5/2023 9,50 Akuutti heinäpula ei uhkaa ensi talvena Kesä toi uusia kuninkaallisia ja Suomen mestareita Ravikuningas Parvelan Retu kerää terveenä voimia uuteen kauteen Kriisiasiantuntija Lilly Korpiola: Nekku-ponista orvon Toivovarsan pelastaja Harrastajakasvattaja Päivi Lammi pelasti yhden emälinjan Suomenratsut 50 vuotta suomenhevosen asialla Ratsastuspelko hoitoon – tunnista stressin merkit
040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 47€ Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 54€ Digilehti: Kestotilaus: 43€ Määräaikainen tilaus: 38€ Kannen kuva: Tea Kohlman Seuraava numero: Ilmestyy helmikuun lopussa. Lauantailta Porissa peruttu lähtö päätettiin ajaa kolme päivää myöhemmin Teivossa. Raivio antoi hevoselle kilpahevosille hyvin yleisessä käytössä olevaa vatsalääkettä, jossa on 96 tunnin varoaika. Valmentaja oli ehtinyt lääkitä hevosta sunnuntaina niin, ettei se saanut ravisääntöjen mukaan osallistua tiistaina ajettavaan kisaan. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Kummallakin radalla tarvitaan mitä ilmeisimmin muutos toimintakulttuuriin. Normaalistihan hevoset ilmoitetaan raveihin noin viikkoa ennen kilpailuja. Valmentaja Pauli Raivio vaatii lähdön ennakkosuosikkeihin kuuluneen Vale-Ellin Satakunta-ajon poisjäännistä tuntuvaa korvausta. Ne ajettiin Teivossa seuraavalla viikolla. Siinä tilanteessa ravien peruuttaminen, hevosen terveys etusijalla meneminen, on ollut varmasti ainut oikea ratkaisu. Aikakausmedia ry:n jäsen. Leger ja Satakunta-Ajo, jäivät ajamatta. 09 413 97 395 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Se tarkoittaa valmentajilta ja hoitajilta päivien ja viikkojen työtä hevosten eteen, jotta kaikki olisi mallillaan viikon odotetuimpaan ravitapahtumassa. 3 . Perutut ravit kuohuttavat pitkään Mari Ahola-Aalto. Kummasta tahansa, asia on korjattava pikaisesti. Takasuora oli varjossa ja jäätynyt, kaarteet ja etusuora olivat pehmentyneet. 09 413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh. On mahdollista, että ravien perumisten seurauksia tullaan käsittelemään vielä käräjillä. Mikkelin perutuissa 75-raveissa nousi Raitalan mukaan esille tietämättömyys paikallisen kaviouran käyttäytymisestä sekä sen jälkeiset vääränsuuntaiset ratkaisut. Lisäksi lauantai on raviurheilun kruunu, päivä jota odotetaan, päivä johon tähdätään. Se, että Jokimaan ravit keskeytettiin 2.11. – 25 vuotta – K uluvan syksyn viime tipassa peruutetut lauantairavit eivät todellakaan ole olleet hyvä mainosta raviurheilulle. Porissa otettiin Raitalan mukaan tarpeettomia riskejä, jotka realisoituivat siihen että kaksi perinteikästä suurkilpailua, St. Kuten huippuohjastaja Santtu Raitala kirjoittaa:”Viime viikkojen tapaisiin katastrofeihin meillä ei ole enää yksinkertaisesti varaa.” Talviset vaihtelevat olosuhteet ovat varmasti haaste radan hoidolle, eivätkä olosuhteet ole olleet kummassakaan tapauksessa, Mikkelissä tai Porissa, turvalliset kilpailujen läpiviemiseen. ratavalojen vian vuoksi sattui kiusallisesti samaan aikaan muiden kömmähdysten kanssa. Ravien peruutuksesta kärsivät aina eniten raviurheilijat ja hevosten taustajoukot. Onko asioiden hoidossa kyse välinpitämättömyydestä vai siitä, ettei rataa osattu kunnostaa oikein. Mikkelin rata oli pinnaltaan epätasainen. Painatus: Printall AS Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Pääkirjoitus hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Ja niin kaikki paikan päälle saapuneet käännytettiin kotimatkalle
Lopulta shettis-Nekusta tuli Toivon pelastaja. Alkaa matka kohti stressitöntä ratsastusta! Matkalla mukana on kriisiasiantuntija Lilly Korpiola. Sisältö 5-6/2023 4 6 Hevosen hyvinvoinnin merkitys on jo ymmärretty. 36 Suomenhevosia harrastuksekseen kasvattava Päivi Lammi on saanut pelastettua yhden emälinjan. 42 Suomenhevosen astutusmäärä on vuosittainmenossa alle 1 000 varsan, joka katsotaan kriittiseksi rajaksi rodun elinvoimaisuuden kannalta. Luottamus lähtee yhteyden kokemuksesta. 14 Akuuttia heinäpulaa ei ainakaan viljelijöiden käsityksen mukaan ole alkavana talvena edessä. 20 Toivo-varsa saatiin pelastettua, mutta sen Vikkan-emä menehtyi. 6. 56 Jarmo Tauriaisen valjakkoajon MM-kisat hevosparivaljakossa kävivät tällä kertaa opintomatkasta. 62 Suomenratsut, SuoRa on ollut 50 vuotta suomenhevosen asialla, viemässä eteenpäin suomenhevosen ratsastuskäyttöä. 50 Lilly Korpiola ja oma kasvatti Oliveira do Regato. Hän yllyttää muitakin astuttamaan tammansa. 70 Ravinkuningas Parvelan Retu kerää terveenä voimia tulevaan kauteen kotitallissaan Parvelan tilalla Orivedellä. Koskaan ei tiedä, millaisia helmiä niistä varsoista tai niiden varsoista putkahtaa. – Hevoset kertovat meille paljon asioita, kunhan vain kuuntelemme niitä, pohtii hevosten kouluttaja ja kuntouttaja Mervi Pakola. Nyt pitäisi lähteä avaamaan ratsastajan solmuja
H E IN Ä T IN ® Heinätin®-heinäautomaatit Drimee®-hevossolariumit HayGain®-heinähöyryttimet Growi®-karsinat & tallitarvikkeet hevoskeksinnot.fi | 045 6762 455 | info@hevoskeksinnot.fi KAIKKI MITÄ TALLIISI TARVITSET HEINÄTIN ® Heinätin®-heinäautomaatit Drimee®-hevossolariumit HayGain®-heinähöyryttimet Growi®-karsinat & tallitarvikkeet hevoskeksinnot.fi | 045 6762 455 | info@hevoskeksinnot.fi KAIKKI MIT Ä TALLIISI TARVITSET H E IN Ä T IN ® Heinätin®-heinäautomaatit Drimee®-hevossolariumit HayGain®-heinähöyryttimet Growi®-karsinat & tallitarvikkeet hevoskeksinnot.fi | 045 6762 455 | info@hevoskeksinnot.fi KAIKKI MITÄ TALLIISI TARVITSET H E IN Ä T IN ® Heinätin®-heinäautomaatit Drimee®-hevossolariumit HayGain®-heinähöyryttimet Growi®-karsinat & tallitarvikkeet hevoskeksinnot.fi | 045 6762 455 | info@hevoskeksinnot.fi KAIKKI MITÄ TALLIISI TARVITSET H E IN Ä T IN ® Heinätin®-heinäautomaatit Drimee®-hevossolariumit HayGain®-heinähöyryttimet Growi®-karsinat & tallitarvikkeet hevoskeksinnot.fi | 045 6762 455 | info@hevoskeksinnot.fi KAIKKI MITÄ TALLIISI TARVITSET H E IN Ä T IN ® Heinätin®-heinäautomaatit Drimee®-hevossolariumit HayGain®-heinähöyryttimet Growi®-karsinat & tallitarvikkeet hevoskeksinnot.fi | 045 6762 455 | info@hevoskeksinnot.fi KAIKKI MITÄ TALLIISI TARVITSET Growi®-karsinat § tallitarvikkeet Drimee®-hevossolariumit HayGain®-heinähöyryttimet Heinätin®-heinäautomaatit
Alkaa matka kohti stressitöntä ratsastusta! Teksti: Maija Salmi. Nyt pitäisi lähteä avaamaan ratsastajan solmuja. – 6 Kun stressi helpottaa, ratsastus tuo nautintoa Hevosen hyvinvoinnin merkitys on jo ymmärretty
› – Lilly Korpiola ja Lotta do Regato, mamman oma kulta. Luottamus lähtee yhteyden kokemuksesta. 7 . Kuva: Tea Kohlman
Se oli melkoinen maailmanloppu itselle. Lilly Korpiola kuvailee sitä universaaliksi ilmiöksi, josta puhuttiin vanhoissa ratsastusoppaissa jo 1400-luvulla. Ratsastuspelkoa on tunnettu aina Hevosiin liittyvä pelkääminen ja jännittäminen ei ole mikään uusi asia. Jo silloin oivallettiin, että hevonen on pakoeläin, joka peilaa herkästi ihmisten tunteita. Ratsastuksen henkinen hyvinvointi on jäänyt vähemmälle huomiolle ratsastusyhteisössä. Otin ammatilliset stressin ja tunteiden säätelyn opit käyttöön satulaan palatessani. – Ne ovat edelleen tabu. 8 V altaosa ratsastajista kokee ajoittain stressiä, suorituspaineita tai jopa pelkoa. Aina on reippaasti kivuttava takaisin satulaan, ja annettava taas mennä! Joskus pelon voittamisessa on kyse siitä, että uskaltaa päästää kirjaimellisesti irti kontrollista ja antaa hevosen kantaa. Pelkoa ja jännittämistä ei kuitenkaan oteta vieläkään aina avoimesti esille. – Olen auttanut viime vuosina ihmisiä, jotka kamppailevat ratsastukseen liittyvän jännittämisen, pelon ja jopa päälle jääneen ahdistuksen kanssa. Tämän tietää lusitano-rotuisia barokkihevosia kasvattava, pitkään ratsastusta harrastanut Lilly Korpiola, 59, joka on nähnyt näitä tunteita niin hevosammattilaisilla kuin harrastajilla sekä ulkomailla kuin myös omalla kotitallillaan Loviisassa. Vanhat mestarit opastivat pelon voittamisessa ja tyynen ratsastustaidon oppimisessa. Kuva: Lilly Korpiolan kotialbumi. Kiipesin uudestaan juuri lusitano-hevosen satulaan tätiratsastajana 28 vuoden jälkeen Portugalissa. Meillä on yhä vallalla ajatus, että pitää pudota ainakin 100 kertaa hevosen selästä – vasta sen jälkeen tulee hyväksi ratsastajaksi. – Ratsastusonnettomuus katkaisi rakkaimman harrastuksen ja kisauran 18-vuotiaana. Korpiolalla on näistä itselläänkin kokemusta
Mutta mitä voimme tehdä estääksemme tämän tapahtumista. Tämä puolestaan aiheuttaa painetta hevoselle käynnistäen kielteisen vuorovaikutuskierteen. Korpiola vertaa ratsastusta ja rakastumista. Opi tunnistamaan stressin merkit Pelosta ja jännittämisestä pitäisi pystyä puhumaan luontevasti, koska kyseessä on ratsastajan ja hevosen välinen herkkä vuorovaikutussuhde. ’’. – Jos nämä kokemukset voidaan purkaa nopeasti, se on hyvä asia, mutta aina se ei ole mahdollista. Nyt ilmiöt ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan. › Monille on jäänyt näistä kokemuksista jopa traumoja. Kuva: Lilly Korpiolan kotialbumi Talliyhteisö turvalliseksi tilaksi ’’ Ratsastuksen opettaminen on pedagogisesti todella vaativa ammatti. – Kun jännitys hiipii, lonkankoukistaja lyhenee ja istunta jäykistyy. – Asiasta puhutaan kaiken kaikkiaan liian vähän! Suomessakin voisi olla sellainen kulttuuri, että jokaisen ratsastustunnin alussa opettaja käy aivan lyhyesti jokaisen oppilaan kanssa keskustelun toiveista ja haasteista, kuten Ruotsin mallissa. Silmätikuksi joutuminen, armoton ja julma ruotiminen on ratsastusyhteisön suuri ongelma tällä hetkellä. Ratsastajan ulkonäkö tai mikä tahansa ominaisuus voidaan edelleen ottaa sosiaalisessa mediassa kiusaamisen kohteeksi. Ei riitä, että opettaja sanoo: nouse nopeasti takaisin satulaan! . Parhaimmillaan molemmissa erittyy aivoihin runsaasti erilaisia hyvän olon välittäjäaineita. Kaikki harrastukseen liittyvät kielteiset tunteet eivät liity itse ratsastukseen. Kun tähän vuorovaikutukseen tulee häiriötiloja, niin stressin, jännityksen ja jopa pelon merkit alkavat näkyä. – Tarvitsemme ymmärrystä siitä, kuinka menneisyytemme vaikuttaa nykyhetken kokemuksiin, Lilly Korpiola korostaa. Nämä tuntemukset voivat syntyä jo ennen ratsastustuntia: kiusaaminen ja jopa erilainen väkivalta eivät ole olleet vieraita ratsastajienkaan keskuudessa. 9 . Ensimmäinen askel traumaja pelkotyössä on vakauttaminen. Lilly Korpiola itse muistaa näitä kokemuksia jo 1970-1980-luvuilta helsinkiläiseltä tallilta, kun kateus ja kiusaaminen olivat tavallista. Oppijalähtöinen pedagoginen malli kuuluu meidän peruskouluumme, mutta ei useinkaan ratsastuskouluun. Ratsastuksessa nämä ilmenevät usein esimerkiksi laukkapelkona. – Kiusaamisessa tai ulossulkemisessa pitäisi kuitenkin olla nollatoleranssi! On silti vielä monia talleja, joissa ei ole täysin henkisesti turvallinen ilmapiiri. Ratsastaja ei pääse liikkeeseen mukaan, ja hän tarttuu helposti kädellään kiinni. Ratsastajan pelot ja jännitykset heijastuvat suoraan hevoseen. Se ei veisi kuin muutaman minuutin selkään nousun yhteydessä, vaikka siitä olisi iso psykologinen ja pedagoginen hyöty. Traumatietoisuus ratsastuksessa Ratsastusharrastus saattaa päättyä, jos ratsastaja ei kykene hallitsemaan siihen liittyviä haastavia tunteita tai on kokenut tarpeeksi ikäviä tilanteita. Korpiolan mukaan kielteiset ratsastuskokemukset, kuten putoamiset, tulisikin käsitellä. Korpiola näkee yhdeksi syyksi sen, ettei vaativiin vuorovaikutussuhteisiin ja ihmissuhdetaitoihin kiinnitetä juurikaan huomiota ratsastuksenopettajien koulutuksessa, toisin kuten esimerkiksi Ruotsissa. Pelko on hyvin kehollinen tunne. Ratsastaja tulisi nähdyksi ja kuulluksi
Kurssilla purettiin monia vaikeita kokemuksia kannustavassa ilmapiirissä ja luotiin. Monimuotoisiin menetelmiin perustuvassa valmennuksessa pyrittiin vahvistamaan ratsastajan kykyä ja halua kohdata hankalia ratsastukseen liittyviä tunteita, kokemuksia ja tilanteita. – Valmennus antoi osallistujille käytännön työkaluja ja harjoituksia, joiden avulla säädellä ratsastukseen liittyviä haastavia tunteita. He olivat huomanneet, kuinka nämä haastavat tai joskus jopa traumaattiset kokemukset vaikuttavat edelleen heidän nykyiseen ratsastukseensa. Näitä voivat olla pelko, häpeä, turhautumine, ahdistus, epävarmuus tai suorittaminen. Jokainen osallistuja teki kurssin päätteeksi oman kehittymisstrategiansa, ja muutaman kuukauden päästä seurantapäivässä käymme läpi osallistujien onnistumisia, Korpiola kertoo. Paluu vanhoihin kokemuksiin Monet osallistujat olivat palaneet kurssilla vuosien taakse, vanhoihin ratsastuskokemuksiinsa. Tavoitteena oli saada muutoksia niin mielikuvissa, tunteissa, kehossa kuin uskomuksissa, jotka liittyvät omaan ratsastukseen. Kuva: Lillyn kotialbumi Stressittömän ratsastuksen kurssi L illy Korpiola ja ratsastuksenopettaja Kati Henttinen järjestivät lokakuussa Stressitön ratsastus -kurssin MillCreekranchilla Pyhtäällä. 10 Anne Mikkonen-Kaseva otti lokakuisen myrskyn keskellä rohkean askeleen kohti satulaan paluuta vakaan suomenhevosen, Väinön selässä
l ?Harjoitteiden avulla pyrimme auttamaan osallistujia vapautumaan erilaisista haasteista ja lisäämään kokemuksellista vuorovaikutusta itsen ja hevosen kanssa oikean suoritustekniikan sijaan. Tämä oli todella vapauttava ja parantava kokemus. Joskus on parempi aloittaa maasta kuin suoraan selästä. l ?Miten rauhoitat itseäsi silloin kun keskittyminen hevosen kanssa on hankalaa jostain syystä. l ?Keskustelu ja vertaistuki toimii oman prosessin peilaamisessa tehokkaasti. l ?Teorian avulla autamme jäsentämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat omaan ratsastukseen. l ?Ratsastus on äärimmäisen monimutkainen psykofyysinen tapahtuma, jossa kahden elävän olennon vuorovaikutuksesta syntyy monenlaisia tunteita ja kokemuksia. Kuva: Tuuli Kuittinen Lähtöanalyysi l ?Milloin koet stressiä ratsastuksessa. l ?Oletko joskus jopa ahdistunut hevosen selässä tai tunnin jälkeen. l ?Onko joku epäonnistuminen jäänyt kaihertamaan. – Tällä kurssilla pääsin kiinni kehomuistiin. l ?Miten ratkaiset vaikeat tilanteet. – Muutama vuosi sitten sattunut vakava ratsastusonnettomuus jätti mieleeni ja kehooni rankat muistot. Laukaiseeko sisäinen vai ulkoinen ärsyke laukaisee stressin, pelon tai jopa ahdistuksen. Luotin ympärillä oleviin ihmisiin ja heidän tukeensa. 11 . Uskalsin nousta satulaan onnettomuushetkeä muistuttavassa olosuhteissa. Lähde: Lilly Korpiola Stressittömän ratsastuksen kurssi uutta liikemuistia stressittömämpää ratsastusta varten niin ratsastustunneilla kuin pilates-pallon päällä. Tavoitteenani on päästä hiljalleen takaisin oman hevoseni selkään. Ratsastin! – Kurssilla saadun teoreettisen ymmärryksen ja harjoitteiden avulla matkani jatkuu. Lähde: Lilly Korpiola Miten työskentelemme. l ?Milloin olet onnistunut. l ?Demot tekevät teorian näkyväksi. l ?Reflektiot ovat oman oppimisen ydin. Olen yrittänyt hakea tietoa ja ymmärrystä jo muutaman vuoden ajan siitä, millaiset jäljet trauma jättää kehoon, kertoo pitkän linjan hevosharrastaja ja Klassisen Ratsastuksen Seuran hallituksen jäsen Anne Mikkonen-Kaseva. Molemmat korostavat, että ratsastuksessa on tärkeää löytää ilo ja olla suorittamatta. › Kati Henttinen ja Lilly Korpiola lusitano-rotuisten Guerreiron ja FincaPén selässä. Nyt tämä ajatus tuntuu mahdolliselta ja saa hymyn huulille, iloitsee Mikkonen-Kaseva. l ?Mitkä tilanteet nostattavat mahdollisesti jopa pelkoa esimerkiksi laukka, liukas kenttä, tuulinen sää, vireä hevonen. l ?Osallistujat ”kuivaharjoittelevat” jumppapallon päällä muun muassa liikeketjuja ja omalla hevosella osallistuvat tekevät tehtäviä lisäksi hevosen selästä. Kurssipäivänä oli myrsky; tuuli pauhasi maneesin seinissä ja kattoon piiskasi rankkasade. ?
Tällöin voimme oppia ratsastusta parhaiten ja nauttia siitä täysin. Jos ratsastajalla on aiempia negatiivisia kokemuksia, keltainen valo syttyy nopeasti. Kuva: Lilly Korpiolan kotialbumi. Jo pelkästään hevosen koko, rotu tai temperamentti voivat olla pelottavia tekijöitä. – Ihanteellisesti ratsastajan ja hevosen välisen yhteyden pitäisi olla vihreässä valossa, mikä symboloi sujuvuutta ja ymmärrystä. 12 K uinka tunnistaa stressi ja milloin tarvitaan omien tunteiden säätelyä ratsastaessa. tason, joka käsittää muun muassa tunteiden säätelyongelmia, selviytymiseen liittyviä puolustusreaktiota ja traumaattiseen muistiin liittyviä asioita. Myös ennakkokäsitykset voivat aiheuttaa stressiä. Molemmat luottavat toisiinsa. Esimerkiksi huonojen kokemusten seurauksena ratsastaja saattaa pelon takia välttää maastossa ratsastamista tai kentällä laukkaamista. Keltainen valo merkitsee epävarmuutta ja huolestumista, kun taas punainen valo antaa selvän viestin stressaavasta tilanteesta. Tietokirjailijana ja kouluttajana tunnettu Korpiola kouluttaa muun muassa pelonhallintaa kognitiivisilla ja kehotietoisilla menetelmillä. Lilly Korpiolan mukaan liikennevalometaforaa voi käyttää kuvaamaan turvallisuuden tunnetta ja sisäistä hälytysjärjestelmää, jossa pystytään käsittelemään stressiä ja sietämään erilaisia tunnetiloja ilman, että menettää kykyä toimia ja ajatella selkeästi. – Tällöin ratsastaja on helposti jatkuvasti varuillaan tai jännittynyt, Korpiola tietää. – Ratsastajan ja hevosen välisen suhteen pitäisi olla kuin vihreä valo. Kriisinjohtamisen ammattilainen Lilly Korpiola tietää mitä puhuu, sillä hän on kriisinjohtamisen ammattilainen. Korpiola on käynyt sensorimotorisen psykoterapian koulutuksen 1. Liikennevalot – stressin merkit ratsastuksessa Ratsastustunti jumppapallon päällä loi mielikuvia stressittömästä ratsastuksesta, jossa keho ja mieli ovat levossa. Hän kuvailee, kuinka negatiiviset kokemukset voivat johtaa kielteiseen kierteeseen
– Kun kehon ja mielen yhteyttä lähdetään vahvistamaan, on sitä paljon apua sekä trauman purussa, että tunteiden säätelyssä, toteaa Korpiola. – Joskus se voi jäädä kytemään epämääräisenä ahdistuksena. On välttämätöntä purkaa kehossa kiinni olevat kipuun, jännittämiseen tai pelkoon liittyvät liikeketjut ja opetella ratsastuksen oikeat asennot uudestaan. – On ymmärrettävää, että ratsastuskouluissa on tiukat aikataulut ja usein taloudellisista syistä isot ryhmäkoot. Pelottava kokemus voi myös jättää trauman jäljen. Henttisellä ja Korpiolalla on pedagogisena tavoitteena saada avattua harrastuksen solmukohtia. Olemme kehittäneet tätä lähestymistä Kati Henttisen kanssa sekä historiallisen klassisen ratsastuksen oppien että sensorimotorisen traumaterapian periaatteiden mukaisesti. Sen korjaaminen voi olla haastavaa ja vaatii huomiota, etenkin jos ratsastaja on kokenut pahoja putoamisia ja loukkaantumisia. Yksilöllisiin kohtaamisiin ei jää juurikaan aikaa. Tätä harjoittelimme kurssilla myös pilates-pallon päällä ”kuivaratsastaen” siten, että harjoittelimme ilman hevosta istunnan oikeita asentoja, tunteiden säätelyä ja myönteisiä mielikuvia kuvitellulla ratsastusretkellä musiikin antaessa rytmiä levolliseen ratsastukseen. Silloin on helpompi purkaa ratsastuksen solmukohtia, joita on paljon vaikeampaa käsitellä isossa ryhmässä – Ratsastus isossa ryhmässä on itse asiassa hyvin vaativaa. – Jumiin menneet liikeketjut pitää opetella uudelleen. Kuva: Lilly Korpiolan kotialbumi – Olen käynyt myös häpeätrauma-koulutuksen, joka on osoittautunut erittäin hyödylliseksi harjoitusten rakentamisessa. Pelko voi ilmetä monilla tavoilla, kuten huolena, jännityksenä tai jopa paniikkina jossain ratsastustilanteissa. Miten pysyä henkisesti jalat maassa, vaikka keli olisi kuinka haastava tahansa. Yksilölliselle huomiolle ei ole aikaa kuin hetki tunnin aikana. Kipumuisti on petollinen Kati Henttinen tietää, että kipumuisti on ratsastajalle petollinen, koska se jättää yleensä jäljen ratsastajan istuntaan. ?. Pelon tunteet yllättävän yleisiä Yli 40 vuotta ratsastuksenopettajana työskennellyt Kati Henttinen toteaa, että pelko ja jännittäminen on yllättävän yleistä. Pelkokeskustelua ei myöskään haluta oikein käydä, koska se leimaa helposti, Henttinen sanoo. –?Ratsastuksessa on kyse myös maadottumisesta. – Kun stressi helpottaa, ratsastus tuo nautintoa! ’’ Joskus pelko voi jäädä kytemään epämääräisenä ahdistuksena. Sensorimotorisessa lähestymistavassa pyritään ymmärtämään, miten keho reagoi tietyissä tilanteissa. Huomio jakaantuu monen asian kesken. – Toisaalta nykyisessä ratsastuskulttuurissa, jossa jokainen yrittää olla parhaimmillaan, ovat myös omat suorituspaineet yleisiä, Henttinen huomauttaa ja jatkaa, että ratsastajat saattavat asettaa itselleen korkeita vaatimuksia, mikä lisää edelleen suorituspaineita. – Kun pelon ja jännityksen käsittely aloitetaan, ratsastajan on tarpeen ikään kuin uudelleenohjelmoida oma kehonsa. ’’ Mistä apua jännittämiseen ja pelkoon. Hän suosittelee, että ratsastajat menisivät välillä yksityistunnille. – Kun luottamus kerran menetetään, sen palauttaminen voi olla harrastajalle haastavaa. Monet pelkäävät juuri talviolosuhteita ja liukkaita kelejä, tietää Lilly Korpiola. 13 . Pelottava kokemus voi myös jättää trauman jäljen. Laukkapelko, huonolla kelillä ratsastamiseen kohdistuva pelko tai nuorella hevosella ratsastamiseen liittyvä putoamisen pelko ovat asioita, josta ei juurikaan puhuta. Kati Henttinen pohtii, miten vähän apua on saatavilla tällä hetkellä ratsastukseen liittyvään stressiin, jännittämiseen tai suorituspaineisiin. Kun pelkoa ja jännittämistä aletaan ratkoa, ratsastajan keho tulee Henttisen mukaan ikään kuin ohjelmoida uudelleen. Kuusi tietokirjaa kirjoittaneella Korpiolalla on tällä hetkellä työn alla kolme kirjaa, jotka käsittelevät muun muassa ratsastuksen historiaa, klassista hevosen koulutusta sekä stressitöntä ratsastusta
14 Heinän riittävyys Akuuttia heinäpulaa ei ole näkyvissä
15 . Kukkohovi viljelee heinää nykyisin ainoastaan myyntiin. – Tänä päivänä hyvältä hevosheinältä edellytetään vähäsokerisuutta. Heinänviljelijät eivät uskokaan heinäpulaan alkavana talvena. Varsinaista ulkopuolista laadunvalvontaa heinällä ei ole. – Ajatus pulasta tuntuu nyt aika kaukaiselle, mutta kevättalvella tilanne voi tietysti hieman muuttua. Huonolaatuista heinää on turha yrittää markkinoille tyrkätä. Nurmella käytetään yhteen satoon sopivia lajikkeita eli karjatiloilla ne ovat osin erilaisia. Renkaassa on nyt 14 tilaa. Hyvä nyrkkisääntö on, että 300 kiloa heinää riittää kuukaudeksi hevoselle. – Siinä menisi viljelijältä maine ja sen jälkeen voi olla vaikea tehdä tuottoisaa kauppaa. Heinän hintoja viljelijät ovat nostaneet jonkin verran, ja heidän mukaansa ainakin kanta-asiakkaat ovat suhtautuneet korotuksiin ymmärtäväisesti. Heinän sulavuus riippuu sen laadusta. › Hevosheinän toinen sato onnistui monin paikoin normaalisti. Yksi laatutekijä on rikkakasvien ruiskuttaminen toukokuussa. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen P ohjoisessa Suomessa märkyys teki heinänkorjuun haasteelliseksi. Viljelijä saattaa joutua tasapainoilemaan sokeripitoisuuden ja korjuuajankohdan kanssa, jos kelit ovat kovin huonot. Kukkohovin heinäsadosta kaksi kolmasosaa menee vakioasiakkaille. Viljelijät korjasivat heinää sateiden alta pieniä määriä kerrallaan. – Ensimmäinen sato jäi osin keräämättä ja kerätyn heinän laatu oli kohtalainen. – Renkaaseen haluava toimii hyvän tavan mukaan viljelyssä ja kaupanteossa. Heinän riittävyys ja hinta mietityttävät hevosihmisiä.. – Vuosien asiakassuhteiden ansiosta on aika helppo ennakoida vuosittain viljelytarve. – Meillä on viljelyksessä myös rehukauraa. – Parikymmentä vuotta sitten nousivat pinnalle valkuaispitoisuudet ja toki valkuaisaine on edelleen merkittävä laatukriteeri. Heinäsadosta jää jonkin verran yli, mutta totta kai viljelijänä minulla pitää olla puskuria, jos kysyntä jostain syystä äkkiä kasvaisikin. Kakkossato oli meillä kuiva ja laadultaan aika hyvä, sanoo Mika Kukkohovi. Kukkohovi on Pohjois-Suomen Laatuheinärenkaan puheenjohtaja. Sokeripitoisuus on vakavasti otettava asia siinä tapauksessa, että hevonen on kovin herkkä liikasokerille. Kukkohovi ei pidä vielä heinäpulaa mahdollisena. Vähäsokerisuus on tänä päivänä heinän laadun ykköstekijöitä. Sen varmistaminen on tietenkin vaikeaa ja vastuu tuottajalla itsellään. Sulavuus on eläimen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Sokeripitoisuus riippuu osaltaan korjuuajankohdasta. Laadusta on tullut entistä tärkeämpi kilpailuvaltti
Työllä pitää olla tarkoitus. Ensiksi oli hallaa ja kylmyyttä, sitten alkoivat äkkiä helteet, joista seurasi kuivuus. 16 Työpanosten hinnan kohoaminen on pakottanut viljelijät siirtämään kustannusten nousua myyntihintoihin. – Kaikkea nousua ei voi siirtää hintoihin heti. – Olisi pitänyt investoida uuteen navettaan, mutta sellaiseen ei ollut intoa EU:n puristuksessa. – Ykkössatoa koettelivat kylmyys, kuivuus ja kuumuus. Ykkössato jäi puoleen normaalista, mutta onneksi kakkossato oli normaali ja viime vuosiin nähden jopa hieman parempi. Kolmossadonkin Sivo olisi voinut saada, mutta sen hän jätti osaksi korjaamatta märkyyden takia. Päädyin heinänviljelyyn, koska kaikesta muusta maataloustuotannosta tuntui olevan ylituotantoa. Heinän laatutekijät ovat vaihdelleet. Kolmossadon heinää voisi antaa terveille hevosille vaikkapa kerran vuorokaudessa. – Internet on lisännyt laatutietoisuutta, mutta toisaalta siellä esiintyy myös väärää tietoa. Vielä 1990-luvulla heinän piti olla vihreää, se ei saanut pöllytä eikä säilöheinä saanut jäätyä. Periaatteessa kolmossadonkin voisi myydä. Sokerin määrä kasvaa syksyä kohden. Tällä hetkellä viljelyssä on 130 hehtaaria hevosheinää. Hevosalan ammattilaiset tuntevat ruokinnan, mutta harrastajilla ei ole välttämättä. Heinästä ei ollut ja Etelä-Suomessa hevosheinällä oli kysyntää. Heinä tuntui olevan ainoa tuotantosuunta, josta viljelijänä sain kuluttajilta jopa kiitosta. Työpanosten hinnan kohoaminen on pakottanut viljelijät siirtämään kustannusten nousua myyntihintoihin. Tuntuu, että noita sairaita elämiä on nykyisin aika paljon. Viime vuosina helle on kiusannut heinänviljelyä, eivätkä helteet ja kuumuus ole enää yllätyksiä, sanoo Sivo. Sinänsä sokeri ei ole terveelle hevoselle ongelma, mutta sairaille eläimille on. Heinänviljelyn ohella Kukkohovi työskentelee työkoneiden ilmastoinnin parissa. Helle kiusana vuodesta toiseen Kärköläläinen heinänviljelijä Juha Sivoon 30-vuotisen heinäviljelyuransa aikana nähnyt monenlaisia satoja ja kokenut erilaisia kelejä. – Laatua valvomme me tuottajat, sen jälkeen ostaja ja lopulta käyttäjä. Kolmossato on yleensä aika sokeripitoinen, koska etenkin yöpakkasten ansiosta sokeri kertyy heinän lehtiin eikä juuristoon. Omat asiakkaani ovat ymmärtäneet hyvin hintojen nousun. ’’ Heinä tuntui olevan ainoa tuotantosuunta, josta viljelijänä sain kuluttajilta jopa kiitosta. Vuonna 1994 hän aloitti maidontuotannon rinnalla hevosheinän viljelyn ja vuonna 1997 hän lopetti maidontuotannon. ’’ Kulunut kesä oli Päijät-Hämeessä sanalla sanoen vaihteleva. Heinän laatuun vaikuttaa loppujen lopuksi hyvin moni tekijä aina korjuun konekannasta lähtien. – Keräämättömän kolmossadon murskaan peltoon, jottei se jää haittaamaan ensi keväänä uuden heinäsadon kasvua. Syväjuurinen timotei toiveissa Sivo aloitti maidontuottajana vuonna 1988. Mika Kukkohovin asiakkaat ovat hyvin ymmärtäneet hintojen nousun
Säilöheinä vaatii kuivuakseen avonaisen pellon ja hyvän maaperän. Moni viljelee heinää tilan huonoimmalla maaperällä, vaikka sen pitäisi olla juuri päinvastoin. Kun viljelypinta-alaa on runsaasti, ei heinää voi korjata pieneltä alalta kerralla. – Jollei pelto ole hyvä, heinä kuivuu epätasaisesti ja laatu vaihtelee. Kuiva-ainepitoisuuden tulisi olla 600-750 grammaa kilossa. Heinän kuivuminen vaatii pellolta paljon, esimerkiksi salaojien pitää olla kunnossa. Heinää pitää myös pöyhiä paljon.. Kun viljelykausi on ohitse, alkavat Juha Sivolla kuljetuskiireet. Toki jokainen hevosenomistaja haluaa eläimensä parasta. › Juha Sivon itse rakentamaan heinänkuljetuslavaan mahtuu 36 paalia painoltaan noin 12 tonnia. Sokeripitoisuus on viljelijälle pieni ongelma, koska kasvukauden sääolosuhteisiin ei viljelijä voi vaikuttaa. aina parasta tietoa asioista. Lannoituksella voi hieman säädellä korjuuajankohtaa. 17 . – Jos korjuun aikana sää on kuiva tai on hellettä, heinä stressaantuu ja stressi lisää sokeria
Näistä kaikista ja vielä aistinvaraisista arvioista se laatu syntyy. – Timotei ei kestä kuumuutta eikä hellettä pintajuuristonsa takia. Jos joku jalostaisi syväjuurisen timotein, olisi se heinäviljelijälle paras heinä. Itse olen varsin tyytyväinen hintatasoon. – Paalauskoneessa on myös mittareita, joilla saadaan kosteus ja paalin tiukkuus sekä paino tietoon. Seuraavaksi sadon kasvuvaiheessa otan kasvustosta ennakkonäytteitä ja ne lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Ulkomaiset heinälajit eivät ole tottuneet pitkään valoisaan päivään, minkä vuoksi ne kasvavat hitaasti ja voivat jatkaa kasvuaan lokakuulle saakka. – Heti ensimmäisenä aikaisin keväällä lumien lähdettyä seuraan, miten heinä on talvehtinut ja sääennusteiden perusteella päätän, miten lannoitan ja mahdollisesti täydennyskylvän nurmia. Sinimailasella ja puna-apilalla juuret ovat syvemmällä, joten ne sietävät kuivuutta, mutta eivät puolestaan kylmyyttä. Valmiista sadosta viljelijä ottaa rehuanalyysit jokaisesta erästä erikseen ja ne tutkitutetaan joko Seilabissa tai Eurofinnslaboratorioissa. – Rehunäytteistä mitataan myös home-, hiivaja bakteeripitoisuuksia. Ennakkonäytteiden perusteella määritellään oikea sadonkorjuuaika, kertoo Juha Sivo. Viljelen eri lajikkeita juuri sen vuoksi, että ne kestävät olosuhteita eri tavalla. Hinnat ovat tuottajalle kohtuulliset, koska väliportaita ei ole. 18 Hihnat on kiinnitettävä huolella, jottei satu haavereita. Heinäpulaan Sivo ei usko, vaikka varastotappiot ovat mahdollisia. Eri heinälajikkeilla on eri valkuaisainepitoisuudet. Heinät on korvamerkitty jo keväällä. Alhaista valkuaista voi lisätä väkirehun avulla Sivon heinä koostuu pääosin timoteista. – Voi olla että jokin erä menee pilalle. Käytössä on myös pikakosteusmittareita, joilla mittaillaan kosteutta paalauksen yhteydessä ja kuivaheinän ollessa kyseessä myös kuivatuksen aikana kuivurissa ja sitten vielä varastoitaessakin. – En hae heidän kanssaan huippuhintoja. Säilöheinäpaaleja rikkovat myyrät, linnut, ilvek. Nurmija ruokonataa sekä sinimalliaista on jonkin verran. Varastotappiot aina mahdollisia Sivolla on kanta-asiakkaita pitkältä ajalta. Tiivistä laadun seurantaa Viljelijät seuraavat heinän laatua tiiviisti. Valkuainen on tärkeää tammoille, kasvaville hevosille ja ravureille
19 . Meillä on täysihoidossa toistakymmentä hevosta ja heinät viljellään pääosin omaan käyttöön. Uuden tilaajan etu Tilaa nyt Hevosmaailma -lehti joululahjaksi tai itselle iloksi Erikoishintaan 39€ vuodeksi + 1 numero kaupan päälle (norm. – Sen sijaan esimerkiksi lehmien rehuja ja muita ravintoaineita on tutkittu jo 1900-luvun alkupuolelta saakka, vaikkei lehmän pötsi ole miksikään muuttunut. – Meillä kävi hyvä tuuri, sillä saimme korjatuksi ykkössadon juuri oikealla hetkellä. hinta 47€) kestotilaus • tilaukset@karprint.fi • www.hevosmaailma.fi • puhelin 040 7291 445 ma-to klo 9-11.30 Mainitse joulutarjous Joulutarjous NYT 6,90 ILO –moderni ratsastuskeskus Kuopiossa Epäsopiva ajotapa lastausongelmien taustalla. – Aion keskittyä parantamaan sen laatua. Huoli heinästä on heillä aito, minkä vuoksi laadun seuranta ja parantaminen ovat tärkeitä. Heinän korjuulle osuvat poutapäivät ovat jokavuotinen jännityksen aihe. 4/2023 9,50 Elintärkeät elektrolyytit Päivi Korvenranta Päivi Korvenranta – suomenhevosten – suomenhevosten sukutietäjä sukutietäjä Kesä toi uusia kuninkaallisia ja Suomen mestareita. Laatu oli jopa parempi kuin viime vuonna. Olemme viljelleet heinää parikymmentä vuotta ja ehkä 2-3 kesää ovat olleet sellaisia, ettei poutaa ole tarvinnut liikaa jännittää. Esimerkiksi sinimalliaiselle allergisten hevosten määrä on kasvanut, vaikka sinimalliainen on maailman yleisin hevosheinä. Osa hevosista ei tunnu kestävän säilöheinää, vaikka en itse käytä heinässä mitään säilöntäaineita. . Sivo on päättänyt seuraavan viiden vuoden aikana keskittyä paljolti säilöheinään, koska se säilyy hyvin ulkona. Heinän hintataso on vaikuta Norjaan, mutta kustannusten nousu on ollut tuntuva. Ulkopuolisilla teetettävä työ on kallistunut, mikä tietysti tuntuu omassa kukkarossa. Sivo ihmettelee, miksei hevosheinää ole tutkittu 2000-luvulla oikeastaan missään millään tavoin. Ymmärrän hyvin niitä hevosenomistajia, joiden eläimet eivät kestä säilöheinää. Korjuuaika oli tänä kesänä lyhyt, mutta olen oppinut vuosien myötä että heinä pitää korjata silloin, kun säätiedotukset poutaa lupaavat. – En myy heinää ulos, mutta joka vuosi heinäkuun alussa valmistuvalla pääsadolla olisi kysyntää. Poutapäivät osuivat nappiin Ilmajokelainen Kari Norjaviljelee heinää oman hevostilansa tarpeisiin. Hevosten osalta jotain tuntuu tapahtuneen parinkymmenen vuoden aikana. Alkukesä oli sateinen, mutta heinä valmistui juuri sopivasti niiden muutaman väliin sattuneen poutapäivän aikana. Kolmossadon Norja jätti korjaamatta, koska kysyntää ei ole käytännössä ole. Heidän kulunsa ovat nousseet muun muassa polttoaineen hintojen myötä. Kakkossatoa kysytään aika vähän. Kun myyrät ovat syöneet vaikkapa 50 paalia rikki, ei yllätyksiä tarvitse kovin monta talven aikana tulla, kun varastot alkavat pienentyä. set ja vaikkapa kissat. Pääsato paalataan suurkanttipaaleihin ja järeitä paalauskoneita on vain urakoitsijoilla. Heinä on pääosin timoteitä ja hieman nurminataa. – Kustannukset ovat nousseet kautta linjan muovin hinnasta alkaen
Varsa saatiin pelastettua, mutta sen Vikkan-emä menehtyi. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Terhi Jormanainen. 20 Orpovarsan tarina Palokuntakin apuna – emän jalat eivät kantaneet Tamma menehtyi, varsa selvisi Kesän alussa syntyneellä Toivo-varsalla on erityinen merkitys Jormanaisen perheelle
13-vuotias Vikkan eli Victoria Beat (i. Helmikuussa tilanne kuitenkin muuttui. kesäkuuta syntynyt lämminverivarsa Save the Planet (i. Ravurisukuisesta Toivoksi ristitystä tulokkaasta piti tulla myyntivarsa, mutta kuluneen vuoden tapahtumat aiheuttivat sen, että Toivo ei lähde minnekään – vaan jää asumaan omaan kotitalliin. Victory Cruise, ei. Sitä ei myydä, kertoo Jormanainen. Ilo ja suru vuorotteliTässä vaiheessa Toivo sai vielä nauttia Vikkan-emästään. Se ei noussut; silmät olivat kirkkaat, mutta jalat eivät liikkuneet, Jormanainen kertoo. Vikkan pysyi pystyssä kattoparruun vedettyjen liinojen avulla. Sitä oli yritetty. vat päivästä toiseen.Kun on murehtinut tätä helmikuusta lähtien, ei vieläkään pysty päästämään irti. Friendly Bourbon, ei. Victory Cruise). – Lupasin sen emälle Vikkanille, kun vietin viimeiset tunnit sen kanssa, että pidän Toivon itse. Slybowl Hanover) oli kantavana toista kertaa, ensimmäisen varsansa se oli tehnyt vuonna 2021. 21 . › S alolaisen Terhi Jormanaisen tallissa kasvaa 4. Naapurin väkeä pyydettiin avuksi, että tamma saataisiin jaloilleen. Vikkan makasi karsinassa Vielä alkutalvesta kaikki näytti olevan hyvin. – Ei sitä vieläkään ymmärrä, että mitä oikein on tapahtunut. – Kun mieheni Jari meni eräänä aamuna talliin, hän näki Vikkanin makaavan karsinassaan. Jormanaisen talliin on syntynyt 19 vuoden aikana 2-5 varsaa vuodessa, mutta mitään viime kuukausien kaltaista hän ei ole koskaan ennen kokenut
Silloin hälytettiin palokunta apuun. – Takapää oli erittäin heikko, ja keskittymisen herpaannuttua tamma meinasi heti kaatua. Palokunnan ensimmäisen noston jälkeen Vikkan seisoi samoilla jaloilla kolmatta vuo’’ Näin Vikkanin silmistä, että se oli jo luovuttanut. Se ei kuitenkaan onnistunut, ja taas oli kutsuttava palokunta apuun, Jormanainen huokaa. 22 kääntää ja jalkoja oli aseteltu eri asentoihin, mutta tuloksetta – Vikkan ei noussut. Paloauton oli lähdettävä pois, joten vinssi oli laitettu pihapuuhun, ja Vikkan pidettiin liinoilla pystyssä. Paloauton vinssi alkoi vetää Vikkania ylös, ja se onnistuikin. Tamman annettiin levätä nelisen tuntia, kunnes yritimme pyytää sitä nousemaan. Joku oli aina Vikkanin karsinassa vuorokaudet läpeensä. Hän epäili kuitenkin, että selässä voisi olla hermopinne, jonka paranemiseen menisi aikaa parista viikosta kahteen kuukauteen. Vikkan viimeisillään toukokuun loppupuolella.. – Eläinlääkäri kävi heti tutkimassa sen, mutta ei löytänyt mitään syytä. Parin vuorokauden kuluttua Vikkan alkoi pikkuhiljaa pysyä omilla jaloillaan, ja liinat löysättiin vähitellen. Tamma tuettiin seinää vasten ja oltiin karsinassa kaverina, mikäli muut hevoset liikkuivat tallissa. Tamma haki etupäällään tukea, mutta oli kaiken aikaa tosi rauhallinen. Liinat vedettiin etuja takajalkojen välistä, ja Jari porasi tallin kattoparruun reiän, johon liinat saatiin kiinni. Tammaa oli hoidettu linimentillä, kipulääkkeillä, lämpöhoidoilla ja villaviltillä. – Vikkan nousi ylös sen oloisena, että taas ne äijät tulevat repimään minua ylös! Keskittyminen auttoi liikkumaan Vikkanin kunto aiheutti sen, että jonkun piti olla sen luona aina. Myös kiropraktikko tutki tamman rangan läpi, mutta kaikki näytti olleen kunnossa. Ruoka ja juoma tarjoiltiin koko ajan eteen. ’’ rokautta, kunnes oli väsynyt ja rojahtanut maahan. – Kaksi kuukautta valvottiin yötä päivää siihen saakka, kunnes Vikkan alkoi vähitellen pysyä pystyssä, Jormanainen kertoo. Vikkan oli halvaantunut. Jalkojen ongelmat eivät selvinneet Se, miksi Vikkanin jalat alkoivat pettää, ei koskaan selvinnyt. – Eläinlääkärin ohjeen mukaan annettiin heti kipulääke. Samalla tsekattiin, ettei varsalla ollut mitään hätää. Hän muistaa hyvin, miten kipulääkitty Vikkan oli reagoinut, kun paloautoa oli peruutettu tallia kohden. Seisotimme Vikkania ensin kymmenisen minuuttia, mutta kun liinoja löysättiin, se kaatui heti. Mitään ei enää ollut tehtävissä. Varsomiseen oli aikaa kolmatta kuukautta. – Onneksi palomiehillä oli tietoa miten toimitaan. – Karsinassa oli kameravalvonta, jota katsoimme, kun syötiin keittiössä takki päällä
Noin kolmen viikon kuluttua tamma ja varsa pääsivät omalle laidunlohkolleen, jossa ei ollut muita hevosia. Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että se ei varmaan syönyt yhtään ylimääräistä kipujensa takia. Vikkan makasi laitumella Heinäkuun loppupuolella Terhi Jormanainen oli huomannut Vikkanin selkärangassa kolon SI-nivelten kohdalla. Nostin sille tamman takajalkaa, että se pääsi syömään. – Vasen takajalka jäi muista jaloista jälkeen, ja sen Vikkan asetti aina huonosti mahan alle. › Kahden kuukauden jälkeen Vikkan pääsi vähitellen kääntymään karsinassa. Orivarsa syntyi kesän alussa 4. Mutta ei muuta kuin riimu päähän, ja pyysin ja pyysin, että nyt ylös! Lopulta se keräsi kaikki voimansa ja pääsi ylös, ja alkoi heti hoitaa varsaansa. Jormanainen sanoo, että silloin oli pakko luovuttaa ja soitettava eläinlääkäri lopettamaan tamma. Eläinlääkärin lopetettua Vikkanin Toivon annettiin haistella emäänsä. Eläinlääkäriä odotellessa Toivo kävi aina välillä tissillä. 1. – Näin varmistimme oman rauhan Vikkanille ja Toivolle. Kolme viikkoa yliaikaiseksi mennyt synnytys oli ohi vartissa, ja varsa voi hyvin, mutta sitten alkoi taas tapahtua: Vikkanin oli vaikea nousta ylös. Kun sain sen soiton, sydämessäni tiesin, että nyt tämä on lopullista – Vikkan ei tule sieltä enää nousemaan. Siksi käynti oli horjuvaa. elokuuta oli puolilta päivin alkanut sataa melko runsaasti. – Annoin varsan syödä mahdollisimman paljon. – Se saatiin vedettyä parempaan kohtaan naapureiden avulla. – Se alkoi jo paremmin hallita liikkumistaan, kunhan keskittyi. Se onnistui ilman horjahtamisia, ja pikku hiljaa tamma alkoi kävellä ympäri karsinaa. 23 . Kello 15 naapuri oli soittanut, että Vikkan makaa laitumella ihme kohdassa. Yksikään jalka ei enää liikkunut. Tamma oli myös alkanut laihtua, vaikka oli hyvä laidun. Naapuritallin Antti Linna tuli kurottajan kanssa apuun. kesäkuuta Vikkan synnytti ison orivarsan. – Näin sen silmistä, että se oli jo luovuttanut. Kun ensimmäisestä kaatumisesta oli kulunut noin 2,5 kuukautta, Vikkan pääsi oleilemaan jo vähän enemmän ulkona sille tehdyssä pienessä tarhassa tallin vieressä. Ja vaikka kuinka kehotin että nouse, Vikkan ei yrittänyt nousta. ?. Vikkan ei kuitenkaan ottanut painoa yhdellekään jalalle, ei edes etupäällään. Jalat eivät enää liikkuneet Tamma makasi laitumella pienessä kuopassa. – Näin varsa ymmärsi, että äitiä ei enää ole. – Kun se ei noussut, minulle iski paniikki ja tuli itku. Lisäksi tamman takapään liike muuttui vaikeaksi. Jos se herpaantui, liikkuminen oli heti holtitonta. – Tuntia aikaisemmin kaikki oli ollut vielä kunnossa. Kaikki näytti hyvältä. Vikkan oli halvaantunut. Mitään ei enää ollut tehtävissä. – Koskaan Vikkan ei ollut kuiva
Terhi Jormanainen otti saman tien yhteyttä Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton keinoemovälitykseen. 24 K un tamma menehtyi, olivat vuorossa varsan murheet. Parin viikon kuluttua oli kokeiltu, miten oman tallin vanhemmat siitostammat tulisivat Toivon kanssa juttuun, mutta huonoin tuloksin. – Jämsässä oli tamma 2-vuotiaan varsansa kanssa. – Toivo alkoi myös laihtua, se alkoi olla jo tosi laiha! Hämeenkyröön Astridin luo Siinä vaiheessa Jormanainen oli saanut soiton eläinlääkäri Riina Rekilältä. Olisi kuitenkin pitänyt toimia niin, että tamma tulee orpovarsan luokse – eikä päinvastoin. Tamma ei hyväksynyt Toivoa. Elokuun alussa varsomiskausi alkoi kuitenkin olla jo lopuillaan, joten valinnanvaraa ei juuri ollut. – Varsarehu, vihreä ruoho ja vesi kuitenkin kelpasivat. Sinne lähdettiin Toivon kanssa seuraavana aamuna kokeilemaan, hyväksyykö tamma Toivon. Shettis-Nekusta tuli Toivon pelastaja Tässä kuvassa Toivo on ollut neljä päivää orpona.. Ja takaisin kotiin, jossa ilmeni uusi ongelma: Toivo ei suostunut juomaan vastikkeita. Toivoa ei hyväksytty laumaan
Astridillakaan ei ollut siihen mitään huomauttamista. Riskit olivat liian suuret. Viimein saatiin lupa viedä Toivo Astridin karsinaan. Kun maito alkoi ehtyä, tamma alkoi hylkiä ja kiusata Toivoa. Kun odotimme tallin pihassa Riinaa ja Toivo oli vielä kopissa, Astrid hörisi ja huusi tallissa ja Toivo hörisi vastaan kopista. Tamma oli täydessä maidossa, eli me lähdimme seuraavaksi Hämeenkyröön! Riina Rekilä oli Jormanaisen mukaan tiennyt mitä tehdä. Lopulta oli Jormanaisen mukaan kuitenkin todettava, että tästäkään ei tule mitään. Välillä se toimikin ihan hyvin, mutta toisinaan tamma oli tosi vihainen Toivolle. ’’ – Sen jälkeen eläinlääkäri Riina ehdotti, että haemme parin meille, ja Astrid ja Toivo tuotiin tänne Saloon. Toivo on tärkeä Jormanaisen perheen Jeminatyttärelle.. 4-5 kertaa vuorokauVaraemä Astrid hoitaa Toivoa. – Alku ainakin näytti lupaavalta. – Toivo ampaisi saman tien tissille, ja söi tunnin yhtä soittoa ahneesti. Hän teki tammalle keinovarsomisen hoidoilla, ja tietyn ajan kuluttua saimme ottaa Toivon kopista ja taluttaa se Astridin karsinaan. Astridillakaan ei ollut siihen mitään huomauttamista. › – Hänellä oli tamma, jolta oli lopetettu Toivon ikäinen varsa. Jatkossa Astrid oli omassa tarhassaan ja omassa karsinassaan. Tamma ja varsa siirrettiin Saloon Puolitoista viikkoa Toivo sai nauttia maidosta ja läheisyydestä. Silloin ei auttanut edes se, että imetyksen aikana joku oli Astridin tukena; samalla se sai paljon hyvää ruokaa ja rapsutuksia. – Hän ohjeisti meitä tarkasti. 25 . ’’ Toivo ampaisi saman tien tissille, ja söi tunnin yhtä soittoa ahneesti. Mietittiin, että tamma voisi hyväksyä varsan paremmin vieraassa ympäristössä
– Näin Toivo sai kuitenkin nauttia maidosta melkein neljän kuukauden ikään asti. – Poni on auttanut siinä, ettei Toivosta tule ihmisen varsaa; siitä tulisi isompia ongelmia. Siten päästiin taas kolme viikkoa eteenpäin. 26 dessa se laitettiin kiinni karsinaan, ja Toivo vietiin syömään sen luokse. Ilman ongelmia ei kuitenkaan ole selvitty. Hevosenmalli kaveriksi Seuraavaava murheena oli se, että Toivolle oli löydettävä kiltti hevosenmalli kaveriksi. Shetlanninponi Nekku on Toivon pelastaja ja paras kaveri. Jormanainen kehuu Nekkua tosi kiltiksi poniksi, jolla on ollut merkittävä rooli Toivon elämässä. – Kuin ihmeen kaupalla se onnistuikin! Ystävä kertoi, että kiltti shettisponi, 11-vuotias Nekku, saattaisi olla tarjolla. Hän kuvailee Nekkua todelliseksi pelastajaksi. ’’ Toivossa on paljon isäänsä, selvästi isänsä leima! ’’. – Toivolla oli vatsahaava, josta se on nyt parantunut. Pikkuhiljaa vähensimme maidolla käyntejä. Mikäli tarina saa Jormanaisen mukaan jatkua hyvin, Toivosta pitäisi tulla hyvänkokoinen juoksijavarsa. – Näin Toivo pääsi tissille. – Toivossa on paljon isäänsä, selvästi isänsä leima! . Se on edelleen kuiva ja laiha, mutta nyt sentään on alkanut vähän pyöristyä. Isokokoinen, hyvä varsa Terhi Jormanainen kehuu, että Toivo oli syntyessään todella hieno, raamikas ja pitkäjalkainen varsa. Maito alkoi pikkuhiljaa vähentyä, ja Astrid hermostui nopeammin. Ja tätähän me kokeilimme! Jormanainen kertoo, että ensin Toivo oli pelännyt, että mikä ihme tuo pieni otus on! Mutta siitä kaveruus oli lähtenyt syntymään
Black Horse Harmony Mix -mysliä käytetään normaalin karkearehuruokinnan lisänä. Muutaman desilitran lisäys Mash-puuroaineista lämpimään juomaveteen lisää hevosen juomahalukkuutta. • Maistuva mysli • Matala sokeripitoisuus • Kauraton • Puuroaines • Monipuolisuutta ruokintaan • Parantaa rehuannoksen maittavuutta Mash, Harmonyja Sport Mix sekä Grain Free Mash ovat maukasta ja ravitsevaa hemmottelua hevosellesi! • Viljaisa mysli • Urheiluhevosille • Maittava • Viljaton • Kuitupitoinen • Maittava. Päiväannos tulee jakaa useaan ruokintakertaan. Käyttömäärään vaikuttaa hevosen koko ja työn rasittavuus. Normaali käyttömäärä noin 2-6 litraa/vrk. Mashin käytetään yleisesti hevosten juoman mukana rasituksen jälkeen. Eläintärkeällä asialla biofarm.fi FB & IG biofarmoy #blackhorserehut BLACK HORSEN RAITA-SARJA BLACK HORSE MASH on ensiluokkaisista raaka-aineista koostuva helppokäyttöinen puuroaines aikuisille hevosille ja poneille. BLACK HORSE HARMONY MIX on monipuolinen ja maittava mysli hevosille. SPORT Mix täydennysrehu on ainutlaatuinen sekoitus mustakauraa ja kuorittua kauraa, maissia, ohraa, pellavapuristetta, omenaa sekä porkkanaa. Mash-puuron valmistus on nopeaa ja vaivatonta. Harmony Mix on kauraton ja matalasokerinen vaihtoehto. Monipuolisen koostumuksensa ansiosta se sopii korsirehun ja muiden rehuvalmisteiden ohella väkirehuksi kilpahevosen valmennukseen ja kilpailukaudelle. Mash onkin tärkeä osa päivittäistä ruokintaa. BLACK HORSE SPORT MIX on viljapitoinen mysli urheiluhevosille. Harmony Mix on oivallinen rehu niin raskaasti työskenteleville kuin harrastuskäytössä oleville hevosille. Mash sopii kovasta rasituksesta palautuville urheiluhevosille, mutta yhtä hyvin myös toipilaille tai ikääntyneille hevosille. Myslin koostumus sopii yleensä erinomaisesti herkkämahaisille ja nirsoille hevosille. Mashin avulla voidaan lisätä rehuannoksen monipuolisuutta ja maittavuutta. Rehu sopii kovasta rasituksesta palautuville urheiluhevosille, toipilaille sekä helponpureskeltavuuden ansiosta energiarehuksi ikääntyneille hevosille. Grain Free MASH lisää rehuannoksen monipuolisuutta ja maittavuutta, sen avulla voidaan täydentää tai korvata osa väkirehuannoksesta. Rehu voidaan tarjota sellaisenaan. Hevoset ja ponit nauttivat sen mielellään maukkaana kädenlämpöisenä puurona tai juomassa. BLACK HORSE GRAIN FREE MASH on viljaton, kuitupitoinen täydennysrehu aikuisille hevosille ja poneille
28 Ruokinta Tasapainoisella ja laadukkaalla ruokinnalla pidetään hevonen hyvinvoivana. Mitä teidän tallissanne syödään. Tavoitteellista ruokintaa
Tekstit: Kati Wikström. Hyvinvoiva hevonen on tietenkin kaikkein tärkein tavoite.. Näissä talleissa hevosten ravitsemus perustuu kokemukseen ja tavoitteisiin. 29 . › Kolme erilaista hevosalan huippuammattilaista ruokkii yhteensä 96:tta hevosta
30 –?Meillä kasvatettavat suomenhevoset saavat heinän lisäksi kotimaisia rehuja ja itse viljeltyä luomukauraa, kertoo Tinden Tallin omistaja Tiina Levander. Hän on noussut viime vuosina suomenhevosten ahkerimpien kasvattajien joukkoon.
Sen kanssa opin paljon, monesti kantapään kautta. Sitten työskentelin muutaman vuoden ajan siitostammojen ja varsojen parissa Keuruulla Saharan Ravitallilla. ’’. Sekä tietysti se, että ne sopivat tallin hevosille. Se oli entinen ravuri nimeltään AG Waltti. Tietysti toiveissa on myös kasvattien menestys, juttelee Tiina Levander. – Tavoitteena on kasvattaa mukavia harrastehevosia raviin ja ratsastukseen. Talli kasvattaa suomenhevosvarsoja Nevan alkuliitteellä. – Valitut rehut turvaavat hevosten hyvinvoinnin ja varsojen kasvun. Rehujen kriteereinä ovat helppo saatavuus, kotimaisuus ja maistuvuus. Ja tietysti käytössä ovat Hankkijan Vilorock Vita suolakivet, joissa on mukana myös vitamiineja. Keväällä ennen varsomista annamme kuurina Milkan ADE-seleeniä. Suurin osa tammoista, osa värijalostuksessa. – Pihatossa on Hankkijan kivennäissangot. Nykyiset rehut ovat olleet Tinden tallilla osittain käytössä jo ennen yritystoimintaa. – Hevosurani alkoi satunnaisista ratsastuskoulun tunneista, Oman hevosen sain 12-vuotiaana. – Tämän jälkeen olin taas tovin Suomessa, josta matkustin Tuomas Korvenojan ravureiden kanssa talveksi Ranskaan. – Käytämme Black Horsen kivennäistä, Breederiä, Tenderiä ja pellavaa, joskus satunnaisesti muutakin. Lukion jälkeen Tiinan tie vei Kaustisen raviopistoon, josta hän lähti viimeiseen harjoitteluun Erik Bondon tallille Italiaan. Kauraa viljelemme myös myyntiin, ja useimpina vuosina se on ollut myllylaatuista. › P irkanmaan Äijännevalla sijaitseva Tinden Talli on vuonna 2013 toimintansa aloittanut suomenhevosten kasvatukseen keskittynyt talli. Oman kokemukseni perusteella ADE-seleenilisä edesauttaa jälkeisten irtoamista, summaa Levander. Rakensimme nykyisen maatilan lähes tyhjästä, mieheni Seppo Jussilan ja apuvoimien kanssa. ’’ Tavoitteena on kasvattaa mukavia harrastehevosia raviin ja ratsastukseen. – Vuonna 2013 jäi sitten pyörittämään kotitilaamme. Olin siellä kaikkineen kaksi vuotta, selventää Levander. – Ruokinnassa käytämme kuivaa ja esikuivaa heinää sekä odelma -luomuheinää. Waltti ehti olla minulla 11 vuotta, ennen kuin se jouduttiin lopettamaan puhkurin takia, kertoo Tinden Tallin omistaja Tiina Levander. 31 . – Harjoittelun jälkeen kipaisin kuukauden ajaksi kotimaahan ja palasin töihin Bondolle. Talven heinätilanteemme on hyvä, sillä saimme kesällä tehtyä itse tarpeeksi heinää. – Lisäksi annamme hevosille omien peltojen luomukauraa. Suomenhevosissa tallissa onkin melko laaja kirjo värejä ja värisävyjä. Tinden tallissa nelisenkymmentä suomenhevosta, joista 20 on siitostammoja, kolme oria ja kymmenen maitovarsaa sekä muutama muu. Tinden tallissa kasvaa mukavia harrastehevosia Monipuolisen hevosuran tehnyt suomenhevosten kasvattaja ruokkii 40 hevosta
Ravivalmentaja Emma Väre suosii vatsaystävällisiä rehuja ja itseviljeltyä mustakauraa hevosilleen. Vihtiläinen, 30-vuotias Väre sai vuoden 2022 Ravigaalassa komeettavalmentajan pokaalin. Nyt tätä heinää tosin saadaan myyntiin vähemmän kuin tavallisesti, toteaa Väre. Ne ovat vatsaystävällisiä ja edesauttavat sitäkin kautta hevosten hyvinvointia. Lapsesta pitäen kotitallissa hevosten kanssa puuhaillut Emma jatkoi isänsä ammattia. – Meillä on käytössä lisäravinteita Twydilin Racing, Elektrolyte ja Growing. Hän opiskeli Koulutuskeskus Salpauksessa hevostalouden ammattitutkinnon ja valmistui ravivalmentajaksi. – Kokeilimme joitakin rehuja, mutta näissä rehuissa kokonaisuus ratkaisi. Rehuina Krafft Performance, Racing Selected tai mustakaura, hevosesta riippuen, luettelee Väre. Ravitallissa vaalitaan vatsoja Menestyneen ravivalmentaja tallissa ruokitaan 25 hevosta.. – Tulevan talven heinätilanne on hyvä, koska isäni viljelee tallille omat heinät. Valitut rehut ovat mielestäni laadukkaita ja toimivia. – Mustakauraa isäni viljelee itse, joten sitä syötetään yhdessä täysrehujen kanssa. Hänen valmentamansa sekä ohjastamansa hevoset ovat menestyneet viime vuosina hyvin. 32 › T avoitteenani on, että hevoset voivat hyvin ja sitä kautta myös suorittavat hyvin, kertoo lämminverisiä ravureita valmentava Emma Väre
– Perheelläni on ollut ratsastuskoulu 55 vuotta, joten olen lapsesta saakka ollut hevosten parissa, kertoo tallivastaava Peppi Aalto. Toisella hevosella on niin vahva yläpurenta, ettei se oikein pysty syömään kauraa, joten se saa Krafft Racing Selected täysrehua. Legendaarisessa ja perinteikkäässä helsinkiläisessä ratsastuskoulussa ruokitaan 31 hevosta.. – Meillä oli toinen talli Ruskeasuolla, mutta sen vuokrasuhteen Helsingin kaupunki kilpailutti kesällä. – Yksi allergiasta kärsivä hevonen saa Easy Pro Racing -täysrehua. Syynä oli se, ettei siellä ei ollut tarpeeksi tilaa, jossa säilyttää suurta määrää kauraa. Opetan, hoidan hevosia, vedän ponikerhoja ja istutan kukkia, Peppi hymyilee. – Hevosistamme noin 90 prosenttia syö heinää, kauraa ja kivennäisiä. Osalle hevosista syötämme iltamössössä pellavaa, sillä se on hyväksi vatsalle. Muutama hevonen saa soijarouhetta valkuaislisänä, osa biotiinia kavioiden kasvun hyväksi ja jotkut sinkkiä ihottuman vuoksi, selventää Aalto. Ratsastuskoululla on pitkät perinteet sekä hevosmiestaitojen että ratsastuksen opettamisessa. Heinän saantimme on näin ollen taattua ja lisäksi heinä on niin laadukasta, etteivät hevoset juurikaan muuta kaipaa. Jouduimme muuttamaan pois 23 vuoden jälkeen. 34 Ratsastuskoululla laadukasta heinää Hevosistamme noin 90 prosenttia syö hyvälaatuista heinää, kauraa ja kivennäisiä, kertoo Tuomarinkylän Ratsastuskoulun tallivastaava Peppi Aalto. – Opiskelin Ypäjän hevosopistolla ja tällä hetkellä teen tallilla lähes kaikkea. Tuossa tallissa syötiin enemmän täysrehua kauran sijaan. T uomarinkylän Ratsastuskoulu Oy on tarjonnut hevosurheilua eri lajeissa jo vuodesta 1968. Käytössämme olivat Krafftin täysrehut, sanoo Peppi Aalto. – Tavoitteena on se, että hevoset voivat mahdollisimman hyvin ja asiakkaat viihtyisivät sekä kehittyisivät taidoissaan. Kuva: Mai Puttonen. Olemme siinä onnekkaassa asemassa, sillä meillä on ollut sama luotettava heinäntoimittaja 20 vuoden ajan
Oletpa lapsi, aikuinen, vasta-alkaja tai ratsastuksen kokenut harrastaja, meillä voit oppia ratsastamaan sekä edetä harrastuksessasi aina kilpailuihin asti. info@tuomarinkylanratsastuskoulu.fi tai 09-728 5128 Ratsasta meillä!. Syyskauden 2023 kausikorttipaikkoja voit tiedustella sähköpostilla tai soittamalla
Välissä vierähti 34 vuotta. Vikun Vietti lopetettiin vanhuuden takia kolme vuotta sitten, mutta sen tarina jäi elämään monelle sukupolvelle. 36 Suomenhevoskasvattaja Päivi Lammi harrastaa suomenhevosia sydämellään Varsoista putkahtanut todellisia helmiä Yksikin tamma voi viedä omistajansa hyvin pitkälle. Teksti: Juhani Karvonen Rovaniemen varsanäyttelyssä vuonna 2005 Päivi Lammi sai esitellä kaksivuotiasta Herkkoa, joka oli näyttelyn paras varsa. Kuva: Eero Perttunen Päivi Lammi tutustui 8-vuotiaana Polarisoriin vuonna 1971 Laihialla Pentti Kasin tallila, mistä koko hevosharrastus lähti. Kuva: Maria Forsblom
Tammalinjan viisivuotias edustaja Pyyhältäjä (i. – Vaikka olen kasvatellut varsan silloin, toisen tällöin ja 25 vuoden aikana kaikkiaan kymmenkunta varsaa, olen tainnut jättää jonkinlaisen jäljen suomenhevosratsuihin. Apassi) ja sen tämänkesäinen varsa Huristin (i. Tilalla asuvat myös Vias Veera (i. Herkolla 89 jälkeläistä Lammilla on omistuksessaan neljä suomenhevosta ja lisäksi kolmannes varsasta. 37 . Myös Herkon jälkeläinen Hortensia Huima asuu samalla tallilla Riku Koskisen ratsuna. – Tamman toisen varsan Herkko Hurmauksen kautta olen päässyt seuraamaan läheltä kouluratsastusta SM-tasolla saakka, sanoo tervolalainen Lammi. Poika-Luomus, e. Suku lienee pelastettu. Herkko Hurmaus). Nyt Vikun Vietti esiintyy 129 hevosen suvussa. Koskaan ei tiedä, millaisia helmiä niistä varsoista tai niiden varsoista putkahtaa. Tavallinen arkityössään puurtava hevosharrastaja voi kasvattamalla onnistua pelastamaan yhden emälinjan. – Herkko asustelee Riihimäellä Sammaliston tallissa lähinnä astutusten takia. Vikin toisen varsan Herkko Hurmauksen lisäksi jälkipolvista löytyy toinen kantakirjattu ori eli Riihentaus Onni (i. Ihme-Kiku, ei. Apeli) 25 vuotta sitten. Vikun Vietillä oli siis neljä varsaa. Harjulan Simson), jolla silläkin astutettiin tänä kesänä viisi tammaa. › S uomenhevoskasvattaja Päivi Lammi on saanut tammansa Vikun Vietin (i. Vikun Vietti oli emälinjansa ainut jatkaja ja samoin emänisänsä Ihme-Vedon ainut jatkaja. Sen jälkeen varsoja on syntynyt kymmenkunta, mutta omalle tilalle ne eivät ole jääneet. Vikun Vietin tarina on osoitus siitä, että tavallinen harrastaja, joka laittaa sydämensä harrastukseen ja mukana siinä intohimoisesti voi jättää jäljen koko suomenhevosrotuun. Kaksi tammoista asuu Tervolassa Beata Tammelan tallilla. Silvolan Hemminki) on Beatalla ratsutettavana. – Suorastaan yllytän muitakin astuttamaan tammansa edes pari kertaa. – Niistä kymmenestä, joiden kasvattajana esiinnyn, pari on kasvatettu kimpassa omistamistani tammoista ja ne ovat syntyneet. Ihme-Veto) ja sen jälkikasvun kautta ystäviä eri puolilta maata. Lammin talliin syntyi ensimmäinen varsa Peli Vietti (i. Herkko Hurmauksella on 89 jälkeläistä, joista kaksi on Lammin kasvattamia eli Hortensia Huima ja tämänkesäinen Huristin
Minun on vain pakko saada kasvattaa, enkä osaa ajatella rahaa. – Varsat ovat kuitenkin osoittautuneet sen verran hyviksi, että ne ovat kelvanneet muillekin. Niiden lisäksi meillä on syntynyt pari muiden nimissä kasvatettua varsaa. Yhdessä lastauksessa linja-autoon se kaatui ja kavionivelen nivelside irtosi kokonaan. Olisin paremminkin kasvattelija. Peli Vietti on varsonut viisi kertaa ja niistä vain ensimmäinen, Pesoska (i. Nekin ovat edelleen tästä Vikin suvusta. Suomenhevosliitto antoi vuonna 2010 vuoden parhaan kouluhevosen tittelin Herkko Hurmaukselle. Juoksijaksi siitä ei enää tietenkään ollut, mutta ratsuksi se vielä kuntoutui ja varsojen tekoon tamma soveltui oikein hyvin. – Se voitti arvokisoista silloin suomenhevosten koulumestaruuden, hallimestaruuden ja esteillä aluemestaruuden. En ole varsinaisesti kasvattanut varsoja myyntiin, vaan rakkaudesta lajiin. – Ori on haettava ajatuksella ja mietittävä sellainen vaihtoehto, jossa kertautuvat tamman hyvät puolet ja korjaantuvat viat. Itse ratsastan joskus omaksi ilokseni, ja kolmekymmentä vuotta sitten otin osaa joihinkin pieniin kisoihinkin. Astutusten nykyiseen vähäisyyteen Lammi näkeen suurimpana syynä maailmantilanteen, jonka takia monen hevosenomistajan talous on tiukoilla. Kuva: Suvi Kopola ’’ Jätän sohvan ja lomamatkan ostamatta ja laitan rahat kasvatukseen. Tänä vuonna Herkko oli astutustilastoissa 26 astutuksellaan ratsusuunnan jaettu ykkönen kahden muun oriin kanssa. Suunnitellusta yhdistelmästä pitäisi tulla hyvä fiilis. Hevoset ovat yksinkertaisesti vain intohimo, en osaa ilman niitä oikein elääkään, sanoo Lammi. – Ostin Vikin ratsuksi, mutta sitä oli valmennettu juoksijana. Tukia en ole koskaan saanut, enkä edes hakenut. Rakkaudesta lajiin Päivi Lammi on aina kasvattanut hevosia rakkaudesta lajiin. ’’. Olen pistänyt varsan alulle aina, kun siihen on ollut rahkeita eli harvakseltaan. Myyntiä varten kasvattamisessa ei taida olla järkeä. Lastun Leka) on minun kasvattini. Emälinjakin siis jatkuu. Kiirettä ei tarvitse pitää Lammi ei ole pitänyt astutuksissaan kiirettä. Pesoska ehti varsoa kolmesti. – Koska kasvatan muutenkin harvakseltaan, ei maailmantilanteella ole ollut suurtakaan vaikutusta kohdallani. Ehdimme käydä kokeilemassa vauhtia muutamissa raveissa. 38 muualla. Hevoset ja niiden kasvatus ovat minulle hyvin rakas harrastus ja minulla on ollut hyvä onni ensimmäisen hankkimani tamman suhteen. Jossakin vaiPäivi Lammi lenkitti vuonna 2010 kantatammaansa Vikun Viettiä eli Vikiä, (vas), sen varsaa Virma Viettelystä (isä Silvolan Elmeri) ja Peli Viettiä eli Viirua (isä Apeli). Jätän sohvan ja lomamatkan ostamatta ja laitan rahat kasvatukseen. Virma Viettelys on varsonut kerran. – Omalla kohdallani nimitys kasvattaja on ehkä hieman turhan juhlallinen
Riihentaus Keiju (Kulta-ahon Kasimir) 2021 o. Riihentaus Urho (Harjulan Simson) 2022 t. Punaisella merkityt ovat Lammin kasvattamia ja niistä tähdellä merkityt on kasvatettu kimpassa eli ne ovat vain puoliksi Lammin kasvattamia. Hopun Santeri (Savelan Hemuli) 2018 r. Kuutamoinen (Kulta-ahon Kasimir) 2020 t. Polaris teki vaikutuksen Lammin lapsuuden perheessä Laihialla ei ollut. › Vikun Vietti (Poika-Luomus, Ihme-Veto) 1991-2020 t. Riihentaus Orvokki (Harjulan Simson) 2023 t. Minulla ei ole ollut tilaa, joten en ole sen paremmin tukiin edes perehtynyt. Maarian Lilja (Knuutilan Veikko) 2013 t. Aatto Armas. Maarian Arvo (Knuutilan Veikko) 2014 o. Herkko Hurmaus (Hermeli) 2023 89 jälkeläistä mm: t. Herkkulakko (Porttikielto) t. Kun moni muu on jättänyt tänä vuonna tammansa astuttamatta, Lammi astutti kaksi tammaansa. Peli Vietti (Apeli) 1998 t. Maarian Aamu (Pimun Vilske) 2017 t. heessa tuen ehtona oli, että pitää olla maatila ja tietty hehtaarimäärä maata. Nyt väittävät olevan tarjolla suomenhevosille tarkoitetun alkuperäisrotutuen, jonka saadakseen ei tarvitsisi olla maanviljelijä. Herkko Hurmauksella on 89 jälkeläistä ja niistä vain kaksi Lammin kasvattamia eli Hortensia Huima ja tämän kesäinen Huristin. Peli Vietti, o. Jatkolan Vilunki (Hermeli) 2008 o. Veeran varsalla onkin nyt suvussaan kaksi elämäni hevosta Polaris ja Herkko. Leisku Lumous (Haavekuva) 2014-2022 r. Maarian Aino (Ratsu Reima) 2023 r. Pyyhältäjä (Silvolan Hemminki) 2018 t. Nuuka (Porttikielto) o. Hortensia Huima 2015 o. Jatkolan Juhani (Pilven Poika) 2009-2009 t. Vias Veeran ostin keväällä omakseni, koska sillä oli suvussa Polaris, joka oli oman hevosharrastukseni ensimmäinen hevonen. Samasta yhdistelmästä on olemassa jo tamma Tyttöni Mun ja ensi kesäksi odotetaan jälleen pikkusisarusta. Pessin Helmi (Silvolan Hemminki) 2015 o. Pesoska (Lastun Leka)2004-2021 t. Lammin kasvattamien hevosten lisäksi hänen tallilleen on syntynyt pari muutakin varsaa, mutta ne eivät ole syntyneet Lammin nimissä. Riihentaus Onni (Harjulan Simson) 2019 t. Virma Viettelys (Silvolan Elmeri) 2010 t. Aatto Armas (Kuningas Ässä) 2012 Vikun Vietillä oli siis neljä varsaa eli t. Sisennettynä on lueteltu Peli-Vietin jälkeläiset eli Pesoska, Jatkolan Vilunki, Jaktolan Juhani, Maarian Lilja ja Maarian Arvo. Tamman alla sen jälkeläiset. 39 . Herkko Hurmaus, t. Titaaninen (Morkooli) 2021 r. Molemmat ovat edelleen tästä Vikin suvusta. – Toisen tiinehtyminen ei syystä tai toisesta onnistunut. Virma Viettelys ja r. Huristin 2023 t. Pessin Illusia (Kulta-ahon Kasimir) 2020 r
– En osaa ihan tarkalleen sanoa, mikä suomenhevosissa viehättää, mutta ne ovat ainakin sielukkaita, hyväluontoisia ja monipuolisia hevosia. Suomenhevosia Lammi ei vaihtaisi muihin rotuihin. 40 Viisivuotiasta Pyyhältäjää opettaa nyt ratsun tavoille Beata Tammela, jonka tallissa Tervolassa tamma myös asuu kuten Vias Veera ja Huristinkin. Kuva: Sini Mäenpää ’’ Hevoshulluus on sairaus, ja olen todennut sairauden parantumattomaksi. Kaikki muuttui, kun perhe muutti omaan taloon Lammin ollessa kahdeksanvuotias. Kuva: Päivi Lammi Hortensia Huima asuu Sammaliston tallissa Riihimäellä ja on Riku Koskisen ratsuna. Kun astuin ensimmäisen kerran talliin, jotain napsahti. – En näe itse tuota ominaisuutta välttämättä huonona. Sillä opettelin ratsastamaan ja ajamaan. Sen jälkeen taisin kasvaa naapurin tallissa. – Naapurissa Kasissa oli hevosia, joista yksi oli ori Polaris. Jotkut pitävät suomenhevosta hitaana ja ehkä se sitä hieman onkin. ’’ hevosia. Hevoshulluus on sairaus, ja olen todennut sairauden parantumattomaksi. Suomenhevonen ensin ikäänkuin
41 . Olin jo parin vuoden ajan miettinyt sitä, että vetäydyn vähitellen hevostenpidosta, mutta sitten siinä kävi kuten tuppaa käymään. Päivi Lammin nykyinen siitostamma Vias Veera (i. Viimeiset kymmenen vuotta hän on ollut työntekijänä vanhusten kotipalvelussa. – Leipätyön jälkeen kaikki aika ja rahat ovat menneet hevosiin. Kuva: Beata Tammela kertoo, että nyt aion säikähtää, sitten sen polvet vähän notkahtavat, eikä paljon muuta ei sitten tapahdukaan. Apassi) varsansa Huristimen kanssa. ?. Huristimen isä on Herkko Hurmaus, joka on Vikun toinen varsa. – En ole niitä takaisin hakenut, enkä taida hakeakaan. Puoliverinen olisi jo puolimatkassa kotiin. – Nyt kuusikymppisenä ihmettelen, miten jaksoin nuorempana käydä töissä, hoitaa hevoset, koiran, lapsen. Vein hevoseni tänä keväänä naapurin laitumelle kymmenen kilometrin päähän. Lammi on jo jonkin aikaa suunnitellut hevosten pidon lopettamista. – Ostin uuden hevosen Vias Veeran, kun tilaisuus ostoon tuli, naurahtaa Lammi. Kotitalli on tyhjä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, mikä tuntuu aika oudolta. Paivi Lammi muutti Tervolaan aikanaan keramiikkaopettajaksi, mutta oppilaitos lopetettiin
42 Astutusmäärät Tiukka talous vie intoa kasvatukselta Kuluvan kauden alustavat astutustilastot osoittavat, että astutusmäärät ovat pudonneet kaikilla roduilla. Suomenhevosten osalta astutusmäärien pelätään pudonneen jo alle kriittisen rajan.
Suomenhevostammoja astutettiin tänä vuonna yhteensä 1 477. Kasvatukseen on saatavilla erilaisia valtion myöntämiä tukia. Kustannukset ovat ovat nousseet kaikilta osin. Työhevossuunnan kasvua selittää viime vuonna käyttöön otetun käyttösuunnan jalostusoriiden lisääntynyt määrä. Jyrkkää laskua parina viime vuonna Astutusmäärien lasku on ollut erityisen jyrkkää parina viime vuonna. Juoksijasuunnalta käytettiin 73 (92) eri oritta, ratsusuunnalta 40 (42), pienhevossuunnalta 14 (19) ja työhevossuunnalta 24 (8) oritta. Lasku on 16 prosentin luokkaa. Ne ovat hyviä kannusteita ja valSyntyvien suomenhevosvarsojen määrä uhkaa ensi vuonna laskea alle 1 000 varsan, jota pidetään rodun säilyvyyden kannalta kriittisenä määränä.. – Suomenhevosen tulevaisuuden turvaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mikä on rodun osalta äärimmäisen tärkeä asia. Toisin sanoen varsojen kasvatus on nyt liian kallista monen kukkarolle. › V iime vuonna alkanut huolestuttava kehitys ei ole parantumaan päin ja suomenhevosten osalta lasku on ollut suhteellisesti suurin muihin rotuihin verrattuna. Moni haluaa pitää tamman mutta ei halua sitä astuttaa vaan jää odottelemaan parempia aikoja, toteaa Lampinen. Kun talous tiukkenee, on jostain karsittava ja usein leikkuri osuu astutuksiin. Työhevossuunnan alle muodostetun Tk-suunnan oriita käytettiin tänä vuonna 51 astutuksen verran 20 eri oriista. Viime vuonna määrä oli 1 756. Rodun elivoimaisuuteen ja säilymiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, muun muassa sukusiitosaste, mutta tuo uusien jälkeläisten lukumäärän osalta tuo luku on katsottu kriittiseksi, sanoo Hippoksen kasvattamisen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen. Ilman raviurheilua suomenhevosen on vaikea, tai oikeastaan mahdotonta selvitä elinvoimaisena rotuna, joten panostuksia siihen tulee löytää, jatkaa Lampinen. – Kukaan ei pelkillä tuilla tänä päivänä hevosta kasvata. – Ilman muuta alustavat tilastot huolestuttavat, koska se heijastuu etenkin hevosurheiluun muutaman vuoden sisällä. Toisaalta tilanne on sama kaikkialla Euroopassa. Suluissa viime vuoden vastaavat lukemat. Olipa kyseessä kumpi syy hyvänsä, kertoo se kasvatuksen vaikeuksista. Ratsuilla on kasvattajakilpailusarja ja suomenhevosille on myös alkuperäisrotutuki. Yhteensä astuneita oriita oli 201 (234). Varsoja syntyy vähemmän eikä ihmisillä ole varaa tai halua astuttaa tammojaan. – Kriittinen 1 000 varsaa vuodessa on laskennallinen luku, jota jalostustieteilijät pitävät rajana, jotta rodun elinvoimaisuus voidaan säilyttää. Kasvattajapalkkiot kannustavat kasvattamaan hyviä hevosia, koska niistä saatava kasvattajapalkkio on sitäsuurempi, mitä enemmän hevonen voittaa rahaa kilpailuista. – Taloudelliset syyt ovat suurin este sille, ettei astutuksia tehdä. Astustusmäärien laskuun on selvä syy, mikä ilmeni jo keväällä Hippoksen tekemästä kasvattajille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Kaksi kolmannesta kaikista suomenhevosten astutuksista tapahtui juoksijasuunnan oreilla. – Kasvattajapalkkiota saa suurin osa startanneista hevosista, mutta suurimmalla osalla kasvattajapalkkoiden määrä jää kohtalaisen pieneksi. 43
Lampisen mukaan Hippos on pyrkinyt tukemaan kasvatusta muun muassa koulutuksella ja antamalla tukea käytännön asioiden selvittämisessä. 44 tion antama osoitus siitä, että hevoskasvatusta arvostetaan. – Tarkennetut astutustilastot on julkaistu perinteisesti seuraavan vuoden alussa. ’’ Logistiikkapalveluja toki tarjotaan monelta taholta, mutta aika usein ne ovat yön yli kuljetuksia. ’’. Ala tuottaa vähintään 274 miljoonan euron aluevaikutukset vuosittain. Ne eivät ole liian hitaita spermalle, mutta vaativat spermanlähettäjältä usein lisätoimenpiteitä ja monimutkaisempaa spermankäsittelyä, mikä lisää siten työtä ja kustannuksia. Hevostalous on kokonaisuus, jonka muodostaa laaja ja monimuotoinen joukko hevosalan toimijoita. Suomen Hippoksen hallituksen linjaama miljoonan euron lisäpanostus nuorten hevosten palkintoihin on tärkeä toimenpide omistajuuden ja kasvattamisen kiinnostuksen ja kannattavuuden lisäämiseksi. Spermalähetykset eivät välttämättä enää siirry toimipisteestä toiseen. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä sevat vallitsevassa maailmantilanteessa käytännön tukitoimia. . Käytännön toimenpiteitä kotimaisen kasvatuksen turvaamiseksi mietitään myös jalostusvaliokunnassa sekä ratsuja ponivaliokunnassa. – Loka-marraskuun kokouksissa valiokunnat kokoontuvat käsittelemään muun muassa tammapalkkioita, jotka ovat yksi hevoskasvatuksen tämänhetkisistä taloudellista tukitoimista. Logistiikkapalveluja toki tarjotaan monelta taholta, mutta aika usein ne ovat yön yli kuljetuksia. Muutokset ovat yleensä pieniä alustaviin tilastoihin verrattuna. Kaikkien hevosrotujen kasvattajat tarvitEniten lämminverisiä juoksijatammoja astutettiin tänä vuonna Suomessa jalostusarvostellulla Propulsionilla. – Yksi asia, johon olemme jo puuttuneet ja josta tulemme keskustelemaan, ovat logistiikkavaikeudet. Matkahuolto on lopettanut toimipisteitään monilla paikkakunnilla. Juoksijaoripäivillä Lahdessa 9.2.2023 Propulsion, Eeva-Liisa Penttilä, jonka hoivissa ori Suomessa oli ja hevosen omistavan Stall Zetin jalostusvastaava Johan Arneng. Lähetys saisi viipyä matkalla mieluusti enintään puoli vuorokautta, sanoo Lampinen. Lisäksi sperman säilyvyydessä on tietysti orikohtaisia eroja
Ponirotujen tilastot tasoittuvat vuosittain jälkikäteen myöhään ilmoitettujen astutusten osalta. Toja) kahdeksalla astutuksella. Ravikuningas Parvelan Retu sai Kihiseen lisäksi täyden 100 tamman kiintiön päättyneellä astutuskaudella. Tuontispermaoriiden käytön määrä pysyi tänäkin vuonna noin 30 prosentin tasolla. Vuoden aikana astutettiin yhteensä 1 256 (1 394) tammaa. Luku tulee vielä tarkentumaan tammakohtaisilla luvilla käytettyjen oriiden astutusilmoitusten perusteella. Hermeli), Hiljalan Fantom (i. Ilo-Ilmari) sekä Jalopeno (i. Eniten tammoja astutettiin tänä vuonna Suomessa jalostusarvostellulla Propulsionilla (i. Readly Express) jatkoivat suosiotaan yli viidelläkymmenellä astutuksella. Tällä hetkellä tuontispermaoriiden osuus astutuksista on noin 22 prosenttia. Kihi T) astuivat viime vuoden tavoin tänä vuonna täydet 100 tammaa. Tämän hetkisten tietojen mukaan tammoja astutettiin yhteensä 499 (757). Ponioreilla astutettiin yhteensä 487 (648) tammaa. Ratsusuunnan suosituimmat orit olivat 26 astutuksella Herkko Hurmaus (i. Liising) ja 2010 syntynyt Kihisee (i. Retu juoksi suurmestariksi Mikkelissä heinäkuussa 2022. Eniten astutuksia tänäkin vuonna keräsivät shetlanninponit 261 astutuksella, vaikka kokonaismäärä laski lähes sadalla. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Parvelan Retulla ja Kihiseellä 100 tammaa. Suomenhevosravurit 2015 syntynyt Parvelan Retu (i. Suosituin ori 60 astutuksella oli Carlow van de Helle 240 (i. Viking Kronos) ja Calgary Games (i. Poniroduilla astutusluvut laskivat 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Jaime). Työhevossuunnan suosituin ori oli puolestaan Tk-suunnalle tänä vuonna jalostusarvosteltu Antti Armas (i. Niistä Maharajah (i. Pienhevossuunnan suosituimmalla oriilla Kuukson Kaipauksella (i. Sumiainen) tammoja oli 13 astutuksen verran. 45 . Caretino). Muscle Hill), joka oli ainoa yli sataan astutukseen yltänyt ori. Lämminveristen ravihevosten astutusmäärät laskivat noin 10 prosenttia. Lämminveristen ratsuhevosten astutusmäärät näyttävät tällä hetkellä noin 34 prosentin laskua
Ennätyksiä rikottiin myös Jyväskylän näyttelyssä Liisa Hytösen tuodessa samaan arvosteluun jopa neljä suomenhevosoritta. Esittäjänä Jaana Seppänen. Käyttösuunta on tähän tarkoitukseen tosi hyvä uudistus, Liisa Hytönen kertoo. Jos oriin tarjoaa tammoille käytettäväksi, niin kyllä sen tulee todistetusti olla terve, Hytönen jatkaa.. 46 Jalostus Ennätysmäärä käyttöhevosia jalostusarvosteluissa 2023 Käyttösuunnalle jalostusarvosteltiin tänä vuonna ennätykselliset 30 oritta, joista viisi oli konneveteläisen Liisa Hytösen kasvattamia tai omistamia. Kankalon Poseidon (Antti Armas – Putuliina, Utun Ruutu) on yksi Liisa Hytösen omistamista, tänä vuonna jalostusarvostelluista oriista. – Pikkuhiljaa minulle syntyi ajatus, että tuon kaikki oriit kerralla. – Olen kuullut kritiikkiä arvostelun kokonaiskustannuksista. Jyväskylän näyttelyyn Hytönen toi Kankalon Poseidon lisäksi oriit Kipinän Toivo, Hehku Hemmo ja Ilo Iivari. Määrä kasvoi tälle vuodelle räjähdysmäisesti, kun oriita arvosteltiin koko vuoden aikana yhteensä 30. Kuva: Hippos/Merja Ahola-Turpeinen V uonna 2022 suomenhevosen jalostusohjelman uudistuksen myötä käyttöön otettiin uusi jalostussuunta, käyttöhevossuunta. Työhevossuunnan alle kirjatulle käyttösuunnalle jalostusarvosteltiin viime keväänä yhteensä seitsemän oritta. Itse koen terveyden niin tärkeäksi, että röntgenkuvat ovat vain hyvä asia tarkastaa, joten ei voi jäädä rahasta kiinni. Sukujen säilyminen, terveys ja luonne ovat minulle sellaisia arvoja, joista haluan pitää kiinni
Astutustilastoja tarkennetaan seuraavan kerran tammikuussa 2024. – Oria toivon, sillä olisihan se hienoa, jos tulevaisuudessakin olisi ori, jonka voisi tuoda jalostusarvosteluun. 47 . Käyttösuunta toi nousua Vuoden 2023 alustavat astutusluvut julkaistiin lokakuun alussa. Kolmannessa polvessa Yhteensä 26 suomenhevosta ja yhden lämminverisen kasvattanut Liisa Hytönen on tehnyt erisukuisten suomenhevosten jalostustyöstä jo kolmessa polvessa. Lähde: Hippos Astutuksia (2022) | oriita (2022) T-suunta: 7 (14) | 4 (4) Tk-suunta: 51 (8) | 20 (4) Kotisiitos: 119 (178) | 50 (73). › Keväällä käyttösuunnalle jalostusarvosteltu Antti Armas oli tänä vuonna käyttösuunnan ja samalla koko työhevossuunnan käytetyin ori kahdeksalla astutuksella. – Ainutlaatuisen suomenhevosen vastuullisen ja elinvoimaisen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jalostukseen käytetään oriita, joiden terveys-, rakenneja käyttöominaisuudet on kirjattu, täsmentää Hippoksen kasvattamisen ja omistamisen palveluiden johtaja Kimmo Lampinen. . – Ei tarvitse olla huippuravuri ollakseen hyvä ori. Tänä vuonna eniten Tk-suunnan astutuksia kerännyt Antti Armas on myös hänen kasvattinsa. Käyttösuunnan oriiden määrän ja käytön kasvu on tietysti hyvä uutinen, ja uudistus on ollut selvästi kaivattu ja tarpeellinen, totesi Lampinen. – Tammanomistajalla tulee olla käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto jalostuspäätöksen tueksi, joten kiitos kaikille oriinsa arvostelussa käyttäneelle. Minulle tärkeintä on kuitenkin säilyttää suomenhevosen erisukuisuus, koska jos se menetetään, sitä ei enää saada takaisin, Hytönen painottaa. Kuva: Hippos/Iita-Maria Ahtiainen Jalostukseen 44 uutta suomenhevosoritta Käyttösuunnan suosio nosti vuoden aikana jalostukseen hyväksyttyjen suomenhevosoriiden määrän poikkeuksellisen korkealle viime vuosiin verrattuna. Vaikka olisihan sekin ihan huippua, jos joku päivä vielä syntyisi se juoksijasuunnan menestyjä, Hytönen naurahtaa ja jää innokkaasti odottamaan tulevien (ori)varsojen syntymää. Näistä Tk-suunnan astutuksia oli 51 ja käytettyjä oriita 20. Orivarsa on toiveena ensi kesänä syntyvistä varsoista. Hytösen kasvatteja on arvosteltu niin T-, Rkuin P-suunnallekin. Yhteensä oriita hyväksyttiin 44. Työhevossuunnalle listattiin 58 astutusta 24 eri oriista. Juoksijasuunnalle hyväksyttiin kuusi oritta, ratsusuunnalle viisi, pienhevossuunnalle kolme ja käyttösuunnalle 30. Samalla kun käyttösuunnan oriiden käyttömäärä lisääntyi, kotisiitosoriiden käyttömäärä väheni
Yksi keskeisimmistä uudistuksista onkin suomenhevosen työsuunnan laajentaminen työja käyttösuunnaksi. Oriiden jalostusarvostelu käyttösuunnalle Käyttösuunnan jalostusarvostelutilaisuuksia järjestetään oriille tammaja varsanäyttelyiden yhteydessä ympäri Suomea. Työhevossuunnan laajennuksella työja käyttöhevossuunnaksi halutaan madaltaa kynnystä esittää jalostukseen käyttäviä oriita ja tammoja jalostusarvostelussa. Aiemmin käytössä olleet jalostussuunnat toteuttavat edelleen suoritushevosjalostusta, samalla kun käyttösuunta tuo toivottavasti laajennettua pohjaa monimuotoisuuden säilyttämiseen. Käyttösuunnan oriiden arvostelussa korostuvat oriin terveyden lisäksi erityisesti toimivuus ja luonne. Jalostusohjelma on kokonaisuus, joka ohjaa kunkin rodun jalostustoimintaa. Jalostusohjelmien raamit pohjautuvat lainsäädännön vaatimuksiin sekä rotukohtaisiin tavoitteisiin. Oriiden arvosteluun kuuluu ennen jalostusarvostelutilaisuutta toteutettu eläinlääkärintarkastus röntgenkuviKäyttösuunnan oriiden arvostelussa korostuvat oriin terveyden lisäksi erityisesti toimivuus ja luonne. Suomenhevosten suljetussa populaatiossa on erittäin tärkeää, että jalostukseen käytettävät yksilöt ovat terveitä. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä. Kuvituskuvassa suomenhevosori Esu. Jalostusohjelmissa määritellään jalostustavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi. 48 Mahdollisuus oriin uudenlaiseen jalostusarvosteluun S uomenhevosen jalostusohjelma uudistui vuonna 2022. Jalostusohjelman uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut jatkaa suoritusperusteista jalostustoimintaa, mutta samalla kiinnittää myös laajemmin huomiota suomenhevosen suljetun kantakirjan monimuotoisuuden säilymiseen
Lue lisää ja ilmottaudu mukaan: https://forms.gle/gisPW3dvN9fS6o349 Yhteistyössä Ravitalli Heikki Mikkonen, Kuopion Ravirata Oy sekä Kopralahden tila. Jatkossa keräämme n.100 euron suuruisia vuosimaksuja. Onnitellan isän Kartierin vanhimmat jälkeläiset ovat 5-vuotiaita ja niiden otteet kilparadoilla ovat olleet erittäin lupaavia! i. Käyttösuunnalle jalostusarvosteltujen oriiden jälkeläiset ovat oikeutettuja ravikilpailuoikeuteen. Tellan voittosummasta lahjoitetaan 5 % raviurheilun nuorisotyöhön yhteistyössä Kuopion raviradan kanssa. Suomenhevosoriista annetaan muun arvostelun lisäksi kirjallinen selvitys suvusta ja suorituksista, jossa kiinnitetään huomioita erityisesti suvun geneettiseen monimuotoisuuteen. Tuisku-Topi Valmentaja Heikki Mikkonen & Kartier Osuuden hinta on 100 euroa ja se kattaa kaikki varsan kulut vuoden 2024 loppuun saakka. Ravikuningas Tähen Toivomus 516266€ 19,7aly 21,4ke, Rapin Aatos 217586€ 21,1aly 22,8ke, Tähen Topelius 125210€ 21,1aly 25,4ke, Derbyvoittaja Ekoloki 101495€ 22,1aly 24,1ke ja Vilkkeen Velmu 94710€ 22,1aly 23,5ke. t.-23 Onnitella i. Onnitella edustaa yhtä kaikkien aikojen tuotteliaimmista suomenhevosten emälinjoista Eila yh 9203. Vihjeen Viima, josta startannut myös Diori 52478€ 23,6aly 25,5ly Kartierin laadukasta emälinjaa Irja 174-III edustavat myös mm. Kiirastuli ei. Käyttökokeessa kiinnitetään huomiota hevosen luonteen taipuisuuteen, varmuuteen ja rauhallisuuteen. Kiirastuli, ei. neen ja suuja hammastarkastuksineen, sekä arvostelutilaisuudessa mittaus, rakennearvostelu ja käyttökoe ajaen tai ratsastaen. Onnitellan sukua kelpaa ihastella ! Onnitellan emälinjaa edustavat myös valioperiyttäjä Xena, josta mm. Oriit saavat jalostukseenkäyttöoikeuden käytyään orinäyttelyssä. e. Ciiran Tähti 181010€ 21,2aly 24,4ke, Teppo-Tuisku 36400€ 28,2ake 26,5ke ja 5-vuotias kartierilainen Xsara 1620€ 34,0ke (4v.). Lisäksi omistaja vastaa omalla kustannuksellaan ennen näyttelyä toteutettavasta eläinlääkärintarkastuksesta. Ciira, josta startanneita mm. Aikansa derbyvoittaja, valiopalkittu siitosori Frans 301915€ 20,7aly 22,6ke, Filho 118943€ 22,1aly 24,0ke ja siitosori Figaro 25540€ 24,1aly 26,4ke. eee. Näyttelyyn ilmoittautuminen tapahtuu Heppa-järjestelmän sähköisen ilmoittautumisen kautta. Nyt juuri sinulla on mahdollisuus päästä maltillisella panostuksella kansallisaarteen omistajaksi. Sähköistä ilmoittautumista varten ilmoittajalla tulee olla Oma Talli -tunnukset Heppa-järjestelmään. Saammeko Onnitella. Valioperiyttäjä Kössin Virkku, josta mm. Kaikkien aikojen paras suomenhevosravuri Viesker 1154422€ 19,9aly 22,5ly ie. Kartier e. Kartier 144675€ 21,9aly 24,5ke voitto% 36 ii. Huippusukuisen ravurivarsan Onnitellan eli Tellan omistaa 200 osuuden Hyväntekeväisyyskimppa Saammeko Onnitella. Molempiin käyttökoevaihtoehtoihin kuuluu hevosen varustaminen sekä toimivuutta ja kuuliaisuutta testaava käyttökoe eri askellajeissa. L3-jälkeläispalkittu Tuisku-Topi 33461€ 26,4aly 26,8ke ee. Käyttökokeen suorittaneita hevosia ei palkita mahdollisten kilpailutulosten perusteella. ’’. Hevosen kilpauran päättyessä, osakkaiden on mahdollista jatkaa hevoskasvatuskimppaan. Käyttösuunnan oriiden arvostelumaksu on nähtävillä Suomen Hippoksen hinnastossa. Lähde: Hippos ’’ Käyttökokeessa arvioidaan hevosen yhteistyöhalua, toimivuutta, nöyrää asennetta ja käyttöominaisuuksia. Käyttökokeen suorittaneet yksilöt ovat myöhemmin oikeutettuja jälkeläispalkitsemiseen. Käyttökokeessa arvioidaan hevosen yhteistyöhalua, toimivuutta, nöyrää asennetta ja käyttöominaisuuksia. 49 . ainutlaatuinen vieskeriläinen veljestrio Vixus 320635€ 19,2aly 22,9ke, Vixeli 257900€ 20,9aly 21,0ke, Vixen 231350€ 20,6aly 23,7ke sekä lupaava 6vuotias Zelos 34410€ 27,0ake 26,6ke, Ravikuningatar Virin Camilla 275530€ 21,3aly 22,9ly sekä huippulahjakas Tuisku-Topin poika Kinderi 67100€ 23,6aly 25,6ke
Kuva: Tarja Kivirinta. 50 Mervi Pakola siedättää nuorta hevosta ratsastajan painoon selässään
› Terveyttä pitää ajatella vammaa laajemmin Koulutusja kuntoutuskeskus Hevostaito Oy:ssä Nivalassa työskennellään hevosen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eteen.. 51
52 H evosten kouluttaja ja kuntouttaja Mervi Pakola ja tallimestari Terhi Lumijärvi työskentelevät hevosen hyvinvoinnin eteen kouluttamalla ja kuntouttamalla eläintä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Pidemmän päälle se ei kuitenkaan ole hevosen terveyden kannalta edullista, vaan voi aiheuttaa lisäongelmia. – Takajalkojen ontumat ovat myös vielä aika huonosti huomattuja. – Välillä käy myös niin, että esimerkiksi etujalan jännevamman syy löytyykin takaosasta, jonka keventäminen on ylikuormittanut etuosaa. Olipa sitten kyseessä se, että osaisimme kouluttaa ja motivoida hevosta tekemään asioita, joita siltä toivomme tai se, että huomaamme, kun hevonen kertoo kivusta. Niillä on vahvempi ja heikompi etujalka, jonka huomaa useimmiten niitä liikutettaessa ratsastaen tai ajaen. Aiemmin suuri osa hevosen kertomasta jätettiin huomiotta ja pidettiin hevosia hulluina, ilkeinä, luonnevikaisina, hankalina. – Samoilla harjoitteilla, joilla saadaan korjattua jalkojen välistä epätasapainoa, saadaan hevonen käyttämään keskivartaloaan oikein. Jos kyse on siitä, ettei hevonen ymmärrä tai ongelmallinen käytös on opittua, pitäisi sitä kouluttaa. – Tämä on yksi syy, miksi pelkkä lepo on useimmiten huono kuntoutuskeino. Kuntoutuksessa tämä kehä pitäisi katkaista, jotta jatkossa ongelmia ei ole taas uudessa paikassa. – Jos hevonen vaikuttaa hankalalta, hullulta tai muuta vastaavaa, pitäisi selvittää, mitä käytöksen taustalla piilee. Jos kyse on kivusta, pitää se hoitaa. Muutkin mahdollisuudet kannattaa pitää mielessä. Kuunnellaan, mitä asiaa on Hevoset kertovat Pakolan mukaan ihmisille paljon asioita, jos osaamme kuunnella niitä. – Hyvin usein hoidamme kuntouttaessamme myös niitä ja muutamme ruokintaa kyseiselle hevoselle sopivampaan suuntaan, sanoo Mervi Pakola. Aina näin ei tietenkään ole, vaan voi olla myös pelkästään jännevamma esimerkiksi ylirasituksen tai trauman seurauksena. – Joskus kuntoutettavalla hevosella onkin jo löydetyn vamman lisäksi kipua myös muualla. Kuntouttaminen ei ole pelkkää tiedossa olevan vamman kuntoutusta. Olemme usein tukena siinäkin. – Tätä vinoutta pitäisi korjata muun muassa oikeanlaisilla harjoitteilla, jotta hevonen rasittaisi itseään tasapuolisemmin, eikä näin ylirasittuisi tai kehittäisi lihaksistoaan epätasapainoisesti, Mervi Pakola sanoo. Teemmekin tiivistä yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa, Mervi Pakola toteaa. Eläinlääkärin tehtäväksi jää löytää syy. Vieläkin kipukäytös jää liian usein tunnistamatta ja kipu hoitamatta. Syiksi on selvinnyt muun muassa takapolvien nivelrikkoa, revähdyksiä ja polvikierukan repeämää. Hevosen tulisi liikkua tasapainossa Hevoset ovat luontaisesti vinoja. Usein tietysti niin onkin, mutta ei aina. Välillä ihan terveeksikin ajatelluilta hevoselta on meillä huomattu takajalan ontuma ja klinikalla hevonen on tutkittu ja diagnosoitu. – Nykyisin tiedetään jo, että hevonen pyrkii käytöksellään kommunikoimaan kanssamme ja, että me voimme vaikuttaa hevosen käytökseen valtavasti. Hevosilla on esimerkiksi todella paljon vatsaja suolistovaivoja. Kaikki kipu täytyy hoitaa, jotta hevonen voi hyvin. Eikä kehossa ole niin paljon laiskoja, vähän käytettyjä lihaksia tai muita rakenteita sekä liian aktiivisia, ylirasittuvia lihaksia. Etujalka hajoaa aina uudelleen, kunnes alkuperäinen syy paikallistetaan. Jos hevosta pelottaa, pitäisi miettiä, mitä voidaan tehdä pelon vähentämiseksi. Pakolan mukaan on kuitenkin hyvä huomioida myös muiden vaivojen mahdollisuus, ettei jää kiinni ajatukseen, että mitään muuta vaivaa ei ole ja kaikki käytöksessä kivusta kertovat johtuvat jo löydetystä vaivasta. Kun hevonen keventää jonkin paikan käyttöä, jokin toinen paikka rasittuu enemmän. Niiden huonoa käytöstä selitettiin niin suvulla, rodulla, sukupuolella kuin luonteellakin. – Kun kipukäytös huomataan, voidaan hevosta auttaa. Omistajan ei tarvitse jäädä näissä asioissa yksin. Kipu muualla voi myös aiheuttaa vatsatai suolistovaivaa, joka aiheuttaa myös kipua. Tunnistetaan kipu Hevosen kivun tunnistaminen on yksi Hevostaito Oy:n erikoisosaamisalue. Hevonen on hyvä kompensoimaan ongelmia eri tavoin. Kaikki kipua aiheuttava on tärkeää havai. Näin koko keho saadaan tasapainoisemmin käyttöön. Vamma tai vaiva voi pahentaa vinoutta ja aiheuttaa ylirasituksen kautta kipua tai jopa uuden vamman uuteen paikkaan
Jopa, kun sillä on suolistotai vatsakipua, voi sekin muuttaa hevosen liikkumista ja aiheuttaa heijastekipua muualle elimistöön. Jos hevonen on stressaantunut arjessaan jo muutenkin, on kokonaisstressi suurempi. – Suolistoja vatsakipu vaikuttaa minun kokemukseni mukaan heijastuvan usein lanneselkään. Hevosten ongelmana onkin yleisimmin löytämätön kipu. Kärsivällisyydellä lopputulos on parempi. Kiire on erittäin huono asia hevosten kuntouttamisessa. Kipu heikentää hevosen hyvinvointia valtavasti. –?Hevoset kertovat meille paljon asioita, kunhan vain kuuntelemme niitä, pohtii Mervi Pakola. Näin saadaan avuksi eläinlääkärin diagnoosi ja hoito-ohjeet. Joskus kipukäytöstä ei ole ollenkaan ajateltu kivuksi. Jos se ei pääse, aiheuttaa se hevosille stressiä yksilöllisesti, pohtii Pakola. 53 . Hyvin usein hevoselta löytyy vähintään vamman aiheuttamaa heijastekipua. › ta, löytää ja hoitaa. – Hevosten stressiä voi vähentää huolehtimalla, että se pääsee toteuttamaan sille tärkeitä käyttäytymistarpeita. Kuva: Tarja Kivirinta. Jos alamme epäillä kipua käymme hevosen kanssa klinikalla. Riittävästi ulkoilua, tilaa liikkua, seuraa, riittävän nukkumisen mahdollisuus ja hyvät nukkumisolosuhteet, vapaasti vettä ja sopivasti ruokaa ovat osa perustarpeista, joita hevosilla on. Vähennetään hevosen stressiä Kipu aiheuttaa hevoselle myös stressiä. – Välillä taas kivun syy on jo löydetty ja hoidettu, mutta on jäänyt hoitamatta kivun aiheuttamat muut ongelmat, kuten heijasteet ja käytökseen opitut ongelmat ovat jääneet hoitamatta. Kivun tunnistamisesta on hyötyä kuntouttamisessa vielä havaitsemattomien ongelmien löytämisen lisäksi siinä, että osaa huomioida, milloin hevonen on tehnyt sopivasti, jotta ei vaadi siltä liikaa, jolloin kuntoutus ottaa takapakkia. Hevonen saattaa myös roikottaa rintakehäänsä, eikä haluaisi käyttää keskivartaloaan oikein. Kun hevonen ontuu ja näin varoo jotain jalkaa, ylikuormittaa se muita paikkoja. Kaikilla ei kuitenkaan näin käy
– Olen opiskellut koulutuksessa vuoden alusta asti ja käynyt etäkoulutuksen lisäksi opiskelemassa käytännössä koulutuksen ammattitaitoisten opettajien opissa Norjassa. Jännitystä vähentää myöshevosen siedättäminen asioihin, joita se voisi pelätä. Arkikäytöksen kouluttaminen tekee arjesta hevosen kanssa paljon helpompaa kaikille osapuolille. Voi olla kengitysongelmia, erilaisia ratsastusongelmia, talutusongelmia, levottomuutta, arkuutta, jännittyneisyyttä, aggressiivisuutta, liikkumishaluttomuutta. Tai osaan selittää paremmin oireita eläinlääkärille, jonka on sitten helpompi löytää syy. Miksi se käyttäytyy nyt noin. – Miksi hevososteopatiaa tai muuta manuaalista hoitoa tehdessäni teen tiettyjä löydöksiä hevosen kehosta. Rentous on yksi koulutuksen tärkeimmistä tavoitteista, joka tekee asioista myös turvallisempia hevosen kanssa. – Kun nämä koulutukset on saatu päätökseen, on seuraava koulutus jo suunnitelmissa. – Miksi hevonen ei halua, että kosken sitä tuohon kohtaan. Näin hevonen pääsee myös toteuttamaan syömiskäyttäytymistään tarpeeksi ilman, että lihoo liikaa. Vaikka toki tuloksiin aktiivisesti pyrimmekin. Monenlaista lyhyempää koulutusta on myös tullut vuosien varrella käytyä niin hevosen kouluttamiseen kuin terveyteen ja kuntouttamiseen liittyenkin. – Hevosen kokonaisvaltaista hyvinvointia miettiessäni, kysyn usein, miksi. London College of Animal Osteopathy taas tarjoaa koulutusta hevososteopatiaan. Miksi se protestoi tuota. Hevosen on helpompi olla rento arjessa, jos sillä on selkeät rutiinit ja sille on johdonmukaisesti opetettu, miten arjessa käyttäydytään. – Käyn myös auttamassa kotitalleilla ja pidän kursseja. Miksi sillä on vamma tuossa jalassa. Vaikka ennenkin on tullut opiskeltua ja kuljettua kauempana Suomessa koulutusten perässä, on moni kiinnostava koulutus ollut saavuttamattomissa maailmalla. – Olen tykännyt todella paljon hevososteopatian kokonaisvaltaisesta ajattelutavasta ja laajasta opista, jota olen koulutuksessa saanut. Pakola opiskelee tällä hetkellä kahdessa koulutuksessa. Koulutus on tuonut hienosti lisää oppia kuntoutukseen aiemmin käytyjen koulutusten lisäksi. Olemmekin saaneet kiitosta siitä, miten suurella sydämellä hevosen parasta ajatellen tätä työtä tehdään, pohtii Mervi Pakola. – Miksi tämä suunta on sille vaikea. Jännittyneen hevosen kanssa käy helpommin vahinkoja. – Koska olen kiireinen yrittäjä, mutta erittäin innokas oppimaan jatkuvasti lisää, olen todella tyytyväinen, että nykyisin on niin paljon koulutusta tarjolla omalla kotisohvalla. Hevoset ulkoilevat kokopäiväisesti. Keskipiste-Leader on ollut tukemassa koulutuksen käyntiä. – Jos hevonen ei ymmärrä, mitä siltä toivotaan arjessa, lisää se hevosen stressiä ja jännitystä. Niillä tapaan enemmän hevosia. Miksi tämä liike on sille vaikea. – Meillä ei tarvitse pelätä, että tulokset tulisivat hevosen hyvinvoinnin kustannuksella. Meillä päin hevososteopaatteja ei juurikaan ole ja useat yritykset saada joku kauempaa käymään ovat kariutuneet osallistujien puutteessa. – Lahdessa sijaitsevassa Salpauksessa opiskelen Tallimestarin EAT:ta, jossa erikoistun hevostallin ja -alan kehittäjäksi sekä hevosten lihashuollon erikoisosaajaksi. Hevosten yleisimmät ongelmat näkyvät käytöksessä eri tavoin. Stressiä voi lisätä myös se, jos hevonen jännittyy ihmisen kanssa. 54 Hevosia kouluttava ja kuntouttava Mervi Pakola on opiskellut aiemmin hevoshierojan ja eläintenkouluttajan ammattitutkinnot. – Suurin oppi on kuitenkin tullut muilta hevosten kouluttajilta, joiden opissa olen ollut. Se on hevoshierojille suunnattu jatkokoulutus. ?. Miksi se ei halua, että hoidan sitä täältä. Niin hevoselle kuin sitä käsitteleville ihmisillekin. Etäopiskelu mahdollistaa opin saamisen kaukaakin – Meillä seuraa on vähintään aidan takana. Kysymysten perusteella päästään usein lähemmäs syitä, joiden korjaamisella saamme parannettua hevosen terveyttä. Siksi innostuin valtavasti mahdollisuudesta opiskella aihetta itse. Miksi sillä on lämpöä/turvotusta/kireyttä/vähemmän lihaksia/enemmän lihaksia tuolla. Sekin maailmalta. Vaikka pohjalla onkin ollut jo monenlaista koulutusta hevosista, on koulutus tuonut paljon uutta ja opettanut myös tehokkaita hoitokeinoja aiempien rinnalle. Tarvittaessa hevosten heinäruokintaa rajoitetaan automaattien avustuksella tai täydennetään olkiruokinnalla, jolloin hevosten paino saadaan pysymään normaalina ilman, että vatsahaavan riski kasvaa. Karsinoissa pidetään pehmeät kuivikepatjat. – Hevososteopatia on kiinnostanut pitkään. Toinen sijaitsee noin 400 kilometrin päässä ja toinen toisessa maassa. Se on mahdollistanut oman ammatillisen tietämyksen laajentamisen ihan eri tavalla kuin ennen. Miksi hevonen tekee näin. Haluan oppia koko ajan paremmaksi työssäni. Hevosen hyvinvointi on meille ja asiakkaillemme tärkeintä. 50-60 hevosta käy vuosittain kuntoutuksessa paikan päällä Nivalassa
Puola Ksiazissa marathonilla Tauriaisen hevosina olivat Kornet sekä King ja groomina Lauri Lehtiö.. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Jarmo Tauriaisen arkisto MM-kisoissa Ranskan Le Pin Au Haras’ssa koulukokeessa Tauriaisen hevosina olivat King sekä Kornet ja groomina Bettina Skogberg. Tämän vuoden MM-kisat Ranskassa päättyivät Tauriaisen osalta hylkäykseen, mutta hyvää oppia ja kokemusta Ranskasta kuitenkin kertyi. 56 Valjakkoajo Jarmo Tauriaisen MM-kisat kävivät opintomatkasta Jarmo Tauriainen on kilpaillut valjakkoajossa hevosparivaljakolla 15 vuotta
› V aljakkoajossa kilpailee Suomessa melko harvalukuinen harrastajoukko ja heistäkin suurin osa kilpailee yksikköluokissa hevosilla ja poneilla sekä poneilla parivaljakoissa. Hevosparivaljakossa Pornaisissa Itä-Uudellamaalla tallia pitävä Jarmo Tauriainen on ollut viime vuosina ainoa kansainvälisiä kilpailuita kolunnut suomalaisajaja. Puola Bogulawicessa koulukokeessa olivat hevosina King sekä Ignation ja groomina Bettina Skogberg. – Valjakkohevonen opetetaan valjakkovaunun eteen 3-4 vuoden iässä riippuen sen kasvusta ja kehittymisestä. – Laji vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Hevosten on sopeuduttava toistensa askellajeihin. Puolan Bogulawicessa Tauriainen kilpaili tarkkuuajossa groominaan Bettina Skogberg hevosillaan Ignatio ja King. Luonne ratkaisee paljon. Valjakkoajo vaatii tietynlaiset hevoset ja paljon harjoitusta, sanoo Tauriainen. Nelivaljakkoon ei Suomesta ole edustusta ollut lainkaan. Tuossa vaiheessa ne ovat valmiit vetämään vaunua, mutta kilpailuista ei ole kokemusta. Jonkun luonne ei vain sovellu yhteistoimintaan lajikumppanin kanssa. Samalla näen jo nuoren hevosen luonteesta, mitä on ehkä odotettavissa. – Kun koulutan nuoren hevosen itse varmistan, ettei mitään mörköjä tule esille myöhemmällä iällä. Kansainväliset kilpailut ovat aivan toista, mihin on meillä Suomessa totuttu. Niissä on oma tunnelmansa, uusi ympäristö sekä yleisö. – Yksikköä olen ajanut viimeksi kisoissa vuonna 2011, mutta kotona ajan myös parihevosia yksikössä päivittäin, koska siten hevosia pääse treenaamaan yksilönä. Tauriaisen hevoset menevät nyt ensimmäistä kauttansa vaikeimmalla tasolla.. Tauriainen ostaa hevosensa yleensä jo varsana. Valjakkoajo ei sovellu kaikille hevosille. Kaikista hevosista ei ole valjakkoajoon,vaikka ne oppisivatkin vetämään vaunua. – Parivaljakkoa rakennettaessa silmä kehittyy näkemään hevosten yhteensopivuuden. 57
Tauriainen jatkoi kisaa, vaikkei enää ollut mukana kokonaiskilpailussa. Hänen sijoituksensa oli tarkkuuskokeessa 67. Ne taipuivat ja kuuntelivat. ’’. Komet ja King ovat kahdeksanvuotiaita, ja Ignatio muutaman vuoden vanhempi. Marathonissa groomina eli avustajana toimi myös joukkueenjohtajana ja eläinlääkärinä toiminut Patrik Andersin. Yksikössä kilpaileminen olisi helpompaa. Joskus joku hevonen saattaa olla omiaan kouluja tarkkuuskokeessa, toisen hevosen kestävyysominaisuudet ovat paremmat kuin toisen, minkä vuoksi se soveltuu maratonille. Parivaljakossa kisoihin otetaan mukaan yleensä kolme hevosta, joista jokaiseen osakokeeseen valitaan sopivimmat. entinen kansanedustaja Mikael Junger pääsi kokeilemaan Jarmo Tauriaisen groomin roolia messutapahtumassa. Ajoin viimeisessä osakokeessa, tarkkuudessa, kahdella muulla hevosella. – Meidän lisäksemme matkassa oli kaksi hevostenhoitajaa sekä vaimoni ja tyttäreni. Kaikilla hevosilla on silti vielä varaa kehittyä aika paljon. MM-kisoista kaikki irti Uransa toisiin MM-kisoihin syys-lokakuun vaihteessa Ranskan Le Pin au Haras´ssa startanneen Tauriaisen tavoitteena oli ehjä kokonaiskisa. Tuon pienemmällä joukolla ei arvokisoihin voi oikein lähteä. yhteensä 89 valjakon joukossa. Tauriaisella on ollut MM-tasolla huonoa tuuria. Tauriainen sai radalla yhden pudotuksen ja yliaikaa yhteensä 23,16 virhepisteen verran. – Tämän vuoden MM-kisoissa marathonkokeessa puraisi hevonen kieleensä, josta alkoi vuotaa verta. 58 – Omat hevoseni olivat kahdeksanvuotiaina ensimmäistä kertaa MM-tasolla. Kuva: SRL/Susa Laine ’’ Hevoset olivat todella hyvät ajaa. Hylkäyksen takia hän joutui lähtemään tarkkuuradalle ensimmäisenä, mikä teki tempon arvioinnista haastavaa. – Hevoset olivat oli todella hyvät ajaa. Kouluja tarkkuusgroomina toimi Bettina Skogberg. Ne taipuivat ja kuuntelivat. Verisäännön perusteella osakokeesta seurasi hylkäys, enkä tietenkään voinut saada kokonaiskilpailusta tulosta. Aika vain ei riittänyt, Viestintäjohtaja, mm. Hevosia oli Ranskan kisoissa mukana kolme, King, Ignatio ja Kornet. Ensimmäisissä MM-kisoissa vuonna 2015 valjaat hajosivat kestävyyskokeessa, mikä pilasi sen osakokeen. Tämän tason saavuttamiseen on tehty hommia viisi vuotta. – Osat vaihtelevat soveltuvuuden mukaan. Kolmatta hevosta on kuitenkin kilpailuissa valmisteltava, jotta se olisi valmis mahdolliseen kisaan
Le ik ka a ta lte en ! Nyt tarjouksessa rajoitettu erä valmiita Equisafen aitauksia 20x40m, 20x60m ja 5x5m Kysy hintaa! ilman vertailupohjaa kilpailu oli haasteellista. Kilpailemisen aloitin 15 vuotta sitten. – Sitä varten pitäisi tietysti hankkia enemmän hevosia, koska kisoissa pitäisi olla matkassa jo kuusi hevosta. Kotimaassa eivät kisat riitä Hevoset tulivat Tauriaisen elämään jo lapsena. Yllätyksiä tulee vastaan jokaisessa kilpailussa, mutta tärkeintä on pitää kiinni rutiineista. Tauriainen on joskus miettinyt myös nelivaljakkoa. Se on mielenkiintoinen maailma.. Pitkä matka rasittaa hevosia väistämättä, ja matkarasituksesta on pystyttävä palautumaan mahdollisimman hyvin. – Säännöt määrittävät lähinnä vaunun painon, raideleveyden ja jarrut. Itseäni lajissa kiehtovat hevoset ja lajin monipuolisuus. – Ranskan MM-kisat olivat raskaat. Hevoset tottuvat aika hyvin matkustamiseen, mutta kisapaikat ovat aina uudet ja erilaiset. Kolmas vaunu on yksikköharjoitusvaunu. Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman. – Ulkomailla on oma tunnelmansa, jota ei Suomessa voi kokea. – Aikuisiässä valjakkoajo on ollut vastapainoa työlle. Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. – Kokemattomalle hevoselle on matkoilla paljon uutta. Mukana pitäisi olla myös useita groomeja ja hoitajia. Ranskassa parivaljakoita oli 94 ja hevosia noin 270. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vaunut ovat kehittyneet teknisesti aivan huimasti. Kisoissa on mukana kolme vaunua, kouluja tarkkuuskokeeseen on oma vaunu ja kestävyyskokeeseen oma vaunu. Matkaan valmistautuminen vei viikkoja ja kolmen hevosen kanssa on matkaan lähdettävä ajoissa. 59 . Hollannissa oli viime kesänä 700 hevosta pari -ja nelivaljakkoluokissa
Valjakoiden PM-kilpailut ovat jokavuotiset, ponien ja hevosten maailmanmestaruudet ratkotaan vuorovuosina ja EM–kisoja ei ole lainkaan. – Parivaljakkoajon haastavuus on saada hevoset liikkumaan samanaikaisesti, samalla tavalla ja samassa muodossa.Vuosien kokemus on kehittänyt silmää näkemään valjakon liikkeet. Liitto huomioi paitsi kuluneen vuoden menestyksen myös aikaisemmat vuodet. Tauriainen treenaa hevosia kuusi kertaa viikossa, mutta osalla päivistä harjoitukset ovat aika kevyet. Ranska oli sen sijaan pettymys. Kansainvälisissä kisoissa Suomella on ollut edustus viime vuosina yksiköissä ja kaksikoissa niin hevoskuin poniluokissakin, sanoo viestintäpäällikkö Kati Hurme Suomen Ratsastajainliitosta. – MM-kisoihin pääsee osallistumaan kun täyttää tietyn Ratsastajainliiton edellyttämän tulostason, minkä saavuttamiseksi täytyy kilpailla aika paljon. – Valjakoihin on ehkä siirtynyt muiden lajien harrastajia hieman vanhemmalla iällä ja valjakoissa päässee nopeammin kansainväliselle tasolle kuin esimerkiksi kouluratsastuksessa. Saavutetut kvaalit, osallistumisoikeudet, mahdollistivat MM-kilpailuihin osallistumisen. Tämän vuoksi on tärkeää saavuttaa tietty kokonaistulos vuoden aikana, sanoo Hurme. – Kaikkiaan kisoja kertyy kesässä 4-7, mutta esimerkiksi ensi vuodelle on Suomessa ilmoitettu toistaiseksi järjestettäviksi vain kahdet kisat. Onnistumisia oli Puolassa saavutettu kolmen tähden kisan neljäs sija ja tarkkuuden voitto sekä Ruotsin PM-kisojen henkilökohtainen pronssimitalli. Tauriainen oli myös 2017 pareissa voittamassa groomina kultaa Tove-Maria Holmaston kanssa ja 2014 hän sijoittui kakkossijalle FEI World-rankingissä. Suomen valjakkoajajia on määrällisesti melko vähän, mutta heistä iso osa aktiivisia kilpailijoita. Olen ymmärtänyt, että valjakkokisojen järjestäminen on taloudellisesti aika raskasta, minkä vuoksi aika harvalla on niihin Suomessa halukkuutta. 60 Suomalaiset menestyneet kisoissa hyvin Suomalaiset ovat saavuttaneet valjakkoajossa kilpailumenestystä yllättävänkin runsaasti siihen nähden, miten vähän maassa on lajin harrastajia. Voi tietysti olla, että jokin kisa vielä ohjelmaan saadaan, mutta vähän niitä joka tapauksessa vuosittain Suomessa on. Kuuma oli, yli 30 astetta, mutta tunnelma on positiivinen ja hyvä. Suomalaiset valjakkoajajat ovat menestyneet MMja PM-tasolla. Täytyy muistaa, että valjakoissa voi yhdeltä hevoselta irrota vaikkapa kenkä, mikä saattaa pilata yhden kisan kokonaan. – Laji on aika kallis, minkä vuoksi monella on tavote kilpailla ja vielä mieluusti ulkomailla, koska Suomessa kisoja on vain muutamia vuodessa. Tauriaisella on PM-tasolla parivaljakossa yksi joukkuekulta ja -hopea. Itse kisa meni opin puolelle. – PM-kisassa odotusarvo on varmaan suurin, mutta siinä huono sijoitus ei välttämättä ole este pääsylle MM-kisoihin, jos kokonaistulos on muutoin hyvä. Se on rakennettu ensi kesän Pariisin olympialaisia varten. ’’. Kaudessa myös onnistumisia Tauriaisen koko kausi oli vaihteleva ja siihen on mahtunut onnistumisia ja pettymyksiä. Suomessa SM-kisoihin ei joka vuosi riitä valjakoita ja luokkiakin on ollut pakko joskus yhdistellä. Kisojen vähäiseen määrään suurena syynä Tauriainen näkee järjestäjien puutteen. Hän voitti henkilökohtaisesti vuonna 2013 PM-kisoissa Tanskassa kultaa sekä Ruotsissa 2015 kultaa. – Ranskan olosuhteet olivat kisapaikalla hyvät. Suomella on lajin edustajia kaikissa luokissa nelivaljakkoa lukuunottamatta. Tänä kesänä Ruotsin Flyingen PM-kilpailussa starttasi kaiken kaikkiaan 107 valjakkoa, joista suomalaisia oli kuusitoista. – Harrastajien määrä hieman notkahti jokunen vuosi sitten, mutta nyt se tuntuu olevan taas hienoisessa nousussa. ’’ Kaikkiaan kisoja kertyy kesässä 4-7. Parivaljakoissa kilpaileminen edellyttää kisaamista ulkomailla, koska kotimaassa ei ole kilpailijoita. Tauriainen on sijoittunut tällä kaudella useita kertoja neljänneksi ja kuudenneksi kolmen tähden kilpailuissa.
Autamme niin hevosen kouluttamisessa, arkikäytöksen korjaamisessa, kivun tunnistamisessa kuin jo diagnosoidun hevosen kuntouttamisessa. hieroja, hevostenhoitaja Me vastaamme hevosesi koulutuksesta ja kuntoutuksesta Mervi Pakola Hevostaitokouluttaja, ratsastusvalmentaja, ratsuttaja, hevoshieroja, O.T.E. Koulutusja kuntoutuskeskus Hevostaito Oy tarjoaa monipuoliset palvelut ja hoidot hevoselle: • Klassinen hieronta • Hevosshiatsu • O.T.E. hieronta faskioille • Hevososteopatia • Laserhoidot • Bemer Horse Set • Cryonic ultrakylmä • Tens, EMS, lämpöhoito • Flexineb-hoito • Equiband system • Villapatjat • Liikuntaa hevosen mukaan Hevosen kuntoutuspaketti • 4 x viikossa ratsastus tai muu sopiva liikunta • vähintään 2 x kuukaudessa hieronta • Kaikista laitehoidoista sopivat 4-5 krt viikossa • Täysihoito Hinta 1230 € / 4 vkoa Terhi Lumijärvi Tallimestari, hevoshieroja, O.T.E. 0400 184030 mervi@hevostaitoakatemia.fi www.hevostaitoakatemia.fi KUNTOUTA HEVOSESI KOKONAISVALTAISESTI Syyt ja sen heijastevaikutukset Meille Hevostaito Oy:ssä on tärkeintä hevonen ja sen hyvinvointi. Seuraa meitä Koulutusja kuntoutuskeskus Hevostaito Oy Taanilantie 96 85540 Nivala Puh. hieroja, eläintenkouluttaja, hevosshiatsu (taso II), hevososteopatiaopiskelija HEVAK_kuntoutus_colour_210x297_syyskuu_23.indd 1 28.9.2023 8.57
Tänä vuonna yhdistys täyttää 50 vuotta. Se sai alkunsa 70-luvulla, jolloin suomenhevosen pelättiin häviävän kokonaan. Teksti: Kati Wikström Kuvat: SuoRan arkisto Kuninkuusvaelluksen paraati ratsupoliisien vetämänä Mannerheimintiellä matkalla Senaatintorille 14.8.1982.. 62 Suomenratsut 50 vuotta Suomenhevosen asialla 50 vuotta Sisulla ja sydämellä Suomenratsut ry eli SuoRa on suomenhevosen ratsastuskäyttöä edistävä yhdistys
Lisäksi hänestä tuli syksyllä SuoRan kunniajäsen. – Opiskeluaikoina havahduin siihen, kuinka paljon suomenhevosten lukumäärät ja kasTerttu Peltonen on omistautunut hevosille. – Olen maalta kotoisin ja jo lapsena tutustuin naapurikartanon laitumella käyskenteleviin noin 20 suomenhevoseen. Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa pääaineeni oli kotieläintalous. – Vuonna 1969 kävin Ypäjän hevostalouskoulun, jossa työhevoskäyttö oli jo siirtynyt ravija ratsastusurheiluun. Siellä pidetään rekisteriä/kantakirjaa kaikille Suomen hevosroduille. Yhdistyksen alkutaipaleet Suomenhevosten määrän romahdus oli 1960-luvulla niin voimakasta, että tilanteeseen piti löytää pelastusratkaisuja.. Hevoselämää hän kertoo eläneensä koko ikänsä, lisäksi suomenhevoset ovat aina olleet lähellä sydäntä. Peltosen Luonnonvarakeskuksen kasvattama vuonna 2013 syntynyt Ypäjä Keva. Tämän jälkeen Peltonen siirtyi Suomen Hippokseen jalostusosaston johtoon. Hän on SuoRan entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, eläkkeellä oleva Hippoksen jalostusagronomi ja jalostusjohtaja. Onnittelemassa puheenjohtaja Kirsti Palva. Vuodet 1974-1984 kuluivat Ypäjän laitoksissa opettajana, tutkijana ja hallinnon tehtävissä. 63 . › S uomenratsut ry pyrkii toiminnassaan nostamaan monipuolisen suomenhevosemme arvostusta ja sen ratsukäyttöä, kertoo Terttu Peltonen. Siitä lähtien olen puolustanut suomenhevosta ja sen upeaa monipuolisuutta. ’’ vatus 1960-luvulla romahtivat. Kuva: Mirva Puranen Terttu Peltoselle myönnettiin yhdistyksen kunniajäsenyys SuoRan 50-vuotisjuhlassa Ypäjällä syyskuun alussa. Juhla järjestettiin Suomenratsujen Kuninkaallisten yhteydessä. – Vuodesta 2013 alkaen on eläkkeellä tullut seurattua mielenkiinnolla hevosurheilun ja -tutkimusten kehitystä, summaa Peltonen. Kouluaikana kävin ratsastustunneilla ja sitten saivat naapureiden työhevosetkin usein pitkiä maastolenkkejä. Kuva: SRL/Liina Hannula ’’ Suomenhevosessa on sisua. Hän on SuoRan entinen pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniajäsen. Suomenhevosessa on sisua ja sydäntä, toteaa Peltonen
joulukuuta 1973. Kirsti Palva ojentamassa näyttelypalkintoa suomenpienhevoskasvattaja Aino Ilvoselle Ruokolahdella elokuussa 1998. ’’. 64 – Helsingissä Tallikamarin ratsastustarvikeliikettä vuodesta 1965 alkaen pitänyt Leo Kr. Kilanto oli yksi yhdistyksen perustajista. Taustalla Terttu Peltonen. ’’ Merkittävä toimenpide oli, kun 1980 alettiin järjestää suomenhevosille omia kansallisia kilpailuluokkia. Tällä tavoin sai alkunsa Suomenratsut ry, joka perustettiin edistämään suomenhevosen ratsastuskäyttöä kilpailu-, valmennusja Suomenratsut ry:n ensimmäinen puheenjohtaja Leo Kr. Hän kävi päivittäin ratsastamassa omalla Riento-tammallaan Ruskeasuon talleilla ja tapasi siellä Antti Säynäjärven, jonka kanssa puheet johtivat Suomenratsut-yhdistyksen perustamiseen 28. Samassa yhteydessä ojennettiin pokaali vuoden 1983 parhaan suomenhevosratsun Veli-Pilin omistajalle Raija Leivoselle. Kilanto sai Tasavallan Presidentin 6.12.1983 myöntämän Suomen Leijonan ritarimerkin SuoRan kevätkokouksessa 8.4.1984
– Suomenratsut ry on onnistunut kehittämään suomenhevosen lahjakkuutta ja urheilutyyppiä yhteistyössä kasvattajien ja omistajien kanssa, iloitsee Peltonen. – Antti Säynäjärvi käynnisti ratsuina käytettyjen suomenhevosten lukumäärän kartoituksen eli rekisterin. › liiton ja Suomen Hippoksen jäsenjärjestö sekä valtakunnallinen ratsastusseura. Jäsenkanavat tärkeitä Yhdistys on ollut mukana kehittämässä suomenratsuille sekä oman kasvattajakilpailun Suomenhevosten koulumestaruuskilpailun tulokset, Seinäjoki 1985: Voittaja Veli-Pili – Seppo Laine, Itso – Arto Vahtera, Kelmi – Eija Asikainen ja Veli -Anna-Leena Laakso. 65 . Nuorten suomenhevosten katselmuksen voittaja Jaime ja Rosali Kivitie askellajikokeessa. Kuva vuodelta 2000. Suomenhevosten katrillien suosittu esiintymispaikka on ollut muun muassa Vermon ravirata. – Lisäksi erittäin merkittävä toimenpide oli, kun 1980 alettiin järjestää suomenhevosille omia kansallisia kilpailuluokkia, joihin Suomen Hippos antoi palkintotukea (Prix de Suomen Hippos). Nurmijärvi 5.9.1999. PR-toiminnan avulla sekä jakamalla kasvattajille tietoa hevosista jalostusvalintoja varten. Suomenratsut ry on Suomen Ratsastajain
Kuvassa Koskenkukan Liekki ja Tuula Leskinen. 66 Terttu Peltonen ja Ypäjä Keva 21112018 Kuva Mirva Puranen: Kirsti Palva oik Aino Ilvonen Ruokolahti 30081998: KUVAKAAPPAUSKUVA Kirsti Palva oik. Kuvassa vuoden 2023 koulumestari Taikatumma ja Tiina Hyssänmäki.. Ratsastuskilpailut ovat tärkeä ja näkyvä tapa lisätä suomenhevosen arvostusta ja markkinointia. Tai ruutukaappaus 10 Valjakkomestari Koskenkukan Liekki Tuula Leskinen Savijärvi Sipoo 16062023: 9 Lavilan Viljo Mira Mahosenaho Niinisalo 20092020: 8 Taikatumma Tiina Hyssänmäki Ypäjä 01092023: 7 Rannan Ruhtinas Linda Kulmala Ypäjä 03092023: 6 Katrilli Vermo 2000: 5 Jaime Rosali Kivitie Katselmus Nurmijärvi 05091999: 4 Paraati Mannerhiemintie Hki 14081992: 2 Koulumestaruus Veli-Pili Itso Kelmi Seinäjoki 1985: 1 Leo Kr Kilanto Raija Leivonen Terttu Peltonen Ypäjä 09041984: Suomenhevosen arvostus ratsuna on kasvanut vuosien saatossa. Suomenhevosen valtteja ovat sisu ja sydän. Kuvassa vuoden 2023 kenttämestari Lavilan Viljo ja Mira Mahosenaho
– Meillä on muutama aluekerho, jotka toimivat aktiivisesti. On paljon tapahtumia ja asioita, jotka toistuvat vuodesta toiseen ja jotka tuovat suomenhevosen ympärille kerääntyvän porukan yhteen, kertoo Suomenratsut ry:n puheenjohtaja Kirsti Palva. Resurssit toki rajaavat, mitä kaikkea voidaan toteuttaa ja kuinka laajasti. – Lehti on ollut yksi tärkeimmistä toimintamuodoista kautta aikojen, sillä se postitetaan kaikille jäsenille neljä kertaa vuodessa. Sosiaalinen media on tämän päivän tapa, jolla pidämme yhteyttä jäseniimme ja muihinkin suomenhevosen ystäviin, toteaa Palva. Yksi niistä on Pohjanmaalla toimiva SuoRa-Pohjanmaa. › Suomenhevosen virstanpylväitä Suomenratsut ry listasi suomenhevosten aseman virstanpylväitä: 1960 Suomenhevosratsujen jalostusja kilpailukäyttö alkoi Ypäjällä 1971 Monipuoliset jalostussuunnat, juoksija, ratsu, työhevonen, pienhevonen 1973 Suomenratsut ry perustetaan 1973 Kasvatuksen tuki tototuotoista, varsaraha 1000-6000 mk/ varsa (päättyi 1993) 1980 Suomenhevosten omat kansalliset kilpailuluokat ja parhaiden palkitseminen 1994 Nuorten hevosten katselmukset ja SuoRan omat näyttelyt 1995 Suomenhevosen alkuperäisrotutuki 1995 EU:n kansallinen hevoskasvatustuki varsarahan tilalle (päättyi 2016) 2001 Ensimmäinen Nuorten suomenhevosten laatuarvostelu, Järvenpää. 2002 Suomenhevosviikonloppu (Suomenratsujen Kuninkaalliset), laatuarvostelu 3-5 vuotiaille, ja Kasvattajakilpailu 6-vuotiaille, Ypäjä että Ypäjällä pidettävän Suomenratsujen Kuninkaalliset -tapahtuman, joka on jo 2000-luvulla noussut yhdeksi Suomen suurimmista ratsastuskilpailuista. He järjestävät muun muassa kilpailuja, valmennuksia ja näyttelyitä paikallisin voimin. ’’ Yhdistyksen perustoiminta on vakiintunut näinä 50 vuotena. – Yhdistyksen perustoiminta on vakiintunut näinä 50 vuotena. ’’ Vuoden 2023 estemestari Rannan Ruhtinas ja Linda Kulmala Ypäjällä syyskuussa.. 67 . – Olemme vieläkin mukana monissa vuosia sitten kehitetyissä tapahtumissa sekä ideoimme vuosittain uusia toimintamuotoja. Nykyään Suoralla-lehti ja sosiaalisen median näkyvyys ovat äärettömän tärkeitä yhdistykselle
– Pari ensimmäistä omaa hevostani olivat puoliverisiä, mutta sitten onkin ollut oikeastaan pelkästään suomenhevosia. Hän on kasvattanut suomenhevosia sekä kilpaillut useissa lajeissa. Puhuttiin kyntöruunista ja puteista, mutta kyllä tämän päivän suomenhevonen on aivan jotakin muuta. – SuoRalla on tällä hetkellä noin 1 200 jäsentä ja olemme näin ollen pienessä kasvussa. Toki sillä on rajallisempi ratsun kapasiteetti kuin huippupuoliverisellä, mutta se korvaa luotettavuudellaan ja sitkeydellään monia asioita. Ensi vuoden suunnittelu alkaa tässä loppuvuodesta, joten sen jälkeen tiedämme lisää, kuinka teemaa aletaan toteuttamaan. Olemme kiitollisia kaikille jäsenillemme, sillä ilman heitä, emme saisi vietyä tätä asiaa eteenpäin. Palva pitää pientä harrastetallia Nurmijärvellä. Työhevosesta ratsuksi Kirsti Palvan oma taival suomenhevosten kanssa alkoi Oulussa Saaran Tallilla ratsastusharrastuksen myötä. – Onhan suomenhevonen monipuolinen hevosrotu, niin kilpailuihin kuin harrastukseenkin. – Ensi vuoden teemana on Nuoret, tämä käsittää niin hevoset kuin ihmisetkin. Tämä päätös on pitänyt. Vaihtaessani aikoinaan puoliverisestä suomenhevoseen, ei silloiseen talliin huolittu suomenhevosia, joten jouduin muuttamaan toiseen talliin. – Kuka vaan voi liittyä jäseneksi kotisivujemme lomakkeen kautta tai laittamalla sähköpostia toimisto@suomenratsut.fi, kannustaa Palva. – Näillä hevosilla on edessä vielä monta mukavaa harrastushevosen vuotta. – Muistan kuinka jokunen vuosikymmen sitten suomenhevosta ei oikein pidetty ratsuna. 68 Kirsti Palva on toiminut jo useita vuosikymmeniä yhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana vuosina 2012-2018 sekä uudellen vuodesta 2020 eteenpäin. Ravipuolella suomenhevosten palkintotuki on aivan toista luokkaa ja niihin summiin emme edes pyri. Tänä vuonna olemme juhlistaneet yhdistyksen 50-vuotista historiaa, kertoo puheenjohtaja Palva. Meillä on todella hieno hevonen, jota osataan jo arvostaa ja joka tunnetaan sen upeista ominaisuuksista. . ’’ Suomenhevosratsun arvostuksessa on tultu monia ja pitkiäkin harppauksia eteenpäin. Sen asema on muuttunut. Tästä syystä pieni tuki ratsusukulaisillekin suomenhevosille olisi perusteltua, vetoaa Palva. Suomenhevosratsastajat antavat osalle ravihevosista niin sanotun uuden elämän ratsuna, kun niiden raviura on loppunut. Suomenhevosratsun arvostuksessa on tultu monia ja pitkiäkin harppauksia eteenpäin. ’’. Yhdistyksen hallituksen tavoitteena on tehdä suomenhevosestä yhä suositumpi ja halutumpi ratsu. Palkintotukea kaivataan Ratsastuskilpailut ovat tärkeä ja näkyvä tapa lisätä suomenhevosen arvostusta ja markkinointia. Vuoden 2024 teemana nuoret – Suomenratsuilla on toiminnassaan vuosittain vaihtuva teema. Siellä oli vain suomenhevosia, jotka olivat armeijan vanhoja ratsuja. – Kilpailupalkinnot huolettavat, sillä Hippos-luokat loppuivat muutama vuosi sitten. Pieni siivu sieltä riittäisi, jotta saisimme suomenhevosratsujen omat luokat takaisin kisakalenteriin. Niiden korvaamiseen emme ole vielä onnistuneet tukea saamaan. Tuolloin päätin, että kun minulla on joskus oma talli, en huoli sinne muita kuin suomenhevosia. – Tarvitsemme näyteikkunaan hienoja suomenhevosia, jotka tuovat hevosesta esille parhaat puolet, sanoo Kirsti Palva
Pääpaino kilpailemisessa on aina ollut esteratsastuksessa ja kenttäratsastuksessa, mestaruustasoa myöten, tarkentaa Rainio. Se oli valio-periyttäjätamman tammajälkeläinen, josta tuli sitten myöhemmin oman suomenhevoskasvatukseni kantatamma. – Ensi kesälle odotetaan syntyvän kaksi varsaa lisää, kertoo Rainio. Hyvien hevosten määrä on lisääntynyt valtavasti, niin ravikuin ratsupuolellakin. Kaarinassa asuva Heli Rainio on kasvattanut 13 hevosta. Laatu, ei. Ratsastuskoulussa opeteltiin myös ajamaan hevosia. Olen osallistunut neljä kertaa Kuninkuusravien yhteydessä järjestettyihin suomenhevosten montén SM-kisoihin, ne ovat huikeita tapahtumia. Etteri, e. – Ratsastuksen lisäksi olen ajanut raveissa yli 20 vuotta kilpaa niin kärryillä kuin monté-lähdöissäkin. Suomenratsut ry tekee Rainion mukaan hyvää työtä rodun eteen ja järjestää muun muassa leirejä sekä valmennuksia. Esterin (i. – Suomenhevosten kanssa olen tehnyt kaikenlaista, kilpaillut kouluratsastuksessakin jonkin verran. Sitä on helppo kouluttaa ja se on helppohoitoinen pitää. Nöyrä ja ihmisrakas. – Kuulun itsekin yhdistykseen ja edustan kilpailuissa Suomenratsut-seuraa.. Aatu). 69 . Monipuolinen kilpaura Heli Rainio tapasi ensimmäisen suomenhevosen 80-luvulla ratsastuskoulussa Raisiossa ja tykästyi rotuun heti. – Kymmenisen vuotta myöhemmin ostimme oman suomenhevosen, E. – Yksi upeimmista asioista on yhdistyksen järjestämä kasvattajakilpailu 6-vuotiaille suomenhevosratsuille. Nöyrä ja ihmisrakas, kehuu Heli Rainio, kilparatsastaja ja suomenhevoskasvattaja. – Suomenhevonen on ehkä juuri työhevosperimänsä vuoksi yleensä hyvin työteliäs ja palveluhalukas hevonen. Se on hyvin luontevaa sekä minulle että hevosilleni, koska olen aina ajanut niitä paljon kärryillä, toteaa Rainio. Siinä on tuntuva rahapalkinto niin hevosten omistajille kuin myös kasvattajille. Suomenhevonen on Rainion mukaan joka asiassa helppohoitoinen ja yksinkertainen hevonen. – Muutama vuosi sitten aloin harrastaa myös valjakkoajoa. Valmennettavat ovat juosseet satoja startteja. E. Kuva: Leena Kahisaari Monipuolinen suomenhevonen hurmasi Suomenhevosen matkaa työhevosesta monipuoliseksi harrastehevoseksi on todistanut aitiopaikalta kasvattaja ja kilparatsastaja Heli Rainio, 49. – Sinä aikana, kun itse olen toiminut suomenhevosten kanssa, 1980-luvulta tähän päivään, on suomenhevosten laatu on parantunut huimasti. Suomenhevonen on ehkä juuri työhevosperimänsä vuoksi yleensä hyvin työteliäs ja palveluhalukas hevonen
70 K aksi kilpailua suunniteltua aikaisemmin alkoi tänä syksynä ravikuningas Parvelan Retun talvitauko. Se ei ontunut jalkaansa, eikä vaikuttanut mitenkään kipeältä, mutta turvonneella jalalla ei tietenkään kilpailla, sanoo Retun valmentaja ja osaomistaja Petri Laine. Kun Kouvolan kuninkuusravit olivat takana, palattiin Oriveden tallilla nopeasti arkeen. Kengityssepän ammatissa Parvelan hevostila Oriveden Eräjärvellä on Petri Laineen kotitila, jota hän isännöi yhdessä puolisonsa Noora Ojanperän kanssa. Tilalla on pitkät perinteet pirkanmaalaisessa raviurheilussa, sillä jo Petrin isoisä Onni Oksala oli tunnettu hevosmies. Laineen tallissa, on parikymmentä hevosta, joista kymmenkunta on omia. Erilo-juoksu Teivossa syyskuun lopussa ja seuraavan viikonlopun PM-kilpailut Turussa jäivät hallitsevalta ravikuninkaalta juoksematta jalkavaivan takia. Kuninkuus ei Retun arkeen juuri muutoksia tuonut. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Laineiden arkisto. Parikymmentä vierasta hevosta viettää puolisentoista vuotta Laineen pihatossa. – Mitään suurta tarvetta ei ollut muutenkaan tässä vaiheessa vuotta enää kilpailla. Pihatto on hyvä paikka opettaa etenkin nuoria orivarsoja käytöstavoille. Ne saavat purkaa energiaansa pihatossa, minkä Laineen tallilla levätään ja tehdään pohjakuntoa Parvelan Retu ottaa lunkisti kotioloissa Ravikuningas Parvelan Retu viettää loppuvuotta rauhoittumisen ja levon merkeissä kotitallillaan Orivedellä. – Varsat ovat kesän laitumella ja tulevat talveksi tänne ja seuraavana syksynä ne lähtevät ajo-opetukseen. – Koen olevani onnekas, koska kuninkuudesta moni haaveilee, mutta aika harva siihen yltää. Syksyllä Retu viettää muutenkin lomaa kilpailukauden päätteeksi. – Kyse oli varotoimenpiteestä. Takajalkaan oli kertynyt hieman nestettä. Totta kai tällainen saavutus on lämmittänyt mieltä, mutta arki tulee vastaan aika nopeasti. Retu käytettiin eläinlääkärillä, mutta onneksi mitään ei ollut rikki. Pihattovarsoja tulee talliin syksyllä vieroituksen jälkeen muualtakin. Lisäksi on kolme omaa siitostammaa
Kengityssepän hommia on takana noin 30 vuotta. Olen ammatiltani kengitysseppä ja sitä työtä teen edelleen. jälkeen niitä on helpompi aikanaan käsitellä. – Pihatossa ne viettävät muuten vapaata elämää, mutta käsittelyyn opetellaan muun muassa kavioiden vuolussa. 71 . Tosin viime vuosina valmennus on ajanut ajallisesti kengityssepän työn ohitse. – Vanhempi tytär Ida on vakituisena työntekijänä tallilla ja nuoremmasta yhdeksäsluokkalaisesta Emmistä on jo suuri apu. Pihatossa ne saavat hakea myös omaa rooliaan laumassa. Seuraava kesä suurella laitumella on varsalaumalle kuitenkin tärkeä ihan fyysisenkin kehityksen takia. Joskus joku omistaja haluaa opettaa lämminveristään ajoon jo keväällä, mikä sekin on tietysti mahdollista. Hänet on. – Minulla on valmennukseen harrastajalisenssi, ammattilaisuutta en ole koskaan hakenut. Ammattilaisena Laine ei itseään pidä. › Parvelan Retu on ominaisuuksiltaan poikkeuksellisen lahjakas, eikä sillä ole huonoja puolia. Aika ei vain millään riitä kaikkeen
Sipori, e. Vokker) parhaiten menestyneitä varsoja. Nyt sillä on ajettu pari lähtöä. Liising, ei. Mairisi i. Hevosiani ovat pääosin ajaneet Torvisen Hannuja Holopaisen Esa. 72 myös merkitty Retun viralliseksi hoitajaksi. Maiskaus, ei. Sipori) ja Siirin Santtu (i. Pidin itse hevosta neljävuotiaana lahjakkaampana kuin Retua vastaavassa iässä. – Ajohommat olen jättänyt ammattilaisille, enkä ole niihin sotkeutunut. Se sai pari vuotta sitten hiusmurtuman takajalkaansa, eikä kilpaillut puoleentoista vuoteen. Joku lähtö saatetaan sillä vielä tämän vuoden puolella ajaa. Se on ollut hyvin ravivarmahevonen, mutta toisessa lähdössä se ehkä innostuksissaan erehtyi laukkaan. Laine on kasvattanut yhdeksän hevosta. Se oli jo varsana ihan lahjakkaan oloinen. Hovi-Ari) ohella tallissa on muitakin hyviä ravureita. Kuusivuotias Siirin Valtsu on juossut hienoja juoksuja varsojen ikäluokkalähdöissä. Vaellus, ei. ’’ Viisivuotiaiden suomenhevosten Derbyvoittoa juhli syksyllä 2020 Parvelan Retu. Laitoin hevosen tauolle ja nyt se tuntuu rauhoittuneen. 2001 syntynyt Maiskaus siirtyi siitokseen jokunen vuosi sitten. Jyväskylässä voittoa juhlimassa myös Petri Laine ja Noora Ojanperä. Vokker) jälkeläinen eli Santun ja Valtsun serkku. Sillä saatetaan ajaa myös joku lähtö vielä ennen vuodenvaihdetta. Vuonna 2015 syntynyt Retu on Maisirin siskon Maiskauksen (i. Sipori) Retua on käytetty jalostukseen neljänä viime vuotena miltei täysimääräisesti ja sillä on 185 ’’ Minulla on valmennukseen harrastajalisenssi, ammattilaisuutta en ole koskaan hakenut. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen. Siirin Valtsu (i. Retun (i.Liising, e. – Saan oikeastaan jokaiseen ikäluokkaan starttaajan. Vokmai, ei. Costello ei. Sipori) ovat Laineen omistaman vuonna 2009 syntyneen tamman, Maisirin (i. Hovi-Ari, e. Vokmai, ei. Neljäs Laineen valmentama hevonen on 2019 syntynyt oma kasvatti Siirin Säpinä (e. Hevoset ovat koko perheen harrastus. Serkuillakin menestystä Petri Laine ei ole ajanut ainuttakaan lähtöä, eikä omaa ravikorttiakaan. – Seitsemänvuotias ruuna Siirin Santtu on myös parantanut otteitaan tänä vuonna
– Kyse on osin turvallisuudesta ja loukkaantumisriskien minimoimisesta, mutta myös levosta. Loppusyksy on paljolti lepoa, vuodenvaihteen jälkeen alkaa peruskuntokausi ja Myös ratsujen täysihoitoa Parvelan tilan tallissa asuu myös täysihoitoratsuja ja ratsutettavia hevosia. Noora Ojanperällä on vuosikymmenten kokemus lukuisten erilaisten hevosten ratsuttamisesta. Hän on kouluttanut ja kilpailuttanut muun muassa jalostusori Ukkosen Pojan. Noora Ojanperän lisäksi ratsutuksista vastaa Ida Laine, joka on kasvanut hevostilalla luontaiseksi hevostenkäsittelijäksi.. jälkeläistä, joista vanhimmat ovat syntyneet 2021. Hänet tunnetaan erityisesti suomenhevosten ratsastajana ja entisten ravureiden uudelleenkouluttajana. Kovista kilpakumppaneista esimerkiksi Evartti on sitä neljä vuotta vanhempi. Retulle tärkeimmät lähdöt ovat yleensä kesällä. 73 . Hevosiaan Laine treenaa pääpiirteittäin samalla tavoin. › Kahdeksanvuotiaan Parvelan Retun parhaat vuodet ovat vielä tulossa. Talvella ei kisata Retu viettää talvitaukoa kilvanajosta tänä vuonna lokakuulta maaliskuulle. Paikkoja on yhteensä 13. Talvisin Laine ei hevosta kilpailuta. En ajata muitakaan hevosia talvisin. Varauksia oli jo alkukaudesta täysi määrä. – Retulla on astutuksia parina viime vuonna täydet sata ja sitä ennen lähes 120. Hevosia voi treenata 25x55 ratsastuskentällä
Ajatus 1430-75 FI 1974 Suomenhevonen 26,3aly 28,9ly Vieteri 407-71 FI 1967 21,6aly 25,9ly Tositar 101462 FI 1964 31,9ake Puhelu 2397-75 FI 1971 Suomenhevonen 28,8aly 34,3ke Puhemies 6572 FI 1957 26,0aly 27,8ly Tulos 503908 FI 1959 Leiman-Liina 1065-81 tummanpunarautias FI 14.6.1980 Suomenhevonen 29,1aly 30,6ly Vekkuli Jo 101 FI 1964 Suomenhevonen 25,7aly 29,0ly Vesseli 6440 FI 1956 29,7ke Pelho 100053 FI 1953 29,6ake Leima 46316 FI 1960 Suomenhevonen Arous 5468 FI 1947 45,1ke Maiskaus 1354-01 tummanpunaruunikko FI 18.5.2001 Suomenhevonen 22,2aly 25,8ke Hovi-Ari 1759-91 tummanruunikko FI 17.6.1991 Suomenhevonen 23,3aly 24,0ly Suikku 1810-78 FI 1978 Suomenhevonen 24,3aly 26,9ly Vekku-Lento 555-74 FI 1971 26,7aly 28,2ly Aritar 101057 FI 1960 40,2ke Marilla 445-72 FI 1970 Suomenhevonen 29,2aly 30,9ly Eri-Matti 5625 FI 1949 28,1ly Erilon-Tähti 354-71 FI 1966 35,8aly 37,0ly Vokmai 1671-90 tummanrautias FI 2.8.1990 Suomenhevonen 25,3aly 28,1ke Vokker 662-72 FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly Forte Jo 55 FI 1961 25,4aly 27,1ly Ilo-Veto 1166-79 FI 1978 Suomenhevonen 33,9aly 33,9ly Merto Jo 119 FI 1966 29,6aly 33,2ke Veto-Mure 452-73 FI 1966 : isä : emä Malu 44495 FI 1947 Halla 502888 FI 1952 Lähde: Hippos. Liising 1777-94 vaaleanpunarautias FI 5.7.1994 Suomenhevonen 20,4aly 23,8ke Patrik 1362-82 savakkorautias FI 14.5.1981 Suomenhevonen 21,0aly 23,2ly V.T. 74 Yhdeksäsluokkalainen Emmi Laine on Retun virallinen hoitaja
75 . Herkkää Retua säästellään ja pidetään sen arvolle sopivasti. – Hevoset ovat valjaissa joka toinen päivä. Hyvää hevosta ei Laineen mukaan pidä kilpailuttaa liikaa. Retu on kaikin puolin fyysisesti vahva, eikä sillä ole huonoja puolia, sanoo Laine. Pää vie hevosta nopeammin kuin jalat, mikä korjaantuu kun lähtöjä tulee lisää. Sillä on nopeutta, vauhtikestävyyttä ja kultainen juoksupää. Retua ei myöskään tarvitse ennen lähtöjä kovin rajusti valmistella, mikä sekin säästää jalkoja. Maasto on sopivasti mäkistä, joten rasitustakin kertyy vaihtelevasti lenkin aikana. pohjakunnon rakentaminen seuraavaa kilpailukautta silmällä pitäen. Retulla on takanaan 69 starttia, joista se on voittanut 52. – Juoksutyyli on luontaisesti hyvä, eikä se rasita itseään turhaan. Tästä esimerkkinä, ravikuninkaan ohjastajaa ei nostettu kärryineen ilmaan viime kesän kuninkuusraveissa Kouvolassa. – En tiedä yhtään lähes 800 000 euroa juossutta hevosta, joka olisi ollut yhtä terve kuin Retu. Vaikka Laine on monta hevosia käsitellyt, on Retu aivan omaa luokkaansa. . – Retulla olen ajattanut lähtöjä noin 15 kaudessa, mikä tuntuu olevan aika sopiva määrä. ’’ Retu on kaikin puolin fyysisesti vahva, eikä sillä ole huonoja puolia. Intoa on etenkin alkukaudesta joskus liikaa, mikä kostautuu laukkana kauden alkukisoissa. Vauhti vaihtelee tarpeen mukaan. Peruskuntokaudella ajan 15-20 kilometrin lenkkiä, joita jokaiselle hevoselle tulee noin kolme kertaa viikossa. ’’
Pararatsastusjoukkue vetää nyt vahvasti yhteen hiileen ja saa upeasti tukea kouluratsastajilta. Tämä tapahtuu keväällä erikseen sovittuna ajankohtana, kun ratsastajat ovat antaneet mahdolliset kvaalituloksensa. Suomen joukkue taistelee vielä joukkuepaikasta Pariisin paralympialaisiin. Kyllä meidän ajatuksemme on se, että maapaikan hankkinut ratsastaja nimetään Pariisiin. Joukkueessa olivat mukana ryhmän I Katja Karjalainen Supremolla, ryhmän IV Laura Kangasniemi hevosilla Goldprins ja Kyrö Hot Sway, juvalainen Hanne Soininen ja La Belleza ja järvenpääläinen Jessica Kerttunen ja DuYou Mi, ja ryhmän V Jonna Aaltonen hevosilla Laxton For U ja Donna Lottchen. Suomi kuuluu ratsastuksen olympialajeissa ryhmään A. Siltakorpi ja Manninen eivät kilpaile loppukaudesta kansainvälisesti. Tästä ryhmästä nousee olympialaisiin kolme ratsastajaa. 76 Pararatsastus K olmesta ratsastuksen olympialajista kahdessa, kenttäja kouluratsastuksessa Suomella on hyvät mahdollisuudet saada henkilökohtaiset maapaikat. – Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Maapaikoissa ovat tällä hetkellä kiinni kouluratsastaja Emma Kanerva, kenttäratsastajat Sanna Siltakorpi ja Veera Manninen ja pararatsastuksessa Katja Karjalainen. Nimeämiset Pariisiin tekee Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluryhmä, jolle Ratsastajainliitto tekee esityksen. Puola jäi kolmanneksi. Mutta koska hevosten ja ratsastajienkin loukkaantumiset ovat aina mahdollisia, panostamme myös muiden tulostason täyttävien ratsastajien valmistelemiseen, kertoo Ratsastajainliiton urheilujohtaja Jutta Koivula. Suomalainen, Barcelonassa asuva Hedwig Wikström kilpailee Montelibretissä neljän tähden tasolla hevosella Chiara´s Charm. Upeaa yhteisöllisyyttä Pararatsastajat kilpailivat marraskuun alussa joukkuekilpailussa Motesicessä, Slovakiassa. Kouluratsastuksessa huomioidaan neljä parasta tulosta Grand Prix´ssä ja Grand Prix vapaaohjelmassa välillä 1.1.-31.12.2023. Koko maailman kattavalta rankinglistalta nousee kolme henkilökohtaista ratsastajaa, ja siinä ryhmässä paikkaa tavoittelevat myös muutamat muut suomalaiset. Myös pararatsastuksessa henkilökohtainen maapaikka on todennäköinen. Edellä ovat nyt Itävalta, Norja ja Irlanti. Siltakorven paikka lähes varma Kenttäratsastuksessa henkilökohtaisessa rankingissa on A-ryhmässä jaossa kaksi paikkaa. Maapaikoissa on kiinni neljä ratsastajaa.. Kouluratsastuksessa A-ryhmästä maapaikan saa kaksi parasta ratsastajaa niistä maista, joilla ei ole Pariisissa joukkuetta. Henkilökohtaisia kilpailutuloksia voi kerätä aina 31.12.2023 asti. Hänen asemaansa näyttää tällä hetkellä varmalta, ellei joku eurooppalaisista ratsastajista lähde hakemaan kvaalitulosta vielä eri mantereelta. Koko maailmanlistalla korkeimmalla, kun eri ryhmien parhaat kaksi on laskettu pois, on pieksämäkeläinen Veera Manninen hevosella Sir Greg (113 p.). Siellä ol mukana muutama ratsastaja, jolla on mahdollisuus ohittaa Manninen rankingissa. Niin Kanerva kuin esimerkiksi Anna Tallberg ja Joanna Robinson kilpailevat vielä loppukaudesta kvaalikilpailuissa, karsinnoissa. Viimeinen eurooppalainen kvaalikilpailu oli marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna Montelibretissä, Italiassa. Siihen vaaditaan uusi ennätystulos kauden viimeisestä eurooppalaiset kvaalikilpailusta 14.-16.12. Karjalaisen ratsastama Supremo on Pia Reitin kisahevonen. Kanerva on tällä hetkellä rankingin toisena Greek Airilla ja kolmantena Mist of Titaniumilla. Aaltosen ratsu Donna Lottchen on nuoren kouluratsastajan Mette Kauppilan 15-vuotias kilpahevonen, joka lähtee nyt ensimmäiseen kansainväliseen pararatsastusSuomalaisratsastajat lähellä olympiapaikkoja Pariisin olympialaiset ja paralympialaiset ovat ensi vuoden huippu-urheilun päätähtäin ratsastuksessa. Suomen on noustava kolmen Euroopan kärkimaan joukkoon niiden maiden joukossa, joilla ei vielä ole maapaikkaa Pariisiin. Genemuidenissa, Alankomaissa. Saksassa asuva Sanna Siltakorpi on tällä hetkellä listalla toisena (116 pistettä) hevosellaan Bofey Click. Tulos 418,084 prosenttia takasi Suomelle joukkuekisan kakkostilan Itävallan viedessä voiton 434,171 prosentilla
Kouluratsastaja Terhi Stegars ja uusi kisakumppani Bartlgut´s Quadrofilius esittivät Motesicessä hevosen ensimmäisen Grand Prix Special -ohjelman ja sijoittuivat neljänneksi. Tammikuussa kun tiedämme tilanteen, alamme keskittyä valmistautumiseen. Hän on menestynyt EM-, MMja olympiakisaedustaja, mutta myös Suomen mestari. Pariisin pararanking on ratsastajakohtainen, ja kvaalituloksia voi saada useammalla hevosella, myös samassa kilpailussa. Pararatsastuksessa huomioidaan kuusi parasta tulosta ohjelmista Grand Prix A ja B. Karjalainen sairasti syksyllä koronan, eikä halua rasittaa itseään kilpailussa liikaa. Seuraavana on hyvinkääläinen Jonna Aaltonen (1 033 p.), jonka alin tulos kuudesta on 65,833 prosenttia. Lisäksi pararatsastuksessa jaetaan kolme villiä korttia, jota meille hakee Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Kimmo Mustonen. – Paraja kouluratsastuksessa rankinglista elää vuoden loppuun asti. – Eurooppalaisille on kolme henkilökohtaista maapaikkaa, joista yksi maa voi saada maksimissaan kaksi paikkaa. Tokion paralympialaisissa henkilökohtainen villikortti myönnettiin Pia Reitille, sanoo paraja kouluratsastuksen maajoukkuekapteeni Tanja Takkula. Katja Karjalainen ja Dr Doolittle ”Toope” olivat neljättä kertaa pararatsastuksen Suomen mestareita vuonna 2020. Pariisi on meille urheilullisesti tärkein tapahtuma ensi vuonna ja pistämme sinne kaikki paukut. Hän kilpaili marraskuun kisassa kahdella hevosella Laxton For U:lla ja Donna Lottchenilla. 77 . Pidämme vararatsastajat suunnitelmissa mukana, sillä lajissamme mitä tahansa voi käydä. Hänellä on käytössään useampia hevosia, mutta Motesicessä hän kilpaili vain Supremolla. Kyrö Hot Sway on kouluratsastaja Siiri Kyrön 8-vuotias ruuna, joka sekin lähtee ensimmäiseen kansainväliseen parakilpailuunsa. Katja Karjalainen on pararankingissä suomalaisista ratsastajista korkeimmalla ja Suomen menestynein pararatsastaja. Karjalaisen alin tulos on tällä hetkellä 68,264 prosenttia. Motesicissä kilpailivat myös kouluratsastajat Joanna Robinson ja kansainvälisellä tasolla jälleen tauon jälkeen debytoiva, Itävallassa asuva Terhi Stegars. Kuva: SRL/Hanna Heinonen kilpailuunsa Aaltosen kanssa. Korkeimmalla suomalaisista pararankingissä on tällä hetkellä mäntsäläläinen Katja Karjalainen (1 148 p.). ?. Kolmantena on tuusulalainen Laura Kangasniemi (1 013 p.), joka lähti nostamaan huonointa tulostaan 65,770 prosenttia hevosilla Goldprins ja Kyrö Hot Sway
Puutuminen alkoi jaloista ja lopulta lähtivät voimat oikeasta kädestä. Katja Karjalainen ja Supremo nousivat vapaaohjelmassa toiseksi ryhmässä I ja tuusulalainen Laura Kangasniemi ja Goldprins toiseksi ryhmässään IV. Neljä päivää aiemmin hän oli saanut toisen koronarokotuksensa. Ryhmässä IV Laura Kangasniemi ja Goldprins onnistuivat kouluohjaelmassa hyvin, tulos 71,532 prosenttia takasi kolmannen tilan. Keskushermostoon jäi tulehduksesta arpi, joka näkyy magneettikuvissa. Sen avulla sain nostettua rankingpisteitä. – Vielä on Hollannin kisa jäljellä, kunhan löydän rahoitusapua kattamaan kilpailujen kuluja. Pararatsastus Jonna Aaltonen nousi voittajaksi vapaaohjelmassa Pararatsastajat tekivät erinomaisia tuloksia kansainvälisessä kilpailussa Motesicessä, Slovakiassa marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tulos oli 71,092 prosenttia maksimipisteistä. Ryhmässä V kilpaileva pararatsastaja sai Laxton For U:lla Para Grand Prix B:ssä tuloksen 67,632 prosenttia. – On ollut uskomaton vuosi ja ensimmäinen kausi kilpaillen pararatsastajana. Oikean puolen raajojen käyttö on haastavaa ja Jonna Aaltonen, 43, väsyy nopeammin. – Olen todella kiitollinen myös Donnan omistajalle Mette Kauppilalle, että hän antoi hevosensa lainaan. Ryhmässä I kilpaileva Karjalainen sai Supremolla tuloksen 70,764 prosenttia ja sijoittui neljänneksi. Oireet ovat hyvin paljon samat kuin MS-taudissa, ja tila on pysyvä. Olo oli seuraavana aamuna väsynyt ja onnellinen. Molemmat hevoset myös matkustivat hyvin ja reissu on sujunut hyvän hevosenhoitajan avulla varsin mukavasti. Jessica Kerttunen ja Duyou Mi olivat neljäs (67,748%), Kangasniemi ja Kyro Hot Sway kuudes (65,721%) ja Hanne Soininen ja La Belleza yhdeksäs (63,644%). Aaltonen kärsii jatkuvasta hermokivusta, mikä vie yöunet. Meilahden sairaalassa diagnoosiksi varmistui selkäydintulehdus, jonka jälkiseurauksena kaulaytimen kohdalle jäi plakki. Järvenpääläinen Jessica Kerttunen ja Duyou Mi oli samassa ryhmässä vapaaohjelman neljäs. Kouluohjelmassa Jonna Aaltonen oli toinen ja kolmas hevosilla Laxton For U ja Donna Lottchen. Hausjärveläisen Jonna Aaltosen toiveena on saavuttaa paikka Pariisiin. Uskomaton vuosi Jonna Aaltonen ajoi kilpailuviikonloppua seuranneen yön, 10 tunnin matkan Slovakiasta Puolaan. – Olen tosi tyytyväinen molempiin hevosiin, vielä oli muutamia rikkeitä radoilla molempien hevosten kanssa eli tulostason toivon jatkossa nousevan tästäkin. Moni, joka sairastuu myeliittiin voi hal. Jonna Aaltonen kilpailee ensimmäistä kauttaan pararatsastajana, vähiten vammautuneiden, V-ryhmässä. Hän kokee silti olevansa onnekas. Mette Kauppilan omistamalla Donna Lottchenilla Aaltosen tulos oli 67,369 prosenttia. Katja Karjalainen ja Pia Reitin omistama Supremo tekivät jälleen hyvän tuloksen. Koronarokotus sairastutti Terve kilparatsastaja ja -valmentaja huomasi yhtenä päivänä syksyllä 2021, että iho oli tunnoton. 78 H yvinkääläinen Jonna Aaltonen ratsasti voittoon Para Grand Prix vapaaohjelmassa Laxton For U:llaan ryhmässä V
– Sepon ja Katjan yhteistyö on lähtenyt toimimaan todella hyvin. Ryhmään I kuuluvat vaikeavammaiset ja ryhmään V lievimmin vammaiset urheilijat. Kesä-heinäkuussa pitäisi tehdä lopullinen hevosvalinta, toteaa Karjalainen. l ?III: Urheilijalla on vaikea liikuntavamma molemmissa alaraajoissa ja lisäksi myös keskivartalossa voi olla lieviä vammoja, tai heillä on keskivaikeita vammoja yläja alavartalossa sekä keskivartalossa. Ryhmä I on käyntiluokka, ryhmässä II mukana on myös ravi, ryhmä III on raviluokka, ryhmä IV helpompi laukkaluokka ja luokka V vaativampi laukkaluokka. Tulokset ovat nousujohteiset ja hevonen tykkää mennä Katjan kanssa. Olen hyvin ylpeä Katjasta ja Seposta. Mahdollisuus korkeimpiin mahdollisiin kilpailuihin, kuten paralympialaisiin, on antanut lisäbuustia harjoitteluun. Katja on jo sen kolmas ratsastaja kansainvälisellä tasolla, sillä myös Laura Kangasniemi on kilpaillut sillä, kertoo Reitti. Taso siellä on tosi kova, mukana on huikeita ratsastajia ja hienoja hevosia. Häntä ei haittaa jättää itse kilpailematta, päinvastoin. Reitti valmentaa hevostaan kotona ja kiertää kilpailuissa hevosen kanssa. – Jos kvaali onnistuu, kilpailen sitten ensi vuonna ainakin kahdella hevosella kansainvälisiä kisoja. Ranking umpeutuu 31.12.2023. Sopivan lääkityksen löytäminen vei kuitenkin aikansa. Siihen nähden, miten vähän olemme yhdessä harjoitelleet, se on mieltänyt niin hyvin, miten mennä minun kanssani. Useimmiten urheilija käyttää pyörätuolia jokapäiväisessä elämässään. ”Silloin kun ratsastan, en huomaa kipua – on vain minä ja hevonen. Luokkaan IV kuuluvat myös urheilijat, joilla on IBSA B1 tason näkövamma (sokea). l ?IV: Urheilijalla on vaikea liikuntavamma molemmissa yläraajoissa tai keskivaikeita vammoja kaikissa neljässä raajassa tai he ovat lyhytkasvuisia. Hän kuitenkin tutustui pararatsastuksen ohjelmiin ja alkoi ajatella, että vähiten vammautuneiden eli viitosryhmän ohjelmat näyttivätkin aika haastavilta. . Reitti kilpaili Supremolla itsekin Tanskassa, mutta kun parasäännöt mahdollistavat sen, että sama hevonen voi kilpailla samassa kisassa myös ryhmän I ratsastajalla, käyntiluokassa, suostui hän kokeiluun. 79 . Suurin osa urheilijoista käyttää pyörätuolia jokapäiväisessä elämässään. Se on tosi terapeuttista.” Jos Suomessa annettu koronarokote aiheuttaa haitan, korvausta voi hakea lääkevahinkovakuutuksesta. Kun katsoin, ettei itselläni ole realistisia mahdollisuuksia henkilökohtaiseen paikkaan Pariisissa, päätin jättää omat kisat loppuvuodesta väliin ja keskittyä Katjaan ja Seppoon, kertoo Pia Reitti yhteistyön alusta. Se on ollut oppi-isänä nuoremmille parahevosille, sitä on ollut ilo seurata. vaantua kainaloista alaspäin. Aluksi Aaltonen oli lähes shokissa, kun valmentaja Janne Bergh ehdotti siirtymistä pararatsastajaksi. – Yhtä motivoivaa tämä on, kuin omaan ratsastamiseen panostaminen. Tammikuun ensimmäinen päivä selviää, yltääkö Karjalainen tai muiden ryhmien suomalaiset pararatsastajat henkilökohtaiseen maapaikkaan Pariisiin. Hienoa seurata rinnalla Pia Reitin pitkäaikainen kisakumppani, 14-vuotias ruuna, on ehtinyt uransa aikana kilpailla Reitin kanssa Tokion paralympialaisissa ja Tryonin MM-kilpailuissa. Supremolla on erittäin laadukas käynti. Viisi eri ryhmää Pararatsastuksessa urheilijat luokitellaan viiteen ryhmään. Suomessa ryhmään IV kuuluvat myös kehitysvammaiset urheilijat, joilla ei kehitysvamman lisäksi ole muita fyysisiä vammoja. l ?I: Urheilijalla on vaikea liikuntavamma, joka vaikuttaa kaikkiin neljään raajaan sekä keskivartaloon. – Seppo [Supremo] on aivan super. Kolmas yhteinen kisa Ensikertalaisen Aaltosen rinnalla kokemusta edustaa jo neljissä paralympialaisissa kilpaillut ja Lontoossa hopealle ratsastanut tuusulalainen Katja Karjalainen, joka osallistui Supremolla vasta kolmanteen kansainväliseen kilpailuunsa Motesicessä. Oman vakuutuksen turvin hän pystyi hakeutumaan itselleen sopivan neurologin potilaaksi. Luokittelu on vammaisurheilussa erittäin tärkeää, jotta saadaan minimoitua vamman vaikutus itse kilpailusuoritukseen ja kilpaileminen näin mahdollisimman tasavertaiseksi. Stewardi juuri kehui kisoissa, että Seppo on kisojen parhaiten käyttäytyvä hevonen, se on aivan ihana, kehui Katja Karjalainen. Olen niin ylpeä Seposta, joka on niin sympaattinen ja sopeutuva. Jos joukkuepaikka ei avaudu, on ratsastajilla olemassa mahdollisuus saavuttaa henkilökohtainen maapaikka Pariisiin. Luokkaan V kuuluvat myös urheilijat, joilla on IBSA B2 tason näkövamma (vaikeasti heikkonäköinen).. Parajoukkue kilpailee vielä joulukuun puolivälissä Genemuidenissa, Alankomaissa hakien kvaalipisteitä Pariisin paralympialaisiin. – Katja ja ”Seppo” aloittivat ihan hyvin. Jotkut luokan III urheilijoista saattavat käyttää pyörätuolia jokapäiväisessä elämässään. l ?V: Urheilijalla on vammoja yhdessä tai useammassa raajassa. Aaltonen sai kertakorvauksen haitasta. Olen vollottanut kaikkien ratojen aikana. l ?II: Urheilijalla on vaikea liikuntavamma, joka vaikuttaa keskivartaloon ja lieviä vammoja yläraajoissa, tai keskivaikeita vammoja keskivartalossa sekä yläja alaraajoissa. Suomen olisi noustava ainakin yhden maan ohi rankinglistalla, ja se vaatii joukkueelta Genemuidenissa ennätystulosta
Vai oletko kenties kiinnostunut suomenhevoskasvatuksesta. Saammeko Onnitella. vastaa näihin huutoihin.. Projekti nimeltään Saammeko Onnitella. 80 Onnitella emänsä Kiirastulen kanssa. Kuusi kuukautta vanhan Tellan rakenteessa ei ole moitteen sijaa. Oletko nyökytellyt hevosen kimppaomistamisen huolettomuudelle. Oletko haaveillut elämänmittaisesta matkasta suomenhevosen kanssa
– Ensimmäisen vuotensa se viettää Nilsiässä pihatossa ja laitumessa Kopralahden tilalla, josta se siirtyy Heikki Mikkosen talliin Juankoskelle opetukseen ja valmennukseen. 81 . – Myöhemmin tietysti tavataan Tellan starttien yhteydessä raveissa muiden tapaamisten lisäksi. – Ajatus vastaavasta kimpasta suomenhevosvarsan ympärille jäi kytemään ja realisoitui viime keväänä Onnitellan myötä, kertoo kimpanvetäjä ja suurkimpan ideoija Mari Åman. – Kimpassa vallitsee erityisen mukava ja rento tunnelma ja mikä tärkeintä, jos omistajat ovat olleet ihastuneita varsaansa, pätee sama myös toisin päin. Tellan suunnitelmista päättää hevosen hyvinvointi edellä omistajakimppaa edustava johtoryhmä, joka koostuu kokeneista ravialan toimijoista. Tellan tulevat kuviot on pääpiirteittäin lyöty lukkoon jo kimpan perustamishetkellä. Kuopion raviradan tapahtumaja markkinointivastaavalle Tuula Laakkoselle projektia esitellessä, hän ilmoitti oitis olevansa erittäin mielellään mukana projektin taustavoimissa Kuopion raviradan edustajana. Kimppa sopii toki myös konkareille tai vaikkapa aineettomaksi lahjaksi. Suunnitteilla on myös yhteisiä retkiä erilaisiin hevostapahtumiin, Mari Åman sanoo. Koko hevosen elämän ajan Onnitellan eli Tellan kimpan voimassaoloaikaa ei ole ennalta määrätty, vaan omistajat voivat nauttia matkasta Tellan kanssa koko tamman eliniän ajan. – Ajatuksena on saattaa hyväntekeväisyyspotti jollain lailla takaisin lajin pariin. – Kimpan yhtenä kantavana ajatuksena on ollut alusta asti suomenhevoskasvatuksen tukeminen. Nuorissa on tulevaisuus – myös raviurheilun ja suomenhevoskasvatuksen saralla. Koska Tellan projekti pyörii pitkälti Kuopion alueella, Pohjois-Savon alueen raviurheilun nuorisotyö valikoitui hyväntekeväisyyskohteeksi. Suunnitelmissa on järjestää yhteisiä aktivi. Toisena kantavana ajatuksena on nuorisoravitoiminnan tukeminen. Jotta suomenhevonen säilyy elinvoimaisena rotuna, pitää riittävä määrä varsoja syntyä vuosittain. Jos kimpan myötä kasvatuskipinä iskee yhteenkin omistajaan, olemme jo saavuttaneet ensimmäisen virstanpylvään. – Kimpassa pääsee tutustumaan raviurheilevan hevosen koko elinkaareen, varttumisesta varsasta kilpahevoseksi ja siitä edelleen jalostusyksilöksi, kertoo Mari Åman. Sosiaalinen ja utelias Tella on osoittautunut täydelliseksi kimppahevoseksi ja se silminnähden nauttii omistajiensa tapaamisesta. Mukava ja rento tunnelma Tellan tapaamisia järjestetään säännöllisesti ja hevosen kuulumisista tiedotetaan tasaisin väliajoin. Kimpan tarkoituksena on raottaa matalalla kynnyksellä, edullisesti ja helposti ovea raviurheilun maailmaan. › M ikkeliläistalli Stall Blombacke keräsi Farmarit-messujen yhteydessä 200 osakkaan suurkimpan lämminverisen varsan ympärille. Tellan avulla kannamme oman kortemme kekoon, mutta lisää kasvattajia ja hevosenomistajia tarvitaan, toteaa Mari Åman. – Onnitella on kesällä 2023 syntynyt huippusukuinen suomenhevostammavarsa, jonka ympärille ollaan kasaamassa kahdensadan omistajan kimppaa. Puheiden sijaan tekoja Suomenhevosen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tarvitaan kauniiden puheiden sijasta tekoja
Jos kiinnostus heräisi, ota yhteyttä mari.aman@icloud.com. . – Kiirastuli loukkaantui tapaturmaisesti nuorena ja sen otteet kilparadoilta saivat jäädä mielikuvituksen varaan. Jalostukseen Onnitellan suku on ihanteellinen ja tulevien varsojen voisi kuvitella olevan haluttuja kilpahevosen alkuja, ennustaa Åman. Kun Tella alkaa itse elättämään itsensä, vuosimaksuja ei kerätä tai ne ovat pienemmät. Kuvat Onnitellan FB-ryhmästä Onnitella on sosiaalinen ja utelias varsa.. – Tella tekee myös hyvää. Sillä katetaan kaikki Tellan kulut vuoden 2024 loppuun saakka, jonka jälkeen kerätään niin ikään noin 100 euron suuruisia vuosimaksuja. – Aika näyttää, lunastaako Onnitella aikanaan kilparadoilla sukunsa langettamat lupaukset. Sen voittosummasta lahjoitetaan osa Pohjois-Savon alueen raviurheilun nuorisotyöhön ja Kuopion ravirata onkin aktiivisesti kimpan toiminnassa mukana. 82 teetteja sekä Tellan että yleisesti raviurheilun ympärillä. Kimpassa ei tule yllättäviä kuluja eikä rahaa valu piilokuluihin, vaan ainoastaan tosiasiallisiin kuluihin. Sukuvarsa Onnitella Onnitella edustaa tuotteliasta Eila yh 9203-emälinjaa, jonka muita edustajia ovat muun muassa Suomen ykköstammoihin jo vuosia kuulunut Ciiran Tähti (joka on Onnitellan emän Kiirastulen täyssisko), Vixus, Vixeli, Vixen, Kinderi ja Frans. Kimppaan osallistuminen maksaa 100 euroa. Kykyjä kuitenkin oli ja niiden toivotaan olevan periytyvää sorttia! – Onnitellan isä on niin ikään huippusukuinen ja äärettömän lahjakas Kartier, jonka vanhimmat jälkeläiset ovat vasta viisivuotiaita. Kimpan alkutaipaleella Tellalla on ollut jo omia loimilähtöjä ja omistajat ovat päässeet palkitsemaan voittajavaljakoita
Vipotti 1051-82 FI 11.5.1981 28,0aly 31,7ke Ciira 1069-08 punarautias FI 10.5.2008 Suomenhevonen Cameron 1584-95 FI 12.7.1995 Suomenhevonen 22,7ake 24,5ke Suikun Ero 1367-88 FI 28.6.1988 22,2aly 25,6ke Kössin Virkku 1028-90 FI 13.4.1990 Suomenhevonen 34,2ake 36,1ke K.K. Kartier 246001S00101082 punarautias FI 7.5.2010 Suomenhevonen 21,9aly 24,5ke Viesker 1228-89 tummanpunarautias FI 20.6.1989 Suomenhevonen 19,9aly 22,5ly Vokker 662-72 FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly Forte Jo 55 FI 1961 25,4aly 27,1ly Halla 502888 FI 1952 Vieska 2062-84 FI 12.5.1984 Suomenhevonen 51,6aly Jaska 230-72 FI 1969 35,4aly 36,2ly Viesta 2309-75 FI 1975 29,3aly 32,2ly Vihjeen Viima 1266-98 punarautias FI 26.5.1998 Suomenhevonen 31,4ake 32,2ke Taikuri 2228-87 FI 23.6.1987 Suomenhevonen 24,8aly 26,8ly Suikku 1810-78 FI 1978 24,3aly 26,9ly Muiston-Piiru 1352-76 FI 1975 25,9aly 28,8ke Siiman Vihje 1099-91 FI 5.5.1991 Suomenhevonen K.K. Kössi 1548-82 FI 25.5.1981 22,3aly 24,5ke Kiirastuli 246001S00121013 punarautias FI 5.4.2012 Suomenhevonen Tuisku-Topi 1779-99 vaaleanpunarautias FI 4.5.1999 Suomenhevonen 26,4aly 26,8ke Turo 2577-84 FI 8.7.1984 Suomenhevonen 23,8aly 25,1ly Suikku 1810-78 FI 1978 24,3aly 26,9ly Marine 2184-76 FI 1975 27,6aly 28,4ly I.P. 83 . › Onnitella asuu ensimmäisen ikävuotensa Nilsiässä Kopralahden tilalla. Kössi 1548-82 FI 25.5.1981 22,3aly 24,5ke Viritin 1036-78 FI 23.5.1977 : isä : emä Ulin-Siima 1094-77 FI 1976 31,3aly 34,0ke Luonnos-Stella 2156-83 FI 23.7.1982 29,1aly 29,8ly Lähde: Hippos Suku ja jälkeläiset. Vipari 1773-90 FI 23.5.1990 Suomenhevonen 27,1aly 28,7ke Patrik 1362-82 FI 14.5.1981 21,0aly 23,2ly I.P
Oikeus antoi julkisen selosteen, jonka mukaan mies hyväksikäytti kahta nuorta useiden kuukausien ajan. Toisen uhrin kanssa mies oli ollut sukupuoliyhteydessä kolme kertaa laittamalla sormensa tämän sukupuolielimeen ja lisäksi tehnyt tälle useita muita seksuaalisia tekoja noin vuoden aikana. Vastaaja oli ollut kerran sukupuoliyhteydessä yhden uhrin kanssa ja lisäksi tehnyt tälle useita muita seksuaalisia tekoja noin kolmen kuukauden aikana. . Seitsemän päivää kestäneessä käsittelyssä kuultiin kaikkia asianosaisia sekä 17 todistajaa. TS:n selvityksen mukaan osa epäillyistä uhreista oli reilusti alle 16-vuotiaita. Käräjäoikeus otti rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon tapausta seuranneen julkisuuden ja linjasi, että rikoksia koskeva uutisointi oli ollut osin epäasiallista ja virheellistä. Pariskunta joutuu maksamaan yhteisvastuullisesti korvauksia kahdelle uhrille, toiselle 10 000 euroa ja toiselle 18 000 euroa. 84 P ariskunnan osapuolet saivat tuomiot törkeistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, avunannosta niihin sekä seksuaalisista hyväksikäytöistä. Törkeät rikokset sijoittuvat vuosiin 2014-2015 ja seksuaaliset ahdistelut vuosiin 2020-2021. Pariskunta vapautettiin myöhemmin, mutta mies asetettiin tehostettuun matkustuskieltoon. Nainen oli tehnyt aktiivisia toimia edistääkseen avopuolisonsa rikoksia pyytämällä asianomistajia heille kotiin, jossa rikokset pääosin olivat tapahtuneet, ja kannustamalla näitä seksuaaliseen kanssakäymiseen. 44-vuotias nainen tuomittiin kahdesta avunannosta törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hevostyttöjä hyväksikäyttäneille tallinomistajille vankeutta Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Naantalissa ratsastustallia pitäneen pariskunnan ehdottomiin vankeustuomioihin törkeistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.. Syytteet tapauksesta nostettiin tammikuussa 2023. Rikokset tapahtuivat naantalilaisella SR Tallilla, jonka toimintaa pariskunta pyöritti. 48-vuotias mies sai kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta ehdotonta vankeutta kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta. Käräjäoikeus katsoi, että naispuolinen vastaaja oli ollut tietoinen avopuolisonsa menettelystä mutta ei ollut puuttunut siihen. Vastaajat kiistivät teot. Asia oli esillä käräjäoikedessa kesäkuussa 2023 ja tuomionsa käräjäoikeus antoi elokuussa 2023. Uutisointi oli johtanut vastaajiin kohdistuneisiin tappouhkauksiin. Poliisi alkoi tutkia tapausta, kun Turun Sanomat julkaisi keväällä 2021 laajan selvityksen, jonka mukaan jopa kymmeniä tyttöjä tai naisia olisi joutunut kaltoin kohdelluksi naantalilaisella hevostallilla. Asianomistajia on tapauksessa neljä. Mies oli suudellut kahta muuta uhria, kosketellut heitä useiden kuukausien ajan ja puhunut heille seksuaalissävytteisesti. Rangaistusta lieventävä vaikutus oli molempien vastaajien osalta kolme kuukautta. Tapaus käsiteltiin käräjäoikeudessa suljetuin ovin uhrien henkilöllisyyksien suojelemiseksi. Poliisi otti pariskunnan kiinni jutun julkaisua seuraavana päivänä. Tuomio on lainvoimainen. Pariskunta vangittiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa saman viikon lopulla. Poliisi kertoi kesäkuussa 2021, että rikosilmoituksia oli kirjattu yhteensä 14. Lisäksi miespuolinen vastaaja joutuu maksamaan yksin korvauksia kahdelle muulle uhrille, toiselle 2 000 ja toiselle 5 000 euroa. Uutisoinnissa oli esimerkiksi annettu virheellinen kuva uhrien lukumäärästä ja annettu ymmärtää, että vastaajat olisivat kohdelleet eläimiä kaltoin ja huumanneet nuoria
KAUPANPÄÄLLE! 4x4 KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi . KAKSI VERSIOTA! 7990 . 169?/kk. 1990 . Max. USA ja EU Patentti. 179?/kk. +tk 8990 Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. ajomatka jopa 95 km latauksella. Pystyy kasaamaan 3 m korkealle ja 9 asentoa pikasäädöllä. +tk 3990 Rally SAA AJAA TIELLÄ! UUTUUS! Kaikki mallit 2-paikkaisia traktorimönkijöitä. . 26. Ammattija yksityiskäyttöön! 50% nopeampi kuin muut. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! TAIWANILAISET TGB TRAKTORIMÖNKIJÄT MAAHANTUOJALTA TARJOUSHINTAAN! Täysautomaatti, pakki SÄHKÖMOPO Rahoituksella alk. +tk LYIJY-GEELIAKUILLA 1 2 Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V 9990 . NYT KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! Max. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen Tehokas 3Kw moottori Takuu 2 v. 159?/kk. KAUPANPÄÄLLE! Tarjous voimassa Marraskuun loppuun asti. . tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta www.rally.fi Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) TILAA ESITE! Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. TARJOUS LUMILEVYN TILALLE! 2 hlö. Irrotus ja takaisin laitto käy 10 sekunnissa. 98?/kk. OHJAUSTEHOSTIMELLA TGB 600 MADE IN TAIWAN UUTUUS! 4x4 EPS LED +890 V-aura Finman . +tk 7790 TGB 550 EFI LED SPECIAL EDITION FULL LED-Ajovalot, Maavara 30,5cm Rahoituksella alk. Chrome design alumiinivanteet. Huippurenkaat, 14. EDUN ARVO FINMAN V-AURA Rahoituksella alk. VARUSTEPAKETTI LUMILEVY 150 cm, KAHVANLÄMMITTIMET, YLLÄPITOLATURI, VINSSI 1360 kg, PV-PISTOKE. Palkkirunko vetokoukkuun asti. 1670 . + BOXI 390 . Saa myös hydraulisena. SAA AJAA TIELLÄ! (4990?) 300 EFI T3B SÄHKÖVINSSI, VETOKUULA JA SELKÄNOJA UUTUUS! (1190?) Markkinoiden paras kotimainen LONCIN Värit: Hopea ja musta. 189?/kk
86 Ponikuninkuusraveissa huimaa jännitystä ja hirmuista ylivoimaa Turussa ajetut Ponikuninkuusravit olivat vauhtijuhlaa alusta loppuun.
Katariina Säterin ohjastama Zemafori lähti vetämään kisaa vauhdilla, kun Smedens My Donna taas otti alkumatkasta pari lyhyttä laukkaa. Viimeisellä takasuoralla Zemafori laukkasi menettäen johtopaikkansa. Toiseksi kiri Euforia ja kolmantena maalissa oli Smedens My Donna, ja ponikuningatar-tittelin kohtalo ratkaistiin niiden kahden välillä.. Loreen ja Pinja Iltanen sekä poniruhtinas Coruscate Casper ja Verna Sankari. Kaikki voittaneet ponit juoksivat uuden ennätyksensä. › Ponikuninkaalliset 2023 kruunattuina. Viikonlopun pääkisoissa oli monenlaista väriä. Ponikuningas Pikku Humanteri ja Ronja Grönman (vas.) vierellään Ponikuningatar Smedens My Donna ja Oona Tastula, poniruhtinatar H.G. Avausmatkan voittaneilla Smedens My Donnalla ja Oona Tastulalla oli 1,3 sekunnin etumatka kakkosena olleeseen Zemaforiin ja 3,7 sekunnin etumatka Euforiaan, joka lähti sunnuntain 2100 metrin päätösmatkalle 220 metrin takamatkalta paalulta lähteneeseen kärkipariin nähden. 87 . Ilona Rekilän ohjastama Euforia oli hurjassa takaa-ajossa, ja päätöskierrokselle lähdettäessä Euforia eteni jo neljättä rataa pitkin. Kilparadalla mentiin läpi elokuisen viikonlopun kovaa, ja ponien vanhat ennätykset olivat paperia. Rytmistä kiinni saatuaan se kuitenkin eteni mukaan kärkiryhmään. Ponikuninkuusravien pääkilpailuissa kilpailtiin 1600 metrin ja 2100 metrin matkoilla. Zinco lasketteli selvään voittoon uudella ennätyksellään 2.16,8. A-ponitammojen ponikuningatar-kisasta muodostui hirmuinen trilleri. Kuva: Hippos/Hanna Närhinen Ponikuninkuusraveissa huimaa jännitystä ja hirmuista ylivoimaa T urun Metsämäessä ajetut Ponikuninkuusravit olivat urheilullisesti ja toiminnallisesti onnistuneet. Parhaimman kokonaisajan ravanneet ponit voittivat poniruhtinaan, poniruhtinattaren, ponikuninkaan ja ponikuningattaren tittelit. Kärkeen eteni Emmi Innasen ohjastama Zinco, joka hylättiin lauantain avausmatkalla, eikä se näin ollut enää mukana kokonaiskilpailussa
– Tähän on tähdätty koko kausi. Vaikka osalähtövoittoja ei Turussa tullut, molempien osamatkojen kakkossijat varmistivat toisen peräkkäisen tittelin Pikku Humanterille. Kokemuksella voittoon Heinolassa asuvan Ronja Grönmanin valmentama, ohjastama ja omistama Pikku Humanteri saapui Turkuun hallitsevana A-kategorian ponien ponikuninkaana. – Parasta on sen kilpailupää ja myös sen luonne on ihan paras, kehui Tastula ponia, jonka omistaa Tiia Tastula. Eilen ajoin typerästi, mutta päätösmatka ratkaisee ja poni. Kuva: Hippos/Hanna Närhinen Aikaero kaksikon välillä oli niin pieni, että sen perusteella titteli oli menossa Smedens My Donnalle, mutta tilanne e ollut vielä maaliin tultaessa selvä. Voittomarginaali kokonaiskisassa oli 2,8 sekuntia Euforiaan. Eroa toiseksi sijoittuneeseen Bonoboon muodostui lopulta vain 0,2 sekuntia. Ei tullut onneksi. Tätä titteliä ei kukaan odottanut etukäteen, poni oli ihan älyttömän hyvä, Tastula kertoi. Smedens My Donna oli maalisuoralla laukan partaalla, ja ponikuningattaren titteli oli tuomareiden käsissä, sillä kolmas laukka olisi tiennyt Smedesns My Donnan hylkäystä. Tastula on harrastanut poniraviurheilua kaksi vuotta ja myös Smedens My Donna on ollut hänen tallissaan noin kaksi vuotta. Smedens My Donnan ei todettu ottaneen loppusuoralla selkeitä laukka-askelia, joten sen juoksu hyväksyttiin. – En osannut maalissa arvioida tuliko voitto, koska se laukkasi matkalla ja en tiennyt, tuleeko sille hylkäys laukoista. Smedens My Donnan kasvattaja on Smedens Stuteri. Tuomaristo tutki tilannetta hyvän tovin, kunnes ratkaisu kuulutettiin. – Ei voi sanoin kuvailla kuinka onnellinen olen, Oona Tastula kiteytti tunnelmat kruunausseremonian voittajahaastattelussa. 88 Ronja Grönmanin ponikuningas Pikku Humanteri oli viime vuoden voittajista ainoa, joka pystyi tänä vuonna uusimaan tittelinsä
Ponille sopii kaikki, se ei kaipaa keulapaikalla muita, mutta se tulee myös takamatkalta, Sankari kehui. Hanki valmiudet hevostai koirahierojana toimimiseen, omien hevosten sekä koirien täysipainoiseen hoitoon sekä valmiuden alan jatkokoulutukseen. Turussa H.G. Coruscate Casperin ja Sankarin yhteinen matka on ollut pitkä. HEVOSHIERONTAKOULUTUS 2024 KOIRAHIERONTAKOULUTUS 2024 Lähiopetusjaksoja on seitsemän, joiden välillä opiskelija tekee hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. Ensimmäinen titteli molemmille Poniruhtinaan tittelin vei täysin ylivoimaiseen tyyliin Coruscate Casper, jota ohjasti sen valmentaja ja omistaja Verna Sankari. oli aivan huikea siinä. – Tähän viikonloppuun oli tähdätty ja tiesin, että sekunteja on varaa parantaa, mutta en arvannut, että ihan noin paljon. 89 . Viime vuonna tamma ei osallistunut Ponikuninkuusraveihin. Koulutus alkaa lähiopetusjaksoilla perjantaisin klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. Grönman osti ponin kaksivuotiaana löydettyään siitä myynti-ilmoituksen netissä. Loreen oli voittanut tittelin vuonna 2021. Oripäässä asuvaa Sankaria Coruscate Casperin suoritukset eivät varsinaisesti yllättäneet. Coruscate Casperin kasvattaja on Piia Iivonen. Poni tuli Sankarille 2-vuotiaana ja on nyt ollut hänellä 12 vuotta. ’’. Täydellistä jälkeä tauon jälkeen B-kategorian ponien poniruhtinatar-kilpailussa oli mukana kolme aiemmin poniruhtinattaren tittelin voittanutta ponia. Poneista hevosiin siirtyminen on paljon helpompaa, kun on jo tuttuja ja ponit opettavat paljon, kertoi Iltanen poniraviurheilun merkityksestä. Koirahierontakurssilla on mahdollisuus ottaa oma koira mukaan lähijaksoille. Pinja Iltasen omistama, valmentama ja ohjastama H.G. . – Se tietää kilpailutilanteessa, kuinka tosissaan me molemmat kilpailemme ja haluamme voittaa. Loreen teki täydellistä jälkeä voittaen molemmat osamatkat. Sen jälkeen siitä on kehittynyt yksi Suomen parhaista raviponeista, joka on voittanut lukuisia suurkilpailuja. Loreenin ja Kumlaby Mandelblomin ero kokonaiskilpailussa oli vain 0,5 sekuntia. Valinnan edellytyksiä on 18 vuoden ikä, kiinnostuneisuus alaa ja palveluammattia kohtaan sekä aikaisempi työtai harrastuskokemukset. Viimeisen osamatkan voitto tuli tiukan kamppailun päätteeksi, jossa maalikamerassa toiseksi jäi Kumlaby Mandelblom. Poniruhtinaan titteli oli sekä ponille että ohjastajalle ensimmäinen. Loreenin kasvattaja on Hannah Gustavsson. Poni voitti molemmat osamatkat näytöstyyliin ja lopulta kokonaiskilpailussa toiseksi sijoittuneeseen Charizardiin muodostui eroa 10,5 sekuntia. Saman tamman kanssa H.G. Pikku Humanterin ovat kasvattaneet Eemeli ja Eve Karjalainen. – Poni on opettanut minulle todella paljon ja myös antanut todella paljon. Haminassa asuva Pinja Iltanen on poniraviurheilun konkari, joka on ohjastanut yli 500 ponilähtöä. Muita raviponeja minulla ei ole kuin tämä, mutta kasvatamme poneja, Sankari sanoi. Katselin maalissa taaksepäin, että paljon saimme sekunteja eroa, mutta en ollut yhtään varma voitosta, kuvaili Grönman tuntemuksiaan. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana. – Tapahtumalla on iso merkitys, tämä on poniraviurheilijoiden isoin viikonloppu ja täällä on kiva onnistua. Poni paransi ennätystään viikonloppuna useita sekunteja. Poniruhtinatar H.G. Opintojen laajuus on 25 op. Loreen taisteli myös ensimmäisen osamatkan voitosta. Se on aina täydellinen lähdössä, kehui Grönman poniaan. H.G. Opiskele hevoshierojaksi tai koirahierojaksi monimuotoisesti vaikkapa oman työn ohella! Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Haku on käynnissä kotisivuillamme www.keo.fi ’’ Tapahtumalla on iso merkitys, tämä on poniraviurheilijoiden isoin viikonloppu. Seuraavat koulutukset alkavat kevättalvella 2024. Hän on saavuttanut myös poniruhtinaan tittelin vuosina 2015 ja 2017 Miniatyrin kanssa
Helsinki Horse Show. Maailmanlistan ykkönen Henrik von Eckermann jätettiin kolmanneksi Dzara Dorchivalilla. Voittotaistelu oli kiivas ja suomalaisyleisö eli vahvasti mukana suorituksissa. Jäähallin areenalle oli rakennettu 160 cm:n korkuinen esterata, jossa oli kolmetoista estettä hypättäväksi. Ensimmäistä virheetöntä suoritusta odotettiin jonkin aikaa, kunnes italialainen Lorenzo de Luca hyppäsi klassisen kauniin Irlantilainen Richard Howley ja Consulent de Prelez Z loistivat Helsinki Horse Show’n ehdoton kohokohta, esteratsastuksen Longines FEI Jumping World Cup -osakilpailu, ei jättänyt ketään kylmäksi. 90 O slon osakilpailun voittaja Richard Howley näytti Consulent de Prelet Z:lla jälleen vahvuutensa, voittoaika oli yli kaksi sekuntia nopeampi kuin toiseksi tulleella Philipp Schulze Topphoffilla ja Carla NRW:llä
Lauantaina Helsinki Grand Trophyn hypänneet Annina Nordström ja Gabalier HRH tekivät erinomaisen nollan ja sijoittuivat seitsemänneksi. Schulze Topphoff ja Simon Delestre jakavat kolmannen tilan 17 pisteellä. Helsinki International Horse Show´ssa kilpaili noin 300 ratsastajaa ja 400 hevosta. Suomalaisratsukkoja oli mukana kaksi, Annina Norström hevosella Fouzhou ja Eveliina Talvio ja Glamour. Viimeiseksi jarruttava voittaa. – Vaikka tulos ei paperilla näytä hyvältä, olen erittäin tyytyväinen tunteeseen, jonka hevonen minulle radalla antoi. Howley otti 40 sarjapisteellä selkeän kärkitilan ennen von Eckermannia (21 p.). ?. Viisipäiväisessä tapahtumassa oli noin 51 000 kävijää. Talvio toivoo saavansa paikan Madridin ja La Corunan maailmancupeihin. Ensin von Eckermann alitti 40 sekunnin rajan. Luokan viimeinen ratsukko Pål Flam ja Plietsch kiilasi toiseksi. Aura Vasama ja Corona Z oli kahdeksas. Yhteensä kahdeksan ratsukkoa hyppäsi virhepisteittä ja lunasti paikansa uusintaan voitosta. Haluan aina voittaa, en koskaan halua jäädä toiseksi. – Tosi hyvä fiilis jäi, hevonen meni tänään aika varovaisesti, kertoo Annina Nordström. Kahden peräkkäisen osakilpailun voittaminen oli ratsastajalla tietenkin tavoitteena, mutta hän ei uskonut sen tapahtuvan. Uusinnan alussa oli oma vikani, etten saanut jätettyä yhtä laukka-askelta pois. Kuva: Aino Tervonen nollaradan hevosella Cappucino 194. Kun kilpailee näitä maailmantähtiä vastaan, pitää olla parhaimmillaan ja antaa näissä luokissa kaikkensa. – Uusinta oli ihan super. – Se on todellisuudessa vähän kokematon, usko tai älä, se ei ole tehnyt yhtä paljon kuin ikäisensä hevoset. En ole koskaan aiemmin hypännyt finaalissa, koskaan ei ole ollut siihen mahdollisuutta. Ensi vuonna perinteikäs ja arvostettu maailmancupin osakilpailu Helsinki Horse Show järjestetään 23.-27.10.2024. Mutta olen tyytyväinen ja hevonen meni hyvin, iloitsi Noora Pentti. Perjantaina kuudennen sijan saavuttanut ratsukko sijoittui nyt kolmanneksi. Seuraava osakilpailu hypätään Lyonissa, Ranskassa. Hyppykykyä, se on varovainen, hyvä ratsastaa ja kaikkea mitä voi toivoa. Olin vähän varovainen ja ajattelin taaksepäin. – Tähtään aina Grand Prix´hin [maailmancup] ja yritän olla kilpailukykyinen isoimmilla areenoilla, jossa on eniten rahaa ja sarjapisteitä. Luotan hevoseeni sata prosenttia, enkä ollut kovin hermostunut areenalle mennessäni, vaikka tämä oli meille molemmille ensimmäinen kerta tällä tasolla, sanoo Talvio. – Olin itse tänään vähän sujuvampi. – Olin erittäin innoissani lähtöpaikasta tähän luokkaan. Ei mennyt kauaa, kun nuori saksalainen Schulze Topphoff pisti paremmaksi. Laukata todella vauhdikkaasti ja hidastaa niin myöhään kuin mahdollista, kuten Formula ykkösissä. Uusi kärkiaika oli 36,77 sekuntia. Lähtönumerolla yksi startannut Nordstöm keskeytti suorituksensa. Ensimmäisessä maailmancupissaan ja 160 cm:n tasolla hypänneet Talvio ja Glamour osoittivat olevansa kyvykkäitä vaativimmalle tasolle, vaikka pudotuksia tuli neljä. Voittoratsu on ollut Howleylla puolitoista vuotta ja on parantanut suorituksiaan jatkuvasti. Brasilialainen ratamestari Guilherme Jorge oli tyytyväinen saatuaan uusintaan lempimäärän ratsukoita, kahdeksan. 37. Sen me tänään saimme. Uskon, että pystymme parantamaan loppukaudella, mutta olen häneen todella tyytyväinen. Luokassa saatiin useita suomalaissijoituksia. Uusinnan viimeisenä lähtenyt irlantilainen Howley jatkoi kuitenkin Oslossa alkanutta voittoputkeaan. Uskon, että sillä on kaikki, mitä tarvitaan. Uusinnassa vauhti kiihtyi loppua kohti. – Itse asiassa, jos olisin mennyt Carlan ajatuksen mukaan, olisimme olleet vielä nopeampia. Irlannin Richard Howley ratsasti ylivoimaisen ja jäähallin yleisön valloittaneen voiton Helsingin Horse Show’n maailmancupissa. Voittoajaksi kirjattiin 34,18 sekuntia. Hevoseni on uskomattoman varovainen, joten minusta tuntuu, että pystyn haastamaan sitä vähän enemmän kuin muut hevostensa kanssa. Haluan todella päästä World Cup finaaliin. Kun eilen ratsastin vähän huonosti, niin halusin tänään korjata ainakin eilisen ratsastuksen, ja välillä sitten tulee sijoitus. Carla on todella varovainen ja yrittää aina parhaansa, kiittää Schulze Topphoff Helsingissä viisi virheetöntä rataa hypännyttä hevostaan. Schulze Topphoff oli tyytyväinen kakkostilaansa. – Kun on suunnitellut radan ja määritellyt enimmäisajan, voi vain toivoa hyvää tulosta. 91 . Nykyään estehevosten pitää olla niin kilpailukykyisiä ja nopeita. Luokan voitto meni Alankomaihin, Leopold van Asten pystyi tekemään VDL Groep Nino du Rotonilla selvän aikaeron muihin. Noora Pentti kolmas 145-finaalissa Noora Pentti ja Con Caya olivat erinomaisessa vireessä sunnuntaiaamuna kansainvälisessä 145-luokassa, Medium Tour Finaali presented by WHG Equine Performance. Siten voin olla vähän nopeampi
– Mitä olen itse seurannut tätä kilpailusarjaa ja ollut siinä mukana, harvoin on ollut näin tiukkaa. tammikuuta Tampereella. Tänä vuonna sijoitus kirkastui ja hänet palkitaan kilpailusarjan voittajana Ravigaalassa 20. Viime vuonna hänen sijoituksensa sarjassa oli toinen. Se oli iso juttu minulle, että pääsin ammattivalmentajalle töihin ja tähän kilpailusarjaan, ja sitä myötä menestymään näissä osalähdöissä. Tino Keväänrannan ja Tuukka Variksen ero oli vain neljä pistettä ennen Kouvolassa ajettua ratkaisevaa osalähtöä. Lähdön jälkeen Varis ehti jo onnitella Tino Keväänrantaa kokonaiskilpailun voitosta, mutta hetkeä myöhemmin raviradalla kuulutettiin, että maaliin toisena ravannut Keväänrannan ajokki Bossaround oli hylätty murtautumisen vuoksi. – Muistan, kun nuorena tuli nähtyä, kun tämän hetken ihan kärkikuskit olivat mukana siinä. Olen saanut paljon näkyvyyttä ja uusia asiakkaita, Varis kertoi.. Ollut hienoa kilpailla Tinon kanssa tässä sarjassa ja ollut tosi tiukkoja vääntöjä. – Vaikka kuulutettiin että voitin, niin totta kai pitää olla iloinen ja onnellinen sen suhteen. – Lähdöt pitää aina ajaa ja luin ehkä lähdön väärin, kuvittelin että Siiri (Mäkinen) ajaa keulasta eikä päästä siihen ketään. Harmi sinänsä, että päättyi noin, mutta se oli minun onneni tänään, Varis kertoi. Mutta heti lähdön jälkeen otin Tinoa kaulasta kiinni ja onnittelin voitosta, mutta se päättyi ikävästi noin päin Tinon kannalta. Salamakypärät-sarjaa on ajettu vuodesta 2012 alkaen ja voittajien kunniataulukossa on nykyisistä huippuohjastajista muun muassa Hannu Torvinen ja Iikka Nurmonen. Yllättävän hyvin (kesti), ei voi moittia ollenkaan, se oli kova lähtö ja hevonen on pieneen aikaan tienannut paljon rahaa, kommentoi tammikuussa 2015 syntynyt Varis päivän lähtöä. 2023 Salamakypärä on Tuukka Varis Salamakypärät-kilpailusarjan viimeiseen osalähtöön lähdettiin tiukassa pistetilanteessa. 92 H ämeenkyröläinen Tuukka Varis ohjasti viimeisessä lähdössä Emma Väreen valmentamaa Scorpion Comerya, joka juoksi lähdön aikana johtavan rinnalla. Tuli sellainen olo, että ei auta kuin toivoa, että hevonen kestää mahdollisimman pitkään maaliin asti. Ajattelin itse näin, mutta olin sen suhteen väärässä ja jäätiin johtavan rinnalle. Mukana toista kertaa Tuukka Varis oli mukana toisen kerran Salamakypärissä. Tämä on ihan huippu kilpailusarja ja olen itse ollut tosi iloinen ja onnellinen, että olen päässyt mukaan, Varis kommentoi
Anton Punkka ............................61 100. Jerry Rauos ................................ Toiseksi sarjassa sijoittui Tino Keväänranta ja kolmanneksi Väinö-Kalle Korhonen. Tino Keväänranta ....................102 3. 69 88. 93 . . 51. Sakari Talikka .............................92 6. Varis kuuluu 2000-luvulla syntyneiden ohjastajien kärkijoukkoihin. Tuukka Varis ............................ Lopulta piste-eroa Variksen ja Keväänrannan välillä oli seitsemän pistettä, sillä sääntöjen mukaan ajokieltoon johtaneesta rangaistuksesta vähennetään kolme pistettä Keväänrannalta. Kyösti Blomerus ........................60 1 1. Väinö-Kalle Korhonen ...........100 4. – Meillä on tosi lahjakkaita ja hyviä nuoria ohjastajia täällä Suomessa, ehkä se uusi aalto alkaa taas meistä 2000-luvulla syntyneistä, Varis sanoi. Aada Salo ................................... Kaisa Rehula ............................... 63 99. Kuva: Hippos/Anu Leppänen Salamakypärät 2023 tulokset 1. 109 22. Siiri Mäkinen .............................84 7. 18-vuotias Tuukka Varis voitti Salamakypärätkilpailusarjan tänä vuonna. Tiia Vehviläinen ........................ 94 5. Oona Halme .............................. 55 122. Tänä vuonna hän on ohjastanut 39 voittoa
Tukesille tuli ilmoituksia erityisesti sylinterikuolaimien rikkoutumisista ja kuolaimien päissä olevien kuolainrenkaiden nivelten vaurioitumisesta. Nivelen kuluessa sisäpuolelta, vaurioita on erittäin vaikea havaita.. Sylinterikuolaimen nivel. Mukana ei ollut kumisia tai muista elastisista materiaaleista osittain valmistettuja kuolaimia. Testien perusteella uudet kuolaimet todettiin kestäviksi. – Tutkimuksessa kuolaimen katketessa mitatut voimat olivat niin suuria, ettei niitä tavallisessa käytössä saada aikaan. Tukes päätti vertailun vuoksi testauttaa myös tavallisia nivelkuolaimia. Väsymistä voi olla vaikea havaita silmämääräisesti. Kuolaimien kuntoa kannattaa kuitenkin seurata ja huonokuntoiset kuolaimet on syytä poistaa käytöstä. – Kuolain voi kuitenkin vaurioitua onnettomuustai muussa erityistilanteessa. Kuolaimien rikkoutumisiin on liittynyt myös vakavia vaaratilanteita ja onnettomuuksia. 94 T urvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) päätti testauttaa markkinoilla olevia kuolaimia ja selvittää, onko niissä turvallisuutta vaarantavia puutteita. Testauksia varten rakennettiin laitteisto, joka mukaili hevosen suuta ja leukaa, kertoo ylitarkastaja Jere Heikkinen Tukesista. Havaintoja ja johtopäätöksiä kuolaintesteistä – Kaikki kuolaimet kestivät uutena hyvin suuria voimia. – Tukesin teettämässä tutkimuksessa tehdyt havainnot ja sen yhteydessä kehitetty testimenetelmä antavat aineistoa myös mahdollisen standardisointityön pohjaksi tulevaisuudessa, Heikkinen jatkaa. Rakennettiin oma laitteisto – Kuolaimille ei ole olemassa omaa testausstandardia tai muuta vakiintunutta testaustapaa, joten tutkimusta varten suunniteltiin testilaboratorion (Eurofins Expert Services Oy) kanssa uusi testimenetelmä. – Normaalissakin käytössä kuolaimen rakenne voi väsyä ja heikentyä. Testattavana oli yhteensä 8 metallista sylinterikuolainta, yksi nivelkuolain ja yksi kolmipalakuolain. Sylinterikuolainten käytössä riskejä Turvallisuusja kemikaalivirasto on saanut useita ilmoituksia käytössä rikkoutuneista hevosten sylinterikuolaimista. – Uuden kuolaimen katkeaminen rajummassakaan käytössä on todella epätodennäköistä, mutta esimerkiksi putoamis-, kaatumis-, tai muussa erikoistilanteessa hevosen kanssa kuolaimeen voi kohdistua sellainen voima, että kuolaimen rakenne voi vaurioitua, kertoo Heikkinen
– Sylinterikuolaimen käytössä tulisikin huolehtia tarkoin sen puhdistamisesta. Tämä voi aiheuttaa kuolaimen hajoamisen nopeammin. Sylinterikuolaimen ongelma on, että sylinterin sisälle ei näe hyvin ja myös sen puhdistaminen on hankalaa. Hiovat ja korroosiota aiheuttavat epäpuhtaudet sylinterin sisällä aiheuttavat vaikeasti havaittavaa kulumista. Käytössä vaurioitunut kuolainrengas (välys nivelessä). ?. Kuolain on aika vaihtaa uuteen. ’’ Sylinterikuolaimen käytössä tulisikin huolehtia tarkoin sen puhdistamisesta. Havaintoja käytetyistä sylinterikuolaimista: – Vanha ja kulunut kuolain voi olla merkittävästi heikompi kuin uusi kuolain. 95 . Tukes selvitti myös käytettyjen kuolaimien kulumista ja mahdollisia rikkoutumisten syitä. – Jos kuolaimen sylinterinivelessä on silminnähtäviä ruostejälkiä, on kuolaimen kuntoa syytä tarkkailla. – Kuolainrenkaisiin syntyvä välys voi ennakoida kuolaimen pettämistä. Ongelmaa voi myös ehkäistä siten, ettei anna hevosen ruokailla kuolaimet suussa, sanoo Tukesin ylitarkastaja Kielo Kestinmäki – Hajonnut kuolain voi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen, jos kuolain katkeaa esimerkiksi kovavauhtisessa kilpailusuorituksessa, jatkaa Kestinmäki. Samanlaisia ongelmia ei ole esimerkiksi tavallisissa nivelkuolaimissa. – Pienikin muutos sylinterikuolaimen rakenteessa voi kertoa kuolaimen kulumisesta. – Vioittunut nivel voi aiheuttaa hevoselle kipua tai vammoja. Nivel on tiiviisti paikallaan ja toimii normaalisti. – Sylinterikuolaimen sylinterin sisälle on vaikea nähdä ja sen puhdistaminen on hankalaa. Käytettyjen ja hajonneiden sylinterikuolainten tarkastelussa huomattiin, että sylinterin sisälle pääsee kertymään sinne kuulumatonta materiaalia, esimerkiksi rehua, syljen suoloja sekä hiekkaa. – Sylinterikuolaimen käytössä tulisi huolehtia tarkoin sen puhdistamisesta. Esimerkiksi nivelen kasvanut liikerata tai välys sylinterinivelen sisällä voi olla merkki kulumisesta. ’’ Ehjä kuolainrengas
Ravirata on lisäksi tiedottanut korvaavansa kilpailupäivän osallistujille matkakustannuksia ja raviradan hallitus tulee jatkamaan asian sisäistä käsittelyä. Leger ja Satakunta-Ajo, jäivät ajamatta. Selvityksen pohjalta hallitus toteaa, että ravien peruuttaminen kaviouran kunnon vuoksi on ollut raviradan laiminlyönti, ja Mikkelin ravirata on ottanut vastuun tapahtumista. Lisäksi Suomen Hippoksen hallitus haluaa nostaa esiin, että Mikkelin alueen toimijat haRaveja peruttu rataolosuhteiden vuoksi. perutuissa 75-raveissa nousivat esille tietämättömyys paikallisen kaviouran käyttäytymisestä sekä sen jälkeiset vääränsuuntaiset ratkaisut. 96 Saksittua R aviväkeä ovat loppusyksyn aikana kovasti puhuttaneet ja harmittaneet rataolosuhteiden kunnosta johtuvat ravien peruutukset. Porissa otettiin tarpeettomia riskejä jotka realisoituivat siihen että kaksi perinteikästä suurkilpailua, St. Ravien peruutusten seurauksia tultaneen pahimmassa tapauksessa käsittelemään myös käräjillä. Raviradan selvityksen lisäksi hallitus käsitteli alueen hevosalan toimijoiden hallitukselle osoittaman huolenilmaisun Mikkelin raviradan toimintaja yhteistyökyvystä. Rataa yritettiin korjata, mutta sitä ei saatu tasalaatuiseksi ja hevosille turvalliseksi. Raviratasopimuksen mukaan, mikäli ravien peruuttamisen voidaan katsoa johtuvan radan laiminlyönnistä, voi ravirata menettää seuraavan vuoden ravikalenterista ravipäivän tai korkean profiilin ravipäivä voidaan vaihtaa matalammaksi. – Keliolosuhteiden vuoksi etusuora oli pehmeä ja takasuora kova. Olen erittäin pahoillani tilanteesta, kommentoi tilannetta Mikkelin raviradan toimitusjohtaja Kari Tiainen. Suomen Hippoksen hallitus käsitteli Mikkelin Kavioliiga-ravien peruuttamista ja Mikkelin raviradan asiasta toimittamaa selvitystä. Mikkelin 21.10
Se on toiseksi eniten Euroopassa. Ensimmäisen kerran hän ohjasti 100 voittoa Suomessa 1980. Kenen tahansa on voitava nostaa esiin huomaamiaan epäkohtia tai kehittämiskohteita ilman pelkoa mustamaalaamisesta tai ulkopuolelle sulkemisesta, painottaa Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää. . Hallitus toteaa, että kulttuurinmuutoksen tukeminen otetaan vakavasti tarkasteluun ensi vuoden kehitystoimenpiteissä. 2.11 torstairavien kolmannen lähdön jälkeen ratavalot sammuivat. Turvallisen ja reilun ilmapiirin edistämistä tullaan edellyttämään jokaiselta raviradalta osana raviratojen laatukriteeristöä ja päivitettäviä raviratasopimuksia. Vian selvittämisen jälkeen ravit päädyttiin keskeyttämään. Putki on kestänyt jo 44 vuotta. Ravihevosten kenkäpakko alkaa marraskuun puolivälissä Ravikilpailusääntöjen mukaan ilman kenkiä kilpaileminen on kielletty 15.11.-15.3. lusivat esittää huolensa raviradan toiminnasta nimettömänä. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen. Seuraavan kerran hevosilta saa sääntöjen puitteissa riisua kengät kilpailuissa 16.3.2024 alkaen. 97 . Kengäksi määritellään tavanomaisten kenkien lisäksi päärynä-, muovija idioottikenkä. – Nopeasti kävi ilmi, että ratavalot ovat oikosulussa ja sulakkeet paloivat vaihtamisen jälkeen aina uudestaan. ajanjaksolla. 2.11. marraskuuta, eikä kenkäpakon alkamista selkeyden vuoksi siirretä, vaikka olosuhteet jonakin vuonna sallisivat kengittä ajamisen pidempään. Taustalla on hevosten hyvinvoinnin varmistaminen. Kaarteiden ja takasuoran ollessa ilman valoja, raveja ei voida turvallisuussyistä jatkaa. Myös Porin lauantain 4.11.2023 Kavioliiga-ravit jouduttiin perumaan rataolosuhteiden vuoksi vain noin puoli tuntia ennen ravien alkua. Kavion pohjan pinnoitus ei ole kenkä. Olemme tilanteesta hyvin pahoillamme ja tiedotamme kanavissamme lisää, kun saamme asiasta uutta tietoa, kerrottiin Jokimaan tiedotteessa. – Sään aiheuttamat haasteet ovat olleet raviradan tiedossa jo usean päivän ajan. Suomen Hippos vaatii Porin raveilta selvityksen peruutuksen syistä ja radanhoidon toimenpiteistä. Sen jälkeen rajapyykki on ylittynyt vuosittain. Elokuussa 70 vuotta täyttänyt Kontio oli syntymäpäivänsä aikoihin voittanut urallaan yli 11 750 lähtöä. – Turvallisesta ja epäkohtiin puuttumiseen kannustavasta ilmapiiristä huolehtiminen on jokaisen alan toimijan vastuulla. hän sai Solvallassa täyteen 100 voittoa Ruotsissa tälle vuodelle. Kengän tehtävä on suojata kaviota liialta kulumiselta. Kärkikenkä määritellään kesäaikana (16.3.-14.11.) kengäksi, mutta talvella (15.11.-15.3.) kärkikenkä ei ole kenkä, eikä se siten ole riittävä kengitys ko. Se kertoo alalla edelleen voimassaolevasta kulttuurista, jossa epäkohtiin puuttumisesta on koettu aiheutuvan negatiivisia seuraamuksia asiasta ilmoittaneelle. Torstaina Porista ilmoitettiin, että ravit pystytään ajamaan eikä varasuunnitelmaa tarvita, kommentoi tilannetta Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää. Kenkäpakko alkaa sääntöjen mukaisesti joka vuosi 15. Kengän voi kiinnittää nauloilla tai liimalla. Jorma Kontio sai 100 voittoa täyteen tänäkin vuonna Raviohjastaja Jorma Kontio on yksi ravija kärryurheilun suurimmista legendoista. Ratamestari on isoilla raviradoilla se kaikkein tärkein henkilö. Tilanne on selvitettävä nyt perinpohjaisesti, Mäenpää jatkaa. Kesällä on helpompaa, mutta talviset vaihtelevat olosuhteet ovat haaste radan hoidolle. Hiljattain tehdyn ratavaloremontin takia epäilemme, että vika on ohjausjärjestelmässä, ei suoranaisesti valoissa. Jokimaan raviradalla Lahdessa oli teknisiä ongelmia. välisenä aikana. – Hippoksen puolesta olemme äärimmäisen pahoillamme kilpailijoille ja yleisölle aiheutuvasta haitasta. Varasuunnitelma siirtää ravit toiselle paikkakunnalle oli olemassa ja mahdollinen, sillä jo tiistaina oli selvitetty, että ravit voidaan ajaa Turussa
Asiakkaamme ovat ottaneet ilmoituksen hyvin vastaan ja olemme iloisia siitä, että pystymme jatkossa tarjoamaan meidän asiakkaillemme vieläkin laajempia palveluita. Hevosopisto Ypäjällä tunnetaan vahvasta perinteestään hevosalalla ja tarjoaa erinomaiset resurssit hevosten koulutuksen ja valmennuksen saralla. Sen myötä ensi vuonna maakuntaja kesäratojen maksamien palkintojen kokonaissumma tulee olemaan yli 24 miljoonaa euroa. Hassan Iber ja Hanna-Maria Korpi tuovat mukanaan laajan osaamisen ja intohimon nuorten ratsuhevosten kehittämiseen. Raviratojen tukihaut ovat parhaillaan käynnissä ja maakuntaratojen saaman palkintotuen määrä tulee olemaan ensi vuonna noin 21,3 miljoonaa euroa. Hevosten kanssa Talikalla takkusi kisassa. Olemme kiitollisia Helille (Kivimäki-Manner), että saimme tällaisen mahdollisuuden, kertovat Iber ja Korpi. sija. Palkintokokonaisuudella halutaan kehittää elinvoimaista raviurheilua ja hevoskasvatusta. Kilpailusta irtosi lopulta 12. Samaan aikaan palkintotukea tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan kotimaisen kasvatuksen, hevosenomistajuuden kiinnostavuuden sekä lajin harrastajien ja ammattilaisten tueksi. E nsi vuonna Suomen ravikilpailuissa jaetaan palkintorahaa yhteensä noin 500 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. – Ei ne oikein maaliin asti meinanneet tulla, hän totesi. Positiivisia odotuksia on totta kai, mutta emme hyppää tuntemattomaan vaan olemme tietoisia siitä mitä Hevosopistolla on meille tarjota. Ensi vuoden palkintojen lopulliset määrät vahvistuvat, kun ministeriö tekee raviratakohtaiset päätökset palkintotuesta.. Sakari Talikka työskentelee Juho Ihamuotilan tallilla Hausjärvellä, valmentaa itse kolmea hevosta ja toimii lainaohjastajana raveissa ympäri Suomen. Tällä pyritään ylläpitämään kotimaisen hevoskasvatuksen elinvoimaisuutta sekä tukemaan laajaa joukkoa hevosalan harrastajia ja ammattilaisia kustannusten noustessa. Kuva: Hippos/ Maisa Hyttinen 12. Palkintorahoihin puolen miljoonan nousu Hassan Iber ja Hanna-Maria Korpi Hevosopistolle Neljä vuotta kestänyt ajanjakso Ruohojärven kartanolla päättyy joulukuun alussa, kun nuoriin ratsuhevosiin erikoistunut pariskunta, Hassan Iber ja Hanna-Maria Korpi, siirtyy uusiin haasteisiin Ypäjän Hevosopistolle. – Suomalainen hevoskasvatus ja raviurheilu nojaavat pienkasvattamiseen ja laajaan harrastajapohjaan huippu-urheilun rinnalla. Tämä on ensisijaisen tärkeää nyt, kun yleinen taloudellinen tilanne on haastava ja samaan aikaan alan on pystyttävä vastaamaan käynnissä olevaan toimintaympäristön muutokseen. – Olemme hyvillä mielin ja innostuneita tulevasta. – Ravipäivien määrä vähenee 32:lla. sija kokelasohjastajien EM-kisoista Riihimäkeläinen Sakari Talikka, 23, sai rutkasti kisakokemusta kokelasohjastajien EM-kisoista Maltalta. Palkintorahojen nousu halutaan kohdentaa ensi vuonna Nuortenja Tammasarjojen lisäksi arkipäivien ravilähtöihin sekä sunnuntairaveihin. 98 Saksittua Sakari Talikka ajoi ensi kertaa kilpaa ulkomailla. Pariskunta on saavuttanut merkittävää menestystä erityisesti nuorten ratsuhevosten koulutuksessa ja kilpailuissa. Palkintokertymän jaossa halutaan ensi vuonna huomioida kasvatusta tukevien Nuortenja Tammasarjojen lisäksi nimenomaan arjen toimijuuden tukeminen, kertoo Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää Palkintorahan määrän nousua selittää kolme asiaa; ensi vuonna kalenterista vähennettävien ravipäivien palkintoraha voidaan kohdentaa kalenteriin jääville ravipäiville, maaja metsätalousministeriöstä nuorten hevosten palkintoihin kohdennettava lisärahoitus sekä nousseet ennakkomaksukertymät
Lisää Canter Lahjapaketin matkaan sopiva shampoo Carr & Day & Martinin valikoimasta SÄIHKETTÄ SÄHKÖISTÄMÄTTÄ CARR & DAY & MARTIN CANTER LAHJAPAKETTI Valitse näistä upeista lahjaideoista mieluinen lahja pukinkonttiin hevosihmiselle! JOULUN ODOTUKSEEN JA LAHJAIDEOITA!. 1.2 kg antaa 60 päiväannosta, riittoisa. Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo • puh. Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa Psylliumin siemenet poistavat tehokkaasti ylimääräisen maa-aineksen hevosen suolistosta! Lisää suoraan kostean rehun joukkoon. Riittoisa, viisi kiloa riittää kahteen terapeuttiseen puhdistuskuuriin! Tärkeimmät pääkivennäiset ja hivenaineet sisältävä mineraalivalmiste ruokinnan tueksi. Ei tarvitse liottaa tai turvottaa. Nestemäinen B-vitamiinilisä, joka sisältää B1-, B2-, B6ja B12-vitamiinit. Suositellaan käytettäväksi karvanvaihdon yhteydessä ja kovassa rasituksessa. Todella maistuva, 1 litra antaa 34 päiväannosta. 020 712 1515 Löydä lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu lisää tuotteisiin www.fysiohealing.fi Eclipse Biofarmabin Eclipse Biofarmabin TUOTTEIDEN ULKONÄKÖ UUDISTUU! TUOTTEIDEN ULKONÄKÖ UUDISTUU! PSYLLIUM 2.5 kg, 5 kg ja 25 kg BIOMINERAL TOTAL 1.2 kg ja 3.6 kg B-FEEDER 1 L, 2.5 L ja 5 L Kestävät ja sähköistämättömät, luonnonkuituiset Borstiq-harjat, moneen makuun UPEASSA LAHJAPAKKAUKSESSA Canter Mane & Tail 500 ml antamaan upean kiillon harjalle ja hännälle ja Dream Coat 500 ml karvan viimeistelyyn
Uutuus!. PAL.VKO 2024-01 274563-2305 BEMER Horse-Set. Hevosesi hyvinvointiin. ~ Parantaa mikroverenkiertoa ~ Tukee elimistössä parasympaattisia prosesseja ~ Tehostaa rentoutumista ja palautumista suorituksen jälkeen ~ Parantaa suorituskykyä ~ Optimoi suorituksia paremman elastisuuden avulla ~ Vähentää ja ennaltaehkäisee tulehdusalttiutta ~ Tehostaa loukkaantumisen jälkeistä kuntoutumisprosessia ~ Parantaa anestesiakokemusta ja toipumista leikkauksen jälkeen BEMER Nordic · Itsehallintokuja 6 · FI-02600 Espoo +358 20 743 9070 · info@bemernordic.com · www.bemernordic.com VETERINARY.BEMERGROUP.COM Täydennä optimaalinen hoitotulos uudella lisälaitteella: käytännöllinen ja monipuolinen kaulakappale