Satu menetti ystävän Suomenhevosen tulevaisuus huolestuttaa Lannan poltossa vielä monta haastetta 6/19 7,00 Me miehet -projekti: Työhevostaidot haltuun Iskee etenkin ylipainoisiin Hankala kaviokuume Esittelyssä Esittelyssä hevosalan hevosalan koulutus koulutus Harjoitteluun Portugalin Monte Velhoon
020 712 1515 • e-mail: myynti@fysiohealing.fi • www.fysiohealing.fi Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa Kurkumaa sisältävä tehokaksikko nivelten hyvinvointiin! Kurkumaa on käytetty luonnollisena ravintolisänä tuhansien vuosien ajan. Isot haavat pestään suihkeella ja levitetään Eclipse Biofarmabin Aloe Vera -geeliä hoidettavalle alueelle. Glyseroli on kosteutta sitova. Aloe veran hyvää tekevät ominaisuudet elvyttävät karvapeitettä, häntää ja ihoa. Soveltuu hyvin hierontaan tai kääreisiin. B-vitamiini Total 450 g ja 2 kg • B1-, B2-, B6-, B7ja B12-vitamiinit • lisätty Inuliini ja hiiva tukevat B-vitamiinien omaa tuotantoa elimistössä • riittoisa ja edullinen käyttää SUN Feeder B 1 litraa ja 2,5 litraa • B1-, B2-, B6ja B12-vitamiinit • lisätty A-, Dja C-vitamiinit, jotka tukevat energia-aineen vaihduntaa ja immuunijärjestelmää. Aloe Vera-geeli 95% 150 ml Käytetään kaiken tyyppisten haavojen hoitoo. Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy Hämeentie 37, 24100 Salo puh. Aloe Vera tuotteet sisältävät myös runsaasti ligniiniä, joka mahdollistaa aloe veran imeytymisen syvälle ihoon, mikä on tärkeää paranemisprosessille.. B-vitamiinivalmisteet ilman sokeria! Käytetään, kun rehun B-vitamiinipitoisuus ei riitä tyydyttämään hevosen tarpeita. • tehokas antioksidantti • neutraloi vapaita radikaaleja • Vaikuttava aine, kurkumiini, on erittäin herkkä ilmalle, kosteudelle ja valolle • Ilmatiiviillä pakkauksella varmistetaan tuotteen säilyvyys kaikissa olosuhteissa. Puhdistaa ja antaa parhaat edellytykset optimaaliseen haavan paranemiseen. Soveltuu myös hierontaan, tekee ihosta pehmeän ja joustavan yhdessä glyserolin kanssa. Aloe Vera Haavaspray 99% 200 ml Suihkutettava haavasumute. ACTIValoe ® Maailman testatuin Aloe Vera, joka nyt haavanja ihonhoituotteissa mukana! Eclipse Biofarmab käyttää ACTIValoe®: ta, joka on maailman testatuin Aloe Vera ja joka ainoana takaa, että tuotteessa on 10 % polysakkarideja (normaalisti reilusti alle 10%:a). MiltSpray Balsam 0,5 l Hoitava, hellävarainen hoitoaine, joka tutkitusti estää ihon kuivumista. • pakkaukset sisältävät 30 ilmatiivistä annospussia. Aloe vera tunnetusti sitoo kosteutta ja sen sisältämät vitamiinit ja mineraalit huolehtivat ihon hyvinvoinnista
EQ3 Lynxin iskuenergiaa vaimentava MIPS-mekanismi (Multidirectional Impact System) pienentää Folksamin mukaan potkuja putoamistilanteissa syntyvän aivovamman riskiä olennaisesti. Hevosurheilijoille itselleen Back on Track tarjoaa markkinoiden turvallisimman kypärän. www.backontrack.. suomi@backontrack.com /backontrack?nland _backontrack SUOJAA ELÄIMILLE – TURVAA RATSASTAJILLE Positiiviset kokemukset Welltex-materiaalista laajennettiin Back on Trackilla pian myös eläinten arkeen. Ratsastajien Welltex-suosikkeihin kuuluvat hevosten jalkasuojat ja selänlämmittimet, jotka voivat lievittää turvotusta ja lisätä liikkuvuutta. Eläimillä saadut hoitokokemukset kiinnostavat Back on Trackin tuotekehitystä laajemminkin, sillä koirien ja hevosten kohdalla tuloksista voidaan ihmisiä varmemmin eliminoida lumevaikutukset. Vakuutusyhtiö Folksamin turvallisuustestin kesällä 2018 voittaneen EQ3 Lynx –kypärän havaittiin suojaavan päätä peräti 30 prosenttia keskivertokypärää paremmin. Equiped with:
22 Suomenhevoset ovat meidän oma suljettu populaatiomme, jota ei voi tuonnilla pelastaa. 40 Ratsastusleirien järjestäjät korjanneet turvallisuuspuutteita. Hän kehitti tehokas ja eettinen liikuntakoulutuksen. 34 Lannan poltto kiinnostaa, mutta se kannattaa vain suurella hevosmäärällä. 18 Regeneratiiviset hoidoilla kestäviä korjauksia. Tuohivirsulla kyntämässä Tapani Elonheimo ja ohjaksissa Tenho Oinonen. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Silja Isosaari on saanut Ruoveden ratsastuslukiossa kokea, että mitä enemmän oli innostusta tehdä asioita, sitä enemmän tuli myös eteen mahdollisuuksia. Osa hevostaitoja on osata ruokkia hevosta oikein, ja siihen asiaan olisi varmasti syytä kiinnittää kasvavassa määrin hevosenomistajien huomiota. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. . Se on myös eläinsuojelukysymys, kuten eläinlääkäri tässä lehdessä sanoo. Onhan omistajan vika, jos hevonen lihava. Kuten nuorille hevosharrastajille hevostaitokisoissa opastetaan, mitä paremmat hevostaidot omaamme, sitä paremmin hevosemme voivat. Ennaltaehkäisy eli lihavuuden välttäminen nousee tärkeään rooliin. Eläinlääkäri määrää kaviokuumepotilaan yleensä karsinalepoon, joka kestää viikkoja, jopa kuukausia. Nyt sujuvat jo kyntö ja äestyskin! 12 Kivulias kaviokuume iso riski lihavilla harrastehevosilla. 14 Harjun oppimiskeskuksella takanaan 130 vuoden historia. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 16 Ensin miesten työhevosryhmässä opeteltiin perustaitoja. Tyypillinen kaviokuumetapaus on usein kevyessä käytössä oleva harrastehevonen, joka kuuluu hyvänä rehunkäyttäjänä tunnettuun alkuperäisrotuun. Kun hevonen on sairastunut, ei kannata odotella oireiden helpottumista, vaan paikalle tarvitaan ammattiapua. Kaviokuume on hevoselle hyvin kivulias ja pitkän toipumisen vaativa sairaus, ja syy uusille sairastumisille löytyy lihomisesta. Miesten Mäntsälän työhevosryhmä pärjäsi hyvin kyntökilpailuissa ja sijoittui toiseksi avoimessa luokassa. 42 Keskiaukeaman joulujuliste. Sen tulevaisuus huolestuttaa. 6 52 Oikea ruokinta tärkeä hevostaito . 4 n Pääkirjoitus n Sisältö 6/2019 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Portugalilainen ratsastuskeskus tarjoaa mahdollisuuksia huippuratsastajien lisäksi muillekin hevosista kiinnostuneille. 26 Hevostenkouluttaja Mia Jurvalasta alkoi muutama vuosi sitten tuntua siltä, että useimmat hevosten koulutusmuodot suhtautuvat hevoseen kovin yksipuolisesti. Helin ja Aliinan harrastuksesta tuli ammatti. Hevosen on saatava kipulääkettä, jotta kivut helpottaisivat. 19 Harrastuksesta luonteva suunta opinnoille. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Mari Ahola-Aalto 30 Monte Velho tunnetaan maailmanluokan kouluratsujen kasvatuksesta. Hevosten hyvinvointi on koko hevosalan perusta
Katsoin viimeiset 100 metriä vain taaksepäin, että missä Nikin hevonen meni, Holopainen kertasi. Kainuun Vaellustalli toimii luonnonkauniissa maastossa Sotkamossa. 68 Hevosen vuokraaminen on hyvä tapa harjoitella omistamista. Hän taistelee myös toisen kokelasohjastajien kilpailusarjan, Wahlstén Tie Tähtiin –sarjan, voitosta. Vuokraajista on myös paljon apua, Mia kertoo. Kausi 2019 on kokonaisuudessaan ollut onnistunut nuorelle ohjastajalle. – Huomasin viimeisessä kurvissa, että hevonen tuntui tosi hyvältä. Holopainen osallistui tällä kaudella toisen kerran Salamakypäriin. Ennen finaalia kilpailua johti Niki Finnström kuuden pisteen erolla ennen Olli-Pekka Holopaista. Iivari Nurminen 83 5. Todella siistiä olla nyt tässä, Holopainen hehkutti. Salamakypärät on nuorille ohjastajille suunnattu kilpailusarja, jossa kilpaillaan 12 osalähtöä vuoden 2019 aikana. Ayse Könec 62 11. 50 Ruoveden lukion eläinlääketieteellisellä painotuslinjalla ohjataan ja valmennetaan eläinlääketieteellisiin opintoihin. 5 n Sisältö 6/2019 Miia Lönnberg tarjoaa Glymur -tallilla asiakkailleen mahdollisuuden päästä harjoittelemaan hevosen pitoa valvotusti ja turvallisesti. 68 44 LähiTapiolassa on tällä hetkellä vakuutettuna noin 15 000 hevosta ja vuonna 2018 hevosvakuutuksista maksettiin korvauksia lähes kolmen miljoonan euron edestä. Ennen Turun finaalilähtöä Holopainen oli voittanut kaksi osalähtöä. Holopainen antoi Olli Lähtisen valmentamalla Westcoast Skipperillä lähdön aikana johtopaikan pois. Anette Antti-Roiko 80 7. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintila 22 Olli-Pekka Holopainen Salamakypärät -voittoon . Tunsin, että meillä on vielä hyvät saumat, ja lopulta voitto tuli helposti. Näin Holopaisesta tuli Salamakypärät 2019 –voittaja. Toni Ripatti 63 10. Kimi Pesonen 77 8. – Todella kova juttu. Salamakypärät-kilpailusarjan voittaja Holopainen työskentelee isänsä Esa Holopaisen tallilla Hollolassa. . Salamakypärien sääntöjen mukaan tasapisteissä ratkaisee päätöslähdön sijoitus. Niko Riekkinen 82 6. Viimeisellä takasuoralla kiriin lähtenyt valjakko ravasi helppoon voittoon, ja Holopainen sai keskittyä lopussa jännittämään kokonaiskilpailun tilannetta. Olli-Pekka Holopainen 114 pistettä 2. Niki Finnström 114 3. Niko Huuskola 72 9. Kilpailussa mukana on 12 ohjastajaa, jotka osallistuvat lähtöjen lisäksi raviurheilun ammattilaisuutta tukevaan koulutuskokonaisuuteen. Salamakypärät-kilpailusarja huipentui kauden 2019 osalta Turussa ajettuun viimeiseen osalähtöön. 80 Mitä paremmat hevostaidot omaamme, sitä paremmin hevosemme voivat.. Suomenhevosorien listan kärjessä oli Costello 111 tammalla. 52 Hevosalan koulukseen! • Ruoveden ratsastuslukioon • Kauhajoen opistoon • Harjun oppimiskeskukseen • Hevostaito Akatemiaan • Kiuruveden lukioon • Rautalammin ratsastuslukioon • Koulutuskeskus Salpaukseen 66 Hopsu -ajanvarausjärjestelmä liikkuville yrittäjille. 72 Ratsastajainliitolla alkamassa 100-vuotisjuhlavuosi. Riku M Lindgren 48 48 Ensimmäinen tutkintotavoitteinen hevospalveluiden tuottajien opetus käynnistyi Koulutuskeskus Salpauksessa syyskuussa 2018. Viimeisestä osalähdöstä muodostuikin jännitysnäytelmä, kun Holopaisen ohjastama Westcoast Skipper voitti lähdön. 74 Olga Pohjola lähti Helsingistä hevosyrittäjäksi Kainuuseen. Kolmas osalähtövoitto tuli tärkeässä paikassa, sillä Holopainen ja Finnström päätyivät tasapisteisiin kokonaiskilpailussa. Finnströmin ohjastama Nelson Hilly oli lähdössä kolmas. Taneli Säde 97 4. Suomenhevosten astutukset ovat tänä vuonna säilyneet lähes edellisvuoden tasolla. Salamakypärät kokonaistulokset 2019 1. Koko Salamakypärät-kausi on tähän tähdätty, ja otin heti tavoitteeksi voiton, kun minut valittiin mukaan kisaan
Tuohivirsulla kyntää Jere Salonen, joka nyt suunnittelee hevosalasta itselleen uutta ammattia. 6. Ohjastajana Miika Kylmälä
Miesten ryhmässä perinteisten työhevostaitojen Miesten ryhmässä perinteisten työhevostaitojen oppimista ja yhdessäoloa oppimista ja yhdessäoloa Kyntö ja äestys sujuvat jo 7.
Ryhmä sai alkunsa, kun opettaja Tapani Elonheimo kävi vuosi sitten Tanja Lundstenin tallilla, jossa oli kaikille avoin kurssipäivä, ja halukkaat saivat opetella luokkivaljastusta. Kuvat: Jussi Jalava ja Tanja Lundstenin albumi K un Jere Salonen innostui mukaan Mäntsälässä toimivaan miesten työhevosryhmään, oli hänen aikaisempi hevoskokemuksensa pyöreä nolla. Tanja Lundstenin tallilla toimiva ryhmä on osa Me miehet -projektia, jolla pyritään järjestämään miehille vertaistoimintaa. Kyntökilpailuissakin ryhmä pärjäsi hyvin ja sijoittui toiseksi avoimessa luokassa. Kun Lundsten suostui vapaaehtoisena toimintaan mukaan, ryhmä käynnistyi. Juuri hiljattain kävin yksin ajamassa kärryillä oriilla, ja ruunalla ratsastamassa, Salonen toteaa tyytyväisenä. 8 Miika Kylmälän mukana hevoshommissa on usein myös hänen poikansa Samuel. – Minulle tuli siellä idea, että tätä voisi tehdä jonkun äijäporukan kanssa, ja työhevosharrastus sopisi hyvin Me miehet -projektin osaksi. Teksti: Tarja Pitkänen . – Lähdimme innokkaasti mukaan, ja meillä on todella kiva porukka, sanoo Mäntsälän työhevosryhmässä mukana oleva Jere Salonen. Kärryjä vetää Uuras. Yksi Facebook-ilmoitus toi jo tarpeeksi jäseniä ryhmään. – Mutta nyt homma sujuu. Niinpä Elonheimo oli yhteydessä Me miehet -projektiin ja ryhtyi ryhmän ohjaajaksi. Tuohivirsulla kyntämässä Tapani Elonheimo ja ohjaksissa Tenho Oinonen.
Uuras voitti SM-ykkösen kyntökisoissa viime vuonna. – Minusta tätä toimintaa kannattaa ehdottomasti levittää laajemmallekin. – Toiminta on minulle on palkatonta, mutta tokihan saan porukalta apua hevosten hoitoon ja liikutukseen. Monesti ryhmäläiset ovat myös auttaneet muun muassa purukuormien siirrossa tai muissa töissä. . Meillä on kiva porukka ja kaikki ovat innostuneita. Miehiä todella tarvitaan lisää työhevospuolelle. – Muutamat eivät – Muutamat eivät olleet koskaan ennen olleet koskaan ennen ratsastaneet, mutta ratsastaneet, mutta hyvin on opittu. Olen tehnyt monenlaista vapaaehtoistoimintaa, ja tämä sopi minulle oikein hyvin, Lundsten sanoo. – Olen ollut kiinnostunut perinnerakentamisesta. Kyntökisoissakin on jo käyty Tanja Lundstenilla on kaksi työhevosta, joista vanhemman kanssa hän on tehnyt 18 vuotta tehnyt töitä pelloilla että monissa eri tapahtumissa, niin hääkeikoilla kuin lasten ja nuorten parissakin. – Tämä on niin erilaista kuin oma työ opettajana. – Jokaisella ryhmäläisellä on mukanaoloon omat intressinsä, jotkut haluavat jatkossakin hyödyntää näitä taitoja, joillekin taas ryhmä on enemminkin mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa. Täällä hevosten kanssa unohtuvat omat arkiset kiireet ja ongelmat. Hevosten omistajaltahan tämä vaatii sitoutumista, että jaksaa kärsivällisesti opettaa.Tässä on aika paljon oppimista, kun on monenlaista hihnaa ja remmiä, että oppii varmasti tekemään kaiken oikein. Ryhmässä innostus hevosalaan vain kasvoi. Mutta minua kiinnostavat historialliset asiat, vanhat perinteet ja niiden säilyttäminen, toteaa Tapani Elonheimo. Nyt olen ryhmässä ihan rivijäsen siinä missä muutkin, Elonheimo sanoo. 9 Hevosalasta uusi ammatti . Ja vaikka en ole ennen ollut hevosten kanssa tekemisissä, nämäkin perinteet kiinnostivat. Tanja Lundstenille hevosalan perinnetaitojen säilyttäminen on tärkeää. – Mukavinta on ollut luoda suhde hevoseen. Niinpä Salonen on parhaillaan Lundstenin tallilla työkokeilussa. Lundsten on hevosineen ollut mukana myös ystävähevostoiminnassa kehitysvammaisten kanssa, ja samoin kummihevostoiminnassa. Turpaterapia toimii, Elonheimo nauraa. – Alussa kyllä jännitti. hyvin on opittu.. Tanja Lundsten on nykyisin sairaseläkkeellä, mutta toimii pienimuotoisesti yrittäjänä kahden työhevosensa kanssa ja on muun muassa mukana erilaisissa tapahtumissa. – Ryhmä on onnistunut todella hyvin. – Myös kahdeksanvuotias Tuohivirsu on kasvamassa tähän samaan hommaan. – Minun roolini oli tuoda tämä idea ja yhdistää se Me miehet -projektiin. – Olen ollut työttömänä, joten aikaa oli ja innostuin tähän mukaan, kertoo Jere Salonen. Tanja ja Tuohivirsu eivät pelkää talvisäätä. Säilyttää perinnettä – Ei minulla kovin kummoista hevosharrastustaustaa ollut, mitä nyt joskus olen vähän ratsastanut. – Kun kuulin tästä, olin heti mukana. Valjastaminen oli ensin vaikeaa, kun on niin monelaista rensseliä, mutta kun usein toistetaan, oppi menee perille. – Kaikki käyvät säännöllisesti, eikä kenenkään kiinnostus ei ole lopahtanut. Salonen on aikaisemmin työskennellyt rakennusalalla. – Olen oppinut paljon, ja nyt suunnittelen hakeutumista hevosalan koulutukseen. Nyt odotellaan talvea, jotta päästäisiin puusavottaan. – Niinpä tämä Me miehet -toiminta sopi hyvin ajatusmaailmaani. Uuras on iästään huolimatta hyvässä kunnossa, ja osaa hommansa. Kasvatuspuoli ja kengittäminen kiinnostavat. Suosittelen kyllä tätä kaikille, joille vain mahdollisuus tarjoutuu. – On tärkeää säilyttää ja siirtää työhevostaitoja nuoremmille sukupolville. – Olemme 27-vuotiaan Uuras-ruunan ja työhevosori Tuohivirsun kanssa tehneet Helsingin seudun yhteisöpellot, muun muassa Syötävän pellon ja Antinniityn. Yhdelle ryhmäläisistä saattaa tulla hevosalasta jopa uusi ammatti. Molemmilla hevosilla tehdään monipuolisesti kaikkia työhevosen askareita. Lundsten opastaa nyt innokasta ryhmää muun muassa kyntämään, äestämään, niittämään, ajamaan kärryillä ja ratsastamaan. Paitsi perinnetaitojen säilyttämistä, merkitsee ryhmä Elonheimolle myös irrottautumista arkityöstä. Ohjastaminen oli alkuun haasteellista
Hankkeella on mahdollisuus antaa ryhmille myös taloudellista tukea. Meiltä saa kyllä käynnistyspua. – Jokaisessa ryhmässä on yhden tai kahden ohjaajan lisäksi 5-8 jäsentä. Ryhmänohjaajina toimivat saavat valmennuksen miesryhmätyöhön. Yleisen hyvinvoinnin lisääntymisen myötä kaikenlainen toimintakyky paranee, ja sen seurauksena myös työkyky kohenee. Suomen kylät ry:n kautta toimiva Me Miehet -projekti on osa Sosiaalija terveysministeriön Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi perustamaa Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmaa. – Meidän roolimme on tutkia, mitä mahdollisuuksia ryhmän perustamiseen on, etsiä halukkaita ohjaajia ja auttaa hankkeessa alkuun. Jos jollakin on joku asia, jota itse harrastaa, siihen usein helppo saada muitakin mukaan. – Esimerkiksi työhevosryhmään kohdistunut kiinnostus osoittaa, että kysyntää ja tarvetta tämän tyyppiselle toiminnalle on, kunhan joku sen vain aloittaa. Miesryhmät toimivat matalan kynnyksen periaatteella. Me miehet -toiminta tarjoaa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla 30-63 -vuotiaille miehille vertaisryhmiä, jotka tukevat miesten yhdessä tekemistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Uusimpana on juuri aloittamassa vuoluryhmä Huittisissa. On kokkikerho, biljardiryhmä, viinintuntijat-ryhmä, luontoryhmä ja valokuvausryhmä. Hevosryhmiä voisi olla enemmänkin Työhevosryhmä Mäntsälässä aloitti tänä vuonna alkukesällä. Sosiaalista vuorovaikutusta – Toiminnan kautta ja sen ohessa on helpompi keskustella myös niistä teemoista jotka nousevat ryhmäläisten omista elämäntilanteista: työllistyminen, terveysasiat, perhe, arjen hallinta, miehenä oleminen, päihteet, Anttila sanoo. tarjoaa vertaistoimintaa Me miehet. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun, ja sen rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Ryhmä oli todella helppo saada kokoon, meillä oli vain yksi ilmoitus Facebookissa, ja kiinnostuneita oli heti tarpeeksi. 10 . – Pyrimme auttamaan miehiä perustamaan harrastusryhmä. Ryhmät on haluttu pitää pieninä, jotta siitä saadaan yhtenäinen, kiinteä ryhmä. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi ulkoilua, liikuntaa, ruuanlaittoa, kalastusta, talkootöitä, kulttuuria ja muita harrastuksia. – Mukana on kuusi miestä, joista osalla on hevosharrastustaustaa, mutta osalla ei ollenkaan. – Ryhmistä muodostuu jäsenilleen vertaistukiverkosto, joka parantaa elämänlaatua ja antaa mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen. – Ryhmiä on ihan laidasta laitaan. – Tämä on kolmivuotinen projekti, joka käynnistyi viime vuonna, kertoo hanketyöntekijä Pekka Anttila. – Toivottavasti hevosharrastusryhmiä saadaan perustettua enemmänkin, sekä työhevospuolelle että mikseipä myös ratsastukseen. Tärkeää on luottamuksellisuus, keskinäinen kokemusten vaihtaminen, sosiaalinen vuorovaikutus, monipuolinen yhdessä tekeminen, osaamisen tunnistaminen sekä tarvittaessa jäsenten ohjaaminen eteenpäin eri palveluihin. – Hevosharrastusryhmiä voisi Me miehet -projektin puitteissa perustaa enemmänkin, toteaa hanketyöntekijä Pekka Anttila. Ryhmien sisältö muokkautuu osallistujien mielenkiinnon mukaan. Nämä alueet ovat pilottikohteita – toiveissa on saada vastaavaa toimintaa levitettyä myös muualle Suomeen. Niihin tarvitaan yhteistyötalli, jossa toimintaa voidaan harjoittaa. Harrastusryhmiä laidasta laitaan Ryhmiä on perustettu tai tullaan perustamaan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueille 30-40 kappaletta. Anttila kehottaa ottamaan yhteyttä häneen, jos asia kiinnostaa. Kaikkiaan eri ryhmissä on tällä hetkellä mukana noin sata osallistujaa
– Näiden ryhmien oli tarkoitus kokoontua kymmenen tai kaksikymmentä kertaa. Ja hevosen läsnäolo on ihmiselle myös terapeuttinen kokemus. Työhevosori Tuohivirsun, kuten muutkin kuvat työhevosryhmän toiminnasta, on kuvannut ryhmässä mukana oleva Jussi Jalava. Myynti: useimmat maatalousja hevostarvikeliikkeet. – Muutamat eivät olleet koskaan ennen ratsastaneet, mutta hyvin on opittu. 11 tarjoaa vertaistoimintaa Tienvarsien niittäminen kuuluu ryhmän oppimiin taitoihin. Sijoitus oli peräti toinen avoimessa luokassa. Me olemme kokoontuneet jo yli kaksikymmentä kertaa, ja vielä jatketaan. . Hevonen vaatii läsnäoloa ja auttaa rauhoittumaan. Suomessa valmistettu Tender. – Itselleni on kuitenkin tärkeää perinteiden vaaliminen ja Suomen työhevoskulttuuri. Miika Kylmälä niittämässä Uuras-ruunan kanssa. Perustaidoista eteenpäin Toiminnan aluksi opeteltiin perustaitoja, hevosen hoitamista, harjaamista, taluttamista ja ruokkimista. Huolenpitoa herkkävatsaisille. – Onhan se hienoa työskennellä näiden hevosten kanssa. Nyt on ollut minun kiireideni ja vesisateitten takia pieni tauko. Mutta mennään kyllä vielä rekiajelulle ja puusavottaan, ja jos intoa on, niin jatketaan. Mikä hienointa, siellä jo osataan opettaa toinen toisiaan. Opeteltiin työvaljastukset, sekä hevosen ajamista ja ratsastusta. Sittemmin ryhmäläiset ovat tehneet kaikkea, mitä työhevosilla tehdään. Lue lisää: biofarm.. Työhevosia tarvitaan edelleen tänä päivänäkin, ja työllä on myös tulevaisuutta. Minulle on palkinto siinä, kun näen, että oppi on mennyt perille. Lannanajo ja puusavotta ovat tekemättä, mutta puusavottakin on jo sovittuna. Nyt meillä oli myös ratsastusjousiammuntaa, eli ammuttiin jousipyssyillä tauluun hevosen selästä, Tanja Lundsten kertoo. Paitsi kynnetty ja äestetty, on niitetty tienreunoja, ja kyntökisoihinkin osallistuttiin. @biofarmoy #blackhorserehut. – Meidän ryhmämme on lähtenyt tosi hyvin liikkeelle
Hyvinkään Hevossairaalan toimitusjohtaja, eläinlääkäri Sanna Harjupatana pitää kaviokuumetta kasvavana ongelmana. Harjupatanan mukaan syitä yhä uusille sairastumisille löytyy ainakin lihomisesta. 12 K aviokuume on ikävä sairaus, joka vaikuttaa hevosen elämään pitkäksi aikaa. – Mitään epidemiologista tutkimusta siitä, onko kaviokuumetapauksia nyt enemmän kuin 20 vuotta sitten, ei tietääkseni ole Suomessa tehty, mutta ainakin meillä hoidetaan paljon kaviokuumepotilaita. – Tyypillinen kaviokuumetapaus on usein kevyessä käytössä oleva harrastehevonen, joka kuuluu hyvänä rehunkäyttäjänä tunnettuun alkuperäisrotuun. Toki on mahdollista laittaa esimerkiksi suomenhevonen laitumelle eikä se sairastu kaviokuumeeseen, kunhan se on terve ja normaalipainoinen laitumelle mennessään. Teksti: Maija Salmi. Voimakkaat kivut, eläinlääkäri apuun Kaviokuumeen yleisin syy on endokrinologinen, insuliinin dysregulaatioon liittyvä saiIso riski lihavilla harrastehevosilla Kivulias kaviokuume Kaviokuume iskee helposti etenkin lihaviin hevosiin ja poneihin. Harjupatana kehottaakin kiinnittämään huomiota lihavuuteen. – Oma silmä tottuu helposti hevosen tai ponin läskin määrään, joten ongelma voi tulla salakavalasti. Ennaltaehkäisy nousee tärkeään rooliin
Kaviot ovat myös lämpimät, Kaviot ovat myös lämpimät, vuohisen varvaspulssi vuohisen varvaspulssi tuntuu hyvin voimakkaana. Pahimmillaan se aiheuttaa kovia kipuja, jolloin hevonen siirtää mahdol. Yleensä akuutin kaviokuumeen kyllä huomaa; oireita ovat jäykkyys, ontuminen sekä painon vaihtelu jalalta toiselle, kääntyminen on usein vaikeaa. Kun omistaja epäilee kaviokuumetta, erään tutkimuksen mukaan silloin on kyse kaviokuumeesta. lisimman paljon painoa takajaloille, Harjupatana kuvailee. Liikunta on tärkeää kaviokuumeen ehkäisyssä – hollanninappaloosa Pipo näyttää mallia. usein mahdotonta. raus, johon liittyy voimakkaita kipuja. Akuutissa kaviokuumeessa Akuutissa kaviokuumeessa etujalan nostaminen on etujalan nostaminen on usein mahdotonta. – Merkittävä määrä diagnooseja kuitenkin tehdään eläinlääkärin toimesta tilanteessa, jossa omistaja ei ole osannut epäillä sairautta. 13 . tuntuu hyvin voimakkaana. – Joskus se voi olla lieväoireinen ja kehittyä huomaamatta
Turhaa ei kannata odotella oireiden helpottumista, koska paikalle tarvitaan ammattiapua. On kuitenkin tärkeää huolehtia perusravitsemuksesta, vitamiineista ja kivennäisistä. Harjupatana korostaakin yhteistyötä hyvän kengittäjän kanssa; kaviokuumepotilaille voidaan laittaa esimerkiksi anturan kasvua tukevat puukengät. Kaviokuume aiheuttaa useimmiten niin kovaa kipua, ettei sitä voi olla huomaamatta. Lisäksi kylmäsin kavioita kylmägeelipusseilla. – Eläinlääkäri pitäisi kutsua paikalle, hän osaa katsoa tilanteen. Sen aiheuttajina voivat olla joko metabolinen oireyhtymä tai etenkin vanhoilla hevosilla esiintyvä Cushingin tauti eli PPID. Kaviokuume on useimmiten endokrinologinen eli hormoniperäinen. Sittemmin tehty ruunaus toi lisäkiloja, jotka tunnetusti altistavat kaviokuumeelle. Orina poni pysyi solakassa kunnossa, mutta ruunauksen jälkeen alkoivat ongelmat. Heinän pitäisi olla vähäsokerista, ja tarvittaessa se tulee liottaa vedessä. Muita syitä voivat olla esimerkiksi tamman synnytyksen jälkeen jälkeisten jäämisestä johtuvan kohtutulehduksen tai muun suuren tulehduksen seurauksena syntyvä endotoksemia sekä niin sanottu mekaaninen kaviokuume, jossa esimerkiksi toisen jalan voimakkaan kivun vuoksi paino jakautuu epänormaalisti. Myös voimakas, apilainen laidunruoho laukaisee oireet helposti erityisesti lihavilla poneilla. Lähde: Hevostietokeskus Laidunkaudet taakse jäänyttä elämää Pipolla kaksi kaviokuumetta Hollanninappaloosa Pipo on sairastanut kahdesti kaviokuumeen. Röntgenkuvien avulla selviää, onko luiden asennossa tapahtunut muutoksia ja voidaan arvioida anturan paksuutta. – Saatiinkin saman tien kipulääkitys ja poni määrättiin karsinalepoon sekä dieetille. Niin ikään vahvan kevätnurmen laiduntamiseen liittyy kaviokuumeriski. Sillä on muutenkin iso merkitys tukija liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä. Kaviokuume voi syntyä myös, jos hevonen on päässyt syömään suuren määrän viljaa. Harjupatana muistuttaa myös, että hevosten ruokinta täytyy aina suunnitella yksilöllisesti. Joskus hevosta voidaan auttaa laihtumaan tyroksiinilääkityksen avulla. Näistä tiedoista on myötyä kun suunnitellaan sopivaa kengitystä ja jatkohoitoa. Kuva: Hyvinkään Hevossairaala Oy suojelukysymys, Harjupatana muistuttaa. Osan heinästä voi myös korvata oljella. – Niitä voidaan käyttää apuna insuliinin säätelyn monitoroinnissa ja kaviokuumeriskin pienentämisessä. Karkearehua tarjotaan useamman kerran päivässä. 14 K ahdeksanvuotias hollanninappaloosa Pipo vietti elämänsä ensimmäiset vuodet oriina. Noin vuosi ruunauksen jälkeen Oksanen kertoo huomanneensa eräänä aamuna, ettei kaikki ollut kunnossa. Teksti: Maija Salmi . Kaviokuumehevoset myös aristavat usein kaviopihtitutkimusta. – Näin, että poni arkoi kavioitaan kävellessä. Aavistelin jo itsekin, että kyseessä saattaisi olla kaviokuume. Lihavan hevosen ja ponin ruokinnassa käytetään laihduttavaa ruokavaliota. Eläinlääkäri vahvisti diagnoosin. – Kaviot tulee myös röntgenkuvata, sopivan ajankohdan voi sopia hoitavan eläinlääkärin kanssa. – Liikunta on tärkeää kaviokuumeen ennaltaehkäisyssä ja painonhallinnassa. – Koska kaviokuumepotilaalla on taustalla häiriö insuliinin säätelyssä, väkirehua ja korkeita määriä tärkkelystä ei pidä antaa. Jos epäilee hevosellaan metabolista oireyhtymää ja siten suurentunutta riskiä sairastua kaviokuumeeseen, voidaan eläinlääkärin johdolla suorittaa laboratoriotutkimuksia. Se on myös eläinpieninä annoksina. – Näitä ovat esimerkiksi insuliinitestaus ja erilaiset dynaamiset sokerirasitustestit, Harjupatana selventää. Ponin ruokintaa säännöstellään, ja laitumelle sitä ei enää päästetä. Kengittäjäkin kävi ja vuoli kavioiden kärjestä hieman normaalia enemmän, jotta kavion paine helpottaisi. Kaviokuumeessa kavion lamellat vaurioituvat, ja tämä voi johtaa pahimmillaan kavioluun kiertymiseen tai painumiseen alaspäin. Kuvat: Virpi Oksanen – Energiantarve väheni, mutta ponille maistui heinä, ja se alkoi ihan huomaamatta lihoa, kertoo Pipon omistaja Virpi Oksanen. Hevosen on myös saatava kipulääkettä, jotta kivut helpottaisivat. Eläinlääkäri määrää kaviokuumepotilaan yleensä karsinalepoon, joka kestää viikkoja, jopa kuukausia. Ennaltaehkäisyllä iso merkitys Sanna Harjupatana tähdentää ennaltaehkäisyn merkitystä. Seurasin tilannetta hetken, ja kun oireet eivät hellittäneet, soitin eläinlääkärin paikalle. Yleensä hevoselta otetaan akuutissa vaiheessa myös kengät pois. . Näihin molempiin liittyy insuliinin dysregulaatio eli korkea insuliinipitoisuus, kudosten insuliiniresistenssi ja epänormaalin voimakas insuliinivaste syötyyn sokeriin. Hyvin usein hormoniperäinen syy . Virpi Oksanen osti Pipon kuusi vuotta sitten seuraponiksi muille hevosille
Keski-Suomessa Uuraisilla asuva Virpi Oksanen osti hollanninappaloosaori Pipon vuonna 2013. 15 Kun Pipo ruunattiin, alkoi sille kertyä liikakiloja. Enimmäkseen Pipo on ollut seuraponina muille hevosille. Kavioista röntgenkuvat Pipo oli kunnossa seuraavat pari vuotta. – Huomasin varovaisesta kävelytyylistä, että nyt on tainnut iskeä taas sama vaiva. Pipon kesäiset laidunkaudet ovat nyt kokonaan taakse jäänyttä elämää. Se tulee kuitenkin hyvin toimeen kaikkien hevosten kanssa. Nyt taluttelulenkeillä Tällä hetkellä Pipo voi jo hyvin. – Kavioissa ilmeni pienet rotaatiot eli kavioluun kääntymät ja todettiin myös, että ponin anturat ovat kovin ohuet. Myös ponin mielenterveys pysyy parempana, kun se saa edes vähän olla toisten kanssa samojen aitojen sisäpuolella. Myöhemmin ostin myös shiretamman, jonka takia vein Pipon ruunattavaksi, jotta arki olisi vähemmän stressaavaa pikku oriille. – Laitumelle en valitettavasti sitä enää uskalla päästää. – Pipo on asustellut täällä meidän omalla kotitallilla shireruunan kaverina. – Vaikka tekisi parhaansa ennaltaehkäistäkseen vaivan, saattaa se silti uusiutua. Muiden hevosten seuraponi Karsinalevossa vierähti useampi viikko. Muuten se on omassa tarhassaan isompien hevosten vieressä, jotta ei pääse syömään rajattomasti niiden heinää. – Siellä todettiin, että anturat olivat vahvistuneet hyvin ja kengät voitiin ottaa pois. Puukenkiä pidettiin kolme viikkoa, jonka jälkeen klinikalla tarkistettiin kavioiden tilanne. Myös kaikki ylimääräiset makupalat on jätetty pois ja ainoastaan kivennäiset ja vitamiinit ovat heinän lisänä ruokinnassa. Oksanen kehuu Pipoa kiltiksi ruunaksi. Kuluneena kesänä kaviokuume kuitenkin uusiutui, kun poni päästettiin vähäksi aikaa laitumelle kaverin kanssa. – Puukenkä kapenee maata vasten, jolloin kavio pääsee pyörähtämään paremmin.. Eläinlääkäri määräsi jälleen kipulääkettä ja karsinalepoa useaksi viikoksi. Puukengässä ollessaan kavion antura myös vahvistuu moninkertaisesti verrattuna ilman kenkää olevaan kavioon, Oksanen selvittää. – Satunnaisesti lapset ovat ratsastaneet sillä, ja jonkin verran sen kanssa on ajettu myös kärryillä. – Toipuminen lähtikin hienosti käyntiin, ja muutaman viikon päästä kaviokuumeesta ei ollut enää tietoakaan, Oksanen kertoo. Tehdään taluttelulenkkejä, ja välillä päästän Pipon tunniksi kerrallaan isompien hevosten kanssa isoon metsätarhaan; siellä kävelevät porukalla ja tutkivat aluetta. – Ruokintaa täytyy säännöstellä paremmin ja antaa pienempiä annoksia ja useammin. – Saatiin jo lupa kevyeen liikutukseen. Heinän tulisi olla mahdollisimman vähäsokerista. . – Helposti se kyllä keksii kaikenlaisia metkuja. Klinikalla päätettiinkin laittaa etukavioihin ruuveilla kiinnitettävät puukengät. Pipon ruokinta onkin nyt tarkassa syynissä. Oksanen vei Pipon myös Laukaan Hevosklinikalle, jossa kavioista otettiin röntgenkuvat. Oksasen mukaan sairauden kanssa saa olla jatkuvasti varpaillaan. – Puukenkä kapenee maata vasten, jolloin kavio pääsee pyörähtämään paremmin. Sen jälkeen poni laitettiin ensin koemielessä pieneen tarhaan.
Maanviljelyskouluna ja mallitilana Harjun oppimiskeskuksen 130 vuoden toimintahistoria on aktiivisen kehittämisen tulosta. toimintavuosi avattiin 1.11. vihkimällä käyttöön Harjun vastavalmistunut aktiivipihatto. Harjusta rakennettiin päämäärätietoisesti mallitilaa, jonka ensisijainen tarkoitus oli olla esimerkki eikä tuottaa voittoa. Esimerkkejä näistä ovat hevosja maatalousalan oppimisympäristönä toimiva aktiivipihatto, luontoja ympäristöalan sekä matkailun tarpeisiin vastaava Vahtivuoren luonnonnäyttämö ja puutarha-alan oppimisympäristön kehittäminen puistoalueiden vesiaiherakentamisen myötä. Harjussa mahdollistetaan ensimmäisenä hevosalan oppilaitoksena Suomessa täysin uudenlainen oppimisympäristö alalle. Maanviljelyskoulu Harjuun perustettiin aikaan, jolloin Suomessa nähtiin nälkää oikeanlaisen ammattitaidon puuttumisen vuoksi. Vuosituhannen vaihteessa Harjun oppimiskeskuksessa suuntauduttiin strategisesti hevosalan koulutukseen. H arjun oppimiskeskuksen 130. Viime vuosina koulutusaloja on lisätty ja investoitu rohkeasti ajanmukaisiin ja laadukkaisiin oppimisympäristöihin. Hengessä mukana olivat rehtori Mika Palosara (vas.) ja Harjun oppimiskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Aleksi Kivelä (oik.). Juhlavuoden teemaksi onkin haluttu nostaa: Edelläkävijä jo 130 vuotta. Hevoset tutustuvat aktiivipihaton ruokinta-automaatteihin asteittain.. Jo ennen varsinaista ammatillista koulutustoimintaa Harju eli aikaansa edellä. – Koulutustarjontaa on jatkuvasti kehitetty ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin ja tarpeisiin vastaten, rehtori Mika Palosara sanoo. 16 Harjun oppimiskeskuksella takanaan 130 vuoden historia Uudistuminen on vaatinut rohkeutta Aktivipihaton vihki käyttöön maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Aktiivipihatto mahdollistaa hevosille luonnollisen, lajityypillisen jatkuvan liikkumisen ja elämisen laumassa
Perehdyttämisestä vastannut Carola Brandt totesi, että käyttöönotto oli valmisteltu hyvin ja sujui siksi erityisen mallikkaasti. ?. Rehtori näkee Harjun oppimiskeskuksen tulevaisuuden valoisana. Tänä päivänä Harjun oppimiskeskus tarjoaa hevostalouden, luontoja ympäristöalan, maaja metsätalouden sekä puutarha-alan ammatillista koulutusta ja matkailupalveluita. Oppimiskeskuksen hallitus on tukenut rohkeitakin ratkaisuja, minkä vuoksi olemme päässeet hyvään ja kehitysmyönteiseen vaiheeseen. Lämmitetyt vesiautomaatit pitävät veden sulana pakkasellakin. Henkilöstökin on ollut hyvin tässä mukana, hän kiittää. – Muutokset vaativat oppilaitoksilta rohkeutta ja taistelutahtoa, mutta tuovat aina uusia mahdollisuuksia. – Olemme toteuttamassa mielenkiintoisia kehittämiskohteita niin koulutuksen kuin matkailun saralla. Rehtori Mika Palosaran mielestä 130 toimintavuotta on syytäkin juhlia. On oltava kykyä ja rohkeutta kyseenalaistaa olemassa olevaa toimintaa sekä visiointikykyä kehittää sitä, Mika Palosara toteaa. Vapaaksi päästyään osa hevosista intoutui riehakkaaseen laukkaan, mutta kaikki rauhoittuivat nopeasti nauttimaan heinää. Kohonneet hakijamäärät kertovat, että olemme valinneet oikean tien. Harjun oppimiskeskuksen omistavat Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen liitto, MTK-Kaakkois-Suomi, MTK – Kaakko, Kymen-Karjalan hevosjalostusliitto ry, Kauppapuutarhaliitto, Kymenlaakson piiri, Pro Agria Etelä-Suomi sekä Virolahden, Miehikkälän ja Pyhtään kunnat ja Haminan ja Kotkan kaupungit. Epira Oy p. – Pitkä historia ei ole muuttuvassa maailmassa itsestään selvyys. 17 Jo laidunkaudella toisiinsa totutetut laumat tuotiin tutustumaan pihattoon taluttaen. Oikeat strategiset päätökset ja päivittäiset toimet ovat tuoneet meidät tähän ja aikomuksemme on menestyä jatkossakin, Mika Palosara sanoo. Pihatto käytössä. Puulaaksontie 25 A 43500 Karstula Uudistuminen tarpeen aika ajoin – Voidaan hyvällä omalla tunnolla ja perustellusti sanoa, että Harju on eturivin luonnonvara-alan oppilaitos ja kehittämistoimenpiteillään usein edelläkävijä, Palosara toteaa. 044 043 7472 epira@epira.. Rehtori uskoo, että säilyäkseen laadukkaana koulutuspalvelun ja työvoiman tuottajana oppilaitoksen on välttämätöntä uudistua aika ajoin
Hevosen nivelrikon hoitoon on markkinoilla uusi kaupallinen kantasolutuote, joka on rekisteröity hevosen nivelrikon hoitoon. Hevosen nivelrikkohoidossa tulee olla kärsivällinen koska nivelrustovaurion paraneminen on hidasta. Käyttämällä allogeenisia soluja vältetään kudosnäyteja soluviljelyvaihe, joka usein kestää viikkoja. Kaupallisilla tuotteilla hevosen verestä saadaan vaihteleva määrä kasvutekijöitä eikä kaupallisia tuotteita ole standardisoitu. Tuotteessa on hevosen verestä eristettyjä allogeenisia kantasoluja mikä tarkoittaa, että kantasolut ovat eri kuin hoidettavan yksilön omia soluja. Tuotteessa on standardimäärä spesifisesti nivelruston paranemiseen ohjattuja kantasoluja. 18 Regeneratiiviset hoidoilla kestäviä korjauksia M onet hevosen pitoon liittyvät asiat kuten riittävä lihaskunnon ylläpito, ylikuormituksen välttäminen ja oikeaoppinen kengitys suojaavat vaurioilta. IRAP:ia käytetään nivelensisäisesti 2 viikon välein 4 kertaa. IRAP valmistetaan hoidettavan hevosen verestä ja nivelannosten (3-6 kpl) valmistus kestää vuorokauden. Olli Mäkelä ELT, kirjoittaja työskentelee Hyvinkään Hevossairaalassa eläinlääkärinä pääasiassa ontumapotilaiden ja kirurgian parissa. IRAP säilyy nivelessä alle 2 vrk:tta ja sen jälkeen sen interleukiini-1:n vastavaikutus on kyseenalainen. Hankosidevammoissa arpimuodostus ei ole yhtä haitallinen ja PRP-hoito on hyvin suosittu erityisesti hankosidevammojen hoidossa. Tutkimuksissa näillä kantasoluilla on saatu erittäin lupaavia tuloksia hevosen vuohisnivelrikon hoidossa. Millään vauriota ei kuitenkaan koskaan voida kokonaan välttää vaan jatkossakin hevosen tukija liikuntaelin sairaudet tulevat olemaan merkittävä syy menetettyihin treenija kilpailupäiviin. Regeneratiivisella hoidoilla on tarkoitus saada kestävää, normaalia rakennetta vaurioalueelle. Tutkimuksissa on todettu regeneratiivisia vaikutuksia eli nivelrustovaurion paranemista ja myös nivelrustovaurion ennaltaehkäisyä. Regeneratiivisten hoitomuotojen tarkoituksena on siis vaikuttaa vaurioituneen kudoksen paranemiseen siten, että kudoksen toiminnallisuus palautuisi mahdollisimman lähelle tasoa, jolla se oli ollut ennen vaurioitumista sekä vähentää arpikudoksen muodostumista vamma-alueelle. Hoito pistetään ultraääniohjauksessa vaurioalueelle rauhoitetulla tai nukutetulle hevosella. Sekä harraste että kilpailukäytössä tukija liikuntaelinsairaudet aiheuttavat hevosille merkittävää kärsimystä ja sairaspäiviä. Hevosen tuki-ja liikuntaelinsairauksien hoidot ovat usein oireita poistavia eikä vauriota korjaavia. PRP:llä apua hankosidevammoihin Verihiutalerikkaalla plasmalla eli PRP:llä (platelet-rich plasma) vaikutus perustuu verihiutaleisiin, jotka aktivoituna tuottavat kudokseen hyvää eli paranemista edistäviä kasvutekijöitä. PRP-hoito on hyvin suosittu erityisesti hankosidevammojen hoidossa, jotka ovat yleisiä ja pelättyjä urheiluvammaoja ravihevosella. Hoidon vaikutukset ja hoidon uusintatarve arvioidaan kontrollitutkimuksissa 1-2 kk:n kuluttua. . Ennaltaehkäisy on vaikeaa, koska osa hevosista on perimän kautta herkempiä. Niveltulehduksessa nivelkalvo tuottaa niveleen haitallisia tuotteita kuten Interleukiini-1:tä. IRAP poistaa tulehdusta Interkeukiini-1 antagonisti proteiini (IRAP) on tulehdusta poistava hoito. Jännevammoissa PRP hoidolla voi syntyä joustamaton arpi joka ei kestä yhtä hyvin rasitusta kuin alkuperäinen, vaurioitumaton jänne. PRP:tä käytetään vaurion korjaamiseen 1-3 kertaa muutaman viikon välein. Regeneratiivisella hoidoilla on tarkoitus saada aikaiseksi korjausta ja kestävää, normaalia rakennetta vaurioalueelle. Käsittelemättömästä hevosen plasmasta ei saada PRP:n hyötyjä vaan valmistusvaiheessa verihiutaleita tulee konsentroida ja aktivoida tuottamaan kasvutekijöitä. Tutkimuksissa allogeeninen kantasoluhoito on osoittautunut hevosilla turvalliseksi. PRP:llä on saatu hyviä tuloksia jänneja hankosidevammojen hoidossa. Interleukiini-1 edesauttaa nivelrikon syntyä nivelessä. PRP hoidolla korjaavan kudoksen määrä lisääntyy, soluja DNA pitoisuus lisääntyy ja tulehdus vähenee. IRAP hoito perustuu kykyyn sitoa haitallista interleukiini-1 ja näin suojata nivelrustoa vaurioilta. Varsinainen regeneratiivinen hoito IRAP ei ole, koska se ei korjaa nivelrustoa
Heidi opiskeli Ypäjän hevosopistolla ratsastuksenohjaajaksi (hevostalouden perustutkinto). Aliinalla on oma hevonen Caapo. 26-vuotias Heidi kertoo viettäneensä nuorena niin paljon aikaa tallilla, että oli luontevaa hakeutua myös alalle töihin. – Olen aina pitänyt myös opettamisesta, joten tuntui luontevalta yhdistää nämä minulle mieluisaa asiaa ja hakeutua ratsastuksenohjaajakoulutukseen. Teksti ja kuvat: Kati Wikström vuoden 2012 alkupuolella. Poniratsastuskoulun päätoimisina opettajina toimivat ratsastuksenohjaaja Heidi Tunkelo ja ratsastuksenohjaajaopiskelija Aliina Halme. Tallilla tulikin nuorena vietettyä melkein yhtä paljon aikaa kuin koulussa. Monipuolisia opintoja Ohjaajaopinnot kestivät vajaat kaksi vuotta. Hän teki tutkinnon loppuun vuonna 2014. Lisäksi meillä oli teoriatunteja, joissa opiskeltiin muun muassa hevosten ruokintaa ja lääkintää, hevosalan yrittäRatsastuksenohjaajaksi opiskeleva Aliina Halme on ratsastanut jo vuosien ajan Viikin Ratsastuskeskuksen tunneilla ja Talentryhmässä, ja nyt hän toimii opettajana. 19 R atsastuskeskus Viikki Oy on Suomen Ratsastajainliitto ry:n hyväksymä ratsastuskoulu. – Harjoittelimme päivittäin tallitöitä, sekä koulu-, että esteratsastusta niin sanotuilla A-hevosilla sekä nuoren hevosen kouluttamista. Ratsastuskeskus toimii Helsingin Viikissä, jossa ponikoulu aloitti Harrastuksesta luonteva suunta opinnoille Elämäntavasta ammatti Monesti hevosalan työ koetaan kutsumusammattina. – Ratsastus on ollut minulle tärkein harrastus noin 11-vuotiaasta asti, jolloin sain aloittaa alkeiskurssilla ratsastuskoulussa. Sitä se myös on kahdelle lapsesta pitäen hevosten kanssa toimineelle nykypäivän ammattilaiselle. Harrastuksesta ja elämäntavasta kasvoi kummallekin mieluisa ammatti. Tallilla toimii aktiivisesti Ratsastusseura Skara ry. Kuva: Hanna Halme ?
– Mielestäni teoriapohjani on vankka ja työharjoittelu viimeisteli hyvin osaamista. Olisi tärkeää, että jatkossakin koulu– Opettamista – Opettamista harjoittelimme harjoittelimme toisena vuonna toisena vuonna viikoittain Ypäjän viikoittain Ypäjän ratsastuskoulussa. Meillä oli lisäksi muutamia ajotunteja ravureiden kanssa. – Opettajatutkinnossa sisältö on ollut melko samanlaista kuin ohjaajatutkinnossakin, mutta hieman vaativammalla tasolla ja opiskelu on itsenäisempää, koska se tehdään töiden lomassa, Heidi arvioi. – Opettamista harjoittelimme toisena vuonna viikoittain Ypäjän ratsastuskoulussa. Kuvassa hevosensa Manu. ratsastuskoulussa.. Osallistuimme tapahtumien ja kilpailujen järjestämiseen sekä järjestimme harjoituskilpailuja myös itse. Kuva: Aleksi Laaksonen Ratsastuskeskus Viikki on sekä Aliina Halmen että Heidi Tunkelon työpaikka. – Valmistumisen jälkeen jatkoin tallitöitä keikkana kotitallillani sekä tunninpitotuurauksia Poni-Hakaan muutaman kuukauden ajan, kunnes kuulin, että Viikkiin etsitään uutta ratsastuksenohjaajaa. Lisää oppia ihmisten ohjaamiseen Heidi Tunkelon mukaan siirtyminen koulusta työelämään sujui varsin mutkattomasti. 20 Ratsastuksenohjaaja Heidi Tunkelo on ollut muun muassa Kyra Kyrklundin opissa Englannissa. Hän siis tiesi melko hyvin, mitä odottaa työelämältä. – Näistä kaikista asioista olivat myös tentit ja näytöt, aiheen mukaan. – Aloitin ratsastuksenopettajan tutkinnon (hevostalouden ammattitutkinto) vuonna 2016 Harjun oppimiskeskuksessa monimuotona, mutta opintoni ovat vielä kesken. Lopuksi meillä oli puolen vuoden työssäoppimisjakso, kertoo Heidi Tunkelo. Hän oli tehnyt tallitöitä viikonloppuisin jo ennen ohjaajaopintoja ja niiden aikana, sekä käynyt 10 vuotta ratsastuskoulussa ratsastamassa ja hoitamassa. Olen ollut nyt Viikissä kohta viisi vuotta töissä, eli sille tielle on jääty ainakin toistaiseksi. Hän oli puolet jaksosta Poni-Haassa opettelemassa ratsastuskoulun arkea sekä ratsastustunninpitoa. jyyttä, varusteiden korjaamista ja huoltoa, hevosten kuljettamista, hevosten pitoon liittyvää lainsäädäntöä, ratsastuskoulutoimintaa, ratsastuksen opettamista ja pedagogiikkaa sekä opettajan äänenkäyttöä. Toisen puolen hän oli Englannissa Kyra Kyrklundilla, jossa harjoittelin kilpahevosten hoitoa, tallitöitä ja ratsastamista. Koulutus antoi Heidin mukaan monelta osin hyvät eväät työelämään
– Lisäisin koulutukseen asiakaspalvelutaitoja ja mahdollisesti kasvatustieteitä, sillä työssä joutuu olemaan paljon ihmisten kanssa ja mahdollisesti ohjaamaan lapsia ja nuoria muutenkin kuin ratsastuksessa. Tulevaisuus alalla hyvä Heidi näkee tulevaisuutensa hevosalalla hyvänä. Opinnot ovat kestäneet 1,5 vuotta ja vielä on ensi kevät jäljellä. – Käyn noin kerran kuussa Ypäjällä lähijaksoilla opiskelemassa muutaman päivän, mutta muuten opiskelu suoritetaan työpaikalla. – Näen tulevaisuuteni hevosalalla hyvänä. Ihanaa on myös tehdä monipuolisesti hevosten kanssa hommia. Minulla on nykyisessä työpaikassani hyvät mahdollisuudet kehittymiseen. 21 . Tämä oli ainakin minulle, silloin vastavalmistuneena 21-vuotiaana melko haastava paikka. – Talentin myötä minulle hankittiin oma hevonen vuonna 2014 ja harrastuksesta tuli melkeinpä elämäntapa. Lisäksi tallin sijainti sopii hänelle hyvin. Opintojen päättyessä, Aliinan suunnitelmissa on jatkaa ratsastuksenohjaajana Viikissä, ja katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hienoa on myös päästä harjoittelemaan oman hevoseni kanssa harrastusmielessä. Opinnot kestävät reilut 2 vuotta, mutta opiskelijakohtaisesti tietenkin edetään. – Minulla on nykyisessä työpaikassani hyvät mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti ja pidän edelleenkin opettamista ”mun juttuna”. . Ammattiin oppisopimuksella. Pääkaupunkiseudulla on paljon talleja ja asiakaskuntaa, joten senkin puolesta tilanne on hyvä, kannustaa Heidi. Aliina halusi ratsastuskeskus Viikkiin, koska oli harrastanut siellä ratsastusta vuosien ajan sekä tunneilla että Talent-ryhmässä. Tämä on juuri sitä, mitä haluan myös jatkossa tehdä, hän vakuuttaa. Hyvin todennäköisesti jatkan opintoja hevosalalla vielä pitkälle. – Töitä saa kyllä tehdä paljon ja haastaa itseään, mutta uskon, että motivoituneelle työntekijälle löytyy aina hommia. Jatkokoulutusmahdollisuuksia on monia, ja alalla pääsee pitkälle, kunhan on motivaatiota ja intoa tekemiseen, tietää Aliina. – Toki ohjaajaksi valmistumisen jälkeen olen oppinut töitä tekemällä paljon uutta ja löytänyt uusia haasteita ja taitoja opittavaksi. – Nuorempana toimin tallilla tutorina ja hoitajana, ja näin vietin siellä pitkät päivät. Harrastelun ohella pääsin tekemään satunnaisia tallitöitä ja pitämään kesäleirejä, joihin tykästyin. Kokemuksen kasvaessa Aliina pääsi tekemään muutamia vakituisia tallivuoroja viikossa. Työpaikalla tehdään eri tutkinnon osiin liittyviä tehtäviä ja suoritetaan näyttöjä. Kerran kuukaudessa lähijaksolle – Opiskelen oppisopimuksella Ypäjän Hevosopistolla ja työpaikkana toimii Ratsastuskeskus Viikki. Lähijaksoilla on teoriaa, mutta myös ratsastusta ja käytännön ohjelmaa, esimerkiksi tuntien ohjausta. Ratsastuksenohjaajaksi opiskeleva Aliina Halme teki elämäntavastaan ammatin. Töihin oli siinä mielessä helppo päästä, koska työnantaja ehdotti oppisopimusta työpaikallani jo ennen koulutukseen hakemistani. . tus pystyttäisiin pitämään yhtä kattavana. – Pidän erityisesti opettamisesta ja siitä, että pystyn antamaan itselleni opetettuja oppeja eteenpäin omille oppilaille. Aliina Halme, 21, kertoo ratsastuksen olleen pienestä pitäen hänen lempiharrastuksensa
Maatalouden rakennemuutos aiheuttaa haasteita hevoskasvatukseen. Kuva: Mirva Puranen Suomenhevosorien listan kärjessä oli Costello 111 tammalla. Terttu Peltosella on eläkkeellä mahdollisuus myös omaan hevosharrastukseen. 2010-luvun taantuma pudotti pienessä ajassa hevosten kasvatusmääriä merkittävästi – lämminverisillä jopa 40 prosenttia, suomenhevosillakin 30 prosenttia. Kasvatus ei enää ole entiseen malliin vain perinteisen maatalouden toiminnan yhteydessä. Siitä olemme huolissamme. Mietimme toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, jotta pystyttäisiin ylläpitämään rodun monimuotoisuutta ja varmistamaan sen tuleva kehitys. Tertun kanssa poseeraa 3-vuotias tamma Ypäjä Neeva, joka on samasta Poola-emästä kuin Tertun kimppahevonen Ypäjä Keva. Poniroduilla laskua on kymmenen prosenttia ja ratsuhevosilla 13 prosenttia, ilmenee Hippoksen tämän vuoden alustavista astutustilastoista. Teksti: Tarja Pitkänen S uomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten astutuksissa on tänä vuonna pientä laskua verrattuna viime vuoteen. 22 Kasvatustoiminta on pitkäjänteistä Suomenhevonen kriittisin rotu . Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää pitää kriittisimäpänä rotuna suomenhevosta, koska se on suljettu populaatio, jota ei tuonnilla voida tukea. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintila Päättyvän vuoden astutustilastot näyttävät laskua. Nykyisin on myös kaupunkilaisia kasvattajia, yleensä. Suomenhevonen on Mäenpään mukaan kuitenkin tällä hetkellä kriittisin rotu. – Suomenhevoset ovat meidän oma suljettu populaatiomme, jota ei voi tuonnilla pelastaa, ja määrät ovat suhteellisen pieniä. Taloustilanne heijastuu aina myös hevoskasvatukseen, ja näkyy viiveellä, Mäenpää sanoo. Nyt on kuitenkin jo muutaman vuoden ollut näkyvissä elpyminen. – Suurempi lasku näkyy sitten ratsuja ponipuolella. Suomenhevosten astutukset ovat tänä vuonna säilyneet lähes edellisvuoden tasolla. – Myös kasvatustoiminnan reunaehdot ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. – Voi sanoa, että suomenhevosilla ja lämminverisillä ratsuhevosilla mennään suurin piirtein samassa tasossa kuin edellisinä vuosina, kun lasku on vain yhden-kahden prosentin luokkaa, toteaa jalostusjohtaja Minna Mäenpää Hippoksesta. Reunaehdot muuttuneet – Kasvatustoiminta on pitkäjänteistä ja elää yleisen talouskehityksen mukana
– Mutta miten tulevaisuudessa, kun on enemmän ulkopuolisia tahoja hevostalouden päätöksiä tekemässä. – Mutta jos joku maa on vain tuonnin varassa, ei silloin voida onnistua, sillä eiväthän lähtömaasta huiput lähde, vaan halvat. Hevosten kanssa toimimisesta saa paljon henkistä hyvinvointia ja siihen liittyy tunnepuolta, jota ei voi rahassa mitata. Kasvattajat ovat kuitenkin vanhentuneet, osa lopettanutkin. yhden tamman kanssa. Kun jäin eläkkeelle, tuli se mahdollisuus, ja nyt minulla on kimppaomistuksena suomenhevosia ja lämminveriravuri. Ne tulevat toto-varoista. – Varsinkin ravihevospuolelle mietitään lisää kannustimia. – Heille se on elämäntapa, ja he ylläpitävät kasvatustoimintaa vaikeiden kausien läpi. Sieltähän tulee tietty prosenttiosuus, ja on saatu ylläpidettyä kohtuullisen hyvää palkintotasoa. Peltonen on ollut jo vuosia eläkkeellä ja on useamman kimppahevosen osaomistaja. Sarjalaadinnalla pitäisi vaikuttaa siihen, että saataisiin kilpailumahdollisuuksia myös kärjen takana tulevalle laadukkaalle joukolle, toteaa Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. – Kun lämminverisiä aikoinaan lähdettiin Suomessa kasvattamaan, tuontikriteereillä oli suuri vaikutus. – Minusta yksinkertainen malli kehittää toimintaa olisi muun muassa ottaa varsaraha takaisin. Nykyisinhän kaikki tuontikriteerit ovat poistuneet. – Siihen aikaan, kun työni puolesta arvostelin muiden hevosia, olin jäävi itse omistamaan hevosia. Lama-aikoina isoja pudotuksia – Hevoskasvatus liittyy aina suhdanteisiin. Hyvä palkkiotaso ylipäätään on tärkeä. – Jokainen laskusuhdanne on pudottanut kasvatusmääriä, mutta aina ne on myös saatu nousemaan, toteaa pitkään hevosalalla eri tehtävissä toiminut Terttu Peltonen. – EU:sta saatiin heti ensimmäisenä vuonna siirtymäkauden kasvatustukea kaikille tammoille ja varsoille. – Meillä on ollut huolen aihetta suomenratsujen ja pienhevosten palkintotasosta. Astutusluvut nousivat silloin nopeasti takaisin taantumaa edeltäneelle tasolle, Peltonen muistelee. – Kun taloustilanne maassa on kehno, se haittaa aina kasvatustoimintaa. Maatalouden rakennemuutoksesta ovat kärsineet eniten suomenhevoset, joita on perinteisesti kasvatettu sivutoimena maaseudulla. Ravipuoli toimii Peltosen mukaan sitä paremmin, mitä paremmat palkinnot ovat. Kansallinen kasvatustuki hävitettiin pikku hiljaa pois, niin että vuonna 2016 se oli nolla. – Ei meillä kovin leveää kärkeä ole, mutta se kärki, joka kilpailee, on kovatasoista molemmilla roduilla. Taantuma näkyy aina hevoskasvatuksessa . Tämä on hyvä asia, koska korkealuokkaiset hevoset nostavat ihmisten kiinnostusta ja saadaan lisää yleisöäkin. – Mutta toisaalta jos ajatellaan vaikka raviohjastajia, on siihen joukkoon tullut paljon nuorempaa polvea, niin miehiä kuin naisiakin. Ja silloin ala kiinnostaa myös mediaa. – Vaikkei raha olisi hirveän suuri yhtä varsaa kohden, olisi sillä kuitenkin merkitystä. Vaikka onhan meillä ollut ja on edelleenkin joukko intohimoisia hevoskasvattajia, jotka eivät piittaa siitä, vaan astuttavat ja tekevät varsoja joka tapauksessa. – Jalostuksessa laadun merkitys – sekä suorituskyky että terveys – on opittu ymmärtämään entistä paremmin. Antaa kasvattajalle hyvän olon tunteen, kun saa palkinnon työstään. Sitä maksettiin tamman laadun mukaan. – Minulla on ollut tapana sanoa, että ne ”raviveljet”, jotka tienaavat ne rahat, antaisivat niistä myös ”ratsusiskoille”. Nyt on jonkinlainen aukko heidän joukossaan, ennen kuin uudet sukupolvet pääsevät kunnolla mukaan. – Vientihän Suomesta on aina ollut aika pientä. – En tiedä, onko se hyvä asia vai ei, ettei totopeli ole enää hevosväen omissa käsissä, vaan siirtyi Veikkaukseen. 1990-luvun laman aikana lämminveristen kasvatusmäärät putosivat 40 prosenttia ja suomenhevosten 30 prosenttia, ja sama tapahtui uudestaan nyt 2008 alkaneessa laskusuhdanteessa. Suomessa haasteita hevoskasvatukseen aiheuttaa myös lyhyt laidunkausi. 23 . Tukien avulla entiseen tasoon 1990-luvun lamasta hevosalalla selvittiin, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 95. Hippoksen entinen jalostusjohtaja sekä pitkään Suomen Ratsut SuoRa ry:n puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä toiminut Peltonen on vuosikymmenten varrella nähnyt suomalaisen hevoskasvatuksen kehityksen – moneen kertaan niin nousut kuin laskutkin. 1970-luvulla sillä saatiin kyllä elvytettyä kasvatusta. Kapea kärki, mutta hyvä laatu Suomalaisessa hevoskasvatuksessa laatu on Peltosen mukaan hyvä niin ravihevosten kuin suomenhevostenkin kohdalla, ja se on edelleen parantunut. 1990-luvun laman aikana parhaita tammoja kyllä lähti Ruotsiin, Terttu Peltonen sanoo. Tulee mieleen, että kokonaisuus hevostoimijoiden omissa käsissä olisi vahvuus. Jos haluamme Suomessa pärjätä, meillä pitää olla vahva oma kasvatus. Ruokinta on Suomessa kalliimpaa kuin monissa muissa maissa.. Kun maan taloudellinen tilanne on huono, näkyy se aina hevoskasvatuksessa. Heillä ei ole omaa maatilaa, vaan hevosta pidetään muiden luona. – Sen jälkeen tuet sitten ovat olleet mitä ovat olleet
Isoja kasvattajia lopettanut – Ratsuja ponipuolella tänä vuonna tapahtunutta laskua selittää eniten se, että viime aikoina muutamat isot toimijat ovat lopettaneet kasvatustoiminnan. – Mutta enemmän kuin varsinaisista suorista rahakannusteista, lähtisin omistajuuden näkökulmasta, eli meidän pitäisi lisätä hevosen omistamisen kiinnostavuutta ja mahdollisuutta investoida siihen. . Ratsupuolella laskutrendi jatkuu, joskaan ei kovin jyrkkänä. – Vaikka pidempiaikainen, viimeisten kymmenen vuoden yleinen trendi on ollut laskeva, ravihevospuolella tilanne on kuitenkin korjaantunut. – Tarvitaan sekä kasvatuksen kannustimia että kilpailutoiminnan kehittämistä. Laadullisesti hyvää nousua – Laadullisesti olemme olleet hyvässä nousussa jo pitkän aikaa. Kasvattajien määrä on 2010-luvulla vähentynyt merkittävästi. Tuonti pysynyt samalla tasolla Suomeen tarvitaan kotimaisen kasvatuksen lisäksi myös tuontia, jotta hevosurheilu säilyy nykyisellä tasolla. laatu on Suomessa edelleen parantunut. – Määrä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. – Varsinkin ravihevospuolelle mietitään lisää kannustimia. – Onneksi myös suomenhevospuolella on pari viimeistä vuotta kuitenkin saatu hienoista kasvua verrattuna aikaisempaan laskuun. 2019 Kasvattajapäivien finaalin voittajaksi kruunattiin Susanna Hyypiän omistama ja Sanna Aallon kasvattama FWB-tamma Scilla CG. – Uusia kasvattajia tarvitaan mukaan, jotta saadaan toiminta ja myös ammattitaito säilymään vanhojen kasvattajien lopettaessa, Minna Mäenpää sanoo. – On myös muistettava, että meidän kasvatustoimintamme on usein harrastusperusteista. Lämminveristen ravihevosten Lexus Font. Parhaat siellä olivat aivan kansainvälistä huippulaatua, ja sitä mieltä olivat myös kansainväliset tuomarivieraat. Yli 90 prosenttia kasvattajista astuttaa yhden tai kaksi tammaa vuodessa. – Meillä on eri näköisiä kannusteita. Raviurheilun tulevaisuustyöryhmässä on otettu laajalti kantaa asiaan. Suomenhevospuolella varsinainen kärki on Mäenpään mukaan melko kapea. On ollut muun muassa tänä vuonna päättyvä Uudet hevoskasvattajat -hanke, joka antoi kimmokkeita uusille kasvattajille. Suurin osa tuoduista hevosista on kilpailevia hevosia. – Ratsuhevospuolella löytyy huippuja, kun katsotaan meidän varsaikäluokkiamme. Vienti Suomesta on vähäisempää. Se on nykyisin noin 70 prosenttia. Kasvattajat kasvattavat, jos on markkinoita hevosille. Parhaat suomalaiset varsat ovat kansainvälistä huippua.. Ratsuhevosja ponipuolella Suomeen tuodaan vuosittain noin 1 500 ratsuhevosta ja ponia ulkomailta sekä harrastusettä kilpailukäyttöön. Mäenpään mukaan joitakin uusia kasvattajia on viime aikoina tullut mukaan, mutta uudet aloittavat yleensä pienellä määrällä. Kun aiemmin sekä lämminveristen että suomenhevosten kasvattajia oli molempia lähemmäs 2 000, nyt on kumpiakin enää reilu tuhat. Myös jonkin verran siitostammoja siirtyy, koska osa kasvattajista hakee uusia mahdollisuuksia omalle kasvatustoiminnalleen. Kun ajatellaan ravipuolella nuoria hevosia – sekä lämminverisiä että suomenhevosia – näkyy, että nuorten ikäluokkien laatu on äärettömän hyvä. Jonkin verran on siitostammoja, mutta niiden osuus ei ole kovin merkittävä. – Meillä oli tänä vuonna European Breeding Event Finland ratsuhevosvarsojen arvosteluja myyntitapahtuma, jossa oli lähes sata varsaa esillä. Ravikilpailupolitiikassa pitää sarjalaadinnalla pystyä vaikuttamaan siihen, että saataisiin kilpailumahdollisuuksia myös kärjen takana tulevalle hyvälle, laadukkaalle joukolle. – Jonkin verran hevosia viedään kilpailutarkoutuksessa ulkomaanrekisteriin. Suomeen tuotavien hevosten suurin tuontimaa on jo pitkään ollut Ruotsi. – On ne tietyt huippuhevoset, ja massa sitten siellä perässä. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä Lämminverisillä ravihevosilla listan kärkeen Lämminverisillä ravihevosilla listan kärkeen nousi selkeästi kaksi oria Knows Nothing ja nousi selkeästi kaksi oria Knows Nothing ja Lexus Font. – Meillä nousee nuorista hevosista ihan kansainvälisiä huippuja. Lämminveristen ravihevosten laatu on Suomessa edelleen parantunut. 24 Lämminveristen ratsuhevosten astutukset vähenivät tänä vuonna eniten, noin 13 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Suomenhevospuolella ravureiden suhteellinen osuus on vähentynyt. Yli kymmenen tamman astuttajia on vain kourallinen. Tukipolitiikka vaikuttaa Kasvatuksen tukipolitiikalla on tietysti merkittävä vaikutus astutusmääriin. Lämminverisiä ravihevosia tuodaan Suomeen noin 250 vuosittain
Vinski) 111, Välähdys (Viesker – Kuusysi, Viltterin Vile) 99, Jokivarren Kunkku (Turo – Pimpotar, Vokker) 69, Fiiling (Liising – Tarjatar, Turo) 56 ja Sipori (Suikku – Eri-Marina, Jaska) 56 tammalla. Viime vuonna juoksu-uransa lopettanut Köppinen (Liising–Veto-Voltti, Voltti) sai 43 tammaa. Ensimmäistä kautta astunut 5-vuotias Landen Paukku (Jänkä-Jussi – Paukka, I.P. Selässä omistaja Kati-Maija Korhonen. Kokonaisuudessaan tuontispermaa käytettiin 26,6 % kaikista siemennyksistä. Suomenhevosoriiden listan kärjessä olivat Costello (Suikun Ralli – I.P. Suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten astutusmäärät vuonna 2019 näyttävät pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna. J-suunnan oriilla astutuksia oli keskimäärin 12/ori, muut suunnat vastaavasti R-suunta 7/ori, P-suunta 3/ori, T-suunta 3/ori ja ei jalostusarvostelluilla 2/ori. Myös listan seuraavat oriit edustavat estesukuja, Levisonn 208(Levisto – Melodie VIII, Lennon) 52 tammaa, Concreto 174 (Contender – Hafolia, Calando I) 24 tammaa ja Celantus 188 (Cellestial – Heidewitzka, Catoki) 22 tammaa. Jalostusarvostelemattomia oriita on ollut käytössä 47. Lämminveristen ratsuhevosten astutuksia oli 585, viime vuonna 670. Osalla roduista määrät ovat pieniä. Prosentteina astutukset jakaantuvat suunnittain seuraavasti: J-suunta 74,8 prosenttia, R-suunta 15 prosenttia, P-suunta 2,6 prosenttia, T-suunta 1,6 prosenttia sekä ei jalostusarvostellut oriit 6 prosenttia. Näistä 110 on juoksijaoriita, 39 ratsuoriita, 14 pienhevosoriita sekä 7 työhevossuunnan oriita. Poniroduilla laskua ja nousua Ponirotujen osalta astutusmäärissä on kokonaisuudessaan 12 prosentin lasku verrattuna edelliseen vuoteen. Ponirotujen astutuksia oli 560, viime vuonna 625. Ravureilla kahden kärki Lämminverisillä ravihevosilla listan kärkeen nousi selkeästi kaksi oritta, Knows Nothing (Kadabra – Savvy Yankee, Balanced Image) 126 tammalla sekä Lexus Font(Andover Hall – Cologne Kosmos, S.J.’s Photo) 124 tammalla. Suurin lasku oli islanninhevosilla kokonaisastutusmäärän ollessa 87 (viime vuonna 126). Lämminveriratsuissa yksi ylitse muiden Ratsuhevosoriiden osalta tänä vuonna yksi oli selkeästi yli muiden. Lento) sai 47 tammaa. Suosituin ratsusuunnan ori oli niin ikään ensimmäistä kautta astunut Kulta-ahon Kasimir (Säkkärän Sälli – Elon Loitsu, Lorentso) 27 tammalla. Kärkikymmenikköön pääsi yksi tuontispermaori, Maharajah (Viking Kronos – Chili Khan, Giant Chill), jolla oli 49 siemennystä. Suomenhevosten ykkönen Costello Suomenhevosista astutuksia on ilmoitettu 217 oriille. Lämminveristen ravihevosten astutuksia oli tänä vuonna 1 555, viime vuonna 1 581. Kuva: Mari Ahola-Aalto. Kouluoriista suosituin oli ori Freemann 211 (Finest – Diandra, Diamond Hit) 23 tammaa. Se löytyy 12 juoksijan jälkeen suomenhevosten listalta sijalta 13. Samaan määrään ylsivät oriit Brad de Veluwe (Andover Hall – Amazing Ride, Muscles Yankee) sekä RC Royalty (Credit Winner – Stockholm Image, Balanced Image). Esteori Clintissimo 197 (Clinton I – Idylle Cb, Carthago) sai kaikkiaan 101 tammaa. 25 Astutusmäärissä pientä laskua . Shetlanninponit ovat edelleen selkeästi suurin rotu ja niiden osalta astutusmäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla, 339 (337). Suositun shetlanninponiori oli Bäckens Helgon 198 SH (Gletness Rockall – Bäckens Hejl, Kolviks Emil). Viime vuodenvaihteessa juoksu-uransa lopettanut Köppinen sai viime vuonna 43 tammaa. Suomenhevosilla oli astutuksia vuonna 2019 yhteensä 1 767, kun viime vuoden määrä oli 1 799. Frans (Turo–Kössin Virkku, K.K. Kössi) 45 ja Vaellus (Viesker–Noretta, Turo) 44. Oriita oli kaudella 2019 käytössä yhteensä 145, joista tuontispermaoriita oli 58. Newforestponien osalta oli myös selkeä lasku edelliseen vuoteen 13 (22), kun puolestaan connemaraponeille oli nousua 35 (27). Pilkku, A.T. Tuontisperman osuus kaikista astutuksista oli 39 prosenttia. Kymmenentenä listalta löytyy Vixen (Viesker– Xena, Suikku) 36 tammalla
Tiesin, että kun ottaisin viimeisen lapiollisen, puhelin soisi. Niitä meidän juttuja. Se vilahti silmissäsi, jos olisin Tänään menetin ystävän Bella 1999-2019. Purin huuleen reiän ja puhelu oli ohi kahden lauseen jälkeen. . ”Ei se mitään, voit maata siinä.” Romahdit ja minä romahdin kanssasi. Heräsin jo neljältä aamulla. Talikko pysähtyneenä kesken kaiken. Nostin pääsi syliini ja jatkoin kuiskailuja. Sinä vain katsoit minua rauhallisesti ja tutkailit pihanurmikkoa, vaikka tiesin, että sinuun sattuu. Pihatto tyhjeni tyhjenemistään, tiimalasin hiekka valui hitaasti ja liian nopeasti. Tasan kahdeksalta. Minä kuitenkin soitin. 26 Tänään 1.10. Pidin sinusta kiinni, kun kävelimme vierekkäin pihan perälle kahden lehtikuusen alle. Taivaskin tiesi, että tänään saa sattua ja tänään pitää kastua. Minulla ei ole tarpeeksi tekemistä. Äkkiä minusta tuntui siltä, että pihaton tyhjentäminen oli kuin tiimalasin valuva hiekka. Niiden turvaan minä voisin sinut laittaa. Onnistuin pitämään itseni kiireisenä kymmeneen asti. ” Olet maailman hienoin, tiesitkös sen?” . 10.14, 10.20, 10.31.. Kävelin kuitenkin sinun luoksesi rauhallisesti ja hymyilin. Tunsit miehen, joka tuli luoksemme. Päätin tyhjentää pihaton. Hänkin rauhallisesti kävellen. . Tuijotin numeroita minuutin. Olisin halunnut soittaa jo heti viideltä ja en olisi halunnut soittaa sitä ikinä. Heitin viimeisen lapiollisen kottikärryyn ja puhelin soi samalla sekuntilla. Annoin suukon ja heitin talikollisen kärryyn. Näin sen hetken, kun henki lähti sinusta, vaikka sydän vielä jatkoi hetken aikaa. Mistä tiesin. ” Olen kohta siellä.” Takahampaat kiristyivät ja purin niitä vimmatusti. Toivoin, että aika menisi nopeammin ja toivoin, etteivät viisarit enää liikkuisi. Sinä kävit kurkistamassa minua pihaton ovella ja puuskahdit. 13.20. ”Tänään on se päivä.” ”Tulen iltapäivällä.” Klik. Puhelu katkaistiin. Puhaltelit kättäni vasten ja minä kuiskailin sinulle meidän juttuja. Vartioimassa. Silitin sileää kaulaasi ja hieroin korvan vierestä, juuri niin kuin sinä pidät. ”Yksi, kaksi, kolme, neljä…” Laskin ääneen, jotta oma ääneni karkottaisi pahat kuvat päästä ja takahampaat eivät kiristyisi. Tällaiseen päivään ei auringonpaiste yksinkertaisesti sovi ollenkaan. Siellä on sellainen pehkupatja, joka on odottanut tyhjentämistä jo jonkin aikaa. Minulla oli tehtävä pitää itseni kiireisenä joka hetki, koska 8 minun piti soittaa se puhelu. 12.30, 12.42, 12.59.. Jokaisen kottikärryllisen jälkeen vilkaisin kelloa. Oltiin siirrytty iltapäivän puolelle. Sitten tunsin takahampaideni kiristyvän. Tasan 12. Nähneet ja kuulleet asioita. Kello oli 11.59 ja jurskautin hampaat yhteen. Tartuin talikkoon ja laskin. En tiedä. Mies meni hetkeksi pois. Sinä jatkoit pihanurmen tutkimista sateesta välittämättä. Tiesin, ettet pitänyt hänestä ja näytitkin sen. Otin kuitenkin pääsi käsieni väliin ja kuiskailin sinulle meidän juttuja. Näin kun jalkasi horjuivat ja otit haparoivan askeleen. Ne ovat valtavia puita, olleet tässä paikassa jo ainakin 70 vuotta. Satoi vettä niin kuin kuuluukin. menetin ystävän
Entä sen, kun seikkailimme metsässä. Mutta kyllä me vielä tavataan. Minusta tuntui siltä, että olisit saattanut nousta hetkenä minä hyvänsä, mutta ehkä nousitkin. Tuuli vei sinut pois. Sitten ne tulvivat yli. En muista miehen lähtöä. . Rakas ystäväni. Kylmyys tulee ruumiiseen äkkiä. Tai sen kun paras leikki oli tuupata minua takaapäin niin, että melkein kaaduin. Muistatko sen, kun löysäsin ohjat ja kurotuin kohti korvaasi. Juoksit niin lujaa, kuin jaloista lähti ja minä nauroin. Istuin mutaisessa maassa ja silitin sinua kuiskaillen sinulle yhä meidän juttuja. Juostiinko me tuulen lailla pitkin metsäteitä. Sellaiseen paikkaan, jossa vesisade on lämmintä. Omenat olivat parhaita kokonaisina. Tunsin sen navakan puhurin, joka pyyhälsi väkevänä ilmestyen tyhjästä ja ryöpsäyttäen päällemme jääkylmää vettä. 27 Tänään menetin ystävän räpsäyttänyt juuri silloin, en olisi huomannut. Kuljetin kättäni siellä missä vielä oli lämmintä, kunnes lämmintä ei enää ollut. Minun rakkaan ystäväni.. Pääsi painavana sylissäni. Tule minua hakemaan sitten, kun aika on. ” Nyt mennään.” Ja sinä menit. Satu Tolvasen kirjoitus on julkaistu hänen blogissaan: withsatu.fi/mieli/tanaan-menetin-ystavan/ Tuuli vei sinut pois. Silloin minä itkin. Yhtä innoissasi kuin minäkin. Minun rakkaan ystäväni. Tai sen, kun et pitänyt yhtään kameroista ja sinusta piti räpsiä salaa kuvia, jos halusin onnistua. Tunsin sinun värisevän, kun odotit niitä kahta sanaa. Juostiin me. Parhaista parhainta oli kieriä mudassa. Odotin koko ajan, että käteni alla olisi sykähtänyt ja samalla pelkäsin sitä. Siirryit vain sellaiseen olomuotoon, jota minä en vielä pysty näkemään. Voikukan lehdet olivat parempia kuin kukka
28 M on i koulut usmuoto keskittyy esimerkiksi pelkästään hevosen lihasjumppaan. – Ihminen on mestari keksimään jonkun asian ratkaisemiseksi erilaisia välineitä. Ilman kipua ja pakotteita Eettisyys on yksinkertaisimmillaan sitä, että hevosen annetaan olla oman lajinsa edustaja sellaisena kuin se on. Hevoseen tulisi tutustua niin hyvin, että sille voidaan opettaa yhdessäoloa ilman kipua tai pakotteita. Kurssi ottaa huomioon hevosen fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena. Näin ei missään tapauksessa ole, Mia Jurvala sanoo. Ratsastustunneilla ja valmennuksissa saatetaan myös keskittyä pelkästään ratsastajaan. Joku koulutusmuoto keskittyy vain hevosen käytökseen ja sen korjaamiseen. Iiris ja Attila ovat yksi Mia Jurvalan vakituisesti valmennentamista ratsukoista.. Vastakkain asettelu on tuonut hevosmaailmaan käsityksen, että eettisyys ja maastakäsittely on hidasta hömpöttelyä ja että eettisyys ja tavoitteellinen harrastus eivät voisi mahtua samaan lauseeseen. – Hevosen kanssa kaikki edellä mainitut elementit ovat läsnä koko ajan, eikä niistä mitään voi jättää yhden valmennuksen ajaksi odottamaan talliin. Oman pohdinnan ja monivuotisen kokemuksen perusteella hevostenkouluttaja ja pitkän linjan hevosammattilainen Mia Jurvala on kehittänyt Tehokas ja eettinen liikunta -nimisen koulutuksen, joka keskittyy kokonaisuuteen. Sen omistaa Iiris Miettinen. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Mia Jurvalan arkisto Mia Jurvala Attila -ratsun kanssa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, Mia sanoo. Tehokas ja eettinen liikunta on Mia Jurvalan opintojen ja kokemusten parhaat palat vuosien varrelta kerättynä kurssikokonaisuudeksi. Tehokas ja eettinen liikunta haastaa Avaa mieli uudelle ajattelulle Hevostenkouluttajasta ja pitkän linjan hevosammattilaisesta Mia Jurvalasta alkoi muutama vuosi sitten tuntua siltä, että useimmat hevosten koulutusmuodot suhtautuvat hevoseen kovin yksipuolisesti
Omaa hevosta ei kaikilla ole, kurssit ollaan saatu rakennettua aina paikkakunnasta riippumatta hienosti myös lainahevos periaatteella. Ensimmäinen TEL-kouluttaja ryhmä starttaa maaliskuussa 2020. Sitten opetellaan sitä miten hevonen oppii uutta. Jos sille traileri on kauhea paikka, pyrin treenin avulla kääntämään sen oman ajatusmaailman niin päin, että traileri on paras paikka ikinä. Hevonen ei osaa arvottaa kumpi tehtävä on tärkeämpi, temppu mikä temppu. Käytöksen taustalla saattaa myös olla fyysinen vaiva, ominaisuus tai heikkous. Vastustelu saattaa johtua siitä, että hevosella on fyysinen vaiva, jonka vuoksi se ei pysty suorittamaan kyseistä tehtävää. Kurssi on suunnattu kaikille hevosten kanssa toimiville, osaamistasosta riippumatta. Opetetaan hevoselle jokin uusi asia. Omia hevosia hänellä on ollut 25 vuotta ja oma talli yli kymmenen vuotta. Miten lähellä ihmistä voi olla, voiko purra, voiko vaatteita nyhtää, voiko potkia, miten kävellään narussa, miten käyttäydytään karsinassa, miten seistään käytävällä, mitä se tarkoittaa kun letkusta tulee vettä… Ihminen helposti ajattelee, että no nehän on päivänselviä juttuja. Hevosella saattaa olla kokonaisuuteen nähden täysin vääränlaiset varusteet. Tämä on yksi lempilapsi minulle itselleni kurssikokonaisuudessa ja valmennuksissa. Ihan kaikki. – Tähän kiteytyy se miten ajattelen asioita. Kun on keinoja säilyttää kontrolli, pelot väistyvät, hän kertoo. Kaikki hevoset eivät pysty suorittamaan samoja tehtäviä. Kun eläin on opetustilanteessa jännittynyt, hermostunut tai ei keskity, opetamme sen suorittamaan kyseisen tehtävän jännittyneenä, hermostuneena tai keskittymättä. Tehokas ja eettinen liikunta pyrkii opettamaan hevosen haluamaan tehdä samaa, mitä me haluamme. Teoriaa ja käytännön harjoituksia Tehokas ja Eettinen Liikunta -kurssikokonaisuus koostuu yhteensä kuudesta viikonlopusta. Koulutuksessa mietitään, mitkä ovat hevosen perustarpeet, perustaidot, yksilön vahvuudet ja heikkoudet. He haluavat ymmärtää hevosta ja harrastuksen osa-alueita pintaa syvemmältä. Jos nämä asiat on opetettu huonosti ja opetusvaiheessa hevoselle on jäänyt olo, että joissain tilanteissa sen pitää itse ratkaista ongelma, voi se paniikissa tehdä tyhmiä ratkaisuja, Mia Jurvala sanoo. Hevoselle pitää opettaa kaikki Mia Jurvala keskittyy erityisesti hevosen mielentilaan. Silloin treenitulokset säilyvät myös kotona omien ihmisten kanssa, Mia Jurvala sanoo. Hieman yllättäen Mia Jurvala kertoo olleensa aikanaan erittäin arka ratsastaja. Kun syy on selvillä, opetellaan tekniikoita korjata asiaa, Mia Jurvala kertoo. – Kun eksyin valmennuksiin, joissa käytiin läpi todellista kehon tasapainoa ja kehon vaikutusta hevosen ratsastettavuuteen, sain uuden näkökulman ratsastuspelkoihin. Peruskurssin jälkeen on mahdollista hakeutua varsinaiselle kouluttajakurssille. Mutta jos näin ei tapahdu, pysähdytään miettimään miksi. Pyrin muokkamaan hevosen mielentilaa. Sille pitää opettaa kaikki. – Hevonen ei missään nimessä ole kone, eikä siitä pidä sellaista tehdä. Ihmisen tulee päättää suunta ja vauhti, maasta ja selästä. – Viikonloput rakentuvat siten, että ensin opetellaan sitä mihin kaikki perustuu, miksi hevonen miettii niin kuin miettii, miksi se käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Hevosen rakenne, jalka-asennot ja kavion hoito ovat erittäin oleellinen osa ratsastusta. Kun minulla oli hallussa oma tasapaino ja muutamia keinoja, joilla ratkoa pelottavat hetket hevosen selässä, avautui ratsastus aivan uutena lajina minulle. – Haluan ihmisten huomaavan kuinka innoissaan hevonen useimmiten on, kun se saa tehdä jotain ihan muuta mitä ne on tottuneet tekemään kaikki päivät. haluaa sitä myös itse. Kehotietoisen ratsastuksen avulla ratsastuspelot jäivät. Hevosen fyysiset ominaisuudet eivät yksinkertaisesti taivu ihmisen pyytämään asentoon tai hevosta saattaa pelottaa tilanne. Hevonen voi käyttäytyä ihmisen mielestä huonosti, olla pelokas, epävarma, uhmakas, tai ratsastettavuudeltaan huono. Kurssin kysyntä on ylittänyt kaikki mahdolliset odotukset. Hevonen saattaa vastustella siksi, ettei sillä ole aavistustakaan siitä mitä ihminen haluaa. – Suurin oivallukseni – Suurin oivallukseni on motivaatio! On on motivaatio! On paljon helpompaa ja paljon helpompaa ja nopeampaa opettaa nopeampaa opettaa hevosta tekemään hevosta tekemään jotain, kun hevonen jotain, kun hevonen haluaa sitä myös itse. Vaikkapa jumppapallolla pelaaminen tai raipan nosto maasta. Viimeinen kurssiviikonloppu huipentuu siihen, että oppilaat saavat kokeilla kaikkea oppimaansa ongelmien ratkaisuun ulkopuolisten vieraiden hevosten kanssa joilla on jotain pulmia. – Vääränlaiset tai väärin puetut varusteet ovat tosi iso ongelma tänä päivänä. 29 Mia Jurvalan kursseilla hevosille opetetaan uusia taitoja tehokkaasti ja eettisesti. Et sinäkään luultavasti halua juosta maratonia numeroa liian pienissä lenkkareissa, Mia Jurvala kuvailee. Luultavasti lopputulos on muutenkin vähän sinnepäin. – Rento ja motivoitunut hevonen oppii uutta moninkerroin nopeammin kuin jännittynyt. Eivät hevoselle. Parhaimmillaan se voi oppia uuden asian 15 minuutissa, että hidasta hommaa tämä ei ole, Mia Jurvala kertoo. Kursseja pidetään Mian kotitallilla Jokioisissa ja ympäri Suomen tarpeen mukaan. – Koulutus auttaa ihmistä havaitsemaan hevosen mahdollista psyykkistä tai fyysistä epätasapainoa. Hevoselle ei ehkä ole opetettu miten missäkin tilanteessa tulee käyttäytyä. Hevonen ei ymmärrä pyyntöä Hevosen tulee osata käyttäytyä, jotta ihminen voi tehdä sen kanssa yhteistyötä, on Mia Jurvalan lähtökohta. Hevonen ei luonnnostaan tiedä miten ihmisen kanssa tulee toimia. Turhan usein ihmisen kokema huono käytös johtuu siitä, ettei hevonen yksinkertaisesti ymmärrä pyyntöä tai pysty suorittamaan pyydettyä tehtävää. Teoriassa avataan hevosen käytöstä ja käsittelyä, ja paljon keskitytään siihen mitä hevosen kuuluu oikeasti syödä. Myös varusteiden käyttö, sovitus ja tarkoitus käydään niin tarkkaan läpi, että varusteilla ei aiheuteta ongelmia. ?. Hän harkitsi jopa ratsastuksen lopettamista kokonaan. Oma tasapaino haltuun Mia Jurvala on opiskellut Ypäjän Hevosopistossa hevostalouden perustutkinnon, hevosenhoitajaksi ja kasvattajaksi, kengityksen perustutkinnon ja tallimestarin erikoisammattitutkinnon. Jokainen Tehokas ja eettinen liikunta -kurssin viikonloppu sisältää teoriaa ja käytännön harjoituksia. – Kursseillani on käynyt ihan tavallisia, eri lajien harrastajia, kouluja esteratsastajia
30 Monte Velhossa työntekijät huolehtivat hevosista ennen ja jälkeen ratsastuksen. Nellyn taluttama lusitanoruuna Dom Quixote on valmis viemään asiakkaansa vauhdikkaalle maastolenkille.
Equadorin lisäksi muitakin kasvatteja kilpailee menestyksekkäästi kouluratsastuksen kansainvälisellä grand prix -tasolla. Sovittiin, että kirjoitusten jälkeen Haeffler palaisi Monte Velhoon – tällä kertaa lomailun sijasta työskentelemään ja oppimaan. – Monte Velhossa pääsin ensimmäistä kertaa kokemaan, mitä korkean tason kouluratsastus koulutettujen hevosten kanssa todella on. – Rakastuin upeisiin lusitanohevosiin ja keskuksen kauneuteen, kertoo Haeffler, joka oli Tukholmassa tottunut ratsastamaan vain ratsastuskoulussa. Monte Velhossa harjoitetaan pienimuotoista mutta korkealaatuista lusitanohevosten kasvatusta. Muutama vuosi sitten Monte Velho avattiin myös erityisesti kouluratsastuksesta kiinnostuneille matkailijoille. Nyt ratsukko on jo niittänyt kansainvälistä mainetta ja ollut mukana ratsastamassa Portugalin maajoukkueelle historian ensimmäisen olympiapaikkansa. Ajatus työskentelystä lusitanohevosten parissa syntyi jo ensimmäisellä visiitillä, jonka nuori nainen teki äitinsä kanssa. Portugalilainen ratsastuskeskus tarjoaa mahdollisuuksia huippuratsastajien lisäksi muillekin hevosista kiinnostuneille. Moni vieraista ihastuu Monte Velhoon ja palaa takaisin yhä uudelleen. Ensimmäisenä kuukautena vastassa oli haasteita, sillä nuorella naisella ei ollut aikaisempaa kokemusta hevosten kanssa työskentelemisestä ja kaikki rutiinit olivat uusia. – Työharjoittelu Monte Velhossa muutti elämäni. Suu auki oikeassa paikassa De Lima Mayerit ovat kasvattaneet lusitanoratsuja kolmisenkymmentä vuotta. K ouluratsastusmaailma kohisee uudesta portugalilaisesta grand prix -ratsukosta. Itsenäistymisen ja kehittymisen aikaa Heinäkuun 2019 alussa Haeffler pakkasi matkalaukkunsa ja lensi Tukholmasta Lissaboniin. – Opiskelin silloin viimeistä vuottani lukiossa ja mietin, mitä tekisin kirjoitusten jälkeen, Haeffler kertoo. – Tiesin haluavani yliopistoon lukemaan joko taloustai ympäristötieteitä, mutta ensin halusin pitää välivuoden. Valmennusten vastapainoksi tarjolla on retkiä lähimaastoihin ja muuta rentouttavaa tekemistä, kuten joogaa, hierontaa ja virkistäytymistä altaalla. Kolmen vuoden opintoihin kuuluvien työharjoittelujaksojen aikana Monte Velhossa huomattiin João Torraon poikkeukselliset lahjat, ja hänelle tarjottiin valmistumisensa jälkeen vakituista työpaikkaa. Equador on syntynyt ja elänyt koko ikänsä Monte Velhon tilalla – reilun tunnin ajomatkan päässä Portugalin lentokentältä. Onneksi äitikin ihastui paikkaan, ja vain vuotta myöhemmin – marraskuussa 2018 – oli toisen äiti–tytär-matkan aika. Kodikkaan kokoisen keskuksen on suunnitellut arvostettu Elämän tilaisuus Monte Velho tunnetaan maailmanluokan kouluratsujen kasvatuksesta. João Torrao on ratsastanut elämänsä ratsulla jo kuusi vuotta. Teksti ja kuvat: Terhi Paavola portugalilainen arkkitehti Diogo de Lima Mayer alun perin pakopaikaksi itselleen ja sisustussuunnittelijavaimolleen, joka on huolehtinut paikan viehättävästä ilmeestä. 31 . Toisen lomamatkan aikana Haeffler sai valmentajakseen paikan johtajan Diogo de Lima Mayer juniorin, jonka kanssa working student -idea tuli puheeksi. Työhön kuuluu ratsuttamista, tallitöitä sekä kaikkialta maailmasta ratsastuskeskukseen saapuvien asiakkaiden valmentamista. Onneksi Monte Velhon toimintaympäristö on kansainvälinen, ja useiden ulkomaalaisten vieraiden vuoksi englannilla selviytyy siellä hyvin. Se oli Haefflerin tulevaisuuden suhteen tärkeä keskustelu. – Tutustuin Equadoriin ensimmäisen kerran opiskellessani hevostieteiden tutkintoa Escola Superior Agrária de Elvasissa, kertoo Torrao. 10-vuotias lusitano-ori MV Equadorja sen 26-vuotias ratsastaja João Torrao nousivat kouluratsastuksen vaikeimpiin luokkiin vasta muutama kuukausi sitten. Monte Velho tarjoaa kouluratsastuksesta kiinnostuneille matkailijoille korkealaatuisia lomia. keskuksen kauneuteen.. Myös 19-vuotiaalle ruotsalaiselle Nelly Haefflerille paikka tuli alun perin tutuksi HorseXplore-matkatoimiston järjestämän ratsastusloman kautta. – Rakastuin upeisiin – Rakastuin upeisiin lusitanohevosiin ja lusitanohevosiin ja keskuksen kauneuteen. Lisäksi Haeffler oli ensimmäistä kertaa poissa kotoa uuden kulttuurin ja kielen keskellä
Suomalaiset matkustavat kohteeseen ruotsalaisen HorseXploren kautta, jota Suomessa edustaa Riitta Reissaa -ratsastusblogistaan tunnettu Riitta Kosonen. Ja tietenkin olen äärimmäisen onnekas, kun pääsen seuraamaan Joãon ja Equadorin valmentautumista. – Joskus pääsen viemään asiakkaita maastoon ja välillä valmistelen heille hevosia päivän kouluvalmennustunteja varten. ajassa paljon.. Oma ratsastus kehittynyt Haeffler ratsastaa koulun hevosilla, minkä lisäksi hän auttaa ratsuttajia nuorten hevosten kanssa, mistä hän erityisesti pitää. Yksi parhaimmista anneista on se, että saan itsekin oppitunteja keskuksen lahjakkailta valmentajilta. Monte Velhon henkilökunnalla on joskus mahdollisuus päästä seuraamaan Equadorin ja João Torraon kilpailusuorituksia. Matkailijat nauttivat Monte Velhon boutique-hotellin uniikeista puitteista. – Hevoset ovat täällä hyvin koulutettuja, ja oma ratsastukseni on kehittynyt lyhyessä ajassa paljon. Monte Velhon viimeistellyissä puitteissa myös kaikki tallialueen yksityiskohdat on mietitty. Monte Velhon ympäristö tukee muutenkin kehittymistä hevosten käsittelijänä ja ratsastajana. Nyt Haeffler on työskennellyt Monte Velhossa puoli vuotta, ja rutiinit ovat jo tulleet tutuiksi. 32 – Vaikka ensimmäinen kuukausi olikin haaste, oli se ilman muuta ottamisen arvoinen. Päivät ovat keskenään hyvin erilaisia, mikä tekee arjesta mielenkiintoista. Minulle jakso edustaa myös tärkeää itsenäistymisen aikaa, Haeffler kertoo. Syyskuussa ratsukko voitti kouluratsastuksen Portugalin mestaruuskisoissa hopeaa. Sekä Monte Velhon henkilökunta että tilan vieraat pääsevät katselemaan huippuratsukon harjoittelua, minkä Haeffler kertoo olevan melkoinen inspiraation lähde. Kouluratsastusmaailman sydämen sulattaneen parivaljakon harmoninen työskentely on mielekästä katseltavaa ja motivoi muitakin parempiin suorituksiin. Hevoskasvatusta harjoittavassa ratsastuskeskuksessa työskentely antaa hyvän mahdollisuuden oppia nuorten hevosten käyttäytymisestä ja kouluttamisesta. On mielenkiintoista ja opettavaista seurata, minkälaisiin asioihin huipputasolla keskitytään ja mitä – Hevoset ovat täällä – Hevoset ovat täällä hyvin koulutettuja, ja hyvin koulutettuja, ja oma ratsastukseni on oma ratsastukseni on kehittynyt lyhyessä kehittynyt lyhyessä ajassa paljon
?. Silti odotan todella paljon, että pääsen taas joululoman jälkeen palaamaan takaisin Portugaliin. Ratsukon ympärillä toimii useasta huippuammattilaisesta koostuva tiimi. Kuukaudet Monte Velhossa eivät ole muuttaneet Haefflerin ajatuksia ammatinvalinnasta – hän haluaa edelleen aloittaa opiskelut yliopistossa. – Uskon, että tällainen kokemus sopii jokaiselle, joka suhtautuu hevosiin intohimoisesti. Olen Monte Velholle ikuisesti kiitollinen tästä mahdollisuudesta, joka varmasti avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuudelleni hevosten kanssa, Nelly Haeffler toteaa. – Oma tietotaitoni ja kokemukseni ovat kasvaneet valtavasti jo muutaman kuukauden aikana, minkä lisäksi olen saanut uusia ystäviä ja kontakteja – myös Suomesta. Olisi upeaa löytää hevonen, jonka ratsastuksessa voisin olla apuna ja jolla olisi mahdollista kilpailla. 33 Keväisin Portugalin laitumet ovat reheviä ja kaikkialla kukoistaa, mutta kuivalla kaudella Monte Velhon hevoset saavat heinää laitumillekin. – Nautin työskentelystä Monte Velhossa mutta myönnän, että joskus on perhettä ikävä. . Monte Velhon ruotsalainen working student Nelly Haeffler on menettänyt sydämensä Portugalille ja lusitanohevosille. Myös työskentely hevosten kanssa opintojen ohella kiinnostaa. . Lisäksi Joãon ja Equadorin uran seuraaminen on saanut Haefflerin takaraivoon ajatuksen ratsastaa jonain päivänä grand prix -tasolla itsekin… Haeffler suosittelee lämpimästi working student -jaksoa jokaiselle ratsastuksesta kiinnostuneelle nuorelle, vaikkei aikaisempaa kokemusta hevosten kanssa työskentelemisestä olisikaan. – Haluan opintojen ohella ratsastaa aiempaa säännöllisemmin. kaikkea menestykseen tarvitaan. – Joskus kun huollan Equadoria valmennuksen jälkeen mietin, että wow – pesen tässä todellakin yhtä maailman parhaimmista hevosista.” Tulevaisuuden verkostoja Jouluksi Haeffler lentää perheensä luokse Ruotsiin kuukaudeksi, minkä kuluttua hän palaa takaisin Monte Velhoon. Ratsastus sen sijaan kuuluu tulevaisuudensuunnitelmiin entistä vahvemmin
– Erityisesti taajamatalleilla ilmaisia lantahuoltoratkaisuja on kuitenkin edelleen rajallisesti tarjolla. Lantaa voidaan myös polttaa energiaksi tai käyttää biopolttoaineessa. Talli voi myös kompostoida lannan omassa lantalassaan tai tallikohtaisella kompostoriratkaisulla ja hyödyntää sitä tallin omilla pelloilla. Talli voi esimerkiksi tehdä huoltosopimuksen, jolloin jokin taho hakee lannan pois ja tuo tilalle uudet kuivikkeet. 34 Kärkihankkeella haluttiin pysyviä ratkaisuja lantahuoltoon Lannan polton yleistymisessä vielä monta haastetta Viime vuoden lopussa päättyneellä Helmet – Hevosenlanta menestystarinoiksi -hankkeella haettiin vastausta kysymykseen, miten hevosenlanta saadaan aikaisempaa paremmin hyötykäyttöön ravinteina sekä energiana. Tekstit: Juhani Karvonen T allin lantahuoltoon on useita erilaisia vaihtoehtoja. Yksittäisen tallinpitäjän. Tällöin lanta voi ohjautua esimerkiksi polttoon tai maanparannusaineeksi
Biokaasu nousussa lähivuosina Lannan hyödyntämistä biokaasun valmistuksessa on kokeiltu jo vuosia. – Lanta lähtee – Lanta lähtee itsestään itsestään kompostoitumaan kompostoitumaan lantalassa ja tuottaa lantalassa ja tuottaa samalla lämpöä. Lannan polton yleistymisessä vielä monta haastetta Hevosenlanta menestystarinoiksi -hanke oli Sipilän hallituksen kärkihanke, jossa etsittiin toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja ja toimintamalleja hevosenlannan hyödyntämiseksi ja tallien lantahuollon helpottamiseksi. – Jokimaan suunnitellun laitospaikan sijainti suhteellisen lähellä asutusta on herättänyt huolta alueen asukkaissa. Näin ollen lanta pitää sekoittaa hyvin pääpolttoaineen, esimerkiksi hakkeen sekaan, jotta poltto onnistuu vaatimusten mukaisesti. Lämmöntalteenottojärjestelmän ideana on hyödyntää tätä hukkalämpöä. – Hevosenlanta soveltuu biokaasulaitoksen syötteeksi. – Lannan poltto on asia, joka kentällä kiinnostaa lain muuttumisen myötä paljon, kertoo Arffman. Lahden Jokimaan raviradalle kaavailtu biokaasulaitos on ollut vahvasti esillä viimeisen vuoden ajan. – Pienillä kattiloilla ei näihin vaatimuksiin useinkaan päästä. Näin talli saa tiedon, onko nykyinen käytössä oleva ratkaisu paras mahdollinen vai löytyykö sille jokin kustannustehokkaammän mittakaavan, alle 1 MW:n kokoisissa kattiloissa. – Jokimaan tallien hevosten lannasta ja lähialueen muista biomassoista on ollut tarkoitus tuottaa biokaasua kaasukäyttöisten ajoneuvojan polttoaineeksi. Tämä lämpö menee yleensä hukkaan. Muutaman megawatin kokoisissa aluelämpölaitoksissa kannattava yhtälö on kuitenkin jo rakennettavissa. Biokaasuun tullaan siis satsaamaan Suomessa kovasti lähivuosina, mutta tarkat raamit vielä puuttuvat. pi lantahuoltoratkaisu, Envitecpolisin toimitusjohtaja Matti Arffman. Niinpä Useilla talleilla pohditaan muun muassa lämmöntalteenottoa lannasta tai aurinkoenergiaa, mutta investoinnin kannattavuutta ei välttämättä osata itse arvioida, sanoo Matti Arffman. Uusiutuva energia otetaan huomioon Tallin Helmet -tarkasteluun voidaan ottaa mukaan uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Lantaloissa syntyvää lämpöä on hyödynnetty lämmöntalteenottojärjestelmissä. – Lanta lähtee itsestään kompostoitumaan lantalassa ja tuottaa samalla lämpöä. voikin olla vaikea hahmottaa, mikä on juuri hänen tallilleen kokonaisuuden kannalta taloudellisesti järkevin ratkaisu, kertoo Helmetin projektipäällikkönä toiminut Matti Arffman. Esimerkiksi lantalan lattiaan asennetulla nestekiertoisella talteenottoputkistolla saadaan kerättyä lämpöä talteen. Hevosenlannan kaasuntuottopotentiaali on kuitenkin sen verran alhainen, ettei biokaasuntuotantoa kannata miettiä yksistään sen varaan, mutta muiden syötteiden ohella se toimii oikein hyvin. Prosessista jää syntyvä mädäte soveltuisi lannoitteeksi luomutuotantoon. Useilla talleilla pohditaan lämmöntalteenottoa lannasta tai aurinkoenergiaa, mutta investoinnin kannattavuutta ei välttämättä osata itse arvioida. Varmasti jatkossa myös hevosenlantaa ohjautuu yhä enenevässä määrin biokaasulaitoksille. Lisäksi päästömittaukset on tehtävä kerran vuodessa kattilan koosta riippumatta. Envitecpolis Oy on lahtelainen hajautetun uusiutuvan energian sekä energiaja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys. Haasteita lannan polton yleistymiselle aiheuttaa myös korkea polttolämpötilavaatimus, 850 astetta ja vaadittu savukaasun pitkä kahden sekunnin viipymä tuossa lämpötilassa. – Nykyisiä päästövaatimuksia on vaikea täyttää etenkään pienem. Tekniikkaa on jo hyvin tarjolla moneen kokoluokkaan, mutta pienessä mittakaavassa poltto ei taloudellisesti vielä kannata. – Hankkeen päättymisen myötä Envitecpolisin tarjontaan tuli mukaan EnvitecTuotto Tallin Helmet -palvelu, jossa tarjotaan apua laskemalla ja vertailemalla eri ratkaisujen kannattavuuksia juuri kyseisen tallin kannalta. – Puupohjainen kuivike on biokaasutuksen näkökulmasta huono, sillä kuivike ei ehdi kunnolla hajota reaktorissa, mutta muut kuivikkeet eivät aiheuta ongelmia. Antti Rinteen hallitusohjelmassa biokaasu on vahvasti mukana ja muun muassa kansallinen biokaasuohjelma on parhaillaan valmistelussa. samalla lämpöä. Poltto ei vielä taloudellisesti kannattavaa Arffmanin mukaan lannanpoltossa ollaan vielä alkumetreillä. 35 . Viime vuoden lopussa päättynyt Hevosenlanta menestystarinoiksi hanke oli Envitecpolis Oy:n toteuttama Sipilän hallituksen kärkihanke, jossa etsittiin toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja ja toimintamalleja hevosenlannan hyödyntämiseksi ja tallien lantahuollon helpottamiseksi yhdessä tallien, hevosalanyrittäjien ja koko lannan käsittelyketjun kanssa
Hankkeen tarjoamat tilaisuudet ja neuvonta olivat ilmaisia, minkä ansiosta kiinnostusta oli paljon. Pysyviä ratkaisuja haettiin Helmetin keskeisenä periaatteena oli aitojen tarpeiden ja haasteiden tunnistaminen toimijakentässä, ratkaisujen löytäminen ja pysyvän, konkreettisen toiminnan Etsitty sopivia toimintamalleja Talli voi kompostoida lannan omassa lantalassaan tai tallikohtaisella kompostoriratkaisulla ja hyödyntää sitä tallin omilla pelloilla. Hankkeen aikana niin yksittäiset tallit ja maatilat kuin useiden toimijoiden ryhmät miettivät ratkaisuja lantahuoltoonsa. – Halusimme rakentaa avuksi pysyviä ratkaisuja. 36 laitoksen toteutuminen ja rakennuspaikka on vielä auki. – Sieltä siis voi käydä jo tankkaamassa hevosvoimia kaasuauton tankkiin, Matti Arffman hymyilee. aikaansaaminen. Gun Järnefelt näki Saksassa, miten hevoslantaa poltettiin energiaksi tallin omaan tarpeisiin ja ajatteli, että se kävisi yhtä helposti Suomessa, mutta toisin kävi. järkevää. Näin hyvä tovi hankkeen päättymisen jälkeen voimme todeta, että keskeinen tulos hankkeesta oli, että tietoa eri mahdollisuuksista ja oman alueen yhteistyökumppaneista on saatu levitetyksi, Hankkeen lähtökohtana oli, ettei se jää vain hetkelliseksi aktivoitumiseksi hevosenlannan ympärillä, vaan tavoite oli saada kentälle esimerkkejä, jotka ruokkivat toisiaan eteenpäin. Hankkeen aikana hevosenlannan käsittelyyn etsittiin ratkaisuja paikallisten tilaisuuksien, työpajojen ja tapauskohtaisen neuvonnan avulla. Siellä pääsyötteenä toimii nurmi ja yhtenä lisäsyötteenä hevosenlanta. On myös etsitty erilaisille talleille ja alueille sopivia toimintamalleja ja lannan prosessointivaihtoehtoja kuten kompostointi, biokaasutus, pyrolyysi ja/tai poltto, ja motivoitu toimijoita yhteisiin hankkeisiin ja investointeihin sekä välitetty tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista. Maatiloilla toimivat tallit voivat hyödyntää neuvonnassa Neuvo2020 tukea. – Hevosia pitäisi – Hevosia pitäisi olla 25-30, jotta olla 25-30, jotta lannanpoltto olisi lannanpoltto olisi taloudellisesti taloudellisesti järkevää. Tietysti myös Tietysti myös lämmitystarpeen lämmitystarpeen tulisi olla todellinen. tulisi olla todellinen.. Alan eri toimijoiden yhteistyöhön saattamisen lisäksi Hevosenlanta menestystarinoiksi-hankkeessa on viestitty vahvasti ravinteiden kierrätyksestä ja energiatuotannon merkityksestä hevosalan kilpailukyvyn parantamisessa sekä välitetty toimijoille tietoa olemassa olevasta tutkimustiedosta, hyvistä toimintatavoista, lainsäädännöstä ja käytännön pilottihankkeista. Hanke yhdisti lannan tuottajia, käsittelijöitä, jalostajia ja käyttäjiä. Kuva: Fortum HorsePower . . Hyvinkään Palopurolla Knehtilän maatilan yhteydessä sen sijaan toimii Palopuron Biokaasu Oy:n omistama biokaasulaitos ja kaasuntankkausasema. Hankkeen päättymisen myötä kysyntä neuvontapalveluille on luonnollisesti ollut vähäisempää, sillä neuvontaa ei pystytä tarjoamaan ilman veloitusta. Näin saatiin aikaan konkreettisia investointeja ja uusia yhteistyöprojekteja niin yksittäisille talleille kuin isommille toimijajoukoillekin, toteaa Matti Arffman
– Osa talleista on nykyään tehnyt sopimuksen Fortumin kanssa lannanpoltosta. – Toistakymmentä vuotta sitten näin Saksassa, miten hevoslantaa poltettiin energiaksi tallin omaan tarpeisiin. Jollei peltoja ole, on lannalle keksittävä jotakin. Kuvittelin, että samankaltaisen käytännön omaksuminen Suomessa edellyttäisi vähäistä paperityötä, koska kyseessä on kaksi EU-maata, sanoo Järnefelt. Syynä ovat paljolti korkeat kustannukset. Lantaa kuljetetaan edelleen ympäriinsä valtavia määriä. . Saksassa on arvioitu, että yhden hevosen päivittäinen lantaja kuivikemäärä vastaa energia-määrältään noin kolmea litraa polttoöljyä. Toisaalta osa hevostalleista sijaitsee maaseudulla, jossa lannanhyötykäyttö on helpompaa kuin taajamien läheisyydessä. Järnefeltin mukaan polttolupa Saksassa perustui siihen, että briketöity lanta tulkittiin polttoaineeksi. Vaikka laki nyt pienpolton sallii, ei yksikään hevostila ole Järnefeltin mukaan sellaiseen investointiin ryhtynyt. keksittävä jotakin. – Briketöity hevosenlanta oli tuote eikä enää jätettä. EU-direktiviiä tulkittiin eri maissa eri tavoin Saksassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Italiassa hevosenlantaa pidetään kasviperäisenä jätteenä minkä ansiosta sen poltto oli sallittu. Lanta Suomessa eläinperäistä jätettä – Viranomaiset eivät sallineet polttoa, koska lanta tulkittiin eläinperäiseksi jätteeksi, minkä takia tiloilla ei voitu jätteiden pienpolttoa harjoittaa. – Lanta on todellinen ongelma. ?. KHO:n mukaan kyse on edelleen jätteestä. Hevosenlanta on kuitenkin mitä suurimmassa määrin uusiutuva energianlähde. Järnefeltillä itsellään on kolme hevosta, eikä hän ole suunnitellut lämpölaitoksen rakennuttamista. Polttolaitos sijaitsee Järvenpäässä, mikä hyödyttää lähinnä Etelä-Suomen talleja. – Olisin kuitenkin kiinnostunut myymään järjestelmiä hevostalleille osana omaa yritystoimintaani. Myös polttolaitteiston hankkinen on kohtuullisen suuri investointi, alle 50 000 eurolla ei sellaista saa. Investoinnille tulee hintaa Järnefelt korostaa, että lannan energiavaikutus on todellinen. Tietysti myös lämmitystarpeen tulisi olla todellinen. Poltto sallittiin laissa viime vuonna, mutta käytännössä polttolaitoksia ei tallien yhteyteen ole perustettu. Hän ei selvinnyt asiasta muutaman lomakkeen täytöllä, vaan lannanpoltto venyi yli viidentoista vuoden ”keskusteluksi”, jossa on kokeiltu kaikki oikeusasteetkin. Ne, joilla on hevosyrittäjyyden yhteydessä maataloustoimintaan saavat levitettyä lantaa pelloilleen. Näin ollen puristettu brikettikin on jätettä. – Päätöksessään KHO palautti polttohakemukseni uudelleen käsiteltäväksi. Poltto kannattaa vain suurella hevosmäärällä Jollei peltoja Jollei peltoja ole, on lannalle ole, on lannalle keksittävä jotakin. Lannanpolttopäätös on käynyt Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. 37 I nkoolainen hevosalan yrittäjä Gun Järnefelt on ajanut hevosen lannan pienpolttoa toistakymmentä vuotta. – Saksassa on arvioitu, että yhden hevosen päivittäinen lantaja kuivikemäärä vastaa energiamäärältään noin kolmea litraa polttoöljyä. Järnefelt sanoo. Päätökseen tosin tuli kaksi eriävää mielipidettä. – Hevosia pitäisi olla 25-30, jotta lannanpoltto olisi taloudellisesti järkevää. Suomessa hallinto-oikeuden linjauksen mukaan lanta on jätettä. Suomessa hevosenlanta oli silloin säädetty jätelain alaiseksi tuotteeksi, mikä esti hevosenlannan hyödyntämisen polttamalla
Perinteisesti hevosenlanta on levitetty pelloille, mutta haasteena monien tallien kohdalla nykypäivänä on oman peltoalan puuttuminen. Fortum on polttanut lantaa jo vuosia hakee talleilta lannan, joka toimitetaan voimalaitokseen, missä lanta hyödynnetään energian tuotannossa. – Meidän ei tarvinnut investoida heti lantalan rakentamiseen vaan vuokrasimme palvelun kautta vaihtolavan, joka toimii samalla lantalana. Lannannouto on sitä edullisempaa, mitä enemmän sitä voidaan kerralla noutaa. 38 F ortum aloitti lannanpolton vuonna 2015 Järvenpäässä ja se on ainoa Fortumin laitos. Palvelu kattaa myös puupohjaisten kuivikkeiden toimituksen tallille. Palvelu Lantaa pitäisi kertyä kolmessa kuukaudessa vähintään siirtolavallisen verran. Puupohjaiselle lannalle polttamisen voidaan todeta olevan järkevä ja todennetusti ympäristöystävällinen vaihtoehto, mistä kertoo myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemä tutkimus. Sopimus HorsePowerin kanssa toimii myös viranomaisen vaatimana lannan luovutussopimuksena. Turveja olkilanta ovat omiaan parhaiten peltolevitykseen, puupohjainen kuivikelanta puolestaan polttamiseen. Sopimus takaa, että Fortum toimittaa minulle kuivikkeet pihaan ja vaihtaa lavan tyhjään aina kun se täyttyy. – Lantaa pitäisi kertyä kolmessa kuukaudessa vähintään vaihtolavallisen verran. Käytössä oleva kuivike sanelee parhaan lannan hyödyntämistavan. Jos lantaa varastoidaan paljon kolmea kuukautta pitempään, se alkaa kompostoitua, mikä vaikuttaa lannasta saatavaan energiahyötyyn, toteaa Rastas. Tallit maksavat kuivikkeista ja lantanoudoista erikseen ja voivat tilata myös pelkän lantanoudon, kun käytössä on puupohjainen kuivike. Lanta haetaan säännöllisesti talleilta ja lantahuoltoon ja -varastointiin on myös vuokrattavissa vaihtolavoja. – Tallilla syntyvä lannan määrä riippuu paljon käytetystä kuivikkeesta, siivoustavoista ja tottumuksista, joten joskus vähemmästäkin hevosmäärästä voi tulla riittävästi lantaa, Iina Ratas sanoo. Fortum HorsePowerpalvelu on tarjolla talleille Etelä-Suomen alueella, sillä lantaa on kannattavaa kuljettaa lantaa maksimissaan noin 80 kilometriä. Talleilla syntyvä kuivikelanta puolestaan toimii uusiutuvana energiana ja hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa voimalaitoksissa. Palvelun ideana on kiertotalousajattelu, sillä kuivikkeet ovat puupohjaisia, ja syntyvät metsäteollisuuden sivutuotteena. Lantalaa ei tarvita Fortum HorsePower -palvelun viestinnästä vastaava Iina Rastas on tehnyt lantahuollon omalla tallillaan mahdollisimman helpoksi HorsePower-palvelun ansiosta. Yrityksillä on mahdollisuus olla mukana tuottamassa erilaisille talleille soveltuvia palvelukonsepteja, jotka perustuvat toiminnan helppouteen talleille sekä saatuun liiketaloudelliseen hyötyyn yrityksille. Mikäli tavoite on päästä lannasta eroon mahdollisimman tehokkaasti ja vähin ympäristövaikutuksin, energiakäyttö soveltuvissa suurissa voimalaitoksissa vaikuttaa varteenotettavalta. Tutkimuksen mukaan hevosenlannan hyödyntämisen tulevaisuus Suomessa riippuu paljolti siitä, mihin suuntaan sitä halutaan kehittää. Lannan käyttö pelloilla edellyttää jonkin verran peltopinta-alaa. Meille tämä on ainakin ollut tosi toimiva ja helppo ratkaisu. Hevosenlanta tuottaa energiaa, sillä kahden hevosen tuottamalla lannalla voidaan laskennallisesti lämmittää omakotitalo vuoden ajan. Fortum toimittaa puupohjaista kuiviketta, joissa valittavina vaihtoehtoina on irtotavarana toimitettava sahanpuru, tai pakattuina kuivikevaihtoehtoina kutterinpuru, puutai purupelletti. Fortum HorsePower tarjoaa tallinpitäjille helpon ratkaisun päästä eroon lannasta. Kuivikkeen tuomisen ja lannan noutamisen ei tarvitse olla samassa syklissä, vaan ne hoidetaan eri toimituksina. ?. Kuva: Fortum HorsePower Mihin suuntaan kehitetään. Lantaa pitäisi kertyä vaihtolavallisen verran HorsePower-palvelu soveltuu yleensä talleille, joilla on vähintään neljä hevosta. Mikäli halutaan maksimoida ravinteiden ja orgaanisen aineksen hyödyntäminen, muut prosessointimenetelmät lannoitevalmisteiksi ja/tai suora peltokäyttö puoltavat paikkaansa. Hevoslantaa hyödyntäviä polttolaitoksia on Etelä-Suomessa useampiakin, mutta ne eivät toimi energialaitosten yhteydessä, vaan tuottavat energiaa esimerkiksi kasvihuoneiden lämmitykseen.
Veera Paloheimo Freestyle Junior -luokan voittoon Hyvinkään Urheiluratsastajien nuori Veera Paloheimo, 17 ratsasti Wolle Wolkensteinilla Freestyle Junior luokan voittoon saaden tulokseksi 70,9%. Leevillä on yli 50 jälkeläistä, joiden menestystä seuraan tietenkin kiinnostuneena. – Meillä on ollut onni saada mukaan todella ammattitaitoisia ja osaavia tuomareita ja toimihenkilöitä, heille suuri kiitos. Tavoitehan on, että meillä Suomessa olisi enemmän hallikauden kisoja, ja sitä Dressage Challenge pyrkii tarjoamaan. Onnittelemassa valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd. Samalla Paloheimosta tuli viikonlopun tuplavoittaja, sillä hän voitti myös junioreiden Winter Cupin ensimmäisen osakilpailun. Ratsukon tulos oli 67,6%. Dressage Challenge -viikonloppuna ratsastettiin myös Intermediate A -luokka. Dressage Challege -poniluokan voittoon ratsasti LounaisSuomen voittoisassa aluejoukkuemestaruusjoukkueessa kilpaillut Roosa Salo tuloksella 67.1%. Keväällä Hevosopiston kouluratsastuksen kilpailukausi alkaa jo helmikuussa ja huipputapahtumana tulossa kansainvälinen CDI3* kisa, johon näistäkin ratsukoista moni tähtää. Luokan puheenjohtajatuomari Kari Vuorio kommentoi juniorien freestyle-ohjelmia: – Luokassa taso oli tänään tasainen. – Meillä on suomenhevosporukassa vaan niin hyvä henki, että halusin jäädä vielä tähän mestaruusluokkaan. Sen voitti Susanna Therman hevosellaan Dragonheart (Don Frederico-Falkland). Kulunut kausi on ollut meille todella menestyksekäs. Leevi on ori mutta maailman kiltein, se tietää kyllä, milloin ollaan kisahommissa ja milloin astumishommissa, ikinä ei ole ollut ongelmia. Luokassa toiseksi ratsasti Meri-Lapin ratsastajien Noora Pajari hevosellaan Polar Blitz (69,9%) kolmanneksi Husön Katja Kuokka ja Hessin Leevi suomenhevosten hallimestariksi Suomenhevosten kouluratsastuksen hallimestarit Hessin Leevi ja Katja Kuokka. Tuomaristo hakee varman oloista ratsastusta. Nuorten hevosten finaalit puolestaan ovat tärkeä osa nuoren urheiluhevosen kehittymisen ja kouluttamisen polkua. 39 Y päjän Dressege Challenge -viikonloppu huipentui kür-luokassa ratsastettuun suomenhevosten hallimestaruuteen. Viikonloppuna ratsastettiin 20 luokkaa – Viikonloppu meni erittäin hyvin, iloitsee Dressage Challenge -tapahtuman kilpailunjohtaja Anu Korppoo. Kuva: Ida Valtonen Ratsastajien Emma Liikanen Capacilla (67,3%) ja neljänneksi sijoittui Tuisku Lamberg Netstutteriets Bachiolla (66,7). – Esimerkiksi Aluejoukkuemestaruus on loistava ponnahduslauta junioreille ja poneille joukkuekilpailussa, ja joukkueiden kisa olikin tänä vuonna todella tiukka. Voittoon ratsasti upeasti Katja Kuokka oriilla Hessin Leevi, saaden tulokseksen 69,1 prosenttia. Hopealle luokassa sijoittui Helkky Ylönen oriilla Kulmalan Taika 68,0%, ja pronssia ratsasti samoin Helkky Ylönen hevosella Viisikko tuloksella 67,9%. Luokassa toiseksi ratsasti Pinja Palomäki Tampereen Ratsastusseurasta tammalla Caramba 90 RP (70,5%) ja kolmanneksi Fanni Olkkonen Husön ratsastajista welsh-ponilla Backwoods Zahara (68,3%). Eilen korkattiin ensimmäinen Pyhä Yrjö -luokka, sitä yritetään parantaa ensi kaudella, kertoo virolahtelainen Katja Kuokka tuoreesta kultamitalististaan. ?. Suomenhevosten kilpailukausi huipentui viikonlopun päättävään Suomenhevosten hallimestaruuteen. Roosan ratsuna oli 8-vuotias welsh-poni Sir Maximus Welshwarrior. Tällä tasolla ei kannata yrittää liian vaikeita siirtymäyhdistelmiä, ne ovat liian vaativia. Ratsukon tulisi suorittaa liikkeet helposti ja vaivattomasti. – Siis tämänhän on aivan ihana hevonen! Se on ollut minulla maitovarsasta asti ja se on nyt 13-vuotias. Moni ratsastaja on nyt viikonloppuna päässyt tekemään hyvän radan ja nousemaan seuraavalla tasolle
Valvonnan kohteina oli talleja aina pienistä leirinjärjestäjistä kokeneisiin yrittäjiin. – On ilo huomata, että turvallisuuden eteen on tehty talleilla työtä. Valvontakäyntien perusteella ratsastusleirien turvallisuuden taso on jonkin verran parantunut. Talleilla, jotka ovat toimineet pitkään ja joiden toiminnan pääpaino on ratsastusleirien järjestämisessä, tilat ja turvallisuuskäytännöt ovat lähes poikkeuksetta kunnossa. Uimaretkillä osattava toimia hätätilanteessa Leirijärjestäjän pitää toiminnan suunnittelussa huomioida leiritoiminnan erityispiirteet ja hallita kokonaisuus. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota leirien vapaa-ajan toimintaan. puutteita. Osa yrittäjistä on siirtynyt järjestämään päiväleirejä, sillä moni koki koko viikon kestävät leirit työläinä. Esimerkiksi vanhentuneita ensiapukoulutuksia on päivitetty. Pääasiassa Uittaminen sujuu, kun kyseessä ovat kokeneet ratsastajat ja uittamiseen tottuneet hevoset.. Aiemmin havaittuja puutteita on saatu paljolti kuntoon ohjeistuksella ja neuvonnalla, kertoo ylitarkastaja Kielo Kestinmäki. Palvelu on ammattitaitoista ja isolla osalla henkilökunnasta on hevosalan ammatillinen koulutus. 40 T ukes teki ratsastusleirien turvallisuutta valvovassa projektissa leirejä järjestäville talleille yhteensä 36 valvontakäyntiä kevään ja kesän 2019 aikana. Leirille tulijoiden taitotaso voi vaihdella. Vuonna 2017 Tukesin valvonnassa ratsastusleirien turvallisuudessa havaittiin huomattavia Ratsastusleirien järjestäjät korjanneet turvallisuuspuutteita Ratsastusleirejä järjestävät tallit ovat korjanneet toiminnan turvallisuudessa havaittuja puutteita, kävi ilmi Turvallisuusja kemikaaliviraston valvontaprojektissa. – Niissä myös turvallisuusasiakirjat olivat kunnossa. Yöpymisja majoitustilojen pitää olla terveelliset ja turvalliset. Yrittäjät ovat perehtyneet lainsäädäntöön, asiakirjat on laadittu ammattimaisesti ja asiakirjoilla on yhteys käytännön työhön eli onnettomuuksien ehkäisyyn ja onnettomuustilanteissa toimimiseen, sanoo Kestinmäki. Valvontakäynneillä tarkasteltiin erityisesti vesiturvallisuutta. Parannettavaa talleilla on edelleen leiritoiminnan kokonaishallinnassa
Hevosten uittamista järjestettiin edelleen muutamilla leireillä. Samoin mahdollisista allergioista. turvallisuudesta oli huolehdittu hyvin: uimaretkiä tehtiin tutulle uimarannalle, jossa oli pelastusvälineistöä ja retkillä mukana oli useita valvojia. olla rehellinen. ?. Ennen leiriä kannattaa keskustella siitä, että leirillä on muistettava syödä ja levätä riittävästi, jotta jaksaa keskittyä ratsastukseen ja ohjaajan neuvoihin, sanoo Kestinmäki. Tarkasta leirin turvallisuus, kerro rehellisesti taitotaso Tukes suosittelee lasten vanhempia tutustumaan leiripaikkoihin etukäteen ennen ostopäätöstä. Tukes suosittelee hevosten kahluuttamista, elleivät kyseessä ole kokeneet ratsastajat ja uittamiseen tottuneet hevoset. Tämä tarkoittaa, että asiakkaille lainattavat kypärät päivitetään uusien vaatimusten mukaisiksi sitä mukaa, kun niitä uusitaan. Kesän 2020 suosituimmat ratsastusleirit varataan jo marras-joulukuussa. Jos mahdollista, voi leiripaikkaan käydä tutustumassa paikan päälläkin. Tukes suosittaa, että tallit siirtyisivät käyttämään uuden turvallisuusstandardin mukaisia ratsastuskypäriä, joissa on sekä CEettä VG1-merkintä. – Jos lapsella on jotakin erityistä esimerkiksi oppimisvalmiuksissa tai kuulossa, leirin järjestäjän on erittäin tärkeää tietää siitä. Vanhempien kannattaa tutustua leiripaikkaan ennen ostopäätöstä ja olla rehellinen leirille lähtijän taitotasosta. 41 Ratsastusleirien järjestäjät korjanneet turvallisuuspuutteita Leirille lähtevän Leirille lähtevän ratsastajan ratsastajan taitotasosta pitää taitotasosta pitää olla rehellinen. Leirikirjeessä kannattaa muistuttaa siitä, että leiriläiset päivittäisivät omat kypäränsä säännöllisesti uusiin. Leirille lähtevän ratsastajan taitotasosta pitää olla rehellinen. Jos aloittelija osallistuu taidoilleen liian vaativalle leirille, kasvaa onnettomuusriski. Riittävän valvojamäärän lisäksi valvojilla pitää olla ymmärrys siitä, miten hätätilanteessa toimitaan
42
43 . Hyvää Joulua!
Tätä kautta Ratsastajainliitto on vakuuttanut noin 400 tallia ja 500 seuraa sekä noin 46 000 ratsastuksen harrastajaa. Kuva: SRL/Sonja Holma. Kaikki liiton jäsenseurat ovat vakuutusten piirissä ja tapaturmavakuutus on ratsastajille seuran jäsenetu. Tätä kautta Ratsastajainliitto on vakuuttanut noin 400 tallia ja 500 seuraa sekä noin 46 000 ratsastuksen harrastajaa. Ratsastajainliiton talleissa jokaisella säännöllisesti ratsastavalla tulee olla seuran jäsenyys tai Green Card/ Green Card Plus -vakuutuslisenssi. Teksti: Juhani Karvonen Tapaturmavakuutus sisältyy Ratsastajainliiton jäsenseurojen henkilöjäsenten jäsenmaksuun. 44 R atsastajainliitolla (SRL) on seurojen jäsenten tapaturmavakuutuksen lisäksi kattavat vastuuvakuutukset jäsenetuna kaikille jäsentalleilleen ja -seuroilleen. Vastuuvakuutus sisältyy seurojen ja tallien SRL-jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin. Liiton tapaturmavakuutus kattaa myös liiton Ratsastajainliitto pyrkii pitämään lajin mahdollisimman turvallisena Harrastaja on vakuutettu jäsenedun kautta Ratsastus on turvallinen harrastus. Tapaturmavakuutus sisältyy Ratsastajainliiton jäsenseurojen henkilöjäsenten jäsenmaksuun. Kuva Korpikylän Kartanon Ratsastuskeskuksesta. Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenet ja jäsentalleilla ratsastavat ratsastajat ovat vakuutettuja
Myös kaikki liittoon kuuluvat valmentajat on vastuuvakuutettu. Lisävakuutus korvaa myös varusteita Tapaturmavakuutuksen vapaaehtoisella lisävakuutuksella harrastaja voi vakuuttaa myös varusteitaan. Jos sen sijaan ei vakuutus korvaa housuja. Hevosen karatessa ja kenties joutuessa kolariin ajoneuvon kanssa, vastuuvakuutus korvaa autoilijan vahingon, mikäli vahinko katsotaan tuottamukselliseksi. – Esimerkiksi rikkoontunut kypärä sisältyy vakuutukseen paremmilla ehdoilla kuin perusvakuutuksessa. kun hevonen saavuttaa 24 vuoden iän. LemmikkiHelpin ja TerveysHelpin sekä äskettäin kaikille asiakkaille avatun Elämänturva-applikaation. Liiton kautta voi hankkia vapaaehtoisen lisävakuutuksen, jolla saa paremmat edut. Hevosten määrä vaikuttaa usein vakuutusturvaan J okainen hevonen on omistajalleen tärkeä. Seurojen jäsenedut ovat lisääntyneet ja parantuneet ja täten houkuttelevat ratsastajia liittymään seuroihin Green Card-lisenssin sijaan. Monet perheet vakuuttavat tämän lisäksi perheen lapset erilaisilla omilla sairauskuluvakuutuksilla. . Jo pelkkä hevosen hankinta on useimmille suuri investointi ja lisäksi hevosen ylläpito syö reilusti omistajan kukkaroa. Green Card-tuotteet ovat antaneet vakuutusturvan esimerkiksi siinä tilanteessa, että lähialueelta ei löydy sopivaa ratsastusseuraa. – Vastuuvakuutus korvaa esimerkiksi hevosen kolmannelle osapuolelle aiheuttamat vahingot. vaatteen. Eläinlääkärikulujen tiedetään helposti nousevan useisiin satoihin ja tuhansiinkin euroihin. Jos sen sijaan lääkäri joutuu vaikkapa leikkaamaan housuja tutkiakseen potilasta, vakuutus korvaa vaatteen. Green Cardin hinta on tällä hetkellä 34 euroa ja Green Card Plus -lisenssin hinta on 64 euroa. Liiton tapaturmavakuutuksen kautta korvattavia tapauksia sattuu vuodessa reilu 1 000, mikä on melko vähän suhteutettuna 46 000 äsenen ja satunnaisratsastajan yhteismäärään. Yleisimmillään hevonen vakuutetaan Henkivakuutuksella, Suppealla tai Laajalla eläinlääkärikuluvakuutuksella ja Hevosen vastuuvakuutuksella. – Koska nykypäivän kuluttaja on hyvin tietoinen riskeistä ja kulujen suuruudesta, haluaa valtaosa kuluttajista varautua huomiseen ottamalla hevoselleen vakuutuksen, sanoo asiantuntija Raisa Tarola LähiTapiolasta. Hevosen tiedetään olevan herkkä eläin, joka voi sairastua vakavasti hyvinkin pienistä tekijöistä johtuen. Liitolla on noin 400 jäsentallia, joiden kautta on otettu vastuuvakuutus liittyen hevostoimintoihin. Jos ratsastajan housuihin tulee reikä, ei vakuutus korvaa housuja. Vastuuvakuutuksen soveltamisalaan kuuluvat myös vahingot, joissa hevonen sattuu yksin ollessaan tai kilpailutilanteessa potkaisemaan toista hevosta, ihmistä tai esinettä. Vakuutettujen määrä on laskenut samassa suhteessa kuin seurojen jäsenmäärätkin ovat viime vuosina tippuneet. – Se, onko hevoselle valittu Suppea vai Laaja eläinlääkärikuluvakuutus riippuu useimmiten siitä, montako hevosta kyseisellä hevosenomistajalla on. – Green Card-tuotteet lanseerattiin aikanaan ikään kuin sisäänheittotuotteeksi ja ne muuttuvat lähitulevaisuudessa, kun liitto kehittää seuroille ja heidän jäsenilleen sähköisiä jäsenpalveluita, sanoo Siltala. Suomen Ratsastajainliiton ja LähiTapiolan yhteistyö tuo ratsastajien käyttöön myös muita LähiTapiolan palveluita jäsenetuina, mm. Tapaturmavakuutuksista maksettavat korvaukset ovat lähinnä lääkärissäkäyntiin liittyviä kustannuksia, isompia vahinkoja sattuu onneksi aika harvoin, sanoo Sari Siltala Suomen Ratsastajainliitosta. jäsentalleilla satunnaisesti ratsastusta kokeilevat harrastajat. Usein omistajan ainoa tai muutama. Hevonen halutaan vakuuttaa hyvin eläinlääkärikulujen ”pelossa” – Jos ratsastajan housuihin tulee reikä, – Jos ratsastajan housuihin tulee reikä, ei vakuutus korvaa housuja. Talleilla pakollinen vakuutus SRL:n jäsentalleille pakollinen vakuutus on yritysliiketoiminnan toiminnallisiin vastuisiin kuuluva vastuuvakuutus. Green Card-lisenssi on lähinnä vakuutuslisenssi ja Green Card Plus sisältää vakuutuksen lisäksi Hippos-lehden vuosikerran. Talleilla ja seuroissa työskentelevät vapaaehtoiset ja vaikka taluttamisessa avustavat lasten vanhemmat on vakuutettu liiton ryhmätapaturmavakuutuksella. –Talleilla on oma tapaturmavakuutus henkilökunnalleen ja liiton kautta ryhmätapaturmavakuutus aktiivija satunnaisharrastelijoille. Jos sen sijaan lääkäri joutuu vaikkapa leikkaamaan housuja lääkäri joutuu vaikkapa leikkaamaan housuja tutkiakseen potilasta, vakuutus korvaa tutkiakseen potilasta, vakuutus korvaa vaatteen. – Parhaimpina vuosina vuosikymmenen vaihteessa Green Card-asiakkaita oli noin 5 000, mutta nyt heitä on kolmisen tuhatta. Henkivakuutusmäärä laskee hevosen vanhetessa ja päättyy. 45
Sikiökin voidaan vakuuttaa Suuremmat talliyritykset vakuuttavat usein arvokkaimmat hevosensa mahdollisimman laajalla turvalla ja lopuille hevosille otetaan monesti vain henkivakuutus ja vastuuvakuutus. Valittavana on Henkivakuutus, Suppea tai Laaja eläinlääkärikuluvakuutus ja Hevosen vastuuvakuutus. Hevosen voi vakuuttaa niin kauan kun se on alle 16-vuotias ja Eläinlääkärikuluvakuutus sekä Vastuuvakuutus voidaan pitää voimassa hevosen loppuelämän ajan. hevonen vakuutetaan mahdollisimman laajasti. Vakuutus korvaa myös hevosen katoamisen jos se on tapahtunut Suomessa. LähiTapiolan hevosvakuutukset on tarkoitettu kaikille hevosille käyttötarkoituksesta riippumatta. – Henkivakuutusmäärä laskee hevosen vanhetessa ja päättyy. Sikiöja varsavakuutuksesta korvataan muun muassa vasta-ainepuutoksesta, varsahalvauksesta ja napatulehduksesta aiheutuneita eläinlääkärikuluja. – Jotkut suuret talliyritykset ovat myös päätyneet vakuuttamaan hevosensa vain ”ihan pahimman” eli tallipalon varalta Hevosryhmän henkivakuutuksella. Hevosen vakuuttaminen ei ole ihan halpaa, minkä takia moni useamman hevosen omistaja tyytyy ottamaan itse isomman riskin hevosen eläinlääkärikuluihin liittyen ja valitsee hevosilleen suppean eläinlääkärikuluvakuutuksen. Henkivakuutus korvaa hevosen arvon, kun hevonen on kuollut tai kun se on sairastunut tai vahingoittunut tapaturmaisesti niin pahoin, että se on välttämättä lopetettava. Hevosen lisäksi asiakas vakuuttaa LähiTapiolassa hevosen sikiön, kun aikaa viimeisestä astutuksesta on kulunut vähintään kuusi ja enintään yhdeksän kuukautta. kun hevonen saavuttaa 24 vuoden iän. – Laaja eläinlääkärikuluvakuutus korvaa sairauden ja tapaturman seurauksena syntyneitä eläinlääkärikuluja esimerkiksi haavavammat, tapaturmaiset – Jotkut suuret talliyritykset ovat myös – Jotkut suuret talliyritykset ovat myös päätyneet vakuuttamaan hevosensa vain päätyneet vakuuttamaan hevosensa vain ”ihan pahimman” eli tallipalon varalta ”ihan pahimman” eli tallipalon varalta Hevosryhmän henkivakuutuksella. Eläinlääkärikulut korvataan laajasti Suppea eläinlääkärikuluvakuutus korvaa ainoastaan akuutista ähkystä, ruokatorven tukkeumasta, tapaturmaisesta haavavammasta tai luunmurtumasta aiheutuneita eläinlääkärikuluja. 46 Sikiöja varsavakuutus on voimassa varsan 30 ensimmäisen elinvuorokauden ajan. – Vakuutuksen voi saada ratsu, ravuri, valjakkohevonen, kilpahevonen, harrastehevonen tai minkä muun käyttötarkoituksen omaava hevonen tahansa Hevosvakuutuksista korvataan vahinkoja samalla tavalla jokaiselle hevoselle omistajan valitseman vakuutusturvan laajuuden mukaisesti, hevosen iästä tai käyttösuuntauksesta riippumatta. Tähän vakuutukseen ei kuitenkaan pysty liittämään muita vakuutuksia, ei esimerkiksi Hevosen vastuuvakuutusta. Vakuutuksen voi saada jo reilun viikon ikäisenä Hevosen voi vakuuttaa LähiTapiolassa, kun se on saavuttanut 10 vuorokauden iän. – Sikiöja varsavakuutus on voimassa varsan 30 ensimmäisen elinvuorokauden ajan ja vakuutus korvaisi sikiön menetyksen, kuolleena syntyneen varsan tai ennen 30 vuorokaden ikää kuolleen tai lopetetun varsan vakuutusarvon ja lisäksi korvataan varsan eläinlääkärikuluja 1 000 euroon asti Hevosen laajan eläinlääkärikuluvakuutuksen ehtojen mukaisesti. Hevosryhmän henkivakuutuksella.
luunmurtumat, ähky sekä ähkyn ja muiden suolisto-oireiden taustalla olevien sairauksien tutkimusja hoitokuluja, kasvainsairauksia, ihosairauksia, silmäsairauksia, akuutteja hengitystietulehduksia, käärmeen tai muun eläimen puremia tai pistoja. hevosen vanhetessa. Vastuuvakuutusten osalta uskoisin, että liiton vakuutuksen kattavat vahingot aika pitkälle, enkä ole mitään ylimääräisiä vastuuvakuutuksia juurikaan ottanut, sanoo Varenti. Henkilökunta tuntee hevoset ja pystyy ennaltaehkäisemään asioita. – Ruotsissa on käsittääkseni mahdollisuus saada vakuutus ennaltaehkäisyyn. Hevosen vastuuvakuutus korvaa hevosen ulkopuoliselle aiheuttaman henkilötai esinevahingon. Tallihevoset vakuutettu minimaalisesti Aulangon Ratsastustallin Krista Nieminen on yksi niistä työntekijöistä, jotka osaavat katsoa hevosen vointia ennaltaehkäisevästi. Yleisimmistä hevosten sairauksista tai vammoista Hevosen Henkija eläinlääkärikuluvakuutukset eivät korvaa eläinlääkärikuluja, kun syy on esimerkiksi ontumaa aiheuttava tukija lii. Varenti ei pidä esimerkiksi eläinlääkärivakuutusta tarpeellisena, jos hevosia on runsaasti. Raportointi voi ratkaista sen, onko päätös kielteinen vai myönteinen. Yksittäisen hevosen omistajalle eläinlääkärivakuutus voi olla hyvinkin tarpeen, koska ähkyleikkaus voi maksaa aika paljon. Tyypillisimmistä LähiTapiolan Hevosen laajasta eläinlääkärikuluvakuutuksesta korvattavista kuluista ovat ähky ja erilaiset akuutit vatsaja suolisto-oireet, hiekkakertymän tai mahahaavan tutkimuskulut, tapaturmaiset luunmurtumat ja murtuman epäilyt, haavavammat, hengitystieinfektiot, erilaiset silmävammat ja –sairaudet, ihosairaudet sekä kesäihottuma, erilaiset kavion sairaudetja vammat, kaviopaise ja kaviokuume. – Eläinlääkärivakuutukset tulisivat maksamaan luultavasti enemmän kuin lääkärissä käynnit. Eläinlääkärivakuutus käy liian kalliiksi – Henkivakuutus– Henkivakuutusmäärä laskee määrä laskee hevosen vanhetessa. . Suomessa vakuuttaminen liittyy aina sairauden hoitoon. 47 . – Vakuutus korvaa esimerkiksi vahingon jonka hevonen aiheuttaa päästessään irti ja juostessaan naapurin pihamaalle murjoen naapurin skootteria tai vaikka kasvihuonetta. Hämeenlinnalaisen Aulangon Ratsastustallin omistajaSalla Varentin hevoset on vakuutettu Ratsastajainliiton vakuutuksilla. – Eläinlääkärivakuutukset tulisivat maksamaan luultavasti enemmän kuin lääkärissä käynnit, arvelee Salla Varenti. Vakuutus voi korvata, jos omistaja vie hevosensa ennakkotarkastukseen. – Hevoskohtaiset vakuutukset ovat aika minimaaliset. Vakuutus korvaisi myös vahingon, joka aiheutuisi kuljettaessa tien laitaa.Hevosen hermostuessa se vahingoittaisi ohi ajavaa autoa, mopoa, polkupyörää, koiraa, ihmistä tai muuta omaisuutta. Varenti pitää ammattitaitoista tallihenkilökuntaa tärkeänä osana ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi ähkyä esiintyy omilla hevosillani hyvin vähän. Tallissa on kaikkiaan nelisenkymmentä hevosta. kuntaelimen sairaus tai vamma, jännetai nivelsidevamma, niveltulehdus, mahahaavan lääkitys tai krooninen hengitystiesairaus. Tuntihevoset ovat yleisesti ottaen hyvin terveitä, koska niiden elinolot ovat hyvin tasaiset. – Esimerkiksi vuonna 2018 on hevosvakuutuksista maksettu vakuutuskorvauksia lähes kolmen miljoonan euron edestä. Itselläni on ainakin se käsitys, että vakuutuspäätöksessä on olennaista raportointi. LähiTapiolassa on tällä hetkellä vakuutettuna noin 15 000 hevosta
Kuvat: Koulutuskeskus Salpaus opettaja Tarja Mattsson kertoo koulutuksen lisäävän hevosalan osaajien mahdollisuuksia työskennellä hevosavusteisesti eri asiakasryhmien parissa, tavoitteellisesti ja ammattimaisesti. Koulutuskeskus Salpauksessa ensimmäinen tutkintotavoitteinen hevospalveluiden tuottajien opetus käynnistyi syyskuussa 2018. – Osalla opiskelijoista on jo ennestään jokin sosiaalija terveysalan tutkinto, ja he haluavat täydentää osaamistaan hevosavusteisesta työskentelystä. ?. Koulutuksen tavoitteena on valmistaa opiskelijaa suorittamaan näytöillä hevostalouden ammattitutkinto, jonka jälkeen hänellä on valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä tuottaen hevosavusteisia palveluita. Tuolloin yhdeksi osaamisalaksi nousi hevospalveluiden tuottajat, eli hevosavusteisen toiminnan osaajat. Koulutuskeskus Salpaus, Hyvinvointipalveluita hevosen avulla Uusi tutkinto hevosalalle Hevostalouden uusi ammattitutkinto valmentaa hevospalveluiden tuottajaksi. Teksti: Kati Wikström . Tutkinnon suorittaneet tarjoavat hyvinvointipalveluja hevosta apuna käyttäen eri asiakasryhmille. Toisilla taas on vahva tausta hevosalalta ja he haluavat lisätä ammatillista osaamistaan esimerkiksi erityisihmisten kanssa toimimisesta hevosavusteisesti. Koulutus antaa valmiudet toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana tai työntekijänä yrityksessä, jossa työskennellään hevosavusteisesti. Opiskelijoiden aiempi osaaminen antaa siis suuntaa sekä opiskelulle että ammatilliselle tulevaisuudelle valmistumisen jälkeen, toteaa Mattsson. 48 n Koulutus H evostalouden ammattitutkinto sai lisää osaamisaloja ammatillisen koulutuksen tutkintouudistuksen myötä vuoden 2018 alussa. – Hevosavusteisen toiminnan palveluntuottajat opiskelevat luonnonvara-alan alaista hevostalouden ammattitutkintoa. Sen valintakriteereinä ovat aiempi hevostalouden perustutkinto tai osoitettavissa olevat vastaavat tiedot ja taidot sekä 18 vuoden ikä
Lisäksi perehdytään hevosavusteiseen toimintaan soveltuvan hevosen valitsemiseen ja kouluttamiseen sekä ylipäätään hevosen käyttämiseen hevosavusteisessa toiminnassa, valaisee Mattsson. – Hevosavusteisen tutkinnon osan – Hevosavusteisen tutkinnon osan näyttö suoritetaan aina opiskelijan näyttö suoritetaan aina opiskelijan omassa oppimisympäristössä, hänen omassa oppimisympäristössä, hänen asiakkaillaan ja hevosillaan. Joskus se on todellista turpaterapiaa! Koulutuskeskus Salpauksen opettaja Tarja Mattsson kertoo uuden Hevospalveluiden tuottaja-koulutuksen lisäävän hevosalan osaajien mahdollisuuksia työskennellä hevosavusteisesti eri asiakasryhmien parissa. – Hevosavusteisen tutkinnon osan näyttö suoritetaan aina opiskelijan omassa oppimisympäristössä, hänen asiakkaillaan ja hevosillaan. – Koulutus pitää sisällään kaksi pakollista tutkinnon osaa, jotka ovat Hevosten hyvinvoinnista huolehtiminen 25 osaamispisteen verran ja Hevosalan yrittäjänä toimiminen, joka on 25 osaamispisteen kokonaisuus. Lähiopetusta on joka viikko maanantaista keskiviikkoon ja itsenäistä opiskelua torstai sekä perjantai. . – Koulutuksen tavoitteena on valmistaa opiskelijaa suorittamaan näytöillä hevostalouden ammattitutkinto, kertoo Mattsson. Koulutuskeskus Salpaukseen tulee yhteydenottoja esimerkiksi ratsastuskouluyrittäjiltä, jotka työssään törmäävät erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin ja kokevat, ettei aiemmin hankittu osaaminen välttämättä aina riitä kaikkien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Tarve erityistukeen lisääntynyt Opiskelijat valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. asiakkaillaan ja hevosillaan. 49 Uusi tutkinto hevosalalle Valmennusta yrittäjyyteen Opintojen kesto määräytyy kunkin opiskelijan aiemman osaamisen ja henkilökohtaistamisen pohjalta. Oman osaamisalan opinnoissa opiskellaan teoriassa ja käytännössä hevosavusteisen palvelun tuotteistamista ja palvelukokonaisuuden laadintaa. – Hevosalan yrittäjyyteen valmentaminen on olennaista. . – Pääsääntöisesti Hevostalouden ammattitutkinnon opiskelu Koulutuskeskus Salpauksessa kestää syyskuusta kesäkuuhun, eli yhden lukuvuoden ajan, sanoo Mattsson. – Opiskelijoita mahtuu parhaimmillaan opiskelemaan yhteen ryhmään 12. Kiinnostus koulutusta kohtaan on jatkuvasti kasvamassa, kun tutkinto tulee tunnetuksi. Oman osaamisalan tutkinnon osat ovat Hevosavusteisten palvelujen tuotteistaminen 40 osp ja Hevosen käyttäminen hevosavusteisessa toiminnassa 40 osp. – Opetussuunnitelma etenee siten, että syyslukukaudella opiskellaan teoreettisemmin ja keskitytään käytännössä soveltuvien hevosten valintaan ja kouluttamiseen. Kevätlukukaudella oppilaat työskentelevät ohjaavien opettajien johdolla, tarjoten hevosavusteista toimintaa eri asiakasryhmille, jotka saapuvat paikalle eri yhteistyötahojen kautta Lahden alueelta, Mattsson kertoo. – Eri asiakasryhmien parissa on havaittu jo hienosti hevosen ominaisuudet, joihin hevosavusteinen toiminta perustuu, iloitsee Mattsson. Hevosta voidaan käyttää hyvinvointipalveluiden apuna. – Siinä opiskellaan muun muassa eri asiakasryhmien profiileja, toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Ensimmäiset kahdeksan oppilasta valmistuivat keväällä 2018. . Jokainen opiskelija laatii liiketoimintasuunnitelman liitteineen ja saa näin hyvän käsityksen siitä, miten yritys perustetaan ja mitä siihen vaaditaan. Hevosavusteinen toiminta ja tarve siihen ovat kasvussa. ?. . Tarve hevosavusteiselle toiminnalle on kasvussa. Näiden lisäksi on vielä vapaasti valittava tutkinnon osa, joka on Hevosten kouluttaminen, 20 osaamispistettä. Näytössä opiskelija osoittaa osaamisensa yksilöja ryhmäasiakkaiden kanssa työskennellen. Koulutuksen tavoitteena on valmistaa opiskelijaa suorittamaan näytöillä hevostalouden ammattitutkinto. – Hevosavusteisten palvelujen tuotteistamisen tutkinnon osassa käydään myös läpi käytännönläheisesti ja realistisesti hinnoittelua, tavoiteltavaa tulotasoa suhteessa asiakasmääriin, työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä laadullisia tekijöitä, kertoo Mattsson. – Koulutus antaa laaja-alaiset mahdollisuudet tarjota erilaisille asiakkaille ja asiakasryhmille hevosavusteista toimintaa ja erilaisia hyvinvointipalveluita, kertoo Mattsson
Toki moni opiskelee enemmän kuin minimikurssimäärän. Teksti: Kati Wikström . Valinta linjalle tapahtuu keskiarvon ja motivaatiotasoa mittaavan kirjeen sekä haastattelun perusteella. Hakuvaatimuksena perusopetuksen päättötodistuksen lukuRuoveden lukiossa eläinlääketieteellinen painotuslinja Valmennusta eläinlääkäriksi Ruoveden lukion eläinlääketieteellinen painotuslinja valmentaa jo lukioaikana eläinlääkärin opintoihin. Kuvat: Ruoveden lukio aineiden keskiarvon on oltava vähintään 8.0. Osana lukio-opintoja järjestetään eläinlääketieteellisiin opintoihin ohjaavaa ja valmentavaa opetusta. – Eläinlääketieteellisen painotuslinjan opinnot sisältyvät lukion 75 kurssiin. Käytännössä moni eläinlääketiedepainotukViikin eläinsairaalassa vierailivat Hely Mattila (vas.), Alissa Bruun, Emilia Permi, Kaisu Toivonen, Siiri Peltomäki, Sofia Saartama, Verna Marttila, Salla Hietalahti, Hilja-Maria Paananen, Vilja Lietzen ja opettaja Anu Hemming (edessä).. – Eläinlääketieteelliselle painotuslinjalle otetaan vuosittain yhteisvalinnassa 18 opiskelijaa. 50 n Koulutus R uoveden lukion rehtori Simo Sinervo kertoo lukion eläinlääketieteellisellä painotuslinjalla olevan tällä hetkellä 21 erittäin hyvää ja motivoitunutta opiskelijaa
Linjan sisältö vaikutti mielekkäältä, ja se vain lisäsi varmuuttani hakea opiskelupaikkaa. Eläinlääkärin praktiikkaharjoittelussa, joka tehdään koulupäivien ulkopuolella, opiskelijat pääsevät näkemään eläinlääkärin työn koko kirjon. – Kuullessani, että Ruovedellä on eläinlääketieteellinen linja, tiesin heti haluavani sinne opiskelemaan. – Normaalien lukioaineiden lisäksi meillä on esimerkiksi kerran viikossa eläinlääketieteen tunti, jossa käsittelemme eläinlääkärin ammattia ja eläinlääketieteen opiskelua. Erityiset laboratoriokurssit pidetään kemiassa ja biologiassa, kuten esimerkiksi veren pH-tutkimusta, proteiinien ja hiilihydraattien sekä rasvojen kemiaa ja myös lääkekemiaa. Ensimmäistä vuottaan opiskeleva Sofia Saartama kertoo aina pitäneensä eläimistä ja halunneensa lapsesta saakka eläinlääkäriksi. – Kolmen päivän kenttäkurssilla Tartossa tutustutaan isojen ja pienten eläinten eläinlääkärityöhön, tehdään pieniä laboratorioharjoituksia ja harjoitellaan tikkien ompelua sekä vieraillaan paikallisella eläintilalla. Myös ulkomailla opiskelu kiinnostaisi. Haastavinta on ollut pitkä matematiikka. Myös liikuntaa, musiikkia ja kuvaamataitoa löytyy. Näitä kursseja ovat esimerkiksi johdatus eläinlääkärin opintoihin, harjoittelut praktiikalla sekä Tarton maatalousyliopiston kenttäkurssit, Sinervo kertoo. Sofian tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole vielä ihan selkeät. Tulevaisuus eläinten parissa sella opiskeleva myös ratsastaa, sanoo Sinervo. – Tavoitteena on – Tavoitteena on perehdyttää opiskelija perehdyttää opiskelija monipuolisesti eläinmonipuolisesti eläinlääkärin ammattiin. Meillä on viikossa myös yksi ylimääräinen matematiikan tunti. Nykyään minulla on oma pieni opiskelija-asunto lähellä koulua, ja se helpottaa arkea. Näiden lisäksi opiskellaan erityisesti matematiikkaa, jossa on jatkuvasti käynnissä laskuharjoituskurssit sekä siihen kytkeytyvää soveltavien luonnontieteellisten aineiden opiskelua. – Tavoitteena on perehdyttää opiskelija monipuolisesti eläinlääkärin ammattiin sekä lisäksi tutustua tieteen tekemiseen. En ole katunut päätöstäni kertaakaan. – Näitä aineita ovat biologia, kemia ja fysiikka. – Lukion jälkeen haluaisin ammattikorkeakouluun, koska sitä kautta pystyy lukemaan eläinfysioterapeutiksi. Meillä on paljon vierailevia luennoitsijoita, esimerkiksi eläinlääkäreitä, eläintensuojeluyhdistyksien/löytöeläinkotien edustajia ja yliopistojen eri tiedekuntien edustajia. Mukana tutustumassa Vilja Lietzen (vas.), Alissa Bruun, Hilja-Maria Paananen, Sofia Saartama, Verna Marttila, Siiri Peltomäki, Hely Mattila, Kaisu Toivonen, Emilia Permi ja Salla Hietalahti. Kurssi koostuu eläinlääkärin työn seuraamisesta viikon ajan joko koulun yhteistyöeläinlääkärin tai esimerkiksi opiskelijan oman kotipaikkakunnan eläinlääkärin kanssa. Olen kiinnostunut eläimistä ja eläinlääkärin ammatti vaikuttaa juuri sellaiselta, jota tulevaisuudessa haluan tehdä. Kaikkein kiinnostavinta on ollut vierailu Helsingin yliopistolliseen eläinsairaalaan. – Lukion jälkeen aion hakea Helsinkiin tai Viroon Tarttoon opiskelemaan eläinlääketiedettä, summaa Marttila. – Tällä hetkellä opintojaksossani on äidinkieltä, ruotsia, matematiikkaa, fysiikkaa, eläinlääketieteen tunteja ja laskutunteja. – Vierailu Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vahvisti haluani toimia eläinfysioterapeuttina. Kiinnostavimpia tunteja mielestäni ovat eläinlääketieteen tunnit, sillä niillä tunneilla tehdään kaikkea erilaista ja kivoja vierailujakin on tiedossa. lääkärin ammattiin.. Kurkistuskursseja käytäntöön Koulutukseen sisältyy runsaasti eläinlääketieteelliseen työhön painottuvia opintoja. – Mutta kyllä siitäkin selviää, hymyilee Sofia. Ruoveden lukion rehtori Simo Sinervo kertoo opiskelun sisältävän paljon käytännön harjoittelua, muun muassa eläinlääkärin praktiikalla ja Tarton maatalousyliopistossa. 51 Valmennusta eläinlääkäriksi Hevosmallin tutkiminen kiinnostaa Salla Hietalahtea (ylimmäinen), Verna Marttilaa ja Sofia Saartamaa. . . – Olen Mäntästä kotoisin, ja kuljin alussa koulumatkat bussilla. Tarton maatalousyliopiston eläinlääketieteen opiskelijat opastavat lukiolaisiamme ja kertovat opiskelusta Tartossa. Opiskelemaan Tarttoon tai Helsinkiin Ruovedellä asuva Verna Marttila kokee eläinlääketieteellisen opintolinjan sopivan itselleen mainiosti. – Lisäksi järjestämme mahdollisiin pääsykokeisiin valmentavia kursseja tarpeen mukaan, korostaa Sinervo. – Opiskeluun sisältyy muun muassa niin sanottuja kurkistuskursseja käytännön työhön. Viikin eläinsairaalassa perehdyttiin muun muassa eläinfysioterapeutin hoitotilaan. – Olen aina halunnut eläinlääkäriksi, koska siinä saa olla eläinten kanssa tekemisissä
Solusta löytyy eteinen, vessa ja suihku, pieni olohuonekeittiö ja kaksi erillistä huonetta. Sain nähdä, että mitä enemmän oli innostusta tehdä erilaisia asioita, sitä enemmän tuli myös eteen mahdollisuuksia. 52 Olen pian 18-vuotias Silja Isosaari ja kerron omasta, melkein jo kolmivuotisesta ajastani ratsastuslukiolaisena. ’Ylimmässä’ rivitaloista on kaksi neljän soluasuntoa, joista toisessa olen asunut viimeiset puolitoista vuotta kavereideni kanssa. Lukion Peda.net-sivuilta ja ratsutallin sivuilta selvisi, että Ruhalassa, noin 500 metrin päässä tallista, sijaitsevat opiskelija-asuntolat, joista ulkopaikkakunnilta tulevat saavat hakea joko kahden tai neljän hengen soluasuntoon asumaan. . Asuntola sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Ruoveden keskustasta Orivedelle päin. Olen kotoisin Alajärveltä etelä-Pohjanmaalta ja ennen yhteishakua uskoin hakevani Ypäjän hevosopistoon opiskelemaan, mutta kun sain tietää, että Pirkanmaalla, Ruovedellä voisi lukion syventäviä kursseja suorittaa ratsastamalla ja hevosteorioita opiskelemalla yhteensä 12, muuttui mieleni suhteellisen nopeasti. M inulla oli aikaisempaa kokemusta ja lisäksi suuri kiinnostus hevosten hoitoa ja ratsastusta kohtaan, halu oppia uutta, utelias ja avoin luonne uusille asioille sekä asemani ulkopaikkakuntalaisena. Kesäloman alkupuolella saapui kotiin sitten hyväksymiskirje ja ensimmäisen kurssin oppikirjalista. Asuntohakemus meni läpi ja pääsin ensimmäiseksi vuodeksi asumaan kolmesta rivitalosta ’alimpaan’, jossa on kahden hengen soluasuntoja ja yhteiset tilat, joista löytyvät pyykkikoneet, kuivaushuone, kaapit hevostavaroille ja sauna. Elämää Ruoveden ratsastuslukiossa Silja Isosaari on tyytyväinen ratkaisuunsa lähteä opiskelemaan Ruoveden ratsastuslukioon. Täältä kämpästä löytyy samat asiat kuin kahden soluistakin, mutta vessoja on kaksi ja pyykkikoneet sekä sauna löytyvät kämpästä yhteisten tilojen sijaan. Kävikin sitten niin, että yhteishaussa laitoin ainoiksi hakupaikoiksi Ruoveden lukion ratsastuslinjan sekä kotipaikkakuntani lukion. Asumaan asuntolan soluihin Kirjeen saapumisen jälkeen alkoi asuntohakemuksen täyttäminen. Keskimmäinen rivitaloasunnoista on täysin samanlainen, kuin äsken kuvailemani. KOULUTUS Senni Tanttari kuuntelee tarkasti opettajan ohjeita.. Useimpien solujen ikkunoista näkyy ihanasti joko kesälaitumelle tai ratsastuskentälle
53
Jos jotain ongelmia on tullut, on aina voinut luottaa siihen, että tiivishenkisessä asumisympäristössä sekä kaverit, naapurit että nelijalkaiset kanssaeläjät auttavat selviämään tilanteesta kuin tilanteesta. hevosia. Kaikkien kokemukset ovat tietenkin erilaisia, mutta tällainen on tiivistettynä ollut omani. Joskus kouluhommat jäävät viime tippaan ja stressitasot nousevat hetkeksi pilviin. Ratsastustuntien lisäksi kävin etenkin kahden ensimmäisen vuoden ajan ratsastamassa tallilla olevan liikutuslistan hevosia, kuntoutin saikulta palaavia tuntihevosia, hoidin välillä kaverien hevosia ja liikutin muita yksityisiä hevosia. Koulussa lähdin mukaan opiskelijakunnan toimintaan, pääsin tekemään lyhytelokuvaa, sain järjestettyä itselleni ja muille uusia liikuntamahdollisuuksia. Nämä ei-niin-hyvät kokemukset kuitenkin antavat paljon sijaa hyville, uusille ja hienoille kokemuksille, joita kertyy ajan mittaan. Asuntolassa asuminen maksaa 230 euroa kuukaudessa. Suoritettava laji riippuu siitä, mikä jakso on meneillään. Jälkimmäinen ensin: asuminen, kyydit koululle, ruokakustannukset, oppimateriaalikustannukset jne. Mielestäni tein oikean päätöksen lähtiessäni kokeilemaan tätä koulua, sillä olen saanut paljon mahtavia ystäviä, hienoja mahdollisuuksia ja oppinut tekemään päätöksiä itsenäisesti. Tallilla tuli erityisesti viikonloppuisin vietettyä paljon aikaa muiden ratsastajien ja tallilaisten kanssa. Kahden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on vuorotellen esteja koulujaksoja. Ratsastajien keskuudessa suosittuja puheenaiheita ovat ratsastustunnit, joita koulun puolesta (maksuttomasti) on kahdesti viikossa. Sain nähdä, että mitä enemmän innostusta oli tehdä erilaisia asioita, sitä enemmän tuli myös eteen mahdollisuuksia tehdä asioita – tallin lisäksi myös muualla. Joskus Kuntoutin saikulta Kuntoutin saikulta palaavia tuntihevosia, palaavia tuntihevosia, hoidin välillä kaverien hoidin välillä kaverien hevosia ja liikutin hevosia ja liikutin muita yksityisiä muita yksityisiä hevosia. . Välikokeet ovat pienimuotoiset estetai koulukilpailut, jotka toimivat tavallaan kokeina ratsastuksessa. Esteitä ei ole pakko hypätä, jollei tahdo. Ratsastustunteja ja välikokeita Kun nämä kaikki asiat oli saatu selvitettyä ja olin jo muuttanut Ruovedelle, oli uuden koulun aloittaminen aika jännittävää. Asuntolanvalvojaan on myös saanut ottaa yhteyttä. Jos kuitenkin asennoituu hyvin, ei tule olemaan mitään ongelmaa. Abeilla on viikossa yksi esteja yksi koulutunti, joten he osallistuvat kummankin lajin osalta välikokeisiin. Tunnit ja välikokeet ratsastetaan pääasiassa ratsutallin tuntihevosilla – tästä poikkeuksena ne, jotka tuovat oman hevosen mukanaan. Minun tapauksessani kävi juuri näin. En tuntenut alussa ketään, joten uusiin ihmisiin oli tutustuttava joka paikassa. Jos ei puhuta tunneista, puhutaan ennen koeviikkoa järjestettävistä välikokeista. Jos kaverit tuovat omia hevosia mukanaan, avautuu opiskelijatovereille mahdollisuuksia päästä hoitamaan ja ratsastamaan lisää hevosia. Kaupassa käyminen hoituu koulupäivän jälkeen ja siihen kuluu ruokavaliosta riippuen jonkinmoinen summa. KOULUTUS. Oman kokemukseni mukaan olen selvinnyt asumisesta ja opiskelusta täällä erittäin hyvin. Ennen kesälomaa on kenttävälikokeet, jolloin kolmen päivän aikana ratsastetaan arvosteltavat koulu-, maastoesteja esteradat. Kustannuksiin voi hakea Kelalta yleistä asumistukea, opintotukea ja oppimateriaalilisää. Mitä omaan vastuun kantamiseen tulee, on se tietysti jokaisen itse määriteltävissä oleva seikka. Koulua varten hankittavat välineet puolestaan maksavat esimerkiksi kirjojen hankintatavoista riippuen vaihtelevasti. Tästä oli paljonkin hyötyä, sillä koulussa oli helppo mennä juttelemaan muiden hevosihmisten kanssa. Innostus avaa mahdollisuuksia Olen päässyt tekemään tallihommia, toimimaan kisahoitajana ja käymään Ypäjällä. Joskus bussiaikataulut tuottavat päänvaivaa opiskelijoille, joilla on pitkiä tai vastavuoroisesti lyhyitä päiviä. Jos ei ole omaa menopeliä, koulumatka taittuu bussilla tai kaverin kyydillä. 54 Moni opiskelija tuo mukanaan oman hevosensa, kuten Matilda Rentto Bobon. Painetut kurssikirjat voi ostaa uutena tai käytettynä ja niitä voi vuokrata tai lainata erilaisilla summilla. Itselläni on koulun kautta hankittu HP:n läppäri kolmen vuoden leasing-sopimuksella, joka maksoi 50 euroa. Matkalla ratsastustunnille. hermot eivät kestä jatkuvasti tehtäviä päätöksiä ja tekisi mieli vain valittaa kaikesta, mikä ei ole mennyt täysin oman tahdon mukaan. Vastuu kaikista omista asioista Ennen muuttoa mietitytti luonnollisesti moni asia, suurimpina kenties vastuun kantaminen kaikista omista asioista ja elämisen kustannukset. Digikirjat maksavat pääasiallisesti 10-20 euroa kappale. Elämä ei ole kuitenkaan aina yhtä ruusuilla tanssimista, vaan mukaan mahtuu myös niitä huonompia päiviä. Hintaan kuuluu vesi, sähkö ja netti, joten hinta pysyy kiinteänä koko ajan. Silloin toinen tunti ratsastetaan nuorempien opiskelijoiden koulutunnilla. Bussimatka yhteen suuntaan maksaa kaksu euroa, mutta jos kaverin kyydillä menee, sovitaan kyytimaksuista erikseen. Näiden lisäksi olen myös päässyt lähtemään ulkomaille vaihtoon (Saksaan ja Portugaliin) ja kirjoittamaan tätä
Matkalla ratsastustunnille. Opiston eri opintolinjoilla voi opiskella monipuolisesti taideaineita, hyvinvointia, liikuntaa, musiikkia, hierontaa, radiotoimittamista ja perusopintoaineita. Kurssiin kuuluu myös itsenäistä opiskelua kurssiviikonloppujen välillä muun muassa hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. Koulutus alkaa lähiopetusjaksoilla perjantaisin klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. 55 Opiston kartanomainen päärakennus loistaa kuin majakka peltomeressä. Kauhajoen opistolla on järjestetty hevoshierontakoulutusta yli Hanki valmiudet hevostai koirahierojana toimimiseen, omien hevosten sekä koirien täysipainoiseen hoitoon sekä valmiuden alan jatkokoulutukseen. Joka lähiopetusviikonloppu käydään yhteistyötalleilla opettelemassa käytännön hierontaa. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana. Koulutus alkaa perjantaisin kello 18 ja päättyy sunnuntaina kello 16, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. Kouluttajana toimii urheilu/ hevoshieroja Markku Pätsi sekä vierailevina luennoitsijana Johanna Sianoja rakenteesta, Jyri Hellevuo kengityksestä sekä eläinlääkärinä Jaana Tainio. Hevoshierotakoulutuksessa opitaan muun muassa hevosen anatomiaa, fysikaalisia hoitoja, kuntoutusta ja kengityksen merkitystä. Monimuotoisesti työn ohessa hevoshierojaksi K auhajoen opisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja sen jylhä kartanomainen päärakennus loistaa kuin majakka peltomeressä. Koirahierontakurssilla on mahdollisuus ottaa oma koira mukaan lähijaksoille. HEVOSHIERONTAKOULUTUS 2020 KOIRAHIERONTAKOULUTUS 2020 Lähiopetusjaksoja on seitsemän, joiden välillä opiskelija tekee hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. ?. Opiskele hevoshierojaksi tai koirahierojaksi monimuotoisesti vaikkapa oman työn ohella! Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Suosituimmat kurssit ovat hevosja koirahierontakoulutus, yrttihoitajakoulutus, Kalevalainen jäsenkorjauskoulutus, Intialainen kasvoja päähierontakoulutus, akupainantakurssit sekä koirien jäsenkorjauskoulutus. Kauhajoen opisto on 94 vuotta toiminut kansanopisto, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Seinäjoelta etelään. Haku on käynnissä kotisivuillamme www.keo.. työskenteleville. Valinnan edellytyksiä on 18 vuoden ikä, kiinnostuneisuus alaa ja palveluammattia kohtaan sekä aikaisempi työtai harrastuskokemukset. Viikonloppuisin opistolla kokoontuu puolestaan monipuolinen kurssitoiminta. Hevoshierontakoulutus on monimuoto-opiskelua ja se käsittää yhteensä seitsemän lähiopetusviikonloppua. Koulutus sopii Koulutus sopii myös täydennysmyös täydennyskoulutuksena koulutuksena eläinten kanssa eläinten kanssa työskenteleville. Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Kauhajoen opistolla on laaja koulutustarjonta opintolinjoista monimuoto-opiskeluun ja lyhytkursseihin. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana. Opintojen laajuus on 25 op. 15 vuotta. Sopii myös osaamisen täydennykseksi 25 op:n Hevoshierontakoulutus antaa valmiudet hevoshierojana toimimiseen, omien hevosten täysipainoiseen hoitoon sekä alan jatkokoulutukseen. Seuraavat koulutukset alkavat kevättalvella 2020
– Samalla syntyy soveltavaa tutkimusta ja tuloksia tuotteistetaan alan hyödyksi. – Tarjoamme korkealaatuista koulutusta. KOULUTUS. Harjun oppimiskeskus on aloittanut myös tutkimushankkeen hevosalan koulutusja tutkimuskeskuksen (Equestrian Education and Research Center Finland, EERCF) kehittämiseksi. omaksuminen. Rehtori Mika Palosaran mielestä aktiivipihatto tarjoaa opiskelijoille mallia myös uudenlaisesta ajattelusta ja yrittäjyydestä. Luvassa on seminaareja, valmennustoimintaa ja opiskelijoille mielenkiintoisia opintopolkuja, kuvailee Palosara. Tavoitteena on, että hevosalan koulutusja tutkimuskeskus kehittyy kansainvälisesti ainutlaatuiseksi keskukseksi, joka tekee yhteistyötä hevosalan johtavien tutkijoiden kanssa ja jakaa tutkittua tietoa käytännön työhön. – Koulutustarjontaa on jatkuvasti kehitetty tarpeisiin vastaten. Samalla avautui täysin uudenlainen oppimisympäristö alalle. Hankkeen myötä syntynee myös kansainvälistä tutkimustyö-, oppilas-, opettajaja tutkijavaihtoa. Tutkimuskeskus keskittyy ratsastajan ja hevosen fyysisen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tutkimiseen, uuteen valmennusteknologiaan ja sen hyödyntämiseen sekä hevosen että ratsastajan taitojen kehittämisessä ja hevosten hyvinvoinnin edistämisessä. Siihen kuuluu myös ennakkoluuloton, uusien toimintatapojen tutkiminen ja Harjun oppimiskeskus haluaa kasvattaa edelläkävijöitä Ainutlaatuinen oppimisympäristö aktiivipihatossa Harjun oppimiskeskuksessa otettiin käyttöön ensimmäisenä hevosalan oppilaitoksena Suomessa aktiivipihatto. 56 A ktiivipihatto mahdollistaa hevosille luonnollisen, lajityypillisen jatkuvan liikkumisen ja elämisen laumassa. Haluamme oppilaitoksena kasvattaa edelläkävijöitä, sanoo rehtori Mika Palosara. Keskus mahdollistaa myös innovatiivisen ja kansainvälisen yritysyhteistyön. Viime vuosina koulutusaloja on taas lisätty ja investoitu rohkeasti ajanmukaisiin ja laadukkaisiin oppimisympäristöihin. Aloja lisätty ja ympäristöjä kehitetty Vuosituhannen vaihteessa Virolahden Ravijoella sijaitsevassa Harjun oppimiskeskuksessa suuntauduttiin strategisesti hevosalan koulutukseen
Harjun oppimiskeskuksessa ja Virolahden lukiossa on myös mahdollista suorittaa hevosurheilupainotteinen lukio. Kuva: Jarno Koivula Viipurintie 50 • 49980 Ravijoki • puh. Hevosille ympärivuotinen oleilu ulkoilmassa on luonnollista. 57 Oppilaitoksen Euroopasta ja kotimaan yksityisilta aktiivipihatoilta saaman tiedon mukaan aktiivipihattoympäristö on lisännyt hevosten hyvinvointia fyysisesti sekä kokonaisvaltaisesti lisääntyneiden virikkeiden myötä. Tänä päivänä Harjun oppimiskeskus tarjoaa hevostalouden, luontoja ympäristöalan, maaja metsätalouden sekä puutarha-alan ammatillista koulutusta ja matkailupalveluita. Hevosalalla on mahdollista suorittaa hevostalouden perustutkinto ja valmistua hevostenhoitajaksi ja ratsastuksen ohjaajaksi. Harjun oppimiskeskus on tarjonnut korkealaatuista koulutusta jo 130 vuotta. Opetusta tukee Suomen ensimmäinen esteratsastussimulaattori. . . 05 229 5500 HAE opiskelemaan! HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO hevostenhoitaja ratsastuksenohjaaja HEVOSTALOUDEN AMMATTITUTKINTO ratsastuksenopettaja kengittäjä valjasseppä HEVOSURHEILULUKIO lukio-opinnot Virolahden lukiossa hevosiin ja ratsastukseen liittyvät opinnot Harjun oppimiskeskuksessa Monipuolista koulutusta upeassa ympäristössä ja jatkuva haku! harjunopk.fi Harjun oppimiskeskuksessa panostetaan oppimisympäristöihin. Ammattitutkinnon suorittajat voivat valmistua ratsastuksenopettajiksi ja kengittäjiksi. Uuden kehittämishankkeen päätavoitteena on hevosten hyvinvoinnin ja hevosalan sekä hevosurheilun asiantuntijuuden kehittyminen tutkimustiedon ja siihen perustuvan koulutuksen avulla. ?
Hyvin koulutettu hevonen haluaa olla ihmisen kanssa ja seuraa ilman varusteitakin. Siedätysharjoituksia. Hevostaito Akatemia järjestää hevostaitokoulutuksia, joissa opetetaan muun muassa hevosen käsittelyja koulutustaitoja. O nko toiveena saumaton yhteistyö hevosen kanssa. Onko hevosen hyvinvointi tärkeimpiä asioita hevosharrastuksessa. Haluaisitko oppia, miten hevosen käytösongelmia vältetään ja miten käytösongelmat saadaan koulutettua pois. Tärkeät asiat yhdessä koulutuksessa HPT Hevostaito-osaaja -koulutus perustettiin, jotta tieto, jota jokainen hevosen kanssa toimiva tarvitsee ymmärtääkseen hevostaan ja opettaakseen sille toivottuja asioita, löytyisi helposti yhdestä koulutuksesta. Opinnot voi aloittaa verkkokoulutuksista ja jatkaa vaikka seitsemän viikonloppua kestävään koulutuskokonaisuuteen, josta voi valmistua HPT Hevostaito-osaajaksi. KOULUTUS Hevostaito Akatemiassa hevostaitokoulutuksia. 58 Parasta on, kun kouluttaessa molemmilla on kivaa – ihmisellä ja hevosella. Haluaisitko oppia kouluttamaan hevosestasi hyväkäytöksisen, turvallisemman ja rauhallisen kumppanin. Entä haluaisitko oppia ymmärtämään hevostasi paremmin erilaisissa tilanteissa. Koulutuksissa yhdistyvät useiden alueiden tietämys saumattomaksi kokonaisuudeksi, jonka keskiössä on hyvinvoiva hevonen
Lyhyemmillä verkkotai livekursseilla hevosen maastakäsin kouluttamisesta tai hevosen kouluttamisesta ratsastaessa opitaan selkeitä ja helppoja keinoja hevosen käsittelyyn ja kouluttamiseen. Kuva: Suvi Nuolioja HPT Hevostaito-osaaja on täydennyskoulutus yrittäjinä toimiville hevosalan ammattilaisille, jotka voivat käyttää kurssin oppeja jokapäiväisessä työssään ja lisätä myös palvelutarjontaansa koulutuksen avulla. Opinnot voi aloittaa verkkokoulutuksista Opinnot voi aloittaa verkkokoulutuksista ja jatkaa vaikka seitsemän viikonloppua ja jatkaa vaikka seitsemän viikonloppua kestävään koulutuskokonaisuuteen. Harrastaja hyötyy myös koulutuksista paljon saadessaan oppia hevosensa käsittelyyn ja kouluttamiseen. Parasta on, kun päästään hakemaan tietoa ongelmien välttämiseksi ja uusien asioiden opettamiseen hevoselle. kestävään koulutuskokonaisuuteen.. Koulutuksen avulla varusteita tarvitaan aina vain vähemmän. 59 Koulutuksella voidaan saada aikaan se, että hevonen voi rentoutua vieraassakin paikassa. Kursseilta löytyy tietoa ja taitoa myös ongelmallisen käytöksen poisopettamiseen, jos sellaista on päässyt syntymään. . Siedätysharjoituksia. Tutustu meihin paremmin https://hevostaitoakatemia.fi ja https://facebook.com/ hevostaitoakatemia
– Vielä, hän lisää. Fanny itse kertoo harrastavan. Nyt hän suorittaa kaksoistutkintoa eli opiskelee Kiuruveden lukiossa ja hevosalaa Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemessä tavoitteenaan valmistua ylioppilaaksi ja hevosenhoitajaksi. Kuva: Anu Kovalainen Hevosharrastajan ykköspaikka Kiuruveden lukiossa (kuvassa) ja Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemessä voi hankkia kaksoistutkinnon ja valmistua ylioppilaaksi ja hevosenhoitajaksi. 60 KOULUTUS R ovaniemeltä kotoisin oleva Fanny Ryynänen päätti yhdistää peruskoulun päätteeksi hevosharrastuksen ja opinnot ja suunnata Kiuruvedelle. – Ajatus opinnoista Kiuruvedellä alkoi kehittyä, kun kuulin Kiuruveden opintotarjonnasta ysiluokalla opoltani. Kävin tutustumassa kouluihin Kiuruvedellä ennen yhteishakua ja päätin hakea tänne, Fanny kertoo. Kuva: Minttu Koponen gunniemessä hevoset ovat osa päivittäistä arkea, ja sen lisäksi hevosharrastusmahdollisuudet ovat vertaansa vailla. Lähellä on useita ratsastuskouluja, eikä tavoitteellisimmankaan treenaajan tarvitse lähteä paikkakunnalta minnekään, sillä Ratsastuskeskus Lupiksen lämmitetyssä maneesissa vierailee huippuvalmentajia ympäri vuoden ja kisaamaan pääsee harjoitusluokista aina kansalliselle tasolle saakka. Huippuvalmentajien ohjauksessa Kiuruvedellä pärjää hyvin ilman omaa hevosta, sillä HinFanny Ryynänen ja Ylä-Savon ammattiopiston omistama Vincent Lax. Fanny on harrastanut ratsastusta 10 vuotta, mutta omaa hevosta hänellä ei ole koskaan ollut
Fannyn haastattelu on katsottavissa Kiuruveden lukion Youtube-kanavalta. Kiuruvedellä on paljon muutakin. Hevoset ovat siis elämässä mukana myös lukiojaksojen ajan. – Kaveriporukoihin on päässyt hyvin mukaan molemmissa kouluissa, Fanny kertoo. Sen jälkeen vuorossa on korkeakouluopinnot, joihin puolestaan lukio antaa hyvän pohjan. Käytännönläheinen opiskelu hevosten parissa ja teoreettisemmat jaksot lukiolla tasapainottavat opiskeluarkea mukavasti. Hiihtämään pääsee helposti, samoin ulkoiluja kävelyreiteille pääsee taajamasta. Kuvat: Minttu Koponen sa Laukanmäen tallilla. 61 Hevosharrastajan ykköspaikka Hevosharrastajan ykköspaikka • lukion ratsastuslinjalla edulliset ratsastustunnit ja mahdollisuus ammattilaisen ohjaamiin fysiikkatreeneihin • MAHIS-opinnoissa lukio ja hevosalan ammatti samaan aikaan • lukiosta mahdollisuudet minne vain – Suomen paras ylioppilas 2017 • Kiuruvedellä huippupaikat harrastukselle – lämmin maneesi Ratsastuskeskus Lupiksella, valmennuksia, Savon eläinsairaala, hevosalan oppilaitos www.kiuruvedenlukio.fi Hingunniemen hevosia talvisissa maisemissa. Kiuruvedellä on varsin laaja palvelutarjonta: useita vaateliikkeitä, kenkäkauppa, kukkakauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Suuntautuminen ravihevosiin Lukio oli Fannylle itsestään selvä valinta, sillä hänen tähtäimensä on eläinlääketieteen opinnoissa. ?. Opinnot Kiuruveden lukiossa tuovat vaihtelua Fannyn kouluvuoteen. Harrastusryhmiin pääsee matalalla kynnyksellä niin jääkiekossa, jalkapallossa kuin teatterissakin. Fanny suunnittelee hankkivansa alkuun parin vuoden ajan työkokemusta hevosalalta, sillä hän valmistuu keväällä ammattiin. Kulttuuritalon tarjonta on monipuolinen – muun muassa musiikkia, teatteria ja elokuvia laidasta laitaan. Liikuntamahdollisuudet ovat mainiot: Kiuruvedellä on muun muassa uimahalli, liikuntahalli, kuntosali, jäähalli sekä nurmija tekonurmikenttiä. Sitä ennen suunnitelmissa on lähteä työssäoppimisjaksolle Ruotsiin. Opintojen kautta Fanny innostui ravihevosista ja päätti suuntautua opinnoissaan ravihevosten hoitajaksi, mikä oli uutta aiemmin ratsastuksen parissa viihtyneelle. Työssäoppimispaikka on ravitalli Tukholman lähistöllä. Kaksi koulua on antanut myös mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin
Se tuo hyvin vastapainoa lukioarkeen ja siitä saa mukavasti lisää kursseja liiSatulateatterin Satulateatterin harjoituksiin harjoituksiin osallistuminen osallistuminen on mielestäni on mielestäni todella hauskaa. Peruskouluun verrattuna lukiossa opiskelu on ollut hieman työläämpää, mutta toisaalta rennompaa ja vapaampaa. Maskottimme LipPoni Rautalammin Pestuumarkkinoilla tulevan lukiolaisen talutettavana. KOULUTUS. Ratsatustunteja pidetään kentällä maastossa ja maneesissa. Lukion ratsastuslinja tekee opiskelusta mukavaa. Sopeutuminen lukion arkeen vaati aluksi totuttelua, mutta oikeanlainen rytmi löytyi melko nopeasti. todella hauskaa. Käytössä NoShoutääniyhteysjärjestelmä. Opetuksen taso lukiossamme on mielestäni todella hyvä. Esityksiä on noin viikon ajan ja ne ovat usein loppuunmyytyjä. Teatterissa mukana suuri osa opiskelijoita. T uuli Pakarinen aloitti opiskelun uudessa koulussa, Rautalammin ratsastuslukiossa tänä syksynä. 62 Ratsastuslinja tekee opiskelusta mukavaa Satulateatterin näytökset ovat vuosittain tammikuussa
Viikko oli täynnä kivaa ohjelmaa. Siihen osallistuu lähes koko koulu, jokainen haluamallaan tavalla, kuten näyttelemällä, soittamalla, laulamalla, lavasteiden teolla, maskeerauksella tai puvustamalla. Pestuumarkkinoiden tienoilla järjestimme perinteiset pestuuviännöt, jossa lukion eri luokka-asteet leikkimielisesti kilpailevat keskenään eri peleissä. . Reiskaturnaukseen Rautalammille tuli lähikuntien lukiolaisia pelaamaan jalkapalloa Reiska-tossut jaloissaan. Yhteiset ratsastustunnit vapaa-ajalla, mutta myös erilaiset yhdessä tallilla järjestettävät tapahtumat – kuten kilpailut – lisäävät yhteisöllisyyttä. Lisäksi tutorit ovat järjestäneet varsinkin ykkösille paljon erilaisia aktiviteetteja ja ryhmäytymisharjoitteita. Noin puolet lukiolaisistamme tulee Rautalammin ulkopuolelta, Rovaniemi-Helsinki -akselilta. Samanlaiset hevoset löytyvät kilometrin päässä sijaitsevalta Rautalammin Ratsastuskeskukselta, jossa järjestetään lukion ratsastustunnit. Koulun yhteishenkeä lisää jokavuotinen Satulateatteri -produktio . Lucia-neidot kuljetetaan hevoskyydillä ilahduttamaan lauluillaan perusopetuksen oppilaita ja vanhustentalojen asukkaita. Se vie ajatukset pois normaaleista kouluaskareista. Koulu on aika pieni, joten opettajat ja henkilökunta tietävät oppilaat ja osaavat auttaa tarvittaessa. Syksyn aikana koulussamme on ollut paljon erilaista toimintaa. Lukion ulkoportin toinen hevonen. tettäväksi opintoihin. Retkellä Vuori-Kalajalla, Etelä-Konneveden kansallispuistossa, Rautalammilla. Saimme vierailijoita Islannista sekä Liettuasta ja he majoittuivat luonamme viikon ajan. Vierailimme myös Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksella kuulemassa kansavälisen maisteriohjelman sisällöistä. Ratsastus yhdistää lukiolaisia. 63 Rautalammin lukiossa järjestään vuosittain Lucia-tapahtuma 13.12. Koulussa hyvä yhteishenki Rautalammin lukiossa on äärettömän hyvä yhteishenki. Kuvassa vieraita Islannista ja Liettuasta paikallisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa.. Satulateatterin harjoituksiin osallistuminen on mielestäni todella hauskaa. Rautalampia esittelimme vieraille Amazing Race -kilpailun avulla, Kuopion reissulla kävimme tutustumassa alakouluun, museoon ja illalla saunoimme yhdessä savusaunassa. Tänä syksynä aloitimme kansainvälisyysprojektin, jonka tarkoituksena on tutustua eri maiden koulutusjärjestelmiin. Viikon aikana päivittäisenä puhekielenä oli englanti
Hevostalouden perustutkintoa on mahdollista opiskella niin päiväopintoina oppilaitoksella kuin monimuoto-opintoina koulutustai oppisopimuksella. Hevostalouden perustutkinnosta opiskelijat valmistuvat hevostenhoitajiksi. Salpauksessa opiskellaan raviradalla KOULUTUS. Sisäkuva Salpauksen uudesta maneesista Lahden Jokimaalla. Hevostalouden ammattitutkinnon opintoja Salpauksessa voi suorittaa hevoshieronnan, ravivalmennuksen, kengittämisen ja hevosavusteisen toiminnan osa-alueilla. Päiväopinnoissa he opiskelevat osin oppilaitoksella teoriaja käytännön opetuksessa ja osin työpaikoilla henkilökohtaisen suunnitelmansa ja valintojensa mukaisesti esimerkiksi ravitai ratsuhevosten parissa. Esteratsastus kuuluu harrasteohjaajan ja ratsun peruskouluttamisen osaamisalaan. 64 K oulutuskeskus Salpaus ta r joaa hevosa la n koulutusta Lahden Jokimaalla
Opiskele huippuammattilaisten talleilla, lähipäivät koululla 3 pv/kk. Pääsyvaatimuksena on alalle soveltuva työssäoppimispaikka. #salpaus Hevostalouden perustutkinto Opiskele koulutussopimuksella tai oppisopimuksella, myös yrittäjän oppisopimus. Koulutussopimus on palkatonta työssäoppimista, joihin voi hakea tukia. Maneesia vuokrataan myös ulkopuolisille ja muun muassa läheinen ratsastuskoulu pitää talviaikaan tunnit maneesissa. – 10.3. Tila mahdollistaa myös näyttelyiden, kilpailujen ja muiden suurempien hevostapahtumien järjestämisen. . 044 7081 344 Hevostalouden ammattitutkinto Hevoshieroja, ravivalmentaja, hevospalveluiden tuottaja (hevosavusteinentoiminta), kengittäjä Pääsyvaatimuksena on hevosalan koulutus tai työkokemus ja 18 vuoden ikä. Hevosharrastepalveluiden tuottamisen osaamisala (Harrasteohjaaja SRL) Uusi ryhmä aloittaa elokuussa 2020, haku ympäri vuoden. Oppisopimuksella opiskeleva on työsuhteessa hevosalan yritykseen, jossa opiskelee. Ratsutalli tuli opetuskäyttöön syksyllä 2014, jolloin hevosalan koulutus siirtyi kokonaisuudessaan Asikkalasta Lahteen. Lisätiedot: www.salpaus.?, hevosala. Ravihevosten hoitaminen Uusi ryhmä aloittaa elokuussa 2020, haku ympäri vuoden. Kysy lisää: hevostalouden opettaja Anne-Maria Ryynänen, anne-maria.ryynanen@salpaus.?, puh. Yhteistyössä mm. Tämä koulutus on sinulle, joka olet kiinnostunut nuorten hevosten kouluttamisesta sekä sisäänratsastuksesta ja oma ratsastustaitosi on hyvä. Ravitalli on toiminut Salpauksen opetustallina vuodesta 2002 ja sen 18 karsinaa asuttavat oppilaitoksen ravihevoset sekä asiakastyönä opetettavat varsat. Opiskele Salpauksessa ammattivalmentajien talleilla huippuammattilaisten ohjauksessa! Yhteishaku 18.2. Vuotta myöhemmin alueelle rakennettiin ratsastusmaneesi, jonka ratsastusala on 24 x 80 metriä ja sivukatsomoon mahtuu 180 henkeä. 044 7081 886 salpaushevosala Koulutuskeskus Salpaus Hevosala Monimuotona opiskelevilla on lähijaksot koululla noin kolme päivää kuukaudessa ja muuten he oppivat hevosalan yrityksistä käsin. Hevoalan koulutus kokonaan Lahteen Koulutuskeskus Salpauksen hevosalan opetuksen yksikkö sijaitsee Jokimaan raviradan yhteydessä. 65 Salpauksessa kengitysopinnot sisältyvät jokaiseen tutkintoon. Salpauksessa opiskellaan raviradalla salpaus.. Sinulle, joka olet kiinnostunut asiakaspalvelusta, hevosharrastajien ohjaamisesta ja ratsastuskoulutoiminnasta. 044 7080 469 Ratsun peruskouluttaminen Uusi ryhmä aloittaa elokuussa 2020, haku ympäri vuoden. Myös yrittäjän oppisopimus on mahdollinen. Lähipäivät koululla 3 pv/kk. Koulutussopimus Koulutussopimus on palkatonta on palkatonta työssäoppimista, työssäoppimista, joihin voi hakea joihin voi hakea tukia. Hae 31.5.2020 mennessä, haastattelut vko 25.2020 Kysy lisää: hevostalouden opettaja Tarja Mattsson, tarja.mattsson@salpaus.. Monimuotona valita seuraavista osaamisaloista; harrasteohjaaja, ratsun peruskouluttaminen, kengitys tai ravihevosen hoitaja. Hakutoimisto: hakutoimisto@salpaus.?, puh. Tarvittaessa myös raviradan tiloja on ollut mahdollista hyödyntää vaikkapa eläinlääkärin luentopäivissä. Tommi Kylliäinen, Juha Utala ja Jyrki Tammimetsä. tukia.. 2019, hae opiskelemaan hevostalouden perustutkinnon päiväopintoihin Lahden Jokimaalle! Kysy lisää: opinto-ohjaaja Marja Niinivuori, marja.niinivuori@salpaus.?, puh. Koulutus toteutetaan yhteistyöyrityksissä, lähipäivät koululla 3 pv/kk. Luokkatilat ja ruokala ovat raviradan katsomorakennuksessa, tallialueella sijaitsevat tallit sekä ratsastusmaneesi
Kengitysyrittäjien mukaan puhelin täyttyy päivän mittaan asiakkaiden soittoyrityksistä ja ajanvarauksiin liittyvistä viesteistä, samaan aikaan kun kengitystyö on tehtävä ja seuraava. Teksti: Kaisa Hyvönen Hopsu Kun Hopsu on käytössä voi yrittäjä tehdä rauhassa töitään ja asiakas varata ajan järjestelmän kautta ympäri vuorokauden. Salolainen Ilkka Loponen kengittää lähiseudun hevosia neljättätoista vuotta. 66 H opsun käyttö mahdollistaa yrittäjän häiriöttömän työnteon ja asiakkaan joustavan ajanvarauksen kellonajasta riippumatta. työssään paljon ja heidän asiakkaansa voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Hopsu -internet-ajanvarausjärjestelmää kehitettiin tiiviissä yhteistyössä erityisesti kengittäjien kanssa, koska he liikkuvat -ajanvarausjärjestelmä liikkuville yrittäjille Hevosterveyspalveluiden digitalisointi –hankkeessa on kehitetty Hopsu internetajanvarausjärjestelmä, joka sopii erityisesti yrittäjille, jotka liikkuvat työssään paljon ja työskentelevät asiakkaiden luona
Hevosterveyspalveluiden digitalisointi -hanketta hallinnoi Savonia-ammattikorkeakoulu ja sen osatoteuttajana on Ylä-Savon ammattiopisto. Hankkeen tuloksena saatiin koottua Digisalkku, joka sisältää kartoituksen erilaisista hevosterveydenalalle soveltuvista digitaalisista palveluista, käyttökokemuksia, tietoa palveluiden kehittämistarpeista ja ehdotuksia uusista ansaintamalleista. Tämä tehostaa yrittäjän ajankäyttöä ja vähentää autoilua. Hopsulla haetaan helpotusta tähän. Hankkeessa on kartoitettu sekä kotimaisia että kansainvälisiä terveyspalveluita niin ihmisten kuin eläinten terveydenhuollossa. Yrittäjällä on mahdollisuus muuttaa varausten kellon aikoja ja järjestää työtään sujuvasti siten, että hän voi työskennellä perätysten toisiaan lähellä sijaitsevilla talleilla. Asiakas voi tehdä varauksen viimeistään vuorokautta aikaisemmin ennen suunniteltua asiakaskontaktia mikä helpottaa yrittäjän päivän työtehtävien suunnittelua. Eläinlääkäri saa kuitenkin paremman tilannekuvan, kun asiakas ottaa videokuvaa loukkaantuneen hevosen vammoista tai liikkeistä ja välittää sen lääkärille, joka voi helpommin arvioida hoidon kiireellisyyden tarvetta. Videoetäyhteyspalvelut kiinnostivat eniten asiakas on odottamassa jo seuraavalla tallilla. Videokuvan avulla on myös helppo seurata eläimen paranemisprosessia. Asiakas voi varata yrittäjän ilmoittamista vapaista ajoista itselleen sopivimman ilman, että varauksen tekohetki on kellonaikaan sidonnainen. Digisalkku helpottaa hevosten terveysasioiden parissa työskentelevien palveluntarjoajien, kuten eläinlääkäreiden, kengittäjien ja hierojien, siirtymistä digiaikaan. Lisäksi kartoitettiin palveluntarjoajien, tuottajien ja asiakkaiden toiveita digitalisaation suhteen. Suurella osalla hevosenomistajista on nykyään älypuhelin, joka kulkee arjessa ja harrastuksissa mukana. Hopsu löytyy osoitteesta hopsu.fi. Asiakas voi varata vapaan ajan Hopsu -ajanvarausjärjestelmässä yrittäjän on mahdollista ilmoittaa päivät ja kellonajat, milloin hän on käytettävissä milläkin alueella. Kartoituksilla selvitettiin palveluntarjoajien sekä hevosenomistajien toiveita ja ajatuksia digitaalisiin ratkaisuihin liittyen. . Olemassa olevien digitaalisten ratkaisujen yhdistely palvelujen tarjonnassa voi olla hyödyllistä, kuten esimerkiksi videoetäyhteyden käyttö ennen ajanvarauksen tekemistä eläinlääkärille. Tarkemmat käyttöohjeet ja tiedot löytyvät osoitteen Lisätietoa-painikkeesta. Tämä vähentää yrittäjille tulevia puhelinsoittoja ja työ saa siten vähemmän keskeytyksiä. Kartoituksissa selvisi, että etenkin hevosten terveyden seurantaan ja hoitotietojen kirjaamiseen liittyvät sovellukset sekä videoetäyhteyspalvelujen käyttö herättävät eniten kiinnostusta. Digitaaliset ratkaisut terveyspalveluihin Hevosterveyspalveluiden digitalisointi -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää hevosterveyspalveluita digitaalisten ratkaisujen avulla. Uusia tai kehittämistä vailla olevia toimintatapoja hevosterveyspalveluiden tuottamisessa, kuten videoetäyhteyden, Internet-ajanvarauksen ja virtuaaliklinikan käyttöä, pilotoitiin yhdessä palveluita tuottavien tahojen kanssa. Siten mobiilina olevat hevosten hoitotiedot ja lääkekirjanpito kulkevat helposti mukana myös klinikalle ja kilpailuihin. Eri vaihtoehdoista pilotoitiin videoetäyhteyspalvelimen käyttöä eläinlääkärin sekä eläinfysioterapeutin ja asiakkaan välillä, internet-ajanvarausta hevossairaalassa, virtuaaliklinikkaa sekä mobiileja hevosten terveydenseurantaan ja lääkeja hoitotietojen kirjaamiseen käytettäviä sovelluksia. talleilla.. 67 Kun hevonen on satuttanut itseään ja pitää saada nopeasti arvio avuntarpeesta, soittaa omistaja eläinlääkärille ja kuvailee tilannetta. Hankkeen toiminta-aika oli 2.10.2017-31.10.2019 ja hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Pohjois-Savon liitto. Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Hevosterveyspalveluiden digitalisointi –hankkeessa testattiin myös Suomessa käytettävien digitaalisten ratkaisujen käyttömahdollisuuksia hevosterveyspalveluissa. Lisätietoja: hevosdigi.savonia.fi Yrittäjällä on Yrittäjällä on mahdollisuus mahdollisuus muuttaa varausten muuttaa varausten kellon aikoja ja kellon aikoja ja järjestää työtään järjestää työtään sujuvasti siten, että sujuvasti siten, että hän voi työskennellä hän voi työskennellä perätysten toisiaan perätysten toisiaan lähellä sijaitsevilla lähellä sijaitsevilla talleilla. Videokuva lisää lääkäriltä saatujen ohjeiden luotettavuutta, säästää parhaimmassa tapauksessa omistajan ja eläinlääkärin (ajo)aikaa, vähentää autoilua ja loukkaantuneen hevosen kuljetustarvetta. . Hoidon tarpeen kiireellisyyttä voi arvioida virtuaaliklinikan tietojen avulla ja siihen voi liittää hoito-ohjeita
Vuokraajista on ollut hänelle suuri apu hevosten pidossa ja tallitöissä. Ponikoosta kasvettuani löytyi puoliverinen tamma. Luotettava tuki on tärkeää – Hevosinnostukseni alkoi kuusivuotiaana, kun löysin naapurissa olevan ravitallin. 68 Hevosen ostaminen on suuri investointi ja hevosesta on iso vastuu Hevosen vuokraaminen hyvä tapa harjoitella omistamista Islanninhevostalli Glymurin omistaja Miia Lönnberg ja hänen omakasvattinsa 4 -vuotias ruuna Maesa. Islanninhevostalli Glymur Kirkkonummella tarjoaa vuokrahevosia asiakkailleen mahdollisuutena päästä harjoittelemaan oman/kimppahevosen pitoa valvotusti ja turvallisesti. – Koska minulla ei ollut säännöllistä opetusta, opin kaiken kantapään kautta. Tallin omistaja Miia Lönnberg pitää hevosen vuokraamista molemminpuolisena etuna. Teini-iässä liekki vaimeni, mutta palo vahvistui entisestään myöhemmin, Miia Lönnberg tiivistää varhaista hevostaustaansa. Kävin toki tunneilla ja ratsastusleireillä, mutta. Sitä kautta löytyi ensimmäisen oma russponi, jonka jälkeen elämääni asteli shetlanninponi. Kuva Susanna Malmström Hevosen omistaja vuokraa hevosensa toisen käyttöön omien kiireiden vuoksi, mutta myös helpottaakseen hevosesta aiheutuvien rahallisten kustannusten taakkaa. Teksti: Susanna Malmström H evosen vuokraaminen voi olla mahdollista myös kokonaan, jolloin puhutaan ylläpidosta, mutta yleensä hevoselle etsitään liikuttaja ja hoitaja omalle tallille
– Kun samat ihmiset hoitavat ja ratsastavat hevoset, niin ne oppivat tuntemaan vuokraajansa, joita yhdellä hevosella voi olla korkeintaan kolme, riippuen hieman vuokraajien sopimuksista. Vuokraaja saattaa esimerkiksi yhtäkkiä alkaa pelätä jotain tilannetta hevosen kanssa. Kuva: Joonas Järvilehto Näyttelijä Outi Mäenpäällä on pitkä hevostausta. Perusratsastustaidot turvalliseen maastoiluun on oltava ja arvioin jokaisen vuokralaisen taidon ensin kentällä ja aluksi lenkille voi lähteä autottomalle lähialueelle, mahdollisimman turvalliseen ja tuttuun metsään. – Vuokraaja on aina vastuussa itsestään, mutta jos vuokraajan Vuokraaja oppii Vuokraaja oppii pitämään huolta pitämään huolta hevosen hevosen perustarpeista, perustarpeista, terveydenterveydenhoidosta ja hoidosta ja ruokinnasta ruokinnasta. 69 . Silti kaikkea voi sattua ja omistaja ottaa vastuun aina hevosesta. – Miian avulla löysin elämäni hevosen Jarlin, hän iloitsee. – Pyrin pitämään hevosten tuntimäärät kohtuullisina hevosen fyysisen rasituksen mutta myös henkisen tasapainon kannalta. Myöhemmin hän pystyi pitämään omaa tallia, Miia kertoo. Vuokraajien on tärkeää oppia lukemaan hevosta ja kehittämään hevosmiestaitoja sekä käyttämään tervettä maalaisjärkeä. Jotta voin auttaa häntä, on vuokraajan voitava luottaa minuun ja uskallettava kertoa asiasta. Hän piti hevostaan viisi vuotta tallissani ja oppi hevosenpidosta käytännössä valtavasti. – Vuokrahevosen pito on kokonaisvaltaista, ei pelkkää ratsastusta. On ollut silmiä avartavaa nähdä, miten samoja asioita voidaan tehdä hyvin eri tavoin. Pyrin kannustamaan vaikka virheitä sattuu, sillä virheet kuuluvat oppimiseen. Glymur -tallilla on 10 islanninhevosta ja talli on toiminut vuodesta 2011 Kirkkonummen Evitskogissa. Outi tarvitsi apua sopivan hevosen löytämiseksi ja neuvoa sekä tukea hevoskäytännön arkeen. Kuva: Miia Lönnberg säännöllisyys puuttui. Vuokraaja oppii huolehtimaan hevosen hyvinvoinnista, terveydestä, ruokinnasta, varusteista ja talliympäristökin tulee kauttaaltaan tutuksi, Lönnberg luettelee hevosenpidon ensisijaiset asiat. Ei pelkästään alussa ja vaan pitkin taivalta. Vuorovaikutustaitoja saa harjoitettua hyvin eri ihmisten kanssa kommunikoidessa. Sosiaalista elämää Lönnberg pitää vuokraajan suurimpana etuna sitä, että hevoseen pääsee tutustumaan ihan uudella tavalla ratsastuskoulun tunteihin verrattuna. Olen myös tehnyt lomituksia muilla talleilla pitkään, toki nyt vähenemään päin. Olen oppinut kokemuksien kautta, tekemällä ja kuuntelemalla. Outin mukaan sopiva hevonen ei aina helpolla löydy, vaikka kuinka etsii. Tallilleni löytää tiensä monesti sellainen ihminen, jolla on ennestään jotain ratsastustaustaa, mutta kaipaa muutakin kuin ratsastuksenopetusta. Pyrin aina kiittämään vuokraajaa päivän päätteeksi ja kertomaan, että vuokraajan osa on tärkeä minulle. Matka voi olla turhan pitkä ja mutkainen. Siksi maastoiluun pitää olla mahdollisimman hyvät valmiudet. Jos hevonen lähtee vuokraajan luota pois, on hyvä tarkistaa hevosen viikko-ohjelma ja mitä on edellisellä ratsastuskerralla tehty hevosen kanssa tai onko jotain sattunut. Palattuaan takaisin harrastuksen pariin Outin ja Miia Lönnbergin tiet kohtasivat. Löytyi elämän hevonen Outi Mäenpää tekee tunnevalmennusta hevosensa kanssa. – Vuokraajien kanssa yhdessä pussitamme ja jaamme heinät, kannamme vedet ja siivoamme tarhat. – Annoin hyvän pohjan Outille. Vuokraajat pitävät tallivihkoa ja heillä on kirjalliset ohjeet siitä mitä jokaisella käyntikerralla tehdään ja mitä käydään läpi hevosen kanssa, kuten hokkien tarkistus, jalkojen turvotukset tai poikkeava käytös, Miia Lönnberg kertoo. Outi päätyi opiskelemaan Easel -ohjaajaksi ja hevoset tekevät tällä hetkellä Outin kanssa tunnevalmennusta. – Minulla on muutama onnekas hevonen, joilla on ainoastaan yksi säännöllinen ja pitkäaikainen vuokraaja, joka hoitaa vuokrahevosensa kuin omansa. Kokenut ja luotettava tuki on tärkeää. Yhdessä tekeminen vahvistaa myös tallihenkeä ja samalla puuhatessa voi vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia. Vuokraajista on paljon apua tallilla ja hevosten hoidossa. Outi innostui islanninhevosista ja halusi oman hevosen. Maastoilu suosittua – Itsenäinen maastoilu on todella haluttua. Olen poiminut itselleni myös toimivia juttuja omaan tallitoimintaan. Miia tarjosi hänelle pitkäkestoisen avun ja tuen. Lasten myötä myös hänen hevosharrastukseensa tuli pitkä tauko, kuten monella äidillä käy. Ihmiset haluavat kokea elämyksiä luonnossa hevosen kanssa. Ehkä juuri tämän kokemuksen vuoksi pidän tärkeänä, että hevosen kanssa ei ole hyvä jäädä yksin. Hevosen hyvinvointi ensisijalle Hevosen hyvinvointia ajatellen, Miia Lönnberg ei halua usein vaihtuvia ratsastajia hevosilleni ja siksi säännölliset ja samat vuokraajat ovat hyvä vaihtoehto ratsastuskoululle. Pidän tärkeänä sitä, että voin pitää hyvän puheyhteyden ja kontaktin vuokraajiin, sillä se on ainoa keinoni tietää, missä mennään heidän päänsä sisällä
Haluan aina nähdä ratsastajan taitotason ensin kentällä muutaman kerran. Jo kuukauden aikana huomaan, jos hevosen ja vuokraajan kemiat eivät kohtaa tai jos matkaan tulee muita epäselvyyksiä, kuten hevosen hoidon laiminlyöntiä. Islanninhevostalli Glymur on kodinomainen ja levollinen talli, jossa on turvallinen olo, hyvä ilmapiiri sekä terveet ja hyvinvoivat hevoset. Tallilla pyritään kiireettömyyteen ja läsnäoloon. – Vuokraaja saa hevosen kanssa luoda läheisen suhteen, oppia tuntemaan hevosen ja lukemaan sitä. Hevoselle etsitään sopiva vuokraaja ja katsotaan, että hevonen sekä vuokraaja sopivat toisilleen. Yleensä vuokraajat haluavat ymmärtää hevosen kokonaisvaltaisen hoidon. Hevosen kanssa voi aina tapahtua jotain, mutta jos ratsastajan perustaidot, kokemus, reaktionopeus ja toimintakyky ovat hyvät, pystyy hän välttämään onnettomuuksia paremmin. . Hevosopit kädestä pitäen Miia Lönnbergin islanninhevostallilla jokaiselle vuokraajalle räätälöidään oma, vuokraajalle sopiva paketti ja tehdään vuokraussopimus. Tallilla Miian mukana kulkee aina espanjanvesikoira Tira. Silloin vuokraussopimusta ei enää kannata jatkaa. Vuokraaja voi hoivata hevosta mielin määrin ja saa kokea hevosen kiintymyksen, mikä voi olla monelle järisyttävä kokemus. Ratsastustaidon mukaan suunnitellaan myös ratsastukset sekä maastoilut turvallisiksi ja vuokraajan taidon mukaisiksi. Hevonen tuntee ja välittää vuokraajasta, Miia Lönnberg huomauttaa. – Meillä on valmiita sopimuksia, jotka on tehty lähtökohtaisesti hevosen yksilöllisiä tarpeita ajatellen. 70 osaamattomuuden vuoksi hevoselle sattuu jotain maastossa, niin hevonen on omistajan vastuulla. – Ei olekaan järkevää antaa kokemattomalle hevosta maastoon, eikä hevosen vahingoittuminen tai vammautuminen ole yrityksellekään hyväksi. Kuva: Susanna Malmström. Joskus voi mennä pitkäänkin, että ratsukko on valmis itsenäiseen ratsastukseen maastossa. Varomattomuudesta ja osaamattomuudesta voi tulla hevoselle pitkäaikainen sairasloma. – Opetan jokaiselle vuokraajalle hevosen yksilöllisen hoidon ja vastuunkannon kädestä pitäen
71 Ravihevosen kilpailuoikeuden vuokraaminen on yleistä Minna Moilanen on pitkän linjan ammattiravivalmentaja. Hän oli yhden ravihevosensa, Treasure Dustin, kanssa mukana Fiskarsin perinneajoissa. Kuntoutuksen kautta radoille Vihtiläinen Minna Moilanen on antanut kaksi ravihevostaan vuokralle. Toinen on vanhempi, kerran loukkaantunut ruuna, joka olisi tarvinnut jatkuvan erikoiskengityksen. Usein huippujuoksijat jatkavat uraansa vuokraajalla vielä sopimuksen jälkeenkin. Oma kiinnostus ja taidot eivät riittäneet sen kuntouttamiseen, Minna kertoo ja on iloinen siitä, että ruunan vuokrasi henkilö, joka on myös kengittäjä. . – Hyväsukuisia, hyviä hevosia vuokrataan, jos ei ole varaa ostaa tai ellei niitä pysty itse kasvattamaan. Tyypillinen kiinnostusta vuokraamiseen herättävä hevonen on loukkaantunut, eikä sen omistajalla ole kiinnostusta tai mahdollisuuksia kuntouttaa sitä itse. Toisinaan vuokratun hevosen voi myöhemmin ostaa omaksi jossain vaiheessa. – Joskus tulee tilanteita, jolloin on paras antaa hevonen jollekin toiselle. – Sopimuspohjia kilpailuoikeuden vuokraamisesta saa muun muassa Hippokselta ja Hippoksen järjestelmään tulee vuokraamisesta maininta. Se siis voidaan vuokrata kuntoutettavaksi, jonka jälkeen se ehkä kestää kilpailun. Teksti ja kuva: Susanna Malmström. – Melkein aina vuokrattava hevonen on jollain tapaa kuntoutettava. On lähes mahdotonta löytää sellainen ravihevonen vuokralle, joka pääsisi suoraan kilpailukäyttöön. Hyvällä tuurilla saattaa tuttujen kautta löytyä tai jos joku kimppa kyllästyy ja haluaa hevosesta eroon. – Riskit ja kulut tulevat vuokraajalle ja yleensä omistaja saa hevosen juoksemista kilpailupalkinnoista 20 tai 30 prosenttia, Minna kertoo ja suosittelee tekemään vuokrauksesta sopimuksen, joka suojaa molempia osapuolia. R avivalmentaja Minna Moilanen kertoo, että ravihevosen kilpailuoikeuden vuokraaminen on melko yleistä. Meillä varsasta asti ollut nelivuotias tamma on saanut huippuhyvän vuokraajan ja tulossa koelähtöön Rovaniemellä. Hänen kokemuksensa mukaan ravihevosen vuokraamisen kiinnostus on molemmin puolista omistajan ja vuokraajan välillä. Yleensä valmiit hevoset myydään, Minna Moilanen toteaa. Jos kasvattajalla on hyväsukuinen ja lupaava varsa, se vuokrataan kilpailuoikeudella sopimuksen mukaan tiettyyn ikään asti, jonka jälkeen se palaa kasvattajalle siitokseen
Vuoden 2020 noin 3,5 miljoonan euron budjetti on laadittu 38 053 euroa alijäämäiseksi. Ratsastajainliiton syyskokous hyväksyi toimintaja taloussuunnitelman vuodelle 2020 sunnuntaina 24.11.2019 Helsingissä järjestetyssä syyskokouksessa. Satavuotisjuhla tulee näkymään vuoden aikana kaikessa liiton toiminnassa, ja juhlavuoden poikkeuksellisuus on otettu huomioon sekä talouden että toiminnan suunnittelussa. Juhlavuonna käynnistyy myös liiton strategiatyö. Kuvat: SRL/Jutta Koivula T uleva toimintavuosi on Suomen Ratsastajainliiton 100-vuotisjuhlavuosi. Kokouksessa valittiin jäseniä liiton hallitukseen ja kurinpitolautakuntaan sekä palkittiin ansioituneita toimijoita. Kokouksessa oli edustettuna 147 liiton jäsenseuraa ja 54 yhteisöjäsentä. 72 Salla Varenti ja Osmo Metsälä SRL:n hallitukseen Ratsastajainliitolla 100-vuotisjuhlavuosi Ratsastuskouluyrittäjä Salla Varenti ja Etelä-Karjalan Urheiluratsastajat ry:n puheenjohtaja Osmo Metsälä valittiin liiton hallitukseen. Ratsastajainliiton hallitukseen kolmivuotiskaudelle valittiin. Täysi potentiaali arvokisoihin Uudistetussa toimintasuunnitelmassa keskeisiksi tavoitteiksi nostettiin juhlavuoden lisäksi urheilijoiden täyden potentiaalin esiintulon mahdollistaminen Tokion olympialaisissa ja paralympialaisissa sekä muissa arvokilpailuissa, oppimisen ja valmennusosaamisen nostaminen keskiöön, jäsenseurojen ja –tallien toimintaedellytyksien tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä, kestävän kehityksen tekojen huomioimisen arjessa ja kilpailujärjestelmän palauttaminen kolmelle tasolle sekä uudistetun kilpailupalvelujärjestelmän ja ajanmukaisen tulospalvelujärjestelmän käyttöönottamisen
Vuoden seuratoimijat ovat Veera ja Riikka Niemi Tampereen Ratsastusseurasta. 408 äänellä hämeenlinnalainen ratsastuskouluyrittäjä Salla Varenti ja 244 äänellä valittiin uudestaan lappeenrantalainen Osmo Metsälä. 73 Hyyppäräntie 41, 05800 Hyvinkää • AJANVARAUS:0207310340 PÄIVYSTYS:0600 18281 (1,98 €/min + pvm/mpm) www.hyvinkaanhevossairaala.. Liiton kunniajäseneksi keväällä kutsuttu Tom Gordin kukitettiin. Vuoden ratsastuksenopettajana palkittiin Tuomarinkylän Ratsastusopiston Sirpa Degerth-Káldi. KAIKKI PALVELUT SAMAN KATON ALTA: Ontumaja selkätutkimukset sekä muut suorituskyvynongelmat sekä ostotarkastukset Sisätautisairauksien (mm. Katja Vanhatalo palkittiin Vuoden 2018 parhaalla erityismaininnalla eli yleisön palkinnolla pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä työstä Quarter-hevosten kasvattajana ja lännenratsastuksen edistäjänä. Lisäksi ehdoilla olleista Hanna Harjuvaara sai 162 ääntä ja Marja Nuuttila 96 ääntä. Kurinpitolautakunnan jäseneksi valittiin Hanna Hovi. suolisto-, hengitystie, sydänsairauksien ) tutkimukset Hammastutkimukset ja -toimenpiteet Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon käynnit Tallikäynnit lähialueella, käytössä kannettavat ultraja röntgenlaitteet Lisäksi sairaskengitykset ja fysioterapeuttiset tutkimukset ja hoidot Vuoden 2018 parhaat eri kategorioissa: Vuoden hevonen: Supremo Vuoden kilpailujärjestäjä: Power Park Vuoden ratsastusteko: Anna-Julia Kontio Vapaan kategorian erityismaininta: Katja Vanhatalo Vuoden seuratoimija: Veera ja Riikka Niemi Tampereen Ratsastusseurasta Vuoden Tähtiseura: Husaariratsastajat ry Vuoden ratsastusnuori: Julia Kärkkäinen Perttulan Ratsastajista Vuoden laatutalli: Niihama Riding Oy Tampereelta Vuoden ratsastuksenopettaja: Sirpa Degerth-Káldi Tuomarinkylän Ratsastusopistolta. ?. Lahden Ratsastajien Olavi Savutie palkittiin Suomen Ratsastajainliiton kultaisella ansiomerkillä. Ratsastajainliiton puheenjohtajana toimii edelleen Mikael Forstén, joka valittiin tehtävään vuonna 2018
Ilmapallo kummastuttaa hevosia suuresti. Tallia on nyt kuusi vuotta pyörittänyt yrittäjä Olga Pohjola, jolle islanninhevoset ovat sydämenasia. Kainuun Vaellustalli toimii luonnonkauniissa maastossa. Kainuun Vaellustalli talli tarjoaa maastoretkiä upeissa maisemissa Islanninhevoset veivät sydämen n Talliesittely. Palloa ihmettelevät Ukko, Pelle ja Orri. Kuvat: Ulla Leinonen Tätä pitää tutkia tarkemmin... Teksti: Tarja Pitkänen . 74 Maastoratsastusta islanninhevosilla kainuulaisissa maisemissa, kumpuilevien mäntykankaiden keskellä
Maastoretkelle lähdössä. Ihan ihmeellisiä olentoja, Kainuun Vaellustalli Oy:n yrittäjä Olga Pohjola sanoo. Kainuun Vaellustallilla tehdään tunnin-parin pituisia maastoretkiä tasoryhmissä ratsastajien taitojen mukaan. Olga oli miehensä Ewo Pohjolan kanssa käynyt usein lomalla Sotkamossa, ja siellä oli ystäväpiiriäkin. – Ymmärsin myös, että haluan asua väljemmin kuin kerrostalokaksiossa Helsingissä, ja lähempänä luontoa. 75 . Islanninhevoset vain ovat kerta kaikkiaan vieneet sydämen. Mutta tontteja kuitenkin katseltiin, ja sitten ideasta tulikin totta. K un Olga Pohjolalta kysyy, mikä islanninhevosissa viehättää, hänen on vaikea vastata lyhyesti: – Mistähän aloittaisin... Ja niissä on samaa suoraviivaisuutta ja rehtiyttä ja kuin suomenhevosissakin. Önö on hevosista se, jolla Olga Pohjola itse mieluiten ratsastaa. Isoja muutoksia elämässä piti tehdä. – Työskentelin kymmenisen vuotta sitten TVja elokuva-alalla Helsingissä, kun alkoi tuntua siltä, että jos jatkan silloiseen tahtiin, olen kohta burn outissa. Olga on ratsastanut pikkutytöstä saakka. Ensin hän kävi vain viikkotunneilla, mutta hankki sitten oman vuokrahevosen, joka oli puoliverinen ratsuhevonen. Kainuun Vaellustalli talli tarjoaa maastoretkiä upeissa maisemissa Täydellinen elämänmuutos Hevosalan yrittäjä nyt 41-vuotiaasta Olgasta tuli kuusi vuotta sitten. Ratkaisussa auttoi, että puolison on mahdollista tehdä työtään missä päin Suomea ta. Önö ei tällä hetkellä ole juurikaan mukana maastoretkillä viime kesänä syntyneen varsansa takia. Ne ovat sellaisia hevosmaailman menninkäisiä: herkkiä, voimakkaita, suurisydämisiä. Mutta nyt Olga ei enää vaihtaisi islanninhevosia muihin hevosrotuihin. Teini-iässä harrastus jäi joksikin aikaa, mutta hän aloitti myöhemmin uudelleen. Tarinan tausta ei ehkä ole ihan tyypillinen. – Ensin puhuimme melkeinpä huumorimielessä, että löytyisiköhän Sotkamosta meille sopiva tontti. Tallilla on nyt kahdeksan aikuista islanninhevosta ja lisäksi ensimmäinen oma kasvatti, kesällä syntynyt varsa
Vuonna 2006 perustetulla tallilla oli juuri tuolloin omistajanvaihdos suunnitteilla ja jatkajaa etsittiin, ja niinpä Olgasta tuli yrittäjä ja talliyhtiön pääosakas. Työssäoppijasta yrittäjäksi – Luonto-ohjaajan opintoihin kuului tietysti paljon työssäoppimista. Sopiva tontti Sotkamosta löytyi ja omakotitalo rakennutettiin. – Se sai sitten elää viimeiset vuotensa maalaispoikana vaellustallilla. 76 hansa, kunhan internet toimii ja lentokenttä on lähellä. Olgan vanha vuokrahevonenkin muutti Helsingistä Sotkamoon. – Olin toki ajatellut jo opinnot aloittaessani, että talliyrittäjyys voisi olla sitä, mitä haluan tehdä, mutta jotain johdatusta siinä oli, että kun menin kouluun, sopiva talli tulikin sitten eteen työssäoppimisen kautta. Talli on noin kymmenen kilometrin päässä Sotkamon kirkonkylästä Kuhmon suuntaan, ja niinpä se oli onneksi sijainniltaankin Olgalle sopivassa paikassa. Pohjolan perheen omakotitalolta sinne on vain kymmenen minuutin ajomatka. Olga teki osa-aikatyötä ystävän vaatekaupassa ja päätti sitten aloittaa luontoja ympäristöalan perustutkinnon suorittamisen Tallin ensimmäinen oma kasvatti, Önö-tamman varsa Töttä syntyi viime kesänä. Menin työssäoppimisjaksolle juuri Kainuun Vaellustallille, ja sille tielle sitten jäinkin. – Useimmat talliyrittäjäthän toimivat omalla kotitilallaan ja asuvat tallin pihapiirissä, mutta meillä tämä ratkaisu on toiminut hyvin, kun asumme kuitenkin niin lähellä. valmistuakseen luonto-ohjaajaksi. Muut osakkaat ovat tallia ympäröivän maatilan isäntä Jukka Härkönen ja Olgan puoliso. Ei pelkkä työ, vaan elämäntapa – Käytännössä hoidan yksin tallin ja kaiken asiakastyön, joten Suomen Islanninhevosyhdistyksen teoriakurssilla Kainuun Ratsastustallilla Olga Pohjola ratsastaa malliksi tölttiä lähes vapailla ohjilla.
Päätoimiala lyhyet maastoretket Tallin kahdeksasta islanninhevosesta kaikki muut paitsi nuorin ruuna – ja oma varsa – on tuotu Islannista. – Katsomalla hevosen silmin. Islanninhevosella pärjää säässä kuin säässä. – Muutama vuosi sitten kävin Islannissa, ja matka oli todella antoisa. Kuinka puhutaan hevosen kieltä. – Vapaitakin saan, kun myös luonto-ohjaajaksi valmistunut ystäväni auttaa, ja tarvittaessa kerätään vähän lisää rinkiä sitten, että hevoset hoidetaan, kun en ole paikalla. Teemme sellaisia tunnin-parin retkiä. – Tavoite on lähinnä se, että tässä pärjäillään, ja että sekä minä että hevoset saamme olla terveinä. Kainuun Vaellustallilla maastoretkille pääsee ympäri vuoden. Olga on tyytyväinen siitä, että iso elämänmuutos toteutettiin. Suosittelen antoisa. – Hevosen selässä. Hän myös jatkaa edelleen hevosalan kouluttautumista työn ohessa ja on nyt viittä vaille valmis islanninhevosalan FEIF1-ohjaaja. – Muutama vuosi – Muutama vuosi sitten kävin sitten kävin Islannissa, ja Islannissa, ja matka oli todella matka oli todella antoisa. Kainuun Vaellustalli toimi ympäri vuoden, joten maastoon pääsee niin kesällä kuin talvellakin, joitakin syksyisiä ja keväisiä Islanninhevosillle kasvaa paksu talvikarva, eivätkä ne pelkää pakkasia. – Herkkyydellä. – Ratsastamalla pikkuisen.. Kuinka luottamus luodaan. Kuvassa Pelle. käyntiä siellä. Suosittelen kyllä kaikille kyllä kaikille islanninhevosista islanninhevosista kiinnostuneille kiinnostuneille käyntiä siellä. – Opiskelijoita on myös toisinaan apuna, ja tykkäänkin toimia heidän kanssaan. – Pelkäämällä vähän. Kuinka tullaan rohkeaksi. Suosittelen kyllä kaikille islanninhevosista kiinnostuneille käyntiä siellä. – Neljällä kaviolla. Kuinka lennetään ilman siipiä. Sen ymmärtää, kun kokeilee... Kuinka liikutaan varpaillaan luonnossa. – Meillä päätoimiala on lyhyet maastoretket. – Kokeilemalla. Puoliso auttaa joskus iltatallin tekemisessä, ja teknisissä asioissa saan tarvittaessa maatilan isännältä apua. Olga on suorittanut myös hevostalouden perustutkinnon ja SRL-islanninhevosharrasteohjaajan koulutuksen. – Työtä on tietysti paljon ja päivät pitkiä, eikä lomillekaan kovin usein pääse, mutta tämä ei ole vain työ, vaan elämäntapa. Kuinka hallitaan voimaa. Kuinka metsässä näkee enemmän. – Kuuntelemalla. Kun näkee, mistä ne tulevat, on myös helpompi oppia ymmärtämään niitä entistä paremmin. Kainuun Vaellustallin hevoset asuvat pihattotallissa. vapaat ja lomat vaativat aina järjestelyjä. Kuinka luodaan unohtamattomia muistoja. Käytössä on myös tallitupa ja valaistu kenttä. Semmoista perusonnellista elämää. 77
– Kun olen melkein aina töissä, omaa aikaa ei paljon. Asiakkaat ovat pääosin suomalaisia, mutta jonkin verran on myös ulkomaalaisia. – Minulle on suorastaan intohimo paitsi islanninhevosymmärryksen lisääminen, myös juuri askellajiratsastuksen edistäminen. – Ratsastusreitit kulkevat tallin lähistön kangasmetsissä vanhoilla hiekkateillä ja poluilla. Kuvassa Korka. Siitä Olga on pitänyt huolen, että ehtii itsekin ratsastaa. – Meillä on ollut sekä kursseja että kisoja yhteistyössä. Kuvassa Timantti. 78 – Islanninhevonen on herkkä, voimakas ja suurisydäminen, sanoo Olga Pohjola. Kenttätuntipuolta haluaisin omassa toiminnassani edelleen kehittää. Sesonkiaikojen ulkopuolella ratsastusseura ja talli pitävät myös issikkakerhoa, josta on tullut lasten keskuudessa suosittu. – Haluan tarjota asiakkaille hevosystävällistä ratsastusta, luontoelämyksiä ja onnistumisen kokemuksia, Olga Pohjola sanoo. Vuokatin high season -ajat, kuten syyslomaja talvilomaviikot, aina katkaisevat kenttätuntien mahdollisuuden. Ryhmäkoko pidetään pienenä, vain kahdesta neljään henkeä. – Näköjään nälkä kasvaa syödessä. Seura on tehnyt paljon hyvää työtä täällä Kainuussa, on ollut ammattilaisten vetämiä kursseja, ja harjoituskisoissa aina kansallisen tason tuomari. Meillä hevoset tekevät maksimissaan kolme tuntia päivässä töitä, korkeintaan viisi tai kuusi päivää viikossa, jotta niille jää myös riittävästi lepoaikaa. Islanninhevosharrastus kasvaa pohjoisessakin – Olen iloinen siitä, että islanninhevosharrastus on viime vuosina lisääntynyt täällä pohjoisemmassa Suomessakin, Olga Pohjola toteaa. kelirikkoaikoja lukuunottamatta. – Avautuu ihan uusi maailma, kun siihen lähtee. – Laukkataitoisten kanssa mennään käynnin, töltin ja ravin lisäksi myös laukkaa, kokeneiden kanssa lisäksi mahdollisesti myös nopeaa laukkaa. Islanninhevoset tarvitsevat paljon ulkoilua kaikkina vuodenaikoina. – Meillä ratsastetaan aina tasoryhmissä. Niinpä Olgalle onkin punaisena lankana koko tallin toiminnassa, että saataisiin ymmärrys ja arvostus islanninhevosia kohtaan entisestään kasvamaan. – Aloittelijoiden ryhmässä vauhti pidetään aloittelijan taitoihin sopivana, eli mennään joko vain käyntiä, tai mahdollisesti myös hiukan tölttiä tai ravia, jos ne ratsastajalta onnistuvat. . ratsastusta.. – Luontoarvot ovat minulle myös tärkeitä. Antoisaa yhteistyötä Olga on tehnyt paikallisen ratsastusseuran, Vuokatin Ratsastajat ry:n kanssa. – Kerhossa opetellaan hoitamaan hevosta ja varustetaan yhdessä, ja käydään ohjaajan kanssa pienellä talutuslenkillä. Kun islanninhevosiin tutustuin, rakkaus tähän lajiin vain lisääntyi. Vuokatista on tallille parinkymmenen minuutin ajomatka. Hevosystävällistä ratsastusta – Minulle on kaikessa toiminnassa tärkeää hevosen ja muiden eläinten kunnioitus. Sesonkiaika tallilla on silloin, kun Vuokatin hiihtokeskuksessa on sesonki, sillä sieltä tulee valtaosa asiakkaista. Olen kuitenkin ehtinyt joogata, ja hevosen selkään haluan säännöllisesti. Yksikään hevosen selässä vietetty minuutti ei ole mennyt hukkaan. – Aletaan ymmärtää, että issikka on paljon muutakin kuin vain hyvä maastohevonen, ja askellajiratsastus on alkanut nostaa päätään, vaikka se vielä onkin vähäisempää kuin Etelä-Suomessa. – Lisäksi tarjoan myös askellajiratsastuspainotteisia kenttätunteja kiireisempien sesonkien ulkopuolella. Meillähän on täällä aivan mahtava Kainuun luonto ja maisemat vaaroinen, järvineen ja metsineen. – Haluan tarjota – Haluan tarjota asiakkaille asiakkaille hevosystävällistä hevosystävällistä ratsastusta. Maastoretkillä Kainuun Vaellustallilla ratsastetaan kolmessa tasoryhmässä: aloittelijat, laukkataitoiset ja kokeneet. Ilmoittautumisen yhteydessä kaikilta asiakkailta tiedustellaan aiempi hevoskokemus, jotta Olga voi valita jokaiselle asiakkaalle parhaiten sopivan ratsun ja ryhmän
Takaisin heijastuva lämpö voi vähentää lihasjännityksiä, turvotusta, kipua sekä nopeuttaa parantumista. Tehty kuuluisan No I-huopamallimme mukaan, jotta säälle jäisi riittävästi tilaa ja selkärankaan kohdistuva paine olisi mahdollisimman pieni. Suomenhevosten ikäluokkien kärkioriit ovat Viesker ja Liising. . Svh: 84€ Young Power –gaala Oulussa 29.2.2020 . Tehty kuuluisan No I-huopamallimme mukaan, jotta säälle jäisi riittävästi tilaa ja selkärankaan kohdistuva paine olisi mahdollisimman pieni. Omistajanvaihdos sekä hallintaoikeudensiirto on mahdollista tehdä myös sähköisesti Heppa-järjestelmässä. Young Powergaalaillallista nautitaan täysin uudistetussa Oulun raviradan Ravintola Äimän Hovissa. Uusi Back On Track -kangas heijastaa lämpöä paremmin kuin koskaan aiemmin. Welltex-teknologia on upotettu uuteen kestävään ja innovatiiviseen vohvelikankaaseen huovan sisäpuolella. Voittoja kertyi 186. Svh: 84€ . . Back On Track P4G Teippi Welltex on terapeuttinen teippi, joka auttaa lisäämään verenkiertoa heijastaen kehon lämpöä. Tämän jälkeen omistajanvaihdoksen tekeminen raviradalla tai hevosjalostusliitossa ei ole enää mahdollista. Tervetuloa Ouluun!”, toivottaa Oulun raviradan nuorisovastaava Nelli Lindholm. Kuvassa mukana omistaja Kari Ahokas.. Myös verenkierto voi parantua ja selän mahdollinen jäykkyys helpottua ja toivommekin, että saat hevosesi kanssa kokea eron. Omistajanvaihdosilmoitukset siirtyvät kokonaisuudessaan Suomen Hippokseen 1.1.2020 alkaen. Tämä voi antaa hevosellesi paremmat olosuhteet suorittamiseen. Meillä on uudet ja nykyaikaiset katsomoja ravintolatilat, jossa saadaan viettää hieno ja juhlallinen gaalatilaisuus. Lämminveristen ravihevosten puolella ykkössijoja hallitsi Andover Hall. 79 n Hevostuote Nights Collection kouluhuopiin uusia värejä . Andover Hallin 78 jälkeistä juoksi 729 599 euroa. Lisätietoja gaalajärjestelyistä julkistetaan lähiaikoina. 173 Vieskerin jälkeläistä voitti radoilla 997 331 euroa 1.1.-31.10. Liisingillä on 822 kilpailuikäistä jälkeläistä. gaala. päivä. 193 Liisingin jälkeläistä juosi 620 770 euroa, yhteensä 179 voittoa. Nuorten oma Young Power –gaala on järjestetty Suomen Hippoksen ja raviratojen yhteistyössä vuodesta 2007, jolloin nuorisogaalan ideoijana ja isäntäratana toimi Kouvolan ravirata. Uusi kankaamme heijastaa lämpöä paremmin kuin koskaan aiemmin. Voittoja kertyi 105. Gaalajärjestelyt ovat jo alkaneet, tehdään Gaalasta hieno koko perheen juhla. Hevosella on kaikkiaan 248 kilpailuikäistä jälkeläistä. Huovassa on kaksikerroksinen täyte taatakseen paremman iskunvaimennuksen ja hengittävyyden. Vuoden 2019 ansioituneita poniraviurheilijoita sekä raviurheilun aktiivisia nuorisotoimijoita ja nuoria juhlitaan Oulussa lauantaina helmikuun 29. – On hienoa saada Young Power -gaala tänne Pohjois-Suomeen. Myös verenkierto voi parantua ja selän mahdollinen jäykkyys helpottua ja toivommekin, että saat hevosesi kanssa kokea eron. Toisin kuin perinteistä kinesioteippiä, tätä Back On Track P4G Teippi Welltex 5 m ei tarvitse käyttää erityisten ohjeiden mukaan, vaan teipin voi laittaa suoraan kipukohdan päälle. Vieskerillä on kaikkiaan 1 012 kilpailuikäistä jälkeläistä. Svh: 19€ Tuotteiden lähimmät jälleenmyyjät löytyvät verkkosivuilta: www.backontrack.fi Omistajanvaihdokset Hippokseen 1.1.2020 alkaen Viesker suomenhevosten isäoritilaston ykkönen Nights Collection estehuopiin uusia värejä tävyyden. Huovassa on kaksikerroksinen täyte taatakseen paremman iskunvaimennuksen ja hengitWelltex teippi . 30-vuotias Viesker komeilee suomenhevosten isäoritilastojen ykkössijalla. Oulun raviradalla järjestettävä Young Power –gaala 2019 on järjestyksessään jo 13. Tämä voi antaa hevosellesi paremmat olosuhteet suorittamiseen. 2019. Welltex-teknologia on upotettu uuteen kestävään ja innovatiiviseen vohvelikankaaseen huovan sisäpuolella
Hevostaitoja voi kehittää monella tavalla. Vuonna 2016 Hämeessä järjestettiin kokeilukilpailu, ja sen onnistumisen myötä päätettiin vuosien 2017 ja 2018 hevostaitojen aluemestaruudet ratkoa uudella tavalla. Kilpailukonsepti oli lainassa myös SRL Lounais-Suomen alueella, jonka myötä huomattiin, että tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Aiemmin kilpailuja on järjestetty niin seura-, aluekuin valtakunnallisellakin tasolla. Mitä paremmat hevostaidot omaamme, sitä paremmin hevosemme voivat. Teoriaja käytännön kysymykset tulivat alueiden puheenjohtajistolta, mutta kilpailut käytiin jokaisen omassa seurassa, omalla ratsastuskoululla tai tallilla. Alueet herättivät kilpailut henkiin Tämän vuosikymmenen alussa havaittiin, että oli vaikea löytää järjestäjiä hevostaitokilpailuille. Osakilpailuja järjestettiin neljällä eri alueella, ja kilpailijoita oli 48. V uonna 2019 Suomen Ratsastajainliiton kahdeksan eri aluetta halusivat yhdessä edistää hevostaitoja ja hevosten hyvinvointia uudistamalla valtakunnallisen hevostaitokilpailun. Kuva: SRL/Sonja Holma Hevostaidoissa sekä teoriaa että käytännön tehtäviä. 80 Hevosten hyvinvointi on hevosalan perusta. Mitä paremmin hevosia osataan hoitaa, sitä paremmin ne voivat. Tänä vuonna kilpailua päätettiin kokeilla myös valtakunnallisella tasolla. Olisiko näitä tärkeitä hevostaitokilpailuja helpompi järjestää, jos olemassa olisi valmiit kysymykset. Tähän ilmiöön SRL Hämeen aluejaosto lähti miettimään ratkaisua. Hevostaitokilpailun järjestäminen ja siihen osallistuminen on yksi hyvä tapa
Tänä vuonna hevostaitokilpailussa kisattiin samalla sekä oman alueen mestaruudesta että valtakunnallisesta mestaruudesta. Sarja I Aino Ahola, Ratsastusseura KR-team Ilona Sivenius, Kaukkalan Ratsastajat Elsi Kokkonen, Lahden Ratsastajat Sarja II ja III Anni Pennanen, Kaukkalan Ratsastajat Milla Hämäläinen, Nastolan Urheiluratsastajat Anni Strengell, Ratsastusseura Skara Sarja IV Pinja Kyöstilä, Suomenratsut Marika Syrjä, Kaukkalan Ratsastajat Maria-Katariina Leinonen, Laitilan Ratsastajat Hevostaitokilpailussa Hevostaitokilpailussa noudatetaan Suomen noudatetaan Suomen Ratsastajainliiton Ratsastajainliiton hyväksymiä hyväksymiä hevostaitohevostaitokilpailusääntöjä. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Tänä vuonna hevostaitokilpailussa kisattiin samalla sekä oman alueen mestaruudesta että valtakunnallisesta mestaruudesta. Tasapuolista pisteytystä Käytännön tehtävissä rastituomarilla on apunaan annetut ohjeet sekä pisteytystaulukko, jonka avulla eri osakilpailujen pisteytykset ovat vertailukelpoisia keskenään. Heidän kilpailukysymyksensä perustuvat Perushoitomerkki ja Hoito I –merkkeihin. 81 Mistä hevostaitokilpailuissa on kysymys. Hevostaitokilpailussa kilpailijat suorittavat sekä teoriaettä käytännön kokeen. Hevostaitokilpailun kysymykset perustuvat Suomen Ratsastajainliiton Hevostaito-oppaaseen (2013). Tämän vuoden käytännön kokeessa kilpailijoiden piti muun muassa nimetä satulan osat. Käytännön tehtävien maksimipisteet ovat 60. Valtakunnalliset mestarit palkitaan Hevoset-messuilla ensi vuoden 2020 huhtikuussa. Satulaseppä AT Eeva-Liisa Sorainen Puh. Hevostaitokilpailussa noudatetaan Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä hevostaitokilpailusääntöjä. Maksimi yhteispistemäärä on näin ollen 100 pistettä. Käytännön kokeissa kilpailijat suorittavat kuusi erilaista tehtäväpistettä. Aluemestareiden palkitsemisesta alueet ilmoittavat itse tarkemmin. . Teoriakoe suoritetaan nettipohjaisella teoriakokeella, jossa maksimipisteet ovat 40. Käytännön kokeessa kilpailijoiden piti muun muassa nimetä satulan osat, arvioida hevosen varustusten sopivuutta ja osata toimia hätätilanteessa. Myös Sarjan IV:n kysymykset perustuvat edellä mainittuihin merkkeihin, ja sarja on avoin yli 18-vuotiaille senioreille. Sääntöjen mukaan Sarjassa I kilpailevat 12-vuotiaat ja sitä nuoremmat juniorit. Tasapisteissä käytännön pisteet määräävät sijoituksen. Alueelliset ja valtakunnalliset Vuoden 2019 kilpailuissa teoriakokeen kysymykset käsittelivät hevostaitojen kehittämistä, hevosrotuja, ensiaputaitoja ja hevosen normaaleja elintoimintoja. Merkkien tarkemmat sisällöt on eritelty ratsastusja hevostaitomerkkisäännöissä. Kilpailun aluetason historiassa pisteitä ei ole tarvinnut koskaan suhteuttaa, eli kaikki kilpailunjärjestäjät ovat onnistuneet pisteytyksessä erinomaisesti. Kilpailun järjestämisohjeissa kerrotaan, että jos eri kilpailunjärjestäjien pisteissä on liikaa eroavaisuuksia, voidaan joku käytännön piste jättää arvioimatta lopullisissa tuloksissa tai suhteuttaa pisteytys, jotta kilpailu on mahdollisimman tasapuolinen. Tehtäväpisteissä rastituomarit pisteyttävät suoritukset saamiensa ohjeiden mukaisesti. 050 467 1674 Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski www.laajavaljas.com • Satulan sovitus, toppaus ja korjaustyöt • Satuloita myynnissä • Hevosvarusteet tilauksesta Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Sarja II on avoin 13-15-vuotiaille junioreille ja Sarja III on avoin 16-18-vuotiaille junioreille, ja heidän kilpailukysymyksensä käsittelevät Perushoitomerkin, Hoito I ja II –merkkien, Lääkintämerkin ja Ruokintamerkin asioita. kilpailusääntöjä.. Vuoden 2020 hevostaitokilpailun kilpailuajankohta julkistetaan Hevoset-messuilla
tilaukset@karprint.. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. • Lahjalehdet saat vuoden 2020 alusta, ilmestymisen mukaan • Tee tilaus valitsemasi lehden verkkosivujen tilauspalvelusta -> valitse kampanjatilaus ja käytä koodia JOULU2019 (muista lisätä asiakasnumerosi lomakkeeseen) Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.. • Tilaus tulee tehdä 31.12.2019 mennessä. 09-413 97 300 Kestotilaus 43€/vuosi Määräaikainen tilaus 49€/6 nroa Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. JOULULAHJA SINULLE KESTOTILAAJA! antiikkijataide.fi asejaera-lehti.fi hevosmaailma.fi kiinteistojaenergia.fi kissafani.fi luontaisterveys-lehti.fi senioriterveys.fi sielunpeili-lehti.fi talomestari-lehti.fi Jouluiloa uudesta lukupaketista! Saat valitsemastasi lehdestä 3 numeroa lahjaksi! Voit tilata lahjalehdet itsellesi tai ilahduttaa ystävääsi mukavilla lukuhetkillä. Hevosmaailma toivottaa lukijoilleen Hyvää joulua ja ilahduttavia lukuhetkiä! EHDOT JA TILAAMINEN: • Lahjan saat kun olet ollut Hevosmaailmalehden kestotilaaja vähintään 2 vuotta. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta.
SUOMEN SUURIN PERÄKÄRRYTUKKU WWW.TRAILERTUKKU.FI 040 510 8331 Maahantuomme Humbaurin ja Anssemssin hevostrailerit. Heti varastosta ja laatu/hinta paras! Kaikissa trailereissa HINTATAKUU!!. Meillä on aina varastossa 30 hevostraileria. Miksi Trailertukku
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2020-04 274563-1906