Hifimaailma 1/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LG Vertailussa: Heco Ascada 2.0 Sony NW-ZX2 Peruskaiutin bluetoothilla Audiofiilin matkasoitin Huippusuunn ittelijan tarina Matti Otala 1939–2015 Stax SR-009 5 000 euron kuulokkeet Digivalmis huippuvahvistin Hegel H360 Avid Ingenium ja Pro-Ject Xtension 9 Evolution Edistyneet levarit. AUDIO • VIDEO • KOTITEATTERI • HIGHEND Denon HEOS 1 Akustiikka kuntoon 1/2016 11,90 € OLED -lippulaivat Panasonic vs
Rubiconista kokoat myös mahtavan kotiteatterin. Kaikki sarjan kaiuttimet ovat Tanskalaista käsityötä. fi K O T I K Ä Y N T E J Ä S U O R I T E T A A N Hanki nyt DALI RUBICON High End -kaiuttimet, saat -30% vaihtohyvityksen vanhoista kaiuttimistasi. TULE KOEKUUNTELEMAAN • 10 VUODEN TAKUU Mainostoimisto Stadio Oy DALI RUBICON kaiuttimet edustavat luokkansa ehdotonta huippua. H E L S I N K I • T U R K U • TA M P E R E • J Y VÄ S K Y L Ä • O U L U • K U O P I O • w w w. Lopputuloksena on huippulaadukas viimeistely ja luokkansa paras ääni. Myönnämme 30% hyvityksen vanhoista kaiuttimistasi vaihdossa DALI highend -kaiuttimiin: • DALI RUBICON 2 999,-30% maksat vain 699,kpl • DALI RUBICON 5 1599,-30% maksat vain 1119,kpl • DALI RUBICON 6 1999,-30% maksat vain 1399,kpl • DALI RUBICON 8 2599,-30% maksat vain 1819,kpl • DALI RUBICON LCR 1199,-30% maksat vain 839,kpl • DALI RUBICON VOKAL 1899,-30% maksat vain 1329,kpl. Rubicon malleissakin käytetään Dalin itse valmistamia elementtejä. Tästä todisteena useat testivoitot alan medioissa. h i fi s t u d i o . Mallisto kattaa kaikki kokoluokat hyllykaiuttimista suuriin lattiakaiuttimiin
Tästä todisteena useat testivoitot alan medioissa. Monelle riittää se pelkkä puhelinkin. ????. Kuuntelun kokonaisarvosana muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Rubiconista kokoat myös mahtavan kotiteatterin. Ainoastaan tietokoneääneen parannukseen soveltuva pieni purkki on edullinen mutta tekee tehtävänsä erinomaisen hyvin. Rubicon malleissakin käytetään Dalin itse valmistamia elementtejä. Pisteasteikko on 0-5, ja ne ovat suoraan käännettävissä tähdiksi. Yksittäislaitetesteissä Suosittelemmemaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/laatusuhteen omaava tuote. Eikä iPhone + Oppo HA-2 -pino taatusti häpeä viimeistelynkään osalta. TESTIVOITTAJA ????. Vaikeammin hyödyllisyytensä oikeuttavia laitteita ovat kannettavat musiikkisoittimet, jotka nykypäivänä muistuttavat yhä enemmän niitä munankeittimiä. Aivan kuten bluetooth-kaiutinkaan ei tee tarpeettomaksi tasokasta äänilähdettä ja tehokasta vahvistinta. Toimitus Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Puhelin: 010 778 6401 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Päätoimittaja Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi Puhelin: 010 778 6404 Avustajat Jussi Arvio Jaakko Eräpuu Matti Hermunen Heikki Kivelä Matti Komulainen Mikael Nederström Kari Nevalainen Pekka Tuomela Ulkoasu Markus Paajala Mikko Litmanen Ilmoitusmyynti Fokus Media Finland Oy Esko Kontio Sähköposti: esko.kontio@fokusmedia.fi Puhelin: 0400 997 662 Vuosikerta 8 numeroa Julkaisija ja kustantaja Fokus Media Finland Oy Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Puhelin: 020 7354 130 asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Painopaikka Punamusta Oy ISSN 1796-6507 SUOSITTELEMME ????. Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) ????. Äänentoistossa erikoistujien ja monitoimikoneiden yhteiselo on sujunut rauhassa alusta asti, vaikka harrastajat tuppaavatkin suhtautumaan sitä kriittisemmin tuotteeseen mitä enemmän temppuja se taitaa. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) ????. Toinen, modernimpi joulun hittilahja taas toimii täysin päinvastoin. Perushyvä ääni, sen säädettävyys ja kokonaisuuden huomioon ottaen halpa hinta vain kruunaavat multitasker-filosofian. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. TULE KOEKUUNTELEMAAN • 10 VUODEN TAKUU Mainostoimisto Stadio Oy DALI RUBICON kaiuttimet edustavat luokkansa ehdotonta huippua. Kaikki sarjan kaiuttimet ovat Tanskalaista käsityötä. Kokonaispisteet muodostuvat osaalueiden painotetusta keskiarvosta. Sonyn yli tonnin hintainen NW-ZX2 on moderni Walkman ja eittämättä hienosti viimeistelty luksusesine, mutta älypuhelimen ja hyvän kannettavan kuulokevahvistimen yhdistelmä on paitsi halvempi, monin verroin monipuolisempi. Kuunteluarvostelu Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissä sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Mauri Eronen Päätoimittaja arvostelut pääkirjoitus Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Hyvä monitoimikone yltää monessa tilanteessa lähelle erikoislaitteen suorituskykyä tehden sen tilaa säästämällä ja krääsän määrää vähentämällä. Pisteasteikko on 0-5. Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Myönnämme 30% hyvityksen vanhoista kaiuttimistasi vaihdossa DALI highend -kaiuttimiin: • DALI RUBICON 2 999,-30% maksat vain 699,kpl • DALI RUBICON 5 1599,-30% maksat vain 1119,kpl • DALI RUBICON 6 1999,-30% maksat vain 1399,kpl • DALI RUBICON 8 2599,-30% maksat vain 1819,kpl • DALI RUBICON LCR 1199,-30% maksat vain 839,kpl • DALI RUBICON VOKAL 1899,-30% maksat vain 1329,kpl 3. Aina ei kuitenkaan täydy olla näin. Toisessa ääripäässä on yhteen tehtävään erikoistunut Henry Audion da-muunnin. Kun kaiutinpari sisältää bluetoothin, vahvistimen ja da-muuntimen, on musiikin kuuntelusta älyttömän helppo nauttia nopeasti nostamatta takapuolta penkistä. Pisteet Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänenja kuvanlaatu, jne.). Kännykkä on monikäyttöinen multitasker. Ruokajournalisti ja televisiojuontaja Alton Brown onkin sanonut, että ainoa hänen keittiössään hyväksytty unitasker on jauhesammutin. Lopputuloksena on huippulaadukas viimeistely ja luokkansa paras ääni. Vertailutesteissä Suosittelemme-maininnan voi saada myös tuote, joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta erityislaatuista. fi K O T I K Ä Y N T E J Ä S U O R I T E T A A N Hanki nyt DALI RUBICON High End -kaiuttimet, saat -30% vaihtohyvityksen vanhoista kaiuttimistasi. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: ????. TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU Puhelin: 0107786400 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Verkossa: www.hifimaailma.fi H E L S I N K I • T U R K U • TA M P E R E • J Y VÄ S K Y L Ä • O U L U • K U O P I O • w w w. Huono (suorituskyvyssä selviä puutteita) Unia vai multia MYYNTIMIEHILLÄ on kova tarve keksiä jouluksi aina vain erikoistuneempia yhden toiminnon kapineita, niin sanottuja unitaskereita. h i fi s t u d i o . Se on korvannut usein tarvittavaa oheisroipetta, kuten taskulampun ja -laskimen, kellon, muistion, kameran ja ties kuinka monta muuta jokapäiväistä unitaskeria. Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) ????. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Kukapa ei muistaisi vuosien saatossa kaappien perille kerääntyneitä popcornkoneita, vohvelirautoja, munankeittimiä ja pizzauuneja. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. Mallisto kattaa kaikki kokoluokat hyllykaiuttimista suuriin lattiakaiuttimiin. Kun loppumattomiin ominaisuuksiin yleensä vielä yhdistyy halpa hinta, ovat ennakkoluulot ymmärrettäviä. Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) ????. On kuitenkin lukemattomia tilanteita, joissa kännykän ledivalo tai kamera ei pysty korvaamaan tehokasta taskulamppua tai järjestelmäkameraa. Esimerkki hyvästä monitoimilaitteesta on tässäkin lehdessä testattu Heco Ascada 2.0 -bluetooth-kaiutin
www.mareks.fi Mareksound Oy – Valimotie 2, 00380 HKI info@mareks.fi – puh: 010 321 3220 Devialet Expert-tuotteet löydät myymälästä
Parivertailussa kaksi markkinoiden parasta kuvaa tarjoavaa 4k-televisiota. henkilökuva 18 ArvoPärt80vuotta Syyskuussa 80 vuotta täyttänyt virolainen Arvo Pärt on maailman esitetyin aikalaissäveltäjä. 64 Silläkorvalla: StaxSR-009-kuulokkeet Sähköstaattisten kuulokkeiden kruunaamaton kuningas ohjattuna sekä puolijohtein että putkin. hifiharrastaja 30 Antti-JussiVaarni Torvikaiuttimiin ja putkivahvistimiin tykästynyt harrastaja on sijoittanut suuren summan myös akustointiin, mutta vaivannäön tulokset palkitsevat. Kiivasta luomiskautta tarkastellaan kuuden cd:n kokoelmassa. 34 OppoHA-2-kuulokevahvistin Blu-ray-soittimien kautta kuulokkeisiin vaeltanut Oppo tarjoaa tasokasta taskuvahvistusta hienoissa kuorissa. 80 DenonHEOS1 -monihuonekaiutin Hyvin soiva pikkukaiutin toimii hienosti yksinään ulkona tai osana koko kodin täyttävää monihuonejärjestelmää. testi 10 DenonDRA-100 -verkkovahvistin Denonin Design-sarjan tyylikäs monitaituri täyttää kakkossetin tarpeet suvereenisti. sisältö 3 Pääkirjoitus 6 Tuoteuutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. 68 SolaudioFusion -kaiuttimet Kotimainen kaiutinsuunnittelu on monimuotoista ja luovaa. s. Eikä maksa paljoa. Sen repertuaariin kuuluu esimerkiksi polyfoninen Elka Synthex -syntikka. 75 Levyarvostelut Poimintoja uusista äänilevyistä. 52 HegelH360-vahvistin Norjalaisvalmistajan toistaiseksi paras integroitu vahvistin yhdistää ketterän äänen verkkoäänentoistoon. kokeilu 13 SonyNW-ZX2-soitin jaMDR-1A-kuulokkeet Japanislaisvalmistajan ikoninen Walkman-sarja ulottuu nyt huipputasolle yli tuhannen euron hintaisella musiikkisoittimella. 80 highend s. vertailu 22 LG55EF950Vvs.Panasonic TX-65CZ950-oled-televisiot Oledin ylivoima kasvaa, kun Panasonic liittyy joukkoon. 36 AvidIngenium vs.Pro-JectXtension9 Evolution-levysoittimet Kelpo levysoittimen saa 500 eurolla. 20 HecoAscada2.0 -aktiivikaiutin Bluetoothilla ja da-muuntimella varustettu aktiivikaiutinpari korvaa monta erillistä laatikkoa ja tarjoaa toimivat sävynsäädöt. levyarvio 76 BobDylan:TheCuttingEdge Bob Dylan ravisteli ilmaisunsa rajoja puoli vuosisataa sitten. 52 s. nostalgistahifiä 46 BraunPCS45 jaNeumannVMS70 -levysoittimet Epäreilussa parikokeilussa kaksi menneen ajan mestaria, piskuinen Braun ja kaiverruskoneenakin toimiva kolmesataakiloinen Neumann. 72 VTLTP2.5mk2 -levysoitinesivahvistin Amerikkalainen VTL on vakiinnuttanut asemansa audiofiilivaihtoehtona. Kokeilussa kaksi soitinta hiilikuituvarrella. 22 s. 44 HenryAudioUSBDAC128 mkII-da-muunnin Usb-liitännästä käyttöjännitteensä ottava open source -muunnin on mitä parhain tietokoneäänen parantaja. 60 www.mareks.fi Mareksound Oy – Valimotie 2, 00380 HKI info@mareks.fi – puh: 010 321 3220 Devialet Expert-tuotteet löydät myymälästä 5. 40 MattiOtala1939–2015 Monilahjakas professori Matti Otala tunnetaan parhaiten tim-särön keksijänä ja Harman Kardonin pääsuunnittelijana. 82 Tulossa Seuraavassa numerossa… 1 2016 vakiot 60 Hermuset:SonusFaber OlympicaII-kaiutin Italialaisvalmistajan omistaja vaihtui muutama vuosi sitten, mutta kaiuttimet ovat edelleen tolkuttoman hienosti viimeisteltyjä. Yksi esimerkki rohkeasta omasta linjasta on Petri Sallisen luotsaama Solaudio. tietoa&taitoa 56 Kodinakustiikkaosa3/3 Juttusarjan viimeisessä osassa kolme esimerkkiä olohuoneen akustiikan parantamiseen. kolumni 79 JussiArvio Romua ja aarteita raportti 27 ElkaSynthex Salolainen Soundion Oy osti pari vuotta sitten italialaisen kosketinsoitinvalmistaja General Musicin konkurssipesän. Mihin päästään, kun budjetti nousee lähes kolmeen tonniin. TP 2.5 mk2 on ajanmukainen väline vinyylejään vaaliville. Valmistajan pienimmäisin soveltuu myös kotikäyttöön. 50 GeithainRL906 -aktiivikaiutin Saksalaisen Geithainin ammattitaito keskittyy studiomonitoreihin
Diskanttielementti on 25-millimetrinen tekstiilidome. HD 800 S:n kapseli on päällystetty ruostumattomasta teräksestä erikoisvalmistetulla harsolla. Xeo 2:ssa on yhden tuuman diskanttielementti sekä viiden ja puolen tuuman bassoääninen bassorefleksikotelossa. Kyse on high-end bluetoothkaiuttimesta. HD 800 S käyttää HD 800:sta tuttua kapseliteknologiaa, ja toistoa on optimoitu keskija matalilla taajuusalueilla. Katso rasian toimintaperiaatetta selventävä video YouTubesta hakusanalla ”Nasotec Swing Headshell”. Koonnut: Kari Nevalainen ja Heikki Kivelä Tuoteuutisaineistoa voi toimittaa osoitteeseen toimitus@hifimaailma.fi tuoteuutiset Langaton aktiivi dacilla HYVIN menestyneen langattoman Ascada 2.0 -jalustakaiuttimen jatkoksi saksalainen Heco on julkaissut uuden Ascada 600 Tower -lattiakaiuttimen. Lisätiedot: www.highendcity.com Taas joku voitti! EDELLISEN numeron lukijakyselyssä palkintona olleen UE Boom 2 -bluetooth-kaiuttimen voitti Vesa Yli-Marttila. Ascada 600 Towerin suositushinta 1 999 euroa parilta. Ascada 600 on paitsi kookkaampi, myös valmistajan mukaan paranneltu monilta osin ja siinä on vielä enemmän ominaisuuksia. Analogisen lisäksi digitaalisia ottoja on optinen, koaksiaali, usb ja kaikkien sanotaan päästävän läpi korkearesoluutiodataa 96kHz/24-bit-tasoon asti. Ne on valmistettu korkealaatuisesta, vaimentavasta muovista, jota ilmailualalla käytetään metallin korvikkeena. Kaukoohjain tulee mukana. 12,95 grammaa painava erikoisversio Ortofonin SPU-rasioille tulee myös pian markkinoille. Lisätiedot: www.heco-audio.de, www.hifitalo.fi Pieni langaton Dynaudiolta TANSKALAINEN Dynaudio lanseerasi Xeo-kaiutinsarjansa vähentääkseen kodin kaapelirumbaa, mutta myös tarjotakseen saman Dynaudio-äänen kuin sen passiivikaiuttimissa. Onneksi olkoon voittajalle! Uusi kysely osoitteessa www.hifimaailma.fi/kysely Lähemmäksi täydellisyyttä HD 800 S:n myötä Sennheiser tuo markkinoille dynaamisen lippulaivansa uuden version, joka valmistajan mukaan ylittää edeltäjänsä kuuntelukokemuksen. Elementtejä ajaa kaksi 65W vahvistinta. Ääni on dsp-korjattu. Kaiutinparin hinta on 1 365 euroa. Kotelo on komposiittimateriaalia ja etulevy alumiinia. Lisäksi HD 800 S -version varustetasoa on nostettu lisäämällä tuotteeseen symmetrinen xlr4-kaapeli. Lisätiedot: www.dynaudio.com, www.scanteknik.fi Vääntöä rasiakelkkaan NASOTEC Etelä-Koreasta on esitellyt uuden Swing-rasiakelkan, joka asettaa reaaliaikaisesti neulan oikeaan tangentiaaliseen kyntökulmaan kelkan joustavan ulko-osan avulla. Sankaan Sennheiser on valinnut muotoilun, joka koostuu useasta ääntä vaimentavasta muovija teräskerroksesta. Halkaisijaltaan 56 millimetrin mittainen kapseli on tämän päivän dynaamisten kuulokkeiden suurin. Lisäksi toistoa voi erikseen taajuuskorjata kuunteluhuoneen akustiikan mukaan. Äänen sanotaan tämän seurauksena olevan rasittamaton mutta dynaaminen, erittelevä ja kiinteäbassoinen. Kaiuttimen saa mustana tai valkoisena. Viimeksi mainitun se sanoo saavuttavansa maineikkailla Dynaudiokaiutinelementeillä sekä tasokkailla integroiduilla digitaalivahvistimilla. Kaiuttimia saa monia yhteen huoneeseen tai yhden useampaan huoneeseen. Hyvän äänen salaisuus piilee Hecon mukaan muun muassa elementtien paperimembraanissa ja laadukkaassa kuitukartiossa sekä tukevassa mdf-basso-refleksikotelossa. Kapselin koosta huolimatta patentoitu välikalvo, jossa on innovatiivinen rengasmuotoilu, minimoi kaikki mahdolliset vääristymät, joita voi syntyä erityisesti korkeilla taajuuksilla – pitäen harmonisen kokonaissärön alle 0,02 prosentissa. Nyt tulee uusi Dynaudio Xeo 2, Dynaudion pienin langaton kaiutin. Pöytäsijoitusta varten on pieni jalusta. Alumiinista valmistettu rasiakelkka painaa 10,7 grammaa ja sen hinta asettunee noin 300 euron tietämille. Lisäksi Ascada 600 Tower siirtää signaalin myös kaiuttimien välillä langattomasti, jolloin asennuksesta saadaan vielä huomaamattomampi täysin ilman johtoja. Kaiuttimet ovat saatavilla korkeakiiltoisena mustana ja valkoisena. Lisätietoja: fi-fi.sennheiser.com 6. Myös väri on hieman uudistunut: korvakupit ovat saanet mattamustan viimeistelyn. 13-senttimetrisiä bassoäänisiä on kolme ja niiden rinnalla yksi saman kokoinen basso-keskiääninen. Xeo 2 on 26 senttimetriä korkea ja painaa 4 kiloa. Molemmat aktiivikaiuttimet tarjoavat kokonaisen hifi-systeemin ilman lisälaitteita. Langattoman lisäksi yhteyden saa analogisesti sekä digitaalisesti toslinkin kautta. HD 800 S -kuulokkeiden hinta on 1 655 euroa, ja niiden pitäisi löytyä kaupoista lehden julkaisun aikaan. Jokaisessa kaiuttimessa on 110 watin integroitu vahvistin. Kaapelittomasta sarjasta on ilmestynyt kompakti Xeo 4 ja lattiamalli Xeo 6. Rasian pää kääntyy +/5 astetta. Myös kohinatason sanotaan olevan alempi riippumatta neulavoimasta
Molemmille rasiatyypeille on omat sisäänmenonsa. Soitin toimii myös esivahvistimena. Cyruksen mukaan sen päätavoite on tässä laitteessa ollut korkeatasoinen äänenlaatu ja äänirasioiden yhteensovittaminen vahvistimen kanssa. Siksi onkin hieman yllättävää kuulla, että Meridian on luonut uuden huipputason cd-soittimen, 800 Reference -sarjaa edustavan 808.6 Signature Reference CD Playerin – Meridianin mukaan parhaan cd-soittimen minkä se on koskaan valmistanut. Lisätiedot: www.cyrusaudio.com AVM P 1.2 – high end -levysoitinesivahvistin järkihintaan PERUSTAMISESTAAN 1986 asti AVM on tarjonnut asiakkailleen huolellisesti suunniteltuja riaa-esivahvistimia siitä lähtökohdasta, että hyvin alhaiset signaalitasot vaativat erikoisratkaisuja ja tarkkuutta yksityiskohdissa. P 1.2:n kytkentä on aiemmista AVM:n phono-etusista, ja erityistä huomiota on kiinnitetty signaaliteiden lyhyyteen. Helsinki: Mareksound Turku: HiFi Mesta Hegel: www.hegel.com Good HEGEL H80 Integrated amplifier 2*75w + DAC Meridian kisaan maailman parhaasta cd-soittimesta MERIDIANIN cd-soittimilla on kiistatta komea historia. Jokainen otto voidaan tarkasti sovittaa kyseiselle rasialle ja varrelle. Meridianin oma SpeakerLink-liitäntä löytyy myös. Viime vuosina firma on kuitenkin panostanut vahvasti digikaiuttimiin ja striimauslaitteisiin. Edellinen merkittävä phono-aste Cyrukselta oli aEQ7 vuodelta 1998. Cyrus on yksi niistä valmistajista, joilta välillä jo loppui usko vinyylitoistoon. Nyt Cyrus myöntää, että monet pitävät vinyylilevyjä emotionaalisesti kaikkein mukaansatempaavimpana musiikkimediana. Lisäksi on kytkettävä kieroutumissuodin. Stereo-tasomittarit auttavat sovittamaan ottojen tason tarkasti reaaliajassa. Myös analogisille ulostuloille on sävynsäädöt ja kanavatasapainon säätö. Usbja rca-otot hyväksyvät 192kHz/24-bit-dataa (Delta Sigma 176,4 kHz) ja DSD64-tiedostoja. Pelkkä esivahvistinversio 818.3 maksaa 11 490 euroa. Yhdessä oheiselektroniikan kanssa pyörittimen sanotaan vähentävän lukuvirheitä ja tehostavan korjausta 40 prosenttia tavallisiin cd-soittimiin verrattuna. Lisätiedot: www.avm-audio.com, www.hifiguru.fi 7. Valmistajan mukaan uusi P 1.2 ei tee tähän poikkeusta. Lisätiedot: mareks.fi, meridian-audio.com tuoteuutiset Cyrus kilpaan vinylistien sieluista JONKINLAISESSA kulttimaineessa oleva hifi-elektroniikkavalmistaja Cyrus on julkistanut uuden levysoitinesivahvistimen Phono Signaturen. Sisäänajetut komponentit on valittu ja sovitettu toisiinsa yksitellen. Digifiltterillä voi säätää ääntä mieleisekseen. Mc:lle mukana tulee kuormitussovittimia. Äänenlaadun kannalta kriittisillä osa-alueilla AVM on käyttänyt vain laadukkaimpia filmikondensaattoreita ja metallivastuksia. Englannissa 215 millimetriä leveän Phono Signaturen hinta on tällä hetkellä 1199 puntaa. 808.6 Signature tukee kaiken muun lisäksi Meridianin omaa mqa-dekoodausta. Cyruksen uusi levysoitinesivahvistin mahdollistaa säädöt, joilla levyjen eroja voidaan tasoittaa, myös suoraan kaukosäätimestä käsin! Rasiasovituksen ja helppokäyttöisyyden lisäksi Phono Signature on valmistajan mukaan suunniteltu tarjoamaan laajaa dynamiikkaa muun muassa uuden kohinattoman dc-virtalähteen ansiosta. Levyt eroavat toisistaan: uusi levy soi hyvin, mutta on monia levyjä, jotka kärsivät huonosta masteroinnista ja prässäyksen laadusta. AVM P 1.2:n hinta on 795 €. Painava kotelo on työstetty yhdestä alumiiniharkosta. Phono Signatureen voidaan kytkeä yhteensä neljä levysoitinta simultaanisesti. Meridian 808.6:n hinta on 15 990 euroa. Meridianin mukaan uudessa cd-soittimessa on monia teknisiä parannuksia, kuten tehokkaampi dsp, uusi lineaarinen virtalähde, uusi master-kello, fifo-bufferi ja ennen kaikkea cd-rom-pohjainen pyöritinosa. Kyse on levysoitinesivahvistimesta mmja mc-äänirasioille. Mc-rasioille on gain-säätö, resistanssija kapasitanssisäätö, jotka mahdollistavat yhteensä 160 kombinaatiota
Belcanton tyyliin Dac 3.7 toimii esivahvistimena ajatuksella, että se kytketään suoraan päätevahvistimeen. Monien digitaalisten sisäänmenojensa ansiosta Evolution 100CD on myös da-muunnin kahdella 192kHz/24-bitstereo-dacilla kaksoisdifferentiaalimoodissa. Puhdas ääni on valmistajan mukaan saatu aikaan jitterittömällä Master Reference Ultra-Clock -piirillä. Lisätiedot: www.elac.fi, www.scanteknik.fi EVOLUTION 100CD on Creekin uusin digisoitin, joka kelpaa niin striimaukseen kuin cd-levyjen soittamiseen korkeimmalla tasolla. Kaksoisdifferentiaali-periaatteella toimivan Dac 3.7:n sanotaan tarjoavan laajaa 126 desibelin dynamiikkaa ja alhaista kohinatasoa sekä analogisista että digitaalisista äänilähteistä. Sarjassa on kaksi jalustakaiutinta, yksi lattiamalli, keskikaiutin sekä Dolby Atmos -surround-kaiutin – täydennettynä kolmella aktiivisubbarilla. Alumiinikotelossa on oled-näyttö, jonka kirkkautta voi säätää samoin kuin näppäinvalojenkin. Debut-kaiuttimille on yhteistä, että niiden bassoäänisten kartiossa on käytetty aramid-kuitua laajan toistokaistan saavuttamiseksi, ja että tekstiilidome on upotettu syvään suuntaimeen. Kuulokevahvistimesta sanotaan, että se ajaa useimpia kuulokkeita suosituksen ollessa 8–2 000 ohmia. Laitteessa on myös kaksi digitaalista ulostuloa sekä Creek RC bus. Antoasteen rakenne on valmistajan mukaan valittu kuuntelemalla. Helsinki: Mareksound Turku: HiFi Mesta Hegel: www.hegel.com Better HEGEL H160 Integrated amplifier 2*150w + DAC + AirPlay tuoteuutiset Belcanto-uutuuksia DIGIVAHVISTIMISTAAN tunnettu Belcanto on lisännyt valikoimaansa uuden huippudacin Dac 3.7:n sekä REF600M-monopäätteet. Ääntä parantavat myös käytetyt tarkkuusvastukset ja A-luokassa toimiva tehoaste sekä kohinaton VBL1-virtalähde. Uudessa dacissa on viisi 192kHz/24-bit-tason asynkronista sisäänmenoa, nopea ST-kuituja analoginen adc-otto. Virtaa puskee 30-wattinen rengassydänmuuntaja, jonka kolme käämitystä jakaa kukin erikseen virtaa analogipuolelle, digipuolelle ja pyörittimelle. Lisätiedot: www.belcantodesign.com, www.hifiguru.fi Creek Evolution 100 CD – soitinta moneen ELAC Debut -kaiutinsarja amerikkalaisin siivin KUTEN niin moni kaiutinfirma ennen sitä, saksalainen ELAC on valjastanut kuuluisan amerikkalaisen kaiutinsuunnittelijan, Andrew Jonesin, uuden Debut-kaiutinsarjansa markkinointiin. REF600M -monoblokit tuottavat Belcanton mukaan A-luokan ääntä D-luokan toteutuksella. Belcanto Dac 3.7:n erillisellä VBL-virtalähteellä sanotaan pystyvän kaivautumaan entistä syvemmälle digiäänitysten saloihin. Dac 3.7:n hinta erillisellä virtalähteellä on 4 945 euroa ja REF600M maksaa 5 500 euroa parilta. Kuuden digitaalisen lähteen lisäksi kontaktin saa bluetoothilla. F5-lattiakaiutinpari taas maksaa 759 euroa. B5 on 6-ohminen, 85 desibeliä herkkä 2-tie 5,25 tuuman bassokeskiäänisellä, B6 on samanlainen, mutta 6,5 tuuman bassokeskiäänisellä ja lattiamalli F5 on 3-tie kolmella 5,25" bassokeskiäänisellä ja tuuman domella ja 42 hertsin alarajataajuudella. Se on samalla digitaalisella voimakkuudensäädöllä varustettu esivahvistin eri äänilähteiden välillä. Lisäksi mdf-kotelo on sisältä runsaasti rimoitettu. Myös 24-bittisen digitaalisen voimakkuudensäätimen sanotaan olevan läpinäkyvä ja tarkka koko säätöalueella. Gainin voi valita 27 desibelin ja 33 desibelin väliltä. Jonesin sanotaan suunnitelleen tai olleen mukana suunnittelemassa viittä uutta, hinta/laatu-suhteeltaan houkuttelevaa kaiutinta. CDM-1 cd-pyöritin on varustettu malatajitterisellä master-kellolla. Creek suosittelee 100CD:n seuraksi Evolution 50A -vahvistinta ja Epos K1/K2/K3 -kaiuttimia. Maahantuoja ilmoittaa ELAC B5:n hinnaksi 319 euroa parilta, ja B6 on 399 euroa/ pari. Mukana tulee Creekin EVO-kaukosäädin. Hinta: Lisätiedot: www.creekaudio.com, www.hifiguru.fi 8. Usb on asynkroninen, mutta vaatii pc:llä toimiakseen ajurien lataamisen Creekin verkkosivuilta. Audioulostuloja on sekä balansoidut että balansoimattomat. Tehoja on 600 wattia 4 ohmiin ja 300 wattia 8 ohmiin
A-U671:n suositushinta on 399 euroa. Kelat on käämitty puhtaasta uhplc-kuparista. Pure Direct -kytkimellä pääsee ohittamaan sävynsäädöt ja tukemaan bufferivahvistinta. Äänirasia on Audio-Technica AT95E. Pääteasteen alipäästösuodin, joka Yamahan mukaan on tärkeä äänenlaadulle (se mahdollistaa hyvät bassot sekä lämpimän keskialueen ja kirkkaan diskantin), on iso ofc-kela. Reference2 hyödyntää viiden osan otl-neulavarsitekniikkaa, jonka sanotaan entisestään vähentävän neulakokonaisuuden massaa. Äänirasian hinta on tällä hetkellä Yhdysvalloissa 1500 dollaria. Uuden sukupolven vahvistimet ovat olleet poikkeuksetta perinteisiä AB-luokan toteutuksia. Firmalla on kaksi tuotetta, bluetooth-gramofoni ja vertikaalinen Floating Record -levysoitin. Vahvistimessa on myös kuulokevahvistin ja anto sekä ulostulo subwooferille. Hihnavetoinen Floating Record soittaa vinyylejä pystyasennossa eräänlaisen dynaamisen hiilikuituisen äänivarren avulla ja päästää stereo-ääntä kahdesta integroidusta kaiuttimesta. Gramovox on chicagolainen kuluttajaelektroniikan start-up-yritys, joka sanojensa mukaan uudelleenmuotoilee vintage-henkisiä audiotuotteita ja varustaa ne modernilla tekniikalla. Induktanssi on 40 millihenryä ja resistanssi 600 ohmia. Neula on kaikissa Reference2-malleissa ellipsoidi timantti. Kaiuttimet ovat Tymphanyn kahden tuuman laajakaistoja neodyymimagneeteilla. Vahvistimen linjaottoon suoraan rca:lla kytkettävän ilmeisen helppokäyttöisen soittimen vanerirungon voi ostaa joko pähkinäpuulla tai vaahteralla viilutettuna. Itse da-muunnin on 32-bit/2-kanavainen Sabre 32 (ES9010K2M). Usb:n ohjain-ic on viimeisin Xmos. Yamaha sanoo rakentaneensa uuden digitaalisen pääteasteen, joka tuottaa tehoja 70 wattia kanavaa kohden ja kykenee ajamaan vaikeitakin kaiutinkuormia. Rasian kotelon massa on 10 grammaa ja suositeltu neulavoima 1,5–1,9 grammaa. Lisätiedot: www.gramovox.com 9. Tassujen väitetään vaimentavan värinöitä. Nyt Yamaha on tuonut markkinoille pienikokoisemman D-luokan stereovahvistimen A-U671, jossa nykytyyliin on myös integroitu da-muunnin. Jännitettä rasia antaa 1 millivolttia, suositeltu kuorma on 47 kilo-ohmia ja vasteeksi luvataan 10–60 kilohertsiä. Useita malleja useilta valmistajilta tunnetaan vuosikymmenten ajalta. Niitä ajaa 2x15 watin digitaalivahvistin. Pwm-tyyppinen digitaalivahvistin on suunniteltu toistamaan, muuntamaan ja vahvistamaan signaalia korkearesoluutiolähteistä. Lisätiedot: www.gradolabs.com YAMAHA on tullut jälleen tutuksi – pitkän kotiteatterivahvistinkauden jälkeen – laadukkaista stereovahvistimistaan. Vahvistimen usb-dac käsittelee dsd 5.6MHz -natiividataa ja pcm 384 kHz/32-bit -dataa. Rasia kantaa raskasta nimeä Grado Statement Reference2. tuoteuutiset Helsinki: Mareksound Turku: HiFi Mesta Hegel: www.hegel.com Best HEGEL H300 Integrated amplifier 2*250w + DAC Yamahaa D-luokassa Gradolta uusi referenssitason äänirasia ÄÄNIRASIOIDEN ja erityisesti mm-rasioiden kuningas Grado Labs on tuonut markkinoille uuden Referencesarjan rasian, johon John Grado on kehittänyt kokonaan uuden moottorin ja puisen kotelon australialaisesta jarah-puulajista. Lisätiedot: europe.yamaha.com Levyt tanassa SOITTIMET, missä lp-levyt ovat pystyssä, eivät ole mitään uutta. Firman nettikaupasta Floating Recordin saa 399 dollarilla. Pwm-modulaatio yhdistyy hyvin yksinkertaiseen topologiaan
Subwooferille on oma monolinjalähtö, ja erillistä päätevahvistinta tai aktiivikaiuttimia varten on esivahvistinlähdöt. Applen kannettavasta verkon tiedot kopioituvat helposti usb-johdon ja takalevyn pienen näppäimen avulla. Salasanaa ei tarvitse myöskään wpsyhteyspainiketta käytettäessä. Tuplahinnan myötä tarjolle on tullut verkkotoisto Airplayn ja dlna:n muodossa, mutta usb-dac on hävinnyt. Tiedostoja ja virtaa Langattomaan lähiverkkoon liittymiseksi on tarjolla helpottavia toimintoja. Laitteen mukana tulevaa pikaohjetta ei kannata hävittää, sillä verkkoon liittymisen jippoja ei kerrata uudestaan täysipainoisessa käyttöohjeessa. Denonin verkkotoiminnot toimivat luotettavasti. 1 kHz:n sini). PMA-50:stä on saatavilla myös modattu versio, jossa päätevahvistimen sijaan äänen sai esivahvistinlähdöistä, mutta DRA-100 sisältää vakiona esivahvistinlähdöt aktiivikaiuttimia varten. Kahden metallilevyn väliin jäävä kiiltävä muovikotelo on onnistuneesti suunniteltu ja toteutettu. Airplayn toiminta oli tyypillisen luotettavaa, vaikka äänessä ilmeni tekniikalle ominaista pätkimistä tietyillä äänisignaaleilla (esim. Äänilähteen valinta ja valikkojen käyttö on kieltämättä miellyttävämpää kaukosäätimellä. Viimeistely ei tunnu pätkääkään halvalta. DenonDRA-100-verkkovahvistin Teksti ja mittaukset Mauri Eronen Kuvat Valmistaja testi DENON DRA-100 on henkinen jatkaja pari vuotta sitten esitellylle PMA-50 integroidulle. Kahden analogioton lisäksi on koaksiaalinen ja kaksi optista digiottoa, usb puhelimille ja massamuisteille, Tasainen digikeskus Hyvä-ääniselle verkkovahvistimelle on aina käyttöä. Lähiverkkoon voi kytkeytyä langattomasti tai ethernet-liitännästä. Bluetooth-vastaanoton kantama on reilu ja häiriötön. Sekä dlna-protokolla että 10. Testihetkellä pikaohjetta ei ollut saatavilla pdftiedostonakaan. bluetooth (nfc), Airplay, Spotify Connect ja dlna-verkkotoisto. Tietysti wlanin tiedot voi syöttää valikosta myös käsin. Ongelmia ei esiintynyt lainkaan Spotify Connectin, dlna:n tai nettiradioiden kanssa. Samaan Denon Design Series -mallistoon kuuluu myös 400 euron hintainen DCD-50-cd-soitin. Etulevyssä ei ole virtapainikkeen, usbja omalla vahvistimella varustetun kuulokeliitännän sekä volumerullan lisäksi muita rikkovia elementtejä, sillä otonvalintaja navigointinäppäimet toimivat hipaisemalla. Jos synkronoidulle monihuonetoistolle ei ole tarvetta, täyttää Denonin Design-sarjan uutukainen kakkossetin vaatimukset suvereenisti
Esimerkiksi nettiradiokanavan valinnan jälkeen musiikki kyllä alkaa soida vahvistimesta lähes välittömästi, mutta itse sovellus jää miettimään useammaksi sekuntiksi. Voimakkuudensäädössä on pieni viive, ja +/– -painikkeisiin on lähes mahdotonta osua puhelimen ruudulta. Valikossa navigointia helpottaa se, että näkyvissä on yhtä aikaa kolme tekstiriviä. Soittolistojen hallinta sen sijaan toimii hienosti. Hyvän hyötysuhteen ansiosta DRA-100 ottaa seinästä vain reilut 20 wattia tyhjäkäynnillä ja hillityssä kuuntelussa. Valmistajan mukaan suljettua takaisinkytkentää käyttävä tekniikka on perinteisiä d-luokan vahvistimia parempi hylkimään häiriöitä muun muassa virtalähteestä. Windows 10 tukee flac-tiedostojen etätoistoa dlna-yhteensopiviin soittimiin (digital media renderer). Kakkossettiin tehon pitäisi silti riittää. Liukusäädin kuitenkin toimii tarkasti. Uuden firmwaren etsiminen jumitti laitteen sekä sen omista valikoista että webbikäyttöliittymän kautta tehtynä. Jälkimmäisestä Denon tokeni vain virtajohdon irrottamalla. Digitaalista signaalia vastaanottavaan ja käsittelevään moduuliin on myös sisällytettävissä ekvalisaattoreita ja jakosuotimia. Tekniikan on kehittänyt CSR, joka on monille tuttu aptx-bluetooth-kodekistaan. Modulaarinen vahvistinjärjestelmä mahdollistaa laitevalmistajalle mahdollisuuden tarjota 25–100 watin antotehon enimmillään kahdeksaa vahvistinkanavaa käyttämällä. Käyttäjä voi valita oletustoiminnon uuden hakemiston tai kappaleen lisäämiseen tai valita jokaisen muutoksen yhteydessä kysymyksen minne kohtaan soittolistaa kappale sijoitetaan. Kolmannen osapuolen ohjelmia ei välttämättä tarvitse kuin fiksumpaan soittolistojen ja musiikkikirjaston hallintaan. Nettiradioja lähiverkkotoimintoja varten kätevintä on käyttää Denon Hi-Fi Remote -älypuhelinsovellusta. Bluetoothin parittaminen on tavallista työläämpää, sillä käyttäjän täytyy kuitata sekä puhelimesta että vahvistimesta, että niissä näkyvä parituskoodi täsmää. Etulevyn oled-näyttö on selkeä ja helppolukuinen, vaikkakin pwm-ohjattuna välkkyvä. Softa on selkeä mutta joissakin tilanteissa takelteleva. 11. Analogiseksi ääni muutetaan vasta juuri ennen kaiutinterminaaleja. Lisäteho ei kuitenkaan olisi pahitteeksi, sillä antotehon loppuminen ilmenee vahvana leikkaamisena ja äänen säröytymisenä. testi usb-liitäntä tukevat hires(192/24) ja dsd-tiedostoja (2,8 ja 5,6 MHz). Omakotitalon ainoaksi hifisetin vahvistajaksi DRA-100:sta ei oikein ole, jos kuunteluvoimakkuudet ovat lähelläkään autenttisia tasoja, ja kaiuttimina käytetään tyypillisiä epäherkkiä jalustamalleja. Modernia vahvistusta D-luokan ddfa-päätevahvistin (direct digital feedback amplifier) tarjoaa DRA-100:ssa 2x35 watin jatkuvan tehon kahdeksaan ohmiin. Selaimen kautta toimiva www-hallinta ei tarjoa etäkäyttötoimintoja, ainoastaan verkkonimen muutoksen ja ohjelmistopäivityksen
Äänenlaadussa tai suorituskyvyssä ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja analogija digitaaliottojen välillä. Analogiset linjatulot, rca/xlr ........................ 2/0 3,5 mm tulo etulevyssä .................................... <0,001/<0,016 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ................................................................. 222 ps Esivahvistinlähtö (1 V), digitaaliotto Häiriöetäisyys, A-paino ................................................................... 1 dB Kaiutinlähtö, analogiotto Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % ........................................... 40/80/142 W Tehonkulutus idle/1/10 W@8 ohm .......................................... DenonDRA-100-verkkovahvistin testi Jos pysytään tehoalueella, on Denonin ääni erittäin leppoisa. 0,002/0,010 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ................................................................. Sävynsäätimet ...................................................... Jitter on melko vähäistä, mutta se on keskittynyt matalataajuisena perusäänen ympärille. • (kytkettävissä) Päätevahvistinotto ............................................ Tehomittaus eri impedansseihin ja vaihekulmiin. B-kaiutinlähdöt .................................................... • WLAN ........................................................................ USB-toisto .............................................................. painike Äänilähteet ohitettavissa ............................... -/Digitaalitulot (opt/coax/aes-ebu) ............. mittaukset Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm, 2 kanavaa ............................... Denonin ääni on leppoisa ja rytmikäs, kunhan kuunteluvoimakkuudet pysyvät maltillisina. 83/74 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W ................................................ connect -google cast .......................................................... ei Äänilähteiden herkkyyssäätö ...................... 0,2/0,2 dB Ylärajataajuus, -3 dB ........................................................................ -/Bluetooth ................................................................ 197 ps MALTILLISESTI tehoa antavan ddfa-vahvistinmoduulin suorituskyky on hyvä, vaikka siinä ilmeneekin kasvavan impedanssin takia tason nousua korkeilla taajuuksilla, kun kuormana on tavallinen kaiutin (noin 2 dB @ 20 kHz). Dluokalle tyypillisesti hyötysuhde on erinomainen. 0,006/0,006 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd .......................................... Erittäin hyvällä hyötysuhteella toimiva ddfa-vahvistin suoriutuu tehtävästään hyvin. • -ntfs-tuki ................................................................ 1 099,90 € Mitat (l x k x s) ...................................................... Erotettava etuja pääteaste ......................... Vahvistin digitoi analogisignaalin aina, ja ad-muuntimen 2,4 voltin yliohjaustaso saattaa jäädä harvojen cd-soittimien kanssa liian alhaiseksi. DRA-100:n da-muuntimen digitaalisuotimessa ei ole esitai jälkisointia. 92 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz .................................................... Sävysäätimien ohitus ....................................... 44 kHz Lineaarisuus, 16/24 bit .................................................................... 12. Tiedostotuki .......................................................... digitaalinen -vapaasti pyörivä ................................................................................ 95 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ........................................ -122 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz ................................................... Levysoitinotto (MM/MC) ............................... Älypuhelinsovellus on iso apu, vaikka takeltelulta ei voikaan aina välttyä. -100 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ........................................ 0,003/0,002 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd .................................................... • Monihuonejärjestelmä ..................................... • iPod-liitäntä ........................................................... • -nettiradio .............................................................. 0,02/0,10 ohm Voimakkuussäätimen tyyppi ........................................................ Yksikköimpulssivaste esivahvistinlähdöstä usb-liitännällä (massamuisti). 2/1/USB-dac ................................................................... • Loudness ................................................................. • -spotify .................................................................... Diskantti korostuu enemmän digitaaliotoilla korkeilla näytteenottotaajuuksilla. Tidal ja usb dac vain puutuvat. Soittolistojen hallinta toimii verkkotoistossa erinomaisesti. Rasittamaton mutta bassoiltaan hyvin muuta äänialuetta tukeva sointimaailma toimii kaikenlaisella musiikilla. Luotettava ja hyvä-ääninen DRA-100 soveltuu hienosti kodin kakkossettiin, eikä sen siistin linjakas viimeistely häpeile paremmassakaan ympäristössä. • Gapless-toisto ...................................................... Bassonhallinta ...................................................... Verkkotoisto .......................................................... <0,001/0,008 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ................................................................. 2,4 V Häiriöetäisyys, A-paino ................................................................... -96/-94 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz ....................................................................... 82/84 dB Kanavatasapaino ................................................................................ Hyvä mikrodynamiikka ja äänen avoimuus ovat täysin verrattavissa saman hintaluokan perinteiseen abluokan vahvistimeen. Sen luotettavasti toimivat bluetooth, Spotify Connect, Airplay ja dlna hires-formaatteja myöten riittävät kattamaan modernin striimaajan vaatimukset. 93/89 dB Kanavatasapaino ................................................................................ Jitter esivahvistinlähdöistä usb-liitännällä (massamuisti). • Kanavatasapainon säädin .............................. 28 x 10,4 x 33,7 cm Massa ........................................................................ wma, mp3, wav, aac, flac, alac, aiff, dsd HD-tiedostotoisto .............................................. 0,0 dB Lineaarisuus, 16/24 bit .................................................................... • -airplay .................................................................... Hinta .......................................................................... Ethernet ................................................................... Taajuusvaste kaiutinannoista analogiotolla (musta 8 ohm, punainen Aurelia Magenta) ja digitaaliotolla (8 ohm, sininen 44,1 kHz, violetti 96 kHz). • Letkeä ääni • Luotettavat verkkotoiminnot ja bluetooth • Korkea hyötysuhde • Soittolistojen hallinta älypuhelimesta • Ei Tidalia eikä usb-daccia • Älypuhelinsoftan satunnaiset takeltelut SUOSITTELEMME ????. • Kauko-ohjausväylä ............................................ kyllä Voimakkuussäätimen portaat ..................................................... Yhden kilohertsin sinitaajuuden tuottama säröspektri kaiutinannoista yhdellä watilla 8 ohmiin. Trigger ....................................................................... 0,006/0,004 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd .......................................... • -"play to" etätoisto ........................................... Kotiteatteritulo .................................................... USB-mediaohjaus kaukosäätimellä ......... Äänilähteiden nimeäminen ........................... -94/-100 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz ....................................................................... Digitaalilähtö (opt/coax) ................................ 22/23/47 W Pääteasteen impedanssi, 1/20 kHz .......................................... Vaihtelevat impedanssit tai vaihekulmat eivät tuota ongelmia. • (nfc, aptx) Kuulokeliitäntä .................................................... • Esivahvistinlähtö ................................................. 47 kHz Kaiutinlähtö, digitaaliotto Häiriöetäisyys, A-paino ................................................................... • Tallenninlähtö ....................................................... 0,0 dB Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz .................................................... • info DenonDRA-100 Digitaalisestikypsä DENON DRA-100 kuulostaa hyvältä ja toistaa musiikkia monenlaisista digilähteistä ja verkosta. 100 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz .................................................... 4,8 kg Äänilähteen valinta ..........................................
NW-ZX2-soittimen kohdalla on kyse huippuluokan tuotteesta monessakin mielessä. SonyNW-ZX2-musiikkisoitinjaMDR-1A-kuulokkeet Teksti Heikki Kivelä Kuvat Valmistaja kokeilu Kuninkuusluokan kannettava Sonyn Walkman on ollut vuodesta 1979 yksi tunnetuimmista kannettavan audion brändeistä. 13. Se on ennen kaikkea hyvin laadukas, tehokas ja tyylikäs kannettava musiikkisoitin, jonka lähimmät vertailukohteet löytyvät esimerkiksi Neil Youngin masinoimasta Ponosta tai Applen iPod Touchista. Tuotesarjan uusin NW-ZX2-soitin osoittaa, että Sony vahvasti mukana myös nykyisen digialan kärkiryhmässä
Kannettavien musiikkisoittimien joukossa Sonyn NWZX2 onnistuu tarjoamaan yhdessä paketissa sen, mihin muuten tarvittaisiin esimerkiksi älylaite ja sen rinnalle erillinen kannettava da-muunnin/kuulokevahvistin. Ensin mainitun vaikutus stereokuvaan on kuulokekuuntelussa hieman liiankin manipuloiva, kun taas jälkimmäiset sopisivat paremmin esimerkiksi multimediasisältöjen tarkasteluun. 1 325 € Edustaja: .................................................................... Tehokkailla superkondensaattoreilla on saatu hillittyä myös akunkäyttöä, joten NW-ZX2 soi mp3-tilassa noin 60 tuntia, kun taas hd-tilassa käyttöaikaa löytyy noin 33 tunnin ajan. 6,5 x 13,1 x 1,9 cm Paino: ........................................................................... Sen sisälmyksistä löytyvät kaksi kello-oskillaattoria, seitsemän OS-CONkondensaattoria ja kuulokelähdön käämiresistori eivät ole jokaisen älylaitteen rakennuspalikoita. Sony Puhelin: ....................................................................... Lisäksi Sonyn muistakin hd-laitteista löytyvä Dsee hx -ylösskaalaus pääsee selvästi parhaiten esiin juuri NW-ZX2:n kohdalla. Siinä missä iPodit ovat kustannustehokkuutensa ja helppoutensa vuoksi maailman ostetuimpia kannettavia musiikkisoittimia, Sonyn näkemyksessä on jotain hifihengelle ominaista eksklusiivisuutta, teknologista suorituskykyä ja tiettyä vakavuutta. 14. Formaattipuolella tukea löytyy lukuisien pakattujen tiedostomuotojen lisäksi myös flacille ja dsd:lle, ja tiedostojen lisääminen soittimen 128 gigabitin sisäiseen muistiin tapahtuu mutkattomasti drag & drop -periaatteella. Sen tyylikäs ulkomuoto, helppo käytettävyys ja pettämätön suorituskyky nostavat soittimen kannettavien musiikkisoittimien kuninkuusluokkaan, mistä kertoo myös 1 325 euron hintalappu. 235 g Tulot: ............................................................................ Kun soittimen ja sitä komentavan Android-käyttöjärjestelmän toiminnan on saanut otettua haltuunsa, voi rauhassa keskittyä lempimusiikkinsa kristallinkirkkaaseen ja pontevaan toistoon olosuhteista riippumatta. Mutta kuten korkeamman tason hifilaitteissa yleisestikin, rahalle saa myös monessa mielessä vastinetta. 0969379450 Lisätietoja: ................................................................ Striimaaminen taas on mahdollista langattoman verkkoyhteyden avulla. Erityisesti manuaalisen taajuuskorjaimen Clearbass-toiminto mahdollistaa mojovan alapäätoiston myös hieman penseämmillä kuulokkeilla, vaikka yleisellä tasolla soittimen perussuorituskyky jättää jo todella positiivisen vaikutelman eri luurien kohdalla. Kokeilussa tarkoituksella käytetyt heikommin pakatut mp3-tiedostot saivat aivan uutta virtaa soittimen läpi toistettuna. Älypuhelinta ulkoisesti muistuttavan NW-ZX2:n toteutuksessa on menty äänenlaatu edellä. Niidenkin esittämisestä laite kyllä suoriutuu nelituumaisen näyttönsä ja Android-käyttöliittymänsä ansiosta. Monipuoliset dsp-ominaisuudet tarjoavat mahdollisuuden hienosäätää toistoa omaan makuun sopivaksi. 3,5mm plugi Muuta: 128 gt sisäinen muisti, MicroSD-korttipaikka, bluetooth, nfc ja wifi info Astettavakavampivalinta • Erinomainen äänenlaatu ja sofistikoitunut toteutus • Monipuolinen tiedostotuki • 128 gt muisti ja muistikorttilisä • Hintava SonyNW-ZX2 NW-ZX2:sta on hankala löytää valittamisen aihetta. Clearaudioja Soundfield-ominaisuudet sen sijaan eivät juuri säväyttäneet. www.sony.fi Mitat (LxKxS): ......................................................... Usb Lähdöt: ....................................................................... kokeilu Hinta: ........................................................................... SonyNW-ZX2-musiikkisoitinjaMDR-1A-kuulokkeet Jälkimmäisenä mainitusta verrokistaan NW-ZX2 eroaa selkeimmin pidemmälle vietyjen äänentoistoominaisuuksiensa ja hintansa puolesta
0969379450 Lisätietoja: .................................. kokeilu Hinta: ............................................. Vaikka MDR-1A:t painavat vain 225 grammaa, ne tuntuvat silti juuri oikealla tavalla raskailta, eivätkä hölsky liikkeessä. Korvakupit säätyvät myös sivuttaissuunnassa, joten kuulokkeet istuvat mukavasti ja kiinteästi paikalleen. HighEnd Helsinki tarjoaa jälleen yllätyksellisen popup-tapahtuman. Esimerkiksi NW-ZX2-soittimeen kytkettynä ainoa ajoittain perusteltu taajuuskorjainominaisuus oli Clearbass-toiminto, joka toi alapäätoistoon hiukan enemmän syvyyttä, mutta vain tarvittaessa. Sen sijaan MDR-1A:t ovat koko kaistaltaan miellyttävät, keveät ja tasapainoiset kuulokkeet. Korvan ympärille luontevasti asettuvat pehmikkeet eristävät liikkeellä ollessa kohtuullisesti ympäristöääniä, mutta eivät kuitenkaan ole tukahduttavat tai raskaat. Toistokaista on viritetty hienotunteisesti kaupallisempaan sävyyn pyöreiden bassojen ja melko erottelevien yläkeskiääni-diskanttien kohdalla, mutta ei mitenkään korostetusti. Kullattu L-mallinen stereominiplugi Kaapelin pituus: ....................... Vuosi ei voisi alkaa paremmin kuin toinen toistaan täydellisimmillä kattauksilla. Sony Puhelin: ......................................... Anthem • Audelec • Audionet • Audiolab • Aurelia • Aurender • Avid • Ayon • Ayre • Acoustic Zen • B&W • Cambridge Audio • Dali • Devialet Dynaudio • Elac • Ensemble • Goldmund • HifiKlinikka • KEF • Martin Logan • Melco • Moon • Musical Fidelity • Oracle • ProJect • Stax • QUAD... Vaikka kuulokkeita markkinoidaan erityisesti korkearesoluutiotiedostojen toisto mielessä, niistä puuttuu tietty alleviivaava kliinisyys ja diskanttien teräväpiirtoisuus. MDR-1A:t ovat kokeilun perusteella yhdet hintaluokkansa miellyttävimmistä kuulokkeista. 1,2 m Nimellisimpedanssi: .............. 130 € Edustaja: ...................................... Dynaaminen over-ear Liitin: .............................................. Kuulokkeiden toistossa ei varsinaisesti ole liikaa karismaa tai erityisiä vahvuusalueita, mutta tasapainoista ja kiinteää perustoistoa piisaa senkin edestä. KATSO NETISTÄ KAIKKI MERKIT JA NÄYTTEILLEASETTAJAT WWW.HIGHEND-HELSINKI.FI SIJAINTI: Halsuantie 2 00420 Helsinki (Kannelmäki) LISÄTIETOJA: www.highend-helsinki.fi info@highend-helsinki.fi Aukioloajat: 13.2. Korkearesoluutiotoistovalmiudet, käyttömukavuus ja tasaisen varma suorituskyky kaikissa olosuhteissa tekevät niistä hyvän valinnan edullisia ja moneen pystyviä kuulokkeita etsivälle. Yleistä potkua piisasi myös siinä määrin, että äänenvoimakkuussäädin pysyi pääosin vielä kaukana ääriarvoista. 225 g Rakenne: ...................................... www.sony.fi Paino: ............................................. (la) 10-18 ja 14.2. (su) klo 11-17 Liput 10 € 13.-14.2.2016. Myös kuulokkeiden runko on melko vähän ääntä johtavaa sorttia, joten ne sopivat monenlaiseen menoon. 24 ohm Muuta: Mukana kantolaukku sekä toinen kaapeli mikrofonilla ja kauko-ohjaimella info SonyMDR-1A Menevätperuskuulokkeet NW-ZX2-soittimen kokeilun kylkeen toimitettiin Sonyn hd-kuulokevalikoimasta malli MDR-1A, jossa edullinen hinta kohtaa hyvän suorituskyvyn. Huippuluokan ääntä tarjoilevat 15 näytteilleasettajaa yli 700 neliömetrin alueella, alan parhaat merkit
Taikansa ne tekevät myös ennenkokemattoman helposti ja monipuolisesti. 09-4553685 Myös perinteisemmin kahden kaiuttimen stereoäänestä nauttiva löytää CX-sarjasta huippulaitteet. 3.999€/pari Räjähtävää voimaa R-sarjan valualumiinirunkoinen bassoelementti on tinkimättömästi rakennettu tarkkuusinstrumentti. KEF R900 sh. Uusin versio Cambridge Audion vuosia kehitetystä verkkomusiikkimoduulista on istutettu CXN -musiikkisoittimeen äärettömän monipuolisilla ominaisuuksilla. KEF R400b on erittäin kompakti (365x330x351mm), mutta 21,5kg paino kertoo jotain sisäisestä kauneudesta. R-sarjan suurinta kaiutinta kutsutaan usein nimellä mini Blade, eikä suotta. Särön poistamiseksi elementti on varustettu vapaasti hengittävällä puhekelalla, minkä ansiosta voit nauttia nopeasta, herkästä ja iskevästä äänestä. 899€/pari Tarkkuutta syvyyksiin R400b subwoofer vavahduttaa aina alimmille taajuuksille asti. KEF R100 sh. On formaatti mikä hyvänsä, nämä taiturit tuovat siitä parhaat puolet esiin. Cambridge Audion perinteitä kunnioittaen uudet 7.2-kanavaiset CXR AV-vahvistimet ja CXU universaali bluray-soitin loihtivat jokaisesta hetkestä ikimuistoisen elokuvien ja musiikin parissa. R-sarjan kaiuttimet voit hankkia neljässä upeassa viimeistelyssä: pianovalkoinen, pianomusta sekä pähkinäpuu ja ruusupuu. Ainutlaatuinen voima, sävykkyys ja vaaran tuntu syntyvät vakuuttavan vankasta ja vahvasta rakenteesta sekä huippulaadukkaista komponenteista. R Cambridge Audion uudesta CX-sarjasta löydät hienoimmat laitteet musiikista ja elokuvista nauttimiseen. CXN:lle oivallinen kumppani, järeä CXA-80 vahvistin, juttelee sujuvasti analogisten ja digitaalisten äänilähteiden kanssa. KEF.COM CAMBRIDGEAUDIO.COM Cambridge Audio CX Series KEF R Series. KEF R400b sh. Näin kotelo pysyy stabiilina kovillakin voimakkuuksilla. R-sarja pursuaa innovaatioita ällistyttävästä KEF Blade -superkaiuttimesta. MONITAITURIT.. Kaksi 9 tuuman bassoelementtiä on asennettu selät vastakkain. Tyylikäs ulkoasu R-sarjan pienin malli tiivistää KEFin innovaatiot kauniiseen pakettiin. Äänikenttä on tasaisen säteilyn ansiosta suuri ja tarkka kaikkialla kuuntelutilassa. CXR AV-vahvistimet tukevat myös uusimpia digitaalisia HDMI-ominaisuuksia, joten CX -mallisto on varma investointi pitkälle tulevaisuuteen. Maahantuonti: www.highendstudio.fi / info@highendstudio.fi / puh. Hopeakiekkojen ystäville teimme lisäksi linjakkaan CXC CD-pyörittimen. ..AINA ÄÄNENLAATU EDELLÄ KEF R900 “mini Blade” Nestevirtausoptimoidut refleksiputket, monikerrosvaimennettu kotelo ja huipputason komponteista kootut jakosuotimet. Valkoinen tai musta pianolakkaus viimeistelee tyrmäävän kokonaisuuden. Uni-Q tuottaa tärkeimmän osan musiikista yhdestä pisteestä ajassa ja paikassa. 2x250W vahvistin pitää huolen kontrollin riittävyydestä. Musiikin studiolaatuinen striimaus kotiverkon yli, Spotify Connect ja monet muut taidolla toteutetut ominaisuudet eivät kuitenkaan olisi mitään ilman tämän parivaljakon huikeaa äänenlaatua. KEFin kaiuttimet noudattavat parasta työn ja viimeistelyn laatua myös pintaa syvemmältä. 1299€/kpl Uusimman sukupolven Uni-Q elementti KEF on kehittänyt Uni-Q koaksiaaliteknologiaansa määrätietoisesti yli 20 vuoden ajan ja yli 50 vuoden kokemuksella
Uusin versio Cambridge Audion vuosia kehitetystä verkkomusiikkimoduulista on istutettu CXN -musiikkisoittimeen äärettömän monipuolisilla ominaisuuksilla. On formaatti mikä hyvänsä, nämä taiturit tuovat siitä parhaat puolet esiin. Cambridge Audion perinteitä kunnioittaen uudet 7.2-kanavaiset CXR AV-vahvistimet ja CXU universaali bluray-soitin loihtivat jokaisesta hetkestä ikimuistoisen elokuvien ja musiikin parissa. Näin kotelo pysyy stabiilina kovillakin voimakkuuksilla. 09-4553685 Myös perinteisemmin kahden kaiuttimen stereoäänestä nauttiva löytää CX-sarjasta huippulaitteet. 2x250W vahvistin pitää huolen kontrollin riittävyydestä. Ainutlaatuinen voima, sävykkyys ja vaaran tuntu syntyvät vakuuttavan vankasta ja vahvasta rakenteesta sekä huippulaadukkaista komponenteista. 899€/pari Tarkkuutta syvyyksiin R400b subwoofer vavahduttaa aina alimmille taajuuksille asti. Äänikenttä on tasaisen säteilyn ansiosta suuri ja tarkka kaikkialla kuuntelutilassa. Tyylikäs ulkoasu R-sarjan pienin malli tiivistää KEFin innovaatiot kauniiseen pakettiin. CXR AV-vahvistimet tukevat myös uusimpia digitaalisia HDMI-ominaisuuksia, joten CX -mallisto on varma investointi pitkälle tulevaisuuteen. Musiikin studiolaatuinen striimaus kotiverkon yli, Spotify Connect ja monet muut taidolla toteutetut ominaisuudet eivät kuitenkaan olisi mitään ilman tämän parivaljakon huikeaa äänenlaatua. R-sarja pursuaa innovaatioita ällistyttävästä KEF Blade -superkaiuttimesta. MONITAITURIT.. Valkoinen tai musta pianolakkaus viimeistelee tyrmäävän kokonaisuuden. Hopeakiekkojen ystäville teimme lisäksi linjakkaan CXC CD-pyörittimen. CXN:lle oivallinen kumppani, järeä CXA-80 vahvistin, juttelee sujuvasti analogisten ja digitaalisten äänilähteiden kanssa. KEF R400b on erittäin kompakti (365x330x351mm), mutta 21,5kg paino kertoo jotain sisäisestä kauneudesta. R-sarjan suurinta kaiutinta kutsutaan usein nimellä mini Blade, eikä suotta. Särön poistamiseksi elementti on varustettu vapaasti hengittävällä puhekelalla, minkä ansiosta voit nauttia nopeasta, herkästä ja iskevästä äänestä. KEF.COM CAMBRIDGEAUDIO.COM Cambridge Audio CX Series KEF R Series. R Cambridge Audion uudesta CX-sarjasta löydät hienoimmat laitteet musiikista ja elokuvista nauttimiseen. KEF R400b sh. Maahantuonti: www.highendstudio.fi / info@highendstudio.fi / puh. Taikansa ne tekevät myös ennenkokemattoman helposti ja monipuolisesti. KEFin kaiuttimet noudattavat parasta työn ja viimeistelyn laatua myös pintaa syvemmältä. KEF R100 sh. Uni-Q tuottaa tärkeimmän osan musiikista yhdestä pisteestä ajassa ja paikassa. 3.999€/pari Räjähtävää voimaa R-sarjan valualumiinirunkoinen bassoelementti on tinkimättömästi rakennettu tarkkuusinstrumentti. Kaksi 9 tuuman bassoelementtiä on asennettu selät vastakkain. R-sarjan kaiuttimet voit hankkia neljässä upeassa viimeistelyssä: pianovalkoinen, pianomusta sekä pähkinäpuu ja ruusupuu. 1299€/kpl Uusimman sukupolven Uni-Q elementti KEF on kehittänyt Uni-Q koaksiaaliteknologiaansa määrätietoisesti yli 20 vuoden ajan ja yli 50 vuoden kokemuksella. ..AINA ÄÄNENLAATU EDELLÄ KEF R900 “mini Blade” Nestevirtausoptimoidut refleksiputket, monikerrosvaimennettu kotelo ja huipputason komponteista kootut jakosuotimet. KEF R900 sh
John Passion / The Early Years tarjoavat välähdyksiä Pärtistä ja hänen tuotannostaan monessa eri ajassa ja paikassa. Arvo Pärt voisi tuotantonsa perusteella olla virolaisten soiva peili. Virolaisetkin tuntuvat tasapainoilevan ulkoisen tyyneyden ja räväkän elämänhalun välillä sekä täyttävän musiikkisalit klubeista kirkkoihin. Asemasta kotimaassa kertoo muun muassa Pärtille omistettu nimikkokeskus Länsi-Viron Laulasmaassa. Ilmaisu puhuttelee hyvin erilaisia kuuntelijoita, ja musiikki muuttuu henkilökohtaiseksi kokemukseksi ilman, että kokijan täytyy opiskella, mistä on kysymys. SYYSKUUSSA 80 vuotta täyttänyt Arvo Pärt on maailman esitetyin aikalaissäveltäjä, ja ollut sitä jo vuosia. Musiikissa sielukkuus yhdistyy vähäeleisyyden ja päälle vyöryvien äänikertojen vuorotteluun. Herkkyyden ja suuruuden leikkauspisteessä ArvoPärt80vuotta Teksti ja kuvat Matti Komulainen & Arvo Pärt -keskus Arvo Pärt -keskuksessa on valokuva pyöräilevästä säveltäjästä. Suosio perustuu ainakin osittain lähestyttävyyteen. Sen läheisyyteen mäntykankaalle rakennetaan varsinainen Arvo Pärt -keskus, jonka arkkitehtuurissa luonto ja valo ovat keskeisiä elementtejä. The Kristjan Järvi Sound Projectin Passacaglia-cd sekä blurayt Adam’s Passion ja St. henkilökuva 18. Siellä toimii arkisto, jonne on koottu säveltäjän koko elämäntyö käsikirjoituksista päiväkirjoihin, tallenteista media-aineistoon ja palkinnoista fanipostiin. Pärtin juhlavuosi huipentuu kolmeen julkaisuun
Dokumenttia on tehty yhteistyössä Ylen kanssa ja mukana on ollut suomalaisammattilaisia, kuten Arto Kaivanto, Seppo Virtanen, Satu Laurila, Antero Rautio, Riina Vanhanen, ja Aarno Cronvall. Levollisuus välittyy myös dts hd master audio -ääniraidasta, joka istuttaa katsojan aitiopaikalle suureen tilaan. Se ilmentää Pärtin yhtä avainkautta sekä inspiraation lähdettä ja on samalla eräänlainen muistuma 1600-luvun passioista. Bluray-levy. Monikamerakuvaus näyttää detaljit harkitusti ja teoskokonaisuuden rauhallista rytmiä kunnioittaen. Kaari Credosta Fratresiin on ehjä ja tasapainoinen. Se sisältää yhtä lailla Pärtin henkistyneen puolen kuin minimalistiset sävyt. Konserttisali on entinen sukellusvenetehdas. Pcm stereo -ääniraita tavoittaa yllättävän hyvin teoksen sävyskaalan avarassa tilassa. Pärt lapsiensa ja vaimonsa kanssa puuhailemassa pienessä keittiössä sekä sama mies keskustelemassa tiukkaan sävyyn teoksensa tulkinnasta ovat harvinaista herkkua, karttaahan säveltäjämestari nykyään julkisuutta parhaansa mukaan. Siinä liikutaan unenomaisesti teossarjan Sequentia, Adam’s Lament, Tabula Rasa ja Miserere läpi. Arjessa Pärtin haasteet ovat samat kuin kenen tahansa yleisön jäsenen. Arthaus Musik 2015. Meditatiivinen rauha kiteytyy ehkä koskettavimmin Summassa (1978). Samalle blu-raylle on pakattu Dorian Supinin dokumenttielokuva The Early Years (1990). TheKristjanJärviSound Project–Passacaglia Anne Akiko Meyers, MDR Leipzig Radio Symphony Orchestra & Chorus, Kristjan Järvi. John Passion (Johannes-passio) on vuorostaan konserttitallenne Durhamin katedraalista Iso-Britanniasta vuodelta 1988. Vähäeleisyys hengittää Järven levy syntyi tämän vuoden kesäkuussa Leipzigin Bach-festivaalilla säveltäjän läsnä ollessa. Ihminen kuvassa St. Musiikki tulee iholle lähes huomaamatta, kun on sen aika, ja vyöryy yli milloin taas maailma kuohuu. Tallenteeseen on saatu vangittua Pärtin koko ilmaisuskaala vähäeleisen hauraista vivahteista ison orkesterin pauhuun. Amerikkalaismaestro luo kantaesityksestä musiikin ja mimiikan suurteoksen. Ihmisen mytologinen taival paratiisillisesta alkukodista maalliseen elämään ja sen koettelemuksiin näyttää upealta teräväpiirtona. Bluray-levy. St.JohnPassion/ TheEarlyYears The Hilliard Ensemble, The Western Wind Choir, Paul Hillier / A Film by Dorian Supin. Accentus Music 2015. Kouriintuntuvaksi asiat muuttuvat näyttämöteoksessa, joka on säveltäjä Pärtin ja ohjaaja Robert Wilsonin yhteisteos. Darf ich... Sorron, riiston ja väkivallan lähihistoria tuo synkkiä kontrasteja miljöön ulkoapäin rapistuneeseen omintakeiseen idylliin. Adam’sPassion Robert Wilson, Tallinn Chamber Orchestra, Estonian Philharmonic Chamber Choir, Tõnu Kaljuste. Intiimi lähikuva tuokin ihmisen lähelle. Sarjallisuudesta muistuttavassa teoksessa aine katoaa ja jäljelle jää henki. henkilökuva 19. Levy soi dynaamisesti. Se seuraa Pärtiä kotiin ja töihin eri puolille Eurooppaa. Solisteina ovat muun muassa Harry Traksmann, Robert Traksmann ja Marrit Gerretz-Traksmann. Pääsiäisen tapahtumiin teemoittuva kappale kasvaa täysiin mittoihinsa solistien John Potterin ja Michael Georgen heittäytyvällä latauksella ja kapellimestari Paul Hillierin johdolla. Valikoiman soitteet ulottuvat 1970-luvulta näihin päiviin, ja mukana on lisäksi muun muassa La Sindonen (2005) päivitetyn version ensilevytys. Soppa miehen tiellä pitää, säveltäjä tai ei. Naïve 2015. Tanssijoista päärooleissa nähdään Michalis Theophanous (Aatami) ja Lucinda Childs (nainen). Alkutarina ja eeppinen taival Adam’s Passion (Aatamin passio) on vuorostaan taltiointi Tallinnan Noblessner-salista toukokuulta 2015. (1995/1999) ja nimiteos Passacaglia (2003) tuntuvat kokonaisuudessa tekijän ”klassisimmilta” johtavine viuluineen. Lavastus, valot, värit sekä tanssijoiden koreografia luovat yhdessä näyttämöteokselle huikeat visuaaliset puitteet. Toistokalustoa koetellaan jyrkillä vaihteluilla: esimerkiksi Credon aksentit haastavat etenkin alarekisterillään. Arvo Pärt -keskukseen Viron Laulasmaalle on koottu säveltäjämestarin elämäntyö. Cd-levy. Tallinnan kamariorkesteri ja Viron filharmoninen kuoro esiintyvät Tõnu Kaljusten johdolla
VUONNA 1949 perustettu Heco on valmistanut kaiuttimia jo yli 60 vuotta. Aptx-yhteensopivan bluetoothin lisäksi siinä on da-muunnin, joka ymmärtää signaalia optisen ja koaksiaalisen s/pdifin sekä usb:n kautta. Saksalaisen Hecon näkemys tarjoaa taatusti kelloradiota parempaa ääntä liki vastaavaan hintaan. kokeilu 20. Nyt yhtiö kuuluu valtavaan VOXX-konserniin, jonka Audiovox-ryhmän alle kuuluu monia tunnettuja audioalan merkkejä, kuten Acoustic Research, Jensen, Oehlbach, Magnat ja Klipsch. Muhevasti soiva ja paljon ääntä tuottava bluetooth-kaiutin todettiin luokassaan hyvin soivaksi. Ascada 2.0 on ulkoisesti perinteinen stereokaiutinpari, joka tarjoaa paljon liitäntöjä. Numerossa 2/2014 testasimme Ascada-sarjan bluetooth-kaiuttimen 300 BTX, jossa stereoparin kumpikin kanava oli sijoitettu yhteen ja samaan koteloon. HecoAscada2.0-aktiivikaiutin Teksti ja kuvat Mauri Eronen Langatonta vaivattomuutta Bluetoothilla ja da-muuntimella varustettu aktiivikaiutinpari korvaa monta erillistä laatikkoa. Mallistossa on tässä testatun Ascada 2.0 -jalustakaiuttimen lisäksi lattiamalli Ascada 600 Tower
Ohisuuntauksen ja basson sekä diskantin tason pudotuksen jälkeen toisto on napakkaa, nopealla sykkeellä etenevää ja viihdyttävää. Elementtien välinen jako on 2 600 hertsiä. Samalla se kuitenkin tuo kivasti lihaa sointiin suuremmassa tilassa, ja pieni probleema on helposti korjattavissa kaiuttimen omilla sävynsäädöillä. 35 watin vahvistin riittää komentamaan kaiuttimia pienissä ja keskisuurissa tiloissa ilman äänen säröytymistä, mutta reservejä voisi olla enemmänkin. kiiltävä musta ja valkoinen Muuta ....................................................... Parihinta ................................................. 125 mm -diskantti ............................................... Hecon mukana tulee kolmimetrinen kaiutinkaapeli, joten kaiuttimien sijoitus on melko vapaata hyvän stereokuvan luomiseksi. hifitalo.fi heco-audio.de Mitat (lxkxs) ......................................... Bassopää on tasoltaan sopiva, mutta luonteeltaan aavistuksen pehmeä. Varta vasten tuotettu akustinen tavara taas toistuu vähemmän uskottavasti. Kiiltävän valkoisena tai mustana saatava kaiutin on koottu tukevaan mdf-koteloon. Toimintojen käyttöä helpottaa varmanoloinen kaukosäädin. Kuunteluissa kaiuttimen oma voimakkuus oli säädetty maksimiin, ja tasoa säädettiin esivahvistimesta. Hifitalo Lisätietoja .............................................. • Kattavat liitännät • Äänen balanssi säädettävissä • Tukeva viimeistely • Kaukosäädin • Ylä-äänien erillisyys • Pieni lisäteho ei olisi pahitteeksi Mauri Eronen Mehevä yleissointi täyttää helponoloisesti huoneen. Balanssi on ääripääkorosteinen, eikä bassotoisto mahdu aivan pieneen huoneeseen. Energistä säädettävyyttä Oton valinta onnistuu mukana tulevalla kaukosäätimellä. Voimakkuuden säätö kaukosäätimellä saa kaiuttimen ledin vilkkumaan, kunnes säätö on ääriasennossaan. Hauska ja kuunneltava kaiutin, joka ei ole millään osa-alueella huippua, mutta kokonaisuutena toimiva kompromissi. Hyvä hintalaatusuhde 21. Energinen viihdyttäjä on omimmillaan kevyellä musiikilla, mutta äänenpainevarojen rajoille on helppo yltää huomaamatta varsinkin jos basson tasoa ei pudota. kuunteluarvio SUOSITTELEMME ????. sävynsäätimet (basso, diskantti) info HecoAscada2.0 Tasokas pakettiratkaisu HINTAANSA nähden Heco Ascada 2.0 on laadukas ja monipuolinen aktiivikaiutinpari, joka korvaa erillisen vahvistimen, da-muuntimen ja bluetooth-vastaanottimen. 25 mm Jakotaajuus ........................................... kokeilu Sävynsäädöt sijaitsevat voimakkuussäätimen vieressä oikean kaiuttimen kyljessä. Diskantissa on voimakasluonteinen sähäkkyys. 2x35-wattinen vahvistin sijaitsee stereoparin oikeassa kaiuttimessa, josta ääni viedään hyvälaatuisten ruuviterminaalien kautta vasempaan kaiuttimeen. Bluetoothin toimivuus oli kokeilussa erinomainen, eikä äänessä esiintynyt pätkimistä Macbook Prolla tai iPhone 6:lla. Vahvistimen teho riittää hienosti pieniin ja keskikokoisiin huoneisiin, vaikka äärirajojen koettelu ei vaadikaan hurjia äänenpaineita. Basson keventäminen kannattaakin tehdä refleksiputken tukkimisen sijaan sähköisesti, koska tällöin herkkyys ei kärsi ja vahvistinteho riittää pidemmälle. Äänikuva on laaja ja syvä. Valittu otto ilmaistaan kaiuttimen etulevyssä ledillä, mutta suojamaski peittää oton selitetekstit. Kotelo on hyvin viimeistelty ja rakenteeltaan tukeva. 2x35 W Elementit -basso ..................................................... Pienissä kovapintaisissa huoneissa säätöjä joutunee ruuvaamaan vielä vähän lisää. ei Värit ........................................................... Kuunteluissa parhaaksi havaittiin kaiuttimien selvä ohisuuntaus ja diskantin ja basson tason pudotus kello kolmesta noin kello yhteen. Bluetoothja usb-yhteydellä kaukosäädin osaa myös hallita toistoa (play/pause, raidanvaihto). Valmiustilassa kaiuttimen tehonkulutus on alle 1 watti. Elementtien välinen jakosuodin on passiivinen, ja sama vahvistin ohjaa sekä bassoettä diskanttielementtiä. rca, optinen ja koaks. s/pdif usb (24/96), bluetooth (aptx) Kaksoisjohdotus ................................. Toimintaperiaate on refleksi, ja putki sijaitsee takana. Lievä diskantin mutka ei pilaa kuuntelemisen iloa. Mikael Nederström Balanssiltaan aika sopusuhtainen soundi, kun säädöt kyljessä saa viilattua sopiviksi. Paperikartiolla varustettu bassokeskiääninen on viisituumainen. Tämä ei ole iso ongelma, mutta tiukinta jyskettä alakerta ei tarjoa. Luonteeltaan loudnessmainen tasapaino on helppo korjata sävynsäädöillä. Kaiuttimen energinen balanssi on valmistajalle hyvin tunnusomainen. Analoginen otto on toteutettu stereo-rca-liitännöin. Toisinaan pitkään soivat pellit erottuvat voimakkaasti omana äänialueenaan, mutta rasittavuuden rajoille ei kuitenkaan mennä. Usb-dac on versiota 1, joten kaiuttimen kytkeminen tietokoneeseen ei edellytä ajureiden asentamista Windowsissa. aktiivinen 2-tie, refleksi Vahvistin ................................................. 2 600 Hz Äänitulot ................................................. 599 € Edustaja .................................................. Ascada 2.0 on rakenteeltaan puoliaktiivi. 5 kg Toimintaperiaate ................................ Ihanteellisilla asetuksilla äänessä on hitunen ylimääräistä sähinää yläpäässä, mutta muuten esitys on mukavan läsnä oleva, luonteva ja helppo kuunneltava. Äänikuvallisesti kaiutin ei ole mikään tilaihme, mutta hoitaa tämänkin homman ihan mukavasti ja vakaasti soittimet tilaan sijoitellen. Kaiuttimen luontainen äänensävy on ääripäitä korostava ja sähäkkä, mutta sävynsäätimiensä ansiosta toistobalanssi on hillittävissä tilaan ja mieltymyksiin sopivaksi. Diskanttielementtinä käytetty tuuman silkkikalotti on upotettu pienen suuntaimen perälle. 18,4 x 28 x 28,4 cm Paino ......................................................... Heco oli kytketty analogisella liitännällä Musical Fidelity M6 500i:n preout-liitäntään. Kokoluokassaan kaiuttimet tarjoavat suuren äänen – aivan kuten 300 BTX. Varsinkin kevyempi musiikki soi sopivan säihkyvällä tyylillä
LG55EF950Vvs.PanasonicTX-65CZ950-oled-televisiot Teksti ja mittaukset Mauri Eronen Kuvat Valmistajat ja Mauri Eronen vertailu MONI harrastaja pitää oledia nyt jo kuopatun plasmatekniikan manttelinperijänä. Laitoimme nokikkain kaksi maailman parasta televisiota. Parhaissa malleissa tämä ei kuitenkaan ollut yhtä suuri ongelma kuin plasmojen putkitelevisiomainen mutta silti vähemmän häiritsevä välkkyminen. Itsevalaisevalla paneelilla on monessa suhteessa etulyöntiasema parasta kuvanlaatua tavoiteltaessa. Kaikissa plasmasoluissa täytyi kuitenkin olla pieni ylläpitojännite, joten absoluuttiseen mustaan ei koskaan päästy. Lcd-paneeli ei koskaan voi täysin estää taustalla olevan valon vuotamista, joten täysin mustalla kuvalla lcd-television kuva ei olekaan musta vaan hieman sävyttynyt harmaa. Kaarevalla televisiolla tasaisen taustavalon aikaan saaminen on vielä vaikeampaa. 22. Oledissa ja plasmassa valo on teoriassa täysin tasainen niin kuvan nurkissa kuin keskelläkin – teoriassa. Jo plasmatelevisioissa mustan toisto oli selvästi parempi kuin lcd-malleilla. Seuraava askel Oled vie mustan tason oikeasti nollaan. Lcd-televisiossa taustavalo pitää aina levittää mahdollisimman tasaisesti koko kuva-alalle, mikä on etenkin ohuissa reunaled-televisioissa haastavaa. Menetelmissä onkin paljon samaa sekä tekniikan että kuvanlaadun osalta. Onko Panasonic onnistunut irrottamaan enemmän LG:n paneelista. Jokainen pikseli voidaan tarvittaessa sammuttaa kokonaan, jolloin ne eivät säteile lainkaan valoa. Plasmojen tummissa sävyissä ilmeni aina jonkin verran kohinaa, joka syntyi ditheröinnin seurauksena. Parhailla malleilla pohjamustaa oli vaikea havaita hämärässäkään huoneessa, varsinkin jos ruudulla oli samaan aikaan vähänkin muuta informaatiota. Taustavalon ongelmat korostuvat entisestään tummalla kuvalla, jolloin kuvassa voi esiintyä voimakkaita Plasmasta paremmaksi Oled tuottaa huikean leffakokemuksen, mutta lastentaudeista ei ole täysin päästy eroon. Siinä missä lcd-televisioissa näyttöpaneeli tarvitsee erillisen taustavalon (led tai aikaisemmin loisteputki), tuottavat oledja plasmapaneelien pikselit oman valonsa. Siinä missä kehittyneimmissä lcd-televisioissa puhutaan 500–1000 taustavaloalueen kontrollista, voi oled kontrolloida yli 8 miljoonaa ”taustavaloa” ilman pelkoa valon vuotamisesta vierekkäisiin kuvapisteisiin. Tämä näkyy äärettömänä kontrastina niin on/offkuin ansi-menetelmälläkin mitattuna. laikkuja ja kirkkaampia alueita
Panasonicissa reunat ovat sävyiltään selvästi sinertävämmät kuin keskusta. Lcd-televisioiden etu on niiden huippukirkkaus, joten myyntikäyttöön optimoiduilla kirkkailla kuvatiloilla ne erottuvat joukosta. LG:n valkotasapaino kuva-alueella on kuitenkin tasaisempi kuin Panasonicissa. vertailu vertailu Oledin parhautta voi olla vaikea erottaa kirkkaasti valaistun marketin tv-osastolla. LG:n pohjamustassa ilmenee joissakin kohtauksissa outoa pumppaamista (esim. Oled-valon maksimiasetuksella LG:n huippukirkkaus koko ruudun täyttävällä valkoisella kuvalla on 129 cd/ m 2 (vrt. Vastaava LG on hinnaltaan puolet Panasonicin kymppitonnista. Panasonic ei kuitenkaan ole suora kopio alalla jo vuosia toimineesta LG:stä. Panasonicia saa vain kaarevana 65-tuumaisena. Siinä on myös Panasonicia voimakkaampia pystysuuntaisia raitoja aina 15–20 % valkoiseen asti. LG:n huippukirkkaus kärsii selvästi, kun ruudulla on samanaikaisesti paljon kirkkaita alueita, mutta Panasonicilla kirkkaat kohdat eivät latistu läheskään yhtä selvästi. Tämä on havaittavissa testikuvien lisäksi myös tavallisella elokuvamateriaalilla. Kirkas alue ruudulla pienentää silmän iiristä ja laskee valoherkkyyttä. Molemmissa televisioissa ilmiö on otettu huomioon ja panostettu aivan tummimpien sävyjen gammatoistoon. Kun kirkkaan alueen koko eli kuvan keskimääräinen kirkkaustaso kasvaa, putoaa LG:n huippukirkkaus jopa kolmannekseen (alempi kuva). Panasonicin musta on vakaampi. Ylemmässä kuvassa televisioiden huippukirkkaus on säädetty samaksi (100 cd/m 2 ). Lievää epätasaisuutta lukuun ottamatta Panasonicin kuva on liki täydellinen. Star Trek (2009) Blu-ray @ 0:19:52). Ilmiö on tuttu putkija plasmatelevisioista, mutta Panasonicia ongelma ei vaivaa kuin erittäin suureksi säädetyllä kirkkaustasolla. Ei niinkään teknisessä mielessä vaan ihmissilmän takia. Taustavalon puute tekee niistä myös äärimmäisen ohuita. LG:llä kuvan reuna-alueet ovat tummalla materiaalilla keskustaa tummempia, mikä näkyy usein elokuvillakin. Oledin ääretön kontrasti ja syvästä mustasta piirtyvät värit tuottavat paljon elävämmän kuvan, kun televisioita vertailee hämärässä tilassa. Kun televisiot kalibroi 10 % kokoisella ikkunalla 100 cd/ m 2 :n kirkkauteen, putoaa LG:n huippukirkkaus koko ruudun täyttävällä valkoisella vain 32 kandelaan neliöllä. Pienellä, 10 % kuvaalasta täyttävällä ikkunalla LG:n maksimikirkkaus on jopa 400 cd/m 2 , mutta vähänkin enemmän valkoista sisältävällä materiaalilla se putoaa murtoosaan alkuperäisestä. Lisäksi hieman keskilinjan oikealla puolella on kellertävämpi alue. Sen väritoisto on suoraan paketista lähes referenssitasoa, ja kuvan dynamiikka säilyy vakuuttavana materiaalista riippumatta. Sen hieman aggressiivisempi gammakäyrä selkeyttää kuvan tummia alueita, kun ruudulla on samanaikaisesti kirkkaampaa materiaalia. Tummissa tasaisissa kamerapannauksissa näkyy selviä leveitä vaaleampia pystyalueita molemmissa televisioissa. Toisaalta LG näyttää toistavan sävyt liiankin kirkkaana ja tasoltaan muuhun kuva-alaan riippuvaisina, joten Panasonicin tummat ovat kokonaisuutena tarkemmat. 23. Molemmissa televisioissa on hieman ongelmia kuvan tasaisuuden kanssa. Sen käyttöliittymäkin on muista Panasoniceista tuttu. LG:n tummien sävyjen erottelu on tehdasasetuksilla aavistuksen parempi. Panasonic on palkannut Hollywoodin värimäärittelijä Mike Sowan hienosäätämään huippumallinsa väritoiston. Panasonicin 140 cd/m 2 ), joten ongelma ei riipu virtalähteestä tai paneelista ja olisi periaatteessa mahdollista ratkaista ohjelmistopäivityksellä. Paneelin ohjaukseen käytettävä elektroniikka ja softa on Panasonicin omaa käsialaa. Kun pohjamusta on täysin mustaa, on silmän vaikea erottaa vain hieman sitä kirkkaampaa informaatiota kun ruudulla on kirkkaita elementtejä. Oledin ja plasman yksi haaste on tummien sävyjen erottelu. Aivan tummimmilla sävyillä, pykälän tai pari pohjamustan yläpuolella, kuva on molemmissa laikukas. Sekä Panasonic että LG perustuvat LG:n valmistamaan oled-paneeliin. Tämän vuoksi lcd-televisioidenkin musta näyttää usein hyvältä, kun katseltava elokuva on yleistasoltaan kirkas. Ilmiö havaittiin kuitenkin vain testikuvilla, eikä sillä ole käytännön katselussa mitään merkitystä. LG:llä on olemassa teknisesti vastaava kaareva malli EG960 sekä 55että 65-tuumaisena. Panasonicin kirkkaus pysyy samalla kirkkaustasolla ennallaan. Kotioloissa tilanne on täysin päinvastainen. Huippumallien saaminen testiin samaan aikaan oli onnenpotku, vaikka LG:n yksilö olikin kymmenen tuumaa pienempi ja tasainen
LG:ssä (yllä) kuvan vasen ja oikea reuna tummuvat selvästi, kun taas molemmilla ilmenee epätasaista pystyraidoitusta. Hintaisekseen LG on lyömätön. Molemmat kärsivät enemmän reunojen valkotasapainon heittelystä. Älytoiminnot toimivat jouhevammin LG:ssä, perusvalikot Panasonicissa. pisteet LG 55EF950V Panasonic TX-65CZ950 Kuva (70 %) 4 4,5 Säädöt (15 %) 5 5 Ominaisuudet ja käyttö (15 %) 4 4 Yhteensä 4,2 4,5 LG 55EF950V Panasonic TX-65CZ950 Hinta 3 999 € 9 999 € Paneelin tyyppi oled oled Taustavalo Tarkkuus 3840x2160 3840x2160 3D passiivi passiivi Käyttöjärjestelmä webOS 2.0 Mitat (lxkxs) 122,8 x 71,8 x 5 cm 144,8 x 84,7 x 11,3 cm -jalkojen kanssa 122,8 x 76 x 21,5 cm 144,8 x 91,3 x 31,1 cm Massa 13,6 kg 27 kg -jalkojen kanssa 16,2 kg 32 kg Takuu 24 kk 24 kk Lisätietoja www.lg.fi www.panasonic.fi Virittimet DVB-T/C/S • /•/• • /•/• DVB-T2/S2 • /• • /• MPEG-4, DVBT/C/S • • Virittimet 1 3 CI+-korttipaikka • • Kuvatulot HDMI 3 4 HDMI ARC • • HDMI/HDCP versio 2.0/2.2 2.0/2.2 DisplayPort DVI SCART • • Komponentti • • S-video Komposiitti 1 • USB 2.0/3.0 2/1 2/1 Kuvasäädöt Harmaasävyjen kalibrointi 2/20p 2/10p Värinhallinta (CMS) 3d, rgbcmy 3d, rgbcmy Gammasäätö 1,9/2,2/2,4/bt.1886, 20p 1,8-2,6, bt.1886, 10p R/G/B only mode rgb Muuta Ethernet • • Wlan • • WiFi Direct • • Dlna • • Bluetooth hiiri+näppis Netflix • • YLE Areena • Usb-tallennus • • 3D-lasit (paria) 2 Kuulokeliitäntä • • Äänilähtö optinen, 3,5 mm optinen Miracast/WiDi • • Muuta kaksi kaukosäädintä info Molemmissa televisioissa pohjamusta kasvaa ensiksi reunoilta, kun kirkkaussäätöä nostaa yli oikean. Tuplasti kalliimman Panasonicin kuva on tasaisemman kirkkautensa ansiosta vaikuttavampi useimmissa tilanteissa, mutta valtaosalla katsotusta materiaalista televisioiden välinen ero on minimaalinen. LG Panasonic Vaikka oledissa ei käytetä vaikeasti levitettävää taustavaloa, on tasaisen tumman kuvan (5 % valkoinen) piirtäminen silti ongelmallista. Juuri useamman päivän messudemosta palannut Panasonic näytti kärsineen kuvan tilapäisestä kiinnipalamisesta, sillä tasaisella testikuvalla oli erotettavissa 2,35:1 kuvasuhteen ikkuna. LG:n vaakasuuntainen erottelu ei ole yhtä hyvä. 24. Blu-ray-kuvalla skaalaimissa ei ole käytännön eroa. Toisaalta molemmat näyttävät tietokoneelta saatavan 4:4:4-kuvan oikein, joten väritoistosta ei tarvitse tinkiä. Oman mausteensa antaa mallivalikoima. Panasonicin perustila on kaikenlaiseen interaktiiviseen käyttöön kelvoton (212 ms), ja viiveen saa alimmillaankin vain 82 millisekuntiin käyttämällä videoprosessorin ohittavaa 4x4-skaalausta 1080p-kuvalle. Pohjimmiltaan samasta tekniikasta huolimatta LG:n ja Panasonicin toteutuksessa on eroja mutta myös vahvoja samankaltaisuuksia – niin hyvässä kuin pahassa. Ilmiö kuitenkin hävisi hyvin nopeasti, kun televisiolla katsottiin koko ruudun täyttävää materiaalia. vertailu LG55EF950Vvs.PanasonicTX-65CZ950-oled-televisiot Referenssiluokkaa TESTATTU parivaljakko kiilaa suoraan kuvanlaadun kärkeen. Nopeatempoiseen pelaamiseen oled-televisioista ei oikein ole. Panasonicilla tosin ilmenee aavistus kuvan sinertävyyttä jyrkistä kulmista. Vaikka LG:n kuvaa katselisi sivusta, ei se enää muutu sävyltään vihertäväksi. LG:n voi hankkia sekä 55että 65-tuumaisena ja kaarevana tai tasaisena mallina, kun Panasonicilla on toistaiseksi tarjota vain 65-tuumainen kaareva malli. Niiden kontrasti, liiketoisto ja väritoisto eivät käytännössä eroa edes vieri vieressä vertailtaessa. Ilmiö on havaittavissa vain testikuvilla eikä se häiritse toisin kuin lcd-televisioiden pwm-taustavalot. Panasonic erottelee väri-informaation kokonaan blu-raylevyltä. Panasonicilla reunojen sinertävyyt ilmenee selvemmin myös kirkkaammalla materiaalilla. Kummassakin 24p-toisto toimii ilman tökkimistä, mutta LG:ssä täytyy kytkeä trumotion-tila päälle ja asettaa de-judderja de-blur-säätimet minimiin, jotta 60 hertsin esitystavasta pääsee eroon. Aivan tummimmat sävyt luodaan kummassakin oled-pikseleitä aavistuksen kirkkaammin välkyttämällä. Kontrastisuhde pysyy käytännössä ennallaan. On selvää, että hinta–laatusuhteeltaan parempi LG on järkevämpi vaihtoehto. Liikkuvassa kuvassa ilmenee selvästi vähemmän häntimistä kuin lcd-televisioilla. Huonolaatuisella dvd-materiaalilla Panasonicin lomituksen poisto toimii paremmin. LG:n input lag eli kuvan esittämiseen kuluva viive on 110 millisekuntia ja game-tilassa 56 ms. Kuvan liikeresoluutio ei kuitenkaan ole parempi kuin lcd-televisioilla. Panasonic tarjoaa kuitenkin simppelin 1080p–4k-konversion pikselit vaakaja pystysuunnassa tuplaamalla, jos skaalaimen haluaa ohittaa kokonaan. Aikaisempiin sukupolviin verrattuna suurin hyppäys on tapahtunut katselukulmissa. Suurimmat erot tulevat käytettävyydessä. Vain parasta vaativalle Panasonic on kuitenkin ainoa oikea valinta
Mittaustulokset on ilmaistu ympyröinä, rec709-referenssi neliöin. Yleiskielessä tätä kutsutaan myös 6500K värilämpötilaksi. Myös värilämpötilan ja gamman esiasetuksista valittiin silmämääräisesti sopivin esiasetus. LG 55EF950V Panasonic TX-65CZ950 1 2 3 Harmaasävyjenjavärienvirhe Harmaasävyt ColorChecker LG 55EF950V Panasonic TX-65CZ950 Käytetty kuvatila ISF Expert 1 Professional 1 On/off-kontrasti ääretön ääretön ANSI-kontrasti ääretön ääretön Maksimikirkkaus, 10 % ikkuna/100 % 405/129 cd/m² 236/140 cd/m² Harmaasävyjen DeltaE 20-100 % (cie76, keskiarvo) 2,2 1,3 Värien DeltaE (cie2000, keskiarvo) 1,8 1,7 Värisaturaation DeltaE 10-90 % (keskiarvo) 1,8 2,1 Värien luminanssivirhe (keskiarvo) 5,3 % 5,5 % Colorchecker, DeltaE (cie2000, keskiarvo) 2,6 3,0 Kuvan käsittelyviive (1080p60), normaali/game 110/56 ms 212/82 ms Sulava 1080p24-toisto • • Tehonkulutus, valmiustila/100 cd/m²/max <1/81/118 W <1/137/213 W Harmaasävyt Harmaasävyjen tasapaino on mitattu viiden prosentin portain. Liian suurella gamman arvolla kuva voi vaikuttaa tukkoiselta. Tästä huolimatta LG:n huippuvalkoinen jää aavistuksen tavoitetta tummemaksi, mutta ongelma on pieni. Luminanssin poikkeama rec709-referenssistä on esitetty omassa kuvassaan. Sekä LG:n että Panasonicin väriavaruus on hyvin lähellä Blu-ray-levyillä käytettävää rec709-referenssiä. Kuvaaja kertoo punaisen, vihreän ja sinisen suhteellisen osuuden verrattuna D65-referenssiin, jota elokuvien masteroinnissa käytetään. CIE-värikartassa näistä näkyvät sävy ja syvyys. Väriavaruus on mitattu lisäksi television laajalla väritoistolla. vertailu vertailu mittaustulokset LG 55EF950V Panasonic TX-65CZ950 Kuva (70 %) 4 4,5 Säädöt (15 %) 5 5 Ominaisuudet ja käyttö (15 %) 4 4 Yhteensä 4,2 4,5 ENNEN mittausta televisioiden perussäädöt tarkistettiin testilevyllä. DeltaE-graafi esittää kokonaisvirheen numeerisesti. Molempien televisioiden tulos suoraan tehdasasetuksilla on hyvä. Kumpikin televisio mahdollistaa gamman monipistekalibroinnin, mutta LG:ssä se on yhdistetty rgb-arvojen säätöön. Panasonicin gamma on tasaisempi, ja molemmat seuraavat melko tarkasti gamman arvoa 2,2. Normaaliväriavaruus(rec709) Laajaväriavaruus(dci-p3) Luminanssinpoikkeama DeltaE(cie2000) Gamma Gamma kertoo kuvan eri kirkkausasteiden väliset pykälät. Koska LG:n gamma riippuu merkittävästi kuvassa näkyvän keskimääräisestä valoisuudesta, on televisiot mitattu APL (average picture level) vakioituna. Virhe on taulukossa ilmoitettu deltae cie76 -arvona. Näihin kuuluvat sopivin esiasetustila, kontrasti (valkoisen taso), kirkkaus (mustan taso) ja terävyys. Jos gamman arvo on alhainen, toistuvat keskisävyt liian haaleina. Myös värien luminanssin virheet ovat lähes olemattomia. Väritoisto Väreillä on kolme ominaisuutta, luminanssi (brightness), sävy (hue) ja syvyys (saturaatio). Arvot alle kolmen ovat hyviä, alle yhden erinomaisia. Virhe on taulukossa ilmoitettu deltae cie2000 -arvona. Mittaus suoritettiin i1 Pro -spektrofotometrillä ja i1 Display Pro -kolorimetrillä. Liian saturoitunut väri vaikuttaa räikeältä, ja se näkyy värikolmion pinta-alan kasvuna. LG LG Panasonic Panasonic LG LG Panasonic Panasonic LG LG Panasonic Panasonic 25. Täysin valokontrolloidussa ja seinäpinnoiltaan mustassa huoneessa gamma 2,4 on suositeltava, mutta käytännössä arvo 2,2 on tumman pään erottelun kannalta järkevä kompromissi realistisessa ympäristössä. Näissä referenssinä on dci-p3-väriavaruus. Oheisessa taulukossa ilmoitettu Colorchecker-virhearvo ilmaisee usean ennalta määritellyn värin keskimääräisen virheen ja on molemmilla hyvin alhainen. Jälkimmäiselle luotiin korjausarvot spektrofotometrin perusteella sen paremman tumman pään herkkyyden vuoksi. Kirkkaus matalilla tasoilla on niin alhainen, että tuloksessa alkaa näkyä mittarivirhettä, eikä Panasonicin sinertävyyttä huomaa tosielämässä
Myös pohjamustan ja tummimpien sävyjen vakaus voisi olla parempi. • Tarkka väritoisto • Absoluuttinen musta • Liikkuvan kuvan tarkkuus • Kuvan huippukirkkaus • Reuna-alueiden tummuminen tummalla kuvalla • Pystyraidoitus tummalla kuvalla • Pumppaavat tummat sävyt • Stabiili huippukirkkaus • Erinomaiset värit • Absoluuttinen musta • Laadukas videoprosessori • Valkotasapainon heittely • Suuri input lag • Tummien sävyjen pystyraidoitus Aivan tummimpien (1 % valkoinen ikkuna kuvan keskellä) sävyjen esittäminen on todella haasteellista. Panasonic TX-65CZ950 Hinta: 9 999 € PANASONICIN kaikkien aikojen paras televisio on myös hinnaltaan huima. Ja jos kurvit eivät sytytä, on LG ainoa vaihtoehto. 26. Ongelmiakin on, ja lähes kaikki liittyvät kuvan tasaisuuteen tummalla materiaalilla. Kuvan reuna-alueet olivat testiyksilössä selvästi sinertävämmät kuin keskusta, ja tummimmissa sävyissä ilmeni haaleata pystyraidoitusta. Blu-rayja 4k-materiaalilla kuvanlaatu on tähän asti parasta mitä on nähty. Puutteista huolimatta täydellinen musta ja vaikuttava väritoisto saavat aikaan ainutlaatuisen katselukokemuksen. Eri säätöjen välillä ei kuitenkaan voi liikkua suoraan asetusnäkymässä, vaan käyttäjän tulee palata valikon puolelle. Panasonicin kuvasäätöihin pääsee nopeasti käsiksi. vertailu LG55EF950Vvs.PanasonicTX-65CZ950-oled-televisiot LG 55EF950V Hinta: 3 999 € LG:N viimeisin mallisto on selkeä harppaus eteenpäin kuvanlaadussa. Panasonicin videoprosessori on tasokas, ja se saa kehnotkin kuvalähteet näyttämään siisteiltä. LG:n tummimmat sävyt taas vaeltavat jonkin verran ruudulla näkyvän muun materiaalin mukaan. LG Panasonic LG:n television asetuksiin vaikuttaviin valikoihin pääsemiseksi tarvitsee useamman näppäinpainalluksena, eikä niiden muuttaminenkaan käy yhtä sujuvasti kuin Panasonicilla. LG:n vasen ja oikea reuna tummuvat voimakkaasti, mikä on havaittavissa myös elokuvilla. Muutoin oledin kuva on täysin vakaa ja välkkymätön, eikä sitä tummissa kohdissakaan erota tarkkasilmäisinkään kuin testikuvilla. Jos brightness-säätöä pudottaa pykälän alemmaksi, ilmiö katoaa, mutta tummimpien sävyjen erottelu on etenkin Panasonicilla vaikeaa. Suurin ongelma on kuva-alan epätasaisuus. Erityismaininnan Panasonic saa hyvästä huippukirkkaudesta riippumatta kuvan keskimääräisestä kirkkaustasosta. Vastaavasti kuvan huippukirkkaus kärsii selvästi, kun ruudulla on samanaikaisesti paljon vaaleita alueita. Toisaalta kuvalähteiden valinta ja älytelevisiotoimintojen käyttö on huomattavasti sujuvampaa. Viimeistely on huippuluokkaa aina alcantaralla päällystettyä takapaneelia myöten. HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 TESTIVOITTAJA ????. Kuva ei enää muutu vihertäväksi sivusta katsottuna, ja käyttöliittymä toimii paremman prosessorin ansiosta nopeammin. Nopeimmillaankin yli 80 millisekunnin viive tekee Panasonicista kelvottoman nopeatempoiseen pelikäyttöön. SUOSITTELEMME ????. LG:ssä (yllä) ruudun oikeassa reunassa alkaa näkyä vaaleita pystyraitoja, kun taas Panasonicissa eniten hohtaa vasen alanurkka. Vastaavaa kuvanlaatua ei ole koskaan aikaisemmin saanut näin edullisesti. Terävä mutta miellyttävä ja dynaaminen kuva on aivan toista maata kuin valjuilla lcd-televisioilla. Vain kaarevana ja 65 tuuman kokoisena saatava oled maksaa kymppitonnin, mutta tarjoaa vastaavasti huikean kuvanlaadun. Uudet oledit ovat saatavissa kahdessa koossa ja kaarevana tai tasaisena versiona. Valkotasapainon ongelma on voimakkaampi kuin LG:ssä, mutta toisaalta Panasonicin reunat eivät tummene samalla tavalla hämärillä leffoilla. Plasmatelevisioissa kaikkein tummimmmat sävyt luotiin pikselikohinalla (dither), mutta oledissa käytetään pwmtekniikkaa, joka ilmenee välkkymisenä
Elka Synthexin tarina jäi lyhyeksi. Tuolloin Mondainossa Pohjois-Italiassa Antonio Galanti kehitti oman Galanti-harmonikkansa, joka tuli nopeasti tunnetuksi maailmanlaajuisesti. Innovatiivisuus on aina ollut osa GM:n toimintatapaa. Tavoite on käynnistää GM:n monien legendaaristen tuotteiden valmistus suomalaisvoimin. Mielenkiintoiseksi asian tekee, että GM:n omistaa nykyään suomalainen Soundion Oy. AIKA vähälle huomiolle jäi, kun Soundion Oy vuonna 2013 osti italialaisen kosketinsoitinvalmistajan General Musicin konkurssipesän. Yhdysvaltoihin Galanti-soittimet rantautuivat 1920-luvulla suuren muuttovirran aalloilla Antonion poikien toimesta. Vuosi oli 1890. himoitumpaan laitteeseen, vuonna 1981 lanseerattuun polyfoniseen syntetisaattoriin Elka Synthexiin. Parhaimmillaan niitä myytiin yli 80 maassa. Sen digitaaliset ja analogiset pianot, syntetisaattorit ja työasemat urkuja unohtamatta olivat kysyttyjä vuosikymmenien ajan. General Music General Musicin historia ulottuu vuoteen, jolloin mustetäytekynä patentoitiin, kansleri Bismark sai potkut Saksassa ja Italia liitti Eritrean alusmaakseen. Vähälle siinä mielessä, että General Music ei ollut mikään pikkutekijä kosketinsoitinmarkkinoilla. Syntetisaattorin ääntä kuullaan kuitenkin monella länsimaisen populaarimusiikin merkkipaalualbumilla Jean Michel Jarresta Stevie Wonderiin. Ammattipuolelta tuskin löytyy ihmistä, jolle kirjainyhdistelmät GEM (sähköpianot ja kosketinsoittimet), LEM (studiotuotteet) tai ELKA (syntikat/vahvistimet) eivät sanoisi mitään. Hykerryttäväksi tilanteen tekee se, että huutokaupan myötä Soundion iski sormensa kiinni GM:n yhteen Hyviä uutisia Salosta Nokian ja Microsoftin poistuttua Salosta häntä koipien välissä Nokian entisiin tiloihin on muuttanut perinteikäs italialainen soitinvalmistaja General Music. General Musiciksi nimi muutettiin 1994. raportti SoundionOyjaElkaSynthex-syntetisaattori Teksti Kari Nevalainen Kuvat Kari Nevalainen ja valmistajat 27. Sitä valmistettiin vain vajaa 2000 kappaletta. GEM:n eli General Electro Musicin (Galanti Egidio Mondaino S.r.l) Matteo Galanti perusti 1950-luvun lopussa
Emme siis aio kilpailla hinnalla, vaan laadulla. Kokoonpano ja laadunvarmistus tehdään Soundionin toimesta Suomessa Salon kaupungissa.” Kuinka suuri merkitys Elka Synthin mukana ololla oli pesän ostopäätöksessä. Se, mitä Soundion tuo mukanaan, on parannus tekniseen laatuun. Vuonna 1976 GM vahvisti asemaansa kosketinsoitinmarkkinoilla ostamalla tunnetun akustisten pianojen valmistajan Schulze Pollmannin. Neuvoja ja tsemppiviestejä satelee. Mitä vahvuuksia GM:llä sitten oli, että se kannatti hankkia. Miten GM nostetaan uudelleen pystyyn ja maailmanmaineeseen. Tuotekehitystä tehdään Suomessa ja Italiassa. Omasta mielestäni tällaisten tuotteiden pitää kestää pitkään. Tavallisen kuluttajan näkökulmasta paikallisella asiantuntemuksella ja mahdollisuudella kokeilla soittimia on vielä kuitenkin suuri merkitys. Tuotteiden osat valmistetaan pääosin Suomessa ja joiltakin osin Italiassa. Vuonna 1969 ryhmä insinöörejä Matteo Galantin johdolla ryhtyi suunnittelemaan äänentoistolaitteita ammattilaisille. Valitettavasti vain monet vähittäiskauppiaat kokevat olevansa suurten verkkokauppojen showroomeja, joissa kokeillaan soitinta ja tilataan se sitten kustannustehokkaasta verkkokaupasta. Riskit liittyvät myyntiin ja jakeluun. Kaatuessaan sillä oli neljä suurta tehdasta. Tämän ovat huomanneet jo muutamat muutkin, koska laadukkaampien soittimien tuotantoa siirtyy nyt pois Kiinasta. General Music oli ollut todella iso yhtiö. Muutamaa vuotta myöhemmin GM aloitti yhteistyön saksalaisen urkuvalmistaja Ahlbornin kanssa. General Musicin tuotemerkit elävät omaa elämäänsä foorumikeskusteluissa, täysin riippumatta siitä kuka ne omistaa. Kun omistuksen muutos ja toiminnan jatko julkaistiin kansainvälisesti joulukuussa 2014, se sai aikaan massiivisen keskustelun ja kannustuksen Soundionille. Se on osa tämän kokonaisuuden historiaa ja siihen on hieno palata, mutta päätöksentekokriteeriksi se ei yksin yllä. Jakeluketjut ovat koko ajan lyhentyneet. Syntyi LEM, eli ''Laboratorio Elettro Musicale'', josta tuli nopeasti GM:n yksi tukijalka. Siksi General Musicin soittimien käyttäjinä on nähty muiden muassa Rick Wakeman, Keith Emerson, Stevie Wonder, Jean Michel Jarre ja Geoff Downes. Vuonna 1962 GEM toi markkinoille suositun Mini GEM -soittimen. Konkurssi virallistettiin 2011. LEM-äänijärjestelmiä on käytetty lukemattomissa sisäja ulkokonserteissa, teattereissa, discoissa ja muissa. Toimintansa kahtena viimeisenä vuotena myynti putosi rajusti, eikä raskas ja joustamaton yhtiö välttynyt peräkkäisiltä tappiollisilta vuosilta, vaikka liikevaihto oli viimeisenä täytenä toimintavuotena vielä 18 miljoonaa euroa. Tämä yhdessä verkkoliiketoiminnan kanssa on mahdollistanut laskevat tuotehinnat. Vaikka Elka Synthex ei ollut aikanaan mikään kaupallinen menestys, se on siitä huolimatta jalustalla Synthesizers' Hall of Famessa neljänkymmenen kautta aikain merkittävimmän syntikan listalla. Olemassa oleva maailmanmaine oli hankintani yksi kulmakivi. Ostopäätöksessä suurin merkitys oli tuotemerkeillä sekä digipianoilla ja niiden teknologialla. Lyhimmillään se jakeluketju on sitten valmistajalta suoraan kuluttajalle, mitä sitäkin olemme jo hieman tutkineet. General Musicin soittimien ääni on jo perinteisesti kohdallaan. Yhtiön kulurakenne ei joustanut kysynnän muutosten mukana. General Musicin vahvuuksia olivat maailmanlaajuisesti tunnetut ja rekisteröidyt tuotemerkit General Music, GEM, LEM, ELKA, Ahlborn, Bachmann ja Soundtracks. Suurin oli Elkan pinta-alaltaan 16 000 neliön tehdas Recanatissa. Vuoden 2008 globaali talouskriisi sitten katkaisi kamelin selän. Ja tuota teknologiaa tuotekehityksemme päivittää parhaillaan. Elka Synthex on 1980-luvun alun syntikka, jolla on ollut monia merkittäviä käyttäjiä. korkearesoluutiomuuntimia ja niin edelleen. Samalla se suunnitteli ja valmisti laitteita muun muassa Baldwinille, Thomasille ja Voxille. Salossa ja VarsinaisSuomessa mahdollisuudet verkostoitumiseen ja alihankintaan ovat erinomaiset. Kehitystyö johti tulevina vuosina useisiin uraauurtaviin digitaalisiin siruihin, joita otettiin käyttöön firman työasemissa, syntetisaattoreissa, digitaalipianoissa, miksereissä ja muissa tuotteissa 2000-luvun alkupuolelle saakka. LEM valmisti kompakteja miksereitä vahvistimella ja nauhakaiulla, digitaalisia kaiutinjärjestelmiä 40-bittisillä prosessoreilla, editoriohjelmistoja, GMSuomeen HELMIKUUSSA 2009 GM irtisanoi kaikki työntekijänsä ja haki itsensä konkurssiin. 1980-luvulla GM ryhtyi tutkimaan digitaalista signaalintuottoa ja -käsittelyä. raportti SoundionOyjaElkaSynthex-syntetisaattori 28. Välikäsiä eli maahantuontija tukkuliikkeitä jää koko ajan pois. Välittömästi kuvaan astui Jukka Kulmala, itsekin muusikko ja laulaja, joka työskenneltyään ensiksi pitkään Nordean yritysrahoituksessa, pari vuotta levy-yhtiön toimitusjohtajana, kuusi vuotta valtakunnan suurimman soitinmaahantuojan hallituksessa, joista neljä vuotta puheenjohtajana, päätti perustaa oman soitinfirman Soundion Oy:n vuonna 2010. Liiketoiminnan työ ja tulokset jakautuvat tällöin epätasaisesti, ja syntyy epätervettä kilpailua verkkokauppojen ja kivijalkamyymälöiden välillä. Toinen syy tappioihin oli Aasiassa valmistettujen tuotteiden ja tuotannon heikko tekninen laatu. Vanhat ja uudet jakelukanavat ilmoittautuivat halukkaina jakelemaan General Musicin tuotteita ympäri maailman, soitinsuunnittelijat ja insinöörit lähestyivät omine ideoineen, kuluttajat tarvitsivat varaosia. Soittimien ja äänentoistolaitteiden tuoteominaisuudet ovat innovatiivisia, ja tuotekehitykseen on satsattu todella paljon. Ankaraa hintakilpailua syntyy myös verkkokauppojen kesken, kun aina joku myy halvemmalla. Soittimien vähittäiskauppiaana myin paljon brändituotteita, jotka oli valmistettu Kiinassa. Mitä riskejä tai uhkakuvia näet. Eli kaatumisen syyt löytyvät liiketoimintavolyymista, kustannusrakenteesta ja heikosta teknisestä laadusta. Mihin GM kaatui. Aivan liian moni niistä tuli asiakkaalta takaisin rikkinäisinä huonon teknisen laadun vuoksi. Se oli maailman ensimmäinen kannettava sähköurku, missä oli mukana sekä vahvistin että kaiuttimet. GEM rakensi tiettävästi maailman ensimmäiset sähköurut, tai ainakin yhdet ensimmäisistä. Mottomme on ”Italian Sound Design – Made in Finland”. Toisaalta tarkoituksemme on pitää kiinteät kustannukset hallinnassa verkostoitumalla
Sen lisäksi soundien selkeys ja kirkkaus vakuuttaa. Erityisesti hänet tunnetaan nykyflamencoa, jazzia, rockia ja taidemusiikkia yhdistävistä tanssiteoksistaan. Ronia parempaa Elka Synthexin koeajajaa olisi ollut vaikea löytää. Aikansa Elkan Synthexin erilaisia säätövaihtoehtoja kokeiltuaan ja sen äänimaailmalle lämmettyään Roni on kuitenkin valmis antamaan oman tuomionsa soittimen mahdollisuuksista: – Vaikka Elka monella tapaa muistuttaa Moogeja ja muita aikalaisiaan, on sen soundivalikoiman laajuus omaa luokkaansa. Kaiuttimen sisällä on 30 watin transistorivahvistin, ja ääntä tuottaa iso resonoiva, epäsymmetrinen tasokalvo epäkeskisellä magneetti/puhekelalla samaan tapaan kuin Yamaha NS15 -kaiuttimessa. Sen lisäksi, että hän lähestyy musiikkia laaja-alaisesti, hän on muusikonurallaan käynyt läpi myös syntetisaattori-/läppärivaiheen niin, että Synthexin haltuunotto säätimineen ja vipuineen alkaa lyhyen lämmittelyjakson jälkeen sujua. Elka aloitti urkujen valmistajana ja siirtyi pianoihin sekä sähköisiin kosketinsoittimiin 1970-luvun lopulla. Erikoismaininta stereo-modesta, joka ainakin pikaisesti kokeiltuna oli todella erikoisesti toteutettu, mutta sitäkin pystyi muokkaamaan useilla eri tavoilla, Roni arvioi. Vertailupohjaa siis on. Suomessa ei liene kovin monta kappaletta alkuperäistä Elka Synthexia. Elka Synthex hyvässä seurassa Roni Martin on monessa mukana ollut muusikko, laulaja, säveltäjä ja tuottaja. Omalla matalataajuusoskillaattorilla varustettu joystick-reaaliaikaohjain, neliääninen sekvensseri ja midikäyttöliittymä kaikkien muiden ominaisuuksiensa (esimerkiksi chorus-efektin) ohella tekevät Elka Synthexista oikean ammattitason syntetisaattorin. Vuosina 1981–85 se valmisti yhtä soitinhistorian suosituinta syntetisaattoria Elka Synthexia. Elka Synthex kytketään kiinni stereona Ronin tuoreeseen hankintaan, Yamaha TA-30 -kaiuttimiin. Double-toiminnolla voidaan asettaa kaksi soundia päällekkäin. Yamaha rakensi näitä legendaarisia kaiuttimia 1970-luvun alussa kitaraja urkukaiuttimiksi. Hänen musiikkiuransa on kulkenut psykedeelisestä rockista runolauluteosten kautta monityyliseen tanssija taidemusiikkiin. Lisäksi Ronin studiolla soitinkirjon, vahvistinpinojen, kaiuttimien ja kaikenlaisen studiokaman keskellä lymyää pystypianon lisäksi kaksi populaarimusiikin kosketinsoittimien merkkipaalua: Hammond M100/Leslie ja Rhodes. Elka oli tuohon aikaan arvostettu urkuvalmistaja ja tuotemerkki. Armottomaan progeiluunhan tämä on täydellinen laitos, mutta monipuolisuutensa ansiosta se sopii tietty ihan mihin tahansa. Pikaisen testaamisen aikana löytyi välittömästi useita keinoja käyttää soitinta tavoilla, jotka tuntuvat usein olevan hankalia toteuttaa esimerkiksi Moogeilla. Vuonna 2012 Roni palkittiin parhaasta musiikista flamencon tärkeimmässä koreografiakilpailussa Certamen de Coreografia de Danza Española y Flamencossa. Elka Synthex Mario Maggin suunnittelema Elka Synthex on kahdeksanääninen polyfoninen syntetisaattori, joka toimii niin studiossa kuin live-esityksissä lavallakin. Synthexista ei koskaan tullut kaupallista menestystä, mutta se on nykyään etsitty keräilykohde. Ainutlaatuiseksi Elka Synthexin teki aikoinaan se, että se oli ensimmäinen täysiverinen analoginen polyfoninen syntetisaattori, jossa on digitaaliset oskillaattorit, joiden ansiosta se pysyy aina vireessä. Selvää on, että näin lyhyessä annetussa ajassa kukaan ei voi löytää kuin pienen osan soittimen koko potentiaalista. Sen alkuperä on samalla alueella, mistä valtaosa Italian kuuluisista soitinvalmistajista tuli ja tulee. raportti Elka Instruments Vuonna 1989 Matteo Galanti/GEM osti kilpailijoistaan ehkä pahimman, Elka Instrumentsin. 29. Ronin mukaan kaiuttimet lisäävät ääneen fyysisyyttä ja mekaanisuutta, jos sellaista muuten puuttuu. Elkassa on kaikki ominaisuudet viety jotenkin italialaiseen tapaan överiksi. Soundion Jukka Kulmala (vas.) ja muusikko/säveltäjä Roni Martin tutustumassa Elka Synthexinn saloihin. Synthexin kaikki asetukset on ohjelmoitavissa suoraan paneelista, ja asetukset voidaan tallentaa 40-paikkaiseen käyttömuistiin 40 esiasetuspaikan lisäksi. Tunnustusta on sadellut niin kotimaasta kuin ulkomailta. Uutta Suomi-versiota odotellessa jokainen voi käydä kuuntelemassa Elka Synthexin äänimaailmaa esimerkiksi Stevie Wonderin Skeletons-biisillä. Viisioktaavinen koskettimisto voidaan jakaa mistä tahansa kohdasta kahdeksi neliääniseksi koskettimistoksi
Magnepanien sijaan mieleen jäivät kytemään kuitenkin toisen tyyppiset toistimet: laajakaistaelementeillä toteutetut Cain & Cain Abbyt Torvet tanassa ja akustiikka arvossaan Torvikaiuttimiin ja putkivahvistimiin tykästynyt espoolainen Antti-Jussi Vaarni on oivaltanut, että panostaminen pelkkiin laitteisiin ei takaa optimaalista kuuntelunautintoa. Abbyja ennen Vaarni oli jo aloittanut perustasoa vakavamman hifiharrastuksensa Vincentin integroidulla ja kotimaisilla suuntaimin silatuilla kaiuttimilla, joita hän tosin jaksoi kuunnella vain muutaman kuukauden. Nelson Audion, Yarlandin ja Mastersoundin kautta nykyisyyteen, useamman eri tyyppisen putkivahvaimen vuorottelevaan vetovastuuseen. hifiharrastaja Antti-JussiVaarni Teksti ja kuvat Jaakko Eräpuu ESPOOLAISEN kaksion hallitsevat sisustuselementit on helppo nimetä. 30. Huoneakustiikan hallinta ei ole edennyt yrityksittä ja erehdyksittä – siihen on kulunut pitkä penni, mutta vaivannäön tulokset palkitsevat. Ja missä on torvia, sieltä löytyy useimmiten myös putkia. Voight Pipe -tyyppisessä torvikotelosovelluksessa tekivät sen verran voimakkaan vaikutuksen, että sellaisethan oli hankittava. Antti-Jussi Vaarnin viehtymys torvityyppisiin kaiuttimiin alkoi jo vuosituhannen vaihteen tienoilla, kun hän suoritti vierailun Hyvinkäälle alan gurun puotiin kuullakseen paneelikaiuttimia. – Sanotaan nyt vaikka niin, että korvani eivät olleet luotu niitä varten, kuvailee Antti-Jussi diplomaattisesti silloista pettymystään, joka johti hetken päästä torvia kohti. Abbyjen myötä Vaarni siirtyi putkosten pariin, ja sillä tiellä hän on vieläkin. Torvikuormitushan yhdistyy liki aina keskimääräistä suurempaan herkkyyteen, mikä mahdollistaa pienitehoistenkin putkivahvistinten käytön. Noin keskimääräistä jääkaappia kookkaammat, kahdella torvella varustetut kaiuttimet sekä kuunteluhuoneen seinustoja ja nurkkia myötäilevät akustiikkaelementit eivät jätä epäselväksi sitä, mikä on olohuoneesta ja avokeittiöstä muodostuvan, noin 30-neliömetrisen tilan pääasiallinen käyttötarkoitus
Ja kuinkas sitten kävikään. Toki kukkaroakin piti raottaa ja antaa yhdeksisen tontun livahtaa maailmalle. Projekti valmistui viime vuoden kesäkuussa, ja tunnelmat olivat korkealla, kun kaiuttimet toimivat mainiosti avustavan henkilön isossa omakotitalossa. Se, mikä kaikissa omistamissani torvikaiuttimissa on ollut plussaa, on isoon äänikuvaan yhdistyvät dynamiikka, nopeus ja tietynlainen livemäisyys. hifiharrastaja Abbyt viihtyivät talossa edeltäjiään huomattavasti pitempään, mutta seuraava taso kaihersi jo mielessä. Ajatus koaksiaalisesta kompressiodriveristä torvessa ja sitä täydentävästä, aktiivisesta basso-osasta johti tilaukseen, johon kuuluivat modifioiduilla BMS 4592ND -drivereillä ja torvilla silatut Orphean M3 -kaiuttimet, Hypex PSC2.400 -vahvistimilla ajettavat 15-tuumaiset bassoelementit ja REF2010-bassokotelot diy-versiona. Nämä esiintyivät alan lehdessä julkaistussa artikkelissakin, yhdessä erään toisen harrastajan Avantgarde Duojen kanssa. 31. Nimenomaan putkivahvistuksella, jota tarjosi alan kokeneen harrastajan Kai Widellin rakentama KT88 SET -pääte. Koaksiaalisen kompressiodriverin jakosuodin ja bassoosan Hypex-moduuli. Vaarnin oli otettava itse softa haltuun ja käytävä mittausten avulla alapään epätoivottujen ilmiöiden kimppuun. BD-Designin taholta toimitettiin ensiavuksi bassoongelmiin useitakin jakosuodinasetuksia Hypex-moduuleihin, mutta ne eivät auttaneet. Tässä vaiheessa alkoi myös akustointi, joka on johtanut melkoiseen määrään Gik-bassoansoja ja Hofa-diffuusoreita, joita yritys ja erehdys -metodilla sijoitellen ongelmat alkoivat oieta. Bassoa tuli liikaa, ja yläpään sointia ei päässyt kehumaan turhasta kauneudesta. Antti-Jussin kerrostalokaksio osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi kookkaiden kaiutinten loistolle. Pippuria ja suolaa Hifialan tapahtumia Antti-Jussi seuraa lähinnä omien tarpeidensa ja tulevien laitehankintojen kautta. Klassinen, jazz ja blues ovat kuulemma nostaneet osakkeitaan studiossa rankasti manipuloidun pop-musiikin kustannuksella. – Soinnilliset mieltymykseni on varmaan helppo arvata, A-J toteaa ja jatkaa, että kaiuttimien takana majaileva äänikuva ei häntä sytytä. – Putkivahvistimissa kiinnostavat erityisesti niiden selkeästi erilaiset luonteet, eri putkivalmistajien samojen putkien väliset erot ja putkiharrastuksen vaivattomuus, Vaarni toteaa ja on sitä mieltä, että edullisia putkivahvistimia on kiva olla talossa useampiakin, jos tilat antavat myöten. – Duojen kanssa elin kuutisen vuotta, ilmeisen tyytyväisenä. – Kolmiulotteisuus on ihan mukava juttu, mutta en ole ikinä osannut pitää sitä osana musiikkia. Oman osansa soinnin solakoitumisprosessiin lisäävät myös kaiutinten alle sijoitetut Auralex Gamma -vaimenninlevyt. Varsinkaan ”huonommilla” äänitteillä. Toki olen myös tietoinen torvikaiutinten ongelma-alueista, suuntaavuudesta, värittymistä, päällekäyvyydestä. Sen kaltaista dynamiikkaa ei Duojen basso-osasta lähtenyt, mutta voihan tietysti olla, että se hifistien mystinen vaihtelunhalu alkoi iskeä, muistelee Antti-Jussi viimeisimmän kaiutinprojektinsa syntyvaiheita. Mutta hyveet ovat minulle edelleen niskan päällä, Vaarni valottaa preferenssejään ja lisää, että nykyiset kaiuttimet ovat selkeästi laajentaneet hänen musiikkimakuaan. Paluumuutto, bassovamma ja akustiikkapaini Hieman toista vuotta sitten Vaarni päätti palata BD-leiriin. Niinpä valinta osui BD-Designin kahdeksantuumaista aer-laajakaistaa hyödyntäviin Oris 200 -torviin, joita täydensivät BD:n 15-tuumaisilla elementeillä varustetut basso-osat. Maineikkaat Avantgardet ja Acapellat kiinnostivat. Eli tiedossa oli käyttöä kädentaidoille ja verstastilalle, joita molempia löytyi sukulaismiehen luota. Ne olivat kuitenkin moniteisiä, mikä ei viehättänyt laajakaistaisuuden makuun päässyttä. – Tervejärkinen ihminen olisi elänyt noiden Oristen kanssa onnellisena elämänsä loppuun asti, mutta ei hifisti, Vaarni virnuilee ja jatkaa, että hän ihan vaan vaihtelumielessä kyseli Duo-parin omistajalta mahdollisuutta ryhtyä Avangarde-mieheksi, ja sehän johti tarjoukseen, josta ei voinut kieltäytyä. Tiettyjen valmistajien tuotteet kiinnostavat kuulemma erityisesti. Tuskin on yllätys, että paalupaikalla ovat torvelotehtaat ja putkospajat. Soittelin niitä Rega Saturn -cd-soittimella ja Mastersoundin 300B PSE -integroidulla. Päässä kuitenkin kyti muisto BD:n bassopäästä
Hopeaakin mies on kokeillut, mutta se ei natsannut ihan täysillä. Joko ultralineaarina tai triodikytkettynä. Niitä putkivahvistimia, joita on kiva olla, onkin sitten kolmin kappalein. Sen kannella hehkuu neljän 2A3-triodin patteristo ja watteja siitä irtoaa täydet 2 x 7. hifiharrastaja Antti-JussiVaarni – Kaikissa niissä on hyvät ja huonot puolensa, eikä sitä parasta taida ollakaan, Antti-Jussi sanailee. Tykki ja kangas sentään löytyvät. 32. Vinyylikärpänen ei ole miestä puraissut, eikä kalustoon kuulu cd-kieputintakaan. BD-Designin Orphean M3 bassoosineen helmiäisvalkoisin torvin on vakuuttava näky. Hakusessa onkin laadukas kuparinen välikaapelipari sinänsä ihan käypäisen Anticablen oheen. Viimeisin tulokas, journalistin vierailun jälkeen hankittu, on merkiltään Yarland ja tyypiltään FV35A. Muuntimena vielä Regan syrjäyttämä Cambridge. Mutta ei siellä ole myöskään telkkaria. Otamme tyypit Vaarnin setistä hänen omalla musiikillaan, mutta tarkistamme tilanteen myös parilla otoksella Triode-monojen putkista toiset lainassa diy-SE:n kannella. A-J:n dac on merkkiä Rega. Niin putkissa kuin kaapeleissakin, Antti-Jussi painottaa ja korostaa kaapelien merkitystä luonnehtimalla niitä laitteiston pippuriksi ja suolaksi. Häviöttömällä mennään, ainakin jouluun Antti-Jussin laitteistossa ei katoava kansanperinne näy eikä kuulu. Tai oikeastaan nelin, sillä Trioden KT88-putkia syövä TRVM88SE on monopari. – Yli 110 desibelin herkkyydellä varustettujen kaiutinten kanssa wattimäärä ei ole oleellisin asia, mutta jokaisen watin laatu on, sillä Orpheanin kanssa kaikenlaiset erot on helppo huomata. Vaarnin kattauksen maustepuolelta löytyy Anticablea ja Transparenttia. Samaisin röörein tai vaihtoehtoisesti el-kolmenelosin tai 6550:illa operoi myös edellä jo mainittu diy-monitoiminen. Eli häviöttömillä tiedostoilla mennään huushollissa, missä ei ole innostuttu striimauksestakaan. No, läppärin kyljessä on kyllä cd:n mentävä aukko, josta musiikki mahtuu sisälle ripattavaksi
Läppärihän rouskuttaa ne fileiksi alta aikayksikön. Antti-Jussi Vaarni ja torvet silloin ja nyt. hifiharrastaja vierailijan referenssilevyvarannosta. Paikoin tuntui siltä, että jotkut taajuudet demppautuivat jo turhankin paljon ja toiset liian vähän. Suuret linjat ovat kuitenkin kunnossa ja kyllä satunnaisen vierailijankin mielestä soinnin vahvuudet ovat heikkouksien niskan päällä. Eli vielä on pientä säädön paikkaa tiedossa ennen kuin nirvana häämöttää. Aika hyvin Antti-Jussi on saanut isot toistimensa sopimaan niitä ympäröivään tilaan. 33. Tulilla on ultralineaarikytkentäinen KT88-diy Triode-monojen kannelta pöllityin putkin. Rytmistä menevyyttä ja stereokuvan hahmottuneisuutta esiintyy varsin paljon. Kaikki tämä toteutuu suhteellisen kapeassa kuuntelupisteessä, mutta balanssi ei kuitenkaan muutu kovin radikaalisti laajemmallakaan alueella. Donald Fagenin studiossa aitoon Steely Dan -tapaan kuoliaaksi hierottu Sunken Condos taitaa edustaa juuri sitä Vaarnin nykyisin vieroksumaa manipulaatiopoppia, sillä siitä on vaikea innostua, mutta toimittajan tuoman Paolo Fresun Desertico-albumin flac-versio kuulostaa torvien tuikkaamana juuri siltä sävykkäältä ja intiimin koskettavalta jazztuokiolta mitä se onkin. Patricia Barber ja John Grant kuulostavat hyviltä ja Neil Youngkin omalta itseltään, mutta erityisen hienosti toimivat Renaud Garcia-Fonsin Oriental Bass, Tom Waitsin Mule Variations ja Captain Beefheartin Bat Chain Pullerin Od Jobs. On bassoa juu, mutta huomio kiinnittyy myös hillittömään mikroja makrodynamiikkaan. Bassosiepot tekevät tehtävänsä ja diffuusorit myös. – Hifistin ei kai koskaan pitäisi sanoa ei koskaan, mutta näillä kaiuttimilla uskon pärjääväni pitkään, kunhan akustiikka napsahtaa optimikuosiin, A-J huokaa marraskuussa, mutta ei voi olla lisäämättä ”ainakin jouluun asti”. Unohtui kysyä, minkä vuoden jouluun. Välissä liki kymmenen vuotta. Lauluäänet ja soittimet lähtevät parhaimmillaan kuin tykin suusta, vaikka äänenpaineet ovat kerrostalotasoa
HA-2 tuntui terävöittävän signaalia hyvin neutraalilla tavalla. Eikä se hassumpi vaihtoehto pelkkään kotikäyttöönkään ole minimalistisen designinsa ansiosta. Audiopuolen analogiset sisäänja ulostulot hyväksyvät vain 3,5 millimetrin 34. Linjaulostulon kautta vahvistimeen kytkettynä ääni oli täsmällinen ja ääripäistään moniulotteisempi. Käytössä olevien kuulokkeiden gain-asetus on säädettävissä kaksiportaisella kytkimellä. Pcm-puolella haarukka ulottuu 44,1:stä 384 kilohertsiin 16/24/32 bitin syvyydellä, ja tukea löytyy lisäksi dsd64/128/256:lle. Sen avulla kun on mahdollisuus nostaa mobiililaitteiden ja matkatietokoneiden äänentoistokyky heittämällä toiseen potenssiin. Digipuolen täsmällinen työjuhta on laitteen da-muunnin, jonka lastu on mobiilioptimoitu referenssitason ESS Sabre 32 ES9018-K2M. Se toimi ketterästi sekä linjatasoisen että kuulokevahvistetun signaalin käsittelijänä niin älypuhelimen kuin läppärin kyljessä. Yhdellä, noin 90 minuuttia kestävällä täyslatauksella HA-2 tarjoaa valmistajan mukaan noin 7–13 tunnin toistoajan äänenlähteestä riippuen. kokonaisvaltaisuutta. Äänenlaadullisesti HA-2 ei jättänyt toivomisen varaa. Solakan, älypuhelimen kokoluokassa olevan rakenteensa ja 175 gramman painonsa ansiosta se sujahtaa helposti taskuun. Laitteen hankintaa suunnittelevan voi kuitenkin olla hyvä huomioida sen liitäntämahdollisuudet. HA-2 toi esimerkiksi dynamiikka-alueeseen huomattavaa eloa, mahdollisti tarkemman ja korkeamman äänenvoimakkuuden käytön sekä loi yleistä ryhtiä puhelimen enimmäkseen välttävään toistokykyyn. Käteviä lisäominaisuuksia ovat myös muun muassa vain 30 minuuttia ottava vooc-pikalataus, joka nostaa akun kapasiteetin nollasta noin 70 prosenttiin, sekä mahdollisuus käyttää HA-2:ta älylaitetta lataavana power bankina. Sen perusteella Oppo HA2:lle voi huoletta antaa täydet pisteet omassa sarjassaan. Yleisellä tasolla HA-2 tekee siis toistimesta kuin toistimesta kätevästi täyden hd-tason da-muuntimen ja kuulokevahvistimen, jonka taajuuskaista ulottuu valmistajan mukaan 20 hertsistä 200 kilohertsiin. Parhaimman edun HA-2:sta saa kuitenkin kentällä. Myös formaattien suhteen löytyy pelivaraa. Itse laitteen toimintakyvystä ei testin aikana löytynyt minkäänlaista valittamista, ja kaikki käyttöönotosta erilaisiin koeponnistuksiin eri lisälaitteilla erilaisissa olosuhteissa sujuivat ilman pienintäkään epävarmuutta. Näissä paikoissa on omalla kohdallani vieläpä ollut rajallisesti kapasiteettia tavanomaisemman ulkoisen äänikortin ja erillisen kuulokevahvistimen mukana kuljettamiseksi, puhumattakaan pelkästään musiikille omistetusta toistolaitteesta. Se johtunee osin siitä, että laitteen toteutuksessa on tietoisesti jätetty pois kaikki dspmausteet. Macbookin kanssa HA-2 toi toistoon tarvittavaa kirkkautta ja Mainio matkakumppani Oppo on saanut mahdutettua pieneen HA-2-kuulokevahvistin/daciinsa kokonaisvaltaisen äänenlaaturatkaisun napakassa ja tyylikkäässä paketissa. Kuulokkeista niin perinteiset korvanapit kuin enemmän potkua tarvitsevat raskaammat luuritkin saivat hyvän ja tasavertaisen kohtelun HA2:een kytkettynä. Sekä äänenvoimakkuudensäätö että melko hienovarainen bassonkorostin ovat analogisia. OppoHA-2-kuulokevahvistin/da-muunnin Teksti Heikki Kivelä Kuvat ja mittaukset Mauri Eronen testi EN liene ainoa, joka on kohdannut tilanteita, joissa älypuhelimen äänentoistokyvyn rajat ovat tulleet vastaan, tai kannettavan tietokoneen integroidun annon taso on jättänyt toivomisen varaa. Noina hetkinä Oppon kompakti da-muuntimella varustettu HA2-kuulokevahvistin olisi helpottanut elämää merkittävästi. Kontrasti iPhonen omaan äänentoistokykyyn oli vieläkin konkreettisempi. Käyttöönotto-ongelmia ei ilmennyt missään vaiheessa, ja testissä käytetyt Apple-tuoteperheen laitteeni tunnistivat Oppon heti, kun sen kytki paikalleen
<0,001 % IM-särö, 19/20 kHz, 2. Pieneen ja kompaktiin pakettiin on saatu mahdutettua tehoa, tyyliä ja toiminnallisuutta niin hyvin, että HA-2:ta voi varauksetta suositella kaikille, jotka haluavat nauttia hyvästä äänenlaadusta sellaisillakin laitteilla, joiden oma toistokyky jättäisi muuten toivomisen varaa. Vahvistimen vahvistus on noin 8 dB. ............................................................ 0,002/0,001 % Kanavatasapaino, 33/330 ohm .......................................... testi Kolmiasentoisella ABC-valinnalla kytketään käyttöön usbmobiili-, usb-tietokone tai linjaotto. Tehomittauksissa HA-2:n gain-säädin oli high-asennossa. <0,001 % IM-särö, 19/20 kHz, 3. 94 dB Särö, dBFS, 500 mV, 33/330 ohm, 20 Hz ................ Erityisesti usb-da-muuntimena Oppo HA-2 toimii kiitettävästi. Vahvistimen maksimiteho saadaan käyttöön äänilähteellä, jonka linja-anto tuottaa noin 1 voltin jännitteen. 131 ps Lineaarisuus, 16 bit .................................................................... 94 dB Särö, dBFS, 500 mV, 33/330 ohm, 20 Hz ................ Alle 1 ohmin antoimpedanssin ansiosta se tuottaa tasaisen taajuusvasteen hankalillakin kuulokkeilla. HA-2 ei varsinaisesti alleviivaa hifimäisyyttään, mutta silti sen toteutuksessa on onnistuttu mallikkaasti ja se täyttääkin erinomaisesti tehtävänsä sekä sille asetetut kriteerit. 35. Mittaustulokset ovat kauttaaltaan hyvät. 0,002/<0,001 % IM-särö, 19/20 kHz, 2., 33/330 ohm ............................. 52/210 mW Teho, 330 ohm, iPhone 6 analog/digi .............................. 65 dB Jitter ................................................................................................... 3,5 mm stereoplugi (analoginen), usb a & usb micro b (digitaalinen) Lähdöt .................................................................. 69/85 dB Kanavaerotus, 33/330 ohm 20 kHz ................................. Taajuusvaste kuulokannosta, kun vahvistin on kytketty iPhone 6:n kuulokeliitäntään. 0,069/0,098 % Särö, dBFS, 500 mV, 33/330 ohm, 1 kHz ................ <0,001/<0,001 % IM-särö, 19/20 kHz, 3., 33/330 ohm ............................. Analogiotolla särön määrä on matalimmilla taajuuksilla tavallista suurempaa, mutta ei vielä kuultavissa. 0,1 dB Kanavaerotus, 1 kHz ................................................................. 90 dB Kanavaerotus, 20 kHz .............................................................. 0,8/200 ohm Teho, 33 ohm, iPhone 6 analog/digi ................................. • Erinomainen äänenlaatu • Kompakti koko ja tyylikäs ulkoasu • Varmatoimisuus • 3,5 mm tulo/lähtö voi olla rajoite mittaukset Taajuusvaste tietokone usb – linjalähtö (musta), linjaotto–linjalähtö (punainen), iPhone digi – kuulokelähtö 33 ohm (sininen). 106 ps Lineaarisuus, 16 bit .................................................................... 0,002/0,001 % Kanavatasapaino, 10/100/500 mV ................................. 69/81 dB Jitter ................................................................................................... 74/91 dB Kanavaerotus, 33/330 ohm 20 kHz ................................. Kun kuulokevahvistin on kytketty tietokoneen tai kannettavan laitteen analogilähtöön, riippuu toiston laatu äänilähteen kyvyistä. 010 321 3220 Lisätietoja .......................................................... Antoimpedanssi, kuuloke/linja ........................................... 3000 mAh litium-polymeeri, latausaika 90 min, toistoaika noin 7 tuntia (digitaalinen lähde) tai 13 tuntia (analoginen lähde) Muuta ................................................................... 10/1,3/0,8 dB Kanavaerotus, 33/330 ohm 1 kHz .................................... 175 g Tulot ...................................................................... <0,001/<0,001 % IM-särö, 19/20 kHz, 3., 33/330 ohm ............................. 0,002/0,002 % IM-särö, 19/20 kHz, 2., 33/330 ohm ............................. Powerbank-ominaisuus, liitäntäkaapelit mukana info OppoHA-2 stereoplugin, joten ne saattavat tuoda mukaan omia rajoituksiaan. 0,164/0,158 % Särö, dBFS, 500 mV, 33/330 ohm, 1 kHz ................ Low-asetus pudottaa tasoa 10 dB, jolloin tehoa saadaan kymmenesosa (20 mW@ 33 ohm ja 2 mW @ 330 ohm). 103 dB Särö, dBFS, 20 Hz .................................................................. -98 dBFS Hinta ..................................................................... -95 dBFS Linjalähtö (1 V, usb-otto tietokoneelta) Häiriöetäisyys, A-paino ........................................................... 0,1/0,3 dB Kanavaerotus, 33/330 ohm 1 kHz .................................... Yhteenveto OPPO HA-2 on näppärä ja varmatoiminen kannettava kuulokevahvistin-dac, joka parantaa selkeästi mobiililaitteiden ja läppäreiden äänenlaatua. www.oppodigital.com, www.mareks.fi Mitat (l x k x s) ................................................. HA-2 on kooltaan hyvin lähellä 4,7-tuumaisella näytöllä varustettua puhelinta. 71/81 dB Kuulokelähtö, iPhone 6 digi Häiriöetäisyys, A-paino ........................................................... Se on ihanteellinen matkakumppani, joka herättää tasapainoisesti ja miellyttävästi eloon niin pienemmät kuin suuremmatkin kuulokkeet. 5/22 mW Analogioton yliohjaustaso ..................................................... ............................................................ 3,5 mm kuulokelähtö, 3,5 mm linjalähtö Akku ...................................................................... >3,0 V Kuulokelähtö, analogiotto Häiriöetäisyys, A-paino ........................................................... Vertailun vuoksi iPhone 6:n oman kuulokeannon teho on 6 mW / 0,7 mW. 6,8 x 15,7 x 1,2 cm Paino ..................................................................... <0,001 % Kanavatasapaino ........................................................................ 33 ohmin kuormalla (musta), UE Triple.fi -kuulokkeella (sininen). Digiliitäntöjen kohdalla ongelmia tuskin on, sillä paketti sisältää sopivat kaapelit sekä Appleettä Android-laitteille. OPPO HA-2:n suorituskyky mitattiin kolmella tavalla: kuulokelähdöstä analogiotolla ja iPhone 6 -puhelimen kanssa digiotolla sekä linjalähdöstä kytkettynä tietokoneen usb-liitäntään. Mareksound Puhelin ................................................................. 0,005 % Särö, dBFS, 1 kHz ................................................................... 399 euroa Edustaja .............................................................
Samanlaiset ja erilaiset Kelpo levysoittimen saa 500 eurolla. Varsialusta mahdollistaa varren tarkan korkeuden ja vta-kulman säädön. Varren käänteinen ripustus on toteutettu ABEC7-laatuluokan kuulalaakerilla. Hyvästä pitää maksaa enemmän. Varsi on sama, mikä kukoisti edullisten soittimien testivoittajassa. Testin verrokki (Thorens TD 309 yhdessä 700 euron hintaisen äänirasian kanssa) osoitti, että niin tyydyttävältä kuin musiikki testivoittajalla kuulostikin, oli ääni kuitenkin hyvää aloitustasoa. Vastapaino on vaimennettu kumilla. Pro-Ject 9cc -varsi Pro-Jectin Carbon-varret ovat taaksepäin kartiomaisesti paksunevia yhtenäisiä hiilikuituputkia. Rengasmainen ripustuskotelo on tukeva ja resonansseja vaimentava. Kalliimmalla soittimella saisi enemmän. 2 tai Rega RP3/ELYS 2. Mielenkiintoiseksi kaksintaistelun tekee, että molemmissa soittimissa äänivarsi on Pro-Jectin 9-tuumainen hiilikuituvarsi 9cc, Avidissa perus-Carbon ja Pro-Jectissa Evolution Carbon. Myös neulan oikean kulman säätäminen on tehty helpoksi kiinteästä rasiakelkasta huolimatta. Kuinka pitkälle pääsee 2800 eurolla, ja missä suhteessa laatu seuraa hintaa. AvidIngeniumvs.Pro-JectX-tension9EvolutionSuperpack Teksti Kari Nevalainen Kuvat Valmistajat ja Mauri Eronen vertailu HIFIMAAILMAN taannoisessa alle 500 euron levysoittimien testissä (numerossa 4/15) vain testin paras, ProJectin Debut Carbon, ja pari lähelle päässyttä läpäisivät asiallisen soittimen seulan silloin, kun kiintopiste on puhtaasti äänenlaadussa. Kilpakumppanit ovat Pro-Jectin keskikastin Xtension 9 Evolution ja Avidin aloitussoitin Ingenium. Evolution-mallin vastapaino riittää myös raskaammille rasioille 14 grammaan asti. Ei lainkaan sattumalta nämä olivat myös soittimia, joissa kaikki paukut oli kohdistettu äänenlaadun kannalta olennaisiin seikkoihin, ei ylimääräisiin ominaisuuksiin. Avidin perustelu Pro-Jectin varrelle on Ingeniumin tapauksessa se, että varsi on tarpeeksi jäykkä, jotta se toimisi 36. Seuraava järkevä hintakategoria on tonnin pinnassa tai hieman sen toisella puolella. Molemmat varret tulevat Pro-Jectin omalla kiinteällä ja hyvin suojatulla Connect It Phono CC -kuparikaapelilla. Tässä jutussa vastakkain on kaksi soitinta, joiden pakettihinta varsineen ja rasioineen on selvästi korkeampi, noin 2800 euroa, mutta jotka ovat ostettavissa myös pelkkänä pyörittimenä noin 1200 euron hintaan. Pro-Ject 9cc -hiilikuituvarrella on hyvä maine, sillä esimerkiksi Linn on käyttänyt sitä Majik-soittimessaan ja Music Hall MMF-11.1-soittimessaan. Tällä hinnalla on saatavana muun muassa sellaisia valmiita soitinpaketteja, kuten Clearaudio Concept, Pro-Ject RM-5 SE, Sumiko Blue Point No. Hiilikuidun tiedetään pitävän varsiputken haitalliset seisovat aallot ja resonanssit kurissa. Muilta osin perusja Evo-mallin tekniset ominaisuudet ovat käytännössä identtiset
Avidin on täytynyt tulla toimeen huomattavasti pienemmällä satsauksella. Avid Ingenium Ingenium on Avidin taidonnäyte siinä mielessä, että se on markkinatilanteen ja hintakilpailun paineessa kammennut Divan aloitussoittimen paikalta, ja samalla – kuten asiaan kuuluu – pyrkii säilyttämään Avidin soittimille tyypillisesti mielletyt ominaisuudet, kuten valmistustarkkuuden ja korkealaatuiset materiaalit. Tästä huolimatta Avid ei ole halunnut alentua valmistamaan markkinat täyttäviä, halpoja suorakaiteenmuotoisia muovisia tai puisia ”levysoittimia”. Laakeritappi ja äänivarren alusta ovat kiinteästi rungossa kiinni. Soittimen käynnistys tapahtuu virtajohdon katkaisimella. Ingenium painaa ”vain” 5,9 kiloa – saman verran kuin Xtension 9:n levylautanen. Tassut ovat tärkeät, mutta Avid ei olisi Avid, ellei pääpaino resonanssitaistelussa olisi laakerijärjestelmässä. Tässä prosessissa pääosaa näyttelee Diva II:sta tuttu käänteinen teräsripustus, missä itseöljyyntyvä ja sileä karbidilaakeri kohtaa levylautasen ripustustapin safiiripohjan. Tällainen alaspäin optimointi on helpommin sanottu kuin tehty. Ainakaan ulkoiselta olemukseltaan Avid Ingenium ei ole pelkästään yksi levysoitin muiden joukossa. Lisäksi pakettiin kuuluu tehtaan oma ruuvattava ja levyyn imeytyvä klamppi. Moottorin värähtelyjen eteneminen soittimeen on estetty sijoittamalla moottori sille räätälöityyn kapseliin. Tassut eristävät rungon mekaanisesti alustastaan ja vaimentavat soittimen liikettä myös sivusuuntaan. vertailu soittimen rungon resonanssiehkäisyn kanssa. Olennaisempaa on kuitenkin värinöiden millimetrintarkka siirtyminen kohteesta toiseen ja lopulta muuttuminen lämpöenergiaksi. Moottori on Diva II:sta tuttu acsynkronimoottori. Ajatus on, että kaikki eitoivotut värähtelyt kuolevat tähän rakenteeseen. Klampin kanssa levylautanen painaa 2,5 kiloa. Diva II on kaksi kertaa kalliimpi kuin Ingenium. Avidin mukaan juuri se, eikä massakuormitus, on kriittisen tärkeää äänen värittymättömyydelle ja paremmalle erottelukyvylle. Nopeus vaihdetaan vetohihnan paikkaa vaihtamalla moottorin pystyakselissa. 60 millimetriä paksusta alumiinista työstetty runko-osa on kapean T:n muotoinen. Pro-Jectin magneettitassuja ja massaa vastaan Avid Ingeniumilla on esittää Diva II -mallista tuttu kolmipisteinen optimoitu jousitus kolmella muotoillulla kumitassulla. Sen sanotaan kanavoivan pois viimeisetkin ei-toivotut värinät korkkimatolla peitetystä levylautasesta. Pro-Ject 9cc Carbon -äänivarren lisäksi Avid Ingeniumin voi tilata lisäksi rungolla, joka tarjoaa kiinnityspaikan myös SME:n 9 ja 12 tuuman varsille. Pro-Ject Xtension 9 Evolution Ei niin monta vuotta sitten Pro-Ject miellettiin vain halpojen aloitussoittimien valmistajaksi, jonka tuotteissa 37
Kaksi 800 euron rasiaa Pro-Jectin rasiavalinta, Ortofonin MC Quintet Black painaa yhdeksän grammaa ja sen runko valmistetaan kevyestä ja iskunkestävästä abs-muovista. Yläja alaäänet toistuvat laajakaistaisesti. Meno on reipasta. Lähes kuusi kiloa painava levylautanen on koottu voileipäperiaatteella. Beethovenin jousikvartetto on terävämpi, esiin pomppivampi ja äänekkäämpi kuin Avidilla. Vaimennus tapahtuu kerroksella tpemuovia. Lautasen pintaan on poltettu kerros kierrätetyistä lp-levyistä saatua vinyyliä. Pölykansi on vakiovaruste. Neodyymimagneetit ovat pienikokoisia, mutta Ortofonin mukaan erittäin voimakkaita. Diskantit toistuvat heleinä ja informatiivisina. Levylautasen ripustus on toteutettu käänteisellä, magneettituetulla keraamisella laakerilla. Neula on Nude Shibata -tyyppiä ja neulavarsi boronia. Suositeltu neulavoima on 2,3 grammaa (23 millinewtonia) ja urakulma 20 astetta. Mikään asia musiikissa ei korostunut, ja silti kaikki tuli kuulluksi ja valaistuksi. DV-20X2L:ssä on tukeva alumiinirunko ja jäykkä magneettirakenne. Levylautanen ei Pro-Jectin mukaan vaadi erillistä levymattoa, mutta soittimen mukana tulevaa 800 gramman levypainoa se suosittelee käytettävän. Kaupan päälle tulee Audiophile Spectrum -lp. Pro-Ject tuotti miellyttävällä tavalla erottelevan äänen, jota kaiken aikaa leimasi erikoinen hienouden tunne. Noiden aikojen jälkeen Pro-Ject on tehnyt hyvää työtä. Selviä eroja Molempien äänirasioiden 0,3 millivoltin antojännite on sen verran pieni, että se vaatii reippaasti jännitevahvistusta joko riaa-asteelta, tai stepup-muuntajan väliin mm-esivahvistimen kanssa. Pro-Ject ei ollut syytön maineeseensa. Kuusi millimetriä pitkän alumiinineulavarren päässä on Micro-Ridge Nude -neula. Myös punainen ja valkoinen ovat mahdollisia. Käsittelyn jälkeen levylautanen tasapainotetaan ihannetilaansa. vertailu AvidIngeniumvs.Pro-JectX-tension9EvolutionSuperpack tärkeämpää näytti olevan lankun laaja värivalikoima kuin paras mahdollinen hinta-ääni-suhde. Alle viiden ohmin sisäinen impedanssi tekee rasiasta yhteensopivan monien riaa-korjaimien ja muuntajien kanssa. Goldberg-variaatiot toistuvat 38. Robert Grayn sähkökitaran äänessä on pientä kovuutta, terävyyttä ja päällekäyvyyttä. Soitin on saatavana pianolakattuna mahonkisena, oliivipuulla ja mustana. Kaikki soittimet erottuvat kuuluvasti. Alustasta kohoavista herätteistä soittimen eristävät magneettituetut ja tpe-vaimennetut alumiinijalat, jotka ovat siinä määrin joustavat, että ProJect puhuu painotetusta joustavasta apurungosta. Tavassa, jolla yksityiskohdat paljastuvat, on jotakin vetovoimaista. Komplianssi on 12 x 10 -6 cm/dyn, impedanssi viisi ohmia ja suositeltu kuorma >30 ohmia. Xtension 9 Evolution -soittimessa toistuvat Pro-Jectin suunnitteluperiaatteille tyypilliset ja tutuksi tulleet piirteet. 15 mikrometrin/millinewtonin joustavuuskerroin tarkoittaa puolestaan, että rasia sopii hyvin yhteen useimpien keskiraskaiden äänivarsien kanssa. Magneetit ovat neodyymia. Edullisen pään soittimien laadun parantuessa se on pikkuhiljaa tuonut uusia soittimia myös premiumja highend-luokkaan. Avid Ingeniumiin maahantuoja oli valinnut MC Quintet Blackin hintaisen Dynavector DV-20X2L -klassikkorasian low-output-version. Kokeilussa olleen Avid Pellar -riaa:n high gain -asetus (70 desibeliä) ei tehnyt rasioista kovahuutajia, mutta oli riittävä yhdessä keskiherkkien Aurelian kaiuttimien kanssa. Levylautasta pyörittää kumihihnan välityksellä runkoon kiinnitetty moottori. Superpack nimen perässä tarkoittaa, että Pro-Ject on tehtaalla varustanut pyörittimen paitsi 9cc Evo -äänivarrellaan, myös Ortofonin Quintet-sarjan Black MC -huippurasialla. Gambatriokin puhuu kovaa ja edestä, lähempänä kuulijaa. Laulumusiikilla asia varmistuu: sisäistä näkemystä puuttuu, mutta se korvautuu ulkoisilla meriiteillä, ja kuultavaa on korvan täydeltä. Niihin kuuluu raskas, metallirakenteilla tukevoitettu mdf-runko. Websterin foninsoitossakin ääni leviää ja soitin on uskottavan paksu. Äänensävy on neutraali, jopa hieman metallinen. Solistin ääni pysyy keskellä kuvaa ja melko edessä. Suositeltu kuormitusimpedanssi on >20 ohmia. Joustavat jalat yhdessä soittimen 16 kilon massan kanssa poistavat valmistajan mukaan tehokkaasti mekaanista takaisinkytkentää. Antojännite on 0,3 millivolttia. EISA-palkittu (2014–2015) Pro-Ject Xtension 9 Evolution Superpack on tästä hyvä esimerkki. Kummankaan soittimen kanssa ei ollut häiritsevää hurinatai kohinaongelmaa. Rasiaan on sovellettu kahta Dynavectorin kehittämää tekniikkaa (muun muassa kelojen käämityksellä), jotka vähentävät magneettista vaihtelua. Orkesterikaan ei vaivu liian kauaksi lavalla, vaan korville on paljon materiaalia tyrkyllä äänikentän edessä ja laidoilla. Nopeuden (33 tai 45 kierrosta minuutissa) säätö tapahtuu sähköisesti käynnistyspainikkeella
Molemmat toistavat musiikkia hienosti. Soittimet kuunneltiin valikoiduilla näytteillä (ProJect–Avid–Pro-Ject), minkä jälkeen Pro-Jectin Ortofon Quintet Black -rasia asennettiin Avid Ingeniumiin. Bändi svengaa ja kolisee hyvin. vertailu vertailu Avid Ingenium Pro-JectExtension9 EvolutionSuperpack Suositushinta (ilman äänirasiaa) 2000 euroa 2199 euroa Maahantuoja/edustaja Highend Studio AH-Hifisystems Oy Lisätietoja highendstudio.fi ah-hifisystems.fi Rakenne 3-pistevaimennus massavaimennus Vetotapa hihna hihna Nopeudet 33,3 ja 45 rpm 33,3 ja 45 rpm Nopeuden hienosäätö Pölykansi • Levylautanen (materiaali ja halkaisija) alumiini metalli/muovi/vinyyli Levylautasen massa 2,0 kg/2,5 kg klampilla 5,4 kg Levymatto (materiaali ja paksuus) korkki Sisäänrakennettu RIAA-esivahvistin Äänivarsi Pro-Ject9ccCarbon Pro-Ject9ccEvoCarbon Äänivarren tyyppi suora suora Pituus ja massa 230 mm 230 mm Irroitettava rasiakelkka Äänirasian kiinnitys vakio vakio Neulapainon säätö vastapaino vastapaino Sivuttaisvedon poiston säätö on on Äänirasia DynavectorDV-20X2L OrtofonMCQuintetBlack Tyyppi mc mc Neulahionta Micro-Ridge Nude Shibata Suositeltava neulapaino 2,0 g 2,3 g Suositeltu kuormitus >30 ohmia >20 ohmia Äänirasian massa 9,2 g 9,0 g Antojännite 0,3mV 0,3mV Mitat (l x k x s) 37 x 13 x 30,5 cm 46,5 x 18,5 x 35 cm Paino 5,9 kg 16 kg Valmistajan ilmoittamat tiedot Nopeuden varianssi ±0,09 % Wow ja flutter ±0,01 % Jyrinä -71 dB info kursailematta ja levittäytyvät kaiuttimien väliin iloisen avoimesti ja valoisasti. Johtopäätös oli selvä. Mozartin pianokonsertto oli Avidilla nyt maalailevampi ja leveämmin hymyilevä kuin Dynavectorilla, ymmärtävä vaatimattomuus oli tiessään. Kokonaisuutena hieno, jos kohta hieman ulkokohtainen ja eteen pyrkivä ääni. Vaikka ryhmätestin voittaja Pro-Ject Debut Carbon ei ollut kokeilussa mukana, kokemus siitä, että nämä soittimet vievät äänen toiselle, korkeammalle tasolle, oli vahva. Maraisin musiikissa gamban susiääni (koteloresonanssi) erottuu, mihin en kiinnittänyt huomiota Pro-Jectilla. Samalla rasialla Koska edellä mainitut erot olivat johdonmukaisia kautta linjan, ja kun molemmissa soittimissa sattui olemaan käytännössä sama äänivarsi, ei voinut jättää kokeilematta samaa äänirasiaa molemmissa soittimissa. Maltillinen ja sisäistyneempi meno sopii klassiselle musiikille. Siinä missä Pro-Ject oli paljastavampi, Avid oli elämänläheisempi. Ääni on kaistaltaan hieman kapeampi, kooltaan pienempi, vähemmän meluisa kuin Pro-Jectilla. Pianon ääni ei ole aivan niin valoisa, mutta puhdas ja kiva kuunnella myös hitaissa osissa. Vertailu osoitti selvästi Avid/Dynavectorin pyrkimyksen harkitsevaan kokonaisvaltaisuuteen, kun taas ProJect/Ortofon toi kaiken häpeilemättä esiin. Avidin tuottama ääni on erilainen kuin Pro-Jectilla. Valistunut vastaus voisi lähteä siitä, että vaikka runkojen välillä on varmasti ääneen vaikuttavia eroja, rasioiden väliset erot voivat helposti peittää ne. Erityisesti äänirasia tuntuu muuttavan soinnillisia eroja, joiden kuuleminen on helpompaa kuin mikrotason dynaamisten ja rytmillisten seikkojen havainnointi, joka taas yhdistetään usein pyörittimeen. Toinen selvä ero liittyi äänikuvaan, joka Avidilla oli kapeampi ja syvempi, Pro-Jectilla leveämpi ja edempänä. Kontrabasson voisi mikittää lähempää. Websterin saksofoni on pienempi, mutta kauniisti esillä. Diskantit eivät ole aivan yhtä helähtävät, jazz-balladeissa kontrabassot ovat pyöreämmät. Websterin saksofonismi kuulosti komealta, mutta vähemmän pohdiskelevilta. Bändin jäsenet ovat kaikki keskemmällä ja ikään kuin peräkkäin. Beethovenin jousikvartetissa soittimet toistuvat enemmän ryhmänä. Baritoni tekee hieman pidättyvän, mutta muuten normisuorituksen. Cembalon ja gamban äänenväreissä ei ole valittamista. Robert Grayn kitara soi, mutta olisi parempi, jos se saisi enemmän ääntä taakseen. Ääni ja sen mukana kaikki äänenlähteet tulevat keskemmältä ja hieman syvemmältä. Siitä puuttuu jälkimmäisen ulospäin suuntautuvuus, äänen levennys ja rinta rottingilla etenevä komeus. Mozartin pianokonsertto on rauhallisempi ja maalailevampi. Avidilla hienous on enemmän henkistä laatua, kun taas Pro-Jectilla kajahtavampaa sorttia. Sen jälkeen voi alkaa metsästää mieleisiä soinnillisia erityispiirteitä rasian valinnalla. Äänensävy on tummempi ja pehmeämpi. Toisaalta oli yhtä selvää, että taso ei ollut kuusi kertaa korkeampi, vaikka hinta olikin. Ehkä opetus on myös tämä: Kannattaa ensiksi varmistaa, että pyöritin on pyörittimenä riittävän kovatasoinen, että sen ympärille voi rakentaa toimivan kokonaisuuden. Monet Pro-Jectin äänen ominaisuudet siirtyivät Avidiin rasian mukana. Bachsoitto toistuu hieman taaempaa ja on vähemmän tyrkyllä kuin Pro-Jectilla. Kun ääni astui eteenpäin, sävyihin tuli ripaus ulkokohtaisuutta ja tiivistäminen jäi keskeneräiseksi. Soitin paljastaa musiikista kaikenlaista, mutta tekee sen toisella tavalla kuin Pro-Ject, kokonaisvaltaisemmin ja henkisemmin. 39. Mitä tuloksesta pitäisi ajatella. Soittimen koko kasvoi, pidäkkeet olivat kuuluvampia ja äänen erottelevuus lisääntyi. Piano on enemmän osa orkesteria, ei niin kohdevalaistu. Maraisin gambaan tuli räväkämpää uskallusta
Köykkä oli hyvin hajulla asiasta, vaikka ei osannut sitä teoriatasolla tarkemmin analysoida. Kun kytkentä korjattiin, tehoa tuli lisää, ja ääni muuttui taas kamalaksi. Kun kaveri sai prototyypin valmiiksi, sen ääni osoittautui karmeaksi, vaikka mittaustulokset olivatkin hyvät. Tim-särön jäljille Seuraava tarina on HiFi For Pleasure -lehden haastattelusta vuodelta 1978. Piirilevyssä olleiden virheiden takia joidenkin transistorien kollektori ja emitteri olivat vaihtaneet paikkaa. Koska Suomessa ei vielä silloin ollut tv-lähetyksiä, avuksi otettiin neuvostopropagandaa lähettävä Tallinnan televisio. Vastavaihevahvistimen ja Ortoperspekta-stereojärjestelmän isänä tunnettu Köykkä valmisti Voimaradio-yrityksessään muun muassa putkivahvistimia. Molemmat herättivät melkoista kuohuntaa audio-piireissä. Lisäksi oli tullut uusi ongelma: transistorit kävivät tosi kuumina. Ehkä prototyypissä oli joku vika. Mutta Otala osasi. Otala alkoi miettiä, miksi 90 desibelin takaisinkytkentä pilaa äänen, mutta 30–35 desibelin ei. Kun ensimmäinen piirilevylle toteutettu vahvistin valmistui, ääni todettiin hyväksi, paljon prototyyppiä paremmaksi. Koska tuttaville ja kollegoille piti tehdä 20 vahvistinta, suunniteltiin niille piirilevy. Ensin hän ratkaisi tim-särön arvoituksen, jonka jälkeen loi maailman parhaana pidetyn Citation XX -vahvistimen Harman Kardonin pääsuunnittelijana. Kohtalokas kohtaaminen Otalan äänentoistoharrastus olisi voinut jäädä heräämättä ja maailman paras vahvistin tekemättä, ellei Suomessa olisi vaikuttanut originelli elektroniikkamies ja keksijä Tapio M. Parin viikon päästä syykin selvisi. Suomessakin oli heti epäilijöitä. Kaksi Nokia-insinööriä oli tullut siihen tulokseen, ettei mokomaa säröä voinut syntyä vahvistimessa. Keväällä 1956 se näytti ensi kertaa kuvaa. Hänen mukaansa puolijohdevahvistimien huono ääni johtui musiikin transienttien särkymisestä. Uusien transistorivahvistimien ääntä hän piti hyvistä mittaustuloksista huolimatta huonona. Ei profeetta omalla maallaan Otalan ensimmäiset tim-tutkimukset julkaistiin vuonna 1970, Suomessa Sähköja Yhdysvalloissa IEEE Transactions On Audio And Electroacoustics -lehdessä. henkilökuva MattiOtala Teksti Jouko Alanko Työryhmä Juha Backman, Pekka Koistinen, Jorma Salmi Matti Otala 1939–2015 – Mies, joka suunnitteli maailman parhaan vahvistimen Monipuolisena huippulahjakkuutena tunnettu professori Matti Otala ehti saada paljon aikaan myös äänentoiston alalla. Köykkä. Vastaanotin on Tekniikan museossa ja toimii vieläkin. Köykkä julkaisi 1969 ERT-lehdessä artikkelin katkoäänien rikkoutumisesta äänentoistossa. He esittelivät väitteensä ERTlehdessä. Vuonna 1965 Otalan videotekniikkaan erikoistunut työkaveri päätti tehdä hyvän vahvistimen. Ainoa ongelma oli se, että vahvistimen teho oli mystisesti pudonnut 30 watista 18 wattiin. Asia valkeni välähdyksenomaisesti vasta 1968, jolloin Otala suunnitteli tietokoneita Nokia Elektroniikassa. TEKNIIKKA kiinnosti Otalaa jo pienenä. Tämän tiimoilta lehti järjesti tilaisuuden, johon oltiin kutsuttu Otala ja muutamia alan parhaita asiantuntijoita, muun muassa Otaniemestä yksi 40. Viisivuotiaana hän rakensi kidekoneen, seitsenvuotiaana putkiradion, myöhemmin ula-vastaanottimen ja 15-vuotiaana Suomen ensimmäisen television. Otala varoitti ja totesi, ettei vahvistin koskaan toimisi, vaikkei itsekään tiennyt miksi. Takaisinkytkentää siinä olisi 90 desibeliä, tavanomainen luku videolaitteissa
Laitteet olivat luonnollisesti itse suunniteltuja ja tehtyjä. Eräs hänen silmäteristään oli ”Lady”, Jaguar XJ6. Kaiken kaikkiaan Otalan panos Oulun alueen elektroniikkateollisuuden syntyyn oli merkittävä. Kolme vuotta aikaisemmin Matti oli suivaantunut, kun hänet sairaalassa sekoitettiin toiseen Lehto-nimiseen potilaaseen. Otalan maailmalla julkaistut tieteelliset artikkelit ja laajat henkilösuhteet avittivat päätöstä. Oli kaksi ongelmaa: mistä saada aikaa ja missä tehdä mittaukset. Ulkomailla työskennellessään hän katsoi aina kunnia-asiakseen paikallisen kielen omaksumisen. Tutkimusosaston lojaali päällikkö myönsi herroille kaksi viikkoa ”lomaa”. Hän oli mukana perustamassa Primus Motor -moottoripyöräkerhoa, johon kuului hieman varttuneempia herrasmiehiä. Lounastunnilla hän kertoi Otalalle aikovansa rakentaa puolijohdevahvistimen. ”Pitäähän miehellä leluja olla.” Vauhti liittyi usein Matin harrastuksiin. Matilla oli persoonallinen tapa sorauttaa r-kirjainta. Suuri osa oli itse tehtyjä. Mistä tässä säröilmiössä oikein on kysymys. Vastaus: Philipsiltä ja Philipsin äänilaboratoriossa. Hän vietti jo suurimman osan ajastaan Oulussa, joten en juuri tavannut häntä, mutta juttuja miehestä riitti työkavereiden keskuudessa. päivänä 2015. Seuraava tapaamisemme oli vasta 70-luvun jälkipuoliskolla Matin ensimmäisten ulkomailla työskentelyiden ja tim-läpimurron jälkeen. Suurten ponnistelujen jälkeen hän sai sanottua: ”Köykkä puhui niin paljon soopaa!”. Jorma Salmi Otalan alkuperäinen signal conditionerin kytkentäkaavio. Otala-vahvistin räjäyttää pankin Norjalainen pikkufirma Electrocompaniet sai Rotterdamissa herätyksen ja alkoi 1975 valmistaa kyseistä MattiOtala 26.12.1939–9.8.2015 MATTI Otala (vuoteen 1963 Lehto) menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen kotonaan Helsingissä elokuun 9. Suomen kielessä se saattoi joskus kuulostaa jopa huvittavalta, mutta se sopi täydellisen hyvin vaikkapa englantiin. Pian tim-särötön vahvistin oli rakentamista vaille valmis. Oy Nokia Ab Elektroniikassa hän oli projektipäällikkönä vuosien 1966–1968 aikana. Otala ja Lohstroh käärivät hihat ja panivat toimeksi. Tehtaan edustaja oli käynyt luovuttamassa sen hänelle Hollannissa vuonna 1972. Mittalaitekokoelma oli hengästyttävä. Tohtoriksi hän väitteli Oulun yliopistossa 1969. Samanaikaisesti hän työskenteli myös Philipsin tutkimuslaboratoriossa Eindhovenissa ja CNET-tutkimuslaitoksessa (Centre National d'Etudes des Telecommuncations) Pariisissa. henkilökuva elektroniikkaprofessori. Asiantuntijat olivat hiljaa ja tutkailivat pää punaisena kaavarykelmiä. He reissasivat isoilla matkapyörillään kesäisin ympäri Eurooppaa. Seuraavat työpaikat olivat Kone Oy:n hissiryhmän teknisenä johtajana 1983–1986, Nokia-konsernin tiedeja teknologiajohtajana 1986–1990, Telenorma GmbH:n varatoimitusjohtajana Frankfurtissa 1990–1993, Robert Bosch GmbH:n yhtymäjohtokunnan tieteellisenä ja strategisena neuvonantajana 1994–1998 sekä Tampereen teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden professorina 1995–1999. Matti oli myös innokas radioamatööri. Siinä se oli. Niinpä Lohstroh ja Otala päättivät julkistaa työnsä tulokset AES:n seuraavassa konventissa, joka pidettäisiin helmikuussa 1973 Rotterdamissa. Ulkoinen olemus oli kuin saksalaisen insinöörin. Hänestä oli kehkeytynyt todellinen maailmanmies, joka ei todellakaan pitänyt kynttiläänsä vakan alla. 41. Tätä aiemmin jo opiskeluaikanaan hän toimi Tesvision lähettimen hoitajana. Philipsin laboratoriossa hän tutki tietokoneissa hyödynnettävää magneettikuplamuistia. Sitten Matti nousi ja osoitti kaavoissa olevan virheen. Jos vahvistimesta tulisi odotusten mukainen, kaverukset julkistaisivat sen. Moni yllättyi, kun hän vuoden 1972 alussa lähti pitämään sapattivuotta Hollantiin. Näiden lisäksi hän ehti työskennellä Harman Kardonin pääinsinöörinä New Yorkissa ja Nagoyassa Japanissa vuosina 1978–1980. Ei siis mikään yhdentekevä persoona – tarinat olivat jääneet taloon. Jalka oli katkennut useammasta kohdasta. Asunnon piti olla tilava, jotta kaikki laitteet mahtuivat katon alle. Vuonna 1975 hänet nimitettiin VTT:n elektroniikkalaboratorion johtajaksi Ouluun, jossa hän toimi vuoteen 1983 saakka. Matti kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä Arkadian yhteislyseosta 1958 ja valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi vuonna 1963. Vaikka hän olikin kiireinen mies, kavereille tuntui olevan aina aikaa – etenkin, jos kyse oli audioasioista. Hän puhui sujuvasti kuutta kieltä ja Hollannissa ollessaan hän suoritti huvikseen valantehneen kielenkääntäjän tutkinnon. Laskettelu kuului myös näihin vauhtilajeihin. Siirryin syksyllä 1967 Nokia Elektroniikan radiolinkkiosastolle, jonne Mattikin oli mennyt aikaisemmin. Kesällä 2013 olin käymässä hänen kotonaan Lauttasaaressa. Hän ”kävi syntymässä” Oulussa 26.12.1939 – Matin äiti oli lähtenyt Helsingistä isänsä luo Ouluun pakoon talvisodan pommituksia. Puhtaan äänentoiston kannalta päätös oli hyvä, sillä optista muistia tutkivassa ryhmässä oli tutkija nimeltä Jan Lohstroh. Palaveri oli päättynyt. Myös opiskelijalevottomuudet, jotka rikkoivat siihen asti vallinneen hyvän yhteishengen (TM 4/1973) vaikuttivat lähtöön. Muutamien pikku viilausten jälkeen mittaustulokset näyttivät erinomaisilta. Insinöörit esittivät piirtoheittimellä vaikeaselkoisia laskelmiaan. Tiedonhaluisena miehenä Matti tahtoi selvittää, mikä piti paikkansa ja mikä ei. Ansioistaan hän sai AES:n Fellow-arvon jo vuonna 1978, ensimmäisenä suomalaisena. Tämä on tim. Tapasin hänet ensimmäistä kertaa vuonna 1966 ollessani harjoittelijana Helvarin radio-osastolla. An Audio Amplifier For Ultimate Quality Requirements -tutkielma hyväksyttiin, ja esitelmän pitäjäksi kaksikosta valikoitui tim-särön perin juurin tunteva ja englantia sujuvasti puhuva Otala. Taisi olla Lontoon AES-kokous joskus vuonna 1978, jonne hän saapui pyörätuolissa. Matin harrastuksista audio oli kaikkein rakkain. Matti oli mukana perustamassa AES:n Suomen jaosta. Lopulta sairaus rupesi rajoittamaan Matin liikkumista ja puhekin alkoi kangerrella. Puhuminen oli jo kovin vaikeaa. Valinta päätyi keihäitä tai piikkejä tarkoittavaan Otalaan. Hifi-lehdessä (10/81) Otala määrittelee tim-särön kansantajuisesti seuraavasti: ”Tim (Transient Intermodulation Distortion) on täsmällisesti määritelty särömekanismi, joka johtuu vahvistimessa takaisinkytkennän hitaudesta ja toimii siten, että ennen vahvistimen kompensaatiopistettä syntyy sisäinen ylityshuippu. Komponenteiksi valittiin Philipsin parhaat. Nyt OH2DH on vaiennut. ”Tulin tänne vain oppimaan lisää”, totesi Otala silloin Eindhovenissa. Lohstroh piirsi kytkinkaavioita, joihin Otala teki omia korjauksiaan. Köykkä oli tunnetusti puhelias mies, eikä ihan kaikki voinutkaan olla faktaa. Otalan ensimmäinen varsinainen työpaikka oli Helvar Oy, jossa hän toimi vuosina 1962–1966 ja päätyi elektroniikkaosaston päälliköksi. Vahvistimen ääni osoittautui puhtaan selkeäksi ja dynamiikka suureksi. Vuonna 1967 hänet kutsuttiin Oulun yliopistoon elektroniikan professoriksi, jona hän toimi 1967– 1974 välisen ajan. Kaikki (kuvittelemani?) ujous oli tipotiessään. Siitäkös Otala innostui ja kertoi omista tim-tutkimuksistaan sekä siitä, miten vahvistin pitäisi suunnitella. Auto oli hänellä niin pitkään, että hän ehti museokatsastaa sen. Tämä huippu leikkaantuu vahvistimessa tai vääristyy epälineaarisesti. Vahvistin ei kuitenkaan sopinut yhtiön tuolloiseen viihde-elektroniikan tuotevalikoimaan. Säröilmiönä se riippuu pelkästään signaalin muutosnopeudesta ja on siis luonteeltaan dynaaminen särötyyppi.” Rakennetaan kunnon vahvistin Otala oli elektroniikan professorina Oulun yliopistossa vuosina 1967–71. Tim-särö oli sittenkin totta. Jotenkin hänestä jäi hieman ujo vaikutelma. Hän oli innokkaasti mukana kaikissa AES:n tilaisuuksissa niin kauan kuin terveys salli ja vielä sen jälkeenkin. Hän päätti vaihtaa tuiki tavallisen nimensä sellaiseksi, jota ei olisi kellään muulla, ja joka olisi helppo lausua mahdollisimman monella kielellä. Se myös vaati välillä veronsa. Matilla oli aina moitteeton puku päällä ja rusetti kaulassa. Kysyin kuitenkin uteliaisuuttani, mikä hänet oli aikanaan saanut kiinnostumaan audioalasta
Keskinkertaisten halpalaitteiden sijaan alettiin valmistaa kunnon hifiä ja highendiä. Citation-vahvistimien tuotekehittelyyn käytettiin miljoonia dollareita, ja tulos oli sen mukainen. Transistorivahvistimien suunnittelu mullistui, opetuslasten joukko kasvoi ja vahvistimien äänenlaatu parani. Otalan lausuma ”hyvää ja nopeasti” pätee tähän päätevahvistimeen. Amerikkalainen underground-hifi-lehti Audio Critic julkaisi vahvistimesta testin, jossa todettiin, että ”tässä on maailman parhaiten soiva päätevahvistin”. Ja löytyihän sitä säröä. Maailmalla vahvistinta alettiin kutsua Otala-vahvistimeksi, olihan sukunimi ollut vahvistimen etupaneelissa ensimmäisenä. Osa vahvistimista antoi puhdasta tehoa vain kymmenesosan ilmoitetusta. Lohstrohia ja Otalaa ei hymyilyttänyt, heillähän ei ollut osaa eikä arpaa laitteen suunnittelussa, eivätkä he tienneet, täyttikö vahvistin edes heidän asettamiaan suoritusarvoja. Yhtiön perustaja Sidney Harman ei enää omistanut yhtiötä. • Päätevahvistimen virranantokyvyn pitää olla riittävä. Parivaljakko suunnitteli ja rakensi proton muutamassa viikossa. Vahvistimen näkemän kaiutinkuorman impedanssi voi pahimmassa tapauksessa hetkellisesti pienentyä kuudesosaan nimellisestä. Monien kokeilujen jälkeen parhaaksi valittiin menetelmä, jossa mittasignaalina käytetään kanttiaallon ja siniaallon yhdistelmää. Mittausmenetelmä hakusessa Tim-särö oli kansainvälisesti tunnustettu uudeksi särömekanismiksi, mutta mittausmenetelmä puuttui. Seuraavana vuonna Tekniikan Maailmassa (9/75) julkaistiin kuuden viritinvahvistimen tim-särötesti, ensimmäinen lajissaan koko maailmassa. Kauppa kävi kuin siimaa. Otala olikin mies paikallaan, ja HK:n liikevaihto nelinkertaistui vuosina 1978–82. Päätevahvistimen avoimen silmukan (ilman takaisinkytkentää) kaistaleveyden tulee olla tätä suurempi. Harman Kardonille 1953 perustettu Harman Kardon oli 70-luvun loppupuolella tuuliajolla ja pahoissa talousvaikeuksissa. Vahvistinmittaukset tehdään yleensä niin, että syötetään signaali sisään ja katsotaan mitä tulee ulos. Se oli todellakin raskasta hifiä, elopaino 42 kilogrammaa. Samalla tuli opetettua yhtiön insinöörit vahvistinrakentamisen salaisuuksiin niin hyvin, että suomalaisen tim-gurun jälkeenkin vahvistimia osattiin suunnitella ja säilyttää niiden laatu huippuna. Rahaa tai resursseja ei säästetty. Jälkeenpäin Otala on kertonut olleensa todella iloinen siitä, että sai tehdä töitä täyspäiväisesti harrastuksensa parissa kokonaista kaksi vuotta. Tähän Otalakin pyrki. Tässä vaiheessa hän oli ollut jo kolme vuotta VTT:n elektroniikkalaboratorion johtajana Oulussa. Suunnittelijapiireissä vain 20 desibelin takaisinkytkentää käyttävä ja parhaiden putkivahvistimien tapaan soiva pääte herätti suurta huomiota. Englantilainen Hi-Fi News (January 2012) on testannut alkuperäisen Otala-Lohstroh-päätteen ja todennut, etteivät sen mittaustulokset aivan yllä Otalan ja Lohstrohin prototyypin tasolle. • Huonosta vahvistimesta ei saa hyvää takaisinkytkentää lisäämällä, vaikka perinteiset mittaustulokset paranevatkin. Nimeksi pantiin härskisti tekijöiltä lupaa kysymättä Otala-Lohstroh 2 Channel Audio Power Amplifier. Viimeisenä oljenkortena taloon palkattiin pääsuunnittelijaksi kukapa muu kuin Matti Otala. Ensimmäisen tuotantosarjan jälkeen vahvistimen nimeksi tulikin The 2 Channel Audio Power Amplifier. Norjalainen Electrocompaniet ”lainasi” kytkentäkaaviota, teki siitä maailman sensaation ja kääri rahat. • Päätevahvistimessa tulee olla vain hyvin maltillinen määrä takaisinkytkentää. Citation XX -lippulaivasta tehtiin joka suhteessa täydellinen. Citation XXP -esivahvistinta ja Citation XX -päätevahvistinta ei alun perin ollut tarkoitettu myyntimalliksi, vaan pikemminkin messuilla esiteltäväksi Otalanteesejävahvistimensuunnitteluun: • Esivahvistimelta tulevan signaalin ylärajataajuus on hyvä rajoittaa esimerkiksi 30 kilohertsiin, mielellään passiivisella alipäästösuotimella. Tämä tapahtui vuosina 1976–77. Matti otti tavoitteekseen suunnitella muun muassa maailman parhaan etuja päätevahvistimen. Otalan strategia oli yksinkertainen. Vuonna 1985 Sidney Harman osti menestyvän yhtiön takaisin itselleen. Vahvistin kuulostaa kuitenkin erittäin hyvältä ja soi lämpimästi sekä putkivahvistinmaisesti. Otala ja teknikkonsa Raimo Ensomaa pystyivät tällä tavoin mittaamaan vahvistimen tim-säröttömän tehon. Tulos ilmoitetaan prosentteina. 42. Valmistajalle testi oli onnenpotku. • Näistä seuraa, että päätevahvistimen suljetun silmukan (takaisinkytkettynä) kaistaleveys on useita satoja kilohertsejä. Seitsemän viritinvahvistimen analyysi julkaistiin 1974. Transienttien vahvistimen piireissä aiheuttamia ylityksiä ja leikkautumisia tutkittiin avaamalla vahvistin ja mittaamalla ylityksiä tietyistä kohdista. henkilökuva MattiOtala vahvistinta
Mutta toisin kävi. Kovan kysynnän vuoksi huippuhintaista tuplaäksää alettiin valmistaa myyntiin. Entä sitten vastaanotto kriittisissä hifi-piireissä. Soinnissa on rauhallisuutta, vakautta ja täyteläisyyttä aivan riittävästi. Seuraavassa Jaakko Eräpuun kotikuuntelun tulokset. ”The best amplifier in the World”. Täyttä tavaraa tänäänkin Kontrolloitu ja ruudikas toisto läpi linjan. Tampereen teknillisessä yliopistossa hän luennoi teknologiajohtamisesta ja strategiasta sairastumiseensa asti. Toisaalta, massiiviset klassiset äänitteet vyöryvät melko pidäkkeettömästi, joskin auktoriteetista huolimatta ajoittain aavistuksen askeettisesti. Musiikki soljuu soinnikkaammin ja rytmisesti kulkevammin bias-asetuksella high. 43. Matti Otala uskalsi olla viisas. Vaikeudet alkavat, kun yrität tehdä hyvää nopeasti. Standardvaihtoehto kuulostaa hitusen latteammalta ja kuivakkaammalta, mutta sekin täysin kilpailukykyiseltä tämän päivän parempaan hifiin verrattuna. Samaa tekniikkaa käytettäisiin sitten myyntimalleissa. Sen sijaan Kruunuradio lainasi meille ystävällisesti omasta kokoelmastaan XX:n pikkuveljen, Citation X-1:n. Ja se on elämän tärkein asia.” CitationX-1 PONNISTELUISTAMME huolimatta emme onnistuneet saamaan käsiimme Citation XX -lippulaivaa. Vuonna 1972 Eindhovenissa hän määritteli työtään ja työntekoa näin: ”Tässä maailmassa ei mikään ole niin helppoa kuin tehdä huonoa ja nopeasti tai hyvää ja hitaasti. Iso ja avara äänikuva ei sisällä erityisiä läsnäolollisia tai ilmavuudellisia vahvuuksia, mutta ei myöskään hifille tyypillistä pistemäisyyttä. Tehokkaaksi puolijohdevahvistimeksi X-1:ssä on miellyttävä sointibalanssi ja aimo annos nyansseihin pureutuvaa reagointiherkkyyttä. Tehtaan kapasiteetti oli 30 vahvistinta kuukaudessa. Paikoin kaipaisi ehkä hieman sähäkämpääkin otetta musiikkiin. henkilökuva demolaitteistoksi. Tiettävästi Suomessa on ainakin yksi XX-pääte Otalan oman lisäksi. Tuo maininta liitettiin XX:ään useimmin kuin kilpailijat olisivat sietäneet. Hieno lopetus ja uran huipennus Matin rakkaalle harrastukselle. Takaisin Eurooppaan Harman Kardonin jälkeen kansainvälinen moniosaajamme teki vielä hienon uran Koneella ja Nokialla sekä Saksassa Boschilla. Ne osoittaisivat, mihin Harman Kardonilla pystytään. Citation XXP:n ja XX:n ulkomuodosta tehtiin kymmeniä luonnoksia. Bassoissa on syvyyttä, seurattavuutta ja tiukkuutta varsin hyvin, eikä toisto näiltäkään osin hyydy kovassakaan kyydissä. Akustinen jazz toimii luontevasti ja muukin rytmimusiikki uskottavin elkein. Huomaa esivahvistimen levysoitinliitäntöjen (2 kpl) kapasitanssin 4-asentoinen valintakytkin ja vahvistimien balansoidut xlr-liitännät. Vaikeudet ovat kuitenkin vain voittamista varten ja niiden kanssa taistellessa säilyy henkinen vireys. ”The Flying Finn” luennoi tim-säröstä englantilaiselle hifi-lehdistölle matkalla New Yorkiin Harman Kardonin pääsuunnittelijaksi
Erillistä virtakytkintä ei ole, ja takalevyssä on usb-liitännän lisäksi analoginen rca-stereolähtö vahvistimelle. Joskus se ilmenee kuultavana pohjakohinana tai häiritsevimmillään prosessorikuorman mukaan vaihtelevana sirinänä. Tällöin ajureita ei tarvita lainkaan. Tasan 300 grammaa painava pieni metallilaatikko ei ensi silmäyksellä vaikuta kovinkaan kummoiselta. Myös softapuoli on avoin, ja kehitystyötä tapahtuu harrastajavoimin jatkuvasti. Myöhästyneeksi joululahjaksi soveltuu mitä oivallisimmin Henry Audio USB DAC 128 mkII. Mukana ei tule edes usb-kaapelia. Dacin voi kytkeä toimimaan myös 24/48-tilassa. Konstailematon muunnin Edullinen, hyvä-ääninen ja ilman lisävirtalähdettä toimiva usb-dac on mitä mainioin tarvike, kun musiikkia tarvitsee soittaa tietokoneelta. Itse tuote valmistetaan Filippiineillä. Perusja hires-tilan välillä voi vaihtaa takalevyn prognäppäintä pohjassa pitämällä, kunnes etulevyn ledi 44. Reilun 200 euron hintainen USB DAC 128 mkII on norjalaisen Børge Strand-Bergesenin ja tee se itse -audioyhteisön aikaansaannos, jota kehitetään jatkuvasti Audio Widget -työnimellä. Open source -ajattelu ei sinänsä ole uutta, sillä myös Objective DAC herätti harrastajien kiinnostuksen reilut kolme vuotta sitten. Viimeistely on moitteettoman korutonta, mutta halvanoloiseksikaan konstruktiota ei voi moittia. HenryAudioUSBDAC128mkII-da-muunnin Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen testi TIETOKONEIDEN integroidut äänipiirit ovat nykyään yllättävän hyviä, mutta varsinkin pöytäkoneiden uumenissa velloo melkoinen sähköinen saaste. Laite toimitetaan kuplamuoviin käärittynä pehmustetussa kirjekuoressa. Hires-tilassa täytyy asentaa open source -ajurit, jotka sisältävät myös ASIO-tuen. Henry Audion dac käyttää Asahi Kasei AKM4430 -damuunninpiiriä ja tukee ODACista poiketen myös hiresformaatteja 24 bittiin ja 192 kilohertsiin asti. Mutta mikä tärkeintä, muunnin toimii suoraan paketista ilman ohjelmoinnin tai sähkötekniikan tuntemusta aivan loistavasti! Karun toimiva Dacin tuotteistus ei herätä suuria intohimoja. Hifiä objektiiviselta kantilta blogissaan testannut NwAvGuy suunnitteli mahdollisimman edullisen perusdacin, jonka saattoi rakentaa itse tai hankkia valmiiksi kasattuna muutamalta yhteistyöpartnerilta. Askarteluhenkisille valmistaja tarjoaa kaikki dacin tekemiseen tarvittavat skemat suoraan kotisivuillaan. Kaikki panokset on kohdistettu äänenlaatuun ja hinnan pitämiseen alhaalla. Tuunaajille Henry Audion dac toimii alustana parannuksille. Me teimme testit OS X:n alla, jossa ajureita ei tarvita. Piirikortilla on tarkoituksella tyhjäksi jätettyä tilaa analogiasteen twiikeille. Häiriöiltä välttyy usein kokonaan käyttämällä riittävän laadukasta ulkoista da-muunninta. Henry Audioksi ajan saatossa nimetty yritys myy da-muunninta suoramyyntinä netissä (henryaudio.com)
Hinta ............................................................................. usb Digitaalilähdöt ........................................................ Muuta ei tarvita, sillä dac ottaa käyttöjännitteen suoraan usb-väylästä. Molemmissa tiloissa dac toimii asynkronisena, eli signaalin ajoitus tapahtuu dacissa, ei tietokoneessa. USB-liitin .................................................................... Lopputuotteeksi materialisoitunut ja useamman päivityskierroksen läpikäynyt muunnin tarjoaa poskettoman hyvän suorituskyvyn ja äänen. • Läpinäkyvä ja vaivattoman erotteleva ääni • Hyvät mittaustulokset • Vaihdettava usb-tila mittaukset Antojännite .................................................................... Henry Audion dac pitää hienosti pintansa Oppo BDP-95EU:n sisäänrakennettuun da-muuntimeen tai Audiolab MDACiin verrattuna. usb Digitaaliotot ............................................................. Windows XP -tuki on rajallinen, eikä hires-ajurien toimivuutta taata kuin Windows 7:stä lähtien. Läpinäkyvyys kuuluu myös vaivattomassa äänessä. info HenryAudioUSBDAC128mkII Taajuusvaste 16 bit / 44,1 kHz:n signaalilla. 219 € Lisätietoja .................................................................. sammuu. Asynkroninen kello onnistuu pitämään jitterin hyvin pienenä, ja huojunnan puutteesta kertoo graafissa näkyvä keskitaajuuden nopea vaimeneminen. 1.1/2.0 Pystyasennus ........................................................... Kaukosäädin ............................................................. Vaivaton ja läpinäkyvä Henry Audion mittaustulokset ovat erinomaiset. AKM4430:een integroitu antoaste tarjoaa suuren maksimiantojännitteen, ja sen alhainen särö dBFS tasolla ovat erinomaiset ottaen huomioon, että dac ei käytä linjaannoissa operaatiovahvistimia tai ulkoista virtalähdettä. mini USB-kaapeli .............................................................. SUOSITTELEMME ????. • Dsd ................................................................................. • Asio ................................................................................ Linjalähdöt ................................................................ -95 dBFS Jitter, 44,1 kHz/16 bit .................................................. Dac kyllä toimii mainiosti kaikenlaisilla soittimilla DirectSound-rajapinnan läpi. rca variable/fixed ........................................................... Harmonisen särön määrä laskevalla tallennustasolla. 0,002/0,001 % Kanavaerotus, 1/20 kHz .............................................. -/ • Linjatulot .................................................................... 119 ps HINTALUOKASTA riippumatta mittaustulokset ovat hyvät. Wasapi ......................................................................... testi Yhteenveto HENRY Audio USB DAC 128 mkII lähti liikkeelle harrastajien tee se itse -suunnitelmista. MDACin minimum phase -suotimeen verrattuna äänessä ei ollut aivan samankaltaista basson pauketta ja tiukkuutta. Ääni on autenttinen, neutraali, läpinäkyvä ja sanalla sanoen huomaamaton, kuten hyvän dacin pitääkin. Taajuusilmaisin ....................................................... Kun dac on hires-tilassa, palaa etulevyn ledi punaisena, cd-tasoisessa tilassa vihreänä. Virtalähde .................................................................. 220 euron hintaan ei saa näyttävää pahvilootaa tai säädettäviä digitaalifilttereitä, mutta sitäkin vaivattomammin toimivan perus-dacin. Reset-painikkeellä kone herätetään henkiin uudessa tilassa. Impulssivaste. ”Optimal Transient XD” -filtterillä sointi lähempänä Henry Audion vaivattomuutta, joten pikkupurkki pärjäsi kerrassaan loistavasti. -127 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz .................................. Tuloksissa ei ole mitään huolestuttavaa tai seikkoja, jotka paljastaisivat muuntimen hintaluokan. Valmistaja suosittelee alle 3 metrin mittaista kaapelia. Hyvä hintalaatusuhde 45. Musiikin kuunteluun Windowsissa kannattaa käyttää jotain toisto-ohjelmaa, joka mahdollistaa asio-ajurin käytön. 300 g USB ................................................................................ Oppoon verrattuna äänestä oli mahdotonta osoittaa mitään merkittäviä eroja. Kanavaerotus korkeilla taajuuksilla on yksi parhaista mitatuista. Purkki ei tuo omaa voimakasta leimaansa ääneen, joten sitä on helppo muokata muita komponentteja vaihtelemalla. Tällaisia ovat esimerkiksi J-River Media Center tai foobar2000. 11,5 x 13 x 3,5 cm Paino ............................................................................. 103 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz .................................... Prosessoriksi suositellaan Core 2 Duo -tasoista tai muuta vähintään 2 gigahertsin taajuudella toimivaa mallia. 0,003/0,003 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd ................................... 1,94 V Häiriöetäisyys, A-paino ............................................... www.henryaudio.com Mitat (lxkxs) ............................................................. Kuulokelähtö ............................................................ Innostuneille harrastajille on tarjolla lukuisia parannusmahdollisuuksia ja yhteisöllistä kehitystyötä. Jitter 16 bit / 44,1 kHz:n signaalilla. 100/98 dB Kanavatasapaino .......................................................... 0,0 dB Lineaarisuus, 16 bit ...................................................... Da-muuntimen kytkentä tapahtuu aivan yksinkertaisesti usb – mini usb -kaapelilla. Netistä ladattava käyttöohje opastaa ajurien ja toisto-ohjelman käytössä kuvaruutukaappausten kera
nostalgistahifiä BraunPCS45jaNeumannVMS70-levysoittimet Teksti Kari Nevalainen Kuvat Valmistajat ja Kari Nevalainen NYKYINEN laitemaailma ei esineellisesti katsoen olisi sitä mitä on ilman vuonna 1932 syntynyttä Dieter Ramsia. merkittäväksi teolliseksi suunnittelijaksi noussut Rams on huomiota herättämättömällä ja yksinkertaisuutta tavoittelevalla lähestymistavallaan luonut tyylin, joka ajattomuudessaan on vahvasti vaikuttanut länsimaiseen teolliseen muotoiluun yli puolen vuosisadan ajan. Ramsin "Weniger, aber besser" (”vähemmän on enemmän”) -kädenjälki on edelleen vahvasti läsnä monissa uusissa tuotteissa. 46. Vahvasti funktionalistinen, Bauhausin liepeiltä Daavid vastaan Goljat – saksalaisittain Saksalaisissa levynpyörittimissä on omat Mendelssohnin Kesäyön unelmansa, Brahmsin mahtipontiset sinfoniansa ja jopa tankkerinsa Brucknerin tyyliin
Neumannin U47 vuodelta 1948 oli ensimmäinen kondensaattorimikrofoni, jonka suuntakuvio oli valittavissa pallon ja hertan välillä. Kyse on minikokoisesta (31 x 25,5 x 21 senttimetriä äänivarren kanssa) puoliautomaattisesta levysoittimesta, jonka 17 senttimetriä leveä ja 760 grammaa painava metallivalulautanen saa vauhtia juoksupyörän välityksellä. Eron ymmärtää parhaiten, kun vertaa Ramsin versiota Quadin alkuperäisestä ESL 57 -elektrostaattikaiuttimesta (Braunin LE1-kaiutinta valmistettiin 500 kappaletta) tai mitä tahansa nykykaiutinta huikean futuristiseen Ramsin L2-kaiuttimeen. Ramsin idea oli esimerkiksi, että laitteiston kaikki komponentit olisivat samankokoisia pinottavuuden sekä yleensäkin monipuolisemman ja luovemman sijoittelun mahdollistamiseksi. Nopeus säädetään pyöreästä kiekosta, joka erikokoisten puristusrullien avulla välittää nopeuden moottorin akselille. Lautasen koosta huolimatta kaikki 33-, 45tai 78-nopeudella pyöritettävät levyt sopivat sen päälle. Lautanen ja S-äänivarsi kantikkaalla vastapainolla ovat jonkinlaisella puolijoustavalla apurungolla. Äänivarsi viedään levyn päälle ja käynnistyskiekosta valitaan 1, joka käynnistää moottorin ja laskee äänivarren hydraulisesti levylle. Malleissa muuttuivat lähinnä levylautanen ja äänivarsi, muuten kyse on samasta soittimesta. PCS 45 perustuu Wagenfeldin suunnittelemiin PC 3ja PC 4-soittimiin, joihin Rams suunnitteli plintin. 1960-luvulla Rams tiimeineen suunnitteli alan ihmisten hyvin tuntemia huonekaluja Vitsœlle (esimerkiksi 606-hyllykön ja 620-tuolin), mutta maailma tuntee hänet paremmin Braunille suunnittelemista kodinkoneistaan: SM31 Sixtant -parranajokoneesta, HLD4-tukankuivaajasta, KF20 Aromaster -kahvinkeittimestä, ABK 31 -seinäkellosta, D45/D46-dia-projektorista, FS 80 -televisiosta ja monista muista. Kaikkein kuuluisin Neumannin mikrofoneista lienee kuitenkin isokalvoinen kolmen suuntakuvion U87-kondensaatiomikrofoni vuodelta 1960, transistoriversio U67-mikrofonista. Neumann U87 tunnetaan ennen kaikkea sen rikkaasta äänestään, joka sopii erinomaisesti vokaalimusiikin taltiointiin. Siitä alkoi Georg Neumann GmbH:n vuosikymmeniä kestänyt kaiverruskoneiden kehitystyö ja valmistus. Levyn loputtua soitin pysäyttää moottorin ja äänivarsi nostetaan käsin tuelleen, mihin se voidaan myös lukita. Vuonna 1961 hänestä tuli Braunin pääsuunnittelija, josta virasta hän siirtyi eläkkeelle 1995. Ensimmäinen tilaus levynkaiverruskoneesta tuli Englannista 1920-luvun lopulla. Kotelo valmistettiin valkoisesta tai harmaasta metallista ja nupit olivat vaaleantai tummanharmaita – paitsi on/off-nuppi, joka oli aina vihreä. Soitin maksoi aikoinaan 159 Saksan markkaa. PCS 45 poikkeaa huomattavasti muotoilultaan vaikkapa englantilaisen Garrardin tuonaikaisista teknispainotteisista soittimista. Jos levytarjonnasta karsittaisiin pois kaikki ne levyt, jotka on äänitetty Georg Neumann GmbH:n mikrofoneilla, jäisi jäljelle niin ammottava aukko länsimaiseen tallennettuun musiikkiin, että se olisi enää vaivoin ymmärrettävissä. Näitäkin merkittävämpiä olivat Ramsin Braunille suunnittelemat äänentoistolaitteet, kuten useat levysoitin-kaiutinjärjestelmät (esimerkiksi SK-4, josta tuli myöhemmin Atelier 1), T41-taskuradio, ABR 21 -kelloradio, TS45-kontrolliyksikkö, TG60-nauhuri ja L450-kaiuttimet. Äänirasia oli alun perin ELAC KST 106 -mm-äänirasia safiirineulalla. Haastaja: Braun PCS 45 Yksi Ramsin ”leluista” on hopeanharmaa/valkoinen PCS 45-levysoitin, jota Braun valmisti vuosina 1963–65. U47:n vaikutus myöhempiin studiomikrofoneihin oli valtava. Toistetun musiikin jättiläinen Jos laitemaailman nykyilme on vahvasti velkaa Ramsille, musiikkimaailma ja ennen kaikkea toistetun musiikin maailma on vielä enemmän velkaa saksalaiselle Georg Neumannille (1898–1976). Yhteistä Rams/Braun-laitteille on niiden silloiseen valtavirtaan verraten karu ja geometrinen estetiikka sekä korostunut käyttäjäystävällisyys. 47. BraunPCS45jaNeumannVMS70-levysoittimet Teksti Kari Nevalainen Kuvat Valmistajat ja Kari Nevalainen nostalgistahifiä Saksalainen kodinkonejätti Braun palkkasi arkkitehtuuria sekä sisustussuunnittelua opiskelleen ja Wiesbadenin taidekoulusta valmistuneen Ramsin suunnittelijakseen vuonna 1955. Vieläpä kahdesta syystä. Lisäksi mikrofoni kykenee käsittelemään yli 120 desibelin äänenpaineita. Kotelo on modernia muovia, ei bakeliittia. Myös arvostettu putkitoiminen Neumann M149 perustuu suoraan M49:ään. Ja jos analogisesti tuotetusta levytarjonnasta otettaisiin pois kaikki ne levyt, jotka on kaiverrettu Neumannin kaiverruskoneella, jäljelle jäisi vielä ammottavampi aukko. Lähes kaikki mikrofonivalmistajat alkoivat valmistaa samanlaista mikrofonia Neumannin lisenssillä. Soitin painaa 3 kiloa. Kokeilussa olleessa yksilössä oli Shure M71-6 -mm-rasia timanttineulalla pallopäisellä hionnalla. Voi sanoa, että Rams muutti käsitykset audiolaitteiden koosta, väristä ja käyttöjärjestelmästä. Ajan tyyliin soitin kytketään vahvistimeen kolmipinnisellä din-johdolla. Myöhemmin Rams käytti hifi-tuotteiden kyljissä myös mustaa. M49-mikrofoni M7-kapselilla vuodelta 1951 oli ensimmäinen kondensaattorimikrofoni, jonka suuntakuvio (hertta, pallo, kahdeksikko) voitiin valita portaattomasti sähköisellä kauko-ohjaimella. Se tehtiin modulaariseksi: sama levysoitin on lisätty muun muassa Braunin Audio M 1 -stereopakettiin (erillisillä kaiuttimilla). Ensimmäiset kaiverruskoneet olivat hihnavetoisia, mutta Neumann siirtyi suoravetokoneisiin jo 1930-luvulla: massiivinen moottori on lattialla levylautasen alla ja pyörittää levylautasta pitkän kardaanin välityksellä. Levyjen kaiverrus Mikrofonien ohella Neumannia kiinnosti heti alusta pitäen myös äänilevyjen valmistus. Georg Neumann GmbH hämmästytti musiikkimaailmaa jo 1920-luvun lopulla ensimmäisellä kondensaattorimikrofonilla, niin sanotulla Neumannin pullolla, jossa oli uraauurtava M7-kapseli ja REO84K-triodivahvistin
Mestari: Neumann SP-79/VMS-70/SX-74 Piskuista Braun PCS 45:tä vastaan asettui Neumannin massiivinen kokonaisuus, jonka ytimessä on vaikuttava Neumann VMS-70-kaiverruskone, jota monet pitävät Neumannin parhaana. Preview-signaali määrää uratiheyden (kaiverruspään kulkunopeuden) ja playback-signaali (vaihe ja amplitudi) tulee tosiasiallisesti kaiverretuksi master-levylle. Niiden paremmuudesta asianharrastajat kiivailevat. Sama koskee kaiverruskoneen tärkeintä osaa kaiverruspäitä (SX 45, SX 68, SX 74 ja SX 84). Kaiverrukseen tarvittavaan pakettiin kuuluu vielä vaikuttava Neumann SP-79 -master-konsoli Neumannin taajuuskorjaimella, kompressorilla ja vahvistimilla, Ortofonin STL 732 -limitterillä sekä putkitoimisilla Pultecin EQ 1 -taajuuskorjaimilla. Näin lp-levyn kestoksi saatiin noin 30 minuuttia. Vuosien mittaan Neumann suunnitteli useita massavalmisteisia kaiverruskoneita alkaen mallista AM131 vuodelta 1932 ja päätyi usean version (1 per vuosikymmen) kautta malliin VMS-82 vuodelta 1982. Sitä varten nauhuriin piti asentaa ylimääräinen äänipää, joka syötti kaiverruskoneelle amplitudiarvon kontrollisignaalina puoli kierrosta ennen varsinaista kaiverrettavaa äänisignaalia. Signaalia vahvistavat Neumann SAL74 -esi-/päätevahvistimet. Tätä varten Timmionin Studer A 80 1/4" -kelanauhurissa on sekä previewettä playback-äänipäät. 48. Heliumin avulla kaiverrusneula ei ylikuumene. Vaikka vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla myös Ortofon, Westrex, Scully, Fairchild, Dauphine ja muut valmistivat kaiverruskoneita, 1950-luvun lopulle tultaessa Neumann oli (Scullyn ohella) ehkä ainoa, joka kykeni toimittamaan täydellisen nauhalta levylle -siirtolaitteen. Digitaalinen ohjainyksikkö on levy-yhtiö CBS:n käsialaa 1970-luvulta. Ensimmäisen stereokaiverruskoneensa ZS 90/45 Neumann toi markkinoille 1956. Kaikki Neumannin kaiverruskoneet muistuttavat toisiaan. Voi hyvin sanoa, että Neumannilla oli jonkinlainen monopoliasema kaiverruskonemarkkinoilla. Kone painaa kolmisensataa kiloa, 16 tuuman levylautanen yksin 60 kiloa! Kaiverruspää on Neumann SX-74 Transco Recording -kaiverrusneulalla. nostalgistahifiä BraunPCS45jaNeumannVMS70-levysoittimet Vuonna 1955 Neumann kehitti menetelmän, jolla uratiheyttä per tuuma voitiin vaihdella tallennetun amplitudin mukaan. Vuonna 1968 Neumann kehitti Tracing Simulator -tekniikan, jolla kaiverruspään neulan ja toistamiseen käytetyn neulan geometrisista eroista johtuvaa säröä onnistuttiin minimoimaan. Toisin kuin monet kilpailevat yritykset Timmion Records kykenee kaivertamaan levyn vinyylille suoraan analogisesta master-nauhasta käyttämättä varsinaisessa prosessissa digitaalisesti viivästettyä signaalia. Kone kuuluu suomalaiselle alan spesialistille Timmion Recordsille, joka on vuosien ajan tarjonnut vinyylimasterointija kaiverruspalvelujaan niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille musiikintekijöille. Neumann kehitti myös surullisenkuuluisan Direct Metal Mastering -tekniikan, jossa master-levynä käytettiin kuparifoliota
(Astree), Mozart/Abbado (DG) ja Nina Simone (Sonet). Kun levy on valmis, sitä kuunnellaan samalla Neumannin koneella, jolla se on kaiverrettu. Äänivartena on silloin SME 3012 ja äänirasiana Stanton 680. Yksi Timmionin myydyimpiä levyjä on Little Annin ”Deep Shadows” (kataloginumerolla TRLP-004), joka sisältää amerikkalaista pop-soulia 1970-luvulta. Aloitin kuuntelut hieman rosoisesti ja ohuesti äänitetyllä Little Annilla (Timmion halusi ehdottomasti säilyttää alkuperäisen äänimaailman) ja siirryin sitten omiin näytelevyihin (vain stereo): Kenny Burrel (Blue Note), Bach/Glenn Gould (CBS), Andreas Wollenweider (CBS), Marin Marais/Jordi Savall jne. Puristit eivät näe moisessa mitään muuta kuin jonkinlaista pyhäinhäväistystä. Soitin on taatusti aikoinaan suonut omistajalleen monia tunnelmallisia hetkiä – semminkin, jos omistaja on osannut valita soittimelleen oikean vahvistimen ja kaiuttimet. Parasta oli, että ehdottomuudestaan huolimatta ääni oli sopuisa ja luonnollinen, ei niinkään säkenöivä siihen tai tähän suuntaan. Sitten on niitä, eikä vähiten Japanissa, joiden kohdalla uteliaisuus vie voiton. Mutta se äänen ehdoton eteneminen, se rento, hyväntuulinen ja itsevarma tarkkuus äänen aloituksissa ja sammumisissa. Jos Neumann VSM-70:stä levysoittimena pitäisi mainita jokin puute, olisi se varmasti se, että äänivarren alusta on osa samaa runkoa kuin kone itse. Hieman käy kateeksi jälkimmäisiä. Kun runkoa oikein täräyttää, tuntuu liike äänivarressakin. 49. Neumannin kaiverruskoneen käyttö levysoittimena ei ole jäänyt harrastajilta huomaamatta. Lisäksi sointitasapaino on hieman ohut, lähinnä siksi, että bassot eivät toistu oletusarvoa vastaavan tuhdisti. Äänitystilaan tunkeutuminen jää kuitenkin puolitiehen, eikä soitin/rasia avaa ja valaise uran kaikkia sopukoita suurennuslasin tarkkuudella. Vaikka vertailun tarkkailukaiuttimet (Genelec ja Yamaha NS10) eivät tarjonneet lähikenttäkuuntelussa täyttä hifi-kokemusta, Neumann/SME/Stanton oli omissa sfääreissään. Kepoinen Braun PCS 45 ei ole soimiseltaan niin kepoinen kuin voisi päältä päin kuvitella. Raamatullinen ”niin kuin tarkoitettu oli” haki oikeaa kielellistä ilmausta. Timmionin poikien mukaan tarkoitus on ollut kokeilla myös Shuren V-15-rasiaa. Haastaja vastaan mestari Timmion on myös oma levy-yhtiönsä, jonka puitteissa se tekee omia ja tuottaa muiden levyjä. Puutteistaan huolimatta Braun PCS 45 kelpaa olohuoneeseen paitsi kompaktin tyylinsä myös toisto-ominaisuuksiensa puolesta. Hurjista hinnoista huolimatta useita koneita on ostettu vinyylien toistamiseen eikä kaivertamiseen. Äänenvärit toistuivat pikemminkin kultaista keskitietä matkaten kuin kaiken irti ottaen, ja luulen, että äänirasialla on tämän seikan kanssa jotakin tekemistä. Tämän jutun vastakkainasettelussa Daavidilla ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuuksia mestari-Neumannia vastaan. Soitin tekee suhteellisen tarkkaa työtä aikajanalla ilman huojuntaa, eikä äänitteiden tilatoistossakaan ole merkittävää tasonpudotusta. nostalgistahifiä Kun Timmion kaivertaa vinyylit digitaalisesta mastertiedostosta, silloin heillä on heittää signaalitielle yksi parhaiten soivista da-muuntimista, Universal Audion 2192
Toiston kerrotaan ulottuvan 50 kokeilu 50. Geithain-kaiuttimet jakavat joitain suunnitteluperiaatteita läpi koko linjan. Aika pitkä pesti. Kotikäyttöön tarkoitettuja aktiivisia ja passiivisia malleja löytyy melkein toinen mokoma, ja subbarit päälle. MUSIKELECTRONIC Geithainin historia ulottuu yli viiden vuosikymmen taakse ja maahan, jota ei enää ole, DDR:ään. RL 906 on niistä pienin, mutta monipuolisesti säädeltävänä se soveltuu – tietyin reunaehdoin – mainiosti kotikäyttöönkin. Kaiutin on refleksiviritetty kotelon katolle aukeavien tuplaputkien kautta. GeithainRL906-aktiivikaiuttimet Teksti ja kuvat Jaakko Eräpuu Äänenlaatua lähikenttään Perinteikäs saksalainen kaiutinvalmistaja Geithain tunnetaan nykyisin parhaiten aktiivisista ja koaksiaalisista studiomonitoreistaan. Näiden käyttäjäkuntaan kuuluu esimerkiksi maineikas klassista musiikkia julkaiseva Chandos. Säädeltävä tuplaputkinen RL 906 on Geithainin studiosarjan pienin malli, viiden tuuman basso-/keskiäänisineen ja 80/40 watin basso-/ diskantti-vahvistintehoineen. ME Geithain on erikoistunut aktiivisiin studiomonitoreihin, jollaisia sen mallistossa on tätä nykyä pitkälti toista tusinaa. Yrityksen luotsina on toiminut koko sen olemassaolon ajan sama mies, Joachim Kiesler. Kaiuttimet ovat refleksiviritettyjä, koaksiaalisia ja niiden elementit valmistetaan talon sisällä. Kolmitiemallien bassovirityksessä käytetään myös kardioidi-periaatetta. Äänenpainetta sen luvataan kuitenkin tuottavan metrin päähän messevät 108 desibeliä. Vahvistimissa on mosfet-toteutus
1350 € musta/1650 € muut/kpl Edustaja ...................................................................... Revenge Jazz Fidelity -etuvahvistimen ja kaiutinten väliin kytkettiin Vovoxin rca-xlr-kaapelit. Sointivärit toistuivat aidon oloisina, ja rytmistä seurattavuutta ja äänikuvallista avoimuutta esiintyi ihan kelvosti. Witchwood Puhelin ......................................................................... Toisaalta, ei se määrä vaan se laatu. me-geithain.blogspot.fi me-geithain.de Mitat (lxkxs) ............................................................. OSK. Ja mikä mukavinta, vaikka kaiuttimen monitorimaisuus kävikin ilmi äänitteen tuotannollisten rosojen paljastumisen ja yleisen koherenssin moitteettomuuden muodossa, soundi ei jäsentyneisyydestään huolimatta kuitenkaan kärsinyt kliinisyydestä tai rasittavuudesta. Muihin säätöihin ei ollut tarvetta. Peltikin kilahti luontevan messinkisesti, eikä monien metallikartioisten diskanttielementtien helmasyntiä, jota voisi kuvailla vaikka ilmaisulla ”zing toiseen”, ollut aistittavissa. 18 x 25,5 x 20 cm Paino ............................................................................. Rouhea rock olisi toki voinut soida bassojen suhteen ulottuvammin ja jykevämminkin, mutta eipä tarvinnut kauaa Los Lobosin uutta Gates Of Goldia paukutella, kun havaitsi, että kokoisekseen RL 906 soi yllättävänkin kiinteästi ja ruudikkaasti. 5,5 kg Toimintaperiaate .................................................... Tasokkaan soittokunnankin tekemiset ja biisien nyanssit valottuivat tarkkapiirtoisesti, joskin ilman suurennuslasityyppistä osoittelevuutta. Koeponnistuksen tuoksinassa parhaat tulokset tuotti sijoitus reilun kahden metrin päähän kuulijasta ja noin puolen metrin etäisyydelle rajapinnoista. Ammattilaitteiden tapaan RL 906 on varustettu xlrliittimillä. 044 0540076 Lisätietoja .................................................................. kokeilu hertsiin, ja basson tasoa voi halutessaan säätää +2:n ja -7 desibelin rajoissa. 25 mm Liitin .............................................................................. Näiden säätöjen lisäksi käytössä on myös alemman keskialueen rukkausmahdollisuus, jolla voi vaikuttaa 150–600 hertsin välisen alueen toistoon joko korostaen tai vaimentaen muutaman desibelin mittakaavassa. Pitkän linjan muusikko-studiovelho Speedy Saarisen sooloalbumin huoliteltu singer/songwriter-työstö ei jäänyt RL 906 -parin käsittelyssä arvailujen varaan. Eli: äänitarkkailun välikappale voi olla oman toimensa ohessa myös hifistinen musiikista nautiskelun väline, joskin Geithain RL 906:n tapauksessa kokoisekseen melko hintava sellainen. Työkalumaisuus ei tullut mieleen myöskään kuunnellessa Keith Jarrettin ja New Japan Philharmonic Orchestran versiota Bartokin kolmannesta pianokonsertosta. • Pieni koko, helppo sijoittaa • Toisto säädettävissä tasapainoiseksi tilan mukaan • Tarkka ja ehjä sointi • Suhteellisen hintava • Sinänsä laatuunkäypä basso leikkautuu melko ylhäältä Aktiivikaiuttimen mosfet-päätteet tarvitsevat jäähdytysrivaston. Kestää yllättävän hyvin kovaakin luukutusta, mutta fysiikan lakeja RL 906 ei sentään pysty kirjoittamaan uusiksi. xlr info GeithainRL-906 Yhteenveto KOKOISTAAN isomman oloinen aktiivikaiutin, jonka säätömahdollisuuksilla sointitasapainon saa mieleisekseen vähän hankalammassakin huoneessa. Hieman epäkeskeisesti wooferin eteen sijoitetun metallikartioisen diskanttielementin tasonsäädön käännepiste on 2 500 hertsin tienoilla, ja sen säätövara on +/3 desibeliä. Soinnissa oli kyllä mukana sekä läsnäoloa että 3d-pitoista salia, mutta sopusuhtaisen sivistyneessä sekoitussuhteessa. Omimmillaan lähikenttäkuuntelussa. 51. 125 mm -diskantti .................................................................... Akustisen jazzin intimiteetin välittäjänä RL 906 -pari osoittautui varsin toimivaksi tapaukseksi. Äänilähteenä toimi pääosin Heed/Bakoon-pyöritin-dac-kombo, mutta pikaisesti myös vintagevetoinen Lenco/Ortofon/Decca/ Missing Link II -vinyylinkyntö-yhdistelmä. Pro-puolen statuksesta viestittää myös ground lift -kytkin. Kolmialueisella taajuuskorjaimistolla toiston saa balanssiin tilan ja sijoittelun mukaan. Virtojen päällä olosta ja yliohjauksesta viestittävä ledi tuikkii vihreää valoaan basso-/keskiäänisen uumenista. Hinta ............................................................................. kaksitie/koaksiaali, refleksi, aktiivi Elementit -basso ........................................................................... Koherenssia ja kiinteyttä Geithain RL 906 on alun perin tarkoitettu lähikenttämonitoriksi, ja suhteellisen läheltä kuunneltavaksi se parhaiten sopiikin. Tällaisella asetuksella ja parin desibelin bassovaimennuksella toisto napsahti oivaan balanssiin
Kuten H160, H360 tukee lähiverkkoliitännän kautta Airplayja dlna-toistoa. Asynkroninen usb-otto (CM6632A) ymmärtää pcm-ääntä 24 bittiin ja 192 kilohertsiin asti ja dsd128:aa. Dac loop -tilassa vahvistimen digiottoja on mahdollista hyödyntää ulkoisen high end -dacin kanssa. Ensimmäiset vahvistimet Hegel toi markkinoille 90-luvun alussa. Mukana on myös äänenvoimakkuussäätimen ohittava kotiteatteriliitäntä, kun vahvistin on kyketty av-prosessorin esivahvistinantoihin. Kolmen optisen ja yhden koaksiaalisen s/pdifin lisäksi on monipuolinen usb-dac. Balansoitu analogiotto on kiinteästi päällä. Jos tarkoitus on kuunnella vain cd-tasoista tai korkeintaan 24/96-materiaalia, voi usb-oton napsauttaa takalevystä ykkösversioon. Signaali–kohinasuhteeksi ja kanavaerotukseksi luvataankin yli 100 dB. Tulo on myös konfiguroitavissa tavalliseksi analogiotoksi. Tuhti ja loppuun asti mietitty rakenne yhdistyvät verkkoäänentoistoon. Mittaustemme mukaan vaimennuskerroin kahdeksan ohmin resistiivisellä kuormalla kilohertsin taajuudella on 333 (8 ohm/0,024 ohm), mikä jää luvatusta mutta on silti kunnioitettavan suuri. Tällöin ajureita ei tarvitse asentaa Windowsiin. Tila täytyy erikseen aktivoida kaukosäätimen dac+ja in+-näppäimiä yhtä aikaa painamalla. H360:ssä käytetään SoundEnginen viimeisintä kehitysversiota, jolla Hegel on sanojensa mukaan onnistunut säilyttämään vaimennuskertoimen entistä suurempana. Koska vahvistimessa itsessään ei 52. Suoraan antoimpedanssiin kytköksissä oleva lukema on H360:lle valmistajan mukaan yli 4000. Kaikin puolin parempi H360 eroaa pienemmistään muun muassa dacille ja voimakkuudensäätimelle omistetulla virtalähteellään. H360 on pykälän raavaampi versio H160-integroidusta (HM 1/2015). Tämän jälkeen haluttu digiotto valitaan normaalisti. Käyttöohjeessa usb-valintakytkimen toiminnasta ei kerrota mitään. Lisäherkkuna H360:ssä on digitaalinen lähtö, joka tarjoaa mielenkiintoisen dac-loop-toiminnon. Da-muunnoksesta vastaa AKM:n 4450. Lähtökohtana on ollut päästä lähemmäksi valmistajan erillislaitteita, joissa kohinan määrä on alhainen. HegelH360-vahvistin Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen testi NORJALAISEN Hegelin tarina alkoi vuonna 1988, kun Bent Holter alkoi tutkia yliopisto-opintojensa päättötyönä audiovahvistimien tuottamaa säröä ja menetelmiä sen pienentämiseksi. Sivutuotteena syntyi Hegelin vahvistimissaan käyttämä SoundEngine-teknologia, joka analysoi audiosignaalia reaaliajassa ja pienentää erityisesti ylimenosärön määrää syöttämällä lähtöön vastakkaisvaiheisesta signaalia. Ketterä voimapussi Hegel H360 on valmistajansa tähän asti suurin ja mahtavin integroitu vahvistin. Vahvistin on selvästi kookkaampi ja painavampi, mutta analogisten ja digiottojen määrä on sama. Signaali tuodaan johonkin H360:n digitaaliseen ottoon, josta ääni viedään digilähdöstä edelleen ulkoiselle dacille ja siitä takaisin Hegelin balansoituun analogiottoon. Pääteasteen suuri vaimennuskerroin on Hegelin mukaan yksi tärkeimmistä bassotoistoon vaikuttavista tekijöistä
Suuren vaimennuskertoimen lisäksi sen pääteasteessa käyttämät Toshiban transistorit tuottavat hetkellistä tehoa 275 wattia kahdeksaan ohmiin. 53. Pienten näppäimien tuntuma on selkeän naksahtava, ja vaste komentoihin on hyvä. Teho lähes kaksinkertaistuu neljään, ja kahdella ohmilla H360 hipoo jo 800 watin lukemia. Usb-liitännän version voi vaihtaa ykkösja kakkosversion välillä, joten tarvittaessa vahvistimeen voi nopeasti kytkeä Windows-läppärin ilman ajurien asennusta. Analogiotolla H360:n ote on aavistuksen mehevämpi, mutta verrattuna Oppo BDP-95EU:n omaan damuuntimeen Hegelin dac onnistuu luomaan ripauksen lisää säihkettä ja erottelua ääneen. Yhden ohmin epärealistisella kuormalla hyytymistä on havaittavissa vasta 60 asteen reaktiivisella kuormalla. Hegel toimii siis mediatoistimena eli niin sanottuna digital media rendererinä. Hegelillä ei ole vieläkään omaa sovellusta dlna:n käyttöön, mutta tehtävään tarkoitettuja mobiilisovelluksia ovat esimerkiksi Linn Kinsky ja Audionet Music Manager, joiden toimintavarmuus on vähintäänkin kyseenalaista. Windows 10 tukee suoraan flac-tiedostojen etätoistoa (cast to device), joten äänenlaatu on kunnossa ilman kolmannen osapuolen ohjelmia, kuten foobaria tai JRiveriä. H360 on todellinen voimanpesä. testi ole käyttöliittymää verkkotoistolle, tapahtuu dlna-toisto työntämällä striimiä päätelaitteesta vahvistimelle. Ääni Hegelin ääni on hienolla tavalla analyyttinen ja rytmisesti nopea. Mikään kaiutin ei taatusti tuota Hegelille ongelmia isossakaan tilassa. Hieman äänitteestä riippuen luonne voi olla hämmästyttävänkin erilainen verrattuna analogiottoon, mutta mikään ei estä kytkemästä äänilähdettä molemmista otoista – tai käyttämään fiksua dac loop -kytkentää ulkoisen dacin kanssa. Ainoa miinus tulee paristokotelon ruuvikiinnityksestä, joka on tyylikäs mutta vaivalloinen. Toshiban transistorien voimistamana Hegel H360:n antoteho kasvaa hurjiin lukemiin alhaisilla impedansseilla. Kotiteatteritulon voi halutessaan määritellä tavalliseksi, voimakkuussäädintä tottelevaksi linjaotoksi. Toisaalta H80-mallista poiketen H360:n (ja H160:n) kanssa tulee kunnollinen metallinen kaukosäädin muovisen luottokorttimallin sijaan. Sen mikrodynaamiset kyvyt, eli äänten alukkeiden ja muiden nopeiden äänenvoimakkuusvaihteluiden välitys on huippuluokkaa. Reilu toroidimuuntaja on omistettu kahdelle symmetriselle monopääteasteelle. Usbliitäntään kytketyn tietokoneen toistoohjelmaa voi komentaa ylärivin painikkeista. Digipuolelle ja etuasteelle on oma pienempi virtalähde. H360 ymmärtää lisäksi mp3-, oggja wav/aiff-tiedostoja. Digitaaliliitäntöjen määrä on kattava. Bassokitaran sävelkulut ovat herkullisessa seurattavuudessaan mahtavan mukaansatempaavia. Absoluuttisesti jytäävän basson sijaan pauke on hillitympää mutta sitäkin tarkempaa. Webbiselaimella H360:n ip-osoitteeseen suunnistamalla voi muokata verkkoasetukset ja päivittää ohjelmiston. Hegel osaa varmasti puhaltaa uutta eloa hieman mattapintaisesti soivien kaiuttimien sointiin
dac loop, ethernet: airplay ja dlna info HegelH360 kuunteluarvio SUOSITTELEMME ????. Kotiteatteritulo ....................................................... 44 kHz Lineaarisuus, 16/24 bit ................................................. Jitter da-muuntimena koaksiaaliotolla analogisista linjalähdöistä. Jyrkästi kapasitiivisen 1 ohmin kuorman notkahduksesta ei tarvitse välittää, sillä kuorma on kaiuttimelle täysin epärealistinen. Kuulokeliitäntä ....................................................... Se on kaikin puolin suorituskykyisempi kuin perusominaisuuksiltaan lähes vastaava H160. >3,0 V Häiriöetäisyys, A-paino ................................................ Kanavatasapainon säädin ................................. 107 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz ................................. 115 ps Linjalähtö, digitaaliotto Antojännite ......................................................................... Sävysäätimien ohitus .......................................... Erotettava etuja pääteaste ............................ >100 kHz Kaiutinlähtö, digitaaliotto Häiriöetäisyys, A-paino ................................................ Kuuntelussa käytetyt Aurelia Ambera -lattiakaiuttimet ja kuulijan korvat antavat periksi aikaisemmin. • Digitaalilähtö (opt/coax) ................................... 43 x 15 x 43 cm Massa ........................................................................... Huikeat tehoreservit, moitteettoman mittaukset, kuulaan erotteleva ja kontrolloitu ääni yhdistyvät vähäeleiseen olemukseen. Muuta ........................................................................... 0,0 dB Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz ................................. Tehomittausten valossa ei ole epäselvää, että H360 ei ollut millänsäkään suurista kuunteluvoimakkuuksista. -91/-97 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz .................................................... • Päätevahvistinotto ............................................... Sävynsäätimet ......................................................... • Bassonhallinta ......................................................... • Kontrolli ja erottelu • Paljon tehoa • Teknisesti moitteeton • Metallinen kaukosäädin • Airplay ja dlna mittaukset Hinta ............................................................................. Levysoitinotto (MM/MC) .................................. • B-kaiutinlähdöt ....................................................... Bassopäässä isku jää selkeästi ohuemmaksi kuin jytisevällä vertailulaitteella, mutta niin jää useimmilla muillakin testatuilla vahvistimella. <0,001/<0,001 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd ................................. 89 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ..................... 20,5 kg Äänilähteen valinta .............................................. 0,1/0,1 dB Ylärajataajuus, -3 dB ..................................................... mareks.fi Lisätietoja .................................................................. hegel.com Mitat (l x k x s) ......................................................... <0,001/<0,001 % Kanavaerotus, 1/20 kHz .............................................. Loudness .................................................................... -/Digitaalitulot (opt/coax/aes-ebu) ................ Subjektiivista tarkkuutta on runsaasti, mutta se ei onneksi käänny ylianalyyttisyydeksi kovinkaan helposti. Tosin joillakin lähimikitetyillä levyillä saattaa diskantin iskuenergia hiipiä huomaamatta silmille, kun volumea avaa reippaammin. 0,012/0,002 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd ....................... Äänilähteiden nimeäminen .............................. 2,37 V Häiriöetäisyys, A-paino ................................................ Analogiset linjatulot, rca/xlr ........................... Säröspektri yhden kilohertsin kaiutinliitännöistä 1 watin teholla 8 ohmiin. Jos analyyttinen ja aavistuksen kirkassävyinen soundi ei pelota, tai tällainen lähestymistapa sattuu sopimaan muuhun settiin, niin vahvistin ansaitsee ilman muuta kokeilun. • (1.1/2.0) USB-mediaohjaus kaukosäätimellä ............ ei Äänilähteiden herkkyyssäätö ......................... -95/-102 dBFS ANTOTEHO kasvaa alimpiin impedansseihin asti. H360 on kieltämättä kallis, ja samassa hintaluokassa on kova kilpailu. 90/70 dB Kanavatasapaino ............................................................. Esivahvistinlähtö .................................................... Jos sen ulkonäkö ja vaivattoman kirkkaasti soiva äänimaisema myötäilee omia mieltymyksiä, ei vahvistinta voi olla suosittelematta. Ääni on jäsentyneisyydessään toisaalta varsin intensiivinen, joten se omalla tavallaan kannustaa kuuntelemaan myös musiikkia eikä pelkkää soundia. 89 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz ................................. valmiiksi musiikkiin syväpureutuvilla kaiuttimilla hekuman määrä voi hyvillä äänitteillä olla valtaisa. Analogioton impedanssi voisi olla hieman suurempi, mutta valtaosalla äänilähteistä sovitusongelmia ei pitäisi tulla. Tallenninlähtö .......................................................... Alhainen antoimpedanssi takaa, että vahvistimen sointi on tasapainoista ja tarkkaa monenlaisilla kaiuttimilla. 2/2/USB-dac ...................................................................... Täydellisen yleispäteväksi kaikenlaisilla kaiutin/huone/ääniteyhdistelmillä sointia ei voi kutsua, mutta tällaista hifilaitetta ei olekaan tullut vastaan. Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm, 2 kanavaa ............ rulla Äänilähteet ohitettavissa .................................. Taajuusvaste analogiotolla kaiutinlähdöistä 8 ohmin (musta) kuormalla ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen) sekä digitaaliotolla 44,1 kHz:n (sininen) ja 192 kHz:n (violetti) näytteenottotaajuudella. 1 dB Kaiutinlähtö, analogiotto Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % ........................ ir in Trigger .......................................................................... 2/2 3,5 mm tulo etulevyssä ....................................... Mikael Nederström Aavistuksen ohuemmin, nopeammin ja kirkkaammin rullaava esitys kuin massiivisella vertailukoneella (Musical Fidelity M6 500i). 275/534/789 W Tehonkulutus idle/1/10 W@8 ohm ....................... -/ • Bluetooth ................................................................... 68/107/200 W Pääteasteen impedanssi, 1/20 kHz ....................... HegelH360-vahvistin testi Horjumaton paketti HEGEL H360 on valmistajansa ykkösintegroituna paikkansa ansainnut. Virvelin matto kuuluu selkeämmin kuin perustaajuuden paukahdus. 0,02/0,09 ohm Analogioton impedanssi, 1 kHz ............................... 4 795 € Edustaja ...................................................................... <0,001/0,005 % Kanavaerotus, 1/20 kHz .............................................. Herkkyys ja nyanssien esillepano on siinä mielessä enemmänkin suoraviivaista kuin silottelevaa tai yleispätevää. Kirsikkana päällä notkuvat Airplayja dlna-toisto. Hegel H360 -vahvistimen tuottama teho eri impedansseihin ja vaihekulmiin. kyllä Voimakkuussäätimen portaat .................................. 91/69 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W ............................. -103 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ..................... 99/81 dB Kanavatasapaino ............................................................. 54. <0,001/0,007 % Kanavaerotus, 1/20 kHz .............................................. Da-muunnin linjalähdöistä mitattuna on huippuluokkaa kaikilla osa-alueilla. 0,009/0,002 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd ....................... 6,7 kohm Voimakkuussäätimen tyyppi ..................................... -122 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz ................................ 0,1 dB Lineaarisuus, 16/24 bit ................................................. Kauko-ohjausväylä ............................................... Diskantti helähtää kirkkaammin ja basso napsauttaa kepeämmin. digitaalinen -vapaasti pyörivä ............................................................. Muutkin vahvistimen mittaukset ovat kiitettäviä ja joka suhteessa yhtä hyvät tai paremmat kuin edullisemmassa H160-mallissa (HM 1/2015)
EISA is the unique association of 50 special interest magazines in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video, from 20 European countries. EISA Award. Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with an EISA Award. Where you see the EISA Award logo it’s your assurance that the product is of outstanding quality. The highest quality level. www.eisa.eu Tested by the Experts Your assurance for quality
Esimerkit ovat suuntaa antavia ja hinnat riippuvat valituista tuotteista sekä siitä, kuinka paljon on valmis tekemään itse. Huoneesta on oviaukot keittiöön ja eteiseen. 56. Hifimaailma-lehden numerossa 7/2015 on taulukko, jossa ohjeistetaan vaimennusmateriaalin tarve huoneen koon mukaan. Jos tila on huomattavasti korkeampi kuin esimerkissä, vaimentavan materiaalin tarve on suurempi. Esimerkkihuoneena on kuvitteellinen perusolohuone: pinta-ala 25 neliömetriä ja huonekorkeus 2,7 metriä. Esittelemme kolme hieman erilaista ratkaisua, joilla huoneen akustiikkaa voi parantaa. Ammattilaisen avulla lopputuloksesta saa kerralla onnistuneen ja tämä tuo säästöä kokonaisuudessa. USEIMMISSA kodeissa musiikkia kuunnellaan tai elokuvia katsellaan olohuoneessa. Olohuoneen akustiikkaan kannattaa satsata, sillä jo pieniä parannuksia tekemällä saa paremman kuunteluympäristön. Jos oman olohuoneen akustiikkaratkaisut mietityttävät, olohuone on korkea tai tila muuten poikkeuksellinen, kannattaa hyödyntää asiantuntijaa. Akustiikkaratkaisut esimerkkihuoneeseen on mietitty siten, että kalustus ja kuuntelupiste voivat olla huoneessa periaatteessa miten päin tahansa sijoitettuna. Ratkaisut ovat helppoja toteuttaa, eivätkä ne vaadi rakenteellisia muutoksia huoneessa. Kalustuksena huoneessa on sohva ja nojatuoli, matto lattialla, verhot sekä pieni hylly. tietoa&taitoa Kodinakustiikkaosa3/3 Teksti Päivi Ekdahl, Ground Communications Asiantuntijant Työterveyslaitoksen laboratorioinsinööri Jarkko Hakala ja Promethor Oy:n akustiikkasuunnittelija Kalle Lehtonen Kolme esimerkki-ratkaisua parempaan akustiikkaan Pienilläkin muutoksilla olohuoneesta voi saada toimivamman kuunteluympäristön. Vaimennustehon lisäksi kotona tärkeää on ulkonäkö ja viihtyisyyden säilyttäminen. Optimaalista akustiikkaa pääsee harvoin rakentamaan alusta alkaen, joten on kyettävä parantamaan olemassa olevaa tilaa. Esimerkkien suositusmitat ovat vakiolevykokoja. Mitä kotona sitten kannattaa tehdä
Arazzo Oy, Kurki Decoration ja Mino Tuote Oy. Ääneneristys vai vaimennus. AKUSTIIKKALEVYJEN kiinnittäminen suoraan kattoon voisi tuntua helpolta ratkaisulta. Hifimaailma-lehden numerossa 7/2015 on taulukko, jossa ohjeistetaan vaimennusmateriaalin tarve huoneen koon mukaan. Auttaako yksi tai kaksi levyä. 57. Rehellisesti – ei auta. Lisätietoja www.kotiakustiikka.fi Miksialaslasku. Tauluilla saa persoonallisen, omaan tyyliin ja sisustukseen sopivan akustoinnin. Akustiikkalevyillä vaimennetaan ääntä huonetilassa. • Sijoita pienempi akustiikkataulu sivuseinälle, huoneen oviaukon viereen. Kokosuositus 1000–1200 mm (korkeus) x 2400–2700 mm (leveys). Ääneneristyksessä kyse on tilasta toiseen kuuluvasta äänestä ja siitä, kuinka paljon rakenne eristää sen läpi kulkenutta ääntä. Jos huonekorkeus on matala, voi pontatun akustiikkalevyn ruuvata suoraan kattoon. Jotta ääneneristys on hyvä, rakenteiden on oltava ehdottoman tiiviitä ja riittävän massiivisia. Äänenvaimennusmateriaalia pitää olla riittävän paljon, jotta siitä on hyötyä. Yksi pieni akustiikkalevy seinällä tai katossa ei hyödytä eikä siinä tapauksessa sen sijainnilla ole merkitystä. • Jos haluaa esimerkiksi omilla kuvilla painetut akustiikkataulut, kahden taulun kustannus kehyksillä on noin 1500 euroa. Esimerkkiolohuoneen ratkaisu: • Kahdelle seinälle sijoitetaan akustiikkataulu (akustiikkalevyn vähimmäispaksuus 40 mm): • Sijoita isompi akustiikkataulu televisiota ja kaiuttimia vastapäätä olevalle seinälle keskelle seinäpintaa. Tällöin menettää alaslaskun tuoman lisävaimennusedun, mutta levyt ovat kuitenkin vaihdettavissa ja tarvittaessa irrotettavissa. Jos haluaa paremman kuunteluympäristön, on akustiikkalevyjä oltava tarpeeksi ja niiden on oltava riittävän paksuja. Inlook Oy ja nettikaupat kuten www.tuotteitakotiin.fi ja www.akustiikkatalo.fi Akustiikkatauluja valmistavat ja myyvät mm. Näin myös rakenteiden läpi kulkeva ääni on vaimeampaa. Jos levyt on liimattu suoraan kattoon, levyn irrottaminen tai vaihtaminen on todella hankalaa. Kotiasiakkaille akustiikkalevyjä myyvät mm. • Verhot toimivat ikkunaseinällä vaimentavana pintana. AKUSTIIKKALEVYJÄ voi tilata esimerkiksi rautakaupan kautta. Kokosuositus 1000–1200 mm x 1200–2700 mm. Tämän voi toteuttaa helposti esimerkiksi puulistoilla ylhäällä ja alhaalla. Näin asennettuna parannetaan erityisesti alakeskiäänten ja yläbassojen vaimennusta. • Ratkaisussa huoneeseen tulee yhteensä 5–6 neliömetriä vaimentavaa materiaalia ja lisäksi verhot. • Kiinnitys seinään: äänenabsorptioteho on suurempi, jos taulut asennetaan noin 20 mm irti seinäpinnasta. • Kustannukset: Jos käyttää valmiita, yksivärisiä isoja levyjä ja asentaa ne itse, hinta on alkaen 500 euroa. Akustiikkalevyjen lisääminen ei siis ratkaise mahdollisia ääneneristysongelmia, mutta sillä voi olla välillinen vaikutus. Kodinakustiikkaosa3/3 tietoa&taitoa Mistälevyjä. Alalasku tehostaa vaimennusta, sillä ilmaväli katon ja akustiikkalevyjen välissä parantaa erityisesti alakeskiäänten ja bassojen vaimennusta. Verhojen vaimennustehoa voi parantaa käyttämällä kaksia verhoja päällekkäin, jolloin taemmat piilossa olevat verhot voivat olla paksumpaa, vaimentavampaa materiaalia. On myös hyvä huomioida, että akustiikkalevyjä voi olla tarpeen vaihtaa. Hyvän huoneakustiikan ansiosta elokuvia tai musiikkia ei tarvitse kuunnella niin suurella äänenvoimakkuudella ja käytettävä äänitaso huoneessa yleisesti pienenee. 1.Akustiikkatauluja seinille Ratkaisunhinta500–1500euroa AKUSTIIKKATAULUILLA saa helposti ja näyttävästi parannettua huoneen äänimaailmaa
• Alaslaskettuun akustiikkakattoon voi halutessaan integroida suoran tai epäsuoran valaistuksen. • Levyt kiinnitetään esimerkiksi levyyn ruuvattavasta kiinnikkeestä suoraan tai vaijereilla kattokoukkuihin. • Kun seinäpintoja ei voida hyödyntää, katon akustoinnin merkitys kasvaa. Hintaan vaikuttavat valitut materiaalit ja se, tekeekö asennuksen itse. 3.Kunseinilleeihaluta akustiikkalevyjä Ratkaisunhinta800–2000euroa KOTONA voi olla myös tilanne, jolloin seinille ei haluta akustiikkalevyjä, seinillä on taidetta tai valokuvia, joita ei haluta siirtää pois. Verhot auttavat asiaa jonkin verran, samoin esimerkiksi kirjahylly. • Alaslasketun akustiikkakaton voi tehdä pienemmistä levyistäkin, mutta kokonaiskoon olisi hyvä olla vähintään 2400 mm x 4800 mm. • Levyt kiinnitetään esimerkiksi levyyn ruuvattavasta kiinnikkeestä suoraan tai vaijereilla kattokoukkuihin. Sen lisäksi seinälle kannattaisi sijoittaa jotakin vaimentavaa materiaalia. • Kiinnitys kattoon: • Akustiikkalevyjen ja katon väliin on suositeltava jättää vähintään 100–150 mm väli. 58. Katon akustoiminen on tärkeää. • Tämän lisäksi sijoitetaan kattoon kaksi akustiikkalevyä, koko 1200 mm x 2400 mm (esimerkiksi Saint-Gobain Ecophon Master Solo S -levy tai vastaava). Helpoiten akustiikkakatto syntyy neljästä 1200 mm x 2400 mm levystä (esimerkiksi Ecophon Solo-levy). • Jos huone on kovin niukasti sisustettu, kannattaa harkita kattoon sijoitettavaksi kolme tai neljäkin levyä riittävän vaimennuksen saavuttamiseksi. • Huomioi, että pelkän katon akustoiminen ei ole koskaan optimaalinen ratkaisu. tietoa&taitoa Kodinakustiikkaosa3/3 2.Vaimennusta kattoonjaseinille Ratkaisunhinta800–2000euroa YLEISESTI paras lopputulos saadaan sijoittamalla akustoivaa materiaalia vähintään kolmelle pinnalle. Esimerkkiolohuoneen ratkaisu: • Jos muille seinille ei haluta vaimentavaa materiaalia, sijoita television taakse seinälle akustiikkalevy, suosituskoko 1200 mm x 2700 mm. Paras ratkaisu olisi aina sijoittaa vaimentavaa materiaalia useammalle pinnalle, mutta jos se ei ole mahdollista, katto kannattaa akustoida mahdollisimman isolta alalta. Mahdollisuus hyvään äänentoistoon paranee huomattavasti, kun seinien lisäksi kattoon sijoitetaan akustiikkalevyjä ja näin vaimennetaan katon kautta tulevat ensimmäiset heijastukset. Alaslasku tehostaa matalien äänien absorptiokykyä. Kaikki esimerkkiratkaisut ovat helppoja ja nopeita toteuttaa. • Kiinnitys kattoon: • Akustiikkalevyjen ja katon väliin on suositeltava jättää vähintään 50–100 mm ilmaväli. Koot ja sijoituspaikat kuten kohdassa 1 on esitetty. Alaslasku tehostaa matalien äänien absorptiokykyä. Esimerkkiolohuoneen ratkaisu: • Kohdan 1 mukaisesti sijoitetaan kahdelle seinälle akustiikkataulut
€ o s t o k s i i n 1 k u u k a u d e n k o r o t o n j a k u l u t o n m a k s u a i k a A k t i i v i r a h a l l a ! Etsintä päättyy usein näihin. Sen äänellisen läpikuultavuuden ansiosta myöskään tekemäsi laitteistopanostukset eivät koskaan valu hukkaan. w w w .p ro p el li h at tu .f i MR HIFI BOUTIQUE Rastilanraitti 5 A Rastilan metroasemalta 200 m. M A A H A N T U O J A J A J Ä L L E E N M Y Y J Ä www.pmc-speakers.fi. Parihinta 8.190 € Y l i 1 . Avoinna ti–pe 13–18, ajanvarauksella 10–12 ja 18–20 Puhelin 09-344 3949 MR HIFI SECOND HAND STORE Rastilanraitti 3 MR HIFI NETTIKAUPPA www.mrhifi.fi E L Ä M Y S K A U P P A A J O V U O D E S T A 1 9 9 7 PMC:n filosofia on selkeä ja yksinkertainen: tarjotaan ihanteellisia kaiutinratkaisuja parhaalla mahdollisella resoluutiolla ilman värittymiä ja säröjä. Twenty.26 loistaa kaikissa musiikinlajeissa tarjoten luokkansa selkeimmän ja erottelevimman toiston. Legendaarisen twenty-sarjan huippumalli PMC twenty.26 omaa sisarmalliensa hienostuneet ja musikaaliset piirteet, joiden lisäksi se kykenee mahtavaan dynamiikkaan myös kookkaammissa huoneissa! Helpon kuormansa ja tasapainoisen toistonsa johdosta tämä poikkeuksellinen kaiutin toimii hyvinkin monenlaisten vahvistimien kanssa
Hermuset:SonusFaberOlympicaII-kaiuttimet Teksti Matti Hermunen Kuvat Mauri Eronen 60. Kokeiltujen laitteiden ei siis tarvitse välttämättä olla kymmenien tuhansien eurojen hintaisia ja siten useimpien saavuttamattomissa, joskin sellaisille alue onkin omiaan. h ig h e n d Highend on oma alueensa Hifimaailmassa. Kategorian alle kokoamme jollakin tavalla erilaisia, eksoottisia tai tavallista kapeampaa harrastajaryhmää kiinnostavia laitteita ja tarvikkeita
Tavanomaisten refleksiputkien sijaan elementtien taka-aalto johdetaan ulos kotelon toiseen sivuun tehdystä, koko kaiuttimen korkuisesta, muuttuvaprofiilisesta ja rakomaisesta käytävästä. Kartion jäykistää kahden paperimassaisen kalvon väliin laminoitu synteettinen vaahto. 61. Saksalaisen DKM:n valmistaman highend Matti Hermunen on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Pehmeän kalotin ja rengasmaisen säteilijän toimintaperiaatteita yhdistävässä 29 millimetrin diskantissa on neodyymiperustainen magneetti. Silmiinpistävää ulkonäössä on diskantin suojakaaren keskellä istuva piikkimäinen rakenne. Yhteistä on vaahteraviilu pähkinätai grafiittiviimeistelyllä tai erikoistilauksena saatava musta versio, jossa yläpinta ja etuseinä on päällystetty nahalla. Tämä ei kuitenkaan näy valikoimassa, joka lienee entisestään laajentunut, eikä tolkuttoman hienossa viimeistelyssä. TÄSSÄ esiteltävä Olympica II ja sen sisarukset sijoittuvat malliston ylempään laitaan. Enemmän kapasiteettia kaipaaville valikoimassa on isompi Olympica III. Huikeaa hienostelua Hermuset:SonusFaberOlympicaII-kaiuttimet paperimassan käyttöä perustellaan sen äänellisillä ominaisuuksilla. Toimintaperiaatteeltaan Olympica II on kolmitie-bassorefleksi. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. Keulamalli Aida on lähes 180-senttinen ja painaa yli 300 kiloa. Kerrosrakenteinen, pitkäiskuinen 180-millimetrinen basso on läheistä sukua Aida-huippumallissa käytetylle 9-tuumaiselle elementille. Niitä suurempia ja merkittävästi kalliimpia vaihtoehtoja löytyy. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Mukana tulevalla jalustalla varustettu Olympica I ja Center-keskikaiutin täydentävät malliston. Sonus Faberin uusi tavaramerkki on lyyramainen kotelon muotoilu. Ilmavirtausta säädellään lisäksi käyttämällä käytävän seinien ja kotelon vaimennukseen kahdentyyppistä vanua. Olympican kanssa samaa muotokieltä noudattelevat valikoiman yläpään Aida ja kakkosmalli Lilium. Läpimitaltaan 150-millimetrisen keskiäänisen kartiota jäykistetään monen kuidun sekoituksella ja vaimentavalla pintakäsittelyllä. kuka Sonus Faber vaihtoi omistajaa muutama vuosi sitten. Etuna sanotaan olevan kotelokokoon nähden alemmas ulottuva bassotoisto sekä tasaisempi refleksivirtaus. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti ns. Näistä nimet Amati, Guarneri ja Stradivari ovat tuttuja pitempään harrastaneille. Jakotaajuudet ovat 250 ja 2 500 hertsiä, joten keskialueelle ei tule niistä aiheutuvia epäjatkuvuuskohtia. klassisen musiikin puolelle. Olympica II on tarkoitettu keskikokoisiin kuunteluhuoneisiin. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Koska refleksiaukko aukeaa vain toiselle sivulle, antaa tämä mahdollisuuden kokeilla sijoitusta refleksirako ulostai sisäänpäin. Taaksepäin kapenevassa kotelossa ei etuseinää lukuun ottamatta ole suoria pintoja
Eräs kävijä totesi, että piikkeihin asti Olympicat olivat suorastaan kauniit, mutta ne mukaan luettuna sitten muuta. Siitä huolimatta metallista löytyi kohtuullisesti ryskettä, rockista potkua ja musiikki kulki rivakasti. Kuten sanottu, Olympica II on muodoltaan hieno ja viimeistelyltään moitteeton. Jyskympi musiikki irtosi ja putosi yllättävän hyvin, kun ajattelee kaiuttimen perussivistynyttä luonnetta. Lauluäänelle Olympica on ystävällinen, tämä on iso vahvuus. Varsinkin keskija yläalueiden toistossa oli lähes vastustamatonta herkkyyttä ja moninaisuutta. Se paljastaa äänityksen luonteen ja iän sekä miksauspöydän ääressä tehdyt äänikuvan mulkkaukset, kuten myös taajuusvasteeseen tehdyt säädöt. Kuitenkin, jos äänityksessä on ylemmällä alueella ylimääräistä, paljastaa Olympica sen armottomasti. Orkesterimusiikki, piano ja muut instrumentit toistuivat luonnollisen oloisina, eikä hankalia värittymiä ollut. Tosin bassosta ja rumpujen iskuista jäi puuttumaan voimaa, vaikka alemman alueen taso kokonaisuutena oli sopivassa suhteessa muuhun. Vakautta parantavat teräslevyistä tehdyt tuet. Olympica ei kuitenkaan ole hyperanalyyttinen, se ei paiskaa asioita hankalalla tavalla päin silmiä. Äänitykseen rakennettu tila ja kaikuisuus toistuivat luontevasti, eivät jääneet taka-alalle mutta eivät myöskään hyppineet nenälle. 62. Äänessä oli elävyyttä ja miellyttävää pehmeyttä. Olympican ääni on kokonaisuutena puhdas ja soinniltaan miellyttävä. Siten vaikka ylimmissä äänissä oli runsautta, tämä tuli esiin vain silloin kun syynä oli äänite. Tosin isot piikit eivät saaneet kaikkien kannatusta. Se ikään kuin vain mainitsee, että ”oletko muuten pannut merkille, että äänityksessä kuuluu iän tuoma jousiston nuhaisuus, mutta esitys on muuten erinomaisen tasapainoinen ja läpinäkyvä”. Eri äänialueet tuntuivat olevan hyvin keskenään tasapainossa. John Williamsin sormien äänet kitaran kielillä ja kielen resonoinnit kuuluivat juuri sopivan selkeästi Albenizin Asturiasilla. Se on läpinäkyvä, sävykäs ja samalla kurinalainen. Hermuset:SonusFaberOlympicaII-kaiuttimet highend Vähän toista metriä korkean ja siron kaiuttimen alarajataajuudeksi luvataan 40 hertsiä. Alemman alueen toisto ulottui kotitarpeisiin riittävän alas. Sävyjen – varsinkin keskija yläalueella – toistossaan se on suhteellisen luonnollinen. Lisäksi Olympica on melko tarkka kaiutin. Liitäntöinä on kahdet naparuuvit ja niiden välillä sillat, joten tuplajohdotus tai käyttö kahdella vahvistimella onnistuu. Ylempi keskialue tai diskantti eivät kuitenkaan korostu liikaa. Tätä ei pidä käsittää väärin: Olympica ei missään nimessä ole liian kohtelias, se vain on taitavasti räätälöity. Sivistynyt Olympican toistoa leimaa helppous. Tällaiseen käyttöön Olympica lienee perushyvä. Niihin ruuvattavat näyttävät piikit kallistavat kaiuttimen taaksepäin ja suuntaavat sen kuuntelijaan päin. Makuasia, tosin itsekin pitäisin vähän maltillisemmasta jalustaratkaisusta
www.hifihuone.fi www.sonusfaber.com Mitat (lxkxs) ............................................................. Mutta myös ärhäkkyyttä ja iskua löytyy tarpeen vaatiessa. 150 mm -diskantti .................................................................... 4 Ohm Elementit -basso ........................................................................... 29 mm Jakotaajuus ............................................................... +358 3 2130750 Lisätietoja .................................................................. 50–25 W Nimellisimpedanssi .............................................. 3-tie, refleksi Suositeltava teho ................................................... Kaikki tarpeellinen toistuu tyylillä, mutta konseptit eivät mene koskaan sekaisin. 29-millisen kalotin edessä oleva piikki paljastaa mallin olevan osa Arrow Point -sarjaa. Hinta ............................................................................. 34 kg Toimintaperiaate .................................................... Ulkonäkö on hieno ja sivistynyt. Hifihuone Puhelin ......................................................................... 250 Hz, 2500 Hz Liitin .............................................................................. Koekuuntelu kannattaa tehdä huolella ja monipuolisella musiikilla, jotta Olympican ominaisuudet tulisivat kunnolla esiin. Kokeilun aikaan YLE 1:ltä tuli uusintoina vanhojen kartanoiden historiasta kertova Hienostelua-ohjelma. highend. Kyllä info SonusFaberOlympicaII Hyvään kotiin Olennaisinta Olympicassa on sen tasapainoisuus ja hienostuneisuus. Olympican elementit lainaavat tekniikkaa huippumalli Aidasta. Se on perusluonteeltaan enemmän miellyttävä kuin kraiveliin käyvä. 37 x 105,5 x 47,2 cm Paino ............................................................................. 180 mm -keskialue ................................................................... Naparuuvi Kaksoisjohdotus ..................................................... Ei olisi vaikea kuvitella Olympicaa kartanon saliin iltoja ilahduttamaan. 89 900 €/pari Edustaja .....................................................................
Haastajia Staxille onkin ilmaantunut lähinnä dynaamisten kuulottimien suunnalta. Arvostetuimmat kuulokkeet kustantavat edullisimmillaankin toista tuhatta euroa huippujen huidellessa useamman tuhatlappusen tuntumassa. Ei ole kovinkaan 64. Silläkorvalla:StaxSR-009-kuulokkeet&SRM-727IIjaCustomAudioNebuchadnezzarIV-kuulokesovitin/-vahvistimet Teksti ja kuvat Jaakko Eräpuu highend JAPANILAINEN Stax on muodostunut lähes synonyymiksi sanaparille elektrostaattiset kuulokkeet niiden yli viiden vuosikymmenen aikana, kun yritys on ollut markkinoilla. Ehdotonta parhautta etsivien hifistien keskuudessa kuulokekuuntelu on perinteisesti ollut toisarvoista puuhaa, mutta tilanne on viime aikoina muuttunut. lähes olematonta. Voisi puhua jopa renessanssista, johon syytä voisi etsiä vaikka siitä, että markkinoille on muodostunut aivan uusi huippukuulokkeiden laatuja hintaluokka. Legendaarisen japanilaisvalmistaja Staxin lippulaivamalli SR-009 osoittautui vähintäänkin maineensa veroiseksi niin puolijohteilla kuin putkillakin ajettuna. Sennheiserin, AKG:n ja Beyerdynamicin uusimmat lippulaivamallit sekä kovassa nosteessa olevat magnetostaatit – Audezen ja Hifimanin vetäminä – ovat kivunneet vaativimpien hifistien suosikeiksi. Toisaalta mallistoaan pikku hiljaa päivittänyt ja laajentanut valmistaja on saanut hallita tuotesegmenttiään sangen suvereenisti, sillä kilpailu sähköstaattisten kuulokkeiden markkinaosuuksista on ollut jo pitkään Elektrostaattisten eliittiluokalla Dynaamisten kuulokkeiden kuninkuusluokan viimevuotisten vertailevien kuuntelukokeiden vanavedessä soittovuoroon oli päästettävä myös sähköstaattisten korvakaiuttimien kruunaamaton kingi
Hyvinkään viimesyksyisillä high end -messuilla esiintynyt Custom Audio Eestistä tarjosi mahdollisuuden ottaa tyypit valmistamastaan päätemuuntajattomasta, nimenomaan Staxeille tarkoitetusta putkivahvistin/sovittimesta, jonka erikoinen nimi, Nebuchadnezzar IV, on kuulemma suunnittelijansa Erik Konkan mukaan saanut innoituksensa Matrix-elokuvasta. 580 voltin esijännitteellä varatut staattorit ovat sijoitettu molemmin puolin ääntä tuottavaa kalvoa, eli rakenne on tyyppiä push & pull. kuka Silläkorvalla:StaxSR-009-kuulokkeet&SRM-727IIjaCustomAudioNebuchadnezzarIV-kuulokesovitin/-vahvistimet highend kauaa siitä, kun maineikkaimpien valmistajien lippulaivan sai haltuunsa muutamalla satasella. Putkin päätemuuntajitta Stax-yhdistelmän ohessa kokeiluun osallistui myös mielenkiintoinen tuttavuus lahden takaa. Kuuntelujen alkumetrit eivät luvanneet kovin hyvää. Laitteen takapaneelista löytyvät sekä rcaettä xlr-ottoliittimet, joiden välinen valinta tapahtuu omalla kytkimellään. Luksusta. Staxin tapauksessa kuulokkeiden hintaa nostaa toimintaperiaatteen edellyttämä sovitin/vahvistin, jonka avulla verkkovirrasta kehitetään kuuloke-elementtien kalvon molemmin puolin sijaitsevien staattorien biasjännite, ja muunnetaan audiosignaali kalvoa moduloivaan, sähköiseen muotoon. Kuulokkeiden taajuustoiston kerrotaan ulottuvan viidestä hertsistä 42 kilohertsiin, mutta desibelirajoja ei ilmoiteta. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita. Magnetostaateissahan kalvo liikkuu voimakkaassa magneettikentässä ilman ulkoista jännitelähdettä. Isem Milleniumin cd-soitin äänilähteenä, Ocellia Silver Signature välikaapelina ja Audeze LCD-2F/Bakoon HDA 5520 -yhdistelmä verrokkina tuli haarukoitua Staxien ja vähän Custom Audionkin sielunelämää monenlaisen musiikin tahtiin. Kokeiluun saadut kuulokkeet edustivat viimeisintä kehitysversiota November 2015 Rev.25. 65. Selkeästi säväyttävä ja musiikkia palveleva Dynaamisten kuulokkeiden parhaimmiston äänenlaadulliset erityispiirteet audiomuistissa oli kiinnostavaa astua sähköstaattiseen maailmaan. Rakenteeltaan täysin balansoitu ja samakeskisellä äänenvoimakkuus-/kanavatasapainosäätimellä silattu SRM-727II ei sisällä lainkaan negatiivista takaisinkytkentää ja sen vahvistinpiiri on varustettu dual fetein, mikä tekee signaalitien kytkentäkondensaattorien käytön tarpeettomaksi. SR-009/SRM-727II-kombo soi omituisen kireästi ja bassoiltaan vajaasti. Kahdeksalla nos-triodilla (4 x 6H17 ja 4 x 6S42) ja Alpsin voimakkuussäätimellä – sekä elinikäisellä takuulla (miinus putket) – varustettu laite toimii puhtaassa Aluokassa ja sitä on saatavilla jopa kolmella kuulokeliitännällä. Kuuloketyynyjen ihoa vasten painuvat osat ovat aitoa nahkaa, ja lattamallisen kaapelin putipuhtaasta kuparista valmistetut johtimet ovat saaneet päälleen hopeapinnoitteen. Koekuuntelun sovitin/vahvistimeksi valikoitui Staxin puolijohdeperustaisten mallien arvokkain, SRM-727II, jota monet pitävät optimaalisena kumppanina SR-009:lle, vaikka putkitoiminen SRM-007t joidenkin mielestä sen peseekin. Mutta hei, Eestiläisen Custom Audion Nebuchadnezzar IV tarjoaa putkitoimisen ja päätemuuntajattoman vaihtoehdon Stax –kuulokkeiden kumppaniksi. Äänenpainetta SR009:n mainitaan tuottavan maksimissaan 118 desibeliä. Kuulokkeiden ergonomia on hyvällä mallilla, sillä liki puolen kilon painostaan huolimatta ne mahdollistavat pidemmätkin kuuntelutuokiot siinä missä vastaavalla massalla varustetut magnetostaatikin. Eli tavan kuulokeliitännät, plugi tai xlr, riittävät, joskin parasta mahdollista äänenlaatua metsästävät joutuvat kyllä kuulokevahvistinkaupoille. Eksoottisessa paulownia-puisessa säilytyslaatikossa toimitettavat, alumiinirunkoiset kuulokkeet ovat Staxin vakiintuneeseen tapaan avointa tyyppiä. Jaakko Eräpuu on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Jopa pitemmät. Takana on myös julkisivun tuplapotentiometrin ohittava direct out -liitäntä. Eleganttia. Poimintoja paalupaikalta SR-009 on hallinnoinut Staxin kuulokemalliston – tai paremminkin korvakaiutinten –paalupaikkaa jo jonkin aikaa, mutta vaikka tyyppimerkintä onkin pysynyt samana, tuotekehitys on poikinut päivityksiä pitkin matkaa
Tässä vaiheessa tuli suoritettua systemaattista vertailua SRM-727II:n ja Custom Audion OTL -vahvaimen kesken. ZZ Topin kitaristi Billy Gibbonsin rouheanräväkkä sooloalbumi Perfectamundo lävähti Staxien sinkoamana korviin armottoman tarkasti jokaista bittiä myöten. Jälkimäisellä tarkoitan sitä, että musiikki asettuu soimaan kuin itsestään, ilman minkäänmoista kanavienvälistä pingpongfiilistä tai ylipanoroinnin tuntua. Tämä kyllästymiseen saakka referenssinä käytetty äänite ei muistini mukaan ole koskaan soinut kuulokkeilla paremmin. Ja taas SR-009/SRM-727II pilkkoo soundin atomeiksi ja konstruoi niistä äänitteeltä 66. Gibbons kun itsellisenä laajentaa reviiriään rockista ja bluesista texmexin, kuubalaisuuden ja jopa jazzin territorioihin puhdasoppisuudesta piittaamatta. Rytmimusiikin toista laitaa luotaavan trumpetisti Paolo Fresun intiimin irtonainen ja herkkävireinen Desertico hyötyi Stax-kattauksen selkosointisesta resoluutiorikkaudesta ja sointivärien valottamiskyvystä Gibbonsin äreyttä enemmän. Silläkorvalla:StaxSR-009–kuulokkeetsekäSRM-727II jaCustomAudioNebuchadnezzarIV–kuulokesovitin/vahvistimet highend SR-009-kuulokkeet toimitetaan eksoottisessa puisessa laatikossa. Fresun ilmavan avoin jazztunnelmointi toimii sekin mainiosti putkivahvisteisesti. Putkitoiminen vaihtoehto ei pureutunut aivan samanlaisella vimmalla Gibbons-päästön tuotannollisiin ominaispiirteisiin, vaikka ei senkään antia mitenkään pehmoilevaksi pääse moittimaan. Häpeämättömän hulvaton tuotannollinen runsaudensarvi avautui kuuluville kaikessa keinotekoisuudessaan, mutta kuitenkin niin, että musiikillisetkin metkut välittyivät selkeästi. Muutaman tunnin päästä oli jo toinen ääni kellossa, ja havaittavaa asettumista oli aistittavissa vielä pari päivää senkin jälkeen. Siis tasapainoisemmin, puhtaammin ja epäkuulokemaisemmin. Itse asiassa, saattaisin valita eestiläisen, hieman bassokkaamman ja armeliaamman tavan käsitellä särmikästä rytmimusiikkia japanilaisen läpivalaisun sijaan. Siis matalaa murinaa ja kilahtavaa peltiä. John McLaughlinin 4th Dimension -kokoonpanon uusin Black Light sisältää tutun intialaissävytteistä ja sähäkkää fuusiojazzia, jonka tuotannolliset painopisteen sijaitsevat taajuusspektrin ääripäissä. Tulipa oikein järkyttävällä tavalla todistettua, että sisäänajo ei ole mitään höpöhöpöä. On lämpöä ja soljuvia linjoja, mutta jostain syystä Staxin puolijohdeperustainen vaivattomuus ja luontevan läsnä oleva esillepano vakuuttavat enemmän. koeponnistettavathan olivat suoraan tehtaan paketista repäistyt, allaan soittotunteja nolla. SR-009:n pantamekanismi jakaa kuulokkeiden puolen kilon painon toimivaksi käyttömukavuudeksi
10 kg Tulot .............................................................................. Avoin Liitin .............................................................................. 19,5 x 10,3 x 42 cm Paino ............................................................................. rca-läpivienti Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Antotaso ..................................................................... 50 kohm Tehonkulutus ............................................................ Nehän ovat olleet perinteisesti Mertasen ominta aluetta. Stax Pro Kaapelin pituus ....................................................... 0,01 % (100-10000 Hz, 100 V) Taajuusvaste ............................................................. DC–115 000 Hz Ottoimpedanssi ...................................................... 5,2 kg Tulot .............................................................................. Janne Mertasen Sibelius Piano Works, viiden levyn verran vakuuttavaa tulkintaa ja äänenlaatua. 90 W info kuulostavan musiikillisen palapelin, kun taas SR-009/ Nebuchadnezzar-pari kuulostaa orgaanisemmalta ja paremmin kokonaisuutta palvelevalta. +372 5344 6909 Lisätietoja .................................................................. Sielukkaasti soljuvien soitteiden dynaaminen skaala on laaja, sekä musiikillisesti että tuotannollisesti. 4 950 € Edustaja ...................................................................... max 450 V (1 kHz) Gain ............................................................................... 54 dB (500x) Särö ................................................................................ 454 g (ilman kaapelia) Rakenne ...................................................................... Levysarjan soundimaailma on laadukkuudella ladattu, selkeä ja avoin, mutta ei kliininen. 100 kohm Tehonkulutus ............................................................ Sähköstaattinen toimintaperiaate StaxSRM-727II-kuulokevahvistin Hinta ............................................................................. Vaan kun kyseessä on klassisen musiikin, jazzin tai vähemmän jyräävän rockin uskottava esillepano, Staxit ovat parhautta. www.konka.ee Mitat (lxkxs) ............................................................. OTL, putkitoiminen pääteaste Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot .. Ambienssia esiintyy luontevassa määrin, mutta ei intiimin läsnäolon kustannuksella. Steinway kuulostaa Steinwaylta, eli tarvittaessa löytyy vyörytysvoimaa forteihin, mutta myös ylempien rekisterien helmeilyä musiikin herkimpien hetkien suvantoihin. Steinway soikoon! Stax-sessioiden rytmimusiikkiosion tultua hoidelluksi ja tutkivan journalistin luodessa katseensa klassisen musiikin suuntaan posteljooni veti hihastaan ässän pudottamalla porstuaan viiden cd-levyllisen verran Sibeliuksen juhlavuoden kruunaavaa pianismia. Toki pitää muistaa, että elektrostaattisten eliittiluokkaan pääsy edellyttää kokeillun kaluston mittakaavassa yli 7 000 euron panostusta. 2 550 € Mitat (lxkxs) .............................................................. Laadulla on hintansa Stax SR-009/SRM-727II edustaa kuulokemaailman ehdotonta eliittiä, vaikka joillain toiston osa-alueilla parhaat dynaamiset yltävät samoille haminoille. Stax pro, Stax normal Muuta ........................................................................... max 360 V Ottoimpedanssi ...................................................... Custom Audion päätemuuntajaton putkivaihtoehto tarjoilee Sibeliusta vähemmän äkkiväärin ääriviivoin, joskin myös hieman etäisemmällä perspektiivillä varustettuna. highend 67. rca, xlr Lähdöt .......................................................................... Audelec Oy Lisätietoja .................................................................. Räväkämmän rytmimusiikin kumppaniksi Staxeja ei voi varauksetta suositella, sillä sen tyyppisissä maisemissa niiden vahvuudet eivät pääse oikeuksiinsa. 1 600 € Puhelin ......................................................................... 43 x 12 x 26 cm Paino ............................................................................. 2,5 m Muuta ........................................................................... 46 W CustomAudioNebuchadnezzarIV-kuulokevahvistin Hinta ............................................................................. Antotaso ..................................................................... Toisaalta, laadukkaimmat magnetostaatit huippuluokan kuulokevahvistimella varustettuna edellyttävät melkein yhtäläistä sijoitusta. 010 387 8980 www.audelec.fi www.stax.co.jp Paino ............................................................................. Vaikka kansallisromanttiset elementit ovatkin vallitsevassa asemassa, myös yhteydet sävellysten ajankohdan eurooppalaisiin virtauksiin ovat kuultavissa. Samoin käy Cheik Ló:n maailmanmusiikilliselle Balbaloulle, joskin sen tyylikkäästi vähin elementein toteutettu äänimaailma hyötyy Stax-pariskunnan ilmiömäisestä nyanssienpaljastuskyvystä. Tämä ja kaikki muukin viidellä huippuluokan mikrofonilla sopusuhtaisessa salissa talteen saatu välittyy Stax-kalustolla suvereenin syväpuhtaasti, koherentisti ja aineettomasti. rca Lähdöt .......................................................................... Kristallinkirkas realismi tuottaa niin voimakkaita elämyksiä, että haltioitunut tuskin huomaakaan aavistuksenomaista kirpeyttä, jonka olemassaolo paikallistuu SRM-727II:n tienoille. StaxSR-009-kuulokkeet Hinta ............................................................................. Tai sitten tuhatlappusta vähemmän, jos valitsee Custom Audion virolaisen vaihtoehdon. Janne Mertasen Sibelius Piano Works kattaa mestarin koko opusnumeroidun soolopianotuotannon – ja millä vakuuttavuudella! Mertasen Sibelius-projekti on pitkän kypsyttelyn tulos, minkä kyllä aistii tulkintojen sisäistyneisyydestä. Luonnosmaisten, lyhyiden kappaleiden ja myöhempien aikojen monivivahteisempien teosten estetiikka valottuvat yhtäläisellä intensiteetillä
68. SolaudioFusion-kaiuttimet Teksti ja kuvat Jussi Arvio highend Kookkaat bassokeskiääniset saavat kotelon vaikuttamaan kokoistaan pienemmältä
Ajoneuvosta astuva Sallinen tervehtii iloisesti. Laatua päältä ja sisältä Järeydestään huolimatta Fusion on puhtaasti 2-tiekaiutin. Niinpä siitä löytyy eksoottisia arvopalikoita valmistavan tanskalaisen Jantzen Audion parafiiniöljykela ja SilverGold Z-cap -sarjan kondensaattori. Kaiuttimet päätyvät reilun parin metrin leveydelle keskiakselista mitattuna. Tällä ei valmistajan mukaan ole ratkaisevaa eroa tuotantomallin ääneen, sillä kotelon sisäinen vaimennus hoidetaan Tyrotexilla (solumuovikennolevy) ja Twaronilla (synteettinen kuitu), resonanssivaimennus taas epoksija polyuretaanielastomeerillä sekä lyijyllä. Kotimainen kaiutinsuunnittelu on monimuotoista ja luovaa. Kuuntelussa vieraillut Fusion toi paistetta kesäsateen keskelle. Takapuolelta löytyy sinänsä nerokas Cardas-kaiutinliitin. Kuunteluasetelmasta Petrin avustuksella löydämme nopeasti lähtöasetelman. Siinä molemmat kaapelipäät kiristetään yhtä kiertorullaa pyörittämällä. Samalla avautuu tilaisuus haastattelulle, joka on tiivistettynä tämän artikkelin ohessa. Liitin hyväksyy haarukat ja paljaan kaapelin. Kaksi kymmentuumaista basso-keskiäänistä on sijoitettu D´Appolito-periaatteella diskantin yläja alapuolelle. Kiinnostuksen kentälle mahtuu niin esoteerinen erikoisuus kuin perinteisempikin äänentoisto. Ylimmän kaistan toistaa Fountekin nauhadiskantti, jolle on 2. Valitettavan sattuman kautta en kuitenkaan osunut Solaudion huoneeseen tuolloin. Solaudio Fusion on rehellisesti kaiutin, joka ei häpeä funktionaalisuuteen perustuvaa, selkeälinjaista skandinaavista muotokieltään. Ähräämisellä, voimalla ja toki Sallisen luvalla sain survottua liittimet sähköturvallisesti niille sijoille rikkomatta mitään. Perinteinen muotokieli ei yritä häivyttää kertyneitä mittoja. Ennen koeponnistusta tarjoan vieraalle kahvin ja särvintä. Mahdollisista erikoistarpeista kannattaa keskustella ennen tilauksen jättämistä. Sähköisten ominaisuuksiensa ansiosta elementit pärjäävät Fusionissa ilman suodatusta. Fusionin kotelo on normaalisti Osmocolor-puuvahalla käsiteltyä massiivitammea. Keskellä pilkottavan nauhadiskantin viereen on työstetty maltillinen sivusuuntain. kuka 69. Elämänmakuisia kokemuksia kirjoittava Jussi lähestyy aiheitakorvat edellä, mutta järki kädessä. highend Jussi Arvio on mediatekniikan ammattilainen. Samainen herra oli järjestämässä pikavauhdilla kesäkuussa pystyyn polkaistuja Kannelmäen high end -messuja. Pienen hikoilun ja parin kaskun saattelemina saamme pukattua pömpelit kuuntelutiloihini. Koska jakosuodin sisältää vain kaksi komponenttia, on laatuun voitu panostaa kunnolla. Yksi esimerkki rohkeasta omasta linjasta on Petri Sallisen luotsaama Solaudio. Kuunteluetäisyydeksi jää reilusti alle kolme metriä. Kookas kotimainen kaunosielu TILA-AUTO peruuttaa pihaan. Toisto-ominaisuuksiltaan Fusion on Petrin mukaan tavanomaista suuntaavampi, joten sen luvataan sietävän sivuseinien läheisyyttä kohtuullisen hyvin. Omakohtainen kokemus niin kuvakuin äänituotannosta tuo näkemystä harrastukseen. Kalustepyörät tekivät Fusion-parin siirtelystä helppoa. Tuotantokappaleissa on pyörien sijaan piikit, ellei tilaaja muuta toivo. Toistokaistaksi mainitaan 30–20 000 hertsiä. Ulkoasu on oikein siisti, mutta ei äärimmilleen sliipattu. Basso-keskiäänet ovat Seasin tuotantoa ja varta vasten 2-tiesovellukseen suunnitellut. Laadukas kela Jantzenin tapaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen tuotantopari vaan maailmaa nähnyt esittelymalli. Etulevy on paksua massiivitammea ja sen reunat on kauttaaltaan lievästi viistottu. Niiden vaste laskee luonnostaan loivasti 2 kilohertsistä alkaen. Puramme kyydistä kaksi kookasta, massiivipuusta koostettua kaiutinta. Erinomaisen puristusvoiman ja helppokäyttöisyyden sijaisuhreiksi ovat sitten osuneet banaaniliittimet, joita sattumoisin itse käytän. Pahoiteltuani sattunutta tarjoutui Petri korjaamaan tilanteen tuomalla kaiuttimet kuultavikseni. asteen ylipäästösuodatus. Demokappaleen runko etulevyä lukuun ottamatta on kuitenkin vahattua koivua. Ne suunnataan siten, että kuuntelupisteeseen nähden sisäsivut eivät juurikaan näy. Aperiodic vent -virityksellä kaiuttimen alarajaksi luvataan 30 hertsiä (-6dB). Leveyttä niille on siunaantunut reilut 30 senttiä, syvyyttäkin lähes puoli metriä. Toista metriä korkeat kaapit painavat miehekkäästi yli 50 kiloa per kappale, joten kummallekin käsiparille riittää käyttöä. Harkitusti kookas Kahvin jälkeen tutustun tarkemmin kovapuhujiin
Valmistaja on selvästi tietoisesti virittänyt sen enemmänkin miellyttäväksi kuin läpivalaisevaksi yliäänitykiksi. Yllä olevat kuuntelukommentit koskevat pääasiassa käyttämiäni Sanders-kaiutinkaapeleita (Mogami). Ääni ei sorru ylieteeriseksi tai kilahdusten kaikuja erityisen korostuneesti kaivavaksi. SolaudioFusion-kaiuttimet highend Etäisyyttä etuseinään jää toista metriä, sivuseiniin noin 30–40 senttiä. Subwooferille ei siten ilmennyt varsinaista tarvetta ainakaan omassa, maltillisesti akustoidussa 20 neliön huoneessani. Rauhallisen tasapainoinen Fusionin äänessä on pitkiä kuuntelusessioita suosivan tasapainoisuuden hyveitä. Massiivisemmat sinfoniavyörytykset eivät nekään saaneet kaiutinta tukkoon missään vaiheessa. Sillä on kuitenkin selvästi oma luonteensa. Alimpien urkukertojen metsästäjät ovat sitten oma lukunsa. Solaudio Fusion muistutti tältä osin enemmän Sanders 10c:tä kuin monia kuulemiani nauhaelementtejä. Kaikki paitsi banaanit käyvät. Viulut eivät dominoi tai pyri etualalle liikaa, ellei niin ole tarkoitettu. Elektronisella musiikilla, kuten Boards of Canadalla ilma liikkui iloisesti. Sävyiltään se on kuitenkin oikean oloinen. Muuta eroa en havainnut. Pikainen kuuntelu saa suunnittelijan nyökkäämään hyväksyvästi. Se on myös laadultaan tarkka ja puhdas. Kun vaihdoin tilalle Petrin toimittamat, ilmeisesti prototyyppiasteella olevat piuhat, tuli ylä-äänille aavistus lisää kiiltoa ja hitunen ilmavuutta. Syvyyssuunnassa ilmenevä tilainformaatio on läsnä, mutta paneelimaiseen tunnelimaisuuteen ei sukelleta. Äänensävy jousilla on realistinen ja sointi luontevan etäinen. Sivuseinien heijastuksien vähäisyys ei siten ole vailla totuuden siementä. Diskantin anti on kaksijakoinen. Se reagoi myös keskimääräistä herkemmin dynamiikan vaihteluihin. 70. Tässä vaiheessa olen jo siirtänyt kaiuttimia hieman leveämmälle, ottanut niitä vielä eteenpäin ja kutistanut hennosti kuuntelutäisyyttä. Tämän voi tulkita haluamallaan tavalla. Edellä mainittu on myös pitkälti makuasia. Määrän sijaan vahvuudeksi osoittautuivat jäntevä boogie factor sekä toisaalta melko läheltä kuunneltuna myös sopivan fyysinen ja pintanapakka olemus. Ääni rajautuu vain hieman kaiutinlinjan ulkopuolelle ja pysyy jäsentyneenä myös raja-alueilla. Aktiivisuotimen ansiosta määrän lisääminen kävi nopeasti ja vierailijaakin tyydyttänyt taso löytyi, vaikka sävyeroa vielä jäikin. Sellossakaan ei ilmene siirappista pehmeyttä tai keinotekoista raskautta, eikä toisaalta ylivireistä nuhaisuutta. Kahden kymppituumaisen tuottama pöhinä on hyvin linjassa ylemmän kaistan kanssa. Muutos ei ollut valtava, mutta riittävän selkeä. Koska kaiuttimet ovat reippaasti sisään soitetut, aloitan siltä istumalta kevennetyn korvajumpan. Kun taannoin eräs suureen nauhadiskanttiin tottunut pitkän linjan harrastaja vieraili huoneessani, hän koki elektrostaattieni (Sanders 10c) yläpään hieman vaisuksi. Fusionin muodostama äänikuva on realistisen leveä, mutta ei liioitellusti. Orkesterin jäsentely toimii kokonaisuutena melko hyvin. Cardas -liitin. Lisäksi suuntaus on muuttunut tiukemmin kohti osoittavaksi siten, että suora ääni leikkaa tasan kuuntelupisteessä. Saan saatesanoiksi muutaman vinkin sekä kehotuksen koittaa mukana seuranneita lattakaapeleita äänen käytyä ensin tutuksi. Korkeussuunnassa esitys nousee kaiutinlinjasta hieman ylöspäin, ja esimerkiksi vokalisti jää luontevasti sopivan kokoiseksi ja astuu vain hienoisesti keskilinjasta eteenpäin. Ensimmäisen viikon puolessa välissä päätän jo lisätä haasteita ja kaivan nipun luottolevyjä niihin kyllästymisenkin uhalla. Ensi kuulemalta se ei suuremmin hurmaa, ärsytä tai herätä muutenkaan suuria tunteita. Absoluuttisen teräväpiirtoisuuden sijaan lievä pastellimainen suurpiirteisyys tekee oikealla musiikilla hyvää, audiofiiliäänitteillä taas enemmän olisi enemmän. Lisäksi kaiutin heräsi jo pienellä voimakkuudella henkiin. Bach, Suites for Cello Solo, Channel Classics) ovat soineet muistini mukaan pidempäänkin. Hyvä niin. Sanoisin, että Janos Starkerin Bach-tulkinnat soivat omaan korvaani maukkain sävyin ja painotuksin (Mercury Living Stereo Speakers Corner reissue lp), joskin taas Peter Wispelweyn soolosellosarjojen kirkkokaiut barokkisellolla (J.S. Keraamisiin tai timanttielementteihin tottuneille yläpää saattaa vaikuttaa jopa pehmeältä
Sopivilla elementtivalinnoilla ja perusratkaisuilla pidetään toteutus mahdollisimman yksikertaisena, jolloin kompromisseja vaativien yksityiskohtienkin määrä pienenee ja hallittavuus paranee. Periaatteessa tämän ja hyvän herkkyyden tulisi mahdollistaa kaikenlaisten vahvistimien käyttö. Ne ovat siis suuressa määrin kuuntelijan kaiuttimia, jotka suuntaavuuden vuoksi toimivat hyvin erilaisissa kuuntelutiloissa. Koteloiden toteutustekniikka muuttuu entistä järeämmäksi. highend 71. 7 ohm Elementit -basso ja keskialue ............................................... Miten tiivistäisit Solaudion filosofian ja kuinka se näkyy ja kuuluu tuotteissasi. Potentiaalisen ostajan musiikkikirjasto painottunee aikaa Miten päädyit kaiutinsuunnittelijaksi. Testattu Fusion-kaiutin käyttää aperiodic vent -periaatetta. 2 x 260 mm -diskantti ................................................................... Tällä tavalla ei toki synny massatuotteita edulliseen hintaan. Kuinka se toimii ja mitä sillä saavutetaan esimerkiksi refleksikuormitukseen tai suljettuun koteloon verrattuna. Viritystapa myös mahdollistaa tarvittaessa pienempien kotelokokojen käyttämisen, koska elementtien näkemä kotelotilavuus kasvaa. Onko Solaudiolla ”oma ääni”. Toteutus tehdään sitten mahdollisimman hyvin. Nauhadiskantti ei ole aivan valtavirtaa, mutta sen ominaisuudet sopivat juuri tavoiteltuihin ominaisuuksiin, eli erityisesti herkkäliikkeisyyteen ja nyanssien tarkkuuteen. Ääni oli joka tapauksessa kautta skaalan selkeämpi edellä mainittuihin nähden. Vaadittiin melko pitkä kypsymisaika, noin 25 vuotta, ennen kuin ensimmäiset ajatukset kaiuttimien suunnittelusta muuttuivat prototyypeiksi. – Kyseessä on hallitusti vuotava suljettu kotelo. – Sitä, että tuotteelle asetetaan tavoitehinta ennen kuin sitä aletaan suunnitella. – En ainakaan tietoisesti pyrkimällä. Periaate on jäänyt pienemmälle huomiolle refleksikoteloiden tuoman määrällisen edun vuoksi. Kaiuttimet kyllä kertovat, onko lähde hyvä vai huono. 9 200 €/pari Edustaja ...................................................................... www.solaudio.fi Mitat (lxkxs) ............................................................. 2-tie, nauhadiskantti, Aperiodic vent -bassokuormitus Suurin suositeltava teho .................................... Tarkoitan, että satunnaiset diskanttiäänet saattavat – tosin harvakseltaan – nousta muita korostetummin esiin kokonaisuudesta. Suurin etu syntyy välillisesti siitä, että impedanssikäyttäytyminen on vahvistimelle huomattavasti helpompaa kuin vaikkapa refleksivirityksessä. Mitä meillä on lupa odottaa seuraavaksi Solaudiolta. Ei info HaastattelussaPetriSallinen,Solaudio kestäneiden hittikokoonpanojen, kuten jousikvartettien ja kamariorkesterien repertuaariin tässä-ja-nyt-zeitgeist-kohellusten sijaan. Bassopään viritystapa tähtää samoihin tavoitteisiin nauhadiskantin kanssa, joten kokonaisuutena kaiuttimet ovat tarkkoja ja nopeita ääneltään. – Solaudion keskeinen ajattelumalli on nimenomaan kompromissien hallinta. Suurehkojen elementtien käytöllä saadaan myös pidettyä särötasot erittäin alhaisella tasolla, vaikka toisinaan kuunneltaisiin suuremmillakin voimakkuuksilla. Solaudion ääni on omanlaisensa ja se on sitä tarkoituksella. Tarkkaa mallia en tullut katsoneeksi. Kaiken kaikkiaan Solaudio Fusion on musiikkiin keskittyvän, maultaan kypsän nautiskelijan kaiutin. Se tavoittaa jonkin verran laajakaistakaiuttimille osoitetuista hyveistä. Siinä se. Mitä kompromissia et kuitenkaan ole valmis hyväksymään. Se rajoittaa ratkaisuja joka vaiheessa, ellei sitten hinta ole riittävän korkealla. – Omat korvat ovat paras mittari. Kaiuttimien todellinen luonne kuuluu kuitenkin juuri tässä spotissa. SolaudioFusion Hinta ............................................................................. Cardas CPBP -kiertoliitin Kaksoisjohdotus ..................................................... Jantzen SilverGold Z-cap. Kalibroi ne säännöllisesti elävällä musiikilla. Onko sinulla suosituksia esimerkiksi käytettävistä oheislaitteista, kuten vahvistimista. 2500 Hz Liitin .............................................................................. Esimerkiksi lähempää tallennettu triangelin helähdys kuului Fusionilla tähän kategoriaan. D’Appolito suurehkoilla elementeillä lisää suuntaavuutta ja takaa vaivattoman dynamiikan. Kaiuttimesi ovat kaikki melko herkkiä ja kuormaltaan helppoja. Tosin tehosta ei ole ainakaan haittaa, koska se takaa vaivattoman dynamiikan. Solaudio Puhelin ......................................................................... 52 kg Toimintaperiaate .................................................... Käytännössä olen huomannut, että bassopään tarkkuus pehmenee hieman putkivahvistimilla. Johtuneeko suurien elementtien suurista heijasteista vahvistimeen päin, en tiedä. 040 588 6675 Lisätietoja .................................................................. Kotisivut uusitaan myös. – On totta, että kaiuttimieni vaihekulmat ovat loivia, eivätkä impedanssit laske kovin alas. 32 x 128 x 48 cm Paino ............................................................................. Tosin useammankin nauhan luonteeseen taitaa kuulua jonkin verran taajuusriippuvainen käytös. Vapautunut ja elävän innostava osa äänestä on selvästi tuota jakosuotimen olemattomuuden perimää. Nauhadiskantin rooliksi jää toimia tasapainottavana tekijänä ja taata riittävän ylös ulottuva kaista, jota ei kuitenkaan ole viritetty liian kuumaksi. Toisaalta kaiuttimen ominaisuudet suosivat, lievällä varauksella, rosoisempaa aikuisrokkiakin à la The Allman Brothers tai Crosby, Stills, Nash and Young, joita hapuilevasti juoksutin tiedostetun keski-iän nostaessa päätään. Niitä on toki väistämättä tehtävä, mutta ne tulee tehdä siten, että äänelliset tavoitteet ovat ensisijaisia. Kaiuttimeni ovat aika hankalia messuesiteltäviä, koska kuuntelualue on suuntaavuuden vuoksi melko pieni. – Mallisto uusiutuu ja täydentyy talven mittaan ”hyllykaiuttimella”. Se mitä signaalilähdettä kuuntelee, on makuasia. Valitulle yleisölle Solaudio Fusion on tarkkaan tasapainotettu kaiutin. Kaiutinsuunnittelu on kompromissien sietämistä, toimintaperiaatteesta riippumatta. Varauksella siksi, että räkäisyyden särmien pieninkin talttuminen on toisille kirous ja toisille siunaus. Suureksi viritettyyn suljettuun koteloon verrattuna ero on pienempi. Fountek-nauhaelementti Jakotaajuus ............................................................... Impedanssihuippu tippuu alle puoleen ja vaihekulmat loivenevat, jolloin vahvistimen kyky syöttää kaiutinta helpottuu. Rauhallinen osa äänikerrontaa taas viittaa siihen, että suunnittelija on halunnut ottaa pesäeroa usein vahvasti keskialuepainotteisiin laajakaistoihin. Terveisesi lehden lukijoille. Keskeinen syy ehkä on ollut se, että suurin osa kuulemistani kaiuttimista on kuitenkin ensisijaisesti rakennettu kaupallinen näkökulma edellä, mikä yleensä johtaa kompromissien tavalla tai toisella pilaamaan lopputulokseen. Tämä parantaa toiston tarkkuutta. 500 W Nimellisimpedanssi .............................................. SolaudioFusion-kaiuttimet Hallussani olleet Crystal Cablen kaiutinkaapelit olivat saatavilla olleista paras kompromissi. Basson viritystapa tuottaa refleksiviritykseen verrattuna kuivemman esityksen, mutta pienen totuttelun jälkeen kuuntelija ei voi olla huomaamatta tutuilta levyiltä löytyviä uusia nuotteja. Hienoa, että laatukaiuttimien kaartista löytyy rohkeita kotimaisia haastajia tuontitavaran kiusaksi
Käynnistettäessä se vilkkuu ensin tovin, kunnes laite on vakiinnuttanut toimintatilansa. Luken vaimolla Bealla taas on klassisen musiikin koulutuksen lisäksi insinöörihifistin tausta ja hyvät korvat, joista molemmista on apua tuotekehityksessä. Viimeksi mainittu mahdollistaa pikavaimennuksen (mute) ja alataajuuksia leikkaavan jyrinäsuotimen (rumble) aktivoinnin. Sisältä nousee määrätietoisen vähäeleinen laite, jonka vaalea alumiinimaski on hiottu silkkisen tasaiseksi ja pehmennetty muodoiltaan päätyjä kohti katsottaessa. Balansoituja ottoja tai antoja ei ole katsottu tarpeellisiksi, sillä ne edellyttäisivät raskaampia rakenneratkaisuja ja korkeampaa hintaa. Ensinnäkin soisi, että laitteessa olisi mono-kytkin. Asiallinen, mutta askeettinen TP 2.5 mk2 on valmistajansa lähtötason riaa-vahvistin. Pahvilaatikkoon painettu VTL-tekstilogo vie syystä tai toisesta ajatukset jonnekin putkien syntyhistoriaan. Takapaneelin liitännät ovat lähinnä tarkoituksenmukaiset: yksi laadukas rca-otto mm-rasialle ja toinen mc:lle sekä rasian maadoitusruuvi. Toinen seikka vaivasi konkreettisestikin ottaen enemmän. VTLTP2.5mk2-levysoitinesivahvistin Teksti Jussi Arvio Kuvat Valmistaja ja Jussi Arvio LAULUSSA sanotaan, että ”hän syntynyt on bensaa suonissaan”. Aivan samoista markkinoista VTL:n kanssa ei sentään väännetä, sillä tuotemerkkinä Manley keskittyy pääosin ammattipuolen studiotarpeisiin, ja VTL on se salonkikelpoisempi vaihtoehto. Isänsä Davidin jälkeen VTL:n luotsin roolin lunastanut Luke on määrätietoisesti kehittänyt yritystä muun muassa tuotteiden kokonaislaatua parantamalla. Kirjainyhdistelmän alapuolella lukee painokkaasti, ikään kuin syntynyttä vaikutelmaa korostaen ”hand crafted in the U.S.A”. Näiden lisäksi on yksi rca-anto riaa-korjaimen kytkemiseksi ulkoisen vahvistimen linjaottoon. Mustaksi maalattuun runkoon neljällä kuusiokoloruuvilla kiinnitetyiltä kasvoilta löytyy samainen logo ja sen välittömästä läheisyydestä virtakytkin, led-valo ja pieni vipukytkin. Pieni sininen led ilmaisee laitteen olevan päällä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa noin 3 600 euron Audiofiilin amerikanrauta sorvihommiin Putkien pilkettä, perinnetietoisuutta ja laadukasta ääntä. kuka 72. investointia. Manleyn perheessä kyseessä lienee polttonesteen sijaan katodin kosketus tai annoksesta anodia. highend Jussi Arvio on mediatekniikan ammattilainen. Myös musta vaihtoehto on saatavilla. Davidin myöhemmin alttarille saattelema EveAnna Dauray Manley sen sijaan luotsaa rokimmaksi miellettyä Manley Labsia, joka sekin on putkispesialisti omalla sarallaan. Vuonna 1987 perustettu VTL onkin tänään modernisti perinteinen putkivalmistaja, jonka tuotelinja kattaa polun keskihintaisesta näkemyksestä IT 85 -vahvistimen muodossa (lue lisää Hifimaailman numerosta 2/2013) aina korkeimmalle huipulle saakka VTL Siegfried series 2 -monopäätteillään. Niillä eväillä amerikkalainen VTL on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna audiofiilivaihtoehtona. Omakohtainen kokemus niin kuvakuin äänituotannosta tuo näkemystä harrastukseen. Kiinnostuksen kentälle mahtuu niin esoteerinen erikoisuus kuin perinteisempikin äänentoisto. Pari seikkaa jäi mietityttämään. Nyt kuunneltu TP 2.5 mk2 -riaa on ajanmukainen väline vinyylejään vaaliville. Elämänmakuisia kokemuksia kirjoittava Jussi lähestyy aiheitakorvat edellä, mutta järki kädessä. Itse laite edustaa referenssitason alenevaa polvea, ja maailmalta on kantautunut kommentteja, joissa sen sanotaan muistuttavan huippumalli 6.5 Signaturea enemmän kuin vähän
Vaan aivan koko totuus ei ollut vielä selvillä. 73. Korkkasin highend Selkeä takapaneeli sisältää vain tärkeimmät. Siihen nähden VTL:n luonne-ero sai kenties liiankin suuren painotuksen. Kuuntelutuntien karttuessa terävin vire rauhoittui hieman, mutta yleisluonne tai äänensävy eivät juurikaan muuttuneet. Yleisvaikutelma on kaapelivetoja myöten erittäin huoliteltu ja harkittu, ellei jopa teknisen kaunis. VTL:n tapauksessa ei tarvitse ihmetellä mistä hinta muodostuu. Soittimena toimi Hanss T-60 ja vartena SME 309 IV öljydempin kera. Ensin vuorokausi ilman kuuntelua virrat kytkettynä. Virtapuoli on myös eristetty herkästä elektroniikasta omaksi kokonaisuudekseen. VTL ei ole rasiavehtaajan ykkösvalinta. Analoginen hires Ennen varsinaista kuulostelua annoin laitteen kotiutua rauhassa. Samalla se herätti jousikvartetin äänellisessä avaruudessa jäsentyneeksi, eläväksi entiteetiksi. Ääntä voisi kuvailla analogimaailman vastineeksi hiresdiginatiiveille. Viimeksi mainitut vahvistavat signaalia 42 desibelin verran ja hoitavat riaa-korjauksen. Ensin mainittu hoitaa rasian jännitekorjauksen ja viimeksi mainitut vahvistavat lopullisen signaalin. Toiseksi VTL säkenöi ja ilotteli viulun yläsävelsarjan harmonisilla. Kuormituksen voi valita 100 ?, 250 ?, 470 ?, 1k ?, 4k7 ?, 47 k?:n välillä. VTL:n äänellinen profiili paljastui nopeasti. Vaikka edelleen murjotankin niiden 20 ruuvin vuoksi, on rakenne kaikin puolin hieno ja uskottava. Sitten päivä pari taustamusiikkia mitäänsanomattomilla levyillä. Toisaalta erittäin puhdas ja kuulas yläpää haastoi erään jos toisenkin transistorikilpailijan. Ehkä siksi jäin myös kaipaamaan keskialueelle enemmän lämpöä ja voimaa. Viimeksi mainittu lienee siihen printatun tunnistetiedon perusteella samanlainen, joita löytyy linjatason TL 5.5 -esivahvistimesta kaksin kappalein. Se onnistuu tavoittamaan ajassa ja paikassa sellaisen tilan, jossa viihtyy pitkään. Ensinnäkin VTL osoittautui balanssiltaan Hanssia kevyemmäksi. Syystä tai toisesta huomasin palaavani kuuntelusessioiden edetessä usein sen pariin. TP 2.5:n sisäinen rakenne on katseenkestävästi toteutettu. Laitteen koko sisätila on käytössä ja komponentit kauttaaltaan erittäin laadukkaita. Mutta toisaalta, kun asetukset on kunnossa, voi kannen huoletta pitää paikoillaan ja keskittyä olennaiseen. Gain on jumppereilla valittavissa 56 ja 62 dB kesken. Gain-asetuksen siirsin suosiolla sille suuremmalle lukemalle. Hanss korostaa esityksen yleistä soljuvuutta paljastamatta kapellimestarin sukkien väriä. Sen sijaan nasevammin taltioidut ja hurmosluonteisen kirkassointisiksi tuotetut siivut jäivät mieluummin soittamatta. Veitsenterävästi erottelevana VTL nousi heti kättelyssä yhdeksi tarkimmista kotona kuulemistani riaa-korjaimista, toteutustavasta riippumatta. Valmistajan mukaan säätimien toisenlainen toteutus olisi vaikuttanut äänenlaatuun heikentävästi. Mc-korjaimen hybriditoteutus nojaa yhteen 12au7putkeen sekä Jfeteihin. Putket tulevat JJ:ltä ja ovat asiallista uustuotantotavaraa. Sitten tasasin äänenvoimakkuuden kutakuinkin vastaamaan Hanssia ja aloitin varsinaiset sessiot. Verkkovirran suodatuksessa on Schaffnerin rf-filtteri ja virtalähteessä suurehko rengassydänmuuntaja. VTL:n tapauksessa hyvien äänitysten ja laadukkaiden prässien kanssa pärjäsi erinomaisesti. On tosin syytä todeta Hanssin alapään olevan hieman ponnellaan rehevään suuntaan. Erottelu oli todellista, vaikka asiaa auttoi laitteen muukin äänipolitiikka. Osa signaalitien kondensaattoreista on jopa eristetty piirilevystä vaimennusmateriaalilla. Vaikka Hanss ei samaan läpivalaisuun tai kolmiulotteisuuteen kyennyt, sen rauhallisen elegantti ja sopivan suurpiirteinen ote on pessyt monta hintavaakin haastajaa. Käsityö, laatukomponentit, suunnittelu ja viimeistely eivät synny ilmaiseksi. Vertailukorjaimeni on Hanssin PA-30, joka käyttää sekä operaatiovahvistimia että diskreettejä komponentteja. Mm-puoli on toteutettu alusta loppuun putkilla. Jonkin ajan ihmeteltyäni rohkaisin mieleni ja päätin penkoa vuosien saatossa täyttynyttä miljoonalaatikkoani. Kavalkadiin kuuluu yksi bufferina toimiva 12at7 ja kaksi kappaletta 12ax7-putkia per kanava. Laadukas rakenne Tällä kerralla keskityin vain mc-toteutuksen toimintaan, sillä testin aikana ainoa käytössäni ollut rasia oli antojännitteeltään matala Benz Wood L. Benzin kanssa 1k oli luontevin valinta. Sen uumenista nousi alun perin tutkajärjestelmän varaputkiksi osoitettu RCA:n 12au7wa-pari. Tämän jälkeen pyöritin muutaman vakiolätyn säätääkseni rasiakuormituksen kohdilleen. Meriselitystä on vaikea niellä sillä hetkellä, kun huomaa prosessin vaativan 20 ruuvin avaamista. testi Rasiakuormituksiin ja putkiin pääsy edellyttää näet kannen avaamista. Samalla se murskasi karmean yleistyksen putkien euforiapainotteisesta pehmoilusta
Jumppereilla jumpaten rasiakuormat kohdilleen. Eipä tullut ensiasennustavaraa ikävä. Peltien aiempi viileys puhkesi sävykkään soinnikkaaksi messingiksi. Tosin aivan aluksi ääni tuntui suttuisemmalta ja aavistuksen tylsältä. 42 dB Rasiakuormitus ....................................................... 1,5 mV S/n .................................................................................. 100, 250, 470, 1k, 47k, 47. www.hifihuone.fi www.vtl.com Mitat (lxkxs) ............................................................. Jo parin illan hieromisella epämääräisyys muuttui erotteluksi ja matta vähitellen satiiniksi. 1 x rca Virrankulutus ........................................................... Sen herkullinen resoluutio on maininnan arvoista. Samasta syystä sen soveltuvuus omaan korvaan ja kokonaisuuteen tulee varmistaa huolellisella kuuntelulla. 1 x mm (rca), 1 x mc (rca) Lähdöt .......................................................................... Alapään dynamiikka saattoi jäädä piirun Hanssiin nähden, mutta yleinen tasapaino oli lähellä optimaalista. Kyllä korva kertoo, kun paketti on kasassa. 25 W Mm Putkitoteutus ........................................................... Musiikin emootioiden kannalta jotakin kuitenkin puuttui. Parin illan kuuntelun jälkeen osasin edelleen arvostaa veitsenterävää realismia ja puhdasta ylä-äänien kirkkautta. 425. 56 dB Mc Hybriditoteutus ...................................................... Huomasin siirtyväni peruslaatuisista Bacheista heikompilaatuisiin Händeleihin, kun aiemmin valikoin lähes poikkeuksetta ECM:n ja Japon herkkuja sekä satunnaisia namuja Eratolta. Pienin suositeltava rasian antojännite ....... 10Hz – 50KHz +0 -1 dB info Rehellinen ääni Äänenlaadullisilla ansioillaan VTL edustaa modernia, realistisen paljastavan syväkerronnan linjaa. toisen paketin ja iskin sen VTL:n vakioröörin tilalle. Se kertoo kuitenkin enemmän allekirjoittaneen preferensseistä kuin laitteen äänellisistä ominaisuuksista. VTL TP 2.5 mk2 onkin eittämättä upea ja omistamisen halua herättävä huippulaite. Muutama härnäävä toteutuksellinen seikka ei onnistu pilaamaan muuten hienoa kokonaisuutta. > 50dB (20 Hz – 20 KHz) Ulostuloimpedanssi ............................................. 56 db tai 62 dB Rasiakuormitus ....................................................... Taajuusvaste ............................................................. Siisti sisäasu. 50 dB Kanavaerottelu ....................................................... 48,25 x 9,5 x 35,5 cm Paino ............................................................................. 11,34 kg Tulot .............................................................................. Pienin suositeltava rasian antojännite ....... 3690 € Edustaja ...................................................................... Viikon kuluttua palautin vertailun vuoksi paikalle vakioputken. Vaikka putkivalinnalla saa muutosta aikaiseksi, on valmistajalla varmasti syynsä virittää ulosanti nyt koettuun suuntaan. 2x 12ax7, 1x 12at7 Gain ............................................................................... Omassa ympäristössäni kaivattu euforian nyanssi saavutettiin poikkeuksellisen helposti putkijumpalla ja muista hienoista äänellisistä piirteistä tinkimättä. Oleellisin parannus oli kuitenkin alakeskialueella, jossa miesääniin ilmestyi lämmin ja voimallinen sävy. VTLTP2.5mk2-levysoitinesivahvistin highend Hinta ............................................................................. Itse pääosin pidin, vaikka en aivan varauksetta. 47 k?, 100 k. (03) 2130 750 Lisätietoja .................................................................. Huomaa vaimentimet komponenttien alla. Tällä hintaja laatutasolla liikuttaessa laitteella tuleekin olla oma persoonansa, josta joko pitää tai sitten ei. Hifihuone Oy Puhelin ......................................................................... 1x 12au7, jfet Gain ............................................................................... VTLTP2.5series2 74. NOS nokittamassa nuorempansa. Iskin vielä kerran RCA:n putkikantaan ja se oli siinä. Musiikillinen anti alkoi astella muiden hyveiden rinnalle, ja niin sen tulisi ollakin. Kenties VTL:n valikoimassa muu sortimentti täydentäisi sopivasti kokonaisuutta. 0,2 mV S/n .................................................................................. Nyt lähestyttiin Hanssin ominta aluetta, joskin resoluutiossa pestiin tuttu verrokki edelleen mennen tullen
22, Surumarssisonaatti sekä joukko muita. BillyGibbonsAndTheBfg’s Perfectamundo (Concord) Hulvaton irtiotto ZZ Topin keulakuvana vuosikymmenet partaa päristänyt ja kitaroita kurittanut Billy F. Washingtonilla lienee esikuvina useita jazzin suurnimiä. Hän taitaa niin Boulezin nykymusiikin kuin Beethovenin klassisminkin. Bassopään lievästä muhjusta huolimatta kaikki instrumentit soivat tilassa vapautuneesti ja kuulostavat enemmän elävältä kuin purkitetulta musiikilta. Tyydyttävä ????. Kuhmo-talon Lentiira-salissa tehdyllä äänitteellä piano soi kirkkaana ja selkeänä sekä luo näihin esityksiin ilmeikkään mutta luontevan tunnelman. Näissä teoksissa Jumppanen näkee jo Beethovenin sävelkielen tulevaisuuden, myöhäisten teoksien ojennukset kohti romantiikkaa. Kykenevän 12-henkisen vakiokokoonpanon tukena albumilla on myös kookas jousiorkesteri ja 20-henkinen kuoro. Upea äänite, jonka musiikillinen sisältö jättää juuri oikean määrän pelivaraa artistin tulevaisuutta ajatellen. Huolimatta kultaista keskitietä etenevästä materiaalista, kaipaa musiikkimaailma yhä Adelen kaltaisia supertähtiä, jotka määrittelevät muille artisteille, mikä on mahdollista ja mikä ei. Levyn kansiläpyskän kuvassa esiintyvät kulahtanut Telecaster, marakassit ja bongot viestittävät, että vintagea on pelissä, vaikka soundimaailman keppostelu muuta väittääkin. Mika Kankainen ????. Toisaalta Kultasiiven konsepti ei seuraa ihan yksi yhteen edeltäjänsä jalanjälkiä. Näiden kuluneiden vuosien aikana orkesteri on soittajistona kehittynyt entisestään huikeasti. Välttävä – Ei suositella levyarviot 75. Upea boksi sisältää kolme laadukasta 180-grammaista levyä, joiden äänenlaatu ei jätä paljoa toivomisen varaa. Jaakko Eräpuu ????. Eikä vain Sibelius-orkesterina. Jaakko Eräpuu ????. Jutun juurethan versovat edelleen kansanmusiikista, mutta progressiivisuuden ja rokkaavuuden aste on pykälää korkeampi. Tämä 174 minuutin mittainen teos on taidokkaasti sävelletty, rytmisesti rönsyilevä ja teemoitettu erittäin mielenkiintoisella tavalla. 25 yhdistää varsin yksinkertaisen materiaalin huipputuotantoon, jossa kuitenkin artistin omaleimainen sielukkuus ja kädenjälki lyövät kättä. Ammattitaito kuuluu vahvasti vokaalija kosketinvetoisissa kappaleissa, jotka kaipaisivat kuitenkin hieman enemmän särmää. Gibbons vaihtoi viihteelle! Jos oli Topin viimeisin, La Futura, ärjyjen äijien takomaksi virtaviivaista vedätystä, Gibbonsin soolo-irtiotto menee vielä pitemmälle. Jo albumin avaustahdeista lähtien John Coltranelle vahvasti kumartava Change of the Guard siivittää musiikin upeaan lentoon. Adele 25 (XL Recordings) Viimeisen päälle viritetty Musiikkimaailman ehdotonta valtavirtaa edustava Adele astuu jymymenestysalbuminsa jälkeen kohti uusia haasteita. Jokamiehen kompakti kokoelma säveltäjän sinfonioista! Heikki Valsta ????. Kolme tuntia on pitkä aika, mutta tässä tapauksessa albumin kesto on oikeutettu ja matka sen arvoinen. Neuvokkaalla teosten sijoittelulla tuottaja on onnistunut mahduttamaan kaikki 7 sinfoniaa kolmelle levylle ja yksiin kansiin. Nähtäväksi jää, tuleeko levystä yhtä suosittu kuin edellisestä, joka keikkui monen maan listoilla hämmentävän pitkään. Sessiot on hoidettu useammassakin studiossa siistin sisäänlämpiävästi ja pienellä porukalla, sillä samat tyypit ovat osallistuneet sekä äänittämiseen että soittamiseen, mistä on tuskin ollut haittaa menon mehevyydelle, saati konseptin kiinteydelle. Ja mikäpä on Kujanpään kuljettaessa kunnianhimoisia sävellyksiään kohti uusia uria, kun kyyditsijöinä on kitaristi Timo Kämäräisen kaltaisia alan hahmoja ja vankka komppi-osasto. Satunnaisten vierailijoiden (muiden muassa Antti Sarpila) puhaltimet ja haitari keventävät tunnelmia muutamilla biiseillä, joiden tuoksinassa toisaalla sähköisesti operoiva perusbändikin tarttuu luomuinstrumentteihin. Moni-ilmeisyydestään huolimatta ehjän kokonaisuuden tuotannollinen toteutus palvelee hyvin musiikin tarpeita. Monipuolisten vokaalien ympäröimänä foni luo lähes yhteisöllisen spirituaalisen tunnelman. Gibbons koukkailee jopa jazzin puolelle muun muassa urkujen höystämällä Q-Vo-instrumentaalilla. Myös kolmihenkinen jousiryhmä osallistuu ansiokkaasti soinnin rikastamiseen läpi koko levyn. Äänimaisema on välillä melko täynnä tavaraa, mutta kansanja rytmimusiikit kohtaavat hallitusti toisensa sakeillakin sointivalleilla. Tarina ei kerro, soittaako enimmän osan laulusuorituksistaan vocoderin avulla hoitava Gibbons levyllä jotain Suomesta hankkimistaan lukuisista Versoul-kitaroista, mutta niin tai näin, soitannassa on sielua ja särmää. Orkesterina on Sinfonia Lahti, joka oli levyttänyt teokset samalle levymerkille jo pari vuosikymmentä sitten silloisen ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän johdolla. Hän antaa musiikin hengittää luontevana muistaen samalla sen tulkintaperinteen, josta me kaikki maanmiehet olemme Sibeliuksemme ammentaneet. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Edellinen äänitys tehtiin orkesterille hieman hankalassa Ristinkirkossa, kun taas nyt sointi kylpee Sibeliustalon hienossa akustiikassa. KamasiWashington The Epic (Brainfeeder BF050 3LP) Perinteille kumartava uudistaja Aiemmin lähinnä hiphop-taustamuusikkona tunnetun Kamasi Washingtonin tuore, kunnianhimoinen debyytti on nimensä mukainen kokonaisuus. Jumppanen on herkkien sävyjen mestari ja hänen varma tekniikkansa saa esitykset kuulostamaan vaivattomilta. ????. JuhaKujanpää Kultasiipi – Goldwing (Eclipse) Progempaa pelimanniaa Debyyttialbumillaan Kivenpyörittäjä kansanmusiikkia sähköisen rockin elementeillä höystänyt säveltäjä/kosketinsoittaja Juha Kujanpää ei toistamiseen pääse yllättämään, sillä miehen kyvyt tunnetaan jo. Kokonaislevytys Wienin suuren mestarin 32 pianosonaatista on edennyt kolmanteen osaansa, jossa kahden levyn paketissa on Beethovenin tuotannon keskikauden teoksia, kuten tunnettu Kuutamosonaatti, suuri B-duuri-sonaatti op. Vesa Turunen ????. Perfectamundolla blues, texmex, rock ja boogie ovat toki yhä läsnä, mutta studiotekniikkaa häpeämättömästi hyödyntävän ja kuubalaisrytmejä estottomasti viljelevän hulabaloon ympäröimänä. Brittiläisissä huippustudioissa hiottu äänimaisema on selkeästi viritetty artistin vokaaliosuuksia palvellen, eikä voi olla miettimättä sitä työn määrää tai resursseja, mitkä tämän albumin taustalla ovat jyllänneet. Miksi sitten uusi levytys. Juoksutukset ovat helmeileviä ja nyanssit tarvittaessa ponnekkaitakin. Washingtonin foni soi albumilla sekä lempeästi että paikoin myös kuin riivattuna vahvan kompin myötä. Sibelius The Symphonies Lahti Symphony Orchestra/Okko Kamu (BIS)(3 SACD) Vielä kerran, Sibelius! Bis-levymerkin uusin kokonaisuus Sibeliuksen sinfonioista julkaistiin säveltäjän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kiitettävä ????. Kansainvälisen luokan pianismia! Heikki Valsta ????. Samalla uusi kokonaisuus on hieno summaus Okko Kamun ylikapellimestarikaudelle, ja Kamu jos kuka tuntee Sibbansa niin kuin vain suomalainen tuntee. VTLTP2.5mk2-levysoitinesivahvistin Beethoven Piano Sonatas Paavali Jumppanen (Ondine)(2 CD) Herkkien sävyjen mestaripianismia Paavali Jumppanen on monipuolinen pianisti. Hyvä ????
Esimerkiksi Like a Rolling Stonesta boksissa on parikymmentä eri versiota, kokonainen levyllinen. Sen sijaan se on äänilevyhistoriallinen making of -dokumentti: taustoittava johdanto Dylanin hyvin tunnettuun ja jo aiemmin tarkkaan analysoituun tuotantokauteen. Laulut vaikkapa Mr. Tambourine Manista Visions of Johannaan jättivät jälkensä niin aikalaisiin kuin myöhempiin sukupolviin. Myöhemmin tunnetuista kappaleiden nimistä poiketen hän saattoi kutsua kynäelmiään tuulesta temmatuilla otsikoilla tunnelmaa keventääkseen. BOB Dylanin kuuden cd:n boksi kattaa ajanjakson tammikuusta 1965 maaliskuulle 1966. Dylan tutki hanakasti erilaisia teksti-, sävellys-, instrumenttija sovitusvaihtoehtoja ennen kuin naulasi tulkinnan. levyarvio BobDylan:TheCuttingEdge1965–1966–TheBootlegSeriesVol.12. Leikillisyys keventäjänä Vaikka musiikkia tehtiin tosissaan, ryppyotsaisuus loisti poissaolollaan – Dylanin kuulee nauravan usein ottojen välissä. 12. Paketti sisältää musiikkia, josta kiteytyivät käänteentekevät albumit Bringing It All Back Home, Highway 61 Revisited ja Blonde on Blonde. The Cutting Edge näyttääkin paitsi kuinka palvotut levytykset syntyivät myös mitä kaikkea ääninauhoille tallentui ennen kuin laulujen lopulliset versiot olivat valmiit. Boksi ei sinänsä täydennä ikonista albumikolmikkoa tai aseta niitä uuteen valoon. Studiossa hörähdyksiä kirvoittivat satunnaiset mokat, aamupuoleen usein venyneiden äänittäjäisten uupumus sekä yllättävät häiriötekijät, kuten Mr. Rainy Bob Dylan ravisteli ilmaisunsa rajoja puoli vuosisataa sitten. Lisäksi boksiin on koottu kymmeniä vaihtoehtoisia ottoja ja muita ennen julkaisemattomia työnäytteitä kiihkeän luomiskauden studiosessioista. Teoskokonaisuuteen on joissakin yksittäistapauksissa tallennettu vaihe vaiheelta Dylanin luova prosessi tarkkuudella, joka on kuin menneisyyden rekonstruktio. Irtiottojen, mokien ja hysteeristen naurahdusten reittiä voi seurata kuin aikakoneella. (6cd-levyä.SonyMusic2015) Teksti Matti Komulainen Maaliin maisemareittiä 76. Äänitteet osoittavat, että edelleen arvostetut klassikot syntyivät kokeilujen kautta. Tambourine Manin yhden oton loppu, jossa Dylan huudahtaa ilmeisen leikillisesti rummuttamisen tekevän hänet hulluksi. Levytyssessioiden ilmapiirin huumoripuolta ilmensivät myös Dylanin impulsiivisesti keksimät mielikuvitukselliset heitot. Esimerkiksi psykedeelisesti otsikoitu Phantom Engineer Number Cloudy tuli sittemmin tunnetuksi teoksena It Takes a Lot to Laugh, It Takes a Train to Cry. Kiivasta luomiskautta tarkastellaan kokoelmassa The Cutting Edge 1965–1966 – The Bootleg Series Vol
levyarvio Dylanin luovan prosessin soivana lokikirjana boksi on paljastava. Dylan oli uskalikko, joka haki oikeaa yhdistelmää yleisön reaktioita pelkäämättä. Mystinen Black Dally Rue paljastui taas levynkansitekstissä Positively 4th Streetiksi. Suomea kimarassa edustaa Iskelmä-lehden numeron 10/1965 kansikuva. Aikalaismuistelmissa kerrotaan niin ikään kemiallisten stimulanttien osuudesta Dylanin verbaalisuuden avartumiseen sekä hilpeisiin naurunremakoihin. Välillä sitä venytti Dylanin halu hioa tekstinsä sopimaan yhteen täydellisesti sävellyksen ja sovituksen kanssa. Lopulliset levytykset olivatkin kokeilujen, erehdysten ja oivallusten tulosta. Dylan hyödynsi sanaleikeissään yhtä lailla surrealismin ideaa yhdistellä asioita uudella tavalla kuin ihailemiensa beat-kirjailijoiden esimerkkiä ottaa kieli haltuun subjektiivisen kokemuksen spontaanina ilmaisuna. Boksi erottelee parkkiintuneen dylanologin aloittelevasta His Bobnessin diggarista. Tekstejä sovitettiin erilaisiin tempoihin ja sävellyksiä hiottiin samoilla menetelmillä. Tiivis, konserttikiertueiden jaksottama työrupeama muokkasi Dylanin saundin ja ilmaisun muotoon, jota tänään pidetään klassisena Dylanina – moniselitteinen lyriikka yhdistyneenä juurevaan äänimaailmaan, jossa sähköisyys kuuluu lähinnä sähkökitaran, sähköbasson ja vahvistettujen sormioiden rekistereissä. Asenne peilautuu viimeisimpien kiertueidenkin ulosannista, onhan Dylanin tapa esittää laulunsa aina uudessa kuosissa muodostunut tavaramerkiksi hyvässä ja pahassa. Dylanille levyttäminen oli yhteistä tutkimusmatkailua, ei niinkään pakonomaista ideoiden dokumentointia, minkä kuulee studiossa käytyjen keskustelujen pätkistä. Satunnaista kuuntelijaa aineiston määrä vuorostaan hämmentää. Musiikki löysi muotonsa usein pitkän prosessin tuloksena. Lehden 30 sivun folk-spesiaalia koristaa akustista kitaraa soittava nuori Dylan, ja hänen lisäksi esittelyssä ovat The Byrds, Joan Baez, Sonny & Cher, Pirkan neidot ja Pokelat, sekä ”tähtikuvastossa” Donovan. Syvyydelle tilaa Musiikki välittyy boksista siinä muodossa missä se soi alunperin äänitarkkaamossa: silottelemattomana ja aitona kuulokuvana 23–24-vuotiaan Dylanin mielenmaisemasta. Dylan vitsailikin myös boksiin esseen kirjoittaneelle Bill Flanaganille tämän haastattelussa vuonna 1985 (suom. Toinen kartoittaa aihetta eri esseistien näkökulmasta. Vapautuneen ja innostuneen ilmapiirin aistii puolen vuosisadan päästäkin. 77. Nykyimagoon peilaten ei tunnukaan oudolta kuulla, että vaikkapa Blonde On Blonden keskitempoisena valssina tunnettua Just Like a Womania soitettiin studiossa myös rivakalla Bo Diddley -kompilla. Esimerkiksi kokonainen levyllinen Like a Rolling Stonen ottoja todistaa asiantuntijalle mikroskooppisen yksityiskohtaisesti, kuinka Dylan työsti teostaan väsymättömästi kohti tulkintaa, joka vastasi musiikkia jonka vain hän kuuli mielessään. Day Woman #12 & 35 esiteltiin vuorostaan sessioissa nimellä A Long-Haired Mule and a Porcupine Here. Harhapolut ja villit irtiotot olivat näyttäneet tien maestron päänsisäistä visiota ilmentävään tulkintaan. Boksista ja taustamateriaalista käy ilmi muun muassa, että improvisointi määritti monen klassikon lopullisen muodon. Toiseen on taas koottu valokuvia samalta ajanjaksolta. Mukaan kutsutut muusikot, kuten kitaristi Mike Bloomfield, urkurina kyntensä näyttänyt Al Kooper sekä tulevan The Bandin jäsenet tutkivat yhdessä Dylanin kanssa americanan sointikarttaa maestron kulloisenkin kompassisuunnan mukaisesti. Mielikuvat ääninauhalle Kokeellisuus oli päivän toimintamoodi. Pois vanhasta Dylanin tähän boksiin sisältyvällä albumikolmikolla käynnistynyt sähköinen kausi järkytti peruuttamattomasti musiikkimaailmaa ja etenkin Dylanin folk-trubaduurivaiheen ystäviä. Soonisen pikaruoan rinnalla tarvitaan auditiivista slow foodia osoittamaan, mistä osatekijöistä musiikkikulttuurimme on rakennettu, ja millaisin ponnistuksin – kestävä taide kun ei tupsahda tyhjästä. Rockia sydämestä, Otava 1988), ettei edes tiennyt ennen kuin vuonna 1978, että päällekkäisäänityksiä saattoi tehdä. Myös siksi tällaiselle massiiviselle katsaukselle on tilausta. Näinä yksittäisten hittien lataamisen aikana boksin lähestymistapa – ja vastaavien kattavien läpileikkausten idea ylipäätään – voi olla monelle nuoremmalle musiikinharrastajalle käsittämätön. Dylanin tapa työskennellä oli jäämässä historiaan 1960-luvun puolivälissä uuden moniraitaäänittämisen ja miksaustekniikan tieltä. Boksiin sisältyy kaksi kirjaa. Levyille päätyneet lopulliset versiot olivat usein suoria liveottoja, joita korjailtiin ja täydennettiin niukasti. Niin tai näin, boksiin sisältyvää runsaan vuoden levytysjatkumoa pidetään edelleen lyyrisesti Dylanin siihenastisen uran innovatiivisimpana ja villeimpänä. Eri lähteissä sivutaan muun muassa kannabiksen, lsd:n ja amfetamiinin vaikutusta käytökseen
Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. vahvistin (7500 €) mbl 126 -kaiutin (8900 €/pr) www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Niin monet lukijammekin! hifimarkkinat Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. Osallistu Lukijakyselyyn! hifimarkkinat Sellaisen voit saada mahdollista osallistumalla Hifimaailma-lehden lukijakyselyyn! Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA Huomasitko tämän ilmoituksen. Niin monet lukijammekin! AUDIST OY high endiä vuodesta 1988 www.audist.fi www.mbl.de Kuvassa: mbl C51 integ. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ja kauppa käy vilkkaana. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Onneksi olkoon voittajalle! 78. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. www.tlaudio.fi P. Oletko kiinnostunut. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Ja kauppa käy vilkkaana. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: www.hifimaailma.fi/hifimarkkinat Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... 010 778 6401 TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Oletko kiinnostunut. 010 778 6401 Osallistu Hifimaailmalehden lukijakyselyyn ja voit voittaa 219 euron arvoisen Henry Audio USB DAC 128 mkII -damuuntimen tietokoneelle. www.tlaudio.fi P. Kesäksi laadukas bluetoothkaiutin Kaikki kyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona 449 euron arvoinen, premiumluokan Libratone Zipp –kannettava bluetoothkaiutin. Ota yhteyttä: hifimarkkinat@hifimaailma.fi tai P. Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit. Huomasitko tämän ilmoituksen. 76 Hifimaailma_2015_3_v4.indd 76 27.3.2015 20.40 Tutustu uuteen Hifimarkkinat-palveluun osoitteessa: www.hifimaailma.fi/hifimarkkinat Hifikauppiaat Huom! Hifikauppiailla on myös mahdollisuus myydä ja mainostaa Hifimarkkinoilla käytettyjä vaihtolaitteita, esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. Edellisen numeron lukijakyselyssä palkintona olleen UE Boom 2 -bluetooth-kaiuttimen voitti Vesa Yli-Marttila Nokialta
Tarinan avannut appiukon patarautainen Ford County oli aikansa rehvakas työjuhta. Kerää koko sarja -ajattelu muuttuu, ja niin muuttuu hifi-harrastuskin. Kun konvergenssi paketoi yhä enemmän yhä vähempään, ei synny enää vastaavaa laiteorientaatiota. Pyydän anteeksi, jos kuuluit viestittelijöihin. Vaikka tuo soittimien ikiliikkuja olikin käynyt arvoisensa huollon, oli suurin osa komponenteista, moottori, laakeri ja mekaniikka yhä alkuperäistä ja toleransseissaan. Niinpä niin… 79. kolumni JussiArvio Romua ja aarteita TYHMYYTTÄ on kahta lajia, kerron lapsilleni. Vaikka tuskin saat sitä soimaan enää vuonna 2040. Suomileidin jokaisen ulokkeen laitamilta tuli satamääräinen auditiivinen anti, jossa kritisoitiin liian halvan hinnan lisäksi myyjän täyttä ymmärtämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä tuota keräilyharvinaisuutta kohtaan. Kun se reippaasti nelikymppisenä siirtyi uudelle omistajalleen, se oli edelleen käyttökunnossa. Lähes saman ikäisenä sekin hoiti sille osoitetun työn suuremmin valittamatta. Vastaa rehellisesti. Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu, jos tiedätte, mitä tarkoitan. Niille voi povata myös jonkinlaista vintage-arvoa sitten joskus. Rumiluksesta ottamani kuvat ja asiaa ymmärtämätön, mutta sympaattinen saateteksti saivat aikaiseksi raivoisan vuodatusten tulvan. ”Hei tsiigaa, löysin ekan polven Vigitech Jeesboxin alkuperäisellä 0.1-firmiksellä!” Tai vaikkapa: ”Wau, täällä on Puffelin NAS kahden teran levyllä, passiivituuletuksella ja pilvipalvelulla”. Toisen romu on toisen aarre. Toiminnallinen tyhmyys on kriittisen pohdinnan poissaoloa, tietää Wikipedia. Aika näyttää. Seuraavaa hifihankintaa miettiessä kannattaa pohtia, mitä on oikeasti ostamassa. Kovin kriittisesti en asiaa ajatellut, kun päätin avustaa appiukkoa tämän hyvin palvelleen traktorin myynnissä. Ja toisaalta nopeat kaupat. Mikä Sinun laitteistasi on mukanasi vielä vuosikymmenen tai parin jälkeen. Vielä vuosikymmen sitten saattoi harrastelijakin tehdä mainioita audioalan löytöjä kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Erityisen oleellista tämä on alati muuttuvien formaattien ja koodekkien maailmassa, jossa tänään kallis laite voi huomenna olla vailla vaihtoarvoa. Yksi tällainen voisi olla vaikkapa Devialet Phantom. Tai ehkä olen vain näköalaton. On vaikea kuvitella, että pari kolme vuosikymmentä tästä eteenpäin joku saa kiksit löytäessään digisarastuksen aikaisen verkkoromppeen ostarin pölyisestä nurkasta. Ei, en usko. Se on tiennäyttäjä, rohkean ajattelun ennakkoluuloton taidonnäyte. Toki ikoniset ja ajassa suuntaa näyttävät luomukset tulevat aina erottumaan edukseen. Toinen on piittaamattomuutta ja siitä aiheutuvia seurauksia itseä tai toisia kohtaan, ja toinen taas on syntyperäistä sitä itseään. Sen tasavahva käynti, vääntö ja määrätietoisuutta vaativa käyttö rinnastuvat aiemmin omistamaani EMT 930st -levysoittimeen. Ei ollut aivan harvinaista nähdä paremman pään Lencoa, Tandbergia, Thorensia ja muita reliikkejä hylättyinä odottamassa uutta huomista. Lukemattomat viestit jäivät lukematta ja yhtä moni vastaamatta, koska en kerta kaikkiaan jaksanut puurtaa valtoimenaan rehevöityvää tekstihetteikköä läpi
Mustana ja valkoisena saatava HEOS 1 on halkaisijaltaan litran limsapullon kokoinen mutta matalampi kaiutin, joka kytkeytyy kotiverkkoon muiden HEOS-laitteiden tapaan langattomasti tai piuhalla. Kotiteatteria varten on soundbar subbarilla, integroituihin järjestelmiin on kahdeksan vahvistinta sisältävä HEOS Drive ja olemassa olevan hifisetin päivittämiseksi monihuoneaikaan löytyy vahvistimella varustettu Amp ja esivahvistinversio Link. Verkkotoiston lisäksi sitä voidaan käyttää vaikka läppärin äänenparantajana analogisen miniplugitulon avulla. 4-napaista erikoiskaapelia ei kannata hukata, jos kaiuttimen joutuu joskus kytkemään uuteen järjestelmään. Ethernet-käytössä aloitus hoituu plug and play -tyyliin. Ensimmäisenä se integroidaan arvokkaampiin av-viritinvahvistimiin 4000-sarjasta lähtien. Toisin kuin koko mallistonsa lähes kertarysäyksellä monihuoneaikaan päivittävä Yamaha ja sen MusicCast (HM 8/2015), on Denonin strategia maltillisempi. Integrointi tuo uusia mahdollisuuksia: miltä kuulostaisi esimerkiksi langaton HEOS-takakaiutin. Kaiutin on valmiiksi roiskeja pölysuojattu, ja ankaria olosuhteita varten mukana seuraa kuminen suoja, joka peittää kaikki liitännät. Denonin pienin monihuonekaiutin on sävykäs HEOS 1. Tätä kautta kaiuttimelle opetetaan langattoman kotiverkon tiedot. DENONIN monihuonesysteemi on nimeltään HEOS. Lisävarusteena hankittavalla Go Packilla (99,90 €) kaiuttimen voi päivittää akkukäyttöiseksi mobiiliversioksi. DenonHEOS1-monihuonekaiutin Teksti Mauri Eronen Kuvat Valmistaja Sivistynyt etäkaiutin Monihuonetoisto oli vuosikausia Sonosin temmellyskenttää, mutta viime vuonna apajille astuivat muun muassa Denon, Samsung ja Bluesound. Kaiuttimen pohjaan helposti kiinnitettävän akun lisäksi paketissa tulee bluetooth-vastaanotin, joka kytketään kaiuttimen takapaneeliin. Kodin langattoman verkon laajentamiseksi on saatavilla Extend. Analogiotto aktivoituu automaattisesti, kun siihen kytketään piuha, joten HEOS-sovellusta ei tarvitse erikseen avata. Se ei ole lyhenne mistään, mutta muistuttaa etäisesti kilpailevaa Sonosia. kokeilu 80. Järjestelmään kuuluu neljä langatonta aktiivikaiutinta, joista tässä testattavana on pienin HEOS 1. HEOS ei vielä ole tuettuna esimerkiksi valmistajan vahvistimissa, mutta tähän on myöhemmin tänä vuonna tulossa muutos. Käyttö ja ääni Käyttöönotto onnistuu helposti kytkemällä mobiililaite kuulokelähdöstään kaiuttimen linjaottoon
Viimekertaisen testin jälkeen HEOS on saanut tuen myös häviötöntä streamausta tarjoavalle Tidalille. Akustisen musiikin sävykkyys ja toiston yhtenäisyys ovat kuitenkin luokan kärkeä. Simex, simex.fi Lisätietoja .................................................................. Spotify Connectin ansiosta kontrollointi Spotifyn kanssa kyllä hoituu, mutta tietokoneelle tai nassille säilötyn flac-kirjaston hallinta olisi iso plussa. HEOS 1:n äänenlaatu on varsin kelvollinen. Erikseen hankittavalla akkupaketilla kaiutin tarjoaa yli kuusi tuntia musiikkia, mutta bluetooth-yhteyden luotettavuudessa olisi parantamisen varaa. Miellyttävän mehevä ja jopa ronski alakeskialue lämmittää kokonaissoundia, eikä toisto missään vaiheessa tunnu kalsealta tai räkäiseltä. Toisto ei yllä parhaiden pikkukaiuttimien jytkyyn, mutta erityisesti akustisilla äänitteillä Denon loistaa. Suurin ongelma useamman viikon käytön aikana oli bluetoothin luotettavuus. 12,9 x 18,9 x 12,8 cm Paino ............................................................................. • Erotteleva ja puhdas ääni • Erinomainen viimeistely • Luonteva puhelinsovellus • Linjatulon synkronointi muihin HEOS-kaiuttimiin • Bluetoothin epäluotettavuus • Ei ohjaussovellusta tietokoneelle • Akkupaketin hinta HEOSin valikoimaan kuuluu tätä nykyä myös Tidal. Sadan euron hintaisella Go Packilla HEOS 1 laajenee akkukäyttöiseksi. Avoin ja sävyllisesti autenttinen ääni on vähemmän purkitetun oloinen kuin verhoutuneimmilla kilpailijoilla. Järjestelmään tottumattomallekin mahdollisuudet avautuvat selkeän sovelluksen kautta, ja HEOS 1 istuu luontevasti olemassa olevan systeemin etäkaiuttimeksi. Toinen lisätoive olisi ohjaussovellus myös Windowsja OSX-tietokoneille. denon.fi Mitat (l x k x s) ......................................................... HEOS-kaiuttimelle voi näiden lisäksi lähettää soitettavaa lähiverkon dlna-palvelimilta, suoraan puhelimesta tai tabletilta ja usb-porttiin kytketyltä massamuistilaitteelta (vain fat32). Toisinaan toisto taas oli häiriötöntä. 199,90 € (Go Pack -akkupaketti 99,90 €) Edustaja ...................................................................... Musiikin streamauspalvelut vaativat luotettavan nettiyhteyden, mikä ei sinänsä ole Denonin vika. kokeilu Denonin HEOS-sovellus on yksi parhaista. Go Pack -akun kanssa Denon toisti taukoamatta musiikkia vajaat kahdeksan tuntia, mikä ylittää valmistajan kuuden tunnin arvion. Ainoastaan Airplay puuttuu. Eri alueiden yhdistäminen ja voimakkuuksien hallinta puhelimelta on nopeaa. 3,5 mm plugi, bluetooth (go pack), usb, dlna, useita streamauspalveluita (Spotify Connect, Tidal, tunein) Verkko .......................................................................... Yhteys pätki iPhone 6:tta käytettäessä, kun puhelinta liikutteli tai kun etäisyys kasvoi paria metriä pidemmäksi. Analoginen linjatulo on iso plussa varmuutta arvostavalle. Lähestyminen on helppoa, ja Denonin soittolistojen hallinta pc:ltä on edelleen mallikkaan intuitiivista. Diskantti integroituu keskialueeseen hyvin eikä erottelevuudestaan huolimatta kuulosta erilliseltä säksättäjältä. Akun loputtua HEOS 1 ei muuntajan kytkemisen jälkeen heti suostunut toistamaan analogisesti kytkettyä äänilähdettä, vaikka normaalisti otto aktivoituu vain johdon kytkemällä. Hinta ............................................................................. Maltillisessa kuuntelussa sovelluksen kautta basson tasoa voi huoletta hieman kasvattaa, vaikka tämä rajoittaakin absoluuttista äänenpainetta melkoisesti. Välillä älypuhelinsofta kadotti kokonaan bluetooth-oton. Synkronointi toimii hyvin, eli eri huoneissa toistuva musiikki toistuu samanaikaisesti. Bilekäyttöön sen bassotoisto ei riitä, varsinkaan ulkona. Denon osaa myös jakaa ja synkronoida HEOS-järjestelmään tuodun analogisignaalin muille kaiuttimille, joten olohuoneessa soivan levysoittimen äänen saa helposti soimaan muualla. langaton, ethernet info DenonHEOS1 Luonteva lisäkaiutin DENONIN HEOS-monihuonevalikoiman pienokainen on upeasti viimeistelty ja taidokkaasti muotoiltu monitoimikaiutin. Akunkesto toki riippuu eniten käytetystä äänenvoimakkuudesta. Mökkikäytössä 3G-verkossa Spotify Connectin kanssa ilmeni takkuilua, vaikka nettiyhteys tietokoneen selaimella vaikutti ongelmattomalta. Kaksi kaiutinta voidaan älypuhelinsovelluksella määritellä stereopariksi, mutta omimmillaan HEOS 1 on yksittäisenä etäkaiuttimena makuuhuoneessa, keittiössä tai terassilla. Kaunisääninen kaiutin on omimmillaan rauhallisessa kotikuuntelussa. 81. Mukana tulee myös usb-bluetooth-vastaanotin. Mukana ovat kaikki muutkin tärkeät palvelut, kuten Spotify, tunein ja Deezer. Akun irrotus ja johdon uudelleenkytkentä kuitenkin auttoi. Kotona laajakaistaliittymään ethernetillä kytkettynä toisto pelasi moitteetta. Äänenvoimakkuuden säätö onnistuu sovelluksen lisäksi kaiuttimen päältä. HEOS-softa todettiin jo aikaisemmassa monihuonelaitteiden vertailussa (HM 2/2015) monipuoliseksi ja luotettavaksi, eivätkä sen jälkeiset softapäivitykset käyttökokemusta ainakaan ole huonontaneet. Sellainen löytyy esimerkiksi Bluesoundille ja Sonosille, joten teknisesti homman ei pitäisi olla ylitsepääsemätön. 1,4 kg Äänitulot ..................................................................... Kokoluokassaan sen bassotoisto ei ole järisyttävä, mutta yläpäässä on siistiä energiaa ja erottelua
tulossa Parivertailussa Elac B5 ja E-MU XM7 Hämmästyttävät halpikset Yamaha YSP-5600 Soundbarien Rolls-Royce Amphion Two18 Ammattityökalu kotikuuntelussa Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi NuForce DAC80 & STA120 Digitaaliset erilliset JBL LSR305 Puoli-ilmainen aktiivimonitori 82. Hifimaailma2/2016 ilmestyy 26.2
/FORSSA ja SALO www.kuvajaaani.com /JOENSUU www.hi. kulma.. .. Hi kulma, Salo www.hi. /TAMPERE www.mrhi. mesta.. / HELSINKI STAX-esittelypäivillä kuunneltavissa koko mallisto seuraavilla paikkakunnilla: Tekniset tiedot STAX-kuulokkeista: www.audelec.?. Hi huone, Tampere 18-19.2. Hi mesta, Turku 30-31.1. STAX SR-L500 Kuuloke 850,€ STAX SR-L700 Kuuloke 1650,€ STAX SRM-353X Kuulokevahvistin 1350,€ Legendaarinen kuulokevalmistaja STAX esittelee uutuuksia! Stax SR-009 Kuuloke 4950,€ 22-23.1. Joensuun Kuva Ja Ääni (messut,Hotelli Kimmel) 5-6.2. Mr Hi , Helsinki 25-26.2. huone.. /TURKU www.hi
sähköposti info@simex.fi Hifimesta Turku hifimesta.fi Audiokauppa Helsinki Oulu audiokauppa.fi Hifitalo Salo hifitalo.fi AutoStudio Helsinki Joensuu Kuopio autostudio.fi Hifihuone Tampere hifihuone.fi Verkkokauppa.com Helsinki Tampere Oulu verkkokauppa.com Mareksound Helsinki mareks.fi Optoman NuForce mallisto on suunniteltu kuluttajalle joka välittää äänenlaadusta. sähköposti info@simex.fi Hifimesta Turku hifimesta.fi Audiokauppa Helsinki Oulu audiokauppa.fi Hifitalo Salo hifitalo.fi AutoStudio Helsinki Joensuu Kuopio autostudio.fi Hifihuone Tampere hifihuone.fi Verkkokauppa.com Helsinki Tampere Oulu verkkokauppa.com Mareksound Helsinki mareks.fi Optoman NuForce mallisto on suunniteltu kuluttajalle joka välittää äänenlaadusta. loistavat lahjaideat optoma.eu/soundproducts Hear more HA200 A -luokan balansoitu kuulokevahvistin Hi-Fi Choice, July 2015 “Beautifully revealing sound” DAC80 Digitaalinen etuvahvistin 192/24 USB DAC The Absolute Sound, March 2015 “One of the products that should be on anyone’s short list” 2015 Editor’s choice: DACS under $1000 Maahantuoja: Simex Oy, Säynäslahdentie 18, 00560 Helsinki. 09-41500210. P. sähköposti info@simex.fi Hifimesta Turku hifimesta.fi Audiokauppa Helsinki Oulu audiokauppa.fi Hifitalo Salo hifitalo.fi AutoStudio Helsinki Joensuu Kuopio autostudio.fi Hifihuone Tampere hifihuone.fi Verkkokauppa.com Helsinki Tampere Oulu verkkokauppa.com Mareksound Helsinki mareks.fi Optoman NuForce mallisto on suunniteltu kuluttajalle joka välittää äänenlaadusta. P. loistavat lahjaideat optoma.eu/soundproducts Hear more HA200 A -luokan balansoitu kuulokevahvistin Hi-Fi Choice, July 2015 “Beautifully revealing sound” DAC80 Digitaalinen etuvahvistin 192/24 USB DAC The Absolute Sound, March 2015 “One of the products that should be on anyone’s short list” 2015 Editor’s choice: DACS under $1000 Maahantuoja: Simex Oy, Säynäslahdentie 18, 00560 Helsinki. Valmistuksessa on käytetty korkealaatuisia komponentteja, saavuttaakseen imartelevan ulkonäön ja ilmiömäisen äänenlaadun. sähköposti info@simex.fi Hifimesta Turku hifimesta.fi Audiokauppa Helsinki Oulu audiokauppa.fi Hifitalo Salo hifitalo.fi AutoStudio Helsinki Joensuu Kuopio autostudio.fi Hifihuone Tampere hifihuone.fi Verkkokauppa.com Helsinki Tampere Oulu verkkokauppa.com Mareksound Helsinki mareks.fi Optoman NuForce mallisto on suunniteltu kuluttajalle joka välittää äänenlaadusta. P. P. loistavat lahjaideat optoma.eu/soundproducts Hear more HA200 A -luokan balansoitu kuulokevahvistin Hi-Fi Choice, July 2015 “Beautifully revealing sound” DAC80 Digitaalinen etuvahvistin 192/24 USB DAC The Absolute Sound, March 2015 “One of the products that should be on anyone’s short list” 2015 Editor’s choice: DACS under $1000 Maahantuoja: Simex Oy, Säynäslahdentie 18, 00560 Helsinki. 187344-1601 PAL.VKO 2016-08 loistavat lahjaideat optoma.eu/soundproducts Hear more HA200 A -luokan balansoitu kuulokevahvistin Hi-Fi Choice, July 2015 “Beautifully revealing sound” DAC80 Digitaalinen etuvahvistin 192/24 USB DAC The Absolute Sound, March 2015 “One of the products that should be on anyone’s short list” 2015 Editor’s choice: DACS under $1000 Maahantuoja: Simex Oy, Säynäslahdentie 18, 00560 Helsinki. Valmistuksessa on käytetty korkealaatuisia komponentteja, saavuttaakseen imartelevan ulkonäön ja ilmiömäisen äänenlaadun. 09-41500210. Valmistuksessa on käytetty korkealaatuisia komponentteja, saavuttaakseen imartelevan ulkonäön ja ilmiömäisen äänenlaadun. Valmistuksessa on käytetty korkealaatuisia komponentteja, saavuttaakseen imartelevan ulkonäön ja ilmiömäisen äänenlaadun.. 09-41500210. 09-41500210