Hevosmaailma 6/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6/15 6,20 5,50 ERIKOISHINTA Suuri koulutusnumero: AMMATTI HEVOSALALTA Epäsopiva KUOLAIN aiheuttaa suuvammoja 40vuotias ikinuori NÖS Täydennysrehut tärkeä osa ruokavaliota Vakavasti loukkaantunut SAARA AUVINEN jäi henkiin kypärän ansiosta Hevoset kulkevat sirkuksen matkassa Ravikuningas PONSERI Anssi Niinisen elämän hevonen
Viiden tähden tapahtuma
/edustajat Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix. UUDISTETTU KOTIMAINEN REHU JOKAISELLE HEVOSELLE! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli Premium Sport Breeder Active Sport Mysli Harri Koivunen suosittelee. Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi vilomix
14 IKINUORI NÖS Kun hevosella ja omistajalla on yhteistä elämää takana neljä vuosikymmentä, tuntevat kumpikin toisensa perin hyvin. 18 KÄRSIVÄLLIYYDELLÄ TULOKSIIN Ravivalmentaja Anssi Niininen korostaa kärsivällisyyden tärkeyttä ravivalmentajan työssä. 46 30 HEVOSTALLI SIRKUKSEN MATKASSA Sirkushevoset ovat kasvaneet sirkuksen maailmaan ja ovat tottuneet elämään ja hälinään ympärillään. . 46 TEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksiköllä on pitkät perinteet maatalousalan kouluttajana. 40 LÄNNENMEININIKIÄ MIEHILLE Lännenratsastus saa yhä useamman miehen nousemaan satulaan. 36 AUTIOTILASTA SYNTYI HEVOSTILA Islanninhevostalli Rímurin ratsastajat ovat valmiita ajamaan pitkänkin matkan päästäkseen satulaan. 53 SEKÄ RAVIA ETTÄ RATSASTUSTA Kaustisella on keskitytty 30 vuoden ajan raviurheiluun, ja Perhossa on 20 vuoden ajan annettu opetusta ratsastusurheilun puolella. Kuolain aiheutta jonkinasteisia vaivoja lähes joka hevoselle. Saara haluaa korostaa turvallisuuden merkitystä hevosen selässä. Niin hän pääsi tuloksiin muun muassa lahjakkaan varsan Ponserin kanssa. Ratsastuslukioita on Suomessa ainakin Rautalammilla, Ruovedellä ja Kiuruvedellä. 58 HEVOSHIEROJAKSI KAUHAJOELTA Hevoshierontakoulutuksesta tukea työhön ja harrastuksiin. 10 KUOLAIMESTA SUUVAMMOJA Eläinlääkäri Mirjami Miettinen tutki kuolaimien sopivuutta. Tänä päivänä opetukseen on valjastettu myös tekniikkaa. Brusabyn perinteisellä koulutilalla voi opiskella myös jalostusta: joka vuosi tilalle syntyy ainakin yksi varsa. Kauhajoen evankelisen opiston kurssilta saa valmiuden toimia hevoshierojana. 6 Kengityksen perusja jatkokoulutusta annetaan Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä myös lyhytopetuksena.. 4 Sisältö 6/2015 Neljä kuukautta ennen ratsastusonnettomuutta Saara Auvinen piti ratsastus-valmennusklinikkaa Tampereen hevosmessuilla. KOULUTUS 44 HEVOSENHOITAJASTA AGROLOGIIN Hevosalan haasteena on perustutkintotasolla korkeahko opintojen keskeyttämisprosentti, joka oli vuonna 2013–2014 yli 18. 24 FRIISILLÄ NÄYTTÄVÄ LIIKE Friisiläishevonen vaatii herkkyydessään kokeneen käsittelyä. Ja se on sitten menoa, jihaa! 50 HEVOSTENHOITAJAKSI RUOTSIKSI Kemiönsaarella on Suomen ainoa ruotsinkielinen hevosalan oppilaitos. 6 ONNETTOMUUS EI KATSOA TAITOA Epäonninen putoaminen hevosen selästä muutti Saara Auvisen elämän. KeskiPohjanmaan ammattiopisto, Kpedu kouluttaa molempia. 67 KIURUVEDELTÄ HEVOSAMMATTI Kiuruvedellä, Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen koulutila voi opiskella myös hevostalouden perusja aikuiskoulutuksessa. Sirkuksessa on hevosille oma tallinsa ja sirkusalueen liepeille niille aidataan tarhat. 62 RATSASTAEN LÄPI LUKION Ratsastuslukiossa voi normaalien lukio-opintojen lisäksi opiskella myös ratsastusta
Pääkirjoitus Vastuu virheistä ja huomautukset: Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 5 Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. – Säästää väärässä paikassa, jos antaa nivelhoitoravinteita kuureina, paljon parempi olisi antaa niitä vaikka pieninä annoksina ja jatkuvasti. MARI AHOLA Hevonen ansaitsee puhtaan tallin. Tallin säännöllisellä puhdistuksella voidaan tauteja aiheuttavien mikrobien määrää hevosten elinympäristössä huomattavasti vähentää. Ne ovat tärkeä osa ruokintaa täydentäen laadukasta heinää. Sata Salamaa ei pistä pahakseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. Tallin yleinen hygienia ja siisteys vaikuttavat hevosten riskiin sairastua. TÄYDENNYSREHUT 68 TÄYDENNYSREHUT TÄRKEÄ OSA RUOKAVALIOTA Hevosalan yrittäjä ja ravivalmentaja Tiina Ruusunen korostaa, että jokainen ravihevonen on yksilöllinen urheilija, mikä tulee huomioida myös ruokinnassa. 79 HELPPO VALINTA Captain´s Store tuo maahan Euroopan vanhimman ja johtavan hevosrehujen valmistajan, Dodson&Horrellin rehuja. Talvi luo rasitusta hevosen hengitysteille. Seitsemänvuotias Patricia Salminen käsittelee täysikasvuisia, aikuisia friisiläisiä. ISSN 1455-0547 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 18 Friisiläisen käsittelyssä voima ei ole valttia. H evosten yleistä vastustuskykyä tarttuvia tauteja vastaan voidaan nostaa ympäristöolosuhteita parantamalla. 76 TÄYDENNYSREHUT TUKEVAT TERVEYTTÄ Täydennysrehut hyödyttävät hevosta monella tavalla. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. 72 HUIPPUKUNTO OIKEILLA REHUILLA Täydennysrehuja ja lisäravinteita tulisi Criollon Eija Eklund-Miettisen mukaan antaa hevoselle jatkuvasti, ei kuureina. Anssi Niininen valjastaa hevoset lenkille monta kertaa viikossa. 09-413 97 300 Tilaushinta kesto 38 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Päivi Ahlroth ja Tiina Lemmola Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. 24 . Toimiva ilmastointi ja rehujen hyvä laatu pitävät talli-ilman raikkaana. Koko talli onkin hyvä tyhjentää, pestä ja desinfioida vähintään kerran vuodessa. 09-413 97 300 Kannen kuva: Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Lisäksi pölyisen ja likaisen tallin huono ilma rasittaa tarpeettomasti hevosen hengityselimiä ja heikentää hevosen vastustuskykyä
Onnettomuus ei katso taitoja 6 Neljä kuukautta ennen onnettomuutta Saara piti ratsastusvalmennusklinikkaa Tampereen hevosmessuilla. Ratsailla Taina Teittinen. Kuva Jeppe Puuperä HEVOSALAN AMMATTILAINEN PUTOSI RATSUTETTAVAN HEVOSEN SELÄSTÄ VUOSI SITTEN, KYPÄRÄN ANSIOSTA HÄN JÄI HENKIIN
Vakavia vammoja koko kehoon Viime vuoden elokuussa tapahtunut onnettomuus pysäytti Saaran elämän. Hän on ratsastanut koko ikänsä, viisivuotiaasta lähtien sekä työskennellyt ratsuttajana muun muassa isossa siittolassa Irlannissa. Saaran ystävät ovat vitsailleet, että Saara voisi saada tarran jokaisesta kotona nukutusta yöstään. Harva tietää, että aivovamma voi olla päällepäin jopa näkymätön, Saara tuumii. – Olen hiljalleen alkanut niitäkin kerryttää. – Valtavan väsymyksen vuoksi joudun pilkkomaan tekemiseni hyvin pieniin osiin. Toinen mahdollisuus on suuri lahja Edessä on vielä pitkä kuntoutustaival, mutta Saara näkee tulevaisuuden valoisana. Kuva: Janne Karvinen Turvallisuus ennen kaikkea Saara Auvinen painottaa pään suojaamisen tärkeyttä ratsastuksessa. Monta asiaa on lähdetty rakentamaan uudelleen nollasta. Tällä hetkellä odotan vakuutusyhtiöltä uutta maksusitoumusta kuntoutuksiin. – Tämä toinen mahdollisuus on suurin lahja, mitä ihminen voi saada. Hänellä on takanaan useita erilaisia hevosalan koulutuksia. Jos se olisi liikahtanut päässäni parikin milliä, puhuttaisiin eri tilanteesta, kertoo Saara ja kauhistelee välinpitämättömyyttä kypärän käytössä. Aivovamma pysäytti Saara nukkuu edelleen suurimman osa vuorokaudesta ja hänellä on muistihäiriöitä sekä paljon tekemistä fyysisessä kuntoutumisessa. Se voi olla jo moneen Saara Auvinen tietää omasta kokemuksestaan olevansa elävä esimerkki siitä, että kypärää kannattaa käyttää.. Saara haluaa korostaa turvallisuuden merkitystä hevosen selässä. – Minun kypäräni oli turvallinen. 7 . Hän on antanut hevosonnettomuuteen joutuneelle kasvot ja aloittanut kuntoutumisestaan kertovan blogin. – Valitettavan usein kuulee ja näkee, kuinka lapsille ostetaan esimerkiksi kirpputorilta käytetty kypärä. – Tavarat tippuvat, kädet tärisevät ja väsyn hyvin nopeasti. Siitä huolimatta koen, että kaikki mitä nyt saan tai opin on plussaa. Olen kuin nykyiset puhelimet; kaikki sovellukset toimivat, mutta akku on rikki. Hän putosi ratsutettavan hevosen selästä. Saara ei itse muista tilanteesta mitään. – Rintakehä, lantio, polvi ja nilkkakin vaurioituivat. – Myös keskittymisvaikeudet ja heikko tasapaino ovat aivoja niskavamman mukanaan tuomia ongelmia. Putoaminen aivan yllättäen säikähtäneen ja pystyyn nousseen hevosen selästä aiheutti vakavan pääja niskavamman. Kuntoutuminen on toisinaan todella rankkaa ja asioiden uudelleen opettelu turhauttaa välillä. Esimerkiksi käsien toimintaa pitäisi treenata, sillä kuntoutustauolla kädet ovat oppineet vääriä liikeratoja. Epäonninen putoaminen hevosen selästä muutti Saara Auvisen elämässä kaiken. Niskassa on myös kovat kivut ja kaulan syvät lihakset vaativat ammattitaitoista treeniä. V asta 23-vuotiaalla valovoimaisella hevosammattilaisella Saara Auvisella on paljon kokemusta hevosista. – Olin itse kehohallinnan ammattilainen ja harjoitellut kehoani symmetriseksi ja elastiseksi ratsastamalla sekä myös laajan oheisharjoittelun, kuten tanssin kautta. Saara Auvinen putosi ratsutettavan hevosen selästä vuosi sitten vakavin seurauksin. Aikaa kuluu paljon kuntoutuksessa. – Neurologin ja neurokirurgin mukaan en olisi tässä kertomassa kokemuksiani, jollei minulla olisi ollut sopivankokoista ja hyvää kypärää päässäni. Tasapainossa on ongelmia ja käytän myös tukikauluria, hän listaa aivovammaan liittyviä oireita. – Olen halunnut opiskella hevosen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, aina kengityksestä hevosten käyttäytymiseen ja oppimiseen, Saara kiteyttää hevosalan opintojaan. Kypärän ansiosta hän jäi henkiin. Hän on muun muassa Center ridingsekä Horsebic-ohjaaja, SRL:n kouluratsastusvalmentaja ja hevosten shiatsu-hoitaja. Myös Saaran koulutustausta on monipuolinen. Sairaala on onnettomuuden jälkeen tullut tutuksi, Saara kertoo. – Olen joutunut opettelemaan monta asiaa uudelleen, kuten kävelyntekniikan
– Tiedän, että moni on hankkinut uuden kypärän tai jopa ensimmäisen kypäränsä kuultuaan, että ammattilaisellekin voi sattua jotakin näin vakavaa. – Oppilaat ottavat mallia opettajistaan sekä kokeneemmista ratsastajista, joilla pitäisi olla vastuu siitä, minkälaista esimerkkiä antavat, Auvinen pohtii ja iloitsee siitä, että usean huippuratsastajan silinteri on vaihtunut kypärään. Susanna Malmström Saaran kuulumisia voi seurata hänen blogistaan: www.saaraauvinen.fi Ratsastusvalmennusklinikka Tampereen Hevosmessuilla 2014. Ratsastamalla ilman turvallisia varusteita, riskeeraa henkensä ja terveytensä. – Kypärän hihnat saattavat olla liian löysät, jolloin pudotessa kypärä irtoaa päästä. (Kuvan kypärä ei liity artikkeliin.) kertaa kolahtanut. Ratsailla Noora Nisula. 8 Sopiva ja turvallinen kypärä on ratsastajan tärkein varuste. Esimerkin voima on suuri Saara Auvinen tietää omasta kokemuksestaan olevansa elävä esimerkki siitä, että kypärää kannattaa käyttää. Riskit ovat valtavia. – Onnettomuuteni on koskettanut perheen ja läheisten lisäksi myös minulle täysin tuntemattomia ihmisiä. Sitä ei saisi heitellä tai kolautella, saati pudottaa. Kun jotain tapahtuu, siitä kärsii itsensä lisäksi niin moni muukin. Saara Auvinen suosittelee, että kypärä olisi henkilökohtainen. Pudotessaan kypärän kimmoisuus katoaa ja sen suoja pettää, Saara toteaa ja huomauttaa, että lainatessa kypärää, pitää osata katsoa sen sopivuus käyttäjälleen. Kuva: Jeppe Puuperä. – Jokaisen pää on eri mallinen ja kypärä mukautuu oman pään mukaan. Se miten kypärää säilyttää on myös tärkeää
Tutkimme myös turpahihnan kireyttä, sanoo Miettinen. haavaumien ja hammassairauksien havaitsemiseksi. – Tutkimuksessa tutkittiin hevosten suun mittasuhteiden merkitystä kuolaimen valintaan, suun haavaumien esiintymistä ja sijaintia sekä ratsastuksessa esiintyvien käytösoireiden esiintymistä kuolaimia käyttävillä ja kuolaimettomia suitsia käyttävillä hevosilla. Epäsopiva kuolain, kuolaimen virheellinen sovitus tai virheellinen käyttö voivat aiheuttaa hevoselle suuvammoja. Hevosen suun mittasuhteet vaikuttavat siihen, millaiset kuolaimet sille parhaiten soveltuvat. Kyselytutkimuksessa oli 48 kysymystä liittyen hevosen talliolosuhteisiin, ruokintaan, liikuntaan, varusteisiin, ratsastajaan ja tiettyjen käytösongelmien esiintymiseen ratsastettaessa. 10 O ululainen eläinlääkäri Mirjami Miettinen on tutkinut kuolaimia ja niiden käyttöä 30 hevosen kliinisellä tutkimuksella sekä 655 nettikyselyn avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda eläinlääkäreille, hevosalan ammattilaisille ja hevosen omistajille lisää tietoa kuolaimen ja turpahihnan valinnan, sovituksen ja käytön vaikutuksesta hevosen suun terveyteen, sekä opettaa tunnistamaan kuolaimesta johtuviin suun terveysongelmiin viittaavia käytösoireita. – Tutkimme näiden pohjalta kuolaimen sovitusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kliinisessä tutkimuksessa hevosille tehtiin yleistutkimus, mittauksia hevosen päästä, suusta ja kuolaimista sekä suun ja hampaiden perusteellinen tarkastus suun ELÄINLÄÄKÄRI MIRJAMI MIETTINEN TUTKI KUOLAIMIEN SOPIVUUTTA Epäsopiva kuolain aiheuttaa suuvammoja Ihmisen ja hevosen välinen kommunikaatio kuolaimen välityksellä perustuu paineeseen ja paineelle myötäämiseen. Suun anatomian arviointi tärkeää Hevosten suun anatomiassa havaittiin yksilöllistä vaihtelua,
Kliinisessä tutkimuksessa yläja alaleuan välinen etäisyys vaihteli 24-49 millin välillä. – Hammasloman pintaa ja leveyttä tulisi myös arvioida. Epäsopivat kuolaimet samoin kuin kireä turpahihna voivat aiheuttaa suun haavaumia tai esimerkiksi hampaiden kulumista. – Suun terveyden kannalta kuolaimen mallin valintaa tärkeämpi on kuolaimen oikea käyttö. 11 Eläinlääkäri Mirjami Miettisen tutkimus saa kiitosta ammattilaisilta. Suurin osa suun pehmytkudosmuutoksista sopii sijainnin puolesta kuolaimen tai turpahihnan aiheuttamiksi. – Paksu kuolain on monessa suussa huono ratkaisu. Hevosilla, joilla ylä-ja alaleuan välinen etäisyys on vain 24 milliä, ei ole tilaa paksulle kuolaimelle. Kuolaintutkimuksessa turpahihnan kireys mitattiin pyöreällä kapenevalla metalliputkella, joka työnnettiin turpahihnan alle nenäluun päällä ja mitattiin turpahihnan alle mahtuvan putken halkaisija. Kielen roikottaminen voi olla merkki siitä, ettei kuolain istu hevosen suuhun. . Miettisen mukaan kuolainmallilla ei ole suurta merkitystä, sen sijaan kuolainten paksuudella näyttää olevan merkitystä hevosen suun hyvinvoinnille. Jos hevosella yläja alaleuan välinen etäisyys on pieni, paksu kuolain saattaa helposti painaa kieltä, mikä saa hevosen tuntemaan olonsa epämukavaksi ja aiheuttaa suun aukomista. – Suun terveyden kannalta kuolaimen mallin valintaa tärkeämpi on kuolaimen oikea käyttö.. Kuolain Epäsopiva kuolain aiheuttaa suuvammoja minkä vuoksi hevosen suun anatomisten mittasuhteiden mittaaminen tai arvioiminen on tärkeää kuolaimen valinnan ja sovituksen kannalta. Käyttökelpoisimpia suun mittauksia kuolaimen valinnan ja sovituksen tueksi ovat suun leveys, yläja alaleuan välinen etäisyys, alaleuan leveys, suupielien etäisyys poskihampaasta ja suulaen korkeus. Hevosen kuolainten sopivuus pitäisi tarkistaa vuosittain, koska hevosen suun anatomiset mittasuhteet voivat muuttua hevosen ikääntyessä. Suun pehmytkudosmuutosten todettiin olevan kuolaimia käyttävillä hevosilla hyvin yleisiä
– Jos suupieliin kohdistuu lyhyiden poskihihnojen, painavan kuolaimen, ohjien tai kuolaintuntuman kautta suuri peruspaine, tarvitaan suurempi ohjasjännite hevosen reaktion saamiseksi. – Yleisesti on pidetty sopivana, että suupieliin muodostuu kaksi poimua, mikä kielisi hihnojen oikeasta kireydestä. Kuolaimettomien suitsien käyttöä tulisi suosia erityisesti suun ja hampaiden sairauksien sekä kuolainongelmien selvityksessä ja hoidossa, nuorten hevosten koulutuksessa, hevosten uudelleen koulutuksessa, kokemattomilla ratsastajilla sekä hevosilla, jotka ovat erittäin herkkiä kuolaimen aiheuttamalle paineelle tai joille ei löydy sopivaa kuolainta. Kuolaintutkimuksessa kuolaimen todettiin siirtävän suupieltä 2-7 senttiä kohti poskihampaita, mutta kaikilla poimuja syntyi kaksi riippumatta. 59 prosentilla kuolaimia käyttävistä hevosista esiintyi kuolaimesta johtuvaa ensimmäisen poskihampaan kulumista purupinnalta tai etureunasta. Ohjien kiristäminen voi aiheuttaa kuolaimen osumisen poskihampaisiin. Pienimmillään kuolaimen etäisyys ensimmäisen poskihampaan etureunasta oli 18 milliä. – Sekä kuolaimet että kuolaimettomat suitset voivat aiheuttaa painevaurioita käytettäessä suurta ohjasjännitettä. Kuolaimia käyttävistä hevosista 89 prosentilla todettiin suun pehmytkudosten paikallista paksuuntumista, 78 prosentilla yksi tai useampia haavaumia, 78 prosentilla suupielien pigmenttipuutosta, 37 prosentilla punoitusta, 19 prosentilla turvotusta ja 15 prosentilla arpia. Kuolaimen ja kuolaimettomien suitsien käytössä tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman pientä painetta, eli mahdollisimman pientä ohjasjännitettä ja ajoittamaan paine ja myötääminen oikein. – Hevosella olisi hyvä olla 1-2 päivää viikossa, jolloin ei käytettä ollenkaan varusteita, jolloin hevosta voidaan liikuttaa esimerkiksi irtojuoksuttamalla. 12 Pehmytkudoksiin syntyy helposti vaurioita Hevosilla kuolain veti suupieltä kohti poskihampaita oikealla puolella keskimäärin 45,2 milliä ja vasemmalla puolella 41,6 milliä. Kuolaimien ja kuolaimettomien suitsien vaihteleminen antaa suun pienille vaurioille aikaa parantua, jolloin hevosen suu pysyy mahdollisimman terveenä. Hevosen suun terveyden kannalta olisi paras, jos hevosta ratsastettaisiin ilman turpahihnaa tai hevoselle annettaisiin turpahihnasta vapaita päiviä ja kiinnitettäisiin huomiota turpahihnan kireyteen myös kuolaimettomissa suitsissa. välein eri tavoin ja eri kohtaan hevosen suuta ja päätä vaikuttavia kuolaimia ja kuolaimettomia suitsia. Kuolaimen paino vaihteli 156-374 gramman välillä. Jos hevosella yläja alaleuan välinen etäisyys on pieni, paksu kuolain saattaa helposti painaa kieltä, mikä saa hevosen tuntemaan olonsa epämukavaksi ja aiheuttaa suun aukomista. – Suosittelen, että hevosilla käytettäisiin erilaisia kuolaimia, jolloin niiden suuhun kohdistama paine kohdistuisi eri puolille suuta. Jos hevosella hammasloman pinta on hyvin kapea ja terävä, on hevonen luonnostaan herkempi kuolaimen aiheuttamalle paineelle kuin hevonen, jolla hammasloman pinta on leveämpi. Kaksi poimua eivät kerro totuutta Tutkimuksen kenties merkittävin havainto oli poskihihnojen säätö kahden poimun periaatteella. – Kuolaimet, jotka aiheuttavat enemmän painetta hammaslomaan kuin kieleen, ovat kovempia kuolaimia, koska kieli on paksu ja joustava, mutta hammasloman luista pintaa suojaa vain 2-3 millin paksuinen limakalvo. Joskus hevosta voisi ajaa ja ratsastaa myös kuolaimettomilla suitsilla. Kuolaimia kannattaisi vaihdella Koska ei ole kehitetty täydellisiä kuolaimia tai kuolaimettomia suitsia, voidaan tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella suositella hevosen suun terveyden edistämiseksi, että hevosilla vaihdettaisiin muutaman päivän Kuolain aiheuttaa painetta suupieliin, kieleen, hammaslomaan, kovaan suulakeen ja suitsien välityksellä niskaan ja turpaan
Kun hevonen sai itse hakea kuolaimen paikan, kuolain asettui ainakin minun mielestäni yllättävänkin korkealle. Kuolainten käyttö ei tee ihmisestä pahaa, eikä yhtä ainoaa totuutta ole. Suurin osa suun pehmytkudosmuutoksista sopii sijaintinsa puolesta kuolaimen tai turpahihnan aiheuttamiksi. Jos poskihihnat ovat liian lyhyet, suupieliin kohdistuu jatkuva paine ja kuolain voi osua poskihampaisiin. Käyttökelpoisimpia suun mittauksia kuolaimen valinnan ja sovituksen tueksi ovat suun leveys, yläja alaleuan välinen etäisyys, alaleuan leveys, suupielien etäisyys poskihampaasta ja suulaen korkeus. Ammattilainenkin sai ahaa-elämyksen Valkeakoskelaisen Saija Kaidankankaanmukaan luento ei tuonut alan ammattilaiselle suuria yllätyksiä. Kaidankangas piti Miettisen esitelmää hyvänä, koska se ei nostanut esiin asioita ehdottomina totuuksina. Jos poskihihnat ovat liian pitkät, kuolain voi osua kulmahampaisiin ja hevonen yrittää kielellä vetää kuolainta taaksepäin. Mitattu halkaisija vaihteli 13-27 millin välillä, eli pienimmillään vain pikkurillin verran. Hevosilla, joilla suuhun ei kohdistu koko ajan painetta, tarvitaan pienempi ohjasjännite hevosen pysäyttämiseksi kuin hevosilla, joilla suuhun kohdistuu jatkuva paine. Kireä turpahihna painaa posken limakalvon poskihampaita vasten ja voi aiheuttaa haavaumia. Hevosilla, joilla turpahihna oli kireällä, nähtiin suussa myös haavaumia turpahihnan kohdalla. Kireä turpahihna voi antaa virheellisen kuvan kouluratsastuksessa, että hevonen hyväksyy kuolaimen, koska hevonen ei pysty kieltä liikuttamalla jakamaan painetta suussa, eikä ilmaisemaan epämukavuutta, jos paine on liian voimakas. Kokeilin heti omilla hevosillani Miettisen esille tuomaa havaintoa. Tosin turparemmin kiristys tuli esiin mielenkiintoisena uutena asiana. – Alalla on opetettu tuo kahden poimun periaate, eikä sitä ole kyseenalaistettu. Lisäksi se heikentää pään verenkiertoa, estää leukojen ja kielen liikkeen. Juhani Karvonen Hevosilla, joilla turpahihna oli kireällä, nähtiin suussa myös haavaumia turpahihnan kohdalla.. – Kaikki varmaan ymmärtävät että talutusnaru on hevoselle paras vaihtoehto. Turpahihnaa käytetään tasapainottamaan kuolainta, herkistämään hevosen suuta kuolaimen aiheuttamalle paineelle ja pitämään hevosen suuta kiinni. – Tähän asti oppikirjoissa on opetettu ja on pidetty yleisesti hyväksyttynä, että turparemmi kiristetään niin, että hevosen ja turpahihnan väliin mahtuu kaksi sormea. siitä, siirtyikö suupieli kaksi vai seitsemän senttiä. Vaihtoehtoinen tapa määrittää sopiva poskihihnojen pituus on säätää poskihihnat sille kireydelle, jossa hevonen itse pitää kuolainta kun poskihihnat ovat aluksi säädetty liian löysäksi. Kuolaintutkimuksessa turpahihnan kireys mitattiin pyöreällä kapenevalla metalliputkella, joka työnnettiin turpahihnan alle nenäluun päällä ja mitattiin turpahihnan alle mahtuvan putken halkaisija. 13 Käyttökelpoisimpia suun mittauksia kuolaimen valinnan ja sovituksen tueksi ovat suun leveys, yläja alaleuan välinen etäisyys, alaleuan leveys, suupielien etäisyys poskihampaasta ja suulaen korkeus. Kuolainten vaihto aika ajoin on hevosen suun terveyden kannalta tärkeää, Kaidinkangas toteaa. Kuolaimia on kuitenkin pakko ratsastuksessa käyttää
Kuva: Aurora Ahonala. 14 ISSIKKATAMMA OLLUT VARSASTA LÄHTIEN SAMALLA OMISTAJALLA 40-vuotias ikinuori Nös Kun hevosella ja omistajalla on yhteistä elämää takana neljä vuosikymmentä, tuntevat kumpikin toisensa perin hyvin. Shanti Limnellillä ja 40-vuotiaalla Nös-tammalla on takana neljä vuosikymmentä yhteistä elämää
– Kun omistajat muuttivat takaisin Tanskaan, ostimme heiltä Skrauta-nimisen hoitohevoseni. – Mutta emme voineet enää luopua siitä! Niin myös Smyrill jäi asumaan meille. Islanninhevonen tuntematon rotu Islanninhevosista ei tiedetty Suomessa siihen aikaan vielä mitään. Skraudalla oli myös vierellään Smyrill-varsa, joka oli tarkoitus palauttaa vieroitusikäisenä. Mitä ihmettä... Sillä on kuitenkin ollut monta ratsastajaa, jotka ovat olleet sen johtajia ja joita se on kuunnellut. Skraudalle valittiin kaveriksi silloin vuoden ikäinen Nös, jonka molemmat vanhemmat lähtivät Tanskaan. Enää en aloittaisi koulutusta sen hevosen kanssa, mutta silloin tein, mikä tuntui oikealta. Autoista ja raitiovaunuista Nös ei ollut piitannut mitään. Limnel ratsasti Norjasta lainatulla Bleikur-oriilla, Nös on talutuksessa. 15 . – Se meni vain tölttiä, joka oli tosi omituista. Nös totutettiin satulaan 3-vuotiaana. Limnell oli hevosalayrittäjänä yli 20 vuotta. Omituinen töltti herätti ihmetystä Nösin askellaji -töltti – herätti nuoressa omistajassa kovasti kummastusta. Vuoden iässä Shantin hevoseksi Nös syntyi Nauvossa vuonna 1975. Se oli jo varsana tosi hyväkäytöksinen, sen kanssa ei ollut ongelmia. Se olisi muuten joutunut teuraaksi. – Nös kasvoi ja kehittyi hyvin. Eduskuntatalon edessä Nösiä ihaillut nainen oli ojentanut sille kassistaan omenan. Mutta hyvin Nösin kanssa meni, se on aina ollut tosi fiksu. – Kyllä meillä on aika vahva telepaattinen suhde. Tätä työtä Nös rakasti! Islanninhevosyhdistyksen perustajajäseniä Shanti Limnell perusti vuonna 1984 islanninhevosalan yrityksen, jossa oli ratsastuskoulu, kasvatusja valmennustalli, hevosten maahantuonti ja myynti. – Se tulee rapsutettavaksi ja harjattavaksi, mutta voi myös hetkessä häipyä paikalta. Se kulki kärryjen edessä kulkueen kärjessä. Limnell on yksi Suomen Islanninhevosyhdistyksen perustajajäsenistä, ja hän oli monta vuotta yhdistyksen hallituksessa ja sen puheenjohtajana sekä myös kansainvälisenä edustajana. Sitten tajusin: Nös oli tottunut syömään vain luomuomenia, joten ”tavallinen” omena ei sille kelvannut. Niitä pidettiin tavallisina poneina. Kilparatsastajana Limnell edusti ensimmäisten suomalaisten joukossa Suomea Islanninhevosten PMja MM-kisoissa. Meriitteinä on muun muassa suomenmestaruuksia ja -ennätyksiä. – Hetken aikaa Nös mutusteli omenaa ja sitten se sylki omenanpalaset suustaan maahan. Etenkin ennen kun Nös oli aktiivisempi se oli kovaa perääni. Ravaamaan sen sain vasta niityllä, joka oli osittain – Ravaamaan sen sain vasta niityllä, joka oli osittain veden alla. Mikään yhden ihmisen hevonen Nös ei ole ollut. – Ei minulla ollut hevosen kouluttamisesta mitään kokemusta. R aaseporissa asuva Shanti Limnell ja toukokuussa 40 vuotta täyttänyt islanninhevostamma Nös ovat kulkeneet yhdessä pitkän matkan. Juuresten kylvössä. Nykyisin hän toimii omassa yrityksessään seksuaalija pariterapeuttina sekä tantraohjaajana. Limnellillä on edelleen kotitilallaan muutamia hevosia. Nösin myötä Shanti Limnell tutustui islanninhevosiin. Limnell kuvailee Nösiä itsenäiseksi hevoseksi, joka mieluusti hakeutuu emäntänsä seuraan – jos huvittaa. Olin tyytyväinen, nyt se kulkee kuten ponin kuuluukin! ?. Paraisilla silloin asunut Shanti oli innokas hevostyttö, joka kävi 10-vuotiaasta alkaen viikonloppuisin tanskalaispariskunnan omistamalla islanninhevostallilla. Luomua sen olla pitää! Nös on osoittanut tarkkaan, millaisista asioista se pitää – tämä on koskenut myös herkkupaloja. Kulkue oli lähtenyt Kolmen sepän patsaalta ruuhka-aikana. Hän on yksi Suomen Islanninhevosyhdistyksen perustajista. Nös tuli Limnellin omistukseen 39 vuotta sitten. Limnell kertoo muistavansa, kuinka kummastuneelta Nös oli näyttänyt. Nös oli ollut parikymppisenä mukana erään puolueen perustamiskulkueessa Helsingissä
Tälläkin se osoitti sen, että on aina osannut ajatella. Nös on osoittanut, että myös hevonen osaa surra, kun siltä otetaan lapsi pois. Sitten soitettiin, että mahtaakohan teidän hevonen olla karkuteillä. Kun sama mies kävi katsomassa Nösiä 20 vuoden kuluttua, hevonen selvästi tunsi hänet! Eläkkeellä jo lähes 10 vuotta Nös on ollut jo pitkään eläkkeellä. Vanhuksella on nykyisin omat erivapautensa. Limnell sanoo vasta silloin tajunneensa, että islanninhevoset ovatkin omanlaisiaan, eivät mitään perusponeja. Nösin suu kipeytyi niin pahasti, ettei se pystynyt syömään. Se saa päivässä yhteensä 1,5 litraa Racing Senior -täysrehua, pari litraa vuohenjuustovalmistuksesta tulevasta herasta ja spelttileseestä tehtyä raakapuuroa sekä puoli litraa pellavarouhetta. Se ei kuitenkaan aiheuttanut ongelmia, ja on jo kasvanut ulos, kertoo Limnell, joka vuolee itse hevostensa kaviot. Se on ollut monelle ensimmäinen opetushevonen, ja siihen se sopi Limnellin mukaan erinomaisen hyvin. – Viisi, kuusi vuotta sitten sille tuli kaviohalkeama. Limnell kuvailee Nösiä hevoseksi, joka ajattelee paljon – ja se näkyi myös ratsastustunneilla. – Nös on aina ollut varma ratsu myös aloittelijoille. Sarveiskalvoon tuli vamma, ja se ei näe sillä silmällä mitään. – Nös oli yhden kesän lainassa Kemiössä. Siitä alkoi issikkaharrastus Suomessa. Se saa käyskennellä pihalla vuohien kanssa. – Nös ruokitaan kahdesti päivässä. Nösin hampaita ei ole raspattu 15 vuoteen, ja siihen on Limnellin mukaan erittäin hyvä syy. – Ruotsalaiset olivat innokkaina opastamaan meitä suomalaisia islanninhevosasioissa. Viimeisen eli Ljufvur frá Heimi -nimisen varsan Nös sai 28-vuotiaana. Vaikka Nös ei voi enää syödä heinää, se imeskelee niitä. Melkein kaksi viikkoa sitä katselin, sitten jouduin viemään Nösin varsansa luokse. Työnteko teki sen tyytyväiseksi. Kun annoin sille porkkanoita, niitä se suostui syömään, ja vähitellen se alkoi piristyä. – Nös satutti aikoinaan toisen silmänsä ilmeisemmin piehtaroidessaan. Nös muistaa erinomaisen hyvin ne ihmiset, jotka ovat olleet sille tärkeitä. Se viihtyy hyvin pihalla, jossa sen ei tarvitse väistellä muita hevosia. Tuntihevosura loppui toisen näön huononemisen vuoksi.. Olin tyytyväinen, nyt se kulkee kuten ponin kuuluukin! Ruotsista sittemmin tilatusta hevoslehdestä selvisi, miksi islanninhevoset liikkuvat niin ”omituisesti”. 16 Äidin suuri suru Nösillä on ollut kaikkiaan kahdeksan varsaa, viimeisin 28-vuotiaana. Suolisto pysyy niillä kunnossa. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Shanti Limnellin arkisto Viimeisen kerran Nös toimi tuntihevosena runsaan 30 vuoden iässä. Nösillä on kuitenkin ollut yksi asia ylitse muiden: se on aina rakastanut vetää kaikkea mahdollista, kylvökoneesta rekeen. Vielä 20-vuotiaana sen kanssa mentiin metrin korkuisia esteitä. veden alla. Työnteko maittoi aina hyvin Nös teki tuntihevosena pitkän työrupeaman. Nös ei ole ollut tässä mikään poikkeus. iässä. Nösillä on kuitenkin ollut omat juttunsa. Se pystyy syömään myös lyhyttä ruohoa. Sittemmin Nösin hampaat ovat pikkuhiljaa pudonneet. Sillä oli niin kova ikävä lapsensa luo, Limnell kertoo. Lapset olivat sen selässä viimeksi pari vuotta sitten. – Kun sen toiseksi viimeisin varsa vieroitettiin puolen vuoden iässä ja vietiin pois, Nös lopetti syömisen. – Kerrankin se lähti kävelylle kylätietä pitkin. Korkea ikä ei ole vaikuttanut Nösin muistiin. Nösiä käytettiin työhevosena metsässä, ja pellolla sitä käytettiin rukiin kylvössä ja juureskylvökoneen edessä. – Kun eläinlääkäri raspasi viimeisen kerran Nösin hampaat, se oli ihan vihonviimeinen teko. Viimeisen kerran se toimi tuntihevosena runsaan 30 vuoden Nös kunnostautui paitsi erinomaisena opetusratsuna myös hyvänä siitostammana. – Jos kentällä sattui olemaan este, Nös selvästi ajatteli, että tuostahan minä hyppään yli! Se on aina hypännyt tosi hyvin. Jos Nös haluaa lähteä kävelylle, sen se myös tekee, jos huonosta näöstään huolimatta huomaa pihaportin olevan auki. Hampaat putosivat, korsirehu jäänyt Islanninhevoset tunnetaan terveitä ja pitkäikäisinä hevosina. Nösillä on ollut kaikkiaan kahdeksan varsaa. Siinä vaiheessa kun hain riimua tallista Nös oli tulossa jo takaisin kotiinpäin. Se ei pysty syömään korsirehua, joten Limnell valmistaa sille omat appeet. Myöhemmin Limnell meni Ruotsiin katsomaan islanninhevoskilpailuja, jossa rodun ominaispiirteet vasta avautuivat. – Niissä hommissa Nös tunsi selvästi itsensä tärkeäksi. Tuntihevosura loppui toisen näön huononemisen vuoksi
TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä
Itse kilpa-ajo on todella kivaa, mutta matkustaminen on aika raskasta, sillä välimatkat ovat pitkiä. Koulun jälkeen olin kesätöissä eräässä tehtaassa, mutta kellokortteja leimatessa ajattelin, että haluan sellaisen homman, missä ei eletä niin kellon tarkkuudella. – Kiertäminen raveissa on jäänyt vähemmälle. Nyt homma on kääntynyt jo hiukan siihen suuntaan, että omia hevosia on vähemmän ja painopiste on palvelutoiminnassa, kuten varsojen opetuksessa. RAVIKUNINGAS PONSERI TULI TALLIIN NELJÄ KUUKAUTTA VANHANA Anssi Niininen valmentaa kärsivällisesti Ravivalmentaja Anssi Niininen korostaa kärsivällisyyden tärkeyttä ravivalmentajan työssä. – Olen tehnyt tätä työtä kohta 45 vuotta. Valmennettavana suomenhevosia Niininen on menestynyt suomenhevosilla, niinpä niitä hänelle myös tarjotaan usein valmennettavaksi. Hän valjastaa hevosensa lenkille joka toinen päivä. Tässä työssä on oma vapaus! Varsinaisen työuransa Niininen aloitti tallipoikana 70-luvun alussa Keski-Suomessa Tupamäen tallilla. – Tämä on elämäntapa ja tätä on tehtävä niin kauan kuin suinkin jaksan tehdä. Toistaiseksi olen jaksanut, vaikka selkäkipu vaivaakin toisinaan. – Jossakin vaiheessa ennen armeijaa kävin myös Ypäjän hevostalouskoulun. Hänen Puuppolassa sijaitsevassa tallissaan on kymmenen hevosta, joista kuusi on omia. Sain 16-vuotiaana ravikortin, ja silloin aloin ajaa kilpaa omilla hevosilla. Minulla ei ole koskaan ollut muita ammattivaihtoehtoja. – Isä ajoi puutavaraa ja aina meillä oli joku pikku juoksija. Hänen lapsuudenkodissaan oli aina hevosia. Hän puhuu enemmänkin hyvästä onnesta. Muuten tykkään treenata hevosia ja touhuta niiden kanssa. H evoset ovat kuuluneet pikkupojasta saakka Anssi Niinisen, 64, elämään. Työtä riittää, mutta mitäpä muuta aito hevosmies haluaisi tehdä.. Pikkuhiljaa hän hommasi oman tallin. 18 Ravivalmentaja Anssi Niininen on vaatimaton mies, eikä pidä melua saavutuksistaan
19 . – Nykyajan hevoset ovat niin jalostuneita, että ne ovat helpompia kuin ennen. – Nykyajan nuorilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä hevosen kanssa on ennen tehty. Hän kehuu vielä suomenhevosen monikäyttöisyyttä. Valmennettavana se ei eroa paljoa lämminverisestä. Hevosista kuusi on omia. – Suomenhevonen soveltuu niin ratsastukseen kuin ravihevoseksikin. – Tykkään kovasti suomenhevosista, vaikka eihän hevosen rodulla loppujen lopuksi ole merkitystä, jos se vain on hyvä. Sata Salamaa ei pistä pahakseen. Hän muistelee, kuinka lapsuudenkodissaan monet työt tehtiin hevosten avulla. Anssi Niininen valjastaa hevoset lenkille monta kertaa viikossa. Sen. Mutta leipä ei enää irtoa miehelle ja hevoselle. Tallissa on paikkoja reilulle kymmenelle hevoselle. – Suomen historiassa suomenhevosella on ollut iso rooli, sitä ei passaa kenenkään unohtaa. Harvoin enää vaikeita hevosia onkaan, sillä huonoimmat yksilöt ovat karsiutuneet pois. avulla pystyy tekemään vaikkapa pienen talon maatyöt niin halutessaan. Se on sääli, Niininen huokaa
Ajoaika on tunnin kahta puolen kerrallaan. Omistaja: Anssi Niinisen Martiini-Talli Kasvattaja: Erkki Ahonen Kilpailu-ura: 1985 1997 Startit 216: 86 33 17 Voittosumma: 394 173 euroa Ennätykset: 20,4aly ja 23,0ly Ponserilla on 275 jälkeläistä, joista menestynein oli 1996 syntynyt ja keväällä 2015 kuollut Plantom. – Nykyäänhän puhutaan paljon siitä, että hevosia treenattaisiin vain pari kertaa viikossa. Varsoille on luotava peruskunto. Pikkuvaivaiset ja huilia kaipaavat hevoset saavat hiukan erilaista valmennusta. Ponseri nimettiin Hippoksen menestyneiden ravitähtien Tähtien talliin vuonna 1997. Omistaja-valmentaja Anssi Niininen ajoi kahta lukuun ottamatta kaikki Ponserin startit. Ei se niin käy, että heti ryhdytään ajamaan intervallia. Satoi tai paistoi, aina mennään.. Vesi hoitaa lempeästi jalkavaivoja ja se tekee hyvää myös hevosen hengitykselle. Hitaasti hyvä tulee Niininen kertoo käyttävänsä paljon vanhanaikaistakin valmennussysteemiä. 20 Tähtien tallin Ponseri Ponseri oli aikansa tähti, joka voitti 4-vuotiaana kaikki 17 kilpailuaan. Minä olen sen verran vanhanaikainen, että hevoset valjastetaan useammin. 11-vuotiaana ori teki uuden paluun huipulle voittamalla vuoden 1992 ravikuninkuuden Helsingissä. = ISÄ . – Uittaminen on hyvä ja teemme sitä aika paljon. – Sekin vaikuttaa, onko hevonen tulossa starttiin, vai ajetaanko sillä vain peruskuntoa. – Ei ihan pelkää hiittiä, vaan ajamme raskaammallakin. Rekiajelu on nyt jäänyt vähän vähemmälle, mutta jarrukärryillä treenataan usein. Jos ajopäivä osuu sunnuntaille, niin yhtä lailla ajetaan pyhänäkin. Sen voittosumma on 419 000 euroa. = EMÄ Ero-Ponsi 141-71 Tummanpunarautias FI 1966 Suomenhevonen 23.3aly 27,0ly Ero-Lohko yh 1160 Tummanrautias FI 1951 Suomenhevonen 24,8ly Merkki 6384 Tummanrautias FI 1955 Suomenhevonen 31,5ke Ponnen-Maine 504 100 Punarautias FI 1960 Suomenhevonen 38,9ake Piskotin 502468 Tummanpunarautias FI 1953 Suomenhevonen 43,0ke Merpi 136-71 Rautias FI 1970 Suomenhevonen 42,0ly Lohko yh 928 FI 23.6.1943 28,2ly Lohdutus 1929 Rehti Fi Eri-Aaroni 1932 Sirkka Murti 1933 Sipsu Raikun-maine Hurja Eri-Aaroni 1932 Hijo Lähetti Ruja Vihu Saaka Äly Virkku Sirkka-Lintu 17794 FI 1939 38,7ke Ponne 5902 FI 1951 29,7ke Mainekas 502330 FI Eri-Johto 5700 FI 1950 43,2ke Lähetin-Reija yh 61447 FI 1950 36,3ke Vihun-Pisko yh 1004 FI 29,4ke Älyn-Vauhti FI – Talli on Ponserin kustantama, iloitsee Niininen. Se juoksi muun muassa voitot Kriteriumissa ja Oulu Expressissä. Kun ne alkavat olla likempänä kilpailuvaihetta, lenkit lyhenevät ja vauhti kovenee. Onneksi täällä on hyvät mäkiset maastot, jossa pystyy hyvin ja tehokkaasti treenaamaan. Ponseri syntyi vuonna 1981 ja kuoli vuonna 2004. Samana vuonna Ponseri juoksi Mikkelissä kylmäveristen maailmanennätyksen, kun mailin ryhmäajo taittui aikaan 1.20,4. Valmentajana Niininen panostaa rauhalliseen perustyöhön, sillä on hyväksi, että hevosella on hyvä pohjakunto, ennen kuin siltä alkaa vaatia vauhtia. PONSERIN SUKU JA JÄLKELÄISET . – Meillä on viime aikoina ollut paljon opetettavia varsoja. Säännöllisyys tärkeää Niinisen mukaan rauhallisia ja pitkiä lenkkejä kannattaa ajaa mahdollisimman paljon, eli joka toinen päivä
Hevosta aletaan valmentaa sen ollessa kaksivuotias. – Ainahan sitä yrittää opetella vähän uuttakin, kuten intervallia, jota nykyään käytetään. Vaikeiden kanssa eri keinot Niininen pohtii, että ennen vanhaan ajettiin hevosia enemmän, viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Vanhemmat hevoset menevät aina saman kaavan mukaan, nuoremmilla ei ajeta yhtä raskaasti ja pitkää lenkkiä. . Koti on samassa pihapiirissä tallin kanssa. Sata Salamaa on yksi Niinisen omista hevosista. Tänä päivänä hevoset ovat päivän tai kaksi vähemmän valjaissa.. Tähtien Talli on vuonna 1995 perustettu Suomen Hippoksen ylläpitämä suomalaisten ravihevosten kunniagalleria. Se joukko karsiutuu, joka kuvittelee tämän homman olevan kultakaivoksen. Tässä työssä täytyy olla pitkäjännitteinen. Hän kertoo, että moni asia on opittu kantapään kautta, mutta rauhallisuudella ja kärsivällisyydellä päästään jo pitkälle. Työ hevosten parissa on elämäntapa. – Ne kuuluvat ravivalmentajan perusominaisuuksiin. Koti ja talli sijaitsevat nelostien varrella noin kymmenen kilometrin päästä Jyväskylän keskustasta. Ponseri nimitettiin Tähtien Talliin vuonna 1997. 21 Ponseri oli helppo hevonen, joka toi omistajille myös rahaa ja mainetta
Lapsenlapset innokkaasti mukana Niinisen talli on seisonut nykyisellä paikallaan Nelostien varrella Puuppolassa vuodesta 1985. Kaksi lasta perheineen asuvat ihan naapurissa, ja kaikki viisi lastenlasta ovat innokkaita hevosihmisiä. Siellähän minä miehen näin ensimmäisen kerran, sitten mentiin raveihin treffeille. Se juoksi yli 2,5 miljoonaa markkaa. Minä kysyin, paljonko se maksaa, jolloin hän kertoi hinnan. – Kai se intervallivalmennus on tullut Ruotsista Suomeen lämminveristen mukana. Kausalassa oli ensimmäinen oma tallimme, Leena Niininen muistelee. – Se oli neljän kuukauden ikäinen, kun ostin sen. 22 Hevosilla on hyvät oltavat kokeneen valmentajan hoivissa. – Toisin kuin nykyään, miehet kasvoivat ennen hevostensa kanssa, ja sehän vaikuttaa hevosenlukutaitoon, hän pohtii. Valitettavasti se on vanhojen partojen mukana häviämässä.. Ehkä se on myös aikakysymys, sillä jos on paljon hevosia, ei niitä ehdi kaikkia treenata, vaan täytyy jaksottaa harjoituksia. Olimme raveissa ja kasvattaja sanoi autossa kotimatkalla, ettei tullut pohjalaisten kanssa kauppaa. Anssi Niininen on kasvanut hevosten parissa, muunlaista elämää hän ei osaa edes kuvitella. Hänellä on myös ollut joitakin tammoja, jotka ovat olleet melko vaikeita valmennettavia. – Minunkin kotonani oli hevosia ja veljeni oli töissä Tupamäellä. – Jos hevonen on oikein virkeä, on sen valmentaminen toisenlaista. Voi siis sanoa että hevonen kustansi meille tämän talon ja tallin. – Jotkut ovat tituuleeranneet minua hevosmieheksi, mutta itse pidän itseäni ravimiehenä. – Tässä on työ ja harrastus samassa paketissa. Niininen ei ymmärrä sitä, että nykyajan hevoskoulut aloittavat opetuksen siitä, kuinka monta tuntia työtä saa tehdä päivässä. Lapset ovat valinneet muut urat, joten jatkajaa Niinisen Martiini-tallille ei lähipiiristä löydy. Tosin nuorin heistä on vasta muutaman kuukauden ikäinen. Ponseri tuli talliin sattumalta Niinisillä oli hyvä tuuri, kun sattuivat saamaan niin hyvän hevosen kuin Ponseri oli. Silloin me teimme kaupat ja ostin hevosen näkemättä sitä. Vaimonsa Leenan, Niininen tapasi hevosten merkeissä eräällä ravireissulla. Kiersimme tuohon aikaan paljon Suomea ympäri. Kadonnut hevosmiestaito Hevosmiestaito on kykyä lukea hevosia. Minulla on ollut parikin tammaa, joilla ei ole ollut oikein jarruja, siksi niitä pidettiin paljon perähevosina. Siten ei saada mitään hyvää aikaiseksi. Nyt avioliittoa ja yhteistä työtä on takana 42 vuotta. Ei tätä voi kellokortin kanssa tehdä. Hevosten kanssa ei pidä koskaan hätäillä, eikä niiden kanssa pidä hermostua. – Ostimme tämän paikan niihin aikoihin ja voittorahat tulivat tarpeeseen. Niitä piti käsitellä toisella tavalla. Ne laitettiin myös kävelemään rauhallisten hevosten perässä
Sinne otetaan hevoset mukaan. Se oli nopea ja jaksoi juosta. Jostakin syystä Ruotsista tulleet hevoset puhkeavat täällä Suomessa juoksemaan paremmin. – Se oli kuitenkin luonteeltaan nöyrä. Leenan poskiluu murtui ja naama muuttui mustaksi, mutta pahemminkin olisi voinut käydä. Vaimo oli tajuttomana Ponserin edessä, ja tyttö shokissa, eikä kyennyt kertomaan, mitä oli tapahtunut. Kerran näyttelijä Simo Salminen kävi meillä. – Se oli syntynyt kilpailijaksi. Viisas hevonen opettaa Hevoset ovat opettaneet Niiniselle paljon ja eläinten kanssa on ollut mukava touhuta. – Kerran kävi niin, että eräs nuori tyttö talutti hevosta Leenan vierestä. Kuulin kolinan ulos ja ryntäsin sisälle talliin katsomaan, mitä oli tapahtunut. – Suomessa on paljon minua kovempia hevosmiehiä, mutta on paljon sellaisia, jotka eivät vain ole sattuneet saamaan hyvää hevosta. Tarvitaan siis aika lailla tuuria. Se oli Niinisille kova paikka, oli kuin perheenjäsen olisi kuollut. – Kun suomalaiset treenarit menevät Ruotsiin, alkavat he pärjätä siellä heti hyvin. Suomalainen valmennustaito on arvossaan ihan missä maailman kolkassa vain. 4-vuotiaana Ponseri juoksi 17 ykköstä peräjälkeen. RUTI -KUIVIKKEET RUTI MIX turvekutteri & RUTI kuivikepuru Erittäin imukykyiset kuivikkeet Pysyvät hyvin eläimen alla Helposti käsiteltävä ja säänkestävä pakkaus HYVIN VARUS TETUIS TA MAATA LOUSK AUPOI STA – Ponseri oli valtavan helppo hevonen ihan alusta asti. Leena Niininen rakastaa hevosia. Sen kanssa oli jalkaongelmia jossakin vaiheessa. – Kun hyvän hevosen kanssa pääsee lenkille, niin mikäpäs sen isompi ilo onkaan. Hän tapasi miehensäkin niissä merkeissä yli neljäkymmentä vuotta sitten. Kerroin, ettei se minulle tee mitään, mutta vieraan se jahtaa pois. Se on mahtavaa, Anssi Niininen toteaa. Kun Leena virkosi, hänen ensimmäiset sanansa olivat, ettei Ponseri häntä potkaissut. Varoitin häntä menemästä Ponserin luokse. Salminen ei uskonut, vaan totesi että hyviä kuvia täytyy saada. Hevonen potkaisi Leenaa rintaan. Kun se oli laitumella, ei se siellä viihtynyt, vaan tuli pihamaalle kävelemään. Myös kesäpaikka on lähellä. Onni löytyy läheltä Välillä Niinisen pariskunta käy matkoilla ulkomailla. 23 Suuri osa palkinnoista on siirretty varastoon, mutta vielä niitä riittää olohuoneen koristukseksikin. – Kaikista hienointa on, kun kesäaamuna lähtee harjoitusradalle. – Se oli myös hirveän ilkikurinen ja leikkisä. Hevonen on haudattu Niinisten kotipihalle. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Työ upeiden eläinten kanssa palkitsee monin tavoin. Naapurimaassa paremmat hevoset Anssi Niinisen mielestä Ruotsissa hevosaines on parempi kuin Suomessa, sillä hevosten jalostus on viety siellä pidemmälle. Kun hevonen haluaa mennä ja kokee sen mielekkääksi, on nautinto suuri. – Hevoset sitovat paljon, mutta ilman niitä olisi elämää vaikea kuvitella. Sillä oli hermovamma kaviossa. Linnut laulavat ja hevonen juoksee mielellään. Ponseri tuli korvat luimussa miestä kohti, jolloin sanoin Salmiselle, että nyt on parempi että alkaa tulla pois sieltä, Leena Niininen nauraa. – Eläin tunnistaa kenen kanssa se on. Hän tuli kameransa kanssa ottamaan hevosesta kuvia, aikomuksenaan maalata siitä taulu. – Hevoset ovat hirveän viisaita ja ne kiintyvät hoitajaansa. Hän pelkäsi, että alan torua hevosta. Ponseri ja Leena olivat kuin paita ja peppu. Ponseri kuoli 23-vuotiaana, vuonna 2004 suolikierteeseen
Se on ystävällinen eikä vaarallinen tottumattomankaan käsissä, mutta herkkänä hevosena sen käsittelyssä kokemus on valttia. Yhdistys on vuonna 2003 perustettu valtakunnallinen rotujärjestö, joka paitsi palvelee suomalaisia friisiharrastajia ja -kasvattajia, myös edustaa Suomessa rodun hollantilaista emokantakirjaa Koninklijke Vereiniging Het Friesch Paarden Stamboekia (KFPS). Friisi on hevosmaailman koira Yksi friisiläishevosen tunnuspiir. Jokainen on yksilönsä, mutta friisiläisen hankintaa ensihevoseksi olisi hyvä harkita tarkkaan. 24 Rotuesittely FRIISILÄISHEVONEN VAATII HERKKYYDESSÄÄN KOKENEEN KÄSITTELYÄ Hevosmaailman koira haluaa olla kaikkien kaveri Friisiläinen on herkkä, ystävällinen ja äärettömän älykäs hevonen. KFPS valvoo kansainvälisesti friisiläisten kasvatusta, hyväksyy jalostusorit, kouluttaa tuomareita ja järjestää näyttelyitä joissa hevoset hyväksytään kantakirjaan. J ollei friisiläinen saa ihmiseltä sitä turvaa, jota se kaipaa, osaa se älykkäänä eläimenä lähteä hakemaan turvaa muualta, sanoo Suomen Friisiläishevosyhdistys ry:n (SFHY) varapuheenjohtaja Juhani Salminen
Ratsastajan on osattava istua satulassa oikein ja muutenkin . 1900-luvun alkupuoliskolla friisiä ryhdyttiin jalostamaan enemmän työhevoseksi. Kun friisi on saanut ihmiseltä oikeanlaista käsittelyä, kohtelua ja koulutusta, on yhteistyö sen kanssa kohtuullisen helppoa. Friisillä ratsastaminen edellyttää hyvää perusratsastustaitoa, jotta hevosen liike pysyy oikeana. ohjata hevosta rodun vaatimalla tavalla, jotta se pääsee käyttämään selkäänsä ja takaosaansa tavoitteellisesti. Salminen pitää friisiläishevosta hevosmaailman koirana. Parivaljakko Matti & Teppo valjakkoajon PM-kilpailuissa Ypäjällä Heidi Sindan ajamina. Vaikka rotu on alkuperältään hollantilainen, voidaan laadukkaalla kasvatusja jalostustyöllä saavuttaa myös Suomessa yhdenvertaisia huipputuloksia rodun alkuperämaahan verrattuna. Kroon-arvo on korkein mitä alle 7-vuotias friisiläinen tamma voi saavuttaa. teistä mustan värin, tupsujalkojen ja runsaiden jouhien lisäksi on monesta muusta hevosrodusta eroava ruumiinrakenne. – Se haluaa olla kaikkien kaveri. Kehitys johti siihen, että alkuperäinen friisi oli kuolla sukupuuttoon. – Hevosella on korkea askel ja luontaisesti sillä on taipumus käyttää takaosaansa monista muista roduista poikkeavalla tavalla. Vitikkala Dressage Teamiin kuuluvat Vuoden 2015 friisiläisten suomenmestari kouluratsastuksessa vasemmalla: ruuna Rinus, ratsastaja Satu Syvänen, omistaja Anna-Maija Antila (vas.) ja ruuna Gerke B, ratsastaja ja omistaja Eija Maukonen (oik.). 25 Jebina van Vitikkala valittiin keuringissa eli rotunäyttelyssä tänä vuonna Keuring Championiksi ja sai ensimmäisenä friisiläisenä Suomessa Kroon-predikaatin. Liike on näyttävä. Ihmisen kaverina sillä on halu miellyttää ihmistä, mikä näkyy melko tasaisena käyttäytymisenä moneen muuhun hevosrotuun verrattuna. Toki tämä on myös yksilökohtaista.
– Työhevosille ei ollut enää kysyntää 1950-luvulla ja alkuperäistä geeniperimää oli enää hyvin harvassa. Oriin omistaa Saana Sarmela ja ratsukko kuuluu Vitikkala Dressage Teamiin. 26 Ori Maurus harjoittelee sille opetettuja sirkustemppuja. Mielikuva friisistä usein väärä Rotuyhdistyksen jäsenet omistavat 150 yksilöä, mutta Salmisen mukaan hevosia lienee Suomessa kaikkiaan noin 250. Tietyssä vaiheessa 1900-luvun alkupuoliskolla Hollannissa friisiä ryhdyttiin jalostamaan enemmän työhevoseksi. Kehitys johti siihen, että alkuperäinen friisi oli kuolla sukupuuttoon. Friisin tapa liikkua korkealla askeleella vei energiaa. Rotutyypillisesti rakennesuuntia ovat barokkija modernirakenteinen ja jalostus tähtää moderniin suuntaan. Se ei ollut niinkään työhevonen vaan esimerkiksi ritarien ja kuninkaallisten ratsu. Onneksi hevosia löytyi vielä riittävästi. Rodun ominaispiirteet edellyttävät, että myös omistajalla on halu oppia. Friisiläisen käsittelyssä voima ei ole valttia. Moderniin suuntaan jalostettu friisi ei tule koskaan olemaan yhtä siro kuin moni puoliveriroduista.. – Alkuperäinen friisi vastaa itse asiassa rotutyypiltään juuri modernia suuntaa, koska alkuperäinen oli vastoin yleistä käsitystä kevyempirakenteinen. Seitsemänvuotias Patricia Salminen käsittelee täysikasvuisia, aikuisia friisiläisiä. – Friisiläinen mielletään ja yleistetään helposti vaunuhevoseksi ja rodunomaisesti liikkuessaan se onkin mitä näyttävin ilmestys vaunujen edessä, mutta yleistys vaunuhevoseksi on harhaanjohtava
Oikearakenteista friisiä ei kannata viedä eteenpäin liiallisella kovuudella. Suomessa syntyy vuosittain vajaat kymmenkunta varsaa. Se mahdollistaa systemaattisen koulutuksen ja jalostuksen. Rodun ominaispiirteet edellyttävät, että myös omistajalla on halu oppia. Pakottamalla työstä tulee vain rankempaa, eikä lopputulos ole välttämättä parempi. Friisien määrä on noussut tasaisesti joskin yleinen taloustilanne vaikuttaa myös friisiläisen hevosrodun kehitykseen maassamme. – Niitä friisejä, jotka kansallisen tason kisoissa sijoittuvat kärkeen, on vielä vain muutamia yksilöitä, mutta varmuudella tiedetään että lähitulevaisuudessa määrä tulee kasvamaan. 27 Vitikkala on ainoa friisien kasvattaja Suomessa. Vitikkalan tilalla syntyy vuodessa puolenkymmentä varsaa ja osa tammanomistajista varsottaa friisejä omaan käyttöönsä. – Friisiläishevonen ei pidä kovista otteista. Friisien tiliin on laitettu ?. Hevosia tuotetaan Suomeen lähinnä Hollannista. Värivirheet selkeä vika Tyyppivioista puhuttaessa on syytä huomioida suhteellisuus. Friisiä ei kasvateta kovuudella Suomessa friisiläishevonen on vielä ennen kaikkea harrastehevonen, mutta lisääntyvissä määrin sen voi hevosen tavata myös kouluradoilla sekä valjakkoajossa. – Määrällisesti kasvatus ei riitä myyntiin. Salmisen mukaan friiseissä ei ole erityisiä heikkouksia määrällisesti muita rotuja enempää, joskin rodun tyyppivikoihin on yleisessä keskustelussa sälytetty erilaisia vaivoja. Salmisen isännöimä Vitikkalan tila Kokemäellä on maan ainoa ammattimaisesti friisiläisen hevosrodun kasvatukseen ja jalostukseen keskittynyt yritys
Kun friisejä käy klinikalla vuoden mittaan 4-5, voi ulkopuolisesta tuntua, että niitä vaivaisi erityisesti jokin tyyppivika, varsinkin mikäli vaivan syy on yhtenäinen. Salmisen mukaan esimerkiksi varsaan päätyvä ostopäätös johtuen varsan edullisemmasta hankintahinnasta on päätös jota kannattaa harkita monelta taholta. – Esimerkiksi mahdolliset nivelten heikkoudet riippuvat paljolti siitä, miten friisiläishevonen on päässyt kehittymään. Friisille ei kannata opettaa asioita vain sen takia, että ne kuuluvat yleisen käsityksen mukaan johonkin tiettyyn ikäluokkaan. – Friisin tulisi olla täysin musta ilman merkkejä. – Sopimattomassa vaiheessa suoritettu koulutus voi aiheuttaa nuorelle hevoselle tilanteita sekä henkisesti että fyysisesti, jotka vaikeuttavat oppimista siinä vaiheessa kun se hevosen yksilöllisen kehityksen kannalta tulisi tehdä. – Tosin Hollannissa friiseille järjestetään omia ravikisoja. esimerkiksi suolistovaivoja sekä nivelongelmia, mutta usein puuttumaan jää tarkempi selvitys niiden aiheuttajasta eli onko kyseessä perinnöllisyys vai käytön aiheuttama vaiva. Vitikkalan ori Abba osaa iloita elämästä. 28 Ratsukot Saana Sarmela ja ori Maurus sekä Eija Maukonen ja ruuna Gerke B osallistuivat Stadikallatapahtumaan. Friisi voi hypätä mielellään, mutta rodullisesti se ei ole varsinainen esteratsu. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Vitikkalan Rustoholli kaikkein pahimman elementin ajatellen varsan kehitystä eli liiallisen kiireen päästä tekemään voimakkaassa kasvuja kehitysvaiheessa olevan yksilön kanssa samoja asioita kuin jo aikuisten hevosten. Friisi voi saavuttaa viimeisen säkäkorkeutensa seitsemänvuotiaana. Etupäästään kookkaalle hevoselle jokaisessa hypyssä alastulo merkitsee melkoista tömähdystä. Näennäisesti edullisempaan hankintahintaan liittyvä ostopäätös saattaa pitää sisällään myös ja rotuun perehtymätöntä omistajaa jopa kiihdyttämään tahtiaan eri asioiden ja koulutuksen suhteen. Hevosella sallitaan tietyn kokoinen valkoinen täplä tietyssä paikassa otsalohkoa. Selkeä perinnöllinen vika ovat värivirheet. Todellisuudessa liian varhaisessa vaiheessa koulutetun varsan tulisi aikuisena olla hinnaltaan huomattavasti varsaa edullisempi sillä se mahdollisuus joka sillä vielä varsana oli, on ihmisen liiallisen kiireen takia menetetty. Liika kiire pilaa mahdollisuudet Rotutyyppiset viat voivat johtua myös väärästä käytöstä. Huolimatta siitä mitä hevonen osaa, on merkitystä sillä, milloin asioita on hevoselle opetettu. Ravihevosinakaan friisejä ei nähdä. – Friisillä on hidas kehityskäyrä. – On hyvin mahdollista että nuori varsa on jopa paljon vastaanottavampi uusille asioille kun kasvuvaiheeltaan oikeassa iässä oleva, mikä saattaa innostaa asiaan. Niissä ajat ovat kuitenkin selkeästi hitaampia kuin hevosilla, jotka siihen ovat jalostettuja, Juhani Salminen sanoo
Aamupäivän aikana arvosteltiin yhteensä 12 varsaa, joista viisi parasta pääsi Messukeskuksessa järjestettävään finaaliin. Valitettavasti I palkinnon varsat ovat jääneet vielä puuttumaan. Kuva Pirje FagerPintilä Valtakunnallinen varsanäyttely 1-vuotiaille lämminverisille ravihevosille järjestettiin Helsingissä. Tasaisen finaalin voittajana palkittiin Henna Heikkilän kasvattama ja Petteri Hakalan omistama tamma Gabriella La Renta. Voittajaksi nousseen pienhevosen Merimaan Ruhtinaan (Tintin Tinjami) on kasvattanut Katri Kela ja Seaground Oy. Osallistujien kesken arvotun ilmaisen osallistumisoikeuden suomenhevosten Kriteriumiin voitti ori Kallistus (Hepori). Lisäksi osallistujien kesken arvottiin ilmainen osallistumisoikeus lämminveristen Derbyyn. Päivän parhaana esittäjänä palkittiin Vappu-Hurmausta (Herkko Hurmaus) esittänyt Antti Lehtilä. vuoden paras 1-vuotias lämminverinen. – Eilisen tavoin tänään nähtiin keskitasoa olevia hyviä II palkinnon varsoja. 29 Tänään Gabriella La Renta teki kaiken oikein, kuvassa tyytyväinen omistaja Petteri Hakala. Finalistit olivat kaikki oriita, kolme oli ratsusuunnan edustajaa ja yksi juoksijasuunnan sekä yksi pienhevossuunnan edustaja. Tämän päivän voittaja omasi tasaisen hyvän kokonaisuuden ja liikkeiden esittäminen finaalissa ratkaisi voiton sen eduksi, lautakunnan puheenjohtaja Outi Ruottinen summasi. Kolmas oli ori Heavy Beat , jonka on kasvattanut ja omistaa Salla Koskio ja Rauno Lahdenperä Lempäälästä. Myös varsan esittänyt kasvattaja Henna Heikkilä oli tyytyväinen. Voitto iloinen yllätys Omistaja Petteri Hakalalle voitto oli yllätys. Elli jää Pekka Korvelle Vermoon treeniin ja toivotaan, että se joskus menestyy myös radoilla, iloinen omistaja toteaa. Mielettömät fiilikset, Merimaa fiilisteli toisen polven kasvattinsa voittoa. ELMA messujen areenalle tiensä selvittivät oriit Creation Primero (Orlandi Vici) ja Heavy Beat (Micro Mesh) sekä tammat Gabriella la Renta (Kadabra), Treizieme Jour (Three July) ja Hilma de Vitesse (Le Monteil). Kolmas oli juoksijasuunnan varsa Aika Liekeissä (TuliViesker), jonka ovat kasvattaneet Anu ja Eero Aho sekä Annika Räisänen. – En todellakaan odottanut voittoa, erikoinen, mutta mieletön fiilis. Kuvat: Pirje Fager-Pintilä Suomenpienhevonen Merimaan Ruhtinas otti vallan 1-vuotiaiden suomenhevosten valtakunnallisen varsanäyttelyn finaalissa nähtiin viisi orivarsaa. – Mietin jo kasvatustoiminnan lopettamista, mutta sitten kävin katsomassa näitä muutamaa edellistä varsaa ja nyt tämän emä Rosalie La Renta on kantavana Look de Starista, Heikkilä valottaa. – Voittaja oli erittäin hyvätyyppinen ja urheilullinen tamma, lautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo kommentoi. Ypäjä Lassin on kasvattanut ja omistaa Hevosopisto Oy ja Hamurain Hyvinkään Ratsastuskeskus Ky. Näistä voittajaksi lautakunta valitsi hyvän kokonaisuuden omaavan Gabriella La Rentan. Toiseksi 1-vuotiaiden suomenhevosten Valtakunnallisessa sijoittui Heidi Sihvon kasvattama, Hanna ja Harri Kiesin omistama r-suunnan ori Rodrik (Ratsu Reima). Neljäs ja viides sija menivät ratsusuunnan edustajille Ypäjä Lassi (Veeran Taaveri) ja Hamurai (Savelan Hemuli). Minulla on kaksi kokonaan omaa hevosta ja yksi kimppaheGabriella La Renta vonen, mutta ensimmäistä kertaa oli oma hevonen valtakunnallisessa varsanäyttelyssä edes mukana. Neljäntenä palkittiin Kyösti Bollströmin ori Cretion Primero ja viidenneksi sijoittui Paula ja Pekka Lähteisen Trezieme Jour . Merimaan Ruhtinas esiintyi finaalissa edukseen ja nappasi vallan kilpakumppaneistaan. – Olen usein osallistunut varsoillani Valtakunnalliseen varsanäyttelyyn, mutta koskaan en ole päässyt viiden parhaan joukkoon. Ja nyt kun päästiin ja voitto tuli niin olo on kuin olisi puulla päähän lyöty. Päivä alkoi perinteisesti Vermossa alkukarsinnoilla. Toiseksi näyttelyssä sijoittui Jari Juutilan kasvattama ja omistama tamma Hilma de Vitesse . Oriin esittänyt Lia Merimaa löytyy Merimaan Ruhtinaan omistajan Seagroudin takaa. Vermossa arvosteltiin päivän aikana yhteensä 18 varsaa. Näyttelyn parhaana esittäjänä palkittiin niin ikään Amazing Me:n esittänyt Essi Tillaeus. Oriin omistaa Team Liekeissä. Voittajaksi nousi suomenpienhevonen Merimaan Ruhtinas . Arpaonni suosi Sanna Rallin omistamaa tammaa Amazing Me(Citation Lindy)
Sirkushevoset ovat kasvaneet sirkuksen maailmaan ja ovat tottuneet elämään ja hälinään ympärillään. Komeat ja taitavat hevoset kiertävät huhtikuusta marraskuulle Sirkus Finlandian kanssa ympäri Suomen. V alokeilat piirtyvät hiekan pintaan, musiikki soi ja yleisö hurraa haltioituneena, kun kolme kookasta sirkushevosta, Juni, Frosty ja Vulgan astelevat ylväinä Sirkus Finlandian areenalle. Hevostalli kulkee sirkuksen matkassa. Hevoset esiintyvät rauhallisen vakaasti, vaikka yleisö taputtaa raikuvasti ja heiluttelee kirkkaita valoja, sillä ne ovat täysin tottuneita sirkuselämään. Sirkuksessa on hevosille oma tallinsa ja sirkusalueen liepeille niille aidataan tarhat. Huikean akrobaattisessa esityksessä sirkustaiteilijat muodostavat hevosten selkään korkean pyramidin. 30 Sirkushevoset JUNI, FROSTY JA VULGAN IHASTUTTAVAT SIRKUSHEVOSINA Sirkustirehtööri Carl Jernström Junior toivottaa innokkaan yleisön tervetulleeksi näytökseen
Carlin oma hevonen, vuonna 2001 syntynyt, itävaltalainen noricuminhevonen Frosty on temperamenttinen luonteeltaan. Luonteikkaita hevosia Carl Jernströmille itselleen hevoset ovat aina olleet osa elämää. – Esitysten väliajalla perheen pienimmät pääsevät sään salliessa itsekin hevosen selkään talutusratsastuksen muodossa. Hevoset ovat olleet sirkus Finlandian sirkustirehtöörille Carl Jernströmille aina osa elämää. – Juni on oman tiensä kulkija ja hieman leso luonteeltaan. Sirkushevoset eivät ole vain etäisiä tähtiä, vaan sirkusvieraat saavat tutustua niihin myös lähietäisyydeltä. – Hevoset ovat minulle elämäntapa, olen koko ikäni työskennellyt hevosten kanssa. Se on kuitenkin hyvin kiltti, eikä koskaan temppuile, kun olen selässä, vaan ilmoittaa selkeästi, jos sitä jokin asia hermostuttaa. Hevoseni Frosty, 14-vuotias noriker on luonteeltaan temperamenttinen. – Hevoset ovat kasvaneet sirkukseen ja olleet Sirkus Finlandiankin mukana jo viisi vuotta. Komeaharjainen schwarzwaldinhevonen Voltan, jota kutsutaan Vulganiksi on hevosten kouluttajan Ignat Ignatovin hevonen.. Hauskan täplikkäät hevoset ovatkin monelle pikku vieraalle ikimuistoinen kokemus. Aivan kuten poliisihevoset tottuvat liikenteeseen, sirkushevosetkin sopeutuvat estradielämään, sirkustirehtööri Carl Jernström Junior kertoo. – Jokainen hevonen on oma yksilönsä persoonallisine luonteineen. 31 . Kuva: Sirkus Finlandia. Hevosista Frosty on Carlin oma hevonen. Junin ilmeistä pystyy lukemaan hevosen mielialoja kuin avointa kirjaa, Carl nauraa. Sirkushevoset ovat kookkaita, mutta turvallisia pientenkin ratsastaa. Hevosten pomo on Frostyn serkku, 14-vuotias noriker Juni
Tämän vuoden kiertueella Poderin tehtävänä oli pitää seuraa muille hevosille.. Hevoset treenaavat ohjelmaa päivittäin noin tunnin ajan. Hevoslauman juniori on vuonna 2005 syntynyt Poder. Poder on herkkä hevonen, jota Ignat Ignatov vasta valmentaa sirkustaitoihin. Kerran viikossa hevosilla on vapaapäivä. 32 Frosty on näyttävä ilmestys myös sirkusareenan ulkopuolella. Huikean akrobaattinen hevosesitys hämmästyttää yleisöä ja saa osakseen raikuvat suosionosoitukset
Viisi vuotta Sirkus Finlandiassa esiintyneet hevoset ovat tottuneet liikkuvaan elämään ja hälinään ympärillään. Hevosilla on hyvät oltavat Dinu Aldereanun hoivissa. – Meillä on erittäin hyvä ja kokenut tallirenki, Dinu Aldereanu, joka siivoa hevosten karsinat, ruokkii ja hoitaa hevoset huolella. Poder ei vielä esiintynyt muiden hevosten kanssa areenalla, mutta kulki sirkuskaravaanin matkassa, pitäen muille hevosille vapaa-ajan seuraa. – Vapaa-ajallaan hevoset pääsevät sirkuksen vierelle aidatulle laitumelle. – Vulgan on 13-vuotias, sitkeä ja jopa hieman kovapäinen hevonen, joka toisinaan saa hepuleitakin, Carl sanoo. 33 . Ne astelevat ylväinä areenalle, aplodien saattelemana. Vaikka kierrämme Suomea ristiin rastiin, aina on hevosille laidunpaikka löytynyt sirkuksen kupeesta, jos ei muualta, niin viereisestä metsästä. Sirkuksen mukana oli tänä vuonna myös neljäs hevonen, Ignatin uusin koulutettava, herkkä, 10-vuotias, Poder. Dinun veli Vasili toimii tarvittaessa varamiehenä, Carl Jernström Junior kertoo. Sirkushevoset syövät samaa ruokaa kuin mitkä tahansa hevoset, heinä on ravinnon perusta, lisäksi hevoset saavat rehua. Sirkushevoset syövät samaa ruokaa kuin mitkä tahansa hevoset, heinä on ravinnon perusta, lisäksi hevoset saavat rehua.. Talli hevosineen kulkee sirkuksen matkassa ympäri Suomen. Talli kulkee sirkuksen mukana Sirkushevoset asuvat sirkusväen kanssa 2500 neliön sirkusalueella, omassa, tilavassa tallissaan. Sirkushevosten talli kulkee mukana kiertueella. Helsingissä hevoset pääsivät ulkoilemaan Kaisaniemen puistoon
Bulgariassa hevoset viihtyvät, onhan siellä leudommat oltavat kuin kylmässä Pohjolassa, Carl sanoo. Kiertue alkaa yleensä Karjaalta ja päättyy Helsinkiin. – Ignat ottaa hevoset mukaansa Bulgariaan, jossa hän pitää niistä talven yli hyvää huolta. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen – Juni ei hämmenny ihmisvilinästä, mutta tänä kesänä veden päällä kelluva vene olikin sille uutta ja pelottavaa, Carl kertoo.. Kuva: Sirkus Finlandia Sirkushevoset treenaavat kuutena päivänä viikossa, vähintään tunnin päivässä. Ensi vuonna, kun Sirkus Finlandian kiertue alkaa, Juni, Frosty ja Vulgan reissaavat taas Suomeen. – Eritoten harjoittelemme esityksen ohjelmanumeroita, mutta jonkin verran myös ratsastamme hevosilla. Kun kiertue loppuu, hevoset eivät jää värjöttelemään Suomen talveen, vaikka kylmäverisiä ovatkin, vaan matkaavat kouluttajan mukana maailmalle. 34 Esityksen jälkeen hevoset pääsivät Helsinkiin lokakuussa päättyneellä kiertueella ulkoilemaan Kaisaniemen puistoon rakennettuun hevostarhaan. Keskellä astelee Carlin hevonen Frosty ja sisäkaarteessa kulkee Schwarzwaldin hevonen Voltan, jota kutsutaan Vulganiksi. Matkaa kertyy lähes 8 000 kilometriä. Todennäköisesti niillä on silloin taas jotain uusia, hämmästyttäviä ohjelmanumeroita esitettävänään. Vapaapäivän jälkeen hevosilla on paljon virtaa. Juni ja Vulgan yrittävät nyhtää suuhunsa syksyn viimeisiä ruohonkorsia. Kiertueen jälkeen Bulgariaan Sirkus Finlandian sirkuskaravaani kulkee ympäri Suomen huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Sirkuskaravaani kulkee ympäri Suomen huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Hevosten pomo on joukon ulkoreunalla kulkeva noriker, Juni Elmar. Se ei ole aina hyvä asia, sillä sirkushevosten kohdalla pätee sääntö: mitä rauhallisempi, sen parempi, Carl Jernström Junior sanoo
Tulehdus voi aiheuttaa puhkurin Eläinlääketieteen tohtorin ja hevossairauksien erikoislääkärin Minna Viitasen mukaan syitä hevosen hengitystietulehduksiin on useita. Tapani Raunio, Hyvinkäältä, tuo maahan Flexineb-nimistä laitetta, jolla voidaan Raunion mukaan nopeasti ja helposti puhdistaa hevosen hengitystiet. Jos hevonen on allerginen esimerkiksi pujolle, sitä ei voi viedä kukinta-aikaan ulos, Minna Viitanen neuvoo ja huomauttaa, että hoitamattomana hengitystietulehdukset aiheuttavat hevoselle limaa keuhkoihin keräävän puhkurin, kun keuhkot eivät enää pysty laajenemaan ja hengitystilavuus pienenee. – Peruskäyttö alussa on kahdesti päivässä kolmen päivän ajan, jonka jälkeen kolme päivää kerran päivässä ja siitä eteenpäin aina tarpeen mukaan. Sillä voidaan varmistaa, että hevonen saa riittävästi happea käyttöön, Raunio painottaa. – Syy pärskimiseen ja yskimiseen pitäisi aina pyrkiä selvittämään ja talliolosuhteet on syytä laittaa kuntoon, jotta hevonen ei altistu homeelle ja pölylle. Yleensä ne jaetaan kahdenlaiseen osioon; viruksen tai bakteerin aiheuttamiin ja allergiatai ärsytysperäisiin infektioihin. Tukalaa oloa voidaan helpottaa hengityksen avaavalla laitteella. Ärsytysperäiset hengitystieoireet johtuvat usein homeesta, pölystä tai allergiasta. Ei siis tarvitse olla mitään näkyvää oiretta tai syytä Flexinebin käytölle. Se toimii ladattavalla akulla, eivätkä hevoset pelkää sitä, sillä laite on täysin äänetön. – Laitteen mukana tulee siihen asennettava kotikäyttöön tarkoitettu suolaliuos, mutta myös hopealiuosta voidaan käyttää, sillä hopea poistaa tulehduksia ja bakteereita. Molekyylirakenne on niin pieni, että höyry menee perille keuhkojen joka sopukkaan asti. – Viruksen aiheuttamaan tulehdukseen auttaa vain lepo sekä aika, kun taas bakteeriperäinen tulehdus vaatii usein antibioottikuurin. – Kun Flexinebin käyttö aloitetaan, suurin osa hevosen hengitysteissä olevasta liasta ja pölystä tulee ulos heti. – Flexineb on ollut maailma markkinoilla vuodesta 2013, Suomeen nykyinen, uudempi versio, tuli tämän vuoden alussa. – Klinikat käyttävät Flexinebissä hengitystietulehduksiin ja -sairauksiin tarkoitettuja lääkeaineita, mutta aina ei tarvitse olla kyseessä sairaus laitteen käyttötarpeeseen. Limakalvoja herkistävä vaikutus – Koska laite voi herkistää limakalvoja, sitä ei suositella käytettäväksi juuri ennen kovaa valmennusta, mutta sen jälkeen laitetta voi taas käyttää, Raunio kertoo ja huomauttaa, että kilpailupäivänä Flexinebin käyttö on kielletty. H engitystiesairaukset ja -tulehdukset vaativat aina eläinlääkärin käynnin, mutta sairastuneen hevosen oloa voi helpottaa myös itse. Esimerkiksi turvekarsinassa asustavan hevosen laite on ensimmäisen käyttökerran jälkeen aivan musta, Tapani Raunio kertoo ja lupaa, että jo muutaman käyttökerran jälkeen hengitystiet kirkastuvat, eikä laitekaan enää mustu.. Flexineb on helppo asentaa. 35 Hevosen hengitystiet voidaan puhdistaa helposti äänettömällä ja johdottomalla laitteella kotitallilla. SUURIN OSA HEVOSISTA VIETTÄÄ PALJON AIKAA TALLIN KARSINASSA JA ELÄÄ YMPÄRISTÖSSÄ, JOSSA NIIDEN HERKÄT HENGITYSTIET ALTISTUVAT PÖLYLLE Hengitystiet puhtaiksi Pöly ja lika keuhkoissa saattavat aiheuttaa tukkoisuutta ja epämiellyttävää oloa hevoselle joka voi myös vaikuttaa negatiivisesti hevosen suoritukseen. – Vaikka hevonen ei näkyvästi sairastakaan, voivat hengitystiet olla silti tukossa. Kuivike altistaa pölylle Tapani Raunion mukaan hevoset hengittävät pölyä päivästä toiseen karsinoissaan, joissa hevosten ei luonnollisesti ole tarkoitettu elää. Pölysekä siitepölyallergia saattavat vaivata myös oreettomina, Raunio huomauttaa. Hevosen hengitysteiden ongelmat ovat yleisiä
– Islannissa hevoset elävät laumoissa puolivilleinä. Silti meillä käy ratsastavia asiakkaita Tamperetta ja Hämeenlinnaa myöten. Sitä ennen islanninhevostalli Rímur oli toiminut Hyrylässä vuodesta 1991 alkaen. Maastoratsastukseen tallilla mahtuu maksimissaan viisi henkilöä. – Hauhon keskeinen sijainti on hyvä vaikka täältä on hieman pitkä matka vähän joka paikkaan. on nykyisin aika paljon, askellajiratsastuksen harjoittelua ei välttämättä ole kaikilla. – Vaikka islanninhevostalleja Laukkakin sujuu maastossa. Tarjoamme askellajija istuntakursseja sekä maastoratsastusta, sanoo Jussilainen. Hämeenlinnan keskustaan on matkaa lähes 40 kilometriä ja Tampereelle vähän enemmän, kertoo Johanna Jussilainen. Hämeenlinnalainen Johanna Jussilainen innostui rodusta sattuman oikusta. Issikan säkäkorkeus on keskimäärin noin 137 senttiä. Metsäteillä, pelloilla ja hiekakuopilla voi laukata, töltätä tai ratsastaa rauhaisaa käyntiä luontoa seuraillen. Kenttätunnit askelratsastuksessa vetävät asiakkaita tänne pidemmältäkin. Tölttiä ei haluttu kitkeä rodulta pois jalostuksella, koska se oli helppo ja tasainen istua islantilaisessa epätasaises. V uonna 2004 Jussilaiset muuttivat Tuusulan Hyrylästä silloisen Hauhon kunnan peräkulmille ja siirsivät sinne islanninhevostallinsa. Niitä on alunperin käytetty lammaspaimenten apuna. 36 Talliesittely RÍMURIN RATSASTAJAT OVAT VALMIITA AJAMAAN PITKÄNKIN MATKAN PÄÄSTÄKSEEN SATULAAN Islanninhevosella viisi eri askellajia Islanninhevosella on ainoana eurooppalaisena rotuna viisi erilaista askellajia. Laukan, ravin ja käynnin ohella issikka taitaa töltin ja jotkut vielä liitopassin. – Askellajiratsastus edellyttää taitoa, tietoa ja paljon kokemusta erilaisista hevosista. Askellajiratsastusta ei opita muutamassa vuodessa, mikä tekee siitä mielenkiintoisen. Töltti ja passi ovat peruja muinaisilta ajoilta. Islanninhevosella, tuttavallisesti issikalla, voi askellajeja olla viisi. Puolivilleys on muokannut hevosta Kooltaan islanninhevonen on ponin ja suuren hevosen väliltä
Vaellusratsastus on Islannissa nykyisin hyvin suosittua, sanoo Jussilainen. ?. Laumaelämä on kouluttanut issikan myös luonnostaan sosiaaliseksi hevoseksi. Hidaskasvuisuus sanelee osin meillä hevosten määrää, kovin suurta määrää niitä ei kannata yhtäaikaa ylläpitää. Islanninhevosia ei ole juurikaan käytetty vetämään kärryjä, mikä sekin osaltaan on säilyttänyt töltin. – Rotu on hidaskasvuinen ja sillä voidaan ratsastaa vasta 4-5vuotiaana. Gloa poseeraa. 37 RÍMURIN RATSASTAJAT OVAT VALMIITA AJAMAAN PITKÄNKIN MATKAN PÄÄSTÄKSEEN SATULAAN Islanninhevosella viisi eri askellajia Anne Lahtinen, Johanna Jussilainen, Kati Pietilä, Veera Laakso ja Lenita Koivulahti harjoittelivat tölttiä pellolla. – Islannissa vähänkin aggressiivisuutta osoittavat issikat saattavat päätyvät makkaratehtaalle jo parivuotiaina. sa maastossa. Rímurissa on tällä hetkellä seitsemän islanninhevosta, eikä Jussilainen aio kasvattaa määrää
– Tulimme katsomaan vanhaa pientilaa, jota oli viimeksi asuttanut vanhempi rouva. Autiotilasta syntyi hevostila Talli siirtyi Hauhon Mustilaan vuonna 2004 sattuman oikusta. Kun ajoimme jo hieman umpeen kasvaneeseen pihaan, emme aluksi edes erottaneet muutaman kymmenen metrin päässä ollutta vanhaa riihtä. Laumassa ja asiakaskäytössä kaiken on toimittava. – Minä tarvitsin apulaisia leirin vetämiseen. Työmäärään nähden ei leirien pidosta juuri kassan pohjalle olisi mitään jäänyt. Issikka ihastutti ensi-istumalta Rímur-talli täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Leiriläisille pitää laittaa ruokaa viisi kertaa päivässä, mikä käytännössä sitoi hänen aikansa kokonaan. – Joukkoon sopivia hevosia ei ole helppo löytää. Alkuvuosina Jussilaiset pitivät tilalla ratsastusleirejä, mutta ne jäivät pois jo vuosia sitten. 38 Anne Lahtinen harjaa Askurin vaellukselle. – Tulijoitakin olisi ollut mutta leirin järjestäminen kävi liian työlääksi varsinkin, kun mies alkoi tehdä muun alan töitä. – Olimme jo pitkään mieheni kanssa miettineet pidemmälle maaseudulle muuttoa ja käyneet katsomassa tiloja ympäri Suomea, kunnes eräänä iltana huomasimme meille sopivan kokoisen tilan olevan myynnissä Hauholla. Hänen miehensä oli kuollut jo aikaisemmin, eikä leski enää jaksanut tilaa hoitaa. Leiritoiminta olisi kannattavaa vasta suurella hevosja leiriläismäärällä. – Ennen Hyrylän tallia työskentelin paikallisella ratsastuskoululla. Kunnostimme sinne tallin ja pihaton ja vanhasta navetasta saimme kunnostetuksi satulahuoneen ja ratsastajille oleskelutilat. Blesa saapuu aamuappeelleen. Hevoshulluuteni alkoi jo pienenä tyttönä 1970-luvun alussa, Hyrylän varuskunnassa. Talutusratsastukseen oli aina päästävä, vaikka rekiajeluakin oli tarjolla.. Gnau valmistautuu Johanna Jussilaisen kanssa lähtöön. Tuolloin Jussilaiset eivät tienneet tarkkaan missä päin Hauho sijaitsi. Laumanjohtaja Kasper tulee itseoikeutetusti ensimmäisenä laitumelta talliin
Alva on herkkä ja sympaattinen viisikäyntinen tamma. Gná on kokenut entinen kilpahevonen. Blesa on viisikäyntinen, erityisen pehmeillä liikkeillä varusteltu luonnontölttäritamma. Ensimmäiset islanninhevosensa Jussilaiset ostivat Islannista. – Hevosihminen, kun olen, piti lomallakin päästä ratsastamaan. Tamma on ollut ratsastamatta pidemmän aikaa joten peruskuntoa aletaan pikkuhiljaa kasvattaa. – Joukkoon sopivia hevosia ei ole helppo löytää. – Aloin harrastaa ratsastusta kahdeksanvuotiaana. Islanninhevosiin Jussilainen tutustui 1980-luvun lopulla eräällä kesälomamatkalla Keski-Suomessa. Johanna Jussilaisen aamurutiineihin kuuluu karsinoiden siivous. 39 RÍMURIN HEVOSET Álfagjöf frá Heimi (Alfagjöf = keijujen lahja) on Suomessa syntynyt musta tamma tähdellä. jumalatar, Frigin palvelija) on Islannissa syntynyt rautias tamma. Vuonna 1991 ostin ensimmäisen oman issikkani Jökull frá Götun ja samana vuonna perustimme mieheni kanssa Tuusulaan Islanninhevostalli Rímurin. Jussilaiset kunnostivat riihen talliksi. Laumassa ja asiakaskäytössä kaiken on toimittava. Askur frá Rímum on hiirakonkirjava iso Rímurissa syntynyt ruuna. – Sen hampaat olivat jo niin huonokuntoiset, ettei hevonen kyennyt enää syömään kunnolla, Johanna Jussilainen sanoo. Islanninhevoset ovat pitkäikäisiä. Se on nelikäyntinen, hyvä ja helppo töltti, eri vaihteilla. (Glámalaukki) on Blesaksi kutsuttu pieni ja pyöreä ruunikkotamma jolla hauskat erivärisilmät. – Ne saapuivat viikon merimatkan jälkeen Suomeen. Ajoimme yhdelle paikalliselle tallille, joka oli juuri hankkinut islanninhevosia. Muutkin askellajit ovat miellyttävän tasaisia ratsastaa. Islanninhevosratsastuksen valmentajaksi olen kouluttautunut 1990-luvun puolivälissä ja istuntaohjaajaksi opiskelut aloitin seitsemän vuotta sitten. Nykyiset tallin hevoset ovat syntyneet Islannissa, Tanskassa ja Suomessa. Ravi ja laukka ovat erityisen pehmeitä. miehennimi) on musta Tanskassa syntynyt ruuna, jolla on muhkeat jouhet, iso tähti ja pienet vuohissukkien aihiot. Se on kiltti, sympaattinen tamma, jolla hyvät nelikäynti askeleet. Tuolloin niitä ei varmaan koko maassa ollut pariasataa enempää. Johanna Jussilainen valmistelee vaellukselle lähteville hevosille tukevan aamupalan. Nykyisin hevoset tulevat lentoteitse Tanskaan tai tai Ruotsiin, josta ne haetaan Suomen puolelle. Hevoset olivat aivan merisairaita, mutta toipuivat hyvin. Jonka jälkeen olen ratsastanut eri talleilla, eri opettajien johdolla. – Yksi meidän alkuperäishevosistamme jouduttiin äskettäin lopettamaan 33-vuotiaana. Selkeä ravi ja hieno laukka. Kantata frá Tungufelli (kantata=musiikkitermi) on Islannissa syntynyt hallakkotamma. Juhani Karvonen. Gláma frá Helgastödum 1. Tuolloin liityin sekä Suomen Islanninhevosyhdistykseen että paikalliskerho Hestamannafelagid Jalkuriin. Kaspar on nelikäyntinen. Askur on viisikäyntinen. Töltti tulee pienellä houkuttelulla. Jouhet hohtavat kultaisena kuin viljapelto. – Ensiratsastus issikalla oli niin hyvä kokemus, että päätin siltä istumalta hankkia niitä itsekin. Kaspar (isl. Kati Pietilä ja Blesa ovat valmiit maastoon. Gná frá Efri-Fitjum (myt. Paras laji on töltti, jota kuitenkin pitää ratsastaa lähinnä ajatuksella. Ravi ja laukka ovat erityisen pehmeitä. Eläinsuojelulaki ei salli enää pitkiä merikuljetuksia Islannista. Glóa frá Koivumäki (Glóa= hohtava) on Glóa on kiltti kymmenvuotias kaunis tummanrautias tamma
Ja se on sitten menoa, jihaa!. Horse Valley -näytelmä päättyi onnellisesti: pankkirosvosta tuli kuuliainen kansalainen, kun hän sai kainaloonsa viehkeän Miss Bankin. Lännenmeininkiä miehille COWBOY-PERINNE KOUKUTTAA HEVOSTALLEILLAKIN Lännenratsastus Lännenratsastus saa yhä useamman miehen nousemaan satulaan
Horse Valley esittäytyi lännenratsastajien voimin Vihdissä Hevoslaakson ratsastuskoulun isänpäivän aaton länkkäritapahtumassa. – Ratsastus sopii miehille erittäin hyvin, eli selässä pysyvät, vahvistaa Hevoslaakson omistaja, ratsastuksenopettaja Raija Pohjolainen. – Yleensä he omasta mielestään osaavat heti jo kaiken, ja sitten ovat hyvin tyrmistyneitä, kun heillä ei olekaan yhteistä kieltä hevosen kanssa. Lännenmeininkiä H orse Valley. – Kun lännensatula laitetaan hevosen selkään, tulee fiilis, että on vapaus mennä ja tehdä. 217 asukasta, satulaseppä, 35 hevosta ja 18 aasia. Myös cowboy-perinne, -kulttuuri ja -elokuvat ovat tehneet tehtävänsä. Mutta ei hätää! Sisukas sheriffi sai roiston satimeen. Ja pankkineiti, Miss Bank, sai rosvon sydämen läpättämään lemmekkäästi. Tiukkailmeinen sheriffi ohjasi ratsuaan taidolla. – Länkkärimeiningissä on oma hohtonsa, Pohjolainen myöntää. 41 . Kyllä he pian ymmärtävät, että hevosta ei ratsasteta voimalla vaan taidolla, ja siihen tarvitaan ratsastuksenopettajan apua. Näytelmän opetuksena oli, että pahinkin rosvo talttuu, kun saa tallin siivousvuoron ja kainaloonsa kauniin neidon. Siinä pystytään hyvin vaikuttamaan hevosen mieleen. Tavallinen pieni kaupunki villissä lännessä. Se on sellainen varsin miehinen olotila. Horse Valley myös esitteli, kuinka mallikkaasti miehetkin pysyvät ratsailla. Se antaa eniten ratsastuksen iloa ja yhteistyötä hevosen kanssa. Miesten hyväksi Pohjolainen nostaa oppimishalun: kun he tajuavat oppineensa jotain, he haluavat oppia lisää. Ratsukko sai pankin tyhjentäneen roiston kiinni takaa-ajon jälkeen.. Ilman ennakkoluuloja satulaan Vaikka ratsastus mielletään edelleen naisten ja tyttöjen lajiksi, aina on mukana myös miehiä, jotka nousevat ennakkoluulottomasti satulaan. Uskollisia harrastajia Parikymmentä vuotta omaa tallia pyörittänyt Pohjolainen tietää, että miehet ovat ratsastusharrastukselle uskollisia, kun ovat päässeet siihen kiinni. – Ja mies oppii naista nopeammin, niin se vain on! Ei voimalla vaan taidolla Mutta mitään helppoja oppilaita eivät miehet ole. Inkkaritytöt Hiawatha ja Pocahontas olivat mukana Horse Valleyn tapahtumissa. – Etenkin lännenratsastus sopii miehille hyvin. – Miehet panostavat varusteisiin, ja hyvin usein he joko vuokraavat tai ostavat oman hevosen, kun ovat ensin käyneet alkeisja jatkokurssit. Pikkukaupungin elämä järkkyi, kun rosvo ryösti kaupungin ainoan pankin. Myös miesten parempi lihaskunto auttaa hevosen hallinnassa
– Kun ne huomaavat, että pääsevät länkkäritunnille, ne ovat. – Kyllä isät ovat siinä vaiheessa ihan järkyttyneitä, että mitä ratsastaminen on. Laskuvarjojääkärikillan jäätikkökouluttaja Antti Pohjolainen on solmunteon ammattilainen. – Sittemmin suosio on lisääntynyt hurjasti. Asiakkaita riitti heti ensimmäisistä tunneista lähtien. Pohjolainen opetti Arja Rantaselle, että kannattaa käyttää itselle tuttua solmua, joka tehdään aina samalla tavalla. 42 Rahat tänne! Miss Bankilla ei ollut vaihtoehtoa, ratsain liikkunut rosvo sai muhkean rahasaaliin. Hevoset nauttivat länkkäritunneista Hevoslaakso aloitti lännenratsastustunnit yli kymmenen vuotta sitten. Pohjolainen kertoo tavallisista ratsastuskouluhevosista, joiden kanssa mennään esteitä ja kouluratsastusta. Toisinaan Pohjolainen pyytää kentän aidan takana ahkerasti neuvojaan jakavaa isää vaihtamaan paikkaa lapsensa kanssa – eli isä satulaan ja lapsi taluttamaan. Länkkärimeininki on myös hevosten mieleen. Jokaisen ratsastajan pitää osata tehdä tallisolmu oman ja hevosen turvallisuuden takia. Tällä hetkellä meillä on toistakymmentä aktiiviratsastajaa, jotka käyvät säännöllisesti valmennuksissa ja kilpailuissa
Baron käy Hevoslaaksossa lännenratsastustunneilla. – Kunhan ne saisi vähän paremmalle mallille niin mikä ettei. – Tykkään tällaisesta villin lännen heppameiningistä, tässä on sitä jotain. Länkkäriä vai Harrikka. – He käyvät täällä Hevoslaaksossa, joten ilmoittauduin länkkärikursseille. – Sallin ongelmana oli, ettei se tahtonut ohittaa ketään radalla. Mukaan kurssille Baronin tuttavalla on hevonen, johon hän kertoi tykästyneensä. Se kuuntelee ratsastajaa ja haluaa olla mieliksi. – Kun jotkut hankkivat keski-iän kriisissä Harrikan, länkkäriratsastus ajaa taatusti saman asian. – Silloin lähdetään maastoon. Elämässä pitää opiskelujen kanssa kiirettä. innoissaan; jee, tänään tehdään taas jotain kivaa! Iso peukutus lännenmiehille Tyttöystävän hevosinnostus toi espoolaisen Ville Tiihosen Hevoslaakson länkkäripäivään. Baronin perheessä myös vaimo ja tytär ratsastavat. Siihen oli päättynyt Sallin raviura. Baron vuokraa Sallia lauantaisin omaan käyttöönsä. Saisi tyttöystävänkin tyytyväiseksi, Tiihonen nauraa. Aikaisempaa hevoskokemusta hänellä ei ollut. – Nämä länkkärijutut näyttävät kuitenkin jo ihan muulta. S e on se mahtava vapauden fiilis, kun saa mennä hevosen kanssa luonnossa! Näin kuvailee vihtiläinen Marco Baron, 43, joka alkoi ratsastaa 1,5 vuotta sitten. Ei mitään hifistelyä tai neitoilua, vaan kunnon äijämeinkinkiä. Iso peukutus lännenmiehille! Ainakaan vielä ei Tiihonen aio hypätä hevosen selkään. 43 Pankkirosvo sai kunnon rangaistuksen: talliharava käteen ja mars karsinoiden siivoukseen! Marco Baron oli yli 40-vuotias aloittaessaan ratsastuksen. Tiihonen myöntää pitävänsä ratsastusharrastusta enemmän naisten touhuna. Oma luottohevonen Baronilla on Hevoslaaksossa oma luottohevonen, 15-vuotias Salli. Lännenratsastus on vienyt miehen täysin mennessään. Siellä oli myös muita miehiä, joten sekin osaltaan helpotti aloittamista. Baron kehuu Sallia aivan mahtavaksi ratsuksi, jolta löytyy sopivasti herkkyyttä. 23-vuotias Tiihonen sanoo olevansa täysin tietämätön hevosista, ”jonkun kerran jotain konia on tullut rapsutettua”. Teksti ja kuvat: Maija Salmi. Valokuvaajana työskentelevä Baron löysi hevosesta lisäksi oivallisen kuvauskohteen. Vauhti on kova, mutta vauhdistahan me miehet tykätään! – Miehet panostavat varusteisiin, ja hyvin usein he joko vuokraavat tai ostavat oman hevosen, kun ovat ensin käyneet alkeisja jatkokurssit. Sillä on ravitausta, mutta edes huippusuku ei tehnyt amerikkalaisravurista juoksijaa
Aloituspaikkoja hevosalan opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen vuosittain on tarjolla noin 290. Samoin menetellään erikoisammattitutkintojen osalta. Uudistuksen tavoitteena oli muun muassa osaamisperusteisuuden, työelämälähtöisyyden ja valinnaisuuden vahvistaminen tutkinnoissa. Uudistuksia ja haasteita 1.8.2015 astui voimaan toisen asteen ammatillisten perustutkintojen uudistus, joka koskee myös hevostalouden perustutkintoa. Raskasta infraa on kallista pyörittää ja matalapalkka-alalle työllistyminen ei motivoi nuoria. – Tämän hetken taantumasta huolimatta alalla on kasvupotentiaalia lähivuosikymmeninä. Tällä hetkellä Suomessa on 75 000 hevosta. Täydennyskoulutuksen rahoitus on kuitenkin vaarassa loppua lähivuosina. Aikuisja täydennyskoulutus voi kuitenkin hyvin: erityisesti hevosavusteiset hyvinvointipalvelut kasvattavat suosiotaan. Myös ope tushallituksesta todetaan, että hevosalan kasvunäkymien perusteella ammatillisen. koulutuksen tarve on lisääntynyt. Kuva: Wikipedia Hevosala muuttuu hitaasti Hevosala on kasvava ala, mutta alan oppilaitoksilla on haasteita vastata nykypäivän vaatimuksiin. Marjatta Säisä toteaa, että hevosalan haasteena on perustutkintotasolla korkeahko opintojen H evosala työllistää Suomessa kokotai osa-aikaisesti 15 000 henkilöä ja tulevaisuudessa alan odotetaan kasvavan. 44 Koulutus KOULUTUKSEN HAASTEENA NYKYAIKAISTUMINEN Hevostalouden perustutkintoa voi opiskella yhdeksässä eri oppilaitoksessa Suomessa. Asia on prosessissa, toteaa opetusneuvos Marjatta Säisä opetushallituksesta. Perustutkinto-opiskelijat voivat valmistua esimerkiksi hevostenhoitajiksi. Koulutuspaikkojen lisäämisestä ei ole tietoa, mutta opetuksen tehostamiseen ollaan panostettu erilaisissa kehityshankkeissa. – Jatkossa hevosalan tutkintorakennetta on tarkoitus kehittää yhtenäisemmäksi siten, että alan ammattitutkinnot kootaan osaamisaloiksi Hevostalouden ammattitutkinto -nimikkeen alle. Tulevaisuudessa aloituspaikkoja tullaan tarvitsemaan enemmän, toteaa projektipäällikkö Anne Laitinen Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksesta
Opetuksen kulurakenne ja taloudelliset vaatimukset on hankala saada kustannustehokkaiksi. Opintojen käytännönläheisyyden vuoksi opetus ei kuitenkaan voi siirtyä tyystin verkkoon – hevosia ei opita hoitamaan kirjoja lukemalla ja tenttejä tekemällä. Projektipäällikkö Anne Laitinen Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksesta toivoo, että hevosalan täydennyskoulutuksen rahoitus saataisiin turvattua. – Kengityssepän ammattitutkintoa järjestävät tällä hetkellä YläSavon ammattiopisto ja Ypäjän Hevosopisto, – Ratsastuksenopettajan ammattitutkintoa järjestävät Harjun Oppimiskeskus, Ylä-Savon ammattiopisto ja Ypäjän Hevosopisto. Kuusi ammatillista tutkintoa Hevosalalla on tällä hetkellä mahdollista opiskella kuutta ammatillista tutkintoa: – Hevostalouden perustutkinto (tutkintonimikkeet hevostenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja) – Hevosvalmentajan ammattitutkinto – Kengityssepän ammattitutkinto – Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto – Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto – Tallimestarin erikoisammattitutkinto keskeyttämisprosentti, joka oli vuonna 2013–2014 yli 18. Tässä on haastetta myös jokaiselle hevosalan yrittäjälle, jotta saadaan turvattua alan houkuttelevuus myös muuttuvien sukupolvien keskuudessa. Ammatillista koulutusta on saatavilla tällä hetkellä seuraavista paikoista: – Hevostalouden perustutkintoa voi opiskella tällä hetkellä yhdeksässä paikassa, joita ovat: Ypäjän Hevosopisto, Ylä-Savon ammattiopisto, Harjun Oppimiskeskus oy, Koulutuskeskus Salpaus, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Perho ja Kaustinen, Ruukin maaseutuopisto, Oulun seudun ammattiopisto ja Axxell. – Pitää olla tallit ja hevoset, ei riitä pelkkä luokkahuone. Sekä Laitinen että Säisä korostavat, että hevosalalla työskentelee koulutettuja opettajia – tästä pitävät huolen ammatillisen opettajan pätevyysvaatimukset ja koulutus. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen. Nykyaikaistuminen on kallista Laitinen toteaa, että hevosalan opetuksen haasteena on opetuksen vaatima suuri infra. – Myös opiskelijoilta vaaditaan aika paljon: esimerkiksi ratsastuksenopettajan ammattitutkinnossa opiskelijalla on oltava määrätyn tasoinen hevonen käytettävissään, Laitinen lisää. Täydennyskoulutusten rahoitus on kuitenkin lakkautumassa vuonna 2017, olisi tärkeää saada jollain tapaa turvattua taloudellisesti nämä hevosalan muutosmahdollisuudet. – Hevosvalmentajan ammattitutkintoa järjestävät tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, Ylä-Savon ammattiopisto ja Ypäjän Hevosopisto. – Toisaalta hevosala on työvoimavaltainen, mutta samalla matalapalkkainen. – Samalla automatiikka olisi luonteva osa arkea, jolloin se mahdollisesti lisäisi sen käyttöä tulevien yrittäjien keskuudessa. – Tallimestarin erikoisammattitutkintoa järjestävät Ylä-Savon ammattiopisto ja Ypäjän Hevosopisto. – Näyttötutkintomuotoista opiskelua (perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) voi hakea osoitteesta www.nayttotutkintohaku.fi. – Koulutustarjontaan voi perehtyä kattavasti osoitteessa opintopolku.fi. – Koko hevostalous on mullistuksessa; puhutaan uudesta ja tai uudistuvasta hevosalasta, jossa korostuu hevosen käyttö ihmisten hyvinvointija virkistyspalveluissa, muun muassa sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa ja ratsastusterapiassa. Opetushallituksessa on ollut käynnissä läpäisyn tehostamishanke, jossa perustutkintojen läpäisyn laadullisia ja määrällisiä tekijöitä on tarkasteltu. Laitinen kertoo, että mukana on paljon alanvaihtajia, jotka ovat ”supersitoutuneita” opintoihinsa. Erikoisammattitutkinnoissa, joita ovat ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto ja tallimestarin erikoisammattitutkinto, vaaditaan hevosalan syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Koulujen olisi projektipäällikön mukaan myös tärkeää seurata aikaansa ja satsata esimerkiksi ruokinta-automaatteihin. Lisäksi hevosalaa voi opiskella korkeakouluasteella. Ammatillisissa tutkinnoissa on kolme eri tasoa: hevosalan perustutkinnossa hankitaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osaalueella. Axxell tarjoaa ruotsinkielistä koulutusta. Laitinen uskoo, että erilaiset mobiilit oppimisympäristöt tulevat kasvattamaan suosiotaan myös hevosalalla. Anne Laitinen pohtii yleisellä tasolla, että oppilaitoksissa hevosala voi olla haasteellinen. Automatiikka korvaa ihmistyötä, jolloin jää enemmän aikaa hevosten hyvinvoinnista huolehtimiseen. – Työllistymisestä on vaikea saada tarkkaa tietoa, olemme oppilaitosten omien lukujen varassa. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa hevostalouden koulutuksena agrologi (AMK) -tutkintoa ja Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta eläinlääkärin ja Maatalousja metsätieteellinen tiedekunta maatalousja metsätieteen maisterin tutkintoa. Hevosalan ammattitutkinnot, hevosvalmentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto ja ratsastuksenopettajan ammattitutkinto, ovat perustutkintoa syvempiä ja rajatumpiin työtehtäviin kohdentuvia työelämään valmentavia tutkintoja. 45 . Pääsääntöisesti hevosalan opinnoista kuitenkin työllistytään hyvin, Laitinen summaa. Kuva: Hippolis Perustutkinto yhdeksästä koulusta Hevosala kuuluu luonnonvaraja ympäristöalojen koulutusalaan. – Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkintoa järjestää Ypäjän Hevosopisto. Hevostalous on mullistuksessa Hevosalan peruskoulutuksen rinnalle yhä tärkeämpään rooliin on noussut aikuiskoulutus ja erilaiset täydennyskoulutukset. Laitinen muistuttaa myös, että suomalaisilla hevososaajilla on kansainvälisesti erittäin hyvä maine
– Meillä on muun muassa käytössä ainoana oppilaitoksena Suomessa ratsastussimulaattori. 46 Koulutus UUSIN TEKNOLOGIA HYÖDYNTÄÄ HEVOSALAN OPINTOJA Pudasjärvellä opiskellaan tiiviissä yhteisössä Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksiköllä on pitkät perinteet maatalousalan kouluttajana. – Voi sanoa, että opettajat ja henkilökunta tuntevat kaikki opiskelijat, joten olemme aika tiivis yhteisö. Tänä päivänä opetukseen on valjastettu myös tekniikkaa. Tallissa apuna tekniikkaa Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksiköllä on pitkät Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä lähes kaikki tuntevat toisensa. – Mutta koulutusyksikkönä kuitenkin aika pieni, kertoo hevostalouden yhdysopettaja Tapio Ojala. O ppilaitoksen vahvuutena on olla osa suurta koulutuksen järjestäjää, eli Oulun seudun ammattiopistoa. Ison koulutuksen järjestäjän kainalosta on sekin hyöty, että yksikön toimintaa on pystytty kehittämään mittavillakin investoinneilla. Noin vuoden käytössä ollut simulaattori on todella hyödyllinen apuväline ratsastuksen opetuksessa sekä myös ratsastuksen ohjaamisen opettamisessa. 52 000 euron satsaus tekniikkaan on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Videoiden avulla voidaan sitten analysoida ratsastusta. opiskelijoille henkilökohtaisia opintopolkuja ja toisaalta myös tukemaan ja auttamaan opiskelijoita opinnoissaan hyvin varhaisessa vaiheessa. – Lisäksi maneesimme on varustettu FilmMe-videojärjestelmällä, joka seuraa automaattisesti ratsukkoa. Hevoset ovat olleet mukana koulutuksessa vuodesta 1987. Se mahdollistaa sen, että pystymme tekemään. Se on todettu hyödylliseksi ja vienyt opiskelijoita kovasti eteenpäin
2000-luvun alussa Pudasjärvellä alkoi hevostalouden koulutusohjelma. Hevostenhoitaja Opinnoissa perehdytään hevosen hyvinvoinnin biologisiin perusteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. 42 karsinapaikan tallissa on kuusi pesupaikkaa hevosille sekä klinikkatila, missä hevosia voidaan hoitaa. – Samassa yhteydessä on kahdelle hevoselle kengitystila sekä varustehuoneet, varusteiden korjaustilat sekä niiden pesutilat ja kaksi luokkatilaa. Teknologiaa on hyödynnetty muun muassa lannan automaattiseen luomiseen. Hevostenhoitajana voi suunnata opintoja ravihevosten hoitamiseen, hevosharrastepalvelujen tuottamiseen tai hevoskasvatukseen, Ojala kertoo. Hae 31.12. Lanta luodaan lantakuiluun käytävälle, josta se menee omia aikojaan lannanpoistokoneella lantalaan. – Karsinoiden siivouksessa ei käytetä kottikärryjä. . Nautitko maanläheisestä menosta ja luonnosta. Hingunniementie 98, Kiuruvesi, p. – Tänä päivänä meillä on mahdollisuus suorittaa hevostalouden perustutkinto, josta voi valmistua ratsastuksen ohjaajaksi tai hevostenhoitajaksi. Kun maatalousalan koulutus lakkasi vuonna 2004, on Pudasjärvellä keskitytty siitä lähtien pelkästään hevosalan koulutukseen. Hevosia Pudasjärvellä on tällä hetkellä noin 30. Mutta joukossa on myös alkeistunneille sopivia yksilöitä. 0400 793 133 Hevostenvalmentajan ammattitutkinto hevoshieronta 1.2.2016–30.4.2017 Hae 31.12. Hevostenhoitaja hallitsee hyvän kielitaidon, jotta pärjää kansainvälisellä hevostalousalalla. Käytännössä suurimmalla osalla meidän ratsuhevosista voi suorittaa ratsastuksenohjaajan loppukokeet. Pudasjärvellä on käytössä ainoana oppilaitoksena Suomessa ratsastussimulaattori, joka saatiin käyttöön noin vuosi sitten. mennessä. – Noin puolet hevosmäärästä on ratsuja. Kysy lisää! Jukka Kemiläinen, puh. Uusi, opiskelun ehdoilla suunniteltu tallirakennus valmistui vuonna 2004. Hevostalous tuli mukaan 1987 maatalouskoulutuksen jatkolinjana tai osana maatilatalouden opintoja. 47 Ratsastuksenohjaaja Ratsastuksenohjaaja osaa ohjata ratsastajia ja vastata ratsastuskouluja tallitoiminnasta. Ratsastuksenohjaaja voi työskennellä ratsastuksen ohjaajana, ratsujen kouluttamistehtävissä tai asiakaspalvelutehtävissä. Ratsastuksenohjaaja osaa työskennellä niin yrittäjänä kuin asiakaspalvelijana. Hevostenhoitaja voi työskennellä itsenäisenä talliyrittäjänä tai talliyrityksen palveluksessa tai ravi-, ratsuja matkailupalveluja tuottavissa talliyrityksissä. Kysy lisää! Katariina Kastarinen, puh. Ratsuja on monen tasoisia. Opinnoissa perehdytään hevosen hyvinvoinnin biologisiin perusteisiin ja niistä huolehtimiseen erilaisissa olosuhteissa ja käyttötarkoituksissa. juuret. Hevosmäärä vaihtelee tarpeen sekä opiskelijamäärän mukaan. Tilojen suunnittelussa on huomioitu opetukselliset näkökohdat. Maatalousalan koulutus on alkanut siellä jo 1950-luvulla. Myös siittolat ja asiakaspalvelutehtävät voivat työllistää. Ammattitaito syntyy hevostaidoista, alan uusimman tiedon seuraamisesta sekä säädösten tuntemisesta. Asianmukaiset opetustilat Hevosia ei valjasteta käytävillä, vaan tallissa on ravihevosille oma valjastustila, mistä lähdetään ajamaan. mennessä. Tie työelämään ja jatko-opintoihin Hevostalouden perustutkinto hevostenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja (pk/yo) Nuorille haku yhteishaussa 23.2.–15.3.2016 www.ysao.?/road Erillishaku jo ammatillisen tutkinnon suorittaneille 23.2.–30.4.2016 www.ysao.?/erillisinfo Jatkuva haku aikuisten perustutkintokoulutukseen www.ysao.?/koulutuskalenteri Ammattitutkinnot Kengityssepän ammattitutkinto 1.2.2016–30.6.2017. 0400 793 133. 040 1778 511 Osaavissa käsissä tulevaisuus Lisätietoja ja hakeminen aikuiskoulutukseen www.ysao.?/koulutuskalenteri Koulutamme uusia hevostalouden ammattilaisia ja täydennämme aiemmin hankittua ammatillista osaamista Ovatko eläimet sydämesi asia tai viihdytkö parhaiten vaikkapa hevosen selässä. Ammattitaito syntyy hevostaidoista, alan uusimman tiedon seuraamisesta sekä säädösten tuntemisesta
– Sama opetus on tarjolla molemmille, nuorille päiväopintoina ja aikuiskoulutuksessa näyttötutkintoina. Ajatuksena on se, että oppilaille pystytään näyttämään käytännössä koko hevosen elinkaari. – Jako on lähes samanlainen sekä nuorten, että aikuisten puolella, Tapio Ojala toteaa. Muutamia opiskelijoita valitsee vuosittain ravihevosten hoitamisen tai hevoskasvatuksen. Jokaiselle opiskelijalle tehdään kuitenkin henkilökohtainen opintopolku, jossa otetaan huomioon aikaisemmat osaamiset. Vuosittain tallilla syntyy yhdestä kahteen varsaa. – Vahva harrastetausta, hyvä hevosten tuntemus, aikaisemmat. Käytännössä starttihevosemme toimivat ykkösvuosikurssin ajoopetuksessa, sillä ne ovat hyvin toimivia sekä rauhallisia. Suosituin vaihtoehto tuntuu tällä hetkellä olevan joko ratsastuksenohjaaja tai hevosharrastepalveluiden tuottaminen. Perustutkintokoulutukset kestävät lähtökohtaisesti kolme vuotta. 48 Pudasjärvellä pystytään tekemään opiskelijoille hyvinkin henkilökohtaisia opintopolkuja. Henkilökohtaiset opintopolut Hevosalan koulutuksessa on kaikkiaan 70 opiskelijaa, joista 50 on nuorten koulutuksessa ja noin 20 aikuiskoulutuksessa. Koulusta löytyy hevosia laidasta laitaan. Vuosittain tallilla syntyy yhdestä kahteen varsaa. – Joukossa on niin starttikuntoisia ravihevosia kuin myös ajo-opetukseen sopivia hevosia. Lisäksi on työajoon sopiva työhevonen ja kaksi siitostammaa, joilla on vielä varsat alla
– Kengityksen perusja jatkokurssit ovat pyörineet lyhytkoulutuksena muutaman vuoden ajan. Sen lisäksi on ollut muun muassa muutama ryhmä ratsastuspilatesta sekä luentotyyppinen koulutus huippukylmähoidosta sekä kinesioteippauksesta. Teksti: Soili Kaivosoja Kuva: Oulun seudun ammattiopisto. Ojala kertoo, että hevosalan koulutuksen läpikäyneet työllistyvät hyvin myös muille aloille. Sillä alalla on myös työpaikkoja nykyisin tarjolla. Vuonna 2004 valmistuneessa tallissa on ravihevosille oma valjastustila. Pudasjärveltä siirrytään jonkin verran myös jatko-opintoihin. – Työtilanne on ollut yllättävän hyvä, opiskelijamme ovat työllistyneet aika hyvinkin. Kengityksen perusja jatkokoulutusta annetaan myös lyhytopetuksena. opinnot tai aikuisilla työkokemus, voivat nopeuttaa opintoja. – Matkailukeskuksissa on ollut kasvavana trendinä hevosiin liittyvä matkailupalvelujen yleistyminen. – Hevosalan koulutusta arvostetaan työmarkkinoilla muillakin aloilla. Koulutusta arvostetaan muillakin aloilla Entä miten valmistuneet sijoittuvat työelämään tai jatko-opintoihin. Etenkin he, joilla on ollut tavoitteena siirtyminen työelämään valmistuttuaan. 49 Hevostalouden perustutkinnosta voi valmistua ratsastuksen ohjaajaksi tai hevostenhoitajaksi. Pudasjärvellä järjestetään lisäksi päivän tai viikonlopun kestäviä koulutuksia tarpeiden mukaan. Sitä arvostetaan kyllä muillakin aloilla. – Muutama valmistunut siirtyy joka vuosikurssilta myös ammattikorkeakouluun. Pääsääntöisesti koulutus kestää kuitenkin aikuispuolella kaksi vuotta ja nuorilla kolme vuotta. Yleisesti tiedetään, että opiskelijat ovat tottuneet aikaisiin aamuherätyksiin sekä vastuun ottoon ja tekemään töitä. Kuulostelemme minkä tyyppiselle koulutukselle on tarvetta ja yritämme vastata siihen lyhytkoulutuksilla, Tapio Ojala kertoo. Suomen pohjoisimpana hevosalan perustutkintoa järjestävänä oppilaitoksena Pudasjärvellä on totuttu, että työpaikkoja on pohjoisessa vähemmän kuin muualla maassa
Hevosalan yksilössä työskentelee kolme kokopäiväistä opettajaa ja tallimestari. Koululla on kaksi tallia, joista toinen on varattu koulun omille hevosille.. Brusabyn perinteisellä koulutilalla voi opiskella myös jalostusta: joka vuosi tilalle syntyy ainakin yksi varsa. Jumping Kemiö -tapahtumasta rakennetaan vuosittaista tapahtumaa. Sekä nuorisoettä aikuisopinnoissa aloittaa hevospuolella vuosittain kymmenkunta uutta opiskelijaa. Eikä sekään ole välttämätöntä – riittävän kielitaidon voi osoittaa myös näyttökokeella. Täällä puhutaan paljon myös suomea, kun monet muut koulutusyksiköt ovat lähes täysin ruotsinkielisiä. Oppilaitos on aikuisopiskelijapainotteinen, vaikka nuorisopuolen opiskelijoihin panostetaan huomattavasti. – Kaikkiaan luonnonvaraalalla Brusabyssa opiskelee 424 opiskelijaa aikuisopiskelijat mukaan lukien. Myös tuntiopettajia työllistetään runsaasti. Hevosala on ollut osa Brusabyn koulutustarjontaa vuodesta 1989, vaikka oppilaitoksen hallinnolliset kuviot ovat vuosien saatossa vaihdelleet. Hevosalan opintojen lisäksi Brusabyssa tarjotaan kolmea erilaista luonnonvara-alan ohjelmaa. B rusabyssa Kemiönsaarella sijaitsee perinteinen maaseutuoppilaitos, jossa on tarjottu luonnonvara-alan opetusta 110 vuoden ajan. Lisäksi aikuiskoulutuksessa voi opiskella muun muassa ratsastuksenohjaajaksi. Nuoriso-opiskelijat oppilaitoksen sydän Bruasabyssa voi opiskella hevostenhoitajaksi ja erikoistua ratsujen hoitoon, ravihevosten hoitoon tai jalostustoimintaan. Riittää, että peruskoulun päättötodistuksessa ruotsin arvosana on seitsemän, niin meille voi hakea. Asuntolassa on 160 paikkaa, joista 100 on varattu nuoriso-opiskelijoille, Björkroth selventää. Hevosalan koulutusyksikön johtaja Tomas Björkroth kertoo, että Brusaby on tällä hetkellä Suomen ainoa paikka, jossa voi opiskella hevostenhoitajaksi ruotsin kielellä. Björkroth kertoo, että moni koulutukseen tuleva nuori ei lähtökohtaisesti puhu juurikaan ruotsia, mutta kolmivuotisen koulutusjakson päätteeksi molemmat kotimaiset kielet taittuvat sujuvasti. Brusabyssa on satsattu hyvän nurmikentän rakentamiseen. Nykyään opetusta tarjoaa yhdeksällä paikkakunnalla toimiva ammattiopetusta tarjoava Axxell Utbildning Ab. – Hevosalan koulutuksemme on luonnonvara-alan ohjelmista selkeästi kaksikielisin. – Koulutuksemme on kaksikielistä. Vastaremontoitu talli ja paljon tilaa Brusabyn saaristomaisemissa on hieno miljöö ja mahdollisuudet hevosalan opiskelulle. 50 Koulutus SAARISTOSSA PÄÄSEE TUTUSTUMAAN MYÖS NUORIIN HEVOSIIN Brusabyssa voi opiskella hevostenhoitajaksi ruotsiksi Kemiönsaarella Turun ja Ahvenanmaan välimaastossa on Suomen ainoa ruotsinkielinen hevosalan oppilaitos
Brusabyssa on muun muassa pitkä treenija ulkoilurata hevosille. Yhteensä hevospaikkoja on 52. – Meillä syntyy keskimäärin yksi tai kaksi varsaa vuodessa. Jalostustoimintamme on siis hyvin pienimuotoista mutta riittävää siihen, että voimme tarjota alan koulutusta. Koulun ympäristössä on myös kaksi maneesia, vajaamittainen ravirata ja kymmenen hehtaarin verran laidunalueita ja tarhoja. . Koulu vuokraa maita ja rakennuksia ylläpitosopimuksella Agro Sydväst -yhdistykseltä. – Puitteet ovat tosi hyvällä mallilla! Vuosi sitten koulun talli remontoitiin täysin sisältä ja vaihdettiin muun muassa lämmitysjärjestelmä maalämpöön. käytettiin paitsi omia varoja, myös ulkopuolista rahoitusta, Björkroth kertoo. Koululla on 185 hehtaaria peltoa ja 120 hehtaaria metsää, joiden siimeksestä löytyy myös ulkoilureittejä. Remontti oli iso investointi, johon Raviradan kupeessa olevaa kahden hehtaarin kenttää on viime vuosina hoidettu niin, että nyt käytössä on hyvä ruohoinen ratsastuskenttä. 25 hevosesta 20 on ratsuja ja viisi ravihevosia. Lisäksi käytössä on toista kilometriä pitkä hiittisuora sekä treenija ulkoilurata hevosille. Jumping Kemiöstä vuotuinen tapahtuma Raviradan kupeessa olevaa kahden hehtaarin kenttää on viime vuosina hoidettu niin, että nyt käytössä on hyvä ruohoinen ratsastuskenttä.. Brusabyn toinen talli on varattu opiskelijoiden ja henkilökunnan hevosille. Pyrimme siihen, että omat hevosemme syntyisivät täällä, yksikönjohtaja kertoo. 51 Hevosalan koulutusyksikön johtaja Tomas Björkroth kertoo, että kaksikielisessä oppilaitoksessa pärjäävät hyvin myös suomea äidinkielenään puhuvat opiskelijat. Alueelta löytyy myös ravirata
Toinen talli on varattu opiskelijoiden ja henkilökunnan hevosille. Meillä on kaikki mahdollisuudet tällaisen suurtapahtuman pyörittämiseen, yksikönjohtaja sanoo. Kaksi vuotta sitten tapahtuma oli Suomen suurin kun paikalla oli noin 500 hevosta ja lähtöjä oli yhteensä noin 1600. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Axxell. Talli on vastikään peruskorjattu. Erityisesti olen nauttinut nuorten hevosten kanssa olemisesta, sillä niiden käsittely oli minulle ennestään vieraampaa. – Olen kaksikielinen, puhun äitini kanssa suomea ja isäni kanssa ruotsia, joten kieliasia ei näytellyt suurta osaa opiskelupaikkaa etsiessä. Björkroth muistuttaa, että kaksikielisyys on etu työmarkkinoilla. Vaikka Brusaby ei ollut hänen ensisijainen koulutuspaikkahaaveensa, hän on ollut kaikkeen todella tyytyväinen. 52 Erica Hellman haaveilee töistä ulkomailla Erica Hellmanille opiskelukieli ei ole tuottanut ongelmia. Hän suuntautuu hevostenhoitajaopinnoissaan ratsupuolelle ja haaveilee töistä ulkomailla. – Harjoittelujaksokin ulkomailla kiinnostaisi, mutta koska kilpailen niin paljon, aikatauluja on ollut hankala järjestää. Hangosta kotoisin oleva Hellman on ollut tekemisissä hevosten kanssa koko ikänsä. – Tapahtumasta halutaan jokavuotinen. Oppilaitoksen alueella on kaksi tallia, joista toisessa majailevat koulun omat hevoset. E rica Hellman, 18, opiskelee Brusabyssa toista vuotta. Monet Brusabyn opiskelijoista suuntaavatkin opintojen jälkeen tai jo niiden aikana ulkomaille harjoittelujaksoille tai työelämään. Hellmanilla on oma hevonen, jonka hän ottaa toisinaan mukaan koululle. Opetus on todella käytännönläheistä ja hevosten kanssa saa touhuta monipuolisesti eri asioita. Silloin kun ei ratsasta omalla hevosellaan, hän käyttää koulun ratsuja: – Ainakin kahta hevosta saa ratsastaa joka päivä, jos tuuri käy niin kolmeakin! Hellman hehkuttaa. Kentällä on neljän vuoden ajan järjestetty yksi Suomen suurimmista ratsastuskilpailuista, Jumping Kemiö. Björkroth toteaa, että Kemiöstä valmistuvat hevosenhoitajat työllistyvät hyvin. – Täytyy myöntää, että aluksi olin vähän skeptinen, mutta hyvin nopeasti huomasin, että tämä paikka sopii minulle. – Luonnonvara-alalta valmistuneista työllistyi viime vuonna suoraan opintojen jälkeen 80 prosenttia ja heistä 80 prosenttia sai oman alan töitä! Luvut ovat samat melkein kaikissa Axxellin yksiköissä
Samassa oppilaitoksessa sekä ravia että ratsastusta – Henkilökuntaa on Kaustisella kaikkiaan 11, kun mukaan lasketaan tallimestarit, toimistohenkilöt sekä asuntolan ohjaajat. Perhossa oppimisympäristö on rakennettu vastaamaan ratsastusurheilun tarpeita. PERHOSSA JA KAUSTISELLA OPETUS TAPAHTUU AIDOSSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Koulutus Kaustisella opiskelijat osallistuvat aktiivisesti myös ravien järjestämiseen. 53 . Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Kpedu, järjestää hevosalan opintoja sekä Kaustisella että Perhossa. Muutokset, joita ravirata on tehnyt, ovat vaikuttaneet ja hyödyntäneet myös meitä.. Kaustisella opetus tapahtuu Nikulan raviradan hevosurheilukeskuksessa. Ravivalmentajat yhteistyökumppaneita – Kaustisella olemme toimineet raviradalla alusta alkaen. Molemmissa paikoissa on käynnissä juhlavuosi, sillä Kaustisella koulutustoimintaa on ollut 30 vuoden ajan ja Perhossa hevosalan saloihin on perehdytty 20 vuotta. Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla Kaustisella keskitytään ravihevospuoleen. Perhossa on opetuksen puolella päätoimisia kaikkiaan viisi henkilöä, kertoo Kpedu:n hevosalan koulutuspäällikkö Sirpa Puusaari. Kaustisella nuoria opiskelijoita on 35 ja aikuisopiskelijoita 85. Perhossa puolestaan opiskelee nuoria 33 ja aikuisia 22. Kaustisella on keskitytty 30 vuoden ajan raviurheiluun, kun puolestaan Perhossa on 20 vuoden ajan annettu opetusta ratsastusurheilun puolella. K pedu:n hevosalan opinnoissa opiskelee yhteensä 175 opiskelijaa
– He ovat yhteistyökumppaneitamme koulutustoiminnassa. – Suosituimmaksi on osoittautunut Mistä hevonen on tehty –kurssi, jossa eläinlääkärin toimesta tutustutaan hevosen anatomiaan. – Siihen haku on käynnissä parhaillaan ja se käynnistyy tammikuussa. – Meillä on tuotteena kengityskoulu, joka on todella vetovoimainen erityisesti aikuiskoulutuksen puolella, Sirpa Puusaari kertoo. Osa opetuksesta tapahtuu yhteistyössä Veli-Erkki Paavolan, Rainer Björkrothin, Juha-Matti Paavolan, Erkki Lapin sekä Pirjo Miettusen ravitalleilla. Kaustisella omia hevosia on kolme sekä kaksi leasing-hevosta ja niiden lisäksi 15 asiakkaiden hevosta. Käsi kiinni hevosessa Tärkeimpänä vahvuutena Sirpa Puusaari näkee Kpedu:n opetuksessa sen, että opetus tapahtuu aidosti yhteistyössä työelämän kanssa. Me haluamme nostaa sen näkyväksi, niin, että voimme vaikka perustutkinnossa hyödyntää tätä ammattitutkinnon osaa. Kaustisella on kaksi omaa tallia, missä opiskelijat osallistuvat ravitallin töihin, muun muassa varsan opetukseen ja ravihevosten valmennukseen. Kpedu tarjoaa jatkuvasti myös päivän tai kahden kestäviä lyhytkoulutuksia. Raviurheilukeskuksen Uskomme tekemällä oppimiseen.. – Nuoret voivat erikoistua ravihevosten hoitamiseen. Tallioppimisympäristöjen lisäksi alueella on laajassa mittakaavassa toimiva hevosklinikka, jota pystytään käyttämään opetuksessa hyväksi eläinlääkäri Jaana Tainion johdolla. Meillä opitaan asiat oikeiden valmentajien ja klinikan toimesta. Uutena koulutusmuotona on yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, joka on räätälöity ravivalmentajille. Kurssilla tehdään hevosen ruumiinavaus. Siinä opiskelijat pääsevät oikeasti näkemään, mitä hevosen sisällä on. – Ammattitutkintona on hevosvalmentajan ammattitutkinto ja siinä on osaamisalana hevoshieronta ja ravivalmennus, Puusaari kertoo eri opintopoluista. Aikuiset voivat sen lisäksi erikoistua valjaiden korjaamiseen ja valmistamiseen, kengittämiseen sekä hevoskasvatukseen. – Tulevaisuudessa hevostalousalalla tärkeä osaamisalue on kasvavan harrastajajoukon tarpeisiin vastaaminen tuottamalla palveluja nimenomaan hevosten kouluttamiseen ja käsittelyyn. Se on ollut erittäin suosittu kurssi ja käytämme sitä myös omien opiskelijoiden opinnoissa yhtenä todella tärkeänä työkaluna. Perhossa koululla on kymmenen omaa hevosta sekä sen lisäksi pihatossa kuusi asiakkaiden varsaa. Mistä hevonen on tehtykurssi suosittu Tulevaisuuden visioista Sirpa Puusaari kertoo juuri käynnistyneestä eläintenhoitajan ammattitutkinnosta, jossa osaamisalaksi tulee eläinten kouluttaminen ja erityisesti hevosten kouluttaminen. – Raviradan kehittymisen myötä myös oma toimintamme on muuttunut. Uutuutena erikoisammattitutkinto Kaustisella opiskellaan hevostalouden perustutkinnossa, joka on suunnattu sekä nuorille että aikuisopiskelijoille. Perhossa on tarjolla sama hevostalouden perustutkinto, jossa sekä nuoret että aikuiset erikoistuvat hevosharrastepalvelujen tuottamiseen eli valmistuttuaan heistä tulee hevosharrasteohjaajia. 54 Perhossa sekä nuoret että aikuiset erikoistuvat hevosharrastepalvelujen tuottamiseen. Joka kerta, kun hevosta lähdetään ajamaan, on se valmennuksessa oleva hevonen, joka tarvitsee sen päivän valmennuslenkin. Opiskelijat pääsevät toteuttamaan aitoa oikeaa työelämän tilannetta ja työtehtävää, joka on opetuksessa hyvin motivoivaa. Lisäksi koulutusta on mahdollista saada kengityksessä. Olemme tehneet alusta alkaen yhteistyötä ravivalmentajayrittäjien kanssa, Sirpa Puusaari sanoo. Molemmissa toimipaikoissa on mahdollista opiskella myös yhdistelmätutkinto. – Meillä on ihan oikean elämän aitoja tilanteita, missä opiskelijat oppivat joka päivä
Kengityskoulutus on ollut erityisen suosittua etenkin aikuisopiskelijoiden keskuudessa. Suurin osa nuorista opiskelijoista on tyttöjä. Opiskelijan oppimistarpeen mukaan pyritään valitsemaan valmentaja tai klinikka, mistä opiskelijalle on eniten hyötyä. Meillä. – Henkilökohtainen opinnon suunnittelu on tärkeää. valmentajilla on kaikkiaan noin 90 hevosta, jotka ovat välillisesti opiskelijoiden käytössä. Opiskelussa on myös kohtalaisen helppo toteuttaa henkilökohtaisia opinpolkuja. Ohjenuoranamme on, että haluamme tarjota aikuisille ja nuorille oikeita, aitoja oppimistilanteita. – Uskomme tekemällä oppimiseen. Heidän kätensä ovat kiinni hevosessa koko opiskelun ajan. 55
Molemmissa taloissa onkin pidetty tärkeänä löytää yhteistyökumppaneita työelämän puolelta. Oppilaamme ovat pystyneet kuitenkin solmimaan suhteita työelämään jo opiskeluvaiheessa. – Koska olemme osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa, voimme huomioida myös opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen. Aikuispuolella jakauma on suunnilleen puolet ja puolet. Nuorilla opiskeluun kuluu suunnilleen 2,5 vuotta. 56 Oppilaat saavat opetusta aidossa oppimisympäristössä. Opintoja myös kesäaikaan Aikuiset suorittavat perustutkinnon noin kahdessa vuodessa. Opiskelijamme ovat kysyttyä työvoimaa, koska heillä on valmiina korkea rutiinitaso ja he osaavat tehdä töitä erilaisten hevosten kanssa. opiskelijan omat opinpolut toteutuvatkin aidosti. – Perhossa toimii myös aluevalmennukset, jonne tulee myös ulkopuolelta ihmisiä valmentautumaan. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Keski-Pohjanmaan ammattiopisto. – Poikia on hyvin vähän. Opiskelijamme toimivatkin toimihenkilöinä raveissa ja ovat siten tiiviisti mukana ravikilpailujen järjestämisessä. Perhossa järjestetään lisäksi laatuarvostelukarsintoja, jotka ovat osa opiskelijoiden opintoja, Sirpa Puusaari kertoo. Meidän tehtävänämme onkin tunnistaa se osaaminen ja jouduttaa hänen opiskeluaikaa sen perusteella. – Näppituntumalla voi sanoa, että he sijoittuvat töihin hyvällä prosentilla. – Kolmatta vuotta lyhentää se, että meillä on opintoja myös kesäaikaan sekä viikonloppuvuoroja, koska hevosia on hoidettava myös viikonloppuisin. – Kaustisella toimimme samassa rakennuksessa Nikulan raviradan kanssa. Kolmen viimeisen vuoden aikana työvoimahallinnon työttömyysprosentti aikuiskoulutuksessa on ollut nolla. – Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aivan kaikki olisivat saaneet hevosalan töitä. Opiskelussa on ihan oikean elämän aitoja tilanteita, missä opiskelijat oppivat joka päivä. Nuorten kohdalla opiskelijoista suurin osa on tyttöjä. Miehiä on aikuispuolella enemmän juuri sen vuoksi, koska siellä kengittäminen on niin isossa osassa, mutta kyllä naisetkin osallistuvat kengityskoulutukseen, Sirpa Puusaari kertoo. Kuva: Sonja Laiho. Mikäli opiskelijaksi tulee esimerkiksi ravitalliyrittäjän tyttö tai poika, niin hänellä on varmasti osaamista. Valmistuneet kysyttyä työvoimaa Opiskelijat sijoittuvat Puusaaren mukaan hyvin työelämään. Näin Perhon opiskelijat pääsevät näkemään ja mahdollisesti myös osallistumaan tällaiseen toimintaan
Sara otti Volsuritaren mukaan kouluun Koulutus. Saralla on taskussaan C-ajolupa, jolla hän on osallistunut ponikilpailuihin. V ankka hevostausta on osa Sara Niemen elämää. Toistaiseksi Sara ei ole vielä ajanut kilpaa isoilla hevosilla. – Taloudellisesti oman ravitallin pyörittäminen ei ole ehkä järkevää näillä näkymillä. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Sonja Laiho Sara Niemellä on Kaustisella mukanaan oma, 4-vuotias tamma Volsuritar, jota hän on treenannut alusta alkaen. Oma hevonen on sen verran kovapäinen, että sillä en ainakaan kilpailuissa aloita. Saran kaikkein suurin haave olisi saada pyörittää joskus omaa ravitallia. Kaustisella Sara arvostaa sitä, että saa työskennellä jatkuvasti erilaisten hevosten kanssa. – Täällä saa myös ajaa paljon ja harjoittelupaikoissa saa hyvää kokemusta. – Olen ihan pienestä pitäen halunnut Kaustiselle kouluun, kertoo elokuussa hevostenhoitajaopinnot aloittanut 16-vuotias Sara. 57 PIENESTÄ PITÄEN HALU OPPIIN KAUSTISELLE Sara Niemen suurin haave olisi joskus pyörittää omaa ravitallia. Voltista 28,3-ennätyksellä juossut tamma oli muun muassa tänä vuonna Satakunta-ajon viides. Volsuritar on menestynyt kaviourillakin. Kouluun otin mukaan oman kasvattimme, suomenhevostamma Volsuritaren, jota olen treenannut alusta asti. – Meillä on kotona ollut aina ravihevosia ja olen ajanut paljon kilpaa poneilla, Sara kertoo. – Treenasin kotona lämminverihevostamme, mutta siitä ei sitten tullut juoksijaa. – Varmaan jossain vaiheessa aloitan, kunhan löydän sopivan hevosen. Sara Niemen tulevaisuuden suunnitelmat ovat olleet selvillä jo kauan. Ehkä yritän päästä koulun jälkeen töihin johonkin isolle ravitallille, jossa saisin hoitaa hyviä hevosia, Sara miettii
Koulutuksen kokonaishinta on 1790 euroa. Ei tähtää tutkintoon Sianoja kertoo, että hierojakoulutuksen opetussuunnitelma on hierojan ammattitutkinnon mukainen ja antaa valmiudet toimia hevoshierojana. Tutustumme myös tukija liikuntaelinvaivoihin, mobilisaatioon ja TENS-sähköhoitolaitteen käyttöön, listaa kurssin opettaja, urheiluja hevoshieroja Johanna Sianoja. Summa sisältää opetuksen, ohjauksen, oppimateriaalin, ruokailut ja kahvituksen. Sianoja toteaa, että kurssilaiset suorittavat toki testejä ja saavat arvosanoja, mutta ketään ei pakoteta pänttäämään sen enempää kuin itse tahtoo; kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Mukana on ollut eläinlääkäreitäkin, jotka ovat halunneet laajentaa ammattiosaamistaan, Sianoja täsmentää. 58 HEVOSHIERONTAKOULUTUKSESTA TUKEA TYÖHÖN JA HARRASTUKSIIN Kauhajoen evankelisessa opistossa voi opiskella lukukauden tai -vuoden mittaisilla koulutuslinjoilla, lyhytkursseilla tai osallistua avoimeen yliopisto-opetukseen. Vuodesta 2002 lähtien Kauhajoella on voinut opiskella myös hevoshierontaa. 20 opintopisteen hevoshierontakoulutuskokonaisuus on monimuoto-opiskelua, johon kuuluu yhteensä seitsemän lähiopetusviikonloppua opistolla. Kurssin jälkeen voi myös omatoimisesti hakeutua suorittamaan hevoshierojan ammattitutkinnon. – Kaikki kurssilaiset käyvät koulutuksessa itsensä takia. Opistolla on myös mahdollisuus majoittua koulutusjakson aikana.. Kurssiin kuuluu myös itsenäistä opiskelua kuten hierontaharjoittelua ja etätehtäviä kurssiviikonloppujen välillä. Koulutus on maksullista ja vapaaehtoista. Tiiviin kurssikokonaisuuden aikana käsitellään monia asioita aina hevosen anatomiasta ja fysioloViikonloppukurssilta valmius toimia hevoshierojana giasta hierontaan ja hierontaotteisiin. Jotkut ehkä haluavat tehdä hevoshierontaa työkseen, toisia kiinnostaa omien hevosten hierominen. K auhajoen evankelisen opiston tarjoama hevoshierontakoulutus antaa valmiuksia omien hevosten täysipainoiseen hoitoon, hevoshierojana toimimiseen sekä alan jatkokoulutukseen. – Paljon keskitytään hevosen rakenteisiin ja rakennevirheisiin sekä hevosen liikkeisiin
– Käymme läpi ontumatutkimuksia, hevosen valmennusta, urheiluhevosen toimintaa ja ruokintaa, tyypillisiä vammoja ja niiden hoitoa, hevosten varusteita, sairauksia, hampaita, kavion toimintaa ja kaikenlaisia lainsäädännöllisiä juttuja kuten rokotussuunnitelmia ja antidopingasioita, Sianoja listaa. – Joinakin vuosina on pidetty kaksi kurssia, kun halukkaita tulijoita on ollut niin paljon. Kurssille otetaan 20 osallistujaa. Useimmilla kurssilaisilla on ennestään hevosiin liittyvää tietotaitoa, harrastuneisuutta tai hevosiin liittyvä ammatti. Sianoja vastaa opetuskokonaisuudesta muuten yksin, mutta opetusohjelmaan mahtuu myös yksi eläinlääkärin luento. 59 Koulutus Johanna Sianoja (oik.) opettaa kurssilaiselle hevosen hampaiden raspausta. . Käsiteltäviä asioita mahtuu mukaan paljon. Sianoja toteaa, että maksullisuus ei ole koskaan karkottanut kurssilaisia, vaan innokkaita osallistujia on joka vuosi enemmän kuin on voitu ottaa. hevosharrastajia, mutta Sianoja kertoo, että melkein joka vuosi mukaan mahtuu joku aivan aloittelijakin. Opittavaa riittää laidasta laitaan Useimmat hevoshierojakurssilaiset ovat vähintään innokkaita. – Olen ottanut aloittelijoitakin kurssille, sillä he tuovat usein opetukseen uutta perspektiiviä; pakottavat katsomaan uudelta kantilta asioita, joita on itse alkanut pitää itsestäänselvyytenä. Kauhajoen evankelisessa opistossa voi opiskella muun muassa hevoshierojaksi. Kurssilaiset opiskelevat muun muassa ontumatutkimuksia, hevosen valmennusta, urheiluhevosen toimintaa ja ruokintaa, hevosten tyypillisiä vammoja ja niiden hoitoa, hevosten varusteita, sairauksia, hampaita ja kavioiden toimintaa
Hevoshieronta yksinään kuitenkaan työllistää harvoin tarpeeksi: hieronta on monesti tallinpitäjän tai tallityöntekijän tarjoamaa ekstrapalvelua. – Vielä vuonna 2002 hevoshierontaa pidettiin kukkahattutätien puuhasteluna, nykyään hieronta mielletään osaksi urheiluhevosen arkea. Opetuskielenä meillä on ruotsi, mutta kouluruotsilla pärjää hyvin, tärkeintä on oma aktiivisuus ja halu oppia. Sianoja on päätökseen tyytyväinen: – Hevoset ja koirat ovat erilaisia eläimiä ja etenkin niiden käsittely hierontatilanteessa poikkeaa melko tavalla toisistaan. Myös harrastehevosten jumeja ja tukija liikuntaelinvaivoja hoidetaan, mutta kilpahevoset ovat tärkein kohderyhmä. Tule Rautalammin ratsastuslukioon! 17 hevoskurssia ratsastuksen Master opettaja innostava ja mukava ilmapiiri ratsastuskurssit maksuttomia ratsastuskoulu kävelymatkan päässä Hevoshierontakurssilla tutustutaan hevosen anatomiaan ja fysiologiaan monipuolisesti. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kauhajoen evankelinen opisto. Koulutus on monimuoto-opiskelua ja voit aloittaa opiskelut ympäri vuoden. Meillä hevostenhoitajaksi opiskeleva voi erikoistua ravihevosiin, ratsuhevosiin, jalostukseen ja kasvatukseen tai hevosharrastepalveluiden tuottamiseen. Hevoshierontakoulutukseen hakeutuu myös ihmisten hierojia ja vaihtoehtohoitojen tekijöitä, jotka haluavat laajentaa anatomian ja fysiologian tietämystään. Aluksi koiraja hevoshierontaopinnot kuuluivat samaan pakettiin, mutta muutama vuosi sitten linjat päätettiin eriyttää. Aikuisena voit opiskella hevostenhoitajaksi, ratsastuksenohjaajaksi tai hevosharrastepalveluiden tuottamiseen valmistavassa koulutuksessa. 60 AMMATTINA HEVOSET Axxell, Brusaby Kemiössä – luonnonvara-alan koulutuksia sinulle! Meillä voit nuorena opiskella hevostenhoitajaksi (Hevostalouden perustutkinto). Mahdollisuus myös koirahierontaan Kauhajoen evankelisessa opistossa voi opiskella myös koirahierontaa. Olemme kuitenkin järjestäneet ekstraviikonlopun koirahieronnasta kiinnostuneille hevoshierojaopiskelijoille, jos kiinnostuneita on ollut tarpeeksi. Myös alanvaihtajia mahtuu joukkoon. Sianoja toteaa, että hevoshieronta on alana kasvattanut viime vuosina suosiotaan ja sen tarpeellisuutta etenkin urheiluhevosten parissa on alettu ymmärtää paremmin
Lempisen tavoite oli hankkia koulutuksesta valmiudet hieroa omia poneja ja ravihevosia, mutta homma imaisi niin mukaansa, että Lempinen päätyi perustamaan oman hevoshierontayrityksen. – Mutta se oli hurjan mielenkiintoista ja muut kurssilaiset olivat mahtavan samanhenkisiä, viihdyin mainiosti! Lempinen toteaa, että kurssilla opitut asiat innostivat myös perehtymään itsenäisesti alan kirjallisuuteen. Kuvan tamma Malli-Maisa ei alkuun pitänyt hieromisesta, mutta rentouduttuaan se oppi nauttimaan käsittelystä täysin rinnoin! Kuva: Marke Lempinen T ervolainen Marke Lempinen päätti hakeutua hevoshierontakoulutukseen kun omien hevosten hieroja menehtyi. – Meillä täällä Pohjois-Savon pikkukylällä ei ollut muita tekijöitä, joten ajatus uudesta koulutuksesta alkoi kiinnostaa, kotiäitinä toimiva Lempinen kertoo. – Olen hieronut vasta muutamia hevosia, mutta on ollut mahtavaa saada positiivista palautetta työstä. – Olihan se alkuun shokki tajuta, että nyt käydään koko hevonen turvasta hännänpäähän anatomisesti kokonaan läpi. 61 Hevoshieronta vei harrastajan mennessään Marke Lempinen on vastikään hankkinut hevoshierojan koulutuksen Kauhajoen evankelisessa opistossa. Uunituore yritys etsii vielä jalansijaa ja asiakaskuntaa, mutta ensimmäiset asiakaskontaktit ovat olleet kiitollisia. Opiskelemalla tietotaito syvenee 56 ravilähtöä harrastuspohjalta ohjastanut Lempinen viihtyi hyvin Kauhajoen koulutuksessa, vaikka opintojen yksityiskohtaisuus ja laaja-alaisuus tulivatkin vähän yllätyksenä. Lempinen ei pidä mahdottomana ajatusta siitä, että hän hakeutuisi vielä alan jatkokoulutukseenkin. – Missään nimessä en voi sanoa olevani mikään mestari hevoshieronnassa, mutta koulutus antoi ehdottomasti hyvät peruslähtökohdat tekemiseen! Koulutus. Vaikka alaa kuinka opiskelisi, niin jokainen hevonen on silti yksilöllinen, eikä sama hoito sovi aina jokaiselle. Koin, että itse lukemalla ja tutkiskelemalla pääsi opinnoissa syvemmälle. – Lyhyillä kurssiviikonlopuilla ehditään tehdä vain pintaraapaisu
Lukion kurssien vähimmäismäärä on 75, ja kun hevosiin liittyviä kursseja on kaiRatsastuslukiolainen sonja Paananen poseeraa ratsastuksenopettaja tiina Vainikaisen kasvattaman 5-vuotiaan tamman Cannot Now:n eli Norpan kanssa. Siitä lähtien on lukioon tullut opiskelijoita kaikkialta Suomesta, Hangosta aivan Lappiin saakka. Hevosen omistaa Johanna Sokka. Lukiossa on noin sata oppilasta joista jopa puolet ratsastus linjalla, ja se on yhä Suomen suurin ratsastuslukio. Rautalammin lukiossa voi normaalin lukio-opiskelun ohessa suorittaa myös ratsastukseen ja hevosten hoitoon liittyviä kursseja. Ratsastaen läpi lukion V uonna 1997 perustettiin Suomen ensimmäinen ratsastuspainotteinen lukio. Tämä lukio on Pohjois-Savon maakunnassa sijaitseva Rautalammin lukio. Kursseista kuusi on ratsastusta ja loput muuta hevosten kanssa toimimista. 62 Koulutus. Valmistuakseen on toki suoritettava pakolliset ja syventävät kurssit, mutta soveltaviksi kursseiksi voi valita ratsastusta omalla tasollaan sekä hevosen ja ratsastuksen teoriaa. Tähän sisältyy esimerkiksi hevosen anatomiaa, terveydenhoitoa ja ruokintaa
Keskuksella ratsastetaan yleensä sen omilla hevosilla, mutta myös oma hevonen on mahdollista ottaa mukaan. Tarkemmin ratsastustunneista ja muista hevosiin liittyvistä kursseista kerrotaan ennen lukion alkua ratsastuslinjalle hakeneille. Monet ratsastuslinjalla opiskelevat suorittavat kuitenkin lukion loppuun mennessä yli vähimmäismäärän kursseja. näin ilmaisia. Ratsastuskeskuksella ratsastusta opettaa ratsastuksen erityisammattitutkinnon suorittanut Tiina Vainikainen. Ei tarvitse olla kokenut Ratsastuslinja on myös siitä hyvä, että sinne päästäkseen ei tarvitse olla kokenut tai menestynyt ratsastaja. Keskus sijaitsee reilun kilometrin päässä koululta, joten sinne on helppo mennä vaikka heti koulun jälkeen. Talli reilun kilometrin päässä Rautalammin lukio tekee yhteistyötä Rautalammin ratsastuskeskuksen kanssa, jossa käydään suurin osa hevosiin liittyvistä kursseista. Opettajat antavat myös hieman armoa oppituntien lopusta, jos ratsastustunnit sattuvat olemaan heti koulun jälkeen. Kaksi vuotta sitten lukion tiloissa tehtiin mittavat peruskorjaukset. Äidinkieltä opiskellaan säkkituoleilla.. Ratsastuskurssit kuuluvat lukio-opintoihin ja ovat Rautalammin lukio on suomen vanhin ja suurin ratsastuspainotteinen lukio. Oikeastaan ei tarvitse olla koskaan edes ratsastanut, jos innostusta vain riittää. Ratsastuskeskuksen toimintaan ollaan oltu hyvin tyytyväisiä ja siellä saa mainiota ratsastuksenopetusta. . Ratsastajat on jaettu kolmeen ryhmään; aloittelijoihin, ratsastusta jo enemmän harrastaneisiin ja kilpaileviin. Lukio tekee yhteistyötä läheisen Rautalammin ratsastuskeskuksen kanssa. Hevoselle on saatavilla tallipaikka ratsastuskeskukselta. 63 ken kaikkiaan 17, on ratsastajien helppoa suorittaa kursseja mukavalla ja tutulla tavalla
Opetus koulussa on erinomaista ja jos vain jaksaa opiskella, jää lukiosta varmasti hyvä mieli jälkeenpäin. Pudasjärvi antaa stipendin uusille opiskelijoille. Kaiken kaikkiaan Rautalammin lukioista saa hyvän valmiuden tulevaisuuteen. Osa innostuu kuitenkin ratsastuksesta niin paljon, että jatkaa lukion jälkeen hevosalalle. Opinnoissa harjoittelet ratsastusta, ratsastuksen ohjaamista ja ratsastusretkien järjestämistä. Erityisen suosittuja ovat olleet valmennusja kilpailukurssit, sekä keväällä ja syksyllä pidettävät yön yli kestävät vaellukset. Opettajat ovat asiansa osaavia ja heiltä voi vapaasti pyytää apua tilanteessa kuin tilanteessa. Talli hevoselle, maneesi ja täysimittainen harjoitusravirata sekä monipuoliset maastot tarjoavat loistavan ympäristön opiskelulle. Yhteishaku . Kyllä! Esimerkiksi itseäni tänne houkuttelivat teatteri-ilmaisun kurssit. . www.opintopolku. . .. Lukiolla saa myös monia kiinnostavia valinnaisia kursseja, esimerkiksi kieliä, kuten saksaa, espanjaa ja venäjää. Opit käsittelemään, hoitamaan, kengittämään ja valmentamaan kaikenlaisia hevosia varsoista kilpaileviin ravihevosiin. Kummin vain, heillä on hyvä pohja jatkaa lukion päätyttyä. Kysy heti vapaita paikkoja! OSAO, Pudasjärven yksikkö, Anna Kuosmanen p. Ravihevosten hoitaminen, Kaustinen Hevosharrasteohjaaminen, Perho Hevostenhoitaja • Ratsastuksenohjaaja Ajanmukainen oppimisympäristö. 64 Lisätietoja: Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, www.kpedu.fi/kaustinen p. Niillä opetellaan draaman eri keinoja ja valmistellaan sekä toteutetaan näytelmä, joka sitten esitetään yleisölle. Varsinkin jos ratsastaa, on helppo löytää yhteinen sävel toisten ratsastajien kanssa ja lukiossa lähes kaikki tuntevatkin toisensa. 044 725 0666 www.kpedu.fi/perho p. Hevosalan ammatti Pudasjärveltä Rautalammin ratsastuslukiossa aloittaa opintonsa joka vuosi 20-30 opiskelijaa. Myös lukion ulkonäkö on rento. Teatteri kantaa hevosteeman mukaisesti nimeä Satulateatteri, ja se on hyvinkin suosittu osa lukion toimintaa. Varsinkin ykkösille on luvassa kaikenlaista ryhmäyttävää. Lukio remontoitiin joitain vuosia sitten, ja nykyään se on värikäs ja mukava säkkituoleineen, sohvineen ja rullatuoleineen. Opintojen aikana voit suorittaa työssäoppimisjakson ulkomailla. Monelle ratsastus on vain harrastus, joka tuo mukavaa vaihtelua välillä rankankin lukion ohelle. Teksti: Vellamo Vekki Rautalammin lukio 1b. Ulkopaikkakuntalaiset oppivat paljon itsenäisyydestä asumalla omillaan, ja ratsastusharrastus antaa paljon hyviä eväitä elämään. Kukaan ei joudu yksin etsimään asuntoa ja apua saa aina, eikä kukaan jää ilman asuinpaikkaa. 040 808 5520 KAVIOT KOHTI KESKI-POHJANMAAT A Hevosalan koulutusta Kaustisella ja Perhossa Kaustisella opiskelet käytännönläheisesti ammattimaisessa, ympärivuotisesti toimivassa hevosurheilukeskuksessa. Osa opinnoista suoritetaan myös yhteistyössä toisten lukioiden kanssa. Entä onko Rautalammilla muuta kiintoisaa kuin ratsastus. Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja 180 osp Haku hevostalouden perustutkintoon yhteishaussa 23.2.-15.3.2016 www.opintopolku.fi @kpedufi #loistavatulevaisuus Kpedu Kaustinen Kpedu Perho Perhossa opit hevostaitojen ja tallitöiden opiskelun lisäksi hevosharrastepalvelujen tuottamista. Jopa varaäidiksi lupautunut terveydenhoitajakin löytyy! Lukiossa oikeasti välitetään opiskelijoista, uusista ja vanhoista, eikä kukaan jää yksin. UUTUUTENA ratsastussimulaattori ja FilmMe videojärjestelmä. Asunnon löytämisessä lukio auttaa aktiivisesti, ja suurin osa päätyykin asumaan vuokralle yksiöön tai toisen opiskelijan kanssa kaksioon. Lukiolla myös järjestetään kaikenlaisia mukavia tapahtumia oppilaskunnan hallituksen ja tutoreiden kanssa. Rento ja mukava ilmapiiri Ilmapiirin Rautalammin lukiossa ja ratsastuskeskuksessa on usein sanottu olevan rennon ja mukavan, joka on täysin totta
– Hienointa on se, että ratsastuskurssit ovat lukiolaisille maksuttomia, ratsastaa voi käytännössä useita kertoja viikossa. Lukio osallistuu aktiivisesti myös muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Ruoveden ulkopuolelta tulevat ratsastuslinjan opiskelijat asuvat ratsutallin välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa hyvin varustetuissa rivitaloissa pääasiassa kahden opiskelijan soluasunnoissa. Kuvat: Henna Mäkinen Myös Emma Pylkkäsen ratsu on Jedidan Luukas eli Luke. Yhteistyökouluja keski-Euroopassa Ruoveden lukio on myös kansainvälinen oppilaitos. Ratsastuskursseista ja hevostenvalmentajan opinnoista on mahdollista saada yhteensä 12 kurssia lukion oppimäärään sisältyvistä 75 kurssista. Ratsastustuntien lisäksi voi liikuttaa hevosia myös itsenäisesti. Saksalainen koulu on maansa ainoa koulu, jossa ratsastus on oppiaineena. Ruoveden lukion abiturientti Miia Rimpiläinen muutti Ruovedelle Kajaanista ja on valintaansa sataprosenttisen tyytyväinen. Olen pitänyt myös lukion hyvästä yhteishengestä, kertoo Miia. – Ratsastuskurssien opetuksen toteuttavat Ruoveden ratsutalli Oy:n ammattitaitoiset ratsastuksenopettajat. Ruovedeltä valmistuvat ylioppilaat osaavat kengittää hevosen ja tuntevat hevosalaa muutenkin keskimääräistä paremmin. – Tälläkin hetkellä lukiolaisia on yhteensä 19 eri kunnasta. Ratsastuslinjan opiskelijat muodostavat kolmanneksen kaikista lukiolaisista. Oppilasvaihtovierailuja toteutetaan vuosittain näihin yhteistyökouluihin. Ruoveden lukio tarjoaa hyvät puitteet hevosalalle aikoville ja hevosia harrastaville. Kuluvan syyslukukauden aikana lukiolaisia osallistui ensimmäistä kertaa oppilasvaihtoviikkoon Portugalissa. Kuusi kurssia ratsastusta Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukiokurssien ohella yhteensä kuusi esteja kouluratsastuskurssia. Olen kehittynyt ratsastajana todella paljon Ruoveden lukion aikana. Ratsastusta on yhdelle ryhmälle kahtena iltana viikossa. Ratsastuskurssit ovat opiskelijalle maksuttomia. 65 Ruoveden lukiossa opiskellaan ja ratsastetaan Miia Rimpiläinen on tyytyväinen valintaansa tulla lukioon Ruovedelle. Koululla on pysyvä pitkäaikainen yhteistyökoulu Italiassa lähellä Roomaa sekä Saksassa lähellä Berliiniä. Pohjoisin opiskelija on tullut Utsjoelta, eteläisin Hangosta, itäisin Virolahdelta ja läntisin Pietarsaaresta, kertoo rehtori Jouko Heikkilä. Yhteispeli Jedidan Luukaksen kanssa sujuu hyvin. Ratsastuskurssien lisäksi lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua hevostenvalmentajan ammattitutkintoon valmentavaan opetukseen, Heikkilä kertoo. R uoveden lukio aloitti ratsastuspainotteisen opetussuunnitelman toteuttamisen syksyllä 1999. – Ratsastuksen opetus on ammattitaitoista. Italia ja saksa kuuluvat lukion kieliohjelmaan. Koulutus. – Sen jälkeen lukioon on hakeutunut opiskelijoita käytännössä kaikkialta Suomesta. Asuntoja on yhteensä 32 opiskelijalle
Koulutus. MAHIS-opinnoissa riittää tekemistä, mutta Hanna ei ole katunut valintaansa hetkeäkään, sillä lukiosta sai paljon uusia kavereita ja paljon unohtumattomia kokemuksia. Osa opiskelijoista käy ratsastustunneilla Hingunniemessä ja muiden yhteistyökumppaneiden talleilla ratsastuspassilla. Hanna Pulkkinen sai Kiuruveden lukiosta hyvät eväät tulevaisuuteen. HARRASTUS, AMMATTI VAI JATKO-OPINNOT KORKEAKOULUSSA. Hanna halusi ehdottomasti tehdä myös lukio-opinnot ja oli erittäin kiinnostunut, kun tuttava suositteli Kiuruvettä opiskelupaikaksi. Lakilla saa ja hevosella pääsee K iuruveden lukiossa ratsastus voi olla osa opintoja monella eri tapaa. Kun on suorittanut myös lukion, jatko-opiskelumahdollisuuksia on enemmän. Lukiossa on myös erillinen ratsastuslinja, jolla opiskelija voi tehdä tavallisten lukiokurssien lisäksi muita ratsastukseen ja hevosenhoitoon liittyviä kursseja yhteistyössä Hingunniemen oppilaitoksen kanssa. Ratsastuspasseja voi suorittaa yhden lukukaudessa, ja sillä saa ratsastustuntien lisäksi kurssimerkinnän. Hanna on ollut töissä ratsastustallilla Levillä ja haaveilee tällä hetkellä erityispedagogiikan opinnoista. Lisäksi ratsastuslinjalaisen ratsastuspassi on hieman laajempi. Lisäksi lukiossa on laaja kielitarjonta: englannin ja ruotsin lisäksi lähiopetuksena tarjolla on saksaa, espanjaa, ranskaa ja venäjää. Lukio tarjoaa myös hyvät lähtökohdat esimerkiksi eläinlääkäriksi haaveilevalle: pääsykokeessa tarvitaan lukion biologian, fysiikan ja kemian taitoja. Hevosalan huippuosaamista Kiuruvedellä on lukion lisäksi paljon annettavaa hevosharrastajalle tai tulevalle ammattilaiselle: Hingunniemen hienoissa puitteissa esimerkiksi järjestetään paljon ratsastuskilpailuja ja lisäksi Hingunniemessä toimii Savon eläinsairaala, joka on erikoistunut hevoslääketieteeseen. Tulevaisuudessa on tarkoitus tarjota opiskelijoille räätälöityjä mahdollisuuksia tutustua ammattimaiseen eläintenhoitoon YSAO:n kanssa. Muoniosta Kiuruvedelle ja maailmalle Muoniolainen Hanna Pulkkinen opiskeli Kiuruveden lukiossa ja Hingunniemessä, ja valmistui ylioppilaaksi ja ratsastuksenohjaajaksi keväällä 2015. Eläinsairaalan klinikka ja eläinlääkintäauto hoitavat harrasteja urheiluhevosia ammattitaidolla uusilla ja nykyaikaisilla laitteilla. Hanna on ratsastanut säännöllisesti yli 10 vuotta, ja itselle tärkeää harrastusta oli helppo jatkaa lukion ohella Kiuruvedellä – varsinkin kun MAHIS-opiskelijana pystyi kouluttautumaan myös hevosalan ammattiin. Tulevaisuuden lääkärit, diplomi-insinöörit, agronomit ja vaikkapa ratsastuksenopettajat lähdössä penkkariajelulle. 0408387967 www.kiuruvedenlukio.. 66 Suorita ratsastuskursseja tai valmistu lukion lisäksi hevosalan ammattilaiseksi Hingunniemessä! Puh. Kielitaidosta on hyötyä, jos haaveilee työskentelystä huipputalleilla Saksassa ja muualla Euroopassa. Verkko-opintoina vaikka italiaa tai japania
97-paikkainen opiskelijaasuntola. 67 Kiuruvedellä hevostalouden perusja aikuiskoulutusta Ensi vuonna koulunpenkille! Yhteishaku 23.2.-15.3.2015 peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille. Koulutustoiveita voi esittää oppilaitokselle. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen erillishaku 23.2.-30.4.2016 jo ammatillisen tutkinnon tai muun tutkinnon suorittaneille hakijoille. Ammattitutkintoja ovat hevostenvalmentajan ammattitutkinto/ ravivalmennus, hevostenvalmentajan ammattitutkinto/ valjasseppä, hevostenvalmentajan ammattitutkinto/ hevoshieroja, kengityssepän ammattitutkinto sekä ratsastuksenopettajan ammattitutkinto. Hingunniemessä toimiva Savon Eläinsairaala tekee koulutusyhteistyötä Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden koulutusyksikön Hingunniemen kanssa.. Ratsastuksenohjaaja pitää yllä hevosten koulutustasoa ja ohjaa oppilaita ratsastuskoulussa. H ingunniemen koulutila sijaitsee Kiurujärven rannalla noin kuuden kilometrin päässä Kiuruveden keskustasta. Erikoisammattitutkintoja edustaa Tallimestarin erikoisammattitutkinto. Hingunniemessä järjestetään myös erilaisia ammattitaitoa täydentäviä lyhytkursseja. Hingunniemessä sijaitsevat myös ympäristöystävällinen ravitalli ja Savon eläinsairaala. Tilalla on noin 70 hevosta; oppilaitoksen omia ratsuja ja ravihevosia sekä yksityisiä ravihevosia, joita valmennetaan opetustyönä lukuvuoden aikana. Hingunniemessä voi opiskella myös aikuiskoulutuksen tutkintotavoitteisissa koulutuksissa: Perustutkinnot: Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja/ ratsastuksenohjaaja (oppisopimus) sekä hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja/ratsastuksenohjaaja (monimuoto). Sekä peruskouluettä yo-pohjalta Oppilaitoksesta löytyvät ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot sekä peruskouluettä yo-pohjalta. Hevostenhoitaja on tallien ammattilainen
Tammoille annetaan mysliä ja varsoille proteiinia. Kivennäiset ja vitamiinit annostellaan niin ikään jokaiselle tarpeen mukaan. – Mysli on havaittu hyväksi täydennysrehuksi. Valmentajille ruokavalion suunnittelu on osa ammattitaitoa. Hevosen päivittäinen heinäntarve vaihtelee noin kuuden ja kymmenen kilon välillä. – Oma lukunsa ovat lihasvaivaiset tai toipilaina olevat hevoset, joiden ruokintaa on seurattava erityisen tarkasti.. 68 Ravinto HEINÄ ON HEVOSEN HERKKUA Täydennysrehut tärkeä osa ruokavaliota Ravihevosen ruokavalio on yksilöllistä ja riippuu siitä, onko meneillään kilpailukausi vai, onko hevonen niin sanotusti tauolla. Annoskoot vaihtelevat hevoskohtaisesti, Minna Mäkinen selvittää. Harjavallassa tallia pitävä Minna Mäkinen, 45, kertoi hevostensa ruokinnasta ravi-illan lomassa. Joutilaan hevosen energiatarve voidaan hoitaa kokonaan hyvällä karkearehulla. – Meillä perustana ovat heinäja kaura-annokset. – Suomenhevosen ja lämminverisen ruokinta hieman poikkeaa toisistaan. Erilaiset myslit maistuvat ja sopivat melkein kaikille hevosille. – Laidunkaudella ei esimerkiksi varsoille anneta noita rehuja, mikäli eläin ei jostain syytä ala laihtua. Hevosen ruokinta on aina yksilöllistä ja jokaista hevosta on tarkkailtava erikseen. H yvälaatuinen heinä on aina hevosen tärkein ravinto. Kilpahevoset saavat täydennysrehua ympäri vuoden. Kyselimme parilta ravivalmentajalta valmennuksessa olevien ja kilpailevien hevosten tasapainoisesta ruokavaliosta. Mysli on vähäsokerista ja hitaasti sulavaa, joten se on erinomaista lisäravintoa niin kilpahevosille kuin poneille. Säilöheinän määrä riippuu rehun kosteudesta. Heinää annetaan vaihtelevasti kuivana ja esikuivattuna pikkupaaleista ja pyöröpaaleista. Ruokavalioon kuuluvat myös täydennysrehut, joita alan kaupat ovat tulvillaan. – Täydennysrehua meillä olevat hevoset saavat yksilölliset annoksensa
Lähde: Suomen Hippos Terve ja hyvin ravittu hevonen on vireä ja eloisa, Minna Mäkinen luonnehtii. Ravinnosta aiheutuviin häiriöihin on reagoitava välittömästi. Ravitsemuksen tulee olla oikeassa suhteessa kulutukseen. Sairaiden eläinten ruokinnasta on syytä keskustella eläinlääkärin kanssa. Varotoimet eivät koske hevosen tavanomaiseen ruokintaan kuuluvia kivennäisiä, vitamiineja, elektrolyyttejä tai kuituvalmisteita. – Terveiden eläinten ruokkimisessa en noudata millintarkkoja ohjeita. Hevosen normaaliin ruokavalioon kuulumattomat aineet, kuten suklaa, saattavat antaa positiivisen tuloksen lääkeainetestissä. Minä en mittaile perusravintoa gramman tarkkuudella. – Hevosen yleisolemuksen tulee olla virkeä, jolloin eläin syö ja juo normaalisti. – Täydennysravinto, vitamiinit ja hivenaineet maksavat meidän tallilla saman kuin heinät. – Hevosihmiset näkevät ulkonäöstä, onko eläimen ruokinta kunnossa. B-vitamiini hulahtaa ämpäriin suoraan pullosta, Minna Mäkinen tunnustaa. Jos antaa hevoselle pelkkää kauraa, se olisi edullista, mutta liian yksipuoliseksi sellainen ravinto jäisi. Kun heinä ja väkirehut ovat hevosen perusruokaa, millaisen osan hevosen ruokinnasta muodostaa muu ravinto. Suositeltavaa on, ettei lisäravinteita anneta ennen kilpailusuoritusta. Niiden tehoa ei ole tutkittu, mutta eräiden tuotteiden väitetään parantavan esimerkiksi hengitysoireita. – Hevosen ravintotilannetta on tarkkailtava joka päivä. Toisaalta liikalihavuus on myös hevoselle terveysriski. Kilpahevosten ja siitostammojen perusrehuja täydennetään lisäenergiaa antavilla täydennysrehuilla, valkuaisella, kivennäisillä ja vitamiineilla. Rehuja mitataan litramääräisesti ja pienimmät annokset desilitran ja millilitran mitoilla. Lisäravinteet voivat näkyä dopingtestissä Liikalihavuus on myös hevoselle terveysriski. 69 . On syytä noudattaa varovaisuutta lisäravinteita käytettäessä. Rehuanalyysit apuna Ruokinnan suunnittelussa apuna voi käyttää rehuista tehtyjä analyysejä. Kaikkia poikkeava ilmiöitä hevosen käytöksessä pitää tarkkailla. Teksti ja kuvat: Pentti Eerikäinen. Parempi pikkuisen pullukka kuin liian laiha. Suun kautta annettavilla lisärehuilla ei ole tällä hetkellä dopinginvaroaikoja
Terve hevonen on virkeä ja syö hyvin. Hevoselle on annettava täydennysrehua sen mukaan, millainen rasitus ja kulutus hevosella kulloinkin on. Tallilla noudatetaan säännöllisiä ruokinta-aikoja. K unnollinen heinä on hevosen perusravintoa, siitä alan ammattilaiset ovat yksimielisiä. 70 RAVIVALMENTAJA TIINA RUUSUNEN – Anna täydennysravinto ohjeiden mukaan Kokenut hevosalan yrittäjä ja ravivalmentaja Tiina Ruusunen korostaa, että jokainen ravihevonen on yksilöllinen urheilija, mikä tulee huomioida myös ruokinnassa. Ammattilaisen hevoselle tapahtuu harvoin niin, että se ahmii itsensä kipeäksi. – Joskus huonoina heinävuosina joudun ostamaan vierasta heinää oman tilan ulkopuolelta, jotta saadaan läpi vuoden hevosille kunnollista perusravintoa. – Hevosen yleiskuntoa tarkkaillaan sen ulkoisen olemuksen ja vireyden perusteella. Myös hevoset kärsivät stressistä Ravinto. Hänen tallinsa sijaitsee Satakunnassa Kokemäen Kauvatsalla. Liika syöttäminen voi olla hengenvaarallista. Tiina Ruusunen antaa hevosille päiväheinät. Yritän aina pitää huolen sitä, että hevosille riittää hyvänlaatuista heinää, Tiina Ruusunen, 58, toteaa. Silloin eläintä uhkaavat ähky tai kaviokuume
Jos hevoset pysyvät terveinä ja niille riittää normaali ravinto, kulutkin pysyvät paremmin kurissa. Heinän on oltava hyvälaatuista timoteitä. – Hevosille annetaan aivan mitalla mitattavia määriä kivennäistä ja valkuaista sekä erilaisia energiarehuja. – Eläinten sairastaminen ja lääkitseminen ovat niitä kuluja, jotka nakertavat pahiten talliyrittäjän katetta, toteaa Tiina Ruusunen. Kovan kilpailupäivän jälkeen ravuri voi olla stressaantunut eikä syö sen vuoksi normaalisti. ilmenee hevosen käytöksessä tai suorituksessa. Stressi on Ruususen mukaan hevosilla melko yleistä, jos hevonen on ajettu kovin hapoille. Jollakin hevosella esimerkiksi rauta ei imeydy kunnolla ravinnosta eläimen elimistöön. – Siitähän se riippuu, millaisia hevosia tallissa kulloinkin on ruokittavana. Uusi paikka ja vieras talli saattavat niin ikään aiheuttaa eläimelle häiritsevän stressitilan. Ravintoa kulutuksen mukaan Ruususen hevoset saavat täydennysrehuja päivittäin. Ravinnon kulutus ja tarve vaihtelevat eri vuoden eri aikoina. – Ruokinnassa muutoksen on tapahduttava totuttelemalla ja sitä yksilöllisyyttä korostaen. Jouten oleva hevonen pärjää erilaisella ravinnolla kuin tiheään kilpaileva ravuri. nysrehun suhteen kannattaa noudattaa niitä ohjeita, joita valmistajat ovat tuotteilleen antaneet. Kantavat tammat kaipaavat lisäravintoa, jolloin annostelussa tulee noudattaa valmistajan ohjeita. Veriarvoja mitataan heti, kun jotain poikkeavaa Eläinten lääkitseminen on niitä kuluja, jotka nakertavat pahiten talliyrittäjän katetta, toteaa Tiina Ruusunen. Oikean annostelun laiminlyönnillä voi syöttää hevosensa kipeäksi. – Täydennysrehuihin kukin valmentaja suhtautuu kokemuksensa mukaisella tavalla. Täydennysravinnon osuus Kilpahevosten ruokinnassa korostetaan yksilöllisyyttä ja kulloistakin kehitysvaihetta. – Ne kuuluvat suunniteltuun päivittäiseen ruokintaan kulutuksen mukaan. Aivan grammojen tarkkuudella en mittaa hevosten annoksia, mutta kovin paljon ei ohjeista voi poiketa. 71 RAVIVALMENTAJA TIINA RUUSUNEN – Anna täydennysravinto ohjeiden mukaan – Jos hevonen ei syö tai juo huonosti, on sillä ongelmia. Sairastumisia ja loukkaantumisia tulee herkästi, kun liikutaan suosituskyvyn äärirajoilla. – Ravihevosta tarkkaillaan joka ikinen päivä. Vireystilan palattua alkaa ruokakin maistua. Hevosille tehdään erilaisia tutkimuksia, joten eläinlääkäri on talleilla tuttu vieras. Keväällä saattaa talleilla olla pula hyvälaatuisesta heinästä. Teksti ja kuvat: Pentti Eerikäinen. Sellaiset matkat ovatkin tämän lajin kalliimpia kulueriä. Ruokintakokeiluja ei pidä tehdä umpimähkään. – Ravinnon osalta juuri täydenViime kesä oli heinänviljelyn kannalta huono kesä. Silloin tarvitaan ammattitaidon mukanaan tuomia konsteja, Tiina naurahtaa, Kalliit klinikat Hevosen ruokintaan suhtaudutaan nykyaikaisilla talleilla tarkasti. – Kokemäen talleilla ei ole omia eläinlääkäreitä eikä paikkakunnalla ole eläinklinikkaa, joten sairastavaa hevosta on kuskattava lähikaupunkien klinikoille. Tällä hetkellä tällä tallilla heinän ja täydennysrehujen suhde on 70/30 prosenttia. – Kilpailu on kovaa, joten hevosista pyritään saamaan paras mahdollinen teho irti. – Ravinnon saa hyvinkin kalliiksi, jos ei suunnittele ruokintaa eikä ota huomioon hevosten erilaisia kulutustarpeita. Myös vitamiinit annostellaan ohjeiden mukaisesti. Muovipaaleihin säilötyn heinä tulee olla kunnolla säilöttyä ja kuivapaalien heinän kirkasta ja puhdasta. Kun tällä tallilla käy läpi hevosten ruokintaa, melkein jokaisella on jotain yksilöllisiä rehuannoksia
Erilaisiin käyttötarkoituksiin jalostetut kesyhevoset vaativat yleensä kuitenkin monipuolisempaa ravintoa. Hän perusti myös Suomen Monté-ohjastajat ry:n, jonka puheenjohtajana hän toimi useita vuosia. – Hevosen perusravintoa on aina hyvä heinä, sanoo Criollo-hevosrehujen kehittäjä Eija Eklund-Miettinen. Tällä hetkellä kotitallissa Lappeenrannassa on neljä omaa hevosta, lämminverisiä ravureita. Hän voitti sen omalla kasvatillaan Falcon Jetillä, joka oli pitkään Suomen parhaimpia montéhevosia. Omistajan täytyy opiskella omaa hevostaan sen verran, että tietää, mitä se tarvitsee. – Koko ikäni olen ollut hevosten kanssa tekemisissä ja harrastanut hevosia aktiivisesti yli 43 vuotta, Eija kertoo. Kuva: Olavi Ilmonen näisaineet, vitamiinit, rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit, aivan kuten kaikille muillekin eläimille. Criollo-hevosrehuja on valmistettu vuodesta 2010 lähtien ja erilaisia hevosille tarkoitettuja rehuja on valikoimassa parikymmentä. Ravinto. Ruokinta hevosen mukaan Hevosen ravinnontarpeeseen vaikuttavat muun muassa sen rotu, käyttötarkoitus, koko, ikä ja sukupuoli. – Hevosen ruokinta on melkoinen ”Pandoran lipas”, eli välillä melkoista arvailua. Eija EklundMiettinen on kokenut hevosihminen. Olen nähnyt aivan ylilihavia, mutta myös langanlaihoja hevosia. – Hevoselle elintärkeitä ravintoaineita ovat hivenja kivenHevonen huippukuntoon oikeilla rehuilla Eijan hevonen Fager voitti Kouvolassa 1.1.2015 ohjastajanaan Ville Tonttila. Kaikki rehut eivät sovi kaikille hevosille. Kilpahevonen ei esimerkiksi pärjää pelkällä heinällä ja perusruokinnalla, vaan tarvitsee myös muun muassa energialisää väkirehulla eli täystai täydennysrehulla, jonka määrällä sitten lisätään energiamäärää. Perheellä on ollut ravureita yli 30 vuotta. Tavallinen ratsuhevonen syö yksinkertaisimmillaan heinää, kesällä tuoretta ruohoa ja kauraa. Criollo on suomalainen hevosrehujen valmistaja. 72 H evonen on fysiologialtaan iso kasvinsyöjäeläin, joka luonnonvaraisten sukulaistensa villihevosten tapaan eläisi periaatteessa pelkillä ruohokasveilla ja vedellä. Hän voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa monte-raviratsastuksessa vuonna 1991. Kovassa käytössä olevat kilpahevoset tarvitsevat usein lisäksi vielä täydennysrehuja ja lisäravinteita. Yrityksen tuotteisiin kuuluvat muun muassa hevosten täysrehut, täydennysrehut ja lisäravinteet
Ne auttavat myös erityisesti vatsahaavaongelmissa ja niiden tukihoitona. Kollageeni hoitaa erityisesti hevosen jalan hankositeitä, jänteitä ja tietysti myös niveliä. Niiden valmistuksessa on käytetty muun muassa ohraa, vehnää ja viherjauhoa. Criollon myydyin lisäravinne on tuote nimeltään GluKoMix HA+MSM, joka sopii nivelten hyvinvoinnin tueksi. Suosittu tuote on myös kollageenejä sisältävä rehut. – Rehujen raaka-aineet tulevat sekä Suomesta että ulkomailta, Euroopasta. panimohiivaa, ruusunmarjaa, lesitiiniä, MSM:ää, inkivääriä, kurkumaa, yuccaa ja tyrniä. Pia ja Pekka ovat Criollohevosrehujen monivuotisia yhteistyökumppaneita ja nimesivät hevosenkin Criollon mukaan. On myös täysrehuja, jotka eivät sisällä lainkaan viljaa. – Heinä on tärkein hevosen perusrehu ja monet antavat sitä hevoselle liian vähän. Täysrehut ovat nimensä mukaisia tuotteita, niiden lisäksi hevoselle ei tarvitse antaa muuta kuin heinää, vettä ja suolakivi. Ei mitään täyteaineita. – Viljaton täysrehumme Criollo Light soveltuu erityisen hyvin lihasongelmaisille, mahahaavasta kärsiville, kaviokuumeherkille ja metabolista ja Cushingin oireyhtymää ja PSSM:ää sairastaville hevosille ja se sopii erinomaisesti alkuperäisroduille. Ne rauhoittavat vatsan seinämää ja suojelevat sitä vatsahappojen syövyttäviltä ominaisuuksilta, hidastavat mahan happoeritystä ja ylläpitävät mahan normaalia toimintaa erityisesti stressitilanteissa. Monet raaka-aineista ovat sellaisia, ettei niitä saa tai valmisteta Suomessa, Eija Eklund-Miettinen toteaa. Eija Eklund-Miettisen tytär Mira Miettinen ja yksi heidän hevosistaan Fager eli Vallu. Yllättävää kyllä, moni hevonen ei siedä kauraa ollenkaan, se voi aiheuttaa muun muassa vatsaongelmia. 73 . Criollon täysrehut ovat kaurattomia. Ei liikaa väkirehuja Monet ruokkijat tekevät Eija Eklund-Miettinen mukaan sen virheen, että täyttävät hevosen ruokinnan liiaksi väkirehuilla. Se ei sisällä lainkaan niin sanottuja täyteaineita ja siitä on tullut todella paljon positiivista palautetta asiakkailta. Tai vaihtoehtoisesti heinän lisäksi kaura ja sen lisäksi esimerkiksi meidän Criollo Top, Eija kertoo esimerkkeinään Criollon tuotteet. – Nykyään vatsahaava on monen hevosen ongelma, ja sen vuoksi hevosen vatsan hyvinvoinnista on pidettävä huolta. – Nykyään vatsahaava on monen hevosen ongelma, ja sen vuoksi hevosen vatsan hyvinvoinnista on pidettävä huolta.. Vatsavaivoja ja nivelongelmia Hevosen vatsan hyvinvointiin on myös omat tuotteensa. Hän kertoo, että yritys panostaa erityisesti luonnontuotteisiin ja puhtaisiin raaka-aineisiin. Kun vatsa on kunnossa, on hevosen hyvä olla, toteaa Eklund-Miettinen. Criollon vatsanhoitotuote GastroMix sisältää Pia ja Pekka Larsenin hevonen nimeltään Criollo Numero Uno ja ratsastaja Valtteri Laukkanen. Nivelhoitotuotteet sisältävät myös hyaluronihappoa. Jo yksistään kilpahevosen suoritus huononee huomattavasti vatsahaavan vaivatessa, mutta myös tavalliselle harrastehevoselle se voi aiheuttaa kipuja. – Tähän on varmasti vaikuttanut se, että olen itse ollut kasvissyöjä yli 35 vuotta, en ole koskaan polttanut, en myöskään juo kahvia enkä teetä, enkä koskaan ole ollut tässä perisuomalaisessa olotilassa eli humalassa, naureskelee Eija. – Ainut heikkouteni on suklaa, josta myös Criollo-nimi juontaa, sen lisäksi, että se on pieni ja sitkeä eteläamerikkalainen hevosrotu. – Monille hevosille, kuten perusharrastehevosille, ravinnoksi riittää pääasiassa heinä ja vesi ja sitten sen lisäksi jokin täysrehu esimerkiksi Criollo Full, Criollo Light tai Criollo Natur
– Elektrolyytit voi antaa veden tai ruoan mukana, itse annan niitä startin jälkeen jopa suoraan ruutalla hevosen suuhun, Eija Eklund-Miettinen kertoo. Tietysti on muutama poikkeus, esimerkiksi biotiini, jota tarvitaan niin pikkuruinen määrä, että siihen on pakko laittaa sidosaineita. Esimerkiksi kilpailevien ravureiden jalat joutuvat koville ja ne voivat mennä nopeasti huonoon kuntoon ilman asianmukaista ruokintaa. Valkosipuli ja tyrni ovat hyviä vastustuskyvyn kohottajia hevoselle etenkin syksyllä ja talvella, hevonenkin voi sairastua kausiflunssaan! Täydennysrehuja ja lisäravinteita tulisi Eijan mukaan antaa hevoselle jatkuvasti, ei kuureina. Eija Eklund-Miettisen mukaan hevosten omistajat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat saaneet hevosen ruokinnan kuntoon, oli hevonen sitten kilpatai harrastehevonen tai jopa eläkeläinen. Tiedän ravureita, jotka eivät edes pystyisi kilpailemaan ilman nivelhoitotuotteita, Eija kertoo. Hevosrehuilla riittää tänä päivänä paljon kysyntää. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Criollo. Valmistajan mukaan Criollo-rehuissa on markkinoiden parhaat pitoisuudet. 74 Criollo-rehujen yhteistyökumppani Julia Haikonen hevosellaan Best Choice Fly With Me. – Käytämme tuotteissamme puhtaita raaka-aineita ilman ylimääräisiä täyteaineita. Hän suosittelee kaikille hevosille lisäravinnoksi myös valkosipulia. – Säästää väärässä paikassa, jos antaa nivelhoitoravinteita kuureina, paljon parempi olisi antaa niitä vaikka pieninä annoksina ja jatkuvasti. Varsinkin ravureille elektrolyytit ovat todella tärkeitä. Asiakaspalautteita ja asiakkaiden toivomuksia kuunnellaan tarkasti. Criollo-rehut on tehty ensiluokkaisista raaka-aineista, jotka takaavat tuotteiden laadukkuuden. Elektrolyyttejä urheilun jälkeen Urheilusuorituksen jälkeen hevonen tarvitsee aina elektrolyyttejä, koska se on hikoillut. Kaikissa kilpailulajeissa hevosen fysiikka joutuu yleensä kovaan rasitukseen, jolloin lisäravinteilla ja rehuilla voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä vaurioita ja auttaa hevosta optimaaliseen suoritukseen. Se helpottaa muun muassa tuotteen annostelua. Valkosipuli ja tyrni ovat hyviä vastustuskyvyn kohottajia hevoselle etenkin syksyllä ja talvella, hevonenkin voi sairastua kausiflunssaan! Yrityksen asiakkaina on niin ravipuolen, kuin ratsujenkin omistajia
75
Toiset soveltuvat ainoaksi rehuksi heinän rinnalle ja toisia käytetään lisäravinnetyyppisesti hyvin pieninä annoksina muiden rehujen ohella.. KIVENNÄISJA HIVENAINEPUUTOKSIA HEVOSILLA ON AINA, JOLLEI NIITÄ ERIKSEEN LISÄTÄ REHUANNOKSEEN Täydennysrehuja hevosen yksilöllisen tarpeen mukaan 76 Täydennysrehuja on monen tyyppisiä
Ruokinta voi silti olla yksinkertaista ja tuotteita ei tarvitse olla useita, jos valitsee laadukkaan perustuotteen. Kun hevosen rasitustaso nousee, lisääntyy energiantarpeen ohella myös muun muassa vitamiinien tarve ja hikoilun myötä myös elektrolyyttien lisääminen rehustukseen on suositeltavaa. Ei kuitenkaan liikaa kaikkea Hevosrehumarkkinoille tulee säännöllisesti uutuuksia. Ne ovat tärkeä osa ruokintaa täydentämään laadukasta heinää tai säilöheinää. Silloin ruokintaa pitää miettiä tarkemmin, jotta kaikkien ravintoaineiden tarpeet täyttyvät. Yksinkertaisinta on käyttää kivennäisrehua tai heinän ja kauran rinnalla syötettäväksi tarkoitettua täydennysrehua. – Viranomaisten määritelmän mukaisesti täysrehun tulisi soveltua ravinnoksi sellaisenaan ja sisältää näin ollen heinäkin. Suolakivi on hyvä olla tarjolla kaikille hevosille. Oikein käytettynä täydennysrehut ylläpitävät hevosen hyvinvointia, terveyttä ja suorituskykyä. Miten tuotteet eroavat toisistaan. Täysrehu on vanha nimike, jota ei enää hevosten rehuista tulisi käyttää. – Urheilumielessä jalostetut hevosrodut ovat useimmiten selvästi kookkaampia ja rakenteeltakin erilaisia kuin perinteiset villihevosrodut. Kaikki yrityksen TalliPro-sarjan rehuvalmisteet valmistetaan Suomessa, Paimion tehtaalla. Täydennysrehuja voi perusravintoainetarpeiden täyttämisen lisäksi käyttää hyvin moneen eri tarkoitukseen. – Meidän tuotteemme ovat virallisen määritelmän mukaisesti täydennysrehuja. Olemme panostaneet myös mahan ja ruoansulatuskanavan hyvinvointia tukeviin tuotteisiin, Satu Yrjänen kertoo. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävät täydennysrehuvalmisteet ovat yrityksen perinteistä osaamisaluetta. Satu Yrjäsen mukaan hevoselle on hyvä antaa täydennysrehuja, jos sille tarjottu heinä on heikkolaatuista. Täydennysrehu on tuote, jota syötetään muiden rehujen, kuten heinän ja tarvittaessa myös kauran ohella, kertoo tuotekehityspäällikkö Satu Yrjänen Vilomix Finlandista. H evosille markkinoidaan täysrehuja, täydennysrehuja ja lisäravinteita. Markkinoille tulee myös jatkuvasti uutuustuotteita. Täydennysrehut hyödyttävät hevosta monella tavalla. Erityistarkoituksiin suunniteltuja täydennysrehuja kutsutaan termillä erikoisruokavalio. Valmisteesta riippuen täydennysrehuilla voi ylläpitää muun muassa kavioiden ja karvapeitteen laatua, edesauttaa mahan ja ruoansulatuskanavan hyvinvointia, nopeuttaa palautumista urheilusuorituksesta ja helpottaa stressireaktioita. Rehuvalmistaja Vilomix Finland Oy on toiminut Paimiossa vuodesta 1979 ja aiemmin se tunnettiin nimellä Hiven. Miksi kesyhevoset tarvitsevat enemmän ja monipuolisempaa ravintoa. Orgaaninen seleeni on tutkitusti paras seleenilähde hevosille. Täydennysrehuja hevosen yksilöllisen tarpeen mukaan – Täydennysrehuja on hyvin monen tyyppisiä: toiset soveltuvat ainoaksi rehuksi heinän rinnalle ja toisia käytetään lisäravinnetyyppisesti hyvin pieninä annoksina muiden rehujen ohella. Hyvinvoinnin maksimointia Luonnonvaraiset villihevoset syövät, ainakin osan vuodesta, hyvin niukkaa ja ravinneköyhää ravintoa. Se varmistaa tuotteiden sopivuuden suomalaiseen ruokintaan ja mahdollistaa uusimpien tutkimustulosten nopean hyödyntämisen. Kaikki villihevoset eivät luonnossakaan voi niin erinomaisesti kuin elokuvissa. Myös seleeni on uudistetuissa tuotteissamme kokonaan orgaanisessa muodossa. Villihevosetkin kärsivät nälästä, kylmästä ja vahvimmat yksilöt selviytyvät parhaiten. – Premium -tuote soveltuu ainoaksi täydennysrehuksi heinän ja kauran rinnalle. Oikein käytettynä täydennysrehut ylläpitävät hevosen hyvinvointia, terveyttä ja suorituskykyä.. Usein näihin kivennäisrehuihin on jo lisätty vitamiinejakin, ja ruokinnan ei tarvitse olla monimutkaista muodostaakseen hyvän ja tasapainoisen rehuannoksen. Puutoksia, jollei ravinteita lisätä Kivennäisja hivenainepuutoksia hevosilla on aina, jollei niitä erikseen lisätä rehuannokseen. Silti ne ovat karaistuneita.. Annostusohjeet kannattaa lukea tarkasti, koska pelkkä nimike ei kerro rehun käyttötavasta. Vilomix Finland Oy on koko yrityksen historian ajan panostanut omaan tuotekehitykseen. – Monipuolinen ja laadukas kivennäisaineita sisältävä täydennysrehu on tärkeä osa ruokintaa. Vilomixin myydyimmäksi tuotteeksi on noussut nopeasti uutuustuote nimeltä TalliPro Premium, joka on heinän ja kauran ohella käytettäväksi kaikille hevosille soveltuva kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit sisältävä täydennysrehu, Satu Yrjänen sanoo. Siksi niillä on erilainen ravintoaineidenkin tarve. Heinän hyvä laatu on tärkeää. Nykyaikana on tavoitteena maksimoida hevosen terveys ja hyvinvointi, myös ravintoaineiden saannin kannalta, Satu Yrjänen toteaa. 77 . Satu Yrjänen nostaa esimerkiksi uutuustuotteen TalliPro Premiumin, joka sisältää hivenainekelaatteja. Kelaattimuodossa olevat hivenaineet hevonen pystyy erityisen hyvin hyödyntämään
Biofarmin Black Horse hevosrehut ja täydennysrehut valmistetaan Suomessa, pääosin kotimaisista raaka-aineista. Täydennysrehuista monenlaista hyötyä Pääsääntöisesti kaikki hevoset tarvitsevat vähintäänkin jossain elämänvaiheessa jonkinlaisia täydennysrehuja. – Hevosille tarkoitetut tuotteemme ovat pääsääntöisesti täydennysrehuja. – Annosteluohjeita kannattaa aina seurata. Esimerkkeinä erikoisrehuista Tiina Kauhanen mainitsee nivelten ja suoliston hyvinvointiin tarkoitetut tuotteet sekä elektrolyyttivalmisteet. Puutoksia ehkäisemällä ylläpidetään eläinten terveyttä, varmistetaan kasvavien eläinten oikeanlainen kehitys ja ylläpidetään tuottavuutta tai hevosilla esimerkiksi kilpailukuntoa. Biofarm on yli 25-vuotisen historiansa aikana kehittänyt ja valmistanut lukuisia eri eläinten terveyttä ja ravitsemusta tukevia tuotteita. Biofarmin uutuustuote on Black Horse Mash, joka on koostumukseltaan jauheinen ja nopeasti puuroutuva vatsan ja suoliston toiminnan ylläpitoon soveltuva täydennysrehu. Ylimääräinen D-vitamiini on tarpeen heikkolaatuisen heinän tai jatkuvan loimituksen yhteydessä, jolloin hevosen on vaikea saada D-vitamiinia auringon valosta, kehitysjohtaja Mika Brofeldt Biofarmilta kertoo. Hevonen tarvitsee ravintoaineita, kuten proteiineja, kivennäisaineita ja vitamiineja, sekä energiaa elintoimintojensa ylläpitoon, rakennusaineiksi ja liikkumiseen, siitostammat lisäksi sikiön kasvuun ja maidontuotantoon. Osa täydennysrehuista ovat hyvin vahvoja, jolloin pieneltäkin kuulostava annos kattaa jo suuren osan hevosen tarpeesta. – Esimerkiksi kevyttä työtä tekevälle hevoselle riittää hyvälaatuisten heinän lisäksi täydennysrehuksi peruskivennäinen. Erikoisrehuja ja uutuuksia Biofarmin valikoimiin kuuluu myös useita erityistarpeisiin kehitettyjä täydennysrehuja, jotka ovat tarkoitettu tukemaan ja ratkaisemaan yksittäisiä ongelmia tai puutoksia hevosen ruokinnassa. 78 Täydennysrehuista on monenlaista hyötyä hevosen terveydelle ja suorituskyvylle, mutta kuten kaikissa muissakin asioissa, liika on aina liikaa, myös täydennysrehuissa. Ymmärrettävästi raskasta työtä tekevillä ja erikoistilanteissa täydennysrehujen tarve on suurin. Yritys suosittee myös D-vitamiinilisää hevosille. Myös eritystarpeissa, kuten vaikka nivelvaivaisilla hevosilla oikeanlaisista täydennysrehuista on tutkitusti apua tukitoimenpiteenä tai ennaltaehkäisevänä toimena, kertoo Mika Brofeldt. lisää nettisivulta ruokinnan asiantuntijaan tai tuotteita markkinoivaan yritykseen lisäneuvojen saamiseksi, Satu Yrjänen neuvoo. 040 506 4101 weter@lh-keskus.net www.lh-keskus.net kts. Tuuli Turtola Pääsääntöisesti kaikki hevoset tarvitsevat vähintäänkin jossain elämänvaiheessa jonkinlaisia täydennysrehuja.. Pääosin kotimaisista raaka-aineista Biofarm Oy on suomalainen, vuonna 1988 perustettu eläinten terveyteen ja tuottavuuteen vaikuttavien tuotteiden valmistukseen ja markkinointiin keskittynyt yritys Uudeltamaalta Karkkilasta. Jos ruokinnan koostaa monista erilaisista tuotteista, suosittelen varmistamaan, että tuotteet soveltuvat samanaikaisesti käytettäväksi. – Suurin osa eläinten täydennysrehuista on tarkoitettu tasapainottamaan perusrehujen puutteita. Liiallinen täydennysrehujen käyttä saattaa jopa heikentää hevosen kuntoa. – Black Horse D-vitamiini sisältää ainoastaan D-vitamiinia, jolloin tuotetta voidaan käyttää D-vitamiinitarpeen täydentämiseen hevosilla ilman, että ruokintaan pitää lisätä muita vaikuttavia aineita. Näitä erikoisrehuja käytetään tarpeen mukaan, huomioiden muu ruokinta. Jos on epävarma tuotteiden käytöstä, kannattaa ottaa yhteyttä HEVOSJA KOIRAHIERONTA KOULUTUKSET Eläinten Luontaislääkintäkoulu ELK Weter p. Täydennysrehuiksi luokitellaan nykyään lähes kaikki hevosille tarkoitetut rehuseokset, tuotannon ja laadunvalvonnan kehityspäällikkö Tiina Kauhanen Biofarmilta kertoo. Biofarm suosittelee lisäämään täydennysrehuja hevosen ruokintaan tarpeen mukaan. Jos ruokinnassa käytettävä heinä on laadukasta voidaan kevyessä työssä olevalla hevosella tulla toimeen kivennäislisällä ja suolakivellä. Kilpahevonen puolestaan tarvitsee voimakkaamman ruokinnan suuren energiantarpeensa tyydyttämiseen. Siitostammoilla ja kasvavilla varsoilla on omat erityistarpeensa esimerkiksi valkuaisen ja kivennäisaineiden suhteen, Tiina Kauhanen sanoo
Yrityksen tuotevalikoimaan tulivatkin muiden muassa korsituotteet Hartogilta ja Dengieltä, tallitarvikkeet, trailerit, koiranruoka, ja esimerkiksi auringonkukka ulkolinnuille. Captain´s Storen tavoitteena on parantaa entisestään kaikkialla hevospiireissä tunnettujen Dodson&Horrell rehujen saatavuutta Suomessa. – Dodson&Horrellin tuotevalikoima on laaja, jolloin jokaiselle hevoselle voidaan löytää yksilölliset ruokintavaihtoehdot, oli sitten kyseessä harrastehevonen tai kilpahevonen, varsa, nuori hevonen, siitosori tai -tamma. Feedcon Oy vastaa puolestaan varastoinnista, myynnistä ja rahdituksesta. Hänen mukaansa Captain´s Storen tavoitteena on, että Dodson&Horrell rehujen saatavuus paranisi entisestään. – Ulkoistaminen tarkoitti käytännössä sitä, että sovimme yritystoiminnan syventämisestä Feedcon Oy:n kanssa, siten että Captain’s Store Ltd toimii edelleen Dodson&Horrell rehu1990-luvun alusta lähtien Captain´s Store on tuonut maahan Euroopan vanhimman ja johtavan hevosrehujen valmistajan, Dodson&Horrellin rehuja, lisäravinteita ja yrttejä. Yhteistyö on sujunut loistavasti, ja näin jatkamme ainakin toistaiseksi, Ruutsalo kiittelee. Tuolloin tein päätöksen ulkoistamisesta. Captain´s Store toi maahan ensimmäiset myslimäiset rehut jen maahantuojana ja hoitaa markkinoinnin, mainonnan ja koulutuksen. Englantilainen perheyritys, oli noussut myös Euroopan johtavaksi toimijaksi hevosrehualalla. Muutoksia yrityksen toimintaan Ruutsalo kertoo, että Captain’s Store Ltd:n henkilökunnan määrä on vuosien mittaan vaihdellut 2-4 työntekijän välillä. Laajentamisen rinnalla vaihtoehtona oli yritystoiminnan ulkoistaminen. – Dodson&Horrell Ltd on Euroopan vanhin, vuodesta 1939 toiminut hevosrehujen valmistaja. – Captain’s Storen toimialaan kuului alun alkaen pääasiassa taidekauppaa ja sijoitustoimintaa. Captain´s Storen maahantuoma Pasture Mix oli ensimmäinen myslimäinen rehu Suomen markkinoilla. – Dodson&Horrell rehuja tulee maahan keskimäärin 400 500 tonnia vuodessa ja tuotteiden saatavuus on hyvä. – Esimerkiksi nyt rehuja on jo mahdollista tilata kaikkien K-maatalouksien kautta. Yritys tekeekin jatkuvaa yhteistyötä tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa kehittäessään rehuja ja luodessaan uusia innovaatioita. Kuitenkin, koska perheellämme oli pitkä historia ravihevosten ja sittemmin myös ratsuhevosten parissa, oli luonnollista, että yritys laajeni myös hevosiin ja pieneläimiin liittyvään toimintaan, Captain´s Storen toimitusjohtaja Ritva Ruutsalo kertoo. – Nykyään Dodson&Horrell rehut ovat tunnettuja kaikkialla hevospiireissä. Nyt nämä rehut ovat jo arkipäivää. – 1990-luvun alussa halusimme laajentaa valikoimaa myös hevosrehuihin ja nimenomaan myslimäisiin täysrehuihin, joita Suomessa ei vielä tuolloin ollut tarjolla. Kesti monta vuotta, ennen kuin kilpailevat, myslimäiset rehut tulivat Suomeen. Captais´s Store oli jo pitkään tehnyt yhteistyötä Feedcon Oy:n kanssa, joka on Kraft rehujen edustaja Suomessa. Ritva Ruutsalon mukaan rehuvalmistajan valinta oli helppo tehtävä. Yritysuudistuksen myötä pari vuotta siten, pitkäaikainen yhteistyökumppani Feedcon Oy otti vetovastuun tuotteiden varastoinnista, myynnistä ja rahdituksesta. – Uusina tuotteiden jälleenmyyjinä ovat Kodin Terra ja Puuilo, sekä tietysti monet hyvin varustetut, pienet hevostarvikeliikkeet, Ritva Ruutsalo kertoo.. – Pari vuotta sitten tulimme tilanteeseen, jossa yrityksen toimintaa oli laajennettava lisäämällä työvoimaa, hankkimalla lisää varastotilaa ja lisää kuljetuskalustoa. Ritva Ruutsalon mukaan Dodson&Horrell rehut ovat erittäin korkealaatuisia. 79 YHTEISTYÖ FEEDCON OY:N KANSSA TOIMINUT ERINOMAISESTI P erheyritys Captain’s Store Ltd on vuonna 1988 perustettu Dodson&Horrell rehujen, lisäravinteiden ja yrttien edustaja Suomessa
Lisätietoja: www.peltolanmaatila.. TILAUKSET puh. 05-453 5002 www.purupaali.. Eläinhomeopaatin palvelut. Ilmoittautumiset: sanna.hukkanen@meili. yleistakuu Helppo asentaa ! Kumitiilet: Suunniteltu kestämään ! HENRA laatutrailerit maahantuojalta Espoosta ! Myynti-Rahoitus-VuokrausPitkäaikaisvuokraus 43 x 160 x 200 mm kävelytyskoneisiin sairaskarsinoihin pihamaille käytäville Hevostaitoa lempeästi: Kurssit ja leirit Tallipaikkoja uudessa aktiivipihatossa: monipuoliset ja reilunkokoiset laitumet. takuu alum.lattialla 5 v. Tyytyväiset käyttäjät ovat toimintamme tärkein tavoite!. tai 0400-907 151 80 Joutsenon PURUPAALI OY Pakattua kutterinlastua kuivikkeeksi, hevosille, lehmille, sioille, siipikarjalle ja lemmikkieläimille. PALVELUHAKEMISTO Keski-Suomessa Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen www.laajavaljas.net 040-546 9880 Kärrykoukut 3,6" tai 7" näytöllä -15 v
Kiitos & Anteeksi. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Hevoskuntoutus Yksilöllisellä kuntoutustäysihoidolla takaisin suorituskyvyn huipulle! VESIKÄVELYMATTO LASERTERAPIA INFRAPUNASOLARIUM MAGNEETTITERAPIA www.laukonhevoskuntoutus.com PALVELUHAKEMISTO Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Kristiina Hattberg p. www.hevostrailerit.. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi 81 Kaikella on aikansa. Toiminta päättyy 31.12.2015. 0400-298566 Pekka Tissari, Leppävirta Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Myynti / Vaihto / rahoitus Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 041-4450 307 ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA
– Taso oli hyvä ja saatiin hyviä varsoja finaaliin, mutta harmillisesti eilisen tavoin ne kaikki olivat oriita. Tulevaisuudessa hevonen nähdään entistä vahvemmin hyvinvoinnin edistäjänä kuntoutus-, matkailuja virkistyspalveluissa. Kuva: Pirje Fager-Pintilä. Tämä on huippuhevonen käsitellä ja hoitaa, kaiken kaikkiaan tosi mahtava. Moilasen uran ensimmäinen voitto tuli vuonna 1981 hevosella Wind Saunders Mikkelisssä. Vermossa. Ravija pelitoiminta siirtyvät vuoden 2016 alusta lähtien yhdistykseltä Tampereen Ravirata Oy:lle, joka on tähän asti harjoittanut Teivon ravikeskuksessa kiinteistöja ravintolatoimintaa. Suomenpienhevossuuntaa edusti myös kolmanneksi yltänyt Hurmuriprinssi (Friisin Paletti), jonka ovat kasvattaneet ja omistavat Jouko ja Terhi Tulla Kangasniemeltä. Valtakunnallinen varsanäyttely on 1-vuotiaiden lämminveristen ravihevosten ja 1-2-vuotiaiden suomenhevosten näyttelykauden huipentuma. Hevosala työllistää yli 15 000 ihmistä Suomessa on noin 16 000 tallia ja ala työllistää yli 15 000 henkilöä. Meillä on pitkän tähtäimen suunnitelmat joissa 4-vuotiaana olisi tarkoitus aloittaa kilpailemaan, vaikka siihen se olisi valmis vaikka heti, kehui Hagert Seporia. Hevosalan ja hevosen rooli tulee muuttumaan muun yhteiskunnan mukana. Ilmainen osallistumisoikeus suomenhevosten Derbyyn arvottiin tammalle Tupalan Prinsessa (Vokmar). Kaksi viimeistä finaalisijoitusta menivät ratsusuunnan edustajille. Voittaja oli tasaisen hyvä kaikessa, lautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo summasi. – Meinasin pyörtyä, vaikka kyllä voittoa odotin. Jokaisen ikäluokan voittajalle maksetaan 1500 euroa palkintorahoja. Asiaa on valmisteltu kulisseissa parin vuoden ajan, ja lopullinen päätös tehtiin Pohjois-Hämeen Hippos ry:n syyskokouksessa marraskuussa. 4000. Valtakunnallisen varsanäyttelyn 2-vuotiaiden suomenhevosvarsojen finaalin voiton vei marraskuisen näyttelyviikonlopun ainoan Ipalkinnon ansainnut Sepori Seporin (Sipori) on kasvattanut karkkilalainen maatalousyhtymä Kytö Sanna ja Virpi. Kuva: Hippos Ari Moilanen ohjasti 6 000. voitto vuonna 2002 hevosella Inland Motorway. Sunnuntain parhaana esittäjänä palkittiin Milijan Viikatteen (A.T. voitto vuonna 2015 hevosella Wilhelm Nash. Toiseksi 2-vuotiaiden finaalissa sijoittui Liisi Uskin kasvattama ja omistama pienhevossuunnan ori Jules (Jepon Julius). voitto vuonna 2011 hevosella Rihanna Kähö. Suomenratsujen Black Horse kasvattajakilpailuun ilmainen osallistumisoikeus arvottiin oriille Mombasa (Sumiainen). Eko) esittänyt Sanna Pahnila. Välilliset vaikutukset ovat moninkertaiset muun muassa monipuolisten palvelujentarjonnan, rehu-, rakentamisja varustekaupan kautta. 2000. Periaatteellisesti suuri muutos tuskin näkyy ulospäin kovinkaan merkittävästi. Ravija pelitoiminta osakeyhtiölle Teivossa Ravi -ja pelitoimintaa pyörittää Teivossa vuoden 2016 alusta lähtien osakeyhtiö, ei enää yhdistys. 3000. Hienosti kehittyneen oriin omistajan Renny Ahlgrenin isä Keijo Hagert oli voitosta todella iloinen. voitto vuonna 1994 hevosella After Me Please. ravilähdön lauantaina 21.11. Myös Moilasen voitto numero 6 001 tuli Vermossa, kun hän voitti Käpylä Grand Prix’n Tomorrowlandin kanssa. Hyväkäytöksinen Sepori on valtakunnan komein 2-vuotias suomenhevonen. 6000. 5000. 1000. voitto vuonna 2006 hevosella Mill Enterprise. Anne-Mari Kalemaan kasvattama ja omistama Ritolan Silmänilo (Vinha Paanari) oli neljäs ja viides oli Hanne Variksen omistama ja kasvattama Elokuun Leimu (Linkker). Suomenhevosissa hyvät tammat jäivät valitettavasti uupumaan. Ari Moilasen tuhannet: Ensimmäinen voitto vuonna 1981 hevosella Wind Saunders. Hän on ajanut urallaan yli 47 000 lähtöä ja yli 21,7 miljoonaa euroa palkintorahaa hevosenomistajille. Näyttelyviikonlopun toisena päivänä arvosteltiin yhteensä 25 varsaa, joista viisi parasta pääsi ELMA-messuilla järjestettyyn finaaliin. Moilasen voittoprosentti uralla on 13. 82 Uutisia Juoksijasuunnan orille, Seporille ainoa I-palkinto Ari Moilanen ajoi ensimmäisen voittonsa vuonna 1981 ja 6000. voittonsa 34 vuotta myöhemmin 2015. Hevosia on Suomessa noin 75 000. voittonsa Vermossa Vihtiläinen ammattiohjastaja Ari Moilanen, 54, voitti uransa 6 000. voitto vuonna 1998 hevosella Nevele Butch. Ykkössijan toi Wilhelm Nash
Laatua Suomest a jo 30 vuoden ajan www.biofarm.. Olemme suurin täysin suomalaisomistuksessa oleva hevosrehumerkki. BAS2 Posti Oy Posti Green Black Horse on kotimainen, Suomessa suunniteltu ja valmistettava hevosten rehuja erikoisrehusarja