5/14 6,20 Hevoskyntö on kolmen kauppa Ponikuninkaalliset kruunattiin Härmässä Connemaraponit laukkasivat ihmisten sydämiin Oppilaitossarja käyntiin Harjusta ANNIKA SCHULMAN haastaa tekemään toisin Suomessa on kolme mammuttiaasia Helsingin Puistolaan uuden ajan hevostalli 2
Lisätietoja: www.thule.fi. Vetokoukku tarpeesi mukaan. Testattu todellista käyttöä varten. Kaikki Thulen vetokoukkuratkaisut ovat turvallisia ja helppokäyttöisiä – löydät varmasti ratkaisun, joka sopii sinun tyyliisi ja tarpeisiisi. Kiinteä vetokoukku sopii ahkeraan käyttöön, irrotettava vetokoukku tyyliä arvostaville ja kääntyvä vetokoukku helppokäyttöisyyttä haluaville
® TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA EQUINE TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI Milloin käytöstä on hyötyä?
Niitä tuntuu olevan kaikkialla. Ensimmäisenä on vuorossa Virolahden Ravijoella toimiva Harjun oppimiskeskus. 52 TUROVELI ON SUURMESTARI Viime vuoden komeetta palasi parrasvaloihin kesällä Mikkelissä. Eikä suotta. Ohjaksissa Ullan omistaja Jaana Saaristo. CONNEMARAYHDISTYS 30-VUOTIAS 38 Hevosmaailma aloittaa juttusarjan, jossa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta. 20 Suomen Connemara-yhdistyksen puheenjohtajalla Sanna Ollikalla on ollut vuosien mittaan useampia connemaraponeja. 54 MAMMUTTIAASI KÄÄNTÄÄ PÄÄT Euroopassakin harvinaisia mammuttiaaseja on Suomessa kolme.. 18 ULLASSA ON KAIKKI SUURTA Percheron-rotuinen Ulla painaa 1 500 kiloa ja säkäkorkeus 185 senttiä. 6 AURINKOTALLISSA HEVOSILLA OMAT TARHAT 20 Helsingin Puistolaan valmistui heinäkuussa moderni ja ilmava, 17:n yksityishevosen talli. Hevoskyntöharrastus on myös tärkeää perinnetyön säilyttämistä. 14 ANNIKA SCHULMAN HAASTAA TEKEMÄÄN TOISIN Connemara on valloittanut luonteellaan, kauneudellaan, palvelualttiudellaan, hyppykyvyllään ja sopivalla koollaan suomalaisten poniharrastajien sydämet. 28 HATUNNOSTO AMMATTI HEVOSALALTA. Poniraviurheilun päätapahtuma ponikuninkuusravit ravattiin tänä vuonna Kauhavalla, jossa kruunattiin uudet kuninkaalliset. HIRVIKÄRPÄSIÄ RIESAKSI ASTI Hirvikärpäset ovat hermostuttaneet niin hevoset kuin hevosihmiset tänä syksynä. 4 HEVOSMAAILMA MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Tuhti tietopaketti päättäjille hevosalasta käytännössä vierailulla Vihtiin. 42 PONIT JUHLIVAT HÄRMÄSSÄ SUOMENHEVOSELLE 46 Syyskuun ensimmäinen viikko pyhitettiin suomenhevoselle. 50 Suomen ravivalmentajat ry:n puheenjohtaja Tuomo Ojanperä näkisi yhdistyksen riveissä mielellään myös uusia nuoria valmentajia. Sisältö 4/2014 1 8 Percheron-rotuisella Ullalla on painoa keskikokoisen henkilöauton verran. 24 Monen kuljetun polun jälkeen oli aika koota oma asia yhteen, SITSkoulutukseksi. Siksi isommankin joukon vetäminen onnistuu kevyesti. 36 EI TURHILLE PESUKERROILLE HEVOSKYNTÖ ON KOLMEN KAUPPA Hevoskynnössä kaikkein tärkeintä on ohjastajan, hevosen ja kyntäjän saumaton yhteistyö. 33 VALMENNUS ON ELÄMÄNTAPA Tiheät shampoopesut voivat saada hevosen ihon ja turkin huonoon kuntoon. Tällä hetkellä hänen omistuksessaan on kaunis valkoinen Rockfield Wizard -connemararuuna
Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. TURVALLISUUSTEKIJÄT YKKÖSENÄ – Eniten kysytään normimittaista kahden hevosen traileria, kertoo toimitusjohtaja Auvo Häkkinen Devente Oy Cheval-Liberté Finlandilta. Eihän tarvitse talvella sulatella jäätyneitä putkia avotulella tai kuivatella pitkin tallin käytäville naruille ripustettuja loimia. Pääkirjoitus 46 Hevosella on merkittävä rooli terapiatyössä. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 64 HEVOSTEN EHDOILLA Pohjoiskarjalaisen Korholan tilan toimintafilosofia tiivistyy siihen, että kaikessa mennään täysin hevosten ehdoilla. Pöly aiheuttaa hengitystiesairauksia niin ihmisille kuin hevosillekin. 6 Aurinkotalli sai ensimmäiset asukkaat heinäkuussa 2014. HEVOSMAAILMA 5. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. 76 PITKILLÄ MATKOILLA UHKANA KULJETUSKUUME Tositoimiin talven varalle S yksy on tullut ja talvi lähestyy, vaikkakin eri puolilla maata hyvin eri tahtiin. 58 PORIN RAVIRADALLE ELÄINKLINIKKA 70 Heinäkuussa avattu klinikka palvelee keskitetysti alueen hevosia Porin raviradan yhteyteen kunnostetuissa tiloissa. Pöly on turvallisuusriski paitsi terveydelle, myös paloturvallisuudelle. Tallit ovat usein kuivempia kuin monet muut kotieläinrakennukset. Onhan tallirakennus kunnossa. Etelässä on nautittu lokakuussa vielä viehättävän lämpöisistä syyspäivistä. Outi Talvi) kuvasi Kaisa Kukkanen. 60 TAPATURMAVAKUUTUS PERUSTURVA Vuosittain noin 1 100 ratsastajaa hakee vakuutuskorvauksia. Niinpä niin. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38,00 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari, puh. Palovaara on suuri erityisesti talvisin, varsinkin, jos tallissa käytetään lisälämmittimiä. Ei kai ulosmenoteiden eteen ole kasattu heinäpaaleja tai ajokalustoa. Hevosilla on karsinansa jatkona omat tarhat. Saa nähdä, lieneekö edessä kylmä ja luminen talvi. Asiantuntijoiden mukaan tallin turvallisuuden suuri vihollinen on pöly. ISSN 1455-0547 Kannen kuva: Connemaraponit (Doyher Dragonfly om. Onko sähkölaitteet tarkastettu. Yli kolmannes maatilapaloista on sähkön aiheuttamia. Dark Edition 31 IC) om. Toivottavasti alkava talvi selvitään ilman haavereita! MARI AHOLA-AALTO Kuljetuskuume on vakava sairaus, johon hevonen voi pahimmillaan kuolla. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoitukseen. Ratsailla Leila Koivuniemi, terapiahevosena Kössi ja mukana myös Tiina Tähkälä. Mahdollisuuksien hevonenvierailulla Vihdissä tutustuttiin vihtiläinen fysio- ja ratsastusterapeutin Tuija Tähkälän (vas.) työhön. Outi Talvi&Ninni Wäre ja tammavarsan Aramara Spring Edition (i. Tallipalojen aiheuttajaksi osoittautuvat hyvin usein yleensä sähkö- ja lämmityslaitteet sekä huolimattomuus huoltoja korjaustöissä
Aurinkotallissakin kaikilla hevosilla on suora kulkuyhteys karsinastaan maan jaloittelutarhaansa. Esikuvana Aurinkotallille on toiminut Salon Perttelissä sijaitseva Talli Linna. 6 HEVOSMAAILMA. HELSINGIN PUISTOLAN AURINKOMÄKEEN RAKENTUI UUDEN AJAN HEVOSTALLI Hevoset pääsevät omille terasseilleen Helsingin Puistolaan valmistui heinäkuussa moderni ja ilmava, 17 yksityishevosen talli
P Uuden ajan Aurinkotallissa on karsinapaikkoja 17 yksityisratsulle. Naapurustossa asunut Nymanin perhe piti vanhalla tallillaan työhevosia ja ravihevosia. Vanha hirsinen päärakennus osoittautui korjauskelvottomaksi, joten se saa jatkossa väistyä uuden päärakennuksen tieltä, Määttä sanoo. – Halusimme toteuttaa tallin Salon Perttilässä sijaitsevan Talli Linnan tapaan siten, että jokaisesta, 10,5 neliön suuruisesta karsinasta avautuisi ovi omaan, pieneen tar- HEVOSMAAILMA 7. Vanha talli sijaitsi kuitenkin rakennettavaan, uuteen alueeseen nähden kävelytien toisella puolella, eikä kulkeminen tallilta maneesille tuntunut lopulta hyvältä ratkaisulta. – Omalla tyttärelläni oli kaksi hevosta vanhalla talilla, jota pidimme yhdessä Janne Nymanin kanssa, Aurinkotallin isäntä, toimitusjohtajaOlavi Määttä kertoo. Olavi Määttä ei halua kertoa tallin rakennuskustannuksia. Tein ehdotuksen ratsutilasta, jossa vanhan, satavuotiaan tallin tilalle olisi rakennettu uusi talli ja peltoaukealle olisi noussut maneesi, Määttä kertoo. Talvi oli vähäluminen, ja hanke eteni siksi rivakasti. Kolmisen vuotta sitten alueelle vahvistettiin uusi kaava, jonka yhteydessä paikka määriteltiin hevostilaksi. Lisäksi vuosikustannuksia nostaa korkea maan vuokra. JOKAISELLA HEVOSELLA OMA PIENI TARHA Uuden Aurinkotallin rakentaminen käynnistyi vuosi sitten lokakuussa. uistolan Aurinkomäellä on asustanut hevosia vuosikymmeniä. – Sen voin todeta että kaavoitusalueelle ja nimenomaan Helsinkiin rakennettaessa kustannukset ovat kolmanneksen luokkaa kalliimmat kuin maaseudulla. Tallin arkkitehtina toimi Rosemarie Schnitzler. – Aloimme tuolloin pohtia uuden ratsastuskeskuksen rakentamista. – Saimme poikkeusluvan raken- taa uuden tallin maneeseineen, tarhoineen ja ratsastuskenttineen vanhan hevostilan alapuolella sijaitsevalle maalle. Alkuperäisen tilan saunarakennuksesta kunnostetaan tallitupa. Vanha talli puretaan, ja sen tilalle nousevat jatkossa asunto sekä kerhotilat. Kaupunki ideoi aluksi paikalle kotieläintilaa, jossa olisi poneja ja muita kotieläimiä, mutta viereisen Fallkullan kotieläinpuiston vuoksi ajatus ei ollut kannattava
Aurinkotallissa hevoset voivat liikkua karsinastaan omalle terassilleen ja takaisin. Tallin yläkerrassa sijaitsevat toimisto, huone yöpymistä varten, sekä kahviolla varustettu katsomo. Riittää, kun karsinan takaoven aukaisee ja hevosen päästää omalle takapihalleen. Maaseudulla puuseppä saattaa murto-osalla suurten valistajien hinnoista tehdä paloikkunat, jotka palotarkastaja hyväksyy. Kesällä Aurinkotallin hevoset viettävät päiviään ryhmässä alueen 2,5 hehtaarin laitumilla, jossa riittää tilaa juoksennella turvallisesti. Tiloista on näkymät paitsi talliin, myös maneesiin. Aurinkotallin rakentamisessa turvallisuuskysymykset oli mahdollista huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. 8 HEVOSMAAILMA. Puurakenteiseen, valoisaa maneesiin on käynti suoraan tallista. TERASSIMALLI HELPOTTAA TALLIN ARKEA, SILLÄ KAIKKIA HEVOSIA EI TARVITSE SIIRTÄÄ ETÄÄLLE TARHOIHIN ENNEN KARSINOIDEN SIIVOUSTA. Jos asiakas haluaa hevoselleen tarhauksen yksinään, se tapahtuu karsinoiden terasseilla. Perinteisesti maneesit ovat melko hämäriä halleja. Tarhajuoksentelun sijaan Aurinkotallin hevosia liikutetaan kentällä tai maneesissa, johon on käynti suoraan tallista, tai alueen metsäteillä. Ulkoalueille asennettavat kamerat pitävät asiattomat vieraat loitolla. Tämä ei kaupungissa onnistunut, Määttä kertoo. Tallin ulkoseinät ovat tukevaa, lämpöeristettyä valuharkkoa, Määttä sanoo. Aurinkotallissa hyvä valaistus on osa turvallisuutta. TURVALLISUUS HUIPPULUOKKAA Hevoset saavat vapaasti oleilla karsinassaan tai ulkoilla omalla terassillaan. Yläkerran kahviokatsomosta avautuu näkymä alas maneesiin. Myös enimmillään kolme metriä leveät käytävät lisäävät turvallisuutta. Tallin rakentamisessa käytetyt, massiiviset puurakenteet kestävät metallia paremmin kuumuutta, sortumatta. VALTAVAT SÄHKÖASENNUSTYÖT Nykyaikaisen tallin sähkötöiden määrä oli Määtän mukaan uskomattoman suuri. Kaupunkitallin toteutuksessa jouduttiin etenemään paikoin hyvinkin virkamiesmäisesti. Tarvitun kaapelin ja sähköasennusten määrä tallissa on valtava. – Kun kävimme pelastussuunnitelmaa läpi palolaitoksen kanssa, viranomaiset kiittelivät erityisesti hevosten evakuointia nopeuttavaa karsinamalliamme. Tallista löytyy runsaasti erilaisia paloturvallisuuteen, ilmastointiin, valojen ohjaukseen liittyviä ratkaisuja. haan. Suurempia, 400-800 neliön ryhmätarhoja, joissa hevosia tarhataan 2-3 hevosen/ponin ryhmissä, on viisi. Monet olivat sitä mieltä, ettei hevosta kannata laittaa pienehköön tarhaan, jossa se voi loukata itsensä juoksupyrähdysten ja äkillisten jarrutusten seurauksena. – Esimerkiksi pelkästään maneesin savunpoistoikkunoihin tarvittiin useita toimintoja sähkökytkentöineen. – Suurten paloikkunoiden tuli olla VTT:n testaaman tehtaan valmistamat. BYROKRATIAN MÄÄRÄ YLLÄTTI Hienoisena yllätyksenä Määtälle tuli rakentamiseen liittyvä byrokratian määrä. Hevosten seurantaa varten tallin sisätiloihin tullaan asentamaa kameroita. – Koska kaupunkiympäristössä tilaa on joka tapauksessa rajoitetusti, on pieni tarha todennäköisesti turvallisempi kuin keskikokoinen tarha. Tavallisestihan tarhat sijaitsevat melko kaukana itse tallista. Tulevana kesänä laidunten ympärille rakennetaan pohjustettu ratsastusrata. Määttä keskusteli tarhojen ihanteellisesta koosta useiden talliyrittäjien kanssa. Ne, jotka haluavat, saavat hevoselleen myös ryhmätarhauksen, jonka jälkeen hevoset siirretään omille terasseilleen kello neljä iltapäivällä. Tallin sähköpääkeskus on pari metriä leveä ja pari metriä korkea, Määttä kertoo. – Terassimalli helpottaa tallin arkea, sillä tallimestarin ei tarvitse siirtää kaikkia hevosia etäälle tar- hoihin ennen karsinoiden siivousta
KORKEASSA TILASSA HYVÄ SISÄILMA Aurinkotallin ilmanvaihtoa suunniteltaessa pohdittiin mahdollisuutta lämmöntalteenottoon. HEVOSMAAILMA 9. Savimaahan tarvittiin 105 teräsbetonipaalua. Maneesin järeiden kattotuolien asennus kävi nopeasti suuren, palkkeja nostavan nosturin ja kahden henkilönostimen avulla. Talliympäristössä on kuitenkin aina jonkin verran pölyä, mikä olisi tuottanut Maanrakennustyöt paalutuksineen, maanvaihtoineen ja täyttöineen olivat poikkeuksellisen suuri kustannuserä. Talli Linnan Juha Linnalta saimme monia hyviä ohjeita. Hänen vinkeillään asensimme muun muassa karsinaterassien kynnyksiin lämpövastukset, jolloin kynnyksen jäätyminen voidaan ehkäistä, Määttä kertoo. Aurinkotalli sai ensimmäiset asukkaat heinäkuussa 2014. Rakennuksen vieressä sijaitseva metsä puolestaan estää liian paisteen sekä häiritsevien varjojen muodostumisen maneesiin. Aurinkotallin lämmityksessä hyödynnetään ekologista maalämpöä. – Maneesin koko itäseinä toteutettiin kennolevystä, jolloin luonnonvalo pääsee valaisemaan 800 neliön tilaa. Tähän nousee Aurinkotalli. – Maneesissa ei ole lämmitystä, mutta tila on lämpöeristetty, jolloin maneesin lämpötila pysyy plussan puolella kovillakin pakkasilla
Olkipel- MANEESIN ITÄSEINÄ TOTEUTETTIIN KENNOLEVYSTÄ, JOLLOIN LUONNONVALO PÄÄSEE VALAISEMAAN TILAA. Pesupaikalla, sekä loimihuoneessa on omat poistopuhaltimensa. Korkea tila luo talliin valoisuutta ja väljyyttä. Tällöin tallin siivouksesta ei nousisi pölyä ilmaan, Määttä sanoo. Maneesissa savunpoistoluukut toimivat raittiin ilman tuloaukkoina ja kaksi poistopuhallinta tehostavat ilmanvaihtoa, Määttä kertoo. Loimihuone pysyy kuivana ja siistinä tehokkaan ilmanvaihdon ansioista.. Aurinkotallin rakentamisessa hyödynnettiin paljon puuta, joka oli paitsi edullinen, myös akustisesti miellyttävä ja kosteusteknisesti loistava materiaali, kertoo Olavi Määttä. Vanha tallirakennus tullaan purkamaan. Koska talli on tavanomaista korkeampaa tilaa, ilman laatu on hyvä. Tallin puolella on kaksi poistoilmapuhallinta. – Olemme pohtineet imevän harjakoneen hankkimista. – Vesi kiertää lämpöelementtien läpi, jolloin vesi voidaan säätää haluttuun lämpötilaan, Määttä sanoo. ongelmia lämmöntalteenottolaitteistoissa. 10 HEVOSMAAILMA Jokaisesta karsinasta avautuu ovi pieneen tarhaan. Kuivikkeena tallissa käytetään olkipellettiä, jota on kaupunkioloissa helppo käsitellä. – Päädyimme ilmanvaihtoratkaisuun, jossa jokaisen karsinan välissä on keskitetysti säädettävät ilman tuloaukot. Tilalle nousee rakennus, jonka toisessa päässä on yksi asunto ja toisessa päässä talliväen kerhotila. Aurinkotallin hevoset tullaan ruokkimaan ensimmäisillä kotimaisilla, Jan´s Barn yhtiön valmistamilla heinäautomaateilla. Kiertävä juomavesi voidaan lämmittää
– Olemme yksityinen osaketalli. Mikäli tästä muodostuu ongelmaa, vaihdamme niiden hevosten osalta kuiviketta, mahdollisesti puupellettiin, Määttä pohtii. Pesupaikan viereen asennetaan jatkossa solarium. Aurinkotalli ei lähtenyt ratsastuskoulutoimintaan, vaikka se taloudellisesti ehkä yksityistallitoimintaa kannattavampaa olisi ollutkin. Perheen nuoriso pääsee tallille vaikka julkisilla liikennevälineillä, Määttä huomauttaa. Ensi kesänä laitumien ympärille valmistuu 1,5 kilometriä pitkä, pohjustettu ratsastusreitti. nitellaan kaupunkioloihin hyvin soveltuvaa, Molok-tyyppistä syväkeräysjärjestelmää. Pesupaikka on tilava ja se on varustettu omalla poistoilmanvaihdollaan. Aurinkotallin myötä matkustusajat lyhenevät ja polttoainekustannukset pienenevät. Jonkin verran pellettiä meinataan kuitenkin syödä. Maneesin tavoin kentässä on käytetty silttityyppistä hiekkaa. – Vaikka tallivuokramme ei ole yhtä edullinen, kun maaseudun talleilla, houkuttelee hyvä sijainti hevosihmisiä Puistolaan. Tulevaisuudessa Aurinkotallin osakkeita myydään paitsi tallissa vuokralla oleville, myös ulkopuolisille, Määttä sanoo. Tallin päätyyn on rakennettu erillinen lantakatos, johon suun- Aurinkotalli on löytänyt asukkaansa ennätysajassa. Osa tallin poneista asutti jo vanhaa tallia, mutta suurin osa ratsuista on uusia tulokkaita. lettiä käytettäessä myös pölyn määrä on pieni. Sähköpääkeskuksella on kokoa pari metriä kanttiinsa. Toistaiseksi upouudella tallilla turvaudutaan vaihtolavaan. Viimeinen hevonen asettuu taloksi lokakuun lopulla. – Valtaosa hevosista on kuivikkeeseen jo tottunut. HEVOSMAAILMA 11. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN Valaistu kenttä on 30x60 metriä. TALLIPAIKOILLE KYSYNTÄÄ Sähköasennusten määrä nykyaikaisessa tallissa on huikea. Suuremmissa tarhoissa ulkoillaan kaverien kanssa
12 HEVOSMAAILMA
HEVOSMAAILMA 13
14 HEVOSMAAILMA. MONEN POLUN JÄLKEEN OLI AIKA KOOTA OMA ASIA YHTEEN Annika Schulman haastaa tekemään toisin Teorialuentoja omenapuun alla istuen, pihatossa asuvien hevosten tarkkailua, pilatesjumppaa, paikalla tehtyä lähiruokaa - vaihtoehtotätien hevosleiri vai ammattilaisen suunnittelema koulutuskokonaisuus paremman hevostaidon oppimiseksi
M äen päällä seisoo vanhan maatilan pihapiiri. Näkymää hallitsee pihatoksi muunnettu iso talousrakennus ja siihen kytkeytyvä aitaus. Anna-Kaisa Oldenburg keskittymässä hevoseen maastakäsintyöskentelyssä. Taaempana on ratsastuskenttä ja päärakennuksen yläkertaan on vastikään rakennettu pilatesstudio. HEVOSMAAILMA 15. Tässä ympäristössä Annika Schulman toteuttaa pitkäaikaista haavettaan uudenlaisesta hevosalan koulutuksesta. Tässä kaikki nivoutuu yhteen; hevosen ja ihmisen hyvinvointi, hevosen koulutus, ratsastus, opetusympäristöt. – En. Haluatko haastaa perinteisen hevostalousopetuksen magnaatin Annika Schulman. Haluan tarjota koulutusta, jossa on mahdollisuus oppia alaa kokonaisvaltaisemmin. Täällä opitaan näkemään miten asiat liittyy toisiinsa
– Pihatto on perusta hevosen hyvinvoinnille, mutta pihatoissa on suuria eroja, Annika sanoo. Mutta keskeinen sanoma kaikissa on jotakuinkin yhtenevä. Pitkä kokemus erilaisista pihatoista on opettanut, että niitä on monenlaisia. MONTA POLKUA KULJETTUAAN JA SATOJA HEVOSIA JA RATSASTAJIA NÄHTYÄÄN OLI AIKA KOOTA YHTEEN OMA ASIA. Annika kilpailee itse ratsastuksen kansallisella tasolla, ja valmennettavansa seura- ja aluetasolla, pihattohevosilla. Raskas ala vaatii veronsa niin fyysisesti kuin henkisesti. Annikan puhe kiihtyy, kun tulee puhe kisahevosista ja pihatosta: – On niin tyypillistä luulla, ettei pihatossa voi pitää muita kuin varsoja tai siitostammoja, tai rikkinäisiä ja takkuisia, puoliksi unohdettuja hevosia. Henkisellä puolella painotetaan itsensä jatkuvaa kehittämistä ja oman systeemin luomista. Suomessa opetetaan tänä päivänä lukuisissa kouluissa hevostaloutta, monella eri tasolla. En pidä nykyisestä vastakkainasettelusta - ‘kova kilpailumaailma vastaan pehmeä harrastehevostaitomaailma’. Mutta pihattotallin hoitaminen on myös hevosyrittäjän jaksamiselle parempi vaihtoehto. – Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa: kilpailumaailma tarvitsee enemmän ymmärrystä hevosen lajinomaisista elinolosuhteista ja harrastemaailma hevosen kouluttamisesta ja ratsastamisesta, pohtii Annika pohtii ja jatkaa: – Voisiko toisin tekemällä onnistua yhtä hyvin ellei jopa paremmin. HYVINVOIVAN HEVOSEN KÄSITE Ensimmäiset valmistuneet SITS 1- kurssilaiset 2014: Nora Schreithofer (vas.), Jonna Panelius, Annika Schulman, Ritva Ikonen ja Anna-Kaisa Oldenburg. – Pitää herättää ihmiset miettimään kannattaako tehdä niin kuin aina on tehty, sanoo Annika. Annika peräänkuuluttaa kaikkia hevosalalla toimivia katsomaan kokonaisvaltaisemmin paitsi koko alaa, myös omaa itseään. SITS koulutuksessa pidetään ruokapäiväkirjaa ja seurataan omaa hyvinvointia. – Aloitin tallin pidon karsinatallilla. – Voiko esimerkiksi yhdistää hevosen lajinomaisen elämän ja kilparatsastuksen. – Just ne huonot pihatot ovat syy siihen, miksi koko ajatus usein ammutaan alas. Hevosten autoon lastaaminen on käytännön taito, mikä jokaisen hevosten kanssa työskentelevän tulisi hallita. PITÄÄKÖ TÖITÄ JAKSAA PAINAA 24/7. Annikalle pihatto on tärkeä monesta syystä. Tärkeintä on hevosten hyvinvointi, sekä fyysinen että henkinen. Pilates on se treenimuoto, mikä on pitänyt Annikan vauhdissa. 16 HEVOSMAAILMA Pihatto on Annika Schulmanin lempilapsi. Hevosalan moniosaaja on kisannut kansallisella tasolla este- ja kenttäratsastuksessa, toiminut aluevalmentajana, kouluttanut ongelmahevosia ja ollut monessa mukana. Siellä aloitin myös nuorten hevosten ja ongelmahevosten kouluttamisen. Yksi kantavia ajatuksia Annikan SITS (Schulman Interactive Training System) -koulutuksessa on jaksaminen. Annika on myös tunnettu oman tiensä kulkija, eikä hänen tapansa tehdä ole jäänyt vaille kritiikkiä. Annika Schulmanin tuntevat kaikki, jotka ovat vähänkään ratsastuksen kisapiireissä tai hevostaitopiireissä pyörineet. Unelmien työpaikkaa seuraa usein loppuunpalaminen tai rikkinäinen selkä. Kun Annika Schulman 2002 perusti ensimmäisen pihattotallin,. – Ohjaajaksi halusin opiskella, että voin opettaa vahvan keskikehon ja tarkan kehonhallinnan merkityksen perusteellisesti valmentamilleni ratsastajille. Hevosia hoitaessa on niin kiire, ettei ehdi välittää omasta hyvinvoinnista. Monta polkua kuljettuaan ja satoja hevosia ja ratsastajia nähtyään oli aika koota yhteen oma asia. Silloin säilyy mielenkiinto työhön ja tekemiseen
– Nuorten hevosten koulutus on paljon tehokkaampaa, kun hevoset ovat jatkuvasti liikkeessä toisten hevosten seurassa. KOULUTUS AVASI SILMÄT Anna-Kaisa Oldenburg on ollut ikänsä hevosalalla ja suorittanut aikanaan hevosenhoitajatutkinnon Ypäjällä. VAHVAN ASIANTUNTIJATIIMIN TUKI TAKANA SITS-koulutus ei perustu vain Annika Schulmanin omiin teeseihin. – Koulutus avasi silmiäni ja sai ajattelemaan asioita uudelleen, sanoo Anna-Kaisa ja kertoo aikovansa osallistua syksyllä SITS2koulutukseen, joka painottuu ratsastuksen opetukseen. Tämä on kouluttajalle turvallisempaa ja mielekkäämpää. Hän harkitsi perinteiseen ratsastuksenopettajakoulutukseen hakeutumista, mutta päätyikin SITS-kurssille. Kukin asiantuntija tuo koulutukseen oman näkökulmansa. – Mielestäni koulutuksen hienoin anti on sen pyrkimys antaa tietoa kokonaisuudesta, monelta kannalta katsottuna, koulutettujen ammattilaisten toimesta, kukin omasta erikoisalastaan kertoen, sanoo fysioterapeutti Hyytiäinen. Mukana opetustiimissä ovat kotieläinten hyvinvoinnin professori Anna Valros Helsingin yliopistosta, eläinlääkäri Heidi Rosengren, yliopistollisen eläinsairaalan fysioterapeutti Heli Hyytiäinen sekä fysioterapeutti Tuula Schoultz. Mukaan opettamaan hän on valinnut raudanlujia ammattilaisia. Talli on pihattotalli, jossa asuu 10 hevosta: kansallisen tason kenttäkilpailuhevosia, poneja sekä suomenhevosia. Saa nähdä näkyykö tulevaisuudessa kotimaan ratsastuskoulujen ja tallien seinillä SITS-koulutus diplomeja. Annika Schulman demoamassa ratsastastajan kehonhallinnan vaikutusta ohjastuntumaan käytännössä. muuttui työnkuva paljon: Ongelmahevosten ‘ongelmista’ suurin osa hävisi jo pelkästään sillä, että hevonen siirrettiin pihattoon. Ensimmäinen SITS- kurssi saatiin päätökseen toukokuussa ja seuraava alkoi syyskuussa. Koulutus: Ratsastuksenopettaja, valmentajan erikoisammattitutkinto (taso IV), Centered Riding-ohjaaja (taso III), Somatic Pilatesohjaaja, Somatic Personal Trainer, nuoriso-ohjaaja, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja, kasvatustieteiden opintoja. – Ratsukko on kokonaisuus, eikä hevosta ja ihmistä voi erottaa toisistaan, molemmat vaikuttavat molempiin, hän täsmentää. Ne ei ole koskaan liian virkeitä ja keskittyvät ja oppivat nopeammin. Pihattotalli Stall Spovs Annika Schulman, 41 vuotta, asuu ja pitää tallia Inkoossa. Tallin nimi Stall Spovs. Hevosten hyvinvointia ja lajinomaista eloa painottavan uutisoinnin jatkuvan kasvun voisi ainakin olettaa kasvattavan myös kysyntää aiheeseen syvällisesti perehtyneille osaajille. Lisää tietoa Annikasta ja hänen koulutuksistaan www.annikaschulman.fi TEKSTI: HEIDI KALLIONIEMI KUVAT: NORA SCHREITHOFER HEVOSMAAILMA 17. – PIHATTO ON PERUSTA HEVOSEN HYVINVOINNILLE, MUTTA PIHATOISSA ON SUURIA EROJA
PAINO 1500 KILOA JA SÄKÄKORKEUS 185 SENTTIÄ Ullassa on kaikki isoa 18 HEVOSMAAILMA. Ullalla on painoa keskikokoisen henkilöauton verran. Siksi isommankin porukan vetäminen onnistuu kevyesti kuva on Hollolan keskiaikamarkkinoilta, ohjaksissa Ullan omistaja Jaana Saaristo
HUIKEAT VOIMAT JA KOVA TYÖMORAALI Suomenhevoseen verrattuna Ulla on osoittautunut myös monin verroin vahvemmaksi. HERCULES TULI SUORAAN RANSKASTA Saaristoille tuli alkusyksystä myös toinen percheron, oripoika kutsumanimeltään Hercules. Menee tiellä sitten ohi rekka tai mootto- – Ullalla on esimerkiksi hervottoman isot kengät. Satulan Saaristot hankkivat Ranskasta. Tämä on Ulla! r WVPUJBT QFSDIFOIFWPOFO FMJ QFSDIFSPO r SBOTLBMBJOFO LZMNÅWFSJIFWPOFO r TZOUZOZU 3BOTLBTTB r BTVV )ÅNFFOMJOOBTTB r TÅLÅLPSLFVT OPJO senttiä r QBJOP OPJO LJMPB r LFOHÅO LPLP r LJMUUJ KB OÕZSÅ r MBQTJSBLBT r LPWB UFLFNÅÅO UÕJUÅ Percheron-rotuinen Ulla alkaa olla megajulkkis. Tänä aikana Ulla on näyttänyt, millainen ranskalainen työhevonen on. Kun suomenhevosen kengän koko on neljä tai viisi, Ullan kenkä on 13! Kyllä siinä kengittäjä hikoilee jo ennen kuin on edes alkanut hommiin. HEVOSMAAILMA 19. – Sillä aivan jäätävä hermorakenne. Ullaa on kuvattu kaikkialla. Jaanalle se oli unelmien täyttymys. Haluan tietää, onko itsestä percheronin kouluttajaksi. – Kotona oli saatava ensin tilat valmiiksi, eihän se mahtunut edes niihin karsinoihin, joita meillä oli, Jaana nauraa. Ullaa pystyy ohjaamaan hyvin kahdella sormella. Jos ajo- ja ratsastustarvikkeita ei ole löytynyt valmiina, ne on teetetty. Siihen mennessä hän oli jo selvittänyt, minkä rotuinen lapsuuden haavehevonen oli. Syyskuun puolivälissä Herculeksella on ikää 16 kuukautta ja kokoa keskikokoisen suomenhevosen verran. – Ulla oli Miikalla hommissa melkein vuoden, tekivät yhdessä pitkiä savottareissuja. Kun kaupat oli lyöty lukkoon, Saaristot lähtivät ajamaan kotiin - ilman Ullaa. ULLALLA JÄTTISUURET KENGÄT Isona hevosena kaikki Ullaan liittyvä on epätavallisen isoa. TEKSTI: MAIJA SALMI KUVAT: JAANA SAARISTO Suomenhevosen ja percheronin kengässä on huima kokoero. Sillä on kaikkeen hyvin nöyrä ja kuuliainen asenne. Suomessa on tällä hetkellä tiettävästi Hippoksen mukaan kuusi percheronia. – Ulla on käynyt valmennuksessa, mutta eihän se mikään tykki ole. Ullan huikeat voimat ja työhalu ovat tehneet suuren vaikutuksen myös työhevosguruna pidettyyn Miika Åfeltiin. Joka paikassa ihmiset ovat kännykät pystyssä. – Meillä oli maalla Lopella aina suomenhevosia, ja se oli minulle ainoa oikea rotu. Kerran näin lapsena Lopen lehdessä valkoisen, ison hevosen, ja sitä haavetta olin kantanut kaikki nämä vuodet. Kun Ulla nostaa laukan, on se kuin oltaisiin sotatantereella! enemmän aikaa. H ämeenlinnassa asuu Ulla-niminen julkkis, joka tunnetaan jo ympäri maata. – Ulla on kyllä todellinen vetonaula! Alkusyksystä Hämeenlinnan Elomessuillakin oli päivässä yli 30 000 ihmistä, joista suurin osa kävi katsomassa Ullaa, kertoo Ullan omistaja Jaana Saaristo. – Sitä ei ole tarkoitettu Ullalle sulhaseksi, vaan haluan siitä oman projektin. – Percheron on mielestäni paljon tasaisempi kuin suomenhevonen, se ei hötkyile turhia. Vuosia myöhemmin Jaana oli nähnyt ilmoituksen myynnissä olevasta percheronista. Se ei pelkää mitään. Åfelt mieltyi Ullaan niin, että sittemmin hän hankki itselleen Ranskasta percheron-rotuisia orivarsoja. – Ullalla on jo poikaystävä, Ossishettis, Jaana nauraa. Hämeenlinnassa tammaa kutsutaan “meidän Ullaksi”. Suomenhevosen kenkä on kokoa neljä tai viisi, Ullalla se on 13. Ullalla on varmaan Suomen kuvatuin takapuoli. ULLAA ON KUVATTU KAIKKIALLA. – Ulla oli myynnissä, koska omistajalla oli useampia hevosia ja Ulla tarvitsi ihmisläheisenä ULLALLA JÄÄTÄVÄN HYVÄ HERMORAKENNE Ulla on asunut Saaristoilla muun muassa shetlanninponi Ossin seurana nyt kolmisen vuotta. Se pystyy esimerkiksi vetämään tukkikuormaa kevyesti käynnissä ylämäkeen. Ikänsä suomenhevosten kanssa olleena Jaana pystyy hyvin vertaamaan, mitä eroa on suomalaisella ja ranskalaisella kylmäverisellä. Kun prätkäporukka ohittaa Ullan, jokainen peukuttaa, Jaana hymyilee. Percheron-rotuinen ranskalainen Ulla on kiertänyt messuja ja tapahtumia, se on käynyt muun muassa Tangomarkkinat ja Porin Jazzit. Myös traileri on suurinta mahdollista kokoa. Ulla kantaa myös ratsastajaa kuuliaisesti. LAPSUUDEN IHANA UNELMAHEVONEN ripyörä, ei Ulla ole moksiskaan! Jaana kuvailee Ullaa myös hellyydenkipeäksi pusuttelijaksi, joka kulkee kuin koira emäntänsä perässä. – Ullan liikkuminen maantiellä – ULLALLA ON VARMAAN SUOMEN KUVATUIN TAKAPUOLI. – Sen ei tarvitse keventää taakkaansa ainoallakaan raviaskeleella, Jaana selventää. – Se on niin suuri, että se painaa varmaan neljän normaalisatulan verran! Ullan selässä on vähän samanlaista kuin istuisi kulmasohvassa, Jaana vertaa. Esimerkiksi suitsissa poskihihnoja ja turparemmi on jouduttu teettämään. Ja Ullassa on mitä katsoa: Jaanan mukaan Ullalla on “jumalattomasti massaa”; painoa on liki 1 500 kiloa ja säkäkorkeutta löytyy 185 senttiä. – Onneksi se on äärettömän kiltti, eihän tuollaista pitelisi, jos se lähtisi. Ulla muutti Jaana ja Kari Saariston maatilalle Hämeenlinnaan vuonna 2011. herättää aina suurta huomiota. Ulla ei ole ollut järin kiinnostunut ranskalaisesta hurmurista
20 HEVOSMAAILMA. Ratsastusluokkakilpailuiden Ridden Supreme Champion -ori Dale Mountain Mist 17 C ja Suvi Kuisma
Viikonlopun aikana nähtiin kaikkiaan yli 50 lähtöä, Ollikka kertoo. Tamma varsoi seuraavana keväänä Suomen ensimmäisen connemaravarsan, kertoo Suomen Connemarayhdistyksen puheenjohtaja Sanna Ollikka. Luonteellaan, kauneudellaan, palvelualttiudellaan, hyppykyvyllään ja sopivalla koollaan se on valloittanut suomalaisten poniharrastajien sydämet. Se oli Hyvinkäällä Zitherbay Ponies -farmilla, jossa connema- raväki on järjestänyt aiemminkin näyttelyjä ja kilpailuja. Yhdistys rekisteröitiin vuonna 1984 ja se on toiminut siitä lähtien aktiivisena rotuyhdistyksenä. – Yhdistyksen perustaminen lähti siitä, kun Suomessa oli 80-luvulla ihmisiä, jotka olivat joko tuoneet connemaroja Suomeen tai hankkineet niitä itselleen täällä Suomessa, Ollikka kuvaa. Connemarat ovat palvelualttiita ja suosittuja ratsuja, joiden oma rotuyhdistys juhlii nyt pyöreitä vuosia. Yhdistys jatkaa juhlavuottaan järjestämällä marraskuun alussa asian tiimoilta juhlapäivällisen, johon on kutsuttu myös kunniavieraiksi edelleen elossa olevat Suomen Connemarayhdistyksen perustajajäsenet. Sen toivat maahan kaksi koulutyttöä, jotka olivat löytäneet tamman kesäleiriltä. Suomen Connemarayhdistys perustettiin lähes parikymmen- tä vuotta myöhemmin. – Oli myös muutamia isompia connemaraponien kasvattajia sekä muita ihmisiä, jotka olivat rakastuneet rotuun. Lopulta nämä ihmiset löysivät toisensa ja perustivat yhdistyksen. C onnemaraponeilla on Suomessa jo vuosikymmeniä kestänyt menestyksellinen taival. Näin pohtii moni, joka ei ole tutustunut tarkemmin connemaraponeihin. Saimme mukaan myös Suomen Shetlanninponiyhdistyksen, jolloin pidettiin myös heidän kilpailunsa. – Juhlaviikonloppu oli oikein onnistunut. – Toivomme tietenkin myös, että HEVOSMAAILMA 21. – Lauantaina meillä oli connemarojen rotunäyttely, johon osallistui kaikkiaan 42 connemaraponia. Tänä vuonna Suomen Connemarayhdistys ry viettää 30:tta juhlavuottaan. SUOMEN CONNEMARAYHDISTYS JUHLII 30-VUOTISTA TAIVALTAAN Connemaraponit ovat laukanneet ihmisten sydämiin Onko se iso poni vai pieni hevonen. – Ensimmäinen connemara Cashel Eileen tuotiin Suomeen Ruotsista vuonna 1966. ONNISTUNUT JUHLAROTUNÄYTTELY Suomen Connemarayhdistys juhlisti elokuussa pyöreitä juhlavuosiaan järjestämällä juhlarotunäyttelyn. Yleisö tuli paikalle mukavasti, ja näimme siellä kahden päivän aikana toistasataa connemaroista kiinnostunutta ihmistä. Sunnuntaina pidettiin ratsastusluokka- ja WHP-kilpailut
Sen tarkoitus on tehdä connemararotua tunnetuksi Suomessa ja toimia myös linkkinä rodun alkuperämaahan eli Irlantiin. ERINOMAINEN ROTU RATSUKÄYTÖSSÄ Suomessa on Ollikan mukaan tällä hetkellä noin 200 connemaraponia. – Toimimme myös linkkinä Hippokseen. Tiedotamme kasvattajille ja harrastajille, missä kohtaa rodun kanssa mennään täällä Suomessa ja maailmalla, Ollikka kuvaa. – Suurin osa on yksittäisiä ja yksityisiä ponin omistajia sekä ihmisiä, joilla ei ole omaa connemaraa, mutta jotka harrastavat muutoin rotua. Kyse on vähän vapaamuotoisemmasta seurustelutilaisuudesta, jossa connemaraponeista kiinnostuneet ihmiset voivat vaihtaa kuulumisiaan. Suomen Connemarayhdistyksen puheenjohtajalla Sanna Ollikalla on ollut vuosien mittaan useampia connemaraponeja. 22 HEVOSMAAILMA. Rodun paras veteraani Poninäyttelyssä oli 21-vuotias ori Golddigger Laddie 9 C. Vuosikymmenten mittaan connemaroja on maassamme rekisteröity reilut 600. AKTIIVISTA YHDISTYSTOIMINTAA Suomen Connemarayhdistys ry toimii vapaaehtoisvoimin. Viime vuoden 30 astutuksesta syntyi 21 puhdasrotuista connemaravarsaa. Tällä hetkellä hänen omistuksessaan on kaunis valkoinen Rockfield Wizard -connemararuuna. YLEISÖ TULI PAIKALLE MUKAVASTI, JA NÄIMME SIELLÄ KAHDEN PÄIVÄN AIKANA TOISTASATAA CONNEMAROISTA KIINNOSTUNUTTA IHMISTÄ. Suurin osa – JUHLAVIIKONLOPPU OLI OIKEIN ONNISTUNUT. Mukana on myös muutama meidän mittapuussamme iso kasvattaja, jolla on enemmän kuin viisi connemaraponia, Ollikka sanoo. paikalle tulee mahdollisimman paljon yhdistyksen jäseniä, joita on tällä hetkellä reilut sata. – Julkaisemme myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä ja järjestämme erilaisia tapahtumia, joihin voi osallistua connemaraponin kanssa tai ilman. Yhdistyksen jäsenistö on Ollikan mukaan hyvin moninainen. Mukana on ihmisiä ihan laidasta laitaan
Vaikka connemara on ponirotu, ihmisten mielikuvissa se luokitellaan usein hevoseksi. Connemara on vieraiseen ympäristöön ja ilmasto-olosuhteisiin hyvin sopeutuva rotu. Uutta connemaraverta. Kun traktorit yleistyivät Irlannin maaseudullakin, piti connemaroille keksiä muuta käyttöä. Sillä tiellä ollaan edelleen, toteaa 10-vuotiaan connemararuuna Rockfield Wizardin omistaja Sanna Ollikka. Doyher Dragonfly varsoi viime keväänä tammavarsan, Aramara Spring Editionin. connemaroista on ratsukäytössä. Se on alun perin lähtöisin Connemaran maakunnasta Irlannista, missä sitä käytettiin ennen muinoin karuissa ja köyhissä oloissa työhevosena. Siihen on selvä syy. Ollikka kertoo elävän esimerkin sinänsä harmittomasta sekaannuksesta. Toisaalta koon puolesta ne ovat tarpeeksi suuria eli ne ovat säkäkorkeudeltaan 45 sentin yläpuolella, Ollikka luettelee. Naapurin vanha isäntä tuli luokseni ja sanoi minulle, että on se vaan hyvä, että tällä kylällä on taas hevosia, Ollikka naurahtaa. – Ihmiset mieltävät ponin shetlanninponiksi, joten siihen verrattuna connemara on suurikokoinen poni. Onhan se lähestulkoon suomenhevosen mitoissa. – Kuulin juuri, että Tanskasta oli myyty connemaraori Indonesiaan saakka. Fieldhill Bene Bettina ja Jenna Loimijoki kasvattajakilpailu Ponibreedersin esteradalla. Ensin connemarat laukkasivat rahaa, ja sitten, kun huomattiin, että ne myös hyppäävät hyvin kiviaitojen yli, niitä alettiin kouluttaa ratsuiksi esteradoille, Ollikka kertoo. – Connemarasta tekevät hyvän ratsun sen luonne ja koko ja se, että niissä on kykyä myös kilpakentille. – Sen sijaan aikuisen koulutetut connemaraponit menisivät markkinoilla todella nopeasti. Connemara on myös esteettisesti hyvin kaunis rotu. Niitä on helppo kouluttaa, ja ne ovat usein vähemmän reaktiivisia kuin muut ratsuponit tai ratsuhevoset. Ne ovat hyvin suosittuja ja kysyttyjä, Ollikka toteaa. Astutusmäärät ja syntyvien varsojen määrät ovat pieniä, koska poneille ei ole tarpeeksi kysyntää. – Connemaralla teetettiin kaikki maatyöt. – Meillä syntyi aikoinaan maalla connemaravarsa, joka pääsi kesällä laitumelle. Ollikka sanoo, että connemara on sama poni, elipä se sitten Irlannissa, Australiassa tai Suomessa. SEN TOIVAT MAAHAN KAKSI KOULUTYTTÖÄ, JOTKA OLIVAT LÖYTÄNEET TAMMAN KESÄLEIRILTÄ. – ENSIMMÄINEN CONNEMARA CASHEL EILEEN TUOTIIN SUOMEEN RUOTSISTA JO VUONNA 1966. – Itse rakastuin connemaroihin ensi kohtaamisesta, kun 13-vuotiaana hevostyttönä pääsin ensimmäistä kertaa connemaraponin selkään. LÄHTÖISIN IRLANNIN MAAKUNNASTA HYVIN SOPEUTUVAINEN ROTU Connemaraponien kasvatustoiminta on Ollikan mukaan tällä hetkellä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi hiljaista. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: KAISA KUKKANEN KOIRAT KISSAT HEVOSET Suositut Arthroflex ja Synequin -nivelvalmisteet vaikka kotiin kuljetettuna! RUOAT – HOITOTUOTTEET – HOITOTARVIKKEET JA LISÄRAVINTEET WWW.KIVUTON.FI HEVOSMAAILMA 23
24 HEVOSMAAILMA. B-ponien uusi hallitsijapari on ruhtinas Jarmo ja ruhtinatar Kalypzo. Ponikuninkaalliset 2 1 4 3 MISSIL JA BROÄNGENS GHOSAKRAMA OVAT UUDET PONIKUNINKAALLISET Ponit juhlivat Härmässä Poniraviurheilun päätapahtuma ponikuninkuusravit ravattiin tänä vuonna Härmässä Kauhavalla. Kaksipäiväinen tapahtuma leipoi shetlanninponien uudeksi kuningattareksi Missilin ja kuninkaaksi Broängens Ghosakraman
Tosin tiesin, että se on kunnossa, sillä se oli juossut kesän aikana ihan hyviä juoksuja. Kuva: Henna Pakkanen Rolle on varsinainen poikavilperi Broängens Ghosakrama eli kotoisammin Rolle on osaomistajansa Henna Pakkasen mukaan varsinainen poikavilperi. Jatkoa juoksijauralle suunnitellaan ruunan ehdoilla. Henna kertoo 10-vuotiaan Rollen olevan ravivarma ja luotettava juoksija. 3. 1. Kahtena ensimmäisenä vuonna kisan isäntänä toimi Turun Metsämäen ravirata, jonka jälkeen kilpailu on kiertänyt eri raviradoilla. Ponikuninkuusravit Poniruhtinaskilpailun voittajaseremonioissa vasemmalla Jarmon uusi omistaja Anniina Kuhna, viimeisen startin entisellä ponillaan ajanut Tessa Välimäki sekä Tessan äiti, Tarja Länsimäki. Nyt muutama viime vuosi on ollut vähän hiljaiseloa, joten en uskonut sen menestyvän Ponikuninkuusraveissa ihan näin hyvin. 4. Mutta ihan turhanpäinen poikavilperi Rolle ei ole, sillä on plakkarissaan useampiakin saavutuksia. Ensi vuonna Ponikuninkuusravit ravataan Ypäjällä. – Viikonloppu oli onnistunut, sillä näin melkein 140 kaveria! S uomessa vuodesta 2005 lähtien järjestetyt Ponikuninkuusravit juostiin tänä vuonna syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Kauhavalla, Härmän raviradalla. Suomenhevosten Kuninkuusraveista poiketen molemmat sukupuolet kilpailevat samoissa lähdöissä ja osallistumaan ovat oikeutettuja myös ruunat. Se on voittanut useampia isoja kilpailuja ja juossut muun muassa maailmanennätysajan. Ponikuninkuusravit on järjestetty vuodesta 2005 lähtien. Voittajaseremonioissa mukana Jonna Pakkanen. HEVOSMAAILMA 25. Saana Tuuri (vas.) ohjasti Broängens Ghosakraman eli Rollen ravikuninkuuteen Härmässä. – Se oli nuorempana ikäluokkatähti. Ohjastajina saavat toimia tavallisten poniravilähtöjen tapaan korkeintaan 18-vuotiaat Suomen Hippoksen myöntämän ajoluvan omaavat henkilöt. – Toivotaan, että Rolle pysyy terveenä ja juoksuhaluja riittää. Lauantaina starttasi 135 ponia ja sunnuntainakin 129. Kaksipäiväisen raviurheilun nuorisotoiminnan huipputapahtuman ohjelmassa oli molempina päivinä kymmenen ponilähtöä. Olisihan se mukavaa mennä ensi vuonna Ypäjälle puolustamaan ravikuninkuutta, Henna Pakkanen suunnittelee. Voittoon ruunan ohjasti sen entinen omistaja Tessa Länsimäki, kun uusi omistaja Anniina Kuhna sai seurata tyytyväisenä vierestä. Se olikin ainoa asia, mitä emme etukäteen stressanneet. Kilpailussa juostaan kaksi osaläh- töä 1 600 ja 2 100 metrin matkoilla. Tapahtuma on kuitenkin poniväen vuoden kohokohta, joten osanottajia on yleensä hyvin, kertoo Heli TAPAHTUMA ON PONIVÄEN VUODEN KOHOKOHTA, JOTEN OSANOTTAJIA ON YLEENSÄ HYVIN. Jarmo oli kaksinkertainen juhlittava, sillä se oli vaihtanut omistajaa vasta viikko ennen Härmän kilpailua. Poninkuninkuusravit on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa pääkilpailun lisäksi järjestetään myös useita muita poniravilähtöjä. Rolle on kotioloissa varsinainen poikavilperi, mutta on radalla ravivarma ja halukas juoksija. Se tykkää, kun sen kanssa touhutaan ja lähtee aina mielellään lenkille, Henna kertoo. Ponien kuninkuus- ja kuningatarkilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan A-kategorian (säkäkorkeus alle 107 cm) ponit. 2. Viikonlopun mukava tunnelman luoja oli kannustuskisa, johon osallistui joukkueita eri puolilta Suomea. Kokonaiskilpailun voittajat ratkeavat molempien osalähtöjen yhteisajan perusteella. – Saimme mukavasti ilmoittautuneita paikalle. – Se on kaikin puolin kiva poni
2011 HANKASALMI Kuningas Golda Apache Kuningatar Ferreo Anemone Ruhtinas Ernst Rivaldo Ruhtinatar Thelma RUNSAASTI OHEISOHJELMAA 2012 KOUVOLA Kuningas Exas Kuningatar Pomona II Ruhtinas Ernst Rivaldo Ruhtinatar Dorindah 2013 PORI Kuningas Ekslätts Sacrifice Kuningatar Zilvia Ruhtinas Reminton IV Ruhtinatar Farmens Tix 2014 HÄRMÄ Kuningas Broängens Ghosakrama Kuningatar Missil Ruhtinas Jarmo Ruhtinatar Kalypzo Julia Hoppman ja Melina Mauno iloitsivat poniruhtinatar Kalypzon voitosta. 26 HEVOSMAAILMA LAUANTAINA, SUOMENHEVOSEN PÄIVÄNÄ, OLI OHJELMASSA KAUHAVAN RATSASTUSSEURAN ESITTÄMÄ JUHLALLINEN KATRILLI Erityisen tyytyväisiä järjestäjät olivat säähän, sillä aurinkoinen syyskuun ensimmäinen viikonloppu toi paikalle myös paljon katsojia. Nimikkopäiväänsä viettäneet suomenhevoset vetivät myös päivän lähtöjen esittelyt. Aina Rovaniemeltä ja Helsingistä saakka sekä kaukaa itä-Suomesta. Ponikuninkuusravien voittajat aiemmilta vuosilta 2005 TURKU Kuningas Golda Apache Kuningatar Caiza 2006 TURKU Kuningas Golda Apache Kuningatar Ruskealan Peppi 2007 JYVÄSKYLÄ Kuningas Golda Apache Kuningatar Sonata Ruhtinas Vera II 2008 JOENSUU Kuningas Nearly Perfect Kuningatar Ferreo Anemone Ruhtinas Trogen Emmeros Bambi sijoittui kuningatartaiston ensimmäisessä osalähdössä toiseksi ja jäi kokonaiskilpailun kolmoseksi. – Väliaikaohjelmana juostiin keppihevoslähtöjä, joihin osallis-. Tunnelma oli aurinkoisen ja lämpimän sään ansiosta mahtava. – Meillä oli täällä ihmisiä pitkienkin matkojen päästä. Pieniä vieraita viihdytti kotieläinpiha, polkutraktorirata sekä intiaanikylässä, joissa riitti vilskettä molempina päivinä. 2009 SEINÄJOKI Kuningas Nearly Perfect Kuningatar Zilvia Ruhtinas Ernst Rivaldo 2010 KAJAANI Kuningas Ekslätts Flying Star Kuningatar Smedens Starlet Ruhtinas Farmens Tix Penttilä Ponikuninkuusravit tänä vuonna järjestäneestä Härmän seudun hevosystäväin yhdistyksestä. Lauantaina, suomenhevosen päivänä, oli ohjelmassa Kauhavan ratsastusseuran esittämä juhlallinen katrilli
Tessa kertoo Jarmon olevan mukava, rakastettava tapaus. Salli Kotiranta puristi Jupiter III:nnen kokonaiskilpailun kolmanneksi. Cha Cha Cha 8.45,7 (3.55,3 ja 4.50,4) 3. Töitä täytyy tehdä ennen kuin tulee menestystä. Voitonmakua hän oli saanut maistaa jo ennen Härmänkin viikonloppua. – Olin viikkoa aiemmin myynyt Jarmon Hollolaan Anniina Kuhnalle. Jarmo on nyt 10-vuotias ja parantanut koko ajan. Kalypzo 6.58,2 (3.05,0 ja 3.53,2) 2. Emmeros Bambi 8.45,8 (3.55,8 ja 4.50,0) 4. Jarmo juoksi kilpailun jo Anniinan nimissä, mutta valmensin Jarmoa siihen asti ja ajoin vielä Härmässä. Bilex 9.21,5 (4.14,9 ja 5.06,6) PONIKUNINGATARKILPAILU Tessa Välimäen ja poniruhtinas Jarmon kuusi vuotta jatkunut yhteinen taival päättyi Härmän Ponikuninkuusravien voittoon. Se ei kuitenkaan riittänyt lauantain orien ja ruunien ykköselle, Tessa Länsimäen ajamalle Jarmolle, joka ylitti maaliviivan sunnuntaina viidentenä. Tessa ei poniuransa lopetettuaan lopeta hevosharrastusta. Ruotsissa astutusreissulla ollut ja kantavaksi todettu Missil voitti kokonaisajassa Veera Pietiläisen ohjastaman Cha Cha Chan niukalla 0,4 sekunnin erolla. Ekslätts Sacrifice 8.55,0 (3.58,0 ja 4.57,0) 3. – Kyllähän siinä tunteet olivat pinnassa. tui kaikkiaan 70 innokasta keppihevosharrastajaa. Pomona II 8.59,0 (4.00,7 ja 4.58,3) 7. Broängens Ghosakrama yhteisaika 8.44,1 ( 1600 m = 3.57,1 ja 2000 m= 4.47,0) 2. Tamman ohjasti voittoon Sara Niemi. MISSIL JA ROLLE VOITOIKKAINA Ponikuningattareksi ravannut Missil starttasi sunnuntain 2 000 metrille kolmantena 1,8 sekuntia ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen johtanutta Cha Cha Chaata jäljessä. Farmens Tix 7.13,7 (3.11,9 ja 4.01,8) PONIRUHTINASKILPAILU 1. – Vanhemmillani on täällä Seinäjoella 17 hevosen ravitalli, joten hevoshommista en suinkaan pääse pois, Tessa nauraa. KALYPZOLLE JA JARMOLLE SEPPELEET Lauantain B-ponien 1 600 metrin lähdön voittanut Kalypzo sijoittui Melina Maunon ohjastamana 1. Kakkoseksi kuninkuuskilpailussa sijoituivat Ekslätts Sacrifice ja Riku Rantala. Tessa lopetti pitkän poniuransa Jarmon poniruhtinaskilpailuun. Vaikka ponit olivat pääosassa, halusimme tarjota myös mukavaa oheisohjelmaa. Kuninkaaksi seppelöitiin Saana Tuurin rattailleen saanut Broängens Ghosakrama, joka johti orien ja ruunien kuninkuuskisaa ensimmäisen päivän jälkeen. Uskonkin, että sillä on vielä paljon annettavaa uudelle omistajalleen, Tessa kertoo. Ernst Ravelli 7.09,8 (3.13,1 ja 3.56,7) Lopalla oli tunnollinen kannustaja. Suurena ennakkosuosikkina startannut Ernst Rivaldo voitti Mira Kaappolan ohjastamana sunnuntain 2 000 metrin osakilpailun. Anniina on Härmän jälkeen ehtinyt ajaa Jarmolla kaksi lähtöä, joista molemmista on tullut kakkossija. Se riitti poniruhtinatarkilpailun voittoon. Bouncing Betty 8.59,6 (4.00,9 ja 4.58,7) PONIRUHTINATARKILPAILU Sara Niemi (keskellä) ja Missilin taustajoukot iloitsivat tamman Ponikuningatar-tittelistä. Meillä oli sentään kuuden vuoden yhteinen matka, kertoo Tessa, joka osti aikanaan Jarmon rippirahoilla sekä kesätöistä ansaitsemillaan tienesteillä. Tessa ehti ajaa poniuransa aikana lähemmäs 300 starttia. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: KATJA RANTA PONIRUHTINASKILPAILUSSA KÄYTIIN TIUKKA TAISTELU JARMON JA ERNST RIVALDON VÄLILLÄ 1. sunnuntain 2 000 metrillä neljänneksi. HEVOSMAAILMA 27. – Mutta mitään se ei anna ilmaiseksi. Smedens Varenna 7.08,6 (3.14,1 ja 3.52,5) 6. Ernst Rivaldo 7.06,4 (3.15,9 ja 3.50,5) 3. Poniruhtinaskilpailussa käytiin tiukka taistelu Jarmon ja Ernst Rivaldon välillä. Samana vuonna kuningattareksi seppelöitiin myös Tessan ajama Smedens Starlet. Jarmo 7.02,0 (3.07,6 ja 3.54,4) 2. Missil 8.45,3 (3.57,1 ja 4.48,2) 2. Thelma 7.05,1 (3.13,2 ja 3.51,9) 5. Kålmans Polly 7.01,6 (3.09,5 ja 3.52,1) 3. Katrinebergs Melka 7.02,2 (3.05,9 ja 3.56,3) 3. Kokonaiskilpailun toiseksi tuli Fanny Suomelan ohjastama Kålmans Polly ja kolmanneksi Katrinebergs Melka rattaillaan Riku Rikala. Jarmo voitti poniruhtinas-tittelin Tessan ajamana myös vuonna 2010. Saphira 8.48,6 (4.01,4 ja 4.47,2) 5. Ernst Rivaldo sai tyytyä kakkossijaan ennen kolmanneksi kirinyttä Robbie Weeta ja Katariina Marttilaa. 1. Ekslätts Fanldole 8.56,4 (4.04,4 ja 4.52,0) 6. Jupiter III 8.55,3 (4.03,2 ja 4.52,1) 4. Kolmanneksi sijoittui Emmeros Bambi ja Nea Fresenius. Robbie Wee 7.08,1 (3.09,4 ja 3.58,7) 4. PONIKUNINKUUSKILPAILU Jarmo vaihtoi omistajaa viikko ennen kilpailua Tessa Länsimäen ja Jarmon voittajajuoksussa oli haikeuden tuntua
Kuva: Anna Karhila. 28 HEVOSMAAILMA. ! A A R U H SUOMENHEVOSVIIKKO ETSII UUSIA KAVEREITA KYLMÄVERISILLE Nimikkoviikolla nostettiin hattuaa suomenhevoselle Pekka Saari ja Lassikko asiaankuuluvasti kansallistunnelmissa maalisuoralla
Suomenhevosen rooli on ollut suuri koko itsenäisyytemme ajan ja jo sitä ennen. Suomenhevosviikkoa vietettiin ympäri Suomea lukuisissa eri tapahtumissa, sillä suomenhevonen tarvitsee lisää ystäviä, kasvattajia ja omistajia. Syyskuun ensimmäinen viikko pyhitettiin suomenhevoselle. HEVOSMAAILMA 29. Eikä suotta
Hevosella kulkivat niin ihmiset, posti, rahti kuin joulupukkikin. SAVOTTAJÄTKÄT KERTOVAT – Osuuskaupan laiva toi kesäisin tavaraa satamaan ja talvisin myytäviä tuotteita tuotiin hevosella Vuonislahden asemalta. Köyhemmissä taloissa hevoset olivat yhteiskäytössä. – Traktorit tulivat pelloille 50-luvulla, mutta vielä 60-luvul-. – Lieksaan suunnattiin, kun oli asiaa isommille kylille. – Ryynäsen kaupan pihavarustukseen kuului hevospuomi, joka sijaitsi nykyisen maakellarin paikalla. Yllättävän hyvin ukit ja mummit ovat kertoneet tämän päivän peruskouluikäisille nuorille aiheesta. Saarelaisen hevosaiheiset kuvat 1930-luvulta. Turvemailla käytössä oli siipiaura eli vältti sekä lapiorullaäes eli hankvo. Tarinatuokion jälkeen Kolin luontokeskus Ukossa esitettiin Savottakaverina suomenhevonen -dokumentti. Niiden avulla saatiin myös haavoittuneet ja menehtyneet pois rintamalinjalta. Kolilla työhevosia on aikoinaan käytetty muun muassa vanhan Ylämajan huoltoliikenteeseen, rakennuspuiden kuljetukseen sekä maa- ja metsätöihin. Talvella kuljettiin jäitä pitkin Vuonislahteen. Kesällä käytettiin puujalaksia, talvella rautaisia. Laivaranta, veneväylät, rekitiet ja hevosen kulkemiseen sopivat kinttupolut olivat pitkään kulkureittejä Kolilta maailmalle. – Hevoset lähtivät käyntiin kovillakin pakkasilla. 30 HEVOSMAAILMA – Suomenhevosen arvostus on kansan keskuudessa suuri, sanoo Suomenhevosliitto ry:n puheenjohtaja Timo Ryynänen. Kolilla hevonen hallitsi kylän raitteja 1950-luvun loppuun saakka. ÄÄNETÖN APURI Sota-aikana suomenhevosella oli erittäin suuri tehtävä kotimaan puolustamisessa. Arvi Savinainen. – Suomenhevosen arvostus on kansan keskuudessa suuri. Siellä hevonen jätettiin kauppias Maurasen talliin ja jatkettiin junalla Lieksaan. Kuva: Metsähallitus Iitu Junninen. – Hevosella ajettiin rakennustöitä varten Ukko-Kolin rinteille betonia ja pylväitä. Lieksassa käytiin vaateostoksilla ja sinne vietiin riistaa, kalaa ja muuta tavaraa myytäväksi. Kolin jyrkillä rinteillä hevosen piti olla erityisen hyvä. Huolto pelasi äänettömän apulaisen kanssa vaikeissakin olosuhteissa. Erkki Turunen. Suomenhevonen kansallismaisemassa Kolin luontokeskus Ukossa suomenhevosen historiaan tutustuttiin sanoin ja kuvin. S uomenhevosviikkoa on vietetty vuodesta 2007 lähtien, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta suomenhevosen kantakirjan perustamisesta. Jokaisessa isommassa talossa oli hevonen, jopa kaksi. Myös Kolille tyypillisessä kaskikulttuurissa hevosella oli merkittävä rooli risukarhen vetäjänä. Ritva Rekola. – Maataloustöissä keväällä kylvettiin viljat, perunat ja juurikasvit. Sitä kuvaa hyvin tapaus, kun pääsin lukemaan pohjanmaalaisten koululaisten aineita aiheesta suomenhevonen sodassa. Siinä kohtaa tuli mieleeni, että perheissä on ollut kova juttu, kun maatiloilta laitettiin hevoset sotaan. Mauri Vaakanainen. Kivisemmillä mailla käytettiin kaksikärkistä sorkka-auraa ja äkeenä risukarhia. Muistomerkin paljastajat kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti sekä Mika Lehtinen. – Hevosella kuljetettiin Ylämajan pyykit Alamajalle pestäväksi, myös talvella. Erkki Turunen. Erkki Turunen. Ilmari Martikainen. Niistä oli apua muonituksissa ja ne saivat vedettyä tykistöä etulinjaan. – Hankalat paikat niitettiin viikatteella ja helpommat hevosen vetämällä niittokoneella. Myös kirkon hirret on kuljetettu hevosella. Sitkeä suomenhevonen jaksoi vetää rautamalmia sekä työskennellä vaikeissakin olosuhteissa savottametsällä. – Kyläläisten meijeriin menevät tuotteet kuljetettiin pitkään hevosella. Ismo Hyttinen. Työjuhtana oli hevonen. Paitsi työtehtävissä, hevosella matkattiin niin tansseihin, hautajaisiin kuin häihinkin. Kertomuksia kuvittivat Kolin kylävalokuvaaja Einar A. Sodan jälkeen hevosia käytettiin apuna niin sotakorvausten maksamisessa kuin puu- ja metalliteollisuuden parissa. Kolin kansallispuistossa järjestettiin kesällä työhevostapahtuma. Kolin satamasta kuljetettiin kesällä hevosen vetämällä reellä Juuan puolelle metsäreittiä pitkin. Reet oli varusteltu lisäjarruilla, jotta myös alamäkeen pääsi kulkemaan. Elokuvassa asiantuntijat kertovat suomenhevosen historiasta, ominaisuuksista ja rakenteesta. Tilaisuuden yhteydessä vanhat savottajätkät kertoivat muistojaan suomenhevosesta savotalla. Suomenhevonen kytketään nykyajan kehittyneeseen yhteiskuntaan, mutta sillä on ollut suuri rooli 1900-luvun alussa ja jo sitä ennen kuljetustehtävissä. Se on jäänyt mieleen ja sitä kerrotaan nyt sukupolvelta toiselle, kertoo Suomenhevosliitto ry:n puheenjohtaja Timo Ryynänen
LIIKUTTAA IHMISMASSOJA Vielä 70- ja 80-luvuilla suomenhevonen oli pääsääntöisesti ratsukäytössä. Suomenhevonen saa edelleenkin suuret ihmismassat liikkeelle. Paikalla oli myös Sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Antti Lehtisalo. Mika Lehtinen on kuitenkin tyytyväinen toteutuneesta muistomerkistä. Kansanedustaja Jari Leppä piti juhlapuheen ja patsaan paljasti yhdessä Mika Lehtisen kanssa Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti. – Huomioimatta ovat jättäneet Suomenhevosliitto, hevosjalostusliitot, Hippos, Hevosurheilulehti sekä kaikki hevosalan järjestöt. UUSI KILPAILUMUOTO TULOSSA Suomenhevonen halutaan saada tutuksi yhä suuremmalle yleisölle, Juhlava paljastustilaisuus Mukana hankkeessa on Taina ja Mika Lehtisen lisäksi Reservinratsastajat ry sekä huomattavalla panoksella suuri suomenhevosen ja isänmaan ystävä Matti Kurki. HEVOSMAAILMA 31. Sitkeästi se pitää pintansa, vaikka ei loista määrällisesti lämminverisiin verrattuna, Ryynänen kertoo. la hevosia käytettiin metsätöissä. Valmentaja Risto Tupamäki ja Vaarin Vappu tekivät vauhdikkaassa lopetuksessa Petäjäveden maantieraveille pohja-ajan. Niiltä ajoilta riittää varsin koskettavia tarinoita, Mika Lehtinen kertoo. SUOMENHEVONEN EI ANNA TUUMAAKAAN PERIKSI SIITÄ MIHIN RYHTYY. 1950-luvun alussa oli lähes 400 000 hevosta. Kanta tippui siitä ja oli alimmillaan 15 000 yksilöä. Sen jälkeen se yleistyi myös treenikärryjen edessä. – Tällä hetkellä reilu kolmasosa ravureista on suomenhevosia. Muistomerkin paljastustilaisuus oli juhlava. Muistomerkki on saanut laajaa huomiota sotiemme veteraanien, maanpuolustusjärjestöjen, RUK-museon sekä valtiovallan puolella. Tällaiset uudet avaukset ovat tervetulleita alalle. Konevoimat korvasivat hevosen ja hevosmäärät romahtivat. Se kulkee ihan omassa sarjassaan. Paikalla oli tuhansia ihmisiä ja hinnat nousivat varsin korkeiksi. Nämä tahot eivät ole huomioineet muistomerkkihanketta millään tavoin, Lehtinen ihmettelee. – Äitini isä on ollut talvisodan aikana lääkintäjoukoissa Taipaleenjoella ja liikkunut siellä etulinjoissa suomenhevosen kanssa. Kuva: Anna Karhila. – Suomenhevosten eduksi voidaan kuitenkin laskea, että Kuninkuusravit ovat ylivoimaisesti suurin ravitapahtuma Suomessa. Matti Kurki, Mika Lehtinen ja Taina Lehtinen pystyttivät sodassa kaatuneiden suomenhevosten kunniaksi muistomerkin. Raviurheilua yleisesti puristanut taantuma-aika on näkynyt myös palkintosummissa. Suomenhevosliitossa ajetaan Kuninkuusravien palkintojen nostamista, mistä näkyi jo positiivisia tuloksia viime kesän Porin Kuninkuusraveissa. – Porissa järjestettiin Kuninkuusraveja edeltävänä päivänä huutokauppa yli 2-vuotiaille suomenhevosille
Isä ajoi tukkeja metsästä, mutta ajoi myös kilpaa hevosilla. Lehtiset luovuttivat omilta tiluksiltaan muistomerkille maapohjan. Sen ilme on rehellinen ja luonteeltaan se on nöyrä, pyrkivä, yhteistyöhaluinen ja tosissaan yrittävä. Tavoitteisiin luetaan myös suomenhevosen jalostukseen ja kasvatukseen vaikuttaminen siten, että sitä hoidetaan kansallisvarallisuutena maassamme, että suomenhevonen säilyy puhtaana rotuna. Maantieravit ovat olleet yleisiä kylätapahtumia aikaan ennen kuin raveja ryhdyttiin järjestämään raviradoilla. Graniittikivi kuvastaa mielestäni hyvin suomenhevosen luonnetta – periksi antamattomuutta ja jäyhää luonnetta. Suomenhevonen ei anna tuumaakaan periksi siitä mihin ryhtyy. R.R.Nykäisy oli kaupan Porissa järjestetyssä suomenhevoshuutokaupassa Kuninkuusravien alla. Suomenhevoskanta on tällä hetkellä noin 18 000. Se on keskikokoinen, hyväryhtinen ja melko vankka. Suomenhevonen tarvitsee uusia ystäviä, omistajia ja kasvattajia. 32 HEVOSMAAILMA Suomenhevonen on monipuolinen työ- ja harrastehevonen. – Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä paikallisia raviperinteitä sekä tuoda suomenhevonen lähelle ihmisiä, kertoo Suomenhevosliitto ry:n varapuheenjohtaja Jaana Strömberg. Hankkeen alullepanija on pitkän linjan suomenhevosmies, isänsä puolelta jo viidennessä sukupolvessa, Mika Lehtinen yhdessä vaimonsa Taina Lehtisen kanssa. Ruostumattomasta teräksestä valmistetussa muistolaatassa on silhuetti Pikku-Vilauksesta sekä suomalaisesta korpisoturista. Siinä onnistuttiin Petäjävedellä, missä hiekkatie pöllysi suomenhevosviikolla. Sijoituspaikka on ison, vanhan männyn juurella, joka puolestaan kuvaa suomenhevosen sitkeyttä. Kuva Hippos Pirje Paananen. Siitä lähti ajatus, että pystytetään niille oma muistomerkki, kertoo Mika Lehtinen. Tapahtumaa seuranneista noin 300 hengestä suuri osa olikin vanhempaa väkeä, jotka muistivat maantieravit omasta lapsuudestaan. Suomenhevosta jalostetaan neljälle eri jalostussuunnalle – vauhdikkaaksi ravuriksi, ryhdikkääksi ratsuksi, voimakkaaksi työhevoseksi sekä hurmaavaksi ponikokoiseksi pienhevoseksi. – Pienestä pojasta lähtien olen saanut tehdä maatilan töitä hevosella. Suomenhevosliitto ry:n tavoitteena on paitsi lisätä suomenhevosen arvostusta ja käyttömuotoja myös turvata Suomeen sopeutuneen alkuperäisrodun nykyisten sukujen sekä jalostuslinjojen säilyminen. 17-vuotiaasta lähtien olen ajanut itsekin kilpaa ja aina kotitallissa on ollut hevosia. Kuva Hippos Ilkka Nisula.. – Värikästä elämää olen saanut suomenhevosten kanssa viettää, Timo Ryynänen toteaa. SUOMENHEVOSYHDISTYKSET www.suomenhevosliitto.fi www.suomenratsut.fi www.suomenpienhevonen.fi www.tyohevosseura.fi PETÄJÄVEDEN MAANTIERAVIT sille se tarvitsee uusia ystäviä. Sodassa kaatuneet hevoset ovat jääneet jostain syystä kuitenkin vähemmälle huomiolle. – Se on graniittinen luonnonkivi, joka on luokin muotoinen. syntynyt omassa tallissa, vaikka aivan kaikki eivät ole omista tammoista. Yksi viikon tavoitteista on tehdä suomenhevonen tutuksi yhä useammalle. Suomenhevonen ei anna periksi, jos se jotain aloittaa. 20 varsaakin on Suomenhevosliitto haluaa osaltaan elvyttää ja ylläpitää suomenhevosperinteitä. – Uusi laji on kokeiluvaiheessa ja vain muutamia tarkastuksia sekä viimeistelykehittelyä vaille valmis. Suomenhevosviikkoa olivat mukana järjestämässä Suomen Hippos, Suomenhevosliitto, Suomenratsut sekä Suomenpienhevosyhdistys ja Työhevosharrastajat. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA Muistomerkki sodassa kaatuneille suomenhevosille Suomenhevosenpäivän kunniaksi Myllykoskella, nykyisessä Kouvolassa, paljastettiin muistomerkki sodassa kaatuneille suomenhevosille. Uskomme, että sen myötä suomenhevonen saa myös ansaitsemaansa arvostusta, Timo Ryynänen, itsekin suomenhevosmies, kertoo. Naapurin maanomistajan metsästä löytyi sopiva kivi, jonka siirtämiseenkin heltisi lupa. Suomenhevosliitto ry, Petäjäveden kunta, Petäjäveden Hevosystäväinseura sekä paikalliset hevosihmiset järjestivät ensimmäistä kertaa perinteiset maantieravit. – Olen aina antanut arvoa suomenhevosen panoksesta yhteiskunnan rakentamisessa. Suomenhevosella neljä jalostussuuntaa Suomenhevonen on käyttöominaisuuksiltaan monipuolinen yleishevonen. Suomenhevosliitossa onkin kehitteillä moniottelumestaruuslaji, joka on miltei jo lähtötelineissä. Suomenhevosen monipuolisuutta kuvaavassa kilpailussa on ratsastusta, taitoajoa sekä ravia
Kuva:Hippos/Ilkka Nisula Ravivalmentajalla on monta eri tehtävää Ravivalmentajat ovat ammattiryhmä, joka ansaitsee ravimaailmassa ison kiitoksen: heidän pitkien työpäiviensä ansiosta raviradoilla nähdään hyviä ravaajia. Ravivalmentaja on tehnyt ravihevosen kanssa paljon työtä ennen hevosen ensimmäistä ravilähtöä. Ennen ensimmäistä starttia hevosella on takanaan lukuisia valmennustunteja ja paljon työtä. Vaikka lämminveristen treeni alkaa yleensä jo puolitoistavuotiaana, niiden matka perusopetuksesta ensimmäisiin kilpailuihin on pitkä. Suomen ravivalmentajat ry näkisi yhdistyksen riveissä mielellään myös uusia valmentajia. TOISENA SYKSYNÄ KOULUTIELLE Ravihevoseksi kasvatettu varsa viettää usein ensimmäisen kesänsä emonsa helmoissa, seuraava kesä sujuu lähes täysikasvuisena, vuoden ikäisenä varsana ikätoveriensa kanssa kesälaitumella kirmaillen. Puolitoistavuotiaat varsat valmennetaan melko usein poissa kotitallista. Ravivalmentajan tallissa seiHEVOSMAAILMA 33. Lämminveriset starttaavat nuorempina kuin kylmäveriset, mutta yksilötasolla hevosissa voi olla suuriakin eroja. Elämänsä toisen syksyn aikana on varsan aika lähteä koulutielle. Tästä työstä vastaa ravivalmentaja. Y ksi – kaksi – aja! Ravihevosen ensimmäinen virallinen ravilähtö eli startti on yleensä kolmen ja kuuden ikävuoden välillä. Ne muuttavat valmennustalliinsa syksyllä ja viettävät siellä aikaa parista kuukaudesta aina muutamiin vuosiin
Lähes jokaisella yksityisyrittäjällä on kovat työpaineet, eikä lomaa ole sellaisia määriä kuin vaikkapa kaupunkien toimistotyöntekijöillä. Hän on toiminut ravivalmentajana oman yrityksensä kautta 25 vuotta, ennen sitä hän työskenteli isänsä, Ahti Ojanperän valmennustallilla. Kulurakenne voi vaihdella paljonkin ja valmentajalla voi toisaalta olla lisätulon lähteitä (mm. Hevosten ja ylipäätään eläinten kanssa oleminen on sitovaa ja raskasta työtä, eikä sitä jaksa tehdä väärällä asenteella, Ojanperä sanoo. Jos valmentaja noudattaa kaikkia velvoitteita yhteiskuntaa kohtaan, maksaa hoitajille oikeaa palkkaa ja elää itsekin, on kuukausittaisen valmennusmaksun oltava arvonlisäveroineen suuruusluokkaa 1.040 euroa eli noin 28,20 euroa/päivä (+alv 24 %). Ravivalmentajat toimivat hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisilla kulurakenteilla. Tuomon mukaan ravitalliyrittäjän ei kannata työtuntejaan laskea. Kun opiskelupaikkaa ei heti irronnut, tuli hevosten vuoro. Valmentaminen on elämäntapana ja ne, jotka Tuomo Ojanperä on hevosalan ammattilainen toisessa polvessa. ohjastaminen). Porin raviradalla sijaitsevassa tallissa on kaksitoista karsinapaikkaa, mutta yleensä Ojanperän hoteissa kauraa rouskuttaa alle kymmenen valmennettavaa. Ojanperä pohtiikin, että yrittäminen on lopulta henkisiltä paineiltaan samanlaista, olitpa sitten olutkuppilan omistaja. Valmentajan vastuullinen tehtävä on pitää hevosista huolta ja antaa niille mahdollisimman hyvät eväät tulevalle ravihevosen uralle. Ojanperällä itsellään on oman arvionsa mukaan maltillisen kokoinen ravivalmennustalli, jota hän pyörittää yksin. Ravivalmentajan työ on käytännössä katsoen elämäntapa, sillä hevonen vaatii huolenpitoa jokaisena vuorokauden päivänä. Kuva:Hippos/Irina Keinänen soo usein lukuisten eri omistajien hevosia. – Valmentajan ammatti kattaa paljon työtehtäviä aina tallipojasta toimitusjohtajaan, ravivalmentaja ja Suomen ravivalmentajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, porilainen Tuomo Ojanperä, 51 kiteyttää. Mitä valmennusmaksu sisältää. tulevat alalle nopealla päätöksellä pelkän rahan takia, jättävät nopeasti valmentajan työn. YRITTÄJÄN ELÄMÄÄ – Jos näitä varusteita lähtisi nyt yksin kappalein ostamaan, siihen kuluisi pitkä penni, Tuomo toteaa. 34 HEVOSMAAILMA Jotkut ravivalmentajat palkkaavat talleilleen ulkopuolista apua, mutta Ojanperä on päätynyt toimimaan yksin. – Tämä on nimenomaan elämäntapa eikä pelkkä ammatti. Ammatti on siis siirtynyt isältä pojalle, vaikka nuorempana Ojanperä ajatteli kouluttautuvansa johonkin toiseen ammattiin. Valmennusmaksu muodostuu näin: – Tallin ja varusteiden pääomakulut - 90 euroa – Työntekijöiden palkka sivukuluineen - 295 euroa – Oma palkka sivukuluineen - 150 euroa – Vakuutukset, sähkö, vesi - 60 euroa – Rehut, heinät, kuivikkeet - 190 euroa – Kengitys, kengät, muu pikkutavara - 40 euroa – Toimistokulut, kirjanpito, puhelin - 20 euroa – Arvonlisävero - 195 euroa yhteensä - 1.040 euroa Laskelma on suuntaa antava. Lähde: Suomen ravivalmentajat ry Ravivalmentaja ei ainoastaan opeta hevosta ajolle, vaan monia työtunteja kuluu hevosia ja tallia hoitaen ja jopa paperitöitä tehden. Yllä olevat kulut on saatu laskemalla keskimääräisiä kuluja 20 hevosen valmennustallissa, missä valmentajan lisäksi työskentelee kolme palkattua työntekijää
Toisaalta konkarivalmentajan asiakkaat tulevat talliin puskaradion kautta. Tuomo Ojanperä on huolissaan alan tulevaisuudesta, sillä nuoret raviurheilusta innostuneet naiset ja miehet toimivat mieluummin pelkkinä ohjastajina Ravihevonen saapuu valmentajan luo noin 1,5 vuoden iässä. Veeran Turo on Tuomo Ojanperän menestyksekkäin ajokki. Monet hevosenomistajat tekevätkin vuodesta toiseen yhteistyötä saman valmentajan kanssa. Illalla hevoset viedään talliin ja taas on ruokinnan aika. Ensimmäiset juoksu- ja lajiharjoitukset tulevat tässä vaiheessa mukaan. – Siksi myös tuoreiden hevosyrittäjien tulisi uskaltaa reippaasti markkinoida omaa työtään ja hinnoitella se tarpeeksi korkealle. Valmentaja on yritysjohtaja, työnantaja, PR-henkilö, neuvonantaja hevoskaupassa, kilpailuttaja, ohjastaja. Siihen saakka varsan kanssa on tehty peruskäsittelyä: se on totutettu seisomaan ketjuissa kiinni ja sitä on taluteltu. Ensimmäisenä ravivalmentaja opettaa varsan valjaisiin, jonka jälkeen sitä aletaan opettaa ajolle. Kuva: Hippos /Hanna Leppänen kuin täyspäiväisenä valmentajana. Ojanperä pohtii kuitenkin, että kuka hevoset valmentaa tulevaisuudessa, jos nuoret eivät enää innostu valmentajan urasta. JÄSENTEN KESKI-IKÄ VIIDENKYMPIN HUJAKOILLA Suomen ravivalmentajien liiton keski-ikä heiluu viidenkympin hujakoilla. Tuomo Ojanperä myöntää, että hän voisi itsekin olla parempi oman toimintansa markkinoija. YKSI TYÖ –MONTA TEHTÄVÄÄ Ojanperän aamut alkavat lähes kukonlaulun aikaan hevosten ruokinnalla, sitten hän tarhaa hevoset ja siivoaa karsinat. Valmentajien ottamat valmennusmaksut pyörivät tuhannen euron molemmilla puolilla. tai ravivalmentaja – oma panos on tärkein. Vaikka työt olisi tehty noin viiden tai kuuden aikaan iltapäivällä, valmentajan työpäivä ei ole vielä loppunut. Näiden töiden lisäksi ravivalmentaja vastaa varsojen opetuksesta, perusvalmennuksesta ja hiiteistä sekä toimii kengitysseppänä ja kotieläinlääkärinä. Päätyökseen ohjastaminen on sekin rankkaa puuhaa ja kilpailuista toiseen kiertäminen vaatii omat veronsa. Näin taataan myös yrittäjän into jatkaa valitsemallaan tiellä. Siihen kuuluvat tallin ja varusteiden pääomakulut, mahdollisten työntekijöiden palkat, valmentajan palkka, vakuutukset, sähkö ja vesi, ruoat ja kengitys sekä toimistokulut. Kaiken tämän päälle lyödään vielä arvonlisävero. VAKUUTUKSIA JA REHUJA Ravivalmentajat kohtaavat ylitarjontaa etenkin syksyisin, mutta myös pitkän uran tehneet valmentajat elävät toisinaan hiljaisiakin aikoja. Omistajien on syytä ymmärtää mitä valmennusmaksu pitää sisällään. Tietenkään yksi omistaja ei maksa valmentajan koko kuukauden palkkaa, vaan kulut jakautuvat useamman valmennettavan kesken. Ensin valmentaja ajaa hevosta takaapäin ilman kärryjä ja kun tämä sujuu, lisätään pakettiin kärryt. Ojanperän mukaan ala on kiehtova, sillä vaikka päivärutiinit ovat usein samankaltaisia, ovat eläimet aina yksilöitä ja on aina mielenkiintoista saada uusi valmennettava talliin. Ja sitten ovat jäljellä vielä ne paperityöt, joita kukaan yrittäjä ei pysty juoksemaan pakoon. Siihen saakka varsan kanssa on tehty peruskäsittelyä: se on totutettu seisomaan ketjuissa kiinni ja sitä on taluteltu. Syksyisin nuoret hevoset tuodaan ajo-opetukseen ja ne saattavat lähteä jo parin kuukauden kuluttua takaisin omistajansa tai toisen valmentajan hoiviin. Sen aikana muurataan kivijalka hevosen osaamisen kivijalka ja kasvatetaan pohjakunto tulevaisuutta varten. Kun hevonen ymmärtää, miten ajohommat toimivat, alkaa perusharjoittelujakso. Hevosia tulee ja menee, ja valmentaja saa palkkansa. Myös hevosenomistajat mieltävät valitettavan usein uuden valmentajan olevan myös edullinen valmentaja, vaikka totuus on, että oma leipä on revittävä ammatista, vaikka sitä olisi harjoittanut vasta joitakin viikkoja. Lisäksi hevosten omistajien kanssa tehtävä yhteistyö vaatii oman aikansa. Työmäärästä huolimatta ravivalmentajan ammattia ei kannata kenenkään säikähtää, pikemminkin kunnioittaa. Päivät hän opettaa hevosia ajolle ja hoitaa ruokinnat. Moni valmentaja, Ojanperä mukaan lukien, on myös ohjastaja. Ojanperä on kuitenkin onnellinen, että hänen tallinsa on täynnä kohtalaisen tasaisesti. Nuoret eivät ole ainoita, joita tulisi kannustaa asennemuutoksiin. Ojanperä ajaa noin 100–150 ravilähtöä vuosittain, joten auton mittariin kertyy monta kilometriä jo pelkkien kilpailumatkojen muodossa. Jos yksityisyrittäminen ja hevoset innostavat, on ravivalmennusalalla tilausta myös nuorille tekijöille. TEKSTI: SUSANNA SHEARMAN KUVAT: PENTTI EERIKÄINEN Hevosen ensimmäiset valmennuskuukaudet Ravihevonen saapuu valmentajan luo ensimmäistä kertaa noin 1,5 vuoden iässä. Suomen ravivalmentajat ry onkin listannut ravivalmentajista kertovalle esittelysivulleen pitkän listan työnominaisuuksia. HEVOSMAAILMA 35
36 HEVOSMAAILMA U seimmiten hevoset suihkutetaan vedellä kovan treenin jälkeen. USEIN RIITTÄÄ PELKKÄ VESIPESU Jenni Aalto sanoo, ettei pesuissa kannata suinkaan aina käyttää shampoita, usein riittää pelkkä vesi. Ihmisille tarkoitettu tervashampoo käy laimennettuna hyvin myös hevosille - laimennuksen voi tehdä valmiiksi jo pulloon. HIKISELLE HEVOSELLE RIITTÄÄ PELKKÄ HUUHTELU Vältä turhia pesukertoja Hevosia ei pestä turhan takia. – Jos hevonen ei ole likainen, itse en juurikaan käytä shampoita.. – Kannattaa muistaa, ettei hevosta tosiaan tarvitse pestä, ellei se ole tosi likainen. Kesäaikaan vettä tietysti kuluu enemmän, kun hevonen hikoilee ja sitä voi pesun yhteydessä myös viilentää vedellä. Jos syystä tai toisesta pesut jäivät vähemmälle, näkyi se heti huonompana ihona. Sairaus vaati tiheitä pesukertoja. Myös hyvin likainen hevonen puhdistetaan. Samalla tulee tarkastettua myös hevosen ihon ja lihasten kunto, sanoo Jenni Aalto. Iho on pidettävä puhtaana, joten terveen hevosen pesuohjeita ei voi soveltaa ihottumahevoseen. Pesin ruunan harjamarron ja hännäntyven pahimpina polttiaisaikoina useamman kerran viikossa ja koko hevosen ainakin kerran viikossa. Suomenhevostamman omistava Aalto ei liputa tiheiden pesukertojen puolesta. – Ihottumahevosella hyvä hygienia on kaiken perusta. – Jos hevonen on tosi hikinen, on se hyvä huuhtoa. Aallolla oli takavuosina pahaa kesäihottumaa sairastanut suomenhevosruuna. Tiheät shampoopesut voivat saada ihon ja turkin huonoon kuntoon
Niissä on kuitenkin juuri niitä ainesosia, joita hevonen tarvitsee turkkiinsa. SAMALLA TULEE TARKASTETTUA MYÖS HEVOSEN IHON JA LIHASTEN KUNTO. IHMISTEN MIEDOT SHAMPOOT SOPIVAT Hevosen voi pestä myös ihmisille tarkoitetuilla shampoilla, mutta ne koska se on riittävän mietoa. KESÄLLÄ LETKULLA, TALVELLA SIENELLÄ Kuopiossa asuvalla Aallolla ei ole tallissa pesupaikkaa, joten peseminen hoituu ulkona tallipihalla. – JOS HEVONEN ON TOSI HIKINEN, SE ON HYVÄ HUUHTOA. Tallikaapissa pitää olla vain sille sopivia pesuaineita. – Ensi huuhtelen huolella kaiken shampoon pois. Aalto poistaa liiat vedet hikiviilalla ja loimittaa tamman hikiloimilla. – Kesällä se käy helposti vesiletkun avulla, mutta talvella pitää kehitellä muita systeemejä. – KANNATTAA HUOLEHTIA LOIMITTAMISESTA HYVIN, ETTEI HEPPA TULE KIPEÄKSI. Aalto kertoo kokeilleensa hevosiinsa monenlaisia pesuaineita. – Nyt kun on enää yksi hevonen, se on helpompaa. Pääasiassa pyyhin tammasta hiet. on Aallon mukaan aina valittava miedoimmasta päästä. Aalto muistuttaa, että shampoita on syytä laimentaa. – Jos hevonen on tosi likainen, pesen sen aina hevosille tarkoitetulla shampoilla. Etikka pitää ihon kunnossa, ja lisäksi ötököiden sanotaan karttavan etikan tuoksua. Aalto sanoo laittavansa huuhteluveden sekaan etikkaa. – Kannattaa huolehtia loimittamisesta hyvin, ettei heppa tule kipeäksi. Se on aika sottaista puuhaa, eikä öljyä kannata käyttää kuin niihin kohtiin, joissa karva on tiukemmin kiinni. Rätti-ämpäri -systeemillä voin käydä tarvittaessa läpi koko hevosen. Shampoo hierotaan ihoon ja huuhdellaan huolellisesti. Harja ja häntä on niin ikään käytävä läpi. Laitan ämpärilliseen lämpöistä vettä lorauksen etikkaa, ja valelen sillä hevosen selän, harjan ja hännän tai kastelen ne sienellä. Ne ovat silloin paikallaan, lika irtoaa parhaiten. Kymmenen litran ämpäriin laitan noin kolme Kesäaikaan hikinen hevonen kaipaa huuhtelua. En koe ongelmallisena, ettei ole erillistä pesupaikkaa. Kun hevonen on kuiva, loimi vaihdetaan. Tarvittaessa puhdistan liat karvapeitteestä pesusienellä ja lämpimällä vedellä. Kun asuin Etelä-Suomessa meillä oli parhaimmillaan viisi hevosta, ja melkein kaikilla oli omat shampoonsa. Etenkin kylmällä säällä hevonen on kuivattava huolella. Joskus olen myös hieronut ihoon öljyä ennen pesua, se tehostaa karvan irtoamista. Jos shampoota jää ihoon se voi aiheuttaa kutinaa. – Teho on yhtä hyvä, eikä pullo tyhjene kerrasta. Pahimmillaan shampoilla saa aikaan kutisevan ihon. Ihan hyvin se niinkin onnistuu. TEKSTI JA KUVAT: MAIJA SALMI HEVOSMAAILMA 37. Niin shampoopullosta riittää moneen pesukertaan. Monet pesevät hevosiaan myös esimerkiksi Linna -shampoolla, painallusta pumppupullosta tai jos pumppua ei ole, pari lorausta suoraan veteen. Jotkut sanovat tervan tuoksun karkottavan myös ötököitä, mutta itse en ole sellaista huomannut, tai ainakin teho on tosi lyhytaikainen. – Tervashampoita saa halvalla ja ne sopivat myös hevosille. Öljyn annetaan vaikuttaa vähintään pari tuntia. – Myös karvanlähtöä saa nopeutettua pesuilla. Jos hevonen ei ole likainen riittää pelkkä vesi. SHAMPOOTA ON SYYTÄ LAIMENTAA Niiden sanotaan poistavan karvasta rasvan, ja se taas tekee ihosta kuivan ja karvasta kiillottoman. Tervapesulla saa hevosen tuoksumaan tosi hyvältä
Ensimmäisenä on vuorossa Virolahden Ravijoella toimiva Harjun oppimiskeskus. Hevosmaailma aloittaa juttusarjan, jossa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta. HARJUN OPPIMISKESKUKSESTA VALMISTUU HEVOSALAN AMMATTILAISIA Ravijoella on järjestetty opetusta 125 vuotta 38 HEVOSMAAILMA. Kuvassa ajoopetetaan varsaa. Harja hulmuten Harjuun Ammatti hevosalalta. Harjussa on 220 opiskelijaa ja yli 60 oppilaitoksen omaa hevosta
Hevostalouden opetusta Harjussa annettiin ensimmäisen kerran vuosina 1936–1953. HEVOSMAAILMA 39. Harjun oppimiskeskus Ravijoella kouluttaa hevos-, maatila- ja puutarhatalouden ammattilaisia. – Harjun valttina on kaunis ja turvallinen ympäristö sekä sopiva koko: tarpeeksi suuri, jotta puitteet ovat kunnossa monille uusille kokemuksille ja tarpeeksi pieni, jotta jokainen opiskelija tulee huomioiduksi omana itsenään, summaa opinto- ja viestintäsihteeri Miia Värri Harjun oppimiskeskuksesta. Syksystä 2004 alkaen Harjussa on voinut opiskella myös ratsastuksenopettajaksi. Lähes tuhannen hehtaarin maatilalla on hevosalan opinnoille loistavat puitteet: oman raviradan lisäksi koululta löytyy 120 karsinapaikkaa, kaksi maneesia, kaksi ratsastuskenttää, maastoesterata, kaksi hevosten kävelytyskonetta ja paljon hyviä maastoreittejä. Hevostalouden opetusta Harjussa annettiin ensimmäistä kertaa vuosina 1936–1953. Alan koulutus käynnistyi uudelleen vuonna 1980, jolloin tilalla alkoi hevostenhoitajan koulutus. Vuonna 1889 Harjuun perustettiin suomenkielinen maanviljelyskoulu. Harjun tilalla on ollut maatalous- ja koulutustoimintaa 1830-luvulta saakka. 220 OPISKELIJAN YHTEISÖ Harjun oppimiskeskus sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. H arjun oppimiskeskus sijaitsee Ravijoen kylässä Virolahden kunnassa Suomen kaakkoisnurkassa. Ratsastuksenohjaajakoulutusta Harjussa on järjestetty vuodesta 2001 lähtien. Harjun oppimiskeskuksen historia on kiehtovaa: tilalla on ollut jo 1800-luvun alkuvuosina maataloustoimintaa
40 HEVOSMAAILMA Koulun talousarvio vuodelle 2015 on 4,3 miljoonaa euroa. VALTIO TUKEE OPINTOJA Harjussa voi opiskella myös kengityssepäksi. Muita työntekijöitä oppimiskeskuksessa on kolmisenkymmentä. Perustutkintoopiskelijoille koulutus, majoitus ja ruokailu ovat lähiopetuspäivinä ilmaisia. Oppimiskeskuksen rehtori Mikko. TULEVAISUUDESSA ORGANISAATIOMUUTOKSIA Harjun oppimiskeskuksessa vietetään 125-vuotisjuhlavuotta. Oppilaitoksessa on tällä hetkellä 220 opiskelijaa, joista 132 opiskelee opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja 88 näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa. Ammattitutkinnoissa koulutus, majoitus sekä ruokailu ovat maksullisia: koulutusmaksut vaihtelevat ammattitutkinnosta riippuen 850–1 300 euron välillä. Opintomateriaaleista kaikki opiskelijat maksavat lukuvuosittain 80 euroa, selventää Miia Värri. Harjun oppimiskeskuksessa on muun muassa oma täysimittainen ravirata, kaksi maneesia ja loistavat maastoratsastusmahdollisuudet. Ammattitutkinnoissa hevosalalla kouluttautuu 15 opiskelijaa sekä muutamia oppisopimusopiskelijoita. – Oppilaitoksella on yli 60 omaa hevosta ja alueella toimivilla talliyrittäjillä lisäksi 45 hevosta, joten jokaiselle opiskelijalle löytyy hevonen, vaikkei omaa olisikaan, selventää oppimiskeskuksen rehtori Mikko Kunnaala. – Lisäksi opiskelijat hankkivat itse joitakin kirjoja sekä pakolliset, henkilökohtaiset turvavarusteet, kuten kypärät, hanskat ja turvakengät. Valtaosa Harjun opiskelijoista asuu oppimiskeskuksen tiloissa, ja monilla heistä on mukanaan koulussa oma hevonen. Harjun oppimiskeskuksen rehtori Mikko Kunnaala uskoo, että hevosala kasvattaa tulevaisuudessa suosiotaan. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa opiskelijat maksavat opetushallituksen määrittämän tutkintomaksun, joka on suuruudeltaan 58 euroa. Oppilaitoksen 17 vuotta täyttäneet opiskelijat ovat oikeutettuja hakemaan opintorahaa. Hevostalouden opettajia Harjussa on noin 20, joiden lisäksi on muutamia tuntiopettajia. He huolehtivat muun muassa tallin, maatilan, puutarhan, kiinteistöhuollon ja ruokalan asioista
Tulevaisuudenhaaveissa siintää toki oma hevonen, ehkä tallikin. Pirttiniemellä ei ole omaa hevosta, vaan hän käy ratsastamassa koulun lähellä asuvilla suomenhevosilla. – Hevosala kasvaa tulevaisuudessa, mikäli Ruotsin suuntaukseen on uskominen. – Olen ensi kevään työharjoittelussa, minkä jälkeen pyrin ratsastuksenohjaajalinjalle jatkamaan opintoja. Rehtori kertoo, että oppilaitoksen alasajoa ei kuitenkaan missään nimessä suunnitella, vaan tilanteeseen on kehitteillä muita ratkaisuja: oppilaitos tullee liittoutumaan muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Sen jälkeen hän suunnittelee jatkavansa opintoja. Oppimiskeskuksessa on karsinapaikkoja 120 hevoselle. Harjusta finaalipaikoille pääsi kolme opiskelijaa, Pirttiniemi kertoo. Tämä vaikuttaa rahoitukseen merkittävästi, ja jo vuonna 2017 rahoituspohjamme tulee muuttumaan. Harjun oppimiskeskuksesta hän kuuli ystävältään ja innostui paikasta nopeasti. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: HARJUN OPPIMISKESKUS Vilma Pirttiniemi opiskelee Harjun oppimiskeskuksessa toista vuotta. Tilanne ei siis ole tavaton eikä edes uusi: samanlaista keskustelua käytiin jo 1990-luvulla, rehtori muistuttaa. Hevosalan työllisyys on hyvä: viisi vuotta sitten Harjun oppimiskeskuksesta valmistuneista suurin osa on saanut alan töitä. Sen jälkeen saa nähdä – varmaan kartutan työkokemusta ulkomaillakin, ennen kuin tallin perustaminen tulee ajankohtaiseksi, Pirttiniemi suunnittelee. Pellon HIT-aktiivitalli Ydre-Box Pellon Group Oy | 06-4837 555 | www.pellon.com HEVOSMAAILMA 41. Elämä ja opinnot Ravijoella ovat sopineet Vilmalle hyvin: uusia kavereita on löytynyt ja ammattitaito karttunut. Kunnaala kertoo, että juhlavuosi on sujunut pääosin iloisissa merkeissä, vaikka huoli tulevasta vähän varjostaakin tulevaisuudennäkymiä: – Toisen asteen koulutuksen uudelleenjärjestely tulee vaikuttamaan toimintaamme: Opetusministeriön visio on, että pieniä ammattiin valmistavia koulutusyksiköitä ei jatkossa olisi. Paikka on viihtyisä, opettajat mukavia ja hevoset kivoja, Vilma luettelee. Mikko Kunnaala kannustaa lämpimästi nuoria ja aikuisiakin hakeutumaan hevosalan opintojen pariin. Tylsää koulussa on Pirttiniemen mukaan harvoin, ainoastaan iltaisin touhukkaan ja sosiaalisen naisen aika saattaa joskus tulla pitkäksi. – Ensisijainen toiveeni oli päästä opiskelemaan Ypäjälle, mutta olen ollut todella tyytyväinen Harjuun. SEURAAVAKSI RATSASTUKSENOHJAAJAKSI Hämeenlinnasta kotoisin oleva Pirttiniemi on viettänyt koko elämänsä hevosten parissa. – Suomessa vain Harju ja Ypäjä ovat nykyään itsenäisiä hevosalan ammattiopistoja, muut ovat jo liittoutuneet isompien oppilaitosten kanssa. Kahdeksan uutta hevosta maassamme tarkoittaa aina yhtä uutta hevosalan työpaikkaa. HARJUSSA VOI SUORITTAA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON JOKO OPETUSSUUNNITELMA- TAI NÄYTTÖTUTKINTOPERUSTEISESTI. Keväällä hän valmistuu hevosharraste-palveluiden tuottajaksi. Haaveissa oma talli 20-vuotias Vilma Pirttiniemi opiskelee Harjun oppimiskeskuksessa ylioppilaspohjaisella linjalla hevosharrastepalveluiden tuottajaksi. Kunnaala muistuttaa, että koulutus antaa myös hyvän pohjan yksityisyrittämiseen. – Osallistuin viime keväänä ammattiopistoille tarkoitettuun SM-tasoiseen Taitaja-kilpailuun hevostenhoidossa ja sijoituin kuudenneksi
Kyntäjänä toimi Jari Kupiainen ja ohjissa Jani Kupiainen. 42 HEVOSMAAILMA. SUOMEN MESTARI TANJA LUNDSTEN: – Hevoskyntö on kolmen kauppa Hevoskynnön SM-kisojen parihevossarjan voittajat Hovingatar ja Taavetin-Taava
Kaksinkertainen hevoskynnön yksikkösarjan Suomen mestari sanoo, että kilpakynnössä tärkeintä on hevosen, ohjastajan ja kyntäjän saumaton yhteistyö. HEVOSMAAILMA 43. Viime vuosi jäi väliin, mutta olemme tällä samalla kokoonpanolla osallistuneet kilpailuihin jo kahdeksan kertaa, Lundsten toteaa. – Erityisen kiinnostavan lajista tekee se, miten saada yhteistyö sujumaan kolmen ajattelevan ja toimivan olennon välillä. Minä toimin ohjastajana, Uuras vetää ja Siru toimii kyntäjänä, Lundsten sanoo. SEKÄ VOIMAETTÄ TAITOLAJI Hevoskyntö on sekä voima- että taitolaji. Hevoskyntö, kun on aina kolmen kauppa. – Itse asiassa me onnistuimme uusimaan toissavuoden SM-kilpailujen ykkössijan. Hevoskyntöharrastus on myös tärkeää perinnetyön säilyttämistä. Lundsten sanoo, että kaikkein tärkeintä on ohjastajan, hevosen ja kyntäjän saumaton yhteistyö. Hevoskyntö on kilpailulajina vaativa. Meidän tiimillä työjako on sujunut hyvin. Hän osallistui elokuussa Eurajoella Hevoskynnön SM-kilpailuihin ja otti Suomen mestaruuden yksikkökynnössä yhdessä Siru Saarisen ja Uurassuomenhevosen kanssa. Hevosen puolestaan on oltava todella hyvässä fysiikassa. Lundstenin mukaan kyntöä ei kannata edes lähteä kokeilemaan hevosella, joka ei ole jo oppinut vetämään. – Ihmisiltä se vaatii täydellistä keskittymistä ja rytmitajua. – Kyntämisessä avainasemassa ovat sekä hevosen että auran hallittavuus. M äntsäläläisellä hevosnaisella Tanja Lundstenilla on aihetta iloon. Nämä ratkaisevat lopputuloksen etenkin kisakyntämisessä, Lundsten tiivistää
– Arvioitavina kriteereinä ovat aloitusvaon suoruus, aloitusvaon syvyys, puhtaus ja leveys, harjan korkeus ja ulkonäkö, valjastaminen ja ajo, vaon suoruus, vaon syvyys, vaon leveys, viilujen tiiviys ja tasaisuus, kääntösarka eli päiste, lopetusvaon valmistelu ja lopetusvako, Falttu listaa. – Uuras on ollut kaikki vuodet tosi monipuolisessa käytössä. Hevoskyntö on ikivanhaa perinnetyötä, mutta traktoreiden ja maakoneiden yleistyttyä taito on alkanut jäädä unholaan. MEIDÄN TIIMILLÄ TYÖJAKO ON SUJUNUT HYVIN. Hevoskynnön SM-kisat käydään kahdessa eri sarjassa. Uuras ja Tanja ovat tuttu näky myös Kumpulan pelloilla. Lundsten on kouluttanut vuosien saatossa nyt 22-vuotiaasta Uuraksesta sekä ratsun että työhevosen. Molemmissa sarjoissa mukana on yksi ohjastaja ja yksi kyntäjä. Eurajoen Kotiseutuyhdistyksen järjestämät kisat ovat muodostuneetkin jo jonkinlaiseksi perinteeksi. – ERITYISEN KIINNOSTAVAN LAJISTA TEKEE SE, MITEN SAADA YHTEISTYÖ SUJUMAAN KOLMEN AJATTELEVAN JA TOIMIVAN OLENNON VÄLILLÄ. – Katsomme hyvin tärkeäksi sen, että tällaiselle työhevoskulttuurille on myös jatkoa. – Perinteitä tässä halutaankin luoda ja samalla myös säilyttää tärkeiden perinnetöiden osaamista, toteaa Eurajoen Kotiseutuyhdistyksen jäsensihteeri Leena Falttu. Kokonaispisteet voivat siis olla maksimissaan 110 pistettä. Kilpakyntöä arvioi tuomaristo. Olemme halunneet omalta osaltamme olla tukemassa sitä, että tällainen hieno perinne säilyy, Lundsten toteaa. Jos kysytään etenkin vanhemmilta hevosmiehiltä, he ovat ehdottomasti sitä mieltä, että taitoja pitäisi ylläpitää ja siirtää nuoremmille sukupolville. AHKERA TYÖHEVONEN HOMMISSA Tanja Lundsten ja hänen omistamansa suomenhevosruuna Uuras ovat tehneet yhteistyötä 13 vuoden ajan. Tuotan itse hevospalveluja, joiden tiimoilta käymme Uuraksen kanssa ajeluttamassa ihmisiä erilaisissa tapahtumissa, vanhustentaloissa, palvelutaloissa ja päiväkodeissa. Kyntösuoritusten arvosteluperusteissa otetaan huomioon 11 eri kohtaa, joista kustakin voi saada enintään kymmenen pistettä. Hevoskynnön Suomen mestari Tanja Lundsten sanookin, että kaikkein tärkein syy siihen, miksi hän on lähtenyt hevoskyntöön ja työhevosharrastukseen mukaan, on katoavan kansanperinteen säilyttäminen. Hevoskyntökisat ovat arvokasta perinnetyötä Hevoskynnön SM-kilpailut järjestettiin elokuussa kahdeksatta kertaa Eurajoella Vuojoen kartanon mailla. 44 HEVOSMAAILMA. – Vaikka meillä ei ole määrällisesti kovin paljon kilpailijoita, taso on vuosien saatossa noussut. Yksikkökynnössä käytetään ainoastaan yhtä hevosta, kun taas parihevossarjassa kilpailee kahden hevosen tiimi. Taito karttuu vähitellen, mikä näkyy tietenkin myös pistemäärien nousuna, Falttu toteaa. Uuras treenasi kyntöä Helsingin Kumpulassa, Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen palstalla. – Teemme myös työhevoshom- Tanja Lundsten ja Siru Saarinen nappasivat Uuras-hevosen kanssa jo toistamiseen hevoskynnön SM:n yksikkösarjassa. – Se on ollut ehdottomasti lähtökohta siihen, miksi olemme ylipäätään lähteneet tähän mukaan ja osallistuneet myös kisoihin
Kaksinkertainen SM-mitali kertoo omaa kieltään. Hevosen näkökulmasta varmasti haastavinta kyntämisessä on se, että se ei saa kyllästyä sahaamaan viittäkymmentä metriä edestakaisin tuntikaupalla, Lundsten vastaa. Aura menee aina hevosen perässä, Tanja Lundsten painottaa. sija: Hallanvaara; kyntäjä Raili-Mäki-Jaakkola; ohjastaja Maria Lehtonen, pistein 84,0 4. Suurin ero kyntämisen ja kilpakyntämisen välillä on se että arkikyntämisessä tuloksen ei tarvitse olla niin suoraa, kunhan maa tulee käännettyä, Lundsten kuvaa. Mitkä ominaisuudet tekevät Uuraksesta sitten nimenomaan hyvän kyntöhepan. – Kisakynnössä sen sijaan otetaan huomioon hyvin moni yksityiskohta, joka pitää olla kunnossa. Siinä nousevat esiin vaon puhtaus ja suoruus. Korostaisin kuitenkin, että vaikka kyntö on kolmen kauppa, hevosen ohjaaminen on avainasemassa. sija: Pekan-Muisto; kyntäjä Mikko Uusimäki; ohjastaja Anne-Maria Tourunen, pistein 81,2 PARIHEVOSET: 1. sija: Taavetin-Taava ja Hovingatar; kyntäjä Jani Kupiainen; ohjastaja Jari Kupiainen, pistein 89,4 2. Varsinaiseen hevoskyntöön Lundsten ja Uuras tutustuivat vuonna 2006, jolloin Lundsten järjesti ensimmäisen kevättyökurssin yhdessä Matti Vuoren, Eino Leikkaan, Toivo Pulliaisen ja Siru Saarisen kanssa. mia ja perinnehommia, joihin tämä hevoskyntö luonnollisesti kuuluu. sija: Pihan-Alma ja Vokmarin-Vappu; kyntäjä Markku Mässeli; ohjastaja Matti Ahola, pistein 82,9 3. HEVOSMAAILMA 45. Se kolahti heti, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Parihevossarjassa pronssille tulleet Kasperi-Poika ja Rillari. – Uuras on vahva ja luotettava. Lopputulosta arvioidaan kyntövaon jäljen perusteella. sija: Kasperi-Poika ja Rillari; kyntäjä Meeri Korpi; ohjastaja Antti Korpi, pistein 77,1 22-vuotias suomenhevosruuna Uuras on kärsivällinen, nöyrä ja vahva kyntöhevonen. – Yhdellä hevosella kynnettäessä erityisesti aloitus on tosi vaikea tehdä oikeaoppisesti. – Kouluttajalle haastavinta on nimenomaan saada hevonen nöyrtymään tähän hommaan. Mukana myös kartanonherra Matti Valkonen ja kartanonrouva Pirjo Stenfors. YKSIKÖT: 1. Ja mikä tärkeintä se on myös tarpeeksi nöyrä siihen, että se kävelee pellolla edestakaisin. Olemme tehneet vuosien mittaan paljon yhteistyötä Vuoren kanssa, Lundsten kuvaa. sija: Uuras; kyntäjä Siru Saarinen; ohjastaja Tanja Lundsten pistein 94,4 2. UURAS ON TARPEEKSI NÖYRÄ Uuras on osoittautunut mitä taitavimmaksi kyntöhevoseksi. Paikkana oli Vuoren työhevostila Mäntsälän Okkolassa. Kuvassa keskellä ohjastaja Tanja Lundsten, Uurashevonen sekä kyntäjä Siru Saarinen. Kyntämässä Meeri Korpi ja ohjissa Antti Korpi, jotka ovat aviopari. sija: Vinpotar; kyntäjä Pentti Tiihonen; ohjastaja Matti Makkonen pistein 88,7 3. Nytkin ollaan menossa kuudeksi tunniksi kyntämään Kumpulaan Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen palstoille. – Rupesimme opettelemaan vanhojen hevosmiesten kanssa perinteistä hevoskyntämistä. VUODEN 2014 HEVOSKYNNÖN SM-KILPAILUJEN TULOKSET: ALOITUS JA LOPETUS RATKAISEVAT Kisakyntämisessä ratkaisevat Lundstenin mukaan kaikkein eniten onnistunut aloitus ja lopetus. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MATTI VUORI JA TARJA NURMIO Hevoskynnön SM-kisojen yksikkösarjan voittajat palkintojenjaossa
Vihtiläinen fysio- ja ratsastusterapeutti Tuija Tähkälä, Leila Koivuniemi (ratsailla), Kössi ja Tiina Tähkälä. Vihdissä vieraili kaikkiaan vajaat 50 päättäjää. 46 HEVOSMAAILMA. Mahdollisuuksien hevonen Hevosella on merkittävä rooli terapiatyössä. Kuva: Sonja Holma. Joukko kansanedustajia, ministeriöiden ja ELY-keskuksen virkamiehiä, eläinsuojelutoimijoita ja muita hevosalan sidosryhmien edustajia kutsuttiin Vihtiin kuulemaan mitä nuo mahdollisuudet käytännössä tarkoittavat. TUHTI TIETOPAKETTI PÄÄTTÄJILLE HEVOSALASTA KÄYTÄNNÖSSÄ JA KIRJANA Hevosala täynnä mahdollisuuksia Hevonen ja hevosala ovat täynnä mahdollisuuksia
– Oma ratsastaminen alkoi vahingossa, kun tuli ilmoittamaan omaa tytärtäni ratsastustunneille. – Ratsastus on fyysistä ja psyykkistä terapiaa Nummelalainen Eeva Nuortila harrastaa ratsastusta säännöllisesti Vihdin ratsutallissa. Työtä hevosala tarjoaa suoraan yli 15 000 suomalaiselle ja myötävaikuttaa välillisesti muiden toimialojen liiketoimintamahdollisuuksiin. – Hevoset kiinnostavat suomalaisia. Nuortila kertoo ratsastuksen auttaneen häntä myös selkävaivoissa. Projektin toteuttaja on Hippolis ja sen on rahoittanut Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä Forssan seudun kehittämiskeskus. Hevonen edustaa tasa-arvoa niin suomalaisten iän, sukupuolen kuin sosiaalisen asemankin osalta. Hevoset yhdistävät kaikenikäisiä – lapsia, nuoria ja aikuisia. Kyseessä toiseksi suurin naisten laji voimistelun jälkeen, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwallkertoo. Ratsastus on Nuortilalle antoisa harrastus. Hankealueena ovat Suomen hevosrikkaimmat alueet Häme ja Uusimaa. Päivän päätteeksi julkistettiin Hippoliksen Hevonen ja kunta –kirja, johon on koottu erityisesti kuntien virka- ja luottamushenkilöille sekä päättäjille kattava hevosalan tietopaketti. Tallimiljöö imaisi mukaansa minutkin. Hevonen luo elinkeinoja ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulle kuin kaupunkiin. Eeva Nuortila (vas.) kertoi ministeriöiden virkamiehille ratsastusharrastuksestaan. Tämän kiinnostuksen varaan voimme rakentaa tulevaisuutta jatkossakin. Muiden kotieläintilojen vähentyessä hevostilojen merkitys maaseudun elävöittämisessä ja maaseutuympäristön säilyttämisessä kasvaa. Hevoset ja yhteiskunta -projekti tarjoaa kunnille, virkamiehille, päättäjille ja sidosryhmille tietoa hevosalasta. Kuva: Eero Wihuri Kansanedustaja Antti Kaikkoselle tallit ovat tuttuja, sillä perheellä on kotona poni ja hevonen. Hevosella on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. – Aikuisten naisten harrastuksessa on tapahtunut valtava kasvu, vuonna 2001 naisten määrä lajissa ylitti lapset ja nuoret. M ahdollisuuksien hevonen -tapahtumassa hevosalan päättäjät ja vaikuttajat kokoontuivat yhteiselle hevosalan tutustumismatkalle. Matka Helsingistä Vihtiin ja takaisin piti sisällään vierailun Vihdin ratsutallille ja Tähkälän Tilalle sekä tuhdin tietopaketin tämän päivän tilanteesta hevosalalla käytännössä sekä kirjana. – Suomessa on noin 170.000 ratsastuksen harrastajaa, joista 97 prosenttia on naisia ja tyttöjä. – Päivän aikana välittyi hyvin positiivinen kuva siitä, mikä näkemys kunnalla hevostaloudesta on ja minkälaisia odotuksiakin hevostalouteen kohdistuu. – Ratsastus on sekä fyysistä että psyykkistä terapiaa. 15 000 henkilöä työllistävällä toimialalla on yhteiskunnallisia vaikutuksia, Suomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Pekka Soini painotti. 10-vuotias Sara Manner esitteli taitojaan Vihdin ratsutallin maneesissa. Hevosalalla nähdään potentiaalia, paitsi harrastuksena ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, mutta myös työllistäjänä, kiteytti päivän sanomaa asiantuntijana mukana matkassa ollut MTT:n erikoistutkija Markku Saastamoinen. Mahdollisuuksien hevonen Suomen 75 000 hevosta liikuttavat yli 200 000 suomalaista. Itse hevonen on vetovoimainen ja sen kanssa toiminta on kokonaisvaltaista, tallilla ja ratsailla pystyy kytkemään ajatukset irti arjesta. Tallilla unohtuvat arjen surut, kotiin lähtee aina paremmalla mielellä kuin oli tallille tullessaan. Kuva: Sonja Holma. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kautta tuetaan lukuisia lapsia, nuoria ja aikuisia elämän vaikeina aikoina. HEVOSMAAILMA 47. Hevonen on mukana syrjäytymisen ehkäisyssä ja sitä käytetään osana hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluja. Hevostalleja on Suomessa 16 000, yhtä paljon kuin muita kotieläintiloja yhteensä. Nuortilaa haastatteli tilaisuuden juontanut Marianne Harjula. Hän aloitti harrastuksen vuonna 1998 vahingossa. – En tiedä, miten huonossa kunnossa selkäni olisi, jollen ratsastaisi. Lisäksi ratsastus tarjoaa naisille yhteisöllisyyttä. Ratsastus- ja raviurheilu ylläpitävät suoma laisten kansanterveyttä
Huomasin, että Vihdissä ei tuolloin ollut isoja ratsastuskouluja, ja päätin sellaisen perustaa. Yhteistyö kunnan kanssa on sujunut T ervalampelainen Marika Lahtinen on yksi hevosalan yrittäjistä Vihdissä. Tervalammen kartanon vanha, 150 metriä pitkä navettarakennus oli ollut 30 vuotta tyhjillään. Ystävällisen maanviljelijän avustuksella sain viedä hänen laitumelleen hevoset kesäksi, ja lopulta paikka löytyi myös talveksi. Muutin silloisen poikaystäväni perässä Vihtiin 16 hevosen kanssa. Minulla ei ollut mitään paikkaa hevosille. Pian yritys muutti Ojakkalasta Tervalammelle. Lahtinen on toiminut hevosalan yrittäjänä 17 vuotta. – Aloittelin nuorena hevosalan yrittämistä Joutsenossa. Hän kehuu yhteistyön kunnan kanssa sujuneen lupa-asioissa. 37-vuotias yrittäjä vetää Vihdin ratsutallia, joka toimii Tervalammen kartanon entisessä navetassa ja sen lähiympäristössä. – Eräs asiakkaani toi minut tänne oltuani Vihdissä puolisen vuotta, Lahtinen kertoo. Kuva: Eero Wihuri 48 HEVOSMAAILMA. Joutsenosta kotoisin oleva Lahtinen sai oman ponin 12-vuotiaana, nyt hänellä on 30 hevosta. – En ole yrittäjänä törmännyt vaikeuksiin, hän kiittelee. Yrittäjäperheestä lähtöisin Lahtinen oli parikymppinen, päättäväinen nuori neito vuonna 1997, kun perusti Vihdin ratsutallin. Marika Lahtinen on toiminut 17 vuoden ajan hevosalan yrittäjänä Vihdissä
300 RATSASTAJAA VIIKOSSA Vihdin ratsutallin toiminta on kasvanut melkoisesti alkuajoistaan. – Yhteistyö kunnan kanssa on sujunut. Lisäksi hevostoiminta vaatii paljon tilaa, mikä on otettava huomioon alueiden kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa. Meidän pitäisi päästä siihen, että lantaa voidaan hyödyntää esimerkiksi lämmöntuotannossa. Kyse on siis merkittävästä elinkeinosta, sanoo, Hippoliksen projektipäällikkö Anne Laitinen. Tallilla käy nyt viikoittain 300 eriikäistä ratsastajaa ja yritys työllistää Marika Lahtisen lisäksi hänen miehensä sekä kaksi muuta kokoaikaista työntekijää. Eli toimia niin, että hevostiloille on jatkossakin tilaa. Kuitenkin hevostaloutta harjoittavien yritysten on menestyäkseen sijaittava lähellä asiakkaita ja hyvien liikenneyhteyksien päässä. Minä en ole törmännyt minkäänlaisiin ongelmiin kunnan kanssa. – Nuuksio tarjoaa aivan mahtavan ympäristön ratsastustoiminnalle. Meillä on nyt kahden hehtaarin kokoinen tontti ja laidunalueita meillä on käytössämme 14 hehtaaria. Hevostalouteen kannattaa kuitenkin panostaa, koska hevoset eivät muuta arvaamattomasti Aasiaan. Näitä ovat muun muassa kiinteistönhoitoon, rakentamiseen, lantahuoltoon ja koneurakointiin liittyvät palvelut. – Hevoset työllistävät Vihdissä tällä hetkellä noin 150 ihmistä kokopäiväisesti. Vihdin ratsutalli toimii aivan Nuuksion kansallispuiston kupeessa. – YHTEISTYÖ KUNNAN KANSSA SUJUNUT Vihdin kuntaa Marika Lahtinen kiittelee. Kuva: Eero Wihuri Vajaan 1400:n hevosen kunta L änsiuusimaalainen Vihti oli ilmeisesti valittu tapahtuman pitopaikaksi, koska se on Suomen merkittävimpiä hevospitäjiä. Vihdissä on kuitenkin paljon hevosalan ehdotonta huippuosaamista. Lupaprosessi esimerkiksi maneesia rakennettaessa sujui hyvin ja samoin, kun rakensimme perheellemme omakotitalon vanhaan sikalaan. – Esimerkiksi perusasia on huolehtia ihmisten harrastusmahdollisuuksista. Joukko mahdollisuuksien hevosen päivän osallistujia. Vihdissä on vajaat 1 400 hevosta. -ew Hippoliksen projektipäällikkö Anne Laitinen muistuttaa, että hevosyritykset luovat liiketoimintamahdollisuuksia erilaisille maaseudun yrityksille, muun muassa kiinteistönhoitoon, rakentamiseen, lantahuoltoon ja koneurakointiin liittyvissä palveluissa. Tehdyn tutkimuksen mukaan yhdelle hevoselle ostetaan erilaisia palveluita 1 2001 400 eurolla vuodessa. Kuva: Sonja Holma – Sain vuokrattua tilat ja vuonna 2003 ostimme ne Helsingin kaupungilta. – Toivoisin, että niin kunnalta kuin hevosalan yrittäjiltäkin tulisi ideoita, miten koko hevosalaa voitaisiin Vihdissä kehittää. Joukkoja johti yrittäjä Marika Lahtinen Vihdin ratsutallista. Hän on myös Vihdin hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtaja. Olemme saaneet tehtyä sopimukset kansallispuiston hyödyntämisestä. -ew HEVOSMAAILMA 49. – Onko Vihdin kunta hyödyntänyt hevosten tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi tilalla on töissä osa-aikaisia työntekijöitä. Kuten uunituoreessa Hevonen ja kunta -rajapintoja -kirjassa todetaan, asutuskeskittymien läheisyydestä sijaitsevista maaalueista käydään kovaa kilpailua. Anne Laitisen mukana hevosyritykset luovat myös liiketoimintamahdollisuuksia erilaisille maaseudun yrityksille. Ratsutallin asiakkaista noin puolet on vihtiläisiä, toinen puolikas saapuu paikalle pääasiassa pääkaupunkiseudulta, Espoosta ja Helsingistä. HEVOSET KANNATTAA HUOMIOIDA Vihdissä ei välttämättä ole osattu huomioida riittävästi hevosten merkitystä talouden ja työpaikkojen näkökulmasta. RIITTÄVÄSTI TILAA TALLEILLE Anne Laitisen mukaan Vihdin kunnan kannattaa huolehtia hevostoiminnan edellytyksistä maankäyttöä suunnitellessaan. – Lisäksi hevosyritykset ostavat esimerkiksi eläinlääkintä-, kengitysja lomituspalveluita. – Ja kaikki merkit viittaavat siihen, että hevosten määrä Vihdissä tulee vain kasvamaan. – Hevoset tarjoavat myös muita liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla. Vihdin kannattaa hyödyntää hevostoimintaa, toteaa Anne Laitinen. Esimerkiksi hevosenlannan käsittely ja jatkojalostus voi olla liiketoimintaa
Kuva: Maija Salmi Hirvikärpäsiä riesaksi saakka tänä syksynä 50 HEVOSMAAILMA. Näissä islanninhevosen pitkissä harjajouhissa kelpaa hirvikärpästen mönkiä. Hirvikärpäsia on ollut tänä syksynä erityisen paljon myös hevosten riesana
– Ihmettelin, että mitä hevonen oikein hermoilee, se viskoi päätään ja pukittelikin pari kertaa komeasti. Omalla hevosellenikaan ei tule niistä mitään, mutta olen kuullut, että herkille on noussut kunnon potteja. Tallissa se sitten selvisi: korvakarvoissa mönki kolme, neljä inhottavaa hirvikärpästä. Jotkut sanovat saaneensa apua eteerisistä öljyistäkin, mutta enpä ole kokeillut. poikkeuksellisen paljon. – Kuusiskoissahan ne öttiäiset väijyvät. Hevonen piti käydä kokonaan läpi, ja lautasilla sekä hännässäkin oli pari mönkijää. Hirvikärpäsiä on ollut Suomessa jo 50-60 vuotta. M istään uudesta tulokkaasta ei kuitenkaan ole kyse. – Hirvikärpäset ovat niin inhottavia, että haluaa koittaa, josko ne sittenkin auttaisivat. KUN RATSUKKO MENEE ALTA NE PUDOTTAUTUVAT NISKAAN. Hevosessakin niitä on jokaisen lenkin jälkeen vähintään pari, ke r t o o t u rkulainen Marja Sundström. TEKSTI: MAIJA SALMI – KUUSISKOISSAHAN NE ÖTTIÄISET VÄIJYVÄT. Lieköhän lämmin alkusyksy vaikuttanut asiaan. kamia tai kutinoita. Sittemmin Sundström on pitänyt ratsastusloimea satulan alla, jos lenkki menee metsiin. – En kuitenkaan muista, että olisin ennen löytänyt hiuksista ja takin kauluksesta ratsastuslenkin jälkeen näin montaa hirvikärpästä. Isäntäeläintä etsiessään se eksyy helposti esimerkiksi ihmiseen ja hevoseen, sillä se suunnistaa hengitysilman hiilidioksidin perusteella. ENSIMMÄISET ELOKUUSSA Hirvikärpäset ovat hermostuttaneet niin hevoset kuin hevosihmiset tänä syksynä. – Melkein Hirvikärpänen joka vuosi niitä on voimissaan näkee, mutta tänä lämpiminä vuonna niitä on syysilmoina. – En ole millekään ötököille allerginen, joten en ole saanut hirvikärpäsistäkään mitään pau- OMALLA HEVOSELLENIKAAN EI TULE NIISTÄ MITÄÄN, MUTTA OLEN KUULLUT, ETTÄ HERKILLE ON NOUSSUT KUNNON POTTEJA. Marja Sundström teki ensimmäiset hirvikärpäslöytönsä elokuussa. – Pakkasyöt pysäyttävät hirvikärpäset. HEVOSMAAILMA 51. Mahtaa olla suuri pettymys, kun emme olekaan hirviä. On kuulemma hyvä keino; pitää kokeilla, jollei pakkasia tule vielä vähään aikaan. Sundström on ratsastanut samoissa maisemissa pitkään, eikä hän muista moista hirvikärpässyksyä. Niitä tuntuu olevan kaikkialla. KUTINAA JA PAUKAMIA Hirvikärpänen (Lipoptena cervi) viihtyy siellä missä on hirvieläimiä. Se lentää ainoastaan lyhyitä matkoja ja iholle laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja suuntaa hiusten ja karvojen sekaan. Sundström on kokeillut pari kertaa hyönteiskarkotetta, vaikka onkin lukenut, etteivät hirvikärpäsiin tehoa mitkään ötökkämyrkyt. Mikään muu niihin ei tehoa. Lisäksi hevosen korvat suojataan hupulla. Tajuamatta erehdystään hirvikärpänen yrittää imeä ihmisestä tai hevosesta tarvitsemaansa hirven verta ja voi aiheuttaa allergisia reaktioita: kutiavia ja punaisia laikkuja ja paukamia. Sundström sanoo odottavansa talvea erityisellä innolla tänä vuonna. Eikä tämä suinkaan ole mikään varsinaissuomalainen ilmiö, vaan hevostuttavat ympäri Suomea kertovat samaa. Kun ratsukko menee alta ne pudottautuvat niskaan. – Sukalla voidaan estää hirvikärpästen pääsy hännänjuureen. Sundström kertoo lukeneensa netistä, että jotkut ovat virittäneet häntään tiukan polvisukan, josta on kärki leikattu auki
Turoveli kunniakierroksella Hannu Hietanen rattaillaan. Turoveli on Suurmestari 2014 52 HEVOSMAAILMA
Kuva Hippos/Ilkka Nisula HEVONEN / OHJASTAJA P. Voiton ohjasti Hannu Hietanen. Toiseksi kiri vahvakuntoinen ori Virijori niinikään uudella ennätysajallaan 1.21,0aly Jani Ruotsalaisen ohjastamana. Siirin Älliä valmentaa sekä kilpailussa ohjasti Ahti AnttiRoiko. Virijori / Jani Ruotsalainen 21,0 7 500 € 1609:4 3. Se vaikuttaa muun muassa hemoglobiiniin, hapensiirtokykyyn, palautumiseen ja suorituskykyyn sekä karvan laatuun. Hullumies / Seppo Sarkola 21,3 2 250 € 1609:6 5. Orin omistavat Jorma ja Tiina Naumanen ja sitä valmentaa Jorma Naumanen. K ylmäveristen Suurmestarin titteli matkasi kesällä Mikkelistä Laihialle, kun viime vuoden komeetta palasi parrasvaloihin tämän kauden ensimmäisen voittonsa myötä. Rikelme / Harri Koivunen 22,2 x 1609:10 8. Suurmestaruusajon kolmanneksi sijoittui Siirin Älli ajalla 21,2. Turoveli / Hannu Hietanen 20,4 15 000 € 1609:1 2. Hevos Woima -paketit nokkosMeiltä laadukkaat, pohjoisen puhtaassa luonnossa kasvaneet nokkos- Verkkovirralla lämmitettävä juomapalju pihattoolosuhteisiin Turovelin omistajavalmentaja Tapani Huopana pääsi parrasvaloihin. Turovelin omistaa ja sitä valmentaa Tapani Huopana. Hevos Woima: Nokkonen on perinteinen, monipuolinen yrtti hevosten hoidossa. Voittoaika 1.20,4 on Turovelin uusi ennätys. Seitsenvuotiaan ruunan on kasvattanut Maatilayhtymä Juonala. 0500 784 615 Tmi Staffansbergin talli AIKA PALKINTO MATKA:RATA 1. Vasta kuusivuotiaan ruunan omistaa Marko Taittonen, sen ovat kasvattaneet Outi Beltja Hannu Idström. Siirin Älli / Ahti Antti-Roiko 21,2 3 750 € 1609:9 4. Saaga S / Matti Nisonen 21,9 1609:7 7. Boker / Esa Holopainen 27,8 x 1609:3 Tapsan Tahti / Tapio Perttunen hpl 1609:8 www.staffansberg.fi HEVOSMAAILMA 53. Camri / Tuomas Pakkanen 21,7 750 € 1609:2 6. Köppinen / Ari Moilanen 22,3 x 1609:5 9. Turoveli on seitsemänvuotias. Tuoreen Suurmestarin raviura käsittää nyt 51 starttia, joista 30 voittoa, 5 hopeasijaa ja yksi kolmas sija sekä 174 730 euroa voittosumma ja ennätykset 1.20,4aly ja 1.22,5ke
Olen laittanut aitaukseen risuja, joiden yli sen pitää kävellä päästäkseen pihattoon. Terapiakäyttö näkyi Tompassa etenkin alussa. Euroopassa on vain noin 15 mammuttiaasia, mutta se on yleinen Yhdysvalloissa.. Uusin tulokas on 4-vuotias Tomppa, joka on hurmannut ihmisiä Vihdissä toukokuusta lähtien. Varusteetkin ovat pitkälti samanlaisia. S uomessa on kolme mammuttiaasia. Tomppa tilattiin netistä Tomppa näyttää mallia, että aasillakin voi hypätä esteitä! 54 HEVOSMAAILMA Tuike oli lähtenyt etsimään googlen kautta englanninkielisiä mammuttiaasien myynti-ilmoituksia. Siksi se näyttää vielä suuremmalta kuin saman kokoinen hevonen. Komealla nuorukaisella on kokoa pienen hevosen verran, säkäkorkeutta löytyy 150 senttiä. – Kyllä tavallinen aasikin jaksaa kantaa aikuisen, mutta painoa ei saisi kuitenkaan olla 65 kiloa enempää. Aasin kaviot vuollaan siinä missä hevosenkin. Alunperin Tompan piti saapua Ruotsin kautta Suomeen torstaina. Niillä voi olla myös kengät, mutta Tuiken Tomppa, Usva ja Tuittu ovat kengättömiä. Se oli viikon verran vielä lisää Ruotsissa, jonka jälkeen se tuotiin Suomeen Åby Horseline -kuljetuksella. Tompan on myös pitänyt opetella maastoiluun metsässä. Mammuttiaasilla aikuinen voi ratsastaa siinä missä hevosellakin. Se on selvästi tottunut hakemaan tukea maasta, Tuike kertoo. TOMPPA TOIMINUT TERAPIA-AASINA RUNGOTON SATULA JA KUOLAIMETTOMAT SUITSET Tomppa toimi aikaisemmilla omistajillaan Englannissa sekä terapiaaasina että ratsuna. Aasilta puuttuu säkä, ja sen selkä on suorempi. Kävi kuitenkin ilmi, että Tomppa oli myöhästynyt Suomen-kuljetuksesta. Tomppa maksoi 3000 euroa. Tuike käyttää aaseillaan rungottomia satuloita ja kuolaimettomia suitsia. Ja Tomppaa kannattaakin katsella. – Sen kanssa on ratsastettu niin, että sen molemmilla puolilla on kulkenut avustaja. – Se lähti Englannista toukokuisena maanantaiaamuna John Parker International -kuljetusfirman autolla. Mammuttiaasin koko riittää aikuiselle ratsastajalle. – Tompalla oli ensin vähän ongel- Aasin ja hevosen hoito eivät juurikaan poikkea toisistaan. Tuikella on myös kaksi tavallista aasia, 7-vuotias Usva ja 5-vuotias Tuittu, joten häneltä löytyy hyvin vertailupohjaa. – Hevosella säkä on korkeammalla. Se on tottunut selvästi olemaan vain tasaisella laitumella. Tuiken aasit syövät pääasiassa kuivaheinää. SUOMESSA KOLME MAMMUTTIAASIA, EUROOPASSAKIN HARVINAINEN Tomppa on pienen hevosen kokoinen Mammuttiaasi Tomppa kääntää takuuvarmasti ohikulkijoiden päät. – Sitä kautta löysin Tompan; se vaikutti näkemieni videoiden perusteella täydelliseltä herrasmieheltä! Tompan tulo Suomeen oli aikamoinen operaatio. mia jalkojen hahmottamisen kanssa. Suomessa on ainoastaan kolme mammuttia. Tarvittavista rokotuksista ja eläinlääkärin tarkastuksesta sekä kuljetuksesta ovelta ovelle -systeemillä koitui hintaa noin 2000 euroa. Kun mammuttiaasin näkee ensimmäisen kerran, ei voi kuin hieraista silmiä: mikä ihme tuo oikein on! – Kun Tompalla ratsastaa tiellä, takuuvarmasti autoilijoiden päät kääntyvät! nauraa Tompan omistaja Tuike Ikola
Tuike kehuu Tomppaa hyvin miellyttämisen haluiseksi ja fiksuksi. HEVOSMAAILMA 55. Tuike Ikola osti mammuttiaasi Tompan toukokuussa Englannista
AASI PYSÄHTYY POHTIMAAN TILANNETTA Aaseja pidetään tyhminä ja itsepäisinä, mutta Tuike kumoaa moiset väitteet. – Minulla on ollut aasi vuodesta 1997. – Usva lähti kerran ajamaan peuraa takaa! Hevonen ei tekisi koskaan niin. – Kesällä ne pääsivät niukalle luonnonniitylle “laiduntamaan”, vaikka aasi ei tarvisisi lainkaan vihreää. Sanonta Hevosta käsketään, mutta aasia pyydetään pitää hyvin paikkansa! Tuike kehuu aasin vahvaa luonnetta. – Sitä roolia Judy toimittaa mielellään. Aasi tarvitsee Tuiken mukaan tosi hyvän johtajan. Kun hevonen pelästyessään lähtee karkuun, aasi pysähtyy selvittämään tilannetta. Susannan toinen mammuttiaasi, Judy, on syntynyt Texasissa vuonna 2005. Laiduntamisen takia aasit ovat Suomessa melkein järjestään liian lihavia. – Jos aasi temppuilee, se on käsittelyn puutetta. Judy on Susannalla piha-aasina. Aasit rakastavat myös ohdakkeita ja risuja, koska ne ovat niukan maan eläimiä. Aasilta ei löydy hevosten pakokoreaktiota. Luonteeltaan se on kiltti ja rauhallinen. Jalostusori Aapo eli Hamerton´s Apache on syntynyt vuonna 2009. TEKSTI: MAIJA SALMI Aaseilta puuttuu kokonaan hevosille tyypillinen pakoreaktio. Kun hevonen ottaa pelästyessään hatkat, aasi pysähtyy pohtimaan tilannetta. 56 HEVOSMAAILMA. – Aaseilla on omaa tahtoa, mutta ne ovat tosi viisaita. – Judy ei koskaan kiukuttele. Aapo ja Judy Suomen muut mammutit Lohjalaisella Susanna Gustafssonilla on Suomen kaksi muuta mammuttiaasia. Kun aikuistuin, etsin netistä itselleni isomman aasin ja löysin maammuttiaasi Aapon Englannista, Susanna kertoo. 164-senttistä Judyä Susanna kehuu maailman kilteimmäksi eläimeksi. Judy oli myyty Englantiin, josta Susanna oli sen ostanut. Lasten kanssa hän on mahtava, ja varsinkin erityislasten parissa Judy on oiva ystävä. Siten hän saa olla ottaa nurmikolla päiväunet! – USVA LÄHTI KERRAN AJAMAAN PEURAA TAKAA! HEVONEN EI TEKISI KOSKAAN NIIN. Aasia ei voi kuitenkaan liikaa kompuuttaa, että nyt lähdetään, silloin se näyttää helposti oman tahtonsa. – Sen säkäkorkeus on noin 155 senttiä. Pinja on risteytysaasi, jonka säkäkorkeus on noin 130 senttiä. Lisäksi sillä pitää olla hyvä luottamus ihmiseen
Hyvää syksyn jatkoa!
Heinäkuussa avattu klinikka palvelee nyt keskitetysti alueen hevosia Porin raviradan yhteyteen kunnostetuissa tiloissa. Pakkopilttuu lisää työturvallisuutta. Aikaisemmin hevoset jouduttiin hoitamaan yksinomaan talliolosuhteissa tai kuljettamaan etäälle saamaan erikoishoitoa. 58 HEVOSMAAILMA. OMAA HEVOSKLINIKKAA KAIVATTIIN PORISSA PITKÄÄN Hevosklinikka Porin raviradan kupeeseen Hevosten ja muiden isojen eläinten hoitoon tarkoitetulle klinikalle oli Porissa suuri tarve. Hevosklinikka Hevoseläinlääkärit Auli Lukkari ja Markus Hämäläinen hoitavat hevosta Porin uudella hevosklinikalla
– Klinikan sijainti on todella hyvä, paikalle on helppo tulla ja asfaltoitujen piha-alueiden vuoksi autolla pääsee aivan lähelle klinikkaa. Uusi klinikka avasi ovensa noin vuoden sisällä hankkeen käynnistymisestä, Ojanen kertoo. Tarve klinikalle oli Porin Ravit Oy:n mukaan suuri. – Pakkopilttuu lisää eläinlääkärien turvallisuutta, vähentää työtapaturmia ja selkävaivoja. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN Hevosklinikan sijainti Porin raviradan yhteydessä palvelee Satakunnan alueen hevosihmisiä. Alueen eläinlääkärit hoitavat edelleen kiireelliset sairastapaukset maakunnassa, eikä klinikalla ole vakituista jatkuvasti päivystävää henkilökuntaa. Eläinlääkärit ja hevoset tarvitsivat mahdollisuuden parempiin ja turvallisempiin hoitotiloihin, kun mitä kenttäolosuhteen talleilla ovat, Porin kaupungin eläinlääkintäyksikön päällikkö Pilvi Vaajakari sanoo. Sijaintinsa vuoksi klinikalla on käytössään laajat parkkitilat, hyvät tarhat ja juoksutusmahdollisuudet. lisyyden vallitessa lopulta hyvin nopeasti. Myös suun tutkimus ja hammasraspaus, sudenhampaan poisto, sekä pienet päiväkirurgiset toimenpiteet kuten myös veri- näytteet ja rokotukset hoituvat klinikalla. Päivystävä eläinlääkäri arvioi, voidaanko apua tarvitseva eläin hoitaa kentällä, vai tarvitseeko se klinikkahoitoa, Vaajakari kertoo. Röntgenkuvia pystytään luettamaan digitaalisesti useilla eläinlääkäreillä. – Ajatus hevosten ja muiden isojen eläinten hoitoon erikoistuneesta klinikasta syntyi seitsemisen vuotta sitten. Klinikalla aloittaa syyskuun jälkeen työnsä myös avustaja, joka ottaa vastaisuudessa eläinlääkärien ohella vastaan asiakaspuheluita ja ajanvarauksia. jota hoitaa yksi eläinlääkäri kerrallaan. – Vaikka klinikalla ei ole päivystystä, toimii Porin yhteistoiminta-alueella tuotantoeläimille ja hevosille oma päivystysrinki, Hevosklinikan kustannuksista vastasi Porin Ravit Oy. Eläinlääkärit hoitavat klinikka-aikojen ohella kenttätehtäviä, mutta jompikumpi kahdesta hevospraktikosta on paikalla klinikalla. Aikaisemmin vastaavantyyppisiä tiloja olisi ollut tarjolla etäämmältä, mutta keskeinen sijainti raviradan kyljessä palvelee parhaiten koko Porin yhteistoimintaalueen, eli Porin, Ulvilan, Luvian, Nakkilan, Eurajoen ja Harjavallan asiakkaita, Vaajakari toteaa. KLINIKKA TOIMII AJANVARAUSPERIAATTEELLA Porin hevosklinikalla työskentelee neljä eläinlääkäriä, jotka ottavat potilaita vastaan ajanvarauksella. Vaajakarin mielestä hevosklinikka on hyvä erimerkki siitä, kuinka kaupunki voi halutessaan asennoitua terveydenhuoltoon edistyksellisesti. Noin sadantuhannen euron hankkeen kustansi Porin Ravit Oy. Hygienia klinikalla on tietysti aivan toista luokkaa kuin talliolosuhteissa, Vaajakari sanoo. MONIPUOLISTA HOITOA JA TUTKIMUSTA Uusi hevosklinikka mahdollistaa monipuoliset diagnostiset tutkimukset sekä toimenpiteet. – Vaikka erikoishoitoa tarjoavasta klinikasta haaveiltiin kauan, etenivät suunnitelmat yksimie- Kaatokarsina lisää merkittävästi hevosten turvallisuutta. – Erityisesti klinikka palvelee porilaisten hevosihmisten arkipäivää, Ojanen pohtii. Ravitoimintaan klinikka ei sinänsä vaikuta, sillä raveissa on joka tapauksessa eläinlääkärit paikalla. Prosessi klinikan saamiseksi oli pitkä, sillä lakisääteistä velvoitetta klinikan perustamiseksi ei ollut. Pakkopilttuu ja kaatokarsina lisäävät merkittävästi myös hoidettavien hevosten turvallisuutta. Klinikalla lääkärit ottavat alueen ratsu- ja ravihevoset sekä ponit vastaan tiloissa, joista löytyvät pakkopilttuu ja kaatokarsina. P ori on sai oman hevosklinikkansa heinäkuussa 2014. Kaupunki tarkasteli sen sijaan hevosvaltaisen alueen todellisia tarpeita ja halusi tarjota mahdollisimman korkeatasoista hoitoa hevosille ja muille isoille eläimille, Vaajakari kiittelee. – Ontumadiagnostiikka, jalkojen ja pään röntgenkuvaus, hengitysteiden ja mahalaukun tähystys, lisääntymiseen liittyvä ultraäänidiagnostiikka, sekä orihevosten kastrointi kuuluvat klinikalla tehtyihin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. – Porissa ei tuijotettu ainoastaan lakiin ja tyydytty sen edellyttämään minitasoon. – Klinikalla on suuri merkitys alueen hevosihmisille, Porin Ravit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Ojanen uskoo. Päivystys on tarkoitettu vain välitöntä, kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille. Nykyaikainen hevosklinikka rakentui Porin raviradan yhteydessä sijaitseviin tallitiloihin. Paitsi, että hevosille tarvittiin klinikkaa omalla alueella, tarvitsivat kunnan eläinlääkärit toimitiloja. Klinikka tekee tarpeiden mukaan yhteistyötä eläinlääkäriasema Animagin erikoiseläinlääkäreiden kanssa. – Satakunnassa on todella paljon hevosia, mutta aikaisemmin matka lähimmälle klinikalle Tampereelle, Forssaan tai Turkuun, mistä erikoishoitoa sai, oli aivan liian pitkä, Porin Ravit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Ojanen kertoo. KUVAT: PORIN RAVIT OY, PILVI VAAJAKARI HEVOSMAAILMA 59. SUURI MERKITYS ALUEEN HEVOSIHMISILLE Janne Ojanen uskoo, että klinikalla on suuri merkitys alueen hevosharrastajille ja ammattilaisille
Tapaturmavakuutus kattaa ratsastajalle harrastuksen parissa sattuneiden onnettomuuksien aiheuttamat vahingot. 60 HEVOSMAAILMA
Tuhatta ratsastustuntia kohden tapahtuu keskimäärin 3–4 hoitoa vaativaa tapaturmaa. – Kuolemantapauksia sattuu keskimäärin noin yksi vuodessa. Tapaturmia voi sattua ratsastamisen lisäksi vaikka taluttaessa tai hevosta hoidettaessa, Sundwall selventää. Nykyään onnettomuudet ovat muuttaneet muotoaan: vakavia onnettomuuksia tapahtuu esimerkiksi siirrettäessä hevosia paikasta toiseen. Noin 80 prosenttia onnettomuuksista sattuu aikuisille harrastajille. LIITTO TARJOAA TAPATURMAVAKUUTUKSEN Suomen Ratsastajainliitto vakuuttaa jäsenensä tapaturmien varalta. Aikaisemmin tapaturmia sattui muun muassa liikenteessä ja maastossa. KUOLEMANTAPAUKSIA SATTUU VUOSITTAIN Tapaturmavakuutusten piiriin kuuluvat Suomen Ratsastajainliitossa myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Aikuisharrastajien VASTUUVAKUUTUS KATTAA SEUROJEN TAPAHTUMISSA JA TALLEILLA KOLMANSILLE OSAPUOLILLE SATTUNEET TUOTTAMUKSELLISET VAHINGOT. – Tapaturmavakuutus kattaa harrastaessa tapahtuvat onnet- tomuudet. Yhteensä tapaturmavakuutuksen piirissä on siis noin 65 000 henkilöä. Valtaosa onnettomuuksista on raajamurtumia ja -venähdyksiä. Omistajan tulee itse vakuuttaa hevosensa. – Ratsastusvahingot saattavat kuitenkin olla rajuja – kun pudotaan korkealta, niin vammatkin ovat isompia, toteaa Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall. VUOSITTAIN NOIN 1 100 RATSASTAJAA HAKEE VAKUUTUSKORVAUKSIA Ratsastajan perusturva on tapaturmavakuutus Ratsastaessa sattuu onnettomuuksia. Vakavat ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat nykyään erilaisia kuin aikaisemmin. Monet vakuutusyhtiöt tarjoavat myös varsavakuutuksia syntymättömille ja alle kuukauden ikäisille varsoille ja tiineille tammoille. Liitto vakuuttaa myös jäsentalleillaan satunnaisesti käyvät ratsastajat. Suomen Ratsastajainliiton jäsenenä on noin 500 ratsastusseuraa ja 350 jäsentallia. R atsastus on vahinkotiheydeltään muihin lajeihin verrattuna suunnilleen sijalla 15. Tapaturmavakuutettuja jäseniä liitossa on noin 50 000, minkä lisäksi noin 7 000 jäsentä on ottanut vapaaehtoisen, 12 euron arvoisen laajemman lisäturvan, joka kattaa muun muassa tarvittavasta fysikaalisesta hoidosta johtuvat kulut. HEVOSMAAILMA 61. Turvavarusteet ovat kehittyneet, esimerkiksi sisäelimiä suojaavan turvaliivin käyttö on lisääntynyt. Suomen Ratsastajainliittoon kuulumattomien harrastajien kannattaa huolehtia siitä, että henkilökohtainen tapaturmavakuutus kattaa ratsastusonnettomuudet ja hevosenhoitotilanteet. Tapaturmavakuutus kattaa myös liiton vapaaehtoistoiminnan piirissä olevat henkilöt ja talkootyöläiset. Onnettomuuksien määrä on kasvanut hieman 2000luvulla, mutta harrastajamäärän kasvuun suhteutettuna ero aiempaan ei ole suuri
Suomen Ratsastajainliittoon 62 HEVOSMAAILMA kuulumattomien yksityisten tallien ja seurojen kannattaa varautua erilaisiin vahinkoihin hankkimalla toiminnanvastuuvakuutus vakuutusyhtiöstä. OMISTAJA VAKUUTTAA HEVOSENSA ITSE Hevosten vakuuttaminen kuuluu hevosten omistajien vastuulle. Päättyneenä kesänä kaksi naisratsastajaa kuoli ratsastusonnettomuuden seurauksena. – Kuolemantapausten määrä on pysynyt suunnilleen samana 1990-luvulta saakka, vaikka ratsastajien määrä on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut, Sundwall muistuttaa. Jos vakuutus korvaa hevosen kuoleman, kattaa se myös tilanteen, jossa hevonen on välttämättä lopetettava sairauden tai tapaturman vuoksi. VASTUUVAKUUTUS KORVAA VAHINGOT ULKOPUOLISILLE Suomen Ratsastajainliiton jäsenseuroilla ja -talleilla on tapaturmavakuutuksen lisäksi käytössään vastuuvakuutus, joka kattaa seurojen tapahtumissa ja talleilla kolmansille osapuolille sattuneet tuottamukselliset vahingot. Jotkin vakuutusyhtiöt myöntävät myös varsavakuutuksia, joilla voi vakuuttaa syntymättömän tai alle kuukauden ikäisen varsan. määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, mikä on osaltaan vaikuttanut tapaturmien lukumäärään ja niiden vakavuuteen. Lisäksi tulee muistaa omaisuusvakuutukset tulipalojen ja esimerkiksi varkauksien varalle. – Jos vaikka kilpailujärjestelyt on laiminlyöty, ja hevonen pääsee potkaisemaan autoa, tapaturma kuuluu vastuuvakuutuksen piiriin. Lisäksi vastuuvakuutus kattaa esimerkiksi sellaiset tapaturmat, jotka johtuvat vakavista laiminlyönneistä talleilla, Sundwall kertoo. Noin 80 prosenttia onnettomuuksista sattuu aikuisille ratsastajille. Ratsastuksen harrastajien määrä on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut. Tarkkamarkka.fi-sivusto kertoo, että hevosvakuutuksella voi vakuuttaa hevosen tai ponin sairastumisten ja tapaturmien varalta. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO SRL:n pääsihteeri Fred Sundwall kertoo, että lisääntynyt turvavarusteiden käyttö on vähentänyt vakavia ratsastusonnettomuuksia.. Tarkkamarkan mukaan hevosvakuutuksista on usein tarjolla eri versioita, jotka kattavat esimerkiksi vain hevoslääkärikulut, vain hevosen kuoleman tai molemmat. Vakuutus voi myös korvata hevosen katoamisen
Vakuutus myönnetään rekisteröidyille, vähintään kuukauden ja enintään 14 vuoden ikäisille hevosille. LÄHI-TAPIOLASTA ETUJA LIITON JÄSENILLE Lähi-Tapiolassa voi vakuuttaa ratsuja, ravureita, kilpa- ja harrastehevosia. Vakuutuksen voi ottaa vähintään kuukauden ja enintään 16 vuoden ikäiselle eläimelle. Suomen Ratsastajainliiton jäsenet saavat hevosvakuutuksesta kymmenen prosentin alennuksen. Hevosvakuutus kattaa hevosen kuolemasta, hätäteurastuksesta sekä sikiön tai syntyneen varsan kuolemasta aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Laadukkaat Sveaboxen karsinat. Tarjolla on hevosen eläinlääkärikuluvakuutus ja hevosen vastuuvakuutus, ja ne voidaan pitää voimassa hevosen koko eliniän ajan: vakuutuksen voi ottaa jo kymmenen vuorokauden ikäiselle varsalle. POHJANTÄHDEN VAKUUTUS OSAKSI KOTIVAKUUTUSTA Pohjantähti -vakuutusyhtiö myöntää vakuutuksia niin lemmikki- kuin kilpahevosillekin. Suppea eläinvakuutus kattaa vain tapaturmaisen kuoleman. Pohjolan vakuutukseen sisältyy aina eläinvastuuvakuutus, joka korvaa hevosen ulkopuoliselle aiheuttamia vahinkoja. Tarjolla on kolme eritasoista vakuutustyyppiä. Hevosen voi vakuuttaa siltä varalta, että se kuolee sairauteen, tapaturmaiseen loukkaantumiseen tai välttämättömään lopetukseen. Vakuutuksen voi ottaa vähintään yhden kuukauden ja enintään 13 vuoden ikäisille terveille poneille ja hevosille. Täyden palvelun tallitalo t LVJWJLLFFU t IFJOÊU t UBMMJUBSWJLLFFU Heinäpojat Oy Suoniityntie 43, 07900 Loviisa Puh. If-vakuutusyhtiön hevosvakuutuksen voi hankkia myös Nordean kautta. Lisäksi voi ottaa hoitokuluvakuutuksen. Sairauskuluvakuutus turvaa, jos vakuutettu eläin kuolee tapaturmaisesti tai se on välttämättä lopetettava tapaturman vuoksi. Tarvittaessa vakuutuksen voimassaoloalueen voi laajentaa Pohjoismaista kaikkialle maailmaan. Lisäksi Fennia tarjoaa varsavakuutuksen, jonka voi ottaa syntymättömän tai alle kuukauden ikäisen varsan menetyksen varalle. Myös pihatot, tuulensuojat ja ulkotallit Pyydä tarjous! Karsina- ja tallimatot Tallimattoa metritavara na vain meiltä! 45€/m2 POHJOLA VAKUUTTAA KAIKENLAISIA HEVOSIA Pohjolan hevosvakuutuksen voi ottaa sekä harraste- että kilpahevosille, varsoille, poneille, siitoshevosille, työhevosille ja lemmikeille. Jotkut yhtiöt vakuuttavat vain kilpahevosia, kun toiset myöntävät vakuutuksia myös lemmikki-, siitos- ja työhevosille. Hevosvakuutusten sisältö vaihtelee yhtiöittäin H evosvakuutusta hankittaessa kannattaa huomioida muutamia seikkoja. Eri vakuutusyhtiöiden välillä on eroja sen suhteen, minkä ikäiselle eläimelle vakuutus myönnetään. Tapaturma- ja sairausvakuutus kattaa hevosen tapaturmasta tai sairaudesta aiheutuvia tutkimusja hoitokuluja. 044 050 1240 ja 044 972 3208 www.heinapojat.fi www.facebook.com/HeinapojatOy HEVOSMAAILMA 63. Hevosvakuutusten hinnat vaihtelevat yhtiöittäin ja vakuutuksen kattavuuden mukaan, joten vertailu kannattaa! FENNIA VAKUUTTAA HEVOSEN 13 IKÄVUOTEEN ASTI Fennian eläinvakuutuksella voi vakuuttaa harrastuskäyttöön ja lemmikeiksi tarkoitettuja hevosia ja poneja. Hevosvakuutuksen voi saada joko omalla, erillisellä vakuutussopimuksella tai se voidaan liittää osaksi kodin ja perheen vakuutusturvaa. Lisäksi sen piiriin kuuluvat eläimen sairastumisesta tai vammautumisesta aiheutuvat eläinlääkärikulut. IF VAKUUTTAA KILPAHEVOSETKIN If-vakuutusyhtiö tarjoaa vakuutuksia kilpa- ja harrastehevosille, poneille ja varsoille sekä siitoshevosille. Lisäksi on mahdollista vakuuttaa tiine tamma sikiön menettämisen ja varsan kuoleman varalta. Tarjolla on suppea eläinvakuutus ja eläimen sairauskuluvakuutus. Kaikki vakuutusyhtiöt eivät myönnä erillisiä eläinvakuutuksia, vaan vakuutuksen voi liittää kotivakuutuksen osaksi. Tiedot on koottu vakuutusyhtiöiden kotisivuilta
Rakkaudesta hevoseen KORHOLAN TILALLA LUOTETAAN LUONNONMUKAISUUTEEN 64 HEVOSMAAILMA
Sanni (vas.), Suvi ja Simo Korhonen kasvattavat myös torinhevosia. Korholan Tilan voimatiimi puhaltaa yhteen hiileen. Perheyrityksen toimintafilosofia tiivistyy siihen, että kaikessa mennään täysin hevosten ehdoilla. Pohjois-Karjalassa Joensuun liepeillä toimii Korholan tila, jossa pidetään hevosia. Korhosten perheen nuorempi polvi otti vanhan hevostilan haltuunsa vuodenvaihteessa. Tilalla asutaan jo neljännessä sukupolvessa. HEVOSMAAILMA 65
Hevosta on joko jollakin tavalla kohdeltu huonosti tai sitä on. – Valmennus voi olla joko hevosten käsittelyä tai jos joku vaikka haluaa kouluttaa hevosensa ajolle, meiltä löytyy myös siihen osaamista. 66 HEVOSMAAILMA orholan tila on aktiivinen maatila Pyhäselän rannalla, Joensuun eteläpuolella. Maatilalla toimii yksityistalli, joka tarjoaa monipuolisia hevospalveluja sekä täysihoito- ja laidunpaikkoja hevosille. – Emme valmenna varsinaisesti kilpahevosia ravi- tai ratsupuolelle, vaan valmennamme hevosta ja sen omistajaa perusasioissa. – Maatila on ollut meidän sukumme omistuksessa jo 1900-luvun alusta lähtien. – Tällä hetkellä meillä on tallissa 24 hevosta. Simo jäi myös tilalliseksi asuttamaan ja pyörittämään tilaa. Myös vanhempamme ovat vielä mukana auttamassa. Korholan tilalla mennään täysin hevosen ehdoilla. Me olemme nyt jo neljäs sukupolvi, joka pitää tilaa toiminnassa, toteaa hevosyritys Korholan Tila Oy:n vetäjänä toimiva Suvi Korhonen. Suvi painottaa, että heidän koko toimintansa perustuu asiaan, joka on hänelle itselleen erityisen lähellä sydäntä. Kesällä meillä onkin kaikki hevoset mukaan lukien parhaimmillaan jopa 50–60 hevosta, Suvi kuvaa. HEVOSTALOUTEEN PAINOTTUVAN PERHEYRITYKSEN TOIMINTA-AJATUKSENA ON TUOTTAA LAADUKKAITA PALVELUITA JA TUOTTEITA HEVOSENOMISTAJILLE, HEVOSALAN YRITTÄJILLE SEKÄ HARRASTAJILLE. Tilaa pyöritetään rakkaudesta hevoseen. – Kävimme vuodenvaihteessa läpi sukupolvenvaihdoksen, jonka seurauksena perustimme osakeyhtiön, jossa ovat mukana itseni lisäksi myös sisareni Sanni Korhonen ja veljeni Simo Korhonen. TOIMINTAA HEVOSTEN EHDOILLA Korholan tilan asiakkaita ovat yksityiset hevosten omistajat, jotka ostavat hevoselleen peruspaikan. Kesällä tallipaikkojen lisäksi me tarjoamme hevosille laidunpaikkoja. – Meille tulee sen vuoksi myös asiakkaita, joiden hevosta ei ole aiemmin osattu pitää oikein. Itse tosin teen jonkin verran ratsastuspuolen valmennuksia täällä tilalla meidän omille asiakkaille, Suvi sanoo. Kun hevonen voi hyvin, niin myös omistaja voi hyvin ja hyötyy harrastekumppanistaan enemmän. Hevostalouteen painottuvan perheyrityksen toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita palveluita ja tuotteita hevosenomistajille, hevosalan yrittäjille sekä harrastajille. Sen lisäksi heille on tarjolla erilaisia hevosen ja ihmisten koulutuspalveluja. K Sukutilan edustalla poseeraa jo edesmennyt torinhevosjalostusori Arhippos, jolla on maailmalla jälkeläisiä jo yli 80 kappaletta
– Käytämme aika vähän mitään lääkeaineita hevosen hoidossa. ruokittu tai valmennettu väärin, Suvi kuvaa. Yritys maahantuo ja myy hevosen hoitoa tukevia luonnontuotteita. Korostamme sitä, että hevosta tulee käsitellä kaikin puolin sille lajinmukaisen käyttäytymisen mukaisesti. Yrityksen verkkokaupassa on tarjolla muun muassa laadukkaita kivennäiskiviä, jotka soveltuvat kaikille hevosille ympärivuotiseen käyttöön laitumelle ja karsinaruokintaan. Pikiöljy on vanha ja perinteikäs puhdas luonnontuote, joka katkaisee kutinan, pitää hyönteiset loitolla ja korjaa haavaumia. HEVOSTA ON JOKO JOLLAKIN TAVALLA KOHDELTU HUONOSTI TAI SITÄ ON RUOKITTU TAI VALMENNETTU VÄÄRIN. – MEILLE TULEE MYÖS ASIAKKAITA, JOIDEN HEVOSTA EI OLE AIEMMIN OSATTU PITÄÄ OIKEIN. Itse koemme, että me voimme tarjota elinympäristön, joka on hevoselle soveltuva ja oikeudenmukainen. LUONNONTUOTTEITA VERKKOKAUPASTA Korholan tila satsaa myös hevosen luonnonmukaiseen hyvinvointiin. – Tänne hakeutuu asiakkaita, jotka haluavat oikeasti hyvää palvelua hevoselleen. Ajatus perustuu luontaisen hyvinvoinnin rakentamiseen eli siihen, että kun hevosella on kunnossa perusasiat, kuten elinympäristö, ruokinta, ynnä muu, ei juuri muuta tarvitakaan. – Luonnosta löytyy valtava määrä hoitavia ja parantavia tuotteiHEVOSMAAILMA 67. Verkkokaupasta löytyy myös luontainen apu monien hevosten kärsimään ötökkävaivaan. – Meidän ei ollut alun perin tarkoitus perustaa verkkokauppaa, mutta kun olimme itse käyttäneet tiettyjä luonnontuotteita hevosten hoidossa hyvin tuloksin jo yli kymmenen vuotta, halusimme tarjota myös asiakkaillemme tämän mahdollisuuden, Suvi kuvaa
ta. Hevostarvikkeiden pesula valmistui tilan tallilaajennuksen yhteydessä talvella 2011. – Olin kuusivuotias, kun meille tuli ensimmäiset hevoset tänne. Suvi toimii puheenjohtajana Torinhevoset ry-yhdistyksessä, joka perustettiin Joensuussa alkuvuodesta 2010. Eläintenhoitajiksi valmistuvat aikuisopiskelijat käyvät tilalla oppimassa konepuolen tekniikkaa sekä hevosten hoitoa. Kaksi aikuista hevosta ja neljä varsaa ovat kaikki torinhevosia, jotka ovat lähellä Suvin ja hänen perheensä sydäntä. Hän on ollut luontevasti hevosten kanssa tekemisissä jo ihan pikkutytöstä sakka. Suvi Korhosella on itsellään pitkä historia hevosten kanssa. Korholan tila tekee myös yhteistyötä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. – TORINHEVOSISSA MINUA VIEHÄTTÄÄ ERITYISESTI NIIDEN LUONNE. Yhdistyksemme jakaa tietoa rodun käyttöominaisuuksista, kasvatuksesta ja jalostuksesta, Suvi kuvaa. Torinhevonen on myös melko terve rotu. HEVOSTARVIKKEIDEN PESULAPALVELUT Korholan Tilalla on tällä hetkellä neljä torinhevosvarsaa, jotka kirmaavat laitumella tyytyväisinä. Niitä voidaan käyttää hevosen hoidossa ihan kuten käytetään myös ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä, Suvi sanoo. Suvi oli yksi yhdistyksen perustajajäsenistä. – Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä torinhevosrodun tunnettavuutta Suomessa ja kansainvälisesti. Pesulaan voi tuoda kaiken, minkä voi pestä pesukoneessa eli loimet, satulahuovat ja pehmusteet. Ne ovat aidon oikeasti ihmisten palvelijoita. – Olen myös opiskellut suurtalouskokiksi ja maaseutuyrittäjäksi, ja minulla on takana siittolan eläinlääkärin avustajan koulutus sekä ravivalmentajakoulutusta. Kuvassa tilan töitä helpottava lantakärri pienkonesovituksella.. Meillä onkin muodostunut jo vakioasiakaskunta, joka käyttää pesulapalveluita, Suvi toteaa. TORINHEVOSET TUNNETUIKSI Korholan tilalla on tällä hetkellä kuusi omaa hevosta. NE OVAT AIDON OIKEASTI IHMISTEN PALVELIJOITA. Se on yksi kolmesta eestiläisestä kansallisroduista, jonka säilyttäminen on tärkeää. Torinhevonen on lähtöisin Virosta. – Olemme Pohjois-Karjalan alueella ainoa tällainen pesula. Kuiviketurvetta ja kutteria perille toimitettuna Etelä- ja LounaisSuomen alueelle. Kävin jo nuorena 4H-koulutuskurssit ja olen opiskellut monipuolisesti hevosalaa ja aloitin oppisopimuksella hevosenhoitaja- ja ratsastuksen harrasteohjaajakoulun, nyt 30-vuotias Suvi kuvaa. Korholan tila tarjoaa myös asiakkaille hevostarvikkeiden pesulapalveluja. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: KORHOLAN TILA OY Turvetuotanto Pitkänen Oy 040 560 3382 www.turvetuotantopitkanen.com 68 HEVOSMAAILMA Tilan isäntä Simo Korhonen on valmistanut tallin kalusteet ja töitä helpottavat välineet omassa pajassa. – Torinhevosissa minua viehättää erityisesti niiden luonne. Kovien tavaroiden kuten harjojen, mahavöiden ja riimujen pesu onnistuu pesupusseissa. Suomessa torinhevosia on tällä hetkellä pikkuisen päälle 500 yksilöä, Suvi Korhonen toteaa
Hevosmiehenä Karjalainen pitää huolta eläimistään ja niiden hyvinvoinnista, joten myös säännölliset eläinlääkärikäynnit kuuluvat tallin arkeen. Ruusunmarja-jauheen on havaittu lievittävän niveltulehduksen ja nivelsäryn oireita. Oriaseman hyväksymisen edellytyksenä on, että asemalla on nimettynä asemaeläinlääkäri huolehtimaan aseman toiminnasta ja siellä pidettävien eläinten terveyden tarkastamisesta. Ori sai kaikista arvosteltavista kohdista, kavioita lukuunottamatta yhdeksikön. Ajatus nokkosista ei kuitenkaan päästänyt irti, joten Karjalainen alkoi etsiä nokkostuotteita myyvää yritystä. Aikansa internetissä selattuaan hän päätyi Ärmätin kotisivuille, josta hän tilasi erän nokkosia hevosilleen. Yritin jo toukokuussa ilmoittaa sen opetuslähtöön, mutta jouduin toteamaan etteivät säännöt salli 2-vuotiaalla ajamista vielä silloin. – Sillä on ajettu säännöllisesti viime syksystä alkaen, jolloin Ivar Holmlund opetti sen ajolle. MARIKA SUTINEN Alpo Karjalaisen lämminveriruuna Gallant Case kärsi rauta- ja hemoglobiiniarvojen heittelystä. Vaikuttavia aineita ovat muun muassa antioksidantit (suojaavat soluja), biotiini ja rikkiyhdisteet (auttavat kavion ja ihon sekä karvan laatuun), karotenoidit (A-vitamiinin esiasteita), pektiini (suojelee stressimahaa ja voitelee suolistoa), sorbitoli (estää vatsan liikahappoisuutta ja lisää syljeneritystä), E- ja C-vitamiini, magnesium, B-vitamiinit, kalium, rauta sekä bioflavonoidit. Kavioista tuli kahdeksan. R avikuningas Köppisen poika Meren Ahti valittiin valtakunnallisessa varsanäyttelyssä Ypäjällä parhaaksi 2-vuotiaaksi suomenhevoseksi. – Se on omanarvontuntoinen herra ja hidalgo, mutta ei mikään sika, vaan tosi kiltti, kuuliainen ja nöyrä. Hevosella oli anemia, joten sillä hetkellä kilpailuttaminen ei kuulunut valmentajana ja ohjastajana toimivan Karjalaisen suunnitelmiin, vaikka hevonen muuten terve olikin. Näiden oriasemien lisäksi on noin 70 oriasemaa, joiden pitää hankkia aluehallintoviraston hyväksyntä ennen ensi vuoden siitoskautta HEVOSMAAILMA 69. Jokainen Alpo Karjalaisen tallissa oleva hevonen on sen jälkeen saanut ravintoonsa lisättyä nokkosta kuurimuotoisesti. Karjalaisen mukaan hevosten kohdalla nokkosen vaikutus näkyy todistetta-vasti paperilla verikokeiden myötä. Ohjeiden mukaisesti hevosten ruoka-annokseen on lisätty nokkosta viikon verran, jonka jälkeen on pidetty kaksi viikkoa taukoa. puhdasta ruusunmarjajauhetta B io Rosa C.L. Me puolestaan halusimme oman varsan Köppisestä, omistaja Jyrki Korhonen taustoitti. – Meren Ahti on kaikista osin erittäin hyvä varsa, jolla ei ollut mitään heikkoa kohtaa, arvostelulautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo kiitteli. Karjalainen kertoo huomanneensa muutoksen hevosten veriarvoissa nokkosen säännöllisen käytön jälkeen. Kuva: Irina Keinänen Bio Rosa C.L. Arvostelussa Meren Ahti keräsi 53 pistettä ja palkittiin I palkinnolla. Parisen vuotta sitten Karjalainen mietti ruunansa veriarvoja. Hän toteaa, että sen kasvattaminen ja säilyttäminen sellaisenaan olisi ollut kiireiselle miehelle työlästä. Se on villinä kasvavan Koiranruusun kiulukoiden kuorista valmistettua jauhetta. Lautakunta arvosteli Meren Ahdin tasaisen erinomaiseksi juoksijasuunnan varsaksi. Vaikuttava aine on ruusunmarjan sisältämä galaktolipidi, joka hillitsee nivelien tulehdusta, vaikuttaa liikkuvuuteen ja nivelsärkyyn. Sen tason hevosten täytyy olla hyväkuntoisia ja ennen kaikkea terveitä pärjätäkseen. on puhdas 100-prosenttinen luonnontuote. Pari kertaa tällä on käyty radalla ja kovimmillaan ajettu vähän päälle kahta minuuttia. Koiranruusun kiulukoiden galaktolipidipitoisuus on erittäin suuri. Varsan kasvattaja on Minna Leppänen Lohjan Leppäkorvesta. Muun muassa aiemmin anemiasta kärsineen ruunan arvot kohosivat, ja hevonen pääsi takaisin kilparadoille. Meren Ahdin omistaa ravikuningas Köppisen takaa tutut Maija ja Jyrki Korhonen Siuntiosta. – Minna Leppänen on perhetuttumme ja halusi käyttää Köppistä tammalleen. Nokkostuotteiden avulla ruunan veriarvot ovat parantuneet, ja hevonen on päässyt takaisin kilparadoille. Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän oriasemaa, jotka on jo hyväksytty keräämään spermaa EU:n sisämarkkinoille toimitettavaksi. Säännösten tarkoituksena on estää eläintautien leviäminen hevosten keinosiemennyksessä. Markkinointi: Fysio Healing Oy, Hyvinkää, puh 0207121515, www. Nokkosen terveellisyys oli myös Alpo Karjalaisen tiedossa. Aluehallintoviraston on tarkastetta- va oriasema ennen sen hyväksymistä. Jyrki Korhonen kehuu Meren Ahdin perineen isältään erityisesti hyvän luonteen. Tuoteposti Kuninkaan poika valtakunnan kaunein Hevosten veriarvot paranivat nokkostuotteilla 2-vuotias suomenhevonen K ajaanilainen Alpo Karjalainen on valmentanut hevosia V75 -tasolle. – Se menee melkein eläinrääkkäyksen puolelle, jos lähdetään ajamaan kilpaa puolikuntoisella hevosella, joka ravaa maaliin sata metriä toisten perässä, toteaa Karjalainen. Meren Ahdin emä on kilpailematon Koivumäen Meri (Horna). fysiohealing.fi Uudet säännöt keinosiemennystoiminnalle L okakuun alussa voimaan tulleella maa- ja metsätalousministeriön asetuksella uudistetaan säännöt oriasemille, joilla kerätään pelkästään kotimaan kauppaan tarkoitettua hevosen spermaa. Asetus sisältää oriaseman hyväksymistä ja toimintaa koskevat vaatimukset ja oriasemilla pidettäviä hevoseläimiä koskevat vaatimukset. Kuva: Tiina Röntynen Meren Ahti saaavutti valtakunnallisessa varsanäyttelyssä saavutti korkeat, 53 pistettä
Hevoskuljetus Kansallisella tasolla kilpaileville Sara ja Sofia Björkrothille on tärkeää, että hevoset matkustavat turvallisesti ja tilavasti. ALUMIINI SÄILYY VUOSIEN SAATOSSA Hollantilaisen Henran hevoskuljetustrailereita maahantuovan Vansport Oy:n Pentti Valokari muistuttaa, että laatu on tärkeä tekijä uutta traileria ostettaessa. Toimintavarmuus sekä riittävän isot tilat varusteille saavat myös kiitosta. – Laatu vaikuttaa myös jälleenmyyntiarvoon. Vansport Oy Vuodesta 2002 hollantilaisia Henran hevostrailereita maahantuova yritys Yrittäjä Pentti Valokari Myynti ja esittelypiste Espoossa Trailereita myös vuokrattavana www.vansport.fi. Varusteille on trailerissa hyvin tilaa ja pitää ollakin, sillä kisamatkoilla on aina mukana paljon tavaraa. – Vielä koskaan trailerin kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Ne ovat vakaita eivätkä edes tuulet heiluta niitä, Björkroth kiittelee. Kansallisella tasolla kilpailevien kaksostyttöjen hevosia kuljetetaan yleensä kisamatkoilla aina yhdessä. – Olen nyt kaksi vuotta vetänyt traileria todella paljon. Henran trailerit ovat helppoja ajettavia myös kokemattomallekin kuskille. – Hevoset matkustavat mukavasti pitkilläkin matkoilla eivätkä ole kisapaikalle tultaessa hermostuneita vaan hyvin levänneitä ja rauhallisia. Ne toimivat luotettavasti. Kuva: Maria Lindberg ALUMIINI SYRJÄYTTÄNYT VANERIN JA LASIKUIDUN Henran trailereilla hyvä jälleenmyyntiarvo P ia Björkrothin perheellä on ahkerassa käytössä Henran XL-mallin traileri. Pia Björkroth arvostaa erityisesti trailerin kokoa, missä hevosten kisamatkat sujuvat leppoisasti. 70 HEVOSMAAILMA Naisena hän arvostaa myös trailerin ajomukavuuksia. Sitä ennen en ollut vetänyt edes peräkärryä
Alumiinin edut vaneriin ja lasikuituun verrattuna ovat ylivoimaisia. PERUUTUSVALO ON TULLUT PAKOLLISEKSI UUSIIN TRAILEREIHIN. – Suosituimmat ovat punaiset, siniset, mustat ja keltaiset, joita menee nykyisin huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Rakenteissa on kuumasinkitys ja kaikki pultit on valmistettu ruostu- mattomasta teräksestä. Vielä muutamia vuosia sitten ostopäätösten määräävin tekijä oli hinta. Henran trailerit on valmistettu siten, että kaatuessaan seinät pysyvät paikallaan eikä hevosille synny vaaratilanteessa suurempia vammoja. Sivuseinät ovat alumiinilankkua. Vansportin maahantuomien trailereiden hintahaarukkaa liikkuu 6 000 – 12 000 euron välillä. Alumiiniprofiilista tehty suora seinä on tulevaisuudessa yhä useamman ostajan valinta. Henran trailereita saa nykyisin lähes missä tahansa väreissä. – Suorat lasikuidusta tehdyt pinnat eivät ole käytännöllisiä. TEKSTIT: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: MAAHANTUOJIEN HEVOSMAAILMA 71. Vielä 15 vuotta sitten lähes kaikki hevoskuljetustrailerit olivat väriltään valkoisia. Lattiat ovat alumiinia ja niissä on 15 vuoden takuu. – Hevoset ovat rentoutuneita ja iloisia kilpailupaikalla, kun niillä on ollut hyvää tilaa matkustaa. Kuva Maria Lindberg. – Se on hyödyllinen ominaisuus pimeällä, jolloin trailerin taakse ei muuten näe mitään. Henran Couronne XXL on tilava kahden hevosen traileri, jossa on suurikokoiset säilytystilat varusteille. Alumiini on syrjäyttänyt kokonaan vanerin sekä lähes täydellisesti lasikuidun. Vansportin valikoimissa on standardikokoisia puolentoista hevosen trailereita sekä kahden hevosen standardi- tai xl- ja xxlkokoisia trailereita. Kuva: Maria Lindberg. Kuva Maria Lindberg. Henran uusissa trailereissa on myös peruutusvalo, joka on tullut pakollisiksi uusiin vaunuihin muutama vuosi sitten. Laatutrailerin jälleenmyyntiarvo on korkea eikä traileria tarvitse jatkuvasti huoltaa ja korjata, vuodesta 2002 trailereita myynyt Valokari tietää. Nykyisin hintaa enemmän ostopäätökseen vaikuttavat trailerin ominaisuudet, mutta myös väri. Laatutrailerin jälleenmyyntiarvo on korkea eikä traileria tarvitse jatkuvasti huoltaa ja korjata. Yhtä tärkeä tekijä on myös laatu. LISÄVARUSTEITA JOKA LÄHTÖÖN Sara ja Sofia Björkroth ovat olleet tyytyväisiä Henran trailereihin. – Alumiini säilyttää olotilansa huomattavasti paremmin vuosien saatossa. Kun lähdetään ostamaan uutta traileria, tulee miettiä millaisia hevosia trailerilla kuljetetaan sekä minkälainen vetoauto on käytettävissä. Kuva Maria Lindberg. Ainoastaan katot ja trailerien etuosat ovat nykyisin enää lasikuitua. Trailerissa on lasikuituinen etuosa, ovet ja katto. – Luotettavalla trailerilla vältytään ikävyyksiltä jatkossa. Väritys on myös turvallisuustekijä, sillä värikkäät trailerit erottuvat kirkkautensa vuoksi maantiellä paremmin, Pentti Valokari kertoo. Kaikkiin trailereihin saa monipuoliset lisävarusteet kuten oveen sijoitetut satulakomerot, valvontakamerat, kärrykoukut sekä puomit ja pehmusteet
Mallistot jakautuvat lasikuitu-, 72 HEVOSMAAILMA Böckmann Center Kantaa varaosavastuun ja huollon Suomessa. Hevoskuljetus Travellerluokan trailerit sopivat kaikille, jotka haluavat kuljettaa useampia hevosia kerrallaan. BÖCKMANN JO 40 VUOTTA SUOMESSA Turvallisuustekijät huippuluokkaa S uomessa on 2000-luvulla rekisteröity noin 2 000 uutta Böckmannin valmistamaa hevosperävaunua. www.boeckmanncenter.fi Uusissa Big Master –malleissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota trailereiden kokoon ja siinä on WCF-alusta.. Aikaisempina vuosina rekisteröintimäärä oli noin 600 vaunua vuodessa, viimeisten muutaman vuoden aikana määrä on ollut vuodessa noin 400. Saksalainen Böckmann on valmistanut hevoskuljetuskalustoa lähes 70 vuotta. Böckmannin mallistossa on kaikkiaan noin 30 vaunumallia, joista saa lähes 100 erilaista versiota. Tehdas valmistaa noin 9 000 vaunua vuodessa, joista puolet jää Saksan markkinoille ja toinen puoli jakautuu vientinä 26 eri maahan. – Uusista vaunuista noin puolet on saksalaisen Böckmannin valmistamia trailereita, kertoo Eija Pakkanen Böckmannia maahantuovasta Böckmann Center Helsingistä
– Varaosilla on yleensä aina kiire. Uutta ovat myös isot trailerit. – Turvapuomit sekä vahvistettu katto ovat myös tärkeitä turvallisuustekijöitä, Eija Pakkanen toteaa. Myös budjetti on tärkeä, sillä halvimmat vaunut maksavat verollisina alle 6 000 euroa, kun kalleimmat, kolmen hevosen vaunut maksavat jopa 28 000 euroa. Jos vetoautona on esimerkiksi pakettiauto, niin erillinen satulakaappi vie vaunussa turhaa tilaa, WCF-alusta on saatavissa useisiin malleihin. Uutta on myös, että halvemissakin trailereissa on iskunvaimentimet. Lisäksi tarjolla on näyttävä hevosautovalikoima. Takapäässä on kolme paikkaa ja siellä on myös paniikkipurut. Tilava Mega Portax on trailereiden aatelia. Se kertoo siitä, että laatu on kunnossa ja tuotekehitys kulkee koko ajan eteenpäin, Pakkanen toteaa. Mega Portax on puolestaan 2 540 korkea ja 1 980 leveä. Näin koria ei tarvitse purkaa alustan päältä pois. – Böckmann on uusinut neljässä vuodessa koko mallistonsa. HEVOSMAAILMA 73. – Multi Safe-systeemillä (MMS) saadaan toteutettua, että edessä on kaksi tasoa aina valmiina vain puomia alaspäin pudottamalla. Böckmannin trailerit on aina valmistettu kuumasinkitylle teräsrungolle. Pakkanen antaa esimerkin. Tällä hetkellä emme veloita lisähintaa väreistä. Trailereissa on entistä matalampi alusta, joka helpottaa lastausta ja alusta on entistä tukevampi. Böckmann Center Helsinki tuokin Suomeen myös kaikki varaosat sekä lisävarusteet. Vaunujen uudet puomijärjestelmät toimivat siten, että puomeissa ei ole lainkaan pujotettavia turvasokkia, vaan ne menevät suoraan paikalleen. ja sitä kautta myös tukevampia. PANIIKKIPURUT NOPEUTTAVAT PURKUA Mallivalikoimaa löytyy eri vaihtoehtoina aina 1,5 hevosen vaunusta viiden ponin tai hevosen trailereihin saakka. Vaunuihin on saatavilla lisävarusteina lähes kaikkea mitä haluaa, kattoluukkuja, potkusuojia, valvontakamerat tai vaikkapa alumiinivanteet. Sen tilavassa etuosassa on tilaa heinille tai kisavarusteille. – Meillä on sellaisiakin asiakkaita, jotka ovat vaihtaneet jo viidennen Böckmann -trailerinsa uuteen. Esimerkiksi Big Portax on 2 400 millimetriä korkea ja leveyttä sillä on 1 850 millimetriä. TURVALLISUUSTEKIJÖIHIN SATSATAAN Turvallisuus on tänä päivänä hevoskuljetuskalustoissa huippu- Lastaussilta on turvauritettu. sattuu jotain, saa puomit Vaunua tai autoa ostettaessa pudotettua ulkoa käsin alas. Halutessaan saa erivärisen alaosan kuin yläosan. luokkaa. Samasta vaunusta on tarjolla monta eri variaatiota. USEITA VÄRIVAIHTOEHTOJA Hevoskuljetuskalustosta noin 70 prosenttia menee ravipuolelle. – Moni asia vaikuttaa lisävarusteisiin ja sitä kautta hintaan. tilavammat satulatelineet kuin normaaliratsastajille. Esimerkiksi westernratsastajille on olemassa Urheilullisessa Comfortissa on vakiovarusteena CFF Plus jousitus. ISOT AUTOT MITTATILAUKSESTA Böckmannin isot hevosautot valmistetaan lähes aina mittatilaustyönä. Se näkyy meillä myynnissä etenkin maanantaisin kiireisenä aikana, Pakkanen toteaa. Böckmannin Big Portax on turvallinen, mukava ja arvonsa säilyttävä. Väri ratkaisee nykyisin monelle ihmisille yllättävän paljon. alumiini- sekä vaneritrailereihin. Vetoaisat (A-palkit) on vaihdettavissa muutamassa tunnissa, koska ne ovat erikseen pultattu runkoon jaloteräspultein. Mikäli trailerin sisällä sovan tai mikä juottotekniikka autoon halutaan, Pakkanen kertoo. Systeemi nopeuttaa hevosten purkamista trailerista ja on käytössä turvallisempi etenkin hätäisten hevosten kohdalla, jotka pyrkivät ulos vaunusta heti, kun vaunu pysähtyy. Turvallisuutta lisäävät vaunuihin saatavat hydraulijarrut. Pakkanen on huomannut, että trailerin halutaan usein sointuvan vetoauton väreihin. Asiakkaan kanssa käydään läpi kaikki materiaalit, värit sekä yksityiskohdat. Asiakasuskollisuudesta kertoo jotain se, että kolmasosa kaupoista menee vanhoille asiakkaille. – Suunnittelun yhteydessä mietitään muun muassa, miten hevosten halutaan autossa seiPaniikkipurut edessä ja takana. tulee miettiä käyttömäärää, mutta myös huollon ja varaosien saatavuutta nyt ja tulevaisuudessa. Ikkunoissa on vakiona kalterit. – Värivalikoima on laaja
Diagonal-mallissa sisäleveys on 180 senttimetriä ja hevoset matkustavat siinä vinottain. Heti perään tulevat yhden hevosen trailerit, kertoo toimitusjohtaja Auvo Häkkinen. ALUMIINI KÄYTETYIN LATTIAMATERIAALI Auvo Häkkisen mukaan ChevalLibertén ylivoimaisuus on juuri vakiovarusteissa. Trailereiden rungot ovat kuu- Devente Oy ChevalLiberté Finland Cheval-Liberté hevostrailereiden virallinen maahantuoja ja myyjä Suomessa. Kaikissa malleissa on muun muassa puomissa vakiona aina kaksi korkeutta, takasillan sivulle kääntö, potkusuojat, seinäpehmusteet sekä etupuomin vapautus ulkopuolelta. Palveluun kuuluu lisäksi varaosat ja huollot myös muihin merkkeihin. – Trailereissamme on vakiovarusteena paljon sellaista, mitä muihin vaunuihin joutuu tilaamaan erikseen. Normimittaisissa trailereissa 74 HEVOSMAAILMA hevoset matkustavat perinteisesti turpa menosuuntaan päin. – Eniten kysytään normimittaista kahden hevosen traileria, jonka leveys on 165, korkeus 225-230 senttimetriä ja sisäpituus vähän reilu kolme metriä. Näissä malleissa on vakiovarusteena satulakaappi. Hevoskuljetus Kokolasikuituinen Gold Confort on kahden hevosen telitraileri. Westernmallissa hevoset ovat matkan ajan pituussuuntaisesti. XL-kokoiset kahden hevosen trailerit ovat normimittaista leveämmät sekä hieman pidemmät. – Niissä on myös erilaisia sisäratkaisuja, jotka nostavat luonnollisesti myös trailerin hintaa. Ajomukavuus ja vakiovarusteet valtteina CHEVAL-LIBERTÉ MARKKINAJOHTAJA JO KOLME VUOTTA D evente Oy ChevalLiberté Finlandilla on myynnissä hevosten kulkupelejä yhden hevosen trailereista neljän hevosen trailereihin. www.devente.fi
Huolto löytyy myymälän yhteydestä ja se palvelee Chevalin lisäksi myös muita merkkejä, Auvo Häkkinen kertoo Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevasta myymälästä. MUSTA YHÄ SUOSITUIN LISÄVÄRI Pullman V2 –jousitusjärjestelmä tekee trailerista vakaan ja helpon vetää huonokuntoisillakin teillä. Trailerissa on vakiona etupurku ja varustetila. Ihmisillä on käsitys, että lattia on vaikea vaihtaa, mutta Chevaleissa lattianvaihto on todella yksinkertainen ja helppo. – Tänä päivänä trailereiden materiaalit ja ratkaisut alkavat olla hyvinkin yhteneväisiä eri valmistajien välillä. Viisi vuotta Cheval-Libertén trai- lereita maahantuonut Devente Oy Cheval-Liberté Finland on ollut markkinajohtaja viimeiset kolme vuotta. Optimax on malliston suurin ja se on tarkoitettu neljälle hevoselle. – Turvallisuuteen liittyy lattia, mutta myös vakaat ajo-ominaisuudet. Trailereiden hinnat liikkuvat 4 890 – 14 800 euron välillä koosta ja varustetasosta riippuen. TÄRKEÄT TURVALLISUUSTEKIJÄT Turvallisuustekijät ovat ChevalLibertén trailereissakin tärkeitä. – Lattiamateriaaleista ehdottomasti turvallisin ja käytetyin on alumiini. – Meillä on myymälässämme myös varaosat ja tarvikkeet Cheval-Libertén trailereihin sekä varaosia myös muihin merkkeihin. Ajassa taaksepäin pystyi tekemään trailerin vaikka omavalmisteina, silloin niissä oli paljonkin eroja. ALUMIINILATTIA ON MYÖS TURVALLISUUSTEKIJÄ. MUSTA ON EDELLEEN SUOSIKKILISÄVÄRI. Mallistomme edullisimmassa versiossa on vanerilattia. Viime vuonna markkinaosuus oli noin 38 prosenttia. KUVAT: DEVENTE OY CHEVAL-LIBERTÉ FINLAND HEVOSMAAILMA 75. masinkittyä terästä ja seinät joko vaneria, lasikuitua tai alumiinia, joista vaneri on edullisin. Suosikkiväriyhdistelmänä musta-alumiini on tällä hetkellä suosituin. Ja tietysti renkaat ja vanteet kaikkiin merkkeihin. Kun puhutaan E1-hyväksytyistä trailereista, ne täyttävät määrätyt määräykset. Häkkinen mainitsee merkittäväksi turvallisuustekijäksi myös etupuomien ulkopuolisen laukaisun, joka on muun muassa onnettomuustilanteessa tärkeä tekijä. Lisävärin saa myös viininpunaisena, valkeana sekä tumman- tai vaaleanharmaana. Selkein syy suosioon on Häkkisen mukaan hyvä hinta-laatu-suhde sekä monipuolinen vakiovarustelu. Gold First on kahden hevosen telitraileri vaneriseinillä. Valtaosassa malleista on Pullman V2 –jousitusjärjestelmä telijalustalla, joka tekee trailerista vakaan ja helpon vetää huonokuntoisillakin teillä. Trailerit ovat matalarunkoisia eli kymmenen senttimetriä normitasoa alempana. Ne vaikuttavat myös hevosen matkustusmukavuuteen. Runkorakenne sellaisenaan tuo ajoominaisuudet tosi hienoiksi, Häkkinen kertoo
76 HEVOSMAAILMA S tressi, matkan aiheuttama rasitus sekä huonot kuljetusolot tai jo ennen matkaa ilmennyt sairaus, altistavat hevosen sairastumaan kuljetuskuumeeseen. Mikäli hevosen pää on jatkuvasti sidottuna ylöspäin, mikrobit valuvat keuhkoihin ja aiheuttavat siellä tulehduksen.. Todennäköisin ja järkevin selitys kuljetuskuumeeseen on, että hevonen on kuljetuksen aikana kiinnisidottuna niin, ettei se saa päätään alaspäin. – Kuljetuskuume on tauti, jota tavataan hevosilla erityisesti pitkien kuljetusmatkojen aikana, kertoo hevossairauksien erikoislääkäri Kati Niinistö yliopillisesta hevossairaalasta. Sairastumisprosentti on edelleen sama kuin noin 200 vuotta sitten, Niinistö kertoo. Erityisen riskialttiina hevoset ovat kuljetuskuumeelle pitkillä matkoilla, ja silloin, kun niillä on jo ennen matkaa hengitystietulehdus. Kuva: Hippos Sanna Mäki-Tuuri SATOJA VUOSIA RAPORTOITU OUTO TAUTI Pitkillä matkoilla uhkana kuljetuskuume Kuljetuskuume on vakava sairaus, johon hevonen voi pahimmillaan kuolla. – Tautia on raportoitu jo satoja vuosia. – Hevonen puhdistaa hengitystiensä siten, että se saa päänsä välillä alas, jolloin lima ja mikrobit valuvat pois. Ensimmäiset raportit ovat ajalta, kun englantilainen ratsuväki on kuljettanut hevosia laivalla pitkiä matkoja. Hevoskuljetus Yli kuusi tuntia kestävillä matkoilla hevosta on liikuteltava välillä ja sen kuntoa on tarkkailtava matkan aikana
Nuoret hevoset sekä matkustamiseen tottumattomammat hevoset stressaavat matkalla yleensä enemmän kuin vanhemmat ja kokeneemmat. – Kannattaa myös miettiä onko hinta ainut kriteeri palvelua valittaessa. On tärkeää seurata hevosta ja sen kuntoa koko matkan ajan. – Pitkillä matkoilla hevosen on päästävä riittävän usein jaloittelemaan ja ojentamaan päätään. Kuljetuskuumeessa lämpö voi nousta jopa 40 asteeseen. YLI KUUDEN TUNNIN MATKAT LISÄÄVÄT RISKIÄ Hevosten on saatava matkan aikana jo lainkin mukaan vettä ja heinää vähintään kahdeksan tunnin välein. – Useimmat tapaukset vaativat sairaalahoitoa. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA Eläinsuojelulaki edellyttää Eläinsuojelulaissa mainitaan, että eläimen hyvinvoinnista on huolehdittava kuljetuksen aikana. PITKÄN MATKAN SUUNNITTELU TÄRKEÄÄ Tutkimusten mukaan yli vuorokauden matkustaneista hevosista noin 7-10 prosenttia sairastuu kuljetuskuumeeseen hyvissäkin olosuhteissa. BAKTEERI-INFEKTIO EI PARANE ITSESTÄÄN Niinistö muistuttaa, että hevoselta tulee mitata kuume välittömästi pitkän kuljetuksen jälkeen. Kun hevonen liikkuu, niin limat lähtevät liikkeelle ja se helpottaa hevosen oloa. Vastuullisella kuljetusyrityksellä on asianmukaiset kuljetusautot, jotka tekevät hevosten matkoista mukavat. – Etukäteen ei voi sanoa, mikä sairastuu ja mikä ei. – Ensimmäisenä kannattaa kysyä, minkälainen kuljetusauto yrittäjällä on. Sairastumisriski on erityisesti mahdollista yli kuuden tunnin matkojen aikana. Kuljetuskuume on bakteeriinfektio, joka ei yleensä parane itsestään. – Useimmiten kuitenkin puhutaan hevosista, joita kuljetetaan Euroopasta Suomeen tai pohjoisesta etelään tuntikausia autossa tai laivassa. – Olen tuonut omia hevosia Suomeen näiden vuosien aikana yli 3 000 kappaletta enkä muista yhtään kuljetuskuumetapausta. Riskiryhmässä ovat erityisesti ne, joilla on hengitysinfektio. – Meillä on myös oma talli pohjois-Saksassa, jossa esimerkiksi Belgiasta tuotavat hevoset lepäävät välillä. Kaikki hevoset eivät kuitenkaan sairastu kuljetuskuumeeseen. Eläimelle on annettava vettä, sopivaa ravintoa ja lepoa sopivin väliajoin ottaen huomioon kuljetettava eläinlaji, eläimen ikä, kuljetusväline, kuljetusolosuhteet ja matkan kestoaika sekä muut eläimen veden-, ravinnon- ja levontarpeeseen matkan aikana vaikuttavat seikat. – Toinen hyvä tapa on kävelyttää hevosta ajoittain. Tämä toki ei ole mahdollista lentokuljetuksien aikana. Huonolla tuurilla hevoselle voi tulla nestettä rintaonteloon, jolloin siihen joudutaan tekemään reiät ja tyhjentämään se. Pitkien matkojen huolellinen suunnittelu on siis tärkeää etukäteen. Hevosen normaalilämpö on maksimissaan 38,2 astetta. Tuontihevosten autoissa hevosilla on tilavat pilttuut, joissa syöttöpöydät on asennettu siten, että hevoset pystyvät syömään pää alaspäin. – Sairastuminen voi tapahtua lyhyemmälläkin matkalla, jos hevosella on vanha hengitystietulehdus tai pieni tulehdus päällä, Niinistö muistuttaa. Kuva: Hippos Hanna Leppänen HEVOSMAAILMA 77. Ammattimaiset kuljetusyritykset pystyvät osoittamaan kalustonsa sopivuuden pitkille matkoille, hevosten riittävän tarkkailun matkan aikana sekä sopivat lepohetket pitkillä matkoilla. Niinistö ei muista pitkään aikaan tapausta, jossa hevonen olisi kuollut kuljetuskuumeeseen, mutta sekin on mahdollista. – Kun hevosia on paljon, niiden stressitaso nousee ja ne alkavat taistella keskenään, joka lisää sairastumisriskiä. Jukka Rantanen muistuttaa myös, että ongelmia on luvassa, jos kuljetuskalusto pakataan liian täyteen. Sen vuoksi kannattaakin harkita vakavasti kipeän hevosen kuljettamista. Osaltaan sairastuminen on huonoa tuuria, osaltaan syynä on pitkä kuljetus ilman kunnollisia taukoja. Eläin on tarvittaessa toimitettava asianmukaiseen hoitoon. Myös kuljetuskaluston sopivuus ja turvallisuus on otettava huomioon. Hengitysilman epäpuhtaudet ovat myös vaarallisia matkan aikana. Toisella kuljetusyrityksellä matka voi maksaa 700 euroa ja toisella 1 100 euroa. Se on erityisen tärkeää, sillä yleensä hevoset juovat matkalla huonosti varsinkin ensimmäisen päivän aikana. Se, että auto on hyväksytty kuljetuksiin, ei kuitenkaan vielä takaa, että se on riittävän turvallinen ja asianmukainen pitkiin kuljetuksiin. Erityisesti pölisevät kuivikkeet ja heinä ovat haitallisia. – Toipumisaika on joka tapauksessa pitkä. Laki muistuttaa myös, että kuljetuksen aikana sairastuneelle tai vahingoittuneelle eläimelle on annettava ensiapua mahdollisimman nopeasti. Mikäli hevonen ei muuten venyttele päätään alaspäin, kannattaa sille antaa vaikka herkkuja. – Kuivat heinät kannattaakin kastella matkan ajaksi, Kati Niinistö neuvoo. Jos hevonen sairastuu matkalla ja klinikkamaksut nousevat 5 000 euroon, voi miettiä, kannattiko matkustuskuluissa säästää muutama satanen, Jukka Rantanen sanoo. Mitä pidempi matkustusaika tai huonot kuljetusolosuhteet, sen herkemmin hevonen voi sairastua. – Mikäli kuume on kuitenkin yli 38,5 astetta ja hevosilla on havaittavissa minkäänlaisia hengitystieoireita, pitää reagoida heti ja otettava heti yhteys eläinlääkäriin. Olosuhteet ratkaisevat matkan onnistumisen Jukka Rantanen on tuonut ensimmäiset hevoset KeskiEuroopasta Suomeen yli 35 vuotta sitten. Muita tekijöitä ovat hevosen oma vastustuskyky, peruskunto sekä stressinsietokyky. Hevosen pitää matkan aikana saada liikutella päätään kuljetuskuumeen estämiseksi. Tuontihevoset Ky:n hevosautot kulkevat Suomen ja Euroopan väliä usein viikoittain. Tärkeimpiä tekijöitä sairastumisessa on kuljetuksen kesto
SEINÄJOEN UUSI ANIMAGI-HEVOSKLINIKKA VASTAA POHJANMAAN KASVAVAAN HOITOTARPEESEEN Syksyisin hevosille iskevä ähky vaatii nopeaa hoitoa K un kesälaitumet jäävät taakse ja hevosen ruokinta muuttuu, seurauksena on usein ähky. Ruokavalion lisäksi huono purenta voi aiheuttaa hevoselle ähkyä. Seinäjoen ravikeskukseen vastaavatulla Animagi-hevosklinikalla on varauduttu aktiivisen ja laajan hevosalueen ähkysesonkiin. Animagilla on hevosklinikat lisäksi Oulussa, Kuopiossa ja Laukaalla sekä päivystävä hevossairaala Hyvinkäällä. Jos ähky pitkittyy, yleistila heikkenee ja hevonen kestää vaativampia hoitoja huonommin, muistuttaa Seinäjoen Animagi-hevosklinikalla ja Hyvinkään Animagi-hevossairaalassa työskentelevä hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Nina Lehmonen. Suoliston ultraäänitutkimusta käytetään ähkyn diagnosoinnissa mm. Seinäjoen Animagihevosklinikalla. 78 HEVOSMAAILMA Pohjanmaalla apu on nyt ähkytapauksissakin entistä lähempänä, kun valtakunnallinen eläinlääkäriasemaketju Animagi avasi syyskuun alussa uuden hevosklinikan Seinäjoelle. – Hevoselle kovia kipuja aiheuttavaan ähkyyn tulee reagoida nopeasti. Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Nina Lehmonen työssään. Animagin hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Olli Mäkelä ja eläintenhoitaja Piritta Heitto tutkivat hevosen suuta ja raspaavat hampaita
Jos hevonen tuntee kipua, tilaa ei tule jäädä vain seurailemaan. Kun kiputila on saatu hoidettua, jää vielä selvitettäväksi sen aiheuttaja. Jotkut näykkivät kylkiään. Kannattaa kiinnittää huomiota myös ulosteen laatuun ja määrään. Vaikka ähky on henkeä uhkaava sairaus, valtaosa sairastuneista hevosista saadaan oikealla hoidolla nopeasti kuntoon. Jos tila ei parissa tunnissa lähde helpottamaan, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. limakalvojen tarkistus, lämmön mittaus, sydämen ja suoliston kuuntelu. HEVOSMAAILMA 79. Samaan uudisrakennukseen, Ravitie 8:aan hevosklinikan kanssa on muuttanut myös pieneläinklinikka Animagi Seinäjoki. Hevosmäärään verrattuna EteläPohjanmaalla ei ole aikaisemmin ollut riittävästi kapasiteettia ja erikoisosaamista. Vakavat, leikkaushoitoa ja pidempiaikaista sairaalahoitoa tarvitsevat tapaukset lähetetään jatkohoitoon Hyvinkäälle, kertoo Lehmonen. Myös loislääkitys tulee pitää kunnossa, muistuttaa hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Nina Lehmonen, joka työskentelee sekä Animagi-hevosklinikka Seinäjoella että Animagi-hevossairaala Hyvinkäällä. Hevosen tilaa tutkiessa omistaja voi kuulostella suoliääniä, tarkkailla lämpöä ja seurata sydämen sykettä, joka reagoi kiputilaan nopeutumalla. Ähky on yleistä kaikilla roduilla, mutta ahneina syömäreinä tunnetut suomenhevoset kärsivät erityisesti ähkystä. Seinäjoen Animagi-hevosklinikan vieressä sijaitseva ravirata toimii klinikan tukena ontumatutkimuksissa ja ravureiden ongelmien diagnosoinnissa. – Jos kipu ei ala helpottaa, voidaan turvautua leikkaushoitoon. KOKO HOITO ENSIAVUSTA ALKAEN Seinäjoen hevosklinikalle saapuvan ähkypotilaan hoito aloitetaan yleistutkimuksella. Uuden klinikan avulla pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen, kertoo Animagin aluejohtaja Laura Laakso. huono purenta tai sisäloiset. Hevoselle annetaan kipulääkitystä sekä nesteytystä letkun avulla mahalaukkuun tai suonensisäisesti. Syytä tähän ei toistaiseksi tiedetä. Hevosta voi myös Animagi-hevosklinikalle saapuvan ähkypotilaan hoito aloitetaan yleistutkimuksella. Osa hevosista on paikallaan tai makoilee apaattisena, toiset piehtaroivat ja potkivat. Kivun aiheuttaja voi olla paksu- tai ohutsuolipohjainen, suoli voi olla tulehtunut tai tukossa, suolessa voi olla asennonmuutos, se voi olla kiertynyt tai tyräytynyt. Ruoka ei maistu normaaliin tapaan. – Kun epäillään ähkyä, hevoselle voi tarjota vettä, mutta ruokaa ei saa antaa. Seinäjoen kaupungin kanssa yhdessä rakennetun Animagihevosklinikan tilat ja välineet ovat ainutlaatuiset Suomessa. Rehun lisäksi hevoset saattavat hotkia hiekkaa. Soitettaessa on hyvä muistaa kertoa, millaisia oireet ovat ja miten pitkään ne ovat jatkuneet. – Mitä nopeammin reagoidaan ja hoidetaan, sitä nopeammin kipu helpottuu ja sitä varmemmin hevonen tervehtyy, Lehmonen tähdentää. Ähkyä sairastavan hevosen kanssa nopea toiminta on erityisen tärkeää. Pahimmassa tapauksessa osa suolta on kuoliossa. Vettä on syytä pitää aina saatavilla. Kun hevosensa tuntee, huomaa kyllä muutoksen normaalikäytöksessä, Lehmonen vakuuttaa. – Noin 90 prosentissa tapauksista kiputila laukeaa joko itsestään tai kipulääkkeillä, kun loput vaativat pidempiaikaista hoitoa tai leikkaushoitoa. Syksyllä kuivarehuihin ja rajattuihin ruokailuihin siirtyminen on hevosen ruoansulatukselle iso muutos kesälaitumen jatkuvan ruohotarjoilun jälkeen. Sairaalarakennuksen lisäksi klinikkaa ja sen potilaita palvelevat maneesi ja juoksutuskäytävä. Animagi-ketju mahdollistaa sen, että hevosen tiedot ovat välittömästi käytettävissä jatkohoitopaikassa, Animagi-hevossairaala Hyvinkäällä, jolloin vältetään turhat lisätutkimukset ja varmistetaan hoidon onnistuminen. Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Nina Lehmonen kuuntelee hevosen suolistoa kävelyttää vähän. Rehua tulisi tarjota vähintään kolme kertaa päivässä, ja hevosta tulisi kesälaitumien jälkeen totutella kuivarehuihin pikkuhiljaa. Ongelma voi toisaalta olla myös munuaisperäinen tai johtua esimerkiksi vatsakalvon tulehduksesta tai mahahaavasta. ÄHKY PISTÄÄ POTKIMAAN JA PIEHTAROIMAAN – TAI MAKAAMAAN APAATTISENA Ähky on yksi hevosen ruoansulatuskanavan sairauksista, joita Animagin Seinäjoen hevosklinikalla ollaan valmiita hoitamaan – tarvittaessa yhteistyössä Hyvinkään Animagi-hevossairaalan kanssa. Kun hevonen syö liikaa ja juo liian vähän, rehu ei pääse etenemään normaalisti ja vatsaonteloon kertyy ongelmia. Sekä ravi- että ratsuhevoset pystytään tutkimaan optimaalisessa ympäristössä. Siihen kuuluu mm. Ähkyn näkyvät oireet voivat olla lieviä tai voimakkaita. – Arvioimme oireiden vakavuuden, muodostamme kokonaiskuvan ja teemme päätöksen hoidosta. Kokonaisuuteen kuuluu sairaalarakennus, maneesi ja juoksutuskäytävä. Vieressä sijaitseva ravirata toimii klinikan tukena ontumatutkimuksissa ja ravureiden ongelmien diagnosoinnissa. – Eläinlääkärin kanssa voidaan varmistaa, että purenta on kunnossa ja hevonen saa jauhettua rehun hyvin. – Ähky vaikuttaa hevosen vireystilaan. Jatkotoimenpiteitä ovat rektaalitutkimus, letkutus, verinäytteiden ottaminen sekä mahdollisesti suoliston ultraäänitutkimus ja vatsaontelonesteen tutkiminen. Ennaltaehkäise ähky Ähkyn ennaltaehkäisyssä liikunta ja ruokailu ovat avainasemassa. – Ähkyyn ei ole olemassa vain yhtä syytä vaan ähkyksi kutsutaan kiputilaa, jonka aiheuttajana on jokin vatsaontelossa oleva häiriötila. Omien erikoiseläinlääkäriemme lisäksi Animagin käytössä on laaja skaala eri osa-alueiden parhaimpia asiantuntijoita, kertoo Laura Laakso. Ruokavalion lisäksi ähkyä voivat aiheuttaa mm. Hampaita kannattaa raspata säännöllisesti. Usein syy jää arvoitukseksi. – Seinäjoen alueella ratsastusurheilu on hyvässä nosteessa: harrastajien määrä kasvaa jatkuvasti, täällä on jo paljon myös kilpakentillä menestyneitä ratsukoita
050-579 1230 Palvelemme: Ma 9-18 Ti-To 9-17 Pe 9-18 la 9-14 myynti@ravijaratsastus.fi. PALVELUHAKEMISTO Keski-Suomessa t TPQJWJNNBU IFWPTWBSVTUFFU NJUUPKFO NVLBBO t TBUVMBO UPQQBVT
TPWJUVT KB LPSKBVT Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus www.hevostrailerimyynti.fi 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen 1VI -JJNBUUBMBOUJF
ÊOFLPTLJ www.laajavaljas.net ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA s3ATULASEPÊNPALVELUT s(EVOSVARUSTEIDEN KORJAUSJAVALMISTUS s+OIRILLEPANNATJA TALUTTIMETKRISTALLIKORISTEIN HENRA - laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus WWW SATULAHUONE l Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. yleistakuu BÖCKMANN HEVOSTRAILERIT MYYNTI, VAIHTO, VARAOSAT, HUOLTO Kärrykoukut Puh. 041-4450 307 Suunniteltu kestämään ! -15 v. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi tai 43 x 1603,6" x 200 mm 7" näytöllä - kävelytyskoneisiin - sairaskarsinoihin - pihamaille - käytäville Helppo asentaa ! Mallikirjat nyt poistohintaan, VUDEKA.FI KAIKEN KATTAVA NETTIKAUPPA! www.joensuunravi-ratsastus.fi Nopeat toimitukset ja monipuoliset maksutavat! 80 HEVOSMAAILMA Helatie 10 80100 Joensuu, p. 0400 600 901 www.boeckmanncenter Kumitiilet: Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg, p. takuu alum.lattialla - 5 v
040-5648715 | info@npa-metalli.net Katso muut palvelumme netissä ja Facebookissa! www.korholantila.fi puh. http://npa-metalli.net Puh. Teräsrakenteiden tarkastukset Insinööritoimisto Omit 0500-499935 Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO - LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM - MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com 040-546 9880 Laukon Hevoskuntoutus HEVOSMAAILMA 81. 0500-878 817 Varmista maneesisi turvallisuus. PALVELUHAKEMISTO HYVINVOINTIA KORHOLAN TILALTA r #MPDLFNFMmLJWFOOÅJTLJWJ IFWPTFO MVPOOPONVLBJTFO SVPLJOOBO QVPMFTUB
MAAHANTUONTI JA MYYNTI r 1SPCJO
,JFUÅWÅJTFO KB 'PSFWFSJO UVPUUFFU JINJTUFO KB FMÅJOUFO IZWJOWPJOUJJO WFSLLPLBVQBTUBNNF Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla
luokan postimerkki Karprint Oy 2 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.hevosmaailma.fi tilaukset@karprint.fi 09-2569 108/24h www.hevosmaailma.fi Netissä: 2. Lehti tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Harrastelehtenä HEVOSMAAILMA kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Hevosmaailma on hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti. Unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista. 5/14 6,20 Hevoskyntö on kolmen kauppa Ponikuninkaalliset kruunattiin Härmässä Tilaushinnat Määräaikainen: Kestotilaus: Oppilaitossarja käyntiin Harjusta Connemaraponit Suomessa on kolme mammuttiaasia laukkasivat 47€/6nroa 38€/6nroa ihmisten sydämiin Tilaa ANNIKA SCHULMAN toisin haastaa tekemään Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimella: 09-413 97 300 tai Helsingin Puistolaan li uuden ajan hevostal Tilaushinnat PALVELUKORTTI Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 38€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 47€ Tilaan Hevosmaailma-lehden ERIKOISHINTA 4,90 ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ 4/14 6,20 Toivolan hevostallilla ratsastetaan raudatta Hanna Hednäs ja Heppe tuttu pari poniraveissa OKKOSTEN TALLIIN KEVÄÄLLÄ TUPLAONNI –KAKSOSVARSAT Kouluratsastaja Luontoäidin hevosten Nina Viitamäki: Hevonen tarvitsee kasveja ja yrttejä monipuolisesti JANNI MARTIKAISEN tavoitteet olympialaisissa Kobbi sai avun emännän allergialääkkeestä Kuninkuusravit 2014: Ravikuningas Köppinen on kotona kultaa ja radalla timanttia Ravikuningatar Mokomani yllätti omistajansakin &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1
Runsas valikoima tuotteita päivittäiseen puhdistukseen! Tunnusmerkkinä tarkoin valikoidut, erittäin laadukkaat ja arvostetut tuotteet hevosten päivittäiseen hyvinvointiin! Fysio Healing Rääkänkatu 9, Hyvinkää | puh. Valitse näkyvin! www.boettkauppa.fi Vertaansa vailla olevat Amerikkalaiset hoitotuotteet hevosille ja nahkatavaroille, kokeile nyt! Borstiq harjat on valmistettu materiaaleista, jotka hellivät hevosta. palmupuun kuitua, kaktuskuitua ja hevosen jouhia. Boett-heijastimissa kohtaavat laatu ja hinta. 020 712 1515 | webmaster@fysiohealing.fi | www.fysiohealing.fi. Harjaksissa käytetään mm
BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Pegasus Hevoskarsinat Turvall inen & Toimiv a • Helppo asentaa • Hyvät hinnat • Toimitusvarmuus • Tyylikäs Soittele 0400 547 888 | www.allomeera.fi