AUDIO • VIDEO • KOTITEATTERI • HIGHEND Kansitaidenäyttely: Eläköön vinyyli! 8/2016 11,90 € 1000 euron AV-vahvistim et Vertailussa miniDSP 2x4 HD Säätäjän unelma-dac Epson EH-TW9300 W Melkein 4K Entistä parhaampi B&W 800D3
Tule ja kuuntele et usko korviasi. H E L S I N K I • T U R K U • TA M P E R E • J Y VÄ S K Y L Ä • O U L U • K U O P I O • w w w. Nyt koekuunnteltavissa kaikkissa HifiStudion myymälöissä kautta maan. DALI Katch on todellinen äänen pikkujättiläinen monipuolisilla lisäominaisuuksilla. h i fi s t u d i o . fi K O T I K Ä Y N T E J Ä S U O R I T E T A A N Mainostoimisto Stadio Oy ODOTETTU UUTUUS! DALI KATCH -LANGATON BLUETOOTH-SOITIN DALI KATCH on huipputyylikäs kannettava Bluetooth-soitin. Huippuluokan uutuus! DALI Katch AIDOSTI KANNETTAVA BLUETOOTH-SOITIN. Pieni ja kaunis kaiutin, jonka ääni on täyteläinen ja täyttää tilan. Saatavissa eri väreissä
h i fi s t u d i o . Teho: 2x60w. Levysoitinesivahvistin XM3 sisältää kattavat säädöt monenlaisille äänirasioille tukien sekä mmettä mc-rasioita. H E L S I N K I • T U R K U • TA M P E R E • J Y VÄ S K Y L Ä • O U L U • K U O P I O • w w w. Laitteiden hinnat vahvistetaan myöhemmin marraskuussa. Nyt koekuunnteltavissa kaikkissa HifiStudion myymälöissä kautta maan. Hintaluokkansa testivoittajakaapelit nyt Hifistudiolta! Mainostoimisto Stadio Oy Asus H10 – uusi langaton sporttinappi nyt Hifistudiosta! 99,XM-mallisarja nyt julkaistu! Malliston tuotteet ovat kompaktikokoisia, mutta täydellä Exposure-suorituskyvyllä! Integroidussa XM5-vahvistimessa on 5 digisisääntuloa, mm-levysoitinliitäntä, preout, av input, rca input. Huippuluokan uutuus! DALI Katch AIDOSTI KANNETTAVA BLUETOOTH-SOITIN. h i fi s t u d i o . Tule ja kuuntele et usko korviasi. fi K O T I K Ä Y N T E J Ä S U O R I T E T A A N Atlaksen käsintehdyt kaapelit Skotlannista. fi K O T I K Ä Y N T E J Ä S U O R I T E T A A N Mainostoimisto Stadio Oy ODOTETTU UUTUUS! DALI KATCH -LANGATON BLUETOOTH-SOITIN DALI KATCH on huipputyylikäs kannettava Bluetooth-soitin. Pieni ja kaunis kaiutin, jonka ääni on täyteläinen ja täyttää tilan. Saatavissa eri väreissä. DALI Katch on todellinen äänen pikkujättiläinen monipuolisilla lisäominaisuuksilla. H E L S I N K I • T U R K U • TA M P E R E • J Y VÄ S K Y L Ä • O U L U • K U O P I O • w w w
40 Hermuset: B&W800D3-kaiuttimet Porschen ikonisesta 911-mallista hengenheimolaisuutta ammentavan B&W:n uusitussa 800-sarjan lippulaivassa näkyvät terveet sukujuuret, mutta onko kaiuttimien ääni yhtä legendaarisessa luokassa. haastattelu 24 Veli-MarkkuKauhajärvi Kisakylän nauhurimestari kertoo lämpimästä suhteestaan analogiseen äänentoistoon, vaikka välillä laitteiden kanssa puuhastelu käy salapoliisityöstä. 61 FiraMediterràniade Manreza Katalonian vahva ja rikas kulttuuri yhdistyi lokakuisena pitkänä viikonloppuna välimerellisiin tunnelmiin niin musiikin kuin muunkin taiteen saralla. Vertailimme tuttujen valmistajien näkemyksiä aiheesta. Testasimme halvimman laidan ratkaisun Samsungilta. 40 s. highend sisältö 8 2016 5 Pääkirjoitus 6 Tuoteuutiset Näihin uutisiin päättyy hifivuosi 2016. 28. Nykytekniikka on ällistyttävää! kokeilu 9 BlueLola-kuulokkeet Mikrofonivalmistajana tutuksi tullut Blue debytoi kuulokerintamalla korvat peittävällä suljetulla Lolalla. 70 FinalSonorousVIII -kuulokkeet Perinteikäs design, edistyksellinen teknologia ja tinkimätön toteutus tekevät japanilaisen S’Nextin kuulokkeista markkinoiden hillityn haastajan. 54 MartinLoganRenaissance ESL15A-kaiuttimet Amerikkalainen MartinLogan oli yksi ensimmäisistä valmistajista, joka yhdisti elektrostaattisen teknologian dynaamiseen kaiutinelementtiin. 58 AtlasMavros-kaiutinjavälikaapeli Millaisia vaikutuksia äänentoistojärjestelmään on sillä, kun signaalisiirron laittaa skottilaisten laatukaapeleiden vastuulle. 69 Levyarvostelut Loppuvuoden levyvaliot yhdessä paketissa. Miltä heidän hybridikaiuttimensa kuulostaa nyt. 50 Trenner&FriedlRa -kaiuttimet Sylillinen hyveitä, valmistajansa aito persoonallisuus ja ripaus magiaa tekevät itävaltalaisen Trenner & Friedlin Rakaiuttimesta oikein hyvää kuultavaa. testi 28 EpsonEH-TW9300W -projektori Epsonin projektoriuutuus onnistuu 4k-skaalauksessaan hämmästyttävän hyvin ja keskustelee ohjelmalähteiden kanssa langattomasti. s. 74 Tulossa Seuraavassa numerossa… vakiot s. 14 SamsungUBD-K8500 Tänä vuonna markkinoille rysähtäneitä 4k uhd blu-ray -levyjä toistavia laitteita löytyy toistaiseksi niukasti. 35 MiniDSP2x4HD Usb-dac, esivahvistin ja monipuolinen tietokoneella ohjelmoitava jakosuodin sekä huonekorjain muutamalla satasella. 46 Silläkorvalla:PMC Twenty5.26-kaiuttimet Hiljattain HifiExpossa debytoinut brittimerkin päivitetty ja paranneltu juhlakaiutin tarjoaa fokusoitunutta, avointa ja ruudikasta ääntä. Levynkansista kauneimpia esitellään Vantaan ARTSItaidemuseossa. raportti 10 Coverart–Eläköönvinyyli! Ääniteformaattien äänenlaatueroista tullaan vääntämään vielä kauan, mutta kansitaiteen kannalta vinyyli on ylivoimainen. 16 vertailu 16 AV-vahvistimet900–1000€ Tuhannella eurolla saa pystyvän kotiteatterin pääkeskuksen, mutta mitkä ominaisuudet ovat ne ratkaisevimmat
Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) ????. Pisteasteikko on 0-5. Kuuloketesteihin saamme entistä enemmän mielenkiintoista mittausdataa (esimerkiksi vastamelukuulokkeiden pohjakohina, vastamelutoiminnon tehokkuus, luotettavat taajuusvastemittaukset). Vertailutesteissä Suosittelemme-maininnan voi saada myös tuote, joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta erityislaatuista. Kokonaispisteet muodostuvat osaalueiden painotetusta keskiarvosta. Tämän periaatteen Hifimaailma onkin onnistunut säilyttämään. Toimitus Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Päätoimittaja Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi Puhelin: 0400 269 850 Avustajat Jussi Arvio Jaakko Eräpuu Matti Hermunen Heikki Kivelä Matti Komulainen Mikael Nederström Kari Nevalainen Pekka Tuomela Ulkoasu Markus Paajala Mikko Litmanen Kannen kuva Mauri Eronen Ilmoitusmyynti Fokus Media Finland Oy Jaana Lindvall-Harki Sähköposti: jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Vuosikerta 8 numeroa Julkaisija ja kustantaja Fokus Media Finland Oy Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Puhelin: 020 7354 130 asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Painopaikka Punamusta Oy ISSN 1796-6507 TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU Puhelin: 020 7354 130 asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Verkossa: fokusmedia.fi/asiakaspalvelu Ensimmäinen Hifimaailma ilmestyi vuoden 2006 lopussa.. Mauri Eronen Päätoimittaja arvostelut pääkirjoitus SUOSITTELEMME ????. Otamme myös kuunteluraatiimme mukaan kokeneiden kuuntelijoiden lisäksi äänentoistosta kiinnostuneita mutta varsinaiselta hifiharrastukselta välttyneitä koehenkilöitä. Pisteasteikko on 0-5, ja ne ovat suoraan käännettävissä tähdiksi. Silloinen Sanoma Magazines (sittemmin Sanoma Media Finland) oli julkaissut äänen ja kuvan erikoislehteä vuodesta 1978 alkaen, mutta päätti kaikkien yllätykseksi lopettaa sen kannattavamman bisneksen tieltä. Satunnaisia mp3-soitintestejä kuitenkin tehtiin ja kävipä kokeilussa jokunen puhelinkin, tosin äänentoistollisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. ????. Huono (suorituskyvyssä selviä puutteita) Pyöreitä vuosia 10 VUOTTA sitten, marraskuussa 2006, ilmestyi viimeinen HIFI-lehti. Helpottunut kirjoittajajoukko oli käytännössä sama kuin juuri lopettaneella HIFI-lehdellä. Kuunteluarvostelu Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissä sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) ????. Uusi lehti tavoitti kertaheitolla hifistä kiinnostuneiden ydinjoukon. Kauaa ei kuitenkaan tarvinnut suomalaisen hifikansan kärvistellä, sillä autoäänentoistoon keskittyneen Autosound Technical Magazinen perustaja ja päätoimittaja Teppo Hirvikunnas sai kuukaudessa riehuttua kasaan ensimmäisen Hifimaailma-lehden, joka ilmestyi joulukuussa 2006. Moni lehden silloinen avustaja, allekirjoittanut mukaan lukien, sai lukea päätöksestä talousuutisista. Tähän pyyntöön pyrimme ensi vuonna vastaamaan entistä paremmin. Keväällä julkaisemme muun muassa erikoisnumeron, jossa kokonaisena teemana ovat edulliset laitteet. Yksittäislaitetesteissä Suosittelemmemaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/laatusuhteen omaava tuote. Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Uuden vuoden ja kymmenvuotisjuhlan kynnyksellä on kuitenkin hyvä tehdä lupauksia. Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) ????. Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) ????. Mukana on löytöjä ja varoittavia esimerkkejä. Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. TESTIVOITTAJA ????. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: ????. Lukijapalautteen mukaan eniten toivotaan sisältöä edullisista laitteista. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. Kuuntelun kokonaisarvosana muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Satunnaisten soundbarien, minisarjojen, matkaradioiden ja bluetoothkaiuttimien testaus on otettu vastaan hyvin, sillä pääasiallisesti sisältö on vastannut hyvästä äänestä nauttivien lukijoiden toivomuksia. Pisteet Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänenja kuvanlaatu, jne.). Hifimaailman tavoitteena oli alusta alkaen säilyttää fokus hyvälaatuisessa äänen ja kuvan toistossa ja välttää tilpehöörin sudenkuoppa, johon HIFI viimeisenä vuotenaan sortui
Korkearesoluutioäänitiedostot toistuvat kaikissa formaateissa 192kHz/24bit-tasoon asti, ja dsd-tuki ulottuu 5,6 megahertsiin saakka. Vielä enemmän kontrollimahdollisuuksia löytyy Marantz AV7703 -prosessorista, joka on kuin SR7011 ilman päätevahvistinta. Akustisella absorboinnilla taas on tapettu seisovat aallot ilman suurta määrää vaimennusmateriaalia. NS-5000-kaiuttimien hinnaksi asettunee 15 000 euroa. Molemmat tarjoavat langatonta monihuonetoistoa Denonin HEOS-teknologialla. Kaiuttimille on lisäksi omat SPS5000-mallin jalat. Jakotaajuudet ovat 750 hertsiä ja 4,5 kilohertsiä. Yamahan legenda uudessa kuosissa YAMAHA NS-5000 seuraa legendaarisen NS1000:n jalanjälkiä ja pyrkii asettamaan kaiuttimille uuden tavoitetason. Lisätiedot: europe.yamaha.com Pioneerilta edullinen verkkosoitin SUOSITTELEMME ????. Laitteen ohjaamisen sujuvuus on taattu Pioneer Remote -sovelluksella. Uuden materiaalin, joka on pinnoitettu Yamahan metalliseoksella, luvataan tuottavan homogeenista ääntä ja akustista nopeutta yli koko toistokaistan kuten myös hyvin tasaisen taajuusvasteen. Kotelo on japanilaista valkoista vaneria Hokkaidosta. NS-5000 on kolmitiebassorefleksikaiutin 30-senttimetrisellä bassoäänisellä, kahdeksan senttimetrin keskiäänisellä ja kolmen senttimetrin diskanttielementillä. Vahvistimessa on yhteensä kahdeksan hdmi-ottoa (joista yksi edessä), ja kaikki tukevat hdcp 2.2:ta. Striimaus onnistuu AirPlaylla, bluetoothilla ja wifillä tai hdd:llä usb:n välityksellä. Lisätiedot: www.newnrml.com Oikaisu EDELLISEN numeron striimaavien da-muuntimien vertailussa ollut Cambridge Audio 851N sai moitteita kaatuilevasta softastaan. Lisätiedot: www.pioneer-audiovisual.eu/fi Uusi normaali tulee New Yorkista NEWNORMAL on newyorkilainen designfirma, joka on lähtenyt mukaan kuulokebisnekseen nappikuulokkeilla, joiden viiden kulman korvapidike takaa valmistajan mukaan kaiutinelementin optimaalisen aseman korvaan nähden. Resonanssivaimennuskammioilla on vähennetty resonanssipiikkejä diskantin ja keskiäänisen takana. Tarkempaa tietoa ongelman syystä ei vielä ole. Hdmi-ulostuloja on kolme. Koonnut: Kari Nevalainen ja Heikki Kivelä Tuoteuutisaineistoa voi toimittaa osoitteeseen toimitus@hifimaailma.fi tuoteuutiset Marantzilta kaksi huippuluokan kotiteatterivahvistinta MARANTZ ilmoitti hiljattain kahdesta uudesta huipputason kotiteatterivahvistimesta: SR7011 ja AV7703. Pikatilaaja saa t-paidan kaupan päälle. Marantz SR7011 on 9.2-kanavainen malli 125-wattisella pääteasteella. Lisäksi mukana on 4k/60Hz-ohitus, 4:4:4-värit, hdr ja bt.2020 sekä ylösskaalaaja, jolla saadaan lähteestä riippumatta 4k-laatua. Tukea tulee Dolby Atmokselle ja Dts:x:lle. Ongelma paikallistettiin maahantuojan avustuksella tiettyyn usb-tikkuun, joka laitteessa kiinni ollessaan aiheutti ongelmat. Onneksi olkoon! PIONEERIN viime vuonna julkaisema N-70A saa nyt jatkoa edullisimmasta, noin 569 euron arvoisesta verkkosoitin/striimeristä nimeltä N-30AE. Dacin digitaalisuotimen jyrkkyyden voi valita kolmesta vaihtoehdosta. AV7703:n virtalähde ELNA:n konkilla ja Marantz HDAM -piiritekniikalla on tasokkaampi kuin SR7011:ssä. Koska laite muuten on suorituskyvyltään erinomainen, ansaitsee se Hifimaailman suosituksen. Auro-3d:nkin saa maksullisen softan kautta. Siinä on esimerkiksi kaksi 11.2-kanavaista pre-outtia rcaja xlr-liitännöillä. Korvapidike muun muassa joustaa liikkeen mukana, ja kiristyspanta on muodikkaasti niskan puolella. Jakosuotimessa on Mundorfin MCap Supreme Evo -kondensaattorit ja MResist Supreme -vaimentimet. Molemmissa laitteissa on Bluetooth, AirPlay, kahden kaistan wifi ja ethernet. Lisätiedot: www.marantz.fi, www.bwgroup.fi Onneksi olkoon voittajalle! HIFIMAAILMAN edellisen numeron lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvotun Elac Debut F5 -kaiutinparin voitti Heli Välimäki Porista. 6. Kuulokkeen pinnassa on kosketusohjaimet. Kuuloketta on kahta mallia: Soft Editionissa on nahkapanta ja Sweet Editionissa taas silikonipanta. Albumien kansitaiteen ihailu onnistuu 3,5-tuumaiselta väri-lcd-näytöltä, joka komeilee alumiinista valmistetussa etulevyssä. Mukana on kaksi esivahvistinulostuloa, joilla systeemistä saa 11.2-kanavaisen kotiteatterin. Signaali välittyy kuulokkeisiin langattomasti bluetoothin välityksellä, ja lataamista varten on usb-liitäntä. Terminaaleiksi ilmoitetaan kaksi usb:tä, ethernet sekä analoginen ulostulo. Hinta valmistajan sivuilla on 199 dollaria. HiRes-äänitiedostot (11,2 megahertsin dsd ja 192 kHz/24-bit-tason wav/flac/Apple Lossless/aiff) saavat tukea, samoin tärkeimmät musiikin suoratoistopalvelut (Spotify, Tidal ja Deezer) kuten myös internet-radio. SR7011 ja AV7703 ovat juuri tulleet markkinoille noin 1 800 euron ja 2 100 euron hintaan. Siinä missä NS-1000 oli kuuluisa berylliumelementeistään, NS-5000:ssa – Yamahan mukaan ensimmäisenä maailmassa – kaikki elementit ovat zylonista, jonka kerrotaan olevan ”maailman vahvin” synteettinen kuitu. Samoin pakettiin kuuluu streamausta tuttujen sovellusten, kuten Spotify Connect, Pandora, SiriusXM, Deezer, Amazon Music ja Tidal kautta
JERN tarkoittaa tanskaksi terästä, ja numero 14 tulee kaiuttimen kilopainosta. Vasteeksi ilmoitetaan 52 – 40 000 hertsiä (± 3 dB) ja nimellisimpedanssiksi neljästä kahdeksaan ohmia. Alimpien taajuuksien suodattamiseen on käytössä ylipäästöjakosuodin, jonka ala on 24 desibeliä/oktaavi. Systeemi käyttää 92 kilohertsin ja 24 bitin resoluutioista digitaalista signaalipolkua ja omia daceja joka kanavalle. tuoteuutiset Aktiivikaiuttimet tietokoneelle EDULLISISTA laatukaiuttimistaan tunnettu ruotsalainen XTZ on valmistanut pienet kaksitiekaiuttimet, joiden fokus on cd-tason suoritustasossa ja käyttömukavuudessa. Suositushinta on tällä hetkellä 6 500 euroa parilta. Peruskonsepti on kuitenkin sama kuin aiemmissa malleissa, ja siihen kuuluu muun muassa massiivinen virtalähde. Tehoa on tarjolla myös pieniin kuormiin: 180 wattia kahdeksaan ohmiin, 290 wattia neljään ohmiin ja 400 wattia kahteen ohmiin – nämä kaikki 0,02% thd:llä. Basso-keskiääninen on 5,5-tuumainen sbr-kumiripustuksella, päällystetyllä nrsc-lasikuitukartiolla ja alumiinirungolla. Pinnan jälki on yksilöllinen, ja kotelon sanotaan kestävän sata vuotta. Koostaan huolimatta sen väitetään pystyvän lattiakaiuttimen suoritustasoon, minkä selittää valitut valmistusmateriaalit. Lisätiedot: www.audioform.dk Kotimaista laajakaistaa Existenceltä SUOMALAINEN laajakaistakaiuttimien erikoisvalmistaja Existence Speakers on ilmoittanut uudesta kaiuttimesta nimeltä eMOTION. A-409:ssä on muutamia uudistuksia komponenttipuolella, lähinnä jakosuotimissa. Ja kokonaan niin, että stereoparin kumpikin kaiutin on suoraan langattomasti yhteydessä äänilähteeseen. Tämä on erikoista, sillä erillinen subipääte tarjoaa monia etuja kaiutinkoteloon integroitaviin subwoofervahvistimiin verrattuna. Hintaa Tune 4 -parilla on 480 euroa. Jakosuodatusta on kuusi desibeliä per oktaavi. Lisätiedot: www.ifi-audio.com, www.tur-pex.com Teräksinen pöytäkaiutin tanskalaisittain JERN14 on tanskalaisen Audioformin vallankumoukselliseksi kuvaama pikku kaiutin. JERN14 on vaihelineaarinen suljettu kaksitiekaiutin. Parannukset eivät koske vain mustaa ulkokuorta, vaan micro iDSD Black Label -laitteessa on uusi digitaaliosa, uusi analogiaosa ja uusi kellotus. Lisätiedot: www.existencespeakers.fi KEF LS50 nyt langattomana KEF viettää 55-vuotisjuhliaan julkaisemalla suositusta LS50-kaiuttimesta kokonaan langattoman aktiivi/digitaaliversion nimeltä LS50 Wireless. JERN14:n kotelo on valettu, ja se muodostaa yhden kokonaisen kappaleen. Valmistaja suosittelee kaiutinta 20–50 neliömetrin tiloihin. Laitteen hinnan otaksutaan asettuvan noin 500 euron tietämille. Langattoman liitännän lisäksi on tarjolla myös perinteisiä kytkentöjä. Lisätiedot: www.kef.com, www.highendstudio.fi Reckhornin A-sarjan subipääte uudistuu SUBWOOFERVAHVISTIMET ovat sellainen tuoteryhmä hifiskenessä, että sen edustajia tulee esille aika harvakseltaan. Mukana tulee tanakka kolmimetrinen kaiutinjohto, kahden metrin optinen kaapeli, metrin 3,5-millimetrinen kaapeli sekä puolentoista metrin virtajohto ja alumiininen kaukosäädin. A-409-subwoofervahvistimen hinta on 319 euroa. Lisätiedot: www.reckhorn.net, www.hifitalo.fi 7. Muussa suhteessa KEF sanoo uuden kaiuttimen pohjaavan vahvasti LS50-malliin. JERN14-parin hinta on noin 2 200 euroa. Valutekniikka on sallinut poikkeuksellisen muodon toteuttamisen, jolla edistetään äänenlaatua muun muassa resonoimattomuuden kautta. Laite toimii myös usb-esivahvistimena. Tune 4 on aktiivikaiutin, jonka integroitu vahvistin tarjoaa monipuoliset ottoliitännät: 3,5 millimetrin analogisen, optisen digitaalisen ja viimeistä versiota olevan Bluetooth 4.0 AptX:n. Paljon muuta tietoa kaiuttimesta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole saatavana, mutta se tiedetään, että siinä on kahdeksan tuuman laajakaistaelementti lisäkartiolla. Basso-keskiääninen taas on 120-millimetrinen dynaaminen monikerroksisella ckartiolla. Tärkein näistä koskee itse koteloa, joka on terästä. Kaiuttimet ovat tulleet myyntiin marraskuussa, ja parin suositushinta on 2 299 euroa. Reckhorn on subipäätteiden tunnettu valmistaja, ja uusi Reckhorn A-409 -subwoofervahvistin on suositun 400-sarjan uusin tulokas, joka tarjoaa siis yllä mainitut edut. Tuleva eMOTION on myös hyvin herkkä ja helppo kuorma vahvistimelle. LS50 Wireless pitää sisällään kaksi 230-wattista vahvistinta bi-amp-kaksoismonokonfiguraatiossa dsp-ohjatun jakosuotimen huolehtiessa oikeasta ajoituksesta. KEF LS50 Wireless on saatavana titaaninharmaana/punaisena, pianomustana/sinisenä ja pianovalkoisena/kuparin värisenä. A-409 ottaa signaalin vastaan linjatai kaiutintasoisena. Monipuoliset säädöt helpottavat subbarin toiston sovittamista pääkaiuttimiin ja huoneakustiikkaan. Elementti on kaiketi refleksiviritetty. Diskanttielementti on 25-millimetrinen dome suuntaimessa. Näistä mainittakoon esimerkiksi kotelon tiivistysongelmien puuttuminen, vahvistimen siirrettävyys toiseen käyttöön, säätöjen parempi käytettävyys, lyhyet linjasignaalin vedot, vahvistimen riittävä jäähdytys ja niin edelleen. Suotimesta löytyy Mundorfin komponentit. Lisätiedot: www.xtzsound.eu Musta kuulokevahvistin iFiltä ENGLANTILAINEN iFi on tuonut markkinoille uuden Black Label -mikrolaitesarjan, johon kuuluu muun muassa iDSD Black Label -kuulokevahvistin. Tämä koskee koteloa, Uni-Q-kaiutinelementtiä (joka on pistesäteilevä koaksiaali), refleksikanavan porttia ja kotelon sisäistä rimoitusta. Lisäksi on myös mahdollista säätää kuusi dsp-esiasetusta oman maun mukaan. Diskantti taas on pitkän liikepoikkeaman 19-millimetrinen tekstiilidome. Vasteeksi valmistaja ilmoittaa 100 – 20 000 hertsiä, herkkyydeksi 88 desibeliä ja impedanssiksi kahdeksan ohmia. Tune 4:n mukana tulee pc:lle ja mobiililaitteille tarkoitettu sovellus, jolla voi optimoida kaiuttimen taajuusja impulssivasteen. Kaiuttimissa on myös subwoofer-ulostulo ja usb-lataamisportti. Koostaan huolimatta iDSD pitää sisällään kaiken tarpeellisen tekniikan dsd512-, dxdja 768kHz/32-bit-tason pcm-toistoa varten. Kotelon sisällä on vaimentavia ja diffusoivia kupuja. Siinä on myös trimmattu 3d-piiri luonnollisemman stereotoiston aikaansaamiseksi sekä parannettu bassotaajuuskorjain. Pääkaiuttimien linjatasoinen signaali voidaan kierrättää A-409:n kautta. Massiivipuukotelo näyttää vähintään yhtä hyvältä kuin valmistajan muissa malleissa
Ehkä suurin muutos on parannettu akryylilevylautanen. Lattiakaiutin 700 on Elementa-malliston lippulaiva. Se on tehty laadukkaasta mdf:stä, mutta nyt sen pinta on lakkakäsitelty kiiltäväksi. Diskantin taso on säädettävissä. Lisätiedot: www.heco-audio.de, www.hifitalo.fi Avaa sydämesi dipolisaundille PUREAUDIOPROJECT ilmoittaa olevansa valmis saattamaan markkinoille edullisen baffelikaiuttimen nimeltä Trio 10 Timeless, jonka se toivoo avaavan suuremman porukan sydämet dipolikaiuttimen äänenlaadulle. Impedanssiksi ilmoitetaan neljästä kahdeksaan ohmia, taajuusvasteeksi 25 – 45 000 hertsiä ja herkkyydeksi 92 desibeliä. Myös erikseen ostettavissa oleva AcrylIT E -lautanen on entistä kuolleempi resonanssien suhteen. Soittimessa on valmiina Ortofon OM 10 elliptisellä neulaprofiililla. Uusi soitin on saanut nimekseen loogisesti Essential III. Heco Elementa 300 taas on kompakti kaksitiebassorefleksikaiutin, joka on varustettu 170-millimetrisellä bassoja keskiäänisellä sekä 28-millimetrisellä silkkikalottidiskantilla. Mallistoon kuuluu kaksi kaiutinta, S200 ja S300 MkII viimeistelyvaihtoehtoineen. Onkyo LS7200 3D Soundbar System tulee myyntiin alkuvuodesta 2017, ja sen hinnaksi on arvioitu noin 1 000 euroa. Karsimiseen tosin kuuluu valmistus Indonesiassa, jossa yksi ja ainoa tehdas toimittaa kaikki lopputuotteeseen tarvittavat tuotantohyödykkeet. Kolmiosainen LS7200 on vain 53-millimetriä paksu, joten se ei estä näkymää tv-ruutuun. Essential III:n runko on sama kuin Essential II:n. Mukana on myös biamppausmahdollisuus. Se vaikuttaa äänenvoimakkuuteen, etäisyyteen sekä jakosuodatukseen ja estää samalla seisovien aaltojen syntymisen huoneessa. Kaiutin sopii maksimissaan 40 neliömetrin huoneisiin, ja sen impedanssi on neljä ohmia sekä herkkyys 86 desibeliä. Vastapaino mahdollistaa hyvin erilaisten äänirasioiden käytön. Pro-Ject Essential III -levysoittimen odotetaan tulevan pian markkinoille myös Suomessa. Seinäkiinnitettävä soundbar – jossa on kaksi kaiutinta vasemmalle, oikealle ja keskelle sekä yksi korkeuskaiutin – kytketään erilliseen AV Centre -yksikköön multi-channel-äänikaapelilla. Lisätiedot: www.pureaudioproject.com Onkyolta Dolby Atmos -soundbar ONKYO on ilmoittanut tuovansa markkinoille uuden LS7200-soundbarin, jossa yhdistyvät Dolby Atmosja Dts:x-äänentoisto sekä Dts Play-Fi -tekniikka, AirPlay ja FireConnect-monihuonetoisto. Trio 10 Timelessia saa kahtena versiona, joista toisessa on hiukan paremmat komponentit jakosuotimessa – 599 dollarin lisähintaan. tuoteuutiset Pro-Ject Essential sen kun paranee PRO-JECT Audio ilmoittaa uudesta levysoittimesta, joka kuulemma parantaa dramaattisesti jo hyvin menestyneen Essential II -soittimen suoritustasoa. Jakosuodin 280 hertsin ja 3,2 kilohertsin jakotaajuuksilla on vaiheja amplitudioptimoitu laadukkailla komponenteilla. Hinnankin luvataan pysyvän alle kolmessa tuhannessa dollarissa. Se sopii maksimissaan 60 neliömetrin huoneisiin. AccuEQ Room Acoustic -kalibroinnilla jokaisesta kaiuttimesta saadaan tilaan sopiva ääni. Essential III on valmiiksi varustettu 8,6-tuumaisella alumiinivarrella ja safiiritukilaakerilla. Lautasen ripustuksessa on teräslaakeri pronssiholkissa teflonpohjalla. Tukevan Trio 10 -alumiinirungon saa 749 lisädollarilla. Kahdeksanlitraisen S200:n erikoisuuksia on kaksi omaa viiden tuuman passiivisäteilijää takalevyssä, joilla on saavutettu 40 hertsin toisto hyvällä impulssivasteella. Bassoissa ja keskialueella on kaksi PAP1075-mid-wooferia ja diskantissa Morelin tekstiilidome, jonka tasolle on oma jumpperi jakosuotimessa. Sen hinta on 729 euroa parilta. Toinen kuvaava ominaisuus on hyvä off-axis. Sen impedanssiksi ilmoitetaan neljä ohmia, herkkyydeksi 88 desibeliä ja vasteeksi 33 30 000 hertsiä (± 3 dB). Herkkyys on valmistajan mukaan 89 desibeliä ja impedanssi neljä ohmia. Homman juju on markkinointistrategiassa: myymällä suoraan loppukäyttäjille firma sanoo pystyvänsä karsimaan kustannuksia jopa noin 60–70%. Elementa 700:n kotelot on valmistettu mdf:stä, ja kaiutin on jäykistetty sisäisellä tukirakenteella. Basso-keskiääninen on viisituumainen mineraalitäytteisellä PP-kartiolla ja diskantti tuuman tekstiilidome. Tv-kytkentä tapahtuu 4k/60p-hdmi-kaapelilla Audio Return -kanavalla. S300 MKII:ssa tasainen vastekäytös sivusta mitattuna on saatu aikaan erityisesti uudelleen suunnitellulla toisen asteen jakosuotimella. Bassoja keskiäänisen kartiomateriaali on erittäin pitkäkuituista sorttia, millä on saatu kevyt mutta jäykkä kartiorakenne. Hinnat liukuvat välillä 850 – 1 200 euroa setti. Subwoofer on langaton. Elokuvaäänen lisäksi LS7200 tukee stereotoistoa verkkoympäristössä. Onkyo Controller -sovelluksella pääsee kaiken muun lisäksi ohjaamaan kodin sisällä tapahtuvaa äänen siirtoa FireConnect-yhteensopivien langattomien kaiuttimien kanssa. Jakotaajuus on 3,2 kilohertsissä. Tämän sanotaan Pro-Jectin mukaan olevan niin ikään parempi kuin Essential II -mallissa ollut OM 5E. Tämänhetkisen puntahinnan perusteella soittimesta saanee maksaa noin 300 euroa. Dts Play-Fi -tekniikalla musiikki saadaan ohjattua eri lähteistä jokaiseen wifi-kaiuttimeen. Kaiutin on saatavana valkoisena tai mustana hintaan 1 999 euroa pari. Bassotoiston sanotaan laskevan aina 40 hertsiin. Se on kolmitiebassorefleksikaiutin, jossa on kaksi 170-millimetristä bassoäänistä ja yksi 170-millimetrinen keskiääninen sekä alumiinisuuntaimessa oleva 28-millimetrinen silkkikalottidiskantti ferrofluid-jäähdytyksellä ja voimakkaalla tuplaferriittimagneetilla. Lisäksi firma myy S300 MkII:lle omaa tukevaa jalustaa. AV Centre -yksikössä on neljä hdmi-ottoa. Lisätiedot: www.eu.onkyo.com, www.loudgroup.fi Buchardt Audio – halvalla kotiin BUCHARDT Audio on tanskalainen highend-kaiutinvalmistaja, jonka julkituotu päämäärä on valmistaa ja myydä edullisia kaiuttimia, jotka pystyvät kilpailemaan äänenlaadussa kalliimpien kanssa. Spotify Connect löytyy myös. Plintti istuu kolmella jalalla, jotka eristävät soittimen alustasta päin tulevista värähtelyistä. Kaiuttimen kaikki elementit tulevat Morelilta ja ovat PureAudioProjectin baffelia varten suunniteltu. Soitin on saatavana punaisena, valkoisena tai mustana. Lautasta voi valmistajan mukaan käyttää mukana tulevalla huopamatolla tai ilman sitä. Lisätiedot: www.buchardt-audio.com 8. Lisätiedot: www.project-audio.com, www.av-hifisystems.fi Hecolta uusi Elementakaiutinsarja HECO Elementa -sarjaan kuuluvat 700-lattikaiutin, 300-jalustamalli, 3830-subwooferi ja C30-keskikaiutin. Elementa 300:n elegantti ulkoasu on saatu aikaan tyylikkäällä silkinhimmeällä viimeistelyllä joko mustana tai valkoisena. Essential III:ssa on sama synkroninen yhdeksän voltin ac-moottori kuin edeltäjässä mutta uudella alumiinivetotapilla ja uudella maakontaktilla, jonka sanotaan vähentävän huomattavasti sähköisen häiriön tasoa
Mukana paketissa tulee kuulokkeiden lisäksi pehmeä kantopussi, 1,2-metrinen kaapeli iPhone-kontrolleilla ja 3-metrinen johto kotikäyttöön sekä adapteri 3,5-millisen plugin kytkemiseksi hifilaitteiden 6,3-milliseen liitäntään. Erityisesti Yeti-usb-mikrofonillaan tubettajien, podcastpersoonien ja striimaajien joukossa mainetta niittänyt Blue on esitellyt ensimmäiset kuulokkeensa. Kuulokkeiden suunnitteluperiaatteena on kuulokeosan täysin ilmatiivis rakenne, mikä yhdessä tiiviin istuvuuden lisäksi tekee bassotoistosta tarkan ja ulottuvan. 9. Mittaustemme mukaan 50-millisen dynaamisen elementin erittäin tasainen 42 ohmin impedanssi ja riittävä herkkyys ovat oivallinen yhdistelmä äänilähteille, joiden antoimpedanssi on hieman korkeampi. Parin testihenkilön otoksella ne asettuvat hyvin päähän koskematta korvalehtiä. Tässä testattu passiivinen Lola ja aktiivinen Mo-Fi Powered ovat ulkoisesti samanlaiset, mutta jälkimmäisessä on integroitu vahvistin, joka jämäköittää toistoa heikkotehoisilla mobiililaitteilla. Lolan bassotoiston iskukyky, muhevuus ja meiningin yleinen draivi ovat hintaluokassaan aivan kärkikastia. Hinta ......................................................... Mukaansa tempaava soundi irtoaa myös keskinkertaisella mobiililaitteen kuulokelähdöllä helpon kuorman ansiosta. Kaiken kaikkiaan konstruktio on onnistunut ja varsinkin liikkuvaan käyttöön hyvällä tavalla jämäkkä. • Dynaaminen basso • Erotteleva mutta mehevä keskialue • Helppo kuorma • Ääni ei aiheuta kuunteluväsymystä • Innovatiivinen pantarakenne • Saatavana myös aktiivisena • Saattaa tuntua painavalta alkuun Kilpailukykyinenvaihtoehto SUOSITTELEMME ????. Toisaalta sitä pitää aina koplata enemmän kuin perinteistä teleskooppipantaa. Jytyä ja dynamiikkaa saa kuitenkin hyvällä kuulokevahvistimella selvästi lisää. Todella huonoille vahvistimille on saatavissa myös aktiivimalli. Mehevän vetäytyvään Oppoon verrattuna Lola on selvästi energisemmin esillä, ja myös yläkeskialueen presenssi on voimakkaampaa. Tuhti ja luonnollinen Kuulokkeiden suljettu rakenne vähentää hieman ulkoisten äänten vuotamista kuulijan korviin, mutta se tehoaa lähinnä korkeisiin taajuuksiin. Kahdesta paikasta taittuva ja läheltä kuulokekuppeja kääntyvä pantaosa on helposti sovitettavissa erikokoisiin päänuppeihin. Erittäin monipuolisesti säätyvä pantamekanismi toiminee useimmissa pääympäristöissä, mutta puristusvoima on keskimääräistä suurempi. Näytön paikka 300 euron hintaluokassa Blue Lolan äänenlaatu on täysin verrannollinen pitkään markkinoilla olleisiin kuulokemerkkeihin. Yläbassoissa on hyvin potkivuutta ja diskantissa energiaa. Yläpää ei kuitenkaan ole ollenkaan rasittava, vain hieman suttuisempi kuin Oppolla. Ne on valmistajansa mukaan suunniteltu äänenlaatu edellä, muotivirtauksista välittämättä. Päälaella ja korvien ympärillä havaittiin silti selvää painetta, mikä saattaa ajan saatossa vähentyä. Testiyksilön pannan yläpuoliset taitteet olivat jäykkyydeltään epäsymmetriset, mutta tällä ei tuntunut olevan vaikutusta hyvän asennon löytymiselle. Kuulokkeiden puristusvoima on melkoinen, mutta käyttömukavuutta lisää erittäin kookas pehmusteosa, joka on muotoiltu korvalehden tapaan soikeaksi. 3,5 millin plugin liitinosa on hyvin kapea, joten se mahtuu hyvin ahtaisiinkin koloihin, kuten suojakuorella varustettuihin puhelimiin. 310 € Lisätietoja ..................................blue-headphones.com Impedanssi ........................................... Painetta riittää iPhone 6:n annolla riittävästi, ainakin kotioloissa. Trumpetti kiekaisee hyvin artikuloiden mutta hyökkäämättömän autenttisesti, ei korvaelimiä tuhnusti hellien muttei myöskään riipien. 42 ohm (mitattu) Elementti....................................dynaaminen, 50 mm Toimintaperiaate........................suljettu Paino ..........................................400 g Mukana ......................................suojapussi, 1,2 m kaapeli iPhonekontrolleilla, 3 m peruskaapeli, 3,5–6,3 mm adapteri info BlueLola-kuulokkeet Teksti Mauri Eronen Kuva Valmistaja kokeilu BLUEN kuulokkeet ovat saatavissa kahtena versiona, aktiivisena ja passiivisena. Kuulokeosien kierto on jäykkä, mutta niiden asento sattui ainakin testihenkilöillä täsmälleen siten, että paino jakautui erittäin tasaisesti korvan ympärille. Verrattuna Hifimaailman referenssikuulokkeisiin (Oppo PM-1) Lola on herkkyydeltään samaa luokkaa. Passiivi-Lolakaan ei ole kuormana järin hankala. Soundissa on jotain samaa kuin Sennheiserin HD-sarjassa, mutta hieman napakammalla ja dynaamisella otteella sekä herkullisemmalla keskialueella. Jos kuulokkeita käyttää useampi henkilö, on pannan pituussäätö suorastaan nerokas. Kokonaisvaltaisesti jytäävä meno vain nappaa mukaansa, vaikka peltisoundin sävykkyydessä ehkä jäädäänkin jälkeen. Toistossa on erottelua, pontevuutta ja läsnä olevaa sävykkyyttä. Suoranaisia värittymiä ei ole ollenkaan, eikä kuunteluväsymystä ilmene lainkaan
Vinyylien uusi kukoistuskausi 2010-luvulla näkyy myös kansien laatutasossa. Albumikansitaide on kansitaidetta parhaimmillaan, ja juuri sille Vantaan taidemuseo ARTSI tekee kunniaa Cover Art – Eläköön vinyyli! -näyttelyllään. Näyttelyn kuraattorin Maria Tjader-Knightin, joka pitkälti vastaa levyjen valinnasta ja esillepanosta, omia vinyylejä löytyy muun muassa näyttelyn punk-osastolta. Varmaan joku jossakin tekee taidetta myös kännykkänäytölle. Sama pätee cd-levyihin. Lontoosta asti Näyttelyn pitäisi olla pakollinen tutustumiskohde jokaiselle vinylistille ja niillekin, jotka eivät vielä ole. Näyttelystä puuttuu myös aikakausilähtöinen sosiologinen näkökulma. Mutta tehkööt. Tämä voi aiheeseen nähden tuntua etäännyttävältä, vaikka kaunista on. Kullekin teemalle on oma puoliksi suljettu saarekkeensa. Vinyylien taidetta 10. Ehkä mukana on myös lievä yliestetisoinnin vaara avaran asettelun tehdessä tarjonnasta taidenäyttelymäisen. 2000-luvun muistaminen antaa näyttelylle erityistä lisäarvoa. Kirjankansienkin kohdalla on vähän niin ja näin. On esimerkiksi tärkeää ymmärtää, että jotkin musiikin alakulttuurit tarkoituksella tarttuivat valtakulttuurin hylkäämään vinyyliformaattiin jo 1990ja 2000-luvuilla paljon ennen nykyistä vinyylibuumia. On toki postimerkkitaidettakin, ja tulitikkuaskin kansia kuvitetaan. raportti CoverArt–Eläköönvinyyli! Teksti ja kuvat Kari Nevalainen Hifistit kiistelkööt viimeiseen mieheen, kumpi soi paremmin: cd-levyt ja hires-tiedostot vai analogiset vinyylilevyt. Levykansia on 1940-luvun lopulta tähän päivään. Esillä on noin 500 levynkantta usean eri keräilijän kokoelmista. Tiedollinenkin puoli tulee tyydytetyksi, kun pääsee kertaamaan levyihin liittyviä tunnettuja ja vähemmän tunnettuja faktoja tai kertomuksia – jokainen oman tietotason mukaan. Kaksitoista tuumaa kanttiinsa on kuin luotu kansitaiteelle. Vantaan ARTSI-taidemuseo on toteuttanut aiheesta komean näyttelyn. Kännykkää pääruutunaan käyttäville kuvan katselukokemus jää väkisin esteettiseksi limboksi. Teemoitus ei seuraa tiukasti mitään yksittäistä musiikkigenreä. Kansitaiteessa vinyylit ovat kuitenkin ylivoimaisia. Kansikuva vaatii tilaa. Näyttely Levyjen esillepano ARTSIn yltäkylläisissä tiloissa on vaikuttavaa. Katsokaa varsinkin lp-levyjä. Tämä tarkoittaa, että verkon visuaalista sisältöä tihrustetaan enimmäkseen reilun c-kasetin kokoiselta näytöltä. Näistä noin sata on hankittu suoraan Lontoosta ”Best Art Vinyl” -kokoelmasta vuosilta 2005– 2015. ERÄÄN tiedon mukaan 70 prosenttia verkon seuraamisesta tapahtuu nykyään kännyköillä. Seinien levytihentymät jaksottuvat miellyttävällä tavalla laajempien kuvapintojen lomassa. Katsokaa vanhoja aikakauslehtiä. Harva näyttely tarjoaa samassa määrin tunnistamisen iloa ja tunnekokemuksia, muistumia omasta lähihistoriasta
raportti Ei hätää. Oma alalajinsa ovat kannet, joissa artisti tai bändi on kuvattu graafisin keinoin esimerkiksi piirtämällä tai maalaamalla. Pakkauksessa pitää olla tuoteseloste. Kansikuva on myös johdanto musiikin esittäjien ja tekijöiden musiikilliseen ja usein myös yhteiskunnalliseen ajatusmaailmaan. Varsinkin populaarimusiikin puolella musiikki personoituu esittäjiinsä. Albumikansitaide onkin samalla muotoja ryhmäkuvataidetta, ja alan valokuvaajat sen sankareita. Kulttuuriteko. Tuotepakkaus Kansien kuvitusta ihaillessa unohtuu, että kuorilla sisäpusseineen on käytännöllinen tehtävä toimia levyä suojaavana pakkauksena. Kansi J.A. Fanit vaativat nähdä suosikkinsa kuvan. Suomalaista realismia parhaimmillaan: jäätietä moottorisahalla. Varsinkin jazz-levymerkit kuvasivat solistit ja muusikot työnsä äärellä esimerkiksi klubilla. Näistäkin ARTSIn näyttelyssä on hyviä esimerkkejä. Näyttelyn keskiössä on levykansi, se mitä levystä näkyy ulospäin. Tärkeää on huomata albumikansitaiteen sukulaisuus sarjakuvien kuvakielen, graffitin ja ylipäätään Kuvataiteilijaksi aikonut Brian Eno on suunnitellut monet levykantensa itse kuten tämänkin. Kannet ruokkivat henkilöja tähtikulttia. Moni kansi on hakenut inspiraationsa suoraan pop-taiteesta, kollaasitekniikasta, eläinkuvasymboliikasta ja niin edelleen. Monimerkityksellisen kannen (Klaus Schulze – Blackdance) on suunnitellut sveitsiläinen surrealisti Urs Amann. Se markkinoi pakkauksen sisältöä ja kunnon merkkituotteen tavoin kiihdyttää ostohaluja levyä kohtaan. Albumikansitaide on pakkauksen taidetta. Kansikuvan tehtävä on monisyisempi. Aina muusikko ei poseeraa suoraan kameralle. 11. Kerrankin näyttely, jossa levyistä mainitaan ensiksi kuvittaja, graafikko, valokuvaaja ja niin edelleen, ja vasta sitten luvan saavat musiikin tekijät, levy-yhtiö ja vuosiluku. Mäki, valokuva Esko Männikkö. Tyyleille ei ole yhtä yhteistä nimittäjää. Vinyylilevyjen kannet eivät ole koskaan olleet ulkomusiikillista ekstraa, vaan niillä on ollut arvo yksinäänkin. Vinyylilevyissä se, biisiluettelo, on kirjattu takakanteen. Poseerausaiheesta on tylsiä kansia, naiiveja kansia, viattomia ja hävyttömiä kansia, tahattoman koomisia ja tekotaiteellisia kansia, mutta myös upeita taidevalokuvamaisia kansia, mieleensyöpyneitä, aikakautta muuttavia ikonisia toteutuksia. Muun poisjättäminen on ollut tietoinen valinta. On vahvaa realismia uhkuvia kansia kuin myös toinen toistaan loisteliaampia surrealistisia kansia, ja on kansia, jotka henkivät puhdasta abstraktiota. Cover Art -näyttely saa täydet pisteet siitä, että enemmistö valituista levykansista kuuluu tähän ryhmään. Valokuva Ritva Saarikko. Kuinka moni lp onkaan ostettu vain mahtavan kansikuvan vuoksi! Poseerauksia edestä ja sivusta Tavanomaisin ratkaisu on panna kanteen poseerauskuva musiikin esittäjästä tai esittäjistä. Monipuoliset vaikutteet Kansitaide taiteena ei olisi järin mielenkiintoista, ellei poseerausteeman rinnalla olisi 1960-luvun lopulta lähtien kulkenut taiteellisesti kunnianhimoisempi lähestymistapa kannen kuvitukseen
Kuitenkin jo 1940-luvun lopulta asti albumikansitaide on työllistänyt monia maailmanluokan kuvataiteilijoita, taiteilijaryhmiä, graafikkoja ja valokuvaajia. Sukulaisuutta löytyy kuitenkin etenkin typografisten keinojen monipuolisesta käytöstä. 12. Cover Art – Eläköön Vinyyli! -näyttelyssä nähdään kansitaidetta muun muassa seuraavilta taiteen tekijöiltä: Diane Arbus, Urs Amann, Annie Leibovitz, Damien Hirst, Sir Peter Blake, Peter Saville, Banksy, Robert Del Naja aka 3D, Scott Caris, Brian Duffy, Futura 2000, H. Suomi edustettuna Vaikka laadukasta kansitaidetta on tehty kaikilla kielialueilla ja myös klassisen musiikin puolella, iso osa näyttelyyn valituista levykansista tulee englanninkielisestä maailmasta ja kulttuurista. Tunnetuin tapaus lienee tuore Nobel-palkittu Bob Dylan mutta myös Brian Eno ja monet muut. Julistetaiteeseen verrattuna kansitaide ei ole graafisesti yhtä tyyliteltyä ja loppuun asti hiottua. Ammattilaiset asialla Albumikannen tekijän ei tarvitse olla ammattitaiteilija. Leibovitz, Duffy, Giger, Hamilton, Hirst, Newman, Rauschenberg, Warhol yhdessä ja samassa näyttelyssä! Siihen ei moni suomalainen taidemuseo pysty! Kannet antavat mahdollisuuden pohtia näiden taiteilijoiden tuotantoa ja kehitystä uudessa valossa. Alapuranen ja M. Kovia nimiä kaikki, joukossa surrealisteja, neo-dadaisteja, pop-taiteilijoita, julistetaiteilijoita, kuvanveistäjiä ja niin edelleen. Taidemaailmaa kyseenalaistavista installaatioistaan ja veistoksistaan tunnetun Urs Fisherin kansi amerikkalaiselle indierock-bändille Yeah, Yeah, Yeahs. Huimaa itä-eurooppalaista 70-luvun tyyliä 1990-luvun lopulta. raportti CoverArt–Eläköönvinyyli! Kansitaide on velkaa sarjakuvataiteelle. Giger, Pierre & Gilles, Urs Fisher, Richard Hamilton, Paul Insect, Ryan Johnson, Kacper Kasprzyk, Nick Knight, Michael Lavine, Stuart Murdoch, Helmut Newton, Robert Rauschenberg, Gerhard Richter, Bettina Rheims, Emil Schult, Hiroshi Sugimoto, Ta-Trung, Lesley Unruh, Gee Vaucher, Xavier Veihan, Andy Warhol ja Michael Whelan. R. katutaiteen monien muotojen kanssa – ja sehän sopii ARTSIlle, jonka profiiliin katutaide ja graffiti kuuluvat läheisesti. Kansi: Aavikko, S. Tämän vuoksi on ihailtavaa, että ARTSIn näyttely antaa tilaa myös kotimaisille vinyylikansille ja niiden tekijöille. Myös muusikot itse suunnittelevat ja toteuttavat kansia joko itselleen tai toisille muusikoille. Sonic Youthin lp-kannen on suunnitellut Kevin Reagan ja kuvan piirtänyt Raymond Pettibon. Kansitaiteelta puuttuvat kilpailut, biennaalit ja museot. Torvinen
A. punkin kulttilevy museon seinällä kehystettynä ja valaistuna. Kansi Jamie Reid. Omiakin levyjä pääsee soittelemaan: Kaksi AudioTechnican suoravetosoitinta Ortofonin rasialla ovat valmiina kaiuttiminaan Genelecin pienet aktiivimonitorit. Mad music – Musiikin maailma ja hajotkaa pakkaseen. Cover Art – Eläköön vinyyli! Avoinna 15.1.2017 asti. Mäki, Esko Männikkö, Christer Nuutinen, Sandberg & Timonen, Jukka Uotila, Liisa Valtonen, Risto Vilhunen, Läjä Äijälä sekä suureksi vinyylifriikiksi tunnustautuva Paleface. info Moni muistaa Hurriganesin, Isokynän, Rauli Badding Somerjoen, Dingon, Sielun veljien, Hanoi Rocksin ynnä muiden levyjen klassikkokannet 1970ja 1980-luvuilta. raportti Tähänkö on tultu. Mutta kuinka moni tietää niiden tekijät. Superharvinaisuus: kansi ilman levyä. Näyttelyyn liittyy 240-sivuinen kuvakirja, jonka ovat kirjoittaneet muun muassa kuvittajat, keräilijät, muusikot sekä tutkijat. Kansi Esmond Edwards. 13. Risto Vuorimies, Kari Riipinen, Stefan Bremer, Ville Juurikkala, mutta myös Sanna Annukka, Jesse Auersalo, Markus Heikkerö, Hende, Jani Leinonen, Emmi Mustonen, J. Matias Putuksen, Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan konseptin pohjalta kannen toteuttanut Sami Saramäki. Poikkitaiteellinen paketti sisältää myös kolme seiskatuumaista singleä: yksi Nolla Nolla Nollalta, toinen Kingston Wallilta ja kolmas Baby Grandmothersilta. Eero Koivistoisen 1970-luvun alun jazzlevyjä kuvittaneelta Risto Vilhuselta on esillä kahdenkymmenen kosmosta puhuttelevan maalauksen kokonaisuus. ARTSI Myyrmäkitalo Paalutori 3 01600 Vantaa Aukioloajat: ti, ke, pe 11–18 to 13–20 la, su 11–16 ma suljettu Näyttelyihin on vapaa pääsy. Stefan Bremeriltä on kansiin päätyneiden valokuvien alkuperäisvedoksia. Taiteilijaryhmä Record Singersin (Airas, Heiskanen, Väisänen, Nevalainen) levyn kannen suunnitteli ja valokuvasi Jorma Puranen. Tyylikästä abstraktia kuvakieltä vuodelta 1958
SAMSUNGIN keskeisin kilpailija tällä saralla on Panasonic, jonka EISA-palkinnonkin napannut malli DMPUB900 on yleisellä tasolla onnistunut herättämään alan kansainvälisten toimijoiden keskustelussa aavistuksen positiivisempia mielikuvia. Ominaisuudet kohdallaan Paperilla UBD-K8500 on varsin kelpo kapistus: Siitä löytyy täysi tuki ultra hd blu-ray -levyille, full hd 3d:lle sekä bd videolle. Niin ikään korkeampaa dynamiikkaa tarjoava High Dynamic Range eli hdr on tuettujen kuvantamiskeinojen listalla, samoin uhd-laitteita arvottava bt.2020-suositus. Mutta millainen on edullisempi reitti huipputason kuvanlaadun pariin. Panasonic kustantaa noin 750 euroa, irtoaa Samsungin näkemys lähes puolet halvemmalla alta neljän sadan. Siinä ohessa soittimella pääsee nettiin kokeilu 14. Molemmat tosin täyttävät tehtävänsä viimeisimmän 4k uhd -laatustandardin toistossa. Lähes samaan aikaan kuluneen vuoden huhtikuussa markkinoille lasketut soittimet erottuvat kuitenkin keskeisesti hintaluokkansa perusteella. Merkeistä toinen on Samsung, joka keskittyy UBD-K8500-soitimellaan tiukasti olennaiseen. Siinä missä kehuttu SamsungUBD-K8500uhdblu-ray-soitin Teksti Heikki Kivelä Kuvat Valmistaja Kaikki tarvittava kaarevassa paketissa Kilpailu täyden tehon 4k uhd -blu-ray-soittimien herruudesta on vasta saanut lähtölaukauksensa, ja esimerkiksi Euroopassa kamppailua on käyty lähinnä kahden merkin välillä. Soitin osaa käsitellä myös verkoitse liikkuvaa mediaa, joten se on myös valmiina suoratoistopalveluiden 4k-tarjonnan kasvuun
Lisäominaisuudet puolustavat toki paikkaansa hintaluokassaan, mutta toisaalta 4k uhd -kykeneväiset televisiot laiteketjun tietynlaisena päätepysäkkinä hoitavat jo samat temput. www.samsung.com/fi Mitat (lxkxs) ......................................... Samsung Lisätietoja .............................................. 40,6 x 44,7 x 23 cm Paino ......................................................... Varsinainen levyn latausaika tosin vaikutti olevan suurin piirtein samoissa lukemissa kuin bluray-soittimen kohdalla yleisestikin. Soittimen suoriutuminen hdr-materiaalin toistosta sekä 10-bittinen värisyvyys jättivät positiivisen vaikutelman. 1,9 kg Verkko-ominaisuudet ...................... Klassinen laatikkorakenne on rikottu Samsungin uutuustelevisioita mukailevalla kaarevalla muotoilulla, ja etupaneelista löytyvät vain välttämättömimmät painikkeet, levyn syöttöluukku ja usb-portin peittävä läppä. 385 € Edustaja .................................................. Näin UBD-K8500 ei välttämättä istu ajatustasolla kodin viihde-elektroniikkapatteriston keskukseksi, mutta levynpyörittäjän lestiinsä kyllä – joskin audio-orientoituneimmille tiedoksi, että esimerkiksi sacdtoisto ei laitteella onnistu. DolbyTrue hd/Dts-hd master audio (7.1-kanavainen) Muuta ....................................................... Laitteen käyntiääni oli lähes huomaamaton, eikä minkäänlaista kaatuilua, häiriöitä tai muuta epämääräistä ilmentynyt testijakson aikana. Näytön sijasta soitin ilmoittelee käyttäjälleen toiminnoistaan vain muutamalla ledillä, jotka eivät varsinaisesti kerro soittimen tehtävästä saati vaikkapa elokuvan kestosta tai levyn kappalenumerosta yhtään mitään. 15. 3d blu-ray, cd-da/cd-r/cd-rw, blu-ray video, dvd-video/dvd±r/dvd±rw, mpeg 2/4, avchd, jpeg, divx, mkv, mpo, divx hd, wmv Äänentoisto .......................................... Puitteita ja puutteita Fyysisesti UBD-K8500 edustaa hiukan kokeilevampaa linjaa. kokeilu Hinta ......................................................... Kaukosäädin, Samsung Smart Hub info SamsungUBD-K8500 SAMSUNG UBD-K8500 on vielä toistaiseksi edullisin reitti aitoon 4k uhd blu-ray -toistoon. • Kaikki keskeinen toimii hyvin • 4k-kriteerien täyttö • Tarjoaa vastinetta rahalle • Soittimessa ei näyttöä • Kaukosäädin Perustehtävähoidossa Myös laitteen ohjainvalikoihin ynnä muihin navigointi tapahtui aina pienen mietiskelyn maustamana, joten erityisen nopeaksi soitinta ei myöskään voi kaikissa tapauksissa kehua. Takapaneelista löytyvät soittimen varsinaiset liitännät: kaksi hdmi-lähtöä (toinen äänelle ja toinen kuvalle), optinen audiolähtö sekä paikka verkkokaapelille. Myös heikompilaatuiset netistä striimatut pätkät hyötyivät monessa tapauksessa kiepsauksesta UBD-K8500:n kautta, samoin kuin uuteen uskoon skaalatut vanhemmat perus-bluraysekä dvd-levyt. Kokonaistoteutuksen pahin kompastus on käynyt laitteen kaukosäätimen kohdalla. samaan tyyliin kuin Samsungin älytelevisioilla Smart Hubia hyödyntäen. Laitteena UBD-K8500 ei ehkä ällistytä millään osa-alueellaan, mutta perustehtävänsä suorittamisesta se selviytyi kokeilussamme moitteettomasti. Audio Tuetut/toistettavat formaatit ..... Perustehtävä hanskassa Vaikka UBD-K8500 ei suoranaisesti hurmannut käytössä ainakaan aluksi, sen perustehtävä, eli 4k uhd -materiaalin toisto, kävi kuitenkin melko lailla moitteettomasti ja niin, että soittimen toimintaan ei oikeastaan elokuvaan syventyessä tullut edes kiinnittäneeksi huomiota. Sen naputtamiseen oli hankala tottua lähinnä oudon epämääräisesti reagoivan sekä täyteen ahdetun oloisen nuolinäppäinja ok-painikesektorin vuoksi. Tosin testiyksilön mukana seurannut hdmi-kaapeli reagoi pienellä räpsymisellä talon sähköverkkoon. Hdmi (audio)/hdmi (video)/opt. UBD-K8500 testattiin sekä televisioon että projektoriin liitettynä hyvällä menestyksellä. Ethernet/wi-fi/dlna Lähdöt ...................................................... Alle 400 euron hintalapulla varustettu soitin sisältää hintaansa nähden sekä ymmärrettäviä että hiukan vähemmän ymmärrettäviä kompromisseja, mutta kokonaisuutena työn laatu ja toimivuus ovat melko hyvällä mallilla
• DenonAVR-X3300W • MarantzSR5011 • OnkyoTX-RZ710 • YamahaRX-A860 Av-vahvistimet900–1000€ Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen vertailu 16
Denon ja Marantz ovat joitakin liitäntäeroja lukuun ottamatta samanlaiset. AV-VAHVISTIN on kotiteatterin eittämätön keskus. Mustissa maskeissa näkyvät niin sormenjäljet kuin pölyhiukkasetkin, mutta kuinka moni sohvaperuna oikeasti hypistelee kodinelektroniikkaansa käsin etupaneelista. TONNILLA toimintoja käytännössä aina ulkoisen näyttölaitteen kaikkeen paitsi peruskäyttöön, Denon ja Marantz kyllä esittävät valikot etulevynkin näytössä, mutta edellyttävät kaukosäätimen käyttöä navigointiin. Denonin vaakakupissa on kehittyneempi huonekorjain, joka hallitsee bassojen tarkemman ekvalisoinnin. Käyttökokemus Denonin, Marantzin ja Onkyon kaukosäätimet ovat erittäin selkeitä käyttää. Av-räkkiin hukkuvat laitteet eivät herätä rakenteellisia säväreitä, mutta alun käyttöönoton jälkeen niiden tulisikin toimia luotettavasti taustalla odotellen käyttäjän ohjeita äänilähteen ja voimakkuuden säädöstä. Miksi ottoja ei ole nimetty niihin todennäköisesti kytkettävien laitteiden mukaan kuten muissa. Ikäviä yllätyksiä laadukkaista tuotteista löytyy harvoin, mutta joskus pienetkin erot voivat ratkaista valinnan. Onkyossa ainoa kauneusvirhe on paluunäppäimen sijoitus kursoripainikkeista oikealle alas, kun se muissa on loogisemmin vasemmassa alakulmassa. Yamahan suuri näppäinarmeija huonoine seliteteksteineen ei ole aloittajaystävällinen. Tilannetta vertailu 17. Vertailimme neljää vajaan tonnin hintaista mallia tutuilta valmistajilta. Kuunteluissa Marantzin etulevyn pure direct -näppäinkin koettiin hyödylliseksi. Yamaha tarvitsee Keskiluokan av-vahvistimet ovat päällisin puolin homogeenistä massaa, ja niiden ominaisuuksista on vaikea löytää eroja edes suurennuslasilla. Äänija videoprosessoreita, valikoita ja kaukosäätimiä myöten identtinen käyttölogiikka eroaa vain etulevyn osalta. Kaikille näille nykyaikainen kotiteatterivahvistin osaa tehdä tempun jos toisenkin. Tuoreen vahvistinmallin ostamalla voi varmistua siitä, että siinä on tuki kaikille blu-rayja uhd blu-ray -levyjen vaatimille signaalityypeille. Vahvistimien hinnassa ei ole eroa. Kun käyttäjä haluaa vaihtaa otoksi cd-soittimen, muissa painetaan cd-näppäintä, mutta Yamahassa täytyy muistaa tuliko laite kytkettyä AV1vai AV4-ottoon vai kenties Audio-ottoon, ja jos jälkimmäiseen, niin oliko se nyt Audio 1 vai 2 ja painaa Audio-näppäintä tarvittaessa toistamiseen. Tämän vuoden malleissa 4kkuvan läpivienti kaikkine hdr-herkkuineen on arkipäivää – viimeistään nyt uusimmilla ohjelmistopäivityksillä varustettuna. Hätätilassa komennus ilman kaukosäädintä tai televisiota on mahdollista vain Onkyossa, jonka etulevyssä on myös kursoripainikkeet. Sen läpi kulkevat usein niin äänikuin kuvalähteidenkin signaalit eteenpäin televisiolle tai tykille, kaiuttimille ja subwooferille. Marantzin sliipatumpi luukki kärsii pienestä ja syvälle maskiin piilotetusta näytöstä, jonka tekstejä ei näe kaukaa tai vähänkään viistosta. Kloonien armeija Mustaan peltiin ja muoviin kätkeytyvät vahvistimet ovat viimeistelyltään perustasoa. Valinta Denonin ja Marantzin välillä riippuukin ulkonäköseikkojen lisäksi siitä, tarvitseeko Marantzin monikanavaista analogiottoa, komponenttivideolähtöä tai etulevyn rca-stereotuloa
Yamahassa valikkorakenne taas on kaikkein monimutkaisin. Tässä joukossa monihuonetoisto on Onkyossa ja Yamahassa. Paljon Youtubevideoita kuuntelevan ei tarvitse hankkia Googlen omaa Chromecast-palikkaa. Lisäksi niissä valikon valinnat pitää aina erikseen aktivoida enterillä ennen kuin niitä pääsee säätämään. Yamahassa hdcp 2.2 -yhteensopivuus on vain kolmessa hdmi-otossa. Se reagoi Yamahan kanssa kaukosäätimen komentoihin kaikkein nopeimmin. vertailu Av-vahvistimet900–1000€ dts:x-äänelle. Onkyo saa erikoispisteitä Tidalja Google cast -tuellaan. Denonin HEOS-tuki tulee mukaan vasta kalliimmissa malleissa. Yamahan kuva on lomituksen poiston osalta paras, mutta 1080p-tarkkuuteen skaalattu lopputulos on hieman yliterävöitetyn oloinen. Videoprosessori Kaikkien vahvistimien kahdeksan hdmi 2.0a -tuloa piisaavat taatusti. Videoprosessorien toimintaa testattiin blu-ray-kuva läpi viemällä, eikä yhdelläkään ollut ongelmaa kuljettaa signaalia läpi televisiolle 24 kuvan sekuntinopeudella. Dvd-kuvan lomituksen poistoa ja skaalausta testattiin Transformers 2 -levyllä, joka on osoittautunut haasteelliseksi monelle prosessorille. Teoriassa tämä onnistuu myös dlna:n yli Microsoftin Edge-selaimella (cast media to device), mutta toimintavarmuus tuntuu olevan tapauskohtaista. Av-vahvistimen striimaus rajoittuu lähinnä tiedostotoistoon ja nettiradioihin, joskin valmistajien omien monihuonejärjestelmien tuki on yleistymässä myös niissä. Denonissa ja Marantzissa ilmenee ikävää viivettä varsinkin valikoissa liikuttaessa. Hyvällä lähdemateriaalilla tällaisia ongelmia ei ole. Toiminnot, joilla on väliä, eli Airplay, bluetooth, dlna, wifi ja Spotify connect löytyvät kaikista. Denonin ja Marantzin skaalauksen jälki on kaikkein siisteintä, mutta toisinaan lopputekstien aikana kirjaimien alareunassa esiintyi aavistuksenomaisesti repimistä. Uhdnäyttölaitetta ei valitettavasti ollut testihetkellä käytössä, joten hdrläpivienti senhetkisellä ohjelmistolla jäi varmistamatta. Tätä olisi vaikea huomata pienellä kuvalla, mutta projektorilla virheet ovat kiusallisen selviä. Ainoa epäonnistuja dvd:llä oli Onkyo, joka ei osannut lukkiutua signaaliin vaan hukkasi puolet pystytarkkuudesta. Spotify connect taas toimii natiivisti samassa verkossa olevan puhelimen tai tietokoneen sovelluksen yli. Laitteiden toimintojen määrä on henkeäsalpaavan laaja. Onkyon vihreä pistematriisinäyttö on kaukaa tarkasteltaessa kaikkein selkein. Niissä on tuki 4kkuvalle täydellä 4:4:4-värimäärittelyllä 60 hertsin päivitystaajuudella ja hdr-läpiviennillä (Onkyossa ohjelmistopäivityksellä) sekä 18. Musiikin kuuntelu älypuhelimesta kahden ensimmäisen yli on lähes kaikissa tilanteissa käyttäjäystävällisempää kuin vahvistimien kankeiden mediaselaimien käyttö. helpottaa joidenkin ottojen osalta neljä valmiiksi nimettyä muistipaikkaa (BD/DVD, TV, NET, RADIO). Me emme saaneet Edgen toimintoa pelaamaan yhdelläkään vahvistimella. Vain netin videosuoratoistopalvelut, kuten Netflix ja kumppanit, pysyvät edelleen mediaja blu-ray-soittimien sekä televisioiden oikeutena
Rasitusoireita ei ilmene, mutta ääni ei myöskään ole yhtä miellyttävä kuin testin pehmeäpiirtoisimmissa vaihtoehdoissa. Jos huoneen basso-ongelmille ei ole akustisesti tehtävissä mitään, on Denon selvästi vahvin kyvykkään automattikorjaimen ansiosta. Tätä varten tarvitaan kuitenkin mittalaitteisto. Riipivien ominaisuuksien puute on siinä mielessä selvä plussa. Soundi ei ole varsinaisesti hienostunut, mutta rivakka ja iskevä ääni innostavat varsinkin kevyemmän (ja raskaamman) musiikin parissa. Mikael Nederström Denon Iskevä ja sähäkkä soundi. Viime vuoden malleihin verrattuna nimellisiä eroja ovat lähinnä dsd 5.6 -tuki ja langattoman verkon toiminta myös 5 gigahertsin taajuudella. kuunteluarvio Automaattisethuonekorjaimet VASTEET alkutilanteessa ennen kalibrointia. Onkyon AccuEQ ja Yamahan YPAO osaavat vain säätää subbarin tasoa. Parhaimmillaan soundi on iskevä, dynaaminen ja eloisan läheinen, ikävimmillään suoraviivainen ja äänekäs. Hiukan lisää kipinää ja läsnäoloa ei silti tekisi pahaa. Muiden kanssa saattaa joutua käyttämään ulkoista purkkia (kuten tässä numerossa testattua MiniDSP:tä). Denonin XT32 tehosi parhaiten hyvin mataliin korostumiin ja poisti lähes täysin 35 hertsin ongelman. Marantz Hyvin saman tyyppinen esitys kuin Denonilla. Lauluäänessä voisi olla enemmän lämpöä ja sävyjä. Pääkaiutin Aurelia Magenta Subwoofer BK Monolith SUODATTAMATTOMAN (large) pääkaiuttimen (punainen) ja subwooferin vaste (musta) kalibroinnin jälkeen. Yamahan automaatti sääti subwooferin etäisyyden pariin kymmeneen senttiin, mutta tulos saattaa muuttua eri huoneissa, sijoituksilla ja mittauspisteiden määrän mukaan. Kitarasoundi puree enemmän teräskielisen kuin nylonkielisen tavoin. Vanhan liiton laiteräkkiin Marantz istuu luontevimmin. Jos ne tukevat Airplay-toistoa, niille voidaan yhdellä klikkauksella kertoa kotiverkon yhteystiedot puhelimesta. Onkyon FireConnect ei tarjoa yhtä suurta oheislaiterepertuaaria ainakaan vielä, mutta toiminto voi olla hyvä pitää mielessä. Heikompaa huonekorjainta lukuun ottamatta se vastaa muuten sisuskaluiltaan Denonia – huonommalla etulevyn näytöllä varustettuna. Lopputulos ei silti ollut niin hyvä bassojen osalta kuin muissa. Yleisesitys on joka tapauksessa selkeästi sellainen, joka suosii ilmavaa, lämminhenkistä äänitystä tai oheiskalustoa, jotta ääni ei mene liian hakkaavaksi ja ratkaisuhakuiseksi. Onkyo Rauhallinen ja aavistuksen pehmeäpiirtoinen ote. Äänessä on läheisyyttä ja dynamiikkaa mutta myös kuivakkaa ja suoraviivaista otetta. Peltien helinä syttyy nopeammin mutta myös sammuu aikaisemmin kuin sävykkäämmin soivalla vertailukoneella. Diskantti on sähäkkä, keskialue suoraviivaisen napakka ja irtonainen. Aika toimiva kokonaisuus, jos ei kaipaa syvintä sävyerottelua tai liian sisäsiistiä vaihtoehtoa. vertailu vertailu Vaihtoehtojapukinkonttiin EI ole kotiteatterivahvistimen ostajalla tänäkään jouluna helppoa. Kun kokonaisuutta katsoo lopputuloksen kannalta siten, että pääkaiuttimien bassot 80 hertsin alapuolella ohjataan subwooferille, on tuloksissa vain vähän eroa. Marantzin pykälää yksinkertaisempi XT ei pärjännyt yhtä hyvin. Lauluäänessä on parhaimmillaan jopa ripaus läsnäoloa. Varovainen ote kuulu myös bassoilla, joissa kovin isku jää uupumaan. Rumpusoundeissa soi enemmän kalvo kuin perustaajuus. Yamahan etuna on sen dynaaminen ääni ja MusicCast-monihuonejärjestelmä, joka valmistajan ekosysteemiin sitoutuneelle voi olla ratkaisevaa. Äänikuva on leveä ja syvyysulottuvuuden suhteen jossain määrin vajaa. 19. Bassoilla kuivakka, napakka ja nopea ote on toisaalta plussaa. Denon Marantz Onkyo Yamaha Langattomaan lähiverkkoon liittyminen on nykyaikaisilla vahvistimilla äärimmäisen helppoa. Hiukan ristiriitainen kokonaisuus, jonka hyvyys riippuu paljon käytetystä äänitteestä. Onkyolla riitti, että subwooferin tasoa hienosääti automaatin jälkeen. KUUNTELUARVIOT tehtiin jakosuotimet ja ad-muuntimen ohittavassa pure direct tai vastaavassa tilassa analogiotolla Oppo BDP-95EU -soittimella ja Aurelia Magenta -kaiuttimilla. Audyssey vaatii mittauksen vähintään kolmesta pisteestä kuuntelupaikan läheltä. Pääkaiuttimilla Yamahan korjaus on kaikkein monimutkaisin: se tekee korjauksen useammalle kaistalle kuin muut. Siinä on stereotulo etulevyssä, monikanavaotto vaikkapa sacd-soitinta varten sekä videolähtö komposiittina ja komponenttina. Ajoittain syntyy vaikutelma, että ilmaa olisi hiukan enemmän kuin sukulaissieluja edustavassa Denonissa, mutta tämä voi mennä myös mielikuvituksen piikkiin. Muutamilla oleellisilla kriteereillä omaa valintaprosessia voi kuitenkin helpottaa, vaikka mittaustulostenkin mukaan kaikki toimivat hyvin. Teoriassa useamman paikan mittauksella automaatti voi päätellä ongelman syntymisen syitä, johtuvatko ne kaiuttimista vai huoneen aiheuttamista seisovista aalloista, ja kannattaako ongelmille tehdä mitään. Ajoittain hiukan aneeminen ote etäännyttää lauluääniä liikaakin, mutta pitkässä kuuntelussa voisi olettaa, että tässäkin asiassa liian vähän on parempi kuin liikaa. Kumpikaan ei aivan täysin onnistunut taltuttamaan laaja-alaista matalimman basson korostumaa testitilanteessa. Vaiheen eli subwooferin ja pääkaiuttimen välisen suhteellisen viiveen eli etäisyyden säätö onnistui automaattisesti parhaiten Denonilla ja Marantzilla. Yamaha Bassopäästään tymäkkä ja muutenkin aika iskevä soundi kautta linjan. Diskantti on sinänsä siisti ja rauhallisen kuuloinen, kuten keskialuekin. AccuEQ ja YPAO pystyvät optimoimaan korjauksen vain yhtä kuuntelupistettä käyttäen. Näennäisesti yhdenvertaiset koneet Atmosja 4k-yhteensopivuuksilla eivät juurikaan eroa toisistaan. Jos moderni käyttöliittymä, helppo ja nopea käyttö sekä Google castja Tidal-striimaus kiinnostavat, kannatta katse kääntää Onkyoon. DENONISSA hyödynnetään Audysseyn kehittynyttä MultEQ XT32 -huonekorjainta, joka osaa yhdessä Marantzin MultEQ XT -korjaimen kanssa korjata myös subwooferin taajuustoistovirheitä. Jos teatterissa ei ole hyvää videoskaalainta, Denon, Marantz ja Yamaha ovat erinomaisia vaihtoehtoja. Kunhan subwooferin tason ja vaiheen (etäisyyden) tarkistaa käsin, on vaste kaikissa melko tasainen
Jyrkimmät kuormat mukailevat hankalinta mahdollista tapausta, jossa kaiuttimen synnyttämä kuorma vahvistimelle on käytännössä teoreettinen. Tärkeimmät lukemat tavallisessa kotikäytössä ovat antoteho kahdeksan ja neljän ohmin kuormaan 30 asteen vaihekulmaan saakka. vertailu Av-vahvistimet900–1000€ Denon Marantz Onkyo Yamaha Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm, 2 kanavaa 174/265/327 W 169/270/332 W 185/281/294 W 170/240/276 W Tehonkulutus 1/10 W@8 ohm 107/204 W 106/195 W 103/196 W 73/157 W Tehonkulutus tyhjäkäynti normaali/eco 70/41 W 69/40 W 58 W 37 W Pääteasteen impedanssi, 1 kHz 0,16 ohm 0,15 ohm 0,13 ohm 0,08 ohm Kaiutinlähtö, rca-otto, "pure direct" Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % >3,0 V >3,0 V >3,0 V >3,0 V Häiriöetäisyys, A-paino 93 dB 87 dB 91 dB 91 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz -104 dBV -100 dBV -102 dBV -105 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,003/0,003 % 0,005/0,002 % 0,007/0,005 % 0,020/0,021 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd <0,001/<0,001 % 0,001/<0,001 % 0,003/0,008 % 0,006/0,027 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 79/52 dB 79/53 dB 79/60 dB 76/52 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W 0,0/0,0 dB 0,0/0,0 dB 0,0/0,0 dB 0,0/0,0 dB Ylärajataajuus, -3 dB >100 kHz >100 kHz >100 kHz >100 kHz Kaiutinlähtö, rca-otto, jakosuodin (adc) Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % >3,0 V >3,0 V 2,2 V 2,6 V Häiriöetäisyys, A-paino 90 dB 87 dB 89 dB 91 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz -102 dBV -100 dBV -102 dBV -106 dBV Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W 0,004 % 0,002 % 0,005 % 0,020 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,002/<0,001 % <0,001/0,001 % 0,002/0,010 % 0,007/0,017 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 79/52 dB 78/52 dB 80/62 dB 77/54 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W 0,2/0,2 dB 0,2/0,2 dB 0,0/0,0 dB 0,4/0,4 dB Ylärajataajuus (-3 dB) 44 kHz 44 kHz 22 kHz 44 kHz Jakosuotimen jyrkkyys 12 dB/okt 12 dB/okt 12 dB/okt 12 dB/okt Kaiutinlähtö, s/pdif-otto, "pure direct" Häiriöetäisyys, A-paino 93 dB 87 dB 91 dB 92 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, dBFS 0,003/0,004 % 0,004/0,003 % 0,006/0,006 % 0,016/0,016 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd, dBFS 0,002/<0,001 % 0,001/<0,001 % 0,003/0,006 % 0,005/0,016 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 80/53 dB 78/52 dB 79/63 dB 77/53 dB Kanavatasapaino, 1 kHz, 1 W 0,1 dB 0,0 dB 0,0 dB 0,0 dB Lineaarisuus, 16 bit -95 dBFS -93 dBFS -96 dBFS -93 dBFS Jitter, 16 bit 453 ps 530 ps 385 ps 468 ps Ylärajataajuus (192 kHz, -3 dB) 50 kHz 50 kHz 44 kHz (96) 80 kHz mittaukset POWERCUBE Powercube-mittaus kertoo vahvistimen hetkellisen (20 ms) antotehon stereona eri impedansseihin ja reaktiivisiin vaihekuormiin. Denon Marantz Onkyo Yamaha 20
Hyvässä mittaustuloksessa on matala pohjakohina ja noin -120 dB tasolle kohoavia piikkejä tasaisin 460 hertsin välein, ja keskimmäisessä perustaajuudessa on kapea helma. DenonAVR-X3300W MarantzSR5011 OnkyoTX-RZ710 YamahaRX-A860 Hinta 899 € 899 € 890 € 990 € Edustaja Simex B&W Group Finland Loudgroup Yamaha Puhelin 0941500210 0207430075 0201986200 Lisätietoja simex.fi bwgroup.fi loudgroup.fi yamaha.fi denon.fi marantz.fi eu.onkyo.com Mitat (l x k x s) 43,4 x 16,7 x 33,9 cm 44 x 16,1 x 34,6 cm 43,5 x 17,7 x 37,8 cm 43,5 x 17,1 x 38,2 cm Massa 9,4 kg 10 kg 10,5 kg 10,5 kg Liitännät Päätevahvistimet 7 7 7 7 Äänitulot Optinen/koaksiaalinen 2/2 2/2 2/1 2/2 RCA (taka/etu) 5/0 4/1 6/0 4 Analoginen monikanavatulo 7.1 Levysoitinotto • • Äänilähdöt kiinteä/esivahvistin -/7.1 -/7.1 -/-/7.1 opt./koaks. Kuvaajasta näkee myös aktiivisen vahvistimen pohjakohinatason signaalin soidessa. kHz) piikkeinä kuvaajassa. info Denon Denon Denon Marantz Marantz Marantz Onkyo Onkyo Onkyo Yamaha Yamaha Yamaha 21. Digitaalioton vasteet on esitetty sinisellä (44,1 kHz näytteenottotaajuus) ja violetilla (192 kHz, paitsi Onkyo 96 kHz) käyrällä. Harmoninen särö näkyy yhden kilohertsin välein (2, 3, 4.. Pienetkin erot vasteessa ovat helposti kuultavissa. Reaalimaailman kuormana on Aurelia Magenta -jalustakaiutin, joka näkyy vasteissa punaisella värillä. TAAJUUSVASTE Taajuusvaste ilmaisee vahvistimen tuottaman suhteellisen äänenvoimakkuuden eri taajuuksilla. SÄRÖSPEKTRI Yhden kilohertsin siniaallon tuottama särö yhden watin teholla kahdeksaan ohmiin. -/-/-/-/Monihuonelähtö linja 1 1 1 1 kaiutin 1 1 1 1 hdmi 1 1 1 HDMI-tulot (taka/etu) 7/1 7/1 7/1 7/1 HDMI-lähdöt 2 2 2 2 S-videotulot Komponenttitulot 2 2 2 2 Komponenttilähdöt 1 1 Komposiittitulot (taka/etu) 3 2/1 2 4/1 USB • • • • Ethernet • • • • WLAN • • • • Bluetooth • /• • • -aptX Spofify connect • • • • Tidal • Google cast • Kuulokeanto 6,3 mm 6,3 mm 6,3 mm 6,3 mm Monihuonetoisto FireConnect MusicCast Automaattikalibrointi Audyssey MultEQ XT32 Audyssey MultEQ XT AccuEQ YPAO vertailu vertailu JITTER Jitter kuvaa digitaali-analogi-muunnoksessa tapahtuvaa signaalin aikatason virhettä eri taajuuskerrannaisilla. Lisätietoja osoitteesta www.hifimaailma.fi/artikkelit/jitterin-anatomia. Musta käyrä on taajuusvaste kahdeksan ohmin kuormaan
Sointi on parhaimmillaan rauhallisilla ja lämpimillä äänitteillä tai oheiskalustolla. Muiden vahvistimien tapaan siitä ei puutu mitään nykypäivänä oleellista toimintoa, varsinkin kun dts:x-tuki on saatu mukaan ohjelmistopäivityksellä. Vaikka ominaisuudet mätsäävät, kuultiin niiden välillä kuitenkin pieniä eroja. Siinä on suuri määrä kaikkia 4k-hienouksia tukevia hdmi-liitäntöjä hyvällä videoprosessorilla varustettuna sekä riittävän kattavasti analogija digituloja. Käytettävyydeltään Marantzin heikoin lenkki on sen etulevyn pieni näyttö, joka on upotettu syvälle pyöreän ikkunan taakse. Se osaa tehdä tarkkoja korjauksia myös subwooferille sekä fiksaa matalalle sijoittuvat taajuuspoikkemat pääkaiuttimilla. • Puhdas ja läpikuultava ääni • Paljon analogisia liitäntöjä • Paljon tehoa ja hyvät mittaustulokset • Huonekorjain toimii myös subwooferilla • Pieni etulevyn näyttö, joka ei näy yläviistosta • Analogioton yliohjautuminen alhaisillakin jännitteillä huonekorjain aktiivisena • Valikkojen takeltelu vertailu Av-vahvistimet900–1000€ 22. Rakenteellisesti kotelo on av-vahvistimien perustasoa. Marantzin ääni on läpikuultavampi ja läsnä olevampi, mutta sokkokuuntelussa niitä voi olla mahdoton erottaa toisistaan. Denon AVR-X3300W Hinta: 899 € Automaattisesti tasapainossa DENONIN av-keskus on hintaluokassaan tasapainoinen. Korkeilla taajuuksilla analogiotto yliohjautuu alle kahdella voltilla, kun korjain on kytketty päälle, mutta normaalikäytössä tällä ei ole todennäköisesti kuultavaa vaikutusta. Se korjaa subwooferin sijoituksesta ja huoneesta aiheutuvat ongelmat tehokkaasti ja suoriutuu kaiuttimien välisen viiveen säädöstäkin hyvin. Peruskäyttö hyvällä mutta taustavalaisemattomalla kaukosäätimellä on kuitenkin miellyttävää. • Hyvä huonekorjain toimii myös subwooferilla • Valikkojen hitaus • Etulevyn säätimien tuntuma • Ei HEOS-monihuonetukea • Analogiotto yliohjautuu helpommin huonekorjain aktiivisena Marantz SR5011 Hinta: 899 € Myös vanhempiin setteihin EI ole mikään salaisuus, että Marantz ja Denon tulevat samalta tehtaalta. • Reilusti tehoa ja hyvät mittaustulokset • Puhdas ja erotteleva ääni • Napakka ote on osin kuivakka ja osin eloisa. Audyssey MultEQ XT -huonekorjain on hyvä, vaikkakaan ei testissä aivan yltänyt Denonin XT32:n tasolle pääkaiuttimien matalan basson tasoittamisessa. Ulkonäköä ja joitakin liitäntöjä lukuun ottamatta ne ovat lähes identtiset vahvistimet. Denonin Audyssey MultEQ XT32 -huonekorjain on tässä hintaluokassa piristävä poikkeus. Marantz on ääneltään suoraviivainen, ilmavan erotteleva ja sähäkkä. Muuten käyttölogiikka vastaa Denonia, valikoissa ilmenee hidastelua, ja jokainen muutettava säätö pitää ensin aktivoida enterillä. Näyttöä on vaikea lukea kaukaa tai viistosta reunojen peittäessä osan informaatiosta. Napakka ja erotteleva ote on osin kuivakka, osin eloisa ja erotteleva. Denonin äänessä on iskevää dynamiikkaa ja suoraviivaista erottelua. Etulevyn äänilähteen valinnan ja voimakkuudensäädön rullat ovat tuntumaltaan epämääräisiä, ja voimakkuussäädön äkkinäinen kiihtyvyys saattaa välillä yllättää käyttäjän
Äänellisesti Yamaha koettiin kaikkein dynaamisimmaksi. Teräväpiirtolähteillä kuva kuitenkin välittyy häviöttömästi ja sulavana. Soundiltaan Onkyo ei ollut aivan niin tymäkkä kuin muut, mutta äänessä on hienovaraista erottelua ja puhtautta. Hämmentäviä asetuksia ei ole liikaa, joten käyttöönotto sujuu vaivatta. Häviöttömästi 4k-resoluutiota ja hdr-kuvaa välittävät hdmi-liitännät takeltelevat hieman hankalan dvd-kuvan kanssa. Yamaha RX-A860 Hinta: 990 € Dynaaminen ja monipuolinen TOIMINNOILTAAN monipuolinen Yamaha sotkeutuu hieman omaan monimutkaisuuteensa, eikä käyttöä helpota kehnosti merkityillä nappuloilla varustettu kaukosäädin tai television käyttöpakko monihaaraisia valikoita selatessa. Spotifyn lisäksi mukana ovat Tidal, Deezer ja lähiverkon mediaa varten Google cast. Subwooferia ja pääkaiuttimien matalimpia bassoja lukuun ottamatta se toimii melko hyvin ja tasoittaa sujuvasti keskialueen poikkeamia. Vastapainona on asianharrastajaa miellyttävä kirjo toimintoja, ja lomituksen poistoltaan erittäin hyvää, joskin isolla kuvalla hieman turhan yliterävöitettyä kuvaa tarjoava skaalain. Vahvistimen käyttö on myös hyvin nopeaa, ja sen valikot näyttävät moderneilta. Siinä on jytkettä, energiaa ja menevyyttä vailla rasitusoireita. • Hyvä suorituskyky • Selkeä näyttö • Helppo ja nopea käyttää • Käyttö mahdollista etulevystä • Tidalja Google cast -tuki • Huonekorjain ei toimi bassoilla • Keskinkertainen videoprosessori • Ei monikanavaista esivahvistinlähtöä vertailu vertailu 23. Skaalaus full hd -tarkkuuteen ei ole aivan niin virheetöntä kuin muissa. Automaattisen huonekorjaimen käyttö on helppoa, ja sen saa tarvittaessa kytkettyä pikavalikosta nopeasti pois. Yamahan vahvistin on myös yhteensopiva valmistajan kattavan MusicCast-monihuonejärjestelmän kanssa, joten musiikin synkronointi ja jakaminen eri lähteistä moneen tilaan on helppoa. Ääntä voi vielä hienosäätää hyvin tarkasti omaan makuun sopivaksi hyvällä parametrisella korjaimella. • Alhainen tehonkulutus • Dynaaminen ääni • MusicCast-monihuonetoisto • Parametrinen korjain • Monimutkainen ja vanhahtava valikkorakenne • Valikot vain ulkoisella näytöllä • Kaukosäädin Onkyo TX-RZ710 Hinta: 890 € Striimaajan valinta ONKYON etuna ovat kaikkein monipuolisimmat nettistreamaustoiminnot
Siellä varttui Veli-Markku Kauhajärvi, ja erään sisäpihan aukean etelälaidalla hän vaikuttaa yhä matalassa, puoliksi maan alle rakennetussa ja laitepinojen koristelemassa kellaritilassaan. – Minulla on 11 vuotta vanhempi isoveli, joka rakenteli kaikenlaisia sähkölaitteita, vahvistimia, virittimiä ja sen sellaista. Se oli suosittu rakennussarja DLL21 kaksoispentodilla ja 18 voltin anodijännitteellä. Muistan aina olleeni kiinnostunut sähkötekniikasta ja äänentoistolaitteista, Veli-Markku muistelee. Osat olivat veljen jäljiltä. Luulen että sieltä jostakin sain kipinän itsekin kokeilla laiterakentelua. 24. Muistan miten pikkupoikana seurasin innostuneena vierestä hänen puuhiaan. Sillä kuunneltiin Omega-merkkisillä bakeliittikuulokkeilla kolmea asemaa, keskipitkiltä, kahta Helsingistä ja yhtä Tallinnasta. Silloin niissä Veli-Markku Sonyn DAT-nauhurin koneiston kimpussa. – Siihen aikaan tuli luettua Tekniikan Maailmat ja Taitaja-lehden numerot kannesta kanteen. Suomalaiset perheet pääsivät muuttamaan alueen kellertäviin kerrostaloihin heti kisojen jälkeen. Ensimmäinen Veli-Markun aivan itse kokoama laite oli Unto Somerkikon vuonna 1949 piirtämä paristokäyttöinen vastaanotin N:o 63. Kisakylän nauhurimestari ENNEN kuin astumme pyhättöön sisään, kerrataan minkälaisten vaiheiden kautta Veli-Markku lopulta päätyi nykyiseen työluolaansa, jossa hän on yhä enemmän ja enemmän viettänyt aikaansa muutaman viime vuoden aikana. haastattelu Veli-MarkkuKauhajärvi Teksti Kari Nevalainen Kuvat Veli-Markku Kauhajärvi Olympiakylä, tai tarkemmin sanottuna viime tingassa valmistunut Kisakylä, majoitti tuhansia urheilijoita vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa
– Alkuaikoina elementtien laatu oli hyvä ja tasainen, mutta ajan mittaan se huononi. Kaiken kaikkiaan hän muistaa välittäneensä Suomeen yli 100 kappaletta ERA:n levysoittimia. – Muistan hyvin, kun Ranskasta saapui pieni delegaatio tutustumaan Suomen maahantuontiin. Aluksi hän auttoi aloittelevaa metallifirmaa elektroniikan alihankintahommissa, mutta kun firma totesi, ettei se ollut heidän alaansa, ryhtyi Veli-Markku toimittamaan alihankintana erilaista elektroniikkaa teollisuudelle. Kaiken kaikkiaan Veli-Markku muistaa koonneensa ja toimittaneensa asiakkailleen toista sataa paria tällaisia kaiuttimia. Kivijalkakauppaa tai muuta virallista tilaa minulla ei ollut. Isä teki elementeille umpikotelon mittojen mukaan. Kytkentä oli Mullardin, kuten tuohon aikaan aika moni muukin putkivahvistinkytkentä. Erityisesti kauppansa teki Wharfedalen Unit3-rakennussarja, johon kuului kahdeksan tuuman bassoääninen, pieni kalottidiskantti ja jakosuodin. Veli-Markku kertoo käyttävänsä nykyvahvistimissaan vain nos-putkia. Istuimme pienen kaksion olohuoneessa ja tulkin välityksellä yritimme päästä yhteisymmärrykseen asioista, hän muistelee. Kolme muutakin vahvistinta tein Mullardin kytkennällä. Merkittävä käsissä kulunut tiedonlähde oli ruotsalainen Radio och Television -lehti. Ensimmäisen putkivahvistimensa Veli-Markku rakensi 13-vuotiaana. Finntechnicsin tarina loppui aikanaan, vaikka sen verran kannattava bisnes se oli, että Veli-Markku sai hankittua itselleen siihen aikaan pikkuauton hintaisen Hasselblad-järjestelmän. Ääneen tuli kummaa kumua, minkä yhdistin kartion laatuun. Lopulta hän innostui merkistä siinä määrin, että päätti selvittää mahdollisuuksia alkaa tuoda ERA:n levysoittimia Suomeen. Kaikki lehdet ovat tallessa, ja joistakin on nahkaselkäisiä vuosikirjojakin. Putkina olivat EF86 ja EL84. Aika tyypillinen setti asiakkaalle oli kohtuullisella hinnalla pikkutukusta hankittu Salora 100, ERA:n levysoitin ja Wharfedalen diykaiutinpari, Veli-Markku kuvailee. Ei siis ollut ihme, että Veli-Markku rupesi välittämään myös omille asiakkailleen kaiuttimia, jotka hän osti Yleiselektroniikalta. Tekniikan Maailma vuodesta 1956 ja Taitaja 1960, hän kertoo. Siitä Veli-Markku hoksasi artikkelin ranskalaisesta ERA:n levysoittimesta ja kiinnostui heti. Niitä näkee yhä käytetyn hifin kaupoissa. Yksi oli 10-wattinen monovahvistin EF86-, ECC83ja EL84-putkilla, hän kuvailee. Veli-Markku oli 1970-luvulla perustanut valokuvaustarpeita varten Finntechnics-nimisen kommandiittiyhtiön, jonka puitteissa hän vuoden 1972 tammikuussa tilasi alkuun pari kymmenen kappaleen erää ERA:n soittimia. Tein myös pieniä korjauksia jakosuotimeen. Valokuvausharrastus oli sekin isoveljen peruja. haastattelu julkaistiin paljon rakennussarjoja erilaisista laitteista. Wiio kirjoitti, että se on ”melkein hifiä”. Omaa maahantuontia Tekniikan maailma ja Taitaja eivät olleet ainoat alan lehdet, joita Veli-Markku ja muut harrastajat Suomessa selasivat tiedonjanossaan. Sitä varten hän perusti Resonor Oy:n. – Siitä kolmen watin monovahvistimesta suomalainen viestintätieteen guru ja Tekniikan Maailma -lehden perustaja Osmo A. Muistona noista ajoista kellaritilan hyllyllä komeilee ERA:n kaksi äänivartta, joiden nerokasta uniikkia jousiratkaisua Veli-Markku edelleen ihailee. Veli-Markun kuunteluun pääasiassa käyttämät laitteet: Quad 33 + 303, ERA Mk6 + SME 3009/S2, Revox PR99 ja Technics SL-P10, kaiuttimissa Tannoyn konsentrinen elementti. Muistan kun kävin koputtelemassa maahantuojan tiloissa elementtien kartioita ja valkkaamassa parhaat päältä. Kamera on edelleenkin tallessa täysin uudenveroisena ja naarmuttomana, kuten on myös veljeltä peritty Voigtländer Vitessa T vuodelta 1956, joka sekin on mintissä kunnossa. Niitä hänellä on vielä omasta takaa, monet 1960-luvulla hankittuja. 25. Ruotsiin työharjoittelun vuoksi siirryttyään VeliMarkku luovutti vuonna 1974 ERA:n maahantuonnin Yleiselektroniikalle, jolle hän oli jo aiemmin tehnyt pieniä asennusynnä muita töitä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Teollisuuden alihankintaa Veli-Markun kiinnostus tekniikka kohtaan haki uutta kohdetta 1970-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan Yleiselektroniikka myi Kaukomarkkinoiden maahantuomia Wharfedalen kaiuttimia ja rakennussarjoja
Elämään kuului myös 1980-luvun lopulla saatu lähikoulun teknisen työn opettajan pesti, joka jatkuu edelleen. Toinen samanlainen on pöydällä. Kruununjalokivenä minulla on kotona huippukuntoinen Revox PR99, B77:n ammattiversio, Veli-Markku ylpeilee. – Minua vain kiehtoo analoginen äänentoisto. Seuraavaan vaiheeseen Veli-Markun elämässä kuului muun muassa 13 vuotta koti-isänä olemista lasten kanssa – Kehtaako sitä edes sanoa, hän kysyy retorisesti. Oli aika hankkia oma työtila juottimelle, mittakapineille ja korjattaville laitteille. Firmat alkoivat tehdä piirikortteja itse. Nuorempana hänellä oli ollut vuonna 1965 hankittu Grundigin TK-41-monokelanauhuri ELL80-pääteputkella. Luolassa Vuosituhannen vaihteessa Veli-Markun elämään alkoi tulla uudestaan joitain pieniä äänipuolen juttuja: omien ja tuttavien laitteiden satunnaista huoltoa ja korjausta. Se on edelleen jonkinlainen referenssini ja tosi hienossa kunnossa, takana on alle 500 käyttötuntia. Sitten kysyntälama iski 1980-luvun puolivälissä ja vei tilaukset. Yhtäkkiä välähti, että siinäpä hieno nimi! Siitä sen nappasin, VeliMarkku paljastaa. Revoxin nauhurinraatojen ja vielä kunnostettavissa olevien aihioiden lisäksi kellarin lattialla ja seinillä on paljon muutakin kamaa, omia ja työn alla olevia. Resonorin ajoilta Veli-Markulla on edelleen Tektronix 465 -oskilloskooppi hyllyssään. Se, mitä nauhalle voi tallentaa, nauhurien hienomekaniikka ja sellaiset asiat. Jatkon kannalta merkittävin hetki oli se, kun Classic Audion Metsolan Hannu oli maininnut eräälle Veli-Markun tutulle, että nauhurikorjaajista on pulaa. Pian sana kiiri, että mies osaa kunnostaa paitsi kelanauhureita myös muita laitteita, ja pyyntöjä alkoi sadella usealta suunnalta. – Se oli bisnesmielessä hyvin kiireistä ja tuottoisaa aikaa. Ne hän myös tuntee paremmin kuin moni muu. Muodolliselta koulutukseltaan Veli-Markku kuvaa olevansa ”ikuinen teekkari”, mutta pätevyyttä on sitäkin enemmän. – Vuonna 2005 hankin ja kunnostin Studer B67 -nauhurin. Tallessa on myös oma Uher 4000L -nauhuri vuodelta 1967. Kellarissa on Revoxeja, joita toiset ovat yrittäneet korjata. Varsinkin Revoxin ja Studerin kelanauhurit ovat VeliMarkun sydäntä lähellä. Asiakkaina olivat esimerkiksi Nokia, Outokumpu ja ennen kaikkea Kone oy:n instrumenttiryhmä, entinen Olli-tuote. 26. Tälle Resonor toimitti läjittäin piirikortteja Koneen tekemiin potilasvalvontajärjestelmiin. – Tein koulussa kaksi täyttä päivää, kaksi kahden tunnin päivää, ja yksi oli vapaata. Sellainen hänellä on edelleen hallussaan, joskaan kyseessä ei ole sama yksilö. Kotiin palattuani käsiin osui firman kirjekuori. Tein sen mielestäni kuitenkin vastuullisesti, mistä näin jälkeenpäin ja näinä aikoina olen aika ylpeä, hän pohtii. Yleltä sain siihen huoltokansion, Veli-Markku mainitsee. Näin Kisakylässä varastona vuosia ollut tila muuttui työtilaksi viitisen vuotta sitten. Työt vähenivät, ja piti erottaa työntekijät. He panivat kokoon piirilevyjä ja testasivat niitä. Tuoltakin ajalta on kellaritilassa laitteita ja komponentteja, joita Veli-Markku ei ole raaskinut heittää pois. On putkivahvistimia, virtalähteitä, Quadin elektroniikkaa, pari Nagran nauhuria ja hyvässä kunnossa oleva pari haastattelu Veli-MarkkuKauhajärvi Veli-Markun Mullard 5-10 vahvistin on viimeistä piirtoa myöten siististi toteutettu. Sitä ennen Veli-Markulla oli pieni työpaja Veräjämäessä. Jatkossa minulla oli opetusta noin 20 tuntia viikossa, ja se sopi minulle mainiosti, hän toteaa ja kertoo opettavansa nykyään enää noin kymmenen tuntia viikossa. Tälle vuosikymmenelle tultaessa perusnauhureita alkoi tulla työpöydälle sieltä täältä. – Resonor tulee siitä, kun Sveitsin-matkallani kävin ostamassa ensimmäisen Revoxin kelanauhurini A77:n eräästä liikkeestä, jonka nimi oli Resonor Tonstudio. Parhaimmillaan työntekijöitä oli viisi. Näin pystyin aluksi hoitamaan samalla firman asioita
– Cd-soitin on maineikas, romuna hylätty Technics SL10. Porvoossa puksuttaa edelleen Muutakin Veli-Markun elämään on mahtunut perheen, opettamisen, valokuvauksen ja sähkölaitteiden rakentelun lisäksi. Sellainenkin laitteisto Veli-Markulla on, missä peruscd-kasettisoittimen jäljessä on Yamahan rds-vahvistin ja Genelecin Martikaisen suunnittelemat Akusto-kaiuttimet 1970-luvulta. Vielä oli jäljellä oma hylätty kappale, mutta sekään ei suostunut heti toimimaan, nauhankuljetus ei toiminut, toinen kanava ei kuulunut ja niin edelleen. Paksuja aikataulukirjoja hän ei ole opetellut muistamaan ulkoa mutta on ollut mukana muun muassa pelastamassa Porvoon museorataa 1990-luvulta asti – itse asiassa jopa vetämässä toimintaa. Sille on olemassa hinta aivan riippumatta siitä, kuinka kauan hän joutuu tutkimaan tapausta. Lopulta sain kuitenkin koottua siitä ehjän kovalla työllä. Etumaski voi olla muutettu, tai jokin muu tuntematon seikka mättää. Haastattelun aikaan työpöydällä oli Revoxin transistorivahvistin. Se riittää minulle, Veli-Markku toteaa. Rata oli 1800-luvulla yksityinen ja siirtyi valtiolle vasta vuonna 1917. Siellä on tullut tehtyä töitä selkä vääränä muun muassa ratapölkkyjä vaihdettaessa. Kunnostuksen jälkeen sain sen soittamaan sentään joka toisen cd-levyn, mutta romppuja se ei huoli lainkaan. Nagra E taajuustestauksessa. Nauhuria tarvittiin äänitykseen, jonne oli jo kutsuttu väkeä. Vastuu radasta oli kuitenkin pitkään hankkeen puuhamiehillä. Tällaisessa työssä ei myöskään voi välttyä siltä, ettei joutuisi itsekin välillä opiskelemaan. Siispä B77:n akseliin piti tehdä adapteri, josta tuli aluksi noin 0,22 millimetriä epäkeskinen ja niin edelleen. – Nyt rata on pelastettu, eikä sitä uhkaa enää mikään. – Esimerkkinä hyvästä stressistä käy se, kun lupasin eräälle tuttavalle korjata Studerin B67-nauhurin viikon toimitusajalla. Makuuhuoneessa kasettija cd-soittimen perässä on Veli-Markun itse rakentama Mullardin monopäätevahvistin putkinaan Valvon E80F, Telefunkenin ECC83 ja EL84 NOS sekä kaiuttimena Wharfedalen Melton. Omat laitteet Nykyään Veli-Markku soittaa ERA MK6 -levysoitintaan Quadin 33/303-vahvistinyhdistelmällä, johon hän on tehnyt tiettyjä elegantteja muutoksia. Jos näin käy, en veloita asiakkaalta aikaa ja työtä ”opiskeluajalta”, sanoo Veli-Markku ja näyttää protoa tulossa olevasta monolevyjen esivahvistimesta useilla korjauskäyrillä. – Jokin aika sitten minulle tuli Revox B77, jonka asiakas halusi muuttaa niin sanotuksi high speed -versioksi 19:n ja 38:n nopeuksille. Töitä piisaa tekijälle Toisinaan Veli-Markku on kohdannut työssään stressaaviakin tilanteita, mutta onneksi lopputulokset ovat kiperistä paikoista huolimatta olleet suotuisia. Nimittäin rautatiet. haastattelu 27. Sitten kun vertaa viralliseen mallimerkinnän mukaiseen kytkentään, se ei olekaan sama, Veli-Markku kertoo. Siinä kävi niin, etten saanutkaan laitetta toimimaan. Makuuhuoneen laitteet: Mullard 5-10, Wharfedale Melton ja perustason cd-soitin JVC:ltä. Pitkän taistelun, säätöjen ja laskutikun liu’uttamisen jälkeen sain kuin sainkin muutettua B77:n, ja siitä tuli hyvin tarkka. Wharfedalen Melton-kaiuttimia. Kaikkea ei voi korjata ihan siitäkin syystä, että tarvittavia komponentteja ei ole enää saatavilla. Siitä tulikin loistava, yksi parhaista mittaamistani, Veli-Markku muistelee. Nykyään 17 kilometrin mittaisesta radasta vastaa Liikennevirasto, VeliMarkku päättää. – Välillä tämä on kuin salapoliisityötä, ennen kuin saa selville mikä laite ja versio on kyseessä. Minulla oli entuudestaan A77:n high speed -moottori, mutta sen vetoakseli osoittautui yllätyksekseni lyhyemmäksi. Onneksi oli varaosa-aihio, mutta kun aloin testata sitä, kävi ilmi, että nauhurista puuttui toistopää kokonaan. Kaiuttimina olohuonesysteemissä on Tannoyn 15-tuumaiset koaksiaalielementit itse tehdyissä umpikoteloissa. Kiinnostus alkoi jo vähän yli 10-vuotiaana
Yli 11-kiloinen möhkäle on kuitenkin helppo käsitellä ja laskea tassuilleen esimerkiksi hyllyn päälle. Joustava sijoitus Paketista nostettaessa EH-TW9300W ei varsinaisesti ole projektori pienimmästä päästä. Kuluneena syksynä julkaistun Epsonin EH-TW9300Wprojektorin voi nähdä tässä kilvassa eräänlaisena yllättäjänä. EpsonEH-TW9300W-projektori Teksti Heikki Kivelä Kuvat Valmistaja Mittaukset Mauri Eronen kokeilu KOTITEATTERIHARRASTAJIEN ja -ammattilaisten parissa on viime aikoina seurattu innolla projektoreiden tuoreimman sukupolven rantautumista markkinoille sekä sitä, kuinka 4kja hdr-valmiuksilla varustetut laitteet menestyvät kilvassa samoihin teknisiin ominaisuuksiin yltävien huipputelevisioiden rinnalla. Näin Epsonin projektoriuutuus tarjoaa sekä vaihtoehdon televisiolle että isompaa ja laadusta tinkimätöntä kuvaa houkuttelevaan hintaan. Erikseen saatavilla olevan kiinnittimen avulla sen saa toki asennettua myös kattoon. Heittämällä huipulle Epson onnistuu projektoriuutuudellaan tuomaan kotiteattereihin laadukasta 4k-skaalattua kuvaa hdr-valmiuksilla edulliseen hintaan – ja vieläpä langattomasti. Projektorin hinta on onnistuttu puristamaan vain reiluun kolmeen tuhanteen euroon, vaikka sen ominaisuudet ja laatu onkin saatu yllättävän lähelle hintavahkon natiivi-4k-projektorikentän laitteiden suorituskykyä. EH-TW9300W ei siis todellisuudessa ole natiivi-4kprojektori, vaan se kykenee toistamaan full hd-, uhd bdja hdr-materiaalia 4k-skaalaten sen niin, että lopputulos on noin tuplat full hd -tasoa edellä – paitsi langallisena myös langattomasti 4k WiHD -lähettimensä ansiosta. Sijoituksella katon, seinätason tai jopa lattian välillä voi myös olosuhteiden vaatiessa pelata, sillä projektori tarjoaa 2,1-kertaisen zoomauksen sekä varaa siirtää 28
Myös mittaustulokset osoittavat, että kontrastisuhde on lcd-projektoriksi hyvä. Kiitettävää käytöstä Paneuduimme projektorin toistoon Mad Max: Fury Roadin 4k ultra hd -blu-rayta katsellen Samsungin UBD-K8500-soittimella toistettuna. Lähettimen avulla kodin ohjelmalähteitä ja äänentoistojärjestelmää ei ollut tarpeen siirtää lainkaan, koska kaiken datan sai juoksutettua sukkelasti langattoman verkon avulla suoraan projektoriin ilman johtokimppujen kanssa taiteilua – ja varsinkin vailla heikompilaatuisten hdmi-kaapeleiden häiriöitä. Kokeilu suoritettiin tilassa, jossa projektorin ja heijastuspinnan väliin jäi noin 3,5 metriä. Vapaaksi kaapeleista Projektorin mukana tullut 4k WiHD -lähetin muodosti langattoman yhteyden boksin ja projektorin välille suoraviivaisesti ja ongelmitta. Perusasetuksilla kuva ei myöskään vaikuttanut keinotekoisen terävältä tai raskaalta vaan pelkästään levolliselta ja luonnolliselta katsoa. kokeilu linssiä ± 96,3 prosenttia pystytasossa ja ± 47,1 prosenttia vaakatasossa. Sama vaikutelma ulottui myös Netflixistä, Yle Areenasta ja YouTubesta toistettuihin, laadultaan vaihtelevampiin näytteisiin. Se toimi moitteettomasti koko testijakson ajan ja vaikutti muutenkin yllättävän näppärältä apuvälineeltä. Taustavalaistu kaukosäädin mahdollistaa projektorin säätämisen vaikka lennosta. Subjektiivinen vaikutelma kuvan koosta ja laadusta tilassa oli uhd-materiaalilla erittäin vaikuttava, eikä käyttöönottoon ja riittävien kuvasäätöjen tekemiseen kulunut juurikaan aikaa, joskin valikoiden tutkiskeluun tovi vierähtikin. 29. Ei juuri napistavaa Kuvanlaadun ja toiston ollessa siis mallikkaalla tasolla niin mittausten kuin silmämääräisten havaintojenkin perusteella, ainoat vähäiset huomautukset kohdistuvat Projektorin liittimet sijaitsevat perinteisesti takasivulla kätevästi irtoavan muovikannen alla. Heijastussuhteeksi valmistaja ilmoittaa 1,35–2,84:1, kuvakoko ulottuu 50:stä 300 tuumaan, ja kaikki optiikan säätö tapahtuu kätevästi motorisoidusti kaukosäätimellä. Projektorin ohjelmalähteet voi kytkeä myös langattomasti 4k WiHD -lähettimen avulla. Vaikka valmistajan ilmoittama 1 000 000 : 1 -kontrastisuhde onkin rohkea lukema, subjektiivisesti tarkasteltuna kirkkaiden ja tummien värien toisto oli poikkeuksellisen vaikuttavaa nähtävää. Muutenkin mittaustulosten perusteella EHTW9300W ansaitsee erittäin hyvän arvosanan, eikä hyvästä kuvasta nauttiakseen Natural-esiasetuksen säätöihin tarvitse koskea käytännössä lainkaan. Esimerkiksi elokuvan alkuosan hiekkaja tulimyrskyyn huipentuva kiihdytys oli hengästyttävää katseltavaa, kun leffan sopivan pölyinen ja karhea masterointi pääsi oikeuksiinsa niin, ettei ensimmäinenkään pikseli pompannut esiin. Toki projektori itsessään tarjoaa kohtuullisesti liitäntämahdollisuuksia myös perinteisin tavoin langallisesti, mutta häiriötön ja toiminnaltaan suvereeni lähetin osoittautui testissä moitteettomaksi tavaksi ohjelmalähteiden hallintaan. Näin projektorin ei tarvitse välttämättä olla huoneen keskellä
• Optiikan muistipaikat ....................................... 2 DVI .............................................................................. • Toimiva 1080p24-toisto ................................. ±96/±47 % Linssin pystyoffset (vrt. 52x17x45 cm Massa ........................................................................ rs232 Triggeri (12 V) ........................................................ bias/gain Värinhallinta (CMS) ........................................... 3 400 h / 5 000 h Varalampun hinta ............................................... 9p Iiriksen käsisäätö ............................................... x Kuvasäädöt Harmaasävyjen kalibrointi ............................ 1,35–2,84x Linssinsiirto (P/V) ............................................... • Muuta 3d-syvyyden säätö, 4k-parannus, dci-värintoisto, isf-sertifikaatti, langaton lan-valmius, WirelessHD, kaukosäädin taustavalolla Mittaustulokset Käytetty kuvatila ................................................. 0,06 € / 0,04 € Lampputakuu ........................................................ 36 kk Carry-in-takuu Lisätietoja ............................................................... Hinta .......................................................................... Langaton hdmi ..................................................... 1080p (paneeli) 3D ................................................................................ 2,1x Heittoetäisyys *1 ................................................ www.epson.fi Kuvatulot HDMI ......................................................................... • Mitat (lxkxs) .......................................................... Valikot projektorista ......................................... 36 kk tai 3 000 käyttötuntia Vaihto katossa ...................................................... • Liikeinterpolointi ................................................. kuvan korkeus) .......................................... 3d Gammasäätö ......................................................... • HDMI-kaapeli ....................................................... Lähietäisyydeltä aistii myös ilmanvirtauksen, joka on melko kuuma. n. • Dynaaminen iiris .................................................. Komposiitti ............................................................. • Erinomainen kontrasti ja upeat värisävyt • Aidosti toimiva 4k-skaalaus • Kuvanlaadun luonnollisuus ja levollisuus • Langaton 4k WiHD -lähetin • Kuvan kirkkauden säätö käsin iiriksellä • Tuuletuksen ääni ja ilmavirtaus Lähes4k-laatua lähinnä projektorin käyntiääneen, ilmanvaihtoon ja aavistuksen verkkaiseen käynnistymiseen. Enempää napinan aihetta EH-TW9300W ei testissä osoittanut antavan. • Lamppu Tyyppi ........................................................................ 96 % Motorisoitu optiikka ......................................... Projektorin kuvantoisto oli varsin hyvällä mallilla sekä mittausten että subjektiivisen arvion perusteella. 1 Komponentti ......................................................... 5290:1 ANSI-kontrasti .................................................... Tämä on suositeltavaa ottaa huomioon, jos suunnitelmana on asentaa projektori esimerkiksi hiukan pienempään tilaan suoraan katselupisteen yläpuolelle. Vain reilun kolmen tonnin hintalapulla varustettu EHTW9300W onkin toimiva vaihtoehto kotiteatterin kuvakeskukseksi, jos televisiotarjonnan tuumakoot vaikuttavat liian pieniltä, ja natiivi-4k-projektori on investointina liian hintava. Ison koon – ja laadun – mukana tulee myös kohtuullisen voimakkaasti etenkin kirkkaammissa kohdissa huriseva tuuletin, joka liikuttaa ilmaa projektorin etualalla. Näin Epson tarjoaa kovan vastuksen natiivi-4k-projektoreille ennen kaikkea hinnan mutta myös laadun kannalta. S-video ...................................................................... Natural On/off-kontrasti .................................................. • Ohjausportti .......................................................... 360:1 Harmaasävyjen DeltaE 20-100 % (keskiarvo) 3,3 Värien DeltaE (keskiarvo) ............................... 3 199 € Tekniikka .................................................................. EpsonEH-TW9300W-projektori kokeilu 30. LCD Tarkkuus ................................................................... UHE 250 W Ilmoitettu elinikä (normal/eco) ..................... 1,4 % ColorChecker-virhe ............................................ VGA ............................................................................. 11,2 kg Takuu ......................................................................... 3,4 Värien tarkka kalibrointi mahdollista ...... Optiikka Zoom .......................................................................... Hurinan äänenvoimakkuus on kuitenkin melko maltillinen ja jää usein elokuvaäänen takaalalle, mutta hiljaisemmissa kohdissa sen kyllä huomaa projektorin ollessa katsojan lähellä. JVC:n e-shift). Kaiutin ....................................................................... 200 € Tunnin katselun hinta (normal/eko) ......... 1,1 Värien luminanssivirhe (keskiarvo) ........... EH-TW9300W:tä ei varsinaisesti voi suositella pientä projektoria etsivälle. • info EpsonEH-TW9300W EPSON EH-TW9300W on lcd-tekniikalla toimiva projektori, joka kykenee nostamaan full hd -tasoisen kuvan uusiin sfääreihin 4k-skaalauksellaan (vrt. • Muuta .......................................................................
Genelecin aktiivikaiuttimissa jokaisella elementillä on oma, optimoitu tehovahvistin. Tuotantoprosessien jatkuva kehitys, ympäristölainsäädännön noudattaminen, luonnonvarojen säästäminen, materiaalien ja sähkön tehokas käyttö auttavat tavoitteisiin pääsyssä, mutta lopulta kaikki palaa laatuun. Laadun perustana ovat eettisesti kestävät yritysarvot, teknologinen edelläkävijyys sekä osaavat ja sitoutuneet työntekijät.. Kaiutinvalmistajan suunnitteluperiaatteet ovat alusta asti pohjautuneet kestävään kehitykseen ja ympäristöarvoihin. Genelecin kaiutinmalleissa vahvistimet, virtalähde, jakosuodinelektroniikka, suojapiirit ja elementit on kaikki rakennettu kaiuttimen kotelon sisään, mikä johtaa parhaaseen äänentoistoratkaisuun. Aina laatu edellä ILMOITUS Genelec haluaa asiakkaidensa kokevan, että iisalmelaisen kaiutinvalmistajan LAATU on alan paras. ”Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys kuuluvat koko yrityksen strategiaan, joten ne arvot kulkevat läpi kaikkien prosessien. G enelec on perustettu vuonna 1978 missionaan tuottaa asiakkailleen parhaita mahdollisia kokemuksia äänentoiston saralla. Näin saadaan optimoitu ratkaisu, jossa vahvistimen tehoa ei mene hukkaan
ILMOITUS
Genelec tarjoaa työntekijöilleen puitteet kehittää ja kouluttaa itseään, mahdollisuuden tehdä töitä inspiroivissa ja monitaitoisissa tiimeissä ja työnkierron kautta suuntautua itseään puhutteleviin tehtäviin. Tyytyväiset asiakkaat ja tuotteiden pitkä käyttöikä antavat työkalut turvata myös tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Se on Iisalmi, ja sen he tietävät, sillä kaiutinvalmistajan tarjoama palvelu ei lopu myyntitilanteeseen. Kokonaisvaltainen laatuajattelu on Genelecillä keskiössä suunnittelufilosofiasta muotoilun ja valmistuksen kautta aina toimitukseen ja huoltoon. Konkreettisia esimerkkejä lisäarvosta ovat muun muassa se, että prototyyppejä voidaan valmistaa joustavasti, tuotannollista osaamista pystytään tuomaan tuotekehitykseen, ja tuotekehitys saa opastaa tuotantoa uusista teknologioista. Genelecillä on koettu arvokkaaksi, että tuotekehitys ja tuotanto tekevät töitä läheisesti ja toimivat saumattomasti yhdessä. Tuotteisiin täytyy aina tehdä laatu ja meillä on Suomessa ja täällä Iisalmessa mahdollisuudet ja puitteet tehdä korkeaa laatua”. Yhtiön strateginen valinta on ollut pitää Genelecin ainoa tehdas Iisalmessa ja tuotanto Suomessa. ”Henkilökunnallamme on syvä ymmärrys valmistamistamme tuotteista, ja tätä kautta päästään taas takaisin laatuun. ”Ei suomalaisuus sinänsä ole ratkaiseva asia. ILMOITUS Tuotannon osalta puhutaan taas siitä laadusta: valmistamme pitkäikäisiä tuotteita, joita tarpeen vaatiessa huollamme”, kertoo Genelecin tuotantojohtaja Piia-Riitta Bergman. Laadukkaan kaiutinvalmistuksen taustalla ovat tietenkin lopulta ne, jotka ovat niistä vastuussa: työntekijät. Useilla työntekijöillä ymmärryksen lisäksi on kiinnostus ja intohimo äänentoistoon”, Bergman kommentoi. ”Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys kuuluvat koko yrityksen strategiaan, joten ne arvot kulkevat läpi kaikkien prosessien.”. Studiotyöläiset ympäri maailmaa saattavat tietää Suomesta pääkaupungin lisäksi yhden paikkakunnan. Genelecin ollessa kyseessä kaikki tuntuisi johtavan lopuksi laatuun
GLM™ 2.0 huonekorjainjärjestelmä mahdollistaa jokaisen järjestelmän kaiuttimen yksilöllisen sovittamisen akustiseen ympäristöön ja yhdessä Directivity Control Waveguide (DCW ™) suuntainteknologian kanssa järjestelmä tarjoaa erinomaisen stereokuvan ja taajuusvasteen haastavissakin tiloissa. Lisätietoja tuotteistamme ja palveluistamme saat myös kotimaan myyntipäälliköiltämme. Seuraava askel Smart Active Monitor (SAM™) kolmitiekaiutin mallisto on syntynyt yli 35 vuoden kokemuksella suorituskykyisten ja tarkkojen kolmitiejärjestelmien suunnittelusta. Tervetuloa tutustumaan mallistoon valtuutetuilla jälleenmyyjillämme kautta maan. Markku Syrjäpalo 050 545 2670 markku.syrjapalo @genelec.com Janne Lankinen 044 799 5106 janne.lankinen @genelec.com Genelec Oy Olvitie 5 74100 Iisalmi P 017 83881 genelec@genelec.com G_big sams_HifiM_225x297mm_03.indd 1 7.10.2015 14.13
Molemmat digiotot tukevat näytteenottotaajuuksia 192 kilohertsiin asti. miniDSP2x4HD-da-muunnin testi Digiminikorjain Nykyaikainen digitaalitekniikka mahdollistaa huikeita toimintoja edulliseen hintaan. Ohjelmoitava ja tietokoneeseen kytkeytyvä miniDSP on rakentelijan ja säätäjän unelma-dac huonekorjauksella ja jakosuotimilla. Rakentelijoille ja säätäjille Pykälää parempaa vastinetta rahoilleen saa, kun miniDSP:n valjastaa mukana tulevalla tietokoneohjelmistolla huonekorjaimeksi. Käyttöjännite tuodaan 12 voltin seinämuuntajalta. Luonnollisin paikka miniDSP:lle on etuja päätevahvistimien välillä, mutta kolmen oton ja kaukosäätömahdollisuuden avulla sen voi pyhittää sellaisenaan myös etuvahvistimeksi, jos esimerkiksi integroitu vahvistin ei mahdollista etuja pääteasteen erotusta. Ongelmallisesta huoneesta tai sijoituksesta johtuvat korostumat voi eliminoida tehokkaasti graafisesta käyttöliittymästä, joka tarjoaa kuitenkin aidon parametrisen ekvalisaattorin – ja paljon muuta. Siihen kun voi kytkeä stereoparin 2-tiekaiuttimia, ja jokainen lähtö voidaan määritellä omilla jakosuotimilla (Butterworth, Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen 35. Analogiottojen herkkyyden voi valita kahden ja neljän voltin välillä signaali–kohinasuhteen optimoimiseksi ja oton yliohjautumisen estämiseksi. Tässä piileekin miniDSP:n houkuttelevuus rakentelijoille. Linjalähtöinä on neljä analogista rca:ta, joiden antojännite on standardi 2 volttia. Yksinkertaisimmillaan se toimii tietokoneen ulkoisena damuuntimena mini usb -liitännästään tai tavallisena dacina optisen s/pdif-oton kautta. Tällöin signaalille tehdään ensin ad-muunnos. Mallinimi 2x4 tarkoittaa, että laitteessa on kaksi tulokanavaa ja neljä lähtöä. Jos käytössä olevassa ohjelmalähteessä on vain analogilähdöt, voidaan miniDSP kytkeä niihin analogisesti. TÄNÄ vuonna esitelty miniDSP:n tuorein versio 2x4 HD on prosessoriohjattu (Analog Devices Sharc ADSP21489) usb-dac ja esivahvistin yksissä pienissä kuorissa
Tällöin esimerkiksi subwooferin integroiminen tai oman projektikaiuttimen elementtien välinen aikataso saadaan kuuntelupaikalla kohdalleen. Laajempiin järjestelmiin on tarjolla jopa kymmenen ottoa ja antoa sisältävä 10x10 HD -räkkimalli. Joidenkin mielestä kaiuttimen vaihekäyttäytyminen saattaa olla iso osa sen soundin viehättävyyttä, jolloin yksinkertainen basso-ongelmia pienentävä parametrinen korjaus riittää. Monipuolisempia fir-korjaustiedostoja on myös mahdollista käyttää. Ir-vastaanottimen ansiosta laite voidaan opettaa tottelemaan sopivan kaukosäätimen lähettämiä komentoja (voimakkuus, oton valinta, korjausasetukset 1–4). Itse laitteen mukana ei tule kaukosäädintä. Sen ja ilmaisen Room EQ Wizard -ohjelman (REW) kanssa huoneen ja kaiuttimen ongelmakohdat on helppo selvittää. MiniDSP:stä on saatavilla myös pelkkä piirikorttiversio oman kaiuttimen sisään piilotettavaksi. Yleensä kuitenkin riittää, että huoneen muutamat pahimmat ongelmat korjaa käsin. 36. Mitä enemmän kaiuttimen taajuusja vaihekäyttäytymistä käsittelee, sitä vieraammalta se saattaa kuulostaa. Diskanttija bassoelementeille sopivien taajuusalueiden määrittely hoituu kätevästi tietokonesoftalla. Vastaavaa monipuolisuutta tarjoaa vaikkapa DSPeakerin tuleva AntiMode X4, joka kuitenkin maksaa lähes 4 000 euroa. MiniDSP tarjoaa mahdollisuuden kokeilla useita erilaisia korjausmenetelmiä lennossa. Kaikilla on tarjolla itsenäiset ylija alipäästösuotimet, joten miniDSP toimii tarvittaessa kuten av-vahvistimen bassonhallintajärjestelmä: matalimmat taajuudet eivät kuormita pieniä jalustakaiuttimia, sillä ne ohjataan subwooferin toistettavaksi. Ohjelmointi tapahtuu tietokoneella usb-väylän kautta, mutta asetusten tallentamisen jälkeen laite toimii itsenäisesti ilman yhteyttä tietokoneeseen. Sen luomaa fir-suodinta voidaan käyttää myös suoraan tietokoneen laskentatehoa hyödyntävissä toisto-ohjelmissa, kuten foobarissa ja JRiverissä ilman miniDSP:täkin. Siihen voidaan tallentaa neljä kokonaan erillistä konfiguraatiota omine korjauksineen, joiden välillä pääsee vaihtamaan kaukosäätimellä. MiniDSP:n vahvuudet dsp-purkkina ovat selvät, mutta toimiiko se musiikin kuuntelussa da-muuntimena. Sekä MiniDSP:n että Room EQ Wizardin nettisivujen ohjeet ovat hengästyttävän kattavat mutta seikkaperäiset, joten niistä saa kaiken irti muutaman päivän aktiivisella oppimisella ja kokeilulla. Huonekorjainkäytössä miniDSP vaatii käytännössä, että purkin mukaan ostaa lisävarusteena tarjottavan UMIK-1-mikrofonin. 220 euron hintaisessa NanoDIGI 2x8 B -mallissa taas on pelkästään digitaalituloja ja digitaaliset koaksiaalilähdöt. miniDSP2x4HD-da-muunnin testi Linkwitz-Riley) ja kaikenlaisilla korjaimilla (parametrinen, biquad, fir). Sen lisäksi, että kaikki kanavat ovat itsenäisesti korjattavissa, voidaan niiden välistä viivettä säätää. Tällöin kahteen lähtöön kytketään pääkaiuttimien päätevahvistimet, ja jäljelle jääneet kaksi antoa jäävät subbarikäyttöön. MiniDSP:ssä itsessään ei ole käyttöpainikkeita tai säätimiä. Kahdella miniDSP:llä hoituu kahden 4-tiekaiuttimen ohjaus jne. Saattaa aiheuttaa pohtimista Ainoaa oikeaa ratkaisua käytettävän korjaustyypin valintaan ei ole. Oton valinta ja voimakkuudesäätö tapahtuu mukana tulevalla kaukosäätimellä. Impulssia hyödyntävässä fir-korjauksessa otetaan taajuusbalanssin lisäksi huomioon kaiuttimien jakosuotimien aiheuttamat vaihemuutokset. Ilmaisista fir-sovelluksista kannattaa tutustua esimerkiksi rePhaseen (sourceforge.net/projects/rephase), jonka on kehittänyt aktiivinen miniDSP-yhteisön jäsen. MiniDSP:n tietokoneohjelma ja REW integroituvat muutenkin järkevästi toisiinsa. Neljä analogilähtöä mahdollistavat myös subwooferin tai kahden integroimisen stereojärjestelmään. Yksittäisiä parametrisia korjaimia ei ole pakko ruuvata itse, vaan kaikki hoituu automaattisesti. MiniDSP tukee lukuisia fir-laskentasovelluksia. Pikaisella testauksella voi olla hyvin vaikeaa päättää, kuulostaako korjaamaton vai rajusti korjattu ääni paremmalta. Kun kaiuttimen toiminta huoneessa on ensin mitattu REWillä, voidaan siinä automaattisesti luotu korjaustiedosto tuoda suoraan MiniDSP:hen
44 kHz MINIDSP 2x4 HD:n mittaustulokset da-muuntimena ovat erinomaista tasoa lukuun ottamatta hieman tavallista korkeampaa pohjakohinaa ja siten todella alhaisten digitaalitasojen hukkumista pohjakohinaan. MiniDSP:stä saa irti kaiken vain kaiutinmittauksen saloihin tutustumalla, mutta kaikessa muokattavuudessaan se on viimeisen päälle kiinnostava työkalu – älyttömän halpaan hintaan. 0,1 dB Antojännite rca/xlr ................................................ Laite kuitenkin vaatii perehtymistä ja oheisohjelmien, kuten Room EQ Wizardin tai rePhasen käytön opettelemista. 200 g Lisätietoja ............................................... kuunteluarvio 38. Niillä voi tehokkaasti taltuttaa yliampuvat bassot tai rauhoitella ylienergistä diskanttia. Vastapainona taas oikein kovaa vääntöä vaativat näytteet saattavat vähän latistua dynamiikaltaan totutusta. opetettava ir-tulo, neljä muistipaikkaa suotimille info mittaukset Tehonkulutus, dc 12 V .......................................... Soundissa ei ole bassoilla samanlaista iskua, mutta muuten ääni on tasapainoisemman kuuloinen. 4x rca Käyttöjännite ........................................ Yksinään automaattisena huonekorjaimena miniDSP ei toimi. Mittasimme ja kuuntelimme 2x4 HD:n pelkkänä muuntimena ilman huonekorjauksia tai jakosuotimia, ja niiden perusteella laatikossa tehtävää da-muunnosta ei tarvitse vierastaa äänellisestä tai suorituskykynäkökulmasta. 112/95 dB Kanavatasapaino ................................................... MiniDSP myös helpottaa oheislaitteiston valintaa, sillä enää subwooferin tai av-vahvistimen valintaa ei tarvitse tehdä niiden ekvalisointikykyjen perusteella, vaan voi keskittyä äänenlaatuun. • Toimii myös pelkkänä laadukkaana da-muuntimena • Korjaa samanaikaisesti sekä pääkaiuttimet että subwooferin • Ominaisuuksiinsa nähden halpa • Saatavissa myös laajoihin järjestelmiin skaalautuvana • Helppokäyttöinen ja intuitiivinen ohjelmointisovellus • Ei toimi itsenäisesti automaattisena huonekorjaimena • Digilähtö myös 2x4 HD -mallissa olisi kätevä lisä Ihmeenhyväpurkki Hinta ........................................................... Siinä on huikea määrä digitaalisesti tehtäviä suotimia ja korjaimia pienessä edullisessa paketissa. Yli 100 desibelin häiriöetäisyyden ansiosta pullonkaulaksi muodostuu kuitenkin lähes takuuvarmasti vahvistin eikä miniDSP. -86/-87 dBFS Jitter, 44,1 kHz/16 bit .......................................... Yhdessä analogilähdössä voi olla enimmillään kymmenen parametrista korjainta. Jokainen neljästä analogilähdöstä on itsenäisesti säädettävissä suotimineen, korjaimineen, tasoineen ja viiveineen. stereo-rca, optinen s/pdif, usb Äänilähdöt .............................................. Omaa da-muunninta suosiva voi valita pelkkiä digiliitäntöjä käyttävän ja edullisemman NanoDIGI-mallin. 2,04 V Optinen s/pdif-otto Häiriöetäisyys, A-paino ...................................... 10,7 x 2,7 x 11,9 cm Paino .......................................................... miniDSP2x4HD-da-muunnin testi Mikael Nederström PYKÄLÄÄ lämminsävyisemmän ja rauhallisemman kuuloinen kuin äksympi vertailusoitin (Oppo BDP-95EU). 124 ps Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz ....................... Impulssivaste Jitter optisella otolla Monenlaisilla alija ylipäästösuotimilla subwooferin integroiminen ja pääkaiuttimien bassonhallinta onnistuu monipuolisesti. Varsinkin lauluäänet toistuvat miellyttävämmin. SUOSITTELEMME ????. 290 € (UMIK-1-mikrofonin kanssa 390 €) Mitat (lxkxs) .......................................... Ihan sympaattinen soundi, jos ei vaadi kovinta bassomätkettä ja iskevyyttä. 102 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz ...................... Hyvää on kaikenlaisen kliinisen kuivakkuuden puuttuminen. 2,9 W Voimakkuudensäädön portaat ....................... MINIDSP yhdistää laadukkaan dacin tietokoneella ohjattavaan prosessoriin. 0,1 dB Lineaarisuus, 16/24 bit ....................................... 12 V DC (2,1 mm) Muuta ........................................................ 0,002/<0,001 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd ....................... <0,001/0,003 % Kanavaerotus, 1/20 kHz .................................... aaninen.fi, minidsp.com Äänitulot .................................................. Diskantti soi siististi ja kirkkaasti, joskin sielläkin pieni annos lisää iskua ja eloa ei tekisi pahaa
Hermuset:B&W800D3-kaiuttimet Teksti Matti Hermunen Kuvat Mauri Eronen 40. Kokeiltujen laitteiden ei siis tarvitse välttämättä olla kymmenien tuhansien eurojen hintaisia ja siten useimpien saavuttamattomissa, joskin sellaisille alue onkin omiaan. h ig h e n d Highend on oma alueensa Hifimaailmassa. Kategorian alle kokoamme jollakin tavalla erilaisia, eksoottisia tai tavallista kapeampaa harrastajaryhmää kiinnostavia laitteita ja tarvikkeita
Sukulaisuutta on Ääneltään B&W 800 D3 on helppo tunnistaa heimonsa jäseneksi. B&W mainostaakin muuttaneensa kaiken (yhteensä 868 muutoksella) paitsi timanttisen diskantin ja kaiutinliitännät. Nyt se on selvästi syvempi ja muutaman sentin korkeampi. highend Matti Hermunen on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Kaiutin nousee tassujen varaan yllättävän helposti, ja niiden tilalle voi vaihtaa mukana tulevat piikit. Koska 800 D3 on erinomainen noissa kaikissa, kyse on enemmän kokonaisuuden tasapainoisuudesta. Kuunteluetäisyydeksi muodostui noin kolme metriä. Hyvää on se, ettei kaiutin sorru korostamaan tai kaunistelemaan asioita. Kaapeleina olivat AH-Hifisystemsiltä lainaksi saadut parimetriset Van Den Hulin Magnum Hybrid -tuplajohtokaapelit. Eivätkä mallit 804 ja 805 eroa rakenneperiaatteiltaan kovin paljoa isoista veljistään. Kääntöpuolena on joskus koruttoman arkisuuden tunne, tosin syy löytyy useimmiten äänitysja tuottajapäästä. Kun kaiutin oli saatu muuten kohdalleen, ei kuunteluetäisyys ollut kriittinen. Toistoltaan 800 D3 oli kaikilta osin tarkempi ja vakuuttavampi kuin keväällä kokeiltu 802 D3. Ehkä se asettui paremmin kuuntelutilaani. Takaseinäksi tuli järeä alumiiniprofiili, joka samalla toimii jäähdytyselementtinä. Molempien olemuksessa näkyvät terveet sukujuuret, vaikka vuosien mittaan oikeastaan kaikki on muuttunut. Kapellimestari vetäisee henkeä, alemmat jouset ja sitten orkesteri tulevat luontevasti yhteiseen tilaan, ja taaempien soittajien tekemiset välittyvät hiljaisissa kohdissa siinä 41. Lämmin toistuu lämpimänä, mehevä mehevänä, kova kovana ja repivä repivänä. Äänitystilanteen, perspektiivin ja yksityiskohtien erottelusta esimerkkinä Manfred Honeckin johtama Dvo?ákin 8. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Päätteinä toimivat enimmän aikaa Bel Canton REF1000 mkII -monopäätteet, lisäksi kokeilussa oli Classén Sigma MONO:t. Se on harvinaisen uskollinen äänitteen luonteelle. Kaiutin rullataan kiinteiden pyörien varassa ulos, ja siirtely sijoituspaikkaa haettaessa onnistuu lattiaa tuhoamatta. Bassoja keskiäänielementit on uusittu, samoin keskiäänisen ja diskantin sisältävä yläosa. Lähempää kuunneltuna intensiivisyys ja läsnäolo korostuivat, kun taas perspektiivi ja kokonaisuus olivat vakuuttavammat hieman kauempana istuttaessa. Ja kun paikka on löytynyt, pyöritellään pohjassa valmiina olevat siipimutterilla varustetut tassut alas. Uusi 802 D3 taas sai kiitosta yleisestä tarkkuudesta sekä kyvystä toistaa hötkyilemättä rankatkin revitykset (Hifimaailma 3/2016). Korjattavaa olisi ollut balanssissa, sillä kaiuttimen todettiin jäävän ”kuitenkin neutraalin ja osin pidättyvän puolelle”, vaikka kaikki kuuntelijat eivät pitäneet sitä ongelmana. kuka B&W vertaa 800-sarjaansa automaailman ikoniin, Porsche 911:een. Vakuuttava tapaus Hermuset:B&W800D3-kaiuttimet EDELLINEN kakkosmalli 802 Diamond sai hyvät arviot Hifimaailman numerossa 3/2011. Yläosa on kasvanut kookkaammaksi, ja kotelo on muutenkin vähän pulskistunut. Fiksu paketointi helpottaa painavan kaiuttimen roudausta: Päällimmäiset kuoret pois ja pakettiin kuuluva ajosilta kohdalleen. Oheiskalusto oli sama, joten sieltä ei syytä löydy – jos ei sitten niistä tuplajohdoista. sinfonia (Reference Recordings). klassisen musiikin puolelle. Paikka löytyi kohtalaisen helposti. Kuuntelijat myönsivät kaiuttimen hyveet, mutta edelleen yksi toivoi lisää värikkyyttä ja yleistä elävyyttä, toinen ruudikkaampaa otetta. Lippulaivassa on kahdeksantuumaisten sijaan 10 tuuman bassoelementit. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Yläpään mallien rakenteen perusjäreyttä kuvaa se, että 96-kiloinen 800 D3 painaa vain puolitoista kiloa enemmän kuin 802 D3. Päätteitä ohjasi Meridianin 861V8. Tarkkuudessa ei ole pelkästään kyse detaljeista, äänen elävyydestä, alemman alueen ulottuvuudesta tai uskollisuudesta äänityksen dynamiikalle. Etäisyys takaseinään oli vähän yli kaksi metriä, lähimpään sivuseinään toista metriä ja kaiutinten väli reilut kaksi metriä. Hifimaailman numerossa 3/2016 on kattavampi kuvaus 800-sarjan tekniikasta ja rakenteesta. Fiksusti uusittu Vuonna 2015 esitellyissä B&W:n yläpään uutuusmalleissa kotelon tukevuutta parannettiin sisäisesti sekä kääntämällä kaareva osa eteenpäin. Verkkosoittimena oli Sooloos tai Roon, ja vinyylit toisti Regan RP10 Benzin ACE-rasialla. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. Netissä joku epäili, että kuullut puutteet johtuivat siitä, ettei testissä käytetty tuplajohdotusta. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti ns. Silti molemmat ovat edelleen huipulla. Mutta vaikka 800 D3 on varsin neutraali, niin sisarustensa tapaan se asteikolla rehevästä niukkaan kallistuu hivenen niukan puolelle
Äänityksen tehosteet soivat dramaattisesti, tosin turhan usein ja turhan selvästi kuului se, jos ne oli tehty huolimattomasti. Sopivan vaativa Puhaltimien värit olivat kohdallaan, ja purevuutta löytyi sopivasti. Vaikka B&W toisti laulusolistien äänen totuttua paremmin, niin siinä missä Soile Isokosken laulu soi sävykkään täysialaisena, oli Elisabeth Schwarzkopf huomattavasti alttomaisempi kuin normaalisti. Sen ansiosta Šostakovitšin 4. Studiovelho Bill Laswellin vakaaseen peruspoljentoon ja sen päälle pinottujen efektien huolelliseen 42. sinfonian (Dmitri Kitayenko, Gurzenich Orchestra of Cologne, Capriccio) lopun patarumpujen hiljaiset mutta riittävän alas pääsevillä kaiuttimilla pahaenteisinä soivat vyörytykset toistuivat harvinaisen täsmällisesti, kuitenkin hiljenevään orkesteriin hienosti integroituna. Urkumusiikki tai matalat syntetisaattorit eivät tuottaneet ongelmia nekään. Rokki sujuu erinomaisesti, kunhan kestää sen, ettei B&W suostu kaunistelemaan autossa ja kannettavissa hienosti soivia miksauksia. Joillakin äänitteillä toistoon hiipi pientä raskautta, mutta niilläkin luonteva kurinalaisuus säilyi. Tosin tarkkuus tuo mukanaan armottomuuden äänitteen balanssivirheille tai vaikkapa laulajan äänen tallennustavalle. Keith Jarrettin läpeensä tutun Kölnin konsertin ylimmässä diskantissa usein kuuluva kilisevän ylikirkas sointi oli nyt pitkälle kurissa, ja 800 D3 piti detaljit sekä pianon kokonaissoinnin tasapainossa. Oleellisempaa oli kuitenkin 800 D3:n järkähtämätön vakaus ja analyyttisyys, joka ulottui aivan alas asti. Useimmilla kaiuttimilla mehevästi soivat Eput olivat nyt pieni pettymys. Tämän levytyksen äänitystä pidettiin 1980-luvulla mallikelpoisena. Eivätkä B&W:t kaunistelleet äänityksen peltistä yleissävyä, vaikka Siegfridin kuolemasta kertovan osuuden pasuunat sekä kontrabassojen ja sellojen riuhtaisut soivatkin tumman täyteläisinä. Sitä vastoin JJ Calen rosoinen tuotanto ja Madonnan uudemmat ihmeet kulkivat hyvin. Alussa oleva patarumpujen rysäytys on nostettu kohtuuttoman pintaan. Lukesin orkesterin puhaltajien näkemys Mozartin Grand Partitasta välittyi mehevän avoimesti – Telarcin oivallinen äänitys pisteenä iin päälle. Vakuuttava Alemman alueen ulottuvuus riitti kaikkiin tarpeisiin. Orkesteri levittäytyi kaiutinten väliin sivuja syvyyssuunnassa avoimena mutta samalla täysin irti niistä. Otteen jäntevyys ja musisoinnin elävyys tempaavat mukaansa. Robin Ticciatin johtamalla Haydnin 31. sinfonialla luonnontorvet raikuivat valloittavan moninaisesti. Porissa tänä kesänä vierailut Jack DeJohnette soittaa uudella levyllään (In Movement, ECM) entisten soittokavereidensa poikien kanssa. Hermuset:B&W800D3-kaiuttimet highend missä etualalla olevienkin. Joko on värkit parantuneet tai maku muuttunut. Tässä tosin kyse ei ehkä ole 800 D3:n muita paremmasta erottelusta vaan pienestä värittymisestä. Tosin Nederströmin paikalle tuomalta Dance 2 Trancen Revivalilta löytyi raita, joka sai kasisatasenkin niiaamaan. Meno on kuin isien aikaan, ja tarkka mutta samalla avara äänitys viimeistelee erinomaisen kokonaisuuden. Charles Mackerrasin ja St. Toisto oli ehkä samalla vähän virkamiesmäistä ja neutraaliudessaan lähes harmaata. Jalkiot soivat lämpimästi, ja Kodo-rumpalit uhkasivat hakata huoneen rikki. Klaus Tennstedtin johtamalla Wagner-koosteella (Orchestral Music from the Ring of the Niebelung, EMI) jumalten siirtyminen linnaan ei kerrankin ollut epämääräistä sipsuttelua, vaan B&W:t kertoivat selkeästi askelluksen tehdyn harpuilla. Kyse lienee kuitenkin enemmän äänityksestä kuin kaiuttimen piirteestä, koska toinen ECM-äänitys, parikymmentä vuotta tuoreempi Werner Bärtschin resitaali, soi kaikin puolin luonnollisen oloisena
Tein kuitenkin useampia vaihtoja Bel Canton ja Classén päätteiden välillä. 43. Stereo-osa on samanlainen kuin Classén CP-800-huippumallissa. highend koostamiseen perustuva Version 2 Version: A Dub Transmission (ROIR) toimi ällistyttävän hyvin. Se on yksi parhaista kokeilussa olleista kaiuttimista. Totta kai kopautukset kuuluvat millä tahansa kaiuttimilla, mutta B&W toisti ne häkellyttävän dramaattisina. Etupaneelin näyttö on pienehkö mutta onneksi terävä. Valmistaja kertoo sen olevan optimoitu stereokäyttöön mutta osaavan myös laadukkaan kotiteatterija monikanavatoiston. SSP-esivahvistin-prosessori on monipuolisesti säädettävä laite, jolla saa komentoonsa kattavan kaksikanavatai kotiteatterilaitteiston. Edellä mainitun Šostakovitšin 4. Myös AirPlay onnistuu. Paikkansa ansainnut Suurin osa 800 D3:n toistosta oli erinomaisen hyvin kohdallaan. Digitaaliotoista kolme toimii rca:lla, kaksi optisella toslinkilla. Kaikuisessa tilassa tarinan kulkua alleviivaavat muutamat luutun kannen kopautukset. Ja loogisena kääntöpuolena alemman alueen toistossa saattoi olla hieman keveämpi kosketus. Vertailuvahvistin soi ehkä hivenen tasapainoisemmin, vaikka sokkotestiin en näillä eroilla menisi. Siksi systemaattiseen vertailuun tai pitempiaikaiseen kuunteluun ei ollut mahdollisuutta. MONO:ssa vahvistinasteen virransyöttöön ja suojaukseen on tehty parannuksia verrattuna stereoja monikanavaversioihin. Hdmi-ottoja on kaikkiaan kahdeksan, mutta antoja on vain yksi. Toisaalta diskantti soi tarvittaessa kauniin soinnikkaasti, ja sen taso on sopiva. Sormiin osuneella High Fidelity -lehden demolevyllä on hieno versio ranskalaisesta kansanlaulusta Jean Nivelle. Classén päätteillä ylempi alue vaikutti tulevan selvemmin esiin, vaikka varsinaisesta korostumisesta ei ollut kyse. Tosin harvempi niitä enää käyttääkään. Basson määrä ja laatu sekä iskujen ja räimäisyjen taso olivat juuri kohdallaan. Ylimmän alueen toistosta ei löytynyt valittamista. Classenuusivahvistinsarja MAAHANTUOJA toi kokeiltavaksi samaan konserniin kuuluvan Classén Sigma SSP -esivahvistin-prosessorin ja kaksi monopäätettä. Sarjaan kuuluu lisäksi stereoja viisikanavaiset päätteet sekä tehokas integroitu. Isojen järjestelmien rakentamista helpottaa mahdollisuus syöttää signaali rcatai xlr-liittimien kautta eteenpäin toiselle vahvistimille. Komponenttitai komposiittivideoliitäntöjä ei enää ole eikä myöskään 7.1-ottoa. Analogisignaaleja varten on yksi xlrja kaksi rca-ottoa. Yläpään laitteissa harvinaisempia ovat SSP:n yhdeksänalueinen parametrinen ekvalisaattori sekä digitaalisesti toimivat äänenvärisäätimet. Vinyyliharrastajia varten on lisävarusteena toimitettava riaa-aste. sinfonian viimeisen osan alussa viiltävät jousikuorot nousivat esiin niin viiltävinä kuin niiden pitääkin. Eri alueiden toiston laadussa ei ollut selvää eroa, eikä kaiuttimen luonne muuttunut olennaisesti vahvistimesta toiseen siirryttäessä. SSP pystyy vastaanottamaan ja toistamaan usb-oton kautta 24-bittistä ja 192-kilohertsistä digitaalisignaalia. Toimiva vaihtoehto Vahvistimien piti ennättää kaiuttimien mukaan Kruunuradion 50-vuotisjuhlamessuille. Sigma MONO -päätteissä on Classén omin voimin kehittämät d-luokkaiset vahvistinasteet, siinä missä kilpailijat käyttävät yleisesti B&O:n ICEpoweria tai Hypexin moduuleja. Tehoa on rivakat 350 wattia kahdeksaan ohmiin ja 700 wattia neljään. Surround-kanaville on rcaja pääkanaville myös xlr-annot. Voimakkuusasetukset ja vastaavat esitetään isolla, harvemmin säädettävät pienempinä
bwgroup.fi classeaudio.com Mitat (lxkxs) .......................................... 0,012% @ 1 kHz Taajuusvaste .......................................... Varsinkin klassisella, hyvin äänitetyillä musiikilla äänikuva vie suoraan konserttisaliin. 44. 130 W info Toisellakorvalla MikaelNederström AVOIN, pakoton ja yhtenäisesti eteenpäin rullaava soundi. Siinä missä toinen totesi, että ”se nyt on tuollainen sävyltään”, piti joku samaa asiaa rajoituksena. Pienistä puutteista huolimatta oikein hyvä ja yleispätevä kompromissi, jolla on helppo uppoutua musiikkiin pitkiksi ajoiksi. Kaikki kuuntelemassa käyneet olivat B&W:n luonteesta samaa mieltä. Ehkä merkittävimmäksi pohdintaa aiheuttavaksi ja mielipiteitä jakavaksi ominaisuudeksi jäi sinänsä mallikkaan keskialueen ylemmän osan niukkasävyisyys, jopa lievä viileys. 30 000 €/pari Edustaja ................................................... 35 W ClasséSigmaMONO Hinta .......................................................... Balanssi saattaa olla aivan hitusen keskimmäiselle keskialueelle kallellaan alemman keskialueen kustannuksella, mutta nasaalia sävyä ei kovin helposti ilmaannu. 10 kg Tulot ........................................................... Kyllä ClasséSigmaSSP Hinta .......................................................... Diskantti on sopivan kirkas, erotteleva ja istuu hyvin kokonaisuuteen. 8 x hdmi, 1 x spdif, 2 x toslink, 2 x analoginen rca, 1 x xlr Lähdöt ....................................................... Äänikuva irtoaa kaiuttimista oikein hyvin vailla pistemäisyyttä ja liiallista naulaamista. Nauhakohina tulee selkeästi esille, jos niin on tarkoitettu. 3-tie, refleksi Suurin suositeltava teho ................. 8 Hz – 200 kHz < 1 dB stereo digital, 8 Hz – 20 kHz < 0,5 dB muut Ottoimpedanssi ................................... 2 x kaiutin, rcaja xlr-annot Muuta ........................................................ Helsinki Sound & Cinema Puhelin ...................................................... Ääni ei ole korostuneen miellyttävä, mutta tiettyä musiikin soljuvuutta siinä on keskimääräistä enemmän. Kitara, varsinkin teräskielinen, helähtää kaikkine sivuäänineen hienosti. Helsinki Sound & Cinema Puhelin ...................................................... 100 kOhm (xlr) / 50 kOhm (rca) Tehonkulutus ......................................... Liitin ........................................................... bwgroup.fi bowers-wilkins.com Mitat (lxkxs) .......................................... 50 kOhm (xlr) / 100 kOhm (rca) Tehonkulutus ......................................... 11 kg Tulot ........................................................... 350 W (8 Ohm) / 700 W (4 Ohm) Särö ............................................................ Klassisella musiikilla kaiuttimen vahvuudet ovat ehkä kaikkein selkeimmät. 0,0005% digital, 0,002% analog Taajuusvaste .......................................... 2 x 250 mm -keskialue ................................................ 020 7430070 Lisätietoja ............................................... Saattaisin eksyä kaapelija jopa vahvistinvaihtorumbaan. Hermuset:B&W800D3-kaiuttimet highend B&W800D3 Hinta .......................................................... Enemmänkin painotus kuuluu ilmavana, helppona ja aukinaisena sointina. Mutta B&W:n 800 D3:n kaltaista luontevaa, lähes kaiken kohdallaan olemista on vaikeaa tai mahdotonta saada pienellä tai edes isommalla rahalla. Tarkkuutta on kohtuullisen hyvin, joskin soittimien paikantamisen suhteen kaiuttimella on enemmän taipumusta isolla pensselillä maalailuun kuin monitorimaiseen mikroanalyysiin. 1 x rca, 1 x xlr Lähdöt ....................................................... Ei myöskään liiallista viileyttä, vaikka joillakin näytteillä hippunen lämpöä ei haittaisi. 7.1 rca, 1 x xlr Muuta ........................................................ 5 000 € Edustaja ................................................... Naparuuvi Kaksoisjohdotus .................................. 41 x 122 x 61 cm Paino .......................................................... 1 000 W Nimellisimpedanssi ........................... 4 250 € Mitat (lxkxs) .......................................... 10 Hz 20 kHz, -1 dB Ottoimpedanssi ................................... Aika paljon samoja tai lähes samoja asioita saa halvemmalla tai pienemmässä koossa. Trigger, rs-232, rj-45 Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Särö ............................................................ Rumpukalvot paukahtavat terävän napakasti. 8 Ohm Elementit -basso ........................................................ 020 7430070 Lisätietoja ............................................... Jos nämä hankkisin, niin jatkaisin kokeilua ja selvittäisin, mitä saisi aikaan sijoituksen parantamisella ja suuntauksen hieromisella. 150 mm -diskantti ................................................. 43,3 x 9,5 x 37 cm Paino .......................................................... Dynamiikkaa on mukavasti, mutta matalimmilla tulee kovalla luukuttamisella raja kyllä vastaan. Basso on sinänsä jäntevä ja erotteleva. 25 mm Jakotaajuus ............................................ 43,3 x 9,5 x 37 cm Paino .......................................................... 96 kg Toimintaperiaate ................................. Trigger, Classén CAN-bus, rs-232, rj-45, usb Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho ...........................................................
mesta.. www.hi. /HELSINKI www.hi. 7 500 €. Maahantuonti ja tekniset tiedot: www.audelec.. kulma.. /TURKU REL No. www.kruunuradio.. 25 subwoofer Uusi REL:in 25-vuotisjuhlamalli edustaa valmistajansa parasta osaamista kunniakkaasti. huone.. /FORSSA, SALO www.kuvajaaani.com/JOENSUU www.hi. /TAMPERE www.hi. 15” elementti ja 1000W vahvistin takaavat vakuuttavan musiikin elävyyden ja elokuvien matalien äänten järisyttävän toiston suuressakin tilassa. studio.. JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, OULU, TURKU www.hi. studio.
highend Silläkorvalla:PMCTwenty5.26-kaiuttimet Teksti ja kuvat Jaakko Eräpuu 46
Lontoon liepeillä sijaitsevan yrityksen tiloissa on toki valmistettu kotikaiuttimiakin jo pitkälti toista vuosikymmentä, mutta firman olemassaolon 20-vuotista historiaa juhlistanut, viitisen vuotta sitten julkaistu Twenty-sarja laittoi ison pyörän rullaamaan. Jaakko Eräpuu on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Kaiuttimen peräseinän kiiltävää teräslevyä vilkaistessa paljastuu vielä yksi näkyvä muutos: PMC on päätynyt käyttämään vain yhtä naparuuviparia aiempien kolmen sijaan. Tai sitten hieman vähemmän ahdettua mutta vielä rosoisempaa settiä Keith Richardsin tai Nick Caven muodossa. Puhtaasti ja potkulla Keskimääräistä epäherkempänä Twenty5.26 tykkää lyöttäytyä useamman kymmenen watin vahvaimen seuralaiseksi, minkä myös valmistajan suositus kertoo. Entisin lukemin mennään myös suositellun tehoalueen (50 – 300 wattia) ja luvatun taajuuskaistan (27 – 25 000 hertsiä) lohkoilla. Eli tällä kertaa jätimme soinnillista hunajaa pursuilevat pienitehoiset putkoset väliin ja viritimme keskiväkevät puolijohteiset tulille. kuka Ammattija hifikäyttöön kaiuttimia valmistava brittiläinen PMC päivitti kaksikymmenvuotista olemassaoloaan juhlistavat Twenty-sarjan kotikaiuttimet uuteen uskoon viisi vuotta niiden julkistamisen jälkeen. Twenty-sarja jää – ainakin toistaiseksi – uuden malliston oheen saataville, joskin vain perustason pintaviimeisteltynä. Myös 50-millimetrinen keskiääninen on sekin hieman paranneltu versio edellisen mallin vastaavasta. Kolmiteisen kaiuttimen valurunkoinen 17,7 senttimetrin bassoelementti on uudessa mallissa tyyppiä gweave, mikä tarkoittaa paperimassasta ja lasikuidusta ikään kuin kutoen konstruoitua hybridirakennetta. Useammankin akustisen jazzäänitteen pystymallinen basso soi kiinteän seurattavasti mutta samalla myös kimmoisan jäntevästi Silläkorvalla:PMCTwenty5.26-kaiuttimet Päivityksin paranneltu Transmissiolinjan suuaukoista kajastaa osa Laminair Vent -systeemin olemuksesta 47. Twenty5.26:n napakasta toistosta on iloa myös vähemmän äkkiväärän musiikin parissa. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita. Neljällä eri pintavaihtoehdolla saatavan kotelon painoa hieman kasvattanut aineenvahvuuksien lisäys ja jakosuotimen päivitys eivät näy päällepäin, mutta tarkkasilmäinen havainnee yli kolmimetrisen atl-transmissionlinjan loppupäätä silmäilemällä Laminair Ventiksi nimetyn viritytyksen aiheuttamat muodonmuutokset suuaukoissa sekä 27-millimetrisen Sonoflex-diskanttielementin suojaksi asetetun metalliverkon muotoilussa tapahtuneen uudistuksen, jonka kerrotaan vaikuttavan diskantin säteilykuvioon edullisesti. Viimeisimmässä HifiExpossa Suomessa debytoinut Twenty5.26 sijoittuu uuden sarjan huipulle, minkä kuulee myös äänestä. highend USEAMMANKIN maahantuojan listoilla vuosien saatossa roikkunut PMC on pikkuhiljaa hivuttautunut hifistienkin arvostamaksi kaiutinmerkiksi, niin ammattilaitepuolelta kuin se nimensä (Professional Monitor Company) puolesta peräisin onkin. Toki tällöin yli 70-kuutioinen kuuntelutila oli jo varsin täynnä ääntä. Sähköisiin ominaisuuksiin kaiuttimen kokemat muutokset eivät ole vaikuttaneet, sillä toistimen impedanssi on edelleen kahdeksan ohmia ja herkkyys 86 dB/W:n luokkaa. Jopa bassot skaalautuvat mainiosti käytetyn äänenvoimakkuuden mukaan. Kaiuttimet eivät olleet mekkalasta moksiskaan. Mutta monista rockin räimettä uskottavasti tuuppaavista kovapuhujista poiketen PMC:t soivat hyvin myös hillitymmin hehkutettuina. Näkyviä ja näkymättömiä parannuksia Twenty5.26 muistuttaa mittasuhteiltaan ja muutenkin ulkoisesti edeltäjäänsä, mutta tarkempi silmämääräinen tutustuminen aiheeseen paljastaa osan uudistuksista. Jakotaajuudetkin on sijoitettu hyväksi havaituille haminoille 400:n ja 4 000 hertsin tienoille. Aika pitkälle Spec RSA-717EX -vahvistimen 50 d-watilla kahdeksaan ohmiin päästiinkin, vaikka äänenpaineiden kohottua äärimmäisille rajoille aivan hiuksenhienoa ahdistuneisuutta oli aistittavissa, kun ilmoille kajahti esimerkiksi massiivinen ja täyteen sullottu äänite à la Billy Gibbons. Puhdasta rososoundia napakalla potkulla olisi löytynyt ilmeisesti lisääkin, jos käytössä olisi ollut järeämpää vahvainkalustoa. Twenty5.-sarjan myötä PMC toteuttaa jo edellisessä lanseerauksessa aloitetun sukupolvenvaihdoksen, sillä firmaa alusta asti vetänyt ja suunnittelusta vastannut Peter Thomas on luovuttanut viestikapulan pojalleen Oliverille, jonka ideat edellä .5-mallisto on kehitelty. Syvimmät jytinät edellyttävät toki – korvan bassoalueen epäherkkyyden vuoksi – hiukan hissuttelua enemmän hanaa
Kaiutinten toistosta voi halutessaan havainnoida tiettyä työkalumaista monitorin tuntua, joskaan ei useimpien ammattikäyttöön suunnattujen kaiutinten sisäänrakennettua taipumusta kliinisyyteen. Suvantopaikoissa on soljuvuutta, ja kun fortet edellyttävät energialatausta, sitä lähtee. Periodisoittimin tulkittu Bach avautuu PMC:llä hienosti kaikkiin ulottuvuuksiin, ja kontratenorin äänialan luontaiset piirteet eivät jää arvailujen varaan. Laadulla on toki hintansa, mutta siinäkin suhteessa Twenty5.26:tta voi pitää kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Kaikenmoisen rytmimusiikin energinen etenevyys on sekin listattava PMC:n hyveisiin, kuten ovat myös soinnillinen läpikuultavuus ja sen myötä luontevasti valottuvat sointivärit ja musisoinnin nyanssit. Hämmentävän voimalliset dynaamiset kontrastit ja iskuäänten pidäkkeettömyys välittyvät vaivattomasti vyörytyksestä toiseen, ja vaikka soinnissa on kontrollia ja eheyttä, musiikki tavoittaa myös avaruuden tuntoja. Bassoäänisen kartion materiaali yhdistää paperin ja lasikuidun g-weave-hybridiksi. -basso.........................................170 mm -keskialue ...................................50 mm -diskantti ....................................27 mm Jakotaajuus ................................400 Hz, 4 000 Hz Liitin ...........................................Naparuuvi Kaksoisjohdotus ........................Ei info PMCTwenty5.26 Monijohdotus jäi edeltävään malliin. Auktoriteettia ja kontrollia Jos ei Twenty5.26:tta saa järkkymään rockilla, niin ei se tahdo onnistua konserttimusiikillakaan. ja täyteläisesti. Astetta Varèsea vähemmällä vääntömomentilla varustetut mutta omalla tavallaan radikaalit Bartokin hienot pianoja viulukonsertot hoituvat PMC:n Twenty5.-sarjan kunkkuparilla nautittavan ansiokkaalla auktoriteetilla ja eleettömän luontevasti. Nyt mennään yksillä kaapeleilla. Vain lievääkin lievempi kuivakkuus lyö leimansa muutoin vakuuttavaan elämykseen. Diskanttija keskiäänisen kalottien suojaritilöiden rakenteella on merkitystä säteilykuvioille. Diskantin sointi saattaa paikoin olla aavistuksen runsaanpuoleista sorttia, mutta – kenties johtuen ylemmän jakotaajuuden sijainnista korvan herkimmän alueen ulkopuolella – varsinaista kirpeyttä ei juurikaan esiinny. Jopa isommilleen. Äänivaroihin ja niiden auktoriteettiin suhteutettuna kaiuttimen solakka ulkoinen olemus ja kohtuullinen koko mahdollistanevat sijoituksen monenlaisiin sisustuksellisiin ja akustisiin olosuhteisiin. Referenssiäänitteen statuksen saavuttanut Sibeliuksen 48. Molempia tapauksia voisi kyllä kehaista tietystä yleispätevyydestä, jonka perusteella niitä saattaa suositella kaikkiruokaisillekin musiikinystäville. Ehkä joskus on tullut vastaan jousten hienostuneempaakin hohtoa tai vaskien mehevämpääkin kommentointia, mutta toisaalta Twenty5.26 ei lisää romantiikkaa sinne, missä sitä ei luonnostaan ole. Yleisesti pätevä Journalistin audiomuistin sopukoista kaivetun vertailevan mielikuvan mukaan Twenty5.26 soi edeltäjäänsä ruudikkaammin, fokusoidummin ja avoimemmin, mutta koska rinta rinnan -tyyppisiä kokemuksia ei ole, enempi spekuloiminen jääköön tällä erää. highend Silläkorvalla:PMCTwenty5.26-kaiuttimet pianokirjallisuuden kokonaisteos Janne Mertasen tapaan jättää sekin hyvin vähän soinnillista toivomisen varaa. Edes Edgard Varèsen Ameriqués ei onnistu laittamaan kaiutinta polvilleen. Hinta ..........................................8 860 €/pari Edustaja .....................................MR.Hifi Puhelin .......................................(09) 344 3949 Lisätietoja ..................................www.mrhifi.fi www.pmc-speakers.com Mitat (lxkxs) ...............................19,2 x 104 x 43,9 cm Paino ..........................................25 kg Toimintaperiaate........................3-tie, transmissiolinja Suurin suositeltava teho ............300 W Nimellisimpedanssi ...................8 Ohm Elementit...................................
Highest fidelity – a new era begins: Experience the classic’s new edition that provides analogue musical enjoyment. R1 SL-1200 G30 C700 OTTAVA TM T700 Experience sound as never before. Find our exclusive partners at technics.com/?. Turntable System SL 1200G FORM FOLLOWS MUSIC. Rediscover Music with Technics new high-end audio products
highend Trenner&FriedlRa-kaiutin Teksti ja kuvat Jussi Arvio Taikalaatikko Itävallasta 50. Kuormitus tapahtuu lähinnä bassorefleksiperiaatteella, ja kaiuttimen pohjassa on tätä varten kaksi kookasta aukkoa. Pohjassa on kierteet mukana seuraaville pienille tassuille. Toteutus on kuitenkin paikka paikoin omintakeinen. Jakosuotimessa on käytetty muun muassa Mundorfia. Bassokeskiääninen on massaltaan hyvin kevyt mutta kooltaan miehekkäät 12 tuumaa. Testiin saapunut Ra on, kuten ehkä on jo käynyt ilmi, kookas laatikko. Elementti on rakenteeltaan koaksiaalinen, eli diskantti on sijoitettu bassokeskiäänisen nieluun ja sille on oma suuntaimensa. Mutta jos se kelpaa luontoäidille niin miksei muillekin. Useimmiten ei. Toinen teema on luonnossa ilmenevä kultainen leikkaus. Diskantti itsessään on titaanista valmistettu, tinapinnoitettu ja torvikuormitettu kompressioelementti. Todella hieno viimeistely ja kiinteä kehikkojalka antavat kaiuttimelle varsin persoonallisen olemuksen. Viimeistään messuilta löytynyt taikalaatikko Itävallasta palautti uskon vanhaan kunnon boksiajatteluun. Tätä käytetään kotelon mittasuhteissa, rakenteessa sekä sisäisessä Cardas-kaapeloinnissa. Joskus taas maalaisjärki, kokemus ja vaikkapa luonnon esimerkit vievät pidemmälle. Se luonnollinen Trenner & Friedl käyttää kestävän kehityksen mukaisesti luonnonmateriaaleja kaikkialla, missä se on mahdollista: esimerkiksi elementtien ripustuksissa kangasta, elementeissä paperikuitua, koteloissa paikallisesti kasvatettua puuta ja niin edelleen. Onneksi ihminen on oppivaa sorttia. TÄMÄN päivän työyhteisöissä kehotetaan ajattelemaan out-of-the-box, eli ”laatikon ulkopuolelle”. Vaikka ekologisuudella on oma arvonsa, on jokaisen tuotteen kohdalla materiaalit valittu äänenlaadun ja tilanteeseen soveltuvuuden mukaan. Pari vuosikymmentä ovat opettaneet Peter Trennerille ja Andreas Friedlille, että keskittymällä olennaiseen ja uskomalla omaan näkemykseen löydetään toivottu suunta ja lopputulos. Niinpä syksyisten hifimessujen paluu Holiday Inn -hotelliin sai useimmat unohtamaan aiemman vuoden ikävät laatikkoleikit. Aivan selväksi ei käynyt, että kuinka syvällisesti tähän maagiseen suhdelukuun suhtaudutaan. Lähes graafinen kokonaisuus on pöyhkeilemätön mutta jo kokonsa ansiosta huomiota vaativa sisustuselementti. Tästä päästäänkin valmistajan arvoihin. Kiinteän jalustan ansiosta niiden etäisyys lattiaan on vakio eli noin 45 senttimetriä. Silloin tällöin näistä huolimatta keksitään jotakin käyttökelpoista. Kartiomateriaali on paperia, joka taas on käsitelty balsamiöljylakkaseoksella. Omintakeinen kaksitie Teknisesti ottaen Ra on kaksitiekaiutin, jonka tarkkaa jakotaajuutta en saanut selville. Samalla etsitään kuumeisesti ”parhaita käytäntöjä” (best practices), törmäytetään ideoita ja haudotaan ajatuksia kuin kanat muniaan
highend Trenner&FriedlRa-kaiutin 51
Kotelo on monikerroksinen ja valmistettu koivusta, sisäinen vaimennus on lampaanvillaa, luonnollisesti. Rajoja rikkoen Ran syntytarinaan liittyy anekdootti. Niinpä aloitin Totaldac d1-integralin sekä Sanders Magtechin yhdistelmällä ja pienillä pintakaasuilla. Ilmeisen hyvä-ääninen peli nöyrtyi kuitenkin helposti hankalampien kuormien edessä, vaikka tarjoilikin äänellisesti ensiwattien Eedeniä. Niinpä sille haluttiin kaveriksi kaiutin, joka olisi kuin se kuuluisa paita yhtä kuuluisalle pepulle. Notkeasti reagoiva Ra potki itsensä funkin suurlähettilääksi ikään kuin vasemmalla kädellä. Jos ei muuta, niin dynaamista pelivaraa eli headroomia oli vähintäänkin riittävästi tarjolla (500 W/8 ohm, 900 W/4 ohm). Siksipä hauskaa olikin rikkoa ennakkoasetelma ja tarjoilla heti aluksi aitoja jenkkiwatteja oikein urakalla. Liian lähellä seinää toisto muuttui epätasaiseksi, joskin sopivalla musiikilla kuunneltuna mukavasti potkivaksi. Epätyypillinen alkuasetelma ei mennyt kuitenkaan rymisten metsään. Kuuntelujärjestelyistä Maahantuojan avustuksella saimme kaiuttimet melko nopeasti alkupaikoille. Kuunteluetäisyyttä kertyi reilut pari metriä, ja kaiuttimien välinen etäisyys muodostui hieman alle kolmeksi metriksi. Kaiuttimien etäisyys etuseinään asettui noin 50 senttiin. Loppu onkin egyptiläistä mytologiaa, kuten Trenner & Friedlin mallinimistä voi päätellä. Toisaalta kun pohjaan ruuvasi tassut, kävi hienosäätö ja siirtely myöhemmin helposti yksinkin. Liian kaukana vaste oheni ja ääni meni kireän keskialuepainotteiseksi. Viikon aikana löytyi suhteellisen helposti sijoittelu, jonka kanssa etenin läpi kuuntelusessioiden. Suosin pienessä 20 neliön huoneessani pitkittäistä asettelua myös referenssikaiuttimillani Sanders 10c ja Kef LS50. Liitin on sijoitettu kauniisti jyrsittyyn syvennykseen, joka antaa visuaalisen ilmeen lisäksi tilaa kaapelille. Suuntaus kuuntelupaikalle oli maltillinen, hieman kuuntelupisteen ohi ampuva. Ilman apukäsiä yli 40-kiloisia palikoita ei kannata siirrellä, sillä rakenteesta johtuen ne ovat yläpainoiset. Valmistajan mukaan heille oli ajautunut piskuiset kahdeksan wattia sylkevä vahvistin. Suurin haaste oli bassotoiston tasapainossa. Sen nerokas lukitus takaa hyvän pidon ja helpon käytettävyyden. Esimerkiksi Olli Ahvenlahden The Poet -albumin (Love Records, 1976) nimikkobiisi sykki elinvoimaa Trenner&FriedlRa-kaiutin highend 52. Matalan kuuntelutuolini kanssa Ran koaksiaalielementin keskipiste asettui hyvin tarkasti korvien tasolle. Kaiuttimen takana on linjaan sopien yksi parhaista kaiutinliittimistä, Cardas CPBP, joka mahdollistaa paljaan kaapelin, banaanin tai haarukan käytön. Lopullinen sijoittelu on aina huonekohtaista, joten kommentit kannatta ottaa ennemmin suuntaa-antavina kuin lopullisena totuutena. Vasteen ilmoitetaan ulottuvan 40 hertsistä (-6 dB) 40 kilohertsiin (-3 dB), herkkyydeksi kerrotaan 95 desibeliä ja nimellisimpedanssiksi kahdeksan ohmia
Kielisoittimilla T&F saavutti kuitenkin paremmin harmoniset, ja ajoittain tuntui siltä, että sen toisto oli läpinäkyvämpää ja selkeämpää kuin Sanderseilla. Harmikseni käytössäni ei testin aikana ollut yhtä ainoaa vaihtoehtoa väittämän tueksi. Rajattomat ja Ladysmith Black Mambazot toivat tutut äänielementit lähes referenssin lailla esiin. Rosnellin rumpujen napakka työstö ja Pohjolan bassolinjan seurattavuus tulivat Sanderseja voimallisemmin esiin. Kuinka hyvä testattu kaiutin sitten on. Mitä musiikillisen soinnin yleispätevyydessä menetettiin, saatiin modernin ilmaisun rehellisyydessä takaisin. Nauhamaiseen voimaan tai pitkään jälkisointiin jäi vielä matkaa. 50 x 120 x 35 cm Paino ......................................................... 3-tie, bassorefleksi Taajuusvaste ......................................... Paul Chambers Quartetin Bass on Top irtosi ihailtavan tuoreesti jo mainituin eduin. Sanalla sanoen hyvä. Kutsutaan sitä vaikkapa reaktioherkkyydeksi. Erityisesti itseäni inspiroiva tulkinta The Sound of Silence -ikiklassikosta tavoitti jotakin enemmän tunnetasolla. Sandersin korrekti kuivakkuus jäi enemmän toistajan ja Ra kertojan rooliin. Ääni ei kuitenkaan ollut piiruakaan pahvinen tai ohut – vaikkakin siinä oli positiivisesti pa-mainen vivahde. Syvyyssuunnan informaatio oli hyvää perustasoa. Transienttitoisto säilytti kipinän ja dynamiikan silloinkin, kun korvat kaipasivat maltillista herkistelyä. Kyse ei ollut korostuksesta vaan kontrolloidusta ja tasapainoisesta linjakkuudesta. Jotakin sellaista, mitä ei jokaisesta kalliistakaan tuotteesta aina löydä. 044 780 8902 Lisätietoja ............................................... Myös edullinen referenssini Kef LS50 onnistuu pitämään paketin juuri ja juuri kasassa, mutta menettää Ran reippauden, intensiteetin ja kiinnostavuuden. Erittäin vapautuneesti ja jäntevästi puskeva anti soveltui jo mainitun genren lisäksi tieten tuotetulle bassolle ja rumpukaluston etevyyttä korvin mittaavalle kriitikolle. Silence Audio Puhelin ..................................................... 1,75" Liitin .......................................................... Ajoittain tuntui, että se soi muuta linjaa puoli askelta taaempana. Vaikka kaiuttimien asettelu oli leveä, se ei heikentänyt tilatoiston tarkkuutta. Parhaimmillaan kaiutin oli kuitenkin silloin, kun teki mieli päästellä menemään. Esimerkiksi kappale Kevätrumpu hajoaa helposti yksittäisiksi ääniksi ja kuuntelukelvottomaksi tekotaiteeksi, jos kalusto korostaa sen lofi-tulokulmaa. Suurehko kartiopinta-ala, kevyt elementti ja loputon vääntö ovat lyömätön yhdistelmä tällä saralla. Terveiden lähtökohtiensa ansiosta Ran toistoa voi toki hioa oheiskalustovalinnoilla haluttuun suuntaan. Ei Muuta Koaksiaali, torvidiskantti, bassorefleksi, kultaisen leikkauksen mittasuhteet, Cardas-kaapelit, Mundorfin hopea/öljy-kondensaattorit, MOX-vastukset, lattakaapelikelat info Trenner&FriedlRa livemäisellä, vapautuneella otteella. Saattaa olla, että syväterävyys oli todella hyvin kohdillaan tai sitten kyse oli jostakin muusta. Vaan menikö jo liiankin kireäksi. Leveyssuunnassa ääni oli kaiutinlinjaa suurempi mutta riittävän hyvin rajattu ja terävyydeltään kauttaaltaan yhtä lailla fokuksessa. Se onkin yhtä lailla vaihtoehto musiikin kuuntelijalle kuin hifistille, jos tällainen arkkityyppinen jako halutaan tehdä. 8 Ohm Elementit ................................................ Tämä tuli todettua muun muassa Pat Methenyn What’s It All About -albumilla (Nonesuch 075597964691). Samalla Ran koaksiaalielementti säilytti saundimaailman eheänä ja lähestyttävänä. 12" -diskantti ................................................ Omassa tapauksessani se tarkoittaa dynaamisten huippujen liikkuvan jossakin 90 desibelin paikkeilla kuuntelupisteestä mitattuna iPhone 6:ssa pyörivällä Audio Tool -sovelluksella. www.silenceaudio.fi www.trenner-friedl.com Mitat (lxkxs) ......................................... Ylä-äänillä ei ilmennyt liiallista terävyyttä tai asenteellista osoittelevuutta. Lisäksi T&F heräsi eloon melko pienillä voimakkuuksilla. Siinä yhdistyy suuri määrä hyveitä ja valmistajan persoonallisuutta. Trenner & Friedlin todella nopea ja terhakka meininki ei hätäjarrutellut edes suurimmissa mutkissa. 95 dB (2,83V/1m) Impedanssi ........................................... Trenner&FriedlRa-kaiutin highend 53. Heleyttä ja luonnollista avoimuutta oli sopivassa suhteessa; ei liikaa, ei liian vähän. Sijoittelu (noin 20 senttimetriä lopullisesta asettelusta) ei tuntunut vaikuttavan tähän. Alkaen 16 000 €/pari Edustaja .................................................. Sen verran innostava, tasapainoinen ja herkullinen oli laatikon anti, että olkoon vaikka magiaa. Korkeussuunnassa ei tosin piirretty korkean esl-elementin lailla (yli)suurta tilaa. Sen äänessä aistii inhimillisen tekijän. Moneen taipuva Trenner & Friedl Ra on hieno kaiutin. Tässä kohdin on kuitenkin sanottava, että kokonaisuus on yhtä tekijää oleellisempaa. Hinta ......................................................... Myös vanhemman tuotannon kanssa oltiin sinut. Cardas CPBP Kaksoisjohdotus ................................. Vaikka Sanders veikin puhtaammin pohjamutiin saakka. Makuasioita, joista tässä yhteydessä Ra veti mielestäni pidemmän korren. Ei pahoja värittymiä, ei suuria puutteita. Ran bassotoistoon liittyi erikoinen ilmiö. Eikä ole sekään itsestäänselvyys, sillä alun perin vuonna 1957 äänitetty ja Blue Noten suojissa uudelleen vuonna 1995 julkaistu paketti on musiikillisesti superia mutta muuten vähän nukkavieru ja aikansa makuinen. 40 Hz (-6dB) – 40 kHz (-3dB) Herkkyys ................................................. 42 kg Toimintaperiaate ................................ Joiltakin osin Ra osoittautui referenssiä paremmaksi. Vaikka yleistys on vaarallista, niin voin kuvitella sopivan putkipelin vievän suuntaa aivan muualle. -basso/keskiääni ................................ Eräällä laina(transistori)vahvistimella kuunneltuna Ra soi vielä tiukemmin, avoimemmin ja tarkkuutta korostaen. Vaikeasti luokiteltavan Paavoharju-yhtyeen Laulu Laakson Kukista -albumin (Fonal FR55) äänikollaasimainen kudelma aukesi selkeästi, jopa hifimäisellä teräväpiirrolla. Toisaalta Ran äänensävyllinen lähestymistapa muistutti yllättävän paljon Sanderseja
highend MartinLoganRenaissanceESL15A-kaiutin Teksti Mikael Nederström Kuvat Mauri Eronen 54
Oikeastaan ainoa selvä rajoitus huoneessa liittyykin juuri takaseinään. Hybridikaiutin on toimintaperiaatteeltaan kaksitie. Varsinkin, jos mittapuuna on äänenlaatu. Kalvon takaseinäheijastus, joka seuraa suoraan säteilykuviosta, voi olla suhteellisen raju. Se täytti lupaukset ja yhdisti perinteisen dynaamisen basson sekä elektrostaattisen yläosan. Ei turhaa kikkailua Suurin osa kansasilaisvalmistajan kaiuttimista on noudattanut hyväksi havaittua linjaa, jossa korkea ja kapeahko elektrostaattinen kalvo yhdistyy dynaamiseen basso-osaan. Kaiuttimia kun pitää myydä tavallisiin olohuoneisiin eikä teollisuushalliin. Koska pinnoitekerros oli ohut, saatiin kaupan päälle kalvosta läpinäkyvä. Pinnan kaarevuuden takia säteilykeila on kuitenkin juuri sen verran leveä, että kaiutinta voi kuunnella muualtakin kuin tiukimmalta keskipaikalta. Muutamia vuosia myöhemmin toiminta laajeni, ja mukaan tulivat sirommat hybridiratkaisut. Mylar oli tuon ajan mittapuulla poikkeuksellisen sitkeä materiaali. Lisäksi ikuisuusongelma oli bassojen toisto. Staattori alkaa lisäksi sen verran alhaalta, että myös pystysuunnassa kuuntelualue on laaja, jos haluaa makailla sohvalla musiikkia kuunnellen. Amerikkalainen kaiutinvalmistaja oli yksi ensimmäisistä, joka yhdisti elektrostaattisen teknologian dynaamiseen kaiutinelementtiin. MUSIIKINHARRASTAJAT nimeltä Gayle Martin Sanders ja Ron Logan Sutherland perustivat MartinLoganin 1980-luvun alussa. Näin kaiuttimien ulkonäöstä saatiin vielä sisustusystävällisempi. Seuraavana vuonna esiteltiin jo ensimmäinen toimiva hybridikaiutin, Monolith. Äänen puhtautta ja muita hyveitä arvostettiin harrastajapiireissä, mutta tekniikka ei vielä ollut kovin luotettavaa. MartinLoganin ensimmäinen, vielä toimimaton malli esiteltiin vuonna 1982 Las Vegasin CES-messuilla. highend Autoille hybridi on vielä uutta tekniikkaa mutta MartinLoganille ei. Renaissance on tämän taidonnäytteen renessanssi. Tämä tekee mutkia alemmille taajuuksille, kun takaseinästä heijastuva vastakkaisvaiheinen ääni kumoaa suoraa ääntä. Kaikkein kovimmille puritaaneille on mallistossa edelleen myös kokoäänialueen elektrostaatteja. Osa kaiuttimista rikkoi kuunteluhuoneen sulakkeet, osa onnistui jopa polttamaan itsensä. Siksi takaseinään kannattaa säilyttää aina riittävän iso etäisyys. Kohtaaminen osui otolliseen aikaan, sillä monilla elektrostaattisilla kaiuttimilla oli tuolloin varsin ristiriitainen maine. Kokonsa ja keveytensä ansiosta kalvo on ihanteellinen korkeiden taajuuksien toistamiseen. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä tekninen kikkailu, vaan tällaisella rakenteella saavutetaan ihan oikeita, akustisia hyötyjä. Kaupan päälle tuonaikaiset vahvistimet olivat helisemässä supermatalien impedanssien kanssa. Sivutuotteena suurimmalle osalle taajuusaluetta saadaan dipolimainen säteilykuvio, joka eliminoi tehokkaasti huoneheijastukset sivuseinistä, katosta ja lattiasta. Kokoäänialueen elektrostaattiselta kalvolta ei nimittäin kunnolla onnistu matalien äänten dynamiikka. Tämä lisää kaiuttimen herkkyyttä ja vähentää vaiheongelmia. Stereokuva ja keskialueen erottelu olivat murskaavan ylivoimaisia, kun verrokkina oli perinteinen dynaaminen laatikkokaiutin. Ratkaisu on myös teknisesti elegantti. Ajatus oli soveltaa elektrostaattiseen osaan höyrystämällä johtavaksi tehtyä kevyttä mylar-kalvoa. Nyt myös bassotoisto alkoi olla kilpailukykyinen dynaamisten kaiuttimien kanssa. Järkiliitto MartinLoganRenaissanceESL15A-kaiutin 55. Korvan kannalta ongelmallisia jakotaajuuksia on siis vain yksi, ja sekin on poikkeuksellisen matalalla. Käyttöjännitteet olivat sen verran isoja, että ilman suuria virtojakin kaiuttimen staattorista saattoi saada ikävän tällin. Lisäksi jakosuotimesta saadaan mahdollisimman yksinkertainen. Kalvon liikepoikkeama kasvaa nopeasti niin suureksi, että yhtälöstä tulee fyysisesti mahdoton. Valtavalla kalvolla bassojakin saadaan kyllä toistumaan, mutta tämä ei ole enää kovin fiksu ratkaisu. Useamman tuhannen voltin käyttöjännitteellä ohjattu mylar-kalvo liikkuu kahden staattorin välissä
Koostaan huolimatta se onnistuu olemaan omistamisen haluja herättävä. Sibeliuksen Finlandian (Sony Classics) sellojen sävyt kuuluvat erinomaisen pakottomasti. Suomessa hintaan kuuluu myös mittamikrofoni. Läpinäkyvä esitys tuo kaikki levylle piilotetut kikkailut ja kaiut esiin – hyvässä ja pahassa. Tällaisen option toivoisi olevan jonain päivänä kaikkien paremman luokan kaiuttimien vakiovaruste. Joskus sanotaan, että kaiutin joko vie kuuntelijan äänityspaikalle tai sitten tuo esiintyjän kotiin. Tämä tulee ilmi sekä poikkeuksellisen tarkkana tilantoistona että vahvana läsnäolon tunteena. Valmistaja lupaa alarajataajuudeksi 22 hertsiä. Äänikuva on iso mutta silti luonnollisella tavalla piirtynyt, mikä kuuluu varsinkin klassisella musiikilla. Renaissance on myös digitasolla älykäs, sillä kaiuttimesta löytyy myös oma 24-bittinen dsp. Renaissance tekee luontevasti molemmat. Syvä bassokotelo kätkee sisäänsä kaksi 12-tuumaista bassoelementtiä, joiden seurana on kaksi 500-wattista d-luokan päätevahvistinta. Yleistason lisäksi keskibassojen voimakkuutta voi säätää kolmiasentoisella kytkimellä. Yhdessä kaksi bassoelementtiä toimivat osittain vastakkaisvaiheisena, millä basson säteilykeilaa pyritään suuntaamaan eteenpäin. Normaalisti suuntaavuutta bassoilla on äärimmäisen vaikea saavuttaa, mutta MartinLoganin ratkaisu on iso askel oikeaan suuntaan. Liittimien lisäksi takapaneelista löytyy hyvät manuaalisäädöt bassoille. Enemmän kuitenkin positiivisella kuin pelkästään isolla tavalla, sillä kaiuttimen muodot häivyttävät tyylikkäästi sen todellisen massiivisuuden. Tästä joko tykkää tai ei, mutta useimmilla levyillä sen kyllä kuulee. Paneelin suodatuksen hoitaa perinteinen analoginen jakosuodin ja bassojen osuuden digisuodin. Kaupan päälle aktiivisuudella ja digitaalisella signaalinkäsittelyllä saadaan venytettyä basso aivan pohjaan asti. Samoin ison orkesterin seassa soiva triangeli. Fiksulla prosessoinnilla elementeistä ei kuitenkaan oteta enempää irti kuin on kohtuullista, joten matalasta alarajasta huolimatta basson dynamiikankin pitäisi säilyä hyvänä. Balanssiltaan kaiutin on varsin neutraali, joskin keskialueella on mukana hitunen rapsakkaa, kuulijaa lähentelevää sävyä, joka on useimmille elektrostaateille tyypillistä. Äänen kuivakkuus on silti enemmänkin studioympäristön kuivakkuutta kuin huonon kaiuttimen hengettömyyttä. Valo paistaa kauniisti kaiuttimen läpi. Kaikin puolin läpinäkyvä Ensimmäinen asia, jonka huomaa kuunteluissa, on äänen hämmästyttävä läpinäkyvyys. Myös Metallican Black Album toimii hyvin, joskin se voi kuulostaa hiukan kuivakalta. Sama pätee Kalevi Ahon Hyönteissinfoniaan (BIS), jonka kaukaa äänitetty orkesteri aukeaa mainiosti. Ääni on kaikilla levyillä poikkeuksellisen irtonainen, vaivaton ja epäkaiutinmainen. Ja jos haluaa, jo tehdyn ARC-korjauksen voi napsauttaa pois signaalitieltä kokonaan. Klassinen musiikki hyötyy tällaisista vahvuuksista eniten, mutta mikä tahansa hyvin äänitetty pop tai rock luonnistuu erittäin hyvin. Ikkunapinta heti kaiuttimen takana on kuitenkin dipolille myrkkyä, joten tilaa kannattaa jättää vähintään metrin verran. Äänikuvan koko tekee heavyräimeestäkin parhaimmillaan livemäisen elävää, kunhan äänite on hyvin miksattu. MartinLoganRenaissanceESL15A-kaiutin highend Hieno ilmestys Renaissance on isossakin olohuoneessa varsin vaikuttava ilmestys. Kaiutin kommunikoi myös tunnetasolla, mikä osoittaa, että tässä tapauksessa yksityiskohdat palvelevat musiikkia eikä päinvastoin. Uusin Yello napsuu ja jyskii koko seinän täydeltä. Juicen vanhemman äänityksen (Graniitti hikoilee) nauhakohina kuuluu selvästi. Bassojen heijastumia seinistä on torjuttu harvinaisen järkevällä tavalla. 56. Kaiutinliittimet ovat WBT:n laadukkaat naparuuvit, jota tässä laatuluokassa voi odottaakin. Laulaja on tiukasti keskellä mutta ei liian pistemäinen. Lisäksi löytyy kaksi eri asetusta siniselle tunnelmavalolle, joista voi olla iloa tai sitten ei. Tämä voidaan yhdistää ARC (Anthem Room Correction) -korjaukseen, jolla saadaan tehtyä matalille taajuuksille huonekorjaus. Yhdessä reiällisen staattorin ja lähes läpinäkyvän kalvon kanssa kaiuttimen voi laittaa hyvin suoraan ikkunankin eteen. Leveän yläosan pimentävää vaikutusta lieventää huomattavasti sen staattorien rakenne. Renaissancen viimeistely on muutenkin kaikin puolin erinomainen. Tilaefektit ympäröivät kuulijan, eikä niitä varten tarvitse erikseen pinnistellä
Keskibasson säätö oli yllättävän herkkä asia. Ei info MartinLoganRenaissanceESL15A Toisellakorvalla MattiHermunen RENAISSANCE on pystytty viilaamaan neutraalin miellyttävälle laidalle tarkkuudesta tinkimättä. 4 Ohm, 0,52 Ohm 20kHz kohdalla Elementit -basso ....................................................... Suo siellä, basso täällä. 300 Hz Liitin .......................................................... Mari Fujiwaran tulkinta Shostakovitsin sellosonaatista (Denon) sai aivan uutta ilmettä. Renaissance on joka tapauksessa – millä tahansa mittarilla – kaiuttimien absoluuttista kärkikastia. Kokonaisuutena se kuitenkin on harvinaisen hieno kaiutin, jonka kanssa voisi elää monia vuosia. 63,5 kg Toimintaperiaate ................................ Hyvillä äänitteillä avoimet keskija ylemmät alueet sekä alemman alueen tarkkuus ja tarvittaessa voimakkuus tekevät kuuntelusta nautittavaa. Ja fiksut tekniset ratkaisut helpottavat huonesovitusta. Parhaimmillaan Renaissance on miellyttävän kepeäliikkeinen, ja musiikki kulkee sen kautta hyvin. Lisäksi se ulottuu riittävän alas, eikä subbaria tule yhdelläkään normaalilevyllä ikävä. Basso on napakka, tasainen ja pysyy hyvin nipussa. Huomasimme kyllä samat ilmiöt, mutta demolevymme olivat erilaisia, joten arvioiden painotuskin oli vähän erilainen. Sen tasoa hivenen nostamalla toistoon tuli muhevuutta ja esimerkiksi sähköbassoon lisää sen alinta aluetta, mutta useimmiten samalla alemman keskialueen ja ylemmän basson toiston läpinäkyvyys kärsivät. Tarkkuudella on hintansa. Sen sijaan sointibalanssi jakoi aavistuksen MartinLoganRenaissanceESL15A-kaiutin highend Hinta ......................................................... Tämänhintaisen kaiuttimen ostaja osaa ottaa myös makuasiat huomioon. 2-tie, suljettu kotelo Suositeltava teho ............................... Jos jotain parantaisi, niin alemman keskialueen ja ylemmän basson tienoille sijoittuvien asioiden selkeyttä ja mehevyyttä. Orkesteri ryhmittyy kerroksittain kaiutinten väliin ja siitä taaksepäin. mielipiteitä. 1170 × 388 mm Jakotaajuus ........................................... Sitä on helppo kuunnella, vaikka kaiutin ei ole liian kohtelias. Kummankin kuuntelijan kommentteja leimaa hämmästely soundin tarkkuudesta, napakkuudesta ja läpinäkyvyydestä. 57. Itse en huomannut dynaamisen basson ja staattisen yläosan integroitumisen ongelmia, joista hybridikaiuttimia on joskus syytelty. Molemmat olivat silti yhtä mieltä siitä, että Renaissance yhdistää kerrassaan erinomaisesti kahden erilaisen tekniikan parhaat puolet. Näkymä taaimmaisiin soittajiin säilyy kovimmissakin fortekohdissa. Renaissance pystyi kaivamaan levyiltä rytmiä, tilaa ja esitystapaa valaisevia asioita huomattavan paljon. Yleisluonteeltaan Renaissance on enemmän hyvin kurissa pysyvä, selkeästi asiat erotteleva kuin massiivinen muurinmurtaja. Aineetonta keskialuetta voisi luonnehtia jopa aavistuksen kepeäksi, sillä dynaamisen kaiuttimen tietynlainen purevuus ja sähäkkyys puuttuvat. Malcolm Bilsonin fortepiano Mozartin konsertolla nro. Kaikki pysyy napakasti kasassa ilman niuhottavaa monitorimaista ylikontrollia. Alemman alueen toistoa paransi maahantuojan asennusvaiheessa tekemä bassoalueen huonekorjaus (ARC) sekä vielä korjauksen jälkeen mahdollisuus säätää alapään yleistasoa ja erikseen keskibassoa. naparuuvi Kaksoisjohdotus ................................. Tähän vaikuttanee hyvän kokonaiserottelun ohella se, että ylemmällä alueella on korostusta. Basson ulottuvuus ja voima ovat vähintään riittävät. Koska toisto kuitenkin on varsin puhdasta kautta linjan, niin ylemmän alueen korostumat eivät useimmiten tuota ongelmia hyvälaatuisilla äänitteillä. Minä en jäänyt. Kirkas ja ylimmiltä osiltaan skarppi sointitasapaino ei tee äänestä rasittavaa, vaan kovempikin luukuttaminen onnistuu vaivatta. Siinä on hanskattu erinomaisesti paneelin hyveet: selkeys, aukinaisuus ja tarkkuus sekä toiston luonnollisuus. Mikään kaiutin ei ole niin hyvä, että se toimisi jokaisella äänitteellä. Ja jos kaipaa pientä ylimääräistä potkua alataajuuksille, on se helppo tehdä bassosäädöillä. On joka tapauksessa paljolti makuasia, kuinka paljon näitä jää kaipaamaan. 40 x 177,3 × 63,3 com Paino ......................................................... (09) 455 3685 Lisätietoja .............................................. 22 (Bilson, English Baroque Soloists, DG Archive) soi ainutkertaisen mehevän menevästi ja avaa samalla esityksen pienimpiä sävyjä myöten. Moni arkiston aarre menettää nostalgisen usvaisuutensa, joka kätkee esiintyjän ja äänityksen ongelmat. Vaikka alemman alueen laadussa ja ulottuvuudessa ei ole puutteita, Renaissancessa ei ole karskeimpien kotelokaiutinten höyryvasaramaisuutta. 2 x 305 mm -keskialue ja diskantti ..................... Ehkä myös tietty lämpö, paino ja muhevuus. 20-700 W Nimellisimpedanssi .......................... Joku kilpailija kykenee vielä väkevämpään voimaan, mutta harva niistä vastaavaan analyyttisyyteen. Renaissance toistaa analyyttisesti mutta rehevällä voimalla alimmatkin urkujen jalkioäänet, pataja isorumpujen vyörytykset sekä niiden herättämät heijastumat salin peräseinistä poikkeuksellisen selvästi. Matti, sekä muutama muu satunnainen kuuntelija, piti Renaissancea aavistuksen kirkkaana, kun taas omasta mielestäni tasapaino yläpäässä oli juuri sopiva. 29 999 €/pari, sisältää mittamikrofonin Edustaja .................................................. www.highendstudio.fi www.martinlogan.com Mitat (lxkxs) ......................................... Joissakin tapauksissa sellojen alemmalla alueella ja kontrabassojen soinnissa olisi voinut olla hiven enemmän rehevyyttä ja purevuutta. Renaissance on arka huonolaatuisille äänitteille ja varsinkin niiden yläpään rupisuudelle. Highend Studio Finland Oy Puhelin ..................................................... Taitava kompromissi Matti Hermunen oli Renaissancen kanssa ehkä piirun verran kriittisempi kuin allekirjoittanut
Sitten on tietysti Alexander Fleming, penisilliinin keksijä ja nobelisti. Lisäksi moni väittää lopputuloksen olevan korvalle parempi kuin yleisesti käytetyllä ofc-prosessilla tuotetussa kaapelissa**. Hillitty mutta siisti kuvaa sekä väliettä kaiutinkaapeleiden ulkoista olemusta. Tämä näin pintaraapaisulla. Ainakin käsituntumalla laatu on hyvää. Keksitäänpä nyt testatuille kaapeleille nimiperusteet omasta päästä. Kaiken kaikkiaan komea nimi kaapelille siis. Menetelmässä itsessään ei ole mitään mystistä, eikä se ole erityisen kallis tai eksoottinen valmistustapa. Siitä huolimatta ei synny vaikutelmaa korumaisesta visuaalisuudesta tai yliyrittämisestä. Tartuin tarjottuun tilaisuuteen ja tutustuin valmistajan Mavros-huippusarjaan. Pyrkimyksenä on joka tapauksessa ollut varmistaa, että liitin muodostaa kaapelin kanssa toimivan parin ilman ylimääräistä ylimenovastusta ja mekaanisia pullonkauloja. Eristeenä on mylaria, teflonia sekä rfja emi-suojana kuparia. Mavroksen kupari on työstetty puhtaaksi ja pitkäsäikeiseksi Chiba Institute of Technologyn kehittämällä occ-menetelmällä*. Valtaistuimella istuu Asimi, jossa on hieman samantyyppinen rakenne. Paljastuu, että ranskalainen kirjailija André Maurois on kynäillyt herran työstä ja elämästä. Se asettuu kauniisti laitteiden taakse eikä pingotu ja väännä itseään tai oheislaitteita mutkalle. En siksi, että haluan uskoa uskomattomia, vaan siksi, että pieni aivonystyröiden jumppa pitää mielen virkeänä. PIDÄN ajatusleikeistä ja arvoituksista. Samainen kynäniekka on valaissut muun muassa Lordi Byronin, Marcel Proustin ja Honoré de Balzacin elämää. Kaapelimme olisi siten tribuutti älykkään maanmiehen saavutuksille, kenties jopa kädenojennus Ranskalle, joka 1300-luvulla oli liittoutunut Skotlannin kanssa satavuotisessa sodassa. Liittimet on kylmäjuotettu, ja jos oikein ymmärsin, niin ne ovat Atlaksen omaa tuotantoa. Prosessin sanotaan takaavan, että syntynyt pitkäkiteinen rakenne on puhtauden lisäksi signaalin siirtoa ajatellen yhtenäinen ja siten optimaalinen. Elämysmatka Skotlannin lakeuksille oli moniulotteinen. Muistutan, että tämä oli vain ajatusleikki. highend AtlasMavros-kaiutin-javälikaapeli Askeleen lähempänä aitoutta Skotlantilainen Atlas on erikoistunut kaapeleihin. Kun tutustun mielenkiintoisiin ja poikkeuksellisen hintaviin tuotteisiin, haluan uskoa niillä olevan jokin ideologia, erityinen tulokulma ja ylipäätään peruste astua kyllästetyille markkinoille. Tässä tapauksessa nimi ei kaapelia ainakaan pahenna. Otetaanpa esimerkki: Jotta tuote erottuisi, on sille keksittävä positiivisen mielikuvan mukainen nimi. Kaikki tuntevat Skotlannin viskistä, Stuartien valtakaudesta, vaihtelevasta ilmastosta, säkkipillistä, kilteistä (ainakin asusteena) ja sisukkaista asukkaista. Sama koskee kaiutinkaapeliakin. Kaapeli on myös verraten taipuisa ja miellyttävä käsitellä. Olen myös salaliittoteorioiden vankkumaton fani. Valmistaja suhtautuu kuitenkin avoimesti kaapeleiden käyttäytymiseen. Rakenne mahdollistaa tarpeesta Teksti ja kuvat Jussi Arvio 58. Sekä tietysti audiomaailman penisilliiniä. Esimerkiksi uuden johtimen sisäänajoa suositellaan avoimesti ennen kriittistä kuuntelua. Atlaksen tapauksessa kaikkein pahimpaan näennäistieteelliseen diibadaabaan ei sorruta, vaan avainasemassa ovat rakenne ja materiaalit. Jos jossakin niin kaapeleissa mielikuvat ovat vahvasti läsnä. Mavros on malliston huipulla kakkossijalla. Heinäsuovassa piileskelevä neula löytyy, kun tutkimme Sir Flemingistä kertovaa kirjallisuutta. Kaksikon suurin ero on materiaalissa: Mavros on erittäin puhdasta 6N-kuparia, Asimi sitäkin jalosukuisempaa hopeaa. Lisäksi kaapelissa on paksumpi johdin keskellä. Ideoita on enemmän tai vähemmän onnistuneesti lainattu niin jumaltaruista, myyteistä, legendoista kuin maantieteestäkin. Molemmista prosesseista löytyy paljonkin luotettavaa ja tieteellisen tarkastelun kestävää tutkimusmateriaalia, eikä väite hyvästä lopputulemasta occ:lla ole tuulesta temmattu. Kaiutinkaapeli Materiaalien osalta kaiutinkaapeli jatkaa välikaapelin kanssa samaa linjaa. Kaikki alkaa materiaalista Pitkä avaus ei ollut vain kieli kuolassa kirjoitettua. Voisiko Maurois kääntyä Mavrosiksi. Mavros-xlr-välikaapeli Xlr-kaapelin rakenne hyödyntää kaapeliparia, joissa molemmissa on kuusi paria monisäiejohtimia
Testiasetelmasta Aloitin kytkemällä kaapelit osaksi referenssisettiäni. Elektrostaattinen kaiutin poikkeaa kuormana perinteisestä kaiuttimesta ja näyttäytyy vahvistimelle lähinnä suurena kondensaattorina. Ensin hiuksenhieno terävöityminen ja taustan selkeytyminen tekivät kuuntelusta aiempaa helpompaa. Niinpä kaapelin induktanssin ja kapasitanssin tulisi olla pieniä***. Korvasin samalla myös esl-elementin Mogami-kaapelin Atlaksella. Ensimmäinen päivä ei kuitenkaan saanut aikaiseksi sydämen tykytystä, hallusinaatioita tai oobe-ilmiötä. Tilanteen mukaan paikalle voi ruuvata banaanit, haarukat tai laajenevan pään. Sitä myös käytän esl-kaapelireferenssinä. Sen sijaan varsinaisissa sävyissä ei ilmennyt havaittavaa muutosta. Jos tarve muuttuu, voi kaapelin lähettää tehtaalle muokattavaksi, toki lisähintaan. Olisiko kuulomuisti pettänyt monessa marinoidut korvani. Epäilen ettei. Hyvä niin, sillä jyrkkä poikkeama tutusta olisikin ollut ennemminkin huolenaihe kuin hyve. Kuuntelukokemus oli muuttunut kaupunkikävelystä skottilaisnummien kanervikossa asteluksi. Seuraavana päivänä erot olivat suurempia. Kerroksen, jonka olemassaoloa ei tiedä, ennen kuin se poistuu. Ennakkoluuloton sukeltaminen on ajoittain hedelmällisempää kuin otsa kurtussa päteminen. Vähitellen vaikutelma kuitenkin muuttui. Vastaavat arvot Atlas Mavrokselle ovat: kapasitanssi 111,14 pF/m, induktanssi 0,3412 µH/m ja resistanssi 0,0035 ?/m. He, jotka ovat kokeneet ilmiön, ymmärtävät kyllä kielikuvan. Induktanssi muodostaa elektrostaattisessa kaiuttimessa yhdessä kapasitanssin kanssa resonanssipiirin. Yleensä siinä vaiheessa alkupään havainnot joko vahvistuvat tai poistuvat. Sen seurauksena ylätaajuuksille syntyy hallitsematon piikki. Niinpä sain hyödynnettyä testikaapelit vuoroin kummankin kaiuttimen kanssa. Syntyi vaikutelma, että ääni olisi käynyt esipesun kautta. Lähtökohdat paperilla lupasivat siis hyvää sovitusta. Tämä tiedoksi skepsiksen jäsenkirjaa kantaville. Jo ennestään tasapainoinen kokonaisuus ei vääntynyt virstaa sinne tai toista tänne. Tämä siis tilausvaiheessa tiedoksi. Näin toimin myös Atlasten kanssa. Aluksi en havainnut merkittävää muutosta. Tarkoitan, että jätin sokkokuuntelun ja abtestin suosiolla väliin. Varsinaista kytkentäsuuntaa Mavrosilla ei ole. Mavrokset oli varustettu fiksulla modulaarisella liitinrungolla. Jos ilmiön laittaisi mittasuhteeseen, niin Atlas tuntui kuorivan yhden kerroksen äänellistä utua kuulijan ja kuultavan välistä. Sen kapasitanssi on 253 pF/m, induktanssi 0,4 µH/m ja resistanssi 0,009 ?/m. Nummikävelystä kielikuviin Jos jotakin olen oppinut hyväksymään, niin sen, että mustan ja valkoisen välillä on aikamoinen harmaasävyjen paletti. Hyvin toteutettuna ratkaisu on loistava, sillä kaiuttimien vaihtuessa ei tarvitse vaihtaa kaapeleita. Jousien sointi oli hieman 59. Tosin valmistaja mainitsee, että kaapeliin syntyy käytössä varaus, jolloin se kannattaa jatkossakin pitää samansuuntaisesti kytkettynä. highend AtlasMavros-kaiutin-javälikaapeli riippuen single-, single biwiretai täys-biwire-kytkennän. Vaikka pääosin käytänkin balansoimatonta ympäristöä, mahdollistaa kokonaisuus myös balansoidut kytkennät. Olettaen toki, että haluaa pitäytyä niissä. Ainakin siinä mielessä, että avoin ja raikas ote olivat aiempaa voimakkaammin läsnä. Sanders suositteleekin koaksiaalista Mogamin 3082-mallista ofc-kaapelia esl-elementille. Testiin sain ensin mainitun, sillä Sanders-kaiuttimeni on biampattava ja vaatii kahdet erilliset kaapelit, Kef LS50 taas on puhtaasti perusjohdotettava. Tämäkin siis hyvä asia. Sandersilla testasin kaapelin nimenomaan esl-elementin kanssa. Olen huomannut, että kaapeleiden kanssa on parempi aloittaa kokonaisuudesta, sitten tarpeen mukaan vaihdella yksittäisiä muuttujia ja lopulta palata lähtötilanteeseen. Vieraskiepit oli varustettu neljän millimetrin laajenevilla kontaktikärjillä, jotka sujahtivat sulavasti niin vahvistimen kuin kaiuttimienkin WBT:n 07-sarjan liittimiin
Joskus enemmän, joskus vähemmän. Siitä huolimatta johdonmukaisten ja vertailukelpoisten erojen löytäminen on haastavaa, ajoittain jopa mahdotonta. Yksi rivi salissa, yksi askelpari konsertissa. Välikaapelina sai jatkaa Mavros. Muuten on vaikea selittää, miten kaksi erilaista kaiutintyyppiä tuo esiin samansuuntaisia havaintoja. Mitä Mavros-kokeilusta sitten jäi loppujen lopuksi käteen. Jopa taustan kuoro muuttui täydellisestä mölinästä äänialoiksi. Edustaja .................................................. Ymmärrän, että kaikille stereokuva ja syvyysakselin tapahtumahorisontti eivät ole musiikin kannalta erityisen tärkeitä. Occ-kupari, ptfe-eriste, multicore+solidcore-rakenne. Olisiko sitten liian rohkeaa ajattelua, että kuullut johdonmukaisuudet olisivat hieman aiempaa paremman signaalisiirron ansiota. Hifistudio Puhelin ..................................................... 111,14 pF/m muuta ....................................................... Eroja on ilmennyt – joskus enemmän, joskus vähemmän. Toisaalta Atlaksen palauttaminen yhtälöön muutti tulemaa korvien kertomana oikeaan suuntaan. 1 390 € / 1m (pari) muuta ....................................................... Valmistusmenetelmät, materiaalit ja filosofiat ovat usein poikenneet keskenään. Suorempi tie Olen vuosien saatossa kokeillut useiden hintaluokkien kaapeleita. Kenties juuri kuvailtu selkeys ja avoimuus saivat aikaan illuusion siitä, että oltiin hieman lähempänä aitoa asiaa. Elektrolyysimenetelmällä pudistettu kupari, jonka avulla päästään erittäin korkeaan (C10100=99.99%) puhtausasteeseen. Seuraavaksi palautin kaiutinkaapelini Atlasten tilalle. 111,14 pF/m hinta .......................................................... Occ-kupari, ptfe-eriste, multicore+solidcore-rakenne. Helppoa ääntä, joka ei viettele vaan kertoo nöyrästi ja kaunistelematta. 3 599 € / 5 m (pari) resistanssi .............................................. Lähtökohta kun on, että signaali vääristyy aina siirtotiellä. Tässä kohdassa on kuitenkin syytä mainita, että Mavroksen syväpuhtaus avasi myös nämä ulottuvuudet poikkeuksellisen selvinä. resistanssi .............................................. Jos ei olisi ollut vertailukohtaa, niin lopputulos olisi ollut varsin hyvä niinkin. Jäi vahva tunne siitä, että kaiutinkaapelin merkitys oli tässä asetelmassa se merkittävämpi. 0,0035 Ohm/m induktanssi ........................................... Kun poistin yhtälöstä välikaapelin ja korvasin sen Mogamilla, osa koetusta vapauden tunteesta hävisi. Pieni mutta merkittävä askel audiofiilille, kun sen on kerran kuullut. Tässä vaiheessa tilanne vaikeutui, sillä en enää osannut sanoa, kuinka suuri ero alun lähtötilanteeseen oli. Kuuntelin yhden päivän tutuilla Mogami 3103 -kaapeleilla palauttaakseni mieleeni niillä saavutetun äänen. 010-229 1130 Lisätietoja .............................................. Kef LS50 ja Mavros Halusin vielä kokeilla, kuinka noin tuhannen euron Kef LS50 reagoisi Atlas-kaapeleihin. 5 vuotta info AtlasMavros vapautuneempaa ja viulun kireys kohdallaan. hinta .......................................................... *** http://sanderssoundsystems.com/technical-white-papers/54-cables-white-paper AtlasMavros-kaiutin-javälikaapeli highend 60. Artikulaation selkeys parani, ja esimerkiksi Bellinin Norma-oopperan Casta Diva (Maria Callaksen tulkintana) soi kauniisti aueten, ei nuhaisena ja epäselvänä. Rytmillinen ote saattoi samalla terävöityä, mutta mitään varsinaista muutosta en huomannut. Sen selkeämpää eroa en tarvinnut tuomitakseni voittajaksi Mavrokset. * occ = Ohno Continuous Casting. Hieman iloton mutta kohtuullisen tasapainoinen paketti ei aiheuta kuunteluväsymystä eikä toisaalta loista millään saralla. Koetun perusteella Atlaksella ei ole varsinaista omaa saundia tai äänellistä profiilia. ** ofc = oxygen free copper. Kylmäjuotetut liittimet, ilmatiivis kontakti AtlasMavros-kaiutinkaapeli tyyppi ........................................................ 0,3412 µH/m kapasitanssi .......................................... Jokainen järjestelmä kun sisältää erilaisia muuttujia. Ilmatiivis kontakti, Transpose medium -liitäntä; vakiona 4 mm:n liitin, toiveesta banaani (z-plug) tai haarukka. Valmistajan takuu .............................. 0,3412 µH/m kapasitanssi .......................................... Vertailukaapeleihin nähden koettujen erojen luonne viittaa siihen, että valmistusmenetelmällä ja materiaalin laadulla on havaittavaa merkitystä lopputulokseen eli signaalisiirron eheyteen. Jos näin olisi, niin Atlas Mavros olisi siltä pohjalta arvioiden erinomainen kaapeli. 0,0035 Ohm/m induktanssi ........................................... Kullattu tai hopea. Piano soi vapautuneemmin tai ainakin iskuiltaan hienostuneesti selkeämmin kuin aiemmin. Yleisön reaktiot ja liikehdintä olivat juuri sen verran paremmin esillä, että kokemus läsnäolosta vahvistui. Atlasten astuessa ketjuun aukesi Kefin yläpää aiempaa hienosyisemmin. Menetelmä, jossa kuumentamalla kuparikiteitä saadaan aikaiseksi yhtenevä kiderakenne ja materiaalin korkea (6N=99,99997%) puhtausaste. www.hifistudio.fi AtlasMavros-xlr-välikaapeli tyyppi ........................................................ Silloin tällöin esiintyvä epäkohtelias osoittelevuus jäi taka-alalle, ja se on jo hyvä saavutus
Chicuelo & Marco Mezquida edustivat katalonialaista fuusiota Manresan keikallaan. Pitkän lokakuisen viikonlopun mittaan tapahtumassa sai kuulla kaikkea orgaanisesta ambient-saundista tyylikkääseen maailmanmusiikkifuusioon monenlaisilla estradeilla. MANRESA sijaitsee vuoristossa tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta luoteeseen. 61. Noin 75 000 asukkaan kaupungissa keskitytään katalonialaiseen ja välimerelliseen kulttuuriin vuosittaisessa tapahtumassa. AtlasMavros-kaiutin-javälikaapeli raportti FiraMediterràniadeManresa6.–9.10.2016 Teksti ja kuvat Matti Komulainen Kataloniasta kajahtaa Fira Mediterrània de Manresa esittelee paitsi katalonialaista myös välimerellistä kulttuuria. Sointi yllätti positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Maksullisten esitysten lisäksi Fira Mediterrània de Manresaan sisältyy ilmaista ilottelua konserteista katusirkukseen ja perinnekulkueista katalonialaisten kansallislajiin, päätä huimaavien ihmistornien rakentamiseen
Käytyjen keskustelujen perusteella moni ulkomainen buukkaaja löysi Firasta jotain kotiinviemistä – Katalonian herkullisten juustojen, leikkeleiden ja viinien lisäksi. Katalonia kaikuu kaikessa pääkielenä, ja ilmapiiri on muutenkin kotikutoinen, kun järjestäjät pyrkivät kokoamaan vieraille mahdollisimman kattavan elämyskimaran ilmeisen ylpeinä omasta tarjonnastaan. Viola da gamban mestari säväytti muun muassa Alain Corneaun upeassa epookkifilmissä Kaikki elämän aamut (1991). Tila oli akustoitu huomaamattomasti. Fira Mediterrània de Manresa keskittyi sen sijaan esittelemään artisteja, joista harva oli aiemmin kuullut kotimaan ulkopuolella. Askelten iskut ja kastanjetit löivät pulssin esitykseen katsomoa sähköistävällä tavalla. Multi-instrumentalistin Essències-projektissa tavanomaiset soittimet yhdistettiin luonnonelementteihin. Varsinkin viimeinen numero, dabke-tyyliin arabialaisesta kansantanssista modernisoitu ja pilipali-Casion saundiluupilla sokeroitu Lemon sai kylmät väreet selkäpiihin. Lisätietoja: www.firamediterrania.cat/en Uusiaääniä javankkaaosaamista JORDI Savall on ehkä tunnetuin katalonialainen musiikintekijä maailmalla. Edes kova ja kaikuisa sali ei vesittänyt elämystä – El Sielun äänimies pystyi kompensoimaan asetuksillaan tilan ongelmat. Pascual tarjosi ambientinomaisen äänimatkan muun muassa saksofonilla, lyömillä ja vedellä hyödyntäen eriparisen arsenaalinsa mahdollisuuksia oivaltavasti. Teatre Kursaalin Yamaha M7CL -äänipöytä. Kansanjuhlan ohessa saavutuksia esitelläänkin valikoitujen toimittajien lisäksi promoottoreille ja tapahtumajärjestäjille, jotka sitten vievät löytöjään omiin tapahtumiinsa Kanadaa ja Etelä-Koreaa myöten. Speed dating -periaatteella eri alojen toimijat pääsivät tapaamaan ja keskustelemaan muun muassa uusista tapahtumakonsepteista. Pihaa hallitseva vanha sähkömoottori loi tilaan erikoista steampunk-ilmapiiriä. Keskeinen hahmo oli Anna Romaní, joka toimi esityksen keskipisteenä ballerinamaisine elekielineen ja lennokkaine hyppyineen. Intensiivinen lataus vallitsi myös, kun lavalle astui Isabeles. Fira oli koonnut eri estradeille monipuolisen ohjelmiston, josta valtaosa oli ulkopuoliselle uutta. Lattian kattava huopa samoin kuin näyttelyosastojen rakenteet vaimensivat kiitettävästi kiviholvien heijastumia. Se kattoi musiikin lisäksi ilmaisumuotoja tanssista akrobatiaan ja performansseista teatteriin. Fira Mediterrània de Manresassa kolmessa kiviholvatussa tilassa velloivat toisenlaiset peruselementit. Barcelonassa vaikuttavan duon töissä flamenco sulautui alueen muihin sointeihin. Gómez osoittautui salamasormiseksi ja intensiiviseksi mestariksi Paco de Lucían hengessä, Mezquida taas vakuutti etenkin lyyris-minimalistisilla otteillaan, jopa silloin kun hän haki sointiin lisäsävyjä pianonsa konehuoneen puolelta kokeellisten preparoijien tyyliin. Kaksi kitaristia ja lyömäsoittaja lähinnä tukivat ääniakrobatiaa taustalla pysytellen. Idea toi myös livetulkintoihin vahvan läsnäolon tunnun ja äänikuvaan luonnonvoimanomaista energiaa – laulut tulivat iholle vastustamattomasti. Levy on tallennettu laulujen sisältöön sopivissa paikoissa. raportti FiraMediterràniadeManresa6.–9.10.2016 62. Kaikki erottui omalta paikaltaan, tarkastelipa kolmimiehisen lyömäsoitinkioskin perkussioarsenaalia, saksofonistia tai laulajatrioa. Flamencon uudistajaksi kutsuttu laulaja tulkitsi perinnettä vähäeleisesti. Libanonilais-ranskalainen pianisti-kosketinsoittaja oli yhtyeineen Firan tunnetuin maailmanmusiikkinimi, vaikka hänenkin kansainvälinen uransa on vasta alussa. Toisella puolen Manresaa arvovaltaisen Teatre Kursaalin valtasi vuorostaan Coetus amb Carles Dénia, jonka 18-jäseninen kokoonpano soi hienosti hyväsaundisessa tilassa. El Sielu -klubissa esiintynyt Chicuelo & Marco Mezquida on yhtä kuin Katalonian kuumin jazzkomeetta, pianisti Marco Mezquida, ja barcelonalaissyntyinen flamenco-kitaristi Juan Gómez, eli Chicuelo. Erityisen vaikuttava työnäyte kuultiin Pepino Pascualilta. Musiikkiin pääsi uppoutumaan museon ulkopation lavalla. Sen myötä yleisö sai hämmästellä arkisen ympäristön soonisia ulottuvuuksia uudella tavalla. Xuriach oli puolestaan kahden naisen ja kolmen miehen kokoonpano, joka tarjosi sikermän vanhaa musiikkia ja kansantansseja. Teatre Kursaalin naapurikorttelissa Mayte Martín täytti puolestaan Teatre Conservatorin entisöidyn salin. Perusteellisesti entisöidyssä tilassa järjestettiin myös kohtaamisia. Improvisoiduilla jaksoilla mittavaksi kasvatettu teos oli transsitanssimusiikkia parhaimmillaan. Yli 30 vuoden kokemus kuului vakuuttavana fraseerauksena. Ammattilaisille suunnatut tapahtumat oli keskitetty tekniikan museoon yhdelle Manresan kukkuloista. Siellä kuultiin tiiviit showcase-keikat, tutustuttiin näyttelyosastoihin, kuunneltiin esitelmiä ja tietoiskuja sekä tavattiin kollegoja ja muita alan vaikuttajia. Ja mikäpä oli taiteilijoita ja esityksiä seuratessa. Sivusäiliöissä pureuduttiin syvällisemmin vaikkapa haasteellisten yleisösegmenttien realiteetteihin sekä internetin tuomiin mahdollisuuksiin. Tulosten perusteella katalonialaiset ansaitsevatkin täydet pisteet teknisestä osaamisestaan. Esityksiä seurasikin usein samasta perheestä jopa neljä sukupolvea. Osassa tilaisuuksia musiikki esitettiin ilman vahvistusta esiintyjän omaan ulosantiin ja paikan akustiikkaan tukeutuen. Yhteistä koetuille esillepanoille oli äänentoiston luonnollisuus. Vesivarastoissa oli lokakuussa esillä Manresan lisäksi Välimeren ympäristön tapahtumaja sisältötarjontaa. Se esiintyi epookkiasuissa ja säesti tansseja niin ikään ammoisilla instrumenteilla. Firan luonteeseen kuuluu juuri paikallisuus. Esimerkiksi ääniteknikko Alex Cle tunsi Behringer X32 -miksauspöytänsä ja paikan, joten tulokset yllättivät positiivisesti. Vaikka lavalla operoi todellinen big band, Yamahan M7CL-äänipöydällä ohjatun pa:n äänenpaine pidettiin tasolla, joka mahdollisti jopa solistien clave-taputusten ja kengänkorkoaksenttien välittymisen katsomoon ilman vahvistusta. Vallan toisenlaisiin maailmoihin johdatti Bachar Mar-Khalifé. Ontuvat kuljetusjärjestelyt tosin hankaloittivat sukkulointia keskustan ja etäisimpien estradien välillä. Mar-Khalifén sormiotikkaus, basistin ja hänen synansa murinat, rumpalin hypnoottinen kannutus ja saz-miehen herpaantumaton riffittely mykistivät. Mar-Khalifé yhdistää ilmaisussaan muun muassa elektroa ja jazzia arabialaisiin perinnetyyleihin sekä sovittaa teoksensa jyrkkäkontrastisiin dynamiikkaja intensiteettivaihteluihin. Fira tuokin mieleen suomalaisen kyläjuhlan, joka saa liikkeelle ihan kaikki. Aivoriihilivepationkyljessä MANRESAN tekninen museo toimi aiemmin vesisäiliönä. Kaupungin keskustaan, sen aukioille ja kaduille sekä baareihin ja klubeihin vuorostaan oli sijoitettu erilaiset yleisötilaisuudet. Siihen vaikutti paitsi puurakenteinen lava ja sen ylhäältä kattava kangas myös asiansa osaava henkilökunta. Think tankissa tapahtuneet oivallukset, elämykset ja verkostoituminen ovat elinehto alalla kuin alalla modernissa maailmassa, aivan kuten puhdas vesi mahdollisti kaupungin kasvun alueen keskukseksi keskiajalla. Kovista ja heijastavista pinnoista huolimatta saundi oli esitykseen katsomatta miellyttävä. Ääntä ja latausta piisasi niin, että harmaakiharainen nainen ei olisi sittenkään ehkä tarvinnut mikrofonia ja vahvistusta, vaikka Conservatori oli laulumusiikille sinänsä haasteellinen areena samettipintaisine istuimineen ja syvine parvekkeineen. Silloinkin kun käytettiin pa-systeemiä, miksaajat säilyttivät suhteellisuudentajun ja loivat aidonkuuloisen, tasapainoisen ja dynaamisen soinnin niin ulkotiloihin kuin musiikille suunniteltuihin paikkoihin. Cajon-lyömäsoittajan tuella kaksikko todisti, kuinka näennäisesti eripariset musiikit soivat yhdessä. Pieni, vain hieman meitä suomalaisia väkirikkaampi kansa on pitänyt kulttuurinsa vireänä ulkoiset uhat voittaen ja nostanut osaamisensa laajan huomion kohteeksi. Muun muassa katalonialainen metsä, mylly, vanha salpietariluola, hylätty teollisuusrakennus ja entinen laskuvarjotehdas ovat toimineet äänitysmiljöinä ja improvisoituina studioina. Laulaja-tanssija Isabel Vinardell ja laulaja-kitaristi Isabelle Laudenbach esittelivät marraskuussa julkaistua A Solas -levyään. Äänimiehen ei tarvinnut kuin pitää lähimikrofonien kanavat auki. Voimannäyttönä Fira oli omaa luokkaansa
Xuriach rakensi siltaa muinaisen ja modernin maailman välille. raportti 63. Pepino Pascual loi huikeita äänimaisemia vähin välinein
Vellova väkimassa pysyi hyvin juonessa mukana, vaikka yhtye lisäsi välillä vaikeuskerrointa kiihdyttämällä tempoa. Voitosta ei myöskään tapella verissä päin, vaan osapuolet auttavat toisiaan kriittisessä vaiheessa. Paikallisilla ennätys on tällä hetkellä seitsemän henkilön korkuinen, haastaja taas on ulottunut kaksi henkilöä ylemmäs. Ihmistornienjakansanjuhla raportti FiraMediterràniadeManresa6.–9.10.2016 Manresan tekninen museo toimi Fira Mediterrània de Manresan keskuksena. Ja jälleen aivan jotain muuta saattoi kokea Teatre Kursaalin edustan ulkolavalla. Ihmistornit ovat kaiken kokoisten ja ikäisten miesten ja naisten yhteistyön tulos – ylempiin kerroksiin tarvitaan keveitä mutta jänteviä nuoria huipunpitäjien ollessa ainakin Manresassa poikkeuksetta pikkutyttöjä. Leonor Leal loi tiheitä kohtauksia tanssin ja pantomiimin keinoin musiikkitaustan tulviessa pa-systeemistä. Esimerkiksi orkesterinjohtaja Marcel Casellas tanssitti iltamissa halukkaita kansanmusiikilla. Naisen ja kahden miehen teatterilla höystetyt heitot, hypyt ja muut painovoimaa uhmanneet temput kokosivat ympärilleen tarkkaavaisen yleisön. Tunnelataus ihmismassan keskellä täpötäydellä aukiolla oli huikea. 64. Laji ei suinkaan ole massiivisten karpaasien yksinoikeus, vaikka heitäkin tarvitaan perustanrakentajina. Compañía Estropicio esiintyi ilman turvaverkkoa Praxis-ohjelmallaan. Manresan vanhan kaupungin kupeeseen Plana de l’Omille kokoontui kaksi joukkuetta. Klassisella slapstick-komiikalla voideltu esitys riemastutti, kun Karoli tasapainoili 30 vuoden ammatissa viihtymisen tuomalla sujuvuudella muun muassa minifillarilla sekä loi oman soundtrackinsa huudoin ja laitteiden tuottamin mekaanisin äänin. Samalla hän latasi esitykseensä intohimoa ja temperamenttia jalkineiskuin. Valovoimainen daami täytti lavan yksin vaivatta – koreografia vangitsi katsojat. Huipulla käyneiden kyyneleet, tukijoukkojen keskittyneet katseet, jännittyneet lihakset, vimmainen musiikkisäestys ja osanottajista huokunut usko yhteiseen ponnistukseen synnyttivät Firan pysäyttävimmän spektaakkelin. Ja tämä kaikki luonnonmukaisen tilasaundin siivittämänä. Suomalaiset kaupunkifestivaalit mieleen tuovassa jättimäisessä Taverna Estralla Damm -teltassa pääsi vuorostaan yleisökin osallistumaan. Akustinen livesoitto tahditti yrityksiä kurkottaa yhä ylemmäs, ja jokainen ponnistus palkittiin hurjin aplodein ja huudoin. Vuorottain käytävää mittelöä säestää kummankin joukkueen oma orkesteri, jotka tykittivät Firassa hypnoottista sointikiertoa puupuhaltimin ja lyömäsoittimin kannustaakseen omiaan vieläkin parempaan suoritukseen. Niistä Katalonialle ominaisin on ihmistornien rakentaminen. Esimerkiksi Professor Karolin vauhdikas klovneria viihdytti Plaça Sant Domenècillä ihmismassaa ja varsinkin perheen pienimpiä. Samoin yleisö voi osallistua tukemalla perustaa. Samoilla kulmilla saattoi jännittää myös kolmen taiturin akrobatiaa. Yllättäen myös teltan kiihkeimmässäkin ripaskassa volyymi pysyi tasolla, joka mahdollisti sananvaihdon ilman huutamista. FIRA Mediterrània de Manresan ominta tarjontaa edustivat monenlaiset ulkoilmassa tarjoillut ohjelmanumerot. Toisenlaista elämyksellisyyttä tarjosivat Fira Mediterrània de Manresan lukuisat katusirkusja -teatterinumerot. Homma toimi siten, että lavalla yhtyeen esitanssijat näyttivät mallia ja kansa seurasi sitten perässä. Yhden miehen showssa mitä villeimmät kulkupelit kiidättivät hujoppiklovnia vaarallisesta tilanteesta toiseen. Harmaisiin paitoihin sonnustautunut Tirallongues de Manresa näyttäytyi kotikonnuillaan ja punanuttuinen Xicots de Vilafranca oli vieraissa. Flamencon modernisoijaksi kutsuttu taituri tutki La Mujer Habitada -teoksessaan naiseutta luomisvoiman lähteenä. Homman idea on sinänsä simppeli – koota ihmisvoimin mahdollisimman korkea torni
Ohessa haemme entistäkin kiinteämpää yhteistyötä paikallisten osapuolien kanssa vaikkapa erilaisten taideprojektien muodossa”, Firan ohjelmasta vuodesta 2012 lähtien vastannut David Ibáñez kertoi. Fira houkutteli paikalle reilut tuhat alan ammattilaista ja näkyi kaikkialla kaupungissa yli 300:lla ohjelmanumerollaan. ”Viimevuotinen tapahtuma toi Manresaan kolme miljoonaa euroa, millä on huomattava vaikutus näinä ahtaan ekonomian aikoina”, kiteytti Ibáñez. lokakuuta 2017. ”Ammattilaisten kohtaamisessa painotamme laatua määrän sijaan vastaisuudessakin. Se todistaa, että pienikin yhteisö voi saavuttaa maailmanlaajuisen huomion omalla työllään. Fira Mediterrània de Manresa onnistui isäntien mukaan joka suhteessa. Kaiken lisäksi Fira on myös taloudellinen piristysruiske. 65. Ohjelmajohtaja David Ibáñez Firan päätöspressissä. Ohjelmajohtajan dogmit JÄRJESTYKSESSÄ jo 19. Ääniteknikko Alex Cle säätää Behringer X32 -miksauspöytää Fira Mediterrània de Manresan ammattilaispatiolla. Asialistalla oli muun muassa pakolaisten integroiminen kulttuurivaihtoon sekä folkja maailmanmusiikkitapahtumien järjestäjien kokoontuminen, johon osallistui 46 festivaalia 32 maasta. raportti Miksaaja ja valomies pilttuussaan El Sielu -klubissa. juhla-Firaa vietetään Manresassa 5.–8. Katalonialle ja etenkin Manresalle Firalla onkin valtava merkitys. Tapahtuman ei tarvitse liioin olla valtava huomiota saavuttaakseen. Seuraavaa, 20. Ibáñez totesi myös, että virallisen ohjelman ulkopuolella tapahtuu niin ikään valtavasti Firan aikana. Kaikenlainen henkilöiden ja organisaatioiden verkostoituminen hyödyttää pitkällä tähtäimellä myös Manresan kokoontumista. Isabeles eli Isabel Vinardell ja Isabelle Laudenbach esittäytyivät ammattilaisyleisölle. Flamencon uudistaja Mayte Martín Teatre Conservatorissa. Muualta tulleille Manresa näyttäytyi sen myötä pitkän viikonlopun mittaan kansainvälisen dialogin areenana, jossa kävijä pääsi perehtymään paikallisen kulttuurin lisäksi laajemmin välimerellisen alueen erityispiirteisiin
Maahantuonti: www.highendstudio.fi / info@highendstudio.fi / puh. Wrapped in beautiful world-renowned Marton Mills fabric this portable speaker will exceed your expectations in both sound and design. Remote and App control enabled. Prices start at 179€. LS50 Wireless is a complete and fully active music system. 09-4553685 KEF.COM CAMBRIDGEAUDIO.COM NEW Cambridge Audio Yoyo NEW KEF LS50 Wireless The sound you can expect from Yoyo is a British Sound. Price 2.299€. A Great British Sound in fact. Yoyo Bluetooth speakers designed by Hi-Fi engineers LS50 Wireless every spot is sweet spot. Everything beautifully integrated and aimed at the perfect experience. What that means is that you hear your music as close to the original studio recording as possible. Wireless connectivity, DSP, 460W of power and more. Nothing added, nothing taken away. Sharing the same winning acoustic features of KEF’s renowned LS50, LS50 Wireless enables the user to easily enjoy excellent music reproduction, previously only achieved with a system comprised of separate high quality components
09-4553685 KEF.COM CAMBRIDGEAUDIO.COM NEW Cambridge Audio Yoyo NEW KEF LS50 Wireless The sound you can expect from Yoyo is a British Sound. Maahantuonti: www.highendstudio.fi / info@highendstudio.fi / puh. Wireless connectivity, DSP, 460W of power and more. LS50 Wireless is a complete and fully active music system. Nothing added, nothing taken away. What that means is that you hear your music as close to the original studio recording as possible. Prices start at 179€. Sharing the same winning acoustic features of KEF’s renowned LS50, LS50 Wireless enables the user to easily enjoy excellent music reproduction, previously only achieved with a system comprised of separate high quality components. Remote and App control enabled. Wrapped in beautiful world-renowned Marton Mills fabric this portable speaker will exceed your expectations in both sound and design. Price 2.299€. A Great British Sound in fact. Yoyo Bluetooth speakers designed by Hi-Fi engineers LS50 Wireless every spot is sweet spot. Everything beautifully integrated and aimed at the perfect experience
Oletko kiinnostunut. Ja kauppa käy vilkkaana. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA Huomasitko tämän ilmoituksen. Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. Vain osallistumalla voit voittaa, joten vastaa kyselyyn osoitteessa WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Edellisen numeron lukijakyselyssä palkintona olleet EVE Audio SC203 aktiivikaiuttimet voitti Risto Etelä Jyväskylästä. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA Huomasitko tämän ilmoituksen. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Ja kauppa käy vilkkaana. 76 68. Osallistu Lukijakyselyyn! hifimarkkinat Sellaisen voit saada mahdollista osallistumalla Hifimaailma-lehden lukijakyselyyn! Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. Testi Hifimaailman numerossa 6/2016. Onneksi olkoon voittajalle! SUOSITTELEMME ????. 010 778 6401 TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Oletko kiinnostunut. 76 Hifimaailma_2015_3_v4.indd 76 27.3.2015 20.40 Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: hifimarkkinat.hifimaailma.fi Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Onneksi olkoon voittajalle! SUOSITTELEMME ????. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Testi Hifimaailman numerossa 6/2016. Osallistu Lukijakyselyyn! hifimarkkinat Sellaisen voit saada mahdollista osallistumalla Hifimaailma-lehden lukijakyselyyn! Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. vahvistin (7500 €) mbl 126 -kaiutin (8900 €/pr) www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. Testi Hifimaailman numerossa 6/2016. 010 778 6401 Osallistu Hifimaailmalehden lukijakyselyyn ja voit voittaa 759 euron arvoisen Elac Debut F5 -lattiakaiutinparin. 010 778 6401 TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Onneksi olkoon voittajalle! SUOSITTELEMME ????. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. Vain osallistumalla voit voittaa, joten vastaa kyselyyn osoitteessa WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Edellisen numeron lukijakyselyssä palkintona olleet EVE Audio SC203 aktiivikaiuttimet voitti Risto Etelä Jyväskylästä. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... 76 Hifimaailma_2015_3_v4.indd 76 27.3.2015 20.40 Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: hifimarkkinat.hifimaailma.fi Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Niin monet lukijammekin! AUDIST OY high endiä vuodesta 1988 www.audist.fi www.mbl.de Kuvassa: mbl C51 integ. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: www.hifimaailma.fi/hifimarkkinat Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Vain osallistumalla voit voittaa, joten vastaa kyselyyn osoitteessa WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Edellisen numeron lukijakyselyssä palkintona olleet Elac Debut F5 -lattiakaiuttimet voitti Heli Välimäki Porista. Kesäksi laadukas bluetoothkaiutin Kaikki kyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona 449 euron arvoinen, premiumluokan Libratone Zipp –kannettava bluetoothkaiutin. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Ja kauppa käy vilkkaana. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... vahvistin (7500 €) mbl 126 -kaiutin (8900 €/pr) www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Oletko kiinnostunut. Niin monet lukijammekin! hifimarkkinat Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Huomasitko tämän ilmoituksen. Kesäksi laadukas bluetoothkaiutin Kaikki kyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona 449 euron arvoinen, premiumluokan Libratone Zipp –kannettava bluetoothkaiutin. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. www.tlaudio.fi P. 76 Hifimaailma_2015_3_v4.indd 76 27.3.2015 20.40 Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: hifimarkkinat.hifimaailma.fi Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. 010 778 6401 Osallistu Hifimaailmalehden lukijakyselyyn ja voit voittaa 759 euron arvoisen Elac Debut F5 -lattiakaiutinparin. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. vahvistin (7500 €) mbl 126 -kaiutin (8900 €/pr) www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Osallistu Lukijakyselyyn! hifimarkkinat Sellaisen voit saada mahdollista osallistumalla Hifimaailma-lehden lukijakyselyyn! Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Huomasitko tämän ilmoituksen. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA Huomasitko tämän ilmoituksen. Niin monet lukijammekin! AUDIST OY high endiä vuodesta 1988 www.audist.fi www.mbl.de Kuvassa: mbl C51 integ. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. Onneksi olkoon voittajalle! SUOSITTELEMME ????. 010 778 6401 TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Niin monet lukijammekin! AUDIST OY high endiä vuodesta 1988 www.audist.fi www.mbl.de Kuvassa: mbl C51 integ. Niin monet lukijammekin! hifimarkkinat Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. 76 Huomasitko tämän ilmoituksen. Oletko kiinnostunut. Oletko kiinnostunut. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: www.hifimaailma.fi/hifimarkkinat Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Niin monet lukijammekin! hifimarkkinat Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: www.hifimaailma.fi/hifimarkkinat Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Oletko kiinnostunut. 010 778 6401 Osallistu Hifimaailmalehden lukijakyselyyn ja voit voittaa 759 euron arvoisen Elac Debut F5 -lattiakaiutinparin. www.tlaudio.fi P. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Kesäksi laadukas bluetoothkaiutin Kaikki kyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona 449 euron arvoinen, premiumluokan Libratone Zipp –kannettava bluetoothkaiutin. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Vain osallistumalla voit voittaa, joten vastaa kyselyyn osoitteessa WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Edellisen numeron lukijakyselyssä palkintona olleet EVE Audio SC203 aktiivikaiuttimet voitti Risto Etelä Jyväskylästä. 76 Huomasitko tämän ilmoituksen. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. www.tlaudio.fi P. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Niin monet lukijammekin! hifimarkkinat Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Osallistu Lukijakyselyyn! Osallistu Hifimaailma-lehden lukijakyselyyn ja voit voittaa 310 euron arvoiset Blue Lola -kuulokkeet
Volpe, taiteilijanimeltään Clams Casino, tutkii esikoislevyllään näitä tasoja poikkeuksellisen oivaltavasti. Tyydyttävä ????. Vaikka Dave Holland onkin ryhmän nimekkäin muusikko ja legendaarinen jazzhahmo, hän pitää yllä melko matalaa profiilia. ????. IROHAARLA Ante Lucem (ECM) Kolmannen virran suistossa JAZZIN ja konserttimusiikin rajankäyntiä kutsuttiin sen varhaisissa vaiheissa termillä third stream, jota kuvaavampaa ei tule mieleen tänäänkään Iro Haarla Jazz Quintetin ja NorrlandsOperans Symfoniorkesterin yhteistyön lopputulemaa kuunnellessa. 32 Levels on siten ennen kaikkea kokonaistaideteos, jonka vahvuus on soonisessa omintakeisuudessa. ????. Soundeissa ei juuri moitteen sijaa. Visuaalisia, jopa mustavalkoisia mielikuvia herättävä kokonaisuus muodostuu neljästä erillisestä teoksesta, joiden kosketuspinta moderniin konserttimusiikkiin on vähintään yhtä ilmeinen kuin jazziinkin. Basisti Dave Hollandin, kitaristi Lionel Loueken, fonisti Chris Potterin ja rumpali Eric Harlandin muodostama kvartetti osoittautuu eläväisen lisäksi myös demokraattiseksi yhteisöksi, sillä Azizan sävellykset jakautuvat veljellisesti tasan kaksi biisiä per mies -periaatteella. Vuosisadan alussa valmistunut Glazunovin konsertto esittelee puolestaan aivan toisenlaisen, lyyrisen valoisan maailman. Mielenkiintoinen kokonaisuus. Samalla solisti saa tilaisuuden herkutella soinnin sulokkuudella ja ilmaisuasteikon pehmeillä sävyillä. AZIZA Aziza (Dare2 Records) Jazzin globaali groove TÄMÄNVUOTISEN Tampere Jazz Happeningin lauteilla energisesti esiintynyt Aziza-nelikko iskee rytmimusiikin ytimeen myös levyllään. Yhdysvaltalaissäveltäjä David Lang muistaa tällä teoksella edesmenneen kollegansa John Cagen joskus mysteereiksi jäävien sävellysten sointimaailmoja. levyarviot 69. Tuolloinhan niin hiphop kuin elektroninen musiikkikin nousivat tahoillaan luovuuden uusille tasoille – monin tavoin myös toisiinsa vaikuttaen. Soundeiltaan mekaanisesti virheetön vinyyli ei ole dynamiikaltaan aivan kärkikastia, vaikka tuokin hienosti esille musiikin monimutkaiset rytmiset rakenteet ja artistien välisen kemian. Välttävä – Ei suositella ŠOSTAKOVITŠ&GLAZUNOV Violin concerto no. Teos valmistui vuonna 1947 mutta sai ensiesityksensä vasta Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1955. Tummasävyiset musiikilliset jatkumot virtaavat uomassa, joka läpäisee ei-kenenkään-maan kahden maailman välillä. Afroperäistä rytmiikkaa löytyy nimittäin muidenkin muusikkojen sävellysten esillepanosta, eikä riittävän aktiivinen rumpali Harlandkaan pitäydy aivan jazzin peruspoljennossa. Samaan äänikuvaan on sijoitettu yhtä lailla linnunlaulua kuin maanjäristysbassoa, joka toimii vaikka kaiutintestauksessa. Solistisissa valokiiloissa paistatteleekin Loueken ohessa Potter, saksofonien suurvisiiri, jonka intensiiviset irtiotot tarjoavat melodista tarttumapintaa globaalin grooven toisteisuudessa. Nuoren polven skotlantilaisviulisti Nicola Benedetti tarttuu esityksessä härkää sarvista ja tekee vaativasta teoksesta vahvan tulkinnan. Ilmiselvästi ennakkoluulotonta, maantieteelliset ja musiikilliset raja-aidat kaatavaa sekä tanssijalkaa liikuttavaa tavaraa. Benedettin lähitarkasteluun vangittu viulu ei kuitenkaan kuulosta kuivalta tai päällekäyvältä. Heikki Valsta CONRADTAO Pictures (Warner Classics) Pianistisia kuvia PIANISTI Conrad Tao on rakentanut levylleen Modest Musorgskin Näyttelykuvia-sarjan ympärille kehyksen, joka koostuu meidän aikamme sävellyksistä omanlaisina musiikillisina kuvina tai tauluina. Tämä valottuu paikoin tavalla, josta voi vetää suorat yhteydet Edward Vesalan sävelkieleen. Kiehtovalla tavalla toisteinen sävellys koostuu yksinkertaisista aineksista, jotka luovat siitä huolimatta hieman salaperäisen tai haikean tunnelman. Kiitettävä ????. Rytmimusiikkia parhaasta päästä. Moniulotteista työhistoriaa peilaten kultakorva ammentaa debyyttiinsä kaikkea luontoäänistä sumeisiin pulsseihin sekä liukuu toisiinsa limittyvistä sointipinnoista erikoisia tilavaikutelmia luoviin kaikuihin. Ukrainalaisen Kirill Karabitsin johtama englantilaisorkesteri pääsee oikeuksiinsa varsinkin konserton hitaan osan tummasävyisessä avauksessa sekä finaalin burleskeissa rytmeissä sointipaletin vivahteita ja yhteissoiton tarkkuutta uhkuen, vaikka orkesteri jääkin takaalalle. Yrmeästi jytisevä All Nite vuorostaan kuvaa katutason reviiritietoisuutta ja ilmentää Casinon tuotannollista nerokkuutta ehkä parhaiten. Lopputuloksena esimerkiksi kappaleet Against The Wall ja Darker Side Of Night jyräävät sellaisella melodisella voimalla, että kuka tahansa esiintyvä artisti voisi olla aiheesta kateellinen. Suuri ansio näiden teosten tunnelman ja soinnillisen maailman tavoittamisessa on levyn erinomaisen hyvin onnistuneessa äänityksessä, joka kruunaa myös Näyttelykuvien ehyen ja luontevan esityksen. Yhteys on toki varsin ymmärrettävä, sillä Haarla osallistui pitkään ja vahvalla panoksella Vesalan musiikillisen maailman rakentamiseen – muutenkin kuin harpun ja pianon äärestä käsin. Allenin rytmikäs poljento luo puitteet, joihin Tenor lisää oman multi-instrumentaalikeitoksensa mukaan lukien lähes falsetissa soivat vokaalinsa. Raidoista esimerkiksi sielukkaasti korventava Into the Fire olisi saanut 1980ja 1990-lukujen huippukauden Princenkin ylpeäksi. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Heikki Valsta ????. Trumpetisti Hayden Powell, fonisti Trygve Seim, basisti Ulf Krokfors ja rumpali Mika Kallio toteuttavat säveltäjän ja orkesterin kanssa niin dynaamisten vyörytysten kuin seesteisen maalailunkin estetiikkaa. CLAMSCASINO 32 Levels (Columbia) Viistoja sointipintoja katu-uskottavasti MICHAEL Volpe (s. Beniniläissyntyisen kitaristi Loueken vaikutus äänitteen yleisilmeeseen ei rajoitu pelkästään hänen tapaansa värittää instrumenttinsa perinteisen puoliakustista jazzsoundia suht radikaaleilla efekteillä ja etnisillä elementeillä. Powell, Seim ja Krokfors säväyttävät sooloillaankin, joiden myötä piirtyy myös äänitystilan ambienssi. Jaakko Eräpuu ????. En tiedä onko tässä yhdistävänä tekijänä Tenorin yhtye Kabu Kabu vai hänen mielivaltaisen vapaa tyylinsä, mutta joka tapauksessa yhteistyö Allenin kanssa toimii saumattomasti. Levyn avausteos vangitsee kuulijan välittömästi. Jaakko Eräpuu ????. Hyvä ????. Äänite on taltioitu Uumajassa, NorrlandsOperan konserttisalissa. 1 & op. Afrobeattia, funkkia, elektrojazzia, mitä lie. Matti Komulainen ????. Edellisen jälkeen tuntuu kuin olisi pelastautunut maanalaisesta tunnelista keskelle kesäistä niittymaisemaa. Mika Kankainen ????. 1987) lienee varttunut 1990-luvun soinneissa. 82 Nicola Benedetti, Bournemouth Symphony Orchestra & Kirill Karabits (Decca) Valoa ja varjoa DMITRI Šostakovitšin neliosainen viulukonsertto numero 1 on viime vuosisadan suuria konserttoja. David Langin teosten ohella Tao soittaa ajattoman runollisen Toru Takemitsun sävellyksen Les Yeux Clas II sekä akrobaattista taituruutta vaativan Elliott Carterin musiikillisen diptyykin Two Thoughts About the Piano. Clams Casino on työskennellyt Lana Del Reyn, Sian, A$AP Fergin ja FKA Twigsin kaltaisten popja räp-edelläkävijöiden kanssa. Ensiosan nokturno ei jää haaveiluksi kuutamolla vaan piirtää yön kelmeässä valossa uhkaavat tummat varjot. JIMITENOR/TONYALLEN Inspiration Information Volume 4 (Strut STRUT043LP) Luonteva Afrikka-taustainen sulatusuuni MITÄ tapahtuu, kun Strut-levymerkin kokeellinen albumisarja laittaa neljännessä osassaan yhteen Jimi Tenorin viileän elektrojazzfunkin ja lyömäsoitinguru Tony Allenin legendaarisen afrobeatin
Sonorous VIII -kuulokkeiden impedanssin kerrotaan olevan vain 16 ohmia, ja highend 70. Tyypiltään dynaamiset ja toimintaperiaatteeltaan suljetut kuulokkeet sisältävät perinteikkyydestään huolimatta muutamia hieman tavanomaisuudesta poikkeaviakin materiaalipoliittisia ja teknisiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi titaanista työstetyn, täysalumiiniseen rakennelmaan istutetun 50 millimetrin läpimittaisen kalvon ja sen ääntä tuottavan liikkeen lineaarisuutta edistävän BAM (Balancing Air Movement) -venttiilin. Perinteisempien kuulokkeiden malliston toiseksi kallein Sonorous VIII asettuu luontevasti sarjaan, josta löytyvät muun muassa jo asemansa kuulokemarkkinoilla vakiinnuttaneet Audezen, Hifimanin ja hieman hintavamman Focalin huippumallit, joista kaikista kirjoittajallakin on tuoreita kokemuksia. Ilmeisen mielikuva-tarkoitushakuisen designin oheen voisi toki halutessaan lisätä sanaparin bling-bling, mutta makuasioitahan nämä. Parin viime vuoden ajan kuulokemallistoaan kasvattaneen, jo vuonna 1974 perustetun ja vuodesta 2009 S’Next Co., Ltd. Finalin Sonorous X -lippulaivamalli ei toistaiseksi kuulu maahantuojan ohjelmaan. S’Next on siis tällä hetkellä puhtaasti kuulokevalmistaja. -nimellä operoineen yrityksen Final-tuotemerkki alkaa tulla tutuksi kovassa nousussa olevalla hifin kuulokesektorilla. Perinteinen muotokieli, laadukkaat pehmusteet ja huolella kiillotetut pinnat huokuvat tiettyä ylellisyyttä. Yläluokkainen olemus Tyylikkäässä puulaatikossa pumpulipedillä toimitettavat Final Sonorous VIII -kuulokkeet näyttävät hintaisiltaan. JAPANIN Kawasakissa nykyään toimivan S’Nextin historia on edennyt paikallisten laitevalmistajien tuttua kaavaa noudattaen: komponenttituotannon kylkiäisenä aloitellen, lukuisten omistusjärjestelyjen ja oem-valmistuksen FinalSonorousVIII-kuulokkeet Teksti ja kuvat Jaakko Eräpuu Hallittua hienoutta Japanilaisen S’Nextin laajan kuulokemalliston korvien ympärille asettuvan sarjan yläpään edustaja Final Sonorous VIII yhdistää perinteikkään oloisen designin, edistyksellisen teknologian ja tinkimättömän toteutuksen kilpailukykyiseksi tuotteeksi laatukuulokkeiden alati kasvavilla markkinoilla. Final Audion tuoteperhe koostuu liki kahdestakymmenestä in ear -kuulokkeesta ja puolesta tusinasta korvan päälle asetettavasta kuulokemallista. Joidenkin tietojen mukaan sen tähtäimessä olisi tulevaisuudessa myös digitaalinen elektroniikka. Ensin mainitun sarjan edustaja F7200 esiintyi jo Hifimaailman edellisen numeron (7/16) sivuilla jopa menestyksekkäästi. Kuulokkeiden elementit on sijoitettu ruostumattomasta teräksestä ja abs-muovista muotoiltuihin runkoihin, joihin kiinnittyvä irrotettava ja letkeä liitinkaapeli on 1,5:n tai 3 metrin mittainen. Molemmat kaapelit toimitetaan kuulokkeiden mukana. kautta jatkaen sekä oman brändin ja kansainvälistymisen kautta maailmalle reviiriä laajentaen
Toistossa on paikoin mukana etäännyttäviä aineksia, jotka klassisen musiikin parissa kuuluvat luontevana perspektiivinä mutta jotka lieventävät hiukan intiimimpien tuotosten läsnäolon tuntua. Bakoonin akkutoimisella ja virtavahvisteisella annolla varustetulla HDA 5520 -vahvistimella ajeltuna Sonorous kasit käsittelivät Lars Danielssonin taiten toteutettua Libretto II -äänitteen akustista jazzia hillityin ja miellyttävin elkein. Ja toisinpäin: kuulokkeet vuotavat todella vähän ääntä ulkomaailmaan. Bakoonin ohessa kuulokkeet kytkettiin myös Spec RSA-717EX -vahvistimen luuriliitäntään ihan tarkistuksen vuoksi, mutta toiston ominaispiirteet pysyivät pitkälti samankaltaisina kummallakin vahvistimella. Sähköisemmän jazzin ärhäkkyys olisi voinut valottua astetta voimallisemminkin, mutta toisaalta yliaktiivisen rumpalin viljelemä peltien pieksentä John McLaughlinin To The One -cd:llä kuulosti hyvinkin realistiselta, samoin basistin viisikielisen sointimaailma. • Hyvä ulkoisten äänten eristyskyky • Sävykäs, rasittamaton ääni • Pientä painon ja puristuksen tunnetta • Voisi soida särmikkäämminkin Hillittyhaastaja otelaudan hälyäänet Paolo Fresun Deserticolla kuuluvat selkeästi. maksimiäänenpainetta niiden luvataan tuottavan 105 desibeliä. Suljettu rakenne lyö leimansa toki myös kuulokkeiden äänikuvamaailmaan, jota voisi luonnehtia kompaktiksi mutta myös ”kuulokemaiseksi”. Soinnillinen tarkkuus ei kata aivan koko kaistaa samalla painolla. Ehkä Spec hieman lisäsi toiston yleistä miellyttävyyttä ja bassojen ulottuvuutta, ehkä ei. Eli tietyillä äänitteillä illuusio päänsisäisestä musisoinnista on keskimääräistä vahvempi. Sonorous VIII:n toimintaperiaate takaa sen, että ulkoiset äänet eivät pääse häiritsemään keskittynyttä kuuntelua. highend 71. Myös kitaristi Bebo Ferron Hinta ..........................................2 999 € Edustaja .....................................AH-Hifisystems Oy Lisätietoja ..................................www.ah-hifisystems.fi, (019) 183 160 www.final-audio-design.com Paino ..........................................490 g Rakenne .....................................Suljettu Liitin ...........................................3,5/6,3 mm Kaapelin pituus ..........................1,5/3 m Nimellisimpedanssi ...................16 Ohm info FinalSonorousVIII FINAL Audion Sonorous VIII -kuulokkeet haastavat asemansa vakiinnuttaneet huippukuulokkeet muutamin teknisin innovaatioin silatulla perinteikkyydellään ja tarjoavat ulkoisten äänten eristyskyvyllään sekä hillityllä toistollaan selkeän vaihtoehdon saman hintaluokan avoimille lajitovereilleen. Eli Bachin kantaatit ja Bartokin toinen viulukonsertto soivat todella kauniisti, mutta Cheikh Lôn vähäeleinen afro tai Nick Caven viimeisin eivät avaudu aivan maksimaaliseen koskettavuuteensa. Notkea kaapeli irtoaa kuulokkeista tarvittaessa käden käänteessä – kirjaimellisesti. Täyteläisyyttä ja hillittyä realismia Kymmenen grammaa vaille puolen kilon kuulokkeet eivät tarjoa aivan absoluuttisesti ansiokkainta käyttömukavuutta, vaikka paino jakautuukin suhteellisen tasaisesti. Harvinaista herkkua tässä hintaja laatuluokassa, jossa valtaosa kuulokkeista edustaa avointa ja ainakin jossain määrin ympäristöä häiriköivää koulukuntaa. Rosoiseksi jätetyn tuotantopuolen jipot välittyivät nekin mainiosti muutamia mokailuja myöten. Eli tarvittaessa ääntä riittää, eivätkä kuulokkeet ole krantut sen suhteen, millä niitä ajaa, joskin toki parhautta haluttaessa laadukas kuulokevahvistin on suositeltava kapistus. Pitempien kuuntelurupeamien aikana on aistittavissa pientä puristustakin, mutta korviin nähden kuulokkeet pysyvät optimiasetuksella paremmin kuin useilla muilla raskastekoisilla – referensseinä toimivat Audeze LCD-2:t mukaan lukien. Puuta ja pumpulia: Sonorous VIII tyylilleen sopivassa viitekehyksessä. Mutta Final Sonorous VIII ei kuitenkaan kuulosta niin tarkkailutyökalumaiselta kuin jotkut kilpailijansa. Aitoa ja miksei myös keinotekoista tilaa sisältävät levyt soivat tästä huolimatta hyvinkin kolmiulotteisesti, joskin leveyssuunnassa – kauniisti ilmaisten – liioittelematta. Kontrabasso, joka ymmärrettävistä syistä vähän dominoi antia, toistui täyteläisenä, eikä pianosoundistakaan puuttunut jaloutta, ehkä hieman iskevyyttä kylläkin. Billy Gibbonsin rouheaan lattaribluesjazzrockiin siirryttäessä basso osoittautui myös kohtuullisen napakaksi
Tulisikin miettiä, että kuinka adaptoitua tilanteessa, jossa paatti keinuu jo orastavassa tuulessa. Ilmiö on kansainvälinen. Huomaan, että aika on keski-ikäistänyt tapahtuman ilmapiirin joskus niin raikkaasta ja innovatiivisesta varhaispappaantuneeksi ja tunkkaiseksi. Ei ole sattumaa, että kalliita hifituotteita testatessaan hän usein rinnastaakin ne laatuautoihin, kelloihin, viineihin, pukuihin, kenkiin ja niin edelleen. Pyydän anteeksi, jos loukkasin jotakuta enkä vähiten itseäni. Myrskyä odotellessa... Yhtälöä tukivat silmämääräiset havainnot nuorista aikuisista, joiden sotisopa oli vähintäänkin yhden kunnollisen hifikikkulin arvoinen. Jälleen kerran iski tunne siitä, että olen kokenut tämän kaiken aiemminkin. Niinpä niin. Voisi vähintäänkin ajatella, että olemme introverttejä, Aspergerin oireyhtymää sairastavia ja sosiaalisesta kontekstista vieraantuneita rajatapauksia. No se siitä, tarkoitukseni ei ole kategorisoida tai arvostella. Vaan harva Habitarelle pääpainon asettanut edes vilkaisi hifimessujen suuntaan. On kuitenkin hyväksyttävä, että pieni ja ikääntyvä harrastajaryhmä ei elätä loputtomasti erikoisalaa. Ei maailmalla eikä varsinkaan Suomessa. Joissakin messuhuoneissa keskustelua puolikorvalla kuunnelleena totuus ei välttämättä ole kovin kaukana. Kuinka moni Habitarelainen edes vaivautui ottamaan selvää, mitä olisi ollut tarjolla. Vain havainnoida. Suurempana huolena pidän kuitenkin sitä, että vastassa on aina ne samat kasvot, jotka vuodesta toiseen vaeltavat sopuleina messumekkaan. Samaa aihetta – joskin eri tulokulmasta – sivusi jokin aika sitten tunnettu hifikynä Ken Kessler. EI aivan. Oliko syynä epämääräiset reittimerkinnät hotellin kerroksiin vai harrastajakunnan habitus. Että hifi ja erityisesti sen jalonpuoleinen kulminaatiopiste highend on tiensä päässä. Tästä vastuu on meillä kaikilla. Päällisin puolin kaikki siis hyvin. Varsinainen ydin oli, että ala kaipaa kipeästi uusia markkinoita sieltä, missä luksukselle on kysyntää. Mielestäni hän osui asian ytimeen. Ainakin, jos katsoi Habitare-osallistujien autokantaa ja teki siitä palikkamatikalla kaavan. Arvostellessaan highendvalmistajien passiivisuutta uusien asiakkaiden etsinnässä hän tuli sohaisseeksi muurahaispesään. Samaan aikaan messukeskuksessa haisi raha. Niinpä haluan kiittää sitä neitoryhmää, joka oli ilmeistä päätellen eksynyt hifipuolelle. Tutut tahrat hotellin kokolattiamatoilla, samat pinttymät siellä täällä. kolumni JussiArvio Tyyntä ennen myrskyä Syksyn messuavaus on taas takana. Totuus on joskus terävää. Ken Kesslerin alkuperäinen kirjoitus ”High End Hifi´s Glimmer of Hope”: http://www.soundstagehifi.com/index.php/international/soundstage-uk/992-high-end-hi-fi-s-glimmer-of-hope 72. ”Ymmärtääkö kukaan, mistä täällä on kyse?” Ja päälle tirskahdus. Ei nyt sentään. Hifi ei ole seksikästä, tai ainakaan sitä ei sellaisena osata myydä. Mitä tästä kaikesta sitten tulisi päätellä. Paluu hotelliympäristöön palautti tutun tunnelman. Tarvitaan aina poikkeus, jotta voidaan puhua säännöstä
EISA is the unique association of over 45 special interest magazines in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video, from 23 European countries. So whenever you see an EISA Award logo you can be sure the winning product is the very best of the best. TESTED BY THE EXPERTS n YOUR ASSURANCE OF QUALITY WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2016-17 Celebrating the year’s best products 230-300_EISA_AD_2016_Nav2.indd 1 08/08/2016 15:26. Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with a coveted EISA Award – results that have consistently stood the test of time
Yamaha WX-A50 ja NXN-500 Monihuonetoiston peruspalikat Bowers & Wilkins ID Lounge Uudenmaankatu 4-6 00120 Helsinki 020 743 0070 info@idlounge.fi www.idlounge.fi P9 Signature 899 € New Media Zeppelin Wireless Black & White 699 € 349 € P7 S2 399 € P7 Wireless P5 S2 P5 Wireless 249 € 299 € P3 S2 149 € C5 S2 149 € T7 Silver & Gold 349 € T7 Case 30 € Bowers & Wilkins 74. tulossa Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi Vertailussa huippuprojektorit Gradient Five 5.1 Kotimainen koaksiaali Arendal Sound 1723 Monitor Massiivinen jalustamonitori Hifimaailma1/2017 ilmestyy 8.2
Bowers & Wilkins ID Lounge Uudenmaankatu 4-6 00120 Helsinki 020 743 0070 info@idlounge.fi www.idlounge.fi P9 Signature 899 € New Media Zeppelin Wireless Black & White 699 € 349 € P7 S2 399 € P7 Wireless P5 S2 P5 Wireless 249 € 299 € P3 S2 149 € C5 S2 149 € T7 Silver & Gold 349 € T7 Case 30 € Bowers & Wilkins