5-6/2022 8,90 25 vuotta 25 vuotta Ratsastajan lantio kuntoon Hevostytöt pärjäävät elämässä Ylen Kandit -ohjelmasta tuttu Taija Saloniemi Heppatytöstä eläinlääkäriksi Billnäsin Ratsastuskeskus 40 vuotta Tyttären harrastus teki Markusta kengittäjän Ravivalmentaja Hannu-Pekka Korpi: Isän oppeja ja omia ratkaisuja
Sukkula komeilivat lehden sivuilla; molempien kerrottiin olevan loistavassa iskussa vuoden 1997 koitoksiin. Jari on vaan niin mukava!” Jarin, Sarin ja monen muun siivittämänä Hevosmaailma lähti nousuun. Onhan hevonen perinteisesti ollut isäntänsä paras kaveri. Vanhempi rouva soitti toimitukseen ja kertoi olevansa vannoutunut Sillanpää-fani. Kun Hevosmaailma-lehden perustamisesta tehtiin päätös, se oli iloinen uutinen meille lehdentekijöille. Karprint haluaa jatkaa Hevosmaailman kustantamista jatkossakin. Sillanpään juttuosuudessa paljastettiinkin Jarin olevan herkällä tavalla rakastunut ihastuksen kohde oli vihtiläinen, jonka kerrottiin toistaiseksi juoksevan 2100 metrin matkaa. Hän oli hevosalan ammattilainen – työpaikkana oli silloin läheinen Vermon ravitarata. Hevosmaailma -lehden aatteellisia ystäviä on ollut mukana monia. Vieressä oleva teksti vihjaili Sarin ja Jarin yhteisestä rakkaudesta. Onnistuimme saamaan tieteellisen asiantuntijan, professori Kalle Maijalan toimitusneuvostomme jäseneksi. Kannen kuva poiki muutaman yhteydenoton. Opettaja ja hevosihminen Anna-Leena Brännare oli remmissä lehden alkuajoista saakka sekä kymmenen vuotta päätoimittajana ennen nykyistä päätoimittajaa, Mari Ahola-Aaltoa. Matelasta tuli ensimmäinen päätoimittaja ja lehdelle perustettiin toimitusneuvosto, 56 alan osaajaa. Sillanpää oli ostanut edellissyksynä puolet Sari Tammisen nelivuotiaasta Fiction-orista. Ylivieska valmistautui kuninkuusraveihin, ja silloinen menestyshevonen Huvi-Musta oli kovassa nousukiidossa. Ensimmäisen numeron kannessa komeilivat laulaja Jari Sillanpää ja juontaja Sari Tamminen Topi-orin kera. Me iloitsemme, kun voimme kesäisin nähdä suomalaisella maaseudulla vielä hevosia laitumilla. Monella meistä oli raviharrastustaustaa, joten mikäpä sen mieluisampaa, kun pystyi yhdistämään harrastuksen ja leipätyön! Lehti oli heti ensimmäisestä numerosta alkaen hyvin ravipainotteinen. ”Koska Jari oli tämän hevoslehden kannessa, minä tilasin lehden vaikka en mitään hevosista ymmärrä. Tuntui, että Maijalassa eli vahvana suomalaisen isännän rakkaus hevoseen. Raumalainen Marko Vuolukka puolestaan valotti uutta vertailulukua ”oikeiden” yhdistelmien löytämiseksi. Hevosmaailma syntyi, kun vihtiläiseen lehtitaloon asteli sisälle oululainen hevosasioita tuntenut toimittaja Juhani Matela. Lehti elää rakkaudesta hevoseen – ei niinkään taloudellista hyötyä tuoden. Maijala puhui hevosesta todella lämminhenkisesti ja asiantuntevasti. Maija Salmi Hevosmaailman ensimmäinen toimitussihteeri H evosmaailma -lehden perustamisesta on kulunut 25 vuotta. Molemmilla on ollut raskasta, mutta toimeen on tultu. Vuosien myötä siitä on tullut enemmän koko hevoskentän lehti, mutta sillä on edelleen merkittävä sijansa myös raviurheilussa. Professori Maijalan ja päätoimittaja Matelan lisäksi on syytä mainita päätoimittajanakin toiminut pitkäaikainen kirjoittaja Kyösti Saranpää. Se on kunnioitettava ikä erikoisaikakauslehdelle maailmassa, jossa lehtiä syntyy ja lakkaa sekä niitä yhdistellään. On oltu kesät ja talvet yhdessä työssä. Myös vuoden 1996 suomenhevosten valtiaat, ravikuningas Viesker ja ravikuningatar I.P. Maisema ilman hevosta on kuin pilvinen päivä! Lehden perustaja, kustantaja Eero Ahola Hevosmaailma rakkaudesta hevoseen Jari, Sari ja ensimmäinen numero. Sillanpää kulki raveissa kannustamassa tätä Topiksi ristittyä suojattiaan. Päätoimittajan ja kustantajan johdolla kokoonnuttiin pohtimaan lehden sisältöä – ennen jokaista numeroa pidettiin kokous. Lehden kustantaminen ei ole Suomessa kovin helppoa, erityisesti pienten erikoislehtien. Lukijoille tarjottiin muun muassa tuhti jalostuspaketti; selvitettiin esimerkiksi kannattaako oma tamma varsottaa ja miksi omaan kasvatustyöhön on uskottava. 3 . Hän innosti Karprintin johdon perustamaan lehden
Hevoset opettavat päättäväisyyttä ja johtamiskykyä. Tamma on nyt siitoksessa. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti. Tallilla pyörii myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan periaatteisiin perustuva hevoskerho. Kun harrastus alkaa viedä mennessään, saattaa hevosista tulla jääkiekkouran jälkeen jopa ammatti. Suomen mestari Anni Jauhiainen on lajinsa löytänyt. 50 Yksi tärkeimmistä ratsastajan avuista on istunta. Sisältö 5-6/2022 4 6 Suuren suosion saanut Kandit-sarja toi kolme eläinlääketieteen opiskelijaa televisioruutuihin kuluvan vuoden keväänä. 09-413 97 395 Kustantaja: Karprint Oy Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. 54 24. 74 Ratsastusjousiammunta on vauhdikas tarkkuuslaji. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) – 25 vuotta – Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh. Aikakausmedia ry:n jäsen. Fyysisesti laji vaatii ratsastajalta hyvää kehonhallintaa ja tasapainoa. SM-tasolla kouluratsastuksessa kilpaillut Arja Aminoff perusti ratsastuskoulun vuonna 1982 Maria Möllerin kanssa, joka puolestaan kisasi SM-tasolla kenttäratsastuksessa. 70 Kirkkonummelainen Nea Aro on hyvä esimerkki hevostallilla kasvaneesta nuoresta naisesta. Yksi heistä oli Taija Saloniemi. Miehestä voi kehkeytyä hevosmies parikymppisenä, vaikkei olisi koskaan ollutkaan tekemisissä hevosten kanssa. Kuva: Hippos/Terhi Piispa-Helisten Hevosten kanssa touhuaminen on lapsille sekä opettavaista että mukavaa puuhaa. Ratsastajien fyysisen kunnon ja kehonhallinnan parantamiseen erikoistuneen liikunnanohjaajan Susanna Rahikaisen jumpalla saadaan lantio kuntoon. 82 Nean varusmiespalvelu loppuu tämän vuoden lopussa. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 44 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 50 € Seuraava numero: ilmestyy helmikuun lopussa. Psyykkisesti se vaatii keskittymiskykyä ja tunteiden sekä vireystilan säätelyä. 09-413 97 369 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Sitä ennen ehtikin kulua pitkä tovi isän, Pekka Korven leivissä. 44 Billnäsin Ratsastuskeskuksella on syytä juhlaan. 82 Ojamäen talli on pieni maalaistalli, jossa hoidetaan hevosia ja opetetaan ratsastusta perinteiseen tapaan. Oma toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin ja hyviä tuloksia on tullut. Lantion väärä asento vaikuttaa siihen, että ratsastuksessa on kuin käsijarru päällä. Hevostaustalla pärjää armeijassakin ja oppii selviytymään elämän monista haasteista. Antti Pihlström on Peanutsin osaomistaja. Monet arat ja sulkeutuneet lapset ovat saaneet kerhosta apua mieltään painaviin asioihin. Painapaikka: Printall, Tallinna 2022 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 24 Hannu-Pekka Korpi aloitti viime vuonna ravivalmennuksen itsenäisenä yrittäjänä. 54 Maajoukkuekiekkoilija Antti Pihlström lähti aikanaan hevosten matkaan vaimonsa mukana. hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 70 Hannu-Pekka Korven valmentama In Memories on lupaava kolmivuotias lämminveritamma
Riikka Takaneva Larva-Jussilan tila w w w . Enää ei tarvitse stressata sitä, että pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa. Heinätin®-heinäautomaatti mahdollistaa hevosen luonnonmukaisen ruokintarytmin ja ehkäisee suorituskykyä heikentäviä sairauksia. Täyden mahalaukun tyhjenemisaika on keskimäärin 3–5 tuntia pureskeluaika mukaan lukien. Ei siis ihme, että ihmisen asettamat ruokintavälit aiheuttavat hevoselle terveysongelmia. Ilman jatkuvaa syljen ja ruoan antamaa suojaa, vatsahapot pääsevät korventamaan mahalaukun limakalvoja aiheuttaen lopulta haavaumia ja verenvuotoa”, sanoo Anne. Näin saadaan hallittua näläntunnetta, mikä puolestaan hidastaa hevosen syömisnopeutta, lisää pureskelua ja syljeneritystä sekä rauhoittaa eläimen mieltä. Hevosen mahalaukku on eläimen kokoon verrattuna pieni ja se tyhjenee nopeasti. Riittävän lyhyet ruokintavälit – myös öisin Yhdeksällä kymmenestä kilpahevosesta on jonkinasteinen mahahaava, jonka oireet eivät aina näy päällepäin. ”Kun optimaalinen tauko hevosten ruokinnassa olisi 3–4 tuntia, on neljäntoista tunnin tauko myrkkyä hevosen ruoansulatukselle. Optimaalinen tauko ruokinnassa on 3–4 h Luonnossa hevonen on tottunut vaeltamaan ravintoa etsien ja sen maha on luotu käsittelemään pieniä määriä ruokaa jatkuvasti. Mahahappojen korventavalta vaikutukselta suojaa tehokkaimmin mahalaukussa oleva karkea rehu, mikä on aivan loogista, kun kyseessä on luonnostaan tiheästi ruokaileva eläin. Myös tallinpitäjän ajankäytössä on tapahtunut suuri muutos. Lisäksi hevosen ruuansulatus eroaa ihmisestä siten, että hevosen maha erittää suolahappoa jatkuvasti. f i P. Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Anne Sjöblom hankki Heinätin-heinäautomaatit omille hevosilleen, koska on nähnyt työssään niin paljon mahahaavasta kärsiviä hevosia sekä talleja, joissa saatetaan jakaa iltaheinät viiden aikaan iltapäivällä ja seuraavan heinäannoksen hevoset saavat vasta aamulla seitsemältä. Tyhjä maha aiheuttaa paitsi näläntunteen, mutta se altistaa myös mahahaavalle. Heinää tarjoillaan Heinättimistä nyt kahdeksan kertaa päivässä, vuorokauden ympäri, mikä on hevosen herkälle ruoansulatukselle paras vaihtoehto. Tiheä heinäruokinta on hevoselle suureksi eduksi, kun uusi heinäannos saadaan nenän eteen ennen kuin edellinen annos on kerennyt kokonaisuudessaan siirtymään mahalaukusta eteenpäin. Rehun läpimenoaika voi olla vain kolme tuntia. Hevosten syöntiasento on luonnollinen, eikä niiden tarvitse repiä heinää verkosta pää vinossa. Lisäksi heinän polkeminen on vähentynyt. Ravihevosen suoritus heikentyy, eikä juoksu kulje, jos vatsan kipuoireet vaikuttavat hevosen hengitykseen sekä lihaksistoon. Kilpahevosen suoritusta saattavat haitata pienetkin kivut, närästys tai epämukava olo. ”Heinätin-heinäautomaattien avulla hevosen ruokintaajat on helppo jaksottaa riittävän lyhyiksi myös yön ajaksi”, sanoo Anne. Vatsaoireista kärsivä ratsu ei esimerkiksi kykene kantamaan itseään kunnolla. 045 6762 455. On tärkeää, että mahalaukussa on kaiken aikaa rehumassaa herkkien limakalvojen suojana. ”Tiheät ruokintavälit ovat tehokkain keino ehkäistä ja hoitaa hevosten vatsavaivoja sekä pitää huolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista”, jatkaa Anne. Säännöllisellä korsirehuruokinnalla voidaan varmistaa hevosen vatsan hyvinvointi sekä parantaa esimerkiksi ratsutai ravihevosen suorituskykyä. Terveyttä tiheällä heinäruokinnalla Hevosen mahalaukun vetoisuus on eläimen koosta riippuen noin 10–20 litraa eli heinämäärässä noin < 2 kg. h e v o s k e k s i n n o t
6 Hevosmaailman ensimmäisessä numerossa vuonna 1997 julkaistiin Tuija Takalan kirjoittama juttu ruotsalaisen hevosmiehen ja hevoskasvattajan Hans Sidbäckin vierailusta Härmän hevosmiesillassa. Hevosmiestaito se pysyy vuosikymmenestä toiseen.
7 ?
Taija Saloniemen haaveena olisi saada Keijusta kauniita kimoja varsoja.. 8 2-vuotias suomenhevostamma Usvapellon Keiju edustaa harvinaisempaa kimoa väriä
Hän jäi Ypäjälle töihin ratsastuksenopettajaksi muutamaksi vuodeksi. Jo lapsena Taija oli haaveillut alkavansa isona eläinlääkäriksi. Sittemmin unelmat keskittyivät hevosalaan, ja ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän lähti opiskelemaan Ypäjän Hevosopistoon. Kuka . ?Kolme suomenhevosta ja risteytysponi. ?Hevostenhoitaja, ratsastuksenopettaja ja eläinlääkäri. . ?Perheessä aviomies Jussi ja lapset Ilari (14), Olavi (13), Severi (10), Siiri (8) ja Einari (6). Ylen Kandit-ohjelmasta tuttu Taija Saloniemi Heppatytöstä eläinlääkäriksi Suuren suosion saanut Kandit-sarja toi kolme eläinlääketieteen opiskelijaa televisioruutuihin kuluvan vuoden keväänä. – Siitä se sitten lähti. Tällä hetkellä työpaikka löytyy pieneläinpuolelta: Taija on töissä Lohjalla sekä Evidensiassa että Omaeläinklinikalla. 9 . Matka oli kuitenkin aika pitkä, noin 70 kilometriä suuntaansa. ?Taija Saloniemi . Lisäksi kaksi lapinlehmää ja kolme koiraa. ?Harrastaa pienimuotoista suomenhevoskasvatusta, ratsastusta, lenkkeilyä ja lapinlehmiä.. Yksi heistä oli Taija Saloniemi. Sittemmin Taija muutti Jussin luo Nummi-Pusulaan, joka nykyisin kuuluu Lohjaan. Ypäjältä Nummi-Pusulaan Ypäjällä oli Taijan elämälle muutenkin iso merkitys: hän tapasi siellä tulevan aviomiehensä Jussi Saloniemen, joka opiskeli Hevosopistossa kengityssepäksi. ?Asuu Nummella Lohjalla. ?Kotoisin Kuusankoskelta. Kuusankosken heppatyttö Lapsuutensa Kuusankoskella asuneesta Taijasta tuli heppatyttö jo ala-asteikäisenä. Taija valmistui eläinlääkäriksi vuoden 2022 toukokuussa. ?44-vuotias. Sukulaisilla oli Savossa maatila, ja siellä 10-vuotias Taija pääsi tutustumaan hevoseen ja poniin. Teksti ja kuvat: Maija Salmi Taija valmistui ensin hevostenhoitajaksi, jonka jälkeen jatkoi opiskelujaan ja sai ratsastuksenopettajan paperit vuonna 2001. . Haaveena olisi kuitenkin suuntautua hevospuolelle. – Toivon pääseväni jossakin vaiheessa syventämään hevososaamistani, vaikka olen viihtynyt myös pieneläinpuolella. Taija muistetaan vuonna 2021 kuvatusta sarjasta paitsi kandina myös viiden lapsen äitinä ja hevosihmisenä. . . Talvisin kävin ratsastuskoulussa Kouvolassa, ja hevosharrastus syveni ja syveni. V anhan ykköstien tuntumassa Lohjan Nummella on iso luomutila, jonka emäntä Taija Saloniemi, 44, tuli suomalaisille tutuksi eläinlääkäriopintojensa loppumetreillä olevien kandien töistä kertovassa tv-ohjelmassa. Muistan, että tuntimäärä kasvoi koko ajan, mitä pidemmälle harrastus eteni. – Kävin Nummelta käsin Ypäjällä töissä vielä vuoden verran. . – Olin ajatellut, että minua ei nähdä pieneläinklinikoilla, mutta toisin kuitenkin kävi, hän nauraa. .
Opiskelupaikka ei välttämättä tullut kuitenkaan parhaimpaan mahdollisen aikaan: Saloniemen perheessä oli silloin jo pieni lapsi ja toinen tulossa. 10 Haave eläinlääkärin ammatista alkoi nostaa samoihin aikoihin päätään. Sittemmin pidetty välivuosi kuitenkin venähti muutamalla vuodella, koska lapsia tuli lisää.. Kandit-sarjan seitsemännessä tuotantokaudessa Unna Posti (edessä) totutteli eläinlääkärin ammattiin Kuusamossa, Helena Hirvonen Nilsiässä ja Taija Saloniemi Pusulassa. – Suoritin siellä pitkän matikan, jonka sitten kirjoitin. Mutta silloin ei tärpännyt. Kuva: Yle/Anne Hämäläinen Taija laskee, että hän pääsi sisään kuudennella kerralla vuonna 2009. Avuksi otettiin Lohjan aikuislukio. Kun toinen lapsi oli syntynyt, Taija ennätti opiskella vuoden päivät. Opiskelujen aloitusta olikin lykättävä kahdella vuodella. Lisäksi luin fysiikan ja kemian kurssit. Eikä vielä seuraavillakaan kerroilla. Lapsia ja opiskelua Ensimmäisen kerran Taija haki eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopistoon vuonna 2004. – En ollut uskoa sitä todeksi, koska pääsykoe ei ollut mielestäni mennyt silläkään kerralla kovin hyvin. Mitään mutkatonta se ei kuitenkaan ollut, koska Taija oli lukenut lukiossa vain lyhyen matematiikan, eikä lainkaan fysiikkaa
Tässä harjoitellaan espanjalaista käyntiä ja takajaloille nousemista.. . 11 . Usvapellon Keiju on osoittautunut potentiaaliseksi temppuhevoseksi
Taija uskoo, että omasta iästä oli tässä luultavasti hyötyä. Kela maksoi osan lastenhoitajan palkasta. Viiden vuoden kuluttua eli tämän vuoden toukokuussa valmistuin eläinlääkäriksi. Miten viiden lapsen äiti sitten jaksoi opiskeluvuodet. Kävin Helsingissä opiskelemassa. ’’’’ ?Vähän vanhempana sitä osaa ehkä paremmin priorisoida asioita, turha sählääminen jää pois!. – Vähän vanhempana sitä osaa ehkä paremmin priorisoida asioita, turha sählääminen jää pois!. ’’’’ – Yliopistoon menin takaisin vuonna 2017. 12 Taija Saloniemi on koulutukseltaan hevostenhoitaja, ratsastuksenopettaja ja eläinlääkäri. Opiskeluvuosina suurperheen elämää helpotti se, että kotiin oli palkattu lastenhoitaja, joka hoiti osittain myös hevoset ja koirat
– Muuten minua yhdistetään aika vähän tähän ohjelmaan, ei ainakaan häiritsevässä mittasuhteessa. Taija kuvailee Taikapölyn luonnetta omalaatuiseksi: tamma oli ravivalmennuksessa, mutta osoitti siellä hyvin selvästi, ettei halua tehdä mitään, jollei saa olla kotona. Letkutin sen ennen saunaan menoa, ja se oli jo terve kun tultiin sieltä. Veera teki kaikkiaan viisi varsaa, joissa Taija näkee selvästi Veeran perimää. Lisäksi niillä kaikilla voi myös ajaa. Erityisen tärkeäksi nousi vuonna 2001 syntynyt Taika-Veera, jonka myötä Taija sanoo todella ihastuneensa suomenhevoseen. – Hevosta kuuluu kunnioittaa jo kokonsa vuoksi! . Taijalla on suomenhevosten lisäksi myös 17-vuotias risteytysponi Talle Berry, mikä on oma kasvatti. – Kerran huomasin, että poni on kipeä. 13 . Taija muistaa Veeran yritteliäänä ja hauskana hevosena. Taijan hevoset ja poni toimivat kotona harrasteratsuina. Mikään selviö ei Taijan lähtö televisio-ohjelmaan ollut. Kotona on myös 2-vuotias kimo tamma Usvapellon Keiju. – Sarjan formaatti esitettiin kurssilla, ja vitsinä sitten heitin, että olisiko hauskaa, jos tällainen täti olisi mukana ohjelmassa! No kurssikaverien kannustettua laitoin hakemuksen sisään, vaikka edelleen pidin ajatusta hassuna. Kotitallissa on myös Taikapölyn 2-vuotias varsa Taikautu. Taija sanoo painottavansa niiden kouluttamisessa suunnitelmallisuutta ja malttia edetä pienin askelin. Tykkään hevosten kouluttamisesta, se on ihan parasta! Taija kävi esiintymässä omistamansa Taika-Veeran kanssa Horse Show’ssa sekä Kuninkuusraveissa. Kimot kiinnostavat Taijaa erityisesti; haaveena olisikin saada Keijusta kauniita kimoja varsoja. – Olihan se ensin aika outoa, kun kuvausryhmä oli mukana työpäivissä, mutta äkkiä siihen tottui. Kahtena viime kesänä se on kuitenkin jäänyt tyhjäksi, toivottavasti ensi vuonna onnistaa. – Rakenteellisesti ne ovat parempia, mutta Veeran luonne näkyy niissä selvästi; ovat järkeviä ja helposti koulutettavia, Taija kehuu. Taijalla on ollut paljon hyötyä ammatistaan omassa hevosharrastuksessa. – Taikapöly on tehnyt kaksi varsaa. – Tajusin myös, että nuoret hevoset ovat minun juttuni. Ei tarvinnut siis alkaa soitella apua,kertoo Taija esimerkin. Ja kuinka kävi: Taija oli yksi ohjelman seitsemännen tuotantokauden kolmesta eläinlääketieteen kandista, joiden työtä saatiin seurata Pusulassa, Nilsiässä ja Kuusamossa. Taija työskenteli samalla Pusulan vastaanotolla sijaisena myös kuluvan vuoden kesänä. – Aikaa voisi tietysti olla enemmän käytettävissä, nyt sitä ei ole riittävästi. – Ilmeisemmin Kandit-ohjelma oli edelleen monella mielessä, kun saatettiin kysellä, että missäs ne kuvaajat nyt ovat. ?. T aija Saloniemen rakkaus hevosiin on lähtöisin lapsuuden kesälomilta Savosta. Malttia ja suunnitelmallisuutta ”Täti” mukaan ohjelmaan Vuosi ennen valmistumista eli vuonna 2021 Taijalla oli jo oikeus työskennellä eläinlääkärinä. – Koulutin Veeraa muun muassa erilaisiin temppuihin. Veera teki kaikkiaan viisi varsaa, joissa Taija näkee selvästi Veeran perimää. Nuoret tammat Taija aikoo astuttaa ensi keväänä. Taija muistuttaa myös, että isona eläimenä hevonen vaatii osaavaa käsittelyä. – Sen kanssa ei kilpailtu, mutta pellolla tehtiin esimerkiksi laukanvaihtoja; ne sujuivat hyvin! Kiinnostus kimoihin Taijan hevosista 8-vuotias Taikapöly on Veeran jälkeläinen. Veera menehtyi ähkyyn 17 vuoden iässä vuonna 2018. Suomenhevosiin rotuna hän ihastui myöhemmin Ypäjän Hevosopistossa. Hän sai Lohjan kaupungineläinlääkärin sijaisuuden Pusulan vastaanotolta, jossa hän tulikin tutuksi Kandit-sarjassa
– En olisi pienessä mielessä osannut edes miettiä, että alkaisin työskennellä hevosten kanssa! Mutta tämä on ollut tosi positiivista; asiakkaat, muut kengittäjät ja hevoset ovat olleet todella mukavia. Oppiin Harjuun tai Ypäjälle Kengittäjäksi tai kengityssepäksi voi Suomessa valmistua kolmella eri tasolla: voi suorittaa hevosalan perustutkinnon, jossa pystyy suuntautumaan kengitykseen sieltä ei kuitenkaan valmistu vielä millään ammattinimikkeellä. 14 L ohjalainen Markku Lehtola, 52, valmistui kengittäjäksi kesäkuussa. – Olin käynyt ratsastusjousiammunnassa islanninhevostalli Sydänkaviossa, ja tein muun muassa nahkatöitä, kuten nuoliviinejä. Markku otti opiskelupaikan tiimoilta yhteyttä sekä Ypäjän Hevosopistoon että Virolahdelle Harjun oppimiskeskukseen. Kun oli kuitenkin toimeentulo kyseessä, oli mietittävä, että onnistuisiko se, mistä rahat elämiseen. Ilmoittauduin mukaan aikuisten alkeisryhmään; pitihän sitä käydä kokeilemassa selässä, että mikä juttu tämä oikein on. Ja onhan se aina hieno tunne, kun voi olla tyytyväinen omaan työhönsä, on se ala sitten mikä tahansa. Ensin oli haastavaa, koska minulla on yritys, ja opiskelemassa olisi pitänyt olla määrätty määrä. Lähijaksoille Virolahteen Keväällä 2019 Markku kävi Harjussa. – Ja silloin opiskelun aikataulutus olikin yhtäkkiä helppoa! Sovittiin että katsotaan, miten paljon pystyisin olemaan siellä paikan päällä, ja sen mukaan edetään. Ennen sitä minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta hevosista. Opiskelua voi jatkaa saadakseen kengittäjän ammattitutkinnon, ja kengityssepäksi valmistuu erikoisammattitutkinnolla. – Selitin tilanteen, että haluaisin opiskelemaan. Tuntui, että voisin opiskella tarvikepuolta, ja tehdä esimerkiksi riimuja ja ohjia, kertoo Markku, jolla oli jo puusepän koulutus. Se oli kuitenkin hankalaa, koska olin töissä pääosin yksin, eli kengittäjä ei ollut silloin paikalla. – Ensimmäisen tuntuman hevosiin sain Leppämäen talleilla Nummi-Pusulassa vuonna 2016. – Se jäi kuitenkin vain ajatuksen asteelle, koska kaikki sanoivat, että opiskele kengitystä! Siellä puolella riittääkin töitä, joten miksipä ei. Markku soittikin Harjuun. Näin kävi Markku Lehtolalle. Tuotekehitystä ja suunnittelua tekevälle yrittäjälle hevosala tuli omaan elämään ”vahingossa”. Teksti: Maija Salmi. Minulle sanottiinkin, että soita nyt vielä sinne koululle, jos nyt onnistaisi. – Laitoin yhden kengän, jolla tsekkattiin osaamistaso, eli pitäisikö lähteä liikkeelle aivan alusta vai jotenkin muuten. Markun hevosharrastus ja sittemmin sen myötä tullut ammatti saivat alkunsa perheen tyttären ratsastusharrastuksesta. Ja sille tielle jäin! Parin vuoden kuluttua Markku alkoi miettiä, että hevosalaa voisi opiskella jollain tavalla. – Tein tallitöitä ja opiskelin siinä sivussa kengitystä. Opiskelujen parhaaksi vaihtoehdoksi nousi perustutkinnon kengityssuuntautunut linja. Markku laittoikin lähialueen talleille kyselyä, että pääsisikö oppipojaksi ja siinä ohessa tekemään tallitöitä. Ja sitten onnisti: hän olikin ollut pari vuotta töissä Vihdissä Savikon tilalla. Kengittäjäksi Harjun oppimiskeskuksesta Ammattitutkinto vuodessa Hevosalan ammatti voi löytyä perheenjäsenen ratsastusharrastuksen kautta
Kuva: Kati Reutter. . –?Ei niin pientä ponia, etteikö vatsan alta näkisi, Markku Lehtola tuumaa. 15
– Koska en saanut sieltä mitään nimikettä, pystyin päättämään opiskelujen sisällön aika pitkälle oman haluni mukaan. 16 –?Selkä ei ole niin kovilla kuin luullaan, mutta osansa saa sekin, sanoo Lehtola. Se sopi minulle tosi hyvin, olihan matkaa yhteen suuntaan noin 240 kilometriä. Oppisopimuksen aikana Markku oli ollut Harjussa käytännössä 3-5 päivänä viikossa. Kuva: Michelle Rasku – Raha oli tiukassa, mutta koululle piti ajaa. Keväällä koululta tuli yllättäen aloite, että jos jatkaisin ammattitutkintoa, ja menisin koululle oppisopimussuhteeseen. Oli sovittu, että käyn paikalla lähijaksot, joita oli keskimäärin kolmena päivänä kuukaudessa. Markku valmistui kengittäjäksi kesäkuussa 2022. ’’’’ – Saman vuoden toukokuussa olin siellä jo ensimmäisen lähijakson. Lähijaksoilla pääasiassa kengitettiin, mutta mukana saattoi olla teoriaakin. ’’’’ ?Nyt ratsujen kengitys ja vuolu on osa yrityksen liiketoimintaa.. Varsinaisia ravihevosia ei koululla enää ole, joten se puoli on kokematta. Työt vähenivät, ja Markku kuvaileekin vuotta 2021 todelliseksi kituuttamisen vuodeksi.. Hän oli silloin ainoa, joka teki Harjussa ammattitutkinnon. Se sopi, koska minulla oli töitteni puolesta aikaa, ja sain oppisopimuksen avulla myös vähän rahaa. Markun mukaan ammattitutkinnon suorittaminen vie periaatteessa kaksi vuotta, mutta hän itse sai sen puristettua vuodessa läpi. – Nyt ratsujen kengitys ja vuolu on osa yritykseni liiketoimintaa. Kengittäjän ammattitutkinto Kun korona iski Suomeen oikein kunnolla, se näkyi myös Markun työssä ja opiskeluissa. Asiakaskunnan kasvaminen on hidas prosessi, ja parin vuoden päästä nähdään, mihin on päästy. – Tilanteen mukaan mentiin, enimmäkseen olin siellä kolmena päivänä. . – Oli vähän pakko, kun rahat meinasivat taas loppua
Kuva: Markku Lehtola Hevosharrastajan ykköspaikka • lukion ratsastuslinjalla edulliset ratsastustunnit ja mahdollisuus ammattilaisen ohjaamiin fysiikkatreeneihin • MAHIS-opinnoissa lukio ja hevosalan ammatti samaan aikaan • lukiosta mahdollisuudet minne vain – Suomen paras ylioppilas 2017 • Kiuruvedellä huippupaikat harrastukselle – lämmin maneesi Ratsastuskeskus Lupiksella, valmennuksia, hevosalan oppilaitos www.kiuruvedenlukio.fi Hanki valmiudet hevostai koirahierojana toimimiseen, omien hevosten sekä koirien täysipainoiseen hoitoon sekä valmiuden alan jatkokoulutukseen. Koulutus alkaa lähiopetusjaksoilla perjantaisin klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. –?On sinänsä jännää, että ensimmäisenä aina ajatellaan, että tässä työssä joutuu selkä kovimmalle. Opiskele hevoshierojaksi tai koirahierojaksi monimuotoisesti vaikkapa oman työn ohella! Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Selkä ei kuitenkaan ole noussut ongelmaksi, kädet tässä joutuvat lujille ainakin minulla. Esimerkiksi Markku ottaa kylmän kengän muokkauksen. 17 . HEVOSHIERONTAKOULUTUS 2023 KOIRAHIERONTAKOULUTUS 2023 Lähiopetusjaksoja on seitsemän, joiden välillä opiskelija tekee hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. Valinnan edellytyksiä on 18 vuoden ikä, kiinnostuneisuus alaa ja palveluammattia kohtaan sekä aikaisempi työtai harrastuskokemukset. Opintojen laajuus on 25 op. ”Kädet joutuvat lujille” Kengittäjän työn fyysisyys on tullut Markku Lehtolallekin tutuksi. Haku on käynnissä kotisivuillamme vuoden loppuun saakka www.kauhajoenopisto.fi. –?Alussa sitä oli aivan puhki, kun oma tekniikka oli huono ja rutiineja ei vielä ollut. Kattavan varaston pitäminen on iso investointi. Kenkiä on montaa kokoa ja tyyppiä. Mutta tekemisen kautta sitä hioutui teknisesti, ja se helpotti joka tavalla työskentelyä. Oikeanlainen tekniikka on äärimmäisen tärkeää. –?Hullua hommaa; siinä on kädet kovilla, jos tekniikka on vähänkin huono. Seuraavat koulutukset alkavat kevättalvella 2023. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana. Koirahierontakurssilla on mahdollisuus ottaa oma koira mukaan lähijaksoille
Ulkotilaisuudessa kuultiin eduskuntaryhmien ja keskusjärjestöjen tervehdykset, jonka jälkeen tilaisuus siirtyi eduskuntatalon auditorioon seminaari-iltapäivään. Raviurheilu pelasti suomenhevosen Vuoden suomenhevoskasvattajana 2015 palkittu, monipuolinen kouluttaja ja heKolmansien Hevosvaltiopäivien iulkotilaisuudessa kuultiin eduskuntaryhmien ja keskusjärjestöjen tervehdykset, jonka jälkeen tilaisuus siirtyi eduskuntatalon auditorioon seminaariiltapäivään. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen. Hevosvaltiopäivät 18 Suomenhevonen ei kuulu museoon Teksti: Mari Ahola-Aalto K olmatta kertaa järjestetyt Hevosvaltiopäivät käynnistyivät tiistaina 20.9. Lyhyissä puheenvuoroissa korostuivat monipuolisesti hevosen merkitys ja potentiaali yhteiskunnassa sekä hevosalan tarpeet, jotta potentiaali voidaan hyödyntää. Mukana oli myös Ypäjän Hevosopiston suomenhevoset ja Hevosopiston pyörittämän Vermon ravikoulun raviponi. eduskuntatalon portailta, kun Ypäjän Hevosopiston suomenhevoset yhdessä Vermon ravikoulun raviponin Smedens Max Speedin, Spinden, kanssa saapuivat poliisihevosten saattamana päättäjien ja yleisön tervehdittäväksi
Tämän vuoden kuninkuusraveissa Forssassa kohtasi yli 45 000 ihmistä. Nuorisotyötä tarvitaan – Aika moni meistä on saanut ensikosketuksen hevosiin heinätöissä. Hevosten ympärillä tapahtuvaa talkootyötä ei Immosen mukaan voi yliarvioida. Kuninkuusravit ovat yksi Suomen suurimmista urheilutapahtumista ja maailmanlaajuisestikin yksi suurimpia hevostapahtumia. – Tähän on onneksi herätty, koska ehkä entisenlaisella toiminnalla kosketuspinta olisi jäänyt paljon vähemmäksi ja voidaan yhdessä todeta, että lempeä suomenhevonen on ehkä juuri se sopiva tyyppi tasoittamaan niitä nuoruuden myrskyjä. – Aikoinaan suomenhevonen on ollut välttämätön maatilan töissä, metsätöissä sekä myös kulkuneuvona. Onneksi raviurheilun suosion kasvu ja voimakas kehittyminen oli suomenhevosen pelastus. Mutta maailma on muuttunut, ja nyt 2000-luvulla on ilman muuta tarvittu hyvin järjestettyä ja suunnitelmallista nuorisotyötä. – Enimmillään hevosia oli yli 400 000. Jo 1970-luvulla tehtiin Immosen mukaan viisas päätös jalostaa suomenhevosta neljälle eri suunnalle; juoksijaksi, ratsuksi, työhevoseksi ja pienhevoseksi. Tästä suoranaisesta kiitollisuuden velasta tulee jokaisen suomalaisen olla tietoinen. vosalan opettaja Toini Immonen pohti suomenhevosen arvoa yhteiskunnassa. – Raviurheilu tarvitsee suomenhevosta, mutta muistetaan myös, että suomenhevonen tarvitsee raviurheilua, totesi Immonen. – Ratsastusseuroissa ja -kilpailuissa ahertaa paljon vapaaehtoisia, erilaisissa hevosalan järjestötoiminnassa tehdään paljon vapeehtoistyötä. Myös minä olen olen aikoinaan harjoitellut kohtaamista haravakoneella 1970-luvulla, kun kotitilalla tehtiin vielä töitä samoilla hevosilla, joilla käytiin myös raveissa kilpailemassa. Koko maan kattavassa ravirataverkossa, johon kuuluu 18 maakuntarataa, 24 kesärataa, ja hyvin kattava harjoitusraviverkosto, jossa järjestetään paikallisraveja, muun muassa muassa kotipaikkakunnallani on tänä vuonna järjestetty paikallisravien lisäksi kahden lähiseudun paikallisravit. Ravitallit, ratsutallit ja pienet harrastustallit tarjosivat myös auliisti mahdollisuuden tutustua hevosiin. Suomenhevosella on ollut ratkaiseva merkitys sodassa sekä Suomen jälleenrakennustyössä. Monipuolinen suomenhevonen tuo iloa ja luo hyvinvointia laajalle. – Suomenhevosravuri voi löytää myös uuden uran, mikä on järkevää sekä kestävän kehityksen mukaista. 1970ja 80-lukujen taitteessa hevosten määrä romahti hevosten työkäytön vähentyessä. . Näissä kaikissa ahertaa tuhansia talkoolaisia.. Edelleen 2020-luvulla on arvostelua kehitetty käyttöhevosten osalta, mikä palvelee suomenhevosen monipuolisuutta. Onhan hevosen kasvattaminen vaatinut paljon resursseja. 19 . – Raviurheilussa sekä ammattilaiset että harrastajat sekä miehet että naiset iäkkäämmät sekä nuoremmat kilpailijat kohtaavat tasaväkisesti
– Ja tietenkin, kun eduskuntatalossa ollaan, voi heittää ilmoille kysymyksen, voitaisiinko suomenhevoskasvatusta tukea normaalia enemmän. – Mutta ammattilaisten lisäksi myös harrastajien edellytykset on turvattava. Hevoset on saatava lähelle ihmistä – Jokaisen maan oma hevoskasvatus on hevostalouden perusta, ja on myös yhteiskunnan kannalta järkevää, että harrastamme omassa maassa kasvatetuilla hevosilla niin paljon kuin mahdollista, toteaa Immonen. Yhtenä pointtina hevoskasvatuksen aloittamisessa oli, että halusin näyttää omille lapsilleni pitkäjänteisen toiminnan merkityksen elämässä. Kaupungissa on paikallisravirata ja siellä toimii kolme ratsastuspalvelua tarjoavaa yritystä ja kaupungin alueella on ratsastusmaastoja. . – Minulle hevoskasvatus on antanut paljon enemmän kuin osasin edes odottaa ja unelmoida. Suomenhevoskasvattaja ja hevosalan opettaja Toini Immonen korosti, ettei suomenhevonen kuulu museoon ja että raviurheilu on avainasemassa rodun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Suomenhevosten ympärillä toimii jo nyt hieno, aktiivinen verkosto erilaisia ihmisiä, jokainen omista lähtökohdistaan, pienemmällä tai suuremmalla panoksella elämäntilanteensa mukaan. Ja koska Suomessa raviurheilu on se suomenhevosen merkittävin käyttömuoto. – Minäkin saa ihan siinä kaupunkialueella, suon ja metsän laidalla kasvattaa hevosia. Miten suomenhevosen tulevaisuutta turvataan. Toini Immonen valmistui agronomiksi Helsingin yliopistosta 1990-luvulla alussa pääaineenaan kotimainen jalostustiede. Luonnonvarakeskus tekee ansiokasta työtä suomenhevosen geenivarojen säilyttämiseksi. Siellä on mahdollista harrastaa. Keskustaan on matkaa noin 1,5 kilometriä. Kuntien ja kaupunkin tulee Immosen mukaan edistää hevosharrastusta sekä yritystoimintaa, eikä rajoittaa sitä. Olosuhteet, harrastajien neuvonta, kaikki tämä, vaikuttaa myös suomenhevosen tulevaisuuteen. Kaavasta löytyy alue, jolla yritystoiminta ja kotieläinten pitäminen on sallittua. Lukuisat paikallliset hevostapahtumat, etenkin kesäisin, mahdollistavat paljon tärkeitä kohtaamisia. Ehkä olen siinä jopa onnistunut. Toto-peleistähän tulee 60 miljardin tuotto hevostalouden käyttöön. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen. Osa tapahtumista omaa pitkät perinteet ja jopa selkeää kulttuuriarvoa. 20 – Talkoot ovat sosiaalista toimintaa, jossa on mukana osallistujia kirjaimellisesti vauvasta vaariin. – Suomenhevoskasvatus on kuitenkin taloudellisesti erittäin haastavaa, ja on hyvä muistaa, että harrastuksena yhdellä-kahdella tammalla tapahtuva suomenhevoskasvatus on ollut ja tulee olemaan tärkeää, jotta varsamäärät pysyvät tai mahdollisesti kasvavat. Hevoskasvatus tuo työtä ja toimintaa maaseudun lisäksi kerrannaisvaikutusten myötä myös muualle. Suomenhevonen yhdistää nyt ja tulevaisuudessa. Nykyisin on niin lyhytjänteistä ja hektistä kaikki. Esimerkiksi jos saisimme kaikille hevosalan palveluille alhaisemman arvonlisäveroprosentin, jos byrokratiaa vähän kevyemmäksi ja muuta apua tilanteeseen. Eli tämä harrastuspohjainen kasvattaminen on Suomen olosuhteissa, Suomen varsamarkkinoilla ja tuotantopanosten hinnolla, kasvatuksen tukipilari. Immonen kasvattaa suomenhevosia kotikaupungissaan MänttäVilppulassa, Pohjois-Pirkanmaalla. Siitä voisivat ottaa mallia muutkin kaupungit ja kunnat. Suomenhevonen on liian loistava museoon. Tähän vaikuttavat muun muassa maankäyttökysymykset. Hän on toiminut hevosalan koulutusten parissa koko ikänsä, 20 vuotta Jämsän ravilinja parissa ja nyt Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen kampuksella hevosalan opettajana. – EU:kin on jo vuonna 1995 näin todennut. – Jos suomenhevoselta kysyttäisiin, se vastaisi, että se haluaa tehdä töitä ja palvella meitä suomalaisia myös tulevaisuudessa sekä edistää meidän hyvinvointiamme monin tavoin. 2006 suomenhevonen on julistettu kansallishevoseksi ja suomenhevonen on kulttuuriperintöämme. Savosta Tuusniemeltä kotosin oleva Immonen asuu ja kasvattaa suomenhevosravureita Mänttä-Vilppulassa. Hevoset on saatava lähelle ihmistä. Iloa, jännitystä, joskus myös pettymyksiä, ystäviä, sosiaalista toimintaa. Suomenhevonen on ainutlaatuinen alkuperäisrotu. Nimen omaan raviurheilutoiminnan jatkuminen ja kehittyminen on meidän kaikkien suomenhevosen ystävien asia. – Ykkösasiana on hevosalan yritystoiminnan turvaaminen sekä edistäminen. – Ei ole liioiteltua sanoa, että suomenhevonen on elävä kansallisaarre ja totta vie, me haluamme sen elävänä kansallisaarteena pitääkin. Vain toimivat hevosalan yritykset pystyvät turvaamaan suomenhevosen tilan. – Nykyisille kotikaupungilleni voi olla kiitollinen. Itse uskon vakaasti, että suomenhevosen arvo nousee entisestään tulevaisuudessa. Suomenhevosen arvo tulee nousemaan Hevoskasvatus on Toini Immosen mukaan pitkäjänteistä ja sitovaa. – Varsoistani on iloa monille kaupunkilaisille, koska suosittu ulkoilureitti kulkee varsatarhan ohitse
Vastaavasti minä ohjasin hänelle gynekologiset potilaat, jotka hän hoiti erittäin ammattitaitoisesti. Talliklinikalla työskennellessään Chrisse väitteli eläinlääketieteen tohtoriksi, vuonna 2011. Talvio kertoo, että Chrisse oli hyvin kiinnostunut laajentamaan osaamistaan myös hevosten tukija liikuntaelinsairauksiin. Chrisse oli syntynyt 1967 Siilinjärvellä. Tämän jälkeen hän opiskeli sairaanhoitajaksi ennen kuin päätti toteuttaa haaveensa ja haki eläinlääketieteelliseen korkeakouluun. Tämä yhteistyö laajeni nopeasti siten, että hän huolehti meidän omien tammojen kiimakontrolleista ja siemennyksistä. Uudellamaalla Chrisse työskenteli ensin itsenäisenä ammatinharjoittajana Minna Viitasen omistamalla Talliklinikalla. Sen lisäksi, että Chrisse oli valtavan hieno In memoriam eläinlääkäri Christine Kopp-Kuhlman. Kiinnostus ongelmien ratkaisuun pääsemiseen yhdisti myös Chrissen ja eläinlääketieteen tohtorin Timo Talvion. Lukion jälkeen Chrisse opiskeli ensin Jyväskylän yliopistossa kirjallisuutta. Chrissen ansiosta saimme toistakymmentä tervettä varsaa. Viitanen kuvailee kollegaansa ”partaveitsen” terävänä ja pitkälle koulutettuna eläinlääkärinä, joka oli aidosti kiinnostunut hevosista. päivänä. Chrisse ohjasi minulle usein haastavia ontuvia hevosia ja uskoi jopa oman hevosensa käsiini. Chrisse jaksoi aina olla kiinnostunut varsojen voinnista ja kehityksestä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1986 Siilinjärven lukiosta. – Hän tuli mielellään seuraamaan, kun työskentelimme klinikallani kansainvälisten huippueläinlääkärien kanssa. Uransa alkuaikoina Chrisse työskenteli kunnaneläinlääkärinä Koillis-Savon alueella. Vuonna 2009 Chrisse avioitui Juha Kuhlmanin kanssa ja 2010 pariskunta muutti Inkoseen. Chrisse hyväksyttiin opiskelijaksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2002 ja hän valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2009. 22 E läinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori Christine ”Chrisse” KoppKuhlman kuoli yllättäen elokuun 15. Näissä hienoissa varsoissa elää meille lämmin muisto Chrissestä. ????
23 . Chrissen läheisimmät ystävyyssuhteet muodostuivat jo nuoruudessa Siilinjärvellä ja jatkuivat hänen elämänsä loppuun asti. Chrisse rakasti työtään sekä eläimiä ja oli aina valmis ottamaan selvää asioista ja venymään. Keväänä 2022 Chrisse palasi töihin ja tilanne näyttäytyi monelta osin valoisampana. Heinäkuussa 2021 Chrisse jäi pois töistä terveydellisistä syistä. ????. Monesta asiakkaasta oli tullut myös ystävä vuosien aikana. Elokuussa pariskunnan oli tarkoitus vihdoin päästä yhdessä keikalle. Kesällä 2021 Chrisse toi itsekin esiin, että hänen rakastamansa unelma-ammatti on myös hyvin raskas. Chrisseä jäivät kaipaamaan Juhan ja pariskunnan yhteisten lemmikkien lisäksi suuri joukko ystäviä ja asiakkaita. Ystävät tiesivät hyvin, että keväästä loppukesään Chrisse oli varattu tammoille ja varsomisille. esimerkillinen kollega, hän oli myös ihmisenä lämmin, ystävällinen ja aina valmiina auttamaan. Chrissen älykkyys näkyi myös siviilielämässä. Matkalla Juhan kanssa pysähdyttiin myös uittamaan koiraa Mustion linnan rannassa. ????. Vapaa-ajalla pariskuntaa yhdisti rakkaus musiikkiin ja matkusteluun. ????. Chrisse menehtyi sairaskohtaukseen Tammisaaressa ollessaan matkalla tekemään kiimakontrolleja. Hänen tukensa erityisesti pienille hevoskasvattajille ja ensimmäistä varsaa suunnitteleville tammojen omistajille oli usein se ratkaiseva tekijä, joka sai omistajat lähtemään pitkään ja riskialttiiseen varsaprojektiin. Chrissen ammatillisena mielenkiinnon kohteena oli erityisesti tammojen tiineeksi saaminen ja varsojen hoitaminen, missä hän oli myös erityisen hyvä. Portugali oli Chrisselle erityisen rakas maa. Vielä aamulla Chrisse oli käynyt ostamassa häntäpinteleitä ja samalla hankkinut riippumaton, missä oli tarkoitus rentoutua, kun kesän kiireet helpottavat. Chrisse oli juuri sairastanut koronan, joka oli vienyt hänet hyvin huonoon kuntoon. ????. Chrissen ja Juhan ykkösbändi oli tanskalainen D-A-D, jonka keikka Helsingissä oli siirtynyt yli kaksi vuotta koronaepidemian vuoksi. Eläinlääkärin työssä välttämättä eteen tulevat menetykset ja omistajien surut olivat empaattiselle Chrisselle selvästi raskaita. Oli aivan sama, oliko kyseessä arvohevonen vai tallikissa. Esiin nousseet keskustelut eläinlääkärien jaksamisesta ja mielenterveyden ongelmista mietityttivät suuresti Chrisseä ja hän oli monen kollegansa tavoin huolissaan koko ammattikunnan hyvinvoinnin puolesta. Chrisse selvästi nauttii siitä, että oli päässyt takaisin rakastamaansa työhön. Myös rakkaus kirjallisuuteen, musiikkiin ja luontoon säilyi. Jos tilanne sitä vaati, Chrisse lähti avuksi aina, jos vain suinkin pystyi. ????. Chrisse jättää suuren aukon suomalaiseen hevoskasvatukseen. Vielä muutama päivä ennen menehtymistään Chrisse unelmoi siitä, että viettäisi joskus talvet Portugalissa. Valitettavasti työn tahti oli myös hyvin nopeasti entisellään. Työhön sitoutuminen näkyi valitettavasti myös siinä, että Chrisse unohti itsensä ja itsestään huolehtimisen. Juha-puoliso tuli yhä enemmän mukaan toimintaan ja oli usein Chrissen apuna tallikäynneillä. Chrisselle huomion keskipisteenä oleminen ei koskaan ollut helppoa ja hänen omasta toiveestaan muistotilaisuus järjestettiin vain läheisempien läsnäollessa Kirkkonummen Oitbackassa, Åkerkullassa. Vuonna 2017 Chrissen lopetettua työskentelyn Talliklinikalla, hänellä oli vuoden ajan vuokralla oma talli Kirkkonummella. Chrisse oli korvaamaton tuki monelle tamman omistajalle, huolimatta siitä oliko kyseessä pieni vai suuri kasvattaja, Chrisse hoiti jokaisen omistajan tammat samalla tarkkuudella ja sitoutuneisuudella. Muutaman päivän sairastettuaan hän jo palasi työn ääreen, mikä oli liian pian sairauden jälkeen. Erityisesti kesällä 2021 läheisten huoli oli suuri. ?. Chrissen ei ollut helppo ottaa apua vastaan ja töistä pois oleminen oli työtään rakastavalle ihmiselle vaikeaa. Erityisesti kesäaikana työpäivät venyivät todella pitkiksi. Hänen kanssaan pystyi keskustelemaan syvällisesti monesta eri aiheesta ja hänellä oli kaikesta kiireestä huolimatta aina aikaa ystävilleen silloin kun he häntä tarvitsivat
Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. Sitä ennen ehtikin kulua pitkä tovi isän, Pekka Korven leivissä. 24 Isän oppeja ja omia ratkaisuja Hannu-Pekka Korpi aloitti viime vuonna ravivalmennuksen itsenäisenä yrittäjänä. Oma toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin ja hyviä tuloksia on tullut
Korven ravisuku Hannu-Pekka Korven isä Pekka Korpi, 73, on Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä ja tunnetuimpia raviohjastajia ja -valmentajia. Järven rannalla maisemat ovat hienot. Pekka Korven nuorempi poika, Hannu-Pekan veli Janne Korpi työskentelee myös isänsä ravitallilla. Pekka Korven isä Allan ”Aku” Korpi oli Suomen arvostetuimpia hevosmiehiä ja ravihevosvalmentajia. 25 . Pekka Korven vuonna 1985 perustama Star-Racing Oy toimii Vihdissä ja Vermossa. ”Kultasormella” on takana on huikea määrä startteja ja tuhansia voittoja. Hannu-Pekka Korven yritys toimii vuokralla Pekka Korven tilalla. Raviurheilussa ovat kunnostautuneet myös Pekan kaksi veljeä. Yritys valmentaa, kasvattaa ja myy ravihevosia. Vieraassa paikassa valmentajalta menisi aikaa oppia, kuinka hevosta on siellä parasta treenata, Hannu-Pekka Korpi sanoo. . Heikki Korpi toimi pitkään Italiassa valmentajana ja Ilkka Korpi on tehnyt uransa ravivalmentajana ja ohjastajana.. –?Oli hienoa, että pystyin aloittamaan oman valmennuksen tutussa paikassa
– Mutta eihän se pelkkä voittoprosentti elätä, jos ajaa pieniä lähtöjä, vaan pitää tienatakin. – Minulla oli alussa täällä vain muutamia hevosia, joten ei ollut varaa palkata työntekijöitä. Uranvalinta ei ollut nuorelle Hannu-Pekalle itsestäänselvyys. Tänä vuonna starttihevosten sarjat nousivat. Kun sattuu syntymään Suomen tunnetuimpaan ravivalmentajasukuun, menestyspaineitakin saattaa helposti tulla. – Nuorena se ehkä hiukan tuntui. Yritys toimii vuokralla Hannu-Pekan isän Pekka Korven tilalla Vihdin Huhmarissa. Voittoprosentti oli Hannu-Pekalla viime vuonna kova, peräti 27. Parikymmentä hevosta Oma yritystoiminta lähti liikkeelle paremmin kuin Hannu-Pekka odotti. Etusijalla ovat ne, jotka ensimmäisenä luottivat minuun, kun aloitin. Ja tietenkin katson, minkälainen hevonen asiakkaalla on. – Useammalle olen nyt joutunut sanomaan, ettei mahdu. Mutta tulin sitten viimeisenä lukiokesänä isälle kesätöihin. Hannu-Pekan hevoset ovat pääosin vieraita, mutta muutamassa hänellä on osaomistus. Lukion ja armeijan jälkeen ajattelin jäädä vähäksi aikaa tähän. Raveissa kävin. Hannu-Pekka ei oikein tiedä itsekään, mikä muutti mielen. 26 V iime vuoden alkupuolella Hannu-Pekka Korpi, 40, perusti HP Racingin. – Rahaa on tullut tänä vuonna enemmän, mutta pitää tullakin. Kun aloitin isällä töissä ja ajoin koelähtöjä, monet seurasivat tekemisiäni tarkkaan, kun sukunimi on Korpi. Nyt hevosia on parisenkymmentä, ja vakituisia työntekijöitä on kaksi. – Olen nyt 40-vuotias. Kun sitten pärjäsin niillä hevosilla, jotka minulla oli, sain lisää hyviä asiakkaita. Hannu-Pekka teki silloin yksin kaiken, niin treenit kuin tallityötkin. – En ole enää pitkään aikaan ottanut sukunimestä paineita, Hannu-Pekka sanoo. Nyt on ajettu isompia lähtöja, ja tämänvuotinen voittoprosentti on yli kymmenen. Lisäksi on muutamia, jotka tulevat silloin tällöin jeesaamaan. Ensimmäinen puoli vuotta oli kuitenkin haastavaa aikaa. Muutamaa lyhyttä jaksoa lukuunottamatta hän ei ole työskennellyt muualla. Tilalla on asuinrakennusten lisäksi useita tallirakennuksia, tarhoja ja laitumia, ja harjoitteluratoja kaksi. Tallin kovimmat nimet ovat tällä hetkellä Ava Di Alessia ja BWT Gazeau. – Ne ovat olleet parhaat menestyjät. Nyt on puhelin soinut ja uusia tulijoita talliin olisi. – En viettänyt lapsena tai teini-ikäisenä tallilla aikaa. Kulut olivat tällä alalla. Hevosen kaikinpuolinen hyvinvointi on Hannu-Pekka Korvelle tärkeää. Sehän kuitenkin ratkaisee, pärjääkö tässä vai ei. Ja niinhän siinä kävi, että se vähän aikaa on vieläkin menossa, Hannu-Pekka nauraa. Ja kyllä minulle hevonen eläimenä on mielenkiintoinen. – Olen urheilusta kiinnostunut, ja tässä on sitä samaa: vauhtia ja kilpailemista. Mutta se on jo taakse jäänyttä, Hannu-Pekka on paikkansa lunastanut ihan omana itsenään. Isähän tekee ihan täysillä vielä, ja varmaan jatkaa niin kauan kuin terveyttä riittää. Isä on 73, mutta ei hänellä ole aikomusta eläköityä, joten ajattelin, että oma ratkaisu pitää tehdä
Kilpailuhenkeä Hannu-Pekassa on runsain määrin. Pitkää päivää joutuu hevosalalla tekemään ja tunteja tulee paljon. – Olemme tässä moottoritien ja järven välissä, mihinkään suuntaan ei voi laajentaa. . Tappiot ottavat aina koville. – Mutta kyllä tässä toimeen tullaan. Ja toki auttaa, kun olen vuosien kuluessa oppinut, miten tässä pitää treenata, että pärjää. Kun tosissaan treenataan, tehoja pitää löytyä. kaikki on noussut. Hyväksi avuksi on ollut kasvatus hevosyrittäjäperheessä. Energia, rehut, purut... mutta on tässä sitten paljon positiivisia puoliakin, Hannu-Pekka sanoo. Nykyiset ravurit ovat selkeämpiravisia ja kiltimpiäkin kuin aiemmin. Työn arvostus on korkealla. – Kesällähän tämä on tosi mahtavaa hommaa. Ei tarvitse ihan niin paljon valjastaa kuin joskus aikanaan. Isän ja pojan valmennusfilosofiassa on paljon samaa, mutta myös omia ratkaisuja. Oltava ajan hermolla – Ala kehittyy koko ajan, ja on oltava ajan hermolla. Pitäisi päästä vähän laajentamaan vielä. Tavoitteet korkealla Hannu-Pekka Korven tavoitteet ovat korkealla. Laajentamismahdollisuuksia Huhmarissa ei kuitenkaan oikein ole. – Siinä menee aina hetki, että saa nollattua sen. – Tämä on muuten oikein hyvä paikka toimia, tässä laajuudessa kun toimitaan. Saa olla ulkona ja eläinten kanssa. ’’’’ ?Nyt on puhelin soinut ja uusia tulijoita talliin olisi.. – Töitä on tehtävä, jos aikoo jotain saavuttaa. – Varmaan jossain muussa työssä pääsisi helpommalla... Kotitöitä piti tehdä pienestä pitäen, jos halusi jotakin saada. Monet asiat ovat ajan kuluessa muuttuneet, eivätkä kaikki vuosikymmenien takaiset opit enää toimi. Pitäisi ottaa sitten toinen toimipiste, jos haluaisin enemmän hevosia, mutta sitä en ainakaan nyt tässä maailmantilanteessa suunnittele. Ei tämä muuten ole riittävän kannattavaa toimintaa. Mutta kun on pimeää, ja tarhat ja radat kuraista, kyllä se joskus mielialaa koettelee. – Kärkivalmentajien joukkoon, sinne top-kolmoseen, pitää päästä. – Näin pienellä hevosmäärällä se tosin ei oikein tahdo onnistua. – Suurin muutos on varmaan se, että hevoset ovat muuttuneet. Sitten nousee ajatus, että seuraavalla kerralla en halua olla tässä tilanteessa, vaan haluan sijoittua paremmin, ja teen kaikkeni sen eteen. – Mutta sitten tietenkin tehoja pitää olla paljon, kun vauhdit ovat nopeutuneet raviradoilla. Suurin ero on valmennusmäärissä.. 27 . Pitää uskaltaa myös kehittää itseään eikä vain tyytyä siihen, mitä ajattelee jo osaavansa. Nyt olen ehkä siellä top-kympissä. ’’’’ kovat jo ennestäänkin, mutta nyt ne ovat vielä nousseet paljon jo tänä aikana, jonka olen toiminut
28 – Ajamme yhtä kovia treenejä, mutta isän hevosille ajokertoja tulee viikossa enemmän. Minä annan hevosille herkemmin vapaapäiviä ja pidän niitä enemmän ulkona tarhassa. Kokonaisuus ratkaisee Hevosista Hannu-Pekka haluaa pitää mahdollisimman hyvää huolta. – Hevosen pitää voida hyvin, jotta sillä pärjäisi. – Myös ravinto on kehittynyt paljon vuosien varrella. Hannu-Pekalla on paljon nuoria hevosia, joista moni aloittaa kilpailemisen vasta ensi keväänä. – Hevonen on laumaeläin, ja se haluaa olla toisten kanssa ulkona. Minulla on yleensä kaksi tai kolme hevosta samassa tarhassa. Muuten ei tule tuloksiakaan. Mutta ylHannu-Pekan tallissa on monta lahjakasta nuorta hevosta. Hannu-Pekan hevoset ovat mahdollisimman paljon ulkona. In Memories on lupaava kolmivuotias lämminveritamma, jolla on ajettu yksitoista starttia tänä vuonna. Laadukas ja tehokas treeni tietysti siihen päälle. Niiden kanssa ei tarvitse sellaista hölkkää ajella, mutta treenataan kunnolla silloin kun treenataan. – Nuoria hevosia ajan paljon, koska niille vielä rakennetaan peruskuntoa. Hevosenhoidon pitää olla hyvällä tasolla kaikilla osa-alueilla, niin elinolosuhteiden ja ravinnon kuin terveydenkin osalta. Kaikilla on erilaiset paikat, kaikki treenaavat pikkuisen eri tavalla, ja hevoset ovat yksilöitä. Vanhempia sen sijaan ajan vähemmän, kaksi tai kolme kertaa viikossa. Joskus parhaan mahdollisen ravinnon hakeminen voi kestää kauankin, mutta minulla se löytyi hyvin. Valmentajalla on usein tuntuma siitä, mistä varsasta tulee hyvä tai jopa huippu. Mutta toivotaan, että nuoremmasta ikäluokasta löytyisi joku oikein hyvä. – Tässä lajissa ei voi oikeastaan kopioida kenenkään ravintotai treenisysteemiä tai mitään muutakaan asiaa suoraan. Kakkosja kolmossijoja on tullut.. Onneksi olen aika hyvin löytänyt omaan valmennukseeni sopivan ruokinnan. Yllätyksiä tulee Hannu-Pekka Korven valmentamia hevosia ajavat kilpailuissa pääasiassa lainakuskit, itse hän ajaa ehkä noin viidesosan starteista. Jokaisen valmentajan pitää löytää oma tasapaino ravintoon ja treeniin. – Ei ole kyse pelkästään valmennuksesta, ruokinnasta tai treeniolosuhteista, vaan kaikkien palasten pitää olla paikallaan, jotta pärjäisi kovimmalla tasolla. Ne ovat viisi kertaa viikossa lenkillä. Kokonaisuus on kuitenkin se, mikä ratkaisee. – Kaksivuotisikäluokasta ei ainakaan vielä ole tullut esiin, että joku olisi oikein superhevonen
’’’’ ?Hannu-Pekan hevoset ovat mahdollisimman paljon ulkona.. Vuosien takaa muistan esimerkiksi Arctic Hopen, joka oli tosi laiska ja mitäänsanomaton täällä kotona. . – Tänä päivänä on yhä tärkeämpää, että myös hevosella on vahva kilpailuvietti, että se haluaa voittaa kaverin siinä vieressä. N-ASETYYLI-D-GLUKOSAMIINI . – Vaikka työtä on paljon, pitää olla muutakin kuin työ, jotta jaksaa. Tai en ainakaan tee noin pitkään kuin isä tekee, noin täysipainoisesti. MSM (metyylisulfonyylimetaani) . . KOLLAGEENI, hydrolisoitu . Nyt tehdään töitä. – Joskus omat kuvitelmat menevät oikein, mutta joskus eivät. 600 g kestää hevosella 60 vrk (aloitusannoksella 40 vrk) Kolme luotettavaa kotimaista nivelvalmistetta. Kun on niin pitkät päivät, niin ei enää töiden jälkeen viitsi autossa kovin kauan istua. Monet hevoset ovat ihan erilaisia kotona harjoitusoloissa ja radalla kilpailuissa. Olen oppinut, että työn laatukin voi kärsiä ja tulokset huonontua, jos ei osaa tehdä mitään muuta. Cartivet Complete Päiväannos 15 g 600 g kestää hevosella 40 vrk Cartivet + msm Päiväannos 30 g 900 g kestää hevosannoksella 30 vrk 3 kg kestää hevosannoksella 100 vrk Flex2be Aloitusannos 15 g (1,5 mittaa) päivässä 12 viikon ajan, jonka jälkeen 10 g (1 mitta) päivässä. . 29 . HYALURONIHAPPO . . Muutakin elämää Hannu-Pekka asuu Nummelassa, noin kymmenen kilometrin matkan päässä tallilta, avopuolison ja 6-vuotiaan tyttären kanssa. ’’’’ lätyksiäkin aina tulee, sekä positiivisia että negatiivisia. KONDROITIINISULFAATTI . – Joku käsitys tulee kaksivuotiskesällä. – Perhe on tärkeä, tyttären kanssa vietän aikaa. KOLLAGEENI, denaturoimaton tyyppi ll . BH_Niveltuotteet_Hippos_210x148.indd 1 BH_Niveltuotteet_Hippos_210x148.indd 1 16.9.2022 8.40 16.9.2022 8.40. Hevoset vievät suuren osan Hannu-Pekan ajasta, mutta harrastuksiakin elämään mahtuu. . Mutta sen sitten aika näyttää. . – On hyvä asua lähellä. – Ja itse ainakin nyt ajattelen, että nuorempana jään eläkkeelle kuin isä. Se on sitten eri asia, jos haluaa harrastaa muutamalla hevosella. GLUKOSAMIINI . Ja golfia pelaan, vaikka viime vuonna en paljon sitäkään ehtinyt. Black Horse Suomessa valmistettu Cartivet Complete Cartivet + msm Flex2be Premium 9/2022 Nivelvalmisteet Vaikuttava aine Cartivet Complete Cartivet + msm Flex2be C-VITAMIINI . Mutta koskaan ei voi varmasti sanoa, ennen kuin ne ovat muutaman startin kilpailleet. Mutta kun sen ilmoitti starttiin, se muuttui aivan täysin, ja oli yksi Suomen parhaita hevosia. Nyt olen vähän paremmin saanut järjestettyä vapaa-aikaa.
Ontuminen ei kuitenkaan ole tyypillistä ja ontuva hevonen olisikin aina syytä tutkituttaa eläinlääkärillä. Ihotulehdus saattaa levitä vuohisista ylöspäin hevosen sääriin. Harvinaisena aiheuttajana rivin kaltaisiin oiMärkä sää altistaa riville Vuohiskuopan ihotulehduksen, rivin esiintyminen on suurimmillaan kosteina vuodenaikoina, siis erityisesti syksyllä ja keväällä.. Eläinlääkärin puheilla 30 R ivillä tarkoitetaan hevosen vuohisissa esiintyvää ihotulehdusta. Joskus ihon paraneminen vaatii kuitenkin aktiivisia hoitotoimenpiteitä ja mahdollisesti myös lääkehoitoja. Useimmiten rivi eli vuohisdermatiitti paranee kohtalaisen helposti, joissain tapauksissa lievä rivi voi parantua jopa itsekseen. Rivin aiheuttajana voivat olla bakteerit tai virukset, joissain tapauksissa myös sienet. Tyypillisesti vuohiskuopan ihotulehduksen tunnistaa hevosen vuohiskuopassa olevista ruvista, jonka lisäksi jalka voi olla turvoksissa. Vaskuliitti voi aiheuttaa rivin kaltaista oireilua, mutta tällöin turvotus on usein voimakkaampaa, hevonen kipeämpi ja yleensä kuumeinen. Mikäli rivi on voimakasta tai sijaitsee ihotaipeessa, voi ihossa olla selviä haavaumia ja hevonen saattaa ontua jalkaa. Kyseessä on ikävä vaiva, joka voi aiheuttaa rupien ja jalkojen turvottelun lisäksi kipua
suomi@backontrack.com /backontrackfinland _backontrack www.backontrack.fi UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI ROYAL DELUXE COLLECTION
8. 6. Tällöin oireet ilmenevät kesällä kirkkaan auringonpaisteen seurauksena. Kuivaa iho puhtaalla paperilla tai pyyhkeellä painelemalla, myös hiustenkuivaajasta voi olla apua. Jalka olisi suositeltavaa saada kuivaksi ennen kuin iho viilenee. Hyvin lämpimän veden käyttäminen helpottaa rupien irrottamista, mutta vesi ei saa olla niin kuumaa, että se polttaisi käsiä tai hevosen ihoa. Jos rupea on paljon tai sitä on vaikea irrottaa, voidaan ruvet rasvata ja antaa rasvan vaikuttaa ennen jalan pesua. 3. hunajatai pihkasalvasta voi olla hyötyä rivin hoidossa. 9. Näytteenotto rivistä helpottaa aiheuttajan selvittämisessä ja siten tarkempien hoitojen määrittämisessä. ?. 32 ’’’’ ?Suurin osa riveistä paranee kotikonsteilla tai jopa itsestään ilman hoitoa.. Kun jalan iho on puhdas, kuiva ja ehjä, on rivin todennäköisyys huomattavasti pienempi. Rasvaamisen jälkeen jalkaan voidaan laitaa harsokangaskääre (Gamgee) ja hevonen laitetaan puhtaaseen karsinaan. Ihoon tai karvaan ei saa jäädä pesuainejäämiä. Vältä jodipohjaisia pesuaineita, kuten Betadinea, sekä muita kuivattavia pesuaineita ja hoitosuihkeita. Tämän vuoksi esimerkiksi mutaiset tarhat altistavat riville. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevostenhoitajaopinnoissaan. Hoitojakson on oltava riittävän intensiivinen ja pitkä, esimerkiksi 1-2 kertaa/pvä 7-10 pvän ajan ja sen jälkeen esim. Aja karvat rivin kohdalta ja sen ympäriltä niin lyhyeksi kuin mahdollista. Ihoa ei tule hangata, mutta se tulee saada täysin kuivaksi. 7. Suurin osa riveistä paranee kotikonsteilla tai jopa itsestään ilman hoitoa. ’’’’ Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa keväästä 2020 lähtien ja suorittaa hevossairauksien erikoiseläinlääkärin opintojaan. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa, muutaman startin kansainväliselläkin tasolla. Anna pesuaineen vaikuttaa 10–15 minuuttia. Lisäksi hevosen hyvä yleisvointi ja oikea ruokinta auttavat ihosairauksien hallinnassa. Käytä rasvoja ja muita tuotteita eläinlääkärin ohjeen mukaisesti, esim. Douxo S3 Pyo tai Hexocil) hieromalla pesuainetta jalkaan samalla hellästi rupia irrotellen. joka toinen päivä parin viikon ajan kunnes rivit ovat parantuneet. 2. 4. Huuhtele iho huolellisesti hyvin lämpimällä vedellä. 5. Eläinlääkäriin tulee kuitenkin olla yhteydessä aina, jos hevonen ontuu, jalka on kosketusarka, hevosella on kuumetta tai oireilu on muuten voimakasta tai ei helpota normaalilla kotihoidolla. Rivin ehkäisyssä ja hoidossa puhdas ja kuiva ympäristö on tärkeässä roolissa. Rivin kotihoito reisiin on tietynlainen valoherkkyys, fotosensibiliteetti. Pese jalka huolellisesti kloorheksidiinipohjaisella pesuaineella (esim
V iimevuotinen voittaja Jere Hurme starttasi Salamakypärien kauden toiseksi viimeiseen osalähtöön tukevalta johtopaikalta ja vahva vire jatkui myös Kouvolassa lokakuun viimeisenä lauantaina. Tino Paldan 96 4. – Vuosi on ollut aivan mahtava. Ykkössijan myötä varmistui myös ohjastajasarjan kokonaiskilpailun voiton vuonna 2022. Voiton myötä Hurme varmisti ohjastajasarjan kokonaiskilpailun voiton. – Saatiin vähän yllättäen haettua keulapaikka takasuoralla. Jarno Kauhasen(vas.) valmentama Winners Lane toi Jere Hurmeelle täyden pistepotin Salamakypärien Kouvolan osalähdöstä. Olin ihan luottavaisin mielin, jos vain juoksu onnistuu. Lähdöt ovat onnistuneet Hurmeella. Salamakypärät kokonaiskilpailu 11/12 osalähtöä 1. Kaisa Rehula 57 12. Jere Hurme 125 2. Turkulaisen menestysvalmentajan Harri Koivusen talilla työskentelevä raviurheilija on tekemässä komeaa kautta raviohjastajana. Tuukka Varis 99 3. 33 . Patri Filatoff 79 5. Eri radoilla ja hienoilla hevosilla, niin aivan mahtava vuosi ollut, Hurme tiivisti kauden tunnelmat. Milla Markkanen 64 10. – Hevonen on juossut tosi kovia lähtöjä lauantaisin, mutta juoksunkulut ovat vähän epäonnistuneet. Nyt varmistui vielä toinen peräkkäinen Salamakypärien kokonaiskilpailun voitto ja voittoja on tullut muutenkin paljon. Kuva: Satu Pitkänen Jere Hurme on Salamakypärä myös vuonna 2022 Salamakypärien kauden toiseksi viimeinen osalähtö voiton vei Jere Hurmeen ohjastama Winners Lane. Johanna Säteri 50. Aada Salo 74 6. Vaikka Hurme juhli Salamakypärien ohjastajasarjan voittoa myös vuonna 2021, on kuluva vuosi ollut uran selkeästi paras tilastojen valossa. Erika Elomaa 65 9. Ajattelin, että olemme johtavan rinnalla loput lähdöstä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin, kertoi Hurme Kouvolan raviradan voittajahaastattelussa. Terno Grönstrand 66 8. Voitto irtosi vakuuttavan keulajuoksun päätteeksi. Hurmeelle Kouvolan osalähdön, ja lopulta Salamakypärien koko kauden 2022 voiton toi Jarno Kauhasen valmentama Winners Lane. Sakari Talikka 69 7. Oona Halme 63 11
Ravinto 34 Heinä kannattaa valita hevoselle sen käyttötarkoituksen ja ravintoainetarpeiden mukaisesti.
Riittävä määrä karkearehun kuiva-ainetta tukee hevosen ruoansulatuskavan terveyttä. Hevosen ruokinta on myös suunniteltava yksilöllisesti. Rehun valinnassa ja annostelussa tulee aina huomioida hevosen yksilölliset piirteet, kuten rotu, ikä, käyttötarkoitus, terveydentila sekä hevosen pito-olosuhteet. Siksi heikkolaatuista karkearehua joudutaan täydentämään ruokinnassa muilla rehuilla. Ja omaa tietämystä on toki hyvä välillä päivittää. – Kyllä meiltä ruokintaohjeitakin kysytään. – Nykytekniikan tuomien ruokinta-automaattien avulla voidaan talleilla työmäärän Oikeanlaisella ruokinnalla turvataan hevosen ruuansulatuselimistön toiminta ”Ravintoaineita riittävästi ja sopivassa suhteessa” Hevosen ruokinnassa pitää ottaa huomioon hevosen ruuansulatusfysiologiset vaatimukset. Ruokintakertoja riittävästi Käytännössä hevosia useimmiten ruokitaan kolmesta neljään kertaan päivässä. Teksti: Tarja Pitkänen. – Hevonen tarvitsee minimissään yhden kilon karkearehun kuiva-ainetta hevosen sataa elopainokiloa kohden, toteaa ruokinta-agronomi, MMM Heli Suomala Suomen Hevostietokeskuksesta. Huonolaatuinen rehu lisää ravintoainepuutosten riskiä erityisesti kilpahevosilla, siitostammoilla ja varsoilla. Kannattaa katsoa, minkälaisista lähteistä hakee tietoa, jotta se olisi varmasti luotettavaa. Karkearehun minimimäärästä on huolehdittava, ja ruokintakertoja tulee olla riittävästi. Ihanteellista olisi, jos ruokintakertoja pystyttäisiin järjestämään viidestä kuuteen. Suomalan mukaan hevosenomistajat ovat yleensä valveutuneita ruokinnan suhteen. H yvä karkearehu täyttää riittävästi annosteltuna suuren osan hevosen ravinnontarpeesta. Heinän ravitsemuksellinen laatu tarkoittaa sitä, kuinka hyvin heinän sisältämät energia, valkuainen, kivennäisja hivenaineet sekä vitamiinit tyydyttävät hevosen päivittäisen ravintoainetarpeen. 35 . – Optimaalisena määränä pidetään kuitenkin hieman runsaampaa annostelua, eli noin puoltatoista kiloa sataa elopainokiloa kohden. Kasvava varsa, imettävä tamma, harrastekäytössä oleva hevonen tai kovassa työssä oleva hevonen tarvitsevat hyvin erilaisen määrän eri ravintoaineita. – Erilaisessa käytössä olevilla hevosilla on erilainen ravintoaineiden tarve, ja se pitäisi kyetä arvioimaan. . Ruokinta yksilöllisesti Ruokinnassa pitää ottaa huomioon hevosen ruuansulatusfysiologiset vaatimukset, jotta ruuansulatuselimistön toiminta turvataan. – Ruokintakertoja on oltava riittävästi, eikä myöskään ruokinnan muutoksia saa toteuttaa liian nopeasti, Suomala sanoo
–?Rehun valinnassa ja annostelussa tulee aina huomioida hevosen yksilölliset piirteet, kuten rotu, ikä, käyttötarkoitus, terveydentila sekä hevosen pitoolosuhteet, toteaa ruokinta-agronomi Heli Suomala Suomen Hevostietokeskuksesta. Myös heinän hyvään sulavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. 36 puolesta järjestää useampia ruokintakertoja päivässä. Lihomisen välttämiseksi ruokinnassa riittää energia-, valkuaisja sokeriarvoiltaan ”köyhempi” karkearehu. Siksi iäkkäälle hevoselle valitaan lehtevää ja hyvinsulavaa karkearehua. – Kahden ruokintakerran malli on ehdottomasti liian vähän. Ikääntyminen saattaa heikentää vanhojen hevosten pureskelukykyä sekä ruoansulatuksen tehokkuutta. – Mitä parempaa on karkearehu, sitä vähemmän tarvitaan muita rehuja täydentämään ruokintaa. Kohtalainen ja jopa korkeahko sokerimäärä tekee rehusta maittavaa. –?Siitostammojen heinän valinnassa on syytä kiinnittää huomiota hyvään sulavuuteen sekä riittävään energian ja valkuaisen määrään. Heinän hygieeninen laatu on ensisijaisen tärkeää, sillä heikkolaatuinen karkearehu voi pahimmillaan aiheuttaa jopa varsan luomisen, Suomala sanoo. Vieroitettujen varsojen ruoansulatuselimistö ei ole täysin kehittynyt, ja niiden rehunkulutuskapasiteetti on rajallinen. Hevoselle tarkoitetun heinän tuotannossa suositaan timoteivaltaista kasvustoa. – Hevonen tottuu rytmiin hyvin nopeasti, eikä ole hyväksi vaihdella ruokinta-aikoja, kehottaa Suomala. Karkearehuista liikkeelle Käytännössä ruokinnan suunnittelussa lähdetään karkearehusta liikkeelle. Hevosen luontainen tapa on syödä pieniä rehumääriä kerrallaan useita kertoja päivässä. Tärkeää on myös säilyttää sama ruokintakertojen rytmi. Ihmisen silmä tottuu hevoseen, joten lihavuuskuntoa voi tarkkailla helposti ottamalla säännöllisesti kuvan hevosesta, vinkkaa Suomala. Ikääntyminen vaikuttaa kuidun sulavuuteen ja fosforin hyväksikäyttöön sekä valkuaisen tarpeeseen. – Kun tietää, millainen hevonen on normaalina ja terveenä, huomaa, jos jokin on muuttunut: miten hevonen syö, maittaako rehu vai jääkö ruuantähteitä, kuinka halukas se on työskentelemään, millainen on karvapeitteen kunto, onko sonta normaalia ja onko sitä normaali määrä. Kaviokuumeherkkien hevosten sisäruokintakauden karkearehuksi suositellaan valittavaksi karkearehua, jonka sokeripitoisuus on suhteellisen matala.. Timoteitä eli nurmitähkiötä (kuvassa) täydentävinä lajeina käytetään muun muassa nurmi-, punaja ruokonataa, koiranheinää sekä niittynurmikkaa. Myös hevosen lihavuuskuntoa pitää seurata. Valmennuksessa olevan kilpahevosen heinä saa sisältää melko runsaasti energiaa ja valkuaista. Jos hevosta ruokitaan liian harvoin, heikentyvät sekä hevosen fyysinen että psyykkinen hyvinvointi. Hevosen käyttäytymiseen kannattaa aina kiinnittää huomiota. Heinä valitaan yksilöllisesti –?Heinä kannattaa valita hevoselle sen käyttötarkoituksen ja ravintoainetarpeiden mukaisesti, Heli Suomala neuvoo. Karkearehun laatu sanelee, paljonko muita rehuja ruokinnassa tarvitaan. Varsoille soveltuu ensiluokkainen, hyvin sulava, ohutkortinen ja mielellään apilapitoinen heinä. Harrastehevosten heinän energia-, valkuaisja sokeripitoisuudet sekä sulavuus saavat olla suositusarvojen keskivaiheilla. Karkearehu on usein joutilaan hevosen ainoa rehu, joten sen tulee olla ravintoarvoiltaan kohtalaisen hyvälaatuista
Pelkästä heinästä koostuva ruokinta sekä heinä-kaura -ruokinta on aina tasapainotettava kivennäisaineilla. Erilaisessa käytössä olevilla hevosilla on kuitenkin erilainen ravintoaineiden tarve, ja se pitäisi kyetä arvioimaan. kiinnittää huomiota, vanha hevonen tarvitsee sulavaa, ohutkortista lehtevää heinää, koska se ei useinkaan pysty pureskelemaan niin hyvin kuin nuoret hevoset. – Ruuansulatus ja imeytymiskyky saattavat heikentyä iän myötä. . Näiden kuiva-ainepitoisuudet eroavat toisistaan huomattavasti, mikä on otettava huomioon hevosta ruokittaessa. Heinän laatuunkin pitää Karkearehujen rinnalle väkirehuja Karkearehuihin lasketaan laidunruoho, kuiva heinä, esikuivattu säilörehu, säilöheinä, olki sekä heinäpelletit, -hakkeet ja -jauhot. Väkirehuihin lasketaan yleensä viljat ja teolliset täys-, puolitiivisteja tiivisterehut. Rehuanalyysi tarpeen Rehuanalyysi on Suomalan mukaan tarpeen. Heinä on hevoselle kaikkein tasapainoisinta ja luonnollisinta ravintoa. – Jos hevonen on kovassa työssä, ei heinän sisältämä energia pelkästään riitä, ja silloin täytyy ottaa väkirehut avuksi. Hyvä heinä on sekä ravitsemukselliselta että hygieeniseltä laadultaan moitteetonta. Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat biotiini ja välttämättömät rasvahapot. Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat rehut sisältävät prebiootteja, probiootteja ja hiivaa. Sillä varmistetaan tasapainoinen ja yksilön tarpeita vastaava ruokinta. Optimaalisen ravintoarvon varmistamiseksi kuivaheinä tulisi korjata silloin, kun timotein tähkä on juuri tullut näkyviin. Hevosten ruokinnassa käytettäviä viljoja ovat kaura, ohra, vehnä ja maissi, sanoo Heli Suomala. Hyvälaatuinen laidunheinä on hevosen perusravinto. Nivelten toiminnan tukemiseen voidaan käyttää glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia ja monityydyttämättämiä rasvahappoja sisältäviä rehuja. Vanha hevonen, joka ei enää työskentele, ei myöskään välttämättä pärjää pelkällä heinällä. Stressaantuneen hevosen käytöksen tasoittamiseen käytetään usein magnesiumia, tryptofaania, B-ryhmän vitamiineja tai yrttejä sisältäviä rehuja. –?Hevosen päivittäisen ravinnontarpeen täyttämiseksi karkearehujen rinnalle tarvitaan monesti väkirehuja. 37 . Heinästä pitäisi. Lisäksi voidaan perusruokinnan täydentämiseen käyttää täydennyseli lisärehuja, joita ovat muun muassa kivennäis-, hivenaineja vitamiinirehut, melassi ja melassileike, vehnänlese, pellavansiemenet, palkokasvit, kasvirasvat, vihannekset ja yrtit
Ähkyriski kasvaa, mikäli hevonen saa päivässä yli 2,5 kiloa väkirehua tai yli 2,7 kiloa kauraa. Heinän ravitsemukselliseen laatuun vaikuttaa ensisijaisesti kasvin kasvuaste sen korjuuhetkellä. Hevosen saatavilla tulee aina olla raikasta ja puhdasta vettä. Hevosen heinän tuotannossa suositaan timoteivaltaista kasvustoa. Hevosen hampaiden hyvästä kunnosta on huolehdittava. ’’’’. Lähteet: Heli Suomalan haastattelu ja Suomen Hevostietokeskuksen nettisivut www.hevostietokeskus.fi ’’’’ ?Korsiintuneen heinän valkuaispitoisuus on usein matala ja sokeripitoisuus korkea. – Rehuanalyysi kannattaa teettää jokaisesta rehuerästä. Ähkyn uusiutuminen pyritään estämään ruokkimalla hevosta usein ja säännöllisesti hyvälaatuisella rehulla, pieni rehumäärä kerrallaan. Hevosen ruokinnan tulee sisältää myös riittävästi suolaa. Ruokinnassa tulee aina huomioida eläinlääkärin antamat ohjeet. Ähkyn jälkeinen ruokinta suunnitellaan aina kunkin hevosen tarpeiden mukaisesti. Talvella lämmitettävät juomakupit vähentävät ähkyn riskiä. Korsiintuneen heinän valkuaispitoisuus on usein matala ja sokeripitoisuus korkea, sillä kasvit kerryttävät sokereita kasvin korsiosaan. Ähkyn jälkeen on hyvä arvioida, oliko hevosen ruokinnalla tai vedensaannilla syy-yhteyttä ähkyyn. Timoteivaltainen kasvusto hyväksi Hygieenisesti hyvälaatuinen heinä on pölytöntä ja homeetonta, eikä se sisällä hevoselle haitallisia hiivoja tai bakteereita. Ähkyn jälkeen hevosen riittävästä nesteytyksestä huolehtiminen on erittäin tärkeää. Aluksi pieni määrä uutta rehua kannattaa sekoittaa jo hevoselle syötettävän rehun joukkoon. – Myöhäisessä kasvuvaiheessa korjattu, korsipitoinen rehu sisältää yleensä runsaasti hevosen ruuansulatuskanavassa sulamatonta kuitua, mikä heikentää ravintoaineiden sulavuutta. Hevosen pitämistä hiekkatarhassa tai lyhyeksi kalutulla laitumella sekä rehujen syöttämistä suoraan maasta on hyvä välttää. Karkearehumäärää nostetaan vähitellen. Ähkyn jälkeiseen ruokintaan varovasti – Ähkyyn sairastuneen hevosen ruokinta on aloitettava varovasti, Heli Suomala sanoo. Hevosen säännöllisestä loishäädöstä pitää huolehtia. – Jokainen ähkytapaus on yksilöllinen. Väkirehuista kauraa sisältävät rehut sulavat paremmin kuin ohraa, vehnää ja maissia sisältävät rehut. Karkearehuruokinta edesauttaa tasapainottamaan suolistomikrobien toimintaa. Erittäin kuituinen karkearehu lisää ähkyriskiä, varsinkin, jos hevosella on hammasongelmia. 38 olla analyysi, ja mielellään ainakin vähintään suppea kivennäisaineanalyysi. Väkirehun palauttaminen hevosen ruokintaan on tehtävä varovasti ja asteittain. – Karkearehuvaltaista ruokintaa on hyvä suosia, ja jakaa väkija täysrehut usealle eri ruokintakerralle, toteaa Heli Suomala. Mikäli ruokittavana on kasvavia varsoja, imettäviä tammoja tai kovassa valmennuksessa olevia hevosia, voi seoksessa olla mukana myös punatai valkoapilaa lisäämässä rehun valkuaispitoisuutta ja monipuolisuutta. Mikäli hevonen joudutaan pitämään karsinalevossa, tarkkaillaan sonnan määrää ja laatua. Heinän lämpeneminen tai paha haju ovat varoitusmerkkejä rehun hygieenisen laadun heikkenemisestä, eikä pilaantunutta heinää saa hevosen ruokinnassa käyttää. Lehtevä ja vähän paksua kortta sisältävä rehu on tehty korsiintunutta heinää nuoremmasta kasvustosta, jolloin sen sulavuus ja rehuarvot ovat yleensä paremmat. . Ähkyn oireiden helpotuttua hevoselle voidaan antaa vettä, ja ruokinta aloitetaan hevosen normaalien suolistoäänien sekä sonnantuotannon palattua. Mahahaavasta kärsivien hevosten tulisi saada koko ajan hieman karkearehua mahalaukusta erittyvän mahahapon puskuroimiseksi. Timoteitä täydentävinä lajeina käytetään muun muassa nurmi-, punaja ruokonataa, koiranheinää sekä niittynurmikkaa. Kun rehuerä vaihtuu, olisi hyvä syöttää hevosille vanhaa ja uutta erää jonkin aikaa päällekkäin. Suoliston toiminnan edistämiseksi hevoselle voidaan antaa esimerkiksi puuromaista mash-rehua tai pellavavelliä. Sinimailasen on havaittu suojaavan hevosia mahahaavaa vastaan. Ruokinnalla voidaan ehkäistä ähkyä Ähkyä voidaan ehkäistä monilla ruokintaan liittyvillä valinnoilla. Nopeita ruokinnanmuutoksia on vältettävä ja mahdolliset muutokset pitää tehdä kahden-kolmen viikon kuluessa. Jos hevonen juo huonosti, voidaan sitä houkutella juomaan paremmin lisäämällä veden joukkoon esimerkiksi seosmelassia. On myös varmistettava, että hevonen liikkuu riittävästi, mielellään vähintään tunnin päivässä
Näin asiakkaamme kertovat Hippuzenista: "Helppoa kun kaiken saa samasta pussista", "Hevoseni karva kiiltää entistä enemmän ja on silkkisen pehmeä", "Hevoseni veriarvot parantuivat", "Mahaongelmat ovat Hippuzenin avulla historiaa", "Hevoseni toipui IBDstä Hippuzen 100 % Heinäpelletin ja Hippuzen 100 % Melassileikkeen avulla" Lue lisää ja tilaa kotimaisesta verkkokaupasta, nopeat toimitukset hippuzen.fi ja horsebalance.fi. Täydennä heinäruokinta Hippuzen luonnollisemmalla hevosrehulla. Hippuzen on lajityypillistä hevosrehua, joka sopii kaikille hevosille. Hippuzen luonnollisempi hevosrehu on: • Tärkkelyksetön • Kuiturikas • Vähäsokerinen • Niukkarasvainen • Ravinnetiheä • Sisältää korkea arvoista valkuaista Vatsaystävällinen ja helposti sulava Hippuzen ylläpitää hevosesi terveyttä ja lisää suorituskykyä
Ravinto 40 Rehuanalyysi kannattaa tehdä aina –?Rehuanalyysi heinistä kannattaa aina tehdä, koska laatua ei silmämääräisesti voi arvioida, toteaa analyysipalvelupäällikkö Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelusta. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Eurofins Viljavuuspalvelu Rehunäyte kuivatetaan uunissa.. Tämän kesän heinä vaikuttaa analyysien perusteella kohtuullisen hyvälaatuiselta
41 . Tarjolla on karkearehuille NIR-analyysi, kivennäisanalyyseja ja hygieenisen laadun analyysi. Tavallisin on NIR-analyysi, jossa selvitetään rehun kuiva-aine, valkuainen, rasva, kuidut, sokeri ja rehuarvot. Valkuaista tarvitaan, mutta ei liikaa – Hyvässä heinässä pitää olla riittävästi valkuaista. Terveille hevosille korkea sokerimäärä ei kuitenkaan yleensä aiheuta ongelmia, Jokela sanoo. Karkearehut muodostavat valtaosan hevosen ruokavaliosta, joten niiden laadulla on suuri merkitys hevosen terveydelle. – Ongelmaksi se voi kyllä koitua, jos hevosilla on sairauksia tai muita riskejä. Tärkeää on myös sulavuus, eli heinän pitää olla melko lailla oikeaan aikaan korjattua, Venla Jokela sanoo. Näytteitä lähettävät analysoitavaksi sekä heinän tuottajat että hevosenomistajat, jos heillä on käytössä analysoimatonta heinää. . – Varsinkin, jos hevosilla on erityisvaatimuksia – kuten kilpailukäyttö tai sairauksia – analyysi on todella tärkeä. Karkearehujen laaduissa saattaa olla isoja eroja eri erien välillä. Kuituja heinässä pitää myös olla, koska ne ovat hevosen ruuansulatuselimistön hyvän toiminnan kannalta välttämättömiä. – Se, millaista on hyvä hevosheinä, riippuu hevosesta ja sen käyttötarkoituksesta. – Liian vähäisen valkuaisen määrän voi sitten myös kompensoida muussa ruokinnassa. –?Karkearehut muodostavat valtaosan hevosen ruokavaliosta, joten niiden laadulla on suuri merkitys hevosen terveydelle, sanoo analyysipalvelupäällikkö Venla Jokela. – Liiallinen määräkään ei ole sikäli ongelma, että sitä voidaan ruokinnassa sitten tasapainottaa vaikka jollain toisella heinäerällä, jossa valkuaista on vähemmän. Matalampi sokeripitoisuus puolestaan heikentää maittavuutta, mutta siitä ei seuraa muita ongelmia. Valkuaista heinässä on toisinaan niukasti, mutta sitä voi olla myös liikaa. R ehuanalyysin teko heinäsadosta on tarpeellista, koska vain analyysin avulla nähdään, minkä laatuista heinä on. Sokeriarvot paljon esillä – Sokerit – glukoosi, fruktoosi, sakkaroosi, fruktaanit – ovat saaneet ehkä eniten huomiota mediassakin. – Analyysien teettäminen on koko ajan kasvussa, eli asian tärkeys ymmärretään yhä paremmin, toteaa analyysipalvelupäällikkö, MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelusta. Eurofins Viljavuuspalvelu tekee Mikkelissä erilaisia analyysipaketteja asiakkaan tilauksen mukaan. – Heikkolaatuisen rehun aiheuttamia yleisimpiä ongelmia ovat hevosen lihominen tai laihtuminen, sairaudet, kuten kaviokuume, ja suorituskyvyn laskeminen. Analyysien ajantasaiset hinnat löytyvät Viljavuuspalvelun nettisivuilta, esimerkiksi NIRheinäanalyysin alvillinen hinta on vajaa 30 euroa. Suuri valkuaisen määrä saattaa syntyä, jos heinäpeltoa on lannoitettu liikaa typpipitoisella lannoitteella, tai jos heinä on korjattu hyvin aikaisessa vaiheessa, kun se on vielä ollut lehtevämpää. Valkuaista tarvitaan välttämättömien aminohappojen lähteenä hevosen elintoimintoihin. – On tärkeää tietää myös karkearehun sisältämien kivennäisten määrä ruokinnan suunnittelun ja kustannusten takia.. Vaikka heinä näyttäisi hyvältä, valkuaispitoisuutta tai kivennäisaineiden määrää ei voi silmämääräisesti nähdä. Esimerkiksi kilpahevoset, kantavat tammat tai varsat tarvitsevat erilaiset ravintoarvot kuin vaikkapa kevyttä työtä tekevät harrastehevoset, Jokela sanoo. Laatu koostuu monista tekijöistä Heinän laatuun vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten käytetyt kasvilajit ja -lajikkeet, lannoitus, kasvuston ikä niittohetkellä, kasvukauden sääolosuhteet ja mahdollisesti käytetty säilöntäaine
– On tärkeää ottaa edustava rehunäyte, koska karkearehu on luonnontuote, ja vaihtelu kasvustossa on suurta. Kivennäisten määrät ovat yleensä liian pieniä, harvoin liian suuria. Koosta näyte osanäytteistä Kun haluaa lähettää heinää analyysiin, kannattaa ottaa näytteitä useammasta paalista, vaikka ne olisivat samasta peltolohkosta. Suomessa heinä on kuitenkin laadultaan yleensä riittävän hyvää, joten kelvollista heinää hevosille saadaan tarpeeksi. ’’’’ ?On tärkeää ottaa edustava rehunäyte, koska karkearehu on luonnontuote.. – Vuosittaista vaihtelua toki on sen mukaan, onko ollut kuiva vai kostea kasvukausi. Varoitusmerkkejä huonosta laadusta ovat paha haju, rehun lämpeneminen, näkyvä kasvusto ja homepilkut. Säilörehusta tutkitaan E. Heinän mikrobiologisen ja hygieenisen laadun tutkimuksessa selvitetään aerobiset mikro-organismit, homeet, Aspergillus fumigatus ja veden aktiivisuus. Osanäytteet sekoitetaan ämpärissä, ja tästä koostetaan varsinainen tutkittava näyte. Tulokset asiakas saa aina sähköpostitse, ja myös paperitulosteena erillistä maksua vastaan. Rehujen laadussa suurta vaihtelua – Kokonaisuutena tämän kesän heinä vaikuttaa täältä meiltä käsin tarkasteltuna ihan hyvältä, toteaa Jokela. – Jos on mikrobiologisia ongelmia, kuten homekasvua, heinä voi olla hevosille vaaraksi, eikä sitä saa käyttää. – Aistinvaraisesti laatua voi toki arvioida kokemuksen pohjalta, mutta varman ja tarkan tiedon antaa vain laboratoriossa tehty tutkimus. Kivennäisillä on merkitystä muun muassa luiden ja lihasten terveyteen sekä elektrolyyttitasapainoon. Kun näyte tulee analysoitavaksi, sen tiedot kirjataan laboratorion järjestelmään. ’’’’. Hygieeninen laatu tärkeintä Karkearehun laadussa hygieeninen laatu on Jokelan mukaan tärkein tekijä. 42 Kuivattu ja jauhettu näyte pyörii NIR-analyysilaitteessa, joka mittaa aallonpituuksia. Näyte kuivataan ja jauhetaan analyyseja varten. Riittävä rehunäytemäärä on noin 500 grammaa. coli -bakteeri, enterobakteerit, hiivat, homeet, Aspergillus fumigatus, Clostridium tyrobutyricum ja pH-arvo. NIR-analyysin tulokset valmistuvat noin kahdessa työpäivässä ja kivennäisanalyysit kolmessa päivässä näytteiden saapumisesta laboratorioon
Raakakuitu kertoo rehun sisältämän kuidun määrän. ?. Nämä ovat voineet vaikuttaa rehun laatuun, mm. matalampana valkuaispitoisuutena ja korkeampana sokeripitoisuutena. Jos näytteeseen on sekoittunut heinää, voi sen sokeripitoisuus olla suurempi. 43 . – Heiniä ostettaessa kannattaa vaatia analyysi tuottajalta, se on kaikkien etu. Eurofins Viljavuuspalvelun olkianalyysi ei sisällä sokerimääritystä, syynä tähän on se, että käytännössä puhtaassa oljessa ei ole sokeria. – Suosittelen, että näytteitä lähetettäisiin kuitenkin ahkerasti analysoitavaksi, sillä rehuissa on ollut suurta vaihtelua. Kuiva-aineen määritys on perusta koko tutkimukselle. Myös olkea analysoidaan yhä useammin. Tavoitearvot keskiarvoina ovat kuivaheinälle 83-85 prosenttia, säilöheinälle 45-80 ja säilörehulle alle 45. Sulavuus vaikuttaa siihen, miten hyvin rehun sisältämät ravintoaineet pystytään hyödyntämään. Korkea sulavuus voi johtaa lihomiseen. Korjuuasteella suuri vaikutus kuidun määrään. Sulavuuseli D-arvo kertoo, kuinka suuri osuus rehusta on sulavaa. NIR-analyysi Hevosten NIR-heinäanalyysillä määritetään kuiva-aine, raakavalkuainen, sulava raakavalkuainen, raakakuitu, raakarasva, sokeri, NDF-kuitu, D-arvo, rehuarvot ja rakenne-indeksi. Mitä korkempi arvo, sitä kuivempaa rehu on. Sokeriarvon normaali vaihteluväli on 50-150 g/kg ka. Jokela korostaa, että analysointi on ainoa keino varmistaa heinän laatu, koska silmämääräisesti kukaan ei voi sitä nähdä. Se on korkeampi kortisemmilla rehuilla, koska korret sisältävät enemmän kuitua. Matala arvo kertoo yleensä liian myöhäisestä korjuuajankohdasta. Tavoitearvo hevosilla on 600-650 g/kg ka (eli kuiva-aineessa). Osassa maata kärsittiin kuivista olosuhteista ja toisaalta viljelijöillä on ollut haasteita lannoitteiden saatavuudessa. Sulavan raakavalkuaisen tavoitearvo on 80-100 g/kg ka. Yleisenä raja-arvona sokeriherkille tai sairaille hevosille on 100 g/kg ka. Esimerkiksi D-arvo 562 g/kg ka kertoo, että kilossa heinää on 562 g sulavaa ainesta ja 438 g sulamatonta ainesta. . Valkuaisen suositus on 100-150 g/kg ka, hevosesta riippuen
40 vuotta 44 Billnäsin Ratsastuskeskus sijaitsee Raaseporissa Billnäsin ruukin historiallisissa maisemissa Mustionjoen rantamilla. Teksti: Maija Salmi. Kuva: Andres Kesküla Billnäsin Ratsastuskeskus 40 vuotta Hevosilla ruukkimaisemissa Kulttuurihistoriallisista ruukkimaisemista löytyvä Billnäsin Ratsastuskeskus viettää 40-vuotisjuhlavuottaan
45 . ?
Kaunis syyssää oli houkutellut runsaasti väkeä juhlakilpailuihin. Vanha 1800-luvun hirsinen rakennus oli seissyt tyhjillään kymmeniä vuosia. Vanhassa rakennuksessa riitti korjattavaa. Tänä vuonna on kulunut neljä vuosikymmentä, kun ratsastuskoulu perustettiin Mustionjoen rantamaisemiin. – Ratsastuskeskuksen oppilaina on aina ollut niin lapsia kuin aikuisia, harrastelijoita ja kilparatsastajia myös useammassa sukupolvessa. – Ainoastaan yhdellä käytävällä, jota nykyään kutsutaan ponitalliksi, oli lattia. Ensimmäinen tapahtuma eli kouluratsastuskilpailut käytiin syyskuussa. 1990-luvun alussa Möller ryhtyi Brusabyn maatalousoppilaitoksen opettajaksi ja Billnäsin toiminta siirtyi yksin Aminoffille. – Monia vastaavia ratsastuskouluja ei Suomessa ole, joka olisi ollut koko ajan samalla omistajalla, sanoo Ratsastuskeskuksessa valmentajana ja ratsuttajana työskentelevä Arja Aminoffin tytär Jessica Aminoff. – Täällä ei ollut siihen aikaan juuri ollenkaan hevosia, joten ihmiset ihmettelivät niitä kovasti, tietää Jessica Aminoff. – Ruukin tallirakennus kätkee sisäänsä niin vanhaa kuin uudempaa historiaa, perinteitä ja vanhaa kunnon hevosmiestaitoa, Jessica Aminoff summaa. Sittemmin toiminta on laajentunut niin, että tänä päivänä tallilla käy ratsastajia myös lähikunnista ja pääkaupunkiseudulta. SM-tasolla kouluratsastuksessa kilpaillut Arja Aminoff perusti ratsastuskoulun vuonna 1982 Maria Möllerin kanssa, joka puolestaan kisasi SM-tasolla kenttäratsastuksessa. – On tämä talli niin hienossa paikassa, ettei voi kuin ihmetellä, kehui helsinkiläinen Krista Mäki, joka oli poikennut katsomaan kilpailuja mökkimatkallaan. Urakka siis aloitettiin toisen käytävän lattian valamisella sekä karsinoiden rakentamisella. Hän on kouluttautunut hevosalalla ratsastuksenohjaajaksi ja kansallisen tason ratamestariksi. Tallin tulo silloiseen Pohjan kuntaan oli herättänyt ihmetystä. Alkuun he olivat vuokralla silloisen Pohjan kunnan omistamissa tiloissa, mutta sittemmin peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun alussa Arja Aminoff onnistui lunastamaan alueen. Samassa paikassa kaikki vuodet Ratsastuskeskus on toiminut kaikki nämä vuodet samassa paikassa 1600-luvun Billnäsin historiallisen ruukin tuntumassa. Mukana oli myös niitä, jotka olivat Raaseporiin kuuluvassa Billnäsissä eli Pinjaisissa ensimmäistä kertaa. Kuva: Maija Salmi laita, ja monet heistä ovat rakentaneet vahvan perustan tulevaisuuden hevosharrastamiseen sekä hevosten omistajina että kilparatsastajina. Alkuaikoina ratsastuskoulun asiakkaat olivat etupäässä paikallisia. Ratsastuskeskuksessa on juhlittu merkkivuotta pitkin syksyä. Juhlavuoden merkitys korostuu, koska ratsastuskoululla eli nykyisellä ratsastuskeskuksella on alusta lähtien ollut sama omistaja. Nykyisin rakennuksessa on neljä talliosastoa, joista ponitallissa on osittain vielä alkuperäi. Tallirakennus peruskorjattiin vuonna 1994. 46 B illnäsin Ratsastuskeskuksella on syytä juhlaan. 1800-luvun vanha hirsirakennus Aminoffit muuttivat Billnäsiin, koska sieltä löytyi tallitilat. Lokakuun alussa järjestettiin esteratsastuksen juhlakilpailut, jossa ratkottiin myös oman seuran eli Billnäsin Ratsastajat ry:n kuluvan vuoden seuramestaruudet. Billnäsissä leireillä ja tunneilla on vuosien saatossa ollut jo tuhansia ja tuhansia oppiJessica Aminoff työskentelee Ratsastuskeskuksessa valmentajana ja ratsuttajana
Kuva: Sofie Mondino Jessica Aminoff on kilpaillut kansallisella tasolla esteratsastuksessa omilla Billnäs-kasvateilla jo parikymmentä vuotta. Jessica on kouluttanut itse jokaisen kilpahevosensa ja on kilpaillut SMja GP-tasolla 150 cm luokkiin asti Billnäs Oliverilla. Kuva: Heidi Lammi Ratsastuskeskuksen omistajan Arja Aminoffin ja hänen kouluratsunsa Rob Royn kuva oli juhlakilpailuissa tarjottavan kakun koristeena. Kuva: Sofie Mondino. 47 . . Billnäsin Ratsastajat ry:n puheenjohtaja Maria Holmström sekä tallin perustajat Maria Möller ja Arja Aminoff yhteisposeerauksessa lokakuisena juhlapäivänä
Toiminta oli jo 1980-luvulla monipuolista. Oppilaat kävivät jo silloin tallin ulkopuolisissa kilpailuissa. Billnäsin ensimmäinen oma kasvatti Maigret syntyi vuonna 1987. – Suuret asumattomat lähialueet tarjosivat hienot mahdollisuudet ratsastusreitistöille ja maastoesteratojen rakentamiseen. Kilpailuja järjestettiin alusta lähtien aktiivisesti. Kuva: Maija Salmi Isabelle Mondino ja Karlson-poni esteellä. Ensimmäinen kesäleiri järjestettiin vuonna 1983. Kuva: Maija Salmi Olivia Alatalo oli mukana juhlakisoissa Aiva-ratsullaan. 48 12-vuotias karjaalainen Olivia Lagus odotteli vuoroaan – ensimmäiset kilpailut jännittivät. Kuva: Maija Salmi siä pilttuita, jotka on rakennettu poneille karsinoiksi. Maneesi rakennettiin 30 vuotta sitten. Uusi kuituhiekkapohjainen ratsastuskenttä valmistui vuonna 2017. Tällä hetkellä Ratsastuskeskuksen tallissa on tilat 30 hevoselle. – Tallissa voi tuntea historian henkäyksen ajoilta, jolloin rakennus oli toiminut koko Billnäsin ruukin eläinten suojana, Aminoff kuvailee. Talkoovoimilla tehtiin useita ratoja ja maastoesteitä. ’’’’. Karsinoita tallissa on ulkotalli mukaan lukien 33. Aminoff kertoo, että osastoja on rakennettu vuosien saatossa lisää ja uusin, neljäs käytävä, on vuodelta 2013. . 1980-luvun lopussa Billnäsissä oli kaikkiaan 15 hevosta. ’’’’ ?Tallissa voi tuntea historian henkäyksen.. – Ensimmäiset hevoset olivat legendaariselta Silja Pursiaiselta hankitut Mic Mac, Dash, Chiro, Pjevs, Luxor, Dixie, Star, Zeska ja näiden lisäksi oli Arjan kouluhevonen Rob Roy ja Marian kenttäratsu Escobi, Aminoff luettelee. Alussa kahdeksan hevosta ja ponia Ratsastuskoulu käynnistettiin kahdeksan hevosen ja ponin voimin. Hiekkapohjainen kenttä oli käytössä 35 vuotta. Niistä noin puolet on keskuksen omistuksessa ja loput yksityishevosia ja omia kasvatteja
189?/kk. +tk Rahoituksella alk. 179?/kk. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Max. . Pikasäädettävät iskuvaimentimet. Vetokyky yli 1200 kg. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi TILAA ESITE! Täysautomaatti, pakki Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Max. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. OHJAUSTEHOSTIMELLA ISO UUTUUS! Ovh. 265?/kk. Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. Chrome design alumiinivanteet, TGB 3000lbs sähkövinssi sekä perävaunupistoke! 9990 . +tk TGB 550 MAX EPS Ovh. 9790. TGB 1000 V-TWIN LTX PRO ABS 80 km/h OHJAUSTEHOSTIMELLA Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150 km / latauksella. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa aikaan! TALVIPAKET TI TALVIPAKET TI TALVIPAKET TI Rahoituksella alk. 1190?) Finman Finman Finman NYT NYT NYT -50% -50% -50% Rahoituksella alk. 189?/kk. NIVELAURA NIVELAURA NIVELAURA (norm. OHJAUSTEHOSTIMELLA . MAXXIS 26" Renkaat + 14 Desing vanteet. 159?/kk. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 13990 . tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. 11490. Maxxis Big Horn 2.0 renkaat, 14. +tk 9490 Rahoituksella alk. Otamme vaihdossa autoja.. Jaloilla ei ole mitään toimintoa! 590 590 590 ??. Ovh. TGB 600 LTX EPS LED Erikoiserä! Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. +tk 7890 . +tk Rahoituksella alk. Tehokas 3Kw moottorl TAKUU 2 v. +tk OHJAUSTEHOSTIMELLA Hinta sisältää tehokkaan TGB 3000 lbs sähkövinssin, alumiinivanteet sekä perävaunupistokkeen. TRAKTORIMÖNKIJÄT 83 Hv. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. Tasauspyörästö takana, 1x4 veto 4-veto + 100% lukko edessä. 175?/kk. +tk 8590 Normaalimalli 600 EPS LED TGB 550 EFI SPECIAL EDITION FULL LED-Ajovalot, Vetokyky yli 920kg, . +tk 8890 Rahoituksella alk. 26. +tk . +tk 9990 Rahoituksella alk. 15990. nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen NYT KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. 159?/kk
Ratsastajien fyysisen kunnon ja kehonhallinnan parantamiseen erikoistuneen liikunnanohjaajan Susanna Rahikaisen mukaan istunnassa korostuvat erilaiset lantion alueen lihasten epäsymmetriat. Yleisimpiä syitä tähän on runsas istuminen ja muu liikkuminen päivän aikana. – Istumme päivän aikana paljon ja sen seurauksena usein lonkankoukistaja lyhenee ja taas vastapainoisesti vatsalihakset, pakaralihakset, takareidet ja lantionseudun lihakset heikkenevät. ?. – Tämä näkyy esim vinona kevennyksenä ja istuntana hevosen selässä. Syynä voi olla myös raskauden jälkeinen palautumaton vatsalihasten erkauma, kertoo Rahikainen. Hevonen saattaa kulkea vinossa tai vastustella eteenpäin ratsastusta, jolloin ratsastus tuntuu siltä, kuin hevosella olisi jarru päällä. – Ratsastuksessa tämä näkyy jännittyneenä istuntana, jolloin rintakehä on ylhäällä, selkä notkolla ja hartiat saattavat vielä olla yli korostettuna takana. Vino istunta eli lihasten epäsymmetria Ratsastajan lihasepäsymmetria esimerkiksi juuri lantiossa, antaa hevoselle vääränlaisen signaalin painon kautta, jonka seurauksena hevonen voi olla huono kääntymään jompaankumpaan suuntaan. Kääntynyt lantio syntyy, kun liian kireät lihakset kääntävät lantion väärään asentoon ja liian liikkuvat tai huonokuntoiset lihakset antavat periksi. Jotta ratsastaja pystyy istunnallaan seuraamaan hevosen liikkeitä, sekä vaikuttamaan tasapainoisella istunnallaan hevoseen, tarvitsee ratsastaja joustavan rintarangan, vahvat keskikehon lihakset, oikea-asentoisen lantion ja joustavat lonkat. Lantion tehtävä on liittää yhteen alaja ylävartalon toiminta, joka toimii lannerangan ja lonkkanivelen iskunvaimentajana. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Y ksi tärkeimmistä ratsastajan avuista on istunta. Eli ihan muu kuin hevosen selässä vietetty aika, huomauttaa Rahikainen. Susanna Rahikaisen mukaan myös yksi hyvin tyypillinen virhe on, että ratsastajan toinen kylki on kasassa ja paino siirtyy toiselle istuinluulle. Hän toteaa, että tällainen lihasepätasapaino syntyy ajan kuluessa. – Asento johtaa pidemmällä aikavälillä erilaisiin selän vaivoihin. – Hyvin yleinen on kääntynyt lantio eli lannerangan lordoosi. – Tämä tarkoittaa että käytämme eri lailla kehon oikeaa ja vasenta puolta. Hevonen luonnostaan haluaa ratsastajan istuvan suorassa ja kääntyy sille puolelle, missä ratsastajan paino on voimakkaampana. – Ratsastaessa suoraan meidän tulee istua tasaisesti molempien istuinluiden päällä. Lantiojumppa 50 Ratsastajan lantio kuntoon Jarru pois päältä Lantion väärä asento vaikuttaa siihen, että ratsastuksessa on kuin käsijarru päällä. Kireää lihasta tulisi venyttää ja heikompaa lihasta vahvistaa. Saattaa olla, että toisella puolella on rasittuneet kireät lihakset ja toisella puolella venyneet heikot lihakset. Lantion alue on kokonaisuus, johon vaikuttavat lantion lisäksi selän liikkuvuus, pakaraja jalkalihasten kireydet tai vastapainoisesti lihasten heikkous. Tässä ei ratsastus tai päivittäinen aktiivisuus auta, sillä siten vahvempi vahvistuu lisää ja heikompi heikkenee. Tutkimuksen oikea-asentoinen ja hallittu lantio on ratsastajalle jopa tärkeämpi, kuin staattinen tasapainotaito. Syy voi johtua joko liian kireistä tai huonokuntoisista lihaksista. Tällöin on syytä ottaa yhteyttä ammattilaiseen, joka pystyy antamaan oikeanlaisia harjoitteita. Viime vuonna tehdyssä tanskalaistutkimukseksessa todettiin, että ratsastajan hyvin hallittu lantio tekee ratsastuksesta parempaa ja on tärkeä ominaisuus hevosen hyvinvoinnille. Jos lantio on vino, on toinen istuinluu koko ajan vahvempi
Lantion nosto ja polven ojennus vuorotahtiin selinmakuulla ?. . l ?Lonkan ojentajien voima Suoritusohjeet: l ?Asetu selinmakuulle, kädet suoriksi vartalon viereen ja kämmenpohjat alustaa vasten. . l ?Aseta jalat koukkuun kantapäät lähelle pakaroita. ?Perheeseen kuuluvat 2 lasta ja mies. l ?Työnnä lantiota ylöspäin säilyttäen lantion neutraaliasento ja alaselän luonnollinen notko. ?Koulutettu liikunnanohjaaja, Sertifioitu Personal trainer ja terveysliikunnanohjaaja. l ?Koukista polvea ja vie jalkapohja takaisin alustaan samalla sisään hengittäen. Näillä ohjeilla pääset alkuun. ?Ohjannut ratsastajia ja pitänyt ratsastajille valmennuksia sekä oheisharjoituksia niin talleilla kuin liikuntapaikoilla. Lisätietoja nettisivuilta katycore.fi Tavoite: l ?Lannerangan rotationaalinen hallinta. l ?Palauta lantio takaisin alustaan ja hengitä samalla ulos. ?Erikoistunut ratsastajien fyysisen kunnon ja kehon hallinnan parantamiseen. Toista seuraavat liikkeet rauhallisesti 10-15 kertaa tai sen verran kuin tuntuu hyvältä, kuulostellen omaa kehoa ja kehon liikkuvuutta. l ?Pidä lantio ylhäällä ja uloshengityksen aikana ojenna toinen polvi suoraksi vartalon jatkeeksi. ?Susanna Rahikainen 45 . 51 . Vedä napaa sisään ja jännitä alavatsan lihaksia. ?Ratsastanut sekä kouluttanut poneja ja hevosia 30 vuotta. l ?Toista liike toisella jalalla Huomioita: l ?Pidä lantio neutraaliasennossa ja alaselässä luonnollinen notko koko suorituksen ajan. Hengitä samalla sisään. . . Lämmittele alkuun liikkumalla. Voimaa lantioon ja asento oikeaksi Kuka. . ?Hevoskasvattaja ja tallinpitäjä.
Avustavat lihakset: Suora vatsalihas Asentoa ylläpitävät lihakset: Pieni rintalihas, epäkäslihas, erityisesti alaosa, suunnikaslihakset, etummainen sahalihas ja iso pakaralihas. Tunne lihastyö tukijalan pakarassa. l ?Pidä alaselän ja lantion asento neutraalina koko liikkeen ajan ilman liiallista alaselän notkoa. Älä päästä lantiota työntymään taaksepäin. Työskentelevät lihakset: Pääsuorittajat: Vinot vatsalihakset, nelikulmainen lannelihas ja poikittainen vatsalihas. l ?Hengitä sisään ja uloshengityksen aikana sonta lantio ja päällimmäinen jalka ilmaan. Pidä vartalo ojentuneena, kädet lanteilla suoliluun harjulla samalla tasolla. Lantion ja päällimmäisen jalan nosto suorana kyljellään. l ?Tee haluttu määrä toistoja ja toista liike toiselle puolelle. Lantio on suorassa kun kädet ovat samalla tasolla. Vie alimmaisena oleva jalka polvesta koukkuun ja aseta toinen jalka suoraksi. Säilytä lapatuki koko suorituksen ajan. Vedä napaa kevyesti sisään ja jännitä alavatsan lihaksia. l ?Suorista lantio vetämällä pakara tiukaksi samalla ulos hengittäen. l ?Laske lantio ja jalka takaisin lattialle samalla sisään hengittäen. l ?Voit tarkkailla lantion asentoa myös käsien avulla. Keskimmäinen ja pieni pakaralihas. Keskity pitämään lantio paikallaan ja pysymään suunnattuna suoraan eteenpäin. Vedä napaa kevyesti sisään. Pidä niska pitkänä rangan jatkeena. 52 Lantion hallinta korokkeella seisten Vaikutusalue: l ?Keskimmäisen pakaralihaksen vahvistaminen l ?Lantion keskiasennon hallinta Suoritusohjeet: l ?Seiso korokkeella siten, että toinen jalka roikkuu korokkeen ulkopuolella. Huomioita: l ?Kuvittele tekeväsi liikettä kahden seinän välissä. Suoritusohjeet: l ?Asetu kylkimakuulle. l ?Tee liike hitaasti ja rauhallisesti keskittämällä huomiota keskivartalon tuen pysymiseen koko liikesuorituksen ajan. Tue alempi kyynärvarsi alustaa vasten ja paina hartiaa alas. l ?Päästä tukijalan pakara rennoksi ja anna lantion kallistua niin että ilmassa oleva jalka laskeutuu alaspäin. Hengitä samalla sisään
Tanskalaistutkimus: Uldahl, Mette; Christensen, Janne W.; Clayton, Hilary: Relationships between the Rider’s Pelvic Mobility and Balance on a Gymnastic Ball with Equestrian Skills and Effects on Horse Welfare.. Nosta toinen polvi ylös niin että kuminauha kiristyy. Asetu kylkimakuulle, kuminauha polvien yläpuolella molempien jalkojen ympäri. Syväkyykyyn voi yhdistää kyljen venytyksen viemällä kättä yläviistoon. Syväkyykky on liike, jolla on paljon terveysvaikutuksia. 53 . Pidä jalkaterät yhdessä. Laske alas jarruttaen takaisin toisen viereen. Liike muun muassa avaa alaselkää ja lonkkia, asettaa lantion luonnolliseen asentoon, vahvistaa jalkoja sekä venyttää akillesjännettä
Kuva: Hippos/Ida Valtonen. 54 Maajoukkuekiekkoilija Antti Pihlström lähti aikanaan hevosten matkaan vaimon mukana Ohjastajan lupakirja taskussa Antti Pihlström ohjastajauran avausvoitto tuli viime vuoden heinäkuussa Forssassa Lex Loyaltylla
Minulle varmaan vähän naureskeltiin, että lähdin kurssille hieman nurinkurisesti. – Viime kesän ajoin lähtöjä Vermossa ja olin mukana myös St Michelissä, tosin en nyt sentään ihan päälähdöissä. Omalla tallilla ei pysty ajelemaan hevosia. Hetkessä se ei käynyt, totutteluun meni varmaan vuosi tai pari, muistelee Pihlstöm lähes 20 vuoden takaisia aikoja. Kakkosja kolmossijoja on useita iltaraveista. Olin tottunut lähtemään lenkille valmiilla hevosella. Pihlström sai huhtikuussa 2021 raviohjastajan C-ajolupakirjan ja alkoi kilpailla ohjastajana kesällä 2021. Ohjastajan lupakirja taskussa Miehestä voi kehkeytyä hevosmies parikymppisenä, vaikkei olisi koskaan ollutkaan tekemisissä hevosten kanssa. Siellä ei ajopaikkoja ole. – Kurssin läpäiseminen ei ollut erityisen vaikeaa ajamisen osalta. Tällä hetkellä Pihlströmillä on takanaan parikymmentä kilpailulähtöä, 6-7 eri hevosella. Mikkelissä me hevosurheilua harrastavat urheilijat ajoimme ammattiohjastajia vastaan. – Olen käynyt ajamassa treenejäPekka Korven tallin hevosilla, samoin kuin Risto Airaksisen ja Anne Kankaan talleilla. Kun harrastus alkaa viedä mennessään, saattaa hevosista tulla jopa ammatti. Vain kokenut huippuohjastaja Santtu Raitala ehti maaliin niukasti ennen Pihlstömiä. Alkuun tietyllä tavalla pelkäsinkin hevosia, koska ne ovat isoja eläimiä, enkä oikein tiennyt miten ne käyttäytyvät ja miten niiden kanssa pitäisi toimia. Vähitellen totuttelin hevosiin, sain neuvoja ja vietin aikaa hevosten kanssa oppiakseni tuntemaan niitä. Teksti: Juhani Karvonen. 55 . Pihlström ajoi uransa ensimmäisen voiton viime vuoden heinäkuussa Pilvenmäellä iltaraveissa. – Kilpailuvietti varmaan sai aikaan sen, että tarpeeksi pitkään hevosia treenattuani, piti päästä myös ajamaan kilpaa. Olin harrastajaohjastajista paras neljännellä sijalla. Perusasat eivät olleet täysin hanskassa, vaikka itse ohjastaminen sujui hyvin. . – Tapasin hevosen oikeastaan ensimmäisen kerran, kun tutustuimme Tiian kanssa. Sen sijaan valjastaminen ja hevosen varustaminen tuotti pientä päänvaivaa. M aajoukkuejääkiekkoilija Antti Pihlström 38 ei ollut ollut kosketuksissa hevosten kanssa missään muodossa ennen kuin hän alkoi seurustella vaimonsa Tiian kanssa, jolla oli hevonen treenissä. Pihlströn teki debuuttinsa ohjastajana Mikkelissä viime vuoden toukokuussa, jolloin hän sijoittu osaomistamallaan Peanutsilla toiseksi. Niskasen Iivo ajoi samassa ”joukkueessa”
Kun kiekkoilu joskus loppuu, saatan miettiä uutta ammattia valmentajana tai ohjastajna, mutta hevosten kanssa olen varmaan tekemisissä. Ulkomailla seurasin hevosia toto TV:n kautta todella paljon. Itse ruokin hevosia, korjailen paikkoja ja osallistun kaikkiin tallin hommiin. 56 Pihlströmin mukaan jääkiekkolijoissa on jonkin verran hevosharrastajia. – Vaimo vastaa oman tallin pyörityksestä. Pihlstömin kasvattama ja osaomistama She Rains ravasi kaksivuotiaiden tammojen Kasvattajakruunun voittoon vuonna 2018. Osaomistajana monessa hevosessa Pihlström omistaa yhden hevosen kokonaan ja on mukana useissa kimpoissa. – Kolmevuotiaiden tammojen Kasvattajakruunun voittaja Fashion Duo on ainoa kokonaan oma hevoseni, muut ovat kimppahevosia. – Itseäni viehättää se, miten hevonen kehittyy kun pääsen sitä alusta alkaen treenaamaan. Hankosidevamma uusi liian monta kertaa. – Meitä aktiivisesti harrastavia ei kuitenkaan kovin montaa ole. – Jonkun kerran olen itsekin hevosen selässä istunut mutta ratsastaminen ei ole minun juttuni. On ollut Antti Pihlström on Peanutsin osaomistaja. Omistin sen emän Souhtwind Tequilan. Kyselen neuvoja kokeneemmilta, muun muassa Pekka Korvelta ja muilta ammattilaisilta, joilla on kymmenien vuosien tiedot hevosten suvuista. – Olen tallilla sen minkä ehdin, mutta talvisin aika tuppaa jäämään aika vähäiseksi. Olen yrittänyt vähän miettiä tamman parhaita ominaisuuksia ja pyrkinyt sitten korvaamaan heikkouksia isän ominaisuuksilla. Jotkut osaomistavat hevosia ja saattavat joskus vähän totota. – Hevosella on ikää kuusi vuotta, mutta jalka tuskin kestää enää juoksemista. Kimppahevosia ovat Sam the Man, Anders, She Rains, American Hero ja Peanuts, joka on nyt siitoksessa. Peleihin ja harjoituksiin hän ajaa tällä kaudella Vantaalta Hämeenlinnaan. – Kasvatus on vaikeaa hommaa. Tamma on nyt siitoksessa. Jääkiekkoilun takia Pihlströmillä on aikaa hevosille lähinnä kesäisin. Kesällä aikaa on enemmän. Kuva: Hippos/Terhi Piispa-Helisten. – She Rains oli lupaava ravuri, mutta se on nyt siitostammana ja todennäköisesti sen kisat on kisattu. Jääkiekko pitää kiireisenä talvisin Pihlström osti reilun kymmenen hehtaarin tilan Vantaalta vuonna 2014.Stable 41 on yksityistalli, joka tarjoaa täysihoitopaikkoja ratsuhevosille
Anders on Fashion Duon varsa. Sen varsat ovat She Rains ja Sam the Man. ?. Kuva: Terhi Piispa-Helisten/Suomen Hippos Antti Pihlström Peanutsin rattailla Mikkelissä 11.5.2021. Jotkut osaomistavat hevosia ja saattavat joskus vähän totota. Kaksi kautta kului NHL:ssä Nashville Predatoreissa. Pihlströmin mukaan jääkiekkolijoissa on jonkin verran hevosharrastajia. Pihlström oli MM-kisoissa myös 2012, 2013, 2015, 2016 ja 2017 sekä olympialaisissa 2014. Pihlström pelasi Saksan MM-kisoissa 2010 ja oli myös vuonna 2011 Slovakiassa voittamassa Suomelle maailmanmestaruuden. Pihlström pelasi ensimmäiset maaottelunsa kaudella 2006–2007. Lisäksi Pihlström on edustanut SM-liigassa Bluesia, Saipaa ja JYP:ä. – Se treenaa tosi hyvin, mutta ei suorita kisassa niin hyvin kuin pitäisi. Tuloksena 11,4a/1600 metriä ja toinen sija Peanutsilla. Antti ajoi C-lupakirjan toissavuoden keväällä. Pihlström on myös pelannut kauden Ruotsissa ja Sveitsissä ja edustanut kahta seuraa KHL:ssä. – Meitä aktiivisesti harrastavia ei kuitenkaan kovin montaa ole. Hän oli joukkueen kokoonpanossa myös Kanadan MM-kilpailuissa 2008, jossa hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen. Anders on kaksivuotias kimppahevonen, joka ei ole startannut vielä. – Se on aivan ykkösarjan hevonen, jolta voi odottaa aika paljon. Southwind Tequila oli minulla liisattuna 1,5-vuotiaasta asti. Edellisen kerran hän edusti HPK:ta kaudella 2006-2007. Kimppahevosista menestyin on juontaja Jaajo Linnomaan kanssa yhteisomistuksessa oleva American Hero. Sam the Man, kolmevuotias kimppahevonen on juossut kymmenkunta starttia. Kuva: Hippos/Terhi Piispa-Helisten hienoa seurata, miten menestys on hypännyt jo seuraavaan sukupolveen. Ennen nykyistä pestiään Pihlström pelasi neljä kautta KHL-liigaa Jokereissa. Osassa kimppahevosista on osakkaina on muita jääkiekkoilijoita. Kiekkoilija on nähnyt maailmaa Antti Pihlström pelaa tällä hetkellä SM-liigaa Hämeenlinnan Pallokerhossa toista kertaa urallaan. Pihlström oli turnauksessa Suomen pronssia voittaneen joukkueen paras maalintekijä viidellä osumallaan (5+2). 57 . Lähde:Wikipedia Antti Pihlströmin ajoi debyyttistarttinsa Mikkelissä oli 11.5.2021
58 Caktus (vas.) varsakaverinsa kanssa tutustumassa ravirataan.
– Varsa oli mielestäni kivan oloinen ja ihan minun tyyppiseni kaveri, mutta en ollut vielä. Talven ajan hän seurasi varsan tietoja netissä, ja kun varsa oli keväällä vielä myymättä, tarttui Jonna luuriin. Varsanäyttelyn luokkavoittajaksi valittiin vaskiolaisen Jonna Lehtisen kaksivuotias orivarsa Caktus, joka oli myös koko näyttelyn paras varsa. Kun Jonna syksyllä 2021 näki myynti-ilmoituksen Caktus -nimisestä varsasta, jäi se hänen mieleensä. . Jotta varsa saisi mahdollisimman hyvän arvostelun, se pitää valmistella näyttelyyn hyvin. Näyttelyyn valmistautuminen motivoi työskentelemään varsan kanssa Näyttelystä hyötyvät sekä varsa että omistaja Varsanäyttelyn tavoitteena on ennen kaikkea hyvärakenteiset ja terveet hevoset. 59 . Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Jonna Lehtisen albumi V arsinais-Suomen hevosjalostusliiton ja Hippoksen suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten varsanäyttelyssä Turun Metsämäessä nähtiin syyskuussa 30 suomenhevosta
Aluksi Caktus oli aika arka ja herkkä, mutta kesän aikana se muuttui. Hän vei kaksivuotiaan Caktuksen ensimmäiseen näyttelyyn yhdessä sen samanikäisen varsakaverin kanssa. Soitin kasvattajalle, joka oli ihmeissään, että mistä yht’äkkiä tällainen kiinnostus, vaikkei varsa ollut enää myynnissä. Sen sijaan hän listaa omaa motivaatiotaan viedä varsa näyttelyyn. Huomasin heti, että ajo-opetustyö on tehty alkujaan tosi hyvin, kiittelee Jonna Caktuksen kasvattajia, Mari ja Juha Tuomikoskea. Lopputuloksena se tuli meille, toteaa Jonna Lehtinen lyhyesti. ’’’’ Caktuksen ensimmäinen laidunpäivä Jonna Lehtisen luona.. Näyttelyarvostelussa Jonnaa kiinnostaa tieto varsan rakenteesta. Toiveissa on tietysti, että varsa olisi rakenteellisesti korrekti, sillä rakenne vaikuttaa myös hevosen kestävyyteen. Näyttelytulos antaa myös osviittaa vanhempien periyttämiskyvystä. – Ratsusukuisten suomenhevosten enemmistö näyttelyissä kertoisi siitä, etteivät ravipuolen hevosten omistajat ole innokkaita viemään varsojaan näyttelyyn, arvelee Jonna, muttei mieti syytä sen enempää. – Annoin sen olla kaksi kuukautta laitumella muiden suokkien kanssa, jonka aikana tutustuimme myös toisiimme. 60 syksyllä valmis kauppoihin. Se tottui tapaani käsitellä sitä, kuten jalkojen nostoon ja talutukseen ja siitä tuli sosiaalinen ja rohkea. Alkuun Jonna laittoi Caktuksen laitumelle könyämään muiden suomenhevospoikien kanssa. – Caktus oli juuri sellainen, joksi sen kuvittelin, kiva ja hyvänoloinen. Kun aloin ajaa sillä, olihan se varsamainen, mutta kiltti ja nöyrä. Se näkee kodin ulkopuolista elämää ja tottuu uusiin asioihin. Seuraavan vuoden keväällä, kun katselin taas Caktuksen tietoja Hippoksen nettisivuilta, huomasin, ettei omistajanvaihdosta oltu tehty. Sille oli varattu jo laidunpaikkakin kesäksi, kertoo Lehtinen ja iloitsee, että kasvattaja kuitenkin kutsui hänet katsomaan varsaa. Varsa kasvoi ja rohkaistui muiden hevosten seurassa laitumella, ja samalla se tottui myös minuun. – Arvostelu palvelee sekä ratsuettä ravipuolen hevosta jalostuksellisesti. ’’’’ ?Toiveena on rakenteellisesti korrekti varsa, sillä rakenne vaikuttaa myös hevosen kestävyyteen.. Tavoitteeksi varsanäyttely Jonna Lehtinen suuntaa varsojensa kanssa näyttelyyn senkin vuoksi, että varsa saa kokemuksia vieraassa paikassa käymisestä ja matkustamisesta. Syksyn varsanäyttelyssä lämminveriset hevoset olivat ravihevosia, mutta kolmestakymmenestä suomenhevosista reilut kaksikymmentä oli ratsusukuisia
Näyttelyvalmisteluun kuuluu Lehtisen mukaan myös raviradalla käyminen. Näyttelytuloksista saadaan puolueeton selostus varsan rakenteesta ja liikkeistä sekä nähdään viitteitä varsan vanhempien jalostusarvosta. . – Se ei kiemurrellut ajaessa ja seisoi paikallaan arvostelussa. Kun varsa on käynyt radalla, se on jo nähnyt tolpat, Jatkuu s. Näyttelyissä jalostusarvostellaan suomenhevosja lämminveritammat, sekä arvostellaan 1-3-vuotiaat suomenhevosvarsat ja 1-2-vuotiaat lämminverivarsat. 61 . Voittajavarsan Caktuksen kasvattajat, Juha ja Mari Tuomikoski, mukana näyttelyissä. Lähde: Hippos.fi – Näyttelypaikalla hälinä on aikamoinen. Suomenhevostammat voidaan käyttötarkoitustensa perusteella arvostella joko juoksija(J), työhevos(T tai Ta), ratsu(R) tai pienhevossuunnalle (P). 8. Orinäyttelyissä tehdään myös lämminveristen ravihevosoriiden jalostusarvostelut. Varsanäyttelyiden tarkoituksena on toimia valistavana tilaisuutena kasvattajille ja näyteikkunana yleisölle. Lämminverisen ravihevosen kantakirjanpito alkoi vuonna 1966. Suomenhevosoriit jalostusarvostellaan Suomen Hippoksen järjestämissä orinäyttelyissä, joissa suomenhevosoriin voi esittää käyttötarkoituksen mukaisesti eri suunnille aivan kuten suomenhevostammankin. Nämä tilanteet ovat varsoille hyvää oppia ja kokemus on tärkeä hevosen tulevaisuuden kannalta. – Olen vienyt sekä ratsuettä ravisukuisia 1-3 -vuotiaita varsoja näyttelyihin, hän kertoo ja muistuttaa, etteivät nämä näyttelyt ole maitovarsoille. Kolmenlaisia näyttelyitä Tammaja varsanäyttelyitä Hevosjalostusliitot järjestävät suomenhevosille ja lämminverisille ravihevosille. Opetettu helppo arvostella Jonna Lehtinen esitti Caktuksen liikkeet kärryillä ajaen. – Aluksi otimme toisen varsan mukaan tutustumaan rataan ja harjoitusraveihin menimme yhdessä vanhemman ruunan kanssa. Näyttelyissä varsa oppii lastaukseen, kuljetukseen, vieraisiin hevosiin ja paikkoihin sekä mittaukseen ja tarkastukseen. Siellä on tungosta ja varsat huutavat sekä poukkoilevat. Mielestäni ei olisi reilua varsalle, että se näkisi radan ensimmäisen kerran vasta näyttelyissä. Yksi syy ajaen esittämiseen on Jonnan vanha polvivamma, jonka vuoksi hän ei pysty esittämään varsaa juosten. Kun hevonen ei stressaa hälinää, muita hevosia ja uusia paikkoja, vaikuttaa se hevosen suorittamiseen radalla, Jonna toteaa. Suomenhevosen kantakirjaa on pidetty vuodesta 1907 alkaen. Kantakirjan pidosta säädetään jalostusohjesäännöissä. – Näissä Hippoksen näyttelyissä 2-3 -vuotiaat suomenhevosvarsat voidaan esittää ajaen kärryillä. Se antaa motivaatiota opettaa varsa ajolle, kertoo Jonna ja iloitsee saamastaan erityismaininnasta, jossa sanotaan, että Caktus on helppo arvostella
’’’’ Caktus, syntynyt 5.6.2020 sukutaulu: Totti 739-74 FI 1961 25,0aly 30,0ly Kuiske FI 1964 Arita Jt 150 FI 1962 33,1ke Vireeni 2357-75 FI 1975 22,4aly 24,7ly : isä : emä Lä hd e: H ip po s Toto 754-74 FI 1972 Suomenhevonen 24,3aly 26,1ly Hilinä 1435-77 FI 1976 Suomenhevonen 35,8aly 39,2kp Jeviiri 1339-83 FI 23.8.1982 Suomenhevonen 26,1aly 26,3ly Muiston-Liisa 1244-76 FI 14.6.1975 Suomenhevonen Camri 1045-06 Punarautias FI 30.4.2006 Suomenhevonen 19,9aly 22,6ke Muisto 1771-78 FI 1959 27,6aly 29,3ly Erika 829-72 FI 1967 32,4aly 34,5ke Lissun Missi 2075-94 Rautias FI 3.7.1994 Suomenhevonen Jenita 260-72 FI 1970 34,8aly 37,0ly Hiluri 557-71 FI 1969 22,6aly 28,9ly Suikku 1810-78 FI 1978 24,3aly 26,9ly Eron-Veti 1609-80 FI 21.5.1979 36,5ke Luonnos Jo 99 FI 1964 28,4aly 29,5ly Annabella 488-73 FI 1966 Forte Jo 55 FI 1961 25,4aly 27,1ly Halla 502888 FI 1952 Vejani 1461-75 FI 1967 28,6aly 31,5ly Raksan-Leima 73-72 FI 1970 Suikun Ero 1367-88 FI 28.6.1988 Suomenhevonen 22,2aly 25,6ke Luonnos-Stella 2156-83 FI 23.7.1982 Suomenhevonen 29,1aly 29,8ly Vokker 662-72 FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly Suvi-Ilo 1935-85 FI 5.5.1985 Suomenhevonen 30,4aly 31,8ly Hilto 2171-83 Punarautias FI 12.7.1982 Suomenhevonen 25,9aly 26,5ly Parsa 2013-01 Rautias FI 21.7.2001 Suomenhevonen 28,2ake 27,9ke Suvi-Syke 1007-94 Tummanpunarautias FI 18.4.1994 Suomenhevonen 29,1aly 31,2ke Cameron 1584-95 Punarautias FI 12.7.1995 Suomenhevonen 22,7ake 24,5ke Jonna Lehtinen tunnelmoi Caktuksen ja muiden hevosten kanssa laitumella.. 62 ’’’’ ?Ei olisi reilua varsalle, että se vasta näyttelyissä näkisi radan ensimmäisen kerran.
Edessä hyväsentoiset, takana melko hyväasentoiset. sh, Näyttelyn paras varsa. LUOKKAVOITTAJAT: 1-vuotiaat suomenhevoset: Takalan Bono 2-vuotiaat suomenhevoset: Caktus 3-vuotiaat suomenhevoset: Katallin Merlot 1vuotiaat lämminveriset: Verduzzo 2vuotiaat lämminveriset: Tobleron Näyttelyn paras varsa: Caktus Kasvattajakruunun osallistumispaketti: Verduzzo Turun Ravinaisten Symppis -varsa: Takalan Bingo Näyttelyn paras esittäjä: Erika Elomaa Caktuksen näyttelylausunto: Erittäin hyvät tyypit, hyvin kehittynyt ja ryhdikäs. Varsinais-Suomen Hevosjalostusliito ry:n syysnäyttely Metsämäen raviradan tallialueella 17.9.2022. Hyvänmuotoinen kaula, matala säkä. Näyttelypisteet: Laatutyyppi 9,0 Runko 9,0 Jalat 7,0 Kaviot 8,0 Käyntiliikkeet 8,5 Raviliikkeet 8,0 Rakennearvostelussa Caktus seisoi nätisti paikoillaan ja oli siksi helppo arvostella. Mej supistuneet etusääret sekä vennot vuohiset. Käynti on aktiivista, puhdasta ja siinä on hyvä yliastunta. Järeäluiset jalat, joissa isot nivelet. 63 . Kookkaat, pyöreät kaviot, joissa hyvät säteet. Vahva lanne ja lautanen. Syvä, pyöreä, lihaksikas ja tiivis runko. Käynnissä edestä ahdas, takaa ahtaanlainen. Huom. Luokkavoittaja, 2v. Arvosteltaviksi sai tuoda 1-3 –vuotiaita suomenhevosvarsoja (kaikille jalostussuunnille) ja 1-2 –vuotiaita lämminveriravurivarsoja. . Esitetty erittäin hyvässä kunnossa, helppo arvostella. Ravi on rytmikästä, hieman matalaa. Ravissa takaa väljä, edessä suora, ahtaanlainen. Caktus ensimmäisen kerran raviradalla Turussa.
– Monessa yhteydessä on tullut eteen, että eläinten kanssa täytyy osata toimia tunteella. Kesälaitumille tulee myös vieraita hevosia. Kokopäivätyökseen Jonna toimii tuotantoeläinten, emakoiden ja emolehmien kanssa, sekä opettaa eläintenhoitajiksi opiskelevia oppilaita. – Näiden eläinten käsittelytaidon on täytynyt tulla syntymälahjana, sillä ihan kaikkea ei voi oppia. Eläintenhoitajana 26 vuotta Nelikymppisellä Jonna Lehtisellä on kolme omaa hevosta, jotka asuvat Jonnan kotitallissa Salon Vaskiolla. En siis harrasta mitään erityistä tapaa tai tyylisuuntaa eläinten käsittelyssä ja kouluttamisessa, Jonna painottaa.. – Sillä samalla kaavalla hoidan hevosetkin, hän tuumaa ja pohtii, että eläintenhoitajan ammatin on pakko olla kutsumusammatti. 64 pylväät, mainokset ja mitä siellä nyt onkaan, eikä se näyttelyissä enää ihmettele niitä, joten sillä on mahdollisuus esittää parastaan. Jonna kouluttaa, ratsuttaa, ajaa sekä esittää näyttelyissä hevosensa aina itse
Ehkä vien sen taas näyttelyyn. . – Olen puhtaasti ratsastaja, mutta nyt harrastus on kääntynyt ravipuolelle. Silti ratsastan hevosillani enemmän ja meinaan kavuta Caktuksenkin selkään keväällä. ’’’’ ?Elämällä eläinten kanssa oppii niitä parhaiten myös hoitamaan.. Suomenhevoset ja varsat ovat lähellä Jonnan sydäntä. – Ensi vuonna se on vasta kolme, joten sen voi vielä näyttää varsanäyttelyissä, pohtii Jonna Lehtinen tulevia suunnitelmia. 65 . – Elämällä eläinten kanssa oppii niitä parhaiten myös hoitamaan. Jonna Lehtisen laidunhevoset ovat suomenhevosoreja ja -ruunia. ’’’’
Tuukka totesi, että kaikki kilpailun hevoset olivat mukavia ja niiden kanssa oli kiva kilpailla.. Suomea neliosaisessa kilpailussa edusti hämeenkyröläinen Tuukka Varis, joka sijoittui kilpailussa viidenneksi. 66 Tuukka Varis viides kokelasohjastajien EM-kilpailussa Kokelasohjastajien EM-kilpailut järjestettiin Mallorcalla. Mestaruuden vei Ruotsin William Ekberg. Tuukka Varis edusti Suomea yhdeksän muun maan edustajan joukossa
Voittaja ratkaistiin kaksikon keskinäisten sijoitusten perusteella. Suoritukset toivat suomalaiselle lopulta viidennen sijan. William Ekberg, Ruotsi 37 pistettä 2. Kilpailun voiton vei ruotsalainen William Ekberg, joka päätyi tasapisteisiin Ranskan Nicolas R. Ruotsi juhli kokelasohjastajien EM-voittoa myös vuosi sitten Vermossa. Nathan Rammant, Belgia 27 5. Kokelasohjastajalla tarkoitetaan sellaista raviohjastajaa, joka työskentelee ammattivalmentajan tallilla. Nicolas R. Suomea kilpailussa edusti tänä vuonna Hämeenkyrössä asuva Tuukka Varis. Le ik ka a ta lte en ! naiskilpailussa oli hyvä, Varis kertasi päivän tapahtumat. – Pelkästään reissulle pääseminen ja Suomen edustaminen on ollut voitto minulle. Brossardin, Ranska 37 3. K okelaiden perinteiset EM-kisat järjestettiin tänä vuonna lokakuun lopussa Espanjan Mallorcalla, jossa toisensa kohtasivat yhdeksän eri maan edustajat. Catalina Fuster, Espanja 20 8. – Ensimmäisessä lähdössä tuli vähän heikompi sijoitus, mutta muissa lähdöissä hevoset tekivät oikein hyvät juoksut. Ravimaana Espanja ei lukeudu Euroopan suurimpiin, mutta erityisesti Mallorcalla ja muilla lähialueilla, laji on hyvin suosittu. Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Varis jäi 11 pistettä kärkisijasta. – Kaikki hevoset olivat oikein mukavia ja niiden kanssa oli kiva kilpailla. Mats Wester, Hollanti 13 9. 67 . horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman. Kokelasohjastajien EM-kilpailut 2022 1. Tord R Salte, Norja 28 4. Eroa kolmanteen sijaan oli lopulta vain kaksi pistettä. Calvin Broughan, Irlanti 12. Sijoitus kokoOnko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. Neliosaisessa kilpailussa Varis saavutti sijat 7, 2, 4 ja 4. Brossardin kanssa. Eksoottinen ravimaa olikin nuorelle ohjastajalle mieleenpainuva. Varis kertoi. Tuukka Varis, Suomi 26 6. . Hussein Kassir, Tanska 24 7
Hevosen terveys 68 H elsingin Yliopiston eläinlääketieteen opiskelija Anu Penttilä esitteli ravihevosten suuvaurioiden paranemista tutkineen lisensiaatintyönsä tuloksia keskiviikkona 2.11.2022 tutkimuksen mahdollistaneille ravivalmentajille. – Suuvaurioiden ennaltaehkäisy on tärkeää. Väitöskirjan jatkoksi Suomen Hippos käynnisti vuonna 2022 yhdessä Helsingin Yliopiston kanssa useamman tutkimuksen kokonaisuuden ravihevosten suuterveyteen liittyen, joista ensimmäisenä on valmistunut Anu Penttilän lisensiaatintyö ”Suuvaurioiden paraneminen ravihevosilla”. Tavoitteena on yhtenäistää entisestään raviradoilla tehtäviä suutarkastuksia ja määritellä selkeät toimenpideohjeet niihin liittyviin jatkotoimiin. Penttilä kertoi valmentajille järjestetyssä tilaisuudessa, että suuvauriot paranivat tai lievenivät suurimmalla osalla (71 %) hevosista noin viikossa. Hevosia tarkistetaan pistokoemaisesti varikolla, jos esimerkiksi hevosen suusta on maininta edellisen kilpailueläinlääkärin raportissa. Kun rataolosuhteissa toimiva luokitus saadaan valmiiksi, saadaan parempi yhtenäinen linja suuvaurioiden tulkintaan ja jatkoseurantaan eri ratojen välillä. Näiden lisäksi suutarkastuksia on suoritettu satunnaisotannalla hevosten hyvinvointitarkastuksien ja näytteenoton yhteydessä. Oleellista on tarkastaa suu säännöllisesti myös kotitallilla ja tietää, mitä sieltä etsii ja pohtia pystytäänkö varustemuutoksilla ehkäisemään vaurioiden syntyä. Hyödynnämme luonnollisesti jo valmiita asteikkomalleja valmistelussa, kuten Kati Tuomolan käyttämää asteikkoa. Tutkimus on antanut Suomen Hippokselle arvokasta tietoa hevosten suuterveyden eteen tehtävän työn kehittämiseksi, joita valmistellaan toimeenpanoon jo vuodelle 2023. – Jatkoseuranta on tärkeää, jotta voimme varmistua, että vaurioilla on mahdollisuus parantua. Yhtenäinen luokitus ja linjaus kontrollointiin Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkärit ovat perehtyneet tutkimustuloksiin, ja valmistelevat niiden pohjalta toimenpiteitä suuvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. Tietoisuus hevosten suuvaurioista ja niiden ehkäisystä on kasvussa. Kuva: Hippos/ Ville Vuorinen Työ ravihevosten suuterveyden edistämiseksi jatkuu. Lisäksi kilpailukiellon pituutta vakavien suuvaurioiden osalta arvioidaan uuden tutkimuksen tulosten perusteella, Mäki avaa. Tuomola keräsi aineiston vuonna 2017 ja kokonaisuudessaan väitöskirjatutkimus julkaistiin toukokuussa 2022. Eläinlääkäri Kati Tuomolan tutkimus kilpahevosten suuvaurioista vuonna 2019 on lisännyt merkittävästi tietoutta ravihevosten suuvaurioiden muodostumisesta. Tarkistetaan, jos on syytä epäillä vauriota Tällä hetkellä hevosten suut tutkitaan lähdön jälkeen aina, mikäli hevosen suussa näkyy verta tai jos on muuta syytä epäillä suussa olevan poikkeavia löydöksiä (esimerkiksi pään heiluttelua tai ohjista nykimistä). Suutarkastuksia tehdään ravikilpailuissa paljon ja meillä on tarvetta muodostaa kilpailueläinlääkärin arkeen sopiva asteikko tulkinnan tueksi ja jatkoseurannan avuksi, kertoo Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki
Lehti sopii niin hevosen omistajille ja kasvattajille kuin ratsastajille ja raviharrastajille. – Työtä vaurioiden ennaltaehkäisyn näkökulmasta pitää jatkaa ja tietoa niiden syntymisestä on lisättävä. MUKAVAA HEVOSASIAA KOKO VUODEKSI! Tilaushinnat: 6 numeroa vuodessa Kestotilaus: Painettu 44€, Digi 36€ Määräaikainen: Painettu 50€, Digit 42€ Tilaukset: tilaukset@karprint.fi. Siksi on aivan oleellista tarkastaa hevosen suu säännöllisesti, sovittaa suuhun oikeanlainen kuolain ja tehdä tarvittaessa muutoksia kuolainvalintoihin, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää kertoo. – Haluan kiittää jokaista ravivalmentajaa, joka on osallistunut nyt tehtyyn tutkimukseen ja antanut arvokasta aikaansa tutkijoille. Jokaisen hevosalan ihmisen tahtotila on parantaa teoilla hevosten hyvinvointia entisestään, Mäenpää painottaa. 25 vuotta Hevosmaailma tarjoaa hevosharrastajille tietoa hevosen käsittelystä, hyvästä hoidosta ja erilaisista harrastusmahdollisuuksista hevosen kanssa. Esimerkiksi kuluneen vuoden aikana suuremman otannan suutarkastuksia tehtiin Forssan Kuninkuusraveissa 49 ja Finlandia-viikonloppuna 37 kappaletta. Kati Tuomolan tutkimuksen tueksi on julkaistu myös?ravihevosen suuterveyden opas.?Hevosen oikeaoppinen koulutus, hevoselle soveltuvat varusteet, säännöllinen suuterveyden ylläpito sekä sopiva ohjaspaine luovat hyvät lähtökohdat hevosten suun hyvinvoinnille. Olemme saaneet nyt ensi kertaa tieteellistä tietoa vaurioiden parantumisesta. Mikäli hevosella on vakava suuvaurio, se määrätään tällä hetkellä 7 päivää kestävään kilpailukieltoon. Ennaltaehkäisy ja säännölliset hevosen suun tarkastukset ovat avainasemassa suuvaurioiden ehkäisyssä. Suomen Hippos on ollut mukana mahdollistamassa kumpaakin Suomessa tehtyä tutkimusta. Se, miten toimimme, jos havaitsemme edes lievän muutoksen suussa, voi vaikuttaa merkittävästi siihen, syntyykö suuhun vakavampaa, hevosen hyvinvointia vaarantavaa vauriota. . 69 . Myös Penttilän lisensiaatintyön otannassa olleilla hevosilla (61 kpl) havaittiin edelleen suuvaurioita. Tässä odotamme kiinnostuneena tuloksia myös muun muassa ohjaspainetta mittaavasta tutkimuksesta, jota toteutetaan parhaillaan Ruotsissa. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista, lisäksi mukana lajija talliesittelyjä sekä tietoa varusteista ja turvallisuutta
Hän syntyi vuonna 2002. Hänen äitinsä pyöritti ratsastuskoulua, Stall Sandbackenia Kirkkonummella kahden siskonsa kanssa ja isä on armeijan kapiainen. Nean varhaisimmat muistot liittyvätkin hevosiin ja talliin. Kisapaikoille saatoin päästä muiden siivellä, mutta en saanut ikinä kisahoitajaa tai valmentajaa mukaan, muistelee Nea. Hevoset opettavat päättäväisyyttä ja johtamiskykyä Hevosnainen ei työtä pelkää Hevostaustalla pärjää armeijassakin ja oppii selviytymään elämän monista haasteista. Kuva: Helena Kurkela Nea vuonna 2015, 13-vuotiaana oman Frecitavarsansa kanssa. 70 N ea Aro on hyvä esimerkki hevostallilla kasvaneesta nuoresta naisesta. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. – Jonkin verran kilpailin paikallisissa seurakisoissa, mutta ehtona oli, että sain hoidettua kaiken itsenäisesti hevosen kanssa. Nea ei päässyt loistamaan isoimmilla kilparatsastuskentillä, sillä hänen äitinsä ja tätiensä kädet olivat sidotut asiakkaiden kilpailuttamiseen. Ratsastuskoulun lisäksi kotipihalla olivat heidän omat hevosensa. Nean varusmiespalvelus loppuu tämän vuoden lopussa. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti
71 . Nea ja Feniksas 4.6.2021. Mukaansa hän otti pienen kassin vaatteita ja Kyra Kyrklundin Ratsastuksen taito -kirjan. – Vaikka ratsastaminen on yksi osa elämääni, niin tallilla oleminen on enimmäkseen raskasta, ruumiillista työtä. Silti lapsuus hevostallilla oli pääasiassa kaikkea muuta kuin ratsastamista. Uusia kokemuksia Ruotsista Lukion jälkeen Nea lähti Ruotsiin olympiaratsastaja Mads Hendeliowitzin tallille Segersta Equestrianinille töihin. Jos tunneilla sattui olemaan peruutuksia, sain osallistua niihin ratsastuskouluponeilla, Nea kertoo. Äiti talutti hevosta ja minä istuin selässä. Työn ohella sain myös ratsastaa tallin hevosia. – Tarkoitus oli mennä vain viikoksi auttamaan tallitöissä, mutta jäinkin sinne töihin pariksi kuukaudeksi. Hän pohtii, ettei heidän tallillaan tainnut olla yhtäkään niin villiä hevosta, jota hän ei olisi ratsastanut. Äitini laittoi minut hevosen selkään jo muutaman vuoden ikäisenä, eikä siitä ollut enää paluuta. Sen lisäksi tykkään pitää tunteja, kuten myös asiakkaistani, joille pidän tunteja ja joiden hevosia myös koulutan, positiivinen nuori nainen kertoo. Feniksia on vuonna 2004 syntynyt trackener -ruuna, joka tuli Nean äidille 2012. Silti olen kiitollinen isälleni siitä, että hän vaati minua tekemään välillä jotain muutakin, muun muassa menemään kesätöihin kauppaan. Yleensä ne hevoset olivat liian reaktiivisia ja herkkiä, Nea juttelee. Pienenä vietin kaikki illat tallilla, sillä äitini piti tunteja. Se on Nean äidin nimissä, mutta käytännössä ollut Nean hevonen. Kuva: Mark Woods. Minulle se oli normaalia elämää jo aitojen rakentamisesta lähtien. Matka oli pitkä, noin kahdeksan kilometriä. Koska ratsastuskoulussa hyvät hevoset tekivät tunteja, niin minulle jäivät ratsastettavaksi ne hevoset, joita ei voinut kaikille tunneille laittaa. Hevoset olivat osa elämääni ja ratsastin aina kun sain. – Kun Hendeliowitz näki minun ratsastavan, hän sanoi, että sinähän osaat ratsastaa, Nea kertoo. – Hevoset ja tallielämä ovat opettaneet pärjäämään elämässä ja tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. . – Joskus pienempänä se harmitti, kun kivoimmat hevoset säästettiin tunneille, enkä saanut ratsastaa niillä. Nyt olen siitä kiitollinen, sillä vaikeat hevoset opettivat eniten. – En muista, miten pienestä opin ratsastamaan. Hevosella päiväkotiin – Aikaisia muistoja ratsastuksesta oli se kun menin hevosella aina päiväkotiin, sillä meillä ei ollut autoa
Nea ja ori Las Vegas vuonna 2021. Kuva: Aino Härkönen. Toimin myös Mads Hendeliowitzin ja ratsuttaja Karin Perssonin hevostenhoitajana ja pääsin osallistumaan hevosen myyntiprosessiin (kuvaukset, paperityöt) ja kaikkiin tilan töihin todella monipuolisesti. Tällä he tarkoittavat, että he uskaltavat vastustaa perinteisiä käsityksiä siitä, millaisia tyttöjen tulee olla ja miten heidän tulee käyttäytyä. Samalla sain nähdä hyvää ja laadukasta ratsastusta, joka oli todella opettavaista. Niinpä Ruotsi sekä hevoset saivat jäädä, kun Nea astui armeijan harmaisiin. Hevostallin rutiinit, aamuherätykset ja minuuttiaikataulut olivat Nealle normaalia ja välillä hän jopa pitkästyi armeijassa. – Siitä lähtien pääsin ratsastamaan hienoja ja osaavia kilpahevosia, sekä laadukkaita nuoria hevosia. He kokevat itsensä toimintakykyisiksi ja osaaviksi johtajiksi, Forsberg sanoo. Omasta mielestään hevostytöt eivät vähästä hämmenny. Nea Aro ja Andorra joulukuussa vuonna 2012. – Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, turhasta ei valiteta ja paskahommaankin tartutaan ripeästi, pätevät myös armeijassa, Nea toteaa ja palaa taas hevosilta saatuihin oppeihin. –?Hevosten ei aivan vaarattomasta luonteesta johtuen tyttöjen on välttämättä ilmaistava itseään selkeästi ja osoitettava päättäväisyyttä, mikä muokkaa omakuvaa, toteaa tutkija Lena Forsbergz ja sanoo tallimiljöön merkitsevän tytöille kovaa työtä ja haasteita, joista heidän odotetaan selviytyvän kuten myös käy. 72 Hevostytöt pärjäävät Luulajan teknillisen yliopiston vuonna 2007 valmistunut tutkimus osoittaa, että hevostytöt selviävät työelämässä paremmin kuin ei-hevostytöt. Armeijan harmaisiin Varusmiespalvelu on kuulunut Nean elämän suunnitelmiin aivan pienestä saakka ja siitä suunnitelmasta hän piti kiinni. Ratsastuskoulun asiakkaiden kanssa luoviminen heijastui hyvin armeijassa muihin varusmiehiin. Kauaa ei ole aikaa miettiä, sillä jos ongelmaa ei ratkaise pian, hevonen tekee oman päätöksen ja aina se ei ole ihmiselle eduksi, naurahtaa hevostallin kasvattama, nykyinen puolustusvoimien alikersantti. –?Yksi johtopäätöksistä on, että tallityttöjen ja muiden tyttöjen välillä on eroa. Armeijassa oli joskus jopa tylsää ja hevosnaisen kuntokin oli keskivertoa parempi. – Hevosilta oppii nöyryyttä ja yleensä syy on ihmisessä, jos niiden kanssa tulee ongelmia. Hyvin pian Nea huomasi, että pitkät päivät, kova työtahti ja ruumiillinen työ tallilla päivästä toiseen olivat opettaneet hänelle enemmän kuin hän arvasikaan
www.hevossairaala.fi Ajanvaraus arkisin 8–16 puh. Nea Aro 9 -vuotiaana Stall Sandbackenin kenttäratsastusleirillä norjanvuonohevosoriilla Haavanesko vuonna 2012.. Nyt hän johtaa 200 henkilön ryhmää Upinniemessä. Myös johtamistaidot ovat kehittyneet hevostallilla sekä hevosilta kuten myös eri-ikäisiltä ja erilaisilta asiakkailta, joita olen opettanut ja auttanut hevosten kanssa. Suunnitelmissa on myös oma nuori hevonen, jonka voin itse kouluttaa alusta alkaen, kertoo Nea Aro päättäväisesti. 73 . . Talliklinikka tekee kiertävää hevospraktiikkaa Uudenmaan alueella. – Työskentelin Talliklinikalla lukion ohella ja pidin siitä työstä todella paljon. Kun pitäisi lähteä kotiin, voikin olla, että jollain on ähky tai varsat ovat lähteneet karkuun laitumelta, joten on toimittava nopeasti. Minulla on kiinnostusta ja halua työskennellä eläinten kanssa, joten aion ryhtyä lukemaan eläinlääkkiksen pääsykokeisiin. – Kykenen johtamaan ryhmää, ennakoimaan ja ottamaan laajasti huomioon eri tilanteita, esimerkiksi miten välttyä vaaratilanteilta. Jos minulla on hevonen, joka on reaktiivinen ja säikky ja näen, että edessä on jotain, jota hevonen voi pelästyä, joudun miettimään jo kaukaa, mitä pitää tehdä, jotta hevosen kanssa on turvallista liikkua. Eläimet etusijalla Nea ei aio jatkaa ammattilaisena armeijassa, kuten isänsä, vaan hänen sydämensä vie eläinten pariin. Minulle on aina ollut selvää, että vaikka on vähän kylmä ja nälkä, hevoset hoidetaan ensin. Tallilla tilanteet muuttuvat muutenkin nopeasti. – Armeijan aikana en ole pitänyt ratsastustunteja enkä ole ratsastanut asiakkaiden hevosia lainkaan. – Hevosten kanssa on osattava ennakoida tilanteita, jotta selviytyy. Näin paljon erilaisia talleja ja hevosia sekä niiden omistajia. 040 416 6052 Nea kiittelee hevoslapsuuttaan hyvistä eväistä elämään, sillä myös tallin ulkopuolella, muissa kuin hevosalan töissä, hän on pärjännyt hyvin ja tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa. Nyt kun armeija loppuu, niin aloitan taas tuntiopettajana ratsastuskoulussamme Kirkkonummella ja jatkan asiakkaiden hevosten ratsastamista sekä kouluttamista, Nea kertoo ja vihjaa myös tulevaisuudenhaaveistaan. Omatkin ratsastuskouluhevoset ovat jääneet vähemmälle, sillä minulla ei ole ollut aikaa. Se avasi silmiäni koko hevosalasta
Lisäksi hän on yksi Suomen kokeneimmista ja kansainvälisesti menestyneimmistä kilparatsujousiampujista, Suomen mestari 2022 sekä EM-kisojen hopeamitalisti 2022. Vaikka käymälläni kurssilla emme päässeet ampumaan hevosen selästä, halu siihen loisti kirkkaana takaraivossa. Teksti: Kati Wikström. Siitä syttyi kipinä – aivan erilainen kuin mistään muusta ikinä aiemmin, muistelee Anni. Mieletön yhteishenki Suomessa ratsastusjousiammunta oli tuolloin erittäin pienissä kengissä, mutta ilmapiiri harrastajien kesken sitäkin lämpimämpi. Anni sai ensimmäisen kerran jousen käteensä harrastettuaan ratsastusta viisi vuotta. – Ratsastuskoululta siirryin pian vuokraja ylläpitohevosiin. – Reilut kymmenen vuotta sitten, 12-vuotiaana, sain idean lähteä kokeilemaan ratsastusta läheiselle ratsastuskoululle. – Tykkäsin liikkua, mutta omaa lajia ei oikein löytynyt. Nykyään hän on täysipäiväinen ratsujousiammuntaja temppuratsastusvalmentaja. Ensimmäiselle kurssille osallistuin huhtikuussa 2016. EM-kilpailuissa hän saavutti hopeaa! Suomen mestari löysi lajinsa Ratsastusjousiammunta on vauhdikas tarkkuuslaji. Koulutukseltaan hän on psyykkinen valmentaja (TKYO). ”Ponivuosien” haihtuessa, kiristin hiukan nutturaa ja oli aika opetella ratsastukseen tekniikkaa. – Seuraavat kolme vuotta vietin tiiviisti opettaen tuota 3-vuotiasta arabiristeytystä. – Päädyin kokeilemaan lajia sen aikaisen valmentajani innoittamana. On upea tunne, kun oma laji on löytynyt ja kipinä siihen pysyy voimissaan, kertoo Anni Jauhiainen. 74 L apsuudessaan ratsastusjousiampuja Anni Jauhiainen harrasti monenlaisia lajeja, aina baletista ja yleisurheilusta uintiin ja salibandyyn. Vuoden verran kerkesin valmentautua klassisessa kouluratsastuksessa, ennen kuin sain ylipuhuttua vanhempani hevosen hankintaan. Psyykkisesti se vaatii keskittymiskykyä ja tunteiden sekä vireystilan säätelyä. Päätyökseen Jauhiainen valmentaa ratsastusjousiampujia yrityksensä North Arrow’n kautta. Fyysisesti laji vaatii ratsastajalta hyvää kehonhallintaa ja tasapainoa
Tarkkuuslaji yhdistettynä hevosurheilun vauhdikkuuteen tekee ratsastusjousiammunnasta kiehtovan, sanoo lajin Suomen mestari Anni Jauhiainen. Kuva: Tiia Aarnio. . Kuva kesäkisoista, ratsuna Siof’ras Sarafina. 75
– Tuolloin oli hyvin suosittua käydä harjoittelemassa Iranissa, lajin kaksinkertaisen maailmanmestarin opissa. Ihmiset olivat avoimia ja lämpimiä. – Sieltä matka jatkuin kokeilemaan onneani Alankomaihin. – Koska minulla ei ole omaa tallia tai hevosia, teen yhteistyötä muutaman ratsastuskoulun kanssa. Syyskuun alusta lähdimme maajoukkueen kanssa kilpailemaan Mongoliaan. Kesähelteessä, roikkuessani yhdestä jalasta laukkaavan hevosen selästä, toinen käsi pitäen kiinni vapaan jalan ojennetuissa varpaissa ja toinen kentän hiekkaa hipoen. Kiitos kovan harjoittelun ja Suomen vähäisen harrastajamäärän, seuraavana vuonna Anni kilpaili jo maajoukkueessa Euroopan GP:ssä Unkarissa ja MM-kilpailuissa Etelä-Koreassa. Muutamaa Suomen reissua lukuun ottamatta, Anni vietti talven ja koronakevään Alankomaissa tehden töitä kahdelle tallille ja harjoitellen. Eeppiseltä reissulta palasin todellisuuteen lentäen taas Puolaan, kilpailujen ja puolentoista kuukauden treenileirin merkeissä. 150-200 jäsentä Suomen Ratsastusjousiampujain Liitto ry:n jäsenmäärä 150-200 henkilöä. – Ratsastan yhteistyötallien jo lajikoulutettuja tuntihevosia säännöllisesti, pitääkseni ne hyvinä asiakkaille. – Tasosta kertoo paljon se, että onnistuin voittamaan yhden radan SM-pronssia sen tason tuloksilla, jotka eivät nykyään riittäisi edes kilpailuun osallistumiseen. Liitossa on suoria henkilöjäseniä noin kolmisenkymmentä ja sen lisäksi liiton jäsenseuroissa on lajin harrastajia, jotka kuuluvat seuransa kautta liittoon. Unkarin lajiopettajakurssin kautta Walesiin töihin elokuvahevostallille. Mietin, kuinka oikeassa paikassa olen! – Elokuussa pyörähdimme muutaman esitysreissun Belgiaan. Oletuksena on, että järjestäjät vuokraavat hevosia kilpailijoille eli omaa hevosta ei tarvitse kuljettaa paikan päälle. Reissu oli kaikessa eksoottisuudessaan valtavan hyvä kokemus ja tärkeä suunnan näyttäjä tulevien vuosien harjoittelulle. 76 – Harjoittelin kuin hullu ammuntaa, jotta olisin tarpeeksi nopea ja näppärä ampumaan laukasta. Kilpailijoiden yhteishenki oli mieletön. – Maailman kolkasta toiseen, lajin ilmapiiri pysyi järkkymättä samana. Kesäkuun alusta jatkoin matkaani Puolaan lajin ammattilaistiimi AMM Archery’n luokse. Samaan aikaan opetin lajia kevyesti koulun ja muiden töiden ohella. Osallistuinpa elokuussa 2016 jo ensimmäisiin SM-kilpailuihini. Kuukautta myöhemmin lensin Puolaan kauden ensimmäisiin kisoihin nauttimaan kevään kukoistuksesta. Oli kuitenkin selvää, että kisakauden lähestyessä tarvitsin nopeasti suunnitelma B:n. – Ensimmäisinä kolmena vuotena kävin jo viidessä maassa, tehden peräti kaksitoista reissua eri valmentajien oppiin tai kisakokemusta kartoittamaan. Lisäksi minulla on muutamia yksityisiä asiakkaita, joiden hevosia ratsutan sekä pidän heille normaaleja ratsastustunteja. Matkustaminen tuo kokemusta Jo ensimmäisestä ratsastusjousiammunnan harrastusvuodesta alkaen, matkustaminen oli vahvasti läsnä. – Alankomaissa treenasin temppuratsastusta. – Lajissa on suhteellisen helppoa ja edullista kilpailla sekä treenata ulkomailla. Suomessa osaajista oli suuri pula. Yhdessä ajelimme seuraavien kuukausien aikana kilpailemaan niin Euroopan GP:hen Ranskaan kuin myös Ukrainaan. Mutta jopas se motivoi 17-vuotiasta aloittelijaa, nauraa Jauhiainen. – Noh, paikan lupauksissa oli enemmän tarua kuin Disney’n saduissa. Tiukan suostuttelun jälkeen sain vanhempani myöntymään, jotta he päästivät minut suomalaisretkueen mukaan Lähi-idän vuorille. Voi sitä iloa! Miten saattoikaan joku laji tuntua niin omalta! – Kiertelin pikkukisoja ja leirejä, missä ikinä nyt vain pääsi harjoittelemaan ja tutustumaan harrastajiin. Uusia hevosia koulutetaan lajiin jatkuvasti. Tällä hetkellä aktiivisimmin toimintaa on Eteläja Länsi-Suomesta sekä Jyväskylän ympäristössä. Valmennusta hevosille ja ihmisille Anni Jauhiaisen työhön kuuluu ihmisten valmentamisen lisäksi vahvasti hevosten koulutus. Ratsastusjousiammunta on suosittua varsinkin Aasian suunnalla ja enenevässä määrin myös Euroopassa. Pitkä kevät oli työläs ja maailman sulkeuduttua, hän päätti palata kotimaahan ennen kesän alkua. Tuona kuukautena opin lajista enemmän kuin ikinä ennen! – Heinäkuun alussa käväisin nopeasti Suomessa kurssittamassa, ja sen jälkeen suuntasimme ystäväni kanssa Venäjälle kilpailemaan. Vuonna 2019 Anni lähti oikeasti testaamaan siipiään. Opetan heidän hevosensa lajiin ja sitten vuokraan niitä sekä tallien tiloja valmennusten pitoon. Sieltä lensin Suomen kautta takaisin Alankomaihin treenaamaan ja tekemään töitä, luettelee Anni. Lajia voi harrastaa talleilla, joissa on lajiin totutettuja hevosia ja osaavia kouluttajia. Lähde: Suomen Ratsastusjousiampujain Liitto ry
Saumatonta yhteistyötä Anni nauttii eniten siitä, kun yhteistyö hevosen kanssa sujuu hyvin ja oma ammunta kulkee. – Ampuessa hevosen selästä, seistään jalustimilla melko pystyssä asennossa. Samalla kädet on varattu ammunnalle, joten ohjista ei voi pitää kiinni. Se todella voitelee kyvykkyyden tunnetta. Seuraavien vuosien tavoitteena Annilla on MM-mitali. Jousiammuntaa harjoittelen maastakäsin kolmena-viitenä päivänä, riippuen viikon nuolimäärätavoitteesta. Monipuolisuuden ylläpitämiseksi, sali ja juoksulenkki saattavat välillä korvautua esimerkiksi kiipeilyllä tai suunnistuksella. Anni arki on melko käänteinen tavalliseen töissä käyvään verrattuna. Moni hevonen ja ratsastaja ansaitsisivat paremmat mahdollisuudet tutustua ja harrastaa lajia. – Joskus haluaisin olla valmentamassa ja viemässä Suomesta maailmalle lajin huippu-urheilijoita, jotka ovat paljon parempia kuin mihin tulen itse ikinä yltämään, visioi Jauhiainen. – Ammun hevosen selästä kaksi-kolme kertaa viikossa plus kisat. . Lisäksi hän treenaan pari-kolme kertaa viikossa salilla lihaskuntoa ja juoksee kerran-pari viikossa kestävyyskunnon kehittämiseksi. – Kilpailu-urallani haaveilen taitojeni kehittämisestä maailman huipulle. Töiden saralla haaveilen lajin tunnetuksi tekemisestä. 77 . Toistaiseksi Anni keskittyy vielä omaan kilpailu-uraansa. Ratsastusjousiammunta ansaitsisi enemmän jalansijaa hevosmaailmassa. Tavoitteena. Parina päivänä viikossa käyn aamuisin läpiratsastamassa ja kouluttamassa yhteistyötallien hevosia. Jo tähän saakka on ollut häikäisevää kokea, miten aiemmin jostakin niin haastavasta on tullut niin helppoa ja luontaista. – Harjoittelen usein aamupäivisin/päivisin ja iltapäivät/illat olen töissä eli valmennan tai teen toimistohommia. Näin voitetaan Suomen mestaruus SM-kisoissa, ratsuna Hnallur fra Heimströnd. Kuva: Jannika Jokinen on joustaa mahdollisimman paljon hevosen ylös-alas-liikettä, pois omasta yläkropasta ja mahdollistaa eri ammuntasuuntiin kääntyminen. Vielä on kuitenkin paljon ennätyksiä rikottavina ja kisoja selätettävänä. Viikonloput menevät usein kokonaan pitkien valmennusten tai kurssien parissa
Kuluvan talvikauden Elsa on valmennuksessa lähitallilla Lohjan Pusulassa. Tutkimuksessa kartoitettiin suomenhevosen alkuperää sekä sen jalostamista vuonna 1907 tapahtuneen kantakirjauksen jälkeisinä vuosikymmeninä. Kuva: Maija Salmi. Puoliverinen Rubens viettää eläkepäiviä kotona shetlanninponi seuranaan. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Ratsastusihmiseksi itseään kuvailevalla Karin Hemmannilla on itsellään yksi suomenhevonen, jonka monitoimisuudesta hän nauttii. Suomenhevostutkimus 78 Suomenhevosten perimä on kutistunut Suomenhevosen rotu määriteltiin vuonna 1907 ja samalla myös rodulle tyypilliset ominaisuudet
1800-luvun loppu on ollut mielenkiintoista aikaa rodun kehittymisessä. Nykypäivän genetiikka on valtavia datoja, joita käsitellään niitä varten suunnitelluilla ohjelmistoilla, Hemmann kertoo. – Nälkä kasvaa syödessä. Saimme idean yhdistää alat, innostuimme ja ryhdyimme tekemään tutkimussuunnitelmaa ja hakemaan rahoitusta, kertoo Karin Hemmann. Tekniikan kehittyminen oli tutkimuksen puolella. Kun eliö kuolee dna alkaa hajota heti. Vanhin jouhinäyte oli 1850-luvulta tai se saattaa olla vähän vanhempikin, samoin yksi köysinäyte, jonka jouhista löytyi ravigeeni. Suomenhevosen geneettistä historiaa tutkittiin keräämällä jouhia ja luita jo edesmenneistä hevosista. 79 . Biomuistoissa paljon tietoa Dna on valtavan pitkä ketju, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen geneettisen materiaalin. Muissa töissään Helsingin yliopistolla kiinni olleet biologi Karin Hemmann ja arkeologi Tuija Kirkinen sijoittuivat vuonna 2016 samaan työhuoneeseen ja syntyi ajatus tutkia varhaista suomenhevosta. Hevoshaudan arkeologinen kaivaus maastotutkimuksineen ja selvitystöineen oli minulle uusi kokemus, sanoo Hemmann. Jokaisesta 186 näytteestä analysoitiin 96 markkeeria. Sen jälkeen Hippos on kerännyt verinäytteitä hevosten isyysmäärityksiä varten ja niistä saadaan helposti eristettyä dna ja ne ovat tarvittaessa käytössä. 1907 saakka puhutaan suomalaisesta hevosesta, kantakirjan perustamisen jälkeen suomenhevosesta. K otimaisia alkuperäisrotuja on tutkittu arkeologisesti varsin vähän ja tähän seikkaan arkeologian ja dna-tutkimusten yhdistämisellä haluttiin lisätietoa. Kuten happamassa maassa hyvin säilyneet juoksuasentoon, päät vastakkain haudatut Valokas ja Rymy-Murto Korialla. Kaikkien näytteiden tutkiminen vaatii ihan oman rahoituksensa, mutta sitten meillä vasta olisikin paljon mielenkiintoista tietoa. On jo uskomatonta, että saimme vuosikymmeniä tallin ylisillä roikkuneista leikatuista biomuistoista dna:ta irti. Kaivoimme arkeologisesti myös muutaman hevosen haudan. Hautakaivaukset ainutlaatuisia Tutkimuksessa kaivettiin arkeologisesti muutaman hevosen hauta. Meillä oli 1800ja 1900-luvun vaihteesta luunäytteitä, jotka lähetettiin Upsalaan radiohiiliajoitukseen. Siltä ajalta on vähemmän näytteitä, mutta olemme saaneet entisissä maaseutualan oppilaitoksissa, Mustialasta, Ypäjältä ja Harjusta hevostalouden anatomian opetuksessa käytettyjä hammaskalustoja, joiden hampaissa dna on säilynyt kiilteen alla. Osa luista oli sen perusteella peräisin 1800-luvun puolelta. Jokaisesta hevosesta on 96 tulosta, joka on valtava data. – Vanhimmat näytteet ovat 1850-luvulta, voi olla, että on vanhempiakin, mutta niiden alkuperästä ei ole varmuutta. – Saimme lopulta monta yli 800 näytettä, joista kirjasimme exeliin ylös niin tarkat tiedot kuin vain hevosista on saatu. – Olen iloinen, että aineistostamme on jo tällä hetkellä nähtävissä, että tiettyjä ominaisuuksia havaitaan 1800-luvun lopun suomalaisessa hevosessa. Näytteistä on nyt tutkittu pari sataa. Toinen iloinen asia on, että olemme saaneet jo tässä vaiheessa hirveän määrän tietoa irti niistä. Hevoskaivaukset ja niiden geneettiset tulokset olivat mahtavia. – Pitkään oli niin, että jotta karvasta sai dna:n irti siinä piti olla karvatuppi mukana, mutta menetelmät ovat kehittyneet, nykyään dna pystytään eristämään myös saksilla leikatusta karvasta. Se oli aihe, josta kumpikin innostui. Vanhassa dna:ssa on se ongelma, että se on hyvin hajonnutta ja pilkkoontunutta. Meidän aikaskaalamme oli noin vuodesta 1850 vuoteen 1970. Otimme lisäksi mukaan melko paljon nyky suomenhevosia, jotta saimme vertailumateriaalin niihin. – Tutkimuksen tuloksia miettiessä olen ylipäätään hyvin iloinen, että saimme dna:ta jouhista. Tarvitaan toistoja, toistoja ja toistoja, jotta saadaan irti sitä tietoa, mitä etsitään. Eri soluissa dna on pilkkoontunut eri tavalla. Valokkaalla oli pitkät valkoiset sukat ja ne. Materiaalin keräämisellä alkoi olla kiire, sillä tieto hautapaikoista ja hevosmateriaaleista on häviämässä 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneiden ihmisten ikääntyessä. – Meillä oli kaikilla kaivauksilla mukana ihania vapaaehtoisia ja ne hetket, kun olimme siinä kaikki yhdessä ja hevonen alkoi tulla esille, olivat ainutlaatuisia. – Tutkimuksessa kartoitetaan suomenhevosen alkuperää sekä jalostamista vuonna 1907 tapahtuneen kantakirjauksen jälkeisinä vuosikymmeninä. – Analyysi kuitenkin edellyttää tietyn mittaisia pätkiä, jotta se saadaan tehdyksi. – Suomenhevosesta on olemassa paljon historiallista tietoa, dokumentteja ja kuvia, tiedettiin millainen se on ollut ja mitä sille on tapahtunut, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun pystyimme historiallista dna:ta keräämällä todentamaan geneettisiä muutoksia silloin kun ne ovat tapahtuneet. Ikä ei välttämättä vaikuta näytteen säilyvyyteen, vaan sen säilytys ja yksilölliset erot eikä niitä näe päältä, kertoo Karin Hemmann. . Sellaisia ovat muun muassa sprinttija ravigeeni sekä väriin ja kokoon liittyvät geenit. Vaikka suurin osa mutaatioista ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia tai näy hevosesta millään tavoin ulospäin, on olemassa yksittäisiä mutaatioita, joilla on merkitystä yksilön ominaisuuksiin. – Tutkimusmatkan aikana ne saivat eniten sydämen syrjälleen
Kantaori Murto oli niiden isä, mutta niillä oli eri emät. Se kapeutti suomalaisen hevosen kantaa. Monimuotoisuutta etsimässä Suomenhevosen rotu määriteltiin vuonna 1907 ja samalla myös rodulle tyypilliset ominaisuudet. Patsaita ja kiviä on myös keskellä puutarhoja ja talojen edessä, Hemmann kertoo. Se on ollut tiedossa jo aikaisemminkin, mutta nyt se on myös tieteellisesti todettu. Silloin rajattiin paljon eläimiä, joita ei pidetty jalostuskelpoisina. 80 olivat näkyvillä edelleen, samoin harjat olivat ennallaan. Regatta eli 1950-luvulla ja se on ollut omistajalleen hyvin rakas hevonen. Ravigeeni, jota pidetään merkkinä siitä, että hevonen on kelpo ravuri, löytyy jo monilta pieniltä ja sitkeiltä työhevosilta. – Useat tarinat liittyvät siihen miten tärkeä hevonen on ollut isoisälle, ja miten se on ilmennyt. Pöytyältä Pihlavan kartanon mailta, jälkikäteen laitetun muistokiven läheltä sitä ei löydetty, eikä koko puutarhasta useastakaan yrityksistä huolimatta. –?Regatasta löytyi myös yksi mielenkiintoinen mutaatio, josta en uskalla vielä sanoa enempää. Olemme joutuneet hylkäämään muutaman kiinnostavan haudan, koska etsittävä alue on ollut liian suuri. Rymy-Murto oli Valokasta rotevampi. Sen elämäntarina tuli mukaan tutkijoiden kirjoittamaan ja parhaillaan painossa olevaan Suomenhevosen maa -kirjaan. Vuonna 1888 syntyneen kantaori Einon haudan löytyminen Savon sydämestä Leppävirralta Saamaisten saarelta, sen omistaneen Halosen suvun ja koko kylän voimalla oli tutkimushankkeen tähtihetki. Hevonen oli työhevonen, mutta sillä ajettiin kilpaa kirkkoon ja kirkosta kotiin. Paikan, josta jäänteitä etsitään on oltava melkein metrilleen oikea, jotta sieltä löytyy jotakin. Arkeologinen menetelmä on todella tarkka. – Vaikka hevonen on suuri eläin, menee se haudattuna todella pieneen tilaan. – Toive oli, että pystymme näkemään millaisia ominaisuuksia varhaisissa suomenhevosissa on ollut, miten niiden perimä on muuttunut vuosikymmenten kuluessa ja onko joitakin omaisuuksia, joita me emme näe, mahdollisesti edelleen tallessa tämän päivän suomenhevosissa, kuten onkin. Hevonen on ollut hänen paras ystävänsä ja työkaverinsa. – Olemme julkaisseet hyväksyttyjä tuloksia, joissa on osoitettu, että suomenhevosen geneettinen monimuotoisuus on vähentynyt. Aikanaan tunnetun juoksijan, Erakon hieno suuri kivipaasi on Savossa luonnonsuojelualueella keskellä metsää. – Jos tutkitaan pelkästään nykyistä suomenhevosen geeniperimää, silloin tutkitaan vain murto-osaa siitä, mikä on ollut alkuperäinen eläin ennen rodunjalostusta ja 1960-1970-luvuilla tapahtunutta kannan romahdusmaista vähenemistä, sanoo Karin Hemmann. – Hyväkulkuinen hevonen on ollut tärkeä, mutta moni menestyksekäs ravuri teki myös kotona maatyöt. Vajaan 200 hevosen näytteet osoittivat sen ja työtä jatketaan. Suomenhevonen on ollut hyvin merkityksellinen suomalaisille. – Isossa kuvassa on tärkeää monimuotoisuuden säilyttäminen eli idea siitä, että varhaisvaiheen suomenhevosissa, niinkuin nyt on paljastunutkin, geneettinen monimuotoisuus on suurempaa kuin tämän päivän suomenhevosissa, vaikkei tilanne mitenkään hirveän paha suomenhevosen kannalta ole. Tärkeällä suomenhevosen esi-isällä Sopusoinnulla on myös komea paasi keskellä metsää. Sen hautaa ei kuitenkaan löytynyt muistokiven lähistöltä. Muun muassa kantaori Kirpun hauta jäi salaisuuudeksi. – Muistokivet on usein pystytetty juoksijoille, eivät toki kaikki. Jatkotutkimukset selvittävät sitäkin, sanoo Karin Hemmann. Jos ne ovat ominaisuuksia, joita haluttaisiin suomenhevoseen, voidaan. Se on yllättävän vanhaa perua, toteaa Karin Hemmann
Jouhia on otettu talteen useampaankin tarkoitukseen. Niitä on ollut tallessa päiväkirjan välissä, lipastoissa. Esimerkiksi kokoa määrittävissä geeneissä on tapahtunut muutoksia. Suomenhevosen mielenkiintoa tutkimuskohteena lisäävät myös sen eri variaatiot, työhevonen, juoksija, ratsu ja pienhevonen. Karin Hemmannin mukaan on ollut ihana nähdä, miten tärkeä hevonen on ollut suomalaisille. Hevosen nimi on kuitenkin kirjoitettu epäselvästi kavioon, eikä se yrityksistä huolimatta selvinnyt, vaikka käsialatutkijat ja Sukupostin Taru Peltosaarikin oli salapoliisina. Pääasiallinen tavoite koon kasvattamisessa liittyi maataloustöihin, joihin tarvittiin kookkaampaa ja vahvempaa hevosta. Hevosen dna:sta löytyi harvinainen sprinttigeeni. Jatkossa niistä kuullaan lisää. Kaviosta selvisi, että hevosen syntymävuosi on 1886 ja se on kuollut 1911. – Oulun yliopistossa tehtäviä geneettisia analyysejä tarvitaan vielä lisää muihin ominaisuuksiin liittyen, kuten esimerkiksi suorituskykyyn ja erilaisiin sairauksiin liittyviin ominaisuuksiin. 81 . – Joku kertoo menevänsä kesällä katsomaan, vieläkö jouhet ovat tallella aitassa. Niistä on tehty harjoja, köysiä ja käytetty keinuhevosen häntinä. Siitä on haluttu jalostaa suurempia hevosia. tällä keinolla, esimerkiksi jalostusvalinnoilla, ylläpitää ja lisätä hevosen monimuotoisuutta ja terveyttä. Onko nykyeläimissä siis pelastettavissa jotakin mitä haluttaisiin ylläpitää. Tutkijat julkaisevat tähän mennessä analysoidusta aineistostaan Suomenhevosen maa -nimisen kirjan, joka ilmestyy joulukuussa. Murron hampaat olivatkin suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimushankkeeseen alku. – Suomen metsissä juosseet alkuperäiset villit hevoset olivat kooltaan shetlannin ponin korkuisia. ?. Säkäkorkeus ei kuitenkaan ollut kaikki kaikessa, kuin ehkä kartanoiden ratsuilla ja sotilashevosilla, jonne haluttiin näyttäviä hevosia. Suomenhevosen kantaoreista 1900-luvun puolella eläneen Murron hammas (vas.) on fiinimmässä kunnossa kunnossa kuin 1888 syntyneen Einon. Säilyneistä Murron hampaista Hemmann sai soiton jo tehdessään väitöskirjaansa käytöshäiriöisistä hevosista. – Kirjassa kerrotaan matkasta, millaisia näytteitä olemme saaneet, mitä näytteistä on paljastunut, mitä suomenhevoseen liittyvää suomalaisessa maisemassa on nähtävissä
Matkan varrella hän kyllä hankki myös hevosalan koulutusta. Tarjolla on sekä yksityistunteja että ryhmäopetusta. Asiakkaista pääosa on lapsia ja nuoria, mutta myös aikuisia. – Haluan, että talli sopii kaikille: aloittelijoille, kertausta kaipaaville, kokeneemmille, ja myös aroille. Hevoset kuitenkin olivat Ullalle henki ja elämä. Lisäksi yhteistyössä koulun ja seurakunnan kanssa pidetään heppakerhoa sekä alakoululaisille että yläkoululaisille. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Ulla Ojamäki ja Minnamaria Rekilä. Lapsuuden haave Kun Ulla oli pieni, hän kiipesi lehmän selkään, kun hevosia ei kotona enää ollut. 82 O jamäen talli on pieni maalaistalli, jossa hevosia hoidetaan ja ratsastusta opetetaan perinteiseen tapaan. Matalan kynnyksen talli, jonne on helppo tulla juuri sellaisena kuin on, toimintaa pyörittävä Ulla Ojamäki sanoo. Hevostallilla ei hötkyillä Kannuksen ja Kalajoen rajalla Ainalin kylässä on Ojamäen maatila ja siellä pieni hevostalli. Elämä vei kuitenkin toisin. Asiakkaita riittää ilman mainostamistakin, ja mikä parasta, tallilla tehdään myös tuloksellista lapsija nuorisotyötä. Hevosharrastus jatkui ratsastuskoulussa ja sittemmin omien hevosten parissa. Hän palasi vuonna 2008 lapsuudenkotiinsa Ojamäen tilalle, kun työpaikka kuntayhtymän koulutussuunnittelijana oli löytynyt kotiseudulta. Kylässä oli enää yksi työhevonen, ja sitä Ulla kävi usein katsomassa. Ulla työskenteli pitkään opettajana Oulussa. Ryhmät ovat pieniä. – Lapsena haaveilin ratsastuksenopettajan ammatista. Ulla valmistui yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Suuri osa asiakkaista on Kannus–Toholampi -akselilta, mutta kauempaakin, Kokkolasta ja Ylivieskasta, tulee ratsastajia
Teemme vielä sekä perinteistä pikkupaalia että pyöröpaalia. Kaikkiaan tila on noin sadan hehtaarin suuruinen, siitä on paljon metsää. Hän huolehtii myös karsinoista. Sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta Ulla innostui katsellessaan joitakin lapsia ja nuoria, jotka tulivat tallille ujoina ja arkoina. – Muistelin myös omaa lapsuuttani, kuinka kauheasti jännitin ratsastuskouluun menoa. Peltoa on parikymmentä hehtaaria. Laitumia riittää Tila ja hevoset ovat Ullan veljen Janne Ojamäen omistuksessa, ja Ulla on Jannella töissä. – Meille vain tuli ihmisiä, jotka kysyivät, saako ratsastaa ja voitko vähän neuvoa, Ulla nauraa. – Meillä on tässä selkeät, omat vastuualueet, mutta keskustelemme monista asioista. Sehän sopi, ja vähitellen ratsastajia olikin niin paljon, että vuonna 2015 Ulla lopetti muut työt. Tilan päärakennus on yli 200 vuotta vanha pohjalaistalo, jossa riittää tilaa useammallekin sukupolvelle. . 83 . Olin hirveän ujo. Usein pyydän häntäkin katsomaan, kun epäilen, että joku hevonen on vaikka alkanut hiukan nilkuttaa. – Janne ei puutu ratsastuksen opetukseen, se on kokonaan minun hommiani. – Ja Jannella on erinomaisen hyvä silmä huomaamaan, jos jollekin hevoselle on syntymässä joku ongelma. Ja sitten kävi niin, ettei Ulla oikeastaan valinnut nykyistä työtään, vaan työ valitsi hänet. Kun on kauan tehty, kaikki sudenkuopat on käyty läpi. Keväällä 2008 isä ja veli muuttivat 1950 rakennetun vanhan kivinavetan talliksi. Janne huolehtii heinästä, jota saadaan riittävästi omilta pelloilta. Hevoset ovat pääosin heinäruokinnalla ja hyvällä kivennäisellä. Hevosille on tilalla loistavat laitumet. Ja nythän saan sitä tehdä kuusi päivää viikossa. – Meillä tulee hyvälaatuista heinää. Ulla Ojamäki ei ole hevosenhoidossa minkään ideologian kannattaja, vaan aina toimitaan yksilöllisesti kunkin hevosen mukaan.. Niinpä hän muutama vuosi sitten kouluttautui sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaksi. Heti tallin takana on niille yksitoista hehtaaria ulkoilutilaa. Pyöröpaaleja on tehty vuodesta 1996 ja takana on luotettava ja ammattitaitoinen Pernun poikien tiimi. Uudet hevoset valitaan yhdessä. Ulla ja Janne hoitavat tilan ja hevoset kahdestaan, eikä palkattua työvoimaa tarvita. Ja Ullan mukana muutti viisi hevosta. – Opettaminen on minulle intohimo, olen aina pitänyt siitä. Se edustaa sitä arvomaailmaa, joka on minulle tärkeä ja läheinen. – Se oli minusta hyvä ja tarpeellinen koulutus. Janne hoitaa tilan asiat ja muun muassa pitää huolen, että meillä on ratsastuskenttä hyvässä kunnossa ja ratsastettavissa läpi vuoden
– Tämä talli on hevosille se viimeinen paikka. Heille kaikille pitää antaa kiitosta, sillä eihän tässä kukaan yksin ole yhtään mitään. Ravureista ratsuja Ulla Ojamäki on sekä ratsastanut että harrastanut raveja. Ojamäen tallilla opitaan ratsastuksen lisäksi hevosenhoitoa.. Kaikki hevosethan pitää kuitenUlla Ojamäki on harrastanut hevosia lapsesta saakka, ja nyt hän työkseen opettaa myös muita. Entisen ravurin kouluttaminen ratsuksi ei kuitenkaan Ullaa pelota. Hän halusi pelastaa hevosen kuin hevosen, vaikkei se olisi mihinkään muualle kelvannut. Mutta se kaikki kuuluu elämään. Me pidämme ne loppuun asti. Ne tulevat tälle pihalle vikoineen päivineen, eikä niiden tarvitse täältä enää muuttaa muualle. – Joskus olen kyllä joutunut oppimaan kantapään kautta, että tämän olisi voinut jättää ottamatta. Osaan suhteuttaa asiat omaan koulutustapaani. – Ne ovat ammatinvaihtajia. Tämä nyt oli tämmöinen hevonen, ja sekin opetti meille jotain. On lämminverinen, kylmäverinen, täysverinen, torinhevonen ja kaksi suomenhevosta. 84 – Mutta meillä on tukena hyvä porukka: heinäurakoitsija, kengittäjä, eläinlääkäri, tilitoimisto. Ainakin viisastuin sen verran, että opin olemaan neuvomatta radan vierestä, Ulla nauraa. Suurimmalla osalla hevosista on ravitausta. Hevosia tallilla on nyt kuusi. Ulla sanoo, että hänessä oli varsinkin nuorena maailmanparantajan vikaa. Ehkä se oma lyhyt ravihistoriakin on auttanut ja tuonut ammattitaitoa. – Kova työhän se on. – Siinä kyllä näin, ettei ole niin helppoa siellä kärryillä. – Täytän 50 ensi vuonna, joten olen hevosalalla nähnyt jos en ihan kaikkea, niin aika paljon kuitenkin. Tiedän, minkälaista ravihevosen elämä ja arki on. Ravikorttikin tuli hankittua. Hevosia tallille on tullut monta kautta, osa on etsitty ja ostettu, osaa tarjottu, joku tullut ilmaiseksikin
– En vanno, että hevosten pitäisi olla kengättömiä tai kuolaimettomia. Mahdolliset vaivat pitää ottaa huomioon. – Kerron aina oppilaille, että tällä hevosella on sellainen ja sellainen tausta, ja sen takia sillä mennään näin. – Asiakkaat, jotka tallilla käyvät, oppivat paljon myös hevosesta eläimenä, ja he oppivat kunnioittamaan niitä. Osalla on kuolaimet ja osalla ei. 85 . – Kultainen keskitie ja maalaisjärki ovat ohjenuorat. Niille pitää myös antaa vapaata eli lepoa ihmisistä. Niinpä oppilaatkin kasvavat mukaan hevosen koulutusprosessiin. Selkeät säännöt Ojamäen tallilla on lapsille ja nuorille selkeät säännöt. Kännykät laitetaan pois tuntien ajaksi.. kin tehdä itse – harva talli tai ratsastuskoulu myy pois parasta hevostaan. Ulla haluaa, että hevoset saavat olla hevosia ja käyttäytyä lajityypillisesti. – Eivätkä lapset ja nuoret tarvitse mitään ihmeellistä, kun vain on joku ihminen, joka antaa mahdollisuuden hevosen kanssa olemiseen, ja jaksaa heidän kanssaan touhuta. . Siksi meillä oppilaat eivät vain pölähdä tuohon pihalle ratsastamaan, vaan kaikki oppivat hoitamaan hevosia ja ottamaan ne huomioon yksilöinä. Mennään aina sillä, mikä kullekin hevoselle sopii parhaiten. Sen menettäninen oli sekä minulle että oppilaille kova paikka, Ulla Ojamäki sanoo. Maalaisjärjellä mennään Ulla Ojamäki ei ole minkään ideologian kannattaja. Tallielämä on ihan oma maailmansa, jossa ollaan rauhassa ja toimitaan ilman kiirettä. –?Luottohevonen Roni oli meillä seitsemän vuotta ja kasvatti yhden sukupolven lapsista nuoria. Hevonen edustaa pysyvyyttä, ja vaikka se voi olla hurjakin, niin siinä on kuitenkin läheisyys ja lämpö. Hevoset ovat laumassa ulkona mahdollisimman paljon. Niinpä osa hevosista on kengässä, osa kengittä. Talli on sellainen. Sitten tehdään, mitä tehdään, aina tilanteen mukaan. Ajattelen, että kun nykyinen elämä menee monilla niin kovaa vauhtia, lapsilla ja nuorilla pitää olla joku paikka, joka pysyy suhteellisen muuttumattomana
Se vaatii luottamusta. Joku äiti saattaa sanoa Ullalle, että oli ollut vaikea päivä ja lapsi levoton, mutta sinä pelastit kaiken. Niihin pitää keskittyä. – Nykyisin on paljon lapsia, joilla on sisällään jokin käsittelyä kaipaava asia. Niille ei tarvitse selitellä mitään. Eikä pidäkään tottua, Ulla sanoo. Ja hevoset ottavat ihmisen ihan sellaisena kuin hän on. – Siihen sanon, että en minä, vaan se oli tuo hevonen! . Monet arat ja sulkeutuneet lapset ovatkin saaneet hevostoiminnasta paljon apua. Roni haudattiin kentän viereen. – Joskus, kun saan kuulla, että joku meille arkana tullut lapsi on myöhemmin uskaltautunut lähtemään toiselle tallille, tunnen, että olen onnistunut. Opetan hevosenhoitoa ja ratsastusta. Ja hevosestakin näkee silloin, että kaikki ei ole kunnossa. Oppilaat ovat tuoneet kynttilöitä sen haudalle. – En minä omasta mielestäni tee mitään ihmeellistä. – Sitten vain kysyn, mikä painaa, ja käydään sitä läpi. Se on minusta aika hienoa, Ulla sanoo. Kun ollaan hevosten kanssa, niin ollaan. Elämään kuuluu myös suru. – Jotkut oppilaista sanoivat, että Roni opetti luottamaan ensin hevosiin ja sitten ihmisiin, ja myös omaan itseensä. Tallin pitkäaikainen luottohevonen Roni, jota kaikki rakastivat, loukkaantui jokin aika sitten niin pahoin, että se jouduttiin lopettamaan. Kontakti hevosiin on monille oppilaille iso ja tärkeä asia, jonka kautta saa paljon eväitä koko elämään. Lapsi tai nuori tulee, ja sitten ruvetaan tekemään hommia hevosten kanssa. 86 – En ole mikään lepertelijä. – Vaikka näitä tulee, kun tätä ammatikseen tekee, niin ei näihin totu. Oppilaasta näkee, jos ei kaikki ole kohdallaan. Yleensä olen kuitenkin valmistellut asiaa jo tovin, että nuoret saavat hyvästellä. – Olen yrittänyt opettaa lapsille ja nuorille, että luopuminen ja kuolema kuuluvat osana elämään. ’’’’ ?Joskus voi melkein koko tunti mennä siihen, että puretaan yhdessä jotakin oppilaan kipeää asiaa.. Hevoset ovat isoja eläimiä, jotka saattaavat välillä sätkiä ja säikkyä. – Painotan, että hevosia pitää kohdella kunnioittavasti. Ulla toimii aina tilanteen mukaan – joskus voi melkein koko tunti mennä siihen, että puretaan yhdessä jotakin oppilaan kipeää asiaa. Säännöt ovat tarpeen, ja myös hyväksi lapsille. ’’’’. Positiivista palautetta Ulla Ojamäki on saanut paljon kiitosta niin lapsilta ja nuorilta kuin heidän vanhemmiltaankin. Nyt tuli äkkinäinen lopetus ja se on kova paikka. Mutta siinä samalla opitaan paljon muutakin. Että minun työni on auttanut häntä: juuret ovat maassa ja siivet kantavat, ja hän on uskaltanut lähteä eteenpäin elämässä. Joku huoltaja kertoo lapsen taustoja, joku ei, minä en kysele niistä
Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan periaatteisiin perustuva kerho pyörii nyt neljättä vuotta. Valituiksi voi tulla esimerkiksi lapsia ja nuoria, joilla on jokin erityishaaste, mutta mitään diagnoosia ei kerho edellytä. – Pääsimme mukaan kerhoharrastushankkeeseen, jonka opetusja kulttuuriministeriö rahoittaa, kertoo Elina Yli-Jylhä. Hevosten kanssa touhuaminen on lapsille sekä opettavaista että mukavaa puuhaa. 87 . . Kerho toimii koulun, seurakunnan ja Ojamäen tallin yhteistyönä. Jollakin. Hevoskerho opettaa sosiaalisuuteen K annuksen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Elina Yli-Jylhä ja lastenohjaaja Minnamaria Rekilä keräävät joka viikko auton täyteen lapsia ja nuoria, ja suuntaavat Ojamäen ratsastustallille, jossa Ulla Ojamäki vetää heppakerhoa. Käytännössä yhteistyö toimii niin, että sekä alakoulussa että yläkoulussa kuraattorit valitsevat kerhoon lapsia, joiden he katsovat hyötyvän toiminnasta
Hevosen avulla hän on sitten rohkaistunut puhumaan meille aikuisille, jotka siellä olemme, Minnamaria Rekilä toteaa. – Kohtaaminen ja keskustelu alkavat jo matkalla. – On ollut itsellenikin puhuttelevaa, että hevoskerhon yhteydessä on voinut ottaa nuorten kanssa esille haastaviakin aiheita ja sanoittaa niitä. – Hyviä kokemuksia ja tuloksia on kerhosta saatu. Hevoskerho on ollut lapsille ja nuorille hyvä startti monenlaisiin asioihin. – Opetellaan luomaan omat rajat, ihan niin kuin hevosellakin on rajat – että, hei, tämä on minun tilani. – On tärkeää, että heille syntyy kontakteja toisiin nuoriin. Usein siinä puretaan monenlaisia tuntoja. Osa on tämän toiminnan myös löytänyt tiensä erilaisiin seurakunnan kerhoihin, Minnamaria Rekilä sanoo. ’’’’ Ratsastus sopii kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Seurakunnan lastenohjaaja ja nuorisotyöntekijä ovat aina mukana. Lapsille ja nuorille kerhotoiminta on maksutonta. – Joku lapsi on saattanut olla vaikkapa hyvin hiljainen ja arka. Kun ryhmä sitten on koossa, se kokoontuu Ojamäen tallilla kahdeksan kertaa. 88 ’’’’ ?Eihän ylivilkasta lasta rauhoita se, että aikuinen käskee rauhoittua.. He myös kuljettavat lapset ja nuoret tallille ja sieltä pois. – Ei hevonen kestä sellaista, että siinä häslätään kovasti.Lapset tuntevat ja ymmärtävät sen, ja oppivat toimimaan rauhallisesti.. Hevonen hoitaa ja opettaa näitä lapsia aivan ilmiömäisesti, toteaa Elina. Ylivilkkaille lapsille hevostoiminta ollut hyvä tapa rauhoittua. Ei lapsi aina edes tiedä, mitä se rauhoittuminen tarkoittaa, kun hänellä vain menee lujaa ja on niin nopea elämä siellä omassa kehossa. voi olla itsetunto-ongelmia, tai vaikka yksinäisyyttä ja kaverien puutetta. Sosiaalista osaamista – Kun lähestytään hevosta ja opitaan, miten otetaan kontaktia, miten sen kanssa toimitaan ja miten sitä hoidetaan, on yllättävän luontevaa puhua lasten ja nuorten kanssa myös siitä, miten ihmisten kanssa toimitaan, Elina Yli-Jylhä sanoo. – Eihän ylivilkasta lasta rauhoita se, että aikuinen käskee rauhoittua. Jokaisessa ryhmässä on ollut neljä lasta tai nuorta. Tähän mennessä on toteutettu kaksitoista ryhmää, joista puolet alakoululaisille ja puolet yläkoululaisille. Hankkeelle on rahoitus vielä ensi kevääksi. – Monet kyllä sitten jatkavat hevosharrastusta omalla kustannuksellaan joko Ojamäen tallilla tai muualla
– Mutta lapset ja nuoret tarvitsevat rajoja ja niiden tuomaa turvaa. Ullaa Elina ja Minnamaria kiittelevät vuolaasti. – Tämä on sellaista hiljaista, mutta tärkeää työtä, jossa yhteistyö eri tahojen kanssa on ihan parhaimmillaan. – Hän lukee heidän tunnetilojaan, pelkoa tai jännitystä tai muuta, ja osaa lempeästi sanoittaa niitä. – Tapaamme työssämme paljon ihmisiä omissa ammateissaan. – Minusta Ulla on työssään melkoinen hevoskuiskaaja, ja tämä taito ulottuu ihmisiin saakka. Ohjaajat käyttävät sosiaalipedagogista hevostoimintaa työssään muun muassa oppimisen tukena ja sosiaalisten taitojen sekä tunneja vuorovaikutuksen oppimisessa. – Omassa toiminnassamme seurakunnan lapsija nuorisotyössä uskomme vahvasti rajoihin ja rakkauteen. Se on ikäänkuin oma kuplansa erillään kaikesta muusta. – Joskus tallilla on täysin hiljaista, kun kaikki keskittyvät vain omaan hevoseensa. Hänen toiminnastaan hohkaa lämpö ja rakkaus lähimmäisiä, koko ihmiskuntaa ja eläimiä kohtaan. Vaikutukset syntyvät vuorovaikutuksen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden kautta. Haasteet kasvaneet Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on työskentelytapa, jota voidaan käyttää sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä sosiaaliseen kuntoutukseen. Mietitään yhdessä vaikkapa sitä, miten ihminen osoittaa olevansa jännittynyt. Silloin tehdään asioita rauhassa ja hötkyilemättä. 89 . Meidän työssämme huomaa, että jos tulee kiperä paikka, lapset ja nuoret turvautuvat niihin aikuisiin, jotka ovat pitäneet rajoista kiinni. Tallielämä on loistava vastapaino kaikelle kiireelle. Ullan äiti on aikanaan koristellut tallin seiniä. Että mitähän se nyt voisi tarkoittaa, kun sillä on korvat noin. Elinalla on lapsuudesta hiukan kokemusta tallityöstä ja hevosten hoitamisesta. Rajoja ja rakkautta Hevostoiminta on ollut mukava kokemus myös molemmille mukana oleville seurakunnan työntekijöille. – Varmasti nykyisellä hektisellä elämällä on osansa siinä, että lasten ja nuorten elämässä haasteet ovat lisääntyneet, Elina sanoo. Olen taas uskaltautunut hevosen selkään, Minnamaria kertoo. Tallilla ei koskaan kiirehditä vain ratsaille, vaan otetaan riittävä aika rauhalliseen hevosenhoitoon. Opitaan tunnetaitoja ja sosiaalista osaamista. Ulla on yksi niistä harvoista ihmisistä, joilla on ihan käsittämätön kyky lukea niin hevosia kuin lapsia ja nuoriakin. Nykyisin lapsilla ja nuorilla on yhä enemmän haasteita, on ADD:tä, ADHD:tä ja neuropsykiatrisia ongelmia. – Kun Ullan tallille menee, on kuin aika hiukan hidastuisi. Minnamaria kertoo, että pienempien lasten kanssa on muun muassa opeteltu lukemaan hevosen korvista, millä mielellä hevonen sillä hetkellä on. Ehkä tässä ajassa niin lapset ja nuoret kuin aikuisetkin ovat usein tuuliajolla, olemme helposti hiukan rajattomia, Elina pohtii. ?. Eikä pelkää ottaa esille haastaviakaan asioita tai tilanteita. – Olen ratsastanut aikanaan, mutta sitten oli pitkä tauko. Kun opitaan ymmärtämään hevosta, opitaan myös helpommin, miten ihmiset eleet, ilmeet ja olemus kertovat tunnetiloista. – Nyt olen käynyt muutaman kerran ratsastamassa, ja minusta on Ullankin mielestä kehkeytynyt ihan kelpo tallityttö, Elina nauraa
Richard White Tiistai 29.11. Richard White tunnetaan erityisesti istuntaspesialistina. Hän pitää yhdessä puolisonsa Kyra Kyrklundin kanssa valmennuskeskusta Englannissa. Este-, kenttäja kouluratsastuksen valmentajakoulutusta on pitämässä huipputason valmentajat Richard White, Pether Markne ja Christopher Bartle. Maailmalla kiertävä britti on valmentanut mm. Malin Baryard-Johnsson, moninkertainen mestaruuskilpailujen mitalisti, joukkuekultaa mm. Pether Markne ja Chris Bartle Torstai 1.12. Richard White ja Pether Markne Keskiviikko 30.11. . Kansainvälisesti arvostettu valmentaja ja ratsastaja Richard White saapuu jälleen Suomeen. Valmentamisen lisäksi Richard ratsastaa ja kilpailee kouluratsastuksessa. Vuodesta 2001 vuoteen 2016 hän valmensi Saksan maajoukkuetta yhdessä Hans Melzerin kanssa. Hänen valmennettavanaan on tällä hetkellä Norjan maajoukkue ja henkilökohtaisena oppilaana on pitkään ollut mm. Christopher Bartle on brittiläinen valmentaja, joka on menestynyt sekä kouluettä kenttäratsastuksessa. Richard White tunnetaan erityisesti kouluratsastuksen istuntaspesialistina. Chris Bartle. International Weekin monipuolisesta ja tasokkaasta koulutuksesta hyötyvät myös kaikki valmentautumisesta ja kilparatsastuksesta kiinnostuneet. Tokion olympialaisista 2021 ja Herningin MM-kilpailuista 2022. Pether Markne valmentaa sekä kouluettä esteratsastuksessa. Liput ostettavissa Hevosopiston verkkosivuilta: www.hevosopisto.fi/tapahtumat /international-week-valmennusklinikat/ Aikataulu: Maanantai 28.11. Kenttäratsastuksessa hän on muun muassa voittanut Badmintonin kuuluisan kilpailun vuonna 1998 ja EM-joukkuekultaa 1997. Kyra Kyrklundia, Terhi Stegarsia ja Anu Sirosta. Chris Bartle on kilpaillut kouluratsastuksessa Los Angelesin olympialaisissa sijoittuen kuudenneksi. Hevostapahtumia 90 International Week huippuosaajien koulutusta International week tuo kansainvälistä ratsastuksen huippuosaamista Hevosopistolle. Hän valmentaa tällä hetkellä myös Norjan kouluratsastuksen maajoukkuetta. Tapahtuma on osa Suomen Ratsastajainliiton ja opetusja kulttuuriministeriön tukemaa osaamisen kehittämisen hanketta. Hän on tällä hetkellä Iso-Britannian kenttäratsastusjoukkueen maajoukkuevalmentaja. Koulutustapahtuma antaa ratsastuksen valmentajille, opettajille sekä ohjaajille koulutusta ja kehitystä valmennusosaamiseen. Pether Markne on ruotsalainen valmentaja, joka on itse kilpaillut kouluratsastuksessa olympialaisissa ja esteratsastuksessa hän on kilpaillut 160 cm kansainvälisissä luokissa. K ansainvälisen tason huippuvalmentajia kouluttamassa Ypäjän Hevosopistolla marraskuun lopulla. Paremmin Pether kuitenkin tunnetaan esteratsastuksen puolelta
Tiina Tarkkala on valmistunut Hevospistolta 70-luvun lopulla. Ratsastuskoulussa opettamisen lisäksi hänellä on myös valmennusryhmiä oman tallinsa ulkopuolella. Hän pitää ratsastus Lempäälässä ratsastuskoulua ja on toiminut ratsastuksen opettajana useita vuosia. Hän on käynyt myös Suomen Ratsastajainliiton järjestämät valmentajakurssit. useampi SMkulta, Mannerheim-kilpailun voitto sekä PM-kultaa ja hopeaa. Cinna Procópe on aktiivi kilpauransa jälkeen valmentanut esteratsastuksessa. 91 . Matti Eklund on Ypäjällä opinnot suorittanut esteratsastaja. Meeting-leirit sopivat ratsukoille, jotka valmentautuvat ja ratsastavat tavoitteellisesti. Tiina on toiminut päätoimisena ratsastuksenopettajana eri ratsastuskouluissa 1977-2007. Valmentautua voi joko koulu-, estetai kenttäratsastuksessa. Tuija Rosenqvist on kilpaillut menestyksekkäästi kenttäratsastuksessa kansainväliselle 3*-tasolle asti ja hän on suomen maajoukkueratsastaja. Anu Korppoo on master-opettaja, ammattivalmentaja ja hän toimii Ratsastajainliiton liittovalmentajana Häme, Keski-Suomi ja Pohjanmaa alueinaan. Meeting on upea mahdollisuus päästä kohti omia tavoitteita ja treenata Ypäjän kilpakentillä oman poninsa tai hevosensa kanssa. Tuijan valmennettavat ovat menestyneet myös hienosti mm. Tiinalla on itse kilpailut vaativa A -tasolla ja hän ratsastaa edelleen säännöllisesti oppilaiden ja valmennettavien hevosia. Tytteli on menestynyt kilpakentillä, saavuttaen mm. Hän on ollut maajoukkueessa ponija junioriratsastajana kenttäja esteratsastuksessa 1988-1996. Hänellä on esteratsastuksesta vaativalta tasolta sijoituksia 140 cm luokista. Ratsastuskoulun opettajan töiden ohella hän on valmentanut eritasoisia ratsastajia omien hevosten kanssa. Ypäjällä on mahdollisuus valmentautua huippuolosuhteissa kokeneiden ammattivalmentajien johdolla. Junioreiden SM-kulta 2018. Anu opettaa monipuolisesti Ypäjän hevosopistolla mm. Tunnetuin valmennettava lienee Ville Vaurio, jota Tiina on valmentanut shettiksistä nuorten vuosiin asti. ratsastuksenopettajiksi-, valmentajiksi sekä ratsuttajiksi kouluttautuvia opiskelijoita. kenttäratsastuksessa SM-pronssia, kenttäratsastuksen joukkuekisoissa PM-kultaa ja EM-edustus, esteratsastuksessa SM-kultaa ja joukkuekisoissa PM-pronssia sekä estehallimestaruuskisoissa kultaa. Marja ”Tytteli” Tetri-Rantanen on toiminut koko ikänsä hevosten parissa. Daan Nanning, Franke Sloothaak, Malin Baryar ja George Morris. Hän on kilpaillut niin koulu, este kuin kenttäratsastuksessa aikoinaan ja paneutunut myöhemmin enimmäkseen kouluratsastuksen saloihin. Supersuositut meetingit tekevät paluun Hevosopistolle Christine ”Cinna” Procópe on yksi kesän 2023 meeting -valmentajia. Hän aloitti ratsastustunteja pitämällä Peik Andersinin ratsastuskoulussa ja saanut oppia monilta huippu nimiltä mm. Hänellä on useita omia vastuuvalmennettavia ja menestystä on tullut usealla tasolla eri ikäluokissa. Vuonna 2013 hän suoritti valmentajan ammattitutkinnon Vierumäen Urheiluopistolla. Cinna on menestynyt erinomaisesti esteradoilla ja hän on mm. voittanut Suomen GP-sarjan 1985 ja 1986, SM-kultaa 1985 ja saanut SM -joukkue kultaa 1979. Tuijalla on lukuisia voittoja ja sijoituksia kansainvälisistäja kansallisista kenttäja esteratsastuskilpailuista, mm. Leiriohjelmaan kuuluvat monipuoliset valmentautumiseen liittyvät teoriaja demotunnit sekä treenejä derbykentällä, maastoesteillä tai kansainvälisellä kouluareenalla. Laadukkaasta ja tavoitteellisesta valmennuksesta vastaavat Christine ”Cinna” Procópe, Marja ”Tytteli” Tetri-Rantanen, Matti Eklund, Tiina Tarkkala, Anu Korppoo ja Tuija Rosenqvist. Paul Schockemöhlen ja Franke Sloothaakin luona. Matti Eklund on toiminut ratsastusvalmentajana pitkään. ?. Hän on seurannut läheltä kansainvälisen tason esteratsastusvalmentajien menetelmiä ja kursseja mm. Kilparatsastusta Matti on harrastanut kansallisella tasolla 14-vuotiaasta lähtien. Hän kilpaili jo nuorena poniluokissa kansainvälisissä kilpailuissa ja myöhemmin harrastus vaihtui ammatiksi, kun hän opiskeli Ypäjällä mastertason ratsastuksenopettajaksi ja ammattivalmentajaksi. Meetingin jälkeen alkaa heti Hevosopiston kisaviikko. K esällä 2023 Hevosopistolla Ypäjällä järjestetään suositut talent, ponija juniormeetingit 4.–7.6. Meeting onkin siis täydellinen mahdollisuus valmistautua tuleviin kilpailuihin ja tutustua kisa-areenoihin
Sain alkaa harjoitella sen kanssa ja huomasin heti, että yhteistyömme pelaa. Vähän sama kuin miesten kanssa – sen tuntee, kun se oikea tulee kohdalle! Siri nauraa. Mutta Aste oli todella rauhallinen ja auttoi minua pääsemään jännityksestä yli. – Olimme siinä vaiheessa jo ystävystyneet, ja huomanneet, kuinka kemiamme sopivat yhteen. Siinä vaiheessa aloin miettiä, miten saisin Asteen itselleni. Siri ei ollut ajatellut hevosen hankkimista, mutta tilanne muuttui Asteen myötä. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Marika Kiviharju S iri on taistellut masennuksen kanssa lähes niin kauan kuin muistaa. Se on turpaterapiaa voimaannuttamillaan. Siri koki, että Aste puhui hänelle. Siri kiinnitti huomiota uuteen hevoseen jo heti sen tultua tallille, jossa hän kävi aiemmin ratsastamassa. Olisihan voinut olla, ettei ratsastus olisi siitä ollut yhtään kivaa. – Jännitin ihan mielettömästi Asteen suhtautumista. Aste oli vuoden varrella tullut jo kuitenkin niin tutuksi, että ajatus tuntui hyvältä. Kun Sirin mieli on maassa ja itsetunto heikoilla, asettaa Aste turpansa Sirin korvalle ja puhaltelee rauhallisesti. En tiedä, mitä olisin viimeisen puolentoista vuoden aikana tehnyt ja miten jaksanut, ellei tätä hevosta olisi. Osallistuin viime kesänä jopa Trail in Hand -kilpailuun ja voitimme Asteen kanssa aluemestaruuden. Viimeinen lahja äidiltä Alussa Siri treenasi Asteen kanssa ainoastaan maasta käsin, mutta kun ratsastukseen käytetty hevonen loukkaantui, uskaltautui Siri Asteen selkään. Siri toteaa, ettei koskaan olisi mennyt ostamaan hevosta lehti-ilmoituksen perusteella. – Aste on viimeinen lahja äidiltäni. Kun Maria alkoi kouluttautua tallimestariksi, lupautui Siri hänelle harjoitusoppilaaksi. – Aste muutti Virosta ja kiinnitin huomiota, kun sitä alettiin kouluttaa lännenratsastukseen. Koska piti suorittaa. Ystävyyttä ja valmennusta Siri oli tallilla tutustunut jo aiemmin Maria Mäenpäähän. Vaikka kaikki olivat olleet ihania, niin Asteen kanssa tuli tunne, että voisin elää loppuelämäni sen kanssa. Ensimmäistä kertaa masennus iski pahasti ylioppilaskeväänä kirjoitusten jälkeen yli 20 vuotta sitten. – Olin ollut tekemisissä monen hevosen kanssa. Romahdus tuli viime syksynä, kun kaikki asiat oli hoidettu, eikä ollut enää mitään tekemistä.. Siri esiintyy jutussa olosuhteiden arkaluonteisuuden sekä henkilökohtaisuuden vuoksi ainoastaan etunimellään. Viime vuoden tammikuussa Sirin elämä pirstoutui jälleen, kun hänen vanhempansa kuolivat väkivaltaisesti. 92 Tärkein terapeuttini Aste on 12-vuotias eestinhevonen, jonka olemassaolo on Sirin elämässä ykkösjuttuja. – Aluksi suoritin suruani järjestämällä veljeni kanssa kaikki asiat kuntoon. Totaalinen romahdus vanhempiensa menetyksestä tuli Sirille vasta reilun puolen vuoden jälkeen tapahtumasta
. Sirin ja Asteen yhteistyö pelaa.. 93
Marian ja Asteen olemassaolon merkitys on Sirin tervehtymisprosessissa merkittävä. . Sellainen tunne syntyy myös hevosen selässä. – Muut kissani eivät ole yhtä herkkiä niin kuin tämä talvella menehtynyt vanharouva oli. – Kaikki tekeminen on todella hauskaa, kun kaverina on herkkä hevonen. Maria huutaa kentän laidalta, että kumpikaan ei ole hengittänyt ainakaan minuuttiin, nyt alatte hengittää molemmat. Siri käy nykyisin neljä kertaa viikossa tallilla Tervakoskella. Siri kertoo lämpimästi Marian taidosta osata tulkita häntä sekä Astetta. Juuri yläasteikään tullessaan Siri sai tietää sairastavansa diabetesta. – Ratsastuksessakin menimme niin, että Maria suunnilleen talutti minua, koska pääni ei kestänyt mitään muuta. Hevonen on Sirille täydellinen terapeutti. – Pennuista jätämme itsellemme yhden tytön, sillä mielestäni neljä kissaa on ehdottomasti parempi luku kuin kolme. Kissat hoitavat kotona Vielä viime talveen asti Sirillä oli toinenkin tärkeä karvainen terapeutti. Juuri vietetty 40-vuotispäiväni oli elämäni surkein syntymäpäivä, sillä se päätti myös mahdollisuuden jatkaa lapsettomuushoitoja julkisen terveydenhoidon puolella. Siri on käynyt läpi myös lapsettomuushoidot. –?Ratsastus on loistavaa liikuntaa diabeteksen hoidossa, Siri toteaa. –?Aluksi söin reseptilääkkeitä, mutta nykyisin tuen veriarvojen palautumista liikunnan lisäksi VegeFe-raudalla, Vitatabsin laktoferriinillä, Bertils b12+folaattilla sekä Aurinko D:llä. –?Sairausloman aikana todella tärkeään asemaan ovat nousseet oma hevoseni Aste sekä tallilla käynti ja turpaterapiointi, Siri kertoo. – Marian tarkka silmä huomaa aina heti omasta tai hevoseni käytöksestä, mitä pystyn minäkin päivänä tekemään. Tilanteissa on aika paljon dynamiikan vaihtelua, mutta se toimii välillämme todella hyvin. Se vaistoaa, kun Sirillä ei ole kaikki hyvin. Syytä alhaisille arvoille ei ole löytynyt. Pakka pysyy kasassa. Ratsastus loistavaa liikuntaa. Silloin en pysty ajattelemaan mitään sitä paskaa, mitä elämässäni on tapahtunut. Silloin Aste tulee Sirin viereen ja puhaltelee nenään tai korvaan ja haistelee. 94 Toisia vain koetellaan enemmän ja useammin kuin toisia. Harjoittelemme myös paljon niin, etten käytä edes riimua tai narua. Työkykyni on parantunut huomattavasti, mutta ei ole vieläkään 100-prosenttinen. – Toisaalta hän myös tietää, jos tarvitsen jotain helpompaa, jolloin saan vain mennä ja olla flow´ssa. Marian tarkka silmä Tällä hetkellä Siri on eläkevakuutusyhtiön tukemassa työkokeilussa, jossa vähitellen lisätään työmäärää. En aina osaa itse kunnolla sanoa, millainen päiväni on tai mitä tarvitsen. – Tiedät tunteen, kun pitkän ajomatkan jälkeen saa otettua turvavyön irti ja rintakehä aukeaa ja saa taas hengitettyä kunnolla. – Olin sairauslomalla viime vuoden syksystä viime kevääseen. Tällä hetkellä Sirillä ja hänen miehellään on kolme kissaa, kaksi turkkilaista vania sekä eurooppalainen, jolla on parhaillaan neljä pentua. Hän on tutkituttanut myös ferritiiniarvonsa, jotka osoittautuivat todella alhaisiksi. – Valmentajan rooli on huipputärkeä. Ruokapurkkikin on paljon hankalampi jakaa kolmeen osaan! Siri nauraa. Kun Sirin työkyky paranee, aikaa tallikäynneille ei riitä yhtä paljon kuin nykyisin. Siri ei suostu uhriutumaan, vaikka kaikki kokemansa ei tunnukaan reilulta. Aste kulkee rinnallani kuin koira ja tekee, mitä pyydän. – Välillä käymme metsälenkillä, välillä vain syödään ruohoa tai tehdään jotain muita hauskoja juttuja. Sirin energiat olivat niin vähissä, että pelkkä käveleminenkin vaati mielettömästi voimia. Maria tosin pitää huolta Asteesta, kun itse en pääse tallille. Mystra, 15-vuotias löytökissapesueesta pelastettu vanha rouva istui Sirin syliin, kun näki tällä olevan huono päivä, eikä suostunut lähtemään mihinkään. Geenivirheen aiheuttaman diabeteksen määritelmä on mody 3. Se on aina auttanut siihen, että saan itseni hallintaan ja kontrolliin. Säännöllisen ruokailun lisäksi lääkitystä tarkastetaan stressitilanteiden mukaan. – Kavereina puuhaamme yhdessä kaikenlaista, mutta ratsastustilanteessa Maria on kouluttaja, joka käskee. – Maria näkee, kun minulla on päivä, jolloin tarvitsen vaikeita, pieniä tehtäviä, joihin joudun oikeasti keskittymään. Se on suvussa kulkeva diabetes, joka löytyi vahingossa, kun taudin tiimoilta tehtiin sukututkimusta. – Huono puoli on se, että kun alan jännittää, niin hevonenkin alkaa jännittää. – Kaksi kolme kertaa viikossa pyrin kuitenkin käymään, sillä hevonen tarvitsee liikuntansa. –?Olemme yrittäneet mieheni kanssa yhdeksän vuotta lasta siinä kuitenkaan onnistumatta
–?Hän kadotti oman elämänsä suunnan, kun ei pystynyt enää kontrolloimaan minua. Kun Siri muutti kotoaan ja alkoi itsenäistyä, lähti hänen isänsä elämänhallinta ja kontrolli luisumaan. Lännenratsastuksen lisäksi Siri on harrastanut yli 20 vuotta larppaamista ja roolipelejä, jotka ovat tosin korona-aikana keskittyneet enimmäkseen pöytäpeleihin. –?Hevosen selässä kilpailtaessa yleisö seuraa enemmän myös ratsastajaa sekä näkee samalla helpommin ratsastajan tekemät virheet. Pukuompelijan koulutus on antanut hyvät valmiudet näyttävien pukujen tekemiseen. –?Aluksi alkoholinkäyttökin oli vielä jotenkin hallinnassa. Isän alkoholismin ja narsismin vuoksi Siri on kärsinyt koko aikuisikänsä huonosta itsetunnosta. –?Tiedän toki, mitkä asiat johtivat hänen alkoholisoitumiseensa, mutta se ei tarkoita sitä, että ymmärtäisin, miksei hän työstänyt ongelmiaan. Hyvän ystävän tekemä puku on Sirin hääpuku. 95 . Sirillä on kaapit täynnä livepeleihin tehtyjä asuja. Elettiin vuotta 2015, kun Siri koki isäsuhteensa niin vaikeaksi, että hakeutui terapiaan. –?Täytyisi vain varata isot matkalaukut mukaan hevostarvikkeille, Siri nauraa. Pariskunnan häitä juhlittiin yhdeksän vuotta sitten keskiaikaisteemalla. Hänellä oli selkäkipuja, joita sitten alkoi lääkitä alkoholilla. Hankala isäsuhde Siri oli todella läheinen äitinsä kanssa. . Isäänsä Siri muistelee sekavin ajatuksin. He näkivät tai soittelivat lähes päivittäin. Eräs ystäväni sanoi, että kuntosalilla otetaan personal trainer. Sirin suurena haaveena on päästä jonain päivänä Jenkkeihin kokemaan niin lännenratsastuskilpailut kuin suuria roolipelitapahtumiakin. Maasta käsin kilpailtaessa hevonen on vieressä tukena ja turvana. Ala-asteikäisenä Siri muistaa olleensa isän lempilapsi. –?En tosin ollut hänelle itsenäinen henkilö, vaan lähinnä pokaali, jota saattoi esitellä muille. Sirin isällä oli vihanhallintaongelmia, joista hän kuitenkin myöhemmin pääsi eroon. Se on auttanut minulla paljon jännitykseen. Terapeutti on personal trainer päällesi. Rakkaat harrastukset Esiintymisjännityksestä kärsivä Siri tykkää enemmän train in hand -kilpailuista, joissa hevosta käsitellään maasta käsin riimun kanssa. –?Olen aina ensimmäisenä sanomassa, että terapia on todella tärkeää. –?Pelkällä raittiilla ilmalla ja karvaisella kyljellä, johon itkeä, en olisi selvinnyt tähän, missä nyt olen. Hän auttaa katsomaan asioita eri kantilta ja hahmottamaan, mitä asioiden taustalla on.. Olen saanut hirmuisesti apua valmentajaltani Maria Mäenpäältä, joka osaa lukea hyvin niin minua kuin hevostani
96 Janakkalan Tervakoskella sijaitseva Länkkätalli on Maria Mäenpään pitkäaikainen unelma, missä hän haluaa toteuttaa elämysja hyvinvointitoi mintaa lännenratsastuksen avulla. –?Ihaninta valmennussuhteessamme on ollut nähdä, kuinka hänen itsetuntonsa on noussut. Se on luonnollista, kun he pääsevät vapautumaan hevosten kanssa toimiessaan, ja oma kokemuspohjani helpottaa asioiden käsittelyä. –?On voimaannuttava kokemus, kun huomaa onnistuvansa yhteistyössä 500-kiloisen eläimen kanssa. – Mielenterveyskuntoutujan kanssa valmentajan tarkkasilmäisyys ja kyky muokata tuntia kunkin päivän tarpeen mukaiseksi on aivan ehdotonta, korostava Maria ja valmennettavansa Siri. Maria muistuttaa, että hevosilla on hyvät ja isot korvat, myös niille voi kertoa asioita. –?Ne eivät koskaan kerro mitään eteenpäin. Ei ihmisten kuin eläintenkään kanssa voi tai saa olla kiire. Lännenratsastus lähellä sydäntä Valmentajan tärkeimpiä työkaluja on kyky lukea valmennettavia sekä heidän tunnetilojaan.. Rakennan niitä lihas lihakselta, mutta rauhalliseen tahtiin. –?Vaikka olisi kysymys kilpailemisesta, sitä ei tarvitse tehdä hampaat irvessä. Ilman minkäänlaista terapeuttikoulutusta hän on kuitenkin huomannut, että valmennustunnit ovat usein paljon muutakin kuin ratsastustunteja. Kun puhutaan ratsastamisesta, aistin herkästi niin hyvät kuin huonot fiilikset. –?Omaan erittäin voimakkaan intuition, johon uskallan nykyisin jo luottaakin. Maria on nimenomaan lännenhevosratsastuksen valmentaja. Maria Mäenpää perusti lännenratsastukseen erikoistuneen elämystallin rakkaudesta hevosiin ja lajiin. Maria myöntää olevansa valmentajana tiukka ja vaativakin, mutta menee aina jokaisen valmennettavansa oman mukavuusalueen mukaan, aistien milloin sen voi ylittää. –?Minulle on tärkeää nähdä, että hevoset voivat hyvin. Onnistumisen riemu on silloin aitoa, Maria Mäenpää toteaa. –?Sirin tunnen niin ystävänä kuin valmennettavanakin niin pitkältä ajalta, että osaan lukea hänen tunnetilojaan todella hyvin. –?Varsinkin yksityistunneilla huomaan, kuinka asiakkaat avautuvat omista ongelmistaan töissä tai ihmissuhteissaan. Mariaa on kiitelty hänen ihmisten sekä eläinten lukutaidostaan. Epäonnistuakin saa, sillä epäonnistumiset kasvattavat ihmistä
alv. alv. alv. 24% HUMBAUR SINGLE ALU 1600 KAPASITEETTI: Kahdelle hevoselle VARUSTELU: 18 900 € sis. TARTTIS. 24% HUMBAUR PEGASUS 2400 KAPASITEETTI: Yhdelle hevoselle VARUSTELU: ulosvedettävä rehusäiliö, kokoontaitettava seimi ja matala perälauta 8 450 € sis. 24% SUOMEN SUURIN PERÄVAUNUKAUPPA MASKU | Ruskontie 2 ma-pe 7.30-16.30, la 10-14 NUMMELA | Vesakkotie 2 ma-pe 8-14.30 trailertukku.fi ALEKSI | 045 211 4115 VALLE | 040 510 8331 3,49 % (+ku lut) JA JOPA € KÄSIRAHALLA HEVOSTRAILEREIDEN LOPPUUNMYYNTI HEVOSTRAILEREIDEN LOPPUUNMYYNTI ALKOI ALKOI SOITA MEILLE! SOITA MEILLE! HUMBAUR Xanthos AERO 2400 KAPASITEETTI: Kahdelle hevoselle VARUSTELU: satulakaappi, alumiiniset sivupaneelit, AERO-dynaamiset etuja satulaosasto 13 900 € sis. KAPASITEETTI: Kahdelle hevoselle VARUSTELU: satulakaappi, alumiiniset sivupaneelit, AERO-dynaamiset etuja satulaosasto 12 500 € sis. 24% HUMBAUR MAXIMUS 2700 FINLAND EDITION KAIKK I VARA STOSS A OLEVA T HEVOS TRAIL ERIT POIST OHINN OIN!. alv. ET SÄ MITTÄ ET SÄ MITTÄ TRAIKKU TRAIKKU TARTTIS
Norjalaisella Hamren valmennustallilla menossa huippuvuosi Treenaamme vähemmän, mutta kovempaa sa kovassa seurassa. – USA:ssa radat ovat erittäin kovia, kuin asfalttia, ja siksi Stoletheshowlle jätetiin kengät jalkaan ja sen kaviot suojattiin. Kun akut on integroitu loimeen ja suojiin, ei johtojen kanssa tarvitse taiteilla hoitoa käytettäessä. Niiden lihakset pehmenevät ja niistä tulee taipuisampia liikkeissään. Se tukee myös niiden aineenvaihduntaa, kuvailee Hamre. Bemer-terapian käyttäjäkunta laajenee jatkuvasti ja myös hevosalan ammattilaiset ja harrastajat Suomessa ovat ottaneet hoidon omakseen, monet sekä hevosilleen että itselleen. Siitä esimerkkinä on se, että sama hevonen, Cokstile, voitti sekä Yonkersin MM-kisat että Vermon Finlandia-Ajon. Hevosten hoitoon tarkoitettu Bemer Horse-Set sisältää hoitoloimen sekä kahdet hoitavat jalkasuojat kantolaukkuineen ja latureineen. – Meillä on ollut myös muutama helposti stressaantuva hevonen, joiden paino on tippunut. Se on samalla ollut heidän oma aiempi ennätyksensä, sillä he ovat olleet Norjan voitokkain ravitalli jo kohta 12 vuoden ajan. New Yorkissa MM-kisoissa Tallin suuri tähti, viisi miljoonaa kruunua (485 000 euroa) tänä vuonna tienannut Stoletheshow, kävi Yonkersin radalla New Yorkissa MM-kisoissa mittaamassa vauhtiaan muiden huippuhevosten kanssa lokakuussa. Stoletheshow tuli Finlandia-Ajossa kakkoseksi. Terapia voikin edistää hevosen rentoutumista, auttaa sairauksien ja vammojen ennalta-ehkäisyssä, nostaa suorituskykyä, edistää lihaksiston kehittymistä, parantaa vastustuskykyä tulehduksia vastaan sekä tukea toipumista hiertymistä, loukkaantumisista ja leikkauksista. Vaikka USA:n kisaa kutsutaan maailmanmestaruuskilpailuksi, on taso kuitenkin aivan yhtä kova esimerkiksi Elitloppetissa ja Finlandia-Ajossa. Vaikka sijoitus ei ollut odottamamme, niin hevonen teki kuitenkin mahtavan juoksun ja näytti kunton–?Panostamme paljon treenien väliseen aikaan ja hevosten optimaaliseen palautumiseen, toteaa Hamren valmennustallin tyytyväinen omistaja, valmentaja ja ohjastaja Frode Hamre. Kulunutta vuotta voi jo nyt katsoa suurella tyytyväisyydellä, sillä Hamren talli on lyönyt Norjan ennätyksen 16,5 miljoonaa kruunua (1,6 miljoonaa euroa) laudalta jo tässä vaiheessa kautta. Laskin, että voitimme lähes 30 prosenttia lähdöistä ja kolmen parhaan joukkoon tulimme 60 prosentissa lähdöistä, kertoo valmennustallin tyytyväinen omistaja, valmentaja ja ohjastaja Frode Hamre. Myös ruokintaan ja harjoitteluolosuhteisiin kiinnitetään paljon huomiota. Se on loistava muutos. Hevostuote 98 Teksti: Kirsi Paananen, Bemer Nordicin tiedottaja Nyt on se aika vuodesta, kun kesän huippumenijät lopettelevat pitkää kilpailukauttaan ja jäävät hiljalleen hyvin ansaitulle treenitauolle. Voittoja on kertynyt tähän mennessä 191, kun viime vuonna niitä tuli 186. Se toipui myös matkasta hyvin, summaa Hamre kilpailua. Koska solujen aineenvaihdunta on riippuvainen hyvästä mikroverenkierrosta ja sen mukanaan tuomasta hapesta ja ravintoaineista sekä kyvystä kuljettaa kuona-aineet pois, on helppoa ymmärtää, että mikroverenkierron merkitys niin hevosten kuin ihmistenkin terveydelle on suuri. – Olemme treenanneet hiukan vähemmän, mutta kovempaa. – Meillä on sama määrä hevosia kuin edellisenäkin vuonna ja sama määrä kilpailuja. Fysikaalisen Bemer -verisuoniterapian vaikutukset pohjautuvat sen kykyyn parantaa verenvirtausta mikroverisuonissa sekä tukea parasympaattisia prosesseja. Näissä varusteissa se ei ole aivan yhtä nopea kuin normaalisti. Tässä meillä on myös ollut apuna Bemer-terapia jo parin vuoden ajan, Hamre kertoo. Panostamme paljon treenien väliseen aikaan ja hevosten optimaaliseen palautumiseen. Vaikka hevonen tuntui kilpailuissa erittäin vahvalta, joutui se ulkoradalla tekemään enemmän töitä ja päätyi maaliin vasta kuudentena. Se voitti Yonkersin MM-kisat Yhdysvalloissa. Voittoprosentti on vain parempi. BEMER®-terapian myötä ne ovat rauhoittuneet ja saaneet painoa takaisin. Lyhyen tauon jälkeen aloitetaan talven treenit. Nuorilla ja hitaammin kehittyneillä hevosilla taas kilpailukausi alkaa nyt eli Hamren tallilla touhua ja kilpailuja riittää vuodenajasta riippumatta. Niiden kehonkieli muuttuu terapian aikana – ne silminnähden nauttivat siitä. Nyt voittorahaa on kertynyt jo 18,6 miljoonaa kruunua (1,8 miljoonaa euroa) ja tähtäimessä on rikkoa 20 miljoonaa kruunua vuoden loppuun mennessä. Hevosen lisäksi myös ohjastaja tai ratsastaja hyötyvät terapiasta monipuolisesti! ?. – Kokemuksemme mukaan Bemer-hoito auttaa useimpia hevosia rentoutumaan. Apua rentoutumiseen Fysikaalinen Bemer-verisuoniterapia tuli tutuksi Hamrelle ja tallin henkilökunnalle kaksi ja puoli vuotta sitten. Tallin suuri tähti, on tänä vuonna viisi miljoonaa kruunua (485 000 euroa) tänä vuonna tienannut Stoletheshow
PUHDISTA VARUSTEET TEHOKKAASTI STEP1 tuotteilla Belvoir Tack Cleaner suihkeella tai Cleaning Mitt puhdistuskintailla. EFFOL JOULUKALENTERIT! 24 luukkua joista löytyy upeita tuotteita niin itsellesi kuin hevosellesi. UUTUUKSIA! Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy Hämeentie 37, 24100 Salo puh. Tuotteisiin voit tutustua sivuillamme www.fysiohealing.fi josta löydät myös lähimmän jälleenmyyjäsi. Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa Upeat Carr & Day & Martin tuotteet! BORSTIQ HARJAT Joulun odotukseen ja lahjaideoita!. Suojaa ja hoida sen jälkeen valitsemallasi nahanhoitotuotteella. 020 712 1515 • e-mail: myynti@fysiohealing.fi • www.fysiohealing.fi Kaikki Carr & Day & Martin tuotteet nyt saatavilla
~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo +358 20 743 9070 · info@bemernordic.com · www.bemernordic.com VETERINARY.BEMERGROUP.COM. PAL.VKO 2023-02 274563-2205 BEMER Horse-Set. Hevosesi hyvinvointiin