ju 1hl vu an o um tis er o
Hifimaailma
1/2008
Rakennusohje: HM-262 -järeä jalustakaiutin
LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
7,90
Kaiutintekniikan täysin uusi muoto
Gradient Helsinki 1.5 -kaiuttimet
Kotimainen kilpailu kiristyy Aurelia Magenta -kaiuttimet Aktiivikaiutinsarjat teatteriin Profel ja Quested
· · · · · · · · · ·
WLM Diva -kaiuttimet Parrot -Bluetooth-kaiutin Raskassarjalainen Usher BE-10 Kaiutinelementin rakenne ja toiminta Anti-Mode 8033 -subwooferin automaatti-eq Manleyn etu- ja päätevahvistimet putkilla Panasonic ja Sanyo Full HD -projektorit Arcam DV139 -moninormisoitin Yamaha CD-S2000 ja A-S2000 Copland CDA 823 -CD-soitin
08001
6 414881 873440
WWW.HIFIMAAILMA.FI
187344-08-01
PAL.VKO 2008-08
Sondec -valkokangas
Moottoroitu valkokangas voi myös nousta lattianrajasta, tämä tuo uusia vaihtoehtoja sijoitukselle ja piilotettavuudelle.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Onko tämä odotusten täyttymys yöpöydälle?
44 Testi: Yamaha A-S2000 ja CD-S2000
Yamaha on liittynyt järeiden stereolaitteiden paluuta tukevaan joukkoon. Paperiton toimisto ei koskaan toteutunut, mutta olisiko levytön kotiteatteri mahdollinen?
28 Testi: Copland CDA 823
Tanskalaisvalmistajan malliston ainoa CDsoitin välittää äänitteen luonteen varsin uskollisesti.
68 Raportti: TV Jenkeistä
Päähänpiston seurauksena avustajamme päätti tilata rapakon takaa 55-tuumaisen taustaprojisiotelevision. Äänikään ei tuota pettymystä, sillä kaiutin säilyttää tyylinsä myös musiikilla.
20 Testi: Gradient Helsinki 1.5
Tuore Gradient Helsinki Series 1.5 ei tuota harrastajille pettymystä ainakaan tavanomaisuudellaan.
58 Kokeilu: Manley -putkivahvistimet
Manleylabs jakoi maineikkaan Stingreyintegroitunsa pääteasteen kahdeksi Mahimonopäätteeksi. Mittausohjelmalla ja parametrisella korjaimella osaava käyttäjä tekee paljon. Otimme selvää, mitä Aurelia tarjoaa uuden tuotantomenetelmänsä lisäksi.
77 Kokeilu: Tangent Quattro
Langaton nettiradio herätyksellä. Vaan entäs hyvin toimiva ja helppo automaattinen vaihtoehto, kiinnostaisiko?
74 Hermuset: Arcam DV139 -moninormisoitin
Arcam on yksi niitä valmistajia, jotka uskaltavat tarjota moniruokaista soitintaan hifistin ainoaksi toistopeliksi.
40 Testi: Aurelia Magenta
Kotimaisten kaiutinmerkkien valikoima on lisääntynyt jälleen yhdellä. Innostusta riitti ja tulosta syntyi 148 kaiuttimen verran.
33 Tietoa ja taitoa: Dynaaminen kaiutinelementti
Perinteisen kaiutinelementin synty lähtee niinkin kaukaa menneisyydestä kuin vuodesta 1876.
72 Sillä Korvalla
Jukka Isopuro esittelee monikanavaisten äänitteiden helmiä, jotka toimivat myös testimateriaalina.
36 Testi: Anti-Mode 8033 20
Huone vaikuttaa hurjasti subwooferin toistoon. Ei ollut helppoa, ei...
30 Testi: WLM Diva
WLM yhdistää perinteisen high-endin pelkistetyn hengen kuuntelijalle tarjottavaan signaalin muokkaamiseen.
70 Raportti: Teekkareiden kaiutinrakennusprojekti
Otaniemen sahajauhopilvessä luotsina toimi Gradient. TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2008 8 Tuoteuutiset
Uusia tuotteita ja hifialan uutisia.
55 Tee se itse: HM-262 -jalustakaiutin
Suuntaimelliseen nauhadiskanttiin ja kahdeksantuumaiseen bassokeskiääniseen pohjautuva kaiutin voidaan rakentaa jalustatai lattiaversiona.
16 Testi: Usher BE-10
Hienostunut ulkoasu tuo mieleen italialaiset puuveneet ja kaiuttimet. Kytkimme ne valmistajan Shrimp-etuvahvistimeen ja kuuntelimme.
24 Testi: Aktiivinen 5.1-kaiutinsarja Quested
Ammattilaisen työkalu voi olla hyvä vaihtoehto kotikuuntelijankin teatteriin.
62 Kokeilu: Parrot Sound System
Aktiivikaiuttimet, joihin signaali siirtyy Bluetooth-tekniikan välityksellä.
26 Testi: Aktiivinen 5.1-kaiutinsarja Profel 16
Kotimainen valmistaja lähestyy kuuntelijaa hyvin kompaktilla työpöydällekin mahtuvalla kaiuttimella ja sille sopivalla subwooferilla.
64 Kokeilu: DViCO TviX
Verkkosoitin, joka osaa myös HD-toiston. Ulkoasultaan vahvasti 1970-lukua henkivän kaksikon tekniikka on tiukasti tätä päivää.
78 HD-levyarvostelut
HD DVD ja Blu-Ray -elokuvia koekatseltuna
80 Levyarvostelut
Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia.
48 Testi: Panasonic ja Sanyo Full HD -projektorit 58
Mallinumerolla 2000 ratsastavat projektorit näyttävät erinomaista HD-kuvaa, mutta täydellisyyteen on vielä matkaa.
85 Kokeilu
Olisiko tulos yhtä hyvä keskimääräisessä amerikkalaisessa kuunteluhuoneessa. Suomalaisissa harrastajissa Gradient Helsinki 1.5 herätti paljon innostusta jo alkusyksystä kun kaiuttimesta oli tiedossa lähinnä mallinumero. 8-16) Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) Tai lehden palvelukupongilla TILAUSHINNAT 6 kk kestotilaus 32 12 kk kestotilaus 59 6 kk määräaikaistilaus 34 12 kk määräaikaistilaus 62 Ulkomaantilaukset +24 Vuosikerta: 8 numeroa 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. Lehti on selvästi täyttänyt paikkansa harrastajien käsissä. Meille toimituksessa on tärkeää, että voimme tuntea itsemme tarpeellisiksi. Se pitää lukea amerikkalaisesta alan lehdistöstä. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Hifimaailma ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kumpikaan ei ole mikään helppo tapaus tai varma nakki, näiden eteen pitää tehdä töitä saadakseen romanssin roihahtamaan. Vastaava päätoimittaja Samu Saurama
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
ISSN 1796-6507
Hifimaailma on myös arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. Kyse on kyllä puhtaasti siitä, miten hyvin kaiuttimet hintaisekseen toimivat suomalaisessa huoneessa. Kaiutin on monissa muodoissaan usein se eniten intohimoja aiheuttava komponentti laitteistossa. Julkaisemamme artikkelit on tarkastettu, mutta emme takaa niiden virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Tämä kertoo, että lehteen paneudutaan ja se on tärkeä osa hifiharrastajien elämää. Moni muu harrastus on nostanut innoissaan päätään ja jäänyt lopulta enemmän tai vähemmän taka-alalle hifin palatessa taas päälimmäiseksi. Siinä missä Usher varmasti viihtyisi parhaiten järeän transistorivahvistimen tukemana, WLM kaipaa putkien herkkää seuraa. PAINOPAIKKA
Hifimaailma
Hifimaailman 1-vuotis synttärit
Hifimaailma-lehden ensimmäinen vuosi on nyt takana. Kun kaksi suomalaista kaiutinta saavat suomalaisessa lehdessä täydet viisi tähteä, on epäilys kotiinpäin vetämisestä suuri. Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. On mielenkiintoista seurata, saako kotimainen muotoilutuote tätä luettaessa juuri taakse jääneillä CES-messuilla samankaltaisen vastaanoton kuin Suomessa. Harva se ilta musta verho eristää olohuoneen valot tummanharmaasta kammiostamme ja projektorin hento humina kuuluu monikanavaäänen taustalta. TEKSTISISÄLTÖ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti. Intohimosta itse tekemiseen, putkiin, monikanavaan, musiikin miellyttävään soljuvuuteen, akustiikkaan, subwoofereihin, äänen fysikaaliseen käyttäytymiseen, isoon valkokankaaseen ja moneen muuhun Hifimaailmankin sivuilla käsiteltävään aiheeseen. Hifimaailma julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamiltaan aihealueilta.. Kotona musiikki soi omassa laitteistossaan paljon joko minun tai puolisoni jäljiltä. Alkukipinä kyllä iskee helposti, mutta siitä eteenpäin hifistin on jo nähtävä vähän vaivaa uuden suhteen eteen.
Mistä on pienet päätoimittajat tehty
Oma hifiharrastukseni on kulkenut aaltoillen. Tuosta ensimmäisestä numerosta eteenpäin kasvu on ollut tasaista. Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaistilauksen hinta. Palautetta, niin kiitosta kuin kritiikkiäkin, on tullut runsaasti. Välillä muut asiat ovat olleet pinnalla, mutta tämä parikymmentä vuotta suurimman osan vapaa-ajastani, ja myös ylimääräisistä rahoistani, kuluttanut harrastus on ja pysyy. Se kun on kuitenkin paras motivaatio Hifimaailman tekemiseen ja kehittämiseen.
LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
Numeron teemana kaiuttimet
Nyt ensimmäisessä synttärinumerossamme paneudumme paljon siihen, mikä kiinnostaa tasapuolisesti aloittelijoita, kotiteatteriväkeä, high-endistejä, skeptikkoja, romantikkoja, rakentelijoita ja jokaista muutakin alalahkoa. LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Performance Magazines Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6404 Faksi 010 778 6401 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi AVUSTAJAT Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen, Mikko Järvikivi, Antti Kelloniemi, Samu Mielonen, Mikael Nederström, Risto Niska, Jani Pesonen, Klaus Riederer, Ilkka Rissanen, Petri Teittinen, Pekka Tuomela MITTAUKSET Risto Niska Klaus Riederer ULKOASU DDM Group Oy ILMOITUSMYYNTI Teppo HirviKunnas Puhelin: 010 778 6403 teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400 (arkisin klo. Tilaus voidaan katkaista tai peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupongilla. Töissä iso osa ajasta menee hifilaitteiden kanssa puuhaamiseen, niiden tutkimiseen ja kuuntelemiseen. Molemmilla on selkeä oma luonteensa ja omat vaatimuksensa. Nyt kaiutin on nähty, tutkittu ja tietenkin kuunneltu. Välillä eteen tulee kaiuttimia ja elektroniikkaa, joiden kanssa jää mielikseen kuuntelemaan musiikkia. Kaiuttimen ja huoneen yhteistulos on myös ne selkeimmät ja helpoimmin havaittavat äänenlaadulliset erot aiheuttava asia. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja katkaise tai peruuta tilaustaan. Vastasyntyneelle asetetut odotukset olivat niin suuret, että ryömintä- ja konttausvaihe jäivät kokonaan pois ja lehti aloitti määrätietoisen marssinsa eteenpäin jo alkaen ensimmäisestä numerosta, jonka 5000 kappaleen painos myytiin nopeasti loppuun. Toinen kotimainen uutuus on merkkinä uusi Aurelia, kompakti ja kohtuullisen edulliseen hintaluokkaan sijoituva jalustakaiutin. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää yhtiömme suoramarkkinointiin ellei tilaaja sitä erikseen kiellä. Testaamamme Usher ja WLM edustavat kahta erilaista näkökantaa high-end kaiuttimesta. Ne ovat niitä hetkiä, jotka jatkuvat kotona kun jään miettimään kuunteluhuoneemme akustoinnin parantamista ja ehkä jonkin komponentin vaihtamista. Mistä on Hifimaailman päätoimittaja tehty. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/ kotiteatteri -paneeliin
Tämän yhtiö osoitti audiofiileille tarkoitetulla Klimax DS -verkkosoittimella. Valmistaja lupaa helpotusta ainaiseen voimakkuussäätimen räpläykseen automatiikalla. Teknisesti menetelmä on entisellään ja yhteensopiva jo markkinoilta löytyvien PlaysForSurehyväksyttyjen laitteiden kanssa. Vuoden kestäneestä kokeesta kertynyttä tilastotietoa käytetään lopputuotteessa hyväksi. Uusi verkkosoitin esitellään tammikuun CES 2008 -messuilla. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma
Linniltä edullisempi verkkosoitin
Perinteikäs skottivalmistaja Linn ei vierasta uudempaakaan tekniikkaa. Uusi Akurate DS on edullisempi vaihtoehto. Dynamic Volume -järjestelmä tutkii lähdemateriaalin keskimääräistä äänitasoa ja mukauttaa toiston kuuntelijalle tasaiseksi. Nähtäväksi jää, onnistuuko Klimaxin tapaan myös master-tasoisten 88,2kHz/24bit-tiedostojen toisto. Nimestään huolimatta laajemmalti levinnyttä Windows XP -käyttöjärjestelmää käyttävilläkään ei ole syytä huoleen.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Lisätietoja: musiikin.com, www.linn.co.uk
UUden sUKUpolven dlp-tyKKi
Marantz hyödyntää Texas Instrumentsin tuoreinta DarkChip4-DLP-piiriä juuri paljastetussa VP-11S2-projektorissa. 8-tuumainen F8 vetoaa taatusti koherentista soundista pitävään harrastajaryhmään. Rakenteessa käytetään elementtiä varten kehitettyjä uusia materiaaleja. Se toistaa myös Linnin omassa musiikkikaupassakin myytäviä FLAC-tiedostoja. Lisätietoja: Gradient Oy, puh. Videoprosessorina käytetään aikaisemmissa malleissa hyväksi todettua Gennum GF9351:ä. Akurate-sarjan suorituskykyisimpänä äänilähteenä mainostettava soitin toimii yhdessä muiden sarjan laitteiden kanssa, ja sitä voidaan komentaa muun muassa tietokoneella. Pystysuuntaisen lens shiftin tarjoavasta optiikasta vastaa Konica Minolta, ja tarvittaessa malliin löytyy myös pitkän heittoetäisyyden objektiivi. Ominaisuudesta on hyötyä esimerkiksi mainoskatkoilla, kun voimakkuus kasvaa esitettävää ohjelmaa korkeammalle. Alnico V -rengasmagneetin avustuksella herkkyydeksi on saatu 93 dB/2,83V/m. Audyssey Dynamic Volume nähdään mahdollisesti ensimmäisen kerran kuluttajatuotteissa vuoden 2008 aikana.
Kehittynyt laajaKaista
Niin kaupallisten toimijoiden kuin autotallissaankin kaiuttimia pykäävien keskuudessa arvostettu elementtivalmistaja SEAS on esitellyt uuden Exotic-sarjan. Lisätietoja: B&W Group Finland Oy, puh. Valmistajan mukaan Full HD:stä pääsee nauttimaan 12 000:1 kontrastisuhteella ja 800 ANSI-lumenin valoteholla. Kehitystyössä on hyödynnetty moderneja menetelmiä yhdistettynä SEASin 50 vuoden kokemuksen tuomaan perusosaamiseen, ja yhtiön mukaan kyseessä onkin markkinoiden kehittynein kokoäänialueen elementti. Uusi Certified for Windows Vista -merkintä on vain kosmeettinen muutos. Kahdella HDMI v1.3 -tulolla varustettu uutukainen sijoittuu valmistajalle tuttuun tyyliin hieman hintavampaan luokkaan. Myöhemmin tänä vuonna myyntiin tulevan Marantz VP-11S2:n suositushinta asettuu noin 15 000 euron tuntumaan. Dynamic Volume ottaa myös huomioon ihmiskorvan epäherkkyydet matalilla ja korkeilla taajuuksilla. Paperikartio ja ripustus ovat erittäin kevytrakenteisia, ja yhdistettynä keskustan torvimaiseen suuntaimeen toisto ulottuu vaivatta yli 10 kilohertsin. Väripyörää on hiljennetty nestemäisillä laakereilla. Formaattiriippumaton ja UPnP-streamausta sekä -ohjausta tukeva Akurate DS kaivaa materiaalin kotiverkosta. Lisäksi Audysseyn ratkaisun luvataan tasoittavan tasoeroja myös kesken elokuvan tai tv-ohjelman. Tammikuun CES-messuilla virallisesti lanseerattavan sarjan ensitulokas on F8-laajakaistaelementti. Myyntiin se tulee samoihin aikoihin noin 5 300 euron hintaan. Paneelin tarkkuus on nykymallille tyypillinen 1920x1080. Järjestelmää kehitettiin studiossa, jossa koehenkilöitä pyydettiin säätämään voimakkuutta samaksi erilaisella materiaalilla. (020) 743 0075, www.bwspeakers.fi, www.marantz.com
Audyssey tasaa äänenvoimakkuuden
Kalibrointitekniikkaan keskittynyt Audyssey esittelee CES-messuilla äänenvoimakkuuden tasaavan järjestelmän. (09) 291 7875, www.seas.no
DRM:n uudet kasvot
Microsoft hämmentää kuluttajia muuttamalla pari vuotta vanhan DRM:stä kertovan PlaysForSure-logon. Hintatietoja SEAS ei vielä ole julkaissut
XD-luokan 840W-hybridipääte tarjoaa A-luokan sulosoinnut hiljaisemmilla äänenvoimakkuuksilla. Arvioitu hintaluokka on noin 1 400 euroa esivahvistimelle ja 2 100 euroa päätteelle. 840E on toteutettu täysin releillä, ja linjatulot on mahdollisimman tarkkaan erotettu lähdöistä. 8 ohmin kuormaan valmistaja ilmoittaa tehoksi 200 wattia kahteen kanavaan ja monoksi sillattuna 500 wattia. Myös perusteellinen kanavaerotus on ollut suunnittelussa etusijalla. Ennättivätpä ne jo saamaan CES 2008 -innovaatiopalkinnonkin. Muutos B-luokkaan ei tapahdu yhtäkkiä, vaan voimakkuuden kasvaessa hiljalleen. Kahdeksasta säädettävän herkkyyden tarjoavasta linjatulosta kaksi ovat balansoituja. Brittivalmistajan parhaat erillislaitteet
Cambridge Audion lippulaivamallit ovat uudet 840E-esivahvistin ja sen perään tarkoitettu 840W-pääte. Hopeisena ja mustana saatavat brittivalmistajan huippulaitteet tulevat myyntiin ensi vuonna. (09) 4553 685, www.highendstudio.fi, www.cambridgeaudio.com
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Etuvahvistin on yhteensopiva Incognito-monihuonejärjestelmän kanssa. Päätteen voi kytkeä esivahvistimen perään sekä balansoiduin XLR- että perinteisin RCA-liittimin. Lisätietoja: Highend Studio Finland Oy, puh. Tekniikka perustuu osittain yhtiön parhaimpaan 840A-integroituun lisäherkuilla varustettuna
Plasmatelevisioita valmistavat vielä muun muassa LG, Panasonic ja Pioneer.
KaKsiKanavainen Kotiteatteri
Arcam tuo uuden yhdistelmälaitteen nykyisten Solo Music ja Solo Movie 5.1 -järjestelmien väliin. LCD-televisioiden valmistusmenetelmien kehittyessä niiden kokoa on myös voitu kasvattaa. Hyvä stereotoisto silmällä pitäen suunniteltu laite on selkeä päivitys Solo Music -järjestelmään sisältäen kattavat videoliitännät. Läpivienti onnistuu myös 1080presoluutiolla. Amazonin ässä hihassa on laajemman MP3tarjonnan lisäksi hieman iTunesia edullisempi hinnoittelu. Yhdessä kotelossa yhdistyvät DVD-soitin, 2 x 50 W stereovahvistin sekä viritin. Kauppojen DVD-hyllyt alkavat olla pian ahtaalla uusien terävpiirtoformaattien vallatessa entistä enemmän pinta-alaa. Liitäntäpaneelissa koreilevat kuvaa ja ääntä varten kaksi HDMI- ja SCART-tuloa. Tyypillisesti valmistajien suuremman kokoluokan televisiot on toteutettu joko plasma- tai projektiotekniikalla. (02) 277 8950, www.hifimesta.fi, www.arcam.co.uk
DVD:n alamäki alkoi Bernstein Resarchin analyytikko Michael Nathanson ennustaa DVD-levyn tuhoa hallitsevana videoformaattina. Applen valttikortti on kuitenkin edelleen Sony BMG, jonka katalogia ei vielä ole Amazonilta ladattavissa. Yhtiö kertoo syyksi saman vanhan virren: plasmatekniikan kannattavuus on heikolla pohjalla. Toisaalta iTunesissa suojaamatonta musiikkia myy ainoastaan EMI. Suositushinta on 2 200 euroa. Fujitsu ei kuitenkaan aio jatkaa televisiobisneksessä lainkaan, vaan keskittyy lämmitys- ja ilmanvaihtokoneisiin. Nathanson ei kuitenkaan usko, että kuluttajat rynnistäisivät oikopäätä HD DVD:n ja Blu-rayn kimppuun, vaan kiinnostus kohdistuu entistä vahvemmin internetin kautta toimiviin tilauspalveluihin.
10
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Viime aikoina ainoastaan kalliimman luokan televisioita valmistanut Fujitsu General Limited pysäyttää tehtaat maaliskuussa. Lisätietoja: Hifimesta, puh. Nykyisten varastojen tyhjennettyä yhtiö keskittyy ainoastaan paremmin kauppansa tekeviin litteämpiin LCD-paneelimalleihin. Suojaamattomia MP3-tiedostoja kauppaava Amazon MP3 on pian varteenotettava kilpailija Applen supersuositulle iTunes-musiikkikaupalle. Mukana toimitettavat kaiuttimet ovat Arcamin omat Muso-satelliitit ja Logosubwoofer. Ensisijaisesti elokuviakin katsoville musiikinystäville tarkoitettu Solo Movie 2.1 sisältää nimensä mukaisesti kaksi satelliittikaiutinta ja subwooferin. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma
sony haUtaa projeKtiotelevisiot
Warner mukaan MP3-kauppaan
Warner liittyy kolmantena musiikkijättinä Amazonin DRM-vapaata musiikkia myyvään verkkokauppaan. Ykköspaikkaa on pitänyt hallussaan Samsung. Yhdysvalloissa Sonyn osuus taustaprojektiotelevisioiden kaupasta oli 28 prosenttia. DVD-myynti on jo kääntynyt laskuun, sillä levyjä meni viime vuonna kaupaksi 4 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuotena. Sonyn päätös oli tosin odotettavissa, sillä muut valtamerkit ovat myös ilmoittaneet paneelitekniikkaan keskittymisestä.
Fujitsu lopettaa plasmatuotannon Ensimmäisenä plasmatelevisiot markkinoille tuonut Fujitsu on ilmoittanut lopettavansa niiden valmistuksen. Videopuoli onkin suorituskyvyltään Solo Movie 5.1:n tasolla, ja soitin toistaa SACD- sekä DVD-Audio-levyt skaalaten elokuvat 720p/1080i-tarkkuuksiin. Valmistajien massapako LCD-tekniikan pariin on enteillyt plasmapaneeleihin perustuvien televisioiden sukupuuttoa. Apple tavoittaa suuremman yleisön, sillä Amazon MP3 on toistaiseksi rajattu vain jenkkiasiakkaille.
Hyvästä markkina-asemastaan huolimatta Sony on päättänyt lopettaa taustaprojektiotekniikkaan perustuvien 3LCDja SXRD-televisioiden valmistuksen
Lisätietoja: musiikki.gigantti.fi Ruotsalainen XTZ tuo tammikuussa markkinoille kotikäyttöön tarkoitetun tietokonepohjaisen huonevasteanalysaattorin. MP3 on luonnollisesti suojaamatonta, mutta WMA-formaatissa myytävät levyt sisältävät poltto- ja kopiointirajoituksia. Paketin mukana ei tule huonekorjainta, vaan sellainen täytyy hankkia erikseen. XTZ Room Analyzer toimitetaan USB-väylään liitettävän mikrofonin ja tarpeellisten ohjelmistojen kanssa. Valmistaja korostaa erityisesti ohjelman helppokäyttöisyyttä. Reaaliajassa toimiva analysaattori toimii kolmasosaoktaavin tarkkuudella ja kattaa taajuusalueen 16 20 000 hertsiä. Suomeen XTZ:n tuotteita voi tilata fyndborsen.senettikaupasta, mutta mittauspaketin hintaa ei vielä ole tiedossa. Bassoalueella (0250 Hz) ilmenevien ongelmamoodien taltuttamiseen ohjelmisto antaa neuvoja sopivien suotimien käyttämiseksi parametrisessä ekvalisaattorissa. Saatavilla olevat tiedostoformaatit, MP3 ja WMA, vaihtelevat levyittäin. Mittausohjelma näyttää myös huoneen jälkikaiunta-ajan, josta voi myös päätellä ongelmien suuruusluokkaa. Musiikkia voi ostaa raidoittain 0,99 euron tutuksi vakiintuneella summalla. Bittinopeudet vaihtelevat 192 ja 320 kbps:n välillä. Lisätietoja: www.xtz.se
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
11. Kokonaisen albumin hinta on 9,99 euroa, jos raitojen kokonaismäärä ei ylitä kymmentä. Laajahkosta artistivalikoimasta löytyy niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin esiintyjiä. vastemittaUsta tietoKoneella GiGantti mUsiiKKiKaUppiaaKsi
Kodintekniikkaketju Gigantti on avannut verkkoon musiikkikaupan
Kaiutinarsenaali koostuu kahdesta magneettisuojatusta HTP-501-pöytä-/seinämallista. Elementteinä käytetään kahta 8cm bassokeskiäänistä ja tuuman diskanttia. Bassotutinat tuotetaan satawattisella 8-tuumaisella subwooferilla. Lisätietoja: Simex Oy, puh. Stereopäätteen tehoksi ilmoitetaan 50 wattia 6 ohmin kuormalla. Lisätietoja: Cinema Trading Oy, puh. (09) 41 500 210, www.simex.fi, www.eu.onkyo.com
pleiKKarin tiedostotUKi parani
Sonyn Playstation 3 vankistaa asemaansa kodin monitoimikoneena uudella ohjelmistoversiolla, joka lisää konsoliin Blu-ray 1.1-profiilin mukaisen toiston ja DivX/WMV-tiedostotuen. (02) 538 7703, www.cinematr.fi, www.sim2.co.uk
tyyliKäs virtUaaliteatteri
Onkyon kompakti LS-V501-teatteripaketti käyttää digitaalitekniikkaa virtuaalisen kotiteatterin äänimaailman luomiseksi. Optisen zoomin säätö onnistuu sähköisesti moottorilla, ja heittosuhde ulottuu 1,5kertaisesta kaksinkertaiseen. Pelkkä DR-S501 ilman kaiuttimia irtoaa 599 eurolla. Käyttäjäraporttien mukaan myös XviD-toisto toimii, mutta tiedostojen maksimikoko on rajoitettu 2 gigatavuun. Kompakti kotelo on entisellään. Onkyo LS-V501 on saatavissa mustana ja hopeana 799 eurolla. 60 prosenttia kasvaneen huippukirkkauden lisäksi kontrastisuhde on noussut 4500:1:een (ennen 4000:1). Joulukuussa julkaistu firmware-versio 2.10 tuo mukanaan kauan odotetun DivX-tuen XMB-käyttöliittymään. SCART- ja komponenttilähdöt löytyvät vanhempien laitteistojen omistajien iloksi. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma
KirKKaampi italiaano
Muodokkailla linjoilla projektoreissaan säväyttänyt SIM2 on ehostanut edullisimpaa Full HD -malliaan. Pleikkarin valtaisa prosessoriteho mahdollistaa helposti aidon kuva-kuvassatoiminnon vaatiman videon kaksoispurun.
12
HIFIMAAILMA | 4 | 2007. Uusimmilla Blu-ray-levyillä käytetyt interaktiiviset ominaisuudet saadaan käyttöön 1.1-profiilituella. Paketin päälle on lätkäisty arvokkaammista Grand Cinema -malleista tuttu Unishapelampputeknologia, joka parantaa 160wattisen lampun hyötysuhdetta. Laitteiston sydän on universaalina DVDsoittimena ja vahvistimena toimiva DR-S501keskusyksikkö, joka toistaa SACD- ja DVD-Audio-levyt sekä DivX:t, MP3:t ja JPEGit. RDS-toiminnolla varustetussa AM/FMvirittimessä on 40 asemamuistipaikkaa. Suositushinta on 7 990 euroa. Kaikkien formaattien kohdalla vanhempien codeccien pakkaamat videot saattavat jäädä pyörimättä, eikä MKV-container ole vielä tuettuna. E-päätteen peräänsä saanut Domino D80E perustuu pitkälti edellisversioon, käyttäen samaa Texas Instrumentsin 0,95tuumaista DarkChip3-DLP-piiriä. Hyvä kontrasti saavutetaan ilman artifakteja aiheuttavaa dynaamista iiristä. Vastaava tiedostotuki tuli äskettäin myös XBOX 360:een. Väripyörässä on D80:n tapaan 7 eriväristä segmenttiä ja laajan väriavaruuden tarjoava BrilliantColortekniikka. Yhden tulon ja lähdön kattavat HDMIliitännät ymmärtävät käyttöohjeen mukaan signaalin läpivientiä 1080p-tarkkuuteen asti, ja DVD-kuva voidaan skaalata 720p/1080itarkkuuksiin
Varoja IFPI ja RIAA keräävät sekä neljältä suurelta että sadoilta pienemmiltä levy-yhtiöiltä. Oletettavasti EMIn mielestä kansainvälisesti toimiva IFPI (International Federation of the Phonographic Industries) ja amerikkalainen RIAA (Recording Industry Association of America) eivät taistelullaan piratismia vastaan ole yltäneet toivottuun tulokseen. Radion kuuntelu onnistuu sisäisellä tai ulkoisella antennilla. emi vähentää toimialajärjestöjen rahoitUsta
Brittiläinen EMI haluaa leikata kulujaan vähentämällä levy-yhtiöitä edustaville elimille suunnattua rahoitusta, kertoi nimetön lähde uutistoimisto-Reutersille. Levymyynnin heikentymistä on vyörytetty muun muassa nettipiratismin syyksi, mutta lukuisten oikeusjuttujen tehokkuudessa onkin mahdollisesti parantamisen varaa. Herätyskellon voi laittaa hälyttämään omalla äänimerkillään, radiolla tai CD-soittimella. Uuden omistajan ensisijaisena tehtävänä taitaakin olla massiivisten tappioiden vähentäminen. Strategisen muutoksen kourissa painiva EMI siirtyi äskettäin yksityisen Terra Firma -sijoitusyhtiön kouriin. Kattavasta värivalikoimasta voi poimia lakatun maalipinnan tai puuviimeistelyn. (019) 248 6858, www.hangontuonti.com, www.sonoro-audio.com
Äänen uusi referenssi - Forvoice 7.7
Lisätietoa: www.forvoice.fi
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 13. Halutessaan Cubon voi liittää esivahvistinlähdöstä myös suurempaan stereosysteemiin. Kompaktiin puukoteloon (210 x 230 x 137 mm) on asennettu yksi refleksiviritetty monokaiutin - eipä pienessä laatikossa stereokuvasta pääsisi juuri nauttimaankaan. Ulkoisen äänilähteen, kuten MP3-soittimen liittämistä varten on linjatasoinen tuloliitäntä. Lisätietoja: Hangon Tuonti Ky, puh. Muun muassa muotoilustaan ja käytön helppoudestaan palkittu Sonoro Cubo löytyy hyvin varustetuista kodinkoneliikkeistä suositushintaan 319 euroa. EMIn, Warnerin, Sony BMG:n ja Universalin osuus rahoituksesta on IFPIn arvion mukaan noin 89 miljoonaa euroa vuodessa.
minisoitin maKKariin
Saksalainen Sonoro Cubo on CD-soittimella varustettu söötti kelloradio
Kytkentäarsenaalin täydentävät PCliitäntä, kaksi SCARTia ja komponenttitulo. Sovittamista helpottavan vaiheensäätö on portaaton, ja UcD-mallissa uutta on 50 ja 120 hertsin väliltä valittava 06 desibelin korostusmahdollisuus lisäpotkun saamiseksi. Lisätietoja: Olavi Räsänen Oy, puh. Suljettuun koteloon koottu Vertigo SLS UcD on ulkoisesti XLS-mallin kaltainen, mutta huomattavasti pienempi. Molempia formaatteja julkaisevan Warnerin Potter-kokoelmassa sarjan neljäs elokuva, Goblet of Fire, oli useassa pakkauksessa korvautunut HD DVD -versiolla, raportoi Home Media Magazine. Yhden kappaleen suositushinta on 579 euroa. Jakson päätyttyä miljoonien raitojen kokoelmasta ladatut kappaleet toimivat edelleen, ja uuteen musiikkiin pääsee jälleen käsiksi vuoden ajaksi kunhan käyttäjä vain ostaa uuden kännykän. Hyvältä kuulostavan ominaisuuden yllä leijuu kuitenkin DRM:n musta pilvi. Värivaihtoehtoja on nyt neljä: hopeinen avantgarde, musta black diamond, ja puunväriset trend (kuvassa) sekä elegant. 24-litrainen kotelo on 361 mm kanttiinsa ja painaa 16,3 kiloa. Mainoksilla toimintansa rahoittava Imeem on haalinut nyt kaikki neljä suurta levy-yhtiötä taakseen. Siinä käytetään edeltävää SLSmallia tehokkaampaa vahvistinta. Alarajataajuudeksi ilmoitetaan 25 hertsiä alipäästösäädön alkaessa 30 hertsistä. Nokian Comes with Music -brändätyn puhelimen ostettuaan käyttäjä voi vuoden ajan ladata ilmaiseksi musiikkia sydämensä kyllyydestä. PC:llä tai kännykällä ladatut kappaleet on suojattu Microsoftin PlaysForSurella, mikä rajaa esimerkiksi iPodit tai muut kuin Windows-käyttöjärjestelmät yhteensopivien toistoalustojen ulkopuolelle. Lisätietoja: www.imeem.com
vUoden mUsiiKit KönttäsUmmalla
Nokia on hypännyt ensimmäisenä laitevalmistajana levy-yhtiö Universalin Total Music -palvelun tarjoajaksi. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma
sijoiteltavampi piKKUsUBBari
Chorus on esitellyt uuden pienikokoisen ja sisustusystävällisen Vertigo SLS UcD subwooferin. Materiaalin streamaus on käyttäjille ilmaista, ja osa Imeemin mainostuloista menee suoraan musiikkia tarjoaville yhtiöille. Nopeiden liikkeiden haamukuvia vähentävä 100 Hz Clear Motion Drive on yhdistetty kontrastia ja ääriviivojen toistoa parantavaan Dyna Pix HD -prosessoriin. Juuri viime viikolla Nokia tiedotti liittyneensä yhtiön Total Music -palvelun tarjoajaksi. Lokakuussa esitelty konsepti tarjoaa rajattoman musiikkikirjaston laitteen ostajalle, kun valmistaja maksaa kiinteän kuukausimaksun Universalille. (020) 791 9700, www.chorus.fi
hd dvd lipsahti BlU-ray-potteriin
Teräväpiirtolevyjen formaattisota sai uudenlaisia piirteitä, kun kaikki Harry Potter -elokuvat sisältävään Blu-ray-boksiin oli eksynyt myös vääränmallinen levy. Lisätietoja: Oy Hedengren Kodintekniikka Ab, puh. HDMI-tuloja on kolme kappaletta, ja ne tukevat CEC-ohjaussignaaleja. Hinnoiksi on lätkäisty 2 000 ja 3 000 euroa. (09) 682 831, www.jvc.fi
Universalin KataloGi verKKoyhteisön Käyttöön
Musiikin, videoiden ja soittolistojen jakamisen mahdollistava Imeem-verkkoyhteisö on saanut uuden suuren tekijän mukaan. Nokian huoleksi jää noin 5 dollarin kuukausimaksu Universalille, joka on huomioitu puhelimen hinnassa. Vaikka Nokia-diili sisälsikin käyttöä rajoittavaa DRM-kopiosuojaustekniikkaa, tarjoaa Universal perinteisiä suojaamattomia MP3-tiedostoja muun muassa Amazonin musiikkikaupassa. HD DVD:hen päätyminen tasapainoittaisi tukijoukkoja ja todennäköisesti pitkittäisi sotaa entisestään.
nopeammin päivittyvät 1080p-televisiot
JVC:n uudet DV8-sarjan LCD-televisiot tarjoavat Full HD -tarkkuuden ja 100 hertsin kuvanpäivitystaajuuden. Jos Warnerin vaaka kallistuu siniseen Blu-rayleiriin, saavuttaa Sonyn kehittämä formaatti 70 prosentin osuuden HD-levymarkkinoista. UcD-luokan vahvistin tarjoaa nyt 200 wattia edellisen 130-wattisen sijaan. Alasivuselausta tukevassa teksti-TV:ssä on 1 500 sivun muisti. 42- ja 47-tuumaiset mallit kattava DV8-sarja sisältää myös DVB-T-virittimen antenniverkkoon. Nimensä SLS saa 214-millisestä pitkäiskuisesta Super-Long-Stroke-elementistä. Kesällä joukkoon liittyneen Warnerin jälkeen Sony BMG ja EMI seurasivat syksyn aikana tasaisen tappavasti perässä. Toistaiseksi ainoan molemmille kilpaileville levytyypeille elokuvia julkaisevan Warnerin on huhuttu tekevän lopullisen valintansa kaksikon väliltä ensi vuoden alussa. Yhtiö kertoi tänään, että musiikkijätti Universalin koko katalogi saapuu käyttäjien ulottuville. Universal on Applen iTunes-kaupan pitkäaikaisen sopimuksen kahleista irrottauduttuaan alkanut solmia uudentyyppisiä jakelumenetelmäsopimuksia materiaalilleen. CD:lle polttoa varten musiikista täytyy maksaa.
14
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
Bassot on siinä korvattu Seas Prestige -sarjan elementeillä. Toimintaperiaatteeltaan AW-30 Aluminium on 2,5-tie toisen bassoelementeistä toistaessa alataajuuksia vain 300 hertsiin asti. Useista kammioista koostuva TransFlexkotelo on Excel-version kanssa identtinen, ja elementit ovat vaiheplugilla varustettuja alumiinikartioisia L18RNX/P-malleja. Vanhan ajan gramofonin muotoisena kiemurteleva äänitorvi vahvistaa kannettavan soittimen omien nappikuulokkeiden ääntä ilman aktiivisia komponentteja. Valmistajan mukaan patenttia odottava tuote saa täysikokoisella iPodilla aikaan noin 55 desibelin äänenvoimakkuuden, joka vastaa suurin piirtein kannettavan tietokoneen kaiuttimen tuottamaa painetta. Tätä tekstitysmenetelmää käyttävää kanavaa voi seurata samaan aikaan lopetettavan YLE Extran kanavapaikalla. Diskantin jakotaajuus on 1 500 hertsiä, ja suodin on ensimmäistä astetta. Kuunteluhuoneen koon olisi syytä olla yli 15 neliötä. Diskantti ei eroa isoveljestään, vaan käytössä on sama neodymiummagneetilla varustettu 25TAFN/ G-alumiinikalotti. 600 euron hintaisen Phonofone II:n valmistuserä on toistaiseksi rajattu 75:een. Lisätietoja: www.scienceandsons.com/ph2.php
raKennUssarja perUselementeillä
Hifitalon uusi AW-30 Aluminium rakennussarja on huippuelementtejä käyttävästä AW-30 Excelistä kehitetty edullisempi kaiutin. Alkuperäistä marraskuussa koottua mustaa listaa se ei julkaissut, mutta lista päätyi kaikkien nähtäville Helsingin Sanomien verkkosivuille. Rakennussarjan sähköisten osien hinta on 265 euroa/kaiutin. Valmiiksi koottuna kaiuttimen koko on 210 x 950 x 215 mm (lxkxs). Uudelta YLEn itsensä julkaisemalta reilun 80 digiboksin listalta jopa yli 40 ei esitä DVBtekstitystä ongelmitta. 0208 333 030, www.hifitalo.fi
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 15
yleisradion diGiBoKsilista nettiin
YLE on julkaissut testaamistaan digisovittimista listan, josta ilmenee, että noin puolet markkinoilla olevista laitteista kärsii jonkinlaisista ongelmista tekstien kanssa. Tekstiongelmien vuoksi Yleisradio alkaa esittää ensi vuoden alusta lähtien TV1:ä kuvaan poltetuilla teksteillä. Suodinkomponenttien valinnassa laatuun on kiinnitetty huomiota. Lisätietoja: www.yle.fi/yleista/tiedotteet2007_0512b.shtml. Dolbyn menetelmässä pyritään ylittämään ihmissilmän havaintokyky tummimpien ja kirkkaimpien yhtäaikaisten ärsykkeiden välillä. Lisätietoja: Hifitalo, puh. Täysin toimivaksi testattuja malleja tarjosivat muun muassa Handan ja Topfield. Bassotoiston ulottuvuudeksi ilmoitetaan 30 hertsiä. Voimakkaat matalat taajuudet aiheuttavat yliohjatessakuulokkeissa ikävää sivuääntä, ja pienten nappielementtien äänenlaatu saattaa kärsiä ajan myötä täydellä teholla soitatettaessa. SIM2 huolehtii yhteisprojektissa vetävän designin suunnittelusta.
torvivahvistUsta Kannettavalle soittimelle
Kanadalainen Science & Sons käyttää torvitekniikkaa pienoiskoossa passiivisesti MP3soittimen ääntä vahvistavassa Phonofone II:ssa. Elektronisen musiikin tai rockin vahvistukseen valmistaja ei suosittele laitetta käytettävän niiden sisältämän reilun basson takia. Suuntaimen ansiosta jakosuotimen kytkentä on saatu varsin yksinkertaiseksi. Uusi rakennussarja soveltuu sekä stereo- että monikanavatoistoon, ja kotiteatterissa keskikanavaan suositellaan äänellisesti samanlaista AW-10 Aluminiumia. Prototyyppiasteella oleva valkoinen, täysin keraaminen, tötterö sopii ainakin ulkomuotonsa puolesta iPodin kaveriksi, mutta hintaa sillä on noin tuplasti itse soittimeen verrattuna. Samaa varmasti toimivaa tekniikkaa käyttävät myös MTV3 ja Nelonen. hdr-teKniiKKaa italialaisKUorissa
Projektoreistaan paremmin tunnettu italialainen SIM2 on lyöttäytynyt yhteen Dolbyn kanssa kehittääkseen ledeillä valaistun korkea dynamiikan HDR-paneelin. Yleisradion testissä on painotettu tekstityksen toimivuutta. Ledien ohjaukseen tullaan käyttämään Dolbyn alueellista himmennysmenetelmää, joka ottaa huomioon kuvan eri alueilla vaadittavan kirkkaustason. Samaan aikaan mustan taso on tarkoitus pitää mahdollisimman alhaisena
TESTI KAIUTIN USHER BE-10
TeksTi: Pekka Tuomela M i T Ta u k s e T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a l o / T k k k u vaT : s a m u s a u R a m a J a P e k k a T u o m e l a
Raskaan
16
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
Aivan neutraali toisto ei kuitenkaan ole. Vaikka yksityiskohdat toistuvat skarpisti, myös karkeampisoundiset tuotokset välittyvät pahemmin korvia riipimättä. Reilumpikaan äänenvoimakkuus ei silti saa ääntä riipiväksi. Diskantissa ei ole kirkkaudesta huolimatta epämiellyttävää pistävyyttä. TESTI KAIUTIN USHER BE-10
se on erotteleva ja läsnä oleva, mutta samalla myös rauhallinen ja pakottoman tuntuinen. (09) 4553 685 www.highendstudio.fi www.usheraudio.com
etulevyn kilven takana on kammio, joka voidaan täyttää hiekalla.
Tekniset tiedot
Mitat (l x k x s): 36,5 x 121,5 x 71,5 cm Massa: 92 kg Toimintaperiaate: 3-tie, refleksi elementit matalat äänet: 28 cm keskiäänet: 13 cm korkeat äänet: 3 cm Jakotaajuudet: 550 ja 3460 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia suurin suositeltu teho: 130 W Magneettisuojaus: ei Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on
Mittaustulokset kuunteluarviot
dB
mikael nedeRsTRöm
samu sauRama
95 85 75 65 20
KAR
Dramatiikkaa ja draivia
Sanalla sanoen ääni on iso. Esimerkiksi joissakin lauluäänissä tuntuu olevan lievää ohuutta. Äänitteen pienet yksityiskohdat tulevat selvinä esille ja yleishenki on dynaamisen skarppi ja erotteleva. Kaikki on periaatteessa kohdallaan, mutta useimpiin levyihin tulee mukaan ripaus ylimääräistä dramatiikkaa ja draivia. Äänitteiden suhteen kaiutin ei ole valikoiva. Tehovaste on hieman aaltoileva, ja basso- ja keskiäänielementin välisen jaon kohdalla on vaimentuma. Bassokkaat äänitteet saavat lahkeet lepattamaan vailla hitustakaan kireyttä. Bassotoisto laskee loivasti ja ulottuu suhteellisen alas, mutta on yleistasoltaan hieman runsas. Diskanttitoisto on kirkas ja vaivaton mutta samalla siisti ja kohtuullisen aidonoloinen. Bassopäässä on potkua, erottelua ja kohtuullisesti ulottuvuutta, alimmat jyrähdykset jäävät tosin vajaiksi. Jos voimallinen bassotoisto ei ole ongelma, kaiutin on joka suhteessa aika kova luu.
ÄÄNI
Dynaamista menoa
Ensivaikutelma äänestä on iso, ilmava ja vaivaton. + Dynaaminen ja pakoton toisto + Luontevasti erotteleva + Sivistynyt sointisävy Taipumus bassojen yliraskauteen
9
ÄÄNI
9-
18
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Äänikuva on luonteeltaan melko läsnä oleva ja hyvin hahmottunut, eli myös elävyyttä ja tarkkuutta löytyy tarpeen vaatiessa. Kaiutin on muutenkin vaikka ei täysin neutraali olekaan yleispätevä ja toistaa myös hankalammat äänitteet tasaisen varmalla tyylillä. Tehovasteapproksimaatio (musta). Tämän seurauksena joitakin äänitteitä vaivaa lievä loudness-efekti, mikä ei kuitenkaan tee soundista rasittavaa. Voima ei liity ainoastaan kaiuttimen kokoon tai dynamiikkaan, vaan on osaltaan seurausta hiukan ylimassiivisesta bassopäästä. Kuuntelussa tuli mieleen parikin kertaa, olisiko kaiutin kaivannut järeämpää elektroniikkaa tuekseen.
Usher BE-10 100 1000
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Soinniltaan kaiutin on rauhallinen, tasapainoinen ja pakoton, mutta samalla poikkeuksellisen voimallinen. Usher BE-10 tarjoaa hintansa vastineeksi laatuääntä, eikä sitä kannata jättää huomiotta etsittäessä yleispätevää kaiutinta runsaan n kymppitonnin luokassa.
kaiuttimen massiivisuus ja arvokkuus ulottuvat myös liitinpaneeliin.
Bassoelementti on saksalaisen etonin valmistama.
usher Be-10
Hinta: 12 900 /pari Lisätietoja: Highend Studio, puh. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 6 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 87 dB Alarajataajuus (-6 dB): 31 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,20 ms Vapaakenttävasteet ovat tasaiset, eikä ongelmallisia resonansseja näy. Suuntaavuus on hyvin hallinnassa. Osalla äänitteitä bassopää tuntui silti kulkevan aavistuksen ajallisesti eri tahtia muun kaiuttimen kanssa. Läsnäoloa on hyvin ja stereokuva aukeaa etenkin leveyssuunnassa suureksi, joskaan ei kamalan tarkaksi
Audio/HT
Yhtymäkohtana aiempiin 1-sarjan malleihin on avoimesti sijoitettu 30 sentin elementti. Yrityksen perustaja Jorma Salmi on mielellään kyseenalaistanut luutuneita ajattelumalleja. Siinä ei ole koteloa vaan runko, joka on kuuden sentin paksuista koivuvaneria. Myöhemmin sitä uudistettiin 1.2- ja 1.3-versioiksi. Ensimmäinen Gradient-malli oli vuonna 1984 esitelty 1.0. Ulkoasussa on pyritty selvästi ottamaan huomioon sisustus ja puolison hyväksyntä eli englanniksi WAF (Wife Acceptance Factor). Siinä bassolle oli kulmikas puukotelo, mutta muuten se ei juurikaan muistuttanut tavallisia kaiuttimia. Gradient keskittyi ulkoisesti vähemmän huomiota herättäviin malleihin. Se ei ole kuitenkaan nyt keskiääninen vaan basso. Useimmat valmistajat tarjoavat vuodesta toiseen samoja periaatteita hieman muunneltuina ja uudessa kuosissa. Gradient ei ole kuitenkaan tehnyt erikoisia kaiuttimia erikoisuuden vuoksi, ja rakenteessa sekä materiaalin ja komponenttien valinnassa on otettu huomioon myös valmistuskustannukset. Viime syksynä Helsingin high end -messuilla esitellyn Helsinki Series 1.5:n myötä Gradientin on "tarkoitus palata juurilleen ja tehdä kummallisen näköisiä kaiuttimia", kuten Jorma Salmi hieman ironisesti on todennut.
kääntämällä tilt-säätö
Helsinki Series 1.5 kuuluu kiistatta omaperäisten kaiuttimien joukkoon. Valmistus loppui vuonna 1997, eikä 1.4 koskaan toteutunut. Alusta ja rungon takaosa ovat lasia. Helsinki series 1.5 ei tuota pettymystä ainakaan tavanomaisuudellaan.
K
aiutinala on vanhoillinen. Poikittainen dipolin asennus merkitsee, että bassoelementti säteilee lähinnä sivusuuntiin, ja suoraan eteenpäin
20
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Elementti on sijoitettu lisäksi kohtisuoraan kuviteltuun etulevyyn nähden. Gradientilla on ollut alusta alkaen omaperäinen linja. TESTI KAIUTIN GRADIENT HELSINKI SERIES 1.5
TeksTi: Pekka Tuomela M i T Ta u k s e T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a l o / T k k k u vaT : s a m u s a u R a m a J a P e k k a T u o m e l a
moneksi
Hifiharrastajat odottavat aina kiinnostuneena Gradientin uutuuksia
Viimeinen dramatiikka ja akustiikan tuntu äänikuvasta silti puuttuvat. Diskantti on sopivan kirkas, mutta siinä ei ole lainkaan rasittavuutta. Bassoa ja diskanttia voi ohjata omalla vahvistimellaan.
lattiakaiuttimille, vaikka matalimmat jyrähdykset jäävätkin aistimatta. Toisaalta tämä tuo sointitasapainoon pientä ylimääräistä lämminsävyisyyttä ja mehevyyttä, mikä on paikallaan varsinkin monien kevyen musiikin äänitteiden kohdalla. Se on hintaluokkansa kärkimallien joukossa. Aivan viimeinen nopeus bassosta puuttuu, mutta huoneen vaikutusta tähän on vaikea arvioida. Äänikuva on yhtä aikaa mukavan ilmava mutta silti kohtuullisen pistemäinen. Klassinen orkesteri jäsentyy luontevasti kaiuttimien taakse ja väliin. Parempi kuitenkin liian vähän kuin liikaa, eli näiltäkin osin ääni on kunnossa. Voimakkaissa iskuissa dynamiikka tuntuu myös hieman rajoittuvan. 09-662 062 · info@tadistribution.fi · www.tadistribution.fi
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 23. Kokonaisuus on pienin bassovarauksin monessa suhteessa tasaisesti tingitty kompromissi, joka toimii hyvin monenlaisilla äänitteillä ja kaikenlaisella musiikilla.
ÄÄNI
Säädettävää superia
Stereokuva aukeaa erittäin ilmavaksi ja avoimeksi, mutta liioittelemattomaksi. Gradient Helsinki Series 1.5 ei ole pelkästään design-kaiutin, vaan myös vakavasti otettava toistin hifikäyttöön. Bassotoisto on luonteeltaan tiukka, erotteleva ja napakka, joskaan ei aivan niin ulottuvainen tai vapautuneen dynaaminen kuin voisi toivoa. Pienistä puutteistaan huolimatta poikkeuksellisen toimiva ratkaisu.
ÄÄNI
speakon-liittimessä on kaksoisjohdotus. Bassopää potkaisee tiukasti ja sävykkäästi. Keskialue on läsnä oleva, joskin joillakin mieslauluäänillä myös hivenen ahtaan kuuloinen. Audiofiili voi toteuttaa aika ajoin heräävää haluaan muutokseen tarvitsematta vaihtaa kaiuttimia. n Hifimaailma_215x147,5_311007:Hifimaailma_215x147,5
9-
9+
18.10.2007
15:52
Page 1
Everybody needs a PAL!
Tivoli Audio
TM
PAL 199,Maahantuoja: TA Distribution Finland Oy · puh. Kaiutin nielee ja toistaa sujuvasti kaikenlaisen materiaalin ja onnistuu kiinnittämään huomiota kohtuullisen hyvin sisältöön, vaikka neutraali tarkkuus pitääkin ääniteteknisen puolen selkeänä. Ulottuvuus on kohtuullisen hyvä, joskaan ei mitenkään poikkeuksellisen alas jyrähtävä. Läsnäoloa on sopivasti, mutta mitään ylimääräistä läheisyyttä ei solistissa ole halusi sitten sellaista tai ei. Parhaan äänen saaminen edellyttää vaivannäköä kaiuttimen sijoituksen ja asennon kokeilussa, mutta se tarjoaa myös tavallista enemmän mahdollisuuksia. Ilmiö saattaa johtua alakeskialueen runsaudesta, mikä tuo soundiin lievästi sisäänpäin kääntyneen sävyn. Toisaalta tämä "laulaja ehti melkein nielaista koko ison suklaapalansa" tuo mehevyyttä ja tasoittaa äkäisimmät äänitteet helpommiksi kuunnella ilman ylemmän keskialueen vaimentumia. Diskantti on eleettömän puhdas ja ulottuva sekä tasoltaan varsin neutraali. Keskialueella on tuhdisti bodya, joillain levyillä aina lievään yliannosteluun saakka. kuunteluarviot
mikael nedeRsTRöm samu sauRama
Hillitty
Siisti, rauhallinen ja tasaisen hillitty yleissoundi. Äänenpainevarat ovat varsin hyvät myös bassoilla. Elämää suurempaa hengittävyyttä ei ole tarjolla vaan ääniteuskollista ja vaivattoman tarkkaa erottelua
Kotikäyttöön tehdyt kiinnikkeet vaativat usein ylimääräisten reikien tekemisen kaiuttimeen, ja heppoisia malleja tuntuu valitettavasti olevan tukevia runsaammin.
Ärsyttämättömät, mutta erottelevat
Kaksikanavaisessa musiikkikäytössä stereokuva avautuu kaiuttimien väliin tarkkana, mutta liioittelemattomana. Pääkaiuttimien lailla liitännät ovat vain balansoidut XLR-liittimin. Kaiuttimen pohjassa on kiinnityspaikat tukevalle Omnimount-kiinnikkeelle. Kotikäyttöön se ei toki ole ollenkaan miniatyyrihenkeä edustava vaan järkevän kokoinen kompromissi äänenlaadullisten asioiden ja kohtuullisen helpon sijoitettavuuden välillä. Vaiheenkääntö on portaaton ja varmistaa, että integraatio pääkaiuttimien ja subwooferin välillä on mahdollista hakea optimaaliseksi. Merkkiä on markkinoitu lähes pelkästään ammattikäyttöön, mutta jonkin verran etenkin pienempiä malleja on myyty myös kotiteattereihin. Takaseinässä on tasonsäädöt diskantille ja bassolle. SB Controller on kuitenkin maahantuojan mukaan vaihtumassa monikanavaiseksi joskus lähitulevaisuudessa. 40135 hertsin välillä säätyvä jakosuodin hoitaa sekä subwooferin että pääkaiuttimin suodatuksen. Mallisto koostuu pelkästään aktiivikaiuttimista. Subwooferissa on mahdollisuus asentaa jalat joko päätyyn tai pitkälle sivulle, riippuen kummin päin kaiutinta haluaa lattialla pitää.
rittiläisen Questedin juuret ovat perustajan, Roger Questedin omassa äänitysteollisuuden taustassa. Ainoana värivaihtoehtona mattamusta ei houkuttele kaikkia valitsemaan kaiutinta olohuoneen paraatipaikalle, mutta tummapintaisessa oikeassa kotiteatterissa sävy on paras mahdollinen. Monikanavakäytössä kahdelle pääkaiuttimelle suunniteltu jakosuodin ei ole ongelma koska kaikissa surroundvahvistimissa on toimiva bassonohjaus. Quested S6 on sisältää suljettuun koteloon sijoitetun 13-senttisen bassokeskiäänisen, jonka seurana on tuuman tekstiilikalottidiskantti. SB10-subwoofer pohjautuu refleksikotelossa olevaan kymmentuumaiseen elementtiin. TESTI 5.1-KAIUTINSARJA QUESTED
T e k s T i ja k u vaT : S a m u S a u r a m a
B
ammattiääntä kotiteatteriin
ammattilaisen työkalu voi olla hyvä vaihtoehto kotikuuntelijankin teatteriin. Tämä on tervetullut vaihtoehto. Varsinaisesta hengittä-
24
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Otimme kokeiltavaksi merkin pienimmän 5.1-järjestelmän. Haluttaessa subwooferin suodin voidaan ohittaa takaseinän kytkimellä. 215-wattinen vahvistin ja jakosuodin ovat omassa räkkikokoisessa yhden unitin korkuisessa kotelossaan. Kokeiltu sarja tarjoaa erottelukykyistä, mutta korville käymätöntä ääntä.
Kotelo vaikuttaa olevan tukevaa työtä, ja viimeistely on asiallinen
Questedista irtoaa itse asiassa enemmän puhdasta ääntä kuin äkkiä tuntuu juuri rasittamattoman äänensävyn takia. Basson luonne on pehmeästi murahtava ja tuhdisti potkaiseva. Elokuvilla on merkittävä asia etenkin se, että reilummillakaan äänenpaineilla soundi ei ota korviin. Hyvillä äänitteillä tuo lievä ylemmän keskialueen etäisyys syö toisaalta vähän elävyyttä ja särmää sieltä, missä sitä kuuluisi olla. Diskantti on siisti ja huomiota herättämätön. n
Quested s6
Hinta: 474 / kpl Mitat (l x k x s): 17 x 28,5 x 24 cm Massa: 7,5 kg Toimintaperiaate: 2-tie, suljettu
Quested sB10 ja sB Controller
Hinta: 1 399 Mitat (l x k x s): 62 x 35 x 29 cm (kaiutin), 48 x 4,5 x 24 cm (vahvistin-jakosuodin) Massa: 19,8 kg Toimintaperiaate: refleksi Lisätietoja: SarkaPRO Oy, puh. Sivusuunnassa äänensävy ei muutu juurikaan pienillä kuuntelukulman muutoksilla, mutta pystysuunnassa sävy elää enemmän kulman mukana. Questedin S6 -kaiuttimissa ei ole säätöjä alakeskialueen ja basson yleiselle tasolle, joten etäisyys kunkin kaiuttimen takaseinään olisi syytä olla samankaltainen. vyydestä ei voida puhua, mutta erottelu on kyllä hyvää tasoa. S6 kyllä sietää seinän läheisyyttä keskivertoa paremmin.
Suuntauksen on syytä olla melko tarkasti suoraan kohti kuuntelupaikkaa etenkin pystysuunnassa. Alimmista taajuuksista ei kuulu henkäystäkään, mutta sitä ei tämän kokoluokan suljetusta kotelosta kukaan odotakaan. Yleinen mehevyys paranee ja jossain määrin myös auktoriteetti.
Subwooferin kompastuskivi on se, että siitä täytyy saada studiokäytössä reilusti äänenpainetta ilman sivuoireita tai varsinkaan häiriöääniä. Itse asiassa hyvinkin äkäiset äänitteet toistuvat vailla epämiellyttävää kireyttä. Kokonaisuus tuo joka suhteessa selkeästi, mutta ärsyttämättömästi ja joissakin tapauksissa myös vähän ilottomasti esille sen, mitä äänitteessä on. Elokuville tämä sopii, mutta musiikilla kaipaisi vähän lisää napakkuutta ja nopeutta.
sB Controller on toistaiseksi tarjolla vain kaksikanavaisena, mutta monikanavainen versio on tulossa. Tämä on tehty jyrkällä suodatuksella kotelon viritystaajuuden alapuolelta, ja kyseinen kuudennen asteen viritys sekä pehmentää iskuäänitoistoa keskibassoilla että jättää alimmat taajuudet kuulumatta. säätöjen tekemiseen tarvitaan ruuvimeisseli, mutta toisaalta säädöt eivät voi vahingossa muuttua esimerkiksi ohi pyyhkäisevästä lahkeesta.
Parhaimmillaan elokuvilla
Viisi identtistä kaiutinta toimivat monikanavaisessa järjestelmässä hyvin, kun kaikille on akustisesti samankaltainen sijoituspaikka. Keskialue on erotteleva ja suuremmillakin voimakkuuksilla yllättävän korville käymätön. Quested SB10: n tapauksessa alarajataajuus on noin 30 hertsiä. (09) 555 160, www.sarkapro.com, www.quested.com + Erotteleva ja rasittamaton ääni suuremmillakin kuunteluvoimakkuuksilla + Viisi identtistä kaiutinta auttavat yhtenäisen äänikentän luomisessa + Subwoofer integroituu hyvin Subwoofer voisi olla ulottuvuudeltaan ja tarkkuudeltaan parempikin
Musiikki
8+
Elokuva
9-
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
25. Subwoofer integroituu pääkaiuttimiin surroundvahvistimen bassonohjauksen hoitamana poikkeuksellisen siististi. Laulajan ääni saa vähän lisää bodya, mutta ei yhtään ylimääräistä paksuutta. Paljon musiikkia kuunteleva ihminen voi tykästyä Qestedin monitorin rasittamattomaan ääneen, mutta myös jäädä toivomaan vähän elävämpää esitystä. Elokuvaharrastaja todennäköisesti on kokonaisvaltaisesti tyytyväisempi kokeillun sarjan vaivattomuuteen ja ärsyttämättömyyteen. Bassopäässä on mukavasti napakkuutta, ja ulottuvuus on riittävä tavalliseen musiikista nauttimiseen
Aktiivielementti on piilossa kotelon sisällä olevassa väliseinässä ja etulevyssä oleva kahdeksantuumainen passiivisäteilijä korvaa kaistanpäästökotelossa yleensä näkyvän refleksiputken toistaen koko äänialueen. iPodin ja muiden vastaavien henkeen iso vahvistin ei sovi, mutta aktiivikaiutinpari ja mahdollisesti vähän piiloon sijoitettu subwoofer mahdollistavat erittäin yksinkertaisen musiikkilaitteiston. Värivaihtoehtoja on kohtuullisen runsaasti eli jokaiselle jotakin.
Takalevyssä on tasonsäätö, linjatasoinen rca-liitäntä, virtakytkin ja virtajohdon liitin. Pohjassa on kumitassut, jotka estävät värähtelyjen johtumisen lattiaan. Kannettavalta MP3-soittimelta voi soittaa hyvälaatuista musiikkia, kunhan siihen liittää kunnolliset kaiuttimet. Alipäästösuotimelle ei ole ohitusta, mutta maksimiasento 150 hertsiä toimii riittävän hyvin käytännön ohittimena, kun surroundvahvistin hoitaa bassojen jaon. Tietokonekin
26 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
alkaa yleistyä ohjelmalähteeksi, ja siitä saa ulos monikanavaistakin ääntä kotiteatterin, musiikinkuuntelijan tai vaativan pelaajan tarpeisiin.
Kotikäyttöön suunniteltu
PA31 on Profelin kotikäyttöön suunnitellun Pro Audio -sarjan pienin malli. TESTI 5.1-KAIUTINSARJA PROFEL
T e K s T i ja K u vaT : S A m u S A u r A m A
Aktiivinen miniteatteri
Ajoittain tulee eteen tarve mahdollisimman pienelle mutta hyvin soivalle kaiuttimelle. Viimeistely on siistiä, mutta peruslaatuista. Tasonsäädön nuppiin kaipaisi kyllä tukevampaa henkeä, nykyinen ei ole kovinkaan vakuuttava. Merkki ei vain ole yhtä tunnettu kotikuuntelijoiden kuin musiikin tekijöiden parissa. Kotelon levyjen saumat on jätetty näkyville, eikä niitä ole yritettykään häivyttää. Kotelo on suljettua mallia, ja siinä majailee kolmetuumainen bassokeskiääninen ja tuuman tekstiilikalottidiskantti. Etenkin kompaktikokoiselle aktiivikaiuttimelle alkaa kyllä olla käyttökohteita kotonakin yhä enemmän. Subwoofer PA80SW:n erikoisuus on kaistanpäästökotelon ja passiivielementin yhdistäminen. Vaiheenkäännölle on vaihtoehdot 0 ja 180 astetta. Tämä siitä huolimatta, että hyvin pienten PA31-satelliittien kanssa kannattaa etenkin elokuvakäytössä koettaa mieluummin 100120 hertsin kuin tyypillistä 80 hertsin jakotaajuutta, jotta bassopää ei yliohjaa pieniä bassoelementtejä, ja saadaan. Tämä on varsin yleistä niillä valmistajilla, jotka keskittyvät aktiivikaiuttimiin. Säädöt kattavat hyvin normaalit tarpeet. Profelin mallisto lähestyy tarvitsijaa hyvin kompaktilla työpöydällekin mahtuvalla aktiivikaiuttimella ja sille erinomaisesti sopivalla subwooferilla.
P
rofel kuuluu suomalaisiin kaiutinvalmistajiin. Juuri rca-liitännän käyttö balansoidun xlr:n sijaan erottaa Pro Audio -sarjan studioon tähdätyistä, muuten rakenne on identtinen
Seinustasijoituksella basso on sävykäs, ja kohtuullisilla voimakkuuksilla on potkuakin, mutta pienen elementin äänenpainevarat loppuvat melko pian. Instrumentit sijoittuvat silti riittävän selkeinä ja jopa syvyyssuuntaa avataan vähän. Kunhan materiaali ei ole poikkeuksellisen hankalaa, ei ainakaan kerrostalokuuntelijalla pitäisi olla kapasiteetin suhteen ongelmia. Tällä perusteella kahden pelottavan tekniikan yhdistelmä olisi tietysti katastrofi. Suuremmilla voimakkuuksilla tai jos levyllä on jotain ultramatalaa kahdeksantuumaisen passiivielementin liikevara loppuu kesken, ja rusahtelu alkaa. Räkämetallikin toistuu juuri vaille korvien kipunointia. Avoimuutta ja ilmavuutta on kiitettävän hyvin, jos toki asiat maalataan hyvin leveällä pensselillä. Joko niin, että. Stereokuva on pieneen ja vähän suuntaavaan keskiäänielementtiin suhteutettuna erinomainen. Profel Pa31
Hinta: 310 / kpl Mitat (l x k x s): 11 x 17,5 x 14,5 cm Massa: 2,1 kg Toimintaperiaate: 2-tie, suljettu Profel kaiutinjalka 30-sarjalle Hinta: 100 / kpl Mitat (l x k x s): 17 x 69,5 x 21 cm Massa: 6,8 kg
Profel Pa80sW
Hinta: 895 Mitat (l x k x s): 27,8 x 27,8 x 27,8 cm Massa: 10,6 kg Toimintaperiaate: kaistanpäästö passiivielementein Lisätietoja: Profel Oy, puh. sen suotimella rajataan satelliittien bassotoistoa tai sitten surroundvahvistimella tehdään sama asia. Näin pieni kaiutin on jotakuinkin täysin ympärisäteilevä, joten huone vaikuttaa etäältä kuunneltaessa ääneen hyvin paljon. Aivan nopeimpiin bassotykkeihin Profel ei kuulu, mutta se kumoaa kyllä ennakkoluulot varsin nopeasti kohtuullisen napakalla menollaan. Keskialue on poikkeuksellisen siisti ilman mitään rosoja ja diskantti kirkas olematta äksy. Erikoisuutena on säädettävä aktiivinen ylipäästösuodin kahdelle pääkaiuttimelle. Sopivilla säädöillä yleissävyynkin saadaan lisää mehevyyttä ja yleistä auktoriteettia. Sekä kaistanpäästökoteloa että passiivielementtejä on haukuttu paljon heikosta iskuäänitoistosta. Murahdusta ja potkua on yllättävän hyvin kunhan äänenpaineet pysyvät järkevinä. Pieneen teatteri- ja musiikkihuoneeseen valinta on ehdottomasti n kokeilemisen arvoinen.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 27
jalustassa on järkevästi valmiina virtaja signaalijohdot toisistaan riittävän hyvin erotettuna.
subwoofer auttaa monessa suhteessa
Haluttaessa hillittyä suurempia äänenvoimakkuuksia subwoofer tulee apuun. PA80SW onnistuu tuottamaan varsin hyvin integroituvaa matalaa. 020 775 6630, www.profel.fi
subwooferin vahvistimessa on myös aktiivisuodin pääkaiuttimien bassopään rajoittamiseksi.
+ Tasapainotettu onnistuneesti pienen tilan seinustasijoitukseen + Selkeä, puhdas ja erotteleva huolimatta miniatyyrikoostaan Melko vaatimattomat äänenpaineresurssit, subwooferin käyttö auttaa paljon
Musiikki
vähän lisää bodya esimerkiksi miehen ääneen. Tällöin kapasiteettia riittää paremmin, ja rajaavaksi tekijäksi muodostuvatkin lisäbasson kyvyt. Kun PA31 on alunperinkin suunniteltu seinää vasten laitettavaksi, on selvää, että monikanavainen viisikkokin sijoitetaan jokainen kaiutin seinää vasten. Keskilattialla kaukana rajapinnoista bassoista ei kuulu mitään, ja alakeskialuekin jää ohueksi. Tämä mahdollistaa hyvän subwooferin ja satelliittien sovituksen myös musiikkijärjestelmässä.
8+
Elokuva
8½
Puhtaasti ja hillitysti
Pelkkiä PA31:ä kuunneltaessa huomaa heti, että oikea sijoituspaikka on seinänvierus. Seinässä kiinni balanssi on melko neutraali, mutta silloinkin isossa kuuntelutilassa vielä aavistuksen enemmän kirkkaaseen kuin yhtään paksuun taipuvainen. Osa "ongelmaa" on sekin, että ääni on muuten erittäin puhdas, eikä voimakkuuden nousu aiheuta muita lieveilmiöitä, eli bassokapasiteetin loppuminen paistaa ainoana rikkana rokassa. Sekä elokuvalla että monikanavaisella musiikilla järjestelmä luo erittäin miellyttävän puhtaan ja riittävän erottelukykyisen äänen laajalle alueelle
Takapaneeli on viimeisen päälle vakuuttava. Sen verran soitin tosin viehätti toista kuuntelijaa, että tämä päätti jättää sen testin jälkeen pysyvästi hyllyynsä seuranaan. Kaukosäädin on muovia, mikä on valitettavan tyypillistä kalliimmissakin laitteissa. testimme mukaan se välittää äänitteen luonteen varsin uskollisesti.
kyytiä jitterille
Jitterin, eli digitaalisen signaalin ajoitusvirheen, luvataan saavan kylmää kyytiä uuden, entistä tarkemman masterkellon kynsissä. Tästä on lainattu käytännössä koko analogiaelektroniikka, mutta digitaalipuolen 192 kilohertsin ylinäytteistyksineen luvataan olevan kertaluokkaa viritellympi. Lisäksi mukana on Neutrikin balansoitu analogiaanto. Tästä ominaisuudesta tulee myös uuden soittimen raflaava mallinimi: "high resolution CD player". Täysmetallinen kotelo on tukevaa ja huolellista työtä, eikä suuressa pistematriisinäytössäkään ole valittamista.
28 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
Käyttötuntuma on pääosin erittäin hyvä. Koneistona Coplandissa on Plextorin IDE-liitäntäinen DVD-ROM-asema. Laihana lohtuna on sentään mahdollisuus käytellä samalla kaukosäätimellä myös Coplandin vahvistimen äänenvoimakkuussäätöä. Mukana on myös prosessorin päivitysmahdollisuus. Ennen Damuunninta piirikortilla on näytetaajuuden muunnin, jota oletettavasti käytetään ylinäytteitykseen. Soitin on aavistuksen verkkainen alussa, mutta kun levy on kerran saatu sisään, käsittely sujuu mukavan ripeästi. Analogia-annot sekä koaksiaalinen digitaalianto ovat todella tukevaa työtä järeät liittimet on kiinnitetty suoraan runkoon. Työn jälki ja komponenttien laatu on kauttaaltaan hyvää tasoa. Kaikesta huomaa, että soitin on tehty todella kestämään.
Neutraali muttei rasittava
Soitin sai molemmilta kuuntelijoilta harvinaisen yhtenäiset arviot: ääni ei ihastuta mutta ei vihastutakaan. Joissakin poltetuissa levyissä alkumerkkien ajoitus ei onnistu kunnolla, jolloin soitto saattaa alkaa jo edellisen kappaleen lopusta. Vakuuttavasta tekniikasta huolimatta mittaustulokset eivät ole aivan virheettömät: diskanttivasteessa on hyvin lievä vaimentuma, joka teoriassa saattaa kuulua, jos kuunteluolosuhteet ovat ihanteelliset. TESTI CD-SOITIN COPLAND CDA823
TeksTi: Mikael NederströM k U vaT : s a M u s a u r a M a M i T Ta U k s e T : r i s to N i s k a
Viritetty versio
tanskalainen Copland ei hajota voimavarojaan laajaan mallistoon, ja tällä hetkellä Cd-soittimiakin on tarjolla vain yksi. Analogia-asteet on toteutettu erillistransistoreilla, jolloin ne toimivat a-luokassa, sekä operaatiovahvistimien avulla. Hifimaailman kuuntelukokeissa vaimentumaa ei kuitenkaan noteerattu millään tavalla, joten sen käytännön merkitys on hyvin vähäinen. Mukana on erilliset muuntajat analogia- ja digitaalielektroniikalle. Normaalikäytössä asia ei ole suuri ongelma. Da-muuntimena toimii Analog Devicesin AD1853, monibittinen sigma-deltamuunnin, jonka tarkkuus on 24 bittiä. Muuten mittaustuloksissa ei ole moittimista.
C
oplandin uusi CD-soitin CDA823 on suora seuraaja A822-mallille. Tämä tosin häiritsee vain silloin, kun kuuntelussa on tapana hyppiä satunnaisesti kappaleesta toiselle. Yleensä tällaisilla lupauksilla on tapana häipyä historiaan hämäriin, mutta Coplandin kohdalla sille voi olettaa olevan myös katetta.
Ulkoista kauneutta
Viimeistely on viime numerossa testatun vahvistimen tapaan todella siisti; yksinkertaisen ajaton, tyylikäs ja järeä
Mittaustulokset ovat kokonaisuutena asialliset. Mukana on myös balansoidut analogia-annot.
edellisessä numerossa testattu saman valmistajan vahvistin. (09) 6840 0010, www.copland.dk Mitat: (l x k x s) 43 x 12 x 39 cm Paino: 9 kg + Tyylikäs viimeistely + Laadukas liitinpaneeli Muovinen kaukosäädin
Mittaustulokset
Copland
Taajuusvaste Yksikköimpulssivaste
soittimen sisällä on Plextorin DvD-koneisto ja 192 kHz/24 bit -ylinäytteistävä analog Devicesin da-muunnin.
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla 91 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB 0,02/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 1,7 V Antoimpedanssi, 1 kHz 600 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD ///-/ks. Soittimen yhteensopivuutta eri levytyyppien kanssa tutkittaessa, siihen syötettiin myös SACD-levy. Coplandin äänessä ei ole mitään liikaa, mutta se ei ole myöskään erityisen mehevä, kuuntelijaa kosiskeleva tai korostuneen miellyttävä. Siinä, missä vertailusoitin tuo musiikkiesityksen kokonaisvaltaisempana kuulijalle, Copland selkeyttää eri instrumenttien osa-alueita rikkomatta kuitenkaan kokonaisuutta.
ÄÄNI
ÄÄNI
9-
929
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Lopputulos on siis tällä kertaa harvinaisen yksinkertainen: hyvällä äänitteellä Copland on hyvä, huonolla taas huono. Risto Niska
Coplandin viimeistely on erittäin hyvä, ja laadukas työnjälki ulottuu takapaneelin liittimiin asti. Bassotoisto voisi olla hiukan kiinteämpi ja voimallisempi. Akustiikka korostaa ehkä enemmän läheisyyttä kuin syväerottelua tai ilmavuutta, joskin äänessä on luontevaa läpinäkyvyyttä kautta linjan. Coplanad CDa823
Hinta: 2 300 euroa Lisätietoja: Kruunuradio, puh. Bassopää on nopea ja napakka, mutta ei yhtään liian kevyt. n
kuunteluarviot
Mikael NederströM saMu sauraMa
Asiallinen
Ääni on pykälää viileämpi ja vähemmän mehevä kuin vertailulaitteena toimineessa Naimissa. Koneisto ei tunnistanut levyä ja soittimen ohjelmisto kaatui. Kulunut ilmaisu "neutraali" ei Coplandin kohdalla kuitenkaan tarkoita ylimääräistä riipivyyttä tai analyyttisyyttä enemmänkin luonnetta, jossa äänitteellä on soundin suhteen soitinta suurempi osuus. Se ei ole tällä kertaa huono asia, mikä näkyy suhteellisen korkeista kuunteluarvioiden pisteistä. Soitinta voi siis sanoa hyvällä syyllä neutraaliksi. Ei myöskään elävä tai räyhäkäs. Jos asian haluaa ilmaista laajemmin, niin kyseessä on yleispätevä soitin, joka sopii potentiaalisesti mihin tahansa oheislaitteistoon. Äänikuva on vakaa ja varsinkin leveyssuunnassa hyvin irti kaiuttimista. Diskantti on kirkas, ajoittain siinä esiintyy jopa sihahtelevuutta, jos äänite on huono. Taajuusvasteessa näkyy loiva vajaan desibelin diskanttivaimennus, joka saattaa olla juuri kuuluvaa tasoa suorassa vertailussa täysin tasaisen vasteen omaavaan soittimeen. Harvinaisen tasalaatuinen kone.
Musiikkia neutraalisti
Ensimmäinen mielikuva soittimesta on kokonaisuuden neutraalius. Yksikköimpulssivasteen perusteella soittimessa on yleinen nollavaiheinen rekonstruktiosuodin (digitaalisuodin). Oikeastaan päinvastoin, äänessä on niin driven kuin stereokuvankin suhteen aavistus pidättyväisyyttä, joka tekee kokonaissoundista kohteliaan monenlaisilla äänitteillä. teksti -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio //
Mittaustulosten arviointi
asiallinen Copland mitattiin rca-antoja käyttäen. Soundi on läheinen ja keskialueeltaan selkeä, mutta ei kuitenkaan millään tavalla päällekäyvä. Lisämehevyyttä ei osaa kaivata, vaikka lämpimämpiäkin esityksiä on tullut vastaan, koska mitään riipivyyttä tai rasittavaksi käyvää ylianalyyttisyyttä äänessä ei ole. Verhoutuneisuudesta soitinta ei voi syyttää, vaikka veitsenterävin erottelu uupuukin. Antojännite on hieman tavanomaista pienempi. Ja niin sen kai pitäisi yleensä ollakin. Levyn sai kuitenkin ulos virran katkaisun jälkeen. Kokonaisuus on melko tasainen, vailla suurempia heikkouksia tai vahvuuksia. Artikulointi on kyllä korkeaa tasoa, ja soitin tuo selkeästi esille kunkin muusikon tekemisen ja fiiliksen. Suotimen esi- ja jälkisoinnit ovat pitkät
Tästä syystä käytimme kuuntelussa putken pisintä asentoa. Asteikon yläpäässä on merkintä 0 dB ja alapäässä -6 dB. Putki koostuu 8 cm pitkästä perusosasta ja sisäputkesta, jota käytettäessä pituus on säädettävissä portaattomasti aina 16 senttiin asti. Se on esi- ja päätevahvistimen (tai soittimen ja integroidun vahvistimen) väliin kytkettävä bassokorjain, jonka avulla voidaan korostaa matalia taajuuksia. Stereokuva on vakaa, ja suuntavaikutelma välittyy hyvin. Myös refleksiputken pituus vaikuttaa bassotasoon. Käyttöohjeessa mainitaan, että ääritapauksissa putki voidaan myös kokonaan irrottaa. Valmistajan vertaus musiikki-instrumentteihin on tavallaan osuva. Kun huonot puolet tulivat luetelluiksi, voidaankin keskittyä Divan vahvuuksiin. Liittimet ovat WBT:n valmistamat.
I
la voidaan säätää diskantin tasoa. Päädyimme pitämään Diva Controlin säätöä asennossa +2 dB. Basic-sajan kaiuttimet, jalustakaiutin Diva Monitor (2 990 ) ja tässä testattu Diva (3 900 ), ovat edullisin tapa päästä nauttimaan WLMäänestä. Ilmatilaa ei ole vaimennettu mitenkään. Kaiuttimen diskanttisäädin oli vain aavistuksen vaimennettuna, asennossa -0,5 dB.
Mielenkiintoinen kokemus
Heti alettaessa kuunnella Divoja huomio kiinnittyy sointitasapainoon, joka on selvästi keskialuepitoinen. Siinä diskanttia toistava osa on toisin kuin monissa muissa koaksiaalikaiuttimissa selvästi bassoelementin takapuolella. Bassot olivat kuunteluhuoneessamme nollasäädöin hieman ohuet, mutta asettuivat Diva Controlin +2-asetuksella varsin hyvin kohdalleen. WLM Diva on kaiutin, joka epäilemättä jakaa mielipiteitä. Perinteisen neutraalia toistoa hakevalle on varmasti parempiakin vaihtoehtoja, mutta jos ei pelästy sen persoonallista sointitasapainoa, koekuuntelu voi olla mielenkiintoinen kokemus. Korostus on sen luonteinen, ettei sitä voi välttää huomaamasta juuri millään musiikilla. Se on selvästi vaihtoehto valtavirran tuotteille. Suomen edustajan valikoimassa on viisi mallia, joista kallein maksaa 11 000 euroa parilta. Huonoimmin sopivilla äänitteillä sointisävy muuttuu kovaksi ja jopa pahviseksi. Äänessä on selkeyttä ja kompaktiutta. Yritys vertaa tuotteitaan musiikki-instrumentteihin. Toisaalta se ei kaihda myöskään signaalin muokkaamista.
tävaltalainen WLM on toiminut vasta runsaat viisi vuotta, mutta se on jo ehtinyt saavuttaa mainetta musikaalisuuden nimeen vannovissa high end -piireissä. Pintakäsittelyn vaihtoehdot ovat vaahtera, kirsikka ja Zebrano.
Putkivahvistimia ja taajuuskorjausta
WLM suosittelee vahvistimiksi Manleyn malleja, ja maahantuoja toimitti testikaiuttimien kuuntelua varten Mahi-monopäätevahvistimet ja Shrimp-esivahvistimen. Säätö on portaaton, ja se ulottuu nollasta +12 desibeliin. Bassokartion reunus on tekstiiliä. Suuriläpimittainen refleksiputki on kotelon pohjassa. Lisäksi on tarjolla erilaisia Control-yksiköitä, joiden avulla kaiuttimien toistoa voidaan hienosäätää. Aliäänisuodin leikkaa kaikkein matalimmat taajuudet kuormittamasta järjestelmää. Maksimiasennossa korostus alkaa vähitellen noin 150 hertsistä ja saavuttaa suurimman arvonsa hieman alle 30 hertsin kohdalla. Niihin sopivat kaikentyyppiset liittimet ja paljaat johdot. TeksTi: Pekka Tuomela M i T Ta u k s e T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a lo / T k k k u VaT : s a m u s a u R a m a J a P e k k a T u o m e l a
Wlm luottaa monessa suhteessa rakenteen pelkistyksen voimaan, kuten perinteiset high end -valmistajat. Lisäksi on potentiometri, jonka avul-. Tukevatekoiset naparuuvit ovat WBT:n mallistosta. Musiikin mikroja makrodynamiikka toistuvat vapautuneen tuntuisesti, ja toisto tuntuu ajoitukseltaan tarkalta. Bassotoisto on kokonaisuutena toimiva; voimaa on mukavasti, ja ulottuvuuskin on kaiuttimen herkkyyteen nähden asiallinen. Valmistajan mukaan lyhin putki antaa
elementin ripustus on perinnetyyliin tekstiiliä.
useimmissa huoneissa sopivimman tuloksen. Siksi kaiutin on nostettava vähintään 34 cm korkeudelle lattiasta mukana seuraavien piikkien avulla. Koska sitä käytettäessä viritystaajuus on ylempänä, joudutaan tinkimään alarajataajuudesta. Jakosuodin on suhteellisen pelkistetty, siinä on vain kela, kaksi vastusta ja kaksi kondensaattoria. Lisäksi yläpää on hieman epätasaisen oloinen; osin turhan pidättyväinen ja osin pistäväkin. Lisäksi kuuntelulaitteistoon sisältyi WLM:n Diva Control -säätöyksikkö. n
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 31
Virittely mahdollista
Diva on toteutettu käyttäen englantilaisen Eminencen valmistamaa 10-tuumaista koaksiaalielementtiä. Valmistajan mukaan kaiuttimien ansioina ovat muun muassa suuri hyötysuhde, luonnonmukainen ja tarkka äänikuva sekä hyvä dynamiikka ja impulssitoisto.
Diskantin säätöalue on 6 dB. Kotelo on tehty 22 mm:n mdf-levystä, ja sitä on tuettu seinämiä yhdistävin, umpipuusta valmistetuin rimoin. Bassojen taso ei ollut ongelma, koska Diva Controlin avulla sitä oli mahdollista lisätä. Ääni johdetaan pitkän torven kautta elementin keskiöön
elektrolyyttikondensaattori ja sen kanssa sarjaan kytketty vastus ovat bassoelementin rinnalla ja tehostavat sarjakelan suodattavaa vaikutusta.
Lisävarusteena saatavan Diva Control -yksikön avulla bassotoistoa voidaan vahvistaa.
WLM DiVa
Hinta: 3 900 /pari (kaiuttimet), 590 (Diva Control) Lisätietoja: Audioshop Ratilainen, puh. TESTI KAIUTIN WLM DIVA
Jakosuodin sisältää viisi kiinteää osaa ja potentiometrin. Ajoittain efekti on rasittava, jos äänitys on valmiiksi kaukaa mikitetty ja kovasävyiseen sointimaailmaan muutenkin taipuvainen. Esimerkiksi naislaulajan perustaajuudet korostuvat ja kovenevat helposti. Alussa totutusta hifi-ihanteesta pahviseen poikkeava äänensävy kiinnittää paljon huomiota. + Kompakti äänikuva + Dynaamisuus Kovasävyinen sointi
Kapoinen
Vakaa ja kontrolloitu ääni, jossa aika-akseli ja dynaaminen napse tuntuvat olevan hyvin kohdallaan. 044 580 0051, www.audioshop.fi, www.wlm-loudspeakers.com
Tekniset tiedot
Mitat (l x k x s): 26,5 x 110 x 30 cm Massa: 26 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi elementti: koaksiaalinen, 25 cm Jakotaajuus: 1500 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia suurin suositeltu teho: 250 W Magneettisuojaus: ei Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei
Mittaustulokset
dB 95 85 75 65 20
KAR
kuunteluarviot
mikael nedeRsTRöm samu sauRama
WLM Diva 100 1000
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Soundi on miellyttävän soljuva olematta kuitenkaan yhtään vaisu tai tumppu. Samaa lievää pidättyväisyyttä äänessä on muutenkin, kaiutin asettaa kaiken musiikin esille ärsyttävyyttä varoen. Stereokuvaltaan kaiutin on melko tarkka, mutta hieman pidättyväinen. Aivan samaa ei voi kuitenkaan sanoa sointitasapainosta, joka on kuivakka, kapea ja selvää ilmeisemmin keskimmäisille taajuuksille kallellaan. Herkkyys on suurehko, mutta sen keskimääräinen arvo ei saavuta läheskään valmistajan ilmoitusta. Bassoissa on varsin hyvin voimaa ja ulottuvuutta, ja säätömahdollisuus toki antaa varaa erilaisille makumieltymyksille. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 6 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 90 dB Alarajataajuus (-6 dB): 43 Hz Lisäviive 1 kHz: -0,05 ms Vasteet ovat kauttaaltaan epätasaiset. Selvimmät poikkeamat ovat korostus 700 hertsin ympäristössä ja vaimeus välillä 25 kHz. Myös bassotoisto on mukavan tuhti, vaikka ei tiukinta ja matalinta pauketta saavutakaan. Vaimennusaineen puuttuminen näkyy selvimmin vasteen heilahduksena 200 hertsin alapuolella. Syvyyttä voisi olla enemmänkin, mutta kompakti esillepano toimii useimmilla äänitteillä mukavasti. Ei erityisen yleispätevä kaiutin, mutta ei myöskään kokonaan vailla mielenkiintoisia ominaisuuksia.
ÄÄNI
Musiikin toistin
Ensivaikutelma on vähän kummallinen äänensävy, mutta tunnelma muuttuu varsin pian. Hetken kuuntelun jälkeen sävyvirheisiin ei enää osaa juurikaan kiinnittää huomiota, vaan levyltä toiselle musiikki soi, ja ääni- sekä ääniteanalyysi jäävät jalkoihin. Erikoista on erittäin pieni ja negatiivinen lisäviive, joka johtuu diskantin sijoituksesta selvästi bassokartiota taaemmaksi. Äänikuva on varsinkin leveyssuunnassa hyvin hallussa, jokainen soitin on vakaasti omalla paikallaan. Ilmiön häiritsevyys riippuu jonkin verran äänitteestä, mutta se on kuultavissa kaikenlaisella musiikilla. Musiikkilajillisesti Diva ei vaikuta ronkelilta, kaikki sortimentit tuntuvat sopivan varsin sujuvasti.
ÄÄNI
8-
8½
32
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Tehovasteapproksimaatio (musta). Myös yläpäässä on vähän ylimääräistä särmää, jota ei säädöillä saa hävitettyä
Ensimmäisen kerran nykyisen mallisesta, liikkuvakelaisesta sähködynaamisesta elementistä kirjoittivat patentin Cuttriss ja Redding jo seuraavana vuonna. Sähkövirta magneettikentässä liikuttaa kartiota ja saa ilman väräjämään. Sähköinen audiosignaalin siirto alkoi A. Ihmisiän aikana tehdyn tutkimuksen yksityiskohtaisempiin tuloksiin tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi jutun lopussa esitetyn kirjallisuuden avulla.
Aihetta on todella ehditty tutkia paljon. G. Vaan kuinka sähkö muuttuu kaiutinelementissä ääneksi ja millaisella tarkkuudella. Ensimmäinen todella käyttökelpoinen ratkaisu kaiuttimeksi, joka ei tarvitse torven apua riittävän äänipaineen tuottamiseen, julkaistiin
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 33. Tarvittavan vahvistinelektroniikan vielä puuttuessa heidän keksinnöstään ei heti tullut menestystä. Bellin uraauurtavasta patentista vuonna 1876. Silloin esiteltiin tekniikka, joka perustuu samoihin fysiikan periaatteisiin kuin nykyiset puhelimet, mikrofonit ja kaiuttimet. DynAAMInen kAIutIneLeMenttI TIETOA JA TAITOA
TeksTi: ANt ti KelloNiemi k u va : S A m u S A u r A m A PiirrokseT: Alix ANtell
Dynaamista ääntä
Vanha keksintö jytää yhä. Näin toimii kaiutinelementti.
P
äivittäin kuuntelemme sähködynaamisten kaiutinelementtien tuottamaa ääntä, useimmiten kankaan tai suojaverkon läpi niin kotona, autossa, kaupassa kuin kuulokkeista lenkkipolullakin. Tästä pyrin nyt tekemään yksinkertaistetun esityksen. Kuhunkin elementtiin kulkee johdinpari vahvistimesta, mahdollisesti suodinkomponenttien läpi, ja syötettyä sähköistä signaalia vastaava ääni raikaa maailmalle
Tästä julkaisusta katsoen elementin rakenne on pysynyt hämmentävän samanlaisena viimeiset 80 vuotta. Ripustusten avulla pidetään kartio suorassa ja rajoitetaan sen liikettä niin, että kartion keskelle kiinnitetyn, putkimaisen tuen ympärille kierretty puhekela pysyy elementin takaosan magneetin ilmaraossa. Myös puhekelan sähköiset ominaisuudet, resistanssi ja induktanssi, vaikuttavat voiman, virran ja syntyvän lämmön määriin taajuusriippuvasti. Se julkaistiin Amerikan sähköinsinöörijärjestön AIEE:n lehdessä, eivätkä he siis patentoineet keksintöään. Muunnoksen onnistuminen virrasta kartion liikkeeksi riippuu monista elementin rakenteen ja ympäristön tekijöistä, jotka suunnittelussa optimoidaan kaiuttimen käyttötarkoituksen sekä haettujen taajuus- ja dynamiikka-alueiden, laadun ja hinnan mukaan. Esimerkiksi magneetin voimakkuus vaikuttaa suoraan virran tuottaman voiman määrään, jota taas vastustavat ripustusten jäykkyys ja kartion sekä sen mukana liikkuvan ilman massan hitaus. Magneettikentän tasaisuus puhekelan liike-
alueella, ripustusten toiminnan symmetrisyys eteen- ja taaksepäin tapahtuvan liikkeen suhteen ja hukkatehon tuottaman lämmön vaikutus rakenteisiin puolestaan vaikuttavat elementin toiminnan lineaarisuuteen eli käytännössä särön määrään. Virran suunnan vaihtelun taajuudesta saadaan
34 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
näin äänen korkeus. Tästä saavat jälkipolvet olla kiitollisia, sillä ideaa ryhdyttiin kopioimaan ja soveltamaan laajalti. Puhekelan edessä on usein vielä pölysuoja, sillä magneetin kapeaan ilmarakoon ei saa joutua vieraita hitusia. Esimerkiksi pitkäiskuinen bassoelementti tarvitsee suuren voiman ja laajan tasaisen magneettikentän alueen, jotta massan liike saadaan hallitusti vastaamaan vahvistimen syöttämää signaalia, kun tuotetaan matalan äänen synnyttämiseen tarvittava suuri ilman liike. Bassotaajuuksilla puhekela ja siihen kiinnitetty kartio liikkuvat edestakaisin muutamia kymmeniä kertoja sekunnissa, korkeimpia taajuuksia toistavilla diskanteilla jopa kymmeniä tuhansia kertoja sekunnissa. Sisemmästä ripustuksesta käytetään englannin kielessä usein nimitystä "spider" hämähäkki. Vastaavasti pienen keskitaajuus- tai diskanttielementin rakenteessa keskitytään korkeiden taajuuksien vaatimaan nopeuteen ja liikkeen tarkkuuteen, kun tarvittava liikepoikkeama puolestaan on paljon pienempi. Sähködynaamisten elementtien määrä kaiken tyyppisissä kaiuttimissa todistaa keksinnön erinomaisuuden. Tärkeää on molemmissa tapauksissa myös hukkalämmön johtaminen pois puhekelalta sekä kartion suunnittelu niin, että haitalliset resonanssit eivät sijaitse elementin suunnitelluilla käyttötaajuuksilla.
säröä äänessä
Valitettavasti hyväkin elementti on parhaimmillaan vain pienellä taajuuden ja liikepoikkeaman rajaamalla alueella, joten maailman monissa tehtaissa keksitään kaiutinelementti. Magnetostaattiset (selostus numerossa 4/2007) ja elektrostaattiset menetelmät sähköisen signaalin muuntamiseen ääneksi ovat jääneet verrattain vähälle käytölle hifilaitteissa, muista tarjolla olevista ratkaisuista puhumattakaan.
sähködynaamisen kaiuttimen rakenne.
sähköstä ääneksi
Sähködynaamisen kaiutinelementin tärkeimmät osat on esitetty oheisessa kaaviokuvassa. Liikkuva kartio, joka on usein valmistettu paperista, metallista, kevlarista, lasikuidusta tai vastaavasta jäykästä ja kevyestä materiaalista, on kiinnitetty runkoon ulko- ja sisäreunojen ripustuksilla. Muunnos sähköstä ääneksi ei ole tähän tapaan toteutettuna kovinkaan tehokas prosessi, sillä elementille johdetusta sähköenergiasta yli 99 prosenttia muuttuu lämmöksi. Tuntuu jopa, että monet ensimmäisissä julkaisuissa mainitut ratkaisut keksitään kaiutinteollisuudessa yhä uudestaan. Kun tämän teknologisen ratkaisun myötä saavutettavissa ovat samanaikaisesti kohtuullinen hinta, laatu, tuotannollisuus ja sovellettavuus, eivät kilpailevat ratkaisut ole päässeet tasoihin. Kunkin kaiutinelementin toiminnalle löytyy optimaalinen taajuusalue, jota yläpäästä rajoittavat kartion rakenteelliset resonanssit ja alapäästä elementin liikkeelle saama ilmatilavuus, minkä määrittävät kartion pinta-ala ja suurin liikepoikkeama. Puhekelan tehtävä on välittää siihen syötetyn sähkövirran ja sitä ympäröivän magneettikentän yhteisvaikutuksesta syntyvä voima kartion liikkeeksi, mikä puolestaan tuottaa äänenä havaittavaa värähtelyä ilmaan. Nimitys "kartio" tulee tuon osan yleensä kartiomaisesta muodosta, mikä parantaa jäykkyyttä, joskin myös tasapintaisia levyjä on käytetty samaan tarkoitukseen. Vahvistimen puhekelalle syöttämän virran määrällä ja suunnalla ohjataan kartion liikkeen ja siten sen säteilemän äänen voimakkuutta ja vaihetta. TIETOA JA TAITOA DynAAMInen kAIutIneLeMenttI
vuonna 1925 herrojen Rice ja Kellog toimesta. Samoin liikepoikkeaman raja viimekädessä sähköisten komponenttien tehonsiedon lisäksi määrittää kaiuttimesta ulos saatavan maksimaalisen äänipaineen
Tästä johtuvaa säröä voidaan minimoida kaiutinsuunnittelussa muun muassa sijoittamalla kaksi samanlaista elementtiä koteloon lähekkäin, mutta magneetit vastakkaisiin suuntiin. Jos taajuutta nostetaan, kartio ei enää toimi jäykän männän tavoin, vaan sen eri alueet alkavat liikkua eri nopeuksilla ja jopa vastakkaisiin suuntiin. Puhekelassa kulkeva virta aiheuttaa puolestaan oman vaihtelevan magneettikenttänsä, jonka merkitys on suurempi kelan liikkuessa kiinteän magneetin sisäpuolella kuin silloin, kun kela käy magneetin ulkopuolella. Liikepoikkeama-alueen rajan tullessa vastaan elementin ripustukset puolestaan alkavat rajoittaa liikettä tai puhekela osuu magneetin pohjaan. Colloms: High Performance Loudspeakers, Wiley 2005. Audio Engineering Society, Anthology Series: Loudspeakers vol. Tärkeimpiä jo pienillä signaaleilla vaikuttavia särön syitä on laskutavasta riippuen kolme tai neljä, selkeimpien rakenteellisten virheiden tai vikojen lisäksi: elementin ripustuksen jäykkyyden muuttuminen liikepoikkeamasta ja lämpötilan mukana, puhekelan ja magneetin välisen vuorovaikutuksen muuttuminen suhteessa kartion liikkeeseen, sekä puhekelan induktanssin vaihtelu riippuen kelan sijainnista ilmaraossa ja sen läpi kulkevan virran määrästä. Kaikkea säröä ei edes haluta poistaa, koska vähäinen särön määrä on sallittavampaa kuin hurja kaiutinkomponentin hinta tai äärimmäisen kapea yhdellä elementillä toistettava taajuuskaista. Ainoata oikeaa kaiutinelementtiä ei ole, kuten ei ole yhtä oikeata polkupyörääkään. Absoluuttisen virheetön toisto saa siis väistyä brändille ominaisen äänen, kirkkauden tai miellyttävyyden ja läsnäolon tunteen tieltä. Näiden muun muassa kartion pinta-alaa ja liikkuvaa massaa, suurinta liikepoikkeamaa, resonanssitaajuutta ja sähköisiä suureita kuvaavien lukemien avulla
on suhteellisen helposti laskettavissa elementin herkkyys, ominainen taajuusalue ja kotelon mitoitus. Erilaisia variaatioita syntyy, kun painotettavia ominaisuuksia valitaan. DSP-teknologian kehityksen myötä jakosuodin saadaan toteutettua tarkemmin ja halvemmalla mikropiiriä käyttäen kuin perinteisillä keloilla, kondensaattoreilla ja vastuksilla. 1-4.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
35. Kartioon herää värähtelyjä kuin rummun kalvoon tai veden pintaan. Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia, Helsinki Media 2003. E. Soitettaessa pitkiä aikoja suurella voimakkuudella elementti saattaa lämmetä siinä määrin, että erityisesti sisemmät ripustukset hieman löystyvät. Voi myös olla, että liike yhteen suuntaan on elementin rakenteesta johtuen helpompaa kuin toiseen suuntaan. Vain pienet poikkeamat lepotilasta saavat aikaan lineaarisen jousivoiman, kun taas suurempaa äänipainetta tuotettaessa ripustukset alkavat vastustaa enemmän. Luonteeltaan sopiva, vähäinen särö tuottaa ääneen myös kaiuttimelle ominaisen luonteen, josta valmistajat eivät halua luopua. Syntyvää virhettä voidaan pienentää magneetin sisään rakennetulla vastakkaisella kelalla, mihin johdettu virta aktiivisesti tasoittaa magneettikenttää. Epälineaarinen signaalinkäsittely muuttaa kaiutinsuunnittelun pelisääntöjä oleellisesti, sillä jotkin aiemmin pakolliset kompromissit voidaan kiertää kaiutinelementin suunnittelun sijaan signaalinkäsittelyn keinoin. Todellistakin kehitystä toki tapahtuu, kun uusia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä otetaan käyttöön ja uusia käyttökohteita valloitetaan. Asiaan vaikuttavat myös kelan muoto ja rakenne. Yleensä uudet mallit kuitenkin valmistetaan kaupallisten hyötynäkökohtien asettamissa rajoissa. Tämä aiheuttaa nopeamman särön kasvun suurilla liikepoikkeamilla.
aina vain uudestaan. Lyhyessä ilmaraossa magneettikentän tasainen alue on lyhyt, kun taas pitkän ilmaraon ulkopuolella magneettikentän voimakkuus putoaa nopeammin. Samalla mahdollistuu myös epälineaarinen kontrolli, minkä voi ajatella vastaavan jakosuotimen komponenttiarvojen muuttumista signaalin voimakkuuden tai taajuussisällön mukaan. Todellisuudessa yksikään elementti ei juuri koskaan toimi täysin lineaarisesti. M. Aarts: Audio Bandwidth Extension, Wiley 2004. Toivotaan, että suunnittelun näin lisääntyvästä vapausasteiden määrästä hyötyvät kuulijat eivät vain tuotekehityksen ja markkinoinnin n ammattilaiset.
LähdekirjaLLisuuTTa P. Digitaalinen signaalinkäsittely täytyy tehdä linjatasoisilla signaaleilla, joten kehitys johtaa vääjäämättä kaiuttimiin integroitujen vahvistimien lisääntymiseen. Tämä ehkäisee säröä, joka sotkee esimerkiksi refleksiviritetyn kaksitiekaiuttimen toistamaa lauluääntä, jos keskitaajuisen äänen kanssa samanaikaisesti soi matala ääni aiheuttaen suurta virran vaihtelua ja suuren liikepoikkeaman.
Tulevaisuus kontrollissa
Lähivuosina on odotettavissa kaiutinsignaalin käsittelyn digitalisoitumisen lisääntyminen myös kotihifissä. Tämä ilmiö on varsin mutkikas, koska se riippuu oleellisesti elementille syötettävästä signaalista ja kartion asennosta samalla hetkellä. Ripustusten tehtävänä on kartion oikean asennon säilyttämisen lisäksi elementin liikkuvien osien palauttaminen lepotilaansa syötesignaalin loppuessa. Virran muutos mekaaniseksi liikkeeksi tapahtuu täysin riippuen puhekelaan kulloisessakin asennossa vaikuttavasta magneettikentästä. Tällöin elementtien materiaaleja voidaan halventaa tai vaikkapa lineaarista toistoaluetta laajentaa. Elementin lineaarisen toiminnan kuvaamiseen käytetään usein kehittäjiensä mukaan nimettyjä Thiele/Small-parametreja. Jos ilmarako on lyhyt, on tasaista magneettikenttääkin vähän, mutta toisaalta kenttä heikkenee hitaammin magneetin ulkopuolella kuin pitkällä ilmaraolla. J. Kalliin,
suuren magneetin pitkä ilmarako antaa siis suuremman lineaarisen dynamiikka-alueen, jonka ylittäminen puolestaan kuuluu rajumpana särön kasvamisena. Se on tasainen ilmaraon sisällä, mutta heti kelan osankin työntyessä ulos ilmaraosta tilanne on toinen. Larsen, R. Esimerkiksi laaja taajuusalue vähentää herkkyyttä tai vastaavasti voimakas matalien äänien toisto vaatii joko suurta pinta-alaa tai pitkää liikepoikkeamaa. Borwick: Loudspeaker and Headphone Handbook, Focal Press 2001. Kun pysytään kartion resonanssien alapuolisilla taajuuksilla ja pienillä liikepoikkeamilla, vasteen voidaan ajatella olevan liki lineaarinen, eli syötetyn sähköisen signaalin muutosta vastaa aina suhteessa yhtä suuri muutos kartion asennossa lepokohtaansa nähden. M
Siten yrityksen kehittämä DSP-pohjainen subwooferin taajuuskorjain oli luonnollisesti saatava heti Hifimaailman testiin.
Taajuuskorjauksen lyhyt historia
Perinteiset taajuuskorjaimet ovat analogisia, yleensä maksimissaan 31-alueisia graafisia korjaimia. Homma toimii ihan hyvin korkeammilla taajuuksilla, missä teräviä korjauksia ei lyhyistä aallonpituuksia johtuen pitäisi edes tehdä, mutta noin 100150 hertsin alapuolella graafisten korjaimien hyöty vähenee huomattavasti. Myös suotimien Q-arvo eli leveys on kiinteä (yleensä noin 24). Tämä mahdollistaa sekä suotimien keskitaajuuksien että leveyksien säätämisen erittäin tarkasti moodien vastaaviksi, joten häiritsevät korostumat saadaan napattua pois lähes täydellisesti. Suotimen suorittaman vaimennuksen tai vahvistuksen määrä on siis ainoa loppukäyttäjälle mahdollinen toimenpide. Seuraava askel taajuuskorjainten evoluutiossa olivat DSP-pohjaiset täysparametriset korjaimet (PEQ), joihin esimerkiksi Hifimaailmassakin aiemmin testatut (6/2007) Behringer DSP1124P/FBQ2496 ja Velodyne SMS-1 kuuluvat. Kyseiset laitteet kun eivät auta käyttäjää millään tavoin suotimien asettelussa, joten erillinen mittausohjelma (esimerkiksi HM 6/2007 esitelty Room EQ Wizard) ja mikrofoni ovat siis ehdottomasti tarpeen. TESTI TAAJUUSKORJAIN ANTI-MODE 8033
Markkinoilla on useampiakin käsin säädettäviä taajuuskorjaimia subwooferille, mutta automaattiset vaihtoehdot ovat olleet valitettavan vähissä. Ne sisältävät yleensä 1020 suodinta kanavaa kohti. Yhteistä kaikille graafisille korjaimille ovat kiinteästi sijoitetut suotimet, eli suotimien keskitaajuuksia ei pääse itse muokkaamaan. Periaatteessa homma menee siis näin, mutta käytännössä vaikeuksia aiheuttaa suotimien tarkka säätäminen. Etenkin amplituditason muutoksia tapahtuu jo muutaman kymmenen sentin siirrossa. Toki vähän huoneesta
riippuen, bassotaajuudetkaan eivät salli kovin suuria muutoksia kuuntelijan paikan suhteen. Parametrisyys tarkoittaa suotimien keskitaajuuksien (1 Hz tai pienemmät askeleet bassotaajuuksilla) sekä suotimien Q-arvojen lähes vapaata valintaa (yleensä vähintään 0,110). Tällaisia korjaimia nimitetään usein myös terssikorjaimiksi, koska suodinten keskitaajuudet sijaitsevat oktaavin kolmasosan eli terssin välein. Tosin eipä mikään ihme, sillä firma on tähän mennessä kunnostautunut lähinnä erilaisten DSP-pohjaisten ratkaisujen sekä äänentuottoon liittyvien dekooderipiirien kehittäjänä ja valmistajana. Testasimme uunituoreen kotimaisen vaihtoehdon, joka lupaa mullistaa subwoofereiden taajuuskorjauksen.
T
ampereella vuonna 1991 perustettu VLSI Solution Oy on suurelle yleisölle täysin tuntematon yritys. Bassotaajuuksien pidemmistä aallonpituuksista johtuen korjaukset voivat olla terävämpiä ja ne voidaan sijoittaa tarkasti mooditaajuuden kohdalle, ilman että kuuntelijan päätä tarvitsee kiinnittää ruuvipenkkiin. Velodyne SMS-1:n mukana toimitetaan mikrofoni ja suhteellisen kankea mittausohjelma, mutta senkään automaattisäädöt eivät mahdollista kovin tarkkaa lopputulosta, koska tällöin laite lukitsee sekä keskitaajuudet että Q-arvot.
Kotimaista oikaisuhoitoa
36 HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Yhteistyö ulkomaisten OEM-laitevalmistajien on kuitenkin hyvällä mallilla, eli ihan mistään nyrkkipajasta ei ole kyse. Myös huomattavasti vähemmillä
ja täten myös harvempaan sijoitetuilla suotimilla varustettuja korjaimia on markkinoilla, mutta näiden hyöty etenkin bassotaajuuksien korjailussa jää vähäiseksi
Subwooferin oma alipäästösuodin tulee mahdollisuuksien mukaan ohittaa tai vähintäänkin asettaa maksimiarvoonsa. Käytännössä
siis korjauksen tarkkuus yhdessä pisteessä huononee, mutta isommalla alueella keskimäärin parantuu. Tähän mennessä ainoat edes kohtuullisen laadukasta automaattista ekvalisointia tekevät laitteet ovatkin olleet TacT Audion, Lexiconin ja Meridianin erittäin kalliit ökyprosessorit.
Anti-Mode 8033
Tämän hieman omituiselta kalskahtavan tuotenimen taakse piiloutuu VLSI Solutionin kehittämä ja valmistama subwooferin automaatti-eqdsp, joka ei mahtaile laitteen koolla tai käyttöliittymällä etupaneelissa kun ei ole virtakytkimen lisäksi kuin kaksi näppäintä. Laite nostaa subwooferille menevän signaalin yleistasoa noin 4 desibeliä, eli tasonsäätö on tämänkin takia suositeltavaa tehdä kalibroinnin jälkeen uusiksi. Normaalitilassa -3 dB -taajuus on noin 3,5 hertsiä. Pitempi saman näppäimen painallus käynnistää aluekalibroinnin, jonka avulla taajuuskorjauksen voi ulottaa isommalle alueelle. Laite analysoi huoneen kompleksitasossa muodostaen sille tarkan käänteismallin, joten suotimet ovat muodoltaan mahdollisimman tarkasti huoneresonansseja vastaavia, eikä täysin samanlaisiin päästä perinteisillä taajuuskorjaimilla. Laitteen suorittamat ad-da-muunnokset viivästävät signaalia noin kolme millisekuntia, joka kannattaa kompensoida AV-vahvistimen etäisyyssäädöillä. Jos vahvistin ei sisällä säätöä subwooferin etäisyydelle, viiveelle ei tietenkään voi mitään. Normaalisti käytän taajuuskorjaukseen Behringerin mallia DCX2496, joten halusin tietenkin verrata näitä keskenään. Tämä kuuluu kuitenkin asiaan, eli niitä ei kannata pelästyä.
Käytännön testaus
Testasin laitetta kahdessa erilaisessa huoneessa. Laitteen korjausalue ulottuu 16 hertsistä 144 hertsiin, jolle välille suotimia asetellaan 32/40-bitin laskentatarkkuudella. Laite säätää generoimansa mittaussignaalin voimakkuuden automaattisesti, eli subwooferin tasonsäätöön ei tarvitse koskea vielä tässä vaiheessa. Tästä ei kuitenkaan kannata huolestua liikaa, sillä 3 ms vastaa subwooferin siirtoa noin metrin verran kauemmaksi, joka ei vielä välttämättä vaikuta merkittävästi jakoalueen taajuusvasteeseen. Kuten kuva 1 osoittaa, korostukset ovat melko laajoja ja maksimiarvoiltaan noin 8 desibeliä, eli niitä tulee käyttää harkiten etenkin pienempien subwoofereiden kanssa. Anti-Mode 8033 korjasi tämän helposti, ja ero kalibroimattomaan vasteeseen oli helposti kuultavissa kaikenlaisella materiaalilla. Molempien korostusten yhteydessä mukaan lisätään myös jyrkkä ylipäästösuodin noin 1314 hertsin taajuudelle (-3 dB). Lift-näppäimen takaa löytyy vakiokorostus joko noin 20 hertsin tai 30 hertsin ympäristöön. Omassa kuunteluhuoneessani on jo valmiiksi melko tasainen taajuusvaste bassotaajuuksilla, mutta pahin ongelma on tietynlaisilla subwoofereilla (lähes laakalatvaiset refleksit) liiaksikin alimpia taajuuksia kohti nouseva taajuusvaste, joka tekee soundista raskaan ja paksun kuuloisen. Toisen ulostulevan signaalin vaihe on käännetty 180 astetta, joten sen avulla onnistuu minkä tahansa stereovahvistimen siltakytkentä. Suotimien maksimivaimennus on 96 dB (16-bitin dynamiikka), taajuusresoluutio alle 0,5 hertsiä ja maksimi Qarvo lähes rajoittamaton (32-bittiset kokonaislukukertoimet). Molemmilla etulevyn näppäimillä on useampi toiminto: bypass-näppäin ohittaa laitteen tekemän korjauksen, eli sen avulla on helppo testata korjauksen kuuluvuutta. Otin tämän jälkeen yhteyttä firman
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 37
subwooferille
T E K S T I JA M I T TA U K S E T : I L K K A R I S S A N E N K U VAT : S A M U S A U R A M A. Liitäntä muuhun laitteistoon hoituu linjatasoisesti RCA-liittimin. Kuitenkin harmikseni niin kuuntelu kuin tarkat mittauksetkaan eivät tuoneet laitteiden välille merkittävää eroa. Laitteen mukana toimitetaan lisäksi 9 voltin virtalähde sekä mittausmikrofoni, joka on oikeastaan vain pieni mikrofonikapseli noin seitsenmetrisen johdon päässä. Painamalla molempia näppäimiä yhtä aikaa noin 3 sekunnin ajan päästään itse asiaan eli kalibrointiin. 3 ms:n absoluuttista viivettä noilla taajuuksilla ei kuule kukaan Homo sapiens. Laite lähettää subwooferille noin neljän minuutin aikana neljä hidasta taajuuspyyhkäisyä, joiden välissä kuuluvat melko voimakkaat ja matalataajuiset jyräykset. Täten korjauksen vaikutus pitäisi ulottua perinteistä taajuuskorjainta paremmin myös resonanssien jälkikaiuntaan. Laite siis toimii sen suhteen erinomaisesti. Moniin paremman pään AV-vahvistimiin sisällytetty Audysseyn automaattikorjain muokkaa kyllä taajuusvastetta, mutta etenkin bassotaajuuksien korjailun tarkkuudessa on ulkomaisten testien mukaan vielä parannettavaa. Jopa hivenen kotikutoiselta vaikuttavaan tummanpuhuvaan alumiinilaatikkoon pakattu Anti-Mode 8033 on rakennettu firman itse kehittämän VS8033Cpiiriin ympärille.
DSP-piiri mahdollistaa 24 vaimentavaa suodinta (korostuksia ei tehdä)
Myös integraatio pääkaiuttimiin parani, ja subwooferin paikallistuminen väheni. Toki asiansa osaava säätäjä muokkaa BFD:n avulla vielä huomattavastikin tasaisemman taajuusvasteen, mutta se ei nyt ollut tämän testin tarkoituksena.
Plussat ja miinukset
Vastoin väliotsikon järjestystä, aloitetaan kuitenkin miinuksista, koska plussiin on aina mukavampi lopettaa. Hänellä on subwooferin taajuuskorjaukseen normaalisti käytössä Behringer DSP1124P, joten täten saisin vertailun myös kyseiseen suurta suosiota nauttivaan laitteeseen. Kokeilin myös yhden pisteen kalibrointia, mutta ero oli tässä tilassa erittäin pieni. Niin
taajuusvasteet kuin vaimenemisvasteetkin (kuvat 4 ja 5) ovat lähes identtisiä. Kuuntelimme ensin Anti-Mode 8033:n kalibroimaa subwooferia. Näin suoritetut korjaukset olisivat hieman suurempia ja täten saavutettu taajuusvaste entistäkin tasaisempi. Jo aiemmin suoritetuilla mittauksilla ja kuuntelulla jakotaajuudeksi oli valittu 90 hertsiä. Tästä sisuuntuneena pakkasin laitteen ja suosikkilevyni ja suunnistin hyvän ystäväni luokse, jonka kuunteluhuoneen tiesin jo entuudestaan omaavan melko mojovat korostumat. Olen kuunnellut ja säätänyt kyseistä laitteistoa ennenkin, joten systeemin soundi oli tuttu. Kyseisessä huoneessa on erittäin voimakkaat korostumat noin 45 hertsin ja 65 hertsin taajuuksilla. Tarkemmin säädettävällä ja enemmän suotimia omaavalla FBQ2496:lla korjauskäyrät olisi todennäköisesti saatu vielä lähemmäksi toisiaan. Sitten oli taas aika lisätä vaikeustasoa: Behringer kehiin ja samat testibiisit soimaan. Ymmärrän kyllä toki, että laite on suunnattu enemmänkin pikkusubbareiden omistajille, joten suurien korjauksien käyttöä on vältetty.. Täysin korjaamattomaan vasteeseen (kuva 6) verrattuna vaimenemisaikojen lyhennys on molemmilla laitteilla oletetun kokoinen, eli melko suuri. Emme testanneet asiaa sokkona, mutta otan ilomielin haasteen vasteen, jos joku tätä epäilee. Kalibroitu subwoofer kuulosti selvästi tasapainoisemmalta ja napakammalta. Riippumatta käytetystä testimateriaalista, ero kalibroimattoman ja kalibroidun subwooferin välillä oli suuri ja selvästi korvin kuultava. Täten molemmat mikrofonit "näkivät" mahdollisimman identtisen taajuusvasteen. Mutta mitäs perskuttia. Kuten kuva 2 näyttää, aivan identtiseen lopputulokseen pikaisella säätämisellä ei päästy, mutta melko hyvään kuitenkin. Myös vastoin hivenen suuriakin mainospuheita, laitteen vaikutus mooditaajuuksien vaimenemisaikojen lyhennykseen tuntuu olevan melko pieni, kun verrataan sillä saatua tulosta perinteisemmillä laitteilla tehtyyn taajuuskorjaukseen. Käytin taajuusvasteiden mittaukseen Room EQ Wizard -ohjelmaa ja omaa mikrofoniani, johon Anti-Mode 8033:n mikrofoni oli teipattu kiinni. En ottanut pääkaiuttimien taajuusvastetta mukaan näihin kuviin, koska laitteet korjaavat vain subwooferille menevää signaalia. Tarkoitan tällä sitä tasoa, johon laite päättää mittaamansa taajuusvasteen suoristaa. Muutamassa kohtaa Anti-Mode 8033 näyttää hivenen lyhyempää vaimenemisaikaa, mutta tarkemmin säädetty Behringer olisi todennäköisesti tasoittanut nuo pienet erot. Suuremmat korjaukset vaativat tietenkin yleistason suurempaa korotusta, mutta vähänkin järeämmät subwooferit kyllä kestävät tämän. Tekemieni mittausten mukaan tasoa voisi pienentää vähintään 5 desibeliä. Pikainen testi tuoreella Transformers-elokuvalla kertoi myös leffatoiston hyötyvän selvästi laitteen tekemästä korjauksesta. Kuva 3 näyttää korjaamattoman ja AntiMode 8033:n avulla korjatun taajuusvasteen (kahden pisteen kalibrointi). Kuuntelun jälkeen ottamani mittaustulokset kertovat samaa karua kieltään: laitteiden välillä ei ole juurikaan mitattavaa eroa. Myös koko taajuusvasteen yleiskuva muistuttaa lähinnä vuoristoa, joten haastetta ei ainakaan puuttunut. Vaikea sanoa. Anti-Mode 8033:n suorittaman kalibroinnin jälkeen "kopioin" sen käyttämät suotimet Room EQ Wizardin avulla mahdollisimman samanlaisina DSP1124P:hen. Pyörähtelipä CD-soittimessa
38 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
sitten Nightwish, Dire Straits tai Red Hot Chili Peppers, eron kuuleminen oli erittäin helppoa. Kuulossa ei siis vaikuta olevan vikaa, mutta laitteiden välille ei silti saa minkään sortin eroa. Kumpikaan testaajista ei kuule minkäänlaista eroa Behringerin ja AntiMode 8033:n välillä, vaikka kuinka heristäisi korviaan. TESTI TAAJUUSKORJAIN ANTI-MODE 8033
edustajaan, joka kertoikin laitteen olevan parhaimmillaan vasta voimakkaiden ja kapeiden korostumien poistossa. Kuuntelemme välillä taas korjaamatonta vastetta, ja sen eron kuulee edelleen erittäin helposti. Toinen valituksen aihe liittyy laitteen valitsemaan niin sanottuun nollatasoon. Kyseinen subwooferin paikka oli jo testattu aiemmin huoneen parhaaksi paikaksi ottaen huomioon muutamat sijoitusesteet. Onko tämä nyt sitten Behringerin hyvyyttä vai Anti-Mode 8033:n huonoutta
Kuva 5.
Behringer dSP1124P:n avulla korjatun subwooferin taajuusvasteen vaimenemisvaste. Kuva 2.
Tekniset tiedot
SähKöISET oMInAISUUdET: Käyttöjännite: 9 V AC Tuloherkkyys: linjataso (maks. Kuva 4.
Anti-Mode 8033:n avulla korjatun subwooferin taajuusvasteen vaimenemisvaste. Hieman korkeamman linjatason (~1,26 V RMS) salliva DSP1124P kun on silti saatu leikkaamaan useassa tapauksessa, kunhan kuuntelutaso on vain riittävän korkea. Kaksi kiinteää korostusta eivät välttämättä tyydytä kaikkia. Anti-Moden kalibrointiprosessin etuja ovat ehdottomasti helppous ja nopeus. Näin saisi hyödynnettyä molempien laitteiden parhaat ominaisuudet. Kuva 1.
Anti-Mode 8033
Suositushinta: 250 Lisätietoja: VLSI Solution Oy, puh. (03) 3140 8288 www.vlsi.fi, sales@vlsi.fi Mitat (l x k x s): 12,6 x 2,8 x 8,0 cm Massa: 230 g
Lift 25- (punainen) ja Lift 35 (sininen) -painikkeiden tuottamat korostuskäyrät. Laite on erittäin pieni, eikä sen käyttö voisi juuri olla yksinkertaisempaa. Kuka tahansa osaa käyttää n sitä, ja lopputulos on aina tasaisen varma.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 39. Kuva 3.
Subwooferin korjaamaton (sininen) ja Anti-Mode 8033:n avulla korjattu (punainen) taajuusvaste. Pieni mutta harmittava yksityiskohta on, että laitteen takapaneelin RCA-liittimet on upotettu hieman liian syvälle, jotta niihin saisi tukevasti kiinni vähänkään normaalia järeämmät pistokkeet. Laite ei sisällä minkäänlaisia signaalin tasonilmaisimia. 1 V rms) Taajuuskaista: 5160 Hz (-6 dB) Alipäästösuodin: Bessel 12 dB/okt, fc = 160 Hz, Q = 0.5 Vahvistus: 1,5 x dynamiikka (painottamaton): 90 dB ohJELMISTon oMInAISUUdET: Anti-Mode-suotimia: 24 kpl Korjausalue: 16144 Hz Taajuusresoluutio: <0.5 Hz Maksimivaimennus: 96 dB (16 bitin dynamiikka) Suotimien Q-arvo: Rajoittamaton (32-bittiset kokonaislukukertoimet) Subsonic-suodin: 10 Hz (poiskytkettävissä) Laskentatarkkuus: 32/40-bittinen
Anti-Mode 8033:n (punainen) ja Behringer dSP1124P:n (turkoosi) korjaussuotimien taajuusvasteet. Kuva 6.
Subwooferin korjaamattoman taajuusvasteen vaimenemisvaste.
Lisäksi loppukäyttäjän mahdollisuudet vaikuttaa taajuusvasteeseen ovat erittäin pienet. Kuten toivottavasti useimmille testin kokonaisuudessaan tähän mennessä lukeneille on jo käynyt selväksi, Anti-Mode 8033 on loppujen lopuksi erittäin hyvä ja toimiva laite. Maksimi linjataso on periaatteessa kotilaitteille riittävä 1 V RMS, mutta silti edes signaalin leikkauksesta kertova valo olisi mukava lisä. Mikään ei tietysti estä lisäämästä laitteen seuraksi monipuolisesti säädettävää ja mahdollisesti usealla muistipaikalla varustettua parametristä taajuuskorjainta. Mutta jo monipuolisen ja etenkin hyvin säädetyn taajuuskorjaimen omistajalle se ei kuitenkaan tarjoa juurikaan lisäiloa. Hieman subwooferin korjaamattomasta taajuusvasteesta riippuen, laitteen tuoma muutos vaihtelee kohtalaisesta erittäin suureen. Varotoimena AV-vahvistimen subwooferin lähtötasoa kannattaa pudottaa muutamalla pykälällä, etenkin jos käytetyt kuuntelutasot ovat lähelläkään Dolbyn referenssitasoa
otimme selvää, mitä Aurelia tarjoaa uuden tuotantomenetelmänsä lisäksi.. TESTI KAIUTIN AURELIA MAGENTA
TeksTi: PekkA TuomelA M i T Ta u k s e T : k l A u s A J R i e d e R e R J A P o J u A n T s A lo / T k k k u vaT : s A m u s A u R A m A J A P e k k A T u o m e l A
Alumiiniprofiilia ponttiliitoksin
40 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
kotimaisten kaiutinmerkkien valikoima on lisääntynyt jälleen yhdellä
Kotelon ilmatila on vaimennettu täyttämällä se polyesterivanulla. Kotelorakenteelle on haettu niin sanottu pikkupatentti eli virallisesti ilmaistuna hyödyllisyysmallisuoja. Rakenne antaa mahdollisuuden tehdä helposti pyöristettyjä muotoja. Vastaus kysymykseen selviää jättämällä taustat syrjään ja testaamalla, millainen kaiutin on.
Dynaamista vaimennusta
Sähköakustisilta periaatteiltaan Aurelia Magenta on koettua tekniikkaa: refleksikoteloitu kaksitiekaiutin. Ääni on erotteleva ja läsnä oleva mutta ei rasittavan hyökkäävä. Kaiuttimessa voidaan
käyttää valmiiksi pintakäsiteltyä levymateriaalia, jolloin monet hionta- ja lakkausvaiheet jäävät pois. Sivuseinien koputtelu osoittaa, ettei tukevuuden vaikutelmakaan ole aivan huippuluokkaa. Parhaat olemassa olevat pienet kotelokaiuttimet ovat jo niin lähellä peruskonseptinsa rajoja, että uusi tulokas saa tehdä todella työtä soinnin yksityiskohtien hiomisessa, ellei sitten halua pyrkiä miellyttämään vain joidenkin valtavirrasta poikkeavien pienryhmien toiveita. Kaiuttimen vetovoimaa ei selvästikään ole suunniteltu jonkin yksittäisen huomiota herättävän ominaisuuden varaan. Valmistajan mukaan ulkoinen viimeistely korjaantuu uudessa tuotantoerässä.
Äänialueet kohdallaan
Aurelia ei ensi kuulemalta hätkähdytä, mutta sen äänessä ei myöskään mikään tunnu häiritsevän. Jakosuodin on kiinnitetty liitinpaneeliin. Tasapainoisuus lupaa hyvää pitkäaikaisen käytön kannalta. Muiden pienten kotelokaiuttimien tavoin äänikuvan tarkkuus riippuu paljon huoneesta. n
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 41
Bassoelementtiä valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota dynaamiseen vaimennukseen.. Esimerkiksi takalevyn istuvuudessa alumiiniprofiiliin ja joidenkin saumojen siisteydessä olisi parantamisen varaa. Takasivulla on 45 mm:n läpimittainen ja 160 mm:n pituinen refleksiputki.
Bassoelementtiä valittaessa on painotettu tavallista enemmän hyvää dynaamista vaimennusta eli elementin kykyä sammuttaa värähtelyt nopeasti signaalin loputtua. Sen piirilevyllä on neljä muovieristeistä kondensaattoria, kaksi vastusta ja yksi ilmasydänkela. Louhivaaran ideana on, että kotelon ala- ja yläpäässä on alumiiniprofiilikappaleet, joissa on ponttiliitokset sivulevyihin. Tilavaikutelma välittyy luontevasti, ja siinä on myös syvyyttä. Monet valmistajat korostavat nykyään pikemminkin suurta lineaarista liikepoikkeamaa, joka on jossain määrin vastakkainen tavoite. Sitä voi vähentää, jos on mahdollista sijoittaa kaiuttimet lähemmäksi kuuntelupaikkaa. Tämän ansiosta koteloita voidaan tuottaa edullisesti myös Suomessa. Kaikuisuus tuo epämääräistä avaruutta. Tuotteen kotimaisuudella on oma merkityksensä. Aurelia Magenta on ehdottomasti luokkansa parhaita kaiuttimia. Bassotoisto on miellyttävän napakka ja korostumaton. Mitä iloa tästä kaikesta sitten on kaiuttimen ostajalle. Ulottuvuus on kokoon nähden hyvä, mutta on tietenkin selvää, että tukevimmat jyrähdykset jäävät toistumatta. Diskanttielementin voi sanoa olevan kansainvälistä yhteistyötä. On tietysti periaatteessa mukavaa, että kokoonpano työllistää myös suomalaisia, mutta epäluuloinen voisi ajatella, että tuotannon halpuus koituu ensi sijassa valmistajan ja jällenmyyjän eduksi. Erottumisen vaikeus on varmasti ollut mielessä myös Aurelian suunnittelijalla Antti Louhivaaralla, joka vastasi tätä ennen vuosia Amphion-kaiuttimien sähköakustisesta rakenteesta.
uusi tapa tuottaa koteloita
Jokainen itseään kunnioittava suunnittelija pyrkii tietysti ensi sijassa hyvään äänenlaatuun, mutta pelkästään sen avulla on vaikeata herättää riittävästi huomiota. Aurelian keskeinen erikoisuus on ensi kuulemalta varsin hohdottomalta tuntuva kotelon sarjavalmistustapa. Samaa profiilia käyttämällä voi tehdä erikorkuisia kaiuttimia. Kotelo on muotoilultaan miellyttävä, mutta testiparin viimeistely ei ollut läheltä katsottaessa aivan moitteeton. Suuntain on tehty Suomessa ruiskupuristuksella polystyreenimuovin ja sellukuidun seoksesta. Sen muotoa suunniteltaessa on pyritty mahdollisimman tasaiseen energiajakaumaan myös ylimmässä diskantissa. Hifimaailman kuunteluhuoneessa sointisävy oli aavistuksen ohut, mikä viittaa siihen, että kaiutin on sovitettu varsin hyvin tyypilliseen olohuoneeseen. Profiilit voivat olla esimerkiksi muovia ja levyt vaikkapa kiveä. Koska sen hinta on äänelliseen ja tekniseen suorituskykyyn nähden edullinen, voidaan katsoa, että myös ostaja hyötyy kotelon kokoonpanon yksinkertaistamisesta. Hän vertaa kotelon kokoamista parketin asentamiseen lattiaan. Myös materiaaleissa on valinnan varaa. Toisaalta monet kotimaiset pikkukaiuttimet ovat kuin saman kaavan mukaan tehtyjä: kapeassa kotelossa 45-tuumainen basso-keskiääninen ja kalottidiskantti suuntaimineen. Elementin on suunnitellut tanskalainen Peter Larsen, Louhivaara on modifioinut sen Aurelian tarpeisiin, ja valmistuksesta huolehtii intialainen IWAI. Aurelian mukaan merkin kaiuttimissa kalliin käsityön osuus kotelon valmistuksessa on vain pieni osa perinteisten menetelmien vaatimasta. K
aiutinmalleista ei ole pulaa, ja varsinkin markkinoille pyrkivällä uudella valmistajalla on syytä olla jotain erikoista tarjottavanaan
Toisaalta soinnissa ei ole liiemmälti lämpöäkään, eli perussoinniltaan neutraali ratkaisu on kaikenlaisella musiikilla varsin toimiva. Yleinen erottelu on poikkeuksellisen hyvää, tukkoon miksatusta äänitteestäkin yksityiskohdat kuuluvat selkeinä. Bassotoisto on niin ikään sävyltään oikein hyvin nipussa, jopa aavistuksen kuivakkaaseen suuntaan kallellaan. Läsnäoloa on oikein hyvin, vaikka keskialueella ei olekaan kuultavissa mitään ylimääräisiä korostumia. TESTI KAIUTIN AURELIA MAGENTA
Jakosuotimen osat ovat laadukkaita. Balanssi on tasapainoinen, joskin toimituksen isossa kuunteluhuoneessa enemmän raikkaaseen ja ilmavaan kuin paksuun kallellaan. Diskantti on erinomaisen erotteleva ja puhdas, joskin siinä voisi olla vielä ripaus ylimpien alueiden kimallusta. Kaikkein muhkeimmat jysähdykset jäävät kuulumattomiin, mutta kaiuttimen kokoon nähden suoritus on erittäin toimiva. Ambienssi välittyy luonnollisena, solisti ja instrumentit ovat oikean kokoisia ja niiden välille jää hyvin ilmaa. Äänikuva on iso ja vakaa, joskin luonteeltaan enemmänkin ilmava kuin veitsellä leikatun pistemäinen. Kokonaisuus ei ehkä innosta heti ensimmäisen minuutin aikana, mutta on pitemmän päälle poikkeuksellisessa yleispätevyydessään erittäin hyvä.
Erottelevan raikas
Stereokuva aukeaa isoksi ja yllättävän tarkaksi. Bassopäässä on toki potkua ja auktoriteettia kokoisekseen hyvin, mutta kaiutin selvästi sietäisi lähemmäskin takaseinää sijoittamisen. Yksi kondensaattoreista on piirilevyn alapuolella. Bassotoisto ulottuu kokoon nähden alas. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 5,5 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 85 dB Alarajataajuus (-6 dB): 42 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,15 ms Vasteet ovat kokonaisuutena tasaiset. Tehovasteessa ja 60 asteen vapaakenttävasteessa näkyy suuntaavuuden kasvun aiheuttama pudotus kilohertsin yläpuolella. Tehovasteapproksimaatio (musta). Ääni on skarppi ja puhdas, mutta ei kuitenkaan kliinisellä tavalla liian vilpoinen. Tämä tyyli istuu hyvin kaiuttimen värittömään ja tappavan tasaiseen luonteeseen: mitään ei ole liikaa, mutta mistään ei ole jouduttu myöskään tinkimään. Särmää on niillä levyillä, joihin sitä kuuluu. Liitäntää varten on vakiomalliset metalliset naparuuvit.
aurelia Magenta
Hinta: 750 /pari (650/pari maalattuna) Lisätietoja: Aurelia, puh. Syvyyssuuntaakin kaivellaan esille sujuvasti, ja musiikki soi koko ajan irti kaiuttimista. Heikommat äänitteet eivät kuulosta ikäviltä, mutta vasta hyvillä tuotoksilla kaiutin pääsee todella näyttämään kyntensä.
Aureal 100 1000
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). + Yhtenäinen äänikuva + Hyvä erottelu + Napakka bassotoisto
ÄÄNI
8½
ÄÄNI
8+
42
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. 044 530 3935 www.aurelia.fi
Tekniset tiedot
Mitat (l x k x s): 14,5 x 30,8 x 26,5 cm Massa: 6 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi elementit matalat äänet: 14 cm korkeat äänet: 2,5 cm Jakotaajuus: 1800 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia suurin suositeltu teho: 120 W Magneettisuojaus: ei Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei
Mittaustulokset
dB 95 85 75 65 20
KAR
kuunteluarviot
mikAel nedeRsTRöm sAmu sAuRAmA
Tappavan tasainen
Siisti ja tasapainoinen soundi, jossa on tavallista enemmän äänellistä yhtenäisyyttä ja kokonaisvaltaisuuden tunnetta
Vaan hyvä näinkin moni valmistaja olisi tässä kohdassa sortunut muovilaminaattiin. tarkastelussa viilutetuksi lastulevyksi. laitteiden ulkonäkö periytyy 1970luvun kultaisilta vuosilta, mutta tekniikka on tiukasti tätä päivää.
44 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
Puuviilua ja askelvaimennin
Autenttista lähestymistapaa ei ole viety laitteiden sisätiloihin saakka. Näppituntuma on kuitenkin jätetty sellaiseksi, että se vastaa tarkalleen tavallista potentiometria. Kun kaikki paukut suunnattiin massoille markkinointiin, laadukkaampi tavara jäi altavastaajan asemaan. Muutenkin soittimen viimeistely on erinomainen kokometallinen kotelo ja vaimennettu kansi kertovat siitä, että suunnittelu on otettu tosissaan. Vahvistimen liitinpaneeli on positiivisessa mielessä nykyaikaisen näköinen ja oloinen. Vahvistimen ja soittimen puiset posket osoittautuvat lähemmässä. Hyvä puoli valikoivassa retrohengessä on se, että vanhat ratkaisut on korvattu uusilla ja paremmilla silloin, kun se on ollut aiheellista. Osittain tähän on ollut syytäkin: vielä 1990luvulla valmistajalla oli suuri valikoima järeää hifiä, mutta myöhemmin tehdas lopetti kokonaan raskaan pään tuotantonsa ja alkoi keskittyä kotiteatteriin ja budjettiluokan laitteisiin. CD-soittimesta ja vahvistimesta huokuu laatu jo pitkän matkan päähän, eikä se rajoitu pelkästään oivaltavaan muotoiluun ja hintalappuun. Yamahan nimestä onkin tullut monissa piireissä lähes antiteesi raskaan äänentoiston ihanteelle. Perinteisen potentiometrin tilalle on istutettu askelvaimennin, mikä näkyy erittäin pienenä kanavatasapainon vaihteluna. Laitteiden välillä signaalia kuljettaa balansoitu xlr-kaapeli. Runkoon pultatut rca-liittimet ja kaiuttimien tukevat naparuuvit henkivät laatua ja kestävyyttä. Kuten vahvistimessa, myös CD-soittimessa on panostettu kunnollisiin liittimiin.
TeksTi: Mikael NederströM k u vaT : s a M u s a u r a M a M i T Ta u k s e T : r i s to N i s k a
Yamaha on päättänyt näyttää tulevaisuuden suunnan järeällä kaksikanavaisella sarjallaan. Viimeistely ja käyttötuntuma ovat molemmissa hyvät, mutta valitettavasti CD-soittimen säätimellä ei voi ohjailla vahvistinta tai päinvastoin. Tukeva levykelkka ei muistuta tavanomaisia idän ihmeitä, vaan herättää luottamusta heti kättelyssä metallisella olemuksellaan. Odotukset ovat siis korkealla. Kummankin laitteen kaukosäädin on osittain metallinen palikka. CD-soittimen erikoisuus on SACD-levyjen toisto, ja koneisto on muutenkin täydellisen yhteensopiva erilaisten levyformaattien ja kopiosuojausten kanssa. Vaan nyt on toisin. Yamaha mainostaa, että vahvistimessa on käytetty runsaasti erilliskomponentteja ja CDsoittimessa erillisiä digitaali- ja analogia-asteita sekä koneistoa, joka lukee myös kaksikanavaiset SACD-levyt. Tehdas on tähän saakka ollut tunnettu varovaisesta suhtautumisestaan kaksikanavaisiin laitteisiin. TESTI STEREOVAHVISTIN YAMAHA AS-2000 JA CD-SOITIN CD-S2000
Paluu tulevaisuuteen
O
n yllättävää, että kaikista mahdollisista massavalmistajista juuri Yamaha päätti palata juurilleen. Xlr-liittimille on käyttöä, jos haluaa harrastaa tavallista pitempiä kaapelivetoja. Tukeva rakenne ja järeät liittimet vakuuttavat skeptisen testaajan. Kaikesta huomaa, että myös äänentoisto on otettu tehtaalla tosissaan
Vahvistin ei vakuuttanut samalla tavalla, vaikka silläkin oli hyvät hetkensä. Vaan ehkä historiallinen ratkaisu on tehty tuntumaltaan mahdollisimman autenttiseksi.
Tekniikka tätä päivää
Vahvistimen pääteasteet on toteutettu kokonaan erilliskomponenteilla, päätetransistoreita on kuusi kanavaa kohti. Muotoilultaan laitteista joko pitää tai ei pidä. Tekniikka on kuitenkin tätä päivää.
vahvistimen kaiutinliittimissä olisi opin paikka monelle valmistajalle. Myös matalaimpedanssinen kuulokeanto hoitaa kunnialla hommansa.
Mielenkiintoinen sointimaailma
Yhdessä laitteet soivat pitkälti niin kuin erillisten arvioiden perusteella voisi olettaakin: soundi on menevä, tehokas, kirkas ja suoraviivainen.
Ääni etenee kuin juna, eikä tarkkaan nakuttava kombinaatio anna äänitteille armoa. Varsinkin sellaiseen systeemin, joka kaipaa äänellistä piristystä, se tarjoaa erittäin varteenotettavan vaihtoehdon. Sen toteutus ei risteilevine johtoineen kuitenkaan ole aivan yhtä siisti kuin CD-soittimen, josta voisi moni high end -valmistajakin ottaa mallia. Myös runkoon pultatut rca-liittimet henkivät laatua ja pitkää ikää.
Jos oikein haluaa saivarrella, niin virtakytkin voisi olla molemmissa laitteissa tukevampi. Heppoinen keinukytkin ei oikein sovi juhlalliseen linjaan. Näistä kahdesta varsinkin CD-soitin oli erittäin positiivinen yllätys. Muotoilultaan laitteet ovat suoraan kuin 197080-luvun taitteesta, mikä on piristävä veto Yamahalta. Ja toki muidenkin kannattaa kokeilla voi olla, että ennakkoluuloistaan pääsee n eroon jo ensimmäisillä tahdeilla.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 45. Lisäksi levysoitinottokin toimii lievää keskialueen vaimennusta lukuun ottamatta juuri niin kuin pitääkin. Minä pidin molemmista. Pääteasteesta löytyy tehoa mukavasti monenlaisiin kaiutinkuormiin. Kokonaisuutena Yamahan paketti oli harvinaisen miellyttävä tuttavuus. Kummallekin kanavalle on oma Burr-Brownin da-muunnin, joka tukee sekä 24 bitin PCM-ääntä että SACD-formaatin DSD-ääntä. Soittimen mittaustuloksista ei löytynyt mitään huomautettavaa, eikä vahvistinkaan aiheuttanut napinaa tässä suhteessa. Viimeistelyn, tekniikan ja äänenlaadun puolesta se panee kampoihin monelle kalliimmallekin soittimelle. Kyyti on ajoittain sen verran kovaa, että joillakin levyillä leppoisampi ote voisi olla paikallaan. Soittimessa on käytetty hiilikalvovastuksia, kahta erillistä verkkomuuntajaa, erillisiä piirejä analogia- ja digitaalielektroniikalle sekä vai-
mennettua kansilevyä
CD-S2000 kääntää äänen absoluuttisen vaiheen. Tämän näkee pitkät esi- ja jälkisoinnit omaavan yksikköimpulssivasteen muodosta. Ajoittain mennään lähes rasittavuuden rajoille, varsinkin jos äänite on huono, mutta kuitenkin useimmiten aidan paremmalle puolelle päätyen. Laatusoitin, joka toimii monenlaisella musiikilla.
ÄÄNI
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla yli 96 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,01/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,0 V Antoimpedanssi, 1 kHz 650 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,1 dB Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD //// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio //
9
46
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Ajoittain soundissa on jopa poikkeuksellista sävykkyyttä ja herkkyyttä. soittimen laadun leima syntyy monista pienistä yksityiskohdista.
CD-soittimessa saa kytkettyä ylimääräiset piirit, digitaaliannon sekä näytön pois päältä, jos haluaa kokeilla sähköhäiriöiden mahdollista vaikutusta ääneen.
Mittaustulokset
Yamaha CD-s2000
kuunteluarviot
Taajuusvaste Yksikköimpulssivaste Mikael NederströM
Fokus kohdallaan
Analyyttinen, kirkkaanpuoleinen ja selkeä soundi, jossa ei tunnu olevan mitään ylimääräistä. 010 534 0902, www.yamaha.fi, www.yamaha.com Mitat (l x k s): 43,5 x 13,8 x 41,8 cm Massa: 15 kg + Moitteettomat mittaustulokset + SACD-toisto + Tarkka ja rytmikäs ääni
Mittaustulosten arviointi
soittaa myös mp3-raidat Soittimen mittaustulokset ovat moitteettomat ja yhteensopivuus eri levytyyppien kanssa täydellinen. Silti soundin yleinen puhtaus ja rullaavuus tuovat väkisinkin mieleen tavallista laadukkaamman soittimen. Ääni on napakka, tarkka ja dynaaminen, mutta ilman sitä tyypillistä metallista sävyä, joka yleensä yhdistyy näihin määreisiin. Varsinkin klassinen musiikki soi hienosti, kun eri soitinryhmät jäsentyvät selkeästi erilleen ja vakaasti paikkaansa pitäen. Risto Niska
CD-soittimen litteä levykelkka on mukavan metallinen poikkeus muovin täyttämässä maailmassa. Varsinaisesti miellyttävästä tai mehevästä esityksestä ei voi puhua, sillä toisinaan äänessä on myös hitunen kolkkoutta. TESTI STEREOVAHVISTIN YAMAHA AS-2000 JA CD-SOITIN CD-S2000
Yamaha CD-s2000
Hinta: 1 490 euroa Lisätietoja: Musta Pörssi Oy, puh
Läsnäolon tunne on hyvin vahva, ja ajoittain tulee sellainen olo, että vähempikin jo hyökkäävyyteen kallistuva syliintulo riittäisi. Kuulokeanto on poikkeuksellisesti erittäin pieniimpedanssinen, mikä on kuulokekuuntelussa selvä etu useimpiin muihin vahvistimiin verrattuna. Rytmiikka kulkee kummassakin sellaista tahtia, että harvoin tulee vastaan. Vielä vähän tiukempi meno olisi jo etuilua. Jalka lähtee funkilla vipattamaan nopeasti niskan kompatessa. Instrumentit ovat erittäin tiukasti paikoillaan myös syvyyssuunnassa. Tämä saattaa laajuutensa takia kuulua lievänä loudnessmaisuutena äänessä. Rasittavuutta tai metallisuutta ei kuitenkaan äänestä pahemmin löydy, joskin heikommat äänitteet keikkuvat riipivyyden rajoilla. Basso paukahtaa tiukasti, pelti helähtää eikä meinaa. Levysoitinoton vasteissa näkyy tasoltaan pieni mutta laaja-alainen keskialueen vaimentuma. Annon tasonsäätö ei vaikuta impedanssiin eikä taajuusvasteeseen. Sekä jatkuvaa että hetkellistä tehoa saadaan runsaasti ja kaiutinannon impedanssi on pieni. Kovin suureksi stereokuva ei aukea, ja hengittävyyttä voisi olla paremminkin. Toimiva peli, mutta ei ihan loppuun saakka vakuuttava.
Kontrollia ja potkua
Stereokuva on hyvin selkeä, mutta liioittelematon. Bassopäältään etenkin CD-soitin on vertailukonetta tiukemmin potkaiseva. Vakauden puutteesta vahvistinta ei voi moittia, mutta hiukan rennommallakin äänellisellä otteella tulisi toimeen. Samanlaisia elämyksiä kuin soittimella ei siksi synny, vaikka ero onkin päältä katsoen kohtuullisen pieni. MM-tilan kapasitanssi voisi olla pienempikin. Risto Niska
Mittaustulokset
Yamaha a-s2000
kuunteluarviot
Mikael NederströM Taajuusvaste Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, resistiivinen kuorma jatkuva, 8/4 ohmiin hetkellinen, 8/4 ohmiin -antoimpedanssi, 1 kHz -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz
CD-soitin ja vahvistin
saMu sauraMa
Iskevän viileä
Soinnillisesti selvää sukua CD-soittimelle, mutta astetta viileämmän ja tymäkämmän tuntuinen toistolaite. MC-tilan yliohjaustaso ja oton impedanssi ovat pienen puoleisia. Balanssiltaan muuten lähellä neutraalia, mutta ylempi keskialue tuntuu olevan hieman korostetusti esillä luoden vahvan ominaisluonteen laitteille. Myös pintaan miksattu kitara soi harvinaisen ponnekkaasti. Linjaoton numeroarvot ovat kautta linjan moitteettomat. Ruutia ja kontrollia löytyy niin soittimesta kuin vahvistimestakin selvästi keskivertoa paremmin, ja ulottuvuuskin vaikuttaa hyvältä. Muuten sen arvot ovat moitteettomat. Parivaljakko voisi olla kotonaan jonkun sävyltään leppoisan ja stereokuvaltaan ilmavan epämääräisen kaiuttimen skarppajana. Yamaha a-s2000
Hinta: 1 890 euroa Lisätietoja: Musta Pörssi Oy, puh. 010 534 0902, www.yamaha.fi, www.yamaha.com Mitat (l x k s): 43,5 x 13,8 x 41,8 cm Massa: 22,7 kg + Omaperäinen retrohenkisyys + Kunnolliset liittimet Viileähkö ääni
Mittaustulosten arviointi
erittäin hiljainen levysoitinotto Vahvistimen linjaoton taajuusvaste on viivasuora. Keskialue ja sitä myöten suurin osa solisteista nimittäin työntyy melko suoraviivaisena esille. Vaikka erotteleva tyyli tuo mieleen samassa sessiossa kuunnellun soittimen, vahvistimen analyyttisyys ei avaudu aivan yhtä luontevalla tavalla. Äänikuvaltaan vahvistin on hyvin nipussa ja kontrollissa, ajoittain syntyy vaikutelma jopa lievästä kuivakkuudesta. Levysoitinoton häiriöetäisyys on erinomainen sekä MC- että MM-tilassa. Kuulokeannon vasteessa on lievä diskanttivaimennus. Tarkkasointisen Gradient Evidencen kanssa lopputulos alkoi käymään vähän turhan hyökkääväksi ja stereokuvaltaan tarkaksi, mutta hengittämättömäksi.
ÄÄNI
95/155 W 115/205 W 0,06 ohmia 5 ohmia
Linjaotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohmiin, CCIR 89 dB -herkkyys 140 mV -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 44 kohmia -yliohjaustaso 2,9 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohmiin alle 0,05 % -20 kHz lisävaimennus 6 kilo-ohmin syöttöimpedanssilla 0,2 dB Levysoitinotto MM, 5 mV -häiriöetäisyys, CCIR 83 dB -vahvistus verrattuna linjaoton vahvistukseen 36 dB -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -harmoninen särö, 1 kHz alle 0,05 % -yliohjaustaso, 10 kHz 220 mV -ottokapasitanssi 170 pF -ottoimpedanssi, 1 kHz 46 kilo-ohmia Levysoitinotto MC, 0,5 mV -häiriöetäisyys, CCIR 71 dB -vahvistus verrattuna linjaoton vahvistukseen 61 dB -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,0 dB -harmoninen särö, 1 kHz alle 0,05 % -yliohjaustaso, 10 kHz 9,5 mV -ottoimpedanssi, 1 kHz 70 ohmia
ÄÄNI
8½
8½
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
47. MC-oton muut arvot ovat kunnossa
Kontrastilukemat mitattiin asettamalla valomittarin sensori täsmälleen 60,5 senttimetrin päähän tykin linssistä. Väriavaruusmittaukset tehtiin Progressive Labsin CA-6X-kolorimetrillä tykin linssistä 320 senttimetrin etäisyydeltä. Panasonicin tapaan yksikään Sanyon kuvatila ei ole lähelläkään 709-standardia.
Näin mitattiin
"Valhe, emävalhe, tilasto" -sanonta pätee myös mittaustuloksiin viimeistä sanaa vaihtamalla. Esimerkiksi Brilliant Cinema -tilaa suositellaan käytettäväksi elokuvien katseluun kirkkaasti valaistussa huoneessa. Pahempaa on se, että kankaalla näkyvät ihmiset vaikuttavat sairailta, sillä ihonväri ei toistu aitona. Käsikirja ei edes yritä väittää mitään kuvatilaa tehtaalla kalibroiduksi, vaan listaa millaiseen elokuvaan ja huoneeseen kukin kuvatila sopii parhaiten. Mittari asetettiin sivusuunnassa 45 asteen kulmaan metrin päähän poistoilma-aukon puolelle ja puoli metriä pöydälle asetetun tykin yläpuolelle.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
49. Mittaus tehtiin GretagMacbethin Eye-one Pro -spektrofotometrillä valkokankaalta (gain 1.0) projektorin heijastaessa isointa mahdollista vitivalkoista kuvaa. Jo paljaalla silmällä näki, että väite ei pidä paikkaansa. käsikirja kehuu, että Colour1-kuvatila on kalibroitu tehtaalla 6500 Kelvinin värilämpötilaan ja HDTV Rec.709 -standardin väreihin. Nykytrendin mukaisesti värit ovat ylisaturoituneita, mikä ei sinänsä ole paha juttu; tutkimusten mukaan useimmat kuluttajat katsovat mieluummin liian kylläisiä kuin standardin mukaisia "pliisuja" värejä. Ongelma koskee kaikkia kuvatiloja. Pelkkää ihonväriä tuijotettaessa Sanyo pärjää vain hieman paremmin. On aivan liian helppoa tuottaa haluamansa kaltaisia tuloksia muuttamalla mittalaitteita, mittaustapaa ja ympäristöä, kuten Epsonin kohdalla nähtiin. Mittausten aikana projektorit olivat tehdasasetuksissa. Tuota lähempänä sensori ei enää mahtunut ANSI-kontrastin mittaukseen käytetyn shakkilautakuvion yhden ruudun sisään. Kaikki tykit säädettiin ampumaan kankaalle pienin mahdollinen kuvakoko. Käyntiäänen mittaaminen osoittautui hankalaksi, sillä käytetty mittari oli tarkka vain 32 dB(A):han saakka. Projektorin valotehoa ilmaisevat lumenit laskettiin HCFR-kalibrointiohjelmasta saatujen Foot-lambert -arvojen avulla. Vain täsmälleen samalla tavalla mitattuja tuloksia voi verrata toisiinsa. Läheltä mittaus minimoi lisäksi seinien kautta heijastuvan hajavalon vaikutusta. Milloin kuvassa on liikaa punaista, milloin puuttuu sinistä jne. Laite ilmoitti hiljaisempia arvoja, mutta ne eivät ole enää järin luotettavia. Tätä artikkelia koristavat mittaustulokset tuotettiin asettamalla kaikki tykit 325 senttimetrin päähän valkokankaasta. Näin varmistettiin, että sensori saa tarpeeksi valoa
Panasonic PT-AE2000
Panasonic Colour1 sanyo Pure Cinema Epson x.v.Color
Panasonic: omat gamma-, kontrasti- ja kirkkaussäädöt kullekin päävärille.
Panasonic Normal sanyo Brilliant Cinema
Panasonicin Waveform Monitorilla voi tarkastella luminanssin ja päävärien arvoja.
signaaliarvoja voi tarkastella myös vaakajuova kerrallaan. TESTI Sanyo PLV-Z2000 vs. 50 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
kuvan perusasetukset ála Panasonic.
ANSI?
Hyvät projektorit tuottavat parhaimmillaan kuvaa, joka näyttää kolmiulotteiselta. ANSI-kontrastin mittauksessa kankaalle ammutaan 4x4-ruudun shakkilautakuvio, jolloin projektori joutuu näyttämään yhdessä ja samassa kuvassa täysin mustaa ja valkoista. Sahalaitatesteistä tuli täydet pisteet, kunhan käyttäjä valitsi sopivan filmi/video-tilan. Todellisen, ns. Kontrasti lasketaan jakamalla valkoisen kuvan aikana mitattu valoisuusarvo mustan kuvan valoisuusarvolla; kyseessä on siis mustan ja valkoisen suhdeluku. Filmiresoluutiotesti oli totaalinen katastrofi, kunnes Cinema Reality -toiminnon kytki pääl-
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
53. Dynaaminen iiris on aina jonkinasteinen kompromissi. On/off-kontrasti mitataan kahdesta eri kuvasta: täysin mustasta ja täysin valkoisesta. DI:llä saavutetulla on/off-kontrastilla on hyvin vähän tekemistä projektorin todellisen kontrastin kanssa. natiivikontrastin mittaamiseksi dynaaminen iiris kytketään pois päältä. tähtitaivaalla tuikkivat tähdet ovat pinta-alaltaan niin pieniä, etteivät vaikuta merkittävästi ympäröivään mustaan.
sanyossa voi luoda oman gammakäyrän kullekin päävärille.
kein kaikista testeistä - kunhan käyttäjä valitsi manuaalisesti hommaan parhaiten sopivan prosessointitilan. Lukema ei kerro koko totuutta, joten siihen pitää suhtautua suuntaa-antavana. Kohinanvaimennustestien jälki oli kuin yö ja päivä verrattuna Panasoniciin; Sanyon NR toimii kuin unelma. Kahdesta ensimmäisestä sahalaitatestistä Sanyo keräsi 6/10 pistettä, mutta vaikeasta lipputestistä tuli täydet pisteet. Mutta mikäli etuala näyttää yhtä sumealta kuin tausta, tai etualan kirkkaudesta kohti taustan pimeyttä vievä tunneli onkin samaa harmaata koko matkalta, kuva näyttää lattealta ja illuusio särkyy. Elokuvan pimeiden kohtausten aikana iiris ei voi sulkeutua pienimmilleen, koska kuvassa on tyypillisesti myös jotain vaaleaa, jonka näyttämiseen tarvitaan valoa. HD-kuva sopi Panasonicille SD:tä paremmin. Yhteispisteet: 71/80. Kadenssitesteissä Sanyo kompasteli hieman kilpakumppaninsa tavoin. ANSI-kontrasti ei sekään ole yleispätevä mittapuu: elokuvat ja tv-sarjat eivät yleensä sisällä shakkilautakuvion kaltaista äärikontrastista kuvaa. Foot-lambert -arvot otettu HCFR:stä EyeOne Pro:lla Full 100% White -ruudusta, paitsi Epson EyeOne Display 2:lla.
On/off. Joissain projektoreissa, kuten JVC HD1:ssä ja HD100:ssa, ei ole dynaamista iiristä lainkaan, vaan iiris on lukittu tehtaalla tiettyyn kokoon. Esim. Natiivikontrasti kertoo, miten pimeää mustaa ja kirkasta valkoista projektori osaa näyttää saman kuvan sisällä. Valkoisen kuvan aikana iiris aukeaa, tehden kuvasta kirkkaamman ja valkoisesta voimakkaamman. Samoin kirkkaissa kohtauksissa iiristä ei voida avata täysin, koska kuvan tumma pää muuttuisi liian vaaleaksi. Panasonic PT-AE2000
1 - NORMAL 2 - COLOUR 1 pienin kuvakoko @ 325cm suurin kuvakoko @ 325cm min size on/off 2825:1 2051:1 ~116 x 65 cm ~236 x 133 cm min size ansi 244:1 252:1 max size on/off 2351:1 1825:1 max size täyden aukon ansi lumenit 142:1 732 155:1 388 dB 32,0 31,9
sanyo PLv-Z2000
1 - NATURAL (lukittu iiris) 1208:1 2 - PURE CINEMA (lukittu iiris) 1027:1 3 - BRILLIANT CINEMA (dynaaminen iiris) 7734:1 pienin kuvakoko @ 325cm ~118 x 66cm suurin kuvakoko @ 325cm ~234 x 132 cm 314:1 314:1 292:1 908:1 766:1 7541:1 236:1 232:1 227:1 334 x 473 x 33,5 32,6
sanyon kuvasäädöt ovat esimerkillisen monipuoliset.
JvC HD100
1 - NATURAL 2 - CINEMA pienin kuvakoko @ 325cm suurin kuvakoko @ 325cm 23 500:1 22 435:1 ~114 x 64 cm ~231 x 130 cm 193:1 193:1 17 210:1 15 650:1 207:1 206:1 451 429 32,2 x
Epson EMP-TW2000
DYNAMIC IRIS OFF (oletusarvo kaikissa kuvatiloissa): 1 - NATURAL 1399:1 2 - HD 1431:1 3 - x.v.Color 1513:1 DYNAMIC IRIS ON: 1 - NATURAL 2 - HD pienin kuvakoko @ 325cm suurin kuvakoko @ 325cm 5925:1 5933:1 ~113 x 63 cm ~241 x 136 cm 291:1 291:1 268:1 289:1 290:1 1176:1 1199:1 1236:1 5889:1 5507:1 223:1 226:1 191:1 223:1 226:1 391 295 298 34,1 30,3 30,3
sanyon värienhallinnalla voi säätää kahdeksaa väriä.
Kaikki kontrastimittaukset tehty valomittarin ollessa 60,5cm päässä linssistä. Kun kuva piirtyy ihmissilmän odottamalla tavalla etualan terävistä hahmoista taustan sumeuteen saakka valojen ja varjojen kera, vaikuttaa näkymä yhtäkkiä aidolta; aivan kuin siinä olisi syvyyttä, jonne voi astua. Kontrastilukemat jäävät kauas on/off-arvoista, koska vierekkäin olevat ruudut vaikuttavat toisiinsa mm. paneelien ja optiikan valovuodon ja heijastumien takia. Dynaamisen iiriksen avulla saadaan korkeita on/off-kontrasteja, koska iiris sulkeutuu mustan kuvan aikana, päästäen kankaalle vähemmän valoa ja tehden mustasta mustempaa. Kyse on monen eri tekijän, kuten resoluution, terävyyden ja kontrastin summasta
Moisin konstein saavutetuilla mittaustuloksilla ei kuitenkaan ole enää mitään tekemistä käytännön suorituskyvyn kanssa. Pahinta oli paneelien värivirhe, mikä pomppasi esiin harmaasävykuvilla. On/off-kontrasti nousi aggressiivisen DI:n ansiosta 7734:1:een. JVC DLA-HD100:n esituotantoversio löi tiskiin hurjan 23 500:1 on/off-kontrastin Natural-tilassa. Kohinanvaimennuksesta herui 15/25 pistettä. Tulokset olisivat kohentuneet merkittävästi viemällä valomittarin sensori aivan kiinni linssiin ja eliminoimalla hajavalo täysin (mikä on lähes mahdotonta). Kummatkin projektorit jäivät kauas valmistajien lupaamista kontrastiarvoista. 314:1 ANSI-kontrasti oli vertailun paras. Selvää sinerrystä näkyi kuvan vasemmassa ja oikeassa yläkulmassa, oikean alakulman punertaessa. Panasonic teki vaikutuksen hiljaisuudella, pikselirakenteen näkymättömyydellä ja kuvan terävyydellä. Nykysuuntauksen mukaisesti molempien väriavaruus on varsin selvästi 709-standardia laajempi ja värit kylläisempiä. Täysin mustan kuvan heijastaminen piirsi kankaalle aina selvästi erottuvan harmaan laatikon. Moottoroidusta fokuksesta on kummasti iloa, vaikka sitä ei kovin usein tarvitakaan. n
Harmaata ja valkoista
Sanyo on päättänyt lukita dynaamisen iiriksen (DI) tiettyyn asentoon useimmissa kuvatiloissa, mikä näkyy mitatuissa on/off-kontrasteissa. Kohinanvaimennusta lukuunottamatta Sanyo sai kaikista testeistä täydet pisteet, yhteensä 90/100 pistettä.
summa summarum
Sekä Sanyo että Panasonic tuottavat hintaansa nähden erinomaista HD-kuvaa. 370 ) Liitännät: 3 x HDMI, 2 x komponentti, 1 x S-video, 1 x komposiitti, 1 x VGA, 1 x RS-232C valoteho: 1500 lumenia (valmistajan ilmoitus) Lampun suositeltu vaihtoväli: 2000 tuntia (valmistajan ilmoitus) Maahantuonti ja huolto: Kauko-Telko Oy Kutojantie 4, 02631 Espoo puh. Aivan viime hetkillä testipenkkiin saapunut Epson TW2000 ei yltänyt lähellekään mainostettua 50 000:1 -kontrastia. Muiden projektorien kanssa samalla tavalla mitattuna sen parhaaksi on/off-kontrastiksi saatiin ~6000:1. LCD-projektorien merkittävin ongelma on edelleen kehno mustan taso, eikä sen todentamiseen tarvita mittalaitteita. Miinuksista mainittavin on projektorin heikko esitys PAL-kuvan prosessoinnissa. Brilliant Cinema -tilassa iiris kytkeytyy dynaamiseksi korkojen kera. Iiriksen käytös on rauhallista ja huomaamatonta. Sanyo vakuutti signaaliprosessoinnilla ja erittäin monipuolisella säädettävyydellä. Edeltäjänsä tapaan HD100:ssa ei ole lainkaan dynaamista iiristä ja korkean on/offkontrastin vastapainoksi sen ANSI-kontrasti jättää parantamisen varaa pyörien 200:1 tienoilla. 395) Liitännät: 2 x HDMI, 2 x komponentti, 1 x S-video, 1 x komposiitti, 1 x VGA valoteho: 1200 lumenia (valmistajan ilmoitus) Lampun suositeltu vaihtoväli: 2000h (Normal) / 3000h (Eco) (valmistajan ilmoitus) Maahantuonti: Oy Hedcom Ab Lauttasaarenkatu 50, 00200 Helsinki puh. TESTI Sanyo PLV-Z2000 vs. Kuvassa oli aidosti värjäytymätöntä harmaata vain kapea kaistale. Kyseessä saattoi olla vain tämän yksilön ongelma, mutta Sanyon tapauksessa paneelien väripinnan tasaisuus kannattaa tarkistaa ennen kaupan solmimista. (09) 68 281 www.hedcom.fi Huolto: SOVI Service Oy puh. (09) 5211 + 3 HDMI-tuloa + Näkymätön pikselirakenne + Hiljainen käyntiääni Kehno peruspiirtokuvan prosessointi Hailakka musta
Kuvanlaatu
8½. Vaihtamalla mittalaitteita ja mittaustapaa on/ off nousi lukemaan 16 000:1, mutta tulos ei ole enää vertailukelpoinen.
54 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
8+
Panasonic PT-AE2000
Hinta: 2880 Resoluutio: 1920x1080 koko: 460 x 130 x 300 mm (L x K x S) Paino: 7,2 kg Tuetut resoluutiot: 480i/p, 576i/p, 720p50/60, 1080i50/60, 1080p50/60/24 Linssinsiirto: +/- 100% pystysuunnassa ja +/- 40% vaakasuunnassa Lamppu: 165W UHM (svh. Kaikkiaan pisteitä kertyi 80/100. Panasonic PT-AE2000
sanyo PLv-Z2000
Hinta: 2790 Resoluutio: 1920x1080 koko: 400 x 146 x 346 mm (L x K x S) Paino: 7,3 kg Tuetut resoluutiot: 480i/p, 576i/p, 720p50/60, 1080i50/60, 1080p50/60/24 Linssinsiirto: +/- 100% pystysuunnassa ja +/- 50% vaakasuunnassa Lamppu: 165W UHP (svh. 044 297 1729 www.soviservice.fi + Erinomainen SD/HD-prosessointi + Näprääjän unelma + Mukana työkalu optiikan puhdistamiseen Pistävä haju Paneelien värivirhe Äänekkyys
Kuvanlaatu
12 bittiä per osaväri, väittää sanyo.
le. Esimerkiksi Pure Cinema -tilassa on/off-kontrastiksi tuli 1027:1 pienimmällä kuvakoolla. Normal-tilassa on/off-kontrastiksi mitattiin 2825:1 ja ANSI:ksi 244:1 pienimmällä kuvakoolla. Panasonicin valikoissa on mahdollisuus kytkeä DI pois päältä, mutta se on oletusarvollisesti päällä. Colour1-tila tuotti on/offiksi 2051:1 ja ANSI:ksi 252:1. HD100:n mittaustuloksia ei voi verrata HD1testin lukemiin, koska ne mitattiin eri tavalla ja eri laitteistolla. Kovaäänisen iiriksen hurja sirkutus kuuluu kauas. Ero HD100:n sysimustaan kuvaan oli sanalla sanoen järisyttävä - mutta onpa eroa hintalapuissakin. Päinvastoin kuin joissain muissa projektoreissa, tämä kaksikko sisältää tarvittavat säädöt väritoiston kalibrointiin. Sanyon laadukas prosessointi jatkui HD-kuvan parissa. Puutteita on silti liikaa: sahalaitatesteissä esiintyi punaisen värin haritusta ja projektorista lähti pistävä haju vielä 15 käyttötunnin jälkeen
Uuden mallin sähköiset osat maksavat runsaat 100 euroa vähemmän paria kohti. Basson taso on mitoitettu niin, että kaiutin sietää jonkin verran pienen huoneen tuomaa bassokorostusta. Koska bassoelementin vaihtaminen vaatii joka tapauksessa muutoksia myös jakosuotimeen, oli järkevää harkita samalla diskanttielementin korvaamista. Siinä puhekelan tehtävää hoitaa koko alumiininauha, kun magnetostaatissa on spiraalimainen alumiinifolio muovikalvon pinnalla. HM-262 TEE ITSE
T E k S T i Ja k u vaT : P e k k a T u o M e l a M i T Ta u k S E T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a lo / T k k PiirrokSET: alix anTell
HM-262
Hinta: n. Myös osien saatavuuden tuli olla kunnossa ja hintojen kohtuullisia. Lähtökohtana oli käyttää samanlaista koteloa ja kooltaan suunnilleen entisen kaltaisia elementtejä. On silti suositeltavaa, ettei sitä sijoiteta aivan seinää vasten. Herkkyys on noin kolme desibeliä suurempi. Sen voimakerroin (9,1) on alkuperäismallin Seas-elementin vastaavaa arvoa (11) pienempi, mutta toisaalta liikepoikkeama ja kartion tehollinen pinta-ala ovat hieman suurempia. Vasteen ei tarvitse olla viivasuora, mutta pahoja resonansseja ei saa olla jakotaajuuden yläpuolellakaan. 460 / pari (sähköiset osat) Mitat (l x k x s): 24 x 45 x 38 cm Elementit matalat äänet: 22 cm korkeat äänet: 0,8x6 cm Jakotaajuus: 3000 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia Suositeltava vahvistinteho: 10200 W
HM-262 on jalustakaiutin, joka tarjoaa keskimääräistä suuremman kokonsa vastapainoksi lattiakaiuttimille tyypillisen herkkyyden.
Mittaustulokset
dB 95 85 75 65 20
KAR
HM-226 100 1000
10000
Hz
Päivitettyä tekniikkaa
S
uunnittelin vuonna 2002 rakennusohjekirjaa varten 26-litraisen jalustakaiuttimen, jossa oli kahdeksantuumainen basso-keskiääninen ja magnetostaattinen korkeaäänielementti. Nauhalle on eduksi jyrkempi ylipäästö, jotta se ei toistaisi turhaan keskitaajuuksia. Näin vältetään myös
ongelmat, joita liian suuri teho voisi aiheuttaa. Jakotaajuuden lähellä suodatusta lisää vielä osien L3, C4 ja R4 muodostama imupiiri. Diskanttielementti asennetaan takaa päin niin, että sen laipan ulkopinta on selvästi etulevyä taaempana. Tilannetta helpottaa, että nauhaelementti suuntaimineen on varsin herkkä, joten sen tasoa on voitu vaimentaa vastusten R2 ja R3 avulla. Tämä pienentää taajuuskaistojen välistä aikaeroa, joka aiheutuu sekä elementtien akustisten keskipisteiden sijainnista että jakosuotimen synnyttämästä viiveestä. Tällöin taajuusvaste saadaan ulottumaan noin 35 n hertsiin (-6 dB).
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 55. Bassoelementin vaatimuksena oli, että sitä voidaan käyttää noin kolmen kilohertsin jakotaajuuteen asti. Magnetostaattiset diskanttielementit ovat herkkiä pienille valmistuksen epätarkkuuksille, ja etenkin tässä mallissa (Visaton MHT 12) oli ilmennyt tarpeettoman suuria yksilöeroja. Toisaalta alarajataajuus on noussut 47 hertsiin. Elementin oma akustinen vaste laskee jakotaajuuden yläpuolella jyrkästi, mikä pienentää päällekkäisyyttä sillä alueella. Voimakerrointa voi hieman kasvattaa lisämagneetin avulla. Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä).
Porrassignaalin vaste.
Vaimentumisvaste taajuusalueella 20200 Hz.
Vaimentumisvaste taajuusalueella 200 Hz 20 kHz.
Diskanttielementin suojaverkon keskelle kiinnitetään 5 mm leveä tiivistenauha diffuusoriksi.
Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 7 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 88,5 dB Alarajataajuus (-6 dB): 47 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,09 ms
Fountek on toimintaperiaatteeltaan aito nauha. Diskanttielementiksi luonnollinen vaihtoehto oli Fountek NeoCD 3.0S, koska siitä oli hyviä kokemuksia jo aiemmissa projekteissa.
Tehovasteapproksimaatio (musta). Jakosuodin on basson osalta hyvin yksinkertainen: vain yksi kela ja yksi kondensaattori. Samalla hajakenttä kumoutuu suureksi osaksi. Taajuusvasteet ovat suunnilleen alkuperäisen mallin kaltaiset, mutta tasapainoa on muutettu aavistus lämpimämpään suuntaan. Kaiuttimesta voidaan tehdä myös lattialle sijoitettava muunnos lisäämällä kotelon korkeutta rakennusohjeissa mainitulla tavalla. Sittemmin bassoelementin valmistus on kuitenkin päättynyt, ja rakentelijoita on kiinnostanut ohje, jossa se olisi korvattu saatavissa olevalla tyypillä. Nauhan pienen resistanssin takia elementissä on yhdysrakenteinen muuntaja, joka nostaa impedanssin käyttökelpoiseksi, tässä tapauksessa seitsemään ohmiin. Teknisten tietojen vertailun ja muutamien ehdokkaiden kokeilun jälkeen sopivaksi osoittautui Peerlessin Nomex-kartioinen malli 830869
Tällöin tilavuus kasvaa 45 litraan. Diskanttielementin suojaverkkoon kiinnitetään 5 mm leveästä tiivistenauhasta verkon pituinen (59 mm) pala. Kahden kelan väliin on syytä jättää vähintään noin kolmen sentin etäisyys induktion välttämiseksi. Sopiva refleksiputken pituus on 170 mm.
koekaiuttimen jakosuodin tehtiin pelkistetysti kovalevyn palalle liimaamalla ja suoraan johdottamalla.
Fountek NeoCD 3.0S -diskanttielementti.
Bassoelementtiin liimattu lisämagneetti kasvattaa elementin voimakerrointa.
56
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. 2,5x2,5 cm) kylkien välille. TEE ITSE HM-262 TESTI
kaiuttimen rakentaminen
S
opiva kotelon materiaali on 2022 millimetrin mdf- tai liimapuulevy. Lisäksi koteloa kannattaa jäykistää asentamalla kotelon sisälle tukirima (n. Vaimennusaineeksi tarvitaan 25 litraa vaahtomuovia. Kotelon alaosaan tehdään tiivis väliseinä niin, että sisätilan korkeus on 700 mm. Jakosuodin voidaan tehdä kiinnittämällä osat esimerkiksi kuumaliimalla kovalevyn palalle ja yhdistämällä ne juottaen toisiinsa. Se kannattaa asentaa suurina paloina siten, ettei se ole pelkästään seinämillä. Refleksiputken sisäläpimitta on 68 mm ja pituus 240 mm. Diskanttielementille tehdään piirroksen mukainen asennusalusta etulevyn takapuolelle. Kannattaa käyttää hyväksi mahdollisimman paljon osien omia liitäntäjohtoja. Jos vaimennusaineena on vaahtomuovi, sopiva määrä on noin 10 litraa. Refleksiputken sisäpään ympäristö jätetään kuitenkin vapaaksi vähintään viiden senttimetrin säteellä. Levyjen päiden tulisi olla noin 32 mm:n etäisyydellä toisistaan. Suuntaimien elementin puoleisia kulmia viistotaan tarvittaessa hieman, jotta levyt sopisivat saumattomasti elementin etulevyn muotoihin. Jos halutaan tehdä lattiamallinen kaiutin, koteloa jatketaan alapäästä 500 mm, jolloin korkeudeksi tulee 950 mm. Kaarimuoto ei ole erityisen kriittinen. Jos vaimennusaineena käytetään polyesterivanua, kotelo täytetään sillä kokonaan melko tiheästi pakaten. Elementtejä asennettaessa väliin on suositeltavaa laittaa tiivistenauha. Kaiutinkotelon etulevyn ulkopinnan ja elementin laipan välinen etäisyys on 55 mm. Bassoelementin magneettiin liimataan 90 110 mm:n läpimittainen magneettirengas niin päin, että magneetit hylkivät toisiaan. Suuntaimet tehdään 0,51,0 mm:n alumiinilevystä taivuttaen piirroksen muotoon. Bassoelementin upotus etulevyn tasoon ei ole tarpeen. Kotelon tulee olla täysin tiivis. Sivuäänten estämiseksi elementin ja suuntainlevyn pään väliin on hyvä laittaa hieman tiivistemassaa tai liimaa. Levyt liimataan etulevyyn. Kaiuttimen takalevyyn asennetaan liitinpaneeli, jossa on hylsyt banaanipistokkeille ja naparuuvit paljaille johdoille
Luke Manley vetää Vacuum Tube Logic (VTL) -yritystä, joka on keskittynyt kotilaitteisiin. nopä en ku a vipa hi-mo ma i jalk vistim n alko esivah p. Joha Shrim maan oi levyt s
58 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
ja ttä vyyttä yke että S äd sä T
unnetun putkilaiteguru David Manleyn jälkikasvu jatkaa isänsä jalanjäljissä. Kovassa maineessa ovat toki myös Steelhead-levysoitinetuvahvistin ja Neo-. Eve-Anna luotsaa puolestaan Manleylabsia, jonka tuotelinjoilta valmistuu hifin ohessa myös ammattiaudiopuolen tavaraa. KOKEILU ESIVAHVISTIN MANLEY SHRIMP JA PÄÄTEVAHVISTIN MANLEY MAHI TESTI XXXXXXXX
T e k s T i : J a a k ko E r ä p u u k u vaT : S a m u S a u r a m a
ttu tunne staan aylaittei Stingr putki kaan sista ksi aineik onalli kahde perso koi m ja jan en lmista eylabs teaste pää ne va manl me itunsa mme tki aitoim gro inte si. Juuri niitä hifistien pannaan julistamia kompressoreita, limittereitä ja taajuuskorjaimia, joilla professionaalit osallistuvat siihen luovaan toimintaan, mitä äänitteen työstämiseksi kutsutaan. Manleynlabsin, joka kymmenine työntekijöineen ei ole mikään nyrkkipaja, hifi-osaston tunnetuin tuote lienee integroitu putkivahvistin Stingray. ky si ja l aneik ätteek mpp ttaa... Kummatkin tahoillaan, molemmat toki USA:ssa. Siitä on muodostunut jo pieni klassikko alallaan
Pääteputkien esijännitteet säädetään manuaalisesti kansilta käsin.
Classic 300B -pääte, Manleyn malliston hinnaston yläpäästä. Hyvin tuulettuvan, etulevyä lukuun ottamatta reikälevystä konstruoidun kotelon sisältä kajastava oranssi valo on peräisin neljästä putkesta, joista toinen pari tottelee tyyppimerkintää 12AT7WA toisen omatessa kyljessään numeroyhdistelmän 7044. Kokeilussa piipahtaneet esivahvistin Shrimp ja Mahi-päätteet edustavat Manleyn entry level -erillislaitteita, mutta edellyttävät silti yhdessä hankittuina yli 5 000 euron panostusta. Omituiset nimensä ne ovat saaneet Stingrayn tapaan Eve-Anna Manleyn viehtymyksestä merenalaisiin olioihin, vaikka kyllähän Mahit muistuttavat muodoiltaan rauskua siinä missä integroitukin. kaksi vahvistinta yksissä kuorissa: triodi- tai ultralineaarikytketty, kytkimen asennon mukaan. Sulavasti liikkuvat Noblen valmisteet, ainakin sen vähän matkan, mitä niiltä edellytetään herkkien kaiutinten määritellessä mahdollisen toiminta-alueen. Ensiksi mainittu pariskunta on peräisin itänaapurimme tuotanHIFIMAAILMA | 1 | 2008 59. Shrimp puolestaan, 19 tuuman leveyksineen ja kantikkaine olemuksineen, viittaa enemmän-
kin ammattipuolelle ja räkkisijoitukseen kuin äyriäisten ihmeelliseen maailmaan.
Logojen loistetta ja lastia kannella
Viidellä linjatasoisella otolla ja kahdella rinnakkaisella antoliitinparilla varustetun Shrimpin julkisivun sinertävänhohteisuudessa on tyyliä, mutta harvakseltaan hajasijoitetut erikokoiset käyttösäätimet/kytkimet ja taustavalaistu logo eivät ehkä sittenkään tyydytä kaikkien esteetikkojen silmää. Säätimien tuntumassa ja laa-
dussa ei toisaalta ole juuri nokan koputtamista
Siis Mahi-parin seurassa. Päätteiden pukkaama teho riippuu edellä mainittujen kytkinten asennoista. 7044kaksikko edustaa ehtaa NOS-koulukuntaa, sen GE-alalajia. Drivereinä käytetään GE:n 6414-putkia, joilla ajetaan neljää EH:n EL 84 -rööriä per pääte. Ei hassumpaa antia niinkään, joskin hieman suoraviivaista ja sisäsiistiä varttuneeseen makuun. Kuusikulmaisen kotelon kannella on tavaraa riittävästi, sillä kuuden putken, viiden kondensaattorin ja kahden muuntajan lisäksi tasanteelta löytyvät liittimet (WBT) ja pari valintakytkintä, joista toisella määritellään toimintamuoto ja toisella globaalin negatiivisen takaisinkytkennän määrä. Ainakin akustisella rytmimusiikilla, joka kävi ja kukkui triodiperusteisesti rehevämmin.. Se siitä suuresta antoimpedanssista ja teorioista. Molemmat ovat putkipäätteelle tyypillisiä arvoja ja ainakin teoriassa pieni-impedanssisten kaiuttimien kanssa tarkkakorvaisen kuultavissa bassotoiston suunnalla. 7044 on jo vähän eksoottisempi tapaus, mutta spekseiltään kohtuu lähellä hyvämaineista 5867 -tuplatriodia. Näin ainakin silloin, kun päätteiden valintakytkimet olivat asennoissa triode ja min (3 dB). Päinvastoin. KOKEILU ESIVAHVISTIN MANLEY SHRIMP JA PÄÄTEVAHVISTIN MANLEY MAHI TESTI XXXXXXXX
tolinjoilta ja leimattu sittemmin EH:iksi. Toimintamuodon valinnaisvaihtoehdot ovat triodi ja ultralineaari, takaisinkytkentää pääsee annostelemaan kolmessa eri suuruusluokassa: 3, 6 ja 10 desibeliä. Takaisinkytkennän määrä vaikuttaa toki tehon ja soinnin ohessa myös vahvistimen antoimpedanssiin ja sen kautta vaimennuskertoimeen. Noblen ohessa Manley on panostanut muuhunkin komponenttipuoleen. Niksauttamalla kytkimillä vastakytkentää suuremmaksi sai hiukan enemmän pelivaraa voimakkuudensäätimen alapäähän, mutta subjektiivisen äänenlaadun kustannuksella. Operaatio on simppeli ja siihen on tarvetta vain pääteputkia vaihdettaessa.
shrimpin takalevyn liitinten rivistö tarjoaa sisäänja uloskäynnin useammallekin oheislaitteelle.
Triodina tykein
Heti kuuntelusessioiden alkumetreillä syntyneet mielikuvat soinnin "isoudesta", rytmisestä menevyydestä ja muustakin eloisuudesta pysyttelivät päällimmäisinä tuntemuksina koko sen parin viikon ajan, kun koneet lauloivat kirjoittajan lukaalissa. Toimenpide edellyttää yleismittaria ja vahvistimien kansille konstruoitujen, selkeästi merkattujen mittauspisteiden löytymistä. Vaikka talon da-muunnin olikin norminmukaisella lähtöjännitteellä varustettu, kahden voltin peli. Vastakytkentä kun tuntui niistävän osan soinnin elosta ja irtonaisuudesta. Etunen on ilmeisen herkkää sorttia, sillä useimmiten voimakkuussäädin osoitti alle kello yhdeksää, kun referenssinä toimineen Shindo Auriegesin kanssa liikuttiin sentään kello yhdentoista kieppeillä. Antoimpedanssi vaihtelee välillä 0,93 ohmia. Toimintaperiaatteeltaan Shrimp on takaisinkytkemätön ja White-follower-tekniikkaa hyödyntävä, minkä ansiosta antoimpedanssi on saatu puristettua noin 50 ohmiin. Mahien pääteputkien biasointi tapahtuu manuaalisesti. Harvinaisen pieni lukema putkietusten sarjassa, joka käytännön tasolla tarkoittaa sähköisen sovituksen ongelmattomuutta kaikkien kuviteltavissa olevien päätevahvistinten ja välikaapelipituuksien kanssa. Stingrayn pääteasteen pohjalta kehitelty Mahi-päätepari on sekin persoonallisin piirtein ja loistavin logoin silattu. Manley-kattaus hoiteli matalatkin murinat putkikoneistoksi varsin mallikkaasti, voimalla ja vauhdilla. Signaalitien kondensaattorit ovat polypropyleenieristeisiä MIT MultiCapeja ja vastuksetkin keskimääräistä laadukkaampia. Nämä asetuksethan tuottavat pienimmät tehoarvot, mutta koska kuun-
teluissa käytettyjen kaiutinten herkkyys oli hyvän matkaa yli 90 desibeliä, watit riittivät aivan tarpeeksi reippaisiin äänenpaineisiin. Totta kai tuli kokeiltua myös UL-kytkentää. Toki bassopään kontrolli "parani" eli kuivakkaa tiukkuutta esiintyi sitä enemmän, mitä lähemmäksi maxasentoa mentiin, mutta eipä se basso nyt mitään muusia ollut minimiasetuksellakaan. Triodikytkettynä ja pienimällä takaisinkytkennällä pääte antaa kahdeksaan ohmin kuormaan vähintään 14 wattia, UL-kytkettynä ja 10 desibelin takaisinkytkennällä yli 40 W. Vuorovaihekytkettyjen ja valmistajan omin muuntajin varustettujen päätteiden etuasteen
60 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
putket ovat EH:n tyyppiä 12AT7. Itse asiassa edellä mainituilla asetuksilla pääsi kääntämään äänenvoimakkuussäädintä vain hiukan raolleen. Eurooppalainen vastine 12AT7:lle on ECC 81, mikä vaihtelunhaluisille täten ilmoitettakoon
Toisaalta, massiivisempi klassinen pysyi totuuden nimissä paremmin kasassa ultralineaarisesti. Elävää, avointa ja dynaamista musiikillista viestintää ilman turhaa hienostelua, kerta kaikkiaan. Pientä piristystä ja isottelua oli havaittavissa, mutta myös luontevaa avoimuutta sekä rytmistä ja dynaamista pidäkkeettömyyttä. En väittäisi Manley-comboa kaikkein jalosointisimmaksi putkisetiksi, mutta jotain luontevaa esiintyi myös sen sointivärien ylemmillä osilla. Shrimp ja Mahit eivät ole aivan halpa yhdistelmä, mutta jos musiikilliset mieltymykset osuvat yksiin vahvainten edellä kuvailtujen soinnillisten ominaispiirteiden kanssa, henkilökohtainen kokeilu omassa viitekehyksessä saattaa aiheuttaa akuutin halun hankintaan. Mahit ilman Shrimpiä vaikuttivat hitusen suurpiirteisiltä, joskaan eivät varsinaisesti krouveilta edellä mainittuihin päätteisiin verrattuna. Jopa pienimmät tehoarvot tarjonneilla kytkentävaihtoehdoilla, kahdeksanohmisten, keskimääräistä herkempien kaiuttimien läpi kuunneltuina. Kokeilin Shrimpiä myös Shindon vuorovaihepääte Montillen ja Flauto 45 SET -monopääteparin seuralaisena. Perinteisen pehmoilevaa putkilaiteromantiikkaa metsästävälle on tarjolla herkkävireisempiäkin n himmeleitä.
Vinyylisoittimien aatelia
Michell GyroSE
( ilman äänivartta ) alkaen
1.750
Michell TecnoDec Michell GyroDec
( ilman äänivartta ) alkaen ( ilman äänivartta )
2.100
alkaen
1.100
Eerikinkatu 8 00100 Helsinki puh. 044 580 0051, www.audioshop.fi, www.manleylabs.com Putket: 1x 12AT7, 1 x 6414, 4 x EL 84/pääte Mitat (l x k x s): 27,5 x 12,5 x 25 cm Paino: n. Triodikytkentä toi asiat enemmän liki, mikä ei nyt välttämättä ollut haitaksi, kun kuulosteltavana oli live jazz. 044 580 0051, www.audioshop.fi, www.manleylabs.com Putket: 2 x 12AT7 WA, 2 x 7044 Mitat (l x k x s): 45 x 8,5 x 27,5 cm Paino: n. 6 kg/kanava
Olen kuullut putkilaitteita, jotka vastaavat hinnaltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvinkin tasan toisiaan, mutta soivat silti kuin yö ja päivä. 5 kg
ei romantikoille
Manleylabsin Shrimp ja Mahi osoittivat kiistatta, että putkilaitteetkin voivat olla rock. Näissä yhteyksissä kävi ilmi, että melkoisen osan Manley-yhdistelmän herättämistä myönteisistä mietteistä voi laittaa sen piikkiin. Rytmimusiikin piirissä Manleyt ovat se päivä. Saati sitten hinnasta.
Manley Mahi
Hinta: 2 990 /pari Lisätietoja: Audio Shop Ratilainen, puh. Niillä oli ilo päästellä räväkkääkin musiikkia. Toisaalta kovemmassa kyydissä
erot kapenivat, ja Mahien vakuuttavuus pääsi oikeuksiinsa, kun pariwattinen SET alkoi jo lievästi hyytyä äänikuvan täyttyessä paljosta tavarasta. Yhdessä Manleyt tarjoavat hyvän esimerkin siitä, että putkisoundeissakin on eroa. Eikä se ero synny pelkästä toimintaperiaatteesta, kytkennästä, käytetyistä putkityypeistä tai pääteasteen tehosta. Peltiesineet kilahtelivat varsin aidonoloisesti ja soinnissa oli riittävästi särmää. Montille kyllä porskutteli siinä missä samoin pääteputkin varustettu Mahi-duokin, mutta hiukan hillitymmin äänenpainoin.
Manley shrimp
Hinta: 2 490 Lisätietoja: Audio Shop Ratilainen, puh. Puhaltimissa oli tarvittaessa rouheaa räväkkyyttä, eikä pianon vasaroiden ja kielien välissä juuri ylimääräistä huopaa aistinut. (09) 605 080 www.audiostar.fi
Palvelemme: ma pe 10 18 la 10 14
HIFIMAAILMA | 1 | 2008 61. Teräskielisen akustisen kitaran soundi oli juuri niin helähtävä kuin luonnossakin, jos se oli sellaisena levylle talteen saatu. Shrimp manipuloi sen läpi ajettua musiikkia varsin vähän.. Hankalampien kuormien sietokyky jäi osin todentamatta, mutta tuskin pääteparia kovin helposti saa kyykkyyn niilläkään. Ehkä myös äänikuva muodostui hahmoltaan hillitympänä hitusen etäämmälle. Fyysisesti pienet ja putkipäätteiksi kevyet Mahit vaikuttivat levy toisensa jälkeen kokoistaan isommilta
Langattomana äänilähteenä voi siis käyttää
62
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Lisäksi haluttaessa käyttää Bluetoothiin kykenemätöntä äänilähdettä pitää toiseen kaiuttimeen liittää linjatasoinen RCA-kaapeli. Digitaalista ääntä olisi helppo siirtää huomaamattomasti ilmoja pitkin, mutta harva laite sitä vielä tekee. Itse "langattomuus" on hieman yliampuva sana, koska kaiuttimet pitää tietysti edelleen liittää sähköverkkoon, josta D-luokan vahvistimet ottavat virtansa. Bluetoothilla voidaan siirtää ääntä niin kaiuttimiin kuin niiden välilläkin. Parrot mainostaa toimivansa kaikkien A2DP- (Advanced Audio Distribution Profile) yhteensopivien Bluetooth-laitteiden kanssa. Yksi stereokaapeli riittää, sillä kaiuttimet ovat symmetrisiä ja keskinäinen kommunikaatio kulkee huomaamattomasti ilmoja pitkin. Yritys perustettiin ratkomaan puheentunnistukseen liittyviä ongelmia meluisissa olosuhteissa, mutta nykyinen tuotekatalogi rönsyilee hands-free-laitteisiin, GPSpaikantimiin ja kotihifiin asti.
Parrot Sound System on aktiivinen kotikäyttöön suunnattu stereokaiutinpari, jonka erikoisuus piilee langattomuudessa. Parrot Sound System pyrkii avaamaan kaapelisolmua kaiuttimien osalta.
TeksTi: Jarno Laine k u vaT : S a m u S a u r a m a
R
anskalainen Parrot on Suomessa melko outo lintu. KOKEILU BLUETOOTH-AKTIIVIKAIUTTIMET PARROT SOUND SYSTEM TESTI XXXXXXXX
Langattomat hifikaiuttimet
Tunnetko ainuttakaan hifistiä, jonka mielestä hänen laitteidensa välillä kulkee aivan liian vähän johtoja
Langattoman standardin kymmenen metrin kantavuus rajoittaa hieman laitteiden sijoittelua. Kannettavissa tietokoneissa tuki alkaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus, ja pöytäkoneisiinkin sen saa parin kympin USB-adapterilla. Moderneissa puhelimissa ja esimerkiksi Windowsin äänijärjestelmässä se on vakiona. Kaiuttimet kuulostavat itsessään varsin kohtuulliselta, samaa tasoa voisi odottaa puolet halvempien passiivimallien kermalta. Näin myös tapahtuu, ja huonot äänitykset tai pakkausalgoritmit nostavat karvat niskassa pystyyn. Valitettavasti melko harva mp3-soitin tukee minkäänlaisia Bluetooth-protokollia. Koodekki toimii mallikkaasti, ja analoginen otto kuulostaa jopa hieman lämpimämmältä, soljuvammalta ja vähemmän diskreetiltä kuin kytkentä, jossa ääni siirtyy langattomana ja periaatteessa täysin digitaalisena. Jos käyttö rajoittuu puhelin- ja tietokonesoittoon, kaiuttimet tyydyttävät niin satunnaista kuin aktiivistakin kuuntelijaa. Käytettäessä analogista linjatasoista ottoa ilmeni usein synkronointiongelmia. Sellaisten omistajan vaarana n on tietenkin aina kompastua johtoihin...
Parrot sound system
Hinta: 499 Lisätietoja: Oulun JJ-Hifi, puh. Samalla ne ovat tavallaan joutuneet uuden tekniikan uhriksi, jolloin ei pysty oikein varmaksi sanomaan, mikä äänen ominaisuus tai puute johtuu mistäkin ketjun lenkistä. matkapuhelinta, mp3-soitinta, PDA:ta, tietokonetta tai mitä tahansa, kunhan kyseinen A2DP-tuki löytyy. Bluetooth-signaali kulkee EDR:n (Enhanced Data Rate) vauhdittamana, joka käytännössä tarkoittaa nopuetta noin 23 Mb/s. Puhelimissa tekniikka taas alkaa olla aika yleistä, mutta muistikapasiteetti omalle musiikille on lähes poikkeuksetta minimaalista. Toisen kaiuttimen ääni toistui pahimmillaan melkein sekunnin myöhässä, joka sai aikaan tarkoituksettoman kaikuva luola -efektin. Tämä riittää siirtämään esimerkiksi pakatut MP3-tiedostot niin laadukkaina, että teoriassa alkuperäisen häviöllisen pakkauksen puutteet erottaa, jos itse ääni vain on toistuu tarpeeksi laadukkaasti. Kaiuttimet tukevat onneksi AVRCP:ta (Audio/Video Remote Control Profilea) eli langatonta kaukosäätöä Bluetooth-laitteille. Äänenvoimakkuuden säätimet ovat molempien kaiuttimien etupaneeleissa, jotka ovat yleensä kuuntelijan ulottumattomissa. Synkronointiongelmien lisäksi turhautumista aiheutti kaukosäädön puute. Siirrettäessä esimerkiksi äänilähdettä tai kaiuttimia eri huoneeseen, jota toivoisi ja olettaisi langattomilla laitteilla voivan tehdä, saattaa kirjaimellisesti tulla seinä vastaan.
kuunteluhetki sininen
Kaiuttimessa on diskantille ja bassolle omat D-luokan päätevahvistimensa. (08) 311 8384, www.jjhifi.com, www.parrotsound.com Mitat: 19 x21,5 x 29,5 cm Paino: 4 kg / kpl
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
63. Ääni on aidon "aktiivikaiutinmainen". Applen iPodiin saa lisävarusteena telakoita Bluetooth-tuella. Käyttökokemus taas tuntuu olevan hataralla pohjalla äänilähteillä, jotka eivät tue langattomuutta. Ongelmasta pääsi resetoimalla kaiuttimen (tai molemmat), mikä käytännössä tarkoittaa verkkopistokkeen nykäisemistä seinästä hetkeksi. Hassua kyllä, hyvällä materiaalilla huomaa myös, kun jokin siirto-operaatiossa pakkaa tai kompressoi ääntä lisää. Uuden tekniikan hinta on silti korkea. Yhteensä tehoa saadaan 60 wattia kanavaa kohti, mikä tuntuu riittävän hurjiinkin äänenpaineisiin. Samalla rahalla saa valita muun muassa kotimaisista aktiivikaiutinvaihtoehdoista, jotka äänellisesti pyyhkäisevät papukaijojen edelle ja ovat hifistille monikäyttöisemmät. Toivoa sopii, että tämä on softapuolen bugi, koska kaiuttimien ohjelmiston voi päivittää langattomasti tietokoneella!
aktiivikaiuttimeksi takapuoli on varsin karu.
ei vielä olohuonekelpoinen
Kaiuttimien ääni on siis lähempänä "oikeiden" aktiivikaiuttimien soundia, kuin tietokonemaailmasta tuttujen multimedia-saippuarasioiden
Tarkkuuden muutos tapahtuukin varsin laadukkaasti. Kaiken kaikkiaan TViXin käyttö on johdonmukaista, ja jutun juoneen pääsee kiinni käytön yhteydessä. Maailman suurimmasta videoapajasta, internetistä, löytyvien video- ja ääniformaattien määrä on niin valtava, että täysin saumattoman toistokokonaisuuden muodostaminen on oma magialla terästetty tieteenalansa. HDMI-liitännässä ei ole HDCP-suojausta, joten sitä voidaan käyttää DVI-adapterilla myös vanhempien näyttölaitteiden kanssa. Itse valikot ovat selkeitä, ja asetusten muuttaminen sekä tavallinen käyttö onnistuvat ilman käyttöohjeeseen tarttumista. TViX perustuu monissa verkkosoittimissa käytettyyn Sigma Designs EM8623 -prosessoriin. Milloin mikäkin tiedostomuoto ei suostu toimimaan esimerkiksi Windowsin DirectShow-rajapintaa käyttävien koodekkien takkuisessa viidakossa. SATA-liitäntäinen levy on helppo asentaa sekä irrottaa. Tärkeimmät toiminnot löytyvät käsikopelollakin pimeässä, ja osa näppäimistä on itsevalaisevia. Sisäinen kiintolevy on näppärä, jos laitetta aikoo kuljettaa mukanaan ulkoisen tallennusvaraston tapaan, mutta pelkässä kotikäytössä sille ei välttämättä ole tarvetta. TViXiin on asennettu myös FTP-palvelin, jonka suorituskyky verkon kautta rajoittuu noin 24 megatavuun sekunnissa hieman kuun asennosta riippuen. Pohjoismaiden jakelusta vastaava ruotsalainen Canman on sisällyttänyt pakettiin ainoastaan ruotsinkielisen ohjekirjan, mutta englanninkielinen opus löytyy verkosta. Videoliitäntöjä on HDMI:n lisäksi komponentti, S-video ja komposiitti. Kahta ensim-. Laitteen ja säätimen välinen kommunikaatio onnistuu enempiä suuntaamatta. Valikoissa suhaaminenkin onnistuu huomattavasti luontevammin kuvaruutunäytön avustuksella. Äänen saa ulos niin analogisena rca-liitännöistä kuin digitaalisena sekä optisesti että sähköisesti. Korealaisyhtiö yrittää lisäksi parhaansa mukaan kuunnella käyttäjiltä saatua palautetta ja kehittää ohjelmistoa jatkuvasti. Kaukosäädin on useine pienine nappeineen hieman sekava, mutta ei kuitenkaan sieltä hintelimmästä päästä. Formaattien sillisalaatin toimiva yhdistyminen yhdessä kompaktissa laitteessa kuulostaa siis unelmien täyttymykseltä, etenkin kun TViXin mainospuheissa viljellään sellaisia avainsanoja kuin HDMI, 1080p, MKV ja H.264. Kokeilussa ollut lieriön muotoiseen alumiinikoteloon kasattu M-5100SH on kuusi kymppiä kalliimpi kuin identtisin ominaisuuksin varustettu kantikas sisarmalli M4100SH. Houkuttelevuutta lisää 429 euron suositushinta, joka ei merkittävästi kohoa markkinoilta löytyvien, vain äänipuolen hallitsevien, verkkosoittimien hintatason yli. DViCO on kuitenkin tehnyt piirin toimintaan huomattavan määrän ohjelmallisia muutoksia, joiden myötä laite tukee muun muassa MKVtiedostopäätteestä tunnistettavaa Matroskacontaineria. Tiedostojen siirto tietokoneelta kiintolevylle tapahtuu USBliitännän kautta, joka ylsi kirjoituksessa noin 22 megatavun sekuntivauhtiin. Edestä katsottaessa näkyvissä on ainoastaan yläreunan VFD-näyttö, jota käytössä harvemmin tarvitsee vilkuilla. Testiin toimitettuun laitteeseen oli valmiiksi asennettu 500 gigatavun kiintolevy, jolla sijaitsevien tiedostojen toisto ja kelaus onkin kaikkein vikkelintä. Kuukauden mittaisen testijakson aikana laitteen firmware päivittyi kerran, ja toistamiseen pari päivää laitteen luovuttamisen jälkeen.
Mediaa monelta suunnalta
Tapoja ääni- ja videomateriaalin saattamiseksi TViXiin on useita. Kokeilimme korealaisen DViCon valmistamaa TviX HD:tä, jolle luvataan laaja formaattituki kohtuuhintaisessa paketissa.
mäistä käytettäessä kuva voidaan skaalata tarkkuuksiin 720p, 1080i ja 1080p. KOKEILU MEDIASOITIN DViCO TViX HD M-5100SH TESTI XXXXXXXX
T e k s T i ja k u vaT : M a u r i E r o n E n
K
Verkon monitoimitoistin
Työelämässä paperiton toimisto lienee utopiaa, mutta onnistuuko aatteen kaukainen sukulainen, levytön kotiteatteri, monipuolisella verkkosoittimella. Osaa kuvaruutunäytöistä voisi luonnehtia vanhahtaviksi, mutta funktionaalisuudessaan ne kuitenkin ajavat asiansa.
odin lähiverkkoon kytkeytyvän mediasoittimen hankintaa tulee yleensä harkinneeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun tietokoneeseen asennettujen lukuisten purku- ja toisto-ohjelmien hallinta alkaa vaikuttaa ylitsepääsemättömän monimutkaiselta. Laitteen voi määrittää vaihtamaan automaattisesti kuvalähdön taajuutta 24, 50 ja 60 hertsin välillä riippuen katsottavan materiaalin alkuperästä. Laitteen päälle asetetut krominväriset
64 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
näppäimet riittävät peruskäytössä, mutta etenkin hämärässä niiden toiminnoista kertovista seliteteksteistä ei tahdo saada selvää. Vaikka mukana tullut Samsungin malli onkin sieltä hiljaisimmasta päästä, aiheutti se TViXiin koteloituina jonkin verran häiritseviä resonans-
käytettävyys kohdallaan
Pystymallinen sylinterin muotoinen laite on siisti, eikä etulevyä ole sotkettu turhilla näppäimillä
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
65
Ohjelman helppous on kuitenkin myös sen Akilleen kantapää: sillä onnistuu vain yhden hakemiston jako TViXin käyttöön. Valitettavasti kiintolevyä ei saa sammutettua erikseen, vaan se pyörii jatkuvasti laitteen ollessa päällä. Toinen melunlähde on takalevyn jäähdyttävä tuuletin. Testausvaiheen ohjelmistolla ei esimerkiksi ollut mahdollista lisätä musiikkia soittolistalle muiden kappaleiden soidessa. käytössä se lämpenee maltillisesti.
seja. Pienikokoisen tuulettimen nopeuteen pääsee itse vaikuttamaan.
yhteyden nopeus ei riitä raskaimpien videotiedostojen streamaamiseen. Jos TViX on kytketty internetyhteyden perään, nettiradioita voi kuunnella käynnistämällä URL:n sisältävän M3U/PLS-tiedoston soittimessa. Tauottomaan toistoon raitojen välillä TViX ei kykene.. SAMBAjakoa luotaessa täytyy Windows-koneesta sallia vapaa pääsy verkosta jaettavaan hakemistoon Guest-tunnuksella. Ja mikä parasta, TViX ei muokkaa alkuperäistä äänitettä mitenkään, vaan antaa sen bitilleen alkuperäisenä 44,1 kilohertsin taajuudella. Ilman laitetta lämmittävää ja siten tuuletinta nopeuttavaa kiintolevyä toistimen saa varsin hiljaiseksi. Perusasennossaan se on turhan äänekäs ja kuuluu myös kiintolevyn tuottaman äänen alta, mutta kahdessa hitaammassa tilassa melutaso on varsin siedettävä. Junction-apuohjelma on ladattavissa ilmaiseksi Microsoftin nettisivuilta. Linuxissa NFS-jakojen teko on monipuolista, ja jos niiden määrittely ei ole ennestään tuttua, tarjoaa valmistaja simppelin pikaohjeen nettisivuillaan.
Hyvää ääntä vajavaisilla ominaisuuksilla
Laitteen toiminnasta havaitsee pian, että valmistajan ensisijainen panostus on kohdistunut videopuoleen. Valmistajakin suosittelee ripeämpää NFS-jakoa, joka Windows-koneilla suoritetaan erittäin yksinkertaisella NetShare-ohjelmalla. TViX toimii myös USB-isäntänä, ja takapaneelin kahteen liitäntään voikin kytkeä ulkoisen kiintolevyn tai muistitikun. Toisto onnistuukin vain yksi hakemisto kerral-
laan, ja TViX etenee automaattisesti hakemistossa seuraavaan kappaleeseen edellisen päätyttyä. Valmistaja tarjoaa valmiin, mutta suppean, listan toimivaksi testatuista malleista. Näin ympäri kotikoneen kiintolevyä ripotellut tietolähteet saadaan näppärästi samaan pisteeseen TViXin ulottuville. Pomminvarman testin TViX läpäisi liehuvin lipuin: DTS-CD-levyltä kopioitu raita toistuu monikanavaisena aivan niin kuin pitääkin, kun perässä on purun taitava AV-vahvistin. KOKEILU MEDIASOITIN DViCO TViX HD M-5100SH TESTI XXXXXXXX
alumiinista valmistettu kotelo auttaa lämmön johtamisessa laitteen sisuksista. Todennäköisesti suosituin tapa käyttää laitetta on materiaalin toisto lähiverkon läpi verkkosoittimenahan TViXin kaltaisia laitteita markkinoidaan. Vakiona verkottuminen onnistuu 10/100 Mbps:n ethernet-liitännällä, mutta USB-väylään kytkettävän WLAN-adapterin avulla myös langaton yhteys on mahdollinen. Laite hallitsee ääniformaateista yleisimmät: MP3, OGG, AAC, WMA, WAV ja WMA. Vaikka käytettävyydessä onkin siis parantamisen varaa, voi laadukkaan da-muuntimen omistaja kumartaa ainakin äänenlaadullisesti onnistuneen ratkaisun suuntaan. Tässä yhteydessä testasimme ainoastaan langallisen yhteyden toimintaa. Yhden testatun, useampia osioita sisältävän, muistitikun sisältöä ei soitin kyennyt lukemaan, mutta pääosin liitännän toiminnassa ei ollut puutteita. Pelkkään musiikkikäyttöön markkinoilta löytynee kuitenkin parempia ratkaisuja. Lähiverkon tietokoneelta jako voidaan tehdä kahdella tavalla: hitaahkolla SAMBAlla, joka ei Windows-koneessa vaadi erillisiä ohjelmia tai nopeammalla NFS:llä (Network File System). ID3-tietojen näyttö, satunnaissoitto, tietokoneella tehtyjen M3U-soittolistatiedostojen toisto ja albumien kansitaiteen esittämisen tuki kyllä löytyy. Mahdollinen tietoturvariski kannattanee kuitenkin jättää ottamatta, sillä
66 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
Takalevyn liitinpaneeli täyttää odotukset, vaikka sCaRT-liitin jääkin puuttumaan. Pienikokoisen (40 mm) viipperän nopeus säätyy lämmön mukaan automaattisesti, mutta sen toimintaan pystyy vaikuttamaan myös suoraan valikoista. Hieman yllättäen verkkosoittimissa usein käytetty UPnP ei ole tuettuna. Näiden lisäksi löytyy tuki häviöttömästi pakatulle FLACille. Onneksi Windowsin (2000 tai uudempi) osittain dokumentoimattomalla junction-toiminnolla jaettavaan hakemistoon voidaan luoda symbolisia linkkejä toisaalla sijaitseviin hakemistoihin
Seitsemän minuuttia kestäneen päivityksen jäljiltä jumiutumista tapahtui enää harvoin. Korkean bittivirran MPEG-4 AVC -video on toisaalta kova pala tehokkaalle tietokoneellekin, joten ehkä ennakko-odotukset olisi ollut syytä asettaa alemmaksi. Onhan TViXissä tuki vielä JPEG-valokuvien katselulle teräväpiirtotarkkuudella. Kehitysvaiheen ohjelmistolla oli myös ongelmia DVD-levyistä muodostettujen ISO-tiedostojen toistossa. High Profile --yhteensopiva suorituskykyinen H.264-purku näytti voimansa myös Blu-ray-levyä toistettaessa, mutta usein levyillä käytetty MPEG-2 tukki Sigman prosessorin piiput. Toimivuus vaihteli tiedostoformaatista toiseen, ja useimmin yli 8-kertaisella nopeudella tehdyn kelauksen jälkeen laite etsi itseään muutaman sekunnin ajan, kunnes jatkoi toistoa. 5 Mbps 720p -materiaali samaisella X264-pakkauksella sujui kuitenkin mallikkaasti ja takkuilematta. Aivan tuoreimmalla, mutta testiin ehtimättömällä ohjelmistolla satunnainen jumiutuminen vaivaa laitetta käyttäjien mukaan edelleen.
Purkualgoritmit olivat varsin kehittyneitä, eikä ainakaan silmämääräisesti kuvanlaadussa havaittu merkittävää eroa tietokonepohjaiseen toistoon. Suurimpia ongelmia tuotti VC1-muodossa tallennettu materiaali: kuva oli nykivää ja ääni katosi ajoittain. Joskus toisto lakkasi hetkeksi jatkuen parin kymmenen sekunnin päästä entiseen malliin. Marraskuussa julkaistu beta-asteen firmware-päivitys toi kuitenkin lisää valoa tunnelin päähän. Onneksi laitteesta löytyy myös mahdollisuus hypätä suoraan haluamaansa kohtaan syötetyn ajan perusteella. Vanha toteamus bugikorjauksista ja niiden synnyttämistä uusista ongelmista pitänee kutinsa. +46 08 712 5334, www.canman.se, www.tvix.co.kr Testilaitteen toimitti: Noteme Oy, www.noteme.fi Mitat (l x k x s): 13,1 x 18,5 x 13,1 cm Paino: 1,2 kg (ilman kiintolevyä) + Laaja tiedostotuki ja tehokas H.264-purku + Aktiivinen kehitystyö + Virheetön digitaalilähtö äänelle + Käytön helppous Kaatumisongelmat Ominaisuuksien viimeistelemättömyys Puutteet musiikin toistossa
keskenkasvuisen vaivoja
Hyvästä MKV-tuesta huolimatta Matroska-tiedostoon sisällytetyt tekstitykset eivät TViXiltä vielä luonnistuneet. Tuloksena oli palikoitumista ja kuvan repeilyä nykimisen säestämänä. Tosikoitosta, eli uusien teräväpiirtolevyjen käyttämiä korkean bittivirran tiedostomuotoja TViX ei ennakoidusti selvittänyt aivan puhtain paperein. Video oli kääritty DTS-ääniraidan kanssa Matroska-pakettiin. Käytännössäkin valtaosa testatuista tiedostoista pyöri ongelmitta ja sulavasti. 1080i-tarkkuudella transport streamiin tallennettu MPEG-2-video kyllä pyöri mukisematta.
DviCO TviX HD M-5100sH
Hinta: 429 euroa Lisätietoja: Canman AB, puh. Erikseen ostettava DVB-T-viritin ei jälleenmyyjän tiedon mukaan tue Yleisradion käyttämää tekstitystä.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
67. Ominaisuus lienee sisällytetty laitteeseen kuriositeettina, sillä suuri osa käsillä olleista tiedostoista ei ollut laitteen mieleen, ja kuva pysyi näkymättömissä. Jos kotiteatteriin tai olohuoneen televisioon ei ole kytketty tietokonetta, on DViCOn verkkosoitin luokassaan verraton väline tietokoneella majailevien videotiedostojen suurkuluttajalle kunhan ei pane pahakseen käynnissä olevaa kehitystyötä ja eri ohjelmistoversioiden kokeilua. Nyt aiemmin ongelmia tuottanut 1080p-materiaalikin pyöri täysin sujuvasti niin laitteen omalta kiintolevyltä kuin NFS-verkkoasemalta. Erilliset tekstitystiedostot sekä teksti- että bittikarttamuodossa saa näkyviin. Kattavaa keskustelua laitteen eri firmware-julkaisujen ominaisuuksista löytyy osoitteesta www.mpcclub.com. Laitteeseen tuli jopa tuki 1080p24-kuvalähdölle, jonka toimivuutta tosin ei sopivan näyttölaitteen puutteen vuoksi kyetty testaamaan. Alkuun TViX tuotti pettymyksen suoriutumatta avoimen lähdekoodin X264-pakkauksella puristetun 1080p-materiaalin pyörityksestä. Valmistaja on kyllä lupaillut kehittävänsä tätäkin ominaisuutta tulevaisuudessa.
kätevä laite kokeilunhaluiselle
Puutteineenkin TViXiä tuli ikävä testikappaleesta luopumisen jälkeen. käynnistettäessä esiin tulee pikavalikko, jolla pääsee suoraan käsiksi kiintolevyllä sijaitseviin samannimisiin hakemistoihin.
tymä äyttöliit selkeä k läreunassa y näyttää kytketyt na kirkkaa laitteet.
Videon kelaus eteen- ja erityisesti taaksepäin ei ole nykyisellään TViXin valtteja. Olemassa olevien videomuotojen määrä on kuitenkin niin suuri, että laitteen yhteensopivuutta kannattaa pyrkiä päästä testaamaan oman kirjaston kanssa n ennen ostopäätöstä.
Bravuurina video, vaivana jumittelu
Mutta mitenkäs laitteen erikoisalue eli videon toisto. Mukana toimitetulla ohjelmistolla laite jumiutui satunnaisesti useamman kerran päivässä XViD/DiVX-materiaalia toistettaessa. Teoriassa TViX HD toistaa lähes kaikenlaisia tiedostoja perinteisestä DiVX:stä digi-TV:n TS-muotoon ja Windows Media Videoon
Ensi kerralla tiedän antaa urakan huolintaliikkeelle ja maksaa laskun ilosta hihkuen. Suomeksi tuo tarkoittaa massiivista paperisotaa. Takuuasiat kannattaa myös selvittää ennen tilaamista. Lopulta päätin luottaa siihen, että tullivirkailija auttaisi lomakkeiden kanssa.
Katso mihin astut
Ennen minkä tahansa tuotteen tilaamista ulkomailta on syytä tarkistaa onko maahantuonnille rajoituksia. tuontikiintiöt ja tuontikiellot. Tuo on hyvä pitää mielessä, kun seuraavan kerran vertailet laitteiden hintoja Suomessa ja ulkomailla. Viihde-elektroniikkaa moiset eivät yleensä koske, mutta Euroopan ulkopuolelta ostettaessa kannattaa varmistaa, että tuote on CE-hyväksytty. Sen sisäinen viritin on täällä täysin hyödytön, eikä kolme HDMi-tuloa ja 1080p:tä kelpuuttava komponenttitulo. Selasin sivuja tunnin pari tulematta hullua hurskaammaksi. Soitin ensin tullin neuvontanumeroon, josta kerrottiin kaiken tarpeelli-
ta helmeilee entiseen malliin ja ruudun kulmat jäävät tummemmiksi kuin A2000-sarjan televisiossa. täkäläistä digitv-kuvaa voi katsella edes ulkoisen digiboksin avulla. Televisio maksoi Yhdysvalloissa 1220,91 euroa, mutta sen hinta lähes tuplaantui matkalla työhuoneeseeni kaikenmoisten kulujen, tullien ja verojen takia. Voitto häämötti, mutta vielä piti järjestää television kuljetus varastolta kotiin. Mikäli tuotteella on kansainvälinen takuu, sen voi korjauttaa suomalaisen maahantuojan huollossa takuuajan puitteissa. 170,92 euron tulli ynnättiin sitten ostohintaan ja yhteissummasta laskettiin maksettavaksi vielä 22 prosenttia arvonlisäveroa. Lyhyesti: ei, ei todellakaan. sen löytyvän tullin nettisivuilta. Jos tämä kokemus opetti jotain, niin ymmärtämään viihde-elektroniikan hinnoittelua Suomessa. Panalpina olisi hoitanut homman 91 eurolla, joten käännyin kuriirifirma Tremendon puoleen ja säästin 11 euroa; ison pakettiauton vuokraus ei ole halpaa. Toinen vaihtoehto on korjauttaminen suomalaisessa huoltoliikkeessä maksua vastaan.
kuvaprosessointia niin että heikompaa huimaa.
armoa ensikertalaiselle
Keski-Vantaan tullissa opin, että mukana pitää olla valmiiksi täytetyt lomakkeet. Tulevaisuudessa mahdollisesti julkaistavia 50 hertsin hd dvd:eitä ja Blu-raytä ei voi myöskään tällä televisiolla katsella. Mutta mihin papereihin ja mihin kohtaan. Sille kelpaa vain 110 voltin sähkö ja amerikkalaisten standardien mukainen kuvasignaali. Maksua vastaan sain luovutuspäätöksen, jolla saisin televisioni ulos huolintaliikkeen varastosta. Maximum T-8000 -digiboksin valikosta löytyy NTSC-asetus, mutta sen tuloksena syntyvä signaali ei kelpaa televisiolle. n
karkasiko toimintasavu?
Pahimmat pelkoni eivät toteutuneet: televisio selvisi reissusta ehjin nahoin. Television taipaleen viimeiset kilometrit sujuivat kommelluksitta, eikä aikaakaan, kun pääsin kytkemään virrat ensimmäistä kertaa.
säädettävä overscan, ooh!
tuli maahan huolintaliikkeen kautta, oli kyseessä ihka-aito maahantuonti. Valtio ja verokarhu rokottavat viihde-elektroniikan maahantuojia aivan yhtä rankalla kädellä. Muussa tapauksessa tuote pitää palauttaa takaisin myyntimaahan takuukorjausta varten. Liekö syynä sitten kosteat silmäni ja väpättävä alahuuli, mutta tällä kerralla tullivirkailija teki poikkeuksen. Täytin lomakkeen perustiedot hänen ohjeidensa mukaisesti, minkä jälkeen pyörittelin peukaloitani vartin verran virkailijan naputellessa tullaustiedot tietokoneeseen. "Kannattiko?", monet kysyisivät tässä vaiheessa. Näitä voivat olla mm. HDMI 1.3, 1080/24p-tuki, kolme HDMI-tuloa, Dolby Digital -dekooderi ja 120 hertsin paneelit ovat tietysti kivoja ominaisuuksia, mutta heijastuspin-
siinä se viimein on, ehjin nahoin perillä!
koko lystin kustannukset
erittely: Tv 1220,91 (US$1700) Lentorahti lentokentälle 371,73 (US$517,60) Tulli 14% 170,92 ALV 22% 306,20 Rahtivakuutus 50,46 Huolintakulut 73,20 Kuljetus kentältä kotiin 80 230>110 voltin suojaerotusmuuntaja 83 summa summarum: Tv:n hinta + lentorahti 1592,64 Tulli + ALV 477,12 muut kulut 286,66 = 2356,42
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
69. Sitten koitti maksun aika. Olisin voinut jättää urakan Panalpina-huolintaliikkeen vaivaksi ja maksaa heille siitä hieman alle 100 euroa, mutta päätin suorittaa tullauksen itse. Televisiota voi käyttää vain teräväpiirtokuvan katseluun, eikä sen kuvanlaatu eroa merkittävästi edellisen sukupolven mallista. Jos CE-hyväksyntä puuttuu, tulli ei voi luovuttaa tuotetta ostajalle. Jostain syystä tullausarvoon ei laskettu rahtia, joten 14 prosentin tulli kannettiin vain television ostohinnasta. Ensimmäiseksi maksoin Panalpinan huolintakulut ja sain liudan tullipapereihin syötettäviä kryptisiä koodeja. Sen käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin Suomessa kovin rajalliset, sillä KDS-55A3000 on henkeen ja vereen jenkkikone
Alun perin leffailtoihin keskittynyt porukka on laajentanut toimintaansa ekskursioihin, rakenteluprojekteihin ja teekkareina tietenkin jäynäämiseen. Perinteisesti toimintaan on kuulunut syksyisin järjestettävä kaiutinrakennusprojekti, joka on oiva tapa kerätä uusia jäseniä ja tutustuttaa nämä kertaheitolla kerhon toimintaan ja kanssajäseniin. Tavoitteena oli kehittää 45 litrainen, hinta-laatu-suhteeltaan lyömätön kaiutin. Teknillisen korkeakoulun Ylioppilaskunnan alla toimivan kerhon jäsenet ovat pääosin teekkareita, mutta mukaan on otettu myös muita halukkaita kuvaan ja ääneen vihkiytyneitä harrastajia. Suurin yhdistykHIFIMAAILMA | 1 | 2008
sen kollektiivinen aikaansaannos on vuokrattavissa oleva 20 hengen elokuvateatteri Kinopoli, joka keväällä remontoitiin uuteen uskoon. RAPORTTI TEEKKAREIDEN KAIUTINRAKENNUSPROJEKTI TESTI
Audiopolin vt. kun niitä rakentaa yli sata ja luotsina sahajauhopilvessä toimii Gradient, voisi kuvitella saavansa vielä halvemmalla vielä parempaa.
ta pienien hyllykaiuttimien kautta korkeisiin lattiamalleihin.
Hallituksen jäsenet Matti Suikkari ja Mikko Ikola autenttisessa rakennusympäristössä
A
70
udiopoli on eloisa hifiharrastajien yhdistys, joka toimii Espoon Otaniemessä. Kokoluokka on opti-. Rakennusprojektit ovat vaihdelleet subwoofereis-
El Aniversario
Tänä syksynä yhdistyksen kunnioitettavan 10vuotisen taipaleen kunniaksi asetettiin rima hieman tavallista korkeammalle. "Ohjeistus on niin loistavaa, että vasenkätinen kylterikin saa valmiiksi."
audiopoli rakentaa taas
kun rakentaa kaiuttimensa itse, voi saada halvemmalla vähän parempaa. puheenjohtaja Toni Anttila ja erilaisia pintavaihtoehtoja
TeksTi: Jarno Laine k u vaT : J a r n o L a i n e , M aT T i s u i k k a r i , To n i a n T T i L a
Erilainen nuori Matti Suikkari rakensi kaiuttimensa liimalevystä
Arto Halonen ja Heikki Winberg liimailemassa. Vuosien mittaan kaiuttimia on valmistunut yhteensä yli 500 kappaletta
Vain pintaviimeistely jäi rakentajan oman mielikuvituksen ja taitojen varaan.
Ruuvinvääntimelle käyttöä
Kun pihaan pamahti 600 kiloa valmiiksi sahattua mdf-levyä, vastaanottokomitea oli ihmeissään. Tilaukseen lähti osat 148:lle kaiuttimelle, joista ahneimmillaan yksi rakentaja rohmusi itselleen yhdeksän yksilöä. Puolustus oli valmiina: "Vain viisi tulee itselle, kaksi menee serkulle ja kaksi naapurille". Ylivarovaisuutta vai välineurheilua?
Lauri Peltonen kiinnittää viilua
Otaniemen tonttuverstas rakentamassa lahjoja itselleen
Viimeinen silaus syntyy metallisella Audiopoli-logolla
kaiuttimeen tarvitsi. n
Audiopoli El Aniversario
Mitat (l x k x s): 14 x 23 x 28 cm Tilavuus: 4,7 litraa Basso: Seas H1207 (L12RCY/P) Diskantti: Seas H1283 (22TAF/G) Kotelon tyyppi: bassorefleksi, viritystaajuus 58 Hz
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
71. Auttavana kätenä projektissa toimi itse Gradient, joka suunnitteli varta vasten Audiopolille uuden mallin. Muutama päällysti kaiuttimensa kankaalla, joista lehmäkuvioinen alkaa olla jo Audiopolin tavaramerkki. Onnellisten liimasormien riemunkiljahduksia on vaikeaa välittää lehden kautta. Otaniemen teekkarikylästä oli kokoajille varattu kaksi täysin varustettua puutyöverstasta kolmeksi viikoksi. Projektin vetäjiksi lupautuneet hallituksen jäsenet Toni Anttila ja Matti Suikkari huolehtivat käytännön järjestelyistä ja osien hankinnasta. Ensi vuonna on tiettävästi luvassa lisää Aniversarioita, kun rakennusprojekti 2008 käynnistyy. Jakosuotimiin tarvittiin keloja ja kondensaattoreita kumpiakin 444 kpl, vastuksia ja naparuuveja kului 296. Seitsemän kaiuttimen tilaaja tunnusti paineiden tulevan kotoa. Havaintoesitys vakuutti täysin 61 henkilöä, jotka ilmoittautuivat projektiin mukaan. Kaikille raha ei ollut pääasia: "Tässähän oppii uutta, ja puutöissä rentoutuu." Konkareilla kiilsi silmissä jo projektin kliimaksi: "On niin hieno fiilis kun omat kaiuttimet soi ekan kerran!"
moitu ei täysin sattumalta teekkareiden soluihin ja pieniin yksiöihin sopiviksi. "Tekeminen on oikeastaan aika kivaa, jos ei ole sitä opettajaa nipottamassa olan takana." Paras motivaatio lähteä rakentamaan kaiuttimia syntyi monella opiskelijan budjetista. Kiinnostuneita riitti, ja lokakuun räntäsateessa Kinopolissa järjestettyihin kuuntelutilaisuuksiin saapui lähes sata uteliasta ihmettelemään prototyyppien sointia. "Onhan sitä aika paljon". Suurin osa valitsi pintaviimeistelyksi viilun, jonka kiinnittämiseen järjestettiin oma koulutuksensa. kuvakavalkadeja ja erään rakentajan blogi: www. Vaimo oli sitä mieltä, että samalla kertaa kannattaisi ellei jopa olisi syytä tehdä enemmän, jos on kerran tehdäkseen. "Säästää huimasti, muttei tarvitse tinkiä lopputuloksesta". audiopoli.fi ja www.kinopoli.fi. Rakentelijoiden omat arviot voivat olla hieman kotiin päin kallellaan, mutta saamme kyllä puolueettomaan testiin yhden parin, kunhan ensimmäinen rakentaja suostuisi niistä hetkeksi luopumaan. Ilmapiiri verstailla näytti olevan aika lailla toisenlainen kuin peruskoulun kuivilla puutyötunneilla. Puolentoista sadan euron kappalehinnalla rakentaja saattoi lunastaa kaiken, mitä soivaan
Ensimmäisillä tämä huippuhetki koitti marraskuun lopulla, kun sähköiset osat vihdoin saapuivat. Vastapainona yhdestä kaiutinparista tuli punk-henkisen nahkapintainen. Otaniemen kampusriehan lisäksi rakentajia lähdettiin värväämään Helsinki Highend & Hifimaailma -messuilta, josta tupsulakit olivat varanneet oman osaston. Malttamattomimmat kasasivat kaiuttimensa loppuun samana iltana ja pääsivät nauttimaan tuotoksistaan omilla laitteillaan. Tarvikkeita upposi muun muassa 4500 ruuvia, 15 litraa liimaa, 27 kiloa vanua ja 150 metriä johtoa. Paikalla oli rakentajatoverien lisäksi aina vähintään yksi ohjaava seniori, joten ensikertalainenkaan ei jäänyt sormi suuhun työkalujen ja osiensa kanssa. Kaiutinkonsepti kulkee nimellä Audiopoli El Aniversario, kotoisammin "Annit". Lisätietoa aiheesta verkossa, mm. Yhden viilutetun parin kasaaminen vei noin kymmenen tuntia, joten pajojen käyttöaste pysyi korkealla
Etenkin suuren äänimassan käsittely helpottuu. Tuuban tukemat kontrabassot murahtelevat, trumpettifanfaarit räikkyvät kaukana oikealla ja vasemmalla, lyömäsoittimet viettävät orgioitaan. Ne ovat taltioituun musiikkiin kaksi erilaista käyttöliittymää, jotka painivat arjessa ja juhlassa eri ulottuvuuksilla. Pääasia surroundissa ei ole avaruus sinänsä, siis se, että ääni ympäröi kuulijan. On ilo seurata, kuinka helposti soitin. Intensiivistä läsnäoloa on myös jousiston korvaa hyväilevässä sointipumpulissa.
aikea sanoa, voiko pääsyä hyvin viritetyn monikanavalaitteiston äärelle verrata taivaaseenastumiseen, kun viimeksi mainitusta ei ole kokemusta. Jotkut kutsuvat sitä surroundin luovaksi hyödyntämiseksi, mutta se on luovuus-sanan väärinkäyttöä. Dynamiikan, läpikuultavuuden ja levollisen läsnäolon tuntu kasvaa. SILLÄ KORVALLA
TeksTi: Jukka Isopuro
Viisikanavainen vapautus
Varmin tapa pilata paras levynsä on alistaa se puuduttavaan testikäyttöön. Kun Pieter Wispelweyn sello uppoaa Tsaikovskin ja SaintSaënsin musiikissa (Channel Classics) ylimaallisen pehmeästi hyrisevään jousitaustaan, myös kuulija kietoutuu onnelliseen sointivaippaan, vaikka orkesteri pysytteleekin kauniisti edessä syvyyteen porrastuen. Kuuntelen CD-tasoisena hyvin tallennettua monikanavaa mieluummin kuin SACD-stereota. Vaihevirheiset tai muuten sotkuiset tilavaikutelmat ovat oma lukunsa, mutta myös orkesterin levittäminen yli stereokannan laitojen tai soittimien sijoittaminen takakanaviin tuottaa usein säälittäviä tuloksia. Seinät, ja hiukan kattokin, irtoavat orkesterista. Jos kuitenkin haluat riskeerata nautintosi, tarjolla on vihjeitä herkullisista, testikuunteluunkin sopivista monikanavalevyistä.
V
Parinsadan monikanavalevyn otoksen perusteella Enno Mäemetsin äänittämät Ondinen SACD-levyt ovat lajinsa eliittiä. Sisäinen erottelu para72 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
nee ja peittovaikutus lievenee, kun samansävyiset äänilähteet eivät joudu kilpailemaan elintilasta. Hollantilainen Channel Classics on alan konkari, joka ryhtyi jo varhain tekemään pelkkiä hybridejä SACD-levyjä. SACD- ja DVD-A-levyjen tärkein lisäarvo on monikanavaisuus. Korkearesoluutioisen monikanavan (Super Audio CD tai DVDAudio) jälkeen CD-stereo kuitenkin tuntuu varsin karulta. Loistava poikkeus on Ondinen Panufniklevy, jota äänitettäessä rumpuja ja trumpetteja sijoitettiin säveltäjän ohjeiden mukaisesti stereokannan ulkopuolelle Tampere-talon lavan äärimmäisiin etunurkkiin.
Orkesteriopas
Capriccion SACD-levyllä 19-vuotiaan Dmitri Sostakovitsin esikoissinfonia alkaa kuin orkesteriopas. Tarkoitan musiikille tarkoitettua diskreettiä monikanavaa, en kotiteatteria. Korkea resoluutio tulee vasta toisena. Monikanavaäänityksessä takaa kuuluu parhaimmillaan vain häive tyhjyydestä. Käytännössä monikanava ja stereo eivät kilpaile keskenään. Formaattina monikanava liitelee eroon stereoikkunan ahtaista raameista.
Takana tyhjyyttä
Yksi monikanavan hyveitä onkin tarjota hiljaiselle, silkkiselle, tummalle ja pehmeälle soinnille tilassa hengittävää läsnäoloa. Kahdeksankymmenen nimikkeen joukossa on runsaasti todisteita siitä, että myös intiimi kamari- ja soolomusiikki saa uutta hehkua surroundista.
Autuutta ja mokailua
Jos monikanava tarjoaa autuutta, se on myös hyvä väline mokailuun. Vaikka tyylikkäät tila- ja suuntatehot ovat mukavaa piristettä, monikanavaisuuden tärkein lisäarvo on tyhjyys. Aidon kuuloinen syvyys sekä ilma äänilähteen ympärillä ja sisällä antaa soittimille ja ihmisäänille mahdollisuuden tulla esiin enemmän omana itsenään. Andrzej Panufnikin omaperäinen, selkeitä sointipalikoita muunnellen ketjuttava ja kasaava orkesterimusiikki herää Tampere Filharmonian esityksissä loisteliaaseen eloon
SACD on viemässä voiton DVD-A: sta etenkin klassisessa musiikissa. Bachin pienehkön orkesterin pehmeät ja juhlavat sävyt elävät rauhanomaisesti rinnakkain, jopa avauksen vaikea patarumpujen ja oboeiden yhdistelmä. Barokkiajan meksikolaisen kirkkomusiikin hilpeä muuntelu, kertosäkeet, rullaavat rytmit
Panufnik: Sinfonia di sfere. kaktuksesta tehty sadekeppi) ovat parhainta terapiaa (Harmonia Mundi).
Monikanavalevyt ohjelmaan
Monikanavalevyjä on tuhansia nimikkeitä, mutta todellisuudessa valikoima näyttää ankeammalta. Heti perään diskantin hiljainen kimmellys on kuin kuumehoureista usvaa. Channel Classics SACD. Kölnin Gürzenichorkesteri/Kitajenko. n
Rentoa kirkkomusiikkia
Kymmenpäinen kuoro ja orkesteri, joka koostuu harpuista, kitaroista, luutuista, lyömäsoittimista, vanhoista pasuunoista ja fagoteista, eivät järisyttävää ääntä saa aikaan. Wienin Concentus musicus/ Harnoncourt. Sony-BMG: tä lukuun ottamatta suuret yhtiöt ovat lähes luopuneet monikanavasta, mutta keskisuuret ja pienet levymerkit julkaisevat uutuuksia verkkaan mutta tasaisesti. Kun Jevgeni Sudbin täräyttää Skrjabinin viidennen sonaatin käyntiin basson syvyyksistä läpi koskettimiston helisevään diskanttiin asti, tiheät soinnut eivät kramppaannu vaan avautuvat kuin kukka. Bach: Jouluoratorio. Tässäkin monikanava tulee apuun, kun täydellä voimalla isketyt soinnut saavat tilaa laajeta. Sostakovits: Sinfoniat nro 1 ja 3. BIS SACD. Levyllä voi demonstroida myös sitä, kuinka konsertissa ihanteellinen "kymmenennen rivin" kuunteluperspektiivi toimii monikanavaisena, mutta stereona etäisyys syö läsnäoloa, erottelua ja läpikuultavuutta.
ja värikkäät soittimet (mm. Pitkä kaiunta ei stereotoiston tapaan liimaudu suoraan ääneen, vaan luo vapaata, holvistossa kiertelevää atmosfääriä. Missa mexicana. Hyvilläkin tallenteilla piano tuntuu ahdistuvan ja kapenevan hälyisäksi kilinäksi. Ondine SACD. Yevgeny sudbin plays scriabin. ja soitinryhmä vuoronperään löytävät luonteenomaisen sävynsä, kokonsa ja paikkansa: sordinoitu trumpetti, toikkaroiva fagotti, liukas klarinetti, kauniisti levittäytyvä viuluryhmä, karheaan alarekisteriin vaipuva alttoviuluryhmä ja hartaan nostatuksen jälkeen koko raskaasti jysähtävä orkesteri. Tsaikovski: Rokokoomuunnelmat. Pieter Wispelwey/Deutsche Kammerphilharmonie. Mutta kun ne yhdistää vuosisataisen kirkon akustiikkaan, monikanavan edut käyvät ilmeisiksi. Capriccio SACD. Harmonia Mundi SACD. Deutsche Harmonia Mundi SACD. saint-saëns: Sellokonsertto. Ruotsalainen BIS-yhtiö on pienen hiomisen jälkeen saanut SACD-pianoäänitteensä huippukuntoon. Kuoro levittäytyy takaalalle, silti läsnäolevana ja intensiivisenä, huippusolistien yhtaikaa erottuessa ja sulautuessa etualalla ilmestyksenomaisesti muihin esittäjävoimiin. kuunTelulAiTTeisTO universaalisoitin: Arcam FMJ DV139 AV-prosessori: Rotel RSP-1098 Päätevahvistin: Rotel RMB-1077 Pääkaiuttimet: Gradient Revolution Active keski- ja takakaiuttimet: Gradient Revolution Johdot: Supra
Jouluoratorio lyö laudalta
Massiiviset kuoro- ja orkesteriteokset ovat omiaan monikanavalle, mutta vaatimattomammat esiintyjävoimat hyötyvät siitä yhtä hyvin.
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
73. Tampere Filharmonia/ Storgårds. Ylikypsä basso jää paikoin roikkumaan, mutta sen voinee panna ainakin osaksi live-äänityksen alkuperäisakustiikan tiliin.
Julma konserttiflyygeli
Lähes kolmimetrinen konserttiflyygeli on julma äänitettävä. Tästä lähtien arvioidaan monikanavaisia uutuuslevyjä jokaisessa Hifimaailman numerossa. Heitot alimpaan bassoon erottuvat vaivatta, iskuissa on jylhä yhdistelmä pyöreää täyteläisyyttä ja kolahtavaa armottomuutta. Harp Consort/Lawrence-King. Pianon äärimmäinen sävyasteikko levittäytyy kuultavaksi vapautuneesti ja tasapuolisesti.
Nikolaus Harnoncourtin johtama Bachin Jouluoratorio (DHM) tuntuu lyövän laudalta joka suhteessa aikaisemmat levytysversiot, etenkin kun monikanavaäänitys valuttaa porrastettua sointirauhaa Wienin kuuluisasta Musikvereinista tehtyyn äänitykseen
Anchor Bay Technologyn 10-bittiset abt102 lomituksen poisto- sekä abt1010 skaalainpiirit sovittavat kuvan käytettävälle näytölle ja HDMI-anto mahdollistaa 1080p tarkkuuden. Ensinnäkin kaikki Blu-Ray tai HD-DVD soittimet eivät välttämättä toista kaikkia aikaisempia formaatteja. Ehkä siksikin sen verkkosivuilta löytyy huolellisia perusteluja sille miksi aika ei vielä ole kypsä hypätä pelkästään HD-leiriin. Solo menestyi ja nyt sille on tehty kaveriksi monikanava- ja kotiteatteriversio Solo Movie 5.1. Ainakin vielä tarvitaan CD- tai DVD-toistoa varten oma soitin. arcam on yksi niistä valmistajista, jotka uskaltavat tarjota moniruokaista soitintaan myös hifistin ainoaksi toistopeliksi.
rcam tekee vahvistimia, virittimiä ja soittimia, joiden rakenne ja äänenlaatu ovat hintaansa nähden hyviä. HD-levyjen valikoima ole vielä kaksinen; siinä missä CD- ja DVD-levyjä löytyy käytännössä joka makuun. Hyvä kuvanlaatu saa alkunsa Zoranin 888 dekooderilla. Moninormikykyisenä se toistaa melkein mitä tahansa: DVD-video/audio, SACD, MPEG 2-4, DIVX, Dolby Digital ja DTS 5.1, CD-video, SCVD, CD-R/-RW, HDCD, WMA, MP 2-3 sekä OGG, DVD-R/-RW sekä DVD+R/+RW ja JPEG. Mutta tilanne on korjaantunut. Arcam väittää että äänenlaadullaan DV139 vetää vertoja kalliillekin CD-soittimelle. Mutta miksi hankkia enää DVD-laitetta, kun tarjolla on aitoja teräväpiirtosoittimia. Ajan virtauksia seuraten on vastikään esitelty MS250 musiikkipalvelin, jonka 400 gigabitin kovalevylle mahtuu 600 CD:tä kompressoimattomana ja moninkertaisesti kompressoituna.
74 HIFIMAAILMA | 1 | 2008
tinten analogisen toiston laatu ole vakuuttanut kaikkia kuuntelijoita. HERMUSET TESTI
täysiverinen
A
T e k s T i ja k u vaT M at t i H e r M u n e n
arcam DV139 moninormisoitin
Moninormisoittimien rajoituksena on ollut niiden heikompi äänenlaatu pelkästään CD-levyjä toistaviin kumppaneihin verrattuna. Arcam ei ole vielä julkistanut omaa HDstandardin mukaista soitinta. Äänipuolen laatua varmistavat kaksi toroidimuuntajaa, hyvälaatuiset komponentit ja vaimennettu kerrosrakenteinen teräsrunko. Varsinkin sen A/V-prosessorit ja soittimet ovat menestyneet hyvin lukuisissa testeissä. CD-toiston laatua parantaa CD Direct toiminto, joka kytkee cd- tai sacd-kuuntelussa kaikki video- ja muut tarpeettomat piirit pois päältä. Parasta tasoa edustaa FMJ sarja, jonka rakenneratkaisut, komponenttien laatu ja kotelointi ovat askelta paremmat kuin astetta edullisemmassa DIVAssa. Sitten on CD-soittimen, virittimen ja vahvistimen sisältävä Solo, jolla Arcam oikeastaan loi uudelleen integroitujen laitteiden markkinat. Jos ostoa harkitseva suostuu tinkimään
Miksei samantien HD-soitin?
Tässä esiteltävä DV139 pystyy sisäänrakennetun skaalaimensa avulla toistamaan aina teräväpiirtotarkkuuksille 1080i ja 1080p asti. Ja vaikka HD-soittimet tarjoavat periaatteessa teknisesti elegantin perustan kompressoimattomalle monikanavaäänelle, ei ensimmäisten HD-soi-. Siksi Arcam katsoo, että kovatasoinen moninormisoitin kuten DV139 tai sen hieman edullisempi sisar DV137 on paras ratkaisu tässä vaiheessa.
kaikki käy
DV139 on Arcamin paras soitin
Ohessa hänen kommenttejaan: "Arcamin
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
75. Tarkkakorvainen ja kuuntelijana erittäin kokenut tuttavani kuunteli DV139:n ennen minua. Lisäksi on RS232 liitäntä. Useimmilla levyillä prosessorin D/A-muunnin ei tuottanut parempaa tulosta, vaan korkeiden äänten toistoon ilmaantui pientä kovuutta tai ylimääräistä särmää. Asennusvalikko on hyvin selkeä. Kokeilin myös koaksiaalista digitaaliantoa, jolloin D/A-muunnosta huolehti Anthemin prosessori. Myös pehmeäsävyisellä The Notting Hillbilliesillä lauluäänet olivat luonnollisemmat suoran analogia-annon kautta kuunneltaessa. Moninormisuudestako sitten johtuu, että jotkut CD-soittimista ja lähes kaikista DVD-soittimista tutut oikopolut eivät onnistu. Soittimen mukana tulee Arcamin CR100 yleiskaukosäädin. Monikanavalevyjen signaali meni Anthemin läpi niin ikään suoran analogisen 6-kanava-annon kautta. Arcamin CD-toisto oli vakiosoittimeeni verrattuna selvästi kontrolloidumpaa ja avoinaisempaa. Säädin istuu hyvin käteen ja kappaleen haun ja pikasiirron sekä voimakkuudensäätimet löytyvät helposti. Kuva-annossa käytin sekä HDMI:n automaatti-valintaa sekä perustason lomitettua kuvaa silloin kun kuvan skaalaamisesta huolehti Anthem AV50:n oma skaalain.
monikanava- ja DVD-toistossa Pioneerin 868 moninormisoitin. Ensin ajattelin, että DV139:n diskanttitoisto olisi vaimeampaa kuin vertailulaitteessa, mutta pienen kuuntelun jälkeen Arcamin toisto istui paremmin korvaan. Kapulassa on oletuksena Arcamin laitteiston ohjauskoodit, mutta sen voi opettaa komentamaan melkein mitä tahansa toista laitetta. Kuvanlaadun viimeistelyä varten asennusvalikoista löytyy testikuvat ja niille käyttöohjeet. Etukanaville oli kaksi Mark Levinsonin 331 päätettä ja takakanaville vanhempi Rotelin monikanavapääte. Selvästi tämä tuli esiin muutenkin aika
kovasävyiseksi äänitetyllä Emmylou Harrisin Wrecking Ballilla, jossa Harrisin ääni sai turhankin metallisen lisän. Liekö sen sointi oikeampi vaiko vain muuten miellyttävämpi, mutta Arcamia on helpompi kuunnella. Matalan pään toisto onnistuu Arcamilta erinomaisesti; pontevuutta, potkua ja tarkkuutta on sopivassa suhteessa. Tästä syystä kuuntelen Arcamia CD-toistossa mielummin suoran analogiliitännän kautta. Tekniset tiedot
videoannot: Komposiitti(RCA)- ja s-video (mini DIN), komponenttivideo (3 x RCA), SCART (kytketty), HDMI Tuetut kuvaformaatit: 720x576p, 720(1440)x576i, 720x480p, 720(1440)x480i,1280x720p, 1920x1080i, 1920x1080p Ääniannot: 6-(96khz) ja 2-kanava-annot (192khz, 24-bit), RCA Digitaaliannot: Koaksiaalinen RCA ja optinen Toslink Taajuusvaste: 20hz to 20khz (+0.1db/-0.5db) särö (THD+N): <0.005% (1khz 0db signaali), 22hz-22khz, painottamaton Häiriöetäisyys: 105db, 20hz-20khz, painottamaton Mitat l x s k: 435 mm x 355mm x 87mm Paino: 5.1kg Hinta: 2799 Maahantuoja: Hifimesta puh 02-277 8950 Vertailuprosessorina oli Anthemin AV50. Kuvaantoja on komposiitistä S-videon ja komponentin kautta HDMI:lle. Ehkä tylsintä on se, ettei kappaleesta toiseen pääse hyppäämään numeronäppäimellä, vaan on mentävä pikasiirron kautta. Omat alakohdat löytyvät yleisille käyttöasetuksille, kuvalle, äänelle sekä kaiutinasetuksille. Kuuntelin DV 139:ää useilla tavoin. CD Direct toiminto), niin melkein samat ominaisuudet saa lähes tonnia halvemmalla DV137 soittimesta.
selkeä asentaa
Soittimessa on kaikki tarvittavat liitännät. Kaiuttimet olivat Gradientin aktiiviset Revolutionit sekä subwooferina Genelecin 7070A. Myös Scartin käyttäjiä on muistettu. Analoginen äänipuoli hoituu stereoja 5.1 antojen kautta, stereo tai monikanavainen PCM-, Dolby Digital-, DTS- ja MPEG-digitaalisignaali saadaan koaksiaali-, Toslink- sekä HDMI-annoista. Valitettavasti toisto-, pysäytys- ja taukonäppäimet on sijoitettu keskelle muita toimintoja, joten niitä joutui hakemaan lähes joka kerta.
DV139 toimi kokeiluajan sinänsä moitteettomasti ja ennustettavasti. CDkuuntelussa käytin eniten suoraa analogista (Analog Direct) antoa. Kerttulinkatu 16 20500 Turku e-mail: info@hifimesta.fi CD- vertailusoittimena oli Sonyn 303 sekä http://www.hifimesta.fi/
rakenteesta ja joistain teknisistä ratkaisuista (mm. Projektorina oli 1280 x 720 tarkkuuteen pystyvä Sonyn VPLHS60.
Ääni
Arcamin oma D/A-muunnin näyttäisi tai paremminkin kuulostaisi olevan erinomainen. Subbarikäytössä Arcamin analogiasignaali muunnettiin digitaaliseksi Anthemin signaalimyllyä varten
4. Emmylou Harris: Wrecking Ball. Vertigo 842 671-2. Arcam pärjäsi sille omillaan varsin hyvin; se taisi parantaa Pioneeriin nähden kuvan vakauden ja rauhallisuuden osalta. Nille jotka eivät usko parempien komponenttien ja CD-Directin voimaan, niin heille aina on olemassa saman valmistajan edullisempi DV137 n
kuva
Arcamin lupaus hyvästä kuvanlaadusta pitää paikkansa. EMI 7243 5821362 elokuvia ja musiikkivideoita Francis Ford Coppola: Ilmestyskirja Nyt. 20th Century Organ Music. Michael Murray. Denon 33C37 7953 Bach: Urkuteoksia. FRSO, Inbal. Monikanavatoistossa DV139:n analogiaosa näytti kyntensä Pioneerille. sinfonian, soi niin ilmavasti ja silti jäsentyneesti, että se lähentelee jo monikanavan efektiä." Mitäpä tuohon lisäämään. Remasteroitu versio Peter Jackson: Taru sormusten herrasta; Osa 1 Sormusten ritarit. Pink Floyd: Pulse. 9362 45532-2 Bela Fleck & the Flecktones: Flight of the Cosmic Hippo. Asylum 1995 Neil Young: Freedom. Naxos 5.110006 Pärt: Berliner Messe, Magnificat, Summa. Monikanava- ja elokuvakäytössä se on pistämättömän hyvä ja selkeäkäyttöinen. Hinnaltaan DV139 ei ole halvimpia, mutta näyttää ja kuulostaa siltä että raha on käytetty oikeisiin paikkoihin. Tähän asti olen pitänyt stereon syvyysulottuvuutta enimmäkseen kuuntelijan itsepetoksena. Ehkä selvin ero oli esiintyjien paikallistumisessa sekä korkeiden äänten ja basson toistossa. Vertailulaitteen, Pioneerin 868 moninormisoittimen kuvanlaatua pidettiin pari-
76
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Monikanavaisia Shostakovits: Jazz Suites 1 and 2, The Bolt, Tahiti Trot. Aivan tuore ECM:n CD, jolla Gidon Kremerin porukka soittaa Sostakovitsin 14. Omat kokemukseni CD-kuuntelusta ovat pitkälle samansuuntaisia. Naxos 5.110002 Pink Floyd: The Dark Side of the Moon. WBRCD1 7743 8 45599 22 Laurie Anderson: Bright Red. CD-toistossa se pesi vakioyhdistelmäni mennen tullen. Näillä varauksilla Arcam kyllä pani Pioneeria paremmaksi. WB 7599-26562-2. Naxos 5.110052 Grofe´:Grand Canyon Suite, Mississippi Suite, Niagara Falls Suite. Telarc CD - 80049 Kalevi Kiviniemi: Heroic Song. Käytettävyydeltään DV139 on erillissoitinta kömpelömpi ja toimii hivenen hitaammin, mutta kyllä siihen tottuu. Neil Young: Friends and Relatives; Red Rock Live.
Niin että
Arcam DV139 on oiva laite. Reprise 7559 25899-2 The Notting Hillbillies. Fuga 9163 Massive Attack: Mezzanine. Warner Bros. Ääni tiukkeni ja kaikin puolin selkiintyi...Tapahtui sellainenkin ihme, että cd-stereossa alkoi olla tilantuntua myös syvyyssuunnassa. Itse asiassa kuuntelin pitkään pelkkiä cd-levyjä toinen toisensa jälkeen ihastuneena siihen, että minulla on isot määrät levyjä, joiden hyvyydestä en ole tiennyt mitään. Eri soittimien elokuvaäänen laadun luotettava vertailu on hankalaa; kanavien tasosäädöstä ja prosessorin muusta osuudesta lähtien ollaan aina hieman epävarmoilla vesillä. Elokuvien äänimaisemmat vaikuttivat entistä selkeimmiltä ja efektit paikallistuivat ehkä aikaisempaa tarkemmin.
stereolevyjä Mahler: Sinfonia no. kolme vuotta sitten yhtenä parhaimmista. Erot eivät olleet niin selviä kuin CD-kuuntelussa, mutta nautittavaan toistoon Arcam pystyy monikanavaisilla DVD-Audio ja SACD-levyillä. HERMUSET TESTI
kanssa tuntui kaikki loksahtavan paikalleen
Kolmituumainen kokoäänielementti on suunnattu ylöspäin, joka tuo lisäväriä sijoituspaikan keksimiseen. TANGENT QUATTRO PÖYTÄRADIO KOKEILU
TEKsTi: Jarno Laine K U vA : S a m u S a u r a m a
Tangent Quattro maailma yöpöydälläsi
ulottuville vajaat 8000 kanavaa, joista kelpaa poimia asemia genren ja maan mukaan. Tivolin perusmalliin ensi kertaa törmäävä yleensä ihmettelee ääneen, mistä ääni tulee. Sitä odotellessa voimme avoimin mielin tutkia, mitä kilpailijoilla on tarjottavana. Myös Windows Media Centerin kautta pystyy soittamaan omaa musiikkikirjastoaan tietokoneelta. Laite löytää kiltisti kiinteistön kaikki verkot ja kirjautuu suojattuun WPA-verkkoon kuin Batman vihollisleiriin. Siitä kehkeytyi vauhdilla kansan suursuosikki, jonka menestystarinaa moni on yrittänyt kopioida. Muita äänilähteitä ei ole, jollei lasketa takalevyn 3.5mm liitäntää ulkoiselle soittimelle. Hipaisu säätimiin pudottaa taas takaisin maan pinnal-
le: muovisia ja heiluvia. Laite vaikuttaa muoviselta, mutta toisaalta viimeistellyltä. 289, väristä riippuen Lisätietoja: AV-Komponentti Oy, puh. Jännittävä ristiriitaisuus jatkuu käyttökokeessa koko testiperiodin ajan.
Helppoa kuin langaton verkko
WiFi-tekniikka musiikkilaitteissa alkaa olla kiitettävän käytettävässä kunnossa. Kaikki uudet vastaavanlaiset konseptit joutuvat suoraan taistelemaan Henry Klossin rakentamia tuulimyllyjä vastaan. Recivan nettiradiokatalogi tuo käyttäjän
TANGENT QUATTRO
Koko: 210 x 111 x 145mm Hinta: n. keittiöön, toimistoon ja autotalliin, muttei varsinaiseen vakavaan kuunteluun, edes kuulokkeilla. Tiedostomuodoista käyvät Real audio, MP3, Windows Media, OGG vorbis, AAC ja WAV. Tangentin omistaja tulee säästymään tältä kysymykseltä. Laite on helppokäyttöinen ja "söpöhkö" kelloradio, joka sopii esim. Muoto on tyylikäs ja siinä on samalla jotain omaa. Elektroniikka luultavasti suojaa pientä elementtiä matalimmilta taajuuksilta, koska ne loistavat poissaolollaan myös kuulokeliitännän kautta kuunnellessa.
Taustamusiikin eliittiä
Mitään järisyttäviä uutuuksia Tangent Quattro ei tarjoa. Tangent Quattron käyttöönotto on hämmentävä kokemus. Laitteen soundi on kyllä kirkas ja tarvittaessa voimakaskin, mutta valitettavan matkaradiomainen. Niin, ja tietenkin yöpöydälle, siinä on torkkukytkin! n
T
estaaja itse tunnustautuu innokkaaksi Tivoli-faniksi. Tivolin oma NetWorks-nettiradio odottaa kuitenkin vielä ilmestymistään. (09) 8678 0220, www.avkomponentti.fi, www.tangent-audio.com
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
77. Tangent-radioperhe on tanskalaisen eltax-konsernin näkemys aiheesta, Quattro taas katraksen kehittynein malli, josta löytyy langaton nettiradiosoitto.
vaiheessa. Langattomuus toimii kuitenkin niin hyvin ja koko maapallon kattava musiikkitarjonta on niin laaja, ettei lisää jää kaipaamaan missään
Kuusi vuotta sitten Tivoli audio julkaisi ensimmäisen retromallisen model one pöytäradionsa. Alkuperäisen voima piilee ulkonäön lisäksi äänenlaadussa
Levittäjä on astunut teräväpiirron maailmaan minimaalisin ottein, sillä levyllä on pelkkä elokuva, joka starttaa heti kielivalintaruudun jälkeen. Kuvan tumma pää on hieman hailakka, mutta kyseessä lienee ohjaajan tietoinen valinta, eikä masterointivirhe. Puheenaiheita ovat mm. Muutamien tummien kohtausten varjoissa näkyy lievää häntimistä ja pakkausröpöä, mitä näkyy ajoittain myös pannauksissa. tehosteet ennen digitaalisen aikakauden alkua, räjähdysten toteutus ja elokuvateatterien digitalisoituminen. Raidan sisältö on
kuva
Genreklassikon teräväpiirtojulkaisu jättää paljon parantamisen varaa. Eläkäämme toivossa, että Fox pistää jotain päivänä dollarit jonoon ja entisöi alkuperäismateriaalin uuteen uskoon.
ääni
Elokuvan ääniraita ei ole yhtään sen mieltäylentävämpi kokemus. Elokuvan aikana nähtävät uutislähetykset (7:59min) on siirretty suoraan rupiselta vhs-nauhalta. Vaikuttaa siltä, että masterin lähteenä käytetty alkuperäinen filmi ei ole ollut kovin hyvässä hapessa.
elokuva kuva ääni
78
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Valkoiset menevät muutamaan kertaan puhki. vaatimattomien lisukkeiden valikko.
TesTi: Die HarD (Blu-ray) TeksTi: PeTri TeiTTinen k u vaT : P e T r i T e i T T i n e n
Kuvan musta pää on vain harvoin oikeasti mustaa; yleisilme on varsin hailakka ja matalakontrastinen, eikä 26mbps:n bittivirrasta ole apua. Vuonna 2027 maailmassa ei enää synny lapsia, valtiot harjoittavat ääribrutaalia siirtolaispolitiikkaa ja Quietusitsemurhapilleri on myyntimenestys. Ääniraidasta toki nauttii ja se hoitaa hommansa kiitettävästi, mutta se viimeinen silaus jää puuttumaan.
Bonusmateriaalit
T e s T i : C H i l D r e n o f M e n ( B lu - r a y ) TeksTi: PeTri TeiTTinen k u vaT : P e T r i T e i T T i n e n
Quietus - sinä päätät koska.
Alfonso Cuarónin ohjaama Children of Men oli vuoden 2006 parhaita elokuvia, jonka dokumenttimäiseen tyyliin esittämä tulevaisuuden maailma on pelottavan uskottava. Joukkoon mahtuu myös kourallinen todella rakeisia ja liian pimeitä otoksia, jotka kaipaavat entisöijän hellää huomiota. Levyllä ei ole edes päävalikkoa, saatika julkaisun takakannessa mainittuja trailereita. die hard (k15) 132:07 min Blu-ray (Bd50/46,6GB) kuva: 1920x1080p (avC) ääni: dts-hd ma 5.1 (englanti) tekstitys: suomi + 4 muuta
Bonusmateriaalit
Faneja viihdytetään kahdella kommenttiraidalla. Yleisilme on ohimenevistä pikku ongelmista huolimatta erinomainen.
ääni
Elokuvan äänimiksaus keskittyy aidon tuntuisen maailman luomiseen: tilatehosteita ja katsojaa ympäröiviä ääniä käytetään lähes tauotta. Toisella raidalla puhuu efektivastaava Richard Edlund, tosin vain 10 kohtauksen aikana. Valokuvagalleria toistaa itseään pahasti, eikä dvd-aikakauden interaktio lämmitä. Raita on leikattu kasaan miten sattuu; ainakin kerran Edlundin lause loppuu brutaalisti kesken. Testilaitteisto
HD-LEVYARVOSTELUT
soittimet: Toshiba HD-XE1 (HD DVD) PlayStation 3 (Blu-ray) kaiuttimet: KEF XQ-sarja A/V-vahvistin: Yamaha RX-V3800 näyttölaitteet: JVC DLA-HD1 Sony KDS-55A3000
Sääli vain, että tarina tuntuu loppuvan kesken; jatko-osa olisi kerrankin enemmän kuin paikallaan.
kuva
AVC-pakatun kuvan keskimääräinen bittivirta on 27mbps, eli paljon korkeampi kuin amerikkalaisessa hd dvd -julkaisussa. Valitettavasti miksaus on tallennettu levylle vain 640 kilobitin Dolby Digitalina, mikä vaikuttaa hieman riittämättömältä muutamissa kohtauksissa. Cuarón luo uskottavan tulevaisuuden pienillä yksityiskohdilla, jotka iskevät suoraan alitajuntaan. Ei siis ihme, että Die Hardin miksaus kuulostaa ontolta, ohuelta ja painottuu lujasti etukanaviin. Monikanavamiksaus oli vielä 20 vuotta sitten varsin alkeellisella tasolla ja harvojen herkkua. Ensimmäisellä ovat äänessä lakonisesti mumiseva ohjaaja John McTiernan sekä tuotannon suunnittelija Jackson De Govia. Upea käsikirjoitus, hyvät roolisuoritukset ja hirtehisen huumorin pilkahdukset karun todellisuuden keskellä tekevät tästä poikkeuksellisen elokuvakokemuksen.
Children of Men on Nordisk Filmin ensimmäisiä Blu-rayjulkaisuja. Takakaiuttimet saavat laiskotella lähes läpi koko elokuvan; tiloja ei yritetä rakentaa, suuntaavia tai liikkuvia tehosteita on melkein turha odottaa, eikä musiikkiakaan ajeta taakse kuin harvakseltaan. Trailereita ja tv-mainoksia on kymmenkunta, eikä Foxin muiden BD-julkaisujen mainontaa ole unohdettu. Master Audio -enkoodaus on turhaa luksusta tämän miksauksen kohdalla.
Vanhassa vara parempi.
Die Hard on ainakin pariin otteeseen valittu elokuvahistorian parhaaksi toimintaleffaksi, eikä ihme: häkellyttävän karismaattinen ja inhimillinen sankari; vaikuttava ja uskottava pahis; erinomainen ohjaus, kuvaus ja leikkaus sekä hyvä käsikirjoitus luovat yhdessä äärimmäisen viihdyttävän kokonaisuuden, jonka kaltaisia ei enää osata tehdä.
kiinnostavaa, mutta McTiernanin ulosanti puuduttaa. Children of Men (k15) 109:15 min Blu-ray (Bd25/22,3GB) kuva: 1920x1080p (avC) ääni: dolby digital 5.1 (englanti) tekstitys: suomi + 3 muuta
elokuva kuva ääni
asetusvalikko. Miekkoset on äänitetty eri aikaan, joten keskinäistä huulenheittoa ei pääse syntymään. Lisämatskuja on kaiveltu tynnyrin pohjalta. Nopeissa kameraliikkeissä näkyy lisäksi ehtaa liikesumeutta
Ehkä aavistuksen kliini, mutta enemmän minua harmittaa tämä kompression määrä ja masteroinnin laatu... Muusikkoja isolla M:llä. Sosialistista juhlamusiikkia säveltäessäänkin Prokofjev oli ammattimies. Venäläissyntyinen kapellimestari Yakov Kreizberg saa herkän yhteyden balladimaiseen satumaailmaan orkesterirunoelmissa Metsäkyyhky ja Keskipäivän noita. Neljännellä albumillaan bändi tuntuisi löytäneen sen kuuluisan oman juttunsa. Tuhdein basso soinnista uupuu, mutta sitä tämä musiikki ei juurikaan tarvitse. Studioäänitys on täysosuma: pyöreyttä, tanakkuutta, avaruutta ja kirpeyttä löytyy käsinkosketeltavan läsnä olevassa paketissa. Yhteensä ne harvinaiset kymmenen tähteä. Tällä kertaa siinä on aistittavissa myös häpeilemätöntä Etelä-Afrikan lämpöä muutamine soitin- ja tunnelmamaistiaisineen. Alkupään draivi soljuu loppua kohti balladeiksi ja palaa ajoittain jopa ensimmäisen levyn tunnelmiin. Kokonaisuuden ensimmäinen levy tarjoilee hyvin samankaltaisia tunnelmia kuin erinäisillä hifialan messuillakin lähes puhki soitettu Hell Freezes Over: akustista kitaraa ja "pehmeää aikuisrokkia", kantrivivahteita, vaihtuvia vokalisteja ja mahtipontisia stemmoja unohtamatta. Eräiden lähteiden mukaan kyseistä seitsemättä studioalbumia työstettiin kokonaiset kuusi vuotta ennen julkaisua. Ei tälläkään koukkuja uudelleen keksitä, mutta mielenkiintoa herättävää omaperäisyyttä ja karakteria alkaa löytyä. Karski tuuba mörähtelee, ja bassossa on potkua. Orkesteri pysyy kauniisti kaiutinlinjan takana, niin kuin hyvissä monikanavatallenteissa aina. Koivistoisen sävellyksissä on laulullisuutta, sovituksissa linjakasta ideaa ja soittokunta hoitaa hommansa ensiluokkaisesti. Samoin adjektiivein voisi kuvailla myös Iivanaisen tulkintoja ketjusta suomalaisen laulelma-aarteiston helmiä, joista jokuset olisivat kenties kaivanneet hieman karheampaakin kosketusta Eli esimerkein: Jii Karjalaisen Telepatia, Juicen Pyhä toimitus ja Topi Kärjen schlaagerit nostavat peukut ylöspäin, mutta I. Hieman perehtyneemmät ottavat suuntiman kuitenkin aavistuksen yllättävämpään suuntaan kohti Johannesburgia. Perspektiivi on suorahko ja läheinen, mutta tilantunnultaan uskottava, vaikka piano tunkeekin paikoin pintaan. Konsepti on myös kantavammalla pohjalla ja aikaisempaa yhtenäisempi. Jukka Isopuro
PROKOFJEV Sinfonia nro 5
Venäjän kansallisorkesteri/Vladimir Jurowski (Pentatone SACD)
Venäjän kansallisorkesterilla ja kapellimestaritaivaalle nopeasti kivunneella Vladimir Jurowskilla on oikeanlainen särmikäs ote Prokofjevin "väärien nuottien romantiikkaan". Alankomaiden filharmoninen orkesteri ei ole aivan kansainvälistä kärkeä, mutta soiton intensiteetistä sitä ei huomaa. Eaglesin Long Road Out of Eden koostuu kahdesta levystä ja kahdestakymmenestä raidasta. Levyn yllätys on naftaliinista pelastettu Oodi sodan päättymiselle. Hiukan enemmän kilsoja mittariin, niin kyllä sitä rosoakin alkaa löytyä. Jälkikäteen ajateltuna jäsenten soolourat tuntuvat kovin laimeilta ja tasapaksuilta Long Road Out of Edeniin nähden. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. 90-luvun puolenvälin monelle esikuvalle homman kasaan kuivuminen oli valitettava tosiasia. Karma and Effectin holtiton ryntäily on jäänyt sivuun ja biisit ovat mielenkiintoisempia, niin myös soundimaailma. Musiikkia ei ole hierottu & kompuroitu kuoliaaksi, vaikka jälki onkin enimmäkseen huoliteltua. Onneksi osien summa on enemmän kuin sen tekijät ja saamme nauttia sen kantamasta hedelmästä. Kuuden vuoden kokemus kuuluu levymerkin korkeassa, vähin erin hioutuneessa äänellisessä tasossa. Isossa puhallinorkesterissa on 8 harppua, 4 pianoa, lyömäsoitinpatteristo ja kontrabassoja. Jarno Rannanpää
Seether: Finding Beauty in Negative Spaces
(Wind-up/SonyBMG)
Ensi kuulemalta Seetherin saattaisi lokeroida 2000-luvun Post-grunge-bändiksi ja luonnollisesti Amerikkalaiseksi sellaiseksi. Ujo melodisuus ja hautova jurotus saavat sijansa, mutta pääasiaksi nousevat räjähtävät ja kipakat nousut, vaikka Jurowskin yllättäen ottaa takapakkia ensiosan huipennuksessa. Toivon mukaan vain vahvat Grungen jalanjäljet ja niiden seuraaminen ei hiivuta tätä kipinää. Kokonaisuudesta olisi voinut saada kaksi toimivaa ja itsenäistä studioalbumia; kieltämättä erikoinen veto niputtaa materiaali yhteen tällä tavalla. Varsinkin Kantonen, Koivistoisen luottorivimies ja syystä. Jukka Isopuro
Johanna Iivanainen ja Eero Koivistoisen yhtye: Lennosta kii!
(Backstage Alliance)
Johanna Iivanaisen ja Eero Koivistoisen toisen yhteisen albumin kannesta katsoo tyttömäisen raikas solisti. Kakkoslevyn nimikkoraidan avaavat pehmeä puhallinintro ja mellotron eikä sovi unohtaa mukaansa tempaavan rentoa groovea sekä Joe Walshin palavaa kitarointia. Vähempäähän ei Kantosen, Viinikaisen, Huolmanin ja Hassisen kaltaiselta kööriltä ole edes syytä odottaa. Hollantilainen Pentatone-yhtiö omistautuu nimensä mukaisesti 5-kanavaäänityksille. Jaakko Eräpuu
MuSiikki ÄÄni
80
MuSiikki ÄÄni
MuSiikki ÄÄni
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Live-äänityksessä on keskikanavakin täydessä käytössä, mikä tekee äänikuvasta vakaan. LEVYARVOSTELUT Eräpuu, Isopuro, Kukkonen, Kupias, Pesonen, Rannanpää Ruishalme, Suonperä, Valsta
Eagles: Long Road Out of Eden
(universal)
Bändin jonka edellisestä studiolevytyksestä on ehtinyt kulua kokonaiset 28 vuotta come back on sellainen tapahtuma jota ei kannata aivan ensiskeptisyydessä sivuuttaa, sille kannattaa antaa tilaisuus. Pientä puskevuutta lukuun ottamatta Long Road out of Eden on tasapainoisella ja loistavalla äänellä varustettu albumi taattuun Eagles-tyyliin. Don Henley tekaisi parinkymmenen vuoden aikana muutaman mieleen painuvan ja ajan hammasta kestävän hitin, Walsh piti uskottavuutensa erinomaisena tunnelman aistijana ja Glenn Freyn itsenäiset meriitit pölyttyivät jo ajat sitten kultaisen 80-luvun elokuvien- ja TV-sarjojen soundtrackeille. Toivon syvään ja hartaasti, että tätä levyä ei tulla pilaamaan samalla tavoin yleisenä testilevynä kuten Hell Freezes Overia. Alangon Suomi putos puusta, hidastettu Helismaa ja ylimääräisenä kuultava ränttätänttä mix nimibiisistä eivät niinkään. Muutama varjokin lankeaa tähän lempeään ja raikkaaseen musiikkiin, mutta ne väistyvät pian. Jarno Rannanpää
MuSiikki ÄÄni
MuSiikki ÄÄni
MonikAnAVAÄÄnite MonikAnAVAÄÄnite
DVORÁK Sinfonia nro 8, Metsäkyyhky, Keskipäivän noita
Alankomaiden filharmoninen orkesteri/ Yakov kreizberg (Pentatone SACD)
Dvorákin kahdeksas sinfonia vuodattaa onnentäyteisiä sävelmiä ja kipunoi tulisia rytmejä. Ajoittain mieleen tulee jopa Hotel California-albumin letkeä suoraviivaisuus. Äänikuvan aukoton ja kiinteämassainen leveys tekee vaikutuksen, vaikka syvyysporrastus ei ole aivan niin ilmeinen. Seawolfin tuotantohenkilökuntakin on osannut asiansa
S-vikakin alkaa ärsyttämään pidemmän päälle. Itsetarkoituksellista näyttöhakuisuutta ei kuitenkaan juuri esiinny. Musiikki levyllä on sekoitus metallia ja sinfoniaa. LEVYARVOSTELUT Eräpuu, Isopuro, Kukkonen, Kupias, Pesonen, Rannanpää Ruishalme, Suonperä, Valsta
Sotajumala: Teloitus
(Woodcut Records)
Suomenkielisen raskasmetallin sanansaattaja Sotajumala on puskenut telaketjujaan tanner jyristen jo vuodesta 1998. Lyriikat pyörivät pääsääntöisesti sotateemojen ympärillä, mutta muistakin aihepiireistä löytyy sanottavaa. Impiön käsialaa ovat yhtä biisiä lukuun ottamatta kaikki sävellykset ja sanoitukset. Noh, Kristiinan levy kuuluu juuri tähän kastiin ja kokonaisuudesta tulee tosi epämiellyttävä olo. Levy kuulostaa siis tietyllä tavalla tutulta varsinkin persoonallinen tekstin ja sävelen yhdistely, joka aikoinaan jopa ärsytti suunnattomasti , mutta tuntuu nyt mukavan kotoisalta. Tero Kukkonen
MuSiikki ÄÄni
MuSiikki ÄÄni
MuSiikki ÄÄni
Tiit Kikas: String Theory
(elwood/Rockadillo)
Virolainen säveltäjä-viulisti Tiit Kikas on klassisesti koulutettu muusikko, mutta hän ei anna sen häiritä työskentelyään modernin rytmimusiikin kaikilla kentillä. Musiikillista substanssia ja soundillista näkemyksellisyyttä sitäkin enemmän. Levyn yleistunnelmasta paistaa ehkä läpi pieni yliyrittäminen eikä svengi tunnu irtoavan täysin rennolla otteella. Kaipuu ja tuska tekevät levystä alakuloisen, mutta eivät kuitenkaan ankeaa. Odotin pitkäsoitolta samaa fiilistä ja lisää samanoloisia biisejä. Jossain vaiheessa musiikin mahtipontisuus karsii jo hieman uskottavuutta, mutta kokonaisuus on useamman kuuntelukerran jälkeenkin onnistunut, eikä kumpikaan musiikkityyleistä peitä toista alleen ja keitos on keskiverron paremmalla puolella. Paketti kuulostaa siis pitkästä aikaa erittäin hyvältä, juuri siltä miltä Kaija Koo parhaimmillaan kuulostaa. Kristiina ei todellakaan ole oikea henkilö laulamaan tämän tyyppistä musiikkia, ei riitä tulkinta, eikä riitä ääni. Ideoita suorastaan pursuilee, kun Kikas demonstroi mihin kaikkeen viulu taittuu. Tuohon kun lisää vielä sen, että Kikas on ainoa muusikko, joka String Theorylla esiintyy, alkaa kokonaiskuva hahmottua. Tuotantoakin on mietitty, joten soundit ovat pääsääntöisesti kohdallaan. Ensilevyksi String Theory on varsin valmista kamaa. Onhan Kristiina symppiksen oloinen tyttönen. Pasi Pesonen
Northern Kings: Reborn
(Warner)
Neljän suomalaisen metallimiehen ryhmittymä käy armottomalla kädellä vanhojen kappaleiden kimppuun ja lopputulos on hämmentävä. Toivottavasti orastava potentiaali saadaan silloin paremmin esille. Tekstien pääaiheet kumpuavat elämän moni-ilmeisyydestä, rakkaudesta kuolemaan. Tarja Kupias
Kristiina Brask: Silmät sydämeen
(HMC)
Nyt mä meen on tarttunut radiosta korvaan positiivisessa mielessä. Jaakko Eräpuu
Kaija Koo: H-Hetki
(Bonnier Amigo)
Kaija Koo luottaa biisiensä teossa jälleen vanhaan hyvään, eli ex-mieheensä Markku Impiöön. Kappalevalinnat keskittyvät kultaiseen kasariin. Tänä syksynä muotia tuntuu olevan levyjen änkeäminen täyteen mid-tempoisia trendibiisejä, jotka liikkuvat laulelman, jazzin ja popin välimaastossa ja joiden yleisfiilis on kaikkea muuta kuin hilpeä. Tarja Kupias
MuSiikki ÄÄni
82
MuSiikki ÄÄni
MuSiikki ÄÄni
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. Pasi Pesonen
UltraMayhem: Jeremiad
(Symbolic)
Kotimaista UltraMayhemiä on kutsuttu monessa yhteydessä Faith No Moren metallisemmaksi veljeksi. Orkesterin musiikki ottaa pohjaa Floridan tyylisuunnan vanhan liiton deathista, joten brutaalius ja periksiantamattomuus on olennainen osa musiikkia että sanoituksia. Vaikka rankasti prosessoidun äänikudoksen kerroksittaisuudessa vilahtavatkin myös kansanmusiikilliset vivahteet. Myös soundipuolelta löytyy hiomista, kitarasoundi peittää paikoin äänikentästä liikaa ja rumpujen dynamiikka on aika olematonta. Tässä on vain hiukan pointtia, koska yhtyeestä löytyy omaperäisyyttä vähintään omiksi tarpeiksi. Teloitus on yhtyeen toinen kokopitkä, mutta diskografiasta löytyy myös splittiä sekä EP -julkaisuja, joten kokemusta on vuosien kuluessa karttunut. Näistä ensin mainittu julkaistiin albumia edeltävänä singlelohkaisuna, mutta ei onnistu hätyyttelemään levyn parhaiden vetojen voimaa, vaikka Marco Hietalan ääni ja laulutyyli lämmittääkin sydäntä ja saa ne kylmät väreet kulkemaan päästä varpaisiin. Osansa saavat niin Tina Turnerin We don´t need a another hero kuin Dire Straitsin Brothers in arms. Tuotanto on kohdallaan. Lauluosuuksista vastaavat Marco Hietala (Nightwish, Tarot), Juha-Pekka Leppäluoto (Charon), Tony Kakko (Sonata Arctica) ja Jarkko Ahola (Teräsbetoni). Saati sitten kuulua debyyttialbumillaan, jonka saatesanoista löytyy paljon puhuva viesti:" no other instrument than violin was harmed in the work progress". Tekstit koskettavat ja melodiat ovat hyviä ja tarttuvia. Mutta mitä ihmettä... Silti debyytiksi ihan hyvä tekele ja uskon, että tästä bändistä tullaan kuulemaan vielä myöhemmin. Eli kolme vuotta levytystaukoa ja tuotantopuolen ylimääräiset korvat ovat tehneet terää. Orkesterin musiikki luottaa paljon vokalistin ulosantiin, joka koostuu puhtaan laulun lisäksi rouheammasta huutolaulusta, mutta instrumentaalipuoleltakin löytyy hyviä koukkuja. Etenkin syntikkaa on osattu käyttää hyväksi tekstuurimatoissa mainiosti. Mielenkiintoiset sävellykset ovat parhaillaan hyvinkin innostavia, mutta paikoin joku elementti tuntuu uupuvan. Siis rytmiluupien ja viuluperäisten musiikillisten elementtien kavalkadistahan tässä on kyse. Vaikka kompressiota ilmenee, niin soitintasapaino on säädetty hienosti kohdalleen ja äänimaailma on murskaavan uskottava. Biisi, jonka retromeininki on niin raikasta ja söpöä, teksti hauska ja jota on kiva rallatella mukana. Kielivalinnan lisäksi musiikista ei löydy juurikaan muuta omaa, mutta kaikki on toteutettu niin tyylitietoisesti ja palavalla tunteella, että levy iskee suoraan jokaisen äärimusiikkifanin sydämeen. Miksi ihmeessä Kristiinalle ei tehty lisää hauskoja hänelle sopivia biisejä
Kaikenlaisten härvelien kanssa ropaaminen on osalle väestä selvä elämäntehtävä, mutta on myös elokuvan ystäviä, jotka voisivat sujuvasti hyväksyä laadukkaan kotiteatterin olohuoneeseensakin kunhan se ei tarkoittaisi pakettiautollista elektroniikkaa levällään. Katseluetäisyyttä on kyllä syytä olla muutama metri, jotta reijitys varmasti häviää tarkkasilmäisimmältäkin. peruskankaisiin, Sondecin mattavalkoinen akustisesti läpinäkyvä pinta vaikuttaa hyvin toimivalta. Lattianrajasta nouseva valkokangas on tälläisiin tilanteisiin toimiva ratkaisu.
yksi vaihtoehto. Tällöin valkokankaan runko jää kokonaan piiloon kun kangas ei ole käytössä.. A4-kokoisista näytepaloista etenkin tummempi harmaa näytti poikkeuksellisen neutraalilta ja sopivalta heikosti pimennettävän huoneen ja valovoimaisen projektorin seuraan. Varsien pystysuuntaista kulmaa voi säätää joten kankaan saa varmasti pystysuoraan vaikka kiinnityspaikka ei aivan vaaterissa olisikaan. Kangas ja projektori ovat selkeästi teatterimaisimman tunnelman luova tapa katsoa elokuvaa. Sondecin kotimaiset kankaat vaikuttavat varsin lupaavilta. Sävyero ei välttämättä ole häiritsevä, mutta korvin kuultava kyllä. Kun hinnatkaan eivät ole kohtuuttomia, kannattaa tuotteeseen tutustua ehdottomasti, jos käyttämättömänä piiloutuvalle kankaalle on tarvetta. Näin ainakin, ellei asioita ole huomioitu jo huoneen rakennusvaiheessa. Vaikka litteä televisio olisikin seinällä, kangas nousee elokuvakäytössä pikkuruudun eteen. Selkein sijainti on esimerkiksi leveän laitehyllykön takana lattialla. Sen sijaan verrattuna ns. Myös kaksi eriasteista harmaata kuuluu valikoimaan samoin kuin useampi taustaprojisiomateriaali. Sondecillakin on useita vaihtoehtoja pinnaksi eli käytettäessä kaiuttimia, jotka eivät jää valkokankaan taakse, on normaali projisointipinta parempi. Sondec -moottorivalkokangas KOKEILU
T e k S T i ja k u vaT : S a m u S a u r a m a
Piiloteatterin kangas
Vaikka monelle hifiharrastajalle myös laitteiden ulkoasu on erittäin tärkeää, kaikki eivät kaipaa av-kalusteita huoneittensa silmätikuiksi. Käytettäessä mallikankaassakin olevaa akustisesti läpinäkyvää projisointimateriaalia, voi seinälle mahdollisesti valmiiksi asennettu kaiutinjärjestelmäkin jäädä kankaan taakse ja olla toimivana mukana. Rakenne pohjautuu tukevaan yläpuomiin ja sitä nostavaan kahteen saksimaiseen varteen. Radioteitse toimiva kaukoohjaus toimii sujuvasti ja mekaniikka vaikuttaa ainakin lyhyen tuttavuuden perusteella hyvin tehdyltä. Kuvanlaatu vaikuttaa olevan kunnossa. Kun puhutaan akus-
K
otiteatteriharrastajia on monenlaisia ja harrastusympäristöt vaihtelevat tietysti nekin. n
Sondec -moottorivalkokangas
Lisätietoja: Nykykaihdin Oy, puh (09) 412 8200, www.nykykaihdin.fi Hinta: 1300 - 2500 euroa koosta ja projisointipinnasta riippuen
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
85. Yleensä itse kankaan kookas runko jää kuitenkin näkyville ja samoin mahdollisesti kaapelointi. Käytännössä kangas pingottuu tällöin aina eikä etenkin edullisissa rullakankaissa näkyvää ikävää aaltoilua esiinny. Pääsin tekemään suoraa vertailua ainoastaan toimituksen Stewart Greyhawk RS -kankaaseen, joka toki vie voiton Sondecista. Lisäksi vaihtoehtoihin kuuluu täysin pimentävä kangas, jota voidaan käyttää suoraan ikkunan edessä ilman erillistä pimennysverhoa välissä. Kiinteä seinällä oleva kangas ei vain sovi joka sisustukseen ja käsin liikuteltavassa rullakankaassa on siinäkin omat heikkoutensa. Kattoon ripustettava moottorikangas on toki
tisesti läpinäkyvästä projisointipinnasta täytyy kuitenkin muistaa, että perferoitu muovikelmu kaiuttimen edessä muuttaa aina äänensävyä jonkin verran. Harvassa tavallisessa olohuoneessa on.
Poiketen tyypillisistä ääntä läpäisevistä kankaista reijitys on tässä satunnainen ja häiritsee siten silmää paljon säännöllistä matriisia vähemmän.
Lattian rajaan laskeutuva
Sondecin valkokankaan tukeva mekanismi seisoo lattialla ja se voidaan joko pultata lattia- tai seinärakenteisiin kiinni tai sitten käyttää kuvassakin näkyviä pitkiä tassuja, jotka estävät kankaan kaatumisen eteen- tai taaksepäin. Sondecin valmistajan motto on sama kuin lähes jokaisen joskus videoprojektoria kokeilleen leffafriikin: "Elämä alkaa satatuumaisesta kuvasta"
Valmiiksi tingitty hinta 4 000 pari, uuden ovh. Siistikuntoinen, grafiitinharmaa tuotantopari, jossa on vakioversiota paremmat Excel-sarjan keskiääniset. 200 . 040-7435230
www.tlaudio.fi
puh. 1920 X 1080p, 24p, Bravia Engine Pro, 100 Hz, HD-digivirittimet antenniin ja kaapeliin, 3x HDMI. Tampere. 0500-789 692 ja 03-617 1018 tähtiportinkatu 18, 13130 hÄMeeNliNNa
MYYDÄÄN
Amphion Krypton -kaiutin, joka on tehtaan lippulaivamalli. Puh. Jos siis haluat lopullisen kaiutinratkaisun, niin tässä on siihen tilaisuus. 0400-461792, nipapappa@gmail.com
Myydään kirsikan värinen Quantum 500 sarjan paketti, joka pitää sisällään: Q507 x2, Q513 x1 ja Q501 x2. Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi
LAADUKKAAT VAIHTOLAITTEET:
WWW.FORVOICE.FI
Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end - ja kotiteatterilaitteita. Kokeilumahdollisuus Oulussa. Hinta 900 . Monipuoliset säädöt. Soundi on hyvin yleispätevä ja toimii suuntaavuutensa ansiosta hyvin myös heikommassa akustiikassa. Puh. 600 pari tai yht. Yhteydenotot klo 16 jälkeen. Hinta 1 300 . 040-7435230 Nordost Frey -huippuvälikaapelit. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Myynnissä 2 paria. 24bit upsampling. Jättäessäsi ilmoituksen sähköpostitse, huomioi mainita onko kyseessä myynti- vai ostoilmoitus ja mille osastolle haluat ilmoituksen. Tasot savukerroslasia, 4 kpl, väli n. Puh. Excellent sound, perfect clarity, neutral and precise. OtaMMe laitteita MYYNtiiN, PaljON laaDuKKaita vaihDOKKeja YM,tarjOuKsia.
High-end - Kotiteatteri - Tarvikkeet
TL-Audio
Myydään vahvistin Rotel RA-1062. ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. Kunto on muuten hyvä, mutta toisessa 507:ssä on jäänyt muutosta pieni jälki vasempaan alakylkeen. Kauppa käy vilkkaana, myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Täysin uniikki. 25 Hz). MM/MC. Puh. Mitat 800x600x450. 040-7435230 Musical Fidelity X-A50 monopäätteet. Teho 50 W 8 ohmiin. Melkein uudet, paketit tallessa. Musta. 050-3565945, mikael.nederstrom@helsinki.fi TEAC VRDS 10 CD player. 1 100 . Kaiuttimet sijaitsevat Vantaalla. Basso ulottuu käyttökelpoisena pohjaan saakka (n. Puh. 045-1332100, james.gallacher@kolumbus.fi Laiteteline. Puh. Sepän neliöteräksestä valmistama runko. 2 kpl. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: Performance Magazines Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6404, faksi 010 778 6401, toimitus@hifimaailma.fi. 040-7633823, lepisto.joonas@luukku.com
www.isoteksystems.com
MAAHANTUONTI JA MYYNTI:
www.audist.fi
Sony KDL-40x3500 -LCD-televisio. Puh. Original box with remote control and manual. Hinta 400 . Tampere. Excellent Condition. 040-5520525, mianmatt@luukku.com
86
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. samhama@gmail.com Musical Fidelity A3.2 -CD-soitin. 200 mm. 040-7435230 Musical Fidelity A308 CR, huippuluokan stereoetuvahvistin dual mono -rakenteella. HIFIMARKKINAT
NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänen- ja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. Tampere. 040-7507429, K.selin@pp.inet.fi Paradigm X-20 -aktiivijakosuodin kotisubwooferille. Puh. Hp. Hp. Hinta yht. Toimitustapana vain nouto, tai tarvittaessa voin toimittaa omalla autolla pääkaupunkiseudulle. Puh. Myydään pois isokokoisemman vastaavan tieltä. Lähes käyttämätön, huippukuvainen ja -ääninen, kiltisti pidetty TV. Yksittäisen ilmoituksen maksimipituus on noin 240 merkkiä + yhteystiedot (puhelin numero, kaupunki, sähköpostiosoite). Puh. 10 700 . 0,6 m. 2 300 /tarjous. Kaiutin löytyy Helsingistä, jossa myös koekuuntelumahdollisuus. Sensible offers only please. Taatusti ei resonoi. Kuvia spostilla. 550
Ovat vielä tehtaan avaamattomassa alkuperäispakkauksessa, ostettu 22.10.2007. 040-9011771, mika@personaglobal.com
Viritin Sony ST-SA3ES, musta, omassa pakkauksessaan käyttö- ja huolto-ohjeineen. 045-1395470, glovkvist@gmail.com Penaudio Albat, pinta koivu, kunto virheetön. Banaani-haarukka. 040-7435230 Wharfedale evo2 40. monopäätteiden kaveriksi. 380 . Hp. Koko paketin ostajalle kaupanpäälle Yamaha ESP 800 Dolby Digital -kotiteatterivahvistin. Paketti Mynämäellä. Väri: musta. 5 vuotta käytössä, pieni pintavika. Puh. 500 . Noin vuoden käytetyt. Liitännät kahdelle antennille. Upeasti soiva yhdistelmä musiikin kuunteluun tai kotiteatteriin. Uudenkarhea, 185 / tarjous! Puh. Kaiuttimet Jyväskylässä, voin lähettää. Tampere. Puh. Puh. 1 500 . 1.5v ikää. Puh. 400 . Puh. Tämän setin hinta ollut uutena yli 5 500 . Pinta pianolakattua ruusupuuta. Hintapyyntö 200 . Hinta 550 /pari. 040-5668386 Täysin käyttämättömät Tannoy fusion 2 -kaiuttimet (2kpl). 0500-872739, kimmo.jokilahti@stockmann.com Amphion Argon 2 -kaiutinpari 70 cm korkealla jalustalla (molemmat hopea). Tarjoa! Puh. Hp. 300 . Kaupan päälle Harman/Kardon DVD 25 -soitin ja viritin TU 940. Nouto Tampereelta käteistä vastaan. Kyselepä enemmän jos kiinnostaa. kaikki mitä tarvitset nautinnolliseen musiikin kuunteluun
WWW.STEREO.FI
Analysis Plus Silver Oval, laadukkaat kaiutinkaapelit, 1,2 m pari. Esim. Sugdenin lippulaivamalli, ääneltään todellinen high end -soitin! Hinta uutena 3 990 , nyt hinta vain 1 890 ! Soitin harvoin myynnissä, tartu tilaisuuteesi! Puh. Yamaha YST SW 120 -aktiivisubbarit 2 kpl h. Puh. 040-0722789, jounikarjalainen@hotmail.com Wharfedalen siro 2-tielattiakaiutin kevlarelementeillä ja tiukalla soundilla. 040-5013097, pasi.pyoria@uta.fi
Amphion Helium 2 kaiutinpari. 0400-436068
Varvinkatu 15, Pori 02-6333050 www.audiopori.fi
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
87. 040-8286823 / klo 15.30 jälkeen, vesa@keskitalonpuutarha.fi Digitaaliset aktiivikaiuttimet Philips DSS 930 ja digitaalinen DA-vahvistin DDS 950, kaiuttimien ja vahvistimien kaukosäätimet h. Kunto: A1 (uutta vastaava). Puh. Väri wenge (pähkinä), vuoden vanhat täysin virheettömät kaiuttimet. Kuitti löytyy. 044-2583472, tiddi@dnainternet.net
Duke & Ellington
Sugden Masterclass -CD-soitin
Pelkät kaiuttimet hp. 044-5560345, azurefortress@luukku.com Laiteteline, tukeva 4-5 hyllyinen, tarjoa esim. Säädettävät keskiääni ja diskantti. lion.heart@jippii.fi KingPin ES 180 16:9 moottoroitu valkokangas. Voisin myös ajatella vaihtoa laajakaistoihin tai torviin. 040-5511929, focuspress@kolumbus.fi TEAC AV-3000M, kunnossa oleva mieluiten, myös rikkinäinen käy. 1 600 . 050-3139661, mheleoja@hotmail.com
Olemme avanneet täyden palvelun hifiliikkeen Espoon Otaniemeen! Myymälä on avoinna sopimuksen mukaan.
C M
Simex Grande tow2 3-tie kaiuttimet,alla piikit ja aluslevyt,kirsikka,ostettu 5/06. 150 W Ace-bass vahvistin 8":n elementillä, toisto 27-100 Hz. Ensemblen tavaramerkkinä erittäin nopea ja sävykäs, elektrostaattimainen toisto...". 044-5279760, matti.hirvilammi@kotinet.com Myydään Yamahan AX-1090, hyvä-ääninen stereovahvistin. Myynnin syy rahapula. 2x110 W 8 ohmiin jatkuva. Koko 80" eli 180 cm x 100 cm. 139 . 040-5130596, pekjarv2@saunalahti.fi Amphion Creon 2 kaiuttimet, mustat. Sis. alanen.anssi@gmail.com
Y
CM
Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin ja avajaistarjouksiin!
Esillä myös uusi akustiikkalevy-mallisto!
MY
CY
CMY
K
niinimaen.com audio
+358-40 861 8050 kimmo.niinimaki@niinimaen.com www.niinimaen.com Tekniikantie 21 (Otaniemen Teknologiakylä), 02150 ESPOO
Sony DVP-S 9000 ES -DVD/SACD-soitin. Hp. 5 000 , nyt hp. Puh. jussikoistinen@futudia.com Mirage m3 kaiuttimet, hyväkuntoiset. Yhdelle laitteelle. Ostettu Helsingistä Kruunuradion HIFI-osastolta 15.4.2005, ostohinta 160 (ostokuitti tallella). Target, Apollo, Atacama, Soundstyle, Norstone tai vastaavia. Kaiuttimet NC-mallia (uusi jakosuodin). 041-5608522 Videotykki PT-AX 100E Puh. Puh. Soita ja tee tarjous! Puh. Erinomaisesti soivat siistit klassikot. 050-64430, olavi.peltonen@kolumbus.fi Unison Research Unico -hybridivahvistin. 2-kanavainen integroitu vahvistin. 1 300 . Laite ostettu 2005, ensimmäinen omistaja. 040-5932828, jari.palomaki@elisanet.fi
OstetaaN
Accuphase 80l D/A-muunnin, käteiskauppa. Vahvistin ulkoisesti ja äänellisesti uudenveroinen. Malli OR270. Puh. Puh. Puh. n. Mukana 56 kg Targetin jalat, Sicom-välilevyt ja 25 kg messinkipainot päälle. aikanaan n. Myös näihin pätee IWA 3:n luonnehdinta: "... Väri vaalea tammi. Hinta 625 . 050-4328908, eljas42@kolumbus.fi
HIFIMAAILMA
www.hifimaailma.fi
Tilaa
88
HIFIMAAILMA | 1 | 2008. 040-5316740 Audio Pro Sub Evidence MkII siistikuntoinen subbari. Laite Järvenpäässä. HIFIMARKKINAT
hfmlm_012007_v1.pdf 31.12.2007 0:36:32
niinimaen.com audio
H I F I - H I G H E N D - D E S I G N - ACC E S S O R I E S
Grado SR-325i kuulokkeet, uudenveroiset. Etupää putkilla ECC82 ja pääte MOSFET. Hieman modifioitu eli paremmat liittimet ja alkuperäiset voimakkuussäätimet ohitettu. 0400-791002, jari.hakala@gmail.com ENSEMBLE REFERENCE NC -kaiuttimet. Nouto tai posti. Tehonkesto 120 W. 044-5003661, vaalto@phnet.fi MartinLogan Vantage kaiuttimet. 1 m. Puh. Puh. Myrtsi@rokki.net Keskikaiutin Jamo E6 CEN5 tai vastaava, väri mielellään "tumma omena". Teho 2 x 80 W. Hinta 200 . 040-7456289, petri.heinonen@kotinet.com Pikkuvikainen Sonyn vanha 34" huippumalli KV-S3433 nimelliseen uloskantohintaan (uutena 4 700 ). Paikkakunta Oulainen. 8kk. levysoitinetuv. Ovh 3 000 , hp. Turku. Puh. Parhaassa tapauksessa pienellä satsauksella parasta kuvaa. Hinta 250 . Hinta 950 . Puh. Puh. 050-5900716, olli.sydanmaa@saunalahti.fi Amphion Helium 2 kaiutinpari. 0400-446556 Cambridge Audio 640R V1 tai Cambridge Audio 340R V3. Puh. Omalla riskillä! Nouto Nummelasta, apumiehen kanssa, on valitettavasti ainoa vaihtoehto. Puh. Helsingissä, hinta 200 . Kaiuttimet Kouvolassa. Kokomusta lattiamalli, kork. HP. Käyttöohje ja molemmat alkuperäiset kaukot löytyvät. Puh. Jyrkkä alipäästösuodatin välillä 50-100 Hz (24 dB/ oktaavi) / ylipäästö 100 Hz (6 dB/ oktaavi). Testeissä kehuttu ja kiitelty. Hieno, puinen kaukosäädin jolla voi ohjata myös Unico-CD-soitinta. 130 . Tarjoa. Jos jollain ylimääräistä löytyy, níin mailiin vain viestiä numeron kera, niin katsotaan sitten lisää. 040-5758434, petri.lehmusto@pp1.inet.fi Goldring PA-1, uutta vastaava levysoitinetuvahvistin, pakkaus löytyy, käytetty n. Puh. 040-5524151, tommi.jylha@luukku.com DUAL 621, CS 405 levysoittimeen sopiva äänirasia. Mahdolliset toimituskulut erikseen. Laite on uudenveroinen Sonyn huippumalli, väriltään kulta. Ovh. 041-5608522 Priboi -putkivahvistin. Uusi 120 , tämä 65 . Myös putket kunnossa. Puh. 045-6354496, jyrki1.niskanen@pp.inet.fi Myydään uudenveroiset, vähänkäytetyt HIFI-kuulokkeet: Grado Labs SR 80. Kuva katoaa muutaman minuutin kuluttua - toivottavasti pieni komponenttivika. 1 300 . Puh. Puh. 0400-427105, martti.nareneva@pp.inet.fi Ostetaan Olavi Räsäsen kolmionmalliset lattiakaiuttimet sopivaan hintaan. Vähän käytetty. 040-5356184 Myytävänä todella järeä Transparentin virtaboxi Power Isolator XL. Eljas Kuurne (Järvenpää). Myydään laitteiston päivityksen vuoksi. 040-5548958, kari.parnanen@pp.inet.fi Putki- tai hybridivahvistin, integroitu. Myös vinkit äänirasiasta otetaan vastaan kiitollisuudella. Väri wenge Yamaha AX-890. 200 /pari. Aikansa legendat. Hintapyyntö 100 . Hp. Uutta vastaavat, reilun vuoden vanhat ja myydään eniten tarjoavalle. Puh. 040-5320334, juha.pylkkanen@spminstrument.fi OR 120 -3-tie-bassorefleksikaiuttimet. Puh. Puh. Puh. HP.400 . 050-4999959, janne.huuhtanen@joensuu.fi Marantz PM 84II integroitu vahvistin.HP.250 Puh
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
89
HIFIMARKKINAT
90
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
91
LAADUKKAAT VAIHTOLAITTEET:
WWW.FORVOICE.FI
Äänen uusi referenssi - Forvoice 7.7
Lisätietoa: www.forvoice.fi
Tilaus jatkuu pääsääntöisesti aikaisemmin maksetun tilausjakson loppuun. TIETOSUOJA Hifimaailma-lehden tilaajat ovat lehden julkaisijan ja kustantajan asiakasrekisterissä ja tietoja voidaan käyttää asiakassuhteen normaaliin ylläpitoon ja hoitoon. Puhelin: 010 778 6400 (arkipäivisin kello 8-16). Määräajan jälkeen tilaaja on velvollinen maksamaan jo saamiensa lehtien hinnan. Hifimaailman kirjoituksia ja kuvia saa ei saa käyttää eikä lainata, ei edes osittain, muutoin kuin lehden toimituksen ja/tai kustantajan luvalla. 12 kk kestotilaus 59 euroa. Kaikki tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.) ilman vahingonkorvausvelvollisuutta.
LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
OSALLISTU KYSELYYN!
Osallistu lukijakyselyyn netissä ja voita Harman/Kardonin stereovahvistin. Tarjottu ja julkaistavaksi hyväksytty ja tilattu juttuaineisto julkaistaan pääsääntöisesti sillä ehdolla, että Hifimaailma-lehti ja sen kustantaja saa siihen vapaan käyttöoikeuden ilman erilliskorvausta. Lehteen ja sen internet-sivuille lähetetyt palautteet, viestit ja mielipiteet voidaan toimituksen harkinnan mukaan julkaista lehdessä toimituksellisessa tarkoituksessa, ellei viestin tai mielipiteen kirjoittaja ole sitä erikseen kieltänyt. Toimitettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. Peruutus astuu voimaan kahden viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista kunnes tilaaja katkaisee, peruuttaa tai muuttaa tilauksen määräaikaiseksi. Tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien julkaisemisesta ei makseta erillistä korvausta ja lähettäessään edellä mainitun materiaalin lehdelle, katsotaan tekijän luopuneen niiden tekijänoikeuksista. Uusi tilaus (määräaikainen tai kestotilaus, myös kestotilauksen uusi tilausjakso) voidaan kuluttajasuojalain (KSL 6:15) perusteella peruuttaa kuluitta 14 vuorokauden kuluessa tilausvahvistuksen ja/tai tilausta koskevan laskun vastaanottamisesta. Hifimaailma
ASIAKASPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset hoituvat helpoiten soittamalla suoraan asiakaspalveluumme. Palvelut ovat käytössänne myös internetissä www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) tai voitte olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@hifimaailma.fi tai käyttäen lehden palvelukuponkia.
TILAUSHINNAT 2008 6 kk kestotilaus 32 euroa. Kustantajalla on oikeus käyttää ja luovuttaa tietoja suoramarkkinointitarkoituksiin, mikäli tilaaja ei sitä erikseen kiellä.
Tilaan Hifimaailman Itselleni Lahjaksi Alkaen Heti Numerosta ____ /200____ Kestotilaus 12 kk (59) 6 kk (32) Määräaikaistilaus 12 kk (62) 6 kk (34) Muutan määräaikaistilaukseni kestotilaukseksi Peruutan kestotilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Osoitteen muutos alkaen ____/____/200__ Osallistun vain voimassaoleviin arvontoihin
Asiakasnumero
TILAUS/PALVELUKUPONKI
(Laskusta tai osoitekentästä)
TILAAJA, TILAUKSEN MAKSAJA TAI EDELLINEN OSOITE
Sukunimi / Etunimi Lähiosoite Postinumero / Postitoimipaikka / Puhelin
LAHJATILAUKSEN SAAJA TAI UUSI OSOITE
Sukunimi / Etunimi Lähiosoite Postinumero / Postitoimipaikka / Puhelin
iO-Kustantajapalvelut Oy PL 115 30101 Forssa
HIFIMAAILMA TILAAJAPALVELUT
HIFIMAAILMA | 1 | 2008
KIRJEPOSTIMERKKI
89. Hifimaailma ei takaa lehdessä julkaistujen artikkeleiden, rakennusselosteiden ja/tai ohjeiden täydellistä virheettömyyttä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi. Ulkomaantilauksien postimaksulisä + 24 euroa. Vuosikerta: 8 numeroa 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa TILAUSTEN SÄÄNNÖT Määräaikaistilaus on tilaus, missä lehteä toimitetaan määräaikainen tilausjakso (6 tai12 kk) alkaen ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja päättyen siitä alkaen sovitun aikajakson loppuun. Tilaus maksetaan tilauksen alkaessa. Hifimaailma ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin (artikkelien, kirjoitusten ja kuvien) säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tämä voidaan tehdä puhelimitse, internetissä tai lehden palvelukupongilla. WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY_108 Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvomme noin 500 euron arvoisen 2-kanavaisen Harman/Kardon HK970 hifivahvistimen
(5 tähteä, Hifimaailma 8/2007).
YLEISTÄ ASIAA TEKSTISISÄLLÖSTÄ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamaltaan aihealueelta. Tilaus laskutetaan tilauksen alkaessa ja aina uuden tilausjakson alussa. Jos uutta tilausjaksoa ei ole vielä maksettu, päättyy tilaus jo saatuun numeroon, mutta tilaajalta veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimittujen lehtien hinnat irtonumerohinnoin. 6 kk määräaikaistilaus 34 euroa. 12 kk määräaikaistilaus 62 euroa. Hifimaailma ei myöskään vastaa taloudellisesti julkaisemisensa artikkeleiden mahdollisten virheiden ja/ tai testitulosten aiheuttamista vahingoista. Kestotilaus on tilaamistapa, missä tilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista ja tilausmaksu laskutetaan määrätuin laskutusvälein (6 tai 12 kk), voimassa olevaan kestotilaushintaan, mikä on aina edullisempi kuin vastaavan jakson pituisen määräaikaistilauksen hinta
TULOSSA
Hifimaailma 2/2008 ilmestyy 22.02.
CD-soittimet vertailutestissä.
500 euron hintaluokkaa verrataan 8/2007numerossa testattuun vinyylipyörittimeen.
Trinec Rivista
on pienissäkin tiloissa toimiva kotimainen kaiutin, lähtökohtana koaksiaalielementti ja suljettu kotelo.
Kaiutintesteissä
myös Acoustic Zen Adagio, Simex Anniversary 4T ja Totem Arro.
Accuphase DP-500 ja E450.
CD-soitin ja integroitu vahvistin vaativaan makuun.
CD-soitin ja vahvistin Denonilta.
DCD-2000 ja PMA-2000 ovat ison valmistajan näkemys hyvästä kaksikanavalaitteistosta. Amphion Prio ja Tannoy Revolution Signature -kaiuttimista kootut 5.1-kaiutinsarjat.
AV-viritinvahvistimet
alle 2000 euron hintaluokassa tarjoavat vastinetta vaativammallekin kotiteatteriharrastajalle.
90
HIFIMAAILMA | 1 | 2008