HIFISETIN SYDÄN PARIVERTAILUSSA HDR-TYKIT DENON 800NE -SARJA D-ILA VASTAAN DLP VAHVISTIN VAI MONITAITURI. PRIMARE I35 PRISMA H IF IM A A IL M A 1|2 19 LEVARI VERKKOON: YAMAHA VINYL 500 | KUULOKE-ELEGANSSIA: FOCAL ELEGIA TORVIEN TAIKAA AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD 01|2019 11,90 € 103108_.indd 1 21.1.2019 12.26.21
LANGATON. Jälleenmyyjät: Maahantuoja Highend Studio Finland Oy Audiokauppa Euronics Klaukkala Hifihuone Hifikulma Joensuun Kuva ja Ääni Kruunuradio Mareksound Next Level Audio Porvoon Mikrokulma Radiokulma Verkkokauppa.com 103314_.indd 2 21.1.2019 11.10.38. EI KOMPROMISSEJA. TÄYDELLINEN NAUTINTO. LSX on suunniteltu kaikkiin kotisi äänentoistotarpeisiin. Suoratoistosta pelaamiseen,TV-äänestä monihuonetoistoon. Kuuntele mitä haluat, missä haluat ja koe se kaikki täysin langattomasti
Yleensä puhutaan siitä, että asioita ei osaa arvostaa ennen kuin ne on menettänyt. Kotiteatterissa ei ole koskaan nähty yhtä vaikuttavaa kuvaa alle viiden tonnin projektorilla kuin JVC:n DLA-X7900:lla. Aina ei kuitenkaan tarvitse sijoittaa kymppejä tai satoja tonneja vaikuttuakseen. Niin ulkoisesti kuin äänellisesti vaikuttavat Avantgarde Acoustic DUO XD -torvikaiuttimet tarjoavat kokemuksia, jota paatunut hi journalisti harvoin kokee. 020 7354 130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min. EISA-voittaja Primare I35 Prisma on aidosti omistamisen iloa tuottava laite tyylikkyydessään ja liitäntöjensä monipuolisuudessa. Vinyyli on jo tehnyt renessanssinsa. Siitä viimeistään osoituksena on perinteisten jättivalmistajien paluu kentille. www.eisa.eu PÄÄKIRJOITUS H i maailman uusi vuosi lähtee käyntiin harvinaisen herkullisella kattauksella uusia tuotteita. Hi maailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. vuosikerta, 8 numeroa vuodessa Hi maailma on arvostetun Expert Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. /tilaa PÄÄTOIMITTAJA Mauri Eronen mauri.eronen@hi maailma. KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia. puh. MAURI ERONEN | PÄÄTOIMITTAJA SUUNTANA ELÄMYKSET 103319_.indd 3 21.1.2019 14.55.25. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. 13. Kyllä vaan on ihan tavallinen, hyvin suunniteltu ja nopeasti toimiva cd-soitin sitten aivan mahdottoman kätevä vehje. Kyllä vaan on ihan tavallinen, hyvin suunniteltu ja nopeasti toimiva cd-soitin sitten aivan mahdottoman kätevä vehje. www.hi maailma. Aikakauslehtien liiton jäsen OSOITE Hämeentie 153 B, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.hi maailma. Tässä numerossa testaajamme pääsivät kokeilemaan laitteita, joista moni osoittautui omassa luokassaan erittäin kilpailukykyiseksi tai suorastaan äärimmäisen elämykselliseksi. Jäämme odottelemaan hopeakiekkojen vastaiskua. ULKOASU Antti Pihlajaniemi AVUSTAJAT Jussi Arvio | Jaakko Eräpuu | Matti Hermunen | Heikki Kivelä | Matti Komulainen | Mikael Nederström | Kari Nevalainen | Pekka Tuomela JULKAISUJOHTAJA Laura Luoma KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki LEVIKKIMYYNTI Riitta Elovaara PAINOPAIKKA Kroonpress AS ISSN 1796 6507 ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia. Samoin kävi Norjan suuressa hi liikkeessä asioineelle Jussi Arviolle, joka McIntosh-laitteiston edessä joutui toteamaan kuuntelevansa parasta settiä ikinä. Denonin edullista DCD-800NE -cd-soitinta käyttäessä menetetyn asian tajusi vasta, kun sen sai takaisin
Kyselimme kaiuttimien saloista maahantuojan esittelytilaisuuden jälkimainingeissa. TESTI 36 DENON 800NE SARJA Denonin klassista tyyliä edustavat cd-soitin, verkkosoitin ja integroitu vahvistin suoriutuvat niin perinteisestä kuin modernista hi toistosta. OPTOMA UHD65 Aidot 4k-projektorit ovat vielä hinnaltaan monen harrastajan ulottumattomissa, mutta ultra hdja hdr-kuvaa ymmärtäviä malleja on saatavilla edullisemmin. VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 06 TUOTEUUTISET 47 KOLUMNI 64 LEVYARVOSTELUT 74 TULOSSA 103177_.indd 4 21.1.2019 15.07.57. 30 CLOCKWORK STUDIO JA Ö STUUDIO, TARTTO, VIRO Tartto on Etelä-Viron kulttuurikeskittymä, jossa toimii kaksi persoonallista musiikkistudiota. Niissä tarjotaan sekä vintage-osaamista että uusinta audio-osaamista. Liikkeellä ovat yhtä lailla konkarit kuin tulokkaat, jotka tarjoavat töitään eri formaateissa. Toinen kohteemme oli Oslo Hi Center ja sen ainutlaatuinen McIntosh-kattaus. Vertailimme JVC:n d-ila-projektoria Optoman dlp-malliin. 54 SILLÄ KORVALLA: KUZMA STABI R LEVYSOITIN & 4POINT 9 ÄÄNIVARSI Slovenialainen Kuzma on jo yli kolme vuosikymmentä valmistanut highend-luokan levysoittimia. KOKEILU 14 FOCAL ELEGIA KUULOKKEET Trendikkäästi suljettu mutta elegantti Elegia laajentaa Focalin kuulokesortimenttia edullisemmassa päässä. Eristävä ja erotteleva kuuloke sopii koostaan huolimatta myös liikkuvalle ihmiselle. HIGHEND 48 HERMUSET: AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD KAIUTIN Torvilla on ystävänsä, ainakin musiikinkuuntelussa. VERTAILU 22 JVC DLA X7900 VS. Niihin erikoistuneen Avantgarde Acousticin DUO XD -malliin tutustuessa vahva luonne tuli nopeasti selväksi. 58 HAASTATTELUSSA HARBETHIN PÄÄSUUNNITTELIJA ALAN SHAW Englantilaisen Harbethin omistaja kävi Suomessa vierailulla. Malliston huipputason tuntumassa on mielenkiintoinen Stabi R. RAPORTTI 10 HUAWEI THE SOUND OF LIGHT, ITÄVALTA, 28.11.2018 Tekoälyllä revontulista luotu musiikkiteos kuulostaa Thereminmäiseltä ujellukselta ja maanjäristysbassolta. TALLENTEET 72 ÄÄNILEVYPOIMINNAT Vuodentaite on musiikkikaupan avainsesonki. 66 PRIMARE I35 PRISMA VAHVISTIN Houkuttelevan monipuolinen integroitu vahvistin Ruotsista tarjoaa äänellistä tarkkuutta ja modernia tekniikkaa kauniisti viimeistellyissä kuorissa. 42 HIFIMATKALLA NORJASSA: NEBY HIFI JA OSLO HIFI CENTER Kävimme Norjassa 45 vuotta maahantuojana toimineen Neby Hi n päätoimistolla. 18 YAMAHA MUSICCAST VINYL 500 LEVYSOITIN & MUSICCAST 50 KAIUTIN Monihuonejärjestelmään liittyvä levysoitin striimaa vinyylit langattomasti mihin huoneeseen tahansa
SISÄLTÖ 103177_.indd 5 21.1.2019 15.08.23
Lähinnä katsojaa on tavallinen värillinen 4k-lcd-paneeli. Lisäksi M2:ssa on Magicon oma jakosuodin Mundorfin komponenteilla. Paneelien välissä on hyvin ohut liimapinta, jotta parallaksivirhettä ei pääse syntymään. Neodyymimagneetti ja titaanipuhekela täydentävät tekniikan. XD tulee sanoista eXtreme Detail. Omassa kotelossaan olevan kuuden tuuman keskiäänisen kartiossa Magico käyttää tuttuun tapaan grafeenia, jonka sanotaan olevan 20 prosenttia kevyempi ja 300 prosenttia jäykempi kuin aiemmin käytetty materiaali. Seitsemän tuuman bassoääniset on vertikaalisesti sovitettu toisiinsa. Valmistaja väittää televisioiden tuottavan tähän asti parhaan dynamiikan. M2:ssa on 28-millimetrinen timantti–beryllium-diskanttielementti neodyymimagneetilla. Taaimmainen full hd -lcd-paneeli on mustavalkoinen ja toimii eräänlaisena alueittaisena taustavalona. Magico M2 -kaiuttimet eivät vielä tätä kirjoittaessa olleet saapuneet Euroopan-markkinoille, joten niiden hinta-arvio perustuu rapakon takaisiin tietoihin. 103303_.indd 6 21.1.2019 13.05.56. Ja kuten aina Magicoissa kotelon sisällä on tukimatriisi yhdessä kolmen tukirungon kanssa. Nyt vuorossa on uusi neljän elementin kolmitiemalli M2. Kiinassa tänä vuonna markkinoille tulevat neljä ensimmäistä ULED XL -mallia ovat tietenkin hdr-yhteensopivia, ja Todella kovan luokan amerikkalainen kaiutinvalmistaja Magico on tuonut tasaiseen, ei liian kiihkeään tahtiin uusia kaiutinmalleja markkinoille. Periaatteessa valoa voidaan kontrolloida lähes yhtä hyvin kuin oled-televisioissa, joissa yksittäiset pikselit voidaan kytkeä kokonaan pois. 06 TUOTEUUTISET | 01/2019 Kiinalainen Hisense esitteli CES-messuilla omalaatuisen tavan parantaa lcd-television mustan tasoa ja kontrastia. Muun maailman lanseerauksesta ei ole vielä tietoa. Sen ULED XD -malleissa käytetään kahta lcd-paneelia. Kuten ennenkin Magicon kaiuttimissa materiaalit näyttelevät tärkeää osaa M2:n kotelossa, jossa M6:n tapaan on käytetty useita kerroksia hiilikuitua yhtenäisen rakenteen aikaansaamiseksi. Kyseessä on lattiakaiutin, joka tulee M-sarjan M6ja M3-mallien väliin. Tällä tekniikalla saadaan painoon nähden erittäin vankka ja tilava rakenne. Kun tavallisesti taustavaloalueita on niin sanotuissa fald-televisioissa (full array backlight) parhaimmillankin joitakin satoja, on Hisensen toteutuksessa niitä kaksi miljoonaa (1920x1080). Herkkyydeksi valmistaja ilmoittaa 88 desibeliä, impedanssiksi neljä ohmia ja vasteeksi 26–50 000 hertsiä. HINTA: EI TIEDOSSA LISÄTIEDOT: GLOBAL.HISENSE.COM HINTALUOKKA: 80 000 EUROA PARI LISÄTIEDOT: WWW.MAGICO.NET & WWW.HIFIGURU.FI PAREMPAA MUSTAA KAHDELLA LCD-PANEELILLA KOVAN LUOKAN UUTUUS AMERIKASTA Hisense ilmoittaa huippukirkkaudeksi huikeat 2 900 nittiä jopa kahden paneelin läpi
Yksi vanhimmista ja ikonisimmista merkeistä, Cabasse, tarjoaa nyt lukuisten pallopäisten kaiuttimien jälkeen todellisen ranskalaisen digihelmen: striimaavan 32-senttimetrisen The Pearlin. 07 01/2019 | TUOTEUUTISET Sonus Faberin ensimmäinen subbarilanseeraus, Gravis FB100, tapahtui vuonna 1986. Cabasse lupaa tasaisen vasteen 14 hertsistä 27 kilohertsiin ja – kiitos muun muassa 25-senttisen bassoäänisen 30 millimetrin liikepoikkeaman – lähes 120 desibelin äänenpaineen. On kuitenkin vierähtänyt aikaa siitä, kun MF edellisen kerran lanseerasi M6-sarjan esija päätevahvistimen, ja siksi uusi omistaja on antanut määräyksen ilostuttaa vahvistinmarkkinoita uusilla vahvistinversioilla. Jääkö yhtiöstä ja kuuluisista vahvistimista mitään jäljelle. Mukana on bluetooth ja wifi sekä laaja tuki hires-musiikkitiedostoille. Gravis Vja VI-malleissa taas on 12 tuuman elementti ja 850 watin tai 1 800 watin ab-vahvistin, ja ne ovat suunniteltu sopimaan yhteen Sonus Faberin Homage Traditionja Reference-sarjojen kaiuttimien kanssa. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistaja paljasti Cremona M -subbarin, ja vuonna 2014 vuorossa oli Sumiko S -sarja. Käytettävyys ja ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Gravis Ija II-malleissa on teräsrunkoiset alaspäin ampuvat bassoääniset, I:ssä 8-tuumainen ja sille 150 watin ab-luokan vahvistin ja II:ssa puolestaan kymppituumainen ja 400 watin ab-vahvistin. Juuri julkaistussa, uudessa Gravis-sarjassa puolestaan on neljä aktiivisubbaria: Gravis I (899 €), II (1 349 €), V (4 890 €) ja VI (6 990 €), joista Gravis I ja II on tarkoitettu pienempiin ja keskisuuriin tiloihin. Automaattinen kalibrointi sovittaa kaiuttimen huoneeseen kuin huoneeseen. Kuusi kerrosta lakkaa peittää kahta mahdollista viimeistelyä: metallimusta ja kromirenkaat tai helmenvalkoinen hopeisilla renkailla. The Pearl on aktiivinen hires-kaiutin, johon valmistaja on puristanut kaiken myyttisestä Sphere-kaiuttimesta hankkimansa osaamisen ja tekniikan, omien sanojensa mukaan ilman äänen värittymistä ja säröä. Tehoja pääte antaa 230 wattia molempiin kanaviin. Valmistajan mukaan mikään ei estä käyttämästä näitä subbareita minkä tahansa kaiuttimen kanssa, mutta parhaiten ne kuulemma soivat Sonus Faberin omien Sonetto-kaiuttimien rinnalla. M6 PRE (kuvassa) on balansoitu esivahvistin a-luokan kytkennällä, kahdella parilla xlr-ottoja ja neljällä rca-ottoja, sisäänrakennetulla asynkronisella 24 bitin ja 96 kilohertsin usb-da-muuntimella sekä mm/mc-phono-liitännällä. Google Assistant ja tiedon mukaan pian myös Amazon Alexa saa tukea kaiuttimelta. HINTA: 899 – 6 990 EUROA LISÄTIEDOT: WWW.SONUSFABER.COM & WWW.HIFIHUONE.FI HINTALUOKKA: 2 790 EUROA KAPPALE LISÄTIEDOT: WWW.CABASSE.COM ASTETTA EKSOOTTISEMPI PALLOKAIUTIN SUBBAREITA SONUS FABERILTA Musical Fidelityä on viime vuosina riepoteltu sinne tänne. Pelot ovat olleet ennenaikaisia, mistä tuoreimpana osoituksena on kahden Musical Fidelity -klassikon, M6 PRE -esivahvistimen ja M6 PRX -päätevahvistimen, uudelleenlanseeraus. Pallokaiuttimet ovat ranskalaisvalmistajien erityisessä suosiossa. Niiden keskellä on alumiiniset akustiset linssit sekä hiilikuitukartioinen elementti, joka on valmistajan oma triaksiaalinen toteutus bassoäänisellä, keskialueäänisellä ja uudella koaksiaalisella diskanttielementillä. Sonettojen tyyliin Gravis I ja II ovat saatavana puupintaisena, mattavalkoisena ja pianomustana sekä nahkaisella kannella. Päätekiviä on kahdeksan per kanava. HINTALUOKKA: M6 PRE 2 130 EUROA & M6 PRX 3 200 EUROA LISÄTIEDOT: WWW.MUSICALFIDELITY.COM & WWW.AUDELEC.FI KLASSIKOIDEN PALUU 103303_.indd 7 21.1.2019 13.06.07. Lisäksi The Pearlin mukana tulee tyylikäs kontrolliyksikkö heille, jotka eivät halua räpeltää sovelluksien kanssa. Pro-Jectin/Audio Tuningin ilmoitettua ostaneensa merkin moni mietti, miten käy Musical Fidelityn tuotelinjoille, varsinkin paremmille sellaisille. Molemmat laitteet ovat jo saatavilla Suomessa. M6 on ollut Musical Fidelityn suosituin tuotesarja pitkällä aikavälillä. M6 PRX puolestaan on balansoitu päätevahvistin kaksoismonorakenteella ja putkivahvistimista lainatulla kaksisuuntaisella kuristinreguloinnilla
Kuten halpis soitin Lenco L85, myös LencoMD on saatavana kirkkaissa väreissä. Klassisempien laitteiden puolelta mainittakoon esimer kiksi PSLX310BTvinyylilevysoitin, joka perinteikkyydes tään huolimatta tarjoaa muun muassa sisäänrakennetun bluetoothlähettimen, jolla äänen saa siirrettyä langattomasti bluetoothkaiuttimiin tai kuulokkeisiin. LencoMD oli vuodenvaihteeseen saakka Lencon ja 3dtulos tinvalmistaja RepRapUniversen Kickstarterkampanja, joka ylitti tammikuun 4. Tuotteiden tarkat hinta ja saatavuustiedot täsmentyvät kevään kuluessa. Soundbareista HTX8500 sisältää sekä Dolby Atmos että DTS:Xtuen ja kykenee luomaan valmistajan mukaan 7.1.2kanavaista äänentoistojärjestelmää vastaavan äänimaiseman. Nyt projekti on siirtynyt Indiego HINTALUOKKA: 99–499 EUROA (RIIPPUEN PAKETISTA) LISÄTIEDOT: WWW.LENCO.COM gopalveluun, jonka kautta soittimen voi tilata eri varustein – myös 3dprintterin kanssa. päivään mennessä tavoitteeksi asetetun 50 000 dollarin rajapyykin. Valmiiden tuotteiden toi mitusajaksi on arvioitu kuluvan vuoden toukokuu. Moduuleista yksi on paristolle, toinen blue toothille. Kotisohvalla koettuja viihdekokemuksia parantamaan taas on tulossa muun muassa kaksi uutta soundbaria sekä 4k uhd bluraysoitin. Laitteen akryylihartsirunko säteilyttää äänen 360asteisesti, ja se tukee myös hiresäänitiedostoja. Televisiopuolella luvassa on muun muassa Bravia Master sarjan ZG9 (kuvassa), joka on Sonyn ensimmäinen 8ktason ledtelevisio. Luvassa on muun muassa entistäkin matalabassoi sempia Extra Bass matkakaiuttimia, joiden ominaisuuksista mainittakoon esimerkiksi kolmiulotteisen kuuntelukokemuk sen mahdollista Live Sound tila, valotehosteet sekä jopa 24 tunnin akunkesto ja ip67luokitus. Halvimmillaan komponentit ja 3dprinttauslisenssi irtoaa 99 eurolla. Toinen Bravia Master sarjan uutuus on lippulaiva malli AG9, 55, 65 ja 75tuumaisena saatava 4k hdr oled televi sio, jossa niin ikään on X1 Ultimate prosessori. ZG9 tulee saataville 98 ja 85tuumaisena, ja siinä on tuoreimman sukupolven X1 Ultimate kuvaprosessori, joka kykenee skaalaamaan kaiken kuvan mahdollisimman lähelle 8ktasoa. UBPX800M2bluraysoitin taas tukee 4k uhd sekä hdrtoistoa, mukaan lukien Dolby Vision, hdr10 sekä hlg, ja laite sisältää myös Netflix ja YouTubesovellukset. Kaupallisia levysoittimen osiahan on kyllä 3dtulostettu jo aiemmin, mutta ei tietääksemme koko soitinta. Soittimen voi 3dprintata itse, jos kone löytyy omasta takaa, jolloin soittimesta saa myös persoonallisemman, mutta MD:n voi myös tilata Lencolta valmiiksi tulostettuna. Hihnavetoinen soitin on varustettu omalla phonoas teella ja rcaulostulolla sekä kuulokelähdöllä. MAAILMAN ENSIMMÄINEN 3D-TULOSTETTU LEVYSOITIN 103303_.indd 8 21.1.2019 13.06.16. HINTALUOKKA: EI VARMISTUNUT LISÄTIEDOT: WWW.SONY.FI Myös tavanomaisempi Sonyn bluetoothkaiutinvalikoima laajenee. SONY AHKERANA CES-MESSUILLA Lenco väittää tehneensä maailman ensimmäisen 3dtuloste tun modulaarisen levysoittimen nimeltä LencoMD. Lanseerauksensa saivat niin perinteiset kuin vähän kehittyneemmätkin viihdeelektroniik kalaitteet. Joku voisi nähdä asiassa jumal ten ironiaa, kun kaiken takana on legendaarinen levysoitinval mistaja Lenco – tai ainakin mitä siitä on jäljellä. Äänivarsi on erikoissuunnittelua, ja kelkassa on kiinni AudioTechnican AT3600äänirasia. 08 TUOTEUUTISET | 01/2019 Tammikuun alussa Las Vegasissa järjestetty kuluttajaelek troniikkaalan suurtapahtuma CES tarjosi estradin Sonyn uutuustuotteiden esittelylle. Kaiutinpuolella inno vatiivisuutta edusti puolestaan LSPXS2, eräänlainen lampun ja kaiuttimen yhdistelmä, jonka toteutuksessa on keskitytty eri tyisesti designpuoleen
HINTALUOKKA: 2 990 EUROA LISÄTIEDOT: WWW.PROJECT AUDIO.COM & WWW.AH HIFISYSTEMS.FI Kuluvana vuonna 70-vuotispäiviään viettävä McIntosh on julkistanut kaksi uutta tuotetta, jotka yhdessä muodostavat 70th Anniversary -juhlalaitteiston. Jokaisesta myydystä paketista McIntosh on luvannut lahjoittaa 1 000 dollaria Pelastakaa Lapset -säätiölle. Laitteista MC2152 on 2 x 150 watin putkivahvistin valmistajan omalla Unity Coupled -kytketyllä pääteasteella. Näin 150 wattia on käytettävissä niin kahden, neljän kuin kahdeksan ohmin kuormiin, mikä laajentaa sopivien kaiuttimien valikoimaa. Kaupan päälle tulee muun muassa nahkamatto levylautaselle sekä klamppi. 103303_.indd 9 21.1.2019 13.06.25. Suomeen harvinaista juhlapakettia saapuu yksi kappale. Päätökseen on varmasti vaikuttanut Pro-Jectin ja Ortofonin pitkä yhteistyö, jonka myötä Ortofonin äänirasioita on esiasennettu Pro-Jectin levysoittimiin jo kauan. Rasia ottaa mallia aikoinaan djja hi käyttöön suunnitellusta Concordesta. MC2152:n kanssa yhteensopiva C70 puolestaan on täysin analogisesti putkilla (1 x 12AT7 ja 5 x 12AX7A) toteutettu etuvahvistin monipuolisilla liitännöillä (rca ja xlr) mukaan HINTA: 29 900 EUROA LISÄTIEDOT: WWW.MCINTOSHLABS.COM & WWW.NEBY.FI MCINTOSH JUHLII ERIKOISPAKETILLA PRO JECT MUISTAA ORTOFONIA UUDELLA LEVYSOITTIMELLA lukien mmja mcphonoasteet sekä laadukkaalla kuulokevahvistimella. Levysoitin ei vielä tätä kirjoitettaessa ollut saapunut kotimaan markkinoille, mutta se on tilattavissa muun muassa Ortofonin omasta verkkokaupasta. Soitin tulee pianolakattuna mustana ja jousitettu apurunko hopeanharmaa. Kyseessä onkin selvä keräilyharvinaisuus. Rungon alla on säädettävät laitejalat. Soittimen kotelo taas on tuttu Pro-Jectin The Classicista, mutta siihen on tehty muutamia parannuksia. Yhdeksäntuumainen S-äänivarsi on alumiinia, ja sen ripustus on toteutettu japanilaisella kuulalaakerilla. Hihnavetoisessa soittimessa on kolminopeuksinen moottori. Kyseistä McIntosh 70th Anniversary Limited Edition Commemorative -pakettia valmistetaan vain 70 kappaleen rajattu erä maailmanlaajuisesti. 01/2019 | TUOTEUUTISET Tanskalaisen Ortofonin saatua 100-vuotisjuhlansa pakettiin Pro-Ject ilostuttaa markkinoita uudella Jubilee Edition -soittimella, Ortofon Centurylla. Concorde Centuryssa on hopeakelat, ja sen ääni on valmistajan mukaan avoin ja tarkka. Nyt muun muassa tpe-vaimennettu apulautanen on tehty alumiinista. Niin tälläkin kertaa: Ortofon Centuryssa on Ortofonin Concorde Century -äänirasia esiasennettuna. Uudessa muotoilussa on huomioitu McIntoshin seitsemän vuosikymmenen historia yhdistettynä moderneihin yksityiskohtiin. Erikoispaketti sisältää MC2152-stereopäätevahvistimen ja C70-etuvahvistimen sekä McIntosh… for the Love of Music -kirjan
Hifimaailma vieraili marraskuun lopulla Huawein tuottaman The Sound of Light -teoksen maailman-ensiesityksessä 101993_.indd 10 21.1.2019 13.08.08. Lokakuussa 2018 lanseerattu high endpuhelin Huawei Mate 20 Pro hyödyntää toiminnoissaan tekoälyä, jota käytettiin monella tavalla luovassa prosessissa muokattaessa revontulista musiikkia. Thereminmäiseltä ujellukselta, maanjäristysbassolta ja klassiselta orkesterilta jousineen ja lyömäsoittimineen. TEKSTI JA KUVAT: MATTI KOMULAINEN P ohjolassa Suomesta Islantiin järjestetään matkailijoiden iloksi retkiä revontulien kokemiseksi. RAPORTTI | HUAWEI MATE 20 PRO – THE SOUND OF LIGHT, MUSIKVEREIN, WIEN, ITÄVALTA 28.11.2018 10 REVONTULET MUSIIKIKSI TEKOÄLYN AVULLA HUAWEI MATE 20 PRO – THE SOUND OF LIGHT, MUSIKVEREIN, WIEN, ITÄVALTA 28.11.2018 Miltä revontulet kuulostavat. Kiinalainen Huawei on sen sijaan tuotteistanut taivaankannen sähköis-esteettisen elämyksen sävelteokseksi
Parvija keinoälyn yhdistelmä Projektin mahdollisti Huawei Mate 20 Pro -Android-puhelin. Synchron Stage Orchestra miksasi ulosannissaan klassisen orkestraation hienovaraisiin synaja koneosuuksiin, joista vastasi teoksen säveltäjä Mark Sayfritz omalla laitteistollaan lavan keskellä, kasvokkain kapellimestariin ja yleisöön. Tilaisuus järjestettiin 300 kutsuvieraalle arvovaltaisen konserttitalon Musikvereinin Brahms-salissa. Jousikvartetti tarjosi makupaloja akustisesta ilmaisustaan, samoin kuin salin soinnista. HUAWEI MATE 20 PRO – THE SOUND OF LIGHT, MUSIKVEREIN, WIEN, ITÄVALTA 28.11.2018 | RAPORTTI 11 REVONTULET MUSIIKIKSI TEKOÄLYN AVULLA kuulutti lavalle ensin kuitenkin Synchron Stage Quartetin. 101993_.indd 11 21.1.2019 13.08.32. Illan seremoniamestari Ina Sabitzer Huawein tekoälysovellukset olivat mukana The Sound of Lightissa monella tavalla. Musiikkiprojektia taustoitettiin mainoksenomaisella Genesis-lyhytelokuvalla. Valkokankaalla kvartetin taustalla loimunneet revontulet johdattivat ajatukset illan päänumeroon. Avausnumerot, Wolfgang Amadeus Mozartin ja Maurice Ravelin jousikvartetot, kalibroivat samalla korvat tulevalle. Maailman ensimmäinen seitsemän nanometrin tekniikkaa hyödyntävä kahdeksanytiminen prosessori Kirin 980 on valmistajan mukaan toistaiseksi älypuhelinmarkkinoiden ripein ja energiapihein. Sayfritzin laitearsenaalillaan, muun muassa Moog Minimoog Voyagerilla ja Prophet-6 Sequentialilla tuottamat saundimatot sekä plastisen thereminmäiset sävyt täydensivät vaikuttavasti jousien harmonialinjoja sekä naissolistin sanatonta vokaalitaidetta. Taivaankannen värinauhat näyttivät tanssivan musiikin mukana – tai, visuaalinen tapahtuma tuotti väreillään, mittakaavan vaihteluillaan, muodoillaan ja liikkeen nopeuden muutoksillaan harmonista sävelilmaisua. The Sound of Lightia varten lavalle astui illan avannut jousikvartetti sekä iso joukko heidän kollegojaan lyömäsoittajasta ja harpistista vokalistiin ja pianistiin. Tilan arvostettu maine on perusteltu: nelikon pienetkin nyanssit herkimpiä näppäilyääniä myöten välittyivät kuuntelijalle nautittavasti. Siinä viivyttiin hetki Norjan Tromssassa ihailemassa ja tallentamassa revontulia ennen siirtymistä äänitysstudioon säveltäjä Mark Sayfritzin ja kapellimestari James Shearmanin seurassa. Yhtä oleellisessa asemassa hankkeen toteutuksessa oli Leican kanssa high endluuriin kehitetty superlaajakulmasensorilla varustettu kolmoiskamera (40+20+8 megapikseliä) ja sen kuvantunnistusominaisuudet. Multimediaa luonnosta ja biteistä Nyt, 148 vuotta myöhemmin, kamarimusiikille pyhitetyssä salissa kuultiin sävelteos, jossa klassiset vaikutteet yhdistettiin moderniin äänimaailmaan ja uuden sukupolven teknologiaan – tekoälyyn. Koettu äänikuva painottui akustiseen sointiin. Lyömäsoitinten patarummut sekä ylä-ääniä helisyttävät kellot generoivat klangiin osaltaan huikeaa dynamiikkaa. Sitä pohjusti niin ikään Huawein Pohjoisja Itä-Euroopan varajohtaja Tony Rong. Hän iloitsi yhtiön saavuttamasta markkina-asemasta ja toivotti 300 kutsuvierasta tervetulleeksi The Sound of Light -iltaan. Se on tunnettu upeasta akustiikastaan sekä siitä, että itse säveltäjä Johannes Brahms vaikutti siellä jo talon avajaisissa tammikuussa 1870. Teoksen draaman juonteet sytyttivät vuorostaan elokuvallisia mielleyhtymiä. Osin konein luotu matalataajuinen murina orkesterin tukena peilasi filmiscorejakin säveltäneen Sayfritzin tuotantoa laajassa kontekstissa. Kaikkiaan 24-jäsenistä kokoonpanoa johti Genesis-osuudessa esitelty kapellimestari James Shearman, joka on ollut tekemässä musiikkia likemmäs 90:een elokuvaan ja tv-sarjaan. Elektroninen taso integroitiin orkesteriin tyylitajuisesti alun lumen narskahtelusta koko kokoonpanon jylisevään forteen. Uuden sukupolven prosessori Wienissä. Lavan taustalle projisoidut revontulet sekä erilaiset kuvan ja äänen analysaattorinäkymät syvensivät elämyksen vaikuttavuutta. Kokonaisuudesta kehkeytyikin sointimaailmaltaan kiehtova
RAPORTTI | HUAWEI MATE 20 PRO – THE SOUND OF LIGHT, MUSIKVEREIN, WIEN, ITÄVALTA 28.11.2018 12 Wienin Musikvereinin Brahms-salin lavalla soitettiin tekoälyn avulla luotu sävelteos. Musikverein on Wienin klassisen musiikin pyhättöjä. 101993_.indd 12 21.1.2019 13.09.15. Huawein Tony Rong iloitsi yhtiön saavuttamasta markkina-asemasta ja toivotti 300 kutsuvierasta tervetulleeksi The Sound of Light -iltaan
Näitä elementtejä yhdistämällä syntyi myös lopullinen sinfonia, kertoi Sayfritz teoksen julkistuksen alla. Aistittua audiota on kuvailtu muun muassa ritinäksi, suhinaksi ja kohinaksi. The Sound of Lightin valmistelu alkoi joukkoistusprojektilla. ?n LISÄTIETOA: HUAWEI.COM • The Sound of Light -musiikkiesitys: youtu.be/_B3QuhB_1Us • The Sound of Light -illan livestream: youtu.be/E1s8_JC70SY • Lyhytelokuva Genesis: youtu.be/TQ3KNXQwO1o 101993_.indd 13 21.1.2019 13.09.50. Sen jälkeen tekoäly voitiin opettaa tunnistamaan erityyppisiä valoilmiöitä ja niiden hienovaraisia vivahteita sekä ymmärtämään revontulien ajallisia ja fyysisiä ulottuvuuksia. Konsertin jälkeen Musikvereinissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa hankkeen faktat kiteyttivät vielä Peter Gauden, jonka vastuulla oli Huawei Mate 20 Pron ja tekoälyteknologian rooli The Sound of Light -projektissa, sekä Maciej Zasada, tuotantoyhtiö Unit 9:n Creative Technology Director. Kaksikko myös tähdensi, että vaikka Huawei Mate 20 Pro merkitsee alalla suurta harppausta ja sen tekoäly oli keskeinen työkalu yhdistettäessä revontulien dataa sävellettyihin teemoihin, teknologia on edelleen parhaimmillaan hyvä renki, ei toistaiseksi isäntä. 189 g Näyttö 6,39” oled Resoluutio 3 120 x 1 440, 538 ppi Muisti 128 Gt, 6 Gt ram, Nano-sd-muistikorttipaikka max. Suomen Huawein tutkimusja tuotekehityskeskukset sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Siihen on hyvät mahdollisuudet, sillä yhtiön 180 000 palkollisesta lähes puolet, yli 80 000, työskentelee tutkimusja tuotekehitysyksiköissä. Hänen tehtävänään oli vahvistaa teoksesta välittyviä tunteita eri instrumentein. Ohessa kerättiin autenttista kuvamateriaalia Norjan Tromssassa revontulien metsästäjä Kjetil Skoglin avulla. – Tekoäly oli oleellinen apu hankkeessa. Internetitse koottiin laaja koneoppimiseen kehitetty tietokanta siitä, miten ihmiset havainnoivat revontulia. Se ei kuitenkaan pysty yksin säveltämään kuultua musiikkia annetun informaation pohjalta – vielä, totesi Peter Gauden. Sen perusteella tekoäly loi variaatioita kirjoittamistani fraaseista, jolloin esimerkiksi valoilmiön dramaattisuus kuului musiikissa erityisen intensiivisenä osiona. Aineisto toimitettiin sitten äänilaboratorioon, jossa säveltäjä Mark Sayfritz työskenteli tekoälyjärjestelmän kanssa luoden valosta ihmiskorvin kuultavaa musiikkia. Jotkut revontulia luonnossa nähneet ovat kertoneet kuulleensa ilmassa erilaisia ääniä samaan aikaan taivaankannen ikiaikaisen valoshown kanssa. Studioon hän vei ensiesityksestä vastanneen kokoonpanon, joka on erikoistunut elokuvamusiikkiin. Lopulta tekoäly yhdessä Google Magenta -ohjelmiston kanssa yhdisti revontuliin ennakkoon kirjoitettuja musiikillisia teemoja ja avusti luomaan kokonaisteoksen, joka heijastaa pohjoisen valoilmiön olemusta. Käytännön tilanteissa oli niin ikään etua Huawei Mate 20 Pron suuresta 4 200 milliampeeritunnin akkukapasiteetista. Sävellyksen sovitti sinfoniaorkesterille vuorostaan kapellimestari James Shearman. Huawei nousi vuoden 2018 toisella neljänneksellä maailman toiseksi suurimmaksi puhelinvalmistajaksi toimitettujen laitteiden kappalemäärässä mitattuna. Tuloksena oli revontulien värejä, kokoa, muotoja ja nopeutta ilmentävä sinfonia. He kertoivat hankkeeseen kuluneen kaikkiaan kolme kuukautta isolta joukolta eri alojen huippuammattilaisia. Huawei Mate 20 Pron ekosysteemiin sisältyvä tekoäly analysoi revontulien kuvia videolta ja luokitteli objektit näkemänsä mukaisesti. Toistaiseksi revontulia ei ole kuitenkaan saatu äänitettyä nykyisin käytössä olevin menetelmin, joten konkreettista todistusaineistoa kuulohavaintojen tueksi ei ole olemassa. Mutta ehkä huomenna. Sen jälkeen tekoäly opetettiin yhdistämään musiikillisia elementtejä revontulista kuvattuun kuva-aineistoon. Alkuvaiheessa tekoälyn tehtävänä oli tunnistaa ja analysoida valon erilaisia ominaispiirteitä. Ne soittivat yhteen orkesterin kanssa generoiden musiikkiin aksentteja. Huawei Mate 20 Pron suorituskyky ja monipuoliset ominaisuudet toimivat hankkeen teknisenä perustana. Asema kannustanee vastaaviin uusiin innovaatioihin tulevaisuudessakin. – Tekoälyn ja musiikin yhdistäminen toi minulle uusia luovia mahdollisuuksia. Huawein tuotteita ja palveluja on saatavilla yli 170 maassa, ja niitä käyttää kolmasosa maailman väestöstä. HUAWEI MATE 20 PRO – THE SOUND OF LIGHT, MUSIKVEREIN, WIEN, ITÄVALTA 28.11.2018 | RAPORTTI 13 HUAWEI MATE 20 PRO Malli LYA-L29 Hinta 999 € Mitat 157,8 mm x 72,3 mm x 8,6 mm Paino n. Fiksu renki kasvattaa habaa Konsertin aikana tekoälyn prosessoima data voitiin lisäksi muuttaa midi-signaaliksi ja syöttää puhelimeen yhdistettyihin syntetisaattoreihin. 256 Gt Akku 4 200 mAh Käyttöjärjestelmä & -liittymä Android 9 & Emui 9.0 Dual sim Kyllä Usb Usb-c 3.1, usb-c-kuulokeliitäntä Tuetut audiotiedostomuodot mp3, mp4, 3gp, ogg, amr, aac, flac, wav, midi ja huippuluokan kamera toimivat yhdessä avaintyökaluina taivaankannen valoilmiöiden havainnoimisessa sekä muokkaamisessa musiikiksi, The Sound of Lightiksi. The Sound of Lightin tavoitteena oli tallentaa erilaisia revontulia visuaalisena ilmiönä ja liittää aineiston ominaispiirteisiin musiikillisia elementtejä. Saatoin syöttää kuvamateriaalia järjestelmään, joka analysoi siinä esiintyviä värejä, muotoja, kokoja ja liikettä
Nyt sarja täydentyy suljetun toimintaperiaatteen Elegialla. LAADUKKUUTTA LIIKKUVALLE FOCAL ELEGIA -KUULOKKEET Kaiutinvalmistajana tunnettu ranskalainen Focal otti parisen vuotta sitten huippukuuloketason haltuun lanseeraamalla lippulaivansa Utopian ja pari muuta avointa kuulokemallia. TEKSTI: JAAKKO ERÄPUU | KUVAT: VALMISTAJA JA JAAKKO ERÄPUU LIIKKUVALLE KOKEILU | FOCAL ELEGIA -KUULOKKEET 102507_.indd 14 21.1.2019 13.18.47
Billy Gibbonsin bluesmekkala ja vastaava muu räime soljuivat Elegialla korvakäytäviin virtaviivaisella vakuuttavuudella, jollaiseen sen käsillä olleet lajitoverit eivät yltäneet. Toisaalta kuivakkaankipakan Elegian jälkeen sekä Senkut että etenkin Denonit vaikuttivat vähän turhankin hillityiltä ja haaleilta väripaletiltaan. Pykälää iisimpi rock esimerkkisi Imelda Mayn ja Nick Caven tulkitsemana osoitti, että skarppi ja eloisa soundi saattoi mennä jopa hiukan överiksi Elegian käsittelyssä. Olletikin kun se on omavarainen – tuotekehittelyn ohessa – kaiutinelementteihin ja useimpiin muihinkin komponentteihin asti. Tämä koskee myös kuulokkeita, joihin Focal alkoi panostaa tosissaan muutama vuosi sitten lanseeraamalla aluksi huippumalli Utopian ja täydentämällä sittemmin sortimenttiaan Clearilla ja Elearilla, edullisemman pään luureja unohtamatta. Samoja spottari-biisejä kuunteluhuoneen systeemin läpi ajettaessa Elegian otteissa esiintyi enemmän purevuutta, voimaa ja vääntöä, jopa siinä määrin, että talon referenssi ja Denon jäivät selkeästi toiseksi. Vielä enemmän kaulaa Focal veti verrokkeihin häviöttömälle tiedostoja cd-osastolle siirryttäessä. Denonin ohessa kotireferenssin tonttia hallinnoi Locus Designin hopeakaapelilla ja alkuperäisiä muhkeammilla korvatyynyillä varustettu Sennheiser HD 800. Liki 250 henkilöä työllistävää yritystä voisi kutsua jo tuotantolaitokseksi. Niiden bassotoistollakaan ei tuntunut olevan paljoa FOCAL ELEGIA -KUULOKKEET | KOKEILU 15 102507_.indd 15 21.1.2019 13.19.02. Vahvistinasteita kevyesti kuormittava impedanssi on luokkaa 35 ohmia, joten kuulokkeiden käyttötarkoituksen kannettavuusulottuvuus todentuu teorian ohessa myös käytännössä. kavuuden kustannuksella. Eivätkä kuulokkeet nyt niin massiiviset ole, miltä äkkipäätä vaikuttaa. Se kun on monessa mielessä Elegiaa vastaava kapistus sekä suljettuine toimintaperiaatteineen että herkkyysja impedanssilukemineen, joskin käsityönä rakenneltuna artesaanikapineena sitä tuplasti hintavampi. Vastikään markkinoille ilmaantunut Elegia sijoittuu hinnaltaan Focalin laatukuulokemalliston alapäähän mutta tarjoaa sieltä käsin varteenotettavan vaihtoehdon kalliimmilleen. Puristuksen tunnetta toki lieventää korvatyynyjen pehmeän ylellinen mikrokuitupinnoituksen kosketus. Ja onhan tiukasta sovituksesta etua ulkoisten äänten eristyskyvylle. Siis rouheamman rockin parissa. Liikkuvuutta ajatellen konstruoitu, sinänsä tyylikäs ja vakuuttavan oloinen alumiinirunkoinen pantamekanismi pitää huolen korvien ympärillä pysyvyydestä, mutta ehkä hienoisesti käyttömuElegian otteissa esiintyi enemmän purevuutta, voimaa ja vääntöä, jopa siinä määrin, että talon referenssi ja Denon jäivät selkeästi toiseksi. Niiden kerrotaan välittävän kuuloaistimille 5–23 000 hertsin taajuudet. Mobiilikäytössä Elegian ulkoisten äänten eristyskyky osoittautui yllättävänkin hyväksi, eikä äänentoistostakaan R anskan St. Tämä siis Spotifytä puhe-elimellä applikaation parhaalla resoluutiolla pyöritellen, mikä nyt jo sinällään todennäköisesti aiheuttaa ainakin osan havaituista ilmiöistä. Sama toistui rumpali Tony Allenin liidaaman ensemblen rosoisesti taltioidun afrojazzmeiningin kanssa. Särmää ja murinaa Elegiat päätyivät tosi toimiin niin liikenteessä kuin kotioloissakin. Matkamallisten mittelössä Elegia haastoi Audeze Sinen. Eihän soundi nyt niin hillittömän dynaamiselta tai erottelevalta kuulostanut kuin kotikonstein, mutta melkoisen messevästi hoitui varsinkin repäisevämmän laidan rytmimusiikki, jonka särmä silottui ainoastaan hiukan ja jonka alapäämurinat välittyivät vain aavistuksen kesyyntyneinä. Oman pikantin lisämausteensa kuuntelukokeille toi edellisessä lehdessä testatun Denon AH-D9200:n läsnäolo. Elegian 40 millimetrin läpimittaiset kalottimalliset kuuloke-elementit on työstetty alumiini–magnesiumseoksesta. Se kun edustaa toimintaperiaatteeltaan suljettua tyyppiä ja istuu ominaisuuksiltaan muutenkin mobiilityyppiseen käyttöön optimoitujen toistinten trendikkääseen joukkoon – 430 gramman painostaan huolimatta. Kuulokkeiden mukana toimitettava tukeva kuljetus/ säilytyskotelo sekä 1,2 metrin lyhyt, 3,5 millimetrin plugilla varustettu irrotettava liityntäkaapeli viestittävät mobilismin mahdollisuudesta, samoin suurehko herkkyys ja matalahko impedanssi, joista on iloa vaikka älykkään puhelimen seurassa. Etiennessä, Lyonin liepeillä vuodesta 1979 kaiuttimia valmistanut Focal ei ole mikään pikkupaja. löytynyt enempiä huomautuksen aiheita. Audezen pari pykälää pienikokoisemmat Sinet joutuivat nöyrtymään isommilleen useimmilla soinnin osa-alueilla, vaikka joillain tuloksena olikin tasapeli. Keskiraskaasti kannettava Focal Elegian kookas ulkoinen olemus ei pahemmin viittaa matkustusystävällisyyteen, mutta jokuset sen ominaisuudet ja varusteet kylläkin. Ensin mainituissa olosuhteissa kuulokkeiden kumppanina toimi iPuhelin, jälkimmäisissä MacBook Pro sekä Line Magneticin cd-soittimen ja Linear Tube Audio -kuulokevahvistimen yhdistelmä. Luonnollisesti kuulokkeiden vakiovarustukseen kuuluu myös 3,5 millin plugista 6,3-millisen tekevä adapteri. Terävät rumpuaksentit ja puhallinten messinkiset törähdykset nousivat pintaan tavalla, jollaista ei ollut aistittavissa verrokkien vedätyksissä. Säröprosentiksi yhden kilohertsin taajuudella ja 100 desibelin äänenpaineella mainitaan 0,1 yksikköä
Iskevä ja läsnä oleva toisto | Melko hyvä ulkoisten äänten eristyskyky | Laadukas rakenne Hieman ärhäkkä sointi jakoa Focalin ruudikasta jäntevyyttä vasten peilattuna. Toisto on puhdasta ja tavallaan myös selkeää, mutta silti jotain jää puuttumaan. MENEVÄ MATKAMALLI KOTIOPTIOLLA 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 150° 120° 90° 60° 30° deg deg -30° -60° -90° -120° -150° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Focal Elegia ???. Kuulokkeiden impedanssi(sininen) ja vaihevaste (punainen). Tai sitten soundin preesensalueen energisyys maskaa sävyistä hienostuneimmat. 1.0.2 Measurements by: Title: FOCAL ELEGIA Hinta 899 € Edustaja Kruunuradio Oy Lisätietoja www.focal.com www.kruunuradio.fi Paino 430 g Rakenne Suljettu Liitin 3,5/6,3 mm Kaapelin pituus 1,2 m Nimellisimpedanssi 35 Ohm Muuta Mukana kuljetus/säilytyskotelo Paljon matkustava ja vaativa kuulokehi sti osaa varmaan arvostaa Focal Elegian tarjoamaa ulkoisten äänten eristyskykyä ja toiston laadukkuutta, mutta toimivat kuulokkeet tymäkästi kotioloissakin. Lauluäänten ässät hoituvat kuitenkin sihahtelematta. Olletikin, jos lyhyt kaapeli ei ole ongelma. Kuulokkeiden maalailema äänikuva on leveä ja läsnä oleva, mutta syvyyttä tai avaruutta luotaavia pieniä tilantoistollisia nyansseja siinä ei erityisesti esiinny. Impedanssi vaihtelee välillä 24–54 ohmia, joten suuren antoimpedanssin kuulokeliitännällä bassot voivat korostua kuultavasti. KOKEILU | FOCAL ELEGIA -KUULOKKEET 102507_.indd 16 21.1.2019 13.19.12. Siis niihin kaikkein ylimpiin. Parisen vuotta sitten koekuunnellut Utopiat soivat näiltä osin kyvykkäämmin, vaikka niidenkin musiikkiin lyömä puumerkki samantyyppinen – vivahteeltaan aavistuksen metallinen – onkin. Taajuuskaistan ylempiin alueisiin Elegiat suhtatuvat yleiseen eloisuutensa nähden yllättävänkin hillitysti. Sukulaisuutta Focalin kalliimpien mallien antiin ilmenee, mutta suljettu toimintaperiaate tuo mukaan omat erityispiirteensä. Edellä mainitun ominaispiirteen looginen seuraus kävi ilmi esimerkiksi soinnin ulotteikkuutta tarkastellessa. Leveästi läsnä Vähemmän räväkän popmusiikin ja jossain määrin jazzinkin herkempien vivahteiden välittäjänä Elegiat saattavat olla hitusen suoraviivaiset. No, vastaavaa avoimuusja ilmavuusvajetta ilmenee yleisesti suljettujen kuulokkeiden parissa, eikä Elegia ole tässä suhteessa lainkaan pahimmasta päästä. Särmää löytyy ja ruuti pölähtää, jos oheiskalusto sellaisen mahdollistaa. Elegian soinnilliset ominaisuudet viittaavat enemmänkin modernin menomusan ja räväkän rytmimusiikin kuin rauhallisemman tunnelmoinnin ja hillityn nautiskelun suuntaan. Joidenkin akustisten jazzäänitteiden sutikomppi pikemminkin suhisee kuin sihisee. Esimerkki: sekä tulkinnoistaan että soinnistaan paljon kiitosta saaneen RSO:n ja Christian Tetzla in Bartókin viulukonserttojen levytyksen perspektiivi jää jonkin verran vajaaksi, vaikka solistin ja orkesterin balanssi suht kohdillaan onkin. Toki ne edellyttävät yli kolminkertaista rahallista panostustakin
Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2018-19 visit www.eisa.eu for the winners 230-300_EISA_AD_2018_Post-awards.indd 1 30/07/2018 17:04 103316_.indd 17 21.1.2019 13.19.54. EISA is the unique collaboration of 55 member magazines and websites from 27 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
VINYYLIÄÄNTÄ VERKKOYHTEYDELLÄ YAMAHA MUSICCAST VINYL 500 -LEVYSOITIN & MUSICCAST 50 -KAIUTIN Yamaha otti odotetun askeleen kohti perinteikkäämpää äänentoistoa lanseeraamalla Vinyl 500 -soittimen ja yhdistämällä siihen kaikki langattoman MusicCast-järjestelmänsä herkut. Pölykannella varustettu vinyylisoitin vie monesti esimerkiksi hyllystä melkoisesti tilaa tai vaatii laiteräkissä sen päällimmäisimmän paikan, eikä soitinta myöskään kannata viedä liian lähelle kaiuttimia. Mukana on myös Amazon Alexa -ääniohjaus. Me taas otimme selvää, miten vinyylit pyörivät verkkoympäristössä. Toinen fiksu mahdollisuus on yhdistää kaksi pienempää langatonta kaiutinta yhteensopivan monikanavavahvistimen takakaiuttimiksi ja nauttia 5.1-surround-äänestä – ilman ylimääräisiä kaapeleita. Ajatus digitaalisena verkkotaajuuksilla matkaavasta analogiäänestä haraa ehkä hieman vinyylitoiston periaatteita vastaan, mutta toisaalta toteutuksessa on myös omat hyvät puolensa. Eikä Vinyl 500 ole sidottu pelkästään analogiseen mediaan, vaan siihen kuuluvat elimellisenä osana myös AirPlay ja bluetooth. Nämä sijoitusongelmat ratkeavat kertaheitolla, sillä Yamaha MusicCast Vinyl 500 osaa siirtää äänen yhteensopivalle MusicCast-laitteelle (kaiuttimelle, viritinvahvistimelle tai soundbarille) verkkoyhteyden kautta. Klassikkomerkki Yamaha on saanut ujutettua MusicCast-systeeminsä likimain kaikkiin keskeisimpiin äänentoistotuotteisiinsa sitten vuoden 2015, jolloin valmistaja lanseerasi oman monihuonejärjestelmänsä. Perustasoa ja enemmän Yksi odotettu MusicCast-perheen tuotelanseeraus tapahtui loppukesästä 2018, kun valikoima laajentui myös vinyyliäänen pariin. Itse MusicCast ei merkittävästi näiden vuosien aikana ole muuttunut, vaan sen periaate on edelleen sama: yhdistää langallisen tai langattoman verkon avulla toisiinsa eri huoneissa tai vyöhykkeissä sijaitsevat äänentoistolaitteet. Linjalähtönsä ansiosta sen voi siis kytkeä langallisesti esimerkiksi erillisiin aktiivikaiuttimiin ja käyttää sitä yleisenä mediasoittimena. Myös nettiradiokanavien ja verkkolevylle tallennettujen hires-tiedostojen toisto hoituu. Näin soittimen voi sijoittaa huoletta hiukan etäämmällekin, vaikka toiseen huoneeseen tai suoraan vinyylihyllyjen viereen. Astetta kehittyneemmistä ominaisuuksistaan huolimatta MusicCast Vinyl 500 on kuitenkin muuten melko perinteinen nykyajan keskihintaluokan vinyylisoitin. TEKSTI: HEIKKI KIVELÄ | KUVAT: VALMISTAJA K aiuttimia, viritinvahvistimia, soundbareja, jopa flyygeli. Sen massa on vajaat kuusi kiloa, runko viimeistelty komealla kiiltolakkauksella ja KOKEILU | YAMAHA MUSICCAST VINYL 500 -LEVYSOITIN & MUSICCAST 50 -KAIUTIN 18 103254_.indd 18 21.1.2019 13.28.51. Käytännössä siis esimerkiksi niin, että makuuhuoneen pöytäkaiuttimen voi linkata yhteen olohuoneen soundbarin kanssa ja kuunnella samaa musiikkia kummassakin tilassa
Yöpöytäkäyttöä ajatellen pieni mutta oleellinen lisä olisi ollut usb-latausliitäntä, mutta sitä kaiuttimessa ei ole. Neulapaino ja anti-skating ovat säädettävät kuten asiaan kuuluu. Muhkea kaveri Saimme Vinyl 500:n mukana testattavaksemme myös MusicCast 50 -kaiuttimen. Hetken haparoinnin jälkeen Vinyl 500 ole sidottu analogiseen mediaan, vaan siihen kuuluvat elimellisenä osana myös AirPlay ja bluetooth. Siellä piilevät kaksi 10-senttimetristä bassoelementtiä ja kaksi kolmen sentin pehmytkalottidiskanttia sekä maksimissaan 35 + 35 watin tehot tarjoava vahvistin. Anti-skatingin ja neulapainon säätö 3,5 grammaan oli ohjeistettu vaiheittain ja kuvallisesti käyttöohjeissa. Painikkeista mukana on virtakytkin, nopeudensäätö (33 tai 45 kierrosta minuutissa), moottorin käynnistys sekä ohjelmalähteen valinta, joka toimii myös yhteydenmuodostuspainikkeena. Mutta kun kaiutin ja vinyylisoitin tuli saada soimaan yhdessä, onnistunutta lopputulosta pitikin hakea muutaman yrityksen ja erehdyksen kautta – vaikka MusicCast-sovellus sinänsä lajissaan poikkeuksellisen helppo onkin. Kaiutinta ohjataan joko miellyttävillä etureunan hipaisupainikkeilla tai luontevammin MusicCast-ohjainsovelluksella, joka myös laajentaa MusicCast 50:n mediavalikoiman huippuunsa. Kätevästi käyttöön – pienin varauksin Testasimme MusicCast Vinyl 500:n ja 50:n yhdessä, mikä simuloi niiden toimintaa myös muiden MusicCast-ekosysteemiin liitettävissä olevien laitteiden kanssa. Verkkovirtaan kytkettävä ovaalinmallinen kaiutin vie pöydältä tavallista enemmän tilaa, mutta tähän löytyy perusteet kaiuttimen sisältä. Alumiininen levylautanen kumihihnoineen asettui kiukuttelematta moottorin päälle, samoin rasiakelkka äänivarren nokkaan. MusicCast 50 toimii Vinyl 500:n tavoin ikään kuin itsenäisenä mediasoittimena, sillä luonnollisesti myös se ottaa kaiken ilon irti verkko-ominaisuuksistaan. Siinä on version 4,2 bluetooth, AirPlay, Amazon Alexa -tuki sekä luonnollisesti langaton ja langallinen verkkoyhteys. Aluksi otimme käyttöön Vinyl 500 -soittimen, jonka soittokuntoon saattaminen kävi hyvin perinteikkäästi. Periaatteessa phono-tilassa käytettäväksi soitin oli valmiina muutamassa minuutissa. Äänivarsi on malliltaan suora ja toteutettu sme-kiinnityksellä, ja pakettiin kuuluu Audio-Technican mm-äänirasia. Sovelluksen sisäistämisen oppimiskäyrä on aikojen saatossa hiukan jyrkentynyt, kun ominaisuuksia on tullut enemmän. Älylaitteeseen ladattava MusicCast-ohjainsovellus ohjeisti, kuinka Vinyl 500 nostetaan samaan verkkoon käytössä olleen iPhonen kanssa, ja sillä siisti. Soitin ei sisällä automatiikkaa, joten äänivarsi (jolle on nostovipu) tulee siirtää uralle ja pois käsikäyttöisesti. Lisäksi siinä on ohjelmoitava herätystoiminto torkkukytkimellä. Ääntä laitteesta siis irtoaa, varsinkin aiemman sukupolven MusicCast-kaiuttimiin verrattuna. MusicCast 50 -kaiuttimen kohdalla käyttöönotto kävi vieläkin kätevämmin, sillä siihen piti vain kytkeä virtajohto. Ja jos käyttäjä viisveisaa laitteen verkko-ominaisuuksista, Vinyl 500:n voi myös kytkeä phono-tilaan, jolloin se toimii vain perinteisen vinyylisoittimen tavoin ja vaatii kumppanikseen erillisen levysoitinetuasteen. pohjassa on neljä jämäkkää tassua. Fyysisiä liitäntöjäkin on: digitaalinen optinen, 3,5 millimetrin aux sekä linjatasoinen rca. KOKEILU | YAMAHA MUSICCAST VINYL 500 -LEVYSOITIN & MUSICCAST 50 -KAIUTIN 20 103254_.indd 20 21.1.2019 13.29.42. Se kuuluu 4,5 kilon massallaan langattomien kaiuttimien tuhdimpaan sarjaan – myös äänellisesti
Pelkkää Yamaha-komboa tarkastellessa luonnollisesti suurimman vastuun lopullisesta äänenlaadusta kantaa MusicCast 50 -kaiutin. Kenties vastaavassa, reilun 500 euron hintaluokassa on ketterämpiäkin vaihtoehtoja, mutta on Yamahalla silti etunsa. MusicCast-laitteet kun ovat yhteydessä toisiinsa myös muuten kuin kodin wi -yhteyden kautta. Koska ainakaan testiajankohdan aikana MusicCast-sovelluksesta ei löytynyt omaa taajuuskorjainta tai äänensävysäätöä, esimerkiksi Spotifyn kautta musiikkia kuunnellessa piti paikoin hieman hienosäätää toistoa sovelluksen eq:lla. Testilevyjen puolella Burialin ja Rhythm & Soundin olennaisin jäi aavistuksen tavoittamatta, mutta esimerkiksi The Cure ja Roxy Music taas soivat kuten kuuluukin. Peruslaadukas toteutus ja tyylikäs muotoilu | Kevyen ilmava vinyylitoisto | Kaiuttimen iso äänikuva | Verkko-ominaisuudet hyvä bonus | Toimiva ohjainsovellus Kaiuttimen aavistuksen raskas basso YAMAHA MUSICCAST VINYL 500 Hinta 649 € Lisätietoja fi.yamaha.com Mitat (lxkxs) 450 x 136 x 368 mm (jalkoineen) Paino 5,7 kg Verkko-ominaisuudet Bluetooth, AirPlay, wifi, ethernet Lähdöt Rca-linjalähtö, Rca-phonolähtö Muuta Hihnaveto, suora äänivarsi, mmrasia, ohjainsovellus, Amazon Alexa -tuki YAMAHA MUSICCAST 50 Hinta 549 € Lisätietoja fi.yamaha.com Mitat (lxkxs) 400 x 121 x 200 mm Paino 4,5 kg Elementit 2 x 10 cm basso, 2 x 3 cm pehmytkalottidiskantti Vahvistin Max. Yhden kaiutinyksikön mahdollistama stereotoisto on usein vähän niin ja näin, mutta paljolti MusicCast 50:n koko ja toteutus vaikuttavat siihen, että sen piirtämä äänikuva on aidosti melko stereofoninen ja ympäröi kuuntelupisteen hienosti – ainakin suoraan edestä tarkasteltuna. YAMAHA MUSICCAST VINYL 500 -LEVYSOITIN & MUSICCAST 50 -KAIUTIN | KOKEILU 103254_.indd 21 21.1.2019 13.29.56. Tai oikeastaan ilmeni, kun modeemi kytkeytyi äkkiseltään pois päältä, jolloin verkkoon kytketyt älypuhelin ja tietokone menivät o line-tilaan, mutta lautasella ollut vinyyli soi kaiuttimesta sujuvasti siitä huolimatta. Tämän vuoksi kaiutin voisi – sijoituspaikan sen salliessa – toimia mainiosti myös vaikkapa televisioon kytkettynä le aäänentoistossa. MusicCast 50:n toistoa ei selkeästä bassopainotuksesta huolimatta voi kuitenkaan sanoa tarpeettoman muhjuiseksi, sillä kieltämättä varsinkin keskialueelle ja diskanttiin on saatu alleviivaamatonta ja hyvää selkeyttä. Bassoa kaiuttimessa on kuitenkin kerrostalokaksioon aavistuksen liikaa, mikä vain korostuu, jos kaiuttimen ympärille ei jätä tarpeeksi ilmatilaa. Valikkoja selatessaan saattaa silti vahingossa esimerkiksi kytkeä soittimen pyöritinkoneiston pois päältä. Tarpeettomat ohjelmalähteet saa siivottua pois, nimeämällä soittimet tai huoneet oletusarvoja yksilöllisemmin niiden linkkaaminen ja kontrollointi käy helpommin, ja mikä parasta, yhteyskatkoja ei testissämme ilmennyt kertaakaan. Peruskäytössä MusicCast toimii kuitenkin mainiosti. Isoa ääntä matalalta asti Verrokkina toiminut, joskin täysin eri leiriä edustava Technics SL-1200 MK2 Ortofonin Concorde Pro -rasialla tarjosi tuttuun tapaansa enemmän tiettyä suoraviivaisempaa vääntöä sekä tarkempaa rytmiikan ja dynamiikan mukailua, mutta ei MusicCast Vinyl 500 sen rinnalla kalpeaksi jäänyt. MusicCast Vinyl 500 on perusteiltaan tarpeeksi yksinkertainen ja tasaisen laadukas vinyylisoitin, jolle kehittyneet verkko-ominaisuudet tuovat hyvää lisäarvoa. MusicCast kun on yksi markkinoiden toimivimmista langattomista monihuonejärjestelmistä, mistä osoituksena on saumaton yhteispeli MusicCast 50 -kaiuttimen kanssa. Sävyltään se oli kuitenkin hiukan hailakampi, pykälän kevyempi ja joiltain osin ilmavampi. Tämä taas saa pohtimaan sitä, miksei Vinyl 500 voisi tarjota bluetoothia vastaanottamisen ohella myös lähettävässä muodossa, vaikkapa suoraan bluetooth-kuulokkeisiin. Silti se toimii myös phono-tilassa tyystin analogisena, joten laitteesta kiinnostuneen ei tarvitse välttämättä vihkiytyä MusicCast-tuoteperheeseen – vaikka se tavallaan on kuitenkin suositeltavaa. Paketin vajaan 1 200 euron yhteishinnalla saa jo kyllä melko laadukkaan perinteisen toteutuksen muilta valmistajilta, nutta ne verkko-ominaisuudet ja koko systeemin laajennettavuus tukevat MusicCast-kattauksen valintaa. 35 + 35 W Verkko-ominaisuudet Bluetooth, AirPlay, wifi, ethernet Liitännät Optinen, 3,5 mm, rca Muuta Stereoparija kotiteatterikäyttömahdollisuus, herätystoiminto, ohjainsovellus, Amazon Alexa -tuki asiat saa kuitenkin periaatteessa toimimaan, kunhan osaa tulkita oikeita symboleja ja hahmottaa sovelluksen toimintalogiikan. KELPO TOTEUTUS YKSIN JA MIELUITEN YHDESSÄ Yamaha on onnistunut laajentamaan MusicCast-systeeminsä vinyylipuolelle vanhan tekijän varmoin ottein
Testimme kuitenkin osoitti, että nykymallit ymmärtävät paremmin hdr-kuvaa ja toistavat sen aiempaa luonnollisempana. Jos uhd-soitin ja hdmi-kaapeli sen mahdollistavat, kannattaa kuva lähettää projektorille 4:4:4-muodossa 12-bittisenä. Optomassa on lisäksi vga-liitäntä, mutta muita analogisia ottoja ei kummastakaan löydy. Ne siis tukevat 12-bittistä 4k hdr -kuvaa 4:4:4-värimäärittelyllä. Dolby Visionia ei kumpikaan projektoreista ymmärrä. JVC:n natiiviresoluutio on perinteinen full hd eli 1 920 x 1 080. JVC:n kaksi hdmi 2.0 -liitäntää ymmärtävät kummatkin hdr-kuvaa ja toimivat täydellä 18 gigabitin kaistalla. Joustavuutta lisähinnalla JVC:n kalliimpi hinta näkyy tavalliseen tapaan motorisoituna optiikkana. VERTAILU | JVC DLA-X7900 VS. Optoma UHD65 on dlp-projektori. JVC:n mallisto on uusiutumassa alkuvuodesta, joten valmistaja on laskenut X7900:n hintaa yli kaksi tuhatta euroa. Sen tilalle saapuu malli DLA-N7. Yhteistä projektoreille on tuki ja ymmärrys ultra hd hdr -kuvalle. Siinä kuvakoon, tarkennuksen ja linssinsiirron kontrolli tapahtuu kaukosäätimellä, kun Optomassa ne säädetään linssiä OLKKARIIN TAI OLKKARIIN JVC DLA-X7900 VS. Tällä hetkellä 4 799 euroa maksava X7900 on edullisin d-ila-tekniikkaan perustuva projektori X5900:n poistuttua äskettäin valikoimasta. JVC tukee hdr10-signaalin lisäksi hlg-kuvaa. Valitettavasti Optoman valikoista ei mistään näe, onko projektori hdr-tilassa vai ei. Optomallakaan ei ole vaikeuksia suuren kaistan kuvalla, mutta tällöin soitin pitää kytkeä hdcp 2.2 -tekstillä merkittyyn hdmi 2 -ottoon. JVC:n ja Optoman mallit edustavat erilaisia näkemyksiä ja soveltuvat erilaisiin ympäristöihin. Yhteen kennoon ja väripyörään perustuva malli on valmistajansa ensimmäinen 4k-tuote ja käyttää Texas Instrumentsin XRP-tekniikkaa. Aitojen 4k-mallien hinnat eivät ole tulleet silloisesta alas, ja monen le afriikin täytyy vieläkin tukeutua keinotekoisesti tarkkuutta lisääviin pikselinsiirtomalleihin. Sekä JVC että Optoma toimivat luotettavasti Oppo UDP-205 -soittimen automaattiasetuksilla. Tarkkuutta shiftauksella Optoma UHD65:ssa on omintakeinen 2 716 x 1 528 pikselin paneeli, jonka tarkkuutta parannetaan edelleen pikselinsiirtotekniikalla. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT 103239_.indd 22 21.1.2019 15.24.33. JVC:n ja Optoman kanssa samaan laitekategoriaan kuuluva lcd-uutuus Epson EH-TW9400 saapui maahantuojan varastoon vasta tämän lehden mennessä painoon, joten se ei ehtinyt vertailuun, mutta palaamme siihen seuraavassa numerossa. Optoma siirtyy hdr-tilaan valitulla esiasetuksella, kunhan hdr-asetus on asetettu auto:ksi. Sen pseudo-4k-kuva luodaan e-shift 5 -pikselinsiirtosysteemillä, jossa kuvaan saadaan lisäinformaatiota samoin puolen pikselin verran kuvaa viistosti väpättämällä. TEATTERIIN V ertailimme laadukkaita 4k-tykkejä viimeksi kaksi vuotta sitten numerossa 1/2017. Kolmen tuhannen euron dlp-malli LX-UH1 täydentää JVC:n tuotesortimenttia alapäässä, mutta se perustuu dlp-tekniikaan eikä ole JVC:n omaa käsialaa. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN Aito 4k-projektori on useamman harrastajan ulottumattomissa, mutta tarkkaa signaalia ja hdr-kuvaa ymmärtäviä malleja saa edullisemmin. JVC lukee ja tunnistaa hdr-metadatan ja vaihtaa kuvatilaa automaattisesti
Tämä nosti hieman pohjamustan tasoa, joten mitattu kontrastisuhde on absoluuttista maksimia alhaisempi. JVC kärsii jonkin verran linssin sisäisistä heijastuksista, jotka näkyvät tummalla taustalla haamukuvina. JVC:ssä etäisyyshaitari on 1,4–2,8-kertainen. Optomassa kuva on selvästi paras Reference-tilassa. Molemmissa linssi sijaitsee projektorin keskellä, joten asennettaessa tarvitaan pari vähennyslaskua vähemmän. Lisäksi kuvan perusasetukset säädettiin niin, että tummassa ja kirkkaassa päässä erottuivat kaikki tarvittavat sävyt. JVC:n brightness-säädön vakioasetus aiheutti tukkoisuutta tummassa päässä, joten sitä jouduttiin nostamaan noin kymmenen pykälää. JVC on asennuksen suhteen joustavampi, mutta Optoman optiikka on silmämääräisesti laadukkaampi. JVC on asennuksen suhteen joustavampi, mutta Optoman optiikka on silmämääräisesti laadukkaampi. JVC:n voi myös asentaa tarvittaessa kauemmaksi, sillä sen zoom on kaksinkertainen. Lähes puoli metriä leveä kotiteatteriprojektori asennetaan useimmiten kattoon, sillä varsinkin JVC:n yli 15 kilon massa ei houkuttele siirtelemään sitä sohvapöydälle aina tarvittaessa. Optoman 1,6-kertainen zoom sanelee, että asennusetäisyys on noin 1,4–2,2 kertaa kuvan leveys. Mustalla taustalla vasemmassa yläkulmassa oleva kirkas piste näkyy haaleana laikkuna oikeassa alakulmassa. JVC:ssä on laaja säätövara, jopa 80 prosenttia kuvan korkeudesta pystysuunnassa ja maltillisempi 34 prosenttia leveydestä vaakasuunnassa. Vaivatonta käyttöä Alkuasennuksen ja perusasetusten tarkistamisen jälkeen projektorit toimivat varsinkin lampun himmeässä tilassa hiljaisen vaivattomina. Linssinsiirron avulla kuvan sijaintia voi siirtää geometrian vääristymättä ja projektorin paikkaa muuttamatta. Edeltävää sukupolvea edustavan X5000:n (Hifimaailma 1/2018) kanssa ongelmaa ei havaittu. JVC on mitannut toistasataa valkokangasta ja niiden vaikutuksen kuvan sävyihin ja tarjoaa mahdollisuuden kompensoida muutokset suoraan projektorin valikoista. Mittauksia varten kaikki kuvanparannustoiminnot kytkettiin pois päältä, sillä vaikka esimerkiksi BrilliantColor voi joissain tilanteissa tuottaa dynaamisempaa kuvaa, vääristää se selvästi värija harmaasävytoistoa. Lisävarusteena saatavalla mittalaitteella kompensoinnin voi tehdä tuntemattomalle kankaalle. Myös kaikkien kirkkaiden elementtien yläja alapuolelle tuntuu vuotavan pystysuuntaisia raitoja. Samalla kontrastia pudotettiin neljä pykälää, jotta valkoisessa päässä sävyjen erottelu säilyi. Ne kattavat niin terävöityksen (PureDetail) kuin liikettä sulavoittavan interpoloinnin (PureMotion). Tämä on erittäin hyödyllistä, jos oman kankaan vaikutusta ei voi itse mitata. Optomassa riitti kontrastin pudotus yhden ja kirkkauden nosto yhden pykälän verran. Varsinkin kuvan tarkentaminen helpottuu, kun sen voi tehdä kankaan vierellä. JVC kärsii jonkin verran linssin sisäisistä heijastuksista, jotka näkyvät tummalla taustalla haamukuvina. Mittaustenkin perusteella ne osoittautuivat erittäin hyviksi, kun kuvasignaali on perinteinen 1080p rec709-värimäärittelyllä. Sekä JVC:ssä että Optomassa brightnessja contrast-säätimet vaikuttavat hieman toisiinsa, joten niiden välillä täytyy tehdä useampi säätökierros. JVC:ssä motorisoidun optiikan säätö hoituu suoraan säätimeltä. JVC:ssä päädyttiin käyttämään THX-tilaa. Kumpikin malli tarjoaa kattavan värinhallinnan kalibrointia varten. Projektorien arviointi aloitettiin tavalliseen tapaan valitsemalla esiasetuksista luonnollisin. Optoma painaa noin kahdeksan kiloa, mutta on samaa kokoluokkaa. Valikoihin tarvitsee harvemmin palata käyttöönoton jälkeen, mutta JVC:ssä se hoituu nopeasti JVC DLA-X7900 VS. Leffoja katseltaessa ongelma näkyy harvemmin, mutta ilmiö pomppasi kiusallisen selvästi esille blu-ray-soittimen näytönsäästäjän lävähtäessä kankaalle. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT | VERTAILU 23 Molemmat kaukosäätimet ovat taustavalaistuja. Jos JVC:n kolme paneelia jostain syystä ovat väärin kohdistettu, voi niitä siirtää jopa 121-alueisen säädön turvin 1/16-pikselin tarkkuudella. sormin käsittelemällä. JVC:n nettisivuilla olevasta tietokannasta löytyy muun muassa Da-Liten, Draperin, Grandviewn, Screen Researchin ja Stewartin kankaita. Se ei aivan riitä siihen, että projektorin voisi asentaa hyllyn päälle oikeinpäin niin, että kuva piirtyisi projektorin vaakalinjan alapuolelle. Paljon säädettävää Optoma tarjoaa lukuisan määrän Pure-etuliitteellä varustettuja kuvanparannustoimintoja. 103239_.indd 23 21.1.2019 15.24.45. Optoman dynaamisesti signaaliin reagoiva Dynamic Black -tila on vakiona päällä, joten se kannattaa kytkeä pois päältä, jos projektori on tarkoitus kalibroida. Optomassa on 15 prosentin hienosäätö pystysuunnassa, mikä lähinnä helpottaa projektorin asennusta korkeissa huoneissa. Pikainen laskutoimitus osoittaa, että 2,5 metriä leveää kuvaa saa laskettua noin 21 senttiä projektoria alemmaksi (250 cm / (16/9) * 0,15 = 21,1 cm). Molempien projektorien liikeinterpolointi aiheuttaa selviä artifakteja kuvaan, joten niiden käyttö on kyseenalaista kaikenlaisella lähdemateriaalilla
Erottelu ei ole juurikaan 1080p-projektoria parempi. Yksi mahdollinen häiriötekijä koskettaa kumpaakin projektoria. Graphic mode 2K/4K -valinnalla voi säätää kuvan prosessointia sen mukaan, onko näytettävä sisältö alun perin grafiikkaa tai 4k-masteroitua vai ei. Useimpia välkkyminen tai sateenkaariefekti ei häiritse tai sitä voi olla jopa vaikea havaita, joten projektoreita kannattaa käydä itse katsomassa ennen ostopäätöstä. Dynamic Black -tilassa lampun tehoa lasketaan tummissa kohtauksissa ja nostetaan kirkkaissa. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT 24 Optoman hdr-kuvan bright-asetus kirkastaa kuvan yleisilmettä, mutta samalla se hukkaa informaatiota kirkkaista kohdista, kuten yläreunan pilvistä. Sen voi huomata joko sivusilmällä välkkymisenä tai katsetta nopeasti siirrettäessä esimerkiksi tekstityksen tai pienikokois ten kirkkaiden elementtien hajoamisena. Sekunnin valotusajalla otettu kuva testivideosta, jossa kukin neliö on valkoinen 1/24 sekunnin ajan, paljastaa, että Optoma ei osaa esittää 24p-signaalia sellaisenaan vaan näyttää yhden kuvafreimin muita pidempään (vaaleampi neliö). Kuvankäsittelylle on lukuisia eri vaihtoehtoja pitkin valikoita. JVC:n optiikkaan on asennettu automaattisesti kuvasignaaliin reagoiva tai käsin säädettävä iiris. Varsinkin pienellä kankaalla valotehon rajoittaminen voi olla hyödyksi. VERTAILU | JVC DLA-X7900 VS. 103239_.indd 24 21.1.2019 15.25.06. Optoman dlp-väripyörän (alla) tapauksessa välkkyminen tapahtuu vielä osaväreihin (punainen, vihreä, sininen) hajoamisena (ns. JVC:n pikselien siirron voi kytkeä käsin kokonaan pois päältä 1080p-signaalilla. sateenkaariefekti). Optomassa kuvan kirkkauden reaaliaikainen säätö tapahtuu iiriksen sijaan lampulla. JVC:n (yllä) kolmen paneelin kuva piirtyy samanaikaisesti, joten värien hajoamista ei välkkymisen lisäksi näy. Lisäksi projektori pudottaa silloin tällöin kokonaisen freimin, mikä ilmenee kuvan töksähtämisenä. JVC:lle 1–3 pikseliä leveät 4k-testikuva t tuottavat ongelmia. Optoman 2 716 x 1 528 pikselin paneeli yhdessä pikselinsiirron kanssa erottelee yhden pikselin levyiset viivat toisistaan 4k-signaalilla. Kuva ei ole lcd-projektorien tapaan täysin vakaa, vaan välkkyy samaan tapaan kuin joidenkin televisioiden taustavalo (pwm). Sillä voi hienosäätää kuvan kirkkautta lampun tehovalintaa tarkemmin
Sekä Optomassa että JVC:ssä valikoiden käyttö onnistuu suoraan projektorista. Kontrasti on kuitenkin eniten kuvanlaatuun vaikuttava tekijä, joten on selvää, että leffafriikin valinta on JVC. Vaikka JVC on pohjamustaltaan ja kontrastiltaan aivan omassa luokassaan, tarvitsee se ympäristökseen hyvin tummennetun huoneen. 103239_.indd 25 21.1.2019 15.25.28. Palaaminen uhd-soittimen valikkoon ja uudelleenyritys ratkaisi ongelman joka kerta. Tarkennuksen voi tehdä projektorin etupuolelta. Hdmi-signaalin kättely ei aina onnistunut ensimmäisellä kerralla, kun kuva vaihteli sdrja hdr-formaatin välillä. Lisäksi sen kaukosäätimen sininen taustavalo on aivan liian kirkas pimeässä huoneessa. Toisin kuin pari vuotta sitten, hdr-kuvan toistossa ei havaittu sävymäärittelyn suhteen ongelmia. Tämä kielii hyvien tehdasasetusten lisäksi siitä, että projektorien huippukirkkaus ei millään riitä tuomaan hdr:n etuja näkyviin – maksimikirkkaus on aivan liian alhainen pienten kohokohtien välittämiseen oledtai lcd-televisioiden lailla. Optomassa nopeat peräkkäiset painallukset eivät mene perille, joten valikkosurffaus edellyttää malttia. ripeän vasteen ansiosta. Vaaleapintaisessa olohuoneessa Optoman hailakampi musta tulee kyllä esiin kaikkein tummimmissa kohtauksissa, mutta hajavalo pilaa nopeasti JVC:n erinomaisen dynamiikan. Tässä suhteessa valmistaja on ottanut suuren harppauksen eteenpäin, sillä malli DLA-X5000 oli tuskallisen hidas käyttää. Kuva ei ollut uhd blu-ray -levyjä toistettaessa kummallakaan projektorilla liian tumma tai hailakka. Sen kuva ei ole aivan niin terävä kuin Optomassa, mutta lähes sysimusta toisto ja vihreän värin osalta selvästi laajempi väriavaruus tekevät suuremman vaikutuksen. Samoin projektorin äänteleminen on voimakasta kuvasignaalin muuttuessa, kun väripyörä hakee oikeaa nopeutta. Aktiivinen olohuonekäyttäjä taas kiittää Optoman pitkäikäistä lamppua, puhumattakaan selvästi edullisempaa hankintahintaa. Oli käytännössä mahdotonta sanoa, katsottiinko tavallista blu-raytä vaiko uhd-versiota samasta elokuvasta. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT | VERTAILU 25 Optoman optiikan zoomaus ja linssinsiirto tehdään kannesta avautuvan luukun alta. Myös oton valinnalle on oma painike. Peleihin JVC toisaalta taipuu paremmin alhaisemman viiveen takia. ?n JVC DLA-X7900 VS
Värit ovat molemmissa laitteissa virheeltään merkityksettömän pieniä deltae-arvojen ollessa vain kahden pinnassa. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT 26 103239_.indd 26 21.1.2019 15.25.42. MITTAUSTULOKSET JVC OPTOMA Käytetty kuvatila (sdr) THX Reference Tehonkulutus eco/bright 270/350 W 225/300 W Valovirta normal (zoom max) 440 1 660 lm 990 lm (BC 1350 lm) Valovirta eco (zoom max) 320 1 200 lm 670 lm (BC 910 lm) Natiivi on/off-kontrasti 23 000:1* 820:1 Harmaasävyjen DeltaE 5-100 % (sdr/hdr) 3,2/7,7 4,3/5,9 Päävärien DeltaE (keskiarvo) (sdr) 2,1 2,4 Värien luminanssivirhe (sdr) 1,6 % 5,8 % Värien saturaatiotasojen DeltaE (25-75 %) (sdr) 2,1 2,0 ColorChecker-virhe DeltaE sdr 2,3 2,3 Sulava 1080p24-toisto kyllä pudottaa frameja *Kontrastisuhde on yli 100 000:1, jos tumman pään sävyerottelusta tinkii. INFO JVC OPTOMA Malli DLA-X7900 UHD65 Hinta 4 690 € 2 890 € Tekniikka d-ila dlp Tarkkuus 3 840 x 2 160 3 840 x 2 160 Paneelin natiivitarkkuus 1 920 x 1 080 2 716 x 1 528 3D x Mitat (lxkxs) 45,5 x 17,9 x 47,2 cm 49,8 x 14,1 x 33,1 cm Massa 15,6 kg 7,8 kg Takuu 2 v 2 v Lisätietoja av-marketing.fi eu.jvc.com highendstudio.fi optomaeurope.com KUVATULOT HDMI 2x 2.0 1x 2.0, 1x 1.4a DVI VGA 1 Komponentti adapterilla S-video Komposiitti OPTIIKKA Zoom 2,0x 1,6x Heittoetäisyys 1,37–2,78x 1,39–2,22x Linssinsiirto (P/V) ±80 % / ±34 % ±15 / % Motorisoitu optiikka x Optiikan muistipaikat x Lamppu Teho 265 W 240 W Ilmoitettu elinikä (normaali/eco/ dynaaminen) / 4 500 h / 4 000 / 10 000 / 15 000 h Varalampun hinta 599 € 250 € Tunnin katselun hinta (normal/eko/ dynaaminen) / 0,13 / € 0,06 / 0,025 / 0,017 € Lampputakuu 12 kk / 1 000 h 6 kk / 1 000 h Vaihto katossa x x KUVASÄÄDÖT Harmaasävyjen kalibrointi x x Värinhallinta (CMS) x x Gammasäätö monipiste monipiste Iiriksen käsisäätö x Dynaaminen iiris x MUUTA Kaiutin x Taustavalaistu kaukosäädin x x Valikot projektorista x x Pikselien värikohdistus x Liikeinterpolointi x x Ohjausportti rs232, ethernet rs232, ethernet Triggeri (12 V) x x Langaton hdmi VERTAILU | JVC DLA-X7900 VS. Kummankaan projektorin hdr-kuvan eotf-käyrä ei vastannut täysin smpte 2084 hdr -standardia. JVC:n pohjamusta on niin matala, että mittalaitteen herkkyys ei riitä luotettavaan arviointiin tummimmilla sävyillä. Molemmilla valkoinen erottelee sävyt 1 500 nitin tuntumaan vakioasetuksilla, kunnes sävyt alkavat leikkaantumaan. Keskisävyissä kun on hieman liikaa vihertävyyttä, eikä tätä voi korjata kangaskompensoinnilla. MITTAUSTULOKSET | MAURI ERONEN Projektorit mitattiin i1Pro-spektrofotometrillä suoraan projektorilta, joten valkotasapainomittauksissa kannattaa kiinnittää lähinnä huomiota värikanavien lineaarisuuteen. Sen takia graafissa kannattaa jättää huomiotta 5–10 prosentin alue vasemmassa reunassa. Optoman kontrasti on sen verran heikompi, että sen harmaasävyjen tasapaino näyttää mittauskuvassa ensi vilkaisulla paremmalta tummassa päässä. Punaisen, vihreän ja sinisen suhteellisen osuuden tulisi pysyä samanlaisena sekä tummilla että kirkkailla sävyillä. Koska käytettävä valkokangas vaikuttaa aina valkotasapainoon, niiden välisellä tasaisella epätasapainolla ei ole niinkään väliä. Mittaus on tehty brightness-säädön asennossa 10 (vakio 0). Hdr-kuvalla Optoman harmaasävyt toistuvat yhtä tarkasti kuin sdr-tilassa, mutta JVC:llä kalibrointi on voi olla tarkkasilmäiselle tarpeen. Optomalla kuvan sai näppärästi lähemmäksi tavoitetta vaihtamalla gamman asetuksen 1.8:sta 2.0:aan. Tällöin kuva vaikutti selvästi dynaamisemmalta, ja samalla oli käytössä kirkkaimmat sävyt hyvin erotteleva detail-tila. Harmaasävyjen absoluuttinen virhe on vain hieman suurempi, mutta tällä ei käytännössä ole merkitystä
Virhe on viereisen sivun taulukossa ilmoitettu deltae cie76 -arvona. Täysin valokontrolloidussa ja seinäpinnoiltaan mustassa huoneessa gamma 2,4 on suositeltava, mutta käytännössä arvo 2,2 on tumman pään erottelun kannalta järkevä kompromissi realistisessa ympäristössä. JVC sdr-tilassa JVC hdr-tilassa Optoma sdr-tilassa Optoma hdr-tilassa JVC:n värivirhe sdr-tilassa Optoman värivirhe sdr-tilassa JVC:n CIE-väriavaruus sdr-tilassa Optoman CIE-väriavaruus sdr-tilassa JVC:n gamma sdr-tilassa Optoma:n gamma sdr-tilassa Gamma Gamma kertoo kuvan eri kirkkausasteiden väliset pykälät. Valkotasapaino Harmaasävyjen tasapaino on mitattu viiden prosentin portain. Värit Väreillä on kolme ominaisuutta, luminanssi (brightness), sävy (hue) ja syvyys (saturaatio). JVC:n luminanssi hdr-tilassa (pq-käyrä) Optoman luminanssi hdr-tilassa (pq-käyrä) JVC DLA-X7900 VS. CIE-värikartassa näistä näkyvät sävy ja syvyys. DeltaE-graafi esittää kokonaisvirheen numeerisesti. Jos gamman arvo on alhainen, toistuvat keskisävyt liian haaleina. Yleiskielessä tätä kutsutaan myös 6 500 kelvinin värilämpötilaksi. Arvot alle kolmen ovat hyviä, alle yhden erinomaisia. Luminanssin poikkeama rec709-referenssistä on esitetty omassa kuvassaan. Liian suurella gamman arvolla kuva voi vaikuttaa tukkoiselta. Kuvaaja kertoo punaisen, vihreän ja sinisen suhteellisen osuuden verrattuna D65-referenssiin, jota elokuvien masteroinnissa käytetään. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT | VERTAILU 27 103239_.indd 27 21.1.2019 15.25.51
Pohjamusta on erittäin syvä, ja kuvassa on aitoa dynamiikkaa. Jopa valkokankaan ominaisuudet voi kompensoida sähköisesti laajasta tietokannasta. JVC DLA X HINTA: Vaikuttavaa kontrastia Hintaluokalleen tyypillisesti DLA-X7900 tarjoaa huikeat säätömahdollisuudet niin elektroniikalle kuin optiikallekin. Jos aivan tummimpien erottelusta ei välitä, on kontrasti vielä parempi. Valoteho ei aivan riitä valtaville screeneille, mutta loistava kontrasti ja kolmiulotteinen lopputulos on kotioloissa upeaa katseltavaa, kunhan puitteet ovat kunnossa. Hillitysti valaistu kaukosäädin tarjoaa suoran pääsyn useimpiin tärkeisiin toimintoihin. Siitä on hyötyä, jos projektorilla katsellaan eri kuvasuhteen materiaalia varsinkin leveällä kankaalla. Kuvan välkkyminen voi kuitenkin häiritä herkimpiä. Kirkkaat elementit tummalla taustalla aiheuttavat haamukuvia, ja lisäksi niiden yläja alapuolella voi joissain tilanteissa näkyä pystysuuntaista raidoitusta. Erinomainen kontrasti ja syvä musta | Hiljainen käyntiääni | Optiikan laajat motorisoidut säädöt ja muistipaikat | Sähköinen linssinsuojus | Valkokangaskompensointi | Hyvä kaukosäädin | Väritoisto yltää dci-p3-avaruuteen hdr-kuvalla Linssin heijastukset ja halot pystysuunnassa | Kuvan välkkyminen | Erottelu ei merkittävästi 1080p-projektoreita parempi | Kallis lamppu VERTAILU | JVC DLA-X7900 VS. Rajoittavaksi tekijäksi jää useimmiten vaaleapintainen huone. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT 103239_.indd 28 21.1.2019 15.26.00. Full hd -paneeleihin ja d-ila-tekniikkaan perustuva kuva on kontrastiltaan aivan huippuluokkaa. Tälle vuodelle päivitetyssä alle 5 000 euron hintaluokassa JVC:lle ei liene haastajaa, jos tavoitteena on mahdollisimman vaikuttava le atunnelma dedikoidussa teatterihuoneessa. Kalibrointimahdollisuudet ovat monipuoliset, mutta kuva on sdr-tilassa referenssitasoa ilman säätöjäkin. Kolmeen muistipaikkaan pääsee käsiksi suoraan kaukosäätimen suoravalinnoilla. Kaksinkertainen zoom ja linssinsiirto vaakaja pystysuunnassa yhdistyvät optiikan muistipaikkoihin. Aivan aitoa hdr-kokemusta ei projektorilla saavuteta, mutta hdr-kuva toistuu ongelmitta ja luonnollisena. Esimerkiksi 2,35:1-kankaalla ei tarvitse kärsiä mustista palkeista 16:9-elokuvilla tai Net ixin omalaatuisella 2:1-kuvasuhteella. Eshift-järjestelmän tarjoama erottelu 4k-kuvalähteellä ei ole merkittävästi 1080p-kuvaa tarkempi, eikä mitään eroa huomaa tyypilliseltä katseluetäisyydeltä. Pelaaminenkin onnistuu low latency -tilan pienen viiveen ansiosta. Optiikka ei kuitenkaan ole virheetön, vaan siinä esiintyy sisäisiä heijastuksia. Elokuvilla ongelmaa ei välttämättä huomaa. Integroidun väri ltterin ansiosta väriavaruuskin on lähellä dci-p3:a
Värisyvyys jää vajaaksi hdr-kuvalla, eikä Optoma yllä dci-p3-väriavaruuteen. Ensimmäistä voi olla vaikea havaita, mutta ajoittaiset töksähtelyt tasaisissa kamera-ajoissa häiritsevät. Dlp-projektorin erikoinen 2 716 x 1 528 pikselin paneeli tarjoaa selvästi enemmän kuvainformaatiota kuin full hd -projektori. Pieni sulavuutta heikentävä virhe 24p-kuvassa on, että projektori näyttää yhden kuvafreimin muita pidempään ja pudottaa kokonaisen freimin aina silloin tällöin. OPTOMA UHD HINTA: Erottelua olohuoneeseen Optoma sijoittuu aidosti full hd:n ja 4k:n välimaastoon. Terävä kuva ja laadukas optiikka | Neutraali toisto ilman kalibrointia sdrja hdr-kuvalla | Pitkä lampun eliniän odote | Hiljainen käyntiääni | Tarvittaessa kirkas kuva olohuoneeseen laadusta tinkimällä Hailakka musta | 24p-kuva ei täysin sulava | Ei yllä dci-p3-väriavaruuteen | Sokaiseva kaukosäätimen taustavalo | Sateenkaariefekti | Käsikäyttöinen optiikka ja rajattu linssinsiirto JVC DLA-X7900 VS. Kontrastisuhde on vain noin 800:1, mutta vaaleapintaisessa olohuoneessa kilpailijoita korkeampi pohjamusta ei haittaa, ja kuvan terävyys ja hyvät perusasetukset alkavat painaa vaakakupissa. OPTOMA UHD65 -PROJEKTORIT | VERTAILU 103239_.indd 29 21.1.2019 15.26.13. Optoma UHD65 on edullinen ja tarkkakuvainen valinta olohuoneeseen, jossa absoluuttinen mustan taso ei ole vaaleista seinistä heijastuvan hajavalon takia oleellista. Vaikka Optoman optiikka on säätövaroiltaan maltillinen, on lasitavaran laatu hyvä. Toki pienet virheet piiloutuvat pohjamustan alle, joka on tasoltaan melko korkea mutta kuitenkin koko alaltaan tasaisen ja neutraalin harmaa. Väriliu’ut eivät ole kaikissa tilanteissa täysin siistejä, ja joillain sävyillä näkyy tekniikalle ominaista kohinaa. Kuva on kauttaaltaan terävä, eikä siinä ilmene heijastuksia. Lisävalotehoa kaipaava voi valita sisarmalli UHD60:n, jossa input lagikin on alhaisempi. Tumman pään sävytoisto on hyvin erottelevaa, ja kauttaaltaan neutraalia kuvaa on tarjolla niin sdrkuin hdr-tilassa. Pikselinsiirtoon yhdistettynä 4k-kuvasta pystyy erottelemaan jopa yhden pikselin levyisen kaistaleen, joskaan aivan täydellinen lopputulos ei tietenkään ole. Signaalin muuttuessa väripyörän nopeuden muutokset ja äänelliset rutinat kiinnittävät huomion, mutta hetken katselun jälkeen uuteen äänipro iliin tottuu. Lukuisat kuvanparannuspiirit nostavat tarvittaessa huippukirkkautta, jos värien tarkkuudesta on valmis tinkimään. Optoma lupaa lampulle pidemmän käyttöiän (jopa 15 000 tuntia) dynaamisella kirkkaudella kuin himmeämmällä (10 000 tuntia), vaikka lampun teho ei koskaan putoa eco-tilaa matalammaksi. Lampun himmeässä tilassa tai dynamic black -tila päällä käyntiääni on hiljainen
RAPORTTI | CLOCKWORK STUDIO JA Ö STUUDIO, TARTTO, VIRO 30 ”On mahtava tunne, kun saa luotua itseä ympäröivän todentuntuisen 5.1-saundin. Vastaavasti stereokuva tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ’maalata audiolla’ aina vain laajempia, syvempiä ja moniulotteisempia äänikuvia” 102487_.indd 30 21.1.2019 13.46.30
Näin siksi, että silloiset tilat olivat rajalliset kokonaisten bändien äänittämiseksi. CWS:ssa työstettiin aluksi kaikkea mainoksista, äänikirjoista sekä tvja elokuvadubbauksista interaktiiviseen opetusmateriaaliin sekä museoiden ja muiden julkisten tilojen audioratkaisuihin. Clockwork Studio Clockwork Studio (CWS) sijaitsee Tarton Supilinnan ja Tähtveren kaupunginosien rajoilla. – Äänisuunnittelu on kiehtonut aina musiikin tekemisen rinnalla. Attack!:sta ja Mari Kalkunista Viron isoimpiin räp-kunkkuihin. CWS:ssa on sekä analoginen että digitaalinen linja, joita Lepaste käyttää usein rinnan ja ristiin. Studioon hän päätyi maisemareittiä: Soittamisen lisäksi Lepaste hankki kokemusta laajalla skaalalla puurtamalla eri töitä musiikkitapahtumista Radio Tartuun. Neljä vuotta myöhemmin Lepaste perusti oman äänittämön intohimosta audioon. CLOCKWORK STUDIO JA Ö STUUDIO, TARTTO, VIRO | RAPORTTI 31 SYVÄN ETELÄN AUDIOVERSTAAT CLOCKWORK STUDIO JA Ö STUUDIO, TARTTO, VIRO Tartto on Etelä-Viron kulttuurikeskittymä, jossa toimii kaksi persoonallista musiikkistudiota. On mahtava tunne, kun saa luotua itseä ympäröivän todentuntuisen 5.1-saundin. Hyvän maineen levitessä studion kysyntä kasvoi ja Lepaste saattoi laajentaa bändien palvelemiseen. TEKSTI JA KUVAT: MATTI KOMULAINEN box audioguru Andrew Schepsin tyyliin. Paikka rakennettiin alunperin radioasemaksi, josta se muutettiin myöhemmin studioksi. Clockwork Studio operoi Tarton Laululavan naapurina, Ö Stuudio taas neuvostokaudella virolaisilta suljetussa sotilasteollisuuden rakennuskompleksissa. Vastaavasti stereokuva tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ”maalata audiolla” aina vain laajempia, syvempiä ja moniulotteisempia äänikuvia, Lepaste kertoo. Clockwork Studio ja Ö Stuudio tarjoavat laajalle asiakaskunnalle sekä uusinta audio-osaamista että valikoitua vintagea. Niissä on työstetty monenmoista musiikkia meilläkin suosituista Trad. Ulottuvilla ovat vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakevan aluekeskuksen lisäksi muun muassa musiikkitapahtumat Viljandi Folk Music, Seto Folk ja Intsikurmu. Tartto lentokenttineen sekä maantieja raideliikenteen hubeineen on portti Etelä-Viroon. Musikaalisesta perheestä tulevalla Lepasteella on muusikkotaustaa muun muassa bändissä Winny Puhh, joka on napsinut alan palkintojakin. Hänen mukaansa uudet plug-init ovat jo alapäältäänkin aidon vuosikerta-analogikaluston veroisia, joten käytännössä työ hoituu in-the102487_.indd 31 21.1.2019 13.46.57. T arton perustamisesta täyttyy 2030 jo tuhat vuotta. Historia ja moderni maailma kohtaavat luontevasti yliopistokaupungissa, jossa opiskelee iso joukko suomalaisiakin. Eri töitä hän tekeekin usein läppärillä siirtäen aineiston vasta miksaamista ja masterointia varten isoon pöytään. Audiotallentamot Clockwork Studio ja Ö Stuudio rikastuttavat aktiivista toimintaympäristöä. Talon isäntä Silver Lepaste esittelee vastikään nykyasuun räätälöityjä tiloja. Vuonna 2003 hänet rekrytoi paikallinen audiokonkari Lauri Liivak hoitamaan Forwards Studion mainospuolta, mistä toimenkuva laajeni bändien äänittämiseen ja vieläkin vastuullisempiin tehtäviin
Ad–da-muunnoksiin käytämme paria Universal Audio Apollo16:ta. Monitorit valikoituivat monen kokeilun ja pitkän harkinnan jälkeen. Se on ollut palkitsevaa myös minulle, olenhan saanut osallistua mitä moninaisimpiin inspiroiviin projekteihin reilun vuosikymmenen mittaan, Lepaste kuvailee. Viimeisimpänä Silver Lepaste esittelee Clockwork Studion akustointiratkaisuja. Akustiikan virittäminen entiseen radiotaloon on ollut helpompaa kuin tavanomaiseen rakennukseen. Rento työympäristö mahdollistaa kokeilut ja aidosti uuden etsimisen. Silver Lepaste virittää Tascamia nauhoituskuntoon Clockwork Studiossa. – Minun tehtäväni on tukea ja täydentää musiikintekijää omalla ammattitaidollani, jotta ideat saadaan kristallisoitua koukuttavaksi äänitteeksi, Lepaste kuvaa sessiotyöskentelyä, jossa hän usein ottaa vastuulleen myös tuottajan tehtäviä. Se on varustettu Dynaudion systeemillä ja toimii täydellisesti työn tulosten arviointiin, Lepaste paljastaa. Toimeksiannot ovat ulottuneet yksittäisten kappaleiden työstämisestä kokonaisten albumien urakointiin. RAPORTTI | CLOCKWORK STUDIO JA Ö STUUDIO, TARTTO, VIRO 32 – Oleellista on ollut tarjota musiikintekijöille puitteet, joissa heillä on täysi luomisvapaus. Albumin kerroksellinen elektron, dubin ja hiphopin koalitio vyöryi niin, että vaikka pisteäänet asemoituivat tarkasti kulmiin, tilaa jäi myös ajoittaisille panoroinneille ja aksenteille, jotka tuntuivat tulevan selvästi äänilähteiden ulkopuolelta. – Pääosin työskentelen Neve Genesys -konsolilla sekä Teslan, CAPI:n, Rupert Neve Designin, TL Audion ja SSL:n kamoilla. Soittotiloista isompi on niin ikään viilattu säädettäväksi kulloisiinkin tarpeisiin. 102487_.indd 32 21.1.2019 13.47.51. CWS:ssa ovat levyttäneet muun muassa virolaisen musiikin ikoni, 1960-luvulta lähtien lauluja tehnyt Tõnis Mägi, modernia kansanmusiikkiaan jo 36 maahan vienyt Trad.Attack!, Setumaan folk-rock-ohjus Zetod, indien super-ryhmä Miljardid ja Curly Strings, Viron kantri-bluegrass-lähettiläs. Studion ulkopuolella autoni on ainoa paikka, jossa uppoudun musiikkiin. Audiolla voi manipuloida, miellyttää ja ärsyttää kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Pikaisessa demossa subbarin täydentämät Barefoot MicroMainit hönkivät livemäisen dynamiikan Massive Attackin Mezzanine-poimintoihin. Valvomon katto ja seinät on akustoitu käsityönä valmistetuilla vaimentavilla paneeleilla sekä alas lasketulla, heijastuksia eliminoivalla elementillä. Vastaavasti jos niitä ajaa täysillä, laatu ei muutu lainkaan. Toisinaan se merkitsee kokeilua erilaisilla efekteillä sekä mikrofoneilla ja niiden sijoittelulla. – Käytän luureja lähinnä halutun äänikuvan varmistamiseen sekä tiettyjen efektien balansointiin. Aina välillä joku haluaa tallentaa Tascam MS-16 -nauhurilla, jota voidaan hyödyntää osana digityönkulkua, Lepaste sanoo. Referenssinä Lepaste käyttää tapauskohtaisesti kuulokkeita ja vaikka autostereoita. Ne toimivat samoin myös matalalla volyymillä. – Ne ovat erittäin tarkat tuodessaan kuuluville pienimmätkin yksityiskohdat ja vivahteet miksauksesta. Tavoitteeseen päästään perusteellisilla valmisteluilla sekä puitteiden hienosäädöllä luovan prosessin mahdollistamiseksi. Lepaste hakee jokaiseen tuotantoon tuoreen näkökulman, joka palvelee tavoitetta. Välillä taas käytetään hyväksi koettua metodiikkaa. Raudat hän valitsee projektin ja asiakkaan toiveiden mukaan arsenaalista, joka ulottuu state of art -digilinjasta analogiseen nauhatekniikkaan. Monitoreina Lepaste suosii Barefoot MicroMain 35 -paria, joka on palvellut uskollisesti jo neljä vuotta. Musiikkia tehdessäkin tekniikka palvelee välitettävää sisältöä – kohottaa teosta ja kiehtoo kuuntelijaa. Viime vuonna hankin lisäksi Genelec 7070A:n kattamaan alakaistan 18 hertsistä ylöspäin, Lepaste kertoo. Laaja kokemus on koulinut Lepasten oivaltamaan äänisuunnittelun ulottuvuudet ja mahdollisuudet
– Nautin hiljaisuudesta ja arkisesta äänimaisemasta kotona. Samalla sähkö-, tietoverkkoja audiokaapelointi pantiin täysin uusiksi ja eristettiin niin, että eliminoimme kaikenlaiset häiriöt. 102487_.indd 33 21.1.2019 13.48.12. Lisäksi saman katon alle on rakennettu 77-neliöinen livehuone, jonka korkein kohta ulottuu neljään ja puoleen metriin. Lisäksi eri huoneissa soittavat muusikot voivat ikkunoiden ansiosta nähdä toisensa, mikä mahdollistaa livemäisen yhteydenpidon sessioissa, Lepaste kuvailee. Silver Lepaste Clockwork Studion valvomossa, jonka sointi on räätälöity viimeisen päälle. Päätyseinät pinnoitettiin puulla, toinen paneelein, toinen haapaelementein. Vaimennusta sijoitettiin seiniin ja työpisteen yläpuolelle torppaamaan kattoheijastukset. Ö koostuu erillisistä, tekniikaltaan integroiduista tiloista. Vastaavasti 22-neliöisen B-huoneen sydän on 32-kanavainen Harrison MR4 -äänipöytä. Sen akustiikka on kuiva ja sen myötä vapaasti muokattavissa jälkituotannossa. Vastaavasti eliminoitiin basson jälkivaikutusta nurkkiin ja katonrajaan sijoitetuin bass trap -vaimennuksin eli bassoansoin. – Kun sitten lopulta mittasimme huoneen, kaikki arvot olivat juuri niin kuin suunnittelimme ja tila soi tasapainoisen erottelevasti. Kotiin Lepaste vie töitä ani harvoin eikä muutenkaan hifistele. Parikymmenneliöistä C-tilaa isännöi vuorostaan Siim Parisoo, joka on keskittynyt videotuotantoihin. Tila on Kikasin ylpeydenaihe. Lepaste käytti mittauksiin Thomas Barefootin Wall Bounce Calculatoria kartoittaessaan oikeita kulmia ja etäisyyksiä kiinteistä pinnoista. A-soppi on 40-kanavaisen Soundtracks Solitaire -konsolin ympärille rakennettu 50-neliöinen komentosilta, jonne on keskitetty pääosa laitteista ja jossa Kikas hoitaa valtaosan miksaustöistä. Katto pinnoitettiin monikerrosrakenteena Rockfon Low-Midja High-Mid-paneelein. Kaksi pienempää äänitystilaa ovat täysin vaimennettuja soinnin hallinnan maksimoimiseksi vaikkapa erittäin lujaa soittaessa. Armeijakytköksen vuoksi alue oli suljettu paikallisilta. Studio on rakennettu sokkeloiseen teollisuuskompleksiin, jossa valmistettiin äänittämön perustajan Martin Kikasin mukaan panssarivaunumiehistön kypärien kaltaisia nahkatuotteita Neuvostoliiton ollessa vallassa. Rautapuolelta löytyy kaikkea vintagetiskeistä neukkuaikaisiin instrumentteihin, joissa äänenmuokkaimet on sijoitettu suoraan kitaraan. Paneeleilla voi hienosäätää vaimennusta ja heijasteita, haapa taas generoi korvaystävällistä ja samalla hallittua perussointia. Vastapäinen seinä taas jätettiin tiilipintaiseksi, sillä se soi miellyttävästi. – Soittimien saundi on monessa mielessä erikoinen, Kikas luonnehtii virnistäen. Kaikki tilat on kytkettävissä keskenään, mikä mahdollistaa vaikkapa soolosellistin ja bändin äänittämisen samanaikaisesti. Yksi pitkä seinä katettiin portaattomasti säädettävin vaimentimin, joista osa on verhoiltu tyylikkään psykedeelisin kankain – ratkaisua voisi soveltaa kotiinkin. Se soveltuu bändien ja pienten orkesterien ohella videotyöskentelyyn. Valvomoa on viritetty vähin erin CWS:n toiminnan mittaan. Ö Stuudio Ö Stuudio (Ö) löytyy Tarton keskustan eteläpuolelta Ropkan kaupunginosasta. CLOCKWORK STUDIO JA Ö STUUDIO, TARTTO, VIRO | RAPORTTI 33 peruskorjattiin pää-äänitystila, joka laajennettiin nykyiselleen yhdistämällä kaksi huonetta. Sointia oli hienosäätämässä Viron alan grand old lady Linda Madalik, joka opasti erilaisten rakennusmateriaalien yhdistämisessä ja sijoittamisessa. Tila purettiin kantaviin rakenteisiin asti, ja kaikki pinnat lattiasta seiniin ja kattoon työstettiin studion tarpeisiin. Joskus harvoin saatan kytkeä päälle yksinkertaisen monofonisen bluetooth-kaiuttimen ja kuunnella jotain Spotifysta, hän paljastaa. Suunnitelma toteutuksesta äänipöydän, monitorien ja sweet spotin sijainteineen tehtiin tosin jo aivan alussa
Paikallisuus kuuluu toiminimessä. Siinä tilanteessa otan käyttöön vanhat kunnon Sony MDR-7506:t. Toisinkin hän olisi voinut valita. Monitoreikseen Kikas on valinnut kahdeksantuumaisilla elementeillä varustetut KRK VXT8:t. 102487_.indd 34 21.1.2019 13.48.35. Ryhdyttyään soittamaan bändeissä, kuten Honey Power, elämän suunta alkoi tuntua selvältä. – Vuosien 2013 ja 2014 tienoilla teimme Ö:ssä ensimmäiset taloudellisesti onnistuneet sessiot, ja 2016 minut palkittiin vuoden miksaajana ja masteroijana. Alan Kikas valitsi rakkaudesta musiikkiin. Lisäksi pidän vanhoista nauhamikrofoneista, joiden suorituskyky on aina luotettavan vakaa, hän paljastaa. – Kaikki lähtee aina työstettävästä teoksesta. – Ne toistavat äänen erittäin selkeästi ja alapäätä hukkaamatta myös matalalla volyymillä sekä suosimallani, tavallista hieman suuremmalla etäisyydellä kaiuttimista. Eri toimissa pyritään näkymättömyyteen ja sen myötä viihtyvyyteen. Ö:n toiseen valvomoon Kikas on tuonut kotoaan monitoreiksi Phonic P10:t ja korvannut ne kotona pienemmillä Marantzeilla, mikä on kuulemma miellyttänyt ennen kaikkea naapureita. Videoita audiota unohtamatta Ö Stuudiossa työskentelee myös Siim Parisoo. Se saavutetaan eri valintojen tasapainolla, ei millään laitteilla mitattavilla kriteereillä. Lopputuloksen on kuulostettava luontevalta. Samoin kalusteiden ja laitteiden sijoittelulla vaikutetaan tilan synnyttämään vaikutelmaan. Siitä vuoden päästä muutimme näihin nykyisiin, väljiin tiloihin, Kikas listaa uransa käännekohtia. Hänellä on talon C-verstaassa oma videoeditti ja toimialana ennen kaikkea musiikkivideot. Kulloiseenkin sessioon on oleellista löytää täsmälleen oikeat ratkaisut konsolin ääressä. Olen tehnyt edelleen tarvittaessa ääniteknikon hommia teatterissa ja musiikkitapahtumissa. Kuulokkeita käytän äänittämiseen ja miksaamiseen ainoastaan silloin, kun joudun työskentelemään vieraassa ympäristössä ja ilman tuttuja kaiuttimia. – Sekin on auttanut, että saimme muokata studiota rakentaessamme tehtaan sisätilat tarpeidemme mukaisiksi, Kikas sanoo. Raudoista Kikas suosii hyväksi havaittuja klassikkoja äänipöydästä mikrofoneihin: – Jouheva ja luonnollinen työnkulku on kaiken lähtökohta. Halusimme firman kuulostavan mahdollisimman virolaiselta, koska noihin aikoihin kaikki studiot ottivat nimekseen jonkin englanninkielisen termin tai ilmauksen. Aiemmin hän keräsi intohimoisesti levyjä ja kolusi kaikki keikat ja musiikkitapahtumat. Andur (Öine bingo, 2015), psykedelia-combo Nevesis (Pink Magnet Masters, 2017), folk-tähti Mari Kalkun (Ilmamõtsan, 2017) ja proge-yhtye Põhja Konn (Põhja Konn, 2018). Esimerkiksi Neve 51 -konsoli on musikaalinen kaveri joka käänteessä. Virolaisista artisteista Ö:ssä ovat levyttäneet muun muassa r&b-remmi Super Hot Cosmos Blues Band (Countdown to Jesus, 2014), art-pop-solisti Mart Avi (Humanista, 2015), shoegaze-nelikko Ans. Ö taisi olla ennen kaikkea kannanotto, joka viesti halusta erottua, Kikas sanoo. Muutoin kaikki aika on viime vuosina kulunut omissa projekteissa täällä studiossa, Kikas kertoo. – Opiskelin Tarton taidekorkeaMartin Kikas Ö Stuudion pääkallopaikalla. Kokemuksen tuoma intuitio on työkaluista oleellisin, Kikas pohtii. – Työskentelin ohessa logistiikkaalalla vuoteen 2013, jolloin minusta tuli kokopäiväinen äänittäjä–tuottaja. RAPORTTI | CLOCKWORK STUDIO JA Ö STUUDIO, TARTTO, VIRO 34 Ö Stuudio sai alkunsa Kikasin ja parin hänen ystävänsä harjoitustilana vuonna 2008. Ö:n akustointi perustuu pitkälle luonnonmateriaaleihin, kuten puuhun. – Ö vaikutti napakalta vaihtoehdolta. Niillä olen kuunnellut paljon ja kaikenlaista, mikä tekee luureista yllätyksettömät, Kikas kertoo
Musiikin on tunnuttava mahtavalta oikeastaan vain tien päällä. Yleensä kaluston keveys on hyväksi, joskin huippulaatua varten vuokraan elokuvakamerat optiikan vuoksi. Audiota työstäessään Parisoo tukeutuu Yamahan HS5-kaksitieaktiiveihin, ”koska niiden saundi on tasapainoinen”. Parisoon suosikkiprojekteja 12 EEK Monkeyn ohella ovat olleet musiikkivideot englantilaisen Lee Scottin perustamalle Blah Records -räp-labelille. Pohjimmiltaan kaikki lähtee ideasta – sen luonnostelen paperille, Parisoo paljastaa. – Budjetti sanelee toteutuksen. Minulle se oli avaintilaisuus, vaikkei video tavoittanutkaan erityisen suurta yleisöä – minusta se on toimiva kokonaisuus ja sisällöltään tolkullinen. Nautin valtavasti, kun sain roolittaa sen ja työskennellä oikeiden ammattilaisten kanssa, Parisoo kertoo. Laitepuolella taas tekniikka valitaan projektin mukaan. – Ohjasin, tuotin ja leikkasin Marille videon Mõtsavele mäng. Videoverrokkina hän pitää tavanomaista televisiota, autostereot taas tukevat audiotsekkailua. – Tyypillisesti leikkaan ja teen värimäärittelyn heidän materiaaliinsa. – En näe mitään mieltä satsata kotona laatukamoihin, sillä ihmiset katsovat ja kuuntelevat töitäni YouTubesta puhelimella. Salar-nimisen artistin Demigod Complex -videon sen sijaan tein itse kuvaamista, leikkausta ja väritöitä myöten Britanniassa. Kuulokkeilla hän tekee lähinnä tarkistuksia muttei tukeudu yksinomaan niihin koskaan: vielä hän ei ole löytänyt luureja, joita voisi pitää päässä tuntia kauempaa. Siim Parisoon video-osaaminen täydentää Ö Stuudion palveluja. n Lisätietoa: http://clockwork.ee/en/ http://www.ostuudio.ee http://tartu2024.ee/en Martin Kikas Ö Stuudion uudessa osassa, joka levittyy kahteen kerrokseen. Niiden myötä Parisoosta on tuntunut, että kaikki on mahdollista. Parisoo valitsi eri polun siksikin, että koulussa häntä kiinnostivat eniten videot ja elokuva. – He yhdistivät voimansa projektissa nimeltä 12 EEK Monkey. Niihin taas hän sai kipinän kuvatessaan rullalautailua naskalina jo muutama vuosi ennen opintoja. 102487_.indd 35 21.1.2019 13.49.07. Autotesti on minun juttuni, Parisoo nauraa. Eniten hän katsoo musiikkivideoita, jotta välttäisi alitajuisesti kopioimasta muiden ideoita. CLOCKWORK STUDIO JA Ö STUUDIO, TARTTO, VIRO | RAPORTTI 35 koulussa mediaa ja mainontaa, mihin sisältyi kaikkea graafisesta suunnittelusta ja typografiasta piirtämiseen ja maalaamiseen. Se oli helmi keikka ja tärkeä tapaus virolaiselle kulttuurillekin – urbaania shamanismia parhaimmillaan, Parisoo muistelee. Pätevyyden perusteella olisin saattanut päätyä töihin johonkin mainostoimistoon, mutta en tuntenut kaupallista alaa omakseni. Toisinaan mennään lo-fi-kamoilla, kun taas hämäräkuvauksissa on vuorostaan satsattava kohinattomaan jälkeen. Ohjelmoin rytmit taiteilijanimellä DEW8 heidän biisiinsä Kanalisatsioon ja tuotin siihen myös videon. Vaikka Blah Records -toimeksiantoja on osin tehty Virossa ja Parisoo on päässyt työstämään joihinkin myös musiikkia, vahvimmin hän on saanut toteuttaa luovuuttaan folk-kuningatar Mari Kalkunin kanssa. Lisäksi voin palkata paremman kuvaajan hoitamaan homman, jota en itse osaa. Koskaan ei saa olla liian tyytyväinen saavutuksiin, vaan aina on varmistettava, että haluttu materiaali on oikeasti hallussa. Useimmat muut tekemäni Blah Records -videot on toteutettu nopeasti lo-fi-estetiikalla, ja ne perustuvat leikkaukseen ja jälkituotannossa lisättyihin efekteihin, Parisoo kuvailee. Kun sitten koitti tilaisuus työskennellä yhdessä virolaisten räplegendojen Genkan ja Põhjamaade Hirmin kanssa, uravalinta tuli tehtyä samalla. Elokuvat ja tv-sarjat eivät ole koukuttaneet referenssimielessä, joskin hän arvostaa Netflix-standardeja visuaalis-esteettisessä mielessä. Eri projekteissa terve epävarmuus on tehokas valmentaja
TEKSTI: MAURI ERONEN | KUVAT: VALMISTAJA JA MAURI ERONEN TESTI | DENON DCD-800NE, DNP-800NE & PMA-800NE 36 103305_.indd 36 21.1.2019 13.53.15. OSAAVASTI TONTEILLAAN DENON DCD-800NE, DNP-800NE & PMA-800NE Denonin cd-soittimesta, verkkosoittimesta ja integroidusta vahvistimesta koostuva hifikolmikko tarjoaa yhdessä lähes kaiken mitä peruskäyttäjä tarvitsee. Jokainen 800NE-sarjan laitteista on pyhitetty olennaiseen, mikä tekee niiden käyttämisestä sujuvampaa
DNP-800NE-verkkosoittimen speksilistaa tavatessa taas täytyy välillä hengähtää. Kasisataset maksavat alle 500 euroa kappaleelta ja tarjoavat hintaansa nähden houkuttelevan määrän toimintoja. Pelkistetty takalevy sisältää rca-linjalähdön lisäksi digilähdön optisena ja koaksiaalisena. Integroitu vahvistin PMA 800NE sisältää sisäänrakennetun da-muuntimen, joten siihen voidaan kytkeä mikä tahansa digitaalinen äänilähde suoraan. Ei kelkka tavallisestikaan hirveän vauhdikas ole, ja muka-arvokkaasti lipuva muovinen lipare aiheuttaa pientä myhäilyä. Etulevy on kaikissa metallia, ja Denoneiksi ne tunnistaa ensi silmäykseltä. Hyvälaatuisilla erillislaitteilla pääsee alkuun, sillä komponentteja voi helpommin päivittää parempaan kuin kaiken samoissa kuorissa sisältävillä pakettistereoilla. Värivaihtoehdoiksi tarjotaan musta ja hopea. Kaikenlaisten rasittavien värittymien puuttuminen tekee musiikinkuuntelusta mukavaa, vaikkei soundi kaikkia hifimääreitä täytäkään. Basso on aavistuksen hoikka, mutta napakka ja rullaava. Tällöin kelkan avautumisessa kesti useita sekunteja. DNP-800NE-verkkosoitin Hiukan ohutsävyinen ja viileä esitys. Diskantti sihisee joillakin näytteillä turhankin aktiivisesti, stereokuva on kuivakasti keskelle pakkautunut. Äänikuvassakin on ilmaa sopivasti. Cd-levylle poltetut mp3ja wma-tiedostot saa myös hätätapauksessa kuuluviin. Soittimen levykelkan toiminnassa havaittiin outo jähmeys, jos eject-painiketta tökkäsi liian nopeasti virtojen kytkemisen jälkeen. Perusvarma cd-soitin Denonin mallistossa DCD-800NE on tällä hetkellä DCD-520AE:n KUUNTELUARVIOT MIKAEL NEDERSTRÖM Soittimet kuunneltiin analogisesti Musical Fidelity M6 500i -vahvistimeen kytkettynä. Cd-soitin DCD-800NE on joukon pelkistetyin, mutta onpa se hinnaltaankin pienin, vain 380 euroa. DCD-800NE-cd-soitin Mukavasti rullaava ja suhteellisen tasapainoinen soundi. Hiukan innostamaton ja ”pieni” soundi. Diskantti on kirkas muttei rasittava, bassopää tymäkkä muttei liioiteltu. Kaiuttimina käytettiin Phonar Veritas P6 next -paria. lisäksi ainoa cd-soitin, joka toistaa tiedostot usb-tikulta. Design on ikiaikaista laatikkohifimuotokieltä pienillä kaarevilla yksityiskohdilla väritettynä. Ihan miellyttävä kokonaisuus. Varsinkin jos on viimeaikoina tottunut käyttämään jähmeää videosoitinta cd-tehtäviin, huomaa nopeasti, että dedikoidulle äänilevysoittimelle on vielä paikkansa. Rimpulasta kelkasta huolimatta itse soitin toimii toistaessaan erittäin nopeasti ja kieputtaa levyt ääneti. Cd-levyjen toiston tapaan tiedostojen (mp3, wma, aac, wav, flac, apple lossless, aiff, dsd) selaus ja toisto on luotettavaa ja nopeaa. Pienistä puutteistaan huolimatta ihan toimiva peli. Ei kaikkein dynaamisin tai iskevin, mutta toimii mukavasti kaikenlaisella musiikilla. Piilotettujen laitteiden kaukosäätökomentoja ketjuttavat liitännät löytyvät myös. Basso on muheva mutta ei hirveän tiukassa kontrollissa. Soundi ei vaikuta siksi erityisen dramaattiselta tai vaikuttavalta. Ääni ei ole yhtä dynaaminen kuin kertaluokkaa järeämmässä vertailuvahvistimessa, mutta suhteellisen iskevä ja pakoton kuitenkin. Denonin 800NE-sarjan laitteet ovat standardikokoisia eli 43 senttimetriä leveitä. Vahvistin kuunneltiin Oppo BDP-95EU -soittimeen analogisesti kytkettynä. Verkon monitoimikone Verkkosoitin DNP-800NE on toistaiseksi Denonin laitevalikoiman ainoa puhtaasti striimaukseen ja tiedostotoistoon tarkoitettu K eskihintaisilla peruslaitteilla on aina paikkansa hifiharrastuksessa. Digilähdöt voi sammuttaa kokonaan pure direct 2 -tilassa. DENON DCD-800NE, DNP-800NE & PMA-800NE | TESTI 37 103305_.indd 37 21.1.2019 13.53.37. PMA-800NE-vahvistin Napakka ja nopea soundi. Hyvänä puolena on kaikenlaisten ärsyttävien, metallisten sävyjen puuttuminen diskantissa. Pure direct 1 pimentää ainostaan näytön
Vahvistimen taajuusvaste kaiutinlähdöistä yhden watin teholla. Verkkosoittimen jitter tiedostotoistossa analogilähdöistä. Kanavaerotus on nykymittapuulla keskinkertainen, varsinkin korkeilla taajuuksilla. Näin käy sekä digiettä analogiotoilla, myös analog mode päällä. Tiedostotoistossa usb-tikulta tai verkosta impulssivaste on samanlainen ajallisesti koherentti kuin cd-soittimella, vailla esija jälkisointia. TESTI | DENON DCD-800NE, DNP-800NE & PMA-800NE 38 103305_.indd 38 21.1.2019 13.53.59. Vahvistimen bassotoisto korostuu pari desibeliä, jos source direct ei ole käytössä. Digiotolla vahvistimen jitter on hieman vähäisempää koaksiaalista s/pdif-ottoa käytettäessä. DCD-800NE DNP-800NE Linjalähtö Tehonkulutus, valmiustila/tyhjäkäynti/käytössä 0,2/8/9 W 0,2/8/8 W Antojännite, 1 kHz, dBFS 2,34 V 2,41 V Häiriöetäisyys, A-paino, 20 Hz 20 kHz 99 dB 110 dB Pohjakohina 1-10 kHz -112 dBV -123 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz <0,001/<0,001 % <0,001/<0,001 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd <0,001/<0,001 % <0,001/<0,001 % Kanavaerotus, 1/20 kHz, 330 ohm 104/98 dB 108/99 dB Kanavatasapaino 0,0 dB 0,1 dB Lineaarisuus, 16 bit -98 dBFS -95 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz 123 ps 118 ps Kellon tarkkuus, ppm 8,5 1,2 PMA-800NE Hetkellinen teho, 8/4/2 Ohm, 2 kanavaa 89/137/176 W Virranantokyky +59/-34 A Tehonkulutus -valmiustila/tyhjäkäynti 0,2/32 W -1/10 W @ 8 Ohm 56/117 W Voimakkuussäätimen tyyppi ja portaat analoginen Kaiutinlähtö, analogiotto (2,0 V) Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % >3 V Häiriöetäisyys, A-paino, 20 Hz 20 kHz 84 dB Pohjakohina 1-10 kHz -96 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,029/0,025 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,016/0,005 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 65/45 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1/1 W 2,7/0,2/0,2 dB Ylärajataajuus, -3 dB >100 kHz Kaiutinlähtö, digiotto, 16 bit/44,1 kHz Häiriöetäisyys, A-paino 84 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,026/0,019 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,012/0,025 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 65/46 dB Kanavatasapaino, 1 W 0,7 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -85/-87 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz, coax/opt 464/1601 ps MITTAUSTULOKSET | MAURI ERONEN Verkkosoittimen impulssivasteessa on samanlainen esija jälkisointi kuin vahvistimen da-muunninta käytettäessä, mutta vain silloin kun sillä toistetaan musiikkia suoraan iPhonesta Denonin sovelluksella. Impulssivaste cd-soittimella ja verkkosoittimen tiedostotoistossa (vasen käyrä), vahvistimen digitaaliotolla ja verkkosoittimen iPhone-toistossa (oikea käyrä). Cd-soittimen ja verkkosoittimen taajuusvaste cd-toistossa ja 44,1/16-tiedostolla. Cd-soittimen jitter cd-toistossa analogilähdöistä. Vahvistimen jitter kaiutinlähdöistä koaksiaalisena (yllä) ja optisena (alla) 44,1/16-signaalilla. Vahvistimen antoteho eri impedansseihin ja vaihekulmiin. Analogiotto kahdeksan ohmin kuormaan (musta), Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen), optisella otolla 44,1 kHz / 16 bit -signaalilla (sininen), optisella digiotolla 192 kHz/24 bit -signaalilla (violetti). Kanavatasapaino pysyy analogiotolla hyvänä hiljaisillakin kuunteluvoimakkuuksilla, mutta kampeaa 0,7 desibeliä vasemmalle digiotolla watin teholla kahdeksaan ohmiin source direct -kytkimen asennosta riippumatta
Lisäksi löytyy bluetooth ja AirPlay 2. Kielivalinnan jälkeinen quick setup -toiminto sai koneen välittömästi jumiin, mutta langattoman verkon asetusten tekeminen käsin onnistui kätevästi ottamalla ensin puhelimen wlanilla yhteys soittimeen. Esitai integroituun vahvistimeen kytkemiseksi tarkoitetun linjalähdön lisäksi on tasoltaan voimakkuuspainikkeita totteleva lähtö, jos soitin kytketään suoraan vaikkapa aktiivikaiuttimiin. Denon on fiksusti yhdistänyt verkkosoittimeen myös HEOS-toiminnot, joten se toimii tarvittaessa monihuonevastaanottimena. Dlna-verkkotoisto lähiverkon Synology-nassilta sen sijaan pelasi ongelmitta niin etulevyn kautta kuin HEOS-sovelluksestakin. Etulevyn kuulokeliitäntää varten on oma vahvistuksen esisäätö valikoissa, mutta varsinainen säätö tapahtuu käsin rullaa kiertämällä. laite. Samoin iPhonelta muistista toistetut kappaleet lähtivät luotettavasti DENON DCD-800NE, DNP-800NE & PMA-800NE | TESTI 39 103305_.indd 39 21.1.2019 13.54.10. Samaan ongelmaan ei enää törmätty. Soitin löysikin saman tien verkosta ohjelmistopäivityksen, jonka lataamisessa ja asentamisessa kesti noin kymmenen minuuttia. Mukana ovat Spotify, Tidal ja muut olennaiset verkkopalvelut ja TuneIn-internetradio. Äänen saa soittimesta ulos analogisena tai optisesti digitaalisena. Denonin ja Marantzin laitteista tuttu monihuonealusta sisältää tuen monille striimauspalveluille, nettiradiolle, Spotify Connectille ja lähiverkon dlna-palvelimille. Hieman yllättäen cd-soitin toimi huomattavasti nopeammin tiedostojen toistossa usb-tikulta. Eipä ihme, että soitinta myydään joissain liikkeissä pakettina Genelecien kanssa. Toisinaan verkkosoitin ei toistanut flac-tiedostoja lainkaan. Monessa tilanteessa käyttö onkin sujuvampaa puhelimelta tai tabletilta kuin etulevyn vihersävyiseltä oled-näytöltä. Kaukosäätimen voimakkuuspainikkeet komentavat vakiona Denonin vahvistinta, mutta ne voi enterja 2-näppäintä pohjassa hetken pitämällä vaihtaa ohjaamaan verkkosoittimen esivahvistinlähtöä. Vaikka DNP-800NE-verkkosoittimen etulevyn käyttöliittymäkin toimii ripeästi, hoituu hallinta helpoimmin puhelimelta tai tabletilta HEOS-sovelluksella. Piuhaa käyttävät pääsevät toki vieläkin helpommalla. Se hoitelee tiedostot niin puhelimelta, lähiverkon dlna-palvelimelta (wifi tai ethernet), AirPlayn tai bluetoothin yli mobiililaitteista tai usb-tikuilta – korkearesoluutiollakin. Verkkosoittimen käyttöönotto ei juuri julkaisun aikaisella firmwarella toiminut aivan ongelmitta. Kotiautomaation täydentävät Google Assistantja Amazon Alexa -yhteensopivuudet
DENON PMA-800NE Tyyppi integroitu vahvistin Hinta 500 € Värivaihtoehdot musta ja hopea Mitat (l x k x s) 43,4 x 12,2 x 30,7 cm Paino 7,5 kg Analogiset linjatulot (rca/xlr) 4/Digitaaliotot (koaksiaalinen/ optinen/usb) 3/1/Levysoitinotto mm/mc Verkkoliitännät Striimaus Bluetooth Kuulokeliitäntä 6,3 mm Linjalähtö (esivahvistin/kiinteä) -/x Päätevahvistinotto/kotiteatterikytkentä -/Muuta ir in+out DENON DCD-800NE Tyyppi cd-soitin Hinta 400 € Värivaihtoehdot musta ja hopea Mitat (l x k x s) 43,4 x 10,7 x 27,5 cm Paino 4,5 kg Linjalähtö (rca/xlr) x/Digitaalilähtö (optinen/koaksiaalinen) x/x Verkkoliitännät Usb massamuisti Tiedostotuki mp3, wma, aac, wav, flac, apple lossless, aiff, dsd Hi-res x Muuta ir in+out DENON DNP-800NE Tyyppi verkkosoitin Hinta 500 € Värivaihtoehdot musta ja hopea Mitat (l x k x s) 43,4 x 10,7 x 31,2 cm Paino 3,9 kg Linjalähtö (esivahvistin/kiinteä) x/x Digitaalilähtö (optinen/koaksiaalinen) x/Verkkoliitännät wlan, ethernet Striimaus Spotify, AirPlay 2, dlna, Tidal, Deezer, … Bluetooth x Usb massamuisti Tiedostotuki mp3, wma, aac, wav, flac, apple lossless, aiff, dsd Hi-res 192 kHz Muuta ir out Lisätiedot simex.fi, denon.fi HEOS-sovelluksen kautta hallinta on selvästi jouhevampaa. Itse soittimen valikot toimivat kaukosäätimellä ja etulevyn näyttöä seuraamalla kuin ajatus. Järeitä toroideja ei tässä hintaluokassa nähdä, vaan käytössä ovat kompaktit pakkamuuntajat. Navigoinnissa ei ole lainkaan viivettä, ja listauksen lopusta pääsee kiertämään suoraan alkuun, mikä entisestään nopeuttaa käyttöä. Spotify ja AirPlay aktivoituvat aina automaattisesti, joten ottoa ei tarvitse käsin vaihtaa. DNP-800NE:n soitettavaksi, mutta raidanvaihto olisi voinut yhtä nopeaa kuin verkkotoistossa. Joissakin listauksissa, kuten nettiradiokanavia selatessa käytetty pieni animaatio tosin hidastaa käyttöä aivan turhaan. Cd-soitin (kuvassa) ja vahvistin käyttävät lineaarista virtalähdettä, kun taas verkkosoitin tulee toimeen hakkurivirtalähteellä. Toisaalta Spotify Connect, AirPlay tai bluetooth taas pelasivat eleettömästi kuten pitää. Kaikilla kaukosäätimillä voi ohjata kaikkia muita sarjan laitteita ainakin osittain, mutta verkkosoittimen kapulassa (vasemmalla) vahvistimen tulot ovat vaihtuneet sen omiin ottoihin: nettiradio, usb-otto, musiikkipalvelimet ja bluetooth. TESTI | DENON DCD-800NE, DNP-800NE & PMA-800NE 40 103305_.indd 40 21.1.2019 13.54.25. Ponteva vahvistin PMA-800NE-vahvistimen liitännät ovat hintaluokassaan kattavat. Kaksoisjohdotukselle on kytkettävät a/b-kaiutinliitännät. Neljän analogioton lisäksi on sekä mmettä mc-rasioita tukeva levysoitinliitäntä, jopa kolme optista ja yksi koaksiaalinen digiotto sekä linjatasoinen tallennuslähtö
Teknisesti verkkosoitin toimii hyvin ja on hintaisekseen todella monipuolinen. Liian harvinainen säädettävä linjalähdön äänenvoimakkuus on iso plussa, koska haluttaessa vahvistimen voi kokonaan skipata kytkemällä soitin aktiivikaiuttimiin. 800NE-sarjan kolmikolla Denon on onnistunut tekemään musiikin kuuntelusta mahdollisimman helppoa mahdollisimman monella tavalla, edullisesti ja laadusta tinkimättä. Kytkemällä soitin digitaalisesti mieluisaan da-muuntimeen tai vahvistimeen, esimerkiksi saman sarjan Denoniin, homma on ratkaistu. Vahvistin on tehokkaan ponnekas ja tarjoaa hyvät liitännät niin analogikuin digiosastollakin. Suoranaisesta läpivalaisusta ei voi puhua, mutta tasaisen rasittamaton kompromissi vaikuttaa onnistuneelta. Kaikkia voi helposti suositella. Digitaalilähtö löytyy sentään sekä optisena että koaksiaalisena. Pontevaa soundia jaksaa kuunnella pitkään, sillä toisto on neutraalia ja miellyttävää. Tasonsäätö onnistuu kaukosäätimellä tai HEOS-sovelluksella. Cd-soitin toimii hiljaisen ripeästi ja toistaa myös hires-tiedostot usb-tikulta. Tehoa riittää hyvin vielä alle neljän ohmin kuormaankin. Mikael Nederström arvioi verkkosoittimen näitä hieman viileämmäksi soinniltaan. Vahvistimen 6,3-millinen kuulokeliitäntä on kytketty vaimentamalla kaiutinlähtöjen rinnalle, mutta tässä hintaluokassa oikeata kuulokevahvistinpiiriä ei voi vaatia. PÄTEVÄ KOLMIKKO Cd-soittimessa on vain oleellinen. Niissä ei ole rasittavia piirteitä tai värittymiä, ja toisto on pakottoman helppoa. Tasaisella impedanssikuormalla sen toisto on kelvollinen ja antoteho aivan riittävä. Oikeastaan vain usb-dacia ja esivahvistinlähtöä voi joku jäädä kaipaamaan. Äänelle on kaksi parannustoimintoa. Jos digitulo on valittuna tilaa valitessa, vaihtuu otto automaattisesti cd:ksi. Voi kyllä olla, että moni jättää jommankumman soittimista hankkimatta, mikä onkin yksi erillislaitteiden etu. Neljän analogitulon lisäksi on sekä mmettä mc-rasioita tukeva levysoitinliitäntä, neljä digiottoa ja kiinteä linjalähtö. Vahvistimen liitännät ovat luokassaan kattavat. Mittauksissa analog moden ei havaittu muuttavan ääntä, mutta source direct -tila kannattaa kytkeä aina päälle, kun sävynsäätöjä ei tarvita. Verkkosoittimen langatonta yhteyttä varten on kaksi irrotettavaa antennia. Keskellä oleva äänenvoimakkuudensäädin on portaattomasti toimiva analoginen ja kääntää suoraan piirilevyllä olevaa potikkaa. Oikean reunan oton valintarulla on sopivasti porrastettu, ja sen tuntuma on hyvä. Laadukas rakenne luokassaan | Cd-soittimen ja vahvistimen miellyttävä ääni | Cd-soittimen nopeus | Vahvistimen liitännät | Verkkosoittimen monipuolisuus | HEOS-monihuonetoisto verkkosoittimessa Verkkosoittimen viileä sointi | Vahvistimen bassokorostus ilman source directiä HYVÄ HINTA-LAATUSUHDE DENON DCD-800NE, DNP-800NE & PMA-800NE | TESTI 103305_.indd 41 21.1.2019 13.54.50. Analog mode kytkee kaikki digitaalipiirit ja otot pois. Cd-soittimen ja vahvistimen suurimmat valtit ovat suoraviivainen käyttölogiikka ja luokassaan hyvä suorituskyky – puhumattakaan miellyttävästä sointimaailmasta. Muuten bassot korostuvat pari desibeliä. Linjaja digilähdön lisäksi on tervetullut säädettävällä antotasolla varustettu esivahvistinliitäntä, jonka avulla soittimen voi kytkeä suoraan aktiivikaiuttimiin. Levysoitinotto on suuri plussa. Source direct ohittaa sävynsäädöt ja kanavatasapainon säätimen
RAPORTTI | HIFIMATKALLA NORJASSA: NEBY HIFI JA OSLO HIFI CENTER 42 101815_.indd 42 21.1.2019 14.36.32. Tarinaa kertoessaan hän nojaa Steinway & Sons -konserttipianoon. Kaikille ei ole riittänyt hyllytilaa. Seinätelineissä lepää valtava määrä vanhaa hifiä. Myöhemmin kuulen, kuinka hyllyllä lepäävä McIntosh 3500, The Grateful Dead ja George Lucas istuvat samaan tarinaan. Ensin vierailemme 45 vuotta hifialan maahantuontipuolella olleen Neby Hifin päätoimistolla, jossa tulemme näkemään ja kuulemaan jotakin mielenkiintoista. En mene vannomaan tarkkaa versiota. Katselen ympärilleni. Kaiuttimina on JBL:n 60000-sarjalaiset. Ilmassa leijuu mieto savukkeen aromi. Toimiston oven vieressä on vintagehifiä. Kirpeä ilma piristää kummasti, ja aurinkokin näyttäytyy pilven lomasta. Noguchi-pöydälle on nostettu juotavaa vieraille. Yhtäällä valtavat Tannoyt, toisaalla lisää massiivisia JBL-kaiuttimia. Ensin mainitulle ei tosin ihan pieni hylly edes riittäisi, joten se siitä. Veni, Vidi, Vintage Kapuamme vielä yhden kerrosvälin ylemmäs. Vintage-Millereitten keskeltä löytyy valtava pöytä. Sen ja kaiken elektroniikan lisäksi useat massiiviset kaiuttimet kertovat menneen ajan patinassaan hifin kulta-ajasta. Toinen kohteemme on Oslo Hifi Center -liike, jossa esillä on muun muassa ainutlaatuinen McIntosh-kattaus. Oven takaa aukeaa suuri toimistotila. Matkan isäntä, Neby Hifin Sebastian Lindgren valottaa päiväreissumme kohteita. Vanhat tiiliset tehdasrakennukset luovat alueelle kummallisen, seisahtuneen ilmapiirin. Hämmästelyni keskeytyy, kun paikalle saapuu itse herra Erling Neby. Puolen tunnin junamatkan ja lyhyen taksiajelun päätteeksi saavumme paikalle. Useimmilla laitteilla on oma historiansa, kertoo Lars Christian Reinsborg, Neby Hifin nykyinen toimitusjohtaja. On kuin olisimme astuneet ajassa vuosikymmeniä taaksepäin. Ja paljon muuta. Vaikka alkava lento on lyhyt, ehtii siinä juuri ja juuri kumota kupposen lämmintä aamupalaksi. Hifiesitteiden ja muun odotetun promomateriaalin sijaan pöytä notkuu vedoksista, maalauksista, taiteesta sen eri muodoissa. Erikoisia ja harvinaisia, kuinkas muutenkaan. Varsinainen kuuntelukattaus nautitaan Eamesin Compact-sohvalla istuen. Ikkunoista taittuva kajastus paljastaa näkymää valon ja varjon leikein. Ennen kuuntelua Lars Christianin kasvoille nousee veijarimainen hymy. Ja se on vasta alkua. Eikä mitä tahansa ryönää vaan legendoja toisten perään. Astumme ulko-ovesta sisään ja kapuamme kerroksen verran portaita. Oven takaa paljastuu kokonaan toinen todellisuus. Tuntuiko Liisasta tältä, kun hän putosi kaninkoloon, mietin. Minne katse vaeltaakin, se löytää kasoittain harvinaista katsottavaa ja kuultavaa. Aivan lähistöllä on syntynyt muun muassa ECM:n legendaarisia äänitteitä, kertoo Sebastian. Pieni lentokone täyttyy vähitellen aamukahvia janoavista työmatkalaisista. Hän johdattaa minut kohteliaisuuksien jälkeen omaan toimistoonsa. Liekö lähdössä vai tulossa, mietin. Marantzia, Leakia, Qu ad ia sekä tietysti McIntoshia. MCINTOSHIN JALANJÄLJILLÄ HIFIMATKALLA NORJASSA: NEBY HIFI JA OSLO HIFI CENTER Huurteinen lokakuun aamu piilottelee vielä aurinkoa. Joukossa muun muassa Kef Bladet. Massiivinen äänisenkki, jonka tiedetään soivan erinomaisesti. Yksilöön, jonka äärellä muassa Keith Jarrett on ynissyt takoessaan koskettimia inspiraation kukkeudessa. Rakennuksissa on muun muassa studioita ja muuta kulttuurialan toimintaa. Vähitellen sisäistän eteeni aukeavan näyn kerroksittaisuuden. Huomaan suuni jääneen auki. Yksi seinällinen on täynnä hieman modernimpaa kaiutintarjontaa. Heti ovensuussa, upean taideteoksen alla seinään nojailee JBL:n 1950-luvun Paragon. TEKSTI JA KUVAT: JUSSI ARVIO R eilun tunnin aikana ehtii myös vaihtaa matkaseuran kanssa muutaman sanan. Design ja taide johdattelevat kokijan todellisen herrasmiehen mancave-tilaan. Yksi huone on täynnä levysoittimia. Hetken silmäiltyäni huomaan, että siellä täällä on laadukkaita design-huonekaluja ja taidetta. Taustalla seisovien massiivisten putkitoimisten Marantzien sijaan päätteiksi on valikoitunut matkan teemaa mukailevasti äijäluokan McIntoshit. Toimittaja ihmemaassa Laskeudumme lievän turbulenssin keinuttelemina. Lattialla huilivat muun muassa sellaiset sorvit, kuten EMT 927 ja -930st
Herrat Reinsborg ja Neby, välissä Ryghin ”Möbius standing”. Ripaus Nebyn kokoelmasta. HIFIMATKALLA NORJASSA: NEBY HIFI JA OSLO HIFI CENTER | RAPORTTI 43 101815_.indd 43 21.1.2019 14.36.49. Avantgarde Trio, kaiutin kuin taideteos. Historia tässä ja nyt
JBL Paragon, 1950-luvun äänitaideteos. RAPORTTI | HIFIMATKALLA NORJASSA: NEBY HIFI JA OSLO HIFI CENTER 44 101815_.indd 44 21.1.2019 14.37.15. McIntosh XRT 2.1K ottaa mittaa Ari ”mäkkäri” Niemestä. Raskasta hifiä Audiovectorin ja T+A:n tyyliin. Pilkahdus Neby Hifin sykähdyttävään maailmaan
HIFIMATKALLA NORJASSA: NEBY HIFI JA OSLO HIFI CENTER | RAPORTTI 45 101815_.indd 45 21.1.2019 14.37.47. Hifihuoneen Ari ja vintagen kutsu. Pala Stax-taivasta by Oslo Hifi Center. Mustikka ja omena; Martin Logan ja Adytonin linjalähde. Hevimpää Burmesteria ylijäämäongelmaisille. Oslo Hifi Centerissä tunnistetaan kuulokehifistelyn kasvu. Saa koskea..
Sen seurauksena kaiuttimen superdiskanttipari paloi. Kuunteluhuoneita valtavissa liiketiloissa on ainakin kymmenkunta. Lars Christianin tyytyväinen ilme saa perustelut. Huoneesta on työstetty Pohjoismaiden runsain McIntosh-näyttelytila. Viimein istumme alas ja annamme herra Tømmervikin toimia dj:n roolissa. On kuin Oslossa olisi joka päivä tarjolla hifimessut! Pikaisen kierroksen jälkeen astumme ”siniseen huoneeseen”. Liikkeen omistaja Geir Tømmervik on rakentanut yhteen huoneista erikoiskattauksen. Hän pahoittelee, että edeltäneen perjantain kuuntelusessiot venyivät pikkutunneille. Kaiutin jäsensi vasemmalle miksatut rummut jäätävän tarkasti ja oikeassa koossa. Vaikka aivan ylin kaista saattaa jäädä hieman vajaaksi, niin kokemus on kaikin puolin huikean nautittava. Havaitsin myös, että hennommalla materiaalilla vääntö vei jo sivupoluille. Lopuksi Norjako kallis. No, ensi kerralla sitten. Ääni oli selvästi amerikkalaista V8-ainesta. Huoneen toisella sivulla edellisestä demosta jääneet paremman pään Burmesterit saavat siis levätä. Yhdessä huoneista on esimerkiksi pelkästään Gryphonin tuotteita, toisessa Wilsonin kaiuttimet, kolmannessa kookkaat Avantgarden torvet, neljännessä teetetyt betonirunkoiset erikoisversiot Audiovectorin lippulaivoista, valtavat T+A:n monoblokkivahvistimet ja niin edelleen. Lounaan sentään syömme välissä. Samoin levyliikkeessä myynnissä ollut siisti ja toimiva Tandberg 3011 -viritin, jonka olisi saanut satasella. Tila on korkea, mutta etäisyys kookkaisiin kaiuttimiin jää melko lyhyeksi. Uudet eivät ehtineet perille ennen vierailuamme. Muutaman musiikkinäytteen aikana on kuitenkin todettava, että ääni on varsin maukas. Muutaman tunnin design-, taideja hifielämyksen jälkeen on aika jättää kypsän hifistin korvakarkkimuseo taakse ja siirtyä seuraavaan kohteeseen. Kuultavissa on McIntoshin suurimmat linjalähteet mallia XRT 2.1K. Saamme hetken leikitellä vapaasti laitteiden kanssa. Päätteiksi on poimittu MC 1.25KW -monot ja etuseksi putkitoiminen C2600. Varsinainen herätys on tarjolla olevien merkkien ja mallien rikkaus. Samoin Wilson Audion kaiutinpari. Tässä on kaiutin heille, jotka kaipaavat pa:n iskevyyttä ja hifikaiuttimen erottelua ja ulottuvuutta. Linjalähdekaiuttimia ja vahvistimia valmistava Adyton ei ole mikään tähdenlento. Näyte toisensa jälkeen osoitti myös sen, että kuutiotuumissa se salaisuus piilee. Kyseessä on ilman muuta yksi kuulohistoriani vakuuttavimmista seteistä. En silti kelpuuttaisi sitä Bachin kosketinpartitoille tai edes Claudio Monteverdin Vespro della Beata Verginelle. Tällaiselle tilalle olisi varmasti kysyntää suurissa ostoskeskuksissa, jossa se harrastava osapuoli voisi viettää aikaa toisten viihtyessä perinteisen shoppailun parissa. Oslo Hifi Center ja McIntosh XRT 2.1K Vaikka olen matkoillani nähnyt runsaasti erilaisia hifiliikkeitä Yhdysvalloista Afrikkaan, on toistaiseksi vakuuttavin kaikista Norjassa. Siis euroissa. Vain treenaamattomien käsivarsieni hentous esti kauppoja toteutumasta. Äänilähteenä toimii Mcintoshin cd-soitin, jonka malli jää katsomatta. Veikkaan, että niin basarin tiukkuutta kuin kantti-iskun terävyyttäkin metsästävä olisi hyväksynyt McIntosh-setin otteen ja painotuksen. Kolme ja puoli seinällistä sinisenä loistavia mittaristoja on hämmentävä kokemus ja globaalistikin harvinainen ilmestys. RAPORTTI | HIFIMATKALLA NORJASSA: NEBY HIFI JA OSLO HIFI CENTER 46 101815_.indd 46 21.1.2019 14.38.10. Niin sanottua perushifiä ei juurikaan ole näkyvillä. Sellaista, jota ei saa aikaiseksi pienellä tilavuudella, koolla tai turbolla. Boys with toys ja niin edelleen. Turhan kriittiseksi ei ole edes tarvetta heittäytyä, sillä kyseessä on puutteineenkin end game -tason kokemus. Itse muistelin, kuinka aikanaan innostuin 1990-luvun Adytonin Opera-vahvistimesta. Ennen demoilua Geir kertoo toisen yhtiönsä Adytonin toiminnasta ja tarjonnasta. Toivuttuani päivän toisesta hifishokista pääsemme varsinaiseen asiaan. ?n Kohde, jota hifisti ei voi jättää Oslossa väliin. Hyvä niin, sillä paluukoneemme oli tupaten täynnä. Oslo Hifi Center onkin jo itsessään lennon arvoinen kokemus. Tiedoksi siis mahdollisille omistajille. Äänessä on vaivattomuutta, auktoriteettia, särmää ja purevuutta. Samoin veitsenterävä tarkkuus ja tasapainoisuus myös suurilla voimakkuuksilla. Jokainen on erikseen varattavissa, ja kattaus rakennetaan tietysti kuulijan toiveiden mukaisesti. Kuka ottaa kopin. Sopivilla näytteillä kaiutin on yksi parhaista kuulemistani. Hifimäinen kulmikkuus ja kovuus ovat poissa. Ainakin käytetyt, minttikuntoiset vinyylit ja cd:t olisivat vaihtaneet omistajaa jopa kotimaata edullisemmin. Köhäisen nyrkkiini, hymyilen ja isken silmää ymmärtävästi. Esimerkiksi soitettu versio Dave Brubeckin Take Fivesta on paras koskaan kuulemistani. Sen sijaan Pink Floydit, vanhat Zeppelinit ja Black Sabbathit olisi ollut hieno kokea. Katso videokooste matkasta sivuiltamme www.hifimaailma.fi. Se olisi kuulemma edelleen huollettavissa. Sen valtava dynamiikka on koettava
Kuka onkaan vastuussa. JUSSI ARVIO J oskus toivon, että olisin päätynyt vaikkapa postimerkkeilyn pariin. Kuuntelu omassa tilassa kertoo, kuinka paljon absoluuttisesta potentiaalista hukkuu matkan varrelle. Kun haaviin jää perhonen, se on helppo identi oida. Kyseessä oli vuoden 2011 Rocky Mountain Audio Festin seminaaritaltiointi, jossa herra John Atkinson (Stereophile) valotti asiain laitoja. Toimittajat ovat läpimätiä. Ainakaan Ylen Eränkävijöiden hieman Kaikesta huolimatta moni meistä havahtuu harrastusarkeensa haavi auki; lehdistön lempilapsi saattaa kuulostaa kotona kovin vaatimattomalta. Joskus radikaalistikin. Joskus kiroan koko touhua ja monesta eri syystä. Kas kun suunnittelija on käyttänyt tiettyä ideaalia, joka ei enää loppukäyttäjällä välttämättä ja jopa todennäköisesti toteudu. Pahimjuuri toisin päin. Mittaukset eivät tietenkään poista kuuntelun merkitystä. Kun sitten raahaat samaisen purkin huoneesta A huoneeseen B, niin sen ulosanti muuttuu. Kaikesta huolimatta moni meistä havahtuu harrastusarkeensa haavi auki; lehdistön lempilapsi saattaa kuulostaa kotona kovin vaatimattomalta. Sillä loppujen lopuksi kaiutin on vain kalpea kajastus todellisuudesta ja parhaimmillaankin heikko kompromissi. Päätin sitten sortua äänentoiston pariin. Kaiuttimen mittaukset kertovat lähtökohdan ja perusedellytykset eli viitekehyksen sen parhaasta mahdollisesta potentiaalista. Kun tuo viaton luontokappale on saatu hengiltä, voi sitä ihailla lasin takaa eikä se enää muuksi muutu. Toisin on hi n kanssa. Eikä perhosten keräilykään olisi välttämättä niin tylsää miltä se äkkiseltään vaikuttaa. Palstojen mielipidemeristä on helppo ammentaa kousallinen syyllisiä; valmistaja on ostanut kirjoitetun sanan puolelleen. Videon jälkeen on helppo ymmärtää, miksi kaiutin ei ole perhonen. Re eksi sitä ja suljettu tätä, dipoli sinne ja kotelo tänne. Luulet tuntevasi esimerkiksi kaiuttimen sen ominaisuuksien tai toteutustavan perusteella. Niiden perusteella teet ennakkopäätelmän sen äänestä. Joku siivekäskin saattaa joskus videolla vilahtaa. Pikemminkin Katselin tovi sitten YouTubesta erinomaisen pätkän kaiutinmittausten tulkinnasta. Aivojemme ja korviemme ansiokkaan yhteistyön ansiosta voimme kuitenkin nauttia ajoittain hyvinkin onnistuneista valheista. Valkosiipinen siniraitapöhlökkä tai höhhökaakkiainen, 101822_.indd 47 21.1.2019 14.39.32. RMAF11: Loudspeaker Measurements Explained, John Atkinson, Stereophile Editor https://youtu.be/j77VKw9Kx6U höhlön hahmon mukaan, joka kohkaa ja häslää haavi kourassa pitkin rämeitä ja lepiköitä. Runsaasti raitista ilmaa ja niin edelleen. 01/2019 | KOLUMNI PERHOSEFEKTI kirja tuntee ne kaikki. Sillä kaikkihan on yhtä suurta salaliittoa ja käärmeöljyilyä. Mutta ei. Kauppias myy vain kate edellä. Joku on jo määritellyt ja kirjannut lajin ja sen ominaispiirteet. Kuten Atkinson ansiokkaasti esimerkkien avulla kertoo, on kuulluille ristiriidoille perustellusti sijansa. Tässä vaiheessa yksi aloittaa kaapelijumpan, toinen ilmoittaa vahvistimensa myydään-listalle, ja piiri pieni pyörii. millaan oma kokemus on jopa ristiriidassa kirjoittajan kokemusten kanssa. Kaikkihan nyt fysiikan, inertian ja sähkömekaniikan perusteet ymmärtävät
RIVAKKAA DYNAMIIKKAA HERMUSET: AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD -KAIUTIN Torvilla on ystävänsä, ainakin musiikinkuuntelussa. Torvikaiuttimiin erikoistuneen Avantgarde Acousticin DUO XD -malliin tutustuttaessa kävi nopeasti selväksi, että sillä on oma vahva luonteensa – onneksi hyvä sellainen. TEKSTI: MATTI HERMUNEN | KUVAT: VALMISTAJA HIGHEND | HERMUSET: AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD -KAIUTIN 48 101997_.indd 48 21.1.2019 14.41.03
Sitä pienempiä ja edullisempia on kaksi, hintaportaikossa ylöspäin niin ikään kaksi. Takaseinän mittaisessa elektroniikkaosassa on kaksi 500 watin vahvistinta, liitännät kaiuttimille ja linjatasoiselle signaalille sekä usbja verkkoliitännät ohjaukselle. HERMUSET: AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD -KAIUTIN | HIGHEND 49 101997_.indd 49 21.1.2019 14.41.18. H innaltaan ja kooltaan Avant garde Acoustic DUO XD asettuu malliston puoliväliin. Teräsputkikehikon kannatteleman subwooferkotelon yläosaan on upotettu diskantti, josta näkyy vain sen torvi. Alnico-magneeteilla varustettujen torvielementtien ansiosta koko järjestelmän herkkyys on huikea 107 desibeliä. Koska lähes kaikista malleista on tarjolla vaihtoehtoja, valinnanvaraa riittää. Suurimman Trion kaveriksi Avantgarde tarjoaa torviperiaatteella toimivan, yhteensopivista moduuleista kasvatettavan Basshornin. Käsisäätöjä varten on pieni näyttö ja painikkeet. Torvikaiuttimen bassotoistoa ei saa ulottumaan kovin alas, ellei siitä tehdä suurikokoista. Lähes metrin korkuisen basso-osan kaksi 12 tuuman elementtiä jäävät katseilta piiloon paneelilautojen ja kankaan taakse. Muodoltaan ja kooltaan karskit tukijalat ovat kätevät käyttää. Avantgarden pienemmissä malleissa alimman alueen toisto hoidetaan aktiivisella, samaan pakettiin rakennetulla bassolla. Ronski rakenne DUO XD:n suunnittelijat lienevät ymmärtäneet, ettei näin isoa kaiutinta kannata yrittää piilottaa. Ehkä siksi on päädytty krouvin teolliseen mutta viimeisteltyyn ulkoasuun. Kotelon yläpuolella on kolmen tuen varassa jäähdytysrivoilla varustettu keskialue-elementin putki ja sen etuosaan kierretty 600 millimetrin torvi
Käyttöohjeen mukaan paras balanssi eri alueiden kesken syntyy, kun basso-osan yläpinta näkyy kuuntelupaikalle. Tätä varten kaiuttimen etupäätä piti laskea jalkojen korkeussäädöllä. Riittävän äänenpaineen saamiseen ei tarvita paljon watteja, varsinkin kun tehoa nielevän alimman alueen toistosta vastaa aktiivinen basso-osa. Lisäksi on säädöt signaalin viiveelle, suurimmalle sallitulle voimakkuudelle sekä jopa dynamiikan rajoitus, jos sellaista joskus tarvitaan. Jakotaajuuden säädön vaikutusta tehostaa mahdollisuus korostaa tai vaimentaa toistoa 30 hertsissä ±6 desibelin rajoissa. Digitaalisen jakosuotimen asetuksia pystyy muuttamaan takapaneelista tai vielä monipuolisemmin verkkotai usb-liitäntään kytketyllä tietokoneella. Sisäänajoa DUO tarvitsee noin 40 tuntia, onneksi se oli hoidettu etukäteen. DUOn sovittamista kuuntelutilaan ja toiston virittämistä oman maun mukaiseksi helpottaa säädettävä basso-osa. Herkkyyden kääntöpuolena kohinavammaisen vahvistimen kanssa saattaa syntyä ongelmia. Monipuoliset liitännät ja säädöt Perusasennuksessa DUO XD:n takapaneelin kaiutinliittimiin kytketään kaiutinjohdot, liittimistä vedetään signaali keskiäänitorvelle, tuupataan virtajohto vahvistinmoduuliin ja virrat päälle. Säätöyhdistelmiä on kaikkiaan 20, ja onneksi ne kuvataan selkeästi ohjeissa. Suoraan kohti kuunneltuna toisto on intensiivisempää, lähelle tulevaa, ja samalla keskiesiintyjän fokus voi olla parempi. HIGHEND | HERMUSET: AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD -KAIUTIN 50 101997_.indd 50 21.1.2019 14.41.34. Hurinoiden ja muiden häiriöiden syntymistä ehkäistään bassoja torviosien välisellä maajohdolla. DUO XD saattaa olla houkutteleva vaihtoehto pienitehoisten a-luokkaisten tai putkivahvistimien käyttäjille. Tuplavahvistus onnistuu lisäämällä keskiäänelle ja diskantille oma vahvistin. Avantgarde suosittelee normaalikäytössä edellisiä vaihtoehtoja, mutta mahdollista on myös tuoda basso-osalle oma linjatasoinen signaalinsa rcatai symmetristen xlr-liitäntöjen kautta. Valitut säädöt näkyvät näytössä. Jos DUOn oma vääntö ei riitä, saadaan takapaneelin xlr-annosta signaali erillisille lisäbassoille. Tällöin ylemmän alueen toisto rauhoittui sopivasti mutta stereo-ominaisuudet säilyivät. Valmistaja kehottaa kokeilemaan erilaisia suuntauksia. Kuunteluetäisyydeksi asettui 3,8 metriä, kaiuttimien väliksi 2,3 metriä ja niiden etäisyydeksi etuseinästä 2,1 metriä. Alussa kuuntelin kaiuttimia melko suoraan kohti suunnattuna, mutta pitemmän päälle käänsin niitä poispäin, niin että suuntaus oli jonkin verran hartioista ulospäin. Takapaneelin säädöillä asetetaan basson kokonaisvoimakkuus, muutetaan sen jakotaajuus sekä korostus tai vaimennus. Digitaalisen jakosuotimen asetuksia pystyy muuttamaan takapaneelista tai vielä monipuolisemmin verkkotai usb-liitäntään kytketyllä tietokoneella. Ohjelmassa on esimerkiksi välille 10–500 hertsiä kymmenen säädettävää suodinta, joista jokaisen taajuuden, muodon, jyrkkyyden ja vaikutuksen suuruuden voi valita vapaasti. Jakotaajuutta nostamalla tai laskemalla alempi alue saadaan soimaan täyteläisemmin tai keveämmin. Avantgarden kotisivuilta ladattava ohjelma tarjoaa korjailuun käsisäätöjä merkittävästi kattavammat työkalut. Enemmän tai vähemmän eteenpäin suuntauksella ääni rauhoittuu, mutta samalla stereokuvan tarkkuus saattaa heikentyä. Sijoitus ja suuntaus Kaiuttimet hyötyivät kaukaa kuuntelusta, ja onneksi sopivin matalien toisto löytyi samalta alueelta
Kaiken kaikkiaan kaiuttimen ääni on paikoitellen erinomainen, suorastaan vangitseva. Kokonaisuutena kuitenkin varsin poikkeuksellinen ja positiivinen kokemus. Kaiuttimen kulmaa kääntämällä asiaan voi jonkun verran vaikuttaa, mutta sitä ei voi täysin häivyttää. Äänikuva on korkea, ilmava ja livemäinen. Ongelma kuuluu lähinnä läpitutuilla äänityksillä. Ulotteikkuudesta huolimatta siinä on myös pakotonta tarkkuutta. Lähes kaikilta vähemmän tutuilta levyiltä löytyy äänikuvassa uusia asioita ja kummallisen kuuloisia kaikuja. Hauska ilmiö on myös se, että osa hyvin lähelle miksatusta tavarasta, kuten hyvin äänitetty naislaulaja, löytyy äänikuvassa kaiutinlinjan etupuolelta, parhaimmillaan sylistä saakka. TOISELLA KORVALLA: MIKAEL NEDERSTRÖM HARVINAISEN LÄSNÄ OLEVA ja epäkaiutinmainen soundi. Aivan kovimmalla luukuttamisella alapää saattaa aavistuksen puutua, mikä kuuluu lievänä kompressoitumisena. Lievästi torvimainen väritys ei ole sinänsä suuri, mutta muuten mallikelpoisessa esityksessä se tuottaa varsinkin lauluääniin, viulun sävyihin ja kitaran näppäilyyn oman lisänsä. Loistoa himmentää pykälän verran balanssi, jota luultavasti voi hiukan lieventää keskialueella erityisen vaimealla akustiikalla. Kokonaisuutena bassopää kaiuttimessa on dynaaminen, hyvällä tavalla kuivakka ja ulottuu alas saakka. Osaltaan ilmiöön saattaa vaikuttaa myös se, että yläbasso on enemmänkin niukka kuin runsas. Ääni irtoaa kepeästi kaiuttimesta, jos äänitteessä on vähänkään potentiaalia siihen. Tämä kuuluu yhtä lailla kuivilla studio äänitteillä sekä aitoa tilaa sisältävillä tallenteilla. Tässä vaiheessa voimakkuutta on kuitenkin sen verran paljon, ettei subbaria tule ikävä. HERMUSET: AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD -KAIUTIN | HIGHEND 51 101997_.indd 51 21.1.2019 14.41.48. Sointitasapaino ei ole aivan täydellinen, sillä vaikka ääni on suhteellisen neutraali, keskialueella on jonkin verran nasaalia sävyä
Mutta nämä ovat vasta perusasioita, jotka hifikaiuttimen tulee hanskata. Ne tarjoavat valloittavan elävää musiikkia, joka kulkee ja jossa on tavattoman paljon samaan aikaan yksityiskohtia sekä kokonaisen musiikin menoa. Mutta kun DUO XD:n tilalle vaihtuivat lennosta tavalliset normaalikorkuiset laatikkokaiuttimet, oli ero iso. Kokeilkaa itse. Ääni tuli aika ylhäältä. Ensituttavuutena DUO XD:t olivat miellyttävä kokemus. Se ei käytännössä haitannut, eikä kukaan Avantgardeja kuunnelleista sitä erikseen kommentoinut. Tämä helposti pelkästään jyräävästi junnaava kappale saa Avangarden avulla uutta eloa, kun sen näennäisesti yksitoikkoisen junttauksen alta paljastuu varsinkin alemman alueen dynamiikan moninaisuus – ja Neilin mallikas kitarointi soi entistä monipuolisemmin. Kysymys onkin siitä, mitä periaatteessa hyvä kaiutin tuo edellisen lisäksi. Tottakai DUOt soivat tarvittaessa erittäin kovaa, niiden toisto ulottuu voimalla kellarikerroksiin ja äänikuvalliset asiat ovat kunnossa. Kokonaan eri aikakauden ja lajin musiikilla (Monteverdi; Combattimento di Tancredi e Clorinda) avarassa tilassa olevat esiintyjät asettuivat tarkasti paikoilleen suhteessa toisiinsa, laulajien äänen luonne vakuutti sekä vanhojen soittimien omanlaiset soinnit olivat herkullisen monipuolisia. Kokoa ja näköä on, joten pieniin tiloihin kannattaa harkita Avantgarden pienempiä malleja. Rivakka dynamiikka Dynamiikkaa kuvaa ehkä parhaiten sana rivakka, koska musiikin äkkinäiset nousut ja laskut hoituivat vaivattomasti. AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD Hinta 32 350 €/pari Edustaja Tur-Pex Lisätietoja www.tur-pex.com www.avantgarde-acoustic.de/en/ Mitat (lxkxs) 67 x 169 x 60 cm Paino 88 kg Toimintaperiaate 3-tie, keskiääni ja diskantti torvilla, aktiivisubwoofer Suurin suositeltava teho 100 W (keskiääni ja diskantti, basso aktiivinen) Nimellisimpedanssi 18 Ohm Elementit -basso 2 x 200 mm -keskialue 670 mm, torvi -diskantti 180 mm, torvi Jakotaajuus 170 Hz, 2 000 Hz Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Ei Näillä lähtee Tutulla hyvin tehdyllä materiaalilla DUOt vievät jalat alta ja kuuntelijan mukanaan. Nyt se kuului loppuun asti, kun normaalitapauksessa Jarrettin meuhkatessa se tahtoo jäädä pianon äänen taakse. Ne ovat analyyttiset kaiuttimet, jotka pystyvät tekemään tämän ilman kovuutta tai riipivyyttä. ?n Tutulla hyvin tehdyllä materiaalilla DUOt vievät jalat alta ja kuuntelijan mukanaan. DUO hyötyy kauempaa kuuntelemisesta, sillä ainakin tässä kokeilussa äänikuvan eheys ja sen yhtenäisyys paranivat, kun kuunteluetäisyys kasvoi. Kuten sanottu, en kokenut sitä rasitteeksi. Vaikka ajan mittaan kuva tarkentuu ja parannuskohtia on helpompi nähdä, ei perusvaikutelma muutu. Straussin Alppisinfonian lukuisissa torvipitoisissa kohdissa oli varsinkin puhaltimissa ja joskus jousistossa välillä nasaaleja, tarkoittaen nenä-äänisiä, sävyjä tai häivähdyksiä niistä. Ne aukaisevat oven äänitteeseen musiikillisesti nautittavalla tavalla. HIGHEND | HERMUSET: AVANTGARDE ACOUSTIC DUO XD -KAIUTIN 52 101997_.indd 52 21.1.2019 14.42.06. Oivallinen, omanlaisensa DUO XD:n toistolle luonteenomaista oli helppous ja yleinen läpinäkyvyys, joka ulottui ylimmiltä alueilta basson perukoille. Läpinäkyvyys oli omaa luokkaansa. Kannattaa kuitenkin katsoa oheiset Mikael Nederströmin kommentit tältä osin. Torville tyypilliseksi sanottua äänen värittymistä löytyi, mutta omaan makuuni ei häiritsevässä määrin. Täyteen ahdetun Massive Attackin Mezzaninen synkkä maailma avautui totuttua monipuolisemmin. Lähes puolituntisessa ensimmäisessä osassa Jarrett polkee silloin tällöin tahtia. Vaikka ajan mittaan kuva tarkentuu ja parannuskohtia on helpompi nähdä, ei perusvaikutelma muutu. Jos tähän yhtenä syynä on se kuuluisa torvisoundi, niin hyvä. Neil Youngin muutaman vuoden takaisen Ramada Innin (Psychedelic Pill [Reprise]) alussa DUO XD:t tuovat voimalla esiin basson dynamiikan elämisen. Eppujen koostelevyllä keskibasson ja virvelin isku olivat oivallisia. Hintana saattavat olla satunnaiset väritykset, mutta niiden merkitys omalla kohdalla kannattaa todeta koekuuntelulla. Keith Jarrettin Kölnin-konsertissa (The Köln Concert [ECM]) DUO XD kertoi uudella tavalla, kuinka paljon pianon korkeissa äänissä tuntui olevan rupisuutta sekä toiston pienen satunnaisen huojunnan
103315_.indd 53 21.1.2019 14.43.33
Viime vuonna sen malliston huipputason tuntumaan ilmaantui mielenkiintoinen Stabi R, joka debytoi syksyn messuilla. PAINOKKAASTI PARHAUDEN PARTAALLA SILLÄ KORVALLA: KUZMA STABI R -LEVYSOITIN & 4POINT 9 -ÄÄNIVARSI Slovenialainen Kuzma on jo yli kolme vuosikymmentä valmistanut omaehtoisia highend-luokan levysoittimia. TEKSTI: JAAKKO ERÄPUU | KUVAT: VALMISTAJA JA JAAKKO ERÄPUU PARTAALLA SILLÄ KORVALLA: KUZMA STABI R -LEVYSOITIN & HIGHEND | SILLÄ KORVALLA: KUZMA STABI R -LEVYSOITIN & 4POINT 9 -ÄÄNIVARSI 102381_.indd 54 21.1.2019 14.56.20. Saimme sen kokeiltavaksi jo aiemmin julkistetun 4Point 9 -äänivarren kanssa
Kokeilussa käväissyt kattaus meneekin sitten jo hiukan viisinumeroiselle puolelle – ilman äänirasiaakin. Maahantuoja toimitti Stabi R:n mukana hopeisella varsijohdotuksella varustetun 4Point 9 -äänivarren ja sen nokkaan SoundSmith Paua II -äänirasian. Melko mittava sortimentti siihenkin nähden, että edullisimmankin Kuzman levysoittimen, äänivarren tai rasian hankkiminen edellyttää vähintään nelinumeroista sijoitusta. Ja jos nämä kuosit eivät miellytä, kuvetta kaivamalla ja erikseen tilaamalla onnistuvat muutkin värit. jalat ja kylkeen kiinnitettävät äänivarsialustat. Kokonaispainosta reilun neljäsosan haukkaa sandwich-rakenteinen alumiini–akryylilevylautanen, joka on päällystetty kiinteällä matolla ja jonka laakerointi on toteutettu käänteinen rubiini/kuulalaakeri -periaatteella. Soittimen vakiovarustukseen kuuluu myös keskitappiin kiertein kiristettävä klamppi. Paua II:n antojännite on mi-rasiaksi pienenpuoleinen, pikemminkin mc-askeille tyypillinen 0,4 millivolttia. Niinpä sen liikkuvien osien massakin on vähäinen, mistä on paljon iloa toiston puhtautta ja nopeutta silmälläpitäen. Valualumiinisen varsihyllyn voi halutessaan kiinnittää soittimen molemmille sivuille, jolloin varsien lukumäärää voi kasvattaa jopa kolmeen kappaleeseen. Molemmille nopeuksille (33/45 kierrosta minuutissa) löytyy omat hienosäätöruuvinsa. Contact line -neulahionnalla ja teleskooppisella neulanvarrella silattu rasia painaa kymmenisen grammaa, ja sen toistovasteeksi kerrotaan 20–20 000 hertsiä, ±1 desibelin rajoissa. Tyyppimerkintänsä mukaisesti neljällä laakerointipisteellä varustetun äänivarren tehollinen massa on 13 grammaa, ja sen konstruktioon kuuluu kaikkien optimigeometriaan vaikuttavien suureiden säädettävyys. Levylautasen pyörimisestä huolehtivat tasavirtamoottori ja hihna, jota Kuzma kuvailee venymättömäksi, mikä tuli soitinta soittokuntoon viritettäessä todettua lähes paikkansapitäväksi luonnehdinnaksi. Stabi R/4Point 9/Paua II ei jättänyt talon kalustolle mitään jakoa paremmuuden suhteen, vaikka tiettyä sukulaisuutta olikin havaittavissa. Hihnan materiaali on myös siinä määrin nahkeapintaista tavaraa, että venymättömyyden lisäksi voisi puhua luistamattomuudesta. Vaan kuinka ollakaan, vinyyli vaipui unholaan vain noustakseen taas vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen uudelleen pinnalle, joskin vain marginaalisessa mittakaavassa hardcore-hifiharrastajien hellimäksi formaatiksi. Muutamat kokeilussa käyneet paremman luokan lajitoverit ovat osoittaneet sille kaapin paikkaa, mutta ne ovat kyllä sitten edustaneetkin tuplasti kalliimpaa hintaluokkaa. Ja näinhän siinä sitten melkein kävikin. Uusien yrittäjien ohessa suurin osa alalla pitkään vaikuttaneista toimijoista on yhä mukana kuvioissa, jopa vuosittaisin tuotelanseerauksin ja mittavin mallistoin. Avoimuutta, vakautta ja esillepanon eheyttä esiintyi molemmissa kattauksissa, mutta vierailija kolme kertaa kalliimpana ja vähintään tuplasti raskaampana asetti toistolle rajat, joihin referenssi ei yltänyt. Stabi R:n järeys kattaa myös sen alla sijaitsevat säätöSILLÄ KORVALLA: KUZMA STABI R -LEVYSOITIN & 4POINT 9 -ÄÄNIVARSI | HIGHEND 55 102381_.indd 55 21.1.2019 14.56.32. Jos eurooppalaisen hifiskenen trendi-indikaattoreina pidetään merkittävimpiä vuotuisia highend-messuja ja kymmenen vuoden aikajanaa, levysoitinvalmistajien määrä on pikemminkin kasvamassa kuin hiipumassa. R niin kuin raskassarjalainen Yhdestä alumiinilohkareesta jyrsitty, sisäänleivotulla virtalähteellä varustettu Kuzma Stabi R edustaa 36 kilon massoineen levysoittimien raskasta sarjaa. Kuzmallahan on omiakin mc-rasioita, mutta koeponnistuksen aikoihin niitä ei ollut käytettävissä. No, eroista osa, ehkä suurinkin, saattoi johtua äänirasioiden ominaisluonteista tai niiden sähköiS lovenian Kranjissa levysoitinkaluston valmistuksen vuonna 1983 aloitelleen hienomekaanikko Franz Kuzman luotsaama firma pystytteli tuotantolinjaansa mielenkiintoiseen aikaan, sillä markkinoille oli juuri saapunut uusi formaatti, cd-levy, jonka ennustettiin alta aikayksikön suistavan vinyylilevyjen sorvaamisen katoavaksi kansanperinteeksi. Tai vähän ylikin. No, Peter Ledermanin luotsaaman SoundSmithin rasiat ovat kovassa kurssissa maailmalla, ja mi-tyyppinen Paua II putoaa hyvin linjaan Stabi R/4Point 9 -kombinaation kanssa myös hintaluokaltaan kustantaessaan 4 400 euroa eli vajaan kolmasosan koko paketin hankinnan edellyttämästä summasta. Kiinnitys tapahtuu mukana toimitettavien pulttien ja soittimen runkoon työstettyjen kierteiden avulla. Kuzma on yksi näistä alalla ja tapahtumissa pitkään vaikuttaneista, eikä sekään ole jäänyt laakereilleen lepäämään. Hänen henkilökohtaisena levysoitinreferenssinään kun on toiminut jo joitain vuosia Kuzman Stabi S/Stogi S -yhdistelmä. Soittoruokaloiden tiskien takana notkuvat tahothan eivät koskaan mustaa kultaa hylänneetkään, vaikka sen rinnalle otettiinkin hopeiset rinkulat, joita puolestaan nyt ollaan kuoppaamassa. Toki äänenlaadullisista syistä rooliinsa valikoitunut ja riittävän hyväksi testikäyttöönkin osoittautunut – niin valmistajan hinnat alkaen -malli kuin onkin. Avoin, vakaa ja vaivaton Tehdäänpä nyt saman tien selväksi, että koeponnistaja tunnustaa jonkin verran niin kutsuttua lukkarinrakkautta Kuzmaa kohtaan. Sen mallisto on tätä nykyä jo kuuden lp-pyörittimen, yhdentoista äänivarren ja kuuden äänirasian kokoinen. Eli viivoitintahan tuo muistuttaa graafisesti ilmaistuna. Soitinta varsialustoineen saa sekä mustana että valkoisena
Siitäkin huolimatta, että myös intiimin läsnäolon tuntoja ilmenee keskimääräistä enemmän. Vokalistien ässät pysyttelevät kohtuullisen kurissa, eikä mikään muukaan kieli korostumista. Paikoin melkein unohti kuuntelevansa purkitettua todellisuutta, mitä ei tapahdu kovinkaan usein näissä äänenlaadullisen suorituskyvyn väijyntäsessioissa. Toki voi olla niinkin, että rasiareferenssinsä pitkään toiminut Koetsu Black on hämärtänyt käsityksen siitä, miltä klasarin pitäisi kuulostaa hillityssä hienostuneisuudessaan. Jykevästi ulotteikas Lisää positiivista pöhinää, jos vielä sallitte. R vie tämän ominaisuuden S:ää pitemmälle, mikä ei liene erityinen uutinen. Ilman klamppia diskantin taso nousi juuri ja juuri havaittavasti, mutta niin nousi myös musiikin vapautuneisuuden illuusio, minkä ansiosta suurin osa kuunteluista tapahtui klampitta. Paua II vaikutti nimittäin pykälää eloisammalta ja ilmavammalta kuin hiukan himmeäsointisempi Koetsu Black. HIGHEND | SILLÄ KORVALLA: KUZMA STABI R -LEVYSOITIN & 4POINT 9 -ÄÄNIVARSI 56 102381_.indd 56 21.1.2019 14.57.11. Myös satunnainen pitkän linjan hifistivierailija havaitsi vinyylin soivan cd-versiota paremmin, kun formaatit asetettiin kilpasille. Esimerkiksi John McLaughlinin Trion Live At Royal Festival Hall, London -albumin 180 gramman Winter & Winter -painos soi kerta kaikkiaan vakuuttavasti jokaista kitaran juoksutusta ja perkussiovelho Trilok Gurtun rytmikuviota myöten. Hän kyllä myönsi, että hänen omistamansa normiprässi lp:stä ei kykene kyykyttämään cd:tä. Jonkun mielestä soundi saattaa olla turhankin iso tai etukenossa, mutta kyllähän tuosta syvyyssuuntaisesta informaatiosta on paljonkin iloa musiikillisen realismin vahvuudelle. Kuzma/SoundSmith-kombinaation kyky tarjoilla tarvittaessa ulotteikasta mutta silti fokusoitua musiikillista maisemaa on huomattava. Rytmimusiikin parissa useimmilla soinnin osa-alueilla vakuuttanut Kuzma R & co. Tässäkään suhteessa tasokkaampaa tulkintaa ei ole tullut kuunteluhuoneessa vastaan. Pelti kilahtaa kirkkaasti mutta vailla pistävyyttä. Toistokaistan toisessa ääripäässä asiat ovat kelpo kuosissa myös. Kova luu kompaktissa kuosissa Jos edellä kirjoitusta saa sen vaikutelman, että Kuzma Stabi R/4Point 9/ Paua II teki koekuuntelijaan melkoisen vaikutuksen, asiat on ymmärretty Yhdestä alumiinilohkareesta jyrsitty, sisäänleivotulla virtalähteellä varustettu Kuzma Stabi R edustaa 36 kilon massoineen levysoittimien raskasta sarjaa. Ehkä romanttisen kauden orkesterimusiikki olisi kaivannut aavistuksen herkkävireisempää tai ikään kuin romantillisempaa esillepanoa aiheuttaakseen samantyyppisiä elämyksellisyyden fiiliksiä kuin rock tai jazz. ei jostain syystä houkutellut poimimaan hyllystä klassisen musiikin äänitteitä, vaikka kun niihin sitten tarttui, tuloksena oli ihan nautinnollisia tuokioita. Reagointiherkkyydessä ja iskuäänten ajoituksessa Stabi R kumppaneineen käyttäytyi kuin paraskin tappiin viritetty välipyörävetoinen vintagevehje. Nimittäin, kuten useimpien muidenkin jousittamattomien vinyylipyörittimien bassotoistossa, Kuzma Stabi R:nkin alapään syvimmissäkin murinoissa on mukana aimo annos jäntevyyttä ja napakkuutta, joka ei pomppulinnatyyppisten ratkaisujen tapauksessa ole niinkään itsestäänselvyys. sen sovituksen soveltuvuudesta kuunteluissa käytettyyn Konka Custom Audion esivahvistinkalustoon. Tämä yläpään kontrolli ilmeni klamppi tiukasti keskitappiin ruuvattuna. Eli drive oli just eikä melkein, ja dynaamiset kontrastit välittyivät vaivattomasti
Totta kai maailmassa on tarjolla innovatiivisempia, raskaampia ja kalliimpia levysoittimia sekä jalosointisempia äänirasioita, joilla on edellytyksiä soida vielä paremmin, mutta yksikään niistä ei ole sattunut vierailemaan journalistin kuunteluhuoneessa. Täytyy myöntää, että jos olisin fanaattisemmin vinyyliin formaattina suhtautuva fundamentalisti ilman kroonista varallisuusvammaa, saattaisin hyvinkin harkita kalustopäivitystä merkin sisällä. Sen verran kova luu kompaktissa kuosissa koeponnistuksessa käynyt yhdistelmä on. SILLÄ KORVALLA: KUZMA STABI R -LEVYSOITIN & 4POINT 9 -ÄÄNIVARSI | HIGHEND 102381_.indd 57 21.1.2019 14.57.39. KUZMA STABI R/4POINT 9 Hinta 7 100 € / 3 580 € Edustaja Sound Factor Lisätietoja kuzma.si soundfactor.fi Mitat (lxkxs) 48 x 15 x 38 cm Paino 36 kg Äänivarsi 4-pivot, kokonaismassa 920 g, varsijohdotus hopeaa oikein
”TOIMIMME OMALLA TAVALLAMME.” HIGHEND | HAASTATTELUSSA ALAN SHAW / HARBETH 58 103170_.indd 58 21.1.2019 15.47.20
Se oli hullua aikaa. K Minkälainen vaikutelma sinulle jäi esittelytilaisuudesta. Tästä johtuu ihmisen kuulon poikkeuksellinen herkkyys ihmisäänelle, sen tunnistamiselle ja arvioimiselle, eikä siihen vaikuta, vaikka signaalia vääristäisi tai kaistaa rajoittaisi. Olennaista on saada vaste tasaiseksi ja käyttää puhtaita puheäänitallenteita arvioidessa värittyneisyysongelmia, joita kaikissa kaiuttimissa on. Pidin myös siitä, että he soittivat Harbetheja järkevänhintaisella elektroniikalla. HAASTATTELUSSA ALAN SHAW / HARBETH | HIGHEND 59 103170_.indd 59 21.1.2019 15.47.44. Oliko päätös vaikea. K Mitä teit ennen Harbethia. Vain noin 50 000 vuotta, eli 0,25 prosenttia koko kehitysajanjaksosta, ihmisellä on ollut käytössä jonkinlainen soitin. V Koska ihmisen kuulo on evoluution myötä kehittynyt pisimmälle puheäänellä tapahtuvan kommunikaation suhteen. TEKSTI: KARI NEVALAINEN | KUVAT: HIFI STUDIO JA VALMISTAJA H arbethin myynti uuden maahantuojan suojeluksessa sai komean alun, kun firman pitkäaikainen omistaja ja kaiutinvastaava Alan Shaw saapui marraskuun lopussa vierailulle Hifi Studion uudistettuun Helsingin myymälään (josta lisää numerossa 1/2018). Meidän on saatava enemmän nuoria mukaan tähän touhuun, ja siksi älyttömän hintaiset vahvistimet ja muut eivät ole hyvä tapa esitellä kaiuttimia ja tätä harrastusta. Siinä pääsin suorittamaan tonaalista arviointia vertaamalla kuuluttajan ääntä kontrollihuoneessa kaiuttimesta toistettuun ääneen huoneen ulkopuolella. Siinä oli potikka ja läpinäkyvä kangas. Se lähti siitä, kun vuonna 1974 tai 1975 pääsin mukaan BBC:n hankkeeseen lähinnä apupojaksi leikkaamaan ja liimaamaan nauhoja, toimittamaan levyjä tarkkailuhuoneeseen ja sen sellaista. Olin haltioitunut, miten toisessa paikassa puhuttu ääni saatiin toistumaan kaiuttimesta niin uskottavasti. Lähes 20 miljoonaa vuotta ihminen tuli toimeen ilman minkäänlaista adaptoitumista musiikin ääneen. K Siitäkö lähti kiinnostus puheääntä kohtaan. V Olin myyntijohtajana japanilaisella puolijohdevalmistajalla. Kriittisin alue on 3–5 kilohertsiä eli tyypillinen jakotaajuusalue kaksitiekaiHAASTATTELUSSA ALAN SHAW / HARBETH Hifimaailma haastatteli Harbethin omistajaa ja pääsuunnittelijaa Alan Shaw’ta tämän Helsinginvierailulla. V Ei lainkaan. V Hyvin onnistunut. V Hifi Studio on aloittanut hyvin. Noin sadasta etukäteen ilmoittautuneesta reilu puolet pääsi paikalle viiden tunnin aikana. K Miksi ihmisen puheääni on teille niin tärkeä. He ottivat kyllin laajan valikoiman varastoonsa, mikä on usein ennakkoehto sille, että myyntityö lähtee hyvin käyntiin. Toimitimme osia ja komponentteja pöytätietokoneisiin, jotka juuri tekivät läpimurtoaan 1980luvun alussa. K Siirryit Harbethille 1986. Monet tunsivat Harbethin tuotemerkkinä erinomaisesti. Se on tosi hyvin. Olen pikkupojasta asti ollut kiinnostunut kaiuttimista. Virallisen tapahtuman jälkeen kävimme keskustelemassa lähikahvilassa. Kurkun ja äänihuulten äänentuotto-ominaisuudet vaihtelevat taajuusalueittain, eikä vaimennusominaisuuksia ole helppo toistaa kaiutinelementillä. Useilla näytti olevan jopa useita Harbethin kaiuttimia. Sillä kuuntelimme BBC:n ohjelmia. Muistan, miten ensiksi tilaus koski 30 000 konetta, viikkoa myöhemmin luku oli jo 100 000. Siksi musiikki on lähtökohtaisesti epäolennaista kaiuttimen kehitystyössä. Eräskin näytti puhelimestaan kuvan omistamistaan seitsemästä parista Harbethin eri malleja! K Miltä uuden maahantuojan myyntimahdollisuudet vaikuttavat. V Ei. Muistan hyvin koulun seinällä roikkuneen kaiuttimen
Vasta siinä vaiheessa, kun kaiutin toistaa puhetta ilman ilmeisiä värittymiä, voi kaiutinsuunnittelija uhrata kallista aikaansa äänenvärin hienosäätöön laadukkailla musiikkinäytteillä. Tuloksena on usein fyysisesti ja henkisesti väsyttävä kuuntelukokemus. Englantilaisten omissa käsissä ja omistuksessa on enää vain muutama perinteinen brittimerkki. Se on hyvin vaivalloinen prosessi, mutta niin se vain pitää tehdä. Alempana, esimerkiksi 150 hertsissä, tilanne ei ole niin yksiselitteinen. K Miten testaatte kaiuttimia puheella. Mutta kuten sanoin, teemme asiat omalla tavallamme, emmekä seuraa muita. Itse en ole sitä mieltä. Kaiutinsuunnittelija pääsee harvoin aloittamaan tehtäväänsä tyhjältä pöydältä, kun työtä ohjaa markkinointiosasto ja sen vaatimukset tuotteen erilaisuudesta kilpailijoihin nähden. K Hyvä on, mutta seuraako siitä, että kaiutin toistaa ihmisäänen ja erityisesti puheäänen oikein, se, että kaiutin soveltuu myös musiikin toistamiseen. Koska minulla ei ole pankkia tai markkinointiosastoa puhaltamassa niskaan kaiken aikaa, olen täysin vailla tällaisia suunnittelupaineita ja pystyn olemaan tehtävässäni kunnioittavampi perinteitä kohtaan – ja myös hitaampi perinteisemmällä tavalla. Joillakin firmoilla, huomattavillakin, tulee olemaan rajut ajat lähitulevaisuudessa, se on selvää. Palaamme takaisin studioon ja istumme alas arvioimaan tallennettua ja aitoa ääntä. Stirling on käytännössä yhden miehen yritys. K Miltä brittimarkkinat näyttävät juuri nyt. Sitten menemme ulos tai paikkaan, missä puheääni toistuu neutraalisti ilman värittymiä, ja nauhoitamme sitä. V En oikein tunnista. Me esimerkiksi käytämme vasteeltaan tasaista B&K:n omnia. Haluamme vain antaa ihmisille selvän viestin siitä, keitä olemme ja mitä teemme. V En oikein tunnista omakseni tätä nykymenoa. Onko. Koska yhä harvempi kuluttaja on kokenut elävää, akustista musiikkia, puhumattakaan audiofiileistä, on näiden paineiden alla suunnittelijan kannalta lasten leikkiä manipuloida uuden kaiuttimen ääntä ja muokata siitä pinnalta katsoen paljastavamman, läpinäkyvämmän tai muuta sellaista. V Pointti on, että jos kaiutin ei läpäise luonnollisen puheäänen testiä, se ei tule onnistumaan musiikin toistamisessa eikä tyydytä musiikinkuuntelijaa, koska tärkeä keskialue on yhteinen sekä puheäänelle että musiikille.. Samoin kuten mediaa. uttimissa. V Audioalaa, kuten muutakin teollisuutta, ajaa kyltymätön kiinnostus uusiin tuotteisiin. Tilanne on tosi outo ja hämärä. Tämä voidaan saavuttaa monin tavoin mukaan lukien aivan liian yleinen käytäntö vääntää diskanttitoistoa ylöspäin. Onko näin. Enää ei pääse tapaamaan firmojen managereita, istumaan alas ja tarinoimaan. K Mitä ajattelet erottelusta modernin hifiäänen ja Harbethin kaiuttimien perinteisemmän brittiäänen välillä. Onko se informatiivinen. K Hyvä uskoakseni, mutta kysytään niin, että miten asemoit Harbethin brittiläisen kaiutinvalmistuksen nykykentässä. ”Jos kaiutin ei läpäise luonnollisen puheäänen testiä, se ei tule onnistumaan musiikin toistamisessa eikä tyydytä musiikinkuuntelijaa, koska tärkeä keskialue on yhteinen sekä puheäänelle että musiikille.” HIGHEND | HAASTATTELUSSA ALAN SHAW / HARBETH 60 103170_.indd 60 21.1.2019 15.48.08. Rogers, Spendor ynnä muut ovat kaikki menneet. V Liian monia valmistajia ja tavaran toimittajia, ja liian vähän asiakkaita. Pyrkimys on edelleen uskottavaan puheääneen, mutta voidaan myös argumentoida, että lievä korostus tällä alueella on suotavaa. Ettekö lainkaan käytä musiikkia kaiuttimienne kehittämisessä. Meitä Harbethilla ei kiinnosta rynniä valloittamaan markkinoita. Onneksi meillä on niin vahva tilauskanta, ettei ole mitään tarvetta tai halua siirtyä pois tällaisesta konservatiivisesta ja nykykonsumerismia edeltävästä suunnittelufilosofiasta ja valmistuslinjasta. Onko se hyvä vai huono asia. Voimme nauttia tästä ylellisyydestä, eikä meillä ole mitään kiinnostusta seurata, mikä kulloinkin on muotia. V Ensinnäkään en voi kyllin korostaa, miten tärkeää on valita paras mahdollinen mikrofoni, jonka antamiin tuloksiin voi luottaa. K Minusta näyttää että Harbethin kaiuttimet ovat jonkinlaisessa kulttimaineessa yhtenä harvoista, jotka edelleen liputtavat perinteisen brittiläisen kaiutinvalmistuksen puolesta. Ilman sellaista testaamisesta ei tule mitään
Kyse on aina tasapainosta teknisten suunnitteluhankkeiden ja sen välillä, että asiakas on investoinut huomattavan summan kaiuttimiinsa ostohetkellä. Kerromme asiakkaillemme, että Harbethin kaiuttimet kestävät luultavasti pitempään kuin he itse, 30, 40, 50 vuotta, ja että pystymme aina korjaamaan hyvinkin vanhat kaiuttimet. Se on valtava kysymys meille. HAASTATTELUSSA ALAN SHAW / HARBETH | HIGHEND 61 103170_.indd 61 21.1.2019 15.48.21. Se on iso asia Harbethille, on aina ollut, alkaen bextreenistä ja päätyen tähän nykyiseen radial-kartiotekniikkaan. Paljon suurempi kuin koteloresonanssit tai eksoottinen diskantti tai monimutkainen jakosuodin tai muuta sellaista. V Jos kaiutinbisneksessä aikoo pärjätä, pitää olla määrätietoinen ja tietyssä mielessä ensiksi bisnesmies, sitten audiofiili, sitten tuotesuunnittelija ja niin edelleen. Muistan kun M40 esiteltiin audiomaailmalle, ja tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus. Tiedätkö, minulla ei edes ole oikeata hifilaitteistoa kotona, on vain kolme kompaktia ja helppokäyttöistä musiikkisoitinta. V Totta. Esivahvistimeen oli teipattu varoitus olla koskematta sävynsäätöasetuksiin! K Harbeth ei ole ollut erityisen ripeäotteinen uusien kaiutinmallien lanseeraamisessa. V Me emme esittäydy joka vuosi uuden kaiutinmallin kanssa, ja siihen on syynsä. K Meillä Suomessa osataan suunnitella erinomaisia kaiuttimia, mutta usein valmistajat rakastuvat liian helposti tuotteisiinsa ja markkinointi on lapsenkengissä. Harbethin toimitusjohtaja Alan Shaw (oikealla) ja Turun Hifi Studion kauppias Lauri Eskola yhdessä Monitor 40.2-juhlakaiuttimien kanssa. Jos valmistaja heti seuraavana vuonna tuo markkinoille kokonaan uuden mallin, se on eräänlainen petos. Meille asiakastyytyväisyys on kaikki kaikessa. K Yhden koulukunnan mukaan ainoa äänenlaatuun todella vaikuttava asia on kuuntelupaikalta mitattu taajuusvaste, eikä kahta vasteeltaan identtistä kaiutinta voi erottaa toisistaan, vaikka elementeissä olisi eri kartiomateriaali. K Minulla on hifilaitteisto, mutta kuuntelen musiikkia pääasiassa fm-radiosta 1970-luvun viritinvahvistimella, kaiuttimet poikittain kirjahyllyssä. V Muistan vuosien takaa eräässä lehtihaastattelussa olleen kuvan, jossa pääministeri Heathin selän takana erottui hänen pieni Quad-laitteistonsa ja BBC:n kaiuttimet poikittain kirjahyllyssä. Tämän sanottuani voinen tunnustaa, että meilläkin on paineita uusien mallien suunnittelemiseksi ja paineita tulee etenkin jälleenmyyjiltämme, joille Harbethin kaiuttimien elinkaari on ymmärrettävästi hieman liian pitkä. Tämä on keskeinen osa Harbethin toimintakulttuuria. Omaan tuotteeseen rakastuminen on kohtalokasta. Eikö teillä ole mitään paineita uudistua. Jos se ei ole taajuusvaste, niin mikä on se mekanismi, jolla basso–keskiäänisten kartiomateriaali jättää jäljen äänenlaatuun. Hifi Studio toimii Harbethin maahantuojana Suomessa. K Sitten on tämä kartiomateriaalikysymys. He tietenkin ilostuisivat jos olisi jotakin uutta myytävää
Tämä juuri on se syy, miksi polypropeeni kuulostaa niin kamalan kuolleelta ja tylsältä 2–4 kilohertsin tuntumassa ennen kuin diskanttielementti alkaa vaikuttaa. Olemme keränneet kaikki mahdolliset hallussamme olevat kaiutinsuunnitteludokumentit 40 vuoden ajalta yhteen, yhteensä 2 333 sivua, ja käymme paraikaa dokumentteja läpi tavoitteena kehittää kokonaan uusi ja parempi kaiutinelementti. Emme käytä tiivisteitä, erikoisruuveja tai muuta sellaista. V Siksi, että se on mielestämme yhä paras tapa. K Harbethin kaiuttimien etuja takalevyt ovat edelleen kiinnitetty koteloon ruuvaamalla. K Ja kehitystyö kartiomateriaalien parissa jatkuu. V Mikään mittausväline ei mittaa lämpöä, joten nämä musikaaliset yksityiskohdat katoavat niiltä. V Kyllä. Menetelmään ei liity mitään erikoista. Siitä johtuu basso–keskiäänisen ja diskanttielementin tyypillinen subjektiivinen epäsuhta. Pidän Helsingistä. ?n ”Olemme keränneet kaikki mahdolliset hallussamme olevat kaiutinsuunnitteludokumentit 40 vuoden ajalta yhteen, yhteensä 2 333 sivua, ja käymme paraikaa dokumentteja läpi tavoitteena kehittää kokonaan uusi ja parempi kaiutinelementti.” HIGHEND | HAASTATTELUSSA ALAN SHAW / HARBETH 62 103170_.indd 62 21.1.2019 15.48.36. Tavanomaisen muovikartion taipuminen ja joustaminen muuttaa nämä musiikin pieniliikkeiset yksityiskohdat lämpöenergiaksi vierekkäisten polypropeeniketjujen liikkuessa ja ponnahtaessa takaisin. Kartio ei yksinkertaisesti kykene tuottamaan niitä. Ensimmäinen kerta. Se on myös käytännöllinen ratkaisu: pääsemme helposti korjaamaan kaiutinta, jos tarvetta ilmenee. V Kyllä, ensimmäinen kerta. V Kyse on musiikin mikrotonaalisuudesta, äänen pienistä yksityiskohdista ja vivahteista. Miksi. Kun liike, joka muutoin säteilisi äänenä huoneeseen, katoaa lämpönä pois, musiikkisignaalin sisältämät hienot yksityiskohdat eivät toistu. Kaikki on niin rauhallista ja auvoista. Ratkaisu on tehdä kartiosta sisäisiltä ominaisuuksiltaan riittävän jäykkä epämuodostumien vastustamiseksi, ja meillä on menetelmämme siihen. Messinkipinnoitettu teräsruuvi on paras, koska meisselin lipsahtaessa se ei tee niin pahaa jälkeä! K Helsinki. Olemme tutkineet asiaa muun muassa resonanssien näkökulmasta. K Manifestoituvatko nämä musiikin hienovaraiset yksityiskohdat, mikroäänet, joita ei menetetä lämpönä, jossakin mitattavassa parametrissa
HARBETH MONITOR 40.2 ANNIVERSARY Hinta 19 999 € / pari Lisätietoja hifistudio.fi harbeth.co.uk Mitat (lxkxs) 43,2 x 75 x 38,8 cm Paino 38 kg Toimintaperiaate 3-tie, refleksi Suurin suositeltava teho 650 W Nimellisimpedanssi 6 8 Ohm Elementit -basso 300 mm -keskialue 200 mm diskantti 25 mm Jakotaajuus Liitin naparuuvi Kaksoisjohdotus ei JUHLAMALLI PIKAKOKEESSA MATTI HERMUNEN T ein jutun Harbethin 40.1-kaiuttimesta Hifimaailman numeroon 8/2013 ja samassa yhteydessä otin pikatyypit myös 30.1-mallista. Salvatore Accardon viulu ja koko orkesteri soi leveän mehevästi Paganinin 3. Pintakäsittely taas on upeaa oliivin sävyistä viilua. Elävä, rikas äänimaailma avautui kaiuttimien välin ohella joskus niiden ulkopuolelle. Harbeth Monitor 40.2 -juhlamalli on julman ison, perinteisen kotelokaiuttimen perikuva, jossa on 300 millimetrin basso, 200-millimetrinen Radial2-elementti ja 25 millimetrin pehmeäkalottinen diskantti. Ehkä sillä vain on iso sydän. Hyvää oli myös parhaimmillaan vastustamaton draivi. Ehkä enemmän kuin koskaan. Halusin kuulla, onko taika tallella. Basso tuntui soivan juuri oikealla tavalla. Bassossa on miellyttävää soivuutta enemmän kuin kolkkoa iskua. Jos päätarkoituksena on nauttia musiikinkuuntelusta, 40.2 on kaiutin paikallaan. Yläalue on kirkas, sävykkäästi soiva, ja keskialue on riittävän erotteleva, kuitenkin enemmän lämmin kuin kuivasävyinen. HAASTATTELUSSA ALAN SHAW / HARBETH | HIGHEND 63 103170_.indd 63 21.1.2019 15.48.50. Kaverin lainaama Harbeth 5 Super HL5 Plus puolestaan soi maineensa mukaisesti, ja varsinkin sen keskialue lähestyi maagista ulottuvuutta. Tuttua on ilmiasu. Se on kuitenkin luonteeltaan armeliaampi kuin jotkut toiset. Yleisluonne on helppo, ja toisto on sopivan selkeää sekä erottelevaa. Herkkyys on matalahko 86 desibeliä, mutta vahvistinystävällisen 6–8 ohmin impedanssin ansiosta kaiuttimen pitäisi olla helppo kuorma. Harppu vain on tuollainen luonteeltaan. Joku jopa uskaltaisi käyttää sanaa musikaalinen, helmeilevä meno. Kaiutin tulee sijoittaa irti seinistä, jolloin taajuusvasteeksi luvataan kolmen desibelin rajoissa 35 – 20 000 hertsiä. Vaikka balanssi saattaa kallistua lievästi runsaaseen päin, kyse ei ole basson liiallisesta määrästä, ylikukkeasta keskialueesta tai diskantin loivuudesta. Pidin molemmista. Tallella on Uusi 40.2 on edelleen soljuvan kuunneltava. Siksi, että Harpun soinnissa on jotain perin toimivaa. Pikakokeiluun tuli 40-vuotisjuhlamalli 40.2 Anniversary. Jousiston tai soolosoittimien sävy on mainio. Eikä 40.2 ole missään nimessä epätarkka tai jätä olennaista pois, mutta se ei ole luonteeltaan riipivä, kaiken nenän eteen työntävä. Juhlamalli maksaa 19 999 euroa pari, siinä missä normaaliversion hinta pintakäsittelystä riippuen lähtee 14 999 eurosta ylöspäin. Tosin sointiin saattoi hiipiä joillain tallenteilla, kaiken tyyppisellä musiikilla, lievää onttoutta tai nuhaisuutta. Onneksi 40.2 ei kuitenkaan liioittele normaaliäänitteitä. Siinä sisäinen johdotus on valmistajan omaa kaapelointia, jakosuotimen kondensaattorit tehty Harbethille tilauksesta ja liittimet WBT:n uusinta nextgen-sarjaa. Parhaimmillaan sointi on pehmeän mehukasta. Ei pahasti, mutta kyllä sen merkille pani. Hulppeat tallenteet toistuvat komeina. Toisaalta jos tallenne on kehno, ei Harppu siitä ihmeitä revi. Koska Harbethit tunnetusti viihtyvät parhaiten avonaisella alustalla, mukana tuli Custom Designin open frame -jalat. Miksi nyt palasin asiaan. Höyryvasara 40.2 ei ole, vaikka voimaa ja analyyttisyyttä alemmalla alueella on vähintään riittävästi. viulukonsertolla
Mutta että joukko jazzinsukuisen musiikin parissa ansioituneita muusikkoja – kukin omine kokoonpanoineen – ottaa mittaa Lennon/MacCartney/Harrisonin hengentuotteista valitsemassaan tyylilajissa, siinäpä haastetta ja mokaamisen mahdollisuuksia kerrakseen. Taiten puunattu läpileikkaus sykäyttää huikealla dynamiikallaan ja läpi taajuuskaistan ulottuvalla, entistäkin puhtaammalla äänikuvalla. Neljään teemaan jaettu tupla-cd kattaa avainhitit Oxygènen ikonisista pulputuksista Équinoxe 4:n pakahduttavaan audiokatedraaliin, joka avautuu huikeasti vaakaja pystysuunnassa. Pepper’s Lonely Hearts Club Band kuolemattomine lauluineen on vuosikymmenten varrella saanut osakseen jos jonkinmoista kunnianosoitusta. Vaan hyvinpä klaaraavat nuoremman polven ennakkoluulottomat soittoniekat, joista yksikään ei ollut edes syntynyt Sgt. Uutuuksista Herbalizer on melodisesti köyhää jytää mutta taipuu subbaritestailuun, Coachella Opening taas latistuu hohtotikku-edm:ksi. Kokeellisen Zoolookin (1984) poiminnat terävöittävät pakettia etnosävyillään. Jarrella on hifistelty säveltäjä–muusikon kolmannesta albumista Oxygène (1976) lähtien. Karibialaistaustaisen, Britteinsaarille asettuneen Hutchingsin värikylläisen musiikillisen kudoksen kirjo sisältää vakavampiakin juonteita, jopa yhteiskuntapoliittisen kommentoinnin muodossa, joskaan ei suoranaista julistusta. Monessa mukana heilunut ja Suomessakin pariin otteeseen käväissyt fonisti Shabaka Hutchings rytmiryhmineen ja satunnaisine vierailijoineen lataa Your Queen Is A Reptile -albumin kaikki yhdeksän raitaa niin huimaan liikkeeseen, että vuoden 2018 jazz-ikiliikkuja -pysti menee heittämällä osoitteeseen Sons Of Kemet. Harmi, ettei tätä julkaistu bluray-audiona. Syystäkin. Siitäkin huolimatta, että yhteyttä alkuperäisesitykseen ei välttämättä edes heti huomaa. Tai ehkä juuri siksi. Tuon puolen tarjonnasta voi kyllä halutessaan skipata ja antaa bassotonttia hallinnoivan törisevän tuuban, teemaa kieputtelevien fonien ja monikerroksisten lyömien viedä mennessään. Kitaristi Mary Halvorsonin With A Little Help From My Friends ja pianisti Sullivan Fortnerin When I’m Sixty-Four pidättäytyvät hyväksi havaitun tematiikan parissa, mutta pystybasson Jimi Hendrixiksi nimetyn Miles Mosleyn Lovely Rita ja JuJu Exchangen bossanovainen A Day In The Life saattaisivat saada varttuneemman Beatles-fanin hämmingin valtaan. Pääosin instrumentaalisen irtioton tuotantopuoli tukee mainiosti musiikin ominaisluonnetta. MATTI KOMULAINEN Useita esittäjiä A Day In The Life – Impressions Of Pepper (Verve) JAZZILLA PIPPUROITU POPKLASSIKKO Vuosi sitten viisikymppisiään viettänyt The Beatles -albumiklassikko Sgt. Oma suosikkini on itämaisesti keinuva Wildflower-trion Getting Better. Planet Jarre niputtaa synavelhon 50-vuotiselta uralta 41 uudelleenmasteroitua raitaa, joista kaksi on ennenjulkaisematonta ja pari muuten harvinaisia. Mitä nyt reggaetyyppisen keinunnan tai perkussiopaahteen yllä sanaileva solisti rappaa muutamat kriittiset riimit. Helposti lähestyttävä tuotanto on kiehtonut niin, että Jarre on säveltänyt jatkoa läpimurtoteoksen lisäksi Équinoxelle (1978), jonka teemat kertautuvat Équinoxe Infinityssä (2018). JAAKKO ERÄPUU 102544_.indd 64 21.1.2019 15.09.23. Livefiilis on vahva, mutta läsnäolon ja ambienssin lisäksi mukana on myös sopusuhtaisesti studiotaltion selkosointisuutta. Valikoiman 5.1-miksauksia saa koneelleen vain kokoelman erikoisversioon sisältyvällä latauskoodilla. Pepperin ilmestyessä, valitsemansa biisin versioinnin. 64 LEVYARVIOT | 01/2019 Jean-Michel Jarre Planet Jarre (Sony Music) SYNAMATTOJEN SYVÄPUHDISTUS Jean-Michel Jarre on elektronisen popin tunnetuin tekijä. JAAKKO ERÄPUU Sons Of Kemet Your Queen Is A Reptile (Impulse) SYKETTÄ & SANOMAA Huhhuh, eipä ole aikoihin tullut vastaan äänitettä, jonka kuuntelu hengästyttää
Esityksen vahvuuksia ovat myös tarkka viimeistely, jota eivät edes reippaasti muuntuvat temponvaihdokset horjuta. Lähes puhkisoitetun Šostakovitšin 5. Eli olisiko tässä tulevien hifimessujen demoklassikko – eikä niinkään vähän Dire Straitsien kasaripuhkisoitteiden kaltainen pakkopulla. 5 NDR Elbphilharmonie Orchestra/Krzysztof Urba ?ski (Alpha Classics) SINFONIAKLASSIKKO TUOREELLA OTTEELLA Nuori puolalainen Krzysztof Urba?ski tekee maailmalla näyttävää uraa vieraillessaan johtamassa lukuisia nimekkäitä orkestereita. Cale -pastissit sekä Dire Straitsia kelttitwistillä, siinäpä maanläheistä sisältöä aikuiseen ja sofistikoituneeseen makuun. Folk, blues, jazz, J.J. JAAKKO ERÄPUU DEBUSSY – SATIE Préludes Book I; Gnossiennes, Gymnopédie Fazil Say (Warner Classics) PEHMOILEVA RYÖPSÄHTELIJÄ Ankarassa vuonna 1970 syntynyt pianisti ja säveltäjä Fazil Say ei tulkinnoissaan retkahda patenttiratkaisuihin tai yhdentekeviin esityksiin. Näin varsinkin Debussyn teoksissa, kun taas Satien kreikkalaisaiheiset Gnossiennes-kappaleet ja kolme Gymnopedia-tanssia soivat hieman etäännytettyinä ja jotenkin aineettomina. Masteroinnista vastaa itse legendaarinen Bob Ludwig. Hänellä on esiintyvänä muusikkona taito puhutella yleisöään. Parhaita levyltä kuulemiani esityksiä tästä sinfoniaklassikon asemaan nousseesta, näyttävästä teoksesta. Ehkä säveltäjä-Knopflerin eväät eivät riittäneet kuuteentoista täysipainoiseen biisiin, mutta muusikko–tuottaja-Knopfler ansaitsee kuitenkin kehaisun sekä kelpo kitarismistaan että näkemyksekkäistä taltiointija viimeistelyvalinnoistaan. Varsin hienosyisesti, joskin hiukan kuivakkaasti etenevä Down The Road Wherever on nimittäin äänitetty, miksattu ja masteroitu erään Tim De Paravicinin rakentelemalla analogisella moniraitanauhurilla. Sinfonian sankarillinen finaali käynnistyy juhlallisen hitaasti kiihtyen asteittain vimmaiseen poljentoon. HEIKKI VALSTA SHOSTAKOVICH Symphony No. Hampurin uudessa konserttisalissa tehdyllä äänitteellä valppaasti soittava kotiorkesteri kuulostaa soinnillisesti täyteläiseltä ja vivahteikkaalta. HEIKKI VALSTA 102544_.indd 65 21.1.2019 15.09.42. Hänen oma ylikapellimestarinpostinsa on Indianapolisissa, mutta tänä vuonna hän toimii myös neljättä vuotta Hampurin NDR-Elbphilharmonian orkesterin päävierailukapellimestarina. Say on sukupolvensa kiinnostavimpia pianotaiteilijoita. Salzburgin Mozarteumin salissa tehdyllä äänitteellä pianon sointi on jalo ja ilmeikäs. Näin tapahtui myös pari vuotta sitten Pariisissa, kun hän rohkeni soittaa kotiyleisön edessä Debussyn preludien kokoelman sekä Erik Satien suosittuja pianominiatyyrejä. Ludwigin mukaan masteroinnissa ei käytetty lainkaan kompressointia ja ekvalisointiakin minimaalisesti. Say kaivaa Debussyn preludien aiheista ja soinnuista uusia yksityiskohtia sekä päästelee huimia juoksutuksia vaihdellen hivelevän pehmeitä pianissimoita kuohuvasti ryöpsähteleviin fortissimoihin. 65 01/2019 | LEVYARVIOT Mark Knopfler Down The Road Wherever (Blue Note) SISÄSIISTIÄ SOUNDIHERKKUA Huolella työstetyille, äänenlaadullisesti ansiokkaille äänitteille pitäisi kai antaa sisällön sovinnaisuus anteeksi näin hifi-aiheisessa viitekehyksessä, mutta niin on tutun oloista ja toisteista Mark Knopflerin uusimman albumin anti, että tiukille ottaa silittää moista monistusta myötäkarvaan. Kuitenkin ilman että esityksissä olisi pelkkää näyttämisen makua. sinfonian tulkintaan Urba?ski luo tuoreelta tuntuvaa sähköistä jännitettä ja viiltävää ryhdikkyyttä. Suomessakin hän on ehtinyt käydä RSO:n vierailijana
Testin aikana Prisma-sovellusta ei ollut vielä älypuhelimelle saatavissa, joten ainakin osa potentiaaPRIMARE I35 PRISMA -VAHVISTIN Primaren uutukainen on houkuttelevan monipuolinen uutuus ylempään keskiluokkaan. Jälkeenpäin voi lisätä da-muunninmoduulin ja erikseen vielä verkko-ominaisuudet (wifi, rj45, bluetooth, Chromecast, AirPlay, Spotify Connect, dlna). TEKSTI: JUSSI ARVIO | KUVAT: VALMISTAJA V aikka tekniikka pinnan alla on kehittynyt, niin Primaren tunnistaa aina. Kannattaa myös huomata, että vanhempia Primare-sovelluksia (Primare APP, Air) laite ei tue. Muutamalla napilla ja kiertokytkimellä tullaan juuri ja juuri nilkuttaen toimeen, kiitos siitä Primaren selkeälle valikkorakenteelle. Nyt testattu Prisma sisältää siis jo valmiiksi kaikki lisäoptiot. Hinnan puolesta on myös lupa odottaa laatua. Chromecast-pohjainen Roonin endpoint-tuki sen sijaan toimi kuin junan vessa. Ajaton ilmiasu ja laadukkaat materiaalit ovat aina kuuluneet valmistajan tunnusmerkkeihin, eikä i35 tee tässä poikkeusta. Näennäisen simppeli Etumaskissa on kaksi kiertosäädintä. Ostajaa hemmotellaan myös kolmen lista jäi testaamatta. Primaren vähäilmeinen maski on kielinyt aina helposta ja loogisesta käytettävyydestä. Suoritin pääosan kuunteluista näin sekä Tentlabsin b-drive-cd-pyöritin Primaren koaksiaaliseen digiottoon liitettynä. Kun liitin vahvistimen (kaapelilla) sisäverkkooni, löysi Roon Nucleus välittömästi Primaren. Testasin myös bluetooth-toimivuuden iPhone 7:n kanssa todeten sen toimivaksi. Laitteen saa kolmena eri versiona. TESTI | PRIMARE I35 PRISMA -VAHVISTIN 66 102990_.indd 66 21.1.2019 15.12.36. Perusalusta sisältää vain analogiset liitännät. Täyteen ladattu i35 Prisma vaatii kuitenkin tablettia ja sovelluksia, jotta kaikki toiminnallisuus on puristettavissa ulos. Toimintojen lisääntyessä yhtälö on käynyt yhä vaikeammaksi. LÄHES KAIKEN KATTAVA kuukauden Tidal-striimauspalvelun käyttöoikeudella
Liittimien laatu on sekä paljaan johdon, banaanin että haarukat kelpuuttavia kaiutinantoja myöten asiallinen. Joka tapauksessa sen toteutuksessa on käytetty muun muassa yhtä op-vahvistinta sekä toisen asteen suotokelaa. Kun liitin vahvistimen (kaapelilla) sisäverkkooni, löysi Roon Nucleus välittömästi Primaren. Valmistaja itse muistaa mainita, että se on aikojen saatossa toteuttanut eri topologioita ja rakenneratkaisuja hyvinkin ennakkoluulottomasti (muun muassa putkitoteutuksia Coplandille) ja ottanut matkalla oppia. Keskellä laitteen maskia on valkosävyinen, kuulemma autoteollisuuden rasituskokeetkin kestävä oled-näyttö. Jos kasvopuoli onkin simppeli, on pyrstö jotakin muuta. Signaalitiet on pidetty lyhyinä, eikä ylimääräisiä johtoja risteile PRIMARE I35 PRISMA -VAHVISTIN | TESTI 67 102990_.indd 67 21.1.2019 15.12.53. Tarkemmat tiedot on luettavissa valmistajan tuotesivuilta ja käyttöoppaista. Kaikesta huokuu suunnittelun tuoma linjakkuus. Opitun seurauksena on päädytty ratkaisuun, jossa koko audiokaistalla käytetään 26 desibelin feedback-looppia. Toisaalta selkeät merkinnät ja hyvä suunnittelu pitävät näkymän levollisena. Signaalipuoli on eristetty omaan loosiinsa ja vahvistinaste virtalähteineen omaansa. Toiminnallisesti Primare on jonkin verran muokattavissa käyttäjän tarpeisiin. Chromecast-pohjainen Roonin endpoint-tuki toimi kuin junan vessa. Matkalla opittua Teknisesti Primare nojaa d-luokan vahvistinteknologiaan. Jos oikein ymmärsin, niin se vastaa periaatetasolla perinteisen ab-asteen takaisinkytkentää, jossa lähtösignaali ohjataan silmukasta korjaavaksi tulosignaaliksi. Onkin selvää, että ensisijaiseksi käyttövälineeksi ja visuaalisen informaation lähteeksi on ajateltu tablettia. Mukana seuraavalla siellä täällä. Oikealla taas kaksi painiketta toimivat valintaja paluupainikkeina. Ja sanotaan nyt kuitenkin, että skandinaavinen ote. Samalla on kaukosäätimellä selviytyy kuitenkin arkirutiineista. Läheltä katsottuna selkeä paneeli on kuitenkin jo parin metrin etäisyydeltä auttamattoman pieni. Sisäinen toteutus on linjan mukaisesti siisti, vaikka tavaraa on pinnan alla runsaasti. Pyrkimyksenä on kuitenkin ollut pitää signaalitie mahdollisimman simppelinä. Joka tapauksessa suurtaajuusja muut ei toivotut loishäiriöt on pyritty suodattamaan kuuloalueelta pois. Liitäntöjen määrä on huikea. Automaattinen toiminto haistelee haluttaessa sisään tulevaa signaalia, inputteja voi nimetä ja niin edelleen. Näiden lisäksi vasemmalla on kaksi pientä painiketta: toinen virralle (pääkytkin takapaneelissa) ja toinen valikon kutsumiseksi. Toinen on ohjelmalähteiden valinnalle ja valikossa liikkumiselle, toinen äänenvoimakkuudelle
TESTI | PRIMARE I35 PRISMA -VAHVISTIN 68 102990_.indd 68 21.1.2019 15.13.08. Analogiotto kahdeksan ohmin kuormaan (musta), Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen), optisella otolla 44,1 kHz/16 bit signaalilla (sininen), optisella digiotolla 192 kHz/24 bit signaalilla (violetti). Harmonisen särön määrä watin teholla kahdeksaan ohmiin alenevalla tallennustasolla. Suorituskyvyssä ei ole eroa analogija digiottojen välillä. MITTAUSTULOKSET | MAURI ERONEN Primaren mittaustuloksissa ei ole moitittavaa. Jitter linjalähdöstä optisella otolla (44,1/16). Tehoa on reilusti, ja D-luokan pääteaste toimii luotettavasti kaikkiin realistisiin kuormiin. Hetkellinen teho, 8/4/2 Ohm, 2 kanavaa 198/416/342 W Virranantokyky +23/-26 A Tehonkulutus -valmiustila (eco/network) <1/4 W -tyhjäkäynti normal 37 W -1/10 W @ 8 Ohm 40/60 W Voimakkuussäätimen tyyppi ja portaat digitaalinen, 1 dB Kaiutinlähtö, xlr-analogiotto (2,0 V) Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % >3 V Häiriöetäisyys, A-paino, 20 Hz 20 kHz 80 dB Pohjakohina 1-10 kHz -91 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W <0,001/0,001 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd <0,001/0,002 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 100/91 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1/1 W 0,0/0,1/0,0 dB Ylärajataajuus, -3 dB 70 kHz Kaiutinlähtö, optinen digiotto, 16bit/44,1kHz Häiriöetäisyys, A-paino 81 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W <0,001/0,002 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,001/0,001 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 100/87 dB Kanavatasapaino, 1 W 0,1 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -91/-100 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz 144 ps Taajuusvaste kaiutinlähdöistä yhden watin teholla. 1 kilohertsin sinitaajuuden tuottama säröspektri yhden watin teholla 8 ohmiin. Antoteho eri impedansseihin ja vaihekulmiin
Erityisesti elektronisella musiikilla lopputulos oli maukas. Aivan yksiselitteiseksi ei arvoasetelma kuitenkaan taipunut. PRIMARE I35 PRISMA -VAHVISTIN | TESTI 102990_.indd 69 21.1.2019 15.13.18. Toisaalta siis pidin tästä objektiivisen analyyttisestä otteesta. Niinpä yläbassoiltaan vuolaammin virtaava putkilaite sai ajoittain vähän tasoitusta. Prima ääni Herkillä PAP Trio15 Horn1 -dipolikaiuttimilla (lue lisää Hi maailman numerosta 6/2018) Primare oli täysin eleetön ja häiriötön. Primaren bassopää oli tavallaan suvereeni. Digiajan mukaiset mittausarvot sekä tuetut tiedostomuodot ovat nekin valmistajan ilmoittamina niin sanotusti kisakunnossa. Joissakin d-luokan ratkaisuissa ilmenee joskus vaeltavaa, korkeataajuista vinguntaa. Sen perusteella voisi olettaa, että häiriösuodatuksessa on onnistuttu. Vastaavasti diskantti on sävyltään niin sanotusti hieman sointivajeinen ja alin oktaavi vajaa. Von Der Goltz, Freiburg Baroque Orchestra [DHM 77295]). Sivusuunnan rajaus oli selkeää ja ikään kuin silmin nähtävissä. Iskevyys ja kontrolli kallistuivat enemmän sinne kuivakan hallittuun kuin mehevän elastiseen suuntaan. Paperilla suorituskyky onkin terveellä pohjalla. Vertailun vuoksi el34 se tuli edemmäs kaiuttimista mutta jäi syvyysJos kasvopuoli onkin simppeli, on pyrstö jotakin muuta. Tausta aukeni syvyyssuunnassakin kohtuullisesti mahdollistaen tilaelämysten uskottavan syntymisen. Yhdessä suurien paperikartioelementtien kanssa rytminen syke oli ajoitukseltaan tarkkaa ja erinomaisen erottelevaa. Tässä kontekstissa Primare näyttäytyi velvollisuudentunnon säilyttävänä kavaljeerina. Tehoa luvataan 150 wattia per kanava kahdeksan ja tasan tuplat neljän ohmin kuormalle. Rinnalla ollut el34 se -putkivahvistin tulkitsi saman esityksen kaikin puolin suurpiirteisemmin ja ikään kuin vähän fokuspisteen ohi. Sellaisena, joka tarvittaessa jonkin verran rajoittaa iloisemman vastapuolen riehakkuutta ja korjaa liiallisen sihijuoman aiheuttaman horjahduksen takaisin sovinnaisuuden askelmerkkeihin. Lisätietoja tästä UFPD2:ksi kutsutusta tekniikasta löytyy Primaren sivuilta. Tämä herkkävireinen duetto riitti nostamaan syntyneen tunnetason kosketuksensa ansiosta vähävoimaisen putkipelin jaetulle palkintopallille. Eikä sekään ole ihme, sillä ytimessä bittejä murskaa AKM:n Verita-sarjan AK4497EQ-muunninpiiri. Hienoinen yläbassojen ohuus yhdistettynä kaiuttimen rajalliseen ulottuvuuteen nousi esiin silloin tällöin paljastaen sekä dipolien sijoittelussa olevan parantamisen varaa että parituksessa olevan vielä matkaa absoluuttiseen huippuun. Niinpä jätin hetken havainnoinnin päätteeksi Pergolesit ja Battistat väliin. Olin jo peukuttamassa Prisman yksiselitteisesti voittajaksi, kunnes vuoron sai Si, si lasciami, ingrata, Su, su, restati in pace, Si, si lasciami ingrata, Ritornello in A minor. Kaiuttimieni luonne on nykyisessä muodossaan iskevä, avoin, mutta hieman korostetusti keskialuepainotteinen. Voimakkuutta lisättäessäkin loisäänet pysyivät kiitettävästi poissa. Liioittelemattomana Primare tarjoili siis kaikin puolin asiallista ja uskottavaa kuultavaa. Ero ei ollut suuren suuri mutta siitä huolimatta esimerkiksi akustisella bassolla riittävä el34 se:n hyväksi. Mauri Erosen suorittamat mittaukset ovat luettavissa viereisellä sivulla, eivätkä tulokset olleet tiedossani kuunteluiden aikana. Tila-asiat Primare hoiti mallikkaasti. Toisaalta ei pidä väheksyä sitä suurennuslasimaista otetta, jolla Primare kaivoi kaiken mahdollisen esiin Händelin suurenmoisesta Amarilli Vezzosa -kantaatista (Purcell: Dioclesian Suite; Handel: Concerto Grosso. Kokonaisuus on enemmän musiikin sykkivää elämyksellisyyttä ja tässä-ja-nyt-hetkeä syleilevä pelimanni kuin viettelevän hienostuneesti soinnillisissa kimaroissa viipyilevä salonkikettu. Ilman signaalia ja voimakkuussäädin nollatasolla torvielementistä ei kuitenkaan kuulunut mitään. Toisaalta selkeät merkinnät ja hyvä suunnittelu pitävät näkymän levollisena. Sen läpinäkyvä ja tarkka ote piirsi niin artistit kuin heidän liikkeensä. Liitäntöjen määrä on huikea. kiinnitetty huomiota d-luokan perusdilemmaan, jossa vaihteleva impedanssikuorma saa vahvistinasteen vasteen muistuttamaan vuoristorataa. Näin ollen Autechren Quaristice-albumi nyt vaan toimi Primarella muttei samalla menestyksellä el34 se:llä
Koska laite oli jo lähdössä mittapenkkiin, jäi sovellus kokeilematta. dsd128), usb-b (768kHz, dsd256), 2x rj45 (dsd128), bluetooth, wifi Lähdöt rca (preamp), rca, coax Muuta AirPlay, Chromecast, Spotify Connect, DLNA/UPnP, kaukosäädin, musta tai titanium-väri, trigger ja leveyssuunnissa epätarkemmaksi. KYKENEVÄ KOKONAISUUS PRIMARE PRISMA I35 Hinta 4 500 € (3 600 € perusversio, 4 100 € dac-versio) Edustaja Telema Tuonti Lisätietoja www.hifiplus.fi www.primare.net Mitat (lxkxs) 43 x 10 x 42 cm Paino 11 kg Tulot 2x xlr, 3x rca, 4x Toslink (192k), 2x coax (192k), usb-a (max. Siinä ei ole mitään varsinaista äänellistä puutetta, joka vaivaisi pidemmän ajan kuluessa. Ohjelmistopäivityksiä ja uusia ominaisuuksia lienee siis luvassa. Jos Primare olisi viikonpäivä, se olisi tiistai. Nyt sen sijaan dynamiikkaa oli pienen pömpelin edellytykset huomioiden vähintäänkin riittävästi. Kun kiikutin eteen epäherkät (86 dB/W/1 m), nimellisimpedanssiltaan kahdeksan ohmin kaksitiekaiuttimet, Täyteen ladattu Primare i35 Prisma on monessa mielessä hieno laite, joka täyttää useita tarpeita samassa paketissa. Toisaalta kohderyhmän ydin eli diginatiivit tuskin moista reliikkiä osaavat edes kaivata. TESTI | PRIMARE I35 PRISMA -VAHVISTIN 102990_.indd 70 21.1.2019 15.13.36. Aivan mutua tämä ei ole, sillä mukana seuranneesta Primare Prisma Series Initial Information -dokumentaatiosta löytyy tukku tulevia ja työn alla olevia asioita. Laadukas rauta ja kontrolloitu voima kompaktissa paketissa vakuuttavat. Tehoreservi, kontrolli ja läpinäkyvyys veivät pienen purkin äänen modernein ottein tasapainoiseen suuntaan. Sen innostavuus taas riippuu paljolti siihen liitettävistä kaiuttimista ja ohjelmalähteestä. Sen luvattu kehityskaari on vasta aluillaan, mitä voidaan pitää hyvänä asiana. Samalla analogialla vierellä pyörinyt el34 olisi keskiviikko. Jutun mennessä painoon tablettisovellus oli jo ulkona. Olkoonkin, että kaksikon yhteispeli kallistui oikeaoppisuudessaan ja tasapainoisuudessaan suuntaan, jossa pieni äänen virhe tai väritys voisi lisätä kiinnostavuutta edelleen. Hyvässä ja pahassa. Sillä olisi pikkulauantain ja lähestyvän viikonlopun hymy puolellaan. Jos nyt jotakin jäi uupumaan, niin kuulokeliitäntää tai sisäänrakennettua riaa-korjainta laitteessa ei ole. Laadukas rautatoteutus kelpaa vaativallekin. Samainen kaiutin ei alle 20 putkiwatin tunnu edes heräävän elävien kirjoihin. Osa on sellaisia, joiden olettaisi olevan kunnossa jo tuotteen julkaisuvaiheessa. Teknisesti hieno Primare herätti ristiriitaisia tunteita. Näistä oleellisin lienee iOS-kännykkäsovellus. Jäi kuitenkin sellainen olo, että tuote olisi julkaistu vähän liian aikaisin – ennen kuin kaikki toiminnallisuus ja tuetut ohjelmistot ovat laajalti käytettävissä. Maksullisen kolmannen osapuolen sovelluksen vahvuutena on upnp, dlna ja Chromecast-tuki, gapless-toisto, dsdja ilmeisesti myös mqa-tuki sitä kaipaaville. Tästä mainitessani maahantuoja vinkkasi M Connect -ohjelmasta. Kattavat liitännät | Hyvä suorituskyky | Äärimmäinen resoluutio Prisma-ohjaussovellus toistaiseksi vain tableteille pääsi Primare joiltakin osin vielä paremmin oikeuksiinsa
Onneksi olkoon! Osallistu Hifimaailma-lehden kyselyyn. OTA YHTEYTTÄ! Petri Nummi Puh. OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! Edellisen numeron arvontaan vastanneiden kesken arvotun Denon DP-400 -levysoittimen voitti Mika Lunti Akaasta. 71 www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Vastanneiden kesken arvotaan 300 EURON ARVOINEN ONKYO X9 -BLUETOOTH-KAIUTIN Kerro meille millaisesta sisällöstä pidät ja mistä laitteista haluaisit testejä. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... 0400 457 604 petri.nummi@fokusmedia.fi 103322_.indd 71 21.1.2019 15.28.43. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn osoitteessa www.hifimaailma.fi HALUATKO ILMOITTAA TÄSSÄ
Koplien fuusio törmäyttää rujon räpin ja horror-elektron. Liikkeellä ovat yhtä lailla konkarit kuin tulokkaat, jotka tarjoavat töitään eri formaateissa. Neil Young toimi päinvastoin keikoillaan 1976. Joachim Kühn New Trio ja Bobo Stenson Trio ilmentävät kokoonpanon vahvuuksia samanhenkisesti. In the Blue Lightin versiot eri aikojen lauluista päivittävät myös mielikuvia: perusteellisesti muokattu on usein uuden veroinen. Saksalaisliiderin Love & Peace tutkii omien teosten lisäksi Musorgskia, The Doorsia ja Ornette Colemania. Viulisti-kapellimestari palasi mielellään kvartettiinsa, jonka levytykset 1948–56 kaartuvat klassikoista avantgardisteihin. Bilelistaa täydentävät niin Daft Punkin Thomas Bangalter kuin Gary Numanin Satie-versio Trois Gymnopédies. Lp tallaa tuoretta tannerta luoden jotain, joka karkaa määritelmiä rajuksi kollaasiksi. TALLENTEET | ÄÄNILEVYPOIMINNAT 72 TILINTEON ÄÄRELLÄ messä Spiegel im Spiegel. Viktoria Mullova kokosi levyn Arvo Pärtin tuotannosta Tabula rasasta (1977) kohti tätä päivää. Gaspar Noé jakaa saman intohimon, haalihan ohjaaja Climax-leffansa soundtrackin tanssilattialta. Säveltäjän opit, kuten hiljaisuuden tärkeys, korostuvat: minimalismi tuottaa nautittavaa jälkeä niin orkestroidussa Fratresissa kuin duo-hellimittää niin ikään omia lainahelmiin Satiesta Bartókiin, ja pitkä kimppahistoria nostaa ilmaisun intuitiiviselle tasolle. Twenty One Pilots sivuaa sekin liikun102017_.indd 72 21.1.2019 15.30.07. Riisutut soolovedot, kuten Heart of Gold, ovat americanaa pelkistetyimmillään ja vetoavat yhä. TEKSTI JA KUVA: MATTI KOMULAINEN R aspinen tulkinta My Waystä ilmentää Willie Nelsonin monipuolisuutta. Mestarin visio vakuuttaa: Beethoven ja Alban Berg sointuvat kvartetilta luontevasti yksiin. Se ja kymmenen muuta Sinatra-vakiota tulevat sydämestä. Myöhemmin samassa kulmassa on lähestynyt musiikkia esimerkiksi Keith Jarrett. Outlaw-legendan sisäistynyt ote lämmittää siinä kuin teosten muhkean tyylikkäät bigband-sovitukset steeleineen ja hammondeineen. Jälki on läpi levyn omintakeista. La Fenice onkin improvisoidun soolopianismin jukebox. Ronski & Satanic ammentaa parviälystä toisenlaista voimaa. Venetsia-live 2006 kattaa viittauksia Bachista Stella by Starlightiin. Arvaamattomuus ylevöittää David Guettaakin, jonka 7 on tuttua feat-tamppausta, mutta bonus-cd yllättää. Ruotsalaisten Contra la indecisión ÄÄNILEVYPOIMINNAT Vuodentaite on musiikkikaupan avainsesonki. Laajennettu sointirekisteri toimii usein musiikin eduksi pianotriossa. Paluu dj-uran alkuun koukuttaa harvoin yhtä tehokkaasti. Paul Simon tekee vastaavan palveluksen omille kynäelmilleen. Pieni muoto viehätti myös Sándor Véghiä. Riisutun housen askeettisuus iskee, samoin satsaus alataajuuksiin
Uteliaisuus ja freesit ideat huokuvatkin Antiquityn joka käänteestä. Suomihiphopin tienraivaajat käyvät varhaislevyineen esikuvista. Blinking Lightista välittyy myös perinne niin, että se integroituu luontevasti muuhun maailmaan. Hanakasti on vastaanotettu myös Taakibörsta ja Ritarikunta. Atlantic-katsaus niputtaa avainhitit muistuttaen samalla, miten massoja ohjataan tuttuun ja turvalliseen. Un autre blancin koetun tuntuiset tarinat peilaavat arjen ohella etnoveteraanin ilmaisuskaalaa afrobeatista reggaehin. Pianistit luovat musiikkinsa kuunnellen: Weber loistobändiään (muun muassa Ralph Alessi trumpetissa) ja Böhm tilaa. Tuloksena on kiehtovia tutkielmia, joissa vähän on paljon, paljon enemmän. Live-bluray peilaa yhteiskunnallisista kannanotoistaan tunnetun australialaisbändin koko uraa. Se toimii ankkurina jazzin traditioissa ja americanan aavoilla profiloiden lauluntekijän massasta erottavalla tavalla. Poliitikkonakin toiminut Peter Garrett pauhaa rokkaamisen ohella ilmastonmuutoksesta, ja tämä yleisö kuuntelee. Salif Keitaa on syrjitty albinismin vuoksi kotimantereellaan Afrikassa, jossa hänen kohtalontovereitaan poltetaan ihonvärin vuoksi noitana tänäänkin. Kuten Byrnenkin projekti: Talking Heads -raitojen kyljessä heitetään roots-kierros tejanosta kantriin. Moni lienee kaivannut myös Thom Yorken ja David Byrnen kulttifilmin True Storiesin paluuta. Jimi Hendrix ehti nauttia saavutuksistaan vain muutaman vuoden, ja yhä häntä palvotaan kitarajumalana. Etäisyys tuttuun taas voimaannuttaa Csaba Palotaïn, Steve Argüellesin ja Rémi Sciuton. Chucho Valdés palaa Jazz Batá 2:ssa vuoden 1972 levyyn, jossa tiimalasinmallinen rumpu oli keskiössä. Siivousvälineistä kustomoidut soittimet ja rohkeus astua ulos mukavuusalueelta tuottaa sähköistävää piiskausta, joka kytkeytyy rikkaaseen elektro-räimeperintöön Einstürzende Neubautenista Jimi Tenoriin. Tsuumi Sound System luo kansanmusiikkia nykyajasta. Riskinottoa suosii myös Cleaning Women. Seuraavaksi leffan director’s cut teräväpiirtona, kiitos! ?n ESITTÄJÄ(T) ALBUMI JULKAISIJA FORMAATTI Willie Nelson My Way Legacy cd Paul Simon In the Blue Light Legacy cd Neil Young Songs for Judy Shakey Pictures cd Viktoria Mullova, Estonian National Symphony Orchestra & Paavo Järvi Arvo Pärt Onyx cd Sándor Végh Végh and His Quartet BMC 2cd Keith Jarrett La Fenice ECM 2cd Joachim Kühn New Trio Love & Peace ACT cd Bobo Stenson Trio Contra la indecisión ECM cd Ronski & Satanic Täältä tullaan kuolema! Svart lp + 7” David Guetta 7 Parlophone 2cd Eri esittäjiä Climax Original Motion Picture Soundtrack Milan cd Twenty One Pilots Trench Fueled By Ramen cd Salif Keita Un autre blanc Naïve cd Chucho Valdés Jazz Batá 2 Mack Avenue cd Tsuumi Sound System Blinking Light TSS cd Hot Heros Folkjazz from Finland Eclipse cd Sanna Ruohoniemi Start from Nothing Eclipse cd Palotaï, Argüelles & Sciuto Antiquity BMC cd Florian Weber Lucent Waters ECM cd Rainer Böhm Hýd ?r ACT cd Cleaning Women Intersubjectivity Svart cd The Jimi Hendrix Experience Electric Ladyland Deluxe Edition Legacy 3cd + bluray Aretha Franklin The Atlantic Singles Collection 1967–1970 Atlantic 2cd Midnight Oil Armistice Day – Live at The Domain, Sydney Sony bluray MC Taakibörsta PA 2001 Svart ep Ritarikunta Saranat avaavat sanat Svart 2lp Thom Yorke Suspiria – Music for the Luca Guadagnino Film XL 2cd Eri esittäjiä The Complete True Stories Soundtrack – A Film by David Byrne Nonesuch cd 102017_.indd 73 21.1.2019 15.30.18. Lähtökohdat saattavat yllättää. Samankaltainen heittäytyminen välittyy Florian Weberin ja Rainer Böhmin töistä. Duon hiphop-biitit ja elektro-tietämys leikkaavat sähäkästi: Trenchin parhaat oivallukset muistuttavat Mikan taannoisista genrepakoisista saavutuksista. Hot Heros vie puolestaan villiin elementtiin. Yhtä kaikki, pulssi lyö ja tee-se-itse-estetiikka kantaa jälleen ajankohtaisena modus operandina. Midnight Oil ei taivu moiseen yksinkertaistukseen. Multipuhaltaja Joakim Berghällin tavoin monaalla vaikuttaneet pelimannit lappavat levylle sävyjä jazzista progeen. Juurien merkitys korostuu, kun etäisyys niihin kasvaa. Unkarilaiskitaristi, brittirumpali ja ranskalaisfonisti nauttivat uusien tantereiden tutkimisesta. Saundi edustaa afrokuubalaista less-is-morea. Electric Ladylandin juhlapainos sisältää Jimin toivoman kansikuvan lisäksi puunatun albumin 5.1-miksauksineen, liveä ja syvädokumentin klassikon synnystä. Sanna Ruohoniemen toisella albumilla Start from Nothing pohjalaisuus on vahvasti läsnä. Syystä. Helsingin lähiöläpät hersyttävät yhä, RK:n paasaus taas kuulostaa entistäkin vakavammalta. Aretha Franklin taas vietti valokeilassa kuusi vuosikymmentä. ÄÄNILEVYPOIMINNAT | TALLENTEET 73 nallista metodiikkaa. Radiohead-miehen musiikki kauhuklassikkouusioon Suspiria erottuu normi leffalevyistä siinä, että se toimii omillaankin. Oleellista on kuitenkin mielenmaisema: maa ja kansa ovat monia asioita eivätkä koskaan monokulttuuria. Räiskyvän habanesittelyn sijaan pianisti kanavoi sointiin maanläheistä hehkutusta, joka mykistää intensiteetillään. Folkjazz from Finland rähisee freesti Sami Sippolan foni edellä, ja luontokuvat syventävät kokemusta
VERTAILUSSA REILUN TONNIN JALUSTAKAIUTTIMET ELÄVÄÄ SOUNDIA SARKOFAGISTA FINK TEAM BORG NAUTINNOLLINEN HUIPPUKUULOKE HIFIMAN SHANGRI-LA JR. 74 HIFIMAAILMA 2/2019 ILMESTYY 20.3. KAUAN ODOTETTU HUONEKORJAIN DSPEAKER ANTI-MODE X4 TULOSSA SEURAAVASSA NUMEROSSA 103309_.indd 74 21.1.2019 15.31.36
Karibun uskomaton vaellus Poron sukulaiset tuovat Alaskan puuttomalle tundralle elämän IRAK ISISIN JÄLKEEN Pystyvätkö yhteisöt elämään sovussa. Haluatko lukea yllättäviä tarinoita. SANSIBARIN SANSIBARIN UIMAKOULU UIMAKOULU Muslimitytöt Muslimitytöt rikkovat rajoja rikkovat rajoja kotisaarillaan kotisaarillaan 103311_.indd 75 21.1.2019 11.09.21. Skotlannin Ulko-Hebrideillä nuorten on tehtävä vaikea valinta Tammikuu 1/2019 • 12,90 € • www.geo-lehti.fi Tammikuu 1/2019 • 12,90 € • www.geo-lehti.fi IRAK ISISIN IRAK ISISIN JÄLKEEN JÄLKEEN Pystyvätkö Pystyvätkö yhteisöt elämään yhteisöt elämään sovussa. sovussa. Nautitko upeista valokuvista. Jätä kiire hetkeksi taakse, tartu GEO-lehteen ja löydä uusia näkökulmia elämään! LU O N TO • MAT K AT • K A N S AT J A K U LT T U U R I T • T I E D E g geolehti G T A M M IK U U 1 /2 1 9 U L K O -H E B R ID IT · U IM A K O U LU S A N S IB A R IS S A · IR A K IS IS IN JÄ L K E E N · A L A S K A N K A R IB U T · M U U T O K S E N T E K IJ Ä T: E T E L Ä M A N N E R -T U T K IM U S LU O N TO • M AT K AT • K A N S AT J A K U LT T U U R I T • T I E D E g Lähteä vai jäädä. UUSI IKKUNA MAAILMAAN Tilaa omasi! geo-lehti.. SANSIBARIN UIMAKOULU Muslimitytöt rikkovat rajoja kotisaarillaan UUSI IKKUNA MAAILMAAN LU O N TO MAT K AT K A N S AT J A K U LT T U U R I T T I E D E LU O N TO • MAT K AT • K A N S AT J A K U LT T U U R I T • T I E D E g LU O N TO LU O N TO •• M AT K AT M AT K AT •• K A N S AT J A K U LT T U U R I T K A N S AT J A K U LT T U U R I T •• T I E D E T I E D E g g Lähteä vai jäädä. /tilaa Onko maailma mielestäsi kiehtova paikka. Skotlannin Ulko-Hebrideillä nuorten on tehtävä vaikea valinta Tammikuu 1/2019 • 12,90 € • www.geo-lehti.fi Kohteena Etelämanner Kaukaisen mantereen tutkimus antaa tietoa ilmastonmuutoksesta Testaa tietosi aisteista Kuinka hyvin tunnet aistien ihmeellisen maailman
Näin pystyt kuulemaan mielimusiikkisi tavalla jota et ole ennen kokenut. 12M hintaan 229€/kpl. SMC-teknologia vähentää radikaalisti epälineaarista magneettista äänen säröytymistä. Uusilla ylisuurilla diskanteilla, laajan suuntaavuuden puukuitu-woofereilla ja hienostuneella tanskalaisella muotoilullaan DALI OBERON asettaa kilpailijoitaan vastaan riman korkeammalle huokeampien Hi-Fi-kaiuttimien sarjassa. UUTUUS OBERON DALI OBERON Värit: valkoinen, musta, tumma pähkinä ja vaalea tammi MALLIT JA HINNAT: DALI OBERON 1 249€/KPL DALI OBERON 3 329€/KPL DALI OBERON 5 479€/KPL DALI OBERON 7 599€/KPL DALI OBERON ON-WALL 299€/KPL DALI OBERON VOKAL 399€/KPL Esim. Pituudet: 1M 300M ilman erillisiä vahvistimia. UUTUUS OBERON DALI OBERON -kaiutinsarja Värit: valkoinen, musta, tumma pähkinä ja vaalea tammi MALLIT JA HINNAT: DALI OBERON 1 249€/KPL DALI OBERON 3 329€/KPL DALI OBERON 5 479€/KPL DALI OBERON 7 599€/KPL DALI OBERON ON-WALL 299€/KPL DALI OBERON VOKAL 399€/KPL SIMPLY ANALOG VINYL RECORD CLEANING BOXSET Täydellinen paketti pitämään vinyylisi sekä levysoittimesi neulan kunnossa! Värit: musta, punainen ja ruskea 59,RUIPRO HYBRID FIBRE HDMI CABLE Uudet kuituoptiset hybridi HDMI-kaapelit nyt HifiStudiolta. f i K O T I K Ä Y N T E J Ä S U O R I T E T A A N DALI OBERON on läpimurto! Dalin ensimmäinen entry-level -kaiutinmallisto, joka sisältää Dalin patentoiman SMC-teknologian elementeissään. 6 414881 873440 19001 PAL.VKO 2019-12 18 73 44 -1 90 1 H E L S I N K I • T U R K U • TA M P E R E • J Y VÄ S K YL Ä • O U L U • K U O P I O • w w w. 103176_.indd 76 21.1.2019 12.35.00. h i f i s t u d i o