6/14 6,20 35 vuotta alalla ollut ANTTI SERKAMO Ravivalmentaja Pia Huusari: – Valmennusruokinta rakennetaan laatuheinän päälle Karhu laukkasi ratsukon takana lopettaa ravitallin pidon Eläintenkouluttaja Minna Tallberg: Lastausta harjoitellaan liian vähän Arabianhevosen hyvät hermot ja nopeat jalat saattoivat pelastaa ratsastajan hengen HEVONEN PÄRJÄÄ HYVIN PAKKASKELEILLÄ Loimelle suurin tarve tuulella ja sateella oi t ih a iv r to ton en h to pis ute en ylio alo e it at a a T m
Hevosalan ykkösmessut! ailu -esteratsastuskilp Näytösareenalla la 11.4. ajankohtaisia seminaareja, näyttäviä esityksiä, kilpailuja ja tietoiskuja. rohorses Järjestäjä: Team Eu Hevosalan ykkösmessut jälleen huhtikuussa Tampereella Hevoset-messutapahtuma uudistui viime vuonna onnistuneesti: kahteen messuhalliin laajentunut tapahtuma kokosi Tampereelle liki 15 000 messuvierasta! Viiden tähden tapahtuma 100 % kävijöistä koki messujen vastanneen odotuksia Yli puolet messuvieraista viihtyi messuilla enemmän kuin neljä tuntia 91 % kävijöistä aikoo todennäköisesti tai varmasti vierailla Hevoset 2015 -messuilla 81 % näytteilleasettajista oli sitä mieltä, että messukävijöiden määrä tai laatu ylitti tai vastasi hyvin odotuksia 90 % näytteilleasettajista oli tyytyväisiä Hevoset 2014 -messuihin Lähde: Suomen Aktiivitieto Oy, Hevoset 2014 -messututkimus Osastopaikkavaraukset Tampereen Messut Oy Veli-Pekka Rouvali puh. Esiintyjinä nähdään tunnettuja hevosalan osaajia sekä nuoria tulevaisuuden tähtiä. Monipuolinen ohjelma sisältää mm. 0207 701 212 Varmis näkyvyy ta te huippum si alan essuilla ja var aa osast o paikkas i heti! Mikäli haluat solmia uusia yhteistyökumppanuuksia, löytää uusia asiakkaita, saada potkua myyntiin, lanseerata tuotteita ja lisätä yrityksesi tunnettuutta tarjoaa Hevoset-messut erinomaisen mahdollisuuden kaikkeen tähän. Hevoset-messut kahdessa messuhallissa! Lisätiedot tapahtumasta ja ohjelmasta:. ja su 12.4. Messuilta löytyy myös alan uusin tieto, vinkit ja trendit sekä koneet, laitteet ja tarvikkeet tallien rakentamiseen ja ylläpitoon
Tiedustele tuotteitamme palvelevilta alue-edustajiltamme kautta maan! www.vilomix.fi/edustajat SOPIVA REHU JOKAISELLE HEVOSELLE! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli Basic Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi Sport Breeder Active
24 Toiset pukevat hevoselle loimen säällä kuin säällä, osa loimittaa korkeintaan pahimmilla keleillä. – Olisimme tyytyväisiä jo nollatulokseenkin, mutta kaikki mahdollisuudet on selvitä pienelle plussalle, sanoo toiminnanjohtaja Jari Isometsä. 22 – Karhun kuono oli pahimmillaan Andorran takajalan kohdalla. Sisältö 6/2014 6 Valoisa ja herkuilla täytetty traileri voi olla hevoselle myös mukava paikka, kunhan ihminen osaa hoitaa asian oikein. HEVOSENHOITAJASTA AGROLOGIIN Hevosalaa voi Suomessa opiskella yli 20:ssä oppilaitoksessa, ammattikoulutasolta ammattikorkeakoulutasolle vaihdellen. ETÄOPISKELU SOPII AIKUISELLE Emma Ahjolinnan koulunkäynti Ypäjän hevosopistossa sujuu kätevästi etäopiskeluna ja näyttötutkintoja suorittamalla.. Suosikkeja ovat poniagility, keppihevoskisat ja heppanäyttelyt, kertoo kihniöläinen Minna Yli-Kujala. Tuulinen, märkä keli on kaikkein pahin. 14 LOIMI SATEELLA JA TUULELLA 19 HEPPAKERHON SUOSIO YLLÄTTI – Kerhon ohjelma on suunniteltu etukäteen ja pyrimme toteuttamaan lasten toiveita. 30 HYPPY UUSIIN HAASTEISIIN Myös ravivalmentaja Antti Serkamo tulevat työt liittyvät hevosurheiluun, mutta sen enempää niistä ei puhuta. 12 TILIKAUSI PLUSSA PUOLELLE 26 4 HEVOSMAAILMA MUUTOS TEKI TULOAAN Taiteen tohtori Tarja Kankkunen lähti 54-vuotiaana opiskelemaan agrologiksi Hämeen ammattikorkeakouluun Mustialaan. 16 KARHU LAUKKASI RATSUKON PERÄSSÄ 19 Heppakerhon täti Minna Yli-kujala opettaa oikeanlaista istuntaa ilman hevosta. 6 LASTAAMISTA SYYTÄ HARJOITELLA Eläintenkouluttaja Minna Tallbergin mukaan yksi syy on lastausongelmiin on että lastaukseen ja kuljetukseen liittyy niin monta asiaa, joita hevoset luonnostaan välttelevät. Se oli kuin jostain pahimmasta kauhuleffasta! Muistelee Miia Kosonen. Forssan seudun Hippos ry:n taloudellinen tilanne on niin hyvä, kuin se tällä hetkellä voi ravikentällä olla
38 O LUKION LOMASSA RATSASTUSTA Rautalammin ratsastuslukiossa voi normaalin lukiolinjan lisäksi opiskella myös ratsastuslinjalla. Sonja Paananen on yksi koulun sadasta opiskelijasta, joista puolet opiskelee ratsastuslinjalla. 66 nhan itse asiassa ihme, että hevonen suostuu menemään kuljetustraileriin. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Pääkirjoitus 34 Lastaus onnistuu harjoittelun jälkeen AMMATTI HEVOSALALTA. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38 €, määräaikainen 47 € 12 Toiminnanjohtaja Jari Isometsä (vasemmalla) sekä selostaja Markku Heikkilä tuulettavat Pilvenmäellä. Forssassa ollaan tyytyväisiä ravipäivien määrään ja radan kuntoon. Eihän hevonen luolaan mene. Ne toimivat istunnalla, eikä niiden kanssa tarvita voimaa, jota vammautuneessa jalassani ei ole lainkaan, Elina Parpala sanoo. 47 RISTIKKOA TÄYTTÄMÄÄN 48 EI HETKEN MIELIJOHTEESTA Meiju Paunu kertoo pohdiskelleessa ura- ja ammattinäkymiä monelta kannalta, mutta aina niihin tulivat jotenkin mukaan eläimet. 44 KUN JUSSI-PONI KOULUUN LÄHTI Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat selvittivät, miten eläintä voidaan hyödyntää luokan ryhmähengen muodostamisessa, ja mitä lisäarvoa eläimen läsnäolo tilanteeseen tuo. 78 TUKEA VALMENNUKSEEN Ravivalmentaja Pia Huusari rakentaa valmennusruokinnan laatuheinän päälle. Toisena on vuorossa YläSavon ammattiopiston hevostalouden yksikkö Kiuruveden rannalla Hingunniemessä. HEINÄ JA TÄYSREHU RIITTÄVÄT Täyspainoiseen ravitsemukseen ei tarvita purkkiviidakkoa. MARI AHOLA-AALTO Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Sitä on siis syytä harjoitella. – Pystyin taas ratsastamaan, sillä lusitanot ovat kevyitä ja herkkiä. Mäntyharjun Nurmaan kylässä on syksyn aikana aloittanut toimintansa WHD Gårdin hevospalvelukeskus. 56 KUNTOUTUSTA JA VALMENNUSTA Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Molempien vapaa-aika kuluu tehokkaasti tallilla. 70 KAIKKI TARVITSEVAT E-VITAMIINIA 72 PERUSRUOKINTA YKSINKERTAISTA Täydennysrehut tukevat hevosen terveyttä. Jos hevonen on kovin hankala lastattava, on omistajan syytä katsoa peiliin. Jos hevosta yrittää pakottaa traileriin, se voi rytäkässä loukata itsensä pahastikin. Hevonen välttelee luonnostaan kapeita, ahtaita ja matalia paikkoja, mitä trailerit hevosen kannalta ovat. Tallbergin mukaan lastauksen harjoittelu olisi hyvä aloittaa kaukana trailerista, ja siirtyä traileriin vasta kun lastauksen vaatimat asiat ovat tulleet harjoittelulla tutuiksi. Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Päivi Ahlroth Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari, puh. Onko rakentava harjoittelu hoitamatta. Kuten eläintenkouluttaja Minna Tallberg toteaa, lastaukseen ja kuljetukseen liittyy niin monta asiaa, joita hevoset luonnostaan välttelevät. 52 ONNETTOMUUS MUUTTI SUUNNAN 38 Rautalammin lukio on Suomen vanhin ja suurin ratsastuspainotteinen lukio. Kuluva tilikausi on mahdollista saada plussalle. Tallberg sanoo, jos haluaa, että hevonen matkustaa hyvin ja lastaaminen sekä kuljettaminen on mahdollisimman turvallista, hevoselle kannattaa opettaa lastaus niin, että se on rento ja luottavainen. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi 62 YHTEINEN HARRASTUS Kustantaja Karprint Oy, 03150 Huhmari Hollantilainen ratsuruuna Pöpi on äidin ja tyttären, Carola Cronqvistin ja Emilia Olkkosen yhteinen hevonen. Sen sijaan valoisa ja herkuilla täytetty traileri voi olla hevoselle myös mukava paikka. ISSN 1455-0547 HEVOSMAAILMA 5. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Hevosmaailma tekee juttusarjaa, jossa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta
Näin se ei hevosen kannalta ole. HARJOITTELUA ILMAN TRAILERIA Hevonen saattaa aloittaa jännittämisen jo trailerin nähdessään, joten Minna Tallberg neuvoo aloittamaan harjoittelun ihan muualla kuin lastaussillalla. – Joskus kuulee sanottavan, että ihan sama miten se sinne menee, kunhan menee. – Kun kuljettaminen stressaa hevosta mahdollisimman vähän, se pystyy suorittamaan parhaansa perillä valmennuksessa tai kilpailussa. Hevosen päässä traileri sekä kipu liittyvät toisiinsa ja silloin on pakko opettaa huolellisesti lastaus uudelleen. Esimerkiksi sairas hevonen saattaa kipeänä olla lähes mahdoton lastata, vaikka se olisi aikaisemmin saatu traileriin joten kuten. Traileri on usein pimeämpi kuin ulkomaailma ja hevosen silmät tottuvat hyvin hitaasti valon vähenemiseen. E läintenkouluttaja Minna Tallbergin mukaan ei ole aivan sama, miten ja millä mielentilalla hevonen kuljetuskoppiin menee. HEVOSEN MIELIKUVAT MUUTTUVAT Tallbergin mukaan lastausta kannattaa harjoitella, vaikka hevosen kuljettamista ei olisikaan tiedossa. Hevonen pysyy hyvin harvoin täysin samanlaisena, sillä se on elävä, oppiva eläin, joka muoNuori hevonen tarvitsee harjoittelua siksikin, ettei se vielä osaa kävellä siltaa ylös ja peruuttaa sieltä hallitusti alas. – Toinen syy on, että lastaukseen ja kuljetukseen liittyy niin monta asiaa, joita hevoset luonnostaan välttelevät. 6 HEVOSMAAILMA kannalta ovat. – Hevonen välttelee luonnostaan kapeita, ahtaita ja matalia paikkoja, mitä trailerit hevosen Hevosen annetaan rauhassa haistella siltaa ja traileria. Vastaavassa tilanteessa hyvin koulutettu hevonen - joka lastaa itse - tarvitsee ehkä vain koputuksen kylkeen, jotta se menee traileriin tilanteen vaikeudesta huolimatta. – Kaikki nämä asiat vaikeuttavat kuljettamista, mutta huolellisella koulutuksella useimmista hevosista saa varmoja matkustajia, jotka menevät traileriin heti kun silta lasketaan. dostaa mielikuvia kuljetuksesta joka kerta. HEVONEN EI MENE LUOLAAN Tallberg tietää, että lastausongelmat ovat todella yleisiä, ja yksi syy siihen on, että lastausta harjoitellaan liian vähän. – Ennen traileriharjoitusta varmistetaan, että hevonen osaa. – Ei ole itsestään selvää, että hevonen menee traileriin helposti, vaikka se olisi tehnyt sen kerran. TRAILERIIN LASTAAMINEN EDELLEEN HEVOSTEN KOLMEN YLEISIMMÄN ONGELMAN JOUKOSSA Lastaamisen tavoitteena olla helppoa ja mukavaa Eläintenkouluttaja Minna Tallberg auttaa hevosia pääsemään eroon lastausongelmista ja kouluttaa nuoria hevosia menemään kuljetuskoppiin mielellään. – EI OLE ITSESTÄÄN SELVÄÄ, ETTÄ HEVONEN MENEE TRAILERIIN HELPOSTI, VAIKKA SE OLISI TEHNYT SEN KERRAN. Aika moni hevonen on myös oppinut välttelemään traileriin menoa, kun sitä on jouduttu kuljettamaan kipeänä hevosklinikalle. Voi hyvinkin olla, ettei hevonen näe mitään vähään aikaan traileriin menon jälkeen, Tallberg toteaa. Jos haluaa, että hevonen matkustaa hyvin ja lastaaminen sekä kuljettaminen on mahdollisimman turvallista, hevoselle kannattaa opettaa lastaus niin, että se on rento ja luottavainen. Kaikki hevoset pelkäävät synnynnäisesti myös jumiin joutumista ja yksin jäämistä
Kaverin kanssa harjoitteleminen sujuu aina paremmin. HEVOSMAAILMA 7. Hevonen on laumaeläin, jolle yksin olo on aina vaikeaa
Minna Tallberg epäilee, ettei hevonen näe takanaan olevaa takapuomia kovin hyvin, kun se on kiinni. Traileri avataan ja harjoitellaan samaa lähestymistä silta auki. Jollei hevosella ole kuljetuksesta kokemuksia, voidaan aloittaa silta aukikin. Tässä kohdassa kannattaa harjoitella kunnes hevonen rentoutuu ja vasta sitten pyytää sitä eteenpäin. Taluttajan tulee varmistaa ensin alustan turvallisuus, ettei hevonen liukastu tai jää kiinni hokeistaan ja että alusta kestää hevosen painon. – Harjoitus tehdään kuten alustalle meno ja onnistumisesta sekä rauhallisuudesta palkitaan kunnes hevonen seisoo rauhallisesti kujan kapeimmalla kohdalla. Joka kerran kun hevonen itse peruuttaa jännittyneenä trailerista ulos, se on saanut yhden harjoituskerran lisää siihen liittyen. Ennen varsinaista kuljetusta hevonen kannattaa opettaa menemään eteenpäin takapuomin paineesta. – Kannattaa suunnitella harjoittelu niin, että hevonen pääsee onnistumaan. siirtyä askeleen sivulle, eteen ja taakse pyynnöstä. – Kun hevonen oppii kävelemään nenä kiinni kannessa, niin sitä voidaan myös käyttää lastaustilanteessa muokkaamaan sisälle menoa ja ulos peruutusta hieman eteen-alas-venytyksen suuntaan. Sen tyy traileria, sille voi alussa antaa ruokapalkinnon joka askeleesta. Siinä vaiheessa, kun se vähänkin jännittyy, ei kannata jatkaa lähemmäs, vaan aloitetaan siedättäminen. Hevosta palkitaan ensin siitä, että se koskettaa kantta ja vaikeutetaan harjoitusta asteittain, kunnes hevosen kuuluu kävellä kannen luo ja koskettaa sitä. – Hevonen peruutetaan ulos ennen kun herkut loppuvat. Jos taas hevonen pelkää, se ei myöskään opi eikä totu ja harjoittelu kestää kauan eikä siltikään tunnu etenevän. Hevosta pyydetään ottamaan askel taakse ja taas eteen, josta se saa ruokapalkinnon. – Jos hevonen peruuttaa askeleen ja tuntee yllättävän paineen puomista takapuolessaan, se voi käynnistää tasapainorefleksin ja. Joka kerran kun hevonen menee pyynnöstä traileriin, se oppii sen asian paremmin. – Isoja hevosia opetan mielellään pitämään turpaa kiinni jossain esineessä, vaikkapa ämpärin kannessa. Myös pieni poni voi olla siinä uskossa, ettei se yksinkertaisesti mahdu trailerin sisälle. Mitä enemmän hevoselle vaikeita asioita voi harjoitella yksitellen, ennen kuin siirrytään traileriin asti, sen parempi. Sellaisia voivat olla vaikka matto, pressu tai vanerilava. – Jos malttaa harjoitella hevosen mukavuusalueella, niin se yleensä tottuu nopeasti ja harjoittelu etenee taas sujuvasti. – Kun hevonen lähestyy rennosti kiinni olevaa traileria, viedään hevonen taas kauemmas. On helppo lastata hevosta, jonka mielikuva trailerista on se, että se on ihana paikka, jossa ei koskaan saa seistä tarpeeksi kauan, Tallberg neuvoo. 8 HEVOSMAAILMA – Sen sijaan, että hevonen yrittäisi välttää esimerkiksi kopisevalle vanerille astumista, se oppii juuri tämän asian erityisen kannattavaksi ja jopa hauskaksi leikiksi. Minna Tallberg suosittelee, ettei huonon lastaus- ja kuljetuskokemuksen omaavan hevosen kanssa lastaussiltaa avata heti. Jollei hevosella ole huonoja kokemuksia trailerista, kouluttamiseen ei mene kauan. Kaikille hevosille kannattaa opettaa, että ne pystyvät kulkemaan esimerkiksi ilmassa pidetyn liinan tai kepin alta. Kun hevonen on trailerissa, pyritään pyytämään hevosille, että auttaa kummasti, kun lisätään jotain mukavaa tasapainottamaan sitä. Minna Talberg kertoo kolme asiaa, joita kannattaa harjoitella ennen siirtymistä trailerin luokse: 1) ALUSTA Tallberg suosittelee opettamaan hevosen astumaan rauhallisesti erilaisille alustoille. Kun edellä olevat sujuvat rauhallisesti, voidaan hevonen pyytää jäämään alustan päälle seisomaan, josta se tietysti myös palkitaan. jälkeen ne helposti oppivat välttelemään traileria, koska pelkäävät sen satuttavan. se ulos ennen kuin se itse lähtee peruuttamaan. Seuraavaksi se saa palkinnon siitä, kun se koskettaa alustaa kaviollaan ja alustan yli kävelystä. Jos taas hevonen on oppinut pelkäämään traileria, voi pelon pois opettamiseen helposti mennä kymmenkertainen aika. 2) KAPEA VÄLI – Moni hevonen jännittää kapeista väleistä menemistä ja sitäkin kannattaa harjoitella erikseen. Avustaja mukaan Avustaja otetaan mukaan harjoituksiin silloin kun hevonen menee mielellään traileriin ja seisoo siellä rauhassa niin kauan, kunnes sitä pyydetään peruuttamaan ulos. Aluksi kujan leveys voi olla kolme metriä, mutta kun harjoitus sujuu, voidaan kujaa kaventaa. – Hevonen palkitaan aluksi siitä, että se astuu kohti outoa alustaa. Kujaa ei kuitenkaan kannata tehdä aivan yhtä kapeaksi kuin trailerin paikka on, sillä hevosen pitää pystyä kävelemään kujasta läpi, koskematta puomeihin. Kun hevonen lähes- HERKUT TÄRKEÄSSÄ OSASSA ON HELPPO LASTATA HEVOSTA, JONKA MIELIKUVA TRAILERISTA ON SE, ETTÄ SE ON IHANA PAIKKA, JOSSA EI KOSKAAN SAA SEISTÄ TARPEEKSI KAUAN. Tallberg pitää harjoittelua hyödyllisenä, kun hevosen tulee astua lastaussillalle. Kun harjoittelu tehdään hyvin, tuloksena on heti traileriin menevä ja siellä pysyvä hevonen. – Harjoitus aloitetaan niin kaukana trailerista, että hevonen on rauhallinen. Siksi aloitetaan niin kaukana trailerista, ettei hevosta jännitä, ja edetään alussa askel kerrallaan. – Vaikkei muuten haluaisi käyttää ruokapalkintoja koulutuksessa, niin tämä on yksi kohta jolloin mielestäni kannattaa kuitenkin tehdä niin. Harjoitukseen voi ottaa avuksi vaikka esteen, josta tehdään kuja aidan viereen. Näin tehtynä saa muutettua hevosen mielikuvan kummallisista alustoista. Tällä ei ole mitään tekemistä lahjonnan kanssa vaan sen, että traileri ja matkustaminen ovat itsessään niin epämiellyttäviä Kun harjoitukset sujuvat helposti, niin on aika siirtyä trailerin luokse. TRAILERIIN KANNATTAA MENNÄ Kun hevonen menee traileriin, Tallberg suosittelee pitämään huolen siitä, että trailerissa on aina herkkuja. 3) MATALA PAIKKA Minna Tallbergilla on kokemusta siitä, että isoilla hevosilla on riski lyödä päänsä trailerin oviaukon yläosaan, varsinkin jos niitä jännittää tai riimunaru kiristyy
TRAILERIIN SYÖMÄÄN – Harjoituksia kannattaa tehdä usein ja kun hevonen lastaa hyvin, olisi hyvä muutaman kerran viikossa viedä se traileriin syömään. Tallbergin mukaan kannattaa nähdä jonkun verran vaivaa, ettei hevosen tarvitsisi matkustaa yksin. – Minulla on kotona vanha työhevostamma, joka on jo monta kertaa käynyt matkustamassa nuorten hevosten kanssa milloin missäkin. Tätä kannattaa tehdä ensin muualla kuin trailerissa ja vielä niin, että kun hevonen on oppinut menemään eteenpäin kevyestä takapuomin paineesta, se opetetaan vielä menemään eteenpäin voimakkaammasta paineesta. Silloin hevosta voi jo vaatia menemään traileriin, mutta vaatiminen tulee vasta sen jälkeen, kun hevonen osaa, Minna Tallberg painottaa. Hevosta palkitaan ensin painonsiirrosta eteenpäin ja sitten yhdestä askeleesta eteenpäin. hevonen peruuttaa paniikinomaisesti enemmän. Sen mielentila tarttuu toisiinkin hevosiin. OSAAMINEN ENNEN VAATIMISTA – Tarkoitus on toki edetä mahdollisimman nopeasti siihen, että hevonen menee traileriin ja saa ruokaa vasta, kun se on sisällä. Sen mielestä traileri on maailman paras paikka ja se rouskuttaa ahneesti heinää koko matkan. Isokin hevonen saattaa silloin tulla kiinni olevan takapuomin alta ja voi loukata selkäänsä rytäkässä. TEKSTI: SUSANNA MALMSTRÖM KUVAT: MINNA TALLBERG LISÄTIETOJA: WWW.HEVOSKURSSIT. – Tämän jälkeen sisälle meno ja siellä pysyminen ei toki enää ole vapaaehtoista, vaan jos hevonen peruuttaa itse ulos, se pyydetään takaisin sisälle. Tallberg neuvoo, että hevonen opetetaan menemään traileriin tehden aina yksi asia kerrallaan. Silloin hevosen ei tarvitse matkustaa, vaan se käy trailerissa vain syömässä, Tallberg neuvoo. WORDPRESS.COM HEVOSMAAILMA 9. tautumaan hyvin ja kuljetetaan usein, saavat matkustukseenkin rutiinia ja matkustavat usein koko ajan rauhallisemmin. – Vasta kun hevonen menee rauhallisena traileriin ja jää rauhallisena seisomaan, kunnes ihminen pyytää sitä ulos, se osaa tehtävän. – Viimeisinä harjoituksina väliseinää siirretään, takapuomia nostellaan, seiniä koputellaan, avustaja liikkuu sillalla ja trailerin sisällä, auto on käynnissä ja siltaakin liikutellaan (ei toki silloin, kun hevonen on astumassa sille). Sitten opetettu asia vielä yleistetään eli opetetaan hevosta menemään traileriin myös eri paikoissa. Jos hevosta yrittää pakottaa traileriin, se voi rytäkässä loukata itsensä pahastikin. – Avustajan tehtävä on koskettaa takapuomilla hevosen häntään. – Hevosia, joita opetetaan las- – Varsinkin varsojen ja nuorten hevosten olisi saatava alussa matkustaa kokeneen ja rauhallisen aikuisen hevosen seurassa. Itse kuljetus on kuitenkin aina epämiellyttävä, joten väliin kannattaa mahduttaa niin monta harjoittelukertaa kuin mahdollista. VAATIMINEN TULEE VASTA SEN JÄLKEEN, KUN HEVONEN OSAA. Valoisa ja herkuilla täytetty traileri voi olla hevoselle myös mukava paikka. Silloin sille jää traileri mieleen mukavana paikkana, jonne sen kannattaa mennä. Tähän kannattaa käyttää hieman vaivaa, sillä kaikki hevoset välttelevät luontaisesti jumiin joutumista. RAUHALLISTA SEURAA Hevonen on myös laumaeläin ja yksin jääminen on sille aina suuri stressi
– Paljon näkee sitä, että hevoselle laitetaan loimi päälle säällä kuin säällä. Silloin on kyllä loimitus paikallaan, sanoo vantaalainen Jatta Lahtinen. Sen sijaan esimerkiksi monet suomenhevoset ja erityisesti islanninhevoset ulkoilevat joka säässä ilman loimia. Se on sitä paljon puhuttua inhimillistämistä; kun itse palelee, luulee eläimenkin palelevan. Kaksi suomenhevostammaa omistava Lahtinen sanoo välttävänsä yliloimittamista. 10 HEVOSMAAILMA H evoset ovat hyvin kylmää kestäviä. – Tuulinen, märkä keli on kaikkein pahin. Asiantuntijoiden mukaan hevoset pärjäävät syksyllä ja talvella pääsääntöisesti ulkona ilman loimea. Pakkasella riittää kunnon toppaloimi Talven pakkasissa loimitetaan pääsääntöisesti lämminverihevoset, puoliveriset ja useat ponirodut. Sen sijaan loimella on jo enemmän tarvetta kovalla tuulella, vesisateella ja taivaalta piiskaavalla rännällä. Pakkanen ja hiljakseen satava kuiva lumi eivät juurikaan saa hevosta palelemaan. Hevostietokeskus on tutkinut, että hevosten lämpötila pysyy toppaloimien alla keskimäärin +20 asteessa, vaikka. Toiset pukevat hevoselle loimen säällä kuin säällä, kun osa loimittaa korkeintaan pahimmilla keleillä. Hevosen loimitustarpeeseen vaikuttaa esimerkiksi sen rotu ja ikä. HEVONEN PÄRJÄÄ HYVIN ULKONA PAKKASKELEILLÄ Loimelle suurin tarve tuulella ja sateella Hevosten loimitus jakaa mielipiteitä. Harvemmin näkee esimerkiksi islanninhevosia loimitettuna talvisäässä. Pakkassäät eivät sinänsä vaadi mitään erityissuojaamista: yksi kunnollinen vuoritettu toppaloimi riittää hyvin. Ei olisi yhtään mukavaa katsella ulkotarhassa värjötte- levää, likomärkää hevosta. Etenkin tätä näkee naispuolisilla hevosenomistajilla; kaupat ovat pullollaan toinen toistaan nätimpiä fleece- ja toppaloimia, joihin oma heppa on kiva pukea
Jos hevonen on klipattu tai esimerkiksi huonokuntoinen, toisella loimella on selvästi suurempi merkitys. Silloin on tarvetta loimelle. Syy vähäiseen lisälämpöön on loimien painossa, joka vähentää niiden eristävää ilmakerrosta. Lisäloimittamisella ole suurtakaan merkitystä lämmöntuottajana. Siksi loimi puoltaa kyllä paikkaansa. – Se on siirtynyt koirapuolelta myös hevosiin. Toinen loimi tuo lisää lämpöä vain kymmenisen prosenttia. – Tosin itse kuulun siihen koulukuntaan, että hevonen pysyy lämpimänä antamalla sille enemmän ruokaa. Hevonen on karaistunut eläin, joka kestää esimerkiksi kylmää paljon paremmin kuin me ihmiset. Pakkasella loimittamisella pystytään myös vähentämään lisäruokinnan tarvetta. Esimerkiksi terveen, nuoren hevosen loimittamisessa ei ole mitään järkeä, jos se laitetaan tarhaan pariksi tunniksi kirmailemaan ikätoverien kanssa. HEVOSMAAILMA 11. Onneksi valtaosa hevosporukoista on tällaisen ulkopuolella, koska hevonenhan siinä nousee kärsijäksi. Kun ne olivat nuorempia Lahtinen ei loimittanut niitä, mutta viimeisten parin, kolmen vuoden aikana loimitus on ollut arkipäivää, jos elohopea laskee kunnolla pakkasen puolelle tai räntää tulee taivaan täydeltä. VANHEMMITEN LOIMET OLLEET TARPEELLISIA Jatta Lahtisen suomenhevoset ovat 22- ja 26-vuotiaita. – Toisella oli joskus vähän puhkuria, mutta siihen aikaan ne olivat tallissa kaikki yöt. On kaikenmoista bling blingiä varusteissa. Sundström ei ole itse juurikaan ollut tekemisissä klipattujen hevosten kanssa, mutta tuttavan tallilta tietää, että klipatuilla pidetään loimia pakkaskeleillä myös sisällä. – Talvikarva on vasta tulossa, ja se ei suojaa sateelta. Kun ne siirrettiin pihattoon toissa vuonna puhkuri on helpottanut oikeastaan kokonaan. Kastunut karva ei tarjoa juurikaan suojaa hevoselle. Toppaloimen tiedetään pienentävän lämpöhukkaa, jolloin myös energiankulutus vähenee. TEKSTI: MAIJA SALMI hevonen ulkoilisi tarhassa koko päivän -20 pakkasasteessa. SYKSYISIN SYYTÄ OLLA TARKKANA Pitkään Ruotsissa vaikuttanut hevosenhoitaja Aija Sundström muistuttaa, ettei koskaan voida antaa yleispäteviä ohjeita hevosten loimittamisesta. Sundströmin mukaan jokaisen hevosen hankkimista suunnittelevan pitäisi ottaa kunnolla selvää, millaisesta eläimestä on kyse. Loimittamiseen vaikuttaa niin moni tekijä, kuten esimerkiksi hevosen rotu, ikä, onko se tottunut ylipäätään olemaan kylmässä ja kauanko hevosta pidetään ulkona. – Se on kuitenkin aina tapauskohtaista. Kova tuuli jäähdyttää hevosta entisestään. Jos ihminen palelee, oletetaan hevosenkin kärsivän kylmästä. Syksyisin kannattaa loimituksen tarvetta pitää Sundströmin mukaan silmällä. Kun netistä on tilattu upea loimi, sehän puetaan hevoselle, on sää mikä hyvänsä. – Vanhemmiten etenkin toisel- Myös hevosia inhimillistetään. la talvikarva kasvaa selvästi heikommin kuin ennen. Silloin ei loimia tarvita. HEVONEN EI OLE MIKÄÄN HALINALLE Aija Sundström on samoilla linjoilla Jatta Lahtisen kanssa siinä, että joiltakin hevosenomistajilta on karannut mopo käsistä: mitä trendikkäämmin varustettu hevonen, sitä hienompaa. Molemmilla tammoilla on tallissa karsinat, mutta pääsääntöisesti ne ovat pihatossa. – On tärkeää tietää, ettei hevonen ole mikään halinalle, jota puetaan omien mieltymysten mukaan. Takkia kannattaa laittaa myös ajon tai ratsastuksen jälkeen etenkin, jos tuulee ja sataa. Sen takia mieluummin vaikka loimitan kovilla pakkasilla ympäri vuorokauden, kunhan saavat olla raittiissa ilmassa
Jokainen ymmärtää, että jotta raveja voidaan ajaa, tarvitaan hevosia. Pilvenmäkeläiset ovat tyytyväisiä hyvässä kunnossa olevaan rataansa. Hiihtäjälegenda näkee uudessa pestissään kuitenkin myös paljon positiivista. Määrä oli sama viime vuonna ja kalenterista löytyy sama määrä päiviä myös ensi vuonna. – Isänpäiväsunnuntainakin meillä ravattiin täysillä lähdöillä. – Sen mukaan on mentävä, mikä on pörssin maksukyky. On selkeästi meitä isompia ratoja, joilla palkinnot ovat tippuneet prosentuaalisesti meitä enemmän. Jo pelkästään Pilvenmä- en ratatallialueella on 200 – 300 hevosta. Totovaihdot ja palkintosummat tippuvat tasaista tahtia ja uusia tulonhankkimiskeinoja mietitään jatkuvasti. Radat, joilla on hevosia omalla alueellaan sekä lähiympäristössään, ovat vahvoilla. – Forssa sijoittuu hyvin Suomen ravikartalle. TÄRKEIN ELEMENTTIMME ON RATA, JOKA ON ONNEKSI HYVÄSSÄ KUNNOSSA. TAMMAVALTIKKA JATKAA Suurkilpailuksi määritellään ravikilpailu, jonka pääpalkinto on 10 000 euroa. Katsotaan nyt mitä sen suhteen tehdään, mutta Tammavaltikka jatkaa varmuudella ohjelmistossa, Isometsä lupaa. SOPIVA MÄÄRÄ RAVIPÄIVIÄ Forssan Pilvenmäellä on tänä vuonna 21 ravipäivää. V uoden alussa Pilvenmäen raviradan toiminnanjohtajana aloittanut Jari Isometsä myöntää, että raviurheilun synkät talousluvut koskettavat myös Forssaa. – Ensi vuodeksi on suunnitteilla toinenkin suurkilpailu. Ravirata FORSSA SIJOITTUU HYVIN SUOMEN RAVIKARTALLE Perinteikäs Pilvenmäki Tammavaltikka ja pitkä loppusuora ovat Pilvenmäen raviradan tutuimmat tunnusmerkit. – Määrä on meille aika lailla sopiva. Meillä riittää sekä hyviä hevosia että mielenkiintoisia ravilähtöjä. Pisimpään samalla paikalla ravikilpailuja Suomessa järjestänyt Forssan Pilvenmäen ravirata taistelee samojen ongelmien kanssa kuin muutkin radat tällä hetkellä. Forssassa on jäljellä vielä muutama ravipäivä tämän vuoden puolella, mutta vahvasti näyttää siltä, että koko vuoden pelivaihdon lasku tulee olemaan noin 10 prosentin luokkaa.. Tänä vuonna nopeimpana maalilinjan ylitti Amazing Soul rattaillaan Jukka Kinnunen uudella Pilvenmäen rataennätyksellä 11,0a. 12 HEVOSMAAILMA Palkintosummista puhuttaessa Isometsänkin kasvot vetävät vakaviksi. PÖRSSIN MAKSUKYVYN MUKAAN Toiminnanjohtaja Jari Isometsä (vasemmalla) sekä selostaja Markku Heikkilä tuulettavat Pilvenmäen raveissa. Mielestäni olemme kuitenkin pystyneet maksamaan palkintoja hyvin. Pilvenmäen ravikalenterissa on kahdet Toto75-ravit, joista toiset ajetaan samana päivänä Tammavaltikan kanssa. Arkiraveja voisi pitää enemmänkin, mutta kun ottaa huomioon, että Suomessa on aika paljon raviratoja, olemme tyytyväisiä näihinkin päiviin. – Olemme tietysti joutuneet tiputtamaan palkintotasoa siinä suhteessa kuin palkintotukikin on tippunut. Isometsä hehkuttaa, että Pilvenmäellä olisi hyvän hevosmassan ansiosta mahdollisuus pitää raveja milloin tahansa. Pilvenmäen perinteinen suurkilpailu on syyskuisin ajettava Tammavaltikka, jonka voittaja kuittaa 15 000 euron ykköspalkinnon. Pelivaihtojen ja palkintotukien laskulla on suora vaikutus palkintosummiin. Tärkeänä kulmakivenämme on alueen valtava hevosmäärä
– Olisimme olleet jo nollatulokseenkin tyytyväisiä, mutta kaikki mahdollisuudet on selvitä pienelle plussalle. Tämän hetken arvion mukaan oma tuloksemme tulee kuitenkin olemaan plussan puolella. HEVOSMAAILMA 13. – Yhdistys on ollut velkasaneerauksessa vuodesta 2008 lähtien. Voittajaesittelyssä radan oma valmentaja Peter Lindroos. Taustalla Pilvenmäen katsomorakennus. RAVITALOUS JÄÄ ILMAN MILJOONIA Pelivaihdot ovat tippuneet tänä vuonna noin kahdeksan prosenttia, mikä tietää väkisinkin sitä, että osan raviradoista on tyytyminen tappiolliseen tilikauteen. TILIKAUSI PLUSSAN PUOLELLE Raveja järjestävän Forssan seudun Hippos ry:n taloudellinen tilanne on niin hyvä, kuin se tällä hetkellä voi ravikentällä olla. Nyt velkasaneerausohjelma on päättynyt ja maksut on maksettu. Sitä taustaa vasten olemme oktilanteessa, Jari Isometsä kertoo. – Uskon, ettei kukaan pääsee tänä vuonna pullistelemaan taloudellisella tilanteellaan
Yhdistyksen ylläpitämässä katsomoravintola Valtikassa on noin 300 istumapaikkaa. Katsomorakennus, jossa on Suomen ensimmäinen lasikatsomo, valmistui toukokuussa 1966. Pääkatsomon alakerran ravintola Pilventuvassa on noin 200 asiakaspaikkaa. Pilvenmäen raviradan vihkiäisjuhlia vietettiin kesäkuussa 1949. Presidentti Urho Kekkonen vieraili Forssan Kuninkuusraveissa vuonna 1968. Tammavaltikka ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973. Raviradat ovat toki hieman erilaisessa asemassa toisiinsa nähden. koska se on yksi pääelementti toiminnassamme. INVESTOINTIEN AIKA Investoinnit ovat saaneet viime vuodet odottaa velkasaneerauksestakin johtuen. Pilvenmäen raviradan loppusuora on Suomen toiseksi pisin, vain Kajaanissa loppusuora on pidempi. Silloin kunnostettiin muitakin paikkoja. 14 HEVOSMAAILMA Jari Isometsä onnitteli tämän vuoden Tammavaltikan voittajaa Amazing Soulia sekä ohjastaja Jukka Kinnusta.. Forssan uusi ravintolakatsomo valmistui keväällä 1975. Raviradalla toimii lisäksi Elwet Hevosklinikka sekä ravikauppa.fi. – Meillä on rata hyvässä kunnossa. Forssan seudun Hippoksen Tauno Holmberg vastaanottamassa presidentti Urho Kekkosen Kuninkuusraveihin vuonna 1968. PILVENMÄKI Forssan Seudun Hippos ry:n (vuoteen 1970 asti Tammelan Hipposyhdistys) syntysanat lausuttiin vuonna 1898. Rata uusittiin Kuninkuusraveihin, jotka olivat Forssassa vuonna 2006. Kuninkuusravit on ravattu Forssassa vuosina 1968, 1988 sekä 2006. Se on meille tärkeää, Pilvenmäen paikkoja on kohennettu viimeksi vuoden 2006 Kuninkuusraveihin. Ravirata – Edellisvuonna pelivaihdot olivat 250 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Pori, joka järjesti tämän vuoden Kuninkuusravit, nauttii nyt suurtapahtuman tuomasta voitosta. Tilanne on kuitenkin suhteellisen valoisa. Tänä vuonna luku on noin 230 miljoonaa. Siitä, kun ottaa palautusprosentit ja muut kulut pois, niin se on useampi miljoona euroa suoraa rahaa pois ravitaloudelta. Vuonna 1908 Tammelan Hippos ry liittyi Hämeen Hevosjalostusyhdistykseen
– Jonkin verran olen ajanut treeniä, aikoinani olen ajanut enemmänkin. Totopalautusten tuloutus ei saa Uutelalta kiitosta. Näin uskomme saavamme enemmän tuloja markkinoinnista sekä eri yhteistöistä. Olen pelaaja, joka katsoo prosentteja ja koetan sitä kautta tavoitella vähän isompaa voittoa. Entä mikä on parasta raviurheilussa. Viihtyvyyden kannalta on kuitenkin tärkeä, että töitä on tarpeeksi, niin ei pääse tylsistymään. Emme ole ihan kaikista vanhimpia raviratoja Suomessa, mutta vanhimmasta päästä kuitenkin. Tammelan Hippoksen nimissä aloitetulla toiminnalla on pitkät juuret ja perinteet. RATTAILLE USEAMMIN Entinen hiihtäjämestari Jari Isometsä on viihtynyt uudessa työssään hyvin. Talousalueemme on myös erittäin hevosrikas. – Olemme keskeisellä paikalla. Siitä on jo aikaa, joten kyllä pikkuhiljaa alkaa olla investointien aika. Se on niin pirun hauskaa hommaa, että pitäisi ehtiä useamminkin. Uuden opeteltavaa on riittänyt sopivassa määrin ja rutiineja joutuu vielä hiomaan. MATTI UUTELA KEHOTTAA TULEMAAN PAIKANPÄÄLLE Lounasravit auttavat rataa menestymään Toista kautta Forssan Seudun Hippos ry:tä luotsaava puheenjohtaja Matti Uutela pitää yhdistyksen toiminnan vahvuutena radan sijaintia. Itse olen pelannut varmaan 30 vuotta pienillä panoksilla ja maltillisesti. Joku työasia, joka vie normaalisti tunnin, voi viedä neljäkin tuntia. Esimerkiksi lämmitysjärjestelmä vaatisi päivittämistä. – Vanhojen autojen harrasteajoneuvotapahtuma Pick-Nick kerää yhden päivän aikana elokuussa kävijöitä lähes 30 000 henkeä. – Se on hyvän hevoskannan ansiosta. Sillä olemme pärjänneet ja tulemme pärjäämään jatkossakin. Samalla päädyttiin irtisanomaan päätoiminen kilpailusihteeri. Toisaalta lounasravit ovat vetäneet aika hyvin väkeä paikalle. – Toiminta on alkanut 1900-luvun alussa. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: MATTI UUTELA JA FORSSAN Pilvenmäen Ravinuoret järjestävät joka vuosi jo perinteeksi muodostuneet poniravit, korttikurssin sekä muita ponikursseja. SEUDUN HIPPOS RY HEVOSMAAILMA 15. Uutelan on hyvä seistä sanojensa takana, koska Forssassa ravatut ravit ovat yleisesti ottaen vaihdollisesti hyviä. Pilvenmäen tallirakennukset ovat radan valmentajien. Tälläkin hetkellä hevoskanta on niin hyvä, että lähtöihin joutuu useimmiten karsimaan tulijoita. Nimenomaan raviratahan sen pohjatyön tekee. – Nettipelit ovat vieneet asiakkaita. Se ei tosin ole vielä tullut, Matti Uutela kertoo. Öljykattilat ovat peräisin 1970-luvulta. Ensimmäiset ravitkin ravattiin jo 1940-luvulla. Se lisää luonnollisesti työtaakkaa. – Rahanjaon täytyisi tuloutua sille radalle minne pelataan ja miltä alueelta pelataan. Ulkopuolisia tuloja yhdistys saa vuokraamalla tiloja ja rata-aluetta erilaisiin tapahtumiin. TULOJA TILAVUOKRISTA Forssan seudun Hippoksen hallinnassa on katsomorakennus ravintolakatsomoineen sekä vanha, jo historiallinen katsomo. – Siellä olisi uusimisen paikka jo senkin vuoksi, että siitä kertyisi lämmityssäästöjä. Nykyisin ostamme kilpailusihteerin työt ulkoa. Hevosten, valmentajien ja ajajien on helppo tulla tänne. Uskon, ne auttavat meitä pärjäämään. – Kiireinen vuosihan tämä on ollut, kun töiden lisäksi on tullut vielä paljon uusia asioitakin. – Päätoiminen kilpailusihteeri vaihdettiin päätoimiseksi toiminnanjohtajaksi. – Tallit eivät ole raviradan tulonlähteenä, mutta eivät myöskään rasitteena. Huolenaiheitakin riittää. Ensi vuonna lounasraveja on kuudet. Entä ehtiikö toiminnanjohtaja istahtamaan koskaan kärryille. Alueen 22 ratatallia ovat valmentajien omia joko omalla maapohjalla tai kaupungilta vuokratulla maalla. Sen lisäksi täällä käyvät kiertävät sirkukset, ja on täällä ajettu maarata-ajojen MM-osakilpailukin. Kiinteistöt vievät käyttövaroja, joten asiakkaita ja pelaajia tulisi saada raviradalle. En kuitenkaan usko, että ryhdyn korttia ajamaan, Jari Isometsä arvelee. KIPEILLÄ PÄÄTÖKSILLÄ LISÄÄ KÄYTTÖRAHAA Radalla on jouduttu tekemään kipeitä päätöksiä kilpailuttamalla muun muassa siivous, radan hoito ja talonmiestyöt. Tätä kautta olemme saaneet käyttörahaa, millä pääsemme kehittämään raviradan toimintaa. – Paikanpäällä olo. NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ PÄÄSEMME TÄNÄ VUONNA TALOUDELLISESTI PLUSSAN PUOLELLE
Serkamo ei vielä paljasta, mistä hän löytää itsensä ensi vuoden alusta. ANTTI SERKAMO LOPETTAA RAVITALLIN PIDON Raviurheilun suurlähettiläs uusille kärryille! 16 HEVOSMAAILMA. Ravivalmentaja Antti Serkamo on toiminut valmentajana vuodesta 1979. Nyt on tullut aika viheltää peli poikki ja suunnata uusille radoille
Tallin käytävälle on kipattu iso kasa heinää. Sellaista ravivalmentajan ja talliyrittäjän 24/7-arkea tämä on ollut jo vuosikymmeniä. KYLLÄHÄN SIELLÄKIN VALMENTAJIA TARVITAAN. – LAITA SIIHEN, ETTÄ ESIMERKIKSI FLORIDAN AURINKO VOISI MAISTUA. – Niitä molempia on ollut niin paljon ja niin pitkältä ajalta, että on itse vaikea valita jotakin tiet- Hippos palkitsi Antti Serkamon kunniamaininnalla tammikuussa 2013, hänen suurella sydämellä raviurheilun eteen tekemästään työstä. R avivalmentaja Antti ”Serkku” Serkamo, 58, on raviurheilun grand old man ja alan kansainvälinen suurlähettiläs. – Olen siis tässä tapauksessa treenannut jo neljättä sukupolvea lähes 30 vuoden aikajänteellä. Ja hypätä uusien haasteiden kyytiin. valoa, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. TINKIMÄTÖN VALMENNUSFILOSOFIA TARJOLLA UUSIA PROJEKTEJA Serkamo katsoo tulevaan uusin silmin. Satuin tuolloin voittamaan siellä yhdet isot kansainväliset kisat. – Viisivuotias Venice on minun tekosiani. – Laita siihen, että esimerkiksi Floridan aurinko voisi maistua. – Viimeisenä olen tallin oven aina takanani päivän päätteeksi kiinni laittanut, Serkamo kuvailee. Tällä hetkellä tapetilla on huippuravuri Venice. – Isäni oli kiinnostunut ravihevosista ja hän otti minut usein mukaansa talleille. – Tosin pitäisi saada vähän lomaakin pidettyä. Se vaihtoi omistajaa, kun Heikki Korhonen osti sen, Serkamo kertoo. Varmaa on kuitenkin, että myös hänen tulevat työtehtävänsä liittyvät hevosurheiluun. Serkamo korostaa, että kaiken pitää lähteä oikeaan suuntaan jo ihan alusta alkaen. Serkamo touhuaa reippaasti tallillaan Vermossa. Kyllähän sielläkin valmentajia tarvitaan, Serkamo naurahtaa. HEVOSMAAILMA 17. Mukana on yksi valtavan iso projekti, josta en voi vielä puhua, Serkamo sanoo. – Voitin aikoinaan Venicen emällä Vivacella kaksivuotiaiden kasvattajakruunun ja olen ajanut myös Vivacen emällä Porizkowalla. Mies toteaa, että hänen oma valmennusfilosofiansa perustuu täydelliseen tinkimättömyyteen. Voin sanoa, että olen saanut sen aikaan tähän maailmaan ja valmentanut sen. Olen luonteeltani sellainen, että minun pitää itse aina varmistaa, että kaikki on kunnossa. Vaikka tämä työ on todella antoisaa, se vaatii paljon sekä fyysisesti että henkisesti. Mies on kovin vähäsanainen tulevaisuuden näkymiin liittyvistä yksityiskohdista. – Jos nyt jotakin täytyy nostaa esiin, niin se on vaikkapa kokemukseni Ruotsista 70-luvulta. Vuodesta 1979 ravivalmentajana toiminut mies on vuoden vaihteessa lopettamassa ravitallin pidon kokonaan. – Sillä tiellä on oltu, eikä harmita yhtään. – Kyllähän se loi uskoa ja luottamusta siihen, että ehkäpä en olekaan niin surkea tässä hommassa. Ihmiset ravipiireissä tuntevat ”Serkun” tinkimättömänä ammattilaisena, jonka tallista on lähtenyt liuta huippuravureita. Helsingin Eirasta maailmaan ponnistaneesta kaupunkilaispojasta kasvoi raviurheilun suurlähettiläs. Olen näyttänyt muutamalle vihreää hänen uransana huippuhetket tai huippuhevoset. Serkamo on vuosikymmenten saatossa yhdistetty moneen huippuravuriin, jotka mies on koulinut ja valmentanut huipulle. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjänteistä tämä työ voi olla, Serkamo sanoo. Olen ollut aika huono lomailija, mutta itsestänihän se on tietty ollut kiinni. Ja siihen, että mikään ei ole sattumanvaraista. Myös mies itse on tehnyt menestyksekkään uran raviohjastajana. – Olen ollut kova puurtamaan ja tekemään lähes tauotta töitä. En ole katunut päivääkään uravalintaani, sillä olen saanut tavata todella hienoja hevosia ja ihmisiä. Aika on tullut minun kohdallani nyt täyteen, Serkamo perustelee tallin ovien sulkemistaan. SERKAMON TUTTUA ”KÄSIALAA” Antti Serkamon uraan mahtuu sen verran paljon kilometrejä, että miehen itsensä on mahdoton vastata kysymykseen, mitkä ovat olleet tyä hetkeä tai hevosta, Serkamo korostaa. Ja luonut pitkäjännitteisyyttä ja motivaatiota kaikkeen tulevaan, Serkamo kuvaa. Antti Serkamon talli Vermon raviradalla Helsingissä on viime vuodet keskittynyt varsojen opetukseen ja sisäänajoon. Olen saanut tehdä tätä työtä pitkään ulkomaita myöten, mutta rajansa kaikella. Vermosta kuuluu kuitenkin kummia: Serkamo on pistämässä pillit pussiin. Vaikka olen tällainen paljasjalkainen Helsingin Eiran ja Kaivopuiston poika, kipinä ravihommiin iski minuun jo lapsena, Serkamo nauraa. Serkamo nappaa talikon käteensä ja ryhtyy antamaan hevosille alkuillan heinät. – Minulle on tarjottu eri projekteja myös ulkomailta. Harvempi kuitenkaan tietää, että Serkamo on saanut ensikosketuksensa hevosiin lastenrattaissa ollessaan niin pieni, että hädin tuskin nousi vielä jaloilleen. Antti Serkamolla on totisesti pitkä ja ansiokas ura ravivalmennuksen parissa. Antti Serkamo kertoo, miksi on tullut aika sulkea ravitallin ovet. – Päätös on kypsynyt pikkuhiljaa, ja viimeisen puolen vuoden aikana olen tehnyt itselleni selväksi, että lopeta nyt jo hyvä mies, kun vielä on terveys tallella. On marraskuun lopun iltapäivä. Tuohon aikaan olin nuori aloitteleva ravimies, eikä suomalaiset silloin voittaneet Ruotsissa. Venicen isosiskolla Viennalla on myös jo varsoja, joilla ajanut harjoitusajoja. Kuva: Ilkka Lukka
taloudellisessa tilanteessa. Olipa sen taustalla sitten Korven Pekka, Niemisen Markku, Korvenojan Tuomas tai Serkamon Antti, hevosen pitää yksinkertaisesti olla hyvä! KIITOKSET KOLLEGOILLE Serkamo kiittelee tässä kohtaa uraansa asiakkaitaan, kollegoitaan ja yhteistyökumppaneitaan. – Hevonen on upea eläin ja työkaveri. Joulukuun lopussa Antti Serkamo painaa viimeistä kertaa tallin oven kiinni perässään. – Siinä nähdään, onko hevosella tarpeeksi suuri sydän ja haluaako se olla huippu. – Vaikka tuolla radalla ollaan pahimmat kilpakumppanit ja ”viholliset”, muuten ollaan kaikessa hyviä kavereita. Mitkä tekijät sitten tekevät hevosesta huipun. Mutta mitä kollegat ovat tuumanneet ”Serkun” päätöksestä poistua raviareenan keskiöstä. Raviurheilu on aina huippu-urheilua. – Kyse on myös siitä, että hevosen pitää olla yhteistyöhaluinen ja sillä pitää olla oikea syke. Mistään ei tingitä, ei rehusta, ei opetuksesta, ei valmennuksesta, eikä hevosen terveydentilasta. – Varsa tuli Suomeen emänsä vatsassa ja se syntyi Suomessa. On turha haaveilla menestyksestä, jos hevoselle ei anneta hyviä lähtökohtia. Lupaan kuitenkin, että en häviä kokonaan ravipiireistä eli pysyn edelleen jollakin lailla mukana, Serkamo vastaa. – Valmentajan tehtävä on nähdä hevosen potentiaali. – Valmennuksen tulee olla kontrolloitua, ja siihen kuuluvat hyvä ruokinta ja hoito. Tämän oven ravivalmentaja ja talliyrittäjä Serkamo sulkee lopullisesti vuodenvaihteessa. 18 HEVOSMAAILMA. – Yksikään hevonen ei pysty nousemaan huipulle, ellei sille anneta siihen mahdollisuutta. Ilman hevosia en olisi varmaan koskaan päässyt sellaisiin paikkoihin ja tilanteisiin, joissa olen elämäni aikana ollut. Siitä alkaa uusi seikkailu ja uudet kujeet, joista tullaan vielä kuulemaan. Hänen tulee osata karsia hevosen huonot puolet ja korostaa hyviä puolia. – VALMENTAJAN TEHTÄVÄ ON NÄHDÄ HEVOSEN POTENTIAALI. On hienoa, että Suomessa on niin ammattitaitoisia valmentajia, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa raviurheilun eteen, Serkamo sanoo. Kaiken pitää mennä nappiin jo varsasta, jotta siitä voi kasvaa huippu. Kyse on siitä, onko sillä tarpeeksi tahdonvoimaa tulla voittajaksi. HÄNEN TULEE OSATA KARSIA HEVOSEN HUONOT PUOLET JA KOROSTAA HYVIÄ PUOLIA. Taustalla puolit-oistavuotias orivarsa Crush Hoss, jonka isä on Amerikan johtava siitosori Cantab Hall ja emä huipputamma Pucker Upp. Tästä on hyvä jatkaa, toteaa positiivisen luonteen omaava Antti Serkamo. Serkamon tallista on lähtenyt lukuisia huippuhevosia. Samalla tietenkin moni harmittelee sitä, että taas on yksi ammattilainen poistumassa riveistä. Serkamo vastaa sanomalla, että viime kädessä ratkaisu syntyy, kun hevonen tulee starttiin. – Totta kai he ymmärtävät, miten rankkaa tämä työ on etenkin tässä Onhan mies jo tähänkin mennessä edustanut raviurheilua Tukholman kuninkaanlinnaa ja Kremliä myöten. – Vielä ei tunnu haikealta, mutta kyllä se fiilis varmasti sitten tulee, kun on aika, Serkamo toteaa. Siitä voi tulla vielä huippuhevonen, Serkamo arvioi. Jos näissä onnistutaan ja yhteistyö valmentajan ja hevosen kanssa pelaa saumattomasti, tulosta tulee, Serkamo täsmentää. TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI – Floridan auringon lämmössä nähdään, Antti Serkamo naurahtaa tulevaisuuden visioistaan
Ystävykset ryhtyivät järjestämään lapsille ohjattua hevosenhoitoa kerran viikossa. – Samalla lapset oppivat myös hevostaitoja ja ratsastuksen alkeita, Yli-Kujala kertoo. HEVOSMAAILMA 19. MAASEUTUYRITTÄJÄT JÄRJESTIVÄT KYLÄN LAPSILLE OHJATTUA HEVOSENHOITOA KIHNIÖSSÄ Heppakerhon suosio yllätti Ystävykset päättivät ryhtyä järjestämään lapsille kerran viikossa ohjattua hevosenhoitoa. Minna Yli-kujala opettaa oikeanlaista istuntaa ilman hevosta. Aluksi kerhossa oli päätähtenä Minnan suomenhevosruuna, Taavi, Kerhossa opetellaan loimien pukeminen sekä käyttötarkoitus. Heppatyttöjen kyselyistä Minna Yli-Kujala ja hänen ystävänsä Satu Hoffren päättelivät, että kylällä voisi olla tarvetta järjestetystä hevostoiminnasta. – Ilmoitimme siitä Facebookissa, josta suunnitelmamme levisi nopeasti paikallisten tietoisuuteen ja osallistujia tuli mukavasti. – Tallilla ei voi hoitaa hevosia itsekseen, joten valitettavasti innokkaat heppatytöt jouduttiin käännyttämään ovelta, kertoo kihniöläisen Kujalan tilan emäntä, Minna Yli-Kujala. Parhaimmillaan kerhossa oli mukana 20 lasta vanhempineen. 19 HEVOSMAAILMA H eppakerho sai alkunsa siitä, kun Kujalan tilan yksityistallille tuli usein pikkutyttöjä hoitohevosen toivossa. Tallissa on pääasiassa yksityishevosia muutaman oman hevosen lisäksi
Valjaiden ja varusteiden huoltaminen kuuluvat yhtenä osana hevostaitoihin. Heppakerhon pito on tomeran maatilan emännän mukaan kivaa, mutta myös melko rankkaa. Kerhotätinä oleminen on myös kasvatustyötä. – Kerhon ohjelma on suunniteltu etukäteen ja pyrimme toteuttamaan lasten toiveita. Minna Yli-Kujala ohjaa maastoratsastusta. Vaikka kerhossa ajellaan kärryillä ja käydään talutusratsastuksella, niin pääasiassa kerhon tarkoitus opetella hevostaitoja ja hevosen hoitamista sekä sen kanssa olemista. KERHO TOIVEIDEN MUKAAN Kerhossa opetellaan hevosen kanssa olemista, muuan muassa sitä, ettei hevosten kansaa voi tehdä, mitä haluaa. HEVOSMAAILMA 20. – Rosmariini-ponin voi tilata myös erilaisiin tapahtumiin tai vaikkapa syntymäpäiville talutusratsastukseen sekä kärryajeluun lapsille, Minna Yli-Kujala toteaa. Kihniöläisten maanomistajien hyvä yhteishenki mahdollistaa sen, että paikallisia metsäpolkuja saa käyttää ratsastukseen. He saivat ylläpitoon kiltin ja luotettavan puoliverisen ruunan, Corren, ja lisäksi hankittiin vielä lämminverinen tamma Wilma. VALJAIDEN JA VARUSTEIDEN HUOLTAMINEN KUULUVAT YHTENÄ OSANA HEVOSTAITOIHIN. 20 HEVOSMAAILMA Nuorimmat heppakerholaiset ovat kolmevuotiaita ja vanhimmat 12-vuotiaita. Suosio kasvatti lisähevosten tarvetta ja kerhonpitäjille kävi hyvä tuuri. Suosikkeja Rosmariini -ponilla ajelu on kerhotoiminnan odotetuimpia asioita. Hevosten kanssa ei voi tehdä, mitä haluaa ja perusasiat opetellaan tarkkaan. sekä Satun ja Minnan yhteinen shettistamma, Rosmariini
ovat poniagility, keppihevoskisat ja heppanäyttelyt, Yli-Kujala kertoo. Pystymme tarjoamaan rentouttavan ratsastusretken päätteeksi vaikkapa luontaishoitoja sekä hierontaa, Minna Yli-Kujala paljastaa hieman tulevaisuuden sunnitelmia. Myös lasten vanhemmat osallistuvat mielellään kerhon toimintaan, hevosten hoitoon ja innokkaimmat ovat uskaltautuneet myös ratsaille. Satu Hoffren (kuvassa) pitää heppakerhoa Kihniössä Kujalan tilalla ystävänsä Minna YliKujalan kanssa. Kuva: Jaana Yli-Kärkelä. Kujalan tila ei vuokraa hevosia, vaan mukaan lähtee aina taluttaja tai ohjaaja omalla hevosellaan. – Ratsastus maastossa on mitä parasta irtiottoa arjesta, Yli-Kujala toteaa. KYSYNTÄ HOUKUTTAA LAAJENTAMAAN AIKUISET MUKAAN Minna Yli-Kujala ja Satu Hoffren eivät aio perustaa tilalle ratsastuskoulua, vaikka heppakerho ja maastoratsastukset yllättivät suosiollaan. – Haluamme pitää toiminnan pienimuotoisena ja tehdä sitä, mistä itse tykkäämme. HEVOSMAAILMA 21. Olemme suunnitelleet jatkossa myös monipuolista hyvinvointipalvelua ja haluamme panostaa enemmän maastoratsastukseen. – Joskus aikuiset tulevat nauttimaan hevosista myös ilman lapsia, aivan yksin. Osa asiakkaista on ensimmäistä kertaa hevosen selässä ja jotkut aloittavat lapsuuden harrastuksen uudestaan. – Hevosen selässä voi rentoutua luonnosta nauttien. Räätälöimme palvelun asiakkaan toiveen mukaan. Kerhossa opitaan tallin hoitoa ja tallikäyttäytymistä. TEKSTI: SUSANNA MALMSTRÖM KUVAT: SATU HOFFREN Harjaa letitetään harjoitusnäyttelyitä varten
Takaa-ajoa kesti kilometrin verran. Kosonen kertoo, että karhuseikkailun jälkeen molemmat ovat luottaneet toisiinsa selvästi enemmän. 22 HEVOSMAAILMA. NOPEA ARABIANHEVONEN SAATTOI PELASTAA RATSASTAJAN HENGEN Karhu ajoi takaa ratsukkoa Saalistaan puolustanut karhu ryntäsi ratsukon perään Myrskylässä. 10-vuotias Andorra on ollut Miia Kososen omistuksessa vasta muutaman kuukauden
Olisi voinut tapahtua vaikka mitä. KARHU KÄYNYT MYÖS KOSOSTEN PIHALLA Andorra on ollut pelokas karhuseikkailun jälkeen. Arabianhevonen on yksi maailman nopeimmista hevosroduista. Se koko tilanne oli ihan epätodellinen. PERÄÄN. – Sanoin Andorralle, että nyt mennään! Hyvin se piti hermonsa eikä vauhkoontunut, vaikka korisi ja puhisi kun karhu laukkasi takana. Kosonen soitti maantieltä hätäkeskukseen. K arhu ajoi takaa arabianhevosella ratsastavaa Miia Kososta kilometrin matkan Myrskylässä lokakuun lopulla. Lisäksi oli hävinnyt ankka, joka löytyi myöhemmin syötynä metsän laidalta. Kolmevuotiaasta asti ratsastanut Kosonen, 35, kertoo miettineensä, jos selässä olisi ollut kokematon ratsastaja. – Varmaan mentiin hetkittäin yli kuuttakymppiä, ja karhu oli aivan hevosen takana. – En nähnyt, että karhu olisi lähtenyt perään. Tien pinta oli savinen ja liukas. Kaiken lisäksi mentiin alamäkeä. Ilmoitukset pitää tehdä, koska karhun häätäminen alueelta ei ole kovin yksinkertaista. Hevonen laukkasi niin lujaa kuin pystyi, mutta karhu pysyi aivan kintereillä. – Huomasin samassa metsässä jotain, jota ensin luulin puun juurakoksi. Kosonen lähti ratsastamaan läheiselle tielle. KARHU LAUKKASI HEVOSEN TAKANA Ratsastuslenkki oli edennyt marraskuisena aamuna tutussa maastossa normaaliin tapaan, kunnes hevonen alkoi käyttäytyä levottomasti. Kun vein Andorran ensimmäistä kertaa ratsastuskentälle se katseli koko ajan, että koska joku hyökkää. SE OLI KUIN JOSTAIN PAHIMMASTA KAUHULEFFASTA! Arabianhevonen on yksi maailman nopeimmista hevosroduista. Pelkäsin, että se kaatuu savisella tiellä, kertoo Kosonen. – Poliisit kävivät katsomassa paikan, mistä karhu oli lähtenyt perään. – KARHUN KUONO OLI PAHIMMILLAAN ANDORRAN TAKAJALAN KOHDALLA. Nyt se on tullut läpi aitojen, ja erityisen hermostunut se on ollut hämärässä, Kosonen kertoo. – Aikaisemmin Andorra on pysynyt hyvin lankojen takana vaikka niissä ei olisi sähköjäkään. Kosonen kehuu Andorraa tosi kiltiksi ja kaikin puolin mukavaksi hevoseksi. Oli se niin paha tilanne. Sain sen kuitenkin pysähtymään. Se oli kuin jostain pahimmasta kauhuleffasta! – POLIISIT KÄVIVÄT KATSOMASSA POLIISIT TULIVAT PAIKAN, MISTÄ NOPEASTI PAIKALLE KARHU OLI Karhu ja ratsukko menivät peräkLÄHTENYT käin noin kilometrin. – Andorra meni niin lujaa kuin se pääsi. Paikalla kävi alueen petovastaava, joka tunnisti jäljet karhuksi. Sen jälkeen olemme selvästi luottaneet toisiimme. Jos Andorra näkee jonkun kummajaisen, se pysähtyy ja haluaa katsoa rauhassa, että mikä se oikein on. Sitten tajusin, että se on karhu, joka nousi takajaloilleen. – Karhun kuono oli pahimmillaan Andorran takajalan kohdalla. Ilman nopeaa, hermonsa säilyttänyttä hevosta ja kokenutta ratsastajaa karhuepisodilla olisi voinut olla paljon pahempi loppu. Karhu on käynyt pihalla senkin jälkeen, ja asiasta on joka kerta soitettu hätäkeskukseen. Poliisit tulivat nopeasti paikalle. – Ennen karhuseikkailua meillä oli vielä tutustuminen menossa. – Muistan ajatelleeni, että toivottavasti hevonen ei vaan kaadu. – Se oli tosi hermostunut pari viikkoa. Kosonen pohtiikin, että mitä olisi tapahtunut, jos alla olisi ollut vaikkapa suomenhevonen. SILLÄ OLI – Kun maantie tuli vastaan, OLLUT SIELLÄ JOKU karhu oli jäänyt jo kauas taakse, Kosonen kertoo. Kiltti ja nopea Andorra Aiemmin ravipuolta harrastanut Miias Kosonen osti 10-vuotiaan Andorra-tamman elokuun alussa. Sattumalta vilkaisin olkani yli ja näin karhun laukkaavan meitä kohti täyttä vauhtia. HEVOSMAAILMA 23. Andorran pelokkuuteen voi syy olla myös siinä, että karhu on vieraillut sittemmin Kososten maatilan pihapiirissä. – Meillä on ylämaan karjaa, ja eräänä aamuna niiden aitoja oli rikottu. RIISTAELÄIN. – Jos selässä olisi ollut aloitteleva ratsastaja, siinä vauhdissa ei olisi pysynyt. Kosonen kertoo, että silloin lähdettiin täysillä eteenpäin. Ei siihen vauhtiin olisi hitaampi hevonen päässyt ikinä. – Siinä sai myös pelätä, että Andorra ei pysähtyisi maantiel- le, vaan menisi sinne rekkojen sekaan. – Arabit ovat arabeja, niillä on asioista omat mielipiteet, Kosonen nauraa. Voi olla, että se oli puolustautunut ja lähtenyt sen takia ajamaan meitä takaa. Sillä oli ollut siellä joku riistaeläin. TEKSTI: MAIJA SALMI KUVAT: MIIA KOSONEN – Jos Andorran hermo ei olisi pitänyt, sitä ei tiedä, mitä olisi tapahtunut, Miia Kosonen sanoo. Pelokkuus on näkynyt myös tarhauksessa. – Ne myös reagoivat tosi nopeasti asioihin
Hevosalan opintoja voi suorittaa tällä hetkellä yli 20 oppilaitoksessa. Ratsastuksenohjaajan koulutus käynnistyi vuonna 2001 ja ratsastuksenopettajan tutkintoon valmistava koulutus vuonna 2004. Harjussa voi suorittaa myös ylioppilastutkinnon. Hevostalouden opetusta Harjussa on annettu vuosina 1919-1936 ja uudelleen vuodesta 1980 lähtien, jolloin alkoi hevostenhoitajan koulutus. Sitä annettiin ensin vuosina 1919-1936 ja uudelleen vuodesta 1980 lähtien, jolloin alkoi hevostenhoitajan koulutus. KOULUTUSTA NUORILLE SEKÄ AIKUISILLE Harjun historia juontaa juurensa 1700-luvulle. Koulutus kestää kolme vuotta. Myös opetus oli tosi hyvää. Vaikka viljelijäksi en alkaisikaan, Harjun opeista tulisi olemaan taatusti hyötyä. 24 HEVOSMAAILMA Karkkilalainen Heli Ahjoniemi opiskeli Harjussa vuosina 1999-2000 aikuisille tarkoitetun maatalouden perustutkinnon. Hevoskanta oli kerta kaikkiaan mahtava. Ahjoniemellä oli jo siihen aikaan itsellä hevosia. Lukioaineiden opetuksesta vastaa Virolahden lukio. Kymmenestä löytyy opiskelupaikkoja peruskoulunsa päättäneille. – Edelleen on haaveena, että saisi joskus itselle pikkutilan, jossa voisi pitää hevosia. Yksi vanhimmista hevosalan oppilaitoksista löytyy Virolahdelta Kymenlaaksosta. – Harju on miljöönä ihan mieletön. – Siellä oli kovatasoisia ratsuja ja ravihevosia. Me aikuisopiskelijat saimme asua kunnostetussa vanhassa talossa. Hevosalalta löytyy myös erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. – Suurena motivaationa oli saada tietoa maatalouden perusteista, esimerkiksi miten hevosten rehut tuotetaan, Ahjoniemi kertoo. Ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen voi osallistua viidessä opinahjossa. Karkkilassa sijaitsevasta työpaikasta hän sai opintovapaata. Nuorten perustutkintoihin haetaan toisen asteen yhteishaussa. Koulutus HEVOSALAN OPINTOJA JO YLI 20 OPPILAITOKSESSA Hevostenhoitajasta agrologiin Suomessa voi kouluttautua ammattikoulutason hevostenhoitajasta ammattikorkeakoulusta valmistuvaksi hevosagrologiksi asti. Harjussa on lisäksi aikuisten perustutkintoihin valmistavaa Edelleen haaveena oma pikkutila Hevostalouden opetuksella on Harjussa pitkät perinteet. Ahjoniemi kehuu myös Harjun hevosia. Harjun oppimiskeskuksessa opiskelee vuosittain noin 160 hevosalalle aikovaa opiskelijaa. – LÄHES KAIKKI TÄNNE TULEVAT OVAT OLLEET JOLLAIN TAVALLA TEKEMISISSÄ HEVOSTEN KANSSA. (ms). Ahjoniemi oli Harjussa aina viikon kuukaudesta. H evosalan opintoja voi suorittaa yli 20 oppilaitoksessa
KUVAT: HARJUN OPPIMISKESKUS HEVOSMAAILMA 25. www.kpedu.fi/kaustinen Perhon opetusyksikkö, Perho. Oppilaitoksista valmistutaan hevostenhoitajaksi tai ratsastuksenohjaajaksi. Osa perustutkinnossa valmistuvista ratsastuksenohjaajista jatkaa edelleen ratsastuksenopettajan ammattitutkintoon. Seuraavissa kouluissa voi valmistua hevostenhoitajaksi, ratsastuksenopettajaksi tai kengityssepäksi: Harjun oppimiskeskus, Ravijoki. www.hevosopisto.fi Yrkesakademin i Österbotten, Vaasa. Hakijoita on kolminkertainen määrä verrattuna oppilaspaikkoihin. www.harjunopk.fi Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto, Kaustisen Raviopisto, Kaustinen. www.osao.fi Ruukin maaseutuopisto, Ruukki. www.salpaus.fi Ylä-Savon Ammattiopisto, Kiuruvesi. www.kpedu.fi/perho Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala. OPPILASPAIKKOIHIN RIITTÄÄ TUNGOSTA Hevosharrastuksen lisääntyminen näkyy myös Harjussa. www.axxell.fi Harjun oppimiskeskus, Ravijoki. TEKSTI: MAIJA SALMI Harjusta löytyy täysmittainen ravirata ja starttikuntoisia hevosia. – Tänä vuonna oli ensimmäinen nuorisoasteen aloitus, jossa ei ole mukana yhtään poikaa, Värri kertoo. www.salpaus.fi Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö, Pudasjärvi. Kohti ammattitutkintoa Esimerkiksi perustutkinnon jälkeen voi osallistua ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen viidessä oppilaitoksessa. Tutkintonimikkeinä ovat tallimestari ja ratsastuksenopettaja (master). Harjussa on kaksi maneesia, kaksi kenttää ja täysmittainen ravirata. Hevosalan perustutkinto Hevosalan perustutkinnon voi suorittaa Suomessa kymmenessä oppilaitoksessa. www.ysao.fi Ypäjän Hevosopisto, Ypäjä. Perustutkintoon voi hakeutua peruskoulun jälkeen. www.harjunopk.fi Jämsän seudun koulutuskeskus, Jämsä. www.hevosopisto.fi Erikoisammattitutkinnot Erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta suoritetaan yleensä monimuotokoulutuksena. www.rmo.fi Ylä-Savon Ammattiopisto, Kiuruvesi. www.kpedu.fi/kaustinen Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala. Savonia-ammattikorkeakoulussa Iisalmessa koulutetaan hevostalouteen suuntautuvia agrologeja (www.savonia.fi) Näihin koulutuksiin hakeutuvilta vaaditaan vankkaa työkokemusta ja hevosalan tietämystä. Lisäksi on mahdollista opiskella hevosagrologiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa (www.hamk.fi/hakijalle/hevostalous/Sivut/default.aspx). Erikoisammattitutkinnon voi suorittaa Ylä-Savon Ammattiopistolla Kiuruvedellä (www.ysao.fi) ja Ypäjän Hevosopistossa Ypäjällä (www.hevosopisto.fi). www.jao.fi Kaustisen Raviopisto, Kaustinen. Harjun opiskelijat ovat ympäri Suomea, mutta valtaosa heistä on Kymenlaaksosta, Lahden alueelta sekä pääkaupunkiseudulta itään päin. – Pääsääntöisesti hevostalouden perustutkinnon aikuisopiskelijat ovat pitkään alalla olleita tai hevosia harrastaneita henkilöitä, jotka tulevat hankkimaan osaamiselleen tutkinnon. Hevostenhoitajat voivat jatkokouluttautua ratsastuksenohjaajiksi, kertoo Harjun oppimiskeskuksen tiedotussihteeri Miia Värri. Pääsääntöisesti nuoret opiskelijat ovat tyttöjä, mutta yleensä joukossa on myös jokunen poika. www.yrkesakademin.fi – PÄÄSÄÄNTÖISESTI HEVOSALAN PERUSTUTKINNON OPISKELIJAT OVAT PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄNEITÄ TAI YLIOPPILAITA. www.ysao.fi Ypäjän Hevosopisto, Ypäjä. monimuotokoulutusta, jossa opiskellaan työn ohessa. Hevostalouden perustutkinnon voi suorittaa tällä hetkellä seuraavissa paikoissa: Axxell, Kimito. – Lähes kaikki tänne tulevat ovat olleet jollain tavalla tekemisissä hevosten kanssa, kertoo Miia Värri. Värrin mukaan Harjun vahvuuksia on muun muassa paikan sopiva koko, henkilökunta tuntee jokaisen opiskelijan
Hevosiin keskittyvä moduuli alkaa tammikuussa, ja siihen sisältyy muun muassa myöhemmin keväällä käytännön jaksoja Ypäjällä. 26 HEVOSMAAILMA O pinnot Tammelan Mustialassa antavat yleisagrologin pätevyyden, vaikka erikoistumisala on hevostalous. – Olemme opiskelleet lähinnä maanviljelyyn ja tuotantoeläimiin liittyviä asioita, ja parhaillaan on menossa kotieläintalous -moduuli, kertoo opinnot tänä syksynä aloittanut Vantaalla asuva Tarja Kankkunen. Opiskelijat opettajineen ottivat erilaisia maanäytteitä ja laskivat kastematoja. – Onhan se melkoinen tömpsähdys, kun taidekorkeakoulun. Tutkimus- ja opetustyöt Aalto -yliopistossa jäivät taakse. TOHTORI TÖMPSÄHTI KESKELLE PELTOA Tarja Kankkunen on oppiarvoltaan taiteen tohtori. Opettelen viiden päivän ajan kaksi kertaa päivässä lehmien hoitoa, ruokkimista, lypsämistä ja maidon käsittelyä. – Ensi viikonloppu kuluu kokonaan Mustialassa, koska minulla on navettavuoro. Koulutus Maaperän viljavuusanalyysiin teko oli osa syksyn opintojen kasvinviljelymoduulia. TARJA KANKKUNEN HALUAA VIELÄ VANHANAKIN ELÄÄ MIELEKÄSTÄ ELÄMÄÄ Taiteen tohtori vaihtoi yliopiston maatalouteen Tarja Kankkunen lähti 54-vuotiaana opiskelemaan agrologiksi Hämeen ammattikorkeakouluun Mustialaan
Myös hänen lontoolaissyntyinen miehensä Philip Dean on ollut ahkerasti mukana maastoratsastuksilla. Saimme älynväläyksen mennä kysymään, huolittaisiinko meidät jollekin reissulle. opettaja ja tutkija loikkaa taiteen ja taidekasvatuksen, usein pään sisällä sijaitsevista maailmoista, maatalousalalle, ihan kirjaimellisesti jalat edellä keskelle peltoa. Kaikki lähti maastoilusta Tarja Kankkunen hurahti ratsastukseen sattumalta Uudessa Seelannissa vuonna 2009. Maastoillessa ja vaelluksilla Suomessa ja ulkomaillla kohtaa Tarjan mukaan samanmielisiä ihmisiä eikä jutun juurta tarvitse keksiä. Lounastauolla Lohjan Virkkalan torilla kahden päivän kevätvaelluksella 2012. Se on myös fyysisesti rasittavaa, Tarja Kankkunen sanoo. ELÄMÄNMUUTOS TEKI TULOAAN Hevoset ja erityisesti ratsastusharrastus ovat olleet tärkeällä sijalla Tarja Kankkusen elämässä viime vuodet. Olla jotenkin Tarja Kankkunen ja hänen miehensä Philip Dean innostuivat maastoilusta viitisen vuotta sitten. – Oikeastaan se vaati niitä tyypillisiä asioita, joiden ansiosta ihminen alkaa miettiä, mitä hän loppuelämältään haluaa, ja miten voisi vielä vanhanakin elää mielekästä elämää. – Maastoillessa myös oppii ja oivaltaa valtavasti ilman, että edes tajuaa oppivansa. Se on elämyksellistä, rentouttavaa ja mieltä rauhoittavaa, mutta samalla jännittävää ja haasteellista. Kun huomaa oppineensa jotakin, pönkittää se itsetuntoa ja kannustaa asettamaan uusia tavoitteita ja haasteita itselleen. – Myöhästyimme mieheni kanssa eräältä turistiretkeltä ja osuimme hevosvaelluksia mainostavan kyltin kohdalle. Maastoillessa mieli tyhjentyy kaikista murheista ja stressaavista asioista. Nyt hevoset ovat valloittaneet Tarjan sydämen kokonaan. – En kylläkään ajattele, että se oli aiempi elämä, ja tämä on täysin uusi elämä, vaan ajattelen tätä uutena elämänvaiheena, elämän näköpiirin laajentumana. HEVOSMAAILMA 27. – Toki siihen päätökseen, että aloin hakeutua tosissani hevosalalle, tarvittiin vähän muutakin sysäystä. Ensimmäisen kokemuksen jälkeen hän on ratsastanut viidessä vuodessa eri puolilla maailmaa 427 kertaa, 1 135 tuntia ja 166:lla eri hevosella. MAASTOILU TUOTTAA MIELIHYVÄÄ – Maastoilu ja luonnossa liikkuminen hevosella tuottaa samanlaista mielihyvää kuin vaikkapa patikoiminen. Hän kuitenkin jatkaa professorin työtään Aalto-yliopiston median laitoksella
Kuvat: Philip Dean hyödyksi ja tuottaa iloa muillekin. Opiskelijat olivat pienellä opintoretkellä Tammelassa sijaitsevassa Torronsuon kansallispuistossa. Nykyään siinä on ruokala, kokoontumistiloja ja opiskelijoiden huoneita. – Toivon saavani suoritettua opinnot nopeammin. – Kun akateeminen kilvoittelu menetti mielekkyytensä, tajusin, että minun kohdallani paras ratkaisu on lakata haaveilemasta akateemisesta menestyksestä ja tehdä jonkinasteinen elämäntapamuutos. Tarjan opiskelu nuorten opiskelukavereiden kanssa sujuu ihan siinä missä muidenkin. – Samalla kun eläkeikä karkaa, akateeminen työttömyys sen kun kasvaa. – Ainoastaan vapaa-ajanviettotavoissa on eroja, jotka huomaa Huttula on Mustialan entisen maanviljelysopiston aikaisempi päärakennus. Myös meneillään oleva rakennemuutos huohotti niskaan. TAVOITEAIKA NELJÄ VUOTTA – KOTONA EI OLE KUKAAN URPUTTANUT, VAAN JOKA IIKKA ON IHAN TÄYSILLÄ TUKENUT JA OLLUT MUKANA JAHKA OVAT ENSIÄIMISTYKSESTÄÄN TOIPUNEET! Agrologin tutkinnon tavoiteopiskeluaika on neljä vuotta. Huttulan edessä odottava bussi vei HAMK:n eri oppilaitosten uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa ja opintoihin Evolle. – Lehmät kun tykkäävät tonkia rehukasaa niin, että se leviää ympäriinsä, Tarja sanoo. Koulutus Navettaviikonlopun aikana Tarja Kankkunen muun muassa lypsi lehmiä lypsyasemalla ja kasasi vähän siistimpään läjään poikimista odottavan lehmän säilörehuja. Periaatteessa sen pitäisi olla mahdollista niin sanotussa 24/7 -opiskelumallissa, jonka idea on, että opiskelija voi opiskella ainakin osan opinnoista omaan tahtiinsa hyödyntäen erilaisia opiskelutapoja, esimerkiksi etäopintoja ja työssäoppimista. 28 HEVOSMAAILMA. Muutama vakavampi sairastuminen, pitkäaikaisen työsuhteen päättyminen ja lapsenlapsen syntymä
– Tällä hetkellä haaveissani on työskentely, joko yksin tai jonkun muun kanssa, eettisyyteen ja kestävän kehityksen ajatteluun perustuvassa, monialaisessa elämys- ja koulutuspalveluja tarjoavassa yrityksessä. Hän saa opintotukea ja asumistukea. Perhe on tukenut Tarjan elämänmuutosta. Se on mahdollista, koska en käyttänyt aiempaan Karhotin ja noukinvaunu liittyivät ensimmäisten kolmen viikon opintojaksoon, jolloin opeteltiin peltotöiden tekoa maatilan koneilla. Sitten saamme varmasti jonkin verran ratsastaakin kaiken muun hevosmiestouhun ohessa. – Se upeaa, jos voisimme ratsastaa, mutta Mustialassa ei ole koulun hevosia. – Uskon ja toivon, että pienestä tulee taas kaunista. – Fiaskohan tämä taloudellisesti on, mutta toistaiseksi on selvitty. tutkintoon kaikkia opintotukikuukausiani. – Kotona ei ole kukaan urputtanut, vaan joka iikka on ihan täysillä tukenut ja ollut mukana jahka ovat ensiäimistyksestään toipuneet! – Oikeastaan nykyisin näen lapsiani ja lapsenlapsiakin aiempaa enemmän, sillä illastamme meillä yhdessä joka lauantai. Opinnoissa on odotettavissa muitakin mukavia vaiheita. Rakennustyömaalla tehdään uutta robottinavettaa Mustialaan. Talli täyttyi hetkessä, koska täällä on huomattavasti enemmän hevosihmisiä kuin vain hevostalouden opiskelijat. Tarjalla ei omaa hevosta ole. YRITTÄJÄKSI YKSIN TAI JONKUN KANSSA Tarja Kankkusen suunnitelmissa on opintojen jälkeen yrittäjäksi ryhtyminen. Katsotaan kuinka käy. – Tänä aamuna laitoin kirjeen Islantiin eräälle vaellustallille, että jos ottaisivat minut sinne työharjoitteluun ensi kesänä, ja Hólariin, Islannin hevosyliopistoon laitoin paperit HAMK:n kansainvälisten opintojen koordinaattorin välityksellä, että jos Mustialan ja Hólarin välillä muinoin olleet vaihtosuhteet voitaisiin solmia uudelleen. Nuoret tykkäävät ja jaksavat rientää ja bilettää, minä kalkkismummo haluaisin käyttää aikani täällä lähes pelkästään opiskeluun – tai vaihtoehtoisesti piirtämiseen. Että hidastaminen ja tehokkuuden laskeminen lopulta kannattavat ja että hevoset palaavat laajemminkin ihmisten arkeen, Tarja Kankkunen pohtii tulevaa. On vain pieni viiden hevosen talli, jonne osa opiskelijoista voi tuoda oman hevosensa. – Esimerkiksi vanhanajan mummolan perustaminen. Siinä yhdistyvät taide, hevosmiestaidot, hevosvaellukset, permakulttuuri, pehmeät teknologiat, geneettinen monimuotoisuus. – Minun sosiaalinen elämäni ja rientoni keskittyvät viikonloppuihin, kun saan viettää aikaa oman perheeni parissa ja pääsen maastoilemaan. Tarja voi myös etsiä lisäansiota, ja hyvässä lykyssä saadakin sellaisia. – Odottelen kovasti kevättä, jolloin on hevosopintojen aika. täällä asuntolassa asuessaan. Jotkut ovat vuokranneet koulun läheisyydessä sijaitsevilta talleilta paikan omalle hevoselleen ja käyvät siellä ratsastamassa. Tarjan mukaan muutos on myös erinomainen tilaisuus tarkistaa omia kulutustottumuksiaan ja höylätä pois kaikki turhakkeet. – Ihanteellista olisi tietysti saada sivutoimisia hommia, jotka tavalla tai toisella liittyvät hevosiin tai sitten piirtämiseen ja maalaamiseen, mutta kyllä minulle edelleen opetus- tai ohjaustyö ja kuvataideopettajan hommatkin kelpaisivat. – Joskin hiukan vähemmän kuin ne, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoaan. HEVOSMAAILMA 29. Venytän penniä ja kulutan mahdollisimman vähän, jotta olisi varaa hiukan ratsastaakin. – Minäkin ajoin ainakin kymmentä eri traktoria ja kahta eri puimuria, Tarja Kankkunen hymyilee. Erityisesti maastoratsastus on Tarjan mieleen. –ma-a KUVAT: TARJA KANKKUNEN TILAISUUS TARKISTAA KULUTUSTOTTUMUKSENSA Aikuisen työssä käyvän ihmisen ryhtyessä kokopäiväiseksi opiskelijaksi tulotaso laskee merkittävästi. Myös vääjäämättä lähestyvä energiakriisi on saanut Tarjan ajattelemaan tulevaa
Koulunkäynti Ypäjän hevosopistossa sujuu kätevästi etäopiskeluna ja näyttötutkintoja suorittamalla. Koulutus EDES MURTUNUT SELKÄ EI PIDÄ EMMA AHJOLINNAA POIS TALLILTA Etäopiskelu sopii aikuiselle hevostutkinnon opiskelijalle Emma Ahjolinnalle työ hevosten parissa on kutsumus. 30 HEVOSMAAILMA V aikka Emma Ahjolinnalla, 24, on takanaan kaksi vakavaa ratsastusonnettomuutta ja lääkäri on kieltänyt enää koskaan nousemasta hevosen. Emma opiskelee hevostalouden perustutkintoa ja suuntautuu opinnoissaan ratsastuksenohjaajaksi
virikkeitä ja kavereita. AIKUISOPISKELIJANA KAIPASIN ENEMMÄN OMAA TILAA JA AIKAA. Oli siis meidän kummankin etu etsiä tilanteeseen toisenlainen ratkaisu. Lopetin samalla Tuomarinkylän ratsastuskoulun ja jatkoin ratsastamista yksityisopetuksessa Vihdin ratsastustilalla, Ahjolinna muistelee. Lisäksi Emma työskentelee pienellä tallilla tallinhoitajana ja ratsastuksenohjaajana. – Työssä oppiminen on tällä alalla äärettömän tärkeää tulevaisuuden työllistymisen kannalta, Ahjolinna pohtii. Hän tekee työssä oppimistaan asioista opinnäytteitä koulua varten. Aikuisopiskelijana kaipasin enemmän omaa tilaa ja aikaa, Ahjolinna muistelee. – Valtaosa muista opiskelijoista oli minua nuorempia, ja intensiivinen lähiopetus sopiikin paremmin nuorille. Lisäksi nuori nainen tekee tuntitöitä kodinkoneliikkeessä. Hän aloitti opiskelunsa normaalisti sisäoppilaitostyyliin ja asui opiston tiloissa valtaosan kuukaudesta. Töiden ja hevostelun lisäksi aikaa ei juuri muuhun jääkään: – Silloin harvoin kun minulla on vapaa-aikaa, viihdyn ystävieni seurassa, Emma kertoo. Helsingin Tuomarinkylän ratsastuskoulussa vietetty nuoruusaika vain vahvisti ajatusta, ja Ahjolinna hankki ensimmäisen hevosensa heti kun se oli mahdollista. Edes vakavat loukkaantumiset eivät ole pitäneet nuorta naista pois hevosen selästä. Nykyään Emma on 5-vuotiaan Douple U kotoisammin Seppo -ruunan onnellinen omistaja ja Ypäjän hevosopiston etäopiskelija. Koulutukseen kuuluvat myös näyttötutkinnot, joista valtaosan Ahjolinna on jo suorittanut. Säntillinen opistorytmi ja vanhojen ratsujen seura ei oikein sopinut Sepolle, vaan se masentui. Haaveissa on hypätä kilpaa myös tulevaisuudessa. Emma on tiennyt haluavansa työskennellä hevosten kanssa siitä lähtien, kun hän 9-vuotiaana istui ensimmäistä kertaa satulaan. HEVOSMAAILMA 31. Emma opiskeli Ypäjän hevosopistossa vuoden ennen kuin siirtyi etäopiskelijaksi. Ensitapaamisella Seppo tuli yllättäen nuolemaan Emman kasvoja. Seuraavana vuorossa on estenäyttö. – Seppo oli opistolle lähtiessämme 3-vuotias nuori ja utelias hevonen, joka olisi tarvinnut paljon INTENSIIVINEN LÄHIOPETUS SOPII PAREMMIN NUORILLE. Etäopiskelijalla on suuri vastuu omasta oppimisestaan. selkään, sinnikäs nainen viettää edelleen kaiken aikansa hoitaen hevosia ja talleja, pitäen ratsastustunteja ja kouluttaen Sepporuunaansa. Näin ehti kulua lähes vuosi, kunnes Emma totesi, että niin hänellä itsellään kuin Sepollakin oli hankala sopeutua paikkaan. Emmalle räätälöitiin opistossa henkilökohtainen etäopetussuunnitelma, johon sisältyy muutama päivä lähiopetusta kuukausittain Ypäjällä. AIKUISOPISKELIJA KAIPASI OMAA TILAA Emman opiskelut Ypäjän hevosopistossa ovat noin puolivälissä. Emma Ahjolinnalla ja hänen Sepporuunallaan on erityislaatuinen yhteys. – 17-vuotiaana ostin yhdessä ystäväni kanssa ratsastuskoululta vanhan hoitohevoseni, jota ei enää voitu käyttää kouluratsuna tunneilla
Ruuna Douple U eli tuttavallisemmin Seppo on Emma Ahjolinnan mukaan monessa asiassa samanlainen kuin omistajansakin: – Sillä on kallis maku, ei kelvanneet toisten vanhat loimet. ONNETTOMUUDET EIVÄT OLE HIDASTANEET TAHTIA Vuonna 2011 Emmalle sattui vakava ratsastusonnettomuus, kun hän putosi maastossa hevosen selästä. Ammattitaito saavutetaan pääosin työpaikalla, noin 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii vastuullinen työpaikkakouluttaja. Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa, jolla on käytettävissä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisen koulutuksen järjestämiseen riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Se myös kimoutuu koko ajan, itsehän olen blondi myös, Emma naurahtaa. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa Hevostalouden perustutkinnon, alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. MYÖS HENKISET PAINEET JA PELOT OVAT MELKOISET: LÄÄKÄRI ON SANONUT, ETTÄ JOS VIELÄ TIPUN HEVOSEN SELÄSTÄ, JOKO HALVAANNUN TAI KUOLEN. Opiskelija saa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimuskoulutukseen voi hakea koska tahansa. Kolmen kuukauden sairausloman jälkeen sisupussi oli jälleen hevosen selässä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalta ei edellytetä aikaisempaa alan työkokemusta tai ammatillisia opintoja. Lähde: Ypäjän hevosopisto. Emma valmistuu koulusta kesällä 2016. Tutkinnon suorittajalta edellytetään aikaisempia alan perusopintoja ja/tai hyvää työkokemusta. murtui, joskaan sisukas nainen ei heti tajunnut tilanteen vakavuutta, vaan kuvitteli vain venäyttäneen- sä lihaksen. Vuoden Etäopiskelu Ypäjällä sujuu joustavasti oppisopimuskoulutuksena Ypäjän hevosopisto järjestää oppisopimuskoulutusta hevosalan tutkintoihin yhteistyössä opiskelijan ja työnantajan kanssa. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa otetaan huomioon aikaisempi osaaminen, tausta ja elämäntilanne sekä työnantajan tarpeet. Oppisopimuksen kesto riippuu koulutuksen tavoitteista ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta. Oppisopimus perustuu vähintään 15-vuotiaan opiskelijan ja 32 HEVOSMAAILMA työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Haaveena valmistumisen jälkeen on työskennellä kiertävänä ratsastuksenopettajana ja joskus tulevaisuudessa perustaa oma ratsastuskoulu. Emman selkärankana SELKÄNI ON TÄYNNÄ RAUTAA JA VÄLILLÄ TOSI KIPEÄ. Opintoja täydennetään tietopuolisilla opinnoilla Hevosopistolla
päästä sattui kuitenkin uusi onnettomuus, kun hevonen kieltäytyi hyppäämästä sarjaesteellä ja Emma putosi kyydistä. Myös henkiset paineet ja pelot ovat melkoiset: lääkäri on sanonut, että jos vielä tipun hevosen selästä, joko halvaannun tai kuolen, Ahjolinna kertoo. – Nyt selkäni on täynnä rautaa ja välillä tosi kipeä. – Ensimmäisen onnettomuuden jälkeen käytin rautakorsettia kunnes murtunut ranka korjaantui. 050 598 8068 anna.kuosmanen@osao.fi ja opintoasiainsihteeri Marjut Mertala p. Toisen onnettomuuden jälkeen yksi nikama oli murskana, ja selkä piti leikata. Hevosalan ammattilaiseksi Oulun seudun ammattiopisto OSAOn Pudasjärven yksikössä on erinomainen hevosalan oppimisympäristö. 040 1778 511 Olemme facebookissa! Emma treenaa kisoihin hyvin varovaisesti ja omaa kuntoaan kuunnellen. Hevostalous, Hingunniemi, Kiuruvesi www.ysao.fi www.ysao.fi Hevostalouden perustutkinto Hae yhteishaussa 24.2.-17.3.2015 Hevostenhoitaja Ratsastuksenohjaaja Perustutkintokoulutus aikuisille Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja/ratsastuksenohjaaja Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Hevostenvalmentajan ammattitutkinto; ravivalmentaja ja valjasseppä Kengityssepän ammattitutkinto Oppisopimus Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto – nämäkin tutkinnot Tallimestarin erikoisammattitutkinto suoritat joustavasti Lyhytkoulutukset oppisopimuksella! Kengityksen alkeis- ja peruskurssi Kysy lisää! Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Satulan toppaus ja sovitus -kurssi ja varusteiden korjaus Lisätietoja koulutuksista sekä hakumahdollisuus www.ysao.fi/koulutuskalenteri Osaavissa käsissä tulevaisuus Hingunniementie 98, 74700 KIURUVESI P. Opiskele hevostenhoitajaksi tai ratsastuksenohjaajaksi. Sepon kanssa on takana vasta kahdet pienet kilpailut. 050 575 8307 marjut.mertala@osao.fi HEVOSMAAILMA 33. Lisätietoja: opinto-ohjaaja Anna Kuosmanen, p. Melko rohkea nainen! – Tai sitten olen vain tyhmä, Emma naurahtaa ja jatkaa: – Minulla on turvaliivi sidottuna korviin saakka aina kun hyppään. koko suomi ja muu maailma tarvitsee Ammattiosaajia! TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: EMMA AHJOLINNAN KOTIALBUMI Koulutamme uusia hevostalouden ammattilaisia ja täydennämme aiemmin hankittua ammatillista osaamista. Kysy myös hevosalan monimuoto-opiskelumahdollisuuksista! – Olemme molemmat Sepon kanssa patalaiskoja aina kun siihen on tilaisuus, Emma naurahtaa
– Erityisen ylpeitä olemme kengitysseppäkoulutuksestamme, johon osallistuu toistakymmentä opiskelijaa vuosittain, kertoo Hingunniemen hevostalousyksikön koulutuspäällikkö Arja Aalto.. Hingunniemen koulutilalla voi opiskella hevostenhoitajaksi, ratsastuksenohjaajaksi tai -opettajaksi, hevostenvalmentajaksi, tallimestariksi tai vaikka kengityssepäksi. Koulussa järjestetään myös erimittaisia täydennyskoulutuksia esimerkiksi varusteiden korjaamiseen ja sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan liittyen. Ammatillisissa lisäkoulutuksissa opiskelee noin 40 ihmistä, minkä lisäksi koulussa käy oppisopimusopiskelijoita ja täydennyskoulutettavia kurssilaisia. Kuva: Tuovi Huttunen. Hevosmaailma aloittaa juttusarjan, jossa esitellään suomalaista hevosalan koulutusta. Matkaa Kiuruveden keskustaan kertyy viitisen kilometriä ja opiskelijoiden matka kylältä koululle taittuu päivittäin kätevästi linja-autolla. 34 HEVOSMAAILMA Y lä-Savon ammattiopiston hevostalouden yksikkö sijaitsee Kiuruveden rannalla Hingunniemessä. Koulun harjoitusravirata on noin 850 metriä pitkä. Ensimmäisenä on vuorossa Virolahden Ravijoella toimiva Harjun oppimiskeskus. Nykyaikaisella koulutilalla panostetaan energiatehokkuuteen Ylä-Savon ammattiopistossa pyritään vastaamaan kasvavan hevosalan tarpeisiin. Koulussa opiskelee noin 200 oppilasta, joista noin 120 suorittaa opistossa hevostalouden perustutkintoa. Koulutus Ammatti hevosalalta. KIURUVEDEN HINGUNNIEMESSÄ ON KOULUTETTU HEVOSALAN AMMATTILAISIA PIAN 30 VUOTTA Hingunniemen hiittisuora ei ole ihan suora, vaan se mukailee maaston muotoja
Kuva Arja Aalto. Hingunniemen opetustilan rakennuskanta on varsin uutta. Hingunniemellä on kaksi ratsutallia ja ravitalli. Hingunniemen hevostalousyksikön koulutuspäällikkö Arja Aalto on työskennellyt oppilaitoksessa sen perustamisesta lähtien. Toisessa luonnonvara- ja ympäristöalan yksikössä Peltosalmella voi opiskella maaOpiskelija Henna Kortelainen valjastaa hevosta. Lisäksi tilalla on kolme tallirakennusta, varsapihatto, täysikokoinen maneesi, kengityshalleja, tulityöpajoja ja erilaisia opetustiloja. seutuyrittäjäksi tai eläintenhoitajaksi, koulutuspäällikkö selventää. Opetustoiminta vanhalla sukutilalla käynnistyi vuonna 1986, jolloin paikalla toimi maatalousoppilaitos. Tilan vanha päärakennus on peräisin 1940-luvulta. – Toimimme eräänlaisessa satelliittiyksikössä. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä hankki tilan haltuunsa vuonna 1994, minkä jälkeen paikalla on toiminut Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden yksikkö. Kuva: Sanna Pukarinen. Kuva: Kirsi Kettunen. Vanhaa, peruskorjattua päärakennusta lukuun ottamatta kaikki tilan rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1986 tai sen jälkeen. Kaikenlaiseen hevostoimintaan on runsaasti mahdollisuuksia: – Meillä on muun muassa kävelytyskone katoksineen, uittoranta hevosille, kaksi ratsastuskenttää, harjoitusravirata, maaston muotoja mukaileva hiittisuora ja viitisen HEVOSMAAILMA 35. Kaikki muu rakennuskanta on uutta. UUSI RAKENNUSKANTA LISÄÄ VIIHTYVYYTTÄ Hingunniemellä on pitkä historia hevostalousoppilaitoksena. Tilalla on kaksi päärakennusta, koulurakennuksia ja lähinnä aikuisopiskelijoiden käytössä olevia majoitustiloja. Kuva: Kirsi Kettunen
Teema, jolla hän on hypännyt jopa 110-senttisiä esteitä. Hän on kilpaillut esteratsastuksessa pienestä saakka, nykyään hän kilpailee aluemestaruustasolla. Tällä hetkellä Sadulla on ravisukuinen suomenhevonen I.P. Satu Kaunisto haaveilee ratsastuksenopettajan urasta. – On luontevaa ja mukavaa, että minä saan jatkaa tällä tiellä, Satu toteaa. – Tavoitteena on vastata alati muuttuvan ja kasvavan hevosalan tarpeisiin. – Kestävä talliympäristö -projektiin kuuluvassa tallissa on kiinnitetty erityistä huomiota energiaomavaraisuuteen ja energiatehokkuuteen. Myös valaistusratkaisuja on mietitty energiatehokkuusnäkökulmasta, Aalto kertoo. – Koulu on juuri sopivan kokoinen. Vaikka Satu on kasvanut ratsastustallin kupeessa, on hän oppinut paljon uutta Hingunniemessä. – Tavoitteena on päästä isoille kentille kisaamaan ja nostaa tasoa koko ajan, Satu toteaa. – Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi panostamme erityisesti OPINTOJEN JÄLKEEN PERHEYRITYKSEN JATKAJAKSI Sadulla on työpaikka valmiina S atu Kauniston, 17, äiti omistaa pienen ratsastuskoulun Kajaanissa. Paikasta pidetään hyvää huolta ja tulevia remonttejakin suunnitellaan. OPISKELUKAVEREITA PIISAA Sadulla on pitkä ratsastushistoria. – Toisten tapaa opettaa ratsastamista on mukava seurata. Täällä tulee tutuiksi kaikkien kanssa ja kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään, Kaunisto kiittelee. Hän on saanut paljon ystäviä ja innostunut tutor-toiminnasta. Kun Satu valmistuu ratsastuksenohjaajaksi YläSavon ammattikoulusta keväällä 2016, hän pääsee heti töihin kotitilalleen. Opintojen jälkeen Satu pääsee töihin sukunsa ratsastuskouluun. Kaunisto on viihtynyt Hingunniemessä erinomaisesti. – Kylmän ratsastustallin perusti mummoni vuonna 1988 ja äitini otti ohjat käsiinsä vuonna 2004. Tilalla on oma oriasema. TILAA 80:LLE HEVOSELLE JA OMA ELÄINSAIRAALA Hingunniemessä on tallipaikat 80:lle hevoselle. 25-paikkaisessa ravitallissa majailee kilpa- ja tuntiravureita. Koulussa saan etsiä omaa opetustyyliäni. kilometriä maastoreittejä, Aalto luettelee. Olen perfektionistiluonne, eikä minulle kelpaa, että olisin vain ”aika hyvä”, Kaunisto miettii. Ravitalli on ympäristöystävällinen. Lannat käsitellään rumpukompostorissa ja hukkalämpö käytetään pesuvesien ja lattioiden lämmittämiseen. Vuosittain Hingunniemessä syntyy 1–3 varsaa. Kuva: Sina Nisula 36 HEVOSMAAILMA. Hingunniemessä ollaan tyytyväisiä oppilaitoksen tiloihin. Koulun omia hevosia talleissa on yleensä noin 45–50, loput paikat on varattu opiskelijoiden omille ja hoitosopimuksella oleville hevosille. Kuva: Kirsi Kettunen
– Organisaatiotoiminnan muutoksia on pohdittu kuntayhtymässä. Vuonna 2017 valtakunnallisesti tapahtuvat ammattiopiskelun rahoitusmuutokset tulevat vaikuttamaan oppilaitoksen toimintaan. VERKOSTOITUMINEN TUO VOIMAA Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alan talousarvio on vuonna 2015 viisi miljoonaa euroa. Kuva: Kirsi Kettunen. – Ensiarvoisen tärkeää on myös hyvä verkosto hevosalan oppilaitosten kesken, koulutuspäällikkö Arja Aalto summaa. Koulutusorganisaatio tulee muuttumaan prosessimuotoiseksi. Jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta mieli on aivan luottavainen tulevan suhteen, Arja Aalto pohtii. aikuiskoulutukseen ja kengitysseppäkoulutukseen. Hevosten uittaminen onnistuu humuksisessa Kiuruvedessä. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN Ravitalli on ympäristöystävällinen ja energiatehokas. Tulevaisuudessa hevosalan opinnoissa tullaan panostamaan henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin. Hevostallien yhteydessä aloittaa joulukuussa toimintansa Savon eläinsairaala, jonka kanssa opisto tulee tekemään tiivistä yhteistyötä. Kuva: Paula Rissanen. Hevostalouden yksikölle summasta kuuluu 2,1 miljoonaa euroa. HEVOSMAAILMA 37. Työssä oppiminen ja työelämäyhteistyö nousevat entistäkin tärkeämpään rooliin. Koululla on myös oma oriasema
Hevosen omistaa Johanna Sokka. 38 HEVOSMAAILMA. Koulutus Ratsastuslukiolainen Sonja Paananen poseeraa ratsastuksenopettaja Tiina Vainikaisen kasvattaman 5-vuotiaan tamman Cannot Now:n eli Norpan kanssa
– Kilpailu- ja valmennuskurssit sekä syksyllä ja keväällä toteutetut, yön yli kestävät vaelluskurssit ovat erittäin suosittuja. RATSASTUSKURSSIT SUOSITTUJA Erityisesti kurssit, joilla pääsee ratsastamaan, ovat opiskelijoiden suosiossa. Vähimmäiskurssimäärä lukiossa on kokonaisuudessaan 75, mutta monet ratsastuslinjalaiset opiskelevat enemmänkin, Rautalammin lukion rehtori Eeva Ruotsalainen kertoo. – Saadakseen lukion päästötodistuksen tulee lukion pakolliset ja syventävät kurssit suorittaa kuten muissakin maamme lukioissa. Nykyiset ja tulevat opiskelijat saavatkin nauttia uusituista, moderneista puitteista. Suosittuun lukioon hakee opiskelijoita pääkaupunkiseudulta saakka. – Teoriakursseja on yhteensä yhdeksän, ja niillä opiskellaan HEVOSMAAILMA 39. RAUTALAMMIN RATSASTUSLUKIO HOUKUTTELEE OPISKELIJOITA YMPÄRI SUOMEA Ratsastuskursseille lukio-opintojen lomassa Rautalammin ratsastuslukiossa voi normaalin lukiolinjan lisäksi opiskella myös ratsastuslinjalla. Lukion noin sadasta oppilaasta jopa puolet opiskelevat ratsastuslinjalla. Ratsastustunnit, jotka ajoittuvat yleensä iltapuolelle, kuuluvat lukiokursseihin ja ovat siten maksuttomia, Eeva Ruotsalainen sanoo. Ratsastuksen ja hevosenhoidon teoriaa voi lukiossa opiskella myös. Viime vuonna Rautalammin lukiossa tehtiin mittavat peruskorjaukset. V uonna 1997 perustettu Rautalammin lukio on Suomen vanhin ja suurin ratsastuspainotteinen lukio. Aiempaa ratsastuskokemusta tai näyttöjä ratsastusmenestyksestä ei tarvita, sillä ratsastajat on jaettu kolmeen tasoryhmään; Rautalammin lukiossa voi suorittaa soveltavia kursseja ratsastamalla ja hevosenhoidon teoriaa opiskelemalla. Linjalla tarjolla on 17 eri hevosaiheista, soveltavaa kurssia, joista kahdeksan sisältää ratsastusta. Ratsastuskursseja on lukiossa tarjolla kaiken kaikkiaan kuusi. Rautalammin lukio on Suomen vanhin ja suurin ratsastuspainotteinen lukio. Ratsastuslukiossa voi lukio-opintojen ohessa jatkaa ratsastusharrastusta, viedä ratsastustaitojaan eteenpäin ja oppia hevosenhoidon teoriaa. Sen sijaan soveltaviksi kursseiksi voi valita hevosiin liittyviä kursse- ja, joita on kaiken kaikkiaan 17. aloittelijoihin, jo enemmän harrastaneisiin ja kilpailusuuntautuneisiin
– Pääkaupunkiseudulta, Helsingistä ja Vantaalta, toisinaan Hangosta asti ja pohjoisesta Rovaniemeltä saakka saapuu innokkaita opiskelijoita lukioon. Keskiarvosuositus on 7, ja opiskelupaikkoja on runsaasti.. VAIKKA HEVOSHARRASTUS VETÄÄ ENEMMÄN TYTTÖJÄ LUKIOON, LUKIOSTA LÖYTYY MYÖS MIESPUOLISIA RATSASTAJIA. Ratsastustunnit kuuluvat lukiokursseihin ja ovat siten maksuttomia. 40 HEVOSMAAILMA Kaikki halukkaat ovat tähän saakka päässeet opiskelemaan Rautalammin lukioon. Teimme ensimmäisen luokan opiskelijoiden keskuudessa palautekyselyn, jonka mukaan opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa ratsastuksenopetukseen ja tallin toimintaan, Ruotsalainen kertoo. Rautalammin Lukio tekee yhteistyötä Rautalammin ratsastuskeskuksen kanssa, jossa opetuksesta vastaa ratsastuksen erityisammattitutkinnon suorittanut Tiina Vainikainen. Tunnit ajoittuvat useimmiten iltaan. Ratsailla Reetta Harjunen. Lukio tekee yhteistyötä läheisen Rautalammin ratsastuskeskuksen kanssa. Opiskelijoita tulee Rautalammille ympäri Suomea. OPISKELIJOITA YMPÄRI SUOMEN Rautalammin ratsastuslukiossa aloittaa opintonsa joka vuosi 20-30 opiskelijaa. – Valtaosa opiskelijoista ratsastaa ratsastuskoulun hevosilla, mutta omalle hevoselle on mahdollista saada tallipaikka ratsastuskoululta. muun muassa hevosen hoitoa, ruokintaa sekä hevosen anatomiaa ja terveydenhoitoa
Opiskelijat kokevat, että Rautalammilla niin lukiossa kuin ratsastuskeskuksella vallitsee hyvä ilmapiiri. 020 124 5700 info@sedu.fi HEVOSMAAILMA 41. Tarvittaessa lukio auttaa asunnon löytymisessä, Ruotsalainen sanoo. TULE OSAAJAKSI. 040 527 1791 (opo) www.sedu.fi p. – Olin kokeillut ratsastusta aikaisemmin, mutta mahdollisuuksia harrastuksen aloittamiseen pääkaupunkiseudulla etenkään järkevään hintaan ei ollut, Elias kertoo. – Kaikki halukkaat ovat tähän saakka päässeet opiskelemaan lukioomme. – 24.1.2015! www.salpaus.fi TEE TULEVAISUUTTASI. MAHIS LUKIO = KIURUVEDEN LUKIO Opiskele Ilmajoella maatalousalaa ja poimi kaikki valinnaiset tutkinnon osat tuotantoeläimiä. Abiturientti Olivia Raski lähti Eliaksen tavoin Rautalammille Helsingistä. Suurin osa opiskelijoista onkin mukana lukion oppilaskun- NUORI, haluaisitko hevosharrastuksesta ammatin. Opiskelupaikkoja on runsaasti samalla, kun paikkakunnan lukioikäisten ikäluokat ovat pienentyneet. HEVOSALAN KOULUTUSTA Lahdessa Jokimaalla Aikuiskoulutusta 4 Hevostenvalmentajan ammattitutkinto: ravivalmentaminen ja hevoshieronta 4 Hevostalouden perustutkinto, oppisopimuksella: hevosharrasteohjaaja (SRL:n) ja raviurheilu 4 Kengityksen koulutusohjelma, aloitus 10.4.2015, 9 lähijaksoa pe – su, kesto 1 vuosi Lisätietoja Anne-Maria Kesseli, puh. Laaja mahdollisuus HEVOSOPINTOIHIN. Jokaiselle opiskelijalle järjestyy majoitusmahdollisuus, joka voi olla kimppakämppä soluasunnossa tai yksiö rivitalossa, kohtuullisella vuokralla. – Välimatka tuntui toki pitkältä, mutta samaan aikaan halusin kokeilla omia siipiäni ja itsenäistyä. OPISKELIJAT KOKEVAT, ETTÄ RAUTALAMMILLA NIIN LUKIOSSA KUIN RATSASTUSKESKUKSELLA VALLITSEE HYVÄ ILMAPIIRI. Tutustu lisää www.salpaus.fi/luonnonvara-ala hevosalanaikuiskoulutus.blogspot.com Tervetuloa tutustumaan Jokimaalle, avoimet ovet 23. Helsinkiläinen abiturientti Elias Lianglähti opiskelemaan Rautalammille sillä hän halusi muuttaa omilleen ja vaihtaa maisemaa. 4 Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja Osaamisaloina hevosharrasteohjaaja ja raviurheilu. Aivan yksin en kuitenkaan matkaan lähtenyt, sillä paras ystäväni Joanna lähti myös opiskelemaan Rautalammille. Mahdollisuus myös yhdistelmätutkintoon. Vaikka hevosharrastus vetää enemmän tyttöjä lukioon, lukiosta löytyy myös miespuolisia ratsastajia. Keskiarvorajaa Rautalammin lukioon ei suoranaisesti ole, suosituksena on kuitenkin 7:n keskiarvo. – 17.3.2015 HAE! Opintopolku.fi Kaksoistutkinnolla ylioppilaaksi ja hevosalan ammattilaiseksi. YHTEISHAKU 24.2. 040 838 7967 (reksi), p. Kävimme myös etukäteen tutustumassa lukioon, Olivia kertoo. www.kiuruvedenlukio.fi p. RATSASTUS LUKIO = KIURUVEDEN LUKIO Ratsastuspassilla pääset ratsastamaan huippuedullisesti. 044 708 0469 anne-maria.kesseli@salpaus.fi Rautalammin ratsastuslukiossa aloittaa opintonsa joka vuosi 20-30 opiskelijaa
– Tallilla on mukavaa, kaikki ovat valmiita auttamaan, eikä haittaa jos mokaa, Elias kertoo. – Itse olin ehkä ajatellut, että opiskelijat olisivat kaikki niin sanotusti hevoshulluja. Ratsailla Alissa Suppola. Terveydenhoitajamme sanoi heti alkuun, että voimme turvautua häneen varaäitinä, Olivia kiittelee. Meillä on ratsastuslinjalaisten kanssa hyvä ja kannustava ilmapiiri, enne kilpaile siitä, kuka hyppää korkeimman esteen tai suorittaa parhaan kouluradan, Olivia sanoo – LUKIOSSA VOI KOKEA, KUINKA MEISTÄ NUORISTA TODELLA VÄLITETÄÄN. Ratsastustunnit kuuluvat lukiokursseihin ja ovat siten maksuttomia. 42 HEVOSMAAILMA. Lukiossa lähes kaikki tuntevatkin toinen toisensa. Koska moni nuori tulee lukioon kauempaa aivan yksinkin, opettajilta saatu tuki on Olivian mielestä on ensiarvoisen tärkeää. nan tai tutoreiden järjestämissä juhlissa ja tapahtumissa. Hevosharrastus yhdistää nuoria, minkä vuoksi toisiin opiskelijoihin tutustuminen on ensimmäisenä vuonna helpompaa. Oppilaista puolet opiskelee kuitenkin ihan tavallisella lukiolinjalla. OSA JATKAA HEVOSALALLE Eeva Ruotsalaisen mukaan joka vuosi muutama lukiosta valmisRatsastuslukiolaisilla on keskenään hyvä ilmapiiri. Turhaa kilpailua tai vertailua ei esiinny, vaan opiskelijat kannustavat toinen toisiaan. Elias on Olivian kanssa samaa mieltä. – Lukiossa voi kokea, kuinka meistä nuorista todella välitetään. Tunnit ajoittuvat useimmiten iltaan
Tampereen seudun ammattiopisto puh. 050 395 8937 HEVOSMAAILMA 43. Haluan toki kehittyä ratsastajana, mutta erityisesti nautin rentouttavista maastolenkeistä, enkä tavoittele kisakenttiä tai hevosalan ammattia. – Alusta asti minulle on ollut selvää, että ratsastus on harrastus. Olivialle ratsastus on ollut lapsesta saakka rakas harrastus, mutta hän ei haaveile työstä hevosten parissa. tunut jatkaa hevosalalla opiskellen esimerkiksi ratsastuksen opettajaksi. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: RAUTALAMMIN LUKIO Ratsastajat harjoittelevat tasoryhmissä aloittelijoista pidemmälle edenneisiin harrastajiin ja aina kilparatsastajiin saakka. Erityisesti yhteiskunnalliset kysymykset ja valtiotieteet kiinnostavat, Olivia kertoo. Tulevaisuudensuunnitelmani ovat vielä avoinna, mutta todennäköisesti pyrin lukion jälkeen yliopistoon. – Vuosittain parista, kolmestakymmenestä ylioppilaaksi kirjoittaneesta noin kahdesta viiteen opiskelijaa jatkaa opintojaan ja uraa hevosten parissa. Moni kuitenkin päättää säilyttää ratsastuksen antoisana harrastuksena ja hakee lukion jälkeen kokonaan toisen alan korkeakouluopintoihin, jotka avautuvat valkolakin myötä
44 HEVOSMAAILMA HEVOSMAAILMA 44. MITEN ELÄINTÄ VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ LUOKAN RYHMÄHENGEN MUODOSTAMISESSA Kun Jussi-poni kouluun lähti Iisalmen Kangaslammin koulun starttiluokalla aloitti elokuussa joukko innokkaita oppilaita, mukaan lukien pieni Jussi. Aivan tavallinen kaveri Jussi ei kuitenkaan ole – hän on nimittäin pieni shetlanninponi. Koulutus Jussi-poni on ollut mukana Iisalmen Kangaslammin koulun starttiluokalla kehittämässä kouluvalmiuksia
– Yksi starttiluokan keskeisistä tavoitteista on lasten sosiaalisen kasvun tukeminen. Oppilaiden ryhmäkäyttäytymisestä kerättiin jokaisella toimintakerralla havaintoja, joiden analysointivaihe ajoittui myöhemmälle syksyyn. Toiminnalliset tuokiot sisälsivät sekä ryhmätoimintaa että vapaata oleskelua eläimen kanssa. Koska luokka oli poikavoittoinen, oli teemaksi valittu cowboyt ja villi länsi. Ryhmäytysmistunnit koostuivat erilaisista peleistä, tehtävistä ja radoista, joissa Jussi-poni oli aina toiminnan keskiössä. HEVOSMAAILMA 45. – Meidän Jussi! Iloitsevat Kangaslammin koulun starttiluokkalaiset. SHERIFFIKOKELAITA JA KARJAVARKAITA Ponia ei kuitenkaan tuotu kouluun vain siksi, että olisi hauskaa. Todelliseen testiin yhteistyötaidot joutuivat eräänä päivänä lasten huomatessa, että Jussi oli varastettu ja jäljellä oli vain lunnasvaatimus. Jussin löytämiseksi lapset yhteistoiminnallisia rasteja, jotka johtivat lopulta iloiseen jälleennäkemiseen Varastetun Jussi-ponin takaisin saamiseksi täytyi tehdä yhteistyötä. Ponin vierailut koululla olivat lapsille viikon kohokohta ja niitä odotettiin kovasti etukäteen. Myös lehtijutun teko on osa opinnäytetyötä. Solmuun mennyt lassoköysi ei tuottanut vaikeuksia näppärille starttilaisille. Toiminnalla oli tarkoin suunniteltu tärkeä päämäärä: luokan yhteishengen kasvattaminen ja ryhmäytymisen edistäminen. ponin kanssa. Tunnit oli jaoteltu tavoitteiltaan eri aihealueisiin, joiden pohjalta pedagoginen toiminta oli suunniteltu. J ussi oli mukana jo keväällä, kun luokka ensimmäisen kerran tapasi toisensa yhteisessä tutustumispäivässä ja odotti muita ensimmäisenä koulupäivänä iloisesti tervehtien. Ensimmäisen koulupäivän jälkeen lapset ja Jussi tapasivat kerran viikossa koulutyön ohessa noin kuukauden ajan. Jussin vierailut koululla toteutettiin osana Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden, Jaana Keräsen, Kaisa Kuosmasen, Mirella Mikkosen ja Tuija Ollikaisen green care -aiheista opinnäytetyötä, jonka tavoitteena oli selvittää, miten eläintä voidaan hyödyntää luokan ryhmähengen muodostamisessa, ja mitä lisäarvoa eläimen läsnäolo tilanteeseen tuo. Nopea ryhmäytyminen on eduksi sujuvalle koulutyöskentelylle, kertoo starttiluokan opettaja Pirjo Koponen. Mitä Jussi-ponin myötä sitten syksyn aikana tapahtui. Pulpettiin asti rehtori ei ponia kelpuuttanut oppilaiden kyselyistä huolimatta, joten Jussi sai tyytyä vierailemaan ulkona. Kiitollinen poni lupasi vierailla lasten luona koulussa silloin tällöin vielä opinnäytetyöprosessin päätyttyäkin, aina ensi kevääseen saakka. Länkkäriteemaan liittyen lasten yhteistyötaitoja kehittävät tehtävät koostuivat muun muassa kultahippujen etsimisestä, lassoamisesta ja hevosenkengän heittämisestä. Viimeisellä toimintakerralla lasten tehtävänä oli saattaa edellisen kerran tapahtumat loppuun etsimällä johtolankoja ponivarkaasta ja onnistuneen yhteistyön seurauksena lapset ylennettiinkin Kangaslammin koulun kunniasheriffeiksi
Kun kaverit ovat hieman harmissaankin kyselleet, että miksi meillä ei, on vastaus ollut selvä: – Koska me starttiluokalla saadaan kivoimmat asiat!”. Se mikä näitä kahta eläinlajia yhdistää, kun puhutaan opetus- ja kasvatustyöstä, on se, että niiden täytyy olla tarkasti työhönsä valittuja ja erittäin hyvin koulutettuja. Näin se auttaa myös hyvien käytöstapojen opettelussa, kertoo Pirjo Koponen. Työelämän kanssa yhteistyössä jo 30 v. Hos oss kan du studera till hästskötare! Specialiseringsalternativen är skötsel av travhästar, grundskolning av ridhästar, hästuppfödning eller tillhandahållning av tjänster för hobbyutövare (hästhobbyhandledare). – Pehmojussille sanotaan aamuisin hyvää huomenta ja pois lähtiessä hei, hei. Kaksikielinen opetus! 46 HEVOSMAAILMA PONI LUOKKAKAVERINA PEHMOJUSSINA PULPETISSA Pieni poni koulun käytävällä ei itse asiassa ole hullumpi ajatus, ovathan lukikoiratkin jo tätä päivää opetuksen tukena. Nuoresta iästään huolimatta Jussi-poni osoitti soveltuvuutensa työhön jaksamalla jokaisen toimintatuokion tyynen rauhallisesti hermostumatta kertaakaan. Opiskelijoilla oli jo aiemmin virinnyt ajatus suuresta pehmoponista, joka jäisi oikean ponin jälkeen jatkamaan koulunkäyntiä yhdessä lasten kanssa ja muistuttamaan yhteisestä toiminnasta, joten pehmojussi lunasti paikkansa luontevasti koulun pulpetista. – Poika on ylpeänä kertonut kavereilleen, että meidän luokalla käy poni. Du kan också studera som vuxen! Du kan välja förberedande utbildning för fristående examen (hästskötare, ridinstruktör och ridlärare dier med antagning året runt. Pehmojussi kuuntelee niin ilot kuin surutkin. lOISTAVA TULEVAISUUS! Nuorten yhteishaku 24.2.–17.3.2015 haku www.opintopolku.fi Hevosharrastuksen suosio on kasvussa – lisääntyvä harrastaja määrä tarkoittaa myös työtä alalle! Nuorten koulutus: Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja Meillä opiskelet joustavasti henkilökohtaisen suunnitelmasi mukaan. Tällaiseen toimintaan ryhtymistä oli harjoiteltu Jussin kanssa jo lähes vuoden verran erilaisilla luonnollisiin hevosmiestaitoihin perustuvilla harjoitteilla ponin kotitallilla Jyrskynvirrantilalla, Sonkajärvellä. Lapset olivat jo ensimmäisellä toimintakerralla tuoneet esille toiveen esineestä, jolle voisi koulupäivän aikana kertoa mahdollisista mieltä painavista asioista. Pehmoponi osoittikin tarpeellisuutensa jo ensimmäisen kouluviikkonsa aikana, kun sen halailu auttoi harmittavan tilanteen purkamista. Suunnitelmassasi huomioidaan jo aiemmin hankkimasi osaaminen. Eläimen soveltuvuus työhönsä korostuu varsinkin silloin, kun kyseessä on vilkas, tukea toiminnassaan tarvitseva lapsijoukko. Pienikokoinen shetlanninponi ei ole yhtään sen suurempi otus, kuin bernhardinkoirakaan. Koska poni ei voitu viedä sisätiloihin, sai luokkaan jäädä Jussin virkaa toimittamaan suuren suuri pehmoponi. Myös vanhemmilta saatu palaute toiminnasta on ollut positiivista. ajan! Tutustu toimintaamme TET-jaksolla! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Hevostalous, Kaustinen & Perho OP M TU RUISK EIL LE OT ELE LE SI MA KS A I! N HÄSTUTBILDNINGAR I BRUSABY Naturbruksenheten i Kimito Är hästar ditt stora intresse. Yksi merkittävä ero niillä kuitenkin on – poni on nimittäin huomattavasti vaikeampi opettaa sisäsiistiksi. Silloin sekä toiminnan ohjaajilta, että toiminnan kohteena olevalta eläimeltä vaaditaan suurta muutoksen- ja paineensietokykyä
Ristikko Ratkaisijan nimi: ………………………………………………………………… Lähiosoite: ………………………………………………………………………………………… Postinumero: ……………………………… Paikkakunta …………………….…………………………………… Puhelinnumero: …………………………………………… Mikä oli sinun mielestäsi Hevosmaailma-lehden paras juttu. HEVOSMAAILMA 47. Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. Osoite: Hevosmaailma -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Palkintoina hevoskirjoja. Kolme oikein ratkaissutta palkitaan arpomalla. ……………………………………………………………………………………………………………………… Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa Hevosmaailma -lehteen 15.1.2015 mennessä
Harvan kohdalla se kuitenkaan toteutuu. 48 HEVOSMAAILMA. Vielä harvemman suunnitelma yrittäjyydestä on realistinen. Ammatin täytyy löytyä hevosten tai hevosurheilun parista. HARRASTUKSESTA KEHITTYI MEIJU PAUNULLE AMMATTI Yrittäjäksi ei pidä ryhtyä hetken mielijohteesta Monen nuoren heppatytön unelmiin mahtuu vain yhdenlainen urasuunnitelma
– Lukion jälkeen muutin Tampereelle opiskelemaan fysioterapeutiksi. – Olen yhä samalla tiellä, eli ratsastusharrastusta on takana yli 20 vuotta. Ymmärtäväiset vanhempani järjestivät asian, joten pian alkoivat ensimmäiset tunnit läheisessä ratsastuskoulussa. Muutin asumaan Kokemäen Kauvatsalle ja seuraavana vuonna valmistuin fysioterapeutiksi. Kokemusta on kertynyt hieman myös kilpailemisesta. ponin selkään. Tietenkin hevostytön ylioppilaskuvassa täytyy olla lemmikkihevonen. M eiju Paunu, 25, on asunut lapsuutensa hevospaikkakunnalla Huittisissa. Ensimmäisen oman Meiju on harrastanut ratsastusta aivan pienestä lähtien. Vuonna 2009 vaihdoin kuitenkin Satakunnan ammattikorkeakouluun. Muistan, miten kolmevuotiaana olimme vanhempieni kanssa lomalla Ahvenanmaalla, kun pääsin ensimmäisen kerran HEVOSMAAILMA 49. – Olen harrastanut hevosia koko ikäni. Kotiin palattua kokemus oli pakko päästä uusimaan. Nuori yrittäjä Meiju Paunu on tietoinen niistä vaikeuksista, joita hevosalan yrityksen perustaja näinä aikoina kohtaa. Meijulle ei käynyt niin kuin niin monelle muulle alasta innostuneelle harrastajalle
Itse on perusasiat opeteltava ja tavoitteet asetettava. Tajuan minkälainen kuluerä ratsuhevosen pito on. – Tunnustan suoraan, ettei minusta ole eläinlääkäriksi pitkän opiskelurupeaman vuoksi. hevosen sain vuonna 2006. Hevoset hoidan aina kotikäynteinä. – Tuosta suomenhevosesta olisi tarkoitus tulla kouluratsu vähintäänkin aluetasolle. Tällä hetkellä olen vielä päivätyössä ihmispuolella ja otan vastaan eläinasiakkaita päivätyön ohella. Fysioterapeutin ammatti on äitini idea eikä huono olekaan. – Avopuolisoni on yrittäjä ja tulee yrittäjäsuvusta. Välillä ratsastin muiden hevosilla, kun päätin varjella hieman vanhempieni kukkaroa. – Olen yrittäjä kolmannessa polvessa, joten perusasiat on taottu minulle päähän jo pienestä lähtien. Yritystä ei voi lähteä pyörittämään periaatteella: katsotaan, toivotaan, toivotaan. Ilman hevosta Meiju ei kuitenkaan osannut olla. Suvulta olen saanut paljon neuvoa ja ohjeita, mutta käytännössä päälinjat on tehtävä itselle selviksi. – Se jalostui eläinfysioterapeutin opintoihin ja paperit saan pian, joulukuussa. Hevosten lisäksi Meiju hoitaa pieneläimiä, kuten koiria. Isän puolelta suku on ollut laukkukauppiaita. Opintojen sisältö on ollut hänen odotustensa mukaista. Perustin Eläinfysioterapia BestiXin 1.5.2014. – Pyöritän yritystäni palkkatoimeni ohella. – Pieneläimiä otan vastaan pieneläinklinikalla Sastamalassa ja eläintarvikeliikkeissä Huittisissa ja Kokemäellä. Tiesin, että tulen tekemään työtä muodossa tai toisessa eläinten parissa. Olen saanut opastusta lähteä liikkeelle hyvin realistiselta pohjalta. Meiju kehuu valintaansa. – Vuonna 2011, valmistumiseni jälkeen ostin taas oman hevosen. Ryhdyn vähitellen kasvattamaan asiakaskuntaa ja hankin käytännön yrittäjäkoulutusta. Osa kuuluu liikesalaisuuksiaan pariin, osaa vasta hiotaan. Valmistumisen jälkeen ovat edessä kuitenkin uudet haasteet. Meiju kuuluu niihin ihmisiin, jotka saattavat ideansa ja unelmansa loppuun asti. YRITTÄJÄ KOLMANNESSA POLVESSA Meiju Paunun kiinnostus alaan ei johdu hetken ihastuksesta. – Pitkän harkinnan jälkeen olen päättänyt ryhtyä yrittäjäksi, Meiju sanoo päättäväisesti. – Vuosien kuluessa on käynyt selväksi, että eläimet ovat myös käytännön tasolla minulle elämäntapa, enemmän kuin harrastus. Unelma jalostui yritykseksi TEKSTI JA KUVAT: PENTTI EERIKÄINEN 50 HEVOSMAAILMA M eiju Paunu on määrätietoinen nainen, jolle idea omasta yrityksestä oli vuosia sitten selkeä tavoite. Yrittäjälinja jatkuu Meijun ja hänen avomiehensä kohdalla. Tässä on lähdetty liikkeelle oman pääoman turvin. Sittemmin minulla on ollut kolme omaa hevosta. – Minulle on ainakin kannettu eteen runsaasti neuvoja ja varoituksia. Tarvittaessa teen kotikäyntejä, joten päivät eivät ole toistensa kaltaisia. Kaikkiaan minulla on ollut jo seitsemän hevosta. Katsotaan, mihin rahkeet riittävät, Meiju pohdiskelee. – Idea omasta yrityksestä oli kirkkaana mielessä jo vuosia sitten. Asiat ovat niin pitkällä, ettei suunnitelmia voi enää perua. – VUOSIEN KULUESSA ON KÄYNYT SELVÄKSI, ETTÄ ELÄIMET OVAT MYÖS KÄYTÄNNÖN TASOLLA MINULLE ELÄMÄNTAPA, ENEMMÄN KUIN HARRASTUS. Myös äitini puolella leipä on hankittu kaupan parissa. Tällä hetkellä minulla ja kumppanillani on maatila, jonka tallissa asustaa kaksivuotias suomenhevostamma ja kuusivuotias minishetlanninponitamma. ELÄIMET AMMATIKSI ELÄINFYSIOTERAPIA BESTIXIN Meiju Paunu kertoo pohdiskelleensa ura- ja ammattinäkymiä monelta kannalta, mutta aina niihin tulivat jotenkin mukaan eläimet. Pelottelemalla en suunnitelmistani luovu ja ilman realismia ei yrityksiä kannata perustaa. – Olen päättänyt, ettei yritystäni rakenneta velan varaan. – Kyllä tässäkin yrityksessä on tehty selkeät suunnitelmat. Tällä hetkellä alan näkymät eivät yksinkertaisesti ole sellaiset, että hevosalalle kannattaisi lähteä investoimaan velkarahalla.. Totuus on, että tällä alalla työllistyy pääasiassa oman yrityksen kautta
Fysioterapian lisäksi elinkeinonharjoittaja tarjoaa satulansovituskäyntejä ja ratsastajan istuntatunteja. Palveluita on tarjolla muun muassa seutumarkkinoinnin, yritysneuvonnan, rahoitusneuvonnan ja sijoittumispalveluiden osalta. Sen olen oppinut myöntämään, että omat tiedot ja taidot eivät nykymaailmassa kovin pitkälle riittää. Yrittäjä Meiju Paunu. Vireillä on suunnitelmia vastaanoton rakentamisesta kotitallin yhteyteen. Yksi tavoite Meijulla on kirkkaana mielessä. Aion myös perehtyä yrittäjätoimintaan tämän alan lähtökohdista. Suomen Hippoksen tietopankki Hippoksen tietopankista löytyy kattavasti linkkejä hevosalan yrittäjyyteen liittyen. Kotikäyntien lisäksi yrittäjä ottajaa pieneläimiä vastaan Pieneläinklinikka Viksussa Sastamalassa, eläintarvikeliike AniMatZoon tiloissa Huittisissa sekä eläintarvikeliike Kahvitassussa Kokemäellä. OSA KUULUU LIIKESALAISUUKSIAAN PARIIN, OSAA VASTA HIOTAAN. Eläinfysioterapia BestiX, yksityinen elinkeinonharjoittaja, Kauvatsa. (pe) – Mielestäni nuoren yrittäjän ei nyt kannata investoida isoja velkarahoja hevosalalle, Meiju pohdiskelee. – KYLLÄ TÄSSÄKIN YRITYKSESSÄ ON TEHTY SELKEÄT SUUNNITELMAT. – Toistaiseksi en palkkaa vierasta työvoimaa. Yritys rekisteröity 1.5.2014 Toistaiseksi Meiju pyörittää yritystoimintaansa toisten tiloissa. Ydre-Box Pellon Group Oy | HEVOSMAAILMA 51. Uusyrityskeskus ja asiantuntijaverkosto tarjoavat apuaan yritysidean arvioinnissa, liikeidean kehittämisessä, tuloslaskelmien teossa, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä, toiminta- ja yritysmuodon valinnassa, lupa- ja ilmoitusasioiden selvittämisessä, markkinointisuunnitelman teossa, yrittäjän sosiaaliturva- ja eläkeasioiden suunnittelussa sekä toimitilaratkaisuissa. Päämääränä on itseni kokopäiväinen työllistäminen. Eläinfysioterapiapalveluja pieneläimille ja hevosille Satakunnan ja Sastamalan alueella. Kehittämiskeskuksista löytyy eri alueiden hevosyrittäjille suunnattuja palveluita. Tietopankkiin lisätään jatkuvasti uutta aineistoa tuleville ja vanhoille yrittäjille. Pyrin hankkimaan nykyaikaista koulutusta. Mahdollisuus myös erilaisiin koulutuksiin ja luentoihin harrastusporukoille ja seuroille. Alueellisia uusyrityskeskuksia on koko maassa. Uusyrityskeskusten palvelut ovat maksuttomia
52 HEVOSMAAILMA. – TYÖHÖN KUULUU ERILAISIA VARUSTEISIIN TEHTÄVIÄ MUUTOSTÖITÄ, KUTEN VALJAISIIN JA SUITSIIN TEHTÄVÄT LYHENNYKSET, PIDENNYKSET SEKÄ ERGONOMIAA PARANTAVAT MUUTOKSET
Teollinen nahka on yleensä kromiparkittua, joka saattaa aiheuttaa allergiaa. Hevostarvikkeet ja entisöintiin tuodut huonekalut heräävät uuteen kukoistukseensa verhoilijavaljasseppä Elina Parpalan (38) käsissä. Parpalan mukaan on turhaa heittää vanha pois ja ostaa uutta, jos vanhan voi vielä korjata ja ottaa käyttöön. Vaikeuksia alalla lisää halpatuonti, jonka kanssa on vaikea kilpailla. – Valjassepistä tuntuu olevan pulaa, mutta työ ei silti elätä yrittäjää. Hän kierrättää mielellään van- haa ja käyttää mahdollisuuksien mukaan ekologisia materiaaleja valmistuksessa. Elina Parpala tietää, että laadukas nahka on lähes aina ekologista ja pitkäikäistä. Omakotitalon pihapiirissä kaunis ja valoisa verstas toimii verhoomona ja valjassepän pajana. Hänen lusitanonsa on terapeutti, joka pitää hänet vireessä. Hyödynnetään jo nahassa olevat vanhat ompelureiät ja saumat tikataan uudelleen. – Satuloiden osalta vastinhihnojen vaihdot ja erilaisten ratkenneiden saumojen ja ompeleiden korjaaminen kauniisti käsintikkaamalla ovat myös varsin tavallisia töitä. Vaihdan myös vetoketjuja chapseihin, mutta ratsastussaappaat ovat suutarin töitä, hän huomauttaa. – Niissä valmistettu nahka on laadukasta ja valmistettu kasvisparkitsemalla. Hevostuntemusta ja kädentaitoja Elina Parpala toimii valjasseppänä ja verhoilijana. Huonekaluverhoilun ohella Elina Parpala, kunnostaa ja korjaa vanhoja hevosvarusteita. – Työhön kuuluu varsin tyypillisesti erilaisia varusteisiin tehtäviä muutostöitä, kuten valjaisiin ja suitsiin tehtävät lyhennykset, pidennykset sekä ergonomiaa parantavat muutokset, Parpala kertoo. Sen lisäksi suomalainen verotus on tehnyt työnteon kalliiksi. – Erona pikasuutarin työhön on myös olennaisesti se, että korjaustyö tehdään hevosvarusteisiin usein käsin tikkaamalla. – Onneksi tässä on verhoomo, Parpala tuumaa viitaten verstaan vanhoihin antiikkisiin huonekaluihin. ONNETTOMUUS MUUTTI HEVOSNAISEN ELÄMÄN Elina Parpalan hevonen on vuonna 2004 Portugalissa syntynyt lusitano-ruuna Zambujo. – Ekologisen materiaalin lisäksi valitsen mahdollisimman luonnonmukaisia maaleja sekä nahanhoitotuotteita valmistuksessa. Ihan tavalliset työkalut eivät hommaan olisi pystyneetkään, sillä nahan paksuuttakin oli joissain kohden jopa yli 10 senttiä. – Hevosvarusteissa saumojen kestävyys on olennaisesti myös turvallisuuskysymys. Elina Parpala pitää molemmista töistä, ja ne tukevat sopivasti toinen toisiaan. R auhalliseen kirkkonummelaiseen maalaiskylään, Oitmäkeen, on hiljattain perustettu uusi yritys. – Kertakäyttökulttuuri on kestämätön tapa kuluttaa. Asiakkaan Ruotsista käytettyinä ostetut Tärnsjön valjaat lyhenneltiin ja muotoiltiin oikeisiin mittoihin uudelle käyttäjälleen. VALJASSEPÄN TYÖ EI YKSIN ELÄTÄ Parpalan mukaan valjasepän työ ei yksin kannata. Lisäksi lanka vaihtaa puolta jokaisen tikin kohdalla, jolloin yhden langan katketessa koko sauma ei lähde purkautumaan. ONNETTOMUUS MUUTTI SUUNNAN On monen sattuman summa, että Elina Parpala on tänä päivänä HEVOSMAAILMA 53. – Valjassepän pikkutöillä saa kulut peittoon, mutta ison sohvan verhoamisesta tienaa palkkaakin, hän tiivistää. Nahan tilaan pääsääntöisesti Ruotsista, Tärnsjön nahkatehtaalta sekä muista pohjoismaisista nahkatehtaista. Vanhan korjaaminen säästää myös luonnonvaroja. Niistä tulee kestäviä, eikä rei’itetä ja siten heikennetä vanhaa nahkaa enää lisää. – Muutenkin nahkatyöt käsin ovat haasteellisia, aikaavieviä sekä työläitä, joten pelkästään niillä on vaikea päästä tuntipalkoille. Käsin ompelu on tietysti myös hitaampaa, mikä usein yllättää asiakkaan. EKOLOGISIA MATERIAALEJA JA KIERRÄTYSTÄ Elina Parpala myös suunnittelee ja tekee nahasta muun muassa suitsia, riimuja ja ohjia, sekä korjaa vanhoja nahkavarusteita
Töiden ohessa Elina jatkoi opintojaan ja sai suoritettua myöhemmin vielä kisällintutkinnon. – Luulin, etten koskaan enää kävele, saati ratsasta, Parpala muistelee lumilautaonnettomuuden kauhunhetkiä. Ne toimivat istunnalla, eikä niiden kanssa tarvita voimaa, jota vammautuneessa jalassani ei ole lainkaan. TAKAISIN RATSAILLE Vammasta aiheutuneiden hoitojen, useiden leikkausten ja pyörätuolissa istumisen ohessa Elina Parpala opiskeli, teki valjassepän töitä sekä verhoili vanhoja huonekaluja ja vaunuja. – Onnettomuus ja vuosien toipuminen siitä oli syy, miksi lähdin – ONNETTOMUUS JA VUOSIEN TOIPUMINEN SIITÄ OLI SYY, MIKSI LÄHDIN KÄSITYÖALALLE. Autan tarvittaessa myös tuontijärjestelyissä. Nuorena hän oli hyvin urheilullinen ja varma, että urheilusta tulisi hänelle ammatti. – Sen lisäksi toimin edustajana usealle portugalilaiselle hevosmatkailualan yritykselle ja hevoskasvattajalle, jotka mahdollistavat tutustumisen rotuun. Pidän nettikauppaa, josta voi tilata perinteisiä portugalilaisia ratsastus- ja hevosvarusteita, hän tiivistää toimintaansa.. käsityöläinen. käsityöalalle. Rakkaus rotuun syttyi. Ennen kaikkea laadukas käsityö. – Päätin lähteä Ypäjän hevosopistolle valjasseppäkouluun. Olenhan aina ollut kiinnostunut myös vanhoista esineistä, entisöinnistä sekä käsityöalasta, joten hakeuduin opiskelemaan verhoilijakouluun. – Ratsastin aktiivisesti viitenä päivänä viikossa, valmentauduin säännöllisesti kouluratsastuksessa, lumilautailin ja tein kaikkea muutakin urheiluun liittyvää. – Pystyin taas ratsastamaan, sillä lusitanot ovat kevyitä ja herkkiä. ROTU SEURASI MUKANA SUOMEEN Elina Parpalan verstaassa yhdistyvät asiat, jotka ovat lähellä hänen sydäntään: Vanhat huonekalut ja desing sekä myös entisajan hevosperinteet ja ajokulttuuri. Koulun jälkeen työskentelin oppityttönä erilaisten verhoomojen lisäksi Wahlstenin nahkatehtaalla. – Etsin autan ihmisiä löytämään hinta-laatu- suhteeltaan hyviä lusitano -hevosia Portugalista luotettavilta tahoilta, reilun vuosikymmenen aikana löytyneillä suhteillani. Elina teki alan töitä jonkin aikaa, mutta halusi sitten vielä lisäkoulutusta. Ollessaan 18-vuotias hän vammautui vakavasti. Hevoset ovat aina olleet Elina Parpalalle keino rentoutua ja vastapaino arjelle. Palattuaan noin 10 vuotta sitten kotiin, Elina Parpala perusti nettiyrityksen www.lusitano.fi, joka pitää sisällään hevosiin liittyviä asioita. – Ypäjällä ollessani kiinnostuin valjakkoajosta, sillä vaikka vammautuminen esti ratsastuksen, niin intohimo hevosiin ja harrastamiseen kyti edelleen. Vammautunut jalka ei estänyt hevosten ohjastusta ja kilpailinkin valjakkoajossa. Elinan asuessa Portugalissa hän liikuin paljon hevospiireissä, jolloin syntyi uusi tuttavuus: lusitanianhevonen, Puro Sangue Lusitano. Se johti siihen, että kun myöhemmin lähdin Portugaliin kunnostamaan valjakkofirman varusteita, innostuin ajamaan firman vossikkahevosia. Halusin liikunnanopettajaksi ja toimin sil54 HEVOSMAAILMA loin voimisteluohjaajana, Parpala kertoo
jälkivaikutuksia. taa Suomeen lusitanojen kantakirjaustilaisuus. Kauttamme saa valmennustunteja, joissa opettajina toimivat portugalilaiset lusitanoihin perehtyneet valmentajat. Halusin hoitaa kellon aikoihin sidotut lääkitsemiset itse, sekä muut erityistarpeet, joita tyttäreni elämään kuuluu. Nyt esikoinen on kahdeksanvuotias, mutta syövän vuoksi sekä näkö- että kuulovammainen. Elina Parpala palasi onnettomuuden jälkeen ratsaille Portugalissa. – Teen yhteistyötä pienten yritysten kanssa, sillä haluan kannattaa eettisyyttä ja aitoa paikallista käsityötä. Mielestäni ainoa oikea ratkaisu oli jäädä omaishoitajaksi kotiin. TEKSTI: SUSANNA MALMSTRÖM LISÄTIETOJA: WWW.COUROS.FI – HEVOSENI ON OLLUT MINULLE HARRASTUSKAVERI, MUTTA MYÖS TERAPEUTTI, JOKA PITÄÄ MINUT VIREESSÄ. – Neuvomme ja selvitämme rotuun liittyviä asioita ja jalostustoimintaa. Rotu on harvinainen Suomessa. AKTIIVINEN YHDISTYSTOIMIJA Elina Parpala on toiminut aktiivisesti myös Suomen Lusitanohevosyhdistyksen hallituksessa jo yhdistyksen alkuajoista lähtien. Vaikka yhdistyksemme on pieni ja aktiiveja on vähän, niin meidät on hyväksytty kansainvälisen rotujärjestön APSL:n jäseneksi. Hevoseni on ollut minulle harrastuskaveri, mutta myös terapeutti, joka pitää minut vireessä. Kodin ja verstaan välissä on kaunis piha leikkipaikkoineen. – Vauvana saadut rankat syöpähoidot aiheuttivat useita erilaisia – Kun nuorimman lapseni hoitovapaa-aika loppui, oli keksittävä keino olla paikalla. – Luovuin myös useamman hevosen pidosta ja jätin itselleni yhden lusitanon. HEVOSMAAILMA 55. Silloin rakensimme verstaan kotipihallemme. Pihalla leikkii kaksi jackrusselia, kolme iloista lasta ja elämä näyttää onnellisen touhukkaalta. – En suunnitellut omaa yritystä, mutta kodin ulkopuolella työskenteleminen tuli mahdottomaksi, kun esikoisemme sairastui yhdeksän kuukauden ikäisenä syöpään. Nyt tämä lusitano toimii myös luotettavana lastenratsuna, Elina Parpala toteaa. – Meillä on myös poikkeuksellinen mahdollisuus saada toista ker- VERTAS KOTIPIHALLA Ei ole sattumaa sekään, miksi Elina Parpalalla on yritys kotipihallaan. Lusitano mahdollisti taas ratsastamisen
Hevoset ja hevosjalostus ovat kuuluneet 1900-luvun alusta lähtien Palmbergin suvun harrastuksiin. 56 HEVOSMAAILMA. WHD Gårdin hevospalvelukeskus sijaitsee Mäntyharjulla Nurmaanjärven rannalla. WHD Gårdin tila on hankittu Oy Woikosko Ab:n omistukseen 1930-luvulla
Keskus tarjoaa yksilöllistä kuntoutus- ja valmennustoimintaa. Vuodesta 1910 lähtien hevoset sekä hevosjalostus ovat kuuluneet suvun rakkaimpiin harrastuksiin. WHD Gård Palmbergin suvun omistaman Woikoski Oy:n maatila on hankittu yrityksen omistukseen 1930-luvulla. Yritys toimii kemianteollisuudessa ja tuottaa kaasuja. WHD GÅRDIN HEVOSPALVELUKESKUS TARJOAA PAREMPAA HEVOSELÄMÄÄ Yksilöllistä kuntoutus- ja valmennustoimintaa Mäntyharjun Nurmaan kylässä on syksyn aikana aloittanut toimintansa WHD Gårdin hevospalvelukeskus. HEVOSMAAILMA 57. Aikanaan tilan työhevosilla ajettiin myös raveissa
On sitten kyse minkälaisesta tilanteesta tahansa. H evospalvelukeskuksen yhtenä tärkeänä osana on hevoskuntoutus, josta vastaa tallimestari Miia Hautajärvi. YHTEISTYÖTÄ ALAN AMMATTILAISTEN KANSSA Miia Hautajärvi on ollut hevosihminen pienestä tytöstä lähtien. Iida Kekkonen seuraa, että kaikki sujuu hyvin. Meihin otetaan usein yhteyttä esimerkiksi silloin, kun hevonen on vaikka loukkaantunut tai tarvitsee muuten kuntoutusta ja se halutaan nopeammin takaisin omaan valmennukseen, Hautajärvi kertoo. Uudessa hevospalvelukeskuksessa on huomattu, miten paljon hevosenomistajat ovat valmiita satsaamaan hevostensa hyvinvointiin. – TEEMME YHTEISTYÖTÄ JA KONSULTOIMME JOKAISESTA TAPAUKSESTA ELÄINLÄÄKÄRIÄ, FYSIOTERAPEUTTEJA SEKÄ MUITA ALAN AMMATTILAISIA. – Itselläni on harrastajatausta, josta on tullut vähitellen ammatti. WHD Gårdissa työskentelee neljä henkilöä, joista Hautajärvi yhdessä Iida Kekkosen kanssa vastaa hevosten hyvinvoinnista. Tällä hetkellä suoritan Ypäjällä hevosenvalmentajan ammattitutkintoa suuntauksena hevoshieronata, Hautajärvi kertoo. JÄNNEVAMMA JA LIHASONGELMAT TYYPILLISIMPIÄ – Tiedän, kuinka vaikeaa on antaa omaa hevostaan toisten käsiin. – Teemme yhteistyötä ja konsultoimme jokaisesta tapauksesta eläinlääkäriä, fysioterapeutteja sekä muita alan ammattilaisia, Tallimestari Miia Hautajärvi pystyy ohjelmoimaan vesikävelytysmattoon jokaiselle hevoselle oman kuntoutusohjelman. Tilan nykyiset palvelut: Vesi on kuntoutuksessa erinomainen elementti, sillä se säästää niveliä ja lihaksia ja on vastuksena turvallinen. Tyypillinen esimerkki on hevonen, jolla on jännevamma tai selkä- tai lihasongelmia. Hautajärvi kertoo, että kuntoutukseen on tuotu välillä toi- WHD Gårdin matkailukokonaisuus tarjoaa majoitusta, ravintolapalveluja, aktiviteettejä sekä hevosten valmennus- ja kuntoutuspalveluja. joiden kanssa teemme yhdessä hevoskohtaiset ja yksilölliset hoitosuunnitelmat. Siksi haluamme, että hevosten omistajilla on tunne, että teemme kaiken voitavamme hevosen hyvinvoinnin eteen. Aluksi olin hevosenhoitajana, jonka jälkeen suoritin kengittäjän perustutkinnon. – Asiakkaitamme ovat niin harrastajat kuin ammattilaisetkin. 58 HEVOSMAAILMA Automuseo Hevospalvelut, sisältäen laser-, magneetti-, bemer- ja kylmähoidot sekä tärinämatto, vesikävelymatto, solarium, kävelykone, hiittisuorat, vaihtelevat metsäreitit ja laitumet. – Nykyisin ei panosteta pelkästään ratsastusvalmennukseen, vaan myös lihaskuntoon sekä hevosen kokonaishyvinvointiin. Ravintola Majoitus Metsästys- ja kalastuspalvelut Asiakkaiden käytössä on: Kuitupohjainen maneesi 25 x 65 m Hiekka/kumi-pohjainen kenttä 20 x 60 m Kävelykone 4 hevoselle Hevosten majoitus vierastallissa Kokous- ja luentotilat Ravintolatilat illanviettoon Saunarakennus, jossa sauna suihkuineen sekä kylpypalju katetulla näköalaterassilla Lisäksi tilalla järjestetään luentoja hevosten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ratsastajan fyysisistä tukitoiminnoista ja ravinnosta.
14-vuotias ruuna Weitino odottaa hierontaa. Hevosten hoitotilat sijaitsevat vierastallien yhteydessä Vitafloor on tärinämatto, joka hoitaa koko kehoa ja bonuksena myös mieltä. HEVOSMAAILMA 59. Vitafloorin päällä oleva solarium tehostaa tärinän vaikutusta lämmöllä ja infrapunalla
vottomiltakin tuntuvia tapauksia, huonoilla ennusteilla. Mitään standardia ei voida kuitenkaan sanoa. Hevospalvelukeskus tarjoaa kuntoutuksen lisäksi muun muassa laser- ja magneettihoitoja sekä bemer-verisuoniterapiaa. – Kuukaudesta kahteen kuukauteen olisi toivottavin kuntoutusaika. Esimerkiksi kylmääminen on jännevammaiselle hevoselle hoito, jota normaalilla työssäkäyvällä ihmisellä ei ole mahdollisuus tehdä niin usein, kuin tarve vaatii.. VIERASTALLI KUNTOUTUSPOTILAILLE HEVOSPALVELUKESKUS TARJOAA YKSILÖLLISTÄ KUNTOUTUS- JA VALMENNUSPALVELUITA. – Omistajat haluavat yleensä yrittää tehdä kaiken voitavansa hevosen eteen. 60 HEVOSMAAILMA Keskimääräinen kuntoutusaika riippuu tapauksesta. Kuukausi on yleensä sopivan mittainen aika, jolloin näkee jo tuloksia. Jokainen tapaus on yleensä niin yksilöllinen. Hevonen voi olla meillä vaikka pari viikkoa ja mennä välillä kuukaudeksi tai kahdeksi kotiin, jonka jälkeen tulee taas pariksi viikoksi meille. Palmbergin perheen oma hevonen Weitino treenaamassa Sari Palmbergin kanssa. Yleensä kuntoutus tuottaa tulosta, joskus ei. Rauhalliset laitumet takaavat valmennuksessa ja kuntoutuksessa oleville hevosille loistavat mahdollisuudet rentoutumiseen. Tilalla on kahdeksan hevosen vierastalli, joka on varattu pääsääntöisesti kuntoutuspotilaille. Olen käynyt laserkurssin, mutta kaikissa hoidossa konsultoimme lisäksi ammattilaisia. – Pystymme tekemään kaikki toimenpiteet itse. Håkan Wahlman pitämässä ohjasajokurssia. – Toki meillä käy lähistöltä myös päiväasiakkaita yksittäisissä hoidoissa, mutta aikaa vievissä kuntoutuksissa hevoset yöpyvät vierastallissamme
Laadukkaat Sveaboxen karsinat. Ja meillä on työssämme sydän mukana, Miia Hautajärvi kertoo. Vesikävelytysmatolla tai uimalla tapahtuva valmennus sopii myös paremmin mahahaavasta kärsiville hevosille, sillä siinä eivät vatsahapot hölsky niin paljon kuin normaali liikunnassa ja se on hevoselle monesti rennompi tapa treenata. Rauhallinen talliympäristö, rutiinit, vitafloor-tärinämatto ja solarium auttavat hevosta laskemaan stressitasoa. TÄRINÄMATTO JA SOLARIUM STRESSIIN – Kuntoutuskeskuksemme soveltuu hyvin myös mahahaavasta tai muuten stressistä kärsivien hevosten toipumispaikaksi. WHD Gårdissa tunnetaan hevosalan vaikeudet hyvin. Onnistuminen palkitsee, vaikka aluksi on tuntunut, että vammoja ja vaivoja on liikaa. Syksyllä valmistui hiittisuora, joten voimme yhdistää kuntoutusta myös normaaliin ravihevosen valmennukseen, saaden aikaan monipuolisen valmennuskokonaisuuden. – Käytössämme on myös hyvät ja vaihtelevat reitit ajamiseen. Samalla voidaan läpinäkyvän seinän kautta seurata takajalkojen käyttöä. – Alueellamme on paljon muitakin toimijoita. Laatu ja luotettavuus ovat kuitenkin valttejamme. Vesipintaa, nousukulmaa ja nopeutta säätelemällä voidaan tehdä yksilöllistä kuntoutusta. Myös pihatot, tuulensuojat ja ulkotallit Pyydä tarjous! Karsina- ja tallimatot Tallimattoa metritavara na vain meiltä! 45€/m2 Sari Palmberg ja Dandelo WHD Gårdin maneesissa. – Aina näkyy jossakin kuitenkin se toivo. VALTTEINA LAATU JA LUOTETTAVUUS Miia Hautajärvi ei näe työskentelyä sairaiden eläimien kanssa vaikeana. Olemme usein törmänneet tilanteeseen, joka on tuntunut mahdottomalta, mutta on kuitenkin tuottanut tulosta. Vesikävelymatto on tehokas lihasten kuntoutusmenetelmä, joka ei rasita niveliä. 044 050 1240 ja 044 972 3208 www.heinapojat.fi www.facebook.com/HeinapojatOy HEVOSMAAILMA 61. – Hevonen ja sen hyvinvointi palkitsevat. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: WHD GÅRD Täyden palvelun tallitalo t LVJWJLLFFU t IFJOÊU t UBMMJUBSWJLLFFU Heinäpojat Oy Suoniityntie 43, 07900 Loviisa Puh
Tallille vähän aikaisemmin Hollannista tullut Pöpi kaipasi opettajan mukaan uutta omistajaa. Alettiin puhuttamaan ratsastuksenopettajaa, että millainen hevonen meille sopisi. Tällä kerralla selässä on Emilia. H elsinkiläisistä Carola Cronqvistista, 57, ja hänen 13-vuotiaasta tyttärestään Emilia Olkkosesta tuli vuosi sitten hevo- senomistajia. ÄIDIN JA TYTTÄREN YHTEINEN HARRASTUS VIE TALLILLE Ratsuruuna Pöpi ei konstaile kotiväelle Hollantilainen ratsuruuna Pöpi on äidin ja tyttären yhteinen hevonen. Tuntikäyttöön se oli turhan vireä. – Emilia kävi tunneilla Karlvikin ratsastuskoulussa Östersundomissa. Sittemmin ratsastin aina kun oli mahdollisuus, mutta mitään säännöllistä se ei ollut. ÄIDIN JA TYTTÄREN HEPPAHÖPERYYS Carola itse on ratsastanut pikkutytöstä saakka. – Tytär osasi vakuuttaa isänsä tästä hevosesta. – Kävin talleilla siihen asti kun pojat alkoivat kiinnostaa enemmän. Se ei saisi heti jäädä pieneksi ja sen pitäisi olla terve sekä hyväpäinen. Talliympäristö 62 HEVOSMAAILMA Ratsuruuna Vercorin alias Pöpi on tottunut estehevonen. Isä lempeämielisenä totesi, että kyllähän lapselle pitää hevonen hankkia! Halusimme jonkun mieluisan harrastuksen, joka täyttäisi tämän ikäisen tytön arkisen ajankäytön. on turvallinen, ja tietää ainakin, missä tyttö viettää aikaansa. Hollannista lähtöisin oleva puoliverinen ratsuruuna Vercorin eli Pöpi siirtyi perheen omistukseen. Hevosen selässä tuli käytyä esimerkiksi ulkomaanreissuilla ja kavereiden luona.. Molempien vapaa-aika kuluu tehokkaasti tallilla
HEVOSMAAILMA 63. 12-vuotias Pöpi on osoittautunut vireäksi menijäksi. Nyt vasta ymmärtää, millainen laumaeläin hevonen on. NYT VASTA YMMÄRTÄÄ, MILLAINEN LAUMAELÄIN HEVONEN ON. Tällä kerralla selässä on Emilia. Ilmeisemmin se ei ole tottunut loimiin Hollannissa. – Ainoastaan loimittamisesta se ei tykkää, helposti irvistelee. Hoidettaessa Pöpi on mukava, eikä konstaile omalle väelle. – Maastoon se kuitenkin tarvitsee kaverin, sinne se ei lähde yksin. Carola Cronqvist kertoo saaneensa jalkoihinsa enemmän voimaa säännöllisellä ratsastuksella – MAASTOON PÖPI KUITENKIN TARVITSEE KAVERIN, SINNE SE EI LÄHDE YKSIN. Ratsuruuna Vercorin alias Pöpi on tottunut estehevonen. Carola sanoo tartuttaneensa heppahöperyyden Emiliaan. TOTUTTELUA JA TUTUSTUMISTA Kulunut vuosi on ollut Carolan mukaan aikamoista totuttelua ja tutustumista. Tytär on ratsastanut 8-9-vuotiaasta sakka
Sillä on käynyt ratsastamassa 8-vuotias lievästi kehitysvammainen poika. Carola kertoo, että kevyt ratsastus on tehnyt hänelle hyvää. Ihmiset ovat siellä tosi vastuullisia ja siellä on hyvä yhteishenki. – TALLILLA ON TULLUT VIETETTYÄ PALJON AIKAA. Tykkään hoitamisesta ja maastossa käyskentelystä. Lisäksi olen saanut enemmän voimaa jalkoihini. – Tallilla on tullut vietettyä paljon aikaa. – Pysyn paremmassa kunnossa. Erityisesti ratsastuksenopettaja Laura Nikkinen on auttanut meitä kaikissa asioissa. – Emilia käy ratsastamassa viitenä päivänä ja minä kerran. 13-vuotias Emilia käy ratsastamassa Pöpillä viitenä päivänä viikossa. IHMISET OVAT SIELLÄ TOSI VASTUULLISIA JA SIELLÄ ON HYVÄ YHTEISHENKI. 13-vuotias Emilia käy ratsastamassa Pöpillä viitenä päivänä viikossa.. Tosin kyllä viime talvena, kun oli lunta ja pakkasta, mietin pari kertaa, että mitä ihmettä oikein teen täällä tallilla, kun voisin olla kotona sohvalla viltin alla! Carola kehuu tallimiljöötä hienoksi. 64 HEVOSMAAILMA RATSASTUSTA KUUTENA PÄIVÄNÄ VIIKOSSA Pöpillä ratsastetaan kuutena päivänä viikossa. Se on todettu sille hyväksi määräksi, koska jos sitä liikutetaan vähemmän, se konstailee helpommin. Pöpi on toiminut myös vammaisratsuna
Vaikka haava oli syvä, se ei ollut kuitenkaan vaurioittanut mitään. – NYT KAVIOAINESTA KASVATETAAN, JOTTA KAVIO NOUSISI YLÖSPÄIN. Kesälaidun jäi siis kokonaan kokematta. Joka kuukausi menee 600 euroa ulkokarsinatallipaikkaan. Kesällä hevonen oli alkanut ontua oikeaa etujalkaa. Pöpi käyttäytyy pojan kanssa tosi nätisti! JALKAONGELMIA JA ERITYISKENGITYS Pöpi ei ole säästynyt terveysongelmilta viimeisen vuoden aikana. – Muut on maksettu omasta pussista, ja se ei ole mitään halpaa huvia! HEVOSMAAILMA 65. kengitysohjeet, ja lisäksi Pöpille annetaan kavionkasvua tukevaa ravintolisää. Ensin se oli lyönyt maastossa takajalkansa metalliritilään. Silloin ymmärsi, että pitäisi olla auto, jossa olisi vetokoukku, ja sen lisäksi traileri. TÄLLAINEN LAPIOMALLINEN KAVIO ON KUULEMMA AIKA YLEINEN. Niissä on silikonia välissä, joten kun hevonen astuu esimerkiksi kiven päälle, se ei pääse painamaan kipeästi. Kotoa Laajasalosta on Östersundomissa sijaitsevalle tallille matkaa noin 20 kilometriä. Myös se arvellutti, että miten hevonen vaikuttaa Emilian koulunkäyntiin, koska hän käy tallilla melkein joka päivä. Ne saa kuitenkin vuokrattua tallilta. Sitä oli yritetty hoitaa ensin erityiskengityksellä, mutta se ei ollut auttanut. Toipilasajan jälkeen Pöpin jalka kuntoutui nopeasti. Siellä huomattiin, että kavion antura oli hyvin ohut. Myös eläinlääkärikulut ovat yllättäneet. Saimme uudet Pöpin piti päästä laitumelle Keski-Suomeen, mutta siitä ei tullut mitään. – Hevonen hoidettiin Hevossairaalassa Viikissä. Tällainen lapiomallinen kavio on kuulemma aika yleinen. – Kyllä siihen bensaa kuluu, kun sitä väliä ajetaan monta kertaa viikossa. Matkoihin menee tunnin verran edes takaisin. Emilia tosin pääsee kulkemaan sinne bussilla. Carola Cronqvist kertoo saaneensa jalkoihinsa enemmän voimaa säännöllisellä ratsastuksella. Se piti kuitenkin jättää kaupunkiin, koska Kyyjärven maisemissa kierteli karhu. Nyt kavioainesta kasvatetaan, jotta kavio nousisi ylöspäin. – Meidän piti ottaa Pöpi mukaan Kyyjärvelle, jossa Emilian isän suvulla on vanha maatila. Carola sanoo tienneensä hevosharrastuksen kalliiksi, mutta lopullinen kalleus yllätti. – Se ei ole vain se hevosen hankintahinta. – Vastuu pelotti, se on niin hirveän suuri. Koska Pöpi ei ole kilpahevonen, sille ei ole otettu kallista laajaa vakuutusta nykyinen vakuutus kattaa esimerkiksi haavojen ompelun. TEKSTI: MAIJA SALMI KUVAT: CAROLA CRONQVIST Kallista ja suuri vastuu Carola Cronqvist kertoo olleensa ensin hevosen hankkimista vastaan. Päivät tulevat tosi pitkiksi, tallilla menee kuitenkin aikaa helposti pari, kolme tuntia. – Pojan kanssa treenataan epästabiilin yläkehon kannattelemista. – Sillä on nyt nahkapohjalliset kengät molemmissa etujaloissa. – Ja eikun taas Viikkiin. Sillä saa täyshoidon eli boksin siivouksen, heinät ja kaurat
Lappeenrannassa järjestetyn Kenraali R.W. 66 HEVOSMAAILMA. Kuva: Mira Miettinen. Stewenin muistokilpailun, GP-luokan voittivat Antti Jurvanen ja Quartello. Ruokinta TÄYSPAINOISEEN RAVITSEMUKSEEN EI TARVITA PURKKIVIIDAKKOA Laadukas heinä ja täysrehu ruokinnan perustana Täysrehussa sekä täydennysrehussa tulisi olla hevosen lihaksille ja elintoiminnoille tärkeitä välttämättömiä aminohappoja
Hänen mukaansa on tärkeää tutkia huolellisesti erilaisten täysrehujen ja täydennysrehujen tuoteselosteet, jotta voi nähdä, turvaavatko tuotteet ravintoaineiden tarpeen. – Purkkien ja säkkien pyöritteleminen vie aikaa. – Tryptofaani osallistuu aivojen välittäjäaineen serotoniinin muodostukseen. – Aminohappo L-arginiini parantaa myös ihon koostumusta, uudistaa elimiä kuten sydäntä, munuaisia ja keuhkoja, vähentää kehon rasvoja, parantaa mielialaa sekä lisää hyvänolon tunnetta. mistamaan muista aineista. – Runsas rehun määrä on hevosen vatsan toiminnan kannalta huono asia, koska luonnostaan hevonen söisi pieniä määriä ympäri vuorokauden. Erityisen tärkeä aminohappo on lysiini, koska sitä on heinässä ja kaurassa vähänlaisesti. Jos rehua tarvitaan määrällisesti paljon, nousevat ruokintakustannukset. Koska hevonen ei pysty varastoimaan näitä aminohappoja elimistöönsä, on sen saatava niitä päivittäin ravinnostaan. – Kun täydennysrehu valitaan siten, että se sisältää kaikki tarvittavat aminohapot, vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet, ei perusterve hevonen välttämättä tarvitse mitään muuta, Eija Eklund-Miettinen sanoo. Valiini vaikuttaa puolestaan lihaksia suojaavasti nopeuttaen siten palautumista. L-arginiini vahvistaa immuniteettia, lisää lihasmassaa, energiaa, luuston tiheyttä ja luonnollisen kasvuhormonin tuotantoa. On hyvä huomioida myös rehujen suositellut annosmäärät, sillä joitakin täydennysrehuja tarvitsee antaa hevoselle määrällisesti paljon siinä, missä toista rehua tarjotaan huomattavasti vähemmän. HEVOSMAAILMA 67. PUHTIA VITAMIINEISTA Hevosen täysrehun ja täydennysrehun tulisi sisältää välttämättömien aminohappojen ohella kaikki hevosen tarvitsemat vitamiinit. Heinän lisäksi hevoselle tarjotaan useimmiten kauraa sekä täydennysrehua tai täysrehua. – Lysiinistä ja metioniinistä muodostuu elimistössä karnitiinia, joka taas vahvistaa suorituskykyä, auttaa palautumisessa, tehostaa rasvojen aineenvaihduntaa, ja jolla on voimakas sydäntä ja verisuonia vahvistava vaikutus, Eija EklundMiettinen kertoo. Lisäksi siitä muodostuu muun muassa niasiinia eli B3-vitamiinia. Täydennysrehuja ja vitamiinipurkkeja ovat markkinat tulvillaan. Kaikki hevoset tarvitsevat aminohappoja, mutta erityisesti kisahevosten kohdalla niiden riittävä saanti korostuu. Jos taas hevonen saa liikaa väkirehua, ei se syö tarpeeksi heinää, Eija huomauttaa. VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ AMINOHAPPOJA RUOASTA Täysrehussa sekä täydennysrehussa tulisi olla hevosen lihaksille ja elintoiminnoille tärkeitä, välttämättömiä aminohappoja, joita hevosen elimistö ei itse pysty val- Treoniini on tärkeä lihasmassan muodostumiselle ja ylläpidolle. Lisäksi harva tuntee ravitsemustiedettä niin hyvin että osaisi arvioida oikeat vitamiinien määrät ja suhteet. Kokenut hevosalan ammattilainen, hevosten kasvattaja ja Criollohevosrehujen kehittäjä Eija Eklund-Miettinen kertoo mielipiteensä siitä, tarvitseeko hevonen moninaisia vitamiinilisiä vai pärjääkö se vähemmällä. H evo s e n r av i n t o pohjautuu laadukkaaseen, ravintorikkaaseen heinään. Metioniini vaikuttaa jänteisiin, sidoskudoksiin, tehostaa rasvaaineenvaihduntaa ja kuonaaineiden poistoa sekä helpottaa ruoka-aine- ja ympäristöperäisiä allergioita. ERITYISEN TÄRKEÄ AMINOHAPPO ON LYSIINI, KOSKA SITÄ ON HEINÄSSÄ JA KAURASSA VÄHÄNLAISESTI. Mikäli rehusta puuttuu ravinteita, voi edessä olla hankalakin lisäravinneviidakko, kun vitamiinit, hivenaineet ja kivennäiset pitää lisätä ruokavalioon muualta. Lysiinillä on merkitystä lihaskehitykselle ja sen vaikutus kohdistuu myös valtimoihin, sydämeen ja verisuoniin. Tryptofaani parantaa unen laatua ja nostaa mielialaa. Tällöin jotakin ravintoainetta saattaa jäädä puuttumaan ja jotakin toista voi tulla antaneeksi hevoselle liikaakin. AMINOHAPPOJA TARVITAAN PROTEIINIEN RAKENNUSAINEINA. – Aminohappoja tarvitaan proteiinien rakennusaineina
Yhdessä aminohappojen kanssa E-vitamiini tehostaa lihasmassan muodostumista, Eija EklundMiettinen kertoo. – Olen harrastanut hevosten Fagerin voittokuva Vermosta, rattailla Markku Miettinen. 68 HEVOSMAAILMA LUONNONMUKAISIA LISÄRAVINTEITA TARVITTAESSA Eija Eklund-Miettinen luottaa omassa ja hevostensa ravitsemuksessa mahdollisimman luonnonmukaiseen ja puhtaaseen ravintoon. Kuva: Rita Heinonen.. Hän on ollut itse kasvissyöjä ja terveiden elämäntapojen kannattaja 34 vuotta. Siksi hevonen tarvitsee rehustaan orgaanista seleeniä, joka tehostaa seleenin hyväksikäyttöä ja luonnollisessa muodossaan imeytyy ja varastoituu elimistöön hyvin. Eija Eklund-Miettisen (kuvassa) hevonen Viki eli Viking Furnituren nauttii Criollo Fulltäysrehua ja Ging-inkiväärivalmistetta. Biotiini tukee puolestaan kavioiden terveyttä. – Hevosen tulee saada ravinnostaan riittävästi E-vitamiinia, joka edesauttaa lihassolujen uusiutumista ja parantaa lihasten hapenottokykyä. – Seleeniä saa Suomen oloissa, maaperämme vuoksi huonosti. – Koliini on rasvaliukoinen yhdiste, joka pystyy muuntumaan betaiiniksi ja on siten hyvä lähde B15-vitamiinille ja näin vähentää maitohapon muodostumista lihaksiin, lisää kestävyyttä ja auttaa palautumaan nopeammin urheilusuorituksen jälkeen. Kaikkia B-ryhmän vitamiineja tulisi myös löytyä hevosen ravinnosta. Hevonen tarvitsee myös magnesiumia, joka on lihasten ja hermoston toiminnan ja luuston hyvinvoinnin kannalta tärkeä ravintoaine. Ravinnon tulisi sisältää myös vastustuskyvyn kannalta tärkeää C-vitamiinia sekä rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä myös energiantuotannossa. Fager on syönyt koko kilpauransa ajan Criollo Toppia ja kauraa heinän ohella ja lisäksi nivelhoitotuotteita, etenkin Criollo GluKoMix HA+MSM:ää ja Six Baria. Seleeni vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn, suorituksen jälkeiseen palautumiseen, immuunipuolustusjärjestelmään ja hedelmällisyyteen. Koska hän haluaa oman terveytensä vuoksi nauttia mahdollisimman paljon luonnontuotteita, on niiden tarjoaminen hevosillekin selviö
Se, mikä sopii toiselle hevoselle, ei välttämättä toimi toisella. Nivelterveyttä hoitaa myös ruusunmarja, joka on luonnollinen ja vahva C-vitamiinin, E-vitamiinin ja kuidun lähde. Se vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja laitaa nesteet liikkeelle, jolloin se viilentää elimistön lämpötilaa ja vähentää turvotuksia, Eija sanoo. Luonnon raaka-aineisiin pohjautuvia lisäravinteita annetaan Eijan mukaan hevosille tarvittaessa ja kausiluontoisesti. Omistaja tuntee hevosensa parhaiten, eikä kaikkia neuvoja kannata siksi liiaksi kuunnella. Koska inkivääri on vahvanmakuinen kasvi, saattavat hevoset ensi alkuun vierastaa sitä. Jos omat tiedot ja taidot eivät riitä arvioimaan hevosen oikeaa ruokintaa, kannattaa silloin apua kysellä asiantuntevilta hevosihmisiltä, Eija Eklund-Miettinen muistuttaa. Muuan parivuotias varsa oli kipeä ja räkäinen, eikä vaiva ottanut helpottaakseen. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN HEVOSMAAILMA 69. Hengitystievaivoista kärsivät hevoset voivat hyötyä Herb-yrttivalmisteesta. Yrttien avulla limaisuus hellitti noin viikossa. HEVOSET YKSILÖITÄ Eija muistuttaa, että jokainen hevonen on yksilö, myös ravitsemuksensa suhteen. Täydennysrehuun kannattaakin totutella vähin erin, hevosen ehdoilla, Eija neuvoo. on hyötyä myös vatsalle, iholle ja karvalle. TERVEYTTÄ LUONNON TEHOAINEILLA Tyrni on äärimmäisen ravintorikas marja, todellinen vitamiinipommi, joka sisältää muun muassa C-, Eja B-vitamiineja, flavonoideja sekä beettakaroteenia suurina pitoisuuksina. Valkosipuli puolestaan sisältää hivenaineita, kivennäisiä, B-vitamiineja, C-vitamiinia, seleeniä, antioksidantteja sekä rikkipitoista alliiniaminohappoa. Olen omien hevosteni kohdalla nähnyt, kuinka yksinkertainen ja luonnonmukainen, mutta täyspainoinen ravitsemus toimii. Inkivääriä on vuosituhansia käytetty muun muassa nivelten, lihasten, turvotusten ja vilustumisen hoitoon sekä vatsan ongelmiin. Omia hevosia minulla on ollut jo yli 30 vuotta, ja olemme mieheni Markku Miettisen kanssa kasvattaneet menestyksekkäitä starttihevosia. Annan sitä hevosille myös kesällä, sillä olen havainnut, että valkosipuli pitää ötökät loitolla, Eija Eklund-Miettinen kertoo. – Tyrni-valkosipuli- täydennysrehu on hyvä vastuskyvyn lisääjä hevosille talviaikaan. Nivelruston terveyttä ylläpitävä, glukosamiini, ruston rakennusaineena sekä nivelten iskunvaimentajina ja voiteluaineina toimivat hyaluronihappo ja kondroitiinisulfaatti sekä nivelten liikkuvuutta tukeva MSM, eli metyylisulfonyylimetaani, ovat käytännössä poistaneet Eijan ja Markun ravihevosen Fagerin nivelvaivat. Sen sijaan Fager, jolle maistuu ruoka hyvin, ei tykkää inkivääristä. – Vielä viisi vuotta sitten, kun Fager tuli meille, hevosen jalat olivat niin kipeät, että kuusi niveltä piti piikittää klinikalla. Luonnonmukaisen nivelravinteen myötä, jota hevonen saa päivittäin, ongelmia ei ole ollut lainkaan, voittoisia juoksuja sen sijaan lukuisia, Eija kertoo. – Hevosemme Viki, joka normaalisti on kova nirsoilemaan, syö inkivääriä kuitenkin mielellään. Ruusunmarjasta LUONNONMUKAISEN NIVELRAVINTEEN MYÖTÄ, JOTA HEVONEN SAA PÄIVITTÄIN, ONGELMIA EI OLE OLLUT LAINKAAN, VOITTOISIA JUOKSUJA SEN SIJAAN LUKUISIA. – Inkivääri edistää yleistä terveyttä ja hyvinvointia. – Purkkien ja purnukoiden kanssa on syytä olla maltillinen ja luottaa laadukkaisiin, luonnonmukaisiin valmisteisiin. – Eräs, poni, joka oli 80 prosenttinen puhkuri, pääsi vaivoistaan yrttisekoituksen avulla, jota se nauttii päivittäin. parissa 45 vuoden ajan
Mitä aktiivisempi solu on, sitä enemmän vapaita radikaaleja se tuottaa. Jos vapaita radikaaleja tuotetaan ylimäärin, elimistö ei lopulta pysty rajoittamaan oksidatiivista stressiä - hevosen vastustuskyky kärsii ja kudoksiin voi tulla jopa henkeä uhkaavia vaurioita. 70 HEVOSMAAILMA H evosten E-vitamiinin saannista tulee huolehtia, sillä E-vitamiinilla on tärkeä rooli monissa elimistön toiminnoissa kuten immuunipuolustuksessa sekä hermojen ja lihasten toiminnassa. E-vitamiinin on. E-vitamiini antioksidanttina on tärkeässä roolissa suojaamassa hevosen elimistöä liiallisen oksidatiivisen stressin aiheuttamilta vaurioilta ja tukemassa immuunijärjestelmän toimintaa elimistön rasitustiloissa. Aktiiviset lihassolut ovat hyvin herkkiä vapaiden radikaalien aiheuttamille vaurioille, minkä vuoksi erityisesti kasvavat hevoset ja urheiluhevoset tarvitsevat keskimääräistä enemmän E-vitamiinia normaalin lihas- ja hermotoiminnan ylläpitämiseksi ja lihas- sekä hermosairauksien välttämiseksi. Vapaat radikaalit voivat tällöin aiheuttaa korjaamatonta tuhoa soluissa ja solukalvoilla. E-vitamiinin lisääminen ruokavalioon on erityisen tärkeää silloin, kun hevoset eivät saa sitä riittävästi perusravinnostaan, tuoreesta laidunruohosta. Ruokinta Kaikki hevoset tarvitsevat E-vitamiinia E-vitamiini (alfa-tokoferoli) on elintärkeä vitamiini, jota hevoset eivät valmista elimistössään. Tiineiden ja imettävien tammojen, varsojen, nuorten kasvavien hevosten ja urheiluhevosten E-vitamiinitarve on suurin. Vapaita radikaaleja muodostuu solujen normaalin metabolian sivutuotteena. E-vitamiinilla on tärkeä rooli immuunijärjestelmän kehityksessä ja toiminnassa. Vapaiden radikaalien tuotanto lisääntyy erityisesti soluvaurioiden ja sairauksien seurauksena. E-vitamiini toimii elimistössä luonnollisena antioksidanttina suojaten soluja vapailta radikaaleilta
E-vitamiinipuutos on hevosilla usein piileväoireinen. J Anim Sci, 75: 1553-60; 1997. Luonnollisella E-vitamiinilla on selkeästi korkeampi biologinen käyttöaste kuin synteettisellä. E-vitamiiniyliannostuksen riski täydennysrehuja käytettäessä on vähäinen annostelusuosituksia noudatettaessa, sillä hevonen ei varastoi rasvaliukoisuudesta huolimatta E-vitamiinia kovin tehokkaasti. E-VITAMIININ LAATU RATKAISEE Hevoset saavat laidunruohosta luonnollista E-vitamiinia (RRR-alfatokoferoli). Hevosten puolustuskyvyn on ositettu laskevan iän myötä ja yli 20-vuotiaat hevoset ovat alttiimpia monenlaisille infektioille. iitoshevoset hyötyvät E-vitamiinitäydennyksestä ruokavaliossaan. Suomessa kilparavureilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että hevosten seerumin alfa-tokoferolipitoisuudet olivat talvikaudella matalat verrattuna kesäarvoihin, ja että pitoisuuksissa oli paljon vaihtelua tallien välillä johtuen erilaatuisista rehusta ja erilaisista ruokintatavoista. Urheiluhevosten energiansaanti perustuu useimmiten väkirehuihin ja öljyihin, jolloin ne herkästi saavat liian vähän E-vitamiinia perusruokavaliossaan. Vet Clin North Am Equine Pract,18: 621-30; 2002. Rey, Segura, Arandilla, López-Bote. Luonnollinen E-vitamiini imeytyy ja kulkeutuu kudoksiin tehokkaammin kuin synteettinen. I äkkäät hevoset hyötyvät E-vitamiinitäydennyksestä siten, että niiden kyky tuottaa vasta-aineita paranee. HEVOSMAAILMA 71. Administration of RRR-?-tocopherol to pregnant mares stimulates maternal IgG and IgM production in colostrum and enhances vitamin E and Ig M status in foals. The effect of aging on immune responses. Luonnollista E-vitamiinia (alfa-tokoferolia) on paljon tuoreessa, nuoressa, reheväkasvuisessa laidunruohossa (erityisesti alfalfassa), vehnänalkioissa ja tietyissä kasviöljyissä. J Anim Sci. 91:1277-84; 2013. Equine Vet J, 19: 237-40; 1987. E-vitamiinitäydennystä suuremmalla annoksella kuin levossa tai kohtalaisessa rasituksessa oleville hevosille. Short- and longterm effect of oral administration of micellized natural vitamin E (D-?-tocopherol) on oxidativestatus in race horses under intense training. Varsojen ja kasvavien hevosten keskushermosto tarvitsee E-vitamiinia kehittyäkseen normaalisti. Ongelma korostuu E-vitamiinin erityistarpeessa olevilla ryhmillä. Syyksi on esitetty lisääntynyttä oksidatiivista stressiä kovan rasituksen vuoksi ja tämän seurauksena lisääntynyttä antioksidanttien tarvetta. Vanhat, yli 20-vuotiaat, hevoset ovat alttiimpia infektioille iän myötä laskevan puolustuskyvyn vuoksi ja hyötyvät sen takia E-vitamiinitäydennyksestä. Useimmat kasvit ja kasviöljyt sisältävät erilaisia tokoferoleita, joista suurin biologinen aktiivisuus on alfa-tokoferolilla. E-vitamiinitäydennys lisää E-vitamiinipitoisuutta sekä tärkeiden vasta-aineiden määrää ternimaidossa ja sitä kautta myös varsan elimistössä. Serum retinol, 25-hydroxyvitamin D and alpha-tocopherol of racing trotters in Finland. Finno, Valberg. F e r m a g l i c h , H o r o h o v. TEKSTI: ELL HETA TURUNEN Lähteet Bondo, Jensen. E-vitamiinin kohdalla synteettinen vitamiini ei ole yhtä tehokasta kuin luonnollinen, erilaisesta koostumuksesta johtuen. Mäenpää, Lappeteläinen, Virkkunen. E-VITAMIININ LISÄÄMINEN RUOKAVALIOON SUOSITELTAVAA E-vitamiinin lisääminen hevosten ruokavalioon on erittäin suositeltavaa Suomessa erityisesti talvikuukausina sisäruokintakaudella, mutta myös kesällä, jos hevoset eivät saa tuoretta laidunruohoa pääsääntöisenä rehunaan. Urheiluhevosille suositellaankin TIINEET JA IMETTÄVÄT TAMMAT SEKÄ VARSAT HYÖTYVÄT MERKITTÄVÄSTI E-VITAMIININ IMMUUNIPUOLUSTUSTA PARANTAVISTA OMINAISUUKSISTA. A comparative review of vitamin E and associated equine disorders. havaittu parantavan immuunijärjestelmän toimintaa erityisesti immuunijärjestelmän häiriöistä tai muuten heikentyneestä elimistön puolustusjärjestelmästä kärsivillä eläimillä. Tieteellisesti on osoitettu, että E-vitamiinin lisäämisestä tamman ruokavalioon tiineyden loppuvaiheessa ja maidon tuotannon ensipäivinä on hyötyä pyrittäessä parantamaan ternimaidon laatua ja sitä kautta varsan alfa-tokoferoli- sekä vastaainepitoisuuksia plasmassa. S E-vitamiinin lisääminen hevosten ruokavalioon on erittäin suositeltavaa Suomessa aina, kun hevoset eivät saa tuoretta laidunruohoa pääsääntöisenä rehunaan. Siciliano, Parker, Lawrence. Moniin kaupallisiin rehuihin on lisätty valmiiksi E-vitamiinia, mutta pakkausselosteessa ei yleensä kerrota onko se luonnollista vai synteettistä, eikä myöskään sitä mihin suositusannos perustuu. Effect of dietary vitamin E supplementation on the integrity of skeletal muscle in exercised horses. Hevosen elimistön matalan E-vitamiinipitoisuuden on havaittu olevan yhteydessä vakaviin hermo-lihassairauksiin (Equine Motor Neuron Disease, Equine Degenerative Myeloencephalopathy, Vitamin E-Deficient Myopathy) sekä rasitukseen aiheuttamiin lihasvaurioihin ja sairauksiin, kuten lannehalvaukseen. Hevosten E-vitamiinisaanti vaihtelee suuresti sen perusteella, mitä niille syötetään. V arsat ja kasvavat hevoset, mutta myös aikuiset hevoset, tarvitsevat E-vitamiinia välttyäkseen E-vitamiinipuutokseen liittyviltä vakavilta lihas- ja hermosairauksilta. J Anim Physiol Anim Nutr (Berl), 95: 214-22; 2011. Petersson, Burr, Gomez-Chiarri, Petersson-Wolfe. Tästä johtuen synteettistä E-vitamiinia joudutaan antamaan suhteessa huomattavasti enemmän kuin luonnollista E-vitamiinia, jos halutaan saavuttaa yhtäläiset pitoisuudet ja vaikutukset elimistössä. Kaupallisesti tarjolla on kahdesta eri lähteestä peräisin olevaa E-vitamiinia: luonnollista (RRR-alfa-tokoferoli) ja synteettistä (alfa-tokoferolien raseeminen seos). Oireet, kuten heikentynyt puolustuskyky, lihasongelmat tai lisääntymishäiriöt saattavat jäädä huomaamatta tai niiden oletetaan johtuvan jostakin muusta syystä. E-vitamiinin tapauksessa ratkaisevaa on laatu. Tiineet ja imettävät tammat sekä varsat hyötyvät merkittävästi E-vitamiinin immuunipuolustusta parantavista ominaisuuksista. Tällöin on mahdotonta tietää, saako hevonen valmisteesta riittävästi E-vitamiinia tarpeisiinsa nähden. On myös havaittu, että E-vitamiinilla on hyödyllisiä vaikutuksia tammojen hedelmällisyyteen ja oriiden libidoon sekä siemennesteen laatuun. U rheiluhevoset tarvitsevat keskimääräistä enemmän E-vitamiinia ruokavaliossaan säilyttääkseen riittävän E-vitamiinipitoisuuden elimistössään toistuvien rankkojen suoritusten aikana ja jälkeen. Luonnollista E-vitamiinia käytettäessä samaan vaikutukseen riittää verrattain pieni annos. J Vet Intern Med, 26:1251-66; 2012. The influence of vitamin E on immune function and response to vaccination in older horses, 88: 2950-8; 2010
Ruokinta HEVONEN TARVITSEE LIHASTENSA RAKENTAMISEEN MUUTAKIN KUIN PELKKÄÄ HEINÄÄ, OLI KYSEESSÄ SITTEN HARRASTE- TAI KILPAHEVONEN. 72 HEVOSMAAILMA
Täydennysrehujen merkitys osana hevosen ruokavaliota on ikuisuuskysymys, jossa tulee vastaan yleensä näkemyserot. – Malto auttaa hevosta palautumaan suorituksesta nopeammin hiilihydraattien nopean imeytymisen ansiosta. – Suurimmat tarpeet ovat kasvavilla hevosilla, varsoilla, imettävillä tammoilla sekä kilpailevilla hevosilla. Jotta muu ruokinta pystytään suunnittelemaan oikein, tulee heinästä tehdä analyysi. – Mikäli kyse on harrastehevosesta, joka saa hyvää heinää, riittää sille parhaassa tapauksessa pelkkä kivennäinen lisäksi. Analyysin perusteella pystyy valitsemaan täydennysrehutarpeen. Rehua voi antaa muutamaa tuntia ennen rasitusta, jolloin se tukee hevosen hiilihydraattien saantia suorituksen aikana, Mika Brofeldt kertoo. N Biofarmin Black Horse Energiarae on jauhemainen kasvirasvapohjainen täydennysrehu kilpahevosten lisääntyvään energiatarpeeseen. Täydennysrehujen tarve korostuu lähinnä kilpahevosilla sekä kovaa työtä tekevillä hevosilla. – Mikäli heinä on heikkolaatuista eikä esimerkiksi kauraa anneta, on selvää, että täydentäviä rehuja tarvitaan monipuolisesti, kertoo Mika Brofeldt Biofarm Oy:stä. ykyinen rehulainsäädäntö sisällyttää täydennysrehu-termin alle pääosin kaikki hevosille annettavat rehut ja erikoisrehut sekä muut rehunlisät. HEINÄSTÄ ANALYYSI Brofeldt korostaa, että hevosten ruokinnassa kannattaa käyttää samanlaista järkeä kuin omassakin syömisessä. Erityisesti varsoilla, joiden luusto ja nivelistö ovat vasta voidaan vastata kilpahevosten lisääntyvään energiatarpeeseen. Biofarmin Black Horse Energiarae on jauhemainen kasvirasvapohjainen täydennysrehu, jolla minen ei ole yhtä sotkuista kuin perinteisten nestemäisten rasvojen käyttäminen. Täydennysrehuja valitessa tulee ottaa huomioon liikunnan vaatima energia. – Meillä on tarjolla paljon eri vaihtoehtoja, mutta yritämme tuoda esiin sen, minkälainen ruokinta hevoselle rakennetaan ja mitä tarvitaan. Lisääntyvä energiantarve nostaa rehuannoksen kokoa, jolloin suositellaan, että osa väkirehusta korvataan energiapitoisilla kasviöljyillä tai –rasvoilla. PERUSRUOKINTA MAHDOLLISIMMAN YKSINKERTAISTA Täydennysrehut tukevat hevosen terveyttä Heinä on hevosen pääravinto. – Hevosen ravinnon energiantarve kasvaa suorituksen fyysisen rasituksen kasvaessa. Hevonen tarvitsee lihastensa rakentamiseen muutakin kuin pelkkää heinää, olipa sitten kyseessä harraste- tai kilpahevonen. Esimerkiksi biotiinin puutoksesta johtuvaan kavioiden halkeiluun saadaan apua biotiini-valmisteilla. kehitysvaiheessa, vääränlainen ruokinta voi aiheuttaa jopa korjaamattomia virheitä. D-vitamiinin saantia talvikaudella voidaan turvata vastaavasti siihen tarkoitetulla d-vitamiini-valmisteella. Black Horse Malto on maissitärkkelyksestä valmistettu maltodekstriiniä sisältävä rehu, joka sekoitetaan kostutettuna muiden rehujen joukkoon. Erityistarpeita syntyy myös harrastehevosilla. Silloinkin lähtökohtana on perusruokinta. Energiarae on nimensä mukaisesti rae-muodossa, joten sen syöttä- – SUURIMMAT TARPEET OVAT KASVAVILLA HEVOSILLA, VARSOILLA, IMETTÄVILLÄ TAMMOILLA SEKÄ KILPAILEVILLA HEVOSILLA. Lähtökohtana on heinä, koska se on hevosen suurin ravinnonlähde. Fyysiseen suoritukseen valmistautumiseen ja siitä palautumiseen kehitetty tuote imeytyy nopeasti täyttäen hevosen energiavarastot. HEVOSMAAILMA 73. Kehotamme pitämään perusruokinnan mahdollisimman yksinkertaisena. Mikäli ruokintaa haluaa suunnitella tarkemmin, kannattaa heinästä teettää analyysi, miettiä oman hevosen käyttöä ja sen mukaan mahdollisia lisätarpeita. ENERGIANTARPEESEEN KASVIÖLJYJÄ Biofarm on tuonut syksyn aikana markkinoille kaksi uutuustuotetta
Vähintä mitä pitäisi ruokavalioon lisätä, on jonkinlainen kivennäisvalmiste. – Tuotteessa on mukana Lithothamium Calcareum merilevää, joka puskuroi mahahappoja. – Kivennäis- ja hivenainetarpeita ei käytännössä pysty pelkällä kauralla ja heinällä täyttämään. 74 HEVOSMAAILMA Vilomixin tuotevalikoiman ostetuimmat tuotteet ovat kilpahevosille tarkoitetut rehut. Voiko liiallisella täydennysrehujen käytöllä heikentää hevosen kuntoa? – Jotta ruokinta olisi tasapainossa, myös kivennäis- ja hivenaineiden käyttö tulee olla suositusten mukaista. – Meidänkin valmisteiden suositukset on laskettu niin, että päästään optimitulokseen, kun myös heinä- ja kauraruokintaa käytetään käyttösuosituksen mukaisesti, Satu Yrjänen kertoo.. ACTIVE SÄÄTELEE MAHALAUKUN ONGELMIA Vilomixin muutaman vuoden markkinoilla ollut TalliPro Active on pelletöity kivennäisrehuseos, joka on kehitetty ylläpitämään aktiivisessa käytössä olevien hevosten terveyttä. Seuraavana ryhmänä ovat täydennysrehut, joilla pyritään hakemaan apua mahavaivoihin. Activella pyritään tasapainottamaan mahalaukun happamuutta. Mikäli käyttää useampaa valmistetta, kannattaa käyttömäärä laskea siihen tarkoitetulla ohjelmalla. Active sisältää myös MSM:ää, joka sisältää orgaanista rikkiä ja jolla on positiivinen vaikutus nivelten ja lihasten toimintaan. Toukokuun loppuun asti yritys toimi Hiven Oy:n nimellä. MUISTA! Tee heinästä ravintoaineanalyysi, jotta tiedät millä ja kuinka paljon heinä tarvitsee väkirehutäydennystä. Mitä kovemmassa käytössä hevonen on ja mitä enemmän siltä vaaditaan, sen tärkeämmäksi vitamiinit sekä täydennysrehut tulevat. Valitse täydennysrehut hevosen yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Vilomix Oy:n TalliPro Active säätelee mahalaukun ongelmia. Tuotekehityspäällikkö Satu Yrjänen Vilomix Oy:stä suosittelee jonkin kivennäisvalmisteen käyttöä hevosen ruokinnassa. Jopa puolella hevosista – myös harrastehevosilla - on joko oireeton tai vähäoireellinen mahahaava. Yhtä valmistetta – JOTTA RUOKINTA OLISI TASAPAINOSSA, MYÖS KIVENNÄISJA HIVENAINEIDEN KÄYTTÖ TULEE OLLA SUOSITUSTEN MUKAISTA. tulee käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti. Se reagoi suoraan suolahapon kanssa ja vähentää näin mahalaukun happamuutta. Ruokinta Vähintään kivennäisvalmisteita T anskalaiseen DLA konserniin kuuluva Vilomix Finland Oy on Paimiossa vuodesta 1979 lähtien toiminut erikoisrehutehdas
Seleeni vaikuttaa myös hedelmällisyyteen. Näitä ovat muun muassa suoliston toimintaan ja rehun hyväksikäyttöön vaikuttavat Bio-Mos ja Yea-Sacc sekä yleiseen ravitsemustilaan vaikuttavat Sel-Plex ja Bioplex. HEVOSMAAILMA 75. Speedex Royal vaikuttaa myös suoliston hyvinvointiin sulattamalla kuitua paremmin sekä takaamal- la ravintoaineiden imeytymisen. Speedex Royal homemyrkkyjä vastaan R Speedex Royal on hevosille tarkoitettu energiatäydennysrehu. Ruokinta on järjestettävä niin, että hevosella on kontrolloitu sekä tarpeen mukainen ruokinta. – HEVOSEN ENERGIANTARPEEN TUNTEMINEN ON TÄRKEÄÄ, SAMOIN HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON TUNNISTAMINEN. SELEENILLÄ MERKITTÄVÄ TEHTÄVÄ Äkilliset rehun- ja ruokinnan muutokset tai liian isot väkirehuannokset saattavat aiheuttaa häiriöitä, jotka ilmenevät ripulina tai yleisenä huonovointisuutena. uokinnan tehtävä on pitää huolta siitä, että hevonen saa kaikki tarvittavat ravintoaineet, jotta hevonen pysyy sekä terveenä, että kehittyy oikeassa tahdissa. Ruokinta tulisi olla mahdollisimman lähellä hevosen luontaista tapaa syödä. Niiden täydellinen välttämäinen on mahdotonta, sillä homesieniä esiintyy luonnostaan kaikkialla. – Homemyrkkyjä saattaa löytyä kaikista kasviperäisistä rehuista. Päällepäin homeettomassa rehussakin saattaa olla mykotoksiineja, kun taas näkyvä home ei välttämättä ole merkki mykotoksiinien läsnäolosta. – Hevosen energiantarpeen tunteminen on tärkeää, samoin hevosen lihavuuskunnon tunnistaminen, kertoo Feedex Oy:n toimitusjohtaja Christian Snellman. Speedexin hevosen ruokintaan kehitetty tuotesarja on tehty yhteistyössä amerikkalaisen Alltechin kanssa. Uudistettu energiatäydennysrehu Speedex Royal on turva haitallisia mykotoksiineja eli homemyrkkyjä vastaan. – Se on välttämätön kilpirauhasen toiminnalle sekä elimistön vastustuskyvylle. Royalissa oleva seleenillä on elimistössä tärkeä tehtävä. – Speedex on alusta alkaen käyttänyt Alltechin hevosten ruokintaan soveltuvia rehuteknologioita
Perusväkirehuilla eli koko kauralla, melassileikkeellä ja sinimailasella pystytään täydentämään rehustus hevoselle kuin hevoselle. Heinästä tulisi aina tehdä analyysi ja mikäli siitä puuttuu jotain, täydennetään sitä väkirehuilla. 0500 784 615 Tmi Staffansbergin talli HEVOS WOIMANOKKOSPAKETIT NOKKOSKAUPASTA WWW.NOKKOSKAUPPA.FI LISÄTIETOA: WWW.ARMATTI.FI SAATAVILLA LAADUKKAITA NOKKOSTUOTTEITA MYÖS IHMISILLE JA KOIRILLE WWW.NOKKOSKAUPPA.FI WWW.ARMATTI.FI www.staffansberg.fi Ongelmia. Kun rehut ovat mahdollisimman luontaisia ja helposti sulavia, hevonen saa ravintoaineet elimistön käyttöön mahdollisimman helposti. – Kaikki sellainen pitäisi eliminoida rehustuksesta täysin pois, että hevosen mahasuolikanava voisi mahdollisimman hyvin. XXX NOKKOSTA HEVOSILLE KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET: HEMOGLOBIINI NOUSSUT, HAPENSIIRTO- JA SUORITUSKYKY PARANTUNUT PALAUTUMINEN NOPEUTUNUT KARVANLAATU KOHENTUNUT Ruokinta Verkkovirralla lämmitettävä juomapalju pihattoolosuhteisiin P. Yhteistyökumppanimme Köppinen ja Vieskerin Valo ottivat Horse Balance rehustuksella kaksoisvoiton Kuninkuuskilpailuissa 2014. Väkirehuvalinnat tulisi kuitenkin olla hevoselle mahdollisimman ruuansulatusystävällisiä eli sellaisia, että hevosen ruuansulatus pystyy sulattamaan niitä hyvin. Jopa 80 prosenttia Horse Balancen uusista asikkaista on. – Valitettavan isolla osalla hevosia on rehuperäisiä ongelmia mahasuolikanavistossa ja sitä kautta gastriittia ja mahahaavaa. Näin ehkäistään niitä ongelmia, mitä usein tulee, jos rehustus sisältää epäsopivia elementtejä. Horse Balance lisää hevosvoimia! Täydennysrehut ja ruokintasuunnittelu p.05066929 76 HEVOSMAAILMA 4/2010 maaviesti 11 Vitamiinit luontaisista lähteistä F ormula-1-Horse on vaihtoehtoinen täydennysrehusarja, jossa kaikki vitamiinit ovat peräisin luontaisista lähteistä. GASTROFOR TERVEHDYTTÄÄ MAHAN YMPÄRISTÖÄ Alangon mukaan täysrehuissa on usein ainesosia, jotka ovat huonosti sulavia tai eivät ole käytännössä ravintoa lainkaan. Formula-1-Horsen kohdalla ei puhuta pelkästään täydennysrehustuksesta, vaan kokonaisvaltaisesta tavasta rehustaa hevonen mahdollisimman luontaisella tavalla. Gastrofor on suunniteltu tervehdyttämään mahan ympäristöä ja myös edesauttamaan ravinteiden imeytymistä. – Hevonen on kehittynyt käyttämään pääasialliseksi ravinnokseen korsirehuja. – Tuotteissa ei ole voimakkaita pitoisuuksia, jotka usein aiheuttavat allergisia yliherkkyysreaktioita hevosille, kertoo sarjaa maahantuovan Horse Balance Oy:n Kristiina Alanko. Luontaistettu rehustus tuo tuloksia. Horse Balancen markkinoima lipputuote on Gastrofor
Sen päälle valitaan erikoistuotteita hevosen yksilöllisen tarpeen ja tilanteen mukaan. Sen jälkeen katsotaan tarvitaanko jatkaa erikoistuotteilla. Horse Balancen maahantuomat tuotteet ovat olleet suomalaisten saatavilla viimeiset kahdeksan vuotta. Vetcare E-vitamiini nestemäinen täydennysrehu sisäruokintakaudelle Koostumus: luonnollinen D-alfa-tokoferoli 200 IU/ml, vehnänalkioöljy Pakkaus: 100 ml Riittoisuus hevoselle 20–60 pv Myynti: eläinlääkärit, apteekit ja hyvin varustetut hevostarvikeliikkeet Lue lisää hevosen E-vitamiinitarpeesta: www.vetcare.fi HEVOSMAAILMA 11.2014 Horse Balance Oy:n Gastrofor on suunniteltu tukemaan erityisesti mahan toimintaa. Mikäli asiakkaalla on antaa heinäanalyysi, voin laatia asiakkaan hevoselle tasapainoisen ja tarkoituksenmukaisen rehustuksen yksinkertaisilla perusrehuilla riippumatta siitä, onko kyseessä lepohevonen vai avoimen tason kilpahevonen, Alanko kertoo. TIESITKÖ, ETTÄ KAIKKI HEVOSET TARVITSEVAT E-VITAMIINIA. E-vitamiini vaikuttaa moniin elimistön toimintoihin, kuten immuunipuolustukseen sekä hermojen ja lihasten toimintaan. TEKSTIT: SOILI KAIVOSOJA KUVAT: VALMISTAJIEN JA MAAHANTUOJIEN E-vitamiinin lisääminen ruokavalioon on tärkeää silloin, kun hevoset eivät saa sitä riittävästi perusravinnostaan, tuoreesta laidunruohosta. Yleensä kilpahevosten kannattaa jatkaa Gastroforin käyttöä, koska se ennaltaehkäisee ongelmia ja ylläpitää saavutettua terveydentilaa. 77. Perusrehustus on saatava kuntoon, jotta ravitsemuksellisella hoidolla saavutettu terveydentila olisi pysyvää. Erikoistäydennysrehuja käytetään kuureittain, yleensä noin kolmen kuukauden ajan tapauksesta riippuen. – EI OLE JÄRKEÄ LÄHTEÄ HOITAMAAN OIRETTA, ELLEI MIETITÄ SYITÄ, MISTÄ NE OVAT ALUN PERIN SYNTYNEET. – Minesyl on perustäydennysrehu, joka on aina kaiken pohjalla. gastriitti-asiakkaita. – Ei ole järkeä lähteä hoitamaan oiretta, ellei mietitä syitä, mistä ne ovat alun perin syntyneet. Alanko käy läpi hevosen kokonaistilanteen oireistoineen, ruokavalioineen sekä tarpeineen. Oleellista on poistaa rehustuksesta ainekset, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia. – Kun lähdetään ravitsemukselliseen hoitoon, niin kolme kuukautta on keskimääräinen aika, jossa hevonen toipuu kärsimistään rasituksista. Se sisältää vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja sekä entsyymejä. ERIKOISTÄYDENNYSREHUT KUUREITTAIN Tuotteet on suunniteltu elintoimintokokonaisuuksittain. – Ravitsemuksellinen luontainen hoito on lähtenyt omakohtaisista kokemuksista, joiden perusteella halusin tuoda ne myös muiden saataville täällä Suomessa, Kristiina Alanko kertoo
78 HEVOSMAAILMA. Ruokinta RAVIVALMENTAJA PIA HUUSARI: – Valmennusruokinta rakennetaan laatuheinän päälle – Kai se on jonkinlaista hevosmiestaitoa, että oppii lukemaan hevosta. Kokeilemalla kyllä näkee sen, mikä on kullekin hevoselle sopiva ruoka-annoskoko, toteaa pitkän linjan ravivalmentaja Pia Huusari
Ruokinta rakennetaan laatuheinän lisäksi täydennysrehun ja ravintolisien varaan. Ravihevosten ruokinnan pitää tukea valmennusta. Mikäli halutaan tuloksia, on hevosen ruokinta yksi valmennuksen keskeisiä kulmakiviä, Huusari toteaa. Myös kilpahevosen suolan, natriumin ja veden saannista tulee huolehtia. Hänellä on tällä hetkellä omaa nimeä kantava ravitalli HEVOSMAAILMA 79. – Kaikki lähtee siitä, että valmennuksessa oleva hevonen tarvitsee hyvin paljon ravintoa, joka vielä hevosen treeniä eteenpäin. Pia Huusari on toiminut valmentajana 80-luvun loppupuolelta lähtien. Valmennuksessa olevat kilpahevoset tarvitsevat erityistä tarkkaavaisuutta ruokinnan suhteen. Tähän vastaa pitkän linjan ravivalmentaja Pia Huusari. M yös hevonen on sitä, mitä se syö. Miten rakennetaan ravihevoselle tasapainoinen ruokinta, joka tukee hevosen treenaamista
– Tässäkin asiassa hevoset ovat yksilöllisiä. Välillä annetaan myös rautakuureja sekä B-vitamiinilisiä kovien treenien jälkeen. – Mitä ahneempi hevonen on, sitä tarkempana täytyy olla palautumisajan suhteen, jottei tule vahinkoja, kuten ruuansulatusongelmia tai henkitorven tukkoon menemistä, Huusari muistuttaa. – Kun tullaan kilpahevosen kanssa lähemmäksi starttia, sille ruvetaan syöttämään Sport-täysrehua, josta hevonen saa tarvitsemansa voiman ja energian, Huusari kuvaa. Huusari muistuttaa, ettei rehua saa missään nimessä antaa hevoselle heti treenin jälkeen. – Periaatteessa suositellaan, ettei täysrehua anneta kahteen tuntiin ennen ajoa. – Hevosen elimistölle pitää antaa aikaa palautua kunnolla. Huusarin tallissa hevosilla on karsinassa Himalajan suolasta tehdyt suolakivet, joita ne saa nauttia vapaasti. Huusarin omalla ravitallilla Valmennusajat sovitettava ruokinta-aikojen mukaan Hevosta ei pidä ruokkia välittömästi rasituksen jälkeen tai ennen sitä, vaan valmennusajat on sovitettava hevosen ruokinta-aikojen mukaan. Heinää voi antaa jonkin verran, sillä hevosen vatsan ei pitäisikään olla treeneissä ihan tyhjä, koska silloin maitohapot alkavat herkemmin jyllätä, toteaa ravivalmentaja Pia Huusari. Täysrehun lisäksi Huusari antaa valmennettavilleen illan suussa iltapuurot. Hevosia tallilla on 25, joista 12 on kilpahevosia. Etenkin jos ajetaan vetoja tai hiittiä, on pidettävä vähintään tunti pari paussia ennen kuin hevosta ruokitaan. – Pääsääntöisesti lämminveriset ovat nirsompia syömään kuin suomenhevoset. – Hevoset saavat myös vaihtelevasti eri vitamiineja, hivenaineita, magnesiumia, kavionvahvistajaa biotiinia ja maitohappobakteereja, kuten probiootteja vastustuskyvyn ylläpitoon. Sitten on myös hevosia, joille ei kelpaa kuin puhdas vesi tai vesi, johon on sekoitettu kourallinen pellavajauhetta, Huusari sanoo. Väkirehun kanssa tulee olla tarkka myös ajon jälkeen. Vain harva hevonen kuluttaa suolakiveä riittävästi tyydyttääkseen natriumin tarpeensa. – Pyrimme kuitenkin välttämään melassiveden antamista mahdollisimman pitkälle, koska melassi sisältää sokeria, mikä ei ole hyväksi hevoselle. Meillä on hevosia, jotka eivät suostu juomaan muuta kuin melassivettä. Sen oppii hänen mukaansa kokemuksen kautta. Kokei- lemalla kyllä näkee sen, mikä on kullekin hevoselle sopiva annoskoko, Huusari toteaa. Täysrehujen suhteen annoskoon säätely on Huusarin mukaan tärkeää, jottei hevonen saa joko liikaa tai liian vähän ravintoa. Kaupoissa on toki tarjolla hevosten ruokintaan jos jonkinlaista pussia ja purnukkaa, mutta jollei heinäpuoli ole kunnossa, ei tuloksia synny. VETTÄ, SUOLAA JA ELEKTROLYYTTIÄ Huusari korostaa, että treenien jälkeen on tärkeä saada hevonen juomaan hyvin. Huusarin talleilla käytetään pääsääntöisesti Racing Selected -täydennysrehua sekä Krattlin Groove- ja Sport-täysrehuja. Vaikka hevosella olisi vapaasti suolakivi saatavilla, on erillinen elektrolyyttilisä hikoilun yhteydessä tarpeen. treenistä. Haminassa, entisellä Vehkalahdella. LAATUHEINÄÄ NELJÄSTI PÄIVÄSSÄ – KUN TULLAAN KILPAHEVOSEN KANSSA LÄHEMMÄKSI STARTTIA, SILLE RUVETAAN SYÖTTÄMÄÄN SPORTTÄYSREHUA, JOSTA HEVONEN SAA TARVITSEMANSA VOIMAN JA ENERGIAN. Heinänkin antoon on pidettävä ainakin reilu puoli tuntia. – Kai se on jonkinlaista hevosmiestaitoa, että oppii lukemaan tässäkin asiassa hevosta. – Jos kyse on jopa kolme kertaa viikossa rankasti treenaavasta hevosesta, on pidettävä huolta, että se saa ravinnosta ja lisäravinteista kaiken riittävän, jonka se tarvitsee jaksaakseen ja palautuakseen kilpahevoset saavat laatuheinää neljä kertaa vuorokaudessa. 80 HEVOSMAAILMA – Laadukas kuivaheinä on kaikkein tärkeintä valmennettaville hevosille ja hevosille ylipäätään. Ravihevosta ei pidä ruokkia välittömästi rasituksen jälkeen tai ennen sitä, vaan valmennusajat on sovitettava hevosen ruokinta-aikojen mukaan, ja vastaavasti ruokintaajat kilpailuaikataulujen mukaan. Ideal Du Point on Pia Huusarin omistama ja valmentama. Se on kaikkein tärkein ravinnonlähde, jonka päälle lähdetään rakentamaan muuta ruokintaa hevoskohtaisesti, Huusari kuvaa. Mikäli hevonen ei suostu juomaan puhdasta kädenlämpöistä vettä, siihen voi lisätä joko seosmelassia tai pellavajauhetta. – Käytämme hevosille sokeritonta elektrolyyttiä etenkin rankan treenihikoilun jälkeen, Pia Huusari toteaa. Suolaa valmennuksessa olevat hevoset sen sijaan tarvitsevat. Tietyt hevoset tarvitsevat esimerkiksi enemmän lisäravinteita kuin toiset. Kyse on mahdollisimman löysänä tarjottavasta pellavapuurosta, joka tukee hevosen ruoansulatusta ja suoliston hyvinvointia. Lisäksi tallilla on kuusi valmennettavaa ponia. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: PIA HUUSARIN ARKISTO. Huusari sanoo, että korkealaatuinen kuivaheinä on perusrehu, josta hevonen saa ravinteiden lisäksi myös kuituja. TÄYDENNYSREHUA JA PELLAVAPUUROA Laatuheinän lisäksi valmennusruokavalioon kuuluvat täysrehut. Ruokinnassa pitää siis osata ottaa huomioon valmennettavan hevosen yksilölliset tarpeet. Valmentajan pitää osata kuunnella hevosta herkällä korvalla ja lukea sitä, Huusari korostaa. – Valmennettavien hevosten suhteen ruokafilosofiani on se, että kaikki lähtee laadukkaasta kuivaheinästä
Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista. Unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. Lehti tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. luokan postimerkki 2 Karprint Oy 5JMBB OFUJTTÊ UBJ TÊILÚQPTUJMMB Postitoimipaikka 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ XXX IFWPTNBBJMNB m UJMBVLTFU!LBSQSJOU m Etunimi. Harrastelehtenä HEVOSMAAILMA kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Hevosmaailma on hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti. 6/14 6,20 35 vuotta alalla ollut ANTTI SERKAMO lopettaa ravitallin pidon Tilaushinnat Ravivalmentaja Pia Huusari: – Valmennusruokinta rakennetaan laatuheinän päälle Karhu laukkasi ratsukon takana t Määräaikainen: Kestotilaus: Eläintenkouluttaja Minna Tallberg: Lastausta harjoitellaan liian vähän Tilaa Arabianhevosen hyvä hermot ja nopeat jalat saattoivat pelastaa ratsastajan hengen Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimella: 09-413 97 300 tai oi ht ai v i or n n ht to ee to is t n liop lou e a ite y aat Ta m N HEVONEN PÄRJÄÄ HYVI PAKKASKELEILLÄ Loimelle suurin tarve tuulella ja sateella Netissä: Tilaushinnat Tilaan Hevosmaailma -lehden laskutusjakso 12 kk 38€ ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Paperilehti määräaikaistilaus 09-2569 108/24h www.hevosmaailma.fi PALVELUKORTTI Paperilehti kestotilaus t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT 47€/6nroa 38€/6nroa ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ 5/14 6,20 Hevoskyntö on kolmen kauppa Ponikuninkaalliset kruunattiin Härmässä Connemaraponit laukkasivat Oppilaitossarja käyntiin Harjusta ihmisten sydämiin Suomessa on kolme mammuttiaasia ANNIKA SCHULMAN haastaa tekemään toisin LL OSPB 47€ Helsingin Puistolaan uuden ajan hevostalli 2 Digilehti kestotilaus &OUJOFO PTPJUF UBJ MBIKBMFIEFO TBBKB laskutusjakso 12 kk 30,40€ Sukunimi Digilehti määräaikaistilaus Lähiosoite LL OSPB 37,60€ Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Käytä palvelukorttia, kun 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ Sukunimi 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJUUBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin Etunimi Lähiosoite Postinumero 1
041-4450 307 Suunniteltu kestämään ! -15 v. takuu alum.lattialla - 5 v. 050-579 1230 Palvelemme: Ma 9-18 Ti-To 9-17 Pe 9-18 la 9-14 myynti@ravijaratsastus.fi. yleistakuu BÖCKMANN HEVOSTRAILERIT MYYNTI, VAIHTO, VARAOSAT, HUOLTO Kärrykoukut Puh. PALVELUHAKEMISTO Keski-Suomessa t TPQJWJNNBU IFWPTWBSVTUFFU NJUUPKFO NVLBBO t TBUVMBO UPQQBVT
TPWJUVT KB LPSKBVT Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus www.hevostrailerimyynti.fi 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen 1VI -JJNBUUBMBOUJF
ÊOFLPTLJ www.laajavaljas.net ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA s3ATULASEPÊNPALVELUT s(EVOSVARUSTEIDEN KORJAUSJAVALMISTUS s+OIRILLEPANNATJA TALUTTIMETKRISTALLIKORISTEIN HENRA - laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus WWW SATULAHUONE l Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg, p. 0400 600 901 www.boeckmanncenter Kumitiilet: Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi tai 43 x 1603,6" x 200 mm 7" näytöllä - kävelytyskoneisiin - sairaskarsinoihin - pihamaille - käytäville Helppo asentaa ! Mallikirjat nyt poistohintaan, VUDEKA.FI KAIKEN KATTAVA NETTIKAUPPA! www.joensuunravi-ratsastus.fi Nopeat toimitukset ja monipuoliset maksutavat! 82 HEVOSMAAILMA Helatie 10 80100 Joensuu, p
http://npa-metalli.net Puh. PALVELUHAKEMISTO HYVINVOINTIA KORHOLAN TILALTA r #MPDLFNFMmLJWFOOÅJTLJWJ IFWPTFO MVPOOPONVLBJTFO SVPLJOOBO QVPMFTUB
MAAHANTUONTI JA MYYNTI r 1SPCJO
,JFUÅWÅJTFO KB 'PSFWFSJO UVPUUFFU JINJTUFO KB FMÅJOUFO IZWJOWPJOUJJO WFSLLPLBVQBTUBNNF Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla. 0500-878 817 040-546 9880 Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO - LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM - MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com Laukon Hevoskuntoutus HEVOSMAAILMA 83. 040-5648715 | info@npa-metalli.net Katso muut palvelumme netissä ja Facebookissa! www.korholantila.fi puh
www.biofarm.fi. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green a u t a a L a jo t s e m o u S n a j a n e d 30 vuo Black Horse on kotimainen, Suomessa suunniteltu ja valmistettava hevosten rehu- ja erikoisrehusarja. Olemme suurin täysin suomalaisomistuksessa oleva hevosrehumerkki