Hevonen lyyhistyi maaliviivalla 1/15 6,20 Ravivalmentaja menetti rakkaan hevosen ja hyvän työkaverin Ravuri Stora Lasse teurasuhasta oikealla hoidolla uran huipulle Hevosyrittäjän uusi talli toimiva kokonaisuus Rami Sivula innostui ratsastamisesta 40-vuotiaana Putoamisen aiheuttama päävamma ei pitänyt Katjaa poissa hevosen selästä Matti Kallio on elänyt 24 vuotta raviurheilun tähtihetkiä
Monipuolinen ohjelma sisältää mm. 9:00–17:00 Keppihevosten Suomenmestaruuskisat 2015 10:00–11:00 Kenttäratsastusklinikka presented by Horze Klinikan vetäjinä Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi 10:30–11:00 Tiedon siivin raviradalle 11:15–12:15 Rotuesittely 12:00–12:30 Hyppää kärryille -ravikurssi 13:30–15:30 Agrimarket Poni Trophy Agrimarket Junior Trophy 14:00–15:30 Ratsuhevosen kouluttaminen 18:00–19:00 Rohan Tallien Turjanaisshow Sunnuntaina 12.4. Esiintyjinä nähdään tunnettuja hevosalan osaajia sekä nuoria tulevaisuuden tähtiä. Agrimarket Areenalla Järjestäjä: Team Eurohorses Lauantaina 11.4. Messuilta löytyy myös alan uusin tieto, vinkit ja trendit sekä koneet, laitteet ja tarvikkeet tallien rakentamiseen ja ylläpitoon. ja su 12.4. 11:00–16:00 Keppihevosten Suomenmestaruuskisat 2015 10:00–12:00 Ypäjän Hevosopiston tietoiskut 10:30–12:00 Hevostaitoliitto esittäytyy 11:15–11:45 Raviliigan viestiralli 12:30–14:30 Agrimarket Speed Trophy Agrimarket Tammer Trophy 16:00–16:15 Ypäjän Hevosopiston Katrilli Voimassa olevalla SRL:n jäsenkortilla sisäänpääsy Hevoset-messuille puoleen hintaan. Hevosalan ykkösmessut! AGRIMARKET TAMMER TROPHY -esteratsastuskilpailu la 11.4. (Huom! Etu ei koske ryhmälippuja.) Ratsuja raviväki kohtaavat Tampereen hevosmessuilla Hevoset-messut on koko hevosalan yhteinen tapahtuma, joka tarjoaa mielenkiintoista koettavaa ja nähtävää kaikille hevosten ystäville ja lapsiperheille. Ohjelmassa mm.: Messut avoinna la klo 9–20, su klo 10–18 Hevoset-messut kahdessa messuhallissa! Lisätiedot tapahtumasta ja ohjelmasta:. ajankohtaisia seminaareja, näyttäviä esityksiä, kilpailuja ja tietoiskuja. Ohjelmamuut ok set mahdol lisia
® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä. TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA
22 TOIMIVA KOKONAISUUS Lahtelaisen hevosyrittäjän Juuso Holttisen itse suunnittelemassa tallissa avainsana oli alusta alkaen toiminnallisuus. 4 Sisältö 1/2015 28 Rami Sivula innostui esteratsastuksesta nelikymppisenä. 12 TARVITAAN SILMÄÄ JA LÄSNÄOLOA Ennakoimalla jää hevoselle moni ongelma tulematta, toteaa hevosenomistaja Rantanen 16 TEURASUHASTA VOITTAJAKSI Pahasti loukkaantuneelle Stora Lasselle ei enää annettu mitään lupauksia, mutta hevosnaisen viisaus lukea hevosta sai ruunan uuteen hehkuun. 34 RAVIURHEILUN TÄHTIHETKIÄ Kauppaneuvos Matti Kallio sai vastaanottaa Ravigaalassa peräti neljä palkintoa. Hevosmaailman juttusarjassa, jossa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta. 44 PÄÄ EDELLÄ SELÄSTÄ MAAHAN Katja Järvinen oli ratsastusonnettomuuden jälkeen sairaslomalla vajaan vuoden ja parin vuoden jälkeen takaisin hevosen selässä. Tehtäväkenttää helpottaa huomattavasi oman hevosen perusteellinen tunteminen. Kolmantena on vuorossa Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja aikuiskoulutuksen hevosalan Kaustisen toimipaikka, eli tuttavallisemmin Raviopisto. 14 Tervakoskelaisen Marie Rantasen mukaan hevosten hyvinvointi on kiinni paljolti säännöllisistä rutiineista, oikeasta ruokinnasta ja riittävästä liikunnasta.. Maalaisjärjen käyttökin on suotavaa. 32 VUODEN HEVONEN JONTTE BOY Viime vuoden parhaat palkittiin Ravigaalassa. 28 VAUHTIA JA VAARALLISIA TILANTEITA Jalasjärveläinen Rami Sivula innostui esteratsastuksesta 40-vuotiaana. 10 HEVOSEN JA TYÖKAVERIN RASKAS MENETYS Vermon Toto 65-raveissa sattui tammikuun lopulla tapaus, jossa hevonen menehtyi radalle maaliintulon jälkeen. 6 TUNNE HEVOSESI! Hevosen hyvinvoinnin varmistaminen kuuluu sen omistajan tai hoitajan tärkeimpiin tehtäviin. Rami ja Vallu ovat kisanneet vain pienissä seurakisoissa, mutta haaveena on kokeilla kestävyyttä isommillakin areenoilla. 38 AMMATTI HEVOSALALTA
09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Kunnat haikailevat menetettyjen teollisuustyöpaikkojen perään sen sijaan, että kehittäisivät rohkeasti uusvanhoja aloja. MARI AHOLA-AALTO. Yhä useampi harrastaja on valmis myös maksamaan saamastaan laadukkaasta opetuksesta. 64 ARKEEN APUA TERVEYSOHJELMALLA Suomen Hevostietokeskuksen tuottama ilmainen omavalvontaan perustuva terveysohjelma keskittyy tallin terveydenhoidon parantamiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Mika Kettunen Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari, puh. 48 Kohta on kesä ja ihana ratsastusleiri täällä taas. Monessa Suomen kunnassa hevoset ovat merkittävä elinkeino. 72 ORIINPIDOSSA HAASTETTA – Kun oriinpidon suunnittelee hyvin, ottaen huomioon sen lisääntymisvaistot, on elämä sen kanssa mukavaa, sanoo kirkkonummelainen connemarakasvattaja Susanna Rahikainen. Kokkomäen tilalla Keski-Suomessa liikutaan paljon luonnon helmassa. Pääkirjoitus 48 UNELMIEN LEIRIKESÄ LÄHESTYY Tuleva kesä tarjoaa mielenkiintoisia leirejä ratsastajille pienokaisista senioreihin. 34 Yleisö valitsi Jontte Boyn vuoden hevoseksi. Kesää kannattaa alkaa suunnitella hyvissä ajoin. Esimerkiksi Vihti on maan neljänneksi suurin hevospitäjä 1 345 hevosellaan. Kuva: Kokkomäen talli. Alle 30 000 asukkaan Vihdissä hevosia on asukaslukuun suhteutettuna eniten Suomessa, koska vain Kouvolassa (alle 2000 hevosta sielläkin), Helsingissä, Espoossa on enemmän hevosia kuin Vihdissä. ISSN 1455-0547 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Hevoset ovat myös yhä merkittävämpi elinkeino nykypäivän maataloudessa. 5 Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. 68 RÖÖRIT PUHTAIKSI SUOLALLA Suolahoito supistaa hevosen limakalvoja, avartaa hengitysteitä ja parantaa suorituskykyä. Ravija ratsastustoiminnan työpaikkamäärää ei esimerkiksi Vihdissä edes tarkasti tiedetä, mutta todennäköisesti niitä on 100-200. 76 ENSIMMÄINEN VUOSI TAKANA Koivikon ratsutallilla odotellaan toista leirikesää. Kunnassa on joka tapauksessa niin paljon hevosia ja hevosiin liittyvää toimintaa, että asia kannattaisi huomioida kunnan elinkeinostrategiassa, ja kehittää alaa eteenpäin. Ovathan esimerkiksi ratsastuksen harrastajamäärät kasvaneet voimakkaasti ja kehitys jatkunee samanlaisena. 60 NELJÄTTÄ KERTAA LEIRILLE Neea Juntusen mielestä kesäleirien parasta antia on tietysti – hevosten kanssa oleminen. Mutta myös kaupunkien asukasluvut painivat eri sarjoissa. Osaavatko kunnat hyödyntää hevosensa
6 Hevosen terveys HEVOSEN HOITO VAATII ELÄINLÄÄKÄRIN LISÄKSI HEVOSMIESTAITOJA Tunne hevosesi!
Hevosen hoidon kannalta on kuitenkin tarpeellista tietää, mikä on normaalia ja mikä ei. – Ennen kuin hevosen oppii tunteHevosen hyvinvoinnin varmistaminen kuuluu sen omistajan tai hoitajan tärkeimpiin tehtäviin. Paras keino lihavuuden hallitsemiseen on se, ettei päästä hevostaan lihavaksi.. 7 maan kunnolla, kuluu siihen paljon aikaa. Oppimisen edessä kannattaa olla myös nöyrä ja valmis tekemään hevosensa eteen kaikki mahdollinen. Tehtäväkenttää helpottaa huomattavasi oman hevosen perusteellinen tunteminen. Maalaisjärjen käyttämisestä sekä oman hevosen tuntemisesta voi olla taloudellistakin hyötyä. Maalaisjärjen käyttökin on suotavaa. Helsingin yliopiston hevossairaalan johtajalla Kati Niinistöllä on helpon tuntuinen ohje jokaiselle hevosenomistajalle – tunne hevosesi! Tehtävä ei ole niin helppo, miltä se kuulostaa, sillä sanotaanhan, että hevosmiestaitojen oppiminen vaatii kolme sukupolvea. Liikalihavuus on noussut ongelmaksi hevosilla
Haavojen hoito riippuu esimerkiksi haavan koosta ja sijainnista. Aamulämpö olisi siinä kaikista paras. lämmön päivittäin. Näin flunssakautena hevoset kuumeilevat siinä kuin ihmisetkin. – Ulosteen määrän pitäisi olla aika lailla vakio, sillä hevoset syövätkin säännöllisesti ja yhtä suuria annoksia. Osa niistä ei hoidu kotihoidolla, vaan avuksi tarvitaan eläinlääkäriä.. Jalkojen tarkistus liikkeelle lähdettäessä Tallilla kannattaa olla muutamia hyväksi koettuja rutiineja, jotka helpottavat hevosen terveydentilan seuraamista. – Käyttöhevoselta kannattaa tarkastaa jalat joka kerran ennen kuin lähtee liikuttamaan hevosta. – Ravimiehet mittaavat hevosen – Eiväthän ihmisetkään heti ryntää lääkäriin esimerkiksi ensimmäisten flunssaoireiden vuoksi, Niinistö muistuttaa. – Varsat eivät tarvitse ehkä niin säännöllistä elämää. Hevosen kipulääkkeet ovat aina eläinlääkärin reseptin takana, joten jos niitä ei ole tallissa, niin yhteys eläinlääkäriin on tarpeen. Se on hyvä tapa. Mikäli se kuitenkin lakkaa syömästä, saattaa se tarvita tukihoitoa, ettei se saa kuumeen lisäksi ähkyä, Niinistö neuvoo. Heinää on oltava tasaisesti saatavilla. Näppituntumalta voi kuitenkin sanoa, että mitä vanhemmaksi hevoset tulevat, sitä enemmän niitä häiritsee, jos rutiinit muuttuvat. Kaikesta hevosen terveydentilaan liittyvästä kannattaa pitää jonkinlaista muistikirjaa, josta eläinlääkäri voi tarvittaessa nähdä hevosen taustoja. – Hevoset ovat hyvin pitkälle tapojensa orjia. – Tietysti, jos hevosella on jotain vakavaa tai jotain sellaista, mitä ei pysty omalla järjellä selittämään, kannattaa ottaa heti yhteys eläinlääkäriin. Ruokinnan säännöllisyys on rutiineista tärkein. 8 Oireita voi seurata Kati Niinistö muistuttaa, että hevosen hoidontarvetta voi huoletta tutkia ja miettiä ihan maalaisjärjellä. – Eläinlääkäriä ei kuitenkaan tarvitse kutsua paikalle, jos kuume vaikuttaa flunssatyyppiseltä ja eläin on muuten hyvinvoiva. Rutiinit tuovat niiden elämään turvallisuutta. Hevosilla on oma sisäinen kellonsa, Kati Niinistö kertoo. Toki tämäkin on aika paljon yksilökohtaista. joudutaan turvautumaan eläinlääkärin puoleen. Jalat voi myös mahdollisesti kylmätä aina liikutuksen jälkeen. Jalat ovat kuitenkin hevosen tärkein osa. – Jos hevonen on vaikkapa kolauttanut itsensä ja saanut turvotusta eikä sillä ole kuumetta tai muita yleisoireita, voi tilannetta rauhassa seurata jonkin aikaa. Jopa niin, että ne järkyttyvät, mikäli kaikki ei menekään niiden aikataulujen mukaisesti. Kuumettakin voi seurata muutaman päivän. Samalla tavalla kuin tutkailee omiakin oireitaan. Rutiineista turvallisuutta Säännöllisyys on suurimmalle osalle hevosista tärkeää. Lämmön mittauksella pystyy poimimaan pienet muutokset hevosessa. Lämmön ja jalkojen lisäksi kannattaa seurata hevosen syömistä ja ulostamista. Muistiinpanoista on apua, mikäli Helsingin Yliopiston hevossairaalan johtaja Kati Niinistö kehottaa opettelemaan tuntemaan oman hevosensa, sen tavat ja vaivat. Väkirehu on annosteltava riittävän pieniksi annoksiksi. Hevosen omistajat voivat varautua yllättäviin menoihin Ainakin haavoja syntyy ja myös jalkojen turvotukset ja tulehdukset ovat yleisiä
– Ihmisille kannattaa painottaa, että pitkän päälle hevosen hankinta on se pienin hevosesta aiheutuva kuluerä, Kati Niinistö tipauttaa maan pinnalle. Kilpailemisesta ja harjoittelusta syntyvät vammat on tavallaan vain hyväksyttävä. Pari eläinlääkärikäyntiä vuodessa Mikäli hevonen on perusterve eikä sillä ole mitään havaittavia ongelmia, niin riittää, että eläinlääkäri käy tarkastamassa hevosen kerran, kaksi vuodessa. Hyväravinteista heinää voi myös liottaa, että siitä lähtee osa energiasta pois. – Alkuperäisrodut on jalostettu niin, että ne elävät kanervalla ja sammalella. – Joko ne huomataan nykyisin paremmin tai sitten niitä on vain enemmän. Hevosen hoidon kannalta on kuitenkin tarpeellista tietää, mikä on normaalia ja mikä ei. Kun joudutaan menemään klinikalle, summaan joutuu lisäämään vielä työpäivän menetyksen sekä autokulut. – Neuvoisin kuitenkin säästämään hevosenhoidon reservikassaan ainakin sen vakuutusmaksun verran vuodessa. Liikalihavuus ongelmana Nykyhevosen terveysongelmista Niinistö nostaa vakavimmaksi liikalihavuuden. Liikalihavuuden syynä on liian hyväravinteinen heinä, jossa on liiaksi energiaa. Riittävän liikunnan varmistaminen on myös tärkeää. Paras keino lihavuuden hallitsemiseen on se, ettei yksinkertaisesti päästä hevostaan lihavaksi. Niinistö lisää ongelmalistaan myös epämääräiset maha-ongelmat, jotka ovat yleistyneet. – Täytyy toki muistaa, että urheilijalla on urheilijan ongelmat. Nykysuositusten mukaisesti hevoset madotetaan vain tarpeen mukaan. Erityisesti nuorilla hevosilla ähky, haavat ja erilaiset tapaturmat ovat aika tavallisia. – Mikäli omistaja todella on rokotuksia vastaan, niin kuitenkin edes tetanus-rokote tulisi ottaa. Tiedän kokemuksesta, että vaikka kuinka laskee kiloja ja energiamääriä, niin silti tuntuu, että osa hevosista ei vain laihdu. Jos taas tallissa on paljon nuoria hevosia, niin pitäisin myös herpes-rokotusta asiallisena. Myös liikkumattomuus edesauttaa lihomista. Liian energiapitoinen heinä ei ole hevosille hyväksi. Rokotukset ovat ensimmäinen syy varata eläinlääkäriaika. – Hevosten lihavuudesta puhutaan ja ihmisiä valistetaan asiasta, mutta asia on todella vaikea. Syitä niihin on vaikea arvailla. – Esimerkiksi ohutsuoliähkyleikkaus, joka komplisoituu, voi tulla maksamaan jopa 10 000 euroa, Kati Niinistö kertoo. Kukaan ei tällä hetkellä pysty sanomaan johtuvatko ne teollisista rehuista vai nykyisistä elintavoista. – Jos hevonen sairastuu, niin hoito ikävä kyllä maksaa. – Hevoselle tulisi löytää heinää, joka on riittävän vähäravinteista. Teksti: Soili Kaivosoja Totuus on kuitenkin harvoin näin hyvä. Koska ulostenäyte ei ole 100-prosenttinen, on hevonen syytä madottaa kerran vuodessa, Niinistö neuvoo. Rutiinihoitoihin ja –tarkastuksiin kuuluvat myös hevosen hampaat, jotka tulee tarkastaa 1 – 3 kertaa vuodessa. Kuva: Susanna Malmström. Jos paljon tekee, niin paikat kuluvat osittain. Hyvällä tuurilla perusterveen hevosen kustannukset terveydenja sairaudenhoidosta voivat jäädä asuinpaikkakunnasta riippuen vuositasolla 150 – 400 euron välille. Ja yllätyksiin hevosenomistajat voivat varautua. – Ainakin haavoja syntyy ja myös jalkojen turvotukset ja tulehdukset ovat yleisiä. Suurin lasku tulee kuitenkin aina ähkyleikkauksesta. Eläinlääkärin kulujen lisäksi joudutaan maksamaan fysioterapiasta ja sairaskengityksistä. – Siitä huolimatta ulostenäyte pitää katsoa ainakin kaksi kertaa vuodessa. – Mielestäni suurin osa ratsuhevosista tekee liian vähän töitä, Niinistö uskoo. Itse leikkaus ei välttämättä ole kallein, mutta jälkihoitoineen kasaan saadaan sievoinen summa. Laihduttaminen vaikeaa Suomessa hevosille syötettävät heinät ovat hyvin samantyyppisiä kuin naudoille syötettävät. Esimerkiksi Australiassa on nykyisin erityisiä hevosheiniä. Puhutaan äkkiä 500 – 1 000 eurosta, riippuen hevosen vaivasta. Toki niitäkin voi ennalta ehkäistä jonkin verran. Osa niistä ei hoidu kotihoidolla, vaan avuksi tarvitaan eläinlääkäriä. Sieltä voi sitten tarvittaessa irrottaa rahaa yllättäviin hoitoihin. – Klinikkareissut ovat aina paitsi hermoja koettelevia, myös rahaa vieviä, Kati Niinistö muistuttaa. 9 Reservikassaan hoitorahaa Vakuutus ei korvaa kaikkia kalliitakaan leikkauksia ja hoitoja, joten monet hevosenomistajat ovat jättäneet vakuutukset ottamatta. Jos hevonen kilpailee, ovat influenssarokotukset tarpeen. Ennen kuin hevosen oppii tuntemaan kunnolla, kuluu siihen paljon aikaa. Hankintahinta kuluista pienin Rahasta puhuminen vetää hiljaiseksi
– Minua neuvottiin, että en lukisi netissä pyörivien palstojen kirjoituksia. Nyt tapas sattui Vermossa katsojien ja televisiokameroiden edessä. Ohjastajalle ikävä kokemus Hevosta ohjasti toisen polven ravimies Olli Koivunen. Haluan kuitenkin avoimesti kertoa, millainen henkinen menetys ravurin kuolema on tallin ihmisille. Ravihevosen kuolema on aina sekä taloudellinen että henkinen menetys. Eläinsuojelun nimissä kirjoitellaan kovin hyökkäävästi. – Menetin rakkaan hevosen ja hyvän työkaverin Radalle lyyhistynyt hevonen oli 8-vuotias amerikkalainen lämminveriravuri Nero Di Girifalco. Asiattomia kommentteja ei ole ainakaan meidän korviimme kantautunut. – Menetin hyvän hevosen ja työkaverin, Meri huokaa. Tapauksesta on kulunut vajaa kuukausi, mutta suru näkyy Merin silmistä, kun hän puhuu Vermon tammikuisesta keskiviikkoillasta. Kuolema oli yllättävä, sillä mitään oireita ei ravurissa ennen lähtöä havaittu. Onneksi hän Menehtyneestä hevosesta tarjottiin muistoksi jouhitukkoa ja palaa sydämestä. Merille riittivät hyvät muistot.. Oriin omisti hevosalan yrittäjä ja raviurheilun ammattilainen Meri Elomaa. 10 MERIN ELOMAAN RAVURI LYYHISTYI MAAHAN MAALIINTULON JÄLKEEN Vermon Toto 65-raveissa sattui tammikuun lopulla tapaus, jossa hevonen menehtyi radalle maaliintulon jälkeen. – Hänelle tapahtuma on niinikään ollut ikävä kokemus. – Tämä on ollut vaikeaa aikaa, vaikka pitkään alalla olleena tiedänkin, että näin voi joskus käydä. Ihmiset näkivät, että hevosen kuolema voi sattua, missä tahansa
Maahanmuuttaja Italiasta Nero Di Girifalco oli Italiassa syntynyt ori. – Ruho meni tutkittavaksi ja sen jälkeen hävitykseen. En halunnut mitään sellaista. Kahdeksannessa lähdössä juossut Nero Di Girifalcon sijoittui kuudenneksi. Ensimmäinen tällainen murhe Valmiin kilpahevosen kuolema on taloudellinen menetys. VARENNE I-95-5157 Tummanpunarautias IT 1995 Amerikkalainen 9,1aly 12,8kp WAIKIKI BEACH US-CA-361 Amerikkalainen 11,3aly SPEEDY SOMOLLI US-155-AS US 1975 Amerikkalainen 11,5aly SPEEDY CROWN US-9498-H US 1968 12,8aly SOMOLLI US-6111-J US 1970 HULA LOBELL US-5743-X US 1979 Amerikkalainen 14,5aly SUPER BOWL US-8540-I US 1969 12,3aly HOLLYS MARGEO US-1498-L US 1972 15,2aly IALMAZ I -85-1006 Amerikkalainen 16,6aly ZEBU I-B-0757 IT 1977 Amer.Ransk. Hevoseen on sijoitettu paljon työtä ja vielä enemmän toiveita. Noin kaksi vuotta sitten hevonen muutti Meri Elomaan talliin Kokemäelle. – Hevonen sopeutui hyvin meille.. Kaikkea ei tosin voi lasketa rahassa. 11 on saanut hyvää tukea isältään Harri Koivuselta, joka ajoi voittoon samaisessa Vermon lähdössä. Minulle tarjottiin hevosesta muistoksi jouhitukkoa tai palaa sydämestä. Merin tallissa Nero Di Girifalco juoksi hyviä lähtöjä. Tilastojen mukaan hevonen ansaitsi urallaan 32 985 euroa. – Ne rahat se ehti myös tuhlata heinissä ja lääkärinhoidoissa. Ostin hevosen ja kuljetin sen itse Suomeen. Jäljelle jäivät hyvät muistot. Viime vuodelle on kirjattu muun muassa voitto Seinäjoella. – Sitä on euroissa vaikea mitata, mutta aina se menetys on. Vakuutus ei korvannut menetystä. Aamuisin se hirnahteli tervehdykset, kun ryhdyttiin päivän askareisiin. – Siitä tuli oitis tallin ilopilleri. 15,8aly SHARIF DI IESOLO I-6282 IT 15,0aly KEYSTONE LADY US-4596-E 16,6aly BAREE I-B-7361 IT 1979 Amerikkalainen SPEEDY CROWN US-9498-H US 1968 12,8aly SPREE HANOVER 17,8aly FREEWAY PRINCESS US-M-4505 US 1993 Amerikkalainen 13,1aly SUPER BOWL US-8540-I Tummanruunikko US 1969 Amerikkalainen 12,3aly STAR'S PRIDE US-80141 US 1947 Amerikkalainen 12,8aly WORTHY BROWN US-74007 16,1aly STARDRIFT US-73H27 US 1936 16,4aly PILLOW TALK US-2407-B US 1962 Amerikkalainen 21,5aly RODNEY US-77557 US 1944 13,0aly BEWITCH US-20372 US 1950 16,9aly IMPRESSIVE WIND US-D-3473 US 1985 Amerikkalainen SPEEDY SCOT US-108446 US 1960 Amerikkalainen 12,6aly SPEEDSTER US-92622 US 1954 14,5aly SCOTCH LOVE US-10368 US 1954 DESERT WIND US-2393-H US 1968 Amerikkalainen 14,3aly FLORICAN US-80195 US 1947 13,0aly GOLDEN MAKE IT US 15,8aly SUKU JA JÄLKELÄISET ISÄ EMÄ Nero Di Girifalgo Sukupuoli Ori Rotu Amerikkalainen Laji Lämminverinen ravuri Syntymäpäivä ja -maa 28.4.2007 Italia Kuolinaika 28.1.2015 Rekisteröintimaa Suomi Omistaja Ravimeri Tmi Kasvattaja Vincenzo Cascio Nero Di Girifalgon voittoisa juoksu Seinäjoella 28.4.2014. Kuorma-auton kanssa matka kesti kuusi päivää. Hevonen sopeutui hyvin uuteen paikkaan ja Suomeen. Uskoin hevoseen ja kaikki näyttikin hyvältä. – Olen ollut töissä Italiassa ja minulla on sinne edelleen hyvät yhteydet
Eläinlääketieteen asiantuntijat eivät tuota allekirjoita ja he ovat samalla kannalla hevosihmisten kanssa. Kun hevoselle haetaan koelähdössä kilpailuoikeutta, jo silloin punnitaan hevosen edellytykset kilpailla toisten samantasoisten hevosten kanssa. Teksti: Pentti Eerikäinen Kuvat: Pentti Eerikäinen, Meri Elomaan albumi – Tässä tapauksessa hevosella ei ollut yksityistä vakuutusta. Kuolemat harvinaisia Kuolemantapaukset raviurheilussa kilpailun yhteydessä ovat harvinaisia. Olen pyörittänyt tallia yli kymmenen vuotta. Tällä kertaa hoidettavana on kuusi hevosta. – Kilpailuissa eläinlääkäri tarkkailee koko ajan hevosten terveystilannetta. Joko Merin tallin uusi tähti on löytynyt. Tulevasta ravurista aiheutuu monenlaisia kuluja ennen kuin se on valmis kilparadoille.. Ravi-ihmiset saavat niskaansa moitteita siitä, että hevoset joutuvat liian koviin ponnistuksiin. 12 Uusi tähti kasvamassa Raviurheilussa nousee aika ajoin kiistoja, joissa lajin harrastajat ja eläinsuojelijat asetetaan vastatusten. – Olen kuulevinani uuden tähden hirnahtelua, Meri naurahtaa. – Hevosia testataan ja valvotaan koko ajan. Tämä oli ensimmäinen tällainen murhe urallani. Muita kuolinsyitä ovat aortan repeytymä ja vakavat loukkaantumiset. Voidaan sanoa, että jäljelle jäivät muistot ja muistutus siitä, että hevosen menetys kuuluu lajin riskeihin. Eläinlääkäri Hannaleena Valkama on tullut Merin tallille. Oikeastaan uskon, että sellainen on juuri eläinlääkärin tutkittavana. Raviväkeä harmittavat väitteet, että radoilla tapahtuneet kuolemantapaukset johtuisivat liian kovasta treenaamisesta. Yleisin ravihevosten kuolinsyy on sydämen vajaatoiminta, mistä johtuu yli puolet kuolemantapauksista. – Toivottavasti. – Toivottavasti tuolla tallissa hirnahtelee jo uusi kilpailuissa menestyvä työkaveri
13 09 444 443 verkkokaupastamme Voit tilata villasukat helposti suoraan kotiisi! Kotima iset villas ukat! Kotima iset villas ukat! Kestää kovimm atkin ulkoil ut Ja pitää jalat lämpim inä.
14 Hevosen hoito MARIE RANTANEN VÄLTTÄÄ ENNAKOINNILLA MONTA ONGELMAA Tervakoskelaisen Marie Rantasen neljä hevosta, suomenhevonen ja kolme erikokoista ponia viettävät ulkotarhassa suurimman osan päivästään. Hevosten hyvinvointi on kiinni paljolti säännöllisistä rutiineista, oikeasta ruokinnasta ja riittävästä liikunnasta. Hevosten hoito vaatii omistajalta silmää ja läsnäoloa
– Allergia oli täysi yllätys, enkä tiennyt sellaista hevosella edes ilmenevän. Myöskään syöminen ja juominen eivät sitä kiinnosta. Sen nykyinen työ on toimia opetushevosena lapsilla ja aikuisilla. Aina oltava valmiina Huonostivoiva hevonen yleensä sulkeutuu ja erottautuu muusta laumasta. Neljävuotias Runbum vielä opettelee opetusponin työtä varten. – Merkit eivät välttämättä tarkoita, että hevosella olisi mitään vakavaa ongelmaa. Omia ponikasvatteja ovat newforestin poni Piilonsuon Runbum ja welshponi Suomi. – Hevosten hoitaminen on työtä, joka vaatii kuitenkin 24 tuntia vuorokaudessa valmiutta reagoida asioihin. – Ulvikkaan hankimme työhevoseksi. Mieluummin näen hiukan enemmän vaivaa ennakoiden eteen kuin jätän tekemättä jotakin, minkä takia hevonen joutuisi kärsimään, sanoo Rantanen. Mieheni innostui kymmenen vuotta sitten hevostöistä. Rantanen vie hevoset ulos aamuisin kello seitsemäksi, mutta sekään aika ei ole kiveen hakattu. Liukuma on tunti eteen tai taakse. Rantaselta kuluu päivässä 7-8 tuntia hevostensa aktiiviseen hoitoon liikuntaan, ruokintaan ja muuhun ylläpitoon . Ennakoimalla moni ongelma jää tulematta. Säännölliset ulkoiluja ruokailuajat takaavat, että hevosilla on hyvä olla. Rantanen antaa ratsastusopetusta lapsille ja aikuisille. Ennakoiminen on tärkeintä. Kun pakkanen laskee yli 20 asteeseen, rytmitän hevosten päivän siten, että ne ovat välillä tallissa. Rantasen oma hevonen on 16-vuotias suomenhevonen Ulvikas. Sen sijaan yhdellä poneista on heinäallergia, eikä poni siedä lainkaan laidunruohoa. Kuivaa heinää se pystyy syömään. Kovalla pakkasella välillä sisälle Hevosiaan Rantanen loimittaa säästeliäästi, lähinnä vain ratsastuksen jälkeen. – Ruokin ne parin tunnin sisällä, mutten joka päivä aivan samaan aikaan. Ratsastuksen ohella hän opettaa tunneilla myös hevosen käsittelytaitoja eli hevosmiestaitoja. – Hyvä hevosenpito vaatii läsnäoloa ja silmää. Kaksi pienintä ponia sekä suomenhevonen ovat opetuskäytössä. Rantanen ruokkii hevosensa säännöllisesti, mikä ei kuitenkaan tarkoita minuuttiaikataulua. – Ne hermostuvat, jollen veisi niitä aamusta ulos. Heinäallergia yllätti Marie Rantasen hevoset ovat säilyneet ilman yskiä. Huomasin allergian ensimmäisenä kesänä juhannuksen aikaan, kun vein ponin laitumelle. Silmät Suomenhevonen Ulvikas ja newforestin poni Piilonsuon Runbum tulevat Marie Rantasen luo leipäpalan toivossa. Sellaista päivää ei olekaan, etteivät hevoset olisi ulkona. Yksilökohtaisesti kipuherkkyys vaihtelee suuresti. – Jos pakkasta on 15-20 astetta, ja korvat on oltava auki ja hevosille lajityypillinen käytös on tunnettava. Pakkasilla lisään heinän määrää. Ulvikas on tuonut metsästä muun muassa tukkeja, mutta luonteeltaan se ei ole aivan paras mahdollinen työhevosen rooliin, minkä vuoksi koulutin sen ratsuksi. Kun palasin parin tunnin kuluttua katsomaan, miten hevoset voivat, kuin esimerkiksi lämminveriset. Jos hevoset oppivat saamaan ruuan joka päivä tietyllä kellonlyömällä, niiden vatsahapot alkavat erittyä ruokintaa odottaessa. Sitä ennen hänellä oli muutama hevonen kotitilallaan Janakkalan Hallakorvessa. Pieni liukuma on tarpeen, jotteivät hevoset ala liikaa ennakoida ruoka-aikaa. Ulvikas hankittiin alunperin työhevoseksi – Pieni liukuma on tarpeen, jotteivät hevoset ala liikaa ennakoida ruoka-aikaa. Hevosten kanssa oppii elämään vai sitä kautta että niiden kanssa viettää aikaa. Vatsahapot alkavat jyllätä vasta siinä vaiheessa, kun hevoset näkevät minut. Joukon pienin on shetlanninponi Romeo. Vatsahapot alkavat jyllätä vasta siinä vaiheessa, kun hevoset näkevät minut.. Yleistäen voisi sanoa, että ponit ovat sitkeämpiä kestämään olosuhteita Hevosia Marie Rantasella on ollut 20 vuotta. Nykyistä Tervakoskella sijaitsevaa Paiston talliaan Rantanen on pitänyt seitsemän vuotta. – Kun ulkoilu, ravinto ja hoito ovat tasapainossa, hevonen voi yleensä hyvin. Hevosten tuottama lämpö pitää myös tallia lämpimänä. Hevosen reagointi riippuu paljolti sen kipuherkkyydestä. 15 hevosten lämpimänä pysymistä pitää tarkkailla ja tarvittaessa loimittaa
Vain yhtenä satokautena heinäsato syystä tai toisesta epäonnistui. Laumassa suhde parikaveriin saattaa olla hyvinkin vahva. Yksi vapaapäivä viikossa Lauma elää suuressa sovussa, mikä helpottaa hevosten hoitamista. Tuolloin Rantanen vie hevoset ulos ja ruokkii ne, mutta muutoin ne saavat olla täysin rauhassa. Ratsastushevosilla on yksi vapaapäivä viikossa. Heinä koostuu suurelta osin timoteista ja nurminatasta. Hevoset ansaitsevat vapaapäivän aivan kuten ihmisetkin. Tämäkin yksilöllistä – Jotkut hevoset vaativat useampaa raspauskertaa vuoden aikana. Juomavettä Rantanen kantaa hevosille noin 70 litraa päivässä talvella. Tarpeet ovat yksilölliset myös kavioiden hoidossa ja kengittämisessä. Osa poneistani ovat kengättömiä, joten niiden kaviot vain vuollaan säännöllisesti. – Oman heinän kasvatus merkitsee tiettyä vaivannäköä, mutta vaiva kannattaa. – Hevosten ympärillä pyörii aika paljon ihmisiä viikon mittaan. Juottaminen on hauistyötä. – Mitään vedenlämmittimiä ei ole, joten talvella on tietysti seurattava, etteivät juomavedet pääse jäätymään. Juhani Karvonen vitamiinit ja kivennäisaineet päälle. Syötän hevosille ainoastaan hyvälaatuista heinää sekä tietysti Welshponi Suomi ja shetlanninponi Romeo ovat opetuskäytössä. Vesipesu vain kuluttaa hevosen karvasta rasvoja, jotka suojaavat eläintä hyönteisiltä. – Ponikaveri seisoi pari viikkoa juuri sillä kummulla, johon toinen oli haudattu. Rantanen harjaa hevoset päivittäin ja pesee ne tarpeen vaatiessa. Sienipesu riittää hyvin. Ensiavuksi annoin runsaasti juotavaa ja vein ponin takaisin tallille. Pesemisen ilosta en hevosia pese. Jokaisella hevosella on myös on oma parikaverinsa. Yleensä hevoseni pärjäävän 10 viikon välein tehtävällä kengityksellä. oli poni erillään laumasta ja aivan tukossa. Kesällä yksi hevonen saattaa juoda 70 litraa päivässä. Rantaset ovat viljelleet omat heinänsä seitsemän vuotta. Suomenhevonen Ulvikas, newforestin poni Piilonsuon Runbum, welshponi Suomi ja shetlanninponi Romeo ovat Rantasen omia hevosia.. Se ei ollut ennen sitä koskaan vastaavaa tehnyt eikä myöskään sen jälkeen. Oireet helpottivat aika nopeasti. Sen kaveri ei nähnyt itse kuolemaa, mutta Rantanen hautasi ponin tarhaan. – En välttämättä pese hevosta edes vuosittain, jollei se ole erityisen likainen. Ne suojautuvat sadekatoksenkin alle järjestyksessä ja kaikki mahtuvat samaan aikaan katoksen alle. Taloudellisesti oma viljely tuo etua, mutta ennen kaikkea oman tuotteeni laatua voin valvoa. Parikaveri laumassa Madotus tehdään kolmesti vuodessa, aina eri lääkkeellä, jottei loisien vastustuskyky kasva lääkkeitä vastaan liian suureksi. 16 Hevosten hampaat raspataan ainakin kerran vuodessa. Rantasen laumassa johtaja on suomenhevonen Ulvikas. Muutama vuosi sitten yksi poni kuoli. En oikein usko, että hevonen osaisi surra, mutta jokin vaisto sillä toisen kuolemasta tuntui olevan
UUSI KUVASTO!. tai soita 0800 770 700 ESPOO · KUOPIO · OULU · RAISIO SEINÄLOKI · VANTAA · YLÖJÄRVI Oletko jo saanut uuden kuvastomme. 7290 Tilaa netistä www.hooks.. 17 134/140 158/164 XS XL MAGDEBURG VAHATTU TAKKI ALK. Tervetuloa noutamaan se ilmaiseksi lähimmästä myymälästäsi, tai soita 0800770 700
Teurasuhasta voittoon – Lassen hoitaja Ida-Lotta Arnold-Larsen hoitaa Lassea kuin omaa lastaan, jos ei paremmin, Nina Pettersson-Perklén naurahtaa ja kertoo Lassen saavan kaiken huomion ja rakkauden, mitä se tarvitsee.. 18 Selviytymistarina MENESTYSTARINAN TAKANA ELÄINRAKKAUS JA LAJITYYPILLINEN ELÄMÄ Pahoin selästään vaurioituneelle Stora Lasselle ei annettu enää lupauksia toipumisesta, mutta hevosnaisen viisaus lukea hevosta sai ruunan uuteen hehkuun sekä nousemaan uransa huipulle
Mitä jos teenkin kaiken väärin, Nina kertoo epävarmuudestaan. Lasse syntyi ja asui varsa-aikansa kasvattajiensa Ari ja Kristiina Koivulan tallilla Vihdissä. Äänestystuloksen perusteella Lasse muutti uuteen paikkaan, jossa se asui vajaan vuoden ja starttasi ainoastaan yhden kerran. Olimme tyytyväisiä ja Lasse selvästi viihtyi siellä. Vamma esti täyden valmennuksen Klinikalla selvisi, että hevonen oli pahoin vaurioitunut selästään ristin alueelta ja pitkä selkälihas oli revennyt. Eläinlääkäri ei luvannut varmaa paranemista. Emme voi sivuuttaa hevosen omaa persoonaa. – Kukaan ei tiedä, mitä sille oli tapahtunut, mutta jonkinlainen ”istumisonnettomuus” oli todennäköisesti reväyttänyt selän. Paikasta toiseen Nina Pettersson-Perklén oli usein yhteydessä talliin ja kyseli Lassen vointia. Kun Lassen siirtyi ajo-opetukseen ja myöhemmin kilpailemaan Väreen tallille, sille perustettiin kimppaomistus Talli Lassikot nimellä. 19 ollut Van Craenin tallilla kaksi kuukautta. Nina Pettersson-Perklén tuntee Stora Lassen niin hyvin, että tietää mistä hevonen stressaantuu ja mistä se tykkää.. Takapakkia kuntoutuksessa – Monen puhelun ja pitkän miettimisen jälkeen Kristiina Koivula kuuli paikasta, jossa hevosia kuntoutetaan. Jerellä oli kuitenkin huonoja uutisia. Se sai hyvän alun ja luottamuksen ihmisiin, jonka ansiosta Lassesta tuli se mukava hevonen, jota se edelleen on, Nina Pettersson-Perklén kertoo. – Kun hänen piti kengittää Lasse, meinasi se käydä makuulle takajalkaa nostaessa, eli se ei ollut kunnossa. – Pian kimpan sisällä tuli erimielisyyksiä valmennuksesta. Elettiin lokakuuta ja Lasse oli – Hevoset ovat persoonia. Omistajilla oli erimielisyyksiä siitä, kannattaako eläin pitää vai lopettaa. Veimme kuitenkin Lassen kuntoutukseen ja toivoimme parasta. – Lasse oli kuitenkin vasta kuusivuotias ja vaikka se viihtyi Jerellä, niin silti Jere ehdotti, että ottaisin sen kotiini Siuntioon. Sillä aikaa Jere ajeli varovasti hölkkää ja Lasse pyöristyi sekä muuttui pikkuhiljaa omaksi itsekseen. – Lasse aloitti uransa lupaavan oloisesti, ja olimme tyytyväisiä valmennukseen. Myöhemmin kävi ilmi, ettei ruuna viihtynyt ratatallilla, vaan se stressasi ja sai vatsahaavan. Mukana kimpassa oli kymmenen henkilöä ja kimpan vetäjänä toimi Kristiina Koivula. Van Craen ei voinut kunnolla valmentaa sairasta hevosta ja seisottaminen oli kallista. Niiden hoito ja hyvinvointi on kokonaisuus. Lämminveriravuri Stora Lassen valmentaja, Nina Pettersson-Perklén, on omistanut hevosesta osuuden varsasta asti. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle, Nina Pettersson-Perklén kertoo. Lasselle varattiin aika Kangasalan hevosklinikalle, joka saatiin vasta noin kuukauden päähän. Myös hankoside oli tuolloin reagoinnut ja sitä hoidettiin PRP-plasmamenetelmällä. – Lasse sai paikan Vihdistä, Jeroen Van Craenin tallilta. Sopimuksen mukaan kimppa oli varmuudella kasassa vuoden loppuun ja osa ilmoitti jo tässä vaiheessa, ettei sen jälkeen enää jatka. – Mietin asiaa, mutta olin varma, ettei kimppa sitä minulle, amatöörille haluaisi. Kuvassa mukana Lassen tarhakaveri, suomenhevosori Kiideon. Lopulta kolhittu ja laihtunut hevonen oli haettava pois
Kunto alkoi kohentua vauhdilla Nina antoi Lassen olla isossa tarhassa koko päivän toisen hevosen kanssa ja liikuttaminen aloitettiin varovasti. Se juoksi pätkän alle 1.12 ajan, Nina kertoo. – Joulukuussa 2013 kimppa purkaantui, eivätkä varat enää riittäneet kuntoutukseen. Lindroos hankki lisäksi oman laserlaitteen ja sitä käytettiin myös hankositeen hoitamiseen. – Lähdin hakemaan Lassea, joka oli Jereltä lähtiessään jo aika hienossa kunnossa, mutta nyt vastassa oli pelokas hevonen. – Aloimme myös ratsastella Lassella metsäpoluilla ja pelloilla. Keväällä 2014 uskalsin jo ajatella starttia, kun eläinlääkäri iloisesti ilmoitti, että hevonen on kunnossa. Kuva: Pauli Impola Kasvattajat: Kristiina ja Ari Koivula, Vihti. Sitä on viime aikoina ohjastanut Ari Moilanen. Melko epätoivoisena kuljetin ruunan kotiin ja mietin, tuleeko siitä enää hevosta. 16,2aly IDEAL DU GAZEAU FR 1974 Ranskalainen 13,2aly ALEXIS III FR 18,6ke VENISE DU GAZEAU FR 25,0ke ZIA HAMMERING S-78-3326 SE Amerikkalainen 15,5ly PARLAY R.C. – Huomasimme, että hyvä paikka ei takaa sitä, että hevonen viihtyy ja kotiutuu. Siitä vasta alkoi melkoinen matka. Kun soittelimme kuulumisia, kaikki oli aina hyvin ja hevonen mukava. Tuntui moraalisesti väärältä lopettaa Lasse ja säälimme sitä. US-9899-K US 1971 14,3aly SORE SUBJECT US-9912-J US 1970 20,0aly LOLA ROLLINS 92-1585 Punaruunikko FI 23.6.1992 Amerikkalainen LOKE DK-84-0042 Punaruunikko DK 6.2.1984 Amerikkalainen 19,6aly 20,8ly PAY DIRT US-6056-D US 1964 Amerikkalainen 16,2aly FLORICAN US-80195 US 1947 13,0aly IMPISH US-01839 US 1959 13,7aly OPAL DK-12098 Lämminverinen Ravihevonen FROSTY HANOVER US-108550 US 14,5aly BABY FORTUNA DK-7406 28,2ke MY SOLA S-82-4805 Tummanpunaruunikko SE 17.7.1982 Amerikkalainen 19,5ake 18,5ke MY NEVELE US-9493-R US 1974 Amerikkalainen 13,9aly 14,9ly NEVELE PRIDE US-7308-E US 1965 11,4aly NEVELE SPRITE US-6753-H US 1968 VASOLA S-71-2883 SE Lämminverinen Ravihevonen 19,4ke CHATEAUBRIAND US-2846-C US 1963 16,9aly GEISHA T 29,3ke STORA LASSE: SUKU JA JÄLKELÄISET ISÄ EMÄ Stora Lassen voittosumma on 12 170 euroa. Pidimme välillä tauon ja palasimme takaisin radalle. Se oli kipeä, sen lihakset olivat kireät sekä kovat. Päätimme että otan Lassen kotiini ja annamme sille lisäaikaa. 20 LASS ZEFYR S-94-1421 Musta SE 31.5.1994 Amer.Ransk. Lasse oli jopa rikkonut riimunsa vetopaniikissa, jota sillä ei koskaan ennen ole ollut. Jäljellä oli viisi osakasta. Eikä tämän jälkeenkään. Onneksi, sillä kuntoutettavan hevosen kulut olivat suuret. Eräänä kauniina päivänä Lasse ja Ari Moilanen avasivat 1.10-vauhtisessa heti johtopaikan ja siitä alkoi voittoputki. Lasse voimistui ja vauhti kasvoi. En ollut tuntea sitä enää samaksi. Ajoin pieniä kärrylenkkejä sen kanssa ja kävelytin riimulla. – Kun palaset saatiin loksahtamaan paikoilleen, niin Lasse uusi ennätyksiään. – Lasse kuntoutui ja kaksi ystäväämme rohkeni tulla mukaan kimppaan. 10,9aly 14,9kp QUICK PAY US-4781-P Tummanruunikko US 1973 Amerikkalainen 12,5aly STAR'S PRIDE US-80141 US 1947 Amerikkalainen 12,8aly WORTHY BOY US-74007 16,1aly STARDRIFT US-73H27 US 1936 16,4aly SPRY HANOVER US-2071-D US 1964 Amerikkalainen 19,7aly HOOT MON US-76700 14,6aly SILKEN HANOVER US-091884 US 1958 19,8aly ZANDRA TROT S-86-2374 SE Ransk.Amer. Kokonaisvaltaista kuntoutusta Nina Pettersson-Perklén toteaa, ettei yksin hevosen fysiikan hoitaminen riitä.. – Lassesta kirjoitettiin paljon hevoslehdissä ja TV-uutisissa se mainittiin voittajahevosena. Nina Pettersson-Perklén ajoi Lassen säännöllisesti Kangasalan klinikalle saamaan hoitoja. – Kerran hiitillä huomasin, että vauhtia on enemmän, mitä oisin voinut kuvitella. Kotona Peter Lindroos ja Harri Friberg kävivät hieromassa Lassea
Ratsastajan kanssa se saa laukata sydämensä kyyllyydestä. Hän haluaa pysyä amatöörinä sekä harrastaa hevostensa kanssa sydämellä. Toiveena on lähteä isommille raviradoille, kuten Ruotsin Solvallaan, Nina avaa tulevaisuuden haaveita. – Lassea on hoidettu säännöllisesti muun muassa hieronnalla ja laserilla, mutta yhtä tärkeää on, että pää on kunnossa, Nina huomauttaa ja viittaa hevostensa saamaan lajityypilliseen elämään. 21 Lämminveriravuri Stora Lassen liikutus on virikkeellistä ja rentoa. Ne pitää tuntea, eikä rutiineista voi poiketa. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. Tulevaisuuden haaveet Lassella on parhaassa tapauksessa vielä neljä vuotta raviuraa edessään. Hevoset ovat minulle harrastus, enkä halua harrastuksestani työtä ja paineita, selvittää hevosnainen ja jatkaa, että maatilan emännällä sekä kolmen lapsen äidillä on tekemistä muutenkin tarpeeksi. – Lassea on hoidettu säännöllisesti muun muassa hieronnalla ja laserilla, mutta yhtä tärkeää on, että pää on kunnossa, – Jokainen hevonen on yksilö, jolla on omat tarpeensa ja mieltymyksensä. – Jos Lasse pysyy kunnossa ja terveenä, niin uskomme, että se tulee uusimaan ennätyksiään. – Lasse ulkoilee säässä kuin säässä isossa metsätarhassa koko päivän. Haluan, että se juoksee iloisena sekä innoissaan. – Kun on vielä leipätyö siihen päälle, niin harrastus on se, josta ammennetaan voimavaroja arjen askareisiin. Sillä on hevoskavereita ja sille pyritään antamaan mahdollisimman paljon virikkeellistä liikuntaa. Raviradan se näkee vasta kilpailuissa ja joskus harvoin hiiteillä, Nina kertoo. – Turha stressata sitä yhtään liikaa. Kokemusta hevosista Ninalla on lähes yhtä monta vuotta kuin ikääkin, 40 vuotta. Rakkaus hevosiin Vaikka aihetta kenties olisikin, ei Nina Pettersson-Perklén hehkuta hevostaitojaan. Teemme pitkiä lenkkejä erimuotoisissa maastoissa ja metsissä. – Minulta on kyselty valmennuspaikkoja hevosille ja ihmetelty miksi en ala valmentaa ammatikseni
Juuso Holttisen (33) avopuoliso Maija Ala-Vannesluoma (33) on ollut noin 10 vuotta työssä eri raviLahtelaisen hevosyrittäjän Juuso Holttisen itse suunnittelemassa tallissa avainsana oli alusta alkaen toiminnallisuus. – Näin suuressa investoinnissa on tietysti omat riskinsä, varsinkin kun alalla ei mene tällä hetkellä kovin hyvin. Vaihtoehtona olisi kuitenkin ollut vuokrata karsinoita tai koko talli, jollei oma toiminta olisi lähTallin ja ulkotarhojen rakentaminen vei vuoden verran. Juuso työskennellyt noin 10 vuoden aikana kolmella eri ammattivalmentajalla. Juuso Holttinen ryhtyi avopuolisonsa kanssa hevosalan yrittäjiksi viime kesänä Lahden Jokimaan ravikeskuksen tuntumaan. 22 talleilla ja viimeiset neljä vuotta kengittänyt omalla toiminimellä. Holttinen rakennutti uudelle yritykselleen tallin, ulkotarhat sadekatoksineen sekä erillisen lantalan ja kuivikevaraston hehtaarin tontille. HEVOSYRITTÄJÄ SUUNNITTELI UUDESTA TALLISTAAN TOIMIVAN KOKONAISUUDEN Neljä ulosmenoa takaavat, ettei liikenne ruuhkaudu
Ruokinta-automaatin saa toimimaan ajastimella.. Vuokrapaikoille on aina kysyntää tällaisella sijainnilla, Juuso Holttinen sanoo. 18:n karsinan talli maksoi noin puoli miljoonaa euroa. 23 tenyt pyörimään toivotulla tavalla. Juuso Holttinen suunnitteli tallin yhdessä avopuolisonsa kanssa. – Suunnittelimme ja piirsimme hallin ja FM-Haus Jokioisilta toimitti puuelementit eli ulkoja väliseinät sekä katon. Elementtien pystytys vei ammattilaisilta muutaman päivän. Perustuksia ja sisätiloja oli rakentamassa usea urakoitsija
24 Hevosten oma lämpö lämmittää Valjashuoneen Holttinen suunnitteli keskelle tallia, jotta sieltä olisi lyhyt matka karsinoille. Tänä talvena tallissa on ollut lämmintä keskimäärin kahdeksan astetta. Pesupaikkoja on kaksi. Päätyovet ovat keskikarsinoiden molemmin puolin. Karsinat ovat kooltaan säädösten mukaiset kolme kertaa kolme metriä. – Tallin ainoa lämmönlähde ovat hevoset itse. Sivuseinustalla olevan pääoven voi avata kaukosäätimellä ja ovi sulkeutuu automaattisesti kymmenen sekunnin kuluessa. Karsinoiden muovilaudoituksen asennus vaati kekseliäisyyttä. Poikittaissuunnassa on läpikäytävä. Tallin keskellä ikään kuin karsinoiden jatkona on valjashuone kuivaustiloineen. Omalla porukalla teimme ulkotarhojen aitaukset, sadekatokset sekä asensimme karsinat ruokinta-automaatteineen, sanoo Holttinen. – Toimivuuden ydin on neljä hevosille tarkoitettua ulosmenoa, joista kaksi toisessa päädyssä ja kaksi sivuseinustoilla. Tallissa on automaattinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto, muttei muuta lämmitystä. Viime heinäkuussa valmistuneessa tallissa on 650 neliötä ja tallipaikat 18:lle hevoselle. Ajastimella toimiva ruokinta helpottaa rutiineja. En näe lämpötilalla olevan suurta merkitystä, kunhan se vain pysyttelee plussalla ja talliilma säilyy raikkaana. Tallissa on mahdollisuus myös jatko-osalle, jos joskus laajennus on tarpeen. – Hevosten käsittely nopeutuu, koska yksi käytävällä seisova hevonen ei jumita koskaan muiden liikkumista, vaan hevosia voidaan viedä ulos ja tuoda sisään aina jotakin kautta kiertämällä. Etenkin varsoilla ajamaan lähtiessä automaattiovi helpottaa kovasti työtä. – Ne riittävät, koska hevoset ovat joka tapauksessa aika paljon ulkona. Valjashuoneessa ja pesupaikoissa on lattialämmitys. Pääoven voi avata kaukosäätimellä ja ovi sulkeutuu automaattisesti kymmenen sekunnin kuluessa. Toisessa päädyssä ovat sosiaalitilat, rehuvarasto ja autotalli, jotka on erotettu väliseinillä varsinaisesta tallitiloista. Pesupaikalla on lattialämmitys. Rehuvarastoon ja autotalliin on kumpaankin omat ovensa toisessa päädyssä. – Rakennusoikeutta tontilla on, joten laajennusosa ei siinäkään mielessä ole ongelma. Saman katon alla ovat valjashuone kuivaustiloineen, hevosten pesupaikat sekä rehuvarasto, autotalli ja sosiaalitilat. Suurin osa hevosista kuitenkin pitää siitä, että vieressä on tutut kaverit, joita pääsee haistelemaankin. Karsinat on suunniteltu niin, että osa väliseinistä on umpinaisia ja korkeampia. Ei tarvitse pidellä varsoja kiinni ja samaan aikaan sulkea ovia. Tämä on tarpeen esimerkiksi sellaisia oriita varten, jotka eivät voi olla toisen hevosen vieressä kalteriväliseinällä
Tämä on tarpeen esimerkiksi sellaisia oriita varten, jotka eivät voi olla toisen hevosen vieressä kalteriväliseinällä. 25 Karsinoiden kokoamisessa riitti haastetta Holttisen ei tarvinnut hakea ympäristölupaa, koska alueella oli voimassa oleva ympäristölupa Lahden Hevosystäväinseuran puolesta. Lisäksi tallissa on palohälytinjärjestelmä savuntunnistimilla, joka tekee kännykkään hälytyksen. Pystytolppien reikien teossa oli oma hommansa ja muttereitakin tuli väännettyä aika monta. Tallihankkeen alkaessa Holttisella ei ollut rakennusalan kokemusta, mutta hän pyrki säästösyistä tekemään sen minkä osasi. Karsinoiden laidat saapuivat tilattuina aitaelementteinä. Uudisrakennuksessa seinät ja lattiat olivat suorat ja elementit asettuivat hyvin kohdilleen. Tallin kalustamiseen Holttiselta hupeni pari kuukautta. Tallin kalustamiseen Holttiselta hupeni pari kuukautta.. Karsinat on suunniteltu niin, että osa väliseinistä on umpinaisia ja korkeampia. – Pelastusviranomainen kävi tarkastamassa tallin ennen käyttöönottoa, että vaadittava sammutuskalusto löytyy ja poistumistiet on merkitty valaistuin kyltein. Valmistaja oli mitoittanut ne millilleen oikeiksi, eikä minun tarvinnut niitä onneksi mitenkään työstää. Tallihankkeen alkaessa Holttisella ei ollut rakennusalan kokemusta, mutta hän pyrki säästösyistä tekemään sen minkä osasi. – Karsinoiden kokoaminen oli aika iso työ
– Pinnoitteitakin betoniin saisi, mutta pelkkä betoni pysyy karkeana eikä lattia ole liukas. Niiden asentaminen osoittautui työlääksi, mutta valmistajalta tuli hyviä vinkkejä asennukseen. Pontti tiukkeni sen verran, että sain kuminuijalla hakattua viimeisen Ulkotarhan aidat ovat sähköistetyt, mikä ei houkuta hevosia nojailemaan. 26 laudan paikoilleen. – Laudat täytyy saada yhteen limittäin erittäin tiukasti, mikä takia viimeisen laudan asentaminen paikalleen oli millimetreistä kiinni. Sadekatosten ja ulkoaitausten tekoon kului muutama kuukausi.. Tallin lattia on betonia ilman mitään pinnoitteita. Kuivikevarasto on tallin päädyssä erillisenä rakennuksena. Sitten löystin liinan ja pontti tiivistyi itsekseen. Poikkilaudoissa on ura jossa kiertää sähkölanka, etteivät hevoset nojailisi aitaan. Holttinen valitsi muovilaudoituksen sen toimivuuden takia. Kiedoin liinan koko lautapontin ympäri ja vedin liinan kireäksi. Karsinoiden alaosa on muovilautaa. Turvekuivike imee virtsat lattialta. Näin se kestää pitempään. – Muovilaudoitus on helppo pitää puhtaana ja se kestää kulutusta
FM-Haus Oy valmistaa tallit aina asiakkaan ja hänen hevostensa tarpeen mukaan – Aika usein tallit rakennetaan kaksikäytäväisiksi. Valjashuoneessa on riittävästi tilaa kuivatukseen. Sen jälkeen ajettiin hiekkaa ja soraa päälle. Muoviaitaan potkaistessaan hevonen ei esimerkiksi loukkaa jalkaansa kuten voi käydä rautaputkiaidassa. Aidat ovat muovia, puun hevoset järsisivät nopeasti. 27 alta pintamaa kuorittiin muutaman kymmenen sentin syvyydeltä. Elementit ovat pääosin 3,6 metriä leveitä. Varsinkin vastaavan mestarin neuvot ja kokemus olivat tarpeen monta kertaa. Juhani Karvonen Ulkotarhaan muoviaita Sadekatosten ja ulkoaitausten tekoon kului muutama kuukausi. Näin myös tallin henkilökunnalta säästyy aikaa. Sain vähän säästettyä kustannuksissa sillä, että osa maasta saatiin kasattua näkösuojavalliksi tallin ja radan väliin. Vanhan saneeraus oli hetken vaihtoehtona Holttisella oli aivan alkuvaiheessa yhtenä vaihtoehtona myös jonkin sopivan vanhan navetan tai tallin saneeraus. Vaikka talli sijaitseekin ravikeskuksen läheisyydessä ja alueelle pääsee vain portin kautta, liikkujat tulevat valvonnan kautta huomioiduiksi. – Tallin ja pihan alta oli kuorittava 70 senttiä maata. –Myös Suomessa on yleistynyt virike-tallit ja -pihatot. – Poikkilaudoissa on ura jossa kiertää sähkölanka, etteivät hevoset nojailisi aitaan. Seinäelementit ja ristikko ovat pystyssä 1-2 viikossa. Maanrakennustyöt kolmasosa budjetista Rakentamishankkeen suuri kustannuserä oli maanrakennus, joka vei yhden kolmasosan kokonaisbudjetista. Tallissa on liiketunnistimella toimiva kameravalvonta. Ulkotarhan aidan pylväät Holttinen pystytti kairaamalla ensiksi maahan reiät. Näin se kestää pitempään. Meillä on valmius tehdä myös perustukset tarvittaessa. Holttinen pitää ensiarvoisen tärkeänä tukena tallinrakentajalle osaavia ammattilaisia. – Eristys talleissa on 175 millin villa. Koko talli, koosta riippuen, on valmis noin 6-8 viikossa. Ulkotarhat ovat kooltaan 25x20 metriä eli ulkotarha on laajuudeltaan 500 neliötä. Risukkoisen metsämaan Holttinen raivasi itse. Tallin koolle ja muodolle ei ole rajoitteita. Savi oli kuorittava pois ja koko tontille laitettiin suodatinkangas. Hevostallin toimisto ei kalpene minkään toimistotilan kanssa.. Elementin korkeus ja sokkelin korkeus ovat siitä kiinni, miten korkeaksi asiakas hallinsa aikoo rakentaa, sanoo Kannisto. Jokimaan ravikeskuksen kupeessa on tallille paras mahdollinen paikka. Sen jälkeen tehdyt maaperätutkimukset osoittivat, että tontti oli savimaata. Saamme käyttää maksua vastaan rata-aluetta hevosten valmentamiseen ja ravikeskus huolehtii kunnossapidosta, sanoo tyytyäinen Holttinen. – Se vaihtoehto kaatui aika alkumetreillä jo senkin takia, ettei tiloja joiden ympäristössä olisi ollut sopivia ajomaastoja, ollut helposti löydettävissä. Ideana on, että juomaja ruokapaikat on sijoitettu siten, että hevosten liikkuminen on aktiivista ja luontaista. Myös U:n ja L:n muotoisia talleja rakennetaan jonkin verran. – Valmispaketteja meillä ei ole. – Rakennuslupavaihe hieman yllätti pituudellaan, sillä rakennusvalvonnan kanssa oli piirustuksia ja suunnitelmia säädettävä muutamaan otteeseen. Sisälevy on 18 millin filmivaneria, joka on hevostalleissa helppohoitoinen ja kestävä materiaali. Tarhojen TALLIT ASIAKKAAN TARPEIDEN MUKAAN Seinät pystyssä parissa viikossa FM Haus Oy:n myyntipäällikkö Jaana Kanniston mukaan jokainen hevostalli on suunniteltu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tosin lumi tuntuu sähkönjohtavuutta heikentävän. – Rakennuslupavaihe hieman yllätti pituudellaan, sillä rakennusvalvonnan kanssa oli piirustuksia ja suunnitelmia säädettävä muutamaan otteeseen. Elementtien ulkoverhoilu on tyypillisesti vaakatai pystypaneelia. Pohjamaalatun paneelin takana on runko eristeineen. Sadekatoksen valaistus hoituu aurinkopaneelilla
Viimeiset 2,5 vuotta hän on ratsastanut aktiivisesti 4–6 kertaa viikossa.. Rami Sivula aloitti ratsastusharrastuksen nelikymppisenä aikamiehenä. RAMI SIVULA INNOSTUI RATSASTAMISESTA 40-VUOTIAANA – Esteratsastus tarjoaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita Muutama vuosi sitten Rami Sivula, 43, seurasi avovaimonsa Sadu Ritarin ratsastustreenejä maneesin katsomossa. 28 Jalasjärveläinen Rami Sivula hyppää Valsis-ruunallaan kilpaa 100-senttisiä esteitä ja on pokannut harrastekisojen estemestaruuden vuonna 2013. Penkiltä oli hyvä hukkailla neuvoja ja Ramilla olikin paljon mielipiteitä siitä, miten homman voisi hoitaa paremmin, olihan hän ratsastanut lapsena joskus itsekin. Ratsastaminen tarjoaa hyvää vastapainoa työlle ja sen ansiosta kroppakin pysyy hyvässä kunnossa
Muisti ei riitä kouluratsastukseen Ramin ensimmäisestä ratsastuksesta on kulunut aikaa viisi vuotta. – Sitä paitsi minulla on niin huono muisti, etten ikinä oppisi kouluratsastuksen ratoja! hän jatkaa. Ja Ramihan kokeili. Alkeista oli aloitettava nelikymppisen miehenkin: – Ei minulla ollut selkärangassa minkäänlaista muistijälkeä ratsastamisesta! Alusta aloitettiin ja siitä vähitellen edettiin: Satu minua pääasiallisesti on valmentanut. Jännitti, pelottikin ehkä vähän, mutta samalla homma kiehtoi valtavasti. 29 tippunut ja pari kertaa pahastikin, mutta aina olen kiivennyt takaisin, Sivula toteaa. – Esteratsastus on aina ollut minun juttuni. – Helppohan se sieltä on huudella, tule itse kokeilemaan! Satu lopulta kuittasi. Kaipaan hevosen kanssa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ja niitä esteillä kyllä riittää! Rami naurahtaa. Uusi harrastus ei jäänyt kertaluontoiseksi kokeiluksi, vaan Sivula on viimeiset 2,5 vuotta ratsastanut aktiivisesti 4–6 kertaa viikossa. – Tässä iässä on tietoinen siitä, että kroppa ei enää ole niin joustava ja mukautuva kuin aikaisemmin. Rami hyppää Valsis-ruunallaan esteitä. Mutta pelko ei saanut valtaa, vaan homma vei nopeasti mukanaan. Hänen aiemmat hevoskokemuksensa rajoittuivat muutamaan lapsuuden tallireissuun, eikä hän ollut noussut hevosen selkään 30 vuoteen. Rami on osallistunut noin kahteenkymmeneen esteratsastuskilpailuun. Ohjelmaan kuuluvat niin maastolenkit kuin esteratsastustreenit ja -kisatkin. Tällä hetkellä he kisaavat 100senttisillä esteillä I-sarjassa, tavoitteena on nostaa rimaa pian 110 senttiin. – Monta kertaa olen satulasta tippunut ja pari kertaa pahastikin, mutta aina olen kiivennyt takaisin.. – Monta kertaa olen satulasta Aluksi hyppääminen jännitti, mutta rutiini on tuonut varmuutta. Toki ison eläimen selkään kiipeäminen siksi mietitytti, Sivula muistelee
– En tee eroa sille, onko kyseessä treenitilanne vai kilpailut. Lisäksi hevosen selässä kunto kohenee: – En minä missään huippukunnossa ole, mutta en ihan rapakunnossakaan. Ramin pääasiallinen valmentaja on ollut avovaimo Satu. Pariskunta käy tämän tästä yhdessä maastolenkeillä. – Tavoitteet on siellä, mihin itsellä ja hevosella riittää kunto ja pää. 30 Kroppa ja mieli pysyvät virkeinä Ratsastaminen on Sivulan mielestä monella tasolla kiehtovaa puuhaa. Toistaiseksi hän on kisannut vain oman seuransa, Jalasjärven Ratsastajat ry:n kilpailuissa, mutta tulevana kisakautena on tavoitteena osallistua lähipitäjien isompiinkin mittelöihin. – Hevonen on ajatteleva olento ja siinä on omat haasteensa. Hevosen kanssa luonnossa lenkkeileminen on oivaa vastapainoa työelämälle; arkipäivät Sivula pakertaa ajoneuvotietokoneiden parissa. – Ei siellä ole lisäkseni kuin yksi juniori-ikäinen poika, joka hyppää. Ratsastaminen tarjoaa Sivulalle vastapainoa tekniseen ja matkustelupainotteiseen työhön. Nelikymppisenä miehenä hän on kuitenkin outolintu ratsastusseuran riveissä. On hienoa, kun pystyy ylittämään tiettyjä asioita ja pelaamaan hevosen kanssa yhteen! Hevosharrastuksen myötä Sivula kertoo myös saaneensa uusia ystäviä ja tuttavia. Aina on pyrittävä maksimisuoritukseen.. Tällä hetkellä Sivula hyppää 100 senttimetrin esteitä I-tasolla, seuraava tavoite on nostaa puomi 110 senttimetriin II-tason kisoissa. Ratsastaminen on niin itsestä kuin hevosestakin tietysti helpompaa ja mukavampaa, kun fysiikka on kunnossa, vaatimaton mies toteaa. Hevosten kanssa työskentelyssä Sivulaa kiinnostaa myös yhteistyötaitojen kehittäminen ja eläimen ymmärtämään oppiminen. 110 senttimetriä on varmaankin seuraava virstanpylväs, mutta hevosen ehdoilla tässä pääasiassa edetään, Sivula huomauttaa
Päivittäinen hevosten liikuttelu tapahtuu kuitenkin lähinnä maastolenkillä: yleensä mukana on myös Satu ja perheen toinen, 23-vuotias ruuna. Oma hevonen on kehityskelpoinen Rami ja Satu asuvat omakotitalossa Jalasjärvellä. Sivula kertoo, että Valsiksella oli hyppykokemusta jo ennestään kun se 7-vuotiaana muutti Ramin talliin. Tiukalla treenillä on Hevosen kanssa työskentely tarjoaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja opettaa yhteistyötaitoja. Valsis, tuttavallisemmin Vallu, on 10-vuotias latvian puoliverinen ruuna. Nazaret-ruunalle piti kiireellä rakentaa pihaan talli. Mutta maneesissa ja kisakentillä hevonen keskittyy tekemiseen erinomaisesti ja antaa aina kaikkensa. Ramin Valsis-ruuna hankittiin 2,5 vuotta sitten. Rami toteaa, että Valsis on luonteeltaan vähän säikky: maastolenkillä se säpsyy pusikoissa vaanivia pikku-ukkoja. Hevosen kuljettaminen treenipaikalle on sen verran työlästä, Hyvin minut on kuitenkin otettu vastaan! Sivula toteaa. – Valsis on oikein kehityskelpoinen hyppyhevonen, ja yhteistyömme toimii hyvin. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Rami Sivulan kotialbumi kouliintunut niin ratsu kuin ratsastajakin. Säännöllinen ja johdonmukainen hyppyharjoittelu on kuitenkin koulinut hevosesta entistä paremman. 31 että ihan joka päivä reissuun ei viitsi lähteä. Tallissa on karsinapaikat kolmelle hevoselle: kaksi niistä on nykyään varattu Ramin ja Sadun hevosille, yksi satulaseppänä työskentelevän Sadun hevosasiakkaille. Kehittymisen kannalta olisi hyvä saada kokemusta erilaisilla ja -kokoisilla hevosilla hyppäämisestä, Sivula miettii. Olen maksanut tälle vuodelle D-luvan ja hevosen vuosiluvan, joten ihan tosissaan on tarkoitus hypätä jatkossakin, Sivula kertoo. Sivula kuvailee harrastustaan melko edulliseksi siitä saataviin hyötyihin nähden. Sivula kuvailee harrastustaan melko edulliseksi siitä saataviin hyötyihin nähden: ainahan harrastukset maksavat, mutta suuria summia hevosteluun ei olla kuitenkaan saatu upotettua. Siinä suhteessa Rami ja Valsis ovat hyvin samanlaisia: – En tee eroa sille, onko kyseessä treenitilanne vai kilpailut. – Vanhuksella ei enää hypätä. Eikä avovaimon ammatistakaan haittaa ole: – Tarvikkeet pysyvät hyvässä kunnossa, kun on oma satulaseppä, Rami hymyilee. Haaveilenkin hankkivani toisen hyppyhevosen. Aina on pyrittävä maksimisuoritukseen. Muun muassa omassa pihassa oleva talli pienentää kustannuksia kivasti. Haaveissa toinen harrastushevonen Sivula treenaa estekisoja varten 25 kilometrin päässä sijaitsevassa maneesissa. Siksi Sivula hyödyntää harjoitteluun myös läheisen kyläkoulun kenttää. Ehkä siksi olen menestynyt kisoissakin melko hyvin, kun hermot pysyvät hyvin kurissa, eikä tarvitse turhia jännittää, Sivula pohtii. Sivula haaveilee Valsis-ruunan rinnalle toisesta harrastehevosesta, jotta hän saisi lisää kokemuksista erilaisilla hevosilla ratsastamisesta ja hyppäämisestä. Viisi vuotta sitten he päättivät hetken mielijohteesta ostaa Sadulle hevosen
Raviurheilun vuotuinen juhla, Ravigaala järjestettiin 20. Ravigaalan valinnat teki Suomen Ravitoimittajien hallitus. Vipotiina Vuoden 2014 palkitut I.P. Yleisön antamista yli 3 600 äänestä 35 prosenttia meni Jontte Boylle, jonka omistaja Matti Kallio sai vastaanottaa Ravigaalassa peräti neljä palkintoa. Vipotiina on Tähtien Tallin uusin hevonen. Kunniamaininta: Sumu Sireeni 2. Yleisöäänestyksessä toiseksi eniten ääniä, 22 prosenttia, sai ravikuningas Köppinen, joka palkittiin Vuoden suomenhevosena. Vuoden ohjastajaksi valittiin Mika Forss. Vuoden raviradan ja Vuoden kesäraviradan valitsi Suomen Ravikauden 2014 palkituista luokista Vuoden hevonen valittiin yleisöäänestyksen perusteella. KOIRAT KISSAT HEVOSET RUOAT – HOITOTUOTTEET – HOITOTARVIKKEET JA LISÄRAVINTEET WWW.KIVUTON.FI Suositut Arthro ex ja Synequin -nivelvalmisteet vaikka kotiin kuljetettuna! Ravigaala. Hevosta valmensi ja ohjasti Pertti Puikkonen. valittiin yleisöäänestyksen perusteella. 32 Hippos ry. Jonesya ja Jontte Boyta treenaava Tuomas Korvenoja on Vuoden valmentaja. Vuoden hevonen ja Vuoden suomenhevonen Vuoden parhaat palkittiin Monté-ohjastaja: Jenni Nevalainen Hevosenhoitaja: Riikka Neuvonen 4-vuotias suomenhevonen: Säihkeen Säpinä 5-vuotias suomenhevonen: Koivikon Kalle Vanhempi suomenhevostamma: Mokomani Vanhempi suomenhevosori: Köppinen 3-vuotias lämminverinen: Jontte Boy 4-vuotias lämminverinen: Jonesy Vanhempi lämminveritamma:Venice Vanhempi lämminveriori: Surprise Lord Ravirata: Jyväskylä Kesäravirata: Härmä Kasvattaja: Hannu Nivola Hevosenomistaja: Kotihalli Oy Ohjastaja: Mika Forss Valmentaja: Tuomas Korvenoja Vuoden hevonen: Jontte Boy Vuoden suomenhevonen: Köppinen Vuoden raviteko: Kari Lähdekorven toiminta raviurheilun edistämiseksi Vuoden komeetta ohjastaja: Iikka Nurmonen Vuoden komeetta hevonen: Magnat 1. Kunniamaininta: Janne Räisäsen amatööriohjastajien maailmanmestaruus Nuorisoravikerho: Seinäjoki Vuoden voitokkain: Magnat Vuoden voitokkain ohjastaja: Mika Forss Tähtien Talliin: I.P. Vuoden hevonen Jontte Boy valittiin myös parhaaksi 3-vuotiaaksi lämminveriseksi, Kallion Kotihalli Oy Vuoden hevosenomistajaksi ja Jontte Boyn tallikaveri Jonesy parhaaksi 4-vuotiaaksi lämminveriseksi. kerran
OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KV estekilpailu, Indoor driving challenge, poliisit ja paljon muuta.. 7.–8.3.2015 Messukeskus Helsinki www.horsefair.. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. facebook.com/horsefair -tapahtumaan samalla lipulla: FILLARI, KUNTO, GOLF, BALL SPORTS, OUTDOOR JA KUVA&KAMERA Ohjelmassa mm
24 vuotta raviurheilun tähtihetkiä Matti Kallio sai pokata neljästi tammikuisella Ravigaala-risteilyllä. Kuva: Ada Pykäläniemi. 34 MATTI KALLION JA TUOMAS KORVENOJAN YHTEISTYÖ TULOKSELLISTA – Olen viime vuonna saanut nauttia sellaisen annoksen menestystä, että vähempikin olisi riittänyt. Tai sen olisi ainakin voinut jakaa useammalle vuodelle, toteaa Matti Kallio. Ravigaala
Hänen omistamansa Jontte Boy valittiin yleisöäänestyksen perusteella Vuoden hevoseksi. Vuonna 1988 perustettu Team Neliapila – Lars Ingman, Veikko Still, Matti Simonen ja Matti Kallio – toivat aikoinaan Suomeen muun muassa raviradoilla kultaa vuolleen Express Riden. Ravihevosten ajamisen hän on jättänyt ammattilaisten tehtäväksi. Niihin minulla ei ole osaa eikä arpaa, maksan vain ruokintarahat ja muut kulut, Matti Kallio sanailee. – Meillä oli ainoastaan kilpahevosia, sillä Neliapilalle ei kuulunut kasvatustoiminta, koska Ingmanilla oli omaa kasvatustoimintaa. Korvenoja on ollut Matti Kallion luottovalmentaja jo lähes 25 vuoden ajan. Kotihalli Oy:n nimissä kilpaileva ori valittiin myös parhaaksi 3-vuotiaaksi lämminveriseksi ja Matti Kallion Kotihalli Oy Vuoden hevosenomistajaksi. Siinä vaiheessa Kallio lunasti muun muassa South Hanoverin, jonka jälkeläisiä Jontte Boy on. KaikTeivossa lokakuussa ravatun Lämminveristen Kriteriumin sankari oli odotetusti supersuosikki Jontte Boy. – Varsoista ei tule koskaan kaksoiskappaleita, vaikka niillä olisikin sama isä ja emä, joten tulevan varsan kyvyt jäävät nähtäviksi. Kotihalli Oy omistaa Jonesyn puoliksi Tuomas Korvenojan kanssa. 35 Tulevia tähtiä Parhaimmillaan Team Neliapilan omistuksessa oli 19 ravihevosta. ki kunnia Jonesyn ja Jontte Boyn menestyksistä kuuluu Tuomakselle, hän se hevoset on luonut. – Erottelu on onneksi vähenemässä. Aidot hevosmiehet eivät ole Kallion mukaan pitäneet kerrostalohevosenomistajista, mutta ne ovat lisääntyneet muun muassa kimppaomistusten ansiosta. Kolmannella kerralla jo tuntui, että se tulisi ykköseksi, mutta viime metreillä tuli vielä nopeampi ohi. Neljäs palkinto tuli Jontte Boyn tallikaveri Jonesylle, joka valittiin parhaaksi 4-vuotiaaksi lämminveriseksi. Neliapila lopetti toimintansa, kun Lars Ingman kuoli. Se on kuitenkin terapiaa itselleni. Siihen ei tarvita sanoja eivätkä kädet väsy selittelyssä.. Teot puhuvat puolestaan. – Käyn talleilla taputtamassa hevosia ja syöttämässä porkkanaa niille. Tallissa on myös viime kevään varsa Ride Musclees Yankeesta ja tänä keväänä syntyy Jontte Boyn täyssisarus Love Yousta. Todennäköisesti hevoset eivät opi tuntemaan minua, vaikka käynkin aidan vieressä istumassa. Koin jo Team Neliapilan aikana, että rahan voimalla hevosia ostaneita ei pidetty samanveroisina. Terapiaa aidan reunalla Kallio puhuu itsestään kerrostalohevosenomistajana. Matti Kallio aavisteli jo aiemmin, että Neliapilan toiminta ajautuu jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että yhteiset hevoset joko myydään tai toimintaa jatkaa joku muu. Tuomas Korvenojan kanssa yhteisomistuksessa olevaa 3-vuotiasta Rohania odotellaan piakkoin radalle. Hippoksen tammikuisen Ravigaalan juhlituin oli Matti Kallio. – Meillä on ollut pitkä yhteistyösuhde Tuomaksen kanssa aina 90-luvun alkupuolelta lähtien. Uskon kuitenkin, että heidän osuutensa tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Kuva: Pirje Fager-Pintilä. Tällä hetkellä Kallion talliin kuuluu yhdeksän hevosta. – Aaron De Veluwe on ollut kaksi kertaa Suur-Hollola-ajon kakkonen. Kuin kruununa Kallion vastaanottamille palkinnoille, valittiin Jonesya ja Jontte Boyta treenava Tuomas Korvenoja Vuoden valmentajaksi
Herkullisia muistoja Urheilumiehenä kauppaneuvos Matti Kallio toivoo pääsevänsä nauttimaan hevostensa tuomista tähtihetkistä. – Niiden kohdalla voidaan jo sanoa, että harrastus voi muuttua tuottavaksikin. Jos se ei riitä, niin sitten ei voi mitään. Toki realiteetit ovat aina olemassa, mutta sillä mielellä lähdetään, että hevonen saisi hyvän, selkeän juoksun ja se voisi näyttää, mihin kykenee. – Se on aina huippuhetki, kun Ruotsissa pääsee voittajarinkiin. Kilpailuun voitto mielessä Toinen yhtä mieleenpainuva muisto on myös Ranskasta, jossa ruotsalaiset olivat jo valloittaneet voittajaringin valmiiksi. Kallio kuitenkin viittaa Jontte Boyn ja Jonesyn menestyksiin. – Me katsoimme ujoina poikina taustalla juoksun kulkua ja kuinka ollakaan, Express Ride pyyhkäisi voittoon. Aikanaan pitkän uran K-kauppiaana tehnyt Matti Kallio on kuullut usein bisnesmaailmassa sanottavan, että ei ole oikein viisasta omistaa ravihevosia sijoitusmielessä. Kun maalisuora aukesi, Heikki käänsi Express Riden rinnalle, joka spurttasi Friendly Facen ohi ja voitti kisan. Harvinaistahan se toki on, mutta tappioita on saanut ainakin pienennettyä. Kallio myöntää, että kilpailuun lähdetään aina voitto mielessä. Heikki Korpi ajoi Express Ridea ja kaikki meni käsikirjoituksen mukaan, kun Friendly Face tuli maalisuoralle ykkösenä Express Ride selässään. Kuva: Ilkka Nisula. Näin yksinkertaista se on. – Ajattelen niin, että olen voinut hevosillani tuottaa raviurheilulle ilon aiheita. Toivon, että menestyksistä voisi kaikki nauttia ilman, että mietitään, että vain rahan voimalla voi tehdä tulosta. 36 Raviurheilulle iloa Matti Kallio suhtautuu hevostensa menestyksiin koko raviurheilun menestystä ajatellen. Nizzassa oli iso kilpailu, jossa oli molemmat hevoset muiden maiden tähtien kanssa. Kallio muistuttaa, että huippuhevosia voi löytyä edullisesti huutokaupoista tai omista kasvateistakin. – Hevonenhan sen työn tekee, meikäläinen vain paseeraa rinnalla hevosen onnistuessa. Se on aina huippuhetki, kun Ruotsissa pääsee voittajarinkiin.. – Jos joku sanoo jotain muuta, niin se ei ole totta. Jos sitä alkaisi miettiä, olisi paras lopettaa. Kun kilpailuun mennään, päämääränä on voitto. Matti Kallio mainitsee herkkuhetkistä vielä Jontte Boyn juoksun 3-vuotiskilpailussa Solvallassa Elitloppet-päivänä. Raviurheilussa tarvitaan rahaa ja huippuhevosia, että mielenkiinto lajia kohtaan säilyy. Olen joskus huumorimielellä sanonut, että Tuomaksen tallissa hevosia hoidetaan niin pirun hyvin, ettei viiden tähden hotellisjuoksun. – Me kerrostalo-omistajat joudumme ostamaan kaikki palvelut ulkopuolisilta. 24 vuoden aikana Kalliolla on ollut eri aikakausilla ja eri tilanteissa useampikin hevonen, joka on tuottanut iloa ja jännitystä radan reunalle. Tätä harrastusta ei voi kuitenkaan mitata rahalla. Mutta kai se on vietti ja halu näyttää, että onnistuu tälläkin saralla, Matti Kallio kertoo kiintymyksestään raviurheiluun. – Express Ride oli aikoinaan valmennuksessa Pekka Korven tallissa, jossa samaan aikaan oli myös Friendly Face, joka oli silloin tallin ykköshevonen. Express Ride oli uhrattu muutamassa kilpailussa, että Friendly Face oli saanut paremman Kotihalli Oy:n hevoset Matti Kallion Ravigaala palkinnot Jontte Boy on tuonut omistajalleen Matti Kalliolle paljon ilon hetkiä
En kuitenkaan halua hehkuttaa sen enempää. Jonesy tähtää seuraavaksi avoimen luokan kilpailuihin. Kerrostalohevosenomistajat lisääntyvät kimppaomistusten ansiosta.. – Jos se nyt on siinä kunnossa, kun olen saanut informaatiota, niin menestystä on lupa odotella. Teot puhuvat puolestaan ja sen jälkeen ei tarvita paljon sanoja eivätkä kädetkään väsy selittelyssä, Matti Kallio toteaa. Myös Rohanin 3-vuotiskaudesta tullee mielenkiintoinen. – On tärkeää päästä isoihin kilpailuihin ja nähdä, miten pitkälle hevosten rahkeet riittävät. 37 takaan saa yhtä hyvää hoitoa. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Suomen Hippos Kasvuvaihe ratkaisee Kriteriumvoittaja Jontte Boyn kanssa Matti Kallio (vas.) sekä luottokuski, valmentaja Tuomas Korvenoja ja hevosenhoitaja Jukka Lahtinen. Kuva Pirje Fager-Pintilä. Jontte Boylla tähdätään seuraavaksi Ruotsin puolella Kungspokalkilpailuihin sekä Derbyn ikäkausikilpailuihin
Kolmantena oppilaitoksena esitellään Kaustisen Raviopiston opintotarjontaa.. 38 Raviammattilaisia 30 vuoden kokemuksella KAUSTISELLA VOI SUORITTAA KANSAINVÄLISEN EQUES-HEVOSTENHOITAJATUTKINNON Ammatti hevosalalta. Hevosmaailma julkaisee juttusarjaa, jossa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta
Oppilaitoksen nimi muuttui organisaatiouudistuksen myötä viime vuonna Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja aikuiskoulutuksen hevosalan Kaustisen toimipaikaksi, mutta perinteikäs koulu tunnetaan tuttavallisemmin edelleen Raviopistona. Hyvien yhteistyöverkostojen vuoksi koululla ei ole omia hevosiakaan kuin yksi: – Meidän Vikke on kaikkien maskotti. Oppilaitoksen ympäristö on pääosin mäntymetsää ja hiekkakangasta, ja alueella onkin paljon hyviä maastoharjoittelumahdollisuuksia. Opiskelijamme oppivat työssä heidän talleillaan ja valmentajat kouluttavat opiskelijoita. 39 Keski-Pohjanmaan Kaustisella on opiskeltu ravihevostoimintaa 30 vuoden ajan. Lisäksi muun muassa hiittisuora on kovassa käytössä. Varsinainen koulurakennus on raviradan katsomorakennukseen kiinni rakennettu lisäsiipi, joten opiskelijat seuraavat raviradan elämää hyvin läheltä ja tiivisti: Raviurheiluun keskittynyt hevosalan oppilaitos Kaustisella vietti viime vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Ammattitutkinnossa voi erikoistua hevosten hierontaan tai ravivalmennukseen. Oppilaitoksen tallin hevosten valmennuksesta vastaa tallimestari Ari Aatsinki.. Nikulan ravirata on yksi maakuntaraviradoista, ja siellä järjestetään noin 25:t ravit vuodessa. Aikuiskoulutuksesta valmistuu hevostenhoitajia, jotka ovat erikoistuneet kengittämiseen, valjaiden valmistamiseen ja korjaamiseen tai ravihevosten hoitamiseen. – Tälläkin hetkellä näen ikkunasta raviradalle, koulutuspäällikkö Puusaari naurahtaa puhelimessa. Perhossa voi lisäksi erikoistua hevosharrasteohjaamiseen, kertoo hevosalan koulutuspäällikkö Sirpa Puusaari. Opiskelijan aikaisemmin hankittu ja osoitettu osaaminen otetaan huomioon opintoja suunniteltaessa. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka mukaan opinnot voidaan räätälöidysti suorittaa 1–3 vuodessa. Jo toisen vuosikurssin opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ravihevosella ajamista. Koululla vain yksi oma hevonen Koska koulu tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten ammattilaisten kanssa, se pärjää verrattain pienellä vakiohenkilökunnalla. – Nuorisopuolella meillä on noin 40 opiskelijaa, joista suurin osa valmistuu ravihevosten hoitajiksi. Opintoja nuorille ja aikuisille Kaustisella voi opiskella hevostalouden perustutkinnossa hevostenhoitajaksi joko peruskoulutai ylioppilaspohjaisesti tai suorittaa yhdistelmätutkinnon. Täysin varustellun ja modernin raviradan lisäksi Nikulan alueella on paljon ravija täysihoitotalleja, siittoloita ja eläinklinikka. Koulussa panostetaan erityisesti kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön lähialueiden ravivalmentajien ja talliyrittäjien kanssa. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten osaajien kanssa. Puusaari kertoo, että koululla työskentelee kymmenen ihmistä: viisi heistä on opettajia, loput toimistoja asuntolahenkilökuntaa. Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla on toinenkin luonnonvara-alaan keskittynyt toimipaikka Perhossa, ja siellä koulutetaan pääasiassa ratsujen kanssa työskenteleviä hevostenhoitajia eli hevosharrasteohjaajia. Yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa valmentajat Veli-Erkki Paavola, Rainer Björkroth, Juha-Matti Paavola ja Markku Nieminen. Kaustisella opiskelevilla opiskelijoilla on lähitallien hevosten lisäksi mukanaan myös jonkin verran omia hevosia, jotka nekin on sijoitettu yhteistyökumppaneiden tiloihin. Se on mahtavan rautahermoinen opettaja, jota pidetään kovassa arvossa, Puusaari toteaa. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet, koulutuspäällikkö Puusaari selventää. Koulu raviradan kupeessa Kaustisten toimipaikka sijaitsee Nikulan hevosurheilukeskuksessa, Nikulan raviradan yhteydessä. Oppilaitoksen kahdessa omassa tallissa on tilaa 18 valmennettavalle hevoselle. Aikuisopiskelijoita on noin 90. – Opiskelu on hyvin työelämälähtöistä, ja paikalliset raviammattilaiset työskentelevät meillä kouluttajina. Kuvassa opiskelija ajaa koulun omalla Wicked Daylight -hevosella. Tallilla opiskellaan hevosenhoitoa sekä varsojen että kilpailevien hevosten kanssa
ETSÄ-yhdistys järjestää ohjastajaopiskelijoille myös epävirallisia Euroopan-mestaruuskilpailuita, joissa kaustislaiset ovat pärjänneet hienosti. Puusaari arvioi Eques-tutkintoa Ranskan Grosboisissa. 40 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja aikuiskoulutuksen hevosalan yksikön koulutuspäällikkö Sirpa Puusaari suhtautuu toiveikkaasti hevosalan tulevaisuuteen. Oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä alan eurooppalaisten koulujen kanssa, mikä mahdollistaa opiskelijavaihdon esimerkiksi Ranskassa. Nykyaikaisessa pajassa opiskelijat suorittavat kengityksen opintonsa kengittäen hevosurheilukeskuksessa valmennuksessa olevia hevosia.. Tutkinnon voi Suomessa suorittaa vain Kaustisella. Yhteistyötä ratsastusalan kanssa tiivistetään Sirpa Puusaari kertoo, että Kaustisella suhtaudutaan valoisasti Työelämälähtöisyyden lisäksi Kaustisella panostetaan kansainväliseen koulutukseen. Oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä alan eurooppalaisten koulujen kanssa, mikä mahdollistaa opiskelijavaihdon esimerkiksi Ranskassa. Oppilaitoksen oma kengityspaja valmistui vuonna 2008. Panostusta kansainväliseen yhteistyöhön Työelämälähtöisyyden lisäksi Kaustisella panostetaan kansainväliseen koulutukseen. Kaustisella on mahdollista suorittaa myös kansainvälinen Eques-hevostenhoitajatutkinto, joka osoittaa opiskelijan ammattitaidon kansainvälisen vaatimustason mukaisissa hevosenhoidon tehtävissä. Hän on innoissaan Kaustisten kansainvälisistä mahdollisuuksista. Meillä on pitkäaikaisia kontakteja ja vakiintuneita käytänteitä muun muassa ruotsalaisten, ranskalaisten, ja norjalaisten hevosalan oppilaitosten kanssa, Sirpa Puusaari kertoo. Kaustisten raviopistona tunnettu Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja aikuiskoulutuksen hevosalan yksikkö sijaitsee Nikulan raviradan yhteydessä. – Jopa 70 prosenttia työssäoppimisjaksoista suoritetaan ulkomailla. Oppilaitos kuuluu myös kansainväliseen ETSÄ-yhdistykseen, jonka tehtävänä on edistää eurooppalaisten ravialan oppilaitosten yhteistyötä ja tarjota opiskelijoille mahdollisuus tutustua kansainväliseen ravikilpailutoimintaan. Tutustu kouluun osoitteessa www.kpedu.fi. – Eques-tutkinnon avulla on helpompaa työllistyä myös ulkomailla. Tutkintoon kuuluu myös ammatillinen kielikoe, Puusaari selventää
On hyvä, että jo opiskeluaikana muodostuu selvä käsitys siitä, millaista työ hevostenhoitajana tulee olemaan, Mielonen pohtii. 41 Tiia Mielonen vaihtoi tarjoiluhommat ravihevosiin Toisen vuoden opiskelija Tiia Mielonen, 22, hylkäsi ensimmäisen ammattinsa ravintola-alalla pian valmistumisen jälkeen ja päätti suunnata Kaustisille opiskelemaan ravihevosten hoitajaksi. Myöhemmin haluan jatkokouluttautua ja hankkia valmentajan ammattitutkinnon. Sirpa Puusaari kertoo, että monet opiskelijat ryhtyvät heti valmistuttuaan yrittäjiksi. Me uskomme tekemällä oppimiseen ja toivomme, että opiskelijat saisivat mahdollisimman monipuolisen kuvan hevosalalla työskentelemisestä, koulutuspäällikkö summaa. – Muut aloittivat koulun elokuussa, minä tulin mukaan joulukuussa ja pääsin heti mukaan porukkaan. Opiskelu on ollut hyvin pitkälle sellaista kuin odotinkin: paljon käytäntöä ja vähemmän teoriaa. 22-vuotias Tiia Mielonen ei tuntenut ravintola-alaa omakseen, joten hän päätti uudelleen kouluttautua ravihevosten hoitajaksi. Vaikka ammatillisten oppilaitosten asema on valtakunnallisestikin murroksessa ja kovien paineiden alla, hevosala on silti selvästi kasvussa. Kaustiselta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisprosentti on kohtuullisen korkea. Pian vaihto-opiskelujakson jälkeen Mielonen valmistuu hevostenhoitajaksi, ja tulevaisuudennäkymätkin ovat selkeät: – Toivottavasti saan pian työtä ravihevosten parissa. Kansainväliseen Eques-tutkintoon kuuluu myös ajokoe, jota kuvan opiskelijat suorittavat syksyllä 2014. Kansainvälinen ura kiinnostaa Kuten useimmat muutkin kaustislaiset opiskelijat, myös Mielonen mielii kansainväliseen vaihtoon. Matka jännittää mutta odotukset ovat korkealla. Myös monet nuoret ja maineikkaat ravialan valmentajat ovat ammentaneet oppinsa Kaustiselta. hevosalan tulevaisuudennäkymiin. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja aikuiskoulutuksen hevosalan yksikkö. Mielonen kertoo sopeutuneensa Kaustisten ammattioppilaitokseen hyvin, vaikka hän onkin hieman vanhempi kuin useimmat muut nuorisopuolen opiskelijat. Haaveenani on saada omia valmennettavia – mahdollisesti vaikka ulkomailta. Oma kokemukseni liittyy lähinnä ratsastamiseen, mutta ravihevoset ovat kiinnostaneet minua aina erityisesti, joensuulaislähtöinen opiskelija selvittää. – Tulevaisuudessa tulemme tiivistämään yhteistyötä Perhon ratsastuspuolen kanssa. Hän lähteekin ensi kesänä Ruotsiin opiskelijavaihtoon. – Olen aina ollut tekemisissä hevosten kanssa, joten tuntui luontevalta hakeutua työskentelemään niiden parissa
42
43
En epäröinyt, eikä hevonenkaan, mutta kotiinpäin Lännenratsastus on Katja Järviselle ja hänen vuonohevosruunalleen uusi, mutta mieluisa laji. Aivojen keskiviivasiirtymä oli sentin. Katja sai kallonmurtuman ja aivoverenvuodon. Kallonmurtuma korjattiin metallilevyillä ja Katja joutui opettelemaan monta asiaa alusta uudelleen. – Minut vietiin suoraan leikkaukseen Taysiin ja sieltä teholle. Lääkäri ei antanut toiveita kokonaan paranemisesta, vaan Katjan epäiltiin halvaantuneen lopullisesti. Kuva: Minna Rahko Selviytymistarina. Sisäinen vahvuus löytyi oman hevosen avulla Onnettomuus sattui Katja Järviselle tuntemattomalla tallilla ja oudolla hevosella hänen olleessaan 19-vuotias. Korvista, nenästä ja suusta oli kuulemma tullut verta. 44 tullessa se ryösti käsistä, ja minä putosin päälleni. RATSASTUSONNETTOMUUS AIHEUTTI PITKÄN KUNTOUTUKSEN VAATINEEN KALLONMURTUMAN Tamperelainen Katja Järvinen joutui nuorena vakavaan ratsastusonnettomuuteen, joka vaati pitkän sairaalahoidon ja kuntoutuksen. – Pyysin ratsastuksenopettajalta lupaa lähteä hevosen kanssa pienelle maastolenkille, johon opettaja vain totesi ”Jos se vaan lähtee”
– En muista tuosta ajasta mitään, enkä tiennyt missä olin, kun heräsin. Samalla kun opettelin hevoseni sielunelämää, hevosenikin tottui minuun. – Vanhempieni helpotus oli suunnaton, kun olin kuulemma potkaissut jossain vaiheessa, kun jalkojani pisteltiin neuloilla. Vaikka pelkäsinkin sitä silloin, en halunnut luovuttaa ja aika pian löysin sille mukavan pikkutallin. Harjoittelu alkuun maasta käsin – Aloitin siitä, että hallitsen hevoseni maasta käsin. Minulla oli aikaa olla sen kanssa päivittäin ja harjoittelin sitkeästi. Hevosten luokse oli päästävä, vaikka onnettomuudesta lähtien Katja onkin pelännyt tilanteita, joissa voisi taas pudota. Kun rohkeus kasvoi, niin itsetuntonikin kohosi, Katja iloitsee. Silloin sanottiin, ettei näköä pystytä parantamaan sen aikaiLääkärit kielsivät Katja Järviseltä (nyt 47) onnettomuuden jälkeen ratsastuksen, mutta intohimo oli liian suuri. – Kun yhteistyö alkoi sujua, niin jännityskin helpotti. Sellaista hetkeä ei unohda ikinä. Se oppi pian menemään sieltä, mistä aita oli matalin ja oppi myös miten saa ratsastajan helposti tiputettua selästään, jos se oli sille kannattavaa. Sen käsittelijät ja ratsastajat vaihtuivat päivittäin. – Rohkein tekoni tähän asti oli osallistuminen tallin kouluratsastuskilpailuun, josta onnistuimme suoriutumaan hyvin prosentein. Tilanne tuntui toivottomalta ja Katja alkoi pelätä jopa hevosensa käsittelyä. – Ihme sitten tapahtuikin muutaman kuukauden päästä kotilomalla ollessani, kun heräsin ja kiljuin, että mä näen. Muistan vain, että näin kaiken kahtena ja toisen silmän päällä oli lappu. – Putoamisen pelko on ainoa pysyvä vamma, joka onnettomuudestä jäi, Katja veistelee. 45 Opetusmestari ensimmäiseksi hevoseksi Lähes koko elämänsä omasta hevosesta haaveillut Katja toteutti unelmansa kaksi vuotta sitten ja osti yhdeksänvuotiaan norjanvuonohevosen. – Nyt jälkeenpäin ajateltuna, muutto oli hevoselle suuri muutos. Kuva: Roosa Kujanpää. Sain apua ratsastuksenopettajalta sekä yksilöllisiä neuvoja tallinpitäjältä. RATSASTUSONNETTOMUUS AIHEUTTI PITKÄN KUNTOUTUKSEN VAATINEEN KALLONMURTUMAN Katja Järvinen ja Haavanesko kesälaitumella. sella lääketieteellä, toivottiin vain ihmettä. Katja oli sairaslomalla vajaan vuoden ja parin vuoden jälkeen takaisin hevosen selässä. Uskaltauduin sen selkään ja kävin ratsastustunneilla. Hevonen oli toiveiden täyttymys ja odotukset olivat suuret. – Uusi hevoseni, Haavanesko nimeltään, oli hyvin koulutettu, mutta erittäin fiksu käyttämään tilanteita hyväkseen. Aloitin yhteistyömme siellä uudelleen. Se muutti pienestä kotitallista 40 hevosen ratsastuskeskukseen osittain tuntihevoseksi. – Kaiken lisäksi Haavanesko oli vasta ruunattu, joten sillä oli paljon orimaisia piirteitä sekä energiaa
Joka kerta jännittää Ratsastamaan lähteminen jännittää aina eikä muisto onnettomuudesta varmasti koskaan kokonaan katoa Katjan mielestä. Jännitin tosi paljon, mutta sinnikkyys ja luja tahto veivät voiton. Kuva: Minna Järvinen Vuoden alussa Katja Järvinen sai Haavaneskon rinnalle paint-tamman vuokralle. Onneksi, sillä parempaa palkintoa yhteisistä ajoistamme ja vaikeuksien voittamisesta en olisi voinut uskoa saavani, Katja muistelee tunnetilaansa. – Vaikka ratsastan vain helpoilla ja hyvin koulutetuilla hevosilla, niin Katjan vuokraama paint-tamma, Stantos Samba Starlet, toimii opetusmestarina lännenratsastuksessa. 46 – Kuulostaa varmaankin pikkujutulta, mutta minulle ne kisat olivat iso asia. – Nykyään jännitys poistuu hetken ratsastettuani. Kuva: Tuula Mattila-Ahola Ratsastamaan lähteminen jännittää aina eikä muisto onnettomuudesta varmasti koskaan kokonaan katoa Katjan mielestä.. – Tunne koskee jokaista hevosta, vaikkei olisi mitään syytä, Katja selvittää
1 paketti Jalotofu Kylmäsavu 8 dl vettä 3 keskikokoista perunaa 1 keskikokoinen sipuli 2 keskikokoista porkkanaa 1 iso palsternakka kourallinen vihreitä papuja 1 ½ kasvisliemikuutiota ½-1 ruukku korianteria 400 g tomaattimurskaa 1-2 valkosipulinkynttä 1 rkl rypsiöljyä 1 laakerinlehti Tämä ja yli 150 muuta herkullista Jalotofu-reseptiä löydät osoitteesta: ...keitto termariin ja hangille! TALVINEN RETKI. – Olen aina ollut herkkä ja useimmiten niellyt hiljaa toisten sanomiset. Hevonen paras terapeutti – Hevosestani on tullut minulle ystävä ja sielunkumppani. Hevoseni on pakottanut minut muuttumaan, sen luonnetta ei voi muuttaa. – Olenkin ajatellut ottaa askeleen eteenpäin elämässäni ja lähteä opiskelemaan. Vahvaluonteinen ja päättäväinen hevoseni on myös utelias ja seurallinen. Haluaisin jatkaa koulutustani hevosavusteisen vuorovaikutustoiminnan ohjaajaksi. Kuva: Noora Nurminen – Siksi väsyneenäkin pakotan itseni raahautumaan tallille ja käyn ratsastamassa vaikka vain pihan ympäri. Se on varmaankin tartuttanut osan luonteestaan minuun, Katja Järvinen naurahtaa ja kertoo tulevaisuuden suunnitelmastaan. Jos minulla on paha mieli jostain, niin poikkeuksetta tulen hyvälle tuulelle sen seurassa, Katja kiittelee hevostaan. Teksti: Susanna Malmström oman Haavaneskoni selässä oloni on turvallisin. – Olen tullut rohkeammaksi ja onnistumiset ovat kohottaneet itsetuntoani. Se on niin tuttu ja tuntuu aina siltä kuin olisi kotiinsa tullut. Sekin riittää antamaan voimia ja hyvän mielen. Täyteläinen Jalotofu-kasviskeitto (4 annosta) alle 30 min. Olen aivan varma, että hevoseni on opettanut itsevarmuutta myös Norjanvuonohevonen Haavanesko on omistajalleen Katja Järviselle ystävä ja harrastuskaveri, jolla on myös terapeuttinen vaikutus. 47 työssäni ja olen oppinut pitämään puoliani. – Siksi väsyneenäkin pakotan itseni raahautumaan tallille ja käyn ratsastamassa vaikka vain pihan ympäri. Muutenkin tunnen olevani vahvempi ihminen ja uskon, että se on hevoseni ansiota. Sekin riittää antamaan voimia ja hyvän mielen
Tätä kaikkea on unelmien ratsastusleirikesä, jota kannattaa jo hyvissä ajoin alkaa suunnittelemaan. Maastoratsastusta kauniina kesäpäivänä rauhallisella metsätiellä, hevosten uittoa järven rannalla, laadukkaita valmennuksia, yöllisiä vaelluksia, kärryajelua, hauskoja ponipäiviä, ja ennen kaikkea kesäisen mukavaa puuhastelua tallilla hevosten kanssa. 48 Kesäleirit TULEVA KESÄ TARJOAA MIELENKIINTOISIA LEIREJÄ RATSASTAJILLE PIENOKAISISTA SENIOREIHIN Unelmien leirikesä lähestyy
49 Unelmien leirikesä lähestyy
Upeat puitteet maalaismiljöössä Merjan tallilta löytyy kaksi hiekkakenttää. RatsasMerjan tallilla asustaa nykyään etupäässä juniorien ratsastukseen soveltuvia, hyväkäytöksisiä poneja. Jos leiriläisten kokemus ja säät sallivat, kesäleireillä tehdään parin tunnin maastolenkki Hevonlinnan upeisiin harjumaisemiin. Merjan Talli sijaitsee Koski Tl:ssä 10-tien varrella. leirikesä. Metsäkenttä soveltuu suojaisen sijaintinsa ansiosta loistavasti Merjan Tallilla viihtyvät perheen pienimmät Merjan Talli on perheyritys ja SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu, jonka toimintaa on kehitetty erityisesti lasten ja nuorten ratsastusharrastusta silmällä pitäen. Niin sanottu peltokenttä on kooltaan 75x 22 metriä. Merjan tallilla vietetään ihanaa maalaiskesää. Merjan tallin ponipäivä on päiväleiri, jossa ratsastetaan ja puuhataan tallin ponien kanssa. Laitumella kirmaavat Merjan tallin ponit Tenor, Fagita ja oikealla Aatu.. Sopivia leirejä löytyy kaiken ikäisille ja tasoisille ratsastajille, myös erityisryhmille. Tallia isännöi Kosken kunnan rakennustarkastajan virasta eläkkeelle jäänyt Mauno Mäentausta. Liisa ja Julius hoitavat Heidi-äidin kanssa poniruuna Rohania kesällä 2014. Maneesissa on lämmitettävä tuomaritorni ja nousevaa katsomotilaa jopa sadalle henkilölle. Maastoratsastukset tallilta suuntautuvat seudun rauhallisille kyläja metsäteille. Mauno huolehtii osittain hevosten kengityksestä, tilan ja esteiden rakentamisesta ja on estekilpailujen alueratamestari. Tallin emäntä Merja Mäentausta on ratsastuksen B-valmentaja, ratsastuksen ohjaaja ja lisäksi hänellä on pitkällistä koulutusja osaamispohjaa nimenomaan kasvatusja juniorityöhön. Kenttä soveltuu mainiosti niin kouluratsastukseen kuin esteratsastukseenkin. Tuleva kesä on Merjan tallilla jo 29. Kentän mitat ovat 32x 42 metriä. Maneesin ratsastustilan mitat ovat 21x41metriä, ja sen korkeus on 6 metriä. 50 ratsastukseen tuulisellakin säällä. Nimestään huolimatta leirillä ei temppuilla ponien selässä. Merja huolehtii kesäleireillä myös keittiön herkullisista antimista. Maneesi valmistui Merjan Tallille vuonna 1991. Sirkusleiri kruunaa kesän Merjan Tallilla järjestetään ratsastusleirejä kesäaikaan ja tilauksesta myös muulloin. Neljän vuorokauden mittainen sirkusleiri on tarkoitettu 12-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille
Leiriläiset yöpyvät joko mummon mökissä, pihamaan metsämökissä tai tallin vieressä sijaitsevassa asunnossa. Leirille voi tulla myös omalla ratsulla, Merja kertoo. Kännykät ja netit jäävät kesällä sivummalle, sillä lasten leireillä riittää kivaa puuhaa muutenkin. Päivän aikana myös askarrellaan. Kesäleireillä toimii leirikioski ja leiriposti. – Keppihevosia hoidetaan, ja leirillä myös askarrellaan uusi keppihevonen. Ponipäivään kuuluvat aamiainen, lounas ja välipala. Kouluja estevalmennuspäivät on tarkoitettu kilpailijoille ja sellaisiksi haluaville. 51 Viihtyisä tallin ympäristö on suunniteltu lapsille turvalliseksi. Merjan tallin ponipäivä on päiväleiri, jossa ratsastetaan ja puuhataan tallin ponien kanssa. Kesän 2015 islanninhevosleirit ovat täynnä seikkailua ja elämyksiä! Tarjolla lasten ja nuorten leirit sekä aikuisten viikonloppu. Isoset auttavat pieniä leiriläisiä päivän aikana. Pojat ja tytöt mahtuvat majoittumaan erikseen. Keppihevosleiri perheen pikkuväelle Hevosteluun ja tallin elämään voi tutustua leikkien. – Leirillä on ratsastusta aamuisin noin tunnin verran, iltapäivällä opetellaan sirkustaitoja. Ponien hoito, pesu, harjaus ja letitys ovat lasten mieleen. – Esimerkiksi lammet on aidattu, ja metsäpoluille päästään suoraan tallilta ilman, että tarvitsisi ylittää isoja teitä. Lasten ja nuorten leireillä aikuinen on aina paikalla valvomassa ja auttamassa, Merja kertoo. – Sirkusleirillä harrastetaan ratsastuksen ohella monipuolista liikuntaa, leikitään ja askarrellaan tallin laajassa pihapiirissä, polkupyöräillään peltoteillä luonnonkukkien keskellä, kuljetaan luontopolulla, kokeillaan frisbeegolfia, uidaan säiden ja taitojen salliessa ja grillataan kesän herkkuja. Ponipäivän osallistujat ovat 4-10-vuotiaita lapsia. Pv-ratsu Escobar ja Mirka Merjan tallilla kesällä 2014. Kaikenikäiset ratsastajat viihtyvät Merjan tallilla. Valmennusleiri lapsille ja nuorille Kesäkuun puoliväliin sijoittuvat kouluja estevalmennuspäivät on tustunnit ja sirkustaiteilija Antti Kulmalanohjaama sirkuskoulutus ovat erikseen. Vaikka kilttien ponien selässä voisi voimistella, eivät pienet lapset harrasta vikellystä sirkusleirillä. Kentällä harjoittalevat Lissu -tättä ja Goya, Mauno-Papan kanssa ratsastaa 3-vuotias kummityttö Liisa. Leiriläiset ovat yleensä 6-12-vuotiaita, Merja sanoo. | www.eyk.. Keppari-, eli keppihevosleirillä harjoitellaan kouluratoja ja hypätään esteitä omin jaloin, keppihevosten kanssa. Rautalampi | 040-8385599 info@eyk.. Kamerat kannattaa tietysti varata mukaan, jotta kesän elämykset tallentuvat myöhemmin muisteltaviksi
toiveleiri I 400 € 6.–9.7. / Te hi (klo jälkee ) | kivih ju til @hot il.co | www.kivih ju til .. 29.6.-3.7.2015 Äiti + lapsileiri .... . Valmennusleirillä ratsastetaan tasoryhmissä, Merja sanoo. este/jatko 400 € 20.–25.7. . s –to € Y e s e .– . 040-586 4809 Iso-Herttuan tila kutsuu sinut rentoutumaan Hämeen kauniiseen maalaismiljööseen suomenhevosen rehtiin seuraan! 2014 RATSASTUSLEIRIT 1. . s – e € J tko e .– . yleisleiri 385 € 8.–13.6. L säks h t k t jo t s, ok t, SRL: k t s, teo t t sekä ohje e k . toiveleiri II 290 € 9.–11.7. – Ajatuksenani on ollut mahdollistaa valmentautuminen kaikille lapsille ja nuorille. T ke t t e ot e e ä öy ät ett s t t so tt ! 15. s –ke € E e/ keet .– . ke– € KIVIHARJUN TILA Te et o V ke K h j T e! Käytössä t ees , hy ät koke tät, oe e tä sekä k t t he oset, jo jok e e ä e s ho tohe ose . 13.-17.7.2015 Seniorileiri .............. Käytössä on maneesi, ulkokenttä sekä kiltit hevoset, joista jokainen leiriläinen saa oman hevosen. toiveleiri III 230 € 13.–18.7. Este/jatko -leirillä mahdollisuus maastoesteiden hyppäämiseen! V s ks €, jot e tet ! S s e s €. alkeisleiri 290 € Varausmaksu 120 €, jota ei palauteta! Sisaralennus 15 €. leirikesä. . 450,-/hlö 3. – e € To e e .– . 490,-/hlö 4. Tervetuloa Valkealaan Kiviharjun Tilalle! LEIRIT Pä ä e .– . 1.–6.6. .– . s –ke € ke s e . 27.-31.7.2015 Seniorileiri .................... s – e € J tko e .– . jatkoleiri 290 € 30.7.–2.8. . ke– e € To e e .– . Valmennusleiriläisillä on hyvä olla koulutaitoja C-merkin verran ja hyppytaidot vähintään 60-senttisiin esteisiin. Merjan tallin kesäleirit: Estekilpailut Merjan Tallilla keväällä 2014. Tarkemmat tiedot leireistä löydät nettisivuilta tai soittamalla! 045 133 3076 / Terhi (klo 16.00 jälkeen) kiviharjuntila@hotmail.com . . s –ke € To e e .– . uh. 52 tarkoitettu kilpailijoille ja sellaisiksi haluaville. .– . www.kiviharjuntila.fi . MATKAILUPALVELU Iso-Herttua Tunnettu suomenhevosvaelluksistaan! Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sinikka Iso-Herttua Puh. 490,-/hlö . . Siksi leirin hinta on pidetty kohtuullisena, eikä oman hevosen tuonnista joudu maksamaan ylimääräistä. este/alkeet 395 € 29.6.–4.7. 8.-12.6.2015 Yleisleiri ................... LEIRIT 2014 . yleisleiri 385 € 15.–18.6. . toiveleiri 400 € 27.–30.7. Leirille voi osallistua omalla ponilla tai hevosella tai oman ratsastuskoulun kisahevosella, jos saa sen lainaksi. . jatkoleiri 290 € 23.–27.6. Jok e ä o t so yh ät. –to € Y e s e . 450,-/hlö 2. leirikesä!! 15. Majoitus ja ruokailu kuuluvat valmennusleiriin ja oppia saa myös vierailevilta valmentajilta. . Elisabeth Mäentausta suuntaa verryttelystä kisakentälle 7-vuotiaalla N-Goya hevosellaan. Koko s e ä k t t ts
Marjapensaat notkuvat marjoja, ja niistä saa napsia syötävää, Anita kuvailee. – Leireillä nautitaan kotitekoista, paikallista perinneruokaa ja kuljetaan jännittävien tarinoiden saattelemina historiallisissa paikoissa. Kotieläinpihasta löytyy perinteiset Kokkomäen tila sijaitsee Keuruulla, kuvankauniissa Keski-Suomen maisemissa. Leiriläiset asustavat hirsisessä leirituvassa tai yöpyvät vanhoissa maalaisaitoissa, joissa saa takuuvarmasti suloiset unet. Maastoilua luonnon helmassa Anita kertoo, ettei heidän tilallaan keskitytä kiertämään lenkkiä hiekAlkujaan tilalla oli lypsykarjaa, mutta vuodesta 1985 alkaen Anita Viitasen emännöimässä Kokkomäessä on harjoitettu hevoskasvatus-, ravivalmennusja ratsastusvaellustoimintaa. Tilan juuret ovat syvällä historiassa, sillä paikkaa on asutettu jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. 53 avustuksella metsäteiden kesäisen kauneuden. Vaellusleirille Keski-Suomen sydämeen Kokkomäen tilan kesäleirit: Viikon kestäviä Kokkomäen tilan ratsastusleirejä järjestetään aloittelijoille, kokeneemmille ratsastajille ja senioreille. Ratsastusleiriläiset pääsevät hoitamaan hevosten lisäksi kotieläinpihan eläimiä ja seuraamaan oikeaa maatalon elämää. – Vaelluksella matkaamme Rahikkalan kartanolle, jonka perinteikkäässä miljöössä leiriläikakentällä tai ratsasteta maneesissa. Kuusitoista ratsastuskäytössä olevaa hevostamme ovat suomenhevosia. – Viikon kestäviä ratsastusleirejä järjestetään aivan aloittelijoille, kokeneemmille ratsastajille ja senioreille. Kokkomäen tilalla ratsastajat pääsevätkin kokemaan ainutlaatuisia elämyksiä hevosten kanssa luonnon helmassa, tutustuen samalla alueen historian ja kulttuuriin. Anitalla on vahva tuntuma luontoon ja alueen perinteisiin. Jo pidemmälle ehtineet ratsastajat ja seniorit tekevät vaellusleirillä parin päivän mittaisen vaellusretken. – Traktori liikkuu pihassa, heinätyöt tehdään loppukesästä, varsoja syntyy. Kokkomäen tilan 16 ratsua ovat varmajalkaisia suomenhevosia.. Vasta-alkajatkin pääsevät maastoon, kokemaan taluttajien maatilan asukit kissat, koirat, pässit, lampaat, vuohet, kukot, kanat ja pupujussit, Anita kertoo. Maastoratsastus luonnonkauniissa maisemassa on Kokkomäen leirien suosion salaisuus
Ratsastusvaellusleireillä perehdytään myös hevosen hoitoon ja teoriaan. – Leireillä laukataan auringosta viileän metsän suojaan, uitetaan hevosia, liidetään yli maastoesteiden, koetaan unohtumaton yövaellus ja nautitaan lahden poukamassa maukkaita eväitä leirikavereiden kanssa, Anita kertoo. Kokkomäen tilalla leiriläiset saavat viettää kesää kuvankauniissa Keski-Suomen maisemissa. Kokkomäen tilan kesäleirit: Leireillä nautitaan kotitekoista, keskisuomalaista perinneruokaa. Ratsastusvaellusleireillä perehdytään myös hevosen hoitoon ja teoriaan. Ratsastusta on Kokkomäen leireillä parhaimmillaan jopa viisi tuntia päivässä.. Kokkomäen leirien pääpaino on maastoratsastuksessa. 54 set voivat kokea unohtumattomia elämyksiä. Ratsastusta leireillä on jopa viisi tuntia päivässä. – Etenkin seniorileireillä vierailee kouluttaja ”hevoskuiskaaja”, joka opettaa perusteellisesti hevosen käsittelyä maasta käsin. Vaelluksilla saunomme, uimme ja käymme historiallisissa kohteissa sekä myös luonnonsuojelualueella
Iso-Herttuan tilan ympäristöstä löytyy kilometreittäin upeita maastoreittejä ja järviä.. Leirejä kaikenikäisille Koulun loma-aikoina Iso-Herttuassa järjestetään kesäleirejä ratsastajille junnuista sennuihin ja ohjelmassa on myös suuren suosion saaneita äiti-lapsi -leirejä. Lähiympäristöstä löytyy Maaseututunnelmaa Iso-Herttuan tilalla Iso-Herttuan tila sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä, valtatie 2:n (Hki-Pori) varrella, vain sadan kilometrin säteellä Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Päärakennuksessa on leiriläisille kolme kahden hengen huonetta ja pihapiirissä mökki kahdelle hengelle. 56 Herttuanjärven rannalla sijaitsevaan tilaan kuuluu 25 hehtaarin verran metsää sekä 12 hehtaaria peltoa. kilometreittäin upeita maastoreittejä ja järviä, joissa pääsee vaikkapa soutelemaan, tilan emäntä Sinikka Iso-Herttua kertoo. – Kauniin luonnon ympäröimällä tilalla sijaitsee kymmenen hevosen talli sekä pari vuotta sitten uusittu, 40x60 kenttä kouluja esteratsastukseen. Iso-Hertuassa pääsee nauttimaan perisuomalaisesta maalaismaisemasta, mutkattomasta mummolameiningistä ja iloisesta, ammattitaitoisesta palvelusta
Yhdelle leirille mahtuu korkeintaan kuusi osallistujaa. Leiripäiviin kuuluu myös teoriaa. Ratsastusta on pari, kolme tuntia päivässä. Kesäleireilläkin tehdään päivän mittainen vaellusretki. – Leireilemään voi tulla vaikka koko perheen voimin, ja äiti-lapsi leireillä voi olla mukana vasta-alkajiakin, sillä tallin ponilla pääsee tutustumaan ratsastuksen alkeisiin. Suokkivaelluksia järjestetään IsoHerttuassa ympäri vuoden. – Viikon mittaisilla leireillä ratsastetaan kuitenkin aina monipuolisesti: koulua, esteitä ja maastoillaan. Myös valjastusta ja kärryajelua pääsee kokeilemaan Iso-Herttuan leireillä. Kouluja estetunnit pitää vieraileva opettaja, mutta maastoilusta huolehtii tilan oma, vakituinen porukka. 57 SRL:n hyväksymän harrastetallin ratsastusleirit on tarkoitettu kaikentasoisille, vähintään kymmenen vuotta täyttäneille ratsastajille, jotka hallitsevat perustaidot ja eri askellajit. Nuorten leirillä on mukana isonen, joka auttaa, neuvoo ja tukee osallistujia tarpeen mukaan. Leirien ohjelma rakentuu osallistujien taitotason ja toiveiden mukaan. – Leireilemään voi tulla vaikka koko perheen voimin.
Iloisen ratsastelun, yhdessäolon ja rentoutumisen lisäksi tarjolla on mutkatonta mummolameininkiä ja hyvää kotiruokaa. Iso-Herttuan viikon mittaisilla leireillä ratsastetaan monipuolisesti: koulua, esteitä ja maastoillaan. Kesäleirien aikana tilausvaelluksia ei järjestetä, mutta viikonloppuiIso-Herttuan kesäleirit: RATSASTUSVAELLUSLEIRIT (su-pe) Hinta 295¤ Lisätiedot: Kokkomäen Tila Anita Viitanen, Kokkotie 98 42700 Keuruu p. Myös aloittelijat ja ensikertalaiset ovat tervetulleita, ja heille järjestetään tarvittaessa taluttajat. Kaikki Iso-Herttuan vaelluskäytössä olevat hevoset ovat kilttejä ja luotettavia suomenhevosia. Rauhallinen maastoilu varmajalkaisten ja luotettavien suomenhevosten selässä onnistuu sekin mainiosti. Ratsastettavana on 200 kilometriä rauhallisia hiekkateitä perisuomalaisessa järvi-, peltoja metsämaisemassa. Leirillä pääse vaeltamaan Iso-Herttuassa järjestetään suomenhevosvaelluksia ympäri vuoden. 58 sin, jos sopiva, enintään seitsemän hengen porukka on kasassa, vaelluksille lähdetään. Ratsastusleirin ohjelmaan kuuluu myös mukavaa ajanviettoa, puuhastelua hevosten kanssa, nuotiolounaita, saunomista santasaunassa, uimista, leikkejä ja kilpailuja. Ratsastettavana on 200 kilometriä rauhallisia hiekkateitä perisuomalaisessa järvi-, peltoja metsämaisemassa, osin Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen alueella. Koska hevosvaellukset ovat IsoHerttuan erikoisuus, pääsee kesäleireilläkin vaeltamaan päivän mittaiselle retkelle. – Leiriläiset saavat maistella maalaisherkkuja esimerkiksi itse tehtyä ruisleipää ja mummon mehua, Sinikka sanoo. – On ainutlaatuinen elämys liikkua hevosen kanssa luonnon helmassa ja nauttia lounasta laavulla. – Hevosemme on koulutettu vähintään helppo B -tasolle, ja osalla myös kilpaillaan seura-, alueja kansallisellakin tasolla. Jokainen retki suunnitellaan ryhmän tason ja toiveiden mukaan. Sään salliessa hevosten kanssa voidaan mennä Herttuanjärvelle kahlaamaan tai uimaan, Sinikka sanoo. Kesäleireillä on mahdollisuus ikiomaan hoitohevoseen, Sinikka kertoo. 040-541 8485, www.kokkomaentalli.net HERMANNINPOIKAIN JA EINARI VUORELAN VAELLUS (pe-su) Hinta 250¤. Vauhdikasta menoa arvostavat pääsevät laukkaamaan sydämensä kyllyydestä jopa parin, kolmen kilometrin mittaisilla laukkasuorilla
Palkinno a voit tukea oman luokan esim. EKOTEKO KUVAKILPAILU KOULULAISILLE. VOITA EURON PALKINTO LUOKALLESI! Sinustako ekosankari. Ecover etsii arjen ekosankareita, ryhdy sinäkin se aiseksi! Tee tai bongaa ekoteko, nappaa siitä kuva ja jaa se maailma e. Palkinnon arvo 800 euroa! #ekosankarit #ecover www.ek osankari t.. opintoretken toteuttamista. SYKSYN KILPAILUN KUVASATOA Instagramiin Onnea kilpailuun!. Kuvakilpailu Instagrami a 1.3.-30.4.2015
Hevosleirillä ei tule aika pi tkäksi. 60 NEEA NAUTTII YÖMAASTOISTA JA HEVOSTEN UITTAMISESTA Lapualainen Neea Juntunen osallistuu tulevana kesänä jo neljännen kerran hevosleirille. Kesäleirien parasta antia on tietysti – hevosten kanssa oleminen
Neea ei ainakaan toistaiseksi halua vaihtaa hyväksi havaittua paikkaa. Joskus mukana on ollut eväätkin, mutta viime vuonna eväitä ei tainnut olla, Neea muistelee. – Tiinan talli on tullut jo tutuksi ja siellä on mukavia ihmisiä, joten sinne on taas mukava mennä, Neea kertoo. – Parasta leireillä on juuri mukavat ihmiset, erilaiset hevoset sekä monipuolinen ohjelma, Neea kertoo. Neea on huomannut myös taitojensa kasvaneen. Päiväohjelmassa paljon tekemistä Leirin mukavimmat asiat tulevat kuin apteekin hyllyltä. Yömaastoon lähdetään yleensä illalla yhdentoista aikaan, ratsastetaan lenkki ja tullaan sen jälkeen takaisin. ja kuin aiemmillakin leireillä. – Hevosleireiltä on niin paljon hyviä muistoja, ettei niitä edes kaikkia muistakaan. Sen lisäksi kerran leirin aikana uitetaan hevosia ja käydään yömaastolla. Sen jälkeen hän on viettänyt joka kesä vajaan viikon tutulla tallilla Soinissa, Pohjanmaalla. 61 Hevosleirillä ei tule aika pi tkäksi Nyt 11-vuotias Neea oli ensimmäisen kerran hevosleirillä 8-vuotiaana. Yleensä sunnuntaista perjantaihin kestävillä leireillä on päiväjärjestys, jota noudatetaan. Osa noin parista kymmenestä leiriläisestä on taas kesällä samoNeeasta leireillä on mukavaa tutustua uusiin hevosiin sekä ihmisiin. Leiriin kuuluu myös normaalimaastoja, maastoesteitä sekä esteitä, Neea luettelee. – Pari tuntia päivässä on ohjattua ratsastusta ja tunti teoriaa. Nyt tuntuu, että hallitsen jo jotain siinä ratsastamisessa, hän pohtii.. Osa vaihtuu, koska toiset haluavat kierrellä eri leireillä. – Hevosten uittaminen ja yömaasto ne taitavat olla. Varmuutta ratsastamiseen Ohjatun toiminnan jälkeen tahtoo aika kulua myös hevosten parissa. – Kyllä, jos muistelen miltä ratsastaminen tuntui silloin 8-vuotiaana, niin oli se ihan erilaista. Kotona Neea ratsastaa perheen Lahja-hevosella. – Kierrellään ja käydään katsomassa hevosia sekä käydään uimassa lähellä olevassa järvessä
Hoidan ja ratsastan Lahjalla vähintään kolme kertaa viikossa. Silloinkaan ei tullut murtumia eikä jäänyt mitään kammoa. Neean ja Lahjan talvinäyte pellolla.. Karvakaverit saavat hierontaa Hauska muisto tulee mieleen viime kesän leiriltä. Lahjalla ja Neealla on myös omat salaisuutensa, joita ei ole tarkoitettu Maksi-polle on Neean leirikaveri. Aina se lähtee innolla ratsastamaan. Muulloin Lahjalla ratsastavat äitini ja tätini. Satulasta tippuminen ei pelästyttänyt Neea on oppinut, että hevosten luonteissa on eroja. Yksi on se, että osaa hallita isoa eläintä. Lahja on tietysti aivan omaa luokkaansa. Muita huonoja kokemuksia ei ole onneksi sattunut. – Olimme rannassa uittamassa hevosia, kun yhdeltä hevosista lähti suitset ja ne tippuivat veteen. Ratsastamisessa on Neean mielestä monta mukavaa asiaa. Kotona kaverina Lahja-Vinkki Oppeja Neea saa myös kotona, missä harjoituskaverina on suomenhevostamma Lahja-Vinkki. Kaikki sukelsivat ja yrittivät etsiä niitä, mutta ne löytyivät vasta seuraavana päivänä rannasta. Mutta on hänkin tietysti muksahtanut alas satulasta. – Tipuin hevosen selästä pari kolme vuotta sitten, mutta se tapahtui kotona. Kyllä mä juttelen paljon hevosille, Neea nauraa. Saimme kuitenkin muiden korviin. – On mukava, että on joku, jolle voi puhua omia asioitaan eikä se kerro niitä kenellekään. 62 Neealle ei ole onneksi sattunut mitään ikävää hevosten kanssa. – Se on luonteeltaan perussuomiputteja, aika reippaan oloinen ja mukava. – Äidillä on ollut aina hevonen, varmaan ensimmäiseltä luokalta lähtien
Vastuullisena heppatyttönä Neea huolehtii karvakaveriensa hyvinvoinnistakin. Neea ja Lahja ovat hioutuneet niin hyvin yhteen, että ratsastus sujuu vaikka usvassa. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Neea Juntunen Napsu on päässyt rannalle syömään heinää. – Tätini on opetellut hieromaan hevosia, ja olen ottanut mallia häneltä. – Joskus on käynyt mielessä hevosenkouluttajan ala. Voi olla, että leireillä saaduista opeista ja kokemuksista on Neealle hyötyä tulevaisuudessa. 63 hevosen turvallisesti vedestä eikä kenellekään tapahtunut mitään, Neea muistelee. Olisi mukava opettaa varsoja ratsastukseen ja ajoon, kertoo Neea tulevaisuuden haaveistaan. Joskus ratsastaessa yritän olla menemättä raskaasti, että Lahjallakin olisi mukavaa. Välillä hieron itsekin Lahjaa ja painelen sen kipukohtia. Lahja on luonteeltaan perussuomiputti, aika reippaan oloinen ja mukava.
64 SUOMEN HEVOSTIETOKESKUS HELPOTTAA OMAVALVONTAA Kiireinen tallinpitäjä ei aina muista kirjata ylös hevostensa terveyteen liittyviä asioita. Hevostalleille ilmainen terveysohjelma Hevosen terveydenhoito vaatii paljon huomiota ja tietoa. Suomen Hevostietokeskus ry on lähtenyt helpottamaan tallinpitäjän arkea tuottamalla Tallin terveysohjelman. Suomen Hevostietokeskuksen tuottama ilmainen omavalvontaan perustuva ohjelma keskittyy terveydenhoidon parantamiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Helpottamaan on luotu Tallin terveysohjelma. Se on työkalu, jonka avulla voidaan toteuttaa pitkäjänteisesti hevosten terveydenhoitoon ja sairauksien
Terveysohjelma laadittiin kehittämishankkeen tulosten pohjalta ja se julkistettiin loppukesästä 2013. Suosittelen kuitenkin kaikille tallinpitäjille ja myös yksityisille hevosen omistajille. – Näiden lomakkeiden ja lisäohjeiden avulla on helppo seurata kunkin hevosen terveydentilan kehittymistä, Heiskanen kuvaa. Hän esittelee tamman tiineyteen ja varsomiseen liittyvää informaatiota. Ohjelma on maksuton, ja se on kaikille saatavilla myös netissä, Heiskanen kertoo. Niissä käsitellään muun muassa hevosen elopainon määritystä, lihavuuskunnon määritystä, terveydentilaa, rakenneominaisuuksia ja jalkasairauksia, rehunäytteiden ottoa ja rehuanalyysin tulkintaa, yleisiä ruokintaohjeita, talli-ilman laadun arviointia ja verinäytteiden ottoa ja tulkintaa. – Tallin terveysohjelma sisältää yleisohjeistuksen sekä 16 täytettävää lomaketta, joista tallinpitäjä voi valita omalle tallilleen soveltuvat kaavakkeet, Heiskanen selvittää. Tämä niin sanottu omavalvonta on mahdollista tehdä joko kirjallisesti tai sähköisesti, toteaa Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja, FT Minna-Liisa Heiskanen.. Hevosten terveydenhuoltosuunnitelma Tallin terveysohjelma tulee Heiskasen mukaan yhä ajankohtaisemmaksi tulevaisuudessa, jolloin sitä voidaan hyödyntää myös uudessa Tehty mahdollisimman helpoksi Omavalvonnan lisäksi terveysohjelma on kehitetty ulkopuolisten arvioitsijoiden, kuten esimerkiksi eläinlääkäreiden työkaluksi. Lisätyökalu eläinlääkärille Lisäohjeet löytyvät erillisinä tulosteina tai tiedostoina. Lisäksi ohjelmassa on mukana 11 lisäohjetta ennaltaehkäisevän terveydenhuollon keskeisistä aiheista. – Tallin terveysohjelma perustuu siihen, että hevosten terveyteen ja sairauksiin liittyvät havainnot ja tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan. ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita. Huomioitu hevosen elämänkaari Tallin terveysohjelman tuottaminen oli osa Hevosten terveydenhuollon kehittämishanketta, joka toteutettiin vuosina 2011–2013. – Terveysohjelmaan sisältyvän kehittämissuunnitelman teossa voi myös hyödyntää esimerkiksi eläinlääkärin tai hevosjalostusliiton toiminnanjohtajan asiantuntemusta. – Olemme saaneet jo hyviä kokemuksia ja palautetta kentältä. Suomen Hevostietokeskus ry:n toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen toteaa, että Tallin terveysohjelma kattaa koko hevosen elinkaaren. Olemme ottaneet ohjelmassa huomioon hevosen koko elämänkaaren, joten ohjelmasta löytyvät kaikki hevosen terveydenhoitoon liittyvät oleelliset asiat. Kun omavalvonta on suoritettu hyvin, se helpottaa myös eläinlääkärin työtä ja näin edesauttaa hevosen terveydentilaa. – Olemme halunneet tehdä omavalvontakansion mahdollisimman selkeäksi siten, että tallinpitäjä selviää mahdollisimman vähällä paperityöllä. Lomakkeista löytyy hevosen terveyteen liittyviä perusasioita kuten lääkityskirjapito, jalkaja kavioterveyskortti, kengityskortti, rehunjakolista, ruokintakortti, tamman kiimanseuranta ja tiineystarkastuslomake ja vastasyntyneen varsan kortti. – Tavoitteena on kehittää tallien omavalvontaa ja ennaltaehkäistä hevosten sairauksia, Heiskanen tiivistää ohjelman päämäärän. Omavalvonnan aloittaminen on kyllä pienen vaivan väärti, Heiskanen kehottaa. – Vaatii tietenkin vähän viitseliäisyyttä ruveta pistämään asioita ylös. 65 kanssa. Hevostietokeskuksessa nähdäänkin Tallin terveysohjelmalle myös käyttöä yhteistyössä eläinlääkärin – Tallin terveysohjelma perustuu siihen, että hevosten terveyteen ja sairauksiin liittyvät havainnot ja tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan
– Tässä yhteydessä EU-tukikelpoiset voivat jatkossa teettää myös hevosille terveydenhuoltosuunnitelman. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Hevostietokeskus ry NEUVO 2020 -tilaneuvontajärjestelmässä. Myös muut Hevostietokeskuksen palvelut, kuten Hopti-ruokintaohjelma, hevostietosivusto Tietoportti Tallin terveysohjelman yleisohjeet: Mukana joukko asiantuntijoita – Olemme ottaneet ohjelmassa huomioon hevosen koko elämänkaaren, joten ohjelmasta löytyvät kaikki hevosen terveydenhoitoon liittyvät oleelliset asiat. Hevostietokeskus tekee tiivistä yhteistyötä tallien kanssa. 66 sekä vuoden 2015 alkupuolella julkaistava ruokintakoulu, toimivat työkaluina hevosten terveysja hyvinvointityössä. Kaikki, mitä hevosen terveyden ja hyvinvoinnin eteen tehdään työtä, merkitsee myös kannattavuuden parantumista tallilla, Minna-Liisa Heiskanen muistuttaa. Toivomme, että Tallin terveysohjelmasta voi olla tässä yhteydessä hyötykäyttöä, Heiskanen kertoo. Tallikäynnillä Aino Kuvaja ja Elena Autio.. Kyseessä on maaseudun neuvontaohjelmien valtakunnallinen uudistuminen. – Kaiken toimintamme tähtää hevosten hyvinvoinnin lisäämiseen
Suunnittelussa vakavin virhe Onnettomuustutkintakeskus havaitsi vakavia epäkohtia ja virheitä sekä maneesin suunnittelussa, konepajatoteutuksessa että rakentamisprosessissa. Kuva: Onnettomuustutkimuskeskus – Puolustusvoimat. Myös poliisi asettui purkamisen kannalle. Se välittyi Laukaan kunnan rakennusvalvontaan, muttei Laukaan ratsastuskoulun yrittäjälle. Ratsastuskäytössä ollut, vuonna 1995 valmistunut maneesirakennus sortui ratsastustunnin aikana helmikuun puolivälissä 2013. LAUKAAN MANEESITURMAN ESITUTKINTA VALMIS Rakennusvalvonnan toimet syyteharkintaan Laukaan kunnan rakennusvalvonnan toimet johtavat syyteharkintaan, koska riskirakenteen uhkailmoitusta ei välitetty ratsastuskoulun yrittäjälle. Myös konepajavalmistajan osalta esitutkintaa rajoitettiin, koska VTT:n arvion mukaan rakenteen sortuminen olisi voinut johtua myös kehän konepajavalmistuksesta, mutta todennäköisesti vasta onnettomuustilannetta suuremmilla lumikuormilla. Onnettomuudessa kuoli yksi ihminen ja neljä vammautui. Maneesin sortuminen vie yhden ihmisen hengen ja vammautti neljää. Halleja on vielä muutama jäljellä, ainakin Pöytyällä ja Östersundomissa, ja niiden kohtalosta päättää ympäristöministeriö. VTT havaitsi virheitä myös pystytyksessä, mutta niitä pidettiin pienenä verrattuna suunnittelussa ja valmistuksessa ilmenneisiin epäkohtiin. Suunnitteluun mahdollisesti osallistuneiden muiden ihmisten osalta esitutkintaa on syyttäjän päätöksellä rajoitettu, koska näyttöä osallisuudesta olisi vaikea saada. 67 Sisä-Suomen poliisilaitoksen esitutkinnassa on käynyt ilmi, että Laukaan maneesirakennuksen kaltaisten Isola -nimellä toimitettujen hallien vaarallisuus oli ollut viranomaisten tiedossa jo vuonna 2010. Yrittäjä ei tule saamaan syytettä tapahtumista, mutta Laukaan kunnan rakennusvalvonnan osalta esitutkinta johtaa syyteharkintaan. VTT:n mielestä kaikkien vastaavanlaisten hallien tulisi olla käyttökiellossa, ja ne tulisi purkaa välittömästi. Suunnittelija ei enää elossa Hallien suunnittelusta vastannut ihminen on kuollut, joten hänen osaltaan esitutkinta on päätetty. Onnettomuuden aikaan maastossa mitattu lumikuorma oli 60–130 kiloa neliötä kohden. VTT:n poliisille tekemän arvion mukaan selvin epäkohta oli liitosten suunnittelussa. Onnettomuustutkintakeskus oli antanut Liedossa tapahtuneen samanlaisen rakennuksen sortumisen jälkeen rakenteiden turvallisuuspuutteita koskevan uhkailmoituksen
Suolahuoneen vaikutukset hevosen suorituskykyyn ja hengiSUOLAHUONEESTA APUA HEVOSTEN HENGITYSTIEONGELMIIN Suolahuone on helppo ja turvallinen tapa hoitaa hevosen hengitysteiden tukkoisuudet. Ypäjällä hevosten tukkoisiin rööreihin ja hengitysvaikeuksiin on otettu ratkaisuksi hevosten suolahuonehoito. 68 tyselinten toimintaan ovat olleet kiistattomia. – Olemme antaneet niille suolahoitoa kuuriluontoisesti 3–5 päivän Hevosten hengitystieongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Suolahoito supistaa limakalvoja, avartaa hengitysteitä ja parantaa suorituskykyä. Näin sanoo Ypäjän Hevosopiston tallimestari Sari Raiskio. Röörit puhdistuvat ja hapenottokyky lisääntyy. Sitä voidaan käyttää myös tappamaan ei-toivottuja bakteereja. – Meillä suolahuoneessa on käynyt lähinnä hengitystieongelmallisia, huonosti hengittäviä hevosia, jotka ovat hoitoon tullessaan olleet kovin tukkoisia ja räkäisiä ja joilla ilma ei ole oikein kulkenut, Raiskio toteaa
Hevosta tehohoidettiin muutaman kunnon kuurin avulla, ja nyttemmin se käy messa jo useampia. – Tänä päivänä maailmalla hoitomuotoa käytetään hyvinkin paljon. Sitten ne menevät töihin maneesiin, jossa maneesin pohjapöly saattaa aiheuttaa niille maneesiyskää. Hevosten suolahuoneita on SuoYpäjän Hevosopistolla on hoidettu hevosia suolahuoneessa jo yli vuoden ajan hyvin tuloksin. Hoitohuoneen seinän toisella puolella on lämpimässä tilassa mylly, joka jauhaa vuorisuolaa. Hevoset ovat myös yksilöitä siinä, miten paljon ne suolahoitoa tarvitsevat. Kuivan suolapölyn hengittämistä Käytännössä hevosen suolahoito toimii niin, että hevonen talutetaan pilttuuseen ja sidotaan kahdelta puolelta kiinni. 69 ajan. Koska suolahuone on luonnonmukainen hoitomuoto, siitä ei voi aiheutua mitään haittaa hevoselle. Raiskion mukaan syynä tähän on se, että ratsut ovat ulkona tarhassa ja raikkaassa ilmassa suhteellisen lyhyitä aikoja. Sinne on nyt sijoitettuina kaksi meille mittatilauksella tehtyä hoitopilttuuta. Suosittu hoitomuoto maailmalla Suolahoitoa on ihmispuolella käytetty jo iät ja ajat. Lima lähtee liikkeelle, ja hevosen on helpompi hengittää. Myös hevosia on maailmalla hoidettu suolahuoneissa jo kotvan aikaa. Keski-Euroopassa se on hyvin tunnettua ja esimerkiksi Australiassa sitä käytetään etenkin laukkaurheilun parissa, Raiskio kertoo. Suola supistaa limakalvoja ja sitä kautta avaa hengitysteitä, joten hevosen hapenottokyky lisääntyy huomattavasti, Raiskio toteaa. – Pääsääntöisesti kuitenkin 99 prosenttia eri puolilla suolahuoneissa hoidetuista hevosista saa avun. – Olimme kuulleet hoitomuodosta positiivista palautetta, joten halusimme tuoda sellaisen myös tänne Ypäjälle. – Hoito toimii myös ylläpitävänä ja suorituskykyä lisäävänä menetelmänä. Myös ravipuolella on havahduttu suolahuoneen tuomiin etuihin. – Meillä suolahuoneessa on käynyt lähinnä hengitystieongelmallisia, huonosti hengittäviä hevosia, jotka ovat hoitoon tullessaan olleet kovin tukkoisia ja räkäisiä ja joilla ilma ei ole oikein kulkenut. Sitä kautta hevonen myös palautuu nopeammin suorituksista. Kun ne tajuavat, että niille ei tehdä mitään ikäviä hoitotoimenpiteitä, ne osaavat ottaa hoidon rentoutuksen kannalta. – Yhdistimme vanhan hevossairaalamme kaksi entistä potilaskarsinaa ottamalla väliseinän pois. Hevonen seisoo suolahuoneessa kerrallaan puoli tuntia. Löysimme yhteistyökumppaniksi Jyrki Pyykön Ekoheposta. – Seuraamme tapauskohtaisesti sitä, miten tukkoinen hevonen on, kuinka ahtaat hengitystiet sillä on ja onko tukos jo keuhkoissa vai vasta pelkästään ylähengitysteissä. – Jatkoimme hoitoja siten, että ensimmäisen viiden hoitopäivän jälkeen pidimme tauon ja sitten orivarsa sai toisen viiden päivän hoitokuurin. Suolan avulla maaliin saakka Etenkin ratsuhevosten hengitystiet ovat usein kovilla. Sen koommin sillä ei ole ollut tulehduksia hengitysteissä, ja sille on riittänyt ylläpitohoito muutaman kerran. Useimmat nauttivat ja torkahtelevat miellyttävässä suolasuihkussa, Raiskio sanoo. Sitten annamme hoitoa tarpeen mukaan, Raiskio sanoo. Hoidon aikana puhaltimen avulla puhalletaan hoitohuoneen suljettuun tilaan kuivaa suolapölyä, jota hevonen hengittelee rauhallisesti. – Meillä kävi yksi ravihevonen, joka juoksi kyllä hyvin, mutta aina loppusuoralla sen ilma vaan jostakin syystä loppui. – Hevosia pidetään paljon tallissa, jossa ne altistuvat tallipölylle. Hän tuli ja rakensi suolahuoneen tänne meidän tiloihimme, Raiskio kuvaa. – Useimmat hevoset ovat tottuneet hoitoon jo ensimmäisellä kerralla. Kaikki hoidettavat hevoset ovat tähän saakka saaneet meiltä avun. Kuvassa suolahoidossa kuningatarkilpailujen kävijä Aino-Ilona.. Se on perinteinen vanhan kansan tapa hoitaa erityisesti – Meille tuli kerran 2-vuotias orivarsa, joka oli niin tukossa, että se hengitti lähestulkoon pelkästään suun kautta. Hoidetaan tapauskohtaisesti Hevoskentällä suolahuone tunnetaan jo laajalti. Raiskio sanoo, että suolahuoneesta kiinnostutaan sitä mukaa kuin saadaan hyviä kokemuksia. hapenottokyky lisääntyy hengityselinten sairauksia ja ihovaivoja. Ypäjän Hevosopiston suolahuoneen asiakkaina on jo lukuisia ravihevosia, joiden valmentajat käyttävät ravureita suolahoidossa edellisenä iltana ennen starttia. Sen hengitys aukesi vasta kolmantena hoitopäivänä, ja sitten siltä tulikin ämpäri kaupalla limaa, Raiskio kertoo. Ypäjän hevosopistolle suolahuone perustettiin marraskuussa 2013. Toisten hevosten röörit saattavat puolestaan aueta jo ensimmäisen hoitokerran aikana. Raiskio sanoo, että on olemassa harvassa hevosia, jotka eivät vastaa suolapölyyn antamaan hoitoon. Tätä kaikkea voidaan hoitaa tehokkaasti suolahuoneessa, Raiskio kuvaa
70 Sama ilmiö koskee myös ravihevosia ja ravitalleja. Suola on osoittautunut tehokkaaksi bakteerien tappajaksi. Suolahengityslaitteen hintaluo kka on 1 500 euroa. Uniikki suolahengityslaite Pitkään ihmisten suolahuonehoitojen kehittämistyössä eturintamalla ollut Nummelassa toimiva Polar Health Oy on kehittänyt ainutlaatuisen hevosille tarkoitetun suolahengityslaitteen, jota on myyty maailmallekin. Sen lisäksi annettiin myös oheishoitoja, kuten aloe veraa. – Annoimme suolahoitoa hevosille useamman päivän peräkkäin. – Valmistimme viitisen vuotta sitten hevosille tarkoitetun suolahuonetrailerin, jossa suolapöly puhallettiin sisäilmaan ja sitä kautta hengitykseen. – Mutta aamulla voi toki käydä suolassa ja mennä sitten lounasraveihin, Raiskio täsmentää. – Olosuhteet ovat yleensä melko kosteat, ja hevosen voimakas hikoilu lisää ilmankosteutta, jolloin ilmaan puhallettu suolapöly kostuu, eikä vaikuta niin tehokkaasti kuin kuiva suolapöly. Laitteessa on lämmitys, joka vähentää ilman viileyden tuntua ja samalla tekee ilman kuivemmaksi. – Suolahengityshoito on todettu myös eläimillä tehokkaaksi inhalaatiohoidoksi erilaisissa hengitystieoireissa ja sairauksissa, toteaa Polar Health Oy:n toimitusjohtaja Kari Viherlahti. – Keveytensä ansiosta laite on myös helppo säilyttää kuivissa tiloissa hoitojen välillä, Viherlahti toteaa. Kuiva suola iholla imee itseensä ympäröivästä ilmasta kosteutta ja pitää ihoa kosteana. Viherlahti päätyi kehittämään erillisen suolahengityslaitteen kokeiltuaan ensin suolahoitoa hevosille toisessa muodossa. Lisätietoja: www.suolahuone.fi Polar Health Oy:n kehittämä laite hajottaa suolarakeita hienojakoiseksi pölyksi ilmavirran avulla. Ainoa Hippoksen laatima sääntö on, että suolahoitoa ei saa antaa hevoselle kilpailuaikana eikä kilpailupaikalla. – Kehittämämme laite hajottaa suolarakeita hyvin hienojakoiseksi pölyksi ilmavirran avulla. Vaikka tulokset olivat lupaavia, niin ongelmaksi näytti muodostuvan ilmankosteus, Viherlahti kuvaa. Suolahuonehoidolla ei ole Viherlahden mukaan saavutettu merkittäviä ihonhoidollisia tuloksia hevosilla, mikä johtuu niiden karvapeitteestä. – Sumuttamalla suolavettä hevosen karvoihin ja hieromalla sitä ihoon saavutetaan jonkin verran ihoa hoitavia vaikutuksia. Näin kaikki mahdolliset taudinaiheuttajat saadaan tapettua ja pidettyä hevosten hengityselimet puhtaina bakteereista. Tehokas bakteerien tappaja Suolahuonetta voidaan käyttää myös sairauksien ennaltaehkäisyyn sen desifiointiominaisuuden vuoksi. Viime keväänä ja kesällä kesäihottumista kärsineitä hevosia hoidettiin suolahuoneessa. Hevoset vastasivat hoitoihin hyvin, ja näytti siltä, että ne eivät hanganneet itseään niin pahasti rikki. Suolahuonehoito on hevosurheilussa dopingvapaata. Nyt henki kulkee ja hevonen ravaa täysillä maaliin saakka. Puolen tunnin suolahoito maksaa Ypäjän Hevosopiston suolahuoneessa 25 euroa. – Hevoset on hyvä käyttää suolahuoneessa ennen kuin ne tulevat takaisin omaan talliin. Samalla se desinfioi ihoa. Tutkimuksen myötä Viherlahden yritys päätyi erilliseen hengityslaitteeseen, jossa suolapölyä sisältävä ilma kuivuu jonkin verran lämmityksen ansiosta ja näin tunkeutuu syvemmälle keuhkoihin. Silloin ollaan monissa eri talleissa, joissa kiertää paljon vieraita hevosia ja tietysti myös paljon bakteereja. – Ratsuja kuljetetaan kesäkilpailukaudella eri puolilla Suomea. – Hevosia pidetään paljon tallissa, jossa ne altistuvat tallipölylle. Suolahuonetta on Ypäjällä testattu myös hevosten iho-ongelmiin. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski ylläpitohoidossa. Sitten ne menevät töihin maneesiin, jossa maneesin pohjapöly saattaa aiheuttaa niille maneesiyskää.
Pihattoihin lisää tilaa Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen muistutti Jalostuspäivillä oikeanlaisista pihattorakenteista. Lämminverisistä III luokkaan ylsivät oriit Even Better Odds (66 pistettä), aikansa Derbyvoittaja Express Type (62 pistettä) ja Young Agnus Kemp (61 pistettä). Uusinta keinoemovälityksessä on hormonihoidolla saavutettava maidontuotanto. Oripäivien ohjelmassa on mukana myös Kyra Kyrklund kommentoimassa nuoria kouluhevosia. Varsoja löytyy sekä Suomen, että Ruotsin rekisteristä. Sahara Shadow on historian ensimmäinen Suomessa syntynyt tittelin saaja. Mukana ovat FWBja ratsuponijalostukseen tarjottavat oriit sekä ratsusuunnalle ja pienhevosista ratsastettavuuskokeella kantakirjattavat suomenhevosoriit. Keinoemon ja varsan yhdistämisen välillä tärkein asia on yhteisen hajun luominen, Lepo viestitti uusioperheen ensi askeleista. Luennon ydinviesti oli, ettei yhtään varsaa ei kannata pitää ilman emoa. Päivän parhaimmat suomenhevoset olivat II palkinnolla palkitut juoksijasuunnan Villikunkku sekä suomenpienhevonen Toppå. Uutisia Keinoemovälitystä Suomessa 15 vuotta Suomessa keinoemovälityksen uranuurtajana toimiva Heli Lepo kertoi Hippoksen Jalostuspäivillä alan kansainvälisistä tuulista. Lämminverisistä orinäyttelyn parhaimmat pisteet nappasi 155 starttia urallaan kilpaillut Neighsay Hanover (78 pistettä, jalostusluokka II). Ratsastussimulaattorin sai nimekseen Kivarin Totilas. Voittajanimeä ehdotti hevosenhoitajaksi OSAOn Pudasjärven yksikössä opiskeleva Emilia Lindström.. Siitosorina toimiva Sahara Dynamite (Express Ride) ansaitsi urallaan yli 600 000 euroa ennätyksellä 9,8aly. – Uusinta keinoemovälityksen kehityksessä on USA:ssa toteutettu hormonihoidolla toimiva maidontuotanto. Se ja suomenpienhevonen Toppå olivat päivän parhaat suomenhevoset. Ratsuoripäivät järjestetään Hevosopistolla 19-21. Pauhis hyväksyttiin historiallisesti ensimmäisenä Valtrauksen jälkeläisenä suomenhevosoriiden kantakirjaan. Siitoskäytössä oleville varsomattomille tammoille tämä on hyvä keksintö, sillä parhaiten varsa kehittyy emon kanssa. Suomessa toteutettava malli varsansa menettäneiden tammojen ja orpovarsojen yhdistämiseksi on Heli Lepon kokemuksen mukaan ainutlaatuinen. Ensisijaisen tärkeää olisi saada pihattoihin lisää tilaa ja ruokintapisteiden tulisi sijaita katoksessa, jonne rehun lisäksi mahtuvat myös varsat. Simulaattorin hankinta maksoi 52 000 euroa. Sahara Shadown (Graduate Student) menestynein varsa on aikansa Kriterium ja Derby voittaja Sahara Dynamite. Lämminverijalostukseen hyväksyttiin oriit Even Better Odds, Express Type, John Paul’s Legacy, Neighsay Hanover ja Young Angus Kemp. Aaronin Askel. Oripäivien järjestäjinä ovat Suomen Hippos, Ratsujalostusliitto ja Hevosopisto. Sahara Shadow ansaitsi omalla kilpaurallaan huimat yli 270 000 ennätyslukemin 13,0aly. Tuuri ja Pauhis hyväksyttiin kantakirjaan ilman palkintoa. Näyttelystä olivat poissa Costello, I.P. Nimi valittiin nimikilpailun kautta. helmikuuta. Jalostusluokkaan IV merkittiin ori John Paul’s Legacy 51 pisteellä. maaliskuuta. Kuva: Jouni Ylisuutari. Tuuri, Hanslankari, Pauhis, Villikunkku ja Toppå. Suomenhevosista palkittiin lisäksi ori Hanslankari III palkinnolla. Simulaattori on kooltaan ja liikkeiltään kuin oikea hevonen. 71 Suomalaisen kouluratsastuksen kirkkain tähti, moninkertainen olympiaratsastaja Kyra Kyrklund vetää kouluratsastusklinikan Ypäjällä lauantaina 21.3. Kaikilla koulun kasvattihevosilla on nimessä Kivari. Orinäyttely Jja Pa-suunnan suomenhevosille sekä lämminverisille ravihevosille järjestettiin Ypäjän Hevosopistolla torstaina 5. Simulaattorista tuli Kivarin Totilas Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikköön on hankittu ratsastussimulaattori Englannista. Pippuri ja E.V. V. Suomessa sellaisia on muutamilla alan yrittäjillä, mutta ei vielä muissa oppilaitoksissa. Oriit Ekko Ram, H.V. Ruotsin Eliittitammat valitsee ASVT eliittikomitea. – Pihatto on varsalle hyvä paikka, mutta suomalaisessa pihattorakentamisessa on kehitettävää. Ehdotuksia tuli liki 100. Ypäjän orinäyttelyssä hyväksyttiin 11 oritta Ypäjän orinäyttelyssä hyväksyttiin suomenhevosten kantakirjaan oriit Ekko Ram, H. Sahara Shadow ensimmäinen suomalainen Eliittitamma Ruotsissa Lettis Stablen & Tuomo Mäenpään kasvattama ja Oskari Mäenpään omistama tamma Sahara Shadow on saanut Ruotsissa arvostetun Eliittitamman arvon. Villikunkku ajokokeessa. Kyra Kyrklundin kouluklinikka oripäivillä Opiskelija Ulla Ojala ja tallityönohjaaja Niina Mikkonen testasivat simulaattoria. Totilas on musta ori, joka on yksi maailman parhaista ja näyttävimmistä kouluhevosista. – Olen tehnyt keinoemovälitystä vuodesta 2000 lähtien ja auttanut lähes 2 000:ta tamman tai varsan omistajaa. Sahara Shadow on varsonut Sahara Dynamiten lisäksi yhdeksän varsaa, joista viisi on tammoja ja neljä oritta. Kuva: Pirje Fager-Pintilä. Valitettavasti tänä päivänä huomaa hevosmiestaidon katoamisen, Lepo taustoitti. Sahara Shadown lisäksi Eliittitammaksi nimettiin Pearl Tilly (Sharif di Jesolo)
Se on syntynyt vuonna 1996 ja on jalostuskäytössä edelleen. Beck’s palkittiin vuonna 2010 AB-jalostusarvonimellä ja sillä on nyt 33 rekisteröityä jälkeläistä.. Jalostusori Symphatil Hazy Beck’s on Susannan oma kasvatti. JALOSTUSORI JA KÄYTTÖHEVONEN SAMASSA PAKETISSA Orinpidon haasteet 72 Kirkkonummelaisen connemarakasvattajan Susanna Rahikaisen kotitallilla jalostusoriit saavat elää normaalia hevosenelämää, ulkoillen paljon isoissa tarhoissa sekä kesät laitumilla. Susanna Rahikaisella on 20 vuoden kokemus oriinpidosta
Se on nuorelle orille jännittävä ja erilainen tilanne, jossa monet innostuvat pullistelemaan. – Opetamme oriit ratsastuksen lisäksi vetämään kärryjä. – Connemaroille järjestetään myös omia rotunäyttelyitä, jolloin Connemarasta tulee helposti perheenjäsen. Ne ovat yleensä rohkeita ja itsenäisiä. Luonnonmukaista astutusta Oman kasvatuksensa ohessa Rahikainen ottaa oreilleen vastaan myös muiden tammoja kotitilallaan. Connemara-kasvattaja Susanna Rahikainen ja jalostusori Symphatil Hazy Beck’s. Hyvin pidettyinä oriit kiintyvät omistajaansa ja ovat yhteistyöhaluisia. – Suurin osa ponitammoista tulee oriin luokse astutukseen. Kun se on laitumella tai omassa tarhassaan, niin sillä on tilaa tehdä mitä se itse haluaa, Rahikainen toteaa. – Kun oriinpidon suunnittelee hyvin, ottaen huomioon sen lisääntymisvaistot, on elämä oriin kanssa mukavaa. Molemmat oriit nauttivat ratsastuksen ja valmennuksen lisäksi palauttavista kärryja rekiajeluista. Oriin vaistot huomioitava Vaikka Susanna Rahikaisen oriit ovat hyvätapaisia ja kilttejä, Susanna muistuttaa, että ne ovat silti oreja ja niillä on oriin vaistot. On myös tammoja, joita ei jostain syystä pysty astuttamaan luonnonmukaisesti. 73 orit tottuvat varsasta asti kuljetukseen sekä käyttäytymään näyttelytilanteissa. Vanhan sanonnan mukaan se on pieni hevonen, jolla on suuri sydän. – Kun niitä on varsasta asti käsitelty jämptisti ja johdonmukaisesti, ne kunnioittavat ihmistä. – Kun oriit ja tammat ovat omalla pihalla, niiden kiimakäyttäytymistä on helppo seurata ja astutus onnistuu helpoiten, Rahikainen kertoo. En koskaan hyväksy orilta muun muassa pystyyn hyppimistä, kun se on töissä. – Ne vahtivat tammojaan ja heinän syönti saattaa välillä unohtua, joten myös laidunkaudella ruokin oreja vahvalla väkirehulla ja hyvillä lisärehuilla. Molemmat Rahikaisen oriit ovat saaneet käyttäytymisestä kiitettävät Oripäivien jalostusarvosteluissa. Vahva kunnioitus ihmistä kohtaan Jalostusoriit hyväksytään jalostukseen Hippoksen näyttelyssä, Oripäivillä. Astutus ei rajoita käyttöä, vaan Susanna Rahikaisen oreilla harrastetaan ja kilpaillaan täyspainoisesti myös astutuskaudella. Silloin käytän orini oriasemalla, josta siemenneste pakataan ja lähetetään tamman luokse. – Koskaan minulle ei ole sattunut mitään tapaturmaa orien kanssa, sillä hyvin suunniteltu ja ennakoitu orinpito on paras keino hallita vahinkoja. En salli edes toisille hevosille huutelua. – Siinä on omat haasteensa, että oriin saa pidettyä hyvässä valmennusja kilpailukunnossa, sillä yleensä astutuskausi on sille rankkaa aikaa, Rahikainen kertoo
74 Ori on tyytyväinen kun se näkee laumansa ja toinen ori on hyvän matkan päässä.
75 Connemara, poni hevosen koossa Connemaraponeja käytetään paljon aikuisten ratsuina, koska ne ovat isokokoisia. Luontainen hyppykyky, vertaansa vailla oleva luonne sekä aikuisille yhtä hyvin kuin lapsille sopiva koko ovat taanneet rodun menestyksen kaikkialla, missä connemaroja kasvatetaan. Connemarat olivat jo 1700-luvulla kuuluisia sitkeydestään, kestävyydestään ja nopeudestaan. Pienemmissä estekilpailuissa meno on toisinaan aika hurjaa ja joskus poneja saattaa juoksennella irti ratsastajan tippuessa. Parhaimmillaan connemara on erittäin monipuolisena harrastehevosena, mutta monet connemarat kilpailevat tasavertaisina risteytettyjen ratsuponien kanssa sekä kansallisilla että kansainvälisillä kilparadoilla, kaikissa ratsastusurheilun lajeissa sekä valjakkoajossa. Se polveutuu kelttiläisestä ponista, ensimmäiset maininnat rodusta ovat parin tuhannen vuoden takaa. Susanna Rahikaisen mukaan ponikokoisen hevosen pitää kuitenkin soveltua luonteensa puolesta myös lapsille, sillä lapset kilpailevat poniluokissa. Tämä kokeilu ei ollut kuitenkaan kovin onnistunut ja vuosisadan vaihteessa huoli rodun säilymisestä oli suuri. 1800-luvun loppupuolella connemaraan sekoitettiin vierasta verta, mm. Halle Lafferty ESRA:n aluevalmennus treeneissä Telma Carlssonin kanssa. Keskiajalla kelttiläiseen poniin sekoittui itämaista verta, kun rikkaat kauppiaat ostivat iberialaisia ja arabialaisia hevosia Irlantiin. Lähde: Suomen Connemarayhdistys ry. Kilpailuissa verryttelyalueet ovat monesti pieniä ja ahtaita. Connemaraponeja käytettiin kaikkeen mahdolliseen työhön kotiseudullaan. Kuva: Susanna Rahikainen Halle Lafferty – Vermon poninäyttelyn paras connemaraponi vuonna 2014. – Oriilla tulee olla hyvä luonne ja niin vahva kunnioitus ihmistä kohtaan, että se pysyy hallinnassa myös ääritilanteissa, Rahikainen huomauttaa. hackney-hevosia käytettiin jalostukseen. Kuva: Susanna Rahikainen Connemaraponeja käytetään paljon aikuisten ratsuina, koska ne ovat isokokoisia.. Ne vetivät auraa, kantoivat turveja merileväkuormia sekä toimivat ajohevosina ja laukkaratsuina. – Oriit tarvitsevat luonnollisesti osaavamman ratsastajan. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Irlantilainen connemara Rotu on kotoisin Irlannin länsirannikolta
76 Koivikon Ratsutalli jatkaa Kivikon tilan pitkiä perinteitä.
77 ENSIMMÄISEEN TALLIVUOTEEN MAHTUU RATSASTUSTUNTEJA, LEIREJÄ JA OMAT KILPAILUT Hevosharrastajat löytäneet tiensä Koivikon ratsutallille Kesällä 2013 toimintansa aloittaneen Koivikon ratsutallin toiminta laukkaa virkeänä.
Tuntitoiminta vilkasta Katri Olkkonen iloitsee pienistä ja suuremmista ratsastajista. Maatalouteen liittyvää opetustakin on alueella ollut tarjolla yli 130 vuoden ajan. Koivikon tilalla on harjoitettu maataloutta vuosisatoja. Ratsastusleirit järjestetään kesäheinäkuussa. Kilpailuissa ja tunneilla suoritettiin myös SRL:n ratsastusja hoitomerkkejä, Katri kertoo. – Kun alkuun jäseniä oli mukana 17, on jäsenmäärä vuodessa kasvanut 60:een ratsastajaan. Katrilla on yli 30 vuoden kokemus hevosista ja lähes 20 vuoden kokemus ratsastuksen opetuksesta. Onkin hienoa, että reilun vuoden toiminnan aikana näin moni hevonen omistajineen on löytänyt kotinsa Koivikon tilalta, Katri sanoo. Ensi kesänä on jälleen luvassa unelmien hevoskesä.. Sunnuntai on tallin vapaapäivä. Ratsutila sijoittuu erinomaisesti Kesälahden ja Kiteen kuntakeskusten välille, kauniin idylliseen miljööseen. Ensi vuonna kesäleirit toteutetaan tämän vuoden malliin. Pari kertaa viikossa kokoontuu esteryhmä. Viime keväänä tallille tuli lisäksi pari neljävuotiasta ponia, joita Katri itse kouluttaa. – Vaikeina taloudellisina aikoina hevosille toivotaan usein mahdollisimman edullista tallipaikkaa. Lokakuussa järjestettiin tallin ikiomat kisat. Ratsut ovat reippaita, hyvin koulutettuja ja soveltuvat sekä hyppäämiseen että kouluratsastukseen. Koivikon Ratsutalli jatkaa tilan perinteikkäitä toimintoja. 78 Viime kesä oli ensimmäinen leirikesä, alkusyksystä aloittelevat ratsastajat pääsivät omalle alkeiskurssilleen. Noin vuosi sitten, samoihin aikoihin, kun Koivikon Ratsutalli starttasi toimintaansa, Katri oli mukana perustamassa alueen hevosharrastajien omaa seuraa, KeskiKarjalan Urheiluratsastajia. Ratsut ovat reippaita, hyvin koulutettuja ja soveltuvat sekä hyppäämiseen että kouluratsastukseen, Katri kertoo. Yleisleireillä harjoitellaan kouluratsastusta, hypätään esteitä ja ratsastetaan maastossa. Talli on SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu, jonka vetäjänä ja opettajana toimii Ypäjän hevosopistosta ratsastuksenopettajaksi vuonna 1995 valmistunut Katri Olkkonen. Koivikon ratsastuskoululla on kolme ponia ja neljä hevosta. Seuran toiminta on vuoden aikana ottanut siivet alleen. – Aika näyttää, mihin ponien rahkeet riittävät, mutta tavoitteena on kouluttaa nuorikoista kisaponeja, Katri sanoo. SRL:n hyväksymän ratsastuskoulun vetäjänä ja opettajana toimii Ypäjän hevosopistosta ratsastuksenopettajaksi vuonna 1995 valmistunut Katri Olkkonen. – Ratsastustunteja, joissa eri tasoiset ratsastajat opettelevat kouluratsastusta, esteitä ja pääsevät myös maastoilemaan, on päivittäin kaksi. Koivikon maatilalla voi edelleen nähdä hevosten ja ponien lisäksi monia muitakin eläimiä kuten lehmiä, kaneja ja koiria. Seura on järjestänyt tänä vuonna neljät kilpailut. Tänä syksynä myös ratsastusharrastustaan aloittelevat saivat ikioman alkeiskurssinsa, joka on tarkoitus järjestää jälleen tulevana keväänä, Katri kertoo. – Meillä on ratsastuskoululla kolme ponia ja neljä hevosta. Koivikon Ratsutalli sijaitsee Kiteen kaupungissa, Niinikummun kylässä, lähellä Puhosta. Koivikon Ratsutallilla oli lokakuussa myös ensimmäiset omat ratsastuskilpailut, joissa saattoivat kisata myös noin vuoden ratsastaneet lapset puomiluokista alkaen. Tallissa asustaa ratsastuskoulun ratsujen ohella yhdeksän yksityishevosta. Vuosi sitten perustettu seura, Keski-Karjalan Urheiluratsastajat on kasvattanut jäsenistöään jo 60 hevosharrastajaan. Luvassa on jälleen ikimuistoinen hevoskesä
Hanketta varten Koivikon Ratsutalille onkin myönnetty esiselvitystukea. Kesää odotellessa Koivikon Ratsutallilla järjestetään hiihtoloman kunniaksi kolmen päivän talvileiri. – Suuri haaveeni on jonain päivän saada tallin yhteyteen maneesi. – Lantalat tyhjentyvät Koivikon kartanon koneiden avulla. Kouluvalmennusleirillä keskityttiin treenaamaan kouluratsastusta ja hiottiin istuntaa, Katri Olkkonen sanoo. – Talven ratsastusleiri toteutetaan päiväleirinä, jolloin osallistujat tulevat lähiseudulta. Esteleirit painottuivat nimensä mukaisesti esteratsastukseen ja puomityöskentelyyn. – Tallipaikat, ratsastustunnit ja leirit tuovat toimeentulon talouden taantumasta huolimatta. Tallin ympäristössä on upeita maastoreittejä ja laajoja tilan peltoalueita. Kesän leirit ajoittuvat kesäheinäkuulle. Hän on tyytyväinen siihen, miten mukavasti tallin toiminta on vuoden mittaan lähtenyt käyntiin. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Koivikon Ratsutalli teolla vauhtiin, kuuden kesäleirin voimin. Tallitöihin ekaluokkalaisesta ja esikouluikäisestä Roosasta ja Ronjasta ei tosin vielä ole, vaikka he innokkaasti osallistuvat kaikkeen tekemiseen. Hevosia uitettiin viime kesän leireillä lähellä sijaitsevan Ätäskö-järven rannassa.. Vielä en ole kesän antia tarkemmin suunnitellut, mutta luvassa on jälleen ikimuistoinen hevoskesä. – Maneesi mahdollistaisi entistä paremmat, ympärivuotiset ratsastusolosuhteet ja tilaa voisi käyttää ratsastuksen ohella myös erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana, Katri Olkkonen visio. – Satunnaista apua lukuun ottamatta hoidan tallia itse. Suunnitelmia ja haaveita tallin kehittämiseksi Katrilla kuitenkin on. – Halutessaan ratsastustunneilla käyvät voivat saada tallilta oman hoitohevosen. – Hoitohevosen myötä oppii hoitamaan eläintä ja kantamaan siitä vastuuta, itsekin jo nuorena tyttönä hoitohevosesta huolehtinut, Katri pohtii. Pyrin silti jatkuvasti kehittämään toimintaa eteenpäin. Alueella ei kuitenkaan ole julkisia kulkuvälineitä, jolloin hoitohevosesta haaveileva tarvitsee vanhemmiltaan kyydin tallille. Hevosia uitettiin lähellä sijaitsevan Ätäskö-järven rannassa. Tarkoituksena on tutkia, voidaanko maneesi toteuttaa tilalla jo olemassa oleviin rakennuksiin, vai pystytetäänkö ratsutallille kokonaan uusi maneesi. Koivikon Ensimmäinen leirikesä sujui hienosti Koivikon Ratsutalli aloitteli leiritoimintaansa jo edellisenä kesänä. Kesällä väkeä matkustaa leireille kauempaakin, sillä ratsastajat voivat silloin majoittua Koivikon tilalla toimivan ammattioppilaitoksen asuntolarakennuksessa. – Ensi vuonna kesäleirit toteutetaan tämän vuoden malliin. Koivikon ratsutallin miljöö sopii kesäleiripaikaksi, sillä tallin lähiympäristössä on upeita maastoreittejä ja laajoja tilan peltoalueita. Talli pyörii naisergialla Katri Olkkonen kertoo hoitavansa ja vetävänsä Koivikon ratsutallia etupäässä omin voimin. Palkattua henkilökuntaa tallilla ei ole. – Yleisleireillä harjoiteltiin kouluratsastusta, hypättiin esteitä ja tietysti ratsastettiin maastossa. Ratsastustunteja Koivikon Ratsutallilla on eri tasoisille ratsastajille. 79 tilalla toimivan ammattioppilaitoksen kanssa teemme yhteistyötä siten, että opiskelijat voivat suorittaa ratsastuskoululla työssäoppimisjaksoja. Pari kertaa viikossa kokoontuu esteryhmä. Apureina tallilla ovat myös Katrin omat lapset. Tänä vuonna leirikesä pääsi toden Hoitohevosen myötä oppii hoitamaan eläintä ja kantamaan siitä vastuuta, itsekin jo nuorena tyttönä hoitohevosesta huolehtinut
takuu alum.lattialla 5 v. 041-4450 307 ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.net www.hevostrailerit.. PALVELUHAKEMISTO 80 Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. yleistakuu Helppo asentaa ! Kumitiilet: Suunniteltu kestämään ! HENRA laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus 43 x 160 x 200 mm kävelytyskoneisiin sairaskarsinoihin pihamaille käytäville Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla. http://npa-metalli.net Puh. 040-5648715 | info@npa-metalli.net. 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus 040-546 9880 Kärrykoukut 3,6" tai 7" näytöllä -15 v
09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p. PALVELUHAKEMISTO PALVELUHAKEMISTO 81 Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Laukon Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Hevosmaailman numerossa 6/14 olleen hevosristikon ratkaisu
Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista. 2 Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 38€ Paperilehti määräaikaistilaus 47€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 30,40€ Digilehti määräaikaistilaus 37,60€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy 2 5/14 6,20 Oppilaitossarja käyntiin Harjusta Helsingin Puistolaan uuden ajan hevostalli Ponikuninkaalliset kruunattiin Härmässä Suomessa on kolme mammuttiaasia ANNIKA SCHULMAN haastaa tekemään toisin Hevoskyntö on kolmen kauppa Connemaraponit laukkasivat ihmisten sydämiin 1. Harrastelehtenä HEVOSMAAILMA kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta.. luokan postimerkki Tilaan Hevosmaailma -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaa Tilaushinnat Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Lehti tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Määräaikainen: 47€/6nroa Kestotilaus: 38€/6nroa HEVONEN PÄRJÄÄ HYVIN PAKKASKELEILLÄ Loimelle suurin tarve tuulella ja sateella Eläintenkouluttaja Minna Tallberg: Lastausta harjoitellaan liian vähän 35 vuotta alalla ollut ANTTI SERKAMO lopettaa ravitallin pidon – Valmennusruokinta rakennetaan laatuheinän päälle Ta ite en to ht or i va ih to i yl io pi st on maatalouteen Arabianhevosen hyvät hermot ja nopeat jalat saattoivat pelastaa ratsastajan hengen Karhu laukkasi ratsukon takana Ravivalmentaja Pia Huusari: 6/14 6,20 Hevosmaailma on hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti. Puhelimella: 09-413 97 300 tai 09-2569 108/24h Netissä: www.hevosmaailma.