Hevosmaailma 4/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ERIKOISHINTA 4,90 4/14 6,20 Toivolan hevostallilla ratsastetaan raudatta Hanna Hednäs ja Heppe tuttu pari poniraveissa OKKOSTEN TALLIIN KEVÄÄLLÄ TUPLAONNI –KAKSOSVARSAT Luontoäidin hevosten Nina Viitamäki: Hevonen tarvitsee kasveja ja yrttejä monipuolisesti Kouluratsastaja JANNI MARTIKAISEN tavoitteet olympialaisissa Kobbi sai avun emännän allergialääkkeestä Kuninkuusravit 2014: Ravikuningas Köppinen on kotona kultaa ja radalla timanttia Ravikuningatar Mokomani yllätti omistajansakin
37 – PARAS PALKINTO ITSENSÄ VOITTAMINEN Janni Martikaisen menestys ei ole tullut ilmaiseksi, vaan sisukkuudella ja kovalla halulla pärjätä. Sisältö 4/2014 6 OKKOSTEN TALLISSA TUPLAONNI Anssi ja Reija Okkosen vanhan maatilan tallissa Nurmeksessa syntyivät keväällä maailmaan kaksosvarsat. 6 APUA ALLERGIALÄÄKKEESTÄ Usein kesäihottuma pahenee iän myötä, mutta 25-vuotias islanninhevonen Kobbi on nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin. 28 KESÄRADOILLA TUNNELMAA Kaupunkiraviradat eivät yllä samaan tunnelmaan kuin talkootöillä tehdyt paikallisravit kesäraviradoilla. 34 LOISHÄÄDÖT JA ROKOTUKSET TALLIRUTIINIA 42 Loislääkitysohje on parhaillaan päivityksen alla. 42 12-vuotias Nicole Hiltunen oli PM-joukkueen nuorin kilpailija. 32 PONIRAVIEN TUTTU PARI 18 Hannalla, 12, ja Hepellä takanaan parikymmentä lähtöä. 23 ENSIKERTALAINEN KUNINGATTAREKSI – En ollenkaan uskonut tähän. Vieläkin on hieman epätodellinen olo, sanailee Mokomanin lastenlastensa kanssa omistava Eero Flankkila muutama päivä kisan jälkeen. Hevoset rokotetaan tavallisimmin jäykkäkouristusta eli tetanusta sekä influenssaa vastaan. Hän menestyi kisoissa kahdella pronssillaan parhaiten. 18 KUNINKAAKSI SE-VAUHDILLA Väkivahva Köppinen kiri päätöskilpailun voittoon ja ravikuninkaaksi uudella SE-ajalla. 46 ISÄ JA TYTÄR SAMASSA JOUKKUEESSA Lännenratsastuksen kuninkuuslajin reiningin Suomen mestari Siri Haanpää valmistautuu Ranskan MM-kilpailuihin. Nicole Hiltunen ratsasti pronssia kahdessa eri askellajikilpailuluokassa. Köppinen sai Porissa kaulaansa himoitun ravikuninkaan seppeleen. Hänen isänsä Kari Vepsä on mukana samassa joukkueessa.. 10 LOMAILUA JA TYÖTEKOA Välillä Toparin islanninhevoset hevoset käyvät töissä ja palaavat sitten laitumelle vihreää heinää mutustamaan. 4 HEVOSMAAILMA ISLANNINEHEVOSRATSIKOT MITALEILLE PM-KISOISSA Finaaleihin ja palkintopallille nousi vasta ensimmäistä kertaa maajoukkue-edustajina ratsastaneita nuoria ratsastajia
Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. MARI AHOLA-AALTO AJANKOHTAISTA 6 Kaksosvarsat Ukon ilo ja Kuun kuiske nauttivat laiduntamisesta yhdessä emänsä Kikan Riitun kanssa kotitallilla Nurmeksessa. Onhan hevostaloudella kunnissa myönteistä vaikutusta, se luo työpaikkoja, edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä, ja on myös erityisesti naisten ja tyttöjen suuri liikuttaja. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Toisaalta jotkut kunnat ovat ylireagoineet hevostallien tonttivaatimuksissa. Pääkirjoitus 56 HEVONEN EI OLE MUUTTUNUT, YMPÄRISTÖ ON – Kallisarvoinen isältäpojalle tieto, maalaisjärki ja luonnon ymmärtäminen ovat päässeet hevosenhoidossa unohtumaan, sanoo hevosten luonnonmukaisen ravitsemuksen ja kasvilääkinnän parissa työskentelevä Luontoäidin hevosten Nina Viitamäki. Hevosalan toimijat ovatkin nyt viemässä kuntiin hevostietoa päätöksenteon tueksi syyskuussa ilmestyvän kirjan muodossa. 50 HEVOSET OPETTAVAT JOKA PÄIVÄ UUTTA Vammaisratsastaja Katja Karjalainen on omalla esimerkillään näyttänyt, kuinka unelmistaan voi tehdä totta, vaikeuksien edessä ei tarvitse lannistua. 75 Mistä tilaa hevosille. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoitukseen. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. LEMPEÄMMIN HEVOSTEN EHDOILLA LUONTAISHOIDOT HELLIVÄT JA KUNTOUTTAVAT Tamperelainen Ekohepo perustettiin hevosten tarpeisiin. Kirja jaetaan jokaiseen Hämeen ja Uudenmaan kuntaan syksyllä. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38,00 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari, puh. 54 64 Toivolan Korpi-Ratsut on talli, joka tiivistää toimintafilosofiansa kahteen sanaan: luonnollisesti raudatta. 23 Mokomanin voitto oli iloinen yllätys myös tamman hoitajalle Sari Härköselle. 68 TEHOKKAITA KUNTOTUSJAKSOJA Laukon hevoskuntoutus tarjoaa räätälöityjä kuntoutusjaksoja kilpaja harrastehevosille. Sekä kunnat että alan toimijat ovat toivoneet valtakunnallisia pelisääntöjä hevostallien sijainnin ohjaamiseen ja määräysten laadintaan. Kirja avaa hevosalan reunaehtoja rakentamis- ja eläinsuojelu- määräyksistä tallien toimintoihin ja alan kytköksiin ympäröivään yhteiskuntaan. H evosiin liittyvä harrastus- ja kilpailutoiminta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. 60 IHMISTEN JA HEVOSTEN KOULUTTAMISTA – Minun tehtäväni on antaa ratsastajalle oikeat eväät, jotta yhteistyö hevosen kanssa sujuisi ongelmitta, toteaa oululainen ratsastuksenopettaja Anna Kilpeläinen. ISSN 1455-0547 Kannen kuva: Janni Martikaisen ja Hazelberg's Macho -ponin kuvasi Ritva Waris-Wörlin. Tallien ja hevosten määrän nopea kasvu on monessa kunnassa yllättänyt sekä kunnan päättäjät että virkamiehet. Hevoset ja kunta –rajapintoja -kirja on suunnattu kuntien virkamiehille ja päättäjille, tuomaan lisätietoa hevostaloudesta ja -harrastuksesta. Kasvu on suuntautunut kasvukeskusten läheisyyteen. Tämä näkyy selvästi muun muassa pääkaupunkiseudun lähikunnissa, joihin on lyhyessä ajassa noussut useita kymmeniä yksityisiä talleja ja hevosalan yrityksiä. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa ei pääsääntöisesti ole huomioitu hevostoiminnan vaatimaa tilan tarvetta. HEVOSMAAILMA 5. 72 ENNENNÄKEMÄTÖN JOUKKUE Suomi lähettää ratsastuksen MM-kisoihin enemmän kilpailijoita kuin koskaan aiemmin
OKKOSTEN TALLIIN NURMEKSEEN TUPLAONNI Kaksosvarsat maailmaan täytenä yllätyksenä 6 HEVOSMAAILMA. Kesäpäivän onnea. Kaksosvarsat Ukon ilo ja Kuun kuiske nauttivat laiduntamisesta yhdessä emänsä Kikan Riitun kanssa
KANTAVAKSI LUOMUNA LAITUMELLA Okkosten tallissa asusteli pari vuotta sitten myös toinen suomenhevostamma, 8-vuotias Piitun Peili. Tamma jatkoi kuitenkin makoilemisHEVOSMAAILMA 7. – SIELTÄ TULEE VIELÄ TOINEN Uusi valo kuitenkin pilkahti Okkosten tallissa 17. – Varsat voivat tosi hyvin ja kasvavat kovaa vauhtia. Se on ymmärtääkseni todella harvinaista, joten onhan tämä ollut meillekin melkoinen uutinen, toteaa tilan isäntä Anssi Okkonen. nen tulehdus, joten jouduimme lopettamaan sekä sen että varsan, Anssi Okkonen kertoo. – Se varsoi orivarsan toukokuun alkupuolella, viikkoa ennen Kikan Riitun varsomista. IMPI EI SOPINUT TUNTIHEVOSEKSI Nurmeksessa ihmeteltiin ääneen, kun 14-vuotias suomenhevostamma pyöräytti maailmaan kaksosvarsat, kaksi tammavarsaa. Anssi ja Reija Okkosen vanhan maatilan tallissa syntyivät maailmaan kaksosvarsat. Sieltä tuli läsipäinen punarautiainen varsa, jolla oli pitkät kumijalat. – Olen toiminut pitkään työhevosharrastuksen ja työhevosten parissa. Toistaiseksi kaikki on mennyt oikein kivasti, ja onnellinen tammaemo on selvästi osoittanut olevansa äitityyppiä. – Emme osanneet ollenkaan arvata, että sieltä olivatkin tulossa kaksi varsaa. toukokuuta, kun Kikan Riitu aloitti varsomisen. Varsa virkosi kuitenkin melko nopeasti, ja Anssi ja tallissa mukana ollut Reija-vaimo tuumivat, että homma on hoidossa. Se on kiivasluonteinen tamma, joka aina välillä luimistelee ja kokeilee, kuka on pomo, Anssi kuvaa. Sillä tuntui olevan alkuun vaikeuksia pysyä jaloillaan, ja katselinkin alkuun, että tuleekohan tuosta hevosta ollenkaan. Lieksan puolelta Nurmen hevostilalta löytyi sopiva työhevosoriehdokas. – Ajattelin, että kyllä se tamma rupeaa varmasti kohta piristymään. Kaikki lähti siitä, kun Anssi osti pari vuotta sitten omien sanojensa mukaan ”halvalla hevosen”. – Impi ei vaan passannut tuntihevoseksi, joten minä kävin sen muutaman kilometrin päästä ostamassa. Mukaan laitumelle otettiin myös Kikan Riitu. – Toimin kätilönä ensimmäisen varsan syntymisessä. – Siinä jouduimme todella ikävän ratkaisun eteen. 14-vuotias suomenhevostamma Kikan Riitu eli Impi varsoi elämänsä ensimmäistä kertaa, ja isäntäväen täydelliseksi yllätykseksi karsinaan putkahti kaksi tervettä tammavarsaa. Piitun Peilille tuli kuitenkin paha bakteeriperäi- – VARSAT VOIVAT TOSI HYVIN JA KASVAVAT KOVAA VAUHTIA. Nurmio-ori saikin kesälaitumelleen seuraksi Piitun Peilin. Tarkoituksena oli saada aikaiseksi työhevosrakenteinen hevonen, jota olisin voinut myöhemmin käyttää työhevosena, Anssi Okkonen kertoo. ä I loisessa Itä-Suomessa Nurmeksen Kuokanvaarassa nähtiin keväällä iloinen perhetapahtuma. Kävi kuitenkin niin onnekkaasti, että Okkosten molemmat tammat tulivat luomuna laitumella kantaviksi. Se on ottanut äidin roolinsa mallikkaasti haltuun ja hoivaa ja suojelee varsojaan tarkasti. TOISTAISEKSI KAIKKI ON MENNYT OIKEIN KIVASTI, JA ONNELLINEN TAMMAEMO ON SELVÄSTI OSOITTANUT OLEVANSA ÄITITYYPPIÄ. Viime kesänä Okkosilla oli ajatuksena saada Piitun Peili astutetuksi ja näin hevoslaumaa kasvatettua. Tuohon aikaan Anssi sattui kuulemaan, että heidän naapuriinsa oli tullut ratsuksi suomenhevostamma, joka oli kipakan luonteensa vuoksi säikytellyt vähän liikaa hevostyttöjä. Anssi lähti sisälle, ja Reija jäi seuraamaan tilannetta karsinaan. Isäntäväelle ikimuistoinen tapahtuma oli täydellinen mutta onnellinen yllätys. Piitun Peilin kohdalla tarina päättyi kuitenkin surullisesti. Ajattelin, että olkoon tuo Kikan Riitu sitten siellä samalla hoidossa, Anssi kuvaa. – Tosin nyt äidiksi tultuaan sen luonne on pikkuisen tasaantunut, vaikka kyllä se edelleenkin on aika kovapäinen. Tamma oli aiemmin eläinlääkärin toimesta ultrattu kantavaksi, mutta kukaan ei tiennyt, että Kikan Riitu kantoikin kahta varsaa. – Tammat olivat tulleet jo keskenään sen verran läheisriippuvaisiksi, että ne piti viedä samalla kopilla laitumelle
Emällä riittää maitoa ja maassa ruohoa.. – En tiennyt, olisiko pitänyt juosta sisälle ilmoittamaan miehelle vai ottaa syntyvän varsan kaviosta kiinni. – Ajattelin, ettei kai vaan ole sen kohtu tulossa ulos. Soitin Anssille, että tule äkkiä takaisin tänne. OLI SE SEN VERRAN KOSKETTAVA HETKI, ETTÄ ITKU SIINÄ MINULTA TULI. Tila on tunnettu työhevosharrastuksestaan. Tosin varsat alkoivat jo melko varhaisessa vaiheessa heti alkukesästä 8 HEVOSMAAILMA – AJATTELIN, ETTÄ EI KAI VAAN SEN KOHTU OLE TULOSSA ULOS. Siinä me molemmat ihmettelimme ääneen sitä, mitä ympärillämme tapahtui. Kevällää syntyneet Okkosten perheen kaksosvarsat ovat saaneet hyvän lähdön. Sitten Reija huomasi yllätyksekseen, että tamman takapäässä oli joku pullistuma. Varsat ovat saaneet viettää onnellista maalaiselämää emänsä tiiviissä läheisyydessä. ta, joten ehdin jo tuumata, että onko sillä jotakin hätänä, onko siitä enää ollenkaan eläjäksi, Reija kertoo. Okkoset aikovat kasvattaa varsoista käyttöhevosia. Oli se sen verran koskettava hetki, että itku siinä minulta tuli, Reija toteaa. SITTEN YHTÄKKIÄ TULIVAT ESIIN KAVIOT. ERILAISIA LUONTEELTAAN Kovia kokenut tamma selvisi lopulta hyvin, ja siitä tuli omistautunut emä varsoilleen. Tuumasin, että ei ole totta, täältä tulee toinenkin varsa. – Hyvin on tammalla riittänyt maitoa kahdelle varsalle. Onhan se hauska näky, kun varsat roikkuvat emässään molemmin puolin. Sitten yhtäkkiä tulivat esiin kaviot
Äitiinsä on näköjään tullut, Anssi sanoo. – Meidän hevoset nyt joka tapauksessa joutuvat puskaratsuiksi, kun täällä on niin paljon metsäteitä ja polkuja, joita pitkin hevosten kanssa mennään. – Etenkin ensimmäisenä maailmaan putkahtanut isompikokoinen varsa pyrkii jo kaurasangolle. Varsoissa on jo nyt ilmennyt muutenkin luonne-eroja. – Se tuntuu olevan vähän itsepäisempi. – KÄYTÄN PELTOTÖISSÄ PARIVALJAKKOA, JOTEN NÄMÄ KAKSI VARSAA SAATTAVAT KASVAA TÄYDELLISIKSI HEVOSIKSI SIIHEN HOMMAAN. Aion kouluttaa siitä työhevosen, vaikka suomenhevosessa on se etu, että se on monikäyttöinen, Anssi puolestaan toteaa. Mikäli kaksosvarsojen rakenne ja luonne kestävät, Anssi on saamassa niistä myös peltotöihin mitä mainioimman työparin. – Käytän peltotöissä parivaljakkoa, joten nämä kaksi varsaa saattavat kasvaa täydellisiksi hevosiksi siihen hommaan. Anssin mukaan jälkimmäisenä syntynyt varsa on alistuvampi ja kiltimpi kuin ensimmäisenä tullut varsa. Reija aikoo koulia jälkimmäisenä syntyneestä varstasta ratsun itselle. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: OKKOSET Kikan Riitu on osoittautunut synnynnäiseksi äidiksi, joka hoitaa kaksosvarsojaan hyvin hellästi ja suojelevasti. HEVOSMAAILMA 9. Hän on antanut varsalleen nimeksi Kuun Kuiske. Eikö sitä sanotakin niin, että suomenhevonen syö aina, kun on mahdollista, Anssi naurahtaa. Se varmasti pärjää elämässään. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa lupaavalta, Anssi Okkonen toteaa. syödä myös vihreää ruohoa. Toisesta varsasta tulee työhevonen. On tietenkin myös itsestä kiinni, miten onnistun ne kouluttamaan. – Olen kutsunut varsaani nimellä Ukon Ilo, koska minulle siitä tulee olemaan varmasti iloa myös tulevaisuudessa. Välillä kaikki kolme hevosta saavat kulkea vapaina meidän pihapiirissämme, Anssi Okkonen kertoo. PARIVALJAKKO PELTOTÖIHIN Varsat on tarkoitus kouluttaa vähän eri tarkoituksiin
TOPARIN ISSIKKALAUMA VIIHTYY KESÄLAITUMELLA Lomailua ja työn Toparin omistaja Kirsi Pietilä ja viimekesäiset tammavarsat Glenna (vas.) ja Freydís. 10 HEVOSMAAILMA
ntekoa Islanninhevostalli Toparin hevoset pääsivät nauttimaan kesälaitumista toukokuun puolella. HEVOSMAAILMA 11. Välillä hevoset käyvät töissä ja palaavat sitten vihreää heinää mutustamaan. Isolla kesälaitumella riittää purtavaa pitkälle syksyyn
Kirsi Pietilä ja tammavarsat hellivät toisiaan. 12 HEVOSMAAILMA
M uutama ruuna, pari tammaa ja kaksi varsaa pureskelevat heinää isolla kesälaitumella Lapualla, Etelä- Pohjanmaalla. Välillä täytyy rapsutella, kun kärpäset kutittelevat iholla. Silti näillä hevosilla on vielä viikkoja aikaa nauttia kesästä. Parissa viikossa hevosten vatsat tottuivat tuoreeseen heinään ja ne pääsivät viettämään rentout- Rölli, Olli ja Glenna. Aluksi tilan omistaja Kirsi Pietilä talutti neljää hevosta kerrallaan laitumella, antoi niiden syödä tovin ja vei ne takaisin pihattoaitaukseen. NÄILLÄ HEVOSILLA ON VIELÄ VIIKKOJA AIKAA NAUTTIA KESÄSTÄ. Illat alkavat jo pimentyä eikä lämpötilakaan enää kiipeä hellelukemiin. HEVOSMAAILMA 13. Hevoset kuuluvat lapualaiselle islanninhevostalli Toparille. Veikeä Freydís iskee silmää. AIKAINEN ALOITUS Tänä vuonna Toparin hevoset pääsivät kesälaitumelle jo toukokuun puolella. Röllillä ja Ollilla on yleensä loimi suojanaan, mutta välillä on mukava olla myös ilman
Pietilä kertoo, että ruunat ovat välillä kisailleet kiimaisten tammojen suosiosta. Yöksi ne siirtyivät laitumelle syömään, Pietilä kertoo. Kiltit ja rauhalliset islanninhevoset tulevat mielellään töihin ja palaavat maastoratsastuksen jälkeen takaisin laitumelle. SUOJAAN POLTTIAISILTA Toparissa on yhteensä 17 hevosta; niistä kaksi on shetlanninponeja ja loput islanninhevosia. Ne käyvät säälimättä hevosten kimppuun. Tällä hetkellä kaikki ison laitumen tammat ovat tiineenä, joten kiimojakaan ei ole. Ne eivät nuku koko yötä, vaan ne nukkuvat ja lepäävät jaksoissa, Pietilä sanoo. Maastoratsastukset täyttävät Pietilän kalenterin moneksi viikoksi eteenpäin. TEKSTI: SUSANNA SHEARMAN KUVAT: SUSANNA SHEARMAN, KIRSI PIETILÄ. – Hevoset olivat pihatossa päivät ja ruokin niitä sinne kuivalla heinällä. Hevoset syövät sulassa sovussa heinää ja innostuvat välillä rapsuttelemaan toisiaan. 14 HEVOSMAAILMA Pietilä loimittaa kesälaidunlaisia tarpeen mukaan. Muuten laitumella on rauhallista. Topar tarjoaa maastoratsastusta islanninhevosilla keskellä kaunista lakeutta. Toparin hevoset saavat viettää kesäänsä laitumella aina lokakuuhun saakka. Kahdeksan issikkaa viettää kesänsä isolla laitumella, josta on suora yhteys hevosten metsäiseen pihattoaitaukseen. Yöpakkasten alkaessa ne palaavat pihattoaitaukseensa, jossa ne viihtyvät kylmimmilläkin talvipakkasilla. Kahdeksanpäiseen laidunlaumaan mahtuu myös kaksi edelliskesäistä tammavarsaa, joiden kanssa ruunat innostuvat välillä kisailemaan ja leikkimään. – Hevosten vuorokausirytmi ei ole sama kuin ihmisillä. Vaikka hevoset nukkuvat eniten yöaikaan, ne ehtivät yön aikana myös laiduntaa, vaikka ovat illat ja aamut polttiaisia paossa. – Aikaisempina vuosina olen pitänyt hevosilla juhannuksen jälkeen kuukauden verran vapaata, mutta nyt minulla on maastoja läpi kesän. Toparin kaksi orivarsaa ovat myös laitumella ruunien kanssa, sillä ruunat jaksavat leikkiä nuorten hevosten kanssa. Loput hevoset ovat muilla kesälaitumilla. Keväästä syksyyn hevosten riesana ovat myös polttiaiset, jotka lentelevät usein auringonlaskun ja –nousun aikoihin. Islanninhevoset ovat herkkiä polttiaisten aiheuttamalle kesäihottumalle, sillä Islannissa ei ole samankaltaisia polttiaisia kuin Suomessa. Heinäkuun helteet ja niiden tuomat paarmat häiritsivät hevosia niin paljon, että ne päättivät siirtyä suojaan pihaton puiden katveeseen. Siinä missä toiset vaan huiskivat niitä hännällään pois, saavat toiset niistä yliherkkyysoireita. Toparin islanninhevoset saavat nauttia kesälaitumella olostaan aina yöpakkasiin saakka. tavaa laatuaikaa vihreän ruohon keskelle. Paitsi että hevoset ovat töissä myös kesällä. Hevosilla on kuitenkin muutaman päivän pituisia vapaita jaksoja kesänaikana, Pietilä kertoo. RAUHALLINEN HEVOSLAUMA Toparin kesälaitumella on joskus on ollut 15 hevosta ja kaikki on sujunut moitteettomasti. Kirsi on huomannut, että hevosten persoonallisuudesta riippuen Toparissa sopiva laumakoko on alle kymmenen hevosta. Edes kesäkuun koleat kelit eivät kuitenkaan saaneet hevosia siirtymään pihattoon, ne napostelivat sateisessa säässä heinää reilun neljän hehtaarin kokoisella laitumellaan. Sitten ne syövät lisää. Neetta nauttii hetkestään ilman loimea
SITTEN NE SYÖVÄT LISÄÄ. HEVOSET SYÖVÄT SULASSA SOVUSSA HEINÄÄ JA INNOSTUVAT VÄLILLÄ RAPSUTTELEMAAN TOISIAAN. Kirjavat ruunat Rölli (etualalla) ja Olli hoitopuuhissa kesälaitumella. HEVOSMAAILMA 15
Kun se tuli meille, olin sen verran nuori, etten. – Kobbi hankittiin äitini ja minun yhteiseksi hevoseksi. Kobbi on ollut Vivekan perheessä kymmenen vuotta. Se tiedettiin ihottumahevoseksi jo ostohetkellä. Usein se pahenee iän myötä, mutta 25-vuotias islanninhevonen Kobbi on nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Iho voi pysyä pahana talven yli seuraavaan kesään. 16 HEVOSMAAILMA N imestään huolimatta kesäihottumasta voi saada ympärivuotisen vaivan. – Vasta ensimmäiset yöpakkaset tappavat polttiaiset, vahvistaa Kobbin omistaja Viveka Uuskoski, 22. Ihottumaa pääasiallisesti aiheuttavat polttiaiset ilmaantuvat lämpimänä keväänä jo huhtikuun alussa ja elävät aina myöhäiseen syksyyn asti. Kobbin harjassa ja päässä on näkyvissä tyypillisiä kesäihottuman merkkejä: lyhyeksi hangattu otsatukka ja karvattomat laikut. KESÄIHOTTUMA HELPOTTAA VASTA MYÖHÄÄN SYKSYLLÄ Kobbi sai avun allergialääkkeestä Kesäihottuma on monen hevosen riesa
Yleiskuntoa voi nostaa esimerkiksi merilevällä, valkosipulilla ja aloe veralla. – Se oli yhden viikonlopun ilman huppua, ja sinä aikana se meni huonoon kuntoon. Hankauksen takia harjamartoon, hännäntyveen, päähän ja joskus muuallekin syntyy aluksi pieniä, jatkossa laajenevia karvattomia kohtia. – Pahimmillaan Kobbi hankasi päänsä aivan verille. Suomessa kesäihottumaa on tavattu eniten islanninhevosilla, shetlanninponeilla ja myös suomenhevosella. Heinix on auttanut Kobbia Vivekan mukaan niin hyvin, että hankaamiset ovat jääneet vähiin. Kesäihottumaa sairastava hevonen tai poni kärsii yleensä kovasta kutinasta. Vasta vuosien myötä on se asia tuli tutuksi. Ihottumahevonen pitää loimittaa allergialoimella jo ennen polttiaiskauden alkua. Loimitetun hevosen D-vitamiinin saanti pitää varmistaa, koska se ei saa sitä auringosta. Kobbilla oli ollut kesäihottuma jo ostohetkellä. Ensin sille piti antaa kortisonikuuri, mutta eläinlääkäri määräsikin sille Heinixiä laitumelle lähdön takia. Myös erilaisia hyönteiskarkotteita käytetään. oikein edes ymmärtänyt, kuinka kesäihottumaa olisi parasta hoitaa loimen lisäksi. Hevonen pidetään loimitettuna koko polttiaiskauden ajan, vain kovalla tuulella ja sateella se voi olla ilman loimea. Lisäksi nivelrikosta kärsivä Kobbi saa MSM-ravintolisää läpi vuoden. Pahimpia polttiaisalueita ovat kosteat ja ruohikkoiset seudut. Ihoa pitää hoitaa päivittäin. lähtien Kobbi on saanut polttiaisaikana tätä samaa allergialääkettä, jota itsekin syön. Kobbi-issikka on ollut Viveka Uuskoskella kymmenen vuotta. Sen kainalot olivat takajalkojen välistä rikki, ja harjasta oli puolet poissa. Olisihan se järjetöntä, että ihottumaa alettaisiin hoitaa vasta kun ihoon tulee hankausjälkiä! Kobilla pidetään loimea huhtikuulta ensimmäisiin yöpakkasiin saakka. Ensimmäinen kesäihottuman näkyvä oire onkin yleensä hangatut jouhet tai karvat. LOIMITUS JA PESU Kesäihottuman hoidossa onnistutaan parhaiten ennaltaehkäisyn avulla. Olen kesäisin Kobbin kanssa Hauholla Ilorannan maatilamatkailuyrityksessä, ja siellä riisun ja puen loimea välillä jopa kuusi kertaa päivässä. Viveka on nähnyt Kobin kanssa, mitä pahaksi kesäihottuma voi äityä. APU HEINIXISTÄ Pari vuotta sitten Kobbi hankasi päänsä niin pahasti, että kutsuttiin apuun eläinlääkäri. Kesäihottumaa aiheuttavat pääasiassa Culicoides-suvun polttiaislajit. Monet myös suojaavat hevosen pään esimerkiksi hupulla. TÄRKEÄ ENNAKOINTI Pelkkä allergialääke ei kuitenkaan pitäisi Kobia hyvässä kunnossa. Paras on sellainen, joka haisee sitruunalta tai tervalta, ötökät jättävät silloin hevosen rauhaan. Viveka on itse oppinut säätelemään Kobbin annostusta. Lähde: www.islanninhevoset.com HEVOSMAAILMA 17. Viveka panostaa ihottuman ennaltaehkäisyyn. Se hankaa kutisevia paikkoja, kuten hännäntyveä ja harjamartoa, välillä myös päätä, kaulaa, vatsanalustaa, vuohiskuoppia ja kylkiä. – Siitä saa eniten hyötyä. Kaiken rotuiset hevoset voivat sairastua siihen. Moni hevonen on saanut apua siedätyshoidosta. Eniten sitä tunnetaan brittiläisillä ja pohjoiseurooppalaisilla poni- ja alkuperäisroduilla. Jos on paljon ötököitä annan kymmenen tablettia, joskus vain viisi. Kyllä siihenkin tottuu nopeasti! TEKSTI: MAIJA SALMI KUVAT: TANJA KARTHAUS JOUHET POISSA JA IHO RIKKI K esäihottuma on sairaus, joka aiheuttaa kovaa kutinaa etenkin hevosen ja ponin hännäntyvessä, harjamarrossa, päässä ja vatsassa. Lievissä tapauksissa laikut jäävät vain karvattomiksi, mutta usein hevonen hankaa ne verille. – Se on kuitenkin osa hevosen hoitoa. Hyvästä hygieniasta on pidettävä hyvää huolta, erityisesti harja, hännäntyvi ja vatsanalus on pidettävä puhtaana. Se oli monena kesänä tallin pahin ihottumahevonen. – Eläinlääkäri kehotti antamaan kahdeksan tablettia päivässä. Lisäksi sillä käytetään huppua. Voimakkaasti tuoksuvat erilaiset rasvat voivat pitää polttiaiset loitolla. Siitä – KOBBI ON SAANUT POLTTIAISAIKANA SAMAA ALLERGIA-LÄÄKETTÄ, JOTA ITSEKIN SYÖN. Ihottumahevosen ruokinnan on oltava tarkkaa. – Olen käyttänyt sille myös monenlaisia rasvoja. Viveka ei pidä ihottumahevosen hoitoa suuritöisenä. Pimennettyä pihattoa pidetään toimivana - hevonen pääsee sinne polttiaisia pakoon, koska polttiaiset eivät ruokaile pimeässä. Ihottuma voi laskea hevosen koko yleiskuntoa
KUNINKUUSVOITTO VARMISTUI SE-VAUHDILLA Köppinen on kotona kultaa ja radalla timanttia 18 HEVOSMAAILMA
Hevonen tuli kaikki tallella maaliin, mutta kun hevosta oli molemmilla puolilla sekä edessä, ei tilanteelle ei voinut mitään. Siinä vaiheessa juoksu on sitten omissa käsissä. Seppo Sarkolan ohjastama ori räväytti lähtöauton perästä keulaan ja puolusti paikkaansa maaliin saakka. Köppinen ja Vieskerin Valo erkanivat muusta porukasta ja Köppinen kuroi lopussa riittävästi eroa pahimpaan kilpakumppaniinsa. Korhonen laski, että viimeisellä matkalla Köppisen on voitettava Hullumies 30 metrillä, Virijori 20 metrillä ja Vieskerin Valo 10 metrillä. Kuninkuusravit Edes Hullumiehen kaksi osakilpailuvoittoa eivät riittänyt kuninkuustitteliin, kun väkivahva Köppinen kiri päätöskilpailun voittoon uudella SE-ajalla. Viides puolikas tultiin Köppisen tahdissa armottomasti 22,0-vauhtia. – Kun selvisi, että olemme toisen osakilpailun jälkeen kokonaiskilpailun neljäntenä, laskin, että pääsemme lähtemään viimeiselle taipaleelle hyvältä paikalta. Maililla Ari Moilasen ohjastaman tulevan ravikuninkaan oli tyytyminen kymmenenteen sijaan. Maaliviivalle tultaessa Hullumies sai rinnalleen hyvillä kireillään nousseet Köppisen ja Virijorin. Voiton myötä siuntiolaisten Maija ja Jyrki Korhosen kotikasvatti sai kaulaansa himoitun kuninkuusseppeleen. Ylikään kun ei voinut mennä, niin se oli sitten siinä, hevosen omistaja ja valmentaja Jyrki Korhonen kertaa sunnuntain ensimmäistä juoksua. Maalissa eroa oli ainoastaan 0,1 sekuntia Hullumiehen eduksi. Hyvät sijoitusmahdollisuudet olivat siis olemassa jo ennen starttia. Osa päätösmatkan voiton kunniasta voi laskea myös oriin rattailla istuneelle luottokuskille Ari Moilaselle. Kuva: Hippos Ilkka Nisula bensa lopu ihan äkkiä. Samalla syntyi huima Suomen ennätys 23,8/3100a. SE-AJALLA RAVIKUNINKAAKSI Päätösmatkalla nähtiin armotonta vauhtia, kun Köppinen prässäsi kärjessä juossutta, kaksi osamatkaa voittanutta Hullumiestä. – Olisin saanut keulat, mutta halusin vain rummuttaa rinnalla, Moilanen vahvisti tyytyväisenä maalissa. HEVOSMAAILMA 19. Voittajahevosen tilille tupsahti viikonlopulta kaurarahaa 62 600 euron edestä. L auantain 2 100 metrin avausmatka sujui Hullumiehen komennuksessa. Ja Köppiseltä ei Mestariohjastaja Ari Moilasta voi osaltaan kiittää Köppisen kuninkuusraviviikonlopun menestyksestä. Kuva: Kuninkuusravit Jutta Ikonen Köppisen taustajoukoissa ei kuitenkaan masennuttu. Köppinen palkittiin kakkosrahoilla ja Virijori sai tyytyä kolmanteen sijaan. KÖPPISELTÄ EI BENSA LOPU Köppinen sai Porissa kaulaansa himoitun Ravikuninkaan seppeleen. Maan parhaisiin ohjastajiin lukeutuvan Moilasen mukaan voiton avaimet olivat juoksussa johtavan rinnalla. – Ajattelin, että Köppinen saa juosta alkumatkan vapaalla radalla keulassa tai johtavan rinnalla. – Se oli toisella radalla ja jäi totaalisesti pussiin. Matkaa kärkeen oli 1,9 sekuntia
Suurkilpailuvoitto puuttunut 11-vuotias Köppinen on kilpaillut urallaan tähän asti 178 kertaa. Hullumies, -6,2 9. Toisen kerran tauti iski, kun se meni 4-vuotiaana treenattavaksi Tapio Perttusen 50 hevosen talliin. Peruskuntotreenikaudella emme juoksuta sitä juuri lainkaan, Jyrki Korhonen kertoo. – Palauttelua tehdään selästä metsälenkeillä. – Köppinen on äärestä mukava hevonen, sen kanssa pärjäävät kaikki. Kuva: Hippos Ilkka Nisula Köppisellä oli Porissa oma fanijoukkonsa. Rattailla Ari Moilanen. – Meillä on omanlaisemme tapa treenata hevosia. Tänä vuonna Köppinen ravasi kolmen Toto75-voiton myötä kuninkuuskilpailun ennakkosuosikkien joukkoon. Kuva: Hippos Ilkka Nisula 20 HEVOSMAAILMA. Erityistä herkkua Köppiselle ovat yhteiset ratsastuslenkit Maija Korhosen kanssa. Elias Intomieli, -7,6 Ei kokonaisaikaa: Rikelme, Camri, Rapin Aatos VIIME VUODEN KUNKKARIT VÄLIIN Köppinen on saanut treenata ja kilpailla terveenä. Vieskerin Valo, eroa voittajaan 0,4 sekuntia 3. Köppinen voitti kuninkuuskilpailun päätösmatkan. Intervallikävelyillä kuntoon Köppinen on raamikas ori. Jyrki Korhosen hymy kertoo kaiken. Köppisellä on sellainen taipumus, että nähdessään toisen hevosen radalla, sen pitää saada se kiinni ja päästä ohi, Jyrki Korhonen kertoo tallinsa ylpeydestä. Se ei muistuta lainkaan perinteisiä vanhan ajan oreja, joiden kanssa niiden oma isäntäkään ei yleensä pärjännyt. – Nyörit kiristyvät, kun se menee radalle. O lemus on osin perittyä, vaikka on hevosta sen elämän aikana liikuteltukin paljon. Ainoastaan kaksi kertaa elämänsä aikana se on ollut kipeänä. Köppinen, kokonaisaika 9.28,1 2. Virijori, -2,1 4. Kuninkuuskilpailu 2014, lopputulokset: 1. Hurja-Ero, -5,2 7. Tapsan Tahti, -2,5 5. Ensimmäisessä kuninkuuskilvassaan Mikkelissä vuonna 2012 Köppinen oli kokonaiskilpailun kuudes. Mutta ei se laita hanttiin kyllä mitään muutakaan. Kahtena seuraavana vuonna tasainen sarjanousu jatkui ja vuonna 2011 ori saavutti jo muun muassa Pohjoismaiden mestaruuden kakkossijan. Erityisesti lihaksistoltaan se on jytky kaveri. Viime kesänä Köppistä ei kuitenkaan nähty kuninkuusravimittelöissä. Boker, -5,3 8. Köppinen on kotona kultaa ja radalla timanttia. Metkutus, -3,0 6. Niin tauoilla kuin kilpailukaudellakin treenaamme Köppistä raskailla intervallityyppisillä kävelyillä. – Puolivuotiaana se oli flunssassa, kun se sai pihattoon kaverikseen hevosen, joka oli tullessaan kipeä. Kuva: Kuninkuusravit Jutta Ikonen ÄÄRESTÄ MUKAVA HEVONEN Laitumella Köppinen on mielellään pomona muille oriille, mutta muuten sitä pystyvät käsittelemään vaikka perheen lapsetkin. Niistä ori pitää erityisen paljon. Viisivuotiskaudella ori keräsi V65-lähtöjen menestysten myötä hyvän tilin, vaikka jäikin niukasti rannalle Derby-finaalista. Kilpailuissa ori syttyy uuteen elementtiinsä. Viime vuoden Kuninkuusravit jäivät Köppiseltä väliin. Nelivuotiskautensa päätteeksi se pääsi Kriterium-finaaliin, jossa oli laukanneena kuudes
Näytöt jäivät vajavaiseksi, kun emme päässeet kaikkiin kisoihin, mihin halusimme. Kuva: Hippos Ilkka Nisula HEVOSMAAILMA 21. – Sain keväällä sen lihaksiston sen verran jumiin, että päätimme aloittaa kilpailemisen vasta kesäkuussa. On aika juhlia. Köppisen taustajoukot iloitsevat tuoreen ravikuninkaan rinnalla. – MITÄÄN MERKKEJÄ VIIKONLOPUN PYÖRITYKSESTÄ EI OLLUT HAVAITTAVISSA. – Ensimmäinen varsoista, Voitturi, siirtyi jo vuosia sitten muihin hommiin. Työt on tehty. Köppisen jälkeen syntyneet Turparulla ja 5-vuotias tamma Voltin Muisto elelevät Köppisen kanssa kotitallissa. Vasemmalla keskellä Jyrki ja Maija Korhonen. Sen vuoksi Köppinen karsittiin viime vuoden kunkkareista. Kuva: Kuninkuusravit Jutta Ikonen KOTONA KÖPPISEN SILMÄ OLI PIRTEÄ JA SE RUPESI HETI PIEHTAROIMAAN OMASSA AITAUKSESSAAN. Veto-Voltti menehtyi vain pari viikkoa viimeisen varsan syntymän jälkeen, Jyrki Korhonen kertoo. TURPARULLASTA KILPAKAVERI Siuntiolaisten Maija ja Jyrki Korhosen kotikasvatti Köppisen emä Veto-Voltti ehti tehdä kotitalliinsa neljä varsaa
Pääsevät sitten matkustamaan yhdessä, Korhonen suunnittelee. Mutta sitä ennen juhlitaan vielä työllä ansaittua kuninkuustitteliä. Jatkossa Turparulla alkaa juosta samoja 75-raveja kuin Köppinenkin. Sunnuntainakin oli tarkoitus, että Korhonen toimisi ohjastajana, mutta suunnitelmiin tuli muutos. Köppisellä on neljä rekisteröityä jälkeläistä, ja Korhosilla on tarkoitus tarjota Köppisen lahjakkaita geenejä jatkossa enemmänkin. Teetätimme Ruotsissa geenitutkimuksen, ja nyt meillä on oikein paperi siitä, että meidän pojalla on periyttää parhaita mahdollisia geenejä. KÖPPISEN GEENEJÄ TARJOLLA Vaikka Köppinen on tällä hetkellä Korhosten tallin kiistaton ykkönen, on tallissa toinenkin, joka saa Jyrki Korhosen innostumaan. – Aloitamme ensi vuonna täällä kotona siitostoiminnan. sija = 28, 2. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA. – Lähtö oli heti viimeisen kunkkarijuoksun jälkeen, joten katsoin paremmaksi vaihtaa kuskia. Se tuntuu todella hyvältä. Kuva: Hippos Miina Poikolainen SUKU JA JÄLKELÄISET PATRIK 1362-82 Savakkorautias FI 14.5.1981 Suomenhevonen 21,0aly 23,2ly LIISING 1777-94 Vaaleanpunarautias FI 5.7.1994 Suomenhevonen 20,4aly 23,8ke LEIMAN-LIINA 1065-81 Tummanpunarautias FI 14.6.1980 Suomenhevonen 29,1aly 30,6ly VOLTTI 1566-75 Punarautias FI 1973 Suomenhevonen 24,6aly 26,2ke VETO-VOLTTI 2344-90 Punarautias FI 20.4.1990 Suomenhevonen 36,5ke VIPIN-VETO 1215-84 Punarautias FI 20.4.1983 Suomenhevonen 54,9ke 22 HEVOSMAAILMA r ISÄ r EMÄ V.T. AJATUS 1430-75 FI 1974 Suomenhevonen 26,3aly 28,9ly PUHELU 2397-75 FI 1971 Suomenhevonen 28,8aly 34,3ke VEKKULI Jo 101 FI 1964 Suomenhevonen 25,7aly 29,0ly LEIMA 46316 FI 1960 Suomenhevonen ERO-LERKKO Jo 154 FI 1966 Suomenhevonen 29,1ake 31,3ke HOVI-MINNA 102043 FI 1963 Suomenhevonen VILPERIN-VIPI 1167-74 FI 1973 Suomenhevonen 28,4aly 31,4ly VETO-VIRKKU 1075-77 FI 1968 Suomenhevonen 45,0ke VIETERI 407-71 FI 1967 21,6aly 25,9ly TOSITAR 101462 FI 1964 31,9ake PUHEMIES 6572 FI 1957 26,0aly 27,8ly TULOS 503908 FI 1959 VESSELI 6440 FI 1956 29,7ke PELHO 100053 FI 1953 29,6ake AROUS 5468 FI 1947 45,1ke MALU 44495 FI 1947 ERO-LOHKO yh 1160 FI 1951 24,8ly KIITO 502672 FI 1953 35,0ke HOVIN-AVAIN FI 1959 30,4aly 35,0ke MIMMI 502588 FI VILPERI Jo 18 FI 25.6.1961 24,8aly 27,0ly AMALIA 503008 FI 1955 47,7ke UUSI-VETO 6862 FI 1961 24,8aly 27,7ly VIRIKKO Jt 16 FI 1958 31,3ke Turparulla esiintyi kuninkuusraviviikonlopun molempina päivinä Porissa. sija = 22, 3. Se on laitumella kahdeksan muun orin kanssa ja siellä se paimentaa kaikkia. Kesäkuun näyttelyssä tykättiin siitä kovasti. Köppinen Syntynyt: 7.5.2003 Omistajat: Jyrki ja Maija Korhonen Valmentaja: Jyrki Korhonen Kasvattaja: Jyrki ja Maija Korhonen Isä: Liising Emä: Veto-Voltti Startit: 178; 1. – Kotona on kasvamassa 2-vuotias oripoika Köppisestä. – Vermon kanssa on jo ollut puhetta, että jonkinlaiset kinkerit olisi järjestettävä, Jyrki Korhonen vahvistaa. Ainakin se on perinyt isänsä pään. Siitä on syytä odottaa menestyjää. sija = 16 Voittosumma: 295 480 euroa Autoennätys: 20,8aly Tasoitusennätys: 23,3ke Valmentaja-omistaja Jyrki Korhonen hiitillä Vermossa. Lauantaina Jyrki Korhonen kuskasi ruunan lähtönsä kolmanneksi
Kuva: Kuninkuusravit Jutta Ikonen. JukkaPekka Kauhasen ohjastaman Mokomanin turpa ylitti maaliviivan toisena, vain 0,4 sekunnin erolla voittajaan. Kuninkuusravit Mokomani seppelöitiin Ravikuningattareksi vuosimallia 2014. – En ollenkaan uskonut tähän. Vieläkin on hieman epätodellinen olo, vaikka uskottavahan se jo on, sanailee Mokomanin osaomistaja Eero Flankkila vielä muutama päivä voiton jälkeenkin. H elteisessä säässä ravatun kuningatarkilpailun avausmatka oli huiman loppukirin tehneen Saaga S:n. HEVOSMAAILMA 23. ENSIKERTALAINEN KRUUNATTIIN KUNINGATTAREKSI Mokomani yllätti omistajansakin Ravikuningattareksi kruunattiin ensikertalainen Mokomani
KAUHANEN VIIMEISTELI VOITTAJAN Ison osan kunniasta Flankkila haluaa antaa hevosen luottokuskille, Jukka-Pekka Kauhaselle. Perheen omistuksessa viisivuotiaasta asti ollut uusi ravikuningatar on varsinainen perhehevonen, sillä Flankkilan tytär, Kati-Susanne Salmela on toiminut pitkään Mokoma- nin hoitajana. Vislakka, -6,3 7. Kun ollaan tällä tasolla, täytyy tietää mitä tehdään. Yllin Kyllin, -3,8 5. – Se on kovin energinen, kun pääsee radalle. Kilpailuissa tamman energisyys pääsee oikeuksiinsa ja se näyttää kovan luonteensa. Oikeassa kohtaa se on kuitenkin terävän oloinen ja näyttää, mitä se haluaa. On yritettävä ajatella, mikä vaikuttaa kunnon nousuun ja mikä juuri tälle hevoselle on hyväksi. Siihen kaikkeen Jukka-Pekalla on riittävä tietotaito. Martsa, -2,8 4. Kuva: Kuninkuusravit Jutta Ikonen. Mokomania on miellyttävä ajaa ja valmentaa, sillä se on todella nöyrä tekemään töitä. kauneimmankin pinnan alta löytyy yllätyksiä. Kuva: Kuninkuusravit Jutta Ikonen. Sekottajan voittoaika 25,0 oli samalla uusi pitkän matkan Suomen ennätys. Mian Mari, -6,6 8. Onneksi molemmista selvittiin, Jukka-Pekka Kauhanen kiitteli maalissa. Annoimme hänelle täyden vallan viimeistelyyn, emmekä puuttuneet siihen lainkaan, Flankkila kertoo. 24 HEVOSMAAILMA Eero Flankkila kiittelee tammaansa kaikin puolin mukavaksi. Mutta kyllä siitä löytyy määrätynlaista luonnettakin, mikä on toki vain hyvä asia kilpailuja ajatellen. Kolme perättäistä lähtöä vaatii muun muassa lisää kestävyyttä sekä hyvän tankkauksen. Vaiva, -10,2 Ei kokonaisaikaa: Hopihopi, Saaga S, Topin Musta Perhehevonen omissa käsissä M okomanin omistajat ovat haapajärveläinen Eero Flankkila sekä hänen tyttärensä lapset Emmi, Severi ja Selma Salmela Raahesta. – Ihan fiksu tamma Mokomani on kaikin puolin. Mokomani ylitti maalilinjan kuudentena voittomarginaalin jäädessä tasan sekunniksi. Mutta, jollei ole hyvää hevosta, ei valmentaja pysty hevosesta hyvää tekemään, Flankkila toteaa. Vuosina 2001, 2002 ja 2005 Kuninkuusravien voittajakehässä Santeri Dahlian kanssa paistatellut Kauhanen sai Mokomanin viimeisteltäväksi reilut kaksi viikkoa ennen Porin kuninkuusraveja. – Matkalla oli kaksi tiukkaa paikkaa. Mailin matkalla nähtiin dramatiikkaa, kun avauspäivän voittaja sortui maalilaukalle ja sen juoksu hylättiin. Sekottaja, eroa voittajaan 1,0 sekuntia 3. Sillä on valtava tahto mennä eteenpäin.. Mokomani, kokonaisaika 9.34,5 2. – Meillä on ollut hyvä yhteistyö Jukka-Pekan kanssa jo pitkään. – Töitä pitää toki tehdä paljon, ja aina vain lähteä lenkille. Mutta Jukka-Pekka Kauhasella oli aikaa ottaa yleisönsä, kun Mokomani voitti toisen lähtönsä lopulta helposti. Kuningatarkilpailu 2014, lopputulokset: 1. Suosikin viittaa kantava Vislakka oli ennen viimeistä lähtöä tuloslistassa kakkosena ja Yllin Kyllin kolmantena. VOITTOTILI TUPLAANTUI 3 100 metrin päätösmatka ei alkanut Mokomanin osalta kovin loistokkaasti. Starteissa mennään yleensä älyttömän herkillä. Aino-Ilona, -4,0 6. HERKKÄ JA ENERGINEN STARTTAAJA J-P Kauhanen nostettiin voittajaseremonioissa Mokomanin kyydissä yläilmoihin. Ensin kierros jäljellä kanssakilpailijan voimat ehtyivät edessä ja 50 metriä ennen maalia oma tankki tyhjeni. Näin Saaga S menetti mahdollisuutensa kuningatartitteliin. Kemun Tutu, -7,7 9. Se jäi matkalla pahasti pussiin. Valmennuksesta on vastannut Flankkila, joka on myös aiemmin ohjasti tammaa useissa lähdöissä. Mokomani vaihtoi edellispäivän kakkostilan ykköseksi ja yllätystamma pääsi starttaamaan päätösmatkalle johtoasemassa. Jukka-Pekka Kauhanen sai kuitenkin luovittua tamman vapaille vesille ja riittävän lähelle päätösmatkan yllätysvoittajaa Sekottajaa, joka voitti lähdön ja sijoittui lopullisissa tuloksissa kakkoseksi. Tamman voittotili kasvoi kuninkuusraviviikonlopun onnistumisten myötä 62 300 eurolla. 1970-luvulta lähtien hevosia valmentanut Eero Flankkila ei suostu ottamaan kunniaa Mokomanin voitosta. Kengitysmuutosten sekä oikean tankkauksen avulla Kauhanen taikoikin tamman suoraan parrasvaloihin
– Toki, kun lahjat ovat hyvät, niin niillä sitä pärjätään pitkälle. Tammaa ei treenata lainkaan spurttihiiteillä. LAISKAHKOJA JA PITKIÄ LENKKEJÄ Flankkila pitää yrittävän tamman parhaina puolina sen ravivarmuutta. Koska Mokomani on radalla usein vähän tulisen oloinen, Flankkila treenaa tammaa laiskahkoilla ja pidemmillä lenkeillä. Sen vuoksi olen karttanut intervallityyppistä ajoa, ettei sillä menisi pää pilalle. Mokomani liikkuu säännöllisesti Mokomanin yllätysvoitto herkisti Eero Flankkilan hymyyn. Voltiltakin se lähtee kuin haukka. Autolähdöissä tuntuu, että se haluaisi jopa työntää autoa edellään. – Meillä ei täällä pysty ajamaan oikeastaan kuin radalla. Kovin on lähtöhetkellä herkkä ja energinen. Kuva: Kuninkuusravit Jutta Ikonen. Jos hevosta rasitetaan liikaa radalla, se näkyy ajan kanssa negatiivisesti, Flankkila uskoo. Vierellä myös Sari Härkönen. HEVOSMAAILMA 25
Juoksut ja voitto menivät täydellisesti yli odotusten. – Meille oli jo ykköstila, kun tamma pääsi mukaan kilpailuun. Tuntuu, ettei sitä voi vieläkään uskoa todeksi, vaikka mukavaahan tämä on. – Jukka-Pekka antoi hevoselle mahdollisuuden, niin etteivät sen voimat loppuneet kesken matkan. Voiton avaimina Flankkila pitää Kauhasen erittäin tarkkaa ja hyvää ajosuoritusta. – Tamma on tottunut ja rauhallinen matkustaja. Ravivarman tamman uran arvokkaimmat voitot ovat kaudelta 2009, jonka aikana Mokomani voitti 6 000 euron arvoiset Toto75-lähdöt Kuopiossa ja Oulussa. IMARRE 30342 FI 1936 36,8ke Haapajärven ja Raahen väliä, joissa sillä on molemmissa paikoissa lokoisat oltavat. – Vieraassakin paikassa se syö ja juo hyvin, ja oli koko viikonlopun todella rauhallinen. Entä missä vaiheessa uskoitte, että kuningatarseppele ripustetaan Mokomanin kaulaan. Ajattelin, että kaikki, mitä saadaan sen jälkeen, on positiivista. Juuri kuningatarkilpailun alla Mokomani siirtyi ohjastajansa JukkaPekka Kauhasen talliin valmistautumaan Kuninkuusraveihin. Vauhdikkaasti matkaan ampaiseva tamma paransi tällä kaudella ennätyksiään ravaamalla heinäkuussa Mikkelissä mailin aikaan 22,2a ja Torniossa lyhyen matkan tasoitusajossa tuloksen 24,2. Tosin pitkän matkan viimeisellä kilometrillä koettiin kauhun het- ARI yh 1054 FI 1947 29,4ke SUHINA 18767 FI 27,1ke ERI-AARONI 3423 FI 1932 27,8ke PONNE 5902 FI 1951 29,7ke KIITO 502672 FI 1953 35,0ke LÄHETIN 5096 FI 27,9ke MURTIMA 54136 FI 1941 ERI-ULJAS 5048 FI 1944 29,5ke ILO yh 5049 FI 1936 30,6ke JONNE 6731 FI 1960 32,2ke ERIKA 100564 FI 1955 37,6ke. Sitä on kiva liikutella, kun se menee kauniisti koppiinkin. Mikkelin Tammatähdessä Mokomani sijoittui toiseksi Yllin Kyllinin jälkeen. Hevonen on kilpaillut koko sen uran ajan Eero Flankkilan valmennuksessa. ERILO 5731 FI 1950 29,2ke JO MUKAAN PÄÄSY OLI VOITTO ERON-VIUHU 504239 FI 1960 41,1ly Eero Flankkila myöntää, ettei uskonut tamman ottavan kuningatarkisan kokonaisvoittoa. Kuva: Kuninkuusravit Jutta Ikonen. Flankkila huomasi tottuneen matkaajan viihtyneen hyvin myös Porin hälinässä. SUKU JA JÄLKELÄISET SUIKKU 1810-78 Punarautias FI 1978 Suomenhevonen 24,3aly 26,9ly HOVI-ARI 1759-91 Tummanruunikko FI 17.6.1991 Suomenhevonen 23,3aly 24,0ly MARILLA 445-72 Tummanruunikko FI 1970 Suomenhevonen 29,2aly 30,9ly VOKKER 662-72 Tummanrautias FI 1969 Suomenhevonen 22,3aly 25,1ly PIMPOTAR 1458-90 Tummanpunarautias FI 4.7.1990 Suomenhevonen 28,0aly 30,5ke PIMILO 1773-78 Tummanpunarautias FI 1977 Suomenhevonen 34,3aly 34,5ke 26 HEVOSMAAILMA r ISÄ r EMÄ VEKKU-LENTO 555-74 FI 1971 Suomenhevonen 26,7aly 28,2ly ARITAR 101057 FI 1960 Suomenhevonen 40,2ke ERI-MATTI 5625 FI 1949 Suomenhevonen 28,1ly ERILON-TÄHTI 354-71 FI 1966 Suomenhevonen 35,8aly 37,0ly FORTE Jo 55 FI 1961 Suomenhevonen 25,4aly 27,1ly HALLA 502888 FI 1952 Suomenhevonen ERILO 5731 FI 1950 Suomenhevonen 29,2ke PELASTAJA 192-71 FI 1965 Suomenhevonen VEKKULI Jo 101 FI 1964 25,7aly 29,0ly MUTRIN-LENTO Jt 57 FI 1956 25,2aly Selma Salmela, Eero Flankkila sekä Mokomanin hoitajat Kati-Susanne Salmela ja Sari Härkönen iloitsevat Mokomanin toisen osakilpailun voitosta. – Takanamme seisoi ihmisiä, jotka olivat laskeneet maalisuoralla, että Mokomani voittaa koko kisan. Sanoin heille, että en usko, ennen kuin viralliset tulokset kuulutetaan. Uusi tähti on syttynyt Alle sata lähtöä startannut Mokomani valittiin 11-vuotiaana ensimmäistä kertaa mukaan kuningatarkilpailuun
sija = 22, 2. Alkukesän tamma on saanut kilpailla terveenä, mikä Flankkilan mukaan näkyi myös kuningatarkilpailun juoksuissa. sija = 22, 3. – Nyt pidämme kuitenkin aika reippaan tauon ja annamme tamman huilia. Mokomani Syntynyt: 23.5.2003 Omistaja: Eero Flankkila sekä Emmi, Severi ja Selma Salmela Valmentaja: Jukka-Pekka Kauhanen Kasvattaja: Seppo Kivimäki ja Pekka Oravisjärvi Vanhemmat: Hovi-Ari ja Pimpotar Startit: 99; 1. – Katsotaan sitten syksyllä miten tästä eteenpäin mennään. – Totta kai tähtäämme puolustamaan kuningatartitteliä ensi vuonna Joensuuhun. Pikkusen aion sitä kävelyttää, mutta muuten annan sen olla haassa ja nauttia kesästä, Eero Flankkila suunnittelee. Onneksi se jaksoi lähestyä loppua vauhdikkaasti. – Jonkin verran polvikipuja ja Sari Härkönen ja Jukka-Pekka Kauhanen esittelemässä tuoretta Ravikuningatarta. koukistajajänteen kanavat ovat olleet vähän ahtaita. sija = 10 Voittosumma: 128 360 euroa Autoennätys: 22,0 aly Tasoitusennätys: 24,2ly kiä, kun Mokomani joutui takarivistöön, kun edellä menneiden paukut loppuivat. Mutta kyllä viimeiset 50 metriä olivat tammalle vaikeat. Mutta yksi on ainakin varma, mikäli tamma saa pysyä terveenä. (09) 2252 860, fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA HEVOSMAAILMA 27. PITKÄ TAUKO JA ANSAITUT JUHLAT Aiemmin Mokomanilla on ollut jonkin verran lieviä jalkaongelmia. Mutta sitä ennen juhlitaan tuttavien ja paikkakunnan hevosihmisten kanssa tämän hetken kuuluisinta haapajärveläistä; tuoretta ravikuningatarta Mokomania. o ja pp l H e iv a t o n va ETYS ! L ÄHKK AUS PA LOISPOSTI UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi Puh. Tulevaisuudesta ei ole tehty vielä tarkkoja suunnitelmia. Niistä vaivoista on ainakin toistaiseksi päästy eroon eikä niitä ole ilmennyt enää pitkään aikaan. Kuva: Hippos Ilkka Nisula
28 HEVOSMAAILMA K aupunkiraviradat eivät yllä samaan tunnelmaan kuin talkootöillä tehdyt paikallisravit kesäraviradoilla. Kesäravien kävijät tulevat hakemaan raveista tuttuja, mutta ottamaan myös lähempää kosketusta hevosiin. Kesäradoilla päästään lähelle hevosta toisin kuin kaupunkiradoilla, kertoo Hankasalmen hevosystäväinseuran puheenjohtaja Pekka Vehviläinen kesäratojen taiasta. Kahviloissa voi aistia mennyttä aikaa, eivätkä totopisteetkään kaikkialla kiillä uutuuttaan. KESÄRADAN TUNNELMA ON AINUTLAATUINEN Rentoa ja kursailematonta Kesäradoilla hiekka lentää ja rapa roiskuu käsinkosketeltavasti. HALSUAN VETONAULANA MILJOONARAVIT Tänä vuonna 100 vuotta täyttänyt Halsuan hevosjalostusyhdistys jär-. Mutta juuri se on kesäraviratojen suola ja sokeri. – Kesäraveihin tullaan tapaamaan tuttuja etenkin tällaisilla lomapaikkakunnilla
Leikkimielinen kilpailu piti kuitenkin lopettaa, kun osallistujia enää löytynyt riittävästi, Nina Meriläinen nauraa. – Muutamana vuotena järjestimme monté-tytön kantokilpailun, jossa raviohjastajat kantoivat ratsastajatyttöjä 100 metrin matkan omalla tyylillään kantaen. Tuolloin palkintojen yhteenlaskettu summa oli miljoona markkaa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Nina Meriläinen. Kävijöitä kesän aikana oli 8 000. Kesäraveissa pääsee lähelle hevosta. Meriläinen kertoo, kuinka Halsuan kesäravit pääsivät muutama vuosi sitten Kymmenen Uutisten loppukevennykseenkin. HEVOSMAAILMA 29. Riihimäki kärsii pelivaihtojen KESÄRADALLA PÄÄSEE AISTIMAAN LÄHELTÄ, ETTÄ RADALLA TODELLA ON HEVOSIA. – Harvassa paikassa saavutetaan samanlainen tunnelma, kuin meillä täällä Halsualla. – Miljoonaravit ovat saaneet nimensä aikoinaan markka-aikana, kun ravit olivat vielä kaksipäiväiset. Tänä vuonna Miljoonaravit juostiin heinäkuun alussa. Ainoastaan tuomarit, totohenkilöt sekä selostajat joudutaan ostamaan tapahtumaan. Ennen raveja on ollut usein oheistapahtumia. Sen ansiosta pääsimme televisioonkin. Hankasalmen Varneksen raviradalla oli noin 1200 henkeä kesän ainoana ravipäivänä. Yleisö pääsee niin lähelle rataa, että he voivat miltei koskea hevosia. HELLE VEI YLEISÖN RIIHIMÄELTÄ Viime vuonna 85-vuotista taivaltaan juhlinut Riihimäen raviseura järjesti tämän kesän aikana kuudet totoravit sekä yhdet paikallisravit Riihimäen raviradalla. Kesäradat 1 2 Halsuan Käpylän ravirata on kerran kesässä näyttämönä Miljoonaraveille. Osasyynä on ollut tämän kesän helteet ja toisaalta alkukauden aikana pelatut jalkapallon MM-kisat, kertoo Riihimäen raviseuran puheenjohtaja Jori Hovi. Kuva: Fotocorner/Janne Hietalahti jestää kesäradallaan kerran kesässä kesäravit. Hevosia sopi Käpylän radalle kaikkiaan 165 ja katsojia oli mukavat 1 313. kerran. 2. – Viime vuoden kausi oli meillä 1. Kannuksen ravilähdön on kuvannut Taru Ylikangas. hyvä. Vuoden ainoat totoravit järjestetään talkoovoimin. Miljoonaravien nimellä kesäravit järjestettiin tänä vuonna 52. Tänä vuonna emme tähän lukuun yltäneet
Kesäradoilla voi tapahtua tällaisiakin kohtaamisia, Hovi kertoo. Esittelin heille paikkoja ja luovutin kotiin viemiseksi seuramme historiikin. HANKASALMELLA KAIVATAAN VARSALÄHTÖJÄ Hankasalmen ainoat kesäravit ravattiin heinäkuun alussa. Hovi kertoo, että Riihimäelle tullaan pidemmänkin matkan päästä. Tavalliset kaupunkiravit ovat teollisuusraveja, jotka eivät tarjoa tavallisille ihmisille mitään katsottavaa. Jos saamme paikalle hyviä nimiä, tulee ihmisiäkin. Kesäraviradat Haapajärvi Halsua Hankasalmi Härmä Jämsä Kalajoki Kannus Kauhava Kaukonen Kausala Kemijärvi Kokemäki Kokkola Kurtakko Lapua Lieksa Loviisa Pihtipudas Riihimäki Sodankylä Suonenjoki Vieremä Maarianhamina tippumisesta siinä kuin isommatkin radat tällä hetkellä Suomessa. – Pelivaihdoissa jäimme noin 15 prosenttia edelliseen vuoteen, Hovi vahvistaa. Merkittävin vuosi seuran historiassa oli 1956, jolloin Riihimäellä järjestettiin Kuninkuusravit. 3 Ravipäivät Yhdet ravit ravattiin tänä kesänä Haapajärvellä, Halsualla, Hankasalmella, Härmässä, Kannuksessa, Kauhavalla, Kaukosessa, Kausalassa, Kemijärvellä, Kurtakossa, Lapualla ja Sodankylässä. Hevoset kiertävät rataa 100 metrin päässä toisin kuin kesäraveissa, jossa pääsee aistimaan läheltä, että radalla 1 2 1. Tänä vuonna 3 000 euron ykköspalkinnon vei Mika Forssin ohjastama Quite An Avenger ajalla 15,9a. Paikalla oli suunnilleen saman verran väkeä kuin edellisenä kesänä eli noin 1 200 katsojaa. 1970- ja 80-luvuilla Riihimäen tavaramerkki oli Riihimäki Grand Prix, joka heräteltiin uudelleen eloon viime kaudella. – 4 – 5-vuotiaille lämminverisille tarkoitetussa kilpailussa on tavallista suurempi ykköspalkinto. Riihimäki, Vieremä ja Maarianhamina järjestivät kuudet kesäravit. 4. – Pariskunta oli varannut hotellihuoneen ja he tulivat jo etukäteen käymään radalla. Kesäraveissa viihtyy koko perhe. – Kaikessa on kuitenkin aina kyse hevosesta. Kiinnostusta kesäraveihin tuntuu kuitenkin riittävän. 4 30 HEVOSMAAILMA. Jämsän kaksipäiväisten ravien lisäksi myös Kokkolassa, Pihtiputaalla ja Suonenjoella ravattiin kahdesti. – Samalla viikolla taisi olla ravit Vieremällä, Suonenjoella sekä Joensuussa, mikä luonnollisesti verotti osallistujia. Kuva Loviisan raviradalta. Kokemäellä on neljä ravipäivää. Raveissa nähtiin myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Syy löytyy Hankasalmen hevosystäväinseuran puheenjohtajan Pekka Vehviläisen mukaan heinäkuun suuresta ravitarjonnasta. Kokkolan raviradan tunnelman kuvasi Teija Virkberg. Tuolloin Riihimäellä vieraili kilpailun ensimmäisenä päivänä lauantaina noin 6 000 ihmistä ja sunnuntaina 15 000. Viime kesältä Jori Hoville muistuu mieleen vanhempi turkulainen pariskunta, jotka tulivat paikan päälle katsomaan kaksinkertaista ravikuningas Erikassonia. 3. 2. Riihimäen raviradalla on pitkät perinteet. Kokemäellä ja Lieksassa oli neljä ravipäivää ja Loviisassa viisi. Kolmet ravit ravattiin Kalajoella. Hevosia kesäraveihin osallistui puolestaan hieman yli sata, joka ei vastannut edellisen vuoden lukuja. Kesäraveissa hevonen on myös paljon lähempänä ihmistä. – Lomapitäjässä tullaan tapaamaan toisia
8. Vieremä valittiin viime vuonna vuoden 2013 kesäraviradaksi. Vuosina 1974–1983 ajettiin molemmille roduille suunnattu suurkilpailu Jämsän Äijä, jonka voiton ratkaisi kahden osakilpailun, mailin ja 2100 metrin, yhteisaika. Vuoden 2010 kesäravirata Pihtiputaan Hiekan Hippos. Jämsän Äijän ajo herätettiin vuonna 2011 henkiin nimiajona. Tänä vuonna 2 500 euron arvoisen ykköspalkinnon vei Juha Utalan ajama Kiikku´s Lordi. 5 7 6 8 Erikoista 5. Härmän Raviradalla Kauhavalla. Härmän Seudun Hevosystäväin yhdistys ry ja Härmän Ravirata Oy järjestävät Ponikuninkuusravit 6.–7.9. Matkaa Rovaniemelle on 140 kilometriä ja Kittilään 20 kilometriä. mahdollisuus järjestää kolmet tai neljät ravit, mutta taloudellisesti niitä ei kannata pitää. ravattiin poikkeuksellisesti Kouvolassa. KESÄRAVEISSA HEVONEN ON MYÖS PALJON LÄHEMPÄNÄ IHMISTÄ. – LOMAPITÄJÄSSÄ TULLAAN TAPAAMAAN TOISIA. Paikalle odotetaan noin 150 valjakkoa. Jämsän Ravi ry järjestää joka heinäkuu perinteiset kaksipäiväiset totoravit Kilpakorven radalla Jämsässä. Pihtiputaan tuomaritorni ilta-auringossa. Maarianhaminan ravirata kuuluu Suomen Hippoksen rataluokituksessa kesäratoihin, jotka järjestävät kilpailuja vain touko–syyskuun välisenä aikana. Hankasalmen ravit toteutettiin volttilähtöinä ja totohenkilökunta valjastettiin tehtäviinsä Jyväskylästä. Meilläkin olisi 7. Kuva: Heidi Lääveri 6. Vieremän juhannusraveissa pääsee tunnelmaan. Ravien järjestäminen onkin mennyt niin kalliiksi, että niiden järjestäminen ei ole enää kannattavaa. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: RAVIRADAT HEVOSMAAILMA 31. Siitä on jouduttu kuitenkin luopumaan. Lauantaina vietettävä valtakunnallinen suomenhevosen päivä tulee näkymään raveissa. Kausalan rata-alueen peruskorjaustöiden vuoksi Kausalan ainokainen kuluneen kesän ravipäivä 8.6. Menneiden vuosien erikoisuutena Hankasalmella on ravattu 3-vuotiaitten suomenhevosten lähtö. Maarianhaminan erikoisuus on, että siellä pelattavien totopelien järjestäjänä toimii Ruotsin totopeliyhtiö ATG ja pelaaminen tapahtuu ainoastaan kruunuilla. Loviisassa ravataan viidet kesäravit. Tänä kesänä Maarianhaminassa ravattiin kuusi kertaa. on oikeasti hevosia, Vehviläinen arvelee kesäravien suosion syitä. Jämsässä voi bongata julkkisten ohella usein myös kuninkuuslähtöihin kuntoaan viimeisteleviä suomenhevosia. Silloin ei vielä ollut koelähtöpakkoa. – Eläinlääkärille, tuomareille ja toimihenkilöille menee tuloista oma osuutensa. Suomen pohjoisin ravirata löytyy Kittilän kunnan Kaukosen kylästä. Taloudelliset pakotteet saavat pienellä paikkakunnalla pohtimaan ravien järjestämisen järkevyyttä. Ensimmäinen elinehto tällaiselle kilpailulle olisikin koelähtöpakon poistaminen, Pekka Vehviläinen toivoo. – 80-luvulla oli ilmoittautuneita keskimäärin 24 varsaa ja monena vuonna ajettiinkin kaksi täyttä lähtöä varsoille. Viime talven paikallisraveissa eläinlääkärikulut olivat yhtä suuret kuin ravien kokonaistuotto
Shetlanninponi Heppe katselee jo malttamattomana harjoitusradan suuntaan: kohta lähdetään! Hanna on tottunut Hepen vauhtiin myös raveissa. Naapuritallissa Ari Jääskeläisen hoidossa oleva Heppe tuli Hannalle ensin ylläpitoon, ja vuosi sitten kesäkuussa Hanna sai Hepen syntymäpäivälahjaksi. Vähän se on varuillaan, mutta ei sikaile tai muutenkaan temppuile. 32 HEVOSMAAILMA HEPPE TULI LAHJAKSI Hanna ja 18-vuotias Metsämäen Heppe ovat tunteneet toisensa kolmen vuoden ajan. Heppe on vienyt myös vanhemmat mukaan ravien, ponien ja hevosten maailmaan. Hanna kilpailee sekä kärrylähdöissä että montéssa. Kisaviettisyys näkyy myös treenatessa. HANNALLA JA HEPELLÄ TAKANA PARIKYMMENTÄ LÄHTÖÄ Poniravien tuttu pari 12-vuotias Hanna Hednäs on tuttu näky poniraveissa. Riihimäen paikallisraveissa kesäkuussa starttia odotellessa. – Ari on ollut korvaamaton toi-. – Hanna oli mielestäni liian nuori, ja tietysti myös pohditutti, että miten koululle kävisi. – Heppe näyttää tietävän, että silloin on tosi kyseessä, ja se on sopivasti kisaviettinen. Katja kehuu Ari Jääskeläisen panosta Hannan harrastuksessa. Hanna myöntää, että ennen lähtöä jännittää aika paljon. – Jos Heppe jää toisen hevosen jälkeen, se lisää vauhtia, koska haluaa voittaa, olla kärjessä. Hanna kehuu, että Heppe on parhaimmillaan raviradalla. Osa niistä on ajettu montéssa, jossa Heppe on päässyt muutaman kerran rahasijoillekin. Hannan äiti Katja Hednäs on mielissään tyttären hevosharrastuksesta, vaikka myöntää, että alussa ponin tulo vähän jännittikin. Startin odottelun hellä hetki: Hanna ja Heppe. Takana on sen kanssa 19 virallista lähtöä. – Hannan isä Peter on jo hankkimassa ajolupaa ja hevosta, Katja hymyilee. Se oli kuitenkin turha pelko, koska arvosanat ovat parantuneet. L ohjalainen Hanna Hednäs, 12, laittaa ponia taitavasti kärryjen eteen
Voisin myös hankkia tästä itselleni ammatin, sanoo nyt 6. Sitä miettii, että menenkö nyt oikein ja olenko hyvässä kohdassa. Suomessa on myös Hippoksen alaisia poniravikouluja, joissa perehdytään ajamisen lisäksi muun muassa ponien hoitoon ja ruokintaan. Kokeen kirjallista osuutta Hanna piti aika hankalana, koska siinä oli esimerkiksi monivalintakysymyksiä. KORTTI 10-VUOTIAANA Hanna suoritti ravikortin heti kun se oli iän puolesta mahdollista eli 10-vuotiaana. Kotona sillä voi ajaa jatkossa iästä huolimatta. Sen sijaan ratsastus ei onnistu enää kovin kauaa. Suurin osa kilpailevista poneista on shetlanninponeja, mutta myös isompien ponien osuus kasvaa koko ajan. – Olen ajatellut, että voisin mennä lukioon Ypäjälle. Raviponit jaetaan kahteen kategoriaan. Kuluneena kesänä Hannalla piti kiirettä. Viimeksi mainittu on shetlanninponiori Golda Apachen juoksema maailmanennätysaika. luokan aloittanut Hanna. – Etenkin silloin jänskättää, jos on johtopaikka volttauksessa. MAIJA SALMI KUVAT: PETER JA KATJA HEDNÄS HEVOSMAAILMA 33. Paljon treenanneena Hanna on lähdöissä kuin kotonaan – vaik- ka myöntääkin jännittävänsä aika paljon. Matka ei ole pitkä, koska Heppe majailee parin sadan metrin päässä. Kärryjen edessä Heppe on vähän varmempi, se ei pysty ainakaan kääntymään yhtä helposti! Hanna nauraa. B-kategoriassa kilpailevat russponit yltävät tätäkin nopeampiin aikoihin. Käytännön koe, johon kuului volttaus, ajotaito ja valjastus, meni Hannan mukaan paremmin. Kyllä vanhemmatkin sen osaavat, isä ehkä vähän paremmin kuin äiti. SITÄ MIETTII, ETTÄ MENENKÖ NYT OIKEIN JA OLENKO HYVÄSSÄ KOHDASSA. Raviponien juoksuennätykset vaihtelevat kilometriajoissa aina 4.00,0 ajasta 1.59,3 aikaan. Hepen seurana oli toinen raviponi, Janina Gladin omistama 7-vuotias Elton Boy, jolla Hanna on myös kilpaillut montéssa. VIIMEISET KUUKAUDET MENEILLÄÄN Hepellä saa ajaa raveissa enää vuoden loppuun, koska se on täyttänyt jo 18 vuotta. Vie- restä löytyy kilometrin mittainen harjoitusrata, jossa Hanna ratsastaa tai menee kärryillä. B-kategoriassa ovat muut puhdasrotuiset ponit ja shetlanninponit, joiden säkäkorkeus on 107,1–130 senttiä. Suomessa ajetaan vuosittain noin 450 ponilähtöä. Hanna myöntää, että jännitys näkyy myös huonotuulisuutena. A-kategoriaan kuuluvat shetlanninponit, joiden säkäkorkeus on korkeintaan 107 senttiä. – Itse kyllä aina laitan Hepen kuntoon. Lähde: Suomen Hippos – ETENKIN SILLOIN JÄNSKÄTTÄÄ, JOS ON JOHTOPAIKKA VOLTTAUKSESSA. Sillä ratsastetaan niin kauan kuin se on mahdollista. – Silloin tulee tiuskittua vanhemmille, kun jännitys purkautuu. Hanna käy raveissa vanhempiensa kanssa. – Heppe on ratsunakin on ihan kiva, mutta se saattaa temppuilla tekemällä äkkikäännöksi vauhdissa. Hanna on mennyt montéa myös lainaponi Elton Boyllä – kuva Mikkelin raveista. – Hepen säkäkorkeus on 106,5 senttiä. Poniajolupakortin voi suorittaa 10–18-vuotiaana. miessaan Hannan opettajana ja valmentajana. Sillä ajetaan kilpaa kärrylähdöissä ja montéssa. Toisinaan radalla on mukana myös Ari Jääskeläinen. Hanna aikoo jatkaa raviuraa myös tulevaisuudessa. Kursseja järjestetään eritasoisille harrastajille poninhoidon alkeista kilpailuihin ja valmentamiseen keskittyviin kursseihin saakka. Suurin osa shettiksiä 18-vuotias Metsämäen Heppe on kokenut raviponi. KESÄLLÄ KAKSI PONIA Hannalla ei ole vapaa-ajanongelmia: hän käy liikuttamasta ponia viitenä päivänä viikossa. – Kun piti hoitaa ja treenata kaksi ponia, tallilla meni ainakin viisi tuntia päivässä, Hanna laskee
Hevoset rokotetaan jäykkäkouristusta ja influenssaa vastaan. Tallin hevosilta otetaan aluksi ulostenäytteet, joista selviää, paljonko tallissa on loisia. Näytteiden pohjalta kartoitetaan lääkitystarve ja sopivat lääkevalmisteet. Kisahevoset saavat lisäksi suojan herpesvirukselle. Parhaillaan loislääkitysohje onkin päivityksen alla. 34 HEVOSMAAILMA S uomessa hevoset rokotetaan tavallisimmin jäykkäkouristusta eli tetanusta sekä influenssaa vastaan. Jokaisella tallilla olisi hyvä olla oma, eläinlääkärin kanssa tehty loishäätösuunnitelma. LOISET KEHITTÄNEET VASTUSTUSKYKYÄ LÄÄKKEILLE Loishäätösuunnitelma tehdään tallikohtaisesti Hevosten loiset, sukkulamadot ja heisimato ovat maailmalla ja Suomessakin tulleet entistä vastustuskykyisimmiksi lääkeaineille. Lisäksi erityisesti kilpahevosia sekä kantavia tammoja rokotetaan herpesvirusta vastaan, joka voi aiheuttaa hengitystieinfektioita ja luomisia kantaville tammoille. – Jäykkäkouristusta vastaan rokottaminen on erityisen tärkeää, koska hevonen on erittäin herkkä maaperässä yleisesti esiintyvän Clostridium tetani -bakteerin aiheuttamalle jäykkäkouristukselle, ELL, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Elina Kummala Hevoslääkärikeskus Hippomedi Oy:sta kertoo.
Kolmas rokotus annetaan puolen vuoden kuluttua toisesta perusrokotuksesta. Heisimatotartunta ei useinkaan näy ulostenäytetutkimuksessa, joten vaikka ulostenäytetutkimus olisi negatiivinen loisten suhteen, tulee hevonen loislääkitä heisimatoa vastaan. Näytteiden perusteella lähdetään kartoittamaan loislääkitystarvetta ja lääkevalmisteita, joita kyseisessä tallissa olisi hyvä käyttää. Ratsut saavat kaksi perusrokotusta, jonka jälkeen ensimmäinen tehosterokotus täytyy antaa viimeistään 6 kuukauden + 21 vuorokauden kuluttua. Mikäli tehosterokotusten antoväli ylittää säännöissä mainitun aikarajan, tällöin rokotusohjelma aloitetaan alusta. Eläinlääkäri antaa rokotukset hevoselle lihaksensisäisenä pistoksena. TOISET HEVOSET HERKEMPIÄ LOISILLE KUIN TOISET Kummala kertoo, kuinka valtaosalla hevosista loiset eivät koskaan tule ongelmaksi ja pienestä määrästä loisia voi olla hyötyäkin. ja 9. Sekä ravikilpailuissa että ratsastuskilpailuissa rokotussääntö koskee influenssarokotusta. – Jokaisella tallilla olisi hyvä olla oma, kyseiselle tallille yhdessä eläinlääkärin kanssa tehty loishäätösuunnitelma, jossa otetaan huomioon tallilla asuvien hevosten ikäjakauma, hevosten vaihtuvuus ja muun muassa tarhausolosuhteet. Myös PPID:tä (Pituitary Pars Intermedia Dysfunction) eli Cushingin tautia sairastavien hevosten loislääkityksestä tulee huolehtia, koska näiden hevosten vastustuskyky saattaa olla alentunut, Kummala huomauttaa. – Ongelmana on loisten kehittämä lääkeaineresistenssi, eli vastustuskyky käytössä olevia loislääkkeitä vastaan. LOISLÄÄKITYSOHJE PÄIVITYKSEN ALLA Hevoset loislääkitään suuria ja pieniä sukkulamatoja sekä heisimatoa vastaan. – Tarvittaessa loislääkkeen teho kyseisellä tallilla pystytään selvittämään, ja ainakin aluksi tulisikin aina ottaa lääkitysten jälkeen uudet ulostenäytteet, jotta nähdään, tehoaako valittu lääke tallilla vallitsevaan loiskantaan, Kummala muistuttaa. Tämän jälkeen tehosterokotusten väli ei saa ylittää 365 vuorokautta, Kummala selittää. Rokotettaessa kantavia tammoja herpesviruksen aiheuttamaa virusaborttia vastaan annetaan rokotus 5., 7. RAVUREILLE JA KISARATSUILLE OMAT ROKOTUSOHJELMANSA Suomen Hippos on laatinut säännöt kilpailevien ravureiden rokotuksista. – Kun rokotusohjelmaa aloitetaan, annetaan hevoselle aina kaksi perusrokotusta, jotka annetaan noin kuukauden välein 21– 92 vuorokauden ikäisenä. – Tamma on lisäksi suositeltavaa rokottaa influenssaa ja jäykkäkouristusta vastaan noin kuukausi ennen varsomista, jolloin se muodostaa hyvät vasta-aineet ternimaitoon ja mahdollistaa tätä kautta hyvän suojan varsalle kyseisiä taudinaiheuttajia vastaan. tiineyskuukautena. Yritettäessä taistella lääkeaineresistenssiä vastaan tulisi aina varmistaa, että lääkitään riittävän suurella annoksella ja oikean tyyppisellä loislääkkeellä. Sääntö poikkeaa Kummalan mukaan kilpailevien ratsujen rokotusohjelmasta, jonka on puolestaan laatinut Suomen Ratsastajainliitto. – Pieni osa hevosista kuitenkin on erityisen herkkiä saamaan loistartunnan ja näillä yksilöillä loisten määrä nousee herkästi haitalliselle tasolle. Kun loislääkitysohjetta tehdään, tutkitaan tallin hevosilta aluksi ulostenäytteet, jotta nähdään, paljonko tallissa on loisia. Tämän jälkeen tehosterokotukset annetaan influenssaa vastaan 6–12 kuukauden välein, herpestä vastaan 6 kuukauden välein ja jäykkäkouristusta vastaan 1–2 vuoden välein, Kummala kertoo. Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Elina Kummala kertoo, kuinka loislääkitysohjeet ovat tällä hetkellä murroksen alla. Tällaisten hevosten loislääkitys tulee suorittaa useammin. Tärkeää on, että kaikki hevoset loislääkitään kerran vuodessa laidunkauden jälkeen loppusyksystä. Loislääkkeet annetaan suun kautta pastana tai tabletteina painon mukaisesti annosteltuna. Suomen Eläinlääkäripraktikoiden, eli SEP ry:n hevosjaosto on laatinut hevosten loislääkityssuosituksen muutama vuosi sitten. JOKAISELLA TALLILLA OMA SUUNNITELMA HEVONEN ON ERITTÄIN HERKKÄ MAAPERÄSSÄ YLEISESTI ESIINTYVÄN CLOSTRIDIUM TETANI -BAKTEERIN AIHEUTTAMALLE JÄYKKÄKOURISTUKSELLE. – Heisimadon väli-isäntä on pieni punkki, joten loishäädön oikea ajankohta on silloin, kun punkkeja ei enää esiinny. – Ravurit saavat kaksi perusrokotusta, jonka jälkeen tehosterokotusten väli ei saa ylittää 13 kuukautta. Mikäli ulostenäyte on keväällä negatiivinen, voidaan Kummalan mukaan olettaa että kyseinen hevonen ei tällöin tarvitse loislääkitystä, mikäli se on syksyllä loislääkitty asianmukaisesti. Hevoset hoidetaan sellaisella valmisteella, joka tehoaa myös heisimatoihin, eli pratsikvanteelilla tai pyranteeliembonaattilla, joka annetaan kaksinkertaisella annoksella. Tällä hetkellä ohjetta päivitetään ja täysin yhdenmukaista ohjeistusta hevosten loislääkitykseen ei Kummalan mukaan vielä ole. Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on todettu resistenssiä sekä ivermektiiniä että moksidektiinia vastaan ja Suomessakin on alkanut esiintyä resistenttejä kantoja, Kummala selittää. Varsojen rokotusohjelma aloitetaan niiden ollessa noin 5–6 kk ikäisiä, Kummala sanoo. – Sekä ratsut että ravurit saavat kilpailla sen jälkeen, kun ovat saaneet kaksi perusrokotusta, eli seitsemän vuorokauden kuluttua toisesta rokotuksesta. Suomen Eläinlääkäripraktikoiden hevosjaoston muutama vuosi sitten laatimaa loislääkityssuositusta päivitetään parhaillaan. Kansainvälisissä ratsastuskilpailuissa ei viimeisimmästä tehosterokotuksesta ole saanut kulua yli 6 kuukautta. Eläinlääkäreiden antamat ohjeet ovat tärkeässä roolissa. Pienet varsat tulee loislääkitä noin kahden kuukauden ikäisestä alkaen ja huolehtia asianmukaiHEVOSMAAILMA 35
sesti loislääkityksestä erityisesti suolinkaista vastaan. Kummalan näkemyksen mukaan hevoset rokotetaan ja loislääkitään Suomessa yleisesti ottaen hyvin. Silloin tällöin kuitenkin tulee vastaan erityisesti varsoja, joilla loislääkityksestä huolimatta tavataan suuria määriä loisia. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN. Hevoset saavat Kummalan mukaan loistartunnan aina suun kautta. HEVONEN SAA LOISTARTUNNAN AINA SUUN KAUTTA. Varsojen loishäädön suhteen kannattaa aina 36 HEVOSMAAILMA konsultoida omaa eläinlääkäriä, Kummala sanoo. – Hyvä tarhahygienia, eli säännöllinen ulosteiden siivoaminen tarhoista on tärkein keino loistartuntojen ennaltaehkäisyssä. SIKSI HYVÄ TARHAHYGIENIA ON LOISTEN EHKÄISYSSÄ TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA. – Tällaisessa tapauksessa loislääkitys olisi suositeltavaa tehdä eläinlääkärin ohjeistuksen mukaan, jotta vältyttäisiin mahdollisilta loislääkkeen antoon liittyviltä ongelmilta kuten mahdolliselta suolen tukkeutumiselta, kun suuri määrä loisia kuolee samanaikaisesti, Kummala sanoo. – Suolinkainen on kehittänyt resistenssiä lääkeaineista erityisesti ivermektiiniä vastaan, joten pienet varsat tulee loislääkitä ajoittain ainakin fenbendatsolilla, joka tehoaa suolinkaiseen
Perhetuttavamme, joka on hevoskauppias, alkoi katsella minulle sopivaa ponia. Suomenmestarit 2013 Janni Martikainen ja Hazelberg´s Macho. Kun olin yhdeksänvuotias, suunnittelimme oman ponin ostoa. Vanhempien toive oli, että poni olisi sopivan ikäinen ja kokoinen lapselle, sekä kokenut opetusmestari. Mitään kilpailutavoitteita ei ollut, tarkoitus oli vain oppia ratsastamaan. H alu ratsastaa joskus parhaimpien joukossa isolla areenalla oli pienen tytön haave. SISUKKUUDELLA PONIRATSASTUKSEN HUIPULLE – Paras palkinto on itsensä voittaminen Janni Martikainen on kouluratsastaja, jolla on paljon voittoja ja sijoituksia poniajoiltaan. – Kävin ponitunneilla kolmevuotiaasta lähtien. Hän on osallistunut myös kansainvälisiin kilpailuihin, joissa saavutettu menestys ei ole tullut ilmaiseksi, vaan sisukkuudella ja kovalla halulla pärjätä. Olihan Janni Martikainen (17) usein hevosalan yrittäjinä toimivien vanhempiensa mukana paikoissa, joissa hän sai katsella huippuratsastajien kilpailuja. Kuva: Heidi Lammi HEVOSMAAILMA 37. Alun alkaen Jannilla ei ollut muita tavoitteita, kuin voittaa itsensä, saada rohkeutta sekä taitoa raakojen poniensa kouluttamisessa ja oppia ratsastamaan niillä
Hazelberg´s Macho osoittautui araksi ja pelkäsi muun muassa selkään nousua, loimia ja jännitti maastossa kaikkea. Janni ja Macho kotitallillaan syksyllä 2013. Silloin tavoitteet olivat vain, että Janni oppisi ratsastamaan ponillaan. Vuoden 2008 keväällä perheen hevoskauppiastuttava löysi pikkuponin mittoihin sopivan kauniin welsh-ruunan, nimeltään Zippo. YHTEISTYÖN ALKU VAIKEAA toistui muutamia kertoja. Silloin vähän. Olin silloin saanut toisen ponin Zipon rinnalle kisattavaksi. Kun Zippo tuotiin tallin pihaan, selvisi, että kyseessä oli vasta viisivuotias, kouluttamaton ja erittäin vilkas yksilö. Se oli Ponicupin osakilpailu Helsingin Laakson kentällä. Minua ei silloin haitannut, vaikka ensimmäisissä koulukisoissa meidät hylättiin. – Laukatessa se villiintyi usein, jos takaa kuului ääniä. – Alku oli vaikeaa, mutta onneksi saimme valmentajan, joka pystyi myös ratsastamaan ponia, Janni muistelee. Silloin en voinut edes kuvitella, että ratsastaisin siellä Zipolla. UUSI KISAPONI SAMALTA KAUPPIAALTA Seitsemänvuotias ruuna ostettiin Jannille vuonna 2009, sekin vain videon perusteella, samalta kauppiaalta kuin Zippokin. Jo pelkästään sen taluttaminen oli lapselle vaikeaa, sillä se saattoi hyppiä pystyyn. – Zippo olisi päässyt finaaliin, mutta uusi poni meni edelle. Sillä irtosi myös finaalipaikka, Janni kertoo. Kerran se kiihdytti, eikä pysähtynyt lainkaan ja seurauksena oli putoaminen täydestä vauhdista. Hevoskauppias lupasi ottaa ponin takaisin, mutta Janni halusi yrittää ja päätti pärjätä sen kanssa. enemmän. – Kun siirryin Kikka Suonion tunneille Zipon tallipaikan vaihdon myötä, kysyi Kikka minulta tavoitteita, Janni kertoo. Esiinnyimme muutaman muun poniratsukon kanssa väliaikanäytöksessä, Avatar-ponishow’ssa. Poni vain lähti käsistä. – Kun olin 12-vuotias, yhteistyö Zipon kanssa sujui jo paremmin ja isommat kilpailut kiinnostivat MINUA EI SILLOIN HAITANNUT, VAIKKA ENSIMMÄISISSÄ KOULUKISOISSA MEIDÄT HYLÄTTIIN. – Vastasin, että haluan ratsastaa Helsingin Horse Showssa, joka myöhemmin toteutuikin. Zippo teki tuomareiden kohdalla täyskäännöksen ja kiitolaukkasi toiseen päätyyn, Janni naurahtaa ja toteaa, että tämä LUJA TAHTO OPPIA 38 HEVOSMAAILMA Janni Martikaisen äiti, Virve Ruutu-Martikainen, muistelee, miten Janni ei koskaan valittanut, vaan tärkeintä hänelle oli päästä tallille hoitamaan Zippoa. Menestyimme Zipon kanssa jo hyvin seuratasolla ja sijoituimme toiseksi ensimmäisessä arvokilpailussa, johon osallistuimme. – Valitsin uuden ponin finaaliin, joka sitten valitettavasti villiintyi loppukilpailuissa musiikin vaihtuessa räväkäksi. – Opimme Zipon kanssa molemmat uusia asioita ja valmentajan avustuksella pääsimme eteenpäin
Parasta oli onnistumisen tunne siitä, että olin rakentanut yhteistyön itse. Macho ja Janni sekä Zippo ja Jannin äiti Kilossa syksyllä 2013. Kun kädet laittaa selän taakse, se antaa pusun. – En halunnut luovuttaa, vaikka kaikki muut olivat sitä mieltä, että minun pitäisi saada parempi poni. Keräsin rohkeutta ja päätin, että teen Machon kanssa sen minkä voin, ja yllämme juuri siihen mihin yhdessä pystymme. aikaa pelotti, Janni tunnustaa. MENESTYS YLLÄTTI Kova työ palkittiin sillä, että Janni ja Macho voittivat kaikki HEVOSMAAILMA 39. Zippo antaa pusun namupalan toivossa
Opin hallitsemaan oman mieleni ja keskittymään täysin omaan suoritukseen. PONIVUODET KASVATTIVAT – En koskaan olettanut, että Macho oppii mitään heti, ja annoin sille sen tarvitseman ajan. Tyttö valmentautuu kolme kertaa viikossa. – Käymme irrottelemassa maastossa ja hyppäämme välillä esteitä, Janni mainitsee muutaman asian kisojen ja valmentautumisen vastapainona. Vaikka Janni rakastaakin kisaamista ja onnistumisia, tekee hän myös kaikkea muuta, mikä pitää ponit iloisina. Alkukausi jäi väliin oman hevosen sairastuessa, mutta toukokuun lopussa hän sai rat-. – Molemmat ponini ovat opettaneet minut ratsastamaan ja niiden kanssa harrastaminen on kasvattanut pitkäjänteisyyttä ja mielenhallintaa, Janni kertoo. Macho myytiin jo viime kauden jälkeen Kotkaan 11-vuotiaalle tytölle ja ratsukko kilpaillut koko tämän kauden erittäin menestyksekkäästi voittaen mm PoniDerbyn, avoimia HeA kansallisia luokkia yms. – Poneja säästellen tietysti. 40 HEVOSMAAILMA – Molempien ponien ja perheitten kanssa teemme tiivistä yhteistyötä ja olemme säännöllisissä yhteyksissä. – Sain rakennettua Machoon luottamuksen ja hyvän suhteen, käyttäen paljon aikaa sen kanssa. Kun asiat olivat kohdillaan, niin kaikki myös onnistui. Kuva: Heidi Lammi TÄRKEINTÄ TYKÄTÄ SIITÄ MITÄ TEKEE Poneille uudet omistajat Zippo myytiin alkukesästä 9-vuotiaalle ratsastajalle Pornaisiin kisaponiksi. Vaikeita hetkiä on ollut paljon, mutten ole antanut niiden masentaa. Martikaisten pian 25-vuotias perheyritys, Espoon Kilossa toimiva HippoSport Oy keskittyy ratsastusvarusteiden myyntiin. Yrityksellä on omaa maahantuontia ja se edustaa 15:ttä tunnettua tuotemerkkiä. – Vuosina 2012–2013 Macho oli Suomen menestyksekkäin kouluponi. Janni ja Macholle SM hopeaa Laaksolla 2012 – Macho tuoksuttelee palkintoruusun tuoksua. Macho palkitsi oikein tehdyn työn sillä, että se antoi kaiken itsestään ja teki aina parhaansa. Suunnittelin ja hoidin kaiken alusta loppuun hyvin. Janni on käynyt säännöllisesti läpiratsastamassa Zippoa. Meille on tärkeää, että ponit ovat saaneet hyvät ja huolehtivat kodit suht’ läheltä, kertoo Jannin äiti Virve Ruutu-Martikainen. Kun selvisin hankalista asioista, pääsin eteenpäin ja opin paljon. Suurimman osan treeneistä ratsastin valmentajan kanssa. Vuonna 2013 voitimme Suomen- sekä hallimestaruuskultaa, Janni iloitsee. TÄNÄ VUONNA PONEISTA HEVOSIIN Lukion toista luokkaa käyvä Janni on tänä vuonna siirtynyt poneista hevosiin. Jos valmentaja ei ollut paikalla, äitini auttoi. seurakisat, joihin osallistuivat ja siirtyivät aina vaan vaativampiin luokkiin. Tuskin minusta olisi tullut hyvää ratsastajaa, jos ponini olisivat olleet valmiita paketteja, Janni tuumaa. Kun vanhenin, aloin jo muistaa virheet joita tein, enkä enää tehnyt niitä uudelleen. Janni käy läpiratsastamassa myös Machoa. – Joskus halusin ratsastaa sitä myös yksin, jolloin jouduin miettimään ja oivaltamaan, miten ponin kanssa toimitaan. – Jos yhtään jännityin itse tai joku asia oli huonosti, poni vaistosi sen heti ja se näkyi suorituksessa
sastettavakseen Marika Valjakan omistaman 10-vuotiaan tamman, Leonora Eg’n. OLYMPIALAISET LOPULLINEN TAVOITE Talvisin Janni harrastaa alppihiihtoa ja laskee rataa valmentaja-isänsä ohjauksessa. TEKSTI: SUSANNA MALMSTRÖM KUVAT: RITVA WARIS-WÖRLIN Janni ja Macho saavuttivat halliSMpronssia 2012 Ypäjällä. Perheeseen kuuluu 25-vuotias eläkeläistamma Megan, toipilas kouluruuna Michigan L ja kisattavaksi tullut tamma Leonora. (Kipa 30.12.2012) Hallimestaruus pronssia SM- hopeaa, ja Kurkilpailun voitto SM:issä Ratsukko on kouluponien Suomen Ranking nro 1. Vuoden 2015 tavoitteita ovat SMkulta, PM-mitali, EM-paikka, nuorten vuosina EM-finaalipaikka. Janni asuu Kauniaisissa kolmen kilometrin päässä Kilon tallilta. Muutaman viikon yhteistyön jälkeen ratsukko on pärjännyt kilpailuissa, napaten jo sijoituksen Laakson aluekisoissa ja voittaen kansallisen helppo A-luokan. KAUSI 2012 Maajoukkueessa edusti Suomea PM-kisoissa ponien koulujoukkueessa Useita voittoja ja sijoituksia kansallisella tasolla ponien FEI Helppo A luokissa Junioricup osakilpailuvoittoja ja hopeaa finaalissa Aluemestaruushopeaa junioreissa Edusti Esraa (Etelä-Suomi) alueitten välisissä joukkuemestaruuksissa, henkilökohtainen toinen sija ja joukkuehopeaa Junioreitten alueranking 3. Jannin tavoitteena ratsastuksessa on saavuttaa kansainvälinen kärki, päästä sille tasolle, jolla oma ikäluokka kansainvälisesti on. Hän kilpailee edelleen muutamat kisat talvessa, esimerkiksi seuramestaruudet. Janni on kilpaillut aluetasolla pujottelua/suurpujottelua, mutta ei ehdi enää. Nyt ratsukko on siirtynyt kilpailemaan junioreiden Fei:n vaativia Janni Martikainen meriitit luokkia, ratsastaen muun muassa Lappeenrannan Future Cupin kyrohjelman tuloksella 67 %. (Kipa 30.12.2012) Valiomerkki 2012 KAUSI 2013 SM kultaa Aluemestaruuskultaa junioreissa Aluejoukkuemestaruus pronssia PM:issä Flyingessä edusti Suomen maajoukkueessa Lukuisia voittoja ja sijoituksia kansallisella tasolla FEI helppo A-luokissa Edusti Esraa (Etelä-Suomi) alueitten välisissä joukkuemestaruuksissa, luokkavoitto Hallimestaruuskultaa Ranking 1 -ratsukko Valiomerkki 2013 HEVOSMAAILMA 41. Lopullinen tavoite ovat olympialaiset
Siltä todellakin tuntuu. 42 HEVOSMAAILMA M elkoinen jännitys oli aistittavissa suomalaiskatsojien joukossa, kun nuoret ja junnut hätyyttivät yksi toisensa jälkeen Pohjoismaiden parhaimpien islanninhevosratsastajien kärkeä Tanskan Herningissä elokuun alussa. Maaliskuussa 12 vuotta täyttänyt Nicole Hiltunen oli PM-joukkueen nuorin kilpailija. Tanskassa PM-mitaleita napsivat nuoret ja junnut. Suomalaisittain menestyksekkäät kilpailut olivat myös historiallisesti mer- kittävät, sillä ensimmäinen suomalainen junioriratsastaja Nicole Hiltunen ratsasti jopa kahdessa eri askellajikilpailuluokassa kolmannelle mitalisijalle. Hieman yllättäenkin finaaleihin ja palkintopallille nousi vasta ensimmäistä kertaa maajoukkueedustajina ratsastaneita. Aktiivinen kilpailu-urakin alkoi vasta tämän vuoden alusta, vaikka pikkukilpailuja on takana jo muutamilta aiemmilta vuosilta. VASTA ENSIMMÄISTÄ KERTAA MAAJOUKKUE-EDUSTAJINA RATSASTANEET MENESTYKSEEN Suomen islanninhevosra mitaleille PM-kisassa Yllätyspronssin ottanut junioriratsastaja Nicole Hiltunen nautti kunniakierroksesta. ”We are the future” on Suomen Islanninhevosyhdistyksen nuorten valiokunnan iskulause. Heinäkuussa järjestetyissä SMkilpailuissa Nicole voitti Votturin kanssa kolme kultaa: junioreiden töltti- ja nelikäynti-luokista sekä. Nicole ja ruuna Vottur nähtiin palkintopallilla sekä nelikäynti-luokan (V1) että töltti (T1)-luokan palkintojenjaossa. Suomalaiskannustajien kannustushuudot kaikuivat useissa pohjoismaisten mestaruuskilpailuiden finaaleissa. Suomen askellajiratsastajista kuullaan tulevaisuudessakin
Suomessa islanninhevosia on noin 3.000. – Hevonen on erittäin pehmeä ja ratsastettavuus hyvä, vaatimaton Sanni ylisti hevostaan ennen passisuorituksia. atsukot junioreiden nelikäyntikombinaatiosta. Lukuja verratessa suomalaismenestys kansainvälisissä arvokilpailussa vaikuttaa sitäkin herkullisemmalta saavutukselta. Toinen nuori ratsastaja pääsi myös lähelle kärkeä. Forssalainen 17-vuotias Martta Uusitalo selvitti Thumall-ratsunsa kanssa tiensä nuorten töltin (T2) B-finaaliin. Myös nuori vääksyläinen Veera Siren nähtiin ratsunsa Aldiksen kanssa töltin (T1) B-finaalissa. Tanskanmaalla islanninhevonen Nuori vääksyläinen Veera Siren ja Aldis sijoittuivat töltissä yhdeksänneksi. Sanni aloitti ratsastuksen tavallisella ratsastuskoululla ihan muun rotuisilla hevosilla, mutta oman islanninhevosen Sanni sai 11-vuotiaana. TANSKASSA ON TÄLLÄ HETKELLÄ NOIN 37 000 ISLANNINHEVOSTA, SUOMESSA 3 000 TEKSTI JA KUVAT: JOHANNA IHALAINEN HEVOSMAAILMA 43. Vastaava luku on Ruotsissa noin 30.000. Lopullinen sijoitus oli hienosti yhdeksäs. Yksi Suomen tunnetuimmista askellajiratsastajista, Juha Kontio, hätyytteli kuitenkin kärkeä kovatasoisessa finaalissa. Toinen PM-pronssi tuli Suomeen nuorelle pieksämäkeläiselle Sanni Kososelle, 250 metrin passin tuloksella. Paine niinkin suurten arvokisojen järjestämisestä yhdelle maalle on iso voimainkoetus ja siksi on päädytty kokeiluun, jossa usea maa tuo osaamistaan, panostusta ja tukea järjestävälle isäntämaalle. Töltin viides tila oli Martta Uusitalon ja Thumallin. TANSKASSA ISLANNINHEVOSTEN SUOSIO HUIPUSSA Tanskassa rikottiin äskettäin varsinkin tanskalaisia islanninhevosharrastajia hykerryttävä ennätys. Juha ja Rödull saavuttivat töltti T1-luokassa upeasti viidennen sijan. MM-kilpailut toteutetaan ensimmäistä kertaa osin yhteispohjoismaisena ponnistuksena. Sanni ylsi myös todellisessa vauhtilajissa eli Speedpassi-luokassa nopealla juoksulla neljänneksi sekä sai nuorten viisikäyntikombinaation 5.sijan. Sannin ratsu Háleggur tuli Suomeen 2012 tämänvuotisesta PM-kilpailuiden isäntämaasta Tanskasta. Kombinaatiosijoituksessa otetaan huomioon kaikki ratsukon startit kilpailussa ja jopa kolmen eri luokan karsinnan pisteet ratkottaessa sijoituksia. Senioriratsastajat saivat hyviä suorituksia, vaikka mitalisijoituksia ei tänä vuonna herunut. Jyväskyläläinen Oona Ylipuranen sijoittui hevosellaan Yngvi, passiluokissa upeasti kuudennelle (P1-luokka) ja viidennelle (P2-luokka) sijalle. on saavuttanut suurimman jalansijan ja noussut hevosrotuna muiden rotujen ohi suosituimmaksi hevosroduksi. Martta sijoittui lopulta koko töltti-luokan viidenneksi. Ensi vuonna Tanskan Herning täyttyy taas islanninhevosista ja askellajiratsastajien kermasta, kun samalla kilpailupaikalla järjestetään islanninhevosten MMkilpailut 3.-9.8.2015. Islanninhevosiin Sanni on tutustunut vaellustallilla. Tanskassa on tällä hetkellä noin 37.000 islanninhevosta
Esimerkiksi nelikäyntiluokka (V1) on kilpailuluokka, jossa ratsukko esittää neljää eri askellajia ja lisäksi tölttiä kahdessa eri tempossa. sija ja V1 23. Koska tarkoitus on löytää kuitenkin myös uljas askellajiratsu, on hevosella oltava siihen omat edellytykset; tietty liikekapasiteetti, hyvä energia ja tietynlainen vilpitön ilo suorittaa pyydetty tehtävä. Jos hevonen näyttää askellajia vähemmän kuin yhden pitkän sivun verran, kyseisestä osiosta ei tule pisteitä. ARVOSTELUUN UUDET ELEMENTIT Tuomareiden arvosteluohjeita uudistettiin usean vuoden jälkeen ja uudet ohjeistukset, Guidelines:it, tulivat voimaan 1.4.2014. sija Desiree Alameri/Mökkur frá Ytri-Baegisá I; T1 19. Pääarvostelukohdat ovat: – Ratsastukselliset taidot ja kontakti hevoseen – Tahti ja tasapaino – Joustavuus ja rentous – Muoto ja liikkeet – Suorituksen toteutus ja tarkkuus Tuomariarvioinnin tulee perustua kaikkiin näihin peruselementteihin. sija, F1 5. S port-kilpailusuunnan askellajiratsastuskilpailuissa nimensä mukaisesti arvostellaan askellajeja. sija Oona Ylipuranen/Yngvi från Åleby; P1 6. sija ja F1 18. sija, P2 11. sija Juniorit: Nicole Hiltunen/Vottur frá Grafarkoti; T1 3. Joissakin luokissa halutaan nähdä tempoeroja ja toisaalta myös sitä, että ratsastaja tunnistaa hevosensa rajat eikä laita siihen painetta enempää kuin mihin hevonen sillä hetkellä pystyy. Kaikista Pohjoismaista kokoontui yleisöä Tanskaan. sija Jenni Kurki/Hljómur frá Túnsbergi; T1 15. Hevosen tulee olla rento ja sulavan ja joustavaliikkeisen näköinen eikä se saa olla muodoltaan pakotettu, sidottu, liian korkea tai matala. sija Sofia Österholm/Flipa från Dahlgården; P1 11. Lisäksi on erilaisia töltti-luokkia, joissa ohjelmanosat vaihtelevat temposta aina ohjaskontaktiin asti. Jäljelle jäävien tuomareiden pisteiden keskiarvo jää ratsukon loppupisteeksi. sija, P2 5. sija Nuoret: Veera Siren/Aldis frá Midey; T1 9. Karsinnassa hevoset ovat radalla yksin. sija Arnella Nyman/Lordi frá Hvolsvelli; T1 15. sija ja V1 25. sija ja V1 13. sija Martta Uusitalo/Thumall frá Stóra-Hofi; T2 5. Eri luokat kertovat jo nimessään mitä askellajeja esitetään. sija Sanni Kosonen/Háleggur frá Sdr. Yksi tärkeä tekijä onkin hevosen ylälinja, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hevosen liikkumiseen. sija Nicola Bergman-Kankaala/Ási frá Guldbaek; T1 22. sija ja F1 16. sija Katie Brumpton/Smari från Askagården; T1 16. sija 44 HEVOSMAAILMA sijoitukset. Arvokisoissa ratkotaan myös kombinaatio- Suomalaisratsukkojen sijoitukset kilpailuissa Seniorit: Juha Kontio/Rödull frá Holtsmúla 1; T1. TUOMARIT ARVOSTAVAT HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ Tuomarit arvostavat ennen kaikkea ratsastajan ja hevosen hyvää yhteistyötä, ratsastuksen tulee näyttää kevyeltä ja helpolta. Jokaisen askellajin pitää olla tahdiltaan puhdas ja hevosen tulee liikkua tasapainossa ja vastaanottaen hyvin ratsastajan avut. Niinpä yhden elementin hyvät ominaisuudet eivät voi kompensoida merkittäviä puutteita jossain toisessa peruselementissä. Suorituksen täsmällisyys: siirtymiset askellajista toiseen tulevat olla sulavia ja tapahtua oikeissa paikoissa. sija ja V1 20. Finaalit ovat. Pisteskaala kustakin askellajiosiosta on 0-10 puolikkain pistein. Jokaisessa luokassa on myös omat vaatimuksensa vauhdille. Nelikäyntikombinaatiosijoituksiin lasketaan tulokset kahdesta eri kilpailuluokasta ja viisikäyntikombinaatiosijoituksiin vaikuttavat kolmen eri luokan kilpailutulokset. Mitä askellajikisoissa arvostellaan. Sanni Kososen ja Háleggurin laukan aikaan satoi. Viisikäyntiluokka (F1) on kilpailuluokka, jossa esitetään viisi askellajia, joista liitopassilla ja töltillä on suuri merkitys, koska kyseisten askellajiosioiden pisteet kerrotaan kahdella. Kaikkien osioiden pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan osioiden määrällä, näin muodostuu ratsukolle kokonaispiste. sija, P1 3.sija, P2 4.sija, nuorten viisikäyntikombinaatio 5. Arvokisoissa ratsastetaan karsinnat ja finaalit. Arvokilpailuissa, joissa on viisi arvostelevaa tuomaria, jätetään vähiten ja eniten antavien tuomareiden pisteet pois laskennasta. sija ja V1 3. Sognstrup; T2 17. 5. Jos siirtymiset askellajeista toiseen tehdään väärässä paikassa, liian aikaisin tai liian myöhään, tuomarit tekevät pistevähennyksiä
Sanni Kosonen aloitti ratsastuksen ratsastuskoululla ihan muun rotuisilla hevosilla, mutta oman islanninhevosen hän sai 11-vuotiaana. B-finaalin voittajalla on mahdollisuus osallistua myös A-finaaliin. Tunnelma on rento ja kaikille katsojille löytyy varmasti mieleistä seurattavaa. Siellä pätevät vähintään samat lainalaisuudet kuin kouluratsastuksen säännöissä määritellään arvosteluperiaatteiksi ja koko lajin tarkoitukseksi. Jos ratsastajia on luokassa paljon, järjestetään myös B-finaali sijoille 6.-10. Viisi karsintakierrosten parasta ratsukkoa pääsee A-finaaliin. Herningissä oli helteistä. TUOMARIT ARVOSTAVAT ENNEN KAIKKEA RATSASTAJAN JA HEVOSEN HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ, RATSASTUKSEN TULEE NÄYTTÄÄ KEVYELTÄ JA HELPOLTA. usein jännittäviä ja vauhdikkaita, kun radalla saattaa olla kuusikin ratsukkoa yhtä aikaa. Kaiken kaikkiaan askellajikilpailuja on hauska seurata. Osa lajeista on suurta nopeutta vaativia vauhtilajeja ja taas osa vaatii todellista tekniikkaa; kuten hallita kaikki viisi askellajia vaadittavine tempoineen, harmoniaa unohtamatta. JOHANNA IHALAINEN FEIF-RATSASTUKSENOHJAAJA 1, PAIKALLISKERHOTUOMARI HEVOSMAAILMA 45. Joukkueen nuorin kilpailija 12-vuotias Nicole Hiltunen nappasi PM-kisoissa kaksi pronssia. Onkin sanottu, että ovaalirata, jossa askellajikilpailut käydään, on maailman suurin kouluratsastuskenttä
– En halunnut enää hypätä esteitä, kai se oli jotain äidinvaistoa. Joukkueessa on mukana myös Sirin isä, lännenratsastajana ja hevoskuiskaajanakin tunnettu laulaja Kari Vepsä, 62. K arkkilassa asuva Siri Haanpää , 30, on lännenratsastuksen ykköslajin reiningin tämänvuotinen Suomen mestari. Aivan nielemättä ei Siristä tullut lännenratsastajaa. Olen aina tykännyt kouluratsastuksestakin, mutta kaipasin jotain vauhdikkaampaa. Siksi piti vaihtaa lajia. Elokuun lopulla Siri lähtee Suomen reining-joukkueessa Ranskaan lajin MM-kilpailuihin. SIRI HAANPÄÄ LÄHTEE RANSKAAN REININGIN MM-KISOIHIN Lännenratsastuksen TÄHTI Lännenratsastuksen kuninkuuslajin reiningin Suomen mestari Siri Haanpää valmistautuu Ranskan MM-kilpailuihin. 46 HEVOSMAAILMA ESTEILTÄ REININGIIN Aikaisemmin esteratsastusta harrastanut Siri vaihtoi lajia esikoisensa, nyt 8-vuotiaan Veronan synnyttyä. Iskä lempeänä ei niin helposti sano minulle mitään, mutta minä kyllä sanon iskälle, Siri nauraa. Treenaamme yhdessä, ja toinen huomaa paremmin toisen virheet. – Kyllä iskästä on apua, ja lisäksi yhteinen harrastus on lähentänyt meitä. Ajattelin, että siinä mennään kovaa löysin ohjin, eihän siinä ole mitään järkeä!. – Alussa vastustin koko lajia. Hänen isänsä Kari Vepsä on mukana samassa joukkueessa
– ALUSSA VASTUSTIN KOKO LAJIA. HEVOSMAAILMA 47. Se on 5-vuotias, ja on vasta kahden vuoden päästä joukkueikäinen. – Se vaikuttaa todella lupaavalta. AJATTELIN, ETTÄ SIINÄ MENNÄÄN KOVAA LÖYSIN OHJIN, EIHÄN SIINÄ OLE MITÄÄN JÄRKEÄ! Sirin isällä oli kuitenkin oma osuutensa Sirin uudessa lajivalinnassa. ELOKUUSSA RANSKAAN Siri on treenannut reiningiä nyt kuusi vuotta ja kisannut seitsemällä hevosella. Ja sitä on nimenomaan reiningissä. Kuluvan vuoden kesäkuussa Ypäjällä pidetyissä SRL:n reiningin SM-kilpailuissa voitto tuli jälleen samalla hevosella. Lisäksi Suomeen oli siihen aikaan tullut jo hyviä valmentajia, ja se oli myös tosi tärkeä juttu. Quatereiden omissa SM-kisoissa on tuli kultaa vuonna 2011, jolloin ratsuna oli niin ikään Shining. Siri Haanpään tämänhetkisenä joukkuehevosena on BA Shining Hickory, jolla on tulleet molemmat SM-kullat – kuva on otettu Saksan viimevuotisista EM-kisoista. Tämänvuotinen SM-kulta ei ole Sirille ensimmäinen, sillä Suomen Ratsastajainliiton alaisen Suomen mestaruuden hän voitti myös vuonna 2011 hevosella BA Shining Hickory. Quartereiden mestaruus 2014 sen sijaan saavutettiin rotujärjestön (AQHA) SMkisoissa Sirin nykyisellä omalla hevosella, tammikuussa Italiasta ostetulla Frozenilla. – Kilpailuviettisenä ja tavoitteellisena tykkään lisäksi järjestelmällisyydestä ja tarkkuudesta
– Ajan lähes päivittäin isän luokse treenaamaan. AMMATTIMAINEN OTE Sirillä on myös kotonaan hevosia, mutta kisahevoset ovat isän tallissa parinkymmenen kilometrin päässä. Sittemmin hänellä on ollut useampia hevosia. Olen ollut nyt vuoden kotona tyttöjen, Veronan ja 5-vuotiaan Viennan kanssa. NE ON JALOSTETTU TYÖKÄYTTÖÖN, JOTEN NE OVAT YHTEISTYÖHALUKKAITA.. Harjoittelu, töissä käyminen ja kodin yhteen sovittaminen oli ihan mahdotonta, kun jo kah- Saumatonta yhteistyötä Reiningissä ratsastetaan laukassa ennalta määrätty ohjelma, joka sisältää hitaita ja nopeita laukkaympyröitä, laukanvaihtoja, nopeita käännöksiä (rollback, spin), liukupysähdyksiä (sliding stop) ja peruutuksia. Siri ihailee quartereissa myös niiden monipuolisuutta. MM-kilpailut ovat Sirille ensimmäiset. – Taso on maailmalla tosi kova. Jokainen pienikin poikkeama määritellystä radasta tai hevosen haluttomuus suorittaa tehtävää tulkitaan kontrollin puutteeksi, mistä vähennetään pisteitä. – Tiedän quartereita, joilla mennään koulua ja esteitä. Sirin mukaan quarterin yhteistyökyky on ratsastajalle hyvin palkitsevaa. Koska olen ollut paljon enkkumaailmassa, arvostan quartereita helpoiksi hevosiksi. Isä Kari Vepsä ja tytär Siri Haanpää yhteispotretissa kisa-asuissaan. Eläinrakkaalla Sirillä on aina ollut myös koiria – kuvassa viimeisiin tulokas, chihuahuan pentu. Ja samoilla hevosilla kilpaillaan koulualuetasolla reiningissä ja muissa western-lajeissa. Ne on jalostettu työkäyttöön, joten ne ovat yhteistyöhalukkaita. – ISKÄ LEMPEÄNÄ EI NIIN HELPOSTI SANO MINULLE MITÄÄN, MUTTA MINÄ KYLLÄ SANON ISKÄLLE. Lähde: SRL Lännenjaos 48 HEVOSMAAILMA – QUARTERIT OVAT ÄÄRETTÖMÄN MONIPUOLISIA HEVOSIA. Jos päästäisiin kymmenen parhaan joukkoon olisin äärettömän tyytyväinen! Siri nostaa reiningin huippumaiksi Yhdysvallat, Kanadan, Italian, Belgian ja Saksan. Ratsukon tulee suorittaa rata esittäen saumatonta yhteistyötä. Ratsastajan tehtävänä on ohjata hevonen radan läpi kontrolloidusti, täsmällisesti ja virheettömästi mahdollisimman huomaamattomin avuin. Viime vuonna hän oli Saksassa EM-kisoissa Suomen joukkueessa. Ranskaan Siri lähtee Shiningillä, joka oli ennen hänen omistuksessaan. – Vaikka eivät ne tietty ole mitään automaatteja, ne ovat kuitenkin nöyriä. Lisäpisteitä jaetaan muun muassa erityisen sujuvasta etenemisestä, pitkistä liukupysähdyksistä ja nopeista spineistä. Nykyisin Shiningin omistaa Mari Häyhä. Niillä on räjähtävää voimaa ja tosi nopea palautumiskyky, jota tarvitaan, koska ne joutuvat kovaan prässiin. – Quarterit ovat äärettömän monipuolisia hevosia. MONIPUOLINEN QUARTER Siri osti ensimmäisen quarterinsa Belgiasta
Nykyisin pystyn kuitenkin keskittymään paremmin. Lajissa korostuvat kestävyys, mukavuus, keveys ja ratsukon välinen tasavertainen yhteistyö. Ne on jalostettu työkäyttöön, joten ne ovat nöyriä ja yhteistyöhalukkaita, Siri kehuu. Suomessa kilpaillaan vuosittain lisäksi lajimestaruuksista western pleasuressa, western horsemanshipissa, trailissa ja western ridingissa. Millä tahansa hevosella voi harrastaa lännenratsastusta. Hänen kanssaan on puhuttu keskittymistekniikoista ja miten mieltä voidaan treenata. Vuonna 2009 Suomessa järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen reiningin CRI-kilpailu. Lännenratsastusta on harrastettu Suomessa 1980-luvulta lähtien. – Saimme maaliskuussa liitolta mentaalivalmentajaksi Mia Stellbergin. den treenihevosen kanssa menee päivässä neljästä viiteen tuntiin. – Vaikka en olekaan jännittäjä, nyt lähden liikkeelle levollisena. Lähde: SRL Lännenjaos – Quarterit ovat äärettömän monipuolisia hevosia. HEVOSMAAILMA 49. Sirin mukaan Ratsastajainliitto on laittanut reining-joukkueeseen kova panokset, ja myös se velvoittaa tekemään asiat mahdollisimman hyvin. Ratsastajainliitto hyväksyi lajin vuonna 1994. Näiden neljän lajimestaruusluokan yhteistuloksen perusteella jaetaan all around -lajien Suomen mestaruus. Siri kehuu, että Miasta on ollut äärettömän suuri apu. Siri sanoo saaneensa mentaalivalmentajasta apua myös radalle mennessä. Olen aika tasainen ja varma kilpailija, ja harvoin unohdan ratoja. – Kilpailuihin valmistautumisessa on menty iso harppaus eteenpäin, ja muutenkin on enemmän ammattimaisempi ote asioihin. Kilparadoilla ovat eniten esillä lajiin erityisesti kasvatettavat american quarter- ja painthevoset. Suomessa järjestetään parikymmentä eritasoista lännenratsastuskilpailua vuosittain. Mia tulee kiertämään meidän kanssamme kaikki isot kisat, ensimmäisenä hän lähtee mukaan MM-kisoihin. TEKSTI: MAIJA SALMI – KILPAILUIHIN VALMISTAUTUMISESSA ON MENTY ISO HARPPAUS ETEENPÄIN, JA MUUTENKIN ON ENEMMÄN AMMATTIMAISEMPI OTE ASIOIHIN. Lännenratsastus yhä suositumpaa Karjapaimenten työhön perustuva lännenratsastus (western riding) kasvattaa kovaa vauhtia suosiotaan maailmalla. Suomen mestaruuksista lajin kuninkuuslajissa, reiningissä, on kilpailtu vuodesta 2007 alkaen
50 HEVOSMAAILMA. Kuva Suomen Paralympiakomitea, Maiju Torvinen HEVOSET OPETTAVAT KATJA KARJALAISELLE JOKA PÄIVÄ UUTTA Kun ratsastaa sydämellään, mikä tahansa on mahdollista Vammaisratsastaja Katja Karjalainen on omalla esimerkillään näyttänyt, kuinka unelmistaan voi tehdä totta, vaikeuksien edessä ei tarvitse lannistua. Katja Karjalainen selätti vaikean sairauden ja löysi ratsastuksesta oman tiensä. Menestys on aina kovan työn ja lukemattomien treenituntien takana. Katjan mukaan tärkeintä on tehdä asioita sydämestään, silloin pystyy mihin tahansa
– Backyar’s Be Popin kapasiteetin tultua vastaan, löysin ratsukseni entisen estehevosen, holsteinruuna Callanin. Kentuckyn MM-kilpailussa 2010 Rosie ja Katja saavuttivat upeasti pronssia. En kuitenkaan voinut jättää ratsastusta, vaan aloin etsiä uutta kisakumppania. – Leppävaarassa tutustuin Aila Ekbaldiin, joka on tuolloin Suomen ensimmäisiä vammaiskoulutuomareita. Elämässä olivat päällimmäisenä työ ja opiskelu. Vaikka Katja ratsasti vuosikausia, ei hän tuolloin haaveillut kilpailemisesta. – Kati Kalliala kannusti minua hankkimaan oman hevosen, sillä ratsastin viikoittain niin paljon. Kun muutin Helsingistä Kuopioon, ratsastusharrastus jäi elämässäni taka-alalle, Katja kertoo. Vielä vuoteen 2004 saakka vammaisratsastuksessa kilpailtiin lainahevosjärjestelmällä, Karja kertoo. Katja tottui ratsastamaan isoilla hevosilla, sittemmin hänen omatkin hevosensa ovat olleet kookkaita, säkäkorkeudeltaan reilusti yli 170-senttisiä ratsuja. Kuva Suomen Paralympiakomitea, Maiju Torvinen HEVOSMAAILMA 51. KAIKKI MUUTTUI HETKESSÄ Kun vuonna 1962 syntynyt Katja Karjalainen oli 26-vuotias, hän sairastui yllättäen harvinaiseen verisuonitulehdussairauteen vaskuliittiin. Ymmärsin, etten voisi perustaa perhettä, enkä myöskään lähteä opiskelemaan haaveilemaani lääkärin ammattiin. Sairaus vei Katjalta liikunta- ja näkökyvyn ja pakotti luopumaan virastaan sairaanhoitajana ja myös opiskeluhaaveista. Pitkänhuiskeana tyttönä häntä ei päästetty ponin selkään. – Sairaus oli todella raju ja vaati raskaita hoitoja. – Olin liian suuri ponitytöksi, mutta samaan aikaan liian nuori ottamaan osaa hevosalkeiskurssille. Katja alkoi ratsastaa jälleen vuonna 1996. Katja niitti Rosien kanssa runsaasti menestystä vuosina 2010 - 2012. – Callanille tuli valitettavasti ongelmia jalkojen kanssa. – Valmistuin sairaanhoitajaksi ja haaveilin lääkärin työstä. L apsena Katja Karjalainen oli kuten kuka tahansa ratsastuksesta ja hevosista haaveileva tyttö. Vuonna 2003 Katja osti toisen oman hevosensa, Backyard’s Be Popin, jonka kanssa hän vuonna 2006 osallistuikin ensimmäisiin kansainvälisiin kilpailuihin saavuttaen hopeaa pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Callanin kanssa Katja otti vuonna 2008 osaa Pekingin paralympialaisiin ratsastaen seitsemänneksi 1b-ryhmässä kürissä, eli vapaaohjelmassa musiikin tahtiin. Niiden myötä myös unelmat lasten hankkimisesta kariutuivat. Olin kuitenkin niin innoissani, että pääsin kuin pääsinkin hevosryhmään, kuukauden odottamisen jälkeen, Katja muistelee. Vanha rakas harrastukseni, ratsastus palasi näin elämääni, Katja kertoo. Ailan ansiosta innostuin vammaisratsastuksesta kilpalajina, Katja selittää. – YMMÄRSIN, ETTEN VOISI PERUSTAA PERHETTÄ ENKÄ MYÖSKÄÄN LÄHTEÄ OPISKELEMAAN LÄÄKÄRIN AMMATTIIN. Henkilökohtaisessa ohjelmassa he saavuttivat paralympialaisissa viidennen sijan. KANSAINVÄLISTÄ MENESTYSTÄ KARTTUI Vuonna 2000 Katja hankki ensimmäisen oman hevosensa, ukrainanratsuhevosen, Ekvivalentin. Pakollisessa ohjelmassa ratsukko oli henkilökohtaisessa ohjelmassa hienosti neljäs ja seitsemäs vapaaohjelmassa. Oli kova paikka luopua rakkaasta hevosesta, jonka kanssa olin kokenut niin paljon. Uusi hevonen, kookas tamma Rosie, löytyi Oulusta. Lontoon paralympialaisissa kaksikko nousi hopealle saakka. VANHA RAKAS HARRASTUKSENI, RATSASTUS PALASI NÄIN ELÄMÄÄNI. Yhdeksänvuotiaana hän halusi mukaan Tapiolan ratsastuskoulun ponitunnille. Katja Karjalainen ja hänen menestyksekäs hevosensa Rosie Lontoon olympialaisissa vuonna 2012. Oman hevosen myötä ratsastukseen löytyikin aivan erityinen yhteinen sävel. Kaksi tuntia viikossa hän harjoitteli Leppävaarassa, toiset kaksi tuntia Sipoon Karlvikissa Kati Kallialan ohjauksessa
Pyrin kuitenkin harjoituksissakin antamaan aina kaikkeni, opin hevosilta joka päivä jotain uutta, koskaan ei voi todeta jo osaavansa kaikkea, Katja sanoo. Se vie aikaa ja onhan yhteistyömme kestänyt vasta jokusen kuukauden, Katja sanoo. Hollannissa toukokuussa 2014 pidetyissä CPEDI3* Roosendaal- kilpailuissa ratsukko saavutti joukkueohjelman kolmannen sijan, henkilökohtaisen ohjelman toisen sijan ja ykkösvoiton vapaa-ohjelmassa. WOIKOSKI DOUBLE U:N KANSSA KOHTI UUSIA HAASTEITA Viime vuonna Katjalla olivat ratsuinaan Elli sekä vuonna 2006 syntynyt tanskanpuoliveriruunaWiljo, Vi’ mann. – Myös pettymykset ja vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja rat- sastukseen. Menestys ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Katja haluaa rohkaista nuoria ratsastajanalkuja vammaisratsastuksen pariin. – Ensi vuonna tavoitteenani on kiertää Keski-Euroopassa kisoja saadakseni rankingpisteitä Rion vuoden 2016 paralympialaisiin. On mielestäni hyvin tärkeää harjoitella ohjatusti, jolloin ratsastus menee varmasti oikeaan suuntaan, Katja sanoo. – Itsellänikin on ihan tavallinen ratsastuskoulutausta. Sen kanssa on hyvä jatkaa eteenpäin, eivätkä tule rajat vastaan. Oikealla sydämen asenteella, halulla ja päättäväisyydellä tulosta kuitenkin tulee, Katja Karjalainen muistuttaa. Kannustusjoukkoihin kuuluu myös opaskoira Upi. Juuso on yhdeksänvuotias, hollanninpuoliveriruuna, jonka isä on sandrohittiläinen Sandreo ja emänisä Purioso. – Kilpailutilanne on aina arvokas etappi, josta ammennan eväitä kotiin ja harjoitteluun. Katja Karjalaisen kauden päätähtäin on elokuun lopussa, Normandiassa, Ranskassa järjestettävissä MM-kilpailuissa. Näin Woikoski Double U, eli tuttavallisemmin Juuso, tuli kisakumppanikseni vuoden vaihteessa, Mäntsälässä miehensä Petteri Karjalaisen kanssa asuva ja ratsastusseura Equusia edustava Katja kertoo. Katjakin kertoo heränneensä vuosien ajan aamu viideltä harjoituksiin satoi tai paistoi. Tällä hetkellä Katja pitää hevostaan ja harjoittelee Erkylän kartanolla Hausjärvellä Riitta Holopaisen valmennuksessa. 52 HEVOSMAAILMA – Jokaisesta harjoituksesta saan uusia oivalluksia. On hyvä tiedostaa, että ratsastus on taitolaji, jossa kehitytään hyvin hitaasti. Uuden kisahevosen omistaa Oy Woikoski Ab. Juuson kanssa yhteistyö onkin alkanut vauhdikkaasti. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA, MAIJU TORVINEN, JANNE BERGH Katja Karjalainen otti Lontoon paralympialaisissa vuonna 2012 hopeaa hevosellaan Rosie.. – ANNAN HARJOITUKSISSA AINA KAIKKENI Vaikka Katja Karjalaisella on voimakas kilpailuvietti, on jo treenaaminen hänelle itsessään tärkeää. Wiljo kuitenkin mursi piehtaroidessaan jalkansa ja menetti toipilaana lihaksensa. Tulen valmentautumisessa varmasti hyödyntämään Woikoski Double U:n löytäneiden Maukka Kärjen Ja Erik Naberinkin kontakteja Hollantiin, Katja pohtii. – Tämä hevonen on ihan napakymppi. – Olin tilanteessa, jossa tarvitsin toisen, valmiimman hevosen. Nyt kaikki on kiinni siitä, kuinka hyvin hitsaudumme yhteen ratsukkona. Mikä tahansa on mahdollista, jos tekee jotakin asiaa sydämen palolla, silloin jaksaa helteen, pakkasen ja tuiskun, Katja sanoo
ESIKUVILLA SUURI MERKITYS Osittain kyse kilpailutoiminnan hiljaisuuteen on myös siinä, että riittävän sitoutuneita osallistujia ei kisoihin riitä. Sen sijaan Kansainväliseen Ratsastajainliittoon eli FEIhin kuuluva vammaisratsastus, jonka piirissä Katjakin kilpailee, kärsii aktiivisen kilpailutoiminnan puutteesta Suomessa. PUUTETTA AKTIIVISESTA KILPAILUTOIMINNASTA Suomen Ratsastajainliiton kilpailu- ja koulutuspäällikön Marian Seppälän mukaan vammaisratsastus erityisesti kehitysvammaisten puolella on Suomessa hyvinkin aktiivista ja vireää. Suomen nelihenkinen joukkue saavutti PM-kilpailuissa pronssia. Tässä ratsastajien oma aktiivisuus on olennaisessa asemassa. sija Paralympialaiset, Peking, Callan 2007 PM-hopea, Tanska, Callan 2006 PM-hopea, Tanska, Backyard’s Be Pop Kolme SM-kultaa Lähde: SRL – PYRIN HARJOITUKSISSAKIN ANTAMAAN AINA KAIKKENI, OPIN HEVOSILTA JOKA PÄIVÄ JOTAIN UUTTA. Seppälä arvelee, että yhtenä syynä kilpailujen ja toisaalta myös niihin osallistuvien vähyyteen on hevosten puute. sija Woikoski Double U 66.467% , Henkilökohtainen ohjelma, 2. Mikäli osallistujia on riittävästi, ja he tuovat toiveen kilpailuista esille omassa seurassaan, usein kilpailutkin saadaan aikaiseksi. Henkilökohtainen PM-kulta on Karjalaiselle ensimmäinen hänen menestyksekkäällä urallaan. – Harrastajia toki löytyy runsaastikin. Ratsukko teki ylivoimasta tulosta joukkueohjelmassa ja saavutti henkilökohtaisessa ohjelmassa kultaa 1b-ryhmässä. – Katja ratsasti todella hyvin. Vammaiskilpaurheilussa on mahdollista edetä paraolympiatasolle saakka. Katja Karjalainen ja Woikoski Double U suuntaavat yhdessä koti uusia haasteita. Vammaisratsastajat voivat harrastaa ratsastusta tavanomaisillakin tunneilla. sija ja 7. Katja Karjalaisen arvokilpailumenestys: 2014 CPEDI3* Roosendaal, Hollanti: Joukkueohjelma, 3. Ratsastus- ja hevostaitojen opettelemisen rinnalla erityisryhmien ratsastuksessa tärkeää ovat mielenvirkistys ja kunnon kohottaminen. Hänen läsnäolonsa houkuttelisi varmasti ratsastajia kilpailupaikoille, Seppälä sanoo. Ratsastus voi olla kunto-, hyöty- tai terveysliikuntaa ja se voi olla jopa valmentautumista huippu-urheilutasolle asti. – Kilpailuissa pätee kysynnän ja tarjonnan laki. sija Woikoski Double U 68.161% , Vapaaohjelma, 1. Näin kilpailujen järjestäminen ei esty tuomarien puutteeseen. henkilökohtainen ohjelma, Rosie 69,739 % 2012 Lontoon paralympialaiset, joukkue 4., Rosie 2011 EM Moorsele, Belgia, pronssia, vapaaohjelma, Rosie 73.05 % 2011 PM Middelfart, Tanska, hopeaa vapaaohjelma, Rosie 72.800 % 2011 PM Middelfart, Tanska, hopeaa henkilökohtainen ohjelma, Rosie 68.870 % 2011 PM Middelfart, Tanska, joukkuepronssia, Rosie 2010 MM pronssia vapaaohjelma, Rosie 72.85 % 2010 PM-hopea ja joukkuepronssi, Tanska, Rosie 2008 4. FEIn puolella kilpaileminen tapahtuu sen sijaan omilla hevosilla. Esikuvilla, kuten Katja Karjalaisella on tärkeä merkitys koko Suomen vammaisratsastukselle. Hevosten ja kisajärjestäjien löytyminen seura- ja alueellisella tasolla on haaste, sillä hevosia ei useinkaan saa viedä pois ratsastuskouluilta, Seppänen sanoo. Ratsastajainliiton hyväksymillä talleilla osaavia hevosia ja apuvälineitä löytyy. Taitojen kehittymistä voidaan seurata ja arvioida niin ratsastustunneilla kuin kilpailutilanteissakin. – Koska kehitysvammaiset kilpailevat edelleen lainahevosilla, on kilpailujen toteuttaminen seuroille ja talleille helpompaa. Katja Karjalaiselle ja Woikoski Double U:lle PM-kultaa Lontoon paralympialaisten hopeamitalisti Katja Karjalainen oli vahvassa vedossa uudella hevosellaan Woikoski Double U. Vammaisratsastuksessa ratsastetaan vamman haitan asettamien rajoitusten puitteissa ja ne huomioon ottaen. Joukkueessa ratsastivat Karjalaisen lisäksi Lontoon paralympialaisissa kilpaillut Jaana Kivimäki – Kuu Akka (2-ryhmä) sekä Johanna Lindblad – Kain Aapeli (3-ryhmä) ja Mari Lehtikunnas – Rose Anne (4-ryhmä). Kuva: Janne Bergh Vammaisratsastuksen kotimaan kilpailutoiminta aktiivisemmaksi R atsastus tarjoaa avointa, esteetöntä ja elämyksellistä liikuntaa myös erityisryhmille. Erityisryhmien ratsastuksesta käytetään myös nimityksiä vammaisratsastus tai erityistä tukea tarvitsevien ratsastus. sija Woikoski Double U75.167% 2013 EM, Herning, Tanska: nimettiin joukkueeseen, mutta jäi pois hevosen loukkaannuttua 2012 Lontoon paralympialaiset, hopeaa, vapaaohjelma, Rosie 74,250 % 2012 Lontoon paralympialaiset, 5. Muu joukkue suoriutui hieman vaihtelevasti, totesi joukkueen valmentaja Janne Bergh kahden kilpailupäivän jälkeen. – Liitto järjestää tulevana syksyn koulutuomareille vammaisratsastuksen arviointikoulutuksen. Ratsastajainliiton vammaisratsastuskomitea on parhaillaan työstänyt ohjeita kilpailuiden järjestäjille, joilla kannustetaan ottamaan vammaisratsastusluokkia osaksi kisoja. Ratsukko on parantanut jokaisessa kilpailussa. HEVOSMAAILMA 53. Esimerkiksi Tampereella ja Huittisissa, jossa on vireää kilpailutoimintaa, ratsastajat ovat olleet hyvin aktiivisia itse, Seppälä muistuttaa. – Katja on erinomainen erimerkki selviytymisestä ja menestymisestä. kesäkuun lopun pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa vammaisratsastuksen Norjan Kristiansandissa. Silti aktiivinen kotimaan kilpailutoiminta vaatii työtä kehittyäkseen
Esteratsastaja Kaarlo Kovacs ja Agropoint Cassius siirtyivät viime vuonna Suomen lipun alle. Kuva: Sonja Holma 2. Jouni Heikinheimo, Lea Heikinheimo ja El Carillo olivat mukana vuoden 2012 MM-kisoissa Portugalissa. Kuva: Margit Ticklen 5. Kuva: Martti Luoto 54 HEVOSMAAILMA 4. Kenttäratsastaja Elmo Jankari voitti hevosellaan Duchess Desiree nuorten Euroopan mestaruuden 2013. Kouluratsastaja Stella Hagelstamin vuonna 2003 syntynyt Chopin III on Itävallan Desselbrunnissa asuvan Josef Sen Stürzingerin kasvatti. Kuva: Sonja Holma. Kuva: Anna Aalto 3. Lännenratsastaja Maria Mustonen ja Shezdunnitthehardway olivat viimevuotiset reiningin SM-voittajat. RATSASTUKSEN MM-KILPAILUT NORMANDIASSA RANSKASSA Ennennäkemätön edustus ratsastuksen MM-kilpailuihin 1 2 4 3 1
Avajaiset ovat Caenissa, Normandiassa elokuun 23. – Nämä ovat kaiken kaikkiaan suurimmat MM-kilpailut historiassa osallistujamäärältään, ja myös Suomelta on lähdössä poikkeuksellisen mittava edustus. – Vammaisratsastuksessa mukana on erittäin vahva nimi, Lontoon paralympiaisten hopeamitalisti Katja Karjalainen uudella hevosellaan, jonka kansainvälinen kisaura on alkanut tällä kaudella lupaavasti tuloksena mm. Silloin kilpaillaan myös nelivaljakoilla ja vikellyksessä, joissa Suomella ei ole edustajia, kuten ei myöskään ensimmäisellä viikolla mentävässä matkaratsastuksessa. Lännenratsastuksessa ollaan mukana ylipäänsä toista kertaa joukkueella arvokilpailuissa ja ensi kertaa MM-tasolla. TV2:ssa tulee koostelähetyksiä useissa lajeissa. Alltech FEI World Equestrian Games -kilpailuissa on mukana kahdeksan ratsastuksen lajia. Ensimmäinen viikko alkaa koulu-, lännen- ja vammaisratsastuksella, joita seuraa kenttäratsastus. päivänä ja varsinaiset kilpailut käynnistyvät 25. Maria Astikainen – Chic Ruf Enterprise Siri Haanpää – BA Shining Hickory Maria Mustonen – Shezdunitthehardway Pete Perkiö – Smart Spookster Teija Pietilä – Remidoc Kari Vepsä – Custom Slidetracks Joukkueenjohtaja Seppo Perkiö, valmentaja Nico Hörmann, Saksa MUU JOUKKUE Chef d Mission – Aki Ylänne Assistant Chef d´Mission ja psyykkinen valmennus Mia Stellberg Eläinlääkäri este-, koulu- ja vammaisratsastus: Arie Hoogendoorn ja Jan Greeve, Hollanti Eläinlääkäri reining: Veera Kurenlahti Eläinlääkäri kenttäratsastus: Michael Siebert, Saksa Hieronta ja fysioterapia: Tuula Pursiainen ja Patricia Hirn Lisätietoja: http://www.ratsastus.fi/normandia – ratsastajien esittelyt, lajikohtainen kisan kulku, televisioinnit, ohjelma! YLEN KANAVILTA YLI 100 TUNTIA RATSASTUSTA Myös Ylen Urheilu tarjoaa ratsastuksen ennen näkemättömän kattauksen kisalähetyksiä Normandian MM-areenoilta - luvassa on kattava kokonaisuus suoria ja koostettuja lähetyksiä! Yle.fi/areenan netissä tulee pitkiä, suoria lähetyksiä selostettuna kaikista niistä lajeista, joihin on nimetty suomalaisia sekä vikellyksestä. Toisella kisaviikolla vuorossa on esteratsastus. LÄNNENRATSASTUS, REINING Joukkueessa neljä ratsastajaa, lisäksi kaksi henkilökohtaiseen kilpailuun. – varalla Henri Kovács – Kuva: Margit Ticklen Lennox Luis Joukkueenjohtaja ja valmentaja Hervé Godignon, Ranska KENTTÄRATSASTUS Elmo Jankari – Duchess Désirée Sanna Siltakorpi – Lucky Accord Joukkueenjohtaja Piia Pantsu, valmentaja Frank Ostholt, Saksa VAMMAISRATSASTUS Katja Karjalainen – Woikoski Double U, ryhmä 1b Joukkueenjohtaja ja valmentaja Janne Bergh 5 R atsastuksen maailmanmestaruuskilpailuihin Normandiaan, Ranskaan on ilmoittautunut ennätysmäärä ratsastajia, valjakkokuskeja ja vikeltäjiä ympäri maailman – alustavien ilmoittautumisten perusteella kaikkiaan 74 maasta. Suomen edustajat ratsastuksen MM-kilpailut, Normandia, Ranska 25.8.–7.9.2014 KOULURATSASTUS Joukkue, neljä ratsukkoa Stella Hagelstam – Chopin III, varalla Soraya II Mikaela Lindh – Skovlunds Más Guapo Eevamaria Porthan-Brodell – Solos Lacan Terhi Stegars – Axis TSF Joukkueenjohtaja Elisabet Ehrnrooth, valmentaja Emilie Faurie, Iso-Britannia ESTERATSASTUS Joukkueessa / kilpailussa neljä ratsukkoa, nimetään paikan päällä Kaarlo Kovács – Agropoint Cassius Anna-Julia Kontio – Fardon Satu Liukkonen – Celestine Katja Karjalainen Maiju Mallat – Armani The Gun on vahva edustaja Jessica Timgren – Vaillant vammasratsastuksesta. Joukkue nimetään paikan päällä. kaksi PM-kultaa, Ylänne summaa. HEVOSMAAILMA 55. – Meillä on ollut ilahduttavasti tällä kertaa jopa valinnanvaraa joukkueista päätettäessä, ja mukana on monia arvokilpailutasolle nyt ensi kertaa nousevia ratsukoita. Myös Suomi lähettää MM-kilpailijoita matkaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomella on edustus viidessä lajissa, joukkueet este-, koulu- ja lännenratsastuksessa ja yksilöurheilijat kenttä- ja vammaisratsastuksessa. Menestyksen ohella tärkeänä päämääränä on myös saada arvokilpailukokemusta tulevaisuuden tavoitteita varten, Suomen Ratsastajainliiton urheilujohtaja Aki Ylänne kertoo. elokuuta
TEHOVILJELTY HEINÄ LIIAN YKSIPUOLISTA RAVINTOA HEVOSELLE Hevonen tarvitsee kasveja ja yrttejä monipuolisesti Hevonen on aroeläin, joka on vuosituhansien kuluessa sopeutunut kuivan ja köyhän heinän kuluttajaksi. Aikaisemmat sukupolvet osasivat lukea hevostaan ja arvostaa luontoa. Hevosten elinympäristö ja ruokavalio ovat muuttuneet radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana. 56 HEVOSMAAILMA V aikka varmasti jokainen hevosihminen haluaisi hoitaa ja ravita hevostaan parhaalla mahdollisella tavalla, on nykyihmisillä hyvin vähän jäljellä esi-isiemme tietoja ja taitoja. Liian vahva heinä ja keinotekoiset lisäravinteet ovat tuoneet hevosille samoja elintasosairauksia kuin ihmisillekin. – Kallisarvoinen isältäpojalle tieto, maalaisjärki ja luonnon ymmärtäminen ovat päässeet hevosenhoidossa unohtumaan,. Nykyhevoset eivät kuitenkaan enää saa ravinnostaan luonnon monipuolisia niittykasveja ja yrttejä, joita ne edelleen tarvitsisivat pysyäkseen terveinä
Heinänviljely yleistyi vasta sotien jälkeen helpottamaan karjanpitoa. HEINÄÄ VILJELTY MAITOKARJAN TARPEISIIN Nina Viitamäki tarjoaa omille hevosilleen ainoastaan luonnon tuotteita. Siirryttiin yksipuoliseen heinänkasvatukseen, ja timotei valtasi pellot. Vaikkei hevonen eläimenä ole muuttunut satoihin vuosiin, ovat sen elinolosuhteet muuttuneet viimeisen 50 vuoden aikana huomattavasti. Lehmät laidunsivat lehtohaoissa tai järvien rannoilla. Peltoja alettiin myös salaojittaa, jolloin tuiki tärkeät yrttirikkaat ojien pientareet ja niityt alkoivat kadota. Nykyisenkaltaista heinää hevoset ovat syöneet kuitenkin vain pienen tovin. Seurauksena voimme huomata, että hevoset ovat sairastumassa samoihin elintasosairauksiin kuin ihmisetkin. Sopeutuminen nopealla aikavälillä on vaativa tehtävä luontokappaleelle, kun siihen ei meinaa kyetä edes ihminen, joka on itse elinolojen muutoksen takana. – Harvalla meillä on enää mahdollisuus tarjota hevosillemme luontaista elinympäristöä ja ravintoa. Luontoäidin hevoset on pieni yritys, johon kuuluu luonnonmukaisen hoitotavan ohjaus ja neuvonta, kotikäynnit sekä luontaistuotemyynti. HEVOSMAAILMA 57. Lypsykarjan tarpeet alkoivat määrätä heinän laatua ja tarvetta, Nina Viitamäki kertoo. Ninan mukaan niin oma kuin hevostemmekin elinympäristö ja ruokavalio ovat muuttuneet radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka me ja hoidokkimme ovat edelleen sellaisia, kuin miksi luonto meidät alkuaan muovasi. Infektiotaudit, sydänja verisuonisairaudet, diabetes, astma ja allergiat, keuhkoahtaumatauti, tuki- ja liikuntaelinsairaudet tai mielenterveyshäiriöt vaivaavat nykyihmisten tavoin myös hevosia, Nina Viitamäki sanoo. – Heinän viljelyllä on maassamme lyhyt historia. Heinää ei varsinaisesti viljelty ennen sotia, vaan kotieläimille kaadettiin luonnonniittyjä sekä joutomaita. sanoo hevosten luonnonmukaisen ravitsemuksen ja kasvilääkinnän parissa työskentelevä Luontoäidin hevosten Nina Viitamäki sanoo. Heinä on hevosen yleisintä rehua. Viljellyn heinän laatu alkoi muuttua enemmän maidontuotantoa ja karjataloutta palvelevaksi
Kuusesta ja männystä saa pihkaa joka myös toimii puhdistavana, antiseptisenä aineena. Sinappi LUOTETTAVA JA KOKONAISVALTAINEN APU KESÄIHOTTUMAN JA IHO-ONGELMIEN HOITOON. Nykyhevo- sen tulee sulattaa elimistössään lehtevää, sokeri- tai valkuaispitoista, vahvaa heinää, lisättynä vielä kemianteollisuuden synteettisillä, huonosti sulavilla kivennäisillä ja vitamiineilla, Nina sanoo. – Monipuoliset kasvit ja yrtit toimivat luonnon omina lääkkeinä. www.solheds.com Agrimarketit kautta maan, hyvin varustetut apteekit, hevosklinikat, ratsutarvikemyymälät sekä K-maatalous (Oulu, Riihimäki, Salo Lohja ja Lahti). Ojienpientareilta niitettiin talteen kallisarvoiset väinönputket, mesiangervot, mäkikuismat ja pajunversot, Nina Viitamäki kertoo. Tätä luonnon tarjoamaa hoitovaihtoehtoa ei ihminen pysty Ninan mukaan koskaan keinotekoisesti jäljittelemään. Traktorien ottaessa maatalouden työt itselleen, hevoset kävivät ”arvottomiksi”. Se puhdistaa hampaat, mutta auttaa myös suolen toimintaan. Puuosiin sivellään sinappia, joka ehkäisee puremista ja kalvamista. Viimeisen 30 vuoden aikana hevosten määrä on kuitenkin hevosurheilun myötä kohonnut lähemmäs 70 000 yksilöön. Mustaherukan lehdet ovat puhdistavia ja piristäviä. Kuivaus tapahtui maassa lakona tai seipäällä, jolloin myös karkeammat korret ja vesat, joissa kivennäiset ja vitamiinit sijaitsivat, saatiin kuivaksi ja talteen. Hevosia osataan jälleen arvostaa ja hevosiin ja hevosharrastukseen satsataan. – Yrtit olivat aikoinaan luonnollinen osa hevosen ruokavaliota. – Monet kaupunkitallien hevoset sekä raviratojen hevosasukkaat eivät saa enää maistaa herkkuja kuten voikukkaa tai nokkosta, puhumattakaan monista muista. 58 HEVOSMAAILMA Sinappia voi käyttää esimerkiksi estämään puunpurentaa. Kun Suomessa vielä sotien jälkeen oli noin 400 000 hevosta, romahti hevosten lukumäärä 1960-luvulla lyhyessä ajassa 40 000:n yksilöön. Kaviokuumeet ja suoliston ongelmat ovat nykyhevosten yleisiä vaivoja. Suun kautta annettavassa yrttilääkinnässä jugurtti tasoittaa mahdolliset “epämiellyttävät” maut. Ne ylläpitivät vastustuskykyä sekä hyvää aineenvaihduntaa. Heinän säilönnässä käytettiin suolaa estämään homehtumista. Ne olivat elimistöä puhdistavia, ja niistä hevoset saivat kaikki vitamiinit ja kivennäiset, mitä tarvitsivat. – Sukupolvien kuilu hevostenpidossa sai aikaan kuitenkin kuvitelman, että 30 vuodessa hevosten tuhansien vuosien aikana muotoutuneet lajiominaisuudet olisivat jotenkin muuttuneet. Hevonen, joka on sopeutunut kuivan ja köyhän heinän kuluttajaksi, sekä pienen mahalaukkunsa vuoksi ruokailemaan lähes jatkuvasti, kärsii vatsavaivoista liian vahvan heinän vuoksi. LUONTOÄIDIN SYYSVINKKEJÄ HEVOSEN HYVÄKSI Marjapensaiden ja omenapuun lehdet Hoitosarja Kerätessäsi marjoja ja omenoita voit kerätä hevosellesi marjapensaiden sekä omenapuiden lehdet. Myös vadelmapensaiden lehdet sopivat omenan tavoin suoliston hoitoon. Koivun oksista pureskelemalla saa xylitolia. Luonnon jugurtti Maustamaton luonnonjugurtti tasapainoittaa suoliston toimintaa. Piimä on kuitenkin usein happamuutensa vuoksi hevoselle vähemmän maistuvaa kuin jugurtti. Suomessa niityt joita käytettiin eläinten ravinnoksi, kasvoivat myös maitohorsmaa, takiaista, kamomillaa, siankärsämöä ja paljon muuta. Koska hevonen ei ollut maatalouden kannalta enää tärkeä, ei hevosia myöskään arvostettu kuten ennen, eikä hevosten ruokaan kiinnitetty entiseen tapaan huomiota. Jugurttia voidaan käyttää myös ulkoisesti esimerkiksi ihon sieni-infektioissa. HEVONEN TARVITSEE LUONNON YRTTEJÄ Hevosten ravinnosta ovat kadonneet luonnon monipuoliset kasvit, joita ne edelleen tarvitsisivat. Ne myös tasaavat insuliinituotantoa ja sopivat siten metabolisten ja kaviokuumeisten ynnä muiden elintasosairaiden hevosten tukihoitoon. Keltaiset/ruskeat hampaat Oksat ja puunkuoret toimivat hevosen hammasharjana. Omenapuun lehdet ovat vahamaisia, ja soveltuvat vatsasairaan, erityisesti mahahaavaisen hevosen tukihoitoon. Nina muistuttaa. Yrtit merkitsevät hevoselle samaa, kuin vihannekset ja hedelmät ihmisille. Paju sisältää asetyylisalisyylihappoa, joka tappaa pöpöjä suussa ja suolistossa, hoitaen mahdolliset tulehdukset. Se myös madaltaa voimakkaita ainesosia ja ehkäisee siten muun muassa suoliston ärsytystilaa. – Vasta viimeaikoina yhä useampi on huomannut saman, minkä vanhemmat hevosmiehet ovat ymmärtäneet jo pitkään; maidontuotantoa varten tehoviljelty vahva, sokeripitoinen ja yksipuolinen heinä ei ole aroeläimen ruokaa, Nina Viitamäki toteaa. Myös ympäri maailmaa löytyy tuhansia yrttejä, joita käytetään monien vaivojen hoidossa, niin ihmisillä kuin eläimillä. Piimää voi antaa hevoselle myös sisäisesti tasapainottamaan jugurtin tavoin suoliston toimintaa. Suomen luonnossa on yli 200 erilaista hoitavaa yrttiä. Vaikutusaika on noin 20–30 minuuttia, jonka jälkeen hevonen huuhdellaan. Piimä Pesemällä hevosesi piimällä saat ihon ph:n tasapainoon, mikäli ihossa on hiivasieni tai muu ihosieni. Ne sopivat hengitysteiden sekä virtsateiden hoitoon. Heinän muuttuminen yksipuoliseksi ja teholannoitetuksi tuotteeksi, on tehnyt markkinoille tilaa monenlaisille lisävalmisteille
WWW.NATURALCHIA.FI RAVITSEMUSTILAN TÄYDENTÄJÄ KAIKILLE HEVOSILLE Hevosesi hyvinvoinnille tasapainottaa suoliston toimintaa säihkyvän kiiltävä, öljyisempi karvapeite hyvinvoivat jouhet Yrtit olivat aikoinaan luonnollinen osa hevosen ruokavaliota. Omegarasvahappoja hevonen saa pähkinöistä, siemenistä, viljoista ja ruokaöljystä. Vanha ruunamme nuortui ja virkistyi niin, että sitä luultiin uudeksi hevoseksi, Nina kertoo. KASVIT YLLÄPITÄVÄT TERVEYTTÄ Kasvihoitojen tavoitteena on kohottaa ja ylläpitää terveyttä sekä ehkäistä ennalta erilaisia terveysongelmia ja sairauksia sekä hoitaa sairauksia kuureina tai ensiapuna. Hevosen hoidosta ja ruokinnasta on tullut jonkin asteen muoti ilmiö, josta hankitaan vinkkejä netin keskustelupalstoilta, ja jota monet toteuttavat “matkimalla” toisia. Mikäli hän antaa hevosille teollisin menetelmin tehtyä rehua, on se 100-prosenttisesti luonnontuotetta. Useimmilla ei ole mahdollisuutta ravinnerikkaisiin laidunmaihin, mutta terveen hevosen ravintoon voi itse lisätä terveyttä ylläpitäviä yrttejä, kristallisuolaa, ruusunmarjoja tai esimerkiksi luonnonjugurttia. Hunaja ja valkosipuli ovat hyviä luonnontuotteita. Jugurtti ja maitohappojauhe toimivat probiootteina, PIENI, TEHOKAS JA 100% LUONNOLLINEN CHIA SIEMEN hunaja, propolis, auringonhattu, valkosipuli ja timjami luonnon antibiootteina, Nina Viitamäki selittää. Edustus Pohjoismaat JOKAISEN HEVOSEN OMISTAJAN KANNATTAA TUODA HEVOSELLEEN VAIKKAPA KIMPPU MUSTAHERUKAN LEHTIÄ, KOIVUN OKSIA TAI VADELMAPENSAAN LEHTIÄ KOTOA PUUTARHASTAAN. Viljelty heinä ei voi turvata hevoselle kaikkia tärkeitä ravintoaineita. Ninan mukaan jokaisen hevosenomistajan tulisi tutustua terveen hevosen lajityypilliseen ruokintaan, hevosen anatomiaan ja fysiologiaan ja oppia havainnoimaan ja lukemaan omaa hevostaan. Valitettavan usein kasvilääkintään turvaudutaan vasta sitten, kun hevonen on jo sairastunut. Täyttyisikö toinen puolisko rehusäkeistä ja lisäravinnepurkeista. Ne elvyttävät ruuansulatusta, ruoan hyväksikäyttöä ja aineenvaihdunnan jätteiden poistamista elvyttämällä erityselinten toimintaa. Niitä kasvoi niityillä, joista niitettiin kasveja hevosten ravinnoksi. Sairautta hoitavat aina lääkärit, jotka tekevät diagnoosin. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN LISÄTIETOJA: WWW.LUONTOAIDINHEVOSET.COM HEVOSMAAILMA 59. – Turvalliset vitamiinitäydennyskuurit voi rakentaa juureksista, hedelmistä, marjoista, siemenistä. – Olen pyrkinyt pitämään mottonani aina sitä, että mikäli hoidat kahta hevosta samalla tavalla, hoidat mitä oletettavammin toista hieman väärin. Perusrehun ja heinän ohella omistajan on hyvä antaa vaikka tehostekuureina hevoselle luonnollisia ruoka-aineita. Jokaisen hevosen omistajan kannattaa tuoda hevoselleen vaikkapa kimppu mustaherukan lehtiä, koivun oksia tai vadelmapensaan lehtiä kotoa puutarhastaan. – Kuinka moni laittaisikaan sinne osioihin vain “heinän” tietämättä, mitä se loppujen lopuksi tarkoittaakaan ja pitää sisällään. Suuren lauman laitumille jättämä lantakuorma muuttaa maan happamuus arvoja ja muun muassa lisää bakteerikantaa. Myöskään viljellyt laidunmaat eivät ole yhtä monipuolisia kuin luonnonvarainen, monipuolinen maa. Kasvien käyttöä ei tietämättömän kannata aloittaa suin päin. – Hämmästyttävän usein tänä päivänä hevosen rukinnassa kadotetaan maalaisjärki ja asiat saatetaan nähdä liian mustavalkoisina. Hevoset käyttävät luonnonkasvien tarjoamista ravinteista hyväkseen kaiken tarvitsemansa, vitamiineista kivennäisiin. Erilaisissa luonnon tuotteissa itse aineet tuottavat kuitenkin harvoin hankaluuksia. – Kannattaa miettiä, sisältyykö hevosen ruokaan eri muodoissaan siemenellisiä hedelmiä ja marjoja kuten viinipypäleitä, ruusunmarjaa, pihlajaa, omenaa, mustikkaa, puolukkaa tai sitruksia. Samoin, jos hevosen terveyden tilassa on rajoituksia, hevonen kilpailee tai se on esimerkiksi tiineenä tai siitoskäytössä, on järkevää keskustella ja kysyä neuvoja ruokinnan muutoksiin. Kasveja ja luonnon antimia voidaan käyttää sekä ulkoiseen että sisäiseen hoitoon. – Olen omin silmin saanut nähdä, kuinka hevonen muuttuu saadessaan olla lauman kanssa hyvällä laidunmaalla, kuinka eri kasvit hoitavat hevosta sisäisesti ja ulkoisesti. LUONNOLLISTA RAVINTOA HEVOSILLE Nina Viitamäki ei itse käytä hevostensa ruokinnassa muita kuin luonnontuotteita. Tätä kuviteltua ruoka-aineympyrää voi verrata ihmisen ruoka- aineympyrään ja katsoa sitten, kumman ympyrässä on enemmän raaka aineita, Nina sanoo. Hevosen omistajan kannattaisi Ninan mukaan kuvitella, minkälainen olisi hevosen ruokaaineympyrä, ja mitä ruoka aineita se sisältäisi. Vaikka yrttejä käytettäisiinkin lääkärin määräämän lääkityksen tukihoitona, tulisi siitä aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa, Nina Viitamäki muistuttaa. Oleellisempaa ovat hevoselle annetut kasvimäärät. Mikäli hevonen asuu tallilla, jossa ruoka tulee talon puolesta, kannattaa hevosen omistajan kysellä, onko mahdollista tuoda talliin myös omia ruokia. tärkeistä kasveista, jotka luonnollisesti ovat aikoinaan kuuluneet hevosen ravintoon. Monipuolisella ravinnolla, joka koostuu suoraan luonnon omista antimista, on tärkein rooli hevosen terveyden hoidossa. Ninan mukaan joku hevosenomistaja voi havaita sellaisen asian hyväksi, josta toinen kertoo huonoja tuloksia. – Kasvit suojaavat ja vahvistavat kehoa kivennäis- ja hivenaineillaan, vitamiineillaan, antibakteerilla tai antiviraalisilla aineillaan. Ninan käyttämiin luonnontuotteisiin kuuluu myös kristallisuola. – Vaikka laidun olisikin suuri, se saattaa olla hyvinkin ravinneköyhä tai yksipuolinen kasvillisuudeltaan. – Kun sairaus on päässyt valtaan, ja hevonen voi huonosti, ollaan jo pahasti myöhässä terveyttä ylläpitävässä hoidossa. Ylimääräisiä kivennäisiä hänen ei ole hevosilleen tarvinnut antaa sen paremmin kuin muitakaan hiven- tai lisäaineita
Kuvassa Anna FWPtamma ”Lotan” eli Quite Like a Joyn selässä. Anna Kilpeläinen korostaa, että ratsastaminen on aina kahden kauppa. 60 HEVOSMAAILMA
Taitava ratsastuksenopettaja kouluttaa sekä ratsastajaa että hevosta. Käytännössä hän työskentelee kiertävänä valmentajana Oulussa ja sen ympäristössä. HEVOSMAAILMA 61. – Minun tehtäväni on selvittää, – Ihmistä ei ole luotu ratsastamaan, joten kaikki, mitä teemme hevosen selässä, on opeteltava, Anna muistuttaa. – Jos taas huomaan, että ratsastajalla on ongelmia vaikkapa istunnassa, asennossa tai apujen käytössä, lähdemme liikkeelle siitä päästä, Anna kuvaa. – Kun minulle tulee uusi asiakas, kuuntelen aina tarkkaan, mitä hän puhuu ja kertoo omasta tilanteestaan. ANNA KILPELÄINEN KOROSTAA SAUMATONTA YHTEISTYÖTÄ Ratsastajan personal trainer Ratsastamisen tulisi aina olla kahden kauppa. Suurin osa on harrastajia, mutta mukana on myös kilpailevia ratsastajia. IHMISTEN JA HEVOSTEN KOULUTTAMISTA Anna Kilpeläinen on siis eräänlainen ratsastajan personal trainer. – Asiakkaani ovat yksityisiä ihmisiä, jotka haluavat joko treenausta omaan ratsastukseensa tai koulutusta hevoselleen tai molempia. Minun tehtäväni on antaa ratsastajalle oikeat eväät, jotta yhteistyö hevosen kanssa sujuisi ongelmitta. Kommunikointi syntyy molemminpuolisesta ymmärryksestä ja yhteistyöstä. O ululainen ratsastuksenopettaja Anna Kilpeläinen tiesi jo teinityttönä, mikä homma on häntä varten. – ASIAKKAANI OVAT YKSITYISIÄ IHMISIÄ, JOTKA HALUAVAT JOKO TREENAUSTA OMAAN RATSASTUKSEENSA TAI KOULUTUSTA HEVOSELLEEN TAI MOLEMPIA. 14-vuotiaana ensimmäisen kerran ratsastustuntia pitänyt hevostyttö ymmärsi jo tuolloin, että ratsastamisen oppiminen ei ole ihan niin suoraviivaisen yksinkertainen asia. Opettamisen tuleekin aina lähteä siitä, mitä kukin asiakas tarvitsee eikä siitä, mitä minä haluan asiakkaiden kanssa tehdä, Anna korostaa. – Ratsastuksen opettaminen ja sen oppiminen ovat moniulotteinen kokonaisuus, johon liittyy monia puolia. Omaa yritystään vuodesta 2000 luotsannut Anna Kilpeläinen keskittyy työssään ratsastuksenopetukseen ja hevosten koulutuspalveluihin. – Jos näen, että myös hevosen suhteen on selkeää koulutustarvetta, lähden tietenkin myös sitä toteuttamaan, jotta harrastaminen voisi olla mukavaa ja toimivaa. TÄRKEÄÄ TUNTEA HEVONEN Anna Kilpeläinen jakaa ratsastuksen salaisuuden kolmeen osa-alueeseen. mitä asiakas on lähtenyt hakemaan omalta harrastukseltaan ja millaista apua hän tarvitsee yhteistyöhön hevosen kanssa. Hänen mukaansa taitavan ratsastajan on tunnettava hevonen eläimenä, itsensä ratsastajana sekä lajin vaatimukset. Suhde asiakkaaseen lähtee muodostumaan aina asiakkaan ja hevosen ehdoilla. Kyse ei siis ole pelkästään ihmisten kouluttamisesta, vaan mukana työssä on olennaisesti myös hevosen kouluttaminen
Kun oman istunnan hallinta on perusteiltaan hallussa, on mahdollista oppia hallitsemaan hevosta, eli käyttämään apuja. – On ensin selvitettävä, onko hevonen terve ja voiko se tehdä työtä, jota siltä kulloisessakin tilanteessa odotetaan. Ratsastajalta vaaditaankin selkeää kommunikointikykyä hevosen kanssa. – Niihin perustuu koko kommunikointi ratsun kanssa, Anna Kilpeläinen tiivistää. – Aira Toivola on ollut myös minulle suuri silmien avaaja siinä, miten ratsastajan kehonhallintaa ja oikeanlaisen istunnan käyttöä. – Ihmistä ei ole luotu ratsastamaan, joten kaikki, mitä teemme hevosen selässä, on opeteltava. – HEVOSTEN KANSSA ON HUOMATTAVASTI HELPOMPAA JA TURVALLISEMPAA TOIMIA, KUN YMMÄRTÄÄ MISTÄ HEVOSEN KÄYTÖS JOHTUU JA MITEN SITÄ MUOKATAAN. Kaiken aikaa toiminnan tulee olla johdonmukaista, ymmärrettävää ja turvallista molemmille. Sen avulla tähdätään kohti tasapainoista ja hallittua ratsastustaitoa. On opittava, missä asennossa olemme tasapainossa hevosen selässä sitä turhaan häiritsemättä ja miten hevosen liikkeisiin mukaudutaan. Kokematonkin hevosten käsittelijä vaikuttaa hevosen käytökseen ja koulutukseen kaiken aikaa. 62 HEVOSMAAILMA Anna Kilpeläinen on pitkän linjan ratsastuksenopettaja. TARVITAAN SELKEÄÄ KOMMUNIKOINTIKYKYÄ Ratsastuksenopetustilanteessa on Anna Kilpeläisen mukaan tärkeä kertoa kaiken aikaa ratsastajalle, miksi hevonen käyttäytyy kussakin tilanteessa siten kun se käyttäytyy. Keskiössä tässä on Anna Kilpeläisen mukaan ratsastajan oman kehon hallinta. TUKEA RATSASTUSPILATEKSESTA Ratsastajan kehonhallinnan opettelussa Anna Kilpeläinen haluaa nostaa esiin keravalaisen valmentajan Aira Toivolan, joka on kehittänyt muun muassa ratsastuspilateksen. – Hevosten kanssa on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa toimia, kun ymmärtää, mistä hevosen käytös johtuu ja miten sitä muokataan. – Jotta voisi olla taitava ratsastaja, on tunnettava hevosen luontainen käytös, vaistot ja oppimistapa. Työskentely alkaa siitä kun hevonen ja ratsastaja kohtaavat. Sitten mietitään, mitä voidaan tehdä sen eteen, että hevonen voi toteuttaa odotetun tavoitteen. Millainen eläin hevonen sitten on ratsuna. Istunnan hallintaa ja apujen tarkkaa ajoitusta ja käyttötapaa ratsastaja harjoittelee koko ratsastusuransa. – Tekisi mieli lainata valmentaja eversti Christian Cardea, joka sanoo, että hevonen on hyväntahtoinen ja yhteistyöhaluinen eläin, joka tekee, mitä haluat, jos se vaan ymmärtää ja pystyy, Anna vastaa. Työssään hän painottaa sitä, että kyse ei siis ole pelkästään ihmisten kouluttamisesta, vaan mukana on olennaisesti myös hevosen kouluttaminen. – Ihmisen tulee ymmärtää, että hevosen tarkoitus ei ole olla hankala tai vastustella ratsastajaa, vaan yleensä kyse on jostakin epämukavuudesta, joka aiheuttaa hevoselle esteitä tai siitä, että hevonen ei kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään ratsastajan viestejä
Aira on tuonut ratsastusmaailmaan ymmärryksen siitä, miten ratsastaja oppii käyttämään kehoaan terveellä tavalla, Anna Kilpeläinen kiittelee. HEVOSMAAILMA 63. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MARIA LEINO HEVOS- JA KOIRAHIERONTA KOULUTUKSET Kaikki lähtee toimivasta kommunikaatiosta. Pyrin myös itse tuomaan näitä seikkoja yhä enemmän esiin omassa työssäni. 040 506 4101 weter@lh-keskus.net www.lh-keskus.net kts. – Ohjaan hyvin johdonmukaisesti myös omat oppilaani käymään Airan opeissa. – Siinä on laitettava kuntoon sekä hevosen että myös ihmisen fysiikka, Anna Kilpeläinen korostaa. Hevonen ei ole ainoa osapuoli, joka tekee työn. lisää nettisivulta Anna osallistui heinäkuun alussa Ruukin maaseutuopistolla järjestettyyn eversti Christian Carden kouluratsastusvalmennukseen. Anna Kilpeläisen suunnitelmissa onkin ruveta tarjoamaan erityisiä ryhmäliikuntatunteja ratsastajille. – Haemme kaikessa sitä, että ratsastus on aina kahden kauppa. Hänen miehensä Tuomo Kilpeläinen on avannut tänä kesänä Ouluun kuntokeskuksen, jossa ratsastajien ryhmän olisi tarkoitus aloittaa. On ihmisen vastuulla, että hevoselle tarjotaan mahdollisuus tehdä meidän kanssamme yhteistyötä. Anna toteaa, että on ihmisen vastuulla, että hevoselle tarjotaan mahdollisuus tehdä meidän kanssamme yhteistyötä. tulisi lähestyä. Eläinten Luontaislääkintäkoulu ELK Weter p
KAVIONHOITOA, KENGÄTTÖMYYTTÄ JA RAUDATONTA RATSASTUSTA Lempeämmin hevosten ehdoilla 64 HEVOSMAAILMA. Suvi Mykkänen ja Pökkis maastolenkillä metsässä nauttimasta luonnosta ja toisistaan
Pääosassa tänä päivänä Suvin työssä on kavionhoito. – Ei tilanne tietenkään yhdellä vuolulla korjaannu, enkä minä ole mikään ihmeidentekijä. – Olisihan se vähintäänkin hassua, jos en noudattaisi näitä luonnollisia ekoarvoja myös hevoshommissani. Ratsutilan emäntä elää niin kuin opettaa. Olen suorittanut kengityksen perusopinnot ja valmistunut Lapin luonto-opistosta ympäristönhoitajaksi. Kuolaimettomilla suitsilla ei pysty HEVOSMAAILMA 65. Mutta kengättömältä hevoselta ei Suvin mukaan voi vaatia suorituksia alustoilla, joihin se ei ole tottunut. Keskiössä ovat pehmeät, luonnonmukaiset ja ekologiset arvot. – Kuolaimettomuudessa on kyse siitä, että rautakuolainten käyttö hevosen suussa on eläimelle epämukavaa ja kivuliasta. Taitava ratsastaja pystyy kyllä ratsastamaan peruskuolaimilla aiheuttamatta hevoselle kipuja. Käytännössä Suvin luotsaama Toivolan Korpi-Ratsut tarjoaa asiakkaille kavionhoitoa, hevosten käytöskoulutusta sekä tarvikkeita ja tietoa raudattomasta ratsastuksesta ja hevosen hoidosta. – Ekologinen elämäntapa on minulle itsestään selvyys ja se tulee minusta itsestäni. Sitä tapahtuu kuitenkin valitettavan paljon. Pääsääntöisesti minulle soitetaan silloin, kun hevonen ei ole saanut kavio-ongelmiinsa muualta apua, Suvi kertoo. Hevoselle itselleen kengättömyys on aina parempi vaihtoehto, Suvi toteaa. Pyrin kaikin puolin elämään mahdollisimman ekologisesti, emäntä Suvi Mykkänen toteaa. Lähden aina siitä, että katsotaan, mikä on vikana. Suvin omat hevoset kulkevat ilman kengitystä. Eli jos hevosen elinympäristöön ei kuulu kovia alustoja, kavio ei totu, ja taas jos hevonen saa vapaana ollessaan kulkea myös kovilla alustoilla, kavio tottuu ja sopeutuu. Kengättömyys vaatii omistajalta asiaan perehtymistä, kykyä lukea hevosta ja tehdä kompromisseja. Suvi Mykkänen sanoo, että kuolaimettomuus on myös positiivinen haaste ratsastajalle. – Olen sitä mieltä, että jos terve kavio kengitetään tarpeeseen ja se tehdään oikein, siinä ei ole mitään ongelmaa. Toivolan Korpi-Ratsut on talli, joka tiivistää toimintafilosofiansa kahteen sanaan: luonnollisesti raudatta. Kuolaimeton suitsitus on pehmeämpi tapa ratsastaa ja ajaa. – Paineelle myötääminen on käyttöhevosen ensimmäisiä ja tärkeimpiä oppeja. Se alkaa jo varsana riimun käytön ja talutuksen opettelusta, ja jatkuu läpi hevosen elämän, mihin tahansa käyttöön hevonen koulutetaankaan, Suvi toteaa. Ikävä kyllä kengitys samalla osaltaan estää kaviomekanis- min toimintaa, heikentää kavion verenkiertoa ja siten haurastuttaa kavioainesta. Pitäisi ymmärtää syy- ja seuraussuhde eli ensin kavio terveeksi ja sitten vasta kenkä päälle. Suvilla on oma näkemyksensä asiaan. Kengättömyys on hevospiireissä ristiriitainen asia, johon suhtaudutaan puolesta ja vastaan. Yleisimmin Suvi Mykkäsen hevosasiakkaat kärsivät kavion hauraudesta, jossa taustalla on joko väärä ruokinta, huono kengitys tai valkoviivantauti. RAUTAKENGÄLLÄ VAI ILMAN. Keski-Pohjanmaan perukoilla sijaitseva Toivolan Korpi-Ratsut on talli, jonka emäntä elää niin kuin opettaa. – Paine ei tule suuhun, vaan pään alueelle riippuen suitsien suunnasta eli paine voi tulla turvan päälle, poskiin tai niskaan. – Kengättömyys ei myöskään saa olla säästökysymys, vaan sen tulee aina pohjata hevosen hyvinvoinnin parantamiseen! – En hyväksy myöskään sitä, että kengityksellä yritetään peittää ja siirtää ongelmia. Taitavia ratsastajia, kun vaan on aika harvassa, Suvi Mykkänen kuvaa. Siihen ei tarvita rautaa suuhun. Asia ei ole tietenkään näin mustavalkoinen. RAUTA POIS SUUSTA Toivolan Korpi-Ratsujen toiminnan yksi tunnuslauseista on luonnollisesti raudatta. Sitten selvitetään, mitä kaviolle voidaan tehdä ja mitä tekijöitä hevosen ympäristössä on, joita voidaan muuttaa, Suvi sanoo. – Rautakengän funktio on suojata kaviota liialta kulumiselta, ja siinä tehtävässään hyvin toimiikin. Käytännössä se tarkoittaa kengättömyyden lisäksi myös hevosten kuolaimettomuutta ja rungottomia satuloita. Ja usein hyvin tunteella. Koulutettaessa hevosta ratsuksi tai mihin tahansa käyttöön opetetaan hevonen myötäämään paineelle. T oivolan hevostilalla Haapajärvellä hevosista pidetään huolta kokonaisvaltaisesti. Kun paine on jakaantunut tasaisemmin turkin peittämällä iholla eikä limakalvojen peittämässä suussa, se ei tuota hevoselle kipua. – Kuljen itse henkilökohtaisesti eri puolilla maata hoitamassa hevosten kavioita. – Kavion terveys on hevosella aina osa kokonaisvaltaista hyvinvointia
– Satulan runko tulee usein liikkeen esteeksi, Suvi tiivistää. – Kovarunkoinen satula voi pahimmillaan tuottaa hevoselle suoraa tai kroonista kipua. – Olen sitä mieltä, että jos ei pysty käyttämään ammattilaista satulan sovittamiseen, on parem- pi hankkia rungoton satula kuin suurin piirtein sopiva rungollinen satula. Meiltä myös luonnolliset Solheds -ihonhoitotuotteet, St. Pellon HIT-aktiivitalli Ydre-Box Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.com 66 HEVOSMAAILMA. Satula on Suvin mukaan rat- sun tärkein työväline, ja sen tulee ehdottomasti olla sopiva ja miellyttävä kantaa. Meidän hevosille tosin sopivat parhaiten nämä rungottomat satulat. – Tällöin ratsastajan pitää oikeasti oppia ratsastamaan. En kuitenkaan tässäkään väitä, etteikö rungollinen hyvälaatuinen satula voisi olla hevosystävällinen. Maastossa hevonen joutuu usein tilanteisiin, joissa se joutuu kääntymään jopa 360 astetta kiven tai puun ympäri. Satula on hevosen ja myös ratsastajan hyvinvoinnille niin tärkeä asia, että siinä kannattaa todella satsata laatuun. www.miraaalto.com Suvi Mykkänen uskoo ekologiseen ja luonnonmukaiseen elämäntapaan myös hevosten pidossa. SATSAA SATULAAN Rungottomat satulat Suvi Mykkänen kertoo löytäneensä maastoratsastuksen myötä. Tmi Mira Aalto Hyvinvointia hevosellesi O.T.E hierontaa hevosille ja poneille Varsinais-Suomen alueella! Myös laser- sekä bemer-terapia. Hippolyt -rehut, Chia -siemenet sekä yksilölliset yrttisekoitukset. Siinä hevosen pitää myös taipua. – On hyvä kuitenkin muistaa, että myös markkinoilla olevissa rungottomissa satuloissa on laatu- eroja, ja mukana on myös bulkkia, joka ei kestä juuri mitään. huijaamaan hevosta. Tämä vaatimus on hyvin vaikea täyttää perinteisellä kovarunkoisella satulalla. – OLEN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ JOS TERVE KAVIO KENGITETÄÄN TARPEESEEN JA SE TEHDÄÄN OIKEIN, SIINÄ EI OLE MITÄÄN ONGELMAA
– Ihminen alkaa oivaltaa, että miten minä voin vaatia hevoselta, jos en edes itse pysty tähän. 100% puhdasta ruusunmarjajauhetta valmistettu villinä kasvavan Koiranruusun kiulukoiden kuorista. Hän on tehnyt asiassa jo vuosia yhteistyötä saksalaisen, nykyisin Suomessa asuvan kouluttaja ja Centered Riding -ohjaajan Doris Münsterin kanssa, joka vieraili Toivolassa kurssittamassa myös tänä kesänä. Vaikuttavia aineita ovat mm. antioksidantit, biotiini ja rikkiyhdisteet, karotenoidit, E- ja C-vitamiini, magnesium, B-vitamiinit, kalium, rauta ja bioflavonoidit. Vaikuttava aine on ruusunmarjan sisältämä galaktolipidi, joka hillitsee niveltulehdusta, parantaa liikkuvuutta ja vähentää kipua. Kursseilla tehdään harjoituksia myös ilman hevosta, ja siinä ihminen alkaa yleensä hoksata, että ratsastus lähteekin hänestä, Suvi kuvaa. ei väännetä väkisin mihinkään muottiin, vaan sitä pyydetään tekemään asioita, ja sille myös annetaan tilaa tehdä niitä, Suvi kuvaa. – Kaikessa on lähdettävä hevosen ehdoilla ja yhteistyössä ihmisen kanssa, Suvi Mykkänen sanoo. Pihaton avulla hevonen liikkuu tasaisemmin päivän aikana. 020 712 1515 www.fysiohealing.fi webmaster@fysiohealing.fi Laatua ja osaamista hevosesi hyväksi HEVOSMAAILMA 67. Kokeile luonnollista vaihtoehtoa hevosesi hyvinvoinnin ylläpitoon! Fysio Healing Rääkänkatu 9, Hyvinkää puh. – Ajatuksena on, että body awareness eli kehotietoisuus tuodaan enemmän esille ihmisen kautta. Ruusunmarja-jauheen on havaittu lievittävän niveltulehduksen ja nivelsäryn oireita. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: TOIVOLAN KORPI-RATSUT/ SUVI MYKKÄNEN Suvin hevoset elävät pihatossa. Hevosta Suvin hevoset elävät pihatossa. – Hevonen tekee kyllä perässä, jos ratsastaja pystyy ensin. Bio Rosa C.L. Doris kuvaa asiaa toteamalla, että kun opit käyttämään omaa kehoasi tehokkaasti, alat tanssia hevosesi kanssa. Pihatto on hänen mielestään paras vaihtoehto, koska siinä hevoset saavat valita päivärytminsä itse ja liikkua omaan tahtiinsa aidatussa tarhassa. Ruusunmarja on täynnä terveydelle tärkeitä vitamiineja sekä mineraaleja. Koko filosofian taustalla on siis ajatus siitä, että ratsastuksen oppiminen on myös ratsastajan kehittymistä. TANSSII HEVOSEN KANSSA Suvi Mykkänen on perehtynyt myös niin kutsuttuun Centered Riding -valmennukseen. Pihatto on hänen mielestään paras vaihtoehto, koska siinä hevoset saavat valita päivärytminsä itse ja liikkua omaan tahtiinsa aidatussa tarhassa
H ämeen sydämessä Vesilahdella vanha Laukon kartano on nähnyt ja kokenut paljon. Valtaosa kuntoutettavista hevosista kärsii erilaisista jänne-, niveltai lihasperäisistä vammoista. 68 HEVOSMAAILMA. Tänä päivänä se tarjoaa upeat puitteet Laukon hevoskuntoutuskeskukselle, jossa kuntoutetaan ja hoidetaan hevosia. Laitekuntoutuksessa parhaita tuloksia on saatu vesijuoksumatolla. LAUKON HEVOSKUNTOUTUKSESSA HEVONEN ON OSAAVISSA KÄSISSÄ Tehokkaita kuntoutusjaksoja täysihoidossa Laukon hevoskuntoutus tarjoaa räätälöityjä kuntoutusjaksoja kilpa- ja harrastehevosille, jotka kärsivät muun muassa jänne-, nivel- tai lihasperäisistä vammoista. – Valtaosa asiakkaistamme on kilpahevosia. Harrastehevosia on selkeästi vähemmän ihan jo sen vuoksi, että kilpahevosiin panostetaan enemmän taloudellisesti. Laukon hevoskuntoutus toimii Laukon entisen siittolan avarissa tiloissa, jotka on uudistettu kuntoutuskeskuksen tarpeisiin. Meillä suurin osa asiakkaista on nimenomaan kilparatsuja. Kuivakoski tosin toteaa, että heille tulee myös muunlaisista terveysVanhan Laukon kartanon tiluksilla toimiva Laukon Hevoskuntoutus tarjoaa monipuolisia kuntoutuspalveluja hevosille. – Tarjoamme yksilöllistä kuntoutusta toipilashevosille sekä tehokkaita kuntotreeni- ja palau- tumisjaksoja terveille hevosille, kertoo Laukon hevoskuntoutuksen vetäjä, yrittäjä Kati Kuivakoski
ongelmista kärsiviä hevosia. Hevonen tulee yleensä Laukon hevoskuntoutukseen täyshoitoon. Omistajat voivat tuoda hevosensa tänne siksi aikaa, kun itse lomailevat. tään kuukauden. Matto soveltuu erityisen hyvin jänne- ja hankosidosvammojen jatkohoitoon, lihaskuntoutustreeniin ja lihasrentoutukseen. – Meidän palveluihimme kuuluvat myös lomahoitojaksot. Infrapunaa ja magneettia ei voida käyttää yhtä aikaa, joten juoksuHEVOSMAAILMA 69. – Teivon raviradan yhteydessä oleva hevoskuntoutus palvelee enemmän kertakävijöitä, me olemme erikoistuneet pidempiin hoitojaksoihin. MONIPUOLISTA LAITEKUNTOUTUSTA Laukon hevoskuntoutuksessa on monipuoliset mahdollisuudet laitekuntoutukseen. – Itse lähden periaatteessa siitä, että hevonen on meillä vähin- – VALTAOSA ASIAKKAISTAMME ON KILPAHEVOSIA, JA HARRASTEHEVOSIA ON SELKEÄSTI VÄHEMMÄN IHAN JO SEN VUOKSI, ETTÄ KILPAHEVOSIIN PANOSTETAAN ENEMMÄN TALOUDELLISESTI. Hevoskuntoutuskeskus tarjoaa vaihtoehtoisesti hyvinvointipalveluja päiväkävijöille. Näyttää siltä, että myös omistajien tietoisuus siitä, että niitä voidaan hoitaa, on kasvanut. Hevoskuntoutuksessa on käytössä myös infrapunasolarium, joka lisää hevosen aineenvaihduntaa, parantaa verenkiertoa ja nostaa suorituskykyä. lihaskuntotreeniin ja lihasrentoutukseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hevonen asuu kuntoutuskeskuksessa, jossa sille annetaan tarvittavat treenit ja hoidot. – Lähdemme siitä, että hevonen on ensin käynyt klinikalla, jossa vamman laatu on todettu. Kuivakoski sanoo, että he eivät kuitenkaan ole tähän palveluun varsinaisesti panostaneet. Lyhyemmästä jaksosta ei ole hevoselle vastaavaa hyötyä, koska sillä menee ensimmäinen viikko vesijuoksumatolla treenauksen opetteluun, Kuivakoski toteaa. Erityisesti vesijuoksumatto on osoittanut tehokkaaksi hoitomuodoksi. Sen pohjalta alamme sitten miettiä, miten ryhdymme hevosta kuntouttamaan, Kuivakoski kertoo. Lisäksi käytetään laserterapiaa, magneettiterapiaa ja hevoshierontaa. Tällä taataan se, että hevosta liikutetaan myös omistajien loman aikana, Kuivakoski kuvaa. Lihaskuntotreenissä hevonen kävelee tai juoksee halutuilla nopeuksilla veden antaessa vastuksen rasittamatta kuitenkaan niveliä kuivalla maalla tapahtuvan treenauksen tavoin. Kuntoutuskeskuksen käytössä on uusinta mallia oleva saksalainen Activo-Med -vesijuoksumatto, joka soveltuu erinomaisesti muun muassa jänne- ja hankosidevammojen jatkohoitoon, Laukon vesikävelymatosta on saatu erityisen hyviä kuntoutustuloksia. – Keskimäärin jännevammainen hevonen asuu meillä täällä kahdesta kolmeen kuukautta. – Vesijuoksussa käyvät kaikki kuntoutukseen tulevat hevoset, ja laseria käytetään myös paljon. – Treeni on hellävaraisempaa jänteille ja nivelille, sillä vesi itsessään kannattelee hevosta. DIAGNOOSIN KAUTTA KUNTOUTUKSEEN Kuntoutusta tarvitseva hevonen tulee Laukon hevoskuntoutukseen aina eläinlääkärin diagnoosin kautta. – Tämän vuoksi treenaus pystytään aloittamaan tapauksesta riippuen aina nopeammin kuin pelkkä kuivan maan treeni, ja lihasmassa pystytään säilyttämään ja jopa kasvattamaan sitä mahdollisesta tauosta huolimatta. – Etenkin lihasperäiset ongelmat ovat hevosilla viime aikoina lisääntyneet
Magneettiloimen avulla nopeutetaan hevosen urheilusuorituksesta palautumista. Magneettiterapia ehkäisee myös hevosen urheiluvammoja ja nopeuttaa urheiluvammoista paranemista. KOVALLA PROSENTILLA TAKAISIN KILPAKÄYTTÖÖN Kati Kuivakoski tekee pääsääntöisesti itse kuntoutuskeskuksen treenit, hoidot ja terapiat. Jos hoito on hevoselle vastenmielistä, ei siitä myöskään ole hyötyä. Loput karsinapaikoistamme on kuntoutusasiakkaillemme, ja meillä on ollut täällä myös jonkin verran varsoja kasvamassa, koska käytössämme on isot laitumet ja hyvä tilat, Kuivakoski kertoo. Yksikään hevonen ei ole vielä kieltäytynyt menemästä matolle, eikä niitä siihen pakottaa voikaan. Teemme jatkuvasti yhteistyötä myös Teivon raviradan yhteydessä olevan Tampereen hevosklinikan sekä Wääksyn kartanon tilojen yhteydessä toimivan Kangasalan hevosklinikan kanssa, Kuivakoski toteaa. Hän on pyörittänyt keskusta reilun vuoden, mitä ennen hän työskenteli siellä parin vuoden ajan palkollisena. TIETOTAITOA SAKSALAISKLINIKALTA Kati Kuivakoski on hakenut tietotaitoa laitehoitoihin sekä ActivoMed -vesijuoksumaton moniin käyttömahdollisuuksiin Saksassa toimivalta Matthias Baumannin klinikalta. – Hevoset ovat vastanneet tosi hyvin laitteisiin. Yrittäjänä toimiva Kuivakoski on alun perin koulutukseltaan hevoshieroja ja hevosenhoitaja. – JOKAINEN HEVONEN ON YKSILÖ, YRITÄMME AINA PARHAAMME. Laukon hevoskuntoutuksen tallissa on 27 karsinaa, joista 10-13 on täyshoitoasiakkaita eli hevosia, jotka asuvat siellä ympäri vuoden. maton jälkeen hevosen kanssa mennään aina joko solariumiin tai hevonen saa magneettiloimen selkäänsä, Kuivalahti kuvaa. – Näiden hevosten liikutuksesta huolehtivat niiden omistajat, mutta he käyttävät myös kuntoutuspalvelujamme tarpeen mukaan. – Täällä paikan päällä meillä on itseni lisäksi töissä myös yksi kokopäivätoiminen ja yksi osaaikainen työntekijä. 70 HEVOSMAAILMA Laukon Hevoskuntoutuksen vetäjä Kati Kuivakoski haluaa korostaa, että he eivät halua kilpailla ammattivalmentajien kanssa, vaan pyrkivät tekemään heidän kanssaan yhteistyötä.. – Haluamme pitää tasomme korkealla ja kehittyä koko ajan. VOI SANOA, ETTÄ AIKA KOVALLA PROSENTILLA TÄÄLTÄ MEILTÄ KILPAHEVOSET LÄHTEVÄT TERVEINÄ JA PALAAVAT KILPAKÄYTTÖÖN
Hän toivoisi, että joku päivä heidän keskuksessaan voitaisiin laittaa vielä useammin hevosen pidemmälle kisakuntoon, ennen kuin se palautuu treeniin omistajilleen ja harrastevalmentajille. Hän iloitsee siitä, että yhä useampi hevosen omistaja on alkanut nähdä laitekuntoutuksen mahdollisuudet ja myös terveen hevosen treenimahdollisuudet hevoskuntoutuksessa. – Olemme saaneet hyvin kannustavaa palautetta omistajilta ja kaikki on toiminut ainakin tähän saakka odotetulla tavalla, Kuivakoski toteaa. – Olisi kiva, jos voisimme tehdä yhteistyötä valmentajien tai ratsuttajien kanssa aina siihen saakka, kunnes hevonen olisi saatettu kilpailukuntoon saakka, Kuivakoski visioi. Jokainen hevonen on yksilö, mutta aina yritämme parhaamme. Hevosten tuhkauspalvelua, soita 0400 496 819 HEVOSMAAILMA 71. – On sellaisia hevosia, jotka ovat tympääntyneet lajinomaiseen treenaamiseen. – Heillä ei ole välttämättä käytössään optimaalisia treenipaikkoja vamman asteittaista kuntoutusta silmällä pitäen. Terveet hevoset voivat mennä juoksumatolla kerrallaan 45 minuuttia, mikä kasvattaa hevosen lihasryhmiä hyvin tasapuolisesti. – Haluan korostaa, että me emme halua kilpailla ammattivalmentajien kanssa, vaan pyrimme tekemään yhteistyötä heidän kanssaan. Hienotunteista huolenpitoa hevosystäväsi viimeisestä matkasta. – Emme tietenkään voi luvata varman päälle, milloin hevonen tulee kuntoon. – LYHYEMMÄSTÄ KUIN KUUKAUDEN JAKSOSTA EI OLE HEVOSELLE VASTAAVAA HYÖTYÄ, KOSKA SILLÄ MENEE ENSIMMÄINEN VIIKKO VESIJUOKSUMATOLLA TREENAUKSEN OPETTELUUN. Kuivakoskella onkin tulevaisuuden visio. Voi sanoa, että aika kovalla prosentilla täältä meiltä kilpahevoset lähtevät terveinä ja palaavat kilpakäyttöön. Heille haetaan meiltä vaihtelua treeniin. YHTEISTYÖSSÄ VALMENTAJIEN KANSSA Nuori innokas yrittäjä näkee toimintansa tulevaisuuden valoisana. Kuukauden kuntoutusjakso Laukon hevoskuntoutuksessa maksaa normaalihintaisena 970 euroa sisältäen Alv:n. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI Hevosille tarkoitetun infrapunasolariumin avulla eläimen aineenvaihdunta lisääntyy, verenkierto paranee ja suorituskyky nousee
Tänne palataan herkästi uudestaan. Hoidoista hyötyvät kaikenlaiset hevoset. Hän toteaa, että ensimmäisen hoitokerran jälkeen useimmista hevosista tulee vakioasiakkaita. Omistajissa on niin eläinlääkäreitä kuin kilparatsastajia. – Hoidot tehoavat niin rakenteellisiin kuin elimellisiinkin sairauksiin ja helpottavat myös tartuntatauteja. Y rittäjä Jyrki Pyykkö on kolmen vuoden ajan pyörittänyt Ekohepo -kuntoutuskeskusta Tampereella. Hevoset saavat myös nauttia luonnollisista hoitomuodoista kuten akupunktiosta ja kraniosakraaliterapiasta. EKOHEPO PERUSTETTIIN HEVOSTEN TARPEISIIN Luontaishoidot hellivät ja kuntouttavat hevosia Teivon Raviradan varikkoalueella Tampereella sijaitsee monipuolinen hevosten kuntoutuskeskus Ekohepo. Alkuaikoinaan Ekohepo kohtasi jonkin verran ennakkoluuloja, mutta nykyään asiakaskunta on vakiintunutta. 72 HEVOSMAAILMA Ekohepo-kuntoutuskeskuksen yrittäjällä Jyrki Pyyköllä on pitkä historia hevosten hierojana ja akupunktiohoitajana.. Mukaan mahtuu kaikenlaisia hevosia omistajineen. Niin ratsut kuin ravuritkin pääsevät ympäri vuoden huoltamaan lihaksiaan, ihoaan ja elimiään keskuksen vesijuoksumatolla, infrapunasaunassa, spassa ja suolahuoneessa. – Meillä käy kuningatartason ravureita ja huippuratsuja siinä missä lemmikkihevosiakin. Keskuksessa käy ajankohdasta riippuen 30–60 hevosta viikossa ja hoitoja tullaan hakemaan pitkienkin matkojen takaa. Jopa vanhan liiton ravimiehet ovat innostuneet hoidoista, kun ovat käytännössä nähneet niistä saatavan hyödyn, Jyrki Pyykkö kertoo
Spassa käytettävä suolaliuos hellii liikajännittyneitä lihaksia ja edistää myös haavojen parantumista. Vesimatolla kävellessä hevonen aukaisee omalla työntövoimallaan kroppaansa tehokkaasti, Pyykkö kertoo. Sen päällä liikkuminen tukee myös normaalia valmennusta. KÄVELYTYS KUNTOUTTAA JA TREENAA Ekohepo-keskuksesta löytyy kaksi erilaista kävelytysmattoa. Kylmä suolavesi hellii hevosten kipeitä jalkoja. SUOLAHUONE JA INFRAPUNASAUNA HOITAVAT Jyrki Pyykön erityinen ylpeydenaihe on hevosten suolahuone, joita hän on rakentanut Ekohepo-keskuksen lisäksi muuallekin Suomeen. Sillä on tasainen, ruohopohjamainen laakapinta, joka mukautuu hevosen liikkeisiin. Taval- linen kävelytysmatto muistuttaa ihmisten juoksumattoa. Vesi pehmentää liikkeitä eikä hevosen nivelet joudu koko painon rasittamiseksi. Matto sopii hevosten kuntouttamiseen siinä missä ran- Vesikävelytysmatto soveltuu hyvin hevosten kuntoutukseen leikkausten ja jänne- tai nivelside vammojen jälkeen. Ajatus suolahuoneista HEVOSMAAILMA 73. Spa on yksi Ekohepo-keskuksen suosituimmista hoitomuodoista, ja sinne saakin ravipäivinä jonottaa aikoja. kempaan treeniinkin. Tilaus on kova: ensi kuussa Pyykkö rakentaa viisi uutta suolahuonetta Suomeen ja kaksi Ruotsiin. Erikoisempi vesikävelytysmatto on uusinta uutta hevoskuntoutusvälineiden rintamalla. Märkähoidosta voi nauttia myös hevosten spassa, jossa pariasteinen suolavesi hellii hevosten kuumottavia ja kipeitä jalkoja. – Ravimiehet ovat ihastuneet vesikävelymattoon huomattuaan, kuinka ravi selkeytyy vesikävelyn ansiosta. RAVIMIEHET OVAT IHASTUNEET VESIKÄVELYMATTOON HUOMATTUAAN, KUINKA RAVI SELKEYTYY VESIKÄVELYN ANSIOSTA. Jyrki Pyykkö kertoo, että matto sopii erityisesti hevosen takapään, kaulan ja niskan kehittämiseen, sillä maton saa säädettyä kulkemaan myös ylämäkeen. Hevosten spa on Ekohepokeskuksen suosituimpia hoitomuotoja. Vedessä työskentely on tehokasta mutta nivelille hellävaraista, joten se sopii hyvin sekä kuntoutus- että treenimuodoksi
Pyykkö vertaa infrapunasaunan vaikutusta liikuntasuoritukseen, jossa verenkierto vilkastuu, sydämen lyöntitiheys kasvaa ja samalla hikoilu lisääntyy. – Moni on sanonut, että näin helposti ei ole ennen kesästä päästy! Ei tarvita ötökkäloimea eivätkä ötököiden puremat edes häiritse suolahuoneessa hoidettuja hevosia. Hän on toiminut vuosia ravituomarina ja tarjonnut hevoshierontapalveluita. Kuntoutuskeskuksen tiloissa työskentelee myös itsenäisiä eläinten luontaishoitajayrittäjiä. Pyykkö kertoo, että infrapunasaunan yhteydessä hevosille voidaan myös antaa akupunktiota tai muita täsmähoitoja. Kertakäynti suolahuoneessa maksaa Ekohepo-keskuksessa 25 euroa. Oman suolahuoneen perustaminen maksaa Pyykön mukaan noin 6000–8000 euroa. Infrapunasaunan lämpö nostaa hevosille väliaikaisesti keinotekoisen kuumeen, joka vilkastuttaa aineenvaihduntaa, hoitaa sisäelinvaivoja ja virkistää. Laitteemme ovat sähköpihejä ja esimerkiksi vesikävelymatto kierrättää tehokkaasti oman vetensä. Hevosten terveyden ohella Pyykkö kantaa vastuunsa myös maapallon tilasta: – Ekohepo on saanut nimensä luonnollisuudesta, ja huolehdimme myös keskuksen hiilijalanjäljestä. – Jokaiselle hoidettavalle hevoselle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma ja tarvittaessa hevonen ohjataan eläinlääkärin pakeille, Pyykkö kertoo. Ekohepo-kuntoutuskeskuksen palveluita Kävelytysmatto Vesikävelytysmatto Hevosten spa kylmävesihoitoihin Infrapunasauna Hieronta Suolahuone Laserhoito Akupunktio Kraniosakraaliterapia Hammaskirurgia Yrttikauppa on peräisin Australian laukkaradoilta, mutta Euroopassa ilmiö on vielä uusi. Ekohepo-keskuksessa hevoset pääsevät myös lämmittelemään infrapunasaunaan. Hän ei pelkää kilpailua – päin vastoin on hevosten etu, jos palveluntarjoajia löytyy maan joka kolkasta. Hoito vahvistaa hevosten sydäntä ja verenkiertoa ja tehoaa nivelongelmiin, selkä- ja lihaskipuihin, iho-ongelmiin sekä rasituksen jälkeisiin kiputiloihin. Pyykkö on iloinen siitä, että hevosten luontaiset hoitomuodot yleistyvät ja kasvattavat suosiotaan. Sen päällä kävely tehostaa suorituskykyä ja paranemista loukkaantumisen jälkeen.. 74 HEVOSMAAILMA Kumista tehty kävelymatto myötäilee hevosen liikkeitä ja kehittää selän alueen lihaksistoa. Olen pieninyt myös hevosia, viimeksi opetusmielessä eläinfysiologiasta kiinnostuneille, Pyykkö kertoo. – Saunan ikkunasta on hyvät näkymät tielle, hevoset viihtyvät siellä oikein hyvin, Pyykkö naurahtaa. Ekohepo tekee tiivistä yhteistyötä myös läheisen eläinlääkäriklinikan kanssa. Pyykkö kertoo, että hänen suurin vahvuutensa hevostenhoitoalalla liittyy pitkäaikaiseen päivätyöhön lihamestarina: – Olen pilkkonut niin suuren määrän sonneja ja hirviä, että ison eläimen lihaksisto on minulle rakenteellisesti hyvin tuttu juttu. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: EKOHEPO HEVONEN ON TUTTU PINTAA SYVEMMÄLTÄ Jyrki Pyyköllä on pitkä kokemus hevosista ja niiden kanssa elämisestä. Pyykkö kertoo, että kesäaikaan suolahuoneessa käy paljon kesäihottumasta kärsiviä hevosia. Ekohepokeskuksessa käytetään saksalaisia HorseGym 2000 -kuntoutuslaitteita. Jyrki Pyyköllä on Ekohepon yhteydessä pieni kauppa, jonka valikoimista löytyy hevosille suunnattuja luontaistuotteita, yrteistä ja kasveista koottuja hoitotuotteita. Suolahuoneessa oleskelu auttaa hevosten hengitystieongelmiin, hapenottokykyyn, flunssiin, aineenvaihduntaan, kurkunpääntulehduksiin ja iho-ongelmiin. Ekohepo on saanut vaikutteita Ruotsin Eskilstunassa sijaitsevasta hevoskuntoutuskeskuksesta, josta Pyykkö on hakenut mallia ja ideoita luonnonmukaisten hoitojen toteuttamiseen
Toiseksi Best In Show -kehässä valittiin Iso-Britanniassa syntynyt kolmevuotias new forest -jalostusori Vernons Vision, jonka omistaa Henna Huhta ja näytteilleasettajana toimi Johanna Kyrö. Nainen menehtyi saamiinsa vakaviin vammoihin sairaalassa reilua viikkoa myöhemmin. Hän omistaa Usvaniityn ponitallin yhdessä vaimonsa Marikan kanssa. Hän piti kiinni ohjaksista ja jäi osittain hevosen jalkoihin. Kummallakin ratsastajalla oli kypärä ja tallien turvallisuusasiat ovat kunnossa. Ratsastaja löysi kuolleen naisen hiekkakentältä pian tapahtuneen jälkeen. Poliisin mukaan hevonen oli ilmeisesti säikähtänyt, ja nainen oli pudonnut sen selästä. – Lauantai-iltana se laitettiin takaisin laitumelle muiden nuorten oripoikien porukkaan, ja otettiin sieltä taas sunnuntaiaamuna mukaan näyttelyreissuun. Usvaniityn Jessestä tuplavoittaja K olmevuotias shetlanninponiori Usvaniityn Jesse valittiin 37. Loivaniityn tallilla korostetaan turvallisuutta ja kyseessä on ensimmäinen onnettomuus tallilla. P ienestä asti ratsastanut 18-vuotias nuori vihtiläisnainen loukkaantui pudottuaan hevosen selästä Hyvinkäällä Loivaniityn hevostilalla 27.6. Kumpikin ratsastaja oli kokenut. Epäonnisissa turmissa ei ole olemassa mitään yleistä mallia. Maastossa on myös sattunut vakavia onnettomuuksia, joissa ratsastaja on ollut yksin hevosen kanssa ja hevonen on säikähtänyt jotain. HEVONEN PALASI YKSIN PILTTUUSEENSA Lempäälässä 24-vuotias naisratsastaja putosi hevosen selästä kesken iltapäivän ratsastustunnin. Jessen lisäksi mukana oli kahdeksanvuotias jalostusori Usvaniityn Lordi, joka valittiin rotunsa kolmanneksi parhaaksi poniksi. Kouvolan Anjalassa majaansa pitävä Usvaniityn ponitalli teki näyttelyyn todellisen tehoiskun. – Usvaniityn Jesse on lähes täydellinen poni ja se oli hyvin valmisteltu näyttelyyn. Viime vuosina hevosten hoitotilanteissa on sattunut onnettomuuksia, jotka ovat johtaneet kuolemaan. Onnettomuus tuli ilmi, kun tallissa hevosta harjaamassa ollut toinen ratsastaja ihmetteli, kun tallin tuntumassa olleella kentällä ratsastaneen naisen hevonen laukkasi vain satula selässään, ilman ratsastajaa omaan pilttuuseensa. Naisella oli kypärä päässään ja hän ratsasti tutulla ja hyvin koulutetulla tallin ruunalla kouluratsastusta. Sundvallin arvion mukaan Suomessa tapahtuu noin yksi kuolemantapaus vuodessa. Turma sattui 11.8. Kolmanneksi sijoittui niin ikään brittiläissyntyinen näyttelyveteraani, Karoliina Sjögrenin omistama Welsh A-sektion tamma Dukeshill Savannah. Kyseessä oli normaali ratsastustilanne ja ratsuna oli koulutettu hevonen. Se on jo ajolle opetettu, ja ensi vuoden tähtäimessä on elokuun shetlanninponien kansainvälisen näyttelyn käyttöluokat, Timo Heikkilä kertoi. Sundvallin mukaan esimerkiksi 2000-luvun alussa tapahtui liikenneonnettomuuksia, joissa oli hevonen mukana. Kumpikin onnettomuus oli tapaturma, eikä tapauksiin liity rikosta. Lempäälän Kuljussa Rautian ratsastustalleilla. kansallisen poninäyttelyn parhaaksi poniksi. Hevonen pillastui niin voimakkaasti, ettei ratsastaja kyennyt hallitsemaan sitä. Best In Show -tittelin lisäksi Jesse valittiin jo näyttelyn parhaaksi Suomessa syntyneeksi poniksi. Kuva: Hipppos/Satu Pitkänen HEVOSMAAILMA 75. Kuolemansyyntutkinta on kesken, mutta poliisi kertoo, että naisen niska oli vaurioitunut. Sillä on varmasti edessään hieno ura sekä käyttö- että näyttelyponina, kommentoi shetlanninponeja arvostellut Yvonne Held Ranskasta. Naisen tasapaino horjahti, jolloin hän putosi hevosen selästä. Nainen oli harrastanut ratsastusta viitisen vuotta, ja hänen ratsunsa oli vuokrahevonen, jolla hän itse ratsasti lähes päivittäin. KESKIMÄÄRIN YKSI TAPAUS VUODESSA Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundvall kertoo kuolemaan johtavien ratsastusonnettomuuksien olevan harvinaisia. Ajankohtaista Kaksi ratsastajaa menehtyi kesän aikana Kesän ratsastusonnettomuuksissa menehtyi kaksi ratsastajaa. – Emme olleet koskaan aiemmin päässeet edes mukaan Best In Show-kehään, joten päivä oli todellinen unelmien täyttymys, sanoi ponit esittänyt Timo Heikkilä. Ratsastaja oli käyttänyt kypärää. Timo Heikkilän esittämä Usvaniityn Jesse valittiin sekä kansallisen poninäyttelyn parhaaksi poniksi että näyttelyn parhaaksi Suomessa syntyneeksi poniksi. Suomessa ratsastusta harrastaa noin 170 000 ihmistä. Hän kiitti myös Timo Heikkilän rauhallista ja hyvin harjoiteltua esittämistä. Ratsastusonnettomuuksia tapahtuu pääsihteerin mukaan noin neljä 1000 ratsastettua tuntia kohden. Näyttelyn paras varsa oli Anna Pajasen ja Amanda Prykärin kasvattama sekä omistama suomalainen ratsuponitamma Fancy Feather, ja parhaaksi veteraaniksi valittiin new forest ori Bazuun SWE 22 NF. Näyttelyvoittajaa ei kohdella eri tavalla kuin muitakaan poneja
Neljännentoista SeaHorse Weekin kaikkiaan viitenä kilpailupäivänä nähtiin yhteensä 1140 lähtöä (777 aluetasolla, 363 kansallisella tasolla) – kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Ypäjällä H ämeen ja Varsinais-Suomen Hevosjalostusliitot järjestävät yhteistyössä vuoden 2014 valtakunnallisen varsanäyttelyn. Näyttelytulokset ovat puolueeton arvostelu hevosen tai ponin rakenteesta ja liikkeistä sekä siinä nähdään viitteitä sen vanhempien jalostusarvosta.. – Olemme varanneet saman viikonlopun kilpailukalenteriin. Palkinnot: 1500–750–500–300–200 euroa. Ensi vuonna kilpaillaan taas. Valtakunnallinen varsanäyttely sijoittuu samalle viikonlopulle Ypäjän varsahuutokaupan kanssa siten, että huutokauppa on perjantaina ja varsanäyttely lauantaina ja sunnuntaina. Varsanäyttelyiden tarkoituksena on tukea kotimaista hevoskasvatusta ja toimia valistavana tilaisuutena sekä kasvattajille että omistajille. Valtakunnallinen varsanäyttely 13.–14.9. Jokaisen luokan paras esittäjä palkitaan. 150-tason luokkavoiton vei – jo kolmannen perättäisen kerran Hangossa – Sanna Backlund, tällä kertaa hevosella Wilhelmina. 1-vuotiaat lämminveriset ravihevoset, 2. 76 HEVOSMAAILMA Jokaisessa luokassa arvotaan kaikkien osallistujien kesken ilmainen osallistumisoikeus Derbyyn tai Kriteriumiin. 1-vuotiaat suomenhevoset, 3. Valtakunnallinen varsanäyttely on 1-vuotiaiden lämminveristen ravihevosten ja 1–2-vuotiaiden suomenhevosten näyttelykauden huipentuma. Yleisöä koko viikon ajan viihtyi arviolta 5 500, noin tuhat enemmän kuin vuonna 2013. Kuva: Susa Laine SeaHorse Week huipentui Sanna Backlundin GP-voittoon H angon SeaHorse Week huipentui maamme esteratsastuksen pääsarjan, LähiTapiola Grand Prix:n neljänteen osakilpailuun heinäkuun lopussa. 2-vuotiaat suomenhevoset. su 14.9. Voittonsa ansiosta Backlund kiilasi sarjan kärkeen ennen Marina Ehrnroothia ja Susanna Rautasta. Backlundin ratsu Wilhelmina on SeaHorse Weekin GP-voittaja toisessa polvessa. Wilhelminan emä, Chocolate My Way, voitti GPosakilpailun vuosina 1997 ja 1999 ratsastajanaan Maj-Len Fazer. Siivousoperaation jälkeen hengähdämme hetken ja sen jälkeen aloitamme ensi vuoden suunnittelun. Näyttely on avoin ensisijaisesti hevosjalostusliittojen varsanäyttelyssä palkituille suomenhevos- ja lämminversille ravihevosvarsoille. la 13.9. Pyrimme parantamaan järjestelyjä joka vuosi ja olemme kiitollisia kaikesta saamastamme palautteesta, lupaa kilpailunjohtaja Mia Maukonen. Näyttelyluokat ovat seuraavat: 1. Ajankohtaista Sanna Backlundin ratsu Wilhelmina on SeaHorse Weekin GP-voittaja toisessa polvessa. Varsat saavat lisäksi tuote-/kunniapalkintoja. 2-v sh-ratsujen ja pienhevosten kesken arvotaan osallistumisoikeus Suomenratsut ry:n Kasvattajakilpailuun. la 13.9
Tällöin hevosväki voi ilahduttaa lapsia kouluissa ja päiväkodeissa, vanhuksia palvelutaloissa, kyläläisiä kyläkaupalla tai kaupunkilaisia kaupunkien keskustoissa. Suomenhevostalkoot-kampanjan puitteissa ratkotaan myös ravikilpailutoimintaan liittyviä kysymyksiä yhdessä kasvattajien ja valmentajien kanssa. Suomenhevosviikko 1.–7.9. Suomenhevostalkoot -kampanjan tavoitteena on kertoa suomenhevosen monimuotoisesta tehtävästä urheilu- ja harrastehevosena. HEVOSMAAILMA 77. Kampanjan tavoitteena on yhdessä hevosharrastajien ja ammattilaisten kanssa kertoa suomenhevosen monimuotoisesta tehtävästä urheilu- ja harrastehevosena. Tapahtumien lisäksi perinteinen suomenhevosen päivän liputus suomenhevosen kunniaksi nostaa liput salkoon ympäri maan 6.9. Suomenhevostalkoiden tiimoilta tullaan näkemään mm. Yhdistykset, ammattilaiset ja harrastajat voivat osallistua talkoisiin järjestämällä oman tapahtuman tai tempauksen suomenhevosen viikolla 1.–7.9. S uomen Hippos, Suomenhevosliitto, Suomenratsut ja Suomenpienhevosyhdistys sekä Työhevosharrastajat käynnistivät keväällä 2014 Suomenhevostalkoot-kampanjan. Suomenhevosen viikon tavoitteena on tehdä suomenhevosta tunnetuksi kylissä, kaupungeissa, toreilla ja talleilla. Hevoset ja muoti -kulkue Jyväskylässä, Hevosrieha Savitaipaleella, Hevoskynnön SM-kilpailut Eurajoella, Maantieravit Petäjävedellä, Suomenratsujen Kuninkaalliset -tapahtuma Ypäjällä ja Suomenhevosten päivä Isojärvellä
Kilpailun voiton vei jo eilisen jälkeen kilpaa johtanut tanskalainen Knud Mönster. Kirja avaa hevosalan reunaehtoja rakentamis- ja eläinsuojelumääräyksistä tallien toimintoihin ja alan kytköksiin ympäröivään yhteiskuntaan. Kuntien ja hevosalan vuoropuhelu tehostuu K untiin viedään hevostietoa päätöksenteon tueksi syyskuussa ilmestyvän kirjan muodossa. Sieltä hän kiersi Demolla voittoon yli puolen kierroksen kirillä kolmatta rataa ilman vetoapua. Perinteisesti raviurheiluksi miellettyjen kärryillä ajettavien lähtöjen lisäksi Suomessa ajetaan myös montéa eli raviratsastusta. 78 HEVOSMAAILMA HEVONEN TÄRKEÄ EILEN JA TÄNÄÄN – Tämän viestin vieminen on iso asia. Knud Mönster (Tanska) 75 pistettä 2. 8. Hevosala haluaa lisätä vuoropuhelua kuntien kanssa sekä tarjota koottua tietoa alasta päättäjille. Lopputulokset 1. Suomen edustajan toisen päivän muut sijoitukset olivat viides ja kahdeksas. Mutta EM-voitto tuntuu aivan yhtä hienolta, kertoi Knud Mönster voiton jälkeen. Hugo Langeweg Jr. Tony Le Beller (Ranska) 69 p. Kuva Hippos/ Irina Keinänen Vajaat kuudetsadat ravit joka vuosi Suomessa R aviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Ajankohtaista Mika Forss kahdeksas ohjastajien EM-kisoissa T anskalainen Knud Mönster vei voiton Ruotsissa järjestetyssä kaksipäiväisessä ohjastajien EM-kilpailussa. Hevoset ja kunta –rajapintoja -kirja on suunnattu kuntien virkamiehille ja päättäjille, tuomaan lisätietoa hevostaloudesta ja -harrastuksesta. Ratojen ulkopuolisissa etäpelipisteissä katsojia on lähes 900 000. Hippolis peräänkuuluttaa nyt eri alueilta vapaaehtoisia kontaktihenkilöitä hevosihmisistä, kirjan luovutustapahtumien koordinoijaksi. Mika Forss (Suomi) 47 p. 3. Ravikilpailuissa pelattavien hevospelien kokonaisvaihto on vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kilpailujen kirjo vaihtelee kansainvälisen tason suurtapahtumista ja maakuntaratojen viikoittaisista kilpailuista aina pieniin paikallis- ja jääraveihin. Kilpailun viisi parasta ohjastajaa pääsevat mukaan helmikuussa 2015 Australiassa kilpailtavaan ohjastajien MM-kisaan. Kylmäverilähdössä Mika Forssilla oli huonoa tuuria, sillä hänen ohjastamansa Blisjur laukkasi hylkäykseen. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi kuuluu viiden suurimman ravimaan joukkoon Euroopassa. Suomea kisassa edustanut Mika Forss sijoittui lopputuloksissa kahdeksanneksi. Ammattivalmentajia Suomessa on noin 160. Harrastajavalmentajarekisteriin kuuluu yli 7 000 henkilöä. Kirjan taustalla on Hippoliksen koordinoima Hevoset ja yhteiskunta -projekti. 5. 4. Hän kannustaa hevosihmisiä kertomaan alan merkityksestä. Hevosharrastus on kaikkiin muihin urheilulajeihin verrattuna aivan omanlaisensa vaikuttavuudessaan, kannustaa edunvalvontatyöhön mukaan lähtevä Cajus Aminoff. Hippolis tukee paikallistapahtumia materiaalein. Ensimmäisessä osalähdössä Forss sijoittui yhdeksänneksi ja toisessa kohteessa hän nousi kahden kanssakilpailijan loppusuoran laukkojen myötä kuudenneksi. Raviradoilla tapahtumia seuraa vuosittain noin 730 000 katsojaa. – Olen voittanut Tanskan Derbyn ja se oli jotakin todella suurta. Viimeisessä lähdössä Forssin tuuri kääntyi ja hän voitti lähdön Jarmo Kallungin valmentamalla Demolla. Menneisyytemme lisäksi hevosella on valtava merkitys nyky-yhteiskunnassa erityisesti nuorison harrastuksena. Hevonen on iso asia. Hevostalous on merkittävä myös elinkeinona. – Tällä kertaa hevoset eivät vain olleet tarpeeksi hyviä. Kahdeksan lähdön kilpailuissa onnen merkitys korostuu, MM-kisoissa tilanne on toinen, kun kisataan koko viikko, kahdeksanneksi sijoittunut Mika Forss kommentoi kilpailun jälkeen. Kirjan alueelliseen ja kuntakohtaiseen jalkautukseen kaivataan nyt koko hevosalan yhteistyötä. Ala työllistää 15 000 suomalaista. Solängetissä alkanut raviohjastajien EM-kilpailu päättyi seuraavana päivänä Uumajassa ajettuihin neljään osalähtöön. Lisätietoa ja ohjeita tästä linkistä: www.hippolis.fi/kirja Hankkeen rahoittajat ovat Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä Forssan Seudun Kehittämiskeskus.. (Hollanti) 64 p. Suomessa raveja järjestetään joka päivä jouluaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta. Björn Goop (Ruotsi) 65 p. Forssin EM-kilpailu päättyi hylkäykseen lähtölaukan takia viimeisessä osalähdössä. Ilman hevosta ei olisi tätä kansakuntaa. Tarkoituksena on, että hevosväki yhdistää voimansa viemään kuntakirjaa kotipitäjänsä päättäjille, vieden samalla kuntaansa hevosalan terveiset. Suomen Mika Forss onnistui voittamaan Solängetissä maanantaina yhden osalähdön, mutta tiistaina Uumajassa paras sijoitus oli kolmas. 18.8. – Ei saa käydä niin, että hevosella on yhteiskunnassa yhä pienempi ja rajoitetumpi tila. Hevonen ja hevosihmiset ansaitsevat enemmän. Mika Forss otti alun rauhallisesti ja jättäytyi hännille, josta pääsi etenemään toiseen pariin ulos. Kirja jaetaan jokaiseen Hämeen ja Uudenmaan kuntaan syksyllä. EI KYLLIN HYVIÄ HEVOSIA Mika Forssin kilpailupäivä alkoi ensimmäisenä kilpailupäivänä heikosti, mutta päättyi voittoisaan juoksuun. Raveja järjestetään vuosittain vajaa kuudetsadat, ja niihin osallistuu vajaat 8 000 hevosta ja yli 2 000 ohjastajaa. Tietopaketille on tarvetta, sillä hevosala elinkeinoineen on moninainen. Mika Forssilla ei ollut onnea mukana Tanskassa. Vidar Hop (Norja) 60 p. Viestiä voi viedä esimerkiksi kunnanvaltuustolle -tai hallitukselle tai kutsua kunnan luottamus- ja virkamiehet hevostapahtumaan, esimerkiksi Nouse ratsaille -teemapäivänä tai Suomenhevosviikon yhteydessä syyskuussa
Pirunkoura eli Harpago on nykytiedon mukaan sivuvaikutukseton kasvi, joka sopii etenkin degeneratiivisiin reumaattisiin sairauksiin. Markku Johansson sai Loviisan raveissa 28.7. Pekka Korven talliin kaksoisvoitto Bergsåkerin E3-finaalissa P ekka Korven valmentamat Arctic Model ja Fashion Duo ottivat arvokkaan kaksoisvoiton Ruotsin Bergsåkerin tammojen E3-finaalissa. Voittotulos 13,9a/2100m sivuaa Passionate Kempin 3-vuotiaiden tammojen SE:tä. Tuotekehitys on suoritettu lääkkeiden tuotekehitysmallia mukaillen ja tuotteiden vaikuttavat aineet on tehon ja pitoisuuksien suhteen testattu asianmukaisesti. Hippoksen eläinlääketieteen asiantuntija teki tapauksesta läänineläinlääkärille ilmoituksen epäillystä eläinsuojelulain vastaisesta hevosen kohtelusta. Kyvyt Esiin finaali, aloitusajankohta n. Kielto astui voimaan välittömästi ja oli voimassa toistaiseksi. klo 17.00 Sunnuntaina 12.10.: Estehevoset: esterata Kouluhevoset: koulurata, FEI:n kouluratsastusohjelma 4-vuotaille, rata A ja rakennearvostelu Tänä vuonna estehevosten rakenne suoritetaan heti estekokeen jälkeen ja kouluhevosten rakenne arvostellaan sunnuntaina. Koska kyseessä oli sääntövaliokunnan eikä kilpailutuomariston määräämä rangaistus, tuli Hippoksen hallituksen Ravikilpailusääntöjen 63 § mukaisesti vahvistaa päätös. karvasaineita). Ei dopingvaroaikaa. Markkinointi: Fysio Healing Oy, Hyvinkää, puh 020–7121515, www.fysiohealing.fi HEVOSMAAILMA 79. Derma2:n antimikrobiset, eteeriset öljyt lievittävät kutinaa ja edesauttavat vaurioituneen sekä tulehtuneen ihon paranemista. Ajokielto määrättiin ajalle 28.7.2014–27.7.2015. Pekka Korven ajama Arctic Model kiri 800 000 kruunun suurvoittoon ja tallikaveri Fashion Duo otti Jorma Kontion ohjastamana 400 000 kruunun kakkosrahat. Tuoteposti Laatuarvostelu kaksipäiväisenä 11.–12.10. Korven tallin upeaa iltapäivää täydensi kesäkuun viimeisenä lauantaina myös Hannu-Pekka Korven ajama BWT Hellion, joka murskasi Porin raveissa rataennätyksen keulavoitolla ja tuloksella 11,2a/1600m. Hevosen tulee olla Suomen Hippos ry:n hyväksymän isäoriin jälkeläinen ja sen tulee olla Suomen Hippoksen pääkantakirjan ratsurekisterissä. Hyväksytyn tuloksen suorittaneille FWB tammoille myönnetään suoritusdiplomi. Vuoden ajokielto ajovitsan törkeästä käytöstä V uoden mittaisen ajokiellon ajovitsan törkeästä sääntöjen vastaisesta käytöstä sai Markku Johansson. Derma-tuotteet on valmistettu tarkoin valikoiduista, puhtaista luonnon raaka-aineista. Lauantaina 11.10.: Estehevoset: estekoe ja rakennearvostelu. DERMA-TUOTTEET ON VALMISTETTU TARKOIN VALIKOIDUISTA, PUHTAISTA LUONNON RAAKA-AINEISTA. lokakuuta. Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumaan on 28. Derma2 Hoitava tehoseerumi on hyvin imeytyvä ja riittoisa. ajokiellon koodilla ”Ajovitsan törkeä sääntöjen vastainen käyttö”. Luonnonmukaista hoitoa herkälle iholle L uonnonmukainen Solheds -ihonhoitosarja on kehitetty herkälle iholle. Kouluhevoset: askellajikoe (ryhmäratsastus) sekä pieni estekoe. Jääkiekkoilija Antti Pihlströmin omistama Fashion Duo hävisi voittajalle kymmenyksen ja täydensi upean kaksoisvoiton arvostetussa ikäluokkalähdössä. Laatuarvosteluun voivat osallistua vuonna 2010 syntyneet lämminveriset ratsuhevoset sekä vuonna 2009 syntyneet varsoneet tammat, joilla ei ole varsa alla. L ämminveristen ratsuhevosten Laatuarvostelu järjestetään tänä vuonna kaksipäiväisenä tapahtumana 11.-12. Sisältää Pirunkouran juurta (Harpagophytum procumbens). Kutsu ja muut lisätiedot löytyvät osoitteesta www.ratsujalostusliitto.fi. Vahva nestemäinen uute vähentää jäykkyyttä ja tukee nivelten terveyttä ja joustavuutta. Juurissa ovat Harpagon tärkeimmät vaikuttavat aineet eli iridoidit ja iridoidiglykosidit (kasvien aineenvaihdunnan tuotteina syntyviä ns. Pirunkoura vähentää jäykkyyttä D evils Claw, Pirunkoura, on afrikkalainen kasvi, jota on käytetty vuosien ajan lääkkeenä tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa. Suomen Hippos maksaa FWB hevosten kasvattajalle ja omistajalle palkinnot seuraavasti: 295 – 215 – 130 – 80 – 50. Lääkkeenä käytetään vain juuria, jotka muodostavat maanalaisia mukularykelmiä. Edellisistä vuosista poiketen osallistujille ei suoriteta eläinlääkärintarkastusta. Pakkauskoko 1 litraa, hinta noin 50 €. Samaan aikaan Ypäjän Hevosopistolla kisataan myös Kyvyt Esiin finaali 2- ja 3-vuotiaille. sääntövaliokunnan tekemän esityksen. syyskuuta. Hippoksen hallitus vahvisti tiistaina 12.8. Muun muassa allergiat, kesäihottuma ja hyönteisten puremat aiheuttavat kutinaa, jonka johdosta eläin usein hankaa ja aiheuttaa haavaumia. Alussa sisäradalta kärkeen kiihdyttänyt Arctic Model antoi tallikaverinsa edetä keulaan ja kuittasi loppukirissä tämän ohitse voittoon. Palkinnot muille hevosille: 170 – 150 – 130 – 100 - 80. Arctic Modelin omistaa Pekka Korven Star Racing Oy
takuu alum.lattialla - 5 v. PALVELUHAKEMISTO Keski-Suomessa t TPQJWJNNBU IFWPTWBSVTUFFU NJUUPKFO NVLBBO t TBUVMBO UPQQBVT TPWJUVT KB LPSKBVT Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus www.hevostrailerimyynti.fi 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen 1VI -JJNBUUBMBOUJF ÊOFLPTLJ www.laajavaljas.net ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA s3ATULASEPÊNPALVELUT s(EVOSVARUSTEIDEN KORJAUSJAVALMISTUS s+OIRILLEPANNATJA TALUTTIMETKRISTALLIKORISTEIN HENRA - laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus WWW SATULAHUONE l Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 0400 600 901 www.boeckmanncenter Kumitiilet: Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 050-579 1230 Palvelemme: Ma 9-18 Ti-To 9-17 Pe 9-18 la 9-14 myynti@ravijaratsastus.fi. 041-4450 307 Suunniteltu kestämään ! -15 v. yleistakuu BÖCKMANN HEVOSTRAILERIT MYYNTI, VAIHTO, VARAOSAT, HUOLTO Kärrykoukut Puh. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi tai 43 x 1603,6" x 200 mm 7" näytöllä - kävelytyskoneisiin - sairaskarsinoihin - pihamaille - käytäville Helppo asentaa ! Mallikirjat nyt poistohintaan, VUDEKA.FI KAIKEN KATTAVA NETTIKAUPPA! www.joensuunravi-ratsastus.fi Nopeat toimitukset ja monipuoliset maksutavat! 80 HEVOSMAAILMA Helatie 10 80100 Joensuu, p. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg, p
040-5648715 | info@npa-metalli.net Katso muut palvelumme netissä ja Facebookissa! www.korholantila.fi puh. PALVELUHAKEMISTO HYVINVOINTIA KORHOLAN TILALTA r #MPDLFNFMmLJWFOOÅJTLJWJ IFWPTFO MVPOOPONVLBJTFO SVPLJOOBO QVPMFTUB MAAHANTUONTI JA MYYNTI r 1SPCJO ,JFUÅWÅJTFO KB 'PSFWFSJO UVPUUFFU JINJTUFO KB FMÅJOUFO IZWJOWPJOUJJO WFSLLPLBVQBTUBNNF Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla. http://npa-metalli.net Puh. 0500-878 817 040-546 9880 Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO - LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM - MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Laukon Hevoskuntoutus HEVOSMAAILMA 81
ERIKOISHINTA 4,90 4/14 6,20 Toivolan hevostallilla ratsastetaan raudatta Luontoäidin hevosten Nina Viitamäki: Hanna Hednäs ja Heppe tuttu pari poniraveissa OKKOSTEN TALLIIN NNI KEVÄÄLLÄ TUPLAO –KAKSOSVARSAT Tilaushinnat Hevonen tarvitsee kasveja ja yrttejä monipuolisesti Määräaikainen: Kestotilaus: 47€/6nroa 38€/6nroa Kouluratsastaja N JANNI MARTIKAISE Tilaa tavoitteet olympialaisissa Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimella: 09-413 97 300 tai nnän Kobbi sai avun emä allergialääkkeestä it 2014: Kuninkuusravrada lla timanttia n on kotona kultaa ja in Ravikuningas Köppine ni yllätti omistajansak Ravikuningatar Mokoma Tilaushinnat PALVELUKORTTI Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 38€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 47€ Tilaan Hevosmaailma-lehden ERIKOISHINTA 4,90 ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ 4/14 6,20 Toivolan hevostallilla ratsastetaan raudatta Hanna Hednäs ja Heppe tuttu pari poniraveissa OKKOSTEN TALLIIN KEVÄÄLLÄ TUPLAONNI –KAKSOSVARSAT Kouluratsastaja Luontoäidin hevosten Nina Viitamäki: Hevonen tarvitsee kasveja ja yrttejä monipuolisesti JANNI MARTIKAISEN tavoitteet olympialaisissa Kobbi sai avun emännän allergialääkkeestä Kuninkuusravit 2014: Ravikuningas Köppinen on kotona kultaa ja radalla timanttia Ravikuningatar Mokomani yllätti omistajansakin &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. luokan postimerkki Karprint Oy 2 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.hevosmaailma.fi tilaukset@karprint.fi 09-2569 108/24h www.hevosmaailma.fi Netissä:. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista. Harrastelehtenä HEVOSMAAILMA kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Lehti tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Hevosmaailma on hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti. Unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta
® PATENTOITU TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA EQUINE TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI Milloin käytöstä on hyötyä?
Soveltuu erinomaisesti myös kilpahevosille laadukkaan lisävalkuaisen lähteeksi. Huom! Basic vain K-Maatalous.. Black Horse BREEDER on valkuaispitoinen täydennysrehu kantaville ja imettäville tammoille sekä varsoille. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Kasvun voimaa. Myynti: maatalouskaupat ja hevostarvikeliikkeet