette Reserve Champion Tamma Skärgårdens Tilde Champion Ori/ruuna Sammalisen Konstantin 320 SH Reserve Champion Ori/ ruuna Black Boy of Jäboruder 348 SH Tulokset Champion Veteraani Wenla 891 SH Paras esittäjä Sarita Poikolainen Näyttelyluokat Tuomari Tuula Pyöriä Minit 4-17-vuotiaat orinumerolliset minioriit 1. Olemme kiertäneet näyttelyissä enemmän Dalsgårds Uniette oli Best In Show II.. Vera´s Mane, I FIN, Champion Varsa 4-17 vuotiaat näyttelyvuonna varsomattomat tammat 1. Sammalisen Tellu, Ronja Mikkola Minihandler 4-7-vuotiaat A.S Wanda, Veera Markkanen Agility-luokat Tuomari Sanna Vironmäki Agility yli 16-vuotiaat 1. 7-vuotias Pörrö oli luokkansa neljäs ja 20-vuotias seniori Pixus luokkansa toinen. Sammalisen Ilari, II FIN 3-vuotiaat oriit ja ruunat 1. Omega III, Iida Huoponen Pixus ja Pörrö mukana Kirsi Aaltoselta oli mukana kaksi omaa ponia. Bobergs Index 286 SH, I FIN, Champion Mini Standardit 1-vuotiaat oriit ja ruunat 1. Ruskaliekin Lucky Luke, Salla Ranta Agility 8-15-vuotiaat 1. Tsunami Dust, II FIN 4-17-vuotiaat ruunat 1. Stonebeach Lex, I FIN, Reserve Champion Varsa Maitovarsat, tammat 1. Usvaniityn Jamie, II FIN 1-vuotiaat tammat 1
yleisin ponirotu. Näin kehittyi pieni, sitkeä, niukalla ravinnolla ja koviakin sääolosuhteita kestävä ponirotu. Shetlanninponit ovat Aaltosen mukaan hyväluontoisia ja toimivat niin lapsilla kuin aikuisillakin. shettis.com, Facebookissa Suomen Shetlanninponiyhdistys ry vuoden 2015 jälkeen, Aaltonen kertoo. Shetlanninponi on Suomen yleisin ponirotu. Määritelmän mukaan puhdasrotuinen shetlanninponi voi olla enintään 107 senttimetriä korkea. Yksi maailman vanhimmista roduista Shetlanninponi Shetlanninponi on Suomen on Suomen yleisin ponirotu. Lähde: Suomen Shetlanninponiyhdistys, www. Alle 86 senttimetriä korkeita shettiksiä sanotaan minishetlanninponeiksi. Shetlanninponin silmiinpistävin ja tärkein ominaisuus on sen elinvoimainen, eloisa olemus. Poneja tuodaan Suomeen kymmeniä vuosittain. – Olemme sinänsä pieni seura seuratasolla, mutta meillä on aktiivista ja reipasta porukkaa, jotka osallistuvat innokkaina kaikkiin tapahtumiin, mitä järjestämme. Niitä on rekisteröity Suomessa noin 6 000 ja varsoja on viime vuosina syntynyt reilut 300 vuodessa. Pieni aktiivinen seura Järjestäneen seuran, Orimattilan Ratsastajien jäsenmäärä on vuositasolla noin 120. Eli hyvä näyttelyponi on myös hyvä käyttöponi, ne eivät sulje toisiaan pois. Shetlanninponien ominaisuudet ovat muovautuneet ponin kotiseudulla Shetlandinsaarilla, jossa ponit kasvoivat laumoissaan ja olivat täysin säiden armoilla. ?. 75 Shetlanninponin silmiin pistävin ja tärkein ominaisuus on sen elinvoimainen ja eloisa olemus. Alkuperäisrotu on peräisin Shetlandinsaarilta, Isosta-Britanniasta. – Tänäkin viikonloppuna oli todella paljon vapaaehtoisia mukana. Shetlanninponi, tuttavallisemmin shettis, on yksi maailman vanhimmista roduista. Kuvassa Pixus. Suomalaisessa jalostuksessa pyritään edelleen vaalimaan rotua ja sen ominaisuuksia alkuperäisen rotumääritelmän mukaan. Rakenteeltaan shettis on kestävä ja vankka. – Shettis on monikäyttöinen. Mutta tällaisia näyttelyitä ei pysty järjestämään ilman sponsoreita sekä Shetlanninponiyhdistystä, josta oli taas todella hyvä apu, Kirsi Aaltonen kiittelee. Viikonloppunakin lauantain näyttelyssä toiseksi tullut poni sai sunnuntaina käyttöluokkamaininnan
Hevoset saavat hoitoloimen selkäänsä suoritusten jälkeen usein samalla, kun jalkoja kylmennellään suihkussa. Tuloksiakin voi odottaa vasta, kun hevonen voi hyvin, Krans toteaa tyytyväisenä. Sen koko olemus ja asennot ovat myös parantuneet”, hän kertoo. Salli oli myös Suomeen tullessaan apaattisen oloinen, mutta on sittemmin kääntynyt elämäniloiseksi ja jo luonnettakin välillä näyttäväksi. Hoitava signaali on kuitenkin räätälöity sopimaan nimenomaan hevosen verenkiertoa tukemaan ja tietysti hoitoyksiköt hevosille sopiviksi. – Hoitoloimen ja jalkasuojien käyttö on todella näppärää, koska ne toimivat niihin integroitujen akkujen varassa, eikä johtoja tarvita. – Huomaan Bemer-hoidon stimuloivan kaikkien hevosten ruoansulatusta. Ihmisellä näitä mikroverisuonia on noin kolme neljäsosaa kaikista verisuonista ja hevosillakin niitä on samaan tapaan pääosa verisuonistosta. Krans kiinnostui terapiasta niin paljon, että hankki hevosille tarkoitetun Horse Set -laitteiston lopulta itselleen tänä keväänä. Laitteistoon kuuluvat niin hoitoloimi kuin hoitavat jalkasuojatkin, joita voi myös käyttää muihin paikallishoitoihin, vaikkapa kaulalla. – Huomasin Bemer-hoidon Lisää elastisuutta ja terveyttä Bemer-terapialla vaikutuksen selvimmin juuri Sallin kohdalla lihasjäykkyyden vähenemisenä ja elastisuuden lisääntymisenä. Apua lihasten elastisuuteen sekä ruoansulatukseen Kransin hevosilla ei ole ollut isoja loukkaantumisia tai vammoja, mutta muita vaivoja kylläkin. – Ymmärsin, etteivät hevoseni saa täyttä hyötyä hoidosta, jos sitä annetaan vain esimerkiksi kerran kuukaudessa. Salli juoksi oman ennätyksensä 14,1 menneenä kesänä, joten kunto on ollut hyvä. Sallilla todettiin vuosi sitten, heti sen Suomeen tultua, vatsahaava, jonka paranteluun se sai normaalit lääkitykset sekä lisäksi Bemer-hoitoa. Ilmaakin saattaa usein ulos tulla, kertoo Krans kokemuksistaan. Ohjelman valinta on myös helppoa, Krans kuvailee. Bemer-terapia säännölliseen käyttöön Fysikaalinen Bemer-verisuoniterapia tuli Kransille tutuksi erään tallilla käyneen hevosterapeutin kautta noin vuosi sitten. Maripoza odottaa varsaa huippuravuri Brad de Veluwesta. Vatsahaavan todettiin parantuneen nopeaan tahtiin, kahdessa kuukaudessa. Hoito parantaa mikroverenkiertoa Bemer-hoidon vaikutukset pohjautuvat sen kykyyn parantaa verenvirtausta pienimmissä verisuonissa eli mikroverisuonissa. Laumaan putkahti kaksi varsaa viime kesänä: 12-vuotiaalle siitokseen siirtyneelle Maripozalle sekä 9-vuotiaalle Liza Lee Laureltonille. 76 n Hevostuote Teksti: Kirsi Paananen H anna Krans on kokenut amatöörivalmentaja Etelä-Savosta ja nykyisin viiden hevosen omistaja. 9-vuotiaan Liza-tamman olisi myös tarkoitus palata radoille syksyn tullen. Niiden hyvinvointi on minulle todella tärkeää, joten Bemer-terapia sopii hyvin tähän kuvioon mukaan. Oma hoitosignaali hevosille Vaikka moni suomalainen tuntee Bemer-terapian ihmisten hoidosta, on hevosille suunniteltu aivan oma hoitolaitteistonsa Bemer Horse Set, joka käyttäää samaa hoitavaa teknologiaa kuin ihmislaitekin. Hoito on myös hyvin turvallinen ja tarpeen mukaan joko stimuloiva tai rauhoittava. Salli oli Suomeen tullessaan apaattisen oloinen, mutta on sittemmin kääntynyt elämäniloiseksi.. . – Hoidan ja hoidatan hevosiani muutoinkin huolellisesti ja monella tavalla. – Pidän tätä oikein hyvänä asiana, kun hevoset ovat herkkävatsaisia eläimiä ja erityisesti, koska Sallilla on vatsahaavatausta. Se sopii moneen tilanteeseen ja monenlaisille hevosille, Krans summaa. Hanna Kransin kokemukset kertovat omalta osaltaan näistä moninaisista vaikutuksista, joista ovat vakuuttuneet myös monet muut hevosalan ammattilaiset niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hoitohan on tarkoitettu säännölliseen käyttöön pitämään hyvää verenkiertoa yllä jatkuvasti. – Bemer-terapia on korvaamaton kumppani hevosilleni, erityisesti elastisuuden, taipuisuuden ja kimmoisuuden lisäämisessä. Koska kaikkien solujen aineenvaihdunta on riippuvainen hyvästä mikroverenkierrosta ja sen mukanaan tuomasta hapesta ja ravintoaineista, on helppoa ymmärtää, että mikroverenkierron merkitys niin ihmisten kuin eläintenkin terveydelle on suuri. – Tunnen, että Salli voi nyt hyvin ja se on minulle todella tärkeää. – Hoitoloimen kokoa voi myös säätää ja se tuleekin tarpeen, kun varsoja aletaan myös pian hoitaa. Maripoza odottaa jo uutta varsaa huippuravuri Brad de Veluwesta, joten huima menijä saattaa olla syntymässä! Raviratoja kiertää tällä hetkellä vain V.G.’s Unstoppable, 5-vuotias tamma, kutsumanimeltään Salli. Erityisesti nuorella Sallilla on ollut ongelmia lihasjäykkyyden sekä vatsahaavan kanssa. Niiden syljentuotanto lisääntyy selvästi sekä vatsaäänet vahvistuvat hoidon kuluessa tai heti sen jälkeen. Bemer-terapia voikin edistää hevosen rentoutumista, auttaa sairauksien ja vammojen ennalta-ehkäisyssä, nostaa suorituskykyä, edistää lihaksiston elastisuutta ja kehittymistä, parantaa vastustuskykyä tulehduksia vastaan sekä tukea toipumista hiertymistä, loukkaantumisista ja leikkauksista
Se sisältää runsaasti hyvälaatuista suomalaista siipikarjan valkuaista sekä hyvin sulavia ja monipuolisia kotimaisia eläinja kasvisrasvoja. Runsas eläinvalkuaismäärä tuo ruokaan monipuolisesti mm. Lihan lisäksi Jeppe Kana-kaura sisältää runsaasti kotimaista kuorittua kauraa. Maahantuonti: www.fysiohealing.fi, puh. Aloe Vera 99% haavasuihke on yhtä tehokas haavasuihke hyönteisten puremiin, turvotuksiin ja haavoihin. Nahkainen remmi kädensijassa tekee viimeisen silauksen harjaamisen nautinnolle! Ovh hinta noin 35€ Maahantuonti: www.fysiohealing.fi, puh. Nämä yhdessä poistavat irtonaisen karvan, pölyn ja hilseen antaen samalla karvapeitteelle kauniin kiillon. Laadukkaat kivennäis-, vitamiinija hivenaineet ehkäisevät puutoksia kovassakin rasituksessa. Harjasosassa on kahta materiaalia messinkiä ja luonnonkuitua. Valmistuksessa ei ole käytetty vehnää, soijaa eikä maissia. 77 Terapeuttinen teippi . Uutuus-Jepessä on laadukkaiden raaka-aineiden ansiosta huomattavan hyviä ominaisuuksia, jotka edesauttavat koiran tasapainoista ravitsemusta. Karkkilalainen Biofarm Oy on aloittanut uuden Jeppe Kana-kaura kuivaruoan tuotannon. Geeli on 95%;sta Aloe Veraa ja näitä tuotteita voi käyttää sekä hevosilla, koirilla, kissoilla ja ihan kaikilla meidän lemmikeillä, koska se ei sisällä mitään myrkyllisiä aineosia. Voidaan käyttää useita kertoja päivässä haava-alueen hoitoon. Kaura on luontaisesti gluteiiniton ja soveltuu käytettäväksi koirien ruokintaan erinomaisesti. Jeppe Kana-kaura ei sisällä lainkaan keinotekoisia makuaineita tai väriaineita. Eclipse Biofarmab käyttää ACTIValoe®: ta, joka on maailman testatuin Aloe Veravalmiste. Loistava grooming harja, jolla on miellyttävä harjata hevosta. Karpalo taas auttaa pitämään virtsatiet kunnossa. Toisin kuin perinteistä kinesio-teippiä, tätä ei tarvitse käyttää erityisten ohjeiden mukaan, vaan teipin voi laittaa suoraan kipukohdan päälle. aminohappoja ja tukee monia koiran tärkeitä elintoimintoja kuten lihasten ja ihon terveyttä. Jeppe Kana-kaura on avainlipputuote. Takaisin heijastuva lämpö voi vähentää lihasjännityksiä, turvotusta, kipua sekä nopeuttaa parantumista. Jeppe Kana-Kaura soveltuu käytettäväksi kaikille aikuisille koirille, käyttömäärää kulutuksen mukaan säädellen.. . Käytetään kaikenlaisissa haavoissa. Isot haavat pestään ensin Aloe vera -suihkeella ja levitetään Eclipse Biofarmabin Aloe Vera 95% -geeliä hoidettavalle alueelle. Omega-6 ja Lisää elastisuutta ja terveyttä Bemer-terapialla Grooming harja – luonnonkuitua ja messinkiä Aloe Vera Haavaspray ja geeli – Haavojen hoitoon n Hevostuote . Raakavalkuaista on 32 % ja raakarasvaa 17 %. Jeppe Kana-kaura -täysrehu on aikuisille tallikoirille ja muillekin koirille tarkoitettu täysravinto. Yli 70 % valkuaisesta on eläinperäistä ja siten koiran erinomaisesti hyväksikäytettävissä. Harjasosan materiaali estävät staattisen sähköistymisen ja siten se sopii myös herkille hevosille. Uusin lisäys Back on Trackin Welltex-tuotteisiin on terapeuttinen teippi, joka auttaa lisäämään verenkiertoa heijastaen kehon lämpöä. 020 712 1515, myynti@fysiohealing.fi . 020 712 1515, myynti@fysiohealing.fi Uutuus Jeppe Kana-kaura on uusi kotimainen koirien kuivaruoka omega-3 rasvahapot tukevat ihon, turkin ja nivelten hyvinvointia. Suihkepullo, ei pidä ääntä ja siten ääniherkillekin sopiva tuote! Ovh hinta noin 13€/tuote. Se valmistetaan yhteistyössä suomalaisen Serti Oy:n kanssa Karkkilassa, kotimaisista raaka-aineista. Haavaspray sisältää 99%:a Aloe Veraa eli on puhdas luonnontuote
Hevosille löytyy laaja valikoima täydennysrehuja, Anttila sanoo. – Tanskalaisesta omistajasta huolimatta toimimme Vilomixissä hyvin itsenäisesti ja kehitämme toimintaamme palvelemaan suomalaisia kotieläintiloja ja hevosharrastajia yhä paremmin, sanoo Anttila. – TalliPro -sarjaan kuuluu kivennäissarjan lisäksi vitamiineja, hivenainevalmisteita, elektrolyyttivalmiste, tuotteita nivelten hyvinvointiin, tuotteita mahan hyvinvointiin ja yrttivalmisteita. Teksti: Kati Wikström V ilomix Finland Oy:n Liikevaihto on 12 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskentelee 25 henkilöä. Käyttäjien hyvä palaute ja kuvat hyvin kehittyneistä varsoista ovatkin parasta palautetta, kiittelee Anttila. . – Yksi merkittävimmistä hevostuotteista on kivennäisrehu, se on kaikille hevosille tärkeää. Yritys on perustettu vuonna 1979 ja on nykyisin se on osa tanskalaista Danish Agro -konsernia. Kivennäisrehu merkittävin Vilomixin tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat vitamiinivalmisteet, mahaja suolistoterveystuotteet, rautaja energiarehuvalmisteet sekä kivennäisrehut.. D– Uutena toimitusjohtajana näen yrityksen tulevaisuuden valoisana. 78 Vilomix Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Anttila kertoo yrityksen suosituimman tuotteen oleva hevosten mahavaivojen hoitoon kehitetyn valmisteen. Nykyiseen tehtävään hän siirtyi Hankkija Oy:n nautarehujen osastopäällikön tehtävistä. Hän aloitti tehtävässään 1.9.2020. – Ehdottomasti suosituin tuotteemme on tieteellisestikin tutkittu TalliPro MultiEffect, joka puskuroi mahalaukun happoja. Kuva: Vilomix Finland Oy Kivennäisrehu on kaikille hevosille tärkeä. Myyntimallimme, asiakaspalvelumme ja tuotteemme ovat ykkösasioitamme jatkossakin, näihin panostamme. – Kattava jakeluverkostomme mahdollistaa kasvun niin kotimaassa kuin viennissä. Vilomix on tunnettu ja luotettava brändi. Näen tässä paljon mahdollisuuksia, summaa Anttila. Yrityksemme omistaja on maatalouskaupan ammattilainen, joka on valmis investoimaan ja kehittämään myös suomalaista maatalouskauppaa. – Konsernin tavoitteet ja strategia ohjaavat toki toimin– Lisäksi valikoimaamme kuuluu TalliPro -hevosrehusarja, biologiset säilöntäaineet ja nestemäiset kompleksilannoitteet. Jakelukanavina toimivat Suomessa alue-edustajaverkosto, meijereiden verkostojakelu ja TalliPro-verkkokauppa. – Olemme saaneet kasvattajilta kiitosta TalliPro Breeder -tuotteesta. Lisäksi tuotteistossamme on kaksi myslirehua. Hevosten mahaongelmat ovat yleinen vaiva, joten tuote on kehitetty tarpeeseen, tietää Anttila. Anttilalla on pitkä kokemus rehuteollisuuden ja rehukaupan parissa. – Teemme jatkuvasti ruokintaoptimointeja, jotta voimme olla varmoja rehujen sopivuudesta erilaisiin ruokintavaihtoehtoihin, kertoo Anttila. – Tuotekehityksemme seuraa aktiivisesti alan tutkimustietoa ja tavoitteenamme on pitää TalliPro -tuotteiden laatu ja toimivuus huipputasolla. Mikko Anttila aloitti yrityksen uutena toimitusjohtajana. Vilomixille uusi toimitusjohtaja Vahvoja kasvun mahdollisuuksia Vilomix Finland Oy on Paimiossa toimiva erikoisrehuihin ja ongelmanratkaisutuotteisiin keskittyvä rehuyritys. Vilomix Finland Oy:n valikoimista löytyvät kivennäisrehuseokset ja nuolukivet kaikille eläinryhmille. Sen tulisikin kuulua jokaisen hevosen ruokavalioon. Virossa myynti tapahtuu alue-edustajien kautta. Vilomix Finland Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi kutsuttiin agronomi, MMM Mikko Anttila (38). Siksi sen tulisikin kuulua jokaisen hevosen ruokavalioon. taamme, vaikkei tanskalainen omistajuus päivittäisessä työskentelyssä juuri näykään
Sen vahvuus on, ettei siinä oikeastaan ole heikkouksia, ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on hevonen, joka on hyvä kaikilla kenttäratsastuksen osuuksilla. – Elmo kiltisti kertoi, että minulla on varaa ottaa vähän aikaa, joten en ottanut tänään radalla hevosesta aivan kaikkea irti, Siltakorpi kertoi. Siltakorpi oli toinen sekä Vanhamäen Tallilla Suonenjoella aloitettujen kisojen koulukokeessa että rataesteillä, ja nousi maastossa kärkeen, vaikka ottikin hieman yliaikaa. Sanna Siltakorpi ja Bofey Click kenttäratsastuksen Suomen mestarit Sanna Siltakorpi otti hevosellaan Bofey Click toisen senioreiden Suomen mestaruuden. Kouluratsastuskokeessa Moninkertainen arvokisaedustaja ja kansainvälinen menestysnimi Sanna Siltakorpi viimeisteli kotimaahan kansainvälisiltä kisakentiltä johtaneen ”koronakautensa” juhlavasti Suomen kenttäratsastuksen Suomen mestaruudella huippuhevosellaan Bofey Click.. Kilpailut olivat hienot ja hyvin järjestetyt, Sanna Siltakorpi kiittää. Vähän se on sählä luonteeltaan, mutta naisellinen ratsastaa, kevyt ja mukava, sähäkkä ja kuuma. 79 . – Itselläni ei ollut jostain syystä ihan paras fiilis, mutta hevonen meni hyvin. Elmo Jankari johdossa ennen maastoa Elmo Jankari nousi ja pysyikin johdossa kenttäratsaastuksen ensimmäisenä päivänä Rion olympiahevosellaan Duchess Désirée. toisena päivänä. K ilpailu ratkesi Tervossa Aron tilalla maastokokeissa kisaviikonlopun 12.-13.9
Kuvat: SRL Hanna Heinonen ratsukko sai hienon voittotuloksen 72.54 prosenttia, virhepisteiksi muunnettuna 27.5. Huipputammalla tähdätään kansainvälisille neljän ja viiden tähden radoille ja mestaruuksiin, joten Jankari halusi välttää turhia riskejä sen kanssa. Toinen senioreiden mestaruus Tampereen Ratsastusseuraa edustava Siltakorpi on kilpaillut ja valmentautunut kauan Saksasta käsin, mutta siirtyi keväällä koronan vuoksi Suomeen kumppaninsa Elmo Jankarin kanssa. Yhteispisteet ennen sunnuntain ratkaisevaa maastoesterataa olivat 29.1. Elmo valitsi SM-ratsukseen maastoesteradalle Sorayan, eikä Duchess Désiréetä, jolla hän oli johdossa kouluja rataestekokeen jälkeen. Siltakorpi on edustanut Suomea lukuisissa arvokilpailuissa, kahdesti MMja viidesti EM-tasolla. Hän otti nuorten mestaruuden ratsullaan Colibri. Kuva: SRL Hanna Heinonen Pieksämäkeläinen Veera Manninen teki todella vahvaa ja varmaa työtä. Turun Ratsastajia edustava Jankari ja oldenburgtamma ”DD”, 15, selviytyivät myös rataesteiltä osuuden ykkösinä maaliin, tuloksena 1.6 aikavirhettä. 80 Elmo Jankari – Duchess Desiree johtivat kisaa kouluratsastuksen ja rataesteiden jälkeen. Suomen mestaruus senioreissa on vasta toinen. Soraylla Jankari nousi hienosti neljänneksi. Edellinen tuli Lucky Accordilla neljä vuotta sitten Ypäjällä hevosen siirryttyä
Sir Gregin kanssa, 10, meillä on päätavoitteena olympialaiset 2024 Pariisissa, sitä kohti nyt tähdätään. Pronssille nousi Ylöjärven Ratsastajien Suvi Järvi, 20, hevosella Orlanda II. Ratsastaja olisi voinut ikänsä puolesta kilpailla vielä nuorissa, mutta päätti startata avoimessa mestaruudessa. Halusin mahdollisimman paljon alle kolmea tähteä, koska siirryn ensi vuonna senioreihin. suolisto-, hengitystie, sydänsairauksien ) tutkimukset Hammastutkimukset ja -toimenpiteet Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon käynnit Tallikäynnit lähialueella, käytössä kannettavat ultraja röntgenlaitteet Lisäksi sairaskengitykset ja fysioterapeuttiset tutkimukset ja hoidot Kenttäratsastuksen Suomen mestaruus 2020 Kouluratsastus-, rataesteja maastokokeen jälkeen . Sen kanssa tämä oli yksi kauden parhaita ratoja. Sekä koulussa että rataesteillä olisi ollut parantamisen varaa, joten mitali oli yllätys. – Menin viime vuonnakin sennuissa. Mitali iloinen yllätys Hopeaa otti Ratsastusseura Varsan Ann-Niina Kiviniitty-Ranta-aho Satamalasta tammalla Madame Schnabel. Suomeen pikkuveli Sami Siltakorven opetusmestariksi, jolloin mestaruus oli yhteinen jäähyväisnäytös. – Hevonen teki maastossa ihan kaiken mitä pyysin ja vähän enemmänkin. Viime kausi Sir Gregin kanssa toi nuorissa lajimestaruuden, PM-hopeaa ja joukkuekultaa sekä kansainvälisiä voittoja ja sijoituksia. Lokakuussa Siltakorpi lähtee luotsaamaan nuorten joukkuetta Strzegomiin Saksaan pitkään kolmen tähden kilpailuun. Seniorit eli avoin mestaruus Kulta: Sanna Siltakorpi – Bofey Click, Tampereen Ratsastusseura 42,9 Hopea: Ann-Niina Kiviniitty-Ranta-aho – Madame Schnabel, Ratsastusseura Varsa 52 Pronssi: Suvi Järvi – Orlanda II, Ylöjärven Ratsastajat 52,9 . Nyt se teki 68,2 prosenttia, oli tasainen ja iloinen. Se on tosi kiltti, aika kova jännittämään, mutta radalla se tekee kaiken mitä pyydän, sillä tavoin se on tosi kiva ratsastaa. – Aika paljon jäi vielä parantamisen varaa, mutta hevonen tuli minulle vasta reilu kuukausi sitten, ja tämä oli ensimmäinen kahden tähden kilpailumme yhdessä. Hän oli lauantain jälkeen tuplajohdossa. Yksi maapaikka on jo kouluja kaksi pararatsastuksessa. Mukaan on lähdössä mitalisteista Veera Manninen ja Suvi Järvi sekä Saksassa valmentautuva Johanna Pohjonen, minkä ohella joukkueeseen yritetään saada paikka juniorikäiselle Hedwig Wikströmille, joka voitti oman ikäluokkansa Suomen mestaruuden elokuussa Keravalla. Orlanda teki kaikki osakokeet tosi hyvin. Siihen nähden tulos oli kyllä ihan huippujuttu. Team Siltakorpi-Jankarilla on tarkoituksena tehdä vielä pari kansainvälistä kilpailua tänä vuonna, joukossa ainakin pitkä neljän tähden kilpailu, joka toimii karsintatuloksena sekä EMettä olympiatasolle. Ratsukolla on ikäluokista SM-kultaa ja hopeaa ja sekä myös junioreiden PM-joukkuevoitto vuodelta 2015. . Nuoresta iästään huolimatta Manniselle on kertynyt jo runsaasti menestystä. Nuoret ratsastajat Kulta: Veera Manninen – Colibri, Ratsastusseura Pikadorit 28,8 Hopea: Emmi Tapio – Evyta, Honkolan Ratsastusseura 44,9 Pronssi: Nina Nurmesviita – Aramara Ramses, Korpilahden Ratsastajat 47,3 mutta kolmoissarjalla tuli kaksi stiplua, sitä tehtävää olisi pitänyt harjoitella enemmän ennakkoon. Colibrin kanssa Manninen on käynyt kolmet EM-kilpailut, kaksi junioreissa ja yhden nuorissa. Hän valitsi SM-ratsukseen johdossa olleen Colibrin, ja varmisti mestaruutensa maastokokeessa pienen yliajan kera. Maastossa se on aina hyvä ja tasainen, mutta sillä on ponina, vaikkakin ylikorkeana, vähän lyhyt laukka, mikä näkyy ajassa. Sir Gregillä Manninen ratsasti täysin virheettömän maaston myös ajassa, ja nousi nuorten mestaruuden yhteydessä ratsastetun avoimen kahden tähden kilpailun luokkavoittoon toisella sijalla. Pronssille nuorissa nousi Korpilahden Ratsastajien Nina Nurmesviita connemaraponilla Aramara Ramses Jämsästä. Tänään ratsastin maaston ihan kohtuullisesti ja mahdollisimman lähelle aikaa, tuore mitalisti kertoo. – Valitettavan vähän ehti seurata muita, mutta sen perusteella mitä näin, meillä on kenttäratsastuksessa hyvä tulevaisuus. KAIKKI PALVELUT SAMAN KATON ALTA: Ontumaja selkätutkimukset sekä muut suorituskyvynongelmat sekä ostotarkastukset Sisätautisairauksien (mm. Valitsin sen SM:iin, koska se on kokeneempi. Veera Manninen varmoin ottein nuorten mestariksi Pieksämäkeläinen Veera Manninen, 20, teki todella vahvaa ja varmaa työtä molemmilla ratsuillaan Colibri ja Sir Greg. Se tuli maaliin hyvin pienellä yliaikavirheellä. Edessä hyvä tulevaisuus Sanna Siltakorpi on myös Suomen maajoukkuevalmentaja, ja piti Tervossa näkemästään. Kisan jälkeisenä maanantaiaamuna lukiolainen suuntasi kemian kirjoituksiin. – Poni teki ihan älyttömän hyvän kouluradan, yleensä se vihaa kouluratsastusta, jopa kouluaitojakin. – Tänään pohja oli vähän pehmeähkö, ja Colibrin kanssa radalla oli vähän rankempaa, kun se on pienempi ja lyhyempilaukkainen. Ratsukolla on ikäluokista SM-kultaa ja hopeaa ja sekä myös junioreiden PM-joukkuevoitto vuodelta 2015. 81 Hyyppäräntie 41, 05800 Hyvinkää • AJANVARAUS:0207310340 PÄIVYSTYS:0600 18281 (1,98 €/min + pvm/mpm) www.hyvinkaanhevossairaala.. Tytöistä kuullaan vielä Hopea ottivat Honkolan Ratsastusseuran Emmi Tapio ja Evyta Sastamalasta. Suomella ei ole Tokioon kenttäratsastuksessa maapaikkaa, mutta tilanne saattaa vielä elää, kun käytettävissä olevat ratsukot ovat selvillä. Colibrin kanssa Manninen on käynyt kolmet EM-kilpailut, kaksi junioreissa ja yhden nuorissa. Rataesteillä se oli muuten hyvä,. Taivas oli vihmonut Tervoon vettä kaatamalla ennen kilpailuja, mutta radan pohja piti yllättävän hyvin radan suunnittelija Perttu Purasen ja maastoratatiimin ponnistelujen ansiosta. Ratsastajaa valmentaa Petri Tolmunen, joka myös omistaa Sir Gregin. Samassa kilpailussa Bofey Click starttasi ensimmäisen kolmen tähden urakkansa
Pronssia otti espoolainen, Helsingin Ratsastajia edustava Marika Siippola hevosella Cerberus ryhmästä viisi (136,181). . Lisäksi hänellä on useita PM-mitaleja. Ensi keväänä on suunnitelmissa kahdet kansainväliset kilpailut, Belgian Waregem huhtikuussa ja Saksan Mannheim toukokuussa, Karjalainen kertoo. Hopealle nousi vaasalainen Sanna Koskiluhta ratsulla Liptona III ryhmästä kolme, tulos 139,293. Vapaaohjelmaan en ole tyytyväinen. kilpailujen osakilpailujen yhteistuloksen perusteella. Pararatsastuksen Suomen mestaruus 2020 Mitalistien yhteistulokset 18.9. Olen Toopeen ja tiimiini, Nora Nybergiin ja Ulla Järviseen, erittäin tyytyväinen, heille kuuluu isot kiitokset. Loppukaudelle ei ole kansainvälisiä kilpailuja, mutta etenen kotitallilla treeneissä tavalliseen tapaan. ratsastetun kahden osakilpailun jälkeen, prosentit lasketaan yhteen. Kilpailu ratkottiin kaksipäiväisten, 18.19.9. 82 M ukana SM-kilpailuissa olivat kaikki pararatsastuksen ryhmät yhdestä viiteen. – Tajusin kuinka kovalla musiikki oli vasta tulin keskilinjalle, silla aloitin ohjelmani eri puolelta kuin missä kaiutin oli. Minulla on uusi kür (vapaaohjelma) ja musiikki, Katja Karjalainen ja Dr Doolittle voittivat sekä henkilökohtaisen ohjelman että vapaaohjelman huippupistein. Vahvin ehdokas Tokioon – Toki olen tosi iloinen ja otettu mitalista, eihän se ole koskaan mikään itsestäänselvyys, on kunnia olla Suomen mestari. Karjalainen kilpailee ryhmässä yksi. olisi ollut kiva esittää ohjelma yhtä harmonisesti kuin eilinen rata. En juurikaan kuullut musiikin läpi, mitä kirjaimia Nora huusi radan keskellä. Harmi, mutta yllättävän hyvät pisteet olen saanut. 1) Katja Karjalainen – Dr Doolittle, 150,737 2) Sanna Koskiluhta ratsulla Liptona III, 139,293 3) Marika Siippola – Cerberus, 136,181. Karjalaisella on paralympialaisista Lontoosta hopeaa ja viides sija ja Pekingistä neljäs ja seitsemäs sija sekä MMja EM-pronssia. Karjalainen on ratsastanut Suomelle maapaikan Tokion paralympialaisiin, ja jatkaa valmistautumista vahvimpana kisakandidaattina. Ensimmäisenä oli äärimmäisen jouheva suoritus, minulla ja Toopella kivaa radalla. Hän näkee hyvin rajoitetusti, joten avustaja huutaa kirjaimet niin, että hän tietää miten edetä radalla. Eilen sound checkissä äänitasoa laskettiin pyynnöstäni, mutta tänään musiikki oli aivan liian kovalla. Viiden vuoden EM-kilpailuissa Rotterdamissa Karjalainen otti kaksi viidettä sijaa. Mäntsäläläinen Katja Karjalainen voitti ratsullaan Dr Doolittle molemmat osuudet huipputuloksin, henkilökohtaisen ohjelman prosentein 74,048 ja vapaaohjelman luvuin 76,689, yhteistulos 150,737. Musiikki liian kovalla – Aina kun olen osallistunut SM-kilpailuihin, olen voittanut. Kuva: SRL Hanna Heinonen Pararatsastuksen Suomen mestaruudet ratkottiin Woikoskella Katja Karjalainen ja Dr Doolittle voittoon neljättä kertaa Paralympiaratsastaja Katja Karjalainen otti ratsullaan Dr Doolittle nyt jo neljännen kerran pararatsastuksen Suomen mestaruuden. ja 19.9. – Aion valmistautua normaalisti, tehdä kotiläksyt ja suunnitelmat kuten ennen tätä korona-aikaa. Tällä kertaa kilpailut käytiin kilpailtiin Woikoskella Mäntyharjun Nurmaalla. ”Toope” jännittyi siitä, mistä seurasi tahtirikkoja, Karjalainen kertoo
Miksi Trailertukku. Heti varastosta ja laatu/hinta paras! Kaikissa trailereissa HINTATAKUU!! HURJAT ALENNUKSET! TAVARAAA VARASTOSSA! Anssems Privaro 2000kg 7500€ sis alv Anssems Excelennte 2000kg 8500€ sis alv Humbaur Maximus 2700kg 13000€ sis alv Humbaur Xanthos Aero 2700S 11000€ sis alv Humbaur Xanthos 2000kg 9500€ sis alv Humbaur Notos Xtra Pro 2700kg 14900€ sis alv Kysy edullista rahoitusta, jopa ilman käsirahaa.. SUOMEN SUURIN PERÄKÄRRYTUKKU WWW.TRAILERTUKKU.FI 040 510 8331 Maahantuomme Humbaurin ja Anssemssin hevostrailerit. Meillä on aina varastossa 30 hevostraileria
Hevosesi hyvinvointiin. ~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo +358 20 743 9070 VETERINARY.BEMERGROUP.COM. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2020-46 274563-2005 BEMER Horse-Set