3/15 6,20 Erikoishinta 4,90 Kuninkuusraveissa kortit levällään Kesä täynnä hevostapahtumia Luomutar vuoden 2015 työmestari Kesä täynnä syntymisen ihmeitä Aina ei kaikki sujukaan: Rotuesittelyssä shire ja cladysdale: Jättiläiset soveltuvat yleishevosiksi Tärkeintä on tietää, että matolääke tehoaa Ellin varsa kuoli Pimennetty pihatto suojaa polttiaisilta
Olemme Kuninkuusraveissa Joensuussa Ravi-Jönnien osastolla, tervetuloa tutustumaan tuotteisiin www.marstall.fi info@marstall.fi puh: 0400-705596. LAADUKKAITA PERUSREHUJA SEKÄ YKSILÖLLISIÄ ONGELMANRATKAISUJA HEVOSELLESI Viljattomat ja melassittomat uutuusreseptit nyt varastossa FASER-LIGHT, VITO, FORCE Kesäihottuman vaivaamille hevosille ExZem-mysli ja Exzem-Plus -jauhe
Sisältää kuituja, kuoletettua hiivaa, lesitiiniä, metioniinia ja vitamiineja. kovan rasituksen, stressin, karvanvaihdon ja rehunmuutoksen yhteydessä. Tarpeellinen täydennysrehu mm. Shy Feeder on maistuva B-vitamiinivalmiste. Fysio Healing Oy, Rääkänkatu 9, Hyvinkää puh: 020 712 1515 e-mail: webmaster@fysiohealig.fi www.fysiohealing.fi. Sisältää vitamiinit, mineraalit, aminohapot, hiivauutteen sekä hivenaineet. Nivelhyvinvoinnista pitää huolen Eclipse Bioglucomin.” Tuomas Korvenoja . Chevinal Plus on jokaisen urheiluhevosen päivittäinen täydennysrehu. Fiberplex on ruoansulatusja vatsaongelmiin tarkoitettu täydennysrehu. “Hevosteni päivittäisenä ruokintalisänä käytän Chevinal Plus täydennysrehua
56 Heidi Turpeinen nauttii ajosta Tekeleen kanssa. Raviharrastus on tuonut sekä riemua että pettymyksiä. Myös yllätykset ovat mahdollisia kolmen lähdön Kuninkuusraveissa. 10 AINA KAIKKI EI SUJUKAAN Pihtiputaalaisessa Saikkosen tallissa Ellin täydellinen tammavarsa syntyi kuolleena. 14 YHDEKSÄS KERTA TOI VOITON Uskollinen vetäjä, Luomutar, otti vuoden 2015 työmestaruuden Mikko Uusimäen talliin Kälviälle. Kaikki murheet unohtuvat luonnossa. 30 SUOMENHEVONEN SYDÄMEN ASIA Äänekoskelainen Tiina Kokkonen on huolissaan suomenhevosen tulevaisuudesta. 18 TIETOA JA HAUSKUUTTA Sadat ihmiset tulivat kuuntelemaan Jyväskylän Killerille kolmea tunnettua hevosalan konkaria: Veijo Heiskasta, Kari Lähdekorpea ja Antero Tupamäkeä. 4 6 ORIVARSALLE HYVÄ ALKU Nastolalainen eläinlääkäri MerjaLiisa Toivonen iloitsee tallinsa uudesta elämästä. 38 PITÄÄ TIETÄÄ, ETTÄ TEHOAA Rutiininomainen loishäätö ja lääkkeiden ylenpalttinen käyttö lisäävät loislääkeresistenssiä.. 34 EI RAHASTA VAAN RAKKAUDESTA Kirkkonummelainen Marko Sauna-aho kouluttaa ongelmahevosia omaksi ilokseen ja ennen kaikkea rakkaudesta hevoseen. Sisältö 3/2015 26 TUOMARIN TEHTÄVIIN Pienenä tyttönä alkanut Laura Hattbergin ratsatusharrastus huipentui, kun hän tuomaroi toukokuisessa Horze Jumping Ypäjä –kilpailuissa. 14 Luomuttaren ja Mikko Uusimäen yhteistyö toi vuoden 2015 työmestaruuden. 22 KESTÄVYYS RATKAISEE Ravikuninkaaksi ja -kuningattareksi on esillä monta nimeä
Yksi epäilys on, että koska viime vuonna oli niin kylmä ja märkä alkukesä, eikä heinää saatu korjattua ajoissa, voi heinän heikko laatu olla yksi syy. Hevosen elimistö joutunut koville ja herkimmät sairastuvat. Palataan elokuussa asiaan! Tervettä kesää! MARI AHOLA-AALTO. 68 PIKKU HILJAA TOTUTTAEN Hevoset ovat innokkaita kirmaaman alkukesän ruohoon, mutta suin päin niitä ei pidä laitumelle päästää. 46 AMMATTI HEVOSALALTA. Pääkirjoitus 6 Eläinlääkäri Merja-Liisa Toivosen mukaan varsan syntyminen on aina yhtä sykähdyttävää. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Päivi Ahlroth Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. 50 TYYNET JÄTTILÄISET Suurten hevosrotujen yksilöitä, shirejä ja clydesdaleja on Suomessa vähän, kaikkiaan 50-60 yksilöä. 5 Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Uusin ulottuvuus Lauran harrastuksessa on tuomariksi kouluttautuminen. 62 ENNALTAEHKÄISY PARASTA HOITOA Polttiaisten aiheuttama ihottuma vaivaa etenkin islanninhevosia, shetlanninponeja ja suomenhevosia. 64 HARMIA VALTAOSALLE HEVOSISTA Ero kesäihottumahevosen ja allergisesti hyönteisten puremiin reagoivien hevosten välillä on oireiden määrä ja kesto. ISSN 1455-0547 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Tällä kertaa on vuorossa hevosalan koulutuskeskus Salpaus Lahdessa, jossa panostetaan aikuisopintoihin. 42 LAITUMELTA HYVINVOINTIA Laidun tukee hevosen luontaista syömistapaa. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. – Varsan näkeminen on paras palkinto työstäni. 56 SUURIA TUNTEITA Heidi Turpeinen on elänyt ilon ja riemun, mutta myös surun ja pettymyksen tunteita Tekele-oriin kanssa. Sokerit on korkealla ja korsiintunut heinä on huonosti sulavaa. Viljavuuspalvelun analyysistä selviää jotakin. Oikein viljelty, hoidettu ja mitoitettu laidun tarjoaa hevosille täysipainoista ravintoa läpi kasvukauden. 72 KESÄ TÄYNNÄ TAPAHTUMIA Takana tulehdusten kevät Hevosilla on ollut keväällä paljon suolistotulehduksia ja myös kaviokuumeeseen on sairastunut hevosia enemmän kuin aikoihin. 26 Moni lysähtää työpäivän jälkeen kotisohvalle, mutta Laura Hattberg saa voimansa arkeen ratsutallilta, jonne hän usein suuntaakin. Myös mahahaavaa on todettu yllättävän paljon, myös hevosilla, joiden olosuhteet ovat priimaluokkaa. Hevosmaailman juttusarjassa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen
6 Varsominen – Ihmisen läsnäolo on varsalle tärkeää. Rapsuttelusta ja silittämisestä siitä tulee luottavaisempi ihmisiä kohtaan, Merja-Liisa Toivonen sanoo.
Sikiöaikaisesta seurannasta hyötyä Työnsä puolesta paljon myös ongelmatapauksia näkevä Toivonen kiittelee asuinpaikkansa sekä työalueensa sijaintia. Toivosen tytär sai todeta onnellisen perhetapahtuman, kun meni myöhemmin katsomaan, miten tallissa voidaan. ”Copycat” Orivarsa Syntynyt 8.5.2015 Metsäpirtti, Nastola Isä: Photocopy Emä: Emelie Cashflow Omistaja: Veijo Toivonen . Hän lähti tallilta siinä viiden aikaan iltapäivällä. – Ultraäänitutkimuksella arvioin istukan kuntoa, varsan hyvinvointia, kokoa ja asentoa, että se on oikea ennen varsomista. Varsan omistaja, Merja-Liisa Toivonen kertoo, että varsominen sujui kuin ohjekirjassa. Hevonen on hyvä synnyttäjä – Tamma on kotieläimistä paras synnyttäjä. Tärkeä ternimaito Varsan energiavarat ovat hyvin alhaiset heti syntymän jälkeen eikä sen veressä ole vasta-aineita. Näin tapahtui myös Metsäpirtin tallissa. Mutta, jos jotain menee pieleen, niin silloin on yleensä kiire. Talliharjoittelija oli seurannut innokkaana tamman vointia koko päivän. Se on vain kallista puuhaa näinä ankeina aikoina. Varsomiseen voidaan nykyisin varautua aikaisempaa paremmin. tammalle myös omistajalle. Vaikka hevonen kantaa 11 kuukautta, on varsan saaminen astutuksineen aina yli vuoden projekti ja usein myös taloudellisesti kallis. Eläinlääkäri Merja-Liisa Toivonen on nähnyt uransa aikana useiden varsojen syntymisen, mutta aina se on yhtä sykähdyttävää. Ja kuten niin usein, niin tamma varsoi muutamaa tuntia myöhemmin, kun talli hiljeni, Toivonen kertoo. Ihmisen tarvitsee puuttua vain harvoin tamman varsomiseen. Tälläkin kertaa kaikki meni hyvin, eikä tapahtumaan tarvinnut puuttua, vaan annoin tamman ja varsan edetä itsekseen. Varsomisessa puhutaan 1-2-3 –rytmistä, joka tarkoittaa, että tunnin kuluttua syntymästään varsan tulisi nousta jaloilleen, kahden tunnin sisällä syömään ja kolmen tunnin sisällä tulisi tulla jälkeiset. – Hevonen on iso pakoeläin, joten jos joku menee pieleen, se on aina hätätapaus paitsi varsalle ja YLEENSÄ VARSOMISET SUJUVAT ILMAN APUA Orivarsan oivallisesti alkanut elämä Nastolan Villähteellä koettiin toukokuun alussa jälleen syntymisen ihme, kun pieni varsapoika näki elämänsä ensimmäiset päivänsäteet. – Täältä on vain tunnin ajomatka Helsingin yliopistolliseen eläinsairaalaan, jossa on erittäin hyvä varsanhoitoyksikkö. Ihmettelen aina, kuinka monta jännittävää hetkeä näin toukokuussa eletään tuolla ylempänä Suomessa, missä matkat ovat pitkät. Toivosella on tapana tehdä tammalle sikiöaikaista seurantaa. – Yleensä seuraan varsomista tarkkaan, mutta samana päivänä syntyi poikani perheeseen toinen lapsi ja olin ollut edellisen yön hoitamassa vauvan isosiskoa. 7 Vaikka eläinlääkäri Merja-Liisa Toivonen on todistanut uransa aikana satoja varsomisia, jää perjantai 8. – Varsan näkeminen on paras palkinto työstäni. toukokuuta erityisesti mieleen. Varsan suolisto on sellainen, että ternimaidossa olevat vastaaineet imeytyvät vain muutamien tuntien ajan syntymän jälkeen.. Sen vuoksi on tärkeää, että varsa saa heti syntymänsä jälkeen sille tärkeää ternimaitoa
Mikäli varsa ei nouse itse syömään ensimmäisten tuntien aikana tai se on syntynyt yöllä niin, ettei voi olla varma, onko se syönyt, kannattaa varsaa juottaa tuttipullosta, Toivonen suosittelee. Se on uskomattoman upean näköistä, Toivonen kertoo. – Varsan näköaisti ei ole heti syntymän jälkeen kovin hyvä, eikä se hahmota emoaan kovin hyvin. – Mutta, jos varsa syö omaaloitteisesti ja kaikki näyttää sujuvan hyvin, ei syömiseen tarvitse puuttua. Varsaa kannattaa totutella pikkuhiljaa myös riimuun, että sille muodostuu riimusta jonkinlainen mielikuva.. Ensimmäisiä kertoja ulos tullessaan se räpyttelee kovasti silmiään. 8 – Lypsän aika usein noin pari desilitraa ternimaitoa pulloon varmuuden varalle. Totuttelua tulevaan Toivonen vie varsan toisena päivänä syntymästä käymään pihalla haistelemassa ulkoilmaa. Parin päivän ikäisen varsan tärkeimpiä tehtäviä ovat syöminen ja nukkuminen
Bambi-ponikin varsoo pian leiriläisten iloksi. – Tammalla on varsakiima yhdeksän, kymmenen vuorokauden päästä varsomisesta. Sekä yksi erittäin hyvännäköinen ja hyvän ruumiinrakenteen omaava orivarsa emänsä kanssa. – Toiset tammat ovat hyvin suojelevia, jopa ylisuojelevia eivätkä halua ihmisten puuttuvan varsaansa millään lailla. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja. Jo muutaman tunnin ikäisestä varsasta näkee, onko kaikki hyvin. – Ihan kauheasti ei pitäisi puuttua, mutta pakkohan silloin on puuttua, jos homma ei suju. Ensimmäisten päivien aikana varsan yleisilmettä kannattaa seurata. Siitosoriiden ja –tammojen lisäksi talleissa ja laitumilla rouskuttaa varsoja ja leirihevosia. – Meille on syntynyt shettiksiä, issikoita, suomenhevosia, lämminverisiä sekä puoliveriratsuja, jotka ovat lähinnä sydäntäni, koska ratsastan itsekin. Ratsastan myös suomenhevosilla, joiden monipuolisuutta arvostan kovasti. Silloin niitä voi hieman tyhjentää lypsämällä, jolloin varsan on helpompi imeä. Bambi-ponin varsa leiriläisten ilo Tänäkin vuonna Metsäpirtissä on hevosleirejä, joiden kohokohtia ovat joka vuosi varsat. Tänä keväänä Metsäpirtin talliin odotetaan jo syntyneen varsan lisäksi kahta muuta varsaa. Parhaimmillaan siittolaan on syntynyt kahdeksan varsaa. Työni kohokohta ja paras palkinto on, kun näen vastasyntyneen varsan ja saan nähdä sen kirmailemassa koko kesän laitumella. – Leiriläiset rakastavat, kun saavat touhuta varsojen kanssa ja hoitaa niitä. Se on upeaa aikaa, kun laitumella on yleensä muitakin tammoja ja varsoja. Ensimmäisiä merkkejä vastasyntyneen heikkoudesta on normaalia matalampi pään asento, korvien roikkuminen ja ikään kuin nukahtaminen seisaalleen. On kuitenkin harvinaista, että tamma esimerkiksi hylkii omaa varsaansa. tammakesäni. 9 Copycatin emä Emelie Cashflow on rauhallinen ja luottavainen tamma. Tällä hetkellä Metsäpirtissä tallissa asustaa vähän yli 20 hevosta. Mutta se riippuu tietysti tamman luonteesta. Varsaa kannattaa totutella pikkuhiljaa myös riimuun, että sille muodostuu riimusta jonkinlainen mielikuva. Sen varsa kruunaa leirin tänä kesänä, Toivonen arvelee. Ratsut ja suomenhevoset lähellä sydäntä Tämä kesä on Merja-Liisa Toivoselle erityinen, sillä hän on toiminut tänä vuonna 30 vuotta siittolaeläinlääkärinä. Huonoja emoja on onneksi todella vähän. Jos imeminen ei tahdo sujua, voi katsoa, ovatko tamman utareet kovin täynnä. – Tämä on 30. Hevoset ovat toki erilaisia ja poikkeuksiakin voi olla. Huonoja emoja vain vähän Jalostuksen ansiosta tamma suhtautuu jälkeläiseensä hyvin eikä ihmisten tarvitse yleensä puuttua tamman ja varsan tekemisiin. Kun tamma on siemennetty varsakiimaan, voidaan tamma ja varsa siirtää laitumelle viettämään kesälomaa
10 – KAIKKEEN MUUHUN OLIN VARAUTUNUT PAITSI TÄHÄN, JOHANNA SAIKKONEN SANOO Ellin tammavarsa syntyi kuolleena Varsominen
Kun Johanna Saikkonen huhtikuun yhdeksäntenä päivänä teki iltatallia Leidin ja Ellin varsomiskarsinoissa, hän huomasi, että pian alkaa tapahtua. Sen silmät olivat auki, mutta niissä ei ollut elämää. Mikään ei auttanut. Kuva: Jasmin Syrjälä Maaliskuussa Elli oli viimeisimmillään. – Ainoa erikoinen merkki oli, että Ellin nisiin ilmestyivät vahatipat jo kaksi viikkoa ennen synnytystä. Tiineet tammat Elli ja Leidi esittelivät varsamahojaan edellisessä Hevosmaailman numerossa. Se jätettiin lunastamatta siittolasta. Ehdin jo ajatella, että olipa ihana sattuma. Leidi jatkaa kantamistaan elokuulle saakka, mutta Elli on jo synnyttänyt. Kahden lapsen äitinä Johanna kertoo tunteneensa suurta myötätuntoa ja lämpöä poltoissaan kärvistelevää Elliä kohtaan. Kaikki sujui loppuun saakka oikein hyvin: varsan liikkeet näkyivät ja tuntuivat loppumetreille asti ja emä oli terve. Johanna soitti myös eläinlääkärille, joka neuvoi kaatamaan varsan rinnan päälle ämpärillisen jääkylmää vettä. Valitettavasti huhtikuun kymmenennen päivän aamuyölle osunut varsominen ei päättynyt toivottuun tulokseen. Ehdin jo ajatella, että olipa ihana sattuma.. Ellin supistukset muuttuivat illan mittaan yhä säännöllisemmiksi, ja pian tamma jo pyöri karsinassaan levottomasti, viuhtoi hännällään, potkiskeli takasillaan maata ja hörähteli. Rinnan alla tuntui hyvin, hyvin heikko syke, mutta varsa ei hengittänyt. Varsa oli kuollut. Napanuora ei ollut normaali Ellin tiineysaikana ei tilannetta olisi voinut ennustaa. Se ei nuuhkaissutkaan varsaansa, saati nuollut kalvoja sen päältä. Kukaan ei olisi voinut aavistaa, kuinka surullisesti tiineys päättyisi. Syntyi kaunis tähtipäinen tammavarsa – juuri sellainen kuin Johanna oli toivonutkin. Aina kun Johanna yritti lähteä karsinasta, hevonen nousi seisomaan ja hirnui perään. syödä tai olisi kipeä. He elvyttivät varsaa koulussa ja elämän varrella saamiensa oppien mukaan: hieroivat sydäntä, kuivasivat ja hieroivat pikkuista pyyhkeillä, puhdistivat hengitystiet ja puhalsivat jopa ilmaa varsan sieraimiin. Mutta tällaista tilannetta en ollut osannut ajatellakaan, Johanna huokaa. Tamma haki Johannasta turvaa ja lohtua. – Kaikkeen muuhun olin varautunut: siihen, että Ellille tulisi komplikaatioita tai varsa ei alkaisi Elli on asunut Johanna ja Mikael Saikkosen tallissa tiineytensä ajan. Kaunis tammavarsa Synnytys sujui mallikkaasti ja nopeasti. Saman tien kun jäin karsinaan kaksin Ellin kanssa, tulivat sikiövedet, ja tamma alkoi työnnellä varsaa ulos, Saikkonen muistelee. Elvytys ei auttanut Varsa oli eloton. – Oma esikoiseni on myös syntynyt huhtikuun kymmenentenä. Viereisessä karsinassa Leidi hörähteli vuoroin kannustavasti, vuoroin huolissaan. Johanna meni karsinaan rauhoittelemaan Elliä. Ponnistuksen jälkeen Elli laski päänsä takaisin maahan eikä kiinnittänyt varsaan mitään huomiota. Oma esikoiseni on myös syntynyt huhtikuun kymmenentenä. – Lähetin Pauliina-ystäväni hakemaan miestäni apuun, kun aavistin ponnistusvaiheen lähestyvän. Ellin varsomista oli ehditty jo odotella, sillä hevosen normaali kantoaika oli ylittynyt parilla viikolla. Hetki oli kaunis ja ikimuistoinen. Paikalla olleet Johanna, Mikael ja Pauliina tekivät kaikkensa. Se halusi, että Johanna pitää kättä sen kaulalla ja silittelee. Ellin omistavat pihtiputaalaiset Johanna ja Mikael Saikkonen. 11 . Eläinlääkärikään ei ollut osannut epäillä mitään poikkeavaa. Yleensä niiden ilmestymisestä ei mene monta päivää siihen, että varsominen alkaa, Saikkonen miettii
Tammalla on takanaan reilu parikymmentä ravistarttia. Jos jostain aivan läheltä olisi löytynyt varsa, tilanne olisi ollut toinen, mutta en halunnut lähteä viemään yliherkkää tammaa kauas, pihtiputaalainen satulaseppä toteaa. – Elli olisi kyllä varsansa ansainnut, Saikkonen huokaisee. Haaveena olisi saattaa tammaystävykset yhtä aikaa tiineiksi, jotta ne varsoisivat ensi vuonna samoihin aikoihin. Varsan kuolema tuskin johtui synnytyksen kulustakaan, sillä varsominen sujui oppikirjamaisen hyvin. Nyt Johanna on Ellille vähintään yhtä tärkeä hoitaja. 12-vuotias entinen ravuri BWT Ellen ei ole asunut pitkään Saikkosten tallissa, sillä Johanna lunasti noutamatta jätetyn tiineen tamman itselleen siittolasta. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Johanna Saikkonen viikon, jolloin siihen olisi ehtinyt kiintyä eri tavalla. Ensin kuitenkin odotellaan, että tallikaveri Leidi on varsonut. Mutta Johanna uskoo, että Elli itse tiesi, ettei kaikki ollut kunnossa. Ellin puolesta tilanne kuitenkin surettaa edelleen, Johanna miettii. Elämä jatkuu Ellin varsa haudattiin Saikkosten pihalle. Vaikka tilanne oli ikävä, elämä jatkuu, ei Saikkosten perhe ole jäänyt tapahtunutta suremaan. – Varsan napanuora oli sykkyrällä ja siinä oli useampi 1–2 desilitran pussukka, joihin oli kertynyt verta. – Elli ei luota vieraisiin. – Olen suunnitellut astuttavani Ellin syksyllä tallin trakehner-ori Heikillä. Johanna kertoo selvittäneensä mahdollisuutta viedä Elli keinoemoksi emänsä menettäneelle varsalle, mutta Ellin luonteen takia ajatuksesta luovuttiin. – Lypsin synnytyksen jälkeen aamuin illoin varsamaidot pakkaseen. Tästä on jo keskusteltu Heikin omistajan kanssa. Aikaisemmin Elli suhtautui emäntäänsä hieman varauksella ja luotti enemmän hänen mieheensä Mikaeliin. Varsa näytti ulkoisesti terveeltä – se oli vain eloton. En kuitenkaan ota mitään paineita astutuksesta: onnistuu, jos on onnistuakseen, Saikkonen kertoo. Ellistä tuli läheisyydenkipeä Kukaan ei olisi voinut ennustaa tai estää tilannetta. Kun Elli kohdisti kaiken varsalle tarkoitetun hoivaviettinsä minuun.. Aina kun koskin Elliä kupeeseen, se alkoi hörähdellä ja nojasi turpaansa niskaani. Elli myös pörhentelee tallin oreille: sille on iskenyt kunnon varsakiima. Tilanne oli todella koskettava: Elli kohdisti kaiken varsalle tarkoitetun hoivaviettinsä minuun. Myös jälkeiset syntyivät mallikkaasti ja emä on toipunut varsomisesta hyvin. Se on täynnä virtaa ja elämää – toukokuun alussa Johanna kertoo juuri juoksuttaneensa tammaa pyörötarhassa. Varsalle ennakkoon hankitut pikkuloimet jäävät odottamaan Leidin jälkikasvua. Luultavasti napanuora ei siis ollut toiminut normaalisti, Johanna toteaa. 12 Kaunis tähtipäinen varsa haudattiin Saikkosten pihalle. Syksyllä uusi astutus Kiltti ja kaunis Elli on toipunut surullisesti päättyneestä ensimmäisestä varsomisestaan hyvin. Kuva: Pauliina Paussu Synnytyksen jälkeen Ellistä on tullut hellyydenkipeä ja se on alkanut luottaa Johanna-emäntäänsä aikaisempaa enemmän. Ehkä se sitten koittaisi, ihana varsakesä. – Oli kuitenkin parempi, että varsa syntyi kuolleena kuin, että se olisi elänyt muutaman päivän tai se tuotiin meille ensimmäistä kertaa, meni puoli tuntia ennen kuin saimme sen ovista sisään. Synnytyksen jälkeen Elli on ollut poikkeuksellisen läheisyydenkipeä ja hakenut turvaa etenkin Johannasta
73 040 738 4198 500 g 2 kg Ovh. kotimaiset p. 040 738 4194, Glukosamiini HCL, hyaluronihappo yli 90%:sta, kondroitiinisulfaattti yli 90 %:sta, MSM NIVELONGELMIIN ja KOVAAN RASITUKSEEN Lisäksi vain kauraa, heinää ja vettä ! MARKKINOIDEN PARHAAT PITOISUUDET ! Top Full Lisäksi vain heinää ja vettä! KAURATON TÄYDENNYSREHU Ovh. 268 Light 500 g 73 2 kg 268 Glukosamiini HCL + N-asetyyli-D-glukosamiini, kondroitiinisulfaatti yli 90 %:sta, hyaluronihappo yli 90 %:sta, Yucca, ruusunmarja ja kollageenit: I-tyyppi jänteille, nivelsiteille, luille ja II-tyyppi rustoille NIVELILLE, JÄNTEILLE ja HANKOSITEILLE 500 g 95 2 kg 350 KAURATON TÄYSREHU MYÖS VERKKOKAUPASTA Hevosesi hyvinvointiin HEVOSREHUT LUONNOLLINEN kauraton MYSLIREHU Sisältää KAIKKI hevosesi tarvitsemat kivennäiset ja hivenaineet ja myös orgaanista seleeniä, pellavansiementä, elävää hiivaa ja omega-rasvahappoja! Full kauraton täysrehu Erittäin matala tärkkelysja sokeripitoisuus: tärkkelys 6,2 ja sokeri 4,2! kauraton MYSLIREHU Erityisesti palautumiseen, herkälle vatsalle ja välipalaksi Natur Mash Lisäksi vain heinää ja vettä! GluKoMix HA+MSM Six Bar www.criollo.fi Edulliset rehut sisältävät KAIKKI hevosesi tarvitsemat vitamiinit, kivennäiset, hivenaineet ja aminohapot oikeassa suhteessa!
Voittoa Mikko Uusimäki ei osannut odottaa tälläkään kertaa. – Osallistujamäärä oli tällä kertaa normaalia pienempi, mutta hevosten taso oli todella hyvä. – Mukana oli kaksikin kaksinkertaista mestaria, jotka lähtivät kilpailuun luonnollisesti suosikkeina. Ennen voittoa se on osallistunut työmestaruuskilpailuun yhdeksän kertaa. Osallistuneiden hevosten taso oli tänä vuonna hyvä. – Ajattelin, että jospa pääsisimme kolmen joukkoon, olisin ollut tyytyväinen. Vetokokeessa kuorman alkupaino on noin 600 kiloa ja aina 20 metrin vedon jälkeen kuormaa lisätään 50 kilolla. Luomutar oli ylivoimainen vetäjä. Kolmannelle sijalle tiensä veti myös kaksinkertainen työmestaritamma virolahtelaisen Markku Mässelin Vilpotar (Vispok). Luomutar vei voiton 2,9 pisteen erolla. Kilpailun paras ensikertalainen oli Matti Aholan Kouvolasta tuoma ori Esu (Erovisku). Kaikki suorittivat vetokokeen hienosti, kilpailun johtaja Terttu Peltonen kertoi tyytyväisinä. – Tammalle täytyy antaa täydet pisteet. Kilpailun taso korkea Valtakunnallinen työmestaruus ratkaistaan kolmella osakokeella. Luomutar 14-vuotias tamma (Luomus Jr Selissa Selmeri) Omistaja ja ohjastaja: Mikko Uusimäki, Kälviä Kasvattaja: Immo Uusimäki, Kälviä. Vihdoinkin voitto Luomutar ei ollut ensimmäistä kertaa asialla. Vetokokeessa vedetään rekeä hiekkaesteessä. Valjakolla onkin pitkä yhteinen tausta, sillä Luomutar on Mikko Uusimäen isän, Immo Uusimäen kasvattama ja Mikko Uusimäki on touhunnut tamman kanssa siitä lähtien, kun hevonen täytti kolme vuotta. – Kerran on tullut kolmas sija. 14 Työmestari 2015 Luomutar ja Mikko Uusimäki vetokokeessa. Jännittävän kilpailun vahvimmaksi osoittautui Mikko Uusimäen ohjastama 14-vuotias tamma Luomutar. Juoksukoe suoritetaan 1 000 metrin matkalla. Sen voitto ratkaisee perinteisesti koko kisan. Viime vuonna kilpailu katkesi hylkäykseen pitkästä laukasta. Toiseksi sijoittui kahdesti aikaisemmin mestaruuden voittanut sysmäläisen Kauko Tuomisen Jojoriina (Jaavan Jojo). Kuva: Suomen Hippos Pirje Fager-Pintilä – En todellakaan osannut odottaa voittoa, huokaisee työhevosten Suomen mestariksi Teivossa kruunatun Luomuttaren omistaja kälviäläinen Mikko Uusimäki. Luomuttaren tasaisuus ratkaisi kuitenkin kilpailun voiton, Uusimäki kertoo. Parhaan yhteispistemäärän saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin ja siihen kuuluvan rahapalkinnon. Vasta veto-osuuden jälkeen Uusimäki ajatteli, että tamma voisi sijoittua korkealle. YHDEKSÄS KERTA MUKANA KISASSA TOI VOITON Luomutar vuoden 2015 työmestari Suomenhevosten työmestaruus ratkaistiin toukokuun alussa Tampereen Teivossa. 500 metrin käyntikoe tehdään 500 kilon kuormalla. Yhteistyömme sujuu kuin ajatuksella. Kilpailuun oli ilmoitettu yhdeksän hevosta, mutta Tupla-Prinsessa joutui jäämään pois kisasta. Luomutar tietää mitä minä ajattelen ja päinvastoin, Mikko Uusimäki sanaili tyytyväisenä kilpailun jälkeen
Voima syntyy metsässä Luomuttaren kilpailuissakin nähdyt vahvuudet, kestävyys ja sitkeys, ovat syntyneet ahkeran työn tuloksena. Neiti Huhtikuu ja Luomutar ovat myös hevoskynnön parihevosten suomenmestareita vuodelta 2007. Tarvittavat taidot ovat syntyneet pelloilla ja metsissä oikeissa töissä.. Edellisen kerran hän sai nauttia juhlallisuuksista Neiti Huhtikuun kanssa vuonna 2005. Erityistä kilpailuun treenaamista tamma ei ole tarvinnut. – Kyllähän tuolla seitsemän hevosta rouskuttaa tallissa. Kilpailun urheisiin vetäjiin lukeutuivat Luomuttaren lisäksi Vilpotar, Jojoriina sekä Pihan Alma. Tallissa on kasvamassa uuttakin sukupolvea, mutta Mikko Uusimäki ei lähde vielä arvailemaan niiden mahdollisuuksia tulevissa kisoissa. Neiti Huhtikuullakin mestaruus Kälviäläinen Mikko Uusimäki ei ollut ensimmäistä kertaa vastaanottamassa suomenhevosten työmestaruustitteliä. Suosikki taipui kakkoseksi Työmestaruuskilpailun päättävä päätöslaji eli vetokoe on kova koitos hevosille. – Tämähän on hyvä tahti, kun kymmenen vuoden välein tulee tällainen mestaruus, Uusimäki naureskelee. Luomutar vastasi tänä vuonna kovimmasta vedosta. 15 . – Hyvät vetäjät ovat suorastaan liikuttavia, kun ne haluavat palvella omistajaansa, totesi Terttu Peltonen kilpailun jälkeen. Tamma sai tyylistäkin täydet pisteet. Tamma veti 23 porrasta eli 600 kilon aloituspainosta mitattuna 1 250 kiloa. Emännällä on ratsuja ja osa on yleishevosia, jotka ovat työkäytössä
Töitä ennen kesälomaa Luomutar on omistajalleen kaikin puolin mieleinen hevonen. – Emme harjoittele erikseen. Luomutar joutuu vielä töihin, ennen kuin odotetut kesäloma. – Työt loppuivat kuukausi ennen kilpailua ja tähän jäi ihanteellinen väli hevosen herkistyä aivan omia aikojaan tähän kisahommaan, Mikko Uusimäki arvelee syitä ja olosuhteita napakymppisuoritukseen. Luomutar on saanut sieltä peruskunnon ja sitkeyden. Kaikin puolin minun mieleeni. Kuva: Suomen Hippos Pirje Fager-Pintilä Palkinnot 2 500 euron rahapalkinnon lisäksi Luomutar kääri kilpailusta palkinnoikseen Pekka Vilkunan HilppaVeistoksen, Hämeen hevosjalostusliiton lahjoittaman loimen, Työhevosharrastajien lahjoittaman puuluokin, Suomen Työhevosseura ry:n nopeimmalle kävelijälle lahjoittamat aisat sekä Suomenhevosliitto lahjoittaman loimen parhaalle tammalle. Kuva: Suomen Hippos Pirje Fager-Pintilä Luomuttaren ja Mikko Uusimäen yhteistyö toi voiton. 16 Luomuttaren taustajoukkoihin kuuluvat Mikko Uusimäki ja Anne-Maria Tourunen voittohalauksessa. – Iän myötä se on näyttänyt alkavan vähän rauhoittua. Metsätöissä pelkällä työnteolla voimat kasvavat. Voima lähtee metsästä. Ja onhan meidän välille syntynyt väkisinkin tunneside, kun olen katsellut sitä varsasta lähtien. – Kestävyytensä ja sitkeytensä lisäksi tamma on palvelualtis, nöyrä ja vireä. Luomuttaren taustajoukot Anne-Mari Tourunen ja Mikko Uusimäki lahjoittivat kiertopalkintona setolkkakellon parhaalle ensikertalaiselle, Esulle. Tänä vuonna kilpailu ajoittui otolliseen aikaan. Kilpailutilanteessa Uusimäki on huomannut tammansa olevan hieman hätäinen
Mikko Uusimäelle suomenhevoset ja työhevoskulttuurin säilyttäminen ovat tärkeä asia. Sen jälkeen tamma saa huilailla pari kuukautta keskikesällä ennen syksyn kyntöhommia. Vuoden 2014 työmestaruuskilpailussa Luomutarta ohjasti käyntikokeessa Markku Mässeli. – Ilman muuta osallistumme kisaan ensi keväänäkin. – Luomutar ei anna kuin pienen palan sydäntään minulle ja sekin johtuu vain siitä, että pidän sen lihakset vetreinä hieronnalla ja taluttelen sitä vihreää syömään keväisin, kertoo Anne-Maria Tourunen. Titaanin Hurmuri/ Teuvo Isokääntä 550 – 1,56 – 8,48 – 11 – 20,2 8. Pihan Alma/ Matti Pakarinen 580 – 1,55 – 9,36 – 19 – 26,6 5. Ja syksyllä mennään taas metsään, Uusimäki suunnittelee.. Se on nöyrä Mikko Uusimäen kumppani, eikä jättäisi tätä koskaan metsässä tai pellolla tai varsinkaan kisapaikalla pulaan. 17 Työmestaruuskilpailun tulokset 1. Esu/Matti Ahola 450 – 1,41 – 8,14 – 14 – 25,6 6. Nuorten pitäisi mielestäni nähdä mitä työnteko suomenhevosella voi parhaimmillaan olla, Mikko Uusimäki miettii. – Nuorilla on intoa ja kiinnostusta kamalasti, mutta kun pitäisi alkaa tekemään töitä, tahtoo into laantua. Luomutar/ Mikko Uusimäki 550 (paino) – 1,56 (juoksuaika) 7,54 (käyntiaika) – 23 (vedetyt porraspisteet) – 35,6 (pisteet yhteensä) 2. – Peltotöitä tehdään jonkin verran, kunhan pellot kuivuvat riittävästi. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Anne-Maria Tourunen ja Suomen Hippos päivät alkavat. Valtakunnallisen työmestaruuskilpailun järjestivät Hämeenkyrön Hevosjalostusyhdistys ry, Ikaalisen hevosystäväin seura ry, Hämeen hevosjalostusliitto ry ja Suomen Hippos ry yhteistyössä Teivon ravikeskuksen kanssa. Jojoriina/ Kauko Tuominen 520 – 1,49 – 8,02 – 20 – 32,7 3. Luomutar on selkeästi yhden ihmisen hevonen. Tähden Piirros/ Susanna Purojärvi 620 – 1,57 – 8,2 – 10 – 21,6 7. Kuva: Suomen Hippos Eeva Karvonen Työhevoskulttuurin säilyttäminen tärkeää Talvella kannattaakin ahkeroida metsätöissä, sillä tamma pääsee ensi keväänä puolustamaan tuoretta mestaruuttaan. Suomenhevosethan ovat parhaimmillaan ja sitkeimmillään työhevosina 12 – 17–vuotiaina. Vilpotar/ Markku Mässeli 580 – 1,48 – 7,58 – 19 – 31,9 4. Tämän vuoden Työmestari Luomutar on vahva ja rehti työhevonen. Hieman häntä huolestuttaa perinteiden jatkuminen. Hovingatar/ Jari Kupiainen 480 – 1,56 – 9,52 – 10 – 18 Pois Tupla-Prinsessa Luomutar ja Luomuttaren emä Selissa, joka viime kesäisessä kuvassa oli 27-vuotias
Tupamäki: Jokainen, joka on pienenä juossut saunasta tupaan. Hevoset juoksevat kovempaa ilman kenkiä. Etenkin 2-3-vuotiaalla hevosella se kehittää jalkoja. Toimii nykyään ammatinharjoittajana Animagi Hevosklinikka Laukaassa. Kengättä ajamiseen korkea kynnys Heiskanen: Ruotsissa ajetaan paljon ilman kenkiä, varmasti yli 90 KILLERIN VALMENNUSILLASSA VIISASTUTTIIN JA NAURETTIIN Kokeneet hevosmiehet ottivat yleisönsä Antero Tupamäki on hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, D.V.M. prosenttia kaikista ajoista. Kun kengät otetaan ensimmäisen kerran pois, on sen vaikutus kaikkein suurin. – Ruotsissa ajetaan toki kengillä, mutta ennen isoja kisoja otetaan kengät pois. On innokas raviurheilun harrastaja sekä urheilumies. Niinisalossa ennen tuloaan Laukaaseen, jonne perusti maineikkaan Laukaan Eläinsairaalan vuonna 1983. 18 Killerin valmennusilta Sadat ihmiset tulivat kuuntelemaan Jyväskylän Killerin vanhaan katsomoon, kun kolme tunnettua hevosalan konkaria: raviohjastaja ja -valmentaja Veijo Heiskanen, ravivalmentaja Kari Lähdekorpi ja hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Antero Tupamäki puhuivat hevosista sekä niiden valmennuksesta ja hoidosta. Hän on valmistunut eläinlääkäriksi Helsingissä vuonna 1974. Sen huono puoli on se, että kaviot kuluvat, mutta positiivinen asia on, että veri pumppautuu elimistöön paremmin ilman kenkiä. Hevonen on kuin irti, se ihan lentää. – Suomessa kynnys ottaa kengät pois on kauhean korkealla. Työskenteli mm
Penkit täyttyivät innokkaista raviharrastajista. Esimerkiksi 800 metrin intervalli on hyvä. Miten varsasta tehdään ravuri. Itse en käytä jarrukärryjä. Aloitetaan kahdella vedolla, sitten neljä ja kuusi ja niin edelleen. Hevosen hinta vaikuttaa tietenkin ostopäätökseen. Tupamäki: Tärkeintä on kehittää itselle systeemi, joka on joka päivä sama. Heiskanen: Kun pulssit ovat kohdallaan. Heiskanen: Jos kilpaa aletaan treenata, niin hiukan kovempaa tietenkin, mutta aina hevosen fiiliksen mukaan, hevosen ehdoilla. Hän pitää omaa valmennustallia Åbyn raviradan lähistöllä Göteborgin lähellä. Ammattilaiset luottavat kuitenkin omiin silmiin, eivät niin tieteeseen tai tekniikkaan. Nuoren varsan osto Heiskanen: Varsaa ostaessa, kiinnitän huomiota sen sukuun. – Pulssi on hyvä tarkistaa noin 10-13 minuutin päästä ajon lopetuksesta. Hän on valmentanut pitkään Ruotsissa, jossa hänellä oli valmennustalli Halmstadissa. Heiskanen: Laitetaan kärryt hevosen taakse, eikä eteen. Silloin hevonen on ”rumimmillaan”, mutta ulkonäöllä ei ole merkitystä. Antaa kavion kulua sen verran kuin se startin aikana kuluu, sitten isketään kengät takaisin jalkaan. Hänellä on sekä Suomen, että Ruotsin kansalaisuus. Erilaiset treenimuodot sopivat hyvin hevosille. ilman vaatteita, tietää mistä on kysymys. Hän on ollut yksi 2000-luvun menestyneimpiä ja tunnetuimpia ravivalmentajia Ruotsissa. Pian tulevat älysilat, jotka mittaavat pulssin. Kari Lähdekorpi (vas.), Veijo Heiskanen ja Antero Tupamäki vastailivat yleisön kysymyksiin. Veijo Heiskanen on pitkään Ruotsissa vaikuttanut raviohjastaja ja -valmentaja. Huumorilla höystetty esitys sai monet pitelemään vatsojaan. En ole koskaan onnistunut ostamaan hyvää varsaa. Helposti tulee sanottua, että tuota hevosta en kyllä ottaisi, mutta sitten siitä tuleekin hyvä juoksija. 2-vuotiaat saavat levätä usein. 19 . Milloin ensimmäiseen starttiin. – Kyllä arvioissa aika usein erehtyy. Hevosen tulee myös olla kevytrakenteinen, se ei saa olla raskas. Ensimmäisen suurkilpailuvoittonsa hän sai 17-vuotiaana. Lähdekorpi: Ja isompanakin! Tupamäki: Kengättömänä hevonen saa enemmän happea. Räväköistä mielipiteistään tunnettu mies kipusi määrätietoisesti ravimaailman huipulle, pokkaili mainetta ja palkintoja niin Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsin ja Suomen välisiä eroja hevosasioissa vertailtiin ja pohdittiin. – Kun se tekee useamman askelparin, niin hevonen saa elimistöönsä enemmän happea. On tärkeää, että varsana sille tulee paljon kilometrejä. – Ei mennä kovaa, mutta kuitenkin neljästä viiteen kertaa viikossa valjaissa. – Sillä, milloin varsa on syntynyt ei ole täällä pohjoismaissa niin merkitystä. Kari Lähdekorpi on tunnettu ravivalmentaja. – Mäkeä ajetaan sitten vanhempana, hevosen ollessa 3-vuotias. Silloin sen hengitys kehittyy. Lähdekorpi: Hevonen kannattaa ostaa puhelimessa. Tilaisuudesta ei meinannut tulla loppua. Heiskanen: Kun sitten lähdet ajamaan, niin antaa hevosen mennä vaan. Sen sijaan sillä on merkitystä, onko hevosella ollut pihattokasvatus vai tallikasvatus. Tupamäki: 1,5-2-vuotiaasta hevosesta ei juuri voi rakenteen perusteella sanoa, tuleeko siitä hyvä ravihevonen. – Aloitetaan varovasti, ettei hevonen karkaa. Yksi henkäisy enemmän per askelpari. Lähdekorpi ja Heiskanen: Usein hevoset ovat ensimmäisiin starttiin vielä keskeneräisiä.. Lähdekorpi: Suomenhevosia treenataan paljon yksin, vaikka ne voisivat hyötyä ryhmässä juoksemisesta. Nyt hän jäähdyttelee hevosenomistajana. Suomessa voittoja on tullut 1 306 kappaletta ja Ruotsissa 2 273
Heiskanen: Ai kuinka hevonen lämmitetään ensimmäiseen starttiin. Hevosille oli tukikengät. – Kun se oikein päästelee siellä vedessä syviä puuhkaisuja ja vetää vesihöyryä veden pinnasta, niin se huuhtoo tehokkaasti keuhkorakkuloita. Samalla se on hyvä terapiamuoto. Lähdekorpi: Venyttelyä ja lämmittelyä, niin saadaan tehot parhaiten irti hevosesta. Hankosidevammoille, keuhko-ongelmaisille ja murtumien hoitoon uitto on usein hyväksi. Jenkkikärryt vai tavalliset. Se on ihan uusi sana. Toukokuussa siellä juostaan Killerin Eliitti. Tupamäki: Kun hevonen piehtaroi ja ravistelee itsensä ja kun se oikein kirmittelee ja venyttelee, niin ei ole parempaa lihashuoltoa kuin se. On jopa sanottu, että kaksi minuuttia ennen starttia on kaikkein paras. – Suolahoidon hyödystä voin sanoa sen verran että 90 prosenttia suolasta jää henkitorviin, sen hyötyä voi miettiä. Hevosen voi saada siten suoraksi. Heiskanen: Kyllä minä mietin sitä koko ajan. Annettiin ajan rauhassa kulua ja mentiin hiljaisella vauhdilla lumihangessa. Heiskanen: Nykyään kaikilla hevosilla on kova vauhti. Vesihöyryä keuhkoihin uitossa Tupamäki: Joissakin tapauksissa uitolla voi olla erittäin suuri merkitys, etenkin jos hevosella on astma ja sillä on keuhkoputket tukossa. Kova työ palkitsee Tupamäki: Jalostuksella voidaan lisätä voimaa, mutta synnynnäistä nopeutta ei saada lisättyä valmentamalla. Lihaskunto treenattiin takaisin pikkuhiljaa. Suomessa uskotaan kaikkeen muuhun kuin treenaamiseen. Mietityttää joskus, että ovatko he oikeasti yhtä hyviä kuin minä heitä on pidetty. Mietitkö Veijo koskaan sitä. Paljon myös kahluutettiin hevosia, etenkin 70-luvulla. Hän on lainakuskina yhtä hyvä, kuin omaa hevosta ajaessa. Ennen hevoselle annettiin aikaa Heiskanen: Lihashuolto. Tupamäki: Aina silloin tällöin joku sanoo, että hevonen menee jumiin uittaessa. Kävelykoneita sen sijaan on aika monta. Hevosen lihaksista moni on 13 senttimetriä syvällä, hieropa sitten siitä. – Hyvä tapa on vetää intervalleja hevosen sykkeen ollessa 160-180. Niitä ei montaa Suomessa ole. Kävelymatto pois muodista Tupamäki: Kävelymatot ovat menossa jo pois muodista. Moni hevonen on parantanut ravisuoritusta, kun sillä on ryhdytty ratsastamaan. 20 Ensimmäiset vedot kannattaa ajaa hiljempaa, sitten kovempaa ja lopuksi kovimpaa. Ravirata kiertää Killervälammen ympärillä. Riippuu vähän siitä, mikä villitys milloinkin on kyseessä. Mies on uskonut itseensä ja tekemisiinsä. Kävelykoneessa. Noin 11,5 tuntia ennen starttia. Silloin ristiselän alueen syvät lantion lihakset ovat tiukalla. Kova työ palkitsee. Uskotaan, että joku tulee ja tekee sulle hevosen. Suomalaiset ovat kysyttyjä hevosenhoitajia. – Ajan niin lujaa kuin pystyy, niin nähdään onko kengät hyvät. En minä ole koskaan kuullutkaan moisesta. Homman juju on se, että löytää oikeat hevoset. Täytyisi kyllä olla todella erikoinen hevonen, että käyttäisin lappuja. Lähdekorpi: Ruotsissa tietoa ei pantata. Lähdekorpi: Veijo ei ole ikinä epäillyt omia kykyjään. Suomalaisten valmentajien tasosta on hiukan vaikea sanoa. Treenaamalla saadaan kyllä verenkiertoa tehostettua jopa 30 prosenttia. Pumpulit korvissa riittää. Jyväskylässä sijaitseva Killerin ravirata on valmistunut vuonna 1974. On mittailtava barit, jotta tietää millä teholla on mentävä. Onko ratsastuksesta hyötyä. – On verrattu hevosia, joista toiset olivat laitumella ja toiset kävelykoneissa. Eläinlääkäri Antero Tupamäki toimi tilaisuudessa asiantuntijana, joka kertoi niin hevosen uitosta kuin muistakin hevosen terveyteen vaikuttavista asioista. Hevoset osaavat juosta paremmin tietenkin, jos tekniikka on hyvä. Lähdekorpi: Monet käyttävät jarrukärryjä, niin ei tarvitse mennä mäkeen. Lähdekorpi: Täällä uskotaan omituisiin asioihin. Heiskanen: Jos toteaa, ettei hevonen olekaan priima ja raviradalla se ei ole suora, niin käytän sivuremmejä. Heiskanen: Jos hevonen on mennyt vinoksi, niin silloin ratsastuksesta on hyötyä. Ratsastuksessahan ei lappuja laiteta. Minä mietin usein, voisiko tämän asian tehdä paremmin. Ei lappuja. Tavallinen ruotsalainen valmentaja on kehittynyt valtavasti 10-15 vuoden aikana. Heiskanen: Silloin kun on painava kuski kuten minä, niin jenkkikärryt toimivat hyvin. Pitkäkestoisella harjoituksilla moni onnistuu kyllä lisäämään nopeuttakin. Lähdekorpi: Jenkit käyttävät umpilappuja koko sen kaksi vuotta. Voi olla, että ne menevät ensimmäisellä kerralla jumiin. – Tuntuu siltä, että ennen vanhaan hevosen paranemista odotettiin paljon pidempään kuin nykyään. Lähdekorpi: Pakkohan siinä uitossa jotakin hyvää on olla, kun hevosia uitetaan niin paljon. Lähdekorpi: Åke Svanstedtilla on maaginen ote. Kunnon pyrähdys 7 minuuttia ennen starttia
Veijo Heiskanen jaksoi vastailla ihmisten kysymyksiin vielä yli kolme tuntia kestäneen tilaisuuden jälkeenkin. Ruotsissa vain viedään talliin ja riisutaan vehkeet. Rokotukset parempia kuin ennen Tupamäki: Nykyiset rokotukset ovat paljon parempia kuin ennen. Sen huumorista ei koskaan tiedä. Hankosidevamma vie veteen kävelemään Tupamäki: Hankositeeseen PRP:tä tai kylmää ja sitten odotellaan. Voihan siitä imaista vähän verta pois. olleilla hevosilla oli etupolvet kipeät. A-viruksen huomaa, kun hevonen yskii ja rykii. – Nuorille hevosille voi antaa proteiinipitoisempaa heinää. Vedessä kävely tekee hyvää. – Annan hevosille täysrehua ja muoviin käärittyä esikuivatettua heinää. Heiskanen: Ruotsissa annetaan kolme päivää lepoa, Suomessa startin jälkeen seuraavana päivänä mennää juoksemaan. Heiskanen: Melassia ei Ruotsissa hevosille käytetä. Jos ajomatka on 6-7 tuntia, niin menen radalle samana päivänä. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Treenaamista jatketaan, hiljempaa vain. Kilpailun jälkeen lepoa Heiskanen: Olen ajanut varmaan yli 35 000 lähtöä, kyllä minulle riittäisi jo, uskokaa vain. Kun löytää hyvän heinäntoimittajan, niin siitä kannattaa pitää kiinni. Suomessa tammahevosia syötetään liikaa. Se on suomalainen juttu. Lähdekorpi: Laivassa ne menevät kansipaikalla, ruumassa ei happi kulje. Lähdekorpi: Sepä se onkin, niitä kun ei usein ole. – Isoa eroa ei ole siinä lähteekö hevonen raveihin kotitallilta vai onko se matkustanut viisi tuntia. Jos ne eivät vielä pariin päivään liiku, niin johan jytkähtelee. Heiskanen: Motivaatiossa on kyllä rotujen välisiä eroja. – Jonkun verran käytetään systeemiä, että annetaan muoviin käärittyä esikypsytettyä heinää, mutta kilpailukesäaikaan annetaan pienpaalukuivattua heinää. Mahdollisimman myöhään kuivattua heinää, missä ei ole liikaa proteiinia. Ruokinnassa maiden välillä suuria eroja Tupamäki: Suomessa tuijotellaan lihasarvoja, Ruotsissa niitä ei katsella. Erikoista on se, että vaikka hevonen ei juo kunnolla, niin se juoksee ihan yhtä hyvin. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Ranskalainen hevonen on ailahtelevainen. Annetaan isot määrät viljaa. – Ongelma on siinä, että kaksi viikkoa menee ennen kuin testien tulokset varmistuvat, siis silloin näkee, ovatko vasta-aineet nousseet. Onko rodulla väliä. 21 Tilaisuuden päätyttyä ihmiset ryntäsivät huippuvalmentajien luokse keskustelemaan. Virustestit kestävät liian kauan Tupamäki: On sanottu, että jos hevonen alisuoritti, niin kyseessä oli rhinovirus. Heiskanen: Ruotsin ja Suomen välillä hevosen ruokinnassa on isoja eroja. Lähdekorpi: Heinänkorjuussa on monta tekijää, jotka vaikuttavat sen sisältöön ja laatuun. – Kilpailun jälkeen hevosta pikkuisen kävelytetään ja annetaan lepoa sellaiset kolme päivää. – Harva hankosidevamma on niin paha, ettei pysty kävelemään. Tupamäki: On todettu, että jos startin jälkeen ajelutetaan kevyesti, niin maitohapot laskevat nopeammin kuin kävelytyksellä. Kävelykoneista ei ole hirveästi hyötyä, jos on käytettävissä aikaa ja ihmisiä. Pitkät kuljetukset raveihin Heiskanen: Mielestäni hevoset matkustavat hyvin. Täysin normaalia ruokaa. Amerikkalainen on tasaisempi luonne. Hygienia on kaikkein tärkeintä, ettei hirveästi pöhise. Ne ovat talleilla kaikkein yleisimmät virukset
Holopaisen mukaan Pokeri on Kuninkuusravit. Holopainen ajaa itse Pokerilla, joka kärsi keväällä jalkavaivoista. – Pokerilla on jalassa imusuonentulehdus. Hevosella saattoi treenata, muttei ajaa kovaa. Kevään ainoassa startissa se sijoittui kolmanneksi, mikä oli hyvä saavutus. – Vieskerin Valo, Tapsan Tahti, Virijori ja Camri ovat suosikkeja eikä Köppinenkään ole pois laskuista, luettelee Holopainen. – Suivikas on juossut viime syksystä saakka juossut hyvin ja pystynyt juoksemaan hyvin johtavan hevosen rinnalla, mikä osoittaa sen lahjakkuutta. Toisaalta yllätykset ovat aina mahdollisia etenkin kolmen lähdön ja kahden päivän tapaisessa Kuninkuusraveissa. Toukokuun puolivälissä Pokerilla oli alla yksi startti. Valmentaja Esa Holopainen uskoo monella hevosella olevan mahdollisuuksia tämän vuoden ravikuninkaaksi. 22 KUNINKUUSRAVEISSA EI OLE SELVIÄ ENNAKKOSUOSIKKEJA Kolmen lähdön kisassa ratkaisee kestävyys Ravikuninkaaksi ja -kuningattareksi on esillä monta nimeä. Oreissa voittajasuosikkeja on kuitenkin monta, jatkaa Holopainen. Niin tammoissa kuin oriissa on puolenkymmentä nimeä, jotka voisivat voittaa tavoitellut tittelit
– Viime vuonna kuntohuippu osui juuri oikeaan hetkeen ja muutoinkin kaikki meni nappiin. Mokomani yllätti viime vuonna Porissa ja tittelin uusiminen ei hyvänä päivänä ole mahdottomuus Mielenkiintoisena tammana Holopainen pitää Carmelaa, jos hevonen juoksee. Virijori on väläytellyt, mutta Tapsan Tahti ja Pokeri ovat jossain määrin arvoituksia. Pitkällä matkalla ajaja ehtii joka tapauksessa tehdä erilaisia ratkaisuja. Sillä on allaan parikymmentä starttia kun kokeneemmilla on toistasataa. – Vieskerin Valo on ilman muuta yksi ennakkosuosikki. 23 . Tammalle ennustetaan hyviä kisoja tänäkin vuonna. – Kolmen lähdön kilpailussa pitää osata taktikoida, eikä joka lähdössä ole pakko ajaa täysillä. – Sillä jäi Porista paljon hampaankoloon. Suivikas on noussut hallitsijaksi, mutta Koivunen näkee hevosella olevan haasteita Kunkkareiden suhteen. Suivikkaalle kunnon säilyttäminen on haaste Valmentaja ja ohjastaja Harri Koivunen näkee tasaisuutta niin tammoissa kuin oreissakin.. Kuva: Hippos ollut epäonninen Kuninkuusravien suhteen. Tammoista Holopainen pitää vahvana Vaivaa, eikä Vislakkaakaan kannata jättää pois laskuista. Köppinenkin on vahva, koska se selvittää kaikki matkat. – Kunnon ylläpitäminen on iso haaste. – Sillä on ollut vuosien varrella flunssaa ja pientä vaivaa. Tämän kesän Kuninkuusraveissa Hullumies on pieni arvoitus. Kuva:Hippos/Ilkka Nisula Suivikas on ollut kovassa kunnossa, mutta kunnon ylläpitäminen loppukesään saakka on suuri haaste. Kisasta tulisi entistä mielenkiintoisempi. – Hevonen on hyvin kyvykäs, mutta toisaalta aika kokematon. Tammoissa Koivunen ei välttämättä usko Mokomanin menestykseen. Ilkka Pyysalon elämän ensimmäinen ravihevonen Saaga S kiri tammojen täyden matkan parhaaksi viime vuonna. Monen Kuninkuusravilähdön Kolmen päivän kilpailussa isossa roolissa on hevosen kestävyys, nopeus ei yksin riitä. Kuninkuusraveissa ajajan merkitys korostuu hieman enemmän kuin tavallisissa raveissa juuri kolmen eripituisen matkan takia. – Lähtöpaikalla on samasta syystä vähemmän merkitystä. Minusta olisi hyvä, että sääntöihin sisällytettäisiin pykälä, joka edellyttäisi kuninkuuteen myös yhtä voittolähtöä. kokemuksella Holopainen korostaa ohjastajan roolia. Se lähtee revanssihengessä. Joskus kuninkuuden on voittanut hevonen, joka ei ole voittanut ainuttakaan lähtöä. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Hullumies ja Seppo Sarkola voittivat viime vuonna Kuninkuuskisan toisen osakilpailun. Voiton uusiminen vaatisi toisen samanlaisen onnistumisen. Hevosella on myös vakiokuljettaja, joka on luotettava ja kokenut. Tänä vuonna toivoisin sen olevan kunnossa. Ravikuninkuuden uusiminen ei ole mahdottomuus. Koivunen veikkaa Saaga S:lle hyvää sijoitusta, kenties jopa voittoa
Eicku 14p 13. Hissun Virva 37p 7. Se on hevosen historian toiseksi paras aika täydeltä matkalta. Yhtään selvää ykkössuosikkia ei ole. Jokivarren Kunkku 38p 8. Korhonen suhtautuu luotValmentaja Seppo Suurosen mukaan Kuninkuusraveista on odotettavissa tasaväkinen kilpailu niin orien kuin tammojenkin puolella. – Fyysisesti Köppinen on hyvässä kunnossa. Teksti: Juhani Karvonen Viime vuoden ravikuningas Köppinen on omistajansa Jyrki Korhosen mukaan hyvässä kunnossa, vaikka toukokuussa hevosta vaivasivat vatsa ja nivelet. Se on hyvää valmistautumista kauden päätapahtumaan. Frankker 22p 10. Vermossa 26 hevosesta 14 laukkasi, mikä osaltaan kertoo kovasta radasta. Suivikas 72p 2. – Jokivarren Kunkkua ei Köppinen ole vielä kohdannut. Köppinen ei yleensä juurikaan vaivojaan valittele. Aikanaan oli helppo sanoa, että Vieskeri voittaa. – Kahden viikon välein on hyvä saada startti. Costello 25p 9. Ennen Kunkkareita Korhonen pyrkii ajamaan kymmenkunta starttia. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula Köppisen vaivat vaikuttavat ohimeneviltä Kuninkuusraviranking 18.5.2015 Oriit 1. Korhonen pitää tämän vuoden tasoa kovempana kuin viime vuonna. Rapin Aatos 7p 13. Lisäksi päivän kunnolla on aika iso merkitys. Oreissa Suuronen näkee puolenkymmentä tasaista hevosta. Camri 45 5. Se oli paras suomenhevonen, jonka varaan oli helppo laskea. – Vieskerin Valo, Suivikas, Tapsan Tahti, Camry, Jokivarren Kunkku, Hullumies ja Pokeri ovat varmaan ne kovimmat kilpakumppanit. Niistä on vaikea nimetä yhtään selvää suosikkia. Sen fysiikka kestää, mistä osoituksena on kolmannessa startissa kuolemanpaikalta juostu aika 23,1. Saaga S 61p 3. – Suivikas, Virijori, Vieskerin Valo ja Camri ovat kaikki tasaväkisiä. Pokeri ja Hullumies ovat arvoituksia, koska ne aloittivat kilpailukauden toukokuun puolivälissä. – Tasaväkisyys tekee raveista entistä mielenkiintoisemman. Vermossa kova rata löi läpi ja Köppisen nivelet olivat hieman kovilla. Aikaa Kunkkareihin on vielä runsaasti, joten mitä tahansa voi tapahtua. Hujanhajan 11p tavaisesti Kunkkareihin. Henkinen kantti hevosella on hyvä ja se on tasainen suorittaja, jollei mitään erityistä ole. Carmela 71p 2. Vieskerin Valo 49p 5. Tammoissakin on useita hyviä hevosia. Köppinen 59p 4. Boker 20p 11. Leon Salama 5p 13. Tapsan Tahdilta ja Suivikkaalta on tullut tällä kaudella kertaalleen pataan, mutta loppujen lopuksi erot ovat olleet pienestä kiinni, sanoo Korhonen.(jk). Poljento 25p 10. Kauden päätähtäin on Joensuussa. Turon Myrsky 5p Tammat 1. Kuninkuus ei missään tapauksessa ole yhden tai edes kahden kauppa. Mokomani 46p 5. 24 Viime vuoden ravikuningas Köppinen on omistajansa Jyrki Korhosen mukaan hyvässä kunnossa, vaikka toukokuussa hevosta vaivasivat vatsa ja nivelet. Virijori 45p 7. Etenkin tammoissa yllätykset ovat aina mahdollisia, koska tammoille kisa voi olla rankka. Vaiva 57p 4. Noriko 15p 12. Joivi 41p 6. Koivikon Kalle 14p 12. Varteenotettavia vastustajia on Joensuussa puolentusinaa. – Vatsavaivojen taustalla saattoi olla huono heinäerä. Tapsan Tahti 62p 3. Pörnä-Tyttö 29p 8. – Ilmeisesti pohjalla Köppisellä oli jotain lievää nivelvaivaa, mikä sitten tuli ilmi Vermossa. Ryti-Tyttö 27p 9. Maha ei ole aivan satavarma, muttei tunnu suuresti enää vaivaavan. Hopihopi 18p 11
Näin ollen kuninkaallista seppelettä tavoittelevilla hevosilla on mahdollisuus jopa 80 000 euron kokonaispottiin. Se tarkoittaa sitä, että kuninkuusja kuningatarlähdöissä kunkin osakilpailun voittajalle on luvassa 12 000 euroa. – Uskoin, että hevonen menestyy. Porissa palkintoja korotettiin roimasti edellisvuoteen nähden. Jokainen asiantuntija nimesi kaksitoista oritta ja kaksitoista tammaa. 25 Kuusi asiantuntijaa ovat laittaneet oriit ja tammat järjestykseen neljännen kerran. Kokonaispisteissä Vaiva nousi nyt kolmanneksi, kun väliin mahtuu vielä Saaga S. siten, että viimeinen listalle päässyt sai asiantuntijalta yhden pisteen. Kuninkuusravien päätoimikunta vahvisti kokouksessaan, että haastavasta taloustilanteesta huolimatta palkinnot pysyvät Porin tasolla. Seuraava kunkkariranking julkaistaan maanantaina 1.6. Tuo rytmi tuntuu sopivan hevoselle hyvin. Mokomanin valmistautuminen on onnistunut hyvin Ravikuningatar Mokomanin tavoitteena on Jukka-Pekka Kauhasen mukaan tulla Kunkkareihin tänäkin vuonna menestymään, eikä vain osallistumaan. – Haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Joensuun raviradalla nähtiin, että Suomen suurimman ravitapahtuman pääosan esittäjien palkintoihin ei haluta koskea, vaan ne säilytetään viimevuotisella tasolla, Joensuun raviradan toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen painottaa. Oriiden puolella kovimmat nousijat olivat Jokivarren Kunkku sekä Vermossa pirteästi esiintynyt Boker. Tammakatraassa Carmela jatkaa 71 pisteellä ykkösenä, mutta yksi raatilainen nosti sen yläpuolelle Vermossa voittaneen Vaivan. Tavoitteena on tulla Kunkkareihin menestymään, eikä vain osallistumaan, sanoo valmentaja Jukka-Pekka Kauhanen. Viime vuonna Mokomani tuli luultavasti monen mielestä puun takaa mestaruuteen. – Ponnistelemme kaikin keinoin sen eteen, että voimme säilyttää palkintotason vuoden 2014 tasolla, Pykäläinen vakuuttaa. – Takana on hyvä kausi ja ainakin alku näyttää lähteneen RYTI-TYTTÖ JA POLJENTO NOUSIVAT KYMPPISAKKIIN Kunkkarirankingin kärkisijat ennallaan jokaisen raatilaisen ykköshevonen. Kuninkaalle tai kuningattarelle on luvassa jopa 80 000 euroa. Kokonaiskilpailun voittaja tienaa lisäksi 44 000 euroa. Maksimipistemäärä on näin ollen 72 pistettä, ja tällä kertaa oriiden puolella Suivikas oli Viime vuoden ravikuningar Mokomani on säästynyt terveysongelmilta. Raatilaiset: Jere Törmänen, Joonas Teerikorpi, Santtu Raitala, Tuomo Pekonen, Kari Lähdekorpi ja Sirkka Huopana arvioivat ainoastaan kauden 2015 aikana startanneet hevoset. Köppisen vaivat vaikuttavat ohimeneviltä Kuninkuusravien palkintotaso säilyy ennallaan Kuninkuusravien päätoimikunta päätti piteää kuninkuusja kuningatarlähtöjen palkintotasot ennallaan. (jk). Ennen Kunkkareita Mokomanille kertyy Kauhasen mukaan runsaat kymmenen starttia. Tammalaumassa nostivat osakkeitaan kohinalla Vermossa hurjan täyden matkan tuloksen polkenut Ryti-Tyttö sekä Vaivan takana kakkoseksi kamppaillut Poljento. Hevoselta on lupa odottaa hyviä esityksiä. Joensuun ravirata on päättänyt pitää Kuninkuusravien palkinnot samalla tasolla kuin viime vuonna. Kovimmiksi kilpakumppaneiksi Mokomanille Kauhanen arvioi Vislakan ja Saaga S:n. Kuva: Hippos/Ilkka Nisula paremmin käyntiin kuin viime vuonna. Kun se tekee kovan suorituksen, se riittää johonkin sijoitukseen. Listan ykkössija tuotti hevoselle 12 pistettä, kakkossija 11 pistettä jne. – Niiden esitykset ovat olleet hyviä. – Mokomanilla ajetaan tiivistä rypästä, jonka jälkeen on pieni huili. Kuninkuusja kuningatarkilpailuun mukaan pääsee kaksitoista kantakirjattua oria ja tammaa
Laura Hattberg aloitti ratsastuksen kuusivuotiaana, kun hän meni ystävänsä mukana ratsastusleirille. Yhdellä kotimatkalla itkin isälle, että Chiro aiotaan myydä, ja isä sitten osti sen minulle. Laura hoiti ponin. – Sinä jouluna joulukuusen alta paljastui iso kirjekuori. Nyt en voisi kuvitellakaan elämää ilman hevosia. moneksi vuodeksi. Myös muut perheenjäsenet olivat apuna tarpeen tullen. – Hurahdin ratsastukseen kertaheitolla. 26 Se joka väittää, ettei sattumalla ole merkitystä elämässämme, lienee väärässä. Kerran se mennä jolkotteli Porinvaltatietä tietä pitkin. Poni oli huumorintajuinen yksilö, joka karkasi milloin minnekin. Ohikulkija otti sen kiinni ja sitoi hinausköydellä kiinni puuhun. – Sain juuri Chiron, koska se oli tallilla ratsastaessani aina lempihevoseni ja ratsastin sillä aina. Olin aivan sekaisin onnesta. Isä ajatteli, että tyttären harrastus menee hänen harrastuksensa edelle ja antoi osuutensa ralliautosta vastineeksi jostakin sellaisesta, josta tytölle ja koko perheelle oli iloa UUSIN OSA LAURA HATTBERGIN HEVOSHARRASTUSTA OVAT TUOMARIN TEHTÄVÄT – Hevonen opettaa ottamaan vastaan kriittistä palautetta Laura Hattberg ei voisi kuvitellakaan elämäänsä ilman hevosharrastusta. Juoksin kotiamme ympäri yhä uudestaan ja uudestaan, muistelee Laura hymyillen, 12-vuotiaan pikkuLauran iloa. – Jos se ei mennyt aitojen alta, meni se niiden läpi. Vanhemmat tukivat tyttöä harrastuksessa ja kuskasivat häntä monta kertaa viikossa ratsastamaan. Poni asui aluksi Hattbergin perheen pihasaunaan rakennetussa tallissa, josta se muutti Lauran kaverin hevosen seuraksi Kirkkonummelle. Laura Hattberg sanoo, että hevosten kanssa toimiminen on opettanut monenlaisia taitoja, joista on hyötyä myös työelämässä.. Sieltä minä sen hain – Nyt en voisi kuvitellakaan elämää ilman hevosia. Kokeilinhan minä lapsena toki erilaisia urheilulajeja ja muita harrastuksia, mutta vain ratsastus jäi. Lieneekö sillä ollut osuutta siihen, että Laura Hattbergin, 34, arjen täyttää tälläkin hetkellä miehen, koiran ja työn lisäksi hevosharrastus. Yhteiseloa kesti kaikkiaan 16 vuotta. Poni jolkotteli valtatiellä Lauran vanhemmat huomasivat, kuinka rakas ratsastusharrastus tytölle oli ja ostivat hänelle unohtumattoman joululahjan. Avasin kuoren ja siellä oli rekisteritodistus, jossa oli hevosen nimi ja minun nimeni omistajana. Pienenä tyttönä alkanut harrastus huipentui, kun Hattberg tuomaroi toukokuisissa Horze Jumping Ypäjä –kilpailuissa. Joskus elämän keskeinen sisältö on seurausta yhdestä pienestä sattumanvaraisesta tapahtumasta. Lauran joululahjaksi saama risteytysponi Chiro oli 16-vuotias ja periaatteessa se tuli viettämään vihtiläisperheeseen eläkepäiviä, vaan poni oli itsepäinen luonteeltaan ja päätti olla vasta keski-ikäinen, se eli 32-vuotiaaksi. Teini-iässä tapahtui pieni notkahdus, mutta pian palasin taas lajin pariin
Tuomariksi puhtaasta tarpeesta Pari vuotta sitten Laura Hattberg päätti kouluttautua tuomariksi, koska tuomaripula tuli vastaan oman seuran kilpailuja järjestettäessä. Toimihenkilöitä kisoihin on ollut todella vaikea saada. – Ratsastaessa tyhjenee pää ikävistä asioista ja stressistä, Laura Hattberg sanoo. Olimme ystäväni kanssa kisoissa usein katsomon puolella, niinpä ajattelimme, että samallahan sitä voisi tehdä jotain järkevää, kun paikalla kerran joka tapauksessa olemme. Kerran hevonen tulla koputteli muina miehinä keittiöön muun perheen pariin. Lisäksi touhu on kivaa. Hän käy silloin tällöin ratsastamassa Vihdin Ratsutalllilla.. Ensimmäinen koitos tuomarina oli vastikään, kun hän tuomaroi ensimmäisissä suuremmissa estekisoissaan, Team Eurohorsen järjestämissä 4-tason Horze Jumping Ypäjä –kilpailuissa. – Oli mahtavaa. Rakkaus hevosia ja lajia kohtaan toi minut jo tähän pisteeseen. – Ehkäpä minusta tulee joskus vielä puheenjohtaja-tuomari, sitten kun on enemmän kokemusta. – Toisinaan voitimme ja joskus oli päiviä, etten saanut sitä edes maneesiin sisälle, koska se pelkäsi maneesin ovelle jätettyjä lastenvaunuja. Laura kävi ponin kanssa valmennuksissa ja kilpailuissa ja he saivat tuloksiakin aikaiseksi. Hän on vihtiläisen Tervalammen ratsastajien hallituksen jäsen. – Jos en olisi ollut tuomaroimassa, olisin ollut joka tapauksessa katsomossa. Minulle tuli tosi hyvä fiilis siitä, että pärjäsin niin hyvin ensimmäisissä isoissa kisoissa. Sain virallisen tuomarointioikeuden viime vuoden loppupuolellla. – Hevonen opettaa ottamaan vastaan kriittistä palautetta poliisien saattelemana. – Tuomari kävelee radan ja tarkastaa, että se on rakennettu sääntöjen mukaisesti, minkä jälkeen ratsastajat voivat tutustua rataan jalkaisin. Jos en olisi ollut tuomaroimassa, olisin ollut joka tapauksessa katsomossa. – Yksi ajatus, miksi lähdettiin tuomarikouluun oli saada omalle seuralle toimitsijoita ja osaamista. Tarkka ja oikeudenmukainen tuomari Tuomarin työpäivä alkaa kisapäivänä aikaisin aamulla ja päättyy iltasella. 27 . Hattberg kertoo, että Ypäjän estekisoissa oli perjantain ja sunnuntain välillä tuhatkunta lähtöä, ja heidän kentällään oli kaksi tuomaria. Tarkkuutta vaativa työ vihmovassa säässä ei kuitenkaan hänen hymyään hyydytä. Opin Chirolta päättäväisyyttä ja periksiantamattomuutta, hän kertoo. Sitten alkaa itse kilpailu
– Tunnen sellaisiakin, jotka ovat hurahtaneet aikuisiällä ratsastukseen. Se ei teeskentele. Muutin sitten nuorena tyttönä Helsinkiin, jossa kävin Rudolf Steiner-lukion. – Olen positiivinen ja haluan toimia ratsastajan hyväksi, mutta toki toimia sääntöjen mukaan. Ratsailla ei ehdi miettiä, kun pitää toimia ja keskittyä. Seuraavana kisapäivänä sama homma alusta. – Monesti tuntuu, että katsomon puolella jännittää ja hirvittää paljon enemmän kuin hevosen selässä. Kilpailu antaa voittajille kokemuksen ja onnistumisen lisäksi muistoksi ruusukkeen, Cupin osakilpailuvoiton tai joskus rahapalkinnon. – On tärkeää, että osaa lukea hevosta ja sitä, miten se käyttäytyy esimerkiksi vieraissa ja jännittävissä paikoissa. Laura työskentelee asiakaspalvelukoordinaattorina Espoossa laakereita valmistavassa SFK:ssa. Ratsastus saa unohtamaan kaiken työstressin ja muut murheet. – Kilpailu on mukavaa, mutta tuomarin toimiminen tuntuu nyt enemmän omalta jutulta ja tärkeämmältä. Myös lähempää löytyy ratsastusmahdollisuuksia. Työskentelen arkisin asiakaspalvelutyössä, Ratsastus on laji, jossa sattuu ja tapahtuu, kun kaverina on elävä olento.. Kisojen eettisyyttä tiedustellessa, ei Laura usko hevosen kärsivän kisoista. – Työyhteisössä meitä on kaksikymmentä erilaista ihmistä, kukin erilaisia. Jos ihmisellä on ensimmäinen kisa edessä, ei hän välttämättä tiedä kaikkea. – Käyn pari kertaa viikossa ratsastamassa kavereiden hevosilla. Tuomari jakaa palkinnot, mutta mukana voi olla myös sponsori tai joku muu yhteistyökumppani. – Ratsastus on hyvä harrastus, jossa oppii vastuullisuutta, ja arempikin lapsi löytää tallilta helposti uusia kavereita, kun mielenkiinnon kohde on sama. Hän käy silloin tällöin ratsastamassa Vihdin Ratsutalllilla Tervalammen kylässä. Työelämässä samat taidot – Yritin peruskoulun jälkeen opiskella hevostenhoitajaksi, mutta tulin heinälle niin allergiseksi, ettei siitä tullut mitään. Eläimen ehdoilla mennään. Sen puolesta on helppo puhua. On myös helpompaa ottaa vastaan kritiikkiä, koska hevoselta saa palautteen välittömästi aina. 28 ja sellaisena minä otan tämänkin roolin. Laura on itsekin kilpaillut nuorempana, viimeksi muutama vuosi sitten. Lisäksi on oltava Pari vuotta sitten Laura Hattberg päätti kouluttautua tuomariksi, koska tuomaripula tuli vastaan oman seuran kilpailuja järjestettäessä. – Kaiken kaikkiaan koko tämä ratsastusja hevosmaailma on ihan – Tuomarit tarkkailevat, että ratsukot suorittavat tehtävät sääntöjen puitteissa. Se on opettanut minut joustavaksi, sillä päivät voivat venyä pitkiksikin, koska mitä tahansa saattaa tapahtua. Hevosharrastus on osittain auttanut tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Hevosen kanssa toimiessa olen oppinut paljon taitoja, joista on työelämässä suurta hyötyä. – Myös työssä jaksamiseen saan voimia ratsastuksesta. Taito lukea hevosta ehkäisee loukkaantumisia Laura kertoo, että maalaisjärjellä pystyy jonkin verran ennaltaehkäisemään onnettomuuksia. Pitää pystyä sopeutumaan. Hevoset ovat niin arvokkaita, että ihmiset haluavat toimia niiden hyväksi ja panostaa niiden hyvinvointiin, hän pohtii. – Tuomarin täytyy tuntea säännöt ja tekniikat. – Säännöt suojaavat hyvin hevosta, kisoissa toimitaan hevosen hyvinvointi edellä. Tippumisia toki, ja on joku hevonen joskus purrut. Tasa-arvoinen harrastus Laura Hattberg suosittelee ratsastusharrastusta muillekin. Nyt ovat takana ensimmäiset suuremmat kisat. tarkka ja säänkestävä. On kyettävä seisomaan oman kantansa takana, Hattberg luettelee hyvän tuomarin ominaisuuksia. – Oikeudenmukaisuus on tässä työssä tärkeä ominaisuus. Taidolla on tässäkin asiassa enemmän merkitystä kuin voimalla. Ihania matkoja hevosporukalla Viime keväänä hevosharrastus vei Lauran Belgiaan ja sitä edellisenä kesänä Irlantiin. Kun kaikki ratsukot ovat tehneet suorituksensa, seuraa palkintojenjako. – Onneksi itselle ei ole sattunut mitään kovin vakavaa. On hienoa, että silloin minä pystyn auttamaan. Laura Hattberg on vihtiläisen Tervalammen ratsastajien hallituksen jäsen. Yleensä talleilla on hyvä henki ja kavereita autetaan ja tsempataan. Välillä hirvittää, kun kuulee onnettomuuksista, mutta sekin pitää hyväksyä, että ratsastus on laji, jossa sattuu ja tapahtuu kun kaverina on elävä olento. Haluan myös jakaa tietoa ja opastaa muita. Kisat ovat monelle hyvin tärkeät, sillä kisoihin menee paljon ratsastajan aikaa ja rahaa. Lajina ratsastus on tietääkseni ainoa, jossa miehet ja naiset kilpailevat samoissa luokissa. Sama ihmisten kanssa
– Haaveilen, että voisin ostaa oman hevosen, jotta saisin valmentautua ja ehkä kilpaillakin. mahtava, saa tutustua uusiin ihmisiin ja pääsee näkemään paikkoja. – Ollaan kyllä miehenikin kanssa tehty yhdessä reissuja Tallinna Horse show kilpailuihin, että on hänetkin huijattu osittain mukaan tähän hevoshommaan ja ihan ratsaille asti. Ensi viikonlopuksi lähdetään seuraamaan CSIO***** Rome Piazza di Siena estekilpailuja Roomaan. Hevosen kanssa tulee liikuttua aika monipuolisesti, ja se on tietenkin hyväksi koko kropalle. Chiro tuli aikaan Hattbergille Stal Classicista Lohjan Virkkalasta.. Sellaisen joka opettaisi enemmänkin minua, en minä niinkään sitä, Laura naurahtaa. 29 Hattberg haaveilee omasta hevosesta. Tokihan se on paljolti kiinni omasta aktiivisuudesta. Hän haluaa hevosen, jolla on Lauralle paljon opetettavaa. Haluaisin sellaisen hevosen, jolla olisi enemmän kokemusta. – Enemmän tästä saa kuin tälle harrastukselle joutuu antamaan! Teksti: Virpi Piippo Kuvat: Laura Hattberg ja Virpi Piippo Laura ja Chiro tulivat toiseksi leirikisoissa ja suorittivat B-merkin. Mukavaa tämä hevoselämä! Haaveissa kokenut hevonen Hevosharrastus on Laura Hattbergille elämäntapa
TIINA KOKKONEN HALUAA TEHDÄ OMAN OSUUTENSA RODUN PELASTAMISEKSI – Suomenhevonen käsittämättömän hieno rotu Nykyään hevosharrastuksen jakaa koko perhe. Kokkonen oli kiinnostunut kaikista eläimistä ja pian niistä tulikin hänelle elämäntapa. Kokkosella riittää kädet täynnä työtä hevosten ja muiden eläinten kanssa. Sekä Tiina että Hannu ovat ammatiltaan palomiehiä. Tietyt sukulinjat käyvät entistä harvinaisemmiksi. Suomenhevosia on nykyään suhteellisen vähän ja astutusmäärät tuntuvat laskevan koko ajan. 30 Hevoset tulivat jo lapsena osaksi Tiina Kokkosen, 34, elämää. Hän haluaa tehdä oman osuutensa suomenhevosen rodun pelastamiseksi. Hän on kotoisin maalaistalosta ja monessa naapuritalossa oli hevosia. Äänekoskelainen Tiina Kokkonen on huolissaan suomenhevosen tulevaisuudesta. Tallissa asuvat oriit Huutolainen, 6, Velhonen, 4, vuoden vanha Haltiainen, 21-vuotias siitostamma Vilkaan Purje sekä shetlanHevosihminen. Perheeseen kuuluvat Hannu, 41, Eelis, 6, ja Petja, 4. Tiina Kokkonen ja Huutolainen
Takana poni. Lisäksi perheeseen kuuluu kaksi koiraa, kolme kissaa sekä kanoja ja kukko. Hän sanoo, että moni kasvattaja keskittyy ymmärrettävästi tiettyyn jalostussuuntaan. 31 . Kokkosten perheessä ei olla kapeakatseisia. Siellä oli ratsuja ja ravureita ja monia eri hevosrotuja. – Joidenkin mielestä olisi parempi keskittyä tiettyyn juttuun, mutta meillä ei olla niin tarkkoja sen suhteen. Mahdollisuuksien mukaan koetan käyttää vähän harvinaisempisukuisia oreja. Kouluttauduin hevosenhoitajaksi Perhossa. Suomenhevonen on oma rotumme, jonka voi kantakirjata neljälle eri suunnalle juoksijaksi, ravuriksi, työhevoseksi tai pienhevossuunnalle. – Usein sopivan rakenteen lisäksi ravihevosille jalostetaan Suomenhevonen on oma rotumme, jonka voi kantakirjata neljälle eri suunnalle juoksijaksi, ravuriksi, työhevoseksi tai pienhevossuunnalle. Hän kertoo, että kaikki syntyvät suomenhevoset ovat kuitenkin suvusta riippumatta arvokkaita. – Jos vain mahdollista, niin yritän valita tammalleni parhaiten sopivan orin varsan tulevaa käyttötarkoitusta varten. Minun kasvatusperiaatteeni on käyttää suomenhevosta monipuolisesti yleishevosena. ninponi Samppa, 23. Vaihtelu sopii myös hevoselle Tiina Kokkosen mielestä suomenhevosen luonne on parhaimmillaan palveleva, mutta vireä. Suomenhevonen voidaan hyväksyä myös useammalle kuin yhdelle jalostussuunnalle. Ratsulle jalostetaan kokoamiskykyä ja liikkeitä. Monipuolisesti yleishevosena Nykyään Kokkonen harrastaa pienimuotoisesti suomenhevosten kasvatusta ja pyrkii omilla valinnoillaan elvyttämään suomenhevosen geenipohjaa. Haltiainen on hyvillään kevään lämpimästä päivästä. Kokkonen ottaa huomioon myös sukusiitosprosentin. – Suomenhevonen on niin käsittämättömän hieno ja monipuolinen rotu, että muidenkin olisi korkea aika ymmärtää tämä asia. nopeutta ja voimaa. Tiina Kokkonen harjaa Huutolaisen partakarvoja. Olen valtavan kiitollinen tälle. Oma ensimmäinen hevonen oli shetlanninponi Samppa, jonka ostin 15-vuotiaana. Tavoitteenani on saada terve varsa, jolla voisi ajaa ja ratsastaa kilpaa, sekä tehdä työajoa ja vaikka humputella metsässä, tai ihan mitä kivaa tekemistä vaan nyt voi hevosen kanssa keksiä. Hevoset tykkäävät monipuolisesta touhuamisesta ihan niin kuin ihmisetkin. Myöhemmin omistin vanhan suomenhevosoriin AjHiltonin, josta intohimoni suomenhevoseen varsinaisesti sitten alkoi, Tiina Kokkonen kertoo. – Nuorena pyörin kotikyläni Mämmen eri hevostalleilla
Hevosten hoitaminen on rankkaa hommaa.. Velhonen nautiskelee, kun Eelis halaa sitä. Eelis istuu isännän ottein ja tarkastelee kun Vilkkaan Purje rouskuttelee sen tuomaa ruokaa. Välillä huokaistaan hetki. Lapsien lempipuuhaa on antaa hevosille heinää. 32 Vilkkaan Purje on sielukas hevonen, sen näkee jo silmistä
Hän myös ajaa reellä puut. Kuvat ja teksti: Virpi Piippo. Hannu Kokkonen ajaa peruskuntoa ja hiittaa. Ne toki kuuluvat perheeseen, mutta niitä ei inhimillistetä. – Niin paljon kuin hevosia meidän perheessä rakastetaankin, pidetään hevoset hevosina. – Lapset ovat lähes aina mukana touhuissa ja ovatkin oppineet siihen pienestä asti. Tiina Kokkonen on palomies. – Tulevaisuuden hevossuunnitelmissa on etsiä uusi siitostamma, ellei omasta tammasta jää jatkajaa, Kokkonen pohtii. Palkintoja on saatu monista näyttelyistä. – Esimerkiksi Velhonen käytetPiha on kuin luotu eläinten pitoon. rodulle, sillä niin paljon se on Suomen ja suomalaisten eteen aikoinaan tehnyt. Samalla olemme saaneet asiantuntevan lausunnon hevosen rakenteesta ja sen liikkeistä. Näiden välissä tehtiin kevyttä työajoa. Hän muistuttaa, että vanhojen hevosmiesten taitoja kannattaa arvostaa ja ottaa niistä myös opiksi. Tiina Kokkonen keskittyy ratsastuspuoleen. Jokaisella oma osansa Kokkosen perheessä hevoset ovat koko perheen yhteinen harrastus. Heitä kannattaa siis kuunnella. Ihan nöyräksi vetää oman mielen. 33 Lapset Eelis ja Petja eivät pelkää hevosia, myös Velhonen on tottunut siihen, että lapset tulevat lähelle. Hevosharrastus vaatii isot tilat. – Varsat on käytetty yleensä Hippoksen näyttelyissä hakemassa kokemusta uusista paikoista. Kunto pysyy yllä ihan arkipäivän askareilla. tiin 2ja 3-vuotiaana näyttelyissä, ja Velholla ajettiin opetuslähtö 3-vuotiaana ja laatuarvostelukarsinnoissa se kävi 4-vuotiaana. Kasvatuksessa mukana maalaisjärki Tiina Kokkonen kertoo, että he ovat pärjänneet hevostenkasvatuksesta käyttämällä tavallista maalaisjärkeä. Varsat oppivat meillä jo varhain, miten ihmisen kanssa ollaan
Apuun nopeallakin varoitusajalla – Potkii, puree, rynnii, pukittelee, ryöstää, nousee pystyyn, Marko Sauna-aho luettelee muutamia huonoja tapoja, joista nimitys ongelmahevonen tulee. – Minut on kutsuttu apuun yleensä siinä vaiheessa, kun hevosen kanssa ollaan jo siinä pisteessä, että se nousee pystyyn ja hyökkää etukavioillaan kauhoen ihmistä kohti, Marko kertoo. – Mitä vaikeampi tai vaarallisempi hevonen, sitä kiinnostavampaa työskentely sen kanssa on, hevosmies kertoo. Rajat ja pelisäännöt luovat hevoselle turvallisen olotilan. Kun hevonen tajuaa, ettei se saakaan tahtoaan läpi, se myös rentoutuu. 34 MARKO SAUNA-AHON HARRASTUKSENA ONGELMAHEVOSET Ei rahasta vaan rakkaudesta hevoseen Jos hevonen on fyysisesti terve, mutta oppinut huonoja käytöstapoja, paikalle kannattaa pikaisesti kutsua ongelmahevoskouluttaja, ennen kuin hevosesta tulee jopa vaarallinen. Parhaimpina valtteinaan Sauna-aho kertoo omaavansa aimo annoksen kärsivällisyyttä, rauhallisen ja pelottoman luonteen sekä taidon lukea hevosta. Ne ovat naruriimu ja pitkä köysi. Ihmisen pitää olla reilu Hevoskouluttaja. – Hevosten kanssa pitää olla rauhallinen ja kärsivällinen, mutta päättäväinen. Kirkkonummelainen Marko Sauna-aho ,44, kouluttaa ongelmahevosia omaksi ilokseen ja ennen kaikkea rakkaudesta hevoseen. Hänellä on kaksi työkalua mukanaan, kun hän tulee apuun vaikean hevosen luokse. Ystäväpiiri on suositellut vaikeiden hevostensa kanssa kamppailevia omistajia ottamaan yhteyttä Sauna-ahoon, ja sosiaalinen media on levittänyt mainetta laajemmallekin. Tietysti pitää osata puhua hevosen kieltä, sillä tärkeintä on, että hevonen ymmärtää, mitä siltä halutaan. Pyöröaitausta ei tarvita. – Usein, kun hevonen vaistoaa, että on tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei väisty eikä pelkää, hyväksyy se nopeasti sille asetetut selkeät rajat
Aina se ei vaan hevosen luonteeseen sovi ja se pääsee kuin vahingossa ihmisen niskan päälle. ”Miten kauan tässä menee?”. En tarkoita sitä, että omistajan pitää osata kouluttaa itse hevostaan, vaan pitää osata pyytää apua ajoissa, ennen kuin hevosesta tulee vaarallinen. Paitsi ehkä yksi. – Hevoselle täytyy myös kertoa sen oma paikka, se ei saa tulla ihmisen reviirille omin luvin, esimerkiksi taskuja hamuilemaan. Yleensäkään ongelmaan ei ole pikaratkaisua ja huonoista tavoista pois oppiminen sekä uuden asian sisäistäminen ovat täysin kiinni yksilöstä. 35 . Hevonen ei tunne aikaa – Tyhmiä kysymyksiä hevosista ei ole, Sauna-aho sanoo ja jatkaa huvittuneena. – Hevosen huonoon käyttäytymiseen on aina joku syy, Saunaaho huomauttaa ja laskee yhdeksi syyksi myös sen, että hevosen annetaan hyppiä silmille. Marko Sauna-ahon mukaan ihminen saattaa palkita hevosen. – Jos hevonen on esimerkiksi oppinut puremaan ihmisiä, sitä ei missään nimessä saa syöttää kädestä, kertoo Sauna-aho yhden virheen. Ei rahasta vaan rakkaudesta hevoseen Mielenkiinto ei lopu hevosen koulutukseen, vaan Sauna-aho haluaa kuulla miten hevosen kanssa jatkossakin pärjätään ja mitä sille kuuluu. Omistajan on kuitenkin muutettava käytöstään ja opeteltava puhumaan kieltä, jota hevonen ymmärtää. – Itsellekin tulee hyvä mieli, kun viesti on mennyt perille hevoselle ja käytöksen muuttuminen on paras palaute. Ongelmat tulevat esiin pikkuhiljaa, kun hevosella ei ole selkeitä rajoja. Kuva: Janne Mäki väärästä käytöksestä tiedostamattaan ja näin ollen hän vahvistaa hevosen käytöstä tulevaksi ongelmaksi. Valitettavan usein ongelma on päässyt jo tosi pahaksi, ennen kuin apua pyydetään. – On omistajia, jotka haluavat nähdä hevosensa tasavertaisena ystävänä. – Vahvatahtoinen hevonen saa helposti yliotteen ihmisestä, joka alistuu hevosen huonolle käytökselle. Hevonen saattaa nähdä omistajansa vain ruokkijana ja kokee näin olevansa hierarkiassa ihmisen yläpuolella. – Koskaan ei voi ennustaa miten kauan juuri kyseisen hevosen kanssa tarvitsee työskennellä, esimerkiksi traileriin lastauksessa. Omistajan on muutettava käytöstään ja opeteltava puhumaan kieltä, jota hevonen ymmärtää. Kuva: Susanna Malmström Jos voimakastahtoinen hevonen on päässyt ihmisen niskan päälle ja siitä on tullut jopa hengenvaarallinen, niin Marko Sauna-aho pääsee nopeallakin varoitusajalla auttamaan. Ihminen päättää milloin rapsutellaan, ja porkkanat syödään onnistuneen koulutuksen päätteeksi. ja hyvä johtaja, jonka seurassa hevonen viihtyy. Hevonen ei jyrää johtajan yli Marko Sauna-ahon mukaan johtajuus on aihe, josta nykyaikana keskustellaan paljon ja kiistelläänkin
– Jollei omistaja jatka rajojen ylläpitoa hevoselle, palautuvat ongelmat helposti. 36 Pienen kenttätyöskentelyn jälkeen, vaikeasti lastattava hevonen käveli suoraan traileriin. – On hevosia, jotka eivät muuten vain suostu menemään traileriin ja ovat oppineet pistämään vastaan, vaikka eivät pelkää. Avain luottamukseen Marko Sauna-aho painottaa molemminpuolista kunnioitusta, joka on usein avain siihen, että hevonen voi luottaa ihmiseen. – Kun olen työskennellyt jonkin aikaa vaikean hevosen kanssa, Hevonen ei ole pohjimmiltaan koskaan paha, vaan se haluaa tehdä ihmisen kanssa asioita.. – Sellainen paikka, jossa on oikeat puitteet tai enemmän aikaa kyseisen hevosen koulutukseen. – On hevosmiestaitoa tietää ja tunnustaa omat rajansa kouluttajana. Joissain tapauksissa lastausta joudutaan harjoittelemaan useammin. Joskus jollekin hevoselle voi toinen tyyli tai eri kouluttaja olla parempi vaihtoehto. Marko Sauna-aho on valmis ohjaamaan hevosen omistajineen myös jollekin toiselle kouluttajalle, jos näkee sen tarpeelliseksi. Joskus yksi käynti riittää – Jokainen hevonen on erillainen ja jokaista pitää käsitellä yksilönä. Kuva: Janne Mäki – Onhan se mahdollista runnoa hevonen kuljetuskoppiin, jos on kiire esimerkiksi klinikalle, mutta seuraavalla kerralla lastaus voi olla vielä vaikeampaa, Sauna-aho kertoo ja suosittelee puuttumaan lastausongelmaankin hyvän sään aikana. Jos hevonen oikeasti pelkää tai sillä on huonoja kokemuksia kuljetuksesta, sen kouluttamiseen voi mennä pidempikin aika. Toisinaan paikan vaihto on tarpeen, Sauna-aho toteaa. – En yleensä käytä hevoskoulutuksessa makupaloja, mutta lastausongelmat ovat yksi niistä harvoista asioista, jolloin voin ottaa makupalat käyttöön, Saunaaho kertoo. Silloin kyse on kunnioituksen ja luottamuksen puutteesta, jotka kulkevat aika pitkälle käsi kädessä. Hevonen myös mielellään valitsee itse kävellä traileriin, kun sille tehdään selväksi, että traileri on sille kannattavin vaihtoehto. – Joskus lastausongelma häviää kerrasta, kun hevoselle kerrotaan selkeästi, ettei temppuilu ihmisen kanssa ole sallittua. Joskus yksi käyntikerta riittää, jos omistaja on halukas opettelemaan ja tekemään tunnollisesti kotiläksynsä. Haluan auttaa hevosta ja omistajaa ymmärtämään toisiaan
Kuva: Janne Mäki niin tiedän koska on oikea hetki, jolloin voin luottaa siihen. Kuva: Mia Johansson Naruriimu ja pitkä köysi ovat Marko Sauna-ahon ainoat tarvittavat koulutusvälineet ja ne kulkevat aina autossa mukana. 37 Marko Sauna-ahon maine ongelmahevoskouluttajana on kiirinyt puskaradion kautta. – Ne ovat syyt, joiden vuoksi tätä teen. Sellaisesta hevonen vain hämmentyy enemmän ja ongemat pahenevat, huomauttaa Saunaaho, joka myös siedättää hevosia erilaisiin asioihin. Ihmisen kuuluu olla hevosen arvoinen oikeudenmukainen ja reilu, hevoskouluttaja toteaa. – Väkivallalla, riuhtomisella tai huutamalla ei koskaan saa mitään hyvää aikaiseksi hevosen kanssa. Huomaan, milloin hevonen niin sanotusti alistuu ja on jopa tyytyväinen saadessaan luovuttaa johtajuuden ihmiselle. Hän ei sano itseään ammattikouluttajaksi, vaikka haaveissa on löytää joskus paikka, jossa koulutusta voisi tehdä työkseen kokopäiväisesti. Siitä hetkestä seuraa ystävyys sekä molemmin puolinen kunnioitus ja luottamus. Teksti: Susanna Malmström. – Olen todella herkkä ihminen, ja herkkiä ovat hevosetkin, vaikka ulkokuori joskus antaakin ihan erilaisen kuvan todellisesta luonteesta. Hevonen ei ole pohjimmiltaan koskaan paha, vaan se haluaa tehdä ihmisen kanssa asioita. Marko Sauna-aholla on vielä yksi ominaisuus, jolla hän uskoo olevan yhteys siihen, että hän pärjää hevosten kanssa niin hyvin
Karstulalainen eläinlääkäri, Terhi Simonen-Jokinen, pitää hevostallia tilallaan. – Varsat lääkitään suositusten mukaan tiheämpään, mutta kaikilta kannattaa joka tapauksessa tutkituttaa ulostenäyte, jotta pysytään selvillä loislääkkeiden tehosta tallin matokantaan. 38 Loishäätö TÄRKEINTÄ ON TIETÄÄ, ETTÄ MATOLÄÄKE TEHOAA Kohdennettu loishäätö on nykyaikaa Uusia matolääkkeitä ei ole tulossa markkinoille lähiaikoina ja loislääkkeille kehittynyt vastutuskyky useilla tiloilla on karu tosiasia. Matolääkeresistenssi on tilakohtainen ongelma Terhi Simonen-Jokinen painottaa lantanäytteen tärkeyttä matokuurin jälkeen. Rutiininomainen loishäätö ja lääkkeiden ylenpalttinen käyttö lisäävät loislääkeresistenssiä. – Lääkkeen teho selviää ainoastaan lantanäytteestä, joka otetaan ennen matokuuria ja noin. – Heisimadot tulevat laitumelta ja niitä on vaikea näytteestä löytää, joten loishäätö on helppo ajoittaa syksyyn, hän sanoo. Terhi Simonen-Jokinen neuvoo matolääkitsemään hevoset syksyisin heisimatoja vastaan. Ammattinsa vuoksi hän tutkii paljon lantanäytteitä omista sekä asiakkaiden hevosista vastaanotollaan
Eläinlääkäri Terhi simonenJokinen neuvoo ottamaan lantanäytteet aina noin kahden viikon päästä matokuurista. – Se on ainoa keino varmistaa, että loishäätö on tepsinyt. Näyte on uusittava niin kauan, kunnes oikea lääke löytyy ja madonmunien suhteellinen vähenemä on laskennallisesti riittävä. Simonen-Jokisella on omakohtainen kokemus siitä, ettei jokasyksyinen tavallinen matolääke tehonnut lainkaan joihinkin matoihin. Hevosilla oli edelleen pieniä sukkulamatoja, joten annoin uuden kuurin toisella, normaalisti käytössä olevalla lääkkeellä. Hevoset täsmämadotetaan lantanäytteen tuloksen perusteella. Kohdennettu loishäätö on nykyaikaa kaksi viikkoa sen jälkeen. 39 . – Lääkkeelle, joka ei tehoa, on muodostunut pysyvä tilakohtainen resistenssi matokanta. Tilanne oli aika epätoivoinen ja mietin mikä voi olla syynä, etteivät loishäätökuurit vaikuttaneet, Terhi Simonen-Jokinen kertoo.. Parin viikon jälkeen siitä otin lantanäytteet. – Kahden viikon jälkeen tutkin jälleen lantanäytteet, mutta mitään muutosta ei ollut tapahtunut. – Annoin kaikille hevosille laidunkauden aikana yhden loishäätökuurin ja uuden kuurin syksyllä normaalisti suositusten mukaan
Toisissa hevosissa on enemmän matoja kuin toisissa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä lääkeresistenssin kanssa. Matojen joukkokuolema saattaa aiheuttaa suolitukoksen, joka voi johtaa hevosen menehtymiseen, Terhi Simonen-Jokinen kertoo ja huomauttaa, että yleensä tämä on varsojen ongelma. – Karkea sääntö on, että kymmenestä hevosesta kahdella on paljon matoja, kahdella ei lainkaan ja lopuilla vähän matoja, eläinlääkäri toteaa. Kun hevonen voi hyvin, voivat madotkin hyvin. Sen jälkeen laitoin madotus-, laidunkiertoja näyteasiat uusiksi huolella. Silti madot aiheuttavat vaurioita hevosen elimistöön ja heikentävät vastutuskykyä. Jos tietty lääke ei tehoa hevosissa oleviin matoihin, on hevostilalla siihen lääkkeeseen immuuneja loisia. Lantojen siivoaminen tarhoista useammin, infektiopaineen vähentämiseksi, alkoi myös kiinnostamaan enemmän. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Varsoja kannattaa madottaa useasti suositusten mukaan. – Pahimmassa tapauksessa hyvinvoivalle hevoselle, jolla onkin paljon matoja, annetaan rutiininomaisesti loishäätö, niin madot kuolevat kerralla. Loisinfektio ei aina näy päällepäin Terhi Simonen-Jokisen mukaan hänen hevosensa näyttivät ulkoapäin hyvinvoiville, eikä matokanta ilmennyt millään lailla. 40 – Siirryin vielä tehokkaampaan lääkitykseen, joka vihdoin toimi. – Yleensä hevosista ei päällepäin näy, jos niillä on matoja. Lantanäyte kertoo, onko matolääke tehonnut, vai onko hevostilalle tullut kyseiselle lääkkeelle vastustuskykyisiä loisia.. Se selvisi vasta lantanäytteestä
® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä. TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA
Laiduntaminen tukeekin hevosen terveyttä, erikoistutkija, maatalousja metsätieteiden tohtori, agronomi, Markku Saastamoinen toteaa. – Laidun kannattaa syöttää pienemmissä lohkoissa, jolloin ravintoa riittää tasaisesti, eikä ruokaa toisaalta haaskaannu turhaan, erikoistutkija Markku Saastamoinen sanoo.. 42 Laidun tukee hevosen luontaista syömistapaa. Laiduntavilla hevosilla käytöshäiriöitä ilmeneekin muita hevosia vähemmän. . Laiduntaminen tarjoaa Saastamoisen mukaan hevoselle mahdollisuuden myös säännölliseen ja monipuoliseen liikuntaan, luontaiseen laumaelämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereiden kanssa. SUOMESSA HEVOSIA LAIDUNNETAAN VÄHÄN LUONNONLAITUMILLA Laiduntaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä Laiduntaminen tarjoaa hevoselle mahdollisuuden elää ja ruokailla luonnollisesti. Erityisesti varsoille ja nuorille hevosille laidunkausi on tärkeätä aikaa, sillä ne oppivat laitumella laumakäyttäytymistä. Viljeltyjä laitumia suositaan luonnonlaitumia enemmän, vaikka hyvät luonnonlaitumet voivat olla ravitsemuksellisesti viljeltyjen laitumien veroisia. Oikein viljelty, hoidettu ja mitoitettu laidun tarjoaa hevosille täysipainoista ravintoa läpi kasvukauden. – Laitumella hevosella on ravintoa jatkuvasti saatavilla, ruokavalio on ravitsemuksellisesti monipuolinen, ja hevoset voivat itse valita, milloin ja mitä ne syövät
Tarvittaessa hevosille annetaan lisärehua.. 43 Mikä tahansa aidattu alue ei kelpaa laitumeksi, vaan laitumella tulisi kasvaa ravintoarvoltaan laadukasta rehua
Mikäli hevosia on paljon, ja laidunalue mitoitettu turhan pieneksi, on sontakasat syytä siivota säännöllisesti, Saastamoinen sanoo. Alkukesästä lohkojen vaihtaminen tehdään nopeasti, syöttöaika voi olla vain muutamia päiviä. Sama ala elättää siten eri aikaan eri määrän hevosia. Kun ruohon kasvu kesän loppua kohden hidastuu, lohkon syöttöja lepoajat ovat pidempiä. – Kun ruohon kasvu on alkukesällä nopeaa, voidaan käyttää suurempaa eläintiheyttä kuin keskikesällä kuivimpaan aikaan. Laitumen koon ja laidunnettavien eläinten määrän mukaan lohkoja voi olla 3-5. Jos talvi on jättänyt tuhojaan laitumelle, voi sinne keväällä tehdä paikkauskylvöjä. – Laidunnurmen laatua ja määrää ja hevosten kuntoa seurataan laidunkautena säännöllisesti. Laitumen kuntoa ylläpidetään poistamalla laitumelle kertyneet lantakasat. Laitumen kasvu hidastuu myös syksyllä valon vähetessä ja sään kylmetessä. Huonoimmin hevosille näyttäisi maittavan nurminata. – Laidun kannattaa syöttää pienemmissä lohkoissa, jolloin ravintoa riittää tasaisesti, eikä ruokaa toisaalta haaskaannu turhaan, Saastamoinen sanoo. Vaaralliset esineet ja kasvit poistetaan myös ennen kuin hevoset päästetään laitumelle. Laiduntaminen hyödyttää myös ympäristöä. Aika ajoin laitumet on syytä myös uudistaa eli kyntää ja kylvää uudelleen. Tarvittaessa laitumet kalkitaan. Laidun voidaan lannoittaa kerran, pari vuodessa, riippuen tavoitellusta tuotosta. Hyvin toteutettuna kiertolaiduntaminen nostaa kasvillisuuden ravitsemuksellista laatua, vähen. Riittävästi laidunmaata hevosiin nähden Laitumen koko ja ruohon kasvu määrittää, kuinka monta hevosta laitumelle voidaan viedä. Esimerkiksi monet linnut tarvitsevat laiduntavia eläimiä ja aukeita ruohikkoja löytääkseen tarpeeksi ruokaa. Mikäli hevosia on vähän, tai niiden energiantarve pieni, ei laidunta välttämättä kannata lannoittaa, Saastamoinen neuvoo. Hevoset siirretään toiselle lohkolle kun ruoho on noin 5-10 senttiä korkeaa. Laitumella huolehditaan myös hevosten juomaveden, kivennäisen sekä suolan saannista ja tarkistetaan aitojen kunto säännöllisesti. Alkukesällä hyvin hoidetun ja lannoitetun, hehtaarin kokoisen laitumen ruoho riittää noin 10 hevoselle päivässä, mutta keskikesällä enää 4-5 hevoselle ja loppukesällä 3-4 hevoselle, Saastamoinen selittää. – Riittävän suurella laitumella lantakasoja ei välttämättä tarvitse poistaa, sillä luonto hoitaa ne. – Puhdistusniiton avulla voidaan saada liikaa kasvava laidun uuteen alkuun ja myös ehkäistä joiden ei-toivottujen kasvien, kuten pikkulaukun, ohdakkeen tai koiranputken, leviämistä. Intensiivinen laidunnus 3-4 viikon ajan pitää kasvillisuuden matalana ja lepoaikana se pääsee taas kasvamaan uudelleen. Kun uutta laidunta perustetaan, tulee laitumelle valita kasvurytmiltään hevoslaidunnukseen sopivia ja hevosille maittavia heinäkasveja. Toki ravinnon maittavuuteen vaikuttaa tarjolla oleva valikoima sekä kasvin kehitysaste. Kiertolaiduntamisessa hevoset vaihtavat laidunlohkolta toiselle. Hevosta kohden laidunalaa varataan 0,25-0,5 hehtaaria. – Syo?ntihavaintojen perusteella hevosille maittavimmiksi kasvilajeiksi ovat osoittautuneet ruokonata-niittynurmikkaseos ja timotei. Hevoset syövät toisia kasveja mieluummin nuorena, toisia taas täysikasvuisena, Saastamoinen kertoo. Se parantaa maisemaa sekä lisää luonnon monimuotoisuutta tukien laiduntamisesta riippuvaisia villejä kasveja ja eläimiä. Hevosten kuntoa seurataan Ennen kuin hevoset lasketaan laitumelle, ne totutetaan laidunnurmeen, syöttämällä tuoretta ruohoa vähitellen. Kiertolaiduntamista käytetään paljon karjankasvatuksessa ja lampaiden laidunnuksessa, mutta myös hevosten kanssa siitä on saatu hyviä kokemuksia. 44 Laitumella hevoset voivat itse valita milloin, ja mitä ne syövät. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostutkimuksessa Ypäjällä on tehty useita laiduntutkimuksia. Puhdistusniitto, varsinkin ulosteiden ympärille jätetyillä, syömättömillä alueilla, voidaan suorittaa laidunkauden jälkeen tai laidunlohkon vaihtamisen yhteydessä. Puhutaan laidunpaineesta tai eläintiheydestä. Mikäli laidun lannoitetaan, jolloin kasvu lähtee keväällä käyntiin voimalla, tulee hevosiakin olla ruokailemassa laitumella riittävästi, ettei heinä pääse vanhentumaan ja kasvusto haaskaantumaan. Laadukasta ravintoa hoidetulta laitumelta Laiduntaminen vaatii kunnollista rehua ja turvallisen aitauksen. Mikäli ruoho käy vähiin tai hevosta käytetään aktiivisesti, hevoselle annetaan lisärehua. Hevoset päästetään laitumelle kuitenkin aikaisintaan pari viikkoa lannoittamisen jälkeen. – Laitumen tuoton ja tarvitun ravinnon määrä on tärkeää suhteuttaa oikein
Laidun tarjoaa hevosille mahdollisuuden liikuntaan, luontaiseen laumaelämään ja sosiaaliseen kanssa-käymiseen lajitovereiden kanssa.. Teksti: Tuula Kolehmainen Lähteet ja lisätiedot: www.hippolis.fi www.hevoseni.fi Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Susanna Särkijärvi, Oiva Niemeläinen, Riitta Sormunen-Cristian, Markku Saastamoinen: Laiduntutkimus. Näitä ovat rentukka, myrkkykeiso, villakot ja keltamo. Laidunlohkon muotoon ja toimintojen sijoitteluun tulisikin kiinnittää huomiota kulumisen vähentämiseksi. Mikä tahansa aidattu alue ei ole laidun, vaan laitumen rehuarvon tulee olla hyvä, Saastamoinen sanoo. tää lisäruokinnan tarvetta ja voi myös vähentää eroosiota. Hevoset suosivat joitakin osia laitumesta ja joillakin osilla ne vain käyvät syo?mässä. Näissä tilanteissa voidaan hyödyntää sekalaidunnusta, jossa samalle laitumelle yhtäaikaisesti tai vuorotellen sijoitetaan esimerkiksi lampaita, jotka vähentävät tehokkaasti monien hevosten välttelemien kasvien määrää. Hevoset kuitenkin syövät suurinta osaa villeistä kasvilajeista, ainakin jossain määrin. Usein ajatellaan, että laitumella tulisi kasvaa pelkkää ruohoa ja vähän apilaa. Laitumet kannattaa tarkistaa muutamien erityisen myrkyllisten kasvien varalta. Jos laitumella on riittävästi sopivaa ravintoa, ei hevonen yleensä syö myrkyllisiä kasveja tai juo pilaantunutta vettä. Hevosten kulku veden ääreen saattaa aiheuttaa eroosiota rantatörmille. Luonnonkasveilla lääkinnällistä hyötyä Suomessa hevosia laidunnetaan varsinaisilla luonnonlaitumilla vähän. – Suurempien vesistöjen äärellä, hevosten pääsyä rantaan ei tarvitse välttämättä erityisesti rajoittaa, Saastamoinen sanoo. Mikäli ravintoa on kuitenkin laitumella liian vähän, voivat hevoset alkaa syödä niille huonommin sopivia kasveja. Toisinaan laidun sijaitsee luonnonveden äärellä. Useiden vuosien jälkeen, tämä johtaa laikukkaisiin laitumiin. Hevoset ovat hyvin valikoivia laiduntajia ja ne jättävät joitain kasveja ja alueita kokonaan koskemattomiksi. Hevoset ovat tällöin pakotettuja syömään myös huonommin sopivia kasveja. Mikäli eroosio-ongelmia ilmenee, niitä voidaan ehkäistä rajaamalla pääsyä vesirajaan aitojen ja porttien avulla silloin ja vaihtelemalla eri vuosina paikkaa, josta vesirajaan kuljetaan. Maaaines, maan ravinteet ja eläinten jätökset voivat pilata myös veden laadun, etenkin, jos kyseessä on pinta-alaltaan pienivesialue. Myös tammenterhot voivat aiheuttaa myrkytyksen suurissa määrin nautittuina. Huomio eroosioon ja kulumiseen MTT:n hevostutkimuksen mukaan Hevoset käyttävät laidunalaa epätasaisesti. Monet tällaisista kasveista ovat varsin maittavia ja myös hyödyllisiä. Näin voidaan välttää maaperän kulumista yksittäisissä kohdissa laidunta. Hevoset kuitenkin herkkinä laiduntajina välttävät taitavasti epäsopivien kasvien syömistä. Etenkin alueet, joilla hevoset oleskelevat paljon, kuluvat ja niiden kasvusto tuhoutuu. Kulkukohtiin voidaan lisätä myös maan tiivistymistä ehkäisevää soraa ja istuttaa kulkua kestäviä kasveja. 45 Hevoset osaavat taitavasti välttää syömästä epäsopivaa ravintoa. Mitä hevoset syövät laitumella. Kuivissa olosuhteissa luonnonlaitumen tuotto voi jäädä niukaksi hevosten syömään määrään nähden. – Luonnonlaitumet voivat yltää ravitsemuksellisesti viljeltyjen laitumien tasolle, kaikki riippuu kuitenkin kasvupaikasta. Jos kuitenkin huomaa hevosensa syövän esimerkiksi kortekasveja, se saattaa olla merkki siitä, että laidun on liian köyhä hevosten tarpeisiin. Ruokinta ja juomapaikat sijoitetaan etäälle luonnonvesistä ja niiden paikkaa vaihdellaan tai laitumelle sijoitetaan useampia ruokinta ja juottopaikkoja. Hevoset saattavat esimerkiksi kuluttaa valikoiden joitain ei-ruohokasveja niiden lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi. Muut laitumella luonnollisesti kasvavat kasvit mielletään rikkaruohoiksi. Laidunalueelle voidaan kuljettaa juomavesi myös kiinteiden vesiputkien avulla, jolloin luonnonveden äärelle ei ole tarvetta hakeutua ja rantojen eroosio voidaan estää. Luonnonlaitumilla voidaan kiertolaiduntamisen ansioista ottaa huomioon kasvien kukintaja siemenentuotantoaika, jotta yksivuotiset kasvit ehtivät tuottaa siemenet
Neljäntenä oppilaitoksena esitellään Lahdessa toimivan koulutuskeskus Salpauksen toimintaa. Kuva: Kirsi Kaarna HEVOSALAN AIKUISKOULUTUS SALPAUS KASVAA JA KEHITTYY VAUHDILLA Salpaus haluaa kasvaa Suomen suurimmaksi hevosalan keskittymäksi Hevosalan koulutuskeskus Salpauksella Lahdessa panostetaan aikuisopintoihin. 46 Ammatti hevosalalta. Useimmat aikuisopintolinjat kestävät vain lukuvuoden, ja koulusta voi valmistua muun muassa hevoshierojaksi tai ravivalmentajaksi.. Hevosmaailma julkaisee juttusarjaa, jossa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta. Salpauksella järjestetyt kengityskurssit ovat olleet erittäin suosittuja
Aikuisopiskeluun panostetaan Koulutuskeskus Salpauksessa on tarjolla monipuolista luonnonvara-alan opetusta. Hevosalan opettaja Sanna Keskitalo kertoo, että uudet tilat ja toimiva tekniikka ovat saaneet paljon kiitosta. Kun muutama vuosi sitten käynnistimme toimintaa hevostalouden opettaja Anne Kesselin kanssa, meillä oli 12 aikuisopiskelijaa. Meille on helppo tulla ja joka suuntaan on nopeat kulkuyhteydet. Se kannustaa meitä panostamaan opetukseen, Keskitalo kertoo. Toukokuussa Jokimaalla aloitettiin uuden maneesin rakennustyöt. Opetus on pitkälti oppisopimuspohjaista, eikä läsnäolopakkoa lähiopetuksessa välttämättä ole. – Aikuispuolella kasvu on ollut hurjaa. – Meiltä on moottoritielle kilometri matkaa ja neljä kilometriä Lahden keskustaan. Aikuisopiskelijoilta ei perustutkintopuolella vaadita peruskouluopintoja kummempaa tietomäärää, mutta kokemusta hevosten parissa työskentelystä täytyy olla. Nuoret voivat opiskella muun muassa eläintenhoitajiksi, luonto-ohjaajiksi tai hevostenhoitajiksi. Keskitalo toteaa, että Salpauksen merkittävin valtti hevosalan koulutuskeskuksena on kuitenkin sen sijainti. Aikuisopiskelijat ovat maksavia asiakkaita, jotka osaavat myös vaatia. Salpaus haluaa kasvaa Suomen suurimmaksi hevosalan keskittymäksi Salpauksen nuoret hevosalan opiskelijat ovat niittäneet mainetta ja menestystä erilaisissa hevostaitokilpailuissa. Olemme lähellä suuria asutuskeskuksia ja talouskeskittymiä. Salpaus tarjoaa myös henkilöstöja täydennyskoulutusta muun muassa kengityksen saralla. Salpauksella on muutaman viime vuoden ajan panostettu erityisesti aikuisten koulutusohjelmiin, ja nykyään hevostalouden oppilaista lähes puolet onkin aikuisopiskelijoita. Ammattitutkintopuolella pääsyvaatimus hevosalan koulutukseen on joko hevosalan perustutkinto tai riittävä työkokemus hevosten parissa toimimisesta. – Ratsastuksellisesti pitää pystyä suorittamaan helppo B-luokka ja muutenkin pitää olla pohjatietoja hevosten kanssa työskentelystä, Keskitalo selventää. – Olemme panostaneet aikuisopetukseen ja kehittäneet sitä niin, että opiskelijat saavat siitä mahdollisimman paljon irti. Raviradan yhteyteen on viime aikoina rakennettu uusia opetustiloja ja talleja koulutuskeskuksen käyttöön, ja oppilaitoksen toiminta on vähitellen muuttanut kokonaan Jokimaalle. 47 . – Aikuiskoulutuksessa monet opintolinjat kestävät vain yhden lukuvuoden, joten pohjatietoja täytyy olla: emme voi aloittaa aivan perusasioista. Mukana on niin parikymppisiä ensiammattiinsa opiskelevia kuin vanhempia alanvaihtajiakin. Kuva: Sanna Henttonen Hevosalan koulutuskeskus Salpaus Lahdessa on ollut viime vuodet isojen myllerrysten kourissa. Oppisopimuspohjaista koulutusta Keskitalo kertoo, että aikuiskoulutuksen opiskelijoiden opetusohjelmat rakennetaan joustaviksi. Lukuvuoden mittaisia koulutuksia Keskitalo kertoo, että aikuisopiskelijoiden joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Raviradan alueelle on rakennettu moderneja opetustiloja ja vanhoja talleja on remontoitu paremmin opetuskäyttöön sopiviksi. Hevostenvalmentajakoulutuksessa voi erikoistua joko ravivalmentajaksi tai hevoshierojaksi. Pari vuotta sitten koulutuskeskus vuokrasi Lahden Hevosystäväinseuralta uudet tilat toimintaansa varten ja alkoi tehdä mittavaa muuttoa Asikkalasta Jokimaan raviradan tuntumaan. Nykyään heitä on noin 70. Aikuiset voivat Salpauksella hankkia maatalousja hevosalan perustutkinnon, eläintenhoitajan ammattitutkinnon, kalastusoppaan ammattitutkinnon tai hevostenvalmentajan ammattitutkinnon. Jos opiskelija pystyy osoittamaan, että hän hallitsee esimerkiksi Salpauksella on muutaman viime vuoden ajan panostettu erityisesti aikuisten koulutusohjelmiin.
48 Hevoshierontaa Salpauksella on viime vuosina panostettu erityisesti aikuiskoulutukseen. Kuva: Kirsi Kaarna Koulutuskeskus Salpaus sijaitsee lähellä suuria asutuskeskuksia, mutta läheltä löytyy myös rauhallista luontoa. Hevoshieronta kiinnostaa monia. Kuva: Sanna Henttonen
– Olen ollut kehittämässä hevoshierontaopetusta vuodesta 2009 lähtien muun muassa Opetushallituksen työryhmässä, ja on koettu, että lähiopetus on ainoa tapa saada aiheesta riittävä tietotaito, Keskitalo toteaa. 34-vuotias Uutinen on ensimmäiseltä koulutukseltaan lähihoitaja ja hän on työskennellyt myös ravivalmentajana. Nämä opinnot vaativat enemmän läsnäoloa, sillä esimerkiksi hierontaopinnot ovat Keskitalon mukaan hyvin intensiivisiä. Opiskelijat ammentavat oppejaan muun muassa ravitalli Tapio Perttunen Ky:ssä, Takkulan Ratsastuskeskuksessa, Korpikylän Kartanon Ratsastuskeskuksessa ja Siiri Kyrön tallilla. – Aikuiskoulutuksessa hevostenvalmentajan ammattitutkintoa suorittavilla on kolme lähiopetuspäivää viikossa. Kuva: Rinna Tammimetsä kengityksen, ei hänen tarvitse osallistua siihen liittyvään lähiopetukseen. Valmistuneet opiskelijat työllistävät usein itsensä yrittäjinä. Uutinen muistelee, että opinnoissa haasteellisinta oli syksyn teoriaosuus. Keväällä oli hienoa huomata, kun teoriatieto alkoi loksahdella paikalleen käytännön työn kautta. Aikuiskoulutusta kehitetään Salpauksella koko ajan. Anne Kesseli paljastaa, että lähiaikoina oppilaitoksessa on tarkoitus aloittaa ratsuhevosten peruskoulutuslinja. Keskitalo kertoo, että valtaosa aikuisopiskelijoista myös valmistuu koulusta suunnitellusti. – Olen opettanut hieromista kuluneen lukuvuoden aikana yhden päivän viikossa, joten ei kamalasti jännitä. Nykyään päivät täyttyvät hevoshierojan työn lisäksi alan opettamisesta: Uutinen on juuri pestattu Salpaukselle hevoshierojaopettajaksi, ja hän aloittaa työnsä ensi syksynä. Ensi syksynä hän alkaa opettaa hevoshierontaa entisessä opinahjossaan. Kuva: Kirsi Kaarna Hevoshieroja Sari Uutinen valmistui Salpaukselta vuonna 2013. – Opiskelimme latinaksi hevosen lihaksistoa. On tärkeää, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan taitojaan todellisissa työskentely-ympäristöissä, Keskitalo toteaa. Pian kuitenkin huomasin, että on kiva auttaa myös muita, Uutinen hymyilee. – Kehitämme Salpauksen toimintaa opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta, Keskitalo ja Kesseli summaavat. Suunnitelmissa on myös ratsastuksenohjaajaopintojen tarjoaminen. Työn määrä ja uusi, vaativa kieli yllättivät. Salpauksen hevosopintoja suoritettiin aikaisemmin Asikkalassa, nykyään niin hevoset kuin opiskelijatkin ovat muuttaneet Jokimaan raviradan yhteyteen. Myöhemmin olen kuitenkin ymmärtänyt tuon puserruksen tarpeellisuuden. – Aluksi halusin vain ymmärtää, miksi omat hevoseni kipeytyvät aina tietyistä paikoista ja miten niitä voisi hoitaa. Opettaminen on hyvä tapa pitää yllä omaa tietotaitoa, Uutinen toteaa. Moni aikuisopiskelija hakeutuu kouluun myös oman harrastuneisuuden vuoksi eikä välttämättä ryhdy valmistumisen jälkeen alan töihin. – Olen valtavan iloinen tasokkaista ja innokkaista yhteistyökumppaneistamme. Hevostalouden perustutkintoa, hevosharrastepalvelujen tuottamista, hevosharrasteohjaajan opintoja, ravihevosen hoitamista ja kengityksen osaamisalaa voi suorittaa oppisopimusopiskeluna, jolloin lähiopetuspäiviä on vain kaksi kuukaudessa, muuten opiskelu tapahtuu työn ohessa, Keskitalo kertoo. Vahvat yhteistyökumppanit Salpauksella panostetaan myös vahvaan työelämäyhteistyöhön. Hevostenvalmentajan ammattitutkinnossa voi erikoistua ravivalmentajaksi ja hevoshierojaksi. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen On tärkeää, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan taitojaan todellisissa työskentely-ympäristöissä.. 49 Lähihoitajasta tuli hevoshieroja Lahtelainen Sari Uutinen valmistui Hevosalan koulutuskeskus Salpauksesta 1,5 vuotta sitten hevoshierojaksi. Uutinen hakeutui opiskelemaan alaa pystyäkseen paremmin hoitamaan omia hevosiaan, mutta on yllätyksekseen työllistänyt itsensä hevoshierojana valmistumisensa jälkeen
Ehkä tietämyskin isojen hevosten ylläpidosta on Suomessa vielä melko vähäistä. Suomessa rodut ovat nimenomaan käyttöhevosia. – Kookkaat hevoset eivät ole urheiluhevosia, eikä niillä voi tienata rahaa. Clydesdalet ovat enemmän työhevosia. – Maailmanlaajuisestikin hevosia on melko vähän, shirejä on Englannissa noin 1 500 yksilöä ja clydes– Shiret ovat korkeita, massiivisia ja niiden värimääritykseen kuuluu neljä valkeaa sukkaa. Clydesdalejen värinmääritys on vapaampi, vaikka toki silläkin voi olla valkoista jaloissa. Shireillä kengännumero on tyypillisesti kahdeksan, mutta voi olla jopa yli kymmenen. Shiren kengittäjä tekee vähintään tuplatyön verrattuna normaalin hevosen kengitykseen. Clydesdaleilla ei alamittaa. Tällä hetkellä shirejä on virallisessa rekisterissä noin 60 yksilöä ja clydesdaleja alle viisi. Shiretammojen alamitta 163 senttiä, orien 173 senttiä. Yhdistys on toiminut Suomessa syksystä 2004 saakka. Shire on maailman kookkain hevosrotu, clydesdale on hieman matalampi, hoikempi ja pitkäjalkaisempi.. Clydesdale on jalostettu Skotlannissa, shiret ovat etelä-Englannista. Kummankin rodun juuret ovat samat, mutta ne on jalostettu eri puolilla Englantia. Shiret ovat olleet sotaratsuja ja jalostettu kantamaan painavia haarniskoja selässään. Shiren väritys viehättää Hevosten vähyyteen on Hautakankaan mukaan syynsä. Rotuesittely SHIREJEN JA CLADYSDALEJEN MÄÄRÄ LASKETAAN SUOMESSA VAI KYMMENISSÄ Tyynet ja rauhalliset jättiläiset soveltuvat yleishevosiksi Suurten hevosrotujen yksilöitä on Suomessa vähän, kaikkiaan 50-60 yksilöä. Ainakin itse pidä shiren selkeistä väreistä. Shiren suosio cladysdaleen verrattuna perustuu osaltaan kenties väritykseen. Rotujen suurin ero on koossa. 50 . daleja tätäkin vähemmän, sanoo Suomen Clydesdaleja Shirehevosyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Hautakangas
51 Tyynet ja rauhalliset jättiläiset soveltuvat yleishevosiksi Kirsi Hautakankaan shire Zara on tyyneytensä ja rauhallisuutensa ansiosta hyvä yleishevonen.
52 Rotuesittely Zaralla riittää voimaa kärryjen vetoon. Shirehevonen polveutuu näistä hevosista, jotka vielä risteytettiin friisiläisten ja läminveristen kanssa. Sitä mukaan, kun aseet kehittyivät ja tulivat kevyimmiksi sekä teitä rakennettiin, hevoset siirrettiin kuljettamaan tavaroita sekä maataloustöihin. Heinää sen sijaan kuluu kolme kertaa enemmän. Kun nämä risteytettiin kotimaisten tammojen ja myöhemmin Old English Black hevosten kanssa, syntyi Englannin isommat hevoset. Sillä on vielä tärkeä rooli maataloudessa, metsätöissä sekä näyttelyissä. – Esimerkiksi omat shireni ovat hyviä vaellusratsastuksessa ja ratsastuksessa. Jo 1800-luvun loppupuolella englantilaiset rupesivat kantakirjaamaan hevosensa, ja 1878 perustettiin English Shire Horse Society. Niitä käytetään näyttelyissä. Amanda on luultavasti Suomen suurin hevonen. Painoa on noin 1000kg. Englannissa rodut ovat eliittiharrastuksen kohde. – Ne ovat rauhallisia ja tyyniä. Tästä juontaa Shirehevosen aristokraattinen ulkomuoto ja karisma. 1500 ja 1600-luvulla tuotiin Englantiin flaamilaisia hevosia hollantilaisten toimesta, jotka ojittivat suoalueita muun muassa Linconshiren alueella. He ovat myös tehneet rotumääritelmän miltä hevosen tulisi näyttää, jotta se olisi hyvä edustaja rodulleen. Hautakangas pitää shirejä hyvinä yleishevosina. Tamma saattaa olla tiineyden takia puoli vuotta ratsastamatta. Näinä päivinä Shirejä käytetään vapaa ajanhevosena, enimmäkseen vetohevosena, mutta yhä enemmän ja enemmän ratsuna.Säkäkorkeus näillä hevosilla voi olla jopa 2 metriä mutta tavallisinta on säkäkorkeus 170-180cm välillä. Väkirehua kuluu verraten vähän Vastoin yleistä luuloa isot hevoset eivät syö juurikaan enempää kuin pienemmät hevoset. Asiat eivät ole hevosen kannalta muuttuneet miksikään. Englannissa rodut ovat eliittiharrastuksen kohde. Shirehevonen on mahtavan voimakas ja pystyy helposti vetämään viiden tonnin kuormia, samanaikaisesti se on hyvin kiltti ja tottelevainen. Toki mekin Suomessa pidämme näyttelyitä, mutta Suomessa shire-varsoja syntyy vuosittain vain muutama. Hevoset jaksoivat kantaa jopa 180 kiloa, kun lähtivät taisteluun. Tällä aikakaudella tarvittiin suuria voimakkaita hevosia, jotka pystyivät kantamaan keskiajan sotureita täydessä taisteluvarustuksessa. Hevosen historia on hiukan epävarma, mutta sanotaan, että rodun alkujuuret alkoivat 42 Lombardiaisella hevosella, mitkä lähetettiin Englantiin 1300-luvun alkupuolella. Kun ratsastaja hyppää hevosen selkään puolen vuoden jälkeen, kaikki jatkuu entisellään. Suomessa ja Ruotsissa nämä ovat harrastehevosia. Hautakankaan mukaan sen säkäkorkeus on nyt 198 senttiä, mutta voi kasvaa vielä pariin metriin. Niitä käytetään näyttelyissä.. – Väkirehua kuluu shireillä sama määrä kuin esimerkiksi suomenhevosella. Rodun tulevaisuus saatiin kuitenkin turvattua, kun panimot kiinnostuivat rodusta sen erinomaisen veto-ominaisuuksien ansiosta. Teollistumisen myötä väheni isojen ja raskaiden vetohevosten tarve ja 1960-luvulla shiret vaipuivat miltei unholaan. 12 hevosta erottui joukosta erinomaisen voimakkaina yksilöinä. Tosin varsoja hankitaan jonkin verran Englantilainen shire on maailman suurin hevosrotu Rotu on saanut nimensä niistä maakunnista (shires) KeskiBritanniasta mistä sen arvellaan tulevan, Derbyshire, Staffordshire, Leicestershire. Lähde: Suomen Clydesdaleja Shirehevosyhdistys ry (vapaasti suomennettu Shiren historiasta) Saksasta ja Ruotsista
Yhden sukan puute ei ole este esimerkiksi näyttelyissä menestymiselle. Kengittäjä tekee työtä vähintään tuplaten verrattuna normaalin hevosen kengitykseen. – Kengitysasento on erilainen kuin normaaleilla hevosilla, minkä takia kengittäjän tulisi osata käyttää pukkia hyväkseen. – Pitkä kavio alkaa helposti levitä ja murtua. Kenkä voi painaa jopa 1,5 kiloa. Säkäkorkeus määrittää karsinan pinta-alan. Aika monella shiren omistajalla on käynyt kengittäjä kerran, muttei ole tullut enää toista kertaa. Shiret ovat olleet sotaratsuja, jotka on jalostettu kantamaan painavia haarniskoja selässään. Clydesdalen ja shiren välillä on painoeroa ehkä parisataa kiloa. Kavio on shirellä muodoltaan kuin paistinpannu, eikä kovera kuten hevosilla yleensä. – Kaikilla kengittäjillä niitä ei ole. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Kirsi Hautakangas. Suomessa isojen hevosten ongelmana on kengitys. 53 . – Loimet suitset ja kuolaimet eivät ole standarditavaraa, eikä niitä välttämättä saa jokaisesta alan liikkeestä. Shiren ja cladysdalejen omistajilla kannattaa olla naulat ja kengät omasta takaa. Varusteiden hankinta voi vaatia hieman viitseliäisyyttä. Shire ei mahdu normaaliin 9x9-metriseen karsinaan vaan vaatii 12-15 neliön karsinan. Shireillä kengännumero on tyypillisesti kahdeksan, mutta voi olla yli kymmenen. Varusteiden hankinnassa viitseliäisyyttä Suurilla hevosroduilla kaviot saattavat pitkäksi kasvaessaan tulla ongelmaksi. Harva kengittäjä tuntuu tietävän, miten suuri kavio kengitetään. Hevonen painaa sentään 800-1200 kiloa. Itse olen löytänyt hyvän kengittäjän, joka haluaa perehtyä isoihin kavioihin. Täydessä painossaan ne ovat viisivuotiaina, mutta massa kasvaa vielä noin kuusivuotiaaksi. Myös suurten hevosten varusteet saattavat olla pieni ongelma. Sen sijaan esimerkiksi shirelle sopivat normaalit satulat, koska sen selkä ei ole erityisen leveä, kuten eräillä keskieuroppalaisilla työhevosroduilla. Shireillä toivotaan olevan neljä sukkaa, mutta Hautakankaan Amandalla niitä on kolme
tehnyt kärryajeluja muutamana kesänä Haminan keskustassa. – Mikä muu rotu kestää patarumpujen pauketta selässään, naurahtaa Visuri. – Tänä kesänä teen Leolla enää talutusratsastuksia. Lisäksi se on Clydesdaleori Leon työpäivät kärryhevosena on tehty, eläkepäivät häämöttävät lähitulevaisuudessa. – Se ei hätkähtänyt, vaikka patarumpujen soittaja paukutti täysillä. Koko ei ole este kouluratsastukselle – Clydesdale on ballerina-versio shirestä. Englannin kuninkaallinen soittokunta kuulemma käyttää tätä rotua omissa esityksissään, mikä ei ole ihme. 54 Ensimmäinen clydesdale Mervi Visurille tuli Länsi-Suomesta, kun se muutti hänen ystävänsä laitumelle. Visuri on pitänyt oria tuuraajana ratsastustunneilla. Yksi Clydesdalen huomiota herättävämmistä ominaisuuksista on rauhallisuus. Se on shireä pitempijalkainen ei yhtä ”jysky”. Säkäkorkeudet menevät ristiin, mutta clydesdale on etuosastaan kapeampi kuin shire, minkä ansiosta clydesdale kantaa itseää paremmin. 15-vuotias Leo-ori on siirtymässä tämän kesän jälkeen eläkkeelle, tamman Visuri on myynyt jo aiemmin pois. Tosin poikkeuksiakin on, Mervi Visuri sanoo.. – Toisen hevosen, tamman, ostin Ruotsista. Aloitimme ämpärin paukuttelusta karsinassa. – Jäin heti koukkuun rotuun ja loppujen lopuksi ori jäi minulle, Mervi kertoo. – Totutin sen patarumpuihin kuuden viikon varoitusajalla. Haminassa järjestettävässä sotilassoittokuntatapahtumassa Rotuesittely Haminalaisella Mervi Visurilla on ollut enimmillään kaksi clydesdalea. MERVI VISURI JÄI KOUKKUUN CLYDESDALEEN ENSIHETKISTÄ Edes patarumpujen pauke ei hevosta säikäytä Hamina Tattoossa Leo-ori asteli viime vuonna 600 soittajan keskellä patarummut selässään. Myin sen pois, mutta koulutan sitä edelleen. Ehdimme tehdä vain yhden harjoituksen varsinaisten rumpujen kanssa, mutta hevonen suoriutui näytöksessä osuudestaan mallikelpoisesti. Suurten hevosten elinikä jää lyhyemmäksi kuin esimerkiksi suomenhevosilla
Hevosia alettiin viedä Australiaan, USA:han, Kanadaan ja Uuteen-Seelantiin. Lanarkshireläiset kasvattajat pyrkivät parantamaan hevoskantaansa astuttamalla kuormajuhdista polveutuvat tammansa Skotlantiin tuoduilla flaamilaisilla oreilla. Rotu sai alkunsa 1700-luvun lopulla, kun Skotlannissa alettiin kehittää työhevosta teollisen vallankumouksen tarpeisiin. Tänä päivänä hevosta käytetään muutamissa paikoissa kuormajuhtana tukkitöissä ja maatilojen töissä. Clydesdale on suoraviivainen, minkä takia se on helppo opetettava. – Jalat vaativat paljon hoitoa, koska ne muun muassa karstoittuvat. Myöhemmin Clydesdalehevosen jalostuksessa käytettiin shirenhevosia itse asiassa niin paljon, että 1800-luvun loppupuolella vaikuttaneet kasvattajat pitivät clydesdalen ja shirenhevosia saman suvun eri haaroina ja myös risteyttivät vapaasti rotuja keskenään. Perceronin jälkeen clydesdale onkin laajimmalle levinnyt kylmäverirotu. – Hyvällä koulutuksella suurenkin hevosen saa opetettua kilparatsuksi. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Mervi Visuri – Hyvällä koulutuksella suurenkin hevosen saa opetettua kilparatsuksi. LOISPOSTI H t LÄHE TYSPAKK AUS! tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.. Lähde: Suomen Clydesdaleja Shirehevosyhdistys ry (vapaasti suomennettu Clydesdalen historiasta) Puh. – Ostohinnat ovat kuitenkin aika korkeat, eikä Suomessa ole tällä hetkellä suurta innostusta varsojen ostoon tai kasvatukseen, sanoo Mervi Visuri. Skotlannin raskas työhevonen clydesdale Skotlannin oma raskas työhevonen on nimensä mukaisesti kotoisin Lanarkshiren Clydeslaaksosta. Hevonen menestyikin kilpailuissa, vaikka se oli aina ainoa clydesdale kisoissa. Hevosen rakenne ei vaikuta siihen, voiko siitä tulla kouluratsastushevonen. Nuoruudessaan Leo kilpaili myös kouluratsastuksessa. Leo on edelleen kevyt ratsastaa. Myös ylläpitokustannukset ovat vähintään kaksinkertaiset verrattuina tavallisiin hevosiin. 55 Leo oppi patarumpuihin muutamassa viikossa. Lisäksi suurilla hevosilla on tietyt omat vaivansa. Varsoja syntyy Suomeen hyvin vähän. The Clydesdale Horse Society perustettiin vuonna 1877 ja rodun ensimmäinen kantakirja julkaistiin seuraavana vuonna. Isolla rodulla omat vaivansa Visurin mukaan suurten hevosrotujen yleistymisen yhtenä esteenä on niiden korkea ostohinta. (09) 2252 860, fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab. Yksilömäärän pienenemisestä huolimatta clydesdale kiinnosti tuontihevosena USA:ssa, Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa ja joissakin Euroopan maissa. Soittokunnan musisointi ei Leo hetkauttanut. Aihion on oltava hyvä ja loppu on kouluttajan kärsivällisyyttä. Helppo. – Halusin osoittaa vääräksi sen ennakkoluulon, ettei suurella hevosella voisi muka kilpailla. Autojen ilmestymisen ja vaunujen katoaminen aiheuttivat rodun edustajien rajun vähenemisen. Amerikkalainen yhdistys perustettiin vuonna 1879. Siltä puuttuvat Visurin mukaan kaikki puoliverisen kommervenkit. Käytännössä ainoa keino on ostaa varsa Ruotsista tai Saksasta. Uskoisin ihottuman yhtenä syynä olevan Suomen valtaisat hyttysja mäkäräisparvet. Rodun kotiseudulla Skotlannissa ei ole samaa määrää hyönteisiä. Ensimmäisessä kantakirjassa on kokonaiset 1000 oritta. Myös kesäihottuma on joidenkin yksilöiden vitsaus. Joillekin yksilöille ei käy lainkaan kaura ja joillakin yksilöillä ongelmana voi olla liikalihan kasvu
Hevosihminen. 56 MONTA KERTAA TULLUT MIELEEN LYÖDÄ HANSKAT TISKIIN Raviurheiluun kuuluvat suuret tunteet Heidi Turpeiselle ja Tommi Linnalle oli alusta asti selvää, että he halusivat asua maalla rauhallisessa paikassa, johon saa myös hevosia, kanoja, koiria ja kissoja. Tällainen paikka löytyi kuusi vuotta sitten Äänekoskelta
Hevosharrastus alkoi lapsena Heidi Turpeinen on pienestä asti ollut kiinnostunut hevosista. Mietimme, että osaako nuori oripoika edes käyttäytyä ihmisten ilmoilla.. Tekele lähtee liikkeelle heti vauhdikkaasti. – Hoksasimme syyskuussa 2011, että meidän olisi kuukauden sisällä ajettava vaadittavat koelähtö ja startti. – Kun muutin pois kotoa, ostin ensimmäisen shetlanninponin, jolla oli tarkoitus ajaa raveissa ponilähdöissä kilpaa. – Nämä ovat yleensä astetta kovempia lähtöjä, joissa on suuremmat rahapalkinnot. Kun ajoi hyväksytyn opetusja koelähdön, sekä niiden jälkeen vielä yhden hyväksytyn startin, siitä maksettiin ns. Hevoset olivat mukana koko lapsuusja nuoruusajan. Valjastimme siskoni kanssa hevosta ensimmäiseen starttiin ja jännitys oli huipussaan. Sopivaa lähtöä ei meinannut löytyä, joten hevonen oli ilmoitettava Nuorten Sarjaan Lahteen. Myös perhe on kasvanut, nyt siihen kuuluvat Nita, 11, Heta, 7, Iitu, 4, ja Aatu, 1. Raviurheiluun kuuluvat suuret tunteet Tekele odottelee kärsivällisesti, kun sitä valmistellaan ajoa varten. Niiden kanssa on vietetty paljon ilon hetkiä, mutta myös surua on koettu. Oman maatilan löydyttyä oli mahdollisuus kasvattaa hevosmäärää ja suomenhevonen oli lähellä Turpeisen sydäntä. Nykyään tämä sääntö on korvattu Nuoret radalle -lähdöillä, joissa saa kerätä yhteensä 550 euroa, ilman että ne näkyvät hevosen voittosummassa. Kun siskolle ostettiin shetlanninponi, pääsi myös Heidi ratsastamaan sillä. Nyt tallissa asustavat kahdeksanvuotias suomenhevosori Tekele, 13-vuotias lämminveriruuna Hogback´s Camino eli Kamu, 14-vuotias shetlanninponiruuna A.P. Hän pyöri pienenä kahdeksan vuotta vanhemman isosiskon mukana ratsastustallilla. Se oli meille luotu. Talliin tullessaan se tuli heti kuin kotiinsa. Siskon kanssa ostimme porukalla yhteisen hevosen. 57 . – Ilmoituksia selailtuani lähdin katsomaan yhtä nuorta suomenhevosta. Se sopi hyvin nuorelle ja vireälle oripojalle. Sen jälkeen oli vuorossa startti. Se nauttii liikunnasta. Mietimme, että osaako nuori oripoika edes käyttäytyä ihmisten ilmoilla, onko kaikki tavarat matkassa, ollaanko ajoissa perillä.... ylimääräinen rahasumma. Parin vuoden päästä ponin kaveriksi muutti lämminverinen Kamu jonka kanssa opeteltiin raviurheilua. Mitään hajua ei ollut siitä, oliko hevosella lahjoja touhuun vai ei. Ilmoitimme Tekeleen koelähtöön, jonka se meni läpi. Ajelimme ensimmäiset opetusja koelähdöt ajallaan, sitten tuli aika ilmoittaa hevonen ensimmäiseen starttiin. Tekele asui meillä Äänekoskella pihatossa, lämminverisen ja shetlanninponin kanssa sulassa sovussa. – Aikaisempaa kokemusta minulla ei suomenhevosista ollut. – Painimiset se sai hoitaa hevoskavereiden kanssa, ihmisen kanssa päästiin oikeisiin töihin. Tuohon aikaan oli vielä erilainen opetuslähtöjärjestelmä. Valitettavasti poni menehtyi äkillisesti, ja ehti olla minulla vain muutaman kuukauden. Paikan päällä silmään osui myynnissä ollut kaksivuotias suomenhevosori Tekele, joka jäikin sitten kaivelemaan mieltä pidemmäksi aikaa. Wildfire eli Leevi sekä Tekeleen ensimmäinen, 1-vuotias tammavarsa Linnan Uni eli Lilli. Pian alkoi uuden ponin etsiminen ja taloon tuli nuori kaksivuotias oripoika Leevi, joka on meillä edelleen 14-vuotiaana ruunana. Hevoset kuuluvat kiinteästi Heidin Turpeisen ,34, ja Tommi Linnan ,37, perheen elämään. Raviharrastuksessa tuli menestystä Siitä alkoi sitten treenaaminen, sillä ravihevonen oli Tekeleestä tarkoitus tehdä. Lisäksi siitosliisingissä on varsan tekoon lainattu seitsemänvuotias tamma Välkähdys
Motivaatiota ei tarvinnut etsiä myöskään seuraaville lenkeille lähtiessä. Hevonen juoksi itsensä tähtiaikaiseksi, ennätykseksi tuli 1,29. – Tekele voitti ensimmäisen oikean starttinsa, ja se tunne oli huikea! Sitä ei meinannut uskoa todeksi. Kuskin kommentit jäivät jälleen mieleen: ”Teillä on juoksijahevonen, onnea!” – Askel tuntui kevyeltä voittojen jälkeen, kun kävelin aamutalliin hevosia ruokkimaan. Ilon kyyneleet tulvivat silmiin. – Mielessä pyörii, meneekö hevonen puhtaasti ravia vai könkkääkö se. Pikkuinen Aatu on hänkin jo hoitanut hevosia, tosin moottoriajoneuvotkin kiinnostavat.. Mieltä askarruttaa, että jaksaako hevonen loppuun asti, hyppääkö laukalle vai hyytyykö se. Kuukauden päästä se voitti jo toisen Nuorten Sarjan -lähdön. Kotisohvalta on mukavaa analysoida juoksun kulkua. – Sen näkee eri tavalla kuin sieltä tallikurvista tiiraillessa. Kuskin kommentti: ”Tytöt ovat tehneet hyvää työtä!” ilahdutti. Lähes vuoden tauon jälkeen päästiin taas radoille. Tunteet olivat jälleen pinnassa, ja ihmetys voitosta suuri. Siinä mentiin niin tiukille, että maalikameran kuvasta tarkistettiin voittaja. Se oli toistaiseksi Leevi-poni saa helliä katseita osakseen. Lahden ensimmäisestä startista en paljoa muista, enkä muistakaan starteista, sillä jännitys on niin kova. 58 Aatu (vas.), Nita, Tommi, Heta, Heidi ja Iitu osallistuvat koko perheen voimin hevosten ja muiden talon eläinten hoitoon. – Tekele voitti ensimmäisen oikean starttinsa, ja se tunne oli huikea! Sitä ei meinannut uskoa todeksi. Saako se hyvän juoksupaikan vai joutuuko paljon kiertelemään. Jännitystä ja suuria tunteita Heidi kertoo, että startin seuraaminen on joka kerta yhtä kauheaa: pulssi hakkaa kahtasataa, ensin jännittää volttaamista, seuraavaksi pääseekö hevonen ravilla matkaan, sitten sitä vain tuijottaa kriittisenä, miltä meno näyttää. Tekeleen kilpailu-ura lähti mallikkaasti alkuun. Pehmeä kitalaki sulkee hengityksen Valitettavasti sitten alkoi tulla vastoinkäymisiä ja jalkaongelmia. Mietin, kuinka meidän mehtäläishevosemme voi voittaa Nuorten Sarjan lähdön. Turpeinen kiittelee, että onneksi startit voi katsoa jälkikäteen tototv:stä
Oma kilpaurheilutausta saa ymmärtämään hevosen kilpailuviettiä Pelkkä hevosharrastus ilman kilpailua ei toisikaan Heidi Turpeiselle tyydytystä. Ensimmäinen startti tauon jälkeen oli vähän aikaa sitten, mutta hevoselta loppui edelleen happi ensimmäisen kierroksen jälkeen, aivan kuin ennen leikkaustakin. Harrastehevosenakin mahdollisuudet olivat vaakalaudalla, koska jo hiljaisessa hölkkävauhdissa hengitystie tukkeutui. Heidi Turpeinen jaksaa hoitaa perheen lapset ja hevoset, koirat ja kissan. viimeinen ilon hetki. Raviura ei ole mahdollista sellaisella kurkulla, pohtii Turpeinen. Yleisurheilin ja juoksin pitkää matkaa, 800 metriä, joten kilpailuviettiä on ja on ollut nuoresta asti. Leikkauksen onnistumisprosentiksi sanottiin 70. Hevosen eteen haluttiin tehdä kaikki mahdollinen ja Tampereen klinikalla viime vuoden joulukuussa hevosen kurkku leikattiin. Se hyytyi kuin auto ilman polttoainetta. Suomenhevonen on hyvin tämän maan olosuhteita kestävä ja sillä on hyvä työmoraali. – Minulle on tärkeää, että on joku tavoite minkä takia lähden ajamaan hevosta vesisateeseen, syksyn tuuleen ja viimaan tai talven pakkasiin sormet ja varpaat jäässä. Hän mietti, että hevonen saa jäädä viettelemään harraste. Puolitoista vuotta hurahti, kunnes yritimme uudelleen radalle. 59 . Se on viisas ja monipuolinen hevonen, josta meidän suomalaisten on syytä olla ylpeitä! Myös vaelluskäytössä suomenhevonen on pidetty, koska se on vahva ja sillä on varma askellus, hän kertoo. Kilpailuviettini juontaa juurensa kilpaurheiluajoilta. Hevonen alkoi ensimmäisen kierroksen jälkeen hyytyä. – Tämän jälkeen hevosella alkoivat hengitystieongelmat ja jatkuva kurkunpääntulehdus. Hevonen vaikuttaa ainakin kotioloissa normaalilta ja hyvältä. Oli sää mikä tahansa, niin treenataan. Suomenhevoselle suotava kunnia Heidi Turpeisen mielestä suomenhevosessa on parasta sen monipuolisuus. Hevonen kyllä yrittää kaikkensa Heidin ensimmäinen reaktio startin jälkeen oli heittää hanskat tiskiin. – Lahjakas ja hy vin menestynyt ravihevonen voi kilpailla raviuran jälkeen vielä esimerkiksi esteissä tai kouluratsastuksessa menestyksekkäästi. (vp) Lilli-varsa on tallin silmäterä. – Toimenpiteestä on yritetty pikkuhiljaa kuntoutua. Starttien takia on motivaatiota lähteä ajamaan hevosta, vaikka joskus olisi helpompaa käpertyä vain lämpimän viltin alle. Tunsin kuitenkin, ettei kaikki ollut kunnossa. – Monen turhan starttiyrityksen jälkeen saimme diagnoosin, pehmeä kitalaki, joka tukkii henkitorven kovassa vauhdissa
Nyt toivotaan, että raviharrastus jatkuu. – Niiden startteja on kiva seurata, varsinkin, jos vielä menestystäkin tulee. Talkkari-ohjelma on todella hyvä, Raviliigat eli ravihevoskimpat ovat hyvä piristys myös. Ammattilaisia yhä vähemmän – Tällä hetkellä raviurheilun tilanne näyttää huolestuttavalta. – Lannan luonti, veden ja heinän kantaminen, hevosten vienti pihalle ja sisälle ja ratsastaminen ovat tehokasta liikuntaa. Turpeinen ei osaa nimetä lempihevosta, mutta istuva ravikuningas Köppinen miellyttää kovasti, niin ulkoisesti kuin luonteensa puolesta. Olen saanut ihania elämyksiä ja kokemuksia, voittoja, tappioita, suurta tunteiden kirjoa. Olisi upeaa päästä paikalle, mutta katsotaan onnistuuko. – Hyviä keinoja raviurheilun elvyttämiseksi on jo tehty. – Heillä on tavoitteet ja halu menestyä suurempia kuin naisilla. On iloa ja surua pettymyksen kyyneleineen. Noin tunnin ajolla ehtivät ihmisen ja hevosen sielu levätä.. Lähempänä oleva ravitapahtuma on Killerin Eliitti kesäkuussa. Ala-Keiteleen Hevosystäväinseura on päässyt kunnostamaan ja nikkaroimaan omaa rataa, Liimattalan ravirataa kuntoon talkoohengessä ja järjestämään siellä jokavuotisia paikallisraveja, joissa on sitä oikeaa ravien tuntua: iloisia ihmisiä, paljon tuttuja hevosia ja jännittävää tunnelmaa. Ystäviä ja ihania tapahtumia Raviharrastus on tuonut Heidille paljon uusia ystäviä ja samanhenkisiä ihmisiä ympärille. – Välillä tuntuu, että vastoinkäymisiä on tullut yhden hevosen kohdalle riittävästi. Se tuo uusia harrastajia mukaan, kun pääsee seuraamaan omaa hevosta läheltä, sen treenaamista, raveissa käyntiä ja tietysti pelaamista ja sen tuomaa jännitystä unohtamatta. Tulevan kesän kohokohta on Kuninkuusravit, jotka ajetaan tänä vuonna Joensuussa. Palkintosummia pudotettiin rajusti ja ohjastajat ja treenarit ovat vähentyneet. Pitkien taukojen ja jatkuvien sairastumisten ja ongelmien jälkeen myönnän, että motivaatio on välillä ollut hukassa koko hevostouhuun. Lämminveristen astutusmäärät ovat laskussa ja vielä huolestuttavammat astutusluvut ovat suomenhevosten puolella. (vp) päiviä ja siittämään muutaman jälkeläisen omaan käyttöön. Tuntuu, että lyö päätä seinään, eikä ongelmiin löydy syytä. On makkaraa, lettuja ja arpoja. Naisille riittää usein hevosen kanssa oleminen ja sen hoitaminen. – Näitä raveja odotan joka vuosi yhtä innokkaasti. Naiset eivät niin välitä ehkä menestyksestä, kyse on enemmänkin harrastuksesta. Asiaa sulateltuaan hän pohtii kuitenkin käyvänsä vielä eläinlääkärillä tarkistuttamassa kurkun, onko mitään enää tehtävissä raviuraa ajatellen. Hän tarkkailee myös kaikkien tuttujen hevosia. Miesten ja naisten eron Heidi Turpeinen näkee raviurheilussa siten, että miehet lähtevät astetta totisemmalla asenteella ja ammattimaisemmin mukaan. 60 Suomalaisen raviurheilun tulevaisuus huolestuttaa Heidi Turpeinen pääsi jo ravivoittojen makuun
Jos tuntee, että hevosessa on jotain pielessä, niin hyvin todennäköisesti silloin on, vaikka ulkopuolinen ei sitä näkisikään. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Tuntuu, että lyö päätä seinään, eikä ongelmiin löydy syytä.. Viime vuonna varsa syntyi äidille unikeonpäivänä nimipäivälahjaksi. KESÄ, AURINKO, ÖTÖKÄT JA KUTINA Heidi Turpeinen valjastaa Tekelettä ajoa varten. 61 Heidi Turpeinen ei ole harkinnut jäsenkorttia kuntosalille. Pienimpien tyttöjen mielestä hauskinta on syöttää hevoselle heinää ja leikkiä karsinassa piilosta tai hevosleikkejä. Agrimarketit kautta maan, hevosklinikat, ratsu tarvikemyymälät sekä K-maatalous (Oulu, Riihimäki, Salo Lohja ja Lahti). – Olen huomannut, että vaikka kuinka saa apua, neuvoja ja kommentteja alan ammattilaisilta, ohjastajilta ja muilta hevosihmisiltä, on itse kuitenkin lopulta se, joka parhaiten tuntee oman hevosensa. Vuosien myötä varmuus omille tuntemuksille on vain vahvistunut. www.solheds.com Hoitosarja Ei sisällä FEI:n kieltämiä aineita sopii kilpailevil le. Pari päivää sitten pihapiiriin ilmestyi uusi morsianehdokas, Välkähdys. Heidi Turpeinen on hoitovapaalla pakkaajan työstään Valiolta ja Tommi ajaa työkseen puurekkaa. – Tommikin on joutunut väkisin mukaan hevosmaailmaan ja ruokkii jo tottuneesti hevosia, sekä taluttaa hevosia tarvittaessa pihalle tai sisälle. Silloin tulee syyllistettyä itseään siitä, ettei ole ymmärtänyt ajoissa hevosen kuntoa. Se tuli siitosleasinkiin ja sillä on tarkoitus teettää toinen varsa Tekeleellä. Tulevia ratsastajia kasvaa hyvää vauhtia, Nita, Heta ja Iitu. Mies on myös tehnyt omatekoiset jarrukärryt treenikäyttöön, hymyilee Heidi. Tytöt tykkäävät ratsastaa, olla kärryjen kyydissä ja Nita nauttii talvisin hiihtoratsastuksesta. – Pahinta on se, kun on jälkeenpäin tajunnut hevosen juosseen ja yrittäneen raveissa viimeiseen asti parhaansa, vaikka se on ollut kipeä. Koko perheen harrastus Lapset ovat innokkaina mukana hevostouhuissa. Turpeinen suunnittelee, että ensisijaisesti varsoista yritetään kasvattaa ravihevosia, mutta jos rahkeet eivät riitä, on käyttöä ratsupuolelle. Jälkeläisistä ravihevosia 1-vuotias Tekeleen tammavarsa Lilli on perheen silmäterä. LUOTETTAVA JA KOKONAISVALTAINEN APU IHON HOITOON. Arki eläinten kanssa pitää hyvässä fyysisessä kunnossa koko perheen. – Katsotaan, saadaanko ensi kesänä mahdollisesti jonkun lapsen syntymäpäivälle syntymään varsa, tai ehkäpä taas äidille äitienpäivälahjaksi. Pienin Aatu ajelee tyytyväisenä isin kanssa traktorilla ja työntelee heinäpaaleja hevosille
62 Kesä on monelle hevoselle piinaavaa aikaa. – Jo hevosten taivaassa asuva suokkiruuna oli sen sijaan hankala tapaus. Myös iho voi mennä rikki jatkuvasta kihnutPimennettyä pihattoa pidetään parhaana ratkaisuna. – Tällä hetkellä minulla on kaksi suomenhevostammaa, joista toisella on lievä ihottuma. Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Mitä vanhemmaksi hevonen tuli, sitä pahempia kesät olivat. Hevonen pääsee sinne polttiaisia pakoon, koska polttiaiset eivät ruokaile pimeässä. Ihottumaa ei saatu oikein millään kuriin. Ihottumaoireet ovat hyvin tuttuja Kirkkonummella asuvalle Kikka Heinolle, jolla on kokemusta kahdesta kesäihottumahevosesta. tamisesta. Ihottumahoitoa 16 vuoden ajan Ihottumaruuna oli Heinon tallissa kaikkiaan 16 vuotta. PIMENNETTY PIHATTO SUOJAA POLTTIAISILTA Ennaltaehkäisy parasta hoitoa kesäihottumassa Kesäihottuma on monen hevosen riesana. Kesäihottumaa ei voi olla huomaamatta: hevonen hankaa päätään ja hännäntyveään vimmana kaikkialle, mistä saisi helpotusta. Kesäihottuma. Sen kanssa on pärjätty ainakin toistaiseksi hyvin. Poikki menneet jouhet kielivät hinkkaamisesta. Hevonen jouduttiin lopettamaan pahan kaviokuumeen takia 25-vuotiaana, mutta myös hankala ihottuma oli yhtenä syynä kun päätöstä tehtiin. Polttiaisten aiheuttama ihottuma vaivaa etenkin islanninhevosia, shetlanninponeja ja suomenhevosia. Kesäihottuma yleensä myös pahenee iän myötä
Hoitona pesu ja puhdas loimi Islanninhevostamma Isla on kärsinyt kesäihottumasta ainakin kymmenen vuotta. – Kahtena kesänä se on vähän hangannut pois harjaa ja otsatukkaa, mutta vain sen verran, että itse sen huomaan. Polttiaisten sanotaan kestävän pientä pakkastakin. – Kaikki mahdolliset keinot sen kanssa kyllä käytiin läpi kortisonista ja allergialääkkeistä alkaen. Kun päivälämpötila kohoaa toiselle kymmenelle kuhina alkaa hetkessä. Teksti ja kuvat: Maija Salmi Ihottumahevonen pitää loimittaa allergialoimella jo ennen polttiaiskauden alkua. Välillä laitan pahalla polttiaisilmalla hevosen yöksi pimeään talliin, ja saapahan ihokin hengittää, kun voi ottaa loimen pois. – Hyvä keino on laittaa ämpärilliseen haaleaa vettä loraus etikkaa, sillä valelen ihon lopuksi. Heino sanoo, ettei jäänyt kauhistelemaan asiaa, koska tunsi monia ihottumahevosia, ja valtaosan kanssa pärjättiin tosi hyvin. Ihottuma vaivaa erityisesti brittiläisiä sekä pohjoiseurooppalaisia poneja ja alkuperäisrotuja. Toki polttiaiset viihtyvät aina sontakasoissa paikassa kuin paikassa, mutta nekin karttoivat selvästi tuulta eivätkä piinanneet yhtään niin paljoa hevosia kuten täällä etelässä. Huppua tarvitaan vain joskus. Sittemmin Heino muutti etelämmäs, ja silloin myös ruunan ihottuma paheni. Suomessa sitä tavataan eniten islanninhevosilla, suomenhevosilla ja shetlanninponeilla. vähintään huuhtelee hiet pois. Hän pesee tamman ihottumahevosille tarkoitetulla shampoolla kesäaikaan kerran, pari viikossa, ja jokaisen ratsastuksen jälkeen Kaikilla ihottumahevosilla ei käytetä päätä suojaavaa huppua – ilman huppua voi olla etenkin tuulisilla ilmoilla. – Pesen issikan lämpimänä aikana joka viikko, ja vaihdan silloin puhtaan loimen. Loimitin tamman vasta vapun jälkeen, kun viime vuonna sillä oli loimi päällä jo huhtikuun toisella viikolla. Lisäksi asuin siihen aikaan Joensuussa, jossa talli ja tarha olivat tosi tuulisella paikalla. Kesäihottumaa sairastava hevonen tai poni oireilee kovalla kutinalla. Monet myös suojaavat hevosen pään esimerkiksi hupulla. Alkuvuosina se oli vielä helppoa, koska aika pitkälle pärjättiin loimituksella. 63 Mikään rotu ei turvassa Kesäihottumaa aiheuttavat pääasiassa Culicoidessuvun polttiaislajit. Ennaltaehkäisy parasta hoitoa kesäihottumassa – Kyllä sinä aikana kesäihottuman hoito tuli tutuksi. Laadukas loimi kestää hyvin pari, kolmekin kesää. – Pitää olla varaloimi, jotta saa puhtaan niskaan. Hyvästä hygieniasta on pidettävä hyvää huolta, erityisesti harja, hännäntyvi ja vatsanalus on pidettävä puhtaana.. Se hankaa kutisevia paikkoja, kuten esimerkiksi hännäntyveä ja harjamartoa. 22-vuotias tamma on ollut Helena Taposella ylläpidossa kaksi vuotta. Ja heti puhdas loimi päälle. Taposellakaan ei ole ollut suurempia vaikeuksia ihottuman kanssa. Heino yrittää pitää tamman ihon mahdollisimman puhtaana. Ennaltaehkäisy erityisen tärkeää Nykyisen 11-vuotiaan ihottumahevosensa kanssa Heino painottaa ennaltaehkäisyä. Vaikka ruuna oli aamulla rauhallisena tarhassa, illalla se kihnutti ja hankasi itseään vimmana loimesta, hupusta ja karkotteista huolimatta. Lisäksi käytän erilaisia karkotteita. Eli tosi vähän. Tosin tänä keväänä on ollut niin tuulista ja kylmää, että ollaan päästy yllättävän helpolla. – Tunnen hevosen omistajan hyvin, ja kesäihottuma oli tiedossa. – Pitää olla koko ajan askeleen edellä polttiaisia. Minkäänlaista öttiäistä ei siellä juurikaan liikkunut. Tiesin, että ihottuma on lievä, ja sen kanssa oli pärjätty puhtaudella ja loimituksella. Siedätyshoidot olivat siihen aikaan uutta, eikä Heino ollut lähtenyt niitä kokeilemaan. – Tammalla ei ollut mitään ihottumaoireita, kun ostin sen viisi vuotta sitten. Niistä oli hetkellistä apua, mutta hetkessä tilanne saattoi muuttua pahaksi. Yleensä sitä pitää vielä vähän paikkailla, jos loimi on vähänkin vanhempi. Mikään hevosrotu ei kuitenkaan ole kesäihottumalta turvassa. Huppua hän pitää pahimpana kuhina-aikana, muuten riittää loimi. Siitä parin vuoden päästä alkoi tuttu näky: päätä ja peffaa hangattiin siihen malliin, ettei syystä ollut epäilystä. Huuhteluveteen loraus etikkaa Heino suosii ihottumatammansa kanssa ihottumaloimea ja huppua. Loimi pitää saada keväällä hevoselle vaikka mittari näyttäisi yöllä vain paria lämpöastetta
Kesäihottuma on hevosten yleisin allerginen ihosairaus, jossa ennenkaikkea polttiaisten (Culicoides ) sylki aiheuttaa allergisen yliherkkyysreaktion. Polttiaiset ovat huonoja lentämään ja pimeässä ne eivät lennä lainkaan. 64 Kesäihottuma Hyönteisten puremat aiheuttavat allergisen reaktion valtaosalle hevosista, vaikka vain murto-osalla on kesäihottuma. Yliherkkyysreaktio on allerginen tulehdusreaktio, joka ilmenee iholla kuumotuksena, punoituksena ja ajan saatossa, varsinkin hoitamattomana, ihon kovenemisena. Allerginen tulehdusreaktio aiheuttaa kutinaa, jonka johdosta hevoset hankaavat. Hankaaminen voi aiheuttaa lisävammoja iholle, jotka voi tulehtua. Molemmat ovat hevoselle usein kihelmöivän kutisevia, näitä oireita voidaan hoitamalla vähentää. Yleinen ”kesä vatsan alus”hevosilla on kova hyönteisten puremien aiheuttama panssari iholla. KESÄIHOTTUMASSA ON ENSISIJAISEN TÄRKEÄÄ VÄLTTÄÄ ALLERGIAN AIHEUTTAJAA ELI LENTÄVIÄ JA PUREVIA HYÖNTEISIÄ Ötökät aiheuttavat harmia valtaosalle hevosista. Tyypillisiä oireilevia alueita ”tavis”hevosille on kaula, ryntäät ja vatsanalus. Samoin leuan alta löytyy usein kutisevat hyönteisten puremien aiheuttamat kovettumat. Ero kesäihottumahevosen ja allergisesti hyönteisten puremiin reagoivien hevosten välillä on oireiden määrä ja kesto. Tauti pahenee yleensä ajan saatossa, varsinkin jos hoito ei ole riittävää. Polttiaiset ovat pieniä lentäviä ja purevia hyönteisiä, jotka asuvat kosteikoissa, seisovan veden äärellä (esimerkiksi ojissa. Oireilevia alueita ovat pää, korvat ja keskilinja häntää myöten
Hyvä ihon kosteustasapaino pitää yllä ihon elastisuutta ja joustava iho kestää paremmin hankausta. Hyvä ihon hoito pitää sisällään ihon puhtaana pidon sekä ihon kosteustasapainosta huolehtimisen voitelemalla.. Lisäksi käytetään Kesäihottumahevosen tyypilliset oireilevat alueet. Myös homeopaattisilla valmisteilla on saatu apu osalle hevosista. Hevosen hyönteisaltistuksen määrään voidaan vaikuttaa huomioimalla elinolosuhteet ja valitsemalla avoin tuulinen laidun vailla kosteikkoja. Iho vaatii hyvän päivittäisen paikallishoidon eli kortisoni-, antihistamiinihoito ja/tai hyönteisloimitus ei valitettavasti ole yksinään riittävä, varsinkaan keski vaikeaa tai vaikeaa kesäihottumaa sairastaville hevosille. KESÄIHOTTUMASSA ON ENSISIJAISEN TÄRKEÄÄ VÄLTTÄÄ ALLERGIAN AIHEUTTAJAA ELI LENTÄVIÄ JA PUREVIA HYÖNTEISIÄ Ötökät aiheuttavat harmia valtaosalle hevosista Tärkeintä välttää aiheuttajaa Hevosen ihon perusrakenne on hyvin samanlainen kuin ihmisen ihon rakenne. Mekaanisesti voidaan hyönteisten määrää rajoittaa käyttämällä hyönteis-/kesäihottumaloimia. Hevonen voidaan myös pitää iltahämärästä aamuun sisällä, jos talliolosuhteet ovat hyönteisvapaat. Tätä vastaan on myös allergisen ihon hoito samanlainen lajista riippumatta. 1) Allergian aiheuttajan välttämiseen 2) Hyvään ihon hoitoon 3) Allergisen tulehdusreaktion hoitamiseen Kesäihottumassa on ensisijaisen tärkeää välttää allergian aiheuttajaa eli lentäviä ja purevia hyönteisiä. Hyönteiskarkotteiden ja -myrkkyjen avulla voidaan kemiallisesti vähentää hyönteisaltistuksen määrää. Kortisoni on eläinlääkärin valvonnassa erinomainen lääke ja toistaiseksi ainoa lääke äkillisissä vakavissa allergisissa iho-ongelmatilanteissa. 65 . Kortisonia tarkassa valvonnassa Allergisen tulehdusreaktion hoitoon tehokkain lääke on glukokortikosteroidit eli kortisoni. antihistamiineja, joiden tehoa ei ole voitu eläimillä yksiselitteisesti tieteellisesti osoittaa. Tyypilliset hyönteisten puremille reagoivat alueet (FWB ruunikko). Eläinlääkärin avulla selviää parhaiten sairauteen liittyvän kokonaiskuva ja mikä olisi tapauksessa oikea hoito. Likainen iho on alttiimpi ihovaurioille. Samoin allergisen ihottuman tautimekanismit ovat samanlaiset oli allerginen ihottuma sitten koirassa, hevosessa tai ihmisessä. Se ajaa allergista tulehdusreaktiota alas eli kortisoni on anti-inflammatorinen aine. Tieteellisesti osoitettu allergisen ihon hoito kulminoituu kolmeen perustekijään. Hyvä ihon hoito pitää sisällään ihon puhtaana pidon sekä ihon kosteustasapainosta huolehtimisen voitelemalla. Kortisonin käyttöön voi liittyä vakavia haittavaikutuksia
Pesuhoitojen tavoite on pestä iholta mahdolliset allergian aiheuttajat pois, vähentää mikrobikuormitusta sekä rauhoittaa ja hoitaa ihoa. Avonainen vereslihainen haava hoidetaan avohaavana. Hevonen on hyvä hoitaa aktiivipolttiaiskauden aikana päivittäin. Tilanteessa, jossa allergiaoireet äkillisesti ovat pahentuneet ja hevonen on esimerkiksi hangannut itsensä paikoin vereslihalle, kutsutaan paikalle eläinlääkäri, joka arvioi kortisonikuurin tarpeen. 4) Riittämätön hygienia Hevosen hoitaja rajoittaa usein hoitonsa silmämääräisesti näkyHevoselle kannattaa järjestää ulkona loimittomia hetkiä esimerkiksi keskellä päivää, jolloin polttiaisia ei juurikaan ole.. Näin säästät ihoa pesevien aineiden ja kemikaalien rasitukselta. Käytä vain mietoja ja hellävaraisia peseviä aineita. Hoito kyllin suurelle alueelle Tyypillisimmät ongelmat kesäihottumahevosen hoidossa ovat: 1) Hoito ei ole riittävän säännöllistä 2) Hoito ei kata kaikkia oireilevia alueita 3) Hoito ei päädy riittävän hyvin iholle. Iho on hyvä pitää puhtaana. Aivan kauden alussa ja lopussa saattaa riittää hoito 3-4 kertaa viikossa. Hoito kannattaa aloittaa ajoissa heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua, jotta voidaan pitää allerginen reaktion kurissa ja välttyä äkillisiltä vakavilta oireilta. Toistuvaan pesuun herkälle allergiselle iholle on vesipesu usein riittävä. 66 Kesäihottumahevosen tulehtunut korva
viin oireileviin alueisiin esimerkiksi harjamarrosta hoidetaan vain 10 sentin kohta, josta jouhet on hangattu. Vanhojen perinnehoitojen ongelmana on, että niiden taitajia ei juurikaan enää löydy, jolloin turvallisten raaka-aineiden valinta on vaikeaa ja lopputuloksena kotikokkailuista usein öljyisissä liemissä auringossa poltettu iho. Allerginen iho on herkkä ja se ei kestä kovaa mekaanista tai kemiallista rasitusta. Hyväkuntoinen iho tuntuu joustavalta ja pehmeältä eikä kuumota. Kesäihottuma on allerginen sairaus, ei ominaisuus. Loimittomia hetkiä keskellä päivää Hevoselle kannattaa järjestää ulkona myös loimittomia hetkiä esimerkiksi keskellä päivää, jolloin polttiaisia ei juurikaan ole. Hankaamisen estäminen ei vähennä kesäihottumaa sairastavan hevosen allergista tulehdusreaktiota, eikä hevosen ihon kutinaa ja kihelmöintiä. Hevosen iholle ei ole syytä laittaa mitään, mitä ihminen ei olisi valmis laittamaan omalle allergiselle iholleen. On syytä välttää rasvaisia ja likaa kerääviä voiteita/öljyjä. Käytetään valmisteita, joiden sisältämät aineet tiedät ja sekä mihin hoito perustuu. Allergisen ihon hoidossa, kuten kesäihottumassa, se tarkoittaa säännöllistä päivittäistä hoitoa. PEGASOS-SUOLAHENGITYSLAITE HEVOSILLE Polar Health Oy. 67 Juuriharjahäntä/elefantti-iho. Hevosille tämä edellyttää usein omistajilta hoitoringin pystyttämistä varmistaakseen päivittäisen hoidon. Rikkirevityt loimet kertovat, että hevonen kutisee ja iho on lisähoidon tarpeessa. Aivan kuten ihmisillä ja koirilla on kroonisten sairauksien, kuten ihoallergian, perushoito hyvä ylläpitohoito. Teksti ja kuvat: Saija Pihkanen Biokemisti Solheds-tuotesarjan kehittäjä www.naturalchia.. Hoidettaessa kesäihottumaista hevosta kannattaa ihon kuntoa seurata myös tunnustelemalla, ei pelkästään hangattuja jouhia. Hyvä allergisen ihon hoito 2000-luvulla perustuu myös hevosilla allergian aiheuttajan välttämiseen, asianmukaiseen ihon ja allergisen tulehdusreaktion hoitoon. Hevosten ihon hoitoon on jäänyt erittäin vanhoja perinnehoitoja, jotka lääketieteen kehityksen myötä on ihmisten ja koirien hoidossa korvattu tehokkaimmilla ja turvallisimmilla hoidoilla. Yleensä harjan tyven iholla on koko harjamarron pituudelta allerginen tulehdusreaktio (lämpö, punoitus, kova iho)
Laidun ei ole säilytyspaikka Jos joku ajattelee, että hevosenhoito helpottuu, kun eläimet päästetään laitumelle, voi häntä voi epäillä huonosta eläinten hoitamisesta. Valmennuksen, helteen tai maidontuotannon vuoksi se voi olla tuplasti tuo määrä. Kuva: Terttu Peltonen. Eletään toukokuun loppua. Eläinlääkärit opastavat, että hevoset kannattaa lääkitä sisäloisia vastaan ennen laitumelle päästämistä. Vanhemmat hevoset osaavat valikoida myrkylliset kasvit ravinnoksi kelpaavien joukosta. Ähky, kaviokuume, mäkäräiset Tiina Ruusunen on välttynyt pahemmilta alkukesän ruohon aiheuttamilta ongelmilta. Liian nopea muutos voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita. Kaikkien hevosten on saatava koko ajan riittävästi puhdasta vettä. Päivittäisestä kokonaisravinnosta ja puhtaasta vedestä on aina huolehdittava. Hevosta on valmisteltava siirtymiseen kotitallista vihreille ruohoniityille. Likainen vesiastia voi aiheuttaa kevätlaitumella eläimille ensimmäiset vatsavaivat. – Tässä on sellaista kasvustoa, jossa nuoria hevosia voi opettaa ruohoon. Laitumella hevosille annetaan vihreän ravinnon lisäksi kuivaa ravintoa. Hevoset on hyvä totutella laidunruokintaan vähitellen antamalla niille vihreää heinää jo ennen laitumelle siirtymistä hampaiden raspaamisesta lähtien. 68 Keväisen laitumen ruoho ei ole vielä kovin rehevää, vaikka voikukat näyttävät kauempaa jo kukoistavan. Heikommassa kasvustossa ne eivät syö liikaa ja niiden ruoansulatus sopeutuu laidunravintoon. Kesävarsa laitumella Ypäjällä. Kun laidunkausi alkaa, sitä varten on tehtävä tiettyjä valmisteluja. Hevoset osaavat nauttia tuoreesta ravinnosta ja liikkumisen vapaudesta. Kesälaitumilla ei voi laiduntaa hevosia ympäri vuoden. – Hevosen päivittäinen vedentarve on 30-40 litraa päivässä. Jäykkäkouristusta vastaan tulee hankkia suojaus, joten eläinlääkärin tarkastuskäynti tallilla ennen laidunkautta olisi hyvä liittää vuotuisiin rutiineihin. Keväällä ja alkukesästä nuorten hevosten laumoissa käydään mittelöä paikoista. Se näyttää hurjalta, mutta siinä eläimet karaistuvat ja niille kasvaa sitä kuuluisaa luonnetta, jolla menestytään laumassa ja kilparadoilla. – Hevosta on käytävä katsomassa laitumella vähintään kaksi kertaa päivässä. Se oppi siirtyy emältä varsalle. – Hevonen on tarkka siitä, mitä se suuhunsa laittaa. Puhdistusniitot ja lannoitukset kuuluvat kesärutiineihin, jotta hevoset pääsevät useammin sen vihreämmän ruohon niityille. Näin pidetään ulkolaitumet puhtaina loisista. – Laidun ei ole hevosen säilytyspaikka, Tiina Ruusunen muistuttaa. Laidunlohkojen käyttö tulisi suunnitella huolellisesti. HEVONEN TULEE TOTUTTAA PIKKU HILJAA TUOREESEEN HEINÄÄN Laidun ei ole säilytyspaikka Hevoset ovat innokkaita kirmaaman alkukesän ruohoon, mutta suin päin niitä ei pidä laitumelle päästää. Lisäravinteita hevoset saavat käytön ja rasituksen mukaan. Rehevässä ruohossa on vaara, että varsinkin nuoret hevoset syövät itsensä kipeiksi, toteaa ravivalmentaja ja hevoskasvattaja Tiina Ruusunen Kokemäeltä
Hevoset oppivat kyllä valikoimaan ruokansa. Kuva: Hippos/Terttu Peltonen – Nuoret hevoset viedään kesälaitumelle toukokesäkuun vaihteessa. Ne eivät syö ruohoa, joka maistuu pahalta tai aiheuttaa vatsavaivoja. 69 . Erilaiset hevoset reagoivat eri tavoin kevätruohoon, Tiina Ruusunen muistuttaa. – Tiedän, että hevonen on joskus syönyt itsensä liian täyteen ja saanut ähkyn. Muut hevoset ovat laitumella tilanteen mukaan, Tiina Ruusunen toteaa. 2-vuotiaat oriit laitumella Ypäjällä. Hevosella on tarkka hajuaisti ja se osaa eritellä ravinnostaan useimmat myrkylliset kasvit. – On tärkeää, että hevosten ruoansulatus sopeutuu uuteen ravintoon. Minkälaisia ongelmia hevosille voi laitumella tulla. Kuva: Pentti Eerikäinen. Yksi keino on siirtää hevosia vähitellen huonommalta laitumelta parempaan nurmikkoon. Silloin tarvitaan eläinlääkärin neuvoja ja apua. – Kaviokuume on kiusallinen ja vakava vaiva
Kun hevonen ei syö eikä juo, kaikki ei ole kunnossa. Jos yksittäinen hevonen haetaan pois laitumelta ja erotetaan laumasta, on toimittava harkiten. Jos laidunnus on ympärivuorokautista, tulee hevosten kunto ja juomaveden riittävyys tarkistaa päivittäin. Laidunmaat kynnetään ja kylvetään säännöllisesti loistartuntojen vähentämiseksi. . Juuri arvaamattomat tilanteet aiheuttavat tapaturmia, jos hevoset vauhkoontuvat. Laidun jaetaan lohkoihin ja hevosia kierrätetään lohkoilta toiselle ravinnon ja lohkon kunnon mukaan. Hevosen valvonta tarkoittaa havaintojen tekoa eläimen käyttäytymisestä. . Kaikki eläimen ihovauriot on hoidettava. – Ruoho on kuitenkin hevosten luonnollista ravintoa ja siitä ne nauttivat. Hevosen yliherkkyys aiheuttaa kutinaa ja tarvetta hangata itseään niin, että hevonen on verillä. Teksti: Pentti Eerikäinen Vuoden odotetuin islanninhevostapahtuma! Vuoden odotetuin islanninhevostapahtuma! Ennakkoliput SihyShopista -20% alennuksella www.sihyshop.net Arpajaiset, pääpalkintona matkalahjakortti Islantiin! Sihyn nuortenvaliokunnan väliaikaohjelmaa Kilpailualueella markkinatori, varustemyyntiä Lauantaina Iltajuhla viihdettä ja hyvää ruokaa Sunnuntaina Suomen Askellajiratsastuksen maajoukkeen valinta Tutustu kilpailun ohjelmaan kotisivuillamme! Tervetuloa! *** www.islanninhevonen.net /islanninhevostenSM Kuva: Heli Hirvelä. Nuorilla hevosilla on suuri loukkaantumisriski, kun ne riehaantuvat laitumella päästessään. Kaikkien hevosten kohdalla on huolehdittava puhtaasta juomavedestä ja myös suolan saannista. Vanhemmat ihmiset puhuivat hevosista, jotka olivat heidän mielestään hankureita. – Yksi kesälaidunten vitsaus ovat mäkäräiset ja paarmat. Puhtaasta ja raikkaasta vedestä huolehtiminen on tärkeää myös ulkolaitumella. Hevosella esiintyy imusuonentulehduksia, jotka ovat eläinlääkärin avulla hoidettavia vaivoja. Toiset hevoset vain ovat herkempiä kuin toiset saamaan allergian. – Kesäihottuma ei tartu eikä se ole perinnöllinen vaiva. Hevonen tarvitsee vettä vähintään 30-40 litraa vuorokaudessa. Talli saisi olla kauempana laidunalueesta, ettei hevonen pääsisi karkaamaan talliinsa. Pienille varsoille mäkäräiset voivat aiheuttaa niin vakavia tulehduksia, että seurauksena on pahimmillaan eläimen kuolema. . . . Talli on hevosen koti Keväällä on syytä muistuttaa myös turvallisuustekijöistä, jotka liittyvät laitumille lähtöön. . . . On olemassa vaara, että lauman järjestys häiriintyy ja kokko lauma vauhkoontuu. Aitamateriaalin on oltava hevoselle turvallista ja kestävää. Piikkilankaa ei saa käyttää. Siitä tuo hankuriksi nimittäminen. Aidat on tarkastettava päivittäin, sillä viisas hevonen kokeilee laidunkauden alussa aitojen sähköisyyttä. Kuva: Hippos/ Heidi Karjalainen – Jotkut ponirodut ovat herkkiä vihreälle ruoholle. Hyvällä laitumella on aina mahdollisuus suojautua helteeltä ja sateilta. Vaaroja aiheuttavat säikähtäneet, ryntäilevät tai pelkäävät hevoset. Talli on hevosen koti, jonne se pyrkii aina tilaisuuden tullen. Joskus siitä on selvästi apua ainakin polttiaisia isompia mäkäräisiä vastaan, Tiina Ruusunen sanoo. . Hevosta totutetaan laidunnurmeen tai uuteen rehuun. Mikä on hankuri. Laidunnurmen laatua ja riittävyyttä tulee seurata. Se on yliherkkä polttiaisen puremalle. Siksi ensimmäisiä neuvoja laidunkauden alussa on ohje: kesälaitumelle ei sovi syöksyä suin päin. – Todennäköisesti hevonen on saanut kesäihottuman. Täytyy aina harkita, millaiseen ruohoon ja millaiselle lohkolle minkin eläimen päästää. – Eläinlääkärin kutsumisessa ei kannata viivytellä, jos eläimellä on outoja oireita ja sen käytös muuttuu. Hevosta voi suojata erityispeitolla, oikealla ravinnolla tai joillakin kotikonsteilla. Mistä silloin on kyse, jos hevonen kutisee erityisen paljon. Hevoselle on tärkeää liikkua vapaana laumassa tai laumamaisissa olosuhteissa. Minä olen sekoittanut ruokaöljyyn valkosipulia ja voidellut hevosta sillä. . Laitumelta niitetään hevoselle kelpaamattomat rehulaikut. Itse ei pidä vaivoja arvuutella eikä harrastaa omatoimisuutta. Hevosen on saatava rehua ja lisäravinteita kulutustarpeen mukaan. Hevosen pienetkin haavat jaloissa tulisi hoitaa. Ennen laitumelle päästämistä on selvitettävä hevosen terveystilanne. Hevosta tulee aina auttaa tuollaisessa tilanteessa ulkoisella suojaamisella. Hevosta kohden laidunalaa on oltava vähintään 0,25– 0,5 ha. Hevonen on laumaeläin ja yhden pelästyneen hevosen käytös saattaa tarttua koko laumaan. – Valitettavasti vaivaan ei ole parannuskeinoa. 70 Muistathan, että . Lantakasat poistetaan säännöllisesti.
Markku Niemisen valmennettavat ovat voittaneet Suomen kilpaurilta lähes kaiken mitä voi saavuttaa, mutta St Michelin voittoloimea ei tallista vielä löydy. Päivän aikana arvosteltiin yhteensä 58 varsaa. Ja hevoset tykkäävät. – Taso oli hyvä ja parhaat hevoset olivat todella huippuluokan urheiluhevosia. 71 Naakoilla ja hevosilla on hauska symbioosi keväisin. Ne nokkivat vimmana talvikarvaa, vievät sitä pesiinsä – ja hetken kuluttua tulevat taas takaisin. Kasvattajapäivien parhaana kasvattajana palkittiin molemmat parhaat 2-vuotiaat kasvattanut Teija Varjonen. Tammojen kehässä tuomareina toimivat Annu Stenqvist ja Camilla Simonsen ja oriiden kehässä Anna Pajanen ja Ove Stenson. Vuotiaista varsoista I palkintoon ylsivät ori Del-Diamant (Diarado) ja tamma Lady Casiro (Casiro I). Näistä kahdesta parhaaksi 1-vuotiaaksi tuomaristo valitsi DEL-palveluiden omistaman ja kasvattaman orivarsa Del-Diamantin. Tammoista I palkinnon pokkasivat De La Nicorette (L´Espoir) ja Franzeska Carrus (Fidertanz) sekä parhaan 2-vuotiaan tamman ja koko tapahtuman voiton napannut Fleur Delacour (Diarado). Kuudesta parhaasta varsasta viisi oli merkitty FWBkantakirjaan. Hevosen juoksemista voittorahoista osa luovutetaan hyväntekeväisyyteen Kiikun Tallin erityisryhmän päivätoimintaan. I palkinnon saivat Deus ja Best In Show kehään jatkanut Riverbank Fürst Ballerina (Fürstenball). Perinteiset Kasvattajapäivät järjestettiin Ypäjän Hevosopistolla lauantaina 23. Palkitun hyväntekeväisyysravurin omistaa tuotantoyhtiö Yellow Film & TV. 7-vuotias ruuna tulee menestysvalmentaja Markku Niemisen tallista. Naakkoja on välillä kymmenenkin yhden hevosen selässä. Toiseksi sijoittui Del-Diamand ja kolmanneksi Riverbank Fürst Ballerina. Talvikarva sai kyytiä. tajapäivien kaksi parasta varsaa. Se helpottaa kilpailuttamista. Päivän paras esittäjä oli Varjosen hevosia esittänyt Lassi Lehmusto. Kaikista lähimpänä Niemisen voitto on lienee ollut vuonna 2008 toiseksi sijoittuneen Simb Chaplinin rattailla. – Hyvä kun saatiin kutsu ajoissa. 3-vuotiaita nähtiin kuusi tammaa ja ruuna Deus (Dancier). Best in Show kehässä oriin sijoitus oli toinen. toukokuuta. Oriista I palkinnon saivat Don Florenco S (Florencio) ja parhaan 2-vuotiaan kehään jatkanut Strauss (San Amour). Kuva: Maija Salmi Nuorten ratsuhevosten kevään päänäyttelyn voiton vei Teija Varjosen kasvattama ja omistama upealiikkeinen FWB Fleur Delacour. Isäoriista menestystä niitti Diarado (Diamant de Semilly), jonka jälkeläisiä olivat KasvatSuomen Ratsastajainliitto ry:n ja Suomen Hippos ry:n hallitukset valitsivat Vuoden Kaviojälki 2015 -tunnustuksen saajaksi hyväntekeväisyysravuri Karl ”Kalle” Adamin. I palkinto 2-vuotiaista jaettiin kolmelle tammalle ja kahdelle oriille. Hevonen saapui itse vastaanottamaan kuudennen kerran jaetun palkinnon. Oli hienoa olla tuomaroimassa Suomessa ja toivottavasti pääsen uudestaan, tuomariston Hyväntekeväisyysravuri Karl Adam sai Vuoden Kavionjälki -palkinnon Kasvattajapäivien paras 2-vuotias FWB-tamma Fleur Delacour Teija Varjosen FWB Fleur Delacour oli nuorten ratsuhevosten kevään päänäyttelyn paras. Kuva: Pirje Fager-Pintilä ruotsalaisvahvistus Ove Stenson kommentoi. Tulemme mielellämme, vastasi Markku Nieminen Mikkeli. Finlandia-voittaja Bret Boko vastasi myöntävästi St Michel -kutsuun Finlandia-Ajon nimiinsä vienyt Bret Boko nähdään Mikkelissä heinäkuussa järjestettävällä vauhtimaililla. Riverbank Fürst Ballerinan sijoitus finaalissa oli kolmas
72 Kesän 2015 ravitapahtumia Kuninkuusravit järjestetään Joensuussa Linnunlahden raviradalla 1.-2.8.2015. Perjantain iltajuhlan yhteydessä käydään myös ravikaraoken SM-finaali, Kuninkuusravien tiedottaja Suvi Hakkarainen kertoo. Facebookin, Twitterin ja Instagramin avulla on helppo pysyä mukana Kuninkuusravien järjestelyissä ja virittäytyä ensi kesän kuumimpien kruunajaisten tunnelmiin jo hyvissä ajoin. Lyhyitä pätkiä on julkaistu pitkin kevättä ja muutama on vielä tulossakin, Hakkarainen kertoo.. 2-vuotiaiden suomenhevosvarsojen huutokaupalla ja iltajuhlalla, joka järjestetään Joensuu Areenalla. Lauantain iltajuhlia tähdittävät Kaukolasipartio, tanssikansan suosikki Yölintu, kesällä pitkältä keikkatauolta palaava Maija Kesä huipentuu Joensuun Kuninkuusraveihin Vilkkumaa sekä illan päättävä bilebändi Dirty Gentlemen. Tapahtuma alkaa jo perjantaina 31.7. – Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Kunkkareissakin nähtävä Kerubin hampurilaisbaari, joka on kerännyt valtavaa suosiota Ilosaarirockissa. – Kaupungin keskustaankin on matkaa vain noin kilometri, joten aikaa siihen tärkeimpään tapahtumasta nauttimiseen jää runsaasti. Joensuussa kuninkuusravikansan elämä on tehty helpoksi, sillä ravirata, Joensuu Areena sekä leirintäalue Linnunlahti Camping sijaitsevat vain muutaman sadan metrin säteellä toisistaan. Kuninkuusravien ohjelmassa ovat paitsi upeat ravit lauantaina ja sunnuntaina, myös paljon muita oheistapahtumia. Tapahtumien järjestäjät tekevätkin tiivistä yhteistyötä ja osaamista pyritään hyödyntämään yli genrerajojen. Kuninkuusravit on tänä vuonna aiempaa vahvemmin läsnä myös sosiaalisessa mediassa. – Perjantain iltajuhlassa esiintyvät joensuulainen, energisestä live-showstaan tunnettu Kaukolasipartio, joensuulaislähtöinen Happoradio sekä sinkkulistojen kärjessä vuosia viihtynyt Arttu Wiskari. Herrasmiesbändin solistina toimii Kuninkuusravien selostaja Lauri Hyvönen. Vuosi 2015 on Pohjois-Karjalassa ja Joensuun seudulla suurtapahtumien värittämä. – Kunkkareiden markkinointi on kulminoitunut kevään aikana mainosvideoihin, jotka ovat keränneet netissä kymmeniätuhansia katselijoita. Heinäkuussa Laulurinteen ja Linnunlahden alueen täyttävät peräjälkeen Farmari, Ilosaarirock sekä Kuninkuusravit. Herkullisista tarjoiluistaan tunnettu Kerubi järjestää myös Kunkkareiden VIP-ruokailun. Molempina päivinä ravikansaa palvelee ravitori, ja aivan radan vierestä löytyy uimaranta, joten ainekset kesän parhaaseen viikonloppuun ovat olemassa, Hakkarainen sanoo
Hakkarainen muistuttaa, että liput Kuninkuusraveihin kannattaa ostaa etukäteen, sillä ne ovat portilta ostettuja halvempia. Kuva: Suomen Hippos/ Tanja Kuittinen Kesä huipentuu Joensuun Kuninkuusraveihin Lisäksi Kuninkuusravihuumaa on nostatettu Pohjois-Karjalan yhteisen kimppahevosen, I.P. Valon kautta. Näin ollen kuninkaallista seppelettä tavoittelevilla hevosilla on mahdollisuus jopa 80 000 euron kokonaispottiin. – Juukalaisen Markus Porokan valmennuksessa olevasta, viisivuotiaasta suomenhevostammasta on ollut myynnissä yhteensä 400 osuutta ja mukaan rempseään omistajaporukkaan mahtuu vielä. Kuva: Suomen Hippos/ Ilkka Nisula Kuninkuusravit tunnetaan upeiden hevosten värittämistä ravilähdöistä. Perjantaina ja lauantaina päivät päättyvät huippuesiintyjien tähdittämiin iltajuhliin. Kuninkuusja kuningatarlähdöissä kunkin osakilpailun voittajalle on luvassa 12 000 euroa. Tapahtuma käynnistyy varsahuutokaupalla. 73 . – Ennakkolipulla välttää myös jonottamisen portilla, jolloin saapuminen Kunkkareihin on helpompaa.. Kokonaiskilpailun voittaja tienaa lisäksi 44 000 euroa
saakka! Liput helposti Lippupalvelusta www.lippupalvelu. Lähtöä. Vuoden finaalissa parhaat kilpailevat peräti 500 000 euron palkintorahoista. Kouvolan kilpailu on herättänyt suurta kiinnostusta Euroopassa. Lähdössä maksetaan palkintoja 150 000 euroa, josta voittajan osuus on 85 000 euroa. Euroopan huippuravureiden taustajoukot ovat osoittaneet erittäin suurta kiinnostusta Kouvolan kilpailua kohtaan. 74 Ravureiden Masters du Trot EM-sarjaan kuuluu suurkilpailuja ympäri Eurooppaa. Vain ennakkomyynnissä keskiviikkoon 24.6. 12,50 €/hlö Kymi GP -paketti: sisäänpääsy raveihin, ruokailu ulkoravintolassa, ruokajuoma (olut/viini/siideri/limsa) ja käsiohjelma. Paketti toimituskuluineen 37,50 €/hlö, S-etukortilla 32,50 €/hlö. KymiGP Golf pelataan Iitissä Niskaportin kentällä. Tervetuloa! Majoitusvaraukset p. – Kouvolan EM-ravitapahtuma, Kymi Grand Prix ravataan Kouvolassa lauantaina 27. Kansainväliset huippuravurit saapuvat lentokuljetuksella Suomeen. Kymi GP:ssä onkin mukana huippuravureita ohjastajineen muun muassa Ranskasta, Ruotsista ja Italiasta. Vuonna 2006 ranskalainen Jag de Bellouet juoksi kilpailussa ME:n 1.11,1a/2100 m. – Osallistujia tullaan näkemään muun muassa Ranskasta, Ruotsista, Italiasta ja Suomesta. Kymi Grand Prixin ohjelmassa ovat myös tasokkaat Toto76-finaalit, jotka keräävät Kouvolaan sarjojensa parhaat hevoset koko Suomen alueelta. Tervetulotilaisuus raviradalla perjantaina klo 17. Kansainväliset tähtiravurit saapuvat paikalle yksityiskoneella, joka lähtee Pariisista ja tekee välilaskun Etelä-Ruotsiin, Kouvolan raviradan toiminnanjohtaja Arto Hytönenkertoo. 020 1234 651 SOKOS HOTEL VAAKUNA KOUVOLA Kouvolan EM-ravitapahtuma, Kymi Grand Prix ravataan Kouvolassa lauantaina 27.6. 05-320 1101 Lippujen hinnat toimituskuluineen alk. Koko päivän budjetti Kansainvälisessä EM-ravitapahtumassa Kouvolassa lauantaina 27.6.2015 Suomen eliitti haastaa jälleen Euroopan tähtiravurit! KYMI GRAND PRIX Tied p. kesäkuuta, jolloin radalla nähdään Euroopan huippuravurit ohjastajineen. Vauhdikkaat iltajuhlat Sokos Hotel Vaakunassa. Ohjelmassa lisäksi tasokkaat Toto76-finaalit ja jännittävät ikäluokkalähdöt. Euroopan huippuravurit mittelevät kesäkuussa Kouvolassa on noin 500 000 euroa. Oheistapahtumat alkavat jo perjantaina 26.6
Kymi GP:n oheistapahtumat alkavat jo perjantaina. Agentsin solisti Vesa Haaja & Whistle Bait soittivat jatkoilla 1950-60-luvun rokkia ja poppia. Hevosia ja niiden taustajoukkoja palvellaan Suomalaisella vieraanvaraisuudella, niin että kaikki kokevat olonsa hyväksi, sanoo toiminnanjohtaja Arto Hytönen. Ravitapahtumassa yleisö oli pukeutunut tyylin mukaisesti nostalgia-asuihin, jotka kuvattiin ja joiden parhaimmisto palkittiin. – Kymi Grand Prixin ohjelmassa ovat myös tasokkaat Toto76finaalit, jotka keräävät Kouvolaan sarjojensa parhaat hevoset koko Suomen alueelta. Meille on kuitenkin vajaassa parissakymmenessä vuodessa rakentunut poikkeuksellisen hyvä maine. Huhtikuussa järjestetyt Nostalgiaravit keräsi jopa 3000 kävijää. Heti ravien jälkeen ravintolassa pidettiin palkintojenjakojuhla, jossa palkittiin lähtöjensä parhaat ja erikoislähtöjen osallistujat. Kuvat: Jari Heikkinen sekä Pentti, ja Pertti Rantala. Kansainvälinen ohjastajaottelu päättyi Suomen juhliin Emma Väreen, voittaessa helposti Don Joinerilla lähdön. Naisten ajon poikkeuksellisella matkalla voitti kolmannen kerran Henna Halme Orimattilasta. Samalla suomalainen hevosmiestaito ja hevoskasvatus saa näkyvyyttä Euroopassa. Nostalgiaravit menneiden aikojen hengessä Kouvolan Nostalgiaraveissa oli menneiden aikojen tyyliä ja tunnelmaa. Kansainvälisiä vieraita nähdään myös näissä lähdöissä ja luvassa onkin maaottelutunnelmaa, Hytönen sanoo. Oman mausteensa tapahtumaan antavat mielenkiintoiset ikäluokkalähdöt. Voittajat palkitaan lauantaina juhlavasti ravitapahtuman yhteydessä. Tammojen suurkilpailu Jouni Kaikko Memorial kerää lähtöön Suomen parhaat tammat ja niiden kansainväliset haastajat. Reijoltakin toki löytyy uraltaan menestystä muun muassa Kasvattajakruunusta ja Kriteriumista. 75 . Kymi Grand Prix on näyteikkuna kahteen suuntaan. Iltajuhla ja kutsuvierastilaisuus pidetään perjantaina Sokos Hotel Vaakunassa, missä saadaan esimakua tapahtumasta. Ohjelmassa Nostalgiaraveissa oli muun muassa Naisten ajo 1000 metrin matkalla, ohjastajaottelu Viro-Venäjä-Suomi ja Seniori-lähtö, jossa rattaille nousivat legendaariset hevosmiehet Lauri Kokko, Antti Savolainen, Taisto Nurmio, Euroopan huippuravurit mittelevät kesäkuussa Kouvolassa seurataankin ja pelataan television välityksellä monessa Euroopan maassa. Kansainvälistä väriä myös päivän muissa lähdöissä. – Suomalainen alan osaaminen on arvostettua ja muun muassa valmentajina ja hevostenhoitajina suomalaisia työskentelee ympäri Eurooppaa. Upea Lou Lou D´vil esitti show:n jolla hän voitti Burleskin Maailman Mestaruuden Las Vegasissa vuonna 2013. Suositut Nostalgiaravit keräsivät tänä keväänä lähes 3 000 hengen yleisön. Nostalgiaravit, joissa muisteltiin 1950-, 60ja 70-lukujen menestyneitä hevosia sekä hevosihmisiä. Hevosurheilu-lehden järjestämästä ravikaraoken SM-karsinnasta kolme parasta pääsivät Joensuun Kuninkuusraveissa laulettavaan loppukilpailuun. Lähdön voitti kuitenkin “paikallissankari” Reijo Juhola, Iitistä hevosellaan Elmoori. Jatkoon menivät kovatasoisesta karsinnasta Aleksi Kytölä, Kaisa Tupamäki-Kukkamo ja Tina Visuri. Ainutlaatuinen tapahtumamme onkin saanut paljon näkyvyyttä muun muassa Ranskan televisiossa, Hytönen sanoo. Ensi keväänä tapahtuma järjestetään jälleen. Kuvat: Jari Heikkinen. – Kymi GP Golf Open pelataan Iitissä. Hevosille ilmainen kuljetus Järjestäjän tarjoama ilmainen lentokuljetus on se erikoisuus, mikä tuo kansainvälisiä huippuravureita vuosittain Kouvolaan. Suomalaisille tapahtumassa esitellään upeita kansainvälisiä tähtiravureita ja heidän taustajoukkojaan. – Ei ole aivan helppoa houkutella Kouvolaan eurooppalaisia huippuravureita, joista monet muutkin eurooppalaiset raviradat ovat kiinnostuneita. Pitkän kuljetusmatkan vuoksi ne eivät muutoin osallistuisi keskieurooppalaisittain normaalin palkintotason kilpailuun. Tapahtuma järjestettiin nyt seitsemännen kerran ja ensi keväänä on jälleen luvassa jatkoa. Ravikaraokea ja burleskia Nostalginen ilta jatkui iloisesti burleskin, ravitanssien ja karaoken merkeissä. Kouvolassa ravattiin perjantaina 17.4
Perinneravit ovat 7.6 ja Kivikylän Maili juhannuksena LAHDEN JOKIMAALLA 4.-5.7. 20.6. Tämän jälkeen ovat vuorossa lauantain Toto76-ravit ja viikonvaihde huipentuu sunnuntaina ajettaviin Suur-Hollola-finaaleihin. – Tänä vuonna meillä on kahdet ravit toukokuussa, kahdet kesäkuussa. 76 Sataravi Oy järjestää perinteisesti Kokemäellä neljät ravit kesässä. Kokemäellä raveihin tullaan nimenomaan tunnelman takia. Suur-Hollolaan hevoset valikoituvat pisteytyksellä. Vuoden 2015 Suur-Hollola ajetaan jo perinteisesti kolmipäiväisenä. Viime vuonna järjestimme ravit kerran kuukaudessa. KLO 11.30 Lahden Jokimaan raviradan Suur-Hollola viikonvaihde on kotimaisen raviurheilun supertapahtuma. Jokimaan kesä huipentuu Suur-Hollolaan Kesäradoilla uskotaan tunnelmaan ja luodaan elämyksiä Kesäradoista Kokemäellä nautitaan tunnelmasta ja Lieksassa tarjotaan elämyksiä. – Suur-Hollolan jälkeen henkilökuntamme siirtyy Riihimäelle ja seuraavan kerran Jokimaalla jaetaan elokuun lopussa, sanoo toimitusjohtaja Tomi Himanka. Viime vuoteen verrattuna tänä kesänä ravipäivien järjestys on poikkeuksellinen. vapaa pääsy | Hinnat sis. kulut jokimaanravit.fi PARASTA SUOMALAISTA RAVIURHEILUA LAHTI ASCOT & LOUNASRAVIT PE 3.7. – Suur-Hollola on samalla myös kasvattajakilpailu. Palkintorahaa on jaossa yli 400 000 euroa, ja tämä raha jaetaan valtaosin suomalaisille hevosille sekä hevosenomistajille. Jostain syystä kesäravit eivät vedä yleisöä sen enempää kuin hevosiakaan loppukesästä, minkä vuoksi ajoitimme ravit nyt alkukesään, sanoo Sataravi Oy:n puheenjohtaja Meri Elomaa.. KLO 14 Liput: lippupalvelu.. Tapahtumat alkavat Lahti Ascotilla perjantaina 3.7. Se on tärkeä kotimaisille hevosille. Pe € | La 10 € | Su 15 € | Alle 16 v
Kesäratojen tunnelma vetoaa myös ohjastajiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lieksassa on joka lähdölle löytynyt sponsori. Lähtöjä tuli kaksitoista. Etenkin sponsoreiden saanti on entistä vaikeampaa. Esko Vaakanaisen muisto-ajo ajetaan 30.6 ja Lieksan ajot 14.7. Starttaavien hevosten määrää pitäisi saada nostettua juuri matalan tason kisoilla. – Tätä ajatusta olemme Lieksassa pyrkineet toteuttamaan. Vohveleita ja pannukahvin tuoksua, kavion jytkettä joka on lähes “käsinkosketeltavaa”! Kesäradoilla uskotaan tunnelmaan Raveihin tullaan Satakunnassa nimenomaan tunnelman takia. www.lieksanravirata.net Ravikesä 2015 Vuoden 2012 kesäravirata ti 9.6. Ryynänen näkee tärkeäksi saada enemmän kisoja suomenhevosille. ti 14.7. Lieksan perinteisen idyllinen kesäravirata tarjoaa elämyksen joka pitää kokea! Leppoisaa tunnelmaa, elävää musiikkia, näytöksiä. Sekä lämminverisille että suomenhevosille on sama määrä sarjoja. Esimerkiksi vuonna 2011 syntyneestä nelivuotisikäluokasta runsaasta 1400 varsasta tuli starttiin vain 230 varsaa, vaikka valtaosa varsoista tulee juoksijasuunnan orien jälkeläisinä. – Viemme ohjastajia lohisafarille ja koskenlaskuun Ruunaankoskille. ma 29.6. Hostellja Campingmajoitusta. Ryynäsen mukaan kesäravit ovat olleet nosteessa koko 2000-luvun. Jatkot Weranta-terassilla, Ravikaraoken SM-kisat. – Näitä matkoja on yleisesti ottaen vähemmän raveissa. Raviradalle euro on eriarvoinen riippuen siitä pelataanko se radalla vai jossakin muualla. Saamme päiväkohtaista palkintotukea 3000 euroa, mutta lupaamme maksaa palkintoja 20 000 euroa kahtena päivänä. Tämän kauden avausraveihin ilmoittautui 222 hevosta. (jk) Kokemäen JUHANNUSRAVIT la 20.6. – Hevosia ja ohjastajia saapuu aika suurelta säteeltä muun muassa Juvalta, Hankasalmelta ja Kainuusta saakka. Yleisesti suomenhevosilla tulisi olla vähintään neljä sarjaa joka raveissa. Kesäradalle paikanpäällä pelatut eurot ovat kaikkein tuottoisampia. Lieksa houkuttelee luonnollaan Lieksan raviradan kesään kuuluvat neljät ravit. Ponija montelähtöjä. Sataravi Oy KOKEMÄEN KESÄRAVIT. Tärkeää olisi saada matalan tason kilpailuja, jotta myös aloittelevat ohjastajat ja nuoret hevoset saisivat kisakokemuksia. Suomenhevosesta tulisi saada rakennettua vähitellen hevosen normaalia kehittymistä ja terveyttä kunnioittaen. Kiukaisten hevoskasvatusyhdistys järjestää Kokemäellä kesäkaudella harjoitusraveja. Sen mahdollistavat seuran talkootyön tekijät, mahtava yleisöjoukko, ja hyvään ravitunnelmaan luottavat yrityksien edustajat, sanoo puheenjohtaja Timo Ryynänen Pielisjärven Hevosystäväin Seurasta. ti 28.7. Siellä on aktiivisesti etsitty ja mikä tärkeintä myös toteutettu uusia keinoja ravien elävöittämiseksi. Esko Vaakanaisen Muistoajo on 4-5-vuotiaille lämminverisille 2600 metrin tasoitusajo. Lieksassa aiotaan kokeilla tänä kesänä myös jotakin uutta. klo 15 Juhannuksen suuri ravijuhla, Kivikylän Maili, SM-karsintoja Muut ravipäivät: klo 15 alkaen ohjelmaa koko perheelle: kiitolaukkaa, keppiheppoja, Zetoreita… www.sataravi. 77 TERVETULOA! Pielisjärven Hys r.y. Ryynänen on myös Suomenhevosliiton puheenjohtaja. Ohjastajillekin tunnelma välittyy aivan eri tavoin kuin sellaisilla radoilla, joissa yleisö on kaukana hevosista, tai yleisöä on vähän. Kauden lopussa tarkimmin tavoiteaikojen sisällä juosseen hevosen omistaja tai vastuuvalmentaja palkitaan silapaketilla. Ravureita Kokemäelle tulee muun muassa Turun ja Tampereen seuduilta, pohjanmaaltakin jokusia. – Toivoisimme, että kesäraveissa pelattaisiin paikanpäällä. Elomaan mukaan lama näkyy myös kesäraveissa. Katsojat haistavat hevosten tuoksunkin. Lisäksi radalla on kahdet nuorten sarjan ajot. Etä-P, non-stop kuljetukset ennen ja jälkeen ravien. – Tarkoituksemme on järjestää ravit erityisesti lähiseudun hevosille. Suomenhevosille on Lieksa-ajo 2100 metrin tasoajona. – Meillä on jo kahtena vuonna ollut kova tavoite eli järjestää kahdet neljän tonnin ykköset. Neljissä raveissa meillä runsaat 5000 ihmistä, mikä on Lieksan kokoisessa kaupungissa iso määrä. Ravit ovat koko perheen kesätapahtuma, jossa pääsee lähelle hevosia. – Aika moni tulee kesäraveihin niiden tunnelman takia. Meillä on aina nollasarja suomenhevosille. – Tunnelma on kesäravien paras anti. Suomenhevosten matalien sarjojen vähäisyys nostaa starttiin tulon kynnystä. Hevosten mahtavuus näkyy katsojalle, kun ne ovat aidan takana. Yleisö ei ole kaikonnut kesäraveista, vaikka pelaaminen on jonkin verran vähentynyt
– He viettävät Kaustisella virkistymispäivän, johon kuuluu ravien lisäksi esimerkiksi puuntaimien istutusesittelyt, metsänhakkuukoneen esittely, Biofore-henkilöauto, markkinatelttoja, sahatavaratuotteita ja sellupaaleja. Pikkupelimanni-kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan neljävuotiaat suomenhevoset. Pari viikkoa ennen Kunkkareita on hyvä ajankohta testata hevosen kunto. Kesän ravien lisäksi kolmas merkittävä ravipäivä olivat keväiset 76-ravit pääsiäisenä. – Festivaaliajojen ajankohta on sopiva, koska se on kenraaliharjoitus Kuninkuusraveihin. Kaustisella ravataan kansanmusiikin tahdissa Kaustisten raviradan festivaaliajojen ajankohta on sopiva, koska se on kenraaliharjoitus Kuninkuusraveihin. Tänne syntyy aivan huippu-urheilun tunnelmaa, naurahtaaKaustisten Seudun Raviseura ry:n toiminnanjohtaja Sirkka Huopana. Juhani Karvonen. Kaustisella jaetaan palkintoja hevosenomistajille noin 200.000 euroa kesän huippuraveissa; Pikkupelimannin karsinnoissa 29.6., joka ajoittuu viikko jälkeen juhannuksen maanantai-illan profiiliraveina sekä Keskipohjanmaan ravikesän huipentumassa Festivaali& T76-raveissa 10.11.7.2015. 78 Kaustisella ravataan vuodessa 22 ravit, mutta kauden ehdottomat päätapahtumat ovat kansanmusiikkifestivaaliviikonlopun yhteydessä järjestettävät ravit Isla-ajo sekä Pikkupelimanni sekä Kaustinen Festivaali-Speedex&Nykänen-ajo. Huopanan mukaan kesäravit ovat mittava ponnistus Kaustisille. Kaustiselle on perinteisesti saatu maan huippuhevoset niin suomenhevoskuin lämminveripuoleltakin. Festivaaliajo on avoin 4-vuotiaille ja vanhemmille lämminverisille. Isla-ajo ja Pikkupelimanni ajetaan 10.7 ja festivaaliajo 11.7. Kilpailuun otetaan enintään kaksitoistahevosta. Se on melkoinen rypistys tässä kunnassa. Kilpailumatka on 1609 metriä autolähetyksellä. Tänä vuonna Kaustisten ravirata on saanut uudeksi yhteistyökumppanikseen UPM Kymmenen, joka kutsuu raveihin 500 metsänomistajaa. – Tämä on 5 000 asukkaan kunta, mutta olemme saaneet 60 yhteistyökumppania. Lapsille on muun muassa ilmapalloja, luontojulisteita ja pienjakotavaraa. Osa valmentajista juoksuttaa hevosiaan säästeliäästi ennen Kunkkareita, mutta perinteisesti olemme saaneet Kaustiselle maan huippuhevoset niin suomenhevoskuin lämminveripuoleltakin
30 € sis. Tilata voi myös sekalavan Criollo-rehuja.. Se sisältää kaikki hevosen tarvitsemat kivennäiset, hivenaineet, vitamiinit ja aminohapot. Criollo Mash sisältää kivennäisiä, hivenaineita, vitamiineja ja aminohappoja; runsaasti pellavansiementä ja herkkuina mm. Huom! Cr iollo-rehuissa C-vitamiini ja elävä hiiva ovat stabiloidut, joten ne eivät tuhoudu rehun valmistusprosessissa. porkkanaa ja omenaa! Criollo Mashissa on matala tärkkelysja sokeripitoisuus! Käyttöohje: Criollo Mash – rehua 1 osa ja vettä 2 osaa (mieluiten lämmintä), haudutettava n. Criollo-rehut ovat markkinoiden ensimmäiset rehut, joissa mukana on ollut alusta lähtien mm. 15 min ennen ruokintaa! Säkkikoko 15 kg, ovh. alv./ säkki, ostaessasi lavan (24 säkkiä) hintaan lasketaan tietysti hyvä alennus! Voit tilata myös sekalavan Criollo-rehuja. alv./ 20 kg:n säkki, ostaessasi lavan (24 säkkiä) hintaan lasketaan tietysti hyvä alennus! Voit tilata myös sekalavan Criollorehuja. Criollo Mashia käytetään erityisesti palautumiseen suorituksen jälkeen, herkälle vatsalle, toipilaalle, myös vanhoille hevosille, välipalaksi ja herkutteluun! Criollo Mashilla voidaan myös korvata osa päivän rehuista. Criollo Natur ei sisällä mitään keinotekoisia vitamiineja, vaan vitamiinit tulevat suoraan raakaaineista! Säkkikoko 20 kg, ovh. pellavansiemenrouhe ja elävä hiiva! Säkkikoko 20 kg, ovh. Criollo Natur sisältää runsaasti omega-rasvahappoja ja kaikki hevosesi tarvitsemat kivennäiset ja hivenaineet. 34 € sis. Criollo Mash palautumiseen ja herkälle vatsalle Criollo Mash on kotimainen, tarkkaan suunniteltu kauraton, runsaskuituinen, vähähiilihydraattinen myslirehu kilpaja harrastehevosille. 33 € sis. 79 Tuoteuutiset Criollo Natur, luonnollisesti hevosen hyvinvointiin Criollo Light, vähätärkkelyksinen ja -sokerinen täysrehu Criollo Light on kotimainen, tarkkaan suunniteltu kauraton, erittäin runsaskuituinen, vähähiilihydraattinen täysrehu kilpaja harrastehevosille. Criollo Light soveltuu erityisen hyvin lihasongelmaisille, mahahaavasta kärsiville, kaviokuumeherkille ja metabolista ja Cushingin oireyhtymää ja PSSM:ää sairastaville hevosille. Criollo Light -rehun lisäksi hevonen tarvitsee vain heinää, suolakiven ja vettä. www.criollo.fi Criollo Natur on kotimainen, tarkkaan suunniteltu, mahdollisimman luonnollinen, kauraton myslirehu kilpaja harrastehevosille. alv./ säkki, kun ostetaan koko lava (24 säkkiä) hintaan lasketaan hyvä alennus. Criollo Lightissa on erittäin matala tärkkelysja sokeripitoisuus tärkkelys 6,2 ja sokeri 4,2
http://npa-metalli.net Puh. 041-4450 307 ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.net www.hevostrailerit.. takuu alum.lattialla 5 v. 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus 040-546 9880 Kärrykoukut 3,6" tai 7" näytöllä -15 v. PALVELUHAKEMISTO 80 Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 040-5648715 | info@npa-metalli.net. yleistakuu Helppo asentaa ! Kumitiilet: Suunniteltu kestämään ! HENRA laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus 43 x 160 x 200 mm kävelytyskoneisiin sairaskarsinoihin pihamaille käytäville Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla
09-413 97 370 kristiina.hattberg@ karprint.. Laukon Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Hevostaitoa lempeästi: Kurssit ja leirit Tallipaikkoja uudessa aktiivipihatossa: monipuoliset ja reilunkokoiset laitumet. Eläinhomeopaatin palvelut. Lisätietoja: www.peltolanmaatila.. tai 0400-907 151. Ilmoittautumiset: sanna.hukkanen@meili. PALVELUHAKEMISTO PALVELUHAKEMISTO 81 Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p
luokan postimerkki Tilaan Hevosmaailma -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaa Tilaushinnat Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Lehti tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Määräaikainen: 47€/6nroa Kestotilaus: 38€/6nroa 2 2/15 6,20 Erikoishinta 5,90 Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä Keinoemovälityksen sesonkiaika alkamassa Varsan kanssa tuloksiin naksutinkoulutuksella Äidittömyys näkyy varsana orvoksi jääneessä hevosessa Työn raskaus katkaisi ravivalmentaja Kari Lähdekorven uran Ravikuningas Patrik Seppo Suurosen mielessä usein vieläkin Liian kortinen heinä aiheuttaa terveysongelmia Hevosmaailma on hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti. Unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta.. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista. 2 Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 38€ Paperilehti määräaikaistilaus 47€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 30,40€ Digilehti määräaikaistilaus 37,60€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy 2 2/15 6,20 Erikoishinta 5,90 Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä Keinoemovälityksen sesonkiaika alkamassa Varsan kanssa tuloksiin naksutinkoulutuksella Äidittömyys näkyy varsana orvoksi jääneessä hevosessa Työn raskaus katkaisi ravivalmentaja Kari Lähdekorven uran Ravikuningas Patrik Seppo Suurosen mielessä usein vieläkin Liian kortinen heinä aiheuttaa terveysongelmia 1. Harrastelehtenä HEVOSMAAILMA kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Puhelimella: 09-413 97 300 tai 09-2569 108/24h Netissä: www.hevosmaailma.
045 670 6900, prowellhorses@outlook.com Tutust pal eluihimm Face ookiss !. Pro Well Horses tarjoaa Bemerterapia hoitoja hevosille ja ihmisille. Ota yhteyttä! Pia Larsen, puh. Jok ole kokeillu Bemeri . Terveyden ylläpito, sairauksista toipuminen ja niiden ennaltaehkäisy, fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn ylläpitäminen onnistuvat Bemer-terapian säännöllisellä käyttämisellä. Bemer-terapialla parannetaan heikentynyttä mikroverenkiertoa turvallisesti ja tehokkaasti. Myös Bemer-laitteiden myynti ja vuokraus
VIP ........................ Samaan viikonloppuun mahtuvat sekä vuoden kovimmat lähdöt että riehakkaimmat bileet – näistä kinkereistä et halua jäädä paitsi! Lähtölaskenta kesän kuumimpiin kruunajaisiin on käynnissä @Kunkkarit2015 Kuninkuusravit kuninkuusravit2015 Iltajuhlat Joensuu Areenalla Perjantai 31.7. 27,50 € Aluelippu 2 pv ... Yölintu Maija Vilkkumaa Kaukolasipartio Dirty Gentlemen Tutustu viikonlopun ohjelmaan ja osta lippusi: www.kuninkuusravit.fi. 30,00 € Iltajuhla 1 pv ..... 53,50 € Päiväkohtainen aluelippu joko lauantaille tai sunnuntaille. 27,50 € Kunkkarit Joensuussa 31.7.–2.8.2015 Kokoa Kunkkari-porukkasi rivit ravivuoden huipennukseen. 27,50 € Päiväkohtainen iltajuhlalippu joko perjantaille tai lauantaille. 123,50 € Sisäänpääsy alueelle lauantaina tai sunnuntaina, VIP-alueen palvelut ja ruoka. 73,50 € Sisäänpääsy alueelle lauantaina ja sunnuntaina sekä lauantain iltajuhla. Iltajuhla 1 pv ..... Happoradio Arttu Wiskari Kaukolasipartio Lauantai 1.8. Lippujen hinnat sisältävät toimituskulut. BAS2 Itella Posti Oy Itella Green Liput ennakkoon Passi ..................... Passi, Aluelippu 2 pv ja VIP 3,50€/lippu. Aluelippu 1 pv ... Iltajuhla ja Aluelippu 1 pv 2,50 €/lippu. 75,00 € Aluelippu 1 pv ... Liput portilta Passi .....................