UUDISTUNUT LEHTI! Erikoishinta 5,90 3/14 6,20 SeaHorse Week – esteratsastuskesän kohokohta Nuorilla oreilla villi laidunkesä Aulangon ratsastuskoulu vuoden talli Kuninkuusraveissa valtikka vaihtunee – Marimin ei puolusta kruunuaan Laitumella oltava kylliksi syötävää Alkukesä on varsojen aikaa!
$UMHQ KLVWRULD KERÄILIJÄ: Kaikkialla kauniita Lähde löytöretkelle suloiseen suvi-Suomeen KATTOMAALAUKSIA heleissä Hovilan huoneissa Vanhaa Arabiaa arkikäytössä Kakkoskodissa eletään kuin museossa Kanteleen historia vanhempaa kuin kalevalainen laulu Vieraana pohjalaistalossa ’’Priimaa pakkas tulemahan’’ www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 34€ Ekoelo 3/2014 8,10 € Katso, millainen leivänpaahdin oli Ekoelo Asuntona oma lähivene Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja Satu Taiveahon aidosti. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Nro 5/2014 6,50 Rakennusteollisuus näkee nousua ensi vuonna Scotch Prince on ollut eläkkeellä jo 26 vuotta Suomenhevosen astutusluvut 1990-luvun laman tasolla Ratsutalli Killerin raviradan kupeessa Suomenhevosen harvinaisten värien säilytys Anita Viitasen elämäntehtävä Vettä kuluu jopa 500 litraa vuorokaudessa per asukas Pääkaupunkiseudulla yli miljoona tyhjää toimitilaneliötä ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 100 luonnonsivua voimaa Lemmenleikkejä tiedossa! Muista magnesium 3/2014 7,10 Kesämaruna lupaava syöpälääke Suolahengitys ja magneettihoidot toivat avun Menieren taudin huimauskohtauksiin www.luontaisterveys-lehti.fi 8 nroa vuodessa 56€ Pellava sydämen ja suoliston ystävä Sielunpeili Henkisen KRISTILLINEN MEDITAATIO muutti elämän Soidaan yhdessä Alkuääni vapauttaa taivaallisen sinfonian Karjalaismummon kasvattama Rakel tekee epäsovinnaisia asioita ja näkee enneunia www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 55€ Värit hyvinvoinnin erikoislehti Anteeksianto on sormien läpi katsomista 3/2014 7,10 Halaus parantaa Luonto avaa tunteita Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. maailma 3-2014 6,40 Olisiko koulutusta lisättävä: Sukelluskortituksessa vaativampi läpipääsy Tutkimus selvitti Epäonnistunut suunnistus johti kuolemaan jään alla Vääksyssä Miksei sukellusonnettomuuksia torjuta eikä niistä edes keskustella julkisesti! www.sukeltajanmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Sukelluskouluttaja: Rebreather-laitteiden tekniikka ei yleensä petä Pitäisikö Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09-2569 108. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. 2/14 6,20 IRTONUMERO 6,60 ¤ kkuna Kasvihuone pidentää viljelykautta Lasten ja nuorten puutarhayhdistys terveys kauneus t
é I RIKKO A! MIES LASINS SILMÄ Upeita kuvia TAPE VALKONEN: – Ensin on oltava motivaatio, palava halu menestyä Johanna Loirin KOHUTRIKOISTA VENYTTELE KUIN KISSA Torju rasitusvammat venyttelyn avulla Rullaus rentouttaa lihaskalvot Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö Kiinteistöalan monipuo- ja isännöinti linen ammattilehti vuo- Vaikeinta on infran rahoitus desta 1975. Suuri villiruokanumero www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 40€ Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Extrahinta 4,90 3/2014 6,70 Aidosti Kotoillen Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. Yli 100 sivua/nro. Uutuuslehti esit- ekopaasto Maito läheltä telee vaihtoehtoja, miten vai luomuna. Sisustamisen extra- UUSI vaatii hyvää kokonaisnäkemystä numerot kahdesti vuodessa. www.senioriterveys.fi 6 nroa vuodessa 39€ 3/2014 6,40 Kansanedustaja Jaana Pelkosen Fidel on reissukissa Turkit näyttelykuntoon Iines-kissan TEHOJUMPPA Sisustus uusiksi Pirkko Arstilan hurjat kissat RYMY ja EETU KOSKETTAVA TOSITARINA Kissani sydän on sairastunut t t t Perimä Ravinto Ympäristö Nivelrikkoa myös nuorilla TERVEYS 2/2014 6,50 Harvinaiseen KEUHKOSAIRAUTEEN ei auttanut kuin keuhkojen siirtoleikkaus VAIKUTTAVAT KOLESTEROLIIN Neljä sukupolvea sulassa sovussa SAMAN KATON ALLA Suunhuoltokortti hammasterveyteen 94-vuotias TIEDENAINEN n ikkoje ttu Poliit sijänä tu pe selän ajoi omalla autollaan muuttoauton perässä 83-VUOTIAS NÄYTTELIJÄ Talomestari Extrahinta 4,90 Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientaloraken- Nyt tulevat pihalle tajien, talossaan asuvien HYÖTYKASVIT! ja sitä korjaavien keskuuPIHA dessa. Ase&Erä NE Antiikki ja taide Meidän 2/2014 6,30 KOIRA NYTKOULUTUSKENTÄLLE! t Pennuille alkeita Koira mukaan lomalle junalla, laivalla ja lentäen t Nuorille harjoituksia t Kotikoirille käytöstapoja KODINVAIHTAJA TYTTI KESÄLLÄ NÄYTTELYYN opetettiin fiksuksi koiraksi Koira ja esittäjä valmennukseen PENTUKUUME ISKI: Mikä rotu meille. VITAMIINIT TALTEEN: Säilö kuivaamalla Jauha vilja itse Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Maatiaisomenalajikkeet osa Suomen historiaa www.talomestari-lehti.fi 10 nroa vuodessa 59€ Puoliautomaattisten haulikkojen kysyntä NRO 4/2014 Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. EN Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. .¦GHQWDLGRW . www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 37€ Suomalainen kouluttaa Sukeltajan Maailma SUKELTAJAN Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! . Lämpöä ja läheisyyttä! 7,20 ERIKOISLEHTI kuntosalit S A K S A N PA I M Kissafani Sääskiltä suojaan ekosti 4 – 2014 Bodytreeni I SUO UIN SIT ja taide EU aikoo kieltää hirvivahinkojen korvaamisen KS Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 58€ Hevosmaailma Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. .HU¦LO\ . Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro OI RA SUOMEN KOLM AN Energiaisännöitsijä selvittää kiinteistön säästömahdollisuudet Nykyteknologia laskee rakennuskustannuksia vain nimellisesti Asunto-osakkeet ja omistajat tulossa www.kiinteistojaisannointi.fi 10 nroa vuodessa 68€ NÄYTÄ KIELESI, Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. kehonhuolto www.bodytreeni.fi 8 nroa vuodessa 55€ UUDISTUNUT LEHTI! Luontaisterveys Sielunpeili Seniori PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI – taudinlevittäjiä voi olla nyt enemmän www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Jalkajumppaa voi tehdä kotona LEUTO TALVIKELI SÄÄSTI KAPITARTUNNAN SAANEITA Pitkät ruokintavälit altistavat mahahaavalle Kierrätä kompostiin Kaupunkilaiskatti kesälaitumilla Senioriterveys Nyt 1405–1535, viime vuonna 1560–1680 painonhallinta HUIPPUSUORITUKSIIN PIISKAAVA K www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 38€ Rakenna maastoon jousiammuntarata Vähemmän karhuja: Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti. nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. (QWLV¸LQWL . Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit
Tiedustele tuotteitamme palvelevilta alue-edustajiltamme kautta maan! SOPIVA REHU JOKAISELLE HEVOSELLE! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli Basic puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi Sport Breeder Active
Sisältö 3/2014 20 Kouvolan seudun ammattiopiston 5-vuotias Vikspertta-tamma oli yllätyskakkonen työhevosten SM-kisassa. 10 KASVUSTO KUNTOON JA SELVÄT LOHKOT Tärkein asia on taata, että hevoset saavat laitumelta tarvitsemansa ravinnon. Hevosta valmentaa ja ohjastaa Matti Ahola. 4 HEVOSMAAILMA Kesällä nautitaan elämästä laitumella. Oripoikia laitumella sivulla 6.. Laidun tulee myös lohkoa ja järjestää sinne vesihuolto ja sääsuoja. 26 VUODEN TALLI AULANGOLLA Hyvä ja tiivis yhteishenki, monipuolinen toiminta ja ainutlaatuinen ympäristö ovat tunnusomaisia piirteitä vuoden ratsutalliksi valitussa hämeenlinnalaisessa Aulangon ratsastuskoulussa. 38 AUSTRALIANHEVOSET TOIMIVAT KARJANAJOSSA Quentin Szery ja Lyn Caslick kasvattavat australianhevosia toimiviksi työhevosiksi. Tuorerehuun kannattaa siis totutella pikku hiljaa. 6 NUORTEN ORIIDEN VILLI KESÄ Kymmenen nuorta oria viettää kesän yhteisellä laitumella Kuortaneella. 14 LAIDUNRUOKA SUPERFOODIA Mikä tahansa äkillinen muutos hevosen ruokinnassa saattaa aiheuttaa häiriöitä ruoansulatuskanavaan. 30 SEAHORSE WEEK ESTEKESÄN KOHOKOHTA Parhaimmillaan 150 vapaaehtoista hevosihmistä mahdollistaa korkeatasoisen estekilpailun ja ainutlaatuisen kisatunnelman luomisen Hankoon. 20 ENSIKERTALAINEN PUHDISTI PÖYDÄN Koko SM-työkisan voiton lisäksi Matti Pakarisen Leonida oli päivän paras juoksija, paras tamma ja paras ensikertalainen. 34 LUOTTAMUSSUHDE KUNTOON Jos hevoselta halutaan kitkeä pois arvaamaton käytös ja sinkoilu neuvoo hevoskouluttaja Minna Tallberg opettamaan hevoselle pyynnön, millä sen saa jännittävässä tilanteessa rauhoittumaan ja luottamaan, ettei sille tapahdu mitään pahaa. 17 LISÄÄ TURMIA VOI OLLA TULOSSA Laukaan maneesiturman jälkeen useat tallit eri puolilla Suomea ovat tarkastaneet maneesinsa rakenteita. Vasta viisivuotias Vikspertta oli yllätyskakkonen. Suomen Ratsastajainliiton pääsihteerin Fred Sundwallin mukaan kymmenkunta maneesia asetettiin myös käyttökieltoon. Kuva: Hippos/Eeva Karvonen
09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Se täyttää hänen mielestään paikoitellen eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit. Palautetta lukiessa tuli mieleen, että kengättömyys -ideologia tuntuu olevan kannattajilleen kuin uskonto. Tiedon lisääntyessä potilaita tutkitaan eri sairauksien varalta entistä herkemmin. 64 HYVINKÄÄLLÄ TUTKITAAN YMPÄRI VUOROKAUDEN Poliklinikkapotilaan yleisin vaiva on tänä päivänä ontuma. 60 VALTIKKA VAIHTUNEE Moni viime vuosien kuninkuusravimenestyjiä on joko kokonaan poissa tai loukkaantumisten jälkeen hieman vajaakuntoinen. HEVOSMAAILMA 5. ISSN 1455-0547 Kannen kuva: Kuuden vuorokauden ikäisen norjanvuonohevosvarsan, Emilian kuvasi Susanna Malmström. Eikä kenkiä tarvita myöskään, kun hyvä kavioaineisella hevosella ratsastetaan ainoastaan ihannepohjalla maneesissa tai kentällä. 44 HÄNTÄJOUHIA VIULUNJOUSEEN Hevosen häntäjouhet sopivat paitsi harjojen ja sutien raaka-aineeksi myös viulu jousiin. Järki ei ihan tuntunut olevan päällimmäisenä osassa kommentteja. 50 MARIMIN SIIRTYI SIITOSTAMMAKSI – Mariminin rasitusvammasta annettiin ihan hyvä toipumisennuste, ja olikin tarkoitus kilpailla vielä tämä kesä, kertoo istuvan ravikuningattaren osaomistaja ja valmentaja Esa Heikkinen. Tällä hetkellä tuloaan tekee Tapsan Tahti. Tällä hetkellä riittää, että pidämme nurmikot siistissä kunnossa, iloitsee Kuninkuusravien projektijohtaja Janne Ojanen. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. APULAINEN IRLANNISSA Rohkean ratsastajan erilainen matkavalinta. Nordfors totesi myös, että on joukko hevosia, jotka pärjäävät kengättä. 68 UNELMIEN VAELLUS POHJOISEN TUNTUREILLE Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 55 PORISSA PAIKAT PUUNATTU KUNTOON – Suuret investoinnit tehtiin onneksi hyvissä ajoin. 46 TAPSAN TAHTI POSITIIVINEN YLLÄTYS Tapio Perttusen käsissä moni hevonen on noussut oivaksi juoksijaksi. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38,00 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi 74 JELPPARI ON HYVÄ Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari, puh. Hyvää kesää! MARI AHOLA-AALTO Kuninkuusraviranking uudistui tänä vuonna siten, että hevoset saavat entistä kattavammin pisteitä koko uran, kuluneen kilpailukauden ja edellisen kauden menestyksen mukaan. Pääkirjoitus Kaviot on hoidettava hyvin E 50 Ravikuningatar Mariminin ei rasitusvamman vuoksi puolusta kruunuaan Porissa. Mutta tulipa myös muutama palaute, jossa oltiin iloisia, että asian on otettu esille. 09-413 97 300 76 OMATOIMINEN VAELLUS Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoitukseen. Tamma on kantavana Vieskeristä. Onko luonnonmukaisuus enää luonnonmukaisuutta, jos sillä aiheutetaan eläimelle kipua. 59 RANKING KERRAN VIIIKOSSA dellisessä lehdessä kokenut kengittäjä Mika Nordfors kertoi ajatuksiaan kengättömyydestä. Kymmeneen vuoteen ei ole mistään jutusta tullut niin paljon palautetta toimitukseen kuin Nordforsin haastattelusta. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että kaviosairauksia ennaltaehkäistään hoitamalla kaviot hyvin
Orilaidun Nuorten oriiden v 6 HEVOSMAAILMA
Kymmenen nuorta oria viettää kesän yhteisellä laitumella Kuortaneella. villi kesä Hevoslaumassa ei aina saa omaa paikkaa helposti, mutta suurin tappeluin ei orilauman kesäloma silti alkanut. Oriiden ensimmäinen viikko kuluu laumajärjestyksen löytämiseen. HEVOSMAAILMA 7
Orilaitumet ovat lisääntyneet ja kysyntä on sen takia hiljaisempaa. N uoret oriit kävelevät nätisti laitumelle ja ihmettelevät hetken uutta tilannetta. ELOKUUN LOPUSSA KOTIIN Kuortaneen orilaiduntoimintaa pyörittää Kuortaneen hevosjalostusyhdistys ry ja tänä vuonna järjestettiin 28:s orilaidun. Hevosia on yhteensä kymmenen ja katsojia monin verroin enemmän. Nuoret tytöt keksivät uusia lempinimiä hevosille ja lupaavat vierailla laitumen ulkopuolella hevosia ihailemassa useasti kesän aikana. Kuortaneelle otetaan maksimissaan 20 yksi- ja kaksivuotiasta oria, mutta tänä vuonna ilmoittautumisia tuli vain kymmenen. Katsojat arvuuttelevat, kuka vie laumanjohtajan paikan ja kuka on porukan kiltein. Kuortaneen orilaitumella on tänä vuonna yhteensä kymmenen yksi- ja kaksivuotiasta hevosta. Toukokuun lopulla Kuortaneella vietettiin orilaitumen avajaisia, jotka kiinnostavat paikallisia vuodesta toiseen. Hänen mukaansa hevoset viettävät laitumella kolme kuukautta eli kotiinlähdön aika on elokuun lopussa. Hevosten 8 HEVOSMAAILMA Keijo Märijärvi Kuortaneen hevosjalostusyhdistysestä kertoo, että orilaumaan löytyy johtaja viikon sisällä.. Ne ehtivät kuitenkin myös mutustamaan heinää ja olevat välillä ihan rauhassakin. Yhdistys tarkistaa hevosten ja laidunten kunnon joka päivä. Keijo Märijärvi on ollut mukana orilaiduntoiminnassa alusta saakka. – Takavuosina orien tuojia oli enemmän kuin hevosia voitiin ottaa. ENNEN OLI VILLIMPÄÄ Oriiden ensimmäinen tunti orilaitumella kuluu lähes sopuisasti. Hevoset laukkaavat isoa laidunta ympäri ja kahnailevat välillä toistensa kanssa löytääkseen arvojärjestyksensä
Kuortaneella toukokuun lopussa vietetyt orilaitumen avajaiset kiinnostavat yleisöä joka vuosi. TYTÖT KEKSIVÄT UUSIA LEMPINIMIÄ HEVOSILLE JA LUPAAVAT VIERAILLA HEVOSIA IHAILEMASSA USEASTI KESÄN AIKANA. Katsojat muistelevat aiempien vuosien laitumia ja kertovat, että orit ovat aikaisempina vuosina olleet sähäkämpiä. Märijärvi kertoo, että porukalle löytyy pomo viikon kuluessa. – Nykyään orit ovat hyvin kesytettyjä. Nuoret tytöt voivat tuoda nämä tänne, kun ennen tarvittiin kaksi miestä pitelemään yhtä oria, Märijärvi hymyilee. hikiset kupeet kielivät siitä, ettei kyseessä ole kovin rentouttava tilanne. TEKSTI: SUSANNA SHEARMAN KUVAT: JASPER MÄKI, SUSANNA SHEARMAN HEVOSMAAILMA 9. Myös Märijärvi muistaa ensimmäisen orilaitumen ja sen hurjat kahnaukset. Nykyään on rauhallisempaa. Orien ensimmäinen tunti orilaitumella kuluu melko sopuisasti. Välillä meno näytti hurjalta, mutta isoja vammoja tällaisilla laitumilla tulee vain harvoin. Välillä syödään heinää, tutustutaan toisiin ja välillä irrotellaan
Hyvä laidun – Jos hevosen on tarkoitus saada pää-asiallinen ravintonsa laitumelta, tilaa tulisi olla 0,25–0,5 hehtaaria per hevonen, tutkija Susanna Särkijärvi sanoo. Kuva: Tomi Setälä/MTT:n arkisto HYVÄN LAITUMEN TUNNUSMERKIT Kasvusto kuntoon ja selvät laidunlohkot 10 HEVOSMAAILMA
– Sitten maa muokataan ja päätetään, miten ja milloin halutaan kylvää uutta kasvustoa seuraavaa kesää varten. Millaisia kokovaatimuksia hyvällä laitumella on ja miten ne määräytyvät suhteessa laiduntavien hevosten määrään. Jonkin verran viljellään laitumilla myös apiloita. HYVIN SUUNNITELTU, PUOLEKSI TEHTY Hyvin toimivan laitumen perustamiselle on hyvä tehdä etukäteissuunnitelma. HEVOSMAAILMA 11. Valtaosa hevosista nauttii laiduntamisesta ja tankkaa itseensä hyvinvointia valoisien kesäpäivien aikana. Laiduntaminen tukee hevosten luontaista laumakäyttäytymistä. – Ensimmäisenä asiana nousee laitumen kasvusto. Hevosia ei kuitenkaan saa laskea ihan millaiselle laitumelle tahansa, sillä laidunolosuhteiden tulee olla hyvin järjestetyt. – Tähän vaikuttaa hyvin paljon se, miten tuottavaa laidun on ja minkälaisia hevosia laidunnetaan. Laidun tulee myös lohkoa ja järjestää sinne vesihuolto ja sääsuoja. Laitumelle tulee järjestää rehuntuotantoon soveltavaa kasvustoa, mikäli hevosen on tarkoitus saada ravintonsa laiduntamalla. Silti myös siinä tapauksessa laitumen kasvuston täytyy olla hevoselle sopivaa ravintoa. – Ensinnäkin pitää olla tiedossa maa-alue, johon laidun on tarkoitus perustaa. – Nyrkkisääntö on, että jos hevosen on tarkoitus saada pääasiallinen ravintonsa laitumelta, laiduntamistilaa tulisi olla 0,25–0,5 hehtaaria per hevonen, Särkijärvi sanoo. Kasvin lajikevalinta riippuu Särkijärven mukaan siitä, missä päin Suomea ollaan, millaisesta maalajista on kyse ja millaista laidunkäyttöä suunnitellaan toteutettavaksi. Mitä siinä tulee ottaa huomioon. esälaitumelle pääsy on hevosille jokakeväinen riemu. K Hevoset nauttivat suunnattomasti laitumella kirmailusta. – Hevosia voi laiduntaa myös niiden mielenvirkistykseksi, jolloin ei tähdätäkään maksimaaliseen sadontuotantoon. Mikäli laitumelta on tarkoitus ottaa hevosten ravinto, on taattava, että laitumella on rehuntuotantoon soveltuvaa kasvustoa, Särkijärvi sanoo. Tärkein asia on taata, että hevoset saavat laitumelta tarvitsemansa ravinnon. Hevoselle täytyy järjestää laidunolosuhteet, jossa sen on turvallista viettää kesäpäiviään. Homma lähtee liikkeelle jo edellisenä vuonna, jolloin tarkastetaan, onko olemassa olevaa kasvustoa, joka pitää päättää, Särkijärvi vastaa. Kysyimme asiaa MTT:n tutkijalta Susanna Särkijärveltä. Mistä tekijöistä sitten muodostuu hyvä laidun eli millaiset ovat hyvän laitumen tunnusmerkit. – Käytetyimmät lajikkeet ovat timotei ja nurminata
Laidunlohkojen on oltava sopivan kokoisia ja tuottavia hevosmäärään nähden. RAVINTONSA LAITUMELTA, LAIDUNTAMISTOIMIVA TILAA TULISI OLLA 0,25–0,5 HEHTAARIA VESIHUOLTO PER HEVONEN. – Joskus etenkin heinäkuussa kuivuus aiheuttaa ongelmia, ja rehu loppuu. Luonnonlaitumia saatetaan tarvita jopa muutama hehtaari hevosta kohti, ja sadontuotoissa on siis paljon eroja. – Esimerkiksi iso saavi tai allas on hyvä vaihtoehto, koska vettä saattaa mennä kymmeniä litroja päivässä. Tällöin ratkaisuna voi olla se, että jos on tehty jostakin lohkosta alkukesällä heinää, lohko käytetään laiduntamiseen Toimivan vesihuollon järjestäminen laitumelle on sanomattakin selvää. Etenkin kesähelteillä on varmistettava, että vesihuolto pelaa. Hevonen tarvitsee laitumelle myös kivennäistä ja suolaa. – Jos sato halutaan hyödyntää täysimääräisesti, käytännössä laidun on pakko lohkoa. 12 HEVOSMAAILMA – Käytännössä kolme lohkoa on sopiva määrä yhtä laidunaluetta kohti. Käytännössä kokemus kertoo, mikä on kullekin laitumelle sopiva laiduntiheys. LAIDUNLOHKOT JA LAIDUNKIERTO Laidunalue on hyvä lohkoa. Laidunkiertoon on hyvä varata ylimääräisiäkin lohkoja, jotka voidaan ottaa käyttöön, jos rehutilanne niin edellyttää. Jotkut tuovat laitumen viereen myös vesikontteja, joista veden ottaminen on kätevää. Joskus voidaan tarvita myös ON TARKOITUS SAADA PÄÄASIALLINEN lisäruokintaa laitumelle. – Käytännössä vesi voidaan johtaa letkulla tai kantaa tonkilla. Sateen lisäksi hevoset menevät myös kuumalla ja aurinkoisella ilmalla mielellään varjoon, Särkijärvi muistuttaa. – Ei siinä ole parempaa tai huonompaa vaihtoehtoa. TARPEELLINEN SÄÄSUOJA Hevosilla tulee järjestää laitumelle myös sääsuoja. – NYRKKISÄÄNTÖ ON, ETTÄ JOS HEVOSEN eikä siitä tehdäkään toista rehusatoa. Laidunkierron aikana ei tule unohtaa laitumen hoitotoimenpiteitä, jotka jää useimmilta tekemättä. – Jos taas laitumella ei ole luonnon suojaa, parhaiten siellä toimii kolmiseinäinen kevytrakenteinen suoja. Laiduntaminen on erityisen tärkeää imettäville tammoille ja kasvaville varsoille. Jos hevonen laitetaan pelkästään yhdelle isolle lohkolle, se ei pysty hyödyntämään koko satoa, Särkijärvi toteaa. Laitumen aitana käytetään erilaisia sähköisiä aitanauhoja, lankaa tai köysimäistä aitamateriaalia, jotka viritetään puupylväiden varaan. – Aita kannattaa rakentaa kunnolla etenkin, jos se on tarkoitettu. Hevosilla tulee olla jatkuvasti saatavilla runsaasti raikasta vettä. Laidunalueen kestämisen ja puhtaanapidon kannalta olisi suotavaa, että alueita voitaisiin vaihtaa ja jättää välillä joku laidun välillä lepäämään ja toipumaan. Tässä asiassa laitumen sijoittamisella on myös merkitystä, jotta vesi saadaan sinne kätevästi, Särkijärvi vastaa. Saavin tulee olla tarpeeksi tukeva myös sen vuoksi, etteivät hevoset pääse kaatamaan sitä. Miten vesi- ja juomaolosuhteet tulisi siis parhaiten järjestää laitumelle. Mikäli laidunalueella on luontaista sääsuojaa, kuten esimerkiksi metsää, erillistä suojaa ei tarvitse välttämättä rakennuttaa. Pääasia on, että vettä saadaan laitumelle. Suolakivien lisäksi tai sijaan laitumelle voi laittaa merisuolaa irtosuolana. Niitä on myös varattava riittävästi laidunkiertoon. Vesihuollossa täytyy muistaa, että hevoset saattavat juoda kesäkeleillä hyvinkin paljon vettä
www.fysiohealing.fi HEVOSMAAILMA 13. Hevosten laidunkausi on taas alkanut. Jos kyseessä on rantalaidun, on varmistettava, että maastossa ei ole upottavia hetteikköjä, Särkijärvi vastaa. monivuotiseen käyttöön. Niillä on joko terveysongelmia tai ne eivät levottoman luonteensa puolesta sovellu laitumelle yksinään eivätkä laumassa. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että laiduntaminen lisää hevosen hyvinvointia, toteaa Susanna Särkijärvi. Saatavana hyvinvarustetuista liikkeistä kautta maan. – LAIDUNKIERRON AIKANA EI TULE UNOHTAA LAITUMEN HOITOTOIMENPITEITÄ, JOTKA JÄÄVÄT USEIMMILTA TEKEMÄTTÄ. – On myös hevosia, joille laiduntaminen ei sovi. Onko sitten vielä joitakin muita turvallisuusasioita, joita tulee ottaa huomioon laitumella. – Laitumen täytyy olla maastoltaan ja ympäristöltään hevoselle turvallista, eikä siellä saa olla esimerkiksi vanhoja maatalouskoneita tai piikkilankoja. foto: Terhi Paavola TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI Chevinal, Shy Feeder, Hoof Aid ja muut tutut Foran- lisäravinteet ovat nyt uusissa pakkauksissa. Kesälaitumella oleminen lisää monipuolisesti hevosen hyvinvointia. – Mikäli hevonen ei sovellu laitumelle, voidaan arvokasta laidunruohoa tällaisille yksilölle tarjota niittorehun muodossa terveysnäkökohdat huomioiden. Koska laiduntaminen on hevosille myös sosiaalinen tilanne, on varmistettava, että lauman alempiarvoisella hevosella pitää olla tilaa ja mahdollisuus väistää ylempiarvoista hevosta
Laidunrehu on hevoselle kaikkein tuoreinta ja parasta ravintoa. Kuonokopassa on reikiä, joiden kautta hevonen saa vihreää kerrallaan vain muutaman korren, Särkijärvi kertoo. Laidunrehu on tuoretta ja tuhtia tavaraa. ÄKILLINEN MUUTOS AIHEUTTAA HÄIRIÖITÄ Millaisia ongelmia alkukesällä laitumelle siirtyminen voi aiheuttaa hevosen terveydelle. – Voi myös laittaa ensin jollekin lohkolle imettävät tammat ja vasta sen jälkeen lihomiseen taipuvaiset hevoset. Laidunruoho on hevosen superfoodia Laidun on hevoselle kaikkein parhainta ravintoa. Vihreän saantia voi rajoittaa myös kaistalaidunnuksella. Suhteellisen vähän ongelmia laitumelle siirtyminen kuitenkin yleensä aiheuttaa. LAIDUNRUOKINTA EI SOVI KAIKILLE HEVOSILLE Laidunruoka on hevosen varsinaista superfoodia. Laiduntaminen tukee monipuolisesti hevosen hyvinvointia, mutta äkillinen siirtyminen laidunruohoon saattaa aiheuttaa hevoselle myös terveysongelmia. – Ulkomailla käytetään myös laiduntamista hidastavia kuonokoppia, jotka laitetaan hevosen päähän. Laidunruokinta liitetään hevosten aineenvaihduntasairauksiin, kuten liikalihavuuteen, kaviokuumeeseen ja lihasongelmiin. Tällöin lohkolla käytetään siirrettävää aitaa, jonka avulla hevosille rajataan alue, jossa ne saavat uutta kasvustoa vain tietyn määrän päivässä. Hevoset on hyvä kuitenkin totuttaa vihreään vähitellen. Särkijärvi korostaa, että se itsessään ei ole ongelma, vaan mikä tahansa äkillinen muutos hevosen ruokinnassa saattaa 14 HEVOSMAAILMA aiheuttaa häiriöitä ruoansulatuskanavaan. Viljelty laidunruoho on korvaamatonta etenkin imettäville tammoille ja kasvaville varsoille. Voidaan lähteä liikkeelle tunnista kerrallaan ja pikkuhiljaa pidentää laitumella oloa, vastaa MTT:n tutkija Susanna Särkijärvi. Se ei kuitenkaan sovi kaikille hevosille. – Joko niin, että talliin haetaan hevoselle niittorehua tai niin, että aloitetaan hevosen kanssa laitumella lyhyistä totutusjaksoista. Joidenkin hevosten syöntimääriä saattaa kuitenkin olla tarpeellista rajoittaa hevosen ollessa laitumella. –Nämä saattavat olla erilaisia ruoansulatuskanavan häiriöitä ja pahimmassa tapauksessa jopa ähkyjä. Allergiset reaktiot voivat olla myös mahdollisia, mutta niissä tapauksissa harvemmin mikään totutuskaan auttaa asiaa, Särkijärvi vastaa. – Jos on vaikka hevosryhmiä, jotka ovat taipuvaisia lihomiseen, valitaan niille sellaiset laidunlohkot, joilla ei ole välttämättä niin paljon syötävää. K un vihreätä alkaa pukata maasta, on aika päästää hevoset kesälaitumelle. – On tosin tilanteita, joissa ei aina voida järjestää totuttelua, mutta suosittelen sitä aina, kun se vaan on mahdollista. Imettäville tammoille ja kasvaville varsoille laidunruoho onkin korvaamattoman tärkeää ravintoa. VIHREÄN SAANTIA VOI RAJOITTAA Äkillistä ja runsasta vihreän syömistä voidaan kuitenkin rajoittaa hevosen ollessa laitumella. Laiduntamalla hevonen varastoi myös vitamiineja.. Vihreän laidunrehun perään olevat hevoset onkin syytä totuttaa laidunruokaan pikkuhiljaa, mutta miten se onnistuu käytännössä
r -BJEVOUBNJOFO TÅÅTUÅÅ ZNQÅSJTUÕÅ Lähde: MTT/Susanna Särkijärvi TARKISTUSKIERROS KERRAN PÄIVÄSSÄ On syytä muistaa, että laidun ei ole koskaan paikka, jonne hevosen voi jättää säilöön oman onnensa nojaan. ENEMMÄN ENERGIAA KUIN TARVITAAN Laitumella lihominen voi tosin johtua ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että hevonen saa laiduntamalla enemmän energiaa kuin mitä se tarvitsee. Samoin rasvaa voi kertyä muhkuraisesti hännän tyveen, Särkijärvi vastaa. HEVOSMAAILMA 15. Jos hevosella on sensitiivisyyttä sokereita kohtaan, sitä suurempi terveysriski on, mitä korkeampi sokeripitoisuus rehussa on, Särkijärvi muistuttaa. Jo laissa eläinsuojeluasetus sanoo seuraavaa: ”Pitopaikka ja siihen liittyvät sellaiset laitteet, Varsat oppivat laitumella myös hevosen sosiaalisia taitoja. Etenkin ponit ovat usein taipuvaisia syömään liikaa ja jopa itsensä sairaiksi. r -BJEVOUBNJOFO PO MÅIJOOÅ hevosen luonnollista käyttäytymistä ja ravinnonhankintatapaa, joten sillä on hevosen hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus. – Imettävä tamma sen sijaan on ruokinnaltaan kaikkein vaativin, eikö mikään laidunrehu voi olla sille liian hyvää, Särkijärvi muistuttaa. r -BJUVNJMMB PO BSWPB NBBTFVEVO FMÅWÕJUUÅKÅOÅ r -BJEVOQBMWFMVKFO UVPUUBminen tarjoaa lisäelinkeinon maataloudelle. r -BJEVOUBNJOFO TÅÅTUÅÅ resursseja sisäruokintaan verrattuna. Jos laitumella on poneja tai muutoin joutilaita ja lihomiseen taipuvaisia hevosia, ne pärjäävät myös sellaisella lohkolla, jossa on kasvustoa niukemmin eikä sen myöskään tarvitse olla niin hyvälaatuista. Millaisia merkkejä hevosessa voi ilmaantua, joiden perusteella omistajan on reagoitava kesken laidunkauden. Laitumella lihominen johtuu ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että hevonen saa laiduntamalla enemmän energiaa kuin mitä se tarvitsee. Tällöin rasvaa kertyy epätasaisesti hevosen runkoon ja sille muodostuu niin kutsuttu cresty neck eli rasvainen kaula. Laumakäyttäytymisen alkeet se omaksuu juuri laitumella. Laiduntamisen edut r .JLÅÅO TÅJMÕNÅMMÅ UVPUFUUV SFIV LVJWB IFJOÅ
TÅJMÕSFIV ei vastaa ravintoarvoltaan hyvää laidunta. – Jos hevonen lihoo merkittävästi, saattaa hevoselle aiheutua metabolinen oireyhtymä, joka on terveysriski. – Nurmirehussa on korkeat hiilihydraattipitoisuudet. r -BJUVNFMUB IFWPOFO WBSBTtoi vitamiineja
Laumakäyttäytymisen alkeet hevonen kun oppii useimmiten varsana ollessaan lauman kanssa laitumella. joista eläinten terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä.” Samaisessa asetuksessa todetaan myös näin: ”Jos hoidossa oleva eläin on ihmisen välittömässä valvonnassa tai tavoitettavissa, on eläimen kunto ja terveydentila sekä hyvinvointi tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin.” – Omistajan vastuu laitumella olevista hevosista on täsmälleen sama kuin tallissa olevista hevosista. – On hevosia, jotka eivät ole jostain syystä oppineet varhaisessa elämässään sosiaalisia taitoja, joten ne eivät välttämättä myöskään sopeudu laumaan täysikasvuisena. Korostan aina, että ei riitä, että laitumen ohi ajetaan kerran päivässä autolla ja katsotaan auton ikkunasta tilannetta. Ne eivät hypi tai pure, kun ne saavat painia lajitovereittensa kanssa. ALLERGISET REAKTIOT VOIVAT OLLA MYÖS MAHDOLLISIA. Ne saattavat kiusata muita hevosia ja aiheuttaa vahinkoja, Särkijärvi kuvaa. Imettävät tammat ovat ruokinnan kannalta kaikkein haastavin hevosryhmä. 16 HEVOSMAAILMA Ötökkäloimet suojaksi polttiaisilta L aiduntaminen on tärkeää myös hevosen sosiaaliselle kehittymiselle. – Hyönteisiä vastaan on tietenkin hyvä suojata myös sellaiset herkät hevoset, jotka eivät ole varsinaisesti allergisia ötököille mutta stressaantuvat, kun hyönteislaumat ovat niiden kimpussa.. – Herkimmät hevoset saavat polttiaisten pistosta allergisen reaktion, mikä on hevoselle erittäin kiusallista. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI – YLEISIMMIN VASTAAN TULEVAT ERILAISET RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PAHIMMASSA TAPAUKSESSA JOPA ÄHKY. Vastuu ei millään tavalla vähene sillä, että hevoset lasketaan kesälaitumelle, Särkijärvi täsmentää. – Hevonen on sellainen eläin, että jos sille tulee jotakin häikkää, niistä voi nopeastikin kehittyä vakavia ongelmia. Tämän seurauksena niillä ei yleensä ole enää tarvetta kohdistaa hankalaa käytöstä ihmiseen. Alkukesästä hevosten terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat laitumella myös polttiaiset ja muut purevat hyönteiset. Pitäisin jopa eläinrääkkäyksenä sitä, jos tällaisille hevosilla ei käytetä ötökkäloimia. – Varsat saavat myös purkaa luonnollisesti energiaansa nujuamalla toisten varsojen kanssa. Samoin kasvavat varsat tarvitsevat parasta mahdollista laidunruokaa. Särkijärvi sanoo, että kesäihottumasta kärsivät hevoset on ehdottomasti suojattava asianmukaisilla ötökkäloimilla. Hevonen täytyy käydä ihan konkreettisesti läpi ja todeta, että sillä varmasti on laitumella kaikki hyvin, tutkija Susanna Särkijärvi painottaa
Saman rakennuttajan halleille sattuneet onnettomuudet, ovat käytännössä poistaneet toimijan alalta. Rakenne oli samanlainen kuin Liedossa 2010 sortuneessa rakennuksessa ja Järvenpäässä sortuneessa urheiluhallissa. Sortumassa kuoli 10-vuotias tyttö ja neljä ihmistä loukkaantui. Rakenteet olivat selkeästi alimitoitettuja ja huonosti toteutettuja. Laukaan onnettomuus sattui pian ratsastustunnin alkamisen jälkeen. Tutkijat löysivät ja kuvasivat useita laiminlyöntejä, jotka yhdessä vaikuttivat siihen, että rakennelmat pettivät. LAUKAAN MANEESITURMAN SYYT SELVITETTIIN Lisää sortumaturmia voi olla tulossa Laukaalla helmikuussa 2013 sattuneen maneesiturman tutkinta on valmistunut. Työsuoritusten vastuualueiden rajat olivat osittain epäselvät eikä laadunhallinta ollut kunnossa.” ”Hyvää suunnittelua ja rakentamista varmistavia menettelyjä ei ollut eikä rakennusvalvonta ollut toimivaa.” Kyseisen maneesin rakennuttaja on vakuuttanut ottavansa täyden vastuun. Romahtanut maneesirakennus oli surullinen näky talvisessa maisemassa. Virheitä todettiin suunnittelussa, yksittäisten rakenneosien valmistuksessa sekä rakennustyössä. Maneesi sortui lähes kokonaan. Sortuma tapahtui nopeasti, eikä ratsastustunnilla olleilla ollut mahdollisuutta ehtiä pois sortuman alta. Sortunut maneesi oli kooltaan 1700 neliömetriä. L aukaalla 13.2.2013 sortunut maneesirakennus oli vuonna 1995 valmistunut teräsrakenteinen halli, jonka pääkannattajina olivat kolminivelkehät. Pahiten loukkaantunut ratsastuksenopettaja on edelleen kuntoutuksessa vammojensa vuoksi. Menehtynyt 10-vuotias tyttö oli jo kuollut, kun pelastusyksiköt ehtivät paikalle. Varhain syksyllä katolle kertynyt lumi tiedettiin ongelmalliseksi. Kahden loukkaantuneen vammat olivat lieviä. Monet yrittäjät ovat tutkituttaneet ja korjauttaneet maneesinsa ennen tulossa olevaa lainmuutosta. Sortumisvaaraa enemmän pelättiin putoavien Monet työt olivat jääneet puolitiehen tai jätetty kokonaan tekemättä. Muun muassa seuraava teksti on kirjattu tutkintaraportin yhteenvetoon: ”Kohtuullisen vaativa rakennushanke olisi vaatinut parempaa kokonaiskoordinaatiota. HEVOSMAAILMA 17. Ainoastaan maneesin päätyrakenteet eivät sortuneet täy- sin, mutta nekin kärsivät suuria muodonmuutoksia. Talvella 2013 lunta oli kuitenkin päässyt kertymään liian paljon. Maneesin sortuma tapahtui nopeasti, rakennuksessa olleille ei jäänyt mahdollisuutta poistua sortuman alta. PUUTTEITA RAKENTAMISESSA Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan onnettomuuden välitön syy oli kolminivelkehän yläkulmanurkan kainaloliitoksen pettäminen, mikä johti jatkuvaan ja nopeaan sortumaan. Loukkaantuneista kolme oli 10-12-vuotiaita tyttöjä. Tutkinta on paljastanut pahoja laiminlyöntejä suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennusvalvonnassa. Pultti ilman mutteria. Seuraukset olivat surulliset. Niinpä ratsastuskoulu pudotti talven mittaan lumia katolta useaan otteeseen. lumien aiheuttamaa ääntä, josta hevoset saattoivat vauhkoontua. Suomessa oleviin muihin samantyyppisiin rakennuksiin kohdistuu nyt erityishuomio. Neljäs loukkaantunut oli nainen, joka työskenteli maneesilla ratsastuksenopettajana
– Kolme viikkoa toimintamme oli kokonaan ulkona. astamalassa, entisessä Vammalassa, toimiva Teija ja Kauko Tuomisen TK-Talli on liki 35 vuoden ajan tullut tutuksi ratsastuksen harrastajille ja kesäleirien nuorille. Kuntaliitto perusti oman organisaationsa ja insinöörien järjestö valmisteli kantavien rakenteiden tarkastusohjeen. Heti helmikuisen turman jäl- keen ympäristöministeriö määräsi kolme maneesia käyttökieltoon. Maneesi kesti hievahtamatta. – Terästä laitettiin rakenteisiin yhä paljon kuin siinä oli uutena. Maneesiin tehtiin perusteellinen tarkastus ja sen jälkeen remontti. Rakennus näyttää hyväkuntoiselta ja vankkarakenteiselta. Ostimme tämän hallin aikoinaan avaimet käteen -periaatteella. Suomen Ratsastajainliiton pääsihteerin Fred Sundwallin mukaan kymmenkunta maneesia asetettiin kevään 2013 aikana käyttökieltoon. LAINMUUTOS VALMISTEILLA Ympäristöministeriö ryhtyi heti Laukaan maneesiturman jälkeen valmistelemaan lakia, jolla isot hallit tulisivat pakollisten kuntotarkastusten piiriin. TEKSTI PENTTI EERIKÄINEN KUVAT: ONNETTOMUUSTUTKINTALAUTAKUNNAN RAPORTTI S Terästä rakenteisiin yhtä paljon kuin uutena TALLIYRITTÄJÄT TEIJA JA KAUKO TUOMINEN SASTAMALASTA: Teija ja Kauko Tuominen ovat pyörittäneet liki 35 vuotta ratsastuskoulua ja leiritoimintaa. – Valitettavasti mekin jouduimme kärsijän osaan täysin ilman omaa syytämme. 18 HEVOSMAAILMA Tuomiset päättivät, että halli remontoidaan viimeistä pilkkua myöten sellaiseen kuntoon, ettei siitä voi olla huomauttamista kenelläkään. KÄYTTÖKIELTOJA, TARKASTUKSIA JA KORJAUKSIA Pari päivää Laukaan onnettomuuden jälkeen Suomen Ratsastajainliitto lähetti tapahtuman johdosta jäsenilleen sähköpostin, jossa kehotettiin ensi vaiheessa selvittämään, onko heillä saman suunnittelijan halleja käytössään. – En tiedä, mitä se tarkoittaa, kun yritys on mennyt nurin. Maneesit olivat rakenteeltaan samanlaisia kuin Laukaan maneesi. Yrittäjät lähtivät liikkeelle omaaloitteisesti. Suomessa voi olla lukuisia halleja, jotka ovat vaarassa romahtaa. Ympäristöministeriö asetti 25.4.2013 laajarunkoisten rakennusten turvallisuuden toimintaryhmän. – Lisää turmia voi olla tulossa. Ilman omaa syytään he joutuivat tekemään kustannuksia aiheuttaneen remontin Laukaan onnettomuuden jälkeen. Ympäristöministeriöstä on vakuutettu, että lakiesitys kuntotarkastuksista annetaan vielä tämän hallituskauden aikana. Laukaan maneesiturma aiheutti TK-Tallillekin yllätyksen. Tehtävän hoitivat A-insinöörit. TK-Tallin maneesi määrättiin laukaan onnettomuuden jälkeen käyttökieltoon. – Sitä se onkin. Omistaja kuitenkin vastaa viime kädessä maneesinsa turvallisuudesta, joten hänen on teetettävä myös turvatarkastukset ja korjaukset. – Hallin omistajan palkkaama ulkopuolinen asiantuntija voi ryhtyä tekemään tarkastuksia ennen lainmuutostakin, totesi ministeriön lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta STT:lle. Tämän kestävyys on testattu Mauri-myrskyn ryminässä, missä suuret puut lakosivat kuin tulitikut. Taloudellisia korvauksia tuskin saamme mistään, joten meidän yrityksemme piikkiin. Niille piti tehdä turvatarkastus ja toteuttaa sen vaatimat korjaustoimet. Viime vuonna edessä oli huomattava korjausremontti, kun kolme samanlaista hallia oli sortunut. Kuntien rakennusvi- ranomaisilla tai rakennusvalvojilla ei ole resursseja kiertää Suomen kaikkia ratsastushalleja. Maneesit ehtivät olla muutamia viikkoja käyttökiellossa. Ratsutilan pihapiirin suurin rakennus on 1988 valmistunut maneesi. VANKEMPI KUIN UUSI Eija ja Kauko Tuominen tilasivat 1988 maneesihallin ”avaimet käteen” -periaatteella. – Me saimme kyllä maneesin, mutta sen rakentamisessa ja suunnittelussa oli tehty virheitä ja huolimattomuuksia, jotka paljastuivat vasta myöhemmin. Hallin rakentaja ja suunnittelija on sanonut ottavansa täyden vastuun tapahtumista. – Laukaan turman jälkeen useat tallit eri puolilla Suomea ovat tarkastaneet maneesinsa rakenteita. Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen antaa vakavan muistutuksen hallinomistajille, jotka eivät ole päivittäneet ratsastusmaneesinsa kuntoa
Lujuuslaskelmat olivat 1980-luvun vaatimusten nojalla mitoitettu alakanttiin, Kauko Tuominen toteaa. INSINÖÖRI TIMO KOSKINEN: Kaikkiin maneeseihin on tehtävä kuntotarkastus M aneeseja on ryhdytty tarkastamaan perusteellisemmin Laukaan onnettomuuden jälkeen. Nyt rakentaminen on ollut hiljaista ja pari vuotta se on oikeastaan ollut kokonaan jäissä. – Me olemme yleensä kaksi päivää tarkastuskohteessa. – Alaikäraja on 10 vuotta. Koskisen mukaan lumien pudotus katoilta auttaa. Leirin aikana on muistettava monta asiaa. – Onnettomuuden jälkeen tuli runsaasti yhteydenottoja, ja saimme neljä tarkastustoimeksiantoa, kertoo insinööri Timo Koskinen Insinööritoimisto Omit Oy:stä. Jokaisessa maneesissa katoille oli laskettu liian korkeat lumikuorman kestot, totesi Timo Koskinen. Rakenteet, kiinnitykset, saumat ja liitokset on mentävä läpi metri metriltä liitos liitokselta. Joissakin paikoissa voi Laukaan kaltaisten onnettomuuksien estämiseksi tulee Koskisen mukaan kaikkiin maneeseihin ja muihin halleihin tulee tehdä perusteellinen kuntotarkastus. Kesää odotetaan taas yhtä suurella innolla kuin ennenkin. Lisäksi se on testattu Mauri-myrskyn rytäkässä, missä suuret puut katkeilivat kuin tulitikut. Käymme rakenteet tarkasti läpi. Kuntien rakennusvalvonnalla ei siihen riitä resursseja. Maneesijupakka ei ole yrittäjäpariskunta lannistanut. Ratsastusleireille on kesän mittaan tulossa puolentoistasataa innokasta hevosnuorta. Korjaukset ovat toinen asia ja riippuvat hallin kunnosta ja havaituista puutteista, Timo Koskinen sanoo.(pe) HEVOSMAAILMA 19. – Kun leirit pyörivät täysillä, tuntuu kesäkin kunnolla alkaneen. Siihen ei riitä se, että maan tasolta todetaan kaiken näyttävän siistiltä. Puhelin soi koko ajan, kun leiriläisten vanhemmat kyselevät ohjeita ja neuvoja, joiden varassa lapsensa leirille lähettävät. – Jokaisesta kunnasta löytyy ainakin yksi maneesi. Turvallisuudesta ei voi tinkiä tunneilla eikä kentällä. Toisaalta lapset ovat taustoiltaan erilaisia. Tarkastukset on teetettävä asiantuntijoilla, joilla on EU-normien mukainen sertifikaatti. Ratsastus ei enää ole vain varakkaampien perheiden harrastus. – Onneksi noista ajoista tietämys ja lainsäädäntö ovat muuttuneet. Lisäksi meillä on runsaasti samalla periaatteella rakennettuja isoja halleja. Suomessahan on muutama saman suunnittelijan ja rakentajan rakennuttama halli. – Mutta yleensä siinä tahtovat vaurioitua kattopellit. Moni on ensimmäistä kertaa poissa kotoaan, Teija Tuominen kertoo. Myös vapaa-ajallaan nuoret ovat täällä meidän vastuullamme, Teija Tuominen toteaa. Toiminta on vuosien saatossa muuttunut. Vanhemmat kyllä huolehtivat tarkkaan siitä, että lasten kaikkinainen turvallisuus leirillä on taattu. – Tehtyjen tarkastusten pohjalta korjattiin neljä maneesia. – Ratsastusleiri on monelle nuorelle ikimuistoinen kokemus. Tuomisten maneesi on kuntokartoitettu ja peruskorjattu. – Joukko on lisääntynyt. Kaikki viime vuosikymmenillä rakenne- tut maneesit pitäisi nyt tarkastaa perusteellisesti. Nyt leireille tullaa kaikenlaisista perheistä. KESTO VAIN PUOLET ARVIOISTA TARKASTUS MAKSAA ENINTÄÄN 2 000 EUROA – Ainakin 1980- ja 1990-lukujen maneesit ja muut isot hallit on rakennettu liian pienille lujuusvaatimuksille. TURVALLISUUDESTA EI VOI TINKIÄ Tuomisten pihapiirissä kesä on täynnä eloa ja nuorten ääniä. Siltä pohjalta suunnitellaan korjaussuositukset. Toisaalta on vaikea kuvitella, miten joku kantaa täyden vastuun tuollaisesta turmasta. – Yrityksemme tekee muun muassa teräsrakenteiden perusteellisia tarkastuksia. Sen jälkeen laskemme tarkoitusta varten suunnitellulla tietokoneohjelmalla katon ja rakenteiden kestävyyden. tämä menee. TEKSTI JA KUVAT: PENTTI EERIKÄINEN – Kattorakenteisiin laitettiin lisää terästä saman verran kuin siellä oli ennestään. – Maksimissaan tarkastus tulee maksamaan 2 000 euroa. sanoa, että kattorakenteet kestävät varmuudella vain puolet siitä kuormasta, joka niille on laskettu
Työmestaruus 2014 ENSIKERTALAINEN TULI JA PUHDISTI PÖYDÄN Leonida-tamma vuoden 2014 työmestari Ensi kertaa työmestaruuskilpailuun osallistunut Matti Pakarisen Leonida putsasi kilpailun palkintopöydän. 20 HEVOSMAAILMA. Koko SM-kisan voiton lisäksi tamma oli päivän paras juoksija, paras tamma ja paras ensikertalainen
Täydet viisi pistettä juoksusta saivat myös Vikspertta ja Vilpotar. Toiseksi sijoittui kilpailun nuorin osallistuja, Anjalan Matti Aholan ohjastama Kouvolan seudun ammattiopiston 5-vuotias tamma Vikspertta 35,5:llä pisteellä. Vuonna 2011 ja 2013 kilpailun voittanut Markku Mässelin Vilpotar sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Viime vuosina voittajat ovat olleet tammoja. Kuva: Hippos/Eeva Karvonen VETOKISA KUNINKUUSLAJI Kevyempien lajien jälkeen katsotaan, kuka on kuka, ja ryhdytään kiskomaan rekeä hiekkaesteessä. Juoksukoe on pituudeltaan 1 000 metriä, ja korkeintaan viiden hevosen ryhmälähtö. Käyntikokeessa hevosen suorituksen puhtautta seuraa valvoja. Vetopaikan kitka oli 42% ja alkupaino 600 kiloa. Kuva: Mia Värri HEVOSMAAILMA 21. Sysmäläisen Kauko Tuomisen Tähden Piirros oli käyntikokeen nopein ajalla 7,16. Käyntikokeessa hevonen saa vetää työkärryjä 500 kilon kuormalla. Lisäämisen vuoksi vetämi- Parhaana hevosen käsittelijänä palkittiin sysmäläinen Kauko Tuominen. VETOKOKEESSA KATSOTAAN KUKA ON KUKA Kisan voittajalta Leonidalta lähti kesken vetokisan kenkä irti, mutta jalka piti silti. Jokaisen 20 metrin portaan jälkeen lisätään painoa 50 kiloa. Käyntikokeesta jaetaan 1-6 pistettä ajasta riippuen. Leonida oli ainoa viiden pisteen kävelijä. Hevosten työmestaruuskisoja on järjestetty vuodesta 1984 lähtien. Rautalammilaisen Matti Pakarisen tamma Leonida voitti kisan 36,6 pisteellä. 17-vuotias Vilpotar oli kisan vanhin hevonen. Virolahden Ravijoella Harjun oppimiskeskuksessa. Täydet kuusi pistettä saivat myös alle 8 minuutin ajoillaan kälviäläisen Mikko Uusimäen Luomutar ja ylöjärviläisen Laura Tolosen M.L.Elviira. Ensimmäiset kaksi porrasta eli 20 metriä vedetään alkupainoilla. Hevosella saa olla perässään kilpakärryt. Se hävisi tasaisessa kisassa voittajalle 1,6 pistettä. Kisan kolmonen tamma Vilpotar käyntikokeessa, ohjastajana Markku Mässeli. Kuva: Risto Siimes V altakunnallisesta työhevosmestaruudesta kilpailtiin 18.5. Jos käynti on epäpuhdasta, voidaan hevosen 500 metrillä saamaan aikaan lisätä viidestä kymmeneen sakkosekuntia. Mestaruus ratkaistaan kolmella osakokeella, jotka ovat 1000 metrin juoksukoe, 500 metrin käyntikoe 500 kilon kuormalla ja vetokoe. Hylkäys seuraa, jos hevonen rikkoo käynnin neljästi. Kotikenttäetu ei tällä kertaa auttanut virolahtelaiskaksikkoa. Ennen vetokokeen alkua mitataan vetopaikan kitka ja sen mukaan määritellään alkupaino. Juoksukokeessa ovat voimassa ravisäännöt. Kilpailussa maan parhaat suomenhevoset kilpailevat työmestaruuden SM-tittelistä. Joukon nopein juoksija oli Leonida, ajalla 1,41. Moni pitää vetokoetta eräänlaisena kisan kuninkuuslajina. Tuomisen tamma Tähden Piirros sijoittui kisassa kuudenneksi. Kilpailussa oli mukana kaksi oriitta ja loput kahdeksan kilpailijaa olivat tammoja
Se on rauhallinen, asiallinen käsitellä ja hyvää ajaa. 13-vuotias tamma on kantakirjattu vuonna 2005 J-suunnalle. Tamman kasvattaja on Aila Soosalu Joroisista. KOVA TYÖ PALKITTIIN Kilpailuun saatiin uusi hallitsija, kun Matti ja Tarja Pakarisen omistama Leonida (i. Neljännestä pysähdyksestä seuraa hylkäys. Luonnos-Stella) voitti kilpailun. Arvostan Veikkoa, joka on tehnyt tammalle hyvät pohjat. Ruusukkeet (Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto) ja muistopokaalit kaikille osallistujille (Suomenhevosliitto) Parhaalle vetäjälle: luokki (Työhevosharrastajat): Pihan Alma Parhaalle ensikertalaiselle: Työhevosharrastajien lahjoittamat työohjakset ja Mikko Uusimäen ja Annemari Tourusen lahjoittama setolkka-kello: Leonida Parhaalle kävelijälle: Suomen Työhevosseuran lahjoittama puuluokki: Tähden Piirros Parhaalle juoksijalle: Jarmo Toikka Ky:n lahjoittama loimi: Leonida Paras hevosen käsittelijä: Kaakon neulan ja naskalin lahjoittama kunniapalkinto: Kauko Tuominen Paras ohjastajan ja hevosen yhteistyö: Suomenhevosliiton loimi: Titaanin Hurmuri ja Teuvo Isokääntä Paras tamma: Etelä-Karjalan ravinaisten lahjoittama loimi: Leonida – TYÖMESTARUUSKISOJA ON JÄRJESTETTY SÄÄNNÖLLISESTI VUODESTA 1984. Matti Pakarisella ja Leonidalla oli takanaan 150 tuntia treeniä ennen kisoja. Vaimon, Tarja Pakarisen lisäksi innokkaita hevosenhoitajia ovat tyttäret, Veera (13), Viivi (11) ja Inari (5). Olin siis vailla sopivaa hevosta, kun kuulin, että Herrasen Veikko oli vähentämässä hevosmääräänsä. Olemme lananneet teitä ja opetelleet maastoajossa kävelyä. Matti Aholan valmentama ja ohjastama Kouvolan seudun ammattiopiston Pihan Alma oli päivän paras vetäjä 26,1 vedetyllä portaalla, Se sai vetokokeesta kaikkiaan kaksi pistettä enemmän kuin Leonida, mutta oli kevyemmissä lajeissa sen verran heikompi, että löytyi kokonaiskisassa sijalta neljä, kolme pistettä Leonidalle hävinneenä. – On hieno tunne, kun kova työ palkitaan onnistumisella. Kuva: Hippos/Eeva Karvonen – Ensin tein sille hyvät länget ja sen jälkeen ruvettiin opettelemaan kävelemistä ja seisomista, joita Leonida ei entisenä ravurina oikein osannut. Tämä on rehellinen, hieno ja koko perheelle mieluisa tamma, tunnelmoi Matti Pakarinen (52) kisan jälkeen. Pihan Alma teki myös viime vuonna päivän sitkeimmän ja sisukkaimman vetotuloksen 28,4 porrasta. Leonidalla oli päivän paras 22 HEVOSMAAILMA juoksija, tamma ja ensikertalainen yhteispistemäärällä 36,6. Kilpailun ykköspalkinto oli 1 500 euroa. Hyväluonteisena ja nöyränä suomenhevosena se. Se on rehellinen vetäjä, joka menee, kun sanotaan, eikä sillä ole kepulikonsteja. TARVITTIIN UUSI TYÖHEVONEN Tamma tuli Pakarisille lokakuussa. Silloin kokonaissijoitus oli Vilpottaren jälkeen kakkonen. Palkintoa vastaanottamassa nykyinen omistaja Matti Pakarinen, ja apuna runsaiden palkintojen kanssa on tamman entinen omistaja Veikko Herranen. Palkinnot: Voittaja Leonida: – Loimi ja pokaali (Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto) – Kasvattajalle pokaali (Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto) – Hoitajalle muistopalkinto (Kymen-Karjalan Hevosenomistajat) – Hilppa-veistos (Pekka Vilkuna) Kolmelle parhaalle: Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton lahjoittamat pokaalit. Rekeä ei siis voi kiskoa pienillä nykäyksillä. sessä minuutin tauko jokaisen 20 metrin jälkeen. Parhaat tyylipisteet, täydet kolme pistettä vedosta saivat Vilpotar ja Kauko Tuomisen 16-vuotias Jojoriina, joka on työmestari vuosilta 2007 ja 2010. – Tiesin, että sillä on hyviä ominaisuuksia. Työhevosmestari 2014 tamma Leonida. Suikon Ero, e. Vedon on oltava yhtenäinen, mutta hevonen voi pysähtyä kolmesti yhdellä 20 metrin portaalla. – Leonida tuntui hyvältä viimeistelyssä, mutta ihan voittoa en odottanut, kun oli kovia hevosia vastassa. – Olin Toja-oriin kanssa kisassa parhaimmillaan kuudes, mutta jouduin luopumaan hevosesta. Pohdimme yhdessä, että komearaaminen Leonida voisi sopia hevosista parhaiten työhevoseksi, ja pääsimme kauppoihin
Markku Mässeli&Taina Lehtinen, om. Markku Mässeli, kasv. Matti Ahola, kasv. tamma (Jaavan Jojo – Peilaus II Ihme-Puli) 1.54– 8.20– 21,5– 3– 32,5 Ohj. Kauko Tuominen, kasv. Yksi kenkä irtosi, mutta jalka piti silti ja tamma veti hienosti. Leonida 1618-01J 13v tamma (Suikun Ero – Luonnos Stella – Luonnos) 1.41– 8.00– 26,1– 0,5– 36,6 Ohj. – Leonida on I palkinnon tam- ma, ja saatan astuttaa sen tänä kesänä. Aira Soosalu, om. Elviira 1276-00T 14v. Markku Mässeli, Virolahti 4. Teuvo Isokääntä, Alavieska 9. Elviira Roikale). Mikko Uusimäki, Kälviä juhlavuosi. ja om. – Olin ruuvannut ravikenkien päälle pitokengät kahdeksan millin pulteilla. Matti ja Tarja Pakarinen, Suonenjoki 2. Anne Kupari, Sysmä 6. Kauko Tuominen, kasv. Kauko Tuominen, om. Pakarisilla on kaikkiaan seitsemän hevosta, joista osalla ajetaan erilaisia hevosajoja ympäri vuoden. Matti & Pekka Hietaniemi, Ylöjärvi 10. Tulokset Leonidan omistaa ja sitä ohjastaa rautalammilainen Matti Pakarinen. Leonidaa ei välttämättä nähdä ensi vuonna puolustamassa mestaruuttaan. M.L. Immo Uusimäki, om. Viki – Viiseri – Pysteri) 1.45– 8.26– 24– 2,5– 35,5 Ohj. Voittoa jännitin kuitenkin loppuun saakka, verenpaineet olivat sopivasti kohollaan, Pakarinen muistelee. Vilpotar 2187-97Ta 17v. HEVOSMAAILMA 23. – Se on myös kova syömään. Pikku-Laakeri, e. Kouvolan kaupunki/Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvola 8. tamma (El Vihuri - M.L. Ritva Kohtala & Matti Länsimäki, om. Moni sai täydet pisteet varsinkin juoksusta ja näimme sitkeitä vetäjiä. Juoksukokeessa Leonida oli kisan nopein. 30 VUOTTA TYÖMESTARUUSKISOJA Työmestaruuskilpailuja oli Harjuun saapunut katsomaan noin 500 katsojaa. Kauko Tuominen, Sysmä 7. Markku Mässeli, Virolahti – Luomutar 1775-01T 13v. Pihan Alma 1348-05T 9v. Kun normaalisti hevoselle riittää 1-1,5 paalia heinää päivässä, syö tämä kolme. – Aika näyttää mitä vuosi tuo tullessaan, ja mikäli tamma ei ole kantava vuoden päästä, niin mielellään lähdetään kisaan uudestaan, Pakarinen kertoo. tamma (Luomus Jr – Selissa Selmeri) hpl – 7.20– 15,1– 1,5– 22,6 Ohj. tamma (Kihin Hiski – Ritukka – Karski) 2.03– 8.54– 26,1– 2,5– 33,6 Ohj. Ajatuksissa on astuttaa se Liisingillä. Kuva: Risto Siimes – OLIN RUUVANNUT RAVIKENKIEN PÄÄLLE PITOKENGÄT KAHDEKSAN MILLIN PULTEILLA. Jenni Timlin ja Tomi Viinanen, om. tamma (Vokmar – Ansan Vire - Vireeni) 1.59– 9.16– 18,9– 1– 24,9 Ohj. Vetopaikan kitka 42 %, alkupaino 600 kg Juoksuaika – käyntiaika – vetopisteet – tyylipisteet, yhteensä pisteet 1. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Miehikkälän Oriyhdistys, Virolahden Hevosystäväinseura, Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto ja Suomen Hippos. Mikko Uusimäki, kasv. tamma (Vispok - Vilma-Neiti - EriTeräs) 1.48– 8.38– 24– 3– 35,0 Ohj. Matti Ahola, kasv. Tallissa on kasvamassa myös uusi ori, 2012 syntynyt Rokki-Laakeri (i. tamma (Ventterin Vili - Jojon Tähti, Jaavan Jojo) 2.06– 7.16– 20,8– 2,5– 32,3 Ohj. ja om. Janne & Tiina Kuosmanen om. Leonidalta lähti kenkä kesken vetokisan. Laura Tolonen, kasv. Hoppu - Hovi-Paavi) 1.58– 7.32– 2– 0– 12 Ohj. Tamman ympärysmitta on vatsavyön kohdalta 2,20 metriä. Kouvolan kaupunki/Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvola 3. Tähden Piirros 2294-07T 7v. Vokmarin Vappu 1308-06T 8v. Markku Nisula, Erkki Olli, Risto Majoniemi ja Ville Korjus. tekee kaikkensa. – Työmestaruuskisoja on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1984, joten tänä vuonna oli kilpailun 30. YKSI KENKÄ IRTOSI, MUTTA JALKA PITI SILTI JA TAMMA VETI HIENOSTI. ja om. Titaanin Hurmuri 1352-08T 6v. Vikspertta 246001S00091043T 5v tamma (M.A. Matti Pakarinen, kasv. KENTIES KANTAVANA ENSI KESÄNÄ Leonida on pitkärunkoinen hevonen. Jojoriina 1588-98T 16v. Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut, kilpailulautakunnan puheenjohtaja Terttu Peltonen kertoi tyytyväisenä. Aarteen Aprik 1008-02Ta 12v ori (Vilman Lento – Katrik – Patrik) 1.44– 9.20– 4,2– 0– 10,2 Ohj. Teuvo Isokääntä, kasv. Matti Ahola, kasv. Terttu Peltosen lisäksi lautakuntaan kuuluivat vpj. Tapahtumassa vallitsi hyvä ja iloinen henki sekä näimme korkeatasoisia suorituksia. Markku Mässeli, kasv. Kouvolan kaupunki/ Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvola 5. Ori koulutetaan monipuoliseksi työhevoseksi. ori (Murron Titaani Muskotti - Vilkki) 1.59– 8.22– 9,6– 2,5– 20,1 Ohj. ja om
Luonnonvaran työnohjaaja Matti Ahola on valmentanut ja myös ohjasti kisassa kaikki kolme hevosta. 24 HEVOSMAAILMA V ikspertan lisäksi Kouvolan seudun ammattiopiston luonnonvaran hevosista Pihan Alma sijoittui neljänneksi ja Vokmarin Vappu oli seitsemäs. VIKSPERTTA, NUORI ENSIKERTALAINEN OTTI YLLÄTYSHOPEAA Lupaus tulevaisuudesta Ensikertaa työhevosmestaruuden SM-tittelin kilvoitteluun osallistunut KSAO:n Anjalan Luonnonvaran toimipisteen, vasta 5-vuotias tamma Vikspertta, punnersi kunnioitettavasti hopealle. Hevosten tärkeisiin huoltojoukkoihin kisoissa kuuluivat. Ihan noin kovaa sijoitusta en olisi itsekään osannut odottaa, Ahola hymyili ylpeänä. – Nuori tamma yllätti todella positiivisesti. Pihan Alma palkittiin lisäksi Parhaan vetäjän -kunniamaininnalla. – Luulin että sijoitukset olisivat meidän hevosilla toisinpäin, kakkonen on kova saavutus näin nuorelle hevoselle kuin Vikspertta, ihmettelee Ahola
Pylkkö. Mielessä siintää jo ensi vuosi. Kisan yllätyskakkonen nuori tamma Vikspertta vetokokeessa Matti Aholan ohjastamana. Huoltotiimiin kuuluivat KSAO:n henkilökunnan vahvistuksena kengityksestä huolehtinut Kari Hjerppe ja hevostenhoitaja Karoliina Toikka. – Pari viimeistä viikkoa ennen kilpailua on vain herkistelty juoksua ja pidetty mieltä virkeänä, tyytyväinen valmentaja myhäilee. Kari Hjerppe työnsä ääressä. Seuraavaksi KSAO:n hevoset osallistuvat Aholan johdolla, vielä avoimella lukumäärällä hevosia, Kaavin kivivetoihin Tuusniemelle heinäkuussa. TALLISSA SEITSEMÄN SUOMENHEVOSTA Luonnonvaran toimipisteen tallissa Anjalassa on seitsemän suomenhevosta. – Koulu on hienosti asiassa mukana, ja meillä on oma harjoituspelto, jossa pääsi ajamaan aikaisin keväällä parihevosilla, Ahola kiittelee. Tosin I palkinnolla toukokuussa T-suunnalle kantakirjattu Vikspertta astutetaan, joten se rauhoittuu varsalomalle. Kuva: Mia Värri luonnonvaran opiskelijat Maria Lamsijärvi, Jasmin Lehtiö ja Essi Putus opettajansa Pirjo Hallasaaren johdolla. Ovathan peltotyöt hevosellekin paljon mielenkiintoisempia kuin esimerkiksi renkaan veto tiellä. PITKÄKESTOISTA TYÖTÄ JA HARJOITTELUA – Kyllä taustalla on pitkäkestoista työtä ja paljon voimaharjoittelua. Näin keväisin ajellaan myös lähiasukkaille ihan sitä itseään, eli lannoitetta kasvimaille, kertoo Matti Ahola hevosten harjoitusohjelmasta. Kuva: Päivi Pylkkö HEVOSMAAILMA 25. Ahola korostaa hevosenlukutaitoa ja perustaa tietotaitonsa tunnetun eläinlääkärin Pertti Hartikan opettamiin hevosoppeihin. – Onhan tämä hevososaaminen tärkeä osa suomalaista kulttuurihistoriaa, ja tiedä milloin osaamista taas tarvitaan, toteaa Pylkkö. – Niin hienosti kilpailut kaiken kaikkiaan menivät, että ensi vuonna, jos kalusto sekä mies ovat kunnossa, niin lähdetään mestaruustaistoon Ylivieskaan, Ahola sanoo. TEKSTI: PÄIVI PYLKKÖ – KYLLÄ TAUSTALLA ON PITKÄKESTOISTA TYÖTÄ JA PALJON VOIMAHARJOITTELUA. Koulutuspäällikkö Päivi Pylkkö ihmettelee hevosalan tutkintoja tarjoavien oppilaitosten täydellistä puuttumista SM-kisoista. Eli metsäajoa sekä peltohommia, kuten kyntämistä, äestystä sekä kylvämistä. – Ensi vuoden meillä on tavoitteena saada vastaaviin kisoihin ainakin yksi opiskelija ohjastamaan yhtä hevosistamme Matti Aholan rinnalla ja opissa, jatkaa Varikkoalueen työskentely kolmen hevosen huolehtimisessa on todella tärkeä osa kilpailua – oikea kengitys, kovaan työhön sopivat kengät. Ja ihan oikeaa työtäkin hevosemme tekevät. – Kaikki hevosten kanssa tehtävät harjoitukset pitää tehdä kullekin hevoselle sopivalla tavalla. Näistä hevosista kolme oli valmennettu kilpailemaan Suomen mestaruudesta, minkä perusteella voi olettaa kyseessä olevan muutakin kuin tuuria
Hän on ammatiltaan hevosagrologi (AMK) sekä Master- ratsastuksenopettaja. Suomen Ratsastajainliitto palkitsi Aulangon ratsastuskoulun Vuoden tallina 2013. Liiton perusteluina tunnustukselle oli muun muassa se, että Aulangon ratsastuskoulu on yksi Ratsastajainliiton kahdeksastatoista Laatutallista. IHMISILLE SUOTAVA MAHDOLLISUUS TUTUSTUA HEVOSEN ELÄMÄÄN MUUTENKIN KUIN RATSASTUKSELLA Vuoden tallissa vaalitaan hyvää yhteishenkeä Hyvä ja tiivis yhteishenki, monipuolinen toiminta ja ainutlaatuinen ympäristö ovat tunnusomaisia piirteitä vuoden ratsutalliksi valitussa hämeenlinnalaisessa Aulangon ratsastuskoulussa. 26 HEVOSMAAILMA R atsutallin yrittäjä Salla Varenti on innokas ratsastuksenopettaja ja kilparatsastaja. Tallille mer-. – Kun Salla ryhtyi yrittäjäksi, täällä alkoi tapahtua, naurahtaa yli kymmenen vuotta tallilla työsken- nellyt ratsastuksenohjaaja Krista Nieminen. Vuoden talli Talli on rakennuspiirustusten mukaan alunperin suunniteltu navetaksi lehmille, sioille, hevosille ja ajokalusteille
– Kerhoissa ei ratsasteta, vaan ohjaajat järjestävät kerholaisille hevostaitojen opettelun lisäksi muuta liikuntaa, esimerkiksi poniagilitya ja retkiä, sanoo Salla Varenti. – ON IHMISIÄ, JOTKA HALUAVAT TULLA KATSELEMAAN TAI HARJAAMAAN HEVOSIA TAI VAIKKAPA HARAVOIMAAN PIHA-ALUETTA JA TUTUSTUMAAN SITÄ KAUTTA HEVOSTEN ELÄMÄÄN. kittävimpiä asioita ovat hevosten hyvinvointi ja pitkälle koulutettu henkilökunta. Tallilla pidetään kahdesti viikossa perheen pienimmille soveltuvia minitunteja. Hevoseen tutustuminen eläimenä on Varennin mukaan tärkeää. Hyvä ilmapiiri ei säily vaalimatta, Salla Varenti san oo. Talli huolehtii asiakkaistaan, teettää säännöllisesti asiakaskyselyjä ja järjestää tallikohtaamisia. Perinteisen ratsastuskoulutoiminnan lisäksi talli tarjoaa niin paikkakuntalaisille kuin matkailijoillekin vaunukyytejä. Kaikkeen ei ole tarpeen asettaa hintamerkintää. Itse ratsastus ei ole kaikille enää se harrastuksen suola. Nuori Suomi –hevoskerhot kokoontuvat kolmesti ja vikellysryhmät kahdesti viikossa. Varennin mukaan hevosharras- tus on muuttanut luonnettaan. Se on usein perusta pitkäaikaiselle, molemminpuoliseen – hevosen ja ihmisen – luottamukseen perustuvalle harrastukselle. HYVÄ ILMAPIIRI VAATII VAALIMISTA – Meillä on tallissa erityisen hyvä yhteishenki, jonka pohja on luotu pitkän ajan kuluessa. HEVOSMAAILMA 27. – Harrastajat arvostavat entistä enemmän yhteyttä hevoseen ja haluavat tutustua eläimeen. Minusta suuntaus on hyvä. KERHOSSA OPITAAN HEVOSTAITOJA Tallilla kokoontuu säännöllisesti neljä kerhoa. Tavoitteellinen tuntiratsastaja saa halutessaan ”oman” hevosensa, jonka kanssa hän oppii hevosen elämää. – On ihmisiä, jotka haluavat tulla katselemaan tai harjaamaan hevosia tai vaikkapa haravoimaan piha-aluetta ja tutustumaan sitä kautta hevosten elämään. Tallilla toimii myös ratsastuksen Sinettiseura, Hämeen Ratsastajat ry, jonka kanssa tallilla on kiinteä yhteistyö. Jokaisella on samat oikeudet ja velvollisuudet. Salla Varenti kokee etuoikeudekseen mahdollisuuden toimia hevostalliyrittäjänä Aulangon perinteikkäässä kulttuurimaisemassa. Tallin omien ratsastuksenopettajien Iida Hastin, Varennin sekä ratsastuksenohjaaja Krista Niemisen lisäksi tallilla valmentaa myös ulkopuolisia valmentajia. Kerhoissa lapset hoitavat hevosia ja ylipäätään harjoittelevat hevostaitoja. Tasa-arvoisuuteen kuuluu osaltaan se, että tuntiratsastajillakin on mahdollisuus saada valmennusta. Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, miten he haluavat viedä harrastustaan eteenpäin. Painotamme toiminnassamme perinteisten hevostaitojen, horsemanshipin, opettelua. Halukkailla motivoituneilla ja etenemishaluisilla ratsastajilla on mahdollisuus päästä este- tai kouluvalmennusryhmiin, sanoo Varenti. – Tuntiratsastajia kannustamme kilpailemaan sekä talli-, seura-, alue- että kansallisissa kilpailuissa. Muun muassa Anna Kärkkäinen, Rosali Kivitie ja Piia Pantsu ovat valmentaneet ratsukoita Aulangolla viime vuosina. – Hevosen pitää olla itsessään houkutteleva. Niin tunti- ratsastajat kuin yksityiset hevosenomistajatkin ovat tasa-arvoisia. – Kaikilla ei ole tilaisuutta hankkia omaa hevosta. Harrastaja haluaa etsiä hevosesta kaveria, painopiste ei ole enää pelkästään ratsastuksessa
Remontin alkaessa sisällä oli vielä esimerkiksi vanhoja porsaansyöttökaukaloita ja monenlaista materiaalia eri vuosikymmeniltä. Hotelli Aulangon parkkipaikat ovat muutaman sadan metrin päässä, mutta hevosihmisille olisi. Viime vuonna valmistui lantalaan katos. – Tyttären into saattaa ajan myötä hiipua, mutta äiti jatkaa selkää ja lihaksia vahvistavaa harrastamista. – Kustannukset olisivat nousseet ainakin viisinkertaisiksi. Monesti äiti ja tytär aloittavat harrastuksen yhtä aikaa. Uusi maneesi on kooltaan 65x24 metriä. – Pysäköintipaikat saattavat olla haasteena kisojen järjestämiselle. Katsojille tulee tilaa yhden penkkirivin verran. – Nykyisin on aika paljon myös niitä, jotka eivät ole koskaan ratsastaneet, vaikka joskus nuoruudessa olisi mieli tehnyt. Maneesin yhteyteen tuleva talli lisää paikkoja 14:llä. Tuolloin ei ole vain ollut varaa tai mahdollisuutta harrastaa hevosia. Rakennuksilla on värikäs historia. Varenti uskoo uuden maneesin lisäävän jonkin verran kilpailujen määrää. Sen pitäisi olla valmis syksyllä. Uusi maneesi on vasta alullaan, mutta syksyllä sen valmistumisen myötä paikkaluku nousee 14:llä. – Museovirasto ja kaupunki määrittelivät maneesin paikan ja ulkonäön tarkasti Aulangon kulttuurimaiseman takia. Karsinat oli uudistettava täysin, käytävät levennettävä. Vanhan maneesin osti toinen hevosalan yrittäjä. Rakennukset olivat huonossa kunnossa. Saneerauksen yhteydessä löytyivät 1930-luvulta olleet piirustukset. Aulanko on historialtaan ja ympäristöarvoiltaan merkittävää aluetta, joten uuden tallin rakentaminen olisi voinut olla jo maisemallisesti hankalaa. Kaupunki oli myötämielinen, sillä pyrin edistämään omalla toiminnallani Aulangon matkailua. Aloittelijoista yli puolet on aikuisia, jotka toteuttavat unelmaansa. – Vanha pressukattoinen maneesi oli rakennettu poikkeusluvalla kunnioitettavat 30 vuotta sitten. Usein harrastus jää elämänmittaiseksi. ALOITTELIJAT OVAT USEIN AIKUISIA Tänä päivänä ratsastus ei ole pelkästään lasten j ja ja nuorten harrastus. Vanha talli oli sokkeloinen, täynnä kaikenlaisia luukkuja. 28 HEVOSMAAILMA Camilla Markuksen ja Taran yhteistyö pelaa kentällä. Rakenteet olivat edelleen hyvässä kunnossa, mutta pressu alkoi jo antaa periksi. Tallil- Veera Lehmusoksa on lähdössä vikellykseen Rokin kanssa. – Sain ostettua tallin ja siihen kuuluvan rakennuksen edullisesti. Talli on nyt valmis, samoin sosiaalitilat sekä kokous- ja leiritilat. Talli on rakennuspiirustusten mukaan alunperin suunniteltu navetaksi lehmille, sioille, hevosille ja ajokalusteille. la on hevosille paikkoja nyt 32. Tällä hetkellä käynnissä ovat uuden maneesin maanrakennustyöt. Täysin uuden tallin rakentamista Varenti ei tosissaan harkinnut. VANHA NAVETTA KUNNOSTETTIIN EU-TALLIKSI Muutama vuosi sitten Salla Varenti kunnosti vanhan 1950-luvulta tallina toimineen navetan EUmääräyksiä vastaavaksi talliksi. MANEESI RAKENTEILLA Ratsutallin aluetta on remontoitu vuodesta 2010. – Tallirakennus oli rungoltaan ulkorappausta lukuun ottamatta hyvässä kunnossa, mutta sisätilojen remontoiminen EU-kuntoon oli työlästä. Kun ryhdyin yrittäjäksi, aloin puuhata saneerauksia. – Aika moni aikuisharrastaja on nuoruudessaan tai lapsuudessaan ratsastanut ja lopettanut aikanaan, esimerkiksi perheen perustamisen aikaan. Ratsastuskilpailuja Aulangolla on järjestetty aluekisatasoa myöten. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerran betonilattiaa oli piikattava nelisenkymmentä senttiä, jotta EU:n edellyttämä minimikorkeus saavutettiin
URA VEI TYÖNTEKIJÄSTÄ OPETTAJAKSI Salla Varenti on valmistunut Ypäjältä hevoshoitajaksi, Master-ratsastuksenopettajaksi ja hevosten valmentajaksi. JUHANI KARVONEN Yhteishenkeen kuuluu, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja yhdessä tekeminen koetaan kivaksi. – Olin täällä töissä kahdeksan vuotta. Noora Merisalo ja Oona Lehtonen auttavat Oliviaa valmisteluissa. Kun ryhdyin yrittäjäksi, sain 30 vuoden vuokrasopimuksen, mikä toi tilaisuuden investoida kiinteistöihin. – KUN RYHDYIN YRITTÄJÄKSI, SAIN 30 VUODEN VUOKRASOPIMUKSEN, MIKÄ TOI TILAISUUDEN INVESTOIDA KIINTEISTÖIHIN. Ainoa miinus on laidunmaan puute, mutta kaikkea ei voi saada. tärkeää päästä aivan pihapiiriin. – Tallin pihamaalla astelee usein turisteja ja osa heistä myös ratsastaa. Sinä aikana yrityksellä oli viisi yrittäjää. Ratsutallinsa sijaintia Varenti pitää lähes ihanteellisena. – Nyt meidän kaupunkilaisillamme ja muilla hevosharrastajilla on erinomainen mahdollisuus nauttia Aulangon ainutlaatuisista maisemista joko ratsain tai muuten hevosten kanssa myös tulevina vuosikymmeninä. HEVOSMAAILMA 29. Hän oli töissä liki vuoden Ruotsissa, kunnes sai työpaikan hämeenlinnalaisesta hevostallista, josta hän vaihtoi ratsastuksenopettajaksi Aulangolle. Olivia Merisalo ja Emmaponi tuntevat toisensa hyvin. Talli rajoittuu golf-kenttään, hotellin puistoon ja Vanajaveteen. Vuokrasopimukset kaupungin kanssa olivat lyhyitä, joten yhdelläkään heistä ei ollut intoa muutoksiin. Miljööstä ei luulisi hevosilla olevan valittamista
– Alkuvuosina kilpailuun kuuluivat Tammisaaressa pidetyt valjakkokisat sekä Hangossa käydyt kouluratsastus- ja estekisat. 30 HEVOSMAAILMA Vuoden 2013 SeaHorse Weekissä Emma Talberg voitti LähiTapiola Future Challengen.. Kisaa käytiin kahtena viikonloppuna, ja suurella profiililla. Nykymuotoonsa kilpailu on muotoutunut vuosien työn ja kokemuksen tuloksena. Gordin kehitti ideaansa yhdessä Hankoniemen Ratsastajien silloisen puheenjohtajan Eero Kolin kanssa. Visiona oli toteuttaa ratsastuskilpailu keskellä kaupunkia, upeassa puistoympäristössä lehmusten keskellä, kansainväliseen tyyliin, SeaHorse Weekin kilpailujohtajana alusta asti toiminut Mia Maukonen kertoo. Ensimmäiset SeaHorsekilpailut järjestettiin vuonna 1997. Siksi valjakko jäi kisoista pois parin vuoden jälkeen, 2000-luvulle tultaessa myös kouluratsastus karsiutui pois, Maukonen kertoo. S eaHorse Week on esteratsastuskesän suosikkikilpailu. Ensimmäisinä vuosina SeaHorse Weekin järjestämisestä vastasivat yhdessä Hankoniemen Ratsastajat, Raseborgs Ryttare sekä Väst- Nylands Ryttare. Esteratsastus HEVOSIHMISET SUUNTAAVAT HEINÄKUUSSA AURINKOISEEN HANKOON SeaHorse Week – esteratsastuskesän kohokohta Merellisessä Hangossa järjestetään esteratsastuskesän kohokohdaksi noussut esteratsastuskilpailu SeaHorse Week. Parhaimmillaan 150 vapaaehtoista hevosihmistä mahdollistaa korkeatasoisen kilpailun ja ainutlaatuisen kisatunnelman luomisen. – Alunperin idean kilpailusta sai silloinen Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtaja Tom Gordin, jonka mielestä Hanko sopisi erinomaisesti merellisten ratsastuskilpailujen järjestämiseen. Taloudellisesti näin massiivinen, usean lajin kilpailu oli haastava toteuttaa kannattavasti
Kansallisen tason luokissa kilpailijoita on luonnollisesti vähemmän. Hauska West Sharkin makkaraeste. Vuodesta 2009 lähtien Hankoniemen Ratsastajat ovat järjestäneet kilpailut yksin, nykyään SeaHorse Week -yhdistyksen nimen alla. – Kahtena ensimmäisenä päivänä keskiviikosta torstaihin kisaavat, aluetason ratsastajat, perjantainakin on tänä vuonna yhdet aluekisat, mutta valtaosin kisakentällä mittelevät loppuviikosta kansallisen tason ratsastajat. – 27.7. Tällä pyritään painottamaan tyylikästä ja taidokasta esteratsastusta kaahailun sijaan, Maukonen sanoo. Lauantaina pidetään nuorten GPosakilpailu ja sunnuntaina SeaHorse Week huipentuu avoimen luokan GP-osakilpailuun, joissa mittelevät Suomen kärkinimet, Maukonen kertoo. – SeaHorsessa on suuren urheilujuhlan tuntua. Perinteisesti aluekilpailupäivinä on radalla nähty 700 starttia. Viime vuonna kisakatsomossa ja kentän laidalla oli jopa 4500 kisavierasta, Maukonen kertoo. MÄÄRÄLLISESTI SUOMEN SUURIN ESTEKISA Vuosien mittaan SeaHorse Weekille muotoutui nykyinen, toimiva kilpailukonsepti. SeaHorse Week on maineikkaan kilpailupaikan, radan ja ainutlaatuisen tunnelmansa vuoksi yksi aluekilpailukauden kohokohdista. VISIONA OLI TOTEUTTAA RATSASTUSKILPAILU KESKELLÄ KAUPUNKIA, UPEASSA PUISTOYMPÄRISTÖSSÄ LEHMUSTEN KESKELLÄ, KANSAINVÄLISEEN TYYLIIN. HEVOSMAAILMA 31. Määrällisesti SeaHorse Week onkin kasvanut Suomen suurimmaksi esteratsastuskilpailuksi. – Kun aikaisemmin nuoret ja kokemattomat ratsastajat kisasivat aikaa vastaan, ratkaisee tänä vuonna kellon sijaan tuomarin antama taitoarvostelu. TYYLIÄ JA TAITOA KAAHAILUN SIJAAN Tänä vuonna matalammissa alueluokissa kilpaillaan nopeuden sijaan taidoissa. 2014. Esteratsastuksessa kilpaillaan viiden päivän ajan, keskiviikosta sunnuntaihin, tänä vuonna 23.7. Kisavieraat nauttivat huippuratsastuksesta, nauttivat väliaikanumeroista kuten stuntratsastajien Barbarian shown jännityksestä, tutkivat expoalueen kojuja ja viihtyvät väliaikana ravintolateltassa. SeaHorse Week- kilpailut järjestetään Hangon keskustassa, kauniissa puistomaisemassa, johon hevoset sulautuvat hyvin mukaan
32 HEVOSMAAILMA. SeaHorse Weekissä on paljon erikoisia esteitä, kuvassa näkyvät kirkkoeste sekä vesitornieste, joka mukailee Hangon oikean vesitornin mallia
Toisaalta kilpailu keskellä vilkkainta turistisesonkia tuo myös hevosurheilulle positiivista julkisuutta, sillä kilpailuyleisössä on paljon ihmisiä hevosharrastuksen ulkopuolelta. Esteratsastuskilpailuja on helppo seurata, vaikka lajia ei ennalta tuntisikaan ja kilpailupaikan keskeisen sijainnin vuoksi on kentän laidalle vaivatonta tulla. Kilpailussa on kourallinen vastuuhenkilöitä, jotka muodostavat todellisen tehotiimin, Maukonen kiittelee. VIIME VUONNA KISAKATSOMOSSA JA KENTÄN LAIDALLA OLI 4 500 KISAVIERASTA. Kilpailujen valmistelut kilpailupaikalla, kilpailut sekä niiden purkaminen kestävät noin kymmenen päivää. Mia Maukonen (vas). – Heinäkuinen Hanko on loistava paikka järjestää kesäinen esteratsastuskilpailu, sillä onhan kaupunki tunnettu ainaisesta auringonpaisteestaan, Maukonen sanoo. SeaHorse Weekin expoalueella käy kuhina. on toiminut SeaHorse Weekin kilpailujohtajana alusta lähtien. Urheilukentälle tehdään kokonaan uusi hiekkapohja, aidat ja hevosille rakennetaan väliaikaistallit koulurakennuksen sisäpihalle. Viiden päivän kilpailuissa on töissä noin 150 toimihenkilöä. Ne ovat lasten suosikkeja. Osa vapaaehtoisista kuuluu Hankoniemen Ratsastajiin, mutta lähialueilta sekä myös muualta Suomesta saapuu kisoja rakentamaan innokasta, vapaaehtoista järjestelyväkeä. – Kilpailun järjestäminen alkaa kentän rakentamisesta. TOISTA SATAA VAPAAEHTOISTA KISAA RAKENTAMASSA Maukosen mukaan massiivisen ratsastustapahtuman toteuttaminen vaatii runsaasti osaavia tekijöitä. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: SEAHORSE WEEK Laamat ovat mukana expoalueella. SeaHorse Week on tehnyt Hangon kaupungin ja Ratsastajainliiton kanssa sopimuksen kisojen järjestämisestä useamman vuoden ajan. Portinavaajina Emilia Hellman, Elin Räsänen, Ida Repo, Henna Hauskamaa ja Matilda Berndtsson. – Kilpailut tuovat kaupungille valtavasti ihmisvirtaa ja näkyvyyttä. Vierellä SeaHorse Week ry:n puheenjohtaja Annika Koli. HEVOSMAAILMA 33. Uudetkin hevosharrastajat voivat ilmoittautua toimihenkilöksi. – SeaHorse Weekin onnistuneeseen läpivientiin osallistuu vuosittain yhteensä noin 150 vapaaehtoista toimihenkilöä. Tänäkin vuonna innokkaita vapaaehtoisia lähtee mukaan sankoin joukoin
– Se saattaa sinkoilla tai jyrätä ihmisen yli, eikä se seuraa pyyntöjä, vaan ratkaisee tilanteen itse. – Pyyntö voi olla vaikka pään laskeminen tai ratsastaessa kävely ympyrälle. – Jos kyseessä on kipu tai sairaus, jota ei saada hoidettua, hevonen voidaan pyrkiä kouluttamalla muuttamaan luottavaisemmaksi 34 HEVOSMAAILMA Minna Tallberg kouluttanut erilaisia eläimiä muun muassa elokuvarooleihin. VAATIMUSTEN EDELLYTYS ON KOULUTUS Luottamussuhde kuntoon ensin Eniten ihminen tuntuu pelkäävän sitä tilannetta, jossa ei pysty hallitsemaan hevosen säikähtämista ja nopeita reaktioita, kertoo eläintenkouluttaja Minna Tallberg. P elkäävä hevonen voi olla arvaamaton. Opettamiseen ei mene kovin kauan, sillä toistoja tehdään yhden harjoituskerran aikana tehdään useampia kymmeniä. Jos hevoselta halutaan kitkeä pois arvaamaton käytös ja sinkoilu Tallberg neuvoo opettamaan hevoselle pyynnön, millä sen saa jännittävässä tilanteessa rauhoittumaan ja luottamaan, ettei sille tapahdu mitään pahaa. Sen myötä hevonen tuntee olevansa turvassa ihmisen kanssa, sanoo sipoolainen hevostenkouluttaja Minna Tallberg (43). Se opetetaan sellaisessa tilanteessa kotona, kun hevonen on täysin rauhallinen ja sitä toistetaan satoja kertoja tässä rauhallisessa mielentilassa. Näin pyyntö alkaa toimia myös toisin päin, eli hevonen rauhoittuu tätä tehtävää tehdessään. Tähän auttaa luottamuksen rakentaminen hevosen ja ihmisen välille. Kuva: Tuire Kaimio
Hän kouluttanut erilaisia eläimiä muun muassa elokuvarooleihin. Luentoja ympäri Suomen Minna Tallberg (43) on ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja. Kuva: Tuire Kaimio – VARSALLE PITÄÄ ANTAA AIKAA KIINNOSTUA ITSE IHMISESTÄ. HYVÄ SUHDE PERUSTUU LUOTTAMUKSEEN Kun hevosella on hyvä suhde ihmiseen, se pitää ihmistä myös turvallisena johtajanaan. Kuva: Tuire Kaimio Mitä enemmän hevosella on hyviä kokemuksia ihmisen kanssa, sen paremmaksi suhde muuttuu. Kun hevosella on hyvä luottamus ihmiseen, se pystyy huimiin suorituksiin ihmisen kanssa ja yrittää aina tehdä parhaansa. Hän on hevostellut itse lapsuudesta saakka vaihtelevalla intensiteetillä. Luottamus kärsii siitä, jos hevoselta pyydetään sille liian vaikeita asioita tai pakotetaan tekemään jotain, mihin sitä ei ole valmisteltu tai mitä se ei ymmärrä. Usein säikkyvän ja hankalasti käsiteltävän hevosen kanssa kuulee sanottavan, että johtajuusasiat eivät ole kunnossa. ihmistä kohtaan. HEVOSMAAILMA 35. – Silloin myös huomaa, että koulutus sujuu hyvin, kun hevonen valitsee olla ihmisen luona. Useimmiten näissä tapauksissa sanoisin, että luottamusta pitäisi parantaa, jolloin säikkyminenkin jää pois, Tallberg huomauttaa. Minna Tallberg haluaa aloittaa hevosen koulutuksen aina niin, että hevonen saa olla vapaana. EI OLE MIKÄÄN KIIRE KESYTTÄÄ VARSAA. Tällä hetkellä Tallberg tekee työtä enimmäkseen hevoskoulutuksen parissa ja luennoi erilaisista hevoskoulutukseen liittyvistä aiheista ympäri Suomen
Siksi yksi tärkeimmistä asioista, jota kannattaa odottaa, on tyyneys. – Voi myös käydä toisinpäin eli hevonen muuttuu flegmaattiseksi. Koulutus on paljon hyödyllisempää hevoselle, kun se on omalla turvallisella alueellaan, Tallberg kertoo. Samalla hevonen oppii koko ajan sen, että ihminen on turvasatama, jonka lähistöllä on hyvä olla. – Hevonen yhdistää sen jälkeen mielentilan aina koulutukseen, uuteen ihmiseen ja sen tekemiin asioihin. Kouluttaminen palkitsemalla on yksi erinomainen tapa kertoa hevoselle, mitä siltä toivotaan: äänimerkki ja palkinto toimivat ikään kuin tulkkina ihmisen ja hevosen välillä ja tuloksena on hevonen, joka oikeasti ymmärtää, mitä siltä toivotaan. Kun hevonen ymmärtää, mitä siltä halutaan, se tuntee olonsa turvalliseksi. Siitä luottamus syntyy. Jonkun kanssa joutuu tekemään paljon töitä, ja toinen reagoi toisin kuin toinen, Tallberg muistuttaa. Se ikään kuin masentuu. – Ihmisen pitäisi valita itselle ja omalle herkkyydelleen sopiva hevonen. Hevosen ja ihmisen kannalta lopputulos on yleensä huono, jos uudesta paikasta stressaantuneen hevosen kanssa kiirehditään, eikä sille anneta riittävästi aikaa sopeutua ja tutustua rauhassa, Tallberg kertoo. – En kiellä, ettei sellaistakin voisi tapahtua, Tallberg tuumaa. VARSALLE AIKAA KIINNOSTUA IHMISESTÄ Tallbergin mukaan kaiken ikäisiä hevosia pystytään kouluttamaan luottavaisimmiksi, mutta hevosen koulutus on aina parasta aloittaa jo varsasta. Luotettavan maastohevosen saa helpommin rodusta, joka on siihen jalostettu. – Yleensä aina olosuhteiden vaihtuminen ja käsittelijöiden muutos kuitenkin tekevät hevosesta erilaisen. Tallberg huomauttaa, että kotiutumiseen tarvittava aika on aina yksilöllistä, kuten myös se, miten hevonen reagoi. NEGATIIVINEN MIELENTILA OPETTAA NEGATIIVISIA ASIOITA Joskus uusi omistaja saattaa ajatella, että häntä on huijattu kaupoissa tai hevonen oli huumattu ostotilanteessa. VIERAS PAIKKA STRESSITEKIJÄNÄ Minna Tallberg tietää, että vieraaseen talliin muutto on hevoselle aina stressitilanne. 36 HEVOSMAAILMA. Koulutus ei hidastu sillä, että annetaan hevoselle aikaa tottua uuteen paikkaan. – Eläinkouluttaja Minna Tallberg Kun hevonen on hyvin koulutettu ja luottamussuhde ihmiseen on kunnossa, sen elämä ihmisen kanssa on helppoa. Jännittynyt hevonen joutuu koko ajan taistelemaan henkisesti että fyysisesti, jolloin se saattaa myös kipeytyä. Näissä tilanteissa se oppii myös negatiivisia asioita, koska sen mielentila on negatiivinen. Sen myötä hevonen on valmis uusille asioille. – Kun uudet ihmiset aloittavat hevosen kanssa, hevonen ei välttämättä ymmärrä uusia ihmisiä ja heidän tapojaan. Silloin se oppii helposti ne asiat, joita sille halutaan opettaa. Vaikka kaikki asiat tehtäisiin sen kanssa kuten edellisessä paikassa, niin uuden ihmisen käsittely on hevoselle aina erilaista. Ennen kaikkea sen luottamus ihmiseen voi mennä takapakkia. – Tietysti hevosissa, kuten ihmisissäkin, on luonne-eroja. Joskus hevonen ei vain sovellu siihen käyttöön, mihin se ostettiin ja mitä siltä toivottiin. – Yksilöeroja on aina ja toiset vaativat enemmän koulutusta. – Lähtökohta on, että ihminen on mukava ja turvallinen, ja opetus Hevosen täytyy ymmärtää Luottamus luodaan olemalla hevoselle mahdollisimman ystävällinen, selkeä, reilu ja ymmärrettävä. – Sen vuoksi menen mieluiten hevosen kotitallille kouluttamaan sitä. Kun taas rotu, joka on suuresti reagoiva, tarvitsee enemmän koulutusta, jotta siitä olisi maastoköpöttelyyn, Tallberg kertoo esimerkkinä. – Joidenkin hevosten kohdalla saattaa mennä jopa kuukausia, että se tottuu täysin paikkaan, laumaan ja uusiin ihmisiin, Tallberg huomauttaa. Tietysti kokemukset hevosen taustalla vaikuttavat siihen, miten hevonen suhtautuu asioihin. – Rauhallinen luottoratsu voi käyttäytyä aivan päinvastaisella tavalla uudessa paikassa
– Vastasyntynyt varsa on aina tottumaton ihmiseen ja väistää luonnostaan ihmistä. – Varsa alkaa haluamaan rapsutusta ja pyrkii tekemään sitä mistä sitä saa. suunnitellaan iän mukaan. – Varsalle pitää antaa aikaa kiinnostua itse ihmisestä. – Kaikkeen hevosen kanssa olemiseen vaikuttavat myös hevosen elinolot. PALKKIOKSI RAPSUTUSTA On yksilöllistä milloin, mutta jossain vaiheessa varsaa alkaa kutittamaan. Aika nopeasti sille syntyy näistä kahdesta mielleyhtymä. Äänimerkki voi olla lyhyt sana tai lyhyt vihellys, Minna Tallberg neuvoo. TEKSTI JA KUVAT: SUSANNA MALMSTRÖM LISÄTIETOJA: WWW.FACEBOOK.COM/ HEVOSTENKOULUTUS HEVOSMAAILMA 37. Varsa ei jaksa keskittyä pitkään. AÄNIMERKKI AVUKSI – Koulutuksessa käytetään usein myös äänimerkkiä, joka tulee antaa juuri oikealla hetkellä eli heti, kun hevonen vastaa pyyntöön oikein. Parasta mitä ihminen voi silloin sille antaa on rapsutus. – Varsan luottamusta ihmiseen tulee varjella kaikin keinoin, Minna Tallberg neuvoo. – Fyysisesti hyvinvoiva hevonen suhtautuu ihmiseen sekä koulutukseen positiivisesti. – Hevonen yhdistää äänimerkin hyvänolontunteeseen, joka tulee siitä, että se saa samalla vaikka palan porkkanaa tai rapsutusta. ELINOLOT KUNTOON Minna Tallberg painottaa lajikohtaisen elämän tärkeyttä. Kun varsa ymmärtää hyvänolontunteen tulevan ihmiseltä, niin siinä vaiheessa omistajan on helppo aloittaa suhteen luominen varsaan, kuten myös varsan kouluttaminen. Emoa hoidettaessa, varsan uteliaisuus kasvaa ja jossain vaiheessa se alkaa ottaa kontaktia ihmiseen itse, Minna Tallberg neuvoo. Ajoitus on tässä tärkein, ettei opeteta varsalle eitoivottuja asioita vahingossa. Ei ole mikään kiire kesyttää varsaa. Synnynnäisesti se välttelee kiinni joutumista, joten en suosittele laittamaan heti riimua sille päähän. – Jotta varsan luottamus säi- lyisi, tehtävät ovat yksinkertaisia ja oppimisjaksot todella lyhyitä. Hevonen tarvitsee lajikavereita ja hevoselle luontaiset tarhausolot sekä riittävän lyhyet ruokintavälit, Tallberg tiivistää. Silloin sen voi opettaa muun muassa peruuttamaan pyynnöstä ja pikkuhiljaa riimuun
Hän työskentelee ympäri Australiaa nelisen kuukautta vuodesta keräämässä muutaman tilan karjaa. Rotuesittely QUENTIN SZERY JA LYN CASLICK KASVATTAVAT AUSTRALIANHEVOSIA Australianhevonen toimii karjanajossa Australialaisilla karjatiloilla hevonen on tärkeä työväline. Australianhevosten kasvattajat Quentin Szery ja Lyn Caslick ovat ratsastaneet pienestä pitäen. Hän menestyi ja kilpaili Queenslandin alueella campdraftingissa, mutta hän halusi omistautua hevosten kasvatukselle, aluksi hänellä oli quarterhevosia, mutta pian hän siirtyi australianhevosiin. PITKIÄ, PÖLYISIÄ PÄIVIÄ Hevosten kouluttamisen lisäksi Quentin toimii karjanhoitajana. Siellä hän aloitti kilpailemisen campdraftingissa, joka on australialainen urheilulaji, joka yhdistää lännenratsastuksen ja karjankäsittelyn. – Karjaa kerätessämme nou-. Hevosten koulutuksen ja karjanhoidon lisäksi Quentin kouluttaa myös koiria. – Sinä aikana opin todella arvostamaan Australian takamaiden elämää. Quentinillä oli onni työskennellä erittäin osaavien karja- ja hevosihmisten kanssa ja lopulta hän päätyi työskentelemään Pohjoisja Länsi-Australiaa karjakkona ja hevosten kouluttajana. Parhaina aikoina hoidin 36 000-päistä karjalaumaa, Quentin kertoo. A ustralialainen Quentin Szery oli viisivuotias, kun hän nousi ensimmäisen kerran hevosen selkään. Quentinin vaimo Lyn Caslick on harrastanut ratsastusta kuusivuotiaasta saakka. VILLIHEVOSTEN KESYTTÄJÄ Seitsemäntoistavuotiaana Quentin muutti pois kotoa ja aloitti karjatiloilla työskentelyn. Quentin menestyi lajissa hyvin ja matkakuumeen puraistessa uudelleen hän lähti takaisin pohjoiseen Mackayn kaupunkiin. Työhevoset taas olivat suurimmaksi osaksi englannintäysverisiä. Quentin kertoo, että jo nuorena Snowy Mountains -alueella ratsastaessaan hän huomasi, että hänen täytyy työskennellä hevosen kanssa – ei sen tahtoa vastaan. Hänellä on usein apunaan Lynin poika Ben, toisinaan mukana ovat myös Quentinin lanko Stephen sekä Quentinin pojat Cameron ja Lachlan. Tämä johdosta hän päätyi tuomariksi maatalousnäyttelyihin. Hän on myös osallistunut valjakkokilpailuun, jossa matkattiin 15:sta päivässä 1 200 kilometriä Melbournesta Sydneyyn. Suuresta ja vastuullisesta työstään huolimatta Quentinilla oli aikaa kouluttaa hevosia ja valmistaa ja korjata satuloita. Tämä tarkoittaa, että karjanajomatkaa hevosen selässä tulee vuodessa noin 2 000 kilometriä. – Vähän vanhempana minusta tuli karjanhoitaja, mutta hevoset ovat aina olleet ensirakkauteni, Quentin kertoo. Hän on osallistunut poniklubien ja -yhdistysten tapahtumiin ja alkoi aikuisiällä kasvattaa arabeja ja amerikanratsuhevosia. Se oli nuorelle miehelle erittäin haasteellinen työ, mutta nautin siitä ja farmityöstä suunnattomasti. Aikojen saatossa he ovat huomanneet, että australianhevonen on kestävä ja toimiva, etenkin karjanajoon sopiva ratsu. Hän syntyi ja kasvoi Snowy Mountains (lumiset vuoret) –nimisellä alueella EteläAustraliassa, jonka vuoristossa hän ratsasti pienestä pitäen omin päin. Quentin kuitenkin koki, että hänen oli aika palata etelään juurilleen. Hevoset, joita Quentin koulutti, olivat brumbyja eli australialaisia villihevosia. 38 HEVOSMAAILMA 14-vuotiaana Quentin hankki ensimmäisen oman hevosensa. – Ensimmäinen työni karjakkona oli valtavan kokoisen alueen valvominen. Campdraftingissa ratsukko erottaa yhden lehmän laumasta ja estää sitä pääsemään takaisin laumaan
Quentin Szery käsittelee vuoden vanhaa australianhevosta. Australianhevosia käytetään Quentin Szery ja Lyn Caslick myyvät vuosittain monia hevosia. Quentin on tunnettu hevosmies paitsi Australiassa, myös Euroopassa, erityisesti Iso-Britaniassa sekä Amerikassa. HEVOSMAAILMA 39. – Kaikissa hevosissa on taikuutta, mutta australianhevoset, jotka ovat eriytyneet englannintäysiverisistä, ovat erityisiä ja soveltuvat juuri sellaiseen työhön, jota me teemme, Lyn kertoo. Hän on myös kasvattanut hyvin menestyneitä campdrafting-hevosia. Hän myös luennoi ja kouluttaa hevosihmisiä, viime vuonna hän kävi Englannissa kouluttamassa este- ja kouluratsukoita. Päivämme ovat pitkiä ja pölyisiä. TOIMIVIA TYÖHEVOSIA Quentin Szery haluaa kasvattaa australianhevosia toimiviksi työhevosiksi. Emme voisi työskennellä ilman koiria ja hevosia, Lyn kertoo karjanajosta. Kuvassa hevosia esittelevät Quentin ja Lynin poika Ben. Australianhevosten kasvatus on lähellä sekä Quentinin ja Lynin sydäntä. Quentinin tietotaito australianhevosten kasvatuksesta on monen vuoden ja monien opettajien aikaansaannosta, hän on sitä mieltä, että hevoset ja etenkin karjanajossa työskentely ovat opettaneet hänelle eniten. semme aamulla ja tapaamme kuorma-autojen, helikopterien, moottoripyörien ja mönkijöiden kuljettajien kanssa
ROTUMÄÄRITELMÄ Australianhevosesta on jalostettu kestävä, älykäs, sitkeä ja rohkea hevonen, joka on rauhallinen, ketterä ja nopea sekä varmajalkainen. Kaviot ovat kovat. Vuonna 1830-luvulla Australiaan tuotiin lisää englannintäysiverisiä kehittämään paikallista hevoskantaa ja vielä viime vuosisadan puolessa välissä kantaan lisättiin quarterhevosta. Australianhevosen pää on ilmeikäs, sillä on suuret silmät ja leveä otsa. Australianhevonen on lihaksikas, sillä on syvä rinta, vahva ja leveä selkä ja voimakas takaosa. Kuvateksti. Kasvettuaan se pääsi muiden vasikoiden joukkoon. 40 HEVOSMAAILMA Suomalainen Linda Karlsson työskenteli Quentin Szeryn ja Lyn Caslickin kanssa reippaat pari kuukautta. SUOMALAISEN NÄKÖKULMA Quentin Szery ja Lyn Caslick asuvat laaksossa Snowy Mountainsin alueella. Australianhevosen tulisi olla sopusuhtainen. karjanajon lisäksi myös koulu- ja esteratsastuksessa sekä esimerkiksi poolohevosina. Sen säkäkorkeus vaihtelee 142:sta 165:een. – Viime vuosina olemme lisänneet quarterhevosta australianhevoslinjaan, koska niiden perimä on samanlainen kuin australianhevosen, ne vain ovat eri maasta, Lyn kertoo. Tilalla on myös lähes satapäinen tammalauma. Linda opetti orvon vasikan juomaan maidon korviketta ämpäristä. Heillä on neljä australianhevosjalostusoria, joita käytetään heidän omaan jalostusohjelmaansa. Englannissa ja Amerikassa on myös paljon australianhevosia. Säkä on näkyvä. Australiassa on noin 170 000 rekisteröityä australianhevosta. Australianhevonen jalostui useasta rodusta 1700-luvulla Australiaan laivattiin useita hevosrotuja, joiden mukana oli muun muassa arabeja, welshponeja, berberihevosia ja englannintäysivärisiä. Niitä käytetään monipuolisesti muun muassa karjanajossa, poolossa, koulu-, este- ja kenttäsratsastuksessa. – Kaikki aikamme kuluu hevosten ja karjan kanssa, Lyn kertoo. Quentin Szery menestyy hyvin campdraftingkilpailuissa, mutta hänen intohimonsa on australianhevosten kasvatus. Lynin mukaan australianhevosen luonne on erityisen rauhallinen. Näistä hevosista jalostettiin kestäviä hevosia brutaaliltakin tuntuvalla tavalla: heikoimmat yksilöt teurastettiin ja vahvimmat saivat lisääntyä. Kuva: Linda Karlsson. Australiassa on myös toinen hevosrotu, waler, jolla on australianhevosen kaltaiset juuret, mutta nykyään nämä hevosrodut ovat erillisiä rotuja, vaikka niiden eroavaisuudet eivät ole kovinkaan suuret. 22-vuotias suomalainen Linda. Kaikki värit ovat sallittuja. Kaula on pitkä, kaartuva ja pää hyvin kiinnittynyt
Rakennuksen yhteydessä on paljon pieniä aitauksia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. – Tilalla ei pidetty vapaapäiviä. Kiireinen mies on kuitenkin saanut ennen kiireistä sesonkiaan valmiiksi oman, hevosten kasvatuksesta kertovan kirjansa. Linda kertoo myös yllättyneensä siitä, että hevosilla saatettiin ratsastaa vain kerran viikossa tai kahdessa muutaman päivän ajan ja sitten hevonen saattoi olla laitumella monta viikkoa ennen seuraavaa ratsastuskertaa. Näiden lisäksi Lyn tarkistaa, että hevosten laitumet ja aitaukset ovat kunnossa, hän kylvää viljan: tilalla kasvatetaan karaa ja sinimailasta. Englanninkielistä kirjaa saa pian myös netistä. Quentin Szery campdrafting-kilpailussa. Quentinista huomasi, että hän on erittäin kokenut hevosten käsittelijä. Pyöröaitaus on yhteydessä muihin aitauksiin, ja siellä aloitettaan nuorten hevosten koulutus. Ne voisin jättää pois ja mennä touhuamaan vain hevosten kanssa, Linda Karlsson nauraa. Meillä varsoo noin 20 tammaa joka vuosi, Lyn selittää. Laitumia on paljon ja ne ovat erittäin suuria. TOISENLAINEN TAPA Linda kertoo, että hän oppi Australiassa aivan uudenlaisen tavan ratsastaa. Quentin Szeryn kirja Starting Horses with Quentin Szery on pian saatavilla netistä. – Tallia tilalle ei ole, vain pieni rakennus jossa säilytetään varusteita. Aluksi Lindan tehtävänä oli auttaa Quentiniä ja Beniä hevosten kanssa. Muuten niitä käytettiin muiden hevosten siirtämiseen ja ratsastaen käytiin myös tarkistamassa hevosten ja lehmien kunto. – Tila on oikeastaan suomalaisiin tiloihin verrattuna pieni, mutta varmaankin aika perinteinen australialainen tila. Heillä oli silloin noin 80 hevosta. Tilalla on lehmiä, joiden avulla koulutettiin nuoria hevosia. tely eroavat kengurumaassa Suomen tyylistä. TEKSTI: SUSANNA SHEARMAN LINDAN MUKAAN AUSTRALIANHEVOSET TEKIVÄT MIELELLÄÄN TYÖTÄ JA OPPIVAT ERITTÄIN NOPEASTI UUSIA ASIOITA. – Suomessa olen tottunut pitämään hevosiani ”pumpulissa”, tuolla oppi päinvastaisen tavan. Quentin jaksoi opettaa hyvin ja ohjeisti aina tarvittaessa. Queantinin ja Lynin tilallekin Linda voisi lähteä uudestaan, ainakin tietyin ehdoin. – Olen ratsastanut pienestä pitäen ja sain ensimmäisen hevoseni 10-vuotiaana. Lyn hoiti enemmän muita hommia, eikä niinkään hevosia. Kuva: Linda Karlsson. Linda nautti Australian-kokemuksestaan paljon, hän on ollut hevosihminen koko ikänsä. Noin viikon kuluttua pääsin ensimmäistä kertaa hevosen selkään ja sen jälkeen ratsastin säännöllisesti: ensin kokeneemmilla hevosilla ja sitten nuoremmilla, kun niiden koulutus alkoi. Tosin aikaisemmin tein muitakin töitä kuin hevostöitä, kuten puutarhatöitä. Lisäksi Linda auttoi kouluttamaan nuoria hevosia hoitotoimenpiteisiin kuten harjaukseen ja pesuun. – Hevosia koulutettiin 1–2 kertaa viikossa. Karlsson työskenteli Quentinin ja Lynin tilalla marraskuusta 2011 helmikuuhun 2012 saakka. – En ratsasta paljoakaan näinä päivinä, mutta otan valokuvat myytävistä hevosista, kun Quentin ja poikani Ben ratsastavat niillä. Lynin tehtävä on myös markkinoida myytävät hevoset. Hevosille omistautunut mies matkustaa taas kesäkuussa ajamaan karjaa. Hänellä on hyvät hevosmiestaidot, sai hevosen kun hevosen tottelemaan ja toimimaan hänen tahtonsa mukaan. Jalostuskautena huolehdin myös varsomista. Tosin keinot ovat vähän “raaemmat” kuin Suomessa. Laitumet ovat niin suuria, ettei sinne lähdetä kävellen, vaan ratsain tai autolla. Quentin Szeryn tavasta kouluttaa hevosia, on pian tarjolla Quentinin uusi kirja ”Starting Horses with Quentin Szery”. Quentin kouluttaa nuorta australianhevosta. – Satuloin ja pesin hevoset ratsastuksen jälkeen. Koulukiireiden takia myin hevoseni pois, mutta olen jatkanut ratsastusta tuttavien hevosilla. Hevosten hoito ja käsitHEVOSMAAILMA 41. He ottivat minut vastaan ja olivat mukavia. – Voisin hyvin kuvitella meneväni takaisin. Tilalla on myös suurempi kenttä, jolla nuorten hevosten koulutusta jatketaan ja siellä myös harjoitellaan lehmien kanssa, Linda kertoo TYÖTÄ TILALLA RIITTÄÄ Lindan ollessa tilalla myös Quentin oli paikalla, mutta Lynin mukaan Quentin on poissa pitkiä aikoja vuodessa. Hevostenkoulutuskirja Quentin Szery on antanut paljon niin kotimaansa kuin muidenkin maiden hevosihmisille. – Silloin minä pidän huolta omasta karjastamme, hevosten kasvatuksesta ja bordercolliekoiristamme ja niiden pennuista. Linda Karlssonin mukaan sekä Lyn että Quentin ovat kovia tekemään töitä. Lindan mukaan australianhevoset tekivät mielellään työtä ja oppivat erittäin nopeasti uusia asioita
! ä ä s e k Hyvää toivovat & Emilia, 6 vrk syntynyt Suomessa 13.5. sekä emä Ela
Mustat jouhet soveltuvat kontrabassojen ja sellojen jousiin. Lasse Suurkari käyttää mongolialaishevosten häntäjouhia, mutta olisi kiinnostunut myös suomalaisten hevosten jouhien käyttökelpoisuudesta. Suurkari on nähnyt mustiakin jouhia, mutta ne ovat selvästi tuhdimpaa ainesta kuin valkoiset jouhet. Suomessa kesä saattaa olla turhan hyvä verrattuna esimerkiksi Mongolian arojen säähän. Jonkin verran markkinoilla on myös kanadalaisia ja eteläame- rikkalaisia jouhia. Mitä luultavimmin pelimannit ja muut soittajat ovat niitä joskus käyttäneet. Esimerkiksi 5 000:n, jopa 10 000:n euron, jousi ei ole mikään suuri harvinaisuus, sanoo irlanti44 HEVOSMAAILMA laista musiikkia soittavan Ants in the Pants -duon hämeenlinnalainen Lasse Suurkari. Olen kiinnostunut kaikista tiedoista, joita hevosharrastajilla mahdollisesti jouhien käytöstä on. En oikein usko, että esimerkiksi 1800-luvun tai 1900-luvun alun pelimanni olisi jouhensa ulkomailta tilannut. SUOMALAISET JOUHET KADONNEET Suomalaisten hevosten häntäjouhiin Suurkari ei ole toistaiseksi törmännyt. Saattaa olla, että jouhen kestävyydellä on jotain tekemistä kylmän ja ankaran ilmanalan kanssa. J ousella eli rokalla on erittäin huomattava merkitys viulun sointiin. Synteettisiä jouhia on olemassa, mutta niitä käytetään vain halvoissa viuluissa.. Suurkari kunnostaa vanhoja viuluja ja käyttää jousiin mongolialaisia hevosen häntäjouhia. – Yleensä jouhet ovat peräisin oriilta, koska tammat pissaavat hännälleen, mikä ymmärtääkseni hieman haurastuttaa jouhen päitä. Viulun jousissa käytetään valkoisia jouhia. YHTEEN JOUSEEN KULUU PARI SATAA TARKASTI RIVIIN ASETTAUTUNUTTA JOUHTA Hevosen häntäjouhet viulunrakentajan raaka-ainetta Hevosen häntäjouhet sopivat paitsi harjojen ja sutien raaka-aineeksi myös viulun jousiin. – Olen kuitenkin kiinnostunut suomalaisista jouhista. Eteläamerikkalaiset hevosten häntäjouhet ovat peräisin korkealla kasvaneista hevosista. – Ammattilaiset sijoittavat jouseen suuria summia. Jousien jouhiksi viulunrakentaja kelpuuttaa vain aidot luonnonjouhet, synteettiset jouhet eivät laatuvaatimuksia täytä
Lämmitys saa aikaan jännän ilmiön, minkä seurauksena jouhet asettuvat riviin. Niillä on kysyntää aina Japania myöten. JUHANI KARVONEN LISÄTIETOJA LASSE SUURKARI PUH. Takaneljännes on vuodan paksuin kohta. Cordovan-jalkineet maksavat kaupan hyllyltä ostettuna noin 500 euroa. HUONEKALUISSA 1970-LUVULLA Lapuan Nahka Oy:n toimitusjohtaja Antti Rissa muistaa hevosta käytetyn 1970-luvulla huonekalunahkana sitkeytensä ja kestävyytensä ansiosta. Jossain määrin syyt liittynevät kenkä- ja vaatetusteollisuuden vähentymiseen. – Opettelin aluksi jouhitusta netin kautta, mutta viime vuoden lopulla vierailin Petäjävedellä soitinrakentaja Jukka Mäkelän luona. – Olen pyrkinyt pitämään omat työkaluni kunnossa, minkä takia olen opetellut huoltamaan välineet niin pitkälle kuin mahdollista. JOUHITUS VAATII KÄRSIVÄLLISYYTTÄ Jousen jouhitus on sinänsä varsin yksinkertainen työ, mutta vaatii tekijältään kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. Kun laatikko on ehjä ja jousen saa kunnostettua, voi vanhasta viulusta syntyä kelpo soittopeli. Jouhituksen ja jousen normaali huolto maksaa 50 eurosta ylöspäin. Lanta polttaa nahkaan vaurioita, jotka tekevät nahasta käyttökelvottoman. – Etenkin ravihevosien nahassa näkyvät kepin jäljet, miltä osin nahka on käyttökelvoton. Päällekkäisiä kerroksia ei ole yleensä kahta enempää. Tarkoitus on kuitenkin alkaa kunnostaa viuluja asiakkaille, kun saan kaikki tarvittavat työkalut. (jk) Huippukenkä syntyy käsityönä Shell Cordovan on jalkineissa ja asusteissa käytetty, hevosen takaneljänneksestä muokattu nahkamateriaali. – Ostan jouhet muutaman sadan jouhen nipuissa tukuista. Yksi nahan ongelma teollisesti jalostettuna on sen epätasainen laatu. Hän näytti kädestä pitäen, miten jouhitus onnistuu. EPÄTASAINEN LAATU NAHAN HEIKKOUS Hevosenvuota on tiivis ja kestävä materiaali. Kokonaisia häntiäkin saisi luultavasti markkinoilta hankituksi, mutta tuolloin hännästä pitäisi valita jouhet itse. Yhdestä hevosen vuodasta riittää materiaalia kahteen tai kolmeen Shell Cordovan- kenkäpariin. Suomessa yksi nippu jouhia maksaa 10 euroa, ja yhteen jouseen kuluu siis yksi nippu. Pintavaurioita ei voi korjata. Gustafsson uskoo, että lähes kaikki suomalaiset vuodat päätyvät hyötykäyttöön, eivätkä suinkaan kaatopaikoille. Niput on pakattu aika tiukkaan ja ne ovat yleensä monessa kierteessä. Myös lantavauriot ovat aika yleisiä. – Toistaiseksi tämä on opettelua. Toisaalta syyt saattavat olla henkisiä, rakkaaksi koetun kotieläimen vuotaa ei välttämättä haluta kodin koristeeksi. Suurkari on törmännyt vanhoihin viuluihin, joita ihmiset löytävät muun muassa ullakoiltaan. – Hevosen vuota on ollut asusteteollisuuden suosima materiaali. Ulkomailta isoja nippuja saa vähän edullisemmin kilotavarana. Kun jouhet ovat kiinni jousen päissä kiiloilla, ne lämmitetään varovaisesti spriilampulla tai kuumailmapuhaltimella. villitys tässä muodossa, Suurkari naurahtaa. Nahan tiiveys tekee siitä kuitenkin kylmän. Nippuja on ykkös-, kakkos- ja kolmoslaatua tasalaatuisuuden mukaan. SOITINRAKENTAJAN OPISSA Lasse Suurkari on soittanut viulua kuusivuotiaasta saakka. Jouhitukseen kuluu alle tunti, jos kaikki sujuu hyvin. – Nahka on huomattavasti kylmempi kuin esimerkiksi hirvennahka. Nahan parkitseminen kestää kuukausia. H evosenvuodan heikolle kysynnälle ei Suomessa ole selvää syytä. Työvaiheita ovat parkitseminen, jälkikäsittely, värjäys ja viimeistely. Nimensä Shell Cordovan on saanut espanjalaisesta Córdoban kaupungista. 045-862 5704. Yksi huonekalujen valmistaja osti tuolloin hevosennahkaa suuremmassa määrin. – Viuluhan koostuu osista, jotka voi purkaa. Suurkari on kunnostanut viuluja ja viime aikoina myös jousia omiin soittimiinsa ja myös ystävien soittimiin. Nahasta valmistetaan kenkiä, sormikkaita, takkeja ja housujakin, sanoo Oy Geson Ab:n entinen toimitusjohtaja Kurt Gustafsson. HEVOSMAAILMA 45. Laadullisesti hevosennahka oli huonompaa kuin naudannahka, koska hevosessa oli yleensä runsaasti arpia ja myös paarmojen puremia, muistelee Rissa. Nipuissa jouhet on lajiteltu mahdollisimman tasalaatuisiksi. HEVOSENVUOTA SOPISI MONEEN KÄYTTÖÖN Suomessa nahan kysyntä miltei olematonta Suomessa hevosen vuotien kysyntä on käytännössä miltei nollaluokkaa, mutta vuodat eivät silti päädy kaatopaikoille. Suomessa hevosenvuodasta saa ehkä parikymmentä euroa. Se on sitä edelleen muun muassa Ranskassa ja Japanissa, minne suomalaisiakin hevosenvuotia viedään. Jos jouhia kiinni pitävät kiilat pitää uusia jousen päihin, aikaa kuluu huomattavasti enemmän. Itse on niitä kunnostamissani viuluissa ole koskaan käyttänyt. – Nippu on ensiksi kasteltava ja kammattava, jotta jouhet suoristuvat. – Synteettinen jouhi ei ole kestävyydeltään samaa luokkaa kuin luonnonjouhi. Ilmeisesti meikäläiseen iski viidenkympin Jouhitus on tarkkaa työtä, jouhet on saatava asettumaan riviin. – Koska hevosennahan kysyntä on olematonta, ei nahkoja Suomessa esimerkiksi parkita. Jouheen laitetaan aina hartsia, josta syntyy kitka jousen ja viulun kielien väliin. – Lautasen kohdalta nahka oli aika kovaa, joten sitä piti käsittelyllä pehmentää. Synteettinen jouhi on myös soinniltaan erilainen kuin luonnonjouhi. Monivaiheisen ja työlään prosessin takia Cordovan on yksi kalleimmista kenkämateriaaleista. Yhden pienen viulun jouseen kuluu noin 150 yksittäistä häntäjouhta, normaalikokoiseen viuluun noin 200 ja sellon jouseen 250-300 jouhta
SARAN SALAMAN PIKKUVELJELTÄ LUPA ODOTTAA MENESTYSTÄ Tapsan Tahti kovaa kohti Kuninkuusraveja 46 HEVOSMAAILMA
– Viime keväänä jotakin tärkeää loksahti kohdalleen. STARTEISSA EPÄONNEA Tapio Perttuselle oriin menestys on ollut positiivinen yllätys. Aiemmin Tapsan Tahti oli laukkaherkempi, mutta iän myötä varmuus on kasvanut. – Yllätys se oli, että se alkoi niin hyvin. Lahden Jokimaalla ajettu Suomen Cupin voitto nosti Tapsan Tahdin sijoitusta kuninkuusravirankingissa mukavasti. Tapsan Tahti mielisi olla Perttusen tallin kuningas, mutta se on isoveli Saran Salaman asema. Tapio Perttusen käsissä moni hevonen on noussut oivaksi juoksijaksi. Ori viihtyy raskaissa olosuhteissa, jollaisissa se joutui Joensuussakin kilpailemaan. – Tiesin kyllä jo viime syksynä, mitä on odotettavissa. – Tapsan Tahti osaa olla valmennettavana myös ovela. Viimeisin vuosi on näyttänyt, että oriilla on mahdollisuus Suomen kärkikaartiin. Kesäkuun alussa Orimattilassa asusteleva ori rankingissa kymmenentenä, kun 12 parasta oria kilpailee elokuun alussa Porissa. Kevään näytöt ovat vahvasti sen puolella, että ori nähdään Porin Kuninkuusraveissa. Se pystyy aika paljoon, jos vain saa olla terveenä. Tällä hetkellä tuloaan tekee Tapsan Tahti. HEVOSMAAILMA 47. Muutama huonompi startti on ollut, mutta hevonen on ollut siitä huolimatta kyllä hyvä. T apsan Tahti päihitti perinteikkäässä Karjalainen –ajossa tämän hetken kovimmat suomenhevoset. Isoveli Saran Salama voitti aikoinaan saman kisan. Aivan viimeisimmissä starteissa Tapsoilla – Tapio Perttusella on käsissään jo viides lahjakas vipolainen. – Tapsan Tahti on oma kasvatti, joten voitto tuntuu silloin aina hienolta. Välillä se pitää oikein pistää tekemään töitä, Snellman tietää. Jo viime keväänä Perttunen huomasi tapahtuneen positiivista kehitystä. 12-vuotias ori on pitänyt välivuosia. Voitto oli valmentajaohjastaja Tapio Perttuselle hieno hetki. Kuva: Hippos/ Irina Keinänen
Hienoista voitoistaan huolimatta Tapsalla ja Tapsan Tahdilla on vielä tekemistä, ennen kuin Kuninkuusravipaikka on varma. Se tietää mahdollisesti Tapio Perttunen Startit: 42 410 1. sija: 4 982 2. Muun muassa Mikkelissä kesäkuun alussa orin juoksu tärvääntyi edellä ajavan hevosen laukkoihin. Kuva: Hippos/Marianne Pykäläinen. AIDAT, JUOMAKUPIT, KOTTARIT, KISAKAAPIT Tokilta kestävät tuotteet hevostilallesi! 48 HEVOSMAAILMA TASAISEN VARMA PUURTAJA Siinä missä isoveli Saran Salama on vauhdikas, menee pikkuveli tasaisen varmasti puurtamalla pitkiäkin matkoja. – Ori kävisi vaikka työhevoseksi, niin hyvä ajettava se on. on ollut myös epäonnea. sija: 4 376 3. sija: 3 972 Voittosumma: 13 650 321,00
TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA HEVOSMAAILMA 49. – Mielestäni jo osallistumisoikeus olisi hieno asia. VOITTOA TAVOITTELEMAAN Tapsan Tahdin omistajaporukkaan, Rytmiryhmä talliin kuuluu kahdeksan henkilöä, Perttunen yhtenä. Ennen kesän suurta ravijuhlaa, Tapsan Tahdilla on tarkoitus ajaa startteja, millä varmistetaan, että paikka Kuninkuusraveihin irtoaa. Se tietää käytännössä lähes ympäripyöreitä päiviä ja paljon töitä. Tapsan Tahdin täysveli Sirpan Sisu on mennyt 24-vauhteja ja juossut urallaan yli 60 000 euroa. Ratkaisevinta jaksamisessa on se, että raviurheilu on yhtä aikaa sekä harrastus että työ. Entä miten veikkaat Tapsan Tahdin sijoittuvan Kuninkuusraveissa. Tapio Perttusen tallissa hirnahtelee tällä hetkellä miltei 50 ravuria tai ravurinalkua. Itse en paljon ehdi urheilla, mutta niinä päivinä, kun en ole raveissa, yritän käydä pelaamassa sulkapalloa, 57-vuotias Perttunen kertoo. Porukassa se voi olla innokaskin, mutta yksin sillä on erikoisen hyvä ajaa, valmentaja ja osaomistaja kertoo kasvatistaan. mielellään olla tallin kuningas, mutta se paikka kuuluu Saran Salamalle, Snellman kertoo lahjakkaasta orista. Meitä on mukava porukka omistamassa sitä, Perttunen kertoo. LAHJAKKUUS SUVUSTA Valmennettavana Tapsan Tahti on orimainen ja hyväajoinen. – Työhön kuuluu paljon muutakin kuin hevosten treenaaminen ja raveissa ajaminen. sija: 18 3. Vipon ensimmäinen varsa, Suvin Sälli on juossut urallaan yli 100 000 euroa. Silloin odotuksetkin ovat korkealla, Perttunen toteaa. Tapsan tahti Omistaja: Talli Rytmiryhmä Kasvattaja, valmentaja, osa-omistaja, ohjastaja: Tapio Perttunen Isä: Turo Emä: Vipo Syntynyt: 2002 Startit: 138 1. – Tapsan Tahdilla on luonnetta vaikka muille jakaa. – Se saattaa painaa toisten perään voimakkaastikin. – Tämä myytiin jo varsana porukkahevoseksi. – Toivotaan, että ori pysyy terveenä ja treenaa hyvin. Emä on Perttusen omistama Vipo, jonka kymmenestä jälkeläisestä on useampi valiojuoksija. sija: 20 Voittosumma: 112 200,00 Autoennätys: 21,5aly Tasoitusennätys: 23,9ke Sisarukset: Suvin-Sälli -87 Saran Julli -90 Kössin Vissi -91 Kihin Källi -92 Antin Ässä -95 Saran Salama -96 Suvin Säihke -99 Sirpan Sisu -00 Antin Aarre -01 Tapsan Tahti -02 hyvää Kuninkuusraveja ajatellen. Ovathan Kuninkuusravit hevosurheilun formulakisa, pohtii Tapsan Tahdin hoitaja Nina Snellman. – Tapsan Tahti jaksaa tehdä työtä, Perttunen toteaa. Se haluaisi Orin hoitajalla Nina Snellmanilla ja Tapsan Tahdilla on kiinteä suhde. – Jos vain mukaan päästään, niin se on yksi voiton tavoittelijoista, Tapio Perttunen suostuu lupaamaan. Tapio Perttunen arvelee orin lahjakkuuden olevan suvun ansiota. sija: 16 2
Marimin joutuu jättämään tämän vuoden Kuninkuusravit loukkaantumisen vuoksi. On pienestä kiinni, ettei tamma ole tehokkaassa treenissä tähtäimenä puolustaa viime vuoden titteliään Porissa ravattavissa Kuninkuusraveissa. Mariminin ura jatkuu siitostammana 50 HEVOSMAAILMA. Kuva: Hippos/Jutta Ikonen Hallitseva ravikuningatar Marimin käyskentelee leppoisasti laitumella 2-vuotiaan varsan kanssa
– Tässä vaiheessa Marimin on ihan samanlainen kuin muutkin siitostammat, jotka eivät ole tehneet varsoja. Valmensin kuitenkin sitä koko talven kevyesti. Se tuli heti Työ on tehty ja on vuoro siirtyä parrasvaloihin. M ariminin jalka alkoi turvotella viime syksynä. Heikkinen ei vielä halua mitenkään hehkuttaa tilannetta. Tulevan varsan isä on viisinkertainen ravikuningas Viesker, joten tulevalla varsalla on ainakin hyvät geenit. Marimin on kuitenkin antanut jo meille niin paljon, Heikkinen kertoo. Eläinlääkäri suositteli kilpailukieltoa, mutta siinä vaiheessa oli kuitenkin vielä toivoa päästystä Kuninkuusraveihin. Nyt on kuitenkin juoksut juostu ja Marimin on siirtynyt uusiin tehtäviin. Esa Heikkisellä ja Terhi Haukivaaralla on aikomus pitää ainakin Mariminin ensimmäinen varsa itsellään. Mariminilla ajettiin talvella kaksi kilpailua, mutta jalka rasittui keväällä lisää ja hankositeeseen tuli uusi vamma. – Marimin siemennettiin toukokuun alussa ja saimme juuri tietää, että se on kantava. On se niin hyvä hevonen, että vanhanakin vielä tulee tiineeksi, Heikkinen iloitsee. Siitä annettiin ihan hyvä toipumisennuste ja olikin tarkoitus kilpailla vielä tämä kesä, kertoo tamman osaomistaja ja valmentaja Esa Heikkinen. Kuva: Hippos/Jutta Ikonen ensimmäiseen kiimaan kantavaksi. Kuva: Hippos/Jutta Ikonen Mariminin omistajien Terhi Haukivaaran ja Esa Heikkisen oli helppo hymyillä, kun Ravikuningattaren titteli varmistui. TIINEENÄ VIESKERISTÄ 15-vuotiaalla tammalla olisi kilpailuoikeutta vielä tämän vuoden loppuun asti. Heikkinen ei usko, että Marimin tekee kovin montaa varsaa, koska aloitti näin vanhana. – Mariminin emällä tosin oli kymmenen varsaa, mutta se tekikin ensimmäisensä kahdeksanvuotiaana. Vaikka se on mennyt kuinka hyvin radalla, ei vielä tiedetä, minkälainen se on siitoksessa. – Valmennuksessa tai kilpaillessa syntynyt rasitusvammahan se oli. Olisihan se tietysti ollut vielä kiva kilpailla viimeisenä kesänä. HEVOSMAAILMA 51. – Syksyllä mietimme, ansaitsisiko Marimin jo lomaa juoksemisesta
– Välillä on ollut huonojakin startteja, joissa se on saanut raskaampia reissuja. Tarkoitus oli myydä varsoja myös eteenpäin, mutta kun selvisi, ettei niistä ole niin helppo luopua, päätyi pariskunta lopulta myymään Donna-Minin eteenpäin. Kuva: Hippos/Jutta Ikonen.. Marimin on lahjakas, helpporavinen hevonen. Lahjakas pikkuveli Mariminin emä Donna-Min ostettiin Esa Heikkisen ja Terhi Haukivaaran perheeseen siitostammaksi. Mikä tekee hevosesta voittajan, on kysymys, johon on vaikea löytää yhtä oikeaa vastausta. Toiset hevoset vain ovat voittajia ja toiset eivät. HELPPORAVINEN HEVONEN Marimin on aina ollut oman arvonsa tunteva. – Valmennuksessa se oli välillä liiankin virkeä ja sitä joutui usein jopa hillitsemään. – Uskon, että voitontahto johtuu pääasiassa psyykkisestä puolesta. Kilpailuiän lähestyessä, se tuli kuitenkin virkeämmäksi. Yhteisiin vuosiin on mahtunut paljon työtä ja paljon onnistumisia. Luottokuski Arto Hammar tuulettaa toisen osakilpailun voittoa viime kesänä Kuopiossa. Kuva: Hippos/Jutta Ikonen. 52 HEVOSMAAILMA Heikkinen kehuu tamman kilpailupäätä, jonka on täytynytkin olla kunnossa, koska se on tehnyt niin pitkän uran. KILPAILUHUUMORI KUNNOSSA Marimin on juossut uransa kaikki 216 starttia Heikkisen valmennuksessa. Mariminin tallikavereina on muun muassa pikkuveli Pyrypolun Dumdum, joka on isosiskonsa tavoin lahjakas juoksija. Moni tamma olisi sellaisesta masentunut, mutta Marimin on aina innostunut menemään. Heikkinen epäilee, että voittajaksi synnytään. MARIMININ VIIMEISEKSI JÄÄNYT STARTTI OLI VERMOSSA 5.3.2014. Aina kaikki ei kuitenkaan ole ollut pelkkää onnistumista. Heikkisellä on muutenkin erityinen suhde tammaan, sillä hän oli ensimmäinen, joka näki Mariminin varsana. – Marimin on aina ollut niin oman arvonsa tunteva, että kyllä Hallitsevan ravikuningattaren valmentaja Esa Heikkinen kertoo Mariminilla olevan hyvän kilpailuhuumorin. Varsana ja nuorempana se tosin suhtautui valmennukseen laiskanlaisesti
Se on varmaan vaikuttanut sen kilpailuhuumoriin, Heikkinen uskoo. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA HEVOSMAAILMA 53. KESÄ KOTILAITUMELLA Nuorempana Marimin jännitti kilpailuja eikä ollut kovin hyvä Neljäs kerta Kuninkuusraveissa toi Mariminille tavoitellun Ravikuningatar -tittelin. Heikkinen on huomannut, että hevosille ei ole kelvannut ruoka tai ne eivät ole antaneet kiinni tarhasta erityisesti kovan harjoituksen tai epäonnistuneen, rankan startin jälkeen. – Hyvänä päivänä olen antanut sen mennä, ja silloin on tehty kovempia harjoituksia. – Se oppi matkustamaan hyvin ja käyttäytyi joka paikassa hyvin. Aina se on ollut iloinen päästessään urheilemaan. Olen joutunut antamaan periksi, että on pysytty väleissä, Heikkinen nauraa. Se saattoi hermoilla olla levoton kilpailupaikalla. Niitä kotkotuksia Mariminilla ei ole ollut. Kuva: Hippos/Jutta Ikonen. Kun sillä on ollut huono päivä, niin valmentamista ei ole yritetty väkisin tehdä. Ravikuningatar Marimin Isä: Turo, emä: Donna-Min Omistaja Terhi Haukivaara & Esa Heikkinen Kasvattaja Pentti Haukivaara Ohjastaja Arto Hammar Hoitaja Terhi Haukivaara Synt. – Sille on aina kelvannut ruoka ja se on antanut hyvin ottaa kiinni tarhasta. 27.6.1999 Kotirata Forssan Pilvenmäki Startteja 216 1. on pitänyt aika monesti nöyrtyä sen edessä. sijoja 45 3. Ajan myötä tamma rauhoittui ja siitä tuli oikeinkin mukava hevonen. – Jonkin verran täytyy pitää valjaissa, että kunto pysyy jonkinlaisena, Esa Heikkinen suunnittelee. Heikkinen on pyrkinyt aina kuuntelemaan tammaansa. Tulevan kesän Marimin saa keskittyä rauhassa kotitarhassa uuteen rooliinsa. SUKU JA JÄLKELÄISET r ISÄ r EMÄ VOKKER 662-72 Tummanrautias FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly VIESKER 92-1017 1228-89 Tummanpunarautias FI 20.6.1989 Suomenhevonen 19,9aly 22,5ly VIESKA 2062-84 Vaaleanpunarautias FI 12.5.1984 Suomenhevonen 51,6aly PATRIK 1362-82 Savakkorautias FI 14.5.1981 Suomenhevonen 21,0aly 23,2ly BONAATTI 1502-92 Tummanpunarautias FI 7.4.1992 Suomenhevonen 28,3ake 27,8ke PILTTI 1502-92 Tummanpunarautias FI 7.4.1992 Suomenhevonen 28,3ake 27,8ke FORTE Jo 55 FI 1961 Suomenhevonen 25,4aly 27,1ly HALLA 502888 FI 1952 Suomenhevonen JASKA 230-72 FI 1969 Suomenhevonen 35,4aly 36,2ly VIESTA 2309-75 FI 1975 Suomenhevonen 29,3aly 32,2ly V.T.AJATUS 1430-75 FI 1974 Suomenhevonen 26,3aly 28,9ly PUHELU 2397-75 FI 1971 Suomenhevonen 28,8aly 34,3ke POIKA_LUONNOS 192-74 FI 1970 Suomenhevonen 24,4aly 26,0ly PIMASTIN 796-72 FI 1968 Suomenhevonen 38,6ly PONNE 5902 FI 1951 29,7ke KIILTO 502672 FI 1953 35,0ke LÄHETIN 5096 FI 27,9ke MURTIMA 54136 FI 1941 ERILO 5731 FI 1950 29,2ke ERO-VIHJE 38216 FI 1959 30,1ke VIETERI 407-71 FI 1967 21,6aly 25,9ly ESTA US-2778-i US 1969 VIETERI US-9498-H US 1968 12,8aly TOSITAR 101462 FI 1964 31,9ake PUHEMIES 6572 FI 1957 26,0aly 27,8ly TULOS 503908 FI 1959 LUONNOS Jo 99 FI 1964 28,4aly 29,5ly TEIJA 38578 FI 1964 41,1ke RIMASTIN US-7843-F US 1966 12,0aly ERI-PULU 19868 FI 17.5.1951 32,5ke Tämän kesän Marimin saa lepuutella kantavana kotilaitumella. – Valjastaessa se heilui ja hästäsi, Heikkinen kertoo. sijoja 22 Voittosumma 362 905,00 Autoennätys 21,7aly Tasoitusennätys 23,3ke matkustamaankaan. sijoja 56 2
Arto Hammarilta löytyi tilanteeseen vieläkin ylistävämpiä sanoja. Luvassa huikeita avajaistarjouksia! Marimin on jättänyt kilpakentät ja siirtynyt siitokseen. Neljännellä yrityksellä onnisti N www.horserider.fi Keravan Horse & Rider Oy • Santaniitynkatu 9 Avoinna ark. Hengitysteihin kertynyt lima teki hengittämisestä hankalaa ja tamma hengästyi helpommin. Ennen Kuopion täyspottia se sijoittui joka kerta kokonaiskilpailun kolmanneksi. Voiton avaimina Hammar piti osakilpailujuoksuja, jotka suosivat Mariminia. Mariminin luottokuski Arto Hammar tuntee tamman ja sen kyvyt. Tällä kertaa avausmatka ja mailikin menivät aiempia vuosia paremmin. – Mariminia on hieno ajaa, sillä se on kaikessa tekemisessään jalo ja kilpailutilanteessa pyrkivä, luottokuski vahvisti. VALMENTAJAA JÄNNITTI MAALISUORA Heikkisen mielestä Marimin oli vuoden 2012 Mikkelin Kuninkuusravien aikana kovemmassa kunnossa kuin viime vuonna Kuopiossa. Mikkelissä lähdöt vaativat kuitenkin enemmän. – Kyllä siinä vaiheessa sydän pomppasi kurkkuun, kun ajattelin, että näinköhän se jaksaa maaliin. – Se viihtyy parhaiten matkalla, jossa osa matkasta ravataan rauhallisesti. Huippukunnon puuttumisen näki vasta kilpailusuoristustasolla. Myymälämme laajenee! Tervetuloa avajaisiin 23.–26.7. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: HIPPOS JA TERHI HAUKIVAARA.. Se jaksaa tulla hyvin lopunkin, jos matka on muuten ollut suotuisa, kertoi omistaja-valmentaja Esa Heikkinen tamman kyvyistä heti kilpailun jälkeen. – Ilmeisesti parantuminen alkoi kuitenkin siinä vaiheessa, koska hevonen juoksi lähdöt niin hyvin. – Kummallakin matkalla jäi voimia varastoon, joten suhtauduin optimistisesti päätösmatkaan. Hevonen oli vielä viimeisessä kaarteessa hyväkuntoisen näköinen, josta omistaja-valmentajan pulssi saikin lisävauhtia. Se vaatii lähdön, jossa mennään jonkin matkaa rauhallisemmin. Kisan jälkeen otetut veriarvotkin olivat koko kesän parhaimmat, Esa Heikkinen kertaa viime kesän tapahtumia. Hammar paljastikin viime kesän voittoseremonioiden jälkeen salaa odottaneensa tamman yltävän kolmen sakkiin. PÄÄSY KUNKKAREIHIN PIENESTÄ KIINNI Mariminin lähes jokakesäinen ongelma, lievä allergia, oli estää tamman pääsyn viime kesän Kuninkuusraveihin. Punasoluarvot paljastivat, ettei happi imeydy riittävästi verenkiertoon, jolloin viimeset metrit olivat hankalia. Kuopiossa ei ollut niin vahvoja hevosia, jotka olisivat vaatineet äärirajoja vaativaa vauhtia koko ajan, pohti Heikkinen viime vuoden Kuninkuusravien menestyksen avaimia heti kisan jälkeen. – Marimin on enemmän taktiikkajuoksija. Toistaiseksi vielä hallitseva ravikuningatar Marimin ehti osallistua Kuninkuusraveihin kolmesti ennen viime kesän seppeleen voittoa. Ympärillä olevat hevoset olivat kuitenkin sellaisia, että tiesin Mariminilla olevan mahdollisuudet kuningatartitteliin, Esa Heikkinen muistelee loppuratkaisun hetkiä. Vielä ensimmäistä kisapäivää edeltävänä päivänä Marimin veri- arvot olivat kesän huonoimmat. 10–18 • la 10–15 Equine America - tuotteet jotka todella toimivat! Apple Lytes 1,8kg - laadukas elektrolyytti! Magic Sheen 750ml - kaikkien aikojen selvike! 17,95 € ovh 34,95 € ovh Cortaflex Englannin myydyin nivelvalmiste! 4 kk ylläpitoannos 119,95 € ovh www.horserider.fi Maahantuoja: Keravan Horse & Rider Oy Jälleenmyyjät: Hyvin varustetut hevostarvikemyymälät 54 HEVOSMAAILMA eljäs kerta toden sanoi. Heikkisen mukaan onnistumisen avaimet ovat usein viimeisellä matkalla
Kuusi henkeä varmistaa, että kaikki osat ovat kohdallaan, kun portit avataan ravivieraille. PORISSA SEPPELÖIDÄÄN KUNINKAALLISIA KUUDENNEN KERRAN Paikat puunattu kuntoon kuninkuusravivieraille Ravikesän päätapahtuman, Kuninkuusravien, päänäyttämönä toimii elokuun alussa Porin ravirata. Suuret investoinnit on tehty jo edellisinä vuosina. Tapahtuma-aikana eri tehtävissä on kaikkiaan 850 talkoolaista. K uninkuusravien projektijohtaja ja Porin Ravien hallitusta johtava Janne Ojanen suhtautuu kesän suurtapahtumaan tyynesti, mutta kunnianhimoisesti. Kuva: Santeri Kyrövaara. sillä suurimpaan osaan tehtävistä ei pysty tulemaan kylmiltään. Raviradan kiinteä organisaatio on tuplaantunut Kuninkuusravien alla. HEVOSMAAILMA 55. Kuninkuusravit Rataremontin jälkeen kaarteissa pystyy ajamaan niin kovaa kuin hevonen pystyy eikä keskipakoisvoima enää vaikuta suoritukseen. Kesä niitellään nurmikoita ja varmistetaan, että jokainen ravivieras tulee viihtymään. Ojanen on kuitenkin tyytyväinen, että mielenkiintoiseen tapahtumaan on ollut riittävästi tarjolla vapaaehtoisia tekijöitä. Tällä hetkellä riittää, että pidämme nurmikot siistissä kunnossa. Huolettomien sanojen takana on kuitenkin paljon tehtyjä työtunteja ja niitä riittää vielä aina h-hetkeen saakka. – Luku on suurempi kuin miltä se näyttää, koska suuri osa tehtävistä on vaativia ja vaatii tekijöiltään rautaista ammattitaitoa. – Suuret investoinnit tehtiin onneksi hyvissä ajoin. Kuva: Santeri Kyrövaara. Panostamme paljon koulutukseen, Kuninkuusravien ajaksi raviradan alueelle perustetaan yhteensä 11 000 anniskelupaikkaa
Kuva: Santeri Kyrövaara. Keväisin se routi ja muuttui helposti savivelliksi. Kunnostuksen yhteydessä paljastui, että takasuora oli tehty suoraan perunapellon päälle. – Remontin jälkeen kaarteissa pystyy ajamaan niin kovaa kuin hevonen pystyy eikä keskipakoisvoima enää vaikuta suoritukseen. KEHUTTU KAVIOURA Jättiscreeniltä on helppo ja vaivaton seurata raveja. Ennen ongelmallisena tunnetun kaviouran jyrkät kaarteet uusittiin muutama vuosi sitten. Uudelta kaviouralta on lupa odottaa loistavia tuloksia myös kilpailullisesti. Samalla rata-alue salaojitettiin. Huono tuuri jatkui ja jo vuoden 1970 alussa salama iski katsomoon. – Tähän kun yhdistetään se, että radallamme on paras mahdollinen ratamestari, niin ei ole ihme, että rata on saanut remontin jälkeen kiitosta ammattikuskeilta. Porin Ravit on valittu vuoden raviradaksi vuosina 2011 ja 2012. Satakunnan Hevosjalostusliitto ry:n taloudellisen ahdingon aikana kilpailuoikeus myytiin sitä varten perustetulle Porin Ravit Oy:lle, joka on järjestänyt raveja 1.1.1992 lähtien. – Kuninkuusraveilla on hyvä tulevaisuus jatkossakin, mutta tapahtuman täytyy elää mukana muuttuvassa maailmassa, toukokuussa Hippoksen hallitukseen valittu Janne Ojanen korostaa. Runsas vuosi lasikatsomon valmistumisen jälkeen, 13.10.1968 tulipalo tuhosi uuden katsomon maan tasalle. Kuva: Santeri Kyrövaara. Uuden lasikatsomon avajaisia pidettiin jo elokuussa 1969. Nykyiselle paikalleen vuonna 1950 Porin ravirata on rakennettu nykyiselle paikalleen vuonna 1950. YLI 50 000 RAVIVIERASTA Sanotaan, että mikään vuosittainen suuri urheilutapahtuma Suomessa ei pysty jättämään Kuninkuusraveja varjoonsa. 2,5 miljoonan euron budjetti koostuu pääsylipputuloista, tontin vähittäismyynnistä, pääasiassa ravintolapalveluista sekä tototuotoista.. Suurkilpailut St.Leger ja Satakunta-ajo. Uusi ja laatuaan ensimmäinen lasikatsomo Suomessa valmistui vuonna 1967 ja Pori oli tuolloin valtakunnan ykkösratoja. Kaarteet olivat myös liian jyrkät, jolloin hevoset laukkasivat niissä herkästi, kertoi Porin Ravien toimitusjohtaja Hannu Myöhänen rataremontin valmistuttua. 56 HEVOSMAAILMA Kuninkuusravien budjetti on samaa suuruusluokkaa mihin viime vuosina ollaan totuttu. Vauriot jäivät onneksi melko vähäisiksi, katossa olevat betonipalkit kestivät. – Kavioura kunnostettiin kansainväliset vaatimukset huomioon ottaen. Porin Ravien mittavat investoinnit ovat tapahtuneet viimeisen kolmen vuoden ajan, kun piinkovina liikemiehinä tunnettu parivaljakko Myöhänen ja Ojanen ovat olleet raviradan ohjaksissa. Tulipalo ei hevosmiehiä lannistanut, vaan heti aloitettiin uuden katsomorakennuksen suunnittelu
satakunnanliikenne.fi/ ajankohtaista/17375-porinkuninkuusravit-2014 Alueella 11 000 A-oikeuksilla varustettua anniskelupaikkaa ympäri yleisöaluetta. Tampereen talousalueelta ajaa ravipäivinä linja-autoja nonstopina ja kaikki pääkaupunkiseudulta ajavat linjaautovuorot koukkaavat mennen tullen raviradan kautta. Se tietää ravijärjestäjille kuluja muun muassa eri lupapapereiden maksuissa. Kaikki nämä ovat meille iso kuluerä. Kuopion Kuninkuusravien kävijämäärä oli viime vuonna hieman vaille 59 000 henkeä. Kuvassa esimerkkiä näyttää Remington ohjastajineen. Mitä isompi tapahtuma, sen enemmän se näkyy järjestäjän kukkarossa. – Olemme pakotettuja käyttämään kaupungin palveluja myös liikennejärjestelyiden osalta. Maksamme ihan hinnaston mukaisesti esimerkiksi liikennemerkeistä. 250-sivuinen käsiohjelma sisältää muun muassa Kuninkuusravien historian vuosilta 1924 – 2014 sekä molempien päivien käsiohjelmatiedot kuninkaallisten kandidaattien esittelyineen. Lisätietoja http://www. Raviradan vieressä oleva lentokenttä on valjastettu parkkipaikaksi. – 3.8. – Raviradat ovat jotakuinkin samankokoisia, joten meillä on hyvä syy olettaa, että kävijämäärä tulee olemaan sama, mitä se on viime vuosina ollut muillakin paikkakunnilla. HEVOSMAAILMA 57. Porissa aiotaankin panostaa valmispeleihin, joita myydään paikallisissa pelipisteissä ympäri kaupunkia. Porin Kuninkuusraveihinn odotetaan yli 50 000 kävijää. Ylimääräisiä ravibussivuoroja Helsingistä ja lähikaupungeista sekä nonstopvuoroilla Tampereelta. www.kuninkuusravit.fi Kuninkuusravit Twitterissä Kuninkuusravit Facebookissa Harmillinen takaisku on Porin kaupungin muutama vuosi sitten tekemä päätös, että kaupunki ei tue yhtäkään kesätapahtumaa. Pori 2. – Pelivaihdot ovat olleet selkeästi laskussa. Kuva: Hippos. PALKINTOIHIN REILU KOROTUS Oman haasteensa Kuninkuusravien taloudelliseen onnistumiseen tuo taloudellinen tilanne, joka on näkynyt voimakkaasti viime vuosina myös pelivaihdoissa. Paikalle odotetaan yli 50 000 kävijää. Kuva: Santeri Kyrövaara. Elokuun alussa Porin raviradalla tullaan näkemään paljon iloisia tuuletuksia. Kuninkuusravit 90 vuotta. Iltajuhlat ravirata-alueella, jossa tähtiesiintyjiä kolmella eri esiintymislavalla. Porissa on satsattu joustaviin liikennejärjestelyihin
Sukkula otti Porissa vastaan keskimmäisen kolmesta kuningatarseppeleestään. – Tärkeää on myös se, että Kuninkuusravikilpailujen osalta koko palkintosumma jää elvyttämään suomalaista hevostaloutta. Katsojia 17 372. Myös 1999 porilainen yleisö näki viisinkertaisen ravikuninkaan, kun Kaarlo Ahokas taiteili Vieskerin sen uran viimeiseen kuninkuustitteliin. Kuninkuusraveissa tullaan tänä vuonna seuraamaan myös myyntejä erittäin tarkkaan. Rataennätykset Lämminveriset Womanizer S / Tommi Kylliäinen 12,0a – ajettu 21.4.2013 Suomenhevoset Vekseli 21,9a – ajettu 28.6.1981 Porin Ravien ja Fintoto Oy:n ennakkolippu-kampanjan sekä onnistuneen sponsorimyynnin ansiosta palkintosummiin on tulossa 25 prosentin korotus. Edellisen vuoden ravikuningas Alo-Valo rattaillaan Veikko Sukki kruunattiin kuninkaaksi myös Porissa vuonna 1972. Meille on kaikkein tärkeintä sen tavallisen päivälipun ostaneen tavallisen ravivieraan viihtyminen, Janne Ojanen alleviivaa. Porissa ollaan viimeistelyjä vaille valmiita Kuninkuusraveihin. Saman hevosen voittaessa kaikki kolme osalähtöä, molempien kilpailujen kokonaispalkintopotti nousee 187 000 euroon. Korostusta palkinnoissa on edelliseen vuoteen nähden alan 74 800 euroa. Akapeetus seppelöitiin kuninkaaksi vielä seuraavanakin vuonna. Katsojia 15 000. Kuva: Santeri Kyrövaara. Kuninkuusraveissa nähdään tämän perusteella oikeasti parhaat hevoset ilman minkäänlaisia arvailuja tai veikkailuja. Vuoden 1980 Kuninkuusravit olivat Vekselin ja Pimarin juhlat. Viisinkertainen ravikuningas Vekseli otti uransa toisen kuninkuustittelin Pentti Savolaisen johdolla. RANKING MÄÄRÄÄ OSALLISTUJAT Kuninkuusravit.fi -sivustolla on ensimmäistä kertaa julkisesti nähtävissä rankinglista, josta heinäkuun puolivälissä 12 parasta oria ja 12 parasta tammaa pääsevät mukaan arvostettuun kilpailuun. Uskon, että Kuninkuusraveilla on hyvä tulevaisuus jatkossakin, mutta sen täytyy elää mukana siinä maailmassa, mikä muuttuu, toukokuussa Hippoksen hallitukseen valittu Janne Ojanen korostaa. – Kuninkuusravit on hieno tapahtuma ja aivan ylivoimainen raviurheilun kärkitapahtuma. Viidet aiemmat Kuninkuusravit P orissa seppelöidään kesällä kuninkaallisia kuudennen kerran. – Mielestäni tämä järjestelmä on tasapuolinen ja oikea. Kuningatar Pimarin ohjasti voittoon Unto Järveläinen. Veikko Okkolan ajaman Tellan kaulaan pujotettiin puolestaan seppele jo kolmannen peräkkäisen kerran. Katsojia 22 117. Entä miten Kuninkuusravien projektijohtaja viettää itse Kuninkuusravi-viikonlopun. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA 58 HEVOSMAAILMA Porin loppusuoran pituus on noin 210 metriä, joten kiriherätkin hevoset pärjäävät Porin pitkällä loppusuoralla. – Tarkastan, että myynnin seuranta toimii ja varmistan, että asiakkaillamme on kivaa. Ensimmäisen kerran Porin ravirata oli kuninkuusnäyttämönä vuonna 1950. Kuningatarkilpailun voittaja oli Risto Kähärän ohjastama Vilkku. Katsojia kirjattiin historiankirjoihin yhteensä 48 654. Katsojia Porissa oli tuolloin 17 988. HEINÄKUUN PUOLIVÄLISSÄ TIEDETÄÄN, KETKÄ 12 TAMMAA JA ORIA TAISTELEVAT HIMOITUISTA TITTELEISTÄ.. Heikki Parviaisen ohjastama I.P. Vuoden 1966 kunkkareissa voittivat Adam Arposen ajama Riuska ja Lauri Kokon rattailleen saanut Helätin. – Kuninkuusravien palkintotaso on oikealla tasolla suhteessa tapahtuman kokonaisarvoon, Ojanen linjaa. Se mahdollistaa tapahtuman kehittämisen myös tuleville järjestäjille. Ranking-pisteet muodostuvat useasta eri tekijästä, kuten ennätyksestä, voittosummasta sekä sijoituksista. Jukka Perttula ohjasti tuolloin kuninkaaksi Akapeetuksen, joka puolusti onnistuneesti edellisvuoden kuninkuuttaan
Lento 33 14 Frankker 31 15 Tähen Tuuri 30 Rapin Aatos johtaa oriiden kuninkuusravirankingiä. Turolii 110 110 2 2Erikasson Erikasson 8686 2 2Saaga Saaga S S 9393 3 3Köppinen Köppinen 7777 3 3Sirun Sirun Valpuriina Valpuriina 9191 4 4Boker Boker 7777 4 4Vaiva Vaiva 8585 5 5Villihotti Villihotti 7676 5 5Aino-Ilona Aino-Ilona 8181 6 6Elias Elias Intomieli Intomieli 6868 6 6Vislakka Vislakka 6666 7 7Kemun Kemun Tutu Tutu 5454 8 8Hopihopi Hopihopi 5151 9 9Yllin Yllin Kyllin Kyllin 4747 10 10 Pristiina Pristiina 3939 7 7Camri Camri 61 myöden, kertoo kuninkuusravien – Kun61 pisteitä saa kaikkien isäntäradan Porin toimitusjohtaja matkojen vuoden 8 8Virijori Virijori 5656 suoritteista, se Hannu Myöhänen. Elias Intomieli löytyy orirankingin sijalta kuusi ja Virijori sijalta kahdeksan. 1212 Frans Frans 3535 sa jaetaan pisteitä yhdelletoista Rankingia päivitetään joka viikparhaalle pistein 15-12-10-8-7-61313 I.P.I.P. Hevonen Hevonen Pisteet Pisteet 9191 Kuninkuusravien ranking -järjestelmä uudistui K 1 Rapin Aatos 91 2 Erikasson 86 3 Köppinen 77 4 Boker 77 5 Villihotti 76 6 Elias Intomieli 68 7 Camri 61 8 Virijori 56 9 Vieskerin Valo 50 10 Tapsan Tahti 44 11 Rikelme 38 12 Frans 35 13 I.P. Turolii B. Keväällä mielenkiintoa VermosHallitseva ravikuninfas Erikasson sa herättänyt Camri on sijalla seiton kakkonen ja kolmannelta semän. – Rankingin avulla halutaan saada vankemmat näytöt osallistujien kilpailukestävyydestä. Tuon kategorian ykkössijasta Saaga S sai 15 ranking-pistettä, jolla se nousi kesäkuun alun ranking-tilaston kakkoseksi. Suomen ennätykset noteerataan Kuninkuusravit juostaan 2.–3. 11 11 Noriko Noriko 3838 12 12 Loisto-Piirto Loisto-Piirto 3535 13 13 Martsa Martsa 3434 14 14 Mokomani Mokomani 3434 15 15 Rouva Rouva Fortuna Fortuna 3333 HEVOSMAAILMA 59. Lisäksi huomioidaan kuningas- ja kuningatarkandidaattien ennätykset eri kilpailumatkoilta sekä absoluuttiset Suomen ennätykset. 15 pisteen arvoisina. Vuoden 2012 ravikuningatar Sirun Valpuriina poistettiin keväällä ranking -tilastoista, koska tamman kerrottiin lopettavan kilpailu-uransa. yhden kategorian ykkössijan eli elokuuta. Viime vuosina lähtöjä ei ole pystytty ajamaan täysinä viimeistä kilpailumatkaa Pisteet Tammat Hevonen Pisteet 1 1B. Oriit Hevonen RAPIN AATOS JOHTAA ORIRANKINGIÄ Mikkelin vauhtiraveissa suomenhevosten avoimen lähdön voitti Elias Intomieli ennen Virijoria. Lopullisen 3333 valinnan Kunin5-4-3-2-1. Lento Lento ko. Kuninkuusravit Tammarankingin kärkikolmikossa muutoksia K esäkuun ensimmäisenä päivänä Mikkelin Toto75-raveissa Tähtidivisioona-finaalin voittanut Saaga S teki mainion ajan 23,7/2100a, joka on tammojen tämän vuoden kovin tulos 2100 metrin matkalla. Orirankingin voimasuhteet pysyivät muuten ennallaan, mutta Mikkelissä pronssille taistellut Boker kohosi tilaston neljänneksi. B Turolii pitää edelleen johtopaikkaa. Kuva: Hippos 1 1Rapin Rapin Aatos Aatos uninkuusravien ranking uudistui tänä vuonna siten, että hevoset saavat entistä kattavammin pisteitä koko uran, kuluneen kilpailukauden ja edellisen kauden menestyksen mukaan. Oriit Oriit sijalta Tammat Tammat löytyy Köppinen. Tiuon hevosten ennätyksiin ja voittokoissa valintatilanteissa voidaan 1010 Tapsan Tapsan Tahti Tahti 4444 summiin perustuvia kategorioita, kuitenkin tarkastella hevosten 1111 Rikelme Rikelme 38 juoksemia kiljoissa hevoset laitetaan parem- toisiaan 38 vastaan muusjärjestykseen. Kategoriois- pailuita, Myöhänen selvittää. Rapin Aatos johtaa rankingiä. Terveydentilan kohennuttua taustajoukot ovat päättäneet vielä kilpailla hevosella ja tamma palautettiin ranking -tilastoihin. Kilpailuvuoden voitto- kuusravien pääkilpailuiden 1414 Frankker Frankker 3131 tekee kuninkuusrasumman mukaan jaettavat pisteet osallistujista kerrotaan kolmella.15 Absoluuttiset vitoimikunta Porin 15 Tähen Tähen Tuuri Tuuri 3030 heinäkuussa. nostaa monipuoliset ja kestävät 9 rankingissa 9Vieskerin Vieskerin Valo Valo rankingissa 5050 Suuntaa antavassa hevoset ylöspäin
Moni viime vuosien kestomenestyjiä on joko kokonaan poissa tai loukkaantumisten jälkeen hieman vajaakuntoinen. Kuninkuusravit 2014 AMMATTILAISTEN SILMIN KENTTÄ ON AUKI, CAMRIA VEIKATAAN VAHVAKSI Kuninkuusraveissa valtikka vaihtuu Kuninkuusraveissa valtikka mitä todennäköisimmin vaihtuu. 60 HEVOSMAAILMA
Erikassonilla on ollut urallaan paljon vammoja, sillä on arpikudosta ja vanhuuden kankeutta. Camry oli suorastaan järkyttävän hyvä Vermossa Erikassonilla on menossa viimeinen kausi raviradoilla. Hevosta on treenattu, mutten henno enää laittaa sitä liian ahtaalle. – Niin kauan kuin hevosella vain terveyttä riittää, annamme sen juosta. Kuva: Hippos/Irina Keinänen Ohjastaja Jouni Törmäsen mukaan Sirun Valpuriina on menossa siitokseen, mutta se yritetään saada vielä saada radalle uran viimeisenä vuonna. Erikassonin valmennuksessa on tärkeää välttää liikaa rasitusta, koska hevonen on hyvin halukas tekemään töitä. Vuonna 1995 syntyneen Erikassonin juoksijan ura on joka tapauksessa ehtoopuolella. Meillä on kuitenkin vielä aikaa saada ori kuntoon. Muut nuoremmat hevoset ovat nousussa ja Erikasson on jäähdyttelijä. Starttien jälkeen se vaatii lihashuoltoa ja palauttelua. Kuva:Hippos/Jutta Ikonen HEVOSMAAILMA 61. Harjoituslenkit olemme ajaneet erittäin hiljaisella vauhdilla, koska vauhti on ikään kuin sen luontainen ominaisuus. Sirun Valpuriina oli viime vuonna Kuopiossa kolmas. Ruskon Vahdolla talliaan pitävän Varjosen mukaan Erikasson saattaa tehdäkin paluun, mutta uskoo, ettei se enää pärjää nuoremmilleen. Hallitseva ravikuningas Erikasson ja kahden vuoden takainen ravikuningatar Sirun Valpuriina lähtevät jälleen haastamaan nuorempiaan. Kuva: Hippos/Jutta Ikonen M oni ravivalmentaja ja ohjastaja pitää ennakkoasetelmia tasavertaisena monelle hevoselle. Camrin viimeaikaiset juoksut ovat vakuuttaneet Varjosen. – Camri oli jo viime vuonna tuloillaan, ja nyt sillä on vuosi lisää kokemusta. Erikasson on jo iäkäs hevonen, jolle palautuminen on iän takia jo vaikeampaa. Viime vuoden menestys oli Varjosen mukaan paljolti ohjastajan taktiikan ja hevosen rutiinin ansiota. Camri on mielenkiitoinen ori tämänvuotisessa kisassa. Sirun Valpuriina voitti viimevuotisen kuningatarkilpailun päätösmatkan, Marimin kiri itsensä Kuningattareksi. ERIKASSONIA EI ENÄÄ LIIAN AHTAALLE Erikassonin valmentaja Bella Varjonen ei aseta oriille liian suuria paineita. Erikassonilla on edelleen mahdollisuudet menestyä. Franco tuli lähelle Camria viimevuotisen kuninkuuskilpailun avausmatkalla Kuopiossa, mutta ei ohitse. Kuluva kausi on Erikassonin viimeinen radoilla – Erikasson on ollut hyväntuntuinen, muttei missään nimessä parhaimmassa iskussaan. Kunnioitus sitä kohtaan on niin suuri. Hallitsevaa ravikuningatarta Mariminia ei Porissa tänä kesänä nähdä. – Erikassonin kanssa ei ole koskaan tarvinnut treenata vauhtia. Nyt nuo näkyvät hevosessa. Viime viikkojen hienot esitykset radoilla tehneet Camrista yhden kuninkuuskisan ennakkosuosikin. Kun hevosella on takanaan yli 70 voittoa, voi saavutusta vain kunnioittaa
Kuva: Hippos/Satu Meriluoto keväällä. Kuun lopussa olisi tammalähtö Helsingissä, mihin yritämme hevosella ehkä lähteä. Hevosen rattailla nähtiin kuninkuusraveissa 2012 Kari Rosimo. 2001 syntyneen Sirun Valpuriinan omistajan Anu Hyytiäisen mukaan hevonen yritetään nyt saada kantavaksi. – Sirun Valpuriinalla on ollut ongelmia koko kuluneen talven ajan. Erikassonilla on tarkoitus ajaa ainakin muutama lähtö kesän mittaan. Yksilönä Erikasson on kuitenkin huippu, joka on noussut monien loukkaantumisten kautta menestykseen. Viime kesän Kuninkuusravien jälkeen vaivannut sidekudosvamma toisessa takajalassa on vihoitellut jatkuvasti. SIRUN VALPURIINA SAATTAA JUOSTA RUTIINILLA Myöskään Sirun Valpuriinan ohjastaja Jouni Törmänen ja omistaja Anu Hyytiäinen eivät ravikuningattarelle enää suuria toiveita aseta. Itse hevonen on sitä mieltä, ettei se ole lainkaan kipeä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Kuninkuusraveissa on kolme matkaa, joilla hevosen ja ohjastajan henkinen kantti ratkaisee paljon. Sirun Valpuriinan kohdalla parantuminen on ollut hidasta, sanoo jämsäläinen Törmänen. Esa Holopainen pyrkii ajoittamaan Bokerin kuntohuipun loppukesään. Kuva: Hippos/Antti Savolainen vat, joskus eivät. Kokonaiskilpailussa ei ole ketään ennakkoon aivan ylivoimaista, jonka voisi kuvitella vievän kaikki kolme lähtöä. Hevosta ei ole voitu tosissaan treenata viime syksyn jälkeen, mutta liikettä hevonen on kuitenkin saanut. Toisen laukan jälkeen ryhdyttiin etsimään syytä ja päälle päin näkymätön sidekudosvamma paljastui. – Mitään voittamisen pakkoa meillä ei ole. Sidekudosvamman tyyppiset urheiluvammat joskus parane62 HEVOSMAAILMA B. Sirun Valpuriina on menossa joka tapauksessa siitokseen,. – Hevosella on kuitenkin kova rutiini, minkä turvin se voisi juosta Kuninkuusraveissa. Turolii on pitkälti huilannut kevään, joten sen kunnosta ei ole ihan selvää kuvaa. Viime syksynä Sirun Valpuriina starttasi muutaman lähdön, joista yhden se voitti ja kahdessa erehtyi laukkaamaan
Potentiaalisia menestyjiä ei oikein ole ja varsinkin oriiden puolella on todella avointa. (jk) HEVOSMAAILMA 63. Kolmetoistavuotiaan hevosen vauhti ei enää lisäänny. Kuva: Hippos/Irina Keinänen Hollolainen Esa Holopainen on kilpaillut valmentamallaan ja ohjastamallaan Bokerilla säästeliäästi. Pidän kuitenkin hyvää fysiikkaa tärkeänä. Tänä vuonna yritän ajoittaa kuntohuipun loppukesään. Pristiinan ja Hopihopin esitykset ovat olleet Borgstömin mukaan tänä vuonna hyvänoloisia. B. Yhtäkään hevosta on vaikea nimetä todelliseksi suosikiksi. Jotkut hevoset tarvitsevat startteja, jotta ne löytävät huippuvireen, mutta Sirun Valpuriinalla starttien määrällä ei ole suurta merkitystä. – Hevonen on terve ja sillä on ajettukin aika paljon, mutta parannettavaa on. – Hevosmiehet ikääntyvät, eikä uusia kasvattajia tule samaa määrää tilalle. Tämä kausi on joka tapauksessa Sirun Valpuriinan viimeinen radoilla. Hartikaista huolestuttavat suomenhevosten pienentyvät kasvattajamäärät. SUOMENHEVOSEN TULEVAISUUS HUOLESTUTTAA Vihtiläinen valmentaja Ari Hartikainen pitää tilannetta pyöreämpänä kun vuosikausiin. Holopainen pitää kuninkuuskisan ennakkoasetelmia tasaisina. JUHANI KARVONEN – On hienoa, että monella osallistujalla on nyt mahdollisuudet voittoon, tuumii Cathy Johansson. Hevosella saa ajaa kisaa neljä kuukautta astuttamisen jälkeen. Etenkin tammapakka on aika sekaisin ja yllätyksiäkin voi tulla, ennakoi Törmänen. Yhden nimen Johansson kuitenkin oripuolelta nostaa muiden yli. – Yhtään ylikylän hevosta ei nyt joukossa ole. – Kestomenestyjä Vipotiina jäi varsomaan ja Marimin loukkaantui. – Vanhoja ravureita on jäänyt sivuun ja kenttä on nyt auki. Turolii on pitänyt paikkaa tammojen rankingin kärjessä, ja hevonen on juossut hyvin koko talven. Hyväpäisyyttä täydentää kova fysiikka. Hevonen jaksoi taistella maaliin saakka voitosta, kiittelee Johansson. B. Tämän vuoden kuningatarkisassa ei Törmäsen mielestä ole selkeää potentiaalista voittajasuosikkia. – Perttusen Tapion Tapsan Tahti on juossut mukavasti. – Nyt huollamme hevosta ja annamme sen huilata. Camrin ja Vieskerin Valon juoksut ovat näyttäneet hyviltä. Ainakin kolme viime vuosien menestyjää on poissa, eikä ylivoimaista ykköshevosta ole. – Camrin esitys Vermossa oli häikäisevä, suorastaan urheilullinen uroteko. Erikassonia pidän jonkinlaisena arvoituksena, mutta joka tapauksessa valtikat alkavat vaihtua. Myös Vieskerin Valolla on hyvä lähtöjä. Hän on ajanut urallaan lähes 41 000 starttia ja voittosumma on 14,5 miljoonan euroa. Ajan pitäisi korjaantua, jotta pääsisimme entisiin asetelmiin, miettii Hartikainen. – Ennakkoasetelmat ovat tasaisemmat kuin aikoihin. Turoliin vuonna 1998 syntynyt isosisko B. Kuva: Hippos/Irina Keinänen pää. Helmiina oli kaksinkertainen ravikuningatar vuosina 2006–2007. Hevonen on sitkeä ja sillä on hyvä kilpailu- Esa Holopaisen ravitalli on Hollolassa. B. Jos jalka kestää, sillä saattaa olla vielä mahdollisuus juosta Kuninkuusraveissa. – Ehkä ainoa pieni puute on, että hevoselta puuttuu kova pätkänopeus. Pitkässä juoksussa tämä saattaa näkyä Kuninkuusraveissakin. mutta se yritetään vielä Törmäsen mukaan saada radalle. BOKERIN KUNTOHUIPPU LOPPUKESÄÄN Reijo Borgström valmentaa B-alkuisia hevosia. – Nyt olen ajanut sillä jonkin kerran hieman reippaammin. Kuva: Hippos/Irina Keinänen Tasaväkisyys on kilpailullisesti hyväksi F orssalainen, Pilvenmäen valmennuskeskuksessa toimiva valmentaja Cathy Johansson pitää tulevia Kuninkuusraveja hyvin tasaväkisenä mittelönä. Astutettavien tammojen määrä on pienentynyt ja varsakauppa ei käy entiseen malliin. Törmänen pitää Sirun Valpuriinaa erittäin hyväpäisenä hevosena. Hevosella oli allaan 2–3 lähtöä ennen Kuninkuusraveja. Myös sitkeyttä vaaditaan Kuninkuusravien tyyppisissä ajoissa, sanoo Törmänen. Sirun Valpuriina pitää itsensä hyvässä kunnossa, eikä sorru esimerkiksi ylisyöntiin. Tilanne uusi vuosiin, mutta minusta on vain hienoa, että monella osallistujalla on nyt mahdollisuudet voittoon, tuumii Johansson. – Tosin viime keväänä tilanne muistutti melko tavalla tämänhetkistä tilannetta. Koko keväänä ei ole ajettu yhtään avointa tammalähtöä, minkä takia tasosta on vaikea saada kuvaa, sanoo hevosen valmentaja Borgström. Nyt olisi pohdittava tosissaan, miten innostus suomenhevosiin saataisiin syttymään. TUROLII HUILAA Lappeenrantalaisen Borgströmin perheyhtiön, Talli Ranchin B. Kuninkuusraveja on myös vielä hieman aikaista ennakoida ja isoja kisoja on vielä edessä. – Tänä vuonna oreissa sen enempää kuin tammoissakaan ole yhtä selvää ylitse muiden nousevaa hevosta, mikä on kilpailullisesti hyvä asia. Turolii johtaa tammojen rankingia. Toisaalta olisi hienoa, jos tammoissa tai oreissa olisi absoluuttinen huippuhevonen, mutta sellaista ravuria ei nyt vain ole, miettii Hartikainen. – Vanha hevonen ei enää treenaamalla muuksi muutu. AIKA VOI KÄYDÄ LIIAN VÄHIIN Törmänen myöntää, että aika Sirun Valpuriinan saattamiselle kuntoon käy vähiin
Hevosklinikka Animagi Hevossairaala Hyvinkää sai Suomen ensimmäisen magneettikuvantamislaitteen käyttöönsä maaliskuussa. 64 HEVOSMAAILMA M itä kaikkia hevospalveluja tarjoatte hevossairaalassa, sairaala- ja päivystystoiminnan vastuueläinlääkäri Jonna Jokisalo. Ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa hevosia hoitavat muun muassa eläinlääkäri, ELT Olli Mäkelä ja hoitaja Sonja Lahtinen. Poliklinikkapotilaan yleisin vaiva on tänä päivänä ontuma. Tiedon lisääntyessä potilaita tutkitaan eri sairauksien varalta entistä herkemmin. KÄYTÖSSÄ SUOMEN ENSIMMÄINEN MAGNEETTIKUVANTAMISLAITE Hevossairaala Hyvinkää palvelee ympäri vuorokauden Animagin Hyvinkään hevossairaalasta löytyy sairaalaosaston lisäksi muun muassa teho-osasto erityistä valvontaa tarvitseville hevosille. – Täyden palvelun hevossairaalassa on sairaalaosaston lisäksi niin sanottu teho-osasto erityistä
Olemme avoinna vuorokauden kaikkina tunteina joka ikinen päivä. Hiekansyönti ja mahahaavat ovat paremmin ihmisten tiedossa ja näiden varalta tutkitaan herkemmin kuin ennen. – Ennaltaehkäisevässä hoidossa pidetään huolta, että hevosen rokotus- ja madotusohjelma ovat ajan tasalla. – Sen lisäksi meiltä löytyy eristysosasto, leikkaussali, laajat laboratoriotutkimusmahdollisuudet, digitaalinen röntgen, ultraäänilaitteet, skintigrafiakuvantamismahdollisuus ja uusimpana hankintana magneettikuvauslaitteisto ensimmäisenä Suomessa hevosille. Ontumapuolella eläinlääkäripalveluiden lisäksi meiltä saa kengityspalveluja, equiterapiaa ja hierontaa. näin kesällä varsat sekä siitostammojen ongelmat. Ollilla on vankka kokemus hevoskirurgiasta, Luisin erityisosaamisalueena ja kiinnostuksen kohteena on niin KESÄLLÄ ENITEN TYÖLLISTÄVÄT VARSAT SEKÄ KANTAVAT TAMMAT. Mitkä asiat hevosen hoita- valvontaa tarvitseville hevosille. Sairaalassa työskentelee kaksi kirurgia; Olli Mäkelä (ELT, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, CertES Orth) sekä eurooppalaisen hevoskirurgian erikoistumisen (European College of Equine Surgeons) käytännön jaksot suorittanut Luis Gracia. Animagi Hevossairaala Hyvinkäällä, Suomen ensimmäisellä MRI-laitteella hevonen kuvataan rauhoitettuna ja seisten. – Hoidamme sekä ratsuja että ravureita, mutta enemmän ratsuja. Mikä on keskimääräinen aika, minkä hevoset viettävät teillä. Päivystystapauksissa työllistävät eniten ähkyt ja haavat ja misessa vaikuttavat hevosten sairastumisiin. – Tällä hetkellä hevosia jätetään tuomatta sairaalaan entistä herkemmin taloudellisista syistä, mikä on ymmärrettävää. – Suomessa on enemmän ongelmana hevosten liikaruokinta kuin aliravitsemus. – Meillä käy päivittäin käy tällä hetkellä keskimäärin 15–20 potilasta päivässä. Samoin hevosten hormonaaliset sairaudet, kuten hevosen metabolinen oireyhtymä ja PPID eli hevosen Cushingin tauti ovat sairauksia, joiden varalta tutkitaan entyistä herkemmin tiedon lisääntyessä. Onko asiakkaina enemmän ravihevosia vai ratsuja. ELL Heidi Tapio (oik.) on toinen MRI-kuvauksiin Suomessa erikoistuneista eläinlääkäreistä. Aina on kuitenkin varaa parantaa, ja siksi mekin tarjoamme asiakasluentoja hevosten yleisimmistä vaivoista tietämystason nostamiseksi ja sitä kautta hevosten olojen parantamiseksi. Mitä vaivoja hoidatte eniten hevosilla. – Meillä on yhdeksän eläinlääkäriä ja 13 hoitajaa. Millaisella henkilökunnalla toimitte. – Sisätautipuolella voimme tarjota laajoja tutkimuksia sisältäen ruuansulatuskanavan- ja hengitysteiden ongelmat sekä sydänsairaudet. Mitkä ovat hankalimmat tapaukset. – Se on vaikea kiteyttää muutamaan lauseeseen. – Polipotilaan yleisin vaiva on ontuma. Miten omistajat hoitavat hevosiaan meillä Suomessa. Kuinka paljon asiakkaita päivittäin. Ovatko klinikkakäynnit vähentyneet. – Ei juurikaan. Liikaa väkirehun syöttöä tulisi näillä hevosilla välttää. Hankalia ovat tapaukset, joissa syytä oireisiin ei löydy syytä tai vaikka syy on löytynyt, hevonen ei vastaa hoitoon. – Kaikki sairaalassa työskentelevät eläinlääkärit ovat käyneet läpi vähintään niin sanotun internship-koulutusohjelman ja usein joko suomalaisen hevossairauksien erikoistumisohjelman tai kansainvälisen erikoistumisohjelman, joten hevosen hoidosta on vastuussa kokenut eläinlääkäri vuorokauden kaikkina tunteina. – Hevosten hoitotaso on yleisesti hyvä. Pääsääntöisesti harrastekäytössä olevat hevoset pärjäävät hyvälaatuisella heinällä ja kivennäisillä sekä vitamiineilla. – Polipotilaat lähtevät yleensä samana päivänä pois, sairaalapotilaiden sisälläoloaika vaihtelee parista päivästä noin viikkoon, riippuen vaivasta. Hampaiden kunto tarkastetaan säännöllisesti vähintään vuosittain sekä tutkitaan, että hevosen ruokinta on sen käyttöä vastaavallla tasolla. Lisäksi apuna ovat kesätyöntekijät ja harjoittelijat sekä eläinlääkäriopiskelijat ja hoitajaopiskelijat, joista on korvaamaton apu varsinkin muuta vuotta kiireisempänä varsakautena. Eläinlääkärienne erityisosaamisalueet. Onko selkeästi nähtävillä tiettyjä sairauksia tai vaivoja, jotka ovat lisääntyneet viime aikoina. HEVOSMAAILMA 65
Animagin hevosiin erikoistuneilla klinikoilla hoidetaan ravi- ja ratsuhevosia sekä poneja, kertoo viestintäjohtaja Kaisa Barkman. – Meillä on viisi tehohoitokarsinaa, talliosasto, eristysosasto sekä leikkaussali. Miltä alueelta asiakkaanne tulevat. Kaukaisin potilas Suomesta on tullut Rovaniemeltä ja Suomen ulkopuolelta hevosia on tullut ainakin Virosta. Tällä hetkellä valtakunnalliseen ketjuun kuuluu 38 eläinlääkäriasemaa, joista kolme on hevosklinikoita ja yksi hevossairaala. Hevospotilaan käynnin yhteydessä saatetaan välillä hoitaa saman omistajan koirien vaivoja ja/tai rokotuksia. Olen suorittanut amerikkalaisen hevosten hätätapaus- ja tehohoito-erikoistumisohjelman, hevosten erikoiseläinlääkäritutkinnon sekä amerikkalaisen hevosten sisätautien diplomaattitutkinnon (Diplomate ACVIM, large animal). Teettekö tallikäyntejä. Annamme mielellämme vinkkejä eläimen parempaan hyvinvointiin ja suunnittelemme asiakkaan kanssa eläimelle sopivan ruokavalion – niin normaaliin päivittäiseen ruokailuun kuin osaksi tarvittavaa hoitoa. Tutkimme ja hoidamme sairauksia silloin, kun jotain ilmenee, mutta meille voi tulla tarkastukseen tai juttusille, vaikka kaikki olisikin hyvin. Yli 400 alan ammattilaista työllistävän Animagin omistavat ketjuun liittyneiden klinikoiden omistajat sekä eläinlääkärit yhdessä Animagin johdon ja suomalaisen sijoitusyhtiö Intera Partnersin kanssa. Valtakunnallisesti toimivan Animagin hevosklinikoilla – Hyvinkäällä, Oulussa, Laukaassa, Kuopiossa ja Seinäjoella – hoidetun hevosen potilaskertomus, ultraääni- ja röntgenkuvat ja muut tutkimukset ovat ketjun yhteisen potilastietoohjelman ansiosta hoitoa jatkavan Animagin eläinlääkärin käytettävissä kaikilla hevosklinikoilla. Mitä muita potilaita teillä käy hevosten lisäksi. Vuonna 2013 Animagin liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa. Pyrimme pitämään hevoset hyvässä treeni- ja kisakunnossa pitkään, Barkman kertoo. Meillä on myös alkamassa niin sanottu talliklinikka, jossa sekä Itä- että LänsiUusimaalle on tarkoitus järjestää eläinlääkärin vastaanotto tallin yhteyteen, jolloin kilometrikorvaukset eivät tule yhden omistajan maksettavaksi. Päivystystoiminnasta ja sairaalapotilaiden hoidosta vastaan minä, hevosten hätätapauksien ja tehohoidon erikoiseläinlääkäri Jonna Jokisalo. – Meillä asioivat pieneläimet ovat useimmiten kissoja, koiria tai eksoottisia lemmikkejä kuten esimerkiksi frettejä, kaneja, jyrsijöitä, matelijoita, kilpikonnia tai häkkilintuja. Minkälaiset tilat teillä on Hyvinkäällä. sanottu laparaskopia eli tähystysleikkaukset. Animagi aloitti toimintansa 2012 S uomen suurin, täysin kotimainen eläinlääkäriasemaketju, Animagi aloitti toimintansa marraskuussa 2012. Tarjoamme myös tulevaisuudessa niin sanottuja tallikäyntipaketteja, jolloin matkakustannukset pystytään jakamaan, mikäli samalla tallilla on useampi potilas. – Toivomme, että eläimet rokotettaisiin säännöllisesti, omistaja ajattelisi sairauksien ennaltaehkäisyä ja tunnistaisi mahdolliset ongelmat mahdollisimman aikaisin. Animagissa hoidetaan sekä Sairaala- ja päivystystoiminnan vastuueläinlääkäri Jonna Jokisalo hoitamassa varsaa. – Päivystysaikana asiakkaita tulee ympäri Suomen. Tarjoamme myös laajat hyvinvointipalvelut kuntoutukseen, kivunlievitykseen ja eläimen hyvään oloon. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: ANIMAGI pieneläimiä että hevosia. Koiria käy toisinaan skintigrafiatutkimuksessa (tutkimus paljasaa luuston ja nivelten vauriokohdat) eläinlääkärin lähetteellä. – Kyllä teemme. Animagissa on otettu tehtäväksi edistää eläinten kokonaisvaltaista terveyttä. Ja toisinaan potilaana käy aasi tai muuli. Pellon HIT-aktiivitalli Ydre-Box Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.com 66 HEVOSMAAILMA. – Me hoidamme lähes ainoastaan hevosia. – Uskomme siihen, että terveenkin eläimen on hyvä tavata lääkäri säännöllisesti
– Vastavirtakävely pitää lihaksiston kunnossa, ja lisäksi Bradia hoidetaan laserilla. – Sain nyt jo kovan rangaistuksen. – Meillä on ollut siellä muutamia hevosia ennenkin, ja tulokset on olleet tosi hyviä, Tuomas Korvenoja kehuu. Asiassa suoritetaan tutkintaa, jonka jälkeen päätetään, nostetaanko asiassa syyte. Se kärsitään mukisematta. Itse lyönnit olivat melko normaaleja kilvanajotilanteeseen, mutta niitä tuli nyt aivan liian useita. Kyllä tämä tapaus tulee varmasti seuraamaan uraani pitkälle jatkoon. Käsittelyaikataulut eivät ole täysin selvillä, mutta eiköhän sieltä perästä kuulu, Mäkinen arvioi. – Eläinlääkäri kävi tutkimassa hevosen ja vei asiaa virallisia teitä eteenpäin. Tamman suoritus mitätöidään ja se menettää ansaitsemansa 13 000 kruunun (1440 euroa) palkintorahat, mikäli ohjastajan katsotaan rikkoneen eläinsuojelulakeja. On todella harmillista, että se jää nyt minun törttöilyjeni varjoon. Edessä on pitkä sairausloma. VESIKUNTOUTUSTA JA LASERHOITOA Laakereillaan Brad de Veluwe ei jää kuitenkaan lepäämään, vaan edessä on Antero Tupamäen Laukaan klinikalla antaman PRPplasmahoidon jälkeen parin kuukauden vesikuntoutusjakso Anne Viitalan Vesiitissä Nurmijärvellä. – Brad de Veluwe tutkittiin Åbyn startin jälkeen ja kaikki oli kunnossa. HEVOSELTA HIENO SUORITUS Amatöörilisenssillä ajavan Mäkisen itsensä omistama Demi de Veluwe sijoittui omassa lähdössään neljänneksi. Haluan tässä pyytää anteeksi suomalaisilta ja kaikkien muidenkin maiden ravikannattajilta, Mäkinen pahoittelee. Alkaneen kesän kisat tullevat jäämään Brad de Veluwelta hankosidevamman vuoksi juoksematta. Saksittua Brad de Veluwen hankosidevamma varmistui K ovavauhtinen Olympiaravien finaali Ruotsissa huhtikuun lopussa jäi Brad de Veluwen viimeiseksi kilpailuksi vähään aikaan. HEVOSMAAILMA 67. Todennäköisesti kaikki kesän kisat jäävät väliin. Ohjastaja käski hevostaan ajovitsalla juoksun aikana sekä kovalla kädellä että liian usein. Kuva: Hippos/ Irina Keinänen – Hevoseni teki mahtavan suorituksen. Kilpailukielto ei mahdollisesti jää ainoaksi rangaistukseksi, sillä raviradan eläinlääkäri on tehnyt Mäkisestä ilmoituksen Ruotsin eläinsuojeluviranomaisille eläinrääkkäyksestä. Muutama päivä myöhemmin havaitsimme, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi, kertoi valmentaja Tuomas Korvenoja Eläinlääkäri Timo Kristola tutki tähtiravuri Brad de Veluwen, ja vamman laatu vahvistui epäillyksi hankosidevammaksi. – Ei sitä käy kiistäminen, iso virhe tuli tehtyä ja hävettää ihan suunnattomasti, Mäkinen myönsi Ilta-Sanomille. En saa kuitenkaan tehtyä tekemättömäksi, vaikka miten toivoisin, sanoi Mäkinen Ilta-Sanomien haastattelussa. Suomalaisohjastajasta eläinsuojeluilmoitus Elitloppet-raveissa T amperelainen ohjastaja-valmentajaErkki-Pekka Mäkinen sai toukokuisesta ajosuorituksestaan Elitloppet-ravien lähdössä Tukholmassa kahden kuukauden kilpailukiellon. Kärkisijoista taisteltiin ja innostuin loppusuoralla liikaa. Solvallan radan kilpailutuomaristo langetti Mäkiselle tuomionsa ajovitsan sääntöjen vastaisesta käytöstä heti kilpailun jälkeen. – Upea tunnelma ja mahtavat kisat käynnissä
Ratsastusvaellus HEVOSEN SELÄSSÄ SAA KOSKETUKSEN LAPIN TAIANOMAISEEN LUONTOON Unelmien ratsastusv pohjoisen tuntureill 68 HEVOSMAAILMA
Kokeneet ratsastajat saavat tuntea tunturiylänköjen kauneuden ja vauhdin hurman viiden päivän vaelluksilla, jotka suuntautuvat Pöyrisjärjelle tai Levi-Ylläs -reitille. HEVOSMAAILMA 69. vaellus le Viiden päivän ratsastusvaellukset on tarkoitettu kokeneille ratsastajille, jotka haluavat kokea hevosten kanssa unohtumattomia luontoelämyksiä. Parin päivän lepposemmat vaellukset Levin ympäristössä sopivat myös aloittelevimmille ratsastajille
Hevosvael- luksia teemme tunturimaisemissa ja lähimaastoissa ympäri vuoden. Viiden päivän retkellä tarvitaan ratsastustaitoja, sillä matkaa taitetaan myös ripeästi laukaten. Puuttomalla tunturiylängöllä vaellusseurana voi olla satapäinen porotokka, Päivi Hiukka kertoo. 70 HEVOSMAAILMA Erä- ja luonto-opas Päivi Hiukka vie vaellusratsastajat tunturien ihmeelliseen luontoon.. Pohjolan jylhän luonnon ja yöttömän yön voi kokea myös unohtumattomilla, erämaan halki kulkevilla ratsastusvaelluksilla. Lapin kesäinen luonto tarjoaa ratsastajille ikimuistoisia elämyksiä. Pidemmät, viiden päivän vaellukset järjestetään vain kesäisin, rekikoirillamme pääsee luonnon helmaan talvisin, Päivi kertoo. – Minä vastaan hevosvaellusten suunnittelusta ja toteuttamisesta ja mieheni puolestaan hoitaa huoltokuljetukset erämaahan. Tallin yhdeksän hevosta ovat varmajalkaisia ja reippaita suomenhevosia, jotka ovat tottuneet Lapin luontoon, eläimiin ja osaavat odotella puihin sidottuina taukojen ajan. Kesän hevosvaelluksilla saa todellisen kosketuksen ympäröivään luontoon. L apin kesä on valoisuudessaan sykähdyttävä kokemus. Teini-iässä hänellä syttyi unelma työstä hevosten parissa. – Pöyrisjärven reitillä tai LeviYlläs- taipaleella kiipeillään, laskeudutaan, ylitetään jokia ja laukataan järvissä. Polar Lights Toursin erä- ja luonto-opas Päivi Hiukka on harrastanut hevosia viisivuotiaasta lähtien. Vuonna 2003 Päivi valmistui erä- ja luonto-oppaaksi ja löysi Enontekiöltä tunturivaellustallin, jossa hän oppisopimustyössä kartutti taitojaan. Vuonna 2008 unelmat vaellusoppaan työstä kävivät toteen, kun Päivi perusti miehensä Pasi Kivirannan kanssa oman hevosvaellus- ja rekikoirayrityksen. TUNTURIMAISEMAT HÄKÄISEVÄT KAUNEUDELLAAN Viiden päivän ratsastusvaellukset on tarkoitettu kokeneille ratsastajille, jotka haluavat kokea hevosten kanssa unohtumattomia luontoelämyksiä. Kokemus kosketti minua syvästi ja sai minut unelmoimaan siitä, että jonain päivänä haluaisin järjestää työkseni hevosvaelluksia, Päivi muistelee. – 15- vuotiaana olin kaverini ja hevostemme kanssa luontoretkellä
– Vaelluksille osallistuvat voivat oman tyylinsä mukaan valita joko englantilaisen satulan, lännensatulan taikka matkasatulan, turvajalustimet jokainen saa halutessaan. Vaelluksilla ei tule pimeä yölläkään. Aurinkolasit tai suojalasit ovat tarpeelliset vaelluksilla, jossa laukataan niin, että tanner pölisee, Päivi sanoo. Omia satulanpehmusteita voi myös ottaa mukaan reissulle. Ratsastusvaellukselle sopivat Tunturiluonnon hiljaisuus ja hevosen läsnäolo luovat ainutlaatuisen tunnelman. – Kun erämaassa liikkuu hevosella, voi keskittyä omien jalkojen sijaan ihastelemaan maisemia. jalkineet, ja mukavaksi pehmenneet sekä vedenpitävät vaatteet ja kumisaappaat on hyvä varata mukaan, jos sade yllättää tai matkan varrella ylitetään soita. Turvaliivi ei ole pakollinen varuste, mutta sitä kuitenkin suositellaan vauhdikkaille vaelluksille. HEVOSMAAILMA 71. Päätähuimaava vauhti tunturissa on jokaisen aikuisen hevostytön unelma. Lapin yöttömässä yössä matkaa voi taittaa ilman, että hämärä laskeutuisi lainkaan. Lapin luonnon hiljaisuus yhdistettynä hevosen lämpöön ja hengitykseen luovat miltei meditatiivisen kokemuksen. Varmajalkaiset suomenhevoset pärjäävät haastavimmillakin maastoreiteillä. – Tärkeää on ottaa mukaan useammat ratsastushanskat siltä varalta, että yhdet kastuvat. VAELLUKSILLA RUOKAILLAAN LUONNON HELMASSA Levi-Ylläs vaelluksille pääsee kesäkuun lopulta elokuun puo- Lapin kesä tulvii valoa. LAPIN LUONNON HILJAISUUS YHDISTETTYNÄ HEVOSEN LÄMPÖÖN JA HENGITYKSEEN LUOVAT MILTEI MEDITATIIVISEN KOKEMUKSEN
Vaellusreitit suunnitellaan yhdessä metsähallituksen ja paliskuntien kanssa. 72 HEVOSMAAILMA
Viiden päivän vaelluksille voivat osallistua kokeneet ratsastajat. Pöyrisjärven huikeisiin maisemiin vaelletaan elokuun lopulta syyskuun puoleenväliin ja ruskan loistoon saakka. Päiväretkillä tai ihan vaan parin tunnin maastoretkillä myös vastaalkajat saavat kosketuksen Lapin luontoon. Huoltokuljetus tuo kuitenkin isommat illallistarpeet erämaahan. Näillä reissuilla majoitutaan sisätiloissa. leenväliin saakka. Aloittelevimmille ratsastajille löytyy helpompia, parin päivän vaelluksia. Parin päivän vaellukset Levin ympäristössä sopivat myös koke- mattomammille ratsastajille. Hevoset yöpyvät loimitettuina siirtoaitauksissa. Myös hevosten väkirehut ja kivennäiset saadaan huoltokuljetukselta, tuntureillahan ei riittävän ravitsevaa heinää riitä laidunnettavaksi. – Pieniä retkiä tehdään päivittäin. LEPPOISAT VAELLUKSET MYÖS ALOITTELIJOILLE Vaikka ei olisi vielä valtavan kokenut ratsastaja, voi Lapin ihmeistä päästä nauttimaan silti. – Kesän vaelluksilla voidaan yöpyä teltoissa, mutta syksymmällä yövytään erämaamökeissä. Vaelluksilla ruokaillaan luonnon helmassa nauttien reissun päällä valmistetuista Lapin herkuista, kuten poronkäristyksestä tai loimutetusta lohesta. Vaelluksille voi osallistua vähintään kaksi ja maksimissaan kuusi ratsastajaa. Aivan aloittelijat pääsevät tutustumaan hevosiin myös kentällä pidettävän ratsastustunnin muodossa tai tallin ympäristössä pidettävällä maastotunnilla, Päivi Hiukka kertoo. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: POLAR LIGHTS TOURS LISÄTIETOJA: WWW.POLARLIGHSTOURS.FI Miltei puuttomilla tunturilakeuksilla villieläimet ja porot pitävät ratsastusvaeltajille seuraa. – Moni haluaa kerätä reissuun ihan oman ratsastusporukan, jolla lähdetään oppaan johdolla seikkailemaan jylhiin tunturimaisemiin. Marjat kiisseliä varten kerätään itse suoraan luonnosta. HEVOSMAAILMA 73. – Lounastarpeet ja välttämättömät varusteet kulkevat satulalaukuissa ja ratsastajien vyölaukuissa
Sillä voi hyvin opettaa nuorta hevosta ajolle. 74 HEVOSMAAILMA. Jelppari on myös vakaa ja kestävä. JELPPARI ON HYVÄ APULAINEN Hevosvetoinen mönkijä huviin ja hyötyyn Ypäjäläisen vaunusepän, Jenni Mäntysen, naapurissa vaimo harrasti hevosia ja mies teki piha- ja metsätyöt mönkijällä. Jenni mietti, miten nämä saisi yhdistettyä ja sai ajatuksen hevosvetoisesta työvaunusta
– AJELUUN TARKOITETTU PENKKI ON KORKEALLA, JOLLOIN AJAMINEN ON MIELLYTTÄVÄÄ JA MAISEMIA VOI KATSELLA HEVOSEN YLI. Jenni Mäntynen haluaisi lisätä vaunun monitoimisuutta ja toivookin hevosihmisiltä palautetta sekä kokemuksia. – Ajeluun tarkoitettu penkki on korkealla, jolloin ajaminen on miellyttävää ja maisemia voi katsella hevosen yli. Vaunua voidaan muokata toiveiden ja tarpeiden mukaan jo tilausvaiheessa, Mäntynen lupaa. – Suunnittelin Jelpparin tallitöitä ja hevosihmisiä ajatellen, kuten myös irroitettavan telineen, johon saa vesisäiliön. TARKKA LAADUSTA Jenni Mäntynen on vaunuseppä viidennessä polvessa ja omistaa Ypäjällä Kiesimestarit -nimisen yrityksen. – Mahdollisuuksia on paljon ja hyvät ideat ovat tervetulleita. Pyörät ovat tavalliset mönkijän pyörät ja niitä saa eri leveyksillä, Jenni Mäntynen kertoo viitaten erilaisiin ja epätasaisiin maastoihin. – Lisävarusteet on kehitelty kuunnellen hevosihmisten toiveita, Mäntynen kertoo ja mainitsee yhtenä esimerkkinä halkohaarukat. Siinä pitäisi olisi tilaa kuljettaa tavaroita ja koukku peräkärrylle. HEVOSMAAILMA 75. – Olen aina ollut tarkka laadusta ja annan takuun kaikesta mitä teen. Laatikko tehtiin, mutta Mäntynen ei jättänyt suunnittelua siihen, vaan mietti miten vaunusta voisi tehdä vielä monipuolisemman. Runko on vahva ja se kootaan alihankkijan konepajalla, jolla on yli 20 vuoden kokemus teräsrakenteista. MONIPUOLINEN JA KESTÄVÄ – Muun muassa aisojen korkeutta voi säätää hevosen koolle sopiviksi ja aisoja pystyy myös vaihtamaan valjastustavan tai hevosen leveyden mukaan. Jelppari on kestävä tuote, joka on tehty yhdelle hevoselle, useampaa työkäyttöä ajatellen. TEKSTI JA KUVAT: SUSANNA MALMSTRÖM Monipuolinen työvaunu muuntuu helposti hupiajeluun. Vaunuun saa lisää tilaa vaihtamalla penkin turvakaareen, joka estää kyydistä putoamisen seisten ajaessa. – Halusin siitä täysin suomalaisen ja perusvarustuksineen hankintahinnaltaan riittävän edullisen tuotteen, vaunuseppä Jenni Mäntynen kertoo. – Tarpeellinen varuste on myös kahden istuttava selkänojallinen penkki, jolloin vaunu muuttuu hupiajelukärryksi. Jelppari on helppo muuntaa ja osia on kevyt käsitellä. Tallin pihatyöt käy mukavasti hevosvetoisella “mönkijällä” ja hevonenkin saa liikuntaa. M ielessä kypsyi ajatusta vaunusta, joka olisi mahdollisimman yksinkertainen, mutta monikäyttöinen. Hänen pitkä hevostuntemuksensa ja vankka kokemuksensa erilaisista hevosvaunuista takaavat Jelpparin toimivuuden ja monipuolisuuden. Sen myötä veden vienti laitumille on helppoa. Metsätöitä harrastava isäntä toivoi Jelpparin lisävarusteeksi vielä laatikkoa, jossa voi kuljettaa moottorisahaa. Lisävarusteita voi ostaa aina tarpeen tullen lisää ja niitä pystyy vaihtamaan yksinkin. – Peräkoukku mahdollistaa sen, että esimerkiksi tielanan, reen tai hiekottimen, eli kaikki mitä voi laittaa mönkijän perään, voidaan laittaa myös Jelpparin perään, Mäntynen luettelee keksintönsä mahdollisuuksia
Hevosmatkailua ROHKEAN RATSASTAJAN ERILAINEN MATKAVALINTA Omatoiminen vaellus Irlannissa 76 HEVOSMAAILMA
Vaihtoehtojen kirjo on laaja, ja matkakohteen sekä matkatyypin valintaan kannattaa käyttää aikaa. Hanna Helenius teki valmismatkan Irlantiin. Matkan kohokohtana oli itseohjautuva vaellus läpi Länsi-Irlannin karun kauniiden maisemien ja loputtomien rantojen. Ratsastusmatkojen tarjonta kasvaa koko ajan ja erilaisia matkoja löytyy tätä nykyä jo lähes jokaiseen makuun. M atkansa voi rakentaa omatoimisesti, tai luottaa valmiita ratsastusmatkapaketteja myyviin ja välittäviin toimijoihin. – Meille näytettiin hyvin opastaen, miten hevoset harjataan ja satuloidaan kaikkine varusteineen ja satulalaukkuineen. Satulalaukkuihin pakattiin myös ensiaputarpeet, niin ihmisille kuin hevosille, Hanna Helenius kertoo. Kuulemansa perusteella hän valitsi sopivat ratsut kaikille. Lisäksi turvana oli tilan isännän kännykkänumero, johon oli mahdollista soittaa tarpeen vaatiessa. Tulevan vaelluksen reitti käytiin yhdessä läpi kartalta ja osallistujat saivat ohjeet, minkä värisiä opasnuolia seurata missäkin kohtaa reittiä. Tilan jokaisella hevosella on nimi ja lisäksi numero, jonka mukaan kaikki matkalla tarvittavat varusteet oli merkitty. Hiekalla hevoset menivät täyttä laukkaa. KOVAA LAUKKAA RANTAHIEKALLA Yhä useammin kotimaassa ratsastusta harrastava haluaa syventää kokemuksiaan ja hakea uusia elämyksiä ulkomailta. – Tunsimme, että hevosten hyvinvoinnista todella välitetään ja niiden hyvä hoito halutaan varmistaa myös vaelluksen aikana. Näimme mahdollisuuden, johon oli tartuttava, Hanna kertoo. Tilan isäntä pyysi matkalaisia kertomaan lyhyesti ratsastustaustaan ja hevostoiveistaan. Puoli vuotta myöhemmin viisihenkinen seurue saapui länsiirlantilaiselle ratsutilalle, jossa alkuun kerrottiin tulevan ratsastusvaelluksen säännöt ja esiteltiin tilan toiminnot. HEVONEN KOKEMUKSEN MUKAAN Mutta vedessä ne kävelivät rauhallisesti. – Ratsastusmatkatarjontaa selatessa löysimme aarteen: omatoimisen ratsastusvaelluksen Irlannissa! Sellaisesta ei ole Suomessa kuultu, saati nähty. Ratsastusmatkalla voi keskittyä oman osaamisensa syventämiseen, pitkiin vaelluksiin, uuteen hevoskulttuuriin tutustumiseen tai jonkin aivan uuden kokemiseen, kuten esimerkiksi omatoimiseen matkailuun hevosen kanssa. Reitin läpikäynnin ja hevosten satuloinnin jälkeen oltiin valmiita koeratsastukselHEVOSMAAILMA 77. Saimme myös ohjeet hevosten ruokintaan ja hoitoon vaelluksen aikana
Aivan kommelluksittakaan ei selvitty. Alkuun tehtiin opastettu lenkki ja loppumatkan ratsastettiin itsenäisesti. Hevonen luvattiin vaihtaa toiseen seuraavana aamuna alkavaa varsinaista vaellusta varten. hevoset kävelisivät vedessä rauhallisesti, mutta hiekalla menisivät täyttä laukkaa. Se oli hieman turhankin vauhdikas eikä tullut täysin toimeen ryhmän muiden hevosten kanssa. Irlannissa riittää teitä ja niittyjä kuljettaviksi. Puheet osoittautuivat todeksi, kukaan ei ollut aiemmin laukannut niin kovaa. Jo tällä retkellä seurue pääsi kokemaan hyvin vaihtelevia maastoja, niittyjä, kyläteitä, pol- kuja, dyynejä ja niitä loputtomia rantoja. Tulevien kolmen yön yösijat oli varattu ratsastajille ja hevosille etukäteen. KERRAN TARVITTIIN ISÄNNÄN NEUVOJA – Aamulla pakkasimme satulalaukkumme, opiskelimme karttamme ja satuloimme hevosemme, ollen näin valmiita omatoimiselle vaellukselle ratsujemme kanssa. Lopulta 78 HEVOSMAAILMA. – Kerran eksyimme väärälle puolelle lahtea ja kuljimme periirlantilaisen, sateisen ja tuulisen sään vallitessa muutaman tunnin väärään suuntaan. Päällimmäinen ohje rantaratsastukselle oli: Rannalle päästessä Varusteet kulkivat mukana satulalaukuissa. Reitin varrelle mahtui monenlaista maisemaa ja tapahtumaa. Vaikka koeratsastus olikin nostanut leveät hymyt kaikkien kasvoille, oli yhden hevosen kanssa ollut pieniä haasteita. le, jossa vielä arvioitiin hevosten sopivuus, sekä suunnistustaidot maastossa
– Jokaisessa majapaikassa, jossa yövyimme, saimme mahdottoman ystävällisen vastaanoton. Perillä isäntä oli meitä vastassa ja auttoi meitä huoltamaan hevoset laitumelle ja saamaan varusteet kuivumaan. IRLANTIA KAUNEIMMILLAAN Vaelluksen reitti oli hyvin merkitty, mutta kartanlukutaitoakin tarvittiin. Jotkut reiteistä kun ovat kuljettavissa vain laskuveden aikaan. Meitä seurasivat niin lampaat, lehmät kuin hevosetkin ja monesti ikkunoissa verhot heilahtelivat. Viimeisenä aamuna matkalaiset ja hevoset noudettiin hevosautolla takaisin tilalle, ja edessä olivat haikeat hyvästit uskomattomille ratsuille. soitimme tilalle saadaksemme neuvoja. – Laskuvesi oli onneksi puolellamme, sadekin taukosi ja paluumatka taittui ripeästi ravaten ja laukaten veden alta paljastunutta, kimmoisaa ja peilin lailla kiiltävää merenpohjaa pitkin. Hevoset hoidettuamme oli meidän vuoromme päästä B&B-suihkuun, lämpimään ja paikalliseen pubiin illalliselle, Hanna Helenius muistelee. Matkalaisia osattiin aina odottaa majapaikoissa, heistä huolehdit- tiin ja perään katsottiin, vaikka muuten he kulkivat reitin omien aikataulujensa mukaan. Myös sääolot muokkasivat reittiä. – Kokonaisuudessaan matka oli uskomaton ja nyt suunnittelemmekin jo ensi kesän matkaa täyttä häkää! TEKSTI: HANNA HELENIUS JA VIA HIPPO KUVAT: VIA HIPPO Ratsastaja huolehti hevosestaan ja varusteistaan itse koko vaelluksen ajan. – Hevosemme sopivat meille kaikille aivan loistavasti ja ihmettelimmekin moneen kertaan, kuinka valinta olikin osattu tehdä niin oikein, Hanna Helenius toteaa. Hevoset olivat kilttejä hoitaa ja tulivat aina laitumen portille vastaan aamuisin, viimeistään siinä vaiheessa, kun joka-aamuiset kauraämpärit ilmestyivät esiin. HEVOSMAAILMA 79. Saimme valita mieleisemme aamiaisen ja aina saavuttaessa oli teetä tarjolla satulassa jäykistyneille ratsastajille. IRLANNISSA RIITTÄÄ IHANIA RANTOJA LAUKATTAVIKSI, TEITÄ JA NIITTYJÄ KULJETTAVIKSI. Seuraava päivänä sää suosi, aurinko paistoi ja kamerat räpsyivät. Jokaisella hevosella oli omat selvät luonteenpiirteensä sopien silti hyvin joukkoon. Saimme ohjeen vaihtoehtoiseen reittiin ja viimeiseen majapaikkaan päästyämme olimme salaa tyytyväisiä, että ratsastusaika hieman lyheni, neljä satulassa vietetty päivää kun alkoivat jo tuntua lihaksissa. Ainoa aikatauluja ja vauhtia määräävä tekijä olivat vuorovedet, jotka tuli huomioida. Hevoset olivat kaiken ikäisiä irlantilaisten rotujen edustajia. – Viimeisen vaelluspäivän aamuna isäntä soitti ja kertoi, että meidän olisi vaihdettava reittiä. Koimme Irlantia kauneimmillaan! Emmekä taittaneet matkaa yksin. Aiottu reitti olisi liian mutainen ja täten vaarallinen sateiden jäljiltä. – Kuljimme meren rannalla ja vihreillä niityillä
010 279 1010 Palvelemme: Ma 9-18 Ti-To 9-17 Pe 9-18 la 9-14 myynti@ravijaratsastus.fi. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg, p. takuu alum.lattialla - 5 v. yleistakuu BÖCKMANN HEVOSTRAILERIT MYYNTI, VAIHTO, VARAOSAT, HUOLTO Kärrykoukut Puh. PALVELUHAKEMISTO Keski-Suomessa t TPQJWJNNBU IFWPTWBSVTUFFU NJUUPKFO NVLBBO t TBUVMBO UPQQBVT
TPWJUVT KB LPSKBVT Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus www.hevostrailerimyynti.fi 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen 1VI -JJNBUUBMBOUJF
ÊOFLPTLJ www.laajavaljas.net ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA s3ATULASEPÊNPALVELUT s(EVOSVARUSTEIDEN KORJAUSJAVALMISTUS s+OIRILLEPANNATJA TALUTTIMETKRISTALLIKORISTEIN HENRA - laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus WWW SATULAHUONE l Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi tai 43 x 1603,6" x 200 mm 7" näytöllä - kävelytyskoneisiin - sairaskarsinoihin - pihamaille - käytäville Helppo asentaa ! Mallikirjat nyt poistohintaan, VUDEKA.FI KAIKEN KATTAVA NETTIKAUPPA! www.joensuunravi-ratsastus.fi Nopeat toimitukset ja monipuoliset maksutavat! 80 HEVOSMAAILMA Helatie 10 80100 Joensuu, p. 0400 600 901 www.boeckmanncenter Kumitiilet: Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 041-4450 307 Suunniteltu kestämään ! -15 v
PALVELUHAKEMISTO HYVINVOINTIA KORHOLAN TILALTA r #MPDLFNFMmLJWFOOÅJTLJWJ IFWPTFO MVPOOPONVLBJTFO SVPLJOOBO QVPMFTUB
MAAHANTUONTI JA MYYNTI r 1SPCJO
,JFUÅWÅJTFO KB 'PSFWFSJO UVPUUFFU JINJTUFO KB FMÅJOUFO IZWJOWPJOUJJO WFSLLPLBVQBTUBNNF Katso muut palvelumme netissä ja Facebookissa! www.korholantila.fi puh. Kysy lisää tai lähetä heti tiedot itsestäsi osoitteella marja.naukkarinen@karprint.fi Karprint Oy - Vanha Turuntie 371 - Puh. http://npa-metalli.net Puh. 040-5648715 | info@npa-metalli.net Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO - LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM - MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Laukon Hevoskuntoutus HEVOSMAAILMA 81. Ryhdy laadukkaiden aikakauslehtiemme TILAUSMYYJÄKSI Voit tehdä työtä kotonasi, liikkeessäsi tai missä haluat ja milloin haluat. Saat työstäsi hyvän provision. Teräsrakenteiden tarkastukset Insinööritoimisto Omit 0500-499935 Haluatko lisäansioita. 09-413 97 300 Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla. 0500-878 817 040-546 9880 Varmista maneesisi turvallisuus
Nykyään puhutaan paljon siitä eläinten hyvinvoinnista ja mm. Kyrklund sai toisen kemoterapiansa 2.6. Kyra Kyrklund jatkaa professorina Uppsalassa M aailman huippunimiin lukeutuva kouluratsastaja ja valmentaja Kyra Kyrklund ja ruotsalainen kenttäratsastusvalmentaja Jan Jönsson nimettiin historialliseen tehtävään ensimmäisiksi ratsastustaidon apulaisprofessoreiksi Uppsalan maataloustieteelliseen yliopistoon huhtikuussa 2011. Juuret sisältävät inuliinia, joka on aineenvaihduntaan liittyvä ravintokuitu. Pesti oli alun perin kolmivuotinen, ja nyt sitä on päätetty jatkaa edelleen kolme vuotta. – Kouluratsastus kehittyy koko ajan, ja meillä on nykyään paremmat hevoset, jotka on jalostettu nimenomaan kouluratsastusta varten. Minulle oli ahaa-elämys, miten ihminen oppii ja lähdin pohtimaan edelleen sen soveltamista hevosen oppimiseen. Kyrklund haluaa vaalia työssään ratsastukseen liittyviä klassisia perinteitä, jotka ovat kulkeneet taitajilta eteenpäin ja kehittyneet vuosisatoja. Voikukka, oregano ja nokkonen tunnetaan mm. Ensimmäisen hoidon jälkeinen viikko oli aika raskas, seuraava jo parempi ja kolmas viikko melkein normaali, paitsi että olin väsynyt. nestettä poistavina rohtoina. Takiaisia on perinteisesti käytetty erilaisten ihovaivojen hoitoon. KEMOTERAPIAHOIDOT KÄYNNISTYNEET Parhaillaan Kyrklund taistelee Englannissa rintasyöpää vastaan. – Hevosmaailmassa on kuitenkin myös todella suuria epäkohtia. Takiaisen juuri vaikuttaa mm. Kaikkia aineosia on lisätty juuri oikea tarkoin tutkittu vaikuttava määrä. Myös varusteet ovat muuttuneet, satulat olivat 1950-luvulla aivan toista kuin nykypäivän satulat, jotka antavat ratsastajille ihan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa hevoseen, Kyrklund huomauttaa. Stop Itch on kahdeksasta yrtistä valmistettu seos, johon on valittu erilaisia ihon hyvinvointiin vaikuttavia yrttejä. – Ratsastuksen opetuksessa ja valmennuksessa on tärkeää vaalia vanhoja, perinteisiä taitoja, mutta samalla kehittää myös uusia metodeja. Myöhemmin kun hevoset paranivat teknisesti, niiltä haluttiin enemmän jäntevyyttä, mutta samalla jännitys tuli mukaan peliin. Kun kirjoitin aikanaan kirjani, halusin tehdä sen oikeasta elämästä, kun useimmat Kyra Kyrklund EM-kisojen katsomossa 2013. Pakkauskokona 1 kg, hinta n. Aineenvaihdunta vilkastuu näiden yrttien yhteisvaikutuksesta. Aikoinaan puolet GP-hevosista eivät edes pystyneet tekemään piaffea ja passagea, jolloin piti katsoa enemmän tekniikkaa. Ruotsalaisilla on kahdessa eri oppilaitoksessaan koulutuspohjassa lieviä eroja sekä eri näkemyksiä asioiden tekemisestä. Seppo Heino puhui mentaaliharjoituksista jo 80-luvulla silloisessa SLU:n valmentajakoulutuksessa. Sama pätee ratsastukseen. Tämän takia on tärkeätä suunnata katseet harmoniaan, Kyrklund näkee. On olemas- sa on hyvä jännitys, mutta myös negatiivinen, missä hevonen on ahdistunut. – Kun tavat ja tyylit muuttuvat, kouluratsastusmaailman pitää ohjata urheilua siihen suuntaan mihin halutaan mennä. Toisaalta häntä kiinnostaa uusin tieto ja kehitys sekä asioiden yhdistäminen poikkitieteellisesti. Kyrklund uskoo, että valtaosa kilpahevosista voi hyvin ja ne tekevät työnsä mielellään. Olen pystynyt ratsastamaan vähän, viime perjantaina ja lauantaina jopa kaksi hevosta, Kyrklund kertoo – puhelimitse ratsastuskentän viereltä valmentamasta tavoitettuna.. Lääkärit pitävät paranemista erittäin todennäköisenä, mutta sitä ennen edessä ovat raskaat solumyrkkyhoidot. Elämässä on harvoin mustaa tai valkeaa, on harmaan eri sävyjä. Jos kaikki hevosista välittävät suuntaisivat energiansa siihen, että pitkät teuraskuljetukset Euroopassa lopetettaisiin, se saataisiin varmasti aikaan, hän sanoo. 49€, markkinointi Fysio Healing Oy, Hyvinkää, fysiohealing.fi 82 HEVOSMAAILMA vat liikkeellä tässä asiassa aika aikaisin. siitä, mitä kilpahevosilta voidaan pyytää. – Teoria on hyvä asia, mutta se on kuitenkin vain osviitta minne päin kulkea. Kuva: Sonja Holma ratsastuskirjat perustuvat ideaaliin ratsastajasta ja hevosesta. Ratsastusurheilun mahdollisuudet ovat muuttuneet, kun esimerkiksi urheiluhevosten kapasiteetti on kasvanut. RATSASTUKSEN PSYKOLOGIA KIINNOSTAA ERITYISESTI – Joskus 90-luvulla psykologian merkitystä ei juurikaan ajateltu urheilussa, mutta suomalaiset oli- Tuoteposti Helpotusta kesäihottumaan S top Itch vaikuttaa hyönteisiä torjuvasti ja helpottaa lievästä kutinasta sekä kesäihottumasta johtuvia iho-oireita. – Tämä kerta tuntui helpommalta, kun tiesi mitä odottaa. Kierumatara puhdistaa ihoa ja poistaa kutinaa. stafylokokkeihin (bakteeri, joka aiheuttaa erilaisia infektioita) ja lisää kehon voimavaroja ihotulehduksia vastaan. Olen yrittänyt inspiroida heitä kokeilemaan eri asioita sen sijaan, että pidetään tiukasti kiinni yhdestä tavasta, Kyrklund kertoo
Hevosmaailma on hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista. Harrastelehtenä HEVOSMAAILMA kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. 2/14 6,20 UUDISTUNUT LEHTI! Prince Scotch eläkkeellä on ollut jo 26 vuotta Suomenhevosen Pitkät ruokintavälit altistavat mahahaavalle Tilaushinnat Ratsutalli Killerin astutusluvut 1990-luvun laman tasolla Määräaikainen: Kestotilaus: raviradan kupeessa Suomenhevosen harvinaisten värien säilytys Anita Viitasen elämäntehtävä Tilaa Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimella: 09-413 97 300 tai RS: TÄJÄ MIKA NORDFO KOKENUT KENGIT di täyttää Kengättömyys -tren tunnusmerkit en ks iko ur jel uo eläins t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 47€ PALVELUKORTTI UUDISTUNUT LEHTI! Tilaan Hevosmaailma-lehden 2/14 6,20 ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Scotch Prince on ollut eläkkeellä jo 26 vuotta Suomenhevosen astutusluvut 1990-luvun laman tasolla Pitkät ruokintavälit altistavat mahahaavalle Ratsutalli Killerin raviradan kupeessa Suomenhevosen harvinaisten värien säilytys Anita Viitasen elämäntehtävä KOKENUT KENGITTÄJÄ MIKA NORDFORS: Kengättömyys -trendi täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusm erkit &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. luokan postimerkki Karprint Oy 70 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.hevosmaailma.fi tilaukset@karprint.fi 09-2569 108/24h www.hevosmaailma.fi Netissä: Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 38€ 47€/6nroa 38€/6nroa. Unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Lehti tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville
Kaikki Thulen vetokoukkuratkaisut ovat turvallisia ja helppokäyttöisiä – löydät varmasti ratkaisun, joka sopii sinun tyyliisi ja tarpeisiisi. Lisätietoja: www.thule.fi. Kiinteä vetokoukku sopii ahkeraan käyttöön, irrotettava vetokoukku tyyliä arvostaville ja kääntyvä vetokoukku helppokäyttöisyyttä haluaville. Testattu todellista käyttöä varten. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Vetokoukku tarpeesi mukaan