6/17 6,90 isän ja isoisän jalanjäljissä Janita Antti-Roiko Omasta verestä apu kesäihottumaan Erään hiekansyöjän tarina Lieväkin nestevaje voi altistaa ummetusongelmille Hevosalan tutkinnot nykyaikaan Passionate Kemp palasi kotiin Eija Pöyhönen unelmatyössään
Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. 59 KUNKKAREIDEN ylijäämämateriaalit Globe Hopen kierrätykseen. 76 KOUVOLAN ravirata nojaa omaleimaisuuteen. 42 HEVOSVALTIOPÄIVILLÄ korostettiin alan tärkeyttä. 17 KYRA KYRKLUD ehdolla vuoden taustavoimaksi. 44 EL CARILLO ja Jouni Heikinheimo päättivät uransa huipulla. ISSN 1455-0547 Knuutilan Veikko kilpaili ensin kouluja esteratsastuksessa, mutta kun sen kanssa kokeiltiin kenttäratsastusta, osoitti se heti monipuolisuutensa ja soveltuvuutensa lajiin. 09-413 97 354 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 46 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Kannen kuva: Tarja Pitkänen Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Nyt Suomen mestaruuksia on viisi. 70 MIRA LEHTO valmentaa suurella sydämellä. Niin saataisiin lisättyä kotimaista kasvatusta niin määrällisesti kuin laadullisestikin. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi Ilmoitusmyynti Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Mari Ahola-Aalto. Nykyisin, kun yhä harvempi tamman omistaja on ammattilainen, tarvitaan kasvatusprosessin osaajia. 18 JANITA ANTTI-ROIKO isän ja papan jalanjäljissä. 27 EIJA PÖYHÖNEN on unelmaammatissaan. Nykyisin kaikki hevosalan ammatit ovat palveluammatteja, ja tämä puoli on nostettu vahvemmin esille koulutuksessa. 12 ELÄINLÄÄKÄRI Raija Hallamaa löysi ratkaisun kesäihottumaan. Kaikki osaamisalat pitävät sisällään asiakaspalvelua. 38 38 KNUUTILAN VEIKKO on viisinkertainen kenttämestari. 60 HARJUSSA KÄYTTÖÖN yksilölliset opintopolut sekä enemmän oppimista työpaikoilla. 16 KILPARATSASTAJA Mikael Forstén Ratsastajainliiton puheenjohtajaksi. 4 n Pääkirjoitus 6 16-VUOTIAS, Suomen menestynein ravihevonen Passionate Kemp totuttelee elämään kotikonnuilla Seinäjoella. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Sisältö 6/2017 Asiakaspalveluosaaminen yhä tärkeämpää Hevososaaminen on keskeinen asia myös tulevaisuuden hevosalan ammattilaisten koulutuksessa, mutta sen rinnalle on noussut yhä vahvemmin myös hevosen hyvinvoinnin ymmärtäminen. 22 KONITOHTORI: Ähkyoireita havaitessa kannattaa aina pyytää eläinlääkäri paikalle arvioimaan tilanteen vakavuus. 48 JOKAINEN hevonen sopeutuu uuteen talliin tavallaan. 52 RATSASTUSLUKIOSSA opiskellaan ja ratsastetaan. Kun puhutaan hevosen hyvinvoinnista, pitää fyysisen hyvinvoinnin lisäksi osata ottaa huomioon psyykkinen hyvinvointi. 15 ELIASISÄ veisti Sakari-pojalleen oikean puuhepan. Omistaja Virpi Lummevuo haluaa Veikon kautta antaa oman panoksensa suomenhevosen tulevaisuuteen, sillä rodun monipuolisuus ja ikiaikaisuus viehättävät häntä. 24 HIEKKAÄHKY kuriin ruokinnan muutoksilla. 11 VERMON kuninkuusravit tuottivat 505 000 euroa. On hyvä tuntea myös ihmisasiakkaan psyyken toimintaa. 30 HEVOSALAN koulutus siirtyy nykyaikaan. 66 LAUKKAA antiikin Roomassa. 74 RATSASTUSKENTÄN hyvin tehty perustyö on pitkäikäinen ja hevosystävällinen. Yksi uusi osaamisalue on hevoskasvatuspalvelujen tuottaminen. 34 ERÄÄN hiekansyöjän tarina
Taudin ensimmäinen oire on korkea kuume. Niki Finnström 8 p. Muista ehdokkaista Matti Mahlamäki sai 18 ääntä ja Tuomo Ojanperä 7 ääntä. Villiamin Kriteriumvoitto sykähdyttää Mika Forssilla asentohuimausta Terri Lehtonen voitti ensimmäisenä naisohjastajana Salamakypärät -kilpailusarjan. Erovuoroiset jatkavat Hippoksen hallituksessa Salamakypärissä ensimmäinen naisvoittaja n Turkulainen Terri Lehtonen voitti ensimmäisenä naisohjastajana Salamakypärät -kilpailusarjan. Kuva: Hippos/Irina Keinänen. Anu Penttilä 39 p. 6. Alle 25-vuotiaiden kokelasohjastajien kilpailusarjan aikaisemmat voittajat ovat Jere Kiveinen 2016, Jukka Torvinen 2015, Hannu Torvinen 2013 ja Iikka Nurmonen 2012. 10. Vaivaan ei ole lääkehoitoa tai ehkäisykeinoa, se menee ohi ajan kanssa. Ville Koivisto 48 p. 4. 14. Mika Forss kärsii asentohuimauksesta, joka menee ajan kanssa ohitse. 3. Iivari Nurminen 54 p. Salamakypärät 2017 lopputulokset: n Suomessa on viime päivien aikana tullut ilmi useita pääntautitapauksia eri puolilla maata. 12. 5 Pääntautia Suomessa 1. Forssin puolison Marjo Kivimaan mukaan tämä on kärsinyt asentohuimauksesta, joka aiheutuu sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen toiminnan häiriintymisestä. n Ohjastaja Mika Forss on joutunut perumaan työtehtävänsä muutaman päivän ajalta joulukuussa. saakka, jolloin Urheilugaala järjestetään Hartwall Areenalla. Matti Juutila 47 p. Tamara Skutnabb 58 p. Hallitukseen äänestettiin jatkamaan erovuorossa olleet Kari Eriksson 28 äänellä, Markku J. Arna Ruohomäki 73 p. 11. 8. Varsat ovat alttiita tartunnalle, opastaa Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari. Henna Halme 22 p. Jääskeläinen 27 äänellä ja Kari Lähdekorpi 26 äänellä kahdeksi vuodeksi. 7. – Mikäli tallille on tullut uusia hevosia, suositellaan kaikkien hevosten lämmön mittaamista aamuin illoin ja kuumeisten hevosten eristämistä mahdollisuuksien mukaan. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kari Eriksson. Emma Väre Vihdistä sijoittui kolmanneksi. Ellinoora Laurila 70 p. Terri Lehtonen 75 pistettä 2. Tämä riitti kokonaiskilpailun voittoon kahden pisteen erolla porilaiseen Arna Ruohomäkeen. Vermossa, missä Lehtonen ohjasti työnantajansa Harri Koivusen valmentaman Partytimen neljänneksi. n Suomen Hippoksen valtuuskunnan syyskokous äänesti kolmesta hallituspaikasta. Raviurheilun omaa vuosigaalaa juhlitaan puolestaan 20.1. Raviurheilun kaunis hetki eteni mukaan Top 10 -äänestykseen. Terri Lehtonen ja Arna Ruohomäki pääsevät tammikuussa palkintomatkalle Prix d’Ameriqueen Vincennesiin Ranskaan. Kilpailusarjan päätöslähtö ajettiin 11.11. Pääntauti-epäilystä tulee heti ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. 5. Lahden Urheiluja messukeskuksessa. 9. n Timo Nurmoksen kasvattaman, omistaman ja valmentaman Villiamin ja Jorma Kontion liikuttava voitto Ruotsin Kriteriumissa on ehdolla vuoden Sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi Urheilugaalassa. Niko Huuskola 8 p. Urheiluhetkeä äänestetään Urheilugaalan sivuilla torstaihin 18.1. Sarja on enintään 25-vuotiaiden nuorten ohjastajalupausten kilpailu. Pääntauti leviää herkästi ja aiheuttaa voimakkaat oireet. Olli-Pekka Holopainen 41 p. 14. 13. Emma Väre 71 p. Oireina ovat huimaus ja pahoinvointi, toisinaan voimakkainakin, mutta tila itsessään ei ole vakava. Tilda Niittymäki 14p. Toni Ripatti 48 p
Suomen menestynein ravihevonen. Tuntui kuin olisimme riistäneet Passionaten kodistaan, Sarianna Hietakangas kuvaa. Siellä se ehti asua lähes yhdeksän vuotta ennen paluutaan takaisin omistajilleen Talli Hietsulle, Sarianna ja Esa Hietakankaalle Seinäjoelle. 6 S uomen menestynein ravihevonen, 16-vuotias lämminveritamma Passionate Kemp, palasi Suomeen lokakuussa 2017. Passionate Kemp on menestynein suomalainen ravihevonen. Se päätti kilpauransa vuonna 2008 ja jäi sen jälkeen asumaan Menhammarin siittolaan Ruotsiin. – Paluu herätti minussa paljon tunteita, monenlaisia, ristiriitaisiakin. Kotiinpaluu sujui kuitenkin hyvin ja Passionate otti muutoksen vastaan rauhallisesti, joskin hieman hämmentyneesti. Kilpailu-uransa päätyttyä, se jäi asumaan Menhammarin siittolaan Ruotsiin. Se totuttelee uusiin hevoskaverihinsa omassa aitauksessaan. Paluu herätti omistajissa paljon tunteita ja kiitollisuutta hevosesta, joka on aivan poikkeuksellinen. Päätöstä hevosen siirtämisestä ei tehty kevyin perustein. Tamman päätettiin ottaa kotiin pitkän tähtäimen suunnitelmien vuoksi, ajatellen mikä olisi hevosellekin helpointa. Passionate Kemp palasi kotimaahan . Lokakuussa Passionate palasi Seinäjoelle
Kyselemällä tiesin varsoista. Siellä se seisoi sateessa tarhassaan. Rouva oli hienossa kunnossa turkki markan täplillä ja tuijotti minua, kääntyi paremmin nähdäkseen ja kurkotti sitten kaulaansa. Ja niinhän siinä kävi. Tuntui, että se muisti – Nyt se on kotona, soitti tyttäreni. Tosin ratakuulutukset kilpailun edetessä kertoivat, että Passionate Kemp oli voittaja. Kilpailu-uran aikana itsetietoisuus vain korostui.. Siitosura jatkui Ruotsissa. Jäin sen seuraksi. Suoritus oli huikea. Sanoin ääneen Passionate, se hirnahti ja lähti tulemaan kohti. Oli nostalginen olo, kuin ympyrä olisi sulkeutunut. 7 Jälleennäkeminen vuosien jälkeen n Ensikohtaamiseni Passionate Kempin kanssa tapahtui Vermon raviradalla. Toivoin, että jonain päivänä se palaisi kotiin. Sillä hetkellä tiesin, että tästä neidistä kuullaan vielä. Mutta hyviä ei niinkään monia. Olenhan aina ollut hevosrakas, meillä kotona oli välillä paljonkin hevosia. Jo se, miten neiti loikkasi Markku Niemisen hevoskuljetusautosta, antoi ymmärtää, että kysymyksessä oli hieman hurjemmalla luonteella varustettu hevonen. Taputtelu eikä silitys eivät tehonneet, mutta puhetta se kuunteli mielellään. Sanoinkin tyttärelleni Sariannalle, että nyt teillä on aarre käsissänne. Lähestyin kamera kädessä aitausta. Seurasin sivusta sen menestystä. En ikinä uskaltanut aidan viereen. Olin suunnattoman onnellinen, tuntui siltä, että se muisti ääneni vuosien takaa. Joskus kuitenkin ura loppuu. Anna-Leena Brännare Passionate Kemp on ollut omanarvontuntoinen persoona pienestä pitäen. Taisin sanoa, että Suomen paras tamma. Se oli valjastuskatoksessa hermostunut, souti ees taas. Ajoin 500 kilometrin matkan Seinäjoelle, heti kun pääsin lähtemään. Passionate voitti suurkilpailuja Euroopassa ja Suomessa sekä Ruotsissa. Tästä neidistä kuullaan vielä Olen hirvittävä jännittäjä, joten jäin katokseen seisoskelemaan
Pääasiassa Sariannan yksin pyörittämässä kotitallissa Seinäjoella on tällä hetkellä Passionaten lisäksi neljä muuta hevosta, joten luvassa on hieman yksilöllisempää hemmottelua. Passionate Kemp lopetti viimeiset 400 metriä 09,6-vauhtia ja voitti helposti. – Menhammarissa se oli toki laitumella yhdessä muiden kanssa, mutta onhan se kovaluonteinen hevonen. – Passionate ei ole sen tyyppinen hevonen, että sillä kannattaisi huvikseen ajaa. Hyvällä kilpahevosella kuuluukin olla luonnetta, eikä se vaarallinen ole, mutta ilmoittaa kyllä, jos ei halua jotain. Jorma Kontion ajama Passionate Kemp oli selvästi paras dramaattisesssa SM-lähdössä 2008. Sille on kehkeytynyt hyvä itseluottamus, Hietakangas kuvaa. Se on kovin totinen, kun sille laittaa kärryt perään. Hankosidevamma päätti uran Niemisen valmennuksessa Passionate oli syksyyn 2007 asti, minkä jälkeen se siirtyi Ruotsiin Stig H. Kontio käänsi ajokkinsa vapaalle radalle loppukaarteessa. Itseluottamus kohdallaan – Toistaiseksi Passionate on vielä omassa aitauksessaan ja kaveri on vieressä toisessa aitauksessa, Hietakangas kertoo. Vuosina 2004–2008 ravaamissaan lähdöissä Passionate tienasi enemmän kuin yksikään muu suomalainen ravihevonen tähän mennessä. – Passionate Kempin kohdalla he suostuivat tekemään poikkeuksen. Passionate oli hyvissä käsissä. Helmikuussa 2004 siirsimme sen Markku Niemisen valmennettavaksi Viialaan. Kokonaisvoittosumma kohosi lähes 1,7 miljoonaan euroon. Se pitää rutiineista ja viihtyy mielellään yksin omassa karsinassaan, vaikka välillä nauttii toki lajitovereidenkin seurasta. Nyt se saa siis ulkoilla itsekseen ja se onkin kovin utelias tutkimaan ympäristöä. Se päätti uransa voittoon. Menhammarissa on eläinlääkäri koko ajan paikalla, tietotaito kasvatuksessa on siellä todella hyvää ja kokemus valtaisa. Kuten Esa Hietakangas toteaa, on hyvä hevonen hyvä kaikessa. Muut lajitoverinsa se häätää halutessaan pakosalle jo pelkästään liimaamalla korvansa niskaa pitkin. Tammat ovat varsottuaan yleensä suojelevaisia ja puolustavia, joten se ei ole hyvä yhdistelmä kilpahevosten kanssa, Hietakangas toteaa. Ei enää kärryjä eteen Hoito Menhammarissa oli hyvää ja vuodet siellä sujuivat hyvin. 8 Passionaten tähänastisilla varsoille menee jo melkoisen hyvin kilparadoilla ja Hietakangas kertoo, että tuntuu hienolta seurata niiden kilpailujaan. Ensi vuoden alkupuolella 17 vuotta täyttävä tamma saa viettää kotona rauhallista siitostamman arkea. Johanssonin valmennukseen. Varsoille kysyntää Passionate Kempin tiineeksi saaminen on ollut erityisen haastavaa. Ensi vuonna hevosessa on ainesta Elitloppet-finalistiksi, hehkutti Kontio voittajahaastattelussa. – Sillähän ei ole varsoja suinkaan niin paljon kuin voisi olla,. Hyvien valmentajien vuosien varrella tekemä työ tuotti tulosta. Hoito siellä olikin todella hyvää ja asiantuntevaa. Kuluneiden vuosien aikana Hietakankaiden muut hevoset ovat ehtineet vaihtua eikä hevosista yksikään ole Passionatelle ennestään tuttu. Siittola löytyi Ruotsista. Halusimme sille parhaan mahdollisen tarjolla olevan ravivalmentajan, Hietakangas kertoo. Äitinä se on ollut mainio ja suojellut varsojaan hyvin. Kun Hietakankaat alkoivat pohtia sopivaa asuinpaikkaa Passionate Kempille, kyselivät he kokemuksia hyvistä paikoista ja esille nousi Tukholman lähellä sijaitseva Menhammarin siittola. Aidan yli on uusien toverusten turvallista tutustua, ja kun sopiva kaveri tuntuu löytyvän, voivat hevoset päästä samojen aitojen sisälle. Siellä osataan myös esimerkiksi korjata varsoista virheet jalkojen asennoissa, Hietakangas kertoo. Siittolassa on omia tammoja 120 kappaletta, ja yleensä he eivät ota hoitoonsa vieraita tammoja. Viimeisen lähtönsä Passionate juoksi joulukuussa 2008 Solvallassa. Passionate saa nyt siis meillä hieman enemmän porkkanoita ja huolenpitoa kuin Menhammarissa, Hietakangas nauraa. parista ulkoa. Hän kertoo Passionaten olevan luonteeltaan melko yksioikoinen. – Passionate Kemp oli parhaan tuntuinen, mitä se on minun ajamanani ollut. Tamma sai laukkojen myötä paikan 3. – Passionate asui meillä viimeksi vuosina 2003–2004 noin kahdeksan kuukauden ajan sen jälkeen, kun olimme ostaneet sen kaksivuotiaana kasvattajaltaan Ravitalli Kempiltä. – Meillä on nyt kaksi siitostammaa, kaksi ratsua ja yksi 3-vuotias toipilas ravuri. – Meillä on ollut aiemminkin siitostammoja Ruotsissa, ja koska meillä oli kilpahevosia kotona, koin niiden ja siitostammojen samanaikaisen pitämisen hankalaksi. Kärryjä sille ei laiteta enää perään edes huvimielessä, vaan se saa liikkua vapaasti oman mielensä mukaan. Vanha hankosidevamma uusiutui, ja helmikuussa 2009 Passionate siirtyi siitoskäyttöön
Kaudella 2008 Passionate kilpaili Ruotsista käsin ja keräsi suomalaishevosista eniten palkintorahoja, yli 230 000 euroa, sekä voitti Suomen mestaruuden. Suuren Suomalaisen Derbyn (100 000 euroa) ja Roomassa Gran Premio Tino Triossi -kilpailun (138 000 euroa). Kilpauransa Passionate Kemp päätti vuonna 2008 ja siirtyi vuoden 2009 alussa siitostammaksi. Se keskittyisi varsomisen jälkeen vain hoitamaan lastaan, Sarianna Hietakangas hymyilee. Lisäksi se on juossut kolmivuotiaiden lämminveritammojen kilometrin ratojen mailin matkan maailmanennätyksen, joka on 11,6aly. Kaudella 2004 Passionate Kemp voitti useita suuria kilpailuja, kuten Italiassa ajettavan Orsi Mangellin. Ensimmäisen varsansa se sai vuonna 2010. Tammavarsa Betty Roof on monen ihmisen yhteisomistuksessa, ja joukkoon kuuluvat niin Hietakankaat itse kuin esi. Seuraavat orit Roofer ja Roofie myytiin huutokaupassa Ruotsissa. Passionate Kemp voittikin suomalaisen Triple Crownin eli 3 -vuotiaana Kriteriumin, 4 -vuotiaana Derbyn ja 5 -vuotiaana SuurHollola Ajon. sillä niitä on saatu usein vain joka toinen vuosi. Suur-Hollola-ajon se voitti ajalla 13,2 ja ansaitsi lähdöstä runsaat 100 000 euroa. Kuva: Hippos/Irina Keinänen. Kaudella 2006 se ravasi kolmanneksi Kymi GP -kisassa huippuajalla 11,7ake, joka alittaa tammojen täyden matkan maailmanennätyksen, mutta tappioaikana se ei kelpaa maailmanennätykseksi. – Viidennestä varsasta toivoimme tammaa ja se myös tuli. Heinäkuussa 2004 se juoksi kolmivuotiaiden tammojen yli 2000 metrin matkan SE-tuloksen (13,9). 9 Suomen menestynein ravihevonen n Passionate Kemp voitti kilpauransa aikana lähes 1,7 miljoonaa euroa kotimaassa ja ulkomailla. Vuosina 2004–2008 se sijoitti 27 kertaa kärkikolmikkoon juoksemissaan suurissa kilpailuissa. Sen varsan myötä Passionate palasi myös Suomen rekisteriin, Hietakangas kertoo. Kaksi ensimmäistä orivarsaa, Rock on Roof ja Robin Roof, myytiin jo muutaman kuukauden ikäisinä suomalaiselle Onkel Investille yksityisesti. Ruotsissa Passionate ehti saada neljä orivarsaa. Kaudella 2005 tamma voitti mm. Sarianna ja Esa Hietakangas juhlivat Passionate Kempin Suomenmestaruutta vuonna 2008
Vaikka Passionate alkaa olla jo iäkäs, on terveyshuolilta säästytty, eikä se ole kilpailuaikojen hankosidevamman jälkeen kärsinyt ongelmista. Mikäli Passionatella vain riittää terveitä vuosia, on mahdollisille tulevillekin varsoille kysyntää ja Hietakankaat pyrkivät ottamaan muita mukaan mahdollisuuksien mukaan. Jaettu ilo on paras ilo, Hietakangas hymyilee. – Äitinsä veroista tuskin tulee yhdestäkään varsasta. Niiden ansiosta on maksettu myös muiden hevosten kaurat. n Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Sarianna Hietakangas Kuvat: Anna-Leena Brännare ja Sarianna Hietakangas Kotona Seinäjoella Passionate Kemp totuttelee muihin hevosiin omasta aitauksestaan. Hän jatkaa, että hänellä on hevosta kohtaan suuri kunnioitus ja nyt hän pystyy hevosta hemmottelemalla maksamaan sille takaisin kaikkea sen hänelle tarjoamia hyviä hetkiä. Kuten Passionaten kilpailuaikoinakin otimme kavereita mukaan ulkomaan kilpailumatkoille näkemään touhua. Toiveissa on kasvattaa tammasta menestyksekäs kilpahevonen sekä ennen pitkää saada se jatkamaan Passionaten sukulinjaa siitostammana. Erityinen paikka sydämessä Vaikka Hietakangas on kilpaillut muillakin hevosilla ja tallista löytyy tälläkin hetkellä neljä muuta hevosta, on Passionate Kempillä aivan erityinen paikka hänen sydämessään. Toki hyvillä hoitajilla oli osansa, mutta hevonen oli aina valmis kilpailemaan ja kunnossa pitkistä matkoista huolimatta. Siihen liittyy paljon tunteita ja tapahtumia, joten se on lähellä sydäntä. – Onhan se the one and only, Hietakangas huokaa. Yksi Passionaten menestystekijä oli myös se, ettei se hätkähtänyt matkustamista. On pitkä tie vatsasta raviradalle ja siinä tarvitaan paljon valmennusta, mutta myös onnea, että menestystä tulee, hän toteaa. Passionate Kempillä on viisi varsaa, joista viimeinen on tamma.. – Tarkoitus olisi käyttää esimerkiksi Ready Cashia, ja pystymme hoitamaan sen Suomessa, ilman että tarvitse matkustaa Ranskaan, Hietakangas paljastaa. 10 merkiksi Passionatea aiemmin hoitanut Niina Immonen. – Passionate on todella poikkeuksellinen hevonen ja on harvinaista, että sellainen osuu kohdalle. – Haluamme jakaa iloa muiden kanssa, joten siksi varsa on monen ihmisen omistuksessa. En pysty nostamaan toista hevosta sen rinnalle, Hietakangas sanoo. Vaivat väistyivät Ruotsissa asuessa. Yksi syy Passionaten kotiinpaluuseen olikin siemennyksiin liittyvä. Passionaten tähänastisilla varsoille menee jo melkoisen hyvin kilparadoilla ja Hietakangas kertoo, että tuntuu hienolta seurata heidän kilpailujaan. Valinta laittaa Passionate aikoinaan Markku Niemiselle valmennettavaksi on osunut oikeaan ja sitä on seurannut lukuisia voittoja niin kotimaassa kuin ulkomailla
– Ylitimme pääsylippujen myyntitavoitteen ja lisäksi yhteistyökumppaneiden hankinta onnistui erityisen hyvin, kertoo Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson kertoo. Hyvä tulos tullaan käyttämään yleisön ja hevosalan hyväksi. – Merkittävä ponnistus oli tietenkin toukokuun lopun Hevoset Kaivarissa -tapahtuma, joka varmasti omalta osaltaan kasvatti helsinkiläisten intoa olla mukana myös Kuninkuusraveissa, tapahtuman markkinointija pr-päällikkö Laura Ruohola uskoo. – Lisäksi tämän vuoden marras-joulukuussa on lisätty omaehtoista palkintojenmaksua, kiitos Kuninkuusravien, BlomJohansson päättää. – Tapahtuman järjestelyistä aiheutuneet kustannukset saatiin pidettyä kurissa ja vieläpä alle budjetoidun. – Teemme loppuvuodesta vielä lisää investointeja, jotka näkyvät radalla jo alkuvuodesta. Tallialuetta asfaltoidaan lisää ja pääsisäänkäynnin, portaikkojen sekä totohallin ovet uusitaan. 11 E lokuun alussa järjestettyjen Kuninkuusravien liikevaihto oli kaikkiaan 2,5 miljoonaa euroa, josta lipunmyynnin osuus oli yli 900 000 euroa. Yhteistyösopimuksien yhteenlaskettu arvo nousi yli puoleen miljoonaan. Tapahtuman tulos ylitti selkeästi budjetin. Nettotulos oli ennätykselliset 505 000 euroa. Kuva: Hippos/Laura Aalto Vermon Kuninkuusravit tuottivat 505 000 euroa Vermon Kuninkuusravit onnistuivat katsojien kannalta loistavasti ja taloudellinen tulos oli reilusti plusmerkkinen. – Päätimme Vermossa heti alkuun, että markkinoinnissa Vermon Kuninkuusravien lipunmyynti oli arvoltaan 900 000 euroa. pitää ottaa koko Suomen ohella erityisesti huomioon pääkaupunkiseutu ja aivan Vermoa lähellä olevat ihmiset. Tapahtumaan saapuneista pääkaupunkilaisista lähes joka kolmas oli Kuninkuusraveissa ensimmäistä kertaa ja joka kymmenes oli ensikertaa missään ravitapahtumassa. Vermon alueeseen tehdään lisäsatsauksia ja myös hevosenomistajat hyötyvät. Tunnelma nousi 55 000 kävijän ja onnistuneiden järjestelyjen ansiosta kattoon. – Kilpailijoita taas ilahduttavat uusi tallikahvio ja ohjastajien sosiaalitilan remontti, Blom-Johansson sanoo. Tehdyn kävijätutkimuksen mukaan Kuninkuusravit jättivät pääkaupunkiseudulle noin 10,8 miljoona euroa. Sade alkoi jälleen sunnuntaina ennen kuninkuuskisan kolmatta osalähtöä. Sisätiloissa totohalliin ja neuvottelutiloihin tulee pieniä muutoksia, Blom-Johansson kertoo. – Kaikkiaan Vermon Kuninkuusravit toimivat hyvänä mallina siitä, miten voidaan huomioida sekä tutut, jokavuotiset kävijät, ja yhtä aikaa aktivoida uusia, tässä nimenomaisessa tapauksessa tapahtumatarjonnan keskellä asuvia kuluttajia, Ruohola kommentoi. Loppuvuoden palkintoihin on tulossa pieniä korotuksia. Espoon ja Helsingin kaupunkien tuki oli tärkeä ja myös talkoolaisten suurella määrällä oli merkittävä vaikutus positiiviseen tulokseen, BlomJohansson kiittää. Kaupunkilaiset löysivät ravit Vaikka tapahtuman kävijät saapuivat paikalle ympäri Suomen, houkuttivat Kuninkuusravit erityisesti pääkaupunkiseudun väkeä, sillä lähialueilta saapui enemmän katsojia aiempiin vuosiin verrattuna. ?. Tulos ilahduttaa monia Ennen Kuninkuusraveja Vermon alueelle tehdyt investoinnit ilahduttavat Vermon asiakkaita ja hevosten taustavoimia vielä pitkän aikaa. – Yleisöalueella istumakatsomon ja ravintolakatsomon ikkunalaseja vaihdettiin, pysäköintialue aidattiin, katsomorinne asfaltoitiin ja aitioihin asennettiin ilmastointi
Se oli Hallamaalle alkusysäys ryhtyä tutkimaan, voisiko seerumia käyttää jollakin lailla hyväksi myös kesäihottuman hoidossa. Seerumi on veren se osa, josta Eläinlääkäri Raija Hallamaa on tutkinut kesäihottumaa jo parikymmentä vuotta ja löytänyt siihen maailmanlaajuisestikin mullistavan hoidon. Naapurissa Pusulassa asuu Rähin-Poika, yksi tutkimuksen terveistä kontrollihevosista, joiden verinäytteitä verrattiin sairaiden näytteisiin. Raija Hallamaa on toiminut eläinlääkärinä yli kolmekymmentä vuotta. 90-luvun lopulla hänellä oli kaksi tutkittavaa hevosryhmää, josta toinen sai nyt tehokkaaksi osoittautunutta seerumivalmistetta, ja toinen muuten samalla lailla tehtyä, mutta ilman seerumin lisäystä. Idea ihokasvaimen hoidon tutkimuksesta – Kun meidän hevosellemme tuli kesäihottuma, tiesin, ettei hoitoa ole. – Kesäihottuma on yleisin hevosen elämänlaatua heikentävä allerginen ihosairaus, johon ei ole ollut sopivaa hoitoa. Eläinlääkäri Raija Hallamaa tutki sairautta vuosia, ja myös löysi siihen mullistavan ratkaisun. Pahimmillaan hevosia on jopa jouduttu lopettamaan sairauden vuoksi. 70 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista hevosista sai apua hevosen oman veren seerumista tehdyllä valmisteella. Hallamaa työskentelee Nummelan Eläinlääkärit -klinikalla. Hän asuu Lohjan Pusulassa. 12 K esäihottuma aiheuttaa hevosille kovaa kutinaa ja hevosen iho menee rikki hankaamisesta. Kesäihottumaa esiintyy kaikkialla, missä polttiaisia on. Omasta verestä apu kesäihottumaan Oireet hävisivät 70 prosentilla tutkimukseen osallistuneista hevosista Kesäihottuma on tähän saakka ollut hevosten omistajien pelkäämä vaiva, johon ei ole ollut parantavaa hoitoa. Väitöskirja osoittaa, että tilastollisesti merkitsevä joukko, 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista hevosista sai avun sairauteen hevosen oman veren seerumista tehdyllä valmisteella. Tuohon hoitoon käytettiin sekä hevosen omaa kasvainkudosta että hevosen omaa seerumia, josta eristettiin proteiinit, ja näistä tehtiin rokote, jolla kasvaimet pienenivät. – Kiinnostuin aiheesta, kun oma hevoseni sairastui, kertoo eläinlääkäri Raija Hallamaa, jonka kesäihottumaa käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa tänä syksynä. Tähän saakka polttiaisten aiheuttamaan sairauteen ei ole tunnettu parantavaa hoitoa. Hevosia Hallamaalla on ollut aina, pikkutytöstä saakka, ja ammatinvalinta olikin aikanaan helppo. Lievä, keskivaikea ja vaikea kesäihottuma hevosen harjan ympäristössä.. Tein samaan aikaan tutkimusta Helsingissä Bioimmunoterapian laitoksella, kehittelimme hevosten yleisimpään ihokasvaimeen immunologista hoitoa, muistelee Hallamaa. Hallamaa on tutkinut asiaa parikymmentä vuotta
Culicoides-suvun polttiaisia on olemassa yli tuhat lajia. Kesäihottuman vaivaamaa hevosta on meillä usein kutsuttu hankuriksi. Joillakin hevosilla oireet ovat pahemmat elo– syyskuussa. Vaurioitunut iho kutisee ja tämä johtaa kutina-hankaamiskierteeseen. Polttiainen imee verta imukärsällään. – Neljä viikkoa on liian lyhyt aika, jotta täydellistä paranemista olisi ehtinyt tapahtua, mutta jo näistäkin tuloksista tiesin, että tutkimusta kannattaa jatkaa. Sitä on pyritty ehkäisemään tai hoitamaan ihottumaloimilla, hyönteiskarkotteilla, ihovoiteilla, antihistamiineilla ja kortisonilla. Hevonen hankaa tavallisesti harjaa, häntää ja otsaa. 13 . Aikuinen polttiainen on noin 1–1,5 millimetriä pitkä. Polttiaiset muistuttavat ulkonäöltään surviaissääskiä. Hevonen on herkkä polttiaisen syljelle. Kesäihottuma aiheuttaa kovaa kutinaa ja hevosen iho menee rikki hankaamisesta. Sen pistin muodostuu kolmesta eri osasta, ja sitä reunustavat terävähampaiset leuat, joilla se tekee reiän ihoon. Oireet alkavat yleensä toukokuussa ja loppuvat lokakuun lopulla. Sairaus puhkeaa yleensä 2–6 vuoden iässä, mutta jo 1-vuotiailla hevosilla kutina voi alkaa loppukesästä. (Hulden & Hulden 2014 mukaan Suomessa olisi kirjattu 25 lajia.) Polttiaisia esiintyy kaikkialla Suomessa, eniten pohjoisessa ja idässä, missä on paljon vesiä. Neljän viikon kokeen aikana osoittautui, että oireet pahenivat puolella lumehoitoa saaneista, kun taas seerumivalmistetta saaneessa ryhmässä vain seitsemällä prosentilla. Kesäihottumaan ei ole ollut parantavaa hoitoa. Kesäihottumalle herkkiä rotuja ovat suomenhevoset, islanninhevoset, shetlanninponit, russponit, friisiläiset ja Andalusian-hevoset. Suomessa polttiaisia on noin 70 eri lajia. puuttuvat verisolut ja veren hyytymistekijät. Tämän jälkeen Hallamaa seurasi tutkimuksessa mukana olleita hevosia kahden kesän ajan, ja sen jälkeen omistajat ilmoittivat kaavakkeella, mitä oireille oli tapahtunut.. Polttiaisia eniten pohjoisessa ja idässä n Kesäihottuma (summer eczema) on Culicoides-suvun polttiaisten aiheuttama yliherkkyys. Pisto aiheuttaa punoitusta ja polttavan tunteen
Tutkimuksessa ja omille asiakkaille tarvittu seerumivalmiste on tehty Nummelassa, Nummelan Eläinlääkärien tiloissa. Omistajilta kerätyn tiedon perusteella seerumivalmistetta saaneista hevosista 70 prosenttia oli saanut apua, 16 prosenttia ei saanut apua ja 14 prosenttia omistajista ei ilmaissut selvää kantaa. Lisäksi Hallamaa kartoitti kesäihottuman kliinistä kuvaa kansallisella hevosrodulla suomenhevosella. Kesäihottuman hoito on kiinnostanut laajalti hevosten omistajia ja Hallamaa onkin usein esitelmöinyt aiheesta. Kun olen esitelmöinyt aiheesta, moni hämmästyy, kun sanon, että viisisataakiloinen hevonen voi pahimmillaan päätyä hautaan näiden muutaman millin pituisten hyönteisten takia. Nyt Hallamaata kiinnostaa, voisiko hevosen omaa seerumia käyttää myös muiden allergioiden hoidossa, joten harrastuskuluja riittää edelleen – tutkimustyö jatkuu. Varsinaisiin kaksoissokkotai parivertailututkimuksiin osallistuneilta Hallamaa ei veloittanut mitään, muut ovat maksaneet 42 euroa. Neljän viikon seerumivalmistehoidon jälkeen ei eroa ollut enää. Haitallisia sivuvaikutuksia ei todettu. Vaikka otettaisiin huomioon niiden osuus, jotka jättivät vastaamatta, ja oletettaisiin että näiden joukossa on sellaisia, joilla oireet eivät ole helpottaneet,hoidon positiivinen tulos on edelleen tilastollisesti merkitsevä. Vastaväittäjänä oli dosentti, apulaisprofessori Petteri Nieminen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena on professori Outi Vainio. – Lisäksi seerumivalmisteen fosfolipidipitoisuudella ja oireiden voimakkuudella havaittiin selvä yhteys. n Teksti: Tarja Pitkänen. Suomenhevosilla kesäihottuma puhkeaa tavallisesti viiteen ikävuoteen mennessä, ja useimmilla oireet olivat kohtalaisen voimakkaita, mutta vain 11 prosenttia kärsi kaikkein vakavimmista oireista. – Vastasin, että harrastuskuluihin menee, Hallamaa nauraa. Maailmanlaajuisia markkinoita Hallamaa ei omalle yritykselleen edes tavoittele: valmistusprosessi on kaikkien käytettävissä. – Aikaahan piti käyttää paljon. Lipidejä analysoimaan Kun kaksitoista vuotta oli kerätty tietoa ja tulos näytti niin hyvältä, Hallamaa halusi tietää, mihin onnistuminen itse asiassa perustuu. 14 Väitöskirja Helsingin yliopistoon n ELL Raija Hallamaa väitteli syyskuun lopussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Phospholipids in equine summer eczema and its therapy” (Fosfolipidit hevosen kesäihottumassa ja sen hoidossa). – Valmisteen tekee meidän pitkäaikainen, laboratoriotyöstä vastaava perushoitajamme Leena Wathen, jota kyllä aina nimitän tässä asiassa meidän ylihoitajaksemme, sanoo Hallamaa. Vastauksia kahdentoista vuoden tutkimuksessa oli 301 eli 88 prosenttia mukana olleista 343 hevosesta. Hallamaa keräsi kokemuksia seerumivalmisteen käytöstä 12 vuoden ajalta hevosten omistajien antamien tietojen mukaan. Selvisi, että itse hevosen seerumissa runsaimmin esiintyvien fosfolipidien pitoisuudet olivat kuitenkin kesäihottumaa sairastavilla hevosilla merkitsevästi pienempiä kuin terveillä. – Dosentti Thomas Tallberg esitti, että täytyy olla kysymyksessä lipidien eli rasvojen vaikutus. 12 vuoden tutkimus Koska kyseessä on maailmanlaajuisesti uusi hoitomuoto, piti koota tietoa pitkältä ajalta. Kaikkia hevosia en voinut itse käydä katsomassa ja keräämässä verinäytteitä, mutta paikallisten eläinlääkäreiden avustuksella saimme näytteet valmistetta varten myös kaukana olevilta hevosilta. – Kesäihottuma on iso ongelma suomenhevosilla. – Meillä oli se hypoteesi, että sairastuneille hevosille tulisi seerumista enemmän lipidejä valmisteeseen, ja näin osoittautuikin sitten olevan; sairaiden hevosten seerumivalmiste sisälsi merkitsevästi enemmän fosfo lipidejä verrattuna terveiden seerumista tehtyyn valmisteeseen. Kun Hallamaa aloitti tutkimuksensa 90-luvun lopulla, ei ollut olemassa sellaista analytiikkaa, jolla olisi pystynyt tutkimaan lipidejä, niiden tuhansia erilaisia molekyylejä. Puskaradio toimii – Jo tutkimusta tehdessäni hoidin valmisteella kaikkia kesäihottumaa sairastavia hevosia, joista otettiin yhteyttä, sillä puskaradio toimi ja kyselyjä alkoi tulla joka puolelta Suomea. Vaikka tutkimuksen tulos oli suorastaan mullistava, Hallamaa ei ole halunnut rahastaa keksinnöllään. – Hinnan kuultuaan eräskin hevosen omistaja sanoi, että tuohan ei ole mitään, kun häneltä on tähän saakka mennyt pelkkiin voiteisiin tuo summa viikoittain. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. Sitä ei toistaiseksi tiedetä, miksi näitä fosfolipidejä näyttää rikastuvan sairaiden valmisteeseen, vaikka lähtökohtaisesti niiden pitoisuus seerumissa on pienempi kuin terveillä. – Minulla oli alusta alkaen se lähtökohta, että valmisteen pitää olla edullinen, että se on kaikkien ulottuvissa. Seerumivalmiste sekoitetaan sokeriin, ja sitä annetaan hevoselle kerran päivässä aluksi määrätyn perusjakson mukaan ja sen jälkeen yleensä yhdestä kahteen viikkoon kuukaudessa kesän ajan. Fosfolipidit ovat rasvoja, jotka osallistuvat moniin elimistön puolustusjärjestelmän reaktioihin. Sain näytteet sinne analysoitavaksi vuonna 2012. Siitä tuli sitten ajatus, että täytyy jatkaa ja analysoida lipidejä. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjä kysyi Hallamaalta, miten hän on rahoittanut tutkimuksensa, kun ei ole apurahoja hakenut tai juurikaan saanut. Tulos olikin sitten mullistava: 67 prosentilta oireet olivat helpottaneet. – Mutta sitten massaspektrometriset analyysimenetelmät kehittyivät, ja Suomessa tehtiin uranuurtavaa lipiditutkimusta Helsingin Biomedicumissa
n. Käsittääkseni tuota lipastoa ei Walden hyväksynyt tuotantoon, joten se on aivan uniikki kappale, kuten tuo minun heppanikin, Sakari Järvelä kertoo. Kreikasta löydetty puuhevonen on tehty noin 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suurin osa huonekaluista valmistettiin tuolloin kovasta ja kestävästä koivusta tai visakoivusta, Sakari Järvelä kertoo. 15 E läkepäiviä viettävän Sakari Järvelän, 64, kotona Varsinais-Suomessa Perttelissä on lipaston päällä kunniapaikalla yli 60-vuotias koivusta veistetty puuhevonen. Puuhevonen on 20 cm pitkä ja 17 cm korkea. – Isäni on veistänyt sen suurimmaksi osaksi puukolla eikä työ ole ollut kovinkaan helppo, sillä se on valmistettu koivusta ellei jopa visakoivusta. Tyyliteltyjen hevosten lisäksi oikeaa eläintä tarkasti kuvaavia puuhevosia on löydetty varhaisimmista ajoista lähtien. Puuhevonen veistetään nimensä mukaan puusta. Vuonna 1954 Järvelän perhe muutti Espooseen ja Eliasisä teki rakennustöitä eri puolilla pääkaupunkia. Hevosen harja ja häntä voidaan tehdä myös jouhesta, pellavasta, narusta tai köydestä. Puuleikkikalujen klassikko valkoinen keskiö. vetoalustaansa. Kun pikku-Sakari sai hevosen, se seisoi uljaasti venäjävihreän vanerisen lavan päällä. – Lavitsassa oli kiinni naru, josta sitten minä ja kaverini vedimme heppaani pitkin pihatannerta. Pohjanmaalla Kaustisilla Järvelän kylässä syntynyt Elias Järvelä (1921–1989) oli puuseppänä itseoppinut mies ja elätti perheensä sodan jälkeen Valkeakosken patruunan, vuorineuvos Juuso Waldenin (1907–1972) huonekalutehtaassa mallipuuseppänä. Sakari Järvelän puuhevosella ei ole nimeä. Osittain tummaksi petsattu hevonen on säilynyt ikäänsä nähden hyvin. n Leluna puuhevonen on tunnettu Euroopan ohella jo muinoin ainakin Persiassa, Kiinassa ja Egyptissä. Puuhevosia tehtiin paitsi kotona, myös puusepän käsityönä, vankiloiden verstaissa Suomessa 1870-luvulta lähtien, samoin kuin teollisesti tehtaissa. – Useinhan se jäi pihamaalle vesi-, räntäja lumisateeseen ja pyöri hiekassa, mutta silti 95 prosenttia väristä on jäljellä ja muutoin heppa on aivan ehjä. Lavan alla oli punaiset noin viisisenttiset puiset pyörät, joissa oli Elias-isä veisti Sakari-pojalleen suomenhevosen Oikea puuheppa Lavitsalla pyörien päällä seisova hevonen oli Sakari Järvelälle mieluinen lelu, joka on seurannut Sakarin matkaa lapsesta eläkeläiseksi. Hevonen on alun perin lähtöisin Ruotsin Taalainmaalta, Moran kunnasta. – Puuhevoseni on yhden tuollaisen mallilipaston päällä. Pyörät oli kiinnitetty messinkisillä nupeilla. Vetonaru jouduttiin kyllä uusimaan useamman kerran. – Sain sen 1950-luvun alkupuolella todennäköisesti joululahjaksi. Hepan alusta ja renkaat ovat ajan saatossa kadonneet, mutta kavioiden pohjassa näkyy edelleen jäljet, joista hevonen on ollut kiinnitettynä. – Hepaksi sitä olen aina kutsunut. Maailman kaikkien aikojen kuuluisin puuhevonen lienee Troijan puuhevonen. Keinuhevosessa on istuinosa ja hevosen kaulassa tapit, joista pidetään kiinni keinuttaessa. Taalainmaanhevonen on puusta veistetty, useimmiten punaiseksi maalattu hevonen, jonka pintaan on maalattu koristekuvioita. Pienimmät hevoset ovat kooltaan muutaman senttimetrin. Isäni valmisti tehtaan verstaassa mallikappaleita, joista patruuna kävi valitsemassa, mikä lähti tuotantoon. Puuhevoselle tehtiin usein myös satula, valjaat ja muita tarvikkeita kuten kärryt, reki tai hevostyövälineitä. – Sodan jälkeen huonekaluista oli puutetta. Olin silloin vajaan vuoden vanha, joten minulla ole varsinaista muistikuvaa tapahtumasta. – Tuolloinhan lapset saivat lahjaksi kireitä pipoja ja puisia leluja, Sakari Järvelä nauraa ja sanoo puuhevosen olleen pikkumiehelle kuitenkin erittäin mieluinen lelu. Maailman suurin taalainmaanhevonen on 13 metriä korkea ja se sijaitsee Avestassa Ruotsissa
Teemavuodelle järjestetään mm. Lähde: SRL www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky. Tallijärjestelmä uudistettu Reilu Peli, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Ratsastajainliiton toiminnassa tärkeitä arvoja. Kansainvälisiä kisoja ensi vuonna Ensi vuonna kilpaillaan kahdeksan lajin MM-kilpailut Yhdysvalloissa Tryonissa, Pohjois-Carolinassa. Ypäjän Hevosopisto nimitettiin viralliseksi Hevosurheilun valmennuskeskukseksi vuonna 2017, ja se sai myös luvan käynnistää ratsastuksen ammattivalmentajatutkintoon johtavan koulutuksen. Ratsastusseuroihin koulutetaan Reilun Pelin lähettiläitä. Molemmat hankkeet ovat erittäin merkittäviä virstanpylväitä Ratsastajainliiton urheilutoiminnan kehittämisessä. Syyskokouksessa oli paikalla 242 jäsenseuraa, joilla oli 722 ääntä, sekä 78 yhteisöjäsentä 78 äänen kera, eli ääniä on yhteensä 800. Hallituksen erovuoroisia jäseniä olivat Sofia Vikman ja Satu Väihkönen sekä puheenjohtaja Laura Airaksinen. Henkilöitä oli läsnä 190. Merkittävin kansainvälinen tapahtuma on lokakuussa järjestettävä Helsinki International Horse Show, jossa on mukana muun muassa esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu. Ratsastustuntien kysyntä on kääntynyt kasvuun. Suomen taloudellinen tilanne on muuttunut nopeasti myönteiseen suuntaan, mikä on huomattu myös ratsastuskoulutoiminnassa. Suomessa järjestetään kansainväliset kilpailut este-, koulu-, kenttäja matkaratsastuksessa. On uusi aspekti tehdä työtä koko liiton puolesta. Aisa Aarnio-Wihuri sai vaalissa 132 ääntä, Annastiina Jäppinen 273 ääntä, Leena Mäenpää-Wirtz 162 ääntä ja Sari Simola 16 ääntä. Manninen jatkaa liiton hallituksen jäsenenä. Kantava ajatus on tuoda osaavia ihmisiä päättämään asioista, joista he vastaavat. Tallien toiminta muuttuu yhä monimuotoisemmaksi, ja liitto on vastannut alan tarpeisiin uudistamalla koko tallijärjestelmänsä sekä kehittämällä yhdessä Hopotiyhteistyöyrityksen kanssa tallien digitaalisen ajanvarausja ohjausjärjestelmän palvelemaan sekä yrittäjiä että asiakkaita. Nyt lähdemme rakentamaan parempaa lajikuvaa tavoitteena nostaa ratsastuksen arvostus sille tasolle, jolle se kuuluu. Vuosi 2018 on Reilu Pelin teemavuosi. 16 H uippu-urastaan tunnettu helsinkiläinen kilparatsastaja, valmentaja ja yrittäjä Mikael Forstén valittiin Suomen Ratsastajainliiton syyskokouksessa liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2018–20. Kotimaisen valmennustoiminnan ja toimihenkilökoulutuksen käytännön organisointi siirretään asteittain valmennuskeskukselle toimintojen tehostamiseksi. yhteinen seminaari Olympiakomitean kanssa kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi. Toisen ehdokkaan, Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Mannisen äänimäärä oli 379. . Vuoden 2018 budjetti on laadittu 17.000 euroa ylijäämäiseksi, mikä perustuu varovaiseen tulokertymien arviointiin. Aihetta käsitellään liiton kaikissa toiminnoissa aina lasten ja nuorten harrastamisesta huippu-urheiluun. Haluan luoda yksinkertaisen ja ytimekkään toimintamallin, Forstén kiteytti valinnan selvittyä. – Haluan jatkaa työtä hienon lajimme eteen, jolta olen itse saanut niin paljon. Forstén sai vaalissa 414 ääntä. Janne Lappi (vas.) ja Petri Pesonen valittiin hallitukseen. He eivät olleet käytettävissä uudelleenvalintaan. Kuva: SRL/Sonja Holma Mikael Forstén valittiin Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtajaksi Hallituksen jäseniksi kolmivuotiskaudelle valittiin kaksi eniten ääniä saanutta: siuntiolainen Petri Pesonen (439 ääntä) ja varkautelainen Janne Lappi (310 ääntä). Mikael Forstén (kesk.) valittiin Suomen Ratsastajainliiton uudeksi puheenjohtajaksi
Lisäksi on käynnistynyt vuoden Sykähdyttävimmän urheiluhetken yleisöäänestyksen toinen vaihe. Kuva: SRL/Sonja Holma Kyra Kyrklundin ehdokasperustelut . Kansainvälisen kouluratsastusmaailman arvostaman grand old ladyn ratsastusopas Kyra ja ratsastuksen taito on julkaistu kuudella eri kielellä. Ensimmäisestä äänestyksestä 10 eniten ääniä saanutta ehdokasta löydät artikkelin lopusta. Nykyisin hän johtaa omaa valmennuskeskustaan Iso-Britanniassa.. . Kuusinkertaisen olympiaratsastajan kouluttamista ratsuista Matador II valittiin 2015 maailman kaikkien aikojen parhaaksi kouluratsastushevoseksi. Ehdokkaita on kaikkiaan 22 kuudessa eri kategoriassa: Läpimurto, Taustavoima, Urheiluilmiö, Urheilukulttuuri, Vuoden urheiluseura sekä Suomen liikkuvin kunta. 17 U rheilugaalan varsinaisten palkintoluokkien ehdokkaat on julkaistu. Ruotsissa Kyrklundille on myönnetty ratsastuksen professuuri. 30.11.1951) saavutti Matadorilla mm. Lisäksi Urheilugaala jakaa tänä vuonna muun muassa Elämänura, Esikuva ja Urheilun hyväntekijä erikoispalkinnot. Kyra Kyrklund https://urheilugaala.fi/ehdokkaat/ Kyra Kyrklund oli mukana EM-kisoissa 2017. Hän myös johti ja valmensi 15 vuotta perustamassaan Helsingin Kilpatallissa, jonka suojatit ylsivät kuudenneksi 1988 olympialaisissa. Varsinaisten palkintoluokkien lisäksi Urheilugaalassa palkitaan Urheilutoimittajain Liiton jäsenten äänestyksen perusteella Vuoden Urheilija, Vuoden Joukkue, Vuoden Valmentaja ja Vuoden Urheilija -valiokunnan valitsema Vuoden Nuori Urheilija. Kyra Kyrklund ehdolla Urheilugaalassa kategoriassa Taustavoima Taustavoimalla merkittävä panos . Taustavoima voi olla valmentaja, huoltaja, toimitsija, seuratyöntekijä, erotuomari, fani tai urheiluvaikuttaja, jonka panos on ollut poikkeuksellisen merkittävä, tai joka on esiintymisellään, päätöksillään, johtamisellaan tai mielipiteillään vaikuttanut suomalaiseen urheiluun sitä kehittävästi. Suomen Urheilumuseosäätiö valitsee Hall of Fame -palkinnon saajat ja Olympiakomitean johtama asiantuntijaraati Suomen Aktiivisimman työpaikan. Erkki Alaja 2. Kyra Kyrklund (s. Juha Junno 3. MMhopeaa (1990) ja maailmancupin voiton (1991). 1
– Nyt alkaa olla mukava määrä hevosia, hommaa kyllä riittää. Arjet ja pyhät. Janita valmentaa työkseen ja hän on myös ajanut noin 70 lähtöä.. Aki Antti-Roikolla on tätä nykyä takana yli 16 000 starttia, Janita Antti-Roiko isän ja papan jälanjäljissä ”Tallipihalla kasvanut” Janita Antti-Roikolla on raviurheilu verissä ja siitä tuli hänelle myös ammatti. Pitkiä päiviä pyhät arjet Pienikokoinen, hento nuori nainen liikkuu raviradoilla valmentajana ja ohjastajana. – Eikä tämä ole voimalaji, eivät hevoset voimalla kulje – jos kulkisivat, niin alalla olisi vain isoja miehiä. Siksi isä, menestynyt raviohjastaja Aki Antti-Roiko aikanaan neuvoikin peruskoulunsa päättänyttä Janitaa hankkimaan jonkin muun ammatin. ”Helpommalla pääsisit”, sanoi isä – ja hän sen tietää, mitä ala vaatii. Eikä ihme, sillä perheestä löytyy menestynyttä hevosurheiluväkeä enemmänkin. – Ensimmäisen oman ponin sain viisivuotiaana, ja sen jälkeen minulla on aina ollut hevosia. Viimeisten kuuden vuoden aikana kerran taisi olla sellainen lyhyt vaihe, että oli vain kolme hevosta, mutta yleensä on ollut enemmän. 18 N ykyisin Mäntyharjulla asuvan Janita AnttiRoikon, 23, tallissa on kymmenen ravihevosta, kaksi omaa ja kahdeksan valmennettavana. – No saattaahan siitä välillä haasteitakin olla, mutta niin on kaikissa ammateissa. Kyllä ne minua tottelevat siinä kuin miehiäkin. Raveihin yhdestä kolmeen kertaa viikossa. Vaikka hevosurheilumaailma on miehinen, se ei pelota Janitaa. Voin onneksi hyödyntää osaaikaista apuvoimaa muutamana päivänä viikossa, kuten ravipäivinä. En kuitenkaan koe, että elämässä pitäisi mennä sieltä, mikä on helpointa, vaan pitää tehdä sitä, mitä haluaa. Sisua ja sinnikkyyttä löytyy, kun niitä tarvitaan. Kuuden, puoli seitsemän paikkeilla aamulla tallille aamutoimiin, sitten treenaamaan, hevosten hoitoa, iltatoimet ja kotiin illalla
”Tallipihalla kasvanut” Janita on tyytyväinen olosuhteisiin Mäntyharjulla. Hevoset viihtyvät, ja hyvät harjoitteluradat ovat aivan vieressä.
No kyllä joskus mietin Ypäjälle tai Kaustisille menoa, mutta en sitten kuitenkaan mennyt, kun oli näitä opettajia lähellä. Viisivuotias Callela Elbrus. Hevossiittola Keskisen Oriasemaa pyörittänyt äiti Minna Paasonen taisi olla samaa mieltä tyttären uravalinnasta. Ravinto suunnitellaan kaikille hevosille yksilöllisesti. Solo Laser, 8, on saavuttanut seitsemän voittoa ja useita kakkosja kolmossijoja. Janitan isoisä Alpo Paasonen oli aikanaan tunnettu valmentaja, Vuoden valmentajaksikin valittu. – Yleensä sunnuntait pyritään pitämään hieman rauhallisempina päivinä, ei hössötetä aamusta iltaan.. Koulutus kotoa ja käytännössä Janita teki työtä käskettyä ja hankki toisen ammatin. Yleensä sunnuntait pyritään pitämään hieman rauhallisempina päivinä, ei hössötetä aamusta iltaan, vaan hevoset saavat olla ulkona rauhassa, se on vähän niin kuin omakin vapaapäivä. Hän valmistui kampaajaksi ja perusti oman kampaamon Espooseen, mutta se on ollut ja on vain osaaikatyö. Hevosalan koulutusta Janita ei ole hankkinut: oppi tuli kotoa ja käytännön kautta talleilla työskennellessä. – En ole oikein koskaan ollut sellainen kirja kädessä istuja. 20 niistä voitettuja yli 3 000. Perhepiirissä on valtavasti kokemusta raviurheilusta, sen niin hyvistä kuin huonoistakin puolista. – Ravipäivinä rutiinit hieman poikkeavat normaaliarjesta, iltapäivällä lähdetään jo ajelemaan radalle päin. Kampaamon kanssa pitääkin pian tehdä joku ratkaisu, nyt kun Janita asuu Mäntyharjulla. – Tätä samaa rumbaa tämä on ollut aina. – Kampaamopäivinä teen täällä ensin aamulla tallin ja lähden sitten, ja illalla tulen takaisin jakamaan heinät ja tekemään muut iltatyöt. – Se pyörii siellä omalla nyt painollaan, kun siinä on muutakin kauneusalan toimintaa. Käyn siellä enää kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa tekemässä niitä töitä. Koululaisena tein aina kesät töitä, myös muiden talleilla, ja kampaajaksi valmistuttuanikin olen enemmän työskennellyt hevosten kanssa kuin kampaajana. Tällaisia päiviä varten on onneksi työntekijöitä saatavilla
Mitä paremmassa kunnossa hevoset ovat, sitä parempia lähtöjä päästään ajamaan. Tätä olen aina halunnut tehdä, ja aika sitten näyttää, mihin asti pääsen. Tavoitteistaan Janita ei puhu suurilla sanoilla – tekemisen pitää puhua puolestaan. . – Paras voitto oli ensimmäinen monte-voitto Vermossa. Kun Janita 12 vuotta sitten muutti Vihdin Nummelaan, mukana muutti myös rekallinen ravihevosia. – Kotona oli aina ravihevosia, ihan pienestä olin tallissa mukana, joten enhän edes tiedä, minkälaista elämä ilman niitä olisi. Ja jos on jossakin kipeä kohta, niin Shiversin avulla siihen saadaan apua. – Niina Lätti käy antamassa hevosille lymfahoitoa. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen Janitan sisko Julia käy välillä viikonloppuisin Mäntyharjulla auttamassa tallitöissä. 21 Mäntyharjulla loistavat radat Janita on kotoisin Ylivieskasta ja tallipihalla kasvanut. Se oli vasta ihan ensimmäisiä lähtöjä, joita olen ajanut, olisiko ollut toinen tai kolmas, ja hevoselle ensimmäinen monte. Kengitys on ravihevosilla hyvin oleellinen asia. Shivers-hierontalaite on osoittautunut erinomaiseksi hevosten lihasten rentouttamiseen ja lihaskipujen poistamiseen. Poni oli Angel Valle. Mitä paremmassa kunnossa hevonen on, sitä parempia lähtöjä päästään ajamaan. Yhteistyö hevosen kanssa on palkitsevaa. – Tietysti haluan, että saan kaikki hevoset kulkemaan hyvin ja pärjätään raveissa. Oripojat Magic Oscar ja Ashley Face ovat tämän kesän varsoja. Ja luottamuksen pitää olla molemminpuolista. Tallin pitäminen jatkui Pohjanmaalta muuton jälkeenkin. Siellä on isovanhempien kotipaikka: iso, hyvä talli ja loistavat ajoradat. Se voitto ei tullut helpolla, mutta hevonen teki hyvän juoksun. Häneltä sain vinkin myös Shivers-hierontalaitteesta, joka on osoittautunut aivan erinomaiseksi rentouttamiseen ja lihaskipujen poistamiseen. Luottamus on avainasia Jos Janitan pitäisi vastata yhdellä sanalla, mikä on avainasia ihmisen ja hevosen yhteistyön onnistumisessa, se sana olisi luottamus. Tarvittaessa muita ammattilaisia apuna Yhteistyötä muiden hevosalan ammattilaisten kanssa Janita tekee, kun tarvetta on. – Ajoin sekä montea että kärryillä. – Ja hevoset viihtyvät täällä metsän keskellä loistavasti, ovat hyvin rauhallisia. – Isoisä on eläkkeellä, eikä ole kärryihin istunut sen jälkeen, kun jäi eläkkeelle, mutta radat hän edelleen tekee ja muuten auttelee. Tallilta on metsätietä muutama sata metriä matkaa ajoradoille, eli on todella ainutlaatuisen hyvät olosuhteet valmennukseen. Janitan mukana Mäntyharjulle muutti myös Peetu-koira, joka viettää myös päivänsä tallilla. – Tässä työssä on mahtavaa se, ettei eläin valehtele. – Voisin tietysti enemmänkin ajaa itse, mutta hevosten treenaus on nyt se, johon haluan eniten keskittyä. – Hevosten säännöllinen hoito auttaa pitämään ne hyvässä vireessä. Ajoradoista pitää huolen isoisä. Janita kengittää kyllä itsekin, mutta käyttää säännöllisesti myös ammattikengittäjää. Käyn sillä hevosen läpi treenaamisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan Janitalla on takana noin 70 lähtöä, joista seitsemän voittoa, kolme kakkossijaa ja neljä kolmossijaa. Valmennus on tätä nykyä Janitalle ykkösasia, mutta hän haluaa edelleen myös kilpailla. Näet kaikessa, mitä teet, teetkö oikein vai väärin. Crazy Valley Janitan hierottavana.. – Raveissa käyn säännöllisesti, kierrän Seinäjoet ja Vermot, viimeksi olin raveissa viime viikolla. Minkäs sille voi, kun on kasvanut siellä tallipihalla... Jonkin verran ajan lähtöjä itse, mutta ammattikuskeilla ajatan myös. Janita nauraa. Ensimmäinen voitto makein Janita aloitti kilpailemisen poniraveissa 11-vuotiaana, ja kilpaili sitten poneilla monta vuotta. – Hevoset nauttivat sillä hieromisesta. Viime kesänä Janita sitten pakkasi tavaransa ja lähti hevosten kanssa Mäntyharjulle. – Hevosen pitää palvella ihmistä, että homma pelaa, mutta sen on voitava luottaa siihen ihmiseen, jonka kanssa se työskentelee
Nesteensaannista tulee huolehtia Talviaikaan esiintyy paljon myös ummetusperäisiä ähkyjä. Näillä yksilöillä ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että ähky voikin päästä salakavalasti etenemään vakava-asteiseksi ilman että asiaan osataan reagoida ajoissa. Parhaassa tapauksessa kyseessä on vain ohimenevä lievä kaasun kertyminen, pahimmassa tapauksessa nopeasti shokkiin johtava suoliston asennonmuutos joka vaatii välitöntä kirurgista hoitoa hevosen pelastamiseksi. Jos riskitekijät täyttyvät, on näille hevosille suositeltavaa syöttää hiekkaa poistavia psylliumkuureja pitkin vuotta ennaltaehkäisevästi, jotta suuremmilta ongelmilta vältyttäisiin. maustettua vettä. Juomaveden saannilla on näissä ongelmissa usein varsin suuri merkitys. Omistajan tarkkasilmäisyys on tilannetta arvioidessa ensiarvoisen tärkeää ja kaikkiin muutoksiin käytöksessä kannattaa aina suhtautua lisäämällä tarkkailua pahimman varalta. Hiekan syönti tuntuu olevan erityisesti suomenhevosille tyypillistä. Mikäli pieniäkään viitteitä vakavampaan, sairaalahoitoa vaativaan ongelmaan löytyy, voi olla järkevintä lähteä klinikalle jatkohoitoon saman tien ensiavun jälkeen, mikäli se vain on mahdollista. Mitä ahneempi eläin on, sitä herkemmin se esimerkiksi jatkaa syömistä, vaikka olo olisi jo lievästi tukala. Suomenhevoset hiekansyöjiä Nykyään varsi usein jopa joulukuulle asti jatkuvilla kurakeleillä ahneiden hevosten hiekan syönti on riski, jos heiniä tarjotaan tarhatessa maapohjalta. Tyypillinen vatsaonteloperäisen kivun oire hevosella on joko kokonaan tai osin syömättä jättäminen. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että lämminja puoliveristen hevosten kipuoireet ovat havaittavissa jossain määrin herkemmin kuin suomenhevosilla tai poneilla. Myös ensiavuksi annettava hoito riippuu tutkimushetken löydöksistä. Riittävä nestesaanti Ähkyllä tarkoitetaan hevosen vatsaontelon kiputilaa, johon voi olla useita eri syitä. Nämä tilanteet edellyttävät käytännössä aina sairaalahoitoa. Lievistä ilmavaivoista shokkioireisiin Ideaalitilanteessa eläinlääkäri saadaan paikalle tutkimaan ähkyoireileva hevonen jo muutaman tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Mikäli hevonen yrittää käydä makuulle tai piehtaroida, tulee se estää kiinni sitomalla (aina valvonnan alla) tai kävelyttämällä. Tarkemmat ohjeet odotuksen ajalle kannattaa varmistaa eläinlääkäriltä ja pitää hänet myös ajan tasalla voinnissa tapahtuvista selkeistä muutoksista hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioimiseksi (eläinlääkärillä voi olla useita hätätapauksia jonossa). Tilanteen etenemistä on mahdotonta ennustaa ja huonoimmassa tapauksessa käy niin, että vointi menee nopeasti huonompaan, ja voimakkaasti kipuileva hevonen ei enää muutaman tunnin päästä olekaan kuljetuskuntoinen. Jos tutkimus pystytään tekemään turvallisesti, eläinlääkäri tunnustelee myös suoliston tilaa peräsuolen kautta. Joskus lievä ähky ilmenee alkuvaiheessa vain hevosen vaisuutena. Onneksi suurin osa ähkytapauksista on lieviä ja potilas vastaa hyvin annettuun hoitoon, eli tilanne raukeaa yhdellä eläinlääkärin käynnillä kotitallilla. Eri yksilöiden tapa ilmentää kipua vaihtelee suuresti ja samoin se, kuinka helposti hevonen osoittaa kipuoireita. 22 Konitohtorin vinkit ähkyjen ennaltaehkäisyyn n Konitohtori Pia Martikainen Ähkyt yleistyvät syksyllä ja talvella Ä hkyoireita havaitessa kannattaa aina pyytää eläinlääkäri paikalle arvioimaan tilanteen vakavuus. On hyvä muistaa, että hevonen on saaliseläin, ja sen elinehtona on pyrkiä esittämään tervettä tilanteessa kuin tilanteessa. Heinät otetaan myös pois, ja ruokinta aloitetaan varovasti vähitellen uudelleen vasta kun voidaan olla varmoja, että ähkyoireet ovat poissa. Tavallisimmin hevonen saa kotitallilla ainakin kipulääkityksen, ja sille annetaan mahdollisesti myös nestettä nenänieluletkulla mahalaukkuun, mikäli se on voinnin perusteella mahdollista ja tarpeen. Hiekan seasta viimeisiä korsia imuroidessa suolistoon päätyy myös hiekkaa itseään suuriakin määriä, joka paksusuolen pohjalle kertyessään haittaa sen normaalia liikettä ja toimintaa. Joissain valitettavissa tapauksissa shokkija kiputila etenee vakavaksi niin nopeasti, että mitään ei ole tehtävissä ja hevonen joudutaan lopettamaan jo ensiavun jälkeen kotitallille. Jatkohoitoon ajoissa Annetun ensiavun jälkeen hevosen tilaa seurataan tarkasti vähintään muutaman tunnin välein. Eläinlääkärin tutkimuksessa selvitetään suoliston toiminnan statusta ja arvioidaan kivuliaisuuden ja mahdollisen shokin astetta. Muita ähkyyn liitettäviä oireita ovat ulosteiden vähyys, ulostamatta jättäminen sekä poikkeuksellinen makoilu tai piehtaroiminen. Jos ensiavusta ei ole juurikaan apua kipuoireisiin tai muutosta huonompaan tapahtuu jo muutaman tunnin sisällä annetusta hoidosta huolimatta (kun kipulääkityksen teho alkaa vähentyä) on kyseessä lähes aina vakavampi tilanne kuten täydellisen tukoksen aiheuttanut ummetus tai suoliston asennonmuutos. Mikäli lääkäriä joudutaan odottamaan, on hyvä yrittää rohkaista hevosta juomaan esimerkiksi tarjoamalla lämmintä tai jollain sen herkulla
Kaikki jatkuvaan ja riittävään karkearehun saantiin välillisesti tai suoraan vaikuttavat asiat voivat lisätä ähkyriskiä (mm. Sisäruokintakaudella tilanne on lähtökohtaisesti täysin toinen, ja riittävästä nestesaannista on tärkeää huolehtia etenkin pakkasilla. 23 Kiertävä hevospraktiikka Pia Martikainen on edellytys sille, että hevosen suolisto toimii normaalisti ja rehu etenee ohutsuolesta paksusuoleen ja sieltä ulosteina ulos. Hevosen ruoansulatuksesta huolehtii itse asiassa umpija paksusuolessa majaa pitävä valtava määrä hevosen hyvinvoinnille elintärkeitä suolistobakteereja, jotka pilkkovat kortisen ravinnon hyväksikäytettävään muotoon. Kyseessä on varsin häiriöherkkä ekosysteemi, johon yllättävätkin asiat voivat vaikuttaa rajusti ja nopeasti. Hyvä nyrkkisääntö on kahden viikon sääntö, eli uuteen rehuun tai rehuerään totuteltaisiin aina vähintään noin kahden viikon jakson aikana, muuten voi olla ongelmia tiedossa. Laidunruohon kosteusprosentti on korkea, joten jo itse ravintokin sisältää runsaasti nestettä ja ummetuksia ei kesäkaudella juurikaan tavata. Ruokinnan tasapaino on tärkeää Monen hevosen ruokinta on epätasapainossa suhteessa liian suuren väkirehumäärän vuoksi. Heiniä pureskellessa erittyy sylkeä, joka neutraloi tehokkaasti mahalaukussa jatkuvasti erittyviä mahahappoja. n Syömättä jättämisen lisäksi muita ähkyyn liitettäviä oireita ovat ulosteiden vähyys, ulostamatta jättäminen sekä poikkeuksellinen makoilu tai piehtaroiminen.. Voisi ajatella, että kyllähän hevonen itse juo sen määrän minkä se tarvitsee, mutta erityisesti kylmillä ilmoilla näin ei välttämättä tapahdu. Miksi hevonen on niin herkkä ähkyille. Erityisesti syksyisin ähkyt tyypillisesti yleistyvät Suomen olosuhteissa, sillä ruokintamuutos laidunkaudesta sisäruokintakaudelle on suuri ja se vaikuttaa koko ruoansulatusjärjestelmän toimintaan. hoitamattomat hampaat). Nopeasta ohitusajasta johtuen siellä tapahtuva ruoansulatus on melko tehotonta, ja tästä syystä kerralla annettava väkirehumäärä tulee aina pitää maltillisena ongelmien välttämiseksi. Suomen oloissa paukkupakkasten aikana tarhatessa vesi voi olla vaikeaa pitää edes muutaman tunnin sulana ja toisaalta hevonen ei välttämättä juo riittävästi sen mielestä liian kylmää vettä. Tämä toteutuu nykyhevosen pito-olosuhteissa melko harvoin. Ainakin mahdollisuus juomiseen tarhaamisen aikana pitäisi kuitenkin tarjota ympäri vuoden ja ummetukselle alttiita hevosia olisi suositeltavaa juottaa tehostetusti kovilla pakkasilla. Ohutsuolesta imeytyykin lähinnä väkirehujen sisältämiä ainesosia. Hevonen on niin kutsuttu paksusuolifermentoija jonka ravinnon tulisi koostua pääasiallisesti karkearehusta eli heinästä. Karkearehun ruoansulatus tapahtuu vasta aivan suoliston loppuosassa, jossa se viipyy prosessoitavana noin 32–48 tuntia. Riittävä karkearehun syöminen on välttämätöntä myös hevosen mahalaukun terveydelle, sillä hevonen on erityisen herkkä saaman mahahaavan, joka osaltaan altistaa myös ähkyille. Ruokinnanmuutokset tulisi aina tehdä vähitellen ja asteittain, jotta suoliston bakteerikanta ehtii mukautua uuteen asiaan. Hevonen ei yksinkertaisesti pysty hyödyntämään kerralla suurta väkirehumäärää ja sen päätyessä osin sulamattomana väärään paikkaan, koko ruoansulatussysteemin tasapaino on vaarassa häiriintyä. Lieväkin nestevaje voi altistaa ummetusongelmille. Hevosen karkearehun eli heinän saanti olisi ideaalitilanteessa lähes jatkuvaa, ruokailussa olisi maksimissaan muutaman tunnin taukoja. Kylmät olosuhteet paitsi lisäävät energiatarvetta ja sitä kautta karkearehun kulutusta mutta samaan aikaan hevonen ei välttämättä juokaan suhteessa riittävästi. Mahalaukusta seuraava etappi on ohutsuoli, jonka läpi rehu kulkee varsin nopeasti, noin 2– 3 tunnissa
24 H iekan syönnin estäminen on tärkein hiekkaähkyn ennaltaehkäisykeino. Hiekan kerääntyminen hevosen suolistoon on yksilöllistä, sillä samoissa oloissa tarhaavista hevosista vain osalla on hiekkaa suolistossa. Altistuminen syytä estää Kun hevosella on kerran todettu olevan hiekkaa suolistossa, se kertyy sinne uudestaan, ellei altistumista saada estettyä. Hiekkaa kertyy suolistoon uudelleen Maa-aines kulkeutuu hevosen suolistoon maahan jaetun heinän mukana, mutta toiset hevoset voivat syödä hiekkaa myös huvikseen. – Ruokintapaikan voi pohjustaa esimerkiksi hakkeella ja myös heinäverkosta syöttäminen on vaihtoehto. Myös maan nuoleminen ja juurien kaivaminen altistaa hiekan kulkeutumisen suolistoon. Heinäverkosta napsiminen tarjoaa hevoselle myös joksikin aikaa muuta tekemistä, kuin maan hamuilemista. Sateiseen aikaan eläinlääkäri KoppKuhlman suosittelee, että heinät syötetään paikasta, joka ei ole kosketuksessa maa-aineksen kanssa. Pienisilmäinen heinäverkko voi ehkäistä hevosen maa-aineksen syömisen huvikseen, sillä hevosella on muuta tekemistä tarhassa.. – On hevosia, jotka välttelevät maa-aineksen syömistä ja toiset taas imuroivat jokaisen korren – vaikka kuralammikosta. Kopp-Kuhlman on kiertävä eläinlääkäri Etelä-Suomen alueella. Jos ruokintaa ja tarhausoloja ei voi muuttaa, on aiheellista laittaa hevoselle kuonokoppa, joka estää maan kaivamisen ja hiekan syömisen. Silti hiekan kulkeutuminen suoliston läpi saattaa ärsyttää suolta, aiheuttaen suoleen haavaumia ja hevoselle kiputiloja, arvioi eläinlääketieteen tohtori ja hevossairauksiin erikoistuva Christine Kopp-Kuhlman. Kaikille hevosille ei keräänny hiekkaa mahaan, vaikka niiden on nähty sitä syövän. Myös iltaisin ja viikonloppuisin päivystävää eläinlääkäriä työllistävät keväisin astutukset ja varsomiset, syksyisin ähkyt. Toiset hevoset ovat yksinkertaisesti vain mieltyneet hiekan makuun ja syövät sitä huvikseen. Kun maa pakastuu, tilanne helpottuu. Se ei johdu mineraalien tai vitamiinien puutteesta, vaan ennemminkin tekemisen puutteesta
Ylilaiduntaminen altistaa hiekan syömiselle. Massa kiinnittyy hiekkaan ja kuljettaa sitä eteenpäin suolistossa. 25 Normaalisti suolen liike poistaa suurimman osan hiekasta, kun hevonen ei altistu hiekalle jatkuvasti. Psylliumia ei tule käyttää, jollei hevonen ulosta, sillä silloin hevosella on todennäköisesti suolessa tukos. Turvallinen ja tehokas psyllium Hiekkaähkyn ennaltaehkäisynä sekä jälkihoitona käytetään psylliumia, joko eläinlääkärin letkuttamana tai omistajan toimesta syötettynä. Psyllium on psyllium-kasvin siementen kuoriosasta saatava jauhe, rouhe tai kokonainen siemen, joka veden kanssa muodostaa geelimäisen massan. Psyllium lisää suolen liikettä, jolloin suolen vesipitoisuus ei ehdi laskea ja uloste muuttuu löysemmäksi. Koska psylliummassa laajenee voimakkaasti suolistossa, niin se voi aiheuttaa tukkeutuneen suolen repeämisen. Koska jauhe imee runsaasti vettä, tulee hevosella olla puhLetkuttaminen tarkoittaa, että hevosen sieraimesta laitetaan letku, jota pitkin neste valutetaan hevosen mahaan. Loppuun kalutun laidunruohon syöminen on hyvä syy psyllium-kuurille laidunkauden jälkeen.. Puiden havut ja oksat tarjoavat joksikin aikaa virikettä hevosille ja niitä käytetäänkin ennaltaehkäisemään hiekansyöntiä. Letkutettuna psylliumiin yhdistetään usein magnesiumsulfaattia, sillä kyseinen yhdistelmä on tehokkaampaa. Tukos pitää saada ensin hoidettua ja sen jälkeen psylliumia käytetään jatkohoitona. Juomavettä saatavilla Christine Kopp-Kuhlman suosittelee syöttämään psyllium-kuurin rutiininomaisesti syksyisin hevosille, jotka ovat alttiina hiekan syönnille. – Psyllium on yleisesti turvallinen aine oikein käytettynä ja kuurin voi antaa varmuuden vuoksi
TILAA VERKKOKAUPASTA Toimitamme talliisi vaikka yhden säkin kerrallaan – toimitus on maksuton: raisioagro.com/norra Norra Menu -ruokintalaskurilla on helppo tehdä hevoselle sille sopivin ruokintasuunnitelma. Kotimainen kaura on luonnollinen valinta suomalaisten hevosten väkirehuksi ja täydentämään heinän tai säilörehun energiaa. PURE ALFA Puhdas sinimailasrehu täydentää laadukkaasti muuta karkearehuruokintaa ja parantaa ruokinnan valkuaispitoisuutta. PURE ALFA Puhdas sinimailasrehu täydentää laadukkaasti muuta karkearehuruokintaa ja parantaa ruokinnan valkuaispitoisuutta. Turvallista energiaa myös hiilihydraattiherkille hevosille. REHUT POHJOISIIN OLOIHIN OPTIMAL Kauraton täysrehu tukee hevosen suoliston hyvinvointia ja turvaa riittävän energian, valkuaisen, vitamiinien ja kivennäisten saannin. K&K tallin Vidan pitkittynyttä ripulia hoidetaan letkutuksella. RUOKI HEVOSESI HYVINVOINTIA Raisioagron asiantuntijat ovat kehittäneet Suomen olosuhteisiin tarkoitetun, laadukkaan Norra-hevosrehusarjan, jonka ytimessä on hevosten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen. Kuva: Juha Kuhlman Toimiva apu hiekkamahan hoitoon on psyllium-kuuri. PRIMA KIVENNÄINEN Monipuolinen kivennäinen täydentää hevosen tarpeita erityisesti silloin, kun ruokinnassa käytetään kuivaa heinää tai esikuivattua säilöheinää yhdessä vilja ruokinnan kanssa. Voit olla varma, että hevosesi saa riittävästi esimerkiksi energiaa, valkuaista ja kalsiumia ja että sen ravinnon kalsium-fosfori -suhde on oikea. Rehuja valmistetaan Kouvolassa. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Christine Kopp-Kuhlman on kiertävä eläinlääkäri Etelä-Suomen alueella ja hän hoitaa akuutteja ähkypotilaita kotitalleillaan. Kokeile nyt: raisioagro.com/norra. Maittava, rakeinen, rypsipohjainen valkuaisrehu vastaa kasvavien varsojen, siitostammojen ja kilpahevosten kasvaneeseen valkuaisen tarpeeseen. Hoitoa ei tule jatkaa yli 10 vuorokautta. PURE PROTEIN Maittava, rakeinen, rypsipohjainen valkuaisrehu vastaa kasvavien varsojen, siitostammojen ja kilpahevosten kasvaneeseen valkuaisen tarpeeseen. Jatkuva käyttö saattaa johtaa siihen, että paksusuolen mikrobit eivät sopeudu käyttämään psylliumia ravinnokseen, jolloin sen vaikutus heikkenee. – Kaikilta hevosilta hiekka ei lähde psyllium-kuurilla eikä letkuttamallakaan ja joskus hevosen suolisto voidaan joutua tyhjentämään kirurgisesti, Christine Kopp-Kuhlman toteaa. OPTIMAL Kauraton täysrehu tukee hevosen suoliston hyvinvointia ja turvaa riittävän energian, valkuaisen, vitamiinien ja kivennäisten saannin. Turvallista energiaa myös hiilihydraattiherkille hevosille. PRIMA KIVENNÄINEN Monipuolinen kivennäinen täydentää hevosen tarpeita erityisesti silloin, kun ruokinnassa käytetään kuivaa heinää tai esikuivattua säilöheinää yhdessä vilja ruokinnan kanssa. Oikein käytettynä se on hevoselle turvallinen ja omistajalle edullinen hoitomuoto. PURE KAURA Kotimainen kaura on luonnollinen valinta suomalaisten hevosten väkirehuksi ja täydentämään heinän tai säilörehun energiaa. 26 dasta juomavettä saatavilla koko kuurin ajan, sillä muuten jauheen muodostama geeli voi aiheuttaa suoleen tukoksen. Hiekanpoistokuurin jälkeen eläinlääkäri suosittelee viemään hevosen kontrollikuvaan klinikalle, mikäli hiekkaa on todettu olevan suolistossa ennen kuuria. SANKARI Suomenhevoselle suunniteltu maittava täysrehu tukee ruoansulatuskanavan toimintaa ja kesäihottuman hoitoa. . SANKARI Suomenhevoselle suunniteltu maittava täysrehu tukee ruoansulatuskanavan toimintaa ja kesäihottuman hoitoa
Osa melkein 40 hevosesta käyskentelee ulkotarhassa, Salpaus Seppo tutkii karsinassaan uutta heinäkasaa. Harrastuksesta on tullut vuosien varrella opintojen kautta myös työ. Rakas sellainen. 27 K oulutuskeskus Salpauksen tiloissa Lahden Jokimaalla on rauhallista. Eija Pöyhönen unelmatyössään Juuri pesusta tullut koulun maskotti, Salpaus Seppo, on tyytyväinen, kun tuttu nainen tuli tapaamaan.. Koulun nimikkoheppa on saanut pesun Rakkaus hevoseen on ohjannut työuraa Hevoset ovat seuranneet Eija Pöyhöstä pienestä lähtien – tai päinvastoin
Salpauksella on Jokimaalla omat tallit sekä upea maneesi. Tallien käytännön töistä opiskelijoiden kanssa vastaavalla Eija Pöyhösellä, 52, on hetki aikaa istahtaa kertomaan omasta urastaan hevosalalla. Eija aloitti Jokimaalla 12 vuotta sitten, silloisessa PäijänneInstituutissa. Rakkaus hevoseen ja hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen ovat hänelle tärkeämpiä kuin parrasvaloissa loistaminen. – Siellä olin 10 vuotta töissä Olle Hedinin ravitallilla ja siinä sivussa kulki ratsastusharrastus kaiken aikaa. Hevosalan opiskelijat viimeistelevät ravitallin puolella aamutoimia. Vuonna 2008 suoritin tallimestarin erikoistutkinnon. Koulutuskeskus Salpauksen maneesi valmistui vuonna 2015. Eija opiskeli ammattikoulussa ravintolatarjoilijaksi ja toimikin alalla pitkään. – Aamut aloitetaan ruokkimalla hevoset, tarhaamalla ja loimittamalla sekä karsinoiden siivouksella. – Se oli kengityssepän tutkinto. Salpauksessa olen suorittanut näyttötutkintona lisäksi hevosenvalmentajan ammattitutkinnon. Kun alle 10-vuotias Eija meni ensimmäisen kerran kotikaupungissaan Lahdessa ratsastustunneille, ei hän vielä tiennyt, että saisi hevosista itselleen rakkaan harrastuksen sekä ammatin. Kaikki vapaa-aika ja lomat menivät siellä. – Työskentely-ympäristö täällä Jokimaalla on todella hieno ja meillä on täällä hyvät puitteet opiskelulle. Naapureissa on paljon ammattilaisia, koko ympäristö on tavallaan tätä samaa ammattikuntaa.. Eija viihtyy parhaiten taustajoukoissa, vaikka on kilpaillutkin. Salpauksen koko hevostalouspuolen koulutus muutti Jokimaan raviradan yhteyteen reilut kaksi vuotta sitten. 28 jälkeen päälleen lämpimän loimen. Nuorin tyttäreni työskentelee Sveitsissä olympiaratsastaja Steve Guerdatilla. Vanhin tyttäreni, Merja Koivisto, on kouluratsastusvalmentaja. Ajattelin, että nyt voin käyttää vapaa-aikaa joskus johonkin muuhunkin. Keskimmäinen on meistä ainoa viisas, eikä työskentele hevosten parissa, Eija nauraa. Ihan tavallisella perustallihoidolla. Ruotsiin ravitallille – Kotona ei ollut hevosia, mutta kävin ratsastustunneilla sekä ravitalleilla hoitamassa ravihevosia. Eijalla on ollut aikuisiällä aina myös omia hevosia, niin ravihevosia, ratsuja kuin hevoskasvatustakin. – Kaksi vuotta sitten luovuin omista hevosista. Meillä on erikseen opettajat, jotka pitävät ajotunnit, mutta kyllä me tarvittaessa ajamme ja ratsastammekin. Olin siinä vaiheessa jo töissä täällä Salpauk sessa, mutta halusin taustalle koulutuksen. Opintoja Ypäjällä Vuonna 1996 Eija suoritti ensimmäisen hevosalan tutkintonsa Ypäjän hevosopistolla. Saan sentään työskennellä päivät edelleen hevosten parissa, tuumii Eija kertoo. Eijalla on myös raviajokortti, kilpaa hän ajaa sen verran, että kortti säilyy voimassa. – Tyttäreni ovat samanhenkisiä, vaikka ovat kilpailleetkin jonkin verran. Sitten tuli muutto Ruotsiin
Jokainen hevonen on oma yksilö, jokaisessa on aina uusi tarina. . Alan työllistävä vaikutus on meillä suuri, mutta se, mistä raha otetaan täällä Suomessa, onkin jo vaikeampaa. Uskoisin, että se on opiskelijoillekin aika mukava lisä opiskeluun. Keski-Euroopassa suomalaiset hevosenhoitajat ovat kysyttyjä ja palkkauskin on siellä parempi. Työskentelin 10 vuotta Olle Hedinin ravitallilla Ruotsissa.. 29 Koulutuskeskus Salpauksessa on kaikkiaan hieman vajaat 40 hevosta. Varjopuolena hän näkee monen muun lailla taloudellisen kamppailun, joka on tuttua täällä Suomessa. Mielestäni aikuiset sopivat alalle hyvin, koska on kysymys eläimistä, hoitamisesta ja vastuusta. Aikuisten into on lisäksi kasvanut vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. – Saan olla ulkona ja liikkua paljon. Eija Pöyhönen nauttii työstään. Nykypäivänä ihmisillä pitää olla useampia ammatteja. Nuorilla sitä voisi olla enemmänkin, mutta onhan tämä hyvä kasvun paikka, Eija pohtii. – No, täytyy nyt kyllä sanoa, että nämä kelit ovat joka syksy melko haastavia, kun kuraa ja rapaa riittää joka paikkaan. Aikuisten opiskeluinto kasvanut Tällä hetkellä Eija Pöyhösen opiskelijoista on peruskoulupohjaisia nuorisoasteen opiskelijoita vajaat kymmenen. Raviurheilu on siellä vahva ala. Niitä on myöhemmin hauska seurata, kun ne menestyvät raviradalla. Myös opiskelijat ovat yksi tämän työn suola, hekin ovat kaikki omia persooniaan. Aikuispuolen opiskelijoita on suunnilleen saman verran. Meiltä lähteekin jatkuvasti opiskelijoita Ruotsiin, Ranskaan, Englantiin ja jopa Amerikkaan. Eija pitää omaa työtään unelmatyönä. Vain kura ja rapa ovat syksyisin melko haastavia. – Kiehtova ala. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Hienoa yhteistyötä Koulutuskeskus Salpaus tekee yhteistyötä menestyneen hevoskasvattajan Martti Ala-Seppälän kanssa. Työ on hänen mielestään monipuolista, josta voi aina oppia jotain uutta. Kurakelit harmittavat Eija Pöyhönen tietää, että töitä hevosalalla riittää varmasti kaikkialla, missä on hevosia. – Puhumme aina huumorilla, että Ruotsi on meitä hevosalalla 30 vuotta edellä ja tulee aina olemaan. – Aikuispuoli on meillä aika vahva ja uskon, että se tulee kasvamaan vielä voimakkaasti. Uskon, että aikuisilla on enemmän vastuuntunto valmiina. – Hänen varsansa tulevat meille opetettaviksi joka vuosi. Täältä on lähtenyt aikamoisia nimiä loistamaan raviradoille aina Passionate Kempistä lähtien, kertoo Eija Pöyhönen. Löydätkö mitään huonoja puolia työstäsi. Mutta toisaalta taas on hienoa, että saa tehdä töitä ulkona ja liikkua työnsä puolesta, Eija Pöyhönen toteaa
Hyvinvointipalvelujen parissa työskentely on hevosalalla yhä tärkeämpää, ja se otettiin huomioon myös koulutusta uudistettaessa. Jo pitkään on tähdätty siihen siihen, että kotimaista kasvatusta saataisiin lisättyä, ja myös tutkintouudistuksen on tarpeen tukea tätä. – Sehän on kuitenkin aivan avainasia, että meillä on olemassa kotimainen hevoskanta. – Hevososaaminen on tietenkin keskeinen asia tulevaisuudessakin, mutta pitää ottaa huomioon, että nykyisin kaikki hevosalan ammatit ovat palveluammatteja, ja tämä puoli on nostettu vahvemmin esille koulutuksessa. – Hevoskasvatus on ollut jonkinlainen itsestäänselvyys. – Yhteiskunnan muuttuminen ja maaseudun rakennemuutos ovat tuoneet mukanaan tarpeen uudistaa hevosalan koulutusta, toteaa hevostalouden tutkintotoimikunnan puheenjohtaja, Ypäjän Hevosopiston kehittämispäällikkö Päivi Laine. Kuva: terapiatalli Kiurunmäki. Muutoksen on kokenut myös muun muassa hevoskasvatus, joka aiemmin oli ikään kuin piilossa tallimestarin tutkinnossa. H evosalan tutkintojen uudet perusteet on nyt saatu valmiiksi, ja ne otetaan käyttöön vuoden 2018 alussa. 30 Hevosalan koulutus nykyaikaan Hevoskasvatus vahvemmin esille, asiakaspalvelun osuus korostuu Hevosalan koulutus uudistuu vuoden 2018 alussa vastaamaan tämän hetken tarpeita. EU:n mukanaan tuoma rakennemuutos on kuitenkin aiheuttanut pienten ja keskisuurten tilojen vähenemistä, tilakoot ovat suurentuneet ja hevoskasvatustiloja on kadonnut, ja tämä on aiheuttanut varsamäärien vähenemisen. Kaikessa koulutuksessa korostuu asiakaspalvelun ja yritystoiminnan merkitys. Alalle tulee yksi hevostalouden ammattitutkinto ja yksi hevostalouden erikoisammattitutkinto, joiden alla on useita osaamisalueita ja ammattinimikkeitä, joista osa on kokonaan uusia
Koko palvelu tamman omistajalle Ammattitutkinnossa esimerkiksi osaamisala hevoskasvatuspalvelujen tuottaminen tarkoittaa sitä, että ammattilainen voi tarjota tamman omistajalle koko palvelun, alkaen tamman hankinnasta orin valintaan, varsottamiseen ja varsojen kasvatukseen. Nykyisten kolmen eri ammattitutkinnon sijaan jatkossa on vain yksi hevostalouden ammattitutkinto, johon kuuluvat yhteiset osaamisalueet, ja ammattikohtaisesti eriytyvät osaamisalueet. 31 . – Erilaisten tapahtumien tuottamiseen liittyy valtavasti yksityiskohtia, jotka on osattava, muun muassa ympäristöön ja. – Asiakaspalvelu on tutkintouudistuksessa nostettu kaikin osin näkyvämmäksi, sillä tänä päivänähän nämä kaikki osaamisalat ovat alan erilaisten palvelujen tuottamista, Laine toteaa. – Tässä meillä on ollut aukko, joka näkyy astutusluvuissakin. Yritystoimintaa ja johtamista Erikoisammattitutkinnossa on uutena osaamisalana hevosurheilun johtamisen osaamisala. Erikoisammattitutkinnossa on uutena osaamisalana hevosurheilun johtamisen osaamisala. Perustutkinto astui voimaan vuonna 2009, ja se päivitettiin jo muutama vuosi sitten. paketin kuin omistaja haluaa. Ammattinimikkeet ovat hevospalvelujentuottaja, hevoshieroja, kengittäjä, valjasseopä, ratsastuksenopettaja, ratsuttaja ja ravivalmentaja. Tutkinnon suorittanut voi tarjota tamman omistajalle juuri sellaisen Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Päivi Laine on tyytyväinen uudistettuihin tutkintovaatimuksiin – hevosalan opetus saadaan nyt paremmin vastaamaan tämän päivän tarpeita. Hevospalvelujentuottaja ja hevosurheilumanageri Tutkintoihin sisältyy sekä uusia osaamisalueita että uusia ammattinimikkeitä. Tähän koulutuksen on syytä vastata entistä paremmin, jotta kotimaista kasvatusta saataisiin lisättyä niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Myös yritystoimintaan liittyvää osaamista on korostettu aikaisempaan verrattuna. Hevostalouden perustutkinto sen sijaan säilyy koulutusuudistuksessa ammatillisen osaamisten osalta ennallaan. Nykyisin, kun on kimppatammoja ja kaupunkilaisia tamman omistaja, ei enää välttämättä ole niin, että tamman omistaja on itse ammattilainen, vaan palvelu ostetaan. Hevosurheilumanageri on ammattilainen, joka ei itse päätoimisesti valmenna hevosia, vaan on erilaisten hevosalan toimijoiden kanssa yhteyksissä ja esimerkiksi tuottaa tapahtumia sekä kehittää ja edistää hevosalan yritystoimintaa. Hevosalan erikoisammattitutkinnon ammattinimikkeet ovat tallimestari, kengitysseppä, hevosurheilumanageri ja ratsastuksenopettaja
Samoin hevoskasvatuksen opetusta on jaettu. Eläin tuo monille ihan eri ulottuvuuden – on paljon kokemusta siitä, että ihminen, joka ei muuten juuri ota sosiaalista kontaktia, pystyy muuttumaan eläimen kanssa toimiessaan. toiminnan kestävyyteen liittyvät asiat ja lainsäädäntö. Joitakin osaamisaloja on jaettu eri tavoin kuin ennen. Opiskelija voi erikoistua sairaskengitykseen tai alan erikoisasiantuntijuuteen ja kehittämistoimintaan. Hevosavusteisten palvelujen tutkintovaatimusten ulkopuolelle jää ratsastusterapia, joka vaatii enemmän ihmiseen keskittyvää osaamista ja kuuluu näin terveydenhuollon ammattilaisten tehtäviin. Hevosten kengityksen asiantuntijana toimimisen osaamisalan suorittanut osaa hevosten erikoiskengityksen ja kengitysmateriaalien työstämisen. Opiskelija voi erikoistua huippuvalmennukseen tai ratsastusurheilun kehittämiseen. Hevosalan tutkintouudistus tähtää myös siihen, että kotimaista hevoskasvatusta voitaisiin lisätä. Opiskelija voi erikoistua hevosten valmennuksesta huolehtimiseen tai hevosalan kehittäjänä toimimiseen. n Hevostalouden erikoisammattitutkinnon suorittaneella on hevostalouden erikoistunut ammatillinen osaaminen. 32 Hevostalouden ammattitutkinto Hevostalouden erikoisammattitutkinto Anna Kilpeläinen painottaa tieteellisen tiedon hyödyntämistä hevosalan opetuksessa. Opiskelija voi erikoistua hevosalan tapahtumatuotantoon tai markkinoinnin ja asiakkuuksien kehittämiseen. Ammattitutkinnon tasolla painotetaan tamman hoitoa ja varsottamista, erikoisammattitutkinnon puolella siittolatyön osaamista. Hevosurheilun johtamisen osaamisalan suorittanut osaa hevosurheilun manageroinnin ja kehittämisen sekä alan liiketalouden kehittämistoiminnan. Ammattitutkintoon sisältyy kengittäjän vahva perusosaaminen, ja erikoisammattitutkintoon puolestaan otettiin kansainvälisen vaatimusten mukainen kengittämisen osaaminen, joka painottuu muun muassa sairaskengittämiseen ja eläinlääkärin avustamiseen. – Luonnon ja eläinten hyödyntäminen ihmisen henkiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin on kasvava ala. Hevostallin toiminnan johtamisen osaamisalan suorittanut osaa vastata hevosten hoidosta ja terveydenhuollosta sekä huolehtia talliympäristöstä. Osaamisalakohtaisen erikoistumisen mukaan hevostalouden ammattitutkinnon suorittanut osaa toimia hevoskasvatuksen tai hevosavusteisten palvelujen tuottajana, ravivalmennuksen työtehtävissä, ratsuhevosen kouluttamisen ja valmennuksen tehtävissä, hevosten kengittämisen, hevosvarusteiden valmistamisen, hevoshieronnan tai ratsastuksenopettamisen työtehtävissä. Ratsastuksenopettamisen osaamisalan suorittaneella on vaativan ratsastustaidon kehittämisosaaminen sekä hevosten kouluttamisen ja hevostaitojen kehittämisen osaaminen. Eläimistä on apua monille ihmisryhmille, lapsista ja nuorista vanhuksiin. Esimerkiksi kengittäminen on tutkintouudistuksessa jaettu kahdelle tasolle. Tutkinnon suorittanut osaa huolehtia hevosten hyvinvoinnista, käsitellä hevosia turvallisesti sekä toimia alan yritystoiminnassa työntekijänä tai yrittäjänä. Oikeastaan siihen kuuluu kaikki hevosen kanssa tekeminen, olipa se sitten ajelua, ratsastamista, hevosten kanssa olemista, harjaamista... n Teksti: Tarja Pitkänen – Luonnon ja eläinten hyödyntäminen ihmisen henkiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin on kasvava ala.. – Tämä pitää sisällään hevosen monipuolisen hyödyntämisen ihmisen hyvinvoinnissa. Hyvinvointipalvelut vahvasti mukana Uutena ammattitutkinnossa on hevosavusteisten palvelujen tuottaminen. Osaamisalan suorittajalla on itsellään vahva ratsastustaito. n Hevostalouden ammattitutkinnon suorittaneella on hevostalouden ammattityöntekijältä vaadittava osaaminen
– Eläimen tunteista, käyttäytymistarpeista, stressistä ja kivusta tiedetään nyt enemmän kuin ennen, ja se pitää ottaa opetuksessa huomioon. Eläinkin voi vaikka masentua. Ajatellaan, että jotkut asiat ovat mielipidekysymyksiä ja toimitaan sen oman mielipiteen mukaan. -tp Fysio Healing ylpeänä esittää: SUPERFEED Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy PIRUNKOURA käytetty ihmisille vuosikouralla voidaan ennaltaehkäistä jäykkyyttä ja vanhemmilla hevosilla CHIANSIEMEN Chia on ravintorikas sieteiini-, rasva-, mineraali-, vitamiini -ja antioksidantsisältää vähän sokereita ja tärkkelystä, mutta sillä on korkea Omega 3ja SPIRULINA ville cyanobakteereille, joita kutsutaan sinivih”superfoodina”, koska sen ravintosisältö on eritPUNAJUURI ja sisältää erilaisia mineantioksidantti, joka suojaa käytetään nostamaan kes. Opetussuunnitelmaan liittyvät asiat ovat nimenomaan niitä, joiden pohjalla pitää mahdollisimman laajasti olla tieteellisen tutkimuksen ja sen kautta saadun tiedon. – Käsitykset esimerkiksi eläinten tunteista ja käyttäytymistarpeista ovat maailmanlaajuisestikin saaneet julkisuutta vasta viime vuosina. 33 Tutkittu tieto hyödynnettävä n – Hyviä uudistuksia, tehtiin paljon sellaista, mitä oli toivottukin, toteaa eläintenkouluttaja ja ratsastuksenohjaaja, kasvatustieteen kandidaatti Anna Kilpeläinen tutkintouudistuksesta. Ja eläimen oppiminen noudattaa tiettyjä lainalaisuuksia, joista nykyisen tiedetään aikaisempaa enemmän. Hevosen hyvinvointi enemmän esille – Nykyistä enemmän on syytä tuoda esille se, että kun puhutaan hevosen hyvinvoinnista, pitää fyysisen hyvinvoinnin lisäksi ottaa huomioon psyykkinen hyvinvointi. – Ehkä hevosala ei ole tottunut pohjautumaan sellaiseen tieteelliseen tietämykseen, mikä jollakin muulla alalla voi olla ihan itsestäänselvyys. Ei voi ajatella, että asiat olisi aikaisemmin tehty huonosti, kun kaikkea nykyistä tietoa ei ole ollut käytettävissä – mitenpä opettaisi sellaista, joka ei ole tiedossa – mutta kun tietoa alkaa olla, se pitää ottaa koulutuksessa huomioon. – Kun tiede tuottaa koko ajan uutta tietoa hevosista, niiden käyttäytymisestä, oppimisesta ja hyvinvoinnista, on tärkeää, että ammattiopetus seuraa mukana. Asiakkaat kaipaavat uudenlaisia palveluita. Kilpeläinen oli yhtenä mukana kokoamassa näitä toiveita tutkintotoimikunnan käyttöön. – Onhan meillä toisaalta hevoskoulutuksen tietoa ja taitoa jo jopa vuosituhansien takaa, ja osa siitä on erittäin laadukasta tänä päivänäkin. Kilpeläisen mukaan tieteellisen, teoreettisen tiedon hyödyntäminen on nykyopetuksessa jäänyt joillakin osaalueilla melko vähäiseksi. Kouluttaminen ei ole vain hevosen fyysistä valmentamista tehtäviinsä, vaan myös psyykkistä. Viitisenkymmentä hevosalan ammattilaista otti tutkintouudistusta suunniteltaessa kantaa alan tämän hetken ja tulevaisuuden näkymiin ja niihin vaatimuksiin, joita koulutukselta nyt edellytetään. Vaikkapa ratsastuksenopettaja saattaa tarvita monipuolisempia taitoja niin hevosten kuin asiakkaiden kanssa toimimiseen. Mutta muutokset ajattelussa eivät ole uhka, vaan mahdollisuus. – Ajan muuttuessa myös tarpeet muuttuvat. – Hevosalan koulutus on Suomessa monilta osin jo ollut hyvällä tasolla ja hyvin ajantasaista, esimerkiksi perushoitoon, ruokitaan, sairauksiin ja hygieniaan liittyvissä asioissa. Hevosen hyvinvointiin liittyvissä asioissa tutkimus on tuonut uutta tietoa. – Kun saadaan lisää tietoa, ymmärretään paremminkin ja toimitaan paremmin. Hevosen tunnetiloja ja käyttäytymistä pitää ymmärtää
Autokatoksen kaiteelle on nostettu yksinäisen näköinen satula. – Sairastuin vakavasti. – Yksi kaveri tulee hakemaan Benkun satulan sovitukseen. Seuraavalla viikolla piti olla Virven syöpäleikkaus, mutta toisin kävi. Jennan piti odottaa vielä pari pitkää vuotta. Neljä vuotta aiemmin perheessä oli keskusteltu kiivaasti oman hevosen hankkimisesta. 34 S atula kuului Metsärannan Benjamille , joka lopetettiin Viikin Hevossairaalassa vain viikkoa aiemmin. Luonne oli täysi kymppi, mutta kenties nuori ori oli vain otsikkona liikaa. Kuva: Virve Kuparinen-Kuukka Erään hiekansyöjän tarina Virve Kuparinen-Kuukka on vastassa pimeässä marraskuun illassa. Renkaanpotkijoita oli kuulemma käynyt, mutta pikku ori oli edelleen myymättä. Lappeenrantalaisen Virve Kuparinen-Kuukan 12vuotias tytär Jenna, joka on juuri tulossa ratsastustunnilta ja lähdössä jääkiekkotreeneihin, kertoo kyynelten läpi, että ikävä on. Sairastuminen muutti mielen Yllättäen Virve-äidillä diagnosoitiin aggressiiviseksi luokiteltu rintasyöpä. Keräsin rahat, ja ruvettiin etsimään hevosta Jennalle. Elämän rajallisuuden toteaminen sai Virven aikaistamaan hevosen hankintaa parilla vuodella. Niin lähtivät nämäkin ostajaehdokkaat takaisin kotiin, mutta syvissä mietteissään molemmat. Ei ole sille enää tarvetta.. Tyrmistynyt Virve istui ystävänsä kanssa Lappeenrannan sataman kahvilaan ja sanoi ääneen: Metsärannan Benjam 15.6.2010 – 4.10.2017. Benkku ehti olla yli puolet lyhyestä elämästään tämän perheen ilopilkkuna ja turpaterapeuttina. Lääkäri sanoi, että pitää ottaa vielä magneettikuva sitten vasta leikataan. Kuparinen-Kuukka lähti ystävänsä, Jennan kummitädin, kanssa katsomaan pitkään myynnissä ollutta 3-vuotiasta suomenhevosta. Ajan saamiseen menisi arviolta viikkoja. Että tytöllä on joku mihin hukuttaa suru, jos en selviäkään. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että vasta kun Jenna täyttää 10, niin asia voi olla ajankohtainen
Sen utelias ja ystävällinen luonne tuli heti ilmi. Tiistaina puoli kuuden aikaan tuli puhelu tallilta, että nyt on Benkku kipeä. Matruusi) käveli tuttavallisesti vastaan. Joiko hevonen riittävästi. Se roikutti päätään ja hiipi eteenpäin. – Näin jälkikäteen olen miettinyt, että olisko ollut niin, ettei se kuitenkaan juonut tarpeeksi Psylliumin kanssa, vaikka se oli turvotettu. Lastun Leka, e. Aika pian Virve pyysi ammattilaisen apuun, tekemään Benkusta ratsun Jennalle. Siitä yhteinen tarina alkoi. Ilmat viilenivät, ja juomavesi sen myötä. Eläinlääkäri kieltäytyi aluksi tulemasta, koska omistaja ei ollut tallilla itse. Syyskuussa siirryttiin kokonaan sisäruokintaan. Kun Virve pääsi tallille, oli tallin omistaja jo taluttelemassa kipeää hevosta kentällä. – Miltä Jenna tuntuisi, jos toi olisikin siun hevosesi. Ei hevonen, niin kuin ei lapsikaan osannut juuri mitään, äiti osasi vielä vähemmän. 35 . – Kun en mitään muuta ymmärrä, mitä olisi tapahtunut. – Sanoin, että minulla on puolen tunnin matka, että ala tulemaan. Elämän rajallisuuden toteaminen sai Virven aikaistamaan hevosen hankintaa parilla vuodella.. Ihan sama, vaikka tulisit turhaan, mie maksan. – Kun pääsin kentälle, Benkku meinasi kaatua siihen, niin kova tarve oli päästä piehtaroimaan, sanoi tallin pitäjä. Puolen tunnin kuluttua eläinlääkäri saapui. Manor, ei. Että olisko se juomattomuus pakannut sen suolen, miettii Virve. Ensimmäinen vuosi oli vaikeaa. Päivystävä eläinlääkäri totesi hevosen apeaksi ja mittasi lämmön. Yli kolme vuotta he ehtivät tehdä töitä yhdessä hyvin tuloksin, kunnes saapui syksy 2017. Benkku oli syönyt säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa Psyllium -kuurin. Auton kyytiin otettiin myös tytär Jenna, jolle kerrottiin, että tässä haetaan kummitädille hevosta. Kuva: Virve Kuparinen-Kuukka – Mitä varten minä jään odottamaan enää yhtään mitään muuta. Vastassa hyvin kivulias hevonen Lappeenrannan Citymarketin asiakaspalvelupäällikkönä työskentelevä Virve KuparinenKuukka soitti ja kertoi tilanteen. Jenna ja Benkku kotitallin kentällä viikkoa ennen Benkun sairastumista. Naiset menivät portille, ja 2010 syntynyt punaruunikko Benkku (i. 8-vuotias tyttö ja 3-vuotias hevonen ovat molemmat elämän esikoululaisia, katsoivat kenties maailmaa samasta näkövinkkelistä. Heinä-elokuun Benjam söi vihreää ruohoa pellolta ja kuivaa heinää lisäksi. Siinä se hopsutteli kaikessa rauhassa. Pieni kirkkarekasa kentällä kertoi, ettei hevonen ollut aivan ummessa. Kun naiset pääsivät perille, oli Benkku oli laitumella kaverin kanssa. Että pääsetkö, ja soita päivystävälle eläinlääkärille. Lähdetään hakemaan yksi pieni hevonen Kausalasta! Traileri kohti Kausalaa Niinpä päätettiin laittaa traileri auton perään ja suunnata kohti Kausalaa. – Jenna kävi sunnuntaina ratsastamassa ja maanantaina minä juoksutin heosen. Ruokinnassa ei ollut mitään muutoksia syksyn aikana. Niin tänäkin vuonna, nyt kuurin päättymisestä oli kulunut jo viikkoja. Benkku haisteli kiinnostuneena sitä rapsuttavan Jennan hiuksia ja kasvoja: kuka sinä oikein olet. Virve seurasi liikuttuneena kaksikon tutustumista. Lapsi kiinnosti nuorta hevosta paljon enemmän kuin aikuinen ihminen. Mitään ei ollut nähtävissä silloin. Virve jatkoi taluttelua Benkun ollessa hyvin kivulias
Ehdin kysellä jo sairaskarsinaa kotialueelta. Suoli oli aivan vereslihalla, eivätkä leikkaavat lääkärit osanneet sanoa, mikä tulehduksen oli aiheuttanut. Sanoin, että olen. – Seuraavana päivänä soitin Viikkiin. Karsinaa, missä voisi helposti hoitaa suurta leikkaushaavaa. Lääkärit olivat joutuneet avaamaan suolen ja tyhjentämään sen. Tipassa edelleen, ja vointi ihan ookoo. Viikissä lääkärit tutkivat hevosen heti. Benkku oli jaloillaan, mutta seisoi vain lasittunein silmin ja roikotti päätään. – Haluaisin, että letkuttaisit Benkun, koska se ei ole juonut mitään. Eläinlääkäri sanoi tuntevansa, että myös ohutsuolessa on jotain, ettei kyseessä ole vain yksi kertymä. Suolessa suuri massakertymä Aamulla puhelin soi puoli seitsemän aikaan, että eläinlääkäri olisi saatava tallille ja äkkiä. Eläinlääkärin tutkimus ei kertonut hyvää. 36 Tunteet olivat pinnassa kesällä 2013, kun äiti ja tytär hakivat Benkun uuteen kotiin. Eläinlääkäri ei halunnut tutkia peräsuolta juuri potkimiseen vedoten. Seuraava jännitysmomentti oli, että pystyikö Benjam nousemaan ylös ilman, että tapahtuu katastrofi. – Eläinlääkäri kysyi heti puhelimessa, että olenko valmis lähtemään Viikkiin. Perjantaina soitin uudelleen. – Olimme Viikissä kello 13.45. Lauantaina Viikistä kerrottiin, että he olivat aloittaneet varovaisen ruokinnan. Leikkaus toi esiin myös yllättävän asian. Sanoivat, että potilas Benkku oli yllättävän virkeä, ettei mitään hätää. Benjam ei suostunut kivusta huolimatta nenä-mahaletkun laittamiseen, eikä eläinlääkäri suostunut rauhoittamaan hevosta, koska rauhoitus hidastaa suolen toimintaa. Potilas laitettiin tippaan ja hoitokarsinaan. Ajattelimme sunnuntaina lähteä potilasta katsomaan. 40 minuutin päästä Benkku oli kuin oli seisomassa. Siellä tiedettiin, että olemme tulossa, kaupungin eläinlääkäri oli soittanut ja kertonut tilanteen. Hoitaja kertoi Benkun ruokahalun olevan nyt pohjaton, että Virve kävelytti hevostaan puoleen yöhön saakka, jonka jälkeen hän totesi että, Herran haltuun, katsotaan aamuun.. Kello 16.20 Benjam vietiin hätäleikkaukseen. Samalla he olivat tehneet huomion, että ohutsuoli oli hyvin tulehtunut. Kello 8 Virve sai kaupungin hevoseläinlääkärin puhelimen päähän, ja kertoi tilanteen. – Ihanaa, että kuului hyvää. Benjam oli kivulias, ja potki koko ajan vatsaansa. Hevonen on hyvin pirteä, henkilökuntaa hirnuttiin paikalle ja ruoka-astiat saivat kyytiä. Hän letkutti Benkun, antoi sulfaa ja sitten suunnattiin auto kohti Viikin Hevossairaalaa. Seurasi takapakkia Virve Kuparinen-Kuukka ajoi perheineen sunnuntaina Helsingin Viikkiin, jossa odotti hyvin kipeä ja apea hevonen. Ultraäänitutkimuksessa näkyi, että ohutsuoli oli todella – 39,6, ei tämä paha ole, totesi eläinlääkäri, ja antoi kipulääkettä. Hiekkaa oli niin paljon vatsassa, että tätä hevosta voi kutsua hiekansyöjäksi. Virve ja miehensä lähtivät ajamaan kotiin Lappeenrantaa. Kuva: Tuula Nampajärvi se söisi ihan kaiken mitä vaan suuhunsa saa. Suolistoääniä ei kuulunut juurikaan, ja hevonen oli melko turvonnut. Lappeenrannan kaupungin eläinlääkäri saapui kello 9 ja antoi heti kipulääkkeen, teki peräsuolen kautta tutkimuksen ja kertoi, että suolesta löytyi suuri massakertymä. Leikkaus sujui hyvin Kolme tuntia kestänyt leikkaus meni hyvin. – Tiesitkö, että hevosesi on hiekansyöjä. Virve kävelytti hevostaan puoleen yöhön saakka, jonka jälkeen hän totesi että, Herran haltuun, katsotaan aamuun. Epäily oli, että suoli olisi luiskahtanut nivuskanavaan
talomestari-lehti.?. Kasailin siinä itseäni, että pystyin olemaan auton ratissa. hevosmaailma.. Hinta hoidolle oli 800 euroa vuorokausi. Hevosmaailma toivottaa lukijoilleen Hyvää joulua ja ilahduttavia lukuhetkiä! Joululahja sinulle kestotilaaja! Jouluiloa uudesta lukupaketista! Saat valitsemastasi lehdestä 3 numeroa lahjaksi! Voit tilata lahjalehdet itsellesi tai ilahduttaa ystävääsi mukavilla lukuhetkillä. Ei ollut enää hoidettavaa Keskiviikkoaamuna klo 9 se sitten soi. Se oli siis todella pirteä. – Voidaan pitää vielä muutama päivä letkuissa, mutta mitään takeita ei ole. Lähdenkö ajamaan ja laitetaan se pois. luontaisterveys-lehti.. Koko viikon, kun olin ajellut Helsingin ja Lappeenrannan väliä, oli vettä puskenut motarin täydeltä. Äiti ja tytär jättivät ystävälleen jäähyväiset. Syöttää sitä ei voinut. tilaus tulee tehdä 31.12.2017 mennessä. Tiistaina iltapäivällä, viikko ensimmäisten oireiden jälkeen, tuli lääkäriltä soitto Viikistä. tilaus alkaa vuoden 2018 alusta ja sisältää valitsemasi lehden 3 numeroa. Sairaala joutui pitämään hevosta jatkuvassa ravintoneste-, kipulääkeja suolistoparannelääkityksessä. asejaera-lehti.. Tilanne oli se, että ei ollut enää mitään hoidettavaa. Silmistä kuitenkin näki, että Benkku oli jo matkalla. Ravintonestetippa oli irrotettu, ja Benkku oli saanut suun kautta ruokaa. Oltiin palattu miltei lähtöruutuun. Lääkäri soitti ja kertoi, että he jatkavat pientä syöttelyä, katsoisivat yön yli. 37 laiska. Lääkärit kysyivät, mitä Virve haluaa, että he tekevät. Kysyivät minulta, että mitä haluan, että tehdään. Tavaraa tuli vähemmän, mutta vatsalaukku refluksoi kuitenkin. Kun lähdimme hevossairaalan pihasta, otin Jennaa kädestä kiinni ja jarrutin. Hinta oli silloin 9 900. – Maanantaina soittivat, ja kertoivat että tilanne ei ole muuttunut mihinkään. Benkku oli levoton ja kivulias. Refluksointi jatkui Seuraavana päivänä, Virve oli itse jo kertomansa mukaan antanut vähän periksi. Metsärannan Benjam refluksoi koko ajan. Hevonen vaikutti eloisalta. Samalla odotin ja samalla pelkäsin, että se soi. Benkulla on nyt hyvä olla, ajattelin. meidankoira.. Benkun tila oli romahtanut yön aikana. Benjam laitettiin nenä-mahaletkuun, että vatsalaukku saatiin tyhjennettyä. Säännöt ja tilaaminen: lahjan saat kun olet ollut Hevosmaailmalehden kestotilaaja vähintään 2 vuotta. Sitä oli kävelytetty, ja kiltti hevonen ei meinannut kestää käsissä. Kysyin, että mitä mieltä te olette. kissafani.. – Viikon kyttäsin ja pelkäsin puhelinta. Kehottivat Virveä pitämään puhelinta auki koko ajan. Benkku tuli ja painoi päänsä Jennan syliin ja yritti purra Jennan lettiä niin kuin aina. Näin teet lahjatilauksen: valitse haluamasi lehti ja tarkista asiakasnumerosi (löytyy lehden osoitetarrasta) tee tilaus valitsemasi lehden verkkosivujen tilauspalvelusta -> valitse kampanjatilaus ja käytä koodia JOULU2017 antiikkijataide.. Koko keho auttoi pumppaamalla hengitystä, sen olo oli todella vaikea. – Sanoin, että johonkin minun täytyy kuitenkin vetää raja. muistelee Virve. kiinteistojaenergia.. – Purua, suolistonesteitä ja kaikkea mahdollista mömmöä tuli puolitoista ämpärillistä. sielunpeili-lehti.. Viikistä kiellettiin vielä tulemasta, katsoisivat iltaan asti. ekoelo.. Yksi ohutsuolen tehtävistä, on sykkivällä liikkeellä työntää ravintoa kohti paksusuolta, mutta nyt liike oli niin hidas, että massa näytti liikkuvan taaksepäin. – Tunti siinä meni, että saimme maksut ja kaikki paperihommat hoidettua. – Menimme Benkun karsinaan. Olivat pitäneet usean lääkärin kanssa palaverin, eivätkä he löytäneet mitään lääketieteellistä syytä, miksei ohutsuoli alkanut toimia. Virve haki Jennan koulusta, ja kello 12 he olivat hevossairaalan pihassa Helsingin Viikissä. Aloitettiin hoitaminen tiputuksen kautta kaikin mahdollisin keinoin. Soiton aihe oli kivulias ja voimakkaasti refluksoiva hevonen. Silmistä kuitenkin näki, että Benkku oli jo matkalla. . Eläinlääkäri sanoi, että tämä ei ole nyt kauhean hyvä juttu, Kuparinen-Kuukka muistelee. Lääkäri oli puhelun jälkeen laittanut nenä-mahaletkun takaisin, ja Benkku refluksoi taas. Kaikki nesteet siis pyörähtivät takaisin vatsalaukkuun. Aurinko tuli esiin pilvien lomasta, ja paistoi kauniisti siihen saakka, kunnes pääsimme ulos Helsingistä. Teksti: Johanna Juslin Benkku tuli ja painoi päänsä Jennan syliin ja yritti purra Jennan lettiä niin kuin aina. – Jos on yhtään toivoa, niin varmasti hoidetaan, sanoi Virve. senioriterveys.
Viime keväänä Veikko sairastui vakavasti, mutta voitti kesällä jälleen Suomen mestaruuden.. Veikon ollessa 6-vuotias vietiin se vähän epäreilustikin ilman maastoestekokemusta suoraan kenttäkisoihin ja se osoitti heti monipuolisuutensa ja soveltuvuutensa lajiin, kertoo Knuutilan Veikon omistaja Virpi Lummevuo. Mutkaton kaveri nousi kuolemankielistä voittoon Viisinkertainen kenttämestari Knuutilan Veikko Suomenhevosori Knuutilan Veikko kisasi ensin esteja kouluratsastuksessa, mutta kenttäratsastuksen kokeilu paljasti sen monipuolisen lahjakkuuden. 38 K aikki alkoi puoliksi vitsistä, että mennään nyt katsomaan, millaista on kenttäkilpailuissa. – Veikko oli hyvä myös kouluratsastuksessa ja hyppäsi hyvin esteitäkin ja oli menestynyt niissäkin ihan hyvin. Vuosien varrella se on voittanut mm. viisi peräkkäistä Suomen mestaruutta, mihin ei ole pystynyt kukaan muu hevonen. Siitä alkoi nyt 12-vuotiaan suomenhevosoriin Knuutilan Veikon voittokulku. Omistaja Virpi Lummevuon mukaan helppoluonteinen Veikko on poikkeusyksilö vertaansa vailla
Ajoitus oli siis sopiva ja hän on pääasiallisesti itse valmentanut Veikkoa ja huolehtinut sen kunnosta. Siitä asti Knuutilan Veikko on asunut Lummevuon omassa tallissa Turussa muutamaa lyhyttä koulutusjaksoa lukuun ottamatta. Lummevuon oma hevostalli valmistui vasta hieman ennen Veikon tuloa, siihen asti hän oli pitänyt hevosiaan muualla. Virpi Lummevuolle se päätyi lähes heräteostoksena vieroituksen jälkeen. – Kärryjen laitossa on hyvä olla useampi ihminen aluksi apuna, joten oli helpompaa antaa se muualle opetettavaksi, Lummevuo toteaa. Ulmonen kisasi Veikon kanssa muutaman vuoden, mutta hän ei hypännyt esteitä, vaan kilpaili vain kouluratsastuksessa. Menin pian katsomaan sitä ja kesällä vielä uudestaan ja kaupat syntyivät melko nopeasti. – Myin Knuutilan Hertan vuonna 2010, sillä se oli jo antanut minulle riittävästi, ja ostin siitostammaksi Hilun Vilpin, joka teki kolme varsaa. Tällä hetkellä Veikolla on seuranaan kolme muuta hevosta, joista Lummevuo omistaa kaksi. Veikon ollessa 6-vuotias vietiin se vähän epäreilustikin ilman maastoestekokemusta suoraan kenttäkisoihin ja se osoitti heti monipuolisuutensa ja soveltuvuutensa lajiin.. Se valitettavasti menehtyi viimeisen varsomisen jälkeen ja sen orpovarsa, nyt 3-vuotias Kerttu, minulla vielä on. Menestystä nuoresta asti Knuutilan Veikko kantakirjattiin viisivuotiaana ja siitä lähtien on riittänyt tamma-asiakkaita ja menestystä tullut kisoissa. Veikko on ollut kaksi kertaa noin kuukauden ratsuvalmennettavana Petra Ulmosella, joka myös aluksi kilpaili Veikolla. Myöhemmin kaksikko osoittautui hyvin toisilleen sopivaksi myös kenttäratsastuksessa. Tiina totesi siihen, että hänellä on täällä musta orivarsa, jolla on hienot silmäripset. Viisinkertainen kenttämestari Knuutilan Veikko Omistajansa helppoluonteiseksi kuvamana hevosen kasvattaja on porilainen syntyi vuoden 2005 maaliskuussa Porissa Tiina Pasilalla. – Minulla oli ennestään Veikon täyssiskon tytär Knuutilan Hertta, joka oli silloin 4-vuotias. Veikko muutti minun luokseni loppusyksystä 2005, Lummevuo kuvaa. Lisäksi ostin vasta viime kesänä syntyneen Veikon jälkeläisen, Takamaan Lahjan, joten minulla on nyt tallissa Veikon lisäksi kaksi sen tytärtä sekä kaverini arabianhevonen, Lummevuo kertoo. Veikko on omistajansa Virpi Lummevuon mukaan helppo ja yksinkertainen kaveri, mutta menestykseen on auttanut myös sen rohkeus ja rehellisyys sekä koko toimiva tiimi kengittäjästä heinäntoimittajaan. Muutaman viikon se oli myös ajovalmennuksessa. He Lotta-Katariina Lehtonen ja Knuutilan Veikko ovat hyvin toisilleen sopiva kaksikko ja ovat voittaneet viisi peräkkäistä kenttämestaruutta. – Joitain pikkukisoja Veikko kävi jo nelivuotiaana ja viisivuotiaana se kisasikin jo täysillä kansallisissa nuorten luokissa Petra Ulmosen kanssa, Lummevuo kertoo. Pidin säännöllisesti yhteyttä kasvattajan kanssa ja tokaisin hänelle Hertan varsaa odotellessa, että kunpa se olisi musta ori. Ilman Lottaa Veikon ura tuskin olisi tämännäköinen. – He sopivat toisilleen kympillä. 39 . Aluksi Veikon kanssa esteillä kilpailikin Pauliina Marttila, jonka muutettua Englantiin alkoi LottaKatariina Lehtonen kilpailla Veikon kanssa niin esteillä kuin koulussa
ovat kaikissa osakokeissa vahvoja, Lummevuo kiittelee. Kuolonkielistä voittoon Veikko oli ollut ikänsä terveenä varsa-ajan räkätautia lukuun ottamatta, kun keväällä 2017 Virpi Lummevuo luuli Veikon kuolevan ja mietti jo, mihin se haudataan. Kesällä se ratsasti viidennen kerran Suomen mestaruuteen. – Toki orista ääntä lähtee, kun se huutaa tammojen perään, mutta ei se silloinkaan yritä muuta, kunhan huutaa, Lummevuo nauraa. Ilman hyvää tiimiä ei homma toimisi. Runsaasti jälkeläisiä Kilpailumenestyksen lisäksi Knuutilan Veikolla on riittänyt tamma-asiakkaita ja tällä hetkellä sen jälkeläisiä on kaikkiaan 91 eri puolilla Suomea sekä yksi keski-Euroopassa. Veikko kuitenkin nousi sairaudesta voittoon. Painopiste Veikon kilpailuista siirtyykin vähitellen Kerttuun. Hän pohtii, että vähitellen alkaa olla aika kilpailuttaa Kerttua. Se ei yritä viedä arempiakaan käsittelijöitä eikä jyrää. Monet jälkeläisistä ovat vain lemmikkeinä, joita ei ehkä niiden kiltteyden vuoksi raaskitakaan kilpailuttaa. kaksi kuukautta sitä piti vain kävelyttää ja vasta sen jälkeen alkoi kovempi treeni. Kyseessä on helppo, mutkaton ja yksinkertainen kaveri, joka pysyy paikallaan, kun käskee. Sairaus vei Veikon todella huonoon kuntoon. – Itselläkin on Veikon jälkeläisiä pari kappaletta ja ne eivät kyllä jää pihan koristeeksi, Lummevuo nauraa. Hän kiittelee koko Veikon tiimiä, niin kengittäjää kuin heinäntoimittajaa. Lummevuo kuvaa Veikkoa luonteeltaan rehelliseksi ja rohkeaksi, mikä osaltaan auttaa menestyksessä. Hän kertoo, että myös Veikon jälkeläisiä on kuvattu helppoluonteisiksi ja on ollut mukava jakaa Veikon hyvää luonnetta eteenpäin. Ensimmäiset. Niin poikkeuksellinen ja omistajalleen tärkeä yksilö on kyseessä, että sen mahdollinen menetys laittoi pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Veikko antaa kisassa kaikkensa Veikko antaa kilpailuissa kaikkensa, ja erityisesti maastossa se on elementissään. 40 Kaikki mestaruudet ovat toki tärkeitä saavutuksia, mutta kuolonkielistä suomenhevosten derbyn voittoon nouseminen oli tunteellinen hetki. Vielä ei ole kukaan noussut kansallisen tason menestykseen, mutta vielä niin tulee käymään. Knuutilan Veikko antaa kilpailussa kaikkensa ja on elementissään erityisesti maastossa. Menestys on kuitenkin Lummevuon mukaan tiimityötä. – Kaikki mestaruudet ovat toki tärkeitä saavutuksia, mutta kuolemankielistä suomenhevosten derbyn voittoon nouseminen oli tunteellinen hetki. – Jälkeläiset ovat vielä nuoria, vanhimmat ovat nyt 6-vuotiaita, mutta ensimmäiset ovat jo olleet laatuarvosteluissa finaalissa, joten seuraan mielenkiinnolla heidän kilpailujaan. Se oli viikon korkeassa kuumeessa, ei syönyt eikä juonut ja sitä jouduttiin nesteyttämään, Lummevuo huokaa. Toinen mieleen painunut on ensimmäinen kenttämestaruus vuonna 2013, sillä sitä en osannut yhtään odottaa tai edes haaveilla. Tuo voitto onkin Virpi Lummevuolle yksi koskettavimmista. – Kaikki hevoseni olivat olleet vain kotona, mutta jostain tuntemattomasta lähteestä tuli jokin virus, joka tarttui ensin tammoihini ja sen jälkeen pahimpana Veikkoon. Yhdessä vuorokaudessa sen kunto romahti hyvästä todella huonoon. Se vain huojui ja Lummevuo mietti, lopettaako hevosharrastuksensa kokonaan, jos Veikko kuolee. Silloin hämmennyin ja liikutuin todella, hän kuvaa. Kuuleman mukaan ensi vuonna odotetaan ensimmäisiä jälkeläisiä myös jalostusarvosteluun, Lummevuo hymyilee. Knuutilan Veikko kilpaili ensin kouluja esteratsastuksessa, mutta kun sen kanssa kokeiltiin kenttäratsastusta, osoitti se heti monipuolisuutensa ja soveltuvuutensa lajiin
Sitten, jos sitä ei enää huvita mennä, se saa lopettaa, mutta muutoin vielä jatkaa, Lummevuo pohtii. Silloin hevosten parissa sai tallilla puuhailla vapaammin kuin nykyisin ja niinpä hän sai harjoitella hevosten hoitamista. Takamaan Lahjaltakin hän toivoo paljon. Pidän rodun kirjavuudesta ja siitä, että se tarjoaa jokaiselle jotakin, Lummevuo kuvaa. Ensimmäisen oman hevosen ostin 15 vuotta sitten ja omani ovat aina olleet suomenhevosia, vaikka nuorempana puuhailin lähinnä ponien ja lämminveriravureiden kanssa. Olisi kuitenkin mukavaa, että Veikko saa jäädä eläkkeelle terveenä, kun tulostakin vielä on syntynyt. Toivon, että tulee uutta, pitkäjalkaista suomenhevosta ja hyviä ratsuja. Hänen on tarkoitus kasvattaa jatkossakin itse Veikon jälkeläisiä ja antaa siten osansa suomenhevosen tulevaisuudelle. – On ollut aina tiedossa, ettei tästä helposti leipäänsä saa. Seuraan mielenkiinnolla tilannetta ja onneksi nyt on ollut nousukauden myötä pientä piristymistä. – Se on puoliksi minun kasvattini ja puoliksi Titta Granbergin. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Tanja Ukkonen. Hevosharrastuksen yhdeksi hyväksi puoleksi hän kokee myös sen sosiaalisuuden. Siihen asti hoidin muiden hevosia. Siitä lähti innostus suomenhevosiin ja niiden kasvatukseen. Toisaalta sillä on kyllä vielä intoa ja paloa mennä, joten emmeköhän vielä jatka. Valitsin kuitenkin äidinkielen opettajan ammatin osittain siksi, kun pohdin, että mikä työ sopii tämän hulluuden kanssa yhteen. Kuva: Anni Aittola eikä Lummevuo ole harkinnut kasvatuksesta tai kilpailemisesta ammattia. Eläinrakkaassa perheessä on hevosten lisäksi myös koira, kissa, pupu ja hamsteri, joten puuhaa riittää. – Olen hieman huolissani suomenhevosen tulevaisuudesta ja siitä, onko rodulla tulevaisuutta. Nyt Lummevuolla on myös omaa perhettä, mutta hevosharrastus on hänen oma juttunsa. Voi myös ajoittaa esimerkiksi kokeiden tarkistamista omien aikataulujen mukaan, jotta pääsee valoisaan aikaan liikuttamaan hevosia, Lummevuo kuvaa. – Kesällä mietin jopa mestaruuden jälkeen, että olisikohan tämä ollut tässä. Se on tosi kiinnostavasta emästä Sutun Sointu (i. Jostain syystä suomenhevosen luonne ja ikiaikaisuus viehättävät minua, Lummevuo kertoo. – Erityisesti jälkeläisten omistajien kanssa yhteydenpito on avannut aivan uuden kanavan harrastukseen. Myös Hertta oli Hermeli – Pellervo -yhdistelmä, minkä vuoksi tämä minua nyt erityisesti kutkuttaa. Eläimet ovat kuitenkin aina olleet vain harrastus, Virpi Lummevuo aikoo jatkossakin kasvattaa Knuutilan Veikon jälkeläisiä ja haluaa antaa oman panoksensa suomenhevosen tulevaisuudelle, sillä rodun monipuolisuus ja ikiaikaisuus viehättää häntä. Sen sijaan kun tekee paljon työtä, se palkitsee. Hevoshullu lapsesta asti Virpi Lummevuo päätyi itse hevosten pariin 10-vuotiaana luokkakaverin viedessä hänet mukanaan ratsastustunnille. Hän toivoo, että suomenhevosen kasvatus yleisestikin piristyisi, mutta korostaa, että sen on oltava laadukasta ja yhdistelmien mietittyjä. – Kyllä se palkinto sieltä tulee, ja onhan tämä mukavaa puuhaa ja kiva harrastus, hän painottaa. 41 Terävin kärki kilpailunälästä Veikon kanssa on jo taittunut. Pidämme yhteyttä ja on mielenkiintoista ja huikeaa seurata jälkeläisten kuulumisia, Lummevuo hymyilee. Esteitä en tosin enää hyppää lainkaan, joten siihen lajiin tarvitsen muiden ratsastajien apua. Veikon lähisukulainen Knuutilan Hertta oli Lummevuon ensimmäinen ikioma hevonen. Kisoihin ei mennä tuosta vain. – Muut eivät ole innostuneet hevosista, mutta vanhempi poikani kyllä tarvittaessa antaa hevosille heinää. Ensi kesänä kisataan sitten jo Kertun kanssa, Lummevuo sanoo. . Työtä hevosissa riittääkin, sillä hän liikuttaa Veikkoa ympäri vuoden viisi kertaa viikossa ja vannoo kilpailutulostakin tulevan, jos vain jaksaa valmentaa hevosia monipuolisesti. On tärkeää, että hevoset pääsevät liikkumaan ihan pienestä pitäen. Hänen korostaa, että liikuttakaa hevosianne monipuolisesti. Tallityöt teen kuitenkin itse, Lummevuo toteaa. Hän näkee itse paljon vaivaa hevostensa menestyksen eteen ja hevosten kunnossa pitämiseksi. Odotan varsasta paljon. – Siitä asti haaveilin omasta hevosesta ja palkkatöihin päästyäni ostin oman. Hermeli). Kaksi poikaa eivät juuri hevostouhuihin osallistu, vaikka äidillä on toki perheen tuki harrastukselleen. Opettajan työssä on pitkät lomat ja pääsee välillä aiemmin töistä. – Huolehdin itse Veikon kunnosta niin, että liikutan sitä talven yli ja yritän ajoittaa herkimmän kunnon juuri kilpailuihin. Lotan tarvitsee käydä sitten vain pari kertaa keväällä Veikon selässä ja hypätä kisoissa satulaan. Sitä ennen hänellä oli ollut ylläpidossa seitsemän vuoden ajan vanha ravuri Vihtori, joka oli Lummevuon ensimmäinen suomenhevosrakkaus. Sillä on hyvä rakenne, todella hienot liikkeet ja sopivasti pilkettä silmäkulmassa, Lummevuo kuvaa
Eduskunnan Hevosvaltiopäivät avasi keskiviikkona 15.11. Miesten keskellä Stikkan. – Mahdollisuuksien hevonen on erittäin hyvä sanonta ja se Hevosella tärkeä rooli tänäänkin – Yhteiskunnalta odotamme tukea siihen, että hevoset edelleen näkyvät suomalaisten arjessa, totesi SRL:n pääsihteeri Fred Sundwall (vas.) myös elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Kuva: SRL/ Sonja Holma. Kuva: SRL/ Sonja Holma 42 Eduskuntatalon edustalle saapui esittäytymään komea joukko Ypäjän Hevosopiston suomenhevosia eri käyttömuodoissaan. elinkeinoministeri Mika Lintilä. H evosvaltiopäiville eduskuntatalon edustalle oli saapunut komea joukko Ypäjän Hevosopiston suomenhevosia eri käyttömuodoissaan esittäytymään poliittisille päättäjille ja hevosalan edustajien tervehdysten kera
– Yhteiskunnalta odotamme tukea siihen, että hevoset edelleen näkyvät suomalaisten arjessa, totesi SRL:n pääsihteeri Fred Sundwall (vas.) myös elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Hevosalan kytkökset yhteiskuntaan ovat monitahoiset. Esimerkiksi talliyhteisön arjen viestintään liittyvien mobiiliratkaisujen ja yhteisöpalvelujen kysyntä kasvaa kiihtyvän digitalisaation keskellä, Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall kuvaili. Hevonen koskettaa harrastuksen tai elinkeinon kautta puolta miljoonaa suomalaista. – Matkailusta vastaavana ministerinä näkisin esimerkiksi mielelläni hevosalan ja matkailun lyövän useammin kättä päälle. Alalla on huoli lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien varmistamisesta. Se lähentää kaupunkia ja maaseutua ja poistaa raja-aitoja sieltä missä niitä on. Kuluttajien muuttuneet tarpeet ja käyttäytyminen ovat synnyttäneet uusia mahdollisuuksia hevosalan yritystoiminnalle. Samalla nähdään, että kasvua on erityisesti yli 60-vuotiaissa ratsastajissa, myös hevosavusteisten liikunta-, terapiaja kuntoutuspalvelujen kysyntä on nousussa. Kuva: SRL/ Sonja Holma 43 pitää sisällään useita eri merkityksiä. Taloudellisesti järkevälle hevoskasvatukselle ja hevosyrittäjyydelle on luotava edellytykset ja annettava mahdollisuuksia. Alaa ei viedä eteenpäin yhdellä yksittäisellä toimenpiteellä. . Vaikutukset leikkaavat läpi yhteiskunnan aina liikunnasta ja urheilusta kisakatsomoihin, kuntoukseen ja hyvinvointiin. Polarisoituminen, yksilöllisyys ja sitouttamattomuus korostuvat. Sen sijaan tarvitaan yhteinen, vahva tahtotila, joka näkyy hevosalaa koskevassa päätöksenteossa liikunta-, maatalousja elinkeinopolitiikassa sekä valtakunnallisesti, alueellisesta että paikallisesti. Asiasta tullaan keskustelemaan säännöllisesti ja meidän tehtävämme on se oikeutus teoillamme lunastaa, totesi Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen. – Hevosala on merkittävä yhteiskunnan rakentaja, tärkeänä työllistäjänä, maaseudun aitona elävöittäjänä ja suomalaisten liikuttajana. Hevosvaltiopäivät järjestivät Eduskunnan Hevosystäväinseura, Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry ja Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöryhmä. – Alan tulisi miettiä eettisyyttä, avoimuutta ja kestäviä arvoja pärjätäkseen myös tulevaisuudessa, Lintilä lausui avauspuheessaan. Miesten keskellä Stikkan. Megatrendit ja yhteiskunnan murrokset näkyvät myös hevosalalla. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen kehityksen oikea suunta antaa hevosalalle parhaan mahdollisen pohjan myös siihen, että osuutemme veikkausvoittovaroista säilyy ja alan rahoitus on näin turvattu. Näin huolehdimme siitä, hevonen säilyttää merkittävän tehtävänsä yhteiskunnassamme viettäessämme aikanaan Suomen itsenäisyyden 200-vuotisjuhlia, Sundwall painotti. – Muutokset vaativat hevosalan yritystoiminnan monimuotoistumista sekä yhteistyötä myös muiden toimialojen osaajien kanssa. Matkailijat haluavat pakettiratkaisuja, missä hevosiin liitetyillä elämyksillä voisi olla suuria mahdollisuuksia. Hevosala lunastaa olemassa olonsa joka päivä. Hevosalan toimijoiden tavoitteena on, että alan merkitys ymmärretään, se saa ansaitsemansa arvostuksen, mikä heijastuu jatkossa päätöksentekoon. Hevostoimintaan liittyvien lähiliikuntapaikkojen säilyminen ja lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. Hevosella on tärkeä rooli myös tasa-arvoisen yhteiskunnan puolestapuhujana. – Yhteiskunnalta odotamme tukea siihen, että hevoset edelleen näkyvät suomalaisten arjessa. Hevosalan kasvu ja uudistuminen tuovat uusia mahdollisuuksia myös muiden toimialojen ammattilaisille. Hevosella tärkeä rooli tänäänkin edustajat haluavat olla mukana päättämässä tärkeistä asioista asiantuntijoina yhteisessä neuvottelupöydässä. Alan
Heikinheimo kilpaili ensin pitkään, noin 30 vuotta, esteratsastuksessa kansallisella tasolla. Mukana oli Leavaimon lisäksi tuleva maratongroomi Stefan Nyman sekä hänen vaimonsa Seidi. Elettiin marraskuuta 2006, kun Carillo sai ensimmäisen kerran vaunut peräänsä ja oli heti yhteistyöhaluinen ja homma onnistui kerrasta. Anni ei itse innostunut ratsastuksesta, mutta Lilli sen sijaan on kilpaillut Careirolla, yhdellä Heikinheimojen kolmesta hevosesta. Saan myös motivaationi kilpailumenestyksestä, joten oli hyvä lopettaa, kun tuloksia vielä syntyi. Harrastuksena ne myös ovat pysyneet kilpailuista huolimatta, eivätkä hevoset ole edes asuneet kotona, vaan olleet muiden talleilla. Seuraavissa Jouni Heikinheimo oli jo itse. Vuonna 2006 hän lähti yllätyksenä ystävilleen kannustamaan heitä Roomaan valjakkoajon MM-kisoissa. Mahdollisuutta siihen ei olisikaan, sillä perhe asuu omakotitalossa, ei maatilalla. – Siellä olin kuulemma ensimmäisen kerran todennut, että mitenhän olisi, suostuisiko Carillo vetämään vaunuja, Heikinheimo nauraa. Seuraavana kesänä kaksikko jo kisasi. Elettiin marraskuuta 2006, kun Carillo sai ensimmäisen kerran vaunut peräänsä ja oli heti yhteistyöhaluinen ja homma onnistui kerrasta. – Olin 9-vuotias, kun äitini perusti ratsastuskoulun Messilään. Vaimo Lea ratsastaa itsekin ja on ollut oleellinen osa valjakkoajon tiimiä ja uhrannut harrastukselle kesälomiaan. El Carillo ei ole kovin varovainen, joten kisoissa tippui aina puomi tai pari, eikä se tuntunut kivalta, kuvaa kilpailijasieluksi tunnustautuva Heikinheimo. Eikä tässä itsekään enää ihan El Carillo ja Jouni Heikinheimo päättivät uransa huipulta Jouni Heikinheimo ja ruuna El Carillo päättivät viime kesänä menestyksekkään uransa valjakkoajon parissa. Myös Heikinheimon sisar kilpaili ja sittemmin hänen oma perheensä on viettänyt runsaasti aikaa hevosten parissa. nuoria olla, kertoo 51-vuotias Jouni Heikinheimo. Niin kestävyyttä kuin voimaa vaativassa lajissa hevosen tulee olla myös hyvä keskittymään. – Halusin ajatella hevosen parasta, sillä se on jo iäkäs, 21-vuotias ruuna, enkä halunnut, että tulokset vähitellen huononevat tai kilpailussa tai harjoittelussa sattuu jotain dramaattista. – Olin miettinyt jo pari vuotta, että mitä tilanteelle pitäisi tehdä. 44 V aljakkoajossa kansainvälisesti menestynyt Jouni Heikinheimo päätti uransa El Carillon kanssa kesällä 2017. Kuva: SRL/Ann-Kathrin Drumm. Siitä asti olen ratsastanut, kertoo Lahdessa synnyinkodissaan asuva Heikinheimo. Carillo pärjäsi alusta asti kilpailuissa varsin hyvin ja saavutti myöhemmin lukuisia mestaruuksia niin SMja PMtasolla ja pärjäsi hyvin myös MM-kisoissa. Ensimmäiset kilpailut Carillolla ajoi kuitenkin Sanna Tirkkonen. Hevosharrastus lapsesta asti Hevoset ovat olleet teollisuuden myyntijohtajana työskentelevälle Jouni Heikinheimolle rakas harrastus lapsesta asti. Kaksikko aloitti valjakkoajossa sattuman kautta noin kymmenen vuotta sitten ja päätti huipulla. Tyttäret Lilli ja Anni ovat nuorempina reissanneet mukana ulkomaanreissuilla isän kilpaillessa. Kun esteiden parissa tuli suvantovaihe, alkoi hän miettiä vaihtoehtoja ja jopa uran lopettamista. Siitä kaikki lähti liikkeelle. – Tällä hetkellä meillä on vain Carillo Takkulan tallilla kiloJouni Heikinheimo ja El Carillo siirtyivät valjakkoajoon vuonna 2006. Yhdessä vietetty aika ja vahva tunneside ovat Heikinheimon mukaan tärkeät menestystekijät. El Carillo on vuonna 1996 syntynyt lämminverinen ratsuhevonen, jonka Jouni Heikinheimo on kasvattanut yhdessä äitinsä Anna-Maija Heikinheimon kanssa
Caricia puolestaan on siellä siitoskäytössä, Heikinheimo toteaa. Suomalaissyntyinen FWB-ruuna El Carillo on Heikinheimojen oma kasvatti, monitoimihevonen, joka ennen valjakkoajouraansa kilpaili niin este-, koulukuin kenttäratsastuksessakin. Heikinheimon kuvatessa tapahtunutta kuulee äänestä harmin, mutta toisaalta myös sen, kuinka ylpeä hän on hevosestaan ja heidän joka tapauksessa tekemästään tuloksesta. Carillo on sairastanut yhden ainoan kerran ja se oli kesken vuoden 2012 Lissabonissa järjestettyjen MM-kisojen. Heikinheimo ja El Carillo ovat tehneet huikean kilpauran. Jouni Heikinheimo ja Carillo ottivat kultaa. PM-kultaa valjakolla on vuosilta 2017 ja 2015. 45 . – Toki meillä oli onneakin, mutta El Carillolla on myös erinomainen kunto, hyvä psyyke ja keskittyminen sekä vahva terveys. metrin päässä kotoamme. Kuva: SRL/Ann-Kathrin Drumm. Jouni Heikinheimolle mestariratsastajamerkki n Valjakkoajon menestysnimelle Jouni Heikinheimolle luovutettiin Urheilufoorumissa Suomen Ratsastajainliiton arvokkain urheilutunnustus, Mestariratsastajamerkki, järjestyksessä numero 45. Kaksi muuta hevostamme, Carillon sisko Caricia sekä Careiro ovat Riitta Vuotilalla Forssassa. Tiimi oli kisojen kärkikahinoissa ja maratonin toisella esteellä sen ajama aika pysyi kisojen loppuun asti parhaana. Elettiin marraskuuta 2006, kun Carillo sai ensimmäisen kerran vaunut peräänsä ja oli heti yhteistyöhaluinen ja homma onnistui kerrasta. Careiro on siellä Linda Metsämäen kilparatsuna Lillin lähdettyä töihin ulkomaille. Heikinheimo ja El Carillo osallistuivat MM-kilpailuihin kaikkiaan neljä kertaa vuodesta 2010 alkaen: 2014 valjakko nousi MM-kisoissa yhdeksänneksi Izsákissa, Unkarissa ja viimeisteli MM-uransa viidennellä sijalla Unkarissa kaksi vuotta myöhemmin. Sairaudet tekisivät aina harjoitteluun paljon takapakkia, mutta Carillo on pysynyt terveenä, kuvaa Heikinheimo. Hänen mielestään on ollut monin puolin hyvä, että hevoset ovat asuneet muiden tallilla. Savijärven kartanolla Sipoossa kilpailtiin 20.-23.7.2017 Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa. Heikinheimo saavutti merkin ajamalla El Carillolla viidenneksi valjakkoajon MM-kilpailuissa Piberissä, Itävallassa elokuussa 2016. Se antaa omistajalle vapauksia. Carillo kuitenkin astui kiveen ja alkoi ontua, minkä vuoksi he joutuivat keskeyttämään kilpailun. Kotimaassa Heikinheimo on hallinnut SMvoittajakoroketta ottaen kaikkiaan neljä kultamitalia. Seuraavana päivänä hevonen oli kuitenkin taas kunnossa. Heikinheimo on pitkän linjan hevosurheilija, valjakkoajon hän aloitti vuonna 2008. Hyvä valmennus ja mainio hevonen Heikinheimo kiittelee sitä, että aloittaessaan valjakkoajon parissa hän sai heti hyvää valmennusta, jossa karsittiin virheet pois. Kesäisin ne ovat kuitenkin olleet kodin viereisellä vuokralaitumella. Asiantuntevan valmennuksen ja valjakkoajossa lahjakkaan hevosen avulla oli helppo nousta menestykseen
Tällä hetkellä on ehkä pientä kasvua harrastajissa, vaikka alueellisissa kisoissa käyviä harrastajia El Carillo laitumella yhdessä Jenifer Countess of Fairytalen kanssa. Tänä vuonna he voittivat PM-kultaa ja viime vuonna olivat MM-kisoissa viidensiä. Jos sitä ei ole ja itse tekee pienen virheen, voi se pilata koko kisan. Valjakkoajo koostuu koulu-, maratonja tarkkuuskokeesta, joten hevosen kanssa on harjoiteltava laajalti sekä kestävyyttä, voimaa että keskittymistä. Siinä tarvitaan myös psyykettä. Lajin parissa viihtymiseen vaikuttaa kuitenkin myös tapahtumissa koettu yhtenäisyydentunne. Tuolloin he saivat kouluylivertainen, ettei uusi hevonen olisi suurella todennäköisyydellä pystynyt samaan. – Äitini osti Carillon emän Carissiman kilpahevoseksi ja se on huippusukuinen tamma. – Mitä enemmän viettää aikaa yhdessä, sitä paremmin osaa tulkita toista ja syntyy vahva tunneside. Kuva: Lea Heikinheimo Mitä enemmän viettää aikaa yhdessä, sitä paremmin osaa tulkita toista ja syntyy vahva tunneside. Hän ei ole tutkinut tarkemmin El Carillon sukua, muttei usko, että taustalta löytyy valjakkoajossa menestyneitä. Suomesta löytyy hyviä valmentajia, ja apua ja tukea on saatavilla. Saa muilta apua ja antaa apua. Carillon kanssa on hauskaa viettää aikaa ja se on hyvä tyyppi, Heikinheimo hymyilee. Asuin silloin Slovakiassa ja maratonvaununi varastettiin tallin edestä ja jouduin ajamaan kisoissa lainavaunuilla. Vähän kierroksille se kyllä usein kävi, mutta kuria ja keskittymistä löytyi silti myös tarkkuuskokeessa, Heikinheimo kertoo. Myös viimevuotisten MMkisojen viides sija lämmittää mieltä. Yhdeksi valjakkoajossa menestymisen salaisuudeksi Heikinheimo uskoo kuitenkin sen, että hän viettää paljon aikaa hevosensa kanssa. Täytyy olla itseluottamusta ja halua mennä. Se keskittyi hyvin, myös koulupuolella, vaikkei se ollutkaan Carillon lempipuuhaa. Kansainvälistä menestystä Carillo ja Heikinheimo ovat voittaneet valjakkoajon SM-kultaa vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2016. Carillon isä on vahvaa estekilpahevossukua ja äitikin menestyksekäs. Menestyksekkäällä uralla on kuitenkin ollut epäonnen hetkiä myös vuoden 2012 MM-kisoissa kiveen astumisen lisäksi. – Polku on tehtävä helpoksi, jotta uudetkin pääsevät mukaan. – Toki SMja PM-kullatkin ovat tärkeitä, mutta erityisesti nuo kansainväliset tason tulokset ovat jääneet mieleen, Heikinheimo toteaa. Kun Heikinheimo sekä hevosen että oman ikänsä myötä päätti lopettaa uransa huipulta, herättivät viimeiset kilpailut toki tunteita. – Viimeiset kisat olivat Savijärven PM-kisat ja toki silloin oli tunteet pinnassa, hän kertoo. Lajin jatkaminen toisen hevosen kanssa ei käynyt hänen mielessä, sillä Carillo oli niin. – Vuonna 2013 olimme käytännössä voittamattomia kansainvälisen tason maratoneilla. Kokonaisvaltainen laji Heikinheimo innostui valjakkoajosta kymmenisen vuotta sitten, koska se on hänen mukaansa kokonaisvaltainen laji ja siksi erityisen mielenkiintoista ja viehättävää. Se on mukavaa, Heikinheimo kuvaa. Myös sen jälkipolvissa on menestystä, Heikinheimo mainitsee. Vaikka Carillo on hänen oma kasvattinsa, uskoo hän silti jokapäiväisellä yhteisellä ajalla olevan suurempi merkitys kuin omalla kasvatuksella. – Tapahtuma, ihmiset ja mukavat illanvietot. 46 Miehelle on selvästi tärkeintä ennen kaikkea hevosen hyvinvointi. Siinä ei ollut tuttuuden tunnetta, joten ei tullut menestystäkään, Heikinheimo harmittelee. – Carillo antoi aina maratonilla kaikkensa. Saavutetuista tuloksista Heikinheimolle on jäänyt mieleen erityisesti vuoden 2012 MMkisojen koulukokeen pisteet, 47 pistettä, joka oli heille huikea tulos. Carillon edistyminen valjakkoajossa oli kuitenkin nopeaa. Heikinheimon tytär Lilli aloitti kilpailemisen Jenifer-ponilla, joka ei enää ole perheen omistuksessa. Esimerkiksi Leena Kalalahti ja Heidi Sinda kouluttavat uusia kiinnostuneita ajoon. – En ole edes kokeillut valjakkoajoa toisen hevosen kanssa, hän toteaa. kokeesta 5-10 pistettä enemmän kuin yleensä saivat. Hän kertookin, että valjakkoajoon on uutenakin helppo päästä sisälle. Carillon kanssa on hauskaa viettää aikaa ja se on hyvä tyyppi, Heikinheimo hymyilee
valjakkotarkastuksessa tai palkintojenjaossa seistä hevosen edessä ja kuolaintarkastuksessa avata hevosen suu tarkastajalle. Hän jatkaa, että valjakkoajoon sopivan hevosen saa harrasteratsun hinnalla ja muutoinkaan kustannukset eivät nouse juuri muita hevosharrastuksia kalliimmaksi. Sääntöjä on muokattu vuosien saatossa useaan otteeseen ja niihin tehdään edelleen vuosittain muutoksia ja tarkennuksia. Kuva: Jouni Heikinheimo onkin ehkä vain hieman toista sataa, Heikinheimo arvelee. Lähde: www.valjakko.net Jouni Heikinheimo kuvaa El Carilloa hyväksi keskittyjäksi, joka antaa kilpailussa kaikkensa. Siitä lähtien maassamme on kilpailtu valjakkoajossa aktiivisesti. Yksikössä on yksi hevonen tai poni ja parivaljakoissa kaksi hevosta tai ponia vetää vaunua rinnakkain. 47 Valjakkoajo alkoi Suomessa 1986 n Valjakkoajo saapui Suomeen vuonna 1986, kun sipoolaisen Savijärven kartanon isäntä Rolf Simonsén alkoi herättää lajia henkiin. Hän kuvaa valjakkoajoa mukavaksi ja miellyttäväksi harrastukseksi, jonka parissa on hyvä kilpailuilmapiiri ilman katkeruutta. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin Husaariratsastajien toimesta samoihin aikoihin. Se vastaakin pitkälti kenttäratsastusta ja vaatii niin hevoselta, kuskilta kuin groomiltakin erittäin hyvää kuntoa. Carilloa liikutetaan vähintään neljä kertaa viikossa, useimmiten maastoratsastuksella, mutta silloin tällöin se saa myös vaunut peräänsä. Kuva: SRL/Heidi Lammi Maratonilla on vauhtia. Suomen valjakkoajosäännöt mukailevat pitkälti FEI:n kansainvälisiä kilpailusääntöjä. Valjakkoajoon tarvitaan kuski eli ajuri, hevonen tai poni (tai useampia), groomi eli vaunuavustaja (nelivaljakoilla kaksi groomia), valjaat ja vaunut. Groomi pitää myös useimmiten huolta siitä, että valjakko pysyy maastossa oikealla reitillä ja ihanneajoissa. n Teksti: Terhi Niinimäki Savijärven PM-kisoissa Jouni Heikinheimon ja El Carillon groomina toimi Lea Heikinheimo. Lopetettuaan kilpailemisen Heikinheimo ei ole kokenut tyhjyyden tunnetta, sillä yhteinen aika Carillon kanssa jatkuu ja hän pyrkii pitämään hevosen edelleen hyväkuntoisena ja terveenä. Kilpailut kestävät yleensä kahdesta kolmeen päivään, suuremmat kansainväliset kilpailut neljästä viiteen päivään. Maratonilla groomi seisoo vaunujen takaosassa vaihtaen painoa puolelta toiselle kaarteiden ja maan pinnanmuotojen mukaan, ja näin tasapainottamalla estää vaunua kaatumasta tiukoissa ja vauhdikkaissa kaarteissa. – Huolehdin, että Carillolla on asiat hyvin. Seuraan myös lajia edelleen aktiivisesti ja hyvät ystävät jatkavat sen parissa. – Vaunut ja valjaat maksavat 2 000–3 000 euroa ja kuljettamiseen tarvitsee pakettiauton ja trailerin, hän kertoo. Kuva: SRL/Heidi Lammi. Groomin tehtäviin kuuluu mm. Valjakkoajokilpailussa on kolme osakoetta: koulu-, maratoneli kestävyysja tarkkuuskoe. Groomi eli vaunuavustaja on oleellinen osa valjakkoajoa. Todennäköisesti tulen olemaan mukana myös toimihenkilöpuolella, Heikinheimo mainitsee
Vähitellen se alkoi kuitenkin tasoittua, mutta ensimmäiset 3-4 kuukautta olivat vähän sellaista oman paikan etsimistä. Norjan kylmäverinen Paavo näyttää kavereille, kuka on porukan pomo. Ennen pihattoon siirtymistä Paavo oli ensin syyskuun laitumella uuden pihattokaverinsa, Elmo-nimisen irish cop -ruunan kanssa. – Paavo oli muuttanut ainakin muutamia kertoja ennenkin. Eläinlääkäri epäili, että kuivikkeena käytetty turve aiheutti rasitusyskää, ja hän suositteli Paavolle pihattoa. Pihattopaikka löytyikin nopeasti Facebook-ryhmän avulla. – Kun Paavo muutti Sammattiin, se oli sille iso muutos. – Liityin Tallija pihattopaikat Varsinais-Suomessa -nimiseen Facebook-ryhmään. T avallisiin talleihin tottuneen Paavo-ruunan elämä muuttui kertaheitolla, kun se lastattiin Sammatissa Lohjalla traileriin ja matka kohti Turkua alkoi. Suomessa se oli ensin Nummi-Pusulassa, ja viimeiset pari vuotta Sammatissa. Uuden tallipaikan etsintä Muutto Turkuun tiesi myös uutta tallipaikkaa. Paavo muutti pienen mutkan kautta pihattoon Auraan, ja sekös on 14-vuotiaan norjan kylmäverisen mielestä vallan ihanaa elämää! – Sen verran hyvin osaan lukea Paavoa sen silmistä ja korvien liikkeistä, että tiedän sen olevan pihatossa tosi tyytyväinen ja levollinen, kertoo Paavon omistaja Elina Stenberg. Se oli melkein 10-vuotias kun se tuli minulle Norjasta. Sittemmin Stenberg kuuli kaveriltaan, että eräältä tallilta vapautuu paikka heinä-elokuun vaihteessa. – Paavo muutti sinne, mutta se alkoi yskiä tosi pian. Se oli kovassa kunnossa, koska sen kanssa oli ajettu kilpaa, ja se kävi aika kuumana. – Johtajana Paavon piti näyttää laitumella, että kuka täällä oikein. 48 Pihatto paransi rasitusyskän Muutto toi Paavolle uusia kavereita ja komeat maastot Jokainen hevonen sopeutuu uuteen talliin tavallaan. Kävin katsomassa pian yhtä paikkaa, mutta se ei ollut ihan sellainen mitä hain; maastotkaan eivät olleet kivoja. Muutto tuli eteen, kun Stenberg sai uuden työpaikan Turusta. Sammatissa sillä oli kaverina ensin suomenhevostamma ja issikkaruuna, ja vaikka Paavo on aika johtajatyyppiä, se tuli niiden kanssa hyvin juttuun. Stenberg uskoo, että uuteen talliin sopeutuminen riippuu paitsi hevosesta myös eri tilanteista
– Sen verran hyvin osaan lukea Paavoa sen silmistä ja korvien liikkeistä, että tiedän sen olevan pihatossa tosi tyytyväinen ja levollinen.. Kyllä sen huomasi Paavossakin! – Kun Paavo muutti Sammattiin, se oli sille iso muutos. määrää! Molemmissa oli ensin puremia ja potkimisen jälkiä, mutta siitä tilanne alkoi sitten rauhoittua. Pitkiä lenkkejä viikonloppuna Pihattopaikan kylkiäisenä tulivat hienot ratsastusmaastot. – Sainkin selville, että norjalaiset ovat sähäkämpiä kuin ruotsalaiset ja suomenhevoset. Paavo on 14-vuotias norjan kylmäverinen, joka on asunut Suomessa runsaan 4,5 vuoden ajan. Kun Paavo oli tullut Suomeen, Stenberg alkoi etsiä norjalaisista tietoa, kun ruuna osoittautui hieman säpäkäksi. – Eläinlääkäri sanoi turpeen keräävän pihatossa kosteutta, eikä se sen vuoksi pölyä. – Niillä on nyt kolmen kimppa, ja hyvin on mennyt. Sitä ennen Elinan piti ensin kuitenkin ihastua pieneen Eetu-nimiseen ruotsin kylmäveriseen. Pihatto paransi rasitusyskän – Paavo on maastossa fiksuimmillaan, kun sen kanssa mennään yksin, kertoo Elina Stenberg. 49 . Kylmäverisiin mieltynyt Stenberg alkoi sittemmin katsella myös norjan kylmäverisiä ja osti Paavon itselleen lahjaksi valmistuttuaan liiketalouden merkonomiksi. Stenberg ei ole huolissaan yskästä, vaikka pihattokin kuivitetaan turpeella. Sähäkät norjan kylmäveriset n Eld Pål alias Paavo on ollut Elina Stenbergin omistuksessa 4,5 vuotta. – Kyselin sen hintaakin, mutta se oli liian kallis. Viikonloppuisin lenkeille kertyy pituutta 15-24 kilometriä. Pihatto on Paavon vessa Paavo on ollut nyt pihatossa pari kuukautta, ja se on osoittautunut Stenbergin mukaan tosi hyväksi ratkaisuksi. Vähitellen se alkoi kuitenkin tasoittua. Joskus sentään käydään pihatossa nuolukivellä, Stenberg nauraa. – Paavo on sopeutunut pihattooloihin ihan sairaan hyvin! Tosin se on päättänyt, että pihatto on sen vessa, ja muu aika ollaan ulkona. Yskä loppui kokonaan kun Paavo siirtyi alkusyksystä ensin laitumelle, eikä sittemmin ole ollut mitään ongelmia. Se oli kovassa kunnossa, koska sen kanssa oli ajettu kilpaa, ja se kävi aika kuumana. – Pitihän joku lahja itselleen ostaa, Stenberg hymyilee. Stenberg käy ratsastamassa neljä kertaa viikossa. Kun Stenberg kävi katsomassa Paavoa laitumella, moikkaamaan tuli aina iloinen Paavo pää pystyssä ja pilke silmäkulmassa yskästä ei ollut enää tietoakaan. Kun oli aika siirtyä pihattoon, tuli kuvioihin mukaan myös toinen uusi kaveri, eestinhevonen Temppu
Hänet nähtiin useimmiten myös kuskina. – Ensin on kilometrin verran hiekkatietä, ja sen jälkeen metsäteitä ja polkuja, umpimetsää, kallioita ja peuranpolkuja. Paavolla ajettiin vuosina 2012-2015 kilpaa Suomessa, mutta sitä ennen sillä oli kilpailtu jo Ruotsissa ja Norjassa. Nyt porukassa on myös eestinhevonen. – Ensin se katseli siihen malliin, että mikä tuollainen oikein on, mutta enää ei kiinnitä siihen mitään huomiota. Takana kaikkiaan 122 starttia n Nyt Paavo on maastohevosena, mutta siltä löytyy oma historiansa myös ravipuolelta. 50 Komea pitkäharjainen irish cob oli Paavon ensimmäinen tuttavuus Auran pihatossa. – Paavo on kuitenkin fiksuin, kun se saa mennä yksin, mutta kyllä se porukassakin on ihan ok. Kaikkiaan Paavolla ajettiin 122 starttia, joista monté-lähtöjä on 11. Voittosumma on runsaat 66 000 euroa. Ei se reagoi siihenkään, vaikka mennään pimeitä teitä ja polkuja; valoja ei ole muualla kuin tallin pihassa. Kavereiden kanssa laitumella Sammatissa: Paavo etualalla, keskellä suomenhevonen ja takana loimitettu islanninhevonen. Yksin sillä on kuitenkin enemmän virtaa. Suomessa Paavoa valmensi Nummi-Pusulassa Ari Jääskeläinen. n Teksti: Maija Salmi Kuvat: Elina Stenberg – Paavo on kuitenkin fiksuin, kun se saa mennä yksin, mutta kyllä se porukassakin on ihan ok.. Pimeyskään ei haittaa, kun ratsukko lähtee lenkilleen: molemmilla on riittävästi heijastinta, ja lisäksi Stenberg varustautuu otsalampulla, johon Paavokin on jo tottunut pienen alkuihmettelyn jälkeen. Useimmiten Stenberg käy ratsastamassa yksin, mutta joskus mukana on ollut samalla tallilla oleva suomenhevosruuna. Maasto on vaihtelevaa, tosin mäkiä tällä suunnalla ei juurikaan ole
– Työstämme parhaillaan uusia toimintamalleja jatkuvaa hakua ja henkilökohtaisia oppimispolkuja ajatellen, Mansikkamäki kertoo. Jenni tunnetaankin seurassamme loputtomana tarmonpesänä, joka keksii rohkeasti uutta, kehittää yhteistyöverkostoja eri tahojen kanssa ja haluaa kehittää omaa osaamistaan.” Nuorten Päättäjien perusteluina valinnalle oli hanke, jolla aktivoidaan nuoria, luodaan yhteisöllisyyttä ja ystävyyssuhteita yli seura-, kuntaja maarajojen. Ratsastajainliiton Nuoret Päättäjät -ryhmän jäsenet valitsivat ilmiantojen joukosta voittajan. Verkon yli omistajakokoukseen osallistuivat myös Suomen Hippoksen tj. Vesa Mäkinen sekä kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi (OKM). Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) (vas.), puheenjohtaja Laura Airaksinen (Suomen Ratsastajainliitto, SRL), erityisasiantuntija Markku Saastamoinen (Luke), kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), tj. 51 H evosopistolla oli arvovaltaisia vieraita, kun Hevosopisto Oy:n omistajat kokoontuivat 18.9. – Omistajat ovat vahvasti sitoutuneet Hevosopiston kehittämiseen ja kokevat, että tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki kertoo tuoreet terveiset kokouksesta. Hienoa on myös, että hankeen toiminta on yhdenvertaisesti mahdollista kaikille taloudellisista resursseista riippumatta, sillä varat reissuun kerätään yhdessä. Hanke ja Jennin vapaaehtoistyö seurassaan on kokonaisuudessaan erinomainen esimerkki siitä, mitä seurojen nuorisotoiminta voi parhaimmillaan olla! Nuoret Päättäjät muistavat Mahdollisuuksien Hevonen -ruusukkeella myös palkittaviksi ehdotettuja Linda Ervastia, Annika Kyrklundia, Julia Tenhusta ja Sami Funkea. Nuorten Päättäjien mielestä on rohkeaa ja avartavaa toteuttaa nuorisovaihto. – Talouden sopeuttamistoimista päästään näillä näkymin vihdoin suuntaamaan katseet eteenpäin, Mansikkamäki jatkaa. Nuorten itsensä ideoimalla ja toteuttamalla toiminnalla kerätään kasaan hankkeen omarahoitusosuutta, nuorisovastaavien ja muiden hankkeessa mukana olevien aikuisten tukemana. Ypäjän hevosurheilualueet ovat Suomessa ainutlaatuiset ja Ypäjällä järjestetäänkin kaikissa ratsastuksen olympialajeissa maajoukkuetason valmennusta. Uudistuksen tavoitteena on, että koulutus pystyy entistä paremmin vastaamaan työelämän tarpeisiin. Tähän mennessä nuoret ovat järjestäneet esimerkiksi hevosten ja ponien Match show´n, harjoituskilpailuja, keppihevoskilpailuja ja talutusratsastusta erilaisissa tapahtumissa. Nuorisohankkeessa on mukana osallistujia yli seuraja kuntarajojen. Hanke toteutetaan EU:n Erasmus+ -ohjelman osana. Omistajakokouksen asialistalla oli hevosurheilun valmennuskeskuksen strategia ja kehittäminen eteenpäin sekä ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset tulevaisuuden näkymiin. Kuva: Hevosopisto Hevosopistolla vahva usko tulevaan Jenni Suhonen palkittiin Vuoden Nuorisotoiminnan teosta K ymijoen Ratsastajien nuorisovastaava Jenni Suhonen palkittiin Vuoden Nuorisotoiminnan teosta Ratsastajainliiton seuraja talliristeilyllä lauantaina 23.9. Pauliina Mansikkamäki (Hevosopisto Oy), Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, pääsihteeri Fred Sundwall (SRL), Ypäjän kunnanjohtaja Sam Vuorinen, hallitusneuvos Juho-Antti Jantunen (OKM), talouspäällikkö Petri Hellstén (Hevosopisto Oy). Jenni Suhonen on käynnistänyt seurassaan nuorisoa aktivoivan hankkeen, joka tähtää nuorisoporukan kansainväliseen vaihtoon ja tutustumiseen eri maiden hevoskulttuureihin. Kohdemaista tullaan vastavuoroisesti tutustumaan myös Suomeen. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat vaikuttaneet myös hevosalan suurimpaan ammatilliseen oppilaitokseen. Yhteishenkeä ja motivaatiota Jenniä palkittavaksi ehdottanut Krista Heikkilä kertoo: ”Jenni on puhaltanut yhteishenkeä ja motivaatiota seuran laajaa ikähaitaria edustavaan porukkaan, kannustaen nuoria omaan päätöksentekoon ja omien vahvuuksiensa ja taitojensa esiintuomiseen ja kehittämiseen. ?. Ammatillisessa koulutuksessa käynnissä oleva uudistus siirtää opetusta yhä enemmän käytäntöön. Hankkeessa nuorten päätöksenteon ja osallisuuden vahvistaminen on keskeisessä osassa ja aikuinen on taustalla tukena ja apuna. Lisäksi tänä päivänä kaikenlainen suvaitsevaisuutta lisäävä toiminta on hyvästä ja on hienoa uskaltaa ja osata katsoa oman boxin ulkopuolelle. Keväällä Hevosopistolle myönnettiin myös hevosurheilun valtakunnallisen valmennuskeskuksen status. – Ensi kesänä luvassa on jälleen kansainvälistä juhlaa, kun Ypäjällä järjestetään kenttäratsastuksen pohjoismaiset mestaruuskilpailut, Mansikkamäki iloitsee. . Ypäjälle
52 K iuruveden lukio tarjoaa yhteistyössä Ylä-Savon am mattiopiston Hingunniemen toimipisteen kanssa mahis-opintoja. Kiuruveden lukiosta ja Hingunniemestä valmistuu vuosittain ylioppilaita, joilla on myös hevosalan perustutkinto. Ratsastuslinjalaisilla on tarjolla samat lukion kurssit kuin muillakin yleislukiolaisilla: voi valita pitkää matematiikkaa, luonnontieteitä, kemiaa, psykologiaa, mediakursseja, kieliä. Hingunniemessä eläinsairaala Savon eläinsairaala sijaitsee myös Hingunniemessä, suuren opetusmaatilan ja ravitallin läheisyydessä. Jo työelämässä olleille on tarjolla ammattija erikoisammattitutkintoja, kuten vaikkapa hevosvalmentajan ammattitutkinto, jossa voi erikoistua ravivalmentamiseen tai hevoshierontaan. Jos taas hevostenhoitajan ammatti tai ratsastuksenohjaajan ura ei tunnu omalle, mutta ratsastus on rakas harrastus, ykkösvaihtoehto on Kiuruveden lukion ratsastuslinja. Hingunniemen tallit ja maneesi sijaitsevat kauniissa järvija peltomaisemissa noin viiden Kiuruvesi – nuoren aktiivisen hevosharrastajan paikka Ylioppilaaksi ja harrastuksesta ammatti Kiuruveden lukiosta ja Hingunniemestä valmistuu vuosittain ylioppilaita, joilla on myös hevosalan perustutkinto. Näin harrastuksesta voi saada ammatin ja mainiot jatko-opintomahdollisuudet. Ratsastuslinjalaisena pääsee huippuedullisille ratsastustunneille muun muassa Kiuruveden Ratsastajien, KiuRa ry:n, Talli Taitavien Kavioiden ja Laukanmäen tallin kautta. Mahisopinnoissa voi suorittaa lukion ammatillisten opintojen ohella. Kiuruveden ehdoton helmi on Hingunniemi. Eläinsairaala tarjoaa eläinlääkintäpalvelut hevosille perusterveydenhuollosta aina Osalla Kiuruveden lukiosta vuosittain valmistuvista ylioppilaista on myös hevosalan perustutkinto.. Hevosalan perustutkinnossa voi erikoistua halutessaan hevosvarusteiden valmistamiseen tai kengittämiseen. kilometrin päässä Kiuruveden taajamasta. Hingunniemen opetustilan puitteet ovat valtakunnallisesti vaikuttavat. Suomen paras ylioppilas vuonna 2017 valmistui Kiuruveden lukiosta
Hevosharrastajan ykköspaikka. Ratsastuskeskus Lupis mahdollistaa lukiolaisille tulon Kiuruvedelle oman hevosen kanssa ja valmentautumisen opiskelun ohessa. maneeseja, valmennuksia, Savon eläinsairaala, hevosalan oppilaitos www.kiuruvedenlukio.fi Meillä pääset toteuttamaan itseäsi samanhenkisten seurassa, saamaan hyvää opetusta ja ratsastamaan maksutta koko lukion ajan! ratsastuslukio.fi / rautalamminlukio.fi Rautalammin ratsastuslukioon! K u va : Ja ri H e ik ki lä , ja ri h e ik ki la .f i. MAHIS-opinnoissa lukio ja hevosalan ammatti samaan aikaan lukion ratsastuslinjalla edulliset ratsastustunnit lukiosta mahdollisuudet minne vain – Suomen paras ylioppilas 2017 Kiuruvedellä huippupaikat harrastukselle – mm. 53 Opiskelu Kiuruvedellä on myös hauskaa! Ylioppilaaksi ja harrastuksesta ammatti Ystävällinen henkilökunta hoitaa urheilutai harrastehevosia ammattitaitoisesti.
Talli on rauhallinen ja viihtyisä. Harrastusryhmiin pääsee matalalla kynnyksellä niin jääkiekossa, jalkapallossa kuin teatterissakin. Kiuruvedellä on muun muassa uimahalli, liikuntahalli, kuntosali, jäähalli sekä nurmija tekonurmikenttiä. Kiuruvedellä järjestetään erittäin monipuolisesti eri lajien ja valmentajien valmennustapahtumia sekä säännöllistä kilpailutoimintaa. Kiuruvedellä on varsin laaja palvelutarjonta: useita vaateliikkeitä, kenkäkauppa, kukkakauppoja, ravintoloita, kahviloita, lääkäriasemia. Ratsastuskeskus Lupis on tuorein talli Kiuruvedellä. Tallin toiminnasta ja tunneista vastaavat hevosalan ammattilaiset. Lupiksen maneesi on täysin lämmitetty, areenan koko on 24x80 metriä. Hevosia myös läpiratsastetaan, mikä takaa ratsastajalle laadukkaan kokemuksen. Siellä toimii myös ratsastuskoulu, jossa opettajana on Master Instructor Mika Malaska. Kulttuuritalon tarjonta on monipuolinen – muun muassa musiikkia ja teatteria laidasta laitaan. Hiihtämään pääsee helposti, samoin ulkoiluja kävelyreiteille pääsee taajamasta. Kuva: Eveliina Pietikäinen. Monipuolista tallitoimintaa Kiuruveden Ratsastajat ry toimii yhteistyössä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa perinteikkäässä Hingunniemessä. Lukio-opintoihin kuuluu kuusi ratsastustuntia ja kymmenisen muuta hevoskurssia. Laukanmäen talli tarjoaa ammattitaidolla ja vuosien kokemuksella ratsastuksen opetusta pienryhmissä, valjakkoajotunteja ja -valmennuksia sekä ohjasajokursseja. Lupiksen täysihoitopaikat tarjoavat lukiolaisille mahdollisuuden tulla oman hevosen kanssa Kiuruvedelle ja opiskelun ohessa valmentautua sekä kisata säännöllisesti myös läpi kylmimmän talvikauden. Laukanmäen tallin ohjelmassa on myös valjakkoajotunteja. Talli on SRL:n jäsentalli ja Laatutalli. Talli Taitavat Kaviot tarjoaa laadukasta tallitoimintaa kauniilla Koivukallion tilalla. Ystävällinen henkilökunta hoitaa urheilutai harrastehevosia ammattitaitoisesti. 54 vaativiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Hevosten hyvinvointi on sydämen asia, ja siksi jokainen hevonen saa yksilöllisen ammattitaitoisen hoidon. Tilalla on hyväpohjainen maneesi ja kenttä, jossa voi pelata vaikkapa hevosjalkapalloa. Paljon muutakin elämää Kiuruvedellä on paljon muutakin. Lupis on aktiivinen valmennusja kilpailukeskus. Klinikalla on korkeatasoiset tutkimusja toimenpidetilat, röntgenkuvaushuone, leikkaussali sekä siihen liittyvät heräämöja kaatotilat. Kurssitalli sekä kurssiasuntola, LupisHostel, majoittaa niin hevoset kuin ihmiset. . Klinikalla on karsinatilat pidempään viipyville asiakkaille sekä tartuntatautipotilaille eristystila, jossa on tautisulku. Liikuntamahdollisuudet ovat mainiot kuin suuremmallakin paikkakunnalla. Klinikalla on sisätiloihin rakennettu juoksutuskäytävä, jonka ansiosta voidaan tehdä ontumatutkimuksia myös säältä suojassa. Opiskelijoille, joilla ei ole omaa hevosta, avautuu halutessaan mahdollisuus osallistua valmennusja kisatoimintaan ratsastuskoulun tuntien kautta. Hevosharrastus onnistuu siis monella tavalla ja eri tasolla: halutessaan voi treenata tehokkaasti ratsastustekniikkaa tai ottaa vain ihan rennosti ratsastellen
Myös teatteria ja musiikkia Omat mausteensa opintoihin tuovat teatteri ja musiikki. Muissa kouluissa sisäilmaoireita saaneet ovat ihastelleet puhtaita ja raikkaita tilojamme. Ratsastuksen vuoksi Rautalammille tulee vuosittain noin parikymmentä uutta opiskelijaa ympäri Suomen. Estekalustoa on runsaasti. Kyllä vain, opiskelemalla Rautalammin ratsastuslukiossa se on mahdollista. Saat tiedolliset ja taidolliset valmiudet ylioppilaskirjoituksiin sekä kaikkiin jatko-opintoihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Oppimisympäristönä lukio on viihtyisä ja moderni, rakennus peruskorjattiin täydellisesti ja remontin jälkeen uudet tilat otettiin käyttöön vuonna 2014. Opettajamme ovat mukavia ja päteviä. Myös maastoesteitä pääsee harjoittelemaan omalla maastoestekentällä/Välitunnilla on mukavaa! Lukio + hevosharrastus = Rautalammin ratsastuslukio Viidennes lukiokursseista oppien uutta hevosista. Myös kenttä on huippukunnossa viime syksyn kunnostustöiden jälkeen. Hevoskurssien opettajana toimii Rautalammin Ratsastuskeskuksen Tiina Vainikainen, rautainen ammattilainen ja Master-tason ratsastuksenopettaja. Pienessä, noin sadan opiskelijan opinahjossa tutustuu nopeasti sekä koulussa että hevosten parissa. Opiskelijoiden käytössä on tietokoneita ja Ipadeja, suuri osa kirjallisista töistä palautetaan sähköisiin oppimisympäristöihin. radalla. Ratsastuskeskuksen ylpeys on 24x64-metrinen maneesi, jossa on loistavat puitteet mennä sekä koulua että esteitä kelissä kuin kelissä. Ryhmiä on useita eritasoisia aivan alkeista alkaen. Jos kilpailukärpänen puraisee ja kunnianhimo kasvaa, ryhmää voi vaihtaa kehitystasonsa mukaisesti. Oman tason mukaisesti Ratsastustunneille osallistutaan useimmiten 4-5 opiskelijan pienryhmissä, kukin oman tasonsa mukaisesti. Ratsastaa saa ilmaiseksi kaksi oppituntia viikossa iltapäivisin ja iltaisin, hevosaiheiset teoriakurssit ovat lukujärjestyksessä päiväsaikaan aivan kuten tavalliset lukiokurssitkin. Ratsastuskeskuksen opetushevoset taipuvat niin koulukuin esteradoillekin. NoShout-mikrofoni-kuulokejärjestelmän avulla opettajan ääni kuuluu ratsastajan korvaan, vaikka sade rummuttaisi maneesin peltikattoa. Rautalammilla ratsastuksen kanssa yhtä tärkeitä ovat ne aivan tavalliset lukio-opinnot. 55 K uusi ratsastuskurssia sekä kymmenisen muuta hevoskurssia ovat merkittävä osa lukio-opintoja. Parasta Rautalammilla on yhdessä tekemisen meininki, yhteinen harrastus ja rakkaus hevosiin yhdistävät. Keskuksella kilpailuita järjestää oma ratsastusseuramme, sinettiseura Iron Team Riders ry, jonka iloiseen joukkoon ovat tervetulleita myös kaikki lukiolaiset. Joka vuosi lukiomme Satulateatteri ?
Pienet ryhmät mahdollistavat tehokkaan opiskelun. Rautalammille voi siirtyä myös kesken jo aloitettujen lukiotai ammatillisten opintojen. Ruoveden Ratsutalli Oy Tapiontie 35 34600 Ruovesi Puh. Kaikenikäiset saavat vuokrakuluihin yleistä asumistukea Kelasta. Lukio auttaa vuokra-asunnon hankkimisessa, pienellä paikkakunnalla vuokrataso on maltillinen ja tarjonta runsasta. 17 vuotta täyttäneet voivat hakea Kelan opintotukea. valmistaa pitkän, musiikkipitoisen näytelmän. www.ruovesi.. . Lukiollamme on ystävyyskoulut Italiassa ja Saksassa.. Lukiomme erityisyytenä on ratsastuspainotteinen opetussuunnitelma, jota on toteutettu vuodesta 1999. Opetus on ilmaista, siis myös kaikki hevoskurssit ovat maksuttomia. www.ruovedenratsutalli.. Halutessasi myös oma hevosesi saa kodin Rautalammin Ratsastuskeskukselta edulliseen päivähintaan. Tutustu ja tule käymään! Lukiomme toimii hyvin varustetuissa, peruskorjatuissa opetustiloissa. Opettajamme ovat päteviä ja motivoituneita. 044 787 1403 (rehtori) 044 787 1408 (opo) lukio@ruovesi.. Kuvat: Nina Kuikka ja Maria Hytönen Rautalammilla opintoihin voi yhdistää myös teatteria ja musiikkia. Kirjoista tulee kustannuksia samaan tapaan kuin muissakin opinnoissa. 03 476 0618 ruovesi@ruovedenratsutalli.. Mitä tämä kaikki sitten maksaa. Ratsastuslukioon Ruovedelle! Yhdistä hevosharrastus ja lukio-opinnot Ruoveden lukio Kuruntie 6 34600 Ruovesi Puh. 56 Tallilta. Mukana voi olla näyttelemässä, soittamassa, laulamassa tai vaikka lavasterakennuksessa, valoissa, puvustamassa tai maskissa. Opiskelijoille on tarjolla hyvätasoiset asunnot ihan ratsutallin läheisyydestä. Kimppakämpässä asuminen tulee vieläkin edullisemmaksi. Urheiluja liikuntamahdollisuudet sekä palvelut, kuten kirjasto, ovat lähellä kouluamme. Joka vuosi projektissa häärii noin viisikymmentä opiskelijaa -ei pelkästään kurssisuoritusten tähden vaan siksi, että se on älyttömän hauskaa
Opetusryhmien koko on onnistuttu monesta muusta lukiosta poiketen pitämään pienenä. Se on mukavaa ja kannustavaa. Noin puolet lukion vajaasta sadasta opiskelijasta on ratsastajia. Ratsastukset ovat opiskelijoille maksuttomia. Nyt se on ehkä hivenen nousemassa painotuslinjojen suosion myötä. Tälläkin hetkellä lukiolaisia on 15 eri kunnasta Rovaniemeltä Nurmijärvelle, kertoo rehtori Simo Sinervo. . – Tallilla ollaan aina samaa porukkaa. Ratsastusryhmät vaihtelevat taitotason kehityksen ja kyllä lukujärjestystenkin mukaan. – Heillä kaikilla on omat erityisosaamisalueensa. Yhteistyö paikallisen Ruoveden Ratsutalli Oy:n kanssa mahdollistaa opiskelijoille laadukkaan opetuksen ja ammattitaitoiset ratsastuksenopettajat. Lukion oppimäärään sisältyviä ratsastuksen kursseja ja hevosalan opintoja voi suorittaa yhteensä 12 kappaletta.. Opiskelijoita ympäri Suomen Perinteitä ja kokemusta Ruoveden Ratsastuslukiolla on jo kolmelta eri vuosikymmeneltä. Asunnot tallin vieressä Ratsastuslukiolaiset asuvat omissa edullisissa vuokraasunnoissaan aivan tallin vieRatsastuskurssit ovat opiskelijoille maksuttomia ja myös vapaa-ajalla voi ratsastaa ilmaiseksi. Opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä kaikkien neljän ratsastuksen opettajan, Tuukan, Anskun, Eevan ja Ainon osaamiseen ja tapaan opettaa. Tunnit ovat vaihtelevia ja palaute tulee positiivisen kautta. S astamalasta Ruovedelle kolme vuotta sitten tulleet abit Theresa Lähteenmäki, Milla Heino ja Eveliina Järvelä pitävät erityisesti siitä, että lukio-opiskelun ja tallielämän pystyy tasapainottamaan ratsastuslukiossa. – Lukioomme hakeutuu opiskelijoita ympäri Suomen. – Viime vuosina keskikoko on ollut 15 opiskelijaa. Ratsastuskurssien lisäksi lukiolaiset voivat osallistua hevostenvalmentajan ammattitutkinnon hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen -osion valmistavaan opetukseen. 57 ”Huippuopettajat, hieno talli ja hyvää seuraa” Ruoveden lukiossa opiskellaan ja ja ratsastetaan Ruovedellä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukiokurssien ohella yhteensä kuusi kouluja esteratsastuskurssia. Ruovedellä aloitettiin ratsastuspainotteisen opetussuunnitelman toteuttaminen jo vuonna 1999. Ratsastustunnit ovat monipuolisia ja opiskelijoille maksuttomia Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukiokurssien ohella yhteensä kuusi kouluja esteratsastuskurssia. Ratsastukset ovat opiskelijoille maksuttomia. Ruoveden ratsutallilla on mainiot mahdollisuudet ja upeat maisemat harrastaa maastoratsastusta. Nuoria kiinnostava opetustarjontamme tuntuu vetävän yhä useampaa. Ratsastuskursseista ja hevostenvalmentajan opinnoista on mahdollista saada yhteensä 12 kurssia lukion oppimäärään sisältyvistä 75 kurssista
Valinnan edellytyksiä on 18 vuoden ikä, kiinnostuneisuus alaa ja palveluammattia kohtaan sekä aikaisempi työtai harrastuskokemukset. 020 765 9230, email: keo@keo.fi, www.keo.fi. HEVOSTALOUDEN OPINNOT: hevostenhoitaja ratsastuksenohjaaja ratsastuksenopettaja kengitysseppä hevoslukio HAE OPISKE LEMAA N YMPÄR I VUODE N! Harjun oppimiskeskus, Katariinankuja 19, 49980 Ravijoki puh. Opinto-ohjaaja Mirkka Nieminen-Hirvelän mukaan yrittäjyysopinnot rohkaisevat opiskelijoita perustamaan oman yrityksen jo opiskeluaikana ja antavat valmiuksia yrittäjämäiseen työskentelyyn. Olevano Romanon antiikin aikaisen kaupungissa vuoren rinteillä on käyty lähes joka vuosi. Koulutus alkaa lähiopetusjaksoilla perjantaisin klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. Opiskelijavaihdot ja kieliopinnot toimivat kannustimena ja suunnannäyttäjänä jatko-opintoihin, kertoo opinto-ohjaaja Mirkka Nieminen-Hirvelä. Koirahierontakurssilla on mahdollisuus ottaa oma koira mukaan lähijaksoille. Asunnot ovat pääasiassa kahden hengen soluasuntoja. Prinz von Homburg Schulen kanssa opiskelijavaihtoa on joka toinen vuosi. Oppilaitoksella on kaksi pitkäaikaista yhteistyökoulua yksi Italiassa lähellä Roomaa ja toinen Saksassa Berliinin lähellä. HEVOSHIERONTAKOULUTUS 2018 KOIRAHIERONTAKOULUTUS 2018 Lähiopetusjaksoja on seitsemän, joiden välillä opiskelija tekee hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. Ratsastusta, urheiluvalmennusta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä – Ruoveden lukio on monien mahdollisuuksien lukio. Opiskele hevoshierojaksi tai koirahierojaksi monimuotoisesti vaikkapa oman työn ohella! Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Kouluja esteratsastuksen opetusta järjestetään yhdelle ryhmälle kahtena iltana viikossa. Haku on käynnissä kotisivuillamme www.keo.?/kurssit KAUHAJOEN EVANKELINEN OPISTO Järvikyläntie 92, 61850 KAUHAJOKI AS puh. Tarton Maayliopiston eläinlääketieteellisen opetuksen kanssa on alkamassa tulevana lukuvuotena opetusyhteistyö. Opintojen laajuus on 20 op. Yrittäjyysopintoja ja eläinlääkintäyhteistyötä Ruoveden lukiossa opiskelijoiden on ollut mahdollista syksystä 2017 lähtien suorittaa osia ammatillisesta perustutkinnosta mm. yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) ja markkinointiviestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa (15 osp). Ruoveden lukion ylläpitäjä Sasky käy parhaillaan neuvotteluja asiasta. Työelämässä tällaisista taidoista on hyötyä. . HEVOSISTA AMMATTI. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana. Kansainvälisyys osana opiskelua Ruoveden lukio on kansainvälinen oppilaitos. Asuminen omassa huoneessa on maksanut kuluneena vuotena 230 euroa kuukaudessa. – Lukiomme kielivalikoimaan kuuluvat saksa ja erityisyytenä myös italiankieli. 58 ressä Ruoveden Ruhalassa. (05) 229 5500 oppimiskeskus@harjunopk.fi www.harjunopk.fi Ammatillinen koulutus nuorille ja aikuisille! Hanki valmiudet hevostai koirahierojana toimimiseen, omien hevosten sekä koirien täysipainoiseen hoitoon sekä valmiuden alan jatkokoulutukseen. Seuraavat koulutukset alkavat kevättalvella 2018
Globe Hope on innovatiivinen suomalainen designyritys, joka valmistaa ekologisia designtuotteita kierrätysja ylijäämämateVihtiläinen Globe Hope on valmistanut Vermon Kuninkuusravien somistusmateriaaleista muun muassa kasseja. Energiajätteeksi päätymisen sijaan mietittiin kierrätystä ja siinä vaiheessa Globe Hope astui kuvaan mukaan, Vermon raviradan toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson sanoo. Toisen laukkumallin materiaalina toimineet mainoslakanat olivat näkyvillä Leppävaarassa ja Ruoholahdessa Länsiväylän päässä. Globe Hope suunnitteli ja valmisti somistuskankaista ja mainoslakanoista kahta erilaista laukkumallia. 59 V ermon Kuninkuusravien markkinoinnissa ja raviradan somistuksessa käytetyt materiaalit ovat löytäneet uuden elämän. Kangasta kasseiksi – Olin iloisesti yllättynyt, että Vermosta otettiin yhteyttä ja heti löytyi yhteinen visio siitä, miten ylijäämäkangasta päästään hyödyntämään. Globe Hopen ja Vermon yhteistyöhön Ylijäämämateriaaleille uusi elämä Hevostarvikkeet myös netistä www.pellon.fi/ hevostallit Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.fi uutuu s! Safir karsinamallisto Korkealaatuinen, muunneltava, elegantti o e ll l ll e e n ll p l e l ell o el n ll o ll Pellon hevostallit riaaleista. – Kuninkuusraveista jäi markkinoinnin ja radan somistuksesta kankaita ja materiaalia. Mietittiin millaiseen hyötykäyttöön ne voisi valjastaa. – On hienoa, että raviurheilussa on alettu panostaa kestävään kehitykseen. Suomalaisen raviurheilun pääradan Vermon ja Globe Hopen yhteistä tarinaa vastuullisina ja ympäristöystävällisinä yrityksinä kertovat nyt mallistot kasseja ja paitoja. Kierrätysmateriaalien käytöstä tunnettu, suomalainen Globe Hope tarttui haasteeseen kierrättää Vermosta ylitse jääneet materiaalit. Ylijäämämateriaalin hyötykäytön lisäksi myymättömät kunkkarituotteet saavat uuden ajattoman ulkomuodon, eivätkä jää varaston nurkkaan lojumaan. Vermossa on hienosti tehty töitä kestävän kehityksen eteen ja on hienoa olla osa sitä prosessia, Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala kertoo. ?. Yksilöllisiä vaatteita, laukkuja ja asusteita tuottava yritys muokkaa edellisestä käyttötarkoituksestaan tarpeettomaksi jääneitä materiaaleja ja luo niistä uutta. Globe Hope on suunnittelussaan ja tuotannossaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja haluaa tarjota kuluttajille ekologisen ja kestävän vaihtoehdon sekä samalla kannustaa ympäristöystävälliseen ajatteluun. Ainutlaatuiset tuotteet tulevat myyntiin tämän vuoden puolella ja sen lisäksi niitä tullaan myös jakamaan Vermon raveissa voittajahevosten taustavoimille
Harjun oppimiskeskuksessa voi suorittaa muun muassa ratsastuksenopettajan ammattitutkinnon.. 60 Ammatillisen koulutuksen uudistus vaikuttaa myös hevosalan opintoihin Yksilölliset opintopolut sekä enemmän oppimista työpaikoilla Ensi vuoden alusta uudistetaan ammatillinen koulutus, joka vaikuttaa valtakunnallisesti kaikkiin hevosalan koulutuksiin
He ovat saattaneet meillä ollessaan opintojen aikana käydä työssäoppimista ulkomailla ja lähtevät sitten opintojen jälkeen töihin ulkomaille. Suuri osa opiskelijoita on harrastajia, osa puolestaan on alan vaihtajia, jotka suunnittelevat tekevänsä joskus leipätyönään hevosalan töitä. Opiskelu muuttuu uuden lain myötä entistä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi opiskeluksi. Me haemme työpaikat toki yhdessä opiskelijan kanssa. Nuoret hakevat meille peruskoulun tai lukion jälkeen normaalisti yhteishaun kautta. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen perustuu siihen, että tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Oppimista lisätään nimenomaan työpaikoilla ja opiskelijoille luodaan yksilölliset opintopolut heidän omien taustojensa pohjalta. Vaihtelevat koulutustaustat Hevosalalle opiskelemaan tulevilla on kaikilla yksi yhteinen piirre, he ovat erittäin kiinnostuneita hevosista. Eli kaikilla opiskelijoilla on oltava työpaikka tai työnantaja, jossa he suorittavat opintojaan. – Koulutustaustat vaihtuvat laidasta laitaan. – Tammikuusta lähtien meillä ei siis ole enää erikseen nuorten koulutusta ja aikuisten koulutusta, on vain koulutusta. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Valitettavasti myös osa opiskelijoista vaihtaa aina täysin toiselle alalle. Myös motiivit opiskeluun vaihtelevat. – Erityisesti nuoret opiskelijat jatkavat meiltä opiskelemaan vaikkapa agrologiksi tai yliopistoon. Osa tähtää ainoastaan siihen, että oppivat lisää hevosista, mutta osa haluaa hevosalasta itselleen ammatin. Aikuiset voivat hakea tänne milloin tahansa, kertoo Harjun oppimiskeskuksen apulaisrehtori Juliska Storskrubb. Verkko-opiskelu lisääntyy Harjussa jatkuvat kaikki ammattitutkinnot, mitä siellä on pystytYksilölliset opintopolut sekä enemmän oppimista työpaikoilla Ratsastuksenopettajan tutkinto sisältää neljä pakollista tutkinnon osaa.. Osa lähtee töihin ulkomaille. – Käytännössä opiskelijat tekevät oman alan työtä oppiakseen enemmän. Osa opiskelijoista tulee tänne suoraan peruskoulusta, mutta meillä on myös opiskelijoita, joilla on yliopistotutkinto, Juliska Storskrubb kertoo. 61 J a tkossa ammatillinen koulutus on yhä enemmän osaamisperusteista sekä asiakaslähtöistä
– Kun opintojen suunnittelu on entistä henkilökohtaisempaa, katsomme, minkä verran oppilaalla on osaamista ja mitä häneltä puuttuu. . Hevosentalouden perustutkintoon kuuluu osaamisaloina hevostenhoitaja sekä ratsastuksenohjaaja. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Harjun oppimiskeskus Harjun oppimiskeskuksen hevostalouden koulutukset Hevostalouden perustutkinto . Opintojen suunnittelu on entistä henkilökohtaisempaa. Hevostenhoitajien työpäivät kuluvat hevosten päivittäisestä terveydestä sekä hyvinvoinnista huolehtimisessa, joka on hevostenhoitajan päätehtävä. – On toki työpaikkoja, joissa ei pysty opiskelemaan kaikkia niitä tutkinnon osia, mitä tutkintoon kuuluu. Esimerkiksi kengitystä pääsee harjoittelemaan todella harvassa työpaikassa ja meillä on paljon kengityssuuntautuneita opiskelijoita, jotka harjoittelevat sitten täällä meillä, Juliska Storskrubb kertoo. Entä miltä muutokset kuulostavat koulun arjessa. Hevostalouden perustutkinnon osaamisalat ovat hevostenhoitaja sekä ratsastuksenohjaaja. Sen jälkeen mietimme, missä se puuttuva osaaminen hankitaan. Molempien osaamisalojen tavoitteena on lisäksi kouluttaa heistä kustannustietoisia niin, että he ymmärtävät niin palkattuina työntekijöinä kuin itsenäisinä yrittäjinä asiakaspalvelun merkityksen yrityksen menestykselle. Kengityssepän ammattitutkinto sisältää neljä tutkinnon osaa, hevosen tuntemus, kengitysmateriaalien tuntemus ja käsittely, hevosen kengittäminen sekä hevostalous ja yritystoiminta. Itse näen positiivisena sen, että opinnot pystytään räätälöimään opiskelijan taitojen mukaan. Ratsastuksenohjaajan koulutuksen tavoitteena on valmistaa ratsastuksenohjaajia, jotka pystyvät avustamaan ratsastuksenopettajaa isossa ratsastuskoulussa ja vastaamaan pienen ratsastuskoulun organisoinnista. Tutkinto vastaa kansainvälisen ratsastuksenopettajan II-tasoa ja antaa II-tason lajivalmentaja -koulutuksen.. Oppilaitoksilla onkin kiire ottamaan uudistukset vastaan. Enää ei tarvitse olla paikalla sellaisessa opiskelussa, jonka jo hallitsee. Opiskelu räätälöidään Tammikuun ensimmäinen päivä voimaan astuva uusi ammatillisen koulutuksen reformi ei vaikuta Storskrubbin mukaan opiskelijoiden määrään Harjun oppimiskeskuksessa. Kyllä tästä hyvä tulee, kun pääsemme työskentelyssä hyvään rytmiin. Kengityssepän ammattitutkintoon valmistava koulutus vahvistaa hevosalalla toimivien henkilöiden ammatillista osaamista ja antaa heille valmiudet kengityssepän ammattitutkinnon suorittamiseen näyttötutkintona. Lisäksi arki pitää sisällään monimuotoisia tallitöitä, kuten karsinnan ja tallin siivousta, ruokinnasta huolehtimista, lannan käsittelyä, laiduntamisen järjestelyä ja laitumen huoltotöitä sekä hevosten liikutusta niin ajaen kuin ratsaillakin. Vaikka reformia on valmisteltu jo muutaman vuoden ajan, tulivat viimeiset lait valmiiksi vasta reilu kuukausi sitten. Tekemisen lisäksi opiskeluita suoritetaan entistä enemmän verkossa, joka on opiskelijoille ajasta ja paikasta riippumaton. Tutkinto vastaa kansainvälisen ratsastuksenopettajan I-tasoa. Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto . Työnkuvaan mahtuu monenlaista kengittämisestä aina hevosvarusteiden huoltoon ja valmistamiseenkin saakka. Tutkinto on hyvin laajaalainen ja siihen sisältyy paljon tutkinnonosia sekä osaamista. Onhan siinä toki tekemistä, apulaisrehtori Juliska Storskrubb myöntää. Kengityssepän ammattitutkinto . Koulutuksen nimelliskesto on kaksi vuotta. Opiskelijoiden näkökulmasta se nopeuttaa valmistumista. – Meillä on siirtymäaikaa kevät, jonka aikana tasaamme uudistuksen myötä tulevia asioita. Tutkinto sisältää neljä pakollista tutkinnon osaa, hevosten hoito ja ratsastuskoulun toiminnasta huolehtiminen, ratsastaminen sekä ratsastustaidon opettaminen ja valmentaminen sekä kaksi valinnaista, hevosalan yrityksen johtaminen ja kehittäminen tai hevosalan yrityksessä toimiminen. 62 ty tähänkin asti suorittamaan. Koulun penkillä istuminen jää jatkossa yhä enemmän menneisyyteen. Niiden lisäksi on vielä ratsastuksenopettajan sekä kengittäjän ammattitutkinnot. Onhan hevostenhoitaja tallien ammattilainen. – Tutkinto on kuitenkin periaatteessa sama jatkossakin. Tutkinto vastaa kansainvälisen ratsastuksenopettajan II-tasoa ja antaa II-tason lajivalmentaja -koulutuksen. Silloin opiskelijat tulevat harjoittelemaan ne tänne Harjuun. – Meillä on tällä hetkellä noin 200 opiskelijaa ja määrä tulee pysymään suunnilleen samana jatkossakin
Olen sitä mieltä, että jos ei viihdy yhtään, niin työntekemisestäkään harvemmin tulee mitään, Vilma pohtii. Luottamus opettajiin sekä oppilaitoksen kodikkuus ovat auttaneet opinnoissa. – Se on kai laitettava oma talli tai yritys. – Työssäoppimispaikkojen löytyminen riippuu pitkälle siitä, minkälaisen itse haluaa. – Opiskelijan budjettiin ei mahdu omaa hevosta. Tällä hetkellä Vilma on aikuisopiskelija, viimeisiä sellaisia, koska ammatillisen koulutuksen uudistus ei enää vuoden vaihteen jälkeen jaottele nuoria ja aikuisia opiskelijoita. Vilma on onnistunut löytämään helposti työssäoppimispaikat, vaikka tietää, että kaikilla ei ole ollut yhtä helppoa löytää. Tällä kertaa harjoituskaverina Rio Tidus.. Vuonna 2015 Vilma valmistui ratsastuksenohjaajaksi ja tämän hetken opinnot tähtäävät ratsastuksenopettajaksi. Tulevaisuudessa Vilma haluaa yhdistää ratsastamisen sekä opettamisen. Olen mielelläni opiskellut sen parissa ja tuntuu, että kiinnostusta hakea lisää tietoa on koko Hämeenlinnalainen Vilma Pirttiniemi suorittaa Harjun oppimiskeskuksessa jo kolmatta peräkkäistä tutkintoa. Ratsastuksenopettajaksi opiskeleva Vilma on tyytyväinen Harjuun Luottamus on hyvä pohja oppimiselle O len aina viihtynyt Harjussa. Itsensä kehittäminen on tärkeää, koska tällä alalla ei koskaan voi olla valmis tai liian hyvä. Ja tärkeää on myös se, että oppilas pystyy luottamaan opettajaan ja valmentajaan. Vilma korostaa, että opettajien tunteminen on hyvä pohja oppimiselle. Ratsastaminen on kuitenkin taitolaji ja taitoharjoittelua pitää olla tosi paljon, että se tuottaa myös tulosta, Vilma Pirttiniemi toteaa. Harjussa oppii tuntemaan kaikki tilalla olevat työntekijät ja opettajat ja oppilaalla on enemmänkin merkitystä kuin että olisimme vain joku numero, hehkuttaa Vilma Pirttiniemi, joka aloitti ensimmäiset opintonsa Harjussa vuonna 2013. ajan yhä enemmän ja enemmän. Alunperinkin olen tykännyt sen kodikkuudesta. Oma ala Pikkutytöstä lähtien ratsastuskoululla aikaansa viettänyt 23-vuo tias Vilma aloitti hevosalan opinnot suorittamalla ensin hevosenhoitajan tutkinnon sekä hevosharrastepalvelujen tuottamisen. Itselleni on ollut tärkeintä, että paikka on sellainen missä viihdyn ja haluan olla. On kuitenkin tärkeää, että ratsastuksen määrä on riittävän suuri. – Tämä on niin oma alani. Työssäoppimispaikkaansa Vilma on tyytyväinen senkin takia, että hänellä on käytössään pari hevosta, joilla pääsee ratsastamaan päivittäin. – Oppimiselle on paremmat mahdollisuudet, kun ympärillä on tuttuja henkilöitä, joiden kanssa työskentelee. Täytyy pohtia mikä on kannattava suunta, Vilma miettii tulevaisuuden kuvioitaan. Teksti: Soili Kaivosoja Vilma Pirttiniemi opiskelee ratsastuksenopettajaksi. Taitolajin harjoittelua Tällä hetkellä Vilma on työssäoppimisessa ratsastuskoulussa Kouvolassa.
Tietämättä heinän sisältämiä kivennäisaineita, on ruokinnan tarkka suunnittelu vaikeaa ja jopa mahdotonta. Valkuainen puolestaan on ennen kaikkea lihasten rakenKarkearehun ravintoarvot hevosen ruokinnan ydin Karkearehun analysointi ja ravintoarvojen laskeminen on välttämätöntä, jos halutaan vaalia hevosen hyvinvointia ja terveyttä. Laskurissa käytetyn heinän arvot ovat identtiset lukuun ottamatta kalsiumia ja fosforia, joiden pitoisuudet ovat ensimmäisessä esimerkissä 4 ja 1,5 g/kg ka ja jälkimmäisessä 3 ja 2,5 g/kg ka. Viljat ja leseet sisältävät runsaasti fosforia, mitä on hyvä täydentää kalsiumpitoisella kivennäisellä. Silti turhan harvoin heinän sisältämiä ravintoaineita analysoidaan. Pelkästään riittävä raakavalkuainen ei takaa hyvää valkuaispohjaa ennen kaikkea kasvaville nuorille, imettäville tammoille tai urheiluhevosille, joiden valkuaisentarve on suurempi. Jotta ruokintaa voidaan suunnitella ja täydentää hevosen hyvinvointia ja terveyttä tukevalla tavalla, on karkearehun analysointi ja ravintoarvojen laskeminen välttämätöntä. Valkuaisarvoiltaan heikkoa karkearehua on suhteellisen helppoa korjata tarvittaessa väkirehuilla, kuten Norra Pure Alfa –sinimailasella tai Norra Pure Protein –valkuaistiivisteellä. Erilaiset heinät muodostavat tavallisesti valtavan suuren osan päivittäisestä ruokinnasta, mutta läheskään aina sen sisältämiä ravintoaineita ei tiedetä. Kaksi keskenään saman näköistä heinää voivat tarjota hyvin erilaisen ravintoaineiden kirjon. Norra Menu –laskurilla laskettuna nähdään, että Ca:P –suhde voi vaihdella reilusti. Varsan ja nuoren hevosen kasvaessa sen luusto ja lihaksen kehittyvät ja vaativat erilaisen kivennäisten koostumuksen kuin saman kokoinen aikuinen poni. Riippuen karkearehun sisältämistä arvoista, voi lopputulos olla hyvinkin erilainen. Samaan aikaan väkirehuja ja kivennäisiä voidaan vertailla usein varsin suurella hartaudella, vaikka niiden osuus ruokinnasta on hyvin pieni. Lisäksi jokainen hevonen itsessään on yksilö ja näihin erilaisiin tarpeisiin tulisi ruokinnalla vastata. Riittävä sulavan raakavalkuaisen määrä ja hyvien aminohappojen, hevosella ennen kaikkea lysiinin määrä, on syytä varmistaa. 64 A istinvarainen arvio antaa vain hyvin karkean tiedon käytettävissä olevasta ruokinnasta, jolloin hevosen terveydelle tärkeimpien ravintoaineiden ja tarvittavien kivennäisten ja väkirehujen todellista tarvetta on lähes mahdoton tietää. Aistinvarainen arvio on kuitenkin aina vain suuntaa-antava, eikä kerro heinän todellisista ravintoaineista juurikaan. nusaine. Karkearehu, eli yleensä kuiva heinä tai esikuivattu säilöheinä, muodostaa valtaosan hevosen ruokavaliosta. Kivennäisten merkitys ja tasapaino Kalsium ja fosfori ovat määriltään merkittävimpiä ja ruokinnan suunnittelussa tärkeimpiä kivennäisiä. Tämän pohjalta ruokintaa voidaan suunnitella tarkasti silloin, kun heinää saadaan samalta lohkolta suuri erä, mutta tärkeimpien ravintoaineiden osalta ruokintaa on syytä tarkastella useamminkin. Väkirehujen tehtävä onkin täydentää ruokinnan kokonaisuus karkearehun arvojen pohjalta siten, että jokaisen hevosen ruokinta saadaan optimoitua juuri kyseiselle hevoselle parhaalla mahdollisella tavalla. Hevosen saama energiamäärä, sulava raakavalkuainen ja aminohapot sekä tärkeimmät kivennäisaineet ovat ruokinnan peruspilareita, joiden määrä on syytä tarkistaa useammin ja samalla suhteuttaa se hevosen yksilölliseen tarpeeseen. Ruokinnan pysyessä muuten samankaltaisena, muuttuvat näiden kivennäisten keskinäiset suhteet ensimmäisen. Kilpahevonen menettää runsaasti elektrolyyttejä ja rakentaa lihasmassaansa, kun taas eläkeläishevosen ruoansulatuselimistö, hampaat ja lämmönsäätely muuttuvat. Liiallinen energiamäärä näkyy luonnollisesti hevosen lihomisena, mikä voi pitkällä aikavälillä altistaa erilaisiin aineenvaihdunnan toimintaan liittyviin sairauksiin kuten kaviokuumeeseen tai hevosen metaboliseen oireyhtymään. Yksilölliseen tarpeeseen vaikuttavat muun muassa hevosen ikä, koko ja käyttötarkoitus. Tavallisesti karkearehun osuus ruokinnasta on vähintään 75 prosenttia, mutta vaihtelua on runsaasti. Niillä on monia tehtäviä ja niiden tarve vaihtelee hevosesta riippuen. Ruokinnalla on suuri vaikutus hevosen terveyteen, kasvuun ja suorituskykyyn. Aistinvaraisesti heinää voidaan analysoida haistelemalla ja tunnustelemalla ja siten voidaan arvioida muun muassa sen hygieenista laatua eli hometta ja kortisuutta, eli sulavuutta. Varsasta vaariin hevosen fysiologiset tarpeet muuttuvat samalla kun hevosen elimistö käy läpi muutoksia. Kalsiumin ja fosforin määrän vaihdellessa, voi lopputulos olla hyvinkin erilainen. Esimerkkinä 550-kiloinen urheiluhevonen, joka tilanteesta riippuen syö joko kalsiumpitoisuudeltaan korkeaa ja fosforimääriltään matalaa tai kalsiumarvoiltaan niukkaa ja fosforipitoisuuksiltaan korkeampaa esikuivattua säilöheinää, saa hyvin erilaisen määrän näitä tärkeitä kivennäisaineita. Vastaavasti liian pieni energiamäärä suhteessa liikuntaan ja hevosen elintoimintojen tarpeisiin aiheuttaa laihtumista ja suorituskyvyn laskua. Tärkeimmät ravintoaineet Heinäanalyysistä saa halutessaan valtavan määrän tietoa
Norra hevosrehuja valmistetaan Suomessa, Kouvolan tehtaalla. tamaan tilannetta purkamalla kalsiumia omista kudoksistaan ja heikentämällä fosforin imeytymistä. Myös tässä tilanteessa pitkään jatkuva epätasapaino voi aiheuttaa häiriöitä luuston kasvussa ja kestävyydessä. Norra Menu on maksuton ruokinnan suunnitteluohjelma kaikille hevosen omistajille. . 65 esimerkin suhdeluvun ollessa korkea 2:6 ja toisen hyvä 1.7. Hyvin laaja väkirehujen kirjo tarjoaa varmasti oikeat vaihtoehdot jokaiselle hevoselle, kun sen valinnassa huomioidaan hevosen omat tarpeet ja suomalaisessa maaperässä kasvaneen karkearehun sisältämät ravintoaineet. On olemassa tarkka tieto, millaista heinää Suomen maaperä tuottaa ja tiedon perusteella osataan suunnitella sen oheen sopivat rehut. Tilanteen ollessa päinvastainen, eli heinän sisältäessä runsaasti fosforia ja vain vähän kalsiumia, pyrkisi hevonen tällöinkin tasoitKarkearehun pitoisuuksien johdosta kalsiumin määrä suhteessa fosforiin on liian korkea ja fosforia hevonen saa kaiken kaikkiaan liian vähän. Epäsuhta näiden kahden välillä voi johtaa nuoren hevosen luuston kasvun ongelmiin ja aikuisellakin hevosella johtaa luuston haurastumiseen. Norra hevosrehujen taustalla on Raisioagron 70-vuotinen kokemus eläinten ruokinnasta sekä viljelyosaamisesta. Identtisellä ruokinnalla, mutta erilaisilla karkearehun kalsiumja fosforiarvoilla ruokinta on tasapainossa. Kalsium ja fosfori, yhdessä ja erikseen Kalsium ja fosfori toimivat hevosen elimistössä sekä yhdessä että erikseen. Katri Virtanen, MMM Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta! Heinäpojat Oy | Suoniityntie 43 | 7900 Loviisa Myymälä 044 972 3208, myynti 044 050 1240 ja 044 237 9403 www.heinapojat.fi | uudenmaan@heinapojat.fi KUMIMATTO TRAILERIIN 1,75 x 3,00 m, paksuus 13 mm 299 € toimitettuna Myös muita leveyksiä metritavarana!. Yksi tärkeimmistä tehtävistä näillä kivennäisaineilla on toimia luustossa apatiittiyhdisteenä, mikä on kovan ja kestävän luuston pohja. Luustossa kalsiumia on suhteessa fosforiin noin 2:1 ja muissa kudoksissa hieman vähemmän. Oikein suunniteltu ja monipuolinen ruokinta yhdessä tarkoituksenmukaisen liikunnan ja harjoittelun kanssa tukee hevosen terveyttä ja hyvinvointia ja voi lisätä hevosen kestävyyttä ja käyttövuosia. Jotta hevonen pysty hyödyntämään sekä kalsiumin että fosforin omien kudostensa rakennusaineeksi, tulee näitä saada oikeassa suhteessa toisiinsa nähden. Ensimmäisessä esimerkissä kalsiumin määrä on turhan korkea suhteessa fosforiin, minkä johdosta fosforin imeytyminen heikkenee ja sen määrällinen tarve kasvaa
Circus Maximus, keskellä muita antiikin Rooman historiallisia kohteita, oli valtava areena, jossa käytiin etenkin hevoskärrykilpailuja, mutta sillä järjestettiin muitakin viihdetapahtumia. Claudiosta onnistui kuitenkin napata kuva. Nykyaikaiset jalkapallon suurimmat Laukkaa Roomassa Hevoset kuuluvat erottamattomana osana Rooman historiaan. Harva kävijä puhui englantia. 66 P ikkuruiset Smart-autot ja Fiatit ja skootterit vilistävät Colosseumin viereisellä tiellä toisiaan hipoen. Vertailuksi voi ottaa esimerkiksi pari nykyajan tunnettua urheiluareenaa. Vartin ajomatkan päässä ydinkeskustasta löytyy kilpahevosten laukkaja ravirata. Areenan rata on edelleen silmin nähtävissä ja katsomorakennelmista on hiukan jäänteitä säilynyt meidän sukupolvillemme saakka. Claudio käy raveissa säännöllisesti. Antiikin ajan mahtava ja raju areena Antiikin ajan Rooma on laaja ja osin hämmästyttävän hyvin säilynyt alue. Sijaa löytyy silti myös verkkaisesti kopottavalle hevoskärrylle, jonka kyydissä innostuneet turistit napsivat selfieitä. Fabrizio Camici ja Paola Gori omistavat kumpikin kilpahevosia.. Silti kuitenkin melko tiivis kokonaisuus, jonka pystyy kiertämään kävellen. Areena oli mahtavan kokoinen. Historian nostalgiaa voi kokea nykyäänkin nappaamalla hevoskärryajelun turistinähtävyyksien läheltä. Hartwall Areenaan mahtuu jääkiekkoa katsomaan noin 13 000 katsojaa. Lähellä tätä on kuitenkin aikoinaan ajettu hevosilla paljon rajummin, eikä viereistä kuskia ole vain hivoteltu, vaan usein törmätty suoraan päin
Ajajan kädet oli sidottu kiinni ohjaimeen. Muitakin hevoskilpailuareenoita toki oli Rooman valtakunnassa ja Välimeren ympäristössä. Lähtöportteja oli kaksitoista. Sillä oli kuitenkin kova hintansa, sillä riskit olivat suuret. Rooman Circus Maximus oli kuitenkin merkittävin ja siellä pidetyt kisat olivat ne, jotka kaikki halusivat voittaa. Paaluja kierrettäessä suoran päässä jokainen halusi ajaa sisäkaarteessa vaikka väkisin. Kärryjä veti useampi hevonen, jopa kymmenen. Hiekkapäällysteinen rata oli 540 metriä pitkä ja 80 metriä leveä. Radalla ravattiin hevosten kanssa siis yli tuhat vuotta. Hevosvaunukilpailu oli aggressiivinen ja vaarallinen kontaktilaji. 67 . Kaksija nelihevosiset kärryt olivat suosituimpia. Hevoskilpailujen hiipuminen Hevoskilpailut olivat satoja vuosia merkittävä tapahtuma myös. Tai, katkaista ohjain ja jäädä rattaisiin. Hevosten suuri rooli ja maine näkyvät edelleen lukuisina antiikin ajan hevospatsaina ja mosaiikkikuvina. Ohjaimen katkomista varten kukin ajaja kantoi aina mukanaan veistä. Vaarallinen tie kunniaan Voittajat olivat paitsi sen ajan kuuluisuuksia, myös aikansa miljonäärejä. Tällöin takana tulevat hevoset ajoivat suoraan päälle. Hevosten suuri rooli ja maine näkyvät edelleen lukuisina antiikin ajan hevospatsaina ja mosaiikkikuvina. Päivässä saattoi olla jopa 25 lähtöä ja kilpailut jatkuivat useita kuukausia. Kilpailussa ravattiin tyypillisesti seitsemän kierrosta. Circus Maximuksen katsomoihin mahtui 250.000 katsojaa! Tuhat vuotta raveja Circus Maximus rakennettiin legendan mukaan 500-luvulla eaa., mutta se saavutti suurimmat mittasuhteensa 100-luvulla. Hautakivistä on voitu päätellä hevosajajien keski-iän olleen 22 vuotta. Radan päissä oli paalut, jotka kisassa kierrettiin, kun käännyttiin toiseen suuntaan. Toisia päin ajettiin surutta. Osattomiksi kunniasta eivät jääneet hevosetkaan, vaan ne olivat yhtä lailla kuuluisia ja yleisö tunsi ne hyvin nimeltä ja vetoakin lyötiin. Jos rattaat lähtivät irti hevosista, ajajalla oli vain huonoja vaihtoehtoja: Heittäytyä pois rattaiden päältä ja raahautua hurjaa vauhtia hevosen perässä kohti vakavaa loukkaantumista tai kuolemaa. Viimeinen hevoskilpailu sillä käytiin vuonna 549. Usein ajajia loukkaantui vakavasti ja kuoli. Etusuoralla laukkakilpailua pääsi katsomaan aivan vierestä. stadionit, muun muassa FC Barcelonan Camp Nou, vetävät lähes 100 000 ihmistä
500-luvulla hevoskilpailujen suosia kuitenkin hiipui ja viimeinen tiedossa oleva kilpa käytiin vuonna 549. Roomalaiset olivat viisaita taktiikoissaan, ja yhden sotahevosen asemesta käyttivät eri hevosrotuja eri tehtäviin niiden rotuominaisuuksien mukaan. Hevosilla luonnollisesti kuljetettiin tavaraa ja huollettiin joukkoja. On arveltu, että pääsymaksua ei peritty lainkaan, jotta mahdollisimman moni pääsi paikalle. Jos joutui itse onnettomuuteen, sen voi koko ajan, ja tämän uskotaan olleen yksi syy hevoskilpailujen poistumiseen kuvasta. Hevoskilpailuihin liittyi paljon taikauskoa ja noituutta. Circus Maximuksen antiikin aikaisesta hevosradasta on jäljellä vähän rakennelmia. Kristityt olivat niin jyrkkiä hevoskilpailuiden vastustuksessaan, että kristinuskoon kääntyvän hevosajajan tuli vaihtaa ennen kääntymistä ammattinsa joksikin muuksi. Kristityt eivät tästä pitäneet, ja he vastustivat hevoskilpailuja. Kilpailijat lukivat loitsuja parantaakseen mahdollisuuksiaan kisassa. Capannellen hevoskilparadan edessä on komea patsas. 68 Jockeyt palaavat kisan jälkeen yleisön eteen. Legioonalaiset ratsastivat Hevoset eivät olleet roomalaisille vain huvia, vaan itse asiassa avainasemassa Rooman valtakunnan luomisessa. Hallitsijat halusivat hyviä kilpailuja saadakseen kansan parissa suosiota. Kristittyjen vaikutusvalta kas. He myös kouluttivat hevosia erilaisiin tilanteisiin ja yllätyksiin, kuten ryhmässä hyökkäämikatsottiin johtuneen vastustajan paremmasta taidosta käyttää noituutta. Rooma oli sotilasvalta ja hevonen toimi tiedonvälityksessä, kun välimatkat olivat pitkiä. Myös varsinaisessa sotimisessa hevoset olivat mukana taisteluissa. – Elämme toiveissa, että vielä jonakin päivänä rata saataisiin palautettua yksityiseen omistukseen. poliittisesti ja sosiaalisesti
Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Säkäkorkeus vaihteli 130 – 140 sentin välillä, suurimmat yltivät 150 sentin korkuisiksi. Ensimmäinen lähtö oli iltapäivällä kahden jälkeen, ja radan pituus 1 200 metriä. Mutta toisaalta Capannellen raveja ei voi pelata millään yleisillä vedonlyöntisivustoilla. Se on niin pitkä ja laaja, että hevoset näkee kunnolla vain etusuoralla. Vieressä seissyt kaveri sen sijaan repii käsissä olleen paperin nyrpeänä. Rata on perustettu vuonna 1881 ja se rakennettiin uudelleen vuonna 1926. Hän sanoo tietävänsä myös syyn väen vähyyteen. Ratojen pituudet vaihtelivat myös. . Suurin voittosumma jaettiin ensimmäisessä ja sama määrä viidennessä lähdössä. Circus Maximuksen antiikinaikaisen katsomon jäänteitä. Eniten hevosia menetettiin rampuuteen, kun kavioita ei pääsääntöisesti oltu kengitetty. Moni myyntikoju ja ravintola olivat suljettuina, peltilevyt ikkunoiden edessä. Sitten oli parin sadan metrin vaihtelua suuntaan ja toiseen, ja toiseksi viimeisessä lähdössä kisan pituus oli 2200 metriä. Katsomossa oli vain kourallinen ihmisiä, ja tunnelma seesteinen. Palkintosumma voittajalle oli 33.000 euroa. Ravia tai laukkaa tänään Noin vartin taksimatkan päässä Circus Maximuksen antiikkisesta raviradan jäänteestä sijaitsee Rooman nykyinen hevoskilparata Ippodromo Capannelle. Antiikin Rooman aikaiset hevoset olivat todennäköisesti vahvoja. Lähdöt ovat melko tasaväkisiä ja jännitys säilyy loppuun saakka. Viikonloppuisin käy vähän enemmän väkeä, mutta ei paljon silloinkaan, Camici kertoo. Jockeyt kiitävät Laukkarata on nurmea ja kiertää hiekkapäällysteisen raviradan ulkopuolella. Hevosille syötettiin ohraa ja kukin sai sitä noin kahdeksan kiloa päivässä. Jockeyt tekevät staattisessa asennossaan tiukasti töitä pitääkseen vauhdin kovana. Radalla on kilpailut neljästä viiteen päivänä viikossa. – Yleisöä ei paljoa käy, ja tämä on aivan normaali tilanne. seen, välkkyviin metalliaseisiin, sodan kalskeisiin tai erikoisiin eläimiin, kuten norsuihin, joita roomalaiset ottivat mukaansa pelotteeksi hyökätessään. Nykyaikana niitä pidettäisiin ponin kokoisina. Niitä käytettiin kuorman kantamiseen pitkiä matkoja. Sotahevosella oli kuitenkin suuri riski sairastua tai loukkaantua. – 90-luvun lopulla raviradan ottivat haltuunsa julkinen hallinto ja poliitikot. Ensimmäisen lähdön 1200 metriä oli kahdessa muussakin lähdössä. Kreikkalaisilta roomalaiset olivat oppineet eläinlääkintätaitoja ja hevosen valmennustaitoja. Yksi voittosumman maksumiehistä paljastui. Muut olivat pienempiä, kuten 22 000 euroa, 11 000 euroa ja alin 9 900 euroa. Tästä huolimatta hän selvästi viihtyy radalla ja hevosten seurassa, ja hymyilee hurmaavasti. Yleisöstä kuuluu kova hihkaisu. Katsomoon mahtui 250 000 ihmistä. Elämme toiveissa, että vielä jonakin päivänä rata saataisiin palautettua yksityiseen omistukseen, ja hevosharrastajat pääsevät itse nostamaan tämän radan toiminnan taas kukoistukseen, Fabrizio Camici huokaisee. Taistelussa pienempiä haavoja voitiin vielä hoitaa, mutta suurin vaara oli kuitenkin minkä tahansa haavan tulehtuminen. Viimeaikaiset luututkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, etteivät hevoset olleet kovin suuria. Puolet päivistä on laukkakilpailuja ja toiset raveja. syyskuuta Capannellessa jockeyt kävivät tiukkoja laukkakilpailuja. Mitään ei ole kehitetty. Tiistaina 26. 69 Jockeyt palaavat kisan jälkeen yleisön eteen. – Nettipelaaminenkin toki vaikuttaa. He vain ottavat rahaa välistä, mutta eivät anna radalle mitään takaisin. Circus Maximuksen rata on edelleen näkyvissä, vaikka 250 000 katsojaa vetävistä katsomorakennelmista ovat vain rippeet jäljellä. Fabrizio Camici Roomasta omistaa muutamia hevosia ja käy hevoskilpailuissa säännöllisesti. Unelias katsomo Muuten itse laukkaradan kiihkeys ei paljoa näkynyt katsomossa, jossa oli verkkainen ja seestynyt tunnelma. Yksi niukka kahvio kuitenkin palveli vedonlyöntikassojen vieressä. Lähtöjä oli yhteensä kahdeksan. Katsomossa oli vain muutama hassu ihminen, eikä muissakaan tiloissa ole tungosta. Sitten on turvauduttava isoon kuvaruutuun seuratakseen kilpailua. Jonkun hevonen voitti
Lehdon puoliso Jarmo Työstä on pidettävä vaikka päivät ovat pitkät eivätkä olosuhteetkaan aina helpota Mira Lehto valmentaa suurella sydämellä Ravivalmentaja Mira Lehto laittaa nelivuotiasta lämminverioria valjaisiin. Kashmir Mixin, PikkuKallen kanssa olemme tulleet juttuun aika nopeasti, sanoo hämeenkoskelainen ravivalmentaja Mira Lehto. Pienikokoinen hevonen tietää lenkin harjumaisemissa olevan tiedossa ja ravistelee päätään kuin sanoakseen, eikös jo mentäisi. 70 K uukauden Mira Lehdon, 41, valmennuksessa ollut hevonen lähtee hanakasti päivän lenkille, seuraavana päivänä ovat tiedossa ravit Lahden Jokimaalla. Jonkun hevosen kanssa yhteisen sävelen löytyminen vie muutaman päivän, toisen hevosen kanssa prosessi on elinikäinen. – Siinä on yksi tämän työn suola. Hämeenkoskella Hollolan kupeessa toistakymmentä vuotta ammatikseen Ravitalli Good Speedin nimissä ravureita valmentaneella Lehdolla on tallissaan kahdeksan ravuria, joista yksi on oma ja seitsemän vierasta. Mira Lehto ja Kashmir Mix ovat löytäneet yhteisen sävelen kuukaudessa.
Jarmo auttaa minkä omalta ohjastamiseltaan ehtii. – Olen oppinut omista kokemuksista ja Jarmolta. – Ostimme nykyisen tilamme vuonna 2006, sitä ennen pidimme hevosia vuokratallissa vajaan kymmenen kilometrin päässä. Kunnostimme lehmänavetan hevostalliksi, mikä ei ollut aivan halpaa lystiä, mutta nyt meillä on oma paikka.. Harjoittelijoita en ole käyttänyt, koska omaa aikaa kuluisi liikaa opettamiseen. – Pidän nuorten hevosten treenaamista ja toisaalta vanhojen herättelystä. Yleensä hän ehtii takaisin viimeistään aamupuolella yötä, yli yön keikkoja ei onneksi tule kovin paljon. Joskus ravit vievät häntä aina Oulua, Rovaniemeä ja Ruotsin Bodenia myöten. Työnsä Lehto on oppinut käytännössä. Se on ollut karsinassa pari kuukautta, eikä alkuvaiheessa päässyt edes ulos. Omistaja toivoo sitkeästi hevosesta vielä ravuria, minkä Työstä on pidettävä vaikka päivät ovat pitkät eivätkä olosuhteetkaan aina helpota Mira Lehto valmentaa suurella sydämellä Lehto hakee Pikku-Kallen tarhasta harjoituslenkkiä varten. Tänä päivänä työllistämiskustannukset ovat sen verran isot, että hevosia pitäisi olla aika paljon. – Ratsastan myös hevosilla aika paljon, jotta ne saavat vaihtelua rutiineihinsa. Jarrukärryjä en käytä. Vaikka hevosella olisi ollut taukoa treenaamisessa, se yleensä on aika helppo herätellä uuteen alkuun. Hän on ajanut 17 900 starttia ja tienannut hevosenomistajille 4,3 miljoonaa euroa. Kysyntää valmennukselle olisi, mutta raja on vedettävä johonkin, kun teen tätä työtä yksin. Meillä on 700 metrin hiittisuora, jolla ajan 6–8 vetoa intervallityyppisesti. Toistaiseksi ei ole osunut eteen sellaista hevosta, jonka kohdalla treeni olisi pitänyt aloittaa aivan alusta. Aikanaan minulla oli työntekijä, mutta tällä hetkellä vieraan työllistäminen ei kannata. Samalla rutiinit muuttuvat. Tällä hetkellä maksimimäärä olisi kymmenen ravuria. Monesti jo pelkkä ympäristövaihdos maaseudun rauhaan ja pienempään talliin vaikuttaa hevoseen positiivisesti. myyntiin aivan nurkalta. Meillä kävi mahtava onni, kun vanha maatila navettoineen tuli Enimmillään 15 hevosta Enimmillään Lehdon valmennuksessa on ollut 15 hevosta. Vesimattokävelyä ja infrapunasaunaa on tarjolla tarvittaessa kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalla hevostilalla. Uusi ympäristö antaa pontta Terveellä hevosella Lehto ajaa hiittiä kahdesti viikossa ja kerran viikossa hän vie hevosen kymmenen kilometrin hölkälle. – Joillakin hevosilla ei voi ajaa mäkeen, koska se ei vain sovi hevoselle. 71 Saarela, 52, käy ohjastamassa hevosia miltei viikon jokaisena päivänä eri puolilla maata. Omassa lapsuudenkodissa ei ollut hevosia, mutta kymmenen korvilla innostuin niistä ja ryhdyin ratsastamaan. Alussa olin innostunut ajamisesta ja äijätkin yrittivät uunottaa, mutta onnistuin voittamaan yhden lähdön. Lehdon hevosista kaksi nuorinta ovat nelivuotiaita. – Yhdeltä nykyiseltä oriilta murtui kavioluu kesällä. Perusharjoittelu on sama kaikille hevosille, mutta yksittäisiä harjoitteita Lehto soveltaa hevosen kykyjen mukaan. Jossain vaiheessa pidin pari vuotta taukoa hevosista, tuskin niitä edes näin, kunnes tallinpito vei mukanaan. – Voisin ottaa pari lisää, mutta yksin en pysty sen enempää valmentamaan. Käymme kuvauttamassa kavion, minkä jälkeen alamme treenin, jos eläinlääkäri sen sallii
Itämisaika tuntuu olevan tänä syksynä pitkä ja yleensä nämä virukset käyvät koko lauman läpi. Työpäivä on välillä venynyt 1–2 tunnilla pelkästään hevosten jalkojen hoidossa. – Emme harjoita kasvatusta, mutta olen harkinnut kokeilla omalla tammalla astutusta. liettyneet välillä melkein velliksi, eivätkä hevosetkaan niihin aamuisin aina ilman houkuttelua suostu menemään. Taudit tuntuvat jylläävän muuallakin, koska raveista on jäänyt aika paljon hevosia pois syksyn mittaan. Kunnon pakkaset olisivat nyt tarpeen. Kura teettää lisätöitä Lehto ei ole koskaan katunut ammatinvalintaansa, vaikka etenkin tänä syksynä on sään ankeus tehnyt hevosten hoidosta tikkuista puuhaa. 72 vuoksi katsomme tilanteen loppuun saakka. Jos joku omistaja ryhtyy kovasti neuvomaan valmentajaa ja sanelemaan hoidosta, valmentajan paine kasvaa ja koko pakka voi mennä sekaisin. Kashmir Mix on viimeisimpänä tulokkaana välttynyt virukselta, mutta todennäköisesti sekin vielä tartunnan saa. Lehto on itse ajanut satakunta starttia, mutta viime vuosina startit ovat jääneet muutamiin vuodessa. Mies ohjastaa, ellei ole ohjastamassa samaan aikaan. Jollei hevonen saa treenilupaa, täytyy sen kohtaloa varmaan tosissaan miettiä. Ulkotarhat ovat Tallissa on myös kengityspaja. – Se on valmentajalle ihannetilanne. Mira Lehto valmistautuu Pikku-Kallen kanssa lenkille. Valmentaja tekee ratkaisut Omistajat eivät valmennukseen juurikaan puutu. – Nytkin starttikunnossa on vain Kashmir Mix, muut hevoset potevat jonkinlaista virustautia. Sateisuus on saanut aikaan myös virustautien leviämisen. – Mieliala on vaihdellut aamun sään mukaan, mutta aina se mielialakin päivän mittaan kohoaa. Sen jälkeen on vielä pestävä pyyhkeetkin. Valjastus on viittä vaille valmis. – Oman tallin hevosilla ajamme raveja lähinnä etelä-Suomessa, Lahdessa, Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa ja joskus Turussa. Iltaisin on pestävä 32 jalkaa, mihin ei yksi pyyhe riitä. Se on aika hyvä juoksija, mutta vaivat ovat pitäneet sitä pois kisoista. Ravitalli Good Speed on puhdas valmennustalli
Hevosia ja tilaa ei voi jättää vieraan käsiin, koska haluan, että hoitaja myös asuu tilalla. – Viime kesänä kävimme kahden päivän lomamatkalla Moto Parkissa. Tätä hommaa pitää tehdä sydämellä laskematta työtunteja. – Alussa olin innostunut ajamisesta ja äijätkin yrittivät uunottaa, mutta onnistuin voittamaankin yhden lähdön. Kesällä hevoset ovat laitumella yön yli. Hämeenkosken harjumaisemat odottavat. Silti en vaihtaisi tätä mihinkään muuhun työhön, tämä on kertakaikkiaan se minun juttuni, sanoo Mira Lehto. Jos treenattavia on 3–4 hevosta, kuluu siinä koko päivä. Lomia pariskunta ei ole pitänyt vuosiin. Lomittajapalveluita saattaisi olla saatavilla, mutten ole niitä kovasti edes tutkinut. Vanhin poika ei asu enää kotona ja keskimmäinenkin poika elää jo itsellisesti kotona. Palvelu riippuu tila koosta, hevosten määrästä ja monesta muusta seikasta. – Viisivuotias poika on vietävä tarhaan kahdeksaksi, mikä jälkeen pääsen treenaamaan hevosia. . Tietysti pyrimme siihen, että ajaisimme tallin hevosilla esimerkiksi kolme lähtöä samoissa raveissa, jos vain sarjamääritykset antavat myöten. Vieraalle jo pelkkä opastus veisi varmaan päivän. 73 jossain muualla. Vuosi sitten ajoin yhden lähdön, mutta sen jälkeen en ole ajanut yhtään starttia. Mira Lehdon päivä alkaa kello 5.30., jolloin hän ruokkii hevoset ja vie ne ulkotarhaan.. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Pikku-Kallen korvat saavat “täytettä” ennen lenkkiä. – Onneksi meillä on muutama hyvä ystävä, jotka voivat tulla tännä tarvittaessa muutamaksi päiväksi asumaan ja hoitamaan hevoset. Lomia ei kalenteriin mahdu Lehdon päivä alkaa kello 5.30., jolloin hän ruokkii hevoset ja vie ne ulkotarhaan. Siinä tapauksessa käytämme ulkopuolista ammattiohjastajaa. Lehto ajoi 100 starttia saadakseen B-kortin
Huolto, kuten pohjan tasaus ja avaaminen, on hyvä tehdä ainakin kerran vuodessa. 74 S tanislav Kravec ja Alberto Fioravant aloittivat tänä vuonna yhteistyön ammattimaisten ratsastuskenttien rakentamisessa. Ei siis ole aivan sama millaisella pohjalla ratsastetaan, sanoo Kravec. Myös hevosten terveyttä ja hyvinvointia arvostetaan ja osataan ylläpitää paremmin. Pohjia hoidetaan myös monin eri keinoin. Ratsastuskentän hyvin tehty perustyö on pitkäikäinen ja hevosystävällinen Ratsastuskenttien pohjat kuntoon. Hinta ratsaastuspohjan kunnostukselle alkaa yleensä noin 800 eurosta ja hinta on harvoin paljon yli 1 000 euroa. Ratsastuskentän pohjan lasertasoittaja traktorin perässä. Myös huolto on tärkeä osa kunnossapitoa. Ratsastajat ovat osaavampia ja hevoset laadukkaampia, sekä niiltä odotetaan parempia suorituksia. – Kolmessakymmenessä vuodessa hevosala on kehittynyt kovalla vauhdilla. Fioravanti päätti ottaa yhteyttä Kraveciin yhteistyön merkeissä, koska oli kuullut tämän tekevän kenttien pohjia ja -huoltoja ja hankkineen laadukkaan välineistön pohjatöitä varten. Fioravanti syntyi hevosperheeseen ja matkustaa nytkin jatkuvasti ympäri maailmaa tekemässä ja huoltamassa ratsastuskenttien pohjia. Tavoitteena hyvä pohja Italialainen Fioravanti ja slovakialainen Kravec ovat asuneet Suomessa noin 10 vuotta. Hän tulee paikan päälle katsomaan ja hinta neuvotellaan materiaalien, kentän koon ja paikan mukaan. Fioravantin mukaan ratsastuskenttien pohjien rakentamisesta on tullut lähes taidetta; on kuitua, kumia ja kangasta, joita sekoitetaan hiekkaan. Viimeiset 10 vuotta hän on toiminut yrittäjänä 20 hevosen ylläpitotallissa vaimonsa Mikaela Korpivaara-Kravecin kanssa. Stanislav Kravek kertoo konsultaation olevan aina ilmainen. Hänen isänsä on kotimaassaan tunnettu hevosvälittäjä ja äiti ratsastuksenopettaja. Kravec on luonut uransa Euroopassa kilpaestehevosten parissa. – Jotta hevonen pysyy terveenä ja pystyy parhaisiin suorituksiin, on kentän pohjan oltava hyvin tehty
Siihen lisätään tekstiilit, kuidut tai kumirouheet. Automaattinen vesijärjestelmä Fioravantin yrityksen erikoisalana on ratsastuspohjien vesijärjestelmä, joka perustuu laskuja nousuvesisysteemiin, jolloin ei tarvitse käyttää sadettajia.. Useimmat materiaalit löytyvät Suomesta, mutta tarvittaessa käytetään tuontimateriaaleja, Fioravanti kertoo. Järjestelmä ei vaadi kalliita rakennelmia pohjan alle tai maan päälle rakennettavia kastelujärjestelmiä, vaan pohjan alla oleva kumimainen kangas säätelee hiekan kosteutta. Sateen sattuessa järjestelmä siirtää automaattisesti ylimääräisen veden pois ja kuivattaa pohjan ratsastettavaksi välittömästi, Fioravanti kertoo ja toteaa, ettei jää ei ole myöskään ongelma, koska kaikki materiaalit ovat tehty erikoispvc-materiaalista. Maneesin pohjan huolto vaati tässä tapauksessa aluksi uuden pintahiekan. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Susanna Malmström ja Stanislav Kravec – Tekniikkaa on testattu ja koekäytetty useassa eri maassa. – Järjestelmän suunnittelu, rakentaminen sekä vesijärjestelmän testaus toteutetaan yhdessä lvija sähköammattilaisten kanssa. . Heidän ydinajatuksensa on käyttää parhaimpia materiaaleja ja hyviä tuotteita, sekä asentaa ne oikealla tavalla; tästä muodostuu hyvä pohja. – Pohjan laatu ei ole tiukasti suhteessa rahaan, joka siihen investoidaan. – Tekniikkaa on testattu ja koekäytetty useassa eri maassa ja toivottavasti järjestelmää tullaan näkemään paljon myös Suomessa. Yhdessä Kravecin kanssa hän on viimeksi tehnyt parannustöitä Tallbergille Nissalan ratsastuskeskukseen Kirkkonummelle. Yllätys olikin suuri, kun selvisi miesten asuvan samalla kylällä Kirkkonummella. Pohjamateriaalikerrokset muodostuvat valkoisesta Silika-hiekasta, pestystä tummasta hiekasta ja erilaisista hiekan sekoituksista. Miehet tekevät yhteistyötä omien yritystensä kautta, pystyen tarjoamaan ratsastuspohjiin liittyviä huoltoja maanlaajuisesti. Lopputulos on miesten mukaan huippulaadukas elastinen pohja, jonka päällä hypätään, ratsastetaan ja harjoitellaan missä säätilassa tahansa. Ratsastuskentän hyvin tehty perustyö on pitkäikäinen ja hevosystävällinen Lopuksi kuitu sekoitetaan uuteen hiekkaan. Hän on rakentanut pohjat Janna ja – Järjestelmä pystyy tuottamaan jatkuvasti kostean pinnan täysin automaattisesti, sillä se on kytketty tietokoneeseen, joka tunnistaa veden korkeuden. Suomessa hän on konsultoinut muun muassa Pekka Larsenia Salossa ja Veera Ihatsua Mäntsälässä. Paljon kokemusta Fioravantin kokemus on kertynyt lukuisten kansainvälisten töiden kautta. 75 Yhteistyökumppanit Stanislav Kravec ja Alberto Fioravanti rakentavat ratsastuskenttien pohjia. Klasu Jensenille Somerolla ja Espoonlahden ratsastuskoululle Espoossa
Kouvolassa avauskierros ravataan heti uudenvuodenpäivänä, sanoo toimitusjohtaja Arto Hytönen. – Uudenvuodenpäivänä meillä on luvassa oheisohjelmaa, jota ei voi vielä paljastaa, koska sopimukset ovat viilausta vaille valmiit. – Ajatus tuntuu oikein hyvälle. Ravintolakatsomosta voi seurata raveja kummallakin radalla. Uutuutena on Magic Monday-ravitapahtuma, joka on Veikkauksen uusi pelituote. Teemaraveilla halutaan uusia harrastajia katsomoon Kouvolan raviradalla vaalitaan omaleimaisuutta Kouvolan ravirata kuuluu maamme vanhimpiin. 76 E nsi vuonna Kouvolassa ravipäiviä kertyy 26, mikä on pari päivää tämänvuotista enemmän. Magic Mondayn ensimmäinen jakso ajetaan tammi–maaliskuussa ja toinen loka–joulukuussa. Ideana on että niin Kouvolassa kuin Kaustisillakin ravataan kummassakin päivän aikana kuusi lähtöä vuorotellen. Niistä kolme parasta kummastakin otetaan mukaan uuteen 65-peliin. Vuoronperään ajettavat lähdöt antavat peliharrastajille mahdollisuuden seurata lähtöjä kummaltakin radalta. Vuonna 1905 perustettu rata sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Kesän 2017 kisan voitti Carabinieri rattaillaan ruotsalaisohjastaja Johan Untersteiner.. Ensi vuoden toinen iso tapahtuma on maaliskuussa ajettava kylmäveristen Valkeala-ajo ja huhtikuussa on vuorossa yksi radan vuoden kohokohdista Nostalgia-ravit. Lisäksi Veikkaus on luomassa virtuaalistudiota tapahtumalle. – Lähtöjen määrä pysyy kuitenkin nykyisissä lukemissa myös ensi vuonna. Raviradalla on vuosikymmenten aikana ideoitu monia omia tapahtumia, jotka ovat myös jääneet elämään. Kymi Grand Prix on Kouvolan raviradan mittavin vuosittainen tapahtuma, jonka 20-vuotisen historian aikana kansallisuuksia on ollut mukana kymmenkunta
Eläinten joulu alkaa radalta Syksyn iso tapahtuma on marraskuussa ajettava Kymenlaakso-ajo, joka on Suomessa syntyneille lämminverisille tarkoitettu ravitapahtuma. – Teemaraveilla olemme tähdänneet siihen, että saisimme ihmisiä mukaan entistä laajemmin. Ruokapalvelua ei tarvitse hevosille järjestää, sillä ruuat vieraat tuovat itse mukanaan. Vuoden päättää joulukuussa raviradalla järjestettävä Eläinten Joulu & Erätulet -tapahtuma. Panostamme hyvään palveluun, mikä edesauttaa saamaan kilpailuun maailmanluokan hevosia. – Olemme saaneet ohjastajilta ja muiltakin vierailtamme erittäin hyvää palautetta tapahtumasta ja etenkin oheisohjelmasta saunoineen ja illanvietoineen rantamaisemassa. – Pitkän kuljetusmatkan vuoksi ravurit eivät muutoin osallistuisi keskieurooppalaisittain normaalin palkintotason kilpailuun. EM-ravitapahtuma Kymi Gp on välitetty noin 10 maahan. Tapahtuman 20-vuotisen historian aikana kansallisuuksia on ollut kymmenkunta. Paikanpäällä yleisöä käy tapahtumassa noin 10–12 000 henkeä, suoraa TotoTV-lähetystä on seurannut noin 50 000 henkeä ja MTV3:n lähetystä noin 200 000 henkeä. 77 – Vastaavaa tapahtumaa ei ole muilla radoilla ainakaan samassa laajuudessa. – Pelkän hevosten kuljetusten kustannukset tilauslennolla ovat 60–90 000 euroa, minkä päälle on laskettavat vielä ihmisten matkat. Maakuntaradalle yleisöä saapuu perusraveissa noin 70 kilometrin säteeltä ja hevosia noin 150 kiloKouvolan raviradalla vaalitaan omaleimaisuutta Toimitusjohtaja Arto Hytönen pitää tärkeänä Kouvolan raviradan omaleimaisuutta.. Paikalliset hevosseurat ovat mukana aktiivisesti noissa raveissa. Tapahtumaa on vietetty raviradalla jo kymmenkunta vuotta. Erätulet ja joulurauhan julistus juhlistavat tapahtumaa. Kymi Grand Prix vuoden suurin Kymi Grand Prix on Kouvolan raviradan mittavin vuosittainen tapahtuma. – Haluamme tapahtumalla kunnioittaa eläimiä ja luontoa sekä tuoda näitä arvoja lähemmäksi kaupunkilaisia. Perinteitä kunnioittaen ohjelmassa on myös Naisten-ajo 1 000 metrin matkalla, palkintojenjakojuhla ravien jälkeen ja ravitanssit. Se on koko perheen tapahtuma lampaineen, kanoineen ja aaseineen. Koko päivän palkintopotti on ollut yli 300 000 euroa ja viikonlopun budjetti noin 500 000 euroa. Erittäin tärkeä osa tapahtumaa ovat yhteistyökumppanit, joiden tuella hevosten lentokuljetus on mahdollinen. Haluamme vuosittain kunnioittaa Nostalgia-raveissa kymenlaaksolaisia aikansa menestyjiä niin hevosia kuin ihmisiäkin niiden takana. EM-raveihin tuodaan lentokuljetuksena sen hetken Euroopan parhaita ravureita. – Haemme niitä vuosille 2022 tai 2023, sanoo Hytönen. Kouvola suunnittelee hakevansa myös Kuninkuusraveja lähivuosille
Jos meille myönnetään Kuninkuusravit, on tiedossa isompi remontti. Meillä on vuokralaisena myös yksityinen Hevosklinikka, jossa on saatavilla hevosten eläinlääkäripalvelut. Raviradalla ei ole tiedossa mittavia remontteja. Lounaskahvilassa käy päivittäin syömässä paljon muitakin kuin vain raviradan väkeä, esimerkiksi poliiseja ja palomiehiä. Talous on Hytösen mukaan tiukka, mutta hallinnassa. Nyt pelaamisen tuotto on helpommin ennustettavissa. Toimihenkilöiden saama korvaus on sitä luokkaa, että kyse on myös harrastuksesta. Eläinlääkärinä toimii Taina Sjöberg. Isoihin raveihin Kouvolaan saavutaan ympäri maata. Nostalgiaraveissa asutkin edustavat omaa aikaansa. Radan omistuksessa oleva lounaskahvila Paalupaikka valittiin tänä vuonna Suomen parhaimmaksi tallikahvioksi. – Meillä ei ole tarkoitus laajentaa vaan pysymme nykyisissä vuokralaisissa, eikä tiloihinkaan ole tarkoitus tehdä suuria investointeja. 250 ihmistä työssä vuoden mittaan Kouvolassa raviradan henkilökunta koostuu kolmesta kuukausipalkalla olevasta työntekijästä. Pelaamiseen kotimaassa vaikuttaa aika paljon muun muassa ulkomainen kilpailutarjonta. Teemme pintaremontia ja maalaamme muun muassa katsomon kokonaan ulkopuolelta. 78 metrin säteeltä. Suurin osa raviradan tuotoista tulee pelaamisesta. Kohennamme muitakin paikkoja. Vuokralaisina pari tallia Radalla on vuokralaisina pari ravitallia, joissa on nelisenkymmentä hevosta. – Peliyhtiöiden yhdistyminen oli erinomainen uudistus. Radan omistamissa kiinteistöissä vuokralaisina toimivat ravivalmentajat Jussi Rämö ja Marko Heikari . Rahat ohjautuvat muun muassa hoitoja valmennustoimintaan, rehujen ja kuivikkeiden tuotantoon, eläinlääkintään, kengitykseen, varusteiden valmistukseen ja kauppaan. Kaikki pelituotot jäävät kotimaahan ja hyödyttävät näin koko yhteiskuntaamme. Joskus raveihin on ajettu tälläkin kalustolla.. – Palkkakirjanpidossa meillä on noin 250 henkilöä, jotka vuoden mittaan työskentelevät radalla toimihenkilötehtävissä. – Kunnia valinnasta kuuluu Pilli-Sihvolan yrittäjäperheelle. Osa on mukana vain Kymi GP:ssä ja osa on mukana kaikissa raveissa. – Ensi vuoden investoinnit ovat noin 150 000 euroa. Sinänsä pelaamisen määrä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Ravien palkintorahat hyödyttävät myös maaseutua. Tallien karsinat sekä lattian ja seinien pintamateriaalit uusittiin kolme vuotta sitten
Noin tuhannen hengen istumakatsomon sekä lämmitetyn totohallin käsittävä rakennus valmistui vuonna 1971. Hevosen tilillä olevat varat ja myyntihinta jaetaan omistajien ja KooKoon juniorityön kesken. Osa jääkiekkoilijoista harrastaa raveja tai heillä on osaomistuksia hevosista. Pintaremonttia sekä alueiden ja kiinteistöjen kunnossapitoa on luonnollisesti tehty paljon yli 110 vuoden historian aikana. Vuonna 2014 tamma Despinan ympärille perustettu liiga päättyy nyt vuodenvaihteessa. 79 järjestetään tapaamisia oman varsan ympärillä ja he pääsevät kurkistamaan kulisseihin. Muita kuluja omistajalle ei tule koko kolmen vuoden aikana. Uudessa katsomorakennuksessa oli myös tuomaritorni, kahvila sekä wctilat. Kouvolassa kumppani on KooKoo. Kaksi vuotta täyttävän oriin isä on Broadway Hall ja emä Frutti Luca. KooKoo ohjaa oman osuutensa vähävaraisten perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen. Nykyaikainen vierastalli rakennettiin hevosille vuonna 2006. Omistajille. – Mukana on ollut 800 omistajaa. Seuraava suuri rakennushanke oli vuosina 1978–1979, jolloin rakennettiin uudet eläinlääkärin tilat. Raviliigan kimpassa omistaminen on hauskaa, edullista ja riskitöntä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Kouvolan ravirata Eläinten Joulu&Erätulet -tapahtumalla halutaan kunnioittaa eläimiä ja luontoa sekä tuoda näitä arvoja lähemmäksi kaupunkilaisia. Valkealan Hevosystäväinseura ry ja ravirata syntyivät tuosta innosta, sanoo Hytönen. – Omistus päättyy vuoden 2020 lopussa, jolloin eniten radoilta rahaa ansainnut hevonen ja joukkue palkitaan. Kymmenen vuotta myöhemmin rakennettiin keskikentälle totalisaattoripelien vastaanottamista varten pyöreä kioskirakennus, joka purettiin vuonna 1978. Raviliiga KooKoon taustalla on osaava tiimi, joka on vetänyt jo aiemmin tamma Despinan liigakauden läpi. Samalla rataa myös levennettiin. Vuonna 1974 remontoitiin kaviouraa ja samalla radalle valmistui myös valaistus. Kuvat: Laura Taimioja Kymi GP:ssä on ohjelmassa myös keppihevoskisa. Maan toiseksi vanhin ravirata Vuonna 1905 perustetun Valkealan Hevosystäväinseura ry:n omistama ravirata aloitti toimintansa nykyisellä paikallaan 1910-luvun alussa. . Joukkueiden väreissä kilpailevat hevoset mittaavat paremmuuttaan vuoteen 2020 saakka jatkuvassa Raviliigassa. Vuonna 1916 keskikentälle valmistui paviljonki kilpailutuomareita sekä -henkilökuntaa varten. Vuonna 1948 valmistui Ravitaloksi nimetty ravintolarakennus. – Raviliiga on ohjattu opintopolku hevosten ja raviurheilun maailmaan. Viimeisin radan kaviouran kunnostustyö on tehty vuoden 1990 Kuninkuusravien edellä. Lisäksi laajennettiin katsomorakennusta uudella osalla, johon tuli muun muassa 400 hengen ravintolakatsomo. – Kouvolassa oli aktiivisia hevosharrastajia, jotka halusivat viedä hevosharrastusta eteenpäin. Kouvolan raviliigavarsa on musta hurmuri Fruttifero Luca. Jokaiseen varsaan myydään 100 euron omistusosuuksia 1 000 kappaletta. Uusi katsomorakennus otettiin käyttöön maaliskuussa 1980. 1960-luvun lopulla ryhdyttiin Kouvolaan suunnittelemaan Porin ja Forssan raviratojen mallin mukaista modernia katsomorakennusta. Varsan valmentajana toimii Marko Heikari ja kimpanvetäjänä Minni Majoniemi. Raviliiga tuonut uutta katsojakuntaa Kouvolassa ollaan lähdössä mukaan toiseen raviliigaan. Tämän vuoksi osuuksia ostetaan paljon myös lahjaksi. Kouvolassa, kuten 12 muullakin paikkakunnalla, käynnistyy nyt uusi Raviliiga yhteistyössä SM-liigan jääkiekkoseurojen kanssa. Menossa mukana ovat myös KooKoon edustusjoukkueen pelaajat, maalivahti Juha Järvenpään johdolla
Valtakunnallisen hevosurheilun valmennuskeskuksen statuksen viime keväänä saanut Hevosopisto käynnistää seuraavaksi valmentajan ammattitutkintokoulutuksen Ypäjällä. Valmennuskeskusprojektin johtajana työskennellyt Eero Simojoki siirtyy vuoden vaihteessa uusiin tehtäviin. Pirkko Herd hevosurheilun valmennuskeskuksen johtajaksi Pirkko Herd on myös Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsen. TILAUKSET puh. Kenttäratsastuskomitean puheenjohtajana toiminut Herd on myös kouluratsastustuomari, kenttäratsastuksen A-tuomari sekä tekninen asiantuntija ja Ypäjän kunnanvaltuuston jäsen. Hevosurheilu on minulle sydämen asia. . 05-453 5002 www.purupaali.. – Eero loi hyvän pohjan ja toi uutta näkökulmaa perinteisiin ympyröihin. Tyytyväiset käyttäjät ovat toimintamme tärkein tavoite! Järvisentie 19 61640 Ala-Valli gsm. – Otan tehtävän innolla vas. Kuva: SRL/Laura Laakso Joutsenon PURUPAALI OY Pakattua kutterinlastua kuivikkeeksi, hevosille, lehmille, sioille, siipikarjalle ja lemmikkieläimille. Opettajan työnsä ohella hän on toiminut Ratsastajainliiton kenttäratsastuksen maajoukkuevalmentajana vuodesta 2015 alkaen. 80 M aajoukkuevalmentaja Pirkko Herd aloitti valtakunnallisen hevosurheilun valmennuskeskuksen johtajana Ypäjällä. Tästä meidän on hyvä jatkaa eteenpäin, Mansikkamäki kiittelee. Master-tason ratsastuksenopettaja ja ammattivalmentaja Herd työskentelee Hevosopiston palveluksessa ammattiopettajana. 041 4450 307 Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. – Herdillä on vahva lajiosaaminen sekä valmentajana että taan. Hänellä on myös hyvät kontaktit maajoukkuevalmentajiin ja muihin sidosryhmiimme. Seuraavaksi valmennuskeskuksella keskitytään työn alla olevan strategian viimeistelyyn ja valmentajan ammattitutkinnon käynnistämiseen. On mahtavaa päästä rakentamaan valmennuskeskusta, Herd kertoo. Odotamme hänen luovan valmennuskeskukselle dynaamisen toimintamallin, toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki kertoo. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.com urheilijana
kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy He vos m aail m a Info HM So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. tilaukset@karprint.. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. kaveriksi ensi vuodeksi. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 39€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Määräaikaistilaus 49€ www.lehtiluukku.. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa
n Likitin uusi vain rajoitetun erän valmistettu Limited Edition Rainbow -nuolukivi, jossa neljä herkullista makua yhdessä nuolukivessä. Lisäksi kuolaimen muotoilu antaa hevosen kielelle enemmän tilaa, joten se sopii erityisesti kielestään herkille hevosille. Ultra Comfy -kuolaimella on saatu hämmästyttävän hyviä tuloksia! Bombers Ultra Comfy on myös FEI -hyväksytty koulukuolain, joten se on sallittu kouluratsastuskilpailuissa. 1980-luvulta lähtien ensin pitkään TV2:lla ja kolme viimeisintä vuotta MTV:llä näytetty lauantain ravien jälkilähetys siirtyy vuodenvaihteessa historiaan. Raviradat ovat päässeet valtakunnallisella tasolla kiitettäviin tuloksiin nuorisotoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. n Klassisen tyylikäs sekä erittäin käytännöllinen ratsastusloimi, joka on valmistettu nukkaantumattomasta ”anti-pilling” fleece-kankaasta. Raviratojen nuorisotoiminnalle asetettiin omat laatumittarit helmikuussa 2017, joita arvioitiin myös yhtenä osana raviratojen motivointimittareita. Myös raviratojen nuorisotoiminnassa mukana Raviurheilun nuorisotoiminta hyvässä nosteessa olevien lasten ja nuorten määrä on monikertaistunut raviratojen valtakunnallisen aktivoitumisen ja mm. uuden jäsentietopalvelun käyttöön oton myötä. Laadukas ja käytännöllinen, suosittelemme! Myynti: Kotieläintarvike.fi Bombers Loose Ring Ultra Comfy Lock Up Lukittuva Nivelkuolain. Lähetyksellä ei nähdä niin suurta arvoa kuin rahallinen panostus siihen olisi. Kuolaimen eteenja ylöspäin lukittu nivel estää kuolainta aiheuttamasta hammasloman puristusta ja nipistystä sekä kitalakeen kohdistuvaa painetta. Myynti: Kotieläintarvike.fi Likit Stone Nuolukivi 650g Rainbow. Kaikilla maakuntaradoilla sekä jo 12 kesäradalla on oma nuorisovastaava tai nuorisotoiminnan yhteyshenkilö. Ratsastusloimi nopeuttaa ratsastuksen aikana hevosen lihaksien lämpenemistä sekä suojaa hevosen lihaksia ja munuaisia kylmältä, tuulelta ja sateelta. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin nähdään pitkät lähetykset studioineen, muina arkipäivinä lähetys keskittyy Toto4ja Toto5-kohteisiin. Makuina omena, porkkana, kirsikka ja minttu. 82 Covalliero Ratsastusloimi Darkblue. n Lauantain T76-ravien koostelähetystä ei enää ensi vuonna nähdä MTV:llä. Nuolukivet on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä erikseen myytävien Likit -telineiden kanssa, jotka viihdyttävät hevosta karsinassa ja auttavat lievittämään stressiä. n Bombersin uusi innovatiivinen kahteen suuntaan lukittuva ja muotoiltu nivelkuolain. Ultra Comfy -kuolain on myös muotoiltu eteenpäin kaarevaksi, joten sillä on hevosta kuolaintuntumalle palkitseva ja rohkaiseva vaikutus. Vastaavat lukemat koko vuoden aikana 2016 olivat 499 (A-ponit 377 B-ponit 122). Veikkaus keskittyy sen sijaan oman TotoTV:n kehittämiseen. Tämä synteettinen materiaali säilyttää muotonsa ja pysyy ihanan pehmoisena pitkään sekä ehkäisee hiertymiä. Veikkaus satsaa sen sijaan TotoTV:n kehittämiseen. Syksyllä lauantain iltapäivissä debytoinut Pelisilmä saa jatkoa kevätkaudella, mutta sen lähetysaika saattaa hieman muuttua. Suojissa aito lampaankarva alkaa helposti kellastua sekä kuivua ja muuttuu jäykäksi. n Ravien tv-kuviot muuttuvat vuodenvaihteessa. Myynti: Kotieläintarvike.fi Raviurheilun nuorisotoiminta on kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Pehmuste on käyttömukavuudeltaan ja pehmoisuudeltaan kuin aito lampaankarva. Suojissa on käytetty uusinta Vento -ilmanvaihtotekniikkaa, joka pitää hevosen jalat tasalämpöisenä vähentäen näin suojien aiheuttamaa lämpörasitusta. n Myynti: Kotieläintarvike.fi Kotieläintarvikkeen tuoteuutuuksia Veredus Save the Sheep -suojamallisto! n Vereduksen uusi Save the Sheep -suojamallisto on valmistettu lampaankarvaa hyvin pitkälle jäljittelevällä synteettisellä kuidulla. Veikkauksen mukaan syyt ovat taloudelliset. Etenkin B-ponien lähtömäärässä on päästy tavoitteellisesti lähtömäärän huomattavaan kasvuun. Tänä vuonna on myös ajettu Suomessa jo kaikkien aikojen ennätysmäärä ponilähtöjä – 7.12.2017 mennessä ajettuja lähtöjä oli jo 579 kappaletta (A-ponit 416 ja B-ponit 163). Synteettinen kuitu on todella kestävää ja erittäin helppohoitoista. Ensi vuonna ravien TotoTV-lähetys jaetaan MTV:n asiakkaille C More -maksutv:n kautta
Täyden palvelun rakennusliike!
Meiltä löytyvät kaikki kuivikeratkaisut saman katon alta. TILAA HETI. Kuivikkeiden jälleenmyyjät: Hankkija Oy, K-maatalouskaupat Oy Myyntipalvelu: ma-pe klo 8–16 Suomeksi 020 341 400 På svenska 020 341 300 Netistä: kauppa.vapo.fi Puhelujen hinnat mpm / pvm. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Kaikilla eläintiloilla on omanlaiset tarpeensa kuivikkeiden suhteen. Kysy lisää asiantuntijoiltamme kauppa.vapo.fi JOKAISELLA ELÄINTILALLA ON OMAT KUIVAT JUTTUNSA SE VOI OLLA MYÖS KUIVIKEPERHEEMME UUTUUS PURUPELLETTI! Meiltä saat irtoturvetta tasaisesti ympäri vuoden