5/2021 7,20 Esteratsastuksessa saa haastaa itsensä Tuomarinkylän AALLOT katsovat tulevaan Persoonallinen TALLIKOIRA Mestari Kettunen Kenttätuomari Seppo Laine kiertää maailmaa KYLMÄHOITO herättää elimistön omat hoitomekanismit Mikko Uusimäen LUOMUTAR nelinkertainen työmestari
Jokaisen liikuntakerran pitää päättyä tunteeseen, että hevonen olisi jaksanut vielä hieman enemmän.” Mari Ahola-Aalto Raviurheilu on muutoksen edessä. Tuleehan epäkohdista pystyä puhumaan, ja jokaisella tulee olla mahdollisuus kertoa avoimesti havainnoistaan ilman uhkailua ja epäasiallista käytöstä. Koska tukikudosten kyky korjaantua on rajallinen, jo yksikin liian rankka harjoitus voi aiheuttaa nivelissä tai jänteissä muutoksia, joista jää pysyvät vauriot. Asiantuntijan neuvo kannattaa huomata myös arkipäivän treeneissä. vuosikerta 30 R aviurheilun epäkohtia käsitelleen MOT-ohjelman johtavana ajatuksena oli kysyä, miksi raviurheilussa vaietaan hevosten hyvinvoinnin ongelmista. Kiivaat loppusuoran repimiset, reuhtomiset ja piiskan käyttö ovat epämiellyttävää katsottavaa ja varmasti omalta osaltaan vähentävät raviurheilusta kiinnostuneiden määrää. Tilaa omasi! Kannen kuvassa: Hubertus-ratsastuksen tunnelmissa Tuomarinkylän ratsastuskoulun Petra ja Lotta Aalto. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Seuraava numero: ilmestyy joulukuun alussa. Se osaa myös lukea hyvin hevosia. Kuten eläinlääkäri Seppo Hyyppä toteaa hevoselle hyvästä liikunnasta. 14 Yli puolelta tutkituista ravihevosista löytyi suuvaurioita. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Katja Juvankoski katja.juvankoski@karprint.fi Puh. Jotakin kertoo myös se, että hevosen käytös muuttuu leppoisammaksi, kun sen ei tarvitse enää juosta kilpaa. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 24. 16 Eläinlääkärin puheilla: Hiekansyönti on vaarallinen vitsaus Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Niin sanoi muun muassa huippuravuri Etain Royalin eläkepäivien hoitaja. 23 Kylmäveristen PM-lähtö Parvelan Retun näytös. Hevosurheilun oikeutus perustuu hevosten vastuulliseen käsittelyyn ja hoitoon, vakuuttaa myös Hippoksen toimitusjohtaja Sami Kauhanen. 10 Ratsastuskoulut ovat palaamassa normaaliin korona-ajan jälkeen. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 24 Esteratsastuksessa saa haastaa itsensä. 3 Pääkirjoitus 6 Kenttäratsastuksen kansainväliset tuomaroinnit vievät Seppo Lainetta ympäri maailmaa. ”Tukikudosten ylikuormittuminen ja vaurioituminen on varsin todennäköistä, mikäli yksittäinen liikuntakerta tai valmennusohjelma on niin rankka, että hevonen väsyy selvästi. Kuva: Mai Puttonen Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 09-413 97 397 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. 30 Talllikoira Mestari Kettunen pitää hevoset hyvässä kurissa. Valitettavasti edelleen esiintyy epäkohtia, kuten suuvaurioita yli puolella hevosista sekä sääntöjen vastaisia ajotapoja. Mestari Kettunen on mukana kaikessa, mitä tallilla tehdään. MOT-ohjelmassa haastateltu kokenut pitkäaikainen ruotsalainen eläinlääkäri totesikin, että yleinen hevostietous on ravipiireissä matala. Tuomarinkylässä katsotaan jo tulevaan. Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Sisältö 5/2021 18 Suomen menestyneimpiin kilparatsastajiin kuuluva pararatsastaja Katja Karjalainen lopettaa uransa
34 50 6 Hevosurheilijan kultaisella ansiomerkillä pallkittu turkulainen Harri Koivunen jatkaa toistaiseksi tallinpitoa voimiensa mukaan.. Kisassa olikin mukana heti viisi ensikertalaista. 18 Pelitin tuli Sysmästä Kokemäen työmestaruuskisoihin isänsä Kauko Tuomisen kanssa. Kansainvälisiä tuomarointeja kertyy Laineelle 15-18 viikkoa vuodessa. Katja Karjalainen on yksi Suomen menestyneimmistä kilparatsastajista. 50 Harri Koivuselle raviurheilijan kultainen ansiomerkki. 66 Pienillä verisuonilla suuri vaikutus hevosen aineenvaihduntaan ja hyvinvointiin. 56 Ruotsin Lukas L Svedlund ajoi Vermossa kokelasohjastajien Euroopan mestariksi. Hän päätti uransa Tokion paralympialaisiin. 44 Tutkimus menossa: Lannalla ehkä käyttöä biokaasun tuotannossa. 48 Nelivuotiaiden lämminveristen ravihevosten vuoden pääkilpailu Pekka Korvelle ja Magical Princessille. 47 Ajotaparikkeisiin on tuossa tiukempia tulkintoja. 70 Vihdin Ratsastajat edistää hevosurheilua ja hevosharrastusta tasapuolisesti kaikkien lajien kesken. 58 Heta Huuskola ohjasti ensimmäisen Montekypärät-kilpailusarjan voittoon. Hurjasta tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Muun ajan hän toimii valmentajana Suontaan kartanolla Hattulassa. 74 Lämminveristen Kriterium voitettiin jälleen SE-tuloksella. 52 Tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen ruokinta on avaintekijä hevosen hyvinvoinnille, terveydelle ja mahdollistaa hevosen optimaaliset suoritukset. 63 Termoshokki laittaa käyntiin elimistön omat hoitomekanismit. 4 34 Työmestaruuskisat avattiin myös jalostusarvostelemattomille suomenhevosille. Voiton vei jo neljännen kerran Mikko Uusimäen Luomutar. 80 Hyvinvoiva hevonen on raviurheilun itseisarvo ja toimintaedellytys, korostaa Hippoksen toimitusjohtaja. Se oli kisan paras kävelijä, koko kisan kolmonen. 77 Suomenratsujen Kuninkaalliset kilpailtiin 20-vuotisjuhlatunnelmissa. 40 Hevosten kouluttaja Minna Tallbergin pyrkimys hyviin ja hevosystävällisiin koulutustapoihin on loputon. 60 Tiluksilla Derkun oli ojassa ihan väärin päin
~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo +358 20 743 9070 · info@bemernordic.com · www.bemernordic.com VETERINARY.BEMERGROUP.COM Mainos Hevosmaailma 2021-05-17.indd 1 Mainos Hevosmaailma 2021-05-17.indd 1 18.5.2021 22.13 18.5.2021 22.13. Hevosesi hyvinvointiin. BEMER Horse-Set
Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Seppo Laineen arkisto Seppo Laine testaa maastorataa Suontaan kartanossa hevosella Merileia.. Kotona ei olut hevosia, eivätkä ne muutenkaan näytelleet perheen elämässä mitään osaa. Laine on toiminut 20 vuoden ajan kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n kenttätuomarina. – Minulla ei ollut kiinnostusta hevosiin, vaikka koulumatkalla kuljin hevoslaidunten välistä. 6 T änä päivänä Seppo Laine, 63, on korkeimman kansainvälisen tason kenttäratsastustuomari, jolla on kollegoita Pohjoismaissa vain neljä. Olisin Seppo Laine kiertää maailmaa hevoshommissa Oma kilpailu-ura tuo näkemystä tuomarointiin Kun luokkakaveri pyysi 13-vuotiasta ypäjäläispoikaa Seppo Lainetta vuonna 1971 ratsastamaan määräytyi, Laineen elämäsuunta kertaheitolla, vaikkei poika sitä vielä itsekään tiennyt. Seppo Laine muistaa edelleen hyvin tuon pikkupojan pysäyttäneen hetken
– Osanottajia voi olla toistasataa, mikä takia kouluratsastus on nähty järkeväksi aikatauluttaa kaksipäiväiseksi. Joka päivä ajoin Janakkalasta toista tuntia YpäKansainvälinen Kansainvälinen ratsastuskilpailu ratsastuskilpailu on tuomarille aina on tuomarille aina viikon mittainen viikon mittainen työrupeama. Olemme mukana hevosten tarkastuksissa eläinlääkäreiden kanssa. Ratsukoilta edellytettiin keskinopeudeksi 570 metriä minuutissa, yli 32 kilometriä tunnissa. Ratsastajilla Badminton edustaa samaa kuin tenniksenpelaajille Wimbledon tai moottoriurheilijoille F1-kisat. Se antaa paljon enemmän kuin hotellielämä. Toivottavasti ensi vuonna onnistuu, kutsu on jo tullut. Päätuomaristona päätämme esimerkiksi ratsukon suorituksen hylkäämisestä, ratojen muutoksista tai osakokeen keskeyttämisestä. Pisimmät matkat ovat olleet Etelä-Afrikkaan ja Uuteen-Seelantiin. Lisäksi pidän kesäisin kymmenkunta valmennuspäivää kartanolla. varmaan lähtenyt sinä päivänä poikien kanssa puuhailemaan sitä, mitä sen ikäiset pojat ylipäätään puuhailivat, mutta päätin lähteä tytön matkaan ratsastustunnille. työrupeama.. – Joskus pääsen asumaan paikallisissa kodeissa ja elämään perheiden kanssa. Yleensä kisat alkavat torstaina kahden päivän kouluratsastuksella. Ratsastajat tuovat hevosiaan tänne ja käymme yhdessä asioita lävitse. Hän voitti 29 SM-mitalia eri lajeissa, yhtenä vuonna 4-5. – Kun pääsin hevosen selkään, minulla vain napsahti ja tajusin, että ratsastus on kertakaikkisen mahtava kokemus, naurahtaa Laine. Laineen lisäksi korkeimman kansainvälisen tason tuomareita on Suomessa Jutta Koivula. Tila meni kaupaksi lähes saman tien. Laine toimi opettajana Ypäjän Hevosopistolla 1990-luvulle saakka. – Olen saanut kutsut parina vuotena, mutta korona on peruuttanut kisan. – Minulle kertyy matkaviikkoja vuodessa 15-18. Laine aloitti oman kilpailuuransa 1970-luvun alkupuolella ja aktiivisin kilpailu-ura ajoittui 1980ja 1990-luvuille. – Ratsastan joskus oppilaiden hevosia, mutta oman hevosen ylläpito olisi työn takia aika hankalaa. Kisoissa pitää olla kolme päätuomaria, joista osan tulee olla ulkomaisia. – Lopetin 2000-luvun alkupuolella, jolloin kilpailuvuosia oli takana noin 30. Hetken Laine oli tyhjän päällä, kunnes sattuma tuli mukaan ja hän siirtyi valmentajaksi Suontaan kartanolle Hattulaan. Badminton on ainutlaatuinen kisa, sillä katsojiakin on noin 200 000. – Saimme Suontaan kartanolta tilat omille hevosillemme, sillä olin juuri alkanut valmentaa sen nykyistä omistajaa Ellen Rydbeckiä, joka oli tuolloin alle kymmenvuotias. Ryhdyin valmentamaan, laadin kartanon maille maastoradan ja ryhdyin puuhaamaan kenttäratsastuskisoja. Hän kilpaili esteissä 150-tasolla ja kouluratsastuksessakin taso oli vaativa. Laine kilpaili kolmessa ratsastuksen olympialajissa, kenttä-, kouluja esteratsastuksessa. Yksi kisa vie aikaa viikon Käytännössä kansainvälinen ratsastuskilpailu on tuomarille aina viikon mittainen työrupeama. Laine aloitti ratsastuksenopettaja opinnot Suomen Ratsastusopiston opettajakoulutuksessa 1970-luvulla. Oma motiivi oli lähinnä se, että oppisin itse ratsastamaan paremmin. Kuvittelin, että tilanne olisi väliaikainen. – Päättyneenä kesänä osanottajia oli 130, ja kenttäratsastuskisat olivat järjestyksessään jo 17:nnet. Kaikkea Laine ei ole vielä kokenut. Ruotsissa saman tason tuomareita on kaksi ja Tanskassa yksi. Tuomarointi vie ympäri maailmaa Kansainväliset tuomaroinnit vievät Laineen ajan hyvin suurelta osin. Tänä syksynä olin kolme viikkoa Englannissa, kävin muutaman päivän kotona, menin kahdeksi viikoksi Ranskaan, olin viikon verran Suomessa ja lähdin Puolaan. Esimerkiksi vuonna 2019 maastoradan pituus oli lähes seitsemän kilometriä ja sisälsi 33 tehtävää. Minä sain alaikäisenä erikoisluvan osallistua kurssille. Laineella ei ole tällä hetkellä omaa hevosta. Voimme seurata screeniltä hevosten etenemistä ja lisäksi jokaisella esteellä on tuomari, joka raportoi meille. Hän odottaa innolla mahdollisuutta kokea maailman arvostetuin kenttäratsastuskilpailu Badminton Englannissa. – Samaan aikaan pidimme partnerini kanssa hevostilaa Janakkalassa. Viihdyimme hyvin ja jäimme Hattulaan. Kaiken lisäksi iltaisin piti vielä ratsastaa, koska oma kilpailu-ura sitä vaati. Viime vuosina valmennuspäivät ovatkin jääneet hajapäiviksi pitkin kesää. Tänä päivänä Laineen perustama Suontaan Ratsastajat ry järjestää vuosittain kansalliset kenttäratsastuskilpailut kartanon tiluksilla. – Lauantaina on maastoratsastuskoe, joka oli esimerkiksi Englannissa mitaltaan seitsemisen kilometriä. – Ennen kisaa meidän tehtävänämme on tarkistaa radat ja etenkin niiden turvallisuus. Laitoimme hevostilan myyntiin vuonna 1997 ja kuvittelin, että kaupantekoon voisi kulua kuukausia. Badmintonin maastorata on vaatimustasoltaan maailman tiukimpia. – Ensimmäiselle kurssille vuonna 1976 valikoitui tietty määrä oppilaita, mutta yhtä puuttui, jotta valtion tuki koulutukselle olisi ollut mahdollista. 7 jälle ja illalla takaisin
– Koe on netissä ja siinä on 50 kysymystä, joiden vastaamiseen on annettu tietty aika. – Ensimmäinen opettajani oli Helsingin olympialaisissa parhaan suomalaisen sijoituksen ratsastanut Ilmari Haimi. Kun hevonen hyppää esteen ylitse, minun täytyy saada tunne siitä, että se todella haluaa ylittää esteen. Tässä suhteessa on Laineen mukaan vuosikymmenien aikana edetty pehmeämpään suuntaan. Yhteistyöhaluisuuteen voi ratsastaja vaikuttaa istumalla satulassa oikein. Virhepisteitä voi tulla 15-20 yhdestä rikkeestä. Kun hän sanoi, että Kun hän sanoi, että harjoitusravia mars, harjoitusravia mars, niin silloin mentiin niin silloin mentiin harjoitusravia. Pidän itseäni myös joukkuepelaajana. Itse sain tuon koulutuksen vuonna 2007, minkä jälkeen olen tuomaroinut muun muassa useat EM-kisat nuorten hevosten MM-kisat ja Pohjois-Amerikan mestaruuskisat. Myös ohjastuntumalla on suuri merkitys. Nykyisin tuomaristo arvostaa sitä, että radalla on kaksi onnellista urheilijaa ratsastaja ja hevonen. Täydennyskoulutusta on kolmen vuoden välein. – Vaikka esteiden ylittäminen onkin hauskaa, pitäisi käydä lä. Sen hyväksytysti suorittanut voi saada koetuomarointien jälkeen kakkostason kansainväliset oikeudet. Tietty harmonia hevosen ja ratsastajan kesken tärkeää. Tänä päivänä etenkin nuoret ratsastajat monesti kyseenalaistavat opettajan neuvoja. Kun tuomarikouluttajille on kertynyt kokemusta kansallisista kisoista pari vuotta, liitto voi lähettää hänet kansainväliseen tuomarikoulutukseen. – Täytyy muistaa, että kenttäratsastuksella on vahva tausta nimenomaan armeijan upseeriston keskinäisenä mittelönä, jossa oli perusteet sodankäynnistä. Toinen tärkeä seikka on, että ratsastaja istuu selkä suorana ja tasapainoisesti. – Sunnuntaina on myös uusi hevosten terveystarkastus, koska haluamme olla varmoja, että hevoset ovat palautuneet edellispäivän maastoratsastuksesta sunnuntain esterataan. Laine tähdentää kärsivällisyyttä etenkin nuorilla ratsastajilla. Jos ratsastaja ei kouluta hevostaan oikein ei hyväkään hevonen yllä korkeampiin luokkiin. – Olen itse myös kouluja kenttäratsastuksen tuomari Suomessa. Jos hevonen vastustelee kuolaimia ei se voi hyvin, minkä näkyy jännityksenä. – Jos ratsastajan asento on huono ei hevonenkaan ole rento ja irtonainen. Sunnuntaina on tuomaristoilla edessään rataestekokeen arvostelu. Tuolloin kouluttajalla oli kova auktoriteetti. – Katsomme videoilta, ovatko ratsukot suorittaneet esteet puhtaasti vain onko esimerkiksi osuttu esteisiin. – Minulle hevosesta kertovat sen silmät ja ilme. Jollei hevonen niitä omaksu on sen muukin liikehdintä väistämättä vajaata. – Oikea tahti ja tempo eri askellajeissa ovat kaiken pohja. Pohja rakennettava huolella Hyvän hevosen voi menettää huonolla koulutuksella. Kun hän sanoi, että harjoitusravia mars, niin silloin mentiin harjoitusravia. Tätä taustaa vasten on menty pehmeämpään suuntaan, koska hevosen ja ratsastajan keskinäinen suhde on noussut entistä tärkeämmäksi. – Hevosen pitäisi yltää tasaiseen suoritukseen, vaikka joskus hyvällekin hevosella voi tulla eteen tilanne, ettei se halua esimerkiksi hypätä esteen yli. Tuolloin kouluttajalla Tuolloin kouluttajalla oli kova auktoriteetti. – Luonne ei yksin riitä eikä se ole ainoa kriteeri hyvälle ratsulle, mutta se on hyvä pohja yhteistyöhaluisuudelle ja määrätylle rohkeudelle. harjoitusravia. Tie tuomariksi on pitkä Tie kansainvälisiksi tuomariksi on pitkä, mikä osaltaan vaikuttanee tuomareiden vähäiseen määrään. Klassisessa koulutusjärjestelmässä on kuusi osa-aluetta. Englanninkielen koe on suoritettava kerran. Kun aika käy umpeen kysymys häviää, eikä siihen voi enää palata. 8 Seppo Laine ja kenttäratsastuksen olympiaratsastaja Elmo Jankari pitämässä koulutustilaisuutta Ratsastuskeskus Ainossa Järvenpäässä. Laine pitää vahvuutenaan puolueettomuutta. oli kova auktoriteetti. Esimerkiksi Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kaikki joukkueet olivat armeijajoukkueita ja ensimmäinen nainen kelpuutettiin olympialaisiin vasta vuonna 1964. Kyse on hyvin koulutetun hevosen osalta yleensä terveydestä. Jos tasapaino on huono, hevonen kärsii eikä yhteistyöhaluisuus ainakaan parane. Jos tahti menee rikki, näkyy se aina suorituksessa. – Suomalaisena olen puolueeton, enkä omaa sidoksia ratsastajiin. Riittävän kokemuksen hankkinut voi saada korkeimman kansainvälisen tuomarointioikeuden. Kaksi onnellista urheilijaa radalla Hyvällä ratsuhevosella pitää olla määrättyjä ominaisuuksia, joista tärkeimpiä on luonne. Yksi osa-alue on Laineen mukaan lennokkuus, jota ei synny elleivät nuo kolme ensimmäistä osa-aluetta toimi. Peruskoulutuksen lisäksi kansainväliset tuomarit suorittavat vuosittain teoriakokeen
Blenheim Palace-kilpailuissa hän tuomaroi yhdessä Judy Hancockin ja Jane Tolleyn kanssa. – Hyvällä hevosella voi menestyä tiettyyn rajaan saakka, vaikkei koulutus olisikaan ollut aivan laadukasta. Poisoppiminen virheistä vie aina runsaasti aikaa. Vasta sitten kannattaa keskittyä hienosäätöihin. – Jos ratsastajan tavoitteena on päästä korkeimpiin luokkiin saattaa olla, että saattaa hän vaikka kaksikymppisenä huomaa, ettei hevonen enää menestykään. – Kun hevonen ei ole enää yhtä hyvä kuin ennen, vaihdetaan hevosta, vaikka kyse onkin pohjimmiltaan koulutuksessa tehdyistä virheistä. 9 Kansainvälisiä tuomarointeja kertyy Laineelle 15-18 viikkoa vuodessa. – Lisäksi hyväkin hevonen saa joskus tarpeekseen ratsastajan virheistä ja voi lyödä hanskat tiskiin. Seppo Laineelle Suontaan kartanon piti olla 1990-luvun lopussa väliaikainen etappi. I. Joskus tuntuu, että ratsastajilla ja joskus myös heidän taustajoukoillaan on kova kiire päästä eteenpäin niin, että perusasiat jäävät vajaiksi. Jos menestyksen esteenä ovat ratsastajan virheet, on aika tylsää alkaa poisoppimaan niistä parikymppisenä. Ne toistuvat uuden hevosen kanssa ja oravanpyörä jatkuu, sanoo Laine. vitse perusasiat ja opetella perusasiat kuten oikea istuminen ja käsien asento erittäin perinpohjaisesti
– Hankalaksi hevosen ostamisen on tehnyt se, ettei niitä ole pääsyt itse katsomaan. Normaalisti Tuomarinkylän ratsastuskoulu ostaa hevoset Tanskasta ja Saksasta, jonkin verran myös Virosta. Antin tytär Lotta Aalto on tällä hetkellä hevosalan töissä Saksassa, jossa Aalloilla on pientä kasvatustoimintaa. 10 U usia hevosia on jouduttu hankkimaan ratsastuskoululle hiukan normaalia enemmän. Koulutustaso alhaisempi Antti Aalto arvioi, että hevosten hinnat ovat nousseet noin 30 prosenttia korona-ajan lisättyä kysyntää.. Helsingin Tuomarinkylän ratsastuskoulun tallimestari Ratsastuskoulut ovat palaamassa normaaliin korona-ajan jälkeen Tuomarinkylässä katsotaan nyt eteenpäin Korona-aika on aiheuttanut ratsastuskoululle ylimääräistä työtä ja kustannuksia, vaikka asiakkaita onkin riittänyt. Se on ollut haastavaa korona-ajan harrastehevosten kysynnän vuoksi. – Lotta pystyi onneksi jonkin verran katsomaan hevosia sieltä. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Mai Puttonen Antti Aalto sanookin hyvien harrastehevosten olevan nyt kiven alla
Arvion mukaan hevosten hinnat ovat nousseet lähes kolmanneksen. ¥ Hubertus-tapahtuman hevoskyydin tarjosi Petri Nykänen suomenhevosellaan Veikko. Kuva: Kati Wikström Suomen ensimmäisiä I Tuomarinkylän ratsastuskoulu lukeutuu yhdeksi Suomen ensimmäisistä ratsastuskouluista. Vuonna 1968 perustettu ratsastuskoulu on säilynyt Aallon suvulla ja tällä hetkellä yritystä pyörittää Karin Aalto ja Antti Aalto yhdessä Antin tytärten Lotan ja Pepin kanssa. 11 Ratsastuskoululle on jouduttu hankkimaan hiukan normaalia enemmän uusia hevosia. ¥ Karin Aalto perusti Tuomarinkylän ratsastuskoulu vuonna 1968.. Hänen kyydissään seisomassa Antti Aalto. – Lotta ja Peppi alkavat pikkuhiljaa ottaa enemmän vetovastuuta, Antti Aalto toteaa ja kertoo myös äitinsä Karin Aallon olevan edelleen mukana yritystoiminnassa
Hän kuului aatelistoon, jonka eräänä harrastuksena oli metsästys. Opettajien työpäivät venyivät kolme, joskus jopa neljä ylimääräistä tuntia päivässä. Näin mahdollistimme sen, että kaikki asiakkaamme pääsivät ratsastamaan. – Sinnikkäällä etsinnällä olemme löytäneet hyviä yksilöitä, hän lisää. Normaalisti ostamme kaksi hevosta vuodessa, mutta korona-ajan ratsastustuntien kysynnän vuoksi ostimme pari enemmän. Tuomarinkylän ratsastuskoulu pitää tallia Tuomarinkylän lisäksi myös Helsingin Ruskeasuolla Antti Aalto arvioi, Antti Aalto arvioi, että hevosten hinnat että hevosten hinnat ovat nousseet ovat nousseet noin 30 prosenttia noin 30 prosenttia korona-ajan lisättyä korona-ajan lisättyä kysyntää. Tuolloin joskus varsin railakkaitakin piirteitä saaneita metsästysretkiä pidettiin kirkon taholta pakanallisena ja syntisenä puuhana. Maneesi laitettiin taas kokonaan kiinni joulukuussa, jolloin tunteja ei voinut pitää lainkaan edes ulkona, Peppi kertoo. Jaoimme maneesivuorot niin, että meillä oli tunnit kello 16-23. Vaikka ratsastustuntien kysyntä on lisääntynyt, rajallisen maneesikapasiteetin vuoksi talleilla ei pystytä lisäämään tunteja. Hän ehti 20 vuoden piispana oloaikanaan tulla kuuluisaksi ihmeellisestä sairaita parantavasta voimastaan. Poikkeusajan haasteet takana Tuomarinkylän ratsastuskoulu pitää tallia myös Helsingin Ruskeasuolla. – Vaikka myytävät hevoset ovat luonteeltaan kivoja, on niiden laatu vähän heikompi kuin ennen, Aalto kertoo ja viittaa pääasiassa hevosen koulutustasoon. Nimenomaan ratsastajien suojelupyhimyksenä häntä on kunnioitettu jo yli tuhat vuotta. Tarun mukaan Hubertukselle kirkastui Jumalan sana juuri eräällä metsästysretkellä ja se muutti hänen koko elämänsä. Oli alkukevät ja tunnit pidettiin ulkona, jolloin kenttä oli vielä osittain jäässä. – Sekä Tuomarinkylässä että Ruskeasuolla maneesit jaetaan usean talliyrittäjän kanssa. Koronarajoitusten vuoksi Tuomarinkylän maneesissa sai olla vain 10 ratsukkoa kerrallaan sekä kaksi opettajaa. Peppi Aalto muistelee korona-ajan sulkuja, jotka lisäsivät yrittäjän työmäärää ja kustannuksia. Joinakin päivinä tunnit ovat alkaneet jo kello 15. Hubertus-ratsastus on perinteikäs tapahtuma, joka on järjestetty jo 50 vuoden ajan Tuomarinkylässä. Metsästäjien ja ratsastajien suojelupyhimys I Hubertus eli 600-luvun lopulla nykyisessä Belgiassa. Hubertus luopui kaikesta omaisuudestaan, vetäytyi luostariin Ardennien vuoristoon ja paavi vihki hänet Liegen piispaksi. – Jollei ole heti valmis ostamaan esiteltävää hevosta, se on jo mennyt. Hän on huomannut nettikaupasta sen, että kun on saanut hevosesta videon, pitäisi ostopäätös tehdä saman tien. Antti ei vielä osaa arvioida, mihin suuntaan hevosmarkkinat tästä eteenpäin lähtevät. Päivän lähestyessä nousevat ratsastajat kautta koko ratsastavan maailman vertauskuvaannolliseen ketunmetsästykseen kunnioittaakseen Hubertuksen muistoa. Pian kuolemansa jälkeen Hubertus julistettiin pyhimykseksi. 12 Tuomarinkylän ratsastuskoulussa Hubertus-ratsastus on ensimmäisiä tapahtumia, joita koronan jälkeen on saanut järjestää. Alkuperäinen Pyhän Hubertuksen päivä on marraskuun kolmas. Antin toinen tytär, Peppi Aalto komppaa isäänsä. Metsästäjät kautta Euroopan pitävät Hubertusta suojelupyhimyksenään ja koska metsästys silloin suoritettiin ratsain tuli pyhästä Hubertuksesta myös ratsastajien suojelupyhimys. Hän sanoo järjestelyiden aiheuttaneen yrittäjälle harmaita. Kysyntä on sen verran suurta, sanoo Peppi. kysyntää. – Nyt meillä on hyvä tilanne ja toivottavasti saamme pitää tämän kapasiteetin, eikä tarvitsisi koko ajan vaihtaa hevosia. – Ensimmäisen koronasulun vuoksi Ruskeasuon maneesi laitettiin kertarysäyksellä kiinni kuukausiksi
T I L U K S I L L A . Ruskeasuolla hinnat ovat kaksi euroa korkeammat koska ryhmissä on yksi ratsukko vähemmän. Ruskeasuolla maneesi oli lupa pitää auki vain niin, että hevoset saatiin liikutettua. – Nyt jälkeenpäin, kun miettii, onhan siinä ollut paljon kaikenlaista järjestämistä, mutta haluan katsoa eteenpäin, enkä muistella menneitä, tuumaa Antti Aalto. 13 Korona-aika lisäsi innostusta ratsastusharrastukseen. I Kausikortilla Tuomarinkylän ratsastuskoulussa, yhdeksän hengen ryhmässä, hintaa tunnille tulee 44 euroa. Irtotunti maksaa 60 euroa, mutta koska kausikortit on myyty loppuun, ei irtotunneille ole ollut juurikaan tilaa. – Siirsimme osan hevosista Ruskeasuolta Tuomarinkylään. Tunteja ei saanut järjestää ja henkilökunta ratsasti opetushevosia. C O M hiuksia miettiessä, miten palvella asiakkaitaan ja liikuttaa hevoset. Pienryhmässä, jossa on viisi ratsastajaa mukana, hinta on kausikortilla 56 euroa tunnilta. I
Tarkastuksissa havaittiin eroja mm. Käynneillä tarkastettiin satunnaisotannalla kilpailuun osallistuneiden hevosten suun terveydentilaa erityisesti kuolainten vaikutusalueelta kilpailutapahtuman jälkeen. Vaurioista vakava-asteisiksi tulkittiin 7 prosenttia. Rotukohtaisesti tuloksissa oli hajontaa: lämminveristen hevosten suuvaurioista 46 prosenttia ja suomenhevosten suuvaurioista 75 prosenttia oli kohtalaisia tai vakavia. Suuvaurioita havaittiin kaikkien kuolainmallien käytön jälkeen. Näiden hevosten terveydentilaa seurataan myös jatkovalvonnalla. ja suunterveyden huomioimisen tärkeyden ymmärrys on lisääntynyt raviväen keskuudessa. Tietyt kuolainmallit näyttävät kuitenkin aiheuttavan herkemmin vakavampia vaurioita. 14 ”On tärkeää edelleen lisätä ymmärrystä suuvaurioiden ehkäisystä” Yli puolelta tutkituista ravihevosista löytyi suuvaurioita Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkasti kahdessa ravikilpailussa yhteensä 72 hevosta. Hippos ja Avi kannustavat hevosten omaehtoisiin suutarkituksiin. Vaurioista kohtalaisia tai vakavia oli 57 prosenttia (24 kpl). Ravikilpailujen järjestäjille lähetettiin etukäteen samalla viikolla tieto valvonnan järjestämisestä. Aiheutuu kipua hevoselle Ravihevosista 58 prosentilla esiintyi suuvaurioita kuolainten vaikutusalueella (42 kpl). – Erityisen tärkeää olisi antaa vaurioille riittävästi aikaa parantua ilman kuolainten käyttöä tai ohjaspainetta. Kuva:Hippos/Ville Vuorinen. Ravihevosista 58 prosentilla esiintyi suuvaurioita kuolainten vaikutusalueella E telä-Suomen aluehallintovirasto vieraili Kouvolassa sekä Vermossa järjestettyissä ravikilpailuissa. rotujen sekä eri kuolainten välillä. Tarkastukset tapahtuivat positiivissa merkeissä – Kohtalaiset ja vakava-asteiset suuvauriot aiheuttavat epäilemättä kipua hevoselle, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Tanja Häkkinen. Näiden hevosten osalta eläinsuojeluviranomainen on antanut hevosten haltijoille eläinsuojelulain mukaisia kieltoja ja määräyksiä tai on harkitsemassa niiden antamista. Käynnit olivat osa hevosten hyvinvoinnin alueellista valvontaprojektia, jonka tarkoitus on edistää hevosten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Tietoisuus hevosten suuvaurioista ja niiden ehkäisystä on kasvussa
Avin suorittamien tarkastukset raviradoilla sujuivat positiivissa merkeissä. – Tietoisuus ravihevosten suuvaurioiden ennaltaehkäisyssä on kasvanut viime vuosina paljon. Oma-aloitteiseen hyvinvoinnin lisäämiseen Avin kommentit tukevat myös Suomen Hippoksen havaintoja. Avin mukaan valvontaa tulisi jatkaa riskiperusteisesti, eli se keskittyisi hevosiin, joilla esiintyy todennäköisimmin vakavia suuvaurioita. I. Avin tutkimus osoittaa, että suunta on oikea, vaikka tekemistä suuvaurioiden minimoiseksi on vielä paljon. Kuten oppaassa sekä Avin tiedotteessa korostetaan, suun vauriot eivät usein näy ulospäin. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen jatkoksi Hippos etsii toteuttajaa uudelle suuvaurioihin keskittyvälle tutkimukselle. Vuonna 2019 tuloksien pohjalta julkaistussa tutkimuksessa Ravihevosten suuvaurioista kuolaimen alueella” (lyhennetty suomennos julkaistu Suomen Eläinlääkärilehdessä) kävi ilmi, että 261 tutkitusta hevosesta 84 prosentilla ilmeni eri asteisia suuvauriota. I Aluehallintovirasto on yksi eläinsuojeluviranomaisista. Lisäksi hevosten hoidosta vastaavia neuvottiin oikeaoppiseen suututkimukseen vuonna 2017 julkaistun Youtube-videon avulla. Kenttäratsastuskilpailun jälkeen tarkastettiin kaikkiaan 10 hevosta, joista puolella esiintyi suuvaurioita kuolainten vaikutusalueella. Viranomaisten ohjaus ja Puolella kenttäratsuista I Kolmas valvontakäynti kohdistui Ypäjällä järjestettyyn kenttäratsastuskilpailuun. Suututkimuksen myötä ihmisten tietoisuutta ravihevosten suuvaurioista, sekä niiden syistä ja tarkistamisesta lisättiin Kati Tuomolan ja Nina Mäki-Kihniä toimittamassa Ravihevosen suuterveyden oppaassa, josta julkaistiin uusi versio vuoden 2021 alussa. Näistä lieviä oli kahdella hevosella ja kohtalaisia kolmella hevosella. 15 Säännöllisiin tarkastuksiin Tarkastuksia suorittaneet keskustelivat havainnoista tarkastuksen aikana hevosten hoitoon osallistuneiden kanssa ja rohkaisivat heitä hevosten suun tarkastukseen säännöllisesti osana normaalia hoitoa. – On tärkeää edelleen lisätä ymmärrystä suuvaurioiden ehkäisystä sekä valvonnan keinoin tarvittaessa puuttua eläinten hyvinvoinnista piittaamattoman vähemmistön toimintaan. Vakavissa tapauksissa seuranta eli jatkovalvonta on oleellista, jotta voidaan varmistua eläinten voinnin paranemisesta. Pyrimme omalta osaltamme pitämään oikeaa tietoa saatavilla mahdollisimman laajasti, Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala kommentoi. neuvonta osaltaan kannustavat hevosten kanssa toimivia oma-aloitteiseen hyvinvoinnin edistämiseen, mutta eläinsuojeluviranomaiset tekevät myös jatkossa valvontaa, jolla puututaan epäkohtiin. Lämminveristen hevosten suuvaurioista 46 prosenttia ja suomenhevosten suuvaurioista 75 prosenttia oli kohtalaisia tai vakavia. Sen tehtävä on ohjata kuntien eläinsuojeluvalvontaa ja osallistua eläinsuojelulain mukaiseen valvontaan. Eli useimmassa tapauksessa vauriot ovat havaittavissa vain suuta avaamalla. Eläinsuojeluviranomaisilla on lakisääteinen oikeus tehdä valvontakäyntejä eläinkilpailuihin, kuten ravija ratsastuskilpailuihin, ilman epäilyä eläinsuojelurikkomuksista. Tietoisuudesta lisäämiselle ja tarkastusten jatkumiselle nähdään kuitenkin edelleen tarvetta. Hevosten suuvauriot nousivat esille erityisesti vuoden 2017 jälkeen, kun Suomen Hippos käynnisti laajan ravihevosten suuvaurioita käsittelevän tutkimuksen. – Kaikille tarkastuksiin osallistuneille eläinlääkäreille syntyi se käsitys, että hevosten kanssa toimivilla ihmisillä on pääosin hyvä tietämys siitä, että suuvaurioita voi esiintyä, ja useimmat haluavat myös välttää vaurioiden syntyä, kertoo Tanja Häkkinen. Avin mukaan, hevosten kanssa oli tehty konkreettisia muutoksia muun muassa varustevalinnoissa ja käsittelyssä, joilla on pyritty ennaltaehkäisemään aikaisemmin esiintyneiden vaurioiden uusimista. Useamman tällaisen otantaan osuneen hevosen suussa ei nyt havaittu vaurioita tai ne olivat lieviä
Lisäksi hiekkakertymät ovat riskinä metsätarhoissa ja savipohjaisissa tarhoissa, joihin ei ole koskaan hiekkaa tuotu. Tehokkainta on kokonaan estää hevosen pääsy hiekalle. Ei hiekalle ollenkaan Hiekan syömisen estäminen voi olla erittäin työlästä ja resursseja kuluttavaa, erityisesti jos selkeää syytä hiekansyönnille ei ole löydettävissä. ärtyisyys satulavyötä kiristäessä, haluttomuus liikkua ja normaalin ulosteen mukana tuleva vesi. 16 Eläinlääkärin puheilla Hiekansyönti on vaarallinen vitsaus Hiekan syöminen on yleinen ongelma ja voi aiheuttaa hevosille monenlaisia oireita lievästä ärtyisyydestä tai lannan vetisyydestä aina hengenvaarallisiin ähkyihin asti. Maa-aineksen syönti ei rajoitu pelkkään hiekkaan, vaan muutkin tarhan pohjamateriaalit voivat aiheuttaa ongelmia. Tämä vaatii. Hiekkaähkyt vaivaavat hevosia erityisesti syksyisin ja keväisin, mutta nykyään leutojen talvien myötä hiekansyönti ja siitä seuraavat ongelmat ovat mahdollisia ympäri vuoden. Mutta miksi hevoset syövät hiekkaa, miten hiekansyöntiin voi vaikuttaa ja kuinka hiekkakertymiä voi poistaa. Useille hevosille tämän tarkoittaa mahdollisuutta hiekansyöntiin. Tehokkain tapa olisi estää hevosen pääsy hiekalle, mutta se vaatisi käytännössä pohjamateriaalin vaihtoa hiekasta tai savesta esimerkiksi hakkeeseen tai karkeampaan soraan. Hiekkakertymät todetaan röntgenkuvauksen avulla, jolloin myös hiekan määrää voidaan arvioida. Tällöin kyseessä on eräänlainen käytöshäiriö, jonka taustalla voivat olla esimerkiksi erilaiset kivennäisainepuutokset tai kipuja sairaustilat. L aidunkausi on päättynyt ja hevoset palanneet tarhaelämään. Toisen ryhmän hevosen syövät hiekkaa tarkoituksella. Ensimmäisen ryhmän hevoset saavat hiekkaa ruuansulatuskanavaansa vahingossa, esimerkiksi syödessään heinää maasta tai kaivaessaan maasta juuria. Kaksi erilaista ryhmää Hiekkaa syövät hevoset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ähkyjen lisäksi tyypillisiä hiekkaan liittyviä oireita ovat mm
Psylliumin annostusja syöttöohje kannattaa pyytää eläinlääkäriltä tapauskohtaisesti ja käytettävän valmisteen mukaan. Yleisin tapa hiekkakertymien poistamiseen on psylliumin syöttö. normaalin ulosteen mukana tuleva vesi. Tällöin voidaan letkutukseen yhdistää magnesiumsulfaattia, joka yhdessä psylliumin kanssa tehostaa hiekan poistumista elimistöstä. Lisäksi riittävästä, säännöllisestä ja hevosen kuntotasolle suunnitellusta liikutuksesta on hyötyä hiekkakertymien ehkäisyissä. Hiekkakertymien poistaminen Hiekkakertymien poistaminen on tärkeää, jotta esimerkiksi ähkyriskiä saadaan pienemmäksi. I minen laitumella, jos se muuten hevoselle sopii. Hiekkaa syövä hevonen voi kuitenkin kaivaa hiekkaa myös hakkeen alta, joten pelkkä uuden kerroksen tuominen hiekan päälle ei välttämättä ole riittävä ratkaisu. ärtyisyys satulavyötä kiristäessä, haluttomuus liikkua ja kiristäessä, haluttomuus liikkua ja normaalin ulosteen mukana tuleva vesi. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa muutaman startin kansainvälisellä tasolla. Kuonokopan käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta ja osa hevosista oppii syömään hiekkaa myös kopan kanssa. Hiekkaa syöville hevosille kannattaa syöttää säännöllisiä psylliumkuureja, vaikka hevonen vaikuttaisi oireettomalta. Psylliumia ei tule syöttää akuutisti ähkyilevälle hevoselle, koska sen hiekkaa poistava ominaisuus voi pahentaa ähkyä. Vahingossa tapahtuvaa hiekan syömistä voi ehkäistä ainakin osittain sillä, ettei ruokaa tarjoilla lainkaan suoraan maasta vaan ainoastaan erillisestä ruokintatelineestä tai -alustalta. Kesällä ylivertainen tapa estää hiekansyöntiä on hevosen pitäÄhkyjen lisäksi tyypillisiä hiekkaan liittyviä Ähkyjen lisäksi tyypillisiä hiekkaan liittyviä oireita ovat mm. Psylliumkuuri on kuitenkin pienempi riski kuin hiekkakertymän jättäminen suolistoon, joten riskeistään huolimatta psylliumin syöttö on suositeltavaa. ärtyisyys satulavyötä oireita ovat mm. Tämän takia psylliumkuurin aikana hevosen lisäjuottaminen, kevyt liikuttaminen kaikissa askellajeissa ja normaaliakin tarkempi seuranta ovat ehdottoman suositeltavia toimenpiteitä. Tärkeää on myös huolehtia tasapainoisesta kivennäisruokinnasta ja poissulkea mahdolliset muut taustalla olevat sairaudet. käytännössä tarhan pohjamateriaalin vaihtoa hiekasta tai savesta esimerkiksi hakkeeseen tai karkeampaan soraan. kärin toimesta letkuttaa suoraan hevosen mahalaukkuun. 17 Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa vuoden 2020 keväästä lähtien. Suoliston hiekkakertymä on kooltaan n. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevosenhoitajaopinnoissaan. Joillakin hevosilla kuonokopan käyttö on välttämätöntä, jotta hiekansyönti saadaan estettyä. Esimerkiksi starttaavilla ravihevosilla harvoin todetaan paksusuolen hiekkakertymiä. 9 x 15 senttiä. Myös oireettomalla hevosella psylliumin aikaansaama hiekan liikkeelle lähteminen altistaa ähkyille. Mikäli hevonen ei psylliumia syö, voidaan se eläinlää
– Olen viettänyt nyt koko kuukauden ajan lähes yhtä monta tuntia tallilla, kuin Toopen ollessa vielä täällä, kertoo Katja ja jatkaa juksanneensa itseään ajattelemalla, että onhan se Toope tuossa.. Katja kertoo, ettei hän ole vielä oikein sisäistänyt Toopen lähtöä, sillä hänen ajatuksensa ja aikansa Katja Karjalainen kuuluu Suomen menestykseimpiin ratsastajiin. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Noora Nyberg ja Patricia Hirn ovat menneet tallipaikan tyhjentämisessä ja Toopen varusteiden myymisessä. Kuva: Suomen paraolympiakomitea Dr Doolittle ”Toope” jäi eläkkeelle hyvinvoivana ja terveenä Pararatsastaja Katja Karjalainen lopettaa uransa Suomen menestyneimpiin kilparatsastajiin kuuluva Katja Karjalainen lopettaa uransa. Dr Doolittle eli Toope asteli hänen elämäänsä 6,5 vuotta sitten. Jo muutamassa vuodessa he olivat kiertäneet ratsukkona kilpailemassa yhdeksässä eri maassa. 18 P araratsastaja Katja Karjalaisen, 59, kilpahevonen Dr Doolittle, eli Toope, viettää eläkepäiviään Hollannissa yksityisen perheen lemmikkinä
– Se on vain tarhassa tai laitumella, eikä karsinassaan, Katja juttelee ja vakavoituu. Kaikki peruttiin, mutta lähdin kuitenkin Tanskaan katsojana. Saimme ammattiapuakin, mutta hevonen ei rauhoittunut, joten myin sen, muistelee Katja. Kuva: Suomen paraolympiakomitea, Lauri Jaakkola na 2016 Riossa Katja sijoittui Toopen kanssa kaksi kertaa seitsemänneksi. Paralympialaisissa hän on voittanut vapaaohjelman hopeamitalin Lontoossa ja Pekingin olympialaisista hänellä on sekä neljäs että seitsemäs sija. Sain sen ensin ylläpitoon ja kun se osoittautui yhteistyöhaluiseksi, niin ostin sen omaksi. – Juuri ennen Euroopan mestaruuksia vuonna 2013 hevoseni Rosien koukistajajänne revähti. – Ostinkin yhden kuusivuotiaan, joka oli lupaava, mutta kuljettaminen oli liian haastavaa. – Tieto elämän muuttumisesta erilaiseksi ei ole vielä iskenyt päin kasvoja. Kaikki muut hevoset olen ostanut Suomesta vaikka ne ovatkin Saksassa tai Hollannissa syntyneitä. Lukuisia mitaleita eri tasoilta Katja Karjalaisen hallussa on lukuisa määrä SMja PM-mitaleja ja hänellä on pronssimitaleja EMja MM-kilpailuista. – Silloin työnajantani lähti sponssaamaan minua ja löysin Juuson (Woikoski Double U). – Ehkä salaisuus voisi olla siinä, että hevoseni ovat tykänneet matkustaa ja kilpailla sekä ne ovat saaneet tehdä tätä omasta halustaan minun kanssani, hän arvelee olevan ”sen taian”. Vaikka hevoset ovat vaihtuneet, hän on aina ratsastanut huipulla, oli kilpailuryhmä II tai uudelleen luokituksen jälkeen ryhmä I. Kerroin tunteistani maajoukkuevalmentajallemme Janne Bergille, joka ehdotti vielä kokeilemaan myyntiin tullutta isoa ruunaa. Tämä ruuna oli Toope. 19 Dr Doolittle ”Toope” jäi eläkkeelle hyvinvoivana ja terveenä Katja Karjalainen ja Dr Doolittle Tokion olympialaisissa kilpailusuorituksessa. Totesin siellä, ettei yleisö ollut minun paikkani ja halusin hevosen. Vuon. Menestys Juuson kanssa oli uskomaton, mutta lyhyt, kavioon sattuneen tapaturman vuoksi. Hevosetkin ovat nauttineet Katja sanoo omaavansa ratsastuskoulutaustan ja vasta aikuisena hän hankki ensimmäisen oman hevosensa. Menestykseensä Katja ei osaa sanoa mitään erityistä syytä. Hänellä on ollut hevosia nyt 22 vuotta. Sairausloma oli niin pitkä, että minun piti päättää, että lopetanko ratsastamisen siihen. Toope on edelleen Katjan omistuksessa. Jostain syystä se silloin tällöin riehui kuljetuksessa. – Woikoski Double Un löysin Hollannista. Hänen mielestään, se olisi sopiva minulle
– Kun Tokion Ranking-aika päättyi, niin mietin, että olenko nyt harrastaja. Silloin ajattelin, että tällaistako on harrastaa, mikä oli jo unohtunut tavoitteellisen kilpailemisen tultua mukaan vuonna 2006. Hevonen oli kilpailija ja sille tehtiin kaikki mahdolliseksi. Hevoseni tietää mitä siltä pyydän, eikä se välitä miten jalkani menevät. Laukkaahan ei ole ryhmien I ja II kilpailuohjelmissa lainkaan. – Meni monta kuukautta, kun en päässyt valmennuksiin enkä kisoihin. – Huumori kohillaan – ihastuttava kaveri, Katjan mukaan Toope rakastaa touhuilua ja toopeilua. Joskus satulaan tehty millin-kahden muutos on ollut ratkaiseva, Katja toteaa. – Sellaisen, jonka kanssa taistellaan taas niistä mitaleista, sillä. Tärkeät tukijoukot – Hevosistani voisin sanoa, että ne ovat olleet uskomattoman ihania ystäviä. Ne vaistoavat mitä niiltä haluan. Kaikki ovat olleet erilaisia, kaikkien kanssa on ollut ilo tehdä ja olla. Ennen treeneissä ratsastin kaikki askellajit, mutta jossain vaiheessa jätin laukan pois, jotta hevoseni ei kilpatilanteessa tulkitse apujani väärin ja tarjoa laukkaa. Katja Karjalainen ei osaa vielä sanoa, mitkä ovat tuntemukset ratsastuksen lopettamisesta. 20 Tokion viimeiseltä kisaradalta poistuminen (vapaaohjelma 74.620%). Hänen miettii myös mahdollisuutta jatkaa vain, jos kävisi sellainen onni, että joku antaisi laadukkaan hevosenhänen käyttöönsä. – Moni hevosistani on treenattu samalla lailla, niin että ensin ratsuttaja laukkaa hevosen lihakset auki ja ottaa turhat energiat pois. Dr Doolittle ”Toope” Tokion olympialaisissa tutustumassa kisa-areenaan. – Olen milloin vaan voinut soittaa, jos on vähänkin jotain ongelmaa, niin aina on haluttu auttaa Toopea ja etsitty ratkaisuja sekä mietitty, miten päästään vielä parempaan. Kilpailijan luonne Koronarajoitusten aikana Katjalle vahvistui, että kisaaminen oli hänelle ”se juttu”. Ei pelkästään ydintiimi, joita ovat hevosenhoitaja ja ratsuttaja/avustaja Noora Nyberg, vaan myös muut mukana olleet tukijoukot, kuten vyöhyketerapeuttti Tiina Väisänen, joka on käynyt viikoittain, kiropraktikko Linda Telford ja eläinlääkärit Tampereen hevosklinikalta Kristiina Ertolan johdolla. En vaihtaisi päivääkään pois, kuten en myöskään mitään hevosista. Tykkään niin paljon kisaamisesta, joka on minulle kuin tsekkaus, miten läksyt on tehty. Kisaaminen on kyllä tyhjentänyt rahapussia, mutta on se ollut sen arvoista. Satulasepät Ypäjältä ovat moneen kertaan katsoneet satulan sopivuuden paikan päällä. Katja ja Toope Tokiossa verryttelyalueella. Jokainen on opettanut paljon ja tietenkin minulla on ollut uskomaton onni, että ympärilläni on aina ollut ammattitaitoinen tiimi. Kun menen sen jälkeen selkään, niin ne alkavat itse tarjota minulle sopivaa tempoa
kyllä kiinnostus menestykseen ja haasteisiin kytee vielä. – Hevonen vaistoaa, jos selässä on pieni lapsi, sillä lapsihan ei vaadi hevoselta mitään. Pariisin paraolympialaisiin voisin tähdätä, jos se auttaisi muuta joukkuetta, hän arvelee. Toinen käteni on ohjassa kauhukahvan kautta ja toisen jalkani jalustin on sidottu satulavyöhön kiinni, Katja pohtii, että ehkäpä löytyy sellainen hevonen, joka on varma ja tottunut erilaisiin ratsastajiin, kuten hänen kaikki kuusi omaansa. Pelkkänä harrastuksena Katja ei vielä osaa sanoa onko hänellä mielenkiintoa ratsastukseen pelkästään harrastuksena. hevosteni kanssa. Minulla on spastisuutta ja lihasheikkoutta. Toope oli kuusi ja puoli vuotta kilparatsunani ja sen kanssa on paljon tehty. Katjan toinen silmä on poistettu ja toisen silmän näkökenttä pienenee koko ajan. Näillä oireilla ensimmäistä kertaa hevosen selässä olisi vaikeaa, joten tuskin olisin koskaan aloittanut ratsastusta, uskoo Katja Karjalainen. Kuva: SRL / Peter Nixon Tunnen olevani Tunnen olevani etuoikeutettu, kun etuoikeutettu, kun olen saanut tehdä olen saanut tehdä tämän matkan tämän matkan hevosteni kanssa. Mutta. Aina kun Katja Karjalainen on osallistunut SM -kilpailuihin, hän on voittanut kultamitalin. – Olen varautunut myös siihen, että tämä oli tässä. 21 Suomen mestaruusrata vuonna 2020. Esimerkiksi laskeudun alas väärältä puolelta hevosta, joka on ollut omille hevosilleni samantekevää, mutta aina ei voi tietää. – Hevonen, joka on kiltti ja tasainen terveille ratsastajille, ei välttämättä hyväksy minua, jolla on toiminnallisia rajoitteita. – Kävelytasapainokin on äärimmäisen huono ja kävelen apuvälineillä. Syy siihen, miksi pystyn ratsastamaan lienee se, että olen yhdeksänvuotiaasta asti harrastanut ratsastusta useita kertoja viikossa ja olin terve aikuisikään saakka. Hän tuntee hevoset ja kertoo esimerkin. Lapsena alkanut ratsastusharrastus jäi tauolle Katjan sairastuessa aikuisiällä aivojen vaskuliittisairauteen. Sairaudesta on seurannut paljon erilaisia neurologisia oireita. Vaskuliittisairaus on verisuonisairaus aivoissa ja se luetaan harvinaisiin reumasairauksiin. Jos vielä nousen hevosen selkään, niin hevosen pitäisi myös hyväksyä minut, eikä se ole itsestäänselvää
– Kilpailuissa tulee mietittyä paljon, mitä uskaltaa korjata. Liike tuli hyvin läpi selän, mutta yksi tuomari viidestä rokotti koko ajan matalasta muodosta rankasti. Perheeseen kuuluu myös neljävuotias opaskoira Toma. Katja asunut Mäntsälässä miehensä kanssa keväästä 2006. Tarkoitan etten koskaan lähtenyt kilpailemaan vain voitosta, vaan lähdin aina tekemään parhaani ja näyttämään, miten olen läksyni tehnyt. Siinäkin sijoituin kuudenneksi. Kuva: SRL/Sonja Holma Karjalainen sanoo, Karjalainen sanoo, että hän jatkaisi että hän jatkaisi ratsastusta ja ratsastusta ja kilpailemista vain, kilpailemista vain, jos saisi hyvän ja jos saisi hyvän ja laadukkaan hevosen. – Olen työelämässä edelleen, mutta työskentelen vain kahtena päivänä viikossa. I. hevonen huomaa jo istunnasta, että olen ratsastaja ja vielä lisäksi olen hevosen näkökulmasta omituinen ratsastaja. Vapaaohjelmaan tein aina itse koreografian ja valitsin musiikin. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut tehdä tämän matkan hevosteni kanssa. Toiset tuomarit näkivät suorituksen 73-74% arvoisena ja tämä yksi 64% tasoisena, Katja muistelee Tokion paraolympialaisten tunnelmia. Positiivisena urheilijana tunnettu Katja tuumaa, että on tehtävä kompromisseja siitä, mikä on pienempi paha. Toopella oli monta variaatiota temposta askellajin sisällä ja sen oikean löytäminen ja vieminen koko ohjelman läpi samana, ei ollut ihan yksinkertaista. – Rento, läpi selän kulkeva ja tahdikas rytmi ilman rikkoja on haastavaa. Painoni ei jakaudu satulassa tasan, sillä vasen ja oikea puoleni ovat erilaiset ja toimivat eri tavoin. Ne ovat muistoja, jotka kulkevat aina mukanani, eikä niitä kukaan vie pois. – Henkilökohtaisen mitalikilpailun 18 ratsukon joukossa olin kuudes. Katja edustaa Kirvunkylän Ratsastajia (KKR). Katja on koulutukseltaan anestesiaja tehosairaanhoitoon erikoistunut sairaanhoitaja, elinympäristösuunnittelija (sosiaalija terveysteknologiaopinnot) ja hänellä on myös musiikkiterapiaopintoja Sibelius Akatemiasta. Opin musiikin niin hyvin ulkoa, että tiesin missä pitää milloinkin olla. Katja toteaa olleensa aina mahdollisimman realistinen kilpailija. Toopen kanssa sai olla varovainen, ettei se tee tahtirikkoa, jonka se olisi tehnyt, jos olisin väärällä hetkellä pyytänyt isompaa askelta. – Olen luottanut itseeni, koska minulla on absoluuttinen rytmikorva. laadukkaan hevosen. Tokiossa Toope oli äärettömän rento, aktiivinen takaa, mutta vähän turhan matalassa muodossa. Toin siis Suomelle kaksi pistesijaa, joita myös arvokilpailuissa arvostetaan ja lasketaan maan saldoksi. – Tunnen myös hevoseni rytmin ja haasteet hyvin. Kahdeksan pääsi vapaaohjelmaan, joka on toinen mitalikilpailu. Ihania muistoja vuosien varrelta Katja Karjalainen iloitsee siitä, että kaikki vuodet ja vuosikymmenet ovat olleet hänelle uskomaton matka täynnä upeita hetkiä. 22 Katja Karjalainen on Suomen menestyneimpiä kilparatsastajia. – En olisi koskaan uskonut, että pääsisin maailman kärkeen ja pysyisin siellä. Hän toteaa olevansa tyytyväinen suorituksiinsa. – Ratsastan kilpasuorituksessa aina realistisesti
– Kyllä se niin uskomaton hevonen on, että kyllä se näyttää aina yhtä hyvältä oli kotona tai sitten täällä raveissa. Se on vaan yksinkertaisesti niin hyvä, ettei tarvitse tehdä mitään ylimääräistä sen kanssa, valmentaja Petri Laine kommentoi Parvelan Retun valmistautumista PM-lähtöön. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Kylmäveristen PM-lähtö Parvelan Retun näytös Oriveteläisen Petri Laineen valmentama Parvelan Retu jatkoi ilmiömäisiä juoksujaan. Huippulahjakkuuden dominoidessa myös avoimen sarjan lähtöjä, on vertailu ravilegendoihin väistämätöntä. Lakos Team Ay omistaa tuoreen Pohjoismaiden mestarin ja Marjo Vanninen on vastannut kasvatuksesta. 2100 metrin ryhmäajossa radalta 12 lähtöön kiihdyttänyt Parvelan Retu matkasi pitkään parijonossa kaukana kärkihevosista, mutta 500 metriä ennen maalilinjaa ohjastaja Hannu Torvinen ohjasi hevosensa vauhdikkaaseen kiriin. Parvelan Retu (i. Maiskaus, e.i. Voittajahaastattelussa kuultiin myös Retun hoitajaa Emmi Lainetta, joka kehui Retua kiltiksi ja rauhalliseksi hevoseksi. Huonosta lähtöpaikasta huolimatta Hannu Torvinen ohjasti ihmeoriin eleettömästi kylmäveriravureiden vuoden 2021 Pohjoismaiden mestariksi. vaan tyyliin ennen ravikuningas Evarttia. Parvelan Retun maalisuoran vauhti oli lopulta omaa luokkaansa ja lopulta ykkössija irtosi vakuuttaKivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Suojattinsa lukuisista voitoista huolimatta valmentaja ei säästellyt kehuja Turun voittajaseremonioissa. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hannu Torvinen antoi Parvelan Retulle ansaitut aplodit PM-lähdön voiton päätteeksi. Liising, e. – Nyt ollaan vähän kuin Vieskerin jalanjäljillä. ikäluokkalähtöjen suvereeni hallitsija näytti, että se on pitelemätön myös avoimen sarjan kilpakumppaneita vastaan. – Mitään muutoksia ei ole tehty hevosen kanssa, ihan samalla reseptillä mentiin kuin tähänkin asti. Se on ihan super. Suomalaiset ottivat PM-lähdöstä lopulta kolmoisvoiton, kun Parvelan Retun ja Evartin jälkeen kolmanneksi sijoittui Stallone. I. 23 K uusivuotias Parvelan Retu tunnetaan huippulahjakkaana suomenhevosena, ja viimeistään Turun Pohjoismaiden mestaruus -lähdössä 9.10. – Se on ihan unelmahevonen tämmöiselle harrastelijalle, ja saattaisi joku ammattilainenkin olla siitä ylpeä, Laine totesi vaatimattomasti. Hovi-Ari) on syystäkin kerännyt ympärilleen suuren fanijoukon ja sen nimi on alkanut tulla tutuksi myös ravipiirien ulkopuolella. Vieskierin jalanjäljissä Parvelan Retu voitti PM-lähdön vain 6-vuotiaana, kuten teki myös legendaarinen Viesker vuonna 1995. Tästä on hyvä jatkaa
Teksti: Tarja Pitkänen. 24 ”Esteratsastus on minun juttuni” Charlotta Kautonen on harrastanut lapsesta saakka hevosurheilua monessa muodossa, mutta esteratsastus on hänelle rakkain laji
Kuva: Jeroen Spoolder/Spoolder.Net 25. Esteratsastus on yksi suosituimmista ratsastuksen lajeista. Vauhdissa Charlotta Kautonen ja Sunset Boulevard
– En ajatellut silloin niinkään lajia, se oli vain hevosharrastusta ylipäätään. Charlotta työskentelee työkalumyyjänä. Perheeseen kuuluvat puoliso ja koira. – Sieltä lapsuudesta innostus sai alkunsa, eikä se myöhemminkään hiipunut. – Kun tässä lajissa kaikki ei aina ole niin suoraviivaista... – On palkitsevaa, kun lähtee nollasta kouluttamaan nuorta hevosta, ja sitten saa sen kehittymään ja pääsemään eteenpäin. Täytyy olla realisti, kyllä minun toimintani on täällä Suomessa, jos ei jotain ihan radikaalia tapahdu. Kaikki radat ovat erilaisia, ja se on hyvä. Charlotta oli jonkin aikaa Hollannissa ja kisasi myös siellä aluetason kilpailuissa. – Ulkoradat ovat aina kivampia kuin hallikauden sisäradat, ulkona nauttii enemmän. Kouluttaminen palkitsevaa Parhaillaan Charlotalla on kaksi nuorta hevosta, toinen oma, ja toisen hän on saanut kasvattajalta käyttöön. Mutta pitää mennä ihan fiilispohjalta. Jos tuntuu, että nyt ei olla ihan iskussa, peruutan lähdön. Maailmalle ei lähdetä pienellä rahalla. – Se on sellainen oma juttuni. Charlotan tulevaisuuden tavoitteena on saada nämä kaksi nuorta etenemään radalla. – Nyt kisakaudella käyn tallilla kuutena päivänä viikossa, vähintään. – Olen tyytyväinen niiden kehitykseen, vanhempi on muun muassa sijoittunut toiseksi metrissä, ja metri kymppiä mennään nyt. Hyvää kehitystä hevosilla Kisakauden kisojen määrä riippuu Charlotalla aivan siitä, miten nuoret hevoset kasvavat ja kehittyvät. Esteratsastuksesta tuli sitten Charlotan laji. Kuva: Jeroen Spoolder/Spoolder.Net. Charlotan hevoset ovat kuusivuotias tamma Curious U, ja sen veli, neljävuotias ruuna Challenge U. Tulosten näkeminen on iso nautinto. – Useimmiten kisaan kolmena viikonloppuna kuukaudessa. On niin hieno tunne päästä ylittämään esteitä, se vain on niin hyvä fiilis. Vapaa-aika kuluu aika tarkkaan hevosten parissa. Curious U:n kanssa Charlotta voitti metrissä elokuussa sekä Lohjalla että Ypäjällä. Itsensä haastaminen on Charlotalle tärkeää, ja esteratsastuksessa sitä saa kyllä tehdä. – Tänä vuonna alkukesästä oli aika vähän ”mörköjä” radoilla... – Haastavaa on tietysti sekin, ettei minulla ole koskaan ollut hirveän iso budjettia tähän, joten olen joutunut aika paljon itse kouluttamaan nuoria hevosia. minusta kyllä pitäisi olla enemmän erikoisesteitä, se tuo mielenkiintoa. Charlotalle mieluinen esterata on sellainen, jossa riittää tekemistä. Ponien kanssa touhuttiin monenlaista ja maastoiltiin. Onhan se huikeaa, että iso hevonen tekee ratsastajan kanssa yhteistyötä ja ratsukko onnistuu vaativissa suorituksissa. Omat hevoset asustivat kotipihassa ja niiden kanssa sitten harrastin, Charlotta kertoo. – Ja kaikkea olen kokeillut, jollakin tasolla niin kenttää, koulua kuin esteitäkin. – Totta kai kansainväliset kisat käyvät meillä kaikilla mielessä, mutta minulla ei varmaankaan ole siihen taloudellisia resursseja. On tärkeää haastaa itsensä Charlotta on kasvanut eläinten kanssa ja oppinut jo lapsena paljon hevosen käyttäytymisestä ja sen hoitamisesta. – ”Mörkö” voi olla vaikkapa vesimatto, lankku, mitä vain esteen alle saadaan järjestettyä. 26 K uusivuotiaana ensimmäisen kerran ponin selkään, kymmenvuotiaana ensimmäinen oma hevonen. Haastattelupäivää edeltävänä päivänä Charlotta muun muassa hoiteli ähkyä, joka kuitenkin onneksi helpotti, kun tilanteeseen päästiin reagoimaan nopeasti. – Nykyään käytetään myös laajempaa skaalaa arvostelussa. I Charlotta Kautonen innostui ratsastuksesta pikkutyttönä ja kokeili monia lajeja, mutta esteratsastaja hänestä tuli. Vihtiläinen Charlotta Kautonen, 31, on vannoutunut hevosharrastaja ja nykyisin ennen kaikkea esteratsastaja. – Täytyy pyrkiä siihen, että jonkun vapaapäivänkin joskus saisi, mutta ei se aina onnistu, Charlotta nauraa. – Hevosethan ovat aina vähän arvaamattomia, eli niiden kasvun mukaan mennään, mutta tietysti tavoite on, että pysyttäisiin ikäluokissa ja niiden tasoissa Suomen kärkipäässä. Charlotan seura on karkkilalainen Team Kawerda. Yritän päästä kuusivuotiaiden basic-sarjaan, jos kaikki menee hyvin
Maasto-osuus on kyllä lempparini, koska siitä tulee lisäjännitystä, Viivi sanoo. Viivi on aikaisemmin kilpaillut ponillaan SM-kisoissa, ja nyt tähtäin on junioreiden kenttäratsastuksen SM-kisoissa hevosen kanssa. Seuran toimintojen keskus Ratsutila Kawerda on seuran puheenjohtajan Katja Laineen omistama talli, jossa seura järjestää kilpailuja ja valmennuksia. Viivi on innostunut kenttäratsastuksesta, koska laji on monipuolinen. – Yleensä käyn joka päivä tallilla, vaikka hevonen onkin täysihoidossa. Viivi edustaa karkkilalaista Team Kawerdaa. – Kisat ovat tietysti aina päätavoite. Aktiivinen kouluratsastuksen suurlähettiläs ja hevoskasvattajanakin ansoioitunut Katja Laine on yksi seuran perustajajäsenistä, ja nyt tehnyt paluun välivuoden jälkeen myös seuran puheenjohtajaksi.. Kuva: Elli Heimonen Photography ”Kisat aina päätavoite” Team Kawerda I Team Kawerda ry on vuonna 2013 perustettu Suomen Ratsastajainliiton jäsenseura, jonka yhteistyötallina toimii Ratsutila Kawerda Karkkilassa. Viivi on saavuttanut kahtena vuonna seuramestaruuden esteratsastuksessa. Sitten hän sai oman ponin, ja viime syksystä saakkaa hänellä on ollut oma hevonen. Kuva: Elli Heimonen Photography Viivi ja Golca kilpailemassa Ypäjällä viime vuoden syksyllä. – On kiva, että siinä on sekä kouluesteet että maasto. Ja joka viikko on parit treenit valmentajan silmien alla, Viivi kertoo. Aktiivinen seura järjestää kilpailuja, kursseja ja valmennuksia kannustaen tavoitteelliseen harrastamiseen ratsastuksen eri lajeissa. Viivi ja Golca kisoissa Stable Novassa. 27 K arkkilalainen Viivi Mikkola, 16, aloitti hevosurheilun 5-vuotiaana ratsastuskoulussa. – Olen ratsastanut aika paljon kenttää, eli se on ollut päälajina, mutta nyt tämän hevosen kanssa olen kisannut myös esteitä, Viivi kertoo. Se, mitä koululta jää vapaa-aikaa, kuluu ratsastuksessa, valmennuksissa ja kisoissa. On kannustavaa huomata, että on päässyt eteenpäin. Viivin Golca-hevonen on täysihoidossa Ratsutila Kawerdan tallissa. Seuralla on jäseniä noin 70
Olympialaji se on ollut vuodesta 1900. Iän perusteella ratsastajat on määritelty lapsiksi, junioreiksi, nuoriksi ja senioreiksi. Estekorkeus vaihtelee kilpailuluokittain 60-160 senttimetrin välillä. Kilpailujärjestelmän tarkoituksena on taata kilpailumahdollisuus eritasoisille ratsukoille. Osallistuakseen kansallisen luokan kilpailuihin ratsukon on pitänyt saavuttaa vähintään 58 prosentin tulos Helppo A-tasoisesta alueluokasta. Kaikille avoimien luokkien lisäksi eri-ikäisille ja eritasoisille kilpailijoille järjestetään omia luokkia. Yhteistyökyky punnittavana Esteratsastuksessa ratsukon yhteistyö punnitaan vaihtelevissa olosuhteissa radalla. Yksittäisiä ja sarjaesteitä Rataan kuuluu kilpailuluokan vaikeusasteen mukaan 8-20 estettä, joista osa voi olla sarjaesteitä. Vaikka esteiden vaikeustaso ilmaistaan pelkästään korkeutena, yksittäisen esteen vaikeus riippuu myös sen pituudesta ja tyypistä, ja esteradan vaikeus lisäksi siitä, miten ratsukko joutuu mitäkin estettä lähestymään. Kilpailuharjoituksissa järjestetään myös puomiluokkia, ja erikoisluokissa esteet voivat olla korkeampiakin. Kilpaileminen aloitetaan aina helpoista kilpailuharjoituksista tai seurakilpailuista. Seurakilpailuja voivat järjestää ratsastusseurat, ja niissä noudatetaan SRL:n sääntöjä soveltuvin osin. Poneilla ratsastaville on omia poniluokkia, joihin saavat osallistua alle 16-vuotiaat. Esterata voidaan rakentaa joko sisähalliin tai ulos hiekkatai nurmikentälle. Esteiden korkeus ja radan teknisyys vaihtelevat kilpailun vaikeustason mukaan. Ratsastajainliitto suosittelee, että ennen luvan myöntämistä ratsastajan on osallistuttava sääntökoulutukseen ja -kokeeseen sekä osoitettava ratsastustasonsa. 28 Virheittä yli esteiden T ämänhetkisiä esteratsastuksen valtamaita ovat Saksa, Iso-Britannia, Hollanti ja Irlanti. Esteet on rakennettu siten, että ainakin niiden ylin osa on putoava. Sarjaeste muodostuu kahdesta tai useammasta yksittäisesteestä, joiden välissä hevonen ottaa vain yhden tai kaksi laukka-askelta. Maailmanmestaruudesta kilpaillaan joka neljäs vuosi. Kansallisissa kilpailuissa esteratsastuksen avoimet luokat alkavat 120 cm:stä (pienet ponit 90 cm, isot ponit ja suomenhevoset 100 cm, nuoret hevoset ja juniorit 110 cm alkaen). Sen jälkeen voidaan edetä aluetasolle ja siitä ylöspäin. Tulos määräytyy selkeästi virhepisteiden ja ajan perusteella. Kilpailuharjoituksia lukuun ottamatta kaikkiin ratsastuskilpailuihin osallistumiseen tarvitaan ratsastusseuran jäsenyys. Kilpailuharjoitukset ovat hyvä tilaisuus testata omia taitojaan ja harjoitella kilpailemista ennen virallisiin kilpailuihin osallistumista. Viivi ja Golca hyppäävät maastoesteitä kenttäratsastuksen liittovalmennuksessa Ypäjällä. Seurakilpailuihin saavat osallistua kutsuttujen seurojen jäsenet. Suomessa järjestetään vuosittain satoja esteratsastuskilpailuja viidellä tasolla: harjoitus-, seuraja aluekilpailuja, sekä kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja. Kilpailumuotona esteratsastus on Suomessa suosituin ratsastuksen lajeista. Ratsukon eli hevosen ja ratsastajan tehtävänä on ylittää kilpailuradalle asetetut esteet ilman virhepisteitä mahdollisimman nopeasti, annetun ajan puitteissa. Aluekilpailuja järjestävät alueen ratsastusseurat, ja ne ovat avoimia kaikille alueluvan lunastaneille. Radalla testataan ratsastajan taitoa ja hevosen hyppykykyä, tottelevaisuutta, ketteryyttä ja nopeutta. Esteratsastuksessa aluekilpailuissa hevosilla kilpaillaan tasoilla 90-130 cm, pienillä poneilla tasolla 70 cm ja isoilla poneilla 80 cm. Esteissä voi olla myös pituutta, kuitenkin. SRL nimeää ratsukot sekä hoitaa ilmoittautumiset kansainvälisiin kilpailuihin. Kilpailuharjoituksista seuraja aluekisoihin Kilpailuharjoitukset ovat pieniä, harjoituksenomaisia kilpailuja, joita voivat järjestää ratsastusseurojen lisäksi SRL:n hyväksymät Alkujaan lähinnä ratsuväen piirissä kehittynyt esteratsastus on yksi vanhimmista ratsastuksen kilpalajeista. yksityistallit, ratsastuskoulut ja harrastetallit. Lisäksi järjestetään luokkia, joihin osallistumista on rajattu ratsukon aiemman menestyksen ja kilpailu-uran mukaan
Hevosen kieltäytymisestä esteen hyppäämisestä tulee ensimmäisellä kerralla neljä virhepistettä. Toisella kieltäytymisellä ratsukon suoritus hylätään. Tällöin satulan siivet kaartuvat selkeästi eteenpäin ja niissä on yleensä hieman polvitukea, mikä auttaa ratsastajaa istumaan ja mukautumaan hyppyihin oikein. Hylkäys seuraa myös muun muassa radan aloittamisesta ennen kuin tuomari on antanut ratsukolle lähtömerkin, lähtölinjan ylittämisen unohtamisesta, esteiden hyppäämisestä väärässä järjestyksessä tai rataan kuulumattoman esteen hyppäämisestä ja luvattoman avun vastaanottamisesta. Tavallisen harrasteratsun kyvyt eivät välttämättä riitä 50–80 senttimetriä korkeampien esteiden ylittämiseen varsinkaan ratoina, mutta hevosia voidaan vahvistaa esteille esimerkiksi irtohypyttämällä. 29 Viivi ja Golca hyppäävät maastoesteitä kenttäratsastuksen liittovalmennuksessa Ypäjällä. Vaativammalla tasolla otetaan käyttöön varsinainen estesatula. Arvostelussa A lasketaan yhteen ratsukon saamat virhepisteet esteiltä ja ylitetystä enimmäisajasta. Täydennysrehu hevosille tukemaan nivelten normaalia toimintaa ja liikkuvuutta. Ratsastaja saa ratsailta ottaa vastaan vain kypäränsä tai silmälasinsa. Selästä suistuminen tai kumoonratsastus aiheuttaa hylkäyksen. Arvostelussa C virheet muunnetaan sekunneiksi, jotka lisätään ratsukon suoritusaikaan. Pudottamisesta neljä virhepistettä Esteratsastuskilpailujen arvostelumenetelmiä on Suomessa käytössä kaksi, A virhepisteiden perusteella ja C ajan perusteella. Estepainotteinen tai estesatula Esteratsastus vaatii hevoselta hyppylahjakkuutta ja -intoa, ja myös varsin suurta rasitusta kestäviä jalkoja, sillä esimerkiksi esteeltä alas maahan tultaessa toinen etujalka joutuu hetkellisesti ottamaan vastaan hevosen ja ratsastajan koko painon. Ratsastajan on kilpailuissa nykyisin käytettävä turvakypäräksi luokiteltavaa ja oikein kiinnitettyä ratsastuskypärää, ja myös turvaliivin käyttöä suositellaan. koko painon. Flex2be sisältää denaturoimatonta tyypin II kollageenia, hyaluronihappoa ja C-vitamiinia.. Radalle määrätyn enimmäisajan ylityksestä tulee yksi virhepiste jokaisesta alkavasta neljästä sekunnista, ja uusinnassa yksi virhepiste jokaiselta alkaneelta sekunnilta. enintään kaksi metriä, paitsi vesiesteellä, joka saa olla 450 senttimetriä pitkä vaikean tason kilpailuissa. I Lähteet: Suomen Ratsastajainliitto SRL, Wikipedia Esteeltä alas maahan Esteeltä alas maahan tultaessa toinen etujalka tultaessa toinen etujalka joutuu hetkellisesti joutuu hetkellisesti ottamaan vastaan ottamaan vastaan hevosen ja ratsastajan hevosen ja ratsastajan koko painon. Virhepisteitä kertyy esteen pudottamisesta neljä. Esteratsastuksen harjoitteluun ei estekaluston – esimerkiksi puomien ja telineiden – lisäksi vaadita erityisvarusteita, joskin matalankin tason harjoittelussa ja kilpailuissa satulan on toivottavaa olla mielellään estepainotteinen yleissatula
Nyt niitä on kolme: 3-vuotias sekarotuinen tallikoira Mestari Kettunen, 9-vuotias kleinspitz Elmo eli Möttönen, ja 5-vuotias minihusky Nieminen. – Tulin sitten kysäisseeksi, onko siellä sellaista minun näköistäni koiraa. Se on sekarotuinen, ja sillä onkin todella monenlaista perimää, melko paljon laumanvartijarotuja. Se myös osaa lukea hevosia todella hyvin ja näkee heti, minkä hevosen luokse voi vapaasti mennä, ja mitä taas kannattaa vähän varoa. Mestari Kettusella on niin paljon ystäviä, että sille on muodostunut myös oma pieni fanikuntansa. – Kettunen ei pelkää hevosia. Ja seuraavan koiran sain hakea kotiin sillä ehdolla, että mies saa antaa sille nimen, ja siitä tuli sitten Nieminen, Annika nauraa. Ja vaikka jonkun hoitohevosen omistaja on saattanut kertoa, ettei tämä hevonen oikein pidä koirista ja se sattaa potkia, joten olisi parempi pitää koirat poissa hevosen luota. – Niinpä hevoset pikkuhiljaa tottuvat ja siedättyvät koiraan, vaikka olisivat aikaisemmin olleet epäluuloisia. Mutta Mestari Kettunen vain sattui kohdalle. Hän kertoi, että kyllä siellä on... Se oli shetlanninlammaskoira Vili, Annika kertoo. Sillä on Instagramissa omat sivutkin. Kettunen selvittää usein tämänkin tilanteen. Mestari Kettunen on mainio tallikoira Mestari Kettunen on Annika Selinmaan tallikoira, joka on aina kaikessa tallityössä mukana. Eli kengittäjämme on Kettusen meille valinnut, ja hyvä valinta se olikin. Jos hevoset osaavat käyttäytyä, ei ole syytä puuttua asiaan – mutta jos eivät, on Kettunen paikalla ja hoitaa tilanteen. Monirotuinen persoonallisuus Mestari Kettunen on varsinainen persoona. Pennut syntyivät sattumalta samana päivänä, jolloin minulla on syntymäpäivä. Kiltti ja viisas työkoira – Kettunen on kiltti, viisas, ja hyvä työkoira. Tallilla se komentaa ja pitää hevoset hyvässä kurissa, Annika nauraa. Kilttiluonteinen koira tulee hyvin toimeen niin hevosten, toisten koirien kuin ihmistenkin kanssa. Kettunen on mukana kaikessa, mitä tallilla tehdään ja tapahtuu. Jos hevoset vaikkapa kolisuttavat karsinoita tai kuopivat, Kettunen käy heti haukahtelemassa niille. – Aloitin ratsastuksen jo pikkutyttönä, ja ensimmäisen koiran sain myös jo lapsena. – Se on minun kanssani tallilla jo aamuruokinnasta lähtien ja jatkaa siihen asti, että hevoset laitetaan illalla nukkumaan. Sen jälkeen Annikalla on aina ollut koiria. – Eniten siinä on saksanpaimenkoiraa, mutta lisäksi myös kaukasiankoiraa, beauceronia, dobermannia ja vähän mastiffiakin, eli melkoinen cocktail. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Annika Selinmaa Kun perheessä oli jo kaksi koiraa, kolmatta ei ollut tarkoitus hankkia. – Kettunen on meidän kengittäjämme koiran jälkeläinen. Samaa sukunimisarjaa jatkoi sitten Kettunen, koko nimeltään Mestari Kettunen. Annika Selinmaa on vannoutunut kouluratsastaja.. Koirien hauskat nimet ovat puolison antamia. Se kulkee mukana silloinkin, kun käyn pitämässä tunteja. – Se lähestyy varovasti ja vain pyörii siellä hevosten luona, ja on hyvin sinnikäs. 30 Tallikoira Y rittäjä, tallimestari Annika Selinmaa , 33, on lähes koko ikänsä ollut tekemisissä sekä koirien että hevosten kanssa. – Vanhalle kleinspitzille olen itse antanut nimen Elmo, mutta sittemmin siitä tuli Möttönen
Niinpä Kettunen meneekin tuttua tulijaa vastaan parkkipaikalle auton viereen. Jos sattuu, että tulija jääkin vielä autoon istumaan vaikkapa puhumaan puhelimessa, Kettunen kurkkii autoon ja ihmettelee, mikset jo tule sieltä. Nuorten hevosten kanssa on kiva vähän leikkiä. Kettunen tulee yleensä hyvin toimeen myös muiden koirien kanssa. Osaa hyvin lähestyä vieraita Ihmisten kanssa Kettunen tulee myös erinomaisesti toimeen. – Kaikki tyttökoirat ja leikatut urokset ovat sille kavereita, mutta joskus voi tulla sanomista jonkun leikkaamattoman uroksen kanssa. Vakiokävijät se tunnistaa jo auton nähdessään. Kettunen komensi hevosen ylös Talleilla toki aina sattuu ja tapahtuu monenlaista, mutta vaaratilanteisiin ei ole hevosten ja koiran välillä jouduttu. – Silloin se on reviiritietoinen ja saattaa tulla pientä sanaharkkaa. – Kun sillä on laumanvartijaominaisuuksia, se menee todella kauniisti ihmisten luokse. 31 Annika ja Mestari Kettunen juhlatunnelmissa. Se ottaa hienosti vastaan tallille tulevat vieraat. Mestari Kettunen on mainio tallikoira osaa tehdä itsensä pieneksi ja lähestyä varovasti. Vaikka joku olisi vähän arempikin koirien kanssa, Kettunen
32 Mestari Kettunen on kiltti ja älykäs, ja hyvä työkoira hevostallilla. Rehuja Kettunen ei vielä osaa jakaa..., mutta mitan kantaminen sujuu erinomaisesti.. tehdään. 4,5,6 Kettunen on mukana kaikessa, mitä tallilla tehdään. Kettusen monirotuinen perimä on osoittautunut hyväksi yhdistelmäksi. Kettunen tietää, Kettunen tietää, kuinka mitkäkin kuinka mitkäkin asiat tallilla asiat tallilla tehdään
I Kettusen sivut Instagramissa: @mestarikettunen. Nyt omia hevosia on kaksi, FWB-ori Pentti ja oma kasvatti Diva’s Beau Sancy eli Pööpi. – Olen innostunut myös kasvatuksesta ja toivon, että voimme tulevaisuudessa kasvattaa pienimuotoisesti laadukkaita FWBja suomenhevosia. – Kannatti lähteä kylille, tuumasi Kettunen, kun sai ikioman jäätelön. Kerran sattui, että Annikan oma hevonen meni kesällä makuulle tarhassa. Hevonen oli ihan vain päiväunilla ja täysin kunnossa, mutta Kettusen mielestä tilanne oli outo, ja niinpä se huolestui. Täysihoitotalli Tuusulassa Tuusulasta kotoisin olevan Annikan perheeseen kuuluvat puoliso ja kahdeksan viikon ikäinen poikavauva. Herkkujakin pitää saada töiden lomassa. Päätavoitteena hänellä on tarjota kaikentasoisille ratsukoille hyvät puitteet itsensä kehittämiseen ja laadukkaaseen harrastamiseen. – Kett unen tek i todella töitä ja yritti kaikin keinoin saada hevosen nousemaan ylös. Se tuuppi ja töni suomenhevosruunaa, meni sen selkään ja kiskoi sitä harjasta, ja lopulta saikin hevosen nousemaan. 33 Perheen koirat Möttönen, Nieminen ja Kettunen yhteispalaverissa – joka tosin loppui pian siihen, että keittiöstä kuului ääniä, ja Kettusen piti lähteä hommiin. Kettunen tietää, kuinka mitkäkin asiat tallilla tehdään, ja mikä on hevosten käyttäytymisessä tavanomaista. Ensimmäisen oman ponitamman kouluratsastuksessa kilpaileva Annika hankki aikanaan 15-vuotiaana. Kettunen haluaa mielellään juosta hevosten kanssa, mutta se myös tottelee hyvin, kun sen komentaa pois tarhasta. Tällä hetkellä tallissa on 15 hevosta. – Joskus pelkään, että koira voisi jäädä jalkoihin, kun se menee tarhaan, jossa hevoset juoksevat keskenään, mutta onneksi ei ole sattunut mitään. Annika on toiminut yrittäjänä kuusi vuotta. – Täysihoitotalli on pääelinkeinoni, ja lisäksi käyn pitämässä tunteja ja ratsuttamassa. Annika pyörittää yrittäjänä Tuusulan Kellokoskella Mariefors Horses -hevostilaa, joka tarjoaa hevosille täysihoitopaikkoja, valmennusta ja ratsutusta
34 Mikko Uusimäen Luomutar nelinkertainen työmestari
Kuvat: Hippos/Pirje Fager-Pintilä Voittoon ylsi tänä vuonna jo neljännen työmestaruutensa ottanut 20-vuotias tamma Luomutar ohjastajanaan Mikko Uusimäki. Työmestaruuden historiassa vain Vinkale-Tyttö on pystynyt samaan.. Hevonen lähti viimeiseen lajiin kuudennelta sijalta. 35 Mikko Uusimäki oli yllättynyt Luomuttaren vetotuloksesta
Uusimäki oli sen vuoksi voitosta hieman yllättynyt. Kilpailun parhaana kävelijänä työhevosharrastajien erikoispalkinnolla palkittu Pelitin (Romea Lax – Pelotin, A.T. Luomuksen Lahja veti yhteensä 8 porrasta ja sai vetotyylistä 2,5 pistettä. Luomuttaren ja Uusimäen yhteistyö on ainutlaatuista ja luottamus toisiinsa huokuu molemmista. 36 Kokenut Matti Makkonen ohjasti ensikertalaisen Luomuksen Lahjan kilpailun kakkossijalle. Vuosi kerrallaan jatketaan, mutta toivotaan, että joku nuori veisi tittelin jo seuraavan kerran, kuvaili Mikko Uusimäki tunnelmiaan voittajakehässä. Juoksuja käyntisosuuksien jälkeen Luomutar lähti vetokokeeseen kuudennelta sijalta. V uoden 2021 suomenhevosten valtakunnallinen Ponsse työmestaruus järjestettiin Kokemäen raviradalla aurinkoisissa olosuhteissa elokuun viimeisenä viikonloppuna. Ensikertalaiselle hopeasija Toiseksi kilpailussa sijoittui kilpailuiden ensikertalainen Luomuksen Lahja (Suikun Ralli – P.V. Hevonen ei tänään yrittänyt kaikkea irti itsestään vaan veti hieman säästöliekillä. Makkonen on itse kokenut työkilpailujen kävijä ja ohjasti ensikertalaisen tamman erinomaiseen suoritukseen. Kilpailussa oli mukana yhdeksän valjakkoa, kahdeksan tammaa ja yksi ruuna. Kilpailun tarkoituksena on hevoskulttuurin, perinteisten hevosmiestaitojen, suomenhevosen monikäyttöisyyden ja sen geneettisen vaihtelun edistäminen. – Valjakon yhteistyö, tapa, jolla hevonen ja ohjastaja toimivat ja kommunikoivat on suorastaan liikuttavaa, poikkeuksellisen viisas hevonen, hehkutti myös lautakunnan puheenjohtajana toiminut Jenni Timlin. Vuoden 2021 Paras juoksija oli Tolopan Tyttö, ohjaksissaan Teuvo Isokääntä. Ainutlaatuista yhteistyötä Luomutar (Luomus Jr – Selissa, Selmeri) on Mikko Uusimäen isän Immo Uusimäen kasvatti ja valjakko on yhdessä osallistunut työmestaruuksiin jo ennätykselliset 14 kertaa. työmestaruus toteutettiin uusien sääntöjen puitteissa, mikä mahdollisti myös jalostusarvostelemattomien suomenhevostammojen ja oriiden sekä ruunien osallistumisen kilpailuun ensimmäistä kertaa. Vinski) ja Kauko Tuominen veivät nimiinsä kokonaiskilpailun kolmannen sijan. Tuominen oli mukana kilpailussa kahdella hevoselle, joista Tähden Piirros ei tällä kertaa saavuttanut vetokokeesta hyväksyttyä tulosta.. Luomus, Patrik) ohjastajanaan Matti Makkonen. Kilpailun osat ovat suoritusjärjestyksessä: 1 000 metrin juoksu, 500 metrin käynti ja kuorman veto. – Hyvältä tuntuu, vaikka voitto oli yllätys, kun raskaalle veto-osuudelle lähdettiin takamatkalla. Viisi valjakkoa oli kilpailun ensikertalaisia
Onko hevosellasi virtsaamisvaikeuksia. Easypeen kaikki ainesosat, karpalo, C-vitamiini, metioniini, glukosamiini sekä N-asetyyli-D-glukosamiini vaikuttavat virtsateiden hyvinvointiin.. 37 Päivän nopein kävelijä oli Pelitin ohjaksissaan Kauko Tuominen. Tuleeko pissa kitistäen. Kärryillä on 500 kilon kuorma
Luomuksen Lahja Matti Makkonen 1,56 4 8,08 5 8 0,50 3 11,5 20,5 2 7 T. Tietotaidon siirtäminen tuleville sukupolville on tärkeää suomenhevosen ja hevosmiestaidon säilyttämiseksi, ja myös siinä työmestaruuskilpailulla on tärkeä rooli. Työmestaruus toteutettiin ensimmäistä kertaa uusilla säännöillä. I. Raskaiden veto-olosuhteiden vuoksi hevosille annettiin mahdollisuus kaikkien portaiden välissä enintään neljään pysähdykseen, Jenni Timlin kertoi. Tahtotilamme on kehittää työmestaruutta edelleen ja luoda varsinaisen mestaruusluokan rinnalle aloittavia valjakoita paremmin tukeva kisälliluokka. Kuvassa tamma Softis ja sen ohjastaja Reetta Tervonen. Piknen Lyyli P Mika Karttunen 2,30 1 8,28 4 Hyl 3 T. Tolopan Tyttö T Teuvo Isokääntä 1,42 5 7,20 6 3 0,50 1,5 5,0 16 4 2 R. Kesäsade Tapio Karhunen 2,07 3 10,44 1 6 0,10 2,5 6,6 12,6 5 1 T. Kuva: Pirje Fager-Pintilä Hevonen Ohjastaja JuoksuJuoksuKäyntiKäyntiVedetyt Metrit TyyliVetopisteet Pisteet Sijoitus aika pisteet aika pisteet portaat pisteet yhteensä yhteensä 6 T. Tämä vaikeutti myös perinteisesti hyvien vetäjien suorittamista. – Vaikka olosuhteet olivat raskaat, niin voittajaksi selviytynyt Luomutar teki erinomaisen vetokokeen. Softis Reetta Tervonen 1,53 4 8,00 5 Hyl 9 T. 38 Kilpailijoiden välillä vallitseva hyvä yhteishenki ja koko tapahtuman lämmin tunnelma näkyi koko päivän ajan. – Tämä osoittaa myös sen, että vuosien työllä ja hyvällä valmistelulla on mahdollisuus hienoihin suorituksiin. Pelitin T Kauko Tuominen 1,47 5 6,56 6 4 0,80 1,5 6,3 17,30 3 8 T. – Tämä vuosi osoitti, että työhevoskilpailut kiinnostavat ja muutoksille on tarvetta. Tähden Piirros T Kauko Tuominen 1,58 4 7,46 6 Hyl 5 T. Uskon, että kaikilla kilpailun osallistujilla on hyvät edellytyksen kehittyä tulevina vuosina mestaruustasolle, Timlin jatkoi. Luomutar T Mikko Uusimäki 2,04 3 7,54+10 8,04 5 13 0,80 3 16,8 24,8 1 4 T. Mikko Uusimäen ja Luomuttaren yhteistyö on vaikuttavaa. Kitkatuli Jaana Koski 2,14 2 10,18 1 Hyl Kitka 58% Työmestaruuskilpailujen tulokset 2021 – Päivän olosuhteet suosivat kilpailun järjestämistä, mutta radan pohja oli kostea ja raskas, mistä johtui suuri kitka vetokokeessa. Uusimäki on luvannut auttaa kaikkia työmestaruudesta ja siihen valmistautumisesta kiinnostuneita. Työmestaruuksien järjestämistä tullaan jatkamaan yhteistyössä paikallisten seurojen ja hevosjalostusliittojen kanssa tulevinakin vuosina. Työhevosperinteen säilyttäminen sekä kehittäminen on erittäin tärkeää ja näitä tukevia ratkaisuja on hyvä miettiä yhteistyössä eri tahojen kanssa, korosti Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää
4-vuotiaiden orien&ruunien alkuerän voitti Mask Off ohjastajanaan valmentaja Tapio Perttunen. 39 5 -vuotiaiden lämminveristen tammojen Kasvattajakruunun finaalissa Emma Väreen valmentama ja ohjastama Adanna toi vihtiläiselle Väreelle hänen uransa suurimman voiton Turussa 10.10. Loppukilpailujen järjestäjäratoina toimivat Jyväskylä, Seinäjoki ja Turku. 2-vuotiaiden oriiden ja ruunien voittaja oli suuri ennakkosuosikki Corazon Combo, jota valmentaa ja ohjasti Pekka Korpi. Viimeisessä kurvissa rupesi yhtäkkiä tuntumaan, että täällä on vielä vaikka kuinka paljon varaa. vahvasti Kasvattajakruunun merkeissä. Kyllä oli Adanna, Emma Väre ja Saara Jaakonsaari juhlivat 5-vuotiaiden tammojen Kasvattajakruunun voittoa Turussa 10.10. Markku Niemisen valmentama ja Santtu Raitalan ohjastama Halley Wania voitti 2-vuotiaiden tammojen Kasvattajakruunun ylivoimaisesti, vaikka oli mukana hurjassa 07,5-vauhtisessa avauspuolikkaassa. Kilpailujärjestelmä ja -matkat ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Star Racing Oy:n ja Wipunen varainhallinta Oy:n kasvattama ja omistama ori jatkaa voittamattomana. 4-vuotiaiden tammojen alkuerän voiton vei Magical Princess, rattaillaan valmentaja Pekka Korpi, Tamman omistavat vihtiläiset Jokikunnan Tila Oy & Star-Racing Oy. Ohjelmassa oli alkuerät 4-vuotiaille sekä finaalit 2-vuotiaille ja 5-vuotiaille tammoille. Seuraavana vuorossa on 4-vuotiaden tammojen alkuerä Jyväskylässä 1.11 .. I Vuonna 1985 perustettu Kasvattajakruunu ry järjestää ulkomaisten esikuviensa mukaisesti ikäluokkalähtöjä, joissa tammat kilpailevat omissa lähdöissään ja oriit ja ruunat omissaan. Voittajat olivat vakuuttavia. Vetolaput oli vielä vetämättä, heti kun lähdin kääntämään vapaalle, se itse lähti etenemään tosi hyvin. Vuonna 2021 on Kasvattajakruunu kilpailusarjassa on jaossa noin 704 000 euroa. Adanna voitti 12 000 euron arvoisen Kasvattajakruunun ajalla 13,8a/2100 metriä. Wania Racing Oy on hevosen kasvattaja, Johanna Pirttijoki hoitaja ja Halley Wanian omistavat Fincumet Group Oy ja RAQ Team Oy. Vakuuttavia voittajia 2-vuotiaiden Kasvattajakruunujen voittajina on tavattu nähdä tulevien vuosien ikäluokkatähtiä. Hevosen omistaja ja kasvattaja on Stall Minde. Tälläkin kertaa voittajat olivat vakuuttavia. – Ei ole sanoja, tuntuu tosi hyvältä. Adannaa hoitaa Saara Jaakonsaari, sen on kasvattanut Jenni Olander ja Torilla tavataan Talli omistaa. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Adanna, Halley Wania ja Coraon Combo Turun Metsämäessä ajettiin sunnuntaina 10.10. 18 000 euron arvoinen voitto tuli ajalla 16,6a/2100 metriä. Kasvattajakruunujen voittajat Turussa pakko tuulettaa, Väre kertoi voittajahaastattelussa. 18 000 euron arvoinen voitto irtosi ajalla 17,0a/2100 metriä
– Kun hevosen osaa kouluttaa niin että hevonen motivoituu toimimaan ihmisen kanssa, on koulutus sujuvaa ja helppoa, kunhan hevonen ei ole kipeä tai peloissaan, Minna tiivistää. 40 K iinnostus hevosten oppimiseen ja kouluttamiseen alkoi 90 -luvulla, kun luonnollisen hevostaidon (LH) opit rantautuivat Suomeen. Minna kertoo, että kun on päässyt nuorena mukaan hevoskilpaurheilun pariin hoitajana, on nähnyt hevosten pidon ja kotiolot hyvänä kouluna hevoskulttuuriin ja -urheiluun. – Silloin se muutti paljon kouluttamista kohti hevosen kannalta järkevää ja miellyttävää tekemistä, sanoo Minna. – Toimittajana kouluratsastus on aina kiinnostanut minua ja kävin kuvaamassa MM-kisoja ja muuta korkean tason kouluratsastusta. Kun hevonen on mukana koulutuksessa omasta tahdostaan, niin se muuttuu myös huomattavasti turvallisemmaksi, kouluttaja kertoo. Muistan, kun Rooman MM -kisoissa vuonna 1998 huomasin, että jotain oli tapahtunut edellisistä kansainvälisistä kilpailuista, joita kävin kuvaamassa 1994. Kuvassa Minnan oma kasvatti, trakehnerandalusialaisristeytysvarsa Sumu.. Hänen vanhempansa mahdollistivat hevosharrastuksen jo pienestä viemällä Minnan ratsastamaan hevostallille, jossa hän sittemmin vietti kaiken vapaa-aikansa. Monet asiat ovat 30 vuodessa muuttuneet, mutta perusasiat ovat säilyneet. Sitäkin pystyy tekemään monella tavalla, kuten myös palVarsojenkin on hyvä tottua lapsiin. Nämä kokemukset auttavat edelleenkin paljon tässä työssä. Monella hevosihmisellä, kuten itsellänikin, oli silloin aika rajattu ajatus hevosten koulutuksesta, kunnes siinä käytännössä tajusin, että hevosia voi kouluttaa ihan samoilla menetelmillä kuin muitakin eläimiä. Oli jotain ymmärrystä silloin kun aloin kouluttaa hevosia. Silloin toimittajana ja valokuvaajana työskentelevä Minna Tallberg, 50, kävi katsomassa LH-kouluttajia ja kirjoitti niistä artikkeleita hevoslehtiin. Hevosten kouluttaminen on opettanut myös minua, ja muuttanut omaa tekemistäni jatkuvasti. – Kun aloin kouluttaa ammatikseni hevosia, tieto hevosen käyttäytymisestä ja hevoskulttuurista auttoi paljon. Luonnollisen hevostaidon piireissä opin paljon hyvää hevosenkoulutusta. Huomio hevosen hyvinvointiin Minna Tallberg ei koe nykyään olevansa minkään koulukunnan äärilaitakouluttaja. Hevosen koko ja nopeus voivat muuten tehdä siitä vaarallisen. Tuire Kaimioon tutustumisen myötä Minna näki hevoset uudella tavalla ja hän oppi Minna Tallbergin pyrkimys hyviin ja hevosystävällisiin koulutustapoihin on loputon Mielenkiintoinen tie hevostenkouluttajaksi Minna Tallberg on aina ollut kiinnostunut hevosista. Hän sanoo tarkoittavansa tällä kokonaisvaltaista hevosen kanssa olemista, ja pitää myös ratsastusta jatkuvana hevosen kouluttamisena. Kiistanalainen Rollkur -ratsastus, jossa hevosen kaulaa taivutetaan äärimmilleen oli noussut muotiin ja huipputasolla palkittiin mielestäni todella kaukana hyvästä kouluratsastuksesta olevia suorituksia. Hevosten kouluttamisessa on aina pakko tietää, mikä on tavoite; mihin pyritään ja miksi joitain asioita kannattaa opettaa hevosille ja miksi joitain asioita ei. Hän painottaa, ettei hevonen ole koskaan täysin turvallinen. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Minna Tallbergin kotialbumi toimimaan hevosten kanssa paremmin, järkevämmin ja hevosystävällisemmin. – Koen kulkevani tällä hetkellä keskitietä, mitä tulee hevosten kouluttamiseen. – Näin mitä sisältyy estekoulu ja kenttähevosten kotielämään ja myös kisoihin. Jotain tapahtui vuosien aikana, ja ratsastuksen tyyli muuttui. Varhaisaikuisuuden Minna työskenteli hevoskuvaajana ja -toimittajana, jolloin hän myös matkusti paljon erilaisiin hevostapahtumiin sekä kilpailuihin, EMja MMkilpailuja myöten. – Hevoskulttuurissa käytetään painetta ja sen poistoa parhaimmillaan hyvin hienovaraisella ja taitavalla tavalla, mutta kun opin käyttämään koulutuksessa tämän lisäksi palkintoja, hevoset oppivat hämmästyttävän nopeasti ja pysyvästi, Minna kertoo ja toteaa, että tämä kuulostaa nykyään itsestään selvyydeltä, mutta reilu 20 vuotta sitten asiat olivat hevosmaailmassa vielä toisin. Nykyään näkee onneksi huipullakin taas enemmän hyvää ratsastusta ja tyytyväisempiä hevosia. Omia hevosia hänellä on ollut parikymmentä vuotta. Vuosituhannen vaihteen tienoilla tutustuminen Tuire Kaimioon sai Minnan innostumaan nykytietoon pohjautuvasta eläinten kouluttamisesta – Pääsin mukaan katsomaan Tuikun kouluttamista sekä samalla kokeilemaan käytännössä, miten eri eläinlajit oppivat. Käsitys eläimistäkin on muuttunut. – Kun kaikkea ei ehdi, siirryin toimittajan työstä enemmänkin hevoskouluttajan puolelle, Minna kertoo kiireisestä elämästään, johon tuli kuvioihin myös oman tamman varsa. Arvokasta kokemusta Minnalla oli nuorena vuokrahevosia ja hän toimi myös hevosten kisahoitajana. Nykyään hänellä on eri-ikäisiä ja -rotuisia hevosia, jotka toimivat hevosten kouluttamisesta kiinnostuneiden oppilaiden harjoitteluhevosina. – Hevonen on iso ja nopea eläin, mutta oikein koulutettuna siitä saadaan mahdollisimman turvallinen
Carden opeilla on ollut suuri vaikutus enkä voi mitenkään kylliksi kiittää häntä siitä, että hän paitsi piti kursseja Suomessa vuodesta toiseen, jaksoi myös katsella ottamiani valokuvia kursseilta ja viettää kymmeniä tai satoja tunteja selittäen, mitä hevosessa oli – Mielenkiintoisinta hevosten kanssa on se että aina oppii uutta, kertoo hevostenkouluttaja Minna Tallberg. – Samoin kuin Tuire Kaimion valmennusten seuraaminen, myös Carde vaikutti käsitykseeni siitä, mitä on hyvä ratsastus ja mitä sisältyy hyvään hevosystävälliseen kouluratsastukseen, Minna toteaa. – Jos iso eläin pelottaa, voi aloittaa pienestä ponista, joka on rauhallinen ja tottunut. Tilalla asustaa toistakymmentä hevosta, joista suurin osa toimii opetuskäytössä. Olennaista on myös, että oppilaat saavat nähdä laumassa ja lajityypillisesti sopivissa oloissa asuvia hevosia. Kuva: Anna Westerlund. Carde on todellinen klassisen kouluratsastuksen edustaja ja hän on kilpaillut maailman huipulla. sillä hetkellä ollut hyvää ja missä oli parannettavaa. Hän painottaa, että hevosen hyvä kilpailusuoritus ei kerro sen kokonaishyvinvoinnista vielä mitään. – Ensimmäinen oma arabini Sahara on opettanut paljon, vaikka tuli hevosistamme viimeisenä. Omat hevoset opetustyössä Minna Tallberg asuu perheensä kanssa maaseudulla Etelä-Suomessa. Minna pitää hevosten kouluttamiseen ja oppimiseen liittyviä kursseja tilallaan, ja myös eri oppilaitoksilta käy vierailijoita oppimassa hevosen kouluttamista. Minnan hevosten laaja rotukirjo tuo oman mielenkiintonsa kursseihin. – Ratsastustunteja en tarjoa, opetan vain hevosen kouluttamista. 41 kinnoilla kouluttamista, Minna kertoo ja selventää tiivistäen, että hevosten kanssa toiminta liittyy usein jollain lailla LH-oppien myötäämiseen, eli paine päällepaine pois tekniikkaan. Useampi oppilas onkin sanonut, että on ennen tätä nähnyt vain jännittyneitä hevosia. – Vuonna 2000 Katri Santasalo toi Suomeen eversti Christian Carden
Koirien kanssa en tee ongelmaratkaisutöitä, sillä koirapuolella on jo paljon taitavia kouluttajia, jotka käyttävät koiraystävällisiä menetelmiä. On hyödyllistä nähdä ja osata tunnistaa virheitä, mutta 95-prosenttisesti tärkeämpää on osata tietää, mikä on hyvää ja mitä kohti pyrkiä, kun hevosta kouluttaa, ratsastaa tai kilpailee ja mitä tahansa. Nykyään olen rakentavampi ja sanon mitä mieltä olen, enkä etsi muista virheitä. – Tämä vaikuttaa olennaisesti hevosen hyvinvointiin. Vastaukset kansiin Ajanpuutteen vuoksi Minna Tallberg ei enää ehdi käydä kouluttamassa ihmisten hevosia heidän tallillaan. Omistaja haluaa, että hevonen tekee jotain, eikä hevonen sitä tee, Minna tiivistää. Siihen pitää vain panostaa tietoa ja taitoa lisäämällä. Teininä ei ollut järkeä päässä, eikä siksi kypärääkään. Minna Tallberg kertoo, että hevoset ovat olleet koko hänen elämänsä ajan suurin kiinnostuksen kohde. Myös tutkimukset ovat tärkeässä osassa hevosten kouluttamisen kehityksessä. Nykyään hevosten hyvinvointi on pinnalla oleva aihe ja mielestäni kaikkien pitää toimia sen parantamiseksi. Monesti hevosta vain jännittää, mutta useimmiten syy käytökseen on se, ettei hevonen pääse liikkumaan tarpeeksi. Kuvassa ystäväni omistama silloisesta Neuvostoliitosta tuotu Goli-ruuna, joka osasi tuhat kertaa enemmän kuin minä. – Yleensä minut kutsutaan paikalle, kun hevosella on jokin ongelma. – Jos tutkimuksia hevosen oppimisesta ei aidosti tehtäisi, niin asioita tehdään vain siinä uskossa, että se sama vanha tapa on se, millä hevonen oppii, Minna havainnollistaa. – Usein näihin käytösongelmiin vaikuttavat hevosen elämässä aikaisemmin tapahtuneet asiat tai olosuhteet, jossa hevonen elää. – Huipputasolla suorittava hevonen ei välttämättä voi hyvin, mutta ei ole mitään syytä, mikseivät hevoset voisivat voida hyvin kilpailukäytöstään huolimatta. Hevospuolella tarve on toistaiseksi ollut suurempi. I Hevonen on ongelma ihmiselle, jos se säikkyy, ryntäilee tai kävelee kahdella jalalla, eikä halua mennä sinne, minne ihminen pyytää, Minna Tallberg tiivistää muutaman yleisimmän ongelmakäytöksen, joihin haetaan apua kouluttajalta. – Elämä hevosten kanssa on ollut todella mielenkiintoista ja palkitsevaa. Kun jännitys menee ohi, niin voi vaihtaa isompaan. – Nuorempana ratsastin paljon, nykyään lähinnä maastoilen. Työhevonen ja suomenhevonen reagoivat vähemmän, arabi ja andalusialaiset nopeasti, mutta kaikkiin pätevät samat oppimisen periaatteet. 42 Liikunnan tarve patoutuu Nykyään olen rakentavampi, Nykyään olen rakentavampi, sanon mitä mieltä olen, sanon mitä mieltä olen, mutten etsi muista virheitä. – Eli hevosella on patoutunut liikkumisen tarve, joka purkautuu yllättävinä tilanteina. Hän sanookin, että jos hevosten oppimista ei olisi tutkittu, tehtäisiin vain niitä samoja asioita, joita ollaan aina tehty. Jos hevonen on hoidettu, niin kipu on saattanut jäädä hevosen muistiin, jolloin se voidaan kouluttaa uudestaan, mutta jos se on edelleen kipeä, ei kouluttaminen ole ratkaisu, vaan hevosen hoitaminen kuntoon ja kivuttomaksi. – Ilahdun aina, kun huippuratsastajat, kuten Peder Fredricson, Charlotte Dujardin tai Uta Gräf esittelevät hevostenpitoaan, jossa hevoset saavat laiduntaa, tai Gräfin tapauksessa elää pihattoelämää laumassa. – Käyttäytymiseen ja oppimiseen liittyviä tutkimuksia on edelleen vähän, mutta huomattavasti enemmän kuin 15 vuotta sitten. Siitä ei ole mitään hyötyä. Minna Tallberg ensimmäistä kertaa hevosen selässä. Tilalle tuli kirjan kirjoittaminen. – Arvioisin, että reilusti yli puolet ongelmakäytöksestä on kipuperäistä. Hevonen oppii nopeasti ja sillä on hyvä muisti. mutten etsi muista virheitä. Minna Tallbergin mukaan tutkimuksia siitä, miten hevonen fyysisesti suorittaa parhaiten ja miten sitä kannattaa ruokkia tehdään paljon. Monesti ammattikouluttajat törmäävät tilanteeseen, että koulutettava eläin on kipeä. Sellaista tilannetta ei kannata lähteä kouluttamalla korjaamaan, vaan sillä, että hevoselle annetaan mahdollisuus liikkua. – Kaksikymmentä vuotta sitten olin paljon kärkkäämpi arvostelemaan muiden tekemisiä, mutta jos nyt saisin kädet pois näppäimistöltä niiltä ajoilta, voisin olla diplomaattisempi. Hevoset ovat isoja eläimiä ja monisatavuotinen hevoskulttuuri tuo omat haasteensa nykyaikaan, joten koen, että minusta on enemmän hyötyä hevosten kuin koirien ongelmien ratkaisijana. Ajatus kirjan tarpeellisuudesta lähti siitä, kun Minna oli pitänyt kursseja ja yksityiskoulutuksia jo pitkään, ja hän huomasi, että aina tulee samoja kysymyksiä. – Hevonen reagoi hyvin pieneen paineeseen ja jollei se reagoi, ihmisen tulisi selvittää, miksei. Tajuaisi pyrkiä kohti hyviä ja hevosystävällisiä käytäntöjä. Tallikäynnit ja kurssit muualla vähenivät myös koronatilanteen vuoksi. Hevosystävälliset menetelmät Minna Tallberg painottaa, etteivät kilpaileminen ja hyvä hevosen elämä ole toisiaan poissulkevia asioita. Huomaan kuitenkin ongelmien pohjalla. Kuva: Pia Iisaho. – Elinikäinen kiinnostus hevosiin ei sammu koskaan, hän toteaa. – Esimerkiksi joskus käytetään hyvin suurta painetta, jotta paineenpoisto toimisi koulutuksessa vahvisteena, vaikka ongelma onkin ympäristössä tai vaatimustasossa. – Kyseessä on toki usein koulutusongelma. kaikkeen
Hän on erityisen kiinnostunut siitä, miten nykyaikaista tietoa liitetään mahdollisimman saumattomasti olemassa olevaan hevoskulttuuriin. Minna Tallbergin blogi: www.minnatallberg.com Nuori hevonen harjoittelee outojen asioiden ohittamista. Käytännönläheiset vinkit auttavat ottamaan palkitsemisen mukaan hevosen elämään ja välttämään siihen liittyvät yleisimmät ongelmat. Hevosen käyttäytyminen ja käyttäytymistarpeet, sen ilmeet ja eleet, kipu, pelko ja stressi sekä oppiminen ja kouluttaminen tulevat tutuksi runsaan kuvamateriaalin havainnollistamana. Näistä ja monesta muusta tavanomaisesta syystä syntyi ajatus kirjasta. Hän kirjoittaa myös suosittua blogia, jossa käy vuosittain kymmeniä tuhansia lukijoita. Yllätyksenä voi tulla esimerkiksi tilanne, että hevonen ei lastaudu, ei hyppää enää esteitä tai puree ihmistä satuloidessa. 43 Suomalainen hevostietokirja I Viime vuonna ilmestynyt Minna Tallbergin kirjoittama ja kuvittama tietokirja Toimiva hevonen tarjoaa sekä ajankohtaista tutkimustietoa että käytännön koulutusvinkkejä tiiviinä kokonaisuutena. Kirjassa selviää myös, millä tavalla painetta ja apuja kannattaa käyttää, jotta ne toimisivat. Ihmisen tulisi ymmärtää ja osaa hyväksyä se, että hevonen on eläin, jolle ei aina ole helppoa päästä ihmisen haluamaan lopputulokseen. Palkintojen käyttäminen kouluttamisessa on tutkitusti tehokasta. Joskus saattaa olla joku yksilö, josta ei vaan tiedä, mutta useimmiten käyttäytymisen syy on se, että hevonen on hevonen. – Siitä tuli tiivis kirja, jossa kerrotaan, miksi hevonen käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy. Kirjoittaja Minna Tallberg on perehtynyt erityisesti hevosten kouluttamiseen, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Minna on osallistunut useiden kirjojen tekemiseen ja on kirjoittanut lukuisia artikkeleita hevosten käyttäytymisestä ja kouluttamisesta. Kirjan kustansi Kuuranmäen Oy. I. Kun syytä käytökseen ei tiedä, ei ongelmaa pysty korjaamaan. Seuraava kirja on jo työn alla ja tulee käsittelemään hevosen hyvinvointia. Haastatteluissa tietoa hevosesta jakavat kansainväliset tutkijat Sue Dyson ja Martine Hausberger sekä kotimaisista asiantuntijoista Seppo Hyyppä, Markku Niskanen ja Jaana Pehkonen. Ihminen voi jopa olla hyvä ratsastaja, vaikkei ole perehtynyt hevoseen eläimenä kovinkaan hyvin. asioita, jotka eivät liity koulutukseen lainkaan. Kirja, Toimiva hevonen– näin onnistut, oli myyntimenestys ja sen ruotsinkielinen käännös ilmestyy marraskuussa niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Kirjan kotisivut: www.toimivahevonen
Myös lannoite pitäisi pystyä varastoimaan, mikä kuitenkin tuntuu pienemmältä ongelmalta. Lantaa olisi tarjolla läpi vuoden, joten biokaasua pitäisi jotenkin pystyä varastoimaan huippusesongin ajaksi. – Hevonen on prosessoinut ravintonsa jo pitkälle, eikä lannasta synny biokaasua mitenkään erityisen suuria määriä. Prosessissa syntyy sivutuotteena luomulannoitetta. – Lannoite pitäisi ehdottomasti saada hyödynnettyä kaupallisesti, jotta koko biokaasuprosessista tulisi taloudellisesti kannattavaa. Maakaasu ja biokaasu on kemiallisesti samaa kaasua, joten biokaasu jakamien valtakunnallisessa maakaasuverkossa onnistuisi. – Lämmöntuotannossa yksi ongelma Suomessa ovat kausivaihtelut, koska meillä lämpöä tarvitaan käytännössä tammikuusta maaliskuuhun. Jos hanke on mahdol. Lanta sinällään on varsin tehoton biokaasutuotannossa. Hevosen lanta sopii hyvin biokaasun tuotantoon, koska lämpölaitos toimii vakioteholla ja myös hevosen lantaa syntyy tasaisesti. – Selvitämme Työtehoseuran kanssa biokaasulaitoksen kannattavuutta, mutta missään tapauksessa hevosenlannasta ei ole biokaasun pääraaka-aineeksi, sanoo Vihdissä kolmea lämpölaitosta yrittäjänä pyörittävä Keisala. Fosfori ja typpi ovat maailmassa kortilla, joten luonnonmukaisella lannoitteella olisi varmasti kysyntää. Selvityksen tekeminen kestää vuoden. Teksti: Juhani Karvonen sekoittaa lantaan sopivassa suhteessa. Pari vuoden päästä viisaampia. Hanke on vielä alkuvaiheessaan ja tuloksia sekä mahdollisia jatkotoimenpiteitä on odotettavissa kenties vuoden päästä. Oljet ja kesantonurmet parantavat biokaasun syntymistä ja niitä pitäisi Vihdissä tutkitaan mahdollisuuksia hevosenlannan hyötykäyttöön Lannalla saattaa olla käyttöä biokaasun tuotannossa Vihtiläinen energiayrittäjä ja Työtehoseura ovat aloittaneet yhteistyössä hankkeen, jossa tutkitaan hevosenlannan käyttöä biokaasun tuotannossa. 44 E nergiayrittäjä Mikko Keisala näkee lannan jalostamisen biokaasuksi lähinnä palveluksi hevostalleille. Biokaasu on tarkoitus syöttää maakaasuverkkoon, joten minun ei tarvitse säilöä kaasua. –Valtakunnalliseen verkkoon liittymisestä on vähän kokemusta
Toiminnan pitää luonnollisesti olla kannattavaa. – Ensi vuoden elokuussa olemme viisaampia tässä suhteessa. Keisala uskoo, että biokaasulla on joka tapauksessa tulevaisuutta. – Liikennepolttoaineissa sekoitusvelvoite nyt parikymmentä prosenttia, mikä tarkoittaa, että polttoaineessa pitää olla viidennes biokomponentteja. Hankkeessa paljon selvitettävää Työtehoseuran asiantuntijan Juhani Piekkalan mukaan Ely-keskus on myöntänyt vuoden kestävälle Biokaasun ja kierrätyslannoitteiden valmistusta Vihdissä -hankkeelle 53 280 euroa yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksena. Kartoitamme alueella toimivien hevostilojen osalta, millainen määrä lantaa liikkuu ja kuinka paljon sitä voitaisiin ottaa vastaan. Tammikuussa on tarkoitus olla yhteydessä alueellisiin toimijoihin esimerkiksi hevostalleihin ja kysellä niiden näkemystä lannalle. Biokaasu olisi kotimaista biopolttoainetta ja se korvaisi ulkomaiset komponentit, mikä on jo arvo sinänsä. Tarkastelemme biokaasun raaka-aineina nurmien ja oljen ohella myös hevosen lannan tuotannossa raaka-aineet, valittava teknologia ja kustannukset ovat keskiössä. Asiantuntija Juhani Piekkala tähdentää, että biokaasun tuotannossa raaka-aineet, valittava teknologia ja kustannukset ovat keskiössä. – Jos homma toimii, on tarkoitukseni myydä polttoaine ja kansallinen päästöoikeus eli ”tiketti” tai näistä jompikumpi jollekin polttoaineyhtiölle. Hajuhaitat ovat yksi seikka, mikä tulee tarkkaan ennakolta selvittää mahdollisen biokaasulaitoksen sijoituksessa. Piekkalan mukaan Vihtiin kaavailtavan laitoksen tuotettu energiamäärä olisi noin 6-7 GWh vuodessa. Biokaasun. Hankkeen avulla katsomme, onko lannan hyödyntäminen biokaasuna järkevästi toteutettavissa. mahdollisuuksia. Keisalan ajatuksena on ottaa lanta vastaan ja hoitaa käsitelty tuote eteenpäin. 45 Lantaa kertyy talleilla, mutta siitä eroon pääseminen voi tulla maksamaan paljonkin. Bio-osuus nousee vuosittain siten että sen on tarkoitus olla vuonna 2029 noin 30 prosenttia. Joka tapauksessa biokaasun merkitys etenkin liikennepolttoaineissa tulee kasvamaan, koska biokomponenttien osuutta liikennepolttoaineissa tulee direktiivien mukaan kasvattaa ja biokaasu on tässä mielessä – Selvitämme – Selvitämme biokaasulaitoksen biokaasulaitoksen toteuttamistoteuttamismahdollisuutta mahdollisuutta Vihtiin. – Selvitämme biokaasulaitoksen toteuttamismahdollisuutta Vihtiin. Tutkimme myös hankkeessa laitoksen edellytyksiä liittyä valtakunnalliseen kaasuverkkoon sekä kaasuntuotannossa syntyvän mädätysjäännöksen hyödyntämistä kierrätyslannoitteena. Vihtiin. linen, investointipäätös voidaan tehdä aikaisintaan runsaan vuoden päästä ja itse rakentaminen voisi alkaa investointipäätöksestä vuoden päästä. Raskas liikenne samoin kuin laivaliikenne ei siirry sähkölle vielä vuosikymmeniin, joten niissä biokomponenteille tulee olemaan kysyntää. – Biokaasulaitoksen rakentaminen ja toiminnan järjestämien vievät luultavasti toisen vuoden
Peltolevitys, kompostointi, mädätys biokaasuksi, lannan poltto erilaisissa polttolaitoksissa ovat vaihtoehtoja hevosenlannan hyötykäytössä. Syötelajeina arvioidaan luonnonhoitonurmea, säilörehua, olkea ja alueen hevostilojen lantaa. Tea Elstobin mukaan lannan hyödyntäminen biokaasun osana on varteenotettavana vaihtoehto, mikäli biokaasulaitokset yleistyvät ja kuljetusetäisyydet jäävät maltillisiksi. I – Teknisesti lannan – Teknisesti lannan poltto on mahdollista poltto on mahdollista ja päästöraja-arvot ja päästöraja-arvot täyttäviä ratkaisuja täyttäviä ratkaisuja on saatavilla. Tilakoon polttolaitos on taloudellisesti melko mittava investointi ja haasteena on hevosenlannan kosteus, jonka poltto tapahtuu pääasiassa sivuainepolttona esimerkiksi hakkeen kanssa, sanoo tutkija Tea Elstob Työtehoseurasta. Isot tallit ovat tässä suhteessa paremmassa asemassa, koska niillä on yleensä kalustoa ja määrätkin ovat isoja kuljetuksiin. Miltei kolme vuotta sitten hevosenlannan ja muiden tuotantoeläinten lannan käyttö energiantuotannossa helpottui. Hyvinkään Palopurossa hevosenlantaa hyödynnetään kananlannan ja nurmijakeen kanssa biokaasulaitoksessa liikennepolttoaineena ja lämmön tuotantoon ja loppusijoitukseen pellolle. Pienellä tallilla säilytystila saattaa olla hyvin rajallinen ja lanta pitäisi saada nopeasti kiertoon. Usein isolla talleilla on mahdollisuus myös jonkinasteiseen varastointiin. Palvelun loppuminen tuli yllätyksenä monelle tallinomistajalle. Pienille talleille isokin ongelma Fortum lopetti Horse power-palvelunsa viime keväänä, koska Fortum myi hevosenlantaa polttaneen lämpövoimalansa Vantaan Energialle. Esiselvitysvaiheessa on alustavasti tarkasteltu Vihdissä toimivien viljelijöiden mailta saatavien syötteiden metaanintuotantoja kierrätyslannoitepotentiaalia. – Pieniä lantaeriä on vaikea saada eteenpäin. Pienellä tallille kuivitus ja lannasta eroon pääseminen voi maksaa jopa enemmän kuin hevosten ruokinta, sanoo Elstob. Tänä päivänä hevoset ovat suurelta osin asutuskeskuksen läheisyydessä, mutta toisaalta biokaasulaitos ei sovellu monestikaan perustettavaksi asutuksen läheisyyteen. Lannan poltossa haasteita Vuosien mittaan hevosenlannan hyötykäyttöä on pyritty edistämään erilaisten hankkeilla. Samoin tutkimme syötteisiin sopivia ja kustannustehokkaita teknologioita biokaasun tuotantoon ja laskemme investointikustannuksia Case-biokaasulaitoksen reaktoreille, rikastamolle, syötteen varastointitiloille, siirtoputkistoille, analysaattorille ja paineenkorottimelle, jotta saadaan laskettua kokonaiskustannukset biokaasulaitokselle ja biometaanin syöttämiselle siirtoverkkoon. Etenkin eteläsuomalaisille pienille talleille lanta voi olla ongelma. Kuljetus jää siis tallinomistajille, mikä lisää kustannuksia tai vaatii omaa kuljetuskalustoa. on saatavilla.. Lanta ei ole ravintoarvoltaan erityisen hyvää, koska se sisältää paljon kuivikkeita ja melko vähän ravinteita. Piipun kautta pitäisi ilmaan päästä mahdollisimman vähän mitään hiukkasia. – Maanparannusaineena hevosenlanta toimii hyvin, koska se tuo orgaanista aineista maaperään. La nna n hyödyntä m inen biokaasun osana on Elstobin mukaan varteenotettavana vaihtoehto, mikäli biokaasulaitokset yleistyvät ja kuljetusetäisyydet jäävät maltillisiksi. Maaparannusaineena hevosenlanta parantaa maan rakennetta, jonka ansiosta kasvit pystyvät hyödyntämään maan ravinteita entistä paremmin. Vaikka lannalle olisi vastaanottaja, eivät ne pieniä määriä yleensä talleilta hae. – Biokaasun merkitys liikennepolttoaineena on kasvussa ja hevosenlanta voisi olla yksi biokaasun hyvä komponentti. Lakimuutoksen myötä lannan poltto korkeintaan 50 megawatin energiantuotantoyksiköissä ei enää edellytä jätteenpolttolupaa. – Suomessa tallit ovat melko pieniä ja sijaitsevat hajallaan, mikä lisää logistisia kustannuksia. Kuivamädätyksessä lannan hygieeninen laatu kasvaa, hajuhaitta häviää ja typpi muuttuu liukoisempaan muotoon. Maaseudulla hevosenlanta saadaan monesti maanparannusaineeksi tai luonnonmukaiseksi lannoitteeksi viljelijöille. 46 Suomessa hyvin varteen otettava vaihtoehto, sanoo Piekkala. Kananja sianlantaan sekoitettuna typpipitoisuus nousee. – Hankkeessa selvitetään syötteiden ja kaasuverkon etäisyyksien ja maankäytön puolesta sopivaa sijaintia Case-biokaasulaitokselle sekä selvitetään tarvittavat lupaprosessit biokaasun ja kierrätyslannoitteiden tuotannolle. – Teknisesti lannan poltto on mahdollista ja päästöraja-arvot täyttäviä ratkaisuja on saatavilla. Varsinaisessa hankkeessa arvioita tarkennetaan
Muutokset mukailevat muiden Pohjoismaiden ravikilpailusääntöjä Ajotaparikkeiden tulkintaan tiukennuksia Suomen Hippos aloitti kesällä prosessin, jonka tarkoituksena on tehdä muutoksia ajotapoja koskeviin ravikilpailusääntöihin sekä rangaistusmääräyksiin vuoden 2022 alusta alkaen. Uusien sääntöjen valmistelu on käynnissä ja loppuvuoden 2021 aikana tuomareita sekä ohjastajia perehdytetään muutoksiin. Yhteispohjoismaista linjaa Suomi käy tiivistä vuoropuhelua muiden Pohjoismaiden kanssa ravikilpailutoimintaan liittyen. 47 S uomen Hippoksen sääntövaliokunta on käsitellyt vuoden 2022 alussa voimaan astuvia muutoksia ohjastajien ajotapoihin. Loppuvuoden siirtymäaikana on tarkoituksena saada uudet ajotapojen tulkinnat iskostettua ohjastajiin. – Loppuvuonna toteutettavana siirtymäaikana tarkoituksena on saada uudet ajotapojen tulkinnat iskostettua ohjastajiin. – Ajotaparikkeet ovat kuluneen vuosikymmenen aikana vähentyneet kolmanneksella, vaikka ajotaparikkeiden seurannan linjaa on systemaattisesti tiukennettu, Pekonen taustoittaa. Muutosten taustalla on hevosten hyvinvoinnin varmistaminen sekä yhteispohjoismaalaisen ajotapakulttuurin edistäminen. Ajotapoja seurataan uusien sääntöpykälien mukaisesti jo tämän vuoden puolella ja tarkoituksena on olla ohjastajaan yhteydessä, jos ajotavat ovat nykysäännöillä sallittuja, mutta ensi vuonna rangaistavia tai rangaistusaste nousee. Pohjoismainen ajokulttuuri on käsite myös muualla Euroopan ravimaissa. Esimerkiksi ajotapasääntöjen tiukennuksista Hippos on käynyt keskustelua muum muassa Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY:n kanssa. Hevosten hyvinvointi on tässäkin kaiken keskiössä, ja vaikka työtä on edelleen tehtävänä, niin suunta on ollut viime vuosina oikea. Tarkoituksena on siis käydä rakentavaa keskustelua uusien sääntöjen ympärillä, kommentoi Suomen Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen kommentoi. I. Viime vuosina Pohjoismaissa on liikuttu varsinkin ajotapasääntöjen osalta systemaattisesti kohti yhteispohjoismaista linjaa. – Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa ajokulttuuri on hyvin samantapainen. Suomen Hippos käy säännöllistä vuoropuhelua eläinten hyvinvoinnista vastaavien viranomaisten kesken
Voittoaika oli 13,7a/2620m. N elivuotiaiden lämminveristen ravihevosten vuoden pääkilpailu Suuri Suomalainen Derby kilpailtiin syyskuisena lauantaina Vermo Areenalla, jossa voittoa juhli Pekka Korven valmentama ja ohjastama Magical Princess. 120 000 euron arvovoitto oli vihtiläisvalmentajalle toinen peräkkäinen ja koko uran kuudes. – Hevonen tuntui ennen starttia tosi hyvältä, se on ollut koko viikon pirteä ja rento, Korpi kertoi. 48 Pekka Korpi tyhjensi pajatson Vermo Areenalla Magical Princess toi toisen peräkkäisen Derby-voiton Suuren Suomalaisen Derbyn sankari oli toista vuotta putkeen Pekka Korpi, joka ohjasti valmentamansa Magical Princessin voittoon. Kilpailusta ennakoitiin kovatasoista ja ennen kaikkea tasaista, sillä Korven suojatin ohella viivalla olivat muun muassa viime vuoden Kriterium-voittaja Sahara Jaeburn, huipputamma An-Dorra sekä vahvaa jälkeä tehnyt ori Consalvo. Hevonen tuntui hyvältä, mutta kun Ari Moilanen tuli lähemmäs, mietin, miten hyvä hevonen hänellä on ja pystymmekö vastaamaan sille. Hevosen omistavat ja ovat kasvattaneet Jokikunnan Tila Oy ja Korven yritys Star-Racing Oy, ja sen päivittäisestä hyvinvoinnista vastaa hevosenhoitaja Jenina Hamari. – On kyllä todella hienot tammat, ei voi muuta kuin kehua,. – Ehdottomasti tuntuu hyvältä, hieno päivä, Pekka Korpi iloitsi voittajahaastattelussa. Consalvo jäi lopulta kolmanneksi, ja vastustajista lähimmäs pääsi Jarmo Saarelan ohjastama An-Dorra. Korpi sai lopulta heiluttaa tahtipuikkoa mielensä mukaan, ja Magical Princess hallitsi tapahtumia lähdöstä maaliin. – Ensimmäiset 100 metriä joutui vähän päästämään, mutta sitten saimme helposti keulapaikan. Tamma oli hyvä ja vastasi hienosti, kertasi Korpi kertasi loppusuoran alkua ja Consalvon kiriyritystä
Pekka Korpi on saavuttanut suurkilpailusta valmentajana kuusi voittoa, joista viisi hän on myös ohjastanut itse. Edellinen voitto tuli vuosi sitten Mascate Matchilla. Pekka Korpi tyhjensi pajatson Vermo Areenalla – Tämä on sellainen kilpailu, jota kaikki arvostavat. Tuolloin sijoitus oli yhdeksäs. 49 Tuore Derby-voittaja Magical Princess sai ansaitut kiitokset valmentajaltaan ja ohjastajaltaan Pekka Korvelta. Ennen Derbyä kilpailtu lämminveristen Suomen mestaruus toi talliin kaksoisvoiton, kun Korven itsensä ohjastama American Hero vei voiton ja Run For Royalty täydensi tallin tuplan kakkossijallaan. Se on ympäri maailmaa tosi arvostettu kilpailu, eikä sitä ole helppoa voittaa. Pitää olla hyvä hevonen ja kaiken osua nappiin sinä päivänä, kun lähtö on. I suitsutti Korpi ikäluokan huipputammoja. Viime kaudella se vähän sairasti eikä ollut ihan parhaimmillaan, mutta kun Pekka keväällä sanoi Vermon tallikahviossa Mascate Matchin jäätyä siitokseen, että tämä olisi nyt seuraava, niin meinasi mennä soppa väärään kurkkuun, muisteli Tapio Lehtoranta. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Magical Princess ja Pekka Korpi ottivat toisen Derdy-voiton putkeen. 71-vuotias Korpi on saavuttanut suurkilpailusta valmentajana nyt kuusi voittoa, joista viisi hän on myös ohjastanut itse. American Heron omistaa ja on kasvattanut Team AA, Run For Royaltin omistaja ja kasvattaja on Kinttulan Kartano. Suomen ensimmäinen Derby ajettiin vuonna 1970. Vuonna 2021 Korpi viettää raviurheilijana juhlavuotta, sillä Hippoksen Heppa-järjestelmän mukaan hän voitti uransa ensimmäisen ravilähdön 50 vuotta sitten, ja osallistui myös Derbyyn ensimmäistä kertaa vuonna 1971. Osaomistajana ja kasvattajana hän on saavuttanut voiton Magical Princessin lisäksi Fabrice Duolla. – Ei ole Pekka koskaan valehdellut! Mauritiuksellakin kun on hevoskauppoja tehty, aina hän on sanansa pitänyt, nauroi Lehtoranta. Korvella uskomaton Derby-statistiikka Vihdissä valmennustoimintaansa pyörittävä Pekka Korpi on yksi Suuren Suomalaisen Derbyn suurista nimistä. Yhteistyö alkoi aikanaan syntymäpäiväreissulta Mauritiukselta ja Magical Princessin emästä Magical Queenista, jonka kolmikko omistaa yhdessä. Korven Star-Racing Oy:n lisäksi Magical Princessin taustalta löytyvät vihtiläisen Jokikunnan Tila Oy:n Tapio Lehtoranta ja Tiina Kinnunen. Pekka Korven tallin päivä Vermo Areenalla oli vailla vertaansa. Yhteensä Korpi on ollut mukana valmentajana peräti 53 kertaa ja ohjastanut kilpailussa 34 kertaa. – Odotukset Magical Princessistä ovat olleet kovat ja tänä keväänä ne ovat koventuneet entisestään. – Eihän näitä hevosia viitsi kasvattaa, jos ajatuksena ei ole, että tämä on minun derbyvoittajani, hymyili Korpi.
Koivunen oli kymmenes henkilö, kenelle ansiomerkki on myönnetty. 50 Tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt Harri Koivunen jatkaa toistaiseksi tallinpitoa voimiensa mukaan. Ansiomerkki luovutettiin Turun Pohjoismaiden mestaruus -ravien yhteydessä. Koivunen tunnetaankin yhtenä Suomen voitokkaimmista valmentajista ja vuodesta 2013 alkaen valmennettavat ovat ottaneet vuositasol. O hjastajaurallaan Harri Koivunen, 60, on ajanut yli 4 200 voittoa, ja vuodesta 2000 jälkeen Koivusen omat valmennettavat ovat voittaneet yli 1 700 kertaa. Harri Koivuselle kultainen ansiomerkki Turkulainen ravivalmentaja sekä -ohjastaja Harri Koivunen palkittiin Suomen Hippoksen raviurheilijan kultaisella ansiomerkillä
Merkki voidaan myöntää henkilölle, joka on ansioitunut hevosen kasvattajana, omistajana, ohjastajana tai on toiminut vähintään 20 vuoden ajan erittäin ansioituneesti Suomen raviurheilun hyväksi. www.hevossairaala.. Samalla tavalla kuin Petteri Forsell kertoi, että kun hän pääsi jalkapallohallille, niin hän tunsi olevansa siellä turvassa. Koivunen voitti Pohjoismaiden mestaruuskilpailun vuonna 1993 ja 1994 Petten ohjissa. Porista lähtöisin oleva Koivunen on viihtynyt Turun ratatallilla vuodesta 1990 lähtien ja kotiratansa ajajaliigan Koivunen on voittanut peräti 21 kertaa. Koivusen ansiomerkin luovutusajankohtaan liittyy paljon symboliikkaa. Ajajana Harri Koivunen on vähentänyt aktiivikilpailemista poikansa Ollin vartuttua. Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. Olen nyt sellaisessa seurassa, etten uskonut ikinä siihen pääseväni, Koivunen kommentoi Turun raviradan seremonioissa. – Ravirata on ollut minulle pienestä pitäen kuin koti. Olli on ajanut hevosia ammatikseen vuodesta 2012. – Kiitoksia kun olette tulleet raveihin, ja tulkaa jatkossakin! I. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Raviurheilijan kultainen ansiomerkki Harri Koivuselle kultainen ansiomerkki I Raviurheilijan kultaisen ansiomerkin myöntää Suomen Hippos ry:n hallitus. Symbolinen hetki – Ansiomerkki merkitsee paljon. Ansiomerkin luovutustilaisuuteen Koivusen saattoivat kaksinkertainen ravikuningas Erikasson sekä Derby-voittaja Ribaude. Raviyleisölle Koivunen lähetti iloiset kiitokset. 040 416 6052 la yli 100 voittoa. – Hevoset ovat täyttäneet elämän, ne ovat työkavereita, kuvaili Koivunen raviurheilun roolista elämässään. Kymmenennen kerran jaetun ansiomerkin ovat aiemmin saaneet Jorma Kontio, Pekka Korpi, Pentti Savolainen, Tuomo Mäkelä, Martti Keskinen, Markku Nieminen, Timo Nurmos, Seppo Suuronen ja Tapio Perttunen. Tämä on ollut minulle samanlainen paikka. Koivunen oli kymmenes henkilö, jolle Suomen Hippoksen raviurheilijan kultainen ansiomerkki luovutettiin. Koivusen seremonioissa olivat mukana aikaisemmin palkituista kollegoista Pekka Korpi ja Tapio Perttunen. 51 Harri Koivusen raviurheilijan kultaisen ansiomerkin vastaanottamista juhlistivat aikaisemmista merkin haltijoista Tapio Perttunen (vas.) ja Pekka Korpi ja Koivusen menestyshevosista Erikasson ja Bella Varjonen (taustalla) ja Ribaude. Merkki voidaan myöntää ulkomaan kansalaiselle, mikäli hän on erittäin merkittävästi edistänyt suomalaista raviurheilua tai edesauttanut raviurheiluun liittyviä kansainvälisiä suhteita
Kuva: Horse Balance Oy Lajityypillistä ruokintaa Korsirehua hevoselle Tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen ruokinta on avaintekijä hevosen hyvinvoinnille, terveydelle ja mahdollistaa hevosen optimaaliset suoritukset. 52 H evosen rehustuksen on muodostuttava rehuista, joita hevosen elimistö on kehittynyt hyödyntämään ravintona. Teksti: Kati Wikström. Laidunheinä, Hevosen ruoansulatuselimistö ei ole muuttunut koko sen historian aikana. – Kutsun tällaista rehustusta lajityypilliseksi ruokinnaksi, kertoo Horse Balance Oy:n Kristiina Alanko. – Hevonen on erikoistunut käyttämään ravinnokseen ruohokasveja eli hevosen lajityypillinen ravinto on kuiturikasta, tärkkelyksetöntä, niukkarasvaista, vähäsokerista, ravinnetiheää ja se sisältää valkuaista, jonka aminohappokoostumus on hevoselle optimaalinen
Sisäruokintakaudella tai jos hevonen ei pääse laiduntamaan lainkaan, on Alangon mukaan huolehdittava parhaansa mukaan siitä, ettei hevosen korsirehujen saantiin tule liian pitkiä taukoja. – Heinän ravintosisältöä ei pysty arvioimaan päällepäin, joten heinäanalyysi on syytä pyytää heinän myyjältä tai teettää se itse. Heinässä ei saa esiintyä maa-ainesta, hiivoja eikä homeita. Valkuaistäydennykseen hevoselle erityisen sopivaa on tutkimustiedonkin valossa sinimailanen. Melassileikkeessä on myös runsaasti muun muassa kivennäisaineita ja erityisesti kalsiumia. Kuva: Horse Balance Oy Hyvän heinän arvot. Lisäksi voisi teettää ainakin suppean kivennäisanalyysin, josta selviää hevoselle tärkeimpien kivennäisten määrät. I Laidunheinä, esikuivattu tai kuiva heinä ovat hevoselle lajityypillisintä ja parasta ravintoa. – Melassileikkeessä on ennakkokäsityksistä poiketen vain kohtuullisesti sokereita, mutta hevosen ruoansulatuksen kannalta erinomaisen paljon helposti sulavaa kuitua. Suurimmalle osalle hevosista kuiva heinä sopii parhaiten. Kuivan heinän varastointi on kuitenkin haasteellista, joten usein on tyydyttävä muoviin käärittyyn esikuivattuun heinään. Käynyt heinä saattaa aiheuttaa ongelmia hevosen paksusuolen käymisprosessiin. Muovikerroksia esikuivatussa heinäpaketissa on oltava riittävästi, jotta pakkaus pysyy ilmatiiviinä eivätkä hiivat ja homeet pääse lisääntymään heinässä. Täydentävää ruokintaa Hevosen rehustusta voi täydentää lajityypillisen hevosrehun tunnusmerkit täyttävin väkija karkearehuin. Jos näin ei ole, alkaa mahasuolikanavisto happamoitua ja sen seurauksena on usein limakalvojen vaurioituminen. Palkkiona toimii myös melassisiirapin ja lämpimän veden yhdistelmä tai veteen liotettua HippuZen-rehua, näin hevosen saa kätevästi myös nesteytettyä treenin jälkeen, summaa Alanko. Eri asteiset mahaongelmat ja ravinteiden imeytymättömyys oireilevat kylkien arkomisena sekä vatsavyön kiristämiseen negatiivisena reagointina. Analyysi heinästä – Hevosheinä korjataan, kun tähkälle tulosta on kasvanut vartta noin 10 senttiä. Hyvä energianlähde hevoselle on Alangon mukaan melassileike. Hyvä hevosheinä on aistinvaraisesti arvosteltuna lehtevää, vihertävää ja hyväntuoksuista. Sen aminohappokoostumus on hevosen kannalta erinomainen ja sinimailasessa on myös runsaasti kuitua, kalisumia ja muita hevoselle tärkeitä ravintoaineita. Hevonen on kehittynyt käyttämään heinää ravinnonlähteenään ja se laiduntaa vapaana ollessaan 16-18 tuntia vuorokaudessa. – Korsirehun on oltava hevosen pääasiallinen ravinnonlähde, parhaassa tapauksessa ainoa. Kaura sisältää sekä energiaa että valkuaista, lisäksi kivennäisaineista siinä on runsaasti fosforia. Tunnista vatsan oireet Usein ongelmana on Alangon mukaan se, että hevoselle syötetään rehuja, joiden raaka-aineita sen ruoansulatuselimistön on vaikea prosessoida. – Toisin sanoen vääräntyyppiset ravinnonlähteet aiheuttavat ongelmia ruoansulatukseen ja suolistomikrobiston koostumukseen, joiden seurauksena kehittyy erilaisia mahan ja suoliston ongelmia. Jos korsirehu ei riitä täyttämään hevosen tarpeita, pääasiassa energian tai valkuaisen tarvetta, täydennetään ravitsemusta lajityypillisillä rehuilla. – Hevonen voi olla myös kärttyisä, energiaton ja haluton yhteistyöhön tai sillä voi olla suoranaisia vaikeuksia suorittaa tiettyjä liikkeitä/askellajeja, listaa Alanko. Tuolloin heinä on hyvin sulavaa ja sen ravintoaineet hevosen hyödynnettävissä, sanoo Alanko. – Jos hevosen haluaa palkita sen suun kautta, kourallinen kauraa tai HippuZen -pellettiä toimii erittäin hyvin. – Esikuivatun heinän kuiva-aine-prosentin tulisi olla yli 70, koska silloin heinä ei ole käynyt paalissa. Ne oireilevat esimerkiksi mahakatarrina ja -haavana sekä vatsakipuina. Etenkin nuorilla varsoilla maha ”pömpöttää”, vaikka varsa voi olla muuten lihasköyhä. – Jos hevosen ruoansulatus on kunnossa ja viljoja haluaa syöttää, on turvallisinta valita kokojyväinen kaura, sillä kauran tärkkelys on viljojen tärkkelyksistä helpoiten sulavaa. 53 Keskimäärin hyvässä heinässä: Sulavuus eli D-arvo on yli 630 g/kg/ka Sokereita on alle 150 g/kg/ka Sulavaa raakavalkuaista (SRV) on lähtötasoltaan noin 50 g/kg/ka Kivennäisaineista hevoselle tärkeimmät ovat kalsium (Ca) ja fosfori (P), joiden keskinäisen suhteen tulisi olla 1,5-1,9:1 Lähde: Horse Balance Oy esikuivattu tai kuiva heinä ovat siten hevoselle lajityypillisintä ravintoa. – Hevosen ruoansulatuskanavisto erittää koko ajan mahahappoja sillä oletuksella, että ruoansulatuksessa on jatkuvasti kuitupitoista massaa sulatettavaksi
Kuva: Horse Balance Oy – Tyypillisin virhe on luulla, ettei pelkkä heinä riitä tyydyttämään hevosen ravinnontarvetta, vaikka heinän ravintosisältöä ei edes tiedetä, kertoo Horse Balance Oy:n Kristiina Alanko. Ruokinnan yleisimmät virheet Katseet ravintosisältöön – Korsirehun on oltava hevosen pääasiallinen ravinnonlähde, parhaassa tapauksessa ainoa, sanoo Horse Balance Oy:n Kristiina Alanko Jätkän selästä. Hikitreenien jälkeen tarjotaan fysiologista liuosta, jossa natrium -pitoisuus on sama kuin kudosnesteessä. Kivennäistiivisteenkään tarvittavaa määrää eikä koostumusta voi tietää ilman laskelmaa, toteaa Alanko. Esimerkiksi sellaista tärkkelystä, jonka lähteitä ovat muun muassa viljat ja maissi, hevonen on huono sulattamaan. – Hevosen ruokinnasta vastaavan olisi aina selvitettävä rehun ja rehuseosten sisältämät raaka-aineet, sillä niistä voi usein löytyä syy esimerkiksi hevosen ruoansulatuskanaviston oireiluun, pohtii Alanko. Kuva: Horse Balance Oy Hevosrehu HippuZen on hevoselle lajityypillinen rehu, sillä se ei sisällä tärkkelystä ja on kuiturikas, niukkarasvainen, vähäsokerinen, ravinnetiheä ja sisältää korkean arvon valkuaista. Vääränlaista rehua Väkirehuja ostetaan tietämättä, mistä raaka-aineista rehu on valmistettu. – Taustalla voi olla hevosen juomattomuus, mutta tällä keinolla hevosen saa kyllä juomaan – vääristä syistä. – Olisi myös tiedostettava, että heinät ovat hyvin erilaisia ja rehustus olisi suunniteltava aina kulloinkin syötettävän heinän ravintosisältöön perustuen, painottaa Alanko. Etenkin kilpahevosten kohdalla kuulee Alangon mukaan väitettävän, että urheiluhevoselle on annettava väkirehua, koska muuten ”energia ei riitä”. – Rehujen sisällysluetteloon kannattaa aina perehtyä ja varmistua siitä, ettei rehu sisällä muitakaan hevoselle epätyypillisiä ainesosia, sanoo Alanko. – Hevosella on aina oltava tarjolla puhdasta vettä. – Heinien ravintosisältö vaihtelee valtavasti eikä kukaan pysty aistinvaraisesti kertomaan, paljonko heinässä on sulavaa raakavalkuaista tai energiaa, tai mikä on heinän Ca:P -suhde. Tämä johtuu siitä, että tällaisen tärkkelyksen pilkkomiseen tarvitaan amylaasi-entsyymiä. 54 T asapainoisen ja tarkoituksenmukaisen ruokinnan lähtökohta on tieto heinän ravintosisällöstä. Tätä ensyymiä hevonen tuottaa vain vähän, sillä hevosen ruoansulatus ei ole kehittynyt prosessoimaan ja hyödyntämään tärkkelyspitoisia ravinnonlähteitä. Se selviää heinäanalyysistä. Valitettavan usein heinää annetaan liian vähän suhteessa hyvinkin suuriin väkirehumääriin. – Myös kivennäistiiviste pitäisi valita tasapainoittamaan ja täydentämään muuta rehustusta. I. Riittävästi vettä Toisilla on Alangon mukaan tapana laittaa rehun sekaan suolaa. Tällöin ei horjuteta hevosen elimistön nestetasapainoa. Valkuaistäydennykseen sopii sinimailanen, joka sisältää runsaasti kuitua ja kalsiumia. – Parempi tapa on järjestää hevoselle suolakivi vapaaseen käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi rasvat ja öljyt, joita hevosen ruoansulatus on myös huono hajottamaan, tai esimerkiksi ainesosia, jotka voivat horjuttaa suoliston mikrobitasapainoa. Mieluiten ämpärijuottoa, jotta vedenkulutusta voi seurata, kannustaa Alanko
Sen nimeen vannoo viime kesänä Kuninkuusraveihin ensimmäistä kertaa osallistuneen Enon Vilpin talli. Eikka on vilkas ja eloisa luonne, sitä treenataan huipputasolla. – Olen runsaan 35-vuoden aikana huomannut, että markkinoille tulee jatkuvasti lisää hevosille suunnattuja rehuja ja ravitsemuslisiä. – Lisäravinteina käytämme Minesyl -seosta, jossa on vitamiineja, kivennäisaineita, entsyymejä ja aminohappoja. – Hevosen vatsan ja ruoansulatuskanavan kunto ovat valtavan tärkeitä hevosen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta. Lisäksi Eikka saa tarvittaessa Ferrum-rautalisää ennen suoritusta ja sen jälkeen. 55 K urikassa yhdessä avopuolisonsa Jari Aution kanssa tallia pitävä Katja Luoma kertoo olleensa aina kiinnostunut hevoseen liittyvistä ravitsemuksellisista seikoista. Hevosemme ovat olleet terveitä eikä niillä ole ollut ruoansulatuksen häiriöitä. Vettä menee noin 40 litraa päivässä. Luoma kertoo kannattavansa hevosen lajityypillistä ruokintaa, koska hevosen ruoansulatuselimistö ei ole muuttunut miksikään vuosituhansien aikana eikä se ole sopeutunut käyttämään kaikkia sille nykypäivänä tarjottavia kaupallisia rehuja. Enon Vilpin ruokalista Viime kesänä ensimmäistä kertaa Kuninkuusraveissa juossut 9-vuotias Enon Vilppi on kova poika syömään. Eikalla on vielä paljon näytettävää, kunhan sen leikkimielisyys hieman rauhoittuu, nauraa Katja Luoma. vonen voi hyvin, tulee sen ruokinnan olla kunnossa, korostaa Katja. – Kaikkien 12 hevosemme ravitsemus rakentuu pääosin heinän päälle. I. – Olemme eläneet samalla rehukonseptilla vuosia ja huomanneet, että hevosten palautuminen rasituksesta on tapahtunut hyvin. Lisäksi lihasongelmilta on vältytty ja rehu myös maistuu kaikille mainiosti. Jos Eikka on tehnyt kovasti töitä, saa se HippuZeniä kolmisen litraa kuivamääränä. Kuva: Laura Kujala Lajityypillinen ravinto pitää hevosen ruonsulatuksen kunnossa. – Se saa heinää lähes vapaasti ja syö sitä toistakymmentä kiloa päivässä, kertoo Katja Luoma. Gastrofor ylläpitää Eikan mahan terveyttä ja edistää ravinteiden imeytymistä, sanoo Katja. Glucosafor -seosta Eikka saa suorituksen jälkeen, se edesauttaa nivelten, siteiden ja jänteiden hyvinvointia. Lisäksi annamme Eikalle HippuZen -pellettejä turvotettuina noin 2-3 litraa kuivamäärinä päivässä. Jotta heRuokinnan yleisimmät virheet Katseet ravintosisältöön ”Kaikki rakentuu heinän päälle” Viime kesänä ensimmäistä kertaa Kuninkuusraveissa juossut 9-vuotias Enon Vilppi saa heinää lähes vapaasti ja syö sitä toistakymmentä kiloa päivässä, kertoo Katja Luoma. – Ensi kesänä osallistumme mieluusti Kuninkuusraveihin, mikäli meidät huolitaan mukaan. Tällä rehustuksella hevonen on pysynyt hyvässä lihaskunnossa, terveenä ja reippaalla mielellä. Kaikki näistä eivät kuitenkaan ole hevoselle aivan välttämättömiä, sen huomaa lukiessaan pussin kyljestä tuotteiden ravintosisältöjä. – Kilpailuja sisäruokinta-aikoina ravitsemusta täydennetään E-vitamiinilla ja seleenillä. – Tämän lisäksi se saa kauraa vajaat kaksi litraa päivässä. Vettä Eikka juo hyvin, riippuen tietenkin vuodenajasta ja liikunnan määrästä
Kolmas osalähtö tuotti Svedlundille kakkossijan Caviar Creationilla. Kokelasohjastajien Euroopan mestaruuksia on aiemminkin voitettu Ruotsiin, mutta edellisestä mestaruudesta oli aikaa jo 15 vuotta. – Haluan alkaa ammattivalmentajaksi tulevaisuudessa. – Toivon, että pääsen yhtä pitkälle kuin hekin, Svedlund sanoi. En ole vielä edes tajunnut, että todella voitin. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat tiukasti raviurheilun parissa. Yhdessä lähdössä en pystynyt voittamaan suomalaista Lindgreniä, mutta pisteeni riittivät kuitenkin, Svedlund kertoi. – Todella mahtavaa, että sain voittaa. Viimeisen lähdön voitto Irlantiin Hopealle ohjasti Irlannin Oisin Quill, joka voitti viimeisen osalähdön. Viimeisestä osalähdöstä tuli kilpailun huonoin sijoitus, kun ruotsalaisen ajokki oli vasta kahdeksas. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Suomen Riku M Lindgrenille pronssia Ruotsin Lukas L Svedlund kokelasohjastajien Euroopan mestari Vermossa järjestettiin neljän osalähdön kokelasohjastajien EM-kilpailu. Oli hyvät mahdollisuudet jo etukäteen, mutta en olisi uskonut, että voitan. Erityisen hyvä oli, että sain edus. Ruotsin Lukas L Svedlund voitti yhden osalähdön ja keräsi muistakin osalähdöistä hyvin pisteitä, mikä siivitti hänet Euroopan mestariksi. – Kokonaisuutena meni hyvin. 22-vuotias Svedlund työskentelee ammattivalmentaja Markus B Svedbergin palveluksessa. Euroopan raviliiton eli UET:n jäsenmaista Suomessa kilpailivat Alankomaiden, Belgian, Ranskan, Unkarin, Espanjan, Norjan, Tanskan, Suomen, Irlannin, Ruotsin sekä Venäjän edustajat. Sirpa Tienhaaran valmentama Mister Lane kiitti Svedlundia hyvästä ajosta ja kiri loppusuoralla voittajaksi. Suomen Riku M Lindgren onnistui voittamaan yhden osalähdön hevosella Wishing Dreams. Seuraavassa osalähdössä Svedlundilla oli jo ennakkoon yksi lähdön parhaista hevosista. Ehkä muutaman vuoden kuluttua voisin olla valmentaja, Svedlund totesi. Suomea edustanut vieremäläinen Riku M Lindgren ohjasti EM-pronssia. EM-kilpailuihin saivat osallistua korkeintaan 25-vuotiaat kokelasohjastajat. Silloin mestaruuden vei nykyään Ruotsin parhaimpien valmentajien ja ohjastajien joukkoon kuuluva Johan Untersteiner. Muiden lähtöjen hyvät pisteet kuitenkin riittivät voittoon asti. Oli hienoa edustaa Suomea. Lindgrenin hyvät ohjastukset toivat hänelle EM-pronssia. taan ohjastajaa, joka työskentelee ammattivalmentajan tallilla. 56 R uotsin Lukas M Svedlundin kilpailu alkoi heti positiivisesti, kun hän ohjasti Mr Capiton neljänneksi. Muita ruotsalaismestareita ovat esimerkiksi Erik Adielsson ja Per Lennartsson, raviurheilun huippuammattilaisia hekin. Kokelasohjastajalla tarkoiteLukas L Svedlund voitti kokelasohjastajien Euroopan mestaruuden
Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen taa nyt, kun kilpailut järjestettiin täällä Suomessa, Lindgren kertoi. Suomen Riku M Lindgren ohjasti Wishing Dreamsin voittoon kolmannessa lähdössä. Riku M Lindgren, Suomi 31,5 4. Pisteitä ohjastajat saavat lähdöistä sijoitusten mukaan seuraavasti: 18-13-10-8-7-6-5-43-2-1. Kyseessä oli enintään 66 000 euroa voittaneille lämminverisille rajattu ryhmäajo. Lukas L Svedlund, Ruotsi 39 pistettä 2. Riku M Lindgren ohjasti Red Rock Canyon Åsia. Jos ohjastajan hevonen hylätään tai hänen täytyy keskeyttää lähtö, saa ohjastaja 1 pisteen. – Viimeisessä lähdössä jäi hieman jossiteltavaa, olisin voinut olla siinä paremmalla tuurilla pari pykälää korkeammalla, Lindgren totesi. Lindgren kiihdytti auton takaa matkaan radalta yksi, ja ajokkina toimi Holy Jack. Kolmas osalähtö nähtiin ravien viidentenä lähtönä. Eli lähdön voittanut ohjastaja saa 18 pistettä. Peter Erdei, Unkari 19. Viime vuosien paras suomalaissijoitus on Iivari Nurmisen EM-hopea, jonka hän ohjasti Venäjällä järjestetyissä kilpailuissa vuonna 2018. Euroopan mestariksi ohjastaa se osallistuja, joka on kerännyt neljästä osalähdöstä eniten pisteitä. Edellisen kerran kokelasohjastajien EM-kilpailu järjestettiin Espanjassa vuonna 2019, tuolloin Euroopan mestariksi ohjasti Alankomaiden Micha Brouwer. Ennen viimeistä osalähtöä Lindgren oli toisena, mutta hänen ajettavansa Holy Jack ei saanut ajoissa kiritiloja, ja hevonen jäi viidenneksi ja näin lähdön voittanut Quill ohitti hänet kokonaiskilpailussa. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Tulokset, kokelasohjastajien EM-kilpailut 1. I Neljä lähtöä osana Vermon keskiviikkoraveja I Neliosaisen kilpailun osalähdöt ajettiin osana Vermon keskiviikkoraveja 13.10., ja kokelasohjastajat kilpailivat heti illan ensimmäisessä lähdössä, joka oli enintään 7 500 euroa voittaneiden lämminveristen ryhmäajo. Toinen osalähtö oli ravien kolmas lähtö. Marciano Hauber, Alankomaat 22 8. Julia Tarasenko, Venäjä 28 5. Jeronimo Andreu Fuster, Espanja 24,5 7. 57 Neljänneksi sijoittunut Venäjän Julia Tarasenko oli kisan ainoa naisohjastaja. Edellinen suomalaisvoittaja on vuodelta 2002, jolloin Mervi Illikainen voitti Ruotsissa käydyn kilpailun. Massimo Arickx, Belgia 25 6. Nicolas Richard Brossard, Ranska 20 11. Lindgren nähtiin Wishing Dreamsin ohjissa. Viimeinen ja ratkaiseva osalähtö ajettiin ravien kuudentena lähtönä. Lars Fredrik Kolle, Norja 22 10. Suomen Riku M Lindgren ohjastaa ensimmäisessä osalähdössä hevosta Steely Stride. Lindgrenin kokonaissaldo EM-kilpailuista oli voitto Wishing Dreamsilla, vitossijat Red Rock Canyon Åsilla ja Holy Jackilla ja kahdeksas sija Steely Stridella. Enintään 15 000 euroa voittaneiden ryhmäajossa. Ohjastaja saa 6 pistettä, jos hänen hevosensa on jäänyt pois osalähdöstä. Nicklas Korfitsen, Tanska 22 9. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Mitalikolmikkoon ohjastivat kakkonen Oisin Quill, Irlanti (vas.), voittaja Lukas L Svedlund, Ruotsi ja kolmonen Riku M Lindgren, Suomi. Oisin Quill, Irlanti 36 3. Lähtö on rajattu enintään 22 000 euroa voittaneille
Lopussa pääsi toinen hevonen lähelle, mutta tämä oli koko ajan valmis lisäämään tempoa, Huuskola kertoi. Hän ohjasti Jukka Huuskolan valmentamaa Bravo Sencelloa, joka varmisti hänelle voiton kokonaiskilpailussa. – Se oli tänään tosi sitkeä, jäi vähän odottamaan kaveria. Bravo Stablen omistama Bravo Sencello on ollut tämän kauden menestyshevonen Huuskolalle. Valjakko vastasi lopussa ohitusta yrittäneelle Shackhills Thunderille varmasti. Huuskolan elämässä raviurheilu on isossa roolissa ja hän on myös voittajahevosen Bravo Sencellon hoitaja.. V iimeisessä Turun osalähdössä Bravo Sencello matkasi johtavan Wallanderin takana, josta Heta Huuskola käänsi ruunan kiriin viimeisellä takasuoralla. Lisäksi valjakko voitti myös Montekypärien ulkopuolella ajetun montélähdön syyskuussa. Ennen viimeistä osalähtöä Huuskola oli sarjassa kolmantena. 58 Heta Huuskola ensimmäinen Montekypärät -voittaja Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn Montekypärät-kilpailusarjan voittajaksi ohjasti luhankalainen Heta Huuskola, joka voitti myös viimeisen osalähdön Turun raveissa. Voittotulos oli tänään 16,8a/2100 metriä. Hän ohjasti samalla hevosella Montekypärät-osalähdön voiton Porissa elokuussa
Kuva: Juho Hämäläinen Ennen viimeistä osalähtöä Huuskola oli sarjassa kolmantena. Elina Miettunen 25 10. Montekypärät-kilpailusarjaa johti ennen viimeistä osalähtöä Amira El Jahiri. Tiia Vehviläinen 22. Iida Vastamäki 28 8. Yhteensä osalähtöjä oli kilpailusarjassa viisi. Huuskolan kausi Montekypärissä alkoi kolmossijalla Johnny Flamen kanssa. Myös Salamaja Juniorikypärien voittajat palkitaan Ravigaalassa. Pia-Maria Moilanen 33 7. tammikuuta 2022. Montekypärät-kilpailusarja järjestettiin yhteistyössä Suomen Monté-ohjastajat ry:n kanssa. Arttu Juvonen 27 9. Miisa Pulkkanen 49 5. Heta Huuskola 56 pistettä 2. Montélähtöjen ulkopuolella Huuskola on voittanut myös yhden kärrylähdön tänä vuonna. Kaksi osalähtövoittoa siivitti Huuskolan kokonaiskilpailun voittajaksi, mutta muissakin osalähdöissä tuli onnistumisia. I Montekypärätkilpailusarja, lopullinen pistetaulukko 1. Noora Kivimaa 34 6. Viimeisen osakilpailun menestys vei hänet voittoon kahdella pisteellä. Olen tosi tosissani (montén suhteen), kunhan vaan saa laskea kilpaa, niin mennään niin pitkälle kuin päästään, Huuskola totesi. Hän ohjasti Burnhill’s Luckin neljänneksi, ja näin Huuskola sai tarvittavan piste-eron voittaakseen myös kokonaiskilpailun. Amira El Jahiri 54 3. Kolmanneksi kokonaiskilpailussa tuli Suvi Vaittinen. 59 Heta Huuskola voitti Montekypärät-kilpailusarjan viimeisen osalähdön Bravo Sencellolla. Lopulta Huuskolan ja El Jahirin piste-ero oli vain kaksi pistettä. Montekypärät-kilpailusarjan voittaja palkitaan vielä erikseen Ravigaalassa Tampere-talossa 22. Suvi Vaittinen 50 4. Lähtöjen lisäksi osallistujat ovat saaneet koulutusta eri aiheista hevosalaan ja raviurheilun ammattilaisuuteen liittyen. Kuva: Juha Hämäläinen – Siinä isän tallilla treenaillaan hevosia ja kasvatellaan varsoja. Luxorious Lord puolestaan toi Huuskolalle nelossijan syyskuun osalähdöstä
Hän odotteli, että voisiko joku palvelusväestä nyt tehdä jotain, kun kerta paikalle tulivat. Hevosella ei kuitenkaan tuntunut olevan hätää. Palvelusväki kyllä yritti, mutta pikkusen hankalaa oli 800 kiloisen kaviollisen kylkiä ruveta ojasta nostamaan. 60 Tiluksilla Ojassa ihan väärin päin Näky oli dramaattinen, ainakin paikalle kiiruhtaneen emännän mielestä. Ihan noin ilman mitään lämmittelyjä.
61 J J J ilan hevoset ovat enemmän ja vähemmän maastomopoina toimivia nelijalkaisia. Miten Derkun saataisiin ojasta takaisin jaloilleen. Peltojen takana kaartuva suuri metsä, kun mahdollistaa monipuoliset maastot aina sisälle kätkeytyvien hiekkateiden ja kauniiden luontopolkujen muodossa. J J J Melkeinpä kaikki ongelmat lenkeillä ovat syntyneet maasta itsestään. Hevoset kaikki ovat niin tottuneita metsien eläimiin, etteivät he juuri pään nostoa enempää mihinkään reagoi. Yhdessä me kaikki asutamme näitä maita sopuisasti, mutta nämä maat sen sijaan ovat joskus meille oikukkaita. Onpa kuusipeurojakin nähty, komeine sarvineen ja joskus jopa heitetty heinää aidan yli myös metsän lähettämille illallisvieraille. Tehtiin suunnitelmia hevosen auttamiseksi ja hätäsuunnitelmia sen varalle, että jostain syystä hevosen tila heikkenisi. Tilanne oli luonnottoman näköinen, vaikka itse tapahtuma ei sisältänyt mitään dramatiikkaa. Kömpelyytensä kanssa koko ikänsä elänyt Derkun ei kuitenkaan tilanteista ole moksiskaan. Parhaat retket tehdään aina syksyisin. Tilanne oli pelottava ja huoli hevosesta suuri. Derkun on melko raskastekoinen ratsu. Kotiin ei ollut enää matkaa kun joitakin satoja metrejä. Hän oli oman ratsunsa antanut jo pikkusiskolleen kotiin vietäväksi, ajatellen, että hänestä olisi enemmän apuja ojassa maanneen hevosen kanssa, kun pikkusiskostaan. Aina ei kuitenkaan kaikki mene suunnitelman mukaan. hidastetusta elokuvasta.. Ratsastaja itse hyppäsi satulasta tien puolelle ja jäi ihmettelemään nyt ojassa istuvaa hevosta. Se oli nähtävissä myös nyt. Derkun oli jo virkaurallaan mennyt käynnissä nenälleen tasaisella hiekkatiellä sillä seurauksella, että molemmissa etupolvissa oli edelleen karvattomat kohdat. Kenkiä on irronnut juurakkoon ja liian märkä maasto on tehnyt kulusta mahdotonta. Pojan, joka oli Derkunilla ratsastaneen siskonsa kanssa ollut lenkillä, kädet tärisivät. Ei kai kun lähes joka ilta laidunnarujen toisella puolen omaa laiduntaan pitivät valkohäntäpeurat ja kaurisporukka. Uusi elämä emäntänä yhdessä 70 eläinystävän kanssa on kaikissa tunneskaaloissaan rikastuttava, eikä yksikään päivä tilalla ole samanlainen. Kaikilla on tavoitteelliset ajat jo takana ja osalla niitä ei ole koskaan ollutkaan. Tuo tapa oli opittu jo aikaisemmin. Tiluksilla asukkaat, kuten kolme ratsua, kaksi ponia, kolme aasia, possut, vuohet, lampaat, ankat, kanat, koirat ja kissat jakavat saman pihapiirin, vapaa-ajan ja palvelusväen. Maalla kaiken avun saaminen kestää huomattavasti kauemmin ja sitä kannattaisi hälyttää heti, eikä vasta sitten, kun on todettu ettei muu enää auta. Raskastekoisuuden kun yhdistää haaveilijan mieleen on kömpelyys taattu. Tosin tavanomaista nurmikkoa liukkaampaa ei ollut, kun sateitakaan ei taivaalta oltu saatu moneen päivään ja maa oli kuiva, mutta sen verran liukas oli ojan pieli, että ajatuksissaan laiskasti askeltanut Derkun siinä horjahti. Hätäkeskuksesta sanottiin, että apua hälytettäisiin heti, mutta tiesin ammattini puolesta, ettei tilannetta varmasti oltu I Tiluksilla emäntänä häärii 39-vuotias Helsingin kasvatti Annukka Cederlöf, joka lähti kokeilemaan yli kaksikymmentä vuotta mukana kulkenutta unelmaansa ja vaihtoi poliisin maiharit kuraisiin kumisaappaisiin ja kaupungin valot luonnon omaan teatteriin. Syy oli yksinkertainen. Hyvää mieltä, iloa ja elämää I Tiluksilla on lämminhenkinen 1940-luvulla rakennettu hyvin perinteinen suomalainen pieni maatila Uudellamaalla Vihdissä. Olin välittömästi tilanteen havaittuani soittanut jo hätänumeroon ja isäntä puolestaan päivystävälle eläinlääkärille. Ei tuo ollut mahdollista kuin Derkunille hän mietti. Ojan, jossa ei ollut vettä, eikä ruohon kasvusta päätellen ollut koskaan ollutkaan vettä, mutta joka oli kaivettu tien ja pellon väliin. Ei se ollut ainoa kerta, joskus pelkkä maapuomi saattoi horjuttaa tasapainoa siten, että ratsastajan tuli aina muistuttaa niistä erityisesti. Liukkaus sen sijaan, ihan oman pellon kulmilla naapurin kotitien liepeillä, koitui haastavaksi myös Derkunille. Eläinlääkäri sanoi suoraan, että hän olisi aikaisintaan tunnin päästä paikalla. Pikkuhiljaa koko hevonen valui kylki edellä ojan penkalle ja nyt siellä sitten maattiiin kuin suolakurkku tacokuoressa. Silloin ötökät ja kuumuus on poissa, luonto heijastelee vielä kauneudellaan, ennen muuttumistaan karuksi. Reittivalintoja on vaihdettu alkuperäisestä milloin laiduntavien hirvien vuoksi ja milloin tielle kaatunut puu on keskeyttänyt matkanteon. Tiluksilla lauma kulkee yhdessä, eläimet ystävystyvät yli lajirajojen ja kertovat mennessään emännälle tarinaa elämisestä, elämästä ja siitä, mitä on kunkin persoonan takana. Parhaimmillaan matkaa taittuu kymmeniä kilometrejä ilman yhtäkään autotieosuutta tai merkkiä ihmiselon infrastruktuurista. Kauriit ja peurat, joita lähimaastossa on paljon, juoksevat kyllä alta pois, joten niiden kaarevia pomppuja on saatu ihailla, matkan kuitenkaan keskeytymättä. J J J Naapurit olivat havainneet tilanteen ja olivat paikalla myös. Tai ei oikeastaan edes horjahtanut, vaan liikaa penkereen reunalle jääneet takajalat liukuivat ojan pohjalle. Hyvän mielen mietteitä, iloa, elämää ja eläinpersoonia, ihan jokaiselle. Se sopii hyvin kaikille. T Kellahtaminen oli Kellahtaminen oli tapahtunut kuin tapahtunut kuin hidastetusta elokuvasta. Se on rauhoittavaa, varsinkin eläimen kanssa yhdessä ja siitä pitävät niin hevoset, kuin tilan ratsastajatkin
Paikalle saapuivat palomiehet. Mitä nyt hieman jumissa ojassa ja ihan väärin päin. Hänen maailmankatsomuksessaan näin varmasti olikin. Derkun kiehnäsi ojassa. 62 luokiteltu kiiretehtäväksi, eikä paikalle olisi odotettavissa apua ainakaan puoleen tuntiin. Kaksi autoa ja kahdeksan miestä. Oli varmasti, koska hevoselle lähes selällään makaaminen ei ollut mikään luonnollinen asento. Sisäelimet varmasti painoivat keuhkoja ja muutenkin olo oli ahdas. Olo oli epämukava. Tuolloin mentiin piipaata Viikkiin hevossairaalaan, jossa kuitenkin todettiin, ettei vamma ollut kuin pinnallinen. Tekevälle varsinkin, tuumasi Derkun. Ilta hämärtyi ja laitumella kuivaheinää rouskutti kaikki kaviolliset. Todettiin, ettei hevosessa ollut mitään viitteitä mistään haavereista. kannata murehtia. Samalla soitti myös päivystävä eläinlääkäri. Pieni lepo ja uuteen ponnistukseen. Säkä otti kuitenkin kiinni toiseen reunaan ja jumi tuntui vain tiukemmalta. Kerroimme, että hevonen oli päässyt juuri ojasta, käveli kaikilla jaloilla ja söi, joten tuskin tarvitsisi tänne asti lähteä. Voi veljet mikä helpotus. Derkun tyytyväisenä, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se vain oli karu fakta, että eläinten kanssa sattuu ja tapahtuu ja nyt kuitenkin kaikki oli hyvin. JES! säkä oli nyt pientareen puolella. Pieni puserrus vielä ja hevonen olisi pystyssä. Sellasta vaan nyt sattuu. Säikähdyksellä oli selvitty, vaikkakin Derkun vaikutti siltä, että mikä juttu tämä nyt oikein oli. Hevonen oli maannut ojassa 40 minuuttia ja oli jo alkanut syödä pientareen ruohotupsuja sen oloisesti, että ajatteli jäädä siihen olemaan. Palomiesrivi seisoi hiljaa ja katsoi. Sama olo oli itsellä. Edellisistä kompuroinneista polvissa on pysyvät jäljet. Kiukkuni oli valmis. Kun lopulta hevonen sai itsensä jo lähes kokonaan kyljelle pellon puolelle, ja alkoi syömään nyt nenän eteen osuneita vielä tuoreen oloisia apiloita, tunnelma kaikilla helpottui. Työnnettiin, kannustettiin, nostettiin ja vehdattiin. Hetken levättyään aloitti Derkun puserruksen. Kyyneleet valuivat poskia pitkin ja halasin hevosta pitkään Hetkessä on parempi Hetkessä on parempi elää eikä menneistä elää eikä menneistä kannata murehtia. Sellaista ei ollut kuitenkaan tulossa ja lähin olisi Espoossa, mistä paikalle kestäisi uudet 30 minuuttia. Kellahtaminen oli tapahtunut kuin hidastetusta elokuvasta. Lääkäri oli samaa mieltä, mutta kehotti soittamaan heti jos jotain ilmenisi. Se oli hyvä merkki. ja hartaasti. Niinpä. Tumput suorana ihmeteltiin porukalla tilannetta ja minulta kysyttiin, olisiko ideoita. Hetkessä on parempi elää eikä menneistä kannata murehtia. Kerroin, että olin kertonut jo hätäkeskukseen, että tarvitsemme nostamiseen kykenevän auton. Kaikki oli hyvin myös ratsastajalla, joka oli kyllä kokenut hevosten kanssa vaikka ja mitä, mutta ei ikinä vielä sitä, että hevonen istahtaa ensiksi ojan pohjalle ja hetken tuumittuaan kellahtaa kyljelle ja alkaa syömään väärinpäin ojanpohjalta heinää. J J J Kun todettiin, etteivät palomiehet voineet kalustollaan auttaa ja hätäsuunnitelmaksi viritetty traktori ja liinat olisivat liian raju ratkaisu vielä ehjän ja hyvävointisen hevosen siirtoon, alkoi kannustus. Derkun työsti suurilla lihaksillaan minkä pystyi ja minä huusin kannustuslauluja vieressä. Eihän hän ollut kuin pienen päivälevon ottanut ojan pohjalla, että tarvitseeko sitä varten ihan palokuntakin paikalle pyytää. Ojanpenkere antoi onneksi hieman periksi ja siitä saisi pientä ponnistusalaa etukavioille. Ei tuo möllöttäjä olisi miettinyt ruokaa, jos ei sillä olisi kaikki suurinpiirtein hyvin. I
– Olennaista ei ole se, miten syvälle kylmä tunkeutuu. Keho ei ole varautunut tähän kokemukseen ja epävarmuudentilaan, jolloin elimistön luonnonmukaiset hoitomekanismit käynnistyvät, sanoo Cryonic Finlandin yrittäjä Juha Tenhovaara. Yksi huippukylmähoidon etu on, että iho jää kuivaksi. Annamme kaikille laitteen ostajille koulutuksen ja valvomme myös laitteiden myyntiä ja käyttöä. – Thermosokissa on siis kaksi osatekijää – erittäin nopea jäähtyminen ja toisaalta laitteen kudokseen aikaansaama paine. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen kehon omat vasteet alkavat toimia. 63 T ermoshokki syntyy, kun paineella Cryonic-laitteella annettava 78-asteinen hiilidioksidikidesuihku jäähdyttää kudoksen 32 asteesta neljään asteeseen muutamassa kymmenessä sekunnissa. Olomuoto muuttuu Kylmähoitoja on eri tyyppisiä aina perinteisestä jäähoidosta typpihoitoon. Ne vaikuttavat ihon pintakerroksissa oleviin hermopäätteisiin, jolloin Juha Tenhovaaran mukaan huippukylmähoidolla voidaan hevosella hoitaa esimerkiksi jännetulehduksia, turvotuksia ja käyttää leikkausten jälkihoitoihin. Huippukylmähoito tekee tulosta nopeasti ja miellyttävästi Termoshokki laittaa käyntiin elimistön omat hoitomekanismit Neuro Cryo Stimulation-kylmähoidon ydinajatuksena on aikaansaada elimistöön termoshokki jäähdyttämällä tietty alue ihosta nopeasti hiilidioksidisuihkulla. Huippukylmähoidolla voidaan hevosella hoitaa esimerkiksi jännetulehduksia, turvotuksia ja käyttää leikkausten jälkihoitoihin. Tenhovaara ei halua arvioida, miten syvälle kylmä menee. NCS-hoito auttaa moneen vaivaan niin tulehduksiin kuin kiputiloihinkin. Tärkeintä on, että vaste toimii. NCS-huippukylmähoito esimerkiksi aktivoi verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, imusuonistoa ja poista turvotusta, lievittää nopeasti kipua sekä rentouttaa lihaksia ja lihaskalvoja. Nämä ovat kuitenkin ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita. Huippukylmähoito soveltuu niin ihmisille kuin eläimillekin. Hoito sopii koko kehon alueella ja yhdellä kerralla voidaan hoitaa isoja alueita. – Kyseessä on kehon ulkoinen hoito. Perinteiseen Hevostuote. Huippukylmähoitoa voidaan käyttää akuutteihin ja kroonisiin vaivoihin kaikkialla kehossa. Monilla hevostalleilla on joku koulutettu henkilö, joka osaa käyttää laitetta. Huippukylmähoito on lääkkeetön vaihtoehto, mikä on tietysti iso etu. – Huippukylmähoidon ainoa riski on, että sitä annetaan liian pitkään, mistä seurauksena syntyy paleltuma
NCS-hoidossa on kyse sublimoitumisesta. Hyvinkääläisen Stable Novan yrittäjä Hanna Harjuvaaran mukaan tallin hevoset yhtä lukuun ottamatta nauttivat hoidosta. Lisäksi ne kostuttavat ihon, minkä takia sitä pitää pyyhkiä. Kylmällä ilmalla tehtävällä jäähdytyksellä päästään noin miinus 30 asteeseen mutta hitaasti, mikä ei riitä termoshokin aikaansaamiseksi. 64 Laitteen näyttö kertoo, jos ihon lämpötila uhkaa mennä liian alhaiseksi. märkäpesäkkeissä.. Ympäröivä ilma jäähdytetään noin miinus 30 asteeseen, minkä jälkeen se puhalletaan iholle, Juha Tenhovaara sanoo. – Jäähoito on hidasta, eikä sillä päästä koskaan yhtä nopeasti niin suureen lämpötilamuutokseen kuin huippukylmähoidolla. Suihku tuntuu mukavalle ja sitä voi kuivuuden ansiosta käyttää myös haava-alueelle tai märkäpesäkkeissä. HiilidiokSuihku tuntuu Suihku tuntuu mukavalle ja sitä voi mukavalle ja sitä voi kuivuuden ansiosta kuivuuden ansiosta käyttää myös käyttää myös haava-alueelle tai haava-alueelle tai märkäpesäkkeissä. – Kylmä vesi ja jää ovat hitaita ja loppujen lopuksi melko lämpimiä menetelmiä. Kide haihtuu suoraan ilmaan eikä iho kostu. Typpihoito tuhoaa kudosta ja typpeä voidaan käyttää esimerkiksi syylien kylmäpolttamiseen. Typellä päästään lähes -200 asteeseen, mutta typen käyttöä on vaikea hallita. – Kaasupullosta otetaan hiilidioksidia laitteeseen, jossa se muuttaa olomuotoaan suoraan kiinteäksi kiderakenteeksi. kylmään veteen, jäähän tai viilennetyn ilman puhaltamiseen perustuvat menetelmät ovat hitaita
Esimerkiksi polvija vuohis-, kavioja kinnernivelten kuntoutuksesta ja lihaksiston hoidosta on saatu hyviä kokemuksia. Eräässä tapauksessa hevosella oli turvotusta eikä eläinlääkäri voinut turvotuksen takia käyttää ultraääntä. Ilman NCS-hoitoa hevosta olisi luultavasti pitänyt lepuuttaa päiväkausia. Kun hoitoa annetaan treenin jälkeen jäävät turvotukset pois. Hoitokerta kestää muutamia kymmeniä sekunteja. Olemme aloittaneet kylmähoidon kaulalta, jotta hevonen näkee laitteen. – Hoidon ansiosta potentiaali siihen, että hevonen toipuu nopeasti, kasvaa merkittävästi. Kaasua kieltämättä kuluu jonkin verran. Jos hoitoa annetaan ensimmäisenä esimerkiksi takajalkaan, hevonen hyvin luultavasti potkaisee säikähdyksestä. – Vain yksi hevonen on kaikelle suhinalle sen verran säikky, ettemme ole edes kokeilleet sille tätä hoitoa. – Vamma oli laaja-alainen ja ennuste paranemiseen oli 7-8 kuukautta. Lisäksi henkilökunta käyttää hoitoa omien mustelmiensa ja muiden pienten vammojensa hoidossa. Yleensä tuollaisen haavan parantuminen vie aikaa, koska sitä ei voida juurikaan hoitaa. – Kesto riippuu asiakkaan tiedonhalusta, yleensä koulutus kestää parisen tuntia, sanoo Tenhovaara. Harjuvaara käyttää laitetta hevosiin hyppyjen ja kovien treenien jälkeen. Hevoset tuntuvat pitävän tästä hoidosta. Yleensä hevonen on tottunut viimeistään parin kerran laitteeseen ja kokee sen jälkeen kylmähoidon miellyttävänä. 65 Stable Novassa hoitoa käyttävät niin ihmiset kuin hevosetkin I Hyvinkääläisen Stable Novan yrittäjä Hanna Harjuvaara sai vinkin NCS-laitteesta, kun yksi hänen hevosistaan kärsi hankosidevammasta. Koulutuksessa käydään läpi hoidon taustat, teoria, vasteet, turvallisuuteen liittyvät asiat, laitteen ominaisuudet ja käyttö. Aluksi hoitoa annettiin 3-4 kertaa viikossa mutta hoidontarve Hoito kannattaa ensimmäisillä kerroilla kohdistaa hevosen kaulalle, jotta eläin näkee mitä tapahtuu ja ymmärtää myös laitteen päämän suhinan alkuperän. NCS-hoidosta ei voi antaa yleistä takuuta jokaisen hevosen kohdalla. Harjuvaara hoitaa sillä viisi omaa hevostaan sekä asiakkaiden hevoset pyynnöstä. Laitteen aikaansaama suhina on ehkä se suurin kynnys. Tällä käsittelyllä vamma tuli täysin hoidetuksi noin kolmessa kuukaudessa, mutta jo parin kuukauden jälkeen ultraäänellä ei ollut nähtävissä juuri mitään viitteitä vammasta, sanoo Harjuvaara. NCS-hoidolla hevonen pääsi treenaamaan 4-5 kuukaudessa. I. – Koulutus kesti muutaman tunnin. Kipulääkitys on voitu monesti jättää pois muutaman päivän kuluttua oireiden ilmaantumisesta. Laite on tallilla ahkerassa käytössä. – Monet hevosvalmentajat ovat kertoneet nivelpiikitysten vähentyneen tällä hoidolla. Kun se on muutaman kerran saanut hoitoa esimerkiksi kaulalla ja tietää suhinan alkuperän, voi hoitoa kohdistaa jo takaruumiiseen. Joitakin hevosia olemme totuttaneet laitteeseen siten, että pari ensimmäistä kertaa se on saanut vierestä seurata, miten homma toimii lajikumppanilla. Hän antoi tulehduskohtaan NCS-käsittelyn, odotti varttitunnin, missä ajassa turvotus oli laskenut se verran, että hän pystyi käyttämän ultraääntä. Kun hiilidioksidisuihkua liikuttelee iholla, ei paleltumia tule. Yleisesti voisi sanoa hoidon vaikuttaneen nopeasti ja pysyvästi hevosen hyvinvointiin. NCS-hoito toimii myös ennaltaehkäisevänä ja terveyttä ylläpitävänä hoitomuotona – Monesti esimerkiksi ravureilla on harjoitusten ja kilpailuiden jälkeen turvotusta, joka voi johtua rasituksesta. Eräällä hevosella oli vaikea hankosidevamma ja eläinlääkäri arvioi, ettei hevosella olisi edessään vuoden harjoittelutauko. Itselläni on kokemus siitä, että hevosen mätähaava parani tällä hoidolla muutamassa päivässä. väheni joka viikko. sidilla on myös bakteereilta suojaava ominaisuus. Hoitoja voidaan antaa hevosille sekä harjoitteluettä kilpailukaudella tauot minimoiden. Harjuvaara kehuu hoitoa nopeaksi ja helpoksi. – Oma tenniskyynärpääni parani nopeasti. Tallin hevoset pitävät kylmäkäsittelystä ja osa jopa siitä innoissaan. Potilaatkin tyytyväisiä Hevosvalmentajat ovat antaneet Tenhovaaralle hoitokokemuksista hyvää palautetta. – Lihasjännitystä saadaan laukeamaan ja hevonen palautuu nopeammin ja verenkierto tehostuu
66 Hevostuote Mikroverenkierto vaikuttaa solujen suorituskykyyn paremman hapen ja ravinteiden tarjonnan kautta, sanoo BEMER Nordicin hevosasiantuntija Nina Paloposki.
67 Pienillä verisuonilla suuri vaikutus Parempaa aineenvaihduntaa Mikroverenkierto toimii pienimmissä verisuonissa, jotka eivät ole silmin nähtävissä. Tällaiset karvapeitettä tai kavioita kiillottavat tuotteet ovat kuitenkin vain kosmeettinen apu, varsinaista syytä ne eivät poista. Kaikkien aikojen nopein suomenhevonen, ravikuningas Vitter nauttii ja rauhoittuu Bemer-hoidossa haukotellen makeasti. – Hevonen voi esimerkiksi lihoa tai laihtua, ruokinnasta huolimatta. Imeytymishäiriöt näkyvät Ravinteiden imeytymishäiriöt näkyvät hevosessa monin tavoin. – Huono ravinteiden imeytyminen näkyy nopeasti hevosen karvapeitteessä ja silmissä. Hoitolaitteet on kehitetty päivittäiseen käyttöön kotona tai tallilla, tai hoitoalan ammattilaisen vastaanotolla. B EMER Int. Mikroverenkierto vaikuttaa solujen suorituskykyyn paremman hapen ja ravinteiden tarjonnan kautta, sanoo BEMER Nordicin hevosasiantuntija Nina Paloposki. BEMER Horse-Set -pakettiin kuuluu hoitavan loimen lisäksi kaksi hoitavaa jalkasuojaa. AG perustettiin vuonna 1998 ja se on terveysalalla kansainvälisesti toimiva yritys. Sillä on kuitenkin iso vaikutus hevosen terveydelle ja suorituskyvylle, koska aineiden, kuten hapen ja ravinteiden, vaihto veren ja kudossolujen välillä tapahtuu juuri mikroverisuonten huoltamalla alueella. Haukottelu, kaulan laskeutuminen ja silmien kiinni meneminen ovat tyypillisiä reaktioita rauhoittavan hoidon aikana. – Ruoansulatusvaivat ovat hevosilla hyvin yleisiä. Yrityksen ydinosaamista on high-tech-ratkaisujen tutkiminen ja kehitys mikroverenkierron häiriöiden fysikaaliseen hoitoon niin ihmisillä kuin hevosillakin. Niillä voi avattuina hoitaa myös esimerkiksi hevosen kaulaa ja niskaa. – Joskus tällaisissa tilanteissa lähdetään niin kutsutusti kiillottamaan pintaa. Omaa hevostaan jatkuvasti näkevä ei kenties huomaa muutoksia, mutta tallikavereilta kannattaa kysyä mahdollisista muutoksista hevosen ulkonäössä. Karvapeitteestä lähtee pigmenttisyys ja hevosesta tulee harmahtava, ikään kuin se olisi likainen. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Bemer Mikroverenkierto vaikuttaa muun muassa ravinnon imeytymiseen, tukee palautumisja toipumisprosesseja sekä rentouttaa. Mikäli ravinteet eivät imeydy kunnolla, ei hevonen saa kaikkea sen tarvitsemia ravintoaineita. – Vain jos mikroverenkierto toimii moitteettomasti, hevonen voi kokonaisvaltaisesti hyvin, kiteyttää Paloposki. Yrityksen toimipaikka on Triesenissä, Liechtensteinissa. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, onko hevosen ruokinta. Ja kavioiden laatu sekä joustavuus voivat heiketä, sanoo Paloposki. – BEMER-laitteet parantavat heikentynyttä pienten suonten supistumis-rentoutumisliikettä. Suolisto on pitkä ja se reagoi nopeasti jo vaikkapa heinälaadun vaihtumiseen. Silmistä poistuu kiilto ja niistäkin tulee harmahtavat
Hyvä mikroverenkierto tukee palautumisja toipumisprosesseja sekä poistaa hevosen stressiä ja hermostuneisuutta eli rentouttaa, luettelee Paananen. Hevonen kyllä kertoo käytöksellään ja reagoinnillaan, mitkä ohjelmat ovat sille sopivia kuhunkin hetkeen. Vaikutti siis siltä, että rehun hyväksikäyttö ja imeytyvyys olivat muutamassa kuukaudessa parantuneet. Suojien tehot ovat voimakkaammat kuin loimen, joten ne sopivat täsmähoitoon, vinkkaa Paananen. Kymmenen minuutin hoito sijoittuu näiden väliin niin kestoltaan kuin voimakkuudeltaankin. Mikroverenkierron vaikutukset I Mikroverenkierto tulee hevosen terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Mutta sitä voi käyttää myös kuuriluontoisesti esimerkiksi jonkin vamman paranemista tukemaan, summaa Paananen. Isot suonet haarautuvat yhä pienemmiksi elinten sisällä. Vasta sen jälkeen mietitään lisäravinteiden tarvetta. – Olen myös huomannut, että ähky on lisääntynyt. Eli ruokintaan on hyvä kiinnittää huomiota, painottaa Paloposki. Bemer-hoidosta saa parhaan hyödyn, kun se on säännöllisessä päivittäisessä käytössä. Hyvä mikroverenkierto: • Edistää aineenvaihdunnan ja solujen aktiivisuutta • Aktivoi palautumisja toipumisprosesseja • Nopeuttaa rentoutumista • Parantaa suorituskykyä • Parantaa vastustuskykyä Häiriintyneen mikroverenkierron mahdollisia seurauksia: • Heikentynyt suorituskyky • Riittämätön palautuminen lepovaiheessa • Lisääntynyt infektioalttius ja alentunut vastustuskyky • Riski heikentyneeseen haavojen paranemiseen Hyvinvoiva hevonen. Kun Bemer-hoidot aloitettiin keväällä, alkoi hevonen pärjätä kesällä kahdella litralla väkirehua ja säilytti silti hyvän energiatason ja lihasten vahvuuden. Valmiiksi kuuma ja energinen hevonen ei ehkä hyödy stimuloivasta 15 minuutin hoidosta, vaan saa paremman hyödyn rauhoittavasta viiden minuutin hoidosta. Silloin mikroverenkierto pysyy jatkuvasti paremmalla tasolla. Parantavaa rutiinia – Bemer-hoitojen vaikutus hevoseen on tietysti yksilöllistä, riippuen hevosen lähtökunnosta, aineenvaihdunnasta ja temperamentistakin, toteaa BEMER Nordicin tiedottaja Kirsi Paananen. – Laitteessa on kolme erilaista hoito-ohjelmaa. – On kuitenkin jonkin verran yksilöllistä, kuinka hevoset reagoivat eri hoito-ohjelmiin. – Hoito tehoaa yleensä aika nopeastikin esimerkiksi hevosen rauhoittamiseen tai jalkojen turvotukseen, kun nestekiertoon saadaan vauhtia. Niiden käytössä voi käyttää luovuutta, sillä avattuina niillä voi hoitaa esimerkiksi hevosen kaulaa ja niskaa. Olen haastatellut useita hevosten omistajia ja saanut niissä yhteyksissä todeta, kuinka parantunut mikroverenkierto on vaikuttanut hevosiin monilla tavoilla positiivisesti. 68 kunnossa. – Bemer vaikuttaa näihin mikroverisuoniin ja sitä voi käyttää myös ennaltaehkäisevästi. Hoito laittaa aineenvaihdunnan liikkeelle ja voi parantaa myös hevosen juomista, sanoo Paananen. – On hyvä tiedostaa, että esimerkiksi ihmisellä 74 prosenttia verisuonista on juuri näitä mikroverisuonia, joten niiden toiminta on soluillemme elintärkeää, kertoo BEMER Nordicin tiedottaja Kirsi Paananen. Se on myös ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Vasta pienimpien hiussuonten ohuiden seinämien läpi kulkeutuvat ja imeytyvät happi sekä ravinteet verisuonia ympäröivien solujen käyttöön. Viiden minuutin hoito on rauhoittava ja sopii palautumiseen. – Esimerkkinä voisin mainita Pilvi Tuomisen SM-tason kouluratsun G-Renzon, joka sai aiemmin 6-8 litraa väkirehua päivittäin, jotta sen lihakset pysyivät kunnossa ja säilyttivät kauniin pyöreän muotonsa. – BEMER® Horse-Set -pakettiin kuuluu hoitavan loimen lisäksi kaksi hoitavaa jalkasuojaa. Bemer-hoidosta saa parhaan hyödyn, kun se on säännöllisessä päivittäisessä käytössä. Hoidoilla on myös vaikutusta lihasten toimivuuteen, joka voi näkyä myös loukkaantumisriskin vähenemisenä. Hoidon avulla hevonen voi rauhoittua ja vertyä paremmin ennen suoritusta ja palautua nopeammin sen jälkeen. – Mikroverenkierto vaikuttaa myös muihin hyvinvoinnin tekijöihin kuin ravinnon imeytymiseen. Mitä pidempään ongelma on kestänyt, sitä pidempään myös paraneminen kestää. – Vanhoilla hevosilla parantavien vaikutusten saaminen saattaa kestää pidempään, koska myös niiden vaivat ovat usein kestäneet pidempään eikä niiden keho välttämättä enää vastaa hoitoon yhtä nopeasti muutoinkaan kuin nuorella hevosella. I I sojen verisuonien tehtävänä on kuljettaa verta pääasiassa elinten välillä. – Olen myös kuullut, että moni hevonen alkaa pissaamaan nopeasti hoidon jälkeen. Silloin mikroverenkierto pysyy jatkuvasti paremmalla tasolla, sanoo BEMER Nordicin tiedottaja Kirsi Paananen. Viidentoista minuutin hoito on kaikkein stimuloivin ja sopii hevoselle ennen treeniä tai kilpailusuoritusta
Talvella oli puhetta, että Evartin menestys raviradoilla ei ole se tärkein asia enää, vaan sen hyvinvointi. Terapiasta hyviä kokemuksia Hevosten hyvinvointi on ykkösasia Ojanperän valmennustallilla ja niinpä myös Bemer-terapia löysi tiensä sinne juhannuksen jälkeen. Tässä tapauksessa, jos missä, voidaan sanoa, että onni onnettomuudessa. Se tekikin kaikkien yllätykseksi uskomattoman nopean paluun raviratojen tähdeksi. Ja näin kuuluukin olla, koska tuskin haluaisimmekaan tuntea veren liikkeitä 100 000 kilometriä pitkässä verisuoniverkostossamme! Terapian tulokset tuntuvat sen sijaan usein pidemmällä aikavälillä olon yksilöllisenä kohentumisena. Ihmeellinen hevonen se kyllä on, toteaa Ojanperä valmennettavastaan. Jalkojen nestekierto on parantunut niillä, joilla on ollut helposti turvotusta. Hevosen reagointi hoitoon on usein helppoa huomata sen ilmeistä ja eleistä sekä liikkumisesta, Kirsi Paanenen sanoo. Artikkeli perustuu haastateltavan omiin kokemuksiin, jotka eivät välttämättä ole yleistettävissä muihin ihmisiin. Evartilla myös dramaattinen vuosi Antti on valmentanut ravinkuninkaiksi Jokivarren Kunkun vuonna 2015 ja Evartin kahdesti peräkkäin, vuosina 2020 ja 2021. Mikroverenkierron paremman toiminnan seuraukset ovat yksilöllisiä elimistön lähtötilanteesta riippuen. Se siis auttaa kehoa toimimaan sillä tavalla, kuin sen luonnollisesti kuuluisikin. 69 Teksti: Kirsi Paananen R avipiirejä kohahdutti viimekesäinen onnettomuus, jonka seuraukset olivat kuitenkin myös onnekkaat: ravivalmentaja ja -ohjastaja Antti Ojanperältä löytyi vammoja tutkittaessa synnynnäinen henkeä uhannut sydänvika, joka saatiin korjattua leikkauksella. Huomattiin, että hevosten elimistö alkaa pelata, kun ne virtsaavat heti hoidon jälkeen. Kun hengenlähtö on ollut lähellä, on se pistänyt miettimään, onko työ kuitenkaan se kaikkein tärkein asia elämässä, toteaa Ojanperä viime kuukausien mietteistään. Valmennettavilla positiivisia kokemuksia herkutella porkkanoilla. Sydämen päävaltimosta, aortasta, löydettiin laajentuma, jonka vuoksi Ojanperällä on ollut suuri riski kuolla oikeastaan milloin vain. – Nyt kokeilemme hoitoa hankosidevammaan. Mutta niin vain sen kunto lähti keväällä kohenemaan ja intoa juoksemiseen löytyi entiseen malliin. Sitä käytetään erityisesti ennen treeniä ja hevosten vapaapäivinäkin ennen vesimatolla juoksuttamista. Riittävästi happea ja ravinteita Bemer-verisuoniterapia on fysikaalinen hoitomuoto, joka parantaa pienten verisuonten heikentynyttä verenvirtausta niin ihmisillä kuin hevosillakin. Ne myös rentoutuvat hoidon aikana, kertaa Ojanperä huomioitaan. Mielenkiinnolla odotamme tuloksia. Kumpikin voi jo paremmin. Näin se auttaa palauttamaan riittävän hapen ja ravinteiden tarjonnan kudossoluille ja poistamaan niistä kuona-aineita, minkä seurauksena kudoksilla, kuten vaikkapa iholla, aivoilla, lihaksilla, luilla tai sisäelimillä, on paremmat edellytykset toimia, uusiutua ja toipua – sekä tuottaa energiaa. – Kyllä se yllätys kuitenkin oli meille kaikille. Se saa asua omassa karsinassaan ja Antti Ojanperä toipuu sydänleikkauksesta ja Evartti oli menehtyä suolisto-ongelmiin alkuvuodesta. Niistä kymmenen, mukaan lukien Evartti, Mas Champ, Kunkku ja Vitter, ovat saaneet terapiaa lähes päivittäin. Hoidon vaikutus ei välttämättä tunnu juuri miltään hoidon aikana, mahdollista pientä kihelmöintiä lukuun ottamatta, koska emme juuri tunne verenkiertoamme. – Aika nopeasti hoidosta tuli positiivinen olo. Lihaksetkin toimivat kuulemma paremmin. Terapia ei lääkkeen tavoin ole kohdennettu poistamaan tiettyä oiretta tai parantamaan tiettyä sairautta, vaan se toimii laajemmin, tukemalla mikroverenkiertoa, jonka seurauksena keholla on paremmat mahdollisuudet korjata omaa toimintaansa monella tavalla. Fysikaalisen Bemer-terapian käyttöön on jo muodostunut tietyt rutiinit. I. Ilman heinäkuun ensimmäisen päivän ravitreeneissä tapahtunutta kolarointia ja murtumavammojen yhteydessä tehtyjä kehon kuvauksia sydänvikaa ei olisi löydetty. Evartin voitto oli tänä vuonna kaukana itsestään selvästä, sillä se oli menehtyä vakaviin suolisto-ongelmiin alkuvuodesta. Tallilta löytyy kaikkiaan 33 hevosta, joukossa myös muita tähtijuoksijoita, kuten Mas Champ ja Josveis. Ojanperä toipuu edelleen leikkauksesta, mutta onneksi toipuminen on sujunut hyvin eikä takapakkeja ole tullut. – Vähän on ollut haasteita malttaa olla poissa hevosmiehen hommista, mutta toisaalta on ollut enemmän aikaa lapsille
70 Vihdin Ratsastajat on seura kaikille lajista ja tasosta riippumatta Ratsastusseura ilman tallisidonnaisuutta Hyvin sujuneet rataharjoitukset saivat hymyn huulille. Vasemmalta Iina Pukkila (ratsailla), Minna Reino, Kristina Niemelä ja Coco Roine.
– Nopea jäsenmäärän kasvu kertoo, että tällaiselle riippumattomalle ratsastusseuralle oli tilausta. Jäseniksi on saatu sekä harrastajia että kilpailijoita. Seuran alkuunpanjoissa on mukana monia kokeneita konkareita, joilla on kokemusta paitsi ratsastuksesta sekä harrastuksena että kilpatasolla, myös järjestötoiminnan vahvaa osaamista. Ikähaarukka on myös laaja – nuorimmat jäsenet ovat alakouluikäisiä ja vanhimmat eläkelaisiä. Seuran kotipaikka on Vihti, mutta myös muiden paikkakuntien ratsastajat ovat tervetulleita. Tallilla on erinomaiset puitteet tapahtumien järjestämiseen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajan lisäksi Minna Reino, Sara Maattola-Lindholm, Kristina Niemelä, Mari Unnbom ja Annika Laihonen. – Kun seuran perustamista vasta mietittiin vuosi sitten syksyllä, ja toiminta käynnistyi virallisesti vuoden alussa, niin voimme olla todella tyytyväisiä siitä, että jäseniä on saatu jo nyt näin paljon. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen Sekä Vihdin Ratsastajien puheenjohtaja Anne Sara-aho (oikealla) että Jarna Pukkila Vihdin Ratsastuskeskuksesta ovat tyytyväisiä hyvin alkaneeseen yhteistyöhön. on vikeltäjiä.. Heti mukava määrä jäseniä – Jäseniä saatiin heti alkuun noin 70, kertoo jäsensihteeri Minna Reino. Seura on Suomen Ratsastajainliiton SRL:n jäsenseura. 71 V ihdin Ratsastajat ry aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Seura ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn talliin, vaan se haluaa olla laajasti kaikkien vihtiläisten hevosharrastajien ja kilpailijoiden oma seura lajista ja tasosta riippumatta. Vihdin Ratsastajat on seura kaikille lajista ja tasosta riippumatta Vihdin Ratsastajat ry on uusi vihtiläinen ratsastusseura, joka edistää hevosurheilua ja hevosharrastusta tasapuolisesti reilun pelin hengessä kaikkien lajien kesken, hevosen hyvinvointia kunnioittaen. – Olemme myös sekä harrastajien että tavoitteellisesti kilpailevien seura. – Vihdin Ratsastuskeskuksen kanssa on saatu hyvää yhteistyötä aikaan. Vaikka seura ei ole kytköksissä mihinkään talliin, useita yhteistyökumppaneita on jo löytynyt, joten sekä isompien että pienempien tapahtumien järjestäminen onnistuu. – Seura on perustettu vihtiläisten eri lajien hevosharrastajien toiveesta, puheenjohtaja Anne Sara-aho toteaa. On kouluja kenttäratsastajia, ja muun muassa on vikeltäjiä. On kouluja On kouluja kenttäratsastajia, kenttäratsastajia, ja muun muassa ja muun muassa on vikeltäjiä
Se ei kuitenkaan ainakaan vielä toteutunut, koska ilmoittautuneita oli liian vähän. – Ja tärkeää on myös, että seurassa on menestyneitä kilparatsastajia niin kenttäja kouluratsastuksessa kuin vikellyksessäkin. – Jäsenmaksut ovat aika pienet, ja ratsastusmaailmassahan seuralle jää niistä vain pieni siivu. Kannatusjäsenille ei kuulu SRL:n jäsenetuja. On arvioitu, että kunnan alueella on jopa yli 2 000 hevosta. – Tietysti meillä seuran aktiivisilla toimijoilla on jokaisella on päivätyömme, joten ajankäytössäkin on välillä haasteita, mutta niinhän se on kaikessa yhdistystoiminnassa, Ensimmäiset rataharjoitukset järjestettiim kesällä yhdessä Vihdin Ratsastuskeskuksen kanssa. Kun vasta harrastusta aloitteleva lapsi tai nuori näkee tutun ratsastajan menestyvän, siitä saa itsellekin lisää pontta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Suurin osa menee liitolle, joten ne eivät paljon kassaa kartuta. Muun muassa estevalmennuksia on jo järjestetty. Vihdin Ratsastajissa on mukana monia, jotka ovat jo aikaisemmin toimineet eri ratsastusseuroissa. Asukkaistakin löytyy maan parhaita ravivalmentajia ja -ohjastajia. – Porukalla syntyi sitten ajatus, että ehkä tälle alueelle tarvittaisiin seura, joka ei ole keskittynyt tiettyyn talliin tai lajiin, vaan olisi kaikkia yhdistävä, olkoonpa laji mikä tahansa. – Tavoite on, että – Tavoite on, että voimme jatkuvasti voimme jatkuvasti tarjota jäsenille tarjota jäsenille laadukasta laadukasta valmennusta valmennusta edullisesti. Aluekisat olivat seuran ensimmäinen isompi ponnistus. – Meillä oli muun muassa tarkoitus järjestää vikellyskurssi, jota oli kyselty. 72 Lisäksi monilla jäsenillä on omia talleja, joilla voidaan järjestää pienempiä tapahtumia, Anne Sara-aho toteaa. Mutta yritämme varmaankin uudelleen saada vikellyskurssin aikaan. – Ehkä osasyynä ilmoittautujien vähäisyyteen oli väärä ajankohtakin, heinäkuussa monet olivat lomilla. – Tavoite on, että voimme jatkuvasti tarjota jäsenille laadukasta valmennusta edullisesti. Vihti tunnettu hevospitäjä Vihti on Suomen merkittävimpiä hevospitäjiä. Sanotaan, että Vihdissä on eniten hevosia väkilukuun nähden Suomessa. Pieniä talleja on lukemattomia ja suurempiakin kymmeniä. He ovat idoleita nuoremmille. Kisat sujuivat kaikin puolin hyvin, joten siitä on hyvä jatkaa. Laadukasta valmennusta Kaikki asiat eivät vielä ensimmäisenä toimintavuotena ole käynnistyneet aivan siten kuin on toivottu. edullisesti.. – Ne olivat harjoittelua syyskuussa järjestettyihin isoihin kilpailuihimme eli kouluratsastuksen Etelä-Suomen alueen aluemestaruuskisoihin. – Kilpailuja on tarkoitus järjestää jatkossakin, ja toki meidän jäsenemme ovat mukana kisoissa ympäri Suomea, ja ulkomaillakin, ihan korkealla tasollakin. – Meitä auttaa se, että seurassa on monia toimihenkilöitä, Anne Sara-aho, Minna Reino ja Mari Unnbom vaihtoivat ajatuksia kesällä pidetyissä Vihdin Ratsastajien rataharjoituksissa Vihdin Ratsastuskeskuksessa. Jatkossa sitten saadaan kilpailuista osallistumismaksuja, ja tuloja kursseista ja valmennuksista sekä puffet-myynneistä. Isot kilpailut ensimmäistä kertaa olivat toki melkoinen rutistus. Vihdin Ratsastusseuran täysjäsenen jäsenmaksu on 64 euroa seniorilta ja 57 euroa juniorilta, perhejäseniltä 37 euroa seniorilta ja 33,50 euroa juniorilta. – Meidän hyvin menestyneitä nuoriamme ovat muun muassa Coco Roine ja Antonia Niemelä. Rahoitusta hankittava – Kun kassaa ei ole vielä ehditty kerryttämään, toiminnan panostus suuntautuu pitkälti ensi vuoteen ja siitä eteenpäin, jolloin toivottavasti on jo enemmän resursseja saada edullista koulutustarjontaa jäsenillemme. Rataharkoista isompiin kisoihin Alkuvuosi oli seurassa hiljaiseloa, osittain koronankin vuoksi, mutta kesällä saatiin sitten monia asioita käyntiin. Seuralle itselleen yhden henkilön jäsenmaksusta jää vain kymmenen euroa. Myös kannatusjäseneksi voi liittyä, henkilöjäsenet 10 eurolla ja yhteisöjäsenet 50 eurolla. – Vihdissähän on aika paljon seuroja, jotka ovat keskittyneet jollekin yhdelle tallille, ja niiden jäsenmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä
– Yhdessä aloitettiin, kun tytär oli 6-vuotias. Seuran arvojen mukaisesti kilpailuissa kiinnitettiin huomiota erityisesti hyviin käytöstapoihin ja hevosen käsittelyyn. Meillä pääsee mukaan kaikenlaiseen toimintaan, ja jäsenistön toiveita kuunnellaan. I Vihdin Ratsastajia edustava Coco Roine on muun muassa kouluratsastuksen SM-kultamitalisti lapsiratsastajissa. On avuksi, että minulla on hallinnollinen koulutus ja työkokemusta muun muassa taloushallinnosta. – Järjestötoiminta on minun juttuni, se on minusta niin kivaa. suudensuunnitelma pohdittaisiin isolla porukalla. Kilpailuissa myös jaettiin palkintoja hyviä hevosmiestaitoja ja reilun pelin henkeä kunnioittaville ratsastajille. Sitten tuli välillä pitkä tauko, kunnes oma tytär halusi hevosen selkään ja sittemmin myös kilpailemaan. Esimerkiksi kouluratsastuspuolella olemme hyvin omavaraisia, meillä on omassa porukassa tuomareita ja stewardeja. Tarkoitus on myös järjestää yleinen kokous, jossa tulevaiI Anne Sara-aho itse innostui nuorena ratsastuksesta. Hallituksessakin olisi vielä tilaa uusille toimihenkilöille. – Meille tuli tänne maalle ensin hoitoon sukulaisen hevonen, sitten ostettiin oma, ja ylläpitoon tuli toinenkin. Ja jokaisen panos on seurassa tärkeä. – Täällä voi yhtä hyvin harrastaa vaikkapa varttuneempi nainen, joka haluaa vain vähän hevostella, tai tavoitteellisesti harjoitteleva kilparatsastaja. Nykyisin Annella on kaksi ratsua ylläpidossa. Nyttemmin oma ratsastus on selkävaivojen vuoksi jäänyt, mutta hevosinnostus on säilynyt. 73 Ratsastuksesta järjestötehtäviin joilla on kokemusta ja osaamista erilaisten kilpailujen järjestämisestä, ihan pikku rataharjoituksista jopa kansainväliselle tasolle saakka. Meille kaikille on tärkeää, että on yhteistä tekemistä, ja että seura ei ole sidottu paikkaan tai lajiin, toteaa Mari Unnbom, joka myös toimii seuran hallituksessa. – Se antaa meille erinomaista pohjaa toimintaan. Hänellä on ollut myös ravihevososuuksia. Asuimme silloin Espoossa, ja 17 vuotta sitten muutimme Vihtiin. Haluamme, että tänne ovat tervetulleita kaikki, jokainen sellaisena kuin on. Kaikki ovat tervetulleita Kilpailut ovat seuralle tärkeitä, mutta anne Sara-aho korostaa, että tavallisia harrastajia ei haluta unohtaa. Puheenjohtaja kannustaa liittymään seuraan, monestakin syystä. – Haluamme, että meillä on seura, joka sopii kaikille, sekä harrastajille että kilpailijoille ratsastuslajista, tasosta ja taustasta riippumatta. Ensi vuonna Cocolla on tarkoitus siirtyä junioreihin.
Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Kriterium voitettiin jälleen SE-tuloksella L ämminveristen Kriterium -finaali Teivossa lokakuun ensimmäisenä lauantaina oli todellinen raviurheilun näytös. Kylliäinen kertoi, että lähdössä nähty taktiikka ei ollut täysin ensimmäisen suunnitelman mukainen, mutta sopi lopulta hevoselle paremminkin kuin hyvin. – Ihan mahtavat fiilikset. Tommi Kylliäinen teki illan kovimmat tuuletukset ja uuden Suomen ennätyksen lukemiin 13,2. Kylmähermoisena tunnettu ohjastaja Tommi Kylliäinen joutui heti lähtökiihdytyksessä ottamaan käyttöön suunnitelma B:n ja ajoi ajokkinsa Planbeen neljänteen sisälle. Ikäluokkansa voittoa lämminveristen puolella pääsi juhlistamaan pienoinen yllättäjä Planbee. En osaa nyt sen ihmeempää sanoa, mutta tunnelma on ehkä katossa, naurahti Kylliäinen heti ensimmäisenä lokakuun alun voittajahaastattelussa. 74 3-vuotiaiden lämminveristen ja 4-vuotiaiden suomenhevosten ikäluokkien päätähtäin Kriteriumfinaalit ravattiin Tampereen Teivossa. Reipas matkavauhti oli myös 3-vuotiaalle ruunalle iso etu.. Kylliäinen tiesi koko ajan, että näin kovaa lähtöä ei voiteta ulkoratoja kiertelemällä. Kriterium-sankari vuosimallia 2021 Planbee ja Tommi Kylliäinen
Loppusuoralla ääntä ei lähtenyt vain valmentajasta vaan koko Planbeen omistajaporukka Talli Tarkkaan harkittu osoitti koko Teivon mäelle, kenen hevonen voitti Kriterium-finaalin. Kyllä kun tunne on hyvä niin se ulos tahtoo, kertoi Planbeen valmentaja Jukka-Pekka Hukkanen. Hevonen oli ehkä pikkaisen liian innokas. – Vaikka olen kuinka vaaleanpunaisilla laseilla varustettu kasvattaja ja ajattelin, että nyt meillä menee kaikki hyvin, niin silti kuvittelin, että kolmas – viides sija voisi olla hyvä ja nyt me voitettiin, hämmästeli Mäkinen. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen. 75 – Vauhti oli hyvää ja sopi meille. Laskin, että kiihdytys menisi hieman toisella tapaa, että Mika Forss lähtisi ajamaan aika aktiivisesti eteenpäin siitä ja ajattelin, että koitetaan, jos sen takaa päästäisiin asemiin, mutta heti huomasin, että nyt B-suunnitelma käyttöön ja vähän pakkia silmään ja sisäkautta yrittämään, totesi kommentoi Kylliäinen. 3-vuotiaan ruunan ovat kasvattaneet Vesa Mäkinen ja Johanna Sairanen. Neljännestä sisältä Kylliäinen pääsi kipuamaan koko ajan lähemmäs johtavaa muiden nostaessa ulkoradoille. Kyllä lähti ääntä – Kyllä oli pikkunen huuto, kun hevonen pääsi vapaalle radalle. Planbee juoksi sisärataa pitkin loppusuoralle asti. Virolahtelainen Hukkanen seurasi lähdön tapahtumia omien sanojensa mukaan ”puun takana, erittäin jännittyneenä”. I Planbeen omistajaporukka Talli Tarkkaan harkittu iloitsi railakkaasti Kriterium-voitosta. 300 metriä ennen maalia Kylliäinen näki, että ”luukku aukeaa” ja vetolaput vedettäessä Planbee lähti hurjaan loppukiriin. – Kyllä tämmöisessä tilanteessa pitää vähän iloa ottaa irti. Hukkanen naurahtikin, että puuhun jäi varmasti reiät jännittämisestä. Lähdön jälkeen Mäkinen muisteli Plabeen, tutummin Teuvon vaiheikasta matkaa pienistä terveysmurheista nyt ikäluokan parhaaksi. Jaettu ilo on moninkertainen ilo, vaikka se on klisee niin se on kuitenkin näin, kommentoi Vesa Mäkinen Planbeen osaomistaja ja toinen kasvattajista maalisuoran tunnelmia. Maalissa voittajasta ei ollut epäselvyyttä. Kyllä tästäkin pienestä vartalosta ääntä lähtee
Siirin Valtsun laukan huomasin vasta, kun se laukka tuli, mutta sittenhän meille tulikin pulmia, kun ei ollut hevosta sisäpuolella eikä ulkopuolella. Voitto tsemppasi Suurosen mukaan hyvin maaliin asti, vaikka kilpakumppani Fransson yritti yllättää ulkoratoja pitkin. Suuronen kertoi, että Kriterium -finaaliin valmistauduttiin samoin, kuin muihin kilpailuihin. – Vaikea tuolta kaukaa oli katsoa, että miten lähelle se tulee, muttei se ainakaan ohi mennyt, naurahti Suuronen voittajahaastattelussa. Tuntui, että hevonen pysähtyy ihan kokonaan, mutta kyllä se sitten, kun alkoi kopina kuulua, lähti taas jatkamaan matkaa, summasi Ari Moilanen lähdön tapahtumia. Suomenhevosten Kriteriumin vahvin oli V.G. Voitto ”Mitä isompi palkinto, niin aina se onnistuu” V.G. 4-vuotiaille ravataan vielä tämän vuoden puolella Satakunta-ajo, mutta Suuronen ei vielä osannut sanoa starttaako V.G.Voitto siinä. Nyt on helppo iloita ja vähän näyttää, että olisi parempikin hevosen omistaja, mutta näinhän se on kun on noin hyvä hevonen niin helppoa olla iloinen, summasi V.G.Voiton osaomistaja ja toinen kasvattajaista Jukka Grönfors. Värikkäiltä vaiheilta ei suomenhevosten finaalissakaan säästytty, kun V.G. Voiton voittoon. Kilpakumppanien lähestyessä V.G. Karsinnan laukkakaan ei harmittanut, kun finaalipaikka silti avautui. Voitto sai uuden vaihteen päälle ja nappasi itselleen ikäluokan herruuden. Ohi ei ainakaan mennyt V.G. 76 Suomenhevosten Kriterium–finaali päättyi Grönfors Training Oy:n juhliin Ari Moilasen ohjastaessa V.G. Voitto hieman hölmistyi ja valmentaja Seppo Suuronen sekä ohjastaja Ari Moilanen ajattelivat molemmat, että ravaakohan ori enää maaliin asti. Voitto ja Ari Moilanen nappasivat suomenhevosten 4-vuotiaiden Kriteriumfinaalin voiton. Hevonen meni kyllä tosi kevyen tuntuisesti ja päätin, että kovaa ajetaan maaliin asti. Hevosen osaomistaja ja toinen kasvattajista Jukka Grönfors oli sitä mieltä, että voittajan on aina helppo iloita. I. Voitto jäi pitkään roikkumaan kolmannelle radalle ennen suursuosikin Siirin Valtsun rinnalle pääsyä. Voiton valmentajan Seppo Suurosen mielessä kävi Siirin Valtsun laukatessa samoja ajatuksia, kun ohjastaja Ari Moilaisen. Kuva: Hippos /Juho Hämäläinen 4 -vuotiaiden suomenhevosten ikäluokan herruus ratkaistiin Teivon Kriterium-ravien kahdeksannessa lähdössä. – Kyllä kiihdytys meni aika pitkäksi, että olisi sitä aikaisemmin mieluummin siihen johtavan rinnalle päästy. Omistajien ilo V.G.Voiton voiton jälkeen oli käsin kosketeltavissa. Kuitenkin V.G. – Onhan tämä iso juttu, että näitähän ei ajeta, kun kerran vuoteen, summasi Suuronen Kriterium voiton merkitystä. – Näitä ei ajeta, kun kerran vuoteen, on tämä iso asia, summasi valmentaja Suuronen Kriterium voiton merkitystä. Viimeisessä kurvissa jännitystä lisäsi Siirin Valtsun laukka, sillä yksin jäätyään V.G. Ajattelin itse mielessä, että tyytyväinen olisin, oli sija mikä tahansa, kunhan hevonen tekee ehjän juoksun. – Hieno on fiilis, vaikka sydän pamppaa, mutta silloin tiedetään, että ollaan elossa
Estemestaruus kilpaillaan Derbynurmella joka toinen. – Hienoa voittaa tämä kilpailu! Ehdimme käydä vain yhden osakilpailun kesällä ja sieltä saimme osallistumisoikeuden finaaliin. Tapahtuma on yksi suomenhevosväen vuoden kohokohdista, jonka ainutlaatuinen tunnelma on vertaansa vailla. Lisäksi viikonloppuna kisattiin suomenhevosten Avant Trophyn finaali. Kuva: Krista Rostén Hevosopistolla juhlistettiin hillitysti 20-vuotista Suomenratsujen Kuninkaallisia. Kotipaikkakunnan Anna Kärkkäinen tyylitteli Kulta-Ahon Kasimirilla ylivoimaiseen voittoon ja toiseksi sijoittui Ypäjän Ratsastajista Annamari Heikkilä ja Ypäjä Arska. Finaalin ainoa tamma työskentelee kotona ratsastuskoulussa ja sen kanssa treenataan ohessa myös kenttäratsastuksen saloja. Prix de Ypäjän Kunta kilpailtiin vaativalla kouluratsastuksen tasolla ja radalla nähtiin hienot viisi ratsukkoa. Vuosien saatossa tapahtuman suosio on kasvanut tasaisesti, viime vuosina tapahtumaan osallistuneiden suomenevosten määrä on noussut jo yli 500:n. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna kilpailtiin Suomenhevosten estemestaruus 2021, Black Horse-kasvattajakilpailut kouluja esteratsastuksessa sekä pienhevosten mestaruudet. Suomenratsujen Kuninkaalliset on vuotuinen suomenhevosratsun kasvatuksen päätapahtuma. Luokat ovat avoimia vain suomenhevosille. Yhteensä lähtöviivalla oli yhdeksän ratsukkoa ja hallitseva mestari Katariina Ala-Äijälä – Ludwig Wäst sai taipua hopealle, kun lapsiratsastajia kansainvälisissä kilpailuissakin edustanut Coco Roine luotsasi kokeneen Sibbo-orin kultamitalille. – Vähäisellä yhteisellä treenihistorialla olen kyllä aika tyytyväinen! Sibbo on kokenut konkari ja sain itse vain nauttia ratsastamisesta, onhan nämä suomenhevoset aika kivoja, kiitteli ratsastaja 19-vuotiasta kilpailukumppaniaan. Junioreiden piensuomenhevosten kouluratsastusmestaruudesta kilpailivat juniori-ikäiset ratsastajat, jotka ratsastivat ponikokoisilla suomenhevosilla. 77 S uomenratsujen Kuninkaalliset järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Tänä vuonna mukana oli myös suomenhevosten kenttäratsastusSuomenratsujen Kuninkaalliset juhlatunnelmissa Anni Roivas ja Leenu Rols olivat kenttäratsastuksen Avant Trophyn finaalin ykkösiä. Suomenratsujen Kuninkaallisissa kilpaillaan este-, kouluja pararatsastuksessa. ta, kun Avant Trophyn finaalin 5-7-vuotiaille suomenhevosille voitti Leenu Rols ratsastajanaan Anni Roivas
Heti kintereillä seurasivat kuitenkin Lassi Lehmusto – Vekardo ja Helkky Ylönen – Kulmalan Taika, jotka molemmat ylittivät suorituksillaan 70 prosentin tulosrajan. Ja mestaruus pienhevosella oli erityisesti Liisan mieleen, koska hän on sanojensa mukaan aina tykännyt suomenpienhevosista. Tämän vuoden hopeamitalisti mestaruuksista oli myös Kelmi Kür:n kakkonen. Kuva: Hevosopisto vuosi ja tänä vuonna tiukassa mitalitaistelussa moninkertainen mestariparivaljakko Marja Tetri-Rantanen – Niisun Nestori joutui tiukan paikan eteen, kun Liisa Sassi-Päkkilä_ Äänenkantaja tykitti kahtena päivänä huippuradan. Ainoa estevirhe tuli kilpailun toisella kierroksella ja loppuvirhepistesaldo riitti voittoon. Ehkä ensi vuodeksi voidaan siihen tehdä vähän muutoksia, mikäli valmentaja Kiki Nyberg antaa luvan, nauroi Anna nauroi voittonsa jälkeen. Jo Pohjola GP-sarjassa Liisa havaitsi hevosen olleen ”järjettömän hyvän ja niin itsevarman, ettei koskaan ennen”. – Ilman tämmöistä sisukasta hevosta ei yksikään kuski tuolta selviäisi noin hienosti. Hopealle ratsasti Linnea Haukilehto perheensä kasvattamalla ja omistamalla Aroha Pilotilla ja Niisun Nestorin kulta vaihtui tänä vuonna pronssiseksi. Kouluhevosissa huimaa laatua Kouluratsastuksessa Kelmi Kür kilpaillaan vapaaohjelmana ja hallitseva mestaruuskaksikko Anna Kärkkäinen & Kulta-ahon Kasimir saavat kilpailu toisensa perään loistavia tuloksia tarkalla työllään vaativan ohjelman parissa. Kuva: Krista Rostén – Tänään tuli ehkä ratsastajalle vähän kiire radalla, kun oli niin kivaa, totesi Lassi Lehmusto Vekardon selästä. Pikkusuokilla yksi puomi koko reissulla on aivan järjetön juttu! Liisa antoikreditiä kilparatsulleen neljästä kilpailusuorituksesta. Lassi Lehmusto kilpailee Vekardolla ensimmäistä kauttaan ja on tyytyväinen. 78 Tämän vuoden mestaruudessa kiertopalkintoon kaiverretaan kahden tamman, Helmiliinin – Noora Turusen ja Mimonan – Viivi Erosen, nimet. Black Horse Kasvattajakilpailun voittaja ori Taikatumma ja Tiina Hyssänmäki. – Hyvä rata! Nyt alkaa vapaaohjelma olemaan jo niin moneen kertaan ratsastettu, että se on jo tuttu meille molemmille
Kuva: Hevosopisto Anna Kärkkäinen ja Kulta-ahon Kasimir voittivat vaativalla kouluratsastuksen tasolla kilpaillun Prix de Ypäjän Kunta-kisan sekä Kelmi Kür vapaaohjelman. Koska tänä vuonna estemestaruudessa ei ollut mukana tammaa, palkinto luovutettiin piensuomenhevosten estemestaruuden parhaalle tammalle. – Tänään tuli ehkä ratsastajalle vähän kiire radalla, kun oli niin kivaa! Mutta kunhan pääsen hevosen kanssa treenaamaan talven läpi, niin ensi vuoden vapaaohjelmakin muodostuu varmasti hyvin erilaiseksi, analysoi Lehmusto kilpailun päätyttyä. Kilpailu ratsastettiin 80 senttimetrin esteillä ja ensimmäiselle kierrokselle starttasi 17. Derbykentällä hypättiin myös samansukuisten esteratsastuskilpailu. Kiertopalkinto parhaalle tammalle Suomenratsujen Kuninkaalliset näkivät päivänvalonsa 20 vuotta sitten. Luokassa ratsukot muodostavat kahden ratsukon joukkueet ja hevosia yhdistää sukulaisuusside. Piensuomenhevosten estemestaruudessa nähtiin jännittävä uusinta. Nuorten suomenhevosten Laatuarvostelulla halusimme tarjota nuorille ratsusuomenhevosille tavoitteita jokaiselle ikävuodelle ja nähdäkseni se on myös vienyt ratsuhevosia systemaattisesti eteenpäin, Susanna Frey taustoittaa. 79 Silvolan Hemmingin jälkeläiset Kassiopeia ja Reetta Ahtila ja Turkan Henrikki ja Petra Nyman veivät voiton samansukuisten esteratsastuskilpailu. Ratsukko kuittasi voitostaan runsaat 4 000 euroa. Kilpailun perustajakasvoina pidetään Päivi Lainetta ja Susanna Freytä, jotka saivat monet muut mukaan rakentamaan suomenhevosten kilpailua. Parhaana tammana palkittiin Hämeen Hevosjalostusliitto ry:n loimella Haavis-Estelle, joka sijoittui Anna Johanssonin kanssa luokassa kuudenneksi, ollen ensimmäinen ei-sijoittunut ratsukko. Uusintaan pääsi nollaradoilla mukaan kahdeksan ratsukkoa ja kaksipäiväinen Kasvattajakilpailu ei painanut Paletin Liekin kavioissa, sillä se laukkasi helppoon voittoon puhtaalla suorituksella Sandra Tiaisen kanssa. Liisa Sassi-Päkkilä ja Äänenkantaja ottivat estemestaruuden. Tänä vuonna listoilla oli ilahduttavasti kahdeksan joukkuetta ja voiton veivät moninkertaisen koulumestaruusmitalisti Silvolan Hemmingin jälkeläiset Kassiopeia ja Turkan Henrikki. Se luovutetaan Ypäjällä järjestettävän suomenhevosten estetai koulumestaruuden parhaalle tammalle. Luokkaa sponsoroi Kimmon Vihannes Oy ja voitto oli 400 euron arvoinen. Kuva: Krista Rostén ratsukkoa. Tämän vuoden mestaruudessa kiertopalkintoon kaiverretaan kahden tamman nimet, sillä hopea jaettiin Helmiliinin – Noora Turusen ja Mimonan – Viivi Erosen kesken. Hevosopisto haluaa kunnioittaa Päivi Laineen muistoa jakamalla vuosittain kiertopalkinnon. – Ajatus lähti siitä, että mietimme, olisiko tällaiselle suomenhevosten omalle kilpailuviikonlopulle kysyntää. Vuoden 2021 Black Horse Kasvattajakilpailun voittaja on jo tuttu nimi viime syksyn Laatuarvostelun voittajana, ori Taikatumma teki kahden päivän urakkansa vakuuttavasti yhdessä ratsastajansa Tiina Hyssänmäen kanssa. Lopputuloksena on nyt tämä kilpailu, jossa on mukana satoja suomenhevosia. I ruunan antamiin näyttöihin radoilta
Panelistit kertoivat mielipiteitään liittyen pohjoismaiseen kylmäveriraviurheiluun. suomenhevoset) olivat juosseet palkintorahoja noin 165 000 euron arvosta. Johansson alusti puheenvuorossaan eri Pohjoismaiden raviurheilun sekä viikonloppuna kilpaillun PM-lähdön historiaa. lokakuuta. Pekosen esittelemissä tilastoissa tuli ilmi, että Suomessa kilpailee parhaillaan 41 kylmäveriravuria. Panelistien välillä oli odotettavissa vaihtelevia mielipiteitä, ja esimerkiksi kasvattaja Kari-Markku Karjalainen oli ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen kylmäverisarjat tulisi kaikki rajata suomenhevosille. Kylmäveriravureiden juoksema palkintosumma vastaa noin kolme prosenttia kaikista Suomen suomenhevosja kylmäverilähtöjen palkintorahoista. Valmentajien etujärjestön puheenjohtaja Antti Karhila kommentoi yhdessä puheenvuorossaan nuorten suomenhevosten tiivistä kilpailukalenteria. Seminaarissa käytiin läpi kotimaisen kylmäveriraviurheilun tilannetta ja pohdittiin mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteistyön syventämiselle. Toiset hevoset kehittyvät nopeammin, mutta tarkoitus on, että hevoset ovat mahdollisimman valmiita omiin sarjoihinsa, totesi Matti Rehula suomenhevosliitosta. Kotimaisten kylmäveriravureiden näkökulmaa esillä piti erityisesti lahjakkaista kylmäverihevosistaan tunnettu Antti Ala-Rantala. Lisäksi panelistit näkivät, että nuorten suomenhevosten kilpauran aloitusta tulisi tukea ja sarjatarjontaa kohdistaa enemmän uransa alkupuolella oleville hevosille. Tilaisuuden lopussa yleisökysymyksen päätteeksi panelisteilta kuitenkin tiedusteltiin, mitä he ovat mieltä kylmäverirotujen yhdistämisestä. Karhilan mukaan erityisesti nelivuotiaiden suomenhevosten kilpailukalenteri nähdään todella tiiviiksi ja sarjatarjontaa voisi kohdistaa enemmän tammoille tai muihin ikäluokkiin. Pekonen arvioi, että vuoden loppuun mennessä summa noussee arviolta 200 000 euroon. Hipposta edustanut Pekonen otti palautteen vastaan, eikä nähnyt esteitä mahdollisille sarjamuutoksille. Lokakuuhun mennessä suomalaisessa valmennuksessa kilpailleet kylmäveriravurit (pl. Suomenhevossarjojen avautumiselle muissa Pohjoismaissa todettiin, että päätökset ovat pitkälti eri maiden keskusjärjestöjen käsissä. Pekosen puheenvuorossa taas keskityttiin pääasiassa lukuihin suomalaisen kylmäveriurheilun takana. 80 Pohjoismaiseen kylmäveriraviurheiluun keskittyvä seminaari pidettiin Turun Metsämäen raviradalla lauantaina 9. Keskustelua asiasta on ollut Ruotsin kanssa, mutta he päättävät asiasta sisäisesti, Pekonen totesi keskustelussa. Luvut toimivat pohjana iltapäivän paneelikeskusteluun, johon osallistuivat ravivalmentaja Antti Ala-Rantala, Ravivalmentajat ry:n puheenjohtaja Antti Karhila, Suomenhevosliiton hallituksen jäsen Matti Rehula, Suomen Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen, kilpailupromoottori Mikael Mattfolk ja suomenhevoskasvattaja Kari-Markku Karjalainen. Panelistit olivat yksimielisiä kuitenkin erityisesti siitä, että suomenhevosten kilpailumahdollisuuksia Ruotsissa tulisi lisätä. Suomenhevosille toivottiin lisää kilpailumahdollisuuksia ulkomaille K ylmäveriseminaari koostui Turun raviradan emeritustoimitusjohtajan Roger Johanssonin ja Hippoksen kilpailupäällikön Tuomo Pekosen puheenvuoroista sekä tilaisuuden lopussa käydystä paneelikeskustelusta. Panelistit olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että suomenhevosrodun jalostuksessa tulisi jatkaa nykyistä linjaa. – Selvää on, että tarjontaa pitää saada Pohjoismaissa myös suomenhevosille. – Suomenhevosten kiertoa pitää nopeuttaa ja keskiössä tulee olla hyvinvoiva hevonen. I Pohjoismaisesta kylmäveriraviurheilusta keskustelivat Metsämäen raviradalla suomenhevoskasvattaja Kari-Markku Karjalainen (vas.), Ravivalmentajat ry:n puheenjohtaja Antti Karhila, Suomenhevosliiton hallituksen jäsen Matti Rehula, Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen, ravivalmentaja Antti Ala-Rantala ja kilpailupromoottori Mikael Mattfolk.. Tilaisuudessa käsiteltiin erityisesti kylmäveriraviurheilua, eikä suurta keskustelua jalostuskysymysten ympärillä käyty. Keskustelua herättivät erityisesti kotimaan kylmäverisarjat sekä suomenhevosten kilpailumahdollisuudet muissa Pohjoismaissa
Psyllium kuorijauhe on geeliytyvä kuiturehu, joutuessaan kosketuksiin nesteen kanssa. – Hevosten hyvinvoinnin edistämiseen tehdään ravikilpailuissa ja niiden ulkopuolella jatkuvasti töitä. Uhkailu ja muu epäasiallinen käytös eivät kuulu raviurheiluun ja niihin tulee olla nollatoleranssi. Epäkohdista tulee pystyä puhumaan, ja jokaisella tulee olla mahdollisuus kertoa avoimesti havainnoistaan. Hyvinvoiva hevonen tärkein Hippos aloitti kesäkuussa prosessin, jonka tarkoituksena on uudistaa ravikilpailusääntöjä ajotapojen osalta. Maahantuonti ja markkinointi: Fysio Healing Oy puh. Maahantuonti ja markkinointi: Fysio Healing Oy puh. ympäristön muutoksiin, kuljetuksiin, kilpailuihin, rehumuutoksiin ja niistä johtuvaan suoliston epätasapainoon. 81 Hevostuotteet R avihevosten hyvinvointiasioista on käyty viime aikoina aktiivista keskustelua. Asia ei voi olla pelkästään kilpailueläinlääkäreiden vastuulla, vaan siitä on vastuu kaikilla alalla toimivilla ihmisillä, Kauhanen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Diamond V hiivavalmisteen lisääminen ruokintaan parantaa suorituskykyä. Lääkäri tarkistaa ajorikkeen jälkeen Eläinlääkäri tarkastaa hevosen aina ohjastajan ajotaparikkeen jälkeen. Kuorijauhe muodostaa geelimassan, geelimassa auttaa poistamaan hiekkaa sekä maa-ainesta hevosen ruoansulatuskanavasta. Ravikilpailusäännöt ja kilpailujen toimihenkilöt ovat vain yksi osa suurta kokonaisuutta. 020 712 1515 www.fysiohealing. Se soveltuu kaikille hevosille takaamaan tasapainoisen ruuansulatusjärjestelmän kaikissa tilanteissa. mahahaavan jälkihoidossa sekä ehkäisee sen syntymistä. 020 712 1515 www.fysiohealing.. Hyvinvointitarkastukset ovat osa Hippoksen kokonaisuutta, jota on lähdetty toteuttamaan hevosen hyvinvoinnin edistämiseksi. Perustuu kuituun, lesitiinin, metioniiniin ja vitamiinien yhteisvaikutukseen. Ajotaparikkeitä koskeviin sääntöihin on tulossa vuoden 2022 alussa selviä tiukennuksia. – Kilpailuja järjestävät radat ja Hippos käyvät jatkuvasti keskustelua, jotta edellä mainituista hyvinvointiasioista voidaan varmistua. Tärkeää myös on, että keskustelukulttuuri on avoin ja muutosta tukeva. Lisäksi lokakuun alussa aloitettiin uudelleen koronan takia pysähdyksissä olleet hevosten hyvinvointitarkastukset valtaosalla maakuntaradoista. Hippoksen ravikilpailusäännöt kieltävät kaiken epäasiallisen käytöksen ja vakavimmissa tilanteissa tulee olla yhteydessä suoraan viranomaisiin, sanoo Kauhanen. Suurimmasta osasta ravureita pidetään Suomessa todella hyvää huolta, mutta valitettavasti epäkohtia, kuten suuvaurioita ja sääntöjen vastaisiakin ajotapoja edelleen esiintyy, toteaa Hippoksen toimitusjohtaja Sami Kauhanen Suomessa on raviurheiltu aina 1800-luvulta lähtien. Raviurheilu on selvässä murroksessa ja hyvinvointitarkastukset sekä esimerkiksi ravikilpailusääntöjen tiukennukset ovat vain muutamia niitä asioita, joilla hevosten hyvinvointiin on panostettu ja tullaan panostamaan jatkossakin, sanoo Kauhanen. Lajilla on pitkät perinteet ja varsinkin hevosten hyvinvointia edistävissä asioissa on otettu suuria harppauksia eteenpäin. Kilpailueläinlääkäri on ravikilpailuiden ylin eläinsuojelusta vastaava toimihenkilö ja hyvinvointitarkastuksien lisäksi eläinlääkäri voi tarkastaa hevosen ilman ennakkovaroitusta tai merkkejä epäasiallisesta kohtelusta. Tukee vatsan hyvinvointia esim. Hyvinvoiva hevonen on raviurheilun itseisarvo ja toimintaedellytys. Eroon hiekasta Hyvään mikrobikasvuun Kun vatsa reagoi muutoksiin Fiberlex Sensitive, 2,7kg, on hiivaton kuituvalmiste, joka on oikea valinta, kun hevosesi reagoi vatsallaan esim. I Suomen Hippos jatkaa työtään ravihevosten hyvinvoinnin varmistamiseksi ”Raviurheilun epäkohdista tulee puhu, jotta niihin voidaan puuttua” Suomen Hippos näkee avoimen keskustelukulttuurin ravihevosten hyvinvointiasioiden ympärillä tärkeänä. Tuotetta on saatavilla myös hiivallinen, Fiberplex. Niiden yhteydessä tehdään valistusta ja neuvontaa hevosten hyvinvoinnista alan toimijoille. Lajin itsesääntely toimii pääasiassa hyvin, mutta parannettavaa on silti. Maahantuonti ja markkinointi: Fysio Healing Oy puh. Psyllium Husk, 4kg, on 100prosenttista hiekanpoistoon tarkoitettua kuorijauhetta, jota ei tarvitse turvottaa! Käytetään hevosilla, jotka ulkoilevat maatai hiekkapohjilla tai muuten saavat suolistoonsa hiekkaa tai maa-ainesta. Diamond V, 3kg, vahvistaa mikrobikasvustoa suolistossa, edistää rehun tehokasta sulamista, jolloin hevonen saa rehustaan maksimaalisesti ravintoaineita, muun muassa kasvuun, hyvinvointiin ja lisääntymiseen. Lisäksi kilpailueläinlääkärillä on oikeus määrätä hevonen kilpailukieltoon sekä eläinlääkäritarkastukseen ennen ilmoittautumista seuraavaan kilpailuun. – Hevosurheilun oikeutus perustuu hevosten vastuulliseen käsittelyyn ja hoitoon. 020 712 1515 www.fysiohealing. Suomen Hippos näkee keskustelun asioiden ympärillä tärkeänä. – Hevosten hyvinvointi on Hippoksen strategian keskiössä, eikä ilman hyvinvoivaa hevosta olisi myöskään hyvinvoivaa hevosalaa. Psyllium Kuorijauhe vaikuttaa myös suolen toimintaan pitämällä suoliston liikettä yllä
Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. tilaukset@karprint.. puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 09-413 97 300 Kestotilaus, 6 nroa, 43€/vuosi Määräaikainen tilaus, 6 nroa, 59€/vuosi NELJÄNNESVUOSISADAN ILMESTYNYT Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevosen omistajia. Iloksi ja hyödyksi! Kuva: Susanna Malmström ²
Nämä tuotteet täyttävät nämä ehdot! SSun Feeder un Feeder 1 l ja 2,5 l on hevosesi aurinko ympäri vuoden. Kaiken kattavan sisäruokintakauden perustana: Kaikille hevosille annostus koon ja tarpeen mukaan. • www.fysiohealing.fi Seuraa meitä myös somessa Biomineral Biomineral Total Total 1,2 kg ja 3,6 kg on kaiken tarvittavan sisältämä mineraalivalmiste heinäruokinnan tueksi. Sinkin puutteesta on osoitettu aiheutuvan kaviovaurioita, karvanlähtöä ja iho-ongelmia. CChevinal hevinal 1 l, 2,5 l ja 5 l on täydellinen monivitamiinivalmiste hevosille turvallisen, hyvän ja monipuolisen ruokinnan perusta. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-48 274563-2105 Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy Hämeentie 37, 24100 Salo • puh. Niitä tarvitaan mm. Chevinal on hiivauute/hunajapohjainen vitamiinitiiviste, joka sisältää kaikki hevosesi tarvitsemat vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot. luuston, lihaksiston ja nivelten rakenteisiin ja toimintaan sekä moniin muihin kehon toimintoihin. Sinkin tarve kasvaa tiineyden, imetyksen aikana ja rasituksessa. Sisältää tärkeitä vitamiineja B, C, A ja D, joitasaadaan auringonvalosta ja laidunruohosta. Hyvän mineraalilisän ehtoja ovat korkea biologinen puhtaus ja imeytymiskyky. Sopii kaikille hevosille, vain annostelu on erilainen hevosen tarpeen mukaan! FForforbalans ja orforbalans ja Rehukalkki Rehukalkki Forsforbalans, 2 kg, ja Eclipse Rehukalkki, 2 kg ja 6 kg, täydentävät perusruokinnan kalkin ja/tai fosfori tarpeen. Lyhyesti sanottuna, mineraalilisän on oltava vapaa saastepäästöistä. Mineraalit ovat ryhmä aineita, jotka ovat tärkeitä kehon elinten toiminnoille. Pii on rakennusaine kehon rustoissa, sidekudoksissa, jänteissä ja ihossa. 020 712 1515 e-mail: myynti@fysiohealing. Maittava nestemäinen vitamiinivalmiste ympärivuotiseen käyttöön! Biozinc ja Biozinc ja Pimaa Forte Pimaa Forte Biozinc, 400 g, puhdas sinkkivalmiste ja Pimaa Forte, 500 g ja 2 kg, piivalmiste ympärivuotiseen käyttöön tukemaan ihon, karvapeitteen ja jouhien kuntoa. SISÄRUOKINNAN SISÄRUOKINNAN vankka perusta vankka perusta ympäri vuoden! ympäri vuoden!. Se vaikuttaa kavioiden ja nivelten hyvinvointiin sekä karvan laatuun