UUDISTUNUT LEHTI! 1/14 6,20 KESÄN LEIRI PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ LÄHEMPÄNÄ Lämminveristen Ystävät ry haluaa lämminveristen arvostuksen kohdalleen Ilolan Seilori selvisi ruunauksesta vähäisellä turvotuksella Horsesitter apuun, kun omistaja ei ehdi Talleilla yhä vähemmän käteisasiakkaita Ahaltekeillä liukuvat liikkeet ja eksoottinen ulkonäkö
26 AHALTEK ON YKSI MAAILMAN VANHIMMISTA RODUISTA Turkmenistanista kotoisin oleva viehättävä, vanha itämainen täysiverirotu on harvinainen. – Se on yksi osa valmennusohjelmaa, sanoo Satu Juurinen. 54 YMPÄRILLÄ HILJAINEN, PUHDAS LUONTO Pohjoiskarjalaisen Toivonharjun tallin ratsastusvaellukset yhdistävät ihmisen, hevosen ja luonnon. Hevoset kävelevät koneessa tunnin, puolitoista. Hän ei arvostele eikä kyseenalaista omistajan toiveita tai tapoja. Uittaminen on Hankoniemen ratsastajien päiväleirin kohokohta.. Ruunan kanssa elämä on niin paljon helpompaa, kertoo Jonna Lehtinen, jolla on myös aikaisempi kokemus vanhemman vuonohevosensa ruunauksesta. 14 KAIKKEA EI VANHUUDEN PIIKKIIN Aivolisäkkeen keskilohkon toimintahäiriö on yleinen vanhenevan hevosen sairaus. 60 HORSESITTER ON PALKATTU HEVOSENHOITAJA Horsesitter hoitaa hevoset omistajan ohjeiden mukaan. Kaikki, mitä tallilla ikinä vain tehdään hevosiin liittyen on kivaa! 48 PÄIVÄLEIRIT KEVYEMPIÄ OHJAAJILLE JA HEVOSILLE 6 LÄMMINVERISTEN ARVOSTUS KOHDALLEEN Lämminveristen Ystävät ry haluaa edistää lämminveristen erityispiirteiden ymmärrystä. 51 NÄYTTEIDEN SEURANNASTA TIETOA VALMENNUKSEEN Kuopiolaisen eläinlaboratorio Movetin uutuutena on plasmapankkitoiminta. Puhtaita ahaltekinhevosia on Suomessa alle kymmenen. Sisältö 1/2014 Tammikuisessa ravigaalassa palkittiin ravivuoden parhaat. PPID:tä sairastavan hevosen elämänlaatua voidaan hoidolla parantaa ja hevosta voidaan pitää harrastekäytössä pidempään. 44 SAMMUMATON HEVOSINTO Saaren tytöt, Helena ja Aino alkavat odottaa leiriä jo talvella. 16 KÄTEISTÄ EI TALLEILLA JUURI KÄSITELLÄ Suuremmat tallit ovat siirtyneet jo vuosikausia sitten etukäteistai jälkikäteislaskutukseen. 4 HEVOSMAAILMA Päiväleirin ohjelma on perinteinen: hoitoa, ratsastusta ja teoriaa, mutta yöksi mennään kotiin. 30 LEIRIKESÄ TEKEE TULOAAN Koivikon ratsutalli Pohjois-Karjalasta, Tuulensillan talli Ylöjärveltä, Talli Onnenpotku Nurmijärveltä ja ratsastuskoulu Caprilli Uusikaarlepyystä esittelevät tulevan kesän leirejään. Toivonharjun vaellustallin isännällä Markku Janhusella on pitkä kokemus islanninhevosista. Lahden seudulle meni runsaasti palkintoja. Kuitti on annettu aina. 10 RUUNAUSPÄÄTÖS MUKAVUUSSYISTÄ – Koska oriina hevosellani ei ollut siitosarvoa, valintani oli aivan selvä. 22 RENTO KÄVELY PARASTA LIIKUNTAA Zellelässä kävelytyskoneessa ollaan kahtena-kolmena treenipäivänä viikossa
Omistajan tulee varmistaa, että hevosen ruokinta, elinolosuhteet ja terveydentila ovat kunnossa. Tilanne johtaa siihen, että pian ollaan velkaa niin tallinpitäjälle, eläinlääkärille kuin kengittäjällekin. Kun rahat loppuvat, ei eläimestä osata kuitenkaan luopua. 72 VUODEN PARHAAT PALKITTIIN RAVIGAALASSA 76 VIDEOJÄRJESTELMÄ MULLISTAA VALMENNUKSEN Järjestelmän ansiosta ratsastajan ja valmentajan fyysinen välimatka ei vaikuta valmennukseen. Toivottavasti näin ei käy. Suomalaisen eläinlääkärin pois Suomesta viemät hevoset otettiin vailla hoitoa huostaan Virossa, ja matkailuyrittäjän hevoset kuolivat Inarissa. Nähtäväksi jää, lisääntyvätkö tapaukset, epävakaan taloustilanteen myötä. 79 SUOMENPIENHEVONEN – PIENI SUURI HEVONEN Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. MARI AHOLA-AALTO 64 HEVOSEN HOITAVA VOIMA – Green Care tarkoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi vihreää hoivaa ja voimaa luonnosta, summaa Green Care ry:n puheenjohtaja Eeva Nurmi. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38,00€, määräaikainen 47€ Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari, puh. Miten voidaan eläimet niin vain unohtaa ja mennä itse pullein vatsoin nukkumaan. ISSN 1455-0547 Kannen kuva: Talli Onnenpotku, Nurmijärvi HEVOSMAAILMA 5. Mikä meitä ihmisiä vaivaa. Mutta viime aikoina on saatu lukea ikäviä uutisia hevosten hoidosta. Valtaosa ihmisistä huolehtii hevosistaan kohtuullisesti tai vähintäänkin kelvollisesti. Ja ikävä kyllä seuraamukset tällaisesta ovat olemattomia! Kokenut eläinlääkäri antaa tämän lehden jutussa hevosenomistajille hyvän arvosanan eläimistä huolehtimisesta. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoitukseen. Käytännön syitä ovat usein konkurssi tai työttömyys. H evosen omistaminen on vastuullinen, aikaa ja rahaa vaativa harrastus. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Eläimensä laiminlyövien ihmisten elämäntilanne on useimmiten muutenkin repaleinen ja se heijastuu eläimiinkin. Vessi-tammaa on ollut Sorrin koulutuksessa jo useamman vuoden. Pääkirjoitus Anna Sorri sanoo, että entisen ravihevosen kouluttaminen vaatii aikaa, taitoa ja kärsivällisyyttä. Omistajan velvollisuutena on huolehtia hevosen päivittäisestä hyvinvoinnista. 68 VERMON KLINIKALLA RIITTÄÄ VIPINÄÄ Erilaiset ontumavaivat röntgenja ultraäänitutkimuksineen sekä hengitystieongelmat ja hammashoidot muodostavat valtaosan klinikan päivittäisestä työstä. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh
– Jalostuksesta huolimatta kaikki lämminveriset eivät myöskään sovellu ravikäyttöön esimerkiksi jalkaongelmien, liian pienen tai liian suuren koon tai laukkaherkkyyden vuoksi. – Lämminverisen ravihevosen ravikilpailuoikeus loppuu 12-vuotiaana. Usein raviuransa lopettaneille lämminverisille on hankala löytää hyvää kotia. Niitä on jatkuvasti myynnissä enemmän kuin on olemassa hyviä koteja, toteaa viime syksynä perustetun Lämminveristen Ystävät ry:n puheenjohtaja Anna Sorri. Yhteiselomme on siis täysin harrastelähtöistä, emmekä tähtää muuhun kuin rentoon perusharrastamiseen. Kansallisen tason ratsua etsivä ei sellaista lämminveristen ravihevosten parista löydä. K un ravurina juossut lämminverinen päättää raviuransa, tulee eteen iso kysymys: myydäänkö hevonen eteenpäin vai päästetäänkö se hevosten taivaaseen. Lämminveristen Ystävät korostaakin, ettei lämpöisellä harras6 HEVOSMAAILMA taminen sinänsä eroa mitenkään muun rotuisilla hevosilla harrastamisesta. Osa lämppäreistä lopetetaan raviuran jälkeen, ja osa myydään eteenpäin, pääasiassa ratsuiksi. Lämminveristen Ystävät ry haluaa luoda positiivisia mielikuvia lämminverisestä ravihevosesta harrasteratsuna ja käyttöhevosena. Tavoitteena on myös edistää rodun arvostusta. Se ehti juosta jonkin verran myös Suomessa ja vaihtoi kotia useampaan kertaan ennen päätymistään minulle. Kuva: Juho Äyräväinen SAMOIN AJATTELEVAT YHTEEN Lämminveristen Ystävät ry saikin alkunsa siitä, kun samanhenkiset. Olen ratsuihminen, ja on ollut todella antoisaa ottaa käytännön kokemuksen kautta selvää, miten entisestä ravurista voi saada harrasteratsun. – Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että tämä rotu on jalostettu ravihevoseksi eli juoksemaan. – Opettelemme Vessi kanssa ratsuhevosen puuhia ja käyskentelemme lähimaastoissa. – Lämppäri sopii harrastuskäyttöön ihan siinä, missä kaikki muutkin hevoset, Sorri painottaa. YHTEISTYÖTÄ VESSITAMMAN KANSSA Anna Sorrilla on itsellään lämminverinen, vuonna 1996 syntynyt Västerbo Painting eli Vessi-tamma, joka on entinen ravuri. Anna Sorri sanoo, että entisen ravihevosen kouluttaminen vaatii aikaa, taitoa ja kärsivällisyyttä. – Vessi on tullut alun perin Ruotsista, jossa se juoksi ravurina. Minulle lämminverinen on eritoten ystävä, kolmikymppinen Sorri sanoo. – Hevosteluhistoriani on alkanut oikeastaan vasta aikuisiällä, joskin kiinnostus ja rakkaus hevosia kohtaan on aina ollut suurta. Vessi-tammaa on ollut Sorrin koulutuksessa jo useamman vuoden. – Myyntihinta on usein melko alhainen tai hevonen voi olla jopa ilmainen, mikä omalta osaltaan vähentää ravihevosina toimineiden lämpöisten arvostusta, Sorri sanoo. LÄMMINVERISTEN YSTÄVÄT HALUAA EDISTÄÄ LÄMMINVERISTEN ERITYISPIIRTEIDEN YMMÄRRYSTÄ Lämminveristen arvostus kohdilleen Lämminveriset ovat monitoimihevosia. 18-vuotias Vessi on ollut Sorrilla kolme ja puoli vuotta, ja yhteistyö hänen ja tamman välillä on edennyt lupaavasti. ROTU ON JALOSTETTU JUOKSEMAAN – Yhdistyksemme tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään lämminverisen ravihevosen erityispiirteet, ja niiden vaikutus sen käyttöön, koulutukseen ja kohteluun
Entisten kilparavureiden kanssa voi harrastaa hyvin monia asioita. Kuva: Tessa-Liina Ikonen HEVOSMAAILMA 7. Lämppäri sopii hyvin kärryn eteen kilpailu-uran jälkeenkin
Sorri toteaa, että lämminverisen kehityksen seuraaminen on hyvin antoisaa, koska sen kanssa työskennellessä pystyy iloitsemaan pienistä edistysaskeleista, ihan eri tavalla kuin ratsujen kanssa. Koulutus tulisikin jättää mieluusti ammattilaisen tehtäväksi. Olin kerran ratsastamassa Vessillä, kun ratsastamistamme seurannut tuttava totesi, että hevonen taisi mennä liian kovaa, koska se takoi niin kovaa. Lämminveristen Ystävät ry:n puheenjohtaja Anna Sorri lempipuuhassaan, ratsastamassa lämminveritammallaan Västerbo Paintingilla. Jo pelkästään hevosen lihak- siston kehittyminen ratsastukseen soveltuvaksi saattaa viedä useita kuukausia. Yhdistyksen ensimmäinen virallinen kokoontuminen on Paltamossa Kainuussa maaliskuun lopussa. – JOSKUS HEVOSEN KUNTO JA PÄÄ OVAT SELLAISESSA JAMASSA, ETTÄ HEVONEN EI ENÄÄ KESTÄ. – Toisaalta olen törmännyt myös siihen, että kun keskustelee ratsuihin perehtyneiden ihmisten kanssa lämpöisistä, huomaa, että kyseessä on kaksi eri maailmaa. Lämppäreistä saakin oikeanlaisella koulutuksella mukavia harrasteratsuja, joiden kanssa onnistuu niin kouluratsastus, esteet kuin maastossakin meneminen. – Yhdistyksemme tarkoitus on järjestää erilaisia tapahtumia, kilpailuja, koulutuksia, tapaamisia, leirejä ja muita kokoontumisia, jotka on tarkoitettu lämminverisille ravihevosille ja niiden ystäville, puheenjohtaja Anna Sorri kertoo. Kuva: Olli-Pekka Salopää Koulutusta, tapaamisia ja kesäleirejä Lämminveristen Ystävät ry on tiensä alkukilometreillä. 8 HEVOSMAAILMA ihmiset löysivät lisää samoin ajattelevia internetin kautta. Koska lämminveriset on jalostettu nimenomaan ravaamaan mahdollisimman kovaa, laukan laatu on niillä lähes aina heikompi kuin ratsurotuisilla hevosilla. – Vaikka yhdistyksemme aktiiviporukka toimiikin EteläSuomessa, haluamme korostaa, että tarkoituksenamme on levittää toimintaamme joka puolelle maata. Vas. PIENIÄ SUURIA EDISTYSASKELEITA Anna Sorri painottaakin, että entisen ravihevosen kouluttaminen vaatii aikaa, taitoa ja kärsivällisyyttä. Sitä seuraa kaikkien odottaman kesäleirin järjestäminen Yyterin ratsastuskeskuksessa Porissa. – Kun tutustuin ensin omaan hevoseeni ja sitä kautta myös muiden lämppäreitä harrastavien ihmisten hevosiin, huomasin muiden harrastajien kanssa, että meillä on aika paljon yhtäläisiä ajatuksia, Sorri kuvaa. – Tavoitteelliseen kilpailemiseen lämminverinen ei ehkä ole – YHDISTYKSEMME TAVOITTEENA ON AUTTAA IHMISIÄ YMMÄRTÄMÄÄN LÄMMINVERISEN RAVIHEVOSEN ERITYISPIIRTEET JA NIIDEN VAIKUTUS SEN KÄYTTÖÖN, KOULUTUKSEEN JA KOHTELUUN.. Yhdistyksellä on vasta muutamia kymmeniä jäseniä, mutta innostusta sitäkin enemmän. – Vastasin hänelle, että itse asiassa tällä kertaa se meni tosi hitaasti ja todennäköisesti takoi sen vuoksi. – Yleensä uudelleenkoulutettu lämminverinen on ratsuna kuitenkin liikennevarma ja raviuransa ansiosta sen verran paljon maailmaa nähnyt, että kaikenlainen käsittely ja hoitotoimenpiteet onnistuvat useimmiten ongelmitta, Sorri sanoo. Kuva: Juho Äyräväinen Oik. Jos ihminen on pitkälti keskittynyt ratsuihin, hän ei välttämättä ymmärrä, että tie lämpöisestä ravurista ratsuksi ei käy käden käänteessä, Sorri toteaa. – Usein laukan opettaminen voi olla haasteellista, sillä lämminveriset on jalostettu ravaamaan nopeasti, ja raveissa laukkaaminen on kiellettyä. Hilla Salopää ja Go Get’m Girl sekä Mari Marjatsalo ja Handsome S (SM- pronssimitalistit 2013) nauttivat matkaratsastuksesta ja maastossa menemisestä. SILLOIN LOPETTAMINEN ON EHDOTTOMASTI JÄRKEVÄMPÄÄ
Hevonen ei kärsi lopetuksesta, sen sijaan huonoista oloista ja vaihtuvista kodeista se voi kärsiä. Melody Pot näyttää Susanna Vähämäen kanssa, miten kouluratsastus sujuu mallikkaasti. Silloin lopettaminen on ehdottomasti järkevämpää. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI HEVOSMAAILMA 9. – Joskus hevosen kunto ja pää ovat sellaisessa jamassa, että hevonen ei enää kestä. Sorri tiivistää yhdistyksen ydinajatuksen toteamalla, että jos kuitenkin löytyy selväpäisiä harrasteratsuksi sopivia lämppäreitä, miksei niitä voisi käyttää raviuran jälkeenkin. – Oma mielipiteeni on, että hevosten lopetuksesta pitäisi tehdä helpompaa, teurastamojen tulisi ottaa enemmän hevosia vastaan, ja näin voitaisiin välttää lämpöisten joutumista kiertoon. Kuva: Marika Hanninen se paras kumppani, mutta harrastehevoseksi ja pienemmille kilpakentille lämminveriset ystävämme soveltuvat mainiosti. – Eikä unohdeta sitäkään, että näillä monitoimihevosilla voi yleensä myös jatkaa kärryillä ajamista harrastemielessä, vaikka kilpaura olisikin jo ohi, Sorri muistuttaa. – Osa raviuransa päättäneis- tä lämpöisistä päätyy teuraaksi, Sorri toteaa. Vaikka kaikista entisistä ravureista ei tule ratsuja, haluamme kuitenkin, että ihmiset avaisivat silmänsä, että tässä on yksi hyvä vaihtoehto harrastehevoseksi, Sorri painottaa. EI KAIKILLE UUTTA ELÄMÄÄ Vaikka Lämminveristen Ystävät ry haluaa toimia kaikin puolin raviuransa päättäneiden lämminveristen puolesta, ei yhdistyksen tavoite kuitenkaan missään nimessä ole se, että kaikki radoilta tulleet ravurit pitäisi niin sanotusti pelastaa
Ilolan Seilori on vahvasti rauhoitettu toimenpiteen ajaksi. Ruunaus tarkoittaa oriin kastraatiota, jossa kivekset, lisäkivekset sekä rauhaset poistetaan. SUOMENHEVOSORI ILOLAN SEILORI KASTROITIIN KOLMEVUOTISKAUDEN ALUSSA TAMMIKUUSSA AVOIMELLA MENETELMÄLLÄ Ruunauspäätös mukavuussyistä 10 HEVOSMAAILMA
– Koska oriina hevosellani ei ollut siitosarvoa, valintani oli aivan selvä. HEVOSMAAILMA 11. Avoimella menetelmällä ruunattaessa veitsi korvaa laserin. Puristin tyrehdyttää verenvuodon. Puristimia pidettiin kiinni noin 15 minuuttia, jonka aikana verenvuoto tyrehtyy. Ruunan kanssa elämä on niin paljon helpompaa, kertoo Jonna Lehtinen, jolla on myös aikaisempi kokemus vanhemman vuonohevosensa ruunauksesta. Siemenjohtimet katkaistaan ja kives poistetaan pussista. Toinen kives on poistettu kivespussista
Tätä jatkettiin niin kauan, kunnes haavat olivat kiinni, eivätkä enää tiputtaneet, Jonna Lehtinen kertoo. – Muutenkin ruunan kanssa liikkuminen eri paikoissa on huomattavasti mukavampaa, Jonna Lehtinen tuumii. Eläinlääkäri teki toimenpiteen tallissa, jossa ori oli ravivalmennuksessa. Joskus haavat saattavat tulehtua, jolloin hevonen hoidetaan penisilliinillä. Ruunaus maksoi 300 euroa, sisältäen viiden päivän kipulääkkeet ja antibiootit. Hyvin harvoin suolet tulevat ulos avoi-. N yt molemmat ruunat saavat viettää leppoisaa hevosenelämää samassa tarhassa. Kuva: Vilho Lehtinen ilmaisu, koska hevonen seisoo kastroinnin ajan. Jonna valitsi suomenhevosensa ruunaustavaksi avoimen menetelmän, jossa kivespussin ihoa ei suljeta ompelein. LIIKUNTAA JÄLKIHOIDOKSI Riskitöntä ruunausta ei ole keksittykään, eikä komplikaatioilta aina vältytä. Jälkihoitona kontrolloitua liikuntaa päivittäin, alkaen seuraavasta päivästä, sekä haavojen suihkuttelua pari kertaa vuorokaudessa, muutama minuutti kerrallaan. – Eläinlääkäri rauhoitti Seilorin niin tokkuraan, että se joutui keskittymään vain pystyssä pysymiseen. Se vaikuttaa muun muassa hemoglobiiniin, hapensiirtokykyyn, palautumiseen ja suorituskykyyn sekä karvan laatuun. Toimenpide kesti noin 15 minuuttia. – Hevoseni sai kipulääkettä ja penisilliiniä viiden päivän ajan. Myös pystyruunaus on käytetty Hevos Woima: Nokkonen on perinteinen, monipuolinen yrtti hevosten hoidossa. Hevos Woima -paketit nokkosMeiltä laadukkaat, pohjoisen puhtaassa luonnossa kasvaneet nokkos- Suomen maataloustarvike Oy Laadukasta Baltic Straw -olkipellettiä ja Suomen parasta palvelua! 040 516 5185 katja@suomenmaataloustarvike.fi www.suomenmaataloustarvike.fi 12 HEVOSMAAILMA – Kahden ruunan kanssa elämä on paljon helpompaa, toteaa vaskiolainen Jonna Lehtinen
Kuva vasemmalla: Seuraava päivä leikkauksesta. Pieni pelko siitä, että työhalut loppuvat hormonien myötä, on osoittautunut turhaksi. RISKITÖNTÄ RUUNAUSTA EI OLE KEKSITTYKÄÄN, EIKÄ KOMPLIKAATIOILTA AINA VÄLTYTÄ. Suomen Olkipelletti toimittaa kaikkialle Suomeen korkealaatuisia kuivikepellettejä Euroopasta. – Liikunta auttoi turvotukseen, joten karsinalepoon ei hevosta voinut laittaa. Ilolan Seilori selvisi ruunauksesta vähäisellä turvotuksella ja ilman komplikaatioita. Jonnan mukaan liikunnan merkitystä paranemiseen ei voi korostaa tarpeeksi. Sanoisin, että aktiivisuus ja herkkyys ovat hevosen yksilöllinen luonteenpiirre, eivätkä hormonaalisia ominaisuuksia, Jonna kertoo kokemuksistaan. Suomen Olkipelletti Örninkatu 15 B 35, 24100 Salo p. KUIVIKKEET Kuva yllä: 10 päivän päästä haavat olivat lähes umpeutuneet. Hevoseni on ihan oma itsensä ja menohaluja sillä riittää edelleen. Voit noutaa varastoltamme itse tai pyytää toimitusta suoraan kotiovellesi tai kotitalliisi sopimuksen mukaisesti. ma-pe 8.00-16.00
. Y-tunnus 0140151-9 Noutopisteemme av. Verihyytymiä poistettiin suihkuttelemalla. Olkipelletit hevosille ja pieneläimille luotettavasti. 0207 401 130 www.olkipelletti.fi mista haavoista, mutta sellaistakin on joskus tapahtunut. JOSKUS HAAVAT SAATTAVAT TULEHTUA, JOLLOIN HEVONEN HOIDETAAN PENISILLIINILLÄ
alv 24% ORIVIETTI SAMMUI NOPEASTI – Seilorin ruunauksesta on kulunut vasta reilut kaksi viikkoa, joten en vielä voi tarkkaan tietää miten se hevostani muuttaa. Vahvan orivietin vuoksi sitä oli pakko taluttaa ketjuriimunarussa, joka meni turvan yli. Hintaesimerkkejä: 500 kg Suursäkki 155€ sis. Vaikka Seilori oli oriina viriili, se on kuitenkin luonteeltaan kiltti ja nöyrä. alv 24% 20 kg Pikkusäkki 7€ sis. Jotkut tallityöntekijät katsoivat parhaakseen pitää ketjua oriin suussa viedessään sitä muiden hevosten ohitse, sen verran orimaisena sitä pidettiin. TEKSTI: SUSANNA MALMSTRÖM KUVAT: SUSANNA MALMSTRÖM JA JONNA LEHTINEN HEVOSMAAILMA 13. Nyt sitä voi jo kuljettaa löysällä ja ihan tavallisella riimunnarulla ja orikarjunta on vaihtunut hillittyyn hirnahdukseen, Jonna Lehtinen iloitsee
Sairastuneet hevoset ovat usein rauhallisia, jopa apaattisia ja alttiita erilaisil- PPID:tä sairastava Pedro-poni ennen pergolidihoitoa.. Aineiden liikaeritys aiheuttaa taudin moninaiset oireet. Hormonit, jotka toimivat kemiallisina viestinviejinä, leviävät verenkierron avulla ympäri hevosen elimistöä kaikkiin kudoksiin. Sairastuneilla hevosilla aivolisäkkeen keskilohkon toimintaa hillitsevät hermosolut surkastuvat, mikä johtaa hormonien ja muiden aineiden liikaeritykseen aivolisäkkeestä. TUNNISTA JA HOIDA HEVOSEN AIVOLISÄKKEEN KESKILOHKON TOIMINTAHÄIRIÖ (PPID) Kaikkea ei pidä laittaa vanhuuden piikkiin Aivolisäkkeen keskilohkon toimintahäiriö on yleinen vanhenevan hevosen sairaus. Hoidon avulla PPID:tä sairastavan hevosen elämänlaatua voidaan parantaa ja hevosta voidaan pitää harrastekäytössä pidempään. PPID on pääasiassa ikääntyvillä ja vanhoilla (yleensä yli 15-vuotiailla) hevosilla esiintyvä sairaus, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla hevosilla. Terveellä hevosella hormonituotanto on tasapainossa ja hormonit säätelevät tarkasti elimistön toimintaa. Muina oireina tavataan lihasten surkastumista (erityisesti selän ja lautasten alue), rasvan kerääntymistä epänormaaleille alueille kehossa (silmän yläpuolelle, niskaan, hännäntyveen ja esinahan alueelle) ja lisääntynyttä juomista ja virtsaamista. PITKÄ KARVAPEITE AINUTLAATUINEN OIRE Sairauden tavallisin oire on kaviokuume sekä pitkä (joskus kihartuva) karvapeite (hirsutismi), joka ei kesälläkään vaihdu ohuempaan karvaan tai vaihtuu normaalia hitaammin. Aiemmin hevosten aivolisäkkeen keskilohkon toimintahäiriön oireita pidettiin ikääntymiseen kuuluvina, mutta nykyään hevosen PPID osataan tunnistaa, diagnosoida ja hoitaa. Sairautta tavataan kaikilla hevos- ja poniroduilla sukupuolesta riippumatta, ja ainakin 15-30 prosenttia iäkkäistä hevosista kärsii siitä. 14 HEVOSMAAILMA AIVOLISÄKKEEN TOIMINTAHÄIRIÖN TAUSTAA Hevosen aivojen pohjassa sijaitsevat hypotalamus ja aivolisäke toimivat hormonituotannon säätelykeskuksena. H evosen Cushingin tautia kutsutaan nykyisin nimellä PPID (pituitary pars intermedia dysfunction), mikä tarkoittaa aivolisäkkeen keskilohkon toimintahäiriötä. Hevonen saattaa myös hikoilla tavallista enemmän
Erittäin selkeissä tapauksissa diagnoosiin voidaan päästä pelkän kliinisen tutkimuksen perusteella. LABORATORIOTESTIT DIAGNOOSIN TUKENA Eläinlääkäri tekee diagnoosin oireiden ja laboratoriotestien avulla. Pergolidilääkitys aiheuttaa hevoselle elinikäisen teuraskiellon. Oireiden lieveneminen alkaa useimmilla hevosilla muutaman kuukauden kuluttua. HYVÄ PERUSTERVEYDENHUOLTO TÄRKEÄ OSA HOITOA Tavoitteena on parantaa ja ylläpitää hevosen hyvää terveydentilaa ja minimoida haitallisten komplikaatioiden (kaviokuume, tulehdukset) riskiä. Tällöin lääkitys on syytä lopettaa muutaman päivän ajaksi, ja ottaa yhteyttä eläinlääkäriin lääkeannoksen tarkastamiseksi. Oireet muuttuvat selkeämmäksi vuosi vuodelta sairauden edetessä. Hoitoon sitoutuminen ja säännölliset eläinlääkärikontrollit ovat ensiarvoisen tärkeitä hoidon onnistumisen ja hevosen hyvinvoinnin kannalta. Jos hevonen on lihava, ja sillä on metabolisen syndrooman oireita, tulee ruokavalion olla vähähiilihydraattinen ja laiduntamista tulee välttää eli sokereiden määrä ruokavaliossa pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Tiineillä ja imettävillä tammoilla eläinlääkäri harkitsee lääkitystä tapauskohtaisesti. Lisäksi veren insuliinimittauksia käytetään taudin etenemisasteen arvioimiseksi. Hoitamattomana PPID voi johtaa monien vakavien liitännäissairauksien kehittymiseen ja näiden sairauksien hoitokustannukset ylittävät helposti PPID:n hoitokustannukset. OHJEITA PPID:TÄ SAIRASTAVAN HEVOSEN RUOKINTAAN Rehun tulee olla korkealaatuista ja hyvin imeytyvää. Hevosen ruumiinpaino pyritään pitämään normaalina. Harvinaisempina oireina tavataan alentunutta hedelmällisyyttä ja pitkittynyttä maidontuotantoa. Hyvän perusterveydenhuollon kulmakiviä ovat kavioiden ja hampaiden säännöllinen hoito sekä madotus eläinlääkärin ohjeen mukaan. Joskus haittavaikutuksena voi esiintyä ruoansulatuskanavaoireita, kuten ohimenevää ruokahaluttomuutta. Pedro 18 vuotta ja Pedro 18,5 vuotta. Lääkitys aloitetaan aloitusannoksella ja eläinlääkäri muuttaa lääkeannosta hoitovasteen mukaan. ENNUSTE OIKEALLA HOIDOLLA HYVÄ Lääkityksellä ja hyvällä perusterveydenhoidolla PPID:tä sairastavan hevosen elämänlaatu voi parantua huomattavasti ja hevonen voi elää vuosia hyvää elämää. Lääke on pääosin hyvin siedetty. Tutkituin ja tehokas lääke on pergolidi, jonka eläinlääkäri määrää reseptillä. le tulehduksille. Hevoselle kannattaa syöttää matalahiilihydraattisen heinän lisäksi senioritäysrehua. Pitkän karvapeitteen leikkaaminen helpottaa hevosen oloa, estää liikahikoilua ja ihotulehduksia. Pedro palasi harrastekäyttöön viisi kuukautta hoidon aloittamisen jälkeen. Perusverinäytteistä sairautta ei pysty toteamaan. Oikean lääkeannoksen löydyttyä, hoidon tehoa kontrolloidaan yleensä vuosittain. LÄÄKEHOITO PARANTAA HEVOSEN ELÄMÄNLAATUA Sairauteen ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta elinikäisellä lääkityksellä oireita pystytään usein merkittävästi vähentämään ja ennaltaehkäisemään kohtalokkaiden komplikaatioiden, kuten kaviokuumeen syntyä. Lääkityksen aloittamista suositellaan diagnoosin varmistuttua. Mahdollisten kaviokuume- tai tulehdusoireiden puhjetessa omistajan nopea reagointi on tärkeää, jotta hoito päästään aloittamaan nopeasti, eikä oireilu pääse pitkittymään. Diagnoosin varmistamiseksi ja hoitovasteen seurantaan on olemassa useita testejä, joista käytetyimmät ovat deksametasonisuppressiotesti ja ACTH-hormonimittaus. SAIRAUDEN TAVALLISIN OIRE ON KAVIOKUUME SEKÄ PITKÄ KARVAPEITE Jos hevonen kärsii insuliiniresistenssistä ja on laiha, kannattaa ruokintaan lisätä myös öljyä ja E-vitamiinia riittävän energiasaannin turvaamiseksi. Tällöin energiaa voidaan hakea esimerkiksi rasvoista, E-vitamiinilisää unohtamatta. Mikäli hevosellasi esiintyy edellä mainittuja oireita, ota yhteyttä eläinlääkäriisi, sillä varhainen hoidon aloittaminen saattaa ehkäistä vakavien oireiden puhkeamista. Ruokintaan tulee kiinnittää erityishuomiota. Testaamiseen vaikuttaa muun muassa vuodenaika ja eläinlääkäri valitsee tapauskohtaisesti sopivimman testin. TEKSTI: ELT ANNA MYKKÄNEN, YHTEISTYÖSSÄ VETCARE OY:N KANSSA KUVAT: ELL JOHANNA PENTTINEN, HEVOSSAIRAUKSIEN ERIKOISELÄINLÄÄKÄRI JA HEVOSLÄÄKÄRIKESKUS HIPPOMEDI OY HEVOSMAAILMA 15
MIKSI ULKONA OLEVAN RATSASTUKSENOPETTAJAN TÄYTYY TARJOTA KUITTIA, MUTTA TORIKAUPPIAAN EI. Talleilla yhä vähemmän käteisasiakkaita 16 HEVOSMAAILMA
Minna Vainio (vas.) maksaa tallitunnista ratsastuksenopettaja Carita Kattelukselle turkulaisessa Metsäkylän Ratsastuskeskuksessa. Peikin Ratsastuskoulussa ja Kauniaisten ratsastuskeskuksessa laskutuskäytäntöön on siirrytty vuosina 1996–97. Irtotunti on hinnoiteltu kalliiksi muihin turkulaistalleihin verrattuna siksi, että irtotuntilaiset eivät ole suoranaisesti Metsäkylän – OLEMME MEKIN PITKÄÄN OHJANNEET ASIAKKAITAMME SIIHEN, ETTÄ HE OSTAISIVAT RATSASTUSKORTIN, JOKA SIIS MAKSETAAN TILISIIRTONA ratsastuskeskuksen kohderyhmää. – Käteismaksun ja kortin hintaeron pitäisi varmasti olla vielä suurempi, mutta emme ole sitä toistaiseksi muuttaneet. Urheilijoita ei kuitenkaan saada muuta kautta. Oulussa on tällä hetkellä Suomen suurista kaupungeista korkein työttömyys, joten hintojen nostaminen tuntuu hankalalta. Nyt se ei ole aktiivikäytössä kannattamattomuuden vuoksi. Asiakkaista puolet on aikuisia ja joustavuutta tahdotaan kävijöille silti tarjota, joten toimistossa on käteismaksumahdollisuus. Tuuli Mustonen kertoo, että 25 prosenttia ratsastajista maksaa tunnin käteisellä, jolloin rahastava opettaja tarjoaa kuittia. Järjestelmä sinänsä ei ole merkinnyt suurta investointia. – Kaikki toimii laskutuksella, kausikortit maksetaan tilisiirtoina. Yrittäjä on HEVOSMAAILMA 17. Kymmenen ja 20 kerran kortit eivät silti ole purreet kaikkiin, vaan käteisasiakkaita on vielä neljännes kaikista tunneille tulijoista, varsinkin lapsista. Kassajärjestelmät ovat talleilla melko harvinaisia. Metsäkylän Ratsastuskeskuksessa on pitkään ollut kassajärjestelmä, kun tallilla pidettiin kahviotakin. Maksut tilisiirroilla yleistyvät entisestään. Tapana on ollutkin antaa kuitti niille vähäisille käteisasiakkaille, joita meillä on, Nina Fagerström turkulaisesta Metsäkylän Ratsastuskeskus Oy:stä sanoo. Tietenkin pyrimme myös siihen, että meillä on vakioratsastajia, Andersin sanoo. Jos tunteihin tulee muutoksia kauden aikana, kauden lopussa laskutetaan rästit, toimitusjohtaja, yrittäjä Peik Andersin Kauniaisten ratsastuskeskuksesta kertoo. Niinpä uusi laki, joka vaatii antamaan käteismaksusta kuitin, ei ole suuresti vaikuttanut tallien toimintaan. KALLIS YKSITTÄISTUNTI – Meillä kuitti ei ole ongelma, koska meillä on ollut jo useita vuosia kassajärjestelmä. Opettaja pitää tunnit iltaisin yksin: – Kuitin saaminen iltatuntien yhteydessä on kieltämättä hankalaa, kun kassajärjestelmät ovat lukkojen takana: Niitä ei voi säilyttää kylmässä maneesissa, eikä opettaja voi välillä siirtyä lämpimiin tiloihin ja jättää asiakkaita yksin ilman valvontaa, Nina Fagerström kertoo. ITSE TEHTY KUITTI Käteismaksun kuittipakko ei ole tuonut paljon ylimääräistä vaivaa tai kustannusta Aaltokankaan Ratsutalleille Oulussa, vaikka käteistä käsitelläänkin suhteellisen paljon. Kuitit on ostoksista annettu ennenkin, joten Peik Andersinin mukaan uusi laki ei hänen tallillaan ole muuttanut mitään. Kuitit saadaan eri tavoin annetuksi, jos niitä halutaan. Syynä laskutukseen siirtymiseen on tietysti ollut myös kirjanpidon helppous, kun yksi työmomentti jää täysin pois. Suurin osa tuntiasiakkaista on vakio- ja kausiasiakkaita, jotka maksavat laskunsa suoraan pankkiin. Vuoden alusta pakollisten käteiskuittien antaminen hankaloittaa pienempien tallien elämää iltatuntien aikaan. Kuva: Timo Harju. Kuitteja on annettu aina. – Nyt olemme lyöneet summan valmiiksi kassaan ja opettaja on antanut kuitin asiakkaalle saadessaan maksun, mikä tietysti aiheuttaa harmia ja korjauskirjauksen tekemistä, jos asiakas ei tulekaan, Nina Fagerström sanoo. – Alussa pyysimme vähän yli puolet maksusta tilille, mutta ei se toiminut lasten kanssa. Ratsastuksenopettajalle tulee aina uusia lajin kokeilijoita, mihin hän on tyytyväinen: – Aina pitää aloittaa alkeiskursseja, vaikka ne teettävät enemmän työtä. – Olemme mekin pitkään ohjanneet asiakkaitamme siihen, että he ostaisivat ratsastuskortin, joka siis maksetaan tilisiirtona, ratsastuksen Master-opettaja, yrittäjä Tuuli Mustonen kertoo. He eivät muistaneet ottaa rahaa mukaan. Yrittäjä kertoo olevansa heti kiinnostunut, jos markkinoille saadaan langaton maksupääte, joka toimii kosteissa ja kylmissä tiloissa. Työvoiman vähyys vaikuttaa niin tuntien järjestelyyn kuin maksamiseenkin. R atsastustalleilla on perinteisesti maksettu paljon käteisellä, mutta varsinkin suuremmat tallit ovat siirtyneet jo vuosikausia sitten etukäteis- tai jälkikäteislaskutukseen tilisiirtoina
TORIKAUPPIAS ERI ASEMASSA Viitaniemen Ratsutilalla, 30 kilometriä Tampereelta on niin ikään edelleen käteismaksumahdollisuus irtotuntilaisia varten. Asiakas jättää korttinsa siihen, niin se ei katoa kotimatkalla. Mutta sitä ihmettelen, että jos kerran torikauppiaan ei ulkona tarvitse tarjota asiakkaalle kuittia, miksi ulkona olevan ratsastuksenopettajan täytyy. Käteisasiakkaiden palvelu on hankalaa illalla yksin toimivalle opettajalle. Pyrim- me tiedottamaan maksuasioista uusille asiakkaille etukäteen ja myös ohjaamaan laskulla maksamiseen. Aaltokankaan Ratsutallilla kortin käyttö on turvallista lapsiasiakkaillekin. Lähteenmäki kertoo, että kuittipakko usein turhauttaa asiakkaita. ”KORTTIPARKKI” KÄYTÖSSÄ Mahdollisuus maksaa käteisellä on Oulussa Tuuli Mustosen mukaan kuitenkin tärkeä. Oululainen ratsastusseura Kentaurit98 toimii tiiviissä yhteistyössä Aaltokankaan Ratsutallien ratsastuskoulun kanssa. Asiakas saa kuitin maksusta ja kortti löytyy toimistosta. Kuva: Suvi Järvelä. Kassajärjestelmää Aaltokankaan Ratsutalleille ei ole aiottukaan ottaa: – Se hidastaisi rahastusta, koska opettaja on yksin töissä. Kuva laskiaisen perinnetapahtumasta kevättalvella 2013. En koe uuden käytännön erityisesti muuttavan mitään meidän toiminnassamme. itse tulostanut valmiita kuitteja, joihin rahastaja lisää päivämäärän ja sarjanumeron. – Meillä on korteille paikka tallin seinällä. KASSAKONE HANKITTIIN Suomen suurimmalla ratsastustallilla, Vantaan Poni-Haassa käteismaksuja on runsaasti, monesti kahden euron rästituntimaksuja, joten lakimuutoksen myötä hankittiin kassakone: – Hankimme perinteisen kassakoneen käteiskuitin tulostamista varten. – Kuittipakko ei ole ollut meille suuri ponnistus ja kustannus tällä tavalla toimittuna, mutta kylläkin, jos olisi hankittu kassajärjestelmä. Jos kortin haluaa välttämättä mukaansa ja se katoaa, niin laskutamme 20 euroa uuden kortin kirjoittamisesta. – Harva kuittia kuitenkaan haluaa, joten riskinä on meillä se, muistammeko sitä tarjota. Korttien käytöstä pidetään Aaltokankaan Ratsutallilla kaksinkertaista kirjanpitoa, joten maksut eivät katoa tai mene väärin. Maksu tulee kyllä kirjattua saman tien meillä pidettävään kassakirjanpitoon. Mutta ei lapsilla yleensä olekaan itsellään maksukorttia. Kassakonetta meillä ei ole eikä näillä näkymin ole tarkoitus hankkiakaan, ratsastuksenopettaja Viljakukka Lähteenmäki kertoo. Käytössä on valmiit kuittipohjat kuitin haluavalle asiakkaalle. Ratsutallit kilpailevat tänä päivänä kovasti niin toistensa kanssa kuin lasten ja aikuisten muista mielenkiinnon 18 HEVOSMAAILMA kohteista. Siitä jää suoraan tosite, joka on selkeää viedä kirjanpitäjälle,. – Yritysasiakkaat ovat tietysti asia erikseen, mutta he yleensä maksavat laskua vastaan. – Yleensä asiakas ei ole kuitista kiinnostunut, joten teemme kuitin vain omaa kirjanpitoamme varten. Tuuli Mustonen toivoo, että yhä useampi vakiokävijä ostaisi 10- tai 20-kerran kortin, mikä Oulussa vastaa Etelä-Suomessa yleistä kausikorttia
Kausikorttilaiset maksavat PoniHaassa paperi- tai sähköpostilaskulla. Muutaman sadan euron hintaa ei Poni-Haassa pidetä ihmeellisenä kuluna, vaan sen koetaan Toimitusjohtajaosakas Kikka Suomio Suomen suurimpiin ratsastustalleihin kuuluvasta Primus-talli Oy:stä kertoo, ettei käteiskuittipakko ole vaikuttanut tallin toimintaan millään tavalla. Pirita Lång myöntää, että kassan kanssa toimimiseen tarvitaan henkilökuntaa ja lämmin tila. Laskutamme sähköpostilla etukäteen tai jälkikäteen, ratsastuksenhan kuitenkin maksavat vanhemmat. – Silloinkin tosin tietokoneen ajanvarausjärjestelmään merkattiin ratsastajan nimi, maksu ja päivän tulot. Tallilla käy 500-600 ratsastajaa viikossa ja lisäksi myydään eri arvonlisäverolla lantaturvetta, joten kassa on tarpeen. Aiemmin Poni-Haassakin oli lähes tukkimiehen kirjanpidon kaltainen käteiskassakirja kassalippaan rinnalla. KAIKKI LASKUTETAAN SÄHKÖISESTI ratsastuksenopettaja, tällä hetkellä tallipäällikkö Pirita Lång kertoo. – Emme ole vastaanottaneet käteistä enää vuosikausiin. Primus-talleilla on myös korttimaksupääte, josta on aina saanut kuitin. helpottavan työtä sen sijaan, jos kuitteja kirjoitettaisiin käsin. Elisa Leppilampi ottaa maksua Tiia-Emilia Koittolalta Tampereen Ratsastuskeskuksessa. TEKSTI: MIRA PIISPA Pellon HIT-aktiivitalli Ydre-Box Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.com HEVOSMAAILMA 19. Näin maksuliikenne on selkeää ja tositteet saadaan helposti – ei tarvitse pyörittää käteistä
Matkakaverukset nousivat Tampereelta startanneen kuljetusauton kyytiin pirteinä. Päätöksen Märjamaan kunnassa sijaitsevassa Sooniste kartanossa sijaitsevien eläinten huostaanotosta teki Raplamaan Eläinlääkintäja Elintarvikeviraston eläinlääkintäkeskus, joka on syksyllä aikana antanut omistajalle lukuisia huomautuksia. Matkalle jo kolmatta kertaa urallaan Ranskaan lähtevä konkari Suikun Rilla sekä toista kertaa Vincennesiin matkaava Metkutus olivat mukana viime vuonnakin. Vincennesin kylmäveriottelussa suomenhevosia edustavat Hiskin Muisto, Metkutus, Rapin Aatos ja Suikun Rilla reissaavat Pariisiin Ari Pakarisen hevosenkuljetusautolla. Kun hevoset näkivät auton, molemmat menivät tyynenä kyytiin. ELOSSA OLEVILLA MAHDOLLISUUS TOIPUA Hevosten on arvioitu kuolleen jo joulukuun 21.–27. Finnmarken-lehti paljastaa edelleen, että hevosten hoito oli herättänyt viranomaisten huomion jo vuonna 2012 ja omistajalle oli tuolloin annettu kehotus muuttaa toimintatapojaan. Ikävintä uutisessa oli se, että hevosten omistaja on inarilainen matkailuyrittäjä, jonka käsittämätön piittaamattomuus heittää synkän varjon myös kaikkien muiden, mutta erityisesti hänen kanssaan operoivien yrittäjien päälle. Eläinlääkärin ja eläinten kuljetukseen osallistuneiden hevoskasvattajien mukaan kaikki eläimet olivat terveydellisesti huonossa kunnossa. Ajankohtaista von Rentelnin hevoset huostaan Virossa R aplamaan Sõnumit kirjoitti 20.1.2014, että Märjamaan kunnanhallitus otti viime viikolla huostaansa Monika Corinne Friedel-Isabel von Rentelnille kuuluvat hevoset, joista huolehtimisen omistaja oli laiminlyönyt. Finnmark-lehden mukaan viranomaiset olivat saaneet toissa viikolla Gamvikista ilmoituksen eläinrääkkäyksestä. Siitäkin huolimatta olivat kaikki eläimet, 11 hevosta ja neljä ponia kartanon mailla ulkona kymmenenasteisessa pakkasessa ilman juomavettä, yksikään eläimistä ei ollut tallissa. Eläimet sijoitettiin useampaan eri talliin. Nämä henkilöt kuitenkin väittävät, etteivät ole antaneet omistajalle mitään tällaisia lupauksia. Tutkimustulos oli, että vaikka ne ovat heikkokuntoisia, niin hyvällä hoidolla niillä on vielä mahdollisuudet toipua. Hevosten omistaja oleskelee kunnanhallituksen tietojen mukaan tällä hetkellä Ranskassa ja niinä harvoina kertoina, jolloin häneen on saatu yhteyttä, hän on vakuuttanut, että eläimistä huolehtivat eräät paikalliset asukkaat, antaen myös muutaman nimen. Kun tapaus käytiin tutkimassa, niin löydettiin huterasta pressukojusta kaksi kuollutta hevosta. KYLMÄVERIOTTELU 2014: Ystävykset kohti Pariisia S uomen toivot starttasivat ystävänpäivänä matkalleen kohti Ranskaa. Tänä aikana omistajalla on oikeus ostaa eläimet takaisin itselleen. Eläinlääkärin tutkimus paljasti eläinten kuolinsyyksi aliravitsemuksen eli toisin sanoen hevoset olivat jätetty kokonaan ruokkimatta ja ne olivat kuolleet nälkään. – Pakarisen Arin uudella autolla saadaan matkata ja tässä kyydissä kelpaa kyllä viihtyä. 30 päivän ajan eläimistä huolehtii Märjamaan kunta, taaten niille myös niiden vaatiman hoidon ja lääkinnän. Nehän ovat tuttuja toisilleen jo viime reissulta. – Metkutus ja Suikun Rilla lähtivät Teivosta matkaan oikein iloisina ja rauhallisina. Joukkueen täydentävät tallikaverukset Hiskin Muisto ja Rapin Aatos lastattiin Suikun Rillan ja Metkutuksen seuraksi kuljetusautoon Porista. Hyvillä mielin reissuun siis päästiin lähtemään, kun hevosilla on kaikki hyvällä mallilla.. Lehti kertoi myös, että rakennelman lautaseinistä ja tukipalkeista löytyi runsaasti hevosten puremajälkiä, kun eläimet olivat yrittäneet löytää ahtaasta säilytystilasta edes jotain syötävää. välisenä aikana. Ensisilmäyksellä arvioiden kaikilla on ainakin täitä ja matoja. Elossa löydetyt heikkokuntoiset hevoset siirrettiin viime torstaina toiseen talliin eläinlääkärin tutkittua ne. Ihan kuin muistaen, että nyt lähdetään Eurooppaan katselemaan niitä uusia tammoja ja keväisempiä ilmastoja, Suikun Rillan kanssa matkustava valmentaja Harri Sulku naurahti. 20 HEVOSMAAILMA Suikun Rilla ja Harri Sulku matkasivat kylmäveriotteluun Pariisiin. Vastaava tilanne on Märjamaan apulaiskunnanjohtajan mukaan vallinnut jo pidemmän aikaa. Tämän jälkeen kunnanhallituksella on oikeus myydä eläimet huutokaupalla, lähtöhintana niiden ylläpitokustannukset 30 päivän ajalta. Lehdessä haastateltu eläinsuojeluviranomainen ei halunnut kuitenkaan yksilöidä epäkohtia, mutta ilmeisesti ne ovat olleet hyvin samantapaisia kuin mitkä aiheuttivat viime viikon löydöt Gamvikissa. Toinen makasi kuolleena kojun ulkopuolella ja toinen löytyi sisältä kahden vielä elävän, mutta heikkokuntoisen hevosen vierestä. Kuva: Hippos/Satu Meriluoto Hevoset kuolivat nälkään Inarissa P ohjois-Norjassa ilmestyvä Finnmarken julkaisi tammikuu lopussa ärkyttävän uutisen norjavuonohevosista, jotka omistaja oli jättänyt heitteille sillä seurauksella, että niistä kaksi oli löydetty kuolleina ja toiset kaksi olivat elossa, mutta hyvin heikossa kunnossa. Lisäksi osa eläimistä juoksi irrallaan ja niitä jouduttiin pyydystämään kiinni
Hyväksyttyyn askellajiratsastusmerkkisuoritukseen vaaditaan osallistuminen teoriatunnille sekä käytännön kokeen suorittaminen, joka koostuu hevosen varustamisesta sekä ratsastuskokeesta. Leirien teoria- ja ratsastustuntiopetus mukailee aina myös merkkisuoritusaiheita ja tulevana kesänä leireillä keskitymme hevostaitojen ja perusratsastustaitojen ohella vielä enemmän askellajiratsastukseen. Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Islanninhevosyhdistyksen yhteistyössä valmistelema merkkiä on odotettu innokkaasti jo vuosia. Aiemmin olemme tarjonneet mahdollisuutta suorittaa Maastoratsastusmerkkiä, mikä ei tietysti kiinnosta välttämättä monia islanninhevosharrastajia. Aiemmin käytössä olleet maastoratsastus-, valjakko- ja lännenratsastusmerkit kasvattavat lajimerkkiperhettä islanninhevosharrastajien omalla askellajimerkillä. HEVOSMAAILMA 21. – Lisäksi on ollut mahdollista suorittaa erilaisia hoitomerkkejä, joita toivoo erityisesti nuoret harrastajat. Ratsastuskoe sisältää ratsastuskentällä suoritettavan lyhytohjelman, joka sisältää askellajeista käyntiä, tölttiä, ravia ja laukkaa sekä temponvaihteluita. UUSI MERKKI ILOLLA VASTAAN FEIF-Ratsastuksenohjaaja (taso1) sekä paikalliskerhotuomari Johanna Ihalainen Tuulensillan tallilta iloitsee uudesta merkistä. Leirit ovat oivallinen ja nopea tapa saada lisäoppia ja rutiinia taitoihin. Askellajimerkkiä voivat vastaanottaa islanninhevosten askellajiratsastuspuolen FEIF-ratsastuksenohjaajat (tasot I – III), kaikki askellajiratsastuksen tuomarit sekä hevosharrasteohjaajat, jotka ovat itse suorittaneet näytöissään askellajiratsastuskokeen. Askellajimerkki saa taatusti merkkikokeissa suurimman suosion, uskoo Johanna Ihalainen. – Meillä kesän leireillä on halukkaille merkkisuoritusmahdollisuudet ja otamme ehdottomasti ilolla vastaan omaa lajia vastaavan ratsastusmerkin. Kuva: Matton Islanninhevosharrastajille nyt oma askellajiratsastusmerkki S uomen Ratsastajainliiton ratsastusmerkkien suoritus on mahdollista myös nyt myös islanninhevosharrastajille omassa lajissaan. Ratsastusmerkkejä saavat suorittaa kaikki Suomen Ratsastajainliittoon kuuluvat jäsenet. Koe arvostellaan hyväksytty-hylätty –periaatteella
Ne kävelevät rennosti, eivätkä enää jännitä, Satu Juurinen kertoo. HEVOSET OPPIVAT NOPEASTI KÄVELYTYSKONEEN RYTMIIN Rento kävely parasta liikuntaa Juuristen Zellelän hevostilan kävelytyskone otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. Kahden viikon jälkeen ne ovat jo ihan tottuneita siihen. 22 HEVOSMAAILMA. – Hevoset oppivat koneen toiminnan todella nopeasti
Kuva: Staffansbergintalli SUUNTA MUUTTUU KAHDEKSAN MINUUTIN VÄLEIN Hevoset kulkevat ympyrän muotoista aidattua väylää. – Nuoret ruunat vähän pelkäävät vielä, mutta kun niiden kanssa on kävelemässä tällainen rauhallinen hevonen, nekin rauhoittuvat, Satu Juurinen sanoo. Hevoset kävelevät koneessa tunnin, puolitoista. Ne osaavat pitää varansa, ettei takaa tuleva portti pääse tönäisemään niitä takapuoleen. Kun on tammojen ja ruunien vuoro, ovat kaikki kuusi paikkaa täynnä, Satu Juurinen sanoo. Tällä kertaa kehää kiertämässä ovat tallin kiltti ja rauhallinen jalostusori, hannoverilainen puoliverinen ratsu London Baron ja sen kavereina kaksi nuorempaa ruunaa. Koneessa on erikseen raviohjelma, jolla hevoset voi laittaa liikkumaan vähän lujempaa. Kun ori on oikein reipasta sorttia, kävelee se ihan yksin. Koneisto kuljettaa eteenpäin siivekkeiden päässä olevia portteja. Se on yksi osa valmennusohjelmaa. Kahden portin välissä on tilaa yhdeksän metriä. Nyt hän vastaa tallin hevosten valmennuksessa. Kävelytyskoneen ympärille haluttiin rakentaa kunnon halli. – Kävelytyskoneessa ollaan kahtena-kolmena treenipäivänä viikossa. Pysyvät nivelet sulina ja lihakset pehmeinä. Zellelässä kävelytyskoneella on suuri merkitys ratsuhevosten treenaamisessa. Samoin kuin ihmiselle. Kone on säädetty kulkemaan vuorotellen kahdeksan minuuttia kumpaankin suuntaan. – Rauhallinen, rento kävely hyvällä pohjalla on parasta mahdollista liikuntaa hevoselle. Hevoset osaavat kääntyä ja odottavat koneen lähtevän uudelleen liikkeelle. Kuka lähtisi taluttamaan hevosia vastaavaksi ajaksi. HEVOSMAAILMA 23. Kun on oriiden vuoro, on kävelijä vain joka toisessa kolossa, etteivät oriit innostu liikaa. Osalle kävely ei tuntuisi nytkään riittävän, pitäisi päästä lujempaa, mutta rauhallinen kävely on Satu Juurisen Satu Juurinen lopetti ratsastuksen nelisen vuotta sitten selkävaivojen vuoksi. SUURI MERKITYS TREENAAMISESSA Yhdeksän metrin välein olevat liikkuvat portit pitävät hevoset liikkeessä. K oneessa on paikat kuudelle hevoselle. – Arvokkaiden hevosten kanssa ei oteta riskejä
Navetasta ja kuivurista on tehty talleja. On parempi, etteivät hevoset hikoile kovasti. Juurisilla käy kaksi ratsuttajaa, kouluratsastaja ja esteratsastaja. Tuomas Juurinen kouluttaa nuoret orivarsat. Juuriset satsasivat investointiin. KOOSSA HYVÄ TIIMI Juuriset muuttivat Vihdin Haimooseen kymmenen vuotta sitten Nurmijärven Perttulasta. – Se on parhaita markkinoilla olevia koneita ja kalleimpia tietysti myös. – Olisihan tähän voinut rakentaa vain kävelyrinkulan ja kattaa sen, mutta me halusimme tehdä kunnolla. Ikkuna-aukoissa on verkot, jotka pitävät tuulen 80-prosenttisesti ulkona, mutta päästävät ilman vaihtumaan. Mutta jos se hajoaa, voimme lähettää heti reklamaation Saksaan ja pyytää heiltä uuden osan. He tarvitsivat enemmän tilaa ja oman harjoitusradan ravihevosille. Tämä on kuin pienoismaneesi, jossa on sisällä kävelytyskone. Sen jälkeen sitä ratsastetaan kuukauden verran, jonka jälkeen se on toipunut leikkauksesta, ja on taas omistajan ratsastettavissa. Nyt ravihevoset ovat muualla treenissä. Satu tekee hevosten valmennusohjelmat, hoitaa hevosten hoidolliset asiat, organisoi näytöt ja esittelyt sekä vastaa tilan taloudellisesta puolesta. Seinät ympärillä, valokatteet katossa, rauhallinen ympäristö, hyvin ilmastoitu, mutta sisään ei tuule. Satu Juurisen (43) ratsastusura loppui neljä vuotta sitten selkävaivoihin. Juuriset voivat kävelytyskoneen avulla tarjota valmennusta toipilashevosille. Esteratsastaja kouluttaa ihan nuoria, ja kouluratsastaja opettaa myyntihevoset, jotka pitää opettaa menemään oikein ja vähän temppujakin, Satu Juurinen sanoo. – Meillä on hyvä tiimi, jokaisella oma tehtävänsä. Tammikuisilla pakkasella kaikki olivat vähän kipakalla tuulella. LAADUSTA TÄYTYY MAKSAA Kehässä on ulommaisena hevosten kulkukehä. Sisällä hallissa on myös säilytystilaa. 24 HEVOSMAAILMA parempi ratkaisu. – Oli suunniteltu, että kone ja halli maksaisivat 60 000 euroa, mutta budjetti paukkui 30 000 euroa yli, koska halusimme tehdä kaiken vielä vähän paremmin. – Jos hevoselta on vaikka leikattu irtopala nivelestä, jonka jälkeen hevonen ei saa juosta, liikkuu se kaksi kuukautta kävelytyskoneessa. – Kävellessään hevoset rauhoittuvat myös mieleltään. Halli on paljon katosta – OLISIHAN TÄHÄN VOINUT RAKENTAA VAIN KÄVELYRINKULAN JA KATTAA SEN, MUTTA ME HALUSIMME TEHDÄ KUNNOLLA. Ikkuna-aukoissa oleva vihreä tuuliverkko pitää tuulen ulkopuolella 80-prosenttisesti, mutta päästää kuitenkin kesäkuumalla ilman vaihtumaan. – Joustava kumirouhe on hyvä hevosten nivelille. – Nuorempana ja terveempänä kilpailin ja koulutin paljon hevosia. Pohja on kumirouhetta. Tilalle on tehty noin puolen miljoonan euron investoinnit. Valot ovat kunnolliset, iltakäytössä hyvät. Kun tehdään kunnolla, pitää varustautua myös siihen, että budjetti ylittyy. Kone liikkuu 30 prosentin teholla. Kone on merkiltään saksalainen Röwer & Rüb. – Myös kone pysyy katetussa tilassa paremmassa kunnossa. – Verkosta myös näkee sisälle, että hallissa on kaikki kunnossa, ja hevoset näkevät ulos, eikä niille tule loossiahdistusta. Keskellä on koneisto. Kävelytyskone halleineen maksoi 90 000 euroa. Merkki ja laatu myös velvoittavat. (MA-A). mukaan niille parasta. Puutavara on järeää, ovet ja seinät kestävät potkuja
Kolmivuotiaina ne siirtyvät tallipaikoille ja niillä aletaan ratsastaa. Kesällä meillä on lisäksi siitostammoja, joita laitellaan tiineiksi. – Toiminta on muuttunut siten, ettei meillä ole tallilla enää lainkaan yksityisasiakkaita. – Hevoskauppa on juridisesti niin hankalaa. Tallissa ovat vain omat hevoset: jalostusorit ja siitostammat, koulutettavat varsat sekä muutama valmennusasiakas: koulutettava varsa, joista meillä on myyntitoimeksianto. Rakensimme vuosi sitten oriaseman eli laboratorion ja oriiden hypytyshallin. Tutustu mallistoomme ja tee haaveestasi totta! www.hevostallit.fi HEVOSMAAILMA 25. – Varsat asuvat kolme ensimmäistä vuottaan pihatossa. HEVOSKAUPPA LOPPUU Tilan talleissa on 17 karsinapaikkaa ja sen lisäksi varsoja pihatossa. Tuotantosuunnan muutos Z ellelän tilan rakennushanke on osa Pro Agrian ja TE-keskuksen maatilainvestointirahoitusta. Kilpahevosille löytyy tavoitteelliset ostajat, jotka jatkavat työtä niiden kanssa, ja odotusarvot ovat korkealla. Ne saavat olla lapsia ja niistä tulee kestäviä. Projektin jatkona rakensimme kävelytyskoneen, jossa voimme valmentaa varsoja ja oriita. Floris Crusador matkaa kävelyn jälkeen takaisin talliin. Ja myyjä on vastuussa kaikesta. Sen jälkeen Juuriset aikovat lopettaa omien hevosten kaupan ja keskittyvät siittolan pyörittämiseen ja myyntitoimeksiantojen kouluttamiseen. Joutilashevoseksi ei ole myyty yhtään hevosta, Satu Juurinen kertoo. Juurisilla on myös Havens-rehun maahantuonti. Eihän tässä ole enää mitään järkeä! (MA-A) KILPAHEVOSILLE LÖYTYY OSTAJAT, JOTKA JATKAVAT TYÖTÄ NIIDEN KANSSA, JA ODOTUSARVOT OVAT KORKEALLA. Hevoset katsotaan lain mukaan tavaraksi, jota ne eivät suinkaan ole. Nyt hanke on valmis, Satu Juurinen sanoo. – Niiden käytös voi muuttua, hevosista voi tulla hankalia ratsastaa, jolleivat ihmiset osaa ratsastaa tai hoitaa hevosta oikein. – Päätimme muuttaa tilan tuotantosuuntaa, valmennustallista kasvatukseen. Myytävää kasvua on vielä kymmenen hevosen verran. – Suurin osa varsoista myydään 4-5-vuotiaina, kun ne on ratsutettu, ne liikkuvat hienosti ja pärjäävät jo kisoissa
Sen ulkonäkö ei miellytä kaikkia, mutta kun harvinaiseen hevosrotuun kerran rakastuu, siitä ei halua luopua, vaikka muuttaisi lähes toiselle puolelle maapalloa. Jessica on ollut hevostyttö pienestä pitäen. Gotlannin oma, erittäin vanha ponirotu, gotlannin russ. Turkmenistanista kotoisin oleva viehättävä ratsuhevosrotu on harvinainen. Myös Jessican äiti on kotoisin Gotlannin saarelta ja samaisella saarella syntyi myös Jessica. Tämän tietää ainakin ruotsalainen Jessica Eile Keith, joka kasvattaa ahaltekinhevosia Floridassa, Pohjois-Amerikassa. AHALTEKINHEVOSET OVAT IHMISRAKKAITA JA HELPPOJA KOULUTETTAVIA Liukuvat liikkeet ja eksoottinen ulkonäkö Gotlannissa syntynyt ja kasvanut Jessica Eile Keith rakastui ahaltekinhevosiin ja muutti niiden kanssa Ruotsista Amerikkaan. Gotlannin saarella asuva perhe adoptoi Jessican isän hänen saapuessaan maahan. HEVOSTYTTÖ GOTLANNISTA Jessican Eile Keithin isä syntyi Karjalassa, Suomessa, mutta hänet lähetettiin pois sodan jaloista, Ruotsiin. 26 HEVOSMAAILMA R ohkea, valpas ja nopea ahaltekinhevonen (myös ahaltekhevonen) on vanha hevosrotu Turkmenistanista. Rotuesittely Joidenkin tutkimusten mukaan ahaltekinhevosia on käytetty nuorempien hevosrotujen kuten englannintäysiveristen ja trakehneninhevosten jalostuksessa
VAIKKA ROTU ON KOTOISIN TURKMENISTANISTA, VENÄLÄISIÄ SAA KIITTÄÄ RODUN SUOSION KANSAINVÄLISTÄ KASVUSTA. HEVOSELLA SUURI PERSOONA Jessica Eile Keithin mukaan ahaltekinhevosilla on suuri persoonallisuus. Ahaltekinhevosten liikkeet ovat liukuvat ja niiden runko pysyy paikallaan, joten hevosen selässä on helppo olla. Vuonna 1989 Gun ja Jessica kutsuttiin käymään Venäjälle akhaltekinhevosia kasvattavalle hevostilalle, ja muutama vuosi myöhemmin Jessica osti ensimmäisen oman akhaltekinhevosensa, Almazin tältä samalta venäläiseltä kasvattajalta. Jessica oli jo aikaisemmin tavannut amerikkalaisen Todd Keithin Uppsalan yliopistossa. HEVOSMAAILMA 27. He asuivat hevosineen pienessä kylässä Uppsalassa, jonne heidän ensimmäinen ahaltekinhevosensa matkusti Suomen läpi Viipurista. Rotua käytetäänkin paljon matkahevosina, sillä rakenteensa vuoksi ne eivät juuri sovellu este- ja kouluratsastuskentille. Komea ahaltek Pirakhmed on syntynyt Venäjällä. – Ne rakastavat ihmisiä. Vuosina 1996 ja 1997 venäläinen tohtori Tatyana Ryabova vieraili Jessican ja Toddin hevostilalla, jota kutsutaan virallisesti nimellä KaraKumin siittola. Vaikka rotu on kotoisin Turkmenistanista, venäläisiä saa kiittää rodun suosion kansainvälistä kasvusta. HEVOSET MUKANA TOISELLE MANTEREELLE Almaz ei jäänyt pariskunnan viimeiseksi ahaltekinhevoseksi, vaan he hankkivat niitä lisää. Tohtori Ryabova on kehittänyt ja kasvattanut rotua 40 vuoden ajan ja pitänyt ahaltekeista jalostuskirjaa Venäjällä. Niinpä Gun alkoi tutkia turkmenistanilaista ahaltek-rotua, ja julkaisi rodusta kertovia artikkeleita ruotsalaisissa lehdissä 1980-luvulla. Ne ovat erittäin tehokkaasti työskenteleviä hevosia, mutta samaan aikaan ne tarvitsevat paljon aikaa ja huomiota. Näillä poneilla Jessica ratsasti ja myös kilpaili. – Muutimme Floridaan ja veimme parhaimmat ahaltekinhevosemme kanssamme, Jessica kertoo. Kapea ja pitkä pää antaa hevoselle arvokkaan, itämaisen vaikutelman. Myös Turkmenistanin silloinen hevosministeri Gelgy Kyarizov vieraili KaraKumin siittolassa. Jessican äiti, Gun Eile työskenteli venäjän kielen opettajana Ruotsin Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa ja oli myös erittäin kiinnostunut hevosista. Ahaltekinhevosten pään muoto on yksi hevosten tunnusmerkeistä. Ahaltekinhevosten säkäkorkeus vaihtelee 150–157 senttimetrin välillä. oli Jessican ensimmäinen kosketus hevosiin. Jessica ja Todd Keith perustivat Ruotsin ahaltekinhevosyhdistyksen vuonna 1997, jonka puheenjohtajana Jessica toimi aina vuoteen 2005 saakka, jolloin pariskunta päätti ottaa suuren askeleen elämässään. – Aloitin hevosharrastuksen näyttelyponeista ja lämminverisistä estehevosista, joten pidän siitä, että ahaltekit ovat helppoja kouluttaa, ja niiden liikkeet ovat erittäin mukavat ratsastajalle. Jessica kertoo, että ahaltekit ovat hyvätapaisia, nopeasti ajattelevia ja ahkeria hevosia
– Ahaltekeillä on ilo ratsastaa. Rotu on kotoisin autiomaasta, joten hevosella on ohut nahka ja karva. Eräiden tutkimusten mukaan ahaltekinhevoset ovat vaikuttaneet moniin nuorempiin hevosrotuihin kuten englannintäysiverisiin ja trakehneninhevosiin. JESSICA EILE KEITHIN MUKAAN AHALTEKIT OVAT HYVÄTAPAISIA, NOPEASTI AJATTELEVIA JA AHKERIA HEVOSIA. Nykyään tunnettu ahaltekinhevonen on kotoisin Turkmenistanista Keski-Aasiasta ja tarkemmin Karakumin kuivalta aavikkoalueelta. Mutta niitä pitäisi ajatella ystävinä, eikä kilparatojen suorittajina. Ahaltekinhevosia on verrattu jopa vinttikoiriin, vaikka pitkäaikaiset rodun harrastajat eivät kyseistä vertausta pidäkään sopivana. HARVINAINEN ROTU Ahaltekinhevonen on varsin harvinainen rotu, niitä on 6 000 yksilöä ympäri maailmaa, joista noin 500 on Pohjois-Amerikassa ja 3 000 hevosta niiden kotimaassa Turkmenistanissa. Hevonen tuli Suomeen vuonna 2004. Kouluratsastaja Sergej Filatow voitti mustalla ahaltekinorillaan Absentilla Olympiakultaa Roomassa vuonna 1960. – Välitin Tampereelta kauniin ahaltekinhevosorin asiakkaalleni Ruotsiin. Ensimmäinen ahaltekinhevosten kantakirja perustettiin Venäjällä vuonna 1943. Yksi niistä vuonna 1999 syntynyt Dargan. Ahaltet on pysynyt puhtaana hevosrotuna, sillä Karakumin aluetta ympäröivät vuoret estivät muita hevosrotuja risteytymästä ahaltekinhevosten kanssa. Salossa asuvan Elena Elorannan omistaman oriin kasvattaja on venäläinen Stud-Farm Chagorta Ltd, Kalmykiassa, Kalmykia on Venäjän osatasavalta etelä-Venäjällä Kaspianmeren luoteispuolella. En tiedä, onko Suomessa tällä hetkellä ahaltekeja, Jessica Eile Keith pohtii. Vaikka ahaltekinhevosia ei pidetä sopivina ratsuina kilpakentille, rotua on myös jalostettu paremmin sopivaksi este- ja kouluradoille. Turkmenistan liitettiin Venäjän keisarikuntaan ennen vuotta 1885. Kookkaat silmät loistavat älykkyyttä ja hevosrodun yksi parhaista puolista on sen eläväinen, silti palvelualtis luonne. TEKSTI: SUSANNA SHEARMAN KUVAT: KARAKUMIN SIITTOLA LISÄTIETOJA: WWW.KARAKUMSTUD.COM Ahaltekinhevonen – yksi maailman vanhimmista hevosroduista Ahaltekinhevonen on vanha itämainen täysiverirotu. Suomessa asuviin ahaltekeihin palataan tarkemmin tulevissa numeroissa. Kuva: Eetu Joonas Autere 28 HEVOSMAAILMA liikkeittensä takia ne ovat loistavia ratsuja. Jessica on Ruotsissa asuessaan käynyt katsomassa ahaltekinhevosia myös Suomessa. YSTÄVÄKSI, EI KILPAKUMPPANIKSI Toiset väittävät, että ahaltekinhevonen ei ole rakenteeltaan kovin kaunis. Dargan on yksi Suomen puhdasrotuisista ahaltekistä. Valitettavasti hevosten määrä aleni sota-aikana, ja alimmillaan niitä oli jäljellä enää 1250 yksilöä. 1900-luvun alussa englannintäysiverisiä ja ahaltekinhevosia risteytettiin, koska haluttiin saavuttaa nopeampi laukkaratsu pitkille matkoille. Ehkä ahaltekit eivät vastaakaan monien kauneusihanteita, mutta jotain erittäin ylvästä ja kuninkaallista tämän ikivanhan rodun ulkonäössä on. Vaikka jouhia on niukasti, ne ovat hyvin silkkiset ja pehmeät. Jessica Eile Keithin mukaan ahaltekinhevoset sopivat lähes kenelle tahansa, sillä tasaisten Suomessa alle kymmenen ahaltekiä Suomessa on alle kymmenen puhdasrotuista ahaltekinhevosta. Ahaltekinhevosen pää on kevyt, pitkänomainen ja kuiva. Venäläinen kenraali Kuropatkin oli ihaillut turkmeeniheimojen hevosia, joten hän perusti sodan jälkeen siittolan ja antoi hevosille nimen ahaltekinhevoset. Uusilla risteytyksillä ei kuitenkaan ollut samaa kestävyyttä ja monet niistä kuolivat Keski-Aasian vaikeissa olosuhteissa. Ahaltekinhevosia kasvatettiin Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa kauan ennen ajanlaskumme alkua. Ahaltekinhevosten jalostuksessa pyrittiin saavuttamaan ketterä ja nopea hevonen ja siinä onnistuttiinkin. Hevosen nimi oli Pena ja se oli eläkkeellä oleva ratsastuskouluhevonen. Ehkäpä tästä vanhasta rodusta kuullaan tulevaisuudessa enemmänkin.
Rotumääritelmä KOKONAISVAIKUTELMA: Ahaltek on tyylikäs ja eksoottinen hevonen, jossa näkyy voima ja urheilullisuus. Yleensä ahaltekit näyttävät pitkiltä silti osoittamatta heikkouden tai haurauden merkkejä. YLEISTÄ RAKENTEESTA: Ahaltekinhevosen on tarkoitus olla keskikokoinen hevonen, joiden säkäkorkeus vaihtelee 150-157 senttimetriin. Hevosen selkä on pitkä, mutta vahva. Nivelet ovat suuret. Sääriluut ovat lyhyet ja kintereet ovat matalla, kyynärvarret ja takareidet ovat pitkät ja lihaksikkaat. Lapa on kalteva ja vapaasti liikkuva. Toivottavaa on, että karvassa olisi metallinhohdon pilkahdus. Ahaltekinhevosia käytetään muun muassa matkaratsastuksessa niiden kestävyyden ja nopeuden takia. Kaikki värit ovat hyväksyttäviä, kuten myös kaikki valkoiset merkit. 3 2. Ahaltekinhevonen Merdjen syntyi vuonna 2003 Ruotsissa KaraKumin siittolassa. Pää on kuiva. Rinta on edestä katsottuna kapea, runko on syvä. Ahaltekinhevosori Duag Shael. PÄÄ JA KAULA: Pään on oltava pitkä ja kapea, silmien ja turvan välillä on runsaasti pituutta. Akhaltekit eivät ole vain kestäviä ja hyväpäisiä, vaan myös hyvin herkkiä hevosia. Kaviot ovat pienet, pyöreät ja erittäin kovat. Jalat: Ahaltekinhevonen on todellinen aavikkohevonen, jonka on oltava erittäin kestävä ja sitkeä. Lähteet: horsetalk.co.nz; KaraKumin siittola; Amerikan ahaltek yhdistys HEVOSMAAILMA 29. Korvat ovat pitkät, hoikat ja eteenpäin suuntautuvat. Jalat ovat kuivat ja jänteet näkyvät. Väreissä näkyy joskus ”metallinen pilkahdus” ja se on toivottava ominaisuus. 3. ENSIMMÄINEN AHALTEKINHEVOSTEN KANTAKIRJA PERUSTETTIIN VENÄJÄLLÄ VUONNA 1943. Ääripäät suuntaan tai toiseen eivät ole toivottavia. Vaikka erilaiset ”tyypit” ovat sallittuja ja niihin jopa kannustettaan, kaikkien ahaltekinhevosten tulisi omata muutamia erityispiirteitä, jotka erottavat ahaltekit muista hevosista. Este- ja koulukentillä hevosia ei useinkaan näe. Säkä on näkyvä. 1 2 1. Lonkka on laaja ja voimakas. Ahaltekin iho on erittäin ohut, ja karva ja harjakset ovat melko hienolaatuiset. Ahaltekin leukaperät ovat hienostuneet, niska on joustava ja kaula on hoikka. Polvien tulee olla pitkät ja samassa kulmassa nilkkaan ja lapaan nähden. Silmissä on usein ”huppu” ja ne ovat itämaisen näköiset. Sieraimet ovat suuret ja huulet ohuet. Kaikkiaan ahaltekinhevosen pitäisi antaa vaikutelman notkeasta ja liikunnallisuudesta ilman liiallisia lihaksia. Harja- ja häntäjouhet ovat harvaa, otsalla on vain hieman tai ei lainkaan harjaa. Ahaltekinhevosilla kaikki värit ja merkit ovat sallittuja. Häntä on kiinnittynyt alhaalle. 4 4. TEMPERAMENTTI: Tuhansien vuosien valikoiva jalostus on jättänyt jälkensä paitsi ahaltekinhevosen ulkonäköön ja tehokkuuteen, mutta myös niiden käyttäytymiseen
Maatilan keskus on vuonna 1840 rakennettu kartanorakennus, jossa ravintola Koivikon Kievari huolehtii leiriläisten ruokailuis- ta. Esteleirit painottuvat nimensä mukaisesti esteratsastukseen ja puomityöskentelyyn. Ratsastusleirit soveltuvat kaikille, joilla on ratsastuskokemusta ainakin sen verran, että eri askellajit ovat hallussa. Tilalla on harjoitettu maataloutta vuosisatoja. 30 HEVOSMAAILMA K oivikon ratsutalli sijaitsee Kiteen kaupungissa, Niinikummun kylässä, lähellä Puhosta. – Yleisleireillä harjoitellaan kouluratsastusta, hypätään esteitä sekä maastoillaan. Ratsastuskoululla on reippaat, hyvin koulutetut hevoset ja ponit. Ratsutila sijoittuu Kesälahden ja Kiteen kuntakeskusten välille, kauniin idylliseen miljööseen. Maatalouteen liittyvää opetustakin on alueella ollut tarjolla yli 130 vuoden ajan. Aivan aloittelijoille ei Koivikon ratsutallilla leirejä ole. Esteleirille tulevilla on hyvä olla jonkin verran hyppy-. Leirillä majoitutaan kahden hengen huoneissa, oppilaitoksen asuntolarakennuksessa. Koivikon ratsutalli jatkaa näitä perinteikkäitä toimintoja. Ensimmäinen leirikesä starttaa Koivikon ratsutallilla Koivikon ratsutalli aloitti toimintansa viime kesänä, jolloin leiritoimintaa jo käynnisteltiin. Tänä vuonna unelmien leirikesä pääsee toden teolla vauhtiin. Ratsastusleirit Viime kesänä toimintansa aloittaneen Koivikon Ratsutallin leiritoiminta käynnistyy tänä kesänä täydellä vauhdilla. Kaikki ratsut soveltuvat sekä hyppäämiseen että kouluratsastukseen, Katri Olkkonen kertoo. KOULURATSASTUSTA JA ESTEITÄ Kesän leirit ajoittuvat kesäheinäkuulle. – Koivikon ratsutalli on SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu, jossa panostamme opetuksen laatuun, turvallisuuteen sekä majoitus- ja ruokailupalveluihin. Katrilla on yli 30 vuoden kokemus hevosista ja lähes 20 vuoden kokemus ratsastuksen opetuksesta. Ratsastuskoulun vetäjänä ja leirien opettajana toimii Ypäjän hevosopistosta ratsastuksenopettajaksi vuonna 1995 valmistunut Katri Olkkonen. Maatilalla voi edelleen nähdä hevosten ja ponien lisäksi monia muitakin eläimiä kuten lehmiä, kaneja ja koiria
Leireille tulevat ratsastajat saavat tarvittaessa kyydin tallille Kiteen juna-asemalta, Katri Olkkonen sanoo. Jokaisella leiriläisellä on leirin ajan oma hoitohevonen. 2. Leireille on mahdollista osallistua myös oman hevosen kanssa. Ratsastukseen sopiva vaatetus ja jalkineet tulee olla itsellä mukana, mutta ratsastuskoululta voi saada kypärän lainaksi. kouluratsastuksen tehokurssin 5. 3. mukavaa ohjelmaa Leiriläisille tarvittaessa kyyti Kiteen juna-asemalta, leireille saavutaan jo sunnuntai-iltana HINNAT: 30.6.–4.7. Lähiympäristöstä löytyy maastoreittejä ja laajoja tilan peltoalueita. islanninhevosvaelluksen 9.6.–13.6. Tunnettu suomenhevosvaelluksistaan! 2014 RATSASTUSLEIRIT 1. Islanninhevosvaelluksen HEINÄKUU Tallilla toimii leirikioski. 0400 582 587 katri.olkkonen@pp.inet.fi www.hevosvaellus.fi Tiedustelut ja ilmoittautumiset kokemusta, vaikka kaikilla leireillä ratsastetaankin tasoryhmissä. – Ilmoittautuneille lähetämme leirikirjeen, jossa kerrotaan esimerkiksi leirillä tarvittavista varusteista. Hevosten uittoa (säävarauksella) Mahdollisuus suorittaa ratsastusmerkkejä Leirikaste, leirikisat, ym. 450,-/hlö Iso-Herttuan tila kutsuu sinut rentoutumaan Hämeen kauniiseen maalaismiljööseen suomenhevosen rehtiin seuraan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Katri Olkkonen p. Leirin hinta 360 € Kouluvalmennusleiri 320 €. – Meillä on kesäinen maalaismiljöö leirejä varten. 450,-/hlö Seniorileiri .............. a n! om pia a ra asi Va ikk a rip lei Talosaarentie 283, 00890 Helsinki Husön Ratsastuskeskus on Helsingin Talosaaressa sijaitseva ratsastuskoulu, joka tarjoaa laadukasta opetusta kaiken ikäisille ratsastajille myös kesällä. Koivikon ratsutallin kesäleirit 2014: MATKAILUPALVELU KESÄKUU Iso-Herttua 2.6.–6.6.Yleisleiri , sis. – Kouluvalmennusleirillä treenataan kouluratsastusta ja hiotaan esimerkiksi istuntaa. Koivikon ratsutallin kesäleirien ilmoittautumiset ovat jo kovaa vauhtia käynnissä. 4. Vanhempilapsileireillä sekä aikuisille tarkoitetuilla seniorileireillä ratsastetaan yleisleirien tavoin monipuolisesti esteitä ja koulua, Katri Olkkonen kertoo. Yleisleiri 21.7.–25.7. Leireillä on mahdollista suorittaa myös SRL:n ratsastus- ja hoitomerkkejä. –11.7. 4.-8.8.2014 Yleisleiri .................... 040-586 4809 UPEAT MAASTOREITIT TUOVAT KESÄN Leirien ohjelmassa on myös kesäistä, mukavaa yhdessäoloa, leirikaste ja leirikilpailut. Sinikka Iso-Herttua Puh. – Rannalla on myös mahdollisuus paistaa vaikka muurinpohjaletut uittamisen lomassa. Varausmaksua ei palauteta. Hevosten uittaminen onnistuu lähellä sijaitsevan Ätäsköjärven rannassa. Leirit sisältävät päivittäin kaksi tuntia ratsastusta, tunnin teoriaa ja käytännön harjoituksia. Aikuinen-lapsileiri, sis. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: KOIVIKON RATSUTALLI Hevosten uittaminen onnistuu lähellä sijaitsevan Ätäskö-järven rannassa. 2 pv. Esteleiri 14.7. Esteleiri Leireillä on päivittäin 2 h ratsastusta ja 1 h teoriaa Täyshoito, sisältää majoituksen, 2 lämmintä ateriaa sekä aamu- ja iltapalan. Sennuleiri, aikuisille 28.7.–1.8. 450,-/hlö Äiti + lapsileiri .... Esteleiri 16.6.–19.6. Kaunis kartanomiljöö tarjoaa mahdollisuudet niin maastoesteille kuin hevosten uittamiseen ja huippuluokan kenttä sekä maneesi luovat erinomaiset puitteet vaativaankin esteja kouluratsastukseen. 490,-/hlö Sis. Kouluvalmennusleiri (4 pv) 23.6.–27.6. 450,-/hlö Yleisleiri .................... Varausmaksun osuus kurssihinnasta 80 €. Löydät kaiki kesän leirit ja monipuolisen iltakurssien valikoimamme osoittesta www.huso.net HEVOSMAAILMA 31. –18.7. Valmennusleirillä edellytetään jo vankempaa ratsastuskokemusta. Kahdella leirillä tehdään islanninhevosvaellus Hepovaaran tilalla, Katri Olkkonen kertoo. 2.-6.6.2014 9.-13.6.2014 1.-5.7.2014 7.-11.7.2014 Yleisleiri ................... Yleisleiri 7.7
Leirejä on tulevana kesänä tarjolla joka lähtöön minijunnuista senioreihin 32 HEVOSMAAILMA Tuulensillan tallin ratsastusleireillä opitaan hevosmiestaitoja, hevosen hoitoa, käsittelyä ja varustamista. Tuulensillan hevoset soveltuvat niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin ratsastajille. Jokaisella leiriläisellä on oma hoitohevonen.. Ratsastusleirit Ylöjärvellä sijaitsevalla Tuulensillan tallilla pääsee ratsastamaan islanninhevosilla. Elämyksiä islanninhevosten parissa Tuulensillan tallilla, Ylöjärvellä touhutaan islanninhevosten parissa
6.–9.7. 1.–6.6. Tuulensillan tallilla on islanninhevosia jo kokeneille tai vielä aloitteleville ratsastajille. 20.–25.7. w w w . Toivehevonen on kiva, uusi ja kotimainen nettiputiikki kaikille heppahulluille! Meiltä löydät ihania hevosaiheisia lahjatavaroita, laukkuja, koruja, t-paitoja ja westernpaitoja korkealaatuisia tuotteita, joita et muualta saa. Tervetuloa putiikkiin! www.toivehevonen.fi asiakaspalvelu@toivehevonen.fi 040 451 7557 Rellan ihanille issikkaleireille 2014! 4.-6.6. 040-5868 769 T uulensillan talli sijaitsee Viljakkalan kauniissa maisemissa, Ylöjärvellä, 35 kilometrin päässä Tampereelta. Leiri 1, Päiväleiri junnuille 29.6.–3.7. Tuntihevosten lisäksi tallilla asustaa yksityisessä omistuksessa olevia hevosia sekä nuoria tallin kasvatteja, jotka eivät ole vielä ratsukäytössä. Tallin ylisiltä löytyvät 40 hengen kokous-, ruokailu- ja saunatilat, joissa pidetään teoriatunteja ja nautitaan kotiruokaa. . Leiri 4, Junnuleiri 18.–20.7. yleisleiri yleisleiri jatkoleiri este/alkeet toiveleiri I toiveleiri II toiveleiri III este/jatko toiveleiri jatkoleiri alkeisleiri 385 € 385 € 290 € 395 € 400 € 290 € 230 € 400 € 400 € 290 € 290 € HEVOSMAAILMA 33. Leiri 2, Nuorten leiri TÄYNNÄ HEINÄKUU 6.–10.7. – Tuntikäytössä meillä on reilut kymmenen islanninhevosta. Seniorit pääsevät omille viikonloppuleireilleen. 27.–30.7. Leirillä hevosen kuntoon laittamiseen saakin hyvää oppia ja rutiinia. 29.6.–4.7. Islanninhevosten askellajiratsastus tulee leirien mittaan tutuksi. Leireillä ei ole taluttajia, joten osallistujien tulee osata ratsastaa itse. Jokaisella leiriläisellä onkin oma hoitohevonen, jota voi toki vaihdellakin, Johanna Ihalainen kertoo. 23.–27.6. Leireille saa toki tulla myös omalla hevosella, leireistä vastaava, FEIF ratsastuksenohjaaja, paikalliskerhotuomari, Johanna Ihalainen kertoo. HEVOSMIESTAIDOT KARTTUVAT LEIRILLÄ Lisätiedot: Johanna Ihalainen josu.ihalainen@gmail.com p. Leiri 3, Nuorten leiri 13.–16.7. ninhevosiin ja askellajiratsastuksen mielenkiintoiseen maailmaan. Tallin kaikki asukit ovat kilttejä ja rauhallisia, asiakastyöhön soveltuvia ja siihen koulutettuja ratsuja. Joukosta löytyy toki myös herkempiä ja pitkälle koulutettuja askellajitaitureita tavoitteellisille ratsastajille. 100 euroa per päivä Tilusleirit: 80–110 euroa per päivä Suoritettavat merkit ja vakuutus kuuluu leirihintoihin. 15.-17.7. 8.–13.6. LEIRIT 2014 . – Toisinaan vierailemme läheisellä maatilalla tai ratsutilalla ja käymme uimassa. Tarkemmat tiedot leireistä löydät nettisivuilta tai soittamalla! 0 4 5 1 3 3 3 07 6 / Te r h i ( k l o 1 6 .0 0 j ä l ke e n ) k i v i h a r j u nt i l a @ h ot m a i l . Leirin aikana lämpiää myös sauna, jolloin pulahdetaan saunatiloissa sijaitsevaan porealtaaseen, Johanna Ihalainen kertoo. Sennuleiri 1 TÄYNNÄ 25.–27.7. Tallilla on viihtyisä, avara pihapiiri, kaksi ratsastuskenttää sekä ovaalirata. Tuulensillan tallilla leirejä järjestetään myös tilauksesta. – Leirien kenties tärkein idea on touhuta hevosten kanssa ja oppia siten hevosmiestaitoja, hevosen hoitoa, käsittelyä ja varustamista. 9.–11.7. Halutessaan leireillä voi suorittaa SRL:n hoitomerkkejä, joiden aihepiirejä käsitellään leirien teoriatunneilla. 10.-12.6. Hevosten kanssa touhuaminen vie suurimman osan leiripäivästä, mutta muuhunkin kesäkivaan jää aikaa. Tuulensillan talli on Suomen ratsastajainliiton hyväksymä ja valvoma talli, jossa voi tutustua islan- Tuulensillan tallilla järjestetään tulevana kesänä viikonloppuleiri 6-10-vuotiaille minijunnuille, neljän vuorokauden leiri junnuille, sekä viiden vuorokauden leiri nuorille ratsastajille. 30.7.–2.8. Seniorien leireillä voi suorittaa maastoratsastusmerkin ja aikuiset saavat oppia myös henkisen valmentautumisen ammattilaiselta. Tuulensillan tallin kesäleirit 2014: 26.–27.6. 15.–18.6. Alkeisleiri Kría, 275 € Laukkaavien leiri Hjalmar I, 275 € Laukkaavien leiri Hjalmar II, 190 € Maastoleiri Mósi, 295 € Paljon hevostelua, ratsastusta, saunontaa ja PALJU! Kotiruokaa, leirikaste ja -kisat! Hauskoja ihmisiä, kivoja hevosia! www.rella.fi :: info@rella.fi 040 5854 300 / Tuija Rella Oy, Joroinen (Itä-Suomi) Tervetuloa Valkealaan Kiviharjun Tilalle! Käytössä on maneesi, ulkokenttä sekä kiltit hevoset, joista jokainen leiriläinen saa oman hevosen. c o m . Iltaisin on usein leiriavustajien vetämänä mukavaa ohjelmaa sään mukaan joko ulkona tai sisätiloissa. Sennuleiri 2 HINNAT: Junnuleirit: 90 euroa per päivä Sennuleirit: noin. Tuulensillan tallilla majoitutaan kodikkaassa, kaksikerroksisessa hirsiaitassa. Tallin ympäristöstä löytyy monipuolisia, pitkiäkin maastoreittejä. 17.-18.6. Toivehevonen toimittaa tilauksesi ripeästi ja ystävällinen asiakaspalvelumme vastaa viipymättä kysymyksiin. 13.–18.7. Varausmaksu 120 €, jota ei palauteta! Sisaralennus 15 €. – Leiriläiset saavat esittää ennalta omia lempiruokatoiveitaan, joita otamme sitten huomioon. k i v i h a r j u nt i l a .f i . Leireillä ratsastetaan noin pari tuntia päivässä
Tel: +358 (0)40 413 9248 info@polarlightstours.fi www.polarlightstours.fi – Erilaiset harrastekerhot, kaveriporukat tai nuorten ryhmät haluavat tilata leirin, jossa maastoillaan, opetellaan askellajeja ja nautitaan hyvästä ruoasta. Tuntikäytössä on kymmenkunta islanninhevosta. – Moni varaa leirin jo joulun tienoilla, mutta halukkaille löytyy onneksi vielä tilaa. Tärkeintä on, että mukana on mukavat, erilaisiin sääoloihin sopivat vaatteet ja hyvä leirimieli, Johanna Ihalainen sanoo. Leireille saa tulla myös omalla hevosella. – Vaatetta Suomen kesässä tarvitaan joka säälle, hienoja ratsastusvarusteita ei tarvita, kypärän saa tarvittaessa lainaan tallilta. Ilmoittautuminen tapahtuu nettilomakkeella. Unelmien tilausleireillä voi saada hierontaa tai manikyyrinkin, Johanna Ihalainen sanoo. TUNTURIVAELLUKSIA t I QWÊ t 1ÚZSJTKÊSWJ t -FWJ :MMÊT KESÄLEIRIT Tuulensillan tallilla järjestetään tulevana kesänä myös viikonloppuleiri 6–10 -vuotiaille minijunnuille. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: JARI-PEKKA KORVOLA, JOHANNA IHALAINEN HEVOSMAAILMA 35. Leiriläisille lähetetään noin kuukautta ennen leiriä leirikirje, jossa kerrotaan tarvittavista varusteista. MUKAAN HYVÄ LEIRIMIELI Johannan mukaan Tuulensillan tallin leirit täyttyvät nopeasti, leireille halutaan aina uudestaan vuodesta toiseen
36 HEVOSMAAILMA Vuonna 1960 rakennettu navetta on täysin remontoitu ja talliin on tehty viihtyisät sosiaalitilat. Lämminhenkisiä kesäleirejä pääkaupunkiseudulla T alli Onnenpotkussa järjestetään tulevana kesänä viisi kesäleiriä. Talli Onnenpotkun läheisyydestä löytyy myös pitkiä ratsastusmaastoja, joita on jonkin verran myös tallin omilla mailla. Onnenpotkun leirit sopivat erityisen hyvin nuorille ratsastajille.. Onnenpotku sijaitsee Nurmijärvellä, aivan Espoon ja Vantaan rajalla, noin 35 minuutin ajomatkan ja kätevän bussiyhteyden päässä Helsingistä. Kesäleireillä ratsastetaan ohjatusti, tasoryhmissä pari tuntia päivässä. Tallilla on puoliverisiä, eestinponeja, irish cobeja, shettiksiä ja risteytysponeja. Onnenpotkun talli on viihtyisä yhdistelmä uutta ja vanhaa. Uusi talli on valmistunut vuonna 2003. Ratsastusleirit Talli Onnenpotkussa järjestetään tulevana kesänä viisi unelmien kesäleiriä. Tallin varustuksiin kuuluvat vesiboksi, 30x60-metrin ratsastuskenttä, pyörötarha ja maneesi
Viimeisenä leiripäivänä järjestetään leikkimieliset kisat, joiden sisältö määräytyy leiriläisten taitojen mukaan, Tiina Keinänen kertoo. Leiriuoat valmistaa paikallinen Café Hugo, jonka ruokalistaa muokataan lasten makuun sopivaksi. Onnenpotkun kesäleirillä yövytään tunnelmallisesti tallin ylisillä tai hirsitalossa. – Talli Onnenpotku on lämminhenkinen, lapsiystävällinen leiripaikka. Leireille otetaan enintään 10 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos intoa riittää, on leirillä mahdollista päästä ajamaan suomenhevosilla ja poneilla. Kesäleirit alkavat maanantaina klo 9 ja päättyvät torstaina klo 18. – Ratsatusleireille tulevilta odotetaan ratsastuksen perusasioiden, eri askellajien ja osaamista ja sitä, että osaa itse laittaa hevosen ratsastuskuntoon, tallinpitäjä, Tiina Keinänen kertoo. Me olemme hyvän hengen maalaistalli, jossa voi nauttia unelmien leirikesästä. Alkeisleiri 9.–12.6. Sitovat ilmoittautumiset leireille sekä tiedustelut: ratsastuskoulu@onnenpotku.fi p. Jatko/yleisleiri 23.–26.6. Talli Onnenpotkun kesän 2014 leirit: 2.–5.6. 040 5186858 TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: ONNENPOTKUN ARKISTO HEVOSMAAILMA 37. Tallissa asustaa myös leppoisia tallikissoja, jotka ottavat osaa leirielämään. Leirillä pääsee kuitenkin kokeilemaan puomeja ja kavaletteja. Jatko/yleisleiri 16.–19.6. HINTA: Leirihinta 420 € sisältää varausmaksun, majoituksen, 2 x lämpimän aterian sekä aamu- ja iltapalan Varausmaksu leireille on 120 €. Jatko/yleisleiri Leireille osallistuvilta, alkeisleiriä lukuun ottamatta vaaditaan vähintään alkeiskurssin ratsastuskokemus. KIVAA KESÄPUUHAA HEVOSTEN PARISSA Kesäleireillä ratsastetaan ohjatusti, tasoryhmissä pari tuntia päivässä. Talli Onnenpotku on kouluratsastuspainotteinen talli. Onnenpotku sijaitsee Nurmijärvellä, aivan Espoon ja Vantaan rajalla, vain noin 35 minuutin ajomatkan päässä Helsingistä. Mukana menossa ovat leirin vetäjien ohella leiri-isoset. Taitavat ratsastajat voivat päästä koulukentän ohella ratsastamaan tallin mailla, idyllisissä maalaismaisemissa. Leiripäiviin kuuluu myös teoriaa, ja halukkaat voivat suorittaa leirin aikana SRL:n merkkejä. Talli Onnenpotku on kouluratsastuspainotteinen talli. Unelmien leiripäivään kuuluu ratsastuksen ohella hevosaiheisia tietovisailuja, askartelua, leikkejä ja uintia. – Tallillamme on kymmenkunta osaavaa ja hyväkäytöksistä hevosta, puoliverisiä, eestinponeja, irish cobeja, shettiksiä ja risteytysponeja. Maksua ei palauteta peruutuksen yhteydessä, kuin ainoastaan lääkärintodistuksen esittämällä. Leireillä kokeillaan myös ratsastamista ilman satulaa. – Tallilla voi päästä seuraamaan myös pyörötarhassa työskentelyä ja luonnonmukaista hevoskäsittelyä. – Leiri starttaa jännittävällä leirikasteella. Jatko/yleisleiri 30.6.–3.7. Jokaisella leiriläisellä on oma hoitohevonen
Pienempiä maastoesteitä voivat leireillä päästä kokeilemaan nekin ratsastajat, joilla on aiempaa kokemusta vain rataesteistä. 38 HEVOSMAAILMA – Leireillä harjoitukset muokataan aina osallistujien taitotason ja toiveiden mukaan. Ratsastusleirit Ratsastuskoulu Caprillin leirit soveltuvat myös aikuisille ja vanhemmille nuorille. Yleisleirille tulevat noin 10-16-vuotiaat ratsastajat, joista suurin osa on ratsastanut useita vuosia, ja joilla on jo kokemusta hevosten hoidosta. Kokeneemmat ja varttuneemmat ratsastajat osallistuvat kenttä- ja esteleireille sekä sennuleirille. Ratsastuskoulu Caprillissa kokeillaan maastoesteitä U usikaarlepyyssä, kaupungin laidalla, mutta omassa idyllisen rauhallisessa miljöössään sijaitsee ratsastuskoulu Caprilli, jossa on ensi kesänä tarjolla leirejä moneen lähtöön. – Minileiri on tarkoitettu vasta-alkajille, jotka ovat elämänsä ensimmäisellä ratsastusleirillä. Esimerkiksi sennuleirillä ratsastajat on voitu jakaa koulupainotteisempaan ja estepainotteisempaan ryhmään. KENTTÄRATSASTUS ERITYISPIIRTEENÄ Ratsastuskoulu Caprillissa on tallin omassa pihapiirissä sekä alueellisen että kansallisen tason maastoesteradat. – Kenttäratsastus on ollut oma lajini jo lapsesta asti. Siksi haluan tarjota mahdollisuuden kokeilla lajia myös leireillä. Jokaisella leirillä on mahdollisuus ratsastaa myös maastossa, ratsastajista riippuen Leireillä pienempiä maastoesteitä voivat päästä kokeilemaan nekin ratsastajat, joilla on aiempaa kokemusta vain rataesteistä.. Minimivaatimus on, että leireillä tulee pärjätä ilman taluttajaa, tallinpitäjä ratsastuksenopettaja ja kokenut leirinvetäjä Laura Erkkola sanoo
sennuleiri 380 €, kurssina 300 € Kaikkiin leireihin kuuluu: Vakuutus, majoitus leiritupa Nurkkonissa (voit saapua jo edellisenä iltana), aamuja iltapalat + 2 lämmintä ateriaa/päivä, hoitohevonen, leirikisat Iso kenttä ja maneesi, hyvät maastot, alue/kansallisen tason maastoesterata Kaikille leireille mahdollisuus osallistua omalla hevosella Talli sijaitsee Uudessakaarlepyyssä, Pohjanmaalla (Vaasa 80 km, Kokkola 50 km, Seinäjoki 100 km). ruokintaan. 040 7380502 5VVMFOTJMMBO UBMMJ +VOOVMFJSJ W QW
. minileiri (3 päivää, ke-pe) 210 € 7.–11.7. (juhannusviikko,su-to) minikenttä/kenttäleiri 380 € treeniviikko 23.–27.6., kenttäkisat 28.–29.6. LEIRILLÄ KOETAAN TALLIN ELÄMÄÄ Caprillin leireillä ohjattua ratsastusta on kaksi tuntia päivässä. Tarvittaessa leiriläiset noudetaan linja-auto- tai juna-asemalta Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Ridskolan Caprilli posti@caprilli.fi p. HEINÄKUU: Caprillin leireillä ohjattua ratsastusta on kaksi tuntia päivässä, valmennusleireillä treenit voivat jatkua pidempäänkin. yleisleiri 380 € 21.–25.7. yleisleiri 380 € 15.–19.6. Etenkin yleisleireillä on päivittäin hevosten hoitoon liittyviä puuhia kuten varusteiden huoltoa, tai hevosten tarkistamista. yleisleiri 380 € 9.–13.6. Vanhemmassa, punaisessa tallissa asuvat pääasiassa yksityishevoset ja siellä karsinapaikkoja on 12. Minileiriläiset tekevät hieman lyhyempiä ratsastuspyrähdyksiä ja vastaavasti kenttä- ja valmen- nusleireillä treenit voivat jatkua pidempäänkin. yleisleiri 380 € 14.–18.7. verkkaisemmin tai vauhdikkaammin, Laura Erkkola kertoo. Maneesin yhteydessä oleva sininen talli on pääasiassa ratsastuskoulun käytössä. Jokaisella leiriläisellä on tallissa oma hoitohevonen. 2.–4.7. yleisleiri, valmennustyyppinen 380 € 28.7.–1.8. Leirille voi osallistua myös omalla hevosella. Leiriläiset saavat osallistuvat myös hevosten karsinoiden puhdistamiseen ja Jokaisella Caprillin leirillä on mahdollisuus ratsastaa myös maastossa. Näin leireillä opitaan tärkeitä hevosenhoitotaitoja. Alueella on kaksi tallirakennusta, joissa on yhteensä tilaa 24 hevoselle. Sinisestä tallista löytyy 10 karsinapaikkaa sekä Ratsastuskoulu Caprillin kesäleirit 2014: Elämyksiä ja askellajiratsstusta KESÄKUU: WJJNFJTFU LFTÊMFJSJQBJLBU 2.–6.6
Yhteydenotot: Raija Jarva 0407650605 Kesän 2014 islanninhevosleirit ovat täynnä seikkailua ja elämyksiä! Tarjolla lasten ja nuorten leirit sekä perheviikonloppu ja aikuisten viikonloppu Rautalampi | 040-8385599 info@eyk.fi | www.eyk.fi kaksi ”ulkokarsinaa”. Tallilla on myös shetlanninponeja ja isoja poneja, mutta Caprillissa on haluttu ennen kaikkea panostaa osaaviin, hevosiin, jotka sopivat myös aikuisille ja nuorisoratsastajille. Itse asun leirikaudella tallilla hevosten ja leiriläisten kanssa. RATSASTUSVAELLUSLEIRIT (su-pe) Hinta 295¤ JARVAN TARHAN kesäleirit myynnissä PIIPPOLASSA www.jarvantarha.omasivi.fi -sivulta näet ennemmän leireistämme. leirikesä Turuntie 224, 31500 Koski TL (02) 484 2625 40 HEVOSMAAILMA Ratsastuskoulu Caprillin käytössä on 12 hevosta ja toisinaan lainaksi voidaan saada tallin yksityishevosia. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: REBECCA JUNELL, HANNA TAKALA. Kuva alla: Caprillin omassa pihapiirissä on sekä alueellisen että kansallisen tason maastoesteradat. Kesäaikaan talli muuttuukin ikään kuin hevosmaailman Big Brother-taloksi, Laura Erkkola naurahtaa. Koska tunnen itse kaikki hevosemme hyvin ja meillä on pienet ryhmäkoot, on tämä mahdollista. – Leirikilpailut voivat olla estekisat, koulukisat tai kenttäkisatkin. 040-541 8485, www.kokkomaentalli.net HERMANNINPOIKAIN JA EINARI VUORELAN VAELLUS (pe-su) Hinta 250¤ Kokeneemmat ja varttuneemmat ratsastajat osallistuvat kenttä- ja esteleireille sekä sennuleirille. Molemmissa talleissa on tilavat käytävät, satulahuone, rehuvarasto, pesupaikka sekä säilytys- ja kuivaustilat. Ratsastusleirit Lisätiedot: Kokkomäen Tila Anita Viitanen, Kokkotie 98 42700 Keuruu p. – Hevosten herkkyys tarkoittaa samalla sitä, että myös ratsastajille opetetaan tallillamme toimimaan herkkien hevosen kanssa. – Minulle on tärkeää, että hevosemme ovat herkkiä ja taitavia, jolloin pidemmälle ehtineet ratsastajat pystyvät hevosten puolesta harjoittelemaan vaikeampiakin asioita. Hevosia tulisikin oppia ratsastamaan yksilöinä. – Caprillissa hevostallit, leiriläisten majoitus, tarhat ja ratsastusalueet sijaitsevat tiiviillä alueella. Tallin elämässä voi näin olla mukana aamusta iltaan. Monet leiriläiset ovatkin kehuneet osaavia ja ilolla työnsä tekeviä hevosiamme. Leiritoiminta keskittyy ratsastamiseen ja hevosiin, mutta leireillä käydään myös uimassa ja sennuilla on mahdollisuus nauttia hemmotteluista, kuten kasvohoidoista. Tallissa on toki jokunen vanhempi alkeishevonenkin. HERKÄT HEVOSET OPETTAVAT RATSASTAMAAN www.kolumbus.fi/merjantalli/ 28. Minileiriläisten kilpailut ovat leikkimielisemmät, mutta muutoin leirikisoissa opetellaan ihan oikeiden kilpailuiden kulkua, Laura Erkkola sanoo. Leirit päättyvät aina jännittäviin leirikisoihin
2, 9.-12.6. 3, 16.-19.6. Yleisleiri junnuille c/b-taso 5 pv 21.-25.7. KESÄLEIRIT 2014 vain noin 30 kilometrin päässä Helsingistä! 1, 2.-5.6. Pääosalla leireistä opetuksesta vastaa ratsastuksen master-opettaja, centered riding level1-ohjaaja, tyylituomari Tiina Vainikainen. Esteistuntakurssi 3 pv ja 2.-4.7 Estetyylikurssi 3 pv 7.-11.7. Kotisivut: www.rautalamminratsastuskeskus.fi puh. Esteleiri junnuille c/b-taso 5 pv 23.-25.6. 2.-6.6. Istuntakurssi I 3 pv ja 25.-27.6 Istuntakurssi II 3 pv 30.6-2.7. Yleisleiri sennuille puolihoidolla 28.7-1.8. 0400-507189 t )FWPTUFO BKP PQFUVTUB t 7BMKBLLPBKPB
WBMKBJUB KB WBVOVKB t ,VSTTFKB KB MFJSFKÊ Q MPJNJIBLB!MPJNJIBLB m XXX MPJNJIBLB m HEVOSMAAILMA 41. 5, 30.6.-3.7. Valmennusleiri puolihoidolla 5 pv 9.-13.6. Ratsastusleirit ja -kurssit Rautalammin Ratsastuskeskuksella myös aikuisempaan makuun, mm. 4, 23.-26.6. Caprillin hevoset ovat herkkiä ja taitavia, jolloin pidemmälle ehtineet ratsastajat pystyvät hevosten puolesta harjoittelemaan vaikeampiakin asioita. Istuntapainotteinen koulukurssi iltakurssina Loistavat ratsut, hyvät treenitilat ja -kalustot sekä ammattitaitoinen opetus takaavat mahdollisuudet harjoitteluun niin tosissaan kuin pilke silmäkulmassakin
Kohti kevättä!
Helena ja Aino käyvät leireillä myös syyslomalla sekä viettävät tutulla tallilla ja kisoissa monta päivää viikossa muutenkin. Ratsastusleirit SAAREN SISKOSTEN INTO HEVOSIIN ON SAMMUMATON Leiri on päivä päivältä lähempänä Kesän heppaleireiltä odotetaan hevosten kanssa olemista, ratsastamista ja kavereiden tapaamista. 44 HEVOSMAAILMA
He ovat pakanneet itse hyvissä ajoin, eikä leireillä äitiä ole paljon mietitty, Eija Isokääntä nauraa. Tytöt käyvät samalla tallilla tunneilla kahdesti viikossa sekä Saaren tytöt olivat viimeksi kolme vuorokautta leirillä syyslomalla, mutta talutusratsastuksesta alkanut into hevosiin on sammumaton. Vasemmalla: Ratsuponitamma Anke ja Aino Saari ovat jo vähän kokeneempia ratsastajia. Äiti nipistää omista menoistaan – eikä itse lähde mukaan ratsastamaan. Molempia tyttöjä vetää puoleensa viiden vuorokauden leiri, äidin, Eija Isokäännän mukaan aina vain. LASTEN LEMPIPUUHAA Aino Saari shetlanninponitamma Ilonan kanssa. He ovat tykänneet hevosista ja yleensä eläimistä aina. Helenalla on keliakia, ja hänelle valmistetaan omat ruuat, Eija Isokääntä sanoo. Leirille lähettäminen ei ole huolettanut äitiä milloinkaan: –Tytöt ovat itse halunneet sinne. – Toiminnasta vastaava Riitta Kilpiö ottaa myös erikoisruokavaliot huomioon ja ruoka saa aina kehuja tytöiltä. Oikealla: Helena Saari on saanut palkinnon leirikisoista. – Nyt 11-vuotias Helena oli eskarissa, kun molemmat pyysivät päästä ratsastamaan, ja innostuivat heti hevosista. Meillä itsellä on koira. O dotan aivan kaikkea, mitä aiemmillakin hevosleireillä on ollut, 13-vuotias Aino Saari vakuuttaa. Silti leirikuume nostaa päätään jo talvella. Äidille tyttöjen viihtyminen sekä mieleinen tekeminen hevosten ja kavereiden seurassa ovat tärkeitä asioita. – ODOTAN AIVAN KAIKKEA, MITÄ AIEMMILLAKIN HEVOSLEIREILLÄ ON OLLUT. Hän tietää omasta lapsuudestaan, mitä tallilla käyminen ja ratsastaminen ovat. Alkuun tytöt kävivät Onnenperän tallin tunneilla ja menivät sitten viiden päivän kesäleirille. Ruokapuolikin on ollut leireillä hyvin järjestetty. Tällä hetkellä lasten harrastus ja sen tukeminen ovat perheessä ensisijalla. Esteratsastus on Saaren tyttöjen mieleen leireillä. HEVOSMAAILMA 45. hoitavat hevosia perjantai-illat ja kaikki lauantait – yöpyvätkin joskus 25 kilometrin päästä kotoa sijaitsevalla tallilla. Aino on käynyt kaksi vuotta nuoremman sisarensa, Helenan, kanssa kotikaupungissaan Salossa, Onnenperän tallilla kesäleireillä jo kolmena kesänä
– Onnenperän tallin toiveleirit ovat olleet tytöille mieluisia. Leiriavustajat toimivat tuomareina ja palkitsevat voittajan ruusukkeella, Aino ja Helena Saari kertovat. Hän on käynyt leireillä ja kuunnellut juttuja siitä, mitä toiveohjelmaan kuuluu: kilpailut, leirikaste, hevosten kauneuskilpailut ja kavereiden kanssa oleminen. Leirin ensimmäisenä päivänä jaetaan omat hoitohevoset/-ponit. Niiden sisältöön he saavat myös itse vaikuttaa, Eija Isokääntä sanoo. Eija Isokääntä on tyytyväinen siihen, miten Onnenperän leireillä asioihin suhtaudutaan jämäkästi ja huomioidaan turvallisuus: – Kun lähdetään maastoon, voin olla rauhallisin mielin, sillä Riitta Kilpiö katsoo, ketkä menevät milläkin ponilla ja vetää itse ratsastajia porukan ensimmäisenä. Ratsastusleirit – EN YHTÄÄN IHMETTELISI, JOS MEIDÄN TYTÖISTÄKIN JOSKUS TULISI LEIRIVALVOJIA. Leiriläiset tykkäävät myös leikkiä keskenään maneesissa, rakentaa esteitä ja pitää toisilleen tunteja keppihevosilla. 46 HEVOSMAAILMA. KIRPAISEE, MUTTA KANNATTAA Hevosleireillä Onnenperän tallissa, Vaskion kylässä hypätään myös esteitä ja järjestetään omat leirikisat. Ohjelmassa on kivaa kaikki, mitä tallilla ikinä vain tehdään hevosiin liittyen. Ratsuponitamma Annie on Anken varsa. Kotonakin jutut ja seurattavat asiat liittyvät paljolti hevosiin. Onnenperän tallin puoliveritamma on kokenut kisahevonen, jonka Riitta Kilpiö voi antaa kokeneemmille leiriläisille. Syystai kesäleirien ohjelma ei juuri poikkea toisistaan – tosin uimaan mennään vain kesällä ja sateessa ratsastetaan usein maneesissa. Joillakin leireillä on ollut myös leiriolympialaisia, johon kuuluu leikkimielisiä kilpailuja. Hän on muutenkin tarkka turvallisuudesta ja katsoo, milloin voi siirtyä ponista hevoseen, Eija Isokääntä sanoo. Letkan perässä tulee tallin työntekijä. Leirillä on myös leirikioski, mistä voi ostaa naposteltavaa. Joskus joku putoaa ratsun selästä, mutta Helena ja Aino Saarelle ei koskaan ole sattunut mitään mustelmia kummempaa. Luovuutta saa käyttää vapaasti. KISAAMISTA JA KIVANPITOA Kesän leirejä Saaren tytöt alkavat odottaa jo talvella. – Onnenperän hevoset ja ponit ovat uskomattoman rauhallisia ja varmoja. – Minä olen toivonut myös maasto- ja estetunteja, 11-vuotias Helena Saari sanoo. – Leirikisoja on muitakin kuin kauneuskilpailuja. – Kauneuskilpailuissa ponit ja hevoset harjataan puhtaiksi ja niiden harjaan ja häntään tehdään lettejä ja koristellaan esimerkiksi kukkasilla
Leireille osallistuu 7–15-vuotiaita lapsia lähiseudulta, kaukaisimmat pääkaupunkiseudulta. Leiriläiset saavat vaikuttaa ohjelmaan itse erityisillä toiveleireillä. Isommat tytöt toimivat leiriavustajina ja valvomassa: – En yhtään ihmettelisi, jos meidän tytöistäkin joskus tulisi leirivalvojia, Eija Isokääntä hymyilee ja lisää: – Tytöille hevoset ovat aivan henki ja elämä, joten mieluusti maksan leirit, vaikka meille se tarkoittaa kaksi kertaa noin 350 euroa. Suomen ratsastajaliiton Vuoden ratsutallipalkinnon 2012 voittanut talli järjestää leirejä viiden päivän mittaisina yöleireinä kesällä sekä koulujen syys- ja hiihtolomalla. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: EIJA ISOKÄÄNTÄ, AINO JA HELENA SAARI Tallikissan elämää elelee Onnenperän tallilla Mars. – Viikonlopuksikin leiri järjestetään, jos joku kokoaa sopivan porukan osallistujiksi, tallin omistaja Riitta Kilpiö kertoo. – Ohjelma on perinteinen: päivässä kaksi tuntia ratsastusta, lisäksi teoriaa ja yli 15-vuotiaiden leiriavustajien pitämää iltaohjelmaa, kuten leirikaste ja kisailua. Ilmoittautuminen on käynnissä ja suosituimmat viikot ennen juhannusta täyttyvät pian. On järjestetty hevosten kauneuskilpailuja, kärryajelua, vikellystä ja menty enemmän maastoon. Onnenperän tallilla on järjestetty hevosleirejä heti tallin perustamisesta lähtien vuonna 2002. Jotta ratsastuksen halu saisi tyydytystä, Eija Isokääntä ostaa tytöilleen joskus myös Onnenperän tallin vuokrausviikkoja: Silloin asiakas saa hoitaa ja ratsastaa tietyllä hevosella maksamansa ajan, päivän tai viikon. Niinkin innokkaille hevosharrastajille kuin Helena ja Aino Saari, on ostettu omia välineitä, kuten kypärä, liivi, kengät ja chapsit. Leirikonkareilla on jo tuttuja, jotka myös tulevat leireille. Vuonohevostamma Pumba ja Helena Saari nauttivat kesäleiristä Onnenperän tallilla kesäkuussa 2012. – Välttämätön on kuitenkin vain kypärä, Eija Isokääntä sanoo. (mp) Helena Saari russ-poniruuna Nikin selässä. Leiriläisillä on täysihoito ja majoitustilat sijaitsevat tallin vintillä. Kesän leiriä odotellessaan tytöt seuraavat kaikki estekisat, kisaavat itse, käyvät tallilla, hoitavat hevosia ja juttelevat hevosista – leirillä kaikki tämä on vain lähempänä ja aistittavissa vuorokauden ympäri. HEVOSMAAILMA 47. Jokainen leiriläinen saa oman hoitohevosen tai -ponin. Heppaleirejä 22 vuotta Onnenperän talli Salon Vaskiolla järjestää viisi viiden päivän yöleiriä ratsastusta harrastaville kesällä. Osallistujia jaotellaan alle ja yli 12-vuotiaisiin. Omaa hevosta perhe ei aio hankkia. Suosiota ovat saaneet toiveleirit: – Ekana päivänä suunnitellaan ohjelmaa yhdessä. Perheessä lapsilla ei ole muita harrastuksia, vaan kaikki keskittyy hevosten ympärille
Leirejä pidetään kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Leiri on leiriläiselle monipuolinen oppimiskokemus. – Meillä ei ole niin suurta vastuuta leiriläisistä, eikä tarvita niin paljon henkilökuntaa, kun yövalvontaa ei tarvitse järjestää, Maukonen sanoo.. Päiväleirit aloitettiin noin 15 vuotta kysynnän vuoksi, ja ne ovat mukavampia myös ohjaajilleen. Päiväleiri rasittaa henkilökuntaa ja hevosia kuitenkin yöleiriä vähemmän. Ratsastusleirit PÄIVÄLEIRILLÄ PERINTEINEN OHJELMA: HOITOA, RATSASTUSTA JA TEORIAA Uittaminen leirin kohokohta Päiväleirien ohjelmassa on perinteistä hevosen hoitoa ja ratsastusta. – Omat ratsastajamme tulevat usein alkukesästä ja koska Hanko on kesäinen turistikaupunki, jossa on kesä- ja viikonloppuasukkaita, leiriläisiä on heinäkuussa varsinkin heidän joukostaan, ratsastuksenopettaja ja I-tason valmentaja Mia Maukonen kertoo. 48 HEVOSMAAILMA H ankoniemen ratsastajat toimivat samalla ratsastusseurana ja tallin pitäjinä. Tallin tarjontaan kuuluvat kesällä päiväleirit
Hevosia käydään uittamassa läheisellä, yhden oppilaan kotirannalla. – Ratsastamaan leiriläiset pääsevät tunnin aamupäivisin ja tunnin iltapäivisin, välillä hoidetaan hevosia ja opitaan teoriaa kuvin ja sanoin hevosista, niiden hoidosta ja ratsastuksesta. UITTAMINEN KOHOKOHTANA Hankoniemen ratsastajien päiväleirit ovat eritasoisia: alkeis-, jatko 1- ja jatko 2-leirejä. Erikoisohjelmiin kuuluu myös kärryajelua, Mia Maukonen selvittää. Keskipäivällä on tietenkin lounas, Mia Maukonen kertoo. Päiväleireillä ohjelma on tiiviimpi kuin yöleirillä, joten erikoisuuksia ei yöleirin tapaan voida paljon järjestää. Erikoisohjelmaan kuuluu Hankoniemen ratsastajilla retki meren rantaan, missä hevosia päästään uittamaan mereen. HEVOSMAAILMA 49. Leirit pidetään tason mukaan, ei iän. HOITOA JA RATSASTUSTA Mia Maukosen mukaan päiväleiri on opettavaisempi kuin kerran viikossa ratsastustunnilla käyminen. Päiväleirille Hangossa saavutaan aamulla kello 9 ja pois lähdetään välipalan jälkeen kello 16. Nuorimmat tulevat alkeisleirille jo 4–5-vuotiaina. – Leirillä lapset saavat aivan toisenlaisen kontaktin hevoseen, kun nykyisin hevosia ei hoideta niin paljon kuin ennen, tallitytöt usein puuttuvat. Hankoniemen ratsastajien talli on aivan lähellä Hangon keskustaa. Hevosen hoidossa leiriläiset jaetaan ryhmiin. Siksi minusta on hyvä, että omat oppilaani tulevat leireille oppimaan myös hevosen hoidosta. – Teemme eväsretken ja lapset nauttivat, kun saavat kahlata hevosten kanssa. Emilia Hellman ja Waulkmill McKay Hankoniemen ratsastajien päiväleirillä
Hankoniemen ratsastajien päiväleirien hinnat ovat 235–295 euroa. Päiväleirejä on neljä. Leirit kestävät viisi päivää. Elokuun alussa 12 hevostamme ovat lomalla eli laitumella 2-3 viikkoa. Varjopuolena päiväleireillä on Mia Maukosen mukaan se, että aikataulu on hieman kireä. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: MIA MAUKONEN Hanna Nyström ja Fanny Määttä ratsastavat mereen Riikurin selässä. Joillain talleilla leirit on eritelty tason mukaan tai tarjotaan omia leirejä nuorille, yli 12-vuotiaille. Varausmaksut maksetaan yleensä heti varatessa. Kuka sitten on tyypillinen leiriläinen. Missä, minkä pituisia ja hintaisia. Hintaesimerkkejä: 300–350 euroa/5 päivää 50 euroa/1 päivä 130–200 euroa/2–3 päivää 250–450 euroa/4–5 päivää Hinnat vaihtelevat paitsi pituuden, myös paikkakunnan, opetustason, kellonajan ja tarjottavan ruuan mukaan. Mia Maukonen tietää sen: – Alkavia heppahullujahan he ovat – eniten asiakkaissa on lapsia ja aikuisia, jotka tulevat uudelleen ratsastusharrastuksen pariin perheen perustettuaan. Tyypillinen ohjelma: 1–2 tuntia ratsastusta päivässä, oma tai pikkuryhmän oma hoitoponi tai -hevonen leirin ajaksi, teoriaopetusta, lounas ja välipala. Tallien lisäksi järjestäjinä on esimerkiksi 4H-kerhoja. Hankoniemen ratsastajien leireistä enää vain kaksi on yöleirejä juuri niiden työllistävyyden vuoksi. – Kypärää saa lainata talliltamme: Vain mukavat housut ja turvalliset kengät pitää olla omasta takaa. Päiväleirit sopivat yli 6-vuotiaista aloittelijoista kokeneisiin ratsastajiin. Alkeisleirille ei tarvita Hankoniemelle varusteita. – Päiväleireillä meillä on enemmän sekä usein nuorempia ja kevyempiä oppilaita, joten ne eivät ole hevosillekaan niin suuri rasite. Ratsastusleirit Myös ratsastuksessa voi päiväleirinkin aikana kehittyä huimasti: – Jos kyseessä on liikunnallinen lapsi, hän voi alkeista lähdettyään jo leirin lopussa päästä laukkaan, Mia Maukonen tietää. Jotkut tallit antavat tuntikävijöille alennusta leireistään. Kesto on yleensä 2–5 päivää noin kello 9–15. Usein myös leirikaste, leirikilpailut, kärryajelua tai vikellystä ja retki. Matilda Berndtsson ja Sonetta merellä. – TEEMME EVÄSRETKEN JA LAPSET NAUTTIVAT, KUN SAAVAT KAHLATA HEVOSTEN KANSSA. Päiväleirejä järjestetään ympäri Suomea. 50 HEVOSMAAILMA. Tallilla on rauhallisempaa päiväleireillä hevosten kannalta siksikin, että Hankoniemen ratsastajien talli ja majoitustilat ovat aivan vierekkäin. MYÖS HEVOSILLE PAREMPI – Leirit päättyvät Hangossa heinäkuun lopussa järjestettävään Sea Horse week:iin, joka on viiden päivän esteratsastuskilpailu
– Hevosten verinäytteistä analysoidaan pääasiassa lihas- ja tulehdusarvoja sekä rautaa, kertoo toimitusjohtaja Ann-Marie Määttä. Movetin tulehduspakettiin kuuluvat SAAn lisäksi fibrinogeeni sekä perusverenkuva; valkosolut, punasolut, hemoglobiini, hematokriitti, punasoluindeksit. – Varsinkin tulehdukseen nopeasti reagoiva tulehdusarvo – seerumin amyloidi A (SAA) – on hyödyllinen, sillä sen pitoisuus veressä nousee jo tuntien kuluessa infektion alkamisesta, vaikka hevosella ei olisi vielä päällepäin näkyviä oireitakaan. Hevosten verinäytteistä analysoidaan pääasiassa lihas- ja tulehdusarvoja sekä rautaa. Vuonna 2008 perustettu yritys on muutamassa vuodessa kasvanut tutkimusvalikoimaltaan Suomen laajimmaksi eläindiagnostiikan laboratorioksi, joka kilpailee niin liikevaihdoltaan kuin asiakasmäärälläänkin alansa kärjessä. Lisäksi tutkitaan muun muassa virtsa- ja lantanäytteitä. Tulehdusarvoja seurataan erityisesti silloin, kun hevosen suoritukset eivät vastaa odotuksia, tai halutaan varmistaa, että ei kilpailla sairaalla hevosella. Mutta myös niin löytöeläinsuojat, yksityiset eläintenomistajat, ravivalmentajat, kissa-, koira ja hevoskasvattajat kuin eläintuottajatkin ovat löytäneet Movetin palvelut. E läindiagnostiikkaan erikoistunut kuopiolainen Movet Oy tutkii päivittäin reilusti toistasataa verinäytettä. Eniten verinäytteitä tutkitaan valmennuksessa olevista ravihevosista. Eläinlaboratorio Movetin suurin asiakasryhmä ovat kunnaneläinlääkärit ja eläinlääkäriasemat sekä yksityispraktiikat. – Kilpailijoitamme ovat myös ulkomaalaiset vastaavia palveluita tuottavat laboratoriot. – Ne ovat veritesteistä yleisimmin seurattavia, kertoo Movet Oy:n toimitusjohtaja Ann-Marie Määttä. Movet Oy on kasvanut muutamassa vuodessa tutkimusvalikoimaltaan Suomen laajimmaksi eläindiagnostiikan laboratorioksi ELÄINLABORATORIO MOVETIN UUTUUTENA PLASMAPANKKITOIMINTA Näytteiden seurannasta tietoa valmennukseen Jokainen hevosenomistaja on joskus törmännyt tilanteeseen, kun hevosen suoritukset eivät vastaa odotuksia. Kotimaisista toimijoista meillä on laajin tutkimusvalikoima, Määttä kertoo. HEVOSMAAILMA 51. Syytä voi silloin lähteä etsimään esimerkiksi verikokein
Erityisesti lihasongelmaisilta hevosilta seurataan ahkerasti lihasarvoja, jotta vältettäisiin lannehalvaukset ja jumiutuneiden lihasten todellista tilannetta voitaisiin seurata tarkemmin. – Tulee kuitenkin muistaa, että madaltunut rauta-arvo ei välttämättä ole merkki raudanpuutteesta, vaan esimerkiksi infektiot laskevat raudan määrää hetkellisesti verenkierrossa. tutkimusmäärien kasvaessa yhä useammin. Meillä valmistettua plasmaa varten tarkistetaan ensiksi verenluovuttajan terveys. Kaikki valmentajista eivät koe näytteidenottoa tärkeänä, mutta toiset ovat halunneet liittää ne osaksi palveluaan. Suurimmalla osalla hevosista loisia on hyvin vähän tai ei lainkaan, eivätkä ne yleensä aiheuta ongelmia, varsinkaan silloin, kun lannat siivotaan ympäristöstä säännöllisesti, kertoo laboratoriossa työskentelevä Niina Tuoresmäki. Laki ei kiellä verinäytteen ottamista itse, mutta näytteenottajalla tulee olla näytteenottoon riittävät tiedot ja taidot. Useimmilta talleilta löytyy henkilö, joka osaa verinäytteet ottaa. – Jotkut eläinlääkärit ovat erotelleet plasmaa itse, mutta ilman asianmukaisia laitteita se on työlästä. Tähän asti plasmaa on saanut Suomessa ainoastaan Helsingin Yliopistollisesta eläinsairaalasta. Myös perinteisten rauta-arvon ja hemoglobiinin seuranta koetaan valmennuksessa hyödylliseksi. – Joiltakin valmentajilta näytteitä tulee viikoittain. – Tavallisin loisista on pieni sukkulamato sekä varsoilla suolinkainen, mutta aika ajoin lantanäytteistä löytyy myös heisimadon, kihomadon tai maksamadon munia. – Lantanäytteistä etsitään madonmunia, jotta aikuisia hevosia ei madotettaisi turhaan ja lisättäisi näin sisäloisten resistenssiä matolääkkeitä kohtaan. – Jos vasta-aineiden määrä on liian alhainen, voidaan joutua tekemään plasmansiirto, Tuoresmäki kertoo. Tänä keväänä plasmansiirtoon tarvittavaa plasmaa on mahdollista hankkia myös Movetilta. Plasmapankkitoiminnan on. UUTUUTENA PLASMAN VALMISTUS Lantanäytteen madonmunatutkimuksessa yleisimmin todettuja hevosen sisäloisia ovat pienet sukkulamadot. Esimerkiksi hevosenhoitajille opetetaan oppilaitoksissa verinäytteenottoa. Viime vuosina monet eläinlääkärit ovatkin alkaneet vaatia madonmunatutkimusta ennen reseptin kirjoittamista. Vähintään tulehdusarvot kannattaa tarkistaa, jotta rautaa antamalla ei tehdä enemmän hallaa kuin hyvää. Myös aiemmin Suomessa harvinaisena pidettyä Eimeria leuckarti alkueläintä on löytynyt Kiireellisimpiä hevostutkimuksia ovat yleensä tulehdusarvot ja varsojen IgG vasta-ainemääritykset. kimuksissa tehdään myös harvinaisempia löydöksiä. Siksi rautakuuria harkittaessa olisikin hyödyllistä mitata mieluummin raudansitomiskykyä (TIBC). – Vastasyntyneellä varsalla ei ole verenkierrossaan lainkaan vastaaineita, vaan sen pitää saada ne ternimaidosta. Silloin tällöin madonmunatut52 HEVOSMAAILMA Perinteisten rauta-arvon ja hemoglobiinin seuranta koetaan valmennuksessa hyödylliseksi. Kuva on värjätty jälkikäteen. RAUTAA JA LIHASARVOJA SEURATAAN VARSOILLA YLEISEN SUOLINKAISEN MUNA ON PAKSUKUORINEN JA HYVIN YMPÄRISTÖOLOJA KESTÄVÄ. – Hevoset eroavat pieneläimistä siinä, että hevosesta verinäytteen ottaminen on usein helpompaa, eikä eläinlääkäriä välttämättä tarvita. Varsa voi myös päästä nisälle niin myöhään, että vastaaineet eivät enää imeydy suolistosta verenkiertoon. Tutkimuksella voidaan myös tarkistaa onko annettu matolääke tehonnut. Harvinaisemmat löydöt ovat kiinnostavia ja silloin mikroskoopin ympärillä riittääkin katsojia, Tuoresmäki kertoo. Matolääkkeet ovat olleet reseptivalmisteita vuodesta 2008. Varsalla voi olla vasta-ainepuutos esimerkiksi silloin, kun ternimaito on huonolaatuista tai tamma ehtii valuttamaan maitoa jo ennen synnytystä. Plasman saatavuus on kuitenkin ollut rajallista ja kuljetusmatka Kuopion korkeudelle pitkä. Movetilla vasta-aineet pystytään mittaamaan sekä varsan verestä että tamman ternimaidosta kvantitatiivisesti, jolloin pystytään myös seuraamaan vasta-ainetason kehittymistä mahdollisen hoidon aikana. HARVINAISET LÖYDÖT KIINNOSTAVAT Miltei välttämättömiksi Suomessakin tulleet madonmunatutkimukset työllistävät laboratoriota päivittäin. Myös valmiin plasman vasta-ainepitoisuus tarkistetaan ennen myyntiä. Lantanäytteiden tutkituttaminen on suositeltavaa. Verinäytteitä otetaan hevosista usein omatoimisesti. NE VOIVATKIN SÄILYÄ TARTUNTAKYKYISINÄ MAAPERÄSSÄ JOPA KYMMENEN VUOTTA
TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: MOVET t a k t a m s u t s a s t a r i s e i Unelm alpit.fi YHTEISTYÖSSÄ ISLANTI (MYVAT AMORE) IRLANTI (TULL N) ) KROATIA (ISTRA STA BRAVA) ESPANJA (CO AMPO REAL) PORTUGAL (C Matkatoimisto You Travel, Isokaari 44, Helsinki, puh. Yleensä oireiden ollessa niin vakavia, että näytteitä päädytään ottamaan, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. – Toimitamme asiakkaillemme näytteenlähetyslaatikot, joiden postituskuluista vastaamme molempiin suuntiin. Myös näytteenottovälineet toimitamme asiakkaillemme veloituksetta. Joskus kiireellisiä näytteitä analysoidaan vielä työajan jälkeenkin, mikäli eläinlääkäri tarvitsee kiireellisen tuloksen, jonka perusteella täytyy tehdä eläinpotilaan henkeä koskevia päätöksiä, Ann-Marie Määttä kertoo. Ongelmat kulkevat usein kausittain. Movet on ensimmäinen toimija Suomessa, joka on tuonut sähköisen lähetejärjestelmän asiakkaidensa käyttöön. – Jonkin verran näytteistä lähetetään edelleen yhteistyölaboratorioihimme, mutta lähes kaikki verinäytetulokset valmistuvat saman päivän aikana kuin näyte on täällä meillä. Määttä ja Tuoresmäki arvelevatkin, että Movetin työntekijät ovat kutsumusammatissaan. Myös verinäytteisiin liittyen diagnoosin ja hoitopäätösten teko on aina eläinlääkärin tehtävä. Movet on kehittänyt palvelunsa mahdollisimman asiakasystävälliseksi. Movetin laboratoriossa työskentelevät Ann-Marie Määtän ja Niina Tuoresmäen lisäksi laborantit Natasha Haukijärvi, Saara Tanskanen ja Nanna Huuskonen. Innovatiivinen työyhteisö on motivoitunut tekemisiinsä. Säännöllisesti Movetin palveluita käyttäville valmentajille myönnetään myös alennuksia. 0201 55 11 00, info@youtravel.fi w ww .alpit .f i HEVOSMAAILMA 53. – Esimerkiksi lihasarvot ja rauta -tutkimuspaketin hinta on 17,30 ja paljon käytetyn tulehduspaketin puolestaan 40,44. Sähköisestä laboratoriopalvelusta näkee jo lähetettä tehtäessä tutkimusten hinnat, joihin ei tule lisäkuluja, Määttä kertoo. Pitkä ja kostea syksy näkyi hevosilla erityisesti rivi- ja jalkaongelmina sekä haavojen tulehduksina. Viime keväänä tutkittiin runsaasti hevosen herpesvirustapauksiin liittyneitä näytteitä. www.movet.fi voi myös tehdä lisätutkimuspyyntöjä jo aiemmin laboratorioon toimitetuista näytteistä. Hänellä on laaja tietämys hevospuolen asioista, kertoo Määttä soveltavan eläintieteen opinnoista luonnontieteiden maisteriksi valmistuvasta työtoveristaan. Tutkimusten hinnat ovat kukkarolle ystävällisiä. Jokainen on motivoitunut työhönsä, onhan kyse kuitenkin aina eläinten hyvinvoinnista. – Niina on biotieteiden alan ihminen. – Ihoon liittyvät ongelmat voivat olla esimerkiksi sienien, bakteereiden tai hiivojen aiheuttamia. Määttäkin on soveltavan eläintieteen maisteri sekä molekylaarisen lääketieteen tohtori. – Haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin ja joustavasti. Movet Oy VUODENAJAT NÄKYVÄT LABORATORIOSSA Vuodenaikojen vaihtuminen näkyy myös eläinlaboratorion työssä. mahdollistanut yhteistyö Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa. Saara Järvelä hoitaa asia- kassuhteita sekä markkinointia. – Voi sanoa, että olemme kuin yhtä suurta perhettä. Yritys palvelee muun muassa eläinlääkäreitä, eläinten omistajia ja eläinten hyvinvointitutkimuksia tekeviä tahoja. Veren, lannan ja virtsan lisäksi Movetiin tulee myös muun muassa hilse-, pyyhkäisy- ja raapenäytteitä, joista etsitään iho-ongelmien aiheuttajia. Tarvittaessa eläinlääkäri tai omistaja Movet Oy on Kuopion tiedelaakson innovatiivisessa ympäristössä toimiva eläindiagnostiikkaan erikoistunut palveluyritys. Tätä varten verinäytteitä säilytetään laboratoriossa seitsemän vuorokautta. – Tuntuu todella tärkeältä, kun tiedämme miten merkityksellisiä täällä tuotetut tulokset ovat. Tulehdusarvojen seuranta lisääntyy huomattavasti flunssakauden alkaessa. TYÖHÖNSÄ MOTIVOITUNUT HENKILÖKUNTA Suurin osa tuloksista, jopa 80 – 90 prosenttia, valmistuu yhdessä päivässä
RATSASTUSVAELLUKSET YHDISTÄVÄT IHMISEN, HEVOSEN JA LUONNON Ympärillä hiljainen, puhdas luonto 54 HEVOSMAAILMA
– Lähimpään kaupunkiin, Pieksämäelle, on 37 kilometriä ja Mikkeliin reilut 60 kilometriä. Ensi kesänä ensimmäisistä vaelluksista tulee kuluneeksi 20 vuotta. K Viiden, kuuden ryhmä on sopivasti hallittavissa maastossa. – Siihen aikaan ihmiset eivät osanneet edes kysellä vaellusmahdollisuuksia, vaikka monilla oli kova tarve päästä maastoon ratsastamaan, Janhunen muistelee alkuaikoja. Kaikilla ihmisillä on sisäsyntyinen kaipuu luontoon, olipa hän kuinka urbanisoitunut tahansa. – Joskus on tullut tehtyä liikaakin töitä. Pitkien etäisyyksien takia meidän ei ole järkevää toimia perinteisenä ratsastustallina. vuorella, Janhunen kertoo. Tällä hetkellä Toivonharjun ratsutilalla on 12 islanninhevosta, joista osa pian saman ikäisiä kuin tilan toimintakin. – Hyvinä puolina ovat hiljaisuus, puhdas luonto ja upeat maisemat. Nykyisin tarjolla ovat kahden ja kolmen päivän vaellukset, joita tehdään eteläsavolaisissa maisemissa lähinnä alle kymmenen hengen ryhmissä. Ratsastusvaelluksella ihminen pääsee kolmiyhteyteen hevosen ja luonnon kanssa. On hyvä, että sesonki ei ole tällä alalla ympärivuotinen, niin on pakko rauhoittua välillä tekemään muutakin. – Mikäli toimisin pelkästään hevostalouden armoilla, voisi Toivonharjun hevosista löytyy jokaiselle sopiva ratsastettava. Aputyövoimaa tarvitaan kausiluonteisesti. – Määrä on sopiva toimintaamme nähden. un ollaan kolmekin päivä hiljaisessa ja puhtaassa luonnossa, on hienoa nähdä kuinka ihminen muuttuu täysin kii- reettömäksi. Kaiken tasoisille ratsastajille löytyy sopiva hevonen, ja pääsemme maastoon taloudellisestikin kannattavina ryhminä. Hän on ensimmäisiä ihmisiä Suomessa, jotka alkoivat kehittää pitkiä islanninhevosvaelluksia. Sillä saa nopeasti kulutettua itsensä loppuun. Toiminta on mitoitettu nykyisin siten, että Janhunen pystyy yksin vetämään retket ja vaellukset. Asiakkaiden on helppo tulla tänne Toivonharjuun yleisilläkin kulkuvälineillä, sillä kaikki etelästä tulevat junat pysähtyvät Hauki- Kuuden tunnin retkellä pysähdytään syömään eväitä upeisiin maisemiin Haukkavuoren laavulle. Ratsutila Toivonharjun isännällä Markku Janhusella on kaikupohjaa sanojensa katteeksi. SYRJÄISELLÄ SIJAINNILLA ETUNSA JA HAITTANSA Toivonharju sijaitsee Mikkelin Haukivuoressa, keskellä kauneinta Järvi-Suomea. HEVOSMAAILMA 55. Janhunen ostaa majoitukset ja ruokapalvelut naapuriyrittäjiltä ja keskittyy itse siihen, minkä parhaiten osaa. Takavuosina Janhunen järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa jopa viikon vaelluslomia itärajan tuntumassa Lieksan koillisreunalla Nurmijärven ja Ruunaankoskien maisemissa. Syrjäisellä sijainnilla on etunsa, mutta myös hankaluutensa
56 HEVOSMAAILMA. Ratsastusvaelluksella pääsee hevosen ja luonnon kanssa kolmiyhteyteen
Hevoset pääsevät laitumelle lounastauon ajaksi. hiljaisina aikoina mennä taloudellisesti tiukoille, metsätöistä osan vuodesta palkkansa tienaava Janhunen kertoo. Markku Janhusella on pitkä kokemus islanninhevosista. Vanhemmilta ostettuun tilaan kuu- lui mökkejä, joita oli vuokrattu matkailijoille 1970-luvun puolella. Sen ympärillä ei ollut kulttuuria niin kuin tänä päivänä jo on, Janhunen kertoo. – Tuolloin kukaan ei oikein tiennyt vielä vaellusratsastuksesta juuri mitään. Njall ja Vikingur ovat oivallisia kavereita kaiken tasoisille ratsastajille. 1980- ja 90-lukujen taitteessa joutsalainen Saaga-tallit huomasi ensimmäisenä Suomessa, että islanninhevonen on sopivin maastoratsastukseen. Kolmen kuukauden kuluttua kokeilusta tallilla olikin SUOSITUIN ON KUUDEN TUNNIN RETKI, JONKA AIKANA SYÖDÄÄN EVÄÄT JA JUODAAN NOKIPANNUKAHVIT. VAELLUSRETKIKULTTUURI PUUTTUI Ratsutila Toivonharju sai aikoinaan alkunsa, kun entiselle lihakarjatilalle piti kehittää uutta toimintaa. Innostus ratsutilaan syntyi, kun Janhunen uskaltautui kokeilemaan ensimmäisen kerran islanninhevosta. – Vielä 80-luvulla etenkin saksalaismatkaajia oli hyvin, mutta kun matkailijoiden osuus romahti, ryhdyin miettimään lisäkäyttöä mökeille. HEVOSMAAILMA 57. He alkoivat tuoda Suomeen nimenomaan vaelluskäyttöön sopivia islanninhevosia. Markku Janhunen keittää taukopaikalla nokipannukahvit sekä lämmittää eväsleivät
– Teimme ensimmäisinä vuosina markkinointia ja asiaa tunnetuksi yhdessä muiden talliyrittäjien kanssa. Silloin imin itseeni kaiken opin, mitä oli saatavissa. Yhteistyökuviot ovat tärkeitä näin pienimuotoisessa toiminnassa, Janhunen korostaa. PUOLEN PÄIVÄN RETKI ON JO KÄSITE Nykyisin suosituimpia ovat kahden tunnin retki sekä suosituin, käsitteeksi muodostunut puolen päivän retki, johon ilmoittautuu useimmiten valmis ryhmä. Oma oppiminen on kehittynyt työn kautta. Toimintaa laajennettiin ensin vuokrahevosten turvin ennen kuin Janhunen osti lisää omia hevosia. 58 HEVOSMAAILMA Aluksi Toivonharjulla oli viisi omaa hevosta, joiden kanssa pystyi tekemään jo ryhmävaelluksiakin. HEVOSET TULEVAT HYVIN TOIMEEN MAASTOSSA, KUN OVAT TOIMINEET USEITA VUOSIA YHDESSÄ. jo kolme omaa islanninhevosta. Janhusen mukaan maksimissaan kuuden. – Alussa täällä kävi muutaman kerran henkilö Islannista perehdyttämässä islanninhevoseen. Suosituin retkistä on käsitteeksi muodostunut puolen päivän retki, johon ilmoittautuu useimmiten valmis ryhmä. Toivonharjun toimintaa on kehitetty vuosien varrella asiakkaiden palautteiden pohjalta. – Pari vuotta harjoiteltiin ja huomattiin, että mahdollisuuksia lajin kehittämiseen on vaikka kuinka paljon. Kukaan ei tiedä kaikkea, mutta hevoset ovat opettaneet lisää matkan varrella, Janhunen kertoo. – Yhteistyön ansiosta olemme saaneet hyvin näkyvyyttä, sillä yksittäisistä ponnistuksista ei olisi juurikaan apua. YHTEISTYÖN AVULLA TUNNETTAVUUTTA Markku Janhunen ja Njall johdattelevat joukkoa vaihteeksi kallioisessa maastossa
Lisää retki- ja vaellusreiteistä sekä vapaista paikoista www.toivonharju.net Useamman päivän vaelluksissa majoitutaan Koskentilalle. Kahden ja kolmen päivän retkelle ilmoittaudutaan yleisimmin pareittain ystävien kesken tai pariskunnittain. Se on melko paljon sanottu mieheltä, joka on elämänsä aikana ratsastanut reilusti yli 100 000 kilometriä. Seuraavana päivänä lähdetään paluumatkalle heti aamupalan jälkeen. Kokonaiskesto noin 6 tuntia. Päivällä jälleen kahvi- ja evästauko ja illalla Toivonharjun tallituvassa ruokailu. Tulevan kauden kolmen päivän retkien ajankohdat on jo lyöty lukkoon, mutta kahden päivän vaellusten ajankohtia pystyy edelleen toivomaan. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: RATSUTILA TOIVONHARJU HEVOSMAAILMA 59. Ryhmäkoko 4–9 henkilöä. Markku Janhunen kertoo asiakkailleen, ettei hän ole koskaan harrastanut ratsastamista eikä tule sitä harrastamaankaan. Ryhmäkoko 5–9 henkilöä. – Joka viikko luonto muuttuu erinäköiseksi. Vaelluksen hinta on 340 euroa/osallistuja. – Hevosen ja luonnon kanssa kolmiyhteyteen pääseminen on uskomaton kokemus. hengen ryhmä on kooltaan sopiva. – Silloin ratsastuskokemus ja ratsastajien taso tunnetaan ja ryhmä toimii parhaiten. Matkan pituus on suunnilleen sama, mutta reitti eri. Alkumatka ratsastusta Kyyveden äärellä kohoavan Haukkavuoren kallioille, jossa laavulla nokipannukahvit ja eväiden syönti. Kolmen päivän aikana ratsastetaan yhteensä noin 100–110 kilometriä, joten osallistujilta edellytetään jonkin verran aikaisempaa ratsastuskokemusta. Vielä en ole reitteihin koskaan kyllästynyt, eivätkä hevosetkaan. Retken hinta 110 euroa henkilöltä, sisältää retkieväät. Satulalaukussa mukana kulkevat retkieväät nautitaan retken puolivälissä. – Kesän viikonloput alkavat olla jo melko täynnä, mutta ainahan paikkoja kannattaa kysyä, Janhunen neuvoo. – Reilusti yli puolet asiakkaistani käy vaelluksilla ja retkillä muutaman kerran vuodessa, joten ryhmissä on usein toisilleen ennestään tuttuja henkilöitä. KUUDEN TUNNIN RETKI Puolen päivän ja koko päivä retken välimaastoon sijoittuva reilu päivämatka, jossa pääsee hyvin vaelluksen makuun. Illalla on luvassa illallinen ja lämmin sauna. PUOLEN PÄIVÄN RATSASTUSRETKI Myös hevoset tarvitsevat välillä tauon. Silloin tässä toiminnassa ei olisi enää mitään järkeä. Luonnossa urbaaneinkin, luonnosta vieraantunut ihminen, muuttuu vaelluksilla kiirettä kaipaamattomaksi. Jos joku päivä tuntuisi siltä, että joutuisi pakottamaan hevoset maastoon, loppuisi tämä työ siihen paikkaan. Puolivälissä nautitaan eväät ja kahvit. Ensimmäisenä päivänä ratsastetaan noin 40 kilometrin matka vaihtelevissa savolaisissa järvimaisemissa. Retken hinta 90 euroa henkilöltä sisältää retkieväät. – Minua kannustaa vuodesta toiseen se, kun näen miten paljon ihmiset saavat vaelluksista nautintoa ja hyvän olon tunnetta, Markku Janhunen kertoo. Kokonaiskesto 4,5–5 tuntia. Vaelluksen hinta 520 euroa/osallistuja. KOLMEN PÄIVÄN VAELLUS Kolme tiivistä ratsastuspäivää sisältävä ratsastuslomapaketti, johon kuuluu kaksi yöpymistä ja ruokailut. Oman mausteensa työhön ja vaelluksiin antaa luonto, joka ei koskaan ole samanlainen kuin edellisellä kerralla. Paluumatka eri reittiä. – Kun näen, miten ihmiset kokevat luonnon sekä toimimisen yhdessä hevosen kanssa, antaa se minulle voimia tehdä tätä työtä. Ratsutila Toivonharjun retkitarjontaa KAHDEN PÄIVÄN VAELLUS Islanninhevonen Prins nauttii luonnosta siinä missä ratsastajansakin. VOIMIA TYÖHÖN ELÄMYKSISTÄ Markku Janhunen saa voimansa jaksamiseen työn kautta. Sopii hyvin myös aloittelijoille, mutta myös kokeneillekin paljon antava suosittu eväsretki
Hän ei arvostele eikä kyseenalaista omistajan toiveita tai tapoja. HORSESITTER on palkattu hevosenhoitaja 60 HEVOSMAAILMA. Aikoinaan Mia vietti vuoden päivät italialaisella hevostallilla, jossa hän hoiti kantavia tammoja sekä varsoja. Idea ryhtymisestä horsesitteriksi lähti tietysti rakkaudesta hevosiin, mutta ennen kaikkea siitä, että Mia kuunteli hevosihmisiä ja totesi horsesitterin tarpeelliseksi. Aikuinen, luotettava, osaava ja kokenut hevosihminen, joka pääsee omalla autolla tallille nopeallakin varoitusajalla, ovat muutamia horsesitteriltä toivottuja asioita. Horsesitter hoitaa hevoset omistajan ohjeiden mukaan. E spoolainen Mia Lydman (43) omaa pitkän kokemuksen hevosista lukuisten hoitohevosten sekä muutaman oman hevosensa kautta. – Tehtäväni ei ole puuttua hevo- Hevonen voi luottaa turvalliseen ja rauhalliseen ihmiseen, horsesitter Mia Lydmaniin
– Harjaan, pesen, kylmään jalat, lääkitsen, ruokin, juoksutan, kävelytän ja putsaan varusteet, Mia Lydman luettelee muutamia horsesitterille kuuluvia töitä. – Pystyn tulemaan paikan päälle lyhyelläkin varoitusajalla, Mia sanoo ja tietää kokemuksesta, että esimerkiksi pienillä kotitalleilla HEVOSMAAILMA 61. – Ennen hevosen hoitaminen oli raskasta työtä, se oli kunniatehtä- vä, joka ansaittiin. Horsesitteriä voi käyttää myös hätätilanteissa, esimerkiksi omistajan sairastuessa. MONIPUOLISET TYÖKUVIOT Horsesitter tekee niitä asioita, joita tekivät ennen hevosenhoitajat, mutta vielä monipuolisemmin. sen pitoon tai tehdä omin päin asioita. – Kuulen myös usein, että ratsastusta havittelevia “hoitajia” kyllä löytyisi, mutta ei luotettavaa ja kokenutta hevosenhoitajaa, joka kantaa vastuunsa hevosen hyvinvoinnista. Nykyään ei enää panosteta hoitamiseen yhtä paljon, eikä tietoa ja taitoa myöskään hankita tarpeeksi, kun ryhdytään hevosenhoitajaksi. Tietysti neuvon kysyttäessä, Mia Lydman sanoo ja lupaa selvittävänsä, mikäli hän ei jotain asiaa tiedä. – Myös pienen tallin siivous onnistuu, mutta en ole kuitenkaan tallilomittaja enkä myöskään ratsasta. Jotta kaikki tulee tehtyä juuri niin kuin omistaja haluaa, pyydän aina kirjalliset ohjeet ja lopuksi raportoin tekemiseni kirjallisesti omistajalle
– Kiinnostus hevosiin ja niiden hyvinvointiin oli yksi syy aloittaa työt horsesitterinä, kertoo Mia Lydman. 62 HEVOSMAAILMA
VASTUU AINA OMISTAJALLA Mia Lydman muistuttaa, että vaikka horsesitterin työ on vastuullista, niin vastuu hevosen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kuuluu aina omistajalle. Välillä tulee myös tilanteita, kun ei vaan jaksa. Horsesitter hoitaa hevosen aina omistajan antamien ohjeiden mukaan, toki käyttäen myös maalaisjärkeä. Mia Lydman auttaa hevosen omistajaa myös helpottamalla käytännön elämää. – Omistaja voi viettää huolettoman loman, luottaen siihen, että talli ja hevoset hoidetaan ja satulahuonekin on siivottu, Mia vakuuttaa ja huomauttaa, että samalla hoituvat myös muutkin eläimet, jos talli kotipihalla. Mia Lydman on huomannut, että vanhan ajan kurinalaista ja perusteellista hevosenhoitajaa peräänkuulutetaan talleilla. TEKSTI JA KUVAT: SUSANNA MALMSTRÖM HEVOSMAAILMA 63. saattaa tulla tilanne, kun kukaan ei pääsekään antamaan päiväheiniä ja -vesiä. Silloin hintakin räätälöidään molemmille osapuolille järkeväksi. Yllä: Horsesitterin työ on paljon muutakin kuin pelkkää hevosenhoitoa. Alla: – Kaiken A ja O on se, että hevosenhoitaja on osaava, luotettava ja tulee kun lupaa. HORSESITTER ON LUOTETTAVA VAIHTOEHTO, KUN OMISTAJA EI ITSE EHDI TAI ON LOMALLA. Hän on rauhallinen, tuntee hevoset ja osaa myös käsitellä niitä, Mia Lydman kertoo muutaman hyvän syyn tilata horsesitter. Mia Lydmanin toimialueeseen kuuluvat Espoo ja sen lähikunnat. – Perustaksa on 20 euroa tunnilta ja siihen arvonlisävero sekä bensakulut (ei kilometrikorvauksia) päälle. Minimikäynti on kaksi tuntia, sillä tunnin keikka ei valitettavasti lyö vielä leiville, Mia Lydman tuumaa. – Tietysti putsaan haavat tai vaihdan märän loimen kuivaan, Mia kertoo esimerkkinä asioista, joita ei voi tietää ja sopia etukäteen. Esimerkiksi internetistä saa paljon tietoa, mutta siellä on valitettavan paljon myös sellaista tietoa, joka ei perustu tutkimukseen ja faktaan. – Tietoa pitää myös osata suodattaa. KOSKAAN EI VOI TIETÄÄ TARPEEKSI Hevosen pidosta ja hoidosta ei voi koskaan tietää tarpeeksi ja aina on opittavaa. Myös pidemmät hoitojaksot ovat mahdollisia Mia Lydmanille. Horsesitteriltä hoituu tarvittaessa samalla hevosten puunaus ja tallin siivous. – Kaikenlaista on nähty ja koettu, kertoo Mia viitaten horsesitterin vaitiolovelvollisuuteen. – Joskus tulee tilanteita, kun rehu on esimerkiksi loppu, eikä omistaja itse ehdi kauppaan. HUOLETONTA LOMAA Horsesitter on luotettava vaihtoehto, kun omistaja ei itse ehdi tai on lomalla. Mia painottaa, että omistajan luottamus horsesitteriin on yhtä tärkeä asia, kuin hevosen luottamus hoitajaansa, eikä hoitotoiveita tarvitse hävetä. – Omistaja päättää esimerkiksi kengityksestä, liikutuksesta ja siitä mitä hevonen syö. – Päivitän jatkuvasti tietojani muun muassa osallistumalla alan kursseille ja luennoille. Juoksevat asiat hoituvat omalla autolla, muun muassa loimien pesulaan vienti
GREEN CARELLA ON ANNETTAVAA NIIN ERITYISRYHMILLE KUIN TAVALLISILLE TYÖLÄISILLEKIN Hevosen hoitava voima 64 HEVOSMAAILMA
gcfinland.fi, www.uef.fi/fi/ senni, www.histamiini.fi, www.rautalamminratsastuskeskus.fi ja www.laukanmaki.fi. Hevoset ovat tärkeä osa Green Care -ohjelmaa, sillä niiden avulla voidaan lisätä ja vahvistaa ihmisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja toiminnallisuuden tai kokemuksellisuuden avulla. Eläinten hyvinvoinnin kautta syntyy monesti ajatuksia omasta hyvinvoinnista. Kun alpakat olivat muutaman vierailun jälkeen tulleet tutuiksi ja ovi jälleen kerran kolahti, mykkä mummo nosti päätään ja huudahti: – Saku tuli! – Luonnon ja eläinten parantava voima on ihmeellinen. Nissinen kertoo, että Green Care -toiminta eroaa esimerkiksi perinteisestä heppakerhoilusta merkittävästi, vaikka ulospäin se saattaa vaikuttaa samanlaiselta. Hän harmittelee sitä, että ennaltaehkäisevä ja kuntouttavalla työotteella toteutettu hevostoiminta on harvoin Kelakorvattavaa. Nissinen painottaa, että hevostoiminta on paljon muutakin kuin ratsastamista. Green Careen liittyy tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään muuttamaan henkilön tai ryhmän ongelmallisia toimintatapoja. HEVOSMAAILMA 65. – Asiakkaina käy muun muassa perhekoteja, lastensuojelun asiakkaita, kehitysvammaisia ja erityistarpeisia henkilöitä, listaa Piia Nissinen. – Toiminta lähtee asiakkaiden tarpeista ja tavoitteista, mutta ei ole kuitenkaan jäykkää. Lisätietoja osoitteista www. Asuntolasta kerrotaan, että ohjelman myötä asukkaiden lääkärikäynnit ja lääkkeiden kulutus ovat vähentyneet huomattavasti. Toiminnassa korostuvat toimintakyvyltään heikentyneiden yksilöiden oikeus luontoon, liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöllisiin kokemuksiin. Asukkaat osallistuvat tallin normaaleihin päivärutiineihin sen lisäksi että pääsevät ratsastamaan ja ajamaan hevosilla. Green Care tuo vihreää voimaa ihmisten arkeen Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla pyritään edistämään ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care -ohjelman tavoitteena on edistää luonto-, eläin- ja maatila-avusteisten menetelmien käyttöönottoa hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä. Lemmikkien läsnäolo herättää lämpimiä muistoja menneisyydestä. TAVOITTEELLISTA TOIMINTAA Rekiretkellä kauniissa talvisessa luonnossa Laukanmäen tallin maisemissa mieli ja sielu lepäävät! Kuva: Heikki Kärkkäinen – Green Care tarkoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi vihreää hoivaa ja voimaa luonnosta, summaa Green Care ry:n puheenjohtaja Eeva Nurmi. Palvelutalo liittyi Green Care -ohjelmaan ja pyysi vierailulle erään alpakankasvattajan eläimineen. Toiminnan avulla halutaan siis saada yhteys erilaisiin erityisryhmiin, joille toiminnasta eläinten ja luonnon parissa on kuntouttavaa tai ennaltaehkäisevää hyötyä. Niiden läheisyys vaikuttaa ihmiseen nopeasti ja tehokkaasti. Hän kertoo, että hevoset ovat mainioita vuorovaikutustaitojen opettajia. Nissinen on hevosalan monipuolinen ammattilainen, joka työskentelee Green Caren parissa sekä omalla Histamiini-tallillaan, että Rautalammin ratsastuskeskuksessa. Osallistuminen tallin arkeen on monelle asiakkaalle erittäin merkityksellistä ja tuottaa osallisuuden kokemuksia. Tallitoiminnassa kehittyvät sekä hevostaidot että sosiaaliset taidot. Green Care kattaa useita menetelmiä, joita käytetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa. Hevostoiminnan parissa Green Care -toimintaa järjestetään esimerkiksi ratsastuskoulutusten ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan parissa. E räässä palvelutalossa asui muistisairas mummo, joka ei ollut sanonut vuosikausiin sanaakaan. Menetelmät ovat hellävaraisia ja jopa huomaamattomia. – Hevostoiminnassa voidaan saavuttaa kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja elämänhallinnan parantumista. ERILAISIA HEVOSIA ERILAISIIN TARPEISIIN Piia Nissinen on erikoistunut nuorisotyöhön ja sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan syrjäytymisen ehkäisemisessä. Green Care -ohjelman kautta eläinten hoitava voima on todettu käytännössä monin eri tavoin, kertoo Green Care ry:n puheenjohtaja Eeva Nurmi. Jos asiakkaalla on vaikkapa motorisia ongelmia, hänelle tarjotaan tehtäviä, joissa taidot harjaantuvat, Nissinen kertoo. – Eräällä hollolalaisella tallilla käy päivittäin asiakkaita paikallisesta kehitysvamma-asuntolasta
Rimpiläinen korostaa, että Green Care -toiminnassa eläimistä ja luonnosta huolehtiminen on ihmisen hyvinvoinnin ohella erittäin tärkeää. Nurmi kuitenkin iloitsee siitä, että asia on selvästi ajankohtainen ja sillä on nostetta. – Aina voi harrastaa, mutta ammattimaisen toiminnan tulee olla valvottua. – Valpas puoliverinen ei sovellu työhön kehitysvammaisten kanssa, mutta voi olla kullanarvoinen herkän nuoren kanssa työskennellessä, Nissinen summaa. 66 HEVOSMAAILMA – Tapaamiskerralla saa purkaa työpaineita itselle sopivalla tavalla. Lisäksi Leena Rimpiläinen toimii talliyrittäjänä. Leena Rimpiläinen kertoo, että hänen tallillaan kokoontuu työikäisten aikuisten ryhmä, joka etsii arkeensa voimauttavaa vaikutusta hevosista. Leena Rimpiläinen harjoittelee valjakkotaitoja Ari Luttisen kanssa. Kuva: Päivi Luttinen-Vainikainen Green Care ry:n puheenjohtaja Eeva Nurmi viihtyy koirien kanssa. Lehtori Leena Rimpiläinen toivoo, että tulevaisuudessa Green Caren kenttä selkeytyisi ja toiminta muuttuisi ammattimaisemmaksi juuri koulutusten avulla. ELÄINTEN, IHMISTEN JA LUONNON HYVINVOINTIA Green Care -toimintaa on Suomessa harjoitettu vasta muutaman vuoden ajan. Hevonen ei ymmärrä raivoamista, Nissinen toteaa. Tästä hyvä esimerkki on Green Care -koulutukset, joita tarjotaan korkeakoulutasolla saakka. Myös lehtori ja talliyrittäjä Leena Rimpiläinen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymästä korostaa hevosten merkitystä juuri vuorovaikutus- ja ryhmätaitojen opettelussa. Green Caren parissa työskenteleviä sitovat paitsi yhdistyksen eettiset ohjeet, myös eläinsuojelulaki. Kuva: Eeva Nurmi. Green Care ry:n puheenjohtaja Eeva Nurmi muistuttaa, että yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin, eikä sillä ole resursseja tehdä kaikkea, mitä haluttaisiin. Joskus koko ryhmä on halunnut olla koko kaksituntisen hiljaa ja vain rapsutella hevosia. Nissinen ja Rimpiläinen kertovat, että toiminnassa voidaan hyödyntää hyvin erilaisia hevosia. Piia Nissisen Histamiini-tallilla järjestetään Green Caretoimintaa muun muassa lapsille ja nuorille. Kuva: Piia Nissinen – Hevosen kanssa tunteita on osattava ilmaista suullisesti, nätisti ja selkeästi. Ajaminen sopii myös sellaisille henkilöille, joilla on fyysisiä rajoitteita nousta hevosen selkään. KAISA-LIISA IKONEN Valjakkoajo sopii Green Care -menetelmäksi loistavaksi, sillä siinä täytyy opetella monenlaisia vuorovaikutustaitoja. Ohjaajalta vaaditaan asiantuntemusta, jotta oikea ihminen ja hevonen kohtaavat. Rimpiläinen opettaa hevostaitoja muun muassa Senni-hankkeen Green Caren toimija-koulutuksessa. Sennihanke on Itä-Suomen yliopiston, Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon ammatti-ja aikuisopiston yhteinen Green Care -hanke. Itä-Suomen yliopiston Senni Green Care -toimijakoulutusten tavoite on, että eläinten kanssa työskentelevä pystyy pitämään eläimet turvallisesti hallinnassa ja hyvinvoivina. Lisäksi valjakon kyytiin pääsevät sellaisetkin henkilöt, joilla on fyysisiä esteitä ratsastaa. – Valjakkoajo on Green Care -toiminnassa välineenä superhyvä! Siinä täytyy hevosen, ajurin ja avustajan toimia saumattomasti yhteen. Vaikka Green Care -toiminta tällä hetkellä tavoittaa lähinnä erityistarpeisia ryhmiä, työskentely ja oleilu hevosten kanssa sopii kaikenlaisille ihmisille
Sovelluksesta löydät helposti eläinklinikoiden yhteystiedot ja aukioloajat. Terapeuttisista magneettituotteista apu moneen vaivaan M agneettiterapia on luonnollinen vaihtoehtoterapian muoto, jota käytetään parantamaan verenkiertoa, tuomaan energiaa, lievittämään kipua ja lihasjännitystä ja parantamaan hapen ja ravintoaineiden kuljetusta veressä parantaen heikkojen ja potentiaalisesti heikkojen alueiden parantumisprosessia. Magneettiterapiatuotteita voidaan käyttää hevosilla esimerkiksi parantamaan lihasten notkeutta ja nivelten liikkuvuutta, vähentämään kipua ja turvotusta ongelma-alueilla sekä vähentämään vamman riskiä. Lähin eläinklinikka Eläinlääkärihaku -mobiilisovelluksella E läinlääkärihaku on ilmainen mobiilisovellus iPhone, Android ja Windows Phone –älypuhelinten käyttäjille. Klinikoiden tietoja voi hakea oman sijainnin lisäksi tai klinikan nimen tai paikkakunnan mukaan. Tuotepostia Magneettisen niskaosan käyttö suitsissa tai riimussa voi auttaa helpottamaan niskan ja kaulan ylimpien lihasten jäykkyyttä. Se voi vaikuttaa myös rauhoittavasti joihinkin hevosiin. Sovellus näyttää klinikoiden aukioloajat, yhteystiedot ja reittiopastuksen. Eläinlääkärihaku -sovelluksen on toteuttanut Finnish Net Solutions Oy (FNS). Sovelluksesta voi helposti soittaa tai lähettää viestin klinikalle tai eläinlääkäriasemalle. Sovelluksen avulla voi helposti ja nopeasti etsiä lähimmän eläinklinikan tai eläinlääkäriaseman. HEVOSMAAILMA 67. Magneettiterapialla ennaltaehkäistään vammojen syntyä sekä hoidetaan jo kroonisiksi muodostuneita vaivoja. ELÄINLÄÄKÄRIHAKU ON KÄYTTÄJILLE ILMAINEN Käyttäjät voivat ladata Eläinlääkärihaku-sovelluksen käyttöönsä ilmaiseksi Google Play, Apple App Store tai Windows Phone Market Place -sovelluskaupoista. Kaikissa tuotteissa on sisään ommellut kestomagneetit, jotka auttavat hevosta voimaan paremmin! Tuotteisiin voi tutustua verkkokauppaan osoitteessa www.medimagnet.fi! Eläinlääkärihakusovellus näyttää kartalla käyttäjää lähellä olevat eläinklinikat ja eläinlääkäriasemat. Klinikan tiedoista voi myös siirtyä helposti matkapuhelimen reittiopastukseen, jonka avulla löytää nopeasti reitin eläinlääkäriin. LÄHELLÄ OLEVAT ELÄINKLINIKAT KARTALLA Eläinlääkärihaku-sovellus näyttää kartalla käyttäjää lähellä olevat eläinklinikat ja eläinlääkäriasemat
Klinikan kaikki kuusi eläinlääkäriä osallistuvat normaalin arkityön tekoon. – Kaiken kaikkiaan hampaiden hoito on hyvin iso osa työkenttäämme. Pääsääntöisesti asiakkaat tulevat Annika Suvanto ja eläinlääkäri Matti Estola tutkivat ultraäänellä jänteitä. Eri muodoissa esiintyvät jalkavaivat työllistävät klinikan eläin-. VERMON KLINIKALLA RIITTÄÄ ASIAKKAITA Hevosklinikan arkea päiväkirurgia ja hammashoidot E rilaiset ontumavaivat röntgen- ja ultraäänitutkimuksineen sekä hengitystieongelmat ja hammashoidot muodostavat valtaosan klinikan päivittäisestä työstä. 68 HEVOSMAAILMA aamulla ja lähtevät iltapäivällä pois, vaikka käytössä on kahdeksan tallipaikkaa, jotka mahdollistavat hevosen tulon klinikalle jo edellisenä iltana. – Emme kuitenkaan tee mielellämme operaatioita, joiden jälkeen joutuisi olemaan useamman päivän klinikalla. Leikkauspuoli on Kalevi Karengon vastuulla ja Jukka Holopainen huolehtii käytännössä vain hevosten hammas- ja suuongelmista. – Klinikallamme tehdään myös päiväkirurgisia toimenpiteitä kuten tähystysleikkauksia, hampaanpoistoja tai paikkauksia ja kastraatioita sekä joskus hankalampia jännehoitoja, joita joudutaan tekemään narkoosissa, kertoo eläinlääkäri Kalevi Karenko. Hammastoimenpiteitä tehdään paljon myös asiakkaiden talleilla. – Se on edelleen jalkavaivojen ja hammashoitojen jälkeen suurin syy klinikalle tuloon. Karengon mukaan säilöheinän käytön lisääntymisen myötä kuivaheinän tuomat yskäongelmat ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti. Se on lähinnä henkilöstökysymys. Toisaalta lähialueella toimivilla Yliopistollisella Eläinsairaalalla sekä Hyvinkään Hevossairaalalla on siihen paremmat resurssit. JALKAVAIVAT YLEISIN VAIVA Aikaisemmin hoidettavilla oli paljon hengitystieongelmia
Esimerkiksi ulkona tehtäviä ontumatutkimuksia emme ravipäivien aikana Erityisesti hevosten hampaiden hoitoon erikoistunut eläinlääkäri Jukka Holopainen oikoo asiakkaan purentaa. HEVOSMAAILMA 69. Potilaskäyntejä on noin 4 400 ja loput ovat esimerkiksi reseptin uusintoja ja tarvikemyyntiä. Lääkkeillä saadaan vaiva ehkä hetkeksi kuntoon, mutta jos perussyytä ei saada järjestykseen, niin kohta hevonen on uudestaan kipeä, Karenko tietää. tosin pysty tekemään, koska ulkona on sen verran muuta toimintaa. Kalevi Karenko pitää asiakaskäyntejä tarpeellisina. Pimeyskin haittaa tutkimuksia lähes puolet vuodesta, Karenko kertoo. – Onneksi onnettomuuksia sattuu suhteellisen vähän. lääkäreitä eniten. Tavalla tai toisella käytöstä tulevia kipeytymisiä. Syyt ovat sekä ihmisistä että eläimistä johtuvia. – Harvoin yhden hevosen takia kannattaa lähteä 50 – 100 kilometrin päähän. KLINIKKA AUKI MYÖS RAVIEN AIKANA Maan pääradalla ajetaan ravit joka keskiviikko. Jalkavaivat ovatkin yleensä monisyisiä tapauksia, jotka eivät välttämättä ratkea kertakäynnillä. Ne palvelevat asiakassuhteita, mutta usein käyntien yhteydessä tulee esiin asioita, joita on hyvä ohjata edelleen klinikalle. Joko kovaa tai epäsäännöllistä rasitusta, huonoja liikutusolosuhteita, huonoa kengitystä tai kaikkea näitä yhdessä hevosen yksilöllinen alttius mukaan luettuna. Myös viikonloppuisin raveja on vuosittain kymmenkunta. Dopingtutkimukset eivät kuulu hevosklinikan toimenpiteisiin. TALLIPRAKTIIKKA ASIAKASPALVELUA Viikoittainen potilasmäärä vaihtelee vuodenajasta riippuen, mutta vuositasolla potilastapahtumia Equivetissa on reilut viisi tuhatta. Myös alisuorittaneita hevosia käy tarkastuksissa, tarvitsevatko ne mahdollisesti joitain jatkotoimenpiteitä. Toki rakenteelliset altistuksia on olemassa, jolloin vaivat ovat eläimeen liittyviä. KLINIKKAVASTAANOTON LISÄKSI EQUIVETIN ELÄINLÄÄKÄRIT TEKEVÄT MYÖS TALLIPRAKTIIKKAA YMPÄRI UUTTAMAATA. Hevosklinikka sai lisätilaa vuoden 2011 laajennuksen yhteydessä. Hevosklinikka Equivet sijaitsee Vermon raviradan yhteydessä. Hevosklinikka on auki ravipäivinä aamusta iltamyöhään. Klinikkavastaanoton lisäksi Equivetin eläinlääkärit tekevät myös tallipraktiikkaa pääkaupunkipainotteisesti isolla alueella ympäri Uuttamaata. Yleensä hoidettavia onkin useampia, jolloin tallikäynti on järkevä tehdä. – Tallikäynnit ovat jääneet elämään ajalta, jolloin työskentelimme pienemmissä tiloissa, eivätkä kaikki eläinlääkärimme mahtuneet samaan aikaan töihin klinikalla. – Usein syitä joutuu pohtimaan toisenkin kerran. – Otamme silloin normaalisti potilaita ajanvarauksella. Useimmat ravien aikana tulevista potilaista kärsivät hengitystieongelmista, jolloin niille tehdään tähystyksiä. Raveissa sattuu jonkin verran erilaisia onnettomuuksia, joiden seurauksena hevosten kantapolkemia ja haavoja joudutaan paikkailemaan ravi-illan aikana. Potilas odottamassa pääsyä toimenpiteeseen. Mutta paljon on myös käytöstä tulevia ongelmia. – Jalkavaivat ovat pitkälti erilaisiin rasituksiin liittyviä ongelmia. Karenko arvioi, että kotikäynneillä hoidetaan vuosittain noin 2 000 potilasta. Raveissa on aina oma eläinlääkärinsä, joka toimii eläinsuojelullisena henkilönä ja tarkastaa, että hevoset ovat kilpailukuntoisia ja valjastukset asiallisia. On tavanomaista, että yhden päivän aikana tulee hoidettua samalla suunnalla jopa 15 potilasta, Karenko kertoo. Ravien eläinlääkäri huolehtii myös dopingnäytteenotosta
Menestyminen ei ole enää itsestäänselvyys. Testit ovat Karengon mukaan nykyisin hyvin herkkiä, joten lääkitsemisestäkin on tullut vaikeampaa. Kilpailutilanne pääkaupunkiseudulla ei ole roihahtanut veriseksi eivätkä masentavat talousluvutkaan näy toistaiseksi kovin pahoina klinikan taloudessa. TAMMI- JA HELMIKUU OVAT HILJAISTA AIKAA HEVOSKLINIKALLA. Saa nyt nähdä, lisääntyvätkö tapaukset, kun taloustilanne on tällä hetkellä näin epävakaa. – Jokaisella on omat osaamisalueensa. 70 HEVOSMAAILMA – Valtaosa ihmisistä huolehtii hevosistaan kohtuullisesti tai vähintäänkin kelvollisesti. Eläinlääkäri Kalevi Karenko ja avustaja Johanna Sarvi ovat siirtäneet asiakkaan leikkauspöydälle. Se johtaa siihen, että pian ollaan velkaa niin tallinpitäjälle, eläinlääkärille kuin kengittäjällekin. – Tallipraktiikkapuolella kilpailu on ehkä kovempaa. TULEVAISUUS VALOISA Hevosklinikka Equivetin tulevaisuus näyttää valoisalta. Oma päivittäinen toimintamme on hyvin pitkälle samankaltaista kuin Hyvinkäällä. – Ihmisurheilupuolella taistellaan samojen ongelmien ja asioiden kanssa, Karenko muistuttaa. – Eri vaihtoehtoja joutuu punnitsemaan hyvinkin tarkkaan. Täällä pääkaupunkiseudulla on muutamia toimijoita, jotka tekevät tallipraktiikkaa ja ovat sillä puolella hyvinkin aktiivisia. Yliopistollisella Eläinsairaalalla on päivystys- ja ähkytoiminta, Hyvinkään Hevossairaalalla puolestaan on välineistöä, jota muilla alueen toimijoilla ei ole. – Lähes joka tallissa jollain eläinlääkärillä on jo oma hevonen. Vuonna 1997 perustettu Hevosklinikka Equivet sai kipeästi tarvitsemaansa lisätilaa loppuvuodesta 2011. Siinä ollaankin sitten pulassa, kun hevonen tulisi saada mukaan kauden päätavoitteeseensa. Kilpailu ei ole kuitenkaan toistaiseksi muodostunut mitenkään raadolliseksi. Syitä ovat usein konkurssi tai työttömyys. SUURI OSA HEVOSISTA ON TAUOLLA EIVÄTKÄ AUTOT KÄYNNISTY. Kun rahat loppuvat, ei eläimestä osata kuitenkaan luopua. – Ihan puhtaita doping-tapauksia tulee esiin vain harvakseltaan. Sen vuoksi meidänkin pitää pystyä ylläpitämään omaa profiiliamme. – Onneksi näitä tapauksia on vähän. Uskoisin, että heillä elämäntilanne on muutenkin repaleinen ja se vain heijastuu sitten eläimiinkin. Hevosta on treenattu ja viritetty herkimmilleen ja silloin vaivat tulevat esiin. HEVOSISTA HUOLEHDITAAN HYVIN Kalevi Karenko ei näe dopingia ongelmana Suomessa. Karenko pohtii, muuttaako nykyinen taloudellinen tilanne asiaa, sillä huono talous näkyy yleensä hevospuolella viiveellä. On lääkitty jotain vaivaa, eikä lääke ole poistunut hevosesta odotetusti. Karenko antaa hevosenomistajille muutenkin hyvän arvosanan eläimistä huolehtimisesta. Entisestä tallista tehdyssä tilassa on nykyisin hoitopaikat jopa viidelle hevoselle, joita pystytään hoitamaan yhtä aikaa.. On ainoastaan pieni joukko väkeä, jotka laiminlyövät hevosiaan. Oman haasteensa tuo se, että nuoria eläinlääkäreitä on suuret määrät. Yleensähän hevonen vaivaantuu juuri silloin, kun tärkeä h-hetki lähestyy. Ne käryt, joita vuosittain ilmenee, ovat lähinnä lääkeainejäämistä johtuvia. TALLIPRAKTIIKKAPUOLELLA KOVEMPI KILPAILU Kilpailu pääkaupunkiseudulla on Kalevi Karengon mukaan tällä hetkellä suhteellisen terve
Eläinlääkäri Jussi Virkkusen pitkään pyörittämän Vermon Hevosklinikan toimintaa jatkavassa Equivetissa työskentelee tällä hetkellä kuusi eläinlääkäriä, joista klinikan omistajiin kuuluvat Jussi Virkkunen, Kalevi Karenko, Jukka Holopainen sekä Matti Estola. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: KALEVI KARENKO Hevosklinikalla suoritetaan päivätoimenpiteitä myös narkoosissa. Kalevi Karenko myöntää laajentamispaineet, mutta puhuu varovasti tulevaisuuden suunnitelmista. Johanna Sarvi valmistelee hevosta leikkaukseen. – Tavoitteita kyllä on ja tarkoituksemme on jossain vaiheessa laajentaa toimintaamme, Kalevi Karenko kertoo. KAUKAISIMMAT TALLIASIAKKAAMME OVAT LÄNNESSÄ HANGOSSA JA IDÄSSÄ LOVIISASSA. – Suunnitelmia on tehty, mutta niiden toteutuminen riippuu monesta tekijästä kuten siitä, miten saamme raviradalta lisätilaa. Annika Suvanto valmistelee hevosta kastraatiota varten. HEVOSMAAILMA 71. – Kun yhden potilaan kuvaaminen saattaa kestää kolmesta vartista tuntiinkin, muodostui ennen pitkiäkin röntgenjonoja. Leikkaussali ja toinen röntgeneistä sijaitsee erikseen vanhoissa tiloissa. Jukka Holopainen paikkaa hammasta ja Kalevi Karenko poistaa kasvainta esinahasta. Eläinlääkäreiden Leena Puupposen ja Heidi Kalsolan lisäksi Equivetissä työskentelee kolme avustavaa henkilöä sekä fysioterapeuttina ja osteopaattina toimiva Selma Pihalle. Nyt, kun tilanne on saatu ratkaistua, toimintakin on paljon sujuvampaa. – Olemme hankkineet juuri toisen röntgenlaitteiston, jonka avulla saamme röntgenjonot kulkemaan aika sujuvasti, kertoo eläinlääkäri Kalevi Karenko
Taakse jäivät myös ehdolla olleet Suur-Hollolan sankari Day Cruise, ravikuningas Erikasson, kuninga- 22-vuotiaalla Hannu Torvisella on takanaan hyvä vuosi. 72 HEVOSMAAILMA tar Marimin, Kriteriumin sankari Express Duo ja voitokas Turoveli. uoden hevonenäänestyksessä Womanizer katkaisi Brad de Veluwen kahden vuoden mittaisen voittoputken. Tällä kertaa huippuoriin saavutukset eivät äänestäjien mielestä riittäneet Womanizerin lyömiseen. Vuonna 2010 Ruotsista eläinlääkäri Jarno Kauhasen omistukseen saapunut Womanizer on saanut raviväen puolelleen koko tuhkimomaisen uransa aikana. RAVIGAALASSA PALKITTIIN VUODEN MENESTYJÄT Womanizer ja Hannu Torvinen yleisön suosikit V Womanizer ja Hannu Torvinen jäivät viime vuoden menestyjistä parhaiten raviväen mieleen. Ex-kotimaassaan jo toivottomaksi tapaukseksi luokiteltu ruuna on noussut uusissa käsissä hurjalla. Womanizer sai 34 prosenttia yleisön antamista äänistä. Vuoden parhaiden joukkoon pääseminen on tunnustus Hevosopiston oman kasvatuksen ja ravitallin osaamisesta, iloitsivat nelivuotiaan suomenhevosen palkinnon vastaan ottaneet Ypäjän Eilan valmentaja Ilkka Korpi ja Hevosopiston toimitusjohtaja Petri Meller. Womanizer palkittiin ravigaalassa yleisöäänestyksen perusteella Vuoden hevosena ja Hannu Torvinen Vuoden ohjastajana
HEVOSMAAILMA 73. Vuoden ohjastajan valinnassa Torvinen löi kovan joukon konkareita, sillä nuorukainen pokkasi pokaalit ajajaliigan monivuotisen ykkösnimen ja Vuoden voitokkaimman ohjastajan Mika Forssin ja vuodesta toiseen maan kärkiohjastajiin kuuluneiden Harri Koivusen, Ari Moilasen ja Antti Teivaisen nenän edestä. Airaksinen pitää valmennustallia kotikunnassaan Hämeenkoskella. WOMANIZERIN JA KAUHASTEN PALKINTOJEN LISÄKSI JOKIMAAN RAVIRATA VALITTIIN VUODEN RAVIRADAKSI. Tuloksella Torvinen kiilasi myös ajajaliigassa neljänneksi. Torvisen ohjastamien hevosten voittosumma oli viime vuonna 643 121 euroa. Womanizer palkittiin ravigaalassa The Circuksessa Helsingissä myös Vuoden parhaana vanhempana lämminverisenä, ja Jarno Kauhasen omistama Equifit Oy palkittiin vuoden hevosenomistajana. – Aikamoisena yllätyksenä tämä tuli. Womanizer vuoden lämminverinen ja Equifit Oy vuoden hevosenomistaja ja Jokimaa vuoden ravirata. 1970- ja 1980-luvuilla hän vaikutti pitkään Ruotsissa. Aplodit eivät tahtoneet päättyä ollenkaan ja onnittelijoita ryntäsi joka suunnasta, kun Risto Airaksi- nen julistettiin Vuoden valmentajaksi. Muita Womanizerin kauden huippuhetkiä olivat 34 000 euron arvoinen Solvallan valloitus ja Vermon 75-yhteiskierroksen 25 000 euron palkintokakku. Risto Airaksinen vuoden valmentaja, Emma Paakkinen vuoden hoitaja. Se voitti eniten ravilähtöjä Suomessa viime vuonna. Kiitos kaikille äänestäjille, yleisö tekee raveista lajin, kiittelivät Minna ja Jarno Kauhanen. Perholaisen Tapani Huopanan omistama suomenhevonen Turoveli palkittiin vuoden suomenhevosena. En millään olisi osannut odottaa vielä tätä palkintoa, sillä kyllä vanhemmat ohjastajat ovat vielä meitä edellä. vielä Vuoden komeetan titteli. Hän ajoi kauden aikana 159 voittoa, 148 kakkossijaa ja 123 kolmossijaa yhteensä 1 433 startissa. Lahden seudulla riitti juhlittavaa! tahdilla kohti huippua ja sai viime kesänä vihdoin kaikkein suurimman sulan hattuunsa. Se on juossut tiensä ihmisten sydämiin. Vuoden hevonen ja vuoden ohjastaja -palkinnot jaettiin yleisöäänestyksen perusteella. Kaikkiaan Womanizerin tili kaunistui viime vuonna lähes 233 000 eurolla. Airaksinen johtaa ylivoimaisesti Suomen valmentajatilastoa. Torvisen illan gaalassa täydensi LAHDEN ALUEELLE MENI PALKINTOPYSTI SEITSEMÄSSÄ ERI KATEGORIASSA. TORVISELLA 159:N VOITON VUOSI 22-vuotias Hannu Torvinen nousi viime vuonna hurjalla rytinällä maan ohjastajaparhaimmistoon. Seitsemänvuotiaan Turoveli-ruunan kunto on ollut rautaa. Nasse on tämän ansainnut ja se on maailman mukavin hevonen. Ruuna löi Tommi Kylliäisen ohjastamana maailman huiput Kouvolan EM-osakilpailussa Kymi GP:ssä ja kasvatti voittotiliään 85 000 euron palkintopottia. Kiertopalkinnosta löytyvät kaikki kovat nimet, joten tosi hienolta tuntuu, tunnelmoi Torvinen. Hannu Torvinen, joka oli itse yllättynyt voitostaan, sai 49 prosenttia annetuista 4 000 äänestä. Vielä edellisenä vuonna 34 voittoa ajanut nuorukainen siivitti ajokkejaan viime vuonna kuin hurmiossa. Turoveli on myös eniten ansainnut suomenhevonen viime vuonna, 138 990 euroa. Muut palkittavat valitsi Ravitoimittajat ry:n hallitus. – Tämä Vuoden hevonen - titteli on ”Nassen” itsensä ansaitsema
Kuusaan Virma Oy:n Antti Lehtisalon kasvattamat hevoset tuntee nimestä Ale. Ravigaalan palkitut AIDAT, JUOMAKUPIT, KOTTARIT, KISAKAAPIT Tokilta kestävät tuotteet hevostilallesi! 74 HEVOSMAAILMA Vuoden hevonen: Womanizer Vuoden suomenhevonen: Turoveli Vuoden ohjastaja: Hannu Torvinen Vuoden monté-ohjastaja: Jenni Kaija Vuoden hevosenhoitaja: Emma Paakkinen Nelivuotias suomenhevonen: Ypäjä Eila Kolmevuotias suomenhevonen: Jokivarren Kunkku Vanhempi suomenhevostamma: Marimin Vanhempi suomenhevonen: Turoveli Kolmevuotias lämmin verinen: Express Duo Neljävuotias lämminverinen: Quite an Avenger Vanhempi lämminveritamma: Beatasine Vanhempi lämminverinen: Womanizer Vuoden ravirata: Lahti Vuoden kasvattaja: Kuusaan Virma Oy Vuoden hevosenomistaja: Equifit Oy Vuoden valmentaja: Risto Airaksinen Vuoden raviteko: Raviliiga Vuoden komeetta: Hannu Torvinen Kunniamaininta: Massive Baben ME-juoksu Vuoden voitokkain: Turoveli Vuoden voitokkain ohjastaja: Mika Forss Vuoden nuorisoravikerho: Tornio Vuoden kesäravirata: Pihtipudas
Equistro Elytaan sisältää elektrolyyttejä ja sen koostumus on suunniteltu lisäämään tehokkaasti hevosen juomista ja korvamaan suolan menetystä. LAHDEN SEUDULLE SATOI PALKINTOJA Lahden alueelle meni palkintopysti seitsemässä eri kategoriassa. Sillä voi ratsastaa, uittaa ja ajaa, Tapani Huopana kuvaili hevosta. Womanizerin ja Kauhasten palkintojen lisäksi Jokimaan ravirata valittiin Vuoden raviradaksi. Lehtisalo on kasvattanut yli 20 varsaa kymmenestä eri tammasta, joista arvokkaimmaksi hän arvioi viime kesänä menehtyneen Mustang Donnan. Sitä voidaan käyttää turvaamaan elektrolyyttivarantojen riittävyys hikoilun ja rasituksen yhteydessä sekä ennaltaehkäistäessä hevosen uupumusta kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Hippoksen listoilla on 25 Kuusaan Virma Oy:n kasvattamaa Alea. Huopana itse valmentaa ja kengittää hevosen sekä ajaa treeniajot. Equistro® ELYTAAN Runsaasti elektrolyyttejä, kivennäisaineita, vitamiineja ja välttämättömiä aminohappoja sisältävä käyttövalmis nestemäinen täydennysrehu. Lehtisalon kasvattamat hevosen tuntee nimestä Ale. Ammattikuskit hoitavat startit, viime aikoina Hannu Hietanen. Tamman kauden meriittejä olivat kolme suurkilpailuvoittoa: Tapiola-Cup, Pikkupelimanni-ajo ja Pikkuprinssi, jonka Ypäjä Eila voitti SE-ajalla 26,5 ake. Equistro® ELYTAAN nestetasapainon ylläpitoon Tornion ravinuoret palkittiin vuoden nuorisoravikerhona. Torniolaisen Alpo Postin (oik.) ja ylitorniolaisen Arto Salmen omistama Jokivarren Kunkku palkittiin kolmevuotiaiden parhaana suomenhevosena. – Kun riittävän hyvää hevosta ei muuten löytynyt, piti ruveta kasvattamaan, kiteytti Lehtisalo ravigaalan kiitospuheessaan. Kauden ennätykseksi jäi Kriteriumin kolmosena juostu oman SE-ajan alittanut 26,2 ake. Maahantuoja Vetcare Oy, PL 99, 24101 Salo vetcare@vetcare.fi, www.vetcare.fi Etusijalla eläinten hyvinvointi. Nelivuotiaana suomenhevosena palkittin Ypäjä Eila. Mukana oli myös valmentaja Antti Ojanperä (vas.). Palkinnon pokkasi Risto Airaksisen tallilla työskentelevä Emma Paakkinen. Parhaana valmentajana palkittiin Hämeenkoskella asuva Risto Airaksinen, Vuoden hevosenhoitajana hänellä työskentelevä Emma Paakkinen ja parhaana monté-ohjastajana lahtelainen Jenni Kaija. Vuoden kasvattajana palkittiin Kuusaan Virma Oy, joka tarkoittaa käytännössä Mäntyharjusta maailmalle ponnistanutta Antti Lehtisaloa, 49. Myynti: Eläinlääkärit, apteekit ja hyvinvarustetut hevostarvikeliikkeet. – Ypäjä Eila on oma persoonansa ja todella lahjakas hevonen. Equistro® Elytaan ei sisällä dopingaineita ja sitä voidaan käyttää ennen kilpailua, suoritteiden välissä ja niiden jälkeen. Eila on kyllä tämän palkinnon arvoinen hevonen, jolla odotukset tulevaisuuden suhteen ovat korkealla, valmentaja Ilkka Korpi kertoi. Itä-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkönä Kouvolassa toimiva eversti Lehtisalo sai palon hevosten pariin jo kotitilallaan Lyytikkälässä. Alkukausi meni meillä tosi hyvin ja kaiketi vakuutti myös valitsijat. Netissä: www.equinet.fi 01.2014 – Turoveli on tosi rauhallinen ja miellyttäväkäytöksinen. Palkintorahatilastossa Ypäjä Eila piti ykköstilan ilman kauden pääkisan voittoakin, ansaiten 47 250 euroa. Palkinnon otti vastaan kerhonohjaaja Anni Kangas. Valmiste toimii energia-aineenvaihduntaa tukien. Hevosopistolla oli aihetta juhlaan myös Vuoden hevosenhoitajan valinnan johdosta. Emma on opiskellut hevostenhoitajaksi Ypäjän Hevosopistolla. Valmistaja Vétoquinol SA, Ranska, www.equistro.com KUVAT: HIPPOS/ILKKA LUKKA HEVOSMAAILMA 75
Järjestelmän ansiosta ratsastajan ja valmentajan fyysinen välimatka ei vaikuta valmennukseen. Järjestelmä paikantaa ratsastajan ja Ratsastaja Susanna Lemströmillä on ranneke, josta hän yhtä nappia painamalla käynnistää maneesin seinällä olevan zoomaavan kameran. 76 HEVOSMAAILMA. Oma valmentajani asuu eri paikkakunnalla ja valmennus edellytti joko jommankumman reissua toisen luokse tai videokuvaajaa omiin harjoituksiin. Ratsastajalla on ranneke, josta hän yhtä nappia painamalla käynnistää maneesin seinällä olevan zoomaavan kameran. Koivukankaan yhtiökumppanilla Lauri Salovaaralla oli täsmälleen sama idea, mutta lasketteluun sovellettuna. Järjestelmän idea on yksinkertainen. Videoinnin ansiosta ratsastajan kehitys on entistä nopeampaa, koska valmentaja voi puuttua virheisiin nopeasti, sanoo Koivukangas. – Olen aloittanut ratsastuksen vasta aikuisiällä vuonna 2000. Järjestelmä paikantaa ratsastajan ja kamera kohdistuu häneen. I dea videokamerajärjestelmästä syntyi FilmMe Group Oy:n toimitusjohtajalle Tapio Koivukankaalle hänen oman ratsastusharrastuksensa myötä. Suomalaisen FilmMe:n kehittämä automaattinen videokamerajärjestelmä mullistaa ratsastajien valmennuksen. Suomalaisyhtiön kehittämä järjestelmä lyö itseään läpi myös maailmalla
Ruotsiin järjestelmä on tilattu ja Saksassa keskustelemme asiasta erään tallin kanssa. Jälleenmyyjiä meillä on Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa. Myös ratsastuksen Suomen tulevaisuuden lupaukset harjoittelevat Ypäjällä. – Omasta kokemuksesta tiedän, että sekin riittää virheiden huomaamiseen. Kamera ottaa ratsastajasta videota maksimissaan seitsemän minuuttia. Kaikkiaan FilmMe:llä on otettu tähän päivään mennessä yli 6 500 videota. Hevosopistolla on yli 80 000 vuosittaista kävijää ja sinne tehdään lukuisia yritysvierailuja maailman muista johtavista hevosalan laitoksista. Parhaillaan järjestelmää asennetaan Englannissa yhteen kohteeseen. JUHANI KARVONEN Ratsastaja tarvitsee ainoastaan henkilökohtaisen rannekkeen. – Rannekkeen hinta on 179 euroa, mutta maneesit myös vuokraavat rannekkeita asiakkaidensa käyttöön. Tosin järjestelmän voi säätää siten, että kamera ottaa videota myös esimerkiksi muutamia minuutteja. Sivustolta löytyy kuitenkin suuri määrä julkaistuja videoita, joista FilmMe:n toimintaa ja muiden ratsastusta voi käydä katsomassa. filmme.tv. Punainen kertoo, että videointi on menossa, keltainen kehottaa odottamaan hetken ja vihreä osoittaa videokameran olevan vapaana. Saitti on FilmMe:n käyttäjien kotipesä, jonne kaikki videot latautuvat. Käyttäjätili on lähtökohtaisesti salainen, jolloin videoiden yksityisyys on huomioitu. – Siinä olemme nähdäkseni onnistuneet. liikennevalot. Kuvaukseen tarvittavaa ranneketta voi käyttää kaikkialla, minne FilmMe on asennettuna. Koivukangas on tyytyväinen Hevospiston tilaukseen. Osamaksulla hoidettuna summa on noin 250 euroa kuukaudessa viiden vuoden sopimusajalla. Jokaisella käyttäjällä on FilmMe.tv:ssä henkilökohtainen tili, josta videoita voi jakaa sosiaaliseen mediaan tai esimerkiksi valmentajalleen. Käyttäjien kotipesä avattiin Suomeen FilmMe haluaa palvella asiakkaitaan paremmin kotimaassa, jonka seurauksena se avasi suomenkielisen sivuston osoitteessa www. – Mallorcalainen ratsutila oli päänavaus. Järjestelmän asentamiseen tarvitaan vain yksi sähköpistoke ja internetyhteys, joka voidaan helposti järjestää monella tapaa. Jo asennetuista yhtä lukuun ottamatta kaikki järjestelmät ovat ratsastajien käytössä, Koivukangas kertoo. Jatkossa järjestelmä voi sallia myös useamman kameran sijoittelun maneesiin. Koko järjestelmän hinta yrittäjälle on alkaen 14 950 euroa plus arvonlisävero. Maneesiin ei tarvitse tehdä mitään rakenteellisia muutoksia. Tällä hetkellä järjestelmää voi käyttää maneesissa vain yksi ratsastaja kerrallaan. Koivukankaan mukaan järjestelmän vienti on alkanut hyvin. Ratsastajalle videokuvausjärjestelmän kustannukset ovat henkilökohtaisessa rannekkeessa. VIENTIKIN ALKANUT VETÄÄ Yhtiö on ollut yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Koivukankaan mukaan alkuperäisenä ideana oli luoda mahdollisimman helppokäyttöinen ja yksinkertainen järjestelmä. HEVOSMAAILMA 77. – Rannekkeessa on ns. – FilmMe:n automaattinen videokamerajärjestelmä on käytössä seitsemässä paikassa Suomessa ja yhdellä tilalla Espanjassa, Mallorcan saarella. Liitto on yhteistyössä Suomen suurimman hevosalan oppilaitoksen, Ypäjän Hevosopiston kanssa hankkinut kaksi FilmMe:n automaattista videokamerajärjestelmää käyttöönsä. Järjestelmän asentamiseen tarvitaan vain yksi sähköpistoke ja internetyhteys. Koko tunnin voi nauhoittaa seitsemän minuutin pätkissä. Sivustolta voi myös tarkastaa, mistä kaikkialta FilmMe löytyy. Maneesiin ei tarvitse tehdä mitään rakenteellisia muutoksia. Kun ratsastaja painaa samaista nappia uudestaan, loppuu kuvaus ja video latautuu automaattisesti hänen henkilökohtaiselle tililleen. Ruotsissa meillä on agentti, joka hoitaa myös Norjan myynnin. Jos videoita kertyy suuret määrät, harva ehtii ja viitsii edes kaikkia katsella, sanoo Koivukangas. RATSASTAJAN TEHTÄVÄKSI JÄÄ NAPIN PAINAMINEN Videokamerajärjestelmä mullistaa ratsastusvalmennuksen kamera kohdistuu häneen
– Video on monissa yksilölajeissa välttämättömyys. VIDEOINTI NOSTAA VALMENNUKSEN TASOA Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall on ollut FilmMe:n tukena yrityksen alkuajoista saakka. Video on myös oiva apuväline opetuksessa. Näin oppilas näkee heti omat virheensä. AITOJA ELÄMYKSIÄ. (jk). Video sinänsä ei ole mullistava, mutta mullistavaa on, että ratsastaja voi treenata videoimalla oman suorituksensa, ja lähettää videon netillä Saksaan tai Englantiin valmentajalle analysoitavaksi. Kuva: Pekka Pietikäinen FilmMe koostuu rannekkeesta ja videokamerasta. 78 HEVOSMAAILMA evosopiston toimitusjohtajan, Petri Mellerin mukaan aktiivinen videokuvaaminen tuo verrattoman kilpailuedun muihin maihin nähden, joissa lajin harrastajat joutuvat erikseen pyytämään jotakuta kuvaamaan ratsastajien suorituksia. Järjestelmä lähetti videon automaattisesti, joten ratsastajan ei tarvinnut kuin painaa rannekkeensa videonappulaa kahdesti, aloittaessaan ja lopettaessaan suorituksensa. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Videointi palvelee opetusta H HELSINKI HORSE FAIR 8.–9.3.2014 MESSUKESKUS www.horsefair.fi Pääsyliput: 16/10 €, perhelippu 37 € -tapahtumaan samalla lipulla: FILLARI, KUNTO, GOLF, BALL SPORTS, RETKI, KALASTUS, METSÄSTYS JA KUVA&KAMERA facebook.com/horsefair OIKEITA KOHTAAMISIA. Maajoukkuevalmennettavat voivat puolestaan lähettää videon sekä omalle valmentajalleen että maajoukkuevalmentajalle kommentoitavaksi. – Olemme vasta testanneet järjestelmää Hevosopistolla, mutta kokemuksemme ovat olleet hyvin rohkaisevat. Tällä konseptilla valmennus menestyy ja nousee uudelle tasolle. Sundwallin mukaan seuraava vaihe on, että valmentaja voi reaaliajassa seurata ratsastajan suoritusta ja antaa tälle kenties ohjeita luurit korvilla. Reaaliaikaisuuden uskon olevan totta vuoden sisällä, sykemittaus on vielä keskustelujen alla, Sundwall toteaa. Järjestelmä on hyvin monikäyttöinen, sovellutuksia on keksittävissä lyhyelläkin kokemuksella paljon. – Tulevaisuudessa kenties sykemittarin voi yhdistää järjestelmään, jolloin hevosen syke voidaan mitata suorituksen aikana. – Yksi ratsastajamme testasi järjestelmää, videoi suorituksensa ja lähetti sen netin kautta Englantiin valmentajalleen. – Ratsastaja voi videoida suorituksensa ja käydä sen opettajansa kanssa lävitse heti harjoituksen jälkeen. Hevosopistolla kahdessa maneesissa on kummassakin yksi kamera. Hevosopistolla on myös koulutettavia hevosia, joiden omis- tajille voimme lähettää videon näyttääksemme, miten heidän hevosensa edistyvät. Liitto antoi osaamisensa käyttöön, kun FilmMe Group suunnitteli videokamerajärjestelmänsä käyttöliittymää. – Laitehan sopii kaikille urheilun yksilölajeille ja on hienoa, että olemme päässeet ratsastuksessa hyödyntämään tämän tekniikan ensimmäisenä
S uomenpienhevonen on monipuolinen yleishevonen. Risteyttämällä sen kokoa kasvatettiin, jolloin rodusta saatiin paremmin maatalouden tarpeita vastaava työhevonen. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa edistää pienhevosen käyttömahdollisuuksia ja jakaa tietoa sen monipuolisuudesta. Valjakkoajossa suomenpienhevonen on menestynyt erityisen hyvin, sillä lukuisat maajoukkueedustukset huipentuivat viime vuonna maailmanmestaruuskilpailuihin, joissa koko Suomen ponijoukkue koostui suomenpienhevosista! Maatiainen - Det lantliga kulturarvet ry on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on säilyttää vanhat viljely- ja koristekasvit, alkuperäiset kotieläinrodut sekä kulttuurimaisemat ja luonnon monimuotoisuus. SUOMENPIENHEVOSYHDISTYS RY. Pienhevoskantakirja perustettiin vuonna 1971, jolloin pienikokoista kantaa oli enää hyvin vähän jäljellä. Ori Villin Vilkeri on rotumääritelmän mukaisesti hyväryhtinen ja kaikilta osin sopusuhtaisen pieni. Hyväluonteinen ja koulutettu pienhevonen käy myös lasten harrastus- ja kisakaveriksi. WWW.SUOMENPIENHEVONEN.FI KUVAT: CAMILLA SIPPONEN HEVOSMAAILMA 79. Suomenpienhevosyhdistys on perustettu vuonna 2000 vahvistamaan pienhevosten asemaa alkuperäisrodun edustajana. Parhaimmillaan se onkin koko perheen harrastehevonen ja kotimainen vaihtoehto ponille. Suomenpienhevonen on suomenhevosen pienikokoinen muoto. ERITYISEN HYVÄ VALJAKKOAJOSSA Este- koulu- ja kenttäratsastuksen lisäksi pienhevosia tavataan myös ravihevosena, valjakkohevosena, westernin parissa, vaellusratsuna, terapiaratsuna sekä jopa työhevosena. Ponikoosta huolimatta se on rakenteeltaan ja liikkeiltään hevonen. on valinnut vuoden 2014 maatiaiseläimeksi suomenpienhevosen. VUODEN MAATIAISELÄIN 2014 Suomenpienhevonen – pieni suuri hevonen Maatiainen ry. Alkuaan suomenhevonen oli pieni maatiaishevonen, säkäkorkeudeltaan 105–130s senttiä. Tällä hetkellä kantakirjattuja pienhevosia on noin 260 kappaletta
09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com tai 43 x 1603,6" x 200 mm 7" näytöllä - kävelytyskoneisiin - sairaskarsinoihin - pihamaille - käytäville Helppo asentaa ! Kuvan Tuulisuojahalli hintaan: 3250 € alv 0 % Sis. 0400 600 901 www.boeckmanncenter PURUPAALI OY Tyytyväiset käyttäjät ovat toimintamme tärkein tavoite! Pakattua kutterinlastua kuivikkeeksi lehmille, hevosille, sioille, siipikarjalle ja lemmikkieläimille. 010 279 1010 Palvelemme: Ma 9-18 Ti-To 9-17 Pe 9-18 la 9-14 myynti@ravijaratsastus.fi. 018 32850 P. Rahti Toimitus suoraan pihallesi www.bila.ax P. yleistakuu Varmista maneesisi turvallisuus. 05-453 5002 www.purupaali.fi KAIKEN KATTAVA NETTIKAUPPA! www.joensuunravi-ratsastus.fi Nopeat toimitukset ja monipuoliset maksutavat! 80 HEVOSMAAILMA Helatie 10 80100 Joensuu, p. PALVELUHAKEMISTO Keski-Suomessa t TPQJWJNNBU IFWPTWBSVTUFFU NJUUPKFO NVLBBO t TBUVMBO UPQQBVT
TPWJUVT KB LPSKBVT Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus www.hevostrailerimyynti.fi 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen 1VI -JJNBUUBMBOUJF
ÊOFLPTLJ www.laajavaljas.net ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA s3ATULASEPÊNPALVELUT s(EVOSVARUSTEIDEN KORJAUSJAVALMISTUS s+OIRILLEPANNATJA TALUTTIMETKRISTALLIKORISTEIN HENRA - laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus WWW SATULAHUONE l Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 0457 3439 730 Joutsenon BÖCKMANN HEVOSTRAILERIT MYYNTI, VAIHTO, VARAOSAT, HUOLTO Puh. takuu alum.lattialla - 5 v. Teräsrakenteiden tarkastukset Insinööritoimisto Omit 0500-499935 Kärrykoukut Rundbue Peltihallit Kumitiilet: Korkeus 3,15 m, Leveys 5 m, Pituus 6 m Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 041-4450 307 Suunniteltu kestämään ! -15 v. TILAUKSET puh
040-5648715 | info@npa-metalli.net Katso muut palvelumme netissä ja Facebookissa! www.korholantila.fi puh. PALVELUHAKEMISTO HYVINVOINTIA KORHOLAN TILALTA r #MPDLFNFMmLJWFOOÅJTLJWJ IFWPTFO MVPOOPONVLBJTFO SVPLJOOBO QVPMFTUB
MAAHANTUONTI JA MYYNTI r 1SPCJO
,JFUÅWÅJTFO KB 'PSFWFSJO UVPUUFFU JINJTUFO KB FMÅJOUFO IZWJOWPJOUJJO WFSLLPLBVQBTUBNNF Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla. http://npa-metalli.net Puh. 0500-878 817 040-546 9880 WWW.VUDEKA.FI Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO - LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM - MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Laukon Hevoskuntoutus Akupunktiohoidot kaikille eläimille. Tervetuloa tutustumaan Tampereen Hevoset-messulle osasto P 30! HEVOSMAAILMA 81
Lehti tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. luokan postimerkki Karprint Oy 70 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.hevosmaailma.fi tilaukset@karprint.fi 09-2569 108/24h www.hevosmaailma.fi Netissä: Tilaushinnat Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 47€ 47€/6nroa 38€/6nroa. Unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista. Harrastelehtenä HEVOSMAAILMA kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Hevosmaailma on hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti. 1/14 6,20 I! UUDISTUNUT LEHT Ilolan Seilori selvisi ruunauksesta vähäisellä turvotuksella KESÄN LEIRI ON PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ LÄHEMPÄNÄ Tilaushinnat Määräaikainen: Kestotilaus: Lämminveristen Ystävät ry haluaa lämminveristen arvostuksen kohdalleen itter ei ehdi Horsesomi staja apuun, kun än Talleilla yhä vähemm käteisasiakkaita Tilaa Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimella: 09-413 97 300 tai lä Ahaltekeil eet ja liukuvat liikk ö eksoottinen ulkonäk Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 38€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB PALVELUKORTTI UUDISTUNUT LEHTI! KESÄN LEIRI ON PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ LÄHEMPÄNÄ Tilaan Hevosmaailma-lehden 1/14 6,20 ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Ilolan Seilori selvisi ruunauksesta vähäisellä turvotuksella Lämminveristen Ystävät ry haluaa lämminveristen arvostuksen kohdalleen Horsesitter apuun, kun omistaja ei ehdi Talleilla yhä vähemmän käteisasiakkaita Ahaltekeillä liukuvat liikkeet ja eksoottinen ulkonäkö &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1
010 402 7700. Sopiva rehu jokaiselle hevoselle! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli Basic Sport Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi Breeder Active www.hiven.fi/edustajat www hiven.fi puh. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Ravitsemuksen asiantuntemusta yli 30 vuoden kokemuksella