HDMI-kaapelit LG Music Flow Sennheiser Urbanite videotykit 700–1500 € Vertailussa: AUDIO • VIDEO • KOTITEATTERI • HIGHEND 1/2015 11,90 € Sopusointuinen britti Hyvä ääni siististi Digiajan stereovahvis tin Sivistynyt ja sävykäs Seinäkaiuttime t Hegel H160 ProAc Response D20/R Kohtuuhintainen lippulaiva Philips Fidelio X2 Harrin Kaiutin Hehku Iso kuva halvalla
REGA – MADE IN ENGLAND Rega on luonut maineensa kohtuuhintaisilla LP-soittimilla. Soitin on täysin manuaalinen, jolloin päästään nauttimaan parhaimmasta mahdollisesta äänenlaadusta. Rega RP3 sisältää Regan oman huippusuositun RB303-äänivarren ja oman Elys 2 -äänirasian. 24,-/kk REGA RP1 -LEVYSOITIN RP1 lainailee paljon samaa tekniikkaa ylemmän pään soittimista, mm. 299,tai alk. Myös muissa tuotteissaan, kuten CD-soittimissa, DAC:eissa ja vahvistimissa, Rega noudattaa samaa filosofiaa: parasta ääntä hintaluokassaan – huippulaatu kuuluu kaikille! HELSINKI • TURKU • TAMPERE • JYVÄSKYLÄ • OULU • KUOPIO • www.hifistudio.fi HANDMADE IN ENGLAND KOTIKÄYNTEJÄ SUORITET AAN. 17,-/kk Huippulaatu kuuluu kaikille. Soitinta on saatavilla monissa eri väreissä pianolakkapinnoitteella. REGA RP6 EXACT -LEVYSOITIN Rega RP6 on todellinen ihme hintaluokassaan. erittäin jäykän ja kevyen plintin, laadukkaan äänivarren ja olemattoman vähän värinää tuottavan moottorin. 899,tai alk. Soittimen mukana toimitetaan Rega Exact -äänirasia, joka on Regan paras MM-äänirasia. 36,-/kk Todellinen ihme hintaluokassaan! Regan entry level -killer! Klassikon uusi painos! REGA RP3 ELYS 2 -LEVYSOITIN RP3 on kautta linjan ollut Regan suosituin levysoitin. Rega on uskonut vinyylisoittimiin silloinkin, kun muut valmistajat esittelivät uusia CD-soitinmallejaan vinyylit unohtaen. Täysin manuaalinen soitin, jolloin saadaan kaivettua kaikki informaatio irti levyistä mahdollisimman tarkasti. Ne ovat kiistämättä henkisiä markkinajohtajia omalla sarallaan. 1490,tai alk. RP6 tarjoilee kehittynyttä moottoriteknologiaa ja huippuunsa hiotun levylautasen
Mauri Eronen Toimituspäällikkö arvostelut pääkirjoitus Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) ????. Toki on selvää, että litteän kaiuttimen ostaja ei välttämättä halua pilata sisustuksen siisteyttä erillisellä bassokaiuttimella, joten pienestä kotelosta täytyy venyttää mahdollisimman uskottava alakerta. Jopa toimituksen hyvätapaisessa huoneessa suurin osa kärsi jonkinasteisesta ylienergiasta yläbassoilla. Toisto on varsinkin basso-osastolla kertaluokkaa sävykkäämpää ja seurattavampaa kuin aiemmin. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) ????. Vertailutesteissä Suosittelemme-maininnan voi saada myös tuote, joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta erityislaatuista. Pisteasteikko on 0-5, ja ne ovat suoraan käännettävissä tähdiksi. Äänenpainevarauksin sitä voi suositella lämpimästi. Seinälle asetettavat kaiuttimet asettavat vieläkin suurempia haasteita huoneelle. Kokonaispisteet muodostuvat osaalueiden painotetusta keskiarvosta. 3. Pisteet Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänenja kuvanlaatu, jne.). Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) ????. TESTIVOITTAJA ????. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: ????. ????. Toimitus Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki Puhelin: 010 778 6401 faksi: 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Päätoimittaja Teppo Hirvikunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi Puhelin: 010 778 6401 Toimituspäälikkö Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi Puhelin: 010 778 6404 Avustajat Jussi Arvio, Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen, Mikael Nederström, Kari Nevalainen, Joni Nikkola, Pekka Tuomela Ulkoasu Mikko Litmanen Ilmoitusmyynti Pop Media Oy, p. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. Kuuntelun kokonaisarvona muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Pisteasteikko on 0-5. Tässä lehdessä vertailluista seinäkaiuttimista yllättävän harvassa oli otettu huomioon bassoalueen viritys seinäasennukselle sopivaksi. Tämä tuli hienosti esiin tässä numerossa testatun Infinity Kappa 90 -kaiuttimen kanssa. Vaikka klassikkomallin toisto on selvästi bassovoittoinen, on kaiuttimen äänessä on reipasta jytkettä ja kontrollia. Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Energisempää ääntä kaipaavalle taas Monitor Audio Apex A40 on nappivalinta, kunhan litteys ei ole toivomuslistalla ensi sijalla. Niiden toistoa on hankala hienosäätää sijoitusta muuttamalla, ja usein television katseluun pyhitetty sohvakin on sijoitettu siihen, mihin se mahtuu. Matalilla taajuuksilla mahtaileva kaiutin on malliesimerkki toistimesta, jonka viihdyttävyysarvo ja kuunneltavuus riippuvat todella paljon ympäristöstä. Pelkät lehtimapeilla ahdetut Ikean kirjahyllyt riittivät tasoittamaan pääosin kiviseinäisen huoneen vasteen hurjan hyvin. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Kuunteluarvostelu Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissa sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Litteä kotelo on huomaamattoman elegantti, ja huippusiisti ääni on viritetty juuri oikeaan balanssiin. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. 010 778 6405 ilmoitusmyynti@hifimaailma.fi Vuosikerta 8 numeroa Julkaisija ja kustantaja Hifi-Mediat Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Puhelin: 010 778 6401, faksi: 010 778 6410 Painopaikka Lönnberg Painot Oy ISSN 1796-6507 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puhelin: 010 778 6400, Faksi: 03 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi SUOSITTELEMME ????. Passiivikaiuttimissa toiston korjaaminenkin on hankalampaa kuin hyvillä säädöillä varustetussa aktiivissa. Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) ????. Hankalammassa tilassa sen ääni tulisi todennäköisesti teilattua mahdottomana. Vaikka kaiuttimen tunki lähelle huoneen nurkkaa, ei bassoalueella kuulunut pahoja ongelmia. Martin Logan Motion SML on todellinen seinäkaiutin. Ilahduttavasti huoneessa ei ilmene lainkaan mahdottomia nollakohtia, joiden vaikutus kuuluisi mahdollisesti vieläkin ikävämpinä ilmiöinä. Kymmenen desibelin bassohyppyriä on vaikea taltuttaa edes refleksiputkia tukkimalla. Hyvätapaisiakin poikkeuksiakin oli. Yksittäislaitetesteissä Suosittelemmemaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/laatusuhteen omaava tuote. Ja se 40 hertsin muutaman desibelin moodimöykkykin toki vain simuloi hyvin valtaosaa valtakuntamme kuunteluhuoneista. Huono (suorituskyvyssä selviä puutteita) Tasapainoista uutta vuotta! VIIME numeron pääkirjoituksessa mainittu uusi kuunteluhuone osoittautui heti ensimmäisissä kuuntelukokeissa paremmaksi kuin odotimmekaan. Huoneella on tavallista isompi merkitys toiston tasapainoon
Uusi integroitu H160 tuo kuitenkin mukanaan paljon uutta digitaalisen toiston saralla. Uudet huippukuulokkeet tarjoavat erinomaista ääntä hintaluokassaan. s. 72 PhilipsFidelioX2 -kuulokkeet Philips ottaa suuria askeleita kohti uskottavan hifivalmistajan mainetta. Kerromme Infinityn noususta maineeseen ja tutustumme Kappa 90 -malliin 90-luvun lopulta. kokeilu 12 MaxellMXH-DBA700S -in-ear-kuulokkeet Äänentoistoon tavalla tai toisella liittynyt Maxell on hifipiireissä vähemmän tunnettu. vertailu 28 Seinäkaiuttimet500–2400€ Lähes litteällä seinään asennettavalla kaiuttimella kodin äänentoistoa voi parantaa huomattavasti mutta huomaamattomasti. 74 Levyarvostelut Poimintoja uusista äänilevyistä. testi 50 HegelH160-vahvistin Norjalaisen Hegelin tuotepäivityksissä on totuttu näkemään äänellisiä parannuksia. 82 Tulossa Seuraavassa numerossa… 1 2015 vakiot 54 Silläkorvalla: SoulNoteSA710 jaSA300-vahvistimet Japanilaisen SoulNoten valikoimista testiin kantautuivat kaksi vahvistinta. Kokeilimme Music Flow -kolmikon kokonaisuudessaan. 60 s. 50 18 ProAcResponseD20/R -kaiutin Brittiläisen ProAcin pitkä taival herättää kysymyksen: kannattaako hyvää suunnitella uusiksi. Entäpä ääni. Testasimme valmistajan uusimman kaiuttimen ja haastattelimme miestä loimukoivun takana. Tumman sopusointuinen D20/R perustelee hintansa hyvin. highend s. 64 Hifiharrastaja: IlkkaLeinonen Vintage-hifiä ja vinyyliä harrastava Ilkka Leinonen löysi välipyörävetoisista Lencolevareista välineen virittäytyä musiikkiin ja diy-maailmaan. Kertaamme myös kaikki kahdeksan kokeiltua kattausta. 22 Kauppiaanlaitteisto: HifistudioTurku Turun Hifistudio päättää kolmen tonnin laitteistojen katsauksen pienimuotoisella kokoonpanollaan. Kokeilimme erihintaisia hdmi-kaapeleita luokassa 15 metriä ja yli. 16 LGMusicFlow-kaiuttimet Myös korealaisvalmistaja LG on esitellyt oman monihuonekaiuttimista koostuvan malliston. 72 5. nostalgistahifiä 68 InfinityKappa90 -kaiuttimet Harva valmistaja aloittaa toimintansa kaiuttimella, joka maksaa yhtä paljon kuin uusi auto. Perinteisempi Monitor Amplifier SA710 ja modernimpi Wireless Music Amplifier SA300. sisältö 3 Pääkirjoitus 6 Tuoteuutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. Testasimme sen passiiviset jalustaja lattiamallit. 60 ATCSCM7jaSCM40 -kaiuttimet Brittivalmistaja ATC on menestynyt ammattiäänentoistossa ja saanut arvostusta myös hifiharrastajien keskuudessa. Tässä niistä muutama kiinnostavin. Kokeilimme yhdeksän mallia. 36 s. 14 SennheiserUrbanite jaUrbaniteXL-kuulokkeet Sennheiserin Urbanite-kaksikko on lähes identtinen, mutta eroaa yhdellä merkittävällä tavalla: toinen asettuu korvalehden päälle, toinen ympäröi sen. Sen alle satasen nappikuulokkeet ovat kuitenkin ihan ehtaa tavaraa. 48 Pitkäthdmi-kaapelit Tykin ostaja törmää viimeistään asennusvaiheessa siihen, että piuhojen pituus ei välttämättä riitäkään. 36 Videoprojektorit700–1500€ Halvimmat full hd -tykit maksavat nyt selvästi alle tuhat euroa, mutta saisiko pienellä lisäpanostuksella parempaa kuvaa. 78 HarrinKaiutinHehku Harri Isoniemi siirtyi puusepän hommista päätoimiseksi kaiutinrakentajaksi 90-luvulla. raportti 8 CES2015 Las Vegasin jättimäiset messut ovat valmistajille yksi parhaista foorumeista esitellä uusimpia tuotoksiaan
AeroSphère Small taas on kooltaan noin puolet isoveljestään. Oman tuotekehityksen tuloksena syntyivät OR-kaiuttimet vuonna 1977. Onneksi olkoon! JOS haluat voittaa videoprojektorin tai kätevän radion, niin klikkaa itsesi kilpailuun ja uuteen kyselyyn: www.hifimaailma.fi/kysely OR lopettaa kaiutintuotannon OLAVI Räsänen Oy on myynyt kaiutinliiketoimintansa Salolaiselle Audioparts Finland Oy:lle, joka tunnetaan ehkä paremmin Hifitalon nimellä. AeroSphère-järjestelmässä on sisäänrakennettuna bluetooh-yhteys, AirPlay-toimin to ja DLNA-striimaus. Technics, Pioneer ja Sony). Tällä kertaa kyse ei ole huikeista digitaalivahvistimista vaan jonkinlaisesta huippueksoottisesta highend-tason aktiivisesta ja langattomasta monihuone-kaiutinyksiköstä nimeltä Phantom. Elementtejä ohjaa Devialetin oma hybridi A-/D-luokan vahvistin. Kaiutin on vain 25 cm leveä ja siitä on kaksi eri mallia: 1690 euron hintainen ”standardiversio” 750 watin teholla ja 99 dB:n maksimipaineella sekä 1990 euron hintainen Silver Phantom 3000 W teholla ja 105 dB:n äänenpaineella. SONYN on julkaissut uudet blu-ray-soittimet. Kaupan myötä oikeudet OR-Loudspeakersja Chorus-tavaramerkkeihin siirtyivät Audioparts Finland Oy:lle. AeroSphère-järjestelmä voi sisältää yhden pääyksikön ja 4 huonetta/kaiutinta tai kaiutinparia samassa verkossa. Näkymää on myös mahdollista muokata. AeroSphère Small toimii yksinään monokaiuttimena tai yhdistettynä AeroSphère Baseen voit luoda kahdella Small-kaiuttimella aidon stereoäänen. 6. Suositushinnat: AeroSphère S (399 €), AeroSphère L (799 €) ja AeroSphère Base (499 €). Super Quick Start -tilassa laitteen käynnistäminen kestää Sony mukaan alle sekunnin. Vuoden 2014 TOP 100 listaan sisältyy siis 100 ”never heard”-kappaletta sadalta ”never heard”-artistilta. AeroSphère Large -malli voi periaatteessa korvata perinteisen kahden kaiuttimen stereojärjestelmän. Järjestelmää hallinnoidaan yhdestä älypuhelinsovelluksesta ja sitä voidaan ohjata myös laitteiston omalla kauko-ohjaimella. Laitteessa ei ole yhtään nuppia tai painiketta, ja siinä on kaksi vastakkaisilla puolilla olevaa kuperaa keskiääni/bassoelementtiä sekä eteenpäin suunnattu diskanttielementti. Soittimissa on laaja valikoima verkon suoratoistopalveluita, kuten YouTube, Euro News, Netflix ja Yle Areena. Koska toiminto tulee blu-ray-soittimen kautta, sisältö on mahdollista näyttää millä tahansa soittimeen kytketyllä teräväpiirtotelevisiolla. Kumpikin malli on saatavilla mustana, punaisena ja valkoisena. Muista ominaisuuksista voidaan mainita Screen Mirror-ruudunheijastusominaisuus, jonka avulla on mahdollista näyttää sisältöä mobiililaitteen kautta isolta näytöltä. AeroSphère Base lähettää musiikin maksimissaan neljään AeroSphère-kaiuttimeen eri puolilla kotia. Lisätietoja: en.devialet.com Pyöreyttä kaikkialle HUONEKALUMAISISTA äänentoistolaitteista tunnettu Geneva on esitellyt uuden pyöreälinjaisen AeroSphèremalliston, joka sisältää kaksi erikokoista kaiutinyksikköä, joita voi käyttää valmistajan mukaan yksinään tai joista voi rakentaa kokonaisen monihuonejärjestelmän, sekä erillisen, linjatulolla varustetun cd/radio-yksikön. Paketti on ostettavissa Bleebin sivuilta häviöttömässä FLAC-muodossa 38 euron hinnalla tai vain halutut kappaleet á 1,99 € Lisätietoja: bleep.com Ultraeksoottista RANSKALAINEN highend-valmistaja Devialet yllättää jälleen. Soitin tukee lisäksi entistä laajempaa valikoimaa äänija videokoodekkeja. Halkaisijaltaan 40 cm oleva kotelo sisältää 2-tiestereokaiuttimet ja ylöspäin suunnatun bassoelementin. Voit kuunnella radiota, vanhoja lempilevyjäsi tai vaikka internetin musiikkipalveluja. Lisätietoja: www.tadistribution.fi Bluray käyntiin alle sekunnissa. Olavi Räsänen Oy osti vuonna 2004 myös Chorus-tuotemerkin oikeudet. Koonnut: Kari Nevalainen, Teppo Hirvikunnas Tuoteuutisaineistoa voi toimittaa osoitteeseen toimitus@hifimaailma.fi tuoteuutiset Lukijakyselyn voittaja HIFIMAAILMAN joulukuun lukijakyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin tällä kertaa huippulaadukkaat JBL Synchros S400 BT -bluetooth-kuulokkeet. Sonyn vuoden 2015 blu-ray-soitinmallisto tulee myyntiin jälleenmyyjille Suomessa helmikuussa 2015 ja myös suositushinnat varmistuvat tuolloin. Olavi Räsänen Oy aloitti kaiuttimien valmistuksen jo vuonna 1970. Järjestelmään pystyy lisäämään myös muita äänilähteitä, esimer kiksi RIAA-etuvahvistimella varustetun vinyylisoittimen. AeroSphère Base-yksikkö sisältää FM-radion, cd-soittimen ja yhden linjatulon. Soittimen kautta on myös pääsy Sony Entertainment Network -viihdeverkon tv-sarjojen, elokuvien, musiikin ja muun viihteen tarjontaan. Kompaktissa muotoilussa on palattu perinteiseen pelkistetympään linjaan. Tehty kauppa täydentää Audioparts Finland Oy:n liiketoimintaa, joka jatkaa OR-Loudspeakesja Choruskaiuttimien tuotekehitystä ja valmistusta Salossa. Ensimmäisinä vuosikymmeninä kaiutintuotanto keskittyi OEM-valmistukseen asiakkaiden omille tuotemerkeille (mm. Base-yksikkö luo automaattisesti yhteyden malliston muihin kaiuttimiin. Kuulokkeet voitti Mikko Mykrä Kuusankoskelta. 100 parasta tuntematonta BLEEP on englantilainen indie-musiikkiin keskittynyt sivusto, joka on perinteisesti valinnut omasta mielestään aina kunkin vuoden parhaat biisit. Kaiuttimen toistoalueeksi ilmoitetaan peräti 16 – 20 000 Hz. Voit myös liittää minkä tahansa analogisen äänilähteen AeroSphère-järjestelmään linjaliitännän kautta. Uuden käyttöliittymän luvataan tarjoavan selkeän näkymän sovelluksiin ja sisältöpalveluihin. Myös levynlatausajan ja verkkopalveluiden avaamisen kerrotaan olevan nopeampia. Lisävarusteeksi on myös lattiajalustat
joissa on premium-luokan materiaalit ja viimeistely. Uuden LDAC-kodekin ansiosta myös langaton musiikinkuuntelukokemus on Sonyn mukaan entistä parempi. Suomessa suosittua Spotifya ei listalla ole, mikä saattaa olla puute tai sitten kuluttajat siirtyvät muihin suoratoistopalveluihin. tuoteuutiset Naxos streamaa myös KENTIES tunnetuin itsenäinen taideja klassisen musiikin julkaisija Naxos on avannut globaalin streaming-musiikkipalvelunsa ClassicOnline HD•LL:n. Näistä voidaan mainita mm. Sama levy maksaa iTunesissa vastaavasti 13,99 dollaria. Vuonna 2002 Naxos avasi Music Library -palvelunsa. Lisätietoja: www-sony.fi 7. Uutta toimintoa tukevia kaiuttimia puolestaan on tulossa Sonyn lisäksi mm. Soittimen hinnaksi on varmistunut 399 dollaria. Signaali tulee kuulokkeisiin digitaalisena. Lisätietoja: www.philips.fi PonoPlayer vihdoin myyntiin HUIKEAN 6,2 miljoonan dollarin kickstarter-rahoituksen kerännyt, Neil Youngin masinoima Pono-hanke heikkoa äänenlaatua vastaan on edennyt. Monet albumeista ovat saatavilla 192 kilohertsin ja 24 bitin resoluutiolla. Palvelusta erityisen tekee sen adaptiivinen bittivirtateknologia, joka optimoi äänenlaadun käytettävissä olevan verkkoyhteyden nopeuden mukaan. LG:ltä ja Denonilta. Suositushinnaksi ilmoitetaan 160 €. Palvelun valttina on myös intuitiivinen, klassiselle musiikille optimoitu hakukone, joka tarjoaa musiikkiosumien lisäksi myös muuta dataa. Palvelu toimii Windowsja Mac-tietokoneissa, iOSja Android-mobiilikäyttöjärjestelmissä sekä itsenäisenä web-playerina. Rakenteeltaan kuulokkeet ovat takaa suljetut ja niiden luvataan eristävän tehokkaasti ulkopuolisia ääniä. Yhtiö on ollut digitaalisten musiikkipalveluiden aallonharjalla jo vuodesta 1996, jolloin se digitoi kataloginsa. Lisäksi käyttäjät voivat ladata palvelusta musiikkia ulottuen 320 kbps MP3:sta 24-bittisiin ja 192-kilohertsisiin AIFF-tiedostoihin. Kokonaisten albumien hinta kohoaa monissa tapauksissa yli 20 dollarin. Yhdistäminen onnistuu vaivattomasti koskettamalla Cast-nappia audio-sovelluksessa Androidtai iOS-mobiililaitteessa sekä valitsemalla sopivan kaiuttimen tai kaiutinryhmät, joihin lukeutuvat mm. Uusi, erityisesti audiofiileille suunnattu ClassicOnline HD•LL asettuu kilpa-asemiin muiden streaming-palveluiden kanssa. Bassotoiston luvataan olevan tarkan ja silti voimakkaan, koska kuulokkeissa käytetään refleksiviritystä. Aiemmin vain ennakkotilattavissa ollut kannettava musiikkisoitin on rantautumassa kauppoihin Yhdysvalloissa. Jakelijoista on mainittu ainakin Fry´s elektroniikkaketju. Kuulokkeissa on sisäänrakennettu laadukas da-muunnin (24-bit Wolfson), audiofiilitason vahvistin ja Applen ns. Palvelu tuo Naxoksen laajan musiikkikirjaston käyttäjien saataville häviöttömällä hd-äänenlaadulla hintaan 14,99 dollaria kuussa. Lisätietoja: www.classicsonlinehd.com Kuulokkeet vain Applelle + muuta PHILIPS on julkaissut viimeisen vuoden aikana todella paljon uusia kuulokemalleja ja monet mallit ovat menestyneet hyvin testeissä. Korkeampi äänenlaatu tarkoittaa tosin myös korkeampaa hintaa. Soitin tulee jakeluun aluksi vain 80 liikkeeseen. Google Cast Audio on Googlen Chromecast-tikun kaltaisen toiminnallisuuden mahdollistava tekniikka, mutta vain äänen toistoon. PonoMusic-musiikkikauppa on jo avoinna ja tarjoaa mittavan katalogin äänilevyjä tavanomaista korkeammalla äänenlaadulla. SongPal-sovellus yhdessä wifi-yhteyden kanssa mahdollistaa musiikin kuuntelun useissa huoneissa samanaikaisesti. Ennakkotilaukset taas siirtyvät toimitukseen helmikuun aikana. Sen luvataan siirtävän dataa lähes kolme kertaa tehokkaammin kuin Bluetooth. Lisätietoja: ponomusic.force.com ja www.frys.com/ product/8361897 SongPal ja Google Cast SONY on esitellyt uusia sovelluksia ja tekniikoita musiikin jakamiseksi koko taloon. Sony on myös julkaissut useita Google Cast Audio -yhteensopivia äänentoistojärjestelmiä. Google Cast Audiota tukevat Googlen mukaan ainakin seuraavat suoratoistopalvelut: Pandora, Google Play Music, Rdio, Deezer, Rhapsody, Napster, TuneIn, NPR One, iHeartRadio ja BeyondPod. Naxos on jo tuttu nimi musiikin nettimarkkinoilla. matkakäyttöön suunnitellut Fidelio 1:t. Erilaiset tekstit, libretot sekä lisätiedot säveltäjää ja teosta koskien avautuvat useimpien albumien yhteyteen. alumiini, nahka ja muistivaahtomuovi. Lightning Audio -moduuli (LAM). Philips Fidelio M2L on Apple-erikoismalli, jossa on Applen Lightning-liitin. Tahti jatkuu, sillä Philips on ilmoittanut tuovansa myyntiin tämän vuoden alkupuolella jälleen paljon uusia malleja. Sonyn soundbar-kaiuttimet, langattomat kaiuttimet ja AV-kotiteatterivahvistimet. Muista malleista voidaan maininta mm. Esimerkiksi Led Zeppelinin IV-levyn deluxe editionista saa maksaa PonoMusicissa 27,49 dollaria. Nähtäväksi jää, milloin Pono-soittimet saapuvat markkinoille Suomessa. Rajoitetusti saatavilla olevat yksittäiset kappaleet maksavat 1,99–2,99 dollaria
Hdr-tekniikka tekee pienistä kirkkaista alueista selvästi kirkkaampia kuin tähän asti on totuttu näkemään, mutta kuvan keskimääräisen kirkkauden ei silti tarvitse olla epämiellyttävän suuri. Pienempi aukko synnyttää sinistä valoa, suurempi punaista. Haasteena ovat edelleen riittävän älykkäät algoritmit taustavalon alueelliseen säätöön. Kokosimme uutuuksista mielenkiintoisimmat. Valkoinen valo taas on alun perin saatu aikaan sinisellä ledillä ja keltaisella fosforikerroksella. Mobiililaitteissa parempi energiatehokkuus taas tarkoittaa pidempää akunkestoa tai pienempiä laitteita. Dolby Vision on yksi hdr-standardi, jota tullaan mahdollisesti käyttämään loppuvuonna lanseerattavissa 4k blu-ray -levyissä. Nanometritasolla kooltaan säädettävän quantum dotin läpimitta määrittää lopullisen valon värin. Siinä CESsin satoa Las Vegasin massiiviset kuluttajaelektroniikkamessut ovat valmistajille suosittu foorumi esitellä uusimpia innovaatioita. Tavallisessa lcd-televisiossa taustavalo on toteutettu useimmiten valkoisella ledillä, jonka valo suodatetaan vihreällä, punaisella ja sinisellä filtterillä lcd-paneelia varten. Lopullinen pääväri on syvyydeltään selvästi suodatettua valkoista lediä parempi. missä valkoinen ledi riittää rec709 tai srgb -väriavaruuden esittämiseen, yltää quantum dot kattamaan tulevien ultra hd -formaattien hyödyntämän laajemman värimaailman. Quantum dot -televisiossa taustavalona on vain sinisiä ledejä. Tuplasuodatus syö valotehoa ja pienentää väriavaruutta. Odotettavissa on eittämättä entistä sekavampia markkinointitermejä erottamaan uusia malleja perinteisestä led-lcd-televisioista. Koska Quantum dot parantaa huippukirkkautta, voidaan niiden avulla valmistaa korkean valodynamiikan toistavia televisioita. Hdr-kuva edellyttää sekä lähdemateriaalilta että televisiolta yhteensopivuutta. 8. raportti CES2015 Teksti Mauri Eronen Kuvat Valmistajat QUANTUM dot -tekniikka on nyt puhuttu juttu televisiomarkkinoilla, joskin Sonyn Triluminous-malleissa sitä on käytetty jo parisen vuotta. Uutta taustavalotekniikkaa ilmoittavat käyttävänsä muun muassa kiinalainen tv-jätti TCL, LG ja Samsung. Samsung brändää quantum dot -mallinsa suhd-nimellä
CXN-verkkosoittimessa on värinäyttö, ja laitteita voi ohjata verkon yli tabletilla tai älypuhelimella. Staattiosan säteilevä pinta (122 x 56 cm) on jopa 35 prosenttia suurempi kuin Statement E2 -mallissa, ja kaareva tasopinta parantaa tekniikan valmiiksi realistista äänikuvaa. Verkkohurinoiden poistamiseksi laite on akkukäyttöinen. Opon uutuudet tulevat myyntiin kevään aikana noin 400 dollarin (PM-3) ja 300 dollarin (HA-2) hintaluokissa. Alle 250 hertsin taajuuksista vastaa taakse suunnattu 15-tuumainen ja eteen sojottava 12-tuumainen. Formaatti ja lisätiedot julkaistaan virallisesti maaliskuussa, ja kaikki merkittävät av-vahvistinvalmistajat ovat ilmoittaneet tukevansa tekniikkaa tänä vuonna julkaistavissa malleissaan. Ottoja on usbin lisäksi koksuna ja optisena. Highend-mobiilisoittimistaan tuttu Astell & Kern esitteli uuden hires-pöytäsoittimen. PM-3:n kumppaniksi soveltuu uusi kannettava kuulokevahvistin HA-2. Hintahaarukka ulottuu noin 400 eurosta 3000 euroon. Tehoksi ilmoitetaan mallinimien mukaisesti 60 ja 80 wattia kahdeksaan ohmiin. Kaikissa laitteissa on siistin elegantti etulevy. DTS:X mahdollistaa äänen muokkaamisen omaan makuun sopivaksi. DTS esitteli seuraajan Master Audio -ääniformaatilleen ja kilpailijan Dolby Atmokselle ja Auro3D:lle. DTS:X Immersive Surround perustuu Atmoksen tapaan objektipohjaiseen järjestelmään, joka skaalautuu helposti kotiteatterin koon ja kattokaiutinkanavien myötä. Isompi basso on refleksikotelossa ja pienempi suljetussa. Subwoofer-lähtöä voi hyödyntää tehokkaasti sisäänrakennetun bassonhallinnan avulla, joka ohjaa matalat taajuudet vain bassokaiuttimelle. Hintaluokka yli 10 000 euroa. Hintaa ei ole vielä vahvistettu. Cambridge Audion uusi CX-sarja koostuu kuudesta erillislaitteesta. Se esitteli CESissä uuden 4k oled -mallin, ja oled-kirjo tulee tänä vuonna kattamaan jopa seitsemän televisiota 55, 65 ja 77 tuuman koossa, tasaisena ja kaarevana. Dacilla ja akulla varustettu vahvistin toimii monenlaisten puhelimien ja mediasoittimien kanssa. MartinLoganin uusi lippulaiva Neolith on massiivinen elektrostaattihybridi. Esimerkiksi jalkapallo-ottelun selostuksen paikkaa voi muuttaa dialog control -toiminnolla. CXC-pyöritin ei sisällä da-muunninta vaan pelkät digilähdöt. raportti LG panostaa rajusti oled-tekniikkaan. Debyyttitelevisio on maaliskuussa myyntiin tuleva 4k-malli EG960V, jonka saa 55tai 65-tuumaisena. Linjatuloja on viisi rca:na ja yksi balansoituna xlr:nä. Levysoitinotto tukee sekä mmettä mc-rasioita. Rippaavan cd-aseman, levypalvelimen, dsd-osaavan dacin, wlanin ja dlna-verkkotoiston yhdistävä AK500N on ohjattavissa suurelta kosketusnäytöltä. Musiikkivarastoksi on neljä teratavun ssd-levyä raid5-pakassa. Tehoksi ilmoitetaan 160 wattia kahdeksaan ja 240 wattia neljään ohmiin. Oppo tuo kuulokevalikoimaansa tähän asti pienimmän mallinsa, PM-3:n. 9. AK500N toistaa wavit aina 32 bitin ja 384 kHz:n ja flacit 24 bitin/352 kHz:n muotoon asti. Siihen kuuluvat stereovahvistimet CXA60 ja CXA80, av-viritinvahvistimet CXR120 ja CXR200, cd-pyöritin CXC sekä verkkosoitin CXN. Dac-osuudesta vastaa ESS Sabre32 Reference, joka hyväksyy 24 bitin ja 192 kilohertsin signaalia ja dsd-ääntä. Kaikissa uutuusmalleissa käytetty päivitetty web os 2.0 -älyalusta on entistä nopeampi käynnistymään. Integroidut vahvistimet sisältävät dacin, ja isompi CXA80 myös usb-liitännän. 190 senttiä korkea ja 174 kiloa painava Neolith sijoittuu kotimaassaan Yhdysvalloissa noin 80 000 dollarin eli noin 67 000 euron hintaluokkaan. Suljettu rakenne vähentää ympäristön ääniä. Parasoundin ensimmäinen integroitu stereovahvistin kuuluu Halo-sarjaan. Mobiilikuulokkeeksi soveltuva malli käyttää isoveljiensä PM-1:n ja PM-2:n tapaan magneettista tasokalvoa äänen muodostamiseen. Av-vahvistimissa on samat verkkotoistotoiminnot
Myös televisiolähetysten katsominen mobiililaitteelta onnistuu, kuten tähänkin asti. Uusi kuvaprosessori tottelee nimeä X1. raportti CES2015 Sonyn uudet älytelevisiot perustuvat Android TV -käyttöjärjestelmään. Hiilikuitua ja termoelastista muovia käyttävää soitinta reunustaa tukeva mdf-runko, johon moottori on sijoitettu. Linjalähdön avulla kaiutinta voi käyttää pelkkänä bluetooth-vastaanottimena tai usb-dacina. Nyt se on käytössä vain joissain Samsungin puhelimissa ja älykelloissa. Varsi on valmistettu hiilikuidusta ja rasiakelkka alumiinista. Kaiutinparin hinta tulee olemaan noin 8000 euron luokkaa. Näyttölaitteistaan paremmin tuttu BenQ on esitellyt elektrostaattisen langattoman kaiuttimen. Television maksimikirkkaudeksi ilmoitetaan jopa 1000 cd/m2, joka on lähes kolme kertaa nykymalleja enemmän. Samsungin uusi käyttöjärjestelmä kaikille vuoden 2015 televisiomalleille on Tizen. EAT C-sharpin hintaluokka on noin 3 000 euroa. Uudet Sonyt tulevat markkinoille helmikuussa. Se helpottaa kaikkien Samsung-laitteiden yhdistämistä toisiinsa ja sisällön jakamista vaikkapa puhelimesta isolle ruudulle. Mustana ja hopeana saatavan BenQ treVolon hintaluokka on noin 300 dollaria. JS9500 eroaa muista malleista satoja alueita hyödyntävän mukautuvan taustavalon osalta. Suhd-termillä valmistaja viittaa taustavalon tehokkuutta ja väriavaruutta laajentavaan quantum dot -tekniikkaan. Suhd-mallistoon kuuluu kaikkiaan yhdeksän televisiota. Elektroniikka sijaitse television alareunassa paksummassa kotelossa. Moottorin värinöitä vaimentavat kymmenen tpe-muovista valmistettua pylvästä. Tämä tietää hyvää hdr-materiaalin kannalta tai jos televisiotaan haluaa katsoa pihalla… European Audio Team eli EAT esitteli virallisesti uuden C-Sharp-levysoittimensa. Bassolle tehoa on 150 wattia, suurelle kalottikeskiääniselle 60 wattia ja diskantille 25 wattia. ATC SCM40A on aktiiviversio suuren suosion saaneesta SCM40-lattiakaiuttimesta. Jossain vaiheessa valmistaja toivoo siirtyvänsä Tizen-käyttöjärjestelmään myös mobiililaitteissaan. Android-pelien kontrollointi on mahdollista PS4-ohjaimella. Samsungin huippumalli tälle vuodelle on JS9500. Äänilähteenä voi bluetoothin lisäksi käyttää tavallista analogista linjalähdettä tai usbin kautta tietokonetta. Akunkestoksi ilmoitetaan 12 tuntia. Malli X90C on maailman ohuin lcd-televisio vain 4,9 millin paksuudellaan. Mukana toimitettavan seinätelineen avulla television ja seinän väliin jää todella vähän tyhjää tilaa. Jokaiselle elementille on oma pääte, joka perustuu mutta on paranneltu versio SCM25-monitorissa käytettyyn. X94C ja X93C sisältävät entistä paremmat kaiuttimet ja tuen hiresääniformaateille. Signaali tuodaan vahvistinmoduuliin xlr-liittimestä. 10. Kompakti treVolo-pöytäkaiutin sisältää laipat, jotka taittuvat sisään, kun musiikkia ei kuunnella. 55-, 65ja 75-tuumaisten televisioiden hinnat ovat vielä vahvistamatta. Quantum dot/Triluminous-taustavalotekniikalla saadaan parempi hyötysuhde ja laajempi väriavaruus. Television ei tarvitse edes olla päällä. Äänivarren ja -rasian resonointia on pyritty pienentämään piipohjaista liukastetta käyttämällä
MaxellMXH-DBA700S-in-ear-kuulokkeet Teksti Joni Nikkola Kuvat Valmistaja MAXELLIN kaltaiset in-ear-tyyppiset nappikuulokkeet ovat kätevät erityisesti haluttaessa huomaamattomia, tehokkaasti ääntä eristäviä ja hyvin päässä pysyviä kuulokkeita. Äänenväri on kauttaaltaan neutraali, hienovarainen ja aavistuksen lämmin. Basson soundi pysyy hyvin koossa Hinta ............................................................................. n. Mutkattoman luonnollinen äänensävy lämpimällä ja harmonisella keskialueella toimii musiikilla kuin musiikilla, mutta erityisesti klassisen hard rockin diggarille. Maxell MXH-DBA700S -kuulokkeet on varustettu kuljetuspussilla ja ylimääräisillä, eri kokoisilla kumisuojuksilla. row.maxell.eu/fi/ Rakenne ...................................................................... Hyvä hintalaatusuhde 12. ja seurattavana myös yläbassoissa. 85 € Lisätietoja .................................................................. Totesimme kuitenkin sen reilusti alle satasen hintaiset MXH-DBA700S -inear-nappikuulokkeet hintaluokassaan päteviksi. balanced armature -elementti toistaa korkeat äänet, mikä osoittautui toimivaksi yhdistelmäksi. Kuulokkeiden koko on suurehko mutta kuitenkin painopisteeltään etupainotteinen. Dynaaminen kahdeksan millimetrin elementti huolehtii matalista äänistä ja erillinen, ns. • Varsin miellyttävä, lämpimän neutraali toisto • Sotkeutumaton johto Mutkattomat nappikuulokkeet Maxell on ehkä vähemmän tunnettu merkki kuulokerintamalla. Balanced armature -elementti toimii eri periaatteella kuin perinteinen dynaaminen kalvo-elementti. kokeilu info Kuulokkeissa käytetään eräänlaista 2-tie tekniikkaa. 31 ohmia (* Kaapeli/liitin ............................................................. Dynaaminen -elementti huolehtii matalista taajuuksista ja erillinen balanced armature -elementti toistaa vain korkeat taajuudet. Keskialueella esimerkiksi sähkökitara toistuu harmonisesti ja lämpimästi. 1,2 m / 3,5 mm Muuta alumiinirunko, hands-free-toiminto mikrofonilla, litteä, kiertymätön johto, säilytyspussi, 4 paria sovitekumeja/korvanappeja (XS, S, M, L) MaxellMXH-DBA700S Yhteenveto MAXELL MXH-DBA700S -kuulokkeet ovat kelpo vaihtoehto tämän tyyppisiä kuulokkeita etsivälle. SUOSITTELEMME ????. Diskantit ovat luokassaan heleät eivätkä erityisen rasittavat. In-ear-nappikuulokkeet Nimellisimpedanssi .............................................. Istuvuus korvassa on napakka. Kuulokkeet eristävät ulkopuolisia ääniä varsin tehokkaasti. Akustinenkin kitara soi kuulokkeilla varsin neutraalisti. Johto on litteä, joten se ei mene kovin helposti sotkuun, vaikka nappikuulokkeita säilytetäänkin usein mytyssä
On-Ear) mallia. Varusteet ovat keskenään identtiset. Over-Ear) ja toiset korvan päälle asetettavaa (ns. Valmistajan ilmoittamissa tiedoissa kuulokkeet eroavat toisistaan ainoastaan äänenpaineen osalta. Molemmat Urbanite-kuulokkeet taittuvat kokoon, jolloin ne kulkevat kätevästi matkalla. Kummankin mukana toimitetaan yksinkertainen kankainen kantopussi. Urbanite-kuulokkeissa on harvinaisen kattava värivalikoima. Testasimme miten ne eroavat toisistaan. Pehmusteet ovat pehmeän mokkamaista alcantara-materiaalia. Johdossa on säädin äänenvoimakkuudelle sekä painikkeet kappaleiden vaihtoon, toistoon ja puhelimeen vastaamiseen. Numeroina se on vähän, vaikka tarkoittaakin miltei kaksinkertaista äänenvoimakkuutta. 14. Samanlaiset ja erilaiset Sennheiser on tehnyt epätavallisen ratkaisun Urbanite-kuulokesarjassaan. SennheiserUrbanitejaUrbaniteXL-kuulokkeet Teksti Joni Nikkola Kuvat Valmistaja kokeilu SENNHEISER Urbanite -kuulokkeet ovat keskenään varsin samanlaiset perusmallin ollessa hinnaltaan alle kaksisataa euroa, kun taas XL-mallin hinta on noin 240 euroa. Pienemmät Urbanite-kuulokkeet tuottavat valmistajan mukaan äänenpainetta kahdeksan desibeliä enemmän kuin suuremmat XL-mallit. Ulkonäkö on molemmissa kuulokkeissa moderni ja hillitty. Johtoa on saatavana iOSja Android-yhteensopivina. Se on kehittänyt kahdet teknisesti lähes identtiset kuulokkeet, joiden erona on se, että toiset ovat korvan ympäröivää (ns. Molemmat kuulokkeet ovat saatavana mustana, sinisenä, ruskeana, vihreänä ja sini-punaisena. Pakkaukseen sisältyy irrotettava 1,2-metrinen johto, jonka päässä on 3,5 millimetrin plugi. Johdot kulkevat paksun kaapelin sisällä, ja rakenne on tukeva
XL-isoveljeensä verrattuna äänikuva ei ole aivan yhtä avara. Mojovampaan toistoon mieltyneet joutunevat ruuvaamaan sävynsäädöillä lisää bassoa. Pienempi malli nousee äänenlaadullisesti karvan verran isoveljensä yläpuolelle, vaikka isoveljen tilavaikutelma onkin selvästi parempi. Keskialueen lievä rasittavuus, joka vaivaa XL-mallia on pikkumallissa tipotiessään. Kokoero on kuitenkin varsin pieni. Itsestään selvin ero on kuulokkeiden koko ja tyyppi. XL-malli pesee pikkuveljensä tilavaikutelmassa, mikä onkin odotettavaa suuremmilta kuulokkeilta. Sennheiser Urbanite • Äänenlaatu • Hinta-laatusuhde SennheiserUrbaniteXL • Basson seurattavuus • Stereokuva • Lievä keskialueen terävyys SUOSITTELEMME ????. Diskanttitoistossa ei ole erityistä rasittavuutta. Toisaalta akustista musiikkia kuunnellessa teräskielisen kitaran soundissa on lievää räikeyttä. kokeilu Yhteenveto URBANITET ovat hyvin samankaltaiset keskenään sekä ominaisuuksiltaan että jossain määrin myös ääneltään. Isomman XL-mallin alimmat bassot toistuvat hieman epätarkasti. Näin musiikin kuuntelu onnistuu mainiosti vaikkapa julkisissa liikennevälineissä. Eri musiikkityylit soivat kuulokkeilla melko tasalaatuisesti. Hyvä hintalaatusuhde info Urbanite UrbaniteXL Hinta 186 e 238 e Edustaja Sennheiser Nordic (Finland) Lisätietoja fi-fi.sennheiser.com/ Kuulokkeiden toistoalue 16-22 000 Hz 16-22 000 Hz Mikrofonin toistoalue 10010 000 Hz 10010 000 Hz Mikrofonin suuntakuvio pallo pallo Mikrofonin herkkyys -44db V/Pa -44db V/Pa Äänenpaine (SPL) 118 dB (1kHz, 1 V (rms)) 110 dB (1kHz, 1 V (rms)) Harmoninen kokonaissärö <0,5 % (1kHz, 100db) <0,5 % (1kHz, 100db) Paino 260 g ei ilmoitettu Rakenne suljettu suljettu Liitin 3,5 mm 3,5 mm Kaapelin pituus 1,2 m 1,2 m Nimellisimpedanssi 18 ohmia 18 ohmia Muuta Mikrofonillinen 3,5 mm plugijohto, kangaspussi XL-mallissa. Puristus on melko napakka, mutta korvanlehdet eivät kuitenkaan väsy järin helposti. Ylemmät bassotaajuudet, kuten bassokitara ja yläbassot, toistuvat sen sijaan muhevasti ja seurattavasti. Urbanitemallin kuulokkeet ovat hieman pienemmät, joten ne mahtuvat isoveljeään paremmin vaikka matkalle mukaan. Bassokitaran taajuudet tuntuvat ja toistuvat tukevammin kuin Urbanite UrbaniteXL 15. Isompia korvia eivät XL-kuulokkeetkaan kokonaan ympäröi vaan korvanlehdet jäävät hieman puristuksiin. Ne ovat irrotettavat, ja pehmusteita on saatavilla myös tarvikevaraosina. Alabassoon kaipaisi myös jonkin verran voimaa. Vaikka Urbanite-kuulokkeissa ei ole vastameluominaisuutta, ne eristävät ääntä varsin hyvin. Kuulokkeet tarjoavat laajan sivusuuntaisen stereokuvan. Korkeimmat äänet ovat riittävän vaimeat ollakseen rasittamattomat. Parhaiten XL-mallin toisto toimii rockmusiikissa. Niin kevyt pop-rock kuin täyteen miksattu metallikin toistuu erottelevasti ilman, että kokonaisuudesta tulee tunkkainen. Alimmissa bassoissa on ehkä lievää epätarkkuutta. Ääni on kaiken kaikkiaan ilmava ja kirkas. Erilaiset äänet Pienemmän Urbanite-mallin basso jytisee ja myös välittyy tuntoaistimuksena varsin mukavasti. Sen sijaan on pienemmät Urbanitet toistavat basson isompaa mallia tarkemmin. Keskialueen toisto on pehmeä ja luonnollinen
Ytimenä sovellus Monihuonejärjestelmän ja koko kaiuttimien ohjauksen ydin on niiden mobiilisovellus, josta koko järjestelmää hallitaan ja valitaan soitettavat äänilähteet. Kaiuttimen liittäminen verkkoon tapahtuu varsin mutkattomasti nelivaiheisen asennusohjelman kautta. Kahdesta kaiuttimesta voidaan muodostaa myös oikea stereopari ja LG:n soundbar-kaiuttimen (LG Music Flow HS6) kanssa saadaan kaiuttimista koottua myös surround-järjestelmä. Tuettujen suoratoistopalveluiden valikoima sisältää Suomessa mm. 16. Personointia varten ohjelma kysyy kolmea suosikkimusiikkityyliä ja lisäksi ohjelman LGMusicFlow-kaiuttimet Teksti Joni Nikkola Kuvat Valmistaja kokeilu Lisää ääntä joka huoneeseen Langattomat monihuonekaiuttimet vaikuttavan olevan tämän hetken kuumimpia trendejä. Lisäksi kahdessa suurimmassa mallissa on analoginen aux-sisääntulo. Home Chat on toiminto, jolla kaiuttimia voi ohjata etänä ikään kuin keskustelun kautta. Party Mode. Pienimmässä H3-mallissa säätöpyörä on hipaisutoiminen, isommissa oikea pyöritettävä säädin. Ohjelmistossa on muutamia erikoistoimintoja. Keskimmäinen malleista (H5) oli ääneltään malliston paras. Sovelluksessa on lisäksi mm. Kaiuttimia voi käyttää myös suoraan bluetooth-yhteyden kautta ilman ohjainohjelmistoa. Sovelluksella voi soittaa myös itse mobiililaitteelle tallennettuja tiedostoja. Monista kilpailijoista poiketen LG Music Flow -järjestelmä tukee hdtasoista 24bit/192KHz -ääntä. Spotifyn, Napsterin, TuneInin ja Deezerin. Nyt myös korealaisvalmistaja LG on esittelyt oman Music Flow -kaiutinmallistonsa. Ne tukevat myös korkearesoluutioisia musiikkitiedostoja avausnäkymässä voi määrittää myös kulloisenkin mielentilansa. LG Music Flow -perusmallisto sisältää useimpien valmistajien tapaan kolme erikokoista kaiutinmallia. Auto Music Play -tila taas alkaa automaattisesti toistaa kaiuttimista sitä musiikkia, jota käyttäjä kuuntelee kuulokkeilla mobiililaitteessaan tullessaan kotiin. PCja varauksin myös Mac-koneille on mahdollista ladata mediapalvelinohjelmisto tietokoneelle tallennettujen musiikkitiedostojen toistoa varten. Kaksi isointa mallia ovat stereokaiuttimia, pienin puolestaan monokaiutin. musiikinhakutoiminnot, taajuuskorjain, kaiuttimien ryhmittely ja ns. Ohjelmisto on saatavilla Androidja iOS -käyttöjärjestelmille. Nyt kokeiltujen kaiuttimien lisäksi järjestelmään kuuluu myös R1(MR-140) -reititin ja LG Music Flow HS6 -soundbar, johon kuuluu erillinen subwoofer. Se voi suositella jokaiselle käyttäjälle henkilökohtaisia musiikkisuosituksia. Ääni ja hinta kohdallaan Äänenlaadultaan kaiuttimet olivat yllättävän hyviä niiden hintaluokan huomioiden. Jokainen malleista kelpaa mainiosti taustakuunteluun ja parhaalla musiikista voi oikeasti jopa nauttia. Bluetoothin käyttöä varten kaiuttimissa on NFC-toiminto kosketuksella tapahtuvaa liittämistä varten. Kaiuttimien päällä sijaitsee äänenvoimakkuuden säätöpyörä, joka toimii painettaessa myös virtakytkimenä. Pienin kaiuttimista, H3, on pystyyn asennettava, isommat H5 ja H7 taas asennetaan kyljelleen
Soundi on kirkkaasti kolmikon paras. Keskialueen toistoltaan kaiutin on melko selkeä ja tasapainoinen. Sovellus osaa suositella sinulle musiikkia määrittelemiesi tyylisuuntien, aikaisemman kuunteluhistorian ja jopa kulloisenkin mielialasi perusteella. • Helppo asennus • Sovelluksen käyttö ja ominaisuudet • Luokassaan hyvä äänenlaatu • Hd-äänen tuki • Järjestelmästä puuttuu erillinen vahvistin-/ esivahvistinyksikkö kokeilu Suurimman mallin(H7) ääni kärsii lievästä isottelusta. Bluetoothin käyttöä varten kaiuttimissa on NFC -toiminto kosketuksella tapahtuvaa liittämistä varten. Kevyessä pop-rockissa, jazzissa ja akustisessa tunnelmoinnissa kaiutin toimii melko hyvin, vaikka äänessä onkin lievää purkkimaisuutta. Myös ääneltään LG laittaa kilpailijansa koville. Koko järjestelmä olisi täydellinen, jos siihen olisi saatava erillinen pelkkä vahvistintai esivahvistinyksikkö. Pienimmässä H3 -mallissa säätöpyörä on hipaisutoiminen, isommissa oikea pyöritettävä säädin. Keskimmäisen mallin (H5) kokonaissointi on myös bassovoittoinen, mutta hyvän maun rajoissa. Pienin H3-kaiutin on soinniltaan tasapainoinen, mutta sitä vaivaa lievä purkkimaisuus. Yläbassotaajuuksissa on myös mukavasti luonnetta. LG:n sovellus tarjoaa hiukan kilpailijoitaan personoidumman käyttäjäkokemuksen. Kalleinta H7-mallia vaivaa hieman yliampuva bassontoisto. info LGMusicFlowH3 LGMusicFlowH5 LGMusicFlowH7 Hinta 200 € 270 € 370 € Edustaja LG Electronics Finland Lisätietoja www.lg.com/fi Mono/Stereo Mono Stereo Stereo Vahvistinteho 30 W 2 x 40 W 2 x 35 W Kaiutinjärjestelmä 2-tie 2x 2-tie 2x 2-tie Akkukäyttö Tuetut tiedostomuodot mp3, WMA, OGG, AIFF, AAC, AAC+, m4a, flac, wav Tuetut suoratoistopalvelut Spotify, Deezer, Napster, TuneIn, Rhapsody Näytteenottotaajuudet 32-192 KHz Bittisyyys 16/24 Bit DNLA-suoratoisto Kyllä (PC ja MAC) Sovellus Android, iOS Audio sisääntulot: Analoginen AUX 3,5 mm AUX 3,5 mm Digitaalinen Bluetooth Kyllä (NFC) USB Audio ulostulot: Analoginen Digitaalinen Muuta Verkko Wi-Fi (2,4/5 GHz), Ethernet Suoratoisto mobiililaitteesta Kyllä Mitat (lxkxs) 125 x 175 x 115 mm 340 x 207 x 88 mm 370 x 232 x 110 mm Paino 2,25 kg 3,25 kg 4,1 kg Muuta Sovelluksessa mm. 17. Sellaista ei nyt kuitenkaan ole tarjolla. Yhteenveto LG MusicFlow -järjestelmä on kova kilpakumppani Sonoksen, Denonin, Samsungin ja Bluesoundin vastaaville järjestelmille. Käyttö on helppoa. Lisäksi kahdessa suurimmassa mallissa on analoginen aux-sisääntulo. Kaiuttimien päällä sijaitsee äänenvoimakkuuden säätöpyörä, joka toimii painettaessa myös virtakytkimenä. Pienimmän mallin (H3) basso on jo selvästi isoveljiään vaisumpi. LG:n mobiililaitesovellus on ulkoasultaan selkeä ja melko samankaltainen kilpailijoidensa kanssa. Basso soi melko tarkasti alataajuuksista alkaen. Basso on melko epämääräinen ja hallitseva. musiikinhakutoiminnot, "Auto Play", "Home Chat", taajuuskorjain, kaiuttimien ryhmittely, "Party Mode", "aito" stereo-tila, surround-tila yms. Toisaalta se ei myöskään vie huomiota muilta taajuusalueilta. Kaiutin on musiikin suhteen kaikkiruokainen. Diskanttien soundi on heleä ja rasittamaton. Sointi on lievää purkkimaisuutta lukuun ottamatta suhteellisen hyvässä tasapainossa. Diskantit soivat sen sijaan rasittamattomasti ja ilmavasti. Keskimmäinen malleista (H5) soi parhaiten, suorastaan hyvin ja sitä voi hyvinkin suositella tämän tyyppistä kaiutinratkaisua etsivälle. Kaiuttimia voi käyttää myös suoraan bluetooth-yhteyden kautta ilman ohjainohjelmistoa. Kovemmat bassoiskut soivat aavistuksen epätahdissa
ProAc tuntui poistuneen hifiestraadilta tai ainakin harrastajien pintatietoisuudesta. 1990-luvun loppupuolella tapahtui jotakin. Se on yrittänyt pysyä brittiläisenä kaiutinmerkkinä. Eikä merkki jäänyt tuntemattomaksi Suomessakaan. Sitä myytiin hurjia määriä joka mantereella. Merkki huokui jo silloin mystistä lumovoimaa, mihin yritystä yhä johtava kaiutinvelho Stwewart Tyler ei ollut vähäisin syypää. Muistan elävästi, kun ProAc Response 3.5 saapui hifikauppaan rue Verdainilla silloisen asuinkaupunkini Geneven vanhassa kaupungissa. Vaativaan makuun Hyvää ei kannata suunnitella uudestaan, mutta eteenpäin pitäisi mennä. Pitkästä aikaa. ProAcin arvokkaampia malleja tuskin myytiin härmään montaakaan paria, mutta Response 1:siä ja SC:tä kuljetettiin suomalaiskoteihin sylikaupalla. 18. Tarunomainen pikkumonitori ProAc Tablette monine jatkoversioineen on aivan oma lukunsa. Dilemma on tuttu englantilaiselle kaiutinvalmistajalle ProAcille. Näennäisestä hiljaiselosta huolimatta ProAc on vain kaikessa rauhassa viilannut tuotepalettiaan enemmän aivotyöstä kuin myynnistä kiinnostuneen suunnittelijansa ja markkinoiden odotuksia vastaavaksi. ProAcin nykymallistoon kuuluu edullinen Studio-sarja ja edelleen porskutteleva Response-sarja D1:stä (entinen S1/SC) aina D48/R:ään (entinen 3.5). Kuvaavaa on, että Response-sarjan kaiuttimet ovat säilyneet lähes samannäköisinä 20 vuoden ajan. Moni 1990-luvun huippumerkki ProAc mukaan lukien takoo hyvää tulosta Aasiassa. Amerikkalaiset hifilehdet TAS ja Stereophile kirjoittivat brittimerkistä huippuarvioita. Vaikka jokin highend-merkki ei ole esillä läntisessä maailmassa, se voi olla näkyvästi esillä ja elinkelpoinen jossakin muualla. ProAcResponceD20/R-kaiuttimet Teksti Kari Nevalainen Kuvat valmistaja kokeilu SIISTIÄ päästä kokeilemaan ja kuuntelemaan ProAcin kaiutinta. Jokainen uusi ProAc – tai vanhan päivitys – oli paikalliselle hifiyhteisölle tapaus. Palkitaanko sitkeä yrittäminen. Sitä tultiin todistamaan kauempaakin Alppien rinteiltä ja laaksoista. Kaksi mallia on yli muiden: K6, jossa on Visatonin 50-millinen tekstiilidome keskiäänisenä (ProAcin omalla D20/R:ssä on ProAcin oma nauhaelementti ja Seasin bassokeskiääninen
19. Innoitus nauhaelementtiin oli peräisin hänen nuorena miehenä kokoamastaan kaiuttimesta Deccan nauhadiskantilla. Bassoäänisen refleksikuormitus tapahtuu pohjan kautta, mihin ratkaisuun ProAc siirtyi jo 1990-luvun loppupuolella muun muassa helpottaakseen kaiuttimen sijoitusta huoneeseen. Maahantuoja ja ProAcin markkinointijohtaja ovat päätyneet Naimiin, joten kokeiluun Response D20/R:n kaveriksi valittiin Naimin 70-wattinen integroitu monitoimivahvistin Uniti 2. Parasta istua alas Impedanssiksi ilmoitetaan 8 ohmia ja herkkyydeksi 88,5 dB. Valmistaja sanoo äänenlaadun parantuneen kaikilta osin nauhadiskantin myötä. kokeilu etulevyllä,) sekä Carbon Pro 8, ATC:n 75-millisellä tekstiilidomella, johon ProAc on vaihtanut hiilikuitusuuntaimen. Paras lopputulos saavutetaan kuulemma silloin, kun kuuntelijaa päin käännetyn kaiuttimen kumpikaan sivuseinämä ei näy kuuntelupaikalta. Valmistajan mukaan tämän ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, kunhan kaiutinta ei kuunnella kovin läheltä (alle 2 m). Toinen juttu on, että Tylerin tiedetään antavan viime kädessä korvan ratkaista sointitasapainon. ProAc D20/R:ssä on kaksoisjohdotusmahdollisuus. Stewart Tylerilla on kuulemma liuta erilaisia vahvistimia koekuunteluja varten (kuten Naim, Sugden, Acoustic Research ja Jadis), mutta ei varsinaista suosikkia. Noudatin tätäkin suositusta, mutta toiset tykkäävät toisinpäin. Sen sijaan ohje, että korvien tulisi olla korkeudella, joka saadaan vähentämällä kaiuttimen korkeudesta (96 cm) 1/3–1/2, tuntuu oudolta. Paperilla melko helppo kuorma vahvistimelle. Avoimemmat nauhat ProAc Response D20/R on kehitetty edeltäjästään Response D18:sta, ProAcin yhdestä kaikkein suosituimmasta kaiutinmallista kautta aikain. Keskialueen pitäisi olla avoimempi ja bassojen tukevammat. ProAc suosittelee kokeilemaan D20/R:iä sekä lyhyellä että pitkällä seinällä, kunhan niitä ei aseteta 46 cm lähemmäksi takaja sivuseiniä. Tämä käy ilmi hänen 2000-luvun alussa suunnittelemasta Future-kaiuttimesta, jossa oli dipolina toimiva keskialue-elementti, ja diskantissa oli nauhaelementti. Putkivahvistimen tehot eivät riittäneet, mutta Bursonissa potkua oli kyllin. Kaikissa Response-sarjan kaiuttimissa on pohjaan pultattu levy, jonka sanotaan tasapainottavan kaiutinta ja sitä kautta parantavan bassotoistoa ja äänikuvan selkeyttä. Valmistaja suosittelee, että peilikuvadiskantit ovat keskilinjan sisäpuolella. Sen keskialuetoistimena oli Quadin elektrostaatti, ja bassoääninen oli dynaaminen. Lyhyellä suuntaimella varustettu, 60 mm pitkä ja 10 mm leveä nauhaelementti on ProAcin omaa suunnittelua, mutta se valmistetaan Taiwanissa. Soitin D20/R:ää sekä 20-wattisella putkivahvistimella että 230-wattisilla Burson Timekeeper -päätteillä. D20/R:n taajuusvasteeksi ProAc ilmoittaa 28–33 000 Hz, mutta ei kerro kuinka monta desibeliä 28 Hz on vaimentunut. Stewart Tyler on kuitenkin nauhadiskanttimiehiä. Kuuntelukorkeus pystysuunnassa vaikuttaa koettuun sointitasapainoon, siitä olen ProAcin kanssa samaa mieltä. Kaiuttimien etäisyyden toisistaan pitää olla vähintään 1,8 m. Bassoääninen on Seasin 165-millinen hiilikuitukartiolla, Excel-magneetilla ja akryylista tehdyllä vaiheplugilla. Ei ole koskaan kertonut, sillä se pitää lukua epäinformatiivisena, mitä se käytännössä usein onkin. Kyseessä on melko tyypillinen elementti siinä mielessä, että pystysuuntainen säteily on rajallista. ProAcien tapaan viilutettu mdf-kotelo on vaimennettu sisältä bitumija villakerroksella, joiden paksuus vaihtelee mallista toiseen. D18:n diskanttielementin virkaa toimittaa dome, joka on ykkössuosikki varsinkin Aasiassa. Kuinka moni omistaa niin matalan sohvan, että korva jää 48–64 sentin korkeudelle. Näin toimin. Sama elementti on D30-, D40ja K6-malleissa. Siksi myös D20/R:ssä on nauhadiskantti. Valmistajan tehosuositus vahvistimelle lähtee 20 watista ja päättyy 180 wattiin. Malli on edelleen tuotannossa
Nauhadiskantti on tässä varmasti avainasemassa, ja se vaikuttikin varsin pätevältä toistimelta pienestä kovistelutaipumuksesta huolimatta suuremmilla voimakkuuksilla. Sofistikoitunutta ProAcin kaiuttimissa, D20/R mukaan lukien, on korkeintaan kartiomateriaalit, jotka ovat 30 vuodessa kehittyneet kovasti (entistä jäykempiä ja kevyempiä) tai ainakin muuttuneet. D20/R on loistovalinta musiikille, jota kuunnellaan istuen ja keskittyen. ProAc Response D20/R kuuluu kaiuttimiin, jotka osaavat puhaltaa Saariahon musiikkiin merkitystä. Tässä merkityksessä Response D20/R on mitä sofistikoitunein. Tekniikan viimeisten villitysten perässä juokseminen ei ole Tylerin ProAcia – jos se kaiuttimissa on ylipäätään mahdollista. Sanalla voidaan tarkoittaa pitkälle vietyä, monimutkaista ja tavanomaisesta poikkeavaa tekniikkaa. Mutta sofistikoitunut voi tarkoittaa myös eleganttia, hienotunteista, tyylitietoista, makuasioihin ja kulttuuriin perehtynyttä. Musiikin jännite pysyy päällä, mikä on erityisen tärkeää kaikella sellaisella musiikilla, jonka mukana ei ole pakonomaista tarvetta hypellä ylös alas. ProAc Response D20/R ei ole sofistikoitunut tässä merkityksessä. D20/R:n äänihyveet kävivät sitä ilmeisemmiksi, mitä vanhempaa musiikki oli. Esimerkiksi Kaija Saariahon Trios-levyä (Ondine) voi soitella millä tahansa kovaäänisellä, mutta harvalla kaiuttimella on kyky soittaa levyn sisältämää musiikkia siten, että sillä olisi jotakin erityismerkitystä. ProAcin ydinteknologiaa on jakosuotimen pilkuntarkka loppuun hiominen jakosuodatuksen akustisen läpinäkyvyyden aikaansaamiseksi. vanhaa musiikkia. Sen äänessä on hyvää samettisuutta ja tummuutta, joka on musiikillista, ei niinkään soinnillista laatua. ProAcResponceD20/R-kaiuttimet kokeilu Syvälliselle musiikille Peukalointiin ja viisasteluun alun perin yhdistetty adjektiivi sofistikoitunut on nykyään kaksimerkityksinen. D20/R on oikea barokkikaiutin! Musiikki esittäytyy näytelmällisenä, ja tunnelma kohoaa. Hyvin usein innostus levyn musiikkiin loppuu heti kättelyssä. Response D20/R on kaiutin, jolla tekee mieli kuunnella ei vain vaikeampaa, vaan myös vaikeammin toistettavaa, ns. Äänessä on hyvää hitautta, mietiskelevyyttä ja rauhallisuutta. 20
3990 €/pr Edustaja ...................................................................... 09 6840 0010 Lisätietoja .................................................................. 8 ohmia Elementit -basso ......................................................................... Aloinkin löytää näytteitä, joilla bassot pulpahtivat kuuluvasti pintaan, eikä kuuntelupaikan tai kaiuttimien siirtäminen 0,5–1 metriä suuntaan tai toiseen auttanut ylivuotamiseen. Kaiutin sanoo sivistyneesti ja harkiten sen, mitä sillä on sanottavanaan. 20–80 W Impedanssi ............................................................... Muuten hyvältä tuntuva pohjaportti ei säästä kaiuttimien huolelliselta sijoitukselta. Äänitteiden tila välittyy erinomaisesti. Kuitenkin jos vokalisti tai instrumentalisti kohottaa ääntään tai muuten painottaa jotakin kohtaa partituurissa, kaiutin antaa sen tulla lävitse suodattamatta. Dynamiikan toistokin, jossa ei sinänsä ollut mitään vikaa, tulee ikään kuin hieman kulman takaa. kokeilu Yhteenveto ON vaikea tulla muuhun lopputulokseen kuin että musiikilla arvioiden Tyler on taikonut D20/R:n ääneen jotakin oikeaa, ainakin omilla musiikkivalinnoillani. D20/R:n äänessä ei ilmene minkäänlaista huutavuutta. 28–33000 Hz Herkkyys ..................................................................... Ja vaikka tämä rauhallisesti svengaava toistin on enemmän sävykaiutin kuin kiihkeästi tikkaava iskukone, sen ilmaisuvoima on niin vahvaa, että neljän tonnin parihinta tuntuu perustellulta. 26 kg Toimintaperiaate .................................................... Ymmärrän toki, jos joku asettuu päinvastaiselle kannalle. Äänikuva on etäinen ja ilmava. Hienoa oli myös kuulla, miten esimerkiksi laulajan tai sellon suhde säestävään orkesteriin säilyi oikeantuntuisena ja kuinka soolosoittimet erottuivat muusta äänimassasta. Valmistajan mukaan myös pohjaan pultattu levy parantaa ääntä. www.kruunuradio.fi Valmistajan ilmoittamat tiedot Mitat ............................................................................. Äänen tulosuunta on mukavasti yläviistossa ja tukevasti kaiuttimien keskellä. Erikoinen basso Eniten pohdintaa aiheutti bassotoisto. alk. Tämä on sitä ProAc-laatua, jonka muistan 20 vuoden takaa. Yhden hyve on toisen pahe. Tyler tunnetaan kyvystään loihtia isoa bassoa suhteellisen pienistä koteloista. 2-tie, refleksi Vahvistinsuositus ................................................... 21. Refleksikanavan aukko on kaiuttimen pohjassa. ProAcille tyypilliseen tapaan diskanttielementti ja bassoääninen eivät ole samalla pystylinjalla. 165 mm hiilikuitukartiolla -diskantti ................................................................... Kruunuradio Puhelin ......................................................................... 88,5 dB • Klassista perustekniikkaa • Erinomaisen fiksu ja sivistynyt äänimaailma • Bassokuminaa joillakin taajuuksilla Dynaamisuutta kulman takaa Jazz jäi mielenkiintoisesti jonnekin D20/R:n äänivarojen ääripäiden väliin. ProAcResponceD20/R info Hinta ................................................................. 960 x 190 x 227 mm Paino ............................................................................. Ensikuulemalta basso-osasto vaikutti yhtä fiksulta kuin muukin toisto. Minulle henkilökohtaisesti tässä ei ole mitään ongelmaa: kuuntelen paljon mielummin Response D20/R:llä kovaa heavyä kuin Cerwin Wegoilla klassista. 60/10 mm nauha Taajuusvaste ............................................................. Yläbassot ja alin keskialue eivät olleet pelkkää luuta, mutta eivät myöskään turhan lämpimin värein koristeltuja. Soinnillisesti kaiutin toimi mainiosti, ja rauhallisuus sopii rentoihin, tunnelmoiviin jazz-biiseihin (Ben Websterin vintage-äänite toistui lumoavasti), mutta kiivaammilla kipaleilla joku voisi kaivata enemmän pa-luonnetta. Mikään musiikki ei hyödy värittymistä, mutta moni musiikki kaipaa D20/R:n tarjoamaa tummanpuhuvaa sopusoinnillisuutta
Sointi tasapainossa Ennen Brio-R:ää kokeilin Daleja (vahvistinsuositus 20–100 W) parikymmentäwattisella putkilaitteella. Linjasisäänmenoja (rca) on viisi, joista yksi levysoitinasteelle. Kaikki 24/192-tasoisia. Sisääntuloja on neljä, kaksi optista ja kaksi koaksiaalista. Piuhojen tärkeydestä kertoo, että maksavat saman verran kuin kaiuttimet. Pieni kaiutin pienelle laitteistolle Kun tätä laitteistoa tarkastelee, Regan vahvistin on hyvä lähtökohta, mutta voisin kuvitella, että myös Dalin kaiuttimet ovat asettaneet valinnalle tiukat reunaehdot. Langatonta yhteyttä ei ole, mutta tietokonetta varten on 16 bit/44,1 kHz usb-sisäänmeno. Melko tyypillinen toteutus siis. Rega sanoo erityisesti panostaneensa tietokoneperäisen kohinan minimoimiseen sekä signaalija erotuskondensaattorien laatuun. Regan tekniseen osaamiseenkin voi yleisesti ottaen luottaa. Kuluttajalla on mistä valita. Itse päätin pitää kuunteluetäisyyden lyhyenä ja vedin kaiuttimet 2 metriä irti takaseinästä. Riaa-korjausta ei nyt kaivattu, kun Hifistudio toimitti puolikokoisen (20 x 25 cm) Brio-R:n eteen da-muuntimen Rega DAC, jonka ulkomitat ovat samat. Parhaiten kaiutin kuulemma toimii tukevalla jalustalla. Refleksiportti on takalevyssä, minkä vuoksi kaiuttimen ja seinän väliin pitää valmistajan mukaan jäädä vähintään 2 cm. Viritystaajuus on 63 Hz ja jakotaajuus 3 000 Hz. Kokoa selittää, että kaiutin on helposti sijoitettavissa esimerkiksi kirjahyllyyn tai tv-tasolle. Eikä siinä mitään , kaiutin soi varsin nätisti. Mutta vasta kun valjastin kaiuttimen eteen Regan, tuntui kuin ääni olisi saapunut kotiinsa. DAC ei ylieikä ylösnäytteistä, vaan prosessoi striimiä natiivilla näytteenottotaajuudella. Halvimmista Dalin jalustakaiuttimista poiketen Mentorkaiuttimien ”komponentit ja viimeistely ovat lähempänä high-end-tasoa”. Regan transistorit pumppasivat ääneen jakamatonta, ei liian herkisteltyä tehoa. Dalin Menuet on Mentor-sarjan jalustakaiutin. Digitaalisuotimia on viisi, joista voi käyttää haluamaansa. Laitteisto puolikokoinen Rega Brio-R on 2 x 50 -wattinen integroitu vahvistin Sanken Darlington -päätetransistoreilla, joiden ajurina on matalaimpedanssinen A-luokan emitteriseuraaja. Kokeilussa Rega DAC sai digisignaalin Sonyn cd-soittimelta koksupiuhaa pitkin. Kauppiaanlaitteisto:Hifistudio,Turku Teksti Kari Nevalainen Kuvat Valmistaja kokeilu Kokoistaan vahvempi 22. Kokoa tärkeämpää tärkeämpää on äänen tasapaino. Tällä kertaa Hifistudion haaraliike Turussa valitsi laitteistonsa ytimeen Regan Brio-R -vahvistimen tietäen hyvin, että se on jo kertaalleen ollut mukana (Stereo Helsinki). Perustelut olivat Regan äänen ”mukaansatempaavuus ja innostavuus”. Menuet kiitti, ja vahvistinkokeilut päättyivät siihen. Se kertoo, että tarjonta Suomessa on laajaa. Hieman tuollainen ruuvattava kokoonpano epäilyttää, mutta lopputulos ei jäänyt huteraksi. DAC on 24-bittinen muunnin Wolfson WM8742 -sirulla. Siksi Hifistudio valitsi jalustaksi terästangoista ja -levyistä kokoon ruuvattavan Custom Design Fs104 Signaturen. Menuetissa ääntä tuottaa yksi 28 mm tekstiilidome ja 4,5 tuuman basso/keskialueääninen puukuitukartiolla. Kyse on todella pienestä (250 x 150 x 230 mm) ja kevyestä (4,1 kg) bassorefleksikaiuttimesta. Kytkentöihin käytettiin Atlas Hyper Symmetrical RCA -välikaapelia ja Atlas Hyper 2.0 -kaiutinkaapelia. Maksimissaan tämä minikaiutin täyttää huoneen 105 desibelin äänenpaineella. Kaiuttimesta näkee heti, että ulkonäköön ja viimeistelyyn on kiinnitetty huomiota. Taajuusvasteeksi ilmoitetaan (+/-3 dB) 59–25 000 Hz, herkkyydeksi (2,83 V/1 m) 86 dB ja nimellisimpedanssiksi 4 ohmia. Kumpikaan ei anna mielikuvaa highendista, mutta molemmat edustavat sitä kyllä. Digidatalle on oma kello ja virransyöttö. TÄSSÄ juttusarjassa yksikään laite ei ole aiemmin ollut esillä kahteen kertaan. Turun Hifistudion kolmen tonnin laitteistossa kaikki on pientä
63 Hz Mitat (kxlxs) ................................................... 22 x 8 x 32 cm Paino ................................................................... kg Vahvistinteho ................................................. 1x rca Digitaalilähdöt .............................................. Mutta – ja nyt tullaan tämän laitteiston kannalta keskeiseen ominaisuuteen – bassokompromissi on sen luonteinen, että yllättävän laajalla musiikkivalikoimalla tuntuu kuin kuuntelija ei kokisi menettävänsä ratkaisevan paljon musiikin sisällöstä nopeasti laskevien bassojen myötä. Bassojen kanssa kuuntelija joutuu hyväksymään kompromissin, varsinkin jos haussa on ilmavat ja suoraan puhuttelevat keskibassot. www.hifistudio.fi Rega/Dali-yhdistelmä on äänensävyiltään ja erottelukyvyltään riittävän hienosyinen musiikin toistaja jopa vaativampaankin makuun. Dali Mentor Menuet Hinta ................................................................... 349 €/pari Kaapelit Atlas Hyper Symmetrical RCA .............. 210 mV Oton herkkyys phono.................................2,1 mV / 47 kOhm Taajuusvaste (+/-3dB) ............................... Tykkäsin kuitenkin kokonaisuudesta. 24/192 kHz da-muunnin (Wolfson WM8742) Digitaaliotot ................................................... Seinäsijoitus voi itse asiassa huonontaa sointitasapainoa, vaikka se vähän nostaisikin keskibassojen tasoa. 3 000 Hz Diskanttielementti ...................................... 4,1 mm Jalustat Custom Design Fs104 Signature ......... Kun Dalissa sointitasapaino on valittu fiksusti, bassolinja tulee muun äänimassan mukana niin uskottavasti, että kuuntelija voi unohtaa bassot ja ottaa musiikin todesta, olipa kyseessä jazz (Verneri Pohjola), lied (Reetta Haavisto), jousikvartetti (Meta 4) tai jopa iso viihdeorkesteri (useita). 2x optinen, 2x koaksiaalinen, usb Analogilähdöt ................................................ 195 W DAC Merkki ja malli ............................................... Syitä on kolme: sointitasapaino, sointitasapaino ja sointitasapaino. 599 € Taajuusvaste (+/-3 dB) .............................. Alempien bassojen puute peittyy kokonaisuuteen, eikä soittimien (fonit, piano) kokoa tarvitse hävetä. 59-25 000 Hz Herkkyys (2,83 V/1 m) ............................... 2 x 50W 8 ohmiin Oton herkkyys linja ..................................... 27 Hz 20,5 kHz Tehonkulutus .................................................. Bassorefleksi Viritystaajuus ................................................. Pieni kun on, Dali jättää musiikin ilmavasti kaiuttimien väliin. SPL ........................................................... 105 dB Vahvistinsuositus ......................................... Tätä voi osittain kompensoida viemällä kaiuttimet seinän viereen. 22 x 32 x 8 cm Kaiutin Merkki ja malli ............................................... Esimerkiksi oopperamusiikkia kelpaa kuunnella, eikä lava kuulosta mitenkään kutistuneelta. 4 ohmia Max. 849 € Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Mitat (lxkxs) ................................................... 1 x 4,5" Kotelotyyppi ................................................... 20-100 W Jakotaajuus ..................................................... 86,0 dB Nimellisimpedanssi .................................... 15 Hz 40 kHz Taajuusvaste (+/-1dB) ............................... 5 valittavaa filtteriä Mitat (lxkxs) ................................................... Se tarkoittaa vääjäämättä, että musiikilla basso jää korvin kuullen puolitiehen. Laitteisto tarjoaa monella musiikilla varsin tasapainoista esitystä. Ainoa pieni miinus laitteiston yllättävän pitkälle taipuvaan äänimaailmaan on lievä huutavuus ja liikaelävyys, mikä lienee äänen suhteellisen keskialuevoittoisuuden vääjäämätön kylkiäinen. 799 € Muunnin ............................................................ Sekös on omiaan innostamaan kuuntelemaan lisää musiikkia. Rega Brio-R Hinta ................................................................... 239 €/3 m pari Lisätietoja ........................................................ Minilaitteistoilla on myös hyvä tapa tehdä musiikinkuuntelusta odotuksista vapaata ja huoletonta. 1 x 28 mm tekstiilidome Bassoääninen ................................................. kokeilu info 23. Kaiuttimen hyödyllinen basso ulottuu viritystaajuuden tuntumaan eli noin 70 hertsiin. 1x optinen, 1x koaksiaalinen Muuta ................................................................. 250 x 150 x 230 mm Paino ................................................................... Vahvistin Merkki ja malli ............................................... 259 €/1 m pari Atlas Hyper 2.0 -kaiutinkaapeli .......... Rega DAC Hinta ..................................................................
Hifistudio, Turku Lauri Eskola Kruunuradio Tommi Tuominen Kerro taustasi hifialalla. Nuorempana soitin myös alttosaksofonia aktiivisesti reilut 14 vuotta. Sillä pääsee hyvin alkuun hyvän äänen tiellä. Eipä tätä jalkaa ole suotta kehuttu alan eri lehdissä vuosi toisensa perään. Laitteiston tulee myös olla helppo käyttää, jotta koko perhe voi nauttia hyvästä äänestä. Kaiutin on kooltaan todella pieni, mutta tarjoaa oikean oheislaitteiston kanssa huiman hyvää musiikintoistoa. Atlaksen Equator-sarjaan, kaiutinjalat vaihtaa puolta halvempiin RS-sarjan tuotteisiin ja kaiuttimiksi valita esimerkiksi B&W:n uudesta 600 S2 -sarjasta vähän edullisemmat toistimet. Harrastukseni lähtökohtana on aina ollut itse musiikki. Ennen ensimmäisiä kunnon stereoita olin jo kerännyt kattavan levykokoelman. Jopa Atlaksen virtakaapeli parantaa toistoa selkeästi! Mitä vaihtoehtoja sinulla oli. Tämä ala on erittäin värikäs, mielenkiintoinen ja monipuolinen. Laitteet näyttävät hyvältä, ovat kestäviä ja soundi on yleispätevä. kuka 24. Erityisesti tämä Hyper-sarja on hintalaatusuhteelta huimaa tavaraa. Musiikin tulee rullata vapautuneesti, innostavasti ja melodisen tarkasti. Pienen kokonsa ansiosta tämä paketti ei myöskään vie kauheasti tilaa, joten sen voi sijoittaa vaikka tietokonepöydälle! Rega DAC:n tilalle tai rinnalle voi miettiä myös Regan Apollo-R-cd-soitinta ja/tai Regan levysoitinta. Vaihtoehtona tälle melko tyypilliselle stereopaketille ajattelin ehkä ennakkoluulojakin herättävää, mutta positiivisesti hifimarkkinoita ravistelevaa Asuksen da-muunninta, joka on laadultaan huiman hyvä, ja sille kaveriksi Genelecin aktiivikaiuttimet. Se päästää todella hienosti alkupään informaation läpi kaiuttimille tarjoten todella nopean, rytmikkään ja alas ulottuvan bassotoiston. Dalin Mentor Menuet taas on Dalin kaiutinsarjoista pykälää parempi niin ääneltään kuin viimeistelyltään. Tässä hintaluokassa saa jo sen verran erinomaista ääntä, että asiat pystytään hienosäätämään kuntoon vähän paremmilla kaapeleilla ja oheistarvikkeilla. Verkko-ominaisuuksien ansiosta laadukas äänentoisto ja laitteiston ohjaus saadaan langattomasti jopa kesämökin terassille. Atlaksen kaapelit taas viimeistelevät kokonaisuuden. Mielestäni tämä paketti tarjoaa erittäin mukaansatempaavan ja hauskan äänimaailman, jolla voi kuunnella kaikenlaista musiikkia. Mielestäni Atlaksen Hyper-sarja on loistava kaveri erityisesti Regan laitteille. Osana kokonaiselämystä on toki myös laitteiden visuaalinen ilme. Millainen on lähestymistapasi hifiin. Kauppakorkeakoulusta valmistunut pitkän linjan hifiharrastaja ja musiikin suurkuluttaja taiteilee yrittäjyyden, vauva-arjen ja hifiharrastamisen välillä. Kaiutinjalaksi valitsin Custom Design FS104 Signaturen, joka on rakenteeltaan tarpeeksi tukeva. Kaapelointia voidaan tiputtaa esim. Miltä hifin tulevaisuus näyttää kauppiaan näkökulmasta. Se pitää bassopään todella tiukkana viiden putken ja avoimen rakenteensa vuoksi. Laitteita on helppo käyttää, ja ne ovat varmatoimisia. Kipinän harrastukselle antoi isäni aikoinaan ostama Salora 2000 -viritinvahvistin ja AR-7-kaiuttimet. Mielestäni ala näyttää monipuolistuvan. Mistä tinkisit, jos asiakkaan budjetti ei aivan veny 3 600 euroon. On mahtavaa, miten hienosti rakkaan harrastuksen ja työn voi yhdistää! Kauppiaanlaitteisto:Hifistudio,Turku kokeilu Lauri Eskola aloitti Turun Hifistudion kauppiaana 2013. Regan vahvistimen kaveriksi kannattaa ehdottomasti hankkia aina saman merkin soitin, jolloin saadaan kaikki irti merkin ominaissoundista. Suomessa arvostetaan entistä enemmän hyvää ääntä ja halutaan panostaa esimerkiksi television parempaan äänentoistoon tai jopa koko talon kattavaan monihuonejärjestelmään. Kokoamani laitteisto on melko tavanomainen musiikin kuuntelijan setti. Sanoisin, että tämän hintaluokan stereolaitteisto on melko normaali silloin, kun asiakas haluaa hyvin soivan ja helppokäyttöisen kokonaisuuden. Teemme Hifistudiolla jatkuvasti suunnitelmia ja toteutuksia rakenteilla oleviin taloihin, joihin asiakkaat haluavat kotiautomaatiota, monihuoneäänentoistoa ja helposti ohjattavaa ääntä. Olen harrastanut hifilaitteita ja musiikin kuuntelua jo pienestä pitäen. Valitsin tämän kokoonpanon, koska tässä ratkaisee kokonaisuus ja kolmen merkin erinomainen synergia. Lähtisin rakentamaan pakettia kuitenkin Regan vahvistimen ympärille. Millä perusteella teit valintasi. Minulle on ensiarvoisen tärkeää, että laitteilla voi kuunnella kaikenlaista musiikkia äänitteen laadusta riippumatta. Rega tuottaa todella mukaansatempaavaa ja innostavaa ääntä, joka saa väistämättä hymyn huulille. Miltä tämän hintaisen laitteiston kokoaminen vaikuttaa arkipäivän kaupanteon näkökulmasta. Näillä saadaan todella tarkkaa ja puhdasta ääntä helposti! Mitä pidät laitteiston suurimpana vahvuutena
Heille halpa ja iso Hifihuoneen Kimber Kable 4PR -kaiutinkaapeli sijoittuu 150 euron hintaluokaltaan tavanomaiseen valintaan. Kauppiaanlaitteisto–yhteenveto Teksti Kari Nevalainen Kuvat Valmistajat kokeilu MUKANA oli kahdeksan kauppiasta: Hifihuone Tampereelta, Silence Audio Espoosta, Audiokauppa Helsingistä, Stereo Helsinki, Sound Factor Tampereelta, MR Hifi Helsingistä, Hifistudio Turusta ja Kruunuradio Helsingistä. Mitä rahalla saa. Puuttuvaksi äänilähteeksi kauppias suosittelee tietokonetta. Aika suuri yksimielisyys vallitsi siitä, että vaaditun kaltaisessa laitteistossa ääntä tuottaisivat pienet tai pienehköt 2-tiejalustakaiuttimet. Melko kattava otos. Massamarkkinoilta olisi saanut edullisemmin enemmän ja matalampaa bassoa. Onko tämäntyyppisille laitteistoille aitoa kysyntää. On yhteenvedon aika. Ketään ei yllättäne, että ne suomalaiset olivat kaiutinvalmistajia. Kun yliopistolla pyörii, aika moni opiskelija näyttää näppäilevän seminaaritöitään Macbook Prolla. Yhden merkin maita olivat Italia ja Kanada. Highendiin on varaa, mutta ei highend-toistolaitteisiin. Hifihuoneen Totem Arro, vaikka onkin lattiakaiutin, on valeasuinen jalustakaiutin, jonka alla on koteloa tukevoittava hiekkavarasto. Harrastajille kelpaa 300 euron pc-läppäri ja 15 vuotta vanha auto, kunhan stereot ovat komeat ja tasokkaat. Tämä aika pitkälle kertoo, minkälaisia kotelotilavuuksia annetulla budjetilla pystytään tarjoamaan. Kysely suunnattiin kuitenkin erikoistuneille hifikauppiaille. Sellainen saattaa hyvinkin maksaa yhtä paljon kuin itse kaiutin. Kaikilta kysyttiin, kuinka hyvin tällainen toimeksianto vastaa oikeaa myyntitilannetta. Eräs lukija kritisoi asetelmaa todellisuuden vastaiseksi. Hifin Aurelia Magenta edusti tyypillistä kaiutinvalintaa. Kaapeloinnin osuus koko laitteistoista asettui pääsääntöisesti alle kymmeneen prosenttiin. Silence Audion Aura Vita on usbliitännän ja da-muuntimen sisältävä integroitu vahvistin. Tämä kertoo Suomen tarjonnasta. Mitä saa, mitä maksaa Hifistudion laitteiston myötä juttusarja, jossa kauppiaita pyydettiin kokoamaan noin kolmella tuhannella eurolla aloittelevalle hifistille ensimmäinen oikea hifilaitteisto, päättyy. Mr. Suomestakin oli mukana kaksi valmistajaa. 26. Erilaista bassoa Ehdotettujen kaiuttimien keskimääräinen alarajataajuus liikkuu 50–70 hertsin tuntumassa. Eivät ehkä opiskelijat, mutta nuoret pariskunnat ja tv-äänen parantajat, muiden muassa, voisivat heidän mukaansa tulla hyvin kyseeseen. Poikkeuksiakin on, kuten Audiokauppa KEF R500 -kaiuttimellaan osoitti. Toisaalta sekin tuli selväksi, että jalustakaiuttimet vaativat seuraukseen usein tukevan jalustan. Taustalla on syvään juurtunut käsitys – eikä kokonaan väärä – että tässä hintaluokassa lattiakaiuttimien taso ei yllä jalustakaiuttimien tasolle. Kauppiaitten suosittelemat laitteet tulivat valtaosin Englannista ja Saksasta. Mikä tärkeämpää, kyse oli hifiharrastusta aloittelevasta asiakkaasta. Kompakti jalustakaiutin soveltuu kauppiaiden mielestä parhaiten tähän hintaluokkaan. Kirjoittajan mukaan kenelläkään hänen tuntemallaan opiskelijalla ei ole panna 3 000 euroa äänentoistolaitteisiin! Kauppiaat olivat hieman toisella kannalla
Hifin Exposure ja Hifihuoneen Creek). Kauppiaat käyttivät laitteistoonsa koko sallitun rahamäärän (annettu kokonaissumma oli 2 500–3 500 euroa). Parissa laitteistossa kaapelien osuus laitteiston loppusummasta ylsi viidennekseen, mutta pääsääntöisesti kaapelien osuus budjetista jäi alle kymmeneen prosenttiin. 3 500 euroa on kuitenkin lähes 50 % enemmän kuin 2 500 euroa. Muissa keskityttiin digitaalisiin äänilähteisiin. Sen korvasi joko erillinen da-muunnin (Hifistudion Rega ja Soundfactorin Gold Note) tai vahvistimeen integroitu da-muunnin (Silence Audion Aura Vita, Audiokaupan Cambridge Audio Minx ja Kruunuradion Naim Unitilite, jossa tosin on myös cd-asema). 5/2014 Audiokauppa .......................................................................................... Stereo Helsingin Rega Planet oli ainoa vinyylisoitin laitteistojen joukossa. 8/2014 Hifistudio Turku .................................................................................... 2/2014 Silence Audio .......................................................................................... Kolmea laitteistoa kahdeksasta pääsi soittelemaan langattomasti. Paljon ylemmäksi tärkeyslistalla nousee avoin, selkeä ja värittymätön keskialue. Yksikään hifikauppias ei ehdottanut rautakaupan kaapeleita. kokeilu bassokumu ei kelpaa. Neljä kauppiasta näki asian fifty-fifty. Ääripäinä olivat Audiokaupan kokoonpano, jossa KEFin kaiutin nieli 70 % yhteishinnasta ja elektroniikka kaapeleineen loput 30%. 4/2014 Kruunuradio ............................................................................................ 27. Ilman jalustaa seisova Totem Arro kun on oikeastaan jalustakaiutin integroidulla, hiekkatäytteisellä jalalla. Cd-asema ja tiedostotoistotoiminnot ovat monen toivelistalla. Kruunuradion Naim Unitilite kertoo jotain digitaalisten monitoimilaitteiden suosiosta. Äärilaidasta toiseen Painotukset laitteistojen sisällä vaihtelivat melkoisesti. Voi sanoa, että kaikki ehdotetut kaiuttimet enemmän tai vähemmän täyttivät tämän ehdon. 7/2014 Sound Factor .......................................................................................... etupään tärkeyteen elää hifikauppiaitten parissa. Hifi. Houkutus oli ymmärrettävästi suuri, kun kyseessä oli lehtijuttu. Hifi ....................................................................................................... Audiokaupan KEF R500 oli koottujen laitteistojen ainoa oikea lattiakaiutin. Uusien musiikinkuuntelumuotojen otaksuttiin tuovan uutta asiakaskuntaa. Kauppiailta kysyttiin, mitä he ajattelivat hifin tulevaisuudesta Suomessa ja yleisemminkin. Luulisi, että tosielämässä jälkimmäinen on huomattavasti helpompi myydä. Vahvistimien keskimääräiset tehot, 40–60 wattia, riittivät melko hyvin ajamaan keskiherkkiä kaiuttimia perinteisessä hifikuuntelussa. Moni kauppias korosti virtajohdon laadun tärkeyttä harrastuksen myöhemmässä vaiheessa. Kauppiaat olivat kuitenkin valmiit tinkimään kaapeleista, jos budjetti ei muuten riitä. Isojen juhlien ämyreiksi näistä laitteistosta ei ole. Ammattioptimismia vai mitä lie, mutta näkymät eivät olleet niin masentavia kuin ulkopuolelta voisi kuvitella. 6/2014 Mr. Mielenkiintoinen tieto oli, että langattomuutta ja uusia musiikinkuuntelumuotoja eivät kaipaa vain nuoret vaan myös esimerkiksi iäkkäämmät pariskunnat. Perinteisiä cd-soittimia oli enää vain kahdessa laitteistossa (Mr. Kruunuradiolla suhdeluvut olivat toisinpäin ja melkein samaan pääsivät Hifistudio ja Mr. On perinteiset hifistereovahvistimet (Rega, Exposure, Creek, Gold Note) ja toisaalta monitoimivahvistimet (Aura Vita, Naim ja Cambridge Audio). Usko Kauppiaidenlaitteistoton esiteltyseuraavissalehdissä Hifihuone .................................................................................................. Vain yksi kauppias, Stereo Helsinki, tarjosi laitteistoon vinyylisoittimen! Vahvistimet voi jakaa kahteen ryhmään. 3/2014 Stereo Helsinki ...................................................................................... 1/2015 pätevään elektroniikkaan ja laitteiston ns
Nämä virheet voivat estää äänikuvaa toistumasta parhaalla tavalla. Seinää voi käyttää myös hyväksi. Yksi syy, miksi kaiuttimien ja seinän vuosikymmeniä jatkunut yhteiselo haluttiin lopettaa, oli osin kiistanalainenkin ”äänikuva”. Sen uskottiin voivan toistua oikeanlaisena vain kaiuttimet kaukana takaseinästä. Tarjolla on toki vieläkin pienempiä seinäkaiuttimia, mutta valitsimme testiin sellaisia malleja, jotka toimivat vähintään kohtuullisesti ilman subwooferiakin. Tähän testiin valitut kaiuttimet ovat kaikki suunniteltu seinälle ja vain seinälle. Se tarkoittaa, että niissä esimerkiksi seinän samanvaiheinen heijastus bassotaajuuksilla ja sen vaikutus vasteeseen on enemmän tai vähemmän otettu valmiiksi huomioon esimerkiksi jakosuotimen toteutuksessa. Vääränlainen kaiutin seinässä kiinni saa sen sijaan varmasti aikaan huonoa, bassoista ja alakeskialueelta värittynyttä sekä aikaja vaihetoistoltaan epäyhtenäistä ääntä. Taulu-TV:n kaveriksi Paluuta vanhaan on myös se, että seinäkaiuttimia mitä ilmeisimmin kuunnellaan, kuten silloin aikoinaan, yhdessä koko perheen voimin. Litteät kaiuttimet seinälle Taulutelevisioiden huono äänenlaatu on avannut litteille seinäkaiuttimille uusia markkinoita. Testasimme yhdeksän erilaista seinäkaiutinta. Kaiuttimen paikka ei itsessään lisää äänen tilavaikutelmaa tai tuo uusia ulottuvuuksia äänikuvaan, ja kuten Stig Carlsson (Carlsson), Harold Beveridge (Beveridge), Peter Snell (Snell), Donald Chave (Lowther) ja muutamat muut ovat kaiuttimillaan osoittaneet: seinätai nurkkasijoitus ei ole hyvän äänen vihollinen, kunhan kaiuttimet ovat oikein suunniteltu. Ja mikseivät ne toimisi TV:n äänentoiston lisäksi vakavammassakin musiikin kuuntelussa. Eikä mikä tahansa TV, vaan pari tuumaa paksu taulu-TV. Seinäkaiuttimet Teksti Kari Nevalainen Kuvat Mauri Eronen Mittaukset Mauri Eronen vertailu ENNEN vanhaan, ennen 1980-lukua, kun hifi-miehet ylintä äänenlaatua jahdatessaan alkoivat siirtää kaiuttimiaan pois seinän vierestä, kaiuttimet sijoitettiin poikkeuksetta seinälle, seinän läheisyyteen tai huoneen nurkkaan. Nyt välissä ei ole ULA-radiota, vaan TV. • DLSFlatboxMidiV2 • DLSFlatboxM-Two • DSLFlatboxXXL • MartinLoganMotionSML • MonitorAudioApexA40 • MonitorAudioSoundFrame2 • MonitorAudioSoundFrame3 • PSBImagineW1 • TotemAcousticsTribe1 28
1 3 2 4 29. Muitakin suunnitteluhaasteita on. Ratkaisulla pyritään estämään ei-toivotut suuntaavuuden muutokset taajuuden funktiona. Tätä varten useimmissa kaiuttimissa on jousilukko. Jonkin verran kaiuttimissa esiintyi yläbasson korostumaa, mutta harvoin ylitsekäymättömän suurta. Vaikka testin kaiuttimia käytetään pääsääntöisesti kuvaan sidotun äänen toistamiseen, soveltuvat ne toistoominaisuuksiensa puolesta myös musiikin kuunteluun. vertailu Seinäkaiuttimien paluu, niiden litteys ja sisutusystävällinen ulkoasu selittyvät suoraan tarpeella mukautua yhä ohuempiin TV-näyttöihin. 3 ja 4 Monitor Audio Sound Frame 2:n diskantin tasoa voidaan säätää 3-portaisella kytkimellä. Yksilöllisempää visuaalista ilmettä haetaan kankaan poikkeavalla värillä tai mittatilaustyönä tehtävällä kuvioinnilla. Kaikkein pienimpiä kaiuttimia lukuun ottamatta kaiuttimet tuntuivat sietävän myös tehoa melko hyvin, jotkin jopa vaativat sitä avautuakseen soinnillisesti. Testin kaikki kaiuttimet voi asettaa seinälle sekä pystyettä vaakasuuntaan. Dilemma syntyy siitä, että litteillä kaiuttimilla pitäisi pystyä parantamaan aina vain litteämmäksi käyvien televisioiden omaa, usein ponnetonta, sävyltään harmaata ja bassotonta ääntä. Yleispätevää ääntä Kuten aina kaiuttimien kanssa seinäkaiuttimillekin pitää etsiä parasta sointitasapainoa kaiuttimien sijaintia seinällä kokeillen. Hinta korreloi osittain kaiuttimien kotelotilavuuden kanssa, mutta ei kokonaan. Muutokset sekä leveysettä korkeussuunnassa vaikuttavat paitsi sointiin myös kokemukseen äänikuvasta. Osaa kaiuttimista voi jopa sananmukaisesti kutsua taulukaiuttimiksi. Sen yhdysrakenteista (koaksiaalinen) keskiääni/diskantti-elementtiä pystyy myös suuntaamaan. 1 Monitor Audio Apex 40 seinäteline mahdollistaa kaiuttimen suuntaamisen sivusuunnassa, mutta samalla tuo kaiuttimen melko ulos seinästä. Yhdeksän pientä ja isoa Testissä oli mukana yhdeksän 500 2000 euron hintaista seinäkaiutinta kolmessa eri hintaluokassa. Samoin pitää huomioida mahdollisen taulukehyksen vaikutus diskanttivasteeseen. Äänikuva ei toistunut aivan samalla tavalla kolmiulotteisesti kuin ”tavallisilla” ja etäämmälle seinistä huoneen sijoitetuista kaiuttimista, mutta tilainformaatiota sisältävillä äänitteillä tilavaikutelma oli kuitenkin täysin uskottava. Ja niin edelleen. Martin Loganin kaiuttimien ollessa alle 5 cm paksuudellaan omassa luokassaan. Kaiuttimien suuntaavuusominaisuuksiin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi asettamalla diskanttielementti torveen tai sijoittamalla elementit etulevyssä ns. Sen sijaan diskanttitoistossa tuntui useammankin kaiuttimen kohdalla olevan toivomisen varaa. Joidenkin kaiuttimien mukana tulee ruuvit ja asennussapluunat. Kaiuttimien syvyydet (etulevyn etäisyys seinästä) vaihtelee tyypillisesti kahdeksasta noin yhteentoista senttimetriin. Pitää esimerkiksi ottaa huomioon, että ääni ei liikaa muutu asennettiinpa kaiutin pystytai vaaka-asentoon. Kaiuttimien seinäkannattimet ovat tukevia ja kaiuttimien ripustaminen seinälle suhteellisen huoletonta. Basso-keskiääniset ovat useimmiten halkaisijaltaan 100millisiä ja niitä kuormittamaan on valittu bassorefleksikotelo. Niitä voi siis käyttää etuja takakanavien lisäksi myös keskikanavan toistamiseen. kampasuodinilmiön vuoksi. Koska kaiuttimien taakse jää vähän tilaa, oletusarvo tuntuu olevan, että käytetään vain terminoimattomia kaapeleita. Enemmistö kaiuttimista on 2tai 2,5-tieratkaisuja. Sen korkeat taajuudet toistetaan nauhadiskantilla. Seinäkaiuttimet ovatkin taipuvaisia soimaan avarasti ennemminkin kuin tarkan fokusoidusti. Kotelot ovat varsin kapeita suhteessa elementtien kokoon, mikä vähentää haitallisia reunaheijastuksia. Kaiuttimien suhteellisen korkeasta alarajataajuudesta (60-80 Hz) huolimatta lähes kaikki kaiuttimet onnistuivat tuottamaan kelpo bassoa. Musta ja valkoinen näyttävät vahvasti hallitsevan seinäkaiuttimien värimaailmaa. Parissa kaiuttimessa bassotoistoa on tukevoitettu passiivisäteilijöillä. Apex 40 on testin syvin kaiutin, mutta se toistaa hyvin myös bassotaajuuksia. Keskialueella selvät toistovirheet oli onnistuttu suurimmaksi osaksi välttämään. Pienin kaiutin on kotelotilavuudeltaan vain parin litran luokkaa, suurin vastaa tilavuudeltaan jo keskikokoista jalustakaiutinta. 2 Martin Logan on testin ohuin kaiutin. Monitor Audion kaiuttimissa on mahdollisuus myös suunnata diskanttielementtiä tarpeen mukaan. Kapea rakenne laajentaa myös kaiuttimen säteilykuviota. D'Appolito-järjestykseen, eli diskanttielementti vertikaalisesti kahden basso-keskiäänisen väliin. Litteyden vaatimuksesta seuraa esimerkiksi, että seinäkaiuttimien valmistajien pitää kaikin keinoin pyrkiä maksimoimaan kotelon sisätilavuus ja löytämään tarkoitukseen sopivat elementit, jotka ahtaasta kotelosta huolimatta tuottaisivat kunnollista bassotoistoa. Martin Loganin toistoa pidettiin testin parhaimpana. Tätä ei kuitenkaan voi hifimielessä suositella ns
Niistä on nähtävissä seinän läheisyyden aiheuttama korostus matalilla taajuuksilla. 2600 Hz 3200 Hz Mitat (l x k x s) (sis. kiinnikkeet) 240 x 790 x 88 mm 140 x 610 x 120-150 mm 140 x 700 x 82 mm 150 x 660 x 89-95 mm Paino (/kpl) 7 kg 6,9 kg 4,2 kg 6,4 kg Värivaihtoehdot Korkeakiiltoinen valkoinen, musta ja matta valkoinen korkeakiiltoinen valkoinen ja musta Korkeakiiltoinen musta Valkoinen, musta ja hopea Muuta Etukangas saatavilla eri väreillä ja kuvilla, suunnattava koaksiaalinen keskiääni-/diskantielementti, diskantin tasonsäätö Suunnattava seinäteline Myös pöytäjalusta *) myydään à 590 € / kpl *) myydään à 595 € / kpl "*) myydään à 599 € / kpl **) passiivisäteilijät" 30. Ainoastaan Martin Loganin bassovaste oli tasoltaan hyvässä balanssissa. Valmistajat eivät kuitenkaan näytä yrittäneen kompensoida tätä korostumista jakosuodatuksen avulla millään tavalla. ei ilm. 100-150 Hz) 70 Hz 59 Hz 63 Hz 82 Hz 67 Hz 63 Hz 67 Hz 79 Hz 62 Hz DLS FlatBoxMidiV2 DLS FlatBoxXXL DLS FlatboxM-Two MartinLogan MotionSLM MonitorAudio SoundFrame3 Hinta (pari) 498 € (* 1198 € (* 2398 € (* 1190 € (* 590 € (* Maahantuoja/edustaja JJ-Hifi JJ-Hifi JJ-Hifi Highend Studio Finland Concept Hifi Lisätietoja www.jjhifi.fi www.jjhifi.fi www.jjhifi.fi www.highendstudio.fi www.concepthifi.fi www.dls.se www.dls.se www.dls.se www.martinlogan.com www.monitoraudio.co.uk Toimintaperiaate 2-tie (refleksi) 2,5-tie (refleksi) 2,5-tie (refleksi) 2-tie (refleksi) 2-tie (refleksi) Suositeltava vahvistinteho 30-150 W 30-200 W 50-250 W 20-140 W 20-50 W Nimellisimpedanssi (ohmia) 8 ohmia 4 ohmia 4 ohmia 4 ohmia 8 ohmia Elementit (määrä x halkaisija): Basso (tai basso/keskialue) 1 x 100 mm 3 x 100 mm (** 2 x 160 mm (** 2 x 100 mm (** 1 x 100 mm (* Keskialue (2) x 100 (** 1 x 160 mm 2 x 100 mm Diskantti 1 x 30 mm 1 x 30 mm 1 x 30 1 x 26/36 mm (*** 1 x 25 mm Jakotaajuus (Hz) ei ilm. kiinnikkeet) 210 x 380 x 92 mm 240 x 940 x 92 mm 320 x 1050 x 111 mm 16,2 x 64,2 x 4,8 mm 289 x 289 x 78 mm Paino (/kpl) 4 kg 11,1 kg 16,9 kg 3 kg 2,8 kg Värivaihtoehdot Korkeakiiltoinen valkoinen ja musta Korkeakiiltoinen valkoinen ja musta Valkoinen ja musta Korkeakiiltoinen musta Korkeakiiltoinen valkoinen, musta ja matta valkoinen Muuta Valkoinen ja musta etukangas Valkoinen ja musta etukangas Valkoinen ja musta etukangas Myös pöytäjalusta Etukangas saatavilla eri väreillä ja kuvilla, suunnattava diskantti *) myydään à 249 € / kpl "*) myydään à 599 € / kpl **) 2,5-tie, jossa kolme elementtiä toistaa bassoaluetta ja kaksi niistä myös keskialuetta" "*) myydään à 1199 € / kpl **) 2,5-tie, jossa kaksi elementtiä toistaa bassoaluetta ja yksi niistä myös keskialuetta" "*) myydään à 595 € / kpl **) passiivisäteilijät ***) nauhadiskantti" *) myydään à 295 € / kpl MonitorAudio SoundFrame2 MonitorAudio ApexA40 PSB ImagineW1 TotemAcoustics TribeI Hinta (pari) 1180 € (* 1190 € (* 1198 € (* 1990 € Maahantuoja/edustaja Concept Hifi Concept Hifi AH-Hifisystems Hifihuone Lisätietoja www.concepthifi.fi www.concepthifi.fi www.ah-hifisystems.fi www.hifihuone.fi www.monitoraudio.co.uk www.monitoraudio.co.uk www.psbspeakers.com www.totemacoustic.com Toimintaperiaate 3-tie (suljettu) 2,5-tie (refleksi) 2-tie (refleksi) 2-tie (refleksi) Suositeltava vahvistinteho 25-100 W 50-200 W 10-80 W 30-110 W Nimellisimpedanssi (ohmia) 8 ohmia 8 ohmia 8 ohmia 6 ohmia Elementit (määrä x halkaisija): Basso (tai basso/keskialue) 1 x 165 mm 2 x 140 mm 2 x 100 mm (** 2 x 100 mm Keskialue 1 x 105 mm 2 x 100 mm Diskantti 1 x 25 mm 1 x 25 mm 1 x 25 mm 1 x 25 mm Jakotaajuus (Hz) 550/3300 Hz 600/3000 Hz 2300 Hz 2500 Hz Mitat (l x k x s) (sis. DLSFlatboxMidiV2 MonitorAudioSoundFrame2 DLSFlatboxM-Two MonitorAudioSoundFrame3 DSLFlatboxXXL PSBImagineW1 MartinLoganMotionSML TotemAcousticsTribe1 MonitorAudioApexA40 info DLS FlatBoxMidiV2 DLS FlatBoxXXL DLS FlatboxM-Two MartinLogan MotionSLM MonitorAudio SoundFrame3 MonitorAudio SoundFrame2 MonitorAudio ApexA40 PSB ImagineW1 TotemAcoustics TribeI Herkkyys (100-10000 Hz, dB/2,83 V/m) 84 dB 89 dB 89 dB 90,5 dB 86 dB 83,5 dB 89,5 dB 86 dB 85,5 dB Minimi-impedanssi (ohmia) 5,2 ohm @ 15 kHz 3,2 ohm @ 8,6 kHz 3,7 ohm @ 53 Hz 3,2 ohm @ 1,3 kHz 4,8 @ 8,9 kHz 4,4 @ 160 Hz 3,1 ohm @ 3,8 kHz 5,5 ohm @ 250 Hz 4,5 ohm @ 254 Hz Viritystaajuus (Hz) 75 Hz 43 Hz 49 Hz 80 Hz 57 Hz 115 Hz 43 Hz 67 Hz 57 Hz Alarajataajuus (-6 dB / ref. Tämä oli myös kuultavissa, joskaan ei niin dramaattisesti kuin vasteista voisi päätellä. Useassa tapauksessa basson vaimentamisella saataisiin parempi ja tasapainoisempi ääni. Samalla kaiuttimista mitattiin taajuusvasteet. Mittauksista on nähtävissä myös vertailukelpoisesti kaiuttimien väliset herkkyyserot: Mitä korkeammalla vasteen yleistaso on, sitä herkempi. Tämä myös kuului edukseen äänessä. vertailu Seinäkaiuttimet mittaukset TESTAUKSESTA: Kaiuttimet kuunneltiin kuunteluhuoneessamme luonnollisesi seinään kiinnitettyinä. ei ilm
Puhtaasti kuunteluarvioiden perusteella arvioituna voisi ajatella testin viimeisen ryhmän olevan vailla mielenkiintoa, mutta asia onkin päinvastoin. DLS Flatbox Midi ja Monitor Audio Sound Frame 3 ansaitsevat molemmat erikoismaininnan hyvästä hintalaatusuhteesta. Telineen avulla kaiutinta voi liikuttaa korkeussuunnassa, mutta myös suunnata kääntämällä kaiutinta sivusuuntaan ja myös 22,5 astetta pystysuunnassa. Lisätietoja: www.dls.se MYÖS Totem Acousticsilta (vas.) löytyy erillisellä 500 watin vahvistimella varustettu kapea Tribe Sub -subwoofer (svh. Mielenkiintoinen tuote on myös DLS Flatsub Stereo One, mikä sisältää litteässä kotelossa 7,5-tuumaisen subwooferin passiivisäteilijällä ja 2.1-kanavaisen vahvistimen aktiivisuodattimella. Monitor Audio Apex A40 Hinta 595 € /kpl (1190 € /pr) Tukeva,laadukasjamonipuolinen MONITOR Audion Apex A40 poikkeaa testin muista kaiuttimista olemalla lähtökohtaisesti keskikaiutin merkin Apex-surround-systeemissä. Kaiutin on selvästi syvempi kuin testin muut seinäkaiuttimet ja työntyy tukevatekoisen ja monipuolisen suuntauksen mahdollistavan asennustelineen johdosta kokonaisuudessaan jopa 12-15 senttiä ulos takaseinästä. Arvokkaan oloinen ja tyylikäs Apex 40 erottuu muista testattavista vähemmän litteällä olemuksellaan. Molempien kaiuttimien sointitasapaino on suhteellisen onnistunut. Ääni on hyvin koossa, eikä selviä yksittäisiä värittymiä esiinny. Voimakas, mutta sävykäs ja melko luonteva ääni on parhaasta päästä. Mallissa DLS Flatsub 8 on 8 tuuman elementti ja 150 watin vahvistin. Asennusteline mahdollistaa monipuolisen suuntauksen. HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 kuunteluarvio SELKEÄ ja erotteleva toistobalanssi ei liioittele mitään osa-aluetta. Toinenmielipide Kokonaisarviointi perustui pääkuuntelijan (Mauri Eronen) antamiin kuuntelupisteisiin, mutta kaiuttimia kuunteli myös varsinaisen vertailutekstin kirjoittanut Kari Nevalainen. Yläbassoalue nousee ajoittain esiin peittäen jonkin verran keskialuetta, mutta kokonaisuudessaan ääni keskialueelta diskanttiin pysyy tasaisen ja miellyttävän puolella. Ripustamista helpottaa mukana tuleva asennussapluuna. Martin Logan SML soi näistä ohuemmin, mutta hyvin sävykkäästi ja luonnollisesti, APEX 40 soi tuhdimmin, mutta onnistuu säilyttämään äänen yksityiskohtaisuuden ja diskantin sävykkyyden. Flatbox-subwooferit ovat matalarakenteisia, seinälle tai kapeaan tilaa asennettavia lisäbassoja, joilla pääkaiuttimien bassotoistosta saadaan periaatteessa täysin isoja kaiuttimia vastaava. Seinäkaiuttimeksi tilavassa kotelossa ääntä tuottavat kaksi 140 mm basso-keskiäänistä, joiden kartiota on jäykistetty pienillä pyöreillä laskoksilla. Seuraavan ryhmän muodostivat Monitor Audio Sound Frame 3 ja Totem Acoustics Tribe 1. Sen suositushinta on 799 euroa. Tässä hänen omat suosikkinsa testityhmästä: ”Omat suosikkini olivat Martin Logan ja Monitor Audio Apex 40, tasapistein, mutta hieman eri syistä.” ”Kolmannen sijan antaisin PSB Imagine W1:lle, jonka osin värittyneestä äänestä löysin samaa tasokkuutta kuin Matin Loganissa, sävyjen erottelevuutta, dynamiikan seurantakykyä, äänen puhtautta ja ehkä testin jäsennellyimmän äänikuvan.” Kannattaa itse kuunnella. Edullisemman hinnan johdosta DLS Flatbox on kuitenkin pronssisijansa ansainnut. Kiiltävän musta tai valkoinen kotelo on valettua alumiinia. • Hyvä äänenlaatu • Laatuvaikutelma • Suuntausmahdollisuus • Suurehko syvyys ”seinäkaiuttimeksi” TESTIVOITTAJA ????. Suositushinta on 599 euroa. Sen mitat ovat 425 x 155 x 335 mm. Yksittäin myytävä kaiutin voidaan kuitenkin yhtä hyvin sijoittaa television sivuille. Ilmoitettu herkkyys on 90 dB ja impedanssi 8 ohmia. Kaiutin poikkeaa edukseen muista siinä, että sen päistä pyöristetty kotelo näyttää yhtä siistiltä ja tyylikkäältä ilman kangassuojaakin. Refleksiaukkojen suu on toteutettu ilmankulkua ohjaavalla ”HiVe II” -tekniikalla. 1990 €). Vahvistimessa on D-luokan monovahvistin subwooferille sekä 2 x 35 W stereovahvistin pääkaiuttimille. Kokonaisuutena Monitor Audio Apex 40 on tämän testin paras seinäkaiutin, vaikkakin nimitys seinäkaiutin alkaa olla jo rajoilla. Diskantissa on yksi 25 mm ”Gold C-CAM” -elementti. Johtojen kytkemiselle tilaa jättävässä telineessä on useita kiinnitysaukkoja seitsemän kiloa painavalle kaiuttimelle. Erottelevuutta ja informatiivisuutta voisi ehkä olla ripaus enemmän. Diskantissa on juuri sopivasti eloa peltien säkenöintiin, ja yläpään sävyt toistuvat kauniisti. Toisaalta alimmat bassot eivät juuri kuulu, mikä saa bassoalueen kuulostamaan paikoin hieman ontolta. Hyvä kokonaisuus Litteitäsubbareita… RUOTSALAISEN DLS:n laaja Flatbox-mallisto sisältää myös neljä erilaista ”litteää” aktiivisubwooferia. Kumpikin kaiutin on ääneltään hyvä ja niiden välinen paremmuus jääköön jokaisen kuuntelijan arvioitavaksi. Kärjen takana tulivat lähes rinta rinnan kookkaat DLS Flatbox XXL ja M Two, vaikka niiden keskinäinen järjestys oli kuuntelijoilla erilainen. Diskantin sävyt toistuvat hienosti, eikä äänikuvassakaan ole moittimista. Bassotoisto on uskottavaa melko alas asti. Yläbassossa on innokkuutta, mutta kovin häiritsevää kuminaa ei ilmene. Martin Logan tarvitsisi ehkä seurakseen subwooferin kun Monitor Audio toimii basson osalta jopa ihan sellaisenaan. vertailu Yhteenveto Parhaatjahyvät Puhtaasti äänenlaadulla mitaten testin voittajiksi nousivat tasapistein kohtuullisen kompaktin kokoiset Martin Logan SML ja Monitor Audio APEX 40. Pitää huomata, että kyseessä on testin kaksi pienikokoisinta ja edullisinta kaiutinta. Detaljeihin helposti kaivautuva ääni on ripauksen keskivertoa loudnessmaisempi. Voimaa ja tehoa riittää isommallekin musiikille. 31
Toimii niin puheella kuin musiikillakin, mutta pienin varauksin. Suuremman kotelotilavuutensa ansiosta XXL sopii äänivaroiltaan ainoiksi etukaiuttimeksi stereojärjestelmässä tai pääkanavien toistoon kotiteatterissa. Diskanttielementtinä on 30 mm tekstiilikalotti, joka on istutettu hieman syvennettyyn laippaan. Diskantti ja keskialue jäävät suhteellisesti ottaen bassojen varjoon keskialueen pysyessä kuitenkin melko puhtaana, avoimena ja artikuloivana. Pieneen huoneeseen erinomaisesti sopiva kaiutin, jonka toistoa on varmasti helppo tukevoittaa subwooferilla. Vain 3 kg painava, näyttävä ja laadukkaan oloinen kaiutin on helppo nostaa seinälle litteimmänkin televisionäytön viereen. Yläbassossa on toisinaan havaittavissa kumahtavaa luonnetta, eikä toisto ulotu sittenkään kovin alas. Takalevyssä on neljä kannatinta poikkija pystykiinnitykselle. Musikaalinen kaiutin. Alapää on hyvin ohut, mutta bassossa ei ole kuminaa tai tukahtunutta purkkimaisuutta. Bassotoisto integroituu pääosin nätisti, eikä mahtailevaa korostelua pääse syntymään. Yhdessä kangassuojan ja seinäkiinnikkeen kanssa etäisyys takaseinästä jää alle viiden sentin. Artikuloiva keskialue tuo soittimien äänenvärin selvästi esiin. Suljetussa kotelossa bassotoistoa tukevoittaa kaksi 100 mm passiivisäteilijää. Myös työn jälki on samalla tavalla siistiä. 32. Äänessä on tiettyä hienostuneisuutta ja rauhallisuutta. Impedanssiksi ilmoitetaan 4 ohmia ja herkkyydeksi 90 dB. Toivomuslistalle jää hieman yllättäen hieman vähemmän bassoa ja saman verran enemmän keskialuetta ja diskanttia. Alle 2600 hertsin taajuuksille on kaksi pitkäliikkeistä 100 mm basso-keskiäänistä lasikuitukartiolla. Testin pienimpiin kuuluva keskihintaluokan kaiutin onnistuu hyvin valitun sointitasapainonsa ansiosta tuottamaan monessa suhteessa laadukasta ääntä vaativampaankin kuunteluun. • ”Iso” ääni • Äänenpainevarat • Laaja äänikuva • Lievää taipumusta kuminaan HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 kuunteluarvio kuunteluarvio SUOSITTELEMME ????. • Testin littein kaiutin • Sävykäs ja siisti keskialue ja diskantti • Helppo asennus • Ohut bassotoisto • Lievä voiman puute DLS Flatbox XXL Hinta 599 € /kpl (1198 € /pr) Rahallepaljonvastinetta: Isojaäänekäs FLATBOX XXL on rakenteeltaan hyvin samantyyppinen kuin Flatbox Midi, mutta selvästi korkeampi ja ylipäätään seinäkaiuttimeksi jo melko suuri. Kokonaisuutena kookas, mutta myös ääneltään iso. Kuuntelupisteillä testin jaettu ykkössija, mutta tietyin varauksin. Hyvä esitys bassovarauksin. Äänikuva on seinäkaiuttimelle tyypillinen, parempi sivukuin syvyyssuuntaan. vertailu Seinäkaiuttimet Martin Logan Motion SML Hinta 595 € /kpl (1190 € /pr) Litteinjahyvinmusikaalinen MARTIN Logan SLM -seinäkaiuttimen erikoisuus on Heilin Air Motion -diskanttielementti, jota Martin Logan kutsuu Folded Motion -elementiksi. Äänessä voisi olla hieman enemmän ”voimaa” ja kunnolliseen bassotoistoon on suositeltavaa hankkia erillinen subwoofer. Stereokuva laajenee sopivilla äänitteillä helposti huoneen täyttäväksi. Kolmesta 100 mm basso-keskiäänisestä yksi toimii bassoalueella kahden muun kattaessa sekä basson että keskialueen. Ääni on täysipainoinen, miellyttävä ja lämpimään päin kallellaan. Lievää bassovärittymää on havaittavissa, mutta pahaa kuminaa ei. Liittimet, tuplakankaat (valkoinen ja musta) ja muu värivalikoima ovat samat kuin Flatbox Midissä. Pitkä ja kapea Martin Logan SLM on testin littein. Elementit ovat bassorefleksikotelossa ja refleksikanavan aukko kotelon päällä. Voimaa ja potkua riittää. Hintaan nähden antaa paljon. Kaiutin voidaan sijoittaa helposti myös tason päälle mukana seuraavien pöytäjalustojen ansiosta. Koosta huolimatta kotelon syvyys on saatu pidettyä vain 8 sentissä. Näyttävän näköinen ja kookas seinäkaiutin, joka äänivaroillaan pystyy haastamaan isommatkin hifitason kaiuttimet. KESKIALUE ja diskantti ovat vaimeahkoja, mutta kokonaisuus toimii miellyttävän tasapainoisesti. Noin 3 x 4 senttimetrin elementin laskostettu kalvo toimii hieman haitarin tavoin ääntä samaan aikaan eteen ja taakse työntäen. Kaiutin seuraa hyvin musiikin dynamiikan vaihteluja hiljaiset hetket ja yksityiskohdat mustalta taustalta paljastaen. Hyvä ääni SELKEÄja kevytsointinen kaiutin, jonka toistobalanssi on onnistunut. Johdot saa kytkettyä helposti kaiuttimen kyljestä jousiliittimiin. Elementit on ruuvattu paksuun, alumiinista valmistettuun etulevyyn. Sointi on bassoista hieman ohut, mutta muuten hyvälaatuinen bassotoisto jatkuu erottelevan ja sävykkään keskialueen kautta toistoltaan siistiin ja erottelevaan diskanttiin. Myös pystysuunnassa isossa äänessä on hyvää sivusuuntaista erottelua, vaikka syvyyssuunnassa tietyt asiat tulevatkin pintaan. Toisto jatkuu luontevana erottelevan mutta samalla mehevän sävykkään keskialueen kautta siistiin diskanttiin
17 kg painava kaiutin vaatii tukevan seinäkiinnityksen. Toisaalta äänessä on luonnollista samettisuutta ja rentoutta. Omimmillaan oikeassa kotiteatterissa todella ison ruudun tai valkokankaan kera. Mehevässä äänessä on sinänsä rento ote, mutta kaiutin tuntuu ikään kuin tarvitsevansa äänenvoimakkuutta ”avautuakseen”. 33. Jakotaajuudet ovat valmistajan tietojen mukaan 550 Hz ja 3300 Hz. TUMMA ja muheva yleissointisointi. Äänessä on auktoriteettia, majesteetillisuutta ja voimaa. Koaksiaalista keskialue/diskanttielementtiä voidaan myös suunnata. Kangassuojan voi tilata haluamallaan värillä tai mittatilaustyönä tehtävällä kuvioinnilla. Refleksikanavan aukot ovat kotelon molemmissa päissä. Kiinnitys seinään tapahtuu pystyyn tai poikittain kahdesta pisteestä. Vapaasti hengittävässä äänessä on myös hyvää potkua ja rytminseurantakykyä. Diskantteja toistaa 30 mm kalotti, jonka ympärillä on lyhyt ja melko jyrkkäprofiilinen torvi tasaamassa diskantin ja bassojen suuntaavuuseroja. Etumitoistaan huolimatta kaiutin on vain 11 cm ohut. vertailu Monitor Audio Sound Frame 2 Hinta 590 € /kpl (1180 € /pr) Kustomoitavalookkityylitietoiselle SOUND Frame 2 on kuin luotu seinälle, myös ilman tv-näyttöä. Syvyyttä kaiuttimella on 9 senttiä. Sointi on tummanpuoleinen, muhkeakin. Hyvin epäherkkä kaiutin tarvitsee kunnolla hanaa, ja mikrodynamiikka tuntuu olevan kahlittua. Bassojen mukana ääneen tulee myös ilmavuutta. Varauksin ”perushyvä” ja ennen kaikkea hyvin sisustuksellinen seinäkaiutin. Äänellisesti Sound Frame 2 on hieman kaksijakoinen tapaus: Koaksiaalinen yhdistelmäelementti tekee hyvää jälkeä keskialueella ja diskantissa, mutta yläbasso soi turhan raskaasti ja puskee pintaan ikään kuin muusta äänestä irrallaan ja äänen ylempiä kerroksia osin peittäen. Isossa äänikuvassa on syvyyttä ja aineettomuutta. DLS Flatbox M-Two on kaiutin, joka on suunniteltu isompaan tilaan, missä kaiuttimen bassotoisto pääsee oikeuksiinsa. Yli metrin korkea kaiutin on suunniteltu vaativaan käyttöön näyttävien ruutujen ja kankaiden kupeeseen toistamaan molempia pääkanavia. Bassoväritys hieman verottaa keskialueen erottelevuutta, mutta ilmiö ei ole kokonaiskuvan kannalta merkittävä. Siisti taulumainen kehystetty kaiutin sulautuu monenlaiseen sisustukseen. Tyylikkäässä kaiuttimessa on kaksoisjohdotusmahdollisuus laadukkailla liittimillä. Herkkyys on yli 90 desibeliä ja nimellisimpedanssi 4 ohmia. Diskantti on vaimea mutta sävyltään kohtelias ja siistikin. Ainesta olisi siis parempaankin. Kuvan valinnassa voi hyödyntää Monitor Audion omaa kuvagalleriaa. Hieman tukahtuneen ja paksun kuuloinen kaiutin on kuitenkin ärsyttämätön ja äänikuvallisesti aidonoloinen. Taulumainen ja olemukseltaan monipuolisesti kustomoitavissa oleva kaiutin antaa myös monia mahdollisuuksia säätää ääntä ja etsiä sopivaa tasapainoa keskialueen ja bassojen välillä, jotka ajoittain pyrkivät irtautumaan toisistaan. Kokonsa ja äänensä puolesta etukanavien pää-äänentoistoon kelpaavasta kaiuttimesta on myös oma versio keskikanavan toistoon. Yläbasso nousee voimakkaasti pintaan, mutta on silti napakka. Niin myös hinnaltaan. Ei reippain tapaus, mutta sopii hillittyyn taustamusiikin kuunteluun. Kehyksen saa kiiltävän mustan ja valkoisen lisäksi myös erikseen maalattavana mattavalkoisena. • Ulkonäöllinen muunneltavuus • Suuntausja säätömahdollisuudet • Rento ja ”helppo” ääni • Tummahko yleissävy • Yläbasson raskaus • Pieni herkkyys HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 DLS Flatbox M-Two Hinta 1199 € /kpl (2398 € /pr) Oikeaankotiteatteriinisollaruudulla SEINÄKAIUTTIMEKSI massiivinen Flatbox-sarjan lippulaiva M-Two on testin muihin kaiuttimiin nähden kotelotilavuudeltaan ylivoimainen. Kolmitiekaiuttimessa on 100 mm dometyyppinen koaksiaalinen keski-/korkeaäänielementti, missä 25 mm diskanttielementti sijaitsee sen domekartion keskellä. Lisäksi diskantin tasoa pääsee säätämään kaiuttimen etulevyssä olevasta kytkimestä +/-3 desibeliä. Liittimet ovat etulevyn syvennyksessä ja johdot tuodaan kaiuttimen takaa kotelossa olevan aukon kautta. Bassotaajuudet toistetaan 140 mm matalarakenteisella ns. Rakenne on 2,5-tie eli bassoääninen ja keskialue-elementti toimivat osin samalla toistokaistalla. Bassot ovat rehellisiä bassoääniä. Yläbasso on aavistuksen raskas, mutta yhdistyy melko luontevasti mehevään alakeskialueeseen. Stereokuvassa on aitoa syvyyttä ja esillepanon tarkkuutta. C-CAM -bassolla. Pieni lisäräväkkyys ja keskialueen läpinäkyvyys ei olisi pahitteeksi. Keskitaajuuksia toistaa 160 mm kevlar-kartioinen keskiääninen, ja bassoissa on 160 mm elementti alumiinikartiolla. • Iso ja dynaaminen ääni • Hyvä tilavaikutelma • Tukevat bassot • Tummahko sointitasapaino • Hinta ja koko varauksin kuunteluarvio kuunteluarvio MUHKEA ja hyvin tumma sointi jättää yläpään varjon taakse
Akustisien instrumenttien äänenväri muuttuu eri äänialueille liikuttaessa, ja puhaltimien sävy heilahtaa ylärekisterissä ohueksi. Viimeistely voisi olla tässä hintaluokassa aavistuksen laadukkaampaa. Tästä huolimatta keskialue soi sopusointuisesti ja melko erottelevasti. Välittömästi bassoelementin yläpuolella on 30 mm tekstiilikalotti diskantille. Äänikuvassa asiat ovat kohdallaan kuitenkin ilman vahvaa syvyysvaikutelmaa. KAIUTTIMESSA on melko voimakas loudness-viritteisyys, joka painottuu ylätaajuuksille. 34. Elementtejä peittää siisti piilomagneetein kiinnittyvä kangaskehikko. Keskialue on taas leppoisa, mutta silti erotteleva. Tunnetun hifi-kaiutinvalmistajan teknisesti varmanpäälle tehty seinäkaiutin, joka ei äänellisesti pyri miellyttämään helpolla tavalla, mutta onnistuu silti kokonaisuutena sangen hyvin. Musiikin yksityiskohdat nousevat esiin, äänikuva toistuu jäsennellysti, eikä dynamiikan toistossakaan ole moitittavaa. Kehyksineen noin 10 cm syvä ja 38 cm korkea kaiutin sopii mainiosti pienemmänkin taulutelevision kupeeseen. Refleksikanavan aukko on kotelon päällä. Johdoille on jousiliittimet. Perus 2-tiekaiuttimessa bassoja toistaa 100 mm paperikartoinen basso-keskiääninen bassorefleksikotelossa. Kaiutin on saatavana sekä kiiltävänä mustana tai valkoisena. Kuuntelunautinto riippuu jonkin verran soitettavasta musiikista. Keskialue soi luonnollisesti, mutta on jonkin verran vaimea suhteessa bassoihin ja ohuenlaiseen ja myös pistävän oloiseen diskanttiin. Kuuden ohmin impedanssilla ja lähes 90 desibelin ilmoitetulla herkkyydellä kaiutin selviää vähemmänkin raskaalla vahvistuksella. Ilman kangasta vastatapit jäävät näkyviin. Konservatiivisesti muotoiltu Tribe 1 ei varsinaisesti säväytä olemuksellaan. • Luonnollinen ja rauhallinen ääni • Puhdas alakeskialue • Esiin työntyvä ylärekisteri • Hinta DLS Flatbox Midi V2 Hinta 249 € /kpl (498 € /pr) Parasjamonipuolisinedullisista FLATBOX Midi on DLS:n Flatbox Slim-sarjan toiseksi pienin kaiutin. vertailu Seinäkaiuttimet Totem Acoustics Tribe 1 Hinta 1990 € /pr Rauhallinenseinäkaiutin highend-valmistajalta TOTEM Audion Tribe-sarjan viidestä seinäkaiuttimesta Tribe 1 on malliston edullisin ja pienin. Refleksiaukko on kotelon päällä. Valmistaja suosittelee kaiuttimelle muutaman tunnin ”sisäänsoittoa”. Viimeistelyn jälki on hieman koneellista, mutta muuten laadukasta. Ulkonäköä tärkeämpää on Totemin mukaan ollut mahdollisuus ujuttaa sen omista hifi-kaiuttimistaan tuttua tekniikkaa ja osaamista myös seinäkaiuttimiin. Diskantti on luonteeltaan pistävä ja ohut, vaikkeikaan tasoltaan huiman suuri. Mukana seuraa sekä musta että valkoinen suojakangas värien sekoittamiseksi tyylikkäästi vaikka ristiin. Kaiutin annostelee bassoja maltillisesti, mutta useimmiten riittävästi. Hyvä hinta-laatusuhde. Bassotoisto on tuhdihko, mutta silti kumisematon. Nimellisimpedanssiksi ilmoitetaan 8 ohmia ja herkkyydeksi 88 dB. Tribe 1:ssä on kaksi 100 mm basso-keskiäänistä neodyymimagneetilla sekä näiden välissä yhden tuuman diskanttikalotti toistamassa yli 2,5 kilohertsin taajuuksia. Flatbox Midi on kätevän kokoinen, kohtuuhintainen, melko lämpimästi ja miellyttävästi soiva tyylikäs pikkumusta/-valkoinen 2-tiekaiutin, joka sopii moneen käyttöön, niin etukuin takakanavien toistamiseen surround-äänijärjestelmässä. Pieneksi kaiuttimeksi äänessä on kokoa ja voimaa. Rauhallisesti etenevässä toistossa on jotain houkuttavaa, mutta liiallinen sähäkkyys vie osan nautinnosta. Äänessä parasta tietyin varauksin luonnollisuus ja rauhallisuus. Yläpää on kuitenkin hieman turhan suuressa osassa, sillä keskialue tuntuu jäävän ääripäiden varjoon. Hyvä hintalaatusuhde ALAREKISTERISTÄÄN luonnollinen ja säyseä sointi miellyttää ensi tahdeilta lähtien. Vaaleanharmaan kaiuttimen voi ripustaa seinälle kahdesta pisteestä vain pystysuuntaan. Tämä koskee niin erikoisvalmisteisia kaiutinelementtejä, jakosuotimissa käytettyjä osia kuin Totemille tyypillistä ensimmäisen asteen jakosuodatusta. Tässä sarjassa Tribe 1 tosin sijoittuu kalleimpaan hintaluokkaan. Miellyttävän pehmeä ääni on saatu aikaan yläbassojen tasoa nostamalla, mikä tekee sointitasapainosta hieman raskaan ja alempaa keskialuetta värittävän. Takaseinään upotetut kannattimet sallivat 4 kg painavan kaiuttimen ripustamisen vaakatai pystysuuntaan. Diskantissa esiintyy ajoittaista esiin työntymistä ja pistävyyttä. Diskantissa on selvä annos ylimääräistä pistävyyttä, ja pellit soivat ohuina pitkään. Palkkimaisella, tarkkaan mitoitetulla kaiuttimella on pituutta lähes 70 cm ja syvyyttä 10 cm. • Koko ja tyylikäs, litteä ulkoasu • Miellyttävä, rauhallinen keskialue • Hyvä hinta-laatusuhde • Yläbassokorostus • Diskantin runsaus HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 kuunteluarvio kuunteluarvio SUOSITTELEMME ????. Suorituskyky riittää toistamaan etukanavia pienemmissä huoneissa, mutta erityisen hyvin tämä kappaleittain ostettavissa oleva kaiutin sopii keskitai takakaiuttimeksi surround-järjestelmässä. Tasaisen suopeassa äänessä ei ole pahoja värittymiä
Nimellisimpedanssi on 8 ohmia, ja herkkyys 86 dB. Keskialue on puhdas sekä kivan valoisa ja optimistinen, ”hifimäisen” erotteleva. Bassoja toistaa 112 mm basso-keskiääninen, jossa on keramiikkapintainen, kevyt, mutta jäykkä alumiini/magnesium-kartio. Elementit eivät ole samalla pystylinjalla etulevyssä. Pitkäiskuisissa 102 mm bassoäänisissä on keraamisesti vahvistettu polypropyliinikartio, jonka profiili on valmistajan mukaan varta vasten suunniteltu toistamaan luonnollisesti ihmisen puheja laulualuetta. asteen suotimella 2300 hertsin taajuudella. Johdot kiinnitetään etulevyssä oleviin liittimiin, jonne ne kuljetetaan avoimesta reiästä kaiuttimen takana. Kaiuttimen mukana tulee sekä seinäettä pöytäteline asennussapluunoineen. Toistossa on epäjatkuvuuksia, jotka ilmenevät joidenkin soittimien muovisuutena. Äänikuva on yksi parhaimmista. Bassotoisto jää hieman vajaaksi, mutta bassot jatkavat keskialuetta niin luontevasti, että bassojen puuttumiseen ei kiinnitä paljon huomiota. Kangassuojan voi tilata haluamallaan värillä tai mittatilaustyönä tehtävällä kuvioinnilla. Diskanttija bassoäänisten yhteensovitus on toteutettu peräti 4. Diskanttielementtinä on 25 mm titaniumkalotti resonansseja vaimentavalla vaiheplugilla. Siisti taulumainen kehystetty kaiutin sulautuu monenlaiseen sisustukseen. Diskantissa ilmenee lievää päällekäyvyyttä, jonka määrää voi toki hieman diskanttielementtiä kääntämällä annostella. Paikoin keveä, mutta myös hieman etäinen ääni. Kotelo on kannattimineen vain 80 mm syvä. Matalaprofiiliset kaiutinelementit on suunniteltu kaiuttimen litteää koteloa varten. 2-tie-kaiuttimessa yli 3,2 kilohertsin taajuuksia toistaa 25 mm kullalla eloksoitu alumiini/magnesium-diskanttielementti. Keskikokoinen ja hyvin viimeistelty siistinoloinen seinäkaiutin, jossa on paljon tekniikkaa. Kehyksen saa kiiltävän mustan ja valkoisen lisäksi myös erikseen maalattavana. Läpinäkyvä, mutta ajoittain turhan päällekäyvä kaiutin. Bassot eivät nouse pintaan. Diskanttia on sopivasti, mutta se on laadultaan hieman suhisevaa. KEPEÄ esitys on kauttaaltaan etäisen tuntuinen. Kehys nousee etulevystä noin 15 mm ja voi aiheuttaa reunaheijastuksia diskantin alueella. Puutteistaan huolimatta ääni on rasittamattoman oloinen ja sen mukana on mukava keskittyä kuuntelemaan musiikin tapahtumia. Ripustus tapahtuu kahdella kannattimella. 35. Hyvä-ääninen, hyvännäköinen ja monipuolisesti muunneltava kaiutin, jonka avointa, läpikuultavaa ja kokonaisuutena tasapainossa olevaa sointia hieman rasittaa diskanttialueen esiin työntyminen. Omalla tavallaan puhtaassa äänessä on jotakin kaikuista ja myös äänenvärejä vääristävää epäjohdonmukaisuutta. Pieneksi kaiuttimeksi ääni on melko iso ja äänikuvassa äänilähteet hyvin paikannettavissa. Kotelo on työstetty alumiinista sen ulkomitat minimoiden, mutta sisätilavuuden (2,9L) maksimoiden. • Teknisesti hieno kaiutin • Hyvä äänikuva • Yleinen rakenne • Äänessä epäjohdonmukaisuuksia • Ohut bassotoisto kuunteluarvio kuunteluarvio AVOIN ja läpikuultava sointi on kokonaisuutena hyvin tasapainossa. • Suunnattava diskantti • Erotteleva ja selkeän kirkas ääni • Pieni koko ja tyylikäs olemus • Edullinen hinta • Hyökkäävyyttä diskantissa HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 PSB Imagine W1 Hinta 599 € / kpl (1198 € /pr) Teknisestiedistyksellinen PSB Imagine W1 -seinäkaiuttimen erikoisuus on edestä kaareva, päältä viuhkamainen ei-säännönmukainen kotelo. Vaatisi seurakseen erillisen subwooferin. Elementtien sijoituksella etulevyssä on haettu ihanteellista säteilykuviota. Keskialueella ja aladiskantissa on kuitenkin ripaus hyökkäävyyttä, mikä ilmenee joillain äänitteillä parempana erotteluna, mutta toisinaan pistävyytenä. Kangaspäällysteinen metallisuojus on tehty akustisesti mahdollisimman läpinäkyväksi. Diskantin taso on sopiva, mutta pellit toistuvat kilahduksen sijaan suhisten. Diskanttia voi säätää suuntaamalla diskanttielementtiä painamalla metalliritilän reunasta. Äänenlaatu hieman ristiriitainen. Trumpetissa on ripaus tavallista enemmän piikittävyyttä, jonka voimakkuus vaihtelee taajuusalueittain. Äänikuva on tarkka. Hyvästä balanssista ja rasittamattomuudesta huolimatta epätasainen taajuustoisto ja siitä johtuvat luonnottomuudet sävyissä tekevät lopputuloksesta vain tyydyttävän. Bassotoisto on ponneton ja ontto mutta toisaalta se ei ainakaan kumise. Refleksikanavan suuaukko on edessä. vertailu Monitor Audio Sound Frame 3 Hinta 590 € /pr Huipputyylikäsjamyös hintaluokkansakärkeä NELIÖNMUOTOINEN ja vain noin 8 cm paksu Sound Frame 3 on kuin luotu seinälle, myös ilman tv-näyttöä. Kokonaisuutena ja ennen kaikkea design-optioiden puolesta varteenotettava ja edullinen vaihtoehto tämäkin. Hieman kevyt äänimaailma tarjoaa kuitenkin melko sävykästä, erottelevaa ja dynaamisesti herkkäliikkeistä ääntä. Pirteä-ääninen ”taideteos”. Kuvan valinnassa voi hyödyntää Monitor Audion omaa kuvagalleriaa. Bassoäänisten tehoa on matalimmilla taajuuksilla vahvistettu PBR-passiivisäteilijöillä
Videoprojektorit700–1500€ Teksti ja mittaukset Mauri Eronen Kuvat Valmistajat ja Mauri Eronen vertailu • BenQW1070+ • BenQW1400 • EpsonTW5200 • EpsonTW6600 • InFocusIN8606HD • OptomaHD26 • OptomaHD50 36
Kuvasta puuttuu syvyys ja vaikuttavuus. Pikavalintojen määrä on BenQ:issa ja kummassakin Optomassa suuri. Erityisesti äänekkään tykin melua voi yrittää hillitä sijoittamalla se mahdollisimman kauas katselupaikasta tai jopa täysin eristettyyn huoneeseen kotiteatterin takana. Optoma HD26:n 1,1-kertainen zoom ja linssinsiirron puuttuminen tarkoittaa, että asennuspaikka täytyy mitata tarkasti, jotta kuva täyttää kankaan. Sen pohjamusta on myös melko tasainen, mutta alareunastaan 37. 100:1 ansi-kontrasti on kehno suoritus. BenQ W1400:n 1,6-kertainen zoom ja 10–30 % pystysuunnassa säätyvä linssinsiirto helpottavat myös. 1,6-kertainen zoom ja ±30 % linssinsiirto vaakaja pystysuunnassa tuovat hieman vapautta asennuspaikan suhteen. Mustan tasoltaan paras on BenQ W1070+. Pisimmän asennusetäisyyden tarjoavat Epson 6600 (2,15x), InFocus (2,09x) ja Optoma HD50 (2,09x). Epsonien säätimet ovat aivan eri maasta 6600:n kapulan ollessa suuri ja taustavalaistu, kun taas 5200:n säädin on sekava ja valaisematon. Suurimman kuvan lähietäisyydeltä saa BenQ W1400:lla. Sen 1,07-kertainen heittosuhde tarkoittaa, että kaksi metriä leveän kuvan saadakseen projektori tulee sijoittaa 2,14 metrin päähän valkokankaasta. Tonnisarjan taisto Halvimmat full hd -tykit maksavat nyt selvästi alle tuhat euroa, mutta saisiko pienellä lisäpanostuksella parempaa kuvaa. Edullinen InFocus on poikkeus, sillä sen 1,5-kertainen zoom on yhtä ulottuva kuin kalliimmissa. Sitä vaivaava valju kuva ilmenee kirkkaiden alueiden leviämisenä sinisenä huntuna tummien alueiden päälle. Se täytyy siis asentaa lähes kolmen metrin päähän kahden metrin kankaasta. Optiikka ja asennus Selvimmin eri hintaluokkien erot ilmenevät optiikan ominaisuuksina. InFocuksen kontrasti olisi parempi Brilliant Color -toiminto päällä, mutta sitä ei käytetty sävytoiston heikkenemisen vuoksi. Epson EH-TW5200 on kontrastiltaan heikoin ja rutkasti muuta joukkoa jäljessä. Molemmat perustuvat lcd-tekniikkaan. vertailu OTIMME vertailuun kaksi erihintaista mallia kolmelta valmistajalta, minkä lisäksi jokerina testasimme InFocuksen edullisen dlp-projektorin IN8606HD. Optomaa edustivat uudet dlp-mallit HD26 ja HD50. Edullisessa BenQ:ssa on isoveljeään vastaava linssinsiirto, mutta vain 1,3-kertainen zoom. Ihmissilmälle merkittävimpiä laatutekijöitä ovat kontrasti (mustan ja valkoisen kirkkauden erotus), värien luonnollisuus, kuvan valoisuuden ja sävyjen tasaisuus sekä kuvan terävyys. Optoma HD50 tarjoaa pidemmän zoomin ja 15–30 % pystyoffsetin linssinsiirron ansiosta. BenQ:n W1070+ on aivan uusi edullinen dlp-projektori, jota vastassa on valmistajan pidempään markkinoilla ollut W1400. Joustavin asennus on Epson EH-TW6600:ssa. Molemmissa on pikanäppäin värienhallintaan mutta ei perusasetuksiin, kuten kirkkauteen tai kontrastiin. InFocuksen luottokorttisäädin tarjoaa vain oleellisimmat toiminnot, ja säätöä varten täytyy mennä valikkoon. Optoma HD26 ja Epson EH-TW6600 sijoittuvat keskiryhmään lähes identtisillä kontrasteillaan (noin 1000:1 on/off ja 200:1 ansi). Kaikki projektorit ovat optiikaltaan käsikäyttöisiä, eli zoom ja tarkennus tehdään optiikkaa kääntämällä. Epson EH-TW5200:n negatiivinen pystyoffset meinaa, että projektoria täytyy laskea selvästi katosta, koska kuva piirtyy hieman projektorin tasan yläpuolelle. Epsonilta mukana ovat vertailun hintahaitarin ääripäät, vain 700 euron EH-TW5200 ja 1500 euron EHTW6600. Testattavana oli todellisuudessa malli EH-TW6600W, joka kuitenkin eroaa 6600-perusmallista vain valkoisen värityksen ja mukana tulevan langattoman hdmi-lähettimen osalta. Kontrastiltaan kolmen kärki on BenQ W1070+, BenQ W1400 ja Optoma HD50. Optoma HD26 tarvitsee eniten etäisyyttä, 1,48-kertaisesti kuvan leveyteen nähden. Kalliimmissa malleissa on järjestäen laajempi zoom kuin alle tonnin tykeissä. Esimerkiksi BenQ W1070+:n näppäimet naksuvat ja W1400 pysyy hiljaa. Kaukosäätimellä tehtävä säätö tulee mukaan vasta selvästi kalliimmissa malleissa. Toisaalta pitkä heittoetäisyys voi olla hyväkin asia. Selvitimme tonnin molemmin puolin sijoittuvien projektorien eroja. Kuvanlaatu Projektorien kuvanlaatua arvioitiin useiden osa-alueiden perusteella. BenQ:n ja Optoman sisarmallien kaukosäätimet ovat pikavilkaisulla samanlaiset, mutta erojakin on
BenQ W1070+ 0,5 1,4 2,7 4,8 BenQ W1400 0,6 1,8 1,7 2,6 Epson EH-TW5200 2,7 4,8 5,7 8,8 Epson EH-TW6600 0,7 2,0 2,1 3,1 InFocus IN8606HD 0,5 1,2 5,1 6,1 Optoma HD26 0,8 2,1 3,6 6,6 Optoma HD50 1,1 2,9 2,5 4,7 hieman muuta aluetta kirkkaampi. Epson EH-TW6600 ja Optoma HD26 tarjovat seuraavaksi mustinta mustaa. Väritmax. Lisäksi rgb-säätö on HD26:ssa piilotettu outoon paikkaan värinhallinnan alle. Parhaiten kalibrointi toimii BenQ W1400:ssa, jossa kaikkien värien deltae alittaa kalibroituna arvon 3. Kalibroinnilla tilannetta ei voi paljoa parantaa muuten kuin värien luminanssin osalta. BenQW1070+ InFocusIN8606HD BenQW1400 OptomaHD26 Epson5200 OptomaHD50 Epson6600 38. InFocuksen musta on suht tasainen, mutta vasen reuna viettää vihertävän syaaniin ja oikea reuna punertavan magentaan. BenQ W1400 ja Optoma HD50 ovat tasoltaan ja sävyltään lähes identtisiä. Molemmissa on edullista BenQ:a enemmän sävyvaihtelua vihreän ja magentan välillä. Isoveljensä tapaan sen värikalibrointi on hankalaa, mikä tekee alkujaankin heikoista lähtökuopista ponnistamisen vaikeaksi. Heikko kontrasti näkyy helposti tummissa kohtauksissa. Heikoin musta on Epson EH-TW5200:ssa. vertailu Videoprojektorit700–1500€ Harmaatka. Edullisempi W1070+ ei pääse värisaturaation osalta yhtä hyvään tulokseen, mutta harmaasävyt säätyvät helposti. Vastakkaisista nurkista sinertävä ja vihertävä pohjamusta on sävyiltään epätasainen mutta tasoltaan yhtenevä. Harmaatmax Väritka. Niistä kuitenkin näkee helposti esimerkiksi Optoma HD26:n alaosan kirkkauden ja koko kuvaalan kirjavuuden tai Epson EH-TW5200:n muita korkeamman ja BenQ W1070+:n matalamman mustan tason. Kannattaa muistaa, että kuvat korostavat ongelmia, eikä musta todellisuudessa ole yhtä kirkasta tai laikukasta. Eniten säätöä rajoittaa väriavaruuden rajoittuneisuus vihreän osalta. Perusasetuksilla Epson 6600:n värit ovat ryhmän luonnollisimmat, joten kalibrointi ei ole välttämätöntä. DeltaE-arvotkalibroinninjälkeen Pohjamusta PROJEKTORIEN pohjamustan suhteellista eroa ja tasaisuutta voi ver tailla oheisista kuvista, jotka on otettu kaikista tykeistä samoilla valotusasetuksilla. Molempien harmaasävyt jäävät keskimäärin alle deltae arvon 1. Optoman kuvan alareuna (pöytäasennuksessa) on lisäksi selvästi kirkkaampi kuin yläreuna. Säädöt Kuvamateriaaliin reagoiva dynaaminen valaistuksen säätö puuttuu InFocuksesta. BenQ ja Optoma säätävät lampun tehoa ja Epsonit luottavat muuttuvakokoiseen iirikseen. Epsonin vihertävä pohjamusta on tasaisempi kuin Optoman sinivihermagenta. Epsonissa taas iiris pitää selvää rutinaa. Epson EH-TW6600 pääsee myös hyvään lopputulokseen, mutta sen värinhallinnan säädöt vaikuttavat liikaa toisiinsa ollakseen intuitiivisia. Epson EH-TW6600:n musta on vihertävää, mutta siinä ei ole kulmien tummuuden lisäksi värivaihtelua, kuten InFocuksessa tai Optoma HD50:ssä. Dynaaminen valaistus parantaa vain on/off-kontrastia, sillä kuva-alueita ei voi tummentaa itsenäisesti. Optoma HD26 on ainoa, jossa harmaasävyille on ainoastaan yhden pisteen rgb-tasonsäätö, muissa kalibroinnin voi tehdä tummille ja kirkkaille sävyille erikseen. On ilahduttavaa, että kaikissa projektoreissa on mahdollisuus kuvan kalibrointiin sekä harmaasävyjen että värien osalta. Oletuksena hyvin epälineaariset harmaasävyt taas korjaantuvat tummia kohtia lukuun ottamatta helposti. 3d-värinhallinta tarjoaa kaikkien pääja välivärien kalibroinnin kolmella akselilla. Tässäkin on syynä pohjamustan sinertävään viettävä sävy. Valmistajien mukaan dynaamisen lampun tilassa (BenQ:lla nimellä smart eco) sen käyttöikä kasvaa eco-tilaan nähden, mutta tuulettimen meteli kasvaa selvästi. Epson EH-TW5200 on hankala tapaus. Käytännössä toiminnosta ei ole hyötyä, sillä se toimii vain hyvin tummissa kohtauksissa ja reagoi kuvasisältöön huomattavan hitaasti. Harmaasävyjen kalibrointi onnistuu helposti hieman vihertävää pohjamustaa ja tummimpia sävyjä lukuun ottamatta
vertailu InFocus kalibroituu harmaasävyjen osalta helposti tarkaksi, mutta värinhallinta ei saa toistoa täysin kuriin. Tehdasasetuksilla Brilliant Color piti kytkeä kokonaan pois päältä InFocuksessa luonnollisimman kuvan saamiseksi. Tämän takia sateenkaaret näkyvät tavallista selvemmin. InFocus OptomaHD26 OptomaHD50 39. Selvimmin väripyörän (ja dynaamisesti moduloitavan lampun) aiheuttamat ongelmat ovat nähtävissä Optoma HD26:ssa ja InFocuksessa. Suurimmat ongelmat ovat vihreässä ja punaisen saturaatiotasojen sävyvirheessä. Ilman Brilliant Color -toimintoa lopputulos on hieman parempi, mutta kontrastisuhde selvästi heikompi. Värien kalibroinnissa rajoittava tekijä on väriavaruuden pienuus, jota ei 3d-värinhallinnallakaan saa korjattua. Väripyörät YHDEN dlp-piirin projektoreissa väri-informaatio muodostetaan erivärisiin sektoreihin jaettua väripyörää käyttämällä. Kalibrointi synnyttää kuitenkin helposti saturaatiosiirtymää, joten kalibroidessa täytyy turvautua enemmän yritys– erehdys-menetelmään. Näkyvyydeltään se vastaa joidenkin televisioiden pwm-taustavaloa ja riippuu väripyörän nopeudesta. BenQ:t ja Optoma HD50 kalibroituivat melko hyvin BC päälläkin, kunhan kontrastisäätöä pudotti hieman. Sateenkaariefekti ei ole niin voimakas. Optoma HD26:n yksipisteisestä harmaasävyjen kalibroinnista huolimatta lopputulos on erinomainen (deltae keskimäärin alle 1). Saturaatio on kuitenkin lineaarinen, eikä kuvassa ole nähtäviä ongelmia. Lisäksi UniShapessa valon tehoa säädetään kulloinkin valaistavan värisektorin mukaan. Värin vaihtuessa valotehoa pudotetaan. Tämän vuoksi yksittäinen valkoinen elementti hajoaa selvästi nähtäviin osaväreihin. InFocus käyttää RGB-pyörää, mutta värien väliin jää epäsäännölliset pimeät jaksot. Tietyt punaisen sävyt saavat violetin sävyn, joka on nähtävissä myös elokuvamateriaalilla. BenQ:t ja Optoma HD50 käyttävät RGBRGB-väripyörää, jotka pyörivät 24p-kuvalla kuusinkertaisella nopeudella. Niistä ilmenevät väripyörän rakenne ja mahdollinen lampun tahdistus. Väripyörän perinteisessä rakenteessa on punainen, vihreä ja sininen sektori. BenQ:ssa toiminnolle on vain on/off-kytkin, mutta InFocus ja Optomat tarjoavat kymmenportaisen liukusäätimen. Nykymalleissa käytetään muunkinlaisia jaotteluja, ja värien toistoa yritetään parantaa myös lampun tehoa väripyörän mukaan säätämällä. Lampun teho putoaa Optoman tavoin värien välissä, mikä korostaa sateenkaari-ilmiötä ja saa aikaan kuvan välkkymistä. Valkoisella värillä valmistaja pyrkii parantamaan valotehoa, mutta vastapainona värien tarkkuus ei ole niin hyvä. Värien hajoaminen on helposti nähtävillä ja erikoisen näköinen. Alla olevat kuvat on otettu 1080p60-signaalilla 1/60 sekunnin valotusajalla kameraa samalla vaakasuunnassa liikuttaen. Tekniikkaa käytetään valmistajien esitteiden mukaan ainakin InFocuksessa ja Optoma HD50:ssä. Optoma HD26 käyttää BWCGYR-väripyörää, jossa on päävärien lisäksi valkoinen, syaani ja keltainen sektori. Näiden välissä on myös pimeitä jaksoja. Harmaasävyjen tarkkuus ei kalibroituna ole aivan yhtä tasainen kuin parhaissa deltae-arvon ollessa aavistuksen päälle yhden. Valkoisen segmentin käyttö parantaa valotehoa matalatehoisen 190 watin lampun kanssa, mutta värien tarkkuus on rgb-väripyörää heikompi. Tekniikkakohtaista pohdiskelua Ei varsinaisesti kuvanlaatuun vaan käytettyyn tekniikkaan liittyvä heikkous on dlp-projektorin väripyörän synnyttämä värien ajallinen välkkyminen, joka ilmenee sateenkaari-ilmiönä silmiä nopeasti liikutettaessa. InFocuksen väripyörässä on vain päävärit punainen, sininen ja vihreä. Optoma käyttää pyörässään montaa eriväristä segmenttiä (BWCGYR), joiden välillä projektori näyttää toisinaan vain mustaa. Sateenkaariefekti on selvästi lievempi kuin Optoma HD26:ssa ja InFocuksessa. Optoma ja InFocus pyörittävät väripyörää nelinkertaisella nopeudella 24 hertsin signaalilla ja kaksinkertaisella nopeudella 60 hertsin kuvalla. Valmistajan mukaan tällä saavutetaan parempi bittisyvyys ja tasaisemmat väriliu’ut. DLP-projektorien Brilliant Color -toiminto parantaa merkittävästi kontrastia, mutta heikentää joissakin tapauksissa värien tarkkuutta ja vaikeuttaa kalibrointia. Optoma HD50 pääsee laajemman väriavaruutensa ansiosta parempaan lopputulokseen kuin HD26. Optoma HD26:ssa kuva oli silmämääräisesti parempi BC maksimissa, mutta kalibrointi oli mahdollista vain BC pois kytkettynä. BenQ:t ja Optoma HD50 perustuvat perinteiseen ja hyväksi todettuun RGBRGB-väripyörään, joka pyörii 24p-signaalilla kuusinkertaisella nopeudella. Osramin UniShape-tekniikka säätää lampun tehoa synkronoidusti väripyörän kanssa
????. ????. InFocus soveltuu parhaiten käyttäjälle, jolla on mahdollisuus kalibroida kuva itse. vertailu Videoprojektorit700–1500€ Lcd-tekniikan heikkous on selvemmin näkyvä pikselirakenne. Projektorin vakioasetukset kun ovat reilusti pielessä. Kalibroinnin jälkeen kuvan kontrasti heikkenee, sillä Brilliant Color -toimintoa täytyy kytkeä pois. ????. Koska valkotasapaino riippuu voimakkaasti heijastuspinnasta, ei mittaustuloksista voi päätellä sen hyvyyttä lopullisessa käytössä. Eli, onko punaisen, vihreän ja sinisen osuus suurin piirtein sama sekä tummilla että kirkkailla sävyillä. Lisäksi erot voivat olla suuria samankin projektorimallin eri yksilöiden välillä. ????. 40. Sen luonnollisen dynaaminen kuva oletusasetuksilla ja toimivat säädöt tekevät siitä sopivan niin aloittelijalle kuin parasta suorituskykyä tykiltään haluavalle. ????. Optoma HD26:n valkotasapainon säätö on piilotettu värinhallinnan white-asetuksen alle. Luonnollisinta kuvaa haluavan täytyy kalibroida harmaasävyja väritoisto käytettävän kankaan kautta. BenQ W1070+ oli vertailun suurin yllättäjä. Esivalinnoista asetus –2 tuottaa parhaan tuloksen gamman ollessa lähellä arvoa 2.2. Optoma HD26 on ensivaikutelmaltaan vaikuttavan terävä ja luonnollinen. Joustava ja käyttökustannuksiltaan edullinen Epson EH-TW6600 tuottaa hyvän kuvan vain pienellä vaivalla. Ominaisuudet ja käyttö (15 %) ????. Ainoana hintaluokassaan se tarjoaa linssinsiirron asennuksen helpottamiseksi. ????. Pikku-BenQ:n mustan taso on vertailun paras ja vieläpä melko tasainen. Epson EH-TW5200 on vertailun edullisin sekä ostohinnaltaan että ylläpidoltaan. Perusasetusten tarkistuksen jälkeen toisto on neutraalia, joskaan ei aivan niin dynaamista kuin parhaissa dlp-malleissa. Pienen totuttelun jälkeen haluamansa löytää helposti, vaikka jotkin asetukset odottaisi näkevänsä heti päävalikon alta. ????. Yhteenveto BENQ W1400 on vertailun voittaja. Molemmissa Epsoneissa oli silti havaittavissa pientä lampun välkkymistä ennen kuin ne lämpenivät kunnolla. ????. ????. Läheltä (alle 2x kuvan leveys) katsottaessa molemmissa Epsoneissa pikseliverkko saattaa olla havaittavissa. ????. ????. Kalibrointikaan ei tahdo onnistua, joten lopputulos jättää paljon parantamisen varaa. pisteet Epson EH-TW6600 on ainoa, jossa gammaa pääsee säätämään monipuolisesti yhdeksän pisteen avulla. Yhteensä (100 %) ????. Erään projektorin harmaasävyjen tasapaino oletusasetuksilla Grandview(vasemmalla) ja Stewart-valkokankaalla (oikealla). ????. ????. ????. InFocus ja Optoma HD26 tarjoavat vain noin kahden framen eli 33 millisekunnin mittaisen viiveen, joka soveltuu jopa pelikäyttöön. Hidas ja monivärinen väripyörä saattaa kuitenkin häiritä sateenkaari-ilmiön myötä. Toisaalta se on myös kuvaltaan vaatimattomin. ????. Hyvän väripyörän ansiosta vain herkimmät dlp-allergikot voivat saada oireita sateenkaarista. Matala kontrasti tekee kuvasta hailakan ja mustan tasosta korkean. ????. ????. Optoma HD50:n värinhallinta esittää kaikkein havainnollisimmin mihin säädöt vaikuttavat. ????. Käyntiääni on vertailun miellyttävin, vaikkakaan ei aivan äänetön. Säädöt (15 %) ????. Säätö tarjoaa vain yhden pisteen gain-kalibroinnin, mutta se riittää hyvän tuloksen saamiseksi. Ainakin periaatteessa lcd-mallit sopivat rauhallisemman kuvansa vuoksi dlp:tä paremmin tietokonekäyttöön. ????. ????. Valkotasapainon mittauksia tulkitessa kannattaa absoluuttisen tarkkuuden sijaan kiinnittää huomiota siihen, onko toisto lineaarista. Hyvään kalibrointitulokseen pääsemiseksi kontrastisuhteesta joutuu tinkimään melko paljon, jolloin kuva ei enää olekaan ihan niin vaikuttava. ????. InFocuksen kolme päävalikkoa on jaettu vielä 2–3 lisävalikkoon. ????. ????. ????. Se haastaa käytettävyydessä ja kuvanlaadussa kalliimmatkin mallit. BenQ W1070+ BenQ W1400 Epson 5200 Epson 6600 InFocus IN8606HD Optoma HD26 Optoma HD50 Kuva (70 %) ????. Pisin viive on Optoma HD50:ssä, 129 millisekuntia. Lineaariseen virheeseen ihmissilmä sopeutuu nopeasti, mutta samaan aikaan eri tasoilla erisävyinen kuva häiritsee helpommin. Kuva on kuitenkin paljon levollisempi sateenkaariilmiön puuttumisen vuoksi. Yli 100 millisekunnin input lagin vuoksi Epsoneiden käyttö on kuitenkin hankalaa, sillä jopa hiirtä liikutellessa viive on huomattava. Kangasvaikuttaakuvaan PROJEKTORIN lopullinen kuvanlaatu on aina riippuvainen valkokankaasta
Yleiskielessä tätä kutsutaan myös 6500K värilämpötilaksi. BenQ W1070+ BenQ W1400 Epson 5200 Epson 6600 InFocus IN8606HD Optoma HD26 Optoma HD50 Käytetty kuvatila Cinema Cinema Natural Natural Movie Reference Cinema Värilämpötilan esiasetus Normal Normal 6500K Warm Warm D65 Väriavaruuden esiasetus HDTV HDTV Gamman esiasetus 2.2 2.2 -2 2.2 Standard Standard On/off-kontrasti 1850:1 1850:1 340:1 1030:1 780:1 1080:1 1600:1 ANSI-kontrasti 685:1 340:1 80:1 200:1 430:1 220:1 520:1 Harmaasävyjen DeltaE 20-100 % (keskiarvo) 4,6 1,9 3,0 2,2 8,2 3,5 6,2 Värien DeltaE (keskiarvo) 8,2 5,8 5,8 3,0 12,5 16,3 4,3 Värisaturaation DeltaE 25/50/75 % (keskiarvo) 5,4 4,0 3,1 1,6 13,4 9,0 3,4 Värien luminanssivirhe (keskiarvo) 29,4 % 19,5 % 10,3 % 8,9 % 42,2 % 50,2 % 13,5 % ColorChecker-virhe 4,1 3,7 3,6 2,1 4,8 4,4 3,9 Kuvan käsittelyviive (input lag, 1080p60) 50 ms 78 ms 116 ms 106 ms 33 ms 33 ms 129 ms Toimiva 1080p24-toisto • • • • • • • Väripyörän nopeus (24p) 6x 6x 4x 4x 6x mittaustulokset vertailu ENNEN mittausta projektoreista haettiin luonnollisinta kuvaa tarjoavat esiasetukset kuvatilalle, värilämpötilalle, väriavaruudelle ja gammalle. Vakioasetuksilla harmaasävyt ovat lineaarisimmat ja suht tarkat BenQ:n ja Optoman tykeissä. BenQ W1070+ BenQ W1400 Optoma HD50 Optoma HD26 Epson TW6600 InFocus IN8606HD Epson TW5200 InFocus IN8606HD Optoma HD26 BenQ W1070+ BenQ W1400 Epson TW6600 Epson TW5200 Optoma HD50 BenQ W1400 Epson TW6600 Epson TW5200 Optoma HD26 BenQ W1070+ Optoma HD50 InFocus IN8606HD 20 40 60 80 100 120 140 1 2 3 4 5 6 7 8 2000 9 1000 500 1500 On/off-kontrasti Harmaasävyt ANSI-kontrasti ColorChecker Kontrasti Harmaasävyjenjavärienvirhe Inputlag(ms) Harmaasävyt Harmaasävyjen tasapaino on mitattu viiden prosentin portain. Kuva heijastettiin mustalle kankaalle, jotta huoneeseen syntynyt hajavalo ei vaikuttanut mittauksiin. Lisäksi projektorien kirkkausja kontrastisäätö asetettiin kohdalleen ennen mittauksia. InFocus on oletusasetuksilla turhan viileäsävyinen. Samaa sävyjen muuttumista on havaittavissa myös Epsonin edullisemmassa 5200:ssa. Epson 6600 on tummia sävyjä lukuun ottamatta hyvä. Valinnat on listattu oheisessa taulukossa. Projektorien mittaus tehtiin suoraan projektorilta i1 Display Pro -mittarilla ja sen sisäänrakennetulla diffuusorilla. BenQW1070+ InFocusIN8606HD BenQW1400 OptomaHD26 Epson5200 OptomaHD50 Epson6600 41. Kuvaaja kertoo punaisen, vihreän ja sinisen suhteellisen osuuden verrattuna D65-referenssiin, jota elokuvien masteroinnissa käytetään. Virhe on taulukossa ilmoitettu deltae 2000 -arvona
Heti sen perässä tulee Optoma HD50. Väritoisto on vakiona paras Epson 6600:ssa. CIE-kartassa on myös ilmaistu saturaatio 25, 50 ja 75 prosentin tasoilla. CIE-värikartassa näistä näkyvät sävy ja syvyys. Epson 5200 suoriutuu päinvastaisesti luminanssin ollessa kohdallaan ja värien sävyjen heittäessä. Liian saturoitunut väri vaikuttaa räikeältä, ja se näkyy värikolmion pinta-alan kasvuna. Mittaustulokset on ilmaistu ympyröinä, rec709-referenssi neliöin. DeltaE-graafi esittää kokonaisvirheen numeerisesti. Samoin BenQ W1070+ toistaa väriavaruuden melko tarkasti, mutta luminanssi suuri poikkeama heikentää lopputulosta. Arvot alle kolmen ovat hyviä, alle yhden erinomaisia. InFocuksen ja Optoma HD26:n perusasetukset ovat aika pahasti vinksallaan. vertailu Videoprojektorit700–1500€ Väritoisto Väreillä on kolme ominaisuutta, luminanssi (brightness), sävy (hue) ja syvyys (saturaatio). BenQ W1400 kärsii hieman alhaisesta värien luminanssitasosta, mutta sen väriavaruus on lähellä referenssiä. Virhe on taulukossa ilmoitettu deltae 2000 -arvona. mittaustulokset BenQW1070+ BenQW1070+ InFocusIN8606HD InFocusIN8606HD InFocusIN8606HD BenQW1400 BenQW1400 OptomaHD26 OptomaHD26 OptomaHD26 Epson5200 Epson5200 OptomaHD50 OptomaHD50 OptomaHD50 Epson6600 Epson6600 Luminanssi DeltaE CIE BenQW1070+ BenQW1400 Epson5200 Epson6600 42. Luminanssin poikkeama rec709-referenssistä on esitetty omassa kuvassaan
mittaustulokset BenQW1070+ InFocusIN8606HD BenQW1400 OptomaHD26 Epson5200 OptomaHD50 Epson6600 43. Liian suurella gamman arvolla kuva voi vaikuttaa tukkoiselta. vertailu BenQ W1070+ BenQ W1400 Epson EH-TW5200 Epson EH-TW6600 InFocus IN8606HD Optoma HD26 Optoma HD50 Hinta 859 € 1 199 € 699 € 1 499 € 799 € 799 € 1 199 € Tekniikka DLP DLP LCD LCD DLP DLP DLP Tarkkuus 1920x1080 1920x1080 1920x1080 1920x1080 1920x1080 1920x1080 1920x1080 3D • • • • • • • Mitat (lxkxs) 31,2 x 10,4 x 24,4 cm 33,9 x 12,0 x 28,5 cm 29,7 x 10,8 x 24,7 cm 41 x 16,4 x 32,2 cm 28,5 x 13 x 26,4 cm 31,5 x 11,4 x 22,4 cm 28,6 x 12,4 x 26,6 cm Massa 2,75 kg 3,9 kg 2,8 kg 6,8 kg 3,1 kg 2,45 kg 3,8 kg Takuu 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 2 vuotta 2 vuotta 3 vuotta Lisätietoja www.highendstudio.fi www.highendstudio.fi www.epson.fi www.epson.fi www.simex.fi www.highendstudio.fi www.highendstudio.fi www.benq.fi www.benq.fi www.infocus.com www.optomaeurope.com www.optomaeurope.com Kuvatulot HDMI 2 2 2 2 2 2 2 DVI VGA 1 1 1 1 1 1 Komponentti 1 1 1 1 1 S-video 1 1 Komposiitti 1 1 1 1 1 1 Optiikka Zoom 1,3x 1,6x 1,2x 1,6x 1,5x 1,1x 1,5x Heittoetäisyys *1 1,15–1,5x 1,07–1,71x 1,22–1,47x 1,32–2,15x 1,39–2,09x 1,48–1,62x 1,39–2,09x Linssinsiirto (P/V) 10-30/% 10-30/% ±30/±30 % 15-30/% Linssin pystyoffset (vrt. Yläpäässä gammakäyrä kohoaa, jota toisaalta voi tasoittaa kontrastisäätöä laskemalla. Kuva vaikuttaa siis tavallista vaaleammalta. Epson 5200:ssa (huomaa poikkeava y-akseli) gamman arvo on alhainen, eikä sitä voi muokata. Dlp-projektoreissa yhteinen piirre on tummimpien sävyjen pieni korostuminen (matala gamman arvo), mikä hieman helpottaa sävyerottelua. kuvan korkeus) 30 % 30 % -8 % 30 % 10 % 16 % 30 % Motorisoitu optiikka Optiikan muistipaikat Lamppu Tyyppi UHE 240 W UHE 240 W UHE 200 W UHE 250 W UHE 240 W UHE 190 W UHE 240 W Ilmoitettu elinikä (normal/eko/dynamic) 4000/5000/6000 h 3500/5000/6000 h 5000/6000 h 3500/5000 h 4500/6000 h 5000/6000/6500 h 3000/5000/7000 h Varalampun hinta 299 € 299 € ELPLP78 97 € ELPLP85 102,3 € SP-LAMP-085 239,90 € 249 € 399 € Tunnin katselun hinta (normal/eko) 7,5/6 senttiä 8,5/6 senttiä 1,9/1,6 sentttiä 2,9/2 senttiä 5,3/4 senttiä 5,0/4,2 senttiä 13,3/8 senttiä Lampputakuu 1 v/2000 h 1 v/2000 h 3 v/3000 h 3 v/3000 h 12 kk 6 kk/1000 h 3 v/2500 h Vaihto katossa • • • • • • • Kuvasäädöt Harmaasävyjen kalibrointi bias/gain bias/gain bias/gain bias/gain bias/gain gain bias/gain Värinhallinta (CMS) 3d 3d 3d 3d 3d 3d 3d Gammasäätö 9 esiasetusta 9 esiasetusta 9p 6 esiasetusta 4 esiasetusta 4 esiasetusta Iiriksen käsisäätö Dynaaminen iiris/lamppu -/• -/• • /• /-/• -/• Muuta Valikot projektorista • • • • • • Suomenkieliset valikot • • • • • • Liikeinterpolointi • • Ohjausportti rs232 rs232 rs232 rs232 rs232 rs232 Triggeri (12 V) • • • • • • HDMI-kaapeli • Kaiutin • • • • • • Langaton hdmi lisävaruste lisävaruste 6600W-mallissa info Gamma Gamma kertoo kuvan eri kirkkausasteiden väliset pykälät. Epson 6600 on ainoa, jossa gammaa voi säätää monipisteisesti. Täysin valokontrolloidussa ja seinäpinnoiltaan mustassa huoneessa gamma 2,4 on suositeltava, mutta käytännössä arvo 2,2 on tumman pään erottelun kannalta järkevä kompromissi realistisessa ympäristössä. Kokonaisuutena gamma toistuu kaikissa projektoreissa riittävän tasaisena. Jos gamman arvo on alhainen, toistuvat keskisävyt liian haaleina
Epson tarjoaa langattoman linkin vakiovarusteena EH-TW6600W-mallissa, joka on sekin 300 euroa EH-TW6600-mallia kalliimpi. Valikkorakenne on selkeä ja melko nopeasti navigoitava. Yksinkertaistettu versio vasemmalla tarjoaa lähinnä esiasetusten valinnat, mutta täysiverinen menu muistuttaa perinteistä kattavaa säätövalikkoa. Kuvassa ilmenee pientä välkkymistä projektorin lämmetessä, mutta ilmiö poistuu noin vartin päästä. Valotehoa on ecotilassakin reippaasti. Kuvakoko lähietäisyydeltä on joukon suurin. 44. Työpöytäkäyttö kuitenkin onnistuu suht hyvin. BenQ:n tykkeihin on saatavilla valmistajan oma langaton yhteyskitti. Kolmiasentoinen liikeinterpolointi selkeyttää liikkuvaa kuvaa merkittävästi. Lisävarusteensa on saatavana langaton hdmi-linkki. Noin 320 euron hintaista laitetta voi toki käyttää minkä tahansa projektorin kanssa. 78 millisekunnin kuvaviive on siinä rajoilla, onko pelaaminen mahdollista. BenQ W1070+:n käyttöönottovelho tekee kuvan kääntämisen oikein päin helpommaksi kuin valikkosukellus. vertailu Videoprojektorit700–1500€ BenQ W1400 Hinta 1 199 € W1400:SSA on vertailun toimivimmat säädöt. Kaukosäätimen näppäinasettelu voisi olla parempi etenkin valikoissa taaksepäin palaamisen suhteen. Vastaanotin kiinnitetään L-raudalla suoraan tykin kylkeen ja lähetin kytketään laiteräkin koneisiin. Sen avulla projektorin ja kattotelineen paikan ei tarvitse olla niin justiinsa. Lievimmässä asennossaan se ei vielä tee elokuvista hirveän saippuamaisia. Epson EH-TW6600(W) tarjoaa 30 % linssinsiirron vaakaja pystysuunnassa. 1,6-kertainen zoom ja pystysuuntainen linssinsiirto helpottaa muutenkin sijoittelua. Optiikassa on hyvin huomioitu tilapäinen sohvapöytäasennus. HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 TESTIVOITTAJA ????. Säätöjen aikana koko valikkoruutu on aina näkyvissä. Kalibroinnin jälkeen kuva on melko lähellä referenssiä, eikä kontrastisuhteestakaan tarvitse tinkiä paljoa. • Toimiva värinhallinta • Hyvä kontrasti • Optiikan joustavuus • Kontrastija kirkkaussäätöjen toiminta • Tuulettimen kova sävy • Valikkonäkymä ei katoa säätöjen ajaksi BenQ W1070+ tarjoaa kaksi erilaista valikkoa. Kirkkaussäädön vaikutus valkoiseen päähän sekä kontrastisäädön vaikutus valkotasapainoon vaikeuttavat perusasetuksien tekemistä. Tuuletin on melko hiljainen, mutta sävyltään kovahko ja siten mahdollisesti häiritsevä
Johdotusta voi helpottaa lisävarusteena saatavalla langattomalla hdmi-linkillä. Kaukosäätimessä on voimakkaasti naksahtavat painikkeet, joiden nopeita peräkkäisiä painalluksia tykki ei ota vastaan. 300 euroa kalliimpi sisarmalli EH-TW6600W toimitetaan langattoman hdmi-lähetinyksikön kanssa. 50 millisekunnin viiveen ansiosta W1070+ on käyttökelpoinen tietokoneen kanssa. Projektorissa on hyvin valotehoa mutta samalla pohjamusta on siistin tasainen ja suht matala. Kalibrointitoiminnot ovat varsin hyvät, ja niillä kuva paranee entisestään. Toisaalta harmaasävyjen säädön lisäksi asetuksiin ei välttämättä tarvitse koskea. Gammasäätö on ainoana vertailussa muokattavissa tarkasti referenssin mukaiseksi. Käyttöönotto on vertailun joustavinta. Tilapäinen asennus sohvapöydällekin on hyvin mahdollista, sillä suuri kuva syntyy jo melko lyhyeltä heijastusetäisyydeltä. Tuuletin ei ole kovin äänekäs, mutta projektori pitää väripyörän takia hieman vinkuvaa ääntä. Perusasetuksilla kuvassa on hieman ylimääräistä terävöitystä, mutta muuttuu miellyttäväksi resoluutioasetuksia korjaamalla. Linssinsiirron kontrollit tosin ovat hiukan epämääräisen tuntuiset. Kuva on luonnollinen ja prosessoimattoman näköinen. Sekä vaakaettä pystysuunnassa toimiva linssinsiirto tekee asennuspaikan hakemisesta helpompaa. Käyttö tuntuu isoveljeään ripeämmältä. TW6600-malliin täytyy erikseen hankkia kolmannen osapuolen hdmi-linkki. Tämä on tärkeää, sillä värinhallinta ei toimi aivan odotetusti, vaan säädöt vaikuttavat toisiinsa. Projektorissa onkin kokonaisuutena paras kontrastisuhde. Projektori on joukon hiljaisin ja käyntiääneltäänkin miellyttävin. Se toimii tosin melko kapealla alueella pystysuunnassa. Valikoista on sekä yksinkertainen että edistynyt valikkoa, ja toiminnot on jaoteltu loogisesti. Zoomin toiminta-alue on melko laaja, ja Epsonin voi halutessaan sijoittaa selvästi katselupaikan taakse. Hyvä hinta/ laatu-suhde 45. Kontrastisäädön jotkin asennot aiheuttavat kuvan välkkymistä, joten todellisesta kontrastista saattaa joutua hieman tinkimään. Erityisesti ansi-kontrasti on erinomainen. • Miellyttävä käyntiääni • Hyvät värit vakiona • Linssinsiirto myös vaakasuunnassa • Rauhallinen kuva • Värinhallinnan bugit • Suuri input lag vertailu HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 SUOSITTELEMME ????. Ainoana alle tonnin hintaluokassa BenQ tarjoaa linssinsiirron, joka tuo vähän joustavuutta asennukseen. Yli 100 millisekunnin kuvaviiveen takia Epson ei oikein sovellu tietokone/pelikäyttöön. BenQ W1070+ Hinta 859 € EDULLISEMPI BenQ vakuuttaa heti tehdasasetuksillaan. Kuva on hyvin levollinen, kunhan lamppu lämpenee jonkin aikaa. • Hyvä kontrasti ja pohjamusta • Toimivat säädöt • Helppo valikkorakenne • Linssinsiirto • Pientä vinkumista • Kaukosäädin ei ota vastaan nopeita peräkkäisiä painalluksia • Kontrastisäätö vaikuttaa kuvan välkkymiseen Epson EH-TW6600 Hinta 1 499 € ISO Epson on väreiltään tarkin heti oletusasetuksilla
Värit ovat sopivasti kylläiset mutta neutraalit. Väripyörän vinkumisen ja kovasävyisen tuulettimen yhdistelmä on ärsyttävä. Simppeliä viivagrafiikkaa sisältällä materiaalilla värien hajoaminen saattaa kuitenkin olla liian voimakasta. Kalibrointi onnistuu helposti. Optiikassa on pystysuuntainen linssinsiirto kuvan paikan hienosäätöön. Hitaan väripyörän rakia myös sateenkaari-ilmiö on melko selvä. Pelkkä rgb-tasojen säätö riittää peruskäyttöön hyvin. • Suuri kontrasti • Neutraali väritoisto • Tummien sävyjen pieni kohina • Helppo valikkorakenne • Kontrastisäädön epämääräisyys • Ärsyttävä käyntiääni • Suuri input lag HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 46. Tarkka värikalibrointi ei kuitenkaan ole mahdollista suppean väriavaruuden takia. Harmaasävyjen kalibrointi on silti tarpeen, sillä kuva on vakiona sinertävä. Valikko häviää itsestään hetken kuluttua, mikä vaikeuttaa kalibrointia. Kalibrointitoiminnot pelaavat melko hyvin, mutta niiden avulla kuvaan saa aikaan toisenlaisia värivirheitä. Kontrastisäätö vaikuttaa harmaasävyihin ja kirkkaussäätö valkoisen tasoon, mikä hankaloittaa perusasetusten tekemistä. Kuusinkertaisella nopeudella pyörivän rgbrgb-väripyörän ansiosta sateenkaariefektikin on maltillinen. 129 millisekunnin viive on liian pitkä tietokonekäyttöön. Dlp-projektoriksi HD50:n tummien sävyjen kohina on hyvin vähäistä. Kuva välkkyy selvästi dynaamisen lampun takia. 1,5-kertaisen zoomin ansiosta projektorin voi sijoittaa melko kauas katselupaikan taakse (heittoetäisyys 2,09x kuvan leveys). Lisäksi punaiset sävyt toistuvat epälineaarisesti. Harmaasävytoisto on vakiona hieman viileä, mutta lineaarisena häiritsemätön. Linssinsiirto kuitenkin puuttuu. Kontrastisäätö toimii epämääräisesti ja muuttaa valkoisen sävyjä. InFocuksessa on ainoana alle tonnin hintaluokassa pitkä zoom. HD50 on käyntiääneltään vertailun epämiellyttävin. Valikot ovat erittäin helposti omaksuttavat, mutta kaukosäätimen komennot menevät joissakin asetuksissa hitaasti perille. Tuulettimen sävy on hieman koliseva muttei kovinkaan voimakas. Luottokorttimallinen kaukosäädin ei ole valaistu, mutta käyttö luonnistuu hetken totuttelun jälkeen nopeasti. Neutraalin kuvan saadakseen InFocuksesta täytyy kytkeä kontrastia parantava Brilliant Color -toiminto pois. Lisäksi tuulettimen nopeus vaeltaa jatkuvasti, vaikka tykki olisi ollut päällä pitkään. vertailu Videoprojektorit700–1500€ InFocus IN8606HD Hinta 799 € ENSIVAIKUTELMA InFocuksesta on dynaaminen ja terävä. InFocus soveltuu alhaisen kuvaviiveensä (33 ms) ansiosta hyvin jopa pelikäyttöön. • Terävä kuva • Harmaasävyjen helppo kalibrointi ja lineaarisuus • Melko ulottuva zoom • Pieni input lag • Hidas väripyörä ja selvät sateenkaaret • Kuvan välkkyminen • Suppea väriavaruus • Punaisten sävyjen virheet Optoma HD50 Hinta 1 199 € OPTOMA HD50:n kuva on dynaamisen vaikuttava ja terävä
Linssin zoom on vain 1,1-kertainen, eikä linssinsiirtoa ole. Harmaasävyjen korjaaminen onnistuu helposti pelkillä rgb-gain-säädöillä. Tuulettimen ääni on kovasävyinen muttei hirveän voimakas. Värejä ei saa kalibroitua luminansseja lukuun ottamatta. Valikkojärjestelmä on sama kuin isoveljessä, mutta kaukosäädin on pienempi ja valaisematon. Valikko on sinänsä yksinkertainen sisäistää, mutta värikäs leiska vaikeuttaa aktiivisen valinnan havaitsemista. Vihreässä ja magentassa esiintyy saturaation epälineaarisuuksia, jos pääja välivärit kalibroi mahdollisimman tarkaksi. Sen ja dynaamisesti valaisevan lampun takia kuva vaikuttaa HD50-mallia levottomammalta. Lamppua kohtauksen mukaan säätävä Dynamic Black -tila taas on meluisa. Asennus on siis melko kankeaa. Suurin rajoite kalibrointiin on vihreän värin epätarkkuus ja värinhallinnan säätöjen vaikutus toisiinsa. vertailu Epson EH-TW5200 Hinta 699 € PIKKU-EPSONIN suurin heikkous on sen kehno kontrasti. Ensivaikutelmaa heikentää viileänä voimakkaasti vihertävä kuva, joka tosin poistuu lampun lämmettyä. Joidenkin painikkeiden sijoittelu on epälooginen, kuten kursoripainikkein yläoikealle sijoitettu paluunäppäin. • Lineaarinen harmaasävytoisto vakiona • Pieni input lag • Epätarkat värit • Kontrasti heikkenee kalibroituna • Selvä sateenkaari-ilmiö ja välkkyminen HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 47. Ilmiö muistuttaa sottaista auton tuulilasia, joka levittää vastavalon suurelle alueelle. Kuvaviive on vain 33 millisekuntia, joten pelikäytössä HD26 reagoi tykiksi ripeästi. Gammasäätö puuttuu kokonaan. Projektoria mainostetaan erityisesti peleihin sopivaksi, mutta 116 millisekunnin input lag tekee siitä vaikeata. Kuvan mustat alueet ovat haaleita ja niissä on voimakas sininen sävy, jos kuvassa on kirkkaita kohtia. • Edullinen varalamppu ja pitkä lampputakuu • Huono kontrasti • Epätasainen ja haalea musta • Suuri input lag • Mahdoton kalibroida Optoma HD26 Hinta 799 € EDULLISEMMAN Optoman käyttöönotossa on tehtävä valinta. Hidas ja monivärinen väripyörä pomppaa silmille melko selvänä sateenkaari-ilmiönä. Myös kuvan alareuna on selvästi muuta aluetta kirkkaampi (pöytäsijoituksella). Kuva on melko dynaaminen ja terävä, mutta latistuu kalibroituna. Tarkka kalibrointi ei ole BC-tilassa mahdollista, joten todellista säätöä aloittaessa valinta on selvä. Epson EH-TW5200 on edullisin niin hankinnaltaan kuin käyttökustannuksiltaankin, mutta laadullisesti sitä ei voi suositella. Väritoisto taas paranee selvästi toiminto pois kytkettynä. Harmaasävyt ovat tarkkoja ja lineaariset sekä kontrasti hyvä Brilliant Color -toiminto päällä. Kuvanlaatua huomattavasti heikentävässä fast-tilassa viive on pienempi, mutta resoluutio on surkea. Pohjamusta on suurehkon valotehon vuoksi melko korkea ja melko epätasainen
virheille. Muuntimien ilmoitetut speksit eroavat merkittävästi, mutta 1080p-kuva blu-ray-soittimelta siirtyy joustavaa cat5e-kaapelia pitkin noin 20–30 metriä. Pitkissä kaapeleissa ongelmia syntyy häviöiden lisäksi silloin, jos kuvainformaatiota ja kellosignaalia siirtävien johtimien pituus kaapelin sisällä eroaa liikaa toisistaan. Uusimmat HDBaseT-muuntimet siirtävät 1080p-kuvaa lähes 100 metriä yhtä cat6-kaapelia pitkin, mutta kotikäyttöön niiden hinnat ovat melko korkeita. 4k-tarkkuuksillakin päästään noin 40 metriin. Liitin itsessään on heppoinen, ja paksun sekä jäykän kaapelin vääntely ahtaissa paikoissa saattaa aiheuttaa koko liittimen irtoamisen kaapelista. Se on olemassa joissakin Pioneerin, Onkyon ja Integran yhdysvaltalaisissa huippumalleissa ja Panasonicin ammattipuolen näytöissä. KÖMPELÖN scart-liittimen kodin videolaitteissa korvannut hdmi on lyhyissä vedoissa osoittautunut erittäin käteväksi tavaksi siirtää samassa kaapelissa sekä teräväpiirtotasoinen kuva että monikanavainen ääni. Hdmi 2.0 -standardin mahdollistama 4k-kuva 60 hertsin taajuudella vaatii kaapelilta jo erittäin hyvää rakennetta jo lyhyilläkin etäisyyksillä. Markkinoiden pisimmät hdmi-kaapelit ovat 15–20-metrisiä. Projektoreissa sellaisen tarjoaa esityskäyttöön tarkoitetuissa malleissaan muun muassa BenQ, Epson, NEC, Panasonic ja Sony. Integroitu HDBaseT-liitäntä on kotilaitteissa vielä olematon. Mitä suurempia tarkkuuksia ja kuvanpäivitysnopeuksia hdmi-kaapelissa siirretään, sitä alttiimpia ne ovat Pitkäthdmi-kaapelit Teksti Mauri Eronen Kuvat Mauri Eronen ja valmistaja kokeilu Halvalla hyvää. Pitkissä kaapeloinneissa hdmi:n rakenteelliset rajoitukset tulevat kuitenkin vastaan. Yksi tällainen muunnin, Octava 4x4 HDMI CAT5/6 Matrix Switch, testattiin Hifimaailman numerossa 6/2010. Otimme kokeiluun neljä 15-metristä edullista kaapelia, joita täydensimme kahdella aktiivimallilla. Kannattaa muistaa, että muuntimet toimivat kaksisuuntaisesti, joten ethernet-kaapeleita tarvitaan kaksi. 48. Jotta hdmi-kaapelissa kulkevat 19 johdinta voitaisiin suojata riittävän hyvin ulkoisilta häiriöiltä ja jotta signaalihäviöt pysyisivät aisoissa, kasvaa pitkän kaapelin läpimitta poikkeuksetta. Monenlaisia kaapeleita Kotikäytössä 15 metrin pituus riittää yleensä vaivatta soittimelta tai av-vahvistimelta projektorille, vaikka kaapelin vetäisikin siististi listoja pitkin. Halvimmatkin hdmi-kaapelit täyttävät hdmi high speed -luokituksen, joka yltää jopa 4k-kuvan siirtämiseen. Riittääkö kuvan siirtoon halvin mahdollinen kaapeli vai täytyykö hommata aktiivimalli. Tykin ostaja tajuaa viimeistään asennusvaiheessa, että muutaman metrin mittaista hdmi-kaapelia on toivotonta vetää siististi laiteräkistä kattoon. Clicktronicin aktiivikaapeli on 25-metrinen, Deltacon kaapeli 15-metrinen. Mitä pidempi kaapeli, sitä todennäköisempää pituuserot ovat. Tietokoneelta lähetettävä 1080p-kuva 60 hertsin taajuudella näytölle on kaistaltaan 2,5-kertainen Bluray-soittimelta lähtevään 1080p24-kuvaan. Yli 20 metrin etäisyyksillä 1080p24-kuvankin siirtoon kannattaa hankkia aktiivinen hdmi-kaapeli tai adapteri, joka muuntaa hdmi-signaalin ethernet-kaapelissa (cat5e/6/7) kuljetettavaksi. Edullisimmillaan hdmi–ethernet-muuntimet maksavat alle 30 euroa. Viimeisimmissä versioissaan se on voinut sisältää myös lähiverkkoliikenteen siirron, mutta sitä harvoin hyödynnetään kotilaitteissa. Sopivasti kaapelin sisällä kiertynyt kellosignaalijohdin onkin yllättäen prosenttitolkulla kuvajohdinta pidempi
Edulliset kaapelit toistivat kuvan virheettömästi kaikilla kuvalähteillä ja päivitystaajuuksilla. 24,50 € Lisätietoja ................................... 49. MacBook Prolta kuvaa lähetettiin 1920x1080ptarkkuudella 30 ja 60 hertsin päivitystaajuudella rgbmuodossa. Oman ongelman soppaan tuovat soittimissa, tietokoneissa ja muissa hdmi-kuvalähteissä olevat erot. Playstation 3 antoi full hd -kuvaa rgb-muodossa 24 ja 60 hertsin nopeudella. 28,90 € Lisätietoja ................................... passiivinen, high speed with ethernet Hinta .............................................. Sähköinen toteutus vastaanottavassakin laitteessa saattaa vaikuttaa signaalin tulkintaan ja siten kuvan näkymiseen. 15 m Tyyppi ............................................ Pidempiä vetoja varten täytyy valita aktiivinen hdmi-kaapeli tai adaperipari, joka muuntaa signaalin sopivaksi ethernet-kaapelia varten. Yhteenveto ALLE 30 euron hintainen 15-metrinen hdmi-kaapeli riittää helposti välittämään full hd -tasoisen signaalin blu-ray-soittimelta tykille. Näyttölaitteena toimi BenQ W1070+ -videoprojektori. Varmaa toimivuutta Kuvansiirtoketjussa on kaapelin lisäksi muitakin vaikuttavia tekijöitä. 20 m Tyyppi ............................................ www.elektrolinna.fi ElektrolinnaHDMIC-15M Pituus ............................................. Clicktronicin 25-metrinen kaapeli on ainoa hdmi standard with ethernet -mallinen. 260 € Lisätietoja ................................... 15 m Tyyppi ............................................ Deltaco (www.deltaco.fi) lähetti meille suoraan testattavaksi kaksi aktiivista kaapelia, 20-metrisen HDMI1200:n ja 15-metrisen Prime HDMI-2150:n. Primen Redmere MEA1689 -piiri tulee sijoittaa siis näyttölaitteen päähän, joten kaapelin suunnalla on merkitystä. Prime-kaapelissa on integroitu Redmere-piiri, joka parantaa signaalin tulkintaa vastaanottopäässä. noin 55 euroa Lisätietoja ................................... Sille ei siis luvata yhtä suurta kaistanleveyttä kuin lyhyemmille high speed -kaapeleille. Se on siis kuvaukseltaan tyyppiä ”hdmi high speed with ethernet”. HDMI1200 maksaa noin 54 euroa. Deltacon aktiivikaapelit toimivat myös kaikilla kytkennöillä. Se ei siis varsinaisesti ole aktiivinen tai signaalia vahvistava kaapeli, vaikka sitä sillä nimellä myydäänkin. kokeilu Hämeenlinnalaisesta Elektrolinnasta (www.elektrolinna.fi) otimme testiin kaapelit tuotekoodeilla HDMIC15M (24,50 €) ja HDMIC-E-15M (28,90 €). Malli on saatavana jopa 40 metrin mittaisena, ja testatun mittaisena sen hinta on 260 euroa. Jos kuvassa ei näy selviä virheitä, ei kaapelia kannata vaihtaa kalliimpaan. Espoon Yleiselektroniikasta (www.yeint.fi) nappasimme mukaan Deltacon valmistaman hdmi-kaapelin ferriiteillä. Kotikäytössä sellaiselle on harvemmin tarvetta, ja toimivuus omien laitteiden ja tarvittavien kuvasignaalien kanssa kannattaa kokeila ennen ostopäätöstä. Peruskaapeleiden paksuudessa tai taipuvuudessa ei ole ollenkaan eroa. 30 hertsin päivitystaajuudella ongelmia ei enää ollut. Clicktronicin aktiivikaapelin keskellä on vahvistava toistinpiiri eli silta. Testattu 15-metrinen versio maksaa ostopaikasta riippuen noin 44–65 euroa. Tuotekoodilla HDMI-1080 myytävää kaapelia on saatavilla useista verkkokaupoista, ja sen hinta ostohetkellä oli 26 euroa. Sama kaapeli ei välttämättä siirräkään kuvaa virheettömästi läppäristä, vaikka blu-ray-soittimen kanssa ongelmaa ei olisi. ElektrolinnaHDMIC-E-15M Pituus ............................................. www.elektrolinna.fi DeltacoHDMI-1080 Pituus ............................................. www.deltaco.fi DeltacoHDMI-2150 Pituus ............................................. Oppo BDP-95EU asetettiin lähettämään väri-informaatio ycbcr-muodossa pleikkarin tapaan 24 ja 60 hertsin päivitystaajuudella. www.deltaco.fi Clicktronic Pituus .............................................. passiivinen, high speed Hinta .............................................. aktiivinen, high speed with ethernet Hinta .............................................. aktiivinen/toistin, standard with ethernet Hinta ............................................... www.tele-tukku.fi, www.clicktronic.com MacBook Pro Playstation 3 Oppo BDP-95EU 30/60 Hz 24/60 Hz 24/60 Hz Clicktronic • /• /• • /• Deltaco HDMI-1080 • /• • /• • /• Deltaco HDMI-2150 • /• • /• • /• Deltaco HDMI-1200 • /• • /• • /• Elektrolinna HDMIC-15M • /• • /• • /• Elektrolinna HDMIC-E-15M • /• • /• • /• info Ongelma hdmi-kuvan siirrossa saattaa ilmetä kuvan näkymättömyytenä tai selvinä häiriöinä/kipinöintinä, kuten kuvan oikeassa reunassa näkyvä vihreä kuvio. 15 m Tyyppi ............................................ 25 m Tyyppi ............................................. Deltaco Prime on saatavana 10, 15 ja 20 metrin mittaisina. passiivinen, high speed with ethernet Hinta .............................................. 15 m Tyyppi ............................................ Myös HDMI-1200 täytyy kytkeä oikeinpäin, mutta käytettyä aktiivipiiriä valmistaja ei kerro. www.deltaco.fi DeltacoHDMI-1200 Pituus .............................................. aktiivinen/redmere, high speed with ethernet Hinta .............................................. 26 € Lisätietoja ................................... Clicktronicin 25-metrinen aktiivikaapeli ei suostunut välittämään tietokoneen kuvaa virheittä 60 hertsillä, vaan kuvassa ilmeni selviä häiriöitä. noin 60 euroa Lisätietoja .................................... Sellainen kykenee myös tarvittaessa esittämään virheittä tietokoneelta tulevan 60 hertsin kuva, joka vaatii 2,5-kertaisen kaistan. PS3:een ja Oppoon kytkettynä Clicktronic toimi ongelmitta myös 60 hertsillä. Sen takia testasimme kaikki kaapelit kolmella eri lähteellä. Kaapelit ovat muuten samanlaisia, mutta jälkimmäisen ilmoitetaan tukevan myös ethernet-liikennettä. Clicktronicin kaapeli on näitä paksumpi, mutta pääsee taipuisuudessaan lähelle
Uusi integroitu vahvistin H160 on kuitenkin toiminnoiltaankin päivitetty malli, joka ei syrjäytä olemassa olevia tuotteita. HegelH160-vahvistin Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen testi HEGELIN integroidut vahvistimet koostuvat kolmesta kokoluokasta. H160 itse ei sisällä käyttöliittymää dlna-toistolle, vaan se toimii mediapäätelaitteena (Digital Media Renderer). Kaukosäädin malliltaan RC8 on tukeva ja metallinen. Tämä tarkoittaa, että tiedostojen toistoa täytyy ohjata erillisellä ohjainsovelluksella (Digital Media 50. Mäkissä Hegel löytyy Safarin Bonjour-listasta. Valon kirkkautta voi säätää kaukolla, ja valon voi sammuttaa myös kokonaan. Windows-koneelta H160:n hallintasivulle pääsee suoraan lähiverkon medialaitelistasta, joten dhcp:llä arvottua iposoitetta ei tarvitse arvailla. Etulevyssä on vain lähteen valinta ja äänenvoimakkuussäädin. Kuulokeliitäntäkin on lähes huomaamaton. Oton valinta tapahtuu in-/+ -näppäimillä selaamalla. Pelkistetty design ja asiallisen tukeva viimeistely on vakuuttava. Julkisivun keskellä on valitun oton ja voimakkuuden esittävä suurikokoinen näyttö. Verkkotoiston hankaluus Hegel kytkeytyy lähiverkkoon ethernet-kaapelilla. Ilmeisesti useiden Hegel-vahvistimien kanssa toimivaan kaukosäätimen ei ole voitu sijoittaa ottojen suoravalintoja eroavien liitäntöjen takia. Kattavan dacin, balansoitujen linjaottojen ja kotiteatterikytkennän lisäksi se kytkeytyy myös lähiverkkoon ja tukee dlnaja airplaytoistoa. H80 (HM 1/2014) ja sitä edeltänyt H70 (HM 2/2011) edustavat kompakteinta kotelotyyppiä, joka eroaa testatusta H160:stä selvimmin syvyyden ja painon osalta. Linjatasoisen äänen saa ulos tallentimelle kiinteistä tai päätevahvistimelle voimakkuussäätöä tottelevista rca-liitännöistä. Väliin jäävä H100 on digitaaliliitännöiltään rajoitettu usb-ottoon, mutta sortimentin muissa edustajissa mukana ovat myös koksi ja optinen, myös raskaimmassa H300-mallissa. Kolmella optisella ja yhdellä koksilla digitaalitoistoon panostavassa Hegelissä rca-linjatuloja on vain yksi. Ottovalinta on tuntumaltaan kevyt, joten nupin kiertäminen vaatii tarkkuutta. 15 identtistä ja pientä painiketta naksahtavat täsmällisesti. Kaukosäätimellä voi ohjata usb-liitännällä kytketyn tietokoneen mediasoitinohjelmaa. Käynnistyksen yhteydessä valitun voimakkuuden voi ohjelmoida haluamakseen. RC8 ohjaa myös Norjalainen digiosaaja Hegelin päivityksissä on totuttu näkemään enemmän teknisiä ja äänellisiä parannuksia kuin kokonaan uudenlaisia tuotteita. H160 on kuitenkin ihan eri maata. Virtakytkin on Hegelmäiseen tapaan piilotettu laitteen pohjaan. valmistajan daceja ja cd-soittimia. Verkkoasetusten tekemistä varten vahvistimessa on sisäänrakennettu www-palvelin, jonka tarjoamalta nettisivulta voi vaihtaa ip-osoitteen ja päivittää firmwaren
Nyt tietokoneella pyörivän Spotifyn toistaminen vahvistimelle ei onnistu ilman erillistä Bluetooth-vastaanotinta – tai pitkää piuhaa. Globaalin negatiivisen takaisinkytkennän sijaan Hegel sanoo SoundEnginen toimivan lokaalisti eri signaaliketjun vaiheissa vähentäen säröä vain tarvittaessa. Mittaukset ovat moitteettomat. 51. Mitään säätämistä ei tarvita. Hegelissäkin se toimii pomminvarmasti ja helposti. Suorituskyky H160 käyttää Hegelin kehittämää SoundEngine-tekniikkaa äänenlaadun parantamiseen. Pelkkänä dacina H160 toimii upeasti. Kuulokynnyksen alapuolella kuitenkin liikutaan, joten havainnolla ei ole kuin tieteellinen merkitys. Myös kuulokeanto on poikkeuksellisen laadukas. Kauko-ohjainsovellukset ovat usein kankeita eivätkä toimi kaikkien laitteiden kanssa ollenkaan. Todellisuudessa H160 on itse mediatoistin, joka tarvitsee aiemmin mainitut serverin ja kontrollerin parikseen. Toisaalta oikean kanavan häiriöetäisyys oli viitisen desibeliä parempi kuin vasemmassa. Mutia kokeilemisen arvoisia vaihtoehtoja ovat Twonky Beam ja ristiriitaisia arvosteluja saanut media:connect. H160:n dlna-toiston hallinta onkin silti selvästi joustavinta kunnon tietokoneohjelmalla. Windowsin play to ei kuitenkaan tue flac-tiedostoja. Kun H160 on kytketty lähiverkkoon kaapelilla, näkyy se Airplay-yhteensopivissa laitteissa automaattisesti. Käyttöohje on dlna:n osalta valitettavan puutteellinen, sillä asiaan aiemmin perehtymätöntä ei opasteta lainkaan. Edes sitä vakio-olankohautusta, Windows Media Playerin ehdotusta palvelimeksi, ei tarjota. Haastavuuskäyrän toisessa päässä on Applen Airplay. Suoraan Windows-tietokoneelta mp3-tiedostojen toisto onnistuu äärimmäisen helposti suoraan resurssienhallinnasta hiiren kakkosnapin takaa löytyvällä play to -komennolla. Erillistä dlna-palvelinta käytettäessä esimerkiksi verkkokiintolevyltä käytettäessä hallinta on ehdottomasti helpointa tietokoneelta. Puhelimelta ja tabletilta sen saa kyllä toimimaan Airplayn ansiosta, mutta vain Applen laitteilla. testi Controller), joka hakee musiikin palvelimelta (Digital Media Server). Tässä suhteessa kokonaisia ratkaisuja rakentava jälleenmyyjä on korvaamaton. Jos musiikkia kuitenkin haluaa toistaa dlna-palvelimelta suoraan Hegelille älypuhelinta tai tablettia käyttäen, kannattaa varautua rankkaan sovellusrumbaan. Sonyn ilmainen Network Audio Remote -sovellus iOSja Android-laitteille on saanut kiitosta toimintavarmuudestaan. Se poistaa valmistajan mukaan ab-luokan vahvistimissa esiintyvän ylimenosärön, joten äänenlaadun pitäisi vastata tehosyöppöjä A-luokkalaisia. Balanssiltaan kirkkaaseen oheiskalustoon ja heijastavia pintoja sisältävään tilaan H160 sopii loistavasti. Parempi vaihtoehto on kunnon dlna-yhteensopiva toisto-ohjelma, kuten JRiver Media Center tai foobar sopivalla pluginillä. Soinniltaan Hegel on rytmisesti etenevä ja sävymaailmaltaan kohteliaan nautittava. Tekniikan myötä korkeiden harmonisen särökerrannaisten pitäisi myös vähentyä merkittävästi. Verkkokiintolevyltäkin musiikki löytyy suoraan verkkojaoista, eikä dlna-palvelinohjelmiston pystyttämistä tarvitse miettiä. Räväkkyyden puute tuo ääneen paljon hyvää, mutta joillakin äänitteillä läsnäoloa kaipaisi lisää. Spotify Connect -tuki täydentäisi H160:n verkkotoiston. Rauhallisen neutraalia ja nättiäänistä vahvistinta kuuntelee mielikseen. Tehoakin piisaa oikein hyvin lähes mihin tahansa kuormaan. Myös taajuusvasteessa oli havaittavissa eroa, mutta vain kuuloalueen yläpuolella. Lisäksi käyttäjän tulee vielä etsiä dlna-kauko-ohjain. Ohjeessa neuvotaan, että H160 pystyy toistamaan tiedostoja UPnP-yhteensopivan mediatoistimen avulla ja kehottaa tutustumaan sen mukana tulleeseen käyttöohjeeseen. Mittausten mukaan harmonisen särön määrä ei ole perinteistä ab-luokan vahvistinta alhaisempi. Suhinoita tai kohinoita vahvistimesta ei kuitenkaan perusherkillä jalustakaiuttimilla kuulunut, eikä –92 dBV:n pohjakohinalla sellaista pitäisikään ilmetä. Hegel ei itse tarjoa dlna-toistoon liittyviä sovelluksia tai käyttöönottoa helpottavia ehdotuksia, vaan ratkaisut täytyy etsiä itse. Testiyksilössä oikea kanava oli säröarvoiltaan kertaluokkaa heikompi kuin vasen. Sen vaste on suora ja impedanssi vain yhden ohmin luokkaa. Aihe sivuutetaan tuettujen formaattien listauksella (wav/aiff, flac, mp3, ogg) ja parilla lauseella, jotka ovat sisällöltään suorastaan harhaanjohtavat
0,015/0,011 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd........................................0,002/<0,017 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................................... This may be the best value for the money I have reviewed in my carreer.” Jonas Bryngelsson Editor Helsinki: Mareksound Oy www.mareks.fi Turku: HifiMesta www.hifimesta.fi www.hegel.com Spesielt anbefalt HHHHHH 09 -13 Hegel H80 52. 103 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ...................................... Kuulokeantokin on luokassaan erinomainen, ja dacin suorituskyky on loistava. Jytkettä, räikeyttä ja pauketta arvostavalle vahvistin ei välttämättä sovellu, mutta sitäkin paremmin rentouttavaa kumppania etsivälle. Päätteen säröarvot ovat SoundEngine-tekniikasta huolimatta tavanomaiset. Soundia voisi siis pitää varsin hillittynä ja kohteliaana. Vain alle kahden ohmin tai neljän ohmin ja 60 asteen kapasitiivisen kuorman yhdistelmä saa aikaan tehon putoamisen. 0,0 dB Lineaarisuus, 1 kHz, 16/24 bit ................................................... Äänikuvallisesti esitys on enemmän kompakti kuin putkimainen tilaihme, joskaan aivan terävintä intiimiyttä soundista ei löydy. 6,3 mm Muuta ................................................................. Voimakas Dynaaminen Luonnollinen Uusi HEGEL H80 intergroitu vahvistin: Voimakkaampi, neutraalimpi, enemmän sisääntuloja, enemmän mahdollisuuksia... 0,1/0,1 dB Kaiutinlähtö, s/pdif-otto Häiriöetäisyys, A-paino, 1 W ...................................................... Ääneltään H160 on rauhallinen ja musiikin kauniisti välittävä. 85 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ...................................... Kanavaerotus voisi olla korkeilla taajuuksilla parempi, mutta kokonaisuutena toiminta on moitteetonta. Myös bassopää on pykälää pehmeämpi, joskin samalla sävykkään napakka. Tehokas ja miellyttävä vahvistin on neutraali ja sävykäs. 6,8 kohm Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % ......................................... www.mareks.fi www.hegel.com Mitat (lxkxs) ................................................... Valmistaja kun ei tarjoa minkäänlaisia neuvoja palvelimen ja ohjaimen käyttöönottoon H160:n kanssa. Toisto on lineaarinen signaalin teoreettisia maksimeja hipoen, ja jitter sekä säröarvot ovat minimaaliset. Vasemman kanavan korkeahko pohjakohina heikentää hieman lineaarisuutta. 0103213220 Lisätietoja ........................................................ Pienen pyöristelyn vastapainoksi vahvistimessa on sitten kyky etäännyttää riipivimpiä äänitteitä kuulijasta juuri sen verran, että ne muuttuvat siedettävämmiksi. Kuulokeanto on vasteeltaan tasainen ja impedanssiltaan alhainen. HiFi+ (UK 2014): “It’s a well-built, deceptively powerful amplifier with an excellent digital audio stage. >3,0 V Kaiutinlähtö, xlr-otto Häiriöetäisyys, A-paino ................................................................. Koaksiaalista digiottoa ja kiinteää linjatasoista antoa käytettäessä Hegelin antojännite on 2,4 volttia. Suorituskyky pelkkänä dacina on erinomainen. -95/-105 dB Jitter, 16 bit ........................................................................................... 115 ps Antoteho eri impedansseihin ja vaihekulmiin. Yhteenveto HEGEL H160 tuo valmistajansa integroitujen vahvistimien joukkoon verkkotoiminnot. -80/-82 dB Jitter, 16 bit ........................................................................................... 0,02/0,08 ohm Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz, low/hi ........................... <0,001/<0,001 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd........................................<0,001/<0,001 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................................... -91 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ...................................... 0,0 dB Lineaarisuus, 1 kHz, 16/24 bit ................................................... 1 ohm Analogioton impedanssi, 1 kHz ................................................ ‘It fights well above it’s weight’ is a cliché of the highest order, but it really applies here. 116 ps Kiinteä linjalähtö, s/pdif-otto Antojännite, dBFS ........................................................................ pre out, kiinteä linjalähtö, kotiteatterikytkentä, dlna, airplay HegelH160 PÄÄTEVAHVISTIMESSA on tehoa kaikkiin käytännön kuormiin reilusti. Ylemmät käyrät (vasen ja oikea kanava) kaiutinanto, alemmat käyrät kiinteä linjalähtö. Harmonisen särön määrä koaksiaaliotolla alenevalla tallennustasolla. Laulaja astuu askelen taaemmas, siinä missä vertailuvahvistimella esitys tulee suoraan naaman eteen. 35/72/154 W Pääteasteen impedanssi, 1/20 kHz ........................................ Suhteellisen nättisoundinen laite, jos kaipaa rauhallista esillepanoa sen viimeisen kimalluksen, terän ja iskun sijaan. Kuuluvaa suhinaa ei kuitenkaan ilmene tyhjäkäynnillä. Mutta edelleen kuuluisa huippuluokan Hegel-ääni. kuunteluarvio Taajuusvasteet kaiutinannoista analogiotolla kahdeksan ohmin kuormalla (musta käyrä), Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen) ja digitaaliotolla 44,1 kHz:n (sininen) ja 96 kHz:n (violetti) signaalilla. 82/58 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W .............................................. 43 x 12 x 41 cm Paino ................................................................... Vahvistin ei silti ole erityisen lämminsävyinen, vaan myönteisessä mielessä neutraali. 0,015/0,012 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd........................................0,003/<0,016 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................................... 80/55 dB Kanavatasapaino .............................................................................. Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm, 2 kanavaa.............................206/352/508 W Tehonkulutus idle/1/10 W@8 ohm ........................................ 1x koaksiaalinen s/pdif, 3x optinen s/pdif, 1x usb Kuulokeliitäntä ............................................. 1x rca, 1x xlr Digitaaliset tulot .......................................... 84 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz .................................................. Mareksound Puhelin ............................................................... Kanavaerotus heikkenee jonkin verran korkeilla taajuuksilla, mutta ei aiheuta syytä huoleen. 2 895 € Edustaja ............................................................ Hinta ................................................................... Jitter koaksiaaliotolla (16 bit/44,1 kHz) kiinteästä linjalähdöstä. Analogioton säröspektri kaiutinannoista yhden watin teholla kahdeksaan ohmiin. Dynamiikka ei irtoa yhtä räjähtävästi, läsnäolo ei realisoidu yhtä vakuuttavasti. • Miellyttävän neutraali ääni • Hyvä kuulokelähtö • Erinomainen dac • Siisti viimeistely • Kattava digitaalija tiedostotoisto • Puutteelliset ohjeet dlna:n käyttöön • Vain yksi rca-linjatulo HegelH160-vahvistin testi info mittaustulokset Mikael Nederström Selvästi pehmeämpiotteisempi ja utuisempi soundimaailma kuin tymäkässä vertailukoneessa (Musical Fidelity M6 500i). Airplay toimii mutkattoman luotettavasti, mutta dlna-maailma edellyttää perehtyneisyyttä. 2,4 V Häiriöetäisyys, A-paino, 1 W ...................................................... 94/67 dB Kanavatasapaino .............................................................................. 18 kg Analogiset tulot ............................................ Excellent! Alan Sircom Editor HiFi & Musik (Sweden 2013): “It will take a while for me to recover after this. Digitaalisen musiikkilähteiden ekspertti hallitsee myös usb-toiston tietokoneelta. Samoin rumpalien peltien terävin messinkisyys himmenee
HiFi+ (UK 2014): “It’s a well-built, deceptively powerful amplifier with an excellent digital audio stage. Excellent! Alan Sircom Editor HiFi & Musik (Sweden 2013): “It will take a while for me to recover after this. Mutta edelleen kuuluisa huippuluokan Hegel-ääni. Voimakas Dynaaminen Luonnollinen Uusi HEGEL H80 intergroitu vahvistin: Voimakkaampi, neutraalimpi, enemmän sisääntuloja, enemmän mahdollisuuksia... ‘It fights well above it’s weight’ is a cliché of the highest order, but it really applies here. This may be the best value for the money I have reviewed in my carreer.” Jonas Bryngelsson Editor Helsinki: Mareksound Oy www.mareks.fi Turku: HifiMesta www.hifimesta.fi www.hegel.com Spesielt anbefalt HHHHHH 09 -13 Hegel H80
SoulNoten valmistus tapahtuu pääosin Japanissa, samoin myös tuotekehitys. Valmistajan mukaan antosignaalin lineaarisointi on Silläkorvalla:SoulNoteMonitorAmplifierSA710Alu jaSA300WirelessMusicAmplifier-integroidutvahvistimet Teksti Jaakko Eräpuu Kuvat ja mittaukset Mauri Eronen 54. Jossain vaiheessa SoulNote-merkillä oli tarjolla myös kaiuttimia jopa Suomessa saakka, mutta nykyisen maahantuojan ja Euroopan-laajuisesta jakelusta vastaavan yrityksen listoilla niitä ei näy. highend Highend on oma alueensa Hifimaailmassa. Jo tuolloin tuotekehittelyä veti Norinaga Nakazama, joka luotsaa SoulNoten ja sen emoyhtiö CSR Inc:in toimintaa edelleen. Kategorian alle kokoamme jollakin tavalla erilaisia, eksoottisia tai tavallista kapeampaa harrastajaryhmää kiinnostavia laitteita ja tarvikkeita. Perinteisempi SA710 ja modernimpi SA300 on suunnattu eri kohderyhmille, vaikka vahvistimilla on yhteisiäkin nimittäjiä. Kokeiltujen laitteiden ei siis tarvitse välttämättä olla kymmenien tuhansien eurojen hintaisia ja siten useimpien saavuttamattomissa, joskin sellaisille alue onkin omiaan. Samaa sukua – eri maata SoulNoten tuotanto painottuu luonnollisista syistä cd-soittimiin ja da-muuntimiin, mutta niiden rinnalle on muodostunut myös integroitujen vahvistinten mallisto. Sitä löytyi jo silloin, kun amerikkalaisperustainen, sittemmin japanilaistunut Marantz ja hollantilainen Philips tekivät yhteistyötä digiajan aamunkoitteessa – muun muassa bitstreammuunninten parissa – päätyen sitten kuitenkin myöhemmin erilleen. Vain malliston entry level -tuotteet, kuten kokeilussa käyneistä vahvistimista toinen, SA300, kootaan Kiinassa. Japanilainen SoulNote tekee uuden maahantuojan voimin kolmatta tulemistaan Suomen markkinoille. Nostalgiaa ja nykyaikaa Koeponnistetuista vahvistimista perinteisempi, SA710, on analoginen A/B-luokan puolijohde integroitu vahvistin, jonka erikoisin piirre liittyy globaaliin takaisinkytkentään. SOULNOTE-tuotemerkin takaa löytyy hifialan asiantuntemusta vuosikymmenten ajalta. Sitä ei nimittäin ole
Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita. Diginä masiinaan pääsee sisään niin optisesti ja koaksiaalisesti kuin USB:lläkin. 55. Tulevalle signaalille on myös kaksiasentoinen herkkyyskytkin. Vahvistimen da-muunnin ymmärtää näytteenottotaajuuksia 384 kHz:iin asti. Tästä on iloa esimerkiksi tuplavahvistusta käyttävälle. hoidettu tarkoitusta varten valikoiduin erikoiskondensaattorein. Virtakytkin ja kuulokeliitäntä täydentävät kahden kytkimen pelkistyksen käyttöystävällisyydeksi. Julkisivua komistaa tasan kaksi säädintä, ohjelmavalitsin ja äänenvoimakkuus. SA710:stä ei löydy levysoitinliitäntää, mutta SA300 sisältää sellaisenkin kaiken muun kytkentäpoliittisen annin lisäksi. Luureille löytyy näin hönkää yllin kyllin, mutta kaiutinpuolella kumppaneilta edellytetään kohtuullisia herkkyyslukemia, varsinkin jos on tarve täyttää isohko tila tuntoaistimuksia tuottavalla äänellä. Toroidityyppisestä verkkomuuntajasta käyttövoimansa imevä, digitaaliseksi highend Jaakko Eräpuu on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Laitteen sisältämä erillinen kuulokevahvistin pukkaa ulos 2 x 3 W. Jälkimmäinen pyörittää maineikasta ALPS:in sinistä potentiometriä. Vahvistimen linjatasoisista ottoliitinpareista yksi on tyyppiä xlr. Etuvahvistinantoja takapaneelista löytyy kaksin kappalein. MM -phonon ohessa vahvistimessa on toinenkin analoginen otto, CD:ksi nimetty. kuka SA710:n ottoherkkyydellä on oma säätimensä. Pienikokoisen ja kevyehkön vahvistimen antoteho on täydet 2 x 10 W, 8 ohmin kuormalla. SA710:n elinkaaren ensimmäiset vuodet kuluivat peltikuosissa, mutta nykyisen version kotelo on alumiinista. Jos langallisuus ei tyydytä, Bluetooth 4 AptX mahdollistaa langattomuuden. Kolme muuta hyväksyvät rca-liittimet. Analogiaa ja digitaliaa, SA300 (alla) kelpuuttaa kummatkin. Design on karu, mutta tarkoituksenmukainen. Mikä mukavinta: kaukosäätimen puuttuminen edellyttää käyttäjältä ainakin jonkin tason liikuntaa
56. Verkkomuuntaja ja ALPS-voimakkuudensäädin kielivät SA710:n lukeutuvat audiofiililuokkaan. Silläkorvalla:SoulNoteMonitorAmplifierSA710Alu jaSA300WirelessMusicAmplifier-integroidutvahvistimet highend SA300 on väljästi sisustettu, mutta moitteettomasti toteutettu
Toki massiivisempi klasari (Revueltas) ja riittävällä äänenvoimakkuudella kaasuteltu rock (ZZTop) hoituivat rouheammin 15-tuumaisilla koksuilla (Altec) kuin monitoriluokan jalustajupisijoilla. Luonteva vertailukohtakin kun löytyi omasta takaa. Bakoon SCA 7511 Mk3 on SoulNotejen lailla Made In Japan ja vain muutaman watin SA710:tä tehokkaampi. Vaan kun on tarvis nautiskella akustisesta, taiten taltioidusta jazzista tai muusta sisällöllisesti sävyrikkaammasta rytmimusiikista konemaisuuden kiroista vapaasti, puhumattakaan jousikvartetoista, SA710 on paremmin tehtäviensä tasalla kuin pussillinen periaatteessa pontevampia pelejä. Eli: hyvälaatuisia cd-levyjä pyörittimeen (Isem) ja digiä (Furutech) kaapelin kautta da-muuntimeen (Bakoon) ja sieltä SA710:n takaseinän rca-liittimiin (Audience). SoulNotejen soundierot voisi tiivistää neljään sanaan: skarpimpi, tiukempi, kontrolloidumpi, viileämpi. Mittapenkkipunnerrusta kerrakseen Sillä korvalla -sarjan perusajatuksiin on aina kuulunut se, että mitään ei mitata. Vahvistinta ei suositella käytettäväksi alle 4 ohmin kaiutinten kanssa. Wi-fi SA710:n nättiin soundiin tykästyneenä otin SA300:n työ alle vailla enempiä ennakko-odotuksia, ymmärsinhän toki, että kyseessä on laite, jonka pointti piilee absoluuttisen audiosuorituksen sijasta kyvykkyydessä tarjota nykyaikaiselle kuluttajalle monipuolista käytettävyyttä ja mahdollisuuden harjoittaa trendikästä, lankavapaata tiedonsiirtoa modernissa mediakentässä. Tehoero SA710:en ei ole niin iso kuin wattilukemista voisi päätellä. Entäpä levysoitinotto. 57. Hi-fi vs. Ja jos möly ei riitä, ainahan voi hankkia herkemmät kaiuttimet. Kun soittelin Macbookilta Squeezebox Touchin ja USB-oton kautta häviöttömiä tiedostokopioita joistakin cd:inä aiemmin kuunnelluista levyistä, oli vaikeampi pureutua soinnillisiin nyansseihin. Vahvistinten kuulokeantoja vertaillessa kävi ilmeiseksi, että todennäköisesti SA300:n kuulokelähtö on muodostettu emolevyn vastuskytkennällä eikä erillisellä vahvistinpiirillä kuten SA710:ssä. Siihen hommaan löytyy suoraviivaisempaakin kalustoa, putkin ja puolijohtein puksuttelevia vuorovaihevahvaimia. Bakoonillahan oli pieni etulyöntiasema vertailussa, koska dac keskustelee vahvistimen kanssa SATRI-bnc-liitännän kautta, mutta SoulNote pärjäsi lajitoverilleen oikein hyvin, vaikka resoluutiorikkaudessa se jäikin vähän. Siitäkään huolimatta, että i-kännykkäni applikaatioihin kuuluu RTA -taajuusanalysaattori. Tuskin monikaan hankkii kymmenwattista konetta studiossa tiukaksi paketoidun räimeen räjäyttäjäksi. Vahvistimen oma dac lievensi hieman edellä mainittua ilmiöitä, mutta ei paljoa ja dynamiikan välittymisen kustannuksella. Eipä tarvinnut kovin montaa hopeankirkasta levyä läpi pyöräyttää kun kävi ilmi, että SA300:n soinnilliset vahvuudet ovat SA710:tä harvemmassa. Senkin kytkennästä puuttuu jänniteperustainen takaisinkytkentä. Siis nyt puhutaan SA300:sta ja ulkoisella muuntimella ajelusta. Mikäs siinä, mitataan ja punnitaan. Sen verran vaisumpaa oli anti Sennheiser HD800-kuulokkeita käyttäen. Neljän ohmiin kuormaan tehot kaksinkertaistuvat. highend Silläkorvalla:SoulNoteMonitorAmplifierSA710Alu jaSA300WirelessMusicAmplifier-integroidutvahvistimet mainittu vahvistinpiiri käskee 8 ohmin kaiuttimia tarvittaessa 2 x 50 watin teholla. SA300:n fasadia komistaa näyttö, joka kertoo joko valitun oton ja käytössä olevan äänenvoimakkuuden. SoulNoten maahantuoja esitti , ettei panisi pahakseen mittaustulosten julkaisemista. Eikä wattien vähyys tuntunut menoa vaivaavan edes 87 dB/W kaiuttimilla (Merlin). ”Vähän kättä pitempää”, hän perusteli vakaassa uskossa japanilaiseen audioosaamiseen ja ilmeisen tietoisena journalistin harjoittaman kielellisen kuvailun kummallisuuksista. Toisaalta, SA710 soi läheisemmin, mehukkaammin ja armeliaisuudestaan huolimatta kirkkaammin kuin Bakoon, sillä putkivahvaimista tutulla, täyteläisen runsaalla tavalla. Äänenlaatu edellä ”Mitä vähemmän watteja, sen parempi” -koulukunnan audiofilosofi aloitti toki kokeilun ja kuuntelut SoulNote SA710:sta. Luettakoon se synneistäni raskaimmaksi. En alkanut ottaa kovasti kantaa vahvistimen toimintoihin ja käyttöominaisuuksiin, vaikka tutkailinkin niin phonoasteen kuin kuulokelähdönkin toimivuutta ja vertailinkin laitteen sisäistä da-muunninta omaan erilliskapineeseeni. SA710:n kuulokeannon laatu riittänee krantummallekin kuulokefanille, vaikka ehkä on syytä välttää kaikkein ylävireisimpiä luureja. 40W tarkoittaa tässä yhteydessä noin 6dB:n äänenpaine-eroa, mikä ei ole erityisen paljoa. Silti en rajaisi pikku-SoulNoten kanssa potentiaalisista paritettavista kuin aivan hankalimmat kaiutinkuormat pois. Niin pitkin, sillä painivathan riaat hiukan eri sarjoissa. Vahvistin on SA710:n tapaan varustettu kuulokelähdöllä. Viimeksi mainittua harjoitin ihka tavallisilla 16/44-cd:illä, ilman koukkausta hiresin ihmeelliseen maailmaan. En puhuisi kuitenkaan resoluutiovajeesta, pikemminkin tietystä ääriviivain pehmenemisestä, joka aiheutti vähemmän kuunteluväsymystä. Niinpä ei ollut lainkaan ihme, että tiettyä samankaltaisuutta oli ilmassa, kun sinksaili kaapeleita verrokin ja verrattavan välillä. Puhdasta ääntä SA300:sta saa hieman epäherkemmilläkin kaiuttimilla paljon. Talossa sattumoisin vieraillut, rankasti modattu Lenco Nagaoka MP200rasialla, paljasti kyllä soinnilliset vahvuutensa SA300:n läpi ajettuna, vaikka matkaa Air Tight -etusen sisältämän riaa-asteen laatuluokkaan vielä reilusti jäikin. Laatu korvaa määrän moninkertaisesti. Modernin kapistuksen vakiovarustukseen kuuluu itseoikeutetusti kaukosäädin
kaittimet, naparuuvit Muuta ........................................ Muut mittaustulokset ovat moitteettomia. -95 dBV Häiriöetäisyys (A-paino) ................................................................... Musta: analogiotto, punainen: analogiotto + Aurelia, magenta: digiotto 96 kHz, sininen: digiotto 44,1 kHz. Kilohertsin tuottama säröspektri yhden watin teholla kahdeksaan ohmiin. Mittaustulosten arviointi Vahvistimen taajuusvaste on diskanttitoistoltaan kuultavasti korostunut. Ensin mainittu on selvää audiofiilikamaa, jälkimmäisessä liitettävyys ja käytettävyys integroituvat asialliseen äänenlaatuun vähintäänkin hintaluokan edellyttämällä arvokkuudella. SA710 SA300 58. 0,4 ohm Pohjakohina ............................................................................................. 1 x xlr, 3 x rca Lähdöt ....................................... 10 ohm Pohjakohina ............................................................................................. Melko alhainen antoimpedanssi pitää kuitenkin tasapainon muuttumattomana kuormasta riippumatta. 050 5595 909 Lisätietoja ................................. www.nipponhifi.com www.soulnote.cn Mitat (lxkxs) .............................. 2 x 50 W 8 ohm/2 x 100W 4 ohm mittaustulokset info SoulNoteMonitorAmplifierSA710 Voimakkuudensäätö ........................................................................... Nippon Hifi Oy Puhelin ...................................... Taajuusvaste kaiutinlähdöistä. 69/53 dB Kanavatasapaino .................................................................................. Idle 26 W, 1 W@8 ohm 31 W Päätteen antoimpedanssi ............................................................... Nippon Hifi Oy Puhelin ...................................... 85 dB THD, 20 Hz/1 kHz ................................................................................. Häiriöetäisyydet, säröt ja useimmat muutkin speksit edustavat enimmäkseen hyvää tasoa, joskin joiltain osin rimaa hipoen. Jos ja kun mittausorientoitunut lukija löytää penkkipunnerruksen lopputulemista jotain hälytyttävää, voin vakuuttaa hänelle, että mikään ei häirinnyt musiikin kuuntelua. Silläkorvalla:SoulNoteMonitorAmplifierSA710Alu jaSA300WirelessMusicAmplifier-integroidutvahvistimet highend Oheisista mittaustuloksista ja niiden tulkinnoista ilmenee asioita, jotka saattavat ihan hyvin korreloida kuunteluvaikutelmien kansa tai sitten ei. 0,04/0,04 % IM ................................................................................................................. 1,1 dB portaat Tehonkulutus ........................................................................................... www.nipponhifi.com www.soulnote.cn Mitat (lxkxs) .............................. 2 x rca, optinen, koaksiaalinen, USB Lähdöt ....................................... 42 x 9,8 x 24,3 cm Paino ......................................... 82/76 dB Kanavatasapaino ................................................................................. ottoherkkyyden säädin high/low Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho ........................................... Korkeita taajuuksia kohti kasvava antoimpedanssi saattaa aiheuttaa vasteen mutkittelua impedanssiltaan voimakkaasti vaihtelevien kaiuttimien kanssa. Jyrkät vaihekulmat eivät kuitenkaan tuota vaikeuksia vahvistimelle. 2 x esivahvistin, kaiuttimet Muuta ........................................ Vahvistimen lauenneet suojapiirit estivät yhden ohmin ja kahden ohmin 60 asteen induktiivisen kuorman mittaamisen, mutta tehoa on tavanomaisiin kuormiin hyvin. Suhteellisen korkea harmoninen särö koostuu pääosin parittomista kerrannaisista. Kuulokeannon antoimpedanssi on erittäin alhainen, mutta vasteessa on samanlainen diskanttikorostus. 80 dB THD, 20 Hz/1 kHz ................................................................................. 1 kHz 0,13 ohm, 20 kHz 0,70 ohm Kuulokeannon impedanssi ............................................................. 1 kHz 0,36 ohm, 20 kHz 0,58 ohm Kuulokeannon impedanssi .............................................................. 1495 € Edustaja .................................... Idle 13 W, 1 W@8 ohm 15 W Päätteen antoimpedanssi ................................................................ SA710 soi kerrassaan kauniisti ja SA300:kin monitoimivatkaimeksi siivosti. On aivan ilmeistä, että SoulNoten tuotekehittelyssä pyrkimys moitteettomaan tekniseen käytökseen on alisteinen äänenlaatuun vaikuttaville seikoille, ainakin SA710:n tapauksessa näin voi olettaa. 6 kg Tulot .......................................... SoulNoteMonitorAmlifierSA710 Hinta ......................................... 0,0 dB Mittaustulosten arviointi D-luokan vahvistin toimii viileänä. Bluetooth 4 AptX Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho ........................................... 2200 € Edustaja .................................... -100 dBV Häiriöetäisyys (A-paino) ................................................................... 2 x 10 W 8 ohm SoulNoteSA300WirelessAmplifier Hinta ......................................... Alhainen antoteho suosii herkkiä kaiuttimia, joiden impedanssi on vähintään neljä ohmia. 0,13/0,15 % IM .................................................................................................................. 7,8 kg Tulot .......................................... 050 5595 909 Lisätietoja ................................. 0,005/0,071 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ................................................................... 0,015/0,123 % Kanavaerotus, 1/20 kHz .................................................................. SoulNoteWirelessMusicAmpSA300 Voimakkuudensäätö ........................................................................... 42 x 9,6 x 40 cm Paino ......................................... 0,1 dB Taajuusvaste kaiutinlähdöistä kahdeksan ohmiin kuormaan (musta) ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen) Kilohertsin tuottama säröspektri yhden watin teholla kahdeksaan ohmiin. 1 dB portaat Tehonkulutus ..........................................................................................
Se aloitti 40 vuotta sitten valmistamalla akustisia muuntimia eli kaiutinelementtejä muiden valmistajien ammattikäyttöön tarkoitettuihin monitorikaiuttimiin. SCM7 ja SCM40 antavat käsityksen merkin Entry Series -sarjasta. 1980-luvulla ATC alkoi tuottaa myös omia PA-kaiutinjärjestelmiä, ja sai asiakkaakseen muun muassa Pink Floydin. ATC on lyhenne sanoista Acoustic Transducer Company, joka viittaa yrityksen juurille. Se on kiinnittänyt elementtejä suunniteltaessa huomiota käyttäytymiseen suurilla tehoilla ja 60. Niitä asennettiin muun muassa David Gilmourin tunnettuun Astoria-jokilaivaan. ATC kertoo tavoitteenaan olevan yhdistää hifikaiuttimien tarkkuus ja ammattikaiuttimien dynaamiset ominaisuudet. 1990-luvulla ATC laajensi tuotevalikoimaansa kotikaiuttimiin ja elektroniikkaan. Studioita varten se suunnitteli elektronisin jakosuotimin ja vahvistimin varustettuja aktiivimalleja. Perustaja, australialaissyntyinen Billy Woodman johtaa edelleen yritystä. highend Testi:ATCSCM7-jaSCM40-kaiuttimet Teksti Pekka Tuomela Kuvat Mauri Eronen ja Pekka Tuomela Mittaukset Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen Studioista koteihin ATC on brittivalmistaja, joka on menestynyt ammattiäänentoistossa ja saanut arvostusta myös hifiharrastajien keskuudessa
Tukevan ja asiallisesti vaimennetun kotelon pohjalla on piirilevylle koottu jakosuodin. ATC ilmoittaa bassoelementin kooksi vaatimattomasti 165 mm, mutta sen runkolaipan läpimitta on todellisuudessa 21 cm. Metallisoidut polypropyleenikondensaattorit ovat jännitesiedoltaan 250-volttisia ja vastukset 10-wattisia. Ne lisäävät kaiuttimen syvyyttä 28– 34 mm. 61. Kartio on päällystettyä paperimassaa. Tätä varten kehitetyn Super Linear -magneettirakenteen luvataan vähentävän kolmatta harmonista särökomponenttia yli 10 desibeliä taajuusalueella 100–3000 hertsiä. Koreilemattomia tuotteita Valitsimme testiimme ATC:n uusitusta passiivikaiuttimien perusmallistosta (Entry Series) sen pienimmän (SCM7) ja suurimman (SCM40) kaiuttimen. Merkin kolmitiekaiuttimille on ollut tunnusomaista järeätekoinen kalottikeskiääninen, jonka ensimmäisen muunnoksen se toi markkinoille jo vuonna 1976. Kalotti on upotettu syvennykseen, joka toimii pienenä torvena. Diskantti on sama kuin SCM7:ssä. Kalottikeskiääninen tuo SCM40:een ripauksen 1980-luvun tyyliä. Keskiäänielementissä on kookas magneetti, ja se on asennettu siksi etulevyyn takaa. Kun refleksiputkea ei ole, vältetään kartion hallitsematon käyttäytyminen viritystaajuuden alapuolella. highend ATC:n tavaramerkkinä on pitkään ollut kolmen tuuman kalottikeskiääninen. Valurunko on paksu, ja magneetti on lähes samankokoinen kuin etulevyn asennusaukko. Kartio on päällystettyä paperimassaa. Pintakäsittely (musta saarni tai kirsikka) ja toteutuksen laatu ovat moitteettomat. Sen molemmat kelat ovat ilmasydämisiä. Kolmetuumainen kalotti on kyllästysaineella käsiteltyä akryylikuitua. Metalliset suojaritilät ovat pikemminkin tarkoituksenmukaisia kuin elegantteja. Koteloiden kaarevat kyljet pehmentävät kuitenkin vaikutelmaa – sen lisäksi, että rakenne on myös akustisesti edullinen. Liitinpaneeli on tyypiltään tavanomainen ja siinä on kaksi paria kullattuja naparuuveja. Reilusti mitoitetut osat SCM7:n bassoelementti on kotelon kokoon nähden massiivinen. pyrkinyt pienentämään säröä. Elementti on toteutettu ilman vaimentavaa ferrofluidnestettä, joka voi ajan mittaan haihtua ja samalla muuttaa toisto-ominaisuuksia. Diskanttielementin tekstiilikalotissa on kaksoisripustus, jonka etuna sanotaan olevan hallittu, mäntämäinen toiminta suurillakin tehoilla. ATC käyttää kotikaiuttimissa suljettua koteloa mahdollisimman tarkan bassotoiston saamiseksi. Kalotin edessä on aalto-ohjain. Lattiakaiutin SCM40 on tehty samojen perusperiaatteiden mukaan. Ulkoisesti ATC:n kaiuttimet ovat perinteisen, jopa hieman vanhoillisen näköisiä
SCM7:n jakosuotimen osat ovat kauttaaltaan runsaasti tehoa sietäviä. Ääni on äänitteiden suhteen valikoiva: toiset soivat mukavan menevästi, toiset eivät toimi lainkaan. ATCSCM7 Mauri Eronen Orgaanisen tasapainoinen, yhtenäinen ja mehevä sointi. Toistosta puuttuu pikkumallin yhtenäisyys ja kokonaisvaltaisuus, jotka tekisivät äänestä helposti lähestyttävän. Pelleissä on aito ja heleä kilahdus. Liitäntäpaneelissa on kolmoisjohdotuksen mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on subwooferin käyttö. Sävykäs ja helposti kuunneltava kaiutin, jonka mikrodynaamiset kyvyt ja kokonaisvaltainen napakkuus ihastuttaa. Kokonaisuutena balanssi on kuitenkin sellainen, että se vaatii ehdottomasti tulevaa takaseinää tai hyvää subbaria, jotta sitä voisi luonnehtia yleispäteväksi. Toisaalta iskuäänet toistuvat pakottomasti, eikä mitään kuuntelua rasittavia värittymiä ei nouse esiin. Parhaimmillaan paikallaolon tunne on huikean vakuuttava. Hillitty ja kontrolloitu, mutta ei kuitenkaan iloton soundi. Soinnin tukevoittamisessa auttaa, jos huone ja sijoitus vahvistavat bassoja sopivasti. Kaiutin kaipaa kovaäänistä toistoa herätäkseen eloon. Kaiutin ei siis ole sivistyneestä olemuksestaan huolimatta tumppu – ainoastaan hivenen arka heittämään asioita päin silmiä, kun tarve vaatisi. Toimii taatusti pienessäkin huoneessa. SCM40:n kolmitiesuotimessa on kunnioitettava määrä polypropyleenikondensaattoreita ja muita komponentteja. Sointi on lisäksi yhtenäinen koko äänialueella. Pikkumallin tavoin äänikuva on ilmava. Basson taso on suurempi kuin SCM7:ssä, ja -6 dB:n taajuus (31 Hz) on kunnioitettavan alhaalla. Napakkaa ja muhkeaa iskevyyttä SCM7:n ääni on napakka, eloisa ja iskevä. Diskantti on kyllä heleän erotteleva, mutta keskiäänten läsnäolon tunne ei ole yhtä voimakas. Basson ohuus tuottaa ääneen ajoittain nasaalia sävyä, joka kuuluu varsinkin rumpujen ja sähköbasson soundissa. Bassovaste laskee loivasti ja ulottuu kokoon nähden suhteellisen alas. Herkkyys on kuitenkin yllättäen joka aavistuksen alhaisempi kuin sarjan pienimmässä mallissa. Lisäksi irtonainen ja hoikka olemus saa äänen irtoamaan hienosti kaiuttimista. Herkkyys on pienehkö, mutta impedanssin pitäisi sopia ainakin puolijohdelaitteille, sillä se on bassoalueella kuuden ohmin yläpuolella. Rytmipuolen rullaavuus ei ole tälle kaiuttimelle ongelma. Laulusolisti ja jotkin soittimet tuntuvat vetäytyvän hieman taaksepäin. Mikael Nederström: Hillitty ja hallittu soundimaailma, jossa laulaja ja rumpali pelteineen vetäytyvät taka-alalle. Äänenvärillisesti kylläisen totuudenmukaisesta soinnista on vaikea löytää suuria puutteita. Lisäviive on ylemmillä taajuuksilla tavanomainen, mutta kilohertsin alapuolella se kasvaa jyrkästi. Ylemmän keskialueen purevuutta voisi olla toisinaan enemmänkin. Myös basso istuu sivistyneeseen kokonaisuuteen: alapää on tuhti, mutta ei kuitenkaan liian voimakas ainakaan Hifimaailman kuunteluhuoneeseen. Mikael Nederström Napakka, irtonainen ja keskialuevoittoinen soundi. Ylimääräinen energia aiheuttaa hieman kuminaa toimituksen kuunteluhuoneessa. Diskantti on luonteeltaan hento mutta kirkkaan sävykäs. Miellyttävä esitys toimii monella kevyemmän mätkeen levyllä mukavasti. Musiikin rytmikkyys toistuu hyvin. Bassoissa on voimaa ja tarkkuutta, mutta joillakin äänitteillä ne voivat olla hieman liiankin raskaat. Äänikuva on irti kaiuttimista ja se ympäröi kuuntelijan miellyttävästi. Diskantti sinänsä on kirkas ja erotteleva, joten esimerkiksi lyömäsoittimien sävymaailma avautuu suhteellisen hyvin. Äänikuva leviää luonnollisen laajasti ja ympäröi helposti kuulijan. Läsnäoloalue jää perusäänialueen taakse, joka kuuluu lämminsävyisenä balanssina ja sähäkimmän säihkeen puuttumisena. SCM40:n vasteissa on lievää vaimennusta yläkeskialueella. Äänessä on kuitenkin myös nasaaliutta, ja keskialueen voimakkuus saa bassot kuulostamaan vaimeammilta kuin ne ovatkaan. kuunteluarviot 62. Räväkimmän paukkeen ystävät saattavat tosin kaivata lisää särmää soundiin. Dynamiikka on hyvä, ja kaiutin tuntuu paranevan äänenvoimakkuutta lisättäessä. Toisaalta nopea, tiukka ja ilmava ääni istuu vähemmän muhevuutta ja alapään iskua vaativiin levyihin mukavasti. Testi:ATCSCM7-jaSCM40-kaiuttimet highend Jakosuodin sisältää huomattavan paljon komponentteja: 6 kelaa, 11 kondensaattoria ja 10 vastusta. Toisaalta instrumenttien äänessä on upeasti rehevyyttä ja transienttien kahlitsemattomuutta. SCM40 on sävyltään hillitympi, hieman tummasävyinen. Impedanssi ei tuota kuitenkaan ongelmia. Vahvistimelta vaaditaan kunnolla tehoa suurten äänenpaineiden saavuttamiseksi. Vaativat tehoa SCM7:n mitatut taajuusvasteet osoittavat, että ATC on saanut aikaan varsin hyvän kompromissin eri suuntien välillä. 500 hertsin kohdalla oleva korostuma on kuitenkin yhteistä kaikille vasteille. No, tenorifonin keskirekisteristä pilkahtaa aika ajoin aavistus nasaalia sävyä. Bassotoisto on paikoin paksuhko, mutta tarkkuudeltaan erinomainen ja tarvittaessa voimallinen. Kääntöpuolena on sitten kaikenlaisten korvaa riipivien värittymien puuttuminen. ATCSCM40 Mauri Eronen Tumma sointibalanssi on ääripäitä korostava. Bassotoiston alaraja jää melko ylös, ja kontrabasson alimmat jäävät ponnettomiksi. Äänikuva muodostuu tarkasti ja aineettomana. Se mitä tulee, onkin sitten napakan hallittua
75 mm -diskantti .......................................... 31 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz) ....................................................... 20 100 1000 10000 20000 30 40 50 60 70 80 90 100 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] H ar m on i n e n s¨aro @ 8. (vihreä. 164 mm -keskialue ......................................... 80,5 dB Alarajataajuus (-6 dB) ........................................................................................... (si n ), 4. ATCSCM40 Herkkyys (1 m/2,83 V) ........................................................................................... kolmoisjohdotus mittaustulokset info Yhteenveto TESTATUT ATC:n mallit ovat luonteeltaan erilaisia, mutta kokoeron takia se on luonnollista. 25 mm Jakotaajuus ....................................... 8 ohmia Elementit -basso .............................................. 2. harmoninen (punainen), 3. (p u n ), 3. 8 ohmia Elementit -basso .............................................. harmoninen (punainen), 3. 100 1000 10000 20000 ?0.1 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 Taajuus [Hz] L is ¨a v iiv e [m s] L is¨av iiv e Lisäviive taajuuden funktiona. (vihreä. (sininen) ja 4. suljettu kotelo Minimi-impedanssi .................................................................................................. 125 mm -keskialue ......................................... (si n ), 4. on ATCSCM40 Hinta ................................................. Mitään rasittavia värittymiä ei ole. (p u n ), 3. 26,5 x 98 x 30 cm Paino ................................................. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 135° 90° 45° deg -45° -90° -135° -180° 1 2 5 10 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: f(s) = 34.99 Hz Q(ms) = 2.611 R(e) = 7.82 Ohms Q(es) = 1.350 Z(max) = 22.95 Ohms Q(ts) = 0.890 ???. highend Edustaja ............................................ 81 dB Alarajataajuus (-6 dB) ........................................................................................... 2380 ja 3500 Hz Liitin .................................................. 20 100 1000 10000 20000 30 40 50 60 70 80 90 100 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] H ar m on i n e n s¨aro @ 8. 4200 €/pari Mitat (lxkxs) ...................................... 95 V l i n (m u st), 2. 990 €/pari Mitat (lxkxs) ...................................... ATCSCM7 • Rytmikäs toisto • Napakat bassot • Lievää nasaaliutta ATCSCM40 • Puhdas ja kirkas sointi • Bassojen jämäkkyys • Aavistuksen etäinen tasapaino ATC SCM7:n magneetti on lähes asennusaukon kokoinen. Ne todennäköisesti hankitaankin erilaiseen akustiseen ympäristöön sijoitettavaksi. 3-tie, suljettu Suurin suositeltava teho ................... 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 135° 90° 45° deg -45° -90° -135° -180° 1 2 5 10 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: f(s) = 64.60 Hz Q(ms) = 6.935 R(e) = 6.14 Ohms Q(es) = 0.889 Z(max) = 54.04 Ohms Q(ts) = 0.788 L(e) = 0.041 mH at 10kHz ???. 5,0 ohmia @ 1000 Hz 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet o(pun), 20 o (sin), ja 60 o (vihr) ATC SCM7 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Hyvä hintalaatusuhde 63. 2500 Hz Liitin .................................................. 040 760 1247 Lisätietoja ......................................... 1.0.2 Measurements by: Title: Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). suljettu kotelo Minimi-impedanssi ................................................................................................. 300 W Nimellisimpedanssi .......................... 17,4 x 30 x 21,5 cm Paino ................................................. 7 kg Toimintaperiaate............................... 0,33 ms Viritystaajuus ............................................................................................................. 2-tie, suljettu Suurin suositeltava teho ................... SUOSITTELEMME ????. 23,5 kg Toimintaperiaate............................... Sound Factor Puhelin .............................................. 95 V l i n (m u st), 2. 5,5 dB Lisäviive 1 kHz ........................................................................................................... (v i h r ) Harmoninen särö eri taajuuksilla 9 voltin syöttöjännitteellä. naparuuvi Kaksoisjohdotus ............................... 25 mm Jakotaajuus ....................................... 2. 300 W Nimellisimpedanssi .......................... 0,24 ms Viritystaajuus ............................................................................................................. Kaiuttimissa yhdistyvät koreilemattoman asiallinen ulkoasu ja pätevä äänentoisto. Molemmille on yhteistä luonteva dynamiikan käsittely ja soinnin puhtaus. 1.0.2 Measurements by: Title: Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). (sininen) ja 4. 47 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz) ....................................................... www.soundfactor.fi www.atcloudspeakers.co.uk ATCSCM7 Hinta ................................................. naparuuvi Kaksoisjohdotus ............................... ATCSCM7 Herkkyys (1 m/2,83 V) .......................................................................................... 6,0 ohmia @ 95 Hz 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet o(pun), 20 o (sin), ja 60 o (vihr) ATC SCM40 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). (v i h r ) Harmoninen särö eri taajuuksilla 9 voltin syöttöjännitteellä. -diskantti .......................................... 4,5 dB Lisäviive 1 kHz ........................................................................................................... 100 1000 10000 20000 ?0.1 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 Taajuus [Hz] L is ¨a v iiv e [m s] L is¨av iiv e Lisäviive taajuuden funktiona
Välipyöräisiä, putkitoimisia ja ympärisäteileviä Ennen kuin pureudumme välipyörävetoisten levysoitinten ja erityisesti Lencon syvimpään olemukseen, luokaamme silmäys Leinosen laitearsenaaliin. ”Mielestäni tuo yhdistelmä raikasi paremmin kuin kaverien pakettistereot”, hymähtää Leinonen ja jatkaa, että Beatlesit ja muut aloitusvaiheen levyt ovat edelleen tallessa. ”Muistan hyvin vaihtaneeni veitsilaakereita Lencon levysoitinten äänivarsiin ja ihmetelleeni painavaa levylautasta. Ei ole vaikea arvata, mitä mies harrastaa. Ja sen jälkeenhän alkoi levyjen hankinta ja laitteiden kuunnellen tapahtuva vaihdanta. BSR, Dual, Yamaha, Salora, Teksti Jaakko Eräpuu Kuvat Ilkka Leinonen Vintagea, vinyyliä ja välipyörävetoa Vintage-hifiä ja vinyyliä harrastava Ilkka Leinonen löysi välipyörävetoisista Lenco-levysoittimista välineen virittäytyä musiikin ja diy:n maailmaan. Hänen mielestään taiten tuunattu perinnekapine kepittää modernit lajitoverinsa mennen tullen. Sieltä löytyvät putkiradio ja keraamisella äänirasialla varustettu PhiIips GP205. Kahden seitsenkymmenlukuisen, huomattavasti modatun Lencon ohesta löytyy nimittäin muitakin vintage-herkkuja, keulillaan parikin legendaarista EMT 930 -studiosoitinta, joista toisen kannella 929:n ohessa lisävartena AudioTechnican AT1005MKII vuodelta 1969. Mustia äänilevyjä. 1980-luvulla Ilkka korjaili ja huolsi laitteita työkseen. Stereoon mies kertoo siirtyneensä 1975. highend 64. Huippuharvinaisen, ulkoisella virtalähteellä DIY-uurastaja Leinonen ottaa rennosti Sonab OA14:n loihtimassa ”sweet fieldissä”. Kelataanpa ajan ääninauhaa joidenkin vuosikymmenten taakse. Ekat stereokokemukset tulivat kaverin omistaman Hendrixin Star Spangled Bannerin ja Woodstock-kansion kautta. Hifiharrastaja:IlkkaLeinonen VINTAGE-LEVYSOITTIMIA, levysoittimen osia, ammattitason kelanauhuri, putkivahvistimia, kaupallisia ja itsetehtyjä, seinän ja lattian rajapintaa myötäileviä kaiuttimia ja äänilevyjä. Connoisseur, Thorens, Pioneer, Genelec, Sansui, Copland, Voima, Technics muutamia mainitakseni. Olemme Helsingin kantakaupungissa, Ilkka Leinosen olohuoneessa. Ilkan äänirasiavarannot ovat asiaan kuuluvan mittavat. Silloin kotona oli suoravetosoitin, jota pidin automaattisesti vanhanaikaiselta näyttävää Lencoa parempana”, huoltomies muistelee kohtaamista kapineen kanssa, josta tuli sittemmin hänelle läheinen kiinnostuksen kohde. Kuvaja äänitekniikka on ollut hänen alaansa myös myöhemmin
Liuskekivi runko, 25 kg ja Audiomodsin äänivarsi. ajettavan National-Panasonic Strain Gaugen ohessa soittovuoroa odottavat niin Ortofonit, Shuret kuin Pickeringitkin, Nagaokasta ja Empirestä puhumattakaan. 1972) ja NOS-putkin varustettu PrimaLuna Prologue Two. Sveitsiläistä tarkkuustyötä ja neulan jarrutusta Ilkan erityishuomion saavuttanut Lenco on Thorensin ohella tunnetuin sveitsiläinen levysoitinmerkki, jonka kultaiset vuodet sattuivat 1960ja -70-luvuille. Hype ei ole vielä toistaiseksi nostanut Lencojen hintoja pilviin, joten harrastuksen alkuun pääsee kohtuuhintaan. Proge ja kotimainen perusiskelmä eivät kuulemma lautasella viihdy. Ei 33 tai 45 kierrosta minuutissa pyörivää moottoria tehdä ihan noin vaan. ”Välipyörä välittää kaiken voiman fyysisesti suoraan lautaseen ilman muuntosuhdetta, eli kyseessä on se Hollantilaisen Peter Reindersin Lenco. Cd ”täydellisine äänineen” siis tuli ja valloitti markkinat. Ilkan mukaan Carlsson oli suunnittelijana aikaansa edellä. Netistä löytyy asialle omistautunut saitti (lencoheaven.net), jonka myötä ehostukset, modaukset ja päivitykset tulevat halukkaiden tietoisuuteen veljellisessä hengessä. Signaalilähteistä mainittakoon vielä Luxmanin kasettidekki, Nagra III mono avokelanauhuri ja cd-soitin, jonka perään Ilkka lisää mieluusti kirjaimet r.i.p. ”1960ja 70-luvun rock ja vanhempi jazz soivat useimmin, mutta kuuntelen paljon myös reggaeta ja afrikkalaisia rytmejä”, Leinonen sanailee. Suoraveto on teknisesti vaikein ja vaatii paljon elektroniikkaa. Jo hieman aiemmin hihnavetoiset ja niiden jälkeen suoravetoiset vinyylinpyörittäjät käytännössä lopettivat välipyörävetoisten valmistuksen. Myös Benjamin-, Bogen(USA), Goldring(UK) ja Sony-merkeillä myydyn Lencon raskaalla levylautasella varustetut L 70-78 -mallit olivat varsin arvostettuja laitteita aikoinaan, mistä esimerkkinä vaikka sellainen pikku seikka, että vielä tänäänkin harrastajien hellimä Garrard 401 -levysoitin maksoi taannoin Brittein saarilla vain noin puolet Lenco 78:n hinnasta. Projektikelpoisia soittimia löytyy halvimmillaan satasen–parin panostuksella. Taiten toteutetun välipyörävedon parhauden pontimeksi löytyy kyllä perustetta. Niinpä mielipiteet putoavat kuin apteekin hyllyltä. ”Kaikilla vetotavoilla saa aikaiseksi asiallisen vinyylitoiston, mutta kaikissa on myös ongelmansa. Mainio ratkaisu jyrinän puolesta, ja speksit saadaan komeiksi. highend 65. Vieressä vilahtaa kahdella päällekkäisellä levylautasella varustettu L-70 (1965). Jykevä EMT 930, vanavedessään Thorensin TD 124 ja Garrardit 301 & 401 ovat haluttuja ja jumaloituja kapineita aina vaan. Vetotapojen eroja ja niiden aiheuttamia toistoongelmia hän on tutkinut vuosikausia. Ettei olisi viimeksi mainittu ihan tältä vuosituhannelta. Lencon uusi tuleminen on tapahtunut edellä mainittuja myöhemmin, joskin vääjäämättömästi. Ilkka Leinosella on vakaa käsitys välipyörävedon parhaudesta. Tähän yhtyy myös journalisti, jonka huushollissa OD11-kuutioilla on ihan oma tonttinsa hoidettavana. Kaiutinpuolella vinyylintäyteisessä residenssissä valttia ovat legendaariset Sonabit. OA14 ja OD11, ruotsalaisen kaiutinguru Stig Carlssonin luomukset. Levylautasta kiihdytetään ja jarrutetaan sähkökentällä ja lisäksi ilman lautaseen kohdistuvaa fyysistä kontaktia. Levysoitinesivahvistimena toimii diy riaa, kuudella E188CC -putkella. Ei hyvä”, Ilkka toteaa eikä säästä nykyään yleisintä vetotapaa, hihnavetoakaan kritiikiltä. Katoavasta kansanperinteestä tuli kuitenkin sittemmin alan hard core -harrastajien suosima ratkaisumalli. Musiikista, joka tuvassa raikaa vintagepitoisen kaluston myötävaikutuksella, tuli jo mainittua Beatlesit. ”Jyrinä voi olla ongelma. Lenco L-78 (1976), kokonaispaino 16 kg. Vetotavan maine pilattiin 70-luvun liian kevyillä peltilautasilla ja soittimen vaneritai muovirungoilla. Hey, it’s not broken, it’s British! Minäkin inhosin koko toimintaperiaatetta ja hankin hihnavetoisen, haaveillen suoravetoisesta, kelaa Leinonen mieliaihettaan. Vahvainpuolella hommia hoitavat Harman/Kardon h/k 930 (vm. Valmistus alkoi jossain vaiheessa uudestaan, mutta nykytuotannon lelu-lencoista ei tässä sen enempää. ”Sonabithan ovat nousseet uudestaan arvostuksen kohteiksi, luonnollisen, avaran äänensä ja erinomaisen bassotoistonsa ansiosta”, mies toteaa ja jatkaa, että kaiuttimet täyttävät koko huoneen äänellä, eikä kuuntelupaikalla ole väliä. Mutta onko olemassa hihnaa, joka osaa sekä vetää että työntää yhtä pontevasti, heittää toisinajatteleva vinylisti ilmaan retorisen kysymyksen eikä epäröi tunnustaa, että varhaiset välipyörävetoiset olivat ongelmallisia. Moottorin tarjoama vääntö on etäistetty kumilenkin tehtäväksi. Niiden vakavasti otettavien Lencojen valmistus loppui Sveitsissä 1979, mutta Italiassa vasta 1984. ”Se on helpoin ja halvin valmistustapa
Toimittajan kotikokeilussa Leinosen virittämä Lenco L-78 haastoi referenssin virkaa toimittavan Kuzma Stabi/Stogi S/Koetsu Black -systeemin jaloon kilpaan. Eli laakerointi on reilassa. Okei, selväksi tuli. Jyrinät. Varsi on Lencon alkuperäinen vipu säädettynä ja viritettynä, rasian virkaa toimittaa Nagaokan MP-200. Ongelma tunnetaan juuri ”stylus dragina”. oikea suoraveto, joka tiedettiin parhaaksi aseeksi ”stylus drag” -ongelmaa vastaan jo 1940-luvulla. Hänen mukaansa diyharrastajat tappavat jyrinäongelman massalla niin rungossa kuin lautasessakin. Samalla se jarruttaa pyörivää liikettä voimalla, johon vaikuttavat neulanpaino, neulan hionta, uran muoto ja äänivarren laakerien kunto. Pyynnöstä hän esitelmöi aiheesta ”stylus drag” keskipitkän kaavan mukaan aloittaen toteamalla, että neula lukee herkkää vinyyliuraa väristen jopa 500 kertaa sentin matkalla! ”Kaivertajasetä on tehnyt uran tarkemmilla laitteilla kuin soittimet, jotka sitä toistavat. Vaan mikä tekee juuri Lencosta niin otollisen harrastuskohteen vinylisteille ja diy-ihmisille. Kotimainen vaneri tiedetään hyväksi runkomateriaaliksi, samoin jotkut kivilaadut ja corian. Silloin jopa 8 gramman neulapainot pakottivat ottamaan asian vakavasti, Ilkka painottaa. Kaksi levylautasta päällekkäin ei sekään ole tosi Lenco-miehelle tavaton tapaus. Lämpöäkin kosketuskontaktissa kehittyy pahimmillaan 160 astetta! Tutkitusti. Putkosista puhumattakaan. ”Lähes neljän kilon painoinen tasapainotettu lautanen, jonka massa painottuu ulkokehälle, vahva moottori, saatavuus ja edullinen hankintahinta. Hänen Lenconsa sisältävät muutoksia kaikissa laakereissa ja muuallakin. Hifiharrastaja:IlkkaLeinonen highend 66. Ja kun korvan vie pyörivän lautasen lähistölle, hyytävä hiljaisuus. Eipä kuulu mitään niihin viittaavaakaan. Toistava neula olettaa pyörimisnopeuden olevan absoluuttisesti 33,33 tai 45 kierrosta minuutissa, eikä se tiedä mikä levyä pyörittää, mutta se tuntee sen ja siirtää lukuhetken ongelmat ääneen. Thorensit ja Garrardit maksavat reilusti enemmän, EMT:n soittimista puhumattakaan ja Lenco on helpompi virittää mieleisekseen”, Leinonen lataa ja mainitsee, että massa kertaa liikevoima miinus kitka on vinyylimiesten algoritmi, ja sitä soveltamalla soitinta viritetään. Sen verran kuitenkin kiinnostus herää, että sovimme Ilkan kanssa soittimen koekuuntelusta journalistin oman laitteiston osana. ”Ahkerat harrastajat tekevät uusia välipyöriä, laakereita ja muita twiikkausosia modaajien tarpeisiin, ja valmiiksi terästettyjä soittimiakin näkyy myynnissä”, sanailee mies, jolla itselläänkin on mekaniikka ja elektroniikka hallussa. Tom Waitsin ja Crystal Gaylen One From The Heart, Peter Greenin In The Skies ja Ella Fitzgerald & Louis Armstrongin jazz soivat hyvin, mutta asennoituminen Sonabien sointiin ottaa suuntaavuuteen tottuneelta aikansa. Etualan EMTjärkäleistä Lencojen ja Harman Kardonin kautta Nagraan. Soittimen runko on monikerrosvaneria. Toki Klassikkoja kerrakseen. Teoriat taka-alalle, levyt laulamaan Levysoitintieteen dosentti laittaa mustaa kultaa modaamansa Lenco L-78:n lautaselle ja eiku pyörimään
Leinosen mukaan Lencojen ja muiden välipyöräisten pauloihin joutuneet, audionirvanaa lähestyvät harrastajat jopa myyvät pois kaupallisia high end -soittimiaan. tuli huomattua, että Koetsun rasia hoiteli klassista musiikkia hienommin sävyin kuin sitä huomattavasti edullisempi Nagaoka, mutta ero ei ollut suuren suuri. Yllättävän ansiokas esitys kyllä näinkin. Soittimen sovitusta CNC-työstettyyn runkoon. Ehkä äänivarrenkin. Kaikki kuunnelleet ovat pitäneet Lencoa äänellisesti eloisampana jo muutaman biisin jälkeen. highend 67. Rytmimusiikin käänteissä Lenco soi napakammin ja ”nopeammin” kuin lajitoverinsa. Varsi oli kehittynein Frank Schröder patentoidulla kulmavirheettömällä magneettilaakeroinnilla (9 000 €). Eipä tullut vaihdettua soittimien askeja päittäin tai kokeiltua talon muita vaihtoehtoja, mutta jotenkin jäi sellainen olo, että Lenco olisi ansainnut vielä astetta paremman rasian. ”Jo modaamattoman Lencon soundissa on tiettyä svengaavuutta. Musiikki välittyy dynaamisesti ja hengittää vapautuneesti, transientit ovat nopeita ja pitkään soivassa basso-osastossa on potkua”, Ilkka luonnehtii ja mainitsee, että termit prat (pace, rhythm and timing) ja slam ovat syntyneet alan sanastoon vanhojen välipyöräisten invaasion myötä. Iskuäänet syttyivät ja sammuivat tarkasti, ja soinnissa oli aimo annos ruudikasta avoimuutta. ”Nuoremmille harrastajille”, kuten Ilkka asian ilmaisee kummastellen samalla uusien välipyörävetoisten puuttumista markkinoilta. ”Tietysti ole tyytyväinen, mutta en tietenkään”, Ilkka tasapainoilee ja kertoo kuulleensa Saksassa australialaista Commonwealth 12A -pyöritintä 80 kilon plintissä. Pitäisköhän… Ilkka kertoo, että hän on soittanut viritettyä Lencoaan ja erästä radiokäytössä 1980ja 90-luvuilla kuuluisaksi tullutta soitinta vuorotellen. Vaiheessa ollaan Niin hyvin kun Leinosen Lenco soikin, mies vastaa kaksijakoisesti kysymykseen tyytyväisyyden tilansa asteesta. ”Jo ensitahtien aikana ymmärsin matkani olevan pahasti kesken.” Sonab OA14 ja OD11 ilman suojaritilöitä
Rahoittajan tukemana huipulle Aluksi molemmat olivat edelleen päivätyössä, samoin mukaan kolmanneksi pyydetty Christie. Tämä ei kuitenkaan päde puhuttaessa amerikkalaisesta Arnie (Arnold) Nudellista. Tilanne muuttui, kun elektroniikka-alan tukkuliike Black and Strong tuli rahoittajaksi. Kehittely vei yli kahden vuoden vapaaajat, mutta tulos palkitsi vaivan. Alakeskiäänet toistettiin perinteisten kartioelementtien avulla. He uskoivat, että näin saataisiin aikaan kaiutin, joka toistaisi kuuloalueen alimpiin taajuuksiin asti, ja jonka särö olisi pieni. Kerromme Infinityn noususta maineeseen ja tutustumme Kappa 90 -malliin 1990-luvun lopulta, vähän ennen merkin alasajon alkua. Tekijät olivat sen äänestä innoissaan, samoin läheisen hifimyymälän omistaja, jolle he esittelivät Servo-Staticiksi nimettyä tuotetta. Tämän jälkeen hän sai lukuisia rahakkaita työtarjouksia. Pian osoittautui, että ostajia olisi ollut enemmänkin, vaikka samalla hinnalla olisi saanut Volkswagen Kuplan. Vuonna 1978 esiteltiin IRS eli Lajinsa viimeisiä Harva valmistaja aloittaa toimintansa kaiuttimella, joka maksaa yhtä paljon kuin uusi auto. nostalgistahifiä InfinityKappa90-kaiuttimet Teksti Pekka Tuomela Kuvat Mauri Eronen ja Pekka Tuomela Mittaukset Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen JOSKUS on sanottu, että kaiuttimien kehitys on ollut hidasta, koska lahjakkaimmat kyvyt eivät hakeudu niiden suunnitteluun. Hän lupasi myydä kaiuttimia niin paljon kuin niitä ehditään valmistaa. Uudet työt veivät muun muassa laseretäisyysmittarin kehitystyöhön. Yhdistettynä sotilaskoneiden navigointilaitteisiin se mahdollisti huomattavasti tarkemmat pommitukset, mikä taas vähensi yhdysvaltalaisten lentäjien tappioita Vietnamin sodassa. Muilla aloilla kun on huomattavasti paremmat ansaintamahdollisuudet. Koulun jälkeen Nudell alkoi opiskella ydinfysiikkaa Kalifornian arvostetuissa yliopistoissa (Berkeley ja UCLA) ja suoritti maisterin tutkinnon. High endiä ei kuitenkaan unohdettu. Nudell oli nuoresta asti harrastanut musiikkia muun muassa käymällä oopperassa ja soittamalla klarinettia orkesterissa. Muiden alueiden toistoon haluttiin yhtä hyvät elementit, ja sähköstaattinen periaate tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Hän oli myös kiinnostunut elek troniikasta ja kaiuttimista. Valmistus oli pienimuotoista, se perustui alihankintaan ja muutamaan palkattuun työntekijään. Laitteistossa hyödynnettiin servotekniikkaa, joka korjasi virheitä takaisinkytkennän avulla. Sovellettua sotatekniikkaa Nudell ja samassa paikassa työskennellyt Ulrick saivat ajatuksen käyttää samaa periaatetta bassokaiuttimessa. Mallistoa laajennettiin edullisempiin tuotteisiin, ja myynti lisääntyi niin hyvin, että joinakin vuosina Infinity oli maan suurin kaiutinvalmistaja. Runsaat puoli vuotta kestäneen kokeilun jälkeen kaiutin oli valmis. Olemassa olevat tuotteet eivät kuitenkaan täyttäneet vaatimuksia, ja siksi he kehittivät yhdessä RTR-yhtiön kanssa keskiäänisen ja diskantin, jotka olivat muodoltaan kapeita ja korkeita. Hän perusti 1960-luvun lopulla kaiutinvalmistaja Infinityn yhdessä John Ulrickin ja Cary Christien kanssa. Tohtoriopintojensa loppuvaiheessa hän otti kesätyön Hughes Research Laboratoryssa, jossa kehitettiin ensimmäistä laseria. 68. Se antoi mahdollisuuden hankkia kunnolliset toimitilat ja ryhtyä tekemään kaiuttimia päätoimisesti vuonna 1968
Harman alkoi ohjata mallistoa valtavirtaa kohti. Se on vakuuttavan oloinen 40 kilon massoineen. Niiden alapuolella oli seuraavana tavanomaisempi Kappa-sarja. Kotelossa on aukollisia väliseiniä ja muita tukirakenteita. Se sisältää kaksi ferriittisydänkelaa ja kaksi elkoa neljännen asteen (24 dB/okt.) kytkennässä. Valinta on looginen, sillä Harman omisti siihen aikaan Audaxin. Kaksi kymmentuumaista bassoelementtiä ovat Ranskassa tehtyjä. 1980-luvun lopulla sen hinta Suomessa oli noin 500 000 markkaa. Lisäksi on kahden diodin muodostama ylikuormitussuoja. Keskiääninen on koteloitu etuja takalevyn väliin asennettuun pahviputkeen. Niiden jälkeen malliston painopistettä siirrettiin entistä enemmän alempiin hintaluokkiin. Sen parin kumpikin puolisko koostui kahdesta 230 sentin korkuisesta pilarista. Bassoja varten oli 1500 watin tehoinen vahvistin. Nähtävästi Harman halusi kotihifin alueella panostaa enemmän omistamiinsa Reveliin ja JBL:ään. Perinteisten Infinity-mallien tapaan korkeat äänet toistetaan magnetostaattisella elementillä. Myös taaksepäin kapeneva muoto auttaa resonanssien hallinnassa. IRS oli tuotannossa pitkään, ja viimeinen kehitysversio kantoi lisämerkintää V. Nämäkään eivät olleet mitään halpatuotteita, vaan sarjan huippuna ollut RS 9 Kappa maksoi tuolloin noin 19 000 markkaa parilta. Jakotaajuus on melko alhaalla, joten on ymmärrettävää, että suodinkondensaattorit ovat elkoja. Tässä tapauksessa se oli erityisen tehokas, koska elementtirivit ulottuivat käytännössä lattiasta kattoon. Takalevyn liitinpaneeli on tavanomainen tarvikeosa. Takalevyyn sijoitettu refleksiputki on läpimitaltaan kymmensenttinen, ja sen pää on pyöristetty. Nudell perusti Genesis Technologiesin vuonna 1991 ja kehitti IRS:n pohjalta uuden huippukaiuttimen Genesis 1.1. 1980-luvulla Harmanin haltuun Infinityn voimakkaan kasvun rahoittaminen vaati jo 1970-luvulla niin paljon pääomia, että kaikki omistajat olivat myyneet osakkeensa EAD-yhtiölle. Täyttä tavaraa Tutkittavaksi hankkimamme Infinity Kappa 90 -pari oli noin 12 000 markan hintainen vuosituhannen vaihteessa. Nykyisin Infinityn Eurooppaan tuotava mallisto koostuu autoja venekäyttöön tarkoitetuista kaiuttimista. Diskantin puhekelan muodostaa tasokalvon pinnalla kulkeva foliojohdin. 1980-luvun alussa EAD halusi siirtyä pois äänentoistoalalta ja uudeksi omistajaksi tuli Harman International -konserni. Erikoisen rakenteen syynä ei ollut yksinomaan suurten äänenpaineiden ja pienen särön tavoittelu. Tyyppikilvestä ilmenee, että kaiutin on suunniteltu USA:ssa mutta valmistettu Harmanin tehtailla Tanskassa. Viisituumaisen keskiäänisen akustinen eristäminen muusta ilmatilasta on järjestetty etulevystä takalevyyn ulottuvalla pahviputkella. Ratkaisuksi löydettiin samarium-koboltti-magneetit, jotka olivat ensimmäiset massatuotantoon tulleet magneetit, joissa hyödynnettiin harvinaisia maametalleja. Aktiiviset, design-henkiset linjalähdekaiuttimet Prelude ja Intermezzo tulivat markkinoille vielä 1990-luvun lopulla, ja Kappa-sarjakin herätettiin henkiin. nostalgistahifiä InfinityKappa90-kaiuttimet Bassoelementit ovat peräisin Harmankonserniin kuuluneelta Audaxilta. Toisessa oli kuusi 12-tuumaista bassoa, joita ohjattiin liiketakaisinkytkennän avulla. Osin samoja periaatteita käytettiin myös pienemmissä malleissa Reference Standard 1b ja 2b. Rakenne vaati voimakasta magneettikenttää pienessä tilassa. Toisessa pilarissa oli 12 magnetostaattista tasoelementtiä keskiäänille (EMIM) sekä 36 diskanttia (EMIT), 24 edessä ja 12 takana. Joidenkin mielestä 1990-luvun Infinity-mallit Epsilon, Sigma, Omega ja Renaissance ovat merkin viimeisiä klassikkoja. IRS:ää pienemmille mutta samantyyppisille 1980-luvun lopun malleille annettiin nimet kreikkalaisten aakkosten mukaan Beta, Gamma ja Delta. Keskialueen elementit olivat lisäksi takaa avoimia, ja dipolitoiminto vaimensi säteilyä suoraan sivuille. Kaikissa näissä oli värähtelevänä osana ohut kalvo, jonka pinnalla kulki edestakaisin foliojohdin. Keskiluokan henkilöauto maksoi samaan aikaan tyypillisesti 100 000 markkaa. Infinity jatkoi itsenäisenä yksikkönä, ja sen perustajat pysyivät mukana toiminnassa. Valtavirran kautta autokaiuttimiin Infinityn perustajat jättivät yrityksen vähitellen. Nudell ymmärsi jo tuolloin, että huoneen ääntä värittävää vaikutusta voidaan vähentää ratkaisevasti linjalähdeperiaatteen avulla. Bassoille on oma jakosuodin kotelon pohjalla. Infinity Reference Standard. 69. Sisätila on vaimennettu käyttäen erilaisia vaahtomuoveja. Diskantin suodin sisältää ilmasydänkelan, muovieristeisen kondensaattorin ja metallikalvovastuksen
Yleisvaikutelma on varsin neutraali, keskialueella on vain aivan pientä väritystä. Bassoja ei voi muuten moittia, sillä niiden napakkuus, puhtaus ja kontrolli ovat kunnossa. On sääli, ettei tämä high endin uranuurtajien luoma arvostettu merkki ole enää tarjolla laadukkaan kotiäänentoiston harrastajille. Varsin viihdyttävä tapaus, vaikka ei viimeisen päälle hifi-ihanteita tottelekaan. 2 kpl 250 mm -keskialue ........................................................ Kappa 90:n ikä näkyy selvimmin ulkoasussa. Toiston vaivattomuus tekee musiikin kuuntelun helpoksi. Lisäviive ei kohoa keskialueella kovin paljoa, mutta matala jakotaajuus kasvattaa sitä jyrkästi taajuuskaistan alapäässä. 88,5 dB Alarajataajuus (-6 dB) ............................................................. Myös muu toisto pysyy hyvin kasassa kuunteluvoimakkuutta kasvatettaessa. www.tele-nurmi.fi fi.infinitysystems.com Mitat (lxkxs) ................................................... 02 234 3435 Lisätietoja ........................................................ Mikael Nederström Menevä ja rouhean jytisevä soundi. 3-tie, refleksi Suurin suositeltava teho .......................... Ääni on iskevä, ja peltien metallisuus kuuluu aidon oloisesti. Herkkyys on varsin suuri, ja bassotoisto ulottuu silti melko alas. 115 mm -diskantti ......................................................... 12 x 37 mm Jakotaajuudet ................................................ 11 900 mk/pari (v. Mauri Eronen Tila avautuu luontevan avarana, ja kuunteluhuone täyttyy helponoloisesti musiikilla. Äänentoisto sen sijaan on kokonaisuutena varsin hyvää tasoa, ja se pärjäisi vertailussa useimpien reaalihinnaltaan vastaavien (runsaan 2500 euron) nykymallien kanssa. Kaikesta syntyy kuulijalle tunne, että "älä analysoi, vaan anna mennä vaan." Bassoilla on sen verran energiaa, että ihan pienessä huoneessa kaiutinta tuskin saa toimimaan. 100 1000 10000 20000 ?0.1 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 Taajuus [Hz] L is ¨a v iiv e [m s] L is¨av iiv e Lisäviive taajuuden funktiona. Diskantti on erittäin siisti, ja pellit kilahtavat hyvällä tavalla metallisesti. 26 Hz Minimi-impedanssi .................................................................... Hinta ................................................................... Diskantti on iskevä ja puhdas, vaikka sekään ei ole aivan viimeisen päälle sivistyneen puhdas. Toisaalta alapää on napakka ja puhdas, ja toisto ei tunnu kompressoituvan edes tiukemmalla luukutuksella. Helpon rasittamaton ja tarvittaessa sopivasti jytky kaiutin. 40 kg Toimintaperiaate .......................................... on InfinityKappa90 Herkkyys (2,83 V, 1 m) ............................................................. 300 W Nimellisimpedanssi .................................... Ylempi keskialue voisi kuitenkin olla hieman voimakkaampi. nostalgistahifiä InfinityKappa90-kaiuttimet Basson jakosuodin on jyrkkyydeltään neljättä astetta. mittaustulokset kuunteluarviot info 70. 2000) Edustaja (tekninen tuki) ........................... Bassotoisto on muheva ja paikoin hieman kumea, mutta alakerta on perusluonteeltaan kontrolloitu. Impedanssin minimi on hieman alempi kuin mitä voisi päätellä nimellisarvosta, ja vaihekulma käväisee hankalimmillaan -70 asteessa. Ääni ajan tasalla Mittaukset kertovat, että neljä elementtiä on saatu sovitetuksi varsin saumattomasti yhteen. Dynaamisia varoja on aina fyysisiin tuntemuksiin asti, eikä ote herpaannu suurillakaan voimakkuuksilla. Balanssi on aika hyvin kohdallaan, sillä kovempikaan kuuntelu ei ala riipiä. Tässäkin suhteessa kaiutinta on mukava soitella vähän reilummin: missään vaiheessa ei tarvitse jännittää, putoaako se kyydistä. Silti erottelukykyä on hyvin. Siten virranantokyvyltään hento vahvistin ei ole tälle kaiuttimelle paras kumppani. Matalat äänet ovat kuitenkin sen verran muhkeat, että vähintään keskikokoinen huone on suositeltava. Lievä mutka keskimmäisellä keskialueella kuuluu lähinnä läpeensä tutuilla lauluäänillä. Äänialueiden sovitus on onnistunut miltei saumattomaksi. Tele-Nurmi Puhelin ............................................................... 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 120° 60° 0deg -60° -120° -180° 10 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Impedanssivasteet: itseisarvo (sininen) ja vaihe (punainen). Äänikuvassa on sekä avaruutta että tarkkuutta hyvässä suhteessa. Äänikuva on ilmava ja avara, mutta ei veitsellä leikatun tarkka. Ylempien alueiden suotimessa on korkeataajuuselementtiä suojaavat zenerdiodit. Tyyli ja kotelon mittasuhteet ovat hieman vanhoilliset. 250 ja 3500 Hz Liitin .................................................................... Kaiutin säilyttää otteensa myös suurilla kuunteluvoimakkuuksilla. Keskialue on mukavasti esillä ja läsnä, joskaan ei aivan tasainen. 0,22 ms Viritystaajuus ............................................................................... 39 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz) ......................... Sointitasapaino on miellyttävä, eikä mikään äänialue hypi silmille. Suuntaavuus kasvaa hallitusti kuten 60 asteen vasteesta on nähtävissä. 6 dB Lisäviive 1 kHz ............................................................................. 6 ohmia Elementit -basso ............................................................... Muuten kaiutin on miellyttävällä tavalla neutraali, dynaaminen ja tasapainoinen. naparuuvi Kaksoisjohdotus ........................................... Yleisbalanssi on neutraali ja miellyttävään päin kallellaan. 3,6 ohmia @ 75 ja 700 Hz 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet o(pun), 20 o (sin), ja 60 o (vihr) Infinity Kappa 90 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). 39 x 123 x 37,5 cm Paino ..................................................................
Vastaava ongelma uudessa versiossa on jo niin pieni, että se häiritsee enää kaikkein neuroottisimpia kuuntelijoita. Suljetut ja korvan sisäiset vaihtoehdot ovat tuntuneet kuitenkin turhan ahdistavilta. Fidelio X1 tuntui pitkässäkin kuuntelussa mukavalta. Hifimaailman kuuloketestin menestyjä, Fidelio X1, on saanut mielenkiintoisen seuraajan. Notkeassa kaapelissa on vakiona 3,5 mm miniplugi, johon tulee mukana 6,35 mm adapteri. Pään koko, korvalehden muoto ja subjektiiviset mieltymykset ovat kuulokekuuntelussa aina mukana. Yhtä paljon vakuutti se, että X1 on millä tahansa mittapuulla edelleen erittäin hyvä kuuloke. Siksi puoliavoin ratkaisu on useimmiten ollut itselleni mukavin vaihtoehto. Itse olen pitänyt aina isoista, peittävistä ja pehmeistä tyynyistä, joilla saa tuntuman ulkomaailmasta eristäytymiseen. Alle 300 euron hintalappu asettaa kuitenkin selvät rajat suunnittelulle. Yksi syy oli se, että omat ennakkoluulot Philipsin suhteen sai heittää kerralla romukoppaan. PHILIPS Fidelio X1 jäi erityisesti mieleen Hifimaailman taannoisesta kuulokevertailusta (4/2014). Mielenkiintoiseksi kokeilun teki se, että PhilipsFidelioX2-kuulokkeet Teksti Mikael Nederström Kuvat Valmistaja kokeilu Kauniita kuulokuvia Philips on nimi, joka harvoin yhdistyy tinkimättömään äänentoistoon. Ergonomia lähes kymppi Kuulokkeiden päähän istuminen on aina jossain määrin makuasia. Se on oikeastaan vielä pykälää parempi kuin edeltäjänsä, sillä panta on suurempi, jolloin säätövaraa isopäisellekin löytyy enemmän. Varsinkin paljon kuunteleville tämä optio on arvokas. 72. Jopa äänenlaatu saattaa vaihdella kuuntelijasta riippuen, sillä jokainen korva asettuu suhteessa kuuloke-elementtiin hiukan eri tavalla. Mutta kuinka paljon hyvää voi parantaa. Uusi Fidelio-kuulokemallisto pakottaa miettimään asiaa uudelleen. Tässä suhteessa avoin X2 on edelleen erinomainen kompromissi. Uusi malli, X2, on periaatteessa seuraajamalli, mutta sitä mainostetaan samalla myös paranneltuna versiona. Vaikka kuuloke on erinomaisen mukava päässä, voi hyvin hiljaisella musiikilla ja äänettömässä huoneessa kuulla pieniä mekaanisia häiriöääniä. vertailukohtana oli tutun Sennheiserin klassikkomallin lisäksi Fidelio X1. Parannusta on silti tapahtunut: vanhan mallin kuulokkeiden ja pannan välinen kiinnitysmekanismi piti nimittäin pään liikkuessa selvää narinaa. Käyttömukavuutta on paranneltu, samoin bassovasteen luvataan ulottuvan aavistuksen alemmas. Mukana on nyt myös mahdollisuus kuuloketyynyjen vaihtamiseen, mikä vanhasta mallista puuttui
Raskaampi metalli räyhää särmikkäästi, joskaan ei ihan yhtä tiukasti kuin Sennheiserin superkontrolloidussa otteessa. Varsinkin hyvin äänitetty rock ja pop soivat erinomaisen nautittavasti ja luontevasti. Myös herkkyys, nimellisimpedanssi ja harmoninen särö ovat valmistajan tietojen mukaan identtiset. Tätä havaintoa tukee myös aiemmin mitatun X1:n tasainen impedanssi. 100 dB/mW Tehonkesto .................................. Balanssi ja kuulokkeen ääni muutenkin on sellainen, että sillä on erinomaisen helppo uppoutua musiikkiin. Lopullinen vasteen viilaus on lukuisten simulaatioiden jälkeen tehty nimenomaan oikeilla ihmisillä ja sokkotesteillä. Teoriassa resonansseja siis pitäisi olla vähemmän ja elementin dynaamisen käyttäytymisen olla aiempaa parempi. Miellyttävä vaan ei värittynyt Nopea kuuntelu ei paljasta valtavia eroja vanhan ja uuden mallin välillä. Yhteenveto HYVIN testeissä menestyneen Philips Fidelio X1:n seuraaja Fidelio X2 sopii sellaiselle kuuntelijalle, joka ei hae välitöntä vauefektiä äänestä. Uuden elementin kalvo on komposiittimateriaalia, ja lisäksi elementin akustista vaimennusta on parannettu. Ratkaisu on todennäköisesti fiksu, sillä kuulokkeiden mittaaminen yleispätevästi on lähes mahdoton tehtävä: väkisin suoristettu vaste on kuulokkeissa hyvin harvoin paras kompromissi. Kaikesta näkyy ja tuntuu, että Philipsin tuotekehitysosasto on hereillä ja tekee oikeasti töitä äänenlaadun parissa. Myös tarkkailukäyttöön löytyy parempia kuulokeratkaisuja. Puoliavoin, circumaural / over ear Nimellisimpedanssi ................ Elementti on käännetty kuulijaa kohti noin 15 asteen kulmassa. 200 mW Paino ............................................... Mukava bonus on kiinnitys kuulokkeiden päähän normaalilla miniplugilla, jolloin kaapelin vaihtaminen paremmaksi on mahdollisimman helppoa. Diskantti on pykälää sähäkämpi kuin vanhassa mallissa, mutta ei vieläkään millään tavalla liian kirkas. 309 € Edustaja ........................................ Kolmen metrin kaapeli on pituudeltaan useimpiin tarkoituksiin sopiva. www.philips.fi Rakenne ........................................ 3,5 / 6,3 mm adapteri, kaapelin pituus 3 m PhilipsFidelioX2 73. 30 ohmia Herkkyys ....................................... Lopullinen balansointi on aina tehtävä ihmiskorvin. X2:ssa konstruktiota on kehitetty pykälää pitemmälle. Impedanssin tasaisuutta ei erikseen mitattu, mutta pikainen kokeilu useamman erilaisen kuulokeannon kanssa ei muuttanut sointitasapainoa. X1:n balanssia luonnehtii vahvasti tietty miellyttävyys, lämpö ja jopa muhevuus. Miellyttävä pehmeys istuu oikein hyvin moniin studioäänitteisiin. Sen sijaan sellainen kuuntelija, joka haluaa hankkia kuulokkeet ja uppoutua musiikkiin, arvostaa erinomaista hinta-laatusuhdetta. Tarkempi perehtyminen kuitenkin paljastaa pieniä sävyeroja, lähinnä bassoalueen ja lautasten nyansseissa. On mukava huomata, että kyse ei ole vain suuren konsernin rahastuksesta – Philips on selvästi lähtenyt tosissaan kilpailemaan kuulokemarkkinoilla. Valmistaja kertoo, että kuuntelukokeissa uusi malli on todettu kauttaaltaan hivenen paremmaksi. Kuuloke on erittäin miellyttävä päässä ja helposti säädettävissä. Yhteensopivuusongelmia ei siis todennäköisesti tule kannettavillakaan laitteilla. info Hinta ............................................... 380 g Muuta ............................................. • Miellyttävä balanssi • Erinomainen ergonomia • Pienentyneet mekaaniset häiriöäänet SUOSITTELEMME ????. Nimellisimpedanssi on suhteellisen alhainen, 35 ohmia. Olennaista on, että äänityksen analysointi jää nopeasti taka-alalle, ja tilalle astuu musiikki. Samoin ylimpien taajuuksien vasteen luvataan olevan hivenen tasaisempi. kokeilu Pientä viilausta Teknisesti ajatellen uudella ja vanhalla mallilla ei pitäisi olla isoa eroa. Pintaa syvemmältä eroja silti löytyy. Laulaja pysyttelee enemmän taka-alalla kuin kiinni korvissa, eikä liiallista lähentelyä kuulu myöskään soolosoittimissa. Toisaalta X2 keskialue on edelleen aavistuksen mattapintaisempi ja vähemmän dynaaminen kuin Sennheiserissä. Philipsin äänessä on edelleen jotakin hyvin miellyttävää, kokonaisvaltaista ja rauhallista. Edellismalliin verrattuna rakenteen aiheuttamat mekaaniset häiriöäänet päätä liikutettaessa ovat selvästi pienentyneet. Tässä suhteessa uusi versio on pykälää neutraalimpi. Molemmissa on suuri, 50 mm elementti, joka on varustettu neodyymimagneetilla. Philips Lifestyle Entertainment Lisätietoja .................................... Ero ykkösja kakkosmallin välillä on pienempi kuin esimerkiksi kummankaan kuulokkeen ero vertailukuulokkeena toimineeseen Sennheiser 650:een. Se siis saattaa mehevöittää ääntä hiukan elävää elämää kaupallisempaan ja miellyttävämpään suuntaan
Yhtä soittoa kuunneltuna urkujen sointi käy aikaa myöten korvia rasittavaksi, mutta pienin annoksin nautittuna Hakimin soitto on vaikuttavaa taiturointia. Äänikuva on paikoin ahdettu niin täyteen jousi-, kielija lyömäsoittimia, sähköistä bassoa ja sanatonta laulua, että jazz siintää kaukana horisontissa, jos sielläkään. Lähin mielleyhtymä löytyykin Om-yhtyeen tuotannosta ilman mantramaisia vokaaleita. Som sporin kansanlaulumaisen tematiikan ja massiivisten äänivallien jatkumolla on hifistisetkin ansionsa. Yhtye on selvästi valppaana uuden solistinsa kanssa ja välttelee muutamista aiemmista levytyksistä tuttuja räväköitä riuhtaisuja. Kun Carmignola on päässyt toteuttamaan unelmansa Bachin viulukonserttojen levyttämisestä ihailemansa kokoonpanon kanssa, tuloksena on soljuvaa ja keveästi hengittävää barokin poljentoa. Stereokuva on kookas, muttei erityisen tarkka tai pistemäinen. Bachin kolmen alkuperäisen viulukonserton lisukkeeksi levyllä on mukana Carmignolan musiikintutkijaystävän Marco Serinon tekemät transkriptiot eli sovitukset Bachin alunperin cembalolle kirjoittamasta konsertosta. Aloitus Help Them Through This World nostattaa kuulijan junnaavan komppinsa ja itämaisen latauksensa myötä kauas valtavirrasta. Äänityksen sointitasapaino on hitusen solistia suosivaa, mutta tämän ei tarvitse kuulijaa kiusata. Hakimin uruille kirjoittama musiikki on varsin värikästä ja esittäjältään taituruutta kysyvää. HakimplaysHakim Signum Classics Aikamme urkuvirtuoosi taituroi omiaan Jos ranskalaisen urkutaiteen suurin nimi viime vuosisadan jälkipuolella oli Olivier Messiaen, niin hänen vahva manttelinperijänsä meidän aikanamme on Libanonin Beirutissa syntynyt, mutta ranskalaista urkusäveltäjäkoulua edustava Naji Hakim. Ehkä myös shamanismin astetta, sillä suoraviivaisemmillaankin musiikki luotaa pohjoisten maisemien myyttisimpiä tuntoja. Pendragon Men Who Climb Mountains Toff Records Progen parhautta tyylillä Pendragonin luomisvimma jatkuu kulminoituen säveltäjämestari-kosketinsoittaja Clive Nolanin ja kitaravirtuoosi laulaja Nick Barrettin yhteenhitsautuneeseen yhteistyöhön. Albumin mukana tulee bonuksena mp3-latauskoodi. Särökitara ja Barrettin käheä laulu kuulostavat tältä päivältä. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Hakim on tehnyt levyjä jo liki kolmekymmentä ja niistä yli kymmenessä hän esittää pelkästään omaa musiikkiaan. Kimppakeikat ovat hitsanneet kumppanukset tiiviiksi toimintayksiköksi, mutta ei Gustavson olisi Jukka, jollei hän painaisi persoonallista puumerkkiään jokaisen biisin pintaan. Konserttisalissa urut soivat aina hieman eri tavalla, suoremmin, kuin kaikuisassa kirkkotilassa. JukkaGustavson&Hoedown Mountain Information ZEN Sanomaa ja svengiä Suomalaisen progen ja vähän muunkinlaisen musiikin ikoni Jukka Gustavson on löytänyt Hoedownissa mainion yhteistyökumppanin, joka on kuin kotonaan rytmimusiikin kaikilla lohkoilla. Espanjalaisiin urkuihin tyypillisesti kuuluvat, vaakatasoon asennetut trumpettipillit kajahtavat äänitteellä voimansa tunnossa. Heikki Valsta ????. Gustavsonin kantaaottavan/lempeän lyriikan ja vahvan urkurismin/pianismin, jossa on yhä Wigwam –mielteitä herättäviä juttuja, ohessa erityismaininnan ansaitsevat konkari-steelkitaravelho Olli Haavisto, kitaristit Jarmo Nikku ja Esa Kaartamo sekä viulun sekä stemmalaulannan viehko Ninni Poijärvi, mutta komeasti svengaten kulkee myös Maijanen & Kurki –osaston komppi. Vinyyliprässi on mekaanisesti laadukas ja soi ilman ylimääräisiä häiriöitä. Välttävä – Ei suositella Bach Violin Concertos – Guiliano Carmignola ja Concerto Köln DG Bachia Venetsian tyyliin Alkaa olla enemmänkin normi kuin poikkeus, että barokin musiikkia esitetään aikakauden mukaisin soittimin ja niihin sopivaan esitystyyliin. Kokonaisuus liikkuu laajalla maaperällä, siinä on piirteitä niin freejazzista, rock-musiikista, kuin kokeellisesta drone-jumituksestakin. Yhtye tuottaa ja julkaisee itse levynsä ja sen myös kuulee tuotannon tinkimättömästä laadusta. Seglem taitaa itsekin puhaltaa useammin pukinsarveen kuin tenoriin. Uusin on Espanjan Bilbaon kongressija konserttikeskuksen suurilla uruilla tehty levytys. levyarviot 74. Tyydyttävä ????. Paikoin albumilla hiljennytään kiertolaisteeman ollessa vahvasti läsnä. Hän on toiminut urkurina sekä Pariisin Sacre Coeurin että Trinité-kirkoissa. Thomas Bellierin basso ja Sebastien Bismuthin rummut luovat vahvan perustan Michel Krostofin Sitarin ja Simmonsin alttofonin ja englannintorven luodessa sen päälle hypnoottisen maton. Musiikissa on voimaa ja herkkyyttä. Kiitettävä ????. Jaakko Eräpuu ????. Näistä urkukirkoista jälkimmäisessä myös Messiaen suoritti elämäntyönsä urkurina. Soundit eivät hurmaa hienovireisyydellään, mutta rouhean läsnäolevan ja tietyllä tavalla livemäisen meiningin kanssa ne ovat yhtä. CD julkaisun kakkoslevy on Nick Barrettin akustinen konsertti, joka sisältää vanhaa Pendragon-materiaalia. Mika Kankainen ????. Musiikki henkii yhtyeelle tyypillistä, perinteistä progressiivista melodisuutta ja sovituksissa tyylikkäitä kiemuroita. KarlSeglem Som Spor Norcd Väkevästi vuonoilta Tampere Jazz Happeningissa akustisessa kvartettiformaatissa viime marraskuussa edukseen esiintynyt norjalaisfonisti Karl Seglem vyöryttää uusimmalla äänitteellään samaa etnisten elementtien höystämää jazzia kuin joillain aiemmillakin, mutta elävän yleisön läsnäolo lienee lisännyt soitteiden sähköisyyspotentiaalia. ????. Jaakko Eräpuu ????. Nyt julkaistu Men Who Climb Mountains jatkaa samalla linjalla. Kappaleet etenevät vaihtelevalla intensiteetillä Nolanin urkumattojen ja Barrettin kitarakuvioiden kannattamana. Lyömäsoitinsoundeissa on paikoin huimasti todentuntuista tuhtiutta, matalien jyry haastaa subbarit tositoimiin ja tilaakin löytyy sitä arvostavalle hehtaarikaupalla. Carmignolan hienostuneisuus ja herkkä jousen käyttö ovat omimmillaan konserttojen kauniissa hitaissa osissa. Tällä tontilla alan parhaisiin esittäjistöihin lukeutuvat italialainen viulisti ja Vivaldi-spesialisti Guiliano Carmignola sekä saksalainen barokkiyhtye Concerto Köln. Hänen tekemiäänhän ne tietty ovat, bluesin, rockin, gospelin ja vähän jazzinkin taikapiirissä liikkuvat vetäisyt, koko humaanilla sanomalla ja juurevalla, joskin tarvittaessa myös sielukkaalla soitannalla silattu nippu. Hyvä ????. Tämä rytmisesti ja temaattisesti mielenkiintoinen kokonaisuus kannattaa kuunnella ajan kanssa ja sulatella rauhassa. Men Who Climb Mountains on ostettavissa yhtyeen www -sivuilta tupla CD:nä tai ”yhden levyn” digitaalisena latauksena mp3 tai flac -formaateissa. Pirkka Ruishalme ????. SonnySimmons &MokshaSamnyasin Nomadic Svart Records SVR331 Monipuolinen keitos Nomadic on konkari Sonny Simmonsin ja ranskalaisen, psykedeeliseen rockiin erikoistuneen Moksha Samnyasin trion yhteistyötä. Pari intensiivistä fonisooloa toki kuullaan. Itse asiassa, maailmojen musiikin asialla tässä ollaan ja ajoittain lähes kaupallisen potentiaalin kera. Heikki Valsta ????. Musiikille sopiva rytminen ote on erittäin vahva. Yhtyeen musiikki alkoi uudistua vuonna 2005 ilmestyneellä Believe -albumilla ja haettuaan uriaan Pure -levyllä löysi uuden identiteettinsä Passionilla 2011
Urkuri HailuMergia äänitti tämän levyn 1977 etiopialaisen musiikin ns. Iättömältä vaikuttavan 69-vuotiaan laulajan neljästoista sooloalbumi sisältää kahdeksan uutta Ferry-sävelmää ja kaksi lainabiisiä. Tuloksena on rokkaava, mutta samalla sangen koskettava kokonaisuus paikallisella gounin sekä englannin kielellä tulkittuna. kultakauden (noin 1960–1974) jälkeen, kun diktatoorinen Derg-hallinto oli jo syrjäyttänyt keisari Haile Selassien. Soolotuotannossaan Horikawa nimittäin naittaa itse nauhoittamiaan luontoääniä usb-vuosikymmenen sämpläyksiin – olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka suuri vaikutus hänellä on ollut albumin äänimaailmaan. Kakkosraita Midnight Train jatkaa avauskappaleen linjaa, Soldier Of Fortuneantaa pienen hengähdystauon kunnes Driving Me Wild nostaa jälleen kierroksia. Laulajaparin aikaisemmista kolmesta albumista The Great Divide eroaa siltä osin, että kun aikaisemmille levyille musiikin oli säveltänyt ruotsalainen Magnus Karlsson (PrimalFear), nyt sen on kynäillyt ja rumpuja vaille kokonaan myös soittanut kotoinen melometallimestarimme Timo Tolkki. Suuri kiitos tästä kuuluu ilmiömäisen karismaattiselle laulaja/lyömäsoittaja NoelSaizonoulle, mutta ei tässä muidenkaan muusikoiden tarvitse kengänkärkiään tuijottaa. Viime vuosina hämmästyttävän vaihtelevantasoista jälkeä tehnyt Tolkki on ilmeisesti säästänyt paukkujaan tätä albumia varten, sillä The Great Dividella on ainoastaan erittäin hyviä ja suorastaan säkenöiviä kappaleita. Kitaristi Timo Kämäräinen ja trumpetisti Jorma Kalevi Louhivuori loistavat kirkkaimmin. Singlenä julkaistu Loop De Li avaa levyn viileällä groovella, joka jatkuu läpi levyn muutamia pehmeiden balladien muotoon puettuja hengähdystaukoja lukuun ottamatta. BryanFerry Avonmore BMG Chrysalis Hienoja vieraita Avonmoressa ei ole mitään uutta, mutta Bryan Ferryn tapauksessa se ei ole lainkaan paha asia. Tenorisaksofonin ja pianon viipyilevyyttä ja surumielisyyttä kuullaan myös Sagradalla. Astatke vibrafoneineen vierailee. 75. Anenon Sagrada NonProjects Kuin elollinen organismi Kalifornialaisella multi-instrumentalisti Brian Allen Simonilla eli Anenonilla on ilmiömäinen kyky saada elektroninen musiikki hengittämään kuin elollinen organismi. Juho Kankaanpää ????. Jälkimmäinen kuulostaa varsinkin wahin läpi soittaessaan Milesilta. Tuosta kaksikosta löytyy levyn ainoa huti. Stephen Sondheim -versiointi Send In The Clownsampuu sentimentaalisuudessaan yli. Tai levyn avaava, varsin leikkisä Jam Pan Blues, jossa Kämäräinen vetää hanat auki. ArttuTolonen ????. Mukana on myös melkoinen tähtikatras: NileRodgersin lisäksi albumilla vierailevat muun muassa Johnny Marr, Marcus Miller, Flea ja Mark Knopfler. Linda Söderholm ????. Fuusiota tehdään yhä yllättävän paljon ja se on yhä suurimmaksi osaksi hirveätä. Mape Ollila ????. Visa Högmander ????. Helsinki-CotounouEnsemble Fire, Sweat & Pastis No Problem! Kotimaista afrobiittiä Vuonna 2012 Länsi-Afrikassa perustetun suomalaisen afrobeatin sanansaattajan, Helsinki-Cotonou Ensemblen järjestyksessään toinen levy on täyttä kultaa. Levyn huippukohta voisi olla loppuaan kohden sydäntä särkevän kauniisti hajoava Markow. levyarviot Tämän sivun levyarviot ovat koottuja valintoja musiikkilehti Soundin uusimmista arvioista Allen/Lande The Great Divide Frontiers Jumalten laulua Yksi FrontiersRecords -pomo SerafinoPeruginon nerokkaimmista vedoista on ollut naittaa laulajat Russell Allen (Symphony X, AdrenalineMob) ja Jørn Lande (Avantasia, ex-Masterplan) parivaljakoksi, ja nyt nämä oman aikamme upeimmat heavyraspit laulavat uudella albumillaan kerta kaikkiaan kuin jumalat. Vuosien saatossa kulttiaarteeksi kasvanut kiekko sisältää etio-jazzin helmiin lasketun MusikawiSilt-sävelmän, mutta muu materiaali on koko lailla samaa tasoa. Se on siitä harvinainen jazz-levy, että koneet on integroitu soittoon luontevasti ja soundeihin on oikeasti panostettu. Se on kipurajoilla, mutta toimii just ja just. Se saa hymyilemään, nauramaan ja välillä jopa tuijottamaan seinää kulmat kurtussa. HailuMergia&TheWalias TcheBelew AwesomeTapesFromAfrica Psykedeelistä urkupolitiikkaa Jim Jarmuschin BrokenFlowers (2005) -filmi teki kulttuurityön tuomalla etno-jazzin länsimaisen yleisön tietoisuuteen. Jussi Niemi ????. Anenonin kokeellinen elektroalbumi Sagrada ei ole tietokoneajan synteettinen pakkaustiedosto vaan aisteja terävöittävä ja mieltä liikuttava pitkäsoitto. MuttaMikko Hassisen uusi levy on oikeasti riemastuttava. Hiljaisen ja voimakkaan, tunnelmoivan ja tanssittavan, orgaanisen ja elektronisen sekä minimalistisen ja teatraalisen välinen vuorottelu on tarkasti rytmitettyä ja jännitteistä. Silläkin oli hetkensä ennen kuin Frank Gambale päätyi Guitar Player -lehden kestosuosikiksi 80-luvulla. Suomalais-beniniläinen yhteistyö on nimittäin kantanut hedelmää makeaa ja mehukasta kuin Guineanlahden vienon merituulen syleilyssä kypsyneet mangot. Kontrasteilla tyylittelyn hallitsee myös Sagradan masteroinut YosiHorikawa. Mergia yhdistää etiopialaisperinteitä länsimaiseen jazziin, funkiin ja bluesiin täysin ajattomaksi tyyliksi, joka tuntuu tulevan Saban kuningattaren hovista samalla kun siinä on jotain kummasti modernia. Kädenjälki on niin takavuosilta tunnistettavaa Tolkkia kuin olla osaa, ja kun The Great Divide kestää kappaletarjontansa osalta vertailun mihin tahansa Stratovariuksen klassikkoalbumiin, niin pakkohan tässä on alkaa sovittelemaan sille vuoden komeimman melodisen metallialbumin viittaa. Levyn päätöskappale, jo ToddTerjen keväisellä It’sAlbum Time -levyllä julkaistu Robert Palmer-cover Johnny & Mary on kuitenkin edelleen niin hieno, että yhden hudin unohtaa jo ensisävelien aikana. Yhteisörahoitusprojektina toteutettu Fire, Sweat&Pastis soljuu varsin sujuvasti menevistä jazzfunk-rynkytyksistä herkkiin dub-tunnelmiin ja takaisin. Mutta ei ThermoGear Soft. 1970-luvun hämyisinä vuosina esimerkiksi Weather Report, MahavishnuOrchestra ja Miles Davis käyttivät sitä aidosti kiinnostavien musiikillisten kokeilujen alustana, joissa pääpointti oli muu kuin itsetarkoituksellinen tekninen briljeeraus. Tai kompleksisemmalta Aavikolta kuulostava Samarin. Tanssittavat ja hitaat kappaleet vuorottelevat levyn päättävään hidastempoiseen lainabiisikaksikkoon asti. Ilmaisu on kehittynyt kuitenkin entistä herkkävaistoisemmaksi ja dynaamisemmaksi. MikkoHassinen Electro G/T Texicalli Hirveää fuusiojatsia Fuusiojazz on oikeasti hirveätä musiikkia. Jo vuonna 2012 julkaisemallaan Inner Hue-debyytillä Anenon elävöitti rumpukoneiden ja sähköisen äänimaailman kudelmaa saksofonin soitolla. Valokeila on osunut erityisesti Mulatu Astatkeen, joka on kuitenkin vain yksi Etiopian monista musiikillisista suuruuksista. Bändin perustajahahmon, helsinkiläisen kitaristin Janne Halosen sekä jo edellä mainitun Noelin kynästä pääasiallisesti Afrikan palmujen katveessa muotonsa saaneet kappaleet sekoittelevat sujuvasti länsiafrikkalaista musiikkiperinnettä, afrobeatia, jazzia ja funkia. Kokonaisuus on pieniä taustakööriosuuksia lukuun ottamatta instrumentaalinen ja sitä leimaa Mergian upean psykedeelisesti väreilevä urkupolitiikka sekä ajattoman afrikkalaisesti aksentoiva torvisektio
Oletko kiinnostunut. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Kaikki kyselyyn vastanneet osallistuvat yhteisarvontaan, jossa pääpalkintona siis testivoittaja BenQ W1400 videoprojektori. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA Huomasitko tämän ilmoituksen. www.ecophon.fi www.kotiakustiikka.fi popmedia_092014_90x27mm.indd 1 9/2/2014 2:08:56 PM hifimarkkinat Osallistu lukijakyselyyn! Haluatko voittaa 1200 euron arvoisen BenQ W1400 FullHD -videoprojektorin. Niin monet lukijammekin! AUDIST OY high endiä vuodesta 1988 www.audist.fi www.mbl.de Kuvassa: mbl C51 integ. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. Eikä tässä kaikki. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Se on mahdollista osallistumalla Hifimaailma-lehden lukijakyselyyn ja kilpailuun! Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. Ja kauppa käy vilkkaana. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. vahvistin (7500 €) mbl 126 -kaiutin (8900 €/pr) 76. Tutustu uuteen Hifimarkkinatpalveluun osoitteessa: www.hifimaailma.fi/ hifimarkkinat Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. ”Lohdutuspalkintoina” arvomme 10 kpl Prego RetroRadiota, akkukäyttöisiä FM-radio/ MP3-kaiutinyhdistelmiä (arvo á 39 €). Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. 010 778 6401 TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. www.tlaudio.fi P
Kake löytyy osoitteesta www.kake.fi Suomen kätevin TV-OPAS on täällä!
Vuoteen 1995 mennessä kaiuttimien kysyntä oli kasvanut niin paljon, että Harri päätti lopettaa työt puusepänliikkeessä ja ryhtyä päätoimiseksi kaiutinvalmistajaksi. Yksilöllistä yleispätevyyttä Harri Isoniemi on rakentanut kaiuttimia jo yli 30 vuoden ajan. Muutaman vuoden kuluttua niitä myytiin myös paikallisessa kodinkonekaupassa. Periaatteina ovat laadusta tinkimätön käsityö ja yksilöllinen asiakaspalvelu. Hän aloitti jo nuorena työt sukunsa omistamassa puusepänliikkeessä Toholammilla. Tämä kaikki tapahtui edelleen vapaa-aikana. Virallisen yrityksen hän perusti vuonna 1989. Ensimmäiset niistä syntyivät yhdessä Heikki Lounamaan Audiofiili-liikkeessä työskennelleiden Tapani Salon ja Markku Kostian kanssa. Hän hankki yhdessä avovaimonsa kanssa Toholammilta, Lestijoen varrelta vanhan kyläkoulun. Harri osallistui myös Lounamaan suunnittelemien ja myymien julkisten tilojen äänentoistoprojektien toteuttamiseen. Teknisesti kaiuttimet perustuivat HIFI-lehdessä julkaistuihin rakennusohjeisiin ja Audaxin sekä Focalin sarjoihin. Harri Isoniemen suvussa puusepäntaito ja yrittäjyys ovat kulkeneet perintönä. HarrinkaiutinHehku-kaiuttimet Teksti Pekka Tuomela Kuvat Mauri Eronen, Pekka Tuomela ja Harrin kaiutin Mittaukset Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen testi HARRIN kaiuttimen tausta heijastuu koko yrityksen toimintatapaan. Omien mallien saaminen alkoi vähitellen houkutella. Uusin malli on kaksitie-jalustakaiutin Hehku. 78. Luonnosta pitävälle se on ollut ihanteellinen paikka asua ja hoitaa kaikki tuotantoon liittyvät vaiheet. Koska kaiuttimien rakentelu kiinnosti, Harri teki 1980-luvun alussa kotitaloonsa pienen työtilan sitä varten
Pinnalla on kaksinkertainen viilutus. Tulevaisuudessa tarkoitus on kuitenkin lisätä jälleenmyyjien lukumäärää, jotta asiakkaiden ei tarvitsisi matkustaa Toholammille asti voidakseen kuunnella kaiuttimia. Materiaalin paksuus on 20,5 mm, ja yläsivuun on liimattu valmistusteknisistä syistä vielä 12-millinen levy lisätueksi. Jakosuotimen hienosäädön avulla voidaan toteuttaa sovitus erilaisiin oloihin. Kaiuttimen pintakäsittely ja sisäinen kaapelointi tehdään tilaajan toivomusten mukaan. Palvelu kattaa yksilöllisen neuvonnan huoneen, sijoittelun ja oheislaitteiden suhteen. Messukävijät tietävät, että Harrin kaiuttimen huone on aina kansoitetuimpien joukossa. Sen kevennetty, avoin runko saa elementin näyttämään viisituumaiselta, vaikka kartion tehollinen pinta-ala on niitä suurempi, 99 neliösenttiä. Harri kertoo olevansa täydellisyyden tavoittelija; kuukausia viilattu valmis mallikin saattaa saada hylkäystuomion, jos jokin siinä oleva virhe häiritsee. Virtauksen optimointia Hehkun kotelo on muotoiltu nykyaikaisen solakaksi. Diskanttina on perinteikäs 19-millinen alumiinikalotti. Takuu on Harrin muiden mallien tavoin viisi vuotta. Sillä on erityisen suuri merkitys monikanavalaitteistossa. Perusmallin suodin on suunniteltu ensi sijassa vapaaseen sijoitukseen. Bassokeskiääninen on suhteellisen uusi tyyppi (U16 RCY/P). Tärkeässä äänen hienosäädössä hän luottaa kuitenkin ennen kaikkea omiin korviinsa. Jalustan korkeus on 60 cm, ja se kallistaa kaiutinta hieman yläviistoon. Seinän lähelle sijoitusta varten on oma suodinmuunnos. Tämä on mukava yksityiskohta myös ulkoasun kannalta. Se noudattaa muuten entistä tyyliä ja rakennetta, mutta diskanttielementtien suuntaimet ovat siinä suuremmat. Sen edessä on laaja suuntain, jolla on sama läpimitta kuin bassoelementillä. Hän kuuntelee kehitteillä olevaa mallia eri tiloissa ja eri laitteilla pitkän ajan kuluessa. Molemmat elementit ovat Seasilta. Harrin kaiutin myy valmiiden kaiuttimien lisäksi rakennussarjoja, audiokalusteita ja koteloita harrastajien omiin projekteihin. Refleksiputki on päistään pyöristetty, ja sen sisäpään edessä on kartiomainen Refleksiputken sisäpää on aivan diskanttielementin takana, ja elementin magneettiin on kiinnitetty kappale, jonka tarkoitus on tasoittaa ilman virtausta. Ensimmäinen uusi malli oli kahdella bassoelementillä varustettu lattiakaiutin Loimu, ja nyt on tullut jalustalle sijoitettava yksibassoinen Hehku. Hehkuista voi koota sarjan, jonka osat ovat bassotoistoa lukuun ottamatta soinnillisesti samanlaiset. Vaihtoehdot ovat suljettu 7-litrainen (1 700 €, keskija takakanavaan) sekä refleksikoteloidut 15(2 190 €) ja 18-litraiset (2 790 €), joista jälkimmäinen on lattiakaiutin. Uudet nimet, entinen muunneltavuus Harrin kaiuttimen valmiit mallit on perinteisesti nimetty lintulajien mukaan. Rakennetta on jäykistetty aukollisilla väliseinillä, ja sisätila on täytetty tiiviisti synteettisellä vanulla. Testissämme olleelle 15-litraiselle mallille on saatavissa sitä varten suunniteltu jalusta no.1, jonka hinta on 790 euroa parilta. Tästä on etua äänialueiden sovituksessa, kun käytetään isompia bassokeskiäänisiä. Varsinkin jos pääkaiuttimet ovat lattiamalliset, keskikaiuttimen erilaisuus huonontaa usein äänikuvan yhtenäisyyttä. Myös soinnilliset viritykset ovat mahdollisia. testi Jakelun laajennus tavoitteena Kaiuttimien sähköakustinen perussuunnittelu on ollut käytännössä ainoa asia, jossa Harri on turvautunut ulkopuolisten asiantuntijoiden kokemukseen. 79. Seinämät ovat tavallista tiheämpää mdf-levyä, ja niissä on jiiriliitokset sisäisin kaksoispontein. Uusia ostajia löytyy etenkin alan messuilla, joille hän on osallistunut ahkerasti 1990-luvulta alkaen. Kun kaiuttimet valmistetaan tilaustyönä, voidaan ottaa huomioon ostajan toivomukset esimerkiksi kotelon viimeistelyn suhteen. Myynti on tapahtunut pääasiassa suoraan ilman välikäsiä, ja Harri pitää vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa tärkeänä. Muutama vuosi sitten Harri mietti tulevaa kehitystä ja päätti aloittaa toisen malliston suunnittelun. Valmistajalleen tyypillisesti Hehkusta on saatavissa erilaisia muunnoksia
Lisäksi refleksivirityksen suhteen on paljon tehtävissä, kun putken voi vaihtaa jälkikäteen eri pituuteen. Putki voidaan vaihtaa tarvittaessa jälkeenpäinkin eripituiseksi ja siten muuttaa bassoviritystä. Onko rakenteeltaan perinteisen kaksitie-jalustakaiuttimen äänessä vielä merkittävästi parantamisen varaa. Yleisesti ajatellen 2000-luvun alun mallit olivat vielä jonkin verran energisempiä varsinkin ylärekisterin toiston osalta kuin nykyään. Yksi hienoimpia hetkiä liittyy tähän vaativaan vaiheeseen, kun lopulta valtaa tunne onnistumisesta. Myös kaiuttimen kokoon nähden runsas 50 mm:n sisäläpimitta on eduksi. Tärkeintä olisi kasvaa ihmisenä aistimaan entistäkin paremmin pieniä asioita oman elämän rajapinnoilla. Vuonna 2011 tuli tuotantoon mukaan aikaisempaa kookkaampi ja syvempi diskantin suuntainprofiili, joka mahdollistaa mm. Kiitollisuutta tunnen siitä, että olen saanut tehdä sellaista, mikä on tuonut itselleni ja toivottavasti asiakkailleni mielihyvää jo vuosikymmenet. Tavallinen kuparikaapeli on luonteva valinta sisäjohdotukseen, jos ostaja ei aio hankkia erikoisempia kaiutinjohtoja. Kaiutin on mielestäni onnistunut, jos se on samalla sekä innostava että poissaoleva. Kehitystyötä auttoi paljon aikaisempi Loimu-malli jossa oli saamaa teknistä toteutusta, Hehkun suunnitteluun meni aikaa puoli vuotta. Lopputulos ratkaisee. On totta, että olen pääsääntöisesti tehnyt suhteellisen edullisia kaiuttimia, suuresta käsityön määrästä huolimatta. Se suoritetaan niin, ettei kokoonpanossa ole muita muuttuvia tekijöitä; asiakkaan laitteet, kaiuttimien sijoitus, kuunteluetäisyys ja kuunteluvoimakkuus pysyvät samoina, vain kaapeli vaihtuu. Näiden vaihtoehtojen puntarointi jää loppujen lopuksi asiakkaalle. Hehku edustaa uutta kaiutinmallistoa 2. HarrinkaiutinHehku-kaiuttimet testi HaastattelussaHarriIsoniemi Kalliimpiakinmallejatulossa Kaiuttimesi ovat olleet aina teknisesti pelkistettyjä, ilman markkinointihenkisiä kikkailuja, ja perusasiat on toteutettu pitkään samalla tavalla. Jos asiakas haluaa käyttää jotain tiettyä kaiutinkaapelia, sisäkaapelointi voidaan tehdä myös siitä mahdollisuuksien mukaan. Oletko koskaan ajatellut ottaa tuotantoon 5 000–10 000 euroa parilta maksavaa mallia. Jakosuodin on koottu liimaamalla 16-milliselle mdf-levylle, joka on kiinnitetty ruuveilla kotelon pohjalevyyn. Mielestäni täysin kalustamaton huone ei anna edes oikeaa kuvaa tilanteesta millaiseen ympäristöön kaiutin kotiutuu. CorFac2-sisäjohdotus tulee kysymykseen mielestäni lähinnä silloin, kun ulkoisessa kytkennässä käytetään SoundProofin samasta materiaalista räätälöityä valmiskaapelia. Mikä on suunnittelufilosofiasi, ja onko se on vuosien mittaan muuttunut. Tarvitaan kärsivällisyyttä vaativia kuuntelusessioita sekä reaaliaikaista suotimen hienosäätöä. Malleihin on saatavissa valinnaisia komponentteja sekä sisäkaapeleita, joiden suhteen on tehty myös kuunteluun perustuvia valintoja. Aikaisemmin kaiuttimen luomisprosessissa oli vahvemmassa roolissa tekninen toteutus ja mittaukset. Teknisten perusasioiden on oltava kunnossa, jotta luonteva ja nautittava toisto on mahdollista, mutta kuunteluvaiheessa ratkaistaan prototyypin kohtalo. Akustiikka vaikuttaa tunnetusti paljon kaiuttimen ääneen. Tukevat metalliset naparuuvit on asennettu suoraan takalevyyn. Basson suotimessa on impedanssin tasauspiiri. Tarjoat lisähintaan parempaa sisäistä johdotusta. Useimpiin malleihini on saatavissa vaihtoehtoisia taajuusvasteen painotuksia, jolloin huoneen kokoa ja kaiuttimen etäisyyttä takaseinään huomioidaan jo suotimen suunnittelussa. Laadukas 2-tie-kaiutin on mielestäni edelleen kova sana kaiutinrintamalla, vaikka se ei näyttelisi suurtakaan roolia koko laitteiston hinnassa. On myös huomattava, että perfektionistille pienetkin eroavaisuudet ovat isoja muutoksia koetussa esityksessä, kun taas suurpiirteisempi kuulija kokee ne vähäpätöisempinä. Sopivuus erilaisille äänitteille on myös entistä vahvemmassa roolissa. Kaiuttimen luomistyön tärkeimmässä vaiheessa ei oppikirjoista enää ole apua. Oman kokemukseni mukaan kaapelienkin erot ovat havaittavissa selvimmin, kun vertailussa käytetään useita 1-2 minuutin viiveettömiä toistoja, huolella valitulla musiikkiesityksellä. Toimintatapasi poikkeaa massavalmistajista, mutta et ole silti tehnyt kovin kalliita kaiuttimia. Välissä on resonanssinvaimentimet. Omia korvia parempia apuvälineitä ei ole, kun muistaa vain olla rehellinen kuulemalleen. Tosiasia on kuitenkin se, että messuolosuhteissa on vaikeampi saada esitystä yhtä sielukkaaksi kuin kotosalla. Missä suhteissa toivoisit voivasi kehittää mallejasi seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Jos vertaat esimerkiksi Hehkua 2000-luvun alun kaiuttimiisi, miten äänenlaatu on mielestäsi kehittynyt. Oletko käyttänyt jakosuotimen komponenttien valinnassa apuna kuuntelukokeita (muuten kuin normaalien teknisten arvojen suhteen). Olen kuunteluvertailujen ja havaintojen myötä myös huomannut, että toistoketjun tärkeänä lenkkinä oleva hyvä kaiutinkaan ei pelasta kokonaisuutta. ehyemmät suuntakuviot. Jatkossa ”hallitusneuvottelut” voivat muodostua entistä haastavammiksi musiikin ystäville, jotka haluavat parasta, mitä Harrin Kaiutin voi tarjota, sillä tarkoitus olisi laajentaa mallistoa myös hintavampaan suuntaan. ilmanvirtausta tasoittava kappale. Tämä on erittäin palkitsevaa. Harjaantunut korva muovaa viimekädessä palapelistä kokonaisuuden. Kyllä varmasti aina löytyy parannettavaa. Tietysti äänitteillä, mutta myös oheislaitteilla kaapeleineen on merkitystä toiston nautittavuuteen. Testiparissa oli CorFac2-kaapelointi, joka merkitsee 300 euron lisähintaa. Koetko ongelmaksi sen, että omissa kuuntelutiloissasi hyvin tasapainotettu kaiutin ei useinkaan soi miellyttävästi messuolosuhteissa. Kuinka pitkän ajan kuluessa suunnittelit Hehkua. Periaatekytkennältään kolmatta astetta olevan suotimen osat ovat peräisin Intertechnikiltä, SCR:ltä (polypropyleenikondensaattorit) ja Alphaudiolta (ilmasydänkelat). Kannattaako siitä maksaa, jos ostaja aikoo käyttää vahvistimen ja kaiuttimen välillä tyypillistä 2-3 euroa metriltä maksavaa tavallista kuparikaapelia. On toki niin, että esimerkiksi tärykaikua on vaikea saada kokonaan hallintaan pienissä betonibunkkereissa. 80. Silloin jäljelle jää vain musiikki joka vie mennessään. Pohja suunnittelulla on sama edelleen, mutta olen nykyään yhä enemmän uskollinen oman korvan kertomalle. Tulevista suuntaviivoista on vaikea sanoa, mutta aivan viime vuosina on toiminta saanut kehittämishankkeen myötä taas uutta virtaa myös malliston kehittämiseen. Vapaakenttäja tehovaste ovat huomattavan Kotelo on täytetty tiiviisti vaimennusaineella. Olen kuitenkin itse tykännyt aina ajattoman pelkistetystä kotelolinjasta enemmän ja halunnut koskettaa asiakasta muulla tavoin kuin ulkomuodon erikoisuuksilla. Päätös syntyy yleensä A-B-kuunteludemon pohjalta. Kotelomallien samanlaisuus johtuu osin siitä, että työtapa ja koneet antavat reunaehtoja muodolle. Lisäksi on pystyttävä muodostamaan virtuaalisesti sekä konkreettisesti käsitys siitä, miten erilaiset kuunteluhuoneet ja sijoitus vaikuttavat prototyypin toistoon. Monet messuvieraat ovat vuosikymmenten saatossa ehkä havainneet, että Harrilla on akustointitarpeita mukana helpottamassa tilannetta. Sisäinen johdotus on vakiona puolentoista neliömillin monisäikeistä kuparijohtoa, mutta erikoisempaakin kaapelia on mahdollista saada. Hienostunutta toistoa Mitatuissa taajuusvasteissa ei ole suurta moitteen aihetta
100 1000 10000 20000 ?0.1 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 Taajuus [Hz] L is ¨a v iiv e [m s] L is¨av iiv e Lisäviive taajuuden funktiona. Merkki ansaitsisi kattavamman jälleenmyyjäverkoston. Yläkeskialueella on värittymätöntä erottelua ja diskantissa siistiä kilahdusta. 040 557 1778 Lisätietoja .................................................................. Mikään alue ei nouse hyökkäävästi esiin. 12 kg Toimintaperiaate .................................................... Värittymät ovat vähäisiä, keskialueella on aistittavissa ainoastaan aavistus pehmeyttä tai nasaaliutta. Miesvokaaleissa on kuitenkin ripaus nenän tukkoisuutta. 2-tie, refleksi Suurin suositeltava teho .................................... Helposti räikeäksi tai turhan aggressiivisesti etualalle piirtyvä Miles Davisin trumpetti soi samalla sävymaailman upeasti esittävänä ja samettisen muhevana. 80 dB Alarajataajuus (-6 dB) ....................................................................... • Rauhallinen ja sävykäs yleissointi • Yhtenäinen äänikuva • Sopusuhtaiset bassot • Lievää pehmeyttä keskialueella mittaustulokset kuunteluarviot info testi yhdenmukaiset, joten säteily on tasaista eri suuntiin. Impedanssin puolesta Hehku sopii monenlaisille vahvistimille. Mauri Eronen Herkkäliikkeinen ja tasapainoinen sointi avautuu aineettomana ja ilmavana. (p u n ), 3. Hinta ............................................................................. Hyvä äänenlaatu 81. 146 mm -diskantti ................................................................... Hehkun äänikuva on hallittu ja vakaa. Moni meluisaksi miksattu levy rauhoittuu kaiuttimen keskialueen samettisessa ja kohteliaassa käsittelyssä. Äänikuvaltaan kaiutin on enemmänkin kontrolloitu ja rajattu kuin estottoman ilmava. Toisaalta ongelmasta ei voi puhua, koska hyvätkään äänitteet eivät kärsi ilmiöstä. Miellyttävä ja tasapainoinen kokonaisuus, jos ei vaadi sitä kaikkein kovinta dynamiikkaa. 0,16 ms Viritystaajuus .......................................................................................... Jakosuotimen asennuslevyn suuri koko helpottaa riittävän etäisyyden saamista kelojen välille. Balanssi on oikein onnistunut, eikä minkään äänialueen yliannostelun vaaraa ole. 17,5 x 43 x 34 cm Paino ............................................................................. Itseisarvo on tyypillinen kahdeksanohmisille kaiuttimille, ja vaihekulman poikkeamat ovat tavallista pienempiä bassoalueella. 8 ohmia Elementit .................................................................... SUOSITTELEMME ????. Muhevan sävykäs alapää istuu kuitenkin hyvin kokonaisuuteen eikä kompressoi iskuja kovinkaan helposti. Stereokuva ei ole äärimmäisen tarkka, mutta epäkaiutinmainen äänimaailma on vakuuttavaa. Alakerrassa on ryhdikästä rouheutta, vaikka dynamiikka on hieman rajallinen. Mikael Nederström Kirkas ja läsnäoleva mutta ei rahtuakaan rasittava ääni. ei HarrinKaiutinHehku Herkkyys (2,83 V, 1 m) ....................................................................... 5,5 dB Lisäviive 1 kHz ........................................................................................ www.harrinkaiutin.fi Mitat (lxkxs) ............................................................. (vihreä. 5,8 ohmia @ 35 Hz 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet o(pun), 20 o (sin), ja 60 o (vihr) Harrin Kaiutin Hehku Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). 2200 Hz Liitin .............................................................................. Soinnin eri rekisterit sävykkäästä bassosta heleään diskanttiin ovat hyvin tasapainossa. (v i h r ) Harmoninen särö eri taajuuksilla 9 voltin syöttöjännitteellä. 2.harmoninen (punainen), 3. 19 mm Jakotaajuudet .......................................................... 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 10 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Harrin Kaiutin Hehku DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). (sininen) ja 4. Toisaalta herkkyys on pienehkö, 80 dB. Nyanssiherkuttelijalle turvallinen ja kiehtova valinta, joka toimii hienosti kaikenlaisella musiikilla. 2–8 kilohertsin välinen alue näyttää kuitenkin hieman muita vaimeammalta. Erottelu on hyvää tasoa, ei kuitenkaan korostunutta musikaalisuuden kustannuksella. Kaiutin toimii miellyttävästi monenlaisella musiikilla. 37 Hz Minimi-impedanssi ............................................................................. Toisaalta sitten vakaaksi lähimikitetyn laulajan läsnäolo välittyy hienosti eikä vaeltelua esiinny – Juice tulee kyllä silmille, jos niin on levyllä tarkoitettu. Kuivakkuudesta ei voi puhua, mutta dipolitoimisiin tilaihmeisiin tottunut saattaa pitää soundia liian pistemäisenä. Yhteenveto HARRIN kaiuttimien laatu on ajan mittaan noussut tasolle, jolla ei ole häpeämistä resursseiltaan huomattavasti mahtavampienkaan valmistajien rinnalla. 20 100 1000 10000 20000 30 40 50 60 70 80 90 100 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] H ar m on i n e n s¨aro @ 8. (si n ), 4. 45 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz) .................................... 95 V l i n (m u st), 2. Harrin Kaiutin Puhelin ......................................................................... naparuuvi Kaksoisjohdotus ..................................................... -basso ......................................................................... Dynamiikka on hyvää tasoa, joskaan mitään maanjäristysbassoja kaiuttimesta ei irtoa. alkaen 2 190 €/pari Valmistaja .................................................................. Se tarjoaa hienostunutta äänentoistoa, viimeisteltyä kotelotyötä ja asiakkaan tarpeet huomioon ottavaa palvelua. Ääni on ehkä hivenen kallellaan ylimmälle diskantille ja keskimmäiselle bassolle, millä balanssista on saatu kaupallisempi. Tasapaino miellyttävyyden ja erottelun kesken on onnistunut erinomaisesti. Bassoviritys on mitoitettu onnistuneesti, ja vaste ulottuu kokoon nähden kohtalaisen alas. Suurilla kuunteluvoimakkuuksilla matalien taajuuksien dynamiikan rajat tulevat ymmärrettävästi vastaan, mutta se tapahtuu huomaamattomasti. 250 W Nimellisimpedanssi .............................................. Testiparissa oli lisähintaan saatava CorFac2kaapelointi. Hehku kestää vertailun kansainvälisesti arvostettujen merkkien vastaavan luokan kaiuttimen kanssa. Parhaista sitten saattaa hävitä hitunen purevuutta ja iskua. Bassotoisto on paikoin pyöreä mutta sävelerottelultaan helposti seurattava
Vertailussa neljän tonnin lattiakaiuttimet Premium-luokan kaiuttimissa käytetään laadukkaita osia ja materiaaleja Sony MDR-Z7 Hulppeaa mukavuutta Sonyn uusilla huippukuulokkeilla B&O Beoplay S8 Täyteläinen 2.1-äänenparantaja tietokoneelle tai televisiolle Mediatoisto kuntoon Kokeilussa monihuonelinkit, -vahvistimet ja Bluetoothvastaanottimet Libratone Diva Design-soundbar Skandinaviasta hallitsee langattomat tekniikat Yamaha A-S2100 ja CD-S2100 Yamahan merkittävän S-sarjan päivittynyt vahvistin ja cd-soitin testissä tulossa Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi 82. Hifimaailma2/2015 ilmestyy 27.2