AUDIO • VIDEO • KOTITEATTERI • HIGHEND Raportit meiltä ja maailmalta: HifiExpo & IFA 6/2016 11,90 € Focal Utopia Sävyjä ja berylliumia Parasound Halo Stereovahvistin suotimilla BenQ W2000 Normien mukainen lattiakaiuttimet Vertailussa 800 €
Ja mikä parasta: et maksa yhtään enempää! • 2 x 125 w (8 ohm) • 2 x 200 w (4 ohm) • 2 x 370 w (2 ohm) • stereovahvistin • DAC • Streamer • monihuonemahdollisuus Uusi Electrocompaniet ECI 6DX nyt kuunneltavissa Helsingin, Turun ja Oulun HifiStudio-liikkeissä. Planar 3, hinta 999 euroa. Ja mikä parasta: et maksa yhtään enempää! • 2 x 125 w (8 ohm) • 2 x 200 w (4 ohm) • 2 x 370 w (2 ohm) • stereovahvistin • DAC • Streamer • monihuonemahdollisuus Uusi Electrocompaniet ECI 6DX nyt kuunneltavissa Helsingin, Turun ja Oulun HifiStudio-liikkeissä. Planar 2, hinta 599 euroa. Mainostoimisto Stadio Oy H E L S I N K I • T U R K U • TA M P E R E • J Y VÄ S K Y L Ä • O U L U • K U O P I O • w w w. h i fi s t u d i o . Planar 2, hinta 599 euroa. fi K O T I K Ä Y N T E J Ä S U O R I T E T A A N Suosittelen kotikäyntiä ! Keittiömestari Antti Vahtera: Jos haluat päästä helpolla hoida laitehankinnat kuten minä: varaa HifiStudiolta kotikäynti, pyydä suunnitelma ja pääset “valmiiseen pöytään” nauttimaan viihteestä. H E L S I N K I • T U R K U • TA M P E R E • J Y VÄ S K Y L Ä • O U L U • K U O P I O • w w w. Uudet Planar-sarjan levysoittimet nyt Suomessa! Planar 1, hinta 399 euroa. h i fi s t u d i o . fi K O T I K Ä Y N T E J Ä S U O R I T E T A A N Suosittelen kotikäyntiä ! Keittiömestari Antti Vahtera: Jos haluat päästä helpolla hoida laitehankinnat kuten minä: varaa HifiStudiolta kotikäynti, pyydä suunnitelma ja pääset “valmiiseen pöytään” nauttimaan viihteestä. Uudet Planar-sarjan levysoittimet nyt Suomessa! Planar 1, hinta 399 euroa. Mainostoimisto Stadio Oy. Planar 3, hinta 999 euroa
Kuunteluarvostelu Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissä sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. Pisteasteikko on 0-5. Johtuiko siitä, että useampikin näytteilleasettaja oli ottanut mukaan valmistajan edustajan kertomaan taustatarinoita. Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) ????. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: ????. TESTIVOITTAJA ????. Yhdessä huoneessa taas soitettiin pelkästään messuvieraiden toivekappaleita, mikä oli piristävä poikkeus. Yksittäislaitetesteissä Suosittelemmemaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/laatusuhteen omaava tuote. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Jokaista äänifriikkiä on vaikea miellyttää, mutta messut tarjosivat tällä kertaa laajemman kirjon erityyppisiä laitteita ja kokemuksia. Huono (suorituskyvyssä selviä puutteita) Hotellissa hifimpää HIFIEXPO palasi vuoden takaiselta harharetkeltään takaisin hotellin ja kongressikeskuksen puolelle. Yläkerrassa aiemmin tavattu vakioesittelijäkin oli vaihtanut kongressin suureen huoneeseen, johon mahtui niin kuutiokaiuttimien iso ääni kuin rento tunnelmakin. Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) ????. ????. Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) ????. Kokonaispisteet muodostuvat osaalueiden painotetusta keskiarvosta. Peräkkäiset huoneet eivät tuntuneet ollenkaan toistensa kopioilta, ja puuduttavuusfaktori pysyi alhaalla. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. Yleinen ilmapiiri tuntui jotenkin valoisammalta kuin parina viime vuotena. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. Osassa huoneista keskityttiin pelkästään musiikin kuunteluun, kun esittelijä toimi äänettömänä cd/tiedostovaihtajana. Toimitus Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Päätoimittaja Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi Puhelin: 0400 269 850 Avustajat Jussi Arvio Jaakko Eräpuu Matti Hermunen Heikki Kivelä Matti Komulainen Mikael Nederström Kari Nevalainen Pekka Tuomela Ulkoasu Markus Paajala Mikko Litmanen Kannen kuva Mauri Eronen Ilmoitusmyynti Fokus Media Finland Oy Jaana Lindvall-Harki Sähköposti: jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Vuosikerta 8 numeroa Julkaisija ja kustantaja Fokus Media Finland Oy Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Puhelin: 020 7354 130 asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Painopaikka Punamusta Oy ISSN 1796-6507 TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU Puhelin: 020 7354 130 asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Verkossa: fokusmedia.fi/asiakaspalvelu. Onneksi olkoon vuoden hifiharrastajalle, Reiskalle! Mauri Eronen Päätoimittaja arvostelut pääkirjoitus SUOSITTELEMME ????. Parissa huoneessa pyöri hyvin hiottu myyntipuhe, toisissa pyydeltiin anteeksi huonoa akustiikkaa. Ja mikä hifistille parasta ja hifisiipeen eksyneelle habittajalle huvittavaa, mukana oli myös satojen tonnien ökyökyä. Pisteasteikko on 0-5, ja ne ovat suoraan käännettävissä tähdiksi. Aulakerroksen suuri tila taas poikkesi massasta yhdistämällä liven ja hifin. Kuuntelun kokonaisarvosana muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. P.S. Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Tapoja demota laitteistoja on monia, joista kaikki messukonkareille tuttuja. Pisteet Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänenja kuvanlaatu, jne.). Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Vertailutesteissä Suosittelemme-maininnan voi saada myös tuote, joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta erityislaatuista. Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) ????
74 Tulossa Seuraavassa numerossa… vakiot s. Nousevatko 3 999 euron hintaiset Utopiat suoraan mestaruussarjaan. 62 Sziget-festivaali Yksi Euroopan suurimmista festivaaleista tarjosi elokuussa musiikkia ja ääntä laidasta laitaan. 26 IFA-messut Berliinin massiiviset IFA-messut näyttivät jälleen kansainväliselle yleisölle ja medialle elektroniikka-alan viimeisimpien trendien ja innovaatioiden suunaan. 52 Totaldacd1-integralheadphone-dac/striimeri/ reclocker/etuvahvistin Millainen Talent-kilpailija ranskalaisen Totaldacin d1-integral-headphone olisi. 44 Silläkorvalla:EAR AcuteClassic-cd-soitin/ dac/kuulokevahvistin Tim de Paravicinin suunnittelema Acute Classic on väkevä esimerkki siitä, että cd-formaatti elää ja voi hyvin. 56 Tallinnanstudiot Laadukkaita ja budjettiystävällisiä studioita ei tarvitse etsiä muutaman tunnin laivamatkaa kauempaa. 70 ParasoundHalo -integroituvahvistin Jenkki-integroitu yhdistelee yksiin kuoriin käteviä toimintoja ja helpottaa jakosuotimillaan sekä subwooferin että digilähteiden sulauttamista osaksi kokonaisuutta. 70 s. Miten se kuuluu tänä vuonna julkaistuilla levyillä. kokeilu 10 SonyPS-HX500-levysoitin Sony vetää pitkän korren vinyylisoitinmarkkinoilla aidosti hi-res-laadulla digitoivalla ja hiukan edistyneemmällekin harrastajalle sopivalla PS-HX500:lla. 48 FocalUtopia-kuulokkeet Ranskalainen Focal ilmoitti vasta hiljattain osallistuvansa kuumana käyvään highendkuulokekilpaan. Esittelemme kaksi Tallinnassa sijaitsevaa äänipajaa. 69 Levyarvostelut Arviossa tuoreita äänilevyjä Tirolin Alpeilta Manseen. Mutta miten se suoriutuu nykyaikaisista haasteista. s. Tutustu tunnelmiin Sziget-raportin ensimmäisessä osassa! tallenteet 16 Dynaamisiavalintoja Musiikin dynamiikka on noussut uuteen arvoon nykyaikaisen äänilevytuotannon myötä. Vertailussa seitsemän alle 800 euron mallia tutuilta valmistajilta. 18 vertailu 18 Lattiakaiuttimet750–800€ Ulkonäön ja dynamiikan puolesta kotitarpeisiin sopivasta lattiakaiutinparista ei tarvitse nykyään maksaa maltaita. haastattelu 36 JussiRaittinen,osa2 Äänentoiston historiassa edetään 1950-luvulta tähän päivään rock-legenda Jussi Raittisen haastattelun toisessa osassa. 40 Hermuset:WilsonAudio Sabrina-kaiuttimet Vaikka Sabrina on legendaarisen Wilson Audion pienempiä malleja, se tarjoaa aitoa laatua ja kykenee ulottuvuudeltaan parempaan kuin moni suurempi kilpailijansa. Jussi Arvio pohtii tätä ja haastattelee samalla Totaldacin Vincent Brientiä. testi 33 BenQW2000-projektori Tämän vuoden EISA-palkinnonkin napannut W2000 on projektori, jonka asetukset ovat kohdillaan suoraan pakasta vedettäessä. raportti 12 HifiExpo Syyskuussa juurilleen palannut HifiExpo osoitti, että hifi on kaukana katoavasta kansanperinteestä, ja kärkiosaamista löytyy myös kotikonnuilta. highend sisältö 6 2016 3 Pääkirjoitus 6 Tuoteuutiset Uusia tuotteita ja hifialan kuulumisia. 48 4
Se raksuttaa 32 bitin syvyydellä (usb-liitännällä) ja näytetaajuuden maksimiksi kerrotaan 384 kilohertsiä. Kyse on kaikki yhteen laskien 20 elementin nelitiekaiuttimista: neljästä 180-senttimetrisestä tornista, joissa valmistajan DualCoherent-suodin jakaa toistokaistat 65:een, 337:n ja 1750 hertsiin. Voileipärakenteisen rungon materiaaleina on käytetty panssaripuuta ja alumiinia. Callia on dac, esivahvistin ja kuulokevahvistin kompaktissa kotelossa. Koonnut: Kari Nevalainen ja Heikki Kivelä Tuoteuutisaineistoa voi toimittaa osoitteeseen toimitus@hifimaailma.fi tuoteuutiset Vakavan vinyyli harras tuksen alkutaipaleelle CLEARAUDIO on lisännyt Innovation-tuotesarjaansa uuden aloitustason soittimen, jonka nimi on Innovation Basic. Tyylikkäästi muotoiltu Basic on Innovation-sarjan edullisin malli. Onneksi olkoon voittajalle! Yli 10 000 euroa per elementti! AMERIKKALAINEN highend-valmistaja YG Acoustics on julkaissut uuden Sonja XV -kaiutinpaketin, jonka yhteishinta on 265 900 dollaria eli noin 236 700 euroa. Se johtaa staattisen sähkön ilmaan, kun staattisella sähköllä ladattu materiaali lähestyy sitä. Keskialueen ja diskantin suotimissa on omat ToroAir-ilmasydämiset kelat. Esivahvistinkäyttöä varten Calliassa on oma voimakkuudensäätö, mutta sen saa myös kiinteäksi esimerkiksi integroidun vahvistimen kanssa käytettäessä. Tavalliseen tapaan soitin lainaa tekniikkaa sarjan kalliimmilta malleilta muun muassa materiaalivalintojen ja työstön tarkkuuden kohdalla. Järjestelmän kokonaispaino on 1 300 kilogrammaa. Filterissä on Furutechin patentoimaa akryylikuidusta ja kuparisulfidista muodostettua thunderon-materiaalia. Callian hinta on noin 2 000 euroa. Vaste ulottuu 20 hertsistä yli 40 kilohertsiin. Lisäksi laitteessa on xlrja rca-ulostulot. Levylautanen levitoi magneettien avulla käänteisen keraamisen ripustustapin kohdentamana. Näin SK-Filterin ei tarvitse koskettaa levyä, vaan se on millimetrin tai kaksi levyn yläpuolella. Äänivarsille on kaksi paikkaa. Pyörimisnopeuden vakaus on saatu aikaan Clearaudion omalla eristetyllä ja vääntävällä dc-moottorilla sekä keraamismagneettisella ripustuksella. Dac-piirin kerrotaan olevan sama kuin firman ammatti-daceissa Lyra, Titan ja Atlas. Lisätiedot: www.furutech.com, www.scanteknik.fi 6. Furutech SK-Filter LP Static Eliminator maksaa noin 400 euroa. Levyn voi toki pyyhkäistä ennen soittamista antistaattisella liinalla tai harjalla, mutta sähköä alkaa muodostua uudestaan levyn lähtiessä liikkeelle. Tilaaja voi vaikuttaa esimerkiksi puun lakan tummuuteen ja alumiinin sävyyn. Soittimen runko on valmistajan mukaan resonanssioptimoitu, ja se lepää kolmen piikin varassa. Clearaudio Innovation Basic on heti saatavilla hintaan 4 600 euroa. Lisätiedot: www.clearaudio.de, www.hifiguru.fi Onneksi olkoon voittajalle! EDELLISEN numeron lukijakyselyssä palkintona olleen Monitor Audio Bronze 2 -kaiutinparin voitti Pasi Hauru Oulusta. Basso-, keskibassoja keskiääniset ovat valmistajan omat alumiinista valmistetut BilletCore-elementit. Filterin harjasten pituus, määrä ja tiheys on valmistajan mukaan hyvin tarkoin määritelty. Myös kuulokelähdölle on oma volyyminsäätönsä. Lisätiedot: www.yg-acoustics.com Kotihifiä ammattilaispohjalta PRO-PUOLEN daceista ja studiolaitteista tunnettu Prism Sound tarjoaa nyt osaamistaan kotihifisteille Callia-nimisellä laitteella, jonka äänenlaadun suhteen valmistaja ei ole kertomansa mukaan tehnyt kompromisseja. Nyt japanilainen kaapelija tarvikefirma Furutech tarjoaa omaa ratkaisuaan, jota se kutsuu SK-Filteriksi. Diskantissa on niin ikään valmistajan oma ForgeCore-magneetti. Valmistaja ilmoittaa vasteeksi +/– 1 desibeliä kuuloalueella ja +/– 5 asteen suhteellisella vaiheella. Laite poistaa staattista sähköä levyn pyöriessä. Bassosuotimessa on uudet YG Acousticsin itse valmistamat ja tarkoin koteloidut ViseCoil-kelat. Innovation Basicin viimeistelyn voi valita. Myös dsd64 ja dsd128 ovat tuettuna. Kuten aina, YG Acousticsin kaiuttimissa kotelo on paksua, omalla tekniikalla yhteen puristettua alumiinia, jonka resonoimattomuutta on vielä parannettu FocusedElimination-tekniikalla. BilletDome-diskanttielementti on tekstiilidome alumiinista valmistetulla jäykällä ilmakehikolla, jonka massa on 30 milligrammaa. Digiliitäntöjä on riittävästi: usb, koaksiaali ja optinen. Nopeuden online-kontrolli on optinen ja toimii infrapunalla. Lisätiedot: www.prismsound.com Staattiselle sähkölle kyytiä STAATTINEN sähkö kiusaa vinylistejä, eikä sille oikein voi mitään: sitä syntyy vääjäämättä levyn pyöriessä ilma kitkana
tuoteuutiset Dalin kannettava Katch DALI esitteli IFA-messuilla uuden kannettavan kaiuttimensa nimeltä Katch. Lisätiedot: www.dali-speakers.com, www.jjhifi.fi Onkyolta kaksi uutta verkkosoitinta Uuden sukupolven KOSS Porta Prot ovat täällä ERÄÄT pidetyimmistä edullisen laidan kuulokkeista, jo vuodesta 1984 markkinoilla olleet KOSS Porta Prot ovat päivittyneet kolmella uutuusmallilla. Myös uudet versiot luottavat alkuperäisten Porta Pro -kuulokkeiden valtteihin, jotka valmistajan mukaan ovat luonnollinen äänenlaatu, kevyt ja kestävä rakenne sekä tyylikäs ”retro look” -muotoilu. Porta Pro Premiumit taas sisältävät klassikkomalleista tutun äänenlaadun sekä uutuusominaisuuksia, kuten kauko-ohjaimen musiikin hallintaan sekä mikrofonin puheluita varten. Myös Porta Pro Remote on saatavilla neljässä eri värivaihtoehdossa. Valmistaja kertoo uunituoreen langattoman kaiuttimensa olevan ”oikeasti kannettava”. Treenaajille sopiva KOSS Porta Pro Sport sopii monenlaiseen menoon. Porta Pro Premium on saatavilla neljässä eri kuosissa. Mukana seuraa myös upouusi ohjainsovellus. Tukea tulee myös Chromecast Audiolle usb:n kautta. Edullisemmassa NS-6130:ssa on sama AK4490-dac, symmetrinen L/R-topologia ja digitaalinen pulse-noise-suodatus. Porta Pro Sportien väritys yhdistelee sinistä ja neonvihreää. Lisätiedot: www.eu.onkyo.com 7. Onkyon mukaan sen itse kehittämä laajakaistainen DIDRC-suodin korvaa dacin annossa vakiosuotimen ja eliminoi hyvin korkeataajuista säröä. Elementtejä käskee kaksi 18-wattista d-luokan vahvistinta. Siinä on vaihdettavat ylimääräiset pehmustetyynyt, hikeä hylkivä johto, kauko-ohjain ja mikrofoni, heijastavat yksityiskohdat parempaan erottumiseen esimerkiksi lenkkipoluilla sekä kätevä, sporttinen säilytyspussi. Katchissa on bluetooth aptx 4.0, nfc-yhteys sekä 3,5 millimetrin otto stereominiplugille. Täyslataus vie kaksi tuntia. Laitteet ovat tulleet markkinoille syyskuussa, ja niiden vahvistetut brittihinnat ovat 699 puntaa (NS-6170) ja 449 puntaa (NS-6130). Uusien mallien keskeisin kehitysaskel on tapahtunut etenkin liikkuvien käyttäjien tarpeiden huomioimisessa. Uusien Porta Pro -mallien suositushinta on 49,99 euroa. Kolmessa eri värimallissa saatava Dali Katch on kaupoissa lokakuun alussa, ja sen hinta-arvio on noin 400 euroa. Porta Pro Remote taas on valmistajan iPorta Pro -mallin jatkaja, joka niin ikään sisältää mikrofonin sekä kauko-ohjaimen musiikin ja puheluiden hallintaan. Virtaa laite ottaa 2 600 milliampeeritunnin paristosta. Molemmissa malleissa on lisäksi hdd-usb-otto takalevyssä. Näin soittoaikaa luvataan kunnioitettavat 24 tuntia. Kaikki elementit on suunniteltu soimaan hyvin, kun kaiutin on asetettu keskelle tilaa, mutta myös silloin, kun kaiutin on hyllyssä seinän heijastaessa takasäteilyä. Laite on toteutettu kaksoismonoperiaatteella erillisine virtalähteineen, diskreeteillä kondensaattoreilla molemmille kanaville sekä 768 kilohertsin/32 bitin AK4490-dacilla signaalin positiivisen ja negatiivisen puoliskon konvertoimiseksi. Siinä on kaksi yhdeksän senttimetrin alumiinikartioista bassoäänistä ja kaksi 21-millistä tekstiilidomea diskanttielementtinä – yksi pari eteen, toinen taakse. Lisätiedot: www.koss.fi, www.turascandinavia.com ONKYON NS-6170-streamerissa on Google Cast, AirPlay, Spotify ja wifi. Lisäksi mukana on kuulokkeiden puristukseen vaikuttava Comfort Zone -säädin sekä pehmusteet, jotka miellyttävät varsinkin silmätai aurinkolasien käyttäjiä
Lisätiedot: www.amphion.fi Dynaudion Contour-sarja päivittyy TANSKALAINEN Dynaudio ei esittele uusia kaiutinmalleja joka sesonki. Uutta kaiuttimissa on kokonaan uudet elementit, joiden symmetrinen käyttäytyminen on saavutettu Finite Element -tekniikalla. Hybridi-AMT on koaksiaalielementti (kaksi elementtiä yhdessä), jossa on Heilin Air Motion Transformer -diskanttikaiutin mylar-kalvolla yhdessä dynaamisen neodyymielementin kanssa. Elementeissä on uudet Dynaudio MSP -kartiot, joiden paksuus vaihtelee kartion paikasta toiseen. Jakotaajuus on 1 600 hertsiä, ja suodatin on toteutettu niin, että kaiutin toistaa ääntä pistelähdemäisesti ihmisen tärkeällä kuuloalueella. Vahvistimet tulevat markkinoille lokakuussa, ja ne ovat saatavilla joko mustana tai hopeisena. Impedanssiksi ilmoitetaan 16 ohmia. Sen Contour-mallisarjan edellinen versio on vuosia vanha. Kotiteatterikäyttöön laite tarjoaa viimeisimmän hdmi-standardin mukaiset kuvaominaisuudet ja runsaasti kytkentämahdollisuuksia – kahdeksan hdmi-sisääntuloa sekä kolme hdmi-ulostuloa. Uudet Contour-kaiuttimet saa monella erilaisella viimeistelyllä. Myös niiden geometria on uudelleen mietitty. Lisätiedot: www.dynaudio.com, www.scanteknik.fi Maailman kalleimmat nappikuulokkeet EPÄVIRALLISTA maailman kalleimmat nappikuulokkeet -epiteettiä kantavat oBravo Audion EAMT-1-kuulokkeet maksavat noin 4 000 euroa ja sisältävät aiemmin nappikuulokkeissa tuntematonta tekniikkaa, kuten Oskar Heilin AMT-nauhaelementtiin perustuvat hybridielementit. Kahdeksan millimetrin AMT:n & 13-millimetrisen NDD:n kombon sanotaan toistavan taajuudet 15 hertsistä 45 kilohertsiin. Kuuloke painaa 35 grammaa ja 105 desibelin herkkyyden luvataan riittävän useimmille älypuhelimille ja kannettaville audio-soittimille. AVR-X4300H:n suositushinta on 1 699,90 euroa ja AVR-X6300H:n suositushinta 2 699,90 euroa. päivä. Argon3LS on saatavana monin eri viimeistelyin. Diskantti on Esotar2. HEOS-integraatio mahdollistaa myös monipuolisen monihuonekäytön erilaisten striimausoptioiden kautta. Näin studiokaiuttimilta vaaditut äänenlaatuominaisuudet, kuten tarkka 3d-kuvantaminen, äärimmäinen yksityiskohtaisuus, laaja kuuntelukulma ja musikaalisuus ovat läsnä myös Argon3LS:ssä, vaikka kaiutin on ensisijaisesti suunniteltu kotiäänentoiston tarpeisiin. Suljetussa kaksitiekotelossa on passiivisäteilijä bassotoistoa avittamassa. Lisätiedot: www.denon.fi, www.simex.fi Amphion lanseerasi uuden lattiakaiuttimen UUSI Argon3LS-lattiakaiutin esiteltiin ensi kerran CEDIA EXPO:ssa Dallasissa syyskuun 15.–17. Ehkä suurin muutos on vahvasti rimoitettu kotelo, jonka takaosa on nyt kaareva. Uudet viritinvahvistimet ovat jatkoa valmistajan pidetylle X-sarjalle. Nyt siitä on kuitenkin suunniteltu ja valmistettu kokonaan uudistettu, samaa nimeä kantava Contour-sarja. EAMT-1:n kotelo on keraaminen, ja valmistajan mukaan heidän omilla Comply-sovittimilla saavutetaan paras yhteensovitus korvan kanssa. Denon tuo markkinoille kaksi HEOSav viritinvahvistinta DENON on tuomassa markkinoille kaksi kauan odotettua av-viritinvahvistinta sisäänrakennetulla HEOS-monihuonejärjestelmällä. Se asettuu kätevästi ja varmasti kotiverkkoon joko wifin tai bluetoothin avulla. Jakosuotimen osat ovat uudet, ja sisäistä johdotusta on parannettu. Hinnaksi on ilmoitettu 3 000 euroa. Uudessa sarjassa on neljä mallia: kompakti 20, keskikokoinen lattiamalli 30, iso lattiamalli 60 ja 25C-keskikaiutin kotiteattereihin. Surround-puolella tukea löytyy muun muassa Dolby Atmosille, DTS:X:lle sekä Auro-3D:lle. Lisätiedot: www.obravoaudio.com 8. Todellisen 3d-äänielämyksen vaatima 11-kanavainen äänentoistojärjestelmä on siis yhdessä paketissa ilman erillisiä vahvistimia. Puuosuudet ovat monikerroksisia ja levy edessä alumiinia. Parannusten luvataan kohentavan äänikuvaa, bassotoistoa ja laajentavan dynamiikkaa. Kaiuttimessa on käytetty Amphionin kiiteltyä studiotekniikkaa. Kaiuttimen johdotuksessa on käytetty hopeapinnoitettua kuparikaapelia, ja liittimet ovat Argento Audion. Niin ikään elementtien kevyt alumiinipuhekela on uusi. Lisäksi niistä löytyy tuki Audyssey MultEQ XT32 -huonekorjaukselle. Argon3LS:ssä on laadukas yhden tuuman titaanidiskantti suuntaimella sekä 6,5 tuuman alumiini-basso-/keskiääninen. Vasteeksi ilmoitetaan 22 – 25 000 hertsiä (+/– 6 desibeliä), herkkyydeksi 85 desibeliä ja impedanssiksi kahdeksan ohmia. Denon AVR-X4300H on 9 x 200-wattinen av-viritinvahvistin, joka kykenee 11.2-kanavatoistoon. Molemmat vahvistimet tottelevat kaukosäätimen ja HEOS-sovelluksen ohella myös AVR Remote -sovellusta. AVR-X6300H:n diskreetti monoliittirakenne valmistajan custom-transistoreilla tuo toistoon aimo annoksen tarkkuutta, voimaa, yksityiskohtaisuutta ja syvyyttä. Kaksikon järeämpi edustaja, Denon AVR-X6300H sisältää pikkuveljensä tavoin liudan monipuolisia ominaisuuksia, mutta nousee valmistajan av-viritinvahvistinmalliston kärkikastiin 11 vahvistinasteellaan, joista jokainen hönkii 205 watin teholla. Alustavat suositushinnat kaiuttimille ovat 4 500 euroa Contour 20:lle, 7 000 euroa Contour 30:lle, 9 000 euroa Contour 90:lle sekä 3 250 euroa Countour 25C:lle
Vaste ulottuu sadasta hertsistä 23 kilohertsiin, herkkyydeksi ilmoitetaan 85 desibeliä ja impedanssiksi kahdeksan ohmia. Nyt sarja on kasvanut uudella samankokoisella cd-soittimella HD-CD1, jossa on Cirrus Logicin 24 bitin/192 kilohertsin muunnin CS4398, tarkka kellotus sekä referenssisarjasta lainattu HDAM-S2-vahvistinmoduuli. Uuden Fiven myötä 5.0:n valmistus päättyy. HD-CD1:n Music Link -design tarkoittaa alumiinista etupaneelia, kaksikerroksista runkoa ja retrotyylisiä sivulevyjä. Koostaan huolimatta äänenlaadun luvataan olevan huippuluokkaa. tuoteuutiset Laadukasta minidigiääntä KEN Ishiwatan johdolla Marantz on lanseerannut minikoon Music Link -tuotesarjan, jonka juuret juontavat 1990-luvun alkupuolelle. Valmistaja kertoo ylpeänä, että ”uusi Gradient Five tulee olemaan paras koskaan tekemämme jalustakaiutin”. Se on suunniteltu kohottamaan ääntä Dolby Atmos 5.1.2–7.1.4 järjestelmissä, missä Imagine XA luo äänikerroksen kuuntelijan yläpuolelle. Nyt Gradient ilmoittaa tuoreesta uutuudesta tuoteperheessään. Keskitetty pyöritinmekanismi soittaa mp3-, wmaja aac-tiedostoja cd:n lisäksi. Valmistajan mukaan Imagine XA:n taajuusvaste sekä säteilykuvio on suunniteltu erityisesti Dolby Atmosta ajatellen. Sitä voi kuunnella yksinään, mutta parhaan äänen saa erillisen subwooferin kanssa. Sen mitat ovat 168 x 110 x 140 millimetriä. Kaiutin voidaan kytkeä yhteen toisen kanssa stereotoistoa varten, tai niin, että kahdesta kanavasta tulee monoääni, jos kaiuttimet ovat eri tiloissa. Hintaa Imagine X -parille kertyy 499 euroa. Elementit ovat 25-millimetrinen titaanidome neodyymimagneetilla ja 102-millimetrinen bassoääninen keraamisesti vahvistetulla polypropyleenikartiolla ja kumiripustuksella. Miniarassa on bluetooth 4.0, mutta sitä voi käyttää myös tavallisena aktiivikaiuttimena. Uuden vitosen tuotanto on alkanut syyskuun alussa, ja ensimmäiset toimitukset ajoittuvat syyskuun loppupuoliskolle. Mallinumeroltaan kaiutin on 5.1, mutta markkinoinnissa tullaan puhumaan vain vitosesta. Gradient Five -kaiuttimen verollinen hinta Euroopassa tulee olemaan 950 euroa kappaleelta, eli 1 900 euroa parilta. Lisätiedot: www.marantz.fi Gradientin paras jalustakaiutin kautta aikain URAAUURTAVA suomalainen kaiutinvalmistaja Gradient ei tuo kovin usein uusia malleja markkinoille. Miniaran alarajataajuus (–6 desibeliä) on alle sadan hertsin. Analogisten liitäntöjen lisäksi laitteessa on optinen ja koaksiaali digiliitäntä, josta soittimen saa kytkettyä HD-AMP1:n da-muuntimeen. Kaiutin on kehitetty yhdessä Dolbyn ja Kanadan kansallisen tutkimuskeskuksen kanssa, ja siinä on kustomoitu vertikaalisesti katon kautta säteilevä elementti. Kun se tuo, on se aina tapaus. Soittimessa on mukana myös kuulokevahvistin voimakkuudensäädöllä sekä säädettävällä vahvistustasolla. Music Linkin ensimmäiset tuotteet olivat HD-DAC1-kuulokevahvistin-dac ja integroitu vahvistin HD-AMP1. Imagine XA sopii akustisesti yhteen PSB:n kotiteatterikaiuttimien kanssa, mutta sitä voi käyttää myös muiden valmistajien kaiutinmallien kanssa. Miniara on minikokoinen aktiivikaiutin UPM Formi -luonnonkuitukomposiitista. HifiExpossakin syyskuun alussa esillä olleen Miniaran hinta on vielä avoinna. Lisätiedot: www.psbspeakers.com, www.ah-hifisystems.fi 9. Kyseessä on jalustakaiutin, jonka nimeksi on annettu Gradient Five. Samalla tavalla malli 6.0 kantaa jatkossa nimeä Six, eli kutonen. Lisätiedot: www.aurelia.fi Dolby Atmos tunnelmakaiutin PSB:ltä IMAGINE XA on PSB:n ensimmäinen Dolby Atmos -kaiutin. Elementteinä on kaksi 2,25 tuuman laajakaistaa, ja niille on CSR-aallonohjain. Lisätiedot: www.gradient.fi Pieni suuri kaiutin SAMALLA kun Aurelia on viimeistellyt lippulaivamalliaan, se on tuonut markkinoille tähän asti pienimmän kaiuttimensa Miniaran. Syysmarkkinoille odotettavan HD-CD1:n hinta noussee jonkin verran yli 500 euron. Valmistaja kehuu myös tehokasta virtalähdettä suurine suodinkondensaattoreineen ja nopeine Schottky Barrier -diodeineen
Yksi PS-HX500:n tavoitteista tuntuukin olevan edesauttaa kaiken musiikin muuntamista hi-resmuotoon ja sitä kautta siirtoa esimerkiksi Sonyn Walkmaniin. Harkittuja ratkaisuja Suositushinnaltaan 600 euroa maksavassa PS-HX500:ssa on yhdistelty tyylejä, toteutuksia ja teknologioita sekä soitinta kalliimmista että edullisemmista verrokeista – tavalla, johon vain isompi valmistaja kykenee. Ei mitä tahansa bittivirtaa PS-HX500:n kyljessä komeilee nykyään monista muistakin Sonyn tuotteista tuttu Hi-Res Audio -logo. Niin tai näin, digiominaisuuksilla varustetut lp-soittimet ovat paikkansa ottaneet, ja valinnanvaraa kategoriassa löytyy. Se on valtti, jolla Sony erottuu kilpailijoistaan tässä sarjassa. Sonylle tämä on tuttua, sillä valmistaja on ollut yksi dsd-formaatin ja digitaalisen korkearesoluutioaudion keskeisimmistä suunnannäyttäjistä jo neljän vuosikymmenen ajan. Vaikka dsd-formaatissa – ja etenkin kuluttajatason dsd-tallennuksessa – omat kompastuskivensä onkin, se mahdollistaa teoriassa aavistuksen pcm-tallennusta paremman resoluution. Yleisvaikutelmaltaan siisti ja hillityn musta soitin tuntuu hintansa arvoiselta, astetta vakavamman harrastajan valinnalta. ANALOGISEN signaalinsa digitaaliseksi kiepauttava vinyylisoitin on konsepti, jota moni ei pureksimatta niele. Levysoitinta kasattaessa huomio kiinnittyy levylautasen symmetrisyyteen ja sen asennuksen helppouteen, asiallisen näköiseen äänivarteen sekä kokeilu 10. pcm-tallennuksen lisäksi myös dsd korkeimmillaan 5,6 megahertsin resoluutiolla. Tähän on osin johtanut se, että markkinoilla parhaiten porskuttavat muutaman sadan euron möhkäleet usb-liitännällä sisältävät usein teknisiä kompromisseja, jotka pahimmillaan tekevät laitteesta kehnon sekä levysoittimena että tallennusja digitointivälineenä. Osin taustalla taas on hiukan syvemmälle ulottuva dilemma: miksi juuri alkuperäinen vinyyli täytyy saada digitoitua, koska eikö ad-da-konversio nimenomaan syö saundista sen alkuperäisen analogisen sielun ja sormenjäljen. Tämä nostaa soittimen kertaheitolla budjettipyörittimien yläpuolelle, sillä Sonyn toteutuksessa on otettu huomioon SonyPS-HX500-vinyylilevysoitin Teksti Heikki Kivelä Kuvat Valmistaja Vinyylistä hi-ressiä Sonyn PS-HX500 on päällisin puolin tavanomainen vinyylisoitin, jonka sisältä löytyy 5,6 megahertsin dsd-tallennukseen taipuva ad-muunnin
Astettatarkempaan digitointiin 11. Neutraaleimman vaikutelman jättävät yhdistetty nopeudensäädin-virtakytkin sekä muovikansi, joka kokeilussa nostettiin pois paikaltaan levyjä kuunnellessa ylimääräisten resonanssien ehkäisemiseksi. Ja osaava tekijähän voi järjestää tallentamilleen tiedostoille halutessaan ylimääräisen jälkituotantovaiheen hiukan kehittyneemmän audioeditointisoftan masterointityökalujen avulla. 5,4 kg Lähdöt ...................................................... Siinä sivussa se on myös kelpo vinyylisoitin peruskäyttöönkin, joskin sen äänenlaadullinen profiili on melko pidättyväinen. sony.fi Mitat (lxkxs) ......................................... Onkin otettava huomioon, että keskeinen osa soittimen suorituskyvystä perustuu teknisesti moitteettomaan ad-muunnokseen, mikä taas toisaalta tuo esiin myös PS-HX500:n äänenlaadullisen profiilin analogipuolella. Toisaalta, kun ottaa huomioon PS-HX500:n digitekniikan ja softayhteyden helppokäyttöisyyden ja varmatoimisuuden, parin sadan euron lisä kilpailijoiden verrokkimalleihin ei tunnu lainkaan liian korkealta kynnykseltä. Äänivarren vastapainon hiukan epämääräinen käyttäytyminen, halvimman mahdollisimman oloinen äänivarren lukitussalpa ja teline sekä nostovipu taas ansaitsevat hiukan kritiikkiä. Sen sijaan usb-lähtöä voi käyttää ainoastaan Sonyn verkkosivuilta ladattavan HiRes Audio Recorder -ohjelman kanssa. Levysoittimen ja äänitysohjelmiston käytössä ei juurikaan ole jätetty mahdollisuutta epäonnistua, niin yksinkertaiseksi kaikki on saatu. Sony Lisätietoja .............................................. info SonyPS-HX500 SONY PS-HX500 -levysoitin mahdollistaa äänityssoftansa avulla vinyylilevyjen tallennuksen korkean resoluution dsdja pcm-formaateissa. Soittimen takana hiukan piilossa sijaitsevat jämäkän oloiset lähdöt rca-kaapeleille, maadoitusliitännälle, btyypin usb:lle sekä verkkovirralle. Toisin sanoen itse tallennus (joko dsdtai pcmmuodossa) kyllä onnistuu, mutta itse soittimen muodostaman hienovaraisen pullonkaulan lävitse. kokeilu Hinta ......................................................... Niiden vierestä löytyy myös phono/line-kytkin äänilähdön määrittämiseen. • Toimiva ja mutkaton käyttö • Toteutus yleisellä tasolla • Pidättyväinen ääni Toisaalta on painotettava, ettei PS-HX500:n toistossa ole varsinaisesti mitään vikaa. Toisin sanoen PS-HX500 toimii myös linjatasoisesti esimerkiksi suoraan vahvistimeen kytkettynä, sillä siinä on sisäänrakennettu riaa-korjain. Linjalähtö/phono-lähtö (rca), usb-b Äänirasia ................................................. Kokonaisuuden kaikin puolin rauhallinen pohjavire on vaikutelmana aina parempi kuin vaikkapa häiriöiden, runkoresonanssien tai huonosti viritetyn äänivarren vaivaama saundi. Kelpo kokonaisuus Sony PS-HX500 osoittautui kokeilussa hyvin toimivaksi ratkaisuksi vinyylilevyjen hi-res-muotoon digitoimiseen ja siinä sivussa aivan kelvolliseksi levysoittimeksi myös perinteisessä mielessä. 43 x 10,4 x 36,6 cm Paino ......................................................... Pakettiin kuuluvat äänirasia ja neula suoriutuvat tehtävästään tiukasti turvallisuusvyöhykkeellä pysytellen, sillä saundissa ei juurikaan ole sellaista resoluutiota, syvyyttä tai draivia, mitä hiukan kalliimmat yhdistelmät pystyvät tarjoamaan. Toistoa leimaavat tavanomaisuus, neutraalius, häiriövapaus ja äänen kiinteys – niin analogisesti phonoja linjatasoisena kuin digitaalisenakin. 600 € Edustaja .................................................. Sony Hi-Res Audio Recorder -ohjelmisto dsd-tallennusta varten. Mutkat suoriksi PS-HX500:n toimintaa ja saundia voisi kuvailla ennen kaikkea suoraviivaiseksi. Kokonaisuus jättää 600 euron hintaluokassaan kuitenkin lähinnä positiivisen vaikutelman. MM (2,5 mV) Muuta ....................................................... Näin ollen – sikäli kun musiikki hi-res-formaateissa kiinnostaa – parhainta mahdollista äänenlaatua etsivä kääntynee jatkossakin suoraan alkuperäismateriaalista studio-olosuhteissa muunnettujen äänitiedostojen puoleen. Kun hi-res-audiota luvataan, sitä tässä tapauksessa myös toimitetaan – teknisesti puhtaasti. kohtuullista eristystä tarjoaviin pohjan kumitassuihin ja niin ikään kumiseen levymattoon
Median murroksessa monella suulla katoavaksi kansanperinteeksi julistettu hifi osoitti elinvoimaisuutensa – taas kerran. Tuontikaiutinten kohutuimmista useimmat olivat kotoisin Isosta-Britanniasta. Suoraan Hifimaailman kokeilusta messuille: Pear Audion uutuusmalli Captain John Handy Shelterin 501 III -rasialla soittaa myös värikkäät vinyylit. 800 D3:ia löytyi messuhotellista useampikin pari, joista yksi oli kytketty live-aktien sarjan äänentoistojärjestelmään. Japanilainen Final kiilaa yläpään malleillaan huipun tuntumaan. Näiden kotimaisuusastekin pysytteli totuttuun tapaan suhteellisen korkeana. raportti HifiExpo2016,HelsinginMessukeskus9.–11.9.2016 Teksti ja kuvat Jaakko Eräpuu David laittoi Goljatille kampoihin. Kaksikanavapainotteisuuden ohessa messuilla pääsi kuulolle monikanavakotiteatterimaailman mahdollisuuksistakin, jos nyt Genelecin masinoimaa 32-kanavaista demoa yli sadan desibelin keskimääräisine äänenpaineineen nyt voi kotiteatteriksi kutsua. Niin Gradient kuin Aureliakin demosivat uusia mallejaan, joista jälkimmäinen soitteli sekä XL-lisukkeella ja perusmalleja isommilla elementeillä varustettuja Graphicojaan ja Cericoitaan että minikokoisia ja monenvärisiä Miniaria-aktiivejaan, jotka toimivat joko langallisesti tai langattomasti, verkkovirralla tai akkuavusteisesti. Lisää laatukuulokkeita. Kefin malliston kookkain ja hintavin Muo sekä B&W:n 800 D3 saivat monelta messukävijältä hyväksyviä nyökkäyksiä ja ihailevia katseita, vaikka toki niistäkin pitemmälle ehtineet hardcore-harrastajat löysivät pientä nipotettavaa. Hifiin elimellisenä osa-alueena liittyvä kaapelikimara vaikutti hieman Hifiä tuoteuutuudet edellä HifiExpon palaaminen sisustusmessujen syövereistä pääosin kongressihotellin hoteisiin vaikutti onnistuneelta siirrolta, sillä sekä näytteilleasettajat että yleisö saapuivat perinteiselle tapahtumapaikalle toiveikkaissa tunnelmissa. 12. Ja kaiutinpainotteisena. Hyvin toimi siinäkin yhteydessä. SIITÄKIN huolimatta, että osa hifialan toimijoista oli jättäytynyt pois vuotuisesta Expo-tapahtumasta, tuoteuutuuksia riitti hienoiseen runsauteen asti. Unohtamatta periranskalaista Devialet Phantomia, jonka versioista Gold herätti melkoista huomiota Mareksin tiloissa. Se kolmas, PMC Twenty5.26 saapui paikalle vasta avajaispäivänä ja joutui näin tositoimiin tasan sisäänajamattomana, mikä ei tuntunut sitä paljon haittaavan. Sonorous VIII esiintynee tulevaisuudessa myös erään kotimaisen audiojulkaisun palstoilla. Devialet Phantomin uusin versio Gold ja B&W 800 D3 jakoivat soittovuorot ja mielipiteet tasatahtiin. Huonekorjaukseen erikoistunut DSPeaker toi näytille uusimman tuotteensa Anti-Mode X4:n, jollaiselle löytyy taatusti käyttöä akustiikaltaan ongelmallisten kuunteluhuoneiden siedettävämmäksi säätämisessä
Aurelia on pieniin päin. Ainakin kahdessa mielessä loistava levysoitin, Transrotor Tourbillon maineikkaalla Tri-Planaräänivarrella, Heedin Thesis-sarjalaisten signaalilähteenä. Se soittaa cd:t, striimaa ja vahvistaa. Ja väreissä löytyy. raportti Expon elävin ääni: 30 % Hoedown-bändistä, Ninni Poijärvi & Mika Kuokkanen -duo, heitti keikkaa B&Wkaiutinten kautta. Tervetuloa. Messuilla se sai seuraa Spendorkaiutinparista. Bluetooth, aptx ja muu langattomuus lienee vaikuttanut asiaan. Paluumuuttoa teki myös Cyrus, tuo moneen otteeseen maahantuloa yrittänyt maineikas brittimerkki, jota säesti niin ikään hieman paitsiossa ollut samaisen saarivaltakunnan legendaarinen kaiutinbrändi Spendor. HS-DA 1 -etuvahvistin/dac ja integroitu vahvistin Revo IPA-70 vastikään maahan saatettuina. Brittihifi rulettaa: Cyrus palaa Suomen markkinoille! Jälleen. Taga Harmony tulee Puolasta ja lukeutuu edullisemman pään hifikalustoon. 13. Sitä perinteisintä hifikalustoa, vinyylinkyntövälineistöä ja putkitoimisia laitteita messuilla esiteltiin maltillisessa mittakaavassa. Putkosmaailman toiselta laidalta, sieltä hintavammalta sektorilta voisi mainita vaikka Ayonin Spirit III:n, jollainen notkui Stars and Stripesin osastolla. Aktiivinen Miniara soi langallisesti ja langattomasti verkkovirran tai akkuvoiman avulla. Sisältää myös kaksi teraa säilöntätilaa. Silence Audion maahantuoma italialainen Norma koki messuilla ensiesiintymisensä Tagan tapaan, eikä Technicsin Premium Class C700 -sarjaakaan liene nähty alan kotimaisessa tapahtumassa aiemmin, vaikka merkki vanha tuttu onkin. Italialaista elektroniikkaeleganssia Norman tapaan. Uutta tuotemerkkiä, joka käyttää joissain laitteissaan putkia, esitteli Laatulaite/HifiQ. hiipuneen. Musical Fidelityn Encore 225 osaa tempun jos toisenkin. Verity Audion Rienzikaiuttimin messujen sointiparhaimmistoa. No, Hifiklinikan paikalle roudaama Transrotorin Tourbillon/Tri-Planar-levysoitin/äänivarsiyhdistelmä ei täyttäne maltillisuuden kriteereitä, joilla taas voisi kyllä Pear Audion Captain John Handy/Comet1 -kombon ja Pro-Jectin The Classicin olomuotoa luonnehtia
Audiovectorin uusi QR-1 on kova luu noin tuhannen euron parihintaisten sarjassa. No, eihän sitä aivan joka päivä pääse 32-kanavaisen toiston äärelle. L-sarja on laajennut alaspäin 700:sta 500:n kautta 300:aan. Jopa putkitoimisena, kuten PA-Onen tapauksessa. Etuvahvistin/dac/kuulokevahvistin bluetoothilla on päivän hifiepistolan mukainen ratkaisu. Gradientin 5.1 ja PMC:n Twenty5.26, odotetut uutuudet paripotretissa. Melkein jokamiesluokan Stax. Genelecin monikanavaelokuvasalonkiin oli paikoin pitkä jono. raportti HifiExpo2016,HelsinginMessukeskus9.–11.9.2016 14. HTR 1000CD -cdsoitin/viritinvahvistin + kaiuttimet + kassi = edullinen messutarjous. Quad on mukana muodin aallonharjalla. Ulkoisesta olemuksesta halvennusta ei juuri huomaa. Aina tyylikäs B&O käänsi pään sisustusmessujen puolella. Jälkimmäinen saapui maahantuoja MrHifin osastolle vasta messujen avajaispäivänä. Puolalaista harmoniaa Taga Harmonylta
Se kuutiomaisempi on tietty Cube ympyriäisen totellessa nimeä Orb. Nyt asialla oli Acustom, joka esitteli puolipallonmuotoisia sisustusystävällisiä toistimiaan. DSPeaker päivitti alan viimeisimmän tietouden pääkaiuttimet ja subbarin automaattisesti integroivaksi Anti-Mode X4:ksi. Sisään kupolimaailmaan pääsee sekä kaapeleitse että bluetoothin avulla. 13 digitaalista ottoa, annot kahdelle subille ja kuudelle päätteelle sekä monipuoliset verkko-ominaisuudet ovat DNP:ssä vakiona. Radioistaan tuttu Tivoli Audio avarsi sortimenttiaan bluetooth-kaiuttimilla. Uutta suomalaista kaiutintuotantoa pukkaa joka vuoden Expossa. raportti 15. Aktiiviversio aiheesta on A, jonka kaveriksi voi lisätä vaikka passiivisen P:n, jos stereofonia kiinnostaa. Kotimainen teknologiaosaaminen tuottaa tuloksia huonekorjailun saralla. Ei ihan vielä saatavilla. Kruunuradion 50-vuotistapahtumassa lokakuun aluilla kuullaan tiettävästi ääntäkin. Audionet teki tinkimättömän digitaalisen etuvahvistimen. Naimin Statementlippulaivapääte oli vain nähtävillä
Tuoreissa levytyksissä säveltäjää tulkitsevat BBC:n sinfoniaorkesteri sekä Kronos Quartet ja Theatre of Voices -lauluyhtye. Voimaa vastakohdista Musiikissa on loputon määrä muuttujia. Dynamiikka on niistä keskeisimpiä. PELLE Gudmundsen-Holmgreen (s. Tanskalaisen teoksista välittyy rikas vaikutepohja avantgardesta barokin sävelkieleen ja Henrik VIII:n hovilauluihin. Dynamiikkaaäänilevyillä Teksti ja kuva Matti Komulainen tallenteet 16. Volyymin, instrumentaation, teoksen intensiteetin sekä taiteilijan lopputulokseen sisällyttämien henkilökohtaisten elementtien käsittely vaikuttavat kaikki kokonaisuuteen. 1932) säveltää erilaisille kokoonpanoille
Kvartetti yhdistää Lady in Cold -albumillaan maanläheisiä elementtejä jyystöksi, joka kulkee nikottelematta. Uutta sen sijaan on sooninen universumi, johon laulut on istutettu. • Pelle Gudmundsen-Holmgreen: Green Ground. Ääripäiden etäisyys toisistaan kasvattaa kiekon dynamiikkaa siinä missä yksittäiset tuotantoratkaisut: vedoista esimerkiksi Hungry Ham, Swipe Life ja Uzi Gang käyvät jopa subbaritestaukseen. Siihen on ujutettu lainoja ja viittauksia ennakkoluulottomalla spektrillä. Aiemmin niin folkista kuin vaikkapa Jukka Perkon ja Samuli Kosmisen kaltaisten muusikoiden kanssa tehdyistä projekteista inspiroitunut monilahjakkuus levytti viimeisimmän teoksensa Suomen johtavalle hiphop-labelille Monspille. Vaikutelmaa korostaa ilmeikäs vieraskaarti edm-ohjus Skrillexistä laajaan riimikkokollegojen joukkoon. Menestys juontuu ainakin osittain svengaavan dynaamisesta mutta muuten spartalaisesta äänikuvasta. • The Kills: Ash & Ice. Kansa tiesi, ettei biiseissä nuoltu pannua tai keinuttu läpi yön vaan kyse oli inhimillisten lihallisten viettien tyydyttämisestä. • Yona: Jano. Yonan flow on likimain sama, jota on kuultu naisen aiemmissa töissä mutta puitteet hohtavat tuoretta maalia. Tigran Hamasyan, Arve Henriksen, Eivind Aarset ja Jan Bang hyödyntävät hiljaisuutta musiikin yhtenä elementtinä yhteislevyllään Atmospheres. ECM 2016. Antony Hegarty on laulaja-lauluntekijä, jonka tunnistaa ensimmäisestä nuotista. Miehen tavaramerkiksi muodostuneen maalailevan kamari-popin sijaan levy räiskyy sähköä ja energiaa. • The Bad Plus: It’s Hard. • Pelle Gudmundsen-Holmgreen: Incontri. It’s Hard painetaan läpi vauhdilla, on kyseessä omat (harvat) työnäytteet tai ikoniset listapoiminnat. (s. Sen sijaan I Walk the Line näyttää, että osaavathan ne, kun vain haluavat. ASAP Ferg alias Darold Ferguson Jr. Myös soittamatta jättäminen on musiikkia oikeassa yhteydessä. The Kills on brittiläisen Jamie Hincen ja amerikkalaisen Alison Mosshartin kokoonpano. 1988) on nuoren polven hiphop-nimistä loistoesimerkki osaajasta, joka ei tyydy patenttiratkaisuihin. Juurityyleissä bluesista rhythm’n’bluesiin latausta on kehitetty musiikillisten keinojen lisäksi lyyrisellä monimerkityksellisyydellä. • Anohni: Hopelessness. Sisäistyneisyydestä viestii sekin, ettei mikään yksittäinen esikuva puske paahdosta läpi missään vaiheessa. RCA 2016. Vaikkapa Cyndi Lauperin Time After Timen ja Kraftwerkin The Robotsin pikatulitus saa pohtimaan, mihin ihmeessä triolla on kiire. Kun joistakin asioista ei voinut puhua, vaikenemisen sijaan sanottava verhottiin rehevään slangiin. Dacapo 2016. Niin nytkin. Säveltäjä, etnomusikologi, sovittaja, laulaja ja hengenmies oli modernin armenialaisen musiikin isä, joka kansanperinteen kerääjänä linkitti sikäläistä ikiaikaista kirkkomusiikkia sekulaariin traditioon. Okeh 2016. Yona eli Johanna Pitkänen kehittää omaa taiteilijuuttaan yhtä kuviakumartamattomasti. Duo on ujuttautunut indie-piireistä laajemman yleisön kuuluville vaivihkaa. Kotikutoisuus kytkeytyy kappaleissa maltilliseen tuotantoon. Rough Trade 2016. Tuotannollisessa ekonomisuudessa kultaisen kosketuksen on levyyn jättänyt Tcahd Blake, jonka meriittilista ulottuu Tom Waitsista Mitchell Froomiin. Säväyttävän lisäulottuvuuden levyyn tuo sävelmateriaali. Tulos: hyperdramaattista ääni-ilmaisua, jossa orgaaniset elementit nivoutuvat toisiinsa kiehtovasti. Pianisti, trumpetisti, kitaristi ja livesämplääjä kerrostavat ilmaisunsa harkitun niukasta sävelkielestä. Tuttu fraseeraus kuuluu myös nimimerkki Anohnin pitkäsoitosta Hopelessness. Gudmundsen-Holmgreenin musiikki purkautuu äänitteistä piinallisen jännitteisenä. Dynamiikka on trimmattu huippuunsa hyödyntämällä muun muassa jousisoitinten ja ihmisäänten rekisterien rikkautta. • Blues Pills: Lady in Cold. Johnny Cashin versiointiin on satsattu koko levyn edestä oivallusta epäkeskosta kompista melodisiin koukkuihin, jotka generoivat trippiin omanlaistaan kontrastikkuutta. Pulssit tukevat tarinoivia tekstejä lyyrisen kontention ehdoilla eikä päinvastoin. Nuclear Blast 2016. Elektro-spesialistit kuten skottilainen Hudson Mohawke (Ross Birchard), amerikkalainen Oneohtrix Point Never (Daniel Lopatin) ja islantilainen Valgeir Sigur?sson ovat viimeistelleet soinnin jylhäksi – etenkin Sigur?ssonin miksauksissa mannerlaatat ryskyvät ja synapörinät kiidättävät korkeuksiin. • ASAP Ferg: Always Strive and Prosper. tallenteet 17. Domino 2016. Uusin, viides albumi Ash & Ice kiilasi tuotannosta ensimmäisenä Britannian levynmyyntitilaston Top 20:een, mikä vihjaa edelleen nousujohteisesta urasta. Nelikon omien kynäelmien lisäksi kuullaan Komitas Vardapetia (1869–1935). Yona ja kumppanit ymmärtävät myös herkkyyden tärkeyden: ihmisääni saa ansaitusti eniten tilaa. Miehen toinen nimikkolevy tiukkuu kokeiluja, joita väritetään soinnillisesti rohkeasti yli rajojen. • Tigran Hamasyan, Arve Henriksen, Eivind Aarset, Jan Bang: Atmospheres. The Bad Plus on versioinut levyillään popin ja rockin keskeisiä hittejä pianotriolla. Always Strive and Prosper on alan lähtökohtiin tunnistettavasti linkittyvä kollaasi. Monsp 2016. Voimasoitto sekä erikoiset joskin laskelmoivalta vaikuttavat kappalevalinnat ovat olleet kolmikon leipää. Lisäulottuvuutta sointiin silaa ”less is more” -filosofiaa noudattava instrumenttien käsittely. Dacapo 2016. Retro-rymyorkesteri Blues Pills vakuuttaa, että rootssoihtu on vankassa otteessa. Kaksikon aikaansaannoksissa keskiöön asetetaan naissolistin ääni ja kitaristin riffittely, joita pohjustetaan harkituin lisukkein
Kaikki testin kaiuttimet ovat refleksiviritteisiä, eli niissä bassotaajuudet vuotavat hallitusti refleksiputkien kautta huoneeseen. Monitor Audio on 2,5-tie, eli sen toinen bassoelementti toistaa pelkästään bassot mutta toinen jatkaa toistoa keskialueelle. Dali ja Monitor Audio ovat selvästi pienikokoisempia kuin muut, ja varsinkin valkoisina ne näyttävät hyvin • DaliZensor5 • ElacDebutF5 • KlipschRP-250F • MagnatShadow207 • MonitorAudioBronze5 • QAcoustics3050 • TannoyMercury7.4 Lattiakaiuttimet750–800€ Teksti ja kuvat Mauri Eronen Mittaukset Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen vertailu 18. Putkien määrää tai läpimittaa kasvattamalla virtausääniä voi vähentää, mutta yhdenkään kaiuttimen kanssa puhinoita ei koettu häiritseväksi. Elacissa bassojen jako on tässä kokoluokassa melko alhaalla sadassa hertsissä, Magnatissa 280 hertsissä. Alle tonnilla löytää nykypäivänä sivistyneitä lattiakaiuttimia, joiden dynamiikkakin riittää kotitarpeisiin hyvin. Sovitus bassokeskiääniseen onkin onnistunut hyvin, ja Klipschin taajuustoisto jakotaajuudella on saumatonta. Testasimme seitsemän tuoretta mallia tutuilta valmistajilta. Klipschin torvikuormitetun diskanttielementin jakotaajuus on voitu pudottaa 1 800 hertsiin sen korkean herkkyyden vuoksi. Teiden määrä kertoo kuinka moneen siivuun kaiuttimen koko toistokaista on jaettu. Refleksivirityksellä matalien bassojen herkkyyttä saadaan suuremmaksi. Tähän ei Hifimaailman testihuoneessa ollut suurta tarvetta, vaikka Magnatin osalta kuunteluarvioissa kuminasta huomautettiinkin. Jos kaiuttimen mukana ei tule vaahtomuovitulppa, voi putket tukkia vaikka sukilla. KAIUTTIMEN elementtien määrästä ei suoraan voi päätellä kaiuttimen toimintatapaa. Elacin tapauksessa sukkia tarvitaan kolme paria, sillä kummassakin kaiuttimessa on jopa kolme putkea. Niiden kaksi bassoelementtiä toistavat ainoastaan matalia taajuuksia. Kaupallisen kumisevaksi viritetty bassotoisto (korostumaa 100 hertsin ympäristössä) on yleensä yksinkertaista taltuttaa tukkimalla refleksiputki. Tornien taisto Tavallisesti tyypillisen 25-millisen diskanttielementin liikepoikkeama ei riitä tuottamaan alle 1 500 hertsin taajuuksia suurella äänenvoimakkuudella ilman särön lisääntymistä. Keskiäänisen ja diskantin välinen jako molemmissa on 3 000 hertsissä, samoilla nurkilla muidenkin kaiuttimien kanssa Klipschiä lukuun ottamatta. 90x90-millisen torven kurkku on pyöreä, ja valmistaja on nimennyt ratkaisunsa Hybrid Tractrix Horniksi, jonka se mainitsee parantavan äänikuvaa. Dalissa, Klipschissä, Q Acousticsissa ja Tannoyssa kaksi bassoelementtiä toistavat samaa taajuuskaistaa ja matalien äänien lisäksi keskiäänialueen. Bassoelementtien koosta tai teiden määrästä ei voi päätellä kaiuttimen bassotoistoa, vaan toiston luonne riippuu käytetyistä elementeistä, kotelosta ja jakosuotimesta. Ei edes Dalin, jossa yksi putki on kaiuttimen etulevyssä tai Monitor Audion, jossa putkien halkaisija on varsin pieni. Elac ja Magnat ovat ainoat todelliset 3-tiet. Ulkoasu Testin kaiuttimien koko voidaan karkeasti jakaa kahtia. Vaikka kaikissa kaiuttimissa onkin elementtejä enemmän kuin kaksi, on neljä niistä 2-tiemalleja
vertailu 19
Napakasti soiva Klipsch on mittausten perusteella erinomainen ja sopii pieneen huoneeseen, mutta keskialueelle toivottiin enemmän lämpöä. Maski sentään tulee kaikkien mukana, joskin demokäytöstä tulleesta Magnatista ne olivatkin matkan varrella jääneet kyydistä. Klipschin matalahko kotelo on kallistettu taaksepäin paremman suuntauksen saamiseksi. Tämän takia niitä ei näy kaiuttimen kuvissa. Joukossa on niin 2-, 2,5kuin 3-tiemallejakin. vertailu Lattiakaiuttimet750–800€ huomaattomilta. Toisaalta vaikka pintamateriaali olisikin puuta jäljittelevä muovi, ei se yhdessäkään kaiuttimessa näytä huonolta. Kookkaasta Magnatista oltiin montaa mieltä. Klipschin titaanisen diskanttielementin edessä on hybriditorvi, jonka kurkku on pyöreä. Joukon parhaiten viimeistelty Q Acoustics antaa paljon anteeksi äänitteelle, mutta ei aivan välitä pienimpiä nyansseja rauhalliselta keskialueelta. Magnat ja Q Acoustics taas vaikuttavat selvästi suuremmilta. Muutenkin tukevasti seisovan Tannoyn keikkaamista estävät tukijalat. Elacin muovipinnoite muistuttaa harjattua metallia. Kaiuttimien ulkoasu on kyllä hinta huomioon ottaen erittäin siisti, mutta pinnoite lähtee helposti irtoamaan pyöristämättömistä kulmista pienestäkin osumasta. Toimintaperiaatteella ei myöskään ole suoraan vaikutusta äänenlaatuun tai bassotoiston voimakkuuteen. Aidolla puuviiluviimeistelyllä ei tässä hintaluokassa vielä juhlita, sellaista ei yksikään valmistaja väitä käyttävän. Toinen pitää sen äärimmäisen viihdyttävästä ja eteenpäin vievästä poljennosta, toinen moittii basson vyörymistä ja loudnessvirettä. Muissa kallistuksen voi tehdä pohjan piikkejä säätämällä. Piikit ovat vakiovarusteena kaikissa. Dalin tukevoittava metallijalka on kiinnitetty kaiuttimen pohjaan siten, että näyttää siltä kuin kaiutin leijuisi. Vaikka Tannoyn ja Klipschin kotelotilavuus onkin suuri, niiden mittasuhteet saavat ne vaikuttamaan sirommilta. 20. 90x90millisellä torvella on saatu aikaan erittäin tasainen suuntaavuus ja integraatio bassokeskiäänisiin. Q Acousticsin pyöristettyjen reunojen kanssa tuen käyttö on melkein välttämätöntä. Elac on selvästi yleispätevämpi ja ääneltään miellyttävämpi vaihtoehto, vaikka saattaakin kuulostaa alkuun geneerisen harmaalta. Klipschissä, Magnatissa ja Monitor Audiossa on perinteinen pohjalevy, Elacissa neljä suurta tassua, Q Acousticsissa ja Tannoyssa sivulle suunnatut tukijalat. Monitor Audio jakoi etualalle työntyvällä ja erottelevalla keskialueellaan mielipiteitä, mutta kokonaispisteet siivittivät sen kahden kuuntelijan suosikkina kärkeen. Yhteenveto ÄÄNENLAADUSSA tunnutaan ottavan yhä suurempia harppauksia edullisten kaiuttimien luokassa. Magnatin etulevy on lisäksi maalattu ja lakattu kiiltäväksi. Klipsch, Monitor Audio ja Q Acoustics siistivät etulevyn ilmettä käyttämällä suojamaskin kiinnittämiseen magneetteja. Kaiuttimen toimintaperiaatetta ei voi päätellä pelkästään elementtien määrästä tai sijoittelusta. Sivistyneen hyvätapainen kaiutin toimii kaikenlaisella musiikilla ärsyttämättä. Vain toteutus ratkaisee. Viimeisen vuoden aikana tehtyjen entry-level-kaiuttimien testien lisäksi niiden lattiamallitkin osoittautuivat odotuksia paremmiksi. 300 euron lisähintaan kaiuttimeen voi myös valita arvokkaamman pianolakan tai nahkaa muistuttavan mustan pinnan. Elac on ainoa, jossa maskin kiinnittämiseen tarvittavat tapit törröttävät itse kaiuttimesta, muissa on reikä maskissa oleville tapeille. Tannoy ja Dali ovat yksimielisesti hyviä, joskin diskanttitoistoltaan muita energisempiä. Kaksi kaiuttimista nousi arvioissa selvästi yli muiden. Tannoyssä riittää reippaasti basson potkua, Dalissa avaraa ääntä ja sisustusystävällistä olemusta. Q Acousticsin viimeistely vaikuttaa parhaalta, ja sen kotelossa onkin pyöreitä muotoja. Osa kuuntelijoista olisi ollut heti valmis ottamaan parin tai kaksi kotiin henkilökohtaiseen käyttöön, eikä huonoja ollut joukossa lainkaan. Se on erityisesti omimmillaan hyvillä äänitteillä
4,5 MN: Skarppi äänimaailma, joka on melko tasapainoinen mutta samalla keskialueeltaan aavistuksen karu. Jos reipas, skarppi ja ajoittain jopa karusävyinen soundi ei pelota, niin kaiutin on ihan toimiva ratkaisu ja kipuaakin keskitason yli. 3 MN: Kirkas, läheinen ja iskevä ääni. Bassojen pieni kumina ei viehättävän eloisassa kokonaisuudessa juurikaan häiritse. Maltillisempaan kuunteluun ja joidenkin presenssialueen tapahtumien bongailuun kuitenkin aivan toimiva valinta. Ääni on eheästi kasassa koko toistoalueellaan. Tämän ansiosta kuuntelu on melko helppoa ja korostumavapaata. Lauluäänen läsnäolo ja akustisen kitaran teräskielien kirskahdus toimivat varsin mukavalla tavalla, eli liian vaisuksi soundia ei voi syyttää. Jytkeellä paukkuja onkin reippaasti, vaikka iskua ei voikaan kutsua kovinkaan tiukaksi. Pikkaisen loudnesshenkinen balanssi piilottaa yksityiskohtia, vaikka onkin menvä ja innostava monenlaisella musiikilla. Sointibalanssi ja varsinkin diskantti ovat himpun verran kohteliaampia kuin rivakasti tahtia lyövässä vertailukaiuttimessa. Näin ei kuitenkaan oikeasti ole, vaan neutraali ote antaa musiikille tilaa. Sointitasapaino on pääosin hyvä, mutta bassoissa on taipumusta kuminaan. Basso on poikkeuksellisen kiinteä ja kontrolloitu, mikä tuo mukavasti menoa ja meininkiä myös alimmille taajuuksille. Käytännössä tämä kuuluu keskimmäisen keskialueen jonkinlaisena torvimaisena korostumana, joka ei ole suuri mutta kuuluu monella soittimella. Ääni ei ole niin miellyttävän sävykäs kuin testin sivistyneimmissä, mutta siitä huolimatta soundia voisi luonnehtia neutraaliksi ja suurimman osan ajasta myös rasittamattomaksi. Äänikenttä hengittää luonnollisen oloisesti, kompleksisemmankin materiaalin yksityiskohdat välittyvät, dynamiikka on kohdallaan ja yleistä ulottuvuuttakin löytyy. Tällaisenaan alapää toimii Hifimaailman kuunteluhuoneessa, mutta kerrostaloyksiöön en kaiutinta veisi. Tehonkäyttö tuntuu olevan jokseenkin oikein mitoitettua, ja toisto on mukavan pakotonta kuultavaa. Selvästi porukan paras. Suurilla voimakkuuksilla diskantin annostelu saattaa kyllä ylittää miellyttävyyden rajan, mutta bileet saa aikaiseksi.3 HK: Bottnen määrä yllättää positiivisesti – basson ilmavirta tuntuu mukavasti rinnassa saakka ilman, että huonehaasteet nostaisivat päätään. 3,5 HK: Pientä alakerran pyöreyttä lukuun ottamatta melko tasapainoinen yleisote. Yläkerran paikoittainen briljeeraus muuttuu pahimmillaan hiukan puuduttavaksi – varsinkin, jos kyseessä on diskanteiltaan ruuhkaista musiikkia. Jytäävine bassoineen ei aivan tasapainoisin kokonaisuus akustiselle musiikille, mutta rakenteiden heiluttamiseen melko lailla omiaan. Tukkoon äänitetyt levyt saavat lisää läsnäoloa ja eloa. 3+ Tannoy ME: Eheä mutta leveä, joskin syvyyssuunnassa rajoittunut äänikuva, jossa palaset loksahtelevat oikeille paikoilleen. Ääni ei ole korostuneen miellyttävä, mutta tasapainoinen ja erotteleva ote toimii monella levyllä. Toisto on kireä, mutta ainoastaan meluisimmat musiikkinäytteet käyvät lähellä rasitusrajoja. Rauhallisemmaksi jäävä keskikaista on jotensakin kiinteällä ja varmalla pohjalla, joskin yksityiskohtien artikulaatio voisi olla siellä verrattain diskanttien tasolla. Yläkeskialueella on aavistus yliartikulointia, mikä toisaalta helpottaa sävelkulkujen seuraamista mutta tuo ässien sihinää ja pistävyyttä sopivasti räkäisiin äänitteisiin. 3,5 MN: Neutraali ja rullaava soundi. Pikkaisen epätasainen mutta isotteleva ja kaupallinen sointitasapaino saattaa iskeä dynaamista ja erottelevuutta hakevaan yleisöön. Moni ohueksi miksattu levy tuntuu kokoistaan isommalta. Diskantissa on sihahtava ja pitkään soiva sävy, mutta pieni terävyys ilmenee ennemminkin yläkeskialueella vaikkapa trumpetin kiekauksissa. Artikulaatiota ja tarkkapiirtoisuutta piisaa siis. Lauluäänessä on selkeästi enemmän yläkuin alataajuuspainotusta, virvelin matto ja kapulan kärki symbaalilla erottuvat kirkkaahkosti. Iskuäänissä on terävyyttä ja rytmistä ryhtiä. Soundi on lievää selvemmin matalille taajuuksille kallellaan. Bassokin pysyy mukavasti kasassa ilman sivuääniä. Pientä loudnessmaisuutta on mukana tuomassa vähän karismaa, mutta liian jyrkäksi käyrää ei ole taivutettu. Paukkujakin on alapäässä keskimääräistä enemmän. Helppo mutta kaupallisviritteinen kaiutin kepeämieliseen revittelyyn. Keskialue vetäytyy lauluäänineen äänikuvan taka-alalle. Kieltämättä viihdyttävä kaiutin toimii parhaiten kevyellä musiikilla. Muuten toisto on aika terhakalla, aavistuksen ärhäkälläkin mallilla. Jopa siinä määrin neutraali, että jossain erittäin hienovaraisella tasolla joutuu painiskelemaan sen kanssa, että onko meininki tasaisen varmaa vai tasaisen paksua. Keskialue on kieltämättä aavistuksen särmätön, ehkä jopa honottava, mutta tässä joukossa korvaystävällisyydellä pääsee pitkälle. 3 MN: Dynaaminen, rullaava ja rivakasti tikkaava soundi. 3+ Magnat ME: Kaupallisen myyvä sointibalanssi voisi hyvin vakuuttaa pikakuuntelussa. Ilmava äänikuva täydentää pehmeäpiirtoista soundimaailmaa. Keskitasoa parempi. Peltisointi on sopivasti metallisen kilahtava ja tasoltaan juuri sopiva. 4 Klipsch ME: Helposti avautuva äänimaailma paljastaa detaljit helponoloisesti. Äänikuva ei ihan ulottuvimmasta päästä mutta hyvässä paketissa kuitenkin. Instrumenttien sävyt toistuvat luonnonmukaisesti. Ristiriitainen tapaus ei ole aivan luonnollisin varsinkaan akustisella musiikilla, mutta ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen. Bassotaajuuksillakin ihan asiallinen meininki, joskaan erityistä painetta ja alukkeiden iskujen kärkiä sieltä ei välity. Kaiutin kuulostaa herkkänä suurelta, eikä hanaa tarvitse avata paljoakaan, että äänimassa vyöryy kuulijan yli. Diskantissa on hyvä energinen kilahdus, mutta keskialuetta sumentaa pieni tukkoisuus. Virhe ei silti ole suurensuuri, joten kaiutinta voi kuitenkin pitää kohtuullisen yleispätevänä. Yksityiskohdat ja yleinen seurattavuus kohdillaan. 3,25 HK: Napakka ja kiinteän oloinen toisto. Jämäkkä basso jytisee ajoittain aika pinnassa, mutta onneksi kuminaa ei kuulu. Bassopuolen muhevuuskin parhaimmillaan palvelee tiettyjä musiikkityylejä ihan esimerkillisesti. Pienen loudnesssävyn antaa helposti anteeksi, sillä tarkka stereokuva, letkeä eteneminen ja tarkka paukutus viihdyttävät takuulla. Hieman tummasointinen kaiutin ei välttämättä tee välitöntä vaikutusta mutta miellyttävänä jokapaikanhöylänä piirteitä alkanee arvostaa pidemmässä kuuntelussa. Tämä saa lauluäänet ja kitaran näppäilyt siirtymään askelen taaemmas, joten kovin vahvaa läsnäolon tunnetta ei synny. Kevyehkö bassotoisto toiminee erinomaisesti pienehköissä huoneissa herättämättä korostumia, ja erotteleva keskialue pysyy rasittamattomana. Erityistä särmää tai karismaa ei oikein tahdo erottua, joten kyseessä on aika turvallinen ja rauhallinen vaihtoehto. Jos hitusen karu ja monitorimainen esitys ei haittaa, kaiutin on aika yleispätevä ja kipuaa keskitason yläpuolelle. Keskialue ja diskantti sen sijaan ovat siististi balanssissa, eikä äänessä ole häiritseviä resonanssipiikkejä. Äänikuvassa on kaistaa ja ulottuvuutta joka suuntaan. 3,5 MN: Miellyttäväsävyinen ja rauhallinen ääni. Toisto on hieman loudnesspainotteinen varsinkin alakeskialueen jäädessä pikkaisen suttuiseksi. Kontrollia on koko äänialueella sen verran, että minkäänlaista löysäilyn tai hötkyilyn vaikutelmaa ei pääse tulemaan. 3+ ME: MAURI ERONEN HK: HEIKKI KIVELÄ MN: MIKAEL NEDERSTRÖM vertailu vertailu 21. Toisaalta valmiiksi kovasävyisellä äänitteellä voi mennä meininki liian roisiksi. 4HK: Melkoisen diplomaattinen toisto. Nyt kirkkaus ja terävyys sävyttää vaikutelmaa vähän liiaksi, eikä varsinkaan bassotoisto tahdo oikein saada tempaistua mukaansa. Koska mikään osaalue ei erityisemmin hyppää esiin, voi huolimaton kuuntelija pitää kaiutinta jopa tylsänä. Samoin vaimeassa akustiikassa saattaa kaiuttimen balanssi olla juuri kohdallaan. kuunteluarviot Dali ME: Mehevä ja suurikokoinen ääni, jossa on tilavaikutelmaa tavallista enemmän. Yleisote rauhallinen, diskantit kivan erottuvat ja alakerrassa sopivaa painoa. Saundissa on tiettyä miellyttämishalua, joka paikoin pehmentää joitain musiikin tuotannossa otettuja riskejä. Toisaalta saundi on yleisellä tasolla aika loudness-viritetty, joten symbaalien kihinää ja sähköistä sähinää piisaa myös. Aivan matalin bassotoisto tahtoo jäädä vähän ontoksi, vaikka ilma tuntuukin kirjaimellisesti liikkuvan vähän raskaammalla kuormituksella. Valmiiksi kireäsoundiset äänitykset tuovat esiin lievän mutkan alemmalla keskialueella, mutta se on yhtä paljon äänitteen kuin kaiuttimenkin vika. Diskantti helisee elävää elämää heleämmin ja basso jumpsuttelee pykälää pehmeämmin kuin testin skarpeimmissa kaiuttimissa. Tosin basso on tasoltaan sellainen, että ihan pieniä huoneita kannattaa välttää. 3 QAcoustics ME: Tummasointinen kaiutin eroaa joukosta verhoutuneella keskialueellaan, mikä nousee toisaalta arvoonsa muulla kuin hissuttelevalla demomusiikilla. 3 Elac ME: Erittäin selkeästi artikuloiva mutta samalla hillityn miellyttävä kaiutin. Äänikenttä mukavan lavea mutta täsmällinen ja helposti hahmottuva. Ääripääkorosteinen soundi saattaa jättää kriittisen keskialueen hiukan liikaa taka-alalle, mikä pehmentää kovasävyisiä äänitteitä mutta samalla syö särmää oikeasti hyvin masteroiduista levyistä. Lauluääni ohenee hiukan luontevasta rehevyydestään, kitara soi enemmän yläharmonisia kuin runkoääniä painottaen. Välillä tulee mieleen brittiläishenkinen turhankin kohtelias esitys, mutta pitemmällä kuuntelulla sävykästä ja hillittyä esitystä alkaa arvostaa enemmänkin. Toisaalta helppo kuunneltava mutta äänitteen hienoimpiin nyansseihin pureutumaton sointi sopinee helposti kuunteluväsymyksestä kärsiville. Diskantti on tasoltaan kivasti sovitettu ja rasittamaton. Äänikuva on aavistuksen kapeampi ja rajatumpi, soundi muutenkin hiukan vetäytyvämpi. Varsinkin diskantissa kuuluu oikein hyvä kompromissi tarkkuuden ja miellyttävyyden välillä. Tarkkuudesta nauttisi vieläkin enemmän, jos kaiutinparin äänikenttä olisi hiukan ulottuvaisempi. Diskantti ilmava ja sopivan alleviivaamaton. Sympaattinen ja rauhallinen tuttavuus, jos ei kaipaa räkäisintä iskua ja räjähtävintä dynamiikkaa. Toisaalta diskantin korostuma on sen verran korkealla, ettei tyypillistä metallista ja rasittavaa vaikutelmaa synny. Leveyden puolesta asiallinen esitys äänitteen stereokuvasta. Basso ei käy päälle, mutta tiukkaa iskua on tarjolla kotioloihin tarpeeksi. Toistossa on vähän honottavaa sävyä, joka saa puhallinsoittimet kuulostamaan honottavilta ja etäisiltä. Vaskipuhaltimista uupuu särmää, ja fonien sointi on tavallista mattapintaisempi. Soinniltaan kaiutin on enemmän luokkaa “kaupallinen” kuin rauhallinen, mikä kuuluu diskantin sihinässä ja basson mätkeessä. Jos selkeähkön yläja alakertaboosti ei anna haitata, tämä pari on kaiken materiaalin kohdalla sopivan persoonallinen ja paikoin jopa mukaansatempaava vaihtoehto.4,5 MN: Tymäkkä ja bassopäästään tuhti esitys. Kovaseinäiseen huoneeseen en kaiutinta veisi. 3 HK: Tämän kaiuttimen toteutuksessa on haettu ja saavutettu persoonallisuutta diskanttitoiston teräväpiirtoisuudella. Helponoloiseen ääneen on vaivatonta ihastua, sillä toistossa on lunkia lempeyttä vailla suttuisuutta. Rytmikkään ja siististi sävykkään toiston ainoana kauneusvirheenä lienee keskialueen terävintä särmää silotteleva verho ja diskantin ajoittainen ylienergisyys. 3 HK: Yläkeskiäänet ja diskantit erottuvat edukseen tämän kaiutinparin toistossa – matalimpia taajuuksia taas vaivaa hienovarainen ponnettomuus. Ei ihan yleispätevä kaiutin, ja niinpä soundi toimiikin raskaammalla räimemusiikilla paremmin kuin varta vasten neutraaliksi miksatulla levyillä. Kaiutin kyllä kertoo kaiken, mutta ei tee sitä erityisen temperamenttisella tavalla. Ääni ei ole varsinaisesti kuiva, mutta ei myöskään estottoman avara. 3HK: Hienovaraisesta diskanttipainotuksesta johtuen ketterä, kevyt ja pirteä ääni. 2,5 MonitorAudio ME: Sievä ja hienovaraisesti erotteleva kaiutin, joka on hyvin tasapainossa. Isottelematon ja kepeän iloisesti etenevä kaiutin on tämän joukon innostavimpia. Toisaalta taas mieslaulajan ääneen ilmaantuu ajoittain pientä kumua. Yläkerrassa on siis korostumaa mutta myös omanlaistaan tarkkuutta. Diskantti soi mukavasti, aivan ehkä aavistuksen neutraalista kirkkaaseen poiketen. Parhaimmillaan tällainen esitys tuo ääneen kuuluvuutta ja ylimääräistä artikulaatiota. Myös äänikuva on kompakti ja rajattu, eikä turhaa ilmaa ole annosteltu. Yläpää on kyllä kirkas, mutta pysyttelee suvereenisti rasittavuuden paremmalla puolella. Yläkeskialueen taajuusnippu tuntuu aavistuksen tiukalta, paikoin terävältä. 3 MN: Pehmeä ja kirkas soundi
Kaiuttimet oli sijoitettu 70 cm korkeille jalustoille noin puolen metrin etäisyydelle takaseinästä ja sivuseinistä. Kuuntelussa käytetty laitteisto koostui Musical Fidelity M6 500i -vahvistimesta, Oppo BDP-95EU -soittimesta ja Analysis Plus -välija -kaiutinkaapeleista. Asteikko on absoluuttinen, eli arvosanan 5 saanut kaiutin on erinomainen riippumatta sen hintaluokasta. 6. Vertailukaiuttimina käytettiin Aurelia Ambera -lattiakaiuttimia. Kuuntelijat eivät siis tienneet soivan kaiuttimen merkkiä tai mallia. 5. 3. Mauri Erosta lukuun ottamatta kuuntelijat eivät myöskään tietäneet kaiuttimien hintaluokkaa. Kuuntelijat antoivat yleisarvosanan äänenlaadusta asteikolla 0–5. pisteet info = kuuntelijan valinnat VERTAILUN kaiuttimet kuunneltiin Hifimaailman kuunteluhuoneessa sokkona. NÄINKUUNNELTIIN 22. 2. vertailu Lattiakaiuttimet750–800€ Dali Elac Klipsch Magnat MonitorAudio QAcoustics Tannoy Herkkyys (1 m, 2,83 V) 88 dB 85 dB 92 dB 91 dB 88 dB 90 dB 90 dB Alarajataajuus (-6 dB) 42 Hz 49 Hz 50 Hz 68 Hz 49 Hz 51 Hz 45 Hz Viritystaajuus 42 Hz 48 Hz 46 Hz 45 Hz 42 Hz 44 Hz 34 Hz Suuntaavuusindeksi (100-10000 Hz) 4,3 dB 5,2 dB 5,9 dB 4,3 dB 4,6 dB 4,2 dB 5,7 dB Lisäviive, 1 kHz 0,15 ms 0,14 ms 0,14 ms 0,36 ms 0,20 ms 0,24 ms 0,17 ms Minimi-impedanssi 4,6 ohm @ 230 Hz 4,7 ohm @ 100 Hz 3,1 ohm @ 230 Hz 3,0 ohm @ 129 Hz 4,2 ohm @ 178 Hz 4,1 ohm @ 217 Hz 4,7 ohm @ 34 Hz Impedanssin vaihtelukerroin (max/min) 5,1 5,1 5,2 5,8 2,7 5,7 3,8 Harmoninen särö (8,95 V, 100-10000 Hz) 0,7 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % 0,8 % 0,5 % 0,5 % = paras = huonoin mittaukset Taajuus [Hz] 20 100 1000 10000 20000 A m p lit u d i [d B ] 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Dali Zensor 5 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Taajuus [Hz] 20 100 1000 10000 20000 A m p lit u d i [d B ] 65 70 75 80 85 90 95 100 105 ELAC F5 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Taajuus [Hz] 20 100 1000 10000 20000 A m p lit u d i [d B ] 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Klipsch RP-250F Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Taajuus [Hz] 20 100 1000 10000 20000 A m p lit u d i [d B ] 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Magnat Shadow 207 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Taajuus [Hz] 20 100 1000 10000 20000 A m p lit u d i [d B ] 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Monitor Audio Bronze 5 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Taajuus [Hz] 20 100 1000 10000 20000 A m p lit u d i [d B ] 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Q Acoustics 3050 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Taajuus [Hz] 20 100 1000 10000 20000 A m p lit u d i [d B ] 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Tannoy Mercury 7.4 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Dali Elac Klipsch Magnat MonitorAudio QAcoustics Tannoy VAPAAKENTTÄVASTEET suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Heikki Kivelä käytti Opon sijasta äänilähteenä kannettavaa Apple-tietokonetta ja NuForce µDAC5 -da-muunninta. Kaiuttimet suunnattiin hieman ohi kuulijan. 1. Kivija lastulevyseinistä koostuva kuunteluhuone on kevyesti akustoitu mutta keskimääräistä olohuonetta paremmin vaimennettu. Dali Zensor5 Elac DebutF5 Klipsch RP-250F Magnat Shadow207 MonitorAudio Bronze5 QAcoustics 3050 Tannoy Mercury7.4 Parihinta 798 € 759 € 780 € 798 € 780 € 799 € 749 € Edustaja Hifistudio Oulu Scanteknik Loudgroup Audelec Concept Hifi Kruunuradio Sonus Import Lisätietoja hifistudio.fi scanteknik.fi loudgroup.fi audelec.fi concepthifi.fi kruunuradio.fi sonus.fi dali-speakers.com elac.de klipsch.com magnat.de monitoraudio.co.uk qacoustics.co.uk tannoy.com Mitat (lxkxs) 16,2 x 84 x 25,3 cm 20 x 96,5 x 22,2 cm 91,7 x 20 x 37,7 cm 19 x 107 x 35 cm 89,8 x 21,5 x 28,2 cm 20 x 100 x 29,8 cm 31,4 x 95,5 x 30,8 cm Ulkotilavuus 34 l 43 l 69 l 71 l 54 l 60 l 92 l Paino 10,3 kg 14,9 kg 17 kg 19,8 kg 11 kg 17,8 kg 15 kg Seinämävahvuus Toimintaperiaate 2-tie, refleksi 3-tie, refleksi 2-tie, refleksi 3-tie, refleksi 2,5-tie, refleksi 2-tie, refleksi 2-tie, refleksi Refleksiputken sijainti 1 kpl edessä 3 kpl takana 1 kpl takana 2 kpl takana 2 kpl edessä ja takana 1 kpl takana 2 kpl takana Suurin suositeltava teho 150 W 140 W 400 W 340 W 120 W 100 W 300 W Elementit -basso 2x 133 mm 2x 133 mm 2x 133 mm 2x 170 mm 140 mm 2x 165 mm 2x 178 mm -keskiääni 133 mm 170 mm 140 mm -diskantti 25 mm 25 mm 25 mm, torvi 30 mm 25 mm 25 mm 28 mm Jakotaajuudet 2 400 Hz 100 / 3 000 Hz 1 800 Hz 280 / 3 000 Hz 600 / 2 800 Hz 2 600 Hz 2 400 Hz Liitin johto, banaani, haarukka johto, banaani, haarukka johto, banaani, haarukka johto, banaani, haarukka johto, banaani, haarukka johto, banaani, haarukka johto, banaani, haarukka Kaksoisjohdotus ei ei kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Värit valkoinen, musta saarni, vaalea pähkinä musta musta, kirsikka pianomusta, pianovalkoinen musta, valkoinen, ruusupuu, pähkinä perusvärit: pähkinä, grafiitti erikoisvärit: pianovalkoinen, pianomusta musta, pähkinä, tammi musta nahka Muuta vinyylipinnoite erikoisväri +300 € lisävarusteena valkoinen etumaski (75 €) Dali Elac Klipsch Magnat MonitorAudio QAcoustics Tannoy Mauri 3,00 3,50 3,25 3,00 3,75 2,75 3,00 Heikki 3,00 3,50 3,00 4,50 4,50 3,50 3,00 Mikael 3,00 4,00 3,25 2,50 3,00 3,25 3,25 Yhteensä 3,00 3,67 3,17 3,33 3,75 3,17 3,08 7. Kuulijalla oli halutessaan mahdollisuus muuttaa kaiuttimien sijoitusta, mutta tätä vaihtoehtoa ei kukaan kuulijoista käyttänyt hyväkseen. Mikael Nederströmillä da-muuntimena soittimen ja vahvistimen välissä oli Pro-Ject DAC Box DS2 Ultra. 4
Lisäviive kilohertsillä on erittäin hyvä Dalissa, Elacissa, Klipschissä ja Tannoyssa. Käytännössä alimpien taajuuksien toisto riippuu erittäin paljon huoneesta. Elac tarvitsee viisinkertaisen vahvistintehon tuottaakseen yhtä suuren äänenpaineen kuin Klipsch (10^((92dB-85dB)/10)). Viritystaajuus Refleksikotelon viritystaajuuden alapuolella kotelon hillitsevä vaikutus bassokartion liikepoikkeamaan vähenee, ja elementin vahingoittumisen mahdollisuus kasvaa käytettäessä suuria tehoja. Taajuusvaste kuvaa, miten tasapainoisesti erikorkuiset äänet toistuvat suhteessa toisiinsa. Alhaisen suuntaavuusindeksin kaiuttimilla huoneen akustointi ja ensiheijastusten vaimentaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Tavallisesti korkeimmat taajuudet toistuvat ensin, ja viive kasvaa matalia taajuuksia kohti. Määrittelemme sen taajuudeksi, jonka kohdalla toisto on vaimentunut kuusi desibeliä 100–150 hertsin tasoon verrattuna. Myös Klipsch on suoraan mitatun vasteen perusteella kirkas, mutta sen diskantin tasoa on hyvän suuntakuvion ansiosta helpoin säätää kaiuttimen suuntausta muuttamalla. Vain Tannoy poikkeaa joukosta muita alhaisemmalla, 34 hertsin viritystaajuudellaan. Monitor Audiossa sen sijaan preesensalue on päinvastoin hieman koholla. Monitiekaiuttimien viivekäyrässä näkyy yleensä myös porras jakotaajuuden kohdalla. Hyvin suuntaava kaiutin vähentää huoneen vaikutusta, ja ääni tulee puhtaampana kuuntelupaikalle. Niissä tehovaste on melko tasainen keskialueella ja diskantissa. Klipsch on vertailun herkin ja ylittää Magnatin kanssa ainoina yli 90 desibelin äänenpaineen watilla. Ilmoitamme sen alueen 100–10 000 hertsin keskiarvona. Sen minimin ja maksimin välillä on vain 2,7-kertainen ero. Kuorma on helpoin, kun impedanssin itseisarvo on suurehko, yli kuusi ohmia, ja virran ja jännitteen välinen vaihekulma pieni. Magnatin viive kasvaa voimakkaasti mutta lineaarisesti bassotaajuuksia kohti. Suuntaavuuskäyttäytyminen on tehovasteen perusteella siistiä myös Elacissa. Kolmen desibelin ero herkkyydessä tarkoittaa vaadittavan tehon kaksinkertaistumista tai puoliintumista. Klipschillä on nähtävissä viiveen poikkeama jakotaajuuden kohdalla. Muilla ero on yli viisinkertainen, mikä saattaa aiheuttaa toistovasteen vääristymistä putkivahvistimella. Kaikkien kaiuttimien taajuusvaste on suhteellisen tasainen. Muut säteilevät ääntä keskimäärin enemmän myös muualle kuin suoraan kuuntelupaikalle. Suuri vaihekulma yhdessä alle neljän ohmin itseisarvon kanssa voi heikentää vahvistimen puhtaasti antamaa tehoa, jos se on huonosti suunniteltu. Elacin todellisuudessa rauhallinen bassotoisto taas näkyy matalana alarajana siksi, että toisto on jo hieman vaimentunut 100–150 hertsin alueella. Tämä vastaa yhden watin tehoa kahdeksaan ohmiin. Punainen käyrä on mitattu kohtisuoraan edessä, sininen 20 asteen kulmassa sivulla ja vihreä 60 asteen kulmassa. Klipsch ja Tannoy ovat joukon suuntaavimmat kaiuttimet. Absoluuttisesti toisto ulottuu alemmaksi mitä numeroarvosta voisi päätellä. Tehovaste vaikuttaa erityisen paljon siihen, millaisena korva kuulee kaiuttimen sointitasapainon huoneessa. Magnatin nimellinen korkea alarajataajuus selittyy sillä, että sen vasteessa on korostuma sadan hertsin alueella. Korkean antoimpedanssin putkivahvistimilla kaiuttimen tasainen impedanssivaste on tärkeää, jotta toistovaste ei vääristyisi. Herkkyys Herkkyys on kaiuttimen tuottama äänenpaine desibeleinä yhden metrin etäisyydellä, kun siihen syötetään 2,83 voltin signaalijännite. MITTAUSTULOSTENTULKINTAJAARVIOINTI 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 0deg -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: DATS 1.0.2 Measurements by: Title: 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 0deg -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: DATS 1.0.2 Measurements by: Title: 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 0deg -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: DATS 1.0.2 Measurements by: Title: 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 0deg -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: DATS 1.0.2 Measurements by: Title: 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 0deg -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: DATS 1.0.2 Measurements by: Title: 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 0deg -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: DATS 1.0.2 Measurements by: Title: 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 0deg -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Dali Elac Klipsch Magnat MonitorAudio QAcoustics Tannoy IMPEDANSSIVASTEET: itseisarvo (sininen) ja vaihe (punainen). Myös Tannoy ja Q Acoustics ovat herkkiä. Todellisuudessa kaikki kaiuttimet toistavat bassoja noin 50–60 hertsiin, Elac noin 70 hertsiin. Suuntaavuusindeksi kuvaa, kuinka paljon voimakkaammin kaiutin säteilee ääntä suoraan eteenpäin kuuntelusuuntaan kuin ympärilleen keskimäärin. Tehovasteen perusteella kirkkaasti soivia kaiuttimia ovat Dali, Magnat ja Tannoy. Klipschin tehonkestokin on joukon suurin. Hyvä ajallinen tarkkuus parantaa todennäköisesti iskuäänten luonnollisuutta ja tilavaikutelman välittymistä. vertailu vertailu 23. Suuntaavuusindeksi Huoneesta heijastuneet äänet sotkevat toiston tarkkuutta. Alarajataajuus Bassotoiston laajuutta kuvataan alarajataajuuden avulla. Kuormana kaikki kaiuttimet ovat vahvistimelle helppoja. Taajuus [Hz] 100 1000 10000 20000 L is ä v iiv e [m s ] 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 Lisäviive Taajuus [Hz] 100 1000 10000 20000 L is ä v iiv e [m s ] 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 Lisäviive Taajuus [Hz] 100 1000 10000 20000 L is ä v iiv e [m s ] 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 Lisäviive Taajuus [Hz] 100 1000 10000 20000 L is ä v iiv e [m s ] 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 Lisäviive Taajuus [Hz] 100 1000 10000 20000 L is ä v iiv e [m s ] 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 Lisäviive Taajuus [Hz] 100 1000 10000 20000 L is ä v iiv e [m s ] 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 Lisäviive Taajuus [Hz] 100 1000 10000 20000 L is ä v iiv e [m s ] 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 Lisäviive Dali Elac Klipsch Magnat MonitorAudio QAcoustics Tannoy LISÄVIIVE taajuuden funktiona. Taajuusvaste Taajuusvastemittauksiin sisältyy neljä erilaista vastetta. Q Acousticsissa ja lievemmin Dalissa on vaimentuma 1500 – 4000 hertsin alueella. Herkkyys lasketaan taajuusalueen 100–10 000 hertsin tason keskiarvona. Tulos antaa oikean kuvan ulottuvuudesta vain kaiuttimilla, joiden bassovaste ulottuu vaimentumatta 100–150 hertsin alueelle. Impedanssi Impedanssi kertoo millaisen kuorman kaiutin muodostaa vahvistimelle. Mustalla käyrällä kuvataan kaiuttimen keskimääräistä taajuusvastetta kaikkiin suuntiin eli tehovastetta. Tehovaste laskee erittäin tasaisesti kohti korkeita ääniä. Myös Tannoyssa suhde on pienehkö, 3,8-kertainen. Lisäviive Lisäviive kuvaa sitä, kuinka tarkka toisto on ajallisesti, eli toistuvatko erikorkuiset äänet samanaikaisesti. Alhaisen impedanssin ja voimakkaasti reaktiivisen vaihekulman yhdistelmiä ei ole missään mallissa. Erityisen hyvin elementtien yhteensovitus ja suuntaavuuden hallinta on onnistunut myös Elacissa ja Tannoyssa. Klipschin ja Magnatin impedanssi laskee alimmillaan kolmen ohmin tuntumaan Impedanssin vaihteluväli on pienin Monitor Audiossa
Monitor Audiossa (kuvassa) ja Elacissa diskantin edessä on integroitu suojaverkko. Se on kuitenkin helppo kuorma vahvistimelle. Monitor Audio on kokoonsa nähden melko herkkä, ja sen tasainen impedanssivaste on helppo nakki mille tahansa vahvistimelle. Toisto on kaikessa harmaudessaan erittäin siisti ja yleispätevä, vaikka ei välttämättä teekään vaikutusta ensi kuulemalta. Hiljalleen matalia taajuuksia kohti laskeva toistovaste on eduksi, kun kaiutin sijoitetaan pieneen huoneeseen. Hinta: 780 € Hinta: 759 € Hinta: 798 € HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 TESTIVOITTAJA ????. Bassotoistoa voi lisäksi hioa tarkasti kolmea refleksiputkea eri tavoin tulppaamalla. VIIHDYTTÄVÄ TYKKI Magnat Shadow 207 MAGNATIN ääni vastaa ulkonäöstä syntyvää mielikuvaa. Koko ryhmän epäherkimpänä Elac janoaa muita enemmän vahvistintehoa. 24. Sarjan toiseksi suurin lattiakaiutin F5 on ääneltään yleispätevän miellyttävä mutta hyvin artikuloiva. Bassotoistoa voi hienosäätää kahden refleksiputken ansiosta, vaikka kaiutin toimii todennäköisesti sellaisenaan hyvin myös pienissä huoneissa. vertailu Lattiakaiuttimet750–800€ • Erotteleva ja luonnollinen ääni • Helppo kuorma vahvistimelle • Siro olemus • Rauhaton ääni roiseilla äänitteillä • Tasapainoinen ääni • Rasittamaton ja yleispätevä • Hillitty bassotoisto toimii myös pienissä huoneissa • Välittömän vaikuttavuuden puute • Saatavana vain grafiitinmustana • Viihdyttävä ja dynaaminen ääni • Korkea herkkyys • Yläbasson kumina • Lievä ääripäiden korostuminen TASAPAINOISEN EROTTELEVA Monitor Audio Bronze 5 SIROKOKOINEN Monitor Audio on valmistajan uuden Bronze-sarjan toiseksi suurin kaiutin. Magnatin kaiutin. Kuunteluarviot ovat kuvailussaan yhtenevät, mutta arvotuksen suuri hajonta tarkoittaa, että kaiutin kannattaa ehdottomasti kuunnella itse. Kahden kuuntelijan arvioissa kaiutin nappasi kärkisijan tasapainoisuudellaan ja aitoudellaan. Se sai kaikilta kuuntelijoilta positiivista palautetta tasapainoisuudesta ja rauhallisuudesta, vaikka keräsikin kritiikkiä särmättömyydestä ja ylikohteliaasta esityksestä. SUOSITTELEMME ????. MIELLYTTÄVÄ MONIOSAAJA Elac DEBUT F5 ANDREW Jones suunnitteli Elacille Debut-kaiutinsarjan, jonka B5-jalustakaiuttimeen tutustuimme numerossa 2/2016. Joukon massiivisin kaiutin saa aikaan melkoisia järistyksiä. Keskialueen lievä korostus saa kaiuttimen kuulostamaan hyvin tarkalta, mutta yksi kuulijoista havaitsi, että kovasointisella äänitteellä alue voi tulla liian pintaan. Loudnessävytteinen kaiutin on kieltämättä viihdyttävä ja letkeästi etenevä, mutta ei hienostuneimmasta päästä. Viime numerossa hyvin menestyneiden Bronze 2ja 6-mallien tavoin Bronze 5 osoittautui ääneltään erottelevan neutraaliksi. Toinen tykkäsi Magnatin basson potkivuudesta ja mukaansatempaavan dynaamisesta äänestä, toinen moitti matalien taajuuksien suurta painoa ja keskialueen vaimeutta. Kaiutin kuitenkin jakoi ääneltään voimakkaimmin mielipiteitä
Bassossa on reippaasti voimaa ja jytää muttei sentään pahemmin taipumusta kuminaan. Akustisen, hyvin äänitetyn musiikin kanssa kuitenkin puuttuu paras aitous. Herkkä, kiinteä ja napakka ääni kärsii hieman alakeskialueen suttuisuudesta ja ohuudesta, mikä heikentää hyvien äänitteiden aitoa äänimaailmaa. Suuri tilatoisto yhdistyy mehevään bassoon, jonka tiukkuus kuitenkin kärsii ymmärrettävästi suurilla voimakkuuksilla. Hiljalleen bassoja kohti laskeva vaste tekee äänestä tasapainoisen myös pienissä huoneissa. Yksimielisesti perustason kaiuttimeksi arvioitu Zensor 5 on ääneltään fyysistä kokoaan suurempi. • Hintaluokassaan hyvä viimeistely • Armollinen huonoille äänitteille • Reipas dynamiikka • Keskialue jää ääripäiden varjoon • Lievästi korostunut basso ja diskantti • Reippaasti dynamiikkaa • Ajoittain karusävyinen keskialue • Pieni ja tyylikäs • Sävykkään energinen diskantti • Ilmava ja kookas äänikuva • Keskialue jää diskantin varjoon • Valkoinen suojamaski maksaa ekstraa PUHDASTA VOIMAA Q Acoustics 3050 JUURI ennen testiä sopivasti uudelleen hinnoiteltu Q Acoustics 3050 antaa laadukkaan vaikutelman. Yleissointi on neutraali mutta hivenen tumma keskialueen jäädessä ääripäiden varjoon. 300 euron lisähintaan pintamateriaaliksi voi valita arvokkaampia materiaaleja. Diskantin sävy ei kuitenkaan ole metallinen tai rasittava. Vastapainona on hyvä erottelu laadukkaasti tuotetulla musiikilla. ILMAVA JA KIRKAS Dali Zensor 5 VARSINKIN kangassuojan kanssa huomaamattoman solakka ja tyylikäs Dali on selvästi joukon pienikokoisin kaiutin. 75 euron lisähintaan etumaskin saa valkoisena. Yläkeskialue ja diskantti ovat koholla, joten kaiutin kuulostaa kirkkaalta. Diskantti on energinen ja yläkeskialue jopa aavistuksen yliartikuloiva, mikä saattaa tuoda räkäisiin rokkiäänitteisiin roisia otetta. Toisto on viritetty miellyttäväksi erottelun nimessä, mistä on suuri hyöty ylituotetuilla äänitteillä ja suurilla kuunteluvoimakkuuksilla. DYNAAMINEN JA MEHEVÄ Tannoy Mercury 7.4 KANTIKAS brittikaiutin Tannoy kuuluu valmistajansa toiseksi edullisimpaan Mercury-sarjaan, josta on aiemmin testattu pieni jalustamalli 7.2 (HM 2/2016). Matala kotelo seisoo hieman takakenossa, joten diskantti osoittaa todennäköisemmin kohti kuuntelupaikkaa. Kotelon pyöristetyt kulmat ja viimeistelyn saumattomuus hämäävät luulemaan sitä kalliimmaksi. Hinta: 780 € Hinta:799 € Hinta: 749 € Hinta: 798 € HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 vertailu 25. • Napakka ääni • Äänikentän yhtenäisyys • Korkea herkkyys • Keskialue voisi olla mehevämpi ja erottelevampi HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 NAPAKKA JA HERKKÄ Klipsch RP250F AMERIKKALAISVALMISTAJAN Reference Premiere -sarjan pienin lattiakaiutin RP-250F noudattaa uskollisesti yhtiön värija muotokieltä. Kaiuttimen ääni on puhdas, särötön ja tarvittaessa voimallinen. Hyvän suuntaavuuden hallinnan ansiosta Klipschin melko voimakkaan diskantin tasoa voi ja kannattaa hillitä suuntaamalla kaiutinta ohi kuulijan. Voimakkaan basson takia sitä ei kannata viedä aivan pieneen huoneeseen. Keskialueella taas on pienimpiä detaljeja pimentävä verho. Tannoyn sointitasapaino on hieman ääripäitä korostava. Koostaan huolimatta se taistelee tasapäisesti tämän ryhmän suurempien kanssa. Lattiamalli 7.4 arvioitiin viihdyttäväksi ja erottelevaksi voimanpesäksi. Diskantin edessä on herkkyyttä ja tehonkestoa parantava pieni torvi
On kodinkoneita, mobiiliteknologiaa, äänenja kuvantoistoa, lennokkeja, valaistusta, kotiautomaatiota, fitness-tarvikkeita ja niin edelleen. Iso, isompi, IFA 26. Tarjonta ulottuu loputtomalta tuntuvien, pikkuruisten ja uneliaiden International-osaston bulkkikamakojujen sokkeloista isojen brändien lähes koko kerroksen Euroopan suurin elektroniikka-alan messutapahtuma esitteli jälleen maailmalle nykyisiä ja tulevia markkinatrendejä niin pienessä kuin suuressa mittakaavassa. Kuten aikaisempinakin vuosina, IFA (Internationale Funkausstellung) on tapahtuma, joka kutsuu kokoon erilaiset elektroniikka-alan toimijat, tekijät ja tuottajat esittelemään keskeistä osaamistaan yleisölle, medialle ja kilpailijoille. Valtaisat hallit kerroksineen ovatkin kuin pienen mittakaavan kaupunkeja, joiden jokainen alue on omistettu teknologian eri aloilla operoivien valmistajien enemmän tai vähemmän omintakeisille ja kooltaan vaihteleville esittelytiloille. raportti IFA2016-messut,2.–7.9.2016Berliini,Saksa Teksti ja kuvat Heikki Kivelä KUUSI päivää, 240 000 kävijää yli sadasta maasta, 1 600 näytteilleasettajaa, 1,6 miljoonaa neliömetriä tiluksia sekä noin +29 celsiusasteen helle. Siinä hiukan statistiikkaa hahmottamaan järjestyksessään 56:nsien Berliinin IFA-messujen tarjontaa tänä syksynä
Sopivan kokoinen mutta helposti liikuteltava televisio ei B&O:n näkemyksen mukaan ole enää yhteen pisteeseen lukittu katseenvangitsija, vaan sitä voi ja tulee liikutella elinympäristössä hiukan samaan tyyliin kuin persoonallisempia älylaitteita, joista viihdettä nykyään kasvavassa määrin kulutetaan. Lyhyt rupattelutuokio yrityksen edustajan Jason Kimballin kanssa toi ilmi, että muun muassa lumilautailua ja pyöräilyä harrastavat perustajat ovat onnistuneet luomaan ennen kaikkea itseään miellyttävät ja kovaan menoon sopivat kuulokkeet. Vastaavasti hiukan tunnetumpien valmistajien kohdalla messuilla mieleen painui tanskalaisklassikko Bang & Olufsen, jonka tiedettiin jo ennakkoon julkistavan tapahtumassa uusia tuotteita. Noin parikymmenmetrisen holvikaarikäytävän pinnoitukseen oli käytetty 216 oled-paneelia, joiden parhaat puolet pääsivät oikeuksiinsa värimaailmaltaan ja kontrastiltaan rikkaan visuaalisen tykityksen myötä. Vaikka kyseiset ominaisuudet eivät sinänsä edusta innovaatioiden huippukärkeä, niiden toteutus on hoidettu JayBirdin kohdalla omin voimin loppuun asti. Päällisin puolin tavanomaisissa nappikuulokkeissa on panostettu käyttömukavuuteen sekä älylaitteeseen asennettavaan sovellukseen, jolla toiston profiilia voi säätää mieleisekseen. Sinänsä peruslaadukkaiden B&O-laitteiden esittelyn rinnalla Schmidt antoi yleisölle hiukan pohdiskeltavaa pyytäessään ihmisiä tarkastelemaan IFA-messujen tarjontaa siltä kantilta, mitä tuotteita itse kukin haluaisi kotiinsa ja voisiko niitä käyttää joustavasti. Näin JayBirdin tulevaisuus markkinoilla on turvattu laajan jakeluja markkinointiverkoston kautta. Esimerkkinä pienistä ja positiivisesti erottuneista toimijoista oli yhdysvaltalainen JayBird, jonka langattomat bluetooth-sporttinappikset ovat paraikaa leviämässä globaaleille markkinoille. Volyymi ratkaisee Erityisesti messujen megabrändit osoittivat, että näkyvyyteen ja kokemusten välittämiseen oli panostettu huolella. Huomio kiinnittyi erityisesti mustan Bang & Olufsenin Marie Kristine Schmidt haastaa yleisöä tarkastelemaan IFA-tarjontaa myös tuotteiden joustavuuden kannalta esitellessään uusia BeoVision Horizon -televisioita sekä BeoSound-kaiuttimia. Oikea asenne ja laadukas lopputuote onkin johtanut siihen, että valmistaja on solminut yhteistyösopimuksen elektroniikkajätti Logitechin kanssa. Yhteensä 216 oled-paneelia lumosivat yleisön väriloistollaan LG:n tunnelissa. BeoVisionin kohdalla näitä näkökulmia on pohdittu eritoten ulkomuodon ja näppärien jalustaratkaisuiden kautta. Esimerkiksi oled-teknologian edelläkävijä LG oli tuonut rohkeasti osaamistaan esille huikean elämystunnelin muodossa. 27. raportti käsittäviin elämyspuistoihin – puhumattakaan kaikesta väliin jäävästä. B&O:n brändistä, designista ja markkinoinnista vastaava Marie Kristine Schmidt esitteli yleisölle valmistajan uutta Flexible living -konseptia BeoVision Horizon -4k-uhd-television sekä langattomien BeoSound 1ja 2-kaiuttimien kautta. Technicsin SL-1200-klassikko on tulossa markkinoille tänä syksynä aiempaa GAE-erikoisversiota huokeampaan hintaan. Pieniä ja suuria eroja Vaikka IFA:n laitevyöry ja esittelijäryntäys tuntuikin erityisesti aluksi suorastaan kohtuuttomalta, messuista jäi mieleen myös paljon pienempiä yksityiskohtia
Vaikka setin toistoon syventyminen jäi pinnalliseksi, avarsi laitteiden rakenteeseen tutustuminen niiden toimintaperiaatetta huomattavasti. Yhdysvalloista ponnistava JayBird osoitti, että pahasti ruuhkautuneilla sporttikuulokemarkkinoillakin on mahdollisuus kansainväliseen läpimurtoon. Toisaalta muutamat tilat toimivat oikein hyvin, kuten esimerkiksi Technicsin avara peileillä ja valkoisilla pinnoilla sisustettu kulma, jonka valokeilassa oli ikoninen SL-1200 sekä loppuunmyytynä SL-1200GAE-erikoisversiona että tänä syksynä markkinoille saapuvana SL-1200G-mallina, jonka hinnaksi on arvioitu vajaat 4 000 euroa. Esimerkiksi kuulokeelementtien paperimassan käsittely vanhalla japanilaisella washi-tyylillä lumihyhmäisellä vedellä sekä suojakehikon Fibonaccin sarjaan perustuva muotoilu kertovat yksityiskohtiin panostamisen tasosta. Sonyn näkemys premium-luokan äänentoistosta: Uudet lippulaivakuulokkeet, päivitetty Walkman, tehokas kuulokevahvistin-dac sekä jäntevä balansoitu kaapeli. Vaikka IFA ei varsinaisesti ole hifin huipputapahtuma, se tarjoaa kuitenkin ennen kaikkea helpot ja miellyttävät puitteet kodinja viihde-elektroniikan virtausten tarkasteluun yleisellä tasolla. Merkille pantavaa oli myös erilaisten drone-lennokkien, leijulautojen, robottien ynnä muiden gadget-osaston trendien kohtuullisen runsas näkyvyys. Panasonic taas pyrki tarjoamaan moniaistillisia kokemuksia. Käytännössä voiton veivät tältä osin selkeästi isompien boombox-tyyppisten matkakaiuttimien valmistajat, joiden kojuista energinen edm-syke kantautui vähän liiankin kuuluvasti. Yamaha taas oli tuonut paikalle ihmeteltäväksi kesäkuussa julkistetun Disklavier Enspiren, maailman ensimmäisen monihuoneinstrumentin tavanomaisempien MusicCast-tuotteiden ohella. Pisteessä, jossa esiteltiin valmistajan pokkarikameroita, oli mukaan ympätty hienovaraista tuoksusisustusta kukkineen, hajusteineen ja tuulettimineen. Varsinaisten keittiökodinkoneiden puolella tuoksujen kirjo oli toki aivan oma lukunsa. Audiopuolella sen sijaan oli hiukan yllättävää, miten vähän esittelijät olivat lopulta panostaneet kuuntelumahdollisuuksiin. Varsinaisia kaiutinkuunteluhuoneita osastoille olisi toivonut enemmänkin. Itse messumiljöö monine palveluineen ja oheisohjelmineen on yllättävänkin leppoisa, ja hallista toiseen vaellellessa tulee kuin vahingossa kävelleeksi pitkiäkin matkoja, vaikkei välttämättä olisikaan niin kiinnostunut leivänpaahtimista – tai bluetoothmatkakaiuttimista. Virtuaalisia kokemuksia taas oli tarjolla alati yleistyvien vr-lasien muodossa. Edellisestä NW-ZX2-Walkmanista huomattavasti kehittyneemmän ja omalla käyttöjärjestelmällään pelaavan musiikkisoittimen sekä suljettujen, 4,4-millimetrisellä balansoidulla liitännällä varustettujen lippulaivakuulokkeiden hinnan huhuillaan olevan noin 5 500 dollaria. tasaisuuteen, kun sen ympärillä kieppuivat värikkäät revontulet ja ilotulitukset. MusicCast-yhteensopiva Disklavier Enspire -flyygeli Yamahan osastolla tarjosi akustista ääntä. raportti IFA2016-messut,2.–7.9.2016Berliini,Saksa 28. Sonyn puolella vierailijat taas pääsivät syventymään premium-luokan äänentoistoon huoneessa, josta löytyivät uusi NW-WM1Z-Walkman, MDR-Z1R-kuulokkeet, TA-ZH1ES-kuulokevahvistin/dac sekä Kimber Kablen kanssa yhteistyössä kehitetty MUC-B20SB1-kuulokejohto
Tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen havainnoimisen kokemus. Altitude32 mahdollistaa kaikkien kaupallisesti saatavissa olevien 3D-ääniformaattien toistamisen ja digitaalisen signaalitien kaiuttimiin saakka. Aistien ehdoilla ILMOITUS Genelecin Janne Lankinen kokosi tiimeineen kotiteatterijärjestelmän joka on järeydessään omaa luokkaansa. ”Toivomme pystyvämme välittämään mielihyvän tunnetta ja ahaa-elämyksiä, joillekin kenties negatiivisiakin kokemuksia.” Aisti on Dolbyn nimeämiskäytännön mukaan 15.8.11-monikanavajärjestelmä. Ja kun ollaan savolaisia, niin tällaisten keksiminen on tosi vaikeaa”, Genelecin Janne Lankinen kommentoi naurahtaen järjestelmän nimeä. Alakerroksesta löytyy 15 kaiutinta, yläkerroksessa 11, ja subwoofereita on kahdeksan. Sen nimi on Aisti. Aistilla tahdotaan viestiä elämyksestä, joka perustuu niin näkö-, kuulokuin tuntoaistimuksiin. G enelec esitteli HifiExpossa massiivisimman koskaan näytillä olleen kotiteatterijärjestelmän. M A R K U S PA A JA LA. ”Yksittäisistä kuvaavista sanoista Aisti kolahti koviten. Genelecin lippulaivakaiuttimen, 1236A:n lisäksi yhtä pääosaa näyttelee Trinnov Altitude32 -prosessori, joka on tällä hetkellä markkinoiden ainoa näin monipuoliseen ja haastavaan käyttöön soveltuva laite
Aistin kokoinen kotiteatteri vaatii asialle omistetun symmetrisen tilan, ja laadukkaasti suunnitellun akustoinnin merkitystä ei ole syytä väheksyä. Kaiutinmäärä on skaalattu elokuvamiksaamoille suunnatun ohjeistuksen mukaisesti. ”On aivan yleistä, että meihin ollaan yhteydessä jo suunnitteluvaiheessa piirustusten kanssa. Pyrkimys on tuottaa ylilentoefektien lisäksi luonnollisen kuuloisia heijasteita, joita kuulemme esimerkiksi maastossa tai kaupungissa liikkuessamme – myös yläpuolelta.” Aisti on yhdistelmä kotiteatterin ja elokuvateatterin kaiutinsijoitteluja. Olemme läsnä, sillä tahdomme asiakkaidemme pääsevän mahdollisimman ongelmattomasti haluamaansa lopputulokseen.” Terminä kotiteatteri koki taannoin suvannon halpojen pakettiratkaisujen takia. ILMOITUS M A R K U S PA A JA LA ”3D-ääni on tavallaan trendikäs ja myyvä termi. Nämä ovat monesti pitkiä, 2–3 vuoden projekteja, joissa kotiteatteri rakentuu samanaikaisesti muun talon kanssa. Ympäröidään hänet kuvan lisäksi myös äänellä.” Aisti-järjestelmän suunnitellut Lankinen kertoo, että suunnittelu ja testaus oli toki pitkä prosessi, mutta taustalla oli tiimin tahtotila, että näin pystyy tekemään tekniikan ja haastavien aikataulujen puitteissa. Perimmäisenä pyrkimyksenä on immersiivisyys – eli että saataisiin kuluttaja uppoutumaan siihen taiteeseen, mitä sillä hetkellä kuluttaa. ”Kun kuva on riittävän suuri ja kuluttaja pystytään todella ympäröimään äänellä, elokuvaan uppoaa eri tavalla kuin ennen. Meidän rooli on olla tukena ja konsulttiapuna, muun muassa layout-kuvien avulla. Nyt asialle omistettujen huoneiden ja järeiden. On sanomattakin selvää, että omaan olohuoneeseensa järjestelmää on turha asentaa
”Yksinkertaisimmillaan kotiteatteri on elokuvista nauttimista. Jossain vaiheessa painopiste voi siirtyä musiikinkuunteluharrastukseen, laiteharrastukseen tai rakentamisharrastamiseksi, mutta palaa toivottavasti taas joskus siihen taiteen kuluttamiseen. Aistin kokoinen kotiteatteri vaatii asialle omistetun symmetrisen tilan, ja laadukkaasti suunnitellun akustoinnin merkitystä ei ole syytä väheksyä. Nämä ovat monesti pitkiä, 2–3 vuoden projekteja, joissa kotiteatteri rakentuu samanaikaisesti muun talon kanssa. ILMOITUS M A R K U S PA A JA LA ”3D-ääni on tavallaan trendikäs ja myyvä termi. Realiteetit ovat myös selvillä, en pyri miellyttämään tapahtumassa kaikkia, vaan fokukseni on jossain tietyssä kohderyhmässä kerrallaan.” Vaikka Lankinen katsoo tiettyyn sektoriin kerrallaan, hän toivoo pystyvänsä tuomaan eri tavoin äänentoistoon suhtautuvia ihmisiä kotiteattereiden ja monikanavakuuntelun pariin. Sulkeaksemme ympyrän, mitä muita houkuttelevia sanoja Lankinen käyttäisi tässä yhteydessä sen koviten kolahtaneen Aistin lisäksi. Kaiutinmäärä on skaalattu elokuvamiksaamoille suunnatun ohjeistuksen mukaisesti. Nyt asialle omistettujen huoneiden ja järeiden ILMOITUS AISTI koostuu seuraavista tuotteista: kotiteattereiden kulttuurin voi nähdä rantautuvan Suomeen. Ei tämän tarvitse silti olla kallista eikä hankalaa. Ympäröidään hänet kuvan lisäksi myös äänellä.” Aisti-järjestelmän suunnitellut Lankinen kertoo, että suunnittelu ja testaus oli toki pitkä prosessi, mutta taustalla oli tiimin tahtotila, että näin pystyy tekemään tekniikan ja haastavien aikataulujen puitteissa. Ehkä se on yksinkertaisuudessaan siinä. Pyrkimys on tuottaa ylilentoefektien lisäksi luonnollisen kuuloisia heijasteita, joita kuulemme esimerkiksi maastossa tai kaupungissa liikkuessamme – myös yläpuolelta.” Aisti on yhdistelmä kotiteatterin ja elokuvateatterin kaiutinsijoitteluja. Pienistä ympäristöistä ja järjestelmistä voidaan ponnistaa, ja maltillisellakin rahamäärällä saa järki kädessä ihmeitä aikaan.” Genelec merkitsee Lankiselle vapautta, joustavuutta ja sopeutuvuutta. Meidän rooli on olla tukena ja konsulttiapuna, muun muassa layout-kuvien avulla. Olemme läsnä, sillä tahdomme asiakkaidemme pääsevän mahdollisimman ongelmattomasti haluamaansa lopputulokseen.” Terminä kotiteatteri koki taannoin suvannon halpojen pakettiratkaisujen takia. ”Kun kuva on riittävän suuri ja kuluttaja pystytään todella ympäröimään äänellä, elokuvaan uppoaa eri tavalla kuin ennen. Ohjauselektroniikka • Dune HD Solo 4K • Control4 EA-3 • Control4 C4-SKCB2-N • Pakedge RE-1 • Pakedge S20fe • Pakedge WX-1 AV-prosessointi • Trinnov Altitude32 • Genelec GLM2 Kaiutinjärjestelmä • 3 x Genelec 1236A • 3 x Genelec 1238CF • 10 x Genelec 8260A • 10 x Genelec 8351A • 8 x Genelec 7271A Kuvantoisto • Barco Residential Optix Cinemascope T BM • Barco FLD+ 1.7-2.5:1 • Screen Excellence Enlightor4K 190WS 2.37:1 Valaistus • amBX amBIENT XC • Havana Ribbon RGB+W Akustisesti läpäisevät verhoilukankaat • IDEAALI elements JA N N E LA N K IN EN. ”Elämys, kokemus. Mie oon tosi savolainen”, Lankinen lopettaa juttutuokion naureskellen. ”Tämä on minun harrastukseni ja teen tätä työkseni. ”On aivan yleistä, että meihin ollaan yhteydessä jo suunnitteluvaiheessa piirustusten kanssa. Se ei olisi kumpaakaan ilman intohimoa. Mahdollisuuksia toteuttaa äänentoiston parissa vähän hullumpiakin ideoita, esimerkiksi järjestelmiä, joita ei ole vielä muualla tehty. Palo ei ole sammunut haluun kokeilla ja haastaa itseäni. Intohimo nousee puheenaiheeksi. Pelkkää elokuvien katselua kotiteatterin ei tarvitse olla, vaan stereomusiikin kuuntelu on myös usein isossa asemassa. Perimmäisenä pyrkimyksenä on immersiivisyys – eli että saataisiin kuluttaja uppoutumaan siihen taiteeseen, mitä sillä hetkellä kuluttaa. On sanomattakin selvää, että omaan olohuoneeseensa järjestelmää on turha asentaa
GLM™ 2.0 huonekorjainjärjestelmä mahdollistaa jokaisen järjestelmän kaiuttimen yksilöllisen sovittamisen akustiseen ympäristöön ja yhdessä Directivity Control Waveguide (DCW ™) suuntainteknologian kanssa järjestelmä tarjoaa erinomaisen stereokuvan ja taajuusvasteen haastavissakin tiloissa. Tervetuloa tutustumaan mallistoon valtuutetuilla jälleenmyyjillämme kautta maan. Lisätietoja tuotteistamme ja palveluistamme saat myös kotimaan myyntipäälliköiltämme. Markku Syrjäpalo 050 545 2670 markku.syrjapalo @genelec.com Janne Lankinen 044 799 5106 janne.lankinen @genelec.com Genelec Oy Olvitie 5 74100 Iisalmi P 017 83881 genelec@genelec.com G_big sams_HifiM_225x297mm_03.indd 1 7.10.2015 14.13. Seuraava askel Smart Active Monitor (SAM™) kolmitiekaiutin mallisto on syntynyt yli 35 vuoden kokemuksella suorituskykyisten ja tarkkojen kolmitiejärjestelmien suunnittelusta
Rec709 kun noudattaa hyvin tarkasti BENQW2000-projektori Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen testi Helposti hyvää W2000 on jo laajalti testattu ympäri nettiä, ja ehdittiinpä sille jo myöntämään parhaan projektorin EISA-palkintokin. Kaikki noin tuhannen euron hintaluokan projektorit menestyivät omissa vertailukategorioissaan erinomaisesti, joten odotukset W2000:lle olivat kovat. Muut asetukset kannattaa unohtaa saman tien. Koska väripyörän pyörimisnopeus on rajallinen, näkyy dlp-projektorin kuvassa valkoisen värin hajoaminen osaväreihinsä. BENQ on lanseerannut kotiteatteritykkejä liukuhihnalta, ja niistä Hifimaailmassa on viimeksi testattu W1070+ ja W1400 numerossa 1/2015 sekä W1350 numerossa 7/2015. Projektorin lampun valo kohdistetaan dlp-piirille, jonka mikroskooppisen pienet ja nopealla tahdilla värähtelevät peilit heijastavat valon eteenpäin väripyörälle. Toimivat alkuasetukset Testi aloitettiin valitsemalla projektorin valmiista esiasetustiloista rec709. Zoom-optiikka tarjoaa 1,3-kertaisen säädön ja rajallisen linssinsiirron pystysuunnassa. Pieni vaakasuuntainenkin siirto olisi ollut kiva lisä. Hyvä kuitenkin ansaitsee huomionsa, joten tässä muistutus, että tonnillakin saa kotiteatteritykin, jonka kuvasäätöihin ei tarvitse kajota. Sateenkaariefekti ei ole hirvittävän voimakas mutta helposti nähtävissä kirkkailla kohteilla tummalla taustalla. Väliin mahtui vielä malli W1110, joka ei käynyt testipenkissä. Kalliimpi malli W3000 lisää pakkaan vain liikeinterpoloinnin, joten leffoja varten noin 500 euron lisäsijoitus on hölmöä. 60 hertsillä pyörimisnopeus on 120 ja 24 hertsillä 144 kierrosta sekunnissa. W2000:ssa käytetty väripyörä on jaettu rgbrgb-sektoreihin, ja se pyörii virkistystaajuudesta riippuen 2–6-kertaisella nopeudella virkistystaajuuteen nähden, mikä on sama kuin aiemmilla malleilla. W2000:a ei voi kuitenkaan asentaa hyllylle, sillä kuvaa ei saa siirrettyä tassuillaan seisovan projektorin alapuolelle. W2000 perustuu muiden BenQ:n tykkien tapaan yhden piirin dlp-tekniikkaan, jossa kuva muodostetaan kahdessa vaiheessa. Pyörän nopeuden muutoksen kuulee selvästi kuvatilaa vaihtaessa, mutta ärsyttäväksi se ei käy millään nopeudella. 33
Valkotasapaino on siis täydellinen. Harmaasävyjen ja värien kalibrointi toimii hyvin, joten jos käytetty valkokangas ei ole neutraali, onnistuu hienosäätö helposti. Stereokaiuttimet auttavat vianetsinnässä, juuri muuhun niistä ei ole. Onneksi kuva on täysin kelvollinen myös oletusasetuksilla, joten päätänsä ei tarvitse välttämättä vaivata mustan ja valkoisen pykälän tai parin leikkautumisella. 34. Valikoihin ei rec709-tilan valinnan jälkeen tarvitse koskea ollenkaan. Harmittavasti kirkkauden ja kontrastin säätöä vaikeuttaa se, että ne vaikuttavat ristiin toisiinsa. nimensä mukaista standardia, joka määrittelee harmaasävyt ja väriavaruuden. Koska blu-ray-leffat on masteroitu tätä standardia käyttäen, pääsee BenQ:lla kotona hyvin lähelle ohjaajan näkemystä. Ainoastaan kohinanvaimennus kannattaa kytkeä pois päältä. Hieman kuvalähteestä riippuen kirkkausja kontrastisäätöjä saattaa joutua muuttamaan pari pykälää. Jos kuvaa haluaa kalibroida, saa valikon saa näkymään jatkuvasti ruudulla ilman säädön katoamista. Väreistä ainoastaan punainen poikkeaa hieman referenssistä virhearvolla 5,6, muut ovat alle BENQW2000-projektori testi BenQW2000 Hinta 1 049 € Tekniikka DLP Tarkkuus 1920x1080 3D x Mitat (lxkxs) 35 x 12,1 x 27,7 cm Massa 3,7 kg Lisätietoja www.benq.fi Kuvatulot HDMI 2 DVI VGA 1 Komponentti 1 S-video Komposiitti 1 Optiikka Zoom 1,3x Heittoetäisyys *1 1,15–1,5x Linssinsiirto (P/V) 10-30/% Linssin pystyoffset (vrt. kuvan korkeus) 30 % Motorisoitu optiikka Optiikan muistipaikat Lamppu Tyyppi UHE 240 W Ilmoitettu elinikä (normal/eko/dynamic) 3500/5000/6000 h Varalampun hinta 299 € Tunnin katselun hinta (normal/eko) 7,5/6 senttiä Lampputakuu 1 v/2 000 h Vaihto katossa Kuvasäädöt Harmaasävyjen kalibrointi bias/gain Värinhallinta (CMS) 3d Gammasäätö 9 esiasetusta Iiriksen käsisäätö Dynaaminen iiris/lamppu -/x Muuta Valikot projektorista x Suomenkieliset valikot x Liikeinterpolointi Ohjausportti rs232 Triggeri (12 V) x HDMI-kaapeli Kaiutin x Langaton hdmi lisävaruste info Käyttöönotoksi riittää Cinema (rec709) tilan valinta ja kirkkauden ja kontrastin tarkistus omalla kuvalähteellä. Kontrastia säätämällä myös mustan taso muuttuu, ja brightness vaikuttaa kirkkaiden sävyjen leikkautumiseen. Esimerkiksi Oppo BDP-95EU -blu-ray-soittimella mustan ja valkoisen pään sai parhaiten kohdalleen brightness-asetuksella 52 ja pudottamalla kontrastia 45:een. Tietokoneen hdmi-porttiin liittämällä vakioasetukset 50/50 taas olivat kohdallaan. Harmaasävyjen delta e -virhe on koko alueella alle yhden, mikä on näyttölaitteen tyypistä tai hintaluokasta riippumatta ällistyttävän hyvä tulos
Myös gammakäyrä eli kuvan kirkkauden lineaarinen kasvu on lähellä referenssiarvoa 2,2. Kaukosäädin napsahtaa selkeästi, ja edellismalleista valikkojen vastekin on hiukan parantunut. Muutenkin hyödyllisemmässä eco-tilassa kuva on vakaa. Eikä mustan taso ole aivan huippulaitteiden tasolla. Virhe on käytännössä olematon. • Asetukset kunnossa heti paketista • Valon tasaisuus • Detaljien ja värisävyjen erottelu • Kirkkaan dynaaminen kuva • Sulava 24p-toisto • Miellyttävä käyntiääni • Pystysuuntainen linssinsiirto säätövaraltaan rajallinen • Sokaisevan kirkas kaukosäätimen taustavalo Hintaluokkansareferenssi katoaa melkein kokonaan näkyvistä muutaman metrin päästä. Punaisenkin virhe johtuu pääosin aavistuksen alhaisesta luminanssista. Laitetta kun on lähetelty ympäriinsä, joten joko lamppu tai projektori on todennäköisesti saanut osansa lähettifirmojen kuulantyönnöstä. BenQW2000 Käytetty kuvatila Cinema (rec709) On/off-kontrasti 1500:1 Harmaasävyjen DeltaE 20-100 % (keskiarvo) 0,4 Värien DeltaE (keskiarvo) 2,7 Värien luminanssivirhe (keskiarvo) 4,2 % ColorChecker-virhe 2,8 Värien tarkka kalibrointi mahdollista x Kuvan käsittelyviive (input lag, 1080p60) *2 50 ms Toimiva 1080p24-toisto x Väripyörän nopeus (24p) 6x (144 rpm) mittaustulokset Harmaasävyt Harmaasävyjen tasapaino eri kirkkaustasoilla. testi SUOSITTELEMME ????. Videoprosessori osaa myös erotella täysin 4:4:4-väri-informaation. Väritoisto on lähellä referenssiä. Gamma Gammakäyrä kuvaa harmaasävyjen kirkkauden muutosta. Lampun kirkkaalle tilalle ei ole tarvetta, ellei kuvaa katsota päiväsaikaan, missä ei kuvanlaadun kannalta ole mitään pointtia. BenQ:n käyrä seuraa hyvin tarkasti gamman arvoa 2,2. Testikoneessa kuvan vasen reuna välkkyi voimakkaasti lampun kirkkaalla asetuksella, mutta tämä oli hyvin todennäköisesti yksilövika. Kaikki kuvan perusasiat ovat kunnossa, vaikka aivan parhaaseen mustan tasoon ei ymmärrettävästi ylletä. Kirkkaus ei myöskään kompressoidu kirkkaassa päässä, eikä tummia sävyjä keinotekoisesti buustata. Värienkokonaisvirhe Värien kokonaisvirhe ottaa huomioon värikoordinaatit ja luminanssin. BenQ:n reilun valotehon ansiosta sitä voi kuitenkin parantaa harmaalla kankaalla. Luminanssi Pääja välivärien kirkkauden eli luminanssin poikkeama referenssistä. Väriavaruus Väriavaruus ja värien tarkkuus verrattuna rec709-referenssiin. Kuvan selkeys ja detaljien erottelukyky ylipäätään on erinomaisella tasolla. Tuulettimen melukaan ei parin metrin päästä pilaa leffanautintoa. Hieman liiankin kirkas punainen taustavalo helpottaa käyttöä pilkkopimeässä. Toisaalta tummien sävyjen erottelu ja värien kylläisyys myös hämärissä kohtauksissa on tässä hintaluokassa erittäin hyvä. kolmen. Kunhan sille hankkii hyvän valkokankaan ja saa ripustettua koneen kattoon, ei paljoa voi mennä vikaan. Deltae-arvo alle kymmenen on tyydyttävä, <3 on hyvä, ja <1 tarkoittaa referenssitasoa. Ansi-kontrastin luotettava mittaustulos jäi tällä kertaa valitettavasti saamatta, mutta silmämääräinen kuvan kolmiulotteisuus yleensä antaa osviittaa hyvästä ansikontrastista. Kuva on dynaaminen, erotteleva ja sävykäs. Toisto on lähellä täydellistä kaikilla harmaasävyillä, deltae 0,4. Luonnollisen hyvä Kuva on näyttävän dynaaminen, puhdas ja kolmiulotteinen. Värit ovat kylläisen neutraalit, väriliu’ut tasaisia ja liike terävää. Tummimmissa sävyissä on myös dlpprojektorille tavallista ditheröintikohinaa, joka tosin BENQ W2000:a on helppo suositella. Ainoa varoitus kohdistuu dlp:n värien hajoamiselle eli sateenkaarille vahvasti allergisille, niiltä ei W2000 tietenkään pysty välttymään edes 144 kierrosta minuutissa pyörivällä väripyörällä. Kuvanlaatu on erinomainen, ja tehdaskalibroinnin säätöihin ei tarvitse koskea. Blu-rayn ja leffavideotiedostojen 24p-kuva pyörii sulavasti, eli kuvan päivitystaajuus on materiaalin kuvanopeuden monikerta, eikä sitä yritetä pakottaa 60 hertsin muottiin. 35. 1500:1 on/off-kontrastisuhde on samaa luokkaa edellissukupolven mallien kanssa ja luokassaan tyypillinen
Joskus veimme systeemin huoneeseemme, ja kun lattialla oli vähän tilaa, laitoimme ämyrit sänkyjen alle kovaääniset ylöspäin. Toosaa kuuntelimme mutsin vuonna 1952 hankkimasta Telefunken 865V -radiosta, jonka saimme huoneeseemme. Tehoa riitti sekä bassoja, diskanteista ei ollut niin väliä. Toinen signaali meni Goldhorniin ja bassokaappiin. Syksyllä samana vuonna ostimme langoltamme käytetyn Philipsin mononauhurin, joka oli varmaan jo viitisen vuotta vanha. HM: Oliko muita vehkeitä. HM: Millaiset kaiuttimet teillä oli Eeron kanssa huoneessanne tuohon aikaan. Soundi oli ”mahtava”. Kaupanpäällisiksi mutsi sai arviolta noin 40–50 savikiekkoa, joiden tahtiin tanssivat eri maiden purjehdusjoukkueiden jäsenet daameineen iltaisin. Sitä ennen se oli tuon olympiakesän Merenkävijät ry:n ravintolassa Särkän saarella. HM: Tuohon aikaan musiikkia kuunneltiin paljon myös levysoittimella ja nauhurit olivat tulollaan. Ne asetettiin vastakkain ja lukittiin toisiinsa. Jonkun harrastelijan rakentamaan settiin kuului kaksi takaa aukinaista 12 tuuman ämyrillä varustettua kaappia. Vuonna 1958, kun sisareni meni naimisiin insinööri Arvo Laukkasen kanssa, saimme landelle miehen itsensä tekemän putkimatkaradion, jonka vastaanotto-ominaisuudet olivat erittäin hyvät. Tällä kertaa annamme hänen muistella kotihifiä 1950ja 60-lukujen Helsingissä. Jussi: Meillä oli kotona toinenkin, ehkä Helvar-merkkinen radio, joka oli ostettu joskus sotien jälkeen. Kappien sisällä kulki noin 40-wattinen, melko painava ”yleisvahvistin”. Jussi: Äitini Rakel osti ruotsalaisen Luxor-levynvaihtajan vuonna 1952. Siinä skraitta oli asennettu jalalliseen kaappiin. 36. Haaroitin levysoittimen äänirasiasta tulevan johdon ja yhdistin sen Philipsiin, joka toimi lisäkovaäänisenä. haastattelu JussiRaittinen,2.osa Teksti ja kuvat Kari Nevalainen Lisää tehoa ja bassoja Haastattelun ensimmäisessä osassa Jussi kertasi kokemuksiaan uransa alkuvaiheen kitaravahvistimista ja ämyreistä. Jussi: Meillä oli Hämeentiellä 1961–62 säilytyksessä erään muusikon, Pekka Rissasen äänilaitteet. Suuri, unkarilaista valmistetta oleva Telefunken-radio jostain vuodelta 1948 kuului myös kauppaan. Styrkkarin päällä oli Philipsin levysoitin, jolle oli oma volyymisäätönsä. Ja kun veti pitkän antennipiuhan korkealla harjualueella sijaitsevan tuvan viereisen koivun latvaan, kuului muun muassa Radio Luxemburg meille öiseen aikaan todella hyvin. Jussi: Saimme Eeron kanssa sisareltamme ja hänen mieheltään EGA-levysoittimen jouluna 1958. Maalle Lohjalle saatiin Asan paristomatkaradio muistaakseni kesäksi 1953. Sitten Eero sai rippilahjaksi Goldhorn-levysoitinvahvistimen ja bassorefleksikaapin keväällä 1960. HM: Minkälaisilla peleillä sinä ja Eero kuuntelitte musiikkia kotona skideinä. Valitettavasti naapurit valittivat, ja niin nämä kokeilut saivat päättyä. Millä kuuntelitte esimerkiksi radiolähetyksiä
Junior-setin vahvistin sai täysin palvelleena poistua käytöstä. Luokkatoverini Oksasen Laurin perheeseen tuli jouluna 1956 englantilainen levysoitin, olisiko ollut Garrard. Pääasia, että bassoa tuli tarpeeksi. Philipsin skraitta taisi olla yleisin peli tuohon aikaan. Seuraava kasettipeli oli sitten Philipsin perusmalli, joka toimi suurilla pyöröparistoilla ja jossa oli jonkun sortin vu-mittari. Elettiin 1960-luvun alkua. Jussi: Kaverini Kari Kuuva hankki joskus syksyllä 1967 Grundigin kasettimankun, jossa käytettiin suurempia kasetteja kuin Philipsin kehittämä c-malli. Joskus intistä tulon jälkeen syksyllä 1966 levysoitin vaihtui perus-Philipsiä parempaan Grundigiin. Junior-setin pienten kaappien bassotoisto oli ikävä kyllä melko huono, mutta niillä mentiin monta vuotta, aina syksyyn 1967. Ensimmäisen matkalevysoittimeni hankin joskus keväällä 1963. Sen Philips-levari oli mennyt rikki, joten jouduin antamaan brittiskraitan hänelle. HM: Mankkoja taisi olla enemmänkin. Ostin pelin joskus keväällä 1968, mutta se hajosi ennen syksyä. Jussi: Meillä asui alivuokralaisena pari teekkaria, joista toiselta ostin vanhan malliset Kossin ruskeat kuulokkeet, joissa oli metallisangat joskus syksyllä 1964. Minikelojen kesto oli ehkä vain parikymmentä minuuttia per puoli ja toisto todella kehno, joten luovuin siitä hyvin pian. Muistatko millaisia laitteita kavereillasi oli tuohon aikaan. Hankin sellaisen lähinnä väliaikamusiikkilaitteeksi bändimme Ackuset-laululaitteille. Ensimmäiset jonkun kaverini omistamat stereolaitteet olivat juuri Kajantien Masalla, joka syyskuussa 1961 esitteli meille ylpeänä ilmeisesti kesän tienesteillään hankkimiansa Philipsin stereolaitteita, jotka eivät olleet kaikkein halvimmasta päästä. Samoihin aikoihin kansakoulukaverini Matti Kajantien perheen olohuoneeseen saatiin iso kaappiradio, jossa oli levysoitin sekä magnetofoni. Jussi: Kun lähdin inttiin marraskuussa 1965, hankin pienen japanilaisen transistorikelamankun, joka toimi paristoilla. Jussi: Joskus keväällä 1962 hankin EGA:n levarin tilalle halvan mutta hyvän englantilaisen mikrolevysoittimen jostain Harjutorin varrella sijaitsevasta radioliikkeestä. Se oli Philipsin peli, jossa ämyri sijaitsi irrotettavassa kannessa. Sen ostin Sähköliikkeiden Oy:n varastolta Pitäjänmäeltä. HM: Oliko kenelläkään kuulokkeita tuohon aikaan. Lokakuussa 1967 marssin Hirvoxin myymälään Arkadiankadulle ja hankin osamaksulla erittäin kalliin Tandbergin transistorineliraitamagnetofonin ja kaksi keskihintaista hifikovaääniskaappia ja vielä Lencon hienon levynsoittimenkin. Lainailin usein jazzalbumeita kavereiltani, niiden joukossa oli myös stereoalbumeja. Jussi: Äitini vanha ystävätär Olga Lindholm antoi jouluna 1963 Eerolle ja minulle ensimmäiset stereolaitteemme, Philips Junior Stereo -setin. Sen tilalle hankin varsin omalaatuista designia edustavan Dynacordin litteän stereo-transistorilevysoitinvahvistimen, jossa tehoa oli ehkä 2 x 4 wattia. HM: Entä kasettimagnetofonit. Jouduin kuitenkin luovuttamaan skraitan pois heti syksyllä 1962, sillä aikaisemmin mainitsemani Pekka Rissanen pyysi palauttamaan meillä olleet laululaitteensa. Kaverini Risto Kilpeläinen myi minulle Tandbergin stereoradion, joka sai tehdä seuraa 37. Lampénin Pekalla oli omassa huoneessaan sellainen jo syksyllä 1956. Mutta se ei siis ollut vielä mikään juttu, kuten ei myöskään hifi. haastattelu HM: Nyt aletaan olla jo jossakin 1960-luvun alussa ja siirtymässä stereoaikaan. Jussi: Kavereillamme, tai paremminkin heidän perheillään rupesi olemaan jo mikrolevysoittimia. Stereolevyjähän minulla ei vielä ollut moniakaan, mutta niiden määrä toki lisääntyi koko ajan. HM: Mitkä olivat ensimmäiset levysoittimesi. Tilalle hankin kerrassaan oivan pelin, Telefunkenin sekä paristoilla että verkkolaitteella toimivan monomatkamagnetofonin. Jussi: Maaliskuussa 1972 muutimme lapsuudenkotiini Hämeentie 38:aan. HM: Ja teidän ensimmäiset oikeat stereolaitteenne olivat mitkä. Sen tytäryhtiö Ab Discophon Oy sijaitsi samassa talossa. Näitä mankkuja minulla oli monta kappaletta peräkkäin alkaen syksystä 1968 jonnekin 1980-luvun alkupuolelle. HM: Kotilaitteesi 1970-luvulta eteenpäin. Siinä oli skraitta, vahvistin ja kaksi skobea. Firman johtaja Mosse Vikstedt työnsi minulle mukaan muutaman kelan normaalia studionauhaa, joilla pärjäsinkin pitkälle. Myöhemmin annoin hyvin palvelleet Junior Stereo -ämyrit sekä Grundigin levarin tyttöystävälleni Caritalle
Siihen kuului kaksi todella suurikokoista Yamahan kovaääniskaappia, joiden ämyrit olivat firman kehittämiä neliskulmaisia pelejä. Niinpä ostin meidän talossamme Unioninkatu 45:ssä sijaitsevasta Pekan Radiosta kasetteja. Tavaran siirtäminen tietokoneelle kilpistyy kuitenkin maadoitusongelmiin. Olin nimittäin ruvennut ahkerasti äänittämään kasetteja, muun muassa siksi, että niiltä oli kätevä kuunnella minulle lähetettyjä suomalaisia kevyen musiikin arvostelulevyjä ammattiliittoni Muusikko-lehden ”Raittisen Ramohvooni” -palstalle. Jos tarvitsin parempaa tavaraa, niin sitähän sai Kruunuradiosta Liisankadulta. Netistä kuuntelen musiikkia varsin harvoin, lähinnä kun etsin jotain vanhaa biisiä. Pekan Radiosta tulikin se liike, josta hankimme kaikki kodinkoneet ja viihde-elektroniikan. Elän siis vielä cd-kautta, mitä matkasoittimiin tulee. Firmalla oli myös käytettyjen laitteiden osasto, josta tein paljon löytöjä 1980ja 1990-luvuilla. Hankin Kruunuradiosta käytettyjen osastolta ruotsalaisen Luxorin hifi-kasettidekin, jossa oli kaikenlaisia herkkuja – ja heti perään toisen samanlaisen. Jussi: Cd-kausi alkoi osaltani, kun hankin joskus 1990-luvun alussa Kruunuradiosta käytetyn Sonyn matkasoitinmallin, joka vaihtui pian parempiin peleihin. Peli oli 21 tuuman saksalainen Nordmende, ja samalla hankin jälleen Hirvoxista Teacin hyvän kasettidekin, molemmat osamaksulla, totta kai! HM: Mistä hankit laitteita tuohon aikaan. Jussi: Hankin työhuoneeseeni aivan vuoden 1999 lopulla uuden peruslaitteiston. Kovaäänissysteemissä on JPW:n kaksi pientä ämyriä sekä subwoofer, viritinvahvistin on Harman-Kardonin HK 3270 RDS. Vaihdoin Technicsin levysoittimen muutama vuosi sitten Ionin TTUSB-malliin. Levysoittimena minulla oli Technicsin hyvä perusmalli, joskin vinyylejä ei noihin aikoihin kovin paljon tullut kuunneltua. HM: Ja nyt siirrymme jo 1990-luvulle. En ole aivan varma, oliko niiden kanssa käyttämäni viritinvahvistin Yamaha. Sitten tulivatkin cd-Walkmanit, joita käytän edelleen. Olen niin kuin se vanha mummo, jonka 40 vuotta vanhasta putkiradiosta tuli paremmat äänet kuin nykyajan reteoista! HM: Suuret kiitokset Jussi! Lue haas tat telu kokonaisuudessaan www.hifimaailma.fi 38. Se sai olla rauhassa kotona, painoi aivan liikaa verrattuna korvalappustereoihin. Münchenin olympialaisten aikaan Bottan kesäklubilla oli väritelevisio, ja niinpä sellainen piti saada. Aiemmin hankkimistani säilytin Luxorin kasettisoittimet, joita käytin muutaman kerran huollossakin Eerikinkadulla Finérin pajassa. Japanilainen se kuitenkin oli, ja siitä löytyi mikrofonisisäänmeno. Olen siten jo vuosia sitten jäänyt kehityksestä jälkeen, mutta olen aivan tyytyväinen työhuoneeni laitteistoon, joka toimii hyvin erittäin dempatussa akustiikassa. En ole koskaan oppinut hyödyntämään tietokoneen mahdollisuuksia, eli osaan juuri ja juuri siirtää tavaraa cd-levyltä iTunesiin, ja lähettää eteenpäin mp3-tiedostona. Joskus tulee jäätyä tuntikausiksi sinne surffailemaan. HM: Miten kävi konkarilta siirtyminen digitaaliaikaan. Seuraava oli tietenkin Sony Walkman, ja niitähän minulla oli useita peräkkäin. Jussi: No, tuolla mainitulla setillä pärjäsin hyvin syksyyn 1978, jolloin näin kaverillani Torniaisen Unskilla Kajaanissa Marantzin modernin kasettidekin, ja pitihän minun toki saada samanlainen. Ensimmäinen sellainen minulla oli joku aivan sairaasti paristoja ahnehtiva Made in Taiwan -peli, jonka ostin halvalla käytettynä kesällä 1981. haastattelu JussiRaittinen,2.osa kelanauhurille, Lencolle sekä Hirvoxkaapeille ihka uudessa Skannon kirjahyllyssä. Jo muutaman vuoden ajan on vinyylien kuuntelu muodostunut taasen mieluisaksi, ja kasettejakin tulee erityisesti mökillä kuunneltua. Yksi setti minulla oli pitkään 1990-luvulla. Ne olivat käytössä varmaan yli kymmenen vuotta. Jussi: Kamaa tuli ja meni kiihtyvällä vauhdilla, sillä käytetyt pelit eivät aina välttämättä toimineet hyvin kovin pitkään. Edelleen käyttöön jäi muistaakseni Pioneerin kaksipesäinen dekki. Kun Luxorit rupesivat olemaan siinä kunnossa, että huoltaminen ei enää kannattanut, hankin cd/kasettisoitin-yhdistelmälaitteen, Tascamin CD-A500-mallin, jonka kasettipelissä on varsin tarpeellinen nopeuden säätö. HM: Ja minkälaiset laitteet sinulla on nyt. Nyt löytyi mukavasti tehoa ja kunnolla bassoja! Samalla hankin uudenaikaiset Kossin mustat peruskuulokkeet
Kategorian alle kokoamme jollakin tavalla erilaisia, eksoottisia tai tavallista kapeampaa harrastajaryhmää kiinnostavia laitteita ja tarvikkeita. Kokeiltujen laitteiden ei siis tarvitse välttämättä olla kymmenien tuhansien eurojen hintaisia ja siten useimpien saavuttamattomissa, joskin sellaisille alue onkin omiaan. h ig h e n d Highend on oma alueensa Hifimaailmassa. Hermuset:WilsonAudioSabrina-kaiuttimet Teksti Matti Hermunen Kuvat Valmistaja 40
Sopivalla äänitteellä tila avautuu pitkälle kaiuttimien tasosta taaksepäin. Pääosin isoista ikkunoista koostuvaan takaseinään etäisyyttä tuli 170 senttimetriä, oikeaan sivuseinään 130 senttimetriä ja vasemmalla lähimpään seinään oli noin 140 senttimetriä. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Wilsonille ominaiseen tapaan sisältä poikittaistuilla jäykistetty kotelo on koottu liimaamalla, ruuveja tai metallivahvikkeita ei käytetä. 41. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Kaiuttimen pohjalevyn irrottamalla pääsee käsiksi jakosuotimen kolmeen vastukseen, joista kahdella säädetään keskialueen ja diskantin tasoa. Hieman taaksepäin kallistuvalla rakenteella tasataan eri elementtien etäisyyseroja kuuntelijaan. Eli sen toiston ominaisluonne säilyi kaikissa olosuhteissa. Kuten monesti, menestyksen takana on perustaja, jolta löytyy vahvaa näkemystä. Samalla kerrotaan laajahkosti kaiuttimen suunnittelufilosofiasta ja rakenteesta. Samalla esityksen kokonaisuus, muusikkojen osuudet ja tila toistuivat vaivattomasti. Kuunteluetäisyys oli hieman yli kolme metriä, ja takaseinään jäi väliä melkein kaksi metriä. Itse asiassa ensimmäinen Watt/Puppy-yhdistelmä oli suunnilleen sen mitoissa. Leimaa-antavaa on levollisuus, esiintunkemattomuus ja korostumattomuus. Samalla ne suojaavat elementtejä ylikuormitukselta. Toisaalta taas se ei ole riipivän ylianalyyttinen vaan harvinaisen helppo kuunneltava. Yksi vahvuuksista on lauluäänen toisto. David Wilson on nyt siirtämässä vastuuta jälkikasvulleen. Herkkyys on vain 87 desibeliä, joten tehoa tarvitaan. highend Matti Hermunen on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Sabrina pysyi kurissa kaikenlaisella materiaalilla ja voimakkuuksilla silloinkin, kun musiikissa tapahtuu paljon. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti ns. Silkkikuituisen tuuman diskantin ympärillä on huopavaimennin. Lisähinnasta saa valkoisen tai punaisen pinnan. Bassoelementin vastuksen arvoa ei voi muuttaa. Alle metrinen, ylöspäin kapeneva kotelo on tukeva ja painaa yli 40 kiloa. Mukana toimitetaan piikit ja työkalut niiden asentamiseen sekä kaiutinterminaalien kiristämiseen. Tarkkoja jakotaajuuksia ei kerrota, mutta niiden sanotaan olevan 290–350 hertsin ja 1,6–1,9 kilohertsin välillä. Vakioväreinä ovat hopea, musta ja kokeilussa olleen kaiuttimen harmaa. Wilsonia edustaa turkulainen Hifimesta, jonka Ari Laine kärräsi valmistajan tuoreimman mallin Sabrinan sisään ja auttoi alkuun. Perusasiat kunnossa Erinomaisessa käyttöohjeessa on selkeä vaiheistus sijoituspaikan määrittämiseen. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. Toisaalta Sabrina nostaa vaivattomasti esiin yksittäisiä asioita, olivat ne esityksen sävyjä ja detaljeja tai äänitykseen rakenneltuja efektejä, jotka kaiutin toistaa hätkähdyttävän selkeästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Sabrina pystyisi rehevyyteen ja elävyyteen silloin, kun sitä on äänilähteestä tarjolla. Kotelon etupaneeli ja pohja on tehty Wilsonin X-materiaalista, sivuja takapaneelien raaka-aineesta ei kerrota tarkemmin. Tasaisen varma Hermuset:WilsonAudioSabrina-kaiuttimet SABRINA on kaiutin Wilsonin malliston pienimmästä päästä. Suurimman osan ajasta etukankaat olivat poissa. Kari Bremnesin ääni soi En Elsker i Berlinillä luonnollisena ja pakottamattomana (Kirkelig Kulturverksted; 30-vuotiskooste). Ääni on rauhallinen ja stabiili. Alumiinikoteloon suljetun jakosuotimen passiivikomponenttien toleranssit ovat tiukat (+/– 0,2 % tarkkuudella referenssimalliin nähden). Toimiva sijoituspaikka löytyi helposti, mutta ääni parani edelleen pienillä siirroilla ja suuntauksen tarkennuksella. klassisen musiikin puolelle. Napakasti istuva etukangas peittää kahdeksan tuuman basson sekä paperin ja hiilikuidun sekoituksesta valmistetulla kartiolla varustetun viisituumaisen keskialue-elementin. Toimii hyvin kaikilla alueilla Tilatoisto on avaraa, luonnollisen tarkkaa muttei kuitenkaan veitsellä vedettyä. Van Morrisonin nuorempana tekemä Bulbs (Veedon Fleece) kulki raivokkaasti, sensaatiomaisen dynaamisena. kuka Wilson Audio on kaiutinmaailman legendoja
Alemman keskialueen varsin lievä runsaus toi joillekin pianolevyille hienoista muhkeutta. Näistä uusimpia on alun perin XLF:ään kehitetty diskanttielementti, jonka hieman kevennettyä versiota käytetään tässä esiteltävässä Sabrinassa. Lattiakaiuttimia on kuusi, suurimpana Alexandria XLF ja pienimpänä tässä esiteltävä Sabrina. Näiden ohella on monikanavakäyttöön tarkoitettuja malleja sekä kaksi subwooferia, joista toinen on hulppea puolitoista metriä korkea Thor’s Hammer. Neljännessä osassa pasuunan dramaattinen ulostulo säväytti. Ylin alue on hieno, jopa niin kohdallaan, ettei se vedä huomiota puoleensa. Kotelomateriaaleista ei saa tarkempaa tietoa, vaan esitteissä mainitaan etuja sivupaneelien olevan Wilsonin Xtai Smateriaalia. Kaiuttimien ohella valmistajan kotisivuilta löytyy valikoima David Wilsonin tuottamia levyjä latauslinkkeineen. Ehkä siksikin Sabrinaa on niin helppo kuunnella. Se menee kuitenkin normaalin musiikinkuuntelun kannalta riittävän alas. sinfonialla (Ashkenazy, PO, Decca) Sabrinan ote oli levollisen varma. Jousisoittimien sekä puhaltimien sointi oli mehevä. Harrastuksestaelämänuraksi WILSON Audion perustajan David Wilsonin nuoruudessa oli tavallista, että kaiuttimien ohella vahvistimet, virittimet ja jopa levysoittimet tehtiin itse. Rytmimusiikilla Sabrina oli parhaimmillaan mehevän sävykäs ja ponteva, toistossa oli sopivasti tömäkkyyttä. Rajoitukset hallussa Toisto ei ulotu supersyvälle. Tarvittiin helposti liikuteltava hyvälaatuinen monitori. WAMM:in seuraajaksi suunniteltiin X-1. Orkesteri toistui monipuolisen elävästi, ja alun perin liian tummaksi tehty äänitys avautui hienosti. Vaikka X-1 oli kookas ja moniosainen, oli se suunniteltu niin, että myyjäliike pystyi asentamaan sen ilman, että itse Wilson matkusti paikalle. Hermuset:WilsonAudioSabrina-kaiuttimet highend Pianon sointivärit olivat kohdallaan, ja tarvittaessa instrumentti soi heleän kuulaasti. Ajan mittaan mallisto on laajentunut. Asiassa auttoi se, että hintaan kuului Wilsonin henkilökohtaisesti hoitama asennus. Lyömäsoittimen ylä-äänet Sabrina hoiti maltillisesti. Niissä ei ollut korostunutta peltisyyttä kuten joillain kilpailijoilla. Kehä on nyt kiertymässä umpeen, kun pari vuotta sitten Wilson poikineen kertoi, että WAMM:ista tulee uusi versio. Tukevasta hinnastaan huolimatta siitä tuli menestys, varsinkin kun vähän myöhemmin WATT sai alustakseen bassotoistoa laajentavan Puppyn. Jotain kertoo se, että automaattiselta työstökoneelta menee XLF:n kotelon valmistamiseen viikko. Vakiokuunneltavalla, Sibeliuksen 4. Keskialueen sävy on aivan hivenen miellyttävään päin. Wilson ei valmista itse kaiutinelementtejä mutta on vahvasti mukana niiden kehittelyssä ja speksaamisessa. Se on kuitenkin osattu jättää neutraalin puolelle. Rakennussarjojen laatu ei riittänyt pitemmän päälle, joten Wilson rakenteli omia kaiutinvirityksiään. Kyse ei kuitenkaan ole vanhan uudelleenlämmittelystä vaan isä-Davidin ammatillisesta testamentista. Yläpään mallien keskialueja diskanttielementit on sijoitettu säädettävään moduulirakenteeseen, jonka avulla toisto optimoidaan kuuntelupaikalle. Pitkän kokeilun tuloksena syntyi Wilson Audio Modular Monitor (WAMM). 42. Siinä järeän basson päälle istutettiin kaksi Dahlqvistin DQ-10-paneelia ja niitä täydentämään saksalaisen Braunin minimonitori sekä elektrostaattinen elementti. Aivan tyhjästä ei tarvinnut aloittaa, sillä tarjolla oli rakennussarjoja, niistä tunnetuimpia Heathkit. Tarpeeseen tehtiin Wilson Audio Tiny Tott (WATT), pyramidimainen ja erittäin tukevatekoinen minimonitori. Kaiken muun ohella Wilson toimi vaimonsa Sherylin kanssa levytuottajana ja äänittäjänä. Ulkonäöltään, mitoiltaan sekä hinnaltaan monsterimainen WAMM löysi yllättävän hyvin ostajia. Orkesteri pysyi selkeästi irti kaiuttimista ja asettui kaiutinlinjasta taaksepäin. Wilsonin tuotteiden tavaramerkkejä ovat mahdollisimman vankkatekoinen kotelo, useimpien mallien säädettävyys kuuntelupaikan mukaan sekä äärimmäisen hieno viimeistely. Dynaamisesti Sabrina tarjosi harvinaisen vakuuttavan esityksen, parhaita mitä olen tästä levystä kuullut. Samalla levyllä Finlandian alun brassikuorot purivat alas asti, soivat moniäänisesti ja jälleen uskottavan, oikean kuuloisina
Sabrinan paikan hakuun kannattaa käyttää aikaa, koska huolimattomasti sijoitettuna alakeskialue ja ylempi basso nousevat turhan paljon esille. 43. Pääsyinä olivat Miles Davisin Kind of Blue -levyllä yllättävän voimakkaasti pintaan noussut nauhakohina ja hänen mielestään muutenkin turhan esillä oleva ylempi keskialue. Hyvin sijoitettuna tämän alueen toistossa ei kuitenkaan ollut olennaisia ongelmia. Yleispätevyyttä on siis keskimääräistä enemmän, vaikka esitys ei täysin neutraali olekaan. sinfonian (Inbal, Frankfurtin RSO, Denon) ainut nousukohta toistui vakuuttavasti. Koosta tai enemmän sen puutteesta seuraavat kompromissit on osattu tehdä taiten. Kyllä tästä olisi Koska Sabrinassa ei ole isompia värityksiä eikä se suosi mitään musiikkilajia, niin tuloksena on hintava mutta aitoa laatua tarjoava kaiutin. Metallica puree ja puhuttelee kuulijaa siinä missä Sibeliuskin. Tämä kuuluu lauluäänessä, selloissa ja akustisen kitaran alakielien muhkeana sävynä. John Coltranen Dear Old Stockholmilla Roy Haynesin rummut kolahtelivat pontevan sävykkäästi, ja Mahlerin 4. 50 W Nimellisimpedanssi 4 Ohm Elementit -basso 203 mm -keskialue 146 mm -diskantti 25 mm Jakotaajuus 290–350/1600–1900 Hz Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Ei info highend Varsinkin kun alemmalla alueella on kaiuttimen kokoon nähden yllättävän paljon voimaa sekä dynamiikkaa. Tätä tukee myös epäkaiutinmainen ja pakottoman ilmava äänikuva. Toisaalta alemmalla keskialueella – tai jo basson puolella – on ylimääräistä muhevuutta, joka lämmittää balanssia. Soundi on yleisilmeeltään reipas ja dynaaminen mutta ei yläpäältään tippaakaan rasittava. Jos kovinta vääntöä haluaa alaoktaaveilla, niin subbari lienee pakkohankinta. Joidenkin lehtien mittauksissa Sabrinan vaste on jonkin verran korostunut keskibassolta alemmalle keskialueelle. Joillekin vähäeleisyys saattaa olla rajoite, siinä missä toisille se on etu, joka kääntää hankintapäätöksen Sabrinan hyväksi. Toisellakorvalla MikaelNederström RAUHALLINEN, suhteellisen tasapainoinen ja yhtenäisen ehjä sointimaailma. Sabrina on osattu tasapainottaa taitavasti, rajoitukset eivät hypi silmille. Bassopää on luonteeltaan napakka ja erotteleva, mutta aivan alimmat jäävät kuulumattomiin. Se voisi selittää kaiuttimen tietyn pontevuuden. Sabrina tuo musiikin helposti tarjolle ilman korostuksia tai asiaankuulumatonta dramatiikkaa. Tosin toiston eheyden kannalta parempi ratkaisu olisivat Wilsonin isommat mallit. Useimmat kuuntelemassa kävijät pitivät Sabrinasta, vaikka pohtivat sen hintaa. Muut kuuntelijat eivät kokeneet kohinan kuuluvuutta tai keskialuetta ongelmallisiksi. Hinta 21 200 €/pari Edustaja Hifimesta Puhelin 02 2778950 Lisätietoja www.wilsonaudio.com www.hifimesta.fi Mitat (lxkxs) 30,5 x 96,5 x 38,5 cm Paino 42,6 kg Toimintaperiaate 3-tie, refleksi Suositeltava teho Min. Toisaalta karuhko esitys toimii onnistuneesti siinä, että sävymässäilyn sijaan huomio kääntyy musiikkiin. Ehkä myös hiukan suoraviivainen, sillä kauneimmat nyanssit keskialueelta tahtovat laimentua asiallisen askeettisessa otteessa. Aika tasaisen varma, mutkaton ja myönteisessäkin mielessä yllätyksetön suoriutuja. Basson määrää ja alimman alueen dynamiikkaa arvostaville huolella sovitettu subwoofer voi olla avuksi. Tosin yksi paljon kuunnellut ja oman makunsa kanssa sinut oleva tokaisi: "Ei ole mun kaiutin". Se kykenee dynamiikaltaan ja ulottuvuudeltaan enempään ja parempaan kuin moni suurempi kilpailija. Soundi ei silti ole tumppu tai tukkoinen vaan suhteellisen napakka ja iskeväkin. Ennen kun sain kaiuttimen kohdalleen, ehdin jo epäillä, että siihen on räätälöity hieman vakuuttavuutta lisäävää potkua. Viimeistely on moitteeton, ja kaiuttimen muoto miellyttää useimpia
Soittaa, muuntaa ja vahvistaa Kolmella digitaaliotolla ja kahdella analogiannolla varustettua Acute Classicia saa sekä kromatulla että EAR Acute -cd-soittimen uusin painos Classic sisältää edeltäjiensä tavoin putkitoimisen ja muuntajalähtöisen antoasteen, mutta valmistajan mukaan monet sen tekniset yksityiskohdat edustavat uutta ajattelua. EAR:in (Esoteric Audio Researchin) Tim perusti vuonna 1976. Alimmat arvot toteutuvat cd-soitannan yhteydessä, ylimmät spdifja usbliitäntöjen kautta bittijonoja käsitellessä. Kuulokelähtö on valmistajan mukaan optimoitu 16– 100 ohmin luureille, mihin haarukkaan useimmat nykyaikaiset dynaamiset laatukuulokkeet osuvatkin, Sennheiserin ja Beyerdynamicin huippumalleja lukuun ottamatta. Annoksi on toki laskettava myös noin 6,3 millimetrin läpimittainen etuseinän aukko, jonka takaa löytyy laadukkaaksi mainittu kuulokevahvistin. Digiotot ovat tietty spdif/ rca, toslink ja usb, annot puolestaan rca ja xlr. Eli vielä riittää luovuutta ja virtaa laitteen suunnittelijassa, audiolegenda Tim de Paravicinissa. Ensiasennusputket ovat tyyppiä ECC88, mutta niiden sijasta myös niiden johdannaiset (6922/E88CC/7308/ E188CC) käyvät, kuten myös PCC88:t. Sittemmin hän on tehnyt suunnittelukeikkaa myös Quadille, Musical Fidelitylle sekä Alchemistille ja ansioitunut sen ohessa studiolaitepuolellakin. EAR:in alkuvuodesta julkaistu Acute-cd-soitin on tipauttanut kolmosen tyyppimerkinnästään mutta korvannut nelosen sanalla Classic. Wolfsonin WM8741-lastulla varustetun dacin strategiset lukemat ovat 16–24 ja 44,1–192. Kuulokeliitännän, cd-soittimen luukun, virtaja käyttökytkinten, ottovalitsimen ja näytön lisäksi Classicin julkisivulla sijaitsee äänenvoimakkuussäädin, joka vaikuttaa sekä kuulokeliitäntään että linjalähtöihin. EAR Acute Classic hyödyntää edeltäjiensä tapaan putkitoimista antoastetta ja muuntajakytkettyä lähtöä. kuka highend EAR Yoshino henkilöityy vahvasti maineikkaaseen audiosuunnittelija Tim de Paraviciniin, joka aloitteli ääntä tallentavien ja toistavien laitteiden parissa jo iloisella 1960-luvulla ja jatkoi seuraavalla vuosikymmenellä muun muassa Luxmanille putkilaitteita kehitellen. mustanpuhuvalla julkisivulla. Jaakko Eräpuu on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Usb-liitännän kautta tietokonekäytössä rakenteeltaan jämäkkä ja toiminnoiltaan täsmällinen Acute Classic Silläkorvalla:EARAcuteClassic-cd-soitin/dac/kuulokevahvistin Teksti Jaakko Eräpuu Kuvat Jaakko Eräpuu & valmistaja Jalostunut perinteenjatkaja 44. Volan säätö onnistuu myös käteenkäyvällä, näytön himmennystoiminnonkin sisältävällä kauko-ohjaimella. Näin siis muunninten jatkumossa. Pääosin putkitoimisten vahvistimien parissa toiminut EAR laajensi tuotesortimenttiaan signaalilähteiden puolelle suhteellisen myöhään, mutta sekä cd-soittimien että da-muuntimien mallistoissa sukupolvesta kertova numero on kuitenkin ehtinyt jo neloseksi. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita. Toslinkin kautta ylin näytetaajuus on 96 kilohertsiä
Akustinen jazz (Rantala/Danielsson/Erskine) välittyi Acute Classicilla nautittavan intiimisti, eikä rytmisen etenemän energisyydessä esiintynyt pahempaa käsijarrua. EAR:in kotisivuilla korostetaan moneen otteeseen Acute Classicin kuulostavan tarkoituksella analogiselta, ja näinhän se myös kuuntelukokeiden perusteella tuntuu olevan. Taitavat olla oikeassa, eivätkä vähiten siksi, että kaikki musiikkinsa hopeakiekkoina hankkineet tuskin luopuvat vuosikymmeniä haalimistaan aarteista tai rippaavat fyysiset levynsä fileiksi. Eli EAR:issa ajatellaan, että huhut cd-levyn kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja ja 16/44,1-cd on validi formaatti vielä pitkään. Vaikka toisaalta kyseessä on melkein ajantasainen da-muunnin/kuulokevahvistin, jota on täydennetty sisäänleivotulla cd-pyörittimellä. Se pakollinen Bartok-tuokiokin, tällä kertaa toinen viulukonsertto Augustin Hadelichin tähdittämänä ja Norjan radion bändin tukemana, hoitui – putkien ja muuntajien läpi kuljettuaan – hehkuvin sointivärein, joskin aavistuksen pehmeämmin kuin talon omalla kalustolla. Katoavaa kansanperinnettä. Vai syntyikö ero sittenkin siinä 1,5 metrin koaksiaalisessa Furutech-digikaapelissa, jolla ulkoinen pyöritin oli kytketty Acute Classicin spdif-ottoon. Suhteellisen pientä, mutta kuitenkin. 45. EAR Acute Classicin antotason voimakkuutta voi annostella sekä julkisivun säätimellä että kaukokomentimella. highend asettuu Mac-maailmaan ajureitta, mutta pc-käyttöön sellainen tarvitaan. Lauluäänet (Paul Simon: Stranger To Stranger) hoituivat EAR:illa todella sävykkäästi, mutta aivan äkäisimmät sähköisen kitaran revittelyt (Jeff Beck: Loud Hailer) hukkasivat ohuen siivun särmikkyydestään. Koeponnistuksessa yhtenä referenssinä toimineen Tentlabs B-drive/Bakoon DAC 5730 -yhdistelmän toistoa vasten tarkasteltuna cd-levyjä soittava Classic vaikutti kerta toisensa jälkeen soivan bassoiltaan muhevammin ja diskantiltaan hillitymmin – joskin myös kauniimmin – kuin verrokki. Itse asiassa tuli todettua, että päinvastaisista väitteistä huolimatta pyörittimissä on eroa. Ajurin saa imaistua valmistajan sivuilta. Acute Classicin voisi halutessaan mieltää kannanotoksi niihin formaattispekulaatioihin, joissa cd-levylle on tarjottu katoavan kansanperinteen roolia. Fileointia B-driven toimiessa pyörittimenä Acute Classic soi damuuntimen roolissa lähes tasan samoin elkein kuin cdsoittimenakin – ehkei kuitenkaan niin paljon musiikin jalostuneempia piirteitä painottaen ja särmää silotellen
Rca, xlr, kuuloke Muuta ....................................................... Koaksiaali, spdif rca, spdif toslink, usb Lähdöt ...................................................... Eli kehitys on ainakin joiltain osin edistynyt, ja sen myötä ei ole erityisen vaikeaa suositella henkilökohtaista tutustumista tulokkaaseen. EAR vs. 8 kg Tulot .......................................................... Sen avulla pääsimme tutkimaan, miten Acute Classic vertautuu saman valmistajan varhaisempaan malliin nimenomaan muuntimena. Ja kappas, sen antoasteestahan löytyvät samat putket kuin EAR:istakin. EAR:in kunniaksi on kyllä todettava, että soinnillinen sivistyneisyys ei tarkoita kliinisyyttä tai ylenpalttista kohteliaisuutta. Vakioputkia paremmin eväin varustettu, huolella sisäänajettu kapine soi tuoreempaa lajitoveriansa tuhdimmin ja särmikkäämmin, vaikkakaan se ei tavoittanut tämän koherenssia. Jälkimmäinen todentui kytkemällä Classicin kuulokelähtöön impedanssiltaan otolliset Audeze LCD-2.f -luurit tuloksin, jotka kestävät vertailun muun muassa Bakoon SCA-7511Mk.3:n hyväksi havaitun kuulokeannon rinnalla. 43,5 x 6,5 x 28,5 cm Paino ......................................................... 040 760 1247/(09) 344 3949 Lisätietoja .............................................. highend Erikoisvalmisteiset muuntajat sovittavat ECC88-putkiparin jälkeisen signaalin optimaaliseksi ulkomaailman kohtaamiseen. Hänellä kun sattui olemaan laitteistossaan EAR:in parin vuoden ikäinen huippumuunnin jopa erinomaisiksi todetuilla Siemens E88CC -putkilla. No, tottahan Acute Classicin ja NOS-noname-muuntimen sisäkalut ja toimintaperiaatteet poikkeavat huomattavasti toisistaan. Erityisesti, jos hakusessa on se viimeinen soitin kyseisestä hintaluokasta, hallussa sattuu olemaan mittava cd-levyvalikoima ja kuulokekuuntelu on sydäntä lähellä. Sound Factor Oy Puhelin ..................................................... 46. Macbookin yhteistyökumppaniksi Acute Classic asettui juohevasti sekä kaapeleitse että langattomasti. Eli: jalostunutta, sävykästä ja ”analogista” antia on saatavilla genrestä riippumatta ja laadusta tinkimättä niin linjalähdöistä kuin kuulokeliitännästäkin. Ja vertautuihan se, molempien kuuntelijoiden mielestä. Ilmiselvää sukulaisuutta oli ilmassa luonnollisten sointivärien muodossa, mutta siinä missä vanha haastoi uudempansa bassojen ulottuvuudessa ja napakkuudessa, Acute Classic näytti hienoisesti iäkkäämmälleen kaapin paikkaa diskantin sävyjen syväpuhtaudessa. Siinä missä Classic tarjoilee hienostuneen hillittyä herrasmiesääntä, NOSdac paukuttelee menemään robustimmin, eläväisemmin, jykevämmin ja avoimemmin mutta myös vähemmän hienosyisesti tai puhtoisesti. Antoaste putkin, kuulokevahvistin info EARAcuteClassic häviöttöminä fileinä kuten originaalitkin. Silläkorvalla:EARAcuteClassic-cd-soitin/dac/kuulokevahvistin Tässä vaiheessa vertailuihin tuli mukaan journalistin salainen ase, Analog Devicesin 1865-dacpalikalla, putkiannolla ja huippuluokan Mundorff-ulostulokondensaattoreilla varustettu NOS (Non Over Sampling) -muuntolaite, joka oli ehtinyt jo tehdä talon referenssimuuntimen elämän tukalaksi. Kovalevylle ripatut testilevyt, samat kuin edellä, soivat Hinta ......................................................... 5010 €/musta, 5390 €/kromi Edustaja .................................................. Mutta niin poikkeaa sointikin. EAR Varsinaisten kuuntelusessioiden jälkeen laitetta sen omistajalle palautettaessa matka kulki erään kokeneen harrastajatoverin residenssin kautta. Sama putkityyppi ei välttämättä tarkoita samaa soundimaailmaa, sillä kaikkihan toki tiedämme, että putkien välillä on niitä kuuluisia äänenlaatueroja. www.mrhifi.fi www.earyoshino.com Mitat (lxkxs) ........................................
Lue lisää www.ecophon.fi ja www.kotiakustiikka.fi Hifimaailma_092016.indd 1 14.9.2016 9:48:30. Kotiakustiikkaratkaisut Ecophon-tuotteilla Vaativiin kotiteatteriratkaisuihin optimaalinen äänimaailma Ecophon alakattoja seinäakustiikkalevyillä
Hi-techiä korville Focalin yläluokan kaiuttimissa on hyödynnetty jo pitkään eksoottisia materiaaleja ja innovatiivisia ratkaisumalleja. Kaapeli kytkeytyy kuulokkeisiin Lemo-liittimillä. Painoa kuulokkeille on kuitenkin kertynyt karvan verran alle puoli kiloa. FocalUtopia-kuulokkeet Teksti Jaakko Eräpuu Kuvat Mauri Eronen highend ETELÄISEEN Ranskaan Saint-Étiennen lähistölle tuotantolaitoksensa pystyttänyt Focal on jo yli kolme vuosikymmentä valmistanut kaiuttimia moneen lähtöön koti-, autoja ammattikäyttöön. Paino jakautuu sopivasti 48. Eikä kyse ole todellakaan ollut pelkästä kokoamisesta, sillä myös kaiuttimissa käytettävien elementtien suunnittelu ja valmistus tapahtuvat talon sisällä. Muodoltaan niiden kerrotaan muistuttavan M-kirjainta ja toiminnallisesti kaiutinelementtiä. Kirjoittaja kuunteli kuulokkeita cd-levyjä Tentlabs b-drivellä pyörittäen, Bakoon DAC 5730:lla muuntaen ja Bakoon SCA 7511 MK3:lla tai Yamamoto HA-2:lla vahvistaen, Audezen LCD-2.f:t vertailuluureinaan. Toimintaperiaatteeltaan dynaamisten ja avointen kuulokkeiden 40 millimetrin läpimittaiset elementit ovat dome-tyyppiset ja berylliumkalvolla varustetut. Resoluutiota riittää Focal Utopiat päätyivät kokeilusessioissa kaksille korville ja useammankin oheislaitteiston kumppaniksi. Fokus kohdallaan Kaiuttimistaan parhaiten tunnettu ranskalainen Focal on liittynyt huippukuulokkeiden ennenkuulumattomien esiinmarssiin julkaisemalla kaksikin uutta mallia. Näistä se terävintä huippua tavoitteleva on nimetty valmistajan laadukkainta kaiutinsarjaa mukaillen Utopiaksi. Utopia-kuulokkeet eivät poikkea Focalin hi-techlinjasta toteutuksensa millään osa-alueella. Voisi melkein sanoa, että yrityksen äänenlaadullisia pyrkimyksiä leimaa tietty ”teknologia edellä” -mentaliteetti, mihin viittaa myös tuotteiden virtaviivainen design. Viimeksi mainitulle sektorille Focal siirtyi kahden uuden mallin myötä vasta aivan äskettäin. Käsin tehdyksi mainittu ja kuulokemaailman huipulle suunnattu Utopia osuu hintaluokkaan, jossa sen kanssa parhaudesta kisaavat muun muassa Hifiman HE-1000 ja Audeze LCD-4, magnetostaattien eliitti, mutta haastetta Focalin lippulaivaluureille tarjoavat toki myös eurooppalaisten perinnevalmistajien, kuten Sennheiserin, Beyerdynamicin ja AKG:n kuulokevaliot sekä edellisessä Hifimaailman numerossa 5/2016 kokeillut Gradon GS2000e:t, joskin huomattavasti huokeampaan hintaan. Pannan pehmuste ja korvatyynyt ovat aitoa lampaannahkaa, jälkimmäiset tosin mikrokuidulla täydennetyt. Vahvistinpäästä löytyy kullattu 6,3 millimetrin Neutrik-plugi. Kuulokkeiden irrotettava liitäntäkaapeli on sitä kuuluisaa happivapaata kuparia (ofc) ja mitaltaan hulppeat neljä metriä. Ulkoisestikin vakuuttavien Utopia-kuulokkeiden runko ja pantamekanismi hyödyntävät hiilikuidun ominaisuuksia, keveyttä ja jäykkyyttä. Kuulokkeiden herkkyydeksi luvataan täydet 104 desibeliä/1 mV, impedanssiksi 80 ohmia ja toistoalueeksi 5–50 000 hertsiä. Ensimmäiset kuulokkeensa Focal lanseerasi vuonna 2012, ja sittemmin kuulokevalikoima on kasvanut jo seitsemän mallin kokoiseksi, in ear -tyyppisistä nappiluureista highend-tason huippukuulokkeisiin asti. Eli jos on herkkyyttä, niin on ulottuvuuttakin. Mauri Eronen taas tutkaili Utopioita Macbook Pro/Audiquest Dragonfly Red/Heed Canamp -systeemillä tai viimeksi mainitut Audiolab MDAC:illa korvaten. Käyttömukavuuden suhteen molemmat kokeilijat olivat samoilla linjoilla: Utopiat ovat painoisikseen kohtuullisen käyttäjäystävälliset
Lyttyyn kompressoitu räkärokki läjähtää korville härskin epämääräisenä mölinänä, mutta herkkä akustinen maalautuu autenttisena ja kauniina. Rytmisen sykkeen soljuvuuden ja dynaamisten kontrastien läpivalaisunkin saralla liikutaan ehdottomasti kuulokemaailman eliittiluokalla.” Siinä se, pähkinänkuoressa. Kuulokkeet tuovat diskantin ja s-äänteet etualalle tekemättä soundista kuitenkaan terävää. Syvimmätkin jytinät välittyvät uskottavasti, eikä kuulokkeilla tunnu olevan mitään ongelmia erotella bassoalueen tapahtumien hienoimpiakin nyansseja. Keskialueella on mehevyyttä ja rehevyyttä. Soundi on kuitenkin hieman kaupallinen mehevine bassoineen ja särmikkäine diskantteineen. Ennemminkin kuulostaa siltä, että ylä-äänissä on helppoa erottelua korostuksen sijaan. Avoimuuden ja epäkuulokemaisen ilmavuuden lohkolla toisto ei kuitenkaan tavoita aivan absoluuttisinta elämyksellisyyttä, eli hienoista päänsisäisen musisoinnin tuntua ei ole kyetty täysin nitistämään. 490 g Rakenne .................................................. Monitorimainen tarkkuus ja soinnillinen puhtaus eivät ehkä viittaa ilmeisimmin metallin tai muun mäiskeen suuntaan, vaikka niidenkin maisemissa on iloa napakkuudesta, koherenssista ja potkun voimasta. Varsinkin puheääni on erittäin selkeä. Sointi on sopivalla tavalla särmikäs ja erotteleva lankeamatta ärhäkkääksi pistelyksi. Suorasanaiseksi proosaksi käännetyt kuunteluhavaintomuistiinpanot kertovat pelin hengen: ”Selkeästi artikuloiva ja toistoalueen ääripäitä myöten kontrolloitu sointi, jonka parhaat puolet tulevat esille kaikenlaisella musiikilla. Ulkoisten äänten eristyskyky on olematon, mutta niinhän avoimissa kuulokkeissa tuppaa olemaan. Berylliumkalvoiset kuuloke-elementit info Laadukas läpivalaisija Focal on Utopioilla astunut suoraan kuulokkeiden mestaruussarjaan. Äänikuva on leveä mutta pistemäisen tarkka. Kruunuradio Oy Lisätietoja .............................................. Kuulokkeiden bassotoisto on vakuuttavaa niin ulotteikkuuden kuin seurattavuudenkin suhteen. Kuuloke ei ole pehmoileva tai anteeksipyytelevä. 4 m Impedanssi ........................................... Omimmillaan Utopiat ovat pikkudetaljien bongailussa hyvälaatuisella musiikilla. Myöskään puristus ei juuri aiheuta kuunteluväsymystä. Pidemmässä kuuntelussa yläpään selkeyttä ja heleyttä alkaa arvostaa. Kirjoittajan kuuntelema materiaali kattoi monenmoiset musiikilliset maisemat räväkästä rockista svengaavan afron ja modernin jazzin kautta klassiseen orkesterimusiikkiin, unohtamatta sooloflyygeliä ja bluesahtavaa lattaria. 49. Avoin Liitin .......................................................... Jeff Beckiä, Cheikh Lô:ta, Paolo Fresua, Bachin kantaatteja, Sibeliusta, Billy Gibbonsia ja niin edelleen. Kuulokevahvistimen hyvä kanavatasapaino on ensisijaisen tärkeätä, sillä pienikin solistin siirtyminen sivuun kuuluu hyvin selvästi. 3999 € Edustaja .................................................. Utopiat ovat omiaan paljastamaan heikkolaatuiset pakatut äänitteet. No, moitteettomasti selviävät myös toisen ääripään tapahtumat, joskin jo aavistuksen kliinisyyteen kallistuvalla otteella. Hinta ......................................................... Varsinkin kaupallisen balanssin kompressoidussa sointimaailmassa. Hiilikuidusta konstruoitu panta on päällystetty lampaannahalla. www.kruunuradio.fi www.focal.com Paino ......................................................... Eli kuulokkeet skaalautuvat hyvin eri tyyppisten oheislaitteistojen seuraan. Käyttömukavuus mahdollistaa vähän pitemmätkin kuuntelutuokiot, mutta tietty suoraviivaisuus saattaa aiheuttaa lievää rasittuneisuutta pitemmän päälle. Kuulokkeet toimitetaan tukevassa magneetilla suljettavassa laatikossa. Soinnin selkeys ja puhtaus edustavat ehdotonta huippuluokkaa. Varsinaista eripuraa ei esiinny myöskään Erosen kirjaamien löydösten ja edellisen vuodatuksen välillä, vaikka ilmaisut eivät aivan yksi yhteen menekään. Kiertovara vaakasuunnassa voisi kyllä olla isompi. • Erittäin puhdas ja selkeä toisto • Sopivasti annosteltujen bassojen ulottuvuus ja voima • Vakuuttava olemus • Aavistuksen kliininen ja teräväpiirtoinen sointi kuunteluarvio Mauri Eronen KUULOKKEIDEN yleinen neutraalius on ilmeistä, sillä sointi kuulostaa tasapainoiselta heti kättelyssä. Kaapeli kytketään kuulokkeisiin Lemo-liittimillä. Klassiseen orkesterimusiikkiin kuulokkeiden resoluutiorikkaus sopii mainiosti, samoin kuin akustisen rytmimusiikkiin, jollaisen ytimeen kuulokkeet pureutuvat suvereenilla syväluotauksella. highend päälaen ja ohimojen kesken. Äänitteiden tuotannolliset ominaispiirteet välittyvät veitsenterävin viilloin, samoin musiikin sisällölliset seikat. Kokonaisbalanssi on kuitenkin hyvin hallussa, eikä hiuksenhienoa viileyttä lukuun ottamatta erityisiä värittymiä ole aistittavissa. Johdon toisesta päästää löytyy kullattu Neutrik-plugi. Karummastakin matskusta on silti havaittavissa Utopioiden vetävä tapa käsitellä rytmiä, puhumattakaan yksityiskohtien läpivalaisevasta käsittelystä. Kuulokkeiden korvatyynyt on pinnoitettu nahan ja mikrokuidun yhdistelmällä. Ja kyllä, Utopian tarjoamat huiman fokusoituneet näkymät äänitteisiin eivät jättäneet kylmäksi. 6,3 mm Kaapelin pituus ................................... 80-720 ohm (mitattu) Muuta ......................................................
KEF.COM Optoma KEF Äänentoiston edelläkävijä jo vuodesta 1961 Tunne ja teknologia yhdessä OPTOMAEUROPE.COM SUURI JA KAUNIS KUVA OPTOMA HD27 OPTOMA HD27 on uusi tulokas Optoman suosittuun kotiteatteriprojektoreiden valikoimaan. Tuore tekniikka mahdollistaa REC.709 HDTV-standardin väritoiston, jonka luonnollisuus koukuttaa katsojan täydellisesti. Kaiuttimen valinta voi siis loppujen lopuksi olla hyvinkin helppoa. Maahantuonti: highendstudio.fi / info@highendstudio.fi / puh. Jokainen KEF on sellainen kaiutin, koska taustalla on pitkä tutkimustyö ja ymmärrys ihmiskuulon käyttäytymisestä ja kaiuttimen oikeaoppisesta suunnittelusta viimeisiä tietoteknisiä työkaluja hyödyntäen. Edullinen hinta (799€), pieni koko ja hiljainen käyntiääni Massiivinen kuvakoko jopa 305 tuumaa Korkea 3200 ANSI Lumenin valovoima Aito Full HD -resoluutio on terävin valinta pitkälle tulevaisuuteen Terävä ja häiriötön 3D-kuva (3D-lasit myydään erikseen) Pieni kuvaviive ja Gaming Mode toimii upeasti pelikäytössä ISF-moodit voidaan helposti sovittaa vaihtuviin valaistustilanteisiin Langaton HDMI-yhteys ostettavissa erikseen (Optoma WHD200) UU TU US. 09-4553685 Kaiuttimen valinnassa voi helposti eksyä harhaan, sillä maailma on täynnä vaihtoehtoja. Sitä voi kuunnella tuntikausia korvien väsymättä, ja se toimii kaikissa olosuhteissa, kuunteluetäisyyksillä ja eri kuuntelupisteissä tasapainoisesti. Paras kaiutin on sellainen, joka vielä vuosienkin jälkeen jaksaa hämmästyttää. KEF kaiuttimesta kuulet selkeän ja luonnollisen äänen mitään lisäämättä tai pois jättämättä. Jokainen KEF on myös häkellyttävän tyylikäs ja tinkimättömän laadukkaasti tehty
Kaiuttimen valinta voi siis loppujen lopuksi olla hyvinkin helppoa. Tuore tekniikka mahdollistaa REC.709 HDTV-standardin väritoiston, jonka luonnollisuus koukuttaa katsojan täydellisesti. KEF kaiuttimesta kuulet selkeän ja luonnollisen äänen mitään lisäämättä tai pois jättämättä. Jokainen KEF on sellainen kaiutin, koska taustalla on pitkä tutkimustyö ja ymmärrys ihmiskuulon käyttäytymisestä ja kaiuttimen oikeaoppisesta suunnittelusta viimeisiä tietoteknisiä työkaluja hyödyntäen. Jokainen KEF on myös häkellyttävän tyylikäs ja tinkimättömän laadukkaasti tehty. Edullinen hinta (799€), pieni koko ja hiljainen käyntiääni Massiivinen kuvakoko jopa 305 tuumaa Korkea 3200 ANSI Lumenin valovoima Aito Full HD -resoluutio on terävin valinta pitkälle tulevaisuuteen Terävä ja häiriötön 3D-kuva (3D-lasit myydään erikseen) Pieni kuvaviive ja Gaming Mode toimii upeasti pelikäytössä ISF-moodit voidaan helposti sovittaa vaihtuviin valaistustilanteisiin Langaton HDMI-yhteys ostettavissa erikseen (Optoma WHD200) UU TU US. KEF.COM Optoma KEF Äänentoiston edelläkävijä jo vuodesta 1961 Tunne ja teknologia yhdessä OPTOMAEUROPE.COM SUURI JA KAUNIS KUVA OPTOMA HD27 OPTOMA HD27 on uusi tulokas Optoman suosittuun kotiteatteriprojektoreiden valikoimaan. Maahantuonti: highendstudio.fi / info@highendstudio.fi / puh. Sitä voi kuunnella tuntikausia korvien väsymättä, ja se toimii kaikissa olosuhteissa, kuunteluetäisyyksillä ja eri kuuntelupisteissä tasapainoisesti. Paras kaiutin on sellainen, joka vielä vuosienkin jälkeen jaksaa hämmästyttää. 09-4553685 Kaiuttimen valinnassa voi helposti eksyä harhaan, sillä maailma on täynnä vaihtoehtoja
Elämänmakuisia kokemuksia kirjoittava Jussi lähestyy aiheita korvat edellä mutta järki kädessä. Totaldac d1-integral-headphone D1-sarja on pitkälti tarpeen ja lompakon mukaan muokattavissa. Tänä päivänä tuo kaapeli on yksi referensseistäni. Kuten niin moni muukin, on herra Brient kulkenut kahta rinnakkaista polkua: ”Olen valmistanut laitteita jo pitkään. Kun lähipiirissä kuultiin ensimmäisiä muuntimiani, alkoi nopeasti ilmaantua ostotarjouksia. Leveys on tavanomaisia laitteita kapeampi. Vaikka ammattini vei muuhun suuntaan, jatkoin hifin parissa suunnittelutöitä lähinnä harrastuksena. Kiinnostuksen kentälle mahtuu niin esoteerinen erikoisuus kuin perinteisempikin äänentoisto. Ymmärrän yskän. Puolisuunnikkaana se muistuttaa pyramidin pohjaa. Totaldacd1-integral-headphone-dac/striimeri/reclocker/etuvahvistin Teksti Jussi Arvio Kuvat Valmistaja highend Jännän tuolla puolen Joskus on katsottava kauas, jotta näkee lähelle. Yhteydenottoni kohde on d1-muunnin, joka poikkeaa useimmista markkinoilla olevista kilpailijoista. Tästä päästäänkin kesän 2016 alkuun, hetkeen, jolloin testiin saapuu päivitetyn malliston uusi tulokas. Herrasmiehenä Vincent ei heti tyrmää testiajatusta, mutta ehdottaa ensin kohteliaasti kokeiltavaksi suodatettua Totaldac-usb-kaapelia, joka sisältää yli 30 komponenttia metallirasioituna. Kalleimmat ratkaisut on purkitettu useampaan pakettiin. Omakohtainen kokemus niin kuvakuin äänituotannosta tuo näkemystä harrastukseen. Maailmalta on jo kuulunut kummia, kun herkkäkorvaiset harrastajat ovat kilpaa jakaneet laatusanoja koko kansainvälisen kieliopin keinoin. Yhden metrin mittaisen kaapelin lähtöhinta on 360 euroa. Samalla päätän, että vielä jonakin päivänä vierailen paikan päällä muutenkin kuin virtuaalisesti. Se ja paljon muuta selviää tulevilla riveillä. Tällä kerralla Ranskaan saakka, jossa yhden miehen intohimo ja pieteetti veivät kulutuselektroniikan miniatyrisaatiosta digiinstrumenttien virtuoosiksi. Nyt testattu yhden boksin malli sisältää d1-single-muuntimen, Roon-yhteensopivan striimerin ja signaalin jitteriä poistavan reclocker-piirin. Saisikohan inspiraatiota lapioitua tuliaisiksi kotiin. ON syksy 2014, kun vaihdan ensimmäisiä sähköposteja herra Brientin kanssa. Olen aavistuksen kateellinen miehelle, jonka työympäristö on poikkeuksellisen inspiroiva. Tekniikasta lisää hieman myöhemmin. Vakio-ominaisuuksina seuraavat myös voimakkuussäätö ja laadukas kuulokeanto. Ajan kuluessa vähensin muita töitä, ja nyt Totaldac työllistää minut jo täysipäiväisesti”, kertoo Vincent. Mistä on kyse, ja kuka on Vincent Brient. Ensimmäiset jo ennen insinööriopintojani. Pekka Routalemmen sanoin olen tämän ”jännän” äärellä. Totaldacin muotokieli on massasta poikkeavaa. Kolmen kumisen tassun varassa lepäävä muunnin näyttää leijuvan Jussi Arvio on mediatekniikan ammattilainen. Alkulämmittelyä Normandian rannikolla merestä kohoava Mont SaintMichelin luostarisaari on satumainen. Ei ole ihme, että paikkaa verrataan antiikin seitsemään ihmeeseen. Kalliin muuntimen lähettäminen ulkomaille testiin vaatii lämmittelykierroksen, joten hyväksyn ehdotuksen. Opintojen aikana useimmat projektini sivusivat äänentoistoa tavalla tai toisella. kuka 52
Näyttöön ei ole ahdettu liikaa informaatiota tai olemattomia symboleita. Kattava kavalkadi liitäntöjä. Analogiannot sisältävät perusmuodossaan sekä xlrettä rca-liittimet ja 6,3 millimetrin kuulokeannon. Edessä tai sivuilla ei näy ruuvinkantoja. Mieleen tunkee väkisinkin visuaalinen viittaus Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan monoliittiin. Sen voi ohittaa asettamalla voimakkuuden maksimiin. Tapa on yleistymään päin, sillä ulkoiset kellot ovat kalliita ja tuovat yhden lisälaatikon yhtälöön. Oikealla ulkoisen virtalähteen moninapaliitin. Lopputulos on todella onnistunut ja kaunis. Mustaksi anodisoitu samettikuvioinen kansi taittaa valoa (Routalemmen) jännästi. Komponenttien valinta ja kaikkinainen viimeistely ovat kunniaksi digiartesaanille. Kuulokevahvistin on diskreetti a-luokan ratkaisu. Ulkoinen virtalähde noudattaa samaa muotoilua, vaikka se onkin pakattu hieman arkisempaan metallikoteloon. Jitteriä vastaan käydään kellottamalla kaikki signaalit uudestaan. Vaihtoehtoisesti se kertoo signaalin vaiheen tai ottoliitännän. Pieni muovinen kaukosäädin hoitaa hommansa, vaikkei herätäkään laitteen hinnan edellyttämää käpistelyn halua. Striimeri Striimeriominaisuudet rakentuvat laitteen sisälle erikseen koteloidun Cubox i4 Pro -minitietokoneen varaan. Jokainen muunnin käy Vincentin kehittämän mittausprosessin läpi, ja ainakin Vishay-metsät istutetaan kaksipuolisille piirikorteille käsin. Eli nappuloita kotelosta on turha etsiä. Niinpä hän on koodannut ohjelmoitavalle fpga-piirille fir-suotimen (finite impulse response), joka kompensoi vasteen lähes kolmen desibelin laskun 20 kilohertsin maastossa. Jo siitä ja sen ominaisuuksista riittäisi eineksiä yhdeksi jutuksi. highend 53. Virtalähteen takaa löytyy d1:n päävirtakytkin, mutta kaukosäätimestä hoidetaan arkinen päälleja poiskytkentä. Se on toteutettu niin sanotun r2r-periaatteen mukaan ja vieläpä erilliskomponentein. Asiallisesti varusteltu dac Sirossa laitteessa on riittävät ja laadukkaat liitännät. Puristi voi nauttia puhtaista muodoista sammuttamalla paneelin. En muista todistaneeni vastaavaa suunnittelun tyylikkyyttä ja toteutuksen taituruutta ihan vähään aikaan. Toteutus on nimittäin samalla vastusverkostolla, millä hoidetaan myös pcm-toisto. Mittasuhteet ja hillitty tyylikkyys istuvat ranskalaiseen alkuperään ja ovat ehdottomasti enemmän très chic kuin vieux jeu. Siihen on sijoitettu myös maltillisena hehkuva mattakeltainen virta-led. Muutenkin on turha veistellä, sillä muunnin ei perustu lastuun. Vakiovarusteisiin kuuluvan suotimen saa kaukosäätimestä päälle ja pois lennossa. Käännöstöistä huolehtii sata Vishayn 0,01 prosentin VAR Bulk Metal Foil -tarkkuusvastusta(!), ja signaalin erotus hoidetaan Lundahlin muuntajilla. Tätä kirjoittaessani Vincent on julkaisemassa uutta virtalähdettä, joka on tarkoitettu striimerin sisältäville d1-malleille. Etumus on paksua mustanpuhuvaa pleksiä. Apuna käytetään 10 millisekunnin puskurimuistia (fifo) ja fpga:lle ohjelmoitua prosessia. Ainakin yksi kansainvälinen audioalan tekstintuottaja on Brientin kanssa samaa mieltä. Äänenvoimakkuus ilmaistaan myös selvällä pykälöidyllä vaakapylväällä, joka on aina näkyvissä näytön ollessa päällä. Harkitun tasapainon saa helposti pilattua, mikäli pulittaa 350 euroa hopean sävyisestä maskista. laitetasolla. Antotehoa löytyy 3Vrms, ja huippuja riittää 1,2 watin verran 15 ohmilla. Mikä parasta, voimakkuussäätökin kuuluu perushintaan. Muut komponentit, kuten kondensaattorit ja diskreetisti toteutettu audiopuolen jänniteregulointi on sijoitettu itse muuntimeen. Mon dieu! Tyyliä ei hitustakaan himmennä keltaisella fontilla toteutettu oled-näyttö, joka näkyy pleksin takaa selvästi muttei silmäänpistävän kirkkaasti. Sekä Sennheiser HD 595 että Beyerdynamic DT770 Pro (80 ohm) toimivat erinomaisesti mutta tuskin ulosmittasivat koko potentiaalia. Siitä käy selvästi ilmi näytetaajuus ja äänenvoimakkuus. Niinpä se ajaa useimpia kuulokkeita 15– 600 ohmin välillä vaivatta, joskin kaikkein haastavimmat tapaukset ovat sitten asia erikseen. Omat Staxit vaativat erillisen polarisaatiojänniteyksikön, joten kuulokeanto tuli kokeiltua vain ohimennen ja edullisilla kuulokkeilla. Kaunis myös sisältä Totaldacin todellinen kauneus piilee pinnan alla. Paperilla vaatimaton suoritus on kuitenkin teknisesti täyttä asiaa. Testiyksilö sisälsi myös dsd64-toisto-ominaisuuden, joka on 350 euron lisäoptio. Suotimen lisäksi Vincent on toteuttanut samaisen fpga:n avulla 69-bittisen voimakkuussäätimen, jonka hän sanoo haastavan useimmat muut toteutustavat, myös kalliit askelvaimentimet. Otoista löytyy aes-ebu, koaksiaalinen, optinen, usb sekä rj45. Sielultaan Totaldac kuuluu non-oversampling-koulukuntaan, eli signaalin näytteenottotaajuus säilytetään alkuperäisenä. Vincent tunnustaa nos-toteutuksen pullonkaulan eli ylätaajuuksien vaimenemisen. Puikulalla on kuitenkin pärjättävä, sillä itse laite on tyyli edellä toteutettu. Kotelon sisällä asustaa pieneksi yllätykseksi vain rengassydänmuuntaja
Kokonaisuutta hallitaan tietokoneella tai tabletilla. Siitä huolimatta, että Vänskä on tiukentanut otettaan samojen teemojen parissa myöhemminkin. Sen äänestä on myös mahdotonta löytää viitteitä toteutustavasta. Samaa realismia olen todistanut suurilla Yankee FPR72 -magnetostaateilla, joskin lp-levyillä. Kytkennät toteutin rca-liitännöillä. Jos MSB kertoi nuotin voimasuhteista, niin d1 virityksen osuvuudesta. Esimerkkinä siitä kuuntelin yhdellä istumalla Sibeliuksen sinfoniat 1–7 (BIS). Väliaikainen nas-ratkaisuni sisältää noin 2 800 albumia. Lyhyesti sanoen se on siinä. Tältä osin saattaa löytyä paremminkin mittautuvia lajitovereita. Vaikka pieni taukoliikunta jäikin näin väliin, oli jokainen istuttu tuokio musiikintäytteinen. Päädyin käyttämään Roonia, sillä olin jo ladannut kannettavalle koneelleni ohjelmiston valmiiksi. Ensin kytketään ethernet-kaapeli, jotta striimeri löytää verkkolevyn tai saa yhteyden vaikkapa Tidal-palveluun. Nyt olin kuin uusien ranskalaisten tulkintojen parissa. Se on suurin piirtein kunnossa eikä sisällä ylimääräistä draamaa. Vaan musiikintoisto ei ole yhden suureen kilpailu. Jälleen kerran ajauduin musiikin kultakaudelle ja barokin pariin. Kuulemistani muuntimista toistaiseksi mikään muu ei ole tavoittanut samaa kerronnallista eheyttä ja virtaavaa luontevuutta. Syvä, riittävän leveä ja erittäin tarkka. D1 ei kuulostanut miltään, mitä olen aiemmin kuullut. Toinen tiivistys koskee tilatoistoa, josta en löytänyt puutteita. Huomasin, että aiemmista referenssisoittimista kirjaamani laatusanat eivät löytäneet sellaisina paikkaansa. Tarkoitan, että jonkin komponentin tai filosofian nimeäminen äänellisen lopputuloksen ansioksi ei onnistu. Aika näyttää. Eräs kriittinen havainto koskee bassotoistoa. Viola da gamba 54. D1 ei iskevyydessä ja napakkuudessa päässyt MSB Analog dacin tasolle, joka pitää edelleen kärkipaikkaa sillä saralla. Lisäksi Roon yhdistää Tidalin ja omalla verkkolevyllä olevan musiikkikirjaston saumattomasti. Totaldac ei kuulu varsinaisesti kumpaankaan ryhmään. Totaldacin antotaso on hieman tavallista korkeampi kuin useimmilla muilla (3Vrms versus noin 2,2Vrms). Sen sijaan päädyin miettimään esivahvistimen roolia järjestelmässäni. Näin signaali kiertää jitterin kitkevään uudelleenkellotukseen. Harkitsin uudestaan tulokulmaani, jotta sain ”jännästä” kiinni. Painotus oikeissa asioissa Aloitin kuuntelut oman etuvahvistimeni kanssa. Ensimmäinen kiteytys koskee taajuusbalanssia. Oleellista on se tapa, jolla d1 käsittelee musiikkia kokonaisuutena. Se kielii rasittamattomuudesta mutta vielä enemmän sävyjen ja kokonaisuuden tasapainosta sekä paremman termin puutteessa kantikkuuden poissaolosta. Kokonaissoinnissa yksittäiset asiat eivät korostu, mutta d1 löysi niin rytmin kuin melodiankin kokonaisvaltaisen eheinä. Kuunteluiden aikana sessiot venyivät todella pitkiksi. Lisäksi laite toimii sertifioituna Roon-toistimena. Niinpä en tuntenut tuskaa, kun metsästin levyhyllyn sijaan Roonin kätevällä hakutoiminnolla tarpeeseen sopivaa materiaalia. Tässä se oli omaa luokkaansa ja muistutti hyvin viritettyä levysoitinta. Kun joillakin laitteilla pinnistelee eroja, toisilla ne lyövät korville. Saivartelusta ei ole kyse vaan luonne-eroista. Ensinnäkin on todettava, että sen resoluutio on huikea ja samaa laatuluokkaa Esoteric X-03:n ja Merging Nadacin kanssa. Striimerin käyttöönotto on suoraviivaista. Sen tapa visualisoida metadata tekee striimauksesta nautittavan ja syvemmän kokemuksen. Totaldacd1-integral-headphone-dac/striimeri/reclocker/etuvahvistin highend Täyttä tavaraa parissa kerroksessa. Audiostriimausta varten optimoitu valmiiksi asennettu ohjelmisto tukee Music Player Daemonia, Airplayta, Logitech Media Serveriä ja upnp mpd:tä. Sitten Totaldacin valmistama suodatettu usb-kaapeli asennetaan seuraavasti: toinen pää Cuboxin usb-antoon ja toinen pää Totaldacin usb-ottoon. Tällä ei kuunteluiden kannalta ollut mainittavaa vaikutusta. Kellotuksesta hyötyvät myös kaikki muut digiotot. Toinenkin seikka on nostettava esiin. Painotus on ratkaisevassa asemassa. Totaldac ei pyöristellyt särmiä. Siitä huolimatta huono lähdemateriaali kuulosti peittelemättä huonolta ja erinomainen erinomaiselta. Mittasuhteet kuulostivat oikeilta. Pieni mutta toimiva kaukosäädin. Siitä huolimatta d1 toi laadullisesti enemmän esiin. Nämä 1990-luvulla Lahden Sinfoniaorkesterin Osmo Vänskän johdolla toteuttamat helmet ovat monella tavalla aikaa ja käyttöä kestäviä
Totaldac / Vincent Brient Puhelin ..................................................... Vahvistimiako. Koko käyttöajan Totaldac toimi vailla ikävää sanottavaa. 3,0Vrms Näytteenottotaajuus (PCM) ........ Willie Nelsonin Stardust kostutti silmäkulmaa, kun se aiemmin on saanut korkeintaan ymmärtävän c’est la vie -hymähdyksen. Juuri nyt testaan uutta virtalähteen prototyyppiä, joka tulee käymään kaikille d1malleille, joissa on sisäänrakennettu serveri. Mitä terveisiä lähetät niille lukemattomille työttömille insinööreille Suomeen, joita esimerkiksi Nokia ei enää kaipaa. 8 750 € + rahti Edustaja .................................................. Tällä hetkellä kaikki mallit nojaavat samaan periaatteelliseen lähtökohtaan. Riippuu henkilöstä, onko se rasite vai lisäarvo. Pelkkä insinörismi ei tuo hyvää lopputulosta. Kevyemmän kerronnallisuuden parissa kaivettiin vähän enemmän verta, hikeä ja kyyneliä kuin aiemmin. Ei siis aivan heikko esitys. VB: Kaikkea voi viedä äärimmäisyyksiin ja eteenpäin. 36 x 11 x 29 cm Kokonaispaino ..................................... Dsd64, 2,8 MHz Mitat (lxkxs) ......................................... Jos ei kipinää ole, sitä on vaikea synnyttää. Rca, xlr, 6,3mm kuuloke Tuetut muodot Riippuu valitusta hallintaohjelmasta; esim. http://www.totaldac.com Tulot .......................................................... VB: Keskityn toistaiseksi digitaalisuuteen. VB: Molemmilla saavutetaan erinomainen lopputulos. Laitteisto ei saa kuulostaa siltä tai tältä valmistajalta vaan musiikilta. JA: Mitä seuraavaksi. Valinta ei välttämättä aina perustu äänenlaatuun vaan muihin arvoihin. Sinatran tuskan ja itseylityksen, pettymysten ja uuden nousun kuuli ja ennen kaikkea aisti. Dsd on yksi tapa koodata audiosignaalia, jolla on omat rajoitteensa post-tuotantovaihetta ajatellen (verratuna pcm:ään). Ähäkutti automaailman esimerkkejä metsästäville. Roon (kts. Jätän sen striimausohjelmistojen kehittäjille. VB: Tärkeintä on kuunnella joka vaiheessa. VB: Työskentelin aiemmin vuosia tietoliikenneja telekommunikaatioaloilla. Se on puhdasta insinöörityötä. 6,5 kg Virrankulutus ....................................... Ensemble-soitanta vaatii kaiken saatavilla olevan resoluution mutta samalla myös sointuja ymmärtävän käsittelyn. Yksittäisten osa-alueiden korostunut ylikuuluminen sen sijaan vetää balanssin helposti kireäksi. Entäpä toimintavarmuus tai käytettävyys. Markkinat ratkaisevat mqa:n jatkon. JA: Mikä on tärkeintä, kun suunnitellaan dac. Palatakseni vielä etuvahvistimen rooliin: kun korvasin Sanders Pre -etuseni Totaldacin voimakkuussäädöllä, aukesi ääni aavistuksen vapautuneemmin. 22 W max. Nykyinen mallisto on evoluutiota alkuperäisestä ajatuksesta jo yli 10 vuoden ajalta. Jo nyt on ilmennyt, että se parantaa ääntä edelleen. Suunnittelin muun muassa kännyköiden tekniikan miniatyrisaatiota ja niin edelleen. Lp tosin vaatii huomattavasti enemmän vaivannäköä soidakseen hyvin: levyjen kunto, neulat, rasiat, säädöt, käsittely ja niin edelleen. Xmos usb(b), 1x optinen, 1x koaksiaali, aes-ebu Lähdöt ...................................................... VB: Ne ovat kaksi eri asiaa. Palstatilan saavuttaessa reunamansa totean, että Totaldac d1-integral-headphone kuuluu nykyään kalustooni. JA: Mikä on äänellinen referenssisi ja miten saat sen laitteisiisi. Rytmiikka muodostuu nuottien alukkeiden selkeydestä ja diskanttiäänien bassoalueen paljastavasta erottelusta. +33 6 18 03 14 08 Lisätietoja .............................................. Niinpä amerikkalaisen laulukirjamaailman siluetit saivat syvyyttä ja tunnetta, kun taas huonompiosaiset digisovittimet tyytyvät enemmän sing-along-otteeseen. Eipä ole, ei. highend Hinta ......................................................... Olen suunnitellut useita putkija transistorivahvistimia ja erilaisia kaiuttimia, mutta en kaupallisiksi tuotteiksi. info Totaldacd1-integral-headphone -perhe ja cembalo eivät anna toistoketjulle armoa. Avaatko vähän suunnittelufilosofiaasi. VB: Käytän edelleen diskreettiä r2r-rakennetta parhailla mahdollisilla vastuksilla. JA: Miten voidaan vielä suunnitella parempia ja parempia muuntimia. JA: Miten suhtaudut (Meridianin) mqa:han ja dsd-toistoon. Täytyy olla olemassa intohimo musiikkiin ja äänentoistoon. 44,1–192 kHz Näytteenottotaajuus (DSD) ......... Kenties dynamiikan pelivara kapeni, mutta ei ratkaisevasti. Mitä vaatii, että kääntää teknisen osaamisen toiselle alalle, kenties kännykkäja tietoliikennemaailmasta jopa audioalalle. Eikös sieltä ole löydettävissä ranskalaisen boheemiuden varjopuolet. Mutta joka laulaa mieluummin omaksi ilokseen kuin massojen suosiota kerjätäkseen. Totaldac voisi olla se Talent-kilpailija, joka muista poiketen on mukana aidon lahjakkuuden ja terveen, lapsenomaisen naiiviuden siivittämänä. Uskon, että useimmille on realistisempaa suunnata internet-of-things-tyyppiseen suuntaan, ohjelmistopuolelle ja niin edelleen. Kaikki muu on elänyt ajan saatossa. Mitä voidaan vielä parantaa. Totaldacd1-integral-headphone-dac/striimeri/reclocker/etuvahvistin Haastateltavana VincentBrient, Totaldac: JA: Miksi dacceja. Eli se ei loista yhden sortimentin bravuurilla vaan toimii kutakuinkin kaikella musiikilla samalla otteella. Muun muassa näissä Couperinin virittämissä karikoissa Totaldac purjehti kokeneen kapteenin elkein ja saavutti lyyrisen otteen (La Sultanne, DHM 74321 935452). JA: Lyhyesti, miten tuotteesi ovat kehittyneet. Uskon, että mqa-purku voidaan jatkossa hoitaa ohjelmallisesti, jos tarvetta ilmenee. JA: Eurooppaa ja koko maailmaa koettelee taantuma. Vive la France, vive la digilution! 55. Mikä on säilynyt matkassa. Onko digitaalinen parempi kuin analoginen. VB: Aito, vahvistamaton akustinen instrumentti, klassinen musiikki. http://roonlabs.com), tai jos käytössä mpad-hallintaohjelma: dsf, flac, wav, aiff, alac, aac, ogg, mp3 Muuta Kaukosäädin, striimeri, reclocker, säädetävä äänenvoimakkuus, vaiheenkääntö Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Antotaso ................................................
Modernin tekniikan lisäksi talosta löytyy laaja valikoima aitoja vintage-laitteita itäblokin mikrofoneista nauhaja peltikaikuihin. Ilmankos Peeter Salmela Studion ovat ottaneet omakseen virolaiset musiikkiammattilaiset jazzin vientinimistä popin suuruuksiin. Halutessa paikalle saa myös ääniteknikon. Kalamajassa Telliskiven kulttuurikeskittymän kupeessa sijaitsevassa studiossa on satsattu myös akustointiin. Legendaarinen Kultuurikatel Studion valvomossa on kaikki tarpeellinen eikä mitään ylimääräistä. Lisäksi sataman liepeillä sijaitseva studio on kaapeloitu niin, että Kultuurikatelin muut interiöörit ovat käytettävissä äänittämiseen. Hifimaailma tutustui kahteen erilaiseen konseptiin. Etelään äänittämään raportti Tallinnanstudiot Teksti ja kuvat Matti Komulainen VIRON pääkaupungissa toimii lukuisia ammattitason äänitysstudioita, ja Tallinnan ulkopuolelta niitä löytyy vielä monta lisää. 56. Kultuurikatel on monikäyttöinen toimitila, joka sijaitsee entisessä lämpövoimalassa. Molemmat äänittämöt löytyvät Tallinnan keskustasta. elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski teki voimalaitoksen edustalla Stalker-klassikkoaan. Äänittämö on lajissaan ainutlaatuinen myös siksi, että se kytkeytyy elokuvahistoriaan. Lähes satavuotiaan rakennuksen metriset kiviseinät on topattu sisäpuolelta paitsi paksulla eristekerroksella myös muunneltavalla akustointijärjestelmällä, joka mahdollistaa mitä erilaisimpien sessioiden taltioinnin. Kultuurikatelin kiinnostavuutta lisää saman katon alta löytyvä rumpuverstas ja työpaja, jossa voi tuunata vaikka laitekoteloita. Esimerkiksi Black Box -konserttisali tai sen alla sijaitseva pieni klubitila mahdollistavat siten vaikka sinfoniaorkesterin – tai mittavan seminaaritilaisuuden – tallentamisen. Palvelukeskittymän äänitysstudio on avoin kaikille tarvitseville huokealla tuntitaksalla. KultuurikatelStudio KULTUURIKATEL on entiseen voimalaitokseen maaliskuussa 2015 avattu monitoimitila osoitteessa Põhja puiestee 27a, aivan Tallinnan risteilysataman ja Linnahallin naapurissa. Tallinna on houkutteleva vaihtoehto, kun etsii äänitysstudiota. Peeter Salmela Studio on puolestaan muusikkomonit oimimies Peeter Salmelan yritys. Kauttaaltaan peruskorjatun kalkkikivisen rakennuksen savupiippu on alueen maamerkkejä: yli Hyvät kulkuyhteydet, joustavat palvelut ja asiallinen hinnoittelu
Herkül on pitkän linjan muusikko ja soittaa rumpuja nykyään virolaisyhtyeessä Sky Down. Herkül valmistaa käsityönä erilaisia rumpuja tilauksesta. Taloon sisältyy studion lisäksi toimistotiloja, työhuoneita sekä saleja, jotka soveltuvat monenlaiseen käyttöön konserteista kokouksiin ja näyttelyistä ravintoloihin. Neumann U 87 -pari on käytettävissä Kultuurikatel Studiossa. Raivo Raidvee luottaa harkittuihin perusratkaisuihin studiotekniikassa. Studio koostuu tilavasta valvomosta, jossa on laadukas ja oleelliseen keskittyvä varustus. Valvomosta vasemmalla on pieni työtila sekä oikealla laulukoppi ja iso soittotila, joista molemmista on näköyhteys valvomoon. Ammattiäänimiehen taksa sen päälle on noin 25 euroa tunnilta, mikäli vuokraaja sellaista tarvitsee. Kultuurikatelin studio on toiminut toukokuusta 2015. Kulttileffan Vyöhykkeelle livahdettiin sivuten valtavaa savupiippua, jonka juuresta kuljetaan nykyiseen luovuusklusteriin. Omaa settiään patteristi täydentää työn ohessa. Bändin musiikissa voi kuulla vaikutteita muun muassa melodisesta hardrockista, 1980-luvun hevistä sekä rytmiikassa myös varhaisesta progressiivisesta rockista. Kultuurikatel Studion pää-äänitystilan akustiikkaa voi säätää liikutettavilla paneeleilla. Ensimmäisen vuoden aikana sen ovat löytäneet paikalliset bändit, kuten Trump Conception ja Frankie Animal. Tarkka kulkija bongaa tiilitornista haalistuneet UN-kirjaimet sekä kyltin, joka muistuttaa venäläisen elokuvaohjaajan Andrei Tarkovskin tehneen Stalker-klassikkoaan juuri täällä. Rakennuksessa on edelleen nähtävillä kaksi kaikkiaan kymmenestä energiantuotantoon käytetystä jättimäisestä lämmityskattilasta, joskin tilassa porisee nyt toisenlaiset energiat. Materiaalina voi olla esimerkiksi koivu, tammi, vaahtera, pähkinäpuu, mahonki tai vaikkapa päiväntasaajan Afrikasta tulevaa bubinga. Sinfonista metallia soittava Portread työsti ensimmäistä levyään tässä studiossa kesän kynnyksellä, Vootele Aer toteaa kosketinsoittajan ylpeydellä. Herkül on tehnyt tilauksesta Tarmo Herkül Custom -rumpuja esimerkiksi amerikkalaisen Korn-yhtyeen Ray Luzierille, virolaiselle metallikoplalle Metsatöll ja suomalaiselle Rock Paroonille. Uudenkarhea konsepti Isännistä Raivo Raidvee vastaa koko Kultuurikatelin tekniikasta, Vootele Aer taas varsinaisesta studiolait teis tosta. 57. Studiossa on lisäksi toteutettu mainosja muita kuvaussessiota. Herkülin satsia saa soittaa Kultuurikatelin studiosessioissa. – Varsinkin soittotilan akustointipaneelit ovat kuvauksellisia, Raivo Raidvee kuittaa nauraen. Kun on astunut sisään, studioon kuljetaan käytävää, joka toimi ennen voimalaitoksen polttokaasujen pakokanavana massiiviseen savupiippuun. 100-metrinen komistus näkyy kauas, olihan se pitkään Baltian korkein rakennus. raportti Rumpujakäsityönä: TarmoHerkül KULTUURIKATELIN studion valtteja huikeiden soittotilojen lisäksi on rumputimpuri Tarmo Herkül. Tarmo Herkül valmistaa rumpuja ti laustyönä Kultuurikatel Studion naapurissa. Puuaines valitaan asiakkaan toiveen mukaan. Tila on suunniteltu matalan kynnyksen ideologian mukaan. Kultuurikatel merkitsee suomeksi kulttuurikattilaa. Toiminnan pyörittäjät kytkeytyvät niin kaupungin hallintoon ja kulttuuriorganisaatioihin kuin Tallinnan Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2011 -säätiöön. Studion saa vuokrata 20 euron tuntitaksalla kuka tahansa. Yhteysja lisätiedot: www.facebook.com/thcustomdrums tarmodrums@gmail.com / +372 5662 7599 Tarmo Herkül Custom -satsi kuuluu Kultuurikatel Studion varustukseen. – Niin, ja minun bändini
Mikrofonikanavat: • Iso soittotila (56 m²) – 30 kanavaa • Laulukoppi – 7 kanavaa • Käytävä – 7 kanavaa • Pieni soittotila (11 m²) – 7 kanavaa • Black Box (564 m²) – 24 kanavaa Mikrofoniesivahvistimet: • Neve 1073DPA – 2 kanavaa • API 3124+ – 4 kanavaa • RME Octamic 2 – 16 kanavaa • AVID HD Omni – 2 kanavaa DAW: • Apple Mac Pro • 32Gb RAM • 2Tb HDD (+ varmistus) • AVID HD Omni • Lynx Aurora 16 • ProTools 12 Monitorit: • Dynaudio AIR 25 (stereo) • Yamaha HS50M – lähikenttä (stereo) • Genelec 8030B (5.1) Mikrofonit: • Manley Gold Reference – 1 kpl • Neumann U 87 – 2 kpl • AKG C-414 – 2 kpl • Sennheiser E902 – 2 kpl • Sennheiser MD 421-II – 4 kpl • Shure SM58 – 4 kpl • Shure SM57 – 4 kpl • Electro-voice R300 -langaton – 2 settiä Muuta: • Behringer Powerplay 16 -mikseri • Mackie Onyx 1640i -16-kanavainen analoginen mikseri (FireWire) • Ampeg GVT 52-112 -kitaravahvistin • Ampeg BA115HP -bassovahvistin • M-AUDIO Oxygen88 -midisormio • Novation 61SL Mk2 -midisormio • Piano ja rumpusetti Black Boxista studioon kulkee lisäksi kaksi optista kaapelia, kaksi ethernet-kaapelia sekä viisi bnc-koaksiaalilinjaa, jotka mahdollistavat madi-laitteiden kytkemisen Black Boxin lattiaan, seiniin ja parviin on myös kaapeloitu kytkentäpaneelit, jotka on reititetty monikäyttötilan keskuskytkentäyksikköön Yhteysja lisätiedot: helistuudio@kultuurikatel.ee www.kultuurikatel.ee/en/labs/helistuudio/ Kultuurikatelin Pikkusalia voi hyödyntää äänitettäessä talon studiossa. Soitto huoneessa huomio vuorostaan kohdistuu liikutettaviin akustointipaneeleihin, joilla tilan jälkikaikua voidaan säätää. Valvomon, soittotilan sekä Black Boxin viiveet ja kaiut on lisäksi mitattu. Laajennettavuus valttia Studioon on vedetty kaapelit Kultuurikatelin yleisötiloista, kuten Black Box ja Pikkusali. Peeter Salmela studionsa valvomossa. KultuurikatelStudio TALLINNAN Kultuurikatel Studio on ammattitasoinen äänittämö. Alue on muutenkin muuttunut voimakkaasti lyhyehkön ajan kuluessa. Esimerkiksi Pikkusalin erikoinen akustiikka syntyi puolivahingossa aallon mallisiksi muotoilluista seinien betonipinnoista ja resonansseja vähentävistä aukoista niiden lomassa. Perusvarustus sekä yhteydet talon muihin tiloihin tekevät studiosta moneen mukautuvan. – Studiossa on lisäksi satsattu erittäin laadukkaisiin mikrofoneihin ja esivahvistimiin, jollaisia ei useimmissa läppäri/softa-pohjaisissa kotistudioissa ole, Raidvee kertoo. Talon muut tilat tarjoavat yllättäviä lisäresursseja, jotka kasvattavat varsinaisen äänittämön vetovoimaa. Tilassa komeilee myös kitaravahvistimia, efektejä sekä THrumpusetti, joka on samassa talossa rumpuverstasta pitävän lyömäsoittaja Tarmo Herkülin käsialaa. Valvomoon on rakennettu puulattia, kun taas talon muissa tiloissa kävellään pääosin betonilla. Valvomon vieressä on vielä tekninen tila, johon on sijoitettu tietokoneen keskusyksikkö, jota voi käyttää vuokraajan oman tietokoneen kautta. Lisäksi esimerkiksi elektronisen musiikin virolaislähettiläs Motobor on kuulemma rakentanut modulaarisyntetisaattorien kuoria puutyötilassa, joka sekin löytyy talon alakerrasta rumpuverstaan vierestä. Ison konseptin tuoma synergiaetu onkin Kultuurikatel Studion valtteja. Osa Black Boxin lattiasta on avattavissa niin, että alapuolella sijaitsevaa Pikkusalia voidaan hyödyntää, mikäli tarvitaan hyvin korkeaa tilaa. raportti Tallinnanstudiot 58. Siten tarvittaessa voidaan tallentaa vaikka kuinka suurta kokoonpanoa, olipa kyseessä sitten musisointi tai mittava yrityskonferenssi. Kultuurikatelia rakennetaan edelleen. Suunnitteilla on ainakin piha-aukio, jonka tieltä ollaan raivaamassa neuvostoaikaista, pahasti rapistunutta siipeä. Musiikin ja äänitekniikan kanssa koko ikänsä touhunnut mies on aiemmin työskennellyt muun muassa Jazzkaar-festivaalin äänitekniikkavastaavana. Saleja voi myös yhdistää. Talon esittelykierros tiukkuukin asiaa
– Aloin soittaa kitaraa 15-vuotiaana ja pian jo nauhoitin omia bändejä. Lattia on puolestaan valettu kelluvaksi niin, että ohi menevän raitiovaunun tai junan melu ja tärinän resonanssit eivät välity sisälle, muusta liikenteestä puhumattakaan. Sekä kuuntelutilan että äänityspuolen akustiikan on oltava tasapainossa. Vuonna 1979 valmistuneen Stalkerin miljööstä on purettu pois rautatie, jota pitkin elokuvassa livahdetaan Vyöhykkeelle. Hänen oma studionsa on täältä 200 metrin päässä. Rakennustöissä on auttanut myös Salmelan isäpuoli Hannes Salmela, suomalainen rakennusmies, joka asettui Tallinnaan 1980-luvulla. Studiossa huomio kohdistuu ensimmäisenä hiljaisuuteen. Akustointi on hoidettu Salmelan oman perehtymisen ja suomalaisen Seppo Vanhatalon oppien mukaisesti. – Akustointi on ainakin yhtä tärkeä kuin hyvät mikit ja muut laitteet. – Akustointia viritetään edelleen entistä paremmaksi, kertoo Salmela ja viittaa puuseppään, joka piipahti sisään Hifimaailman vierailun aikana. Vaikka kulman takaa kulkee Koplin raitiovaunulinja ja kivenheiton päästä myös rautatie, metrin paksuiset kiviseinät, niiden villaeristys ja akustointi tekevät tilasta hämmästyttävän rauhallisen. Siksi minulla on studiossa liikutettavia diffuusereita ja vaimentimia. Pääsoittotilan takaja sivuseiniä voi lisäksi säätää. Studion suurimpia aarteita ovat aidot vintage-laitteet. Alakertaan on mahdutettu iso valvomo, avara pää-äänitystila, pieni laulukoppi ja varasto. – Seppo Vanhatalo on kokenut musiikkija studiomies, miksaaja ja äänittäjä, joka työskentelee tällä hetkellä pääosin elokuvan puolella. Kiinnostus tekniikkaan kasvoi, ja nyt olen keskittynyt siihen viime vuodet. Elementit on tappisaranoitu päistään lattiaan ja kattoon niin, että kun ne kääntää liikeradan puoliväliin, takaa paljastuu musta levypinta, jonka alla on metri villaa. Massiiviselle kivijalalle perustettu puutalo samoin kuin pihapiirin toinen asuinrakennus ovat Salmelan isoisän isän 1930-luvulla rakennuttamia. Esimerkiksi valvomon miksauspöydän päällä on iso kankaalla ja vaimennusaineella peitetty aukko muun akustoinnin lisänä. Varustuksen Salmela on hankkinut pitkällä aikavälillä Studerin nauhuri on käytössä Peeter Salmela Studiossa. Huone voi vääristää musiikkia – hävittää joitakin taajuuksia ja korostaa toisia. Hän on jakanut paljon tietoa ja omia kokemuksiaan, Peeter Salmela kiittää. Nyt sen tilalla kulkee Kulttuurikilometrikävelytie, joka vie entiseen Patarein vankilaan sekä museostaan palkittuun Lentosatamaan. raportti 59. Arvokasta vintagea Salmelan analogiselle studiolle on tänään paljon kysyntää. Huomasin samalla, että mikrofoneilla ja niiden esivahvistimilla sai aikaan isoja sointieroja. Mäntypaneelin toista puolta peittää noin 5x5 senttimetrin rosopintainen kivimosaiikki. Kun tila kävi ahtaaksi sekä kaksilapsisen perheen arkielämälle että audiotyölle, jälkimmäiselle räätälöitiin oma valtakunta alhaalta. Akustointi avainasemassa Ratkaisuissa on käytetty paljon puuta, joka on topattu eristeellä vaimennuksen tehostamiseksi. Sepon kanssa ollaan hifistelty, kuunneltu, kokeiltu, suunniteltu ja kimpassa rakennettu diffuusereita. Muusikkotaustaisella isännällä on ruohonjuuritason yhteydet moniin alan ammattilaisiin, kuten Kadri Voorand, Maarja Nuut, Mart Soo, Liisi Koikson, Taavo Remmel, Bombillaz, Chalice ja Laika Virgin. Vastaavaa ratkaisua on käytetty kuulemma BBC:n studioissa. Hän toi eteiseen tarkoitetun mäntypuisen akustointielementin, jonka taakse tulee kuulemma vielä villaa lisävaimentimeksi. Kääntöpuolella on mäntylauta, johon on muotoiltu rimasta harja. Soittohuoneen seinän heijastusta voi muokata portaattomasti. PeeterSalmelaStudio PEETER Salmela Studio löytyy Tallinnan Kalamajan kaupunginosasta Malmi 10:n sisäpihan rakennuksesta. Ensin äänipöytä ja muut laitteet sijaitsivat saman talon yläkerrassa Salmelan kotona. Ensimmäinen nauhoitus uudessa studiossa tehtiin pari vuotta sitten. Osa vaimennuksesta hoidetaan liikuteltavilla elementeillä, jotka on koottu noin 5x5 senttimetrin erimittaisista mäntykalikoista. Haluttua vaimennusta voidaan näin muokata portaattomasti
Siinäkin on katteena laatikko, jonka sisällä olevat jouset jäävät soimaan signaalin myötä. Erityisen ylpeä Salmela on avaruuskapselia muistuttavista Lomo-mikrofoneista, joita hän luonnehtii ”neuvostoinsinöörien korkeimmaksi siviilipuolen saavutukseksi”: – Putkimikki Lomo19a19 tuli lännessäkin suosituksi, kun Pink Floydin äänimies haali niitä mukaansa kymmenittäin Neuvostoliiton-keikkamatkalta. Peeter Salmela näyttää, miten akustointia voidaan viilata. – Sodan jälkeen esimerkiksi Neumann siirsi toimintansa Länsi-Berliinin. Jälkimmäinen efekti on 1960-luvulta. raportti Tallinnanstudiot 60. DDR:n puolella jatkettiin kuitenkin mikrofonituotantoa Neumannin osaamista hyödyntäen. Find our exclusive partners at technics.com/. Äänipöytä: • AMEK 2520 Kompressoreita: • Sta-Level 4 kpl (käytettävissä myös kahtena stereoparina) • API 2500 • Tube-Tech (monialue, yleensä master-busissa) • Crane Song Trakker 2 kpl Mikrofoneja: • Neumann U 67 • Neumann SM 69 • Neumann SM 2 • Lomo 19a19 • DPA 4006 • Coles 4038 • Audio-Technika 5040 • Sennheiser 421 3 pkl • Sennheiser 441 3 kpl • AKG C414 2 kpl • Neumann M 149 • Neumann KM 184 2 kpl • EV RE 20 • Gefell • Oktava • Nevaton Kaikulaitteita: • EMT 140 -peltikaiku • AKG BX 20 jousikaiku • Roland RE-501 -nauhakaiku • Bricasti • TC 4000 • Lexicon PCM 96 • Ensoniq DP/4+ Kaiuttimia: • Genelec 8250 • Yamaha NS-10M Studio Yhteysja lisätiedot: peeter@eksootika.ee www.facebook.com/peeter.salmela hyödyntäen paitsi paikallisia yhteyksiään myös Muusikoiden.net-tyyppisiä verkkopalveluja. Musiikkistudiossa ne pelittävät esimerkiksi rummuissa. Kaikulaitteista mielenkiintoisimmat ovat EMT 140 -peltikaiku ja AKG BX 20 -jousikaiku. Äänittämönsä hän on rakentanut ”klassiseksi” – talosta löytyy perustyökaluja, jotka on havaittu hyväksi pitkällä aikavälillä. Ensin mainittua alettiin valmistaa 1950-luvun lopulla. Tosin vaikka viimeiset viisi vuotta ovat vierähtäneet pääosin tiskin takana, Salmela tekee edelleen mielellään musiikkia itsekin, instrumentteinaan kitaran lisäksi sitar ja djembe. Uudemmista mikeistä voisi mainita AudioTechnika 5040:n, jossa on yhdistetty neljä nelikulmaista kapselia – sillä on oma jännä saundi. Turntable System SL 1200G FORM FOLLOWS MUSIC. Coles 4038 -nauhamikrofoni taas on hänen mukaansa erittäin lämminsointinen – ”pehmeä mutta riittävän erottelukykyinen”: – Colesia on tehty 1950-luvulta asti, ja BBC käyttää niitä yhä. – Suosin esimerkiksi Neumannin vanhempia U 67-, SM 69ja SM 2 -malleja. Tehdas valmistaa yhä mikrofoneja nimellä Mikrotech Gefell ja myöskin lähes ainoana maailmassa legendaarisia M7-kapseleita, Salmela luennoi. Rediscover Music with Technics new high-end audio products. Salmela painottaa studiotyössä oikean mikrofonin valintaa kuhunkin tarkoitukseen, kun sessioissa aletaan rakentaa audioketjua äänilähteestä lopputallenteeseen. Highest fidelity – a new era begins: Experience the classic’s new edition that provides analogue musical enjoyment. Talosta löytyvät myös muun muassa Studerin studiomasternauhuri, alkuperäiset nauhaja peltikaiut sekä Tesla-merkkinen, ammoin itäeurooppalaisessa radioyhtiössä palvellut mikseri tantaalikondensaattoreineen. PeeterSalmela Studio PEETER Salmelan lähes 30-vuotinen ura muusikkona on vaihtunut studiotöihin. R1 SL-1200 G30 C700 OTTAVA TM T700 Experience sound as never before. – Näissä on omanlaisensa jäljittelemätön saundi, jota ei mielestäni saavuteta millään softalla, Salmela kiteyttää. Maineikas studiovehje painaa yli 200 kiloa, ja sen resonoiva pelti on koteloitu isoon puulaatikkoon. Talon mikrofonivalikoima kattaa useimmat mieltymykset. Salmelan valikoimasta löytyy niin ikään monenlaisia itäblokin vuosikertamikrofoneja, kuten Gefell, Oktava ja Nevaton. Salmelan studio on kodin jatke, asuuhan hän itse yläkerrassa. Tänään enin osa Lomoista on myyty länteen. Studion sydän on AMEK 2520 -pöytä, jota Salmela on laajentanut ja päivittänyt harkiten. Uskomatonta että yli 50 vuotta sitten tehtiin mikkejä, joiden saundia on edelleen vaikea ylittää
Turntable System SL 1200G FORM FOLLOWS MUSIC. Rediscover Music with Technics new high-end audio products. R1 SL-1200 G30 C700 OTTAVA TM T700 Experience sound as never before. Highest fidelity – a new era begins: Experience the classic’s new edition that provides analogue musical enjoyment. Find our exclusive partners at technics.com/?
Volyymi tuntuukin olevan prioriteetti Kakofoniaa ja hallittua äänikenttää Sziget on Euroopan suurimpia festivaaleja. Miksauspöytä sijaitsee 40 metrin päässä päälavasta. Tiskistä on vielä matkaa epäsymmetrisen aukion takana oleviin puihin 166–185 metriä. Pienen budjetin kiertue oli kuulemma kuin lomamatka, kun sai keskittyä musiikkiin, jota kuuntelee myös kotona. Mezei esittelee työmaansa Hifimaailmalle. ”Jos asia olisi yksin minusta kiinni, tähän joka paikan äänisekamelskaan tulisi muutos”, Szigetin tekniikkaspesialisti Tibor Horváth kuittaa. Iltaisin valtavat väkimassat lisäävät vielä tuomiopäivän tunnelmaa. raportti Sziget,Budapest10.–17.8.2016,osa1 Teksti ja kuvat Matti Komulainen SZIGETISSÄ soi musiikkeja popista teknoon, rockista jazziin, etnosta elektroon, cover-bändeistä dj-setteihin, klassisesta reggaehin ja oopperasta avantgardeen. Soonisen sekamelskan aiheuttaa se, että jokaisen lavan lisäksi myös kaikki myyntipaikat pyrkivät erottumaan ympäristöstä omalla äänimaailmallaan. Kolmasosa yleisöstä pakkautuu Szigetin päälavan äänentoisto oli kohdallaan islantilaisen Sigur Rósin keikalla. Szigetissä pauhaakin kaikkialla ja kaiken aikaa. hämmästyttävän usein. Päälavan äänentoistosta vastaa Marton Mezei. Monikulttuuri sessa tapahtumassa kuuli monenlaista äänenlaatua. Ääripäät kaukana Yksittäisissä ohjelmapisteissä sointi on kuitenkin parhaimmillaan hallittu. Siten ruokakojut, olutkeitaat, pálinka-baarit, kampeja koruteltat sekä kaikki muut kuviteltavissa olevat palvelut soittavat valitsemaansa musiikkia – pääsääntöisesti nupit kaakossa. Noin 60 tapahtumapisteessä on musiikin lisäksi tarjolla muun muassa sirkusta, teatteria, performansseja, elokuvia, älypelejä, tanssia, palloilua ja valolabyrinttisamoilua. Vuodesta 1999 alalla työskennellyt mies kertoo uransa tähänastiseksi huipennukseksi työskentelyn amerikkalaisen underground-laulaja Carla Bozulichin kanssa. Se kokosi elokuisen viikon aikana lähes puoli miljoonaa kävijää Budapestin Óbudai-saareen Tonavan keskelle. 62. Ratkaisu puurouttaa musiikkia ja syö dynamiikkaa
– Vapaus, helppous ja yhteenkuuluvuus. Kaikkiaan järjestäjät ilmoittavat tapahtuma-alueelle otettavan korkeintaan 90 000 ihmistä per päivä, jotta tila ja palvelut toimivat tarkoitetulla tavalla. Ruutuna toimii Samsungin 65-tuumainen 3D Smart led-tv, joskin ostoslistalla on asianmukainen videotykki. Szigetin alueen äänimaisema oli pääosin pariskunnan mieleen eikä kohdalle osunut moitittavaa, kuten saundien puuroutumista. Kaikki ovat yhtä iloista Sziget-perhettä, ja asiat toimivat, vaikka tänä vuonna tehtiinkin uusi kävijäennätys, 496 000 ihmistä, Juha listaa tapahtuman vahvuuksia aikuisen kävijän näkökulmasta. Toisinaan bändeillä on mukanaan oma äänimies ja kalustoa, joka sovitetaan talon pa-systeemiin. – Hyvällä isolla kaveriporukalla tapahtumasta nauttiminen, kiteyttää Anni kaksikon tärkeimmän syyn lähteä Szigetiin kesäloman alkajaisiksi. Multikulti-kiintotähden isosta kokoonpanosta erotti nippanappa pätkiä puhaltimista ja laulusta muiden detaljien jäädessä pääosin tolkuttoman jytinän alle. Mitään artistin mahdollisia puutteita et pysty millään korjaamaan, vaikka olisit millainen mestari”, Mezei naulaa teesinsä. Anni Oksanen ja Juha Laamanen arvostavat Szigetin monipuolisuuden ohella sen yhteisöllisyyttä. Tänä vuonna näin toimi esimerkiksi islantilainen Sigur Rós. Ennen sen hankintaa saattaa kuitenkin olla vuorossa uusi festarireissu. – Seitsemän päivän mittaan toivoisi myös täysin rauhoittumiseen tarkoitettua aluetta, jossa voisi antaa hetken rauhaa korville, kurkulle ja mielelle, Anni muotoilee. Mezein mukaan Unkarissa saa soittaa lujempaa kuin Suomessa. elokuuta 2017 on tarkoitus tilata rannekkeet heti, kun ne tulevat myyntiin syyskuussa. Szigetin 25. Muita äänilähteitä ovat iMac-tietokone ja Chromecast tablettitietokoneiden kautta. Erityisesti nautin äänen puhtaudesta ja tasapainosta. Musiikkia on laidasta laitaan, ja jos haluaa keikoista taukoa, voi mennä teatteriesitykseen tai sirkukseen. Pääosin pääkaupunkiseudulta oli saapunut paikalla kaikkiaan 22 ystävyksen ryhmä. Pariskunta viihtyi Budapestissa koko viikon tutussa seurassa. Tietokoneelta äänensiirto, samoin kuin ääni takakaiuttimille, tulee Pebble Audion langattomien äänilinkkien kautta. Kun sillä on homma hanskassa ja kaikki kohdallaan, miksaaja voi lähinnä valvoa, että osaaminen välittyy yleisölle. Juha kertoo hankkineensa uudet laitteet pääasiassa elokuvakäyttöön, mutta musiikkikin ”nousi luonnollisesti uusiin ulottuvuuksiin”. Jonkinlaista rauhallista soppea he kuitenkin arvostaisivat kaiken keskellä. raportti Mezein mukaan lavan eteen, jolloin massa ulottuu miksauslavan tasolle. Päälavan miksaustornin taakse on sijoitettu neljä viivekaiutintornia, joista kahdesta löytyy myös videoprojisointipinnat. Annille festari oli toinen ja Juhalle jo kymmenes. Niin ikään nyanssirikkaasta ulosannistaan tunnettu Manu Chao kärsi järjettömästä luukuttamisesta. Juhan mukaan ”saaren taide, valot, katuteatterit ja kaikki muu jaksaa yllättää aina vuodesta toiseen”. Harvoin keikkailevaa australialaistähti Siaa kuunteli siten ”edessä” noin 25 000 ihmistä ja loput noin 45 000 sen takana levittyvällä alueella. Juha kertoo päivittäneensä keväällä kotikaluston Genelecin 5.1-järjestelmään vanhasta stereoratkaisusta: – Tämä on mullistanut kyllä kotona tapahtuvan musiikin kuuntelun. Mezei henkilökuntineen mittaa laitteiston toimivuuden miksauslavan tukirakenteisiin asennettavalla kalibrointimikrofonilla kalustoa pystytettäessä. – Kakofonia luo alkuun Sziget-tunnelman, eikä se häiritse. Päälavan pa-järjestelmä koostuu Martin Audion MLAsarjan 18:sta ylös ripustetusta elementistä per puoli sekä kymmenen elementin sivuseteistä. Olemme myös viettäneet useita öitä vain kuunnellen musiikkia pitkälle aamuun. Nyt kotona soi vanhan 6010-parin sijaan edessä kolme G Two -kaiutinta ja G Onet takana. Vahvistimena on toistaiseksi ProCaster DE-4337H -av-esivahvistin, ja toistimina toimivat PlayStation3 ja Xbox One. Tehoreserviä tarvitaan juuri päälavan kaltaisessa miljöössä, jossa ei ole heijastavia pintoja, ja tuuli, sade ja yleisön määrä vaikuttavat kokonaisuuteen. Äärialueiden äänenpaineja aikaeroa kompensoidaan viivesysteemillä. juhlafestivaalille 9.–16. Yhteisöllisyys onkin Szigetissä oleellista. – Kyse ei ole pelkästään festarista, vaan tämä on pikemminkin pieni kaupunki, josta löytyy kaikille kaikkea. Suomessa Juha ja Anni kuuntelevat musiikkia pääasiassa kotona ja autossa – keikoille tulee lähdettyä enää harvoin. Yhtye luo konserteistaan audionautintoa multimediaan yhdistäviä spektaakkeleita, ja se onnistui siinä myös Szigetissä. Päivityksen jälkeen vietin pitkiä aikoja sohvalla silmät kiinni vain nauttien uskomattomasta äänimaailmasta ja googlaten parhaita järjestelmän testaukseen sopivia kappaleita. Marton Mezei varmistaa, että kaikki on kunnossa päivän koitoksiin päälavan miksauspisteessä. Bändi soi niin hyvin kuin avoimella kentällä voi odottaa. Toki keskustelua voisi helpottaa, jos anniskelupisteiden äänentoisto olisi hieman maltillisempaa, Juha toteaa. ”Pohjimmiltaan olemme kunkin lavalle nousevan yhtyeen palveluksessa. Rocktarjonnasta sen sijaan esimerkiksi Muse jäi volyymin alle ja kuulosti lähinnä köyhän miehen Metallicalta mahtipontisine äänivalleineen yleisömassan laidalta havainnoituna. Szigetin valtteja onkin konsepti, jossa alueen koristeluun ja oheistarjontaan satsataan siinä kuin varsinaisiin bändeihin. Menoa muhevoittaa F One -subbari. Muilla lavoilla on erilaisia laiteyhdistelmiä, jotka sopimuskumppani toimittaa kuhunkin tarpeeseen – käytössä ei ole vain yhden merkin arsenaalia. Alapäästä huolehtii 40 Martin Audion MLX-subbaria. Ruudulta näkee, että pa:n taajuuskaista ulottuu noin 30 hertsistä 16–18 kilohertsiin. Tehoa löytyy brittiläisittäin ”riittävästi”. Lisäksi moneen musiikkityyliin oletetaan lähtökohtaisesti kuuluvan ankara pauhu: rock ei ole rockia, ellei se tunnu kehossa, eikä pop tanssita, ellei basso notkista polvia. Yhteisöllisyysvetää SZIGET oli Anni Oksasen ja Juha Laamasen kesän ykköselämys. 63. Elokuvat nautitaan blurayja dvd-formaateista, tv-sarjat taas Chromecastilla. Szigetin tapahtumapaikka lähes kolme kilometriä pitkän Óbudai-saaren kaupunkipuistossa on sekin houkutteleva. Tapahtumien ja ohjelman laajuus on valtava, Anni selvittää
Päälinja painottuu volyymipainotteiseen paahtoon, jonka tehoa ja lieveilmiöitä teltan heijastavat pinnat voimistavat. Rytmien ja taustojen päälle solistit sitten hoitavat osuutensa. Pop-yhtyeissä niin ikään dj tai vastaava konemies tuottaa musiikin solistin tai solistien taustalle. Toisinaan taas kohdalle 64. Edm-setissä yleensä yksi tähti-dj esittää musiikkikollaasin omasta ja muiden luomuksista. Monenlaista liveä Hyvän äänentoiston haasteet ovat moninkertaiset, kun lavalla on jokin tämänhetkisistä hittikonsepteista. Puhtia olla pitää, muttei se sentään saisi niellä nyansseja edes niin sanotusta konemusiikista. Edm eli sähköinen tanssimusiikki samoin kuin monet kuumimmat pop-nimet ovat käytännössä yhdestä kolmeen artistin esillepanoja. Collectif Arbust tarjoili Lacaj-produktiossaan industrial-pauketta häkistä. raportti Sziget,Budapest10.–17.8.2016,osa1 Szigetin päälavan kontrollitorni on sijoitettu yleisömassan keskelle. Missä määrin kyseessä on aito live-esitys jää kuuntelijan arvioitavaksi. Läheisen A38-jättiteltan äänentoistossa kuulee vastaavia ääripäitä. Mezein mukaan joidenkin artistien musiikista tuodaan miksauspöydälle läppärisignaalin lisäksi erikseen vaikkapa rumpuraita. Läsnäolon tuntua kasvatetaan puhuttelemalla yleisöä ja ihmettelemällä, että onpa teitä paljon täällä Budapestissa. Jälleen korvat kärsivät. Monikerroksisista äänikollaaseistaan levyillä tunnetut tekijät kuten Die Antwoord ja Tinie Tempah kuulostavat isosta pa:sta ajettuna melulta, joka tuntuu muttei kutkuta
Moosz on ideoinut monenlaisia projekteja. – Minulla on suosikkipaikka, jossa vietän aina muutaman päivän ennen Szigetin alkua hiljaisuuden keskellä. Esimerkiksi Molotov yllätti positiivisesti. Ainoa täydennys, jota kaipaan, on Numarkin nelikanavainen 4Trak-pöytä, jossa on Traktor-dj-softa. Sillä voi tehdä ihan mitä vain. Mies tanssahtelee ja joogaa taustalla tapahtuvan hatha-tunnin opastuksella soittaen samalla musiikkiaan. Ainoa genre, jota Moosz myöntää karttavansa, on goatrance. Selektio on hienovaraisesti kuuloalueelle lipuvaa elektroa, kuten chill out -ympäristöön sopii. Mooszin työpiste Chill Gardenissa on minimalistinen: läppäri, mikseri, cd-soitin sekä kaksikanavainen äänentoisto, josta valinnat välittyvät trooppiseksi puistoksi somistettuun Tonavan rantaympäristöön. raportti osuu säädyllistä saundia. Puiden, tyynyjen, ruukkukasvien, telttojen ja pingotettujen kankaiden kirjomassa miljöössä väki kerääkin voimia tulevaan 30 plusastetta hipovassa elokuisessa alkuiltapäivän paahteessa. Vastaavan aistimuksen tarjosi Leif De Leeuw Band pienellä blues-lavalla. 65. Voimaa riitti mutta niin, ettei potkua haettu viihtyvyyden saati erottelukyvyn kustannuksella. Koska hiljaisuus on Mooszille oleellinen musiikin ja itseilmaisun elementti, hän tulee festivaalille ennen massoja päästäkseen oikeaan vireeseen. Dj Moosz, eli Moos van Belkom, virittää mielen rentouttaville taajuuksille kehittämällä äänimaiseman, jossa musiikki sulautuu muista lähteistä ammennettuihin ääniin. Ehkä juuri siksi Chill Garden on niin hieno paikka – rauhallinen soppi aika-avaruudessa veden ja musiikin ääressä. – Kaikkea on nykyään liikaa eikä kenelläkään ole aikaa pysähtyä oikeasti kuuntelemaan. – Näinä päivinä ei voi arvata ihmisten reaktioita. Jollekin jopa Philip Glassin Koyaanisqatsisoundtrackin soittaminen herättää uskonnollisia tunteita ja saa kyseenalaistamaan, voinko soittaa sitä. Noel Gallagher’s High Flying Birdsin kitaravastaava viritti instrumentit illan keikalle. Moosz ironisoi olevansa pohjimmiltaan vain välittäjä, joka soittaa muiden musiikkia. Nykyään rakastan läppäriäni ja sen tuomia lisämahdollisuuksia. Hollantilaisen kitarasankarin ja kumppanien juureva jyystö loi klubimaisen tunnelman päältä katettuun mutta sivuilta avoimeen tilaan. – Työstän musiikista, sämpleistä, omista äänitteistäni sekä vaikkapa unkarin kielen kurssimateriaalista ja elokuvaotteista kollaaseja, joita miksaan Amadeus-softalla. Moosz soitti ensimmäisen kerran Szigetissä vuonna 2005. Sziget Beach – Cökxpôn Chill Garden on rauhallinen keidas festivaalikuhinan keskellä. Sziget-setin cd-osiota en juurikaan käytä, joskin kuljetan yhä mukanani cd-levyjä, joissa on didgeridoo-saundeja, mongolialaisten munkkien laulua ja sen sellaista. Rentouttavasaareke äänivirrassa SZIGET Beach – Cökxpôn Chill Garden sijaitsee festivaalialueen äärilaidassa Óbudai-saaren pohjoiskärjessä. Se tarjoaa rauhallisimman sopen hektisen menon keskellä. Siellä voi keskittyä vaikka tiibetiläiseen energiahoitoon, meditaatioon tai joogaan. Ryhmä kuljetti kentällä omaa pa-soundsystemiä. Se loi sooniset puitteet Kremah-esityksen esihistoriallisille hirviöille kollaasilla, jossa musiikkiosuuden industrialhälyä sävytettiin kelttija metallivaikutteilla. Ilmankos muun muassa Jimi Hendrixin Little Wingin tulkinta sai yleisöön liikettä. Moosz haluaa myös vaikuttaa herättämällä ihmisiä katsomaan ympärilleen, avaamaan silmät kauneudelle, pitämään läheisistä huolta ja samalla vastustamaan uskonnollista fundamentalismia ja yltiönationalismia, jotka ovat nosteessa kaikkialla. Hollantilaistaiteilija on kuin kotonaan rauhan keitaassa. Kiinnostavaa olisi esimerkiksi rakentaa Chill Gardeniin tilataideteos, jossa kaiuttimet ripustettaisiin puihin, ja niiden kautta soitettaisiin surroundäänentoistolle räätälöity sooninen installaatio. Meksikolaisten tapa soittaa omia runttausrokkeja ja täydentää palettia itseironisesti vaikkapa Falcon ammoisella hitillä Rock Me Amadeus toimi kuin leka – myös soinniltaan. Muutaman Head-friikin sijaan tilaisuus houkutteli lopulta paikalle puolensataa hardcore-fania. Kotikaupunkinsa Haagin underground-piireissä mies on kuulunut muun muassa Soundsystem BAF:iin, joka järjesti bileitä purkutaloissa ja ulkotiloissa. Se ei ole kuitenkaan koko totuus. – Aloitin aikoinaan vinyyleillä ja jatkoin cd-levyillä enkä kuvitellutkaan työskenteleväni tietokoneella. Dj-innovoinnin ohella Mooszia kiehtoo kaikenlainen dekoratiivinen taide, vaikkapa tilojen kaunistaminen sadoilla valoilla. Monitaiteellisia elämyksiä Szigetin monikulttuurisesta ohjelmasta yllätysiskuja yleisön keskuuteen tekivät esimerkiksi aidon kokoiset dinosaurukset. Esitys oli hauska mylvivine ja höyryävine olioineen, jotka ottivat kontaktia yleisöön hämmästyttävän ketterästi. Mooszin asennetta musiikkiin kuvaa vaikkapa se, että hän järjesti keväällä Radioheadin uusimman albumin A Moon Shaped Poolin kuuntelutilaisuuden spontaanisti sosiaalisen median välityksellä. Sen jälkeen hän on kuulunut kalustoon paikan tunnelmanluojana. Kestosuosikki on myös David Sylvian, samoin kuin Brian Enon ja David Byrnen yhteisteos My Life in the Bush of Ghosts (1981). Espanjalainen katuteatteriryhmä Sarruga käytti poljettavia ja työnnettäviä härveleitä, joissa istuvat taiteilijat animoivat käsin vivuilla ja köysillä suurikokoisten petojen liikkeitä. Dj Moosz eli Moos van Belkom luo ilmapiiriä Sziget Beachin Cökxpôn Chill Gardeniin Szigetin päälava on kymmenien äänialan ammattilaisten työpaikka
Äänentoistosta vastasi pa-systeemi, joka oli jaettu kuhunkin neljään häkin kulmaan ja suunnattu ulospäin. Teho mykisti muttei riipinyt kuuloaistia. Roskatynnyrien, autonvanteiden, äänenvaimenninpönttöjen ja muun metalliesineistön rummuttaminen sekä muut äänet generoivat hylkytavarasta organisoitua soonista energiaa. Harvoin keikkaileva Sia oli Szigetin tähtiä elokuussa 2016. Pa säädetään kalibrointimikrofonin avulla. Valot tehostivat 360 asteen shown dramaattista tunnelmaa entisestään. Teos naulitsi paikoilleen. Myös häkkiä itsessään käytettiin instrumenttina. Toisaalla Sziget-alueella Eurooppa-lavan edustalla oli koettavissa ranskalaisen Collectif Arbusten musiikkiprojekti Lacaj. Sarruga-ryhmän dinosaurukset valtasivat Szigetin oman soundsystemin soidessa. Yleisö vuorostaan levittäytyi erikoisen estradin ympärille siten, että kukin kuuntelija saattoi seurata esitystä miltä tahansa sivulta. Kentän keskelle korokkeelle nostettuun häkkiin sulloutuneet neljä miestä loivat perkussiivisen ja anteeksipyytämättömän äänimassan erilaisilla romusta rakennetuilla lyömäsoittimilla sekä syntetisaattoreilla. Hypnoottinen poljento toi mieleen berliiniläisen Einstürzende Neubautenin räimeisine industrial-sinfonioineen. raportti Sziget,Budapest10.–17.8.2016,osa1 66. Blueslavalla vallitsi klubimainen ilmapiiri Leif De Leeuw Bandin soittaessa. Szigetin päälavan viivetornit tasaavat äänentoistoa
/TAMPERE www.hi. huone.. studio.. /FORSSA, SALO www.luxcenter.. Värivaihtoehdot: kiiltävä musta, kiiltävä valkoinen, kiiltävä ruusupuu. www.hi. /RAUMA www.valkokangas.net/VIIALA www.kuvajaaani.com/JOENSUU www.hi. store.. Hinnat alkaen 750,€ / pari. kulma.. www.hi. /PORI Wharfedalen uudessa REVA – kaiutinmallistossa yhdistyy tyylikäs viimeistely ja erinomainen äänenlaatu
Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. 010 778 6401 Osallistu Hifimaailma-lehden lukijakyselyyn ja voit voittaa 499 euron arvoiset EVE Audio SC203 -aktiivikaiuttimet. 76 Hifimaailma_2015_3_v4.indd 76 27.3.2015 20.40 Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: hifimarkkinat.hifimaailma.fi Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Onneksi olkoon voittajalle! 68. www.tlaudio.fi P. Oletko kiinnostunut. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA Huomasitko tämän ilmoituksen. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. Ja kauppa käy vilkkaana. Oletko kiinnostunut. Niin monet lukijammekin! AUDIST OY high endiä vuodesta 1988 www.audist.fi www.mbl.de Kuvassa: mbl C51 integ. 010 778 6401 TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. vahvistin (7500 €) mbl 126 -kaiutin (8900 €/pr) www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Vain osallistumalla voit voittaa, joten vasta kyselyyn osoitteessa WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Edellisen numeron lukijakyselyssä palkintona olleet Monitor Audio Bronze 2 -kaiuttimet voitti Pasi Hauru Oulusta. Testi Hifimaailman numerossa 5/2016. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Osallistu Lukijakyselyyn! hifimarkkinat Sellaisen voit saada mahdollista osallistumalla Hifimaailma-lehden lukijakyselyyn! Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. Kesäksi laadukas bluetoothkaiutin Kaikki kyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona 449 euron arvoinen, premiumluokan Libratone Zipp –kannettava bluetoothkaiutin. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. Niin monet lukijammekin! hifimarkkinat Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: www.hifimaailma.fi/hifimarkkinat Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Huomasitko tämän ilmoituksen. Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää
Pienet koukut ovat taitavasti piilossa, ja genrelle tyypillinen liika mahtipontisuuskin on pidetty hienosti kurissa. Kolmevarttisessa teoksessa rytmin tai melodian ainekset jäävät taka-alalle musiikin vyöryessä auringossa kimmeltävien maininkien tavoin suurina sointivärihyökyinä, joissa harmonioidenkin rakenteet hämärtyvät. Mika Kankainen ????. Se on samalla selkeä askel eteenpäin mutta myös tuore tapaus yhtyeen alkuaikojen tuotantoa muistuttavalla tavalla ajalta ennen angstisen kokeilunhalun ja kyynisyyden valtakautta. Heikki Valsta ????. Getawayllakin äijät melkein varastavat shown vokalistin ja kitaristin nenän edestä. Algerialaissyntyisen basisti Michel Benitan liidaama Ethics-ensemble fuusioi jäsenistönsä kotimaiden kulttuuriperimiä ilmavan kuulaaksi etnojazziksi: vähän pohjoista Afrikkaa, Ranskaa, Japania ja Norjaa. RedHotChiliPeppers Getaway (Warner) Vakiintunutta vaihtelua EI kai kukaan enää odota Red Hot Chili Peppersiltä radikaalia uudistumista. Jopa joviaalimpi. Musiikki rullaa luontevasti, vaikka sen stereokuva tai mahtipontiset äänivallit eivät aivan digijulkaisun terävyydelle pärjääkään. Hauskahan tällaista on kuunnella. Albumi kestää kuuntelua harvinaisen paljon, ja lisänyansseja löytyy joka kuuntelukerran jälkeen lisää. Debyyttialbumistaan poiketen sarjassaan toiselle täyspitkälle studioalbumille on päätynyt useampienkin bändin jäsenten tuotoksia, mikä rikkoo hyvin ehkä turhan progressiiviseksi taittuvaa kokonaisuutta suoraviivaisuudellaan. Levyn otsikko Franz viittaa Schubertiin, ja musiikissaan he ikään kuin maksavat potut pottuina wieniläismestarin ammentamista kansanmusiikkivaikutteista. Yhtye kuulostaa rehellisesti omalta itseltään. Selkeänä äänellisesti eteenpäin vievänä elementtinä toimii ryhmän rumpali, jonka dynaamisesti rullaava komppi muodostaa basisti-laulaja Jarno Vitrin kanssa vakuuttavan perustan taidokkaille sävelmille. Soundipuolesta ei löydy juuri huomautettavaa. Tämä levytys ei ole aivan uusi, mutta se tuli meillä ajankohtaiseksi nyt, kun teos kuultiin Helsingin juhlaviikkojen avajaiskonsertissa elokuussa. Äänityksissä on käyty Akun Tehtaalla asti, ja masteroinnista vastaa muuan Mika Jussila. Jaakko Eräpuu ????. MichelBenitaEthics River Silver (ECM) Etnojazzin estetiikkaa KUN jazzkombon instrumenttilista ulottuu flyygelitorvesta sähköisen kitaran kautta kotoon, voinee luottaa siihen, että kyseessä ei ole aivan kelmeintä perushuttua tahkoava ryhmä. Yksinkertainen ja kaunis True Love Waits kruunaa kokonaisuuden. Ei muuten kuin siten, että jälkimmäisen tempo on nelinkertainen. Äänitteenäkin teoksen ensivaikutelma vie helposti mielen seesteiseen, etäisen tarkkailijan raukeaan olotilaan. Franuin esitykset ovat teknisesti taitavia, ja levy on huolella äänitetty. Fugan maahantuoma levymerkki col-legno valitsee katalogiinsa perinteisen tai hieman erikoisinkin nykymusiikin ohella kaikenlaista kummallista ja vanhoin käsittein vaikeasti lokeroitavaa musiikkia. Vesa Turunen ????. Musiikissa on groovea ja sielua mutta myös kaikuja bändin varhaisesta tuotannosta. Hyvä ????. levyarviot 69. Jaakko Eräpuu ????. Nimensä yhtye on ottanut pienen Innervillgratenin kylän lähistöllä olevan alppiniityn retoromaniankielisestä nimestä. Lyriikat sekä kuoroja orkesterisovitukset ovat loksahtaneet pelottavan hyvin kohdalleen. Uusimmalla levyllään he jatkavat suosituksi tullutta tyyliään, missä kansanja nahkahousumusiikin ainekset sulautuvat notkeasti sekä alppiperinteen että klassisen musiikin aihelmiin. Ja onhan sitä muutostakin tapahtunut, vaikka biisit nyt pääosin kulkevatkin ennustettavin elkein. Kolme vuosikymmentä rockin valtavirran punkahtavan funkahtavalla laidalla ovat tyhjentäneet ajoittain takin ja pidentäneet levytystaukoja, mutta kipakasti kulkee vielä varttuneiden veijareiden vehtailu omatekoisen sabluunansa sisällä. Sointiklustereita muistuttavan laajan kudoksen äänittäminenkään ei ole aivan ongelmatonta, jotta sävelkielen loimilangat eivät liikaa paistaisi läpi. Tässä lienee se Radioheadin yli vuosikymmenen ajan hakema soundi. Tuottajan pallilla istuu nyt Rick Rubinin sijasta Danger Mouse, jonka soundikäsitys on edeltäjäänsä vähemmän kuivakka ja läsnä oleva. Heikki Valsta ????. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Siitäkin huolimatta, että mukana ovat myös jazzin kantasoittimet kontrabasso ja rummut. Kypsää ja tuotannollisesti ihan kelpo kauraa ovat kumminkin saaneet aikaiseksi rockin aikamiehet. Suunnilleen nämä ovat ne sanat, jotka yhdysvaltalainen säveltäjä John Luther Adams on kirjoittanut levyn takakanteen. Vanhalle kauhuleffaklassikolle kunniaa tekevällä Burn The Witch -sinkulla Yorken tulkinta on samaan aikaan rauhallista ja raastavaa melodioiden vyöryessä yli vastustamattomalla voimalla. ADAMS Become Ocean Seattle Symphony/Ludovic Morlot (Cantaloupe) Valtamerten musiikkia ELÄMÄ maapallolla alkoi merestä – ja ilmastonmuutoksen myötä elämä voi lopulta myös päättyä mereen. Kiitettävä ????. Julkaisu on laadukasta työtä kansista aina virheettömiin prässeihin asti. Musiikki elää ja hengittää, luonnollisesti. Pitäisin pienenä ihmeenä, ellei orkesteria nähtäisi Keski-Euroopan esiintymislavoilla viimeistään ensi kesään mennessä. Asenne on herroilla edelleen rock, mutta paahto sisältää suoraviivaisuuden ohessa yli genren rajojen ulottuvaa näkemystä, johon kuljetut kilsat ovat lyöneet – rutiinin kyytipojaksi – rentouden leiman. Norjaa. Kolme vuotta vanha sävellys on ehtinyt jo voittaa Pulitzerja Grammy-palkinnot kotimaassaan. Erityistä hittipotentiaalia levyltä ei siis löydy, vaikka muutamat pop-sensibiliteetin kukkaset ja pari sähäkämpää vetoa läheltä liippaavatkin. River Silverin soundit ovat juuri sitä silkkaa ECM:ää, jollaiset sopivat erinomaisesti sielukkaan soitannollisen sisällön aisapariksi. Radiohead A Moon Shaped Pool (XL Recordings XLLP790 2LP) Kid A:n uusi tuleminen Thom Yorken luotsaaman yhtyeen yhdeksäs albumi on parasta Radioheadia aikoihin. Decks Dark luovii syvissä vesissä kuten myös erobiisiksikin nimetty potkiva Identikit. Kyllä, kitaristi Eivind Aarset, omillaan rouheaakin rytmikeitosta hämmennellyt, maalailee Benitan matkassa äänikuvia vuonomaisemista hillityn elektronisin sävypaletein ja jää näin pääasiallisen melodiankuljettajan, puhaltaja Matthieu Michelin ja basistin taustoittavaksi tukihenkilöksi, kuten enimmäkseen peltejä kilisyttelevä ja käsilyömiä koputteleva rumpali Philippe Garcia ja kotoisti Mieko Mizakikin. Vaikea uskotella itselleen, että kyseessä olisi ihan vahingossa kokoon kasattu pumppu, koska ammattimaisuus on vahvasti läsnä. Onhan Flea & Chad Smith -komppikaksikon tekemisiä aina arvostettava. Yhtyeen taustavoimat ovat kunnossa. Muusikot ovat melkein kaikki sieltä kotoisin. Myös edellisen julkaisun hieman tunkkaiset aor-kuviot ovat saaneet tehdä tilaa uudelle ja ennakkoluulottomalle tekemiselle. Luganon Auditorio Stelio Molo ja äänittäjä Stefano Amerio eivät petä. Tyydyttävä ????. MadHattersDen The Excelsior (Inverse Records) Nyansoitua fantasiaheavyä MANSESTA ponnistava hullun hatun tarinoista inspiroitunut poppoo on lähtenyt isoin panoksin työstämään omaa fantasiaheavyään. Jo useamman levyn tehneessä yhtyeessä on puuja vaskipuhaltimia sekä jousija kielisoittimia. ????. Sävellys on kuin suuri sointifresko, joka varmaan on parhaimmillaan konsertissa livenä kuultuna. Tämä on eräänlaisena mottona itävaltalaisella, Tirolin Alpeilla syntyneellä kymmenhenkisellä kokoonpanolla Franui. Nimensä teos on löyhästi lainannut John Cagen luonnehdinnasta Lou Harrisonin musiikista: “Listening to it, we become ocean”. Välttävä – Ei suositella FRANUI Tanz! (Franz) (collegno) Musiikillista ilottelua alppiniityllä MITEN surumarssi eroaa polkasta
Säätimiä ei ole suotta piilotettu, ja etulevyn pieniä samannäköisiä rullia on ripoteltu keskilinjalle. Zja Zonemastersarjat keskittyvät monihuonejärjestelmiin ja customasennuksiin jopa 12-kanavaisilla vahvistimillaan. Parasoundin integroitu voimanpesä helpottaa subwooferin ja digilähteiden yhdistämistä settiin. Design noudattaa valmistajan spartalaista muotokieltä. Halo-integroidun speksit ovat vakuuttavat. Parasoundin osaamisaluetta ovat vahvistimet, joista koko tuoterepertuaari koostuu. 70. Valmistajan tuotevalikoima jakautuu neljään kategoriaan, joista NewClassic ja Halo koskettavat tavallista hifiharrastajaa. Hifimaailmassa on testattu Toimintoja ja tehoa Jakosuotimilla varustettuja stereovahvistimia on markkinoilla yllättävän vähän. 240 watin teho stereona neljään ohmiin, uuden sukupolven ESS Sabre32 -da-muunnin usb-tulolla ja dsd-tuella, mm/mc-levysoitinotto, analoginen bassonhallinta pääkaiuttimien ja subbarin säädettävillä jakosuotimilla, subbarin tasonsäätö etulevystä, balansoidut liitännät, kotiteatteriliitäntä, 3,5-millinen otto etulevyssä, dedikoitu kuulokevahvistin ja taustavalaistu kaukosäädin. Premium-sarjaksi nimetty Halo kattaa kolme etuja viisi päätevahvistinta sekä yhden levysoitinetusen. ParasoundHalo-integroituvahvistin Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen testi 7.1-kanavainen etunen P7 (HM 7/2010), ja THX-hyväksytty 5-kanavainen pääte A52 taas oli osa Hifimaailman kotiteatterilaitteistoa useamman vuoden. Oton valintakin maastoutuu sävynsäätimien, subwooferin tason ja kanavatasapainon sekaan, mutta valinta ilmaistaan AMERIKKALAISEN Parasoundin tarina alkoi Kaliforniassa 1980-luvun alussa
Pääkaiuttimien ylipäästösuotimella merkinnät 20–140 hertsiä vastaavat todellisuudessa väliä 47–84 hertsiä (-3 dB). Liitännät ja ominaisuudet Analogisia tuloja on viisi rca-liittimin ja yksi pari balansoidulla xlr-otolla. testi sinisellä ledillä vahvistimen alareunassa. Myös optinen otto tukee 192 kilohertsin näytteenottotaajuutta, mutta valmistaja suosittelee tällöin lyhyen ja hyvälaatuisen kaapelin käyttöä. Ei sillä, etteikö alle 50 hertsin jaollakin subwooferin paikallistaminen olisi käytännössä mahdotonta. Jos esimerkiksi subwooferin ja pääkaiuttimen todellisen jaon haluaa 80 hertsiin, täytyy subwooferlähdön suodin asettaa 80 hertsiin ja pääkaiuttimen säädin 110 hertsiin. Oton vahvistus on 12 desibeliä suurempi kuin takalevyn linjaotoissa, jotta äänenvoimakkuus pysyisi suurin piirtein samalla tasolla. Diskantissa on tiettyä ylimääräistä kirkkautta, mutta se ei ole luonteeltaan rasittavaa. Kivana lisänä olisi ollut myös jakosuotimien ja subwooferin kytkeminen pois päältä kaukosäätimellä, jotta vertailu lennossa olisi onnistunut. Suurempi valintarulla tai valintapainikkeet olisivat helpottaneet tuiki tärkeän toiminnon löytämistä. Digiotolla Rauhallisempi ja sävykkäämpi kuin suhteellisen suoraviivainen vertailusoitin. Tässä suhteessa vahvistimen muunnin toimii soundiltaan selvästi pehmeämmin ja rauhallisemmin. Myös takalevyn analogisten jakosuotimien säätimien merkinnät heittävät melkoisesti. Ilmava ja pakoton soundi on rivakka ja suoraviivainen. Nyt sekä jakosuotimien säädöt että niiden pois kytkentä tapahtuu hankalasti laitteen takalevystä. Balansoituja ovat myös esivahvistinja subwoofer-lähtö. Erityisesti ylipäästön skaalan olisi suonut ulottuvan oikeasti alemmaksi, jotta suurikokoisten pääkaiuttimien ja hyvän subwooferin jaon olisi saanut haluttaessa kattamaan vain alimman oktaavin. Tietty kovuus, joka häiritsi vertailusoitinta käytettäessä, ei vaivaa omalla muuntimella juuri lainkaan. Pääkaiuttimien suotimen säädin ei toimi toivotulla tavalla, sillä jakotaajuus pysyy käytännössä muuttu mattomana säätimen alueella 100–140 Hz. Saa subbarin toki kytkettyä kahteen mono-rca-lähtöönkin ja erillisen päätevahvistimen omiin rca-lähtöihinsä. Soundi ei ole mikään poikkeuksellisen dynaaminen tai bassokas, mutta kokonaisuus on suhteellisen toimiva ja yleispätevä. Napakka soundi toimii kohtuullisen hyvin tummilla ja tukkoisillä äänitteillä, joista se kaivaa uusia sävyjä, mutta valmiiksi keskialuevoittoiset levyt saavat turhankin skarpin kohtelun. Ääni etenee selvästi kevyemmällä otteella kuin massiivinen vertailuvahvistin. Valmistajan analoginen perinne näkyy mittauksissa melko suurena, 0,9 desibelin kanavatasapainon heittona. Rytmifanaatikolle toimiva esitys, mutta muut saattavat kaivata hiukan lisää lihaa luiden ympärille. Lauluääni kuulostaa selkeältä ja vakaalta. 71. Hiukan ylävireinen esitys korostaa rytmiä ja vauhtia enemmän, kun taas vertailuvahvistimen bassokas ja lämmin esitys tuottaa sävyjä verkkaisen varmalla otteella. kuunteluarviot Mikael Nederström Analogiotolla Napakka, nopea ja rullaava soundi. Etulevyssä on 3,5-millinen tulo kannettavalle laitteelle. Standardimittaisessa mutta melkoisen painavassa (15 kg) kotelossa on siis verkkotoistoa lukuun ottamatta kaikki, mitä nykyaikaiselta integroidulta voi odottaa. Usb-otto on versiota 2.0, joten Windows-käyttäjien täytyy ladata dacille ajuri. Hyvin selkeässä kaukosäätimessä oton valinta tapahtuu suorapainikkein, jotka on eritelty selkeästi omaan ryhmäänsä. Subwooferin alipäästösuotimen asteikko kattaa välin 20–140 hertsiä, mutta todellisuudessa toiminta-alue on 24–204 hertsiä (-3 dB)
Suotimien todellinen säätöalue on merkityn 20–140 Hz sijaan subwooferille 24–204 Hz ja pääkaiuttimille 47–84 Hz. 72/51 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1/1 W ............................ Jakosuotimien merkinnät eivät pidä paikkaansa. Analogisen tekniikan käyttö voimakkuudensäätimessä ja jakosuotimissa verottaa hieman kanavatasapainon ja asetusten tarkkuudesta, mutta ainakaan aaltomuotopuristien ei tarvitse huolehtia signaalin ylimääräisistä muunnoksista. heräteotto/anto, ir in/loop, alipäästösuodin subwooferille, ylipäästösuodin pääkaiuttimille info Toiminnallinentulkki • Napakka ja sävykäs ääni • Reippaasti tehoa • Erittäin kattavat liitännät • Säädettävä suoto subbarille ja pääkaiuttimille • Jakosuotimien merkinnät vs. mittaukset ParasoundHaloIntegrated Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm, 2 kanavaa .................. Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz .................................... Ilmavaan ja kepeään sointiin yhdistyy erittäin tarkkaan jäsentyvä stereokuva. Se rauhoittaa ja pehmentää sävymaailmaa tehden soundista yleispätevämmän muttei kuitenkaan hukkaa tarkkuutta tai eteenpäin vievää svengiä. Concept Hifi Puhelin ..................................................... 55/80 W Pääteasteen impedanssi, 1 kHz .................................. -96 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ........................ Kaiuttimen valinta on aivan vapaata. Taajuusvaste jakosuotimien ääriasennossa. 5x rca, 1x xlr, 1x koaks. 4 000 € Mitat (lxkxs) ......................................... Taajuusvaste kaiutinlähdöistä analogiotolla 8 ohmin kuormaan (musta), Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen), digiotolla 44,1 kHz:n (sininen), 96 kHz:n (violetti) ja 192 kHz:n (vihreä) näytteenottotaajuudella. 87 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ........................ Ääni Parasound on ääneltään napakasti iskevä ja helposti etenevä. 218/379/569 W Tehonkulutus idle/1 W@8 ohm .................................. 72. Halon oma Sabre-da-muunnin osaa sopivasti balansoida kokonaisuutta. Ääni on vakaa mutta iloinen ja parhaimmillaan pehmeäsointisten kaiuttimien kanssa. Subwoofer 20 Hz (vihreä), 140 Hz (sininen), pääkaiuttimet 20 Hz (punainen), 140 Hz (musta). Digiosion taajuusvaste ulottuu ylimmillään vajaaseen 60 kilohertsiin, mutta puhtaasti analoginen signaali toistuu yli sadan kilon myös jakosuotimia käytettäessä. kiinteä linjalähtö, esivahvistinlähtö (rca, xlr), subwooferlähtö (2x rca, xlr) Muuta ....................................................... Subwooferin sovittamiseksi suotimista on iso hyöty, mutta merkintöihin ei voi sokeasti luottaa. <0,001/0,002 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ................................................. 0,002/0,002 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd .......................... 044 503 3378 Lisätietoja ............................................... >3,0 V Häiriöetäisyys, A-paino ................................................... toiminta • Ei tukea stereosubwoofereille • Kanavatasapainon heitto JENKKI tulee ja näyttää miten käteviä toimintoja yhdistellään yksiin kuoriin tinkimättä suorituskyvystä. 0,01 ohm Voimakkuussäätimen tyyppi ........................................ 0,8 dB Lineaarisuus, 16/24 bit .................................................... >100 kHz Kaiutinlähtö, koaksiaaliotto Häiriöetäisyys, A-paino ................................................... Koska jakosuotimet ovat analogiset, ei vahvistin tee analogisena tuodulle signaalille missään vaiheessa ad-muunnosta. 15 kg Tulot .......................................................... 0,002/0,002 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ................................................. analoginen Kaiutinlähtö, analogiotto Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % ........................... ja opt. Hintaluokassaan näin toki tulee tehdäkin, mutta moitteettomilla mittaustuloksilla ja reippaalla äänellään Parasound Halo on paikkansa kovan luokan integroiduissa ansainnut. -89/-89 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz ....................................................... 72/50 dB Kanavatasapaino, 1 W ...................................................... Yläpääkorosteisilla kaiuttimilla diskanttiin saattaa livetä melkoisesti energiaa, mutta sävyltään toisto on silti siististi kilahtava, ei rasittava tai riipivä. 58 kHz Hetkellinen teho eri impedansseihin ja vaihekulmiin. Teho kasvaa tasaisesti kahden ohmin kuormaan saakka, eikä vahvistin ole moksiskaan hankalista reaktiivisista kuormista. 43,7 x 15 x 41,3 cm Paino ......................................................... concepthifi.fi Hinta ......................................................... 6,9/1,0/0,9 dB Ylärajataajuus, -3 dB ........................................................ 0,003/0,004 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd .......................... Toisto on vertailulaitetta (Musical Fidelity M6 500i) kevyempi, eli bassopää ei tymähdä aivan yhtä voimallisesti. ParasoundHalo-integroituvahvistin testi Edustaja .................................................. 86 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz .................................... s&dif, usb-b, 3,5 mm aux etulevyssä, kotiteatteritulo, levysoitin (mm/mc) Lähdöt .....................................................
So whenever you see an EISA Award logo you can be sure the winning product is the very best of the best. EISA is the unique association of over 45 special interest magazines in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video, from 23 European countries. TESTED BY THE EXPERTS n YOUR ASSURANCE OF QUALITY WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2016-17 Celebrating the year’s best products 230-300_EISA_AD_2016_Nav2.indd 1 08/08/2016 15:26. Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with a coveted EISA Award – results that have consistently stood the test of time
Onkyo Hifimaailma7/2016 ilmestyy 28.10. Soltanus Acoustics ESL Virtuoso Läpinäkyvä paneeli 74. vertailussa: tulossa Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi da-muuntimet verkkotoistolla Denon AVR-X2300W Keskiluokan kotiteatteriin Primare Pre32 & A34.2 Verkottuva vahvistinpari 500 euron nappikuulokkeet Final vs
Sound & Cinema Ä ä n e n t o i s t o n j a k u v a n e r i k o i s l i i k e T7 Gold 349€ P7 Wireless 399€ Zeppelin Wireless 699€ P3 S2 149€ Bowers & Wilkins New Media uutuudet