Hevosmaailma 2/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 2/15 6,20 Erikoishinta 5,90 Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä Keinoemovälityksen sesonkiaika alkamassa Varsan kanssa tuloksiin naksutinkoulutuksella Äidittömyys näkyy varsana orvoksi jääneessä hevosessa Työn raskaus katkaisi ravivalmentaja Kari Lähdekorven uran Ravikuningas Patrik Seppo Suurosen mielessä usein vieläkin Liian kortinen heinä aiheuttaa terveysongelmia
Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi vilomix. SOPIVA KOTIMAINEN REHU JOKAISELLE HEVOSELLE! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille. 010 402 7700 www.vilomix. /edustajat Mysli Basic Sport Breeder Active Vilomix Finland Oy puh
50 HARRASTUKSESTA AMMATTI Hevosharrastus voi poikia myös ammatin. – Välillä tuntuu, että Sintillä on pallo hukassa. Elli varsoo maalishuhtikuun vaihteessa, Leidi muutamaa kuukautta myöhemmin. Neljäntenä on vuorossa Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö. 26 NAKSUTTIMELLA TULOKSIIN Akaalainen Marjo Uimi on aktiivinen koiraja hevosharrastaja, joka on ottanut orivarsansa opettamiseen vinkkejä koirien naksutinkoulutuksesta.. 4 Sisältö 2/2015 6 LAATU MÄÄRÄÄ TÄRKEÄMPÄÄ – Hyvä heinä sisältää vähän energiaa, on sopivan lehtevää ja sen valkuaispitoisuus on sopiva, toteaa hevosten ruokintaan perehtynyt Nina Jaakkola. 18 ORPOVARSOJEN PELASTUS Keinoemovälitys saattaa olla luonnollinen ja paras ratkaisu tilanteeseen, jossa tamma tai varsa on menehtynyt varsomisen yhteydessä. Hevosmaailman juttusarjassa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta. Ratsastussimulaattori, videointijärjestelmä ja lannanpoistokone ovat Pudasjärven erikoisuuksia. 42 AMMATTI HEVOSALALTA. 10 IHANA VARSAKESÄ Pihtiputaalaisen tallin isoissa varsomiskarsinoissa Leidillä ja Ellillä on hyvät oltavat. 62 16-vuotias Kesä-Totoori on tällä hetkellä John Ahlskogin tallin tärkein hevonen.– Se on minun paras kaverini ja minä varmasti sen, Ahlskog hymähtää. 46 TEININÄ HEVOSALALLE Jos ryhtyy jo 13-vuotiaana puolivakavissaan touhuamaan hevosten kanssa, ei hevosnaisen loimestaan pääse koskaan irti. 59 KAIKEN TAKANA FYSIIKKA Merkittävin taidon oppimiseen vaikuttava fyysinen tekijä on ratsastajan fyysinen suorituskyky, johon kuuluvat kestävyys, voima, nopeus ja liikkuvuus, totesi liikuntatieteiden maisteriksi valmistuva Anne-Maarit Hyttinen. 38 VAATIVUUS VEI VERONSA – Mietin päätöstä monta kuukautta ja sitten päätin, että nyt laitan pillit pussiin ja muutan Suomeen, kertaa Ruotsissa asunut ravivalmentaja Kari Lähdekorpi kolmen vuoden takaisia tapahtumia. 15 ÄIDITTÖMYYS NÄKYY Äidittömyys näkyy kuusi vuotta sitten orvoksi jääneessä varsassa. On asioita, joihin se olisi tarvinnut äidin opastusta, kuvailee Sinttiä hoitava Aija Enqvist. Hippoksen rekisterissä on 58 rodun edustajaa. Mutta jos jotain menee vikaan, on jokainen minuutti tärkeä, toteaa eläinlääkäri Mari Vettenranta Tampereen Hevosklinikalta. 31 HUGO HEVOSMESSUILLA 32 LEIPÄ ALALLA TIUKASSA – Tavalla tai toisella leipä on aina otettu, mutta tällaiseen aikaan se tietysti on tiukassa: Kuluja joutuu laskemaan, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, toteaa ravivalmentaja Seppo Suuronen. 22 PARAS SYNNYTTÄJÄ Hevonen on hyvä synnyttäjä ja yleensä kaikki sujuukin nopeasti ja ilman ongelmia. Ruth Stenius-Levänen opiskeli aikuiskoulutuksessa eläintenkouluttajaksi. Rodun juuret ovat jääneet hämärän peittoon ja luultavasti hämäryyteen myös jäävät. 36 TAUTI VIE ERISTYKSIIN Hevosen pääntauti on harvinainen, mutta säännöllisesti esiintyvä tarttuva tauti. 52 LEMPEÄ KIHARAKARVA American bashkir curly on mysteerihevonen. Näin kävi ravitalliyrittäjä Carita Ukkolalle, joka elää ja toimii haasteellisista kausista huolimatta rakkaudesta hevoseen
ISSN 1455-0547 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. – Hevosella on iso heinämaha, mutta kylkiluut näkyvät silti. Pääkirjoitus 62 MIES JA SUOMENHEVONEN Mustasaarelaisesta John Ahlskogista tuli hevosmies nelivuotiaana. 73 OPPIA OMASTA KEHOSTA Amerikkalainen Sally Switf oli Centered Riding -tekniikan oppiäiti ja kehittäjä, sekä ratsastuksen opetuksen edelläkävijä. MARI AHOLA-AALTO Pienet tulokkaat tuovat suuren ilon. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Milla Pesonen Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari, puh. 70 JOS HEVONEN SAISI VALITA Eläinkouluttaja Jaana Pohjola puhuu hevosten lajityypillisen elämän puolesta ja toteaa, että hevoset, jotka saavat viettää lajilleen tyypillistä elämää, ovat myös helpompia käsitellä, ratsastaa ja kouluttaa. 76 PÄÄKAUPUNGIN KUPEESSA Islanninhevostalli Fagur on syntynyt rakkaudesta islanninhevosiin. Mutta, kun varsomisessa ilmenee ongelmia, tarvitaan apua paikalle pikaisesti. Tapahtumia kannattaa siis pitää, varsomista häiritsemättä, silmällä. 6 Liika kuitu saa hevosen näyttämään huonolta ja sen karva on eloton ja himmeä. Siitä lähtien suomenhevoset ovat olleet hänen elämänsä keskipiste. Se sulaa huonosti ja aiheuttaa sen vuoksi erilaisia ongelmia hevosen terveydessä. Kuten tässä numerossa haastateltu eläinlääkäri sanoo, on hevonen kotieläimistä paras synnyttäjä. Luonnonmukaisen ravinnon uranuurtaja toteaa lehdessä, että nykyisessä ajatusmaailmassa on täysin unohdettu, että hevosen ravinto on muutakin kun lihasmassan kasvatusainetta ja energiaa suorituskykyyn. Hyvä heinä sisältää vähän energiaa, on sopivan lehtevää ja sen valkuaispitoisuus on sopiva. Se kielii tyypillisesti siitä, että heinä on liian kortista, toteaa maaja metsätaloustieteiden maisteri Nina Jaakkola. Kannen kuvassa Marjo Uimi ja hänen norjanvuonohevosvarsansa Valhallan Nemo. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Siitostamman hyvä hoito heijastuu suoraan varsan terveyteen ja elinvoimaisuuteen. 5 Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Talli perustettiin Vantaalle Hanna Eschnerin ja Marko Pitkon hevosharrastuksen siivittämänä vuonna 2009. Ravinnon tehtävänä on ylläpitää terveyttä, joka ei ole mitattavissa ruokintalaskureilla eikä ravintoaineiden optimaalisilla luvuilla. Toinen ruokinta-asiantuntija toteaa, että suurin yksittäinen ongelma on, että hevosille syötetään liian paljon liian kortista heinää. 66 TERVEYDEN YLLÄPITOA – Ravinnon tehtävänä on ylläpitää terveyttä, joka ei ole mitattavissa ruokintalaskureilla eikä ravintoaineiden optimaalisilla luvuilla, toteaa luonnonmukaisen ruokinnan ja yksilöllisten yrttihoitojen uranuurtaja Päivi Ahlfors. Kevään ja kesän jännittävimmät ajat varsomisineen lähestyvät monilla talleilla. Ruokintaa olisi hyvä tuumia tästäkin näkökulmasta. Kuva: Siri Tuominen 70 Laumassa hevoset saavat vapaasti keskenään toteuttaa tarpeitaan ja lauma myös kouluttaa
Heinämäärää joudutaan kuitenkin rajoittamaan tai korvaamaan se jollakin muulla, mikäli se on kortista ja huonolaatuista.. 6 Ruokinta HEVONEN KANNATTAA PYRKIÄ RUOKKIMAAN MAHDOLLISIMMAN HEINÄVALTAISESTI Heinän laatu on määrä ratkaisevampi Usein hevoset saavat syödä heinää vapaasti
Säilöheinää on paremmin saatavilla, mutta on paljon hevosia, jotka eivät jostain syystä siedä säilöttyä heinää. – Suurin yksittäinen ongelma hevosen ruokinnassa on, että hevosille syötetään liian paljon liian kortista heinää, joka sulaa huonosti ja aiheuttaa sen vuoksi erilaisia ongelmia hevosen terveydessä, toteaa maaja metsätaloustieteiden maisteri Nina Jaakkola.. Hyvä heinä sisältää vähän energiaa, on sopivan lehtevää ja sen valkuaispitoisuus on sopiva. – Joskus säilöheinässä voi olla selkeää virhekäymistä, jolloin heinässä on vääränlaista mikrobikantaa. Heinässä ei välttämättä ole laadullista vikaa, mutta se voi silti aiheuttaa esimerkiksi ripulia joillekin hevosille. 7 Syynä on tiedon puutteen lisäksi heinän saatavuus. Oikein vähän energiaa sisältävällä, sopivan lehtevällä ja valkuaispitoisella heinällä voi ruokkia hevosta hyvinkin heinävaltaisesti. Hän tiivistää hevosten ruokintaan liittyvät ongelmat heinään ja sen laatuun. Toisinaan heinän sokeriMaaja metsätaloustieteiden maisteri Nina Jaakkola on perehtynyt hevosten ruokintaan usean kymmenen vuoden ajan. – Isoin yksittäinen ongelma on, että hevosille syötetään liian paljon liian kortista heinää, joka sulaa huonosti ja aiheuttaa sen vuoksi erilaisia ongelmia hevosen terveydessä. Mikäli heinän laatu on oikea, kannattaa hevonen pyrkiä ruokkimaan mahdollisimman heinävaltaisesti. – On hyvin vaikea löytää riittävän lehtevää kuivaheinää
Hevosen mahalaukun terveyden kannalta on tärkeää, että se saisi ruokaa vähintään viisi kertaa päivässä sopivina annoksina.. Mutta usein selitystä säilöheinän sopimattomuudesta ei löydy. Ruoansulatuselimistö ei pysty käsittelemään sitä määrää ja se tulee suoraan läpi ruoansulatuksesta aiheuttaen ongelmia. Kylkiluut näkyvät, vaikka maha iso Liika kuitu saa hevosen näyttämään huonolta ja sen karva on eloton ja himmeä. Hyvät heinäpoudat ovat yleisimmin vasta heinäkuussa, jolloin heinä on päässyt jo liian pitkäksi ja kortiseksi ja on siten aika huonosti sulavaa, Jaakkola kertoo. Jos hevonen syö saman määrän kortista, paksua heinää, on siinä useimmalle hevoselle liikaa kuitua. – Hevonen tarvitsee kyllä kuitua, mutta se saa sitä kyllä riittävästi, kun se saa kahdeksasta kymmeneen kiloa lehtevää heinää päivässä. – Hevosella on iso heinämaha, Hevosten ruokintaneuvontaa tekevä Nina Jaakkola sai toimia synnytysapuna, kun itäsuomalaiseen lehmärotuun kuuluva, nyt seitsemän päivän ikäinen vasikka syntyi. – Heinää ei yleensä päästä tekemään silloin, kun se pitäisi tehdä. 8 pitoisuus saattaa olla korkea. Sitkeässä elävä käsitys, että hevonen tarvitsee mahdollisimman paljon kuitua, on myytti, joka pitäisi Jaakkolan mukaan saada rikottua. Lehtevästä heinästä riittävästi kuitua Kuivaheinä olisi käytössä turvallista, mutta sen tekemisessä on vaikeutensa Suomen kesässä ja sääoloissa. Silloin kuidun määrä on juuri sopiva
Oikeassa ruokarytmissä syödään usein Sopiva ruokarytmi on mahdollisimman usein pieninä annoksina. Tietyin edellytyksin. Usein huomataan, että jo pelkästään heinäannoksella energiantarve on ylittynyt 20 prosentilla. Paras ratkaisu ongelman poistamiseksi olisi heinän vaihtaminen. – Niitä oppii nopeasti käyttämään ja ovat helppokäyttöisiä. Tilannetta ovat tulleet viime vuosina helpottamaan erilaiset ruokinta-automaatit, joiden avulla on mahdollista annostella pieniä annoksia niin monta kertaa päivässä kuin halutaan. Se kielii tyypillisesti siitä, että heinä on liian kortista. Tietokoneohjelman avulla huomaa nopeasti eron markkinointipuheen ja todellisuuden välillä. Jaakkola myöntää, että markkinoilla on hyviä rehuja, mutta myös ei niin kovin onnistuneesti suunniteltuja rehuja. Omistaja ihmettelee, miten hevonen näyttää huonovointiselta ja syöttää sille lisää heinää saadakseen hevosen paremman näköiseksi. Samoin erityisesti E-vitamiini jää helposti vajaaksi ja erityisesti kasvavilla hevosilla myös B-vitamiinin saanti. Siinä mielessä se on luonnontuote, että se ei ole synteettinen, mutta syökö hevonen luontaisesti kalaa. Mikäli se on kevyessä käytössä, on energiantarve aika pieni, sillä suurimman osan ajasta hevonen on karsinassa tai seisoskelee tarhassa. Kivennäiset ja vitamiinit tarkkailuun Ravinto on tärkeä osa hevosten hyvinvointia, mikä myös tiedostetaan hevostenomistajien keskuudessa hyvin. – On ihmisiä, jotka pyrkivät luonnonmukaiseen ruokintaa, mutta koska on vaikea tietää kuinka tiukasti sitä on noudatettu, ei pystytä myöskään sanomaan miten se on toteutunut. Hevoset saavat liikaa ruokaa suhteessa tärkeää, että ruokaa tulisi vähintään viisi kertaa päivässä sopivina annoksina. Ei ymmärretä kuinka paljon heinässä on energiaa. – Hyvän kuivaheinän teko vaatii Suomen kesässä latokuivuria. Ne on suunniteltu paljon paremmin kuin harrastehevosille tarkoitetut rehut, Nina Jaakkola kertoo. Tiineille tammoille riittävästi valkuaista Oikean heinämäärän omalle hevoselleen pystyy laskemaan vasta sen jälkeen, kun tietää käytettävän heinän laadun. – Lasken tietokoneohjelman avulla, mikä olisi hevosen energiantarve megajouleina, kun otetaan huomioon liikunta, ikä ja rotu. Teksti: Soili Kaivosoja Heinän laatu ratkaisee, kuinka paljon sitä voi antaa hevoselle.. Mainosten lupaamat kivennäiset voivat olla pitoisuudeltaan niin mitättömiä, ettei niillä ole käytännössä mitään merkitystä. Se riippuu siitä, mitä ihminen käsittää luonnonmukaisen tarkoittavan sekä siitä kuinka tarkkaan halutaan hevosen saavan kaikki mahdolliset kivennäiset ja vitamiinit. – Hivenaineista jää aika tyypillisesti vajausta, sillä monissa kivennäisissä niiden pitoisuudet ovat aika heikot. Tietokoneohjelmat avuksi Miten voi sitten varmistua valmisrehujen sopivuuden omalle hevoselleen. – Kaupallisia tammaja varsarehuja voi myös käyttää ohjeen mukaisesti. Viitseliäisyyttä ja hyvää heinää se ainakin vaatii, Nina Jaakkola toteaa. – Koska hevonen on sopeutunut siihen, että se syö lähes jatkuvasti, on mahalaukun terveyden kannalta mutta kylkiluut näkyvät silti. Se ei aina ole helppoa, sillä hyvän, kuivan heinän saaminen on joskus kiven takana. Energiantarve täyttyy jo heinästä Isona ongelmana on myös harrastehevosten liikalihavuus. Siinä tapauksessa yhtälö menee jo hyvin hankalaksi ja käytännössä jopa mahdottomaksi. – Mikäli maaperä on hyvä ja sen lisäksi hevoselle on mahdollista syöttää monipuolisesti luonnonmukaisia lisiä, onnistuu luonnonmukainen ruokinta. – Itse tarkastan pitoisuudet aina tietokoneohjelman avulla ennen kuin suosittelen mitään tuotetta asiakkailleni. Se on tosin suuri haaste toteuttaa, Jaakkola tietää. Koska kuivaheinässä on nykyään niin huonoja kivennäispitoisuuksia, on joitakin kivennäisiä välttämätöntä käyttää tukemassa hevosen ruokintaa. 9 Luonnonmukainen ruokinta toimii tietyin edellyksin Luonnonmukainen ruokinta on Nina Jaakkolan mukaan täysin mahdollista. Tässä törmätään kuitenkin enemmän filosofiseen kysymykseen, mikä on luonnonmukaista. Ohjelma, joka laskee kivennäisten pitoisuudet, on ainoa keino erottaa jyvät akanoista. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että varsoille annettavassa heinässä on 10 – 12 prosenttia valkuaista. Ilman sitä kuivaheinän teko on aikamoista uhkapeliä. Sillä on suurin merkitys hevosen terveyttä ajatellen. Määrien kertominen on pelkkää arvuuttelua, jos tiedossa ei ole käytettävän heinän laatu. Toisaalta ei ymmärretä myöskään sitä, kuinka kovin vähän hevonen käyttää energiaa. Kasvavien varsojen sekä siitoksessa tai tiineenä olevien tammojen ruokinta vaatii erityishuomiota. Ja miten kalanmaksaöljy on tuotettu ja prosessoitu ja kuinka luonnonmukainen lopputuote on. Siitä voidaan olla montaa mieltä. Jaakola muistuttaa, että etenkin kuparin, sinkin, seleenin ja jodin saantia on syytä tarkkailla. Alussa ohjelmat vaativat ainoastaan vähän harjoittelua ja omien tietojen syöttämistä järjestelmään. siihen liikuntamäärään, minkä ne saavat. Harvemmin peruskivennäisistä eli kalkista, fosforista, magnesiumista ja natriumista tulee puutetta, jos syöttää hevoselleen jotain kivennäistä. – Täysikasvuisella harrastehevosella eivät pienet kivennäisja vitamiinivajeet varmastikaan haittaa, mutta jos ajatellaan kasvavaa varsaa tai tarmokasta siitostammaa, niin varmasti haittaavat. – Heinässä olevan valkuaisen ja energian määrissä saattaa olla suuriakin eroja. Sen lisäksi hevosille annetaan muun muassa mysliä ja kauraa, vaikka tarvittava määrä on ylittynyt jo heinästä. Ruokintaneuvontaa, luentoja ja hevosten ruokintasuosituksia vuodesta 2003 lähtien pitänyt Nina Jaakkola luottaa tietokonepohjaisiin ruokintaohjelmiin ja suosittelee niiden käyttöä. Imettävän tamman heinässä olisi hyvä olla valkuaista 12 – 14 prosenttia. – Vaikka sillä ratsastettaisiinkin neljä kertaa viikossa ja reippaastikin, jää energiantarve hyvin pieneksi. Silloin hevonen saa liikaa kuitua eli heinän määrä ei ole ratkaiseva tekijä vaan laatu, Jaakkola muistuttaa. Onko kalanmaksaöljy luonnonmukaista
10 Kantavat tammat PIHTIPUTAALLA ON LUVASSA IHANA VARSAKESÄ Tiineet tammatoverukset Leidi ja Elli
Leidin vatsa näyttää isommalta, vaikka sen vuoro synnyttää on vasta loppukesästä, heinä-elokuun vaihteessa. Ellin laskettu aika on jo aivan lähellä, sen odotetaan varsovan maaliskuun loppuun mennessä. Ne tervehtivät omistajiaan iloisesti, hörähtely kuuluu tallin ovelle saakka. – Elli osoittaa jo monia synnytykseen valmistautumisen merkkejä: sen nisät ovat turvonneet, pian ne kääntyvät sivuille ja niiden päihin ilmestyy vahatipat. Johanna Saikkonen hoitaa tammamammoja suurella sydämellä ja Sallamari Piispanen odottaa uusien varsojen syntymää innokkaasti Tammat Lady Ann ja BTV Ellen, tuttavallisemmin Leidi ja Elli, kasvattavat varsamahojaan suojassa räntäsateelta pihtiputaalaisessa tallissa. Jälkikasvua odotellaan jo parin viikon päästä. Kohta on aika antaa tammalle matokuuri, kertoo hevosen omistaja, satulaseppä-ratsuttaja Johanna Saikkonen, 29. – Vaikka Leidi on jo vanha rouva, 17-vuotias, sen tiineysaika on. Hevosrouvat on siirretty tallin hiljaiseen siipeen omiin suojaisiin varsomiskarsinoihin. 11 Tiineillä tammoilla on hyvät oltavat Pihtiputaalla maaseudun rauhassa. Kesällä tulevat mammat pääsevät ulkoilemaan varsoineen upeissa maastoissa. Elli varsoo maalis-huhtikuun vaihteessa, Leidi muutamaa kuukautta myöhemmin. Pihtiputaalaisen tallin isoissa varsomiskarsinoissa Leidillä ja Ellillä on hyvät oltavat
Aiemmin se oli laidunkäyttäytymisessään melkoinen tyranni, mutta nykyään se pyrkii välttämään konflikteja suojellakseen itseään ja tulevaa jälkeläistään, Saikkonen toteaa. Leidin varsan isä oripäivien voittaja Piispanen hankki Leidin pari vuotta sitten harrastusja kilpahevoseksi. Toisen etusen toiminnasta katosi 30, toisen 35 prosenttia. Eläinlääkärin mukaan Leidistä ei enää ole hyppyhevoseksi, Sallamari kertoo. 12 sujunut mainiosti. – Olin kahden vaiheella, päästäisinkö Leidin vihreämmille laitumille vai kokeilisiko sitä vielä astuttaa vanhoilla päivillään. Leidillä on tosi hyvät jalat ja kaulan liitoskohta alhaalla. – Leidistä on tullut todella lempeä. Sen runko on kuitenkin melko pitkä, joten päädyin oriin, jonka selän ja takapään linjat ovat paremmat kuin Leidillä. Leidin saksankielisistä papereista ei selvinnyt varmaksi, onko se koskaan varsonut, mutta aiempi omistaja piti sitä todennäköisenä. Hän teki tarkkaa työtä valitessaan siitoskäyttöön sopivaa oria: – Halusin samantyyppisen orin kuin Leidi itsekin on, muutamia rakenteellisia seikkoja lukuun ottamatta. Saksalaissyntyinen puoliverinen tamma on sukujuuriltaan ja kokemukseltaan hyvä kouluja estehevonen, mutta sille sattui pian hankinnan jälkeen tarhassa onnettomuus, joka tuhosi hevosen pinnalliset koukistajajänteet. Tiineysaika ei karistanut menohaluja Leidin siemennys onnistui heti ensimmäisestä kiimasta, mutta tamma loi alkion pois. – Lissabon on varsinainen herrasmies ikäisekseen, sillä on hyvä ja helppo luonne kuten Leidilläkin. Piispanen päätti ottaa riskin ja kokeilla, kuinka hyvin vanha rouva tiinehtyisi. Ainoa oikku on melassinhimo, aikaisemmin tamma ei melassista välittänyt, naurahtaa Leidin omistaja, jyväskyläläinen Sallamari Piispanen, 26. Tamma asuu Pihtiputaalla Johanna ja Mikael Saikkosen tallissa, ja Piispanen käy tervehtimässä hevostaan Jyväskylästä noin kerran viikossa. Leidi ja Elli ulkoilevat kaltevassa tarhassa, samassa tarhassa kopsuttelee myös tallin Repa-poni. Lissabonille on tulossa kesän aikana yli 60 varsaa, joten uskoisin tehneeni hyvän ratkaisun, Piispanen toteaa. Johanna Saikkonen kertoo, että Leidi on ollut koko tiineysaikansa terve ja hyvinvoiva. Leidillä voi edelleen myös ratsastaa kevyitä lenkkejä.. Uutta siemennystä kokeiltiin heti seuraavasta kiimasta, ja siitä seurasikin tiineys, joka on sujunut erinomaisen hyvin. Tulevan varsan isäkandidaatiksi valikoitui viime vuoden oripäivien voittaja, nuori urheiluhevonen Lissabon-ruunikko
Piispanen kertoo, että loppukesästä syntyvä varsa on tarkoitus pitää itsellä ja kouluttaa siitä hyvä kilpahevonen kouluja esteratsastusradoille. Eläinlääkäri on ultrannut Leidin pari kertaa ja kehunut, että niin emä kuin varsakin vaikuttavat olevan varsin hyvässä kunnossa. Jos synnytys menee hyvin ja Leidi tulee varsakiimaan, se on tarkoitus saattaa pian uudelleen tiineeksi. Ainoa oikku on melassinhimo, aikaisemmin tamma ei melassista välittänyt. Tallimestariksi valmistuva Johanna suunnittelee alkavansa harjoittaa tilalla suomenhevoskasvatusta. – Tammaa toivon, mutta totta kai orikin kelpaa, Piispanen hymyilee. Sallamari Piispanen nauttii päästessään harjaamaan hevosystäväänsä, jonka hän on tuonut Jyväskylästä maaseudun rauhaan odottamaan varsomista. Johanna ja Mikael Saikkosen tallissa Pihtiputaalla on tällä hetkellä kaksi oria ja yksi poniruuna kantavan tammakaksikon lisäksi. Leidin vatsa on jo suuri, vaikka sen tiineys on vasta vähän yli puolivälin. 13 Leidillä voi yhä ratsastaa rauhallisesti. Naiset kertovat, että tammalla itsellään olisi menohaluja enemmänkin, mutta tahtia pyritään vähitellen rauhoittamaan. Sallamari toivoo, että varsa perisi emältään leppoisan luonteen lisäksi hyvän estetajun
Kaikki tallin hevoset saavat myös päivittäin vähän pellavalimaa, joka pitää karvan hyvässä kunnossa. – Nyt on oltava tarkkana, ettei Elli vain pääse varsomaan ulos. Piakkoin syntyvä varsa on tarkoitus myydä ja tehdä Ellistä sitten Saikkosen perheen harrastusratsu. Ruokavalio rakentuu heinän ympärille Tammoja on hoidettu tiineysaikana ihan samalla tavalla kuin ennenkin. – Pääasia tietysti on, että varsa on terve ja hyväkuntoinen ja että synnytys menisi hyvin, Saikkonen lisää. Nyt Siro Elli on jo viimeisillään: se synnyttää ehkä jo kahden viikon päästä. Johanna toivoo, että tuleva varsa olisi tamma, jotta se olisi helpompi saada kaupaksi. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen on vielä niin kylmä, että se olisi varsalle todella riskialtis tilanne. 14 on kasvattanut vähän hevosten kaura-annosta ja tarjonnut niille enemmän kivennäisiä. – Tiineenkin hevosen ruokinta kannattaa rakentaa laadukkaan heinän ympärille, ja meillä hevoset ovat lähes vapaalla heinällä, Saikkonen toteaa. Hevosrouvat ulkoilevat päivittäin kaltevassa tarhassa, jotta ne saisivat liikkua monipuolisessa maastossa. Ehkä se haistaa kaverin muuttuneen hormonitoiminnan ja lähestyvän synnytyksen, Johanna Saikkonen miettii. – Vasta viime päivinä suomenhevosorini Kiekura on alkanut kiinnittää Elliin enemmän huomiota. Keväinen varsa-aika aiheuttaa muutakin päänvaivaa: – Varsan olisi tärkeää päästä mahdollisimman pian ulkoilemaan ja käyttämään jalkojaan, jotta virheasennoilta vältyttäisiin, ja hevonen pääsisi kehittymään normaalisti. Talliin on tarkoitus asentaa kamerat, jottei h-hetki pääsisi vahingossa lipsahtamaan ohi.. Viereisessä tarhassa hirnahtelevat orit ovat suhtautuneet mammakaksikkoon oikein suopeasti. Pitänee alkaa ommella pieniä varsaloimia, jotta tulokas pääsisi pian pihalle! Johanna Saikkonen odottaa jännityksellä Ellin lähestyvää synnytystä. Ellin tiineysaika on sujunut ongelmitta, mutta säiden puolesta synnytyksen läheneminen vähän mietityttää. Johanna Saikkonen Ellin varsominen lähestyy Elli-tamma päätyi Saikkosten tallille puolivahingossa, kun Johanna lunasti noutamatta jätetyn tiineen rouvan itselleen siittolasta. Elli on kiltti ja kaunis 11-vuotias entinen ravuri ja tulevan varsan isä on sekin hyvää juoksijasukua. Pitänee alkaa ommella pieniä varsaloimia, jotta tulokas pääsee pian pihalle, Saikkonen toteaa. Molemmat tammat saavat viimeisen tiineyskolmanneksen ajan tammatiivistettä, valkuaislisää, jossa on kaikkia odottavalle hevoselle tärkeitä vitamiineja
Erityisen tärkeään roolin nousi shetlanninponi Natsa, joka otti orvon varsan heti suojiinsa. Ympärillä olevat hevoset ovat osaltaan auttaneet Sinttiä selviytymään ilman äitiä. Se rakastaa rapsutuksia ja halailua. Sintti on ärripurri, mutta kuuliainen ratsu Kolmen kuukauden ikäisenä Sintti oli selvästi pienempi kuin saman tallin, saman kesän, emänsä alla kasvanut varsa. Se on vähän sellainen ärripurri, kuvailee Sinttiä hoitava Aija Enqvist. Se kokeilee voimiaan laumahierargiassa, mutta lauman pomona oleva torinhevonen ei niin vain luovuta paikkaansa. Sintiksi ristitty tamma elää edelleen samalla tallilla samassa laumassa. Hevosmaailmassa kerrottiin vuonna 2009 orvoksi jääneestä tammavarsasta, jonka emä oli menehtynyt yllättäen laitumelle. Varsa selviytyi hyvin, ja se jatkoi elämäänsä tutussa laumassa Nummi-Pusulassa.. – Sintti on voimakas luonne, ja haluaisi päästä pomoksi. Tällä hetkellä Sintti on 6-vuotias. 15 ÄIDITTÖMYYS NÄKYY KUUSI VUOTTA SITTEN ORVOKSI JÄÄNEESSÄ VARSASSA Kuusi vuotta sitten orvoksi jääneestä Sintistä on kehkeytynyt miellyttämisenhaluinen ratsu
Hannus oli synnyttänyt normaalisti kesäkuun alkupuolella. 41 Pikkuvar sa menetti äitinsä Kaksiviikk oinen varsa makaa apaattisena laitumella. Hannuksen kuolema oli kaikille shokki; tamma oli lauman johtaja, ja muutenkin hyvin tärkeä erityisesti sen omistajalle Tom Puusalle. 16 Hannuksen kuolema oli shokki Sintin emän Hannuksen kuolema on jäänyt hyvin monien mieleen. Shetlanninponi Natsa on toiminut Sintin tukena kaikki nämä vuodet kuvassa Sintillä ikää kolme kuukautta.. Syntyny t tamma varsa oli pienik okoinen, mutta terve ja elinvoimainen. Orvoksi jäänyt pikkuvarsa herätti paljon huomiota vuoden 2009 kesällä. Syntynyt tammavarsa oli pienikokoinen, mutta terve ja elinvoimainen. Varsa oli 14-vuotiaan tamman ensimmäinen. Kun tamma siirrettiin pois, varsa jäi edelleen makaamaan samaan paikkaan ja siinä se makasi vuorokautta myöhem min, kun tätä lehtijuttua tehtiin. Muut hevoset kiinnosta vat pikkuvarsaa. Pikkuvarsa oppi nopeasti, mitä herkkua tuttipullosta löytyi. Varsa selvästi odotti äitiään. Varsalle mietittiin myös keinoemoa eli vierasta, varsansa Varsoja menehtyy synnnytyksissä kolme kertaa enemmän kuin tammoja. Varsa oli 14-vuotiaan tamman ensimmäinen. Myös Hannus voi hyvin synnytyksen jälkeen, ja hoiti varsaansa mallikelpoi sesti. Eläinlääkärin antamasta magnesiumruiskeesta huolimatta tila paheni, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Siitä kirjoitettiin myös Hevosmaailmassa. Välillä se asettui makaamaan emän viereen. Välillä varsa meni vähän muun lauman perässä, mutta juoksi taas takaisin, ja paneutui samaan paikkaan maahan. Tamman kuoleman jälkeen piti huomio kohdistaa varsaan. Varsa kaipaa selvästi seuraa, mutta ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Nyt ylös ja syömään! Hevosmaailma seuraa äidittömän pikkuvarsan elämää jatkos sakin. Pikkuv arsa etsi äitiään Erityisen pahalta tilanne tuntui, koska tammalta jäi orpo pikkuvarsa. 43 tunnin, mutta Karoliinan mukaan mitään ei ollut jäänyt sisälle. Ruoka onneksi maittaa hyvin. Varsa oli koko kolmetun tisen ajan ollut tamman vieressä; se oli yrittäny t potkimalla, nuolemalla ja tönimällä saada äitinsä liikkeelle. Myös Hannus oli voinut hyvin synnytyksen jälkeen, ja hoiti varsaansa mallikelpoisesti. – Se etsi selvästi äitiään. Kova paikka se oli myös 11-vuotiaalle, siuntiolai selle Elina Huhdalle , joka oli sekä tamman että varsan nimikkohoitaja. Se lähestyy niitä – ja hetken päästä juoksee takaisin paikkaan, missä sen emä menehtyi. Seuraa vassa numerossa kerrotaan, mitä varsalle kuuluu syksymmällä! – Välillä tuntuu, että Sintillä on pallo hukassa. Onneksi se oli jo saanut emänsä maitoa kahden viikon ajan. Jossain vaiheessa varsa lähti haahuilemaan läheiselle karavaanialueelle. Hannuksen kuolema oli kaikille alhovuorelaisille shokki; tamma oli lauman johtaja, ja muutenkin hyvin tärkeä erityisesti sen omistajalle Tom Puusalle . Varsalle mietittiin keinoemoa eli vierasta, varsansa menettänyttä tammaa, mutta Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton keinoemovälityksessä ei ollut silloin yhtään tammaa tarjolla. – Se on siinä oletetta vasti siihen saakka, kunnes tamman hajut haihtuvat, Karoliina uskoo. Se osasi heti myös imeä tuttipulloa. Tuttipulloa vai keinoemo. Tamma menehtyi kolme tuntia sen jälkeen, kun se oli löydetty laitumelta. Hannus oli kuollut Elinan syliin. Tammalta oli ennätetty lypsää hieman maitoa, jota varsa sai ensimmäiseksi tuttipulloateriak seen. Se ei halua jättää paikkaa, mihin sen emä oli kuollut edellisenä päivänä. Tytöt kävivät hakemassa sen sitten pois. – Soitimme Biofarmille, josta saimme tarkat ohjeet, kuinka varsaa tulee ruokkia vastikk eella. – Oli tämä kauheaa meille kaikille. On asioita, joihin se olisi tarvinnut äidin opastusta. Kaksi viikkoa myöhemmin Hannus oli alkanut yllättäen krampata. Emän haju pitää pikkuvarsan makaamassa paikassa, missä sen äiti vietti viimeiset hetkensä. Emme olleet osanneet odottaa mitään tällaista, koska Hannus oli aina ollut täysin terve, se ei koskaan sairastanut, Karoliina sanoo. Varsaa syötetään vastikk eella tunnin välein
Jossain vaiheessa Sintillä oli huonoja tapoja, jotka Enqvist on saanut karsittua pitkälti pois. Mitä nyt joskus vähän pukittelee, muttei se kuitenkaan yritä heittää ratsastajaa selästä. Enqvist kehuu sitä ihanaksi ja helpoksi ratsastettavaksi, ”vaikkei se mitään erikoista osaakaan”. Sintillä on ollut aina ympärillään sama lauma.. Maija Salmi Sintti on osoittautunut kelpo ratsuksi – selässä Katri Suomela. – Välillä tuntuu, että Sintillä on pallo hukassa. Kaksiviikkoisena orvoksi jäänyt Sintti on nyt 6-vuotias hyvinvoiva tamma. Sintti on osoittautunut miellyttämisenhaluiseksi ratsuksi. On asioita, joihin se olisi tarvinnut äidin opastusta. Jossain vaiheessa Sintillä oli huonoja tapoja, jotka Enqvist on saanut karsittua pitkälti pois. Enqvist kuvaa Sinttiä huomionetsijäksi. – Se on tosi helppo harjatessa ja satuloidessa, niissä ei ole mitään ongelmia. – Se kuuntelee ja haluaa olla mieliksi. 17 Äitiä olisi tarvittu vuosien varrella Sintti on ollut Enqvistillä ylläpidossa vajaat kaksi vuotta, ja jo ennen sitä Sintti oli tullut tutuksi. Sen kanssa pitää olla tosi rauhallinen, eikä passaa hermostua. – Jos sitä ei huomioinut, se saattoi olla korvat luimussa ja hampaat irvessä. Kun nämä muistaa, Sintin kanssa pärjää. Määrätyissä asioissa Sintti on Enqvistin mukaan aina ollut kiltti. – Ravi on ravurin ravia, mutta laukka on tosi ihana ja pehmeä. Se ei ryöstä eikä säiky pienistä. Enqvistillä on pitkä kokemus hevosista, ja hän tietää, mitkä Sintin luonteenpiirteet johtuvat orpoudesta. Me kutsumme niitä vauvapukeiksi, Sintti selvästi nauttii näistä pienistä pukitteluista. – Se haluaa rapsutuksia ja sitä halaillaan paljon, niistä se tykkää! Kuuntelee ja osaa olla mieliksi Sintti on kunnostautunut ratsuna. Nyt se on muuttunut paljon järkevämmäksi
18 Heli Lepo korostaa, että tamman omistaja saa aina hyvän mielen siitä, että on pystynyt pelastamaan varsan hengen.
Se tarvitsee jo pelkästään ruokintaa kahden tunnin välein ympärivuorokautisesti. – Varsansa menettäneiden tammojen ja emänsä menettäneiden varsojen yhteen saattaminen pelastaa usein varsan hengen ja mahdollistaa sen kehittymisen terveeksi ja tasapainoiseksi hevoseksi, toteaa keinoemovälitystä hoitava Heli Lepo. Mukana myös keinoemovälitystä koordinoiva Heli Lepo.. Aika harvalla hevosenomistajalla on tähän rahkeita. 19 KEINOEMOVÄLITYS AUTTAA VARSOJA JA TAMMOJA YHDISTYMÄÄN Suomen Hevosenomistajien keskusliiton koordinoima keinoemovälitys saattaa olla luonnollinen ja paras ratkaisu tilanteeseen, jossa tamma tai varsa on menehtynyt varsomisen yhteydessä. Tiedostin, että minulla ei olisi sellaisessa tapauksessa mitään mahdollisuuksia hoitaa varsaa itse, Lepo toteaa. Orpovarsa tarvitsee toista hevosta Keinoemovälitys on ollut vuodesta 2000 asti koordinoitua ja ympärivuorokautista toimintaa. – Orpovarsa sen sijaan hyötyy keinoemosta lähes vieroitusikään saakka, Lepo muistuttaa. Kuvassa kuitenkin aito pari eli oma emä ja sen varsa. – Kävin itse töissä ja ajattelin, että mitä jos tammalle sattuu jotakin ja varsa jää täysin oman onnensa nojaan. Lepo sai idean keinoemovälityksen aloittamisesta, kun hänellä oli itsellään varsomiseen valmistautuva tamma. Sitä voi löytyä keinoemovälityksestä. Varsan syntyminen maailmaan on aina ihmeellinen tapahtuma. – Silti todennäköisyys siihen, että orpovarsa kasvaisi ihmisen hoidossa fyysisesti samalla tavalla kuin keinoemon alla, on pieni. – Orpovarsan hoitaminen on kokopäivätoimista työtä. – Fyysisen kehityksen lisäksi merkittävää on myös se, että jollei varsalla ole hevosesimerkkiä, ei Orpovarsojen hengenpelastusrengas Keinoemo voi olla varsan hengenpelastaja. Keinoemovälityksen kautta otetaan puhelimitse vastaan ilmoituksia emänsä menettäneistä varsoista sekä varsansa menettäneistä tammoista ja autetaan näitä yhdistymään. Lepo toteaa, että orpovarsa pystyy kyllä selviämään hengissä ihmishoidossa, mikäli ihminen sitoutuu siihen täydellisesti. Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että varsomisen yhteydessä tai sen jälkeen joko tamma tai varsa menehtyy. – Ihailtavan moni hevosenomistaja ilmoittaa tammansa keinoemoksi heti oman varsan menetyksen jälkeen. Yhteydenotot vaihtelevat vuosittain, vuonna 2009 yhteydenottoja oli ennätykselliset 152, kun taas viime vuonna vastaavia yhteydenottoja oli vajaa 100. Silloin tarvitaan ulkopuolista apua. Lepo korostaa, että jokainen tamma saattaa olla orpovarsan ainoa hengenpelastaja, sillä tamma on käyttökelpoinen keinoemoksi vain 4–7 päivää varsan menetyksestä, jonka jälkeen tamman maidontuotanto ehtyy
Yleensä varsa ja tamma hyväksyvät toisensa ilman suurempia ongelmia. Synnytyksessä emänsä menettänyt, tuttipullosta ruokittu varsa onkin tavallisesti opetettava nisälle kädestä eli turvasta pitäen. – Varsanomistajahan on tässä se osapuoli, jonka varsa hyötyy keinoemotoiminnasta, joten hänen kuuluu myös ottaa vastuu järjestelyistä. Yleensä etenkin alussa orpovarsaa ja keinoemoa täytyy hieman vahtia, ja se työ kuuluu varsanomistajalle. Lepo korostaa, että varsa ja tamma tarvitsevat erikoistarkkailua ensimmäisen viikon ajan. – Näissä maissa hevostoiminta perustuu kannattavuuteen, joten jokaiselle kilpahevosvarsalle pyritään järjestämään parhaat mahdollisuudet kasvaa fyysisesti ja henkisesti parhaalla mahdollisella tavalla, Lepo toteaa. – Viikon tai parin ylimääräinen vaiva kyllä kannattaa, sillä varsan eloonjäämismahdollisuudet paranevat ja sosiaalistuminen hevoseksi helpottuu ratkaisevasti keinoemon avustamana. Tammoista yhdeksän kymmenestä hyväksyy vieraan varsan, kun tammaa autetaan siihen oikein, Lepo sanoo. Keinoemovälitystä hän tekee vapaaehtoistyönä rakkaudesta hevoseen. – Varsat puolestaan vain ani Heli Levolla on pitkä hevoshistoria. Jos kuitenkin jotakin sattuu, on muistettava, että varsa ei pysty vahingoittamaan tammaa, mutta tamma pystyy varsaa. Tuttipullovarsoista tulee hyvin usein kummajaisia, joiden kanssa myös ihmisellä saattaa olla hankaluuksia. – Suosittelemme aina, että näin toimittaisiin, mutta jos tamman omistaja ei jostakin syystä halua antaa hevostaan vieraaseen paikkaan, myös orpovarsa voidaan tuoda tamman luokse, Lepo toteaa. – Suomessa keinoemotoiminnalla on hieman erilaiset lähtökohdat, mutta kyllä täälläkin nähdään, miten äärimmäisen tärkeää orpovarsan on saada kasvaa keinoemon alla. Lepo sanoo, että kun orpovarsalle on löydetty oman varsansa menettänyt keinoemo, käytännöllisintä ja viisainta olisi tuoda tamma varsan luo, eikä päinvastoin. Tamma tulee varsan luo Heli Lepo on vuosien saatossa käynyt tutustumassa keinoemotoimintaan suurissa hevoskasvatusmaissa, kuten Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Australiassa. Orpovarsan kohdalla enemmänkin ongelma voi olla siinä, että jos se on ollut pitkään tuttipulloruokinnalla, se ei laiskuuttaan halua mennä keinoemon tissille. – Tämän vuoksi on hyvä, että varsanomistaja ottaa selkeän vastuun kokonaistilanteesta. 20 harvoin vierastavat keinoemoa eivätkä hyväksy sitä. Jos kuitenkin jotakin sattuu, on muistettava, että varsa ei pysty vahingoittamaan tammaa, mutta tamma pystyy varsaa.. Kirjallinen sopimus Heli Lepo suosittelee, että tammanomistajan ja varsanomistajan kesken tehtäisiin kirjallinen sopimus keinoemojärjestelystä. se opi käyttäytymään kuten hevonen. Vastuu varsanomistajalla Yleensä varsa ja tamma hyväksyvät toisensa ilman suurempia ongelmia
Myös pihatot, tuulensuojat ja ulkotallit Pyydä tarjous! Heinäpojat Oy Suoniityntie 43, 07900 Loviisa Puh. – Yleinen käytäntö on kuitenkin se, että varsa vieroitetaan 5–6 kuukauden iässä. Mikäli tamma meinataan astuttaa keinoemoaikana, varsan omistaja on velvollinen viemään tamma sovittuun paikkaan ja aikaan astutettavaksi, Lepo toteaa. Hän myös saa tamman pois omista nurkistaan ja ehkä myös kantavana takaisin, Lepo vastaa. Periaatteena on kuitenkin se, että tammansa keinoemoksi antavalle ei pitäisi tulla minkäänlaisia taloudellisia kuluja. – Varsan omistajan on vastattava tamman kuljetuksista, liikutuksesta, hoidosta, ruokinnasta ja kaviovuolusta. Keinoemovälitystä koordinoiva Heli Lepo päivystää ja vastaa numerossa 050-3097 555.Heli Levon laatima Keinoemo-opas on ladattavissa Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton sivuilta osoitteessa www.shkl.net/yhdistys/ keinoemovalitys/ Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Heli Lepo Heli Lepo on vuosien saatossa käynyt tutustumassa keinoemotoimintaan suurissa hevoskasvatusmaissa, kuten Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Australiassa. – Ainakin hän saa hyvän mielen siitä, että on pelastanut varsan hengen. – Ainakin tässä hevostoiminnassa on taustalla puhdas rakkaus hevoseen, Lepo iloitsee. Laadukkaat Sveaboxen karsinat. Rakkaudesta hevoseen Mitä tamman omistaja sitten itse hyötyy tästä. Etenkin tamman palauttamisesta on syytä tehdä yhteiset pelisäännöt. Keinoemotoiminnassa ei liikutella missään muodossa rahaa. 21 – Vastuista on hyvä sopia ennakkoon. 044 050 1240 ja 044 972 3208 www.heinapojat.. Varsan vieroitusaika kun voi vaihdella. www.facebook.com/HeinapojatOy Täyden palvelun tallitalo Karsinaja tallimatot 45€/m2 Tallimattoa metritavarana vain meiltä!. Jos puhutaan vaan ympäripyöreästi, että tamma palautetaan, kun vieroitus on tapahtunut, ajallisesti siinä voi olla monen kuukauden heitto, Lepo muistuttaa. Kyseessä on siis joka tapauksessa pitkäaikainen projekti. Moni välitystoimintaan osallistunut on myös itse saanut kerran avun omalle orpovarsalleen, joten hän tietää kokemuksesta, miten suuresta asiasta on kyse ja näin lähtee mielellään mukaan auttamaan
Hevonen on hyvä synnyttäjä ja yleensä kaikki sujuukin nopeasti ja ilman ongelmia. 22 Varsominen Siitostamman hyvä hoito heijastuu suoraan varsan terveyteen ja elinvoimaisuuteen. – Influenssarokotuksen lisäksi erityisesti jäykkäkouristus on tärkeä varsaa ajatellen. Sen vuoksi hyvä ravinto ja riittävät ulkoilumahdollisuudet ovat tammalle tärkeät. Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä sekä huolehtia, että kaviot ovat kunnossa. Yleisen terveydenhoidon lisäksi kantavan tamman madotukset, raspaukset ja rokotukset tulee hoitaa kuntoon PIKKUVARSAA KANNATTAA TARKKAILLA VARSOMISEN JÄLKEEN On taas se aika vuodesta, jolloin talleille syntyy uusia jälkeläisiä. Rokotus kannattaisi antaa viimeisen tiineyskuukauden aikana, jolloin vasta-aineet siirtyvät ternimaitoon ja sitä kautta varsan hyväksi, kertoo eläinlääkäri Mari Vettenran. Varsomisen jälkeen varsaa on kuitenkin syytä tarkkailla muutamia päiviä, että pikkuvarsan elämä lähtee liikkeelle ilman ongelmia
On myös yleistä, että tamma kantaa pidempään alkukeväästä tai silloin, kun tulossa on orivarsa. Varsa kasvaa koko tiineyden viimeisen kolmanneksen ajan, joten loppuvaiheessa liikunnan ei kannata olla enää kovin rasittavaa. 23 ta Tampereen Hevosklinikalta. Tamman utare alkaa täyttyä ja kasvaa viimeisen kahden viikon aikana. Varsan tulee olla pystyssä ollessaan topakka ja pirteä, jolloin tietää, että sillä on kaikki hyvin. Lypsämistä ei suositella, sillä se vain kiihdyttää maidon tuloa, Mari Vettenranta muistuttaa. – Viimeisen kahden vuorokauden aikana hännän tyven lihaksisto löystyy. H-hetki lähestyy Hevonen kantaa keskimäärin 340 vuorokautta. Tässä on kuitenkin eroja riippuen siitä, onko tamma ensikertalainen tai monta kertaa varsonut. – Ternimaito alkaa muodostua utareissa kolmesta viiteen viikkoa ennen varsomista. – Viimeisen kolmanneksen aikana tamma tarvitsee proteiinilisää. Jos tamma tiputtaa selkeästi maitoa, voi sitä kerätä talteen ja juottaa myöhemmin tuttipullolla varsalle. Suurin osa tammoista varsoo yöaikaan. Rokote ei kuitenkaan anna sataprosenttista suojaa aborttia vastaan. Siitostamma kannattaa pitää omissa oloissaan erillään kilpahevosista tai valmennettavista hevosista. Siksi on tärkeää, että tamma ei vaihtaisi tallia viimeisen kuukauden aikana. Kevyellä käytöllä oleva hyväkuntoinen siitostamma ei tarvitse tiineyden alkuvaiheessa kuin hyvälaatuista heinää ja vähän väkirehua, jonka mukana annetaan peruskivennäislisä. – Jonkin verran on olemassa tutkimustuloksia, että kupari ja sinkki tiineen tamman ruokinnassa loppuvaiheessa olisivat hyödyksi varsalle ja saattaisivat jopa ennaltaehkäistä kasvuhäiriöitä, mitä varsalla voi myöhemmin ilmetä. Herpesviruksen aiheuttamaa aborttia vastaan on olemassa rokote, joka annetaan tammalle viidennellä, seitsemännellä ja yhdeksännellä tiineyskuukaudella. Luomiset voivat olla hevosilla virusperäisiä, joten niiden riski on isompi, mikäli siitostamma asuu tallissa, missä on muualla liikkuvia hevosia. Sen vuoksi tammalle kannattaakin syöttää tiiviimmässä muodossa olevaa proteiinia sekä energiaa väkirehuna, Mari Vettenranta sanoo. Myös häpyaukko veltostuu ja turpoaa. Tilastojen mukaan lähes kaikki tammat varsovat iltaseitsemän ja aamukuuden välillä. Hännän tyvi nousee selkeämmin esiin, koska hännän tyven molemmin puolin olevat lihakset tippuvat alaspäin. Joillakin tammoilla hyvä merkki ovat vahatipat, jotka tulevat nännin päihin noin vuorokautta ennen varsomista. Ternimaitoon tulevat vasta-aineet tulevat sen ympäristön mukaan missä tamma sillä hetkellä on. – Varsa on loppuvaiheessa jo niin iso, että se vie tilaa ruoansulatuskanavalta ja voi painaa jo kenties keuhkojakin, joten rasittavaa liikuntaa tulee välttää. Olisi myös suotavaa, ettei kantava tammavaihtaisi tallia viimeisen kuukauden aikana. Suurin osa tammoista varsoo iltayhdeksän ja aamukuuden välillä.. Ensikertaisilla, nuorilla tammoilla vahatipat voivat olla tulemattakin, mutta niitä kannattaa silti seurata. Varsomisen lähestymiseen on olemassa selviä merkkejä. – Kaikki valunut ternimaito on pois varsalta, jolloin varsalle täytyy saada hyvälaatuista ternimaitoa jostain muualta. On yleistä, että samalla tammalla voi olla taipumus kantaa pidempään ja tämä taipumus toistuu sillä kerrasta toiseen. Siitostammojen lisärehuissa yleensä on kuparia ja sinkkiä sekä tarvittavat vitamiinilisät. Se liittyy synnytyskanavan löystymiseen. Markkinoilla on erilaisia varsomishälyttimiä, jotka auttavat varsomisen tarkkailussa. Liian lihavalle tammalle saattaa varsomisessa tulla ongelmia, joten ravintoon tulee kiinnittää huomiota koko tiineyden ajan. Ongelmatilanteissa jokainen minuutti tärkeä Varsomisen lähestyessä on tärkeää seurata tamman utaretta, ettei siitä tipu ternimaitoa. Tilastojen mukaan kaikki tammat varsovat iltaseitsemän ja aamukuuden välillä. Kaksi, kolme päivää ennen varsomista tamman käytös voi olla poikkeavaa ja pari vuorokautta ennen varsomista utare täyttyy entisestään ja nännit alkavat täyttyä maidosta. Myös energiasta saattaa tulla puutetta, kun tamma ei ehkä pysty syömään heinää enää niin paljon, että se saisi heinästä kaiken tarvittavan energian ja ravintoaineet. Suurin osa tammoista varsoo iltayhdeksän ja aamukuuden välillä. Proteiinilisää, kuparia ja sinkkiä Liikuttaminen on tammalle eduksi koko tiineyden ajan. Käyntilenkkiä voi kyllä tehdä hyvinkin pitkälle tamman kunnon mukaan, Vettenranta kertoo
– Jos jotain menee vikaan, on niin siinä kohtaa jokainen minuutti tärkeä. – Yksi malli on häpyaukolle ommeltava, joka reagoi siihen, kun sikiövesi tulee ulos. Hevonenhan on hyvä synnyttäjä. Työntövaiheessa tamma menee usein kyljelleen makuulle ja vaihVarsa nousee huterille jaloilleen jo tunnin kuluttua syntymästään.. Normaalisti varsominen tapahtuu hyvin nopeasti ja vastasyntynyt varsa on pian liikkumakykyinen ja omilla jaloillaan. Avautumisvaiheen kesto on yleensä puolesta tunnista neljään tuntiin, työntövaihe kestää 10 minuutista puoleen tuntiin ja jälkeisvaiheen kesto on puolesta tunnista noin kolmeen tuntiin. Siittoloissa ja isoimmilla kasvattajilla on yleensä käytössä valvontakamerat. 24 – Asiaan ei liene parempaa selitystä kuin se, että tamma haluaa varsoa mahdollisimman rauhalliseen aikaan. Periaatteessa hevonen selviää varsomisesta itsekseen, mutta mikäli jotain menee vikaan, on tilanne usein silloin todella huono. Se hälyttää, kun – Yleisen terveydenhoidon lisäksi kantavan tamman madotukset, hampaiden raspaukset ja rokotukset tulee hoitaa kuntoon sekä huolehtia, että kaviot ovat kunnossa, muistuttaa eläinlääkäri Mari Vettenranta Tampereen Hevosklinikalta. Siinä vaiheessa kannattaa olla yhteydessä eläinlääkäriin. Varsomisessa kolme vaihetta Varsomisen voi jakaa kolmeen vaiheeseen, joilla jokaisella on oma aikataulunsa. Avautumisvaihe päättyy siihen, että kalvo puhkeaa ja sikiönesteet tulevat ulos. Nykyisin on markkinoilla myös erilaisia varsomishälyttimiä, jotka auttavat varsomisen tarkkailussa. tamma menee kyljelleen makaamaan. Toinen on eräänlainen vyö, joka asetetaan satulavyön kohdalle. – Avautumisvaiheen aikana tamma on levoton, hikoilee sekä voi käydä makuulla, mutta nousee usein heti ylös. Siinä mielessä varsomista kannattaa valvoa. Näiden käyttö on yleistynyt viime aikoina huomattavasti. Mikäli avautumisvaihe kestää yli neljä tuntia, se on jo merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa
– Toki, mikäli näkee, että etujalat ovat tulossa normaalisti ulos ja turpaakin vähän näkyy, mutta tilanne jumittuu siihen, niin kannattaa mennä reippaasti vetämään varsaa ulos ja auttaa tammaa siinä kohtaa. Siihen väliin ei kannata mennä, jos näkee, että kaikki vaikuttaa normaalilta ja kalvot varsan turvan päältä ovat rikkoutuneet ja varsa hengittää. Jälkeisten pitäisi tulla viimeistään kuusi tuntia varsomisesta. – Jos varsa ei ala tehdä nousuyrityksiä ensimmäisen tunnin aikana, niin sitä pitää mennä jo auttamaan ylös ja yrittää saada sitä kiivaasti imemään ternimaitoa. Huterille jaloilleen varsan tulisi nousta tunnin kuluttua syntymästä, ensimmäiset virtsaamiset tulevat yleensä 8 – 10 tunnin kuluttua ja varsapihka ensimmäisen elinvuorokauden aikana. – Kavion pohjan pitäisi osoittaa alaspäin. Napanuora katkeaa yleensä siinä vaiheessa, kun tamma tai varsa nousevat ylös. Varsan olemusta hyvä seurata Pikkuvarsan elämän ensimmäiset tärkeimmät työt ovat siis pystyyn nouseminen ja ternimaidon imeminen. Jos napanuora vuotaa paljon verta, voi sen hetkeksi sitoa puhtaalla nauhalla tai langalla, joka poistetaan, kun verenvuoto on tyrehtynyt. Jälkeiset on muutenkin hyvä säilyttää jonkin aikaa. Myös tamman omistaja voi tutkia, että jälkeiset ovat kokonaiset, mutta se vaatii jo ohjeistusta ja harjaannusta, sanoo Mari Vettenranta. – Jos varsa ei ole täysin kunnossa, haluaa eläinlääkäri tutkia, ovatko jälkeiset normaalikokoiset, -painoiset ja -väriset. Se on normaalitila ja silloin tamma työntää varsan hyvin nopeasti ulos, Mari Vettenranta toteaa. Napa voidaan myös kertaalleen desinfioida esimerkiksi jodiliuoksella, eläinlääkäri Mari Vettenranta opastaa. Tunnin kuluttua varsomisesta varsan tulisi seistä ja erityisen tärkeää on, että se mielellään jo ensimmäisten kahden tunnin aikana imee emän utaretta. Mikäli näin ei tapahdu, kannattaa heti olla yhteydessä eläinlääkäriin. Jo muutaman minuutin kuluttua pitäisi alkaa tulla varsan etujalka esiin. – Jos vain on epäilys seuraavana päivänä tai seuraavina päivinä, että onkohan varsa kunnossa, jos se on liian vaisu, niin varsan verestä voidaan mitata mikä sen vasta-ainepitoisuus on. Imemisrefleksi ilmaantuu 20 minuutin kuluttua syntymisestä ja varsan tulisikin imeä ternimaitoa ensimmäisen kuuden tunnin, mieluiten jo ensimmäisen kahden tunnin sisällä. Tamma saattaa silloin makailla jopa puolisen tuntia. Normaalisti kaikki sujuu nopeasti Mikäli tamma on työntänyt voimakkaasti 15 20 minuuttia eikä varsa tule ulos, on se merkki siitä, että varsa on todennäköisesti väärässä asennossa eikä pääse tulemaan ulos. – Mikäli vasta-aineet ovat alhaalla, varsaa pitäisi päästä hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Se on monisyinen tulehdussairaus, joka johtuu liian alhaisesta vastaainetasosta. Mikäli vasta-ainepitoisuus on alhainen, voidaan sille antaa plasmaa, jossa tarvittavia vasta-aineita on. – Seuraamisessa on tärkeää varsan koko yleisilme. Miten se liikkuu ja miten kantaa päätään. Usein varsan virheasennot ovat hankalia korjattavia ja vaativat usein eläinlääkärin apua tai jopa tamman nukuttamisen. Sen jälkeen suolisto menee ikään kuin kiinni, eivätkä vasta-aineet pääse enää imeytymään yhtä hyvin. Mari Vettenranta toivookin, että hevosten omistajien keskuudessa lisääntyisi tieto, että varsan vasta-ainepitoisuutta voi – ja kannattaa – testata. Sanotaan, että body language, kehonkieli, on tärkeää. – Varsa näyttää kyllä aika nopeasti, jos asiat eivät ole menossa hyvään suuntaan. – On kuitenkin tavallista, että takajalat jäävät tamman sisään hieman pidemmäksi aikaa. – Varsan suolisto on sellainen, että ternimaidossa olevat vastaaineet imeytyvät vain muutaman tuntien ajan syntymän jälkeen. – Mikäli kaikki on sujunut hyvin, niin tamman ja varsan kannattaa antaa olla alussa rauhassa ja makuullaan niin pitkään kuin mahdollista. Varsan tehohoito on kallista eikä tehohoitoon joutuvien varsojen ennuste ole erityisen hyvä, eläinlääkäri Mari Vettenranta muistuttaa. Jos kaikki menee normaalisti, niin varsominen on hyvin nopeasti ohi. Varsa nukkuu paljon, mutta sen kuuluu käydä välillä tissillä ja mennä sen jälkeen taas pitkälleen. Varsomista yleisemmin ongelmia voi ilmaantua jälkeisten tulemisessa. Teksti: Soili Kaivosoja. Jos se ei pääse itse imemään, niin tammaa kannattaa lypsää ja antaa varsalle tuttipullolla ensimmäiset ternimaidot. 25 Maailmaan putkahtaneen varsan elämän ensimmäisillä henkäisyillä on myös omat aikataulunsa. – Jos kaviot tulevat niin, että kavion pohja osoittaa tamman häntää kohti, on todennäköistä, että varsa on tulossa takajalat edellä tai selällään. Mutta kun varsa on pystyssä, sen pitäisi olla topakka ja pirteä, Mari Vettenranta kertoo. Usein on niin, että toinen etujalka tulee hieman edempänä kuin toinen, sen jälkeen näkyviin tulee turpa etujalkojen päällä. Ternimaidossa olevat vasta-aineet imeytyvät vain muutaman tuntien ajan syntymän jälkeen. Monesti varsa on näissä tapauksissa jo menehtynyt ja hoito on siitä eteenpäin vain tamman pelastamista. Pää roikkuu alhaalla, imeminen on vain tökkimistä ja se saattaa olla unelias eikä nouse itse tissille. Varsaa on kuitenkin hyvä tarkkailla huolella sen elämän ensimmäiset vuorokaudet. Napanuoraa ei kannata mennä katkomaan, sillä varsa voi saada verta napanuoran kautta vielä senkin jälkeen, kun varsa on ulkona. Ilman riittäviä vasta-aineita varsa voi sairastua niin sanottuun varsahalvaukseen. Työntövaiheeseen kuuluu voimakkaat supistukset. Yleensä hevonen selviää varsomisesta itsekseen, mutta mikäli jotain menee vikaan, on tilanne usein silloin todella huono. Varsan ensi henkäisyillä oma aikataulunsa taa usein asentoa ainakin kerran ja alkaa työntää voimakkaasti. Silloin eläinlääkäri on saatava kiireellisesti apuun
– Lotta syntyi Ruotsissa vuonna 1992 ja se kantakirjattiin Suomessa. Vuonna 2003 sille syntyi orivarsa Blakken, jota pidin viisi vuotta kuin omaani sen myymiseen asti. Toive toteutui, kun Marjo sopi ystävänsä kanssa teettävänsä tammasta itselleen varsan. Monipuolista hevosharrastusta Koirien lisäksi hevoset veivät Marjo Uimin sydämen jo pikkutyttönä. Sen kanssa olen voinut harrastaa monipuolisesti valjakkoja työajoa sekä ratsastusta, Marjo kertoo. 26 varsasta kyti silti ja ainoa oikea emätamma Marjon tulevalle varsalle oli tietysti Lotta. – Tein myös paljon virheitä, joita sitten korjailin, kun opin tekemään oikein, Marjo myöntää. Marjo halusi iloisen ja motivoituneen koiran ja aloitti nyt 11-vuotiaan Zeldan naksutinkoulutuksen koiran ollessa parin vuoden ikäinen. Sen koulutus oli opettavaista ja käsittely haasteellista. Haave omasta Akaalainen Marjo Uimi on aktiivinen koiraja hevosharrastaja, joka on ottanut orivarsansa opettamiseen vinkkejä koirien naksutinkoulutuksesta. Tällä hetkellä minulla on toinenkin shetlanninlammaskoira, viisivuotias Fiona, jonka kanssa harrastellaan toistaiseksi omaksi iloksi, ilman suurempia tavoitteita. Positiivisella palkitsemisella hyviä tuloksia. – Olin Nemon elämässä mukana luottohevonen. Haave omasta varsasta toteutui Yliopisto-opinnot veivät Marjon joksikin aikaa muualle, kauemmaksi hevosista. Kaksi vuotta sitten, vuonna 2013, Lotta synnytti orivarsan Marjon valitsemasta suomalaisesta oriista, Trollgutenista. – Zeldan kanssa olen harrastanut ja kilpaillut paljon erilaisissa lajeissa, kuten tokossa, agilityssä, koiratanssissa ja rally-tokossa. Varsan nimeksi tuli Valhallan Nemo. – Tekisin kyllä monta asiaa toisin Naksutinkoulutus Shetlanninlammaskoira Zelda on Marjo Uimin , 27, ensimmäinen koira, jonka kanssa hän löysi tiensä operantilla ehdollistamisella kouluttavan seuran treeneihin. – Lotta on kilteimmistä kiltein VARSAN KOULUTUKSESSA LAATU KORVAA MÄÄRÄN tänä päivänä ja tällä kokemuksella, Marjo tunnustaa, mutta toteaa, että Blakkenista tuli kaikesta huolimatta täysin toimiva ratsu ja ajohevonen. Erittäin rakkaaksi Marjolle on tullut vuonohevostamma Lobitsija eli Lotta. Hän on ratsastanut ystävänsä tallilla ja hoitanut hevosia kuin omiaan yli kymmenen vuoden ajan
Ohimennen rapsuttelin ja harjailin varsaa tai saatoin laskea pyyhkeen sen selän päälle. Jonkun verran harjoiteltiin riimulla talutusta. Vajaan viiden kuukauden ikäisenä Nemo palasi laitumelta kotiin ja hidas vieroittaminen aloitettiin noin kahdeksankuisena. Tärkeintä oli tietysti, että se luottaisi ihmiseen, Marjo selvittää. – Aluksi keskityinkin lähinnä tammaan. Koska tiesin, että se siirtyisi emänsä kanssa tamma-varsalaitumelle jo kolmeviikkoisena, halusin totuttaa sen mahdollisimman hyvin riimuun, talutukseen ja kuljetukseen ennen sitä. Pikkuvarsa-ajat olivat pian. Naksuttimen avulla Nemo on opetettu seisomaan rauhassa paikoillaan aisojen välissä sekä valjastuksessa. Emätamma alkuun apuna Lotta oli aina tukena Nemon opetuksessa. Niin pienen kanssa ei voi vielä oikein muuta, ja pääasiahan on, että ihminen on kiva juttu. Nemo kulki vapaana mukana emänsä perässä ja sai osallistua sen verran kuin itse halusi. Hoidin, käsittelin ja pian ratsastinkin sitä kuin varsaa ei olisi ollutkaan. – Koska Lotta on niin tasainen ja rauhallinen, niin se opetti samalla varsaansa omalla esimerkillään ja teki koulutuksesta helpompaa, Marjo kertoo ja muistelee varsansa elämän alkuvaiheita. Pääasiassa treenasin Lotan kanssa vuonohevosten käyttöajokisoihin ja varsa kulki menossa mukana. Samalla sille tulivat tutuiksi hevosen elämän rutiinit ja ihmisen läheisyys. – Laidunkauden aikana kävin hevosten luona lukuisia kertoja. 27 heti sen syntymästä lähtien. Marjo totuttaa Nemon aisoihin naksuttimella ja ruokapalkkiolla
Marjo painottaa myös hevosen kouluttajan mielentilan tärkeyttä. Tähän mennessä se oli oppinut myötäämään pienestä paineesta ja se oli jo hyvin peruskäsitelty. Marjo kävi myös siellä melko usein ja joka kerta opetti Nemolle jotain. – Varsa ymmärsi pian pelin hengen. Sillä on aina ollut leikkiseurana muita varsoja. Hevonen oppii äänimerkistä mitä siltä pyydetään. – Olen huomannut, että jos ihminen hermostuu, niin hevonen hermostuu ja silloin on turha yrittää opettaa hevoselle yhtään mitään. Sitä ei varmaan haittaisi, vaikka istuisin kärryillä, mutta mielestäni mitä helpommaksi hevoselle asiat tekee, sitä parempi on lopputulos. – Nemo on koko ikänsä elänyt laumassa pihatossa, isoissa virikkeellisissä tarhoissa ja laitumilla Hyvällä peruskoulutuksella tehdään turvallisia käyttöhevosia. Jos hevonen on lopettanut tekemisen kesken, on syy löytynyt helposti peilistä. Treenihetket naksuttimen kanssa ovat hyvin lyhyitä ja tauko seuraa parin minuutin harjoituksen jälkeen. Vapaana kentällä – Teen paljon asioita siten, että hevonen on vapaana kentällä. – Yritän perehtyä mahdollisimman moniin koulutustapoihin ja erilaisiin työkaluihin. Koulutus on helppoa, kun hevonen on tyyni ja rauhallinen jo valmiiksi. Ei vain yhtä tapaa opettaa Vaikka Marjo on todennut naksuttimen tehokkaaksi ja mieleiseksi koulutuskeinoksi, ei hän halua seurata orjallisesti mitään oppisuuntaa. Hiljaa hyvä tulee. Positiivista koulutusta naksuttimella Syksyllä 2014, kun Nemo oli vuoden ja kolme kuukautta, palasi se kotiin ja elämä jatkui vanhemman ruunan kanssa pihatossa. Siis toki vain sellaisia, mitkä ovat turvallisia ja mahdollisia hevosen ollessa irti. Elinolosuhteet tärkeät Marjo Uimi pitää koulutusta tärkeämpänä sitä, että hevonen saa kasvaa ja elää mahdollisimman luonnonmukaisesti sekä lajityypillisesti. oppi nopeasti ja teki halutut asiat mielellään. Marjolla on aikomus tarjota varsaansa jalostukseen ensivuoden oripäivillä, sillä haaveissa on Lotan suvun jatkuminen sekä vielä joskus oma tammavarsa sellainen kuin Lotta. Näissä asioissa on parasta pysyä nöyränä, niin oppii parhaiten, Marjo toteaa ja tunnustaa, että hän pyytää aina apua ja kysyy neuvoa melko herkästikin, sillä hän ei tahdo tehdä virheitä. Tykkään siitä, että hevonen saa valita ja kertoa vapaasti, mitä sen mielessä liikkuu, Marjo kertoo. Uskon että sen ihana luonne ja helppo käsiteltävyys selittyvät suurelta osin elinolosuhteilla. Se sekä vapaalla heinällä. Se tajusi, että naksuttimen äänen jälkeen seuraa palkkio. – Vielä ei ole tarvinnut ongelmia korjailla ja kaikki on mennyt tähän asti todella hyvin. – Se nähdään sitten onko Nemosta jalostusainesta, Marjo. – Nemon ajokoulutus on pilkottu pieniin palasiin ja vaatimustasoa on kasvatettu maltillisesti, Marjo Uimi kertoo. 28 seuraa välittömästi perässä. – Silloin aloitin Nemon koulutuksen naksuttimella. Nemo ei ole koskaan kyseenalaistanut ihmistä, Marjo kertoo ja muistuttaa itselleen, että pahimmat orivuodet ovat vasta edessä päin. Jos olen ollut liian hidas palkkauksen kanssa tai epäselvä, niin hevonen on selvästikin turhautunut, kun se ei ole tajunnut mitä siltä haetaan tai se ei ole saanut riittävän usein vahvistetta. – Se voisi koska tahansa poistua paikalta, mutta jos se on mieluummin minun kanssani ja tekee keskittyneesti hommia, koulutus on yleensä silloin onnistunut. Se suhtautuu kaikkiin asioihin rennosti ja rauhallisesti, enkä minäkään tee mitään kiireellä. – Käytän naksutinta aina perusasioista lähtien ja palkkio motivoi hevosta parhaiten. – Nemo on nyt vuoden ja kymmenen kuukautta vanha ja vetää jo kevyitä kärryjä perässään. – Naksutin on siitä hyvä koulutusväline, että hevonen saa vahvisteen, eli merkin, heti kun se tekee oikein ja ruokapalkkio ohi ja koitti aika lähteä orilaitumelle. Olen opettanut sen seisomaan paikallaan irti ja totuttanut sen aisoihin naksuttimen avulla, Marjo listaa muutamia varsalle jo rutiineiksi tulleita asioita
Nemo on vieroitukseen saakka lenkkeillyt emänsä mukana sekä vapaana, talutettuna, käsihevosena että myös vaunujen edessä emäänsä kiinni sidottuna. – Haluan itselleni luotettavan ja turvallisen käyttöhevosen, jonka kanssa yhteistyö pelaa ja joka toimii kaikissa tilanteissa. Opetetaan syy-seuraussuhde Marjo Uimin mukaan operantilla ehdollistamisella pyritään vahvistamaan halutun käytöksen todennäköisyyttä opettamalla eläimelle syy-seuraussuhde. Rauhallinen emätamma opettaa varsaansa omalla esimerkillään ja tekee koulutuksen ihmiselle helpoksi. 29 Shetlanninlammaskoirat ja vuonohevoset ovat lähellä Marjo Uimin sydäntä. Uimi toteaa ja toivoo ennen kaikkea, että siitä tulee hyvä harrastehevonen. – Yksi tärkeimmistä ohjenuoristani koulutuksen suhteen on, että jos vaadin eläimeltä täyttä keskittymistä, myös minun on annettava sille jakamaton oma huomioni. – Kun eläin tekee halutun asian, saa se välittömästi merkin. Yleensä siis harjoittelen yhden koiran tai hevosen kanssa kerrallaan. Ensi vuoden yksi tavoitteista on myös pienimuotoisen metsätyöajon harjoittelu
Naksun tilalla voi käyttää myös esimerkiksi tiettyä sanaa tai kehua vahvisteena, Marjo Uimi Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Siri Tuominen ja Marjo Uimi Marjo Uimin oma kasvatti Valhallan Nemo pikkuvarsana emänsä Lobitsijan eli Lotan kanssa. Klassinen esimerkki on koiran kuolaus ruokakipon nähdessään. – Palkkion tulee seurata välittömästi ehdollisen vahvisteen jälkeen, sillä myös kaikki toiminnot naksun ja palkitsemisen välillä yleistyvät. Hevosen kohdalla myös laumaseura tai koiralla leikki voivat toimia vahvisteina. LOISPOSTI H t LÄHE TYSPAKK AUS! tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.. Se on ehdollistunut siihen, että kiposta seuraa ruokaa. Helppo. 30 tehdessään oikein ja heti tämän perään palkinnon. Tällöin halutun käytöksen todennäköisyys kasvaa. – Nemo on ollut rohkea ja utelias syntymästään asti. Ei-haluttu käytös jätetään huomioimatta ja se sammuu hiljalleen. – Vahvisteen määrittelee aina eläin itse, mutta tyypillisemmin se on ruokaa, eli joitain mitä eläin todella haluaa. Puh. Naksutinta käytetään edeltämässä ehdotonta vahvistetta niin kutsuttuna ehdollisena sekundaarivahvisteena, jolla pystytään merkitsemään haluttu toiminto selkeämmin. (09) 2252 860, fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab. Yksivuotias Nemo kävelyllä emäntänsä ja perheen koirien kanssa. Naksutinkoulutuksessa vahvistetaan haluttua toimintoa
Ja siinähän niitä erilaisia ratsuja olikin keppihevosareenalla odottamassa kiltisti ratsastajaa. Pienemmät messukävijät viilettivät poninhännät heiluen ja keppihevoset kainalossa pitkin messuhallia. Helsingin messukeskus täyttyi hevosharrastajista 6.-8.3. Kesällä Hugoa odottaa minileiri shetlanninponilla ja saattaa se hevoskärpänenkin purra. Sopivan ratsun löydyttyä laukkasi ratsukkoharja hulmuten pitkin areenaa, hyppäsi muutaman esteenkin ja laukkasi lisää. Onneksi tapahtumasta löytyi nähtävää ja koettavaa vauhdikkaampaankin menoon. Kuva: poliisi Hevosmessuilla riitti lystiä nelivuotiaalle Hugolle. Helsinki Horse Fairin aikaan. Kypärä vielä päähän ja ponin karvojen kimppuun. Koska poni jatkoi nauttimista saamastaan huomiosta ja huolenpidosta täytyi ratsu löytää toisaalta. Isoäidin ja tädin kanssa messuilla olleen nuoren herran mieleen oli erityisesti ratsastavan poliisin näytös, josta jäi mieleen tulen läpi kävelleet ratsukot ja tietysti se, että rosvojen sijasta poliisiauton takaluukusta tulikin ilmapalloja! Löytyipä sopivan kokoinen poni Ja koska hevoset kiinnostavat oli niihin päästävä tutustumaan lähemmin. Kun poni oli saatu hoidettua ja harjattua oli päästävä ratsastamaan. Mutta oli messuilla eräs nuori herrakin, 4vuotias Hugo, jota ei tavarapaljous juuri kiinnostanut. Onni oli, että messuilta löytyi juuri sopivan kokoinen poni, joka oli harjausta vaille. Areenalla oli tilaa tulevaisuuden ponitytöilleja -pojille. 31 Hugon hevosmessuseikkailut Hugo harjasi pontevasti ponia. Valtaosa kävijöistä oli tyttöjä ja naisia ihastelemassa hevosia ja hypistelemään tuoteuutuuksia, kaikki mikä kimaltaa taitaa olla muodissa. Sopivan harjan löytymiseen meni vain hetki, Hugo valitsi suurimman mahdollisen. Erityisesti Hugon mieleen jäivät tulen läpi kävelleet poliisiratsukot. Kesällä Hugoa odottaa minileiri shetlanninponilla. Ellei se sitten purrut jo
32 Ravivalmentaja
Kuva: Hippos/Antti Savolainen Suomen Suurmestari 2011: Tuokkolan Touho. – Jos ei ole mitään poikkeavaa, kello 7.30 aloitetaan treenit, Seppo Suuronen kertoo. Kuva: Hippos/ Terhi Piispa-Helisten. Nelinkertainen kuningas Patrik on vieläkin usein mielessä Valmentaja Seppo Suuronen saatteli Tuokkolan Touhon matkaan vuoden 2011 kuninkuuskisan mailin voittajaseremonioista. Hän valmentaa omia ja toisten hevosia yhdessä työntekijöidensä kanssa sekä kasvattaa siitosoreja ja -tammoja. Harjoittelu onnistuu hyvin talvikaudellakin. Kaiken alku oli nuorena pelattu toto: – Pelailtiin nuorina ja ostetKOVASTI TREENAAVAT SEPPO SUUROSEN RAVIHEVOSET PÄRJÄÄVÄT YKSINKERTAISELLA RAVINNOLLA Jo nuorena, 1980ja 1990-lukujen taitteessa Patrik-hevosellaan neljä ravikuninkuutta voittanut Seppo Suuronen pitää Juvalla 40–50 hevosen valmennustallia. Aisalla valmentaja Seppo Suuronen. Elämä on tasaisen kiireistä läpi vuoden. 33 Etelä-Savossa, Juvalla, ravivalmentaja Seppo Suurosen kotitilalla on hyvät hevosten hoitoja valmennusolosuhteet läpi vuoden. Kello kuudelta ryhdytään yhdessä kuuden työntekijän kanssa ottamaan yöllä ulkona olleet 40–50 hevosesta sisään ruokittaviksi ja ruokinnan jälkeen viedään sisällä yönsä viettäneet hevoset ulos. Kaikki lähti totosta ja Patrikista Nyt 53-vuotiaan Suurosen kuviot ovat pysyneet lähes samanlaisina siitä lähtien, kun hän alkoi valmentaa ja kasvattaa hevosia ammattimaisesti. Ohjastajana Kari Rosimo
Tänä aikana omistajat karsivat harrastuksiaan ja kulujaan. Suurosen valmentamista lämminverisistä vuonna 2005 Kymenlaakson ajot voitti Roberto Luca. – Totta kai toivon vielä parempia hevosia ja menestystä, koska teen tätä työkseni. 34 harrastus; valmentajat treenaavat heidän hevosiaan. Suurosen innostus alaan lähti hyvästä omasta hevosesta, mutta vuosia kului kirjapainoalalla, kunnes hän otti myös vieraiden ravureita valmennukseen ja teki hevosista itselleen leipätyön. – Tänä keväänä astutetaan yksi tamma ja koko vuonna muutamia, vaikka pari siitostammaa onkin vähennetty. Cordiitta on nyt menossa ravikuninkaalle astutukseen. Toivotaan, että ajat muuttuvat. Nuorissani on paljon lupaavia yksilöitä. Ajat ovat Suurosen mukaan muuttuneet myös siinä, ettei ravikatsomoihin, paikan päälle tule pelaajia entiseen malliin, koska media välittää tapahtumia ja veikata voi internetissä. Sen jälkeen elämä on pyörinyt hevosten ympärillä. Se oli Patrik ja itse olin parikymppinen. Kuva: Hippos/ Antti Savolainen. Suuronen pitää kokonaissaavutuksiaan kohtuullisina. Hyvät treenipaikat Suurosen ravitallilla mennään silti eteenpäin ja töihin aamuvarhaisella. On kiva saada työlleen tulosta ja leipää. Ravikuninkaita hänellä on Patrikin lisäksi Villihotti. Treenimaastoa on Juvan maaseudulla riittämiin omasta takaa, joten muualle lähdetään vain raveihin. Kuva: Hippos/Antti Savolainen Ravivalmentaja Seppo Suuronen hankki ensimmäisen hevosensa parikymppisenä. Ravikuninkuuden ratkaisi Villihotin 3 100 metrin ajan paremmuus, sillä Villihotin ja Tuokkolan Touhon kolmen lähdön kokonaisaika oli sama. Tampereen ravikuninkuuden jakoi Villihotin kanssa ajallisesti vuonna 2011 silloinen oman tallin valmennettava Tuokkolan Touho. – Täällä on mäkiset maastot eli vastuksia tulee omasta takaa. Meillä on treenikelit aina, kun on lunta ja kesällä hyvät tiet sekä järvet, missä hevosia kahluutellaan, Suuronen vakuuttaa. Toiveissa menestystä ja hyviä hevosia Parhaat menestykset ovat siis tulleet suomenhevosten kanssa. Erityisesti kuluja on pitänyt ryhtyä laskemaan euroajan alettua, mutta myös arvonlisäveron vuoksi. – Tavalla tai toisella leipä on aina otettu, mutta tällaiseen aikaan se tietysti on tiukassa: Kuluja joutuu laskemaan, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. – Hommat tehdään sakilla, että päästään treenaamaan, Suuronen toteaa. On tietysti aina hienoa, kun oma menestyy: 8-vuotias Carmela -tamma on niistä nyt lupaavin. Suomalaisen raviurheilun tilan ravivalmentaja näkee kytkeytyvän muuhun yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen tilanteeseen: – Paremminkin voisi mennä. Tuokkolan Touho ja Seppo Suuronen kotitallin pihalla Juvalla. Suuronen ymmärtää kehityksen, mutta pitäisi mukavampana, jos radoilla olisi enemmän ihmisiä. Usein työpäivä kestää iltakahdeksaan, kunnes kaikki eläimet on ruokittu ja karsinat puhdistettu. Hyvän heinän tunnistaa Hevosten ruokavalio on yksinkertainen, ja sen Seppo Suuronen tiin porukalla lehti-ilmoituksella hevonen. Nyt odotuksia on Carmelasta, jotta pääsisimme kokeilemaan isompaa rahaa. – Eläinten kanssa touhuaminen, valmentaminen ja menestys ovat kaikki mukavia. Tallin suomenhevoset Artture ja Cordiitta voittivat rodun merkittävimmät ikäluokkakilpailut Kriteriumin ja Derbyn vuonna 2005. Tykkään yhtä lailla kasvattaa sekä treenata omia ja vieraita. Hiekkapintaista rataa on 1 000 metriä, vaikka miten pitkä hiittisuora ja 2,5:n ja 5:n kilometrin treenilenkit. Sillä voitin neljä ravikuninkuutta 1988–1991, ja se on usein vieläkin mielessäni. Se on voittanut muutamia lähtöjä, Suuronen kertoo palatessaan Vermon voitokkaista raveista 11.3. Hevosenomistajille kyseessä on Suomenhevosten kanssa parhaat tulokset Pääasiassa suomenhevosia, mutta myös lämminverisiä Seppo Suurosen tallilla on vaihteleva määrä. Työ motivoi Seppo Suurosta. Leipä on alalla tiukassa Suurosella on kokemusta siitä, että leipä on alalla tiukassa, muttei pidä sitä sen ihmeellisempänä verrattuna muuhun yrittäjyyteen. Hevosenostossa oli tuuria. Hevosia on jo neljännessä polvessa. Hän on aina kilpaillut ja pitänyt myös siitosoreja ja -tammoja
– Lisäaineita annetaan vain, jos on puutoksia, esimerkiksi rautaa, jos starttitai kilpahevosten treeneissä tai starteissa näkyy notkahduksia. – Itse on opiskeltu, mitä pitää tehdä milloinkin. Tiineenä oleville lisäruokaa Yksinkertainen ja sama ruokinta mahdollisimman monelle hevoselle, on yksi nopeasti sujuvan työn avaimista. – Riippuu laitumesta; joillekin tammoille viedään vielä vähän proteiinia ja kauroja laitumelle. Perusruoka on kuivaheinä, jota Suuronen viljelee myös itse, niin että hän tunnistaa myös juvalaisten viljelijöiden hänelle viljelemän hevosten kuivaheinän tasalaatuisuuden silmämääräisesti ilman näytteitä. – Heinästämme pieni osa tulee kotoa, mutta suurin osa ostetaan ammattitaitoisilta viljelijöiltä. Uskon, että viisaat ovat ruuan kehittäneet. – Siitostammat saavat lisäksi päivittäin Racing Mineral Plussaa, ruokintakalkkia ja kauroja. – Lämminverisiä ajetaan muuten arkisin aamusta kello kahteen saakka, sen jälkeen on iltahommat ja tytöt hoitavat jalkoja. Kokojyväkauraa ja rehua Muutenkin Suurosen omien, valmentamien ja kasvattamien hevosten ruoka on yksinkertaista, 35 perinteistä suomalaista. Heinän lisäksi ravinnon kulmakivi on kokojyväkaura. Muun muassa Pelimanni-ajon voittanut komea suomenhevostähti menehtyi sairauskohtauksen seurauksena yhdeksänvuotiaana maaliskuussa 2014. Lisäaineita puutoksiin Lisäravinteita Suuronen ei hevosilleen juurikaan anna. Kyllä lauantaisinkin ajellaan, vaikka työntekijöitä onkin vapailla, Suuronen sanoo. Valjaisiin 4-5 kertaa viikossa Hevoset valjastetaan Suurosen tallilla neljästi–viidesti viikossa. Kuva: Hippos/Satu Meriluoto. 90 prosenttia ruuasta on pikkupaaleissa olevaa, kuivaa ja pölisemätöntä heinää, Suuronen kertoo. – Vanhemmat ja laitumesta riippuen myös tiineenä olevat ja synnyttäneet tammat saavat kokojyväkauraa. Jollei ole mitään puutteita, se riittää. Jotkut starttija valmennushevoset saavat arkisin kolmesti viikossa kaurojen yhteydessä Racingin pellavansiementä melkein läpi vuoden. Kahdesti viikossa ajetaan raskaammin, kahdesti kevyemmin. Keskiviikkoisin on Vermon ravipäivä, joten pitkän matkan takia ei ehditä treenata paljon; lisäksi on kengityspäivä. Teksti: Mira Piispa Viimeisinä tiineyskuukausina tammojen ruokavalioon lisätään vielä proteiinia sisältävää Racingrehua perusruuan lisäksi. Sunnuntai on lepopäivä, jolloin huonolla talvisäällä hevoset ovat jopa päivät sisällä ja saavat ruokaa karsinassa. Seppo Suurosen kasvattama, valmentama ja yhdessä Reijo Kenttälän kanssa omistama Franko osallistui kuninkuuskilpailuun vuonna 2013. Silloin otetaan verikokeita, tarkkaillaan ja annetaan rautaa kuureittain tarpeen mukaan. Tosin olen myös uskonut, mitä pussin kupeessa lukee. Ne saavat niitä laidunkauteen asti. set saadaan jouhevasti suoraan varastoon. Olen edelleen tosi tyytyväinen tasalaatuisuuteen ja olemme saaneet hevosillamme tulosta, Suuronen toteaa. Sitäkin ammattitaitoiset sopimusviljelijät viljelevät ja tuovat kotiin. Aina on kokeiltu kaikkea, joten sieltä se on tullut. Kaikki ovat saaneet Racing-rehuja niin kauan, kun niitä on tehty. Ne ovat silloin hyvin levänneitä maanantain treeneihin. Suurosen tallilla Racing-rehut tilataan puhelimella, toimitukon havainnut kokemuksen myötä hyväksi
Hevosen pääntauti on harvinainen, mutta säännöllisesti esiintyvä tarttuva tauti. Taudin leviäminen ei ole kenenkään etu. 36 Pääntauti Pääntautitapauksia ilmenee vuosittain muutama, mutta pääntauti ei ole virallisesti vastustettava eläintauti. Tartunta leviää joko suoraan sairaan hevosen hengitysteiden eritteistä tai ihmisen tai varusteiden välittämänä. Taudin aiheuttaa streptokokkibakteeri joka leviää hevosesta toiseen hoitajien hoitovälineiden, karsinarakenteiden tai ruokintaastioiden välityksellä. – Tauti tarttuu etenkin kuolan kautta. Hevoset kuuluvat kiinteästi Talvion perheen elämään, ratsailla tyttäret Johanna (oik.) ja Eveliina Talvio. Hevonen saa tartunnan suun tai hengitysteiden limakalvojen kautta. Se kuuluu ilmoitettaviin tauteihin, TAUDIN OIREET VOIVAT OLLA HANKALIAKIN TULKITA Eläinlääkäri Timo Talvion mukaan suurin riski leviämiselle on niillä talleilla, joissa kaikki hevoset ovat saman katon alla. Vastustettavat eläintaudit jaetaan valvottaviin, vaarallisiin ja helposti leviäviin. Pääntaudista riittää ilmoitus Eviralle. Taudin oireet ilmenevät 3-14 vuorokautta koska sen esiintymistä halutaan seurata. Kiusallinen tauti kuitenkin on, koska tartunnan saanut hevonen on eristettävä. Virallisesti vastustettavan eläintaudin tultua ilmi viranomaiset ryhtyvät laajoihin toimenpiteisiin taudin vastustamiseksi. Pääntauti vie hevosen väistämättä eristykseen eläinlääkäri Timo Talvio EteläHelsingin eläinlääkäriasemalta. Tauti ei ole vaarallinen ainakaan niin, että hevonen olisi yleensä sen takia hengenvaarassa. Eläinlääkärin on ilmoitettava kuukausi-ilmoituksessaan mahdolliset pääntautitapaukset, mutta tauti ei ole varsinainen lakisääteisesti vastustettava eläintauti Jos tautia epäillään tai se todetaan, eläin on aina eristettävä, sanoo. – Hevosen omistajalla ei ole virallista ilmoitusvelvollisuutta, mutta käytännössä omistajat ilmoittavat tapaukset
Helsingin kaupungin eläinsuojelueläinlääkäri tarkasti tapahtuman. Bakteeri löytyy vuosittain Evira on laatinut yhteistyössä hevosalan toimijoiden Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton,. Hevosen pääntauti on harvinainen, mutta säännöllisesti esiintyvä tarttuva tauti. – Teoriassa on mahdollista, että koko tauti voisi jopa jäädä havaitsematta. Kansainväliseen estekilpailuun osallistuneet hevoset majoittuivat messuilla eri tallissa kuin hevonen, jonka kotitallissa sairastapaus todettiin. – Oireet muistuttavat ylempien hengitysteiden tulehdusta. Pääntaudin, ja erityisesti vaikeiden epidemioiden, epäillään kuitenkin runsastuneen. Lisäksi Messukeskuksessa oli koko messujen ajan paikalla päivystävä eläinlääkäri. – Hevosen leukaperät turpoavat ja imusolmukkeisiin saattaa ilmaantua paiseita, jotka puhkeavat ihon läpi. Nyrkkisääntönä voi pitää, ettei tallissa esiinny enää pääntautia, jollei yhdelläkään hevosella ole neljään viikkoon ollut oireita. Juhani Karvonen kuluttua altistuksesta. 37 Suomen Eläinlääkäripraktikot ry:n sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa Hevosen pääntauti -oppaan, joka antaa kansalliset suositukset pääntautitapausten hoitoon ja leviämisen ehkäisyyn. Kiusallinen tauti kuitenkin on, koska tartunnan saanut hevonen on eristettävä. Varsan tauti voi viedä hautaan Taudin itämisaika on pari päivää, jona aikana se ei ilmene päälle päin millään tavoin. En ole kuullut, että tauti olisi koskaan jäänyt huomaamatta, Talvio sanoo. – Parasta olisi useampi pieni erillinen talli. Hevosen eristystä on jatkettava ainakin viikko kuurin loppumisen jälkeen. Silloin tautia on helpompi hallita. Sierainvuoto voi olla alussa kirkasta kuten virusinfektiossa, mutta muuttuu sitten samean märkäiseksi. Käytännössä tauti paljastaa itsensä viimeistään siinä vaiheessa, kun useampi hevonen alkaa kärsiä samoista oireista. Talli pitää myös kuivata, koska bakteeri elää märkäeritteessä pitkiäkin aikoja. Rasitustilanteet, esimerkiksi pitkä kuljetus tuontihevosilla, voivat laukaista bakteerin erittämisen. Näitä arvioidaan olevan 10 prosenttia hevosista. Hevosta käsiteltäessä hoitajalla tulee olla suojavarusteet, joita ei viedä pois eritysalueelta. Osa parantuneista voi jäädä tartunnankantajiksi ja levittää tautia. Suurin osa hevosista paranee taudista ilman lääkitystä, mutta etenkin varsoilla tauti voi johtaa eläimen kuolemaan tai lopettamiseen. – Sairastunut hevonen on hyvä hoitaa viimeisenä. Tautiepidemioiden määrästä ei ole tietoa, ja yhtenäinen suositus tartunnan saneeraamiseksi puuttuu. – Oireina hevosella on sierainvuoto, kuume tai lämmönnousu. Yhdelläkään Messukeskuksen tiloissa vierailleella hevosella ei ole todettu pääntaudin oireita. Pääntauti voi ilmetä myös lievässä muodossa, jolloin oireita saattaa olla vaikea huomata. Leviämisen kannalta kriittisiä ovat kantajahevoset, joilla tartunta on jäänyt piilemään ilmapusseihin akuutin tautivaiheen jälkeen. Suurin riski leviämiselle on niillä talleilla, joissa kaikki hevoset ovat saman katon alla. Parantumisen jälkeen hevonen kantaa tartuntaa 2-3 viikkoa, joskus jopa 6 viikkoa. Joskus oireina saattavat olla yskä, nielemisvaikeudet ja ruokahaluttomuus. Sairastunut hevonen ei ollut mukana messuilla. Voimakas taudinkuva voi nostaa kuumeen yli 39 asteeseen, joka alkaa 1-2 vuorokautta ennen yskää ja sierainvuotoa. Näytteitä saadaan vain vähän tutkittavaksi: vuosittain Evira toteaa pääntautibakteerin 10-40 hevosesta. Pääntautia esiintyy jatkuvasti Suomessa, mutta vain osa tapauksista ilmoitetaan viranomaiselle. Ihminen voi siirtää tartuntaa, mutta tauti ei siirry ihmiseen. Tämä reaktio ei ole tyypillinen muille hengityselinten taudeille. – Jos tartunta todetaan, tulee ylimääräistä liikkumista hevosen lähellä välttää. Pään taudissa imusolmukereaktio on tyypillinen ja imusolmukkeet saattava jopa märkiä. Suositusten mukaan bakteerinäytteet tulisi ottaa hevosista vielä tämän jälkeen. Vaikka todennäköisyys taudin siirtymiseen ihmisen kautta on aika pieni, on se mahdollista, jos sairas hevonen kuolaa ihmisen päälle ja ihminen levittää bakteerin muihin tarhoihin. Myös talli tulee tyhjentää ja pestä huolella. – Pääntauti paranee antibiooteilla parissa viikossa. Messuilla hevosten hyvinvoinnista huolehdittiin huolellisesti. Kisoihin tai näyttelyihin ei hevosta voi tietenkään viedä, jos epäilyskin taudista on olemassa Tauti paljastuu imusolmukkeista Pääntautia voisi verrata ihmisen angiinaan. Sairastuneiden hevosten lanta ja ruuantähteet tulisi kompostoida, jotta bakteerit tuhoutuvat. Jälkitauteina tavataan muun muassa keuhkokuumetta tai verenkierron kautta levinneiden bakteerien aiheuttamia märkäpaiseita ympäri elimistöä. – Yhdelläkään hevosella ei ollut näkyviä oireita messutapahtuman aikana, kertoo Helsinki Horse Fair -tapahtuman päivystävä eläinlääkäri Heikki Sirkkola. hevosen iästä ja ovat lievimmät ja lyhytaikaisimmat vanhemmilla eläimillä. osallistuneen hevosen kotitallissa on todettu pääntautitapaus. Talikoiden, kärryjen ja muiden hoitovälineiden tulee olla erillisiä. Käytännössä sairastunut hevonen on poissa muiden seurasta noin kuukauden. Hevonen on olemukseltaan vaisu. Oireet riippuvat Pääntautitapaus todettu Helsinki Horse Fair -messutapahtumaan 7.-8.3. Talvio korostaa, että sairaan hevosen juoma-astiat ja muut ruokailuvälineet on pidettävä erillään muiden hevosten ruokintavälineistä. Joskus turvonneet imusolmukkeet aiheuttavat nielemisvaikeuksia ja poikkeavia hengitysääniä. Tauti ei ole vaarallinen ainakaan niin, että hevonen olisi yleensä sen takia hengenvaarassa
38 Ravivalmentaja – Se on pahinta, jos ei tehdä mitään. Vaikka saisin diktaattorin vallan, niin en tiedä menisikö mikään suomalaisessa raviurheilussa parempaan suuntaan, mutta sen voisin taata, että jotakin ainakin tapahtuisi, Kari Lähdekorpi toteaa. Kuva Suomen Hippos Ilkka Nisula.
Lukujen ja menestysten valossa jää pakostakin ihmettelemään, että miksi menestynyt ammattivalmentaja lopetti upean uransa. Ammattivalmentaminen on rankkaa työtä Maxwell Maydayn osaomistaja ja entinen valmentaja Kari Lähdekorpi onnitteli hevosen menestyksestä sen aikaisempaa valmentajaa Kati Lindsbergiä. Räväköistä mielipiteistään tunnettu mies kipusi määrätietoisesti ravimaailman huipulle, pokkaili mainetta ja palkintoja RUOTSISSA MENESTYSTÄ NIITTÄNYT KARI LÄHDEKORPI: Muutama vuosi sitten ammattivalmentamisen lopettanut Kari Lähdekorpi katsoo nykyisin raviurheilua ruohonjuuritasolta. Me voitimme Ruotsissa 340 lähtöä vuodessa. Vahvan urheilutaustan omaava ravialan monitoimimies ehti tänä vuonna huonojen keliolosuhteiden takia harjoitella ennen hiihtoa vain yhdeksän viikon ajan. – Kesäisin lihon aina 10 kiloa ja syksyisin karistan kertyneet kilot pois, Lähdekorpi kertoo treenaustaktiikastaan. Nykyisin mies keskittyy kesäisin golfiin ja talvisin hiihtoon. Kuva: Hippos Irina Keinänen. – Ilman sitä en olisi jaksanut hiihtää edes yhdeksää kilometriä, naureskelee Lähdekorpi. Se katkaisee Työn vaativuus otti veronsa Lopullinen niitti uralle tuli, kun hyvä ystävä kuoli 60-vuotiaana lyhyen sairastelun jälkeen. Toki tallissa on vielä parikymmentä hevosta, joukossa muutama lupaava varsakin. 90 kilometrin matka taittui 58-vuotiaalta mieheltä odotetun mukaisesti, vaikka latupohja muistutti paikoitellen enemmän vesiestettä kuin hiihtolatua. Haastattelupäivänä Kari Lähdekorpi on juuri palannut Ruotsista, maineikkaasta Vasaloppet –hiihdosta. – Aloin miettiä, että tätäkö tämä sitten on. Nouset aamulla puoli kuusi, kun joltain hevoselta on mennyt hankoside tai jonkun. Urheilutaustasta apua Vahvasta urheilutaustasta on ollut Lähdekorvelle hyötyä ravipuolella niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Junioriaikoina kymppitonnilla SM-mitaleitakin saavuttaneena hän uskoo, että olisi menestynyt aikoinaan paremminkin juoksun parissa, jos jalat olisivat kestäneet armottoman lajin. – Ammattivalmentaminen on niin kovaa hommaa sillä tasolla, missä me olimme. Jos olin 360 päivästä kymmeneen tyytyväinen, niin loput 350 olivat yhtä helvettiä, itseään kohtaan hyvin kriittinen mies sanoo. 39 vahvemmankin miehen, erityisesti kun on sen luonteinen kuin minä, että aina pitää olla paras eikä pysty ottamaan vastoinkäymisiä vastaan vihellellen. niin Suomessa kuin Ruotsissakin ja jäähdyttelee nyt hevosenomistajana
Jossain vaiheessa luku tippui kymmeneen ja tällä hetkellä hevosia on ”ehkä siinä parikymmentä”. Huikeita tilastoja Vuosina 2007 ja 2008 hän oli Ruotsin voitokkain valmentaja. Muutaman kilometrin päässä sijaitseva Tuomo Mäkelän talli tuli näin nuorelle miehelle tutuksi. Kilpailevat ravurit sekä muutama kovasukuinen varsa ovat treenissä ammattivalmentajilla Ruotsissa. Kari Lähdekorpi kertoo myös tapauksen, joka kertoo hyvin ammattivalmentajan työn vaativuudesta. Se työ katkaisi minut. Huippuvuonna 2008 Lähdekorven tallin hevoset voittivat kaikkiaan 340 kertaa ja ansaitsivat palkintorahoja yli 30 miljoonaa Ruotsin kruunua. – Mietin päätöstä monta kuukautta ja sitten päätin, että nyt laitan pillit pussiin ja muutan Suomeen, kertaa Lähdekorpi kolmen vuoden takaisia tapahtumia. – Vuonna 1985 muutimme Ruotsiin ja siitä se sitten alkoi. Talli työllisti parhaimmillaan 40 työntekijää. Vuonna 2004 Lähdekorpi valittiin Ruotsissa vuoden ravivalmentajaksi. Lopputulos oli hyvä, Lähdekorpi myöntää. Suomalaisen raviurheilun tila Pian kolme vuotta suomalaista raviurheilua ruohonjuuritasolta seurannut Kari Lähdekorpi miettii, mitä voisi vastata kysymykseen suomalaisen raviurheilun tilasta. – Olisi paljonkin sanottavaa, mutta… Ainakin voisi kiteyttää, että raviurheilijat ovat saaneet sitä mitä ovat tilanneet. – Vahvuuteni valmentajana oli Fintoto Oy:n Pertti Koskenniemi luovutti Vuoden raviteko –palkinnon Kari Lähdekorvelle. Ensimmäinen kosketus hevosiin tuli vuonna 1977, kun Karin velipoika osti ensimmäisen hevosen. Jos ei pärjää, niin kuukaudessa olet historiaa.. Siellä hän tapasi myös silloin tulevan, nyt jo entisen vaimonsa. Kollegani sanoi, että sille pitäisi antaa valmentajalisenssi kymmeneksi vuodeksi, sen pahempaa rangaistusta ei ole. se, että ymmärsin hakea ympärilleni ihmisiä, joihin luotin ja jotka osasivat tehdä asiat paremmin kuin minä. Ruotsiin ammattivalmentajaksi Kiikasta, nykyisestä Sastamalasta, lähtöisin oleva Kari Lähdekorpi eli elämänsä ensimmäiset parikymmentä vuotta onnellisen tietämättömänä hevostaloudesta. – Hevostoiminta pyörii edelleen Ruotsissa toimivan firmani kautta, vuonna 2012 valmennustoiminnan lopettanut Lähdekorpi kertoo. 40 auton alla on öljyläikkä tai yksi työntekijöistä on poissa ja tilalle pitää löytyä tuuraaja. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. Jos ei pärjää, niin kuukaudessa olet historiaa. Alkamisella Lähdekorpi tarkoittaa mittavaa uraa, jonka Ruotsissa rakensi. Ketään yksitAmmattivalmentajan pitää pärjätä. Vuonna 1994 valmentajalisenssin saanut Lähdekorpi on uransa aikana ylittänyt ensimmäisenä maalilinjan hevosen rattailla noin 3 200 kertaa. Alussa Lähdekorvelle riitti raveissa käynti ja pelaaminen. – Kun Ruotsin silloinen ulkoministeri Anna Lindh murhattiin, mietimme mikä olisi murhaajalle paras rangaistus. – Ammattivalmentajan pitää pärjätä. Enimmillään Lähdekorvella oli valmennettavia 180, joista hän omisti tai osaomisti 110
Se ei ole vain ravipeli, vaan se on peli, jota pelaavat kaikki. Mikä olisi sitten ratkaisu. Homma olisi paljon mielekkäämpää, jos voisin tehdä tätä yhteistyössä Hippoksen tai Fintoton kanssa. Kari Lähdekorpi onkin päättänyt elää tästä eteenpäin toista elämäänsä ilman joka päiväistä stressiä. Kuinka kauan, on vielä epäselvää. Siksi heidän lauantaivaihtonsa ovat niin isot. – Meillä lauantaisin pelaa vain se porukka, joka tietää asioista ja on kiinnostunut raveista. Harry Boy on ruotsalaisten valtti Suomalaista ja ruotsalaista raviurheilua on vaikea muutenkin verrata keskenään, sillä ruotsalaiset eivät tiedä mitään siitä, kun raviurheilulla menee huonosti. Tuhlaan omia rahojani näihin ohjelmiin 50 000 euron edestä joka vuosi. – Jotain pitäisi tehdä. Vielä en sitä tiedä, raviurheilun ammattilainen jää pohtimaan. – Suomessa raviurheilua kantavat nämä niin sanotut puoliammattilaiset. Vaikka saisin diktaattorin vallan, niin en tiedä menisikö mikään parempaan suuntaan, mutta sen voisin taata, että jotakin ainakin tapahtuisi. Palkaksi on tullut niin paljon haukkuja. – Mietin vielä mitä se voisi olla. – Kaikki on viime aikoina pistetty sen syyksi, että taloudellinen tilanne on tällainen. Ruotsissa hevosenomistajat ovat niitä, jotka istuvat konttoreissaan ja omistavat hevosia. Sen takana ratsastetaan mielellään, mutta se ei ole täysi totuus. Toki Ruotsissakin on amatöörejä, mutta huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Ruotsin V75 ehdittiin aloittaa siellä ennen lottoa. Kuva: Hippos/ Antti Savolainen.. Sen lisäksi hän tekee omia TalkKari-lähetyksiään nettiin. Tavallinen kansa ei uskalla totoa pelata, koska sitä pidetään meillä asiantuntijapelinä. Ruotsissa ammattilaisurheilua Suomalaisen ja ruotsalaisen raviurheilun ero on Lähdekorven mukaan siinä, että Ruotsissa raviurheilu on ammattilaisurheilua ja Suomessa suurimmaksi osaksi amatööriurheilua. Mitä tulevaisuus tuo Kari Lähdekorpea on kuultu kommentaattorina TV2:n Ravisuorassa sekä Fintotolla antamassa Satavarma-ravivihjeitä. Ruotsissa ammattitreenareita on 450 – 500, kun meillä niitä, jotka elävät kokopäiväisesti raviurheilusta, ei ole montakaan kymmentä. – Innostus on kova ja raviurheilusta tykätään. Ovatko he sitten oikeita vai eivät, nähdään siitä, miten raviurheilulla nyt menee. – Vaasahiihdon aikana (yhdeksän tuntia) oli aikaa miettiä omaa rooliani. Virheitä tekee jokainen, mutta se on pahinta, jos ei tehdä mitään. – Myös pelimaailma on siellä täysin erilainen. – He eivät kuskaile hevosiaan iltaraveihin tai pese niiden loimia yökausia. Tietokoneen laatimiin Harry Boy -pelikuponkeihin luotetaan eikä pelaajan tarvitse tietää raveista mitään. Meillä on päättäjät, jotka ravikansa on valinnut ja nyt he tekevät päätöksiä parhaaksi katsomallaan tavalla. – Jollain lailla mulla on sellainen olo, että tunnen olevani eri puolella aitaa, vaikka suomalaisen raviurheilun parhaaksi tätä yritänkin tehdä. Teksti: Soili Kaivosoja Kari Lähdekorpi on pidetty mies tavallisten ravimiesten keskuudessa, mutta itse hän epäilee, että päättäjät eivät ole hänen kanssaan aina samaa mieltä. Innokkaita ihmisiä riittää ja soisinkin vähän parempaa tulevaisuutta raviurheilulle Suomessa. Lähdekorpi ei kuitenkaan usko, että raviurheilu loppuisi Suomesta koskaan, vaikkei täällä olisi lainkaan palkintojakaan. 41 täistä henkilöä ei voi syyttää siitä, mitä tällä hetkellä raviurheilussa tapahtuu. Suomessa ollaan lottokansaa ja nyt on enää myöhäistä yrittää saada markkinoille kiinnostava totopeli. – Siellä valitetaan, että Ruotsissa on hirveä ravilama, vaikka pelivaihdot ovat lähteneet nousuun. Olisiko Lähdekorvella jotain annettavaa suomalaiselle raviurheilulle. Tulee tunne, että miksi tekisin, kun ei kerran tarvitse. Se pitäisi olla niin hyvä tuote, että se löisi itsensä läpi
Kolmantena oppilaitoksena esitellään Kaustisen Raviopiston opintotarjontaa.. 42 RATSASTUSSIMULAATTORI, VIDEOINTIJÄRJESTELMÄ JA LANNANPOISTOKONE PUDASJÄRVEN ERIKOISUUKSIA Pohjoisen oppilaitoksessa panostetaan teknologiaan Ammatti hevosalalta. Hevosmaailma julkaisee juttusarjaa, jossa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta
Opetussuunnitelmauudistuksen tuomat haasteet eivät meitä hirvitä: olemme jo vuosia tottuneet räätälöimään koulutusta opiskelijoiden tietojen ja taitojen perusteella, Ojala toteaa.. Oppilaitoksessa on mahdollista erikoistua myös ravihevosten hoitamiseen. Hevosalan opetus Pudasjärvellä on aloitettu 1987 maatalousalan koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona ja vuodesta 2001 lähtien yksikössä on opetettu hevostalouden koulutusohjelmaa. Koulutusyksikössä satsataan teknologiaan: ratsastustaitoja voi terästää myös keinohevosen kyydissä. – Meillä on vain noin 70 opiskelijaa, joten pystymme suunnittelemaan jokaiselle yksilöllisen opinto-ohjelman. 43 Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikön 42 hevosen talli, maneesi ja täysimittainen harjoitusravirata sekä monipuoliset maastot tarjoavat loistavan ympäristön hevosalan opiskelulle. Pohjoisen oppilaitoksessa panostetaan teknologiaan Suhtaudumme hyvin avoimin mielin tekniikkaan ja kokeilemme jatkossakin mielellämme apuvälineitä, jotka voivat edistää oppimista ja keventää työntekoa. Kuva: Kaisu Möttönen Pudasjärven yksikön hevostalouden opetuksen juuret yltävät aina 1950-luvulle saakka, jolloin paikkakunnalla aloitettiin maatalousopetus. Meillä on myös aikuiskoulutusta, jota kehitetään koko ajan, kertoo Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikön hevostalouden yhdysopettaja Tapio Ojala. Tallin yhteydessä on iso valjastushalli. Pudasjärvellä voi opiskella hevostenhoitajaksi tai ratsastuksenohjaajaksi. Yhdysopettaja Tapio Vaara Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksiköstä kertoo, että oppilaitoksessa suhtaudutaan avoimin mielin teknologiaan. – Hevostenhoitajaopiskelijat voivat suuntautua hevosharrastepalveluiden tuottamiseen, ravihevosten hoitamiseen ja valmentamiseen tai hevoskasvatukseen. Lisäksi yksikössä voi opiskella prosessinhoitajaksi, sähköasentajaksi tai matkailupalvelujen tuottajaksi. Oppilaitoksesta valmistutaan hevostenhoitajiksi ja ratsastuksenohjaajaksi. Ojala kertoo, että Pudasjärven yksikön valtteja ovat sen pienehkö koko ja vahva panostus teknologiaan. Tällä hetkellä ratsastuksenohjaaja ja hevosharrastepalvelujen tuottaminen on kuitenkin suositumpia koulutuslinjoja
Viime syksynä asennetusta FilmMe-videojärjestelmästä on saatu opetuskäytössä hyviä kokemuksia: – Oppilaat voivat kerrata ratsastussuoritustaan jälkikäteen ja huomaavat silloin paremmin niin kehityskohteensa kuin taitonsakin. Videoista on hyötyä myös ratsastuksenohjaajaopiskelijoille, Ojala toteaa. Simulaattori on ehdoton: jos sille ei anneta oikeita apuja, se ei tee mitään, Ojala kuvailee. Vempele ei ole oppilaitoksen ainoa teknologinen satsaus, vaan oppilaitoksesta löytyy myös ratsastussimulaattori. Se auttaa opiskelijoita ymmärtämään, mitä hevosen selässä oikein tapahtuu. Lisäksi muun muassa hevosten valjastamiselle on erillinen halli tallin yhteydessä, Ojala kertoo. 42-paikkainen talli on vasta kymmenen vuotta vanha, ja se on suunniteltu erityisesti opetuskäyttöön. Opiskelija Ulla Ojala ja tallityönohjaaja Niina Mikkonen testasivat simulaattoria. Koululta löytyy myös kävelytyskone.. – Oppilaat voivat kerrata ratsastussuoritustaan jälkikäteen ja huomaavat silloin paremmin niin kehityskohteensa kuin taitonsakin. – Talli on väljä ja tilaa on monenlaiseen toimintaan. 42-paikkainen talli on vasta kymmenen vuotta vanha, ja se on suunniteltu erityisesti opetuskäyttöön. Myös maneesissa on satsattu teknologiaan. Hän on erityisen ylpeä tallin lannanpoistokoneesta, joka on vähentänyt merkittävästi fyysisen työn tarvetta ja siirtänyt kottikärryt historiaan. Se on Suomen ensimmäinen oppilaitoskäyttöön hankittu simulaattori: – Laitteesta on ollut suuri apu istunnan ja apujen käytön harjoittelussa. Oppilaitoksen erikoisuus on ratsastussimulaattori, jonka selässä voi opetella muun muassa oikeaa istuntaa ja apujen antamista. ta vanha keinohevonen ”Kivarin Totilas” vastaa kooltaan ja liikkeiltään oikeaa hevosta. Kuva: Jouni Ylisuutari. Oppilaitoksella on käytössään muun muassa maneesi, ratsastuskenttä, ravirata, valjastyötilat ja hyvät lenkkimaastot maastoesteratoineen. Pari kuukautPudasjärven hevostalouden yksikössä on tilava opetuskäyttöön rakennettu talli, johon mahtuu 42 hevosta. 44 Teknologiset innovaatiot opetuksen tukena Pudasjärven yksikössä on hyvät puitteet hevosalan oppilaitoksen pyörittämiseen
Porukkaan kuuluu myös läheisen opetusmaatilan työnjohtaja: koululla on käytössään noin 50 peltohehtaarin opetusmaatila, josta saadaan muun muassa lähes kaikki tarvittava karkea rehu säilöheinänä tallin käyttöön. Suhtaudumme hyvin avoimin mielin tekniikkaan ja kokeilemme jatkossakin mielellämme apuvälineitä, jotka voivat edistää oppimista ja keventää työntekoa, Ojala summaa. – Teoriatunneilla on joskus vähän tylsää, mutta kyllä niistäkin on selvitty, Vaara naurahtaa. – En edes harkinnut muita vaihtoehtoja, tiesin haluavani tänne. Suunnitelmissa ura eläinten parissa Nuori nainen kertoo viihtyneensä koulussa hyvin ja saaneensa paljon uusia kavereita. 45 ELÄINTENHOITAJA TÄYDENTÄÄ KOULUTUSTAAN Roosa Vaara viihtyy Pudasjärvellä 19-vuotias Roosa Vaara opiskelee ensimmäistä vuotta hevostenhoitajaksi. Koulun valinta oli hänelle helppo: pohjoinen sijainti Pudasjärvellä miellytti oululaissyntyistä naista. Ojala muistuttaa, että vaikka Pudasjärven yksikön hevosala on koulutusalana pieni, se on osa isoa koulutuksen järjestäjätahoa. Roosa valmistuu Pudasjärveltä näillä näkymin loppuvuonna 2016. – Teemme myös yhteistyötä seudun pienten harrastetallien kanssa ja paikallisten on mahdollista hyödyntää meidän hevosurheilualueitamme: kenttiä, maneesia, ravirataa, ajoreittejä ja maastolenkkejä. Vaara on edelliseltä ammatiltaan eläintenhoitaja, ja hän halusi täydentää tutkintoaan erikoistumalla hevospuolelle. Oppilaitoksessa on hyvä yhteishenki eikä opetuksestakaan löydy moitteen sijaa. Hevostenhoitajaopinnoissa Roosa on pitänyt erityisesti raviajamisen harjoittelusta. Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö on Suomen pohjoisin hevosalan oppilaitos. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: OSAO:n kuvapankki. Koulun jälkeen hän suunnittelee etsivänsä niin eläintenhoitajan kuin hevostenhoitajankin töitä. Tilalla on myös niin paljon laitumia, että kaikki koulun 35 hevosta pääsevät ulos kesäksi. Yhdysopettaja Ojala kehuu työntekijöiden hyvää tiimihenkeä ja toteaa, että pienehkössä koulussa kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä. Opiskelu on vastannut odotuksiani, se on aika käytännöllistä, melko samanlaista kuin eläintenhoitajaopinnoissakin, Vaara toteaa. Hän kertoo, että opiskelijat sijoittuvat valmistuttuaan työelämään hyvin ja että hevosalan tutkintoa arvostetaan myös muilla aloilla. Roosa Vaara opiskelee Pudasjärvellä hevostenhoitajaksi. – Ravipuoli oli minulle ennestään vieraampaa, sillä olen lapsuudesta saakka harrastanut vain ratsastamista. Siksi suunnittelen erikoistuvani ensi vuonna ravipuolelle. Opiskelijat sijoittuvat työelämään hyvin Pudasjärven koulutusyksikössä työskentelee kolme tallityönohjaajaa, joista kaksi toimii raviopettajina ja yksi on erikoistunut ratsuhevosiin. Koulun käytössä on muun muassa maneesi, ratsastuskenttä, ravirata, valjastyötilat ja hyvät lenkkimaastot maastoesteratoineen. – Yhden paikan olisin saanutkin, jos olisi ollut enemmän kokemusta ravityöskentelystä: senkin takia aion nyt panostaa ravihommien haltuun ottoon, Vaara toteaa. Loukkasin kuitenkin vuosi sitten nilkkani, enkä voi enää ratsastaa yhtä paljon. – Vuodesta 2009 lähtien olemme toimineet osana Oulun seudun ammattiopistoa, ja se on näkynyt selvästi koulutukseen satsaamisena ja teknologiakehityksenä
46 Ravivalmentaja – Hevosala elää murroskautta Jos ryhtyy jo 13-vuotiaana puolivakavissaan touhuamaan hevosten kanssa, ei hevosnaisen loimestaan pääse koskaan irti. RAVIVALMENTAJA CARITA UKKOLA:. Näin kävi ravitalliyrittäjä Carita Ukkolalle, joka elää ja toimii haasteellisista kausista huolimatta rakkaudesta hevoseen. Dayron ja perähevonen Beyoncee välipäivän kävelylenkillä
Viki e. Lieska) saa uudet kengät. Ukkolan tallin toimintaan kuuluvat varsojen opetus, valmennustoiminta kilpailuttamisineen, peruskunnon rakentaminen sekä taukohevosen kuntoutus. Demi Lady) Kouvolan raveissa valmistautumassa starttiin. 6-vuotias lv-ori Dayron (i. Siinä pitää kaiken mennä nappiin, Ukkola muistuttaa. Varsojen myynti haasteellista Syy vähäiseen varsamäärään on selvä. – Tehtäväni on kasvattaa ravihevosia, jotka osaisivat juosta mahdollisimman hyvin ja olisivat ihmisen palvelijoita. Minulla on edelleen haaveena saada kasvatettua huippuravuri, Ukkola kuvaa. – Mielenkiintoista nähdä, miten nämä geenitestit tulevat heijastumaan ravikentälle. Dayron on Caritan oma hevonen. – On todella haastavaa saada sellainen varsa, josta tulee oikeasti kunnon juoksija. Ilmaiseksi varsoja ei puolestaan viitsi antaa leikkikaluiksi.. Ilmaiseksi varsoja ei puolestaan viitsi antaa leikkikaluiksi, hän toteaa. – Tällä hetkellä meillä on kuudesta siitostammasta vain yksi tiine ja se varsoo ensi kuussa, Ukkola kertoo. M.A. On kuitenkin joka tapauksessa aina kovan työn takana saada huippuravuri. – Ei tässä ole vapaa-ajan ongelmia, kun touhuaa päivät pitkät hevosten kanssa, Ukkola toteaa päivän askareittensa keskeltä. Vaikka tällä hetkellä niiden kohdalla tilanne Carita Ukkolan omistama 5-vuotias suomenhevostamma Hulmuska (i. – En tietenkään lopeta kokonaan kasvatustoimintaa, mutta nyt pitää miettiä entistä tarkemmin, millaista tamma-ainesta ja siitosoreja on saatavilla. Ukkolalla on pitkä kokemus varsojen kasvatuksesta. 47 Eteläisessä Suomessa Kuutostien varrella Kaipiaisissa, rauhallisen maaseudun keskellä, seisoo helakanpunainen pitkä rakennus, jossa asustaa tällä hetkellä kolmisen kymmentä hevosta. näyttää vähän heikommalta kuin aiemmin, ei nainen aio lopettaa varsojen kasvatusta kokonaan. Myös siitostammoille on muutama paikka. Love You e. – On todella haastavaa saada sellainen varsa, josta tulee oikeasti kunnon juoksija. Nyt puhutaan muun muassa orien niin kutsutusta AA-geenistä, joka takaisi hyvän ravihevosen ominaisuuksia. Uusien geenitestien myötä on Ukkolan mukaan avautumassa ihan uudenlainen maailma kasvatustoimintaan nähden. Se on hevosnainen Carita Ukkolan ravitalli, jossa on tekemisen meininki. I.P. Varsoja on tänä päivänä Ukkolan mukaan yhä vaikeampi saada myytyä
Ihmeen hyvin ihmiset ottivat uuden yrittäjän, vaikka olin niin nuori. Myös oma ajorata on nyt valmis. Ensimmäinen oma paikka eli pieni hevostila löytyi Savitaipaleelta, jossa Ukkola aloitti talliyrittäjänä. – Bongasin nykyisen ukkoni Olli Ukkolan lavatansseissa, ja suunnitelmat menivät kokonaan uusiksi. – Tällä hetkellä en halua tehdä mitään suurempia investointeja, kun hevosalalla on meneillään monenlaista muutosta. – Olin vasta juuri tullut täysi-ikäiseksi, mutta kun rohkeutta oli, ei siinä ollut muuta vaihtoehtoa kuin että ravitallia pitämään. – On ollut tosi käytännöllistä, että mieheni työskentelee myös hevosalalla. Dahir De Prelong e. Babudsi) tarhassa. Käytiin yhdessä raveissakin, muttei se ravannut kunnolla, Ukkola kertoo. Siitä se sitten lähti. Käytännössä hän toimii tuossa tallin vanhalla ja minä uudella puolella. – Valitettavasti siltä löytyi myöhemmin hiusmurtuma säärestä, joten jouduin laittamaan sen pois. – Naapurit kauhistelivat, että miten tuo pieni tyttö pärjää noin ison hevosen kanssa. 13-vuotiaana hevoshommiin Carita Ukkola on ollut hevosten kanssa tekemisissä niin kauan kuin muistaa. Ajatus omasta hevosesta syttyi myös jo hyvin nuorena. Onnekseni se oli niin hyvä hevonen, että se opetti minulle kaikki asiat. Hevosalalla murroskausi Nykyiselle tilalle Kaipiaisiin Ukkola päätyi, kun kohtalo puuttui peliin tai Amorin nuoli osui häneen. Eli murroksessa ollaan, Ukkola toteaa.. – Eikä minun tarvinnut myöskään raveissa kiertäessäni hävetä työni tulosta. Kävin kesätöissä, ja niillä tienesteillä tuli sitten ostettua suomenhevonen. Tilanne ratkesi Kaipiaisten hyväksi, johon valmistui vuonna 1993 parinkymmenen hevosen talli. Carita Ukkolalle oli jokseenkin alusta alkaen selvä, että hevoset ja yrittäminen ovat yhtälö, joka on häntä varten. Ukkola oli tuolloin vasta 13-vuotiaana, kun hän alkoi itsenäisesti hoitaa omaa lämminveristä ravioria. Ihmeen hyvin ihmiset ottivat uuden yrittäjän, vaikka olin niin nuori. Kouluttautuminen hevosalalle Hevoset olivat kuitenkin jo tulleet tuolloin 15-vuotiaan pysyvästi teinitytön maailmaan. Jo pikkutyttönä hän kirmasi koulun jälkeen naapurin talliin hoitamaan hevosia. – Olin vasta juuri tullut täysiikäiseksi, mutta kun rohkeutta oli, ei siinä ollut muuta vaihtoehtoa kuin että ravitallia pitämään. Carita Ukkola pääsi peruskoulusta ja läksi opintielle hevostalouskouluun mukanaan oma hevonen. – Olin harjoittelemassa Mauri Tuurnan tallilla, jonne jäin myös valmistumisen jälkeen töihin joksikin aikaa, Ukkola muistelee. – Itkin taas vanhemmilleni, että nyt pitää saada uusi hevonen, kun en minä osaa ilman hevosta olla. 48 8-vuotias lv-tamma Beyoncee (i. Paikkakunnan hevosihmiset toivat minulle hevosiaan treeniin ja opetukseen, Ukkola kertoo. Ja kun en tuolloin vielä ymmärtänyt hevosista juuri mitään, sitähän piti käydä ostamassa ensimmäinen hevonen, joka tuli myytävänä vastaan, Ukkola naurahtaa. Seurusteluaikana suunniteltiin, että kumpaan suuntaan sitä olisi viisainta asettua, Ukkola kertoo. Beyonceen omistavat Sami Kaalikoski ja Anni Savolainen. Miehellä on muutama suomenhevonen, ja minulla puolestaan täysi tohina päällä, Ukkola naurahtaa. Ukkoloiden tallia on kunnostettu säännöllisesti, ja siihen on tehty myös laajennuksia. Harjun maatalousoppilaitoksesta hevostytön tie kulki Ypäjän hevotalousoppilaitokseen, jossa oli myös oma hevonen mukana. – Kinusin vanhemmiltani omaa hevosta. Carita Ukkola piti alkuun omaa Savitaipaleen tilaansa vuokralla, mutta myi sen lopulta pois ja asettui kokonaan kehittämään nykyistä tallitoimintaansa
Myös Suomen Hippos on osoittanut huolensa asiasta. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Celina Ukkola ja Carita Ukkola 5-vuotias lv-ruuna Beggel Vanaja (i. – Vähän se pyörii, mutta ei tee pesää. ”Vanen” omistaa Vane Stable. Peliyhtiöiden fuusio huolestuttaa Hevosalalla harmitellaan yleisesti sitä, että Toto yhdistyi hiljattain Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Bronetta) nauttii maaliskuisesta aamupäivästä. – On mielenkiintoista nähdä, mitä tuo muutos tuo tullessaan. Doris Desiree) lenkille lähdössä.. Silver Pine e. 49 Miten sitten on, lähteekö hevosesta vielä tänä päivänä yrittäjän leipä. Quite Easy e. Reijo Ojalan omistama 2-vuotias lv-tamma Darena (i. Ei tällä rikastumaan pääse, mutta kulut saa katettua, ja jos hevoset pärjäävät raveissa, saa pikkuisen jotakin ylimääräistäkin, Ukkola vastaa. Se on ainakin varmaa, etteivät palkinnot voi tästä enää laskea, Ukkola toteaa. Hippoksen toimitusjohtajan Pekka Soinin mukaan pelkona on ollut, että uudistus kuihduttaisi raviurheilun niin kuin Tanskassa kävi vastaavanlaisen muutoksen myötä
Lähipäiviä oli koulussa keskimäärin kaksi kuukaudessa. Pystyisin myös antamaan apuani hevosten käsittelyssä. Ammatin vaihtaminen onnistuu vielä vähän vanhemmallakin iällä. 50 Hevosammattiin ELÄINTENKOULUTTAJAKSI MONIMUOTO-OPISKELULLA Näyttökokeeseen trailerikammoisella hevosella Hevosharrastus voi poikia myös ammatin. Ruth SteniusLevänen opiskeli aikuiskoulutuksessa eläintenkouluttajaksi. Ruthilla oli opiskelujen ajan työssäoppimispaikkana Koirakoulu Kompassi Konalassa Helsingissä. Ruth aloitti eläintenhoitokoulutuksen monimuoto-opiskeluna Amiedussa Helsingissä. – Valitsin toiseksi hevosen, koska Palkka annetaan aina poispäin ihmisestä, ettei hevonen opi hamuamaan sitä omatoimisesti.. Yhtenä osiona oli yritystalous, sillä koulu antaa valmiudet myös yrittäjyydelle. Hevonen toisena näyttötutkinnossa Koulu on jo takana, mutta näyttötutkinto on vielä tulossa. Oli helppoa, kun sain tuen molemmista suunnista. – Työnantaja sitä ehdotti ja vakuutusyhtiö koulutti. – Itse vielä mietin, että mihin suuntaan koulun jälkeen. Koulutus piti sisällään eri eläinten koulutusta, terveydenhoitoa ja hyvinvointia. Kun lohjalainen Ruth Stenius-Levänen joutui jättämään edellisen työnsä kaupan alalla terveydellisistä syistä, oma hevosja koiraharrastus alkoi poikia ideaa uudesta ammatista. Voisin toimia myös yrittäjänä. Ruth tekee tutkinnot hevosesta ja koirasta. Voisin työskennellä esimerkiksi kotieläinpihalla tai koirakoulussa. Näyttötutkinto on vielä edessä tänä keväänä. – Koulu alkoi vuoden 2013 syyskuussa, ja nyt se on ohi
Lisäksi sillä on laumaeläimenä omat käyttäytymismallinsa. Amiedu tunnetaan Suomen suurimpana ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjänä. Kun Maaret-tytär halusi hevosta, perheeseen ostettiin norjanvuonohevonen vuonna 2000. Ideana on, että hevonen keskittyy kauhaan, jonka avulla hevosta ohjataan traileria kohti.. On tosi tärkeää, ettei hevonen ahdistu, kun sitä käsitellään. Jatkossa tätä voidaan hyödyntää varsinaisessa trailerikoulutuksessa. Onneksemme löysimme todella hyvän kodin, jossa matkaratsastuskin on tullut Dajsielle tutuksi. – Umma ahdistuu selkeästi, kun sitä pidetään turvasta, se pyrkii väistämään kättä. käsi turvalle ja siitä tulee palkka. – Ei tiedetty, mitä sen kanssa oli ylipäätään tehty. Nyt ollaan lähinnä opeteltu, ettei palkkaa tule, jos sitä hamutaan sen saa vasta kun kääntää päätä poispäin. Umma kärsii trailerikammosta Talven ja kevään mittaan Ruth on käynyt eestinhevostamma Umman luona treenaamassa tutkintoa varten. Umma oli aikaisemmin toiminut ratsastuskoulukäytössä. Dajsie osoittautui sekä hyväksi esteettä työhevoseksi tytär hyppäsi esteitä ja toisaalta hevosella tehtiin muun muassa heinätöitä. 51 se on itselle tuttu ja toisaalta hevosta on helppo lukea. Käsittelystä ja rokotuksista tehdään eläimille positiivisia totuttamalla niitä siihen jo aiemmin; esimerkiksi rokotuskohdasta otetaan kiinni nipistämällä, jonka jälkeen hevonen saa palkkansa. Ruth kuvailee Ummaa aika haastavaksi koulutettavaksi. – Ensin siihen piti saada täysi luottamus positiivisilla vahvisteilla. – Siellä opetetaan muun muassa miten eläinlääkärien työtä voi helpottaa. – Ensin se oli tutustumista ja piti painaa mieleen eri asioita. Paljon apua omasta vuonohevosesta Vaikka Ruthin työssäoppimispaikkana olikin koirakoulu, oma hevostietämys on vahvalla pohjalla. Ruthin mukaan opiskelussa on ollut paljon hyötyä siitä, että itsellä on ollut oma hevonen. Rotu oli vieras vielä siihen aikaan, mutta siitä se lähti, Ruth kuvailee. – Kaikkea ei opi pelkästään lukemalla, sillä tietoa saa myös tarkkailemalla hevosen ilmeitä ja eleitä. Ehdollistin sen naksutuksille eli naksautuksesta tuli palkka. Kauhasta on tehty eestinhevostamma Ummalle positiivinen asia. – Sen tarkoituksena on olla yksi työkalu, kun Ummaa koulutetaan menemään traileriin. Kun hevonen hamuaa itse palkkaa sitä ei anneta hevosta ei palkita huonosta käytöksestä. Sille on tarkoitus kouluttaa jotain helpompaa. Amiedua ylläpitää Amisäätiö. Riittävä liikunta on tärkeää etenkin poneille, jotka ovat usein hiilihydraattiherkkiä. Ruth on ollut lapsesta saakka hevosten kanssa tekemisissä. Joskin se on haasteellista, koska kammo tuli onnettomuuden seurauksena. Maaret puolestaan nousi hevosellaan esteratsastuksessa palkintosijoille vuonohevosten mestaruuskisoissa. Yhdeksi innoittajaksi Ruth mainitsee myös eläintenkouluttaja Minna Tallbergin koulutukset Espoossa. Dajsie ennätti olla Ruthin perheessä kahdeksan vuotta. Tai jos ei päästä haluttuun lopputulokseen, tulee selvittää, että miten työskentelyä jatketaan, jotta saadaan tuloksia aikaan. Hevosen koskiessa kauhaa saa se siitä palkan. Se voi saada makupalan vasta, kun se ei itse sitä tavoittele. Eläintenhoitajan ammattitutkinto antaa valmiudet työskennellä klinikkaeläintenhoitajana, lemmikkieläinkauppiaana tai -kaupan myyjänä, eläintenkouluttajana sekä eläinhoitolanpitäjänä. – Vuonna 2008 jouduimme myymään Dajsien, koska aika ei enää riittänyt täysipainoiseen toimintaan sen kanssa. Dajsie oli ollut tullessaan 9-vuotias. Siksi siihen tulee mukaan myös Umman kaveri Molli. Teksti ja kuvat: Maija Salmi Islanninhevonen alkaa kääntää päätään poispäin, jolloin Ruth Stenius-Levänen naksauttaa sullaan tiedoksi tulevasta palkasta. palkinnolla vuonohevosten ensimmäisessä Opiskelua Amiedussa Amiedussa voi opiskella eläintenhoitokoulutusta. Dajsie palkittiin 2. – Kuulin, että Ruotsista oli tuotu aivan ihana vuonis Suomeen. – Näyttökokeessa pitää olla näitä niin sanottuja kakkoseläimiä vähintään kaksi. Umma sopii hyvin Ruthin näyttökokeeseen, sillä tilanteessa pitää olla yksi eläin, jolta koulutetaan pois jotakin ongelmakäytöstä. Seuraavaksi Ruth aikoo opettaa Ummalle, että kannattaa seurata kauhaa tai jotain muuta kohdetta. Helsingissä sijaitsevassa Amiedussa opiskelee vuosittain yli 21 000 aikuista. Päällimmäisenä sillä on paha trailerikammo, koska hevonen oli aikoinaan kaatunut lastausvaiheessa. Ruotsista kuulin, että se oli ollut ravitallilla, ja myös Dajsien kasvattajalta saatiin jonkun verran tietoa. Siksi olemme tehneet ihan yksinkertaisia juttuja: kantakirjausnäyttelyssä Ypäjällä. – Umman trailerikammo sopii tähän. Näytössä tulee Ruthin mukaan selkeästi osoittaa, että päästään koulutuksessa eteenpäin. Lisäksi on harjoiteltu käsittelyä
Joidenkin kertomusten mukaan Tom Dixon -niminen mies olisi tuonut kiharakarvaisia hevosia Pohjois-Intiasta vuonna 1880. Erään uskomuksen mukaan rotu olisi kehittynyt Amerikassa ja selvinnyt jääkaudesta. Tähän mennessä varmuus on vain kahdesta asiRotuesittely Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa yleistyneet kiharakarvaiset american bashkir curly -rodun hevoset ovat rauhallisia, älykkäitä ja ystävällisiä sekä yhteistyöhaluisia. Näin ollen kiharuus voisi olla paikallinen mutaatio kylmällä ja karulla seuduilla eläneissä hevosissa. Niiden mukaan rotu olisi elänyt syrjäisillä seuduilla vuoristossa, ja pysynyt siten piilossa. Lisäksi on olemassa myös suorakarvaisia yksilöitä, kertoo rotuyhdistyksen puheenjohtaja Katri Alatalo . Damelet tunnistavat poikkeuksellisen sitkeyden näissä hevosissa ja Curly eli villilaumoissa mustangien kanssa ja ehti metsästyksen takia jo miltei hävitä. Kiharakarvaisuus vaihtelee yksilöittäin. Tähän teoriaan ei ole löytynyt todisteita esimerkiksi fossiileista, kertoo rotuyhdistyksen sihteeri Katja Laaksonen. He näkivät ensimmäisen kerran kiharakarvaisia hevosia vuorijonon huipulla KeskiNevadassa. Ennakkoluuloja on pitänyt karistella American Bashkir Curly-rekisteri perustettiin 1971. – Kaikki suoraharjaiset hevoset olivat menehtyneet ankaran talven aikana. – Erään teorian mukaan rotu olisi peräisin Mongoliasta. Damelet tajusivat, että kiharakarvaiset hevoset pysyisivät varmasti hengissä, jos ne voisi kouluttaa ja muuttaa karjahevoseksi, sanovat Laaksonen ja Alatalo. 52 päättivät aloittaa näiden hevosten säilyttämisen ja kasvattamisen vakavissaan. Bashkir-nimi on peräisin tuon nimisestä, Uralvuoristossa asuneesta kansasta, joka oletettavasti kasvatti kiharakarvaista venäjän bashkir -rotua. – Pelkkä kihara karva ei tee hevosesta curlya, vaikka se rodun tunnusmerkki onkin. Toisekseen ne ovat olleet käytössä PohjoisAmerikassa pitkään, jatkaa Laaksonen. Sen perustajat lähtivät pelastamaan harvinaista rotua sekä edistämään ja valvojäljittää intiaanireservaatteihin Pohjoisja Etelä -Dakotaan, monet curlyt ovat peräisin villihevoslaumoista Yhdysvalloista. Vuonna 1932 oli erittäin ankara talvi Nevadassa. Mongolien ja navajo-intiaanien on tutkittu olevan sukua keskenään, joten yhden teorian mukaan mongoleja hevosineen olisi vaeltanut jään peittämän Beringin salmen ylitse. Jäljelle jääneet kolme tammaa astutettiin arabian työhevosorilla ja morgan-orilla. Kiharageeni osoittautui hallitsevaksi. Rodun juuret ovat jääneet hämärän peittoon ja luultavasti hämäryyteen myös jäävät. – Koska amerikan kiharakarvainen villihevonen muistutti valokuvassa nähtyä venäjän bashkir– hevosta, rotu sai nimekseen american bashkir curly horse, sanoo Alatalo. Vuonna 1898 Peter Damele ja hänen poikansa Benny tekivät mielenkiintoisen löydön. Vielä 1970-luvun alkuun uskottiin curlyjen olevan sukua toiselle kiharakarvaiselle rodulle, venäjän bashkir-hevoselle. Yhdestä syntyneistä varsoista tuli yksi rodun kantaoreista, joka sai nimekseen Copper D. Vuonna 1989 tehty tutkimus osoitti, ettei american bashkir curly ollut mitään sukua venäjän bashkirille. Nykypäiviin saakka on säilynyt valokuva sioux-intiaanista, joka ratsastaa kiharakarvaisella hevosella jo vuonna 1801-1802. asta: Curlyilla ei ole todellista yhteyttä venäjän bashkir -rotuun. Curly-hevosen alkuperälle on monta olettamusta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin 19511952 toinen tappava talvi iski alueelle ja Dameleiden hevosista jäljelle jäi vain kolme kiharakarvaista tammaa ja varsa. Osa nykypäivän curlyista voidaan American bashkir curly LEMPEÄN JA ÄLYKKÄÄN JA KIHARAKARVAISEN RODUN ALKUPERÄ ON YHÄ ARVOITUS yksi hevosmaailman mysteereistä American bashkir curly on mysteerihevonen alkuperänsä perusteella. Kun kevät tuli ja ulkona laiduntaneet eläimet kerättiin, Damelen pojat löysivät elossa vain kiharaharjaisia hevosia. Curly löytyi sattumalta Curly eli villilaumoissa mustangien kanssa ja ehti metsästyksen takia jo miltei hävitä. Mongoleilla on olemassa lokai -hevonen, jolla esiintyy kiharaa karvaa
Kuva: Katri Alatalo.. 53 Spring time on ensimmäisenä Suomeen, Lapin maisemiin tullut american bashkir curly
Rekisterissä oli tuolloin 21 hevosta. Vuosituhannen vaihteessa Suomeen tuli kymmenkunta hevosta. Kuva: Katri Alatalo. Vielä American bashkir curlyja on monen värisiä, kuvassa Pallas Samantha. Kesyjä ja ABC-rekisteröityjä curlyja on maailmanlaajuisesti noin 5 600. Kuva: Katri Alatalo. 54 muksia sen villihevostaustan takia. Suomen ensimmäinen curly-varsa, Pallas First Runner, syntyi Raattamassa vuonna 2002. – Kiharakarvaisuus ei yksin tee hevosesta rodun edustajaa, vaan sen tulee täyttää American Bashkir Curly–roturekisterin vaatimukset, sanoo Laaksonen. Rotu on herätellyt suomalaisia enemmän vasta 2000-luvulla. Suomen ensimmäinen american bashkir curly, Spring time, tuli vuonna 1997 Raattamaan, Pallastunturin juurelle Ounasjoen rannalle. Rekisterin alussa sallitut curly -risteytykset olivat appaloosa, fox trotters, quatter, arabi, mustang ja morgan. Rekisterin ulkopuolella määrä vielä kasvaa. Suomen Hippoksen rekistereissä on tällä hetkellä 58 american bashkir curly-hevosta. Ori Troy ja Katja Laaksonen lenkillä. – Vuosien varrella on epäilty, ettei rodun hevosille saisi antaa rehua, vaan ainoastaan ylivuotista heinää. Curlyjen erityispiirteitä on kiharan karvan lisäksi muun muassa veren korkea punasolujen määrä.. Hevosia ei saisi kengittää, eikä pitää tallissa. Kyse on kuitenkin aivan tavallisesta hevosesta, muistuttavat Alatalo ja Laaksonen. Hevoseen on liittynyt paljon erikoisia ennakkoluuloja ja usko– Hevonen kantaa itsensä kauniisti ja se on terveydeltään hyvä. maan kasvatustoimintaa säilyttääkseen rodun ominaispiirteet
Se on avoin rekisteri kaikille curly -geneettisille, riippumatta ovatko vanhemmat curlyjä vai eivät. Ruotsista tuoduille american curlyhevosille saadaan Hippokseen rekisteröitäessä american curly– rotumerkintä, mutta näiden jälkeläiset rekisteröidään vain hevoseläimiksi ilman alkuperämaan rekisteröintitodistusta. Lisäksi Ruotsissa on oma rekisterinsä, johon rekisteröidyt hevoset ovat american curlyja. Vuonna 2013 American Bashkir Curly– rekisteri kuitenkin päivitti rekisteriluokat; full curly division, full straigt division, blood division, curly outcross division, curly mustang division. Kuva: Nina Salonen. Curly -hevosen ihosolujen proteiinisekoitus eroaa muista hevosista. 55 raalin omaava. – Poikkeuksellisen korkeasta punasolumäärästä aiheutuu muun muassa lääke-aineiden, nukutusja rauhoitusaineiden nopeampi poistuminen elimistöstä, jatkaa Laaksonen. Joiltakin yksilöiltä löytyy ns. – Se on utelias, sitkeä, kekseliäs, oppivainen, monipuolinen, miellyttämishaluinen ja hyvän työmoRodulla kaksikin päärekisteriä Rotuun liittyy Katri Alatalon ja Katja Laaksosen mielestä edelleen aika paljon tietämättömyyttä. Rekisteri hyväksyy kaikki ulkopuoliset rodut jalostukseen. Pallas Gierrat Storm ja Helena Huhtala. Curluyilta löytyy myös ponnua esteille, kuten ABCR:Stag Creek Celesteltä, Ladyltä. Vaikka Curlyt ovat rauhallisia, ystävällisiä ja yhteistyöhaluisia, tarvitsevat ne silti saman peruskoulutuksen kuin kaikki muutkin hevoset. Kuva: Katja Laaksonen. Pelästyessään se jähmettyy ja katsoo tilanteen, sanoo Alatalo. Rajoittamalla yritetään säilyttää rodun olemassa olevia, alkuperäisiä ominaisuuksia. Spring Time laski ankat ja lampaatkin vapaiksi, naurahtaa Alatalo. Orirekisteri suljettu ABCR sulki orirekisterinsä puhdasrotuisuuteen vedoten. – Monimutkaiseksi asian tekee myös se, että curlyilla on kaksi päärekisteriä ABCR ja ICHO. Curlyjen erityispiirteitä on kiharan karvan lisäksi muun muassa veren korkea punasolujen määrä. Amerikassa on alkuperäinen ja vaatimuksiltaan tiukempi American Bashkir Curly Horse Registry (ABCR), johon rekisteröidyt hevoset ovat american bashkir curlyja sekä myöhemmin perustettu International Curly Horse Organization (ICHO), johon rekisteröidyt hevoset saavat rotumerkinnäksi north american curly horse. Tutkimuksissa on todettu curlyn hilseen sisältävän vain noin neljä allergeeniä, kun muilla roduilla hilseessä on 24 allergeeniä, sanoo Laaksonen Curlyt kaipaavat tekemistä – Meillä on kokemusta siitä, että hevonen ikävystyttyään avaa pilttuunsa oven ja samalla muidenkin lajikumppaneiden pilttuiden ovet, jotta vapaus olisi kaikilla. Pulssi on luonnostaan joillakin korkeampi kuin muilla roduilla. Kaikki kiharakarvaiset eivät suinkaan ole american bashkir curlyja. – Niihin voi rekisteröidä vain näihin luokkiin rekisteröityjen hevosten jälkeläisiä. Kuva: Katri Alatalo.. Tämän rekisterin tarkoituksena on antaa kasvattajille, jotka haluavat jatkaa curlyn risteyttämistä johonkin ulkopuoliseen rotuun, paikka, johon rekisteröidä hevosensa. – Curly on osoittautunut hypoallergiseksi roduksi. Suomen Hippokseen rekisteröidessä tulee hevosella olla alkuperämaan myöntämä rekisteritodistus, joko ABCR:n tai ICHO:n rotumerkinnän saamiseksi. – Hevonen kantaa itsensä kauniisti ja se on terveydeltään hyvä. Kehuja useista ominaisuuksista Curly saa kehuja monessa suhteessa. Näistä kolme ensimmäistä divisioonaa kuuluvat vanhoihin rekisteriluokkiin, eikä niitä enää avata. Kiinni jäädessään se ei riuhdo, vaan odottaa auttajaa. Kaksi jälkimmäistä ovat uudet kirjat, joihin saa rekisteröityä lähes kaikki yli 50 prosenttia curly-geneettiset hevoset, sanovat Alatalo ja Laaksonen. – ICHO rekisteröi kaikki ne curly -hevoset, jotka eivät täytä alkuperäisiä ABCR:n määritelmiä. Curlyjen karvan kiharuus voi vaihdella ja värejä löytyy monenlaisia. jähmettymisrefleksi. Rodun hevosten selkä on kaksi nikamaa muiden selkää lyhyempi. nykyäänkin Yhdysvalloissa Nevadassa, Coloradossa ja Wyomingissa elää curlyja villeissä mustangilaumoissa, joita suojellaan riistansuojeluohjelmalla
Alunperin mukana oli myös ruotsalaisia perustajajäseniä, mutta myöhemmin yhdistys suomalaistui. – Rauhallisella laukalla isokin ryhmä pysyy kasassa. Nyt myös tavoitteelliset harrastajat ovat huomanneet curlyn varteen otettavaksi vaihtoehdoksi, iloitsevat Alatalo ja Laaksonen. Kuva: Katri Alatalo. Tähän asti Suomessa curly on ollut lähinnä perhehevonen ja harrasteratsu. Curlyja nähdään myös westernissä, kouluratsastuksessa, valjakossa sekä esteillä. hännän keväällä. Karva on pyöreä eikä litteä ja muistuttaa enemmän mohairia kuin hevosen karvaa. Armi Laaksonen ja Olivia ovat kavereita keskenään. Hevonen nauttii seurasta, oli kyseessä sitten ihminen tai toinen hevonen, sanoo Alatalo Curly sopii terapiahevosen rooliin ja se toimii hyvin myös vaellusratsastuksessa, jossa se on omiaan kestävyytensä ansiosta. Uskoisimme, että kesään mennessä 50 jäsenen määrä menee rikki, sanoo Katri Alatalo. Rotumääritelmä ominaisuutensa vuoksi. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia american bashkir curly -hevosen etujärjestönä sekä pyrkiä tekemään curly-hevoset tunnetuksi Suomessa. – Tulevaisuudessa curlyja näkyy myös Suomen kisakentillä paljon enemmän, kun tietous tästä rodusta ja sen monipuolisuudesta on lisääntynyt. Jäsenmäärään odotetaan kasvua Suomen The Nordic Curliesyhdistys perustettiin 2008. Kuva: Katri Alatalo. – Syksyllä teimme sääntömuutoksen, jonka mukaan yhdistykseen voi liittyä kuka tahansa näistä hevosista kiinnostunut. Pallas Gierrat Storm. Yhdistys on ollut jäsenmäärältään pieni, koska viime syksyyn saakka säännöt edellyttivät curlyn omistamista. 56 Curly on erittäin hyvä ryhmähevonen, koska se ei ole kilpailuhenkinen. Juhani Karvonen Curlyt ovat kestävyytensä ansiosta loistavia vaelluskäytössä. Kuva: Katri Alatalo.
Kuva: Katri Alatalo. Kuva: Leena Valtonen. Kuva: Katja Laaksonen. Pallas Rivttes Warrior, kuskina Päivi Valtonen ja groomina Laura Aalto. 57 Pallas Gierrat Storm. Tatsuna Suomessa ensimmäisenä syntynyt american bashkir curly Pallas Fisrst running. Curlyt ovat rauhallisuutensa ansiosta mainioita koko perheen ratsuja
Jämsäläinen Jukka Torvinen edustaa raviohjastajien nuorta polvea. Salamakypärät -kilpailija Emmä Väre on edustanut Suomea oppilasohjastajien EM-kilpailussa. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. Salamakypärätkilpailun järjestävät raviurheilun organisaatiot Suomen Hippos, Fintoto, Suomen Ravivalmentajat ja Vermon Ravirata yhdessä pääyhteistyökumppani Digitan kanssa. Kilpailun tavoitteena on satsata raviurheilun tulevaisuuteen tarjoten lajin nuorille ohjastajalupauksille mahdollisuus kehittyä urallaan kohti raviurheilun ammattilaisuutta. Salamakypärät avaa lajin nouseville nimille mahdollisuuksia päästä esille ja eteenpäin ohjastajina. Hänen veljensä Hannu Torvinen valittiin Vuoden ohjastajaksi 2013. Kilpailussa mukana olevista nuorista ohjastajista vanhimmat ovat syntyneet vuonna 1990 ja nuorimmat 1995. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. Kilpailun myötä alalla toimitaan positiivisessa yhteishengessä. Kussakin osalähdössä kilpailee 10 valittua Salamakypärät -ohjastajaa sekä kaksi vaihtuvaa Villi kortti -haastajaa. Kilpailun edelliset voittajat ovat Iikka Nurmonen vuonna 2012 ja Hannu Torvinen vuonna 2013. SALAMAKYPÄRÄT 2015 -KOKELASOHJASTAJAKILPAILUSSA YHDEKSÄ OSALÄHTÖÄ Kymmenen nuorta ohjastajaa matkalla maineeseen Salamakypärät 2015 -kokelasohjastajakilpailu koostuu yhdeksästä Vermossa kilpailtavasta osalähdöstä. Turkulainen Olli Koivunen on toisen polven raviohjastaja. Kilpailusarjaa seurataan keskiviikon Toto65-tv-lähetyksissä. Kuva: Hippos/Ilkka Lukka. Kuva: Hippos/Ada Pykäläniemi. Hän oli ottanut 15 voittoa täyttäessään vasta 17. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula. Henna Halme hoitaa ravikuningatar -kilpailussa nähtyä Yllin Kylliniä. 58 Salamakypärät 2015-kilpailuun osallistuvat: Mikko Aro, Sastamala Henna Halme, Orimattila Olli Koivunen, Turku Sandra Kortekallio, Mikkeli Jonny Länsimäki, Seinäjoki Iikka Nurmonen, Kuopio Martta Smura, Siilinjärvi Taneli Säde, Salo Jukka Torvinen, Jämsä Emma Väre, Vihti Pistekilpailun kaksi parasta nuorta ohjastajaa voittavat matkan Ranskaan Prix d´Ameriqueen 2016. Iikka Nurmonen palkittiin ravivuoden 2014 Komeettana: 2038 starttia, 248 voittoa, 203 kakkosta ja 184 kolmosta
Positiiviset kokemukset painuvat pitkäkestoiseen muistiin paremmin, mikä nopeuttaa oppimista.. Motoriset perustaidot, tasapainotaidot, liikkumistaidot ja välineenkäsittelytaidot, opitaan varhain, jo kolmesta seitsemään ikävuoden välillä. 59 Ratsasta kunnolla -seminaari Kaiken taidon takana on ratsastajan fysiikka Liikuntatieteiden maisteriksi juuri valmistuva Anne-Maarit Hyttinen puhui ratsastajan fysiikasta ja esitteli esteratsastajan fysiikkatutkimuksen tuloksia ratsastajainliiton ja ratsastuksenopettajainyhdistyksen Ratsasta kunnolla -seminaarissa
Hyttisellä on takanaan vahva opillinen pohja. Ongelmia on enemmänkin lihasten liikkuvuuden epätasapainossa ja vartalon kiertyneisyydessä, joka usein juontaa juurensa esim. liian leveästä satulasta suhteessa ratsastajan lantioon, liian isoliikkeisestä tai leveästä hevosesta suhteessa ratsastajan kokoon jne., jolloin ratsastussuorituksen rentous ja jäntevyys katoavat. – Harjoitusta pitäisi vaihdella usein, jotta ratsastaja pystyisi kehittämään jatkuvasti uusia strategioita ja toimintamalleja selvitä tehtävästä.. – Ratsastaja kärsii ennemminkin ns. Kyvyt ovat pohja kaikelle oppimiselle. Esteratsastus on toiseksi kuluttavinta, ja kouluratsastus kuluttaa happea vähiten. Hapenkulutus on suurinta kenttäratsastuksen maasto-osuudella. työasennosta, paljosta autoilusta tms, Hyttinen avaa. Kun keskivartalon lihasepätasapainoa korjataan, myös ratsastajan tasapaino kohenee. Mittaukset kuuluvat olennaisena osana myös urheilijan kuntotestaukseen. Ratsastaja saattaa joutua jännittämään lihaksistoa johtuen esim. Ratsastus yksin ei myöskään riitä pitämään kestävyyskuntoa yllä. Kehon rakennetta voidaan mitata erilaisin antPäivä oli suunnattu ratsastuksenopettajille, -ohjaajille ja muille alan ammattilaisille. Antropometriset ominaisuudet vaikuttavat myös merkittävästi ratsastukseen. Ratsastuksessa keskeisimmässä roolissa ovat liikuntakyvyt, Hyttinen toteaa. Laukka kevyessä Maarit Hyttinen painotti. Tällöin tutkitaan kehon rakennetta, mittasuhteita ja koostumusta. 60 istunnassa on askellajeista kuluttavinta. Jos normaali ratsastus normaalilla hevosella tuottaa ylenpalttisen hien pintaan, on hälytyskellojen alettava soida, Hyttinen painottaa. – Ratsastajan taidon peruspilareihin kuuluvat perintötekijät, joihin kuuluu geeniperimässä saadut kyvyt sekä antropometriset ominaisuudet. toiminnallisesta jäykkyydestä. Tutkitusti heikko hapenottokyky on vahvasti yhteydessä putoamisonnettomuuksiin. Ratsastajan pituus, paino, ikä ja kehon mittasuhteet vaikuttavat kehon käyttöön ja hevosen valintaan. Kokenut voimaharjoittelija voi ottaa harjoitusohjelmaan myös nopeusvoimaharjoitteita, mutta nopeusja maksimivoimaa tulee harjoittaa vasta sitten, kun pohjat on hyvin tehty, jottei vammoja synny. Ratsastajan taidon takana on kuitenkin joukko ominaisuuksia, joiden on oltava kunnossa, jotta taitoa voidaan oppia ja jo opittuja taitoja optimaalisesti hyödyntää, AnneHapenkulutus on suurinta kenttäratsastuksen maastoosuudella. Mikäli ratsastajan syketaso on jatkuvasti anaerobisella tasolla, ei suoritus voi olla rento. Tärkein harjoitettava voimaominaisuus on kestovoiman lisäksi maksimivoiman harjoittaminen kohdentuen tahdonalaiseen nopeaan hermotukseen. – Tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että ratsastajan kestävyys eli hapenottokyky olisi suurin taidon oppimisen ja hyödyntämisen este. Taitavan suorituksen ajankäyttö on maksimoitu ja asetettu tavoite saavutetaan varmemmin. Hän opiskeli Sibelius-Akatemian nuorisoosastolla klassista harmonikansoittoa ja jatkoi harmonikansoitonopettajaopintoihin Joensuun konservatorioon. – Vatsalihakset ovat selkeästi heikommat kuin selkälihakset, mikä aiheuttaa ongelmia myös tasapainoon. Fyysinen suorituskyky oppimisen taustalla Merkittävin taidon oppimiseen vaikuttava fyysinen tekijä on ratsastajan fyysinen suorituskyky, johon kuuluvat kestävyys, voima, nopeus ja liikkuvuus. Joka ratsastajalla eri lähtökohta Hyttinen muistuttaa, että jokaisella ratsastajalla on erilaiset lähtökohdat jo siinä, että kunkin keho ja perimä on erilainen. toiminnallista jäykkyyttä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ratsastajan jännitys, heikko hapenottokyky, epäsopivat varusteet, liian isoliikkeinen tai iso hevonen suhteessa ratsastajan taitoihin tai kehon mittasuhteisiin jne. Omalle keholle sopimaton hevonen tai sopimattomat varusteet vaikeuttavat taidon oppimista ja lihaksiston käyttöä. Esteratsastus on toiseksi kuluttavinta, ja kouluratsastus kuluttaa happea vähiten. Sen aikana käytiin läpi ratsastusta taitolajina, mietittiin mitä elementtejä sen opettamisessa tarvitaan, miten taidon oppimista voisi helpottaa ja miten ratsastajan fysiikka vaikuttaa tähän kaikkeen. Ne ovat suhteellisen pysyviä ja ominaisuuksia, joihin voidaan harjoittelulla vaikuttaa vain vähän. Kaikki edellä mainitut aiheuttavat ns. – Tällöin ratsastaja tarvitsee ehdottomasti oheisliikuntaa ilman hevosta, jotta ratsastussuoritus olisi myös hevoselle miellyttävä kokemus. Myös lihasvoimatasolla on oppimisen kannalta merkittävä rooli. Takana ovat myös ratsastuksenopettajaopinnot, fysioterapeutin AMK-ammattitutkinto sekä ammattivalmentajatutkinto. Toiminnallinen jäykkyys ongelma Hyttinen näkee, että liikkuvuuden osalta ratsastajat ovat vahvana elävästä legendasta huolimatta hyvässä kunnossa. – Taitava suoritus on suorituspaikasta riippumatta lähes muuttumaton, energiankulutus on vähäistä ja liikkeet automatisoituneita sekä taloudellisia. – Fysioterapeuttisin testein mitattuna ratsastajien liikkuvuus on pääsääntöisesti normaali. Ravitsemusopintoja hän on opiskellut kokin ammattitutkinnon kautta. Ratsastaja ropometrisin mittauksin. Tavoitteena on edelleen väitöskirja ratsastuksesta. Hyttinen on selvittänyt asiaa, ja hänen havaintojensa mukaan ratsastajan voimataso on pääsääntöisesti normaalin väestön tasolla, ja heikoin lenkki on keskivartalon lihasvoiman epätasapaino
– Täydellinen fysiikka, täydellinen hevonen, riittävästi rahaa, mutta ei motivaatiota, ei johda tuloksiin. – Harjoittelun tulee olla säännöllistä, laadukasta, yksilöllistä ja suunnitelmallista, jotta taitoa voidaan oppia. 2005; Hakkarainen ym. Jos jokin pyramidin palasista on puutteellinen tai jäänyt harjoittelematta, on väistämätöntä, että lajitaitojen oppiminen vaikeutuu. Toiston rinnalle taito Perussääntö 10 vuotta tai 10 000 tuntia ”jotta tulet taitavaksi” ei Hyttisen mukaan yksin riitä. Tällöin myös hevosen hallinta on puutteellista. Epäonnistumiset kuuluvat kuvaan Ratsastajan motivoituneisuuteen kuuluu kyky sietää epäonnistumisia ja harjoitella myös epämukavuusalueella olevia asioita. – Taidon oppimisen kannalta pitkäkestoinen ja pitkäjänteinen opettaja-/valmentaja-oppilassuhde on erittäin merkittävä. – Tällöin lapsi tarvitsee erittäin monipuolista liikuntaa, jotta eri taito-ominaisuudet voivat kehittyä. Huipulle on kuitenkin mahdotonta päästä, elleivät kaikki osa-alueet ole kunnossa. 2004; Schnabel ym. Valmentajan tehtävä on tehdä valmennustilanteesta kuitenkin aina positiivinen ja kannustava, jotta ratsastajan fokus säilyy tavoitteessa ja tekeminen mielekkäänä. Lajitaitojen oppimisen osa-alueet (mukailtu Gallahue & Donnelly 2003; Gabbard 2004; Mero ym. Mitä tiheämmän hermoverkon ratsastaja saavuttaa, sitä helpommin ja nopeammin hän myös erilaisiin uusiin tilanteisiin reagoi. Kuva: Sonja Holma Huipulle on mahdotonta päästä, elleivät kaikki osa-alueet ole kunnossa.. Motorisia perustaitoja voidaan harjoittaa myös myöhemmällä iällä, Hyttinen kertoo. Monesti taustaltaan vaatimattomampi, mutta motivoitunut ratsastaja, jolla on intohimo ja palo tehdä tavoitteensa eteen töitä etenee tuloksissa samaan tai jopa korkeammalle tasolle kuin ratsastaja, jolta motivaatio puuttuu, Hyttinen muistuttaa. 2009; Jaakkola 2012). Motoriset perustaidot koostuvat tasapainotaidoista, liikkumistaidoista ja välineenkäsittelytaidoista. Hyttisen mukaan on selvää, ettei taitoa voi oppia, mikäli fysiikka ei anna siihen mahdollisuutta. Mutta vaikka fysiikka olisi täydellinen, – Merkittävin taidon oppimiseen vaikuttava fyysinen tekijä on ratsastajan fyysinen suorituskyky, johon kuuluvat kestävyys, voima, nopeus ja liikkuvuus, toteaa Anne-Maarit Hyttinen. Oppimista tapahtuu myös virheiden kautta, joten virheitä ei pidä pelätä, ja ne pitää ratsastajalle sallia. Valmentajan jatkuva vaihtaminen tai monella valmentajalla surffailu vaikeuttavat oppimista, mikäli valmennuskokonaisuutta ei ole tarkkaan suunniteltu, valmentajat keskustele valmennettavasta yhdessä ja tee yhteisiä valmennussuunnitelmia. Motoriset perustaidot kaiken pohjana Motoriset perustaidot opitaan varhain, jo kolmesta seitsemään ikävuoden välillä. Teksti: Sonja Holma Suomen Ratsastajainliitto Ratsastajan taidon kehittymistä voidaan kuvata suorituskykypyramidin avulla. Pahinta, mitä lapselle voi tehdä, on kieltää häntä liikkumasta, sillä motoriset perustaidot ovat myös merkittävä pohja lajitaitojen oppimiselle. Positiiviset kokemukset painuvat pitkäkestoiseen muistiin paremmin, mikä nopeuttaa oppimista. Ratsastajan taitopyramidin osa-alueissa ei saa olla aukkoja, ja jos niitä on, niitä pitää laadukkaasti harjoittaa, jotta tavoitteita voidaan saavuttaa. Harjoittelu ei aina ole mukavaa, kun tavoitellaan todellisia tuloksia. Tämä tarkoittaa siis myös ratsastajan omaa fysiikkaa ja tähän liittyvää laadukasta oheisharjoittelua. Mikäli valmennustyylit poikkeavat paljon toisistaan, oppiminen voi myös vaikeutua, Hyttinen toteaa. – Harjoitusta pitäisi vaihdella usein, jotta ratsastaja pystyisi kehittämään jatkuvasti uusia strategioita ja toimintamalleja selvitä tehtävästä. Tutkitusti vaihtelevat, lyhytkestoiset harjoitteet tuottavat jatkuvaa monotonista toistoa paremmin tuloksia. Laaja liikemallipankki motoristen perustaitojen ja fyysisen suorituskyvyn osalta auttaa lajitaitojen monipuolisessa oppimisessa, Hyttinen summaa. – Motivoitunut, ahkera ja työteliäs ratsastaja joka tekee sekä oman fysiikkansa että hevosensa fysiikan eteen töitä, löytää keinot päästä tavoitteeseen vaatimattomammallakin hevosella, erityisesti jos mukana on ammattitaitoinen ja yhtä motivoitunut valmentaja. 61 taitoa ei voi oppia optimaalisesti, ellei ratsastajalla ole motivaatiota ja intohimoa tehdä tavoitteensa eteen töitä. joutuu jännittämään lihaksistoaan, jolloin lihas ei voi olla enää rento
Hevosta pitää käsitellä kunnioittavasti ja siten, että yhteistyö perustuu molemminpuoliselle kaveruudelle. Ja on ollut sitä käytännössä lähestulkoon koko elämäni, Ahlskog toteaa. Kantakirjauksen innostamana poika halusi päästä yhä enemmän mukaan hevosmiespiireihin. Se oli pienelle pojalle iso kokemus, Ahlskog muistelee. – Jouduinkin pyytämään naapurit avuksi, että sain valjastettua hevosen matkaan. Jokainen hevonen on aina yksilö. Hän sai ensimmäisen hevosensa ollessaan vasta neljän vuoden vanha. Tarina, joka jatkuu edelleen. Ahlskog puhuu hevosista kuin omista lapsistaan. – Ihmisen tehtävä on myös arvostaa hevosta niin paljon, että hän oppii lukemaan hevosta ja sen tarpeita. Tai ainakin ystävistään. Sen rannalla suomenhevosmies John Ahlskog herää joka ikinen aamu ennen kukonlaulua. Ikä ei kuitenkaan estä eläkeläistä touhuamasta sitä, mitä hän kaikkein eniten rakastaa. – Opin tuntemaan paljon suomenhevosten sukuja ja nimiä. Siitä lähtien suomenhevoset ovat olleet hänen elämänsä keskipiste. Puoli viideltä mies on, missäpä muualla kuin tallissa syöttämässä hevosiaan. Mutta miksi poliisimies antoi Riitta Väisäsen päihittää hänet haasteajoissa. Mies ja suomenhevonen. Hevosten hyvinvointi on minulle ihan ykkösasia. 62 Hevosmieheksi nelivuotiaana John Ahlskog syntyi vuonna 1938. Hevonen oli suomenhevonen, ja siitä syntyi elämän mittainen tarina miehestä ja suomenhevosista. Hänellä oli tapana käydä hevosen kanssa myllyllä, jossa vastaan tuli tietenkin myös muita hevosmiehiä. Eteläpohjalaisella pesunkestävällä hevosmiehellä on ikää 76 vuotta. Muistan tämän niin hyvin senkin vuoksi, että isäni oli tuolloin sairaana, eikä päässyt mukaan näyttelyyn. Miehet tosin härnäsivät minua, kun olin heidän rinnallaan sellainen pieni kakara, jolla oli aina suu suurena, edelleen puhelias Ahlskog naurahtaa. – Se on minun paras kaverini ja minä varmasti sen, Ahlskog hymähtää. Hevosmies Vaasan kupeessa Mustasaaressa virtaa Kyrönjoki. – Seitsemänvuotiaana ajoin ensimmäisen suomenhevoseni kantakirjaan. En hyväksy minkäänlaisia voimakeinoja hevosen koulutuksessa, mies toteaa. – Tapaan sanoa, että hevonen on niin kuin isäntänsä. ELÄMÄN PITUINEN KUMPPANUUS Mustasaarelaisesta John Ahlskogista tuli hevosmies nelivuotiaana. – Kyllä minä aina tarjoilen aamupalan hevosille ennen kuin itselleni aamukahvit keitän. 16-vuotias Kesä-Totoori on tällä hetkellä John Ahlskogin tallin tärkein hevonen
63 Mies ja suomenhevonen
Hankkeen suojelijana toimi tuolloin Elisabeth Rehn. Eihän niillä ollut edes omaa tahtoa, ja vaikka olisi ollutkin, niin tuskinpa ne olisivat suostuneet sodan jalkoihin.” Ote Vaasan yhteislukion oppilaan Jenna Lehtipään kirjoituksesta ”Kokemukseni hevosista”. Tai ainakin ystävistään. Häntä jopa kutsuttiin joskus Ruuti-Pekaksi”, isoäitini naurahti ja uppoutui taas kuvaan, aivan kuin en edes olisi ollut huoneessa. Miehen lapsuudenkodista lähti kolme suomenhevosta, joista vain yksi palasi rintamalta takaisin kotiin. 64 Suomenhevoset sotiemme sankarit Sota-ajan itse läpi elänyt ja kokenut Ahlskog arvostaa suomenhevosta myös sen merkittävästä panoksesta työhevosena sotiemme rintamalla. Ahlskog oli mukana keräämässä varoja hevospatsaan puolesta. Putte-hevosen paluu rintamalta Ahlskog kertoo myös omakohtaisista kokemuksista, jotka liittyvät rintamalle lähetettyjen hevosten kohtaloon. ”Isoisäsi kun oli henkeen ja vereen hevosmies. Moni taho on ollut ja on edelleen sitä mieltä, että ilman suomenhevosta meillä ei olisi itsenäistä isänmaata. Patsas seisoo Seinäjoen kaupungin keskustassa. Se on aina tärkeä ja koskettava hetki, jolloin mieli palaa myös ”Kokemukseni hevosista” ”Tämä oli isoisäsi kallein aarre, Ruuti”, isoäiti jatkoi tarinaansa osoittaen kuvan oikeassa kulmassa olevaa valkeaa ratsua. Ahlskog puhuu hevosista kuin omista lapsistaan. Ei valjastanut hevosta sotatantereelle, vaan lähti matkaan omien jalkojensa voimin. – Olihan se meille kova pala, kun jouduimme menettämään sodassa kaksi tervettä hevosta. – Kesä-Toton kantakirjassa lukee, että se on hyvä ajaa ja niinhän se on, Ahlskog kiittää. Suomenhevonen oli myös minun mielestäni todellinen sotasankari, mies kiittelee. – Minun tehtävänäni on ollut hankkia aina seppele, ja se on ollut kunniatehtävä. – Siitä lähtien olemme yhdessä sotaveteraanien kanssa kokoontuneet joka vuosi itsenäisyyspäivän aattona seppelöimään patsaan. ”Ruutia hänestä kyllä löytyikin. Muistomerkki pystytettiin ja paljastettiin elokuun alussa vuonna 1997. Niiden kasvatuksessa ei ole käytetty minkäänlaisia voimakeinoja. Hän painotti aina, että jos ihmiset ovat niin typeriä, että tappavat toisiaan, niin tappakoot, mutta hevoset, Jumalan luomat luontokappaleet, eivät kuuluneet kiväärien ja tykkien keskelle. Koko pitkän talven hän puolusti isänmaataan. lapsuuden sotamuistoihin, Ahlskog toteaa. Ahlskog oli 1990-luvun loppupuolella mukana hankkeessa, jonka avulla Seinäjoelle saatiin Suomenhevonen-Sotahevonen -muistomerkki. Kesä-Toto toimii siitosoriina.. Vammauduttuaan, kotiin joutuessaan ja takaisin sotatantereelle palatessaan hän piti kiinni periaatteestaan, että viatonta eläintä hän ei mukaansa ottaisi
Ahlskog haluaa kertoa myös yhteistyöstä nuorten ja veteraanien kanssa. – Kulloisenkin vuoden voittajat julkistetaan ja palkitaan aina itsenäisyyspäivän juhlien yhteydessä. Vaasan seudun sotaveteraanit järjestävät vuosittain Vaasan ja Mustasaaren kouluille kirjoituskilpailun, jonka aiheena ovat sotahevoset. Sodan päätyttyä isä lähti polkupyörällä Tuovilan rautatieasemalle hakemaan Putte-hevosta. Kesä-Toto toimii tällä hetkellä siitosorina. Ruuna ravasi suoraan kotipihaan, asettui pihlajan kylkeen ja rupesi hinkkaamaan itseään sitä vasten. na monessa. Syynä miehen itsensä mukaan oli se, että hänellä ei kerta kaikkiaan ollut tarpeeksi aikaa ja resursseja satsata valmennukseen – Hevosta pitää käsitellä kunnioittavasti ja siten, että yhteistyö perustuu molemminpuoliselle kaveruudelle, John Ahlskog toteaa kotipihallaan. Tästä on tullut mukava perinne, joka jatkuu tänäkin vuonna, Ahlskog toteaa. Tallin suomenhevostammoilla ajetaan, ja niitä käytetään myös metsätöissä. niin paljon kuin se olisi vaatinut. Siinä ohjastajina vastassa olivat kuusi poliisia ja kuusi naista. Se tuottaa iloa myös tällaiselle vanhalle hevosmiehelle. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: John Ahlskogin arkisto. Rehti viriä, ei hullu viriä Tänä päivänä miehellä on sen sijaan aikaa. Ahlskog kiittelee 16-vuotiasta Kesä-Toto -oriaan sen hienosta luonteesta. Uransa huipulla Kesä-Toto juoksi kaudella 12 ykkössijaa ja oli toiseksi voitokkain suomenhevonen. – Niiden kautta saadaan mukaan nuoria. – Olen itse tehnyt työurani poliisina, joten olin aina aktiivisesti mukana näissä ajoissa. Aktiivinen hevosmies on mukaPoliisit ja Riitta Väisänen Pohjalaisen hevosmiehen taipaleelle mahtuu myös ajoa ja hevosten kasvatustoimintaa. Iloisempi muisto sen sijaan miehellä on Putte-ruunasta, joka selviytyi onnekkaasti sodasta ja palautettiin kotiin hyväkuntoisena. Erityisen tärkeänä kokemuksena Ahlskog pitää Seinäjoella kymmenenä vuonna järjestettyjä haasteajoja. 65 Ei niitä hevosia unohda koskaan, Ahlskog kertoo. Palkintopokaalina on Seinäjoen sotahevospatsaan pienoismalli, jonka kilpailun voittajat saavat haltuunsa aina vuodeksi. Tänä vuonna Uumajassa ovat kilpailuvuorossa ponit. – Kotimatkan puolivälissä hevonen rupesi lisäämään vauhtia, jolloin isä päästi sen irti. Niissä pakkasi kuitenkin usein käymään niin, että naiset voittivat meidät poliisimiehet, Ahlskog naurahtaa. – Se on sellainen rehti viriä, ei hullu viriä, mies latelee eteläpohjalaiseen tyyliinsä. – Tapana on luovuttaa yksi pokaali sekä suomenkieliselle kirjoittajalle että ruotsinkieliselle kirjoittajalle. Niin sillä oli ollut aiemminkin tapana, kun oli tultu vaikkapa metsästä kotiin, Ahlskog kuvaa. – Hiihtoloma-aikoihin ajelemme hevosilla lasten iloksi. – Hevonen oli palvellut muonitusjoukoissa. Elokuussa on ohjelmassa Merenkurkun ajo, Kvarken Racing Cup Uumajan Umåkerin raviradalla. Hänestä oli kovasti vastusta meille miehille, ja Väisänen päihittikin meidät, vaikka me miehet joskus vitsailimme siitä, että pitihän meidän kohteliaasti antaa naisen voittaa, sillä olihan hän sentään Riitta Väisänen. Minulla ei ollut siihen tarvittavaa aikaa, Ahlskog toteaa. Maatilan kotitallissa asustaa nyt neljä suomenhevosta, joista kolme on tammaa ja yksi ori. Ahlskogin omat ravikasvatit eivät koskaan yltäneet huippuluokkaan. – Raviurheilu on todella vaativaa puuhaa, johon pitää pystyä keskittymään sataprosenttisesti. Se kotiutuikin nopeasti uudelleen ja sai elää vielä pitkän ja hyvän elämän maalaistalon suomenhevosena. Kylmäveriyhteistyön merkeissä on ajettu vuodesta 2000 alkaen vuorovuosin Suomessa ja Ruotsissa. – Onneksi sille ei tuntunut jääneen sodasta mitään traumoja, vaan se oli kaikin puolin terve ja hyvä hevonen, toteaa edelleen lapsuudenkodissaan Nymanin tilalla asuva Ahlskog. Putte oli viisas hevonen, joka muisti asiat. – Olisikohan syynä ollut se, että myös Riitta Väisänen oli mukana kilpailemassa. Isä löysi hevosen ja ajeli pyörällä hevosen juostessa hitaasti vieressä kohti kotia
Luonnonmukainen ravinto ylläpitää terveyttä. 66 Ravinto HEVONEN TARVITSEE RAVINTORIKASTA HEINÄÄ, YRTTEJÄ JA KASVEJA Ruokinnassa tulisi myös huomioida myös terveydelle välttämättömät fytokemikaalit, kasvien bioaktiiviset ainesosat, jotka ylläpitävät terveyttä, vaikuttavat aineenvaihduntaan ja siten luovat hevosille hyvinvointia solutasolta lähtien
tellä, hermostoltaan tasapainoinen ja mielellään työtä tekevä. Myös muun muassa ihooireet, hilseily tai kiilloton karva, selittämättömät nivelja lihaskivut, kavion huono laatu, kaviokuumekierre, toistuvat hengitystievaivat tai selittämättömät kiimavaivat tai käytösongelmat, voivat olla seurausta elimistön fysiologisesta epätasapainosta, jolloin tulisi pikaisesti pysähtyä pohtimaan myös hevosen ravitsemusta. on ravinto-opillisesti, Päivi sanoo. Hänen mukaansa oikein ruokittu hevonen on terve, rauhallinen käsiHevosen ruokintaan on jo vuosia suhtauduttu siten, että ravinto on ensisijaisesti energian lähde, joka lisää hevosen suorituskykyä. Hevosen luonnonmukaisen ruokinnan ja yksilöllisten yrttihoitojen uranuurtaja Päivi Ahlfors muistuttaa, että nykyisessä ajatusmaailmassa on täysin unohdettu, että hevosen ravinto on muutakin kun lihasmassan kasvatusainetta ja energiaa suorituskykyyn. – Ravinnon tehtävänä on ylläpitää terveyttä, joka ei ole mitattavissa ruokintalaskureilla eikä ravintoaineiden optimaalisilla luvuilla. Se mikä on yhdelle hevoselle tarpeen, voi olla toiselle hevoselle turmioksi, esimerkkinä mainittakoon rautatai AD-vitamiinilisä. Yksipuolista ravintoa täydennetään purkista Hevosille syötetään nykyään paljon täydennysrehuja, koska nykymuodossaan hevosille tarjottava heinä on liian yksipuolista. Sana ravinto tarkoittaa elimistölle välttämättömiä ravintoaineita, mutta se rajaa pois aineet ja yhdisteet, jotka ovat terveydelle välttämättömiä. On jopa vaarallista syöttää lisävitamiineja ja mineraaleja mututuntumalta puhumattakaan siitä, että seuraa ruokinnassa erilaisia muoti-ilmiöitä, sitä mikä milloinkin on in tai must, yli 20 vuotta ratsastuskouluyrittäjänä työskennellyt, myös eläinlääkärin apulaisena toiminut, ja elämänsä aikana yli 300 hevosta omistanut Päivi Ahlfors huomauttaa. – Jos hevosella on ripulia, kaasuvaivoja ja mahan turvotusta, toistuvia ähkyjä vatsahaava, ruokahaluttomuutta, liikalihavuutta tai laihtumista, tulisi hälytyskellojen soida. Luonnonmukainen ravinto ylläpitää terveyttä Luonnonmukaisuus ruokinnassa tarkoittaa Päivin mukaan sitä, että hyvinvointi ja terveys saavutetaan ravinnolla, jota hevonen käyttäisi eläessään lajityypillisesti luonnon67 Luonnossa hevoset syövät monipuolisesti erilaisia heinälajikkeita ja myös luonnonyrttejä. Energian tarpeeseen vaikuttaa muun muassa hevosen rotu, ikä ja käyttötarkoitus, mutta pelkästään energiatarpeen tyydyttäminen ei takaa hevosen hyvinvointia. Tämä voi kuulostaa hullunkuriselta, mutta näin asia. Hevosen energian tarve määräytyy Päivi Ahlforsin mukaan aina yksilöllisesti. – Hevoset syövät usein vain yhtä, korkeintaan mutamaa lajiketta sisältävää, viljeltyä heinää. Hän muistuttaa, että samaan tahtiin, kun ruokintaa on lähdetty kehittämään tieteen pohjalta optimaaliseksi ja laskemaan erilaisilla laskureilla ravintoarvoja, ovat hevosten sairastumiset moderneihin elintasosairauksiin lisääntyneet ja hevosten fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat romahtaneet. Ravintolisien kanssa tulisi noudattaa Päivin mukaan varovaisuutta. Tällainen yksipuolinen ravinto ei riitä ylläpitämään tervettä aineenvaihduntaa ja huolehtimaan hevosen elimistön kaikista tarpeista. – Tarjolla on kymmeniä valmisteita, toinen toistaan houkuttelevampien etikettien peittämiä purkkeja. Loput tarvittavat vitamiinit ja kivennäiset täydennetään ruokavalioon teollisesti valmistetuista lisärehuista
– Solut ovat eläviä organismeja, joista rakentuu kokonaisuus, lihassoluista rakentuu lihas, maksasoluista maksa, suoliston seinämien soluista suolisto, verisoluista veri, hermosoluista hermosto ja niin edelleen. mukaisissa olosuhteissaan. Luonnossa hevoset syövät monipuolisesti erilaisia heinälajikkeita, mutta myös luonnonyrttejä, joita on runsaasti tarjolla hevoselle, sen luonnollisessa elinympäristössä. Fytokemikaalit unohdettu ruokinnasta Ruokinnassa ravintoaineet jaetaan kolmeen pääryhmään, jotka ovat elimistölle välttämättömiä aineita: hiilihydraatit, valkuaiset ja rasvat. Suurin osa soluista on uusiutuvia, ja niiden ikä vaihtelee muutamasta vuorokaudesta useisiin vuosiin, riippuen soluista. – Fytokemikaaleja ovat muun muassa hedelmien, juureksien, marjojen, sipulien, ja yrttien sisältämät alleelit, fenolit, flavonoidit, isoflavonoidit, karotenoidit, lignaanit, lykopeeni, polyfenolit, alkaloidit, antrakinonit, heterosiidit, essentiaaliset öljyt, pigmentit, hartsit, saponiinit, tanniinit sekä limaja kumiaineet. – Heinän tulisi olla riittävän kortista, jotta hevoselle tärkeiden sulamattomien kuitujen, kuten inuliinin, selluloosan ja ligniinin saanti olisi taattu. – Hevonen ei tee tätä saadakseen – Koska fytokemikaaleja ja antioksidantteja ei pidetä ravinto-opillisesti välttämättöminä aineina, unohdetaan ne kokonaan hevosen ruokinnasta. Näitä aineita on yleensä kasveissa pieniä määriä, mutta kuitenkin riittävästi saavuttamaan luonnon niille tarkoittama vaikutus. Solujen terveys Hevonen tarvitsee ravinnokseen riittävän kortista heinää, jotta se saa tarvitsemiaan kuituja. Heinän tulee olla myös riittävän lehtevää, jotta sen valkuaispitoisuus olisi tarpeeksi korkea. Hevoset ovat luonnossa hyvin taitavia etsimään terveydelleen tärkeitä kasveja, joiden sisältämät fytokemikaalit auttavat niitä ylläpitämään terveyttä, sekä hoitamaan erilaisia vaivoja.. Päivi Ahlfors muistuttaa, että hevoset ovat luonnossa hyvin taitavia etsimään terveydelleen tärkeitä kasveja, joiden sisältämät fytokemikaalit auttavat niitä ylläpitämään terveyttä, sekä hoitamaan erilaisia vaivoja. Ne ovat kasvien kemiallisia yhdisteitä, joilla on positiivisia vaikutuksia terveyteen, ja joita tunnetaan tällä hetkellä yli tuhat kappaletta. Antioksidantit taas suojaavat soluja liialliselta hapettumiselta. Kun nämä kaikki muutetaan pienempiin yksiköihin, päästään tarkastelemaan soluja, joista nämä kaikki muodostuu. – Hevosen ruokinnan tulisi siten olla kokonaisuus, johon kuuluu perusravinnon lisäksi erilaiset aineyhdisteet fytokemikaalit, joilla on tärkeä merkitys elimistön puolustusmekanismin ylläpidossa. Hevosen ruokintaan on vuosikausia suhtauduttu siten, että ravinto on ensisijaisesti energian lähde, joka lisää hevosen suorituskykyä. 68 energiaa, vaan se tarvitsee näiden kasvien sisältämiä aineyhdisteitä ylläpitääkseen terveyttään ja elinvoimaa, Päivi muistuttaa. Pääasiassa hevosen ravinto on heinä, jota ei voi, eikä pidäkään korvata millään. – Ravinnosta 85-87 prosenttia tulisi olla hiilihydraattia, joka on Parasta ”polttoainetta” antamaan energiaa. Voidaankin sanoa, että jokin elin tai kudos voi juuri niin hyvin kuin sen solut voivat. Fytokemikaalit ovat bioaktiivisia aineita. Karkeasti jaoteltuna se käsittää tukirangan eli luuston, lihaksiston, suoliston, elintoimintoja ylläpitävät elimet, veren ja kudosnesteet sekä sidekudokset, ja lopuksi kaiken peittävän nahkan karvoineen. Ravinnon merkitys terveydelle on unohtunut. Antioksidantteina toimivat myös useat fenoliyhdisteet kuten flavonoidit, karotenoidit sekä luonnon C ja E vitamiinit. Katse solutasolle Päivi Ahlfors muistuttaa, kuinka elimistö on laaja kokonaisuus. Valkuaista tulisi ravinnossa olla 9-11 prosenttia, jotta lihasmassa säilyisi ja 1-3 prosenttia tarvitaan rasvaa. Sen seurauksena hevosen elimistö alkaa ajan myötä kärsiä monista sairauksista, Päivi muistuttaa. Luonnollisesti myös riittävän energian saanti tulee täyttää tarvittaessa jollakin sopivalla lisärehulla, kuten viljalla tai melassileikkeellä tai vastaavalla, riippuen hevosen käyttötarkoituksesta, Päivi kertoo. Vastustuskyvyn ja terveyden kannalta ravinnon tärkein osa ovat kuitenkin erilaiset aineyhdisteet eli fytokemikaalit sekä antioksidantit. Uusia tutkimustuloksia fytokemikaaleista sekä antioksidanttien vaikutuksista terveydenylläpitoon, julkaistaan lähes viikoittain. Hevoset syövät myös marjoja, kasvien juuria, puiden kuoria, erilaisia niittykukkia ja varpuja, jopa sieniä. Loput 1-2 prosenttia tulisi koostua mineraaleista ja vitamiineista, jotka niin ikään ovat elimistölle välttämättömiä aineita
Hevosien heinän tuli olla aurinkotai latokuivattua, ja siinä tuli olla joukossa erilaisia heinäkasveja sekä kukkia. Esimerkiksi perusravintoon lisättävillä, ruuansulatusta Parantavilla ja vatsavaivoja ehkäisevillä yrteillä vaikutetaan elimistön toimintaan jo heti suoraan suun limakalvoilta. Maksan soluvaurioihin löytyy apu maarianohdakkeen siemenistä, joiden sisältämä silymariini niminen fytokemikaali auttaa maksasoluja uudistumaan. Kun elimen toiminnassa on epätasapaino, pystyvät esimerkiksi yrtin sisältämät alkaloidit vakauttamaan solun sisäistä järjestelmää ja siten ehkäisemään näiden solujen edustaman elimen toiminnallisia häiriöitä. Samoin näiden ”digestive” yrttien sisältämät lima-aineet suojaavat suolistoa, ja yrttien fytokemikaalit yhdessä ruuan sisältämien aminohappojen kanssa, tehostavat elimistön kollageenin tuotantoa ja siten vaikuttavat suoliston epiteelisolujen vahvuuteen ja hyvinvointiin. Kokemusperusteinen ja vuosisatojen mittainen käytännön mukanaan tuoma näyttö ei ikävä kyllä nykyihmiselle riitä, koska viimeiset parikymmentä vuotta on puhuttu niin voimallisesti teollisten lisärehujen ja rehulisien sekä tehoviljellyn ja vahvasti lannoitetun heinän eriomaisuuden puolesta. – Ei tarvitse mennä kauas ajassa taaksepäin, kun hevosien heinä pidettiin vielä selkeästi erossa lehmien heinästä. – Luonnollisilla aineyhdisteillä on vaikutus elimistön toimintamekanismeihin, ja sitä kautta ne saavat aikaan pysyvämpiä tuloksia, eivätkä ainoastaan hetkellisesti peitä mahdollisia oireita. – Yrttien ansiosta hevosen ruuansulatus Paranee, ravinnon imeytyminen ja ravinteiden hyväksikäyttö tehostuvat, ja siten saadaan aivan eri lopputulos ruokinnassa, vaikka perusravintoon ei tehtäisi mitään muutosta, Päivi Ahlfors toteaa. Luonnollisessa ravinnossa, kasvien vaikuttavat aineyhdisteet toimivat aina synergiassa, eli voimistavat ja tukevat toistensa vaikutusta, tai tasapainottavat ja hidastavat vaikuttavien aineiden aikaan saamaa reaktiota. Päivi on nähnyt myös hevosia, joiden kilpaura on katkennut hengitystievaivojen, kroonisen vatsahaavan tai epämääräisten nivelvaivojen vuoksi. Tähän ei pelkät vitamiinit tai kivennäiset pysty, ei luonnolliset eikä teolliset, Päivi Ahlfors sanoo. Kasvien fytokemikaalit ikään kuin tasapainottavat solujen toimintaa ja ehkäisevät elimistön häiriötiloja, ja sitä kautta pitävät yllä terveyttä. – Solujen terveydelle ja toiminnalle oleellisen tärkeitä ovat ravinnon mukana kasveista saatavat fytokemikaalit, jotka imeytyvät verenkiertoon, vaikuttavat soluihin ja niistä rakentuviin elimiin. Vanhat viisaudet ovat päässeet unohtumaan. Pitkään ollaan oltu tyytyväisinä siinä käsityksessä, että tämä riittää takaamaan hevoselle terveyden ja hyvinvoinnin. Päivi on kuitenkin tyytyväinen siihen, että uusia tutkimustuloksia kasvien antioksidanttien ja flavonoidien vaikutuksista terveyden ylläpitoon, sekä sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon tulee julkisuuteen koko ajan lisää. Pelkistettyjen ja yksittäisten lisäravinteiden vaikutus voi olla siksi lyhytaikainen, tai voi saada aikaan jopa ei-toivottuja vaikutuksia. Vanhat viisaudet palaavat Päivi Ahlforsin mukaan luonnonmukaisessa ruokinnassa ei ole kyseessä lainkaan uudesta tai ihmeellisestä asiasta. – Yrttien sisältämät karvasaineet aktivoivat syljeneritystä, joka käynnistää samalla autonomisen hermoston aktivoimaan maksaa ja haimaa, sekä suolistoa tuottamaan runsaammin ruuansulatusnesteitä. – Kun hevosten ruokalista on saneerattu ja ravintoon on lisätty kasveja, joilla elimistö on saatu palautettua jälleen elinvoimaiseksi, ovat kaikki hevoset palanneet radoille – vieläpä voittajina. Teksti: Tuula Kolehmainen Lisätietoja: www.hevosen.omasivu.fi www.betterchoice.fi ja hyvinvointi on siten sama asia, kuin koko elimistön hyvinvointi ja terveys. Terveyttä yrteistä Päivi Ahlfors kertoo, kuinka yrttien avulla voidaan vaikuttaa solujen toimintaan, nopeuttaa solujen uusiutumista, vaikuttaa solujen stressinsietokykyyn sekä muun muassa kiihdyttää tai passivoida tarpeen mukaan elimien toimintaa. 69 kaa haudassa ja neljäs banaanin kuorella, mutta ne ovat saaneet vielä mahdollisuuden sytyttää jo hiipumassa olleet elämänlankansa uuteen liekkiin. Solujen häiriötila taas voi johtua monista eri syistä, kuten elimistön liiallisesta happamoitumisesta, viruksista, haitallisista bakteereista, lääkeaineista, kemikaaleista tai ympäristömyrkyistä. Elämme aikaa, jolloin kaiken pitää olla tieteellisesti tutkittua ja todisteltua, jotta siihen uskotaan. – Esimerkiksi voidaan ottaa maksa, joka on elimistön suurin sisäelin ja vaikuttaa yli 500 erilaiseen elintoimintoon, sekä on yksi tärkein terveyttä ylläpitävistä elimistä. – Tutkimuksia tarvitaan kuitenkin vielä enemmän, jotta luonnonmukaisen ruokinnan uskottavuus lisääntyy. – Minulla on kokemuksia hevosista, joilla on ollut jo kolme jalYrttien ansiosta hevosen ruuansulatus paranee, ravinnon imeytyminen ja ravinteiden hyväksikäyttö tehostuvat ja hevosen elimistö palautuu elinvoimaiseksi.. Yrteillä voidaan siten vaikuttaa suoliston pH tasapainoon ja sitä kautta taata suoliston tärkeille mikrobeille mahdollisimman hyvät elinolosuhteet, ja ehkäistä, sekä Parantaa pohjukaissuolen haavaumia, että suolistohäiriöitä ja ripulia. Hänellä on itsellään useita esimerkkejä yrttien myönteisistä vaikutuksista hevosiinsa
70 Lajtyypillinen elämä LAJITYYPILLISTÄ JA LUONNONMUKAISTA ELÄMÄÄ Eläinkouluttaja Jaana Pohjola puhuu hevosten lajityypillisen elämän puolesta ja toteaa, että hevoset, jotka saavat viettää lajilleen tyypillistä elämää, ovat myös helpompia käsitellä, ratsastaa ja kouluttaa. Jos hevonen saisi valita Ulkona laumassa elävät hevoset ovat ihmiselle kiltimpiä ja helpompia käsitellä.
– Hevosella pitäisi ensinnäkin olla sellainen tunne, ettei ruoka lopu koskaan. – Valtaosa hevosista elää oloissa, jotka ovat hevosille epänormaaleja, mutta ihminen pitää niitä normaaleina. Ei tarvitse laittaa isoa heinäpaalia keskelle tarhaa eikä ruokintaverkkojakaan, mutta vähän voisi nähdä vaivaa, Pohjola neuvoo. – Kun tarha on virikkeellisempi ja hevosella on kaveri, se myös liikkuu huomattavasti enemmän, Pohjola toteaa ja kehottaa laittamaan tarhoihin myös esimerkiksi oksia ja olkea. Jos heinää annetaan vain muutama kerta päivässä, oppii hevonen ahmimaan. – Hevosen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta sen ensisijainen paikka olisi laidun. 71 vaan niiden olot ja tarhan voi suunnitella lajityypillisemmiksi. – Laumakaverin lisäksi hevonen valitsisi useita luonnon eri kasvilajikkeita ravinnokseen, 16 tuntia vuorokaudessa omaehtoista liikkumista sekä saman verran aikaa korsirehun syömiseen, Pohjola tiivistää. hevonen ymmärtää, ettei ruoka lopu syömällä, se alkaa myös itse säännöstellä syömistään. Epälajityypillisiä olosuhteita perustellaan ”urheiluhevosstatuksella” ja onnettomuustai lihomisriskillä. Jos hevonen saisi valita 99 prosenttia hevosista valitsisi ensisijaisesti laumakaverin. Laidunoloja voi jäljitellä ripottelemalla heinää useaan eri paikkaan tarhassa. – Tarhoja kannattaa myös vaihdella, niin hevosilla on vähän uutta ihmeteltävää.. Kun Eläinkouluttaja Jaana Pohjolan mukaan 99 prosenttia hevosista valitsisi ensisijaisesti laumakaverin. Ensisijainen paikka laidun Pohjola ei tarkoita, että kaikki hevoset pitäisi siirtää pihattoon, Eläinkouluttaja Jaana Pohjola puhuu hevosten lajityypillisen elämän puolesta. Käsitys tulee intensiivisestä pitokulttuurista, joissa ei ole aina mahdollisuutta täyttää hevosen lajityypillisiä tarpeita
72 Laumassa hevoset saavat vapaasti keskenään toteuttaa tarpeitaan ja lauma myös kouluttaa. – Kävely on tehokas tapa pitää hevonen rauhallisempana, sillä laiduntava eläin on syntynyt vaeltamaan ja sen myötä tarve sinkoilemiseen vähenee. Teksti: Susanna Malmström Kuvat: Marjo Uimi ja Susanna Malmström Kuvissa Valhallan Nemo on orilaitumella sekä pihatossa veljensä kanssa. Syy myös sinkoiluun Yksi ratsastajan suurimpia pelkoja on hevosen säikkyminen ja sinkoilu. Rauhalliset, kiltit ja hyvin ihmiseen luottavat hevoset ovat yleensä turvallisia antaa lastenkin hoitaa.. – Silloin ratsastus on ainoa mahdollisuus hevoselle päästä irrottelemaan ja harjoittelemaan pakoreaktiota. Jaana Pohjola suositteleekin tekemään hevosella paljon käyntimaastoja. – Hevoset, jotka seisovat karsinoissa ja pienissä tarhoissa yksin suurimman osan vuorokaudesta, eivät pääse purkamaan tarvettaan spurttailla, kertoo Pohjola viitaten hevosen tapaan säikähtää herkästi ja käyttäytyä lajityypillisesti pakenemalla
Sally aloitti sairauden vuoksi fysioterapian, jonka kautta hän oppi paljon omasta kehostaan ja yleensä ihmiskehon käyttäytymisestä. Tässä artikkelissa on pyritty tiivistämään pääasiat Sally Swift ja Centered Ridingin tie nykypäivään Amerikkalainen Sally Switf oli Centered Riding -tekniikan oppiäiti ja kehittäjä, sekä ratsastuksen opetuksen edelläkävijä. 1980-luvulla ensimmäiset ohjaajat Centered –sana kuvaa keskittyneisyyttä, tasapainoa ja kehonhallintaa. Näin ollen Sally on ollut oman aikansa edelläkävijä, sillä nykyäänhän puhutaan juuri kehon ja mielen tasapainosta harjoittelussa, sekä suositellaan lajien ja tekniikoiden yhdistämistä paremman lopputuloksen saamiseksi. 1980-luvulla hän koulutti ensimmäiset Centered Riding -ohjaajat ja rupesi opettamaan ympäri maailmaa. Ratsastajan täytyisi olla läsnä ja tietoinen siitä, mitä hänen kehossaan tapahtuu hänen ratsastaessaan. Hän siis oppi hallitsemaan ja ymmärtämään paremmin kehoaan (varsinkin lantion seutua missä sijaitsee ”energiakeskus”) istuessaan hevosen selässä. Samaan aikaan hän sai oppia ystävältään Alexander-tekniikassa ja Taijissä, joista otti apua omaan opetukseensa. Sally aloitti terapeutin kehotuksesta myös ratsastuksen, kehonhallintaansa parantaakseen. 73 Sally Swiftin ja Centered Ridingin tiestä nykypäivään. Alexander-tekniikka on pedagoginen metodi, joka tutkii ajattelun ja toiminnan välistä suhdetta, ja jossa keskeistä on kehon luontaisen tasapainon löytäminen. Tekniikka auttaa tiedostamaan oman kehon toimintaa, sekä kehon ja mielen välistä vuorovaikutusta. Nämä seikat olivat laaja katse, koko Sally Swiftistä sanotaan, että hän oli nöyrä opettaja, joka ei koskaan pitänyt itseään muita parempana.. 62-vuotiaana, juuri ennen eläkkeelle jäämistään, Sally innostui uudestaan ratsastamisesta tutustuttuaan kouluratsastuspiireihin. Sallyn maine levisi parissa vuodessa ja hän alkoi pitää Centered Riding -kursseja. Eläkkeelle jäätyään, hän päätti kokeilla ratsastuksen opettamista ystävilleen Bostonissa syntynyt Sally Swift eli 20.4.1913– 2 .4.2 9. Sally aloitti ratsastuksen opettamisen 18-vuotiaana (vuonna 1931) ja opetti noin 12 vuotta. Tyyli oli kuitenkin täysin erilainen kuin myöhemmin, niin sanotusti armeijamainen, jäykkä ja pakottava, siis sellainen johon häntä oli opetettu ja suurinta osaa ratsastajista vieläkin opetetaan. Keho ja mieli tasapainossa Vuonna 1985 Sally julkaisi ensimmäisen kirjansa Centered Riding. Se tunnetaan nykyisin terveyttä edistävänä liikuntana. ”centeringin” kautta, eli sen avulla, mitä oli oppinut fysioterapiassa oman kehonsa kautta. Skolioosi tarkoittaa selän ja selkärangan kieroutumaa. Fysioterapiassa hän kävi noin 20-vuotiaaksi saakka. Haastattelun avulla aukeaa paljon tietoa siitä, miten Centered Riding on kehittynyt ja mistä siinä on kyse. Centered –sanaa Sally halusi käyttää opetuksessa kuvatakseen tunnetta, joka ratsastaessa tulisi vallita. Taijin sanotaan lisäävän terveyttä, keskittymiskykyä, kehotietoisuutta, harmoniaa, iloa ja sisäistä voimaa. Hä nen oppilaansa Wendy Murdoch haastatteli Swiftiä vuonna 1995, Swiftin ollessa 82-vuotias. Paljon oppia omasta kehosta Sally Swift sairasti skolioosia, joka hänellä todettiin hänen ollessaan 7-8-vuotias. Se voi johtua lantion vinoumasta. Murdoch julkaisi haastattelun, sekä muistokirjoituksen Swiftille internet-sivuillaan Swiftin kuoltua. Ratsastusta hän harrasti ja opetti tuolloin vain silloin tällöin. Opettamisen myötä hän oli törmännyt aina samoihin perusasioihin, mitä hän halusi korostaa oppilailleen. Sally meni kuitenkin 30-vuotiaana takaisin kouluun ja työskenteli pitkään maatalousalalla. Tämä tieto helpottaa ymmärtämään miksi Sallylle ”centering” oli niin tärkeää. Fysioterapeutiltaan hän oppi myös käsitteen ”centering” (tätä sanaa fysioterapeutti ei tosin käyttänyt) heidän tehdessään alakehon harjoituksia, sekä sen, että kehonhallinnassa mieli pystyy vaikuttamaan voimakkaammin kuin vain pelkkä lihastyö. Kirjasta tuli myyntimenestys. Taiji taas on vanha kiinalainen taistelutaito. Tällöin ristiluu, joka on selkärangan alku, on vinossa ja siksi selkäranka kieroutuu
Silloin ratsastajan vaikutus hevoseen on pehmeää ja hevonenkin herkistyy. Centered riding -tekniikka sopii kaiken ikäisille ja tasoisille ratCentering tarkoittaa ratsastajan vartalon painollista keskipistettä, joka on lantion kohdalla. Nämä kaksi asiaa siis todella tukevat toisiaan ja siksi näitä menetelmiä käyttävät yleensä samat opettajat. Ulkopuolinen katoaa Tunnetta voisi kaiketi kuvailla myös Flow-käsitteellä, joka on viime vuosina ollut paljon puheenaiheena. Jos olet ratsastaessasi joskus tuntenut kuin liitäväsi hevosen kanssa ja kaikki mitä olet ajatellut tekeväsi, sujuu kuin itsestään, olet varmasti saavuttanut tasapainon ja herkkyyden hevosen kanssa jollaista voisi kutsua Centered Ridingiksi tai Flowksi. Hänellä oli aina nuoria oppilaita ja hänellä itselläänkin oli nuorekas mieli kuolemaansa saakka. Kommunikointia yhteisellä kielellä Luonnollinen hevosmiestaito, joka on myös tullut viime aikoina tunnetummaksi, yhdistetään usein Centered Ridingiin. Uskon, että meillä kaikilla on Sallyltä jotain opittavaa, ratsastitpa tai et. Muun muassa näitä asioita Swift halusi opettaa lukijalleen kirjassaan selkein kuvin, piirustuksin ja harjoituksin, niin ratsailla kuin maasta käsinkin. Tanssissa parit ennakoivat toistensa liikkeet ottamalla liikkeen vastaan menemättä kuitenkaan toisen edelle. Kun ratsastajan mielentila ja keho ovat hallinnassa, ratsastaja on tasapainossa suhteessa hevoseen ja sen liikkeisiin. Ihmisten on todettu olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään. Ajatusta voisi verrata mihin tahansa rekisteröityihin liikuntatunteihin. Kaikkia materiaaleja saa tilattua internetistä. Swift kertoikin haastattelussaan, ettei oleta oman tyylinsä olevan paras ja ainoa tekniikka, vaan luultavasti tulevaisuudessa tekniikka kehittyy ja siihen yhdistellään muita tekniikoita. Suomessa Centered Riding – kursseja ja opetusta järjestetään useilla eri paikkakunnilla. Kaikki jotka tunsivat Sallyn, pitivät häntä lämpimänä ja rakkaana ihmisenä, joka jätti suurenmoisen perinnön ratsastusväelle. Tunnetta voisi verrata paritanssiin jolloin katsojan silmissä tanssijat ikään kuin sulautuvat toisiinsa työskennellessään saumattomasti keskenään. Vaikuttamalla kehon kielellä hevoseen, hevonen herkistyy äärimmilleen ja voi näin vaikuttaa sen liikkeiden lennokkuuteen, tasapainoon ja tahdikkuuteen. Järjestö takaamaan opetuksen laatua Swift perusti myös Centered Riding –järjestön taatakseen opetuksen laadun tulevaisuudessa. Optimaalinen flow -kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut kyseessä olevaan aktiviteettiin. Nykyään Sallyn oppilaat jatkavat hänen jalan jäljillään ja uusia Centerd Riding –opettajia tulee koko ajan lisää ympäri maailmaa. Sally rakasti opettamista ja opettikin yli 90-vuotiaaksi saakka. Swift julkaisi vuonna 2002 toisen kirjansa Centered Riding 2, jossa hän selventää ja syventää tekniikkaansa. Tätä kautta ratsastajan on helpompi löytää tasapaino maahan nähden hevosen selässä. Näin ollen ihminen käyttäytyy hevosta kohtaan lauman johtajana, kuitenkin kuunnellen hevosta. Sallystä sanotaan, että hän oli nöyrä opettaja, joka ei koskaan pitänyt itseään muita parempana. Lisäksi Swift on julkaissut Centered Riding videoita ja DVDitä. ”Flow” kuvaa yksilön syventymistä tehtävään. Sally ei siajatellut, että hänen tekniikkansa olisi ylivertainen, vaan nimen omaa halusi edistää ratsastuksen opetusta kehotietoisemmaksi. Ennen kuolemaansa hän ehti vastaanottaa merkittäviä palkintoja ja kunnianosoituksia työstään, muun muassa Lifetime Achievement Awardin vuosina 1997 ja 2006 American Riding Instructor Certification programista, sekä nimensä the United States Dressage Foundation’s Hall of Fameen. Molemmat kirjat ovat edelleen käytössä ja ajankohtaisia. Luonnollinen hevosmiestaito (tai luonnollinen hevostaito) pohjautuu hevosen luonnolliseen käyttäytymiseen laumassa. Sally Swift kuoli 96-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Centered riding opettaa ratsastajaa ratsastamaan hevosen kanssa yhteistyössä.. 74 kehon kautta tapahtuva hengitys, kehon energiaja painopistekeskuksen löytäminen, sekä vartalon pehmeys ja joustavuus liikkeessä. Centerd Riding on siis opetusmenetelmä jolla Swift halusi antaa oppilailleen apuvälineet parempaan ratsastustaitoon. Kaikille on tuttua koirien kouluttaminen pohjautuen susien käyttäytymiseen, josta onkin kirjoitettu lukemattomia kirjoja, mutta hevosten kohdalla asia on vielä lasten kengissä. Internetistä löytyy hakusanalla Centered Riding tallien ja opettajien tietoja, sekä aiheeseen liittyvää muuta tietoa, myös viralliset Centered Riding – sivut. Myös uusia metodeja syntyy uusien opettajien myötä, ja tekniikoita yhdistellään. Ensimmäistä kirjaa on julkaistu jo 15 kielellä, mutta ikävä kyllä ei vielä suomeksi. Hevosen kanssa työskentely tulisi olla Swiftinkin mielestä kokonaisvaltaista, hän sanoo, että ratsukon pitäisi olla harmoniassa kommunikoidessaan keskenään, jotta saataisiin kaunis lopputulos liikkeessä. Samalla tavalla Centered riding opettaa ratsastajaa ratsastamaan hevosen kanssa yhteistyössä. Se tarkoittaa sitä, että voidaan työskennellä yhteisymmärryksessä. Flow-tilassa syventyminen on niin täydellistä, että tietoisuus tehtävän ulkopuolisista asioista katoaa ja tehtävän suoritus etenee omalla painollaan kuin ”virta”. Järjestö siis opettaa ratsastuksen opettajia opettamaan Centered Ridingtekniikalla. Ratsastajan kehon eri osa-alueiden ja mielen tulisi siis toimia saumattomassa yhteistyössä, jotta hän voisi välittää tunteen myös hevoseen ja näin toimia myös hevosen kanssa saumattomasti. Luonnollinen hevosmiestaito on siis kommunikointia hevosten kanssa hevosten kielellä jolloin kumpikin ymmärtää toisiaan. Monesti puhutaankin vielä hevoskuiskauksesta, kuin se olisi jokin yliluonnollinen taito mitä vain harvat ja valitut voivat osata. Samalla tavalla ratsastajan tulisi ottaa hevosen liike vastaan menemättä hevosen edelle
EKOTEKO KUVAKILPAILU EKOLOGISILLE TALLEILLE JA HARRASTAJILLE. hankintojen toteuttamista. Centered Riding -tekniikkaa voidaan siis käyttää aina kun ihminen on hevosen selässä! Teksti: Joanna Lundahl Kuvat: Jan Kuparinen ja www.murdochmethod.com Lähteet www.centeredriding.org http://murdochmethod.com http://fi.wikipedia.org Kun kaikki eri osat ovat kohdallaan, päästään siihen lopputulokseen, jossa haetaan täsmällistä ja oikeanlaista vaikuttamista hevoseen. 75 sastajille ja sitä voidaan käyttää kaikkeen ratsastamiseen. Ratsastaja on vakaa ja vartalo on kuin anturi, joka tulkitsee hevosen pieniäkin liikkeitä ja reagoi niihin. Palkinnon arvo 800 euroa! #ekosankarit @ecover?nland www.ek osankari t.. Eleetön ratsastus on kaunista katseltavaa ja mukavan tuntuista sekä ratsastajalle että ratsulle. Kuvakilpailu Instagrami a 1.3.-30.4.2015 Palkinno a voit tukea oman ta isi esim. Liikkuminen on hevoselle vaivatonta ja sen on helppo ottaa vastaan ratsastajan apuja, kun ne ovat selkeitä. VOITA EURON PALKINTO! SYKSYN KILPAILUN KUVASATOA. Ecover etsii hevosmaailman ekosankareita, ryhdy sinäkin se aiseksi! Tee tai bongaa ekoteko, nappaa siitä kuva Instagramiin ja jaa se maailma e. Sinustako hevosta ien ekosankari
Voutilan tila on yhä käytössä, mutta kaikki ratsastustoiminta on siirtynyt uudelle tallille. Ihana islanninhevoskesä Fagurissa Talli ja ratsastuskoulu Fagur on perustettu Hanna Eschnerin ja Marko Pitkon hevosharrastuksen siivittämänä vuonna 2009. Ratsatuskokemuksia jokaiselle Fagurin talli käsittää yhden suuren pihaton josta löytyy varustehuone ja tallitupa, kaksi pikkupihattoa, pienen apurakennuksen ja perinFagurin talli sijaitsee vain 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta.. Vaikka olemme moderni talli, meillä opetetaan vanhoja hevosmiestaitoja. Upeasta maalaismiljööstään huolimatta Fagurin talli sijaitsee vain 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta, ja tallille pääseekin kätevästi myös julkisilla kulkuneuvoilla Vantaan, Helsingin ja Espoon alueilta. Alunperin talli käsitti vain Fagurin Voutilan tilan, mutta vuonna 2011 talli laajeni Seutulan maalaismaisemiin. Fagur on islantia ja tarkoittaa kaunista ja reilua, juuri sellaista kumppania kuin islanninhevonen ihmiselle parhaimmillaan on. 76 Talliesittely PÄIVÄLEIREILLÄ RETKEILLÄÄN LUONNON HELMASSA PÄÄKAUPUNGIN KUPEESSA Islanninhevostalli Fagur on syntynyt rakkaudesta islanninhevosia kohtaan. Tallimiljöö sijoittuu Katriinantien eteläpuolelle, josta avautuvat kilometrien mittaiset, suojellut viljapellot. Maisema on kulttuurihistoriallisesti arvokas perinnemaisema, ja osittain tästä syystä johtuen Fagurin talli on rakennettu näyttämään vanhalta tilalta. – Monille Fagurissa on tärkeää hevosten ja ratsastamisen ohella tallin rentouttava maaseutumaisema. Ratsastajat saavat hakea hevosia tarhasta, harjata niitä ja laittaa ratsujaan kuntoon itsenäisesti, mutta valvotusti ja turvallisesti, Hanna Eschner sanoo
Ratsastuskoululla on käytössä 30 x 60 metriä pitkä valaistu kenttä, sekä runsaasti erilaisia maastoreittejä sekä estekalustoa. Tunneilla ratsastetaan tasoryhmissä, joten jokaiselle löytyy omien taitojen mukainen tunti. Kiltit islanninhevoset sopivat ratsuiksi myös pienemmille lapsille.. – Fagurissa voit ratsastaa kentällä tai maastossa, ja elämyksiä eritasoisille ratsastajille tarjoaa parhaillaan 20 hevosta, islanninhevosia, poneja ja pari isoa hevosta. Ratsaille on kaikilla mahdollisuus päästä aikaisemmasta kokemuksesta tai iästä riippumatta. 77 teisen huussin. Kesäleirimme toteutetaan päiväleireinä, jolloin leiriläiset yöpyvät kotonaan ja saapuvat aina aamulla tallille. Lasten vakiotunnit ovat alkuillasta Lapsille ja nuorille suunnatut leirit kestävät maanantaista perjantaihin. Islanninhevoset ovat sopivan pieniä ja erittäin hyväluontoisia, minkä vuoksi myös pienemmät lapset voivat ratsastaa Fagurissa. – Vakiotunneilla harjoitellaan askellajeja, esteitä ja kouluratsastusta. Kevätja syyslukukaudella Fagurissa ratsastetaan maanantaista perjantaihin kenttätunneilla. Islanninhevosten enimmäispainoraja on 90 kiloa, Hanna Eschner sanoo
– Kesä-heinäkuussa Fagurissa on joka viikko tarjolla erilaisia, 2-5 päivän kursseja alkeiskurssista, este-, istunta-, tasapaino-, ja puomi-, ja tölttikursseihin. 78 ja aikuiset ratsastavat seitsemästä yhdeksään. – Pihaton vuoksi tallilla on hyvä henki, ja ystävyyssuhteita syntyy, kun hevosia laitellaan yhdessä kuntoon. – Lapsille ja nuorille suunnatut leirit kestävät maanantaista perjantaihin. Myös hyvä talliturvallisuus ja puhtaat, toimivat puitteet kuuluvat Fagurin toimintaperiaatteisiin. Syksyn tuntien ilmoittautumiset alkavat toukokuussa. Hanna Eschner ja Marko Pitko perustivat Talli ja ratsastuskoulu Fagurin vuonna 2009. Kesällä parin tunnin mittaisia ratsastusretkiä lähimaastoon tehdään myös arki-iltaisin. Kesäleirimme toteutetaan päiväleireinä, jolloin leiriläiset yöpyvät kotonaan ja saapuvat aina aamulla tallille. Leirille otetaan Islanninhevoset ovat sopivan pieniä ja erittäin hyväluontoisia, minkä vuoksi myös pienemmät lapset voivat ratsastaa Fagurissa. Ryhmäkoot tunneilla ja ratsastusretkillä ovat pieniä eikä hevosia rasiteta tallillamme kohtuuttomasti. Viikonloppuisin, ympäri vuoden Fagurissa suunnaltaan maastoretkille. Fagur toimii pehmeiden arvojen periaatteella, kaikki hevoset elävät pihatossa ja pääsevät halutessaan itsenäisesti sisään ja ulos. Maastoretkille tullaan myös yritysporukoilla tai ratsastuskerojen ryhmillä, Hanna sanoo. Kesällä järjestämme myös yhden valmennusryhmäkurssin. – Maastoretkilläkin porukka jaetaan tasoryhmiin sen mukaan, onko kyseessä aloitteleva ratsastaja tai vauhtia rakastava konkari. Fagur kuuluu sekä Suomen Ratsastajainliittoon ( SRL) sekä Suomen Vaellustallien liittoon, Hanna muistuttaa. Ratsastustunneille osallistutaan koko lukukauden ajan, mutta kokeilemaan voi tulla vaikka irtotunnillekin. Kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa ja elokuun ensimmäinen viikko ovat Fagurin suosittujen päiväleirien aikaa. Kevätja syyslukukaudella Fagurissa ratsastetaan maanantaista perjantaihin kenttätunneilla.. Kesä on leirien aikaa Koululaisten kesälomien aikaan vakiotunnit ovat tauolla ja tallilla järjestetään kursseja, leirejä ja maastoratsastuksia
Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Jaana Kallio Kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa ja elokuun ensimmäinen viikko ovat Fagurin ikimuistoisten ja suosittujen päiväleirien aikaa.. Talli tarjoaa leiriläisille välipalan, Hanna sanoo. Joka päivä ratsastusta on kahdesta kolmeen tuntiin. 79 mukaan omat eväät, jotka pakataan satulalaukkuun sopiviksi. Kesäleireillä koetaan leirikaste, opetellaan ratsastuksen ohella teoriaa, hoidetaan omia hoitohevosia, puuhataan tallin askareita, askarrellaan, hoidetaan kanoja ja rapsutellaan tietysti tallikoira Jussia. Leireillä ratsastetaan kentällä, mutta pääpaino on retkeilyssä ja maastovaelluksessa, ryhmän tasosta toki riippuen. Leireillä ja viikkotunneilla ratsastuksenopettajana toimii osaava ja pidetty Janiina Arvinen. Jos säät sallivat maastoretkellä nautitaan piknik pellon laidalla
yleistakuu Helppo asentaa ! Kumitiilet: Suunniteltu kestämään ! HENRA laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus 43 x 160 x 200 mm kävelytyskoneisiin sairaskarsinoihin pihamaille käytäville Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla. 040-5648715 | info@npa-metalli.net. http://npa-metalli.net Puh. PALVELUHAKEMISTO 80 Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. takuu alum.lattialla 5 v. 041-4450 307 ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.net www.hevostrailerit.. 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus 040-546 9880 Kärrykoukut 3,6" tai 7" näytöllä -15 v
09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p. PALVELUHAKEMISTO PALVELUHAKEMISTO 81 Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.. Laukon Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com
Lehti tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta.. luokan postimerkki Tilaan Hevosmaailma -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaa Tilaushinnat Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 2 Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 38€ Paperilehti määräaikaistilaus 47€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 30,40€ Digilehti määräaikaistilaus 37,60€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy Hevonen lyyhistyi maaliviivalla 1/15 6,20 Ravivalmentaja menetti rakkaan hevosen ja hyvän työkaverin Ravuri Stora Lasse teurasuhasta oikealla hoidolla uran huipulle Hevosyrittäjän uusi talli toimiva kokonaisuus Rami Sivula innostui ratsastamisesta 40-vuotiaana Putoamisen aiheuttama päävamma ei pitänyt Katjaa poissa hevosen selästä Matti Kallio on elänyt 24 vuotta raviurheilun tähtihetkiä 1. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista. Määräaikainen: 47€/6nroa Kestotilaus: 38€/6nroa 2 2/15 6,20 Erikoishinta 5,90 Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä Keinoemovälityksen sesonkiaika alkamassa Varsan kanssa tuloksiin naksutinkoulutuksella Äidittömyys näkyy varsana orvoksi jääneessä hevosessa Työn raskaus katkaisi ravivalmentaja Kari Lähdekorven uran Ravikuningas Patrik Seppo Suurosen mielessä usein vieläkin Liian kortinen heinä aiheuttaa terveysongelmia Hevosmaailma on hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti. Puhelimella: 09-413 97 300 tai 09-2569 108/24h Netissä: www.hevosmaailma.. Harrastelehtenä HEVOSMAAILMA kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä
Olemme suurin täysin suomalaisomistuksessa oleva hevosrehumerkki. BAS2 Itella Posti Oy Itella Green Black Horse on kotimainen, Suomessa suunniteltu ja valmistettava hevosten rehuja erikoisrehusarja. Laatua Suomesta jo 30 vuoden ajan www.biofarm.