HiFi
LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
7,90
HARRASTAJAN MUOTOKUVA · AJATUKSIA HIFISTÄ · HOPEAKAAPELIT
maailma
2/2007
VERTAILUTESTISSÄ:
AV-Viritinvahvistimet 350-450 euroa Laadukkaat CD-soittimet Näin sijoitat kaiuttimet oikein
FATMAN iTube "putkitelakka" 3x Q-ACOUSTICS kaiuttimet MCINTOSH 275 vahvistin JBL TL260 5-tie kaiuttimet MITSUBISHI HC5000 videotykki DENON DP-29F levysoitin
187344-07-02 PAL.VKO 2007-11
WWW.HIFIMAAILMA.FI
Pioneerplasmatelevisioiden koot ovat 42-, 50- ja 60-tuumaa. Pioneer mallisto alkaen 2490 euroa. Mitä jos valitsisit hyvän sijasta parhaan?
Kirkkaasti parempi plasmatelevisio
Pioneerin teräväpiirtoiset plasmatelevisiot tyydyttävät tarkimmankin silmäparin toiveet. Parasta Pioneerissa on kuitenkin kokonaisuus, koska erinomaisen kuvan lisäksi saat myös monipuoliset ominaisuudet. Se mitä näet, on täydellistä ja se mistä sen näet, tyylikästä. Kysy jälleenmyyjältäsi Pioneer plasmatelevisiota ja näe ero.
PDP-507XD
www.plasma-lcd-fakta.fi
HIFIMAAILMA | ··· | 2007
www.pioneer.fi. Täydelliset liitännät, valmiudet teräväpiirtokuvalle ja sisäänrakennettu DVB-T viritin (XD-malleissa)
Kakkosnumeron kokonaispainos on jo 12.000 kappaletta. Miksi yksikään tämän hintaluokan soitin edes "kehtaa" toistaa MP3-tiedostoja.
Terveisin,
Teppo HirviKunnas Vastaava päätoimittaja
ISSN 1796-6507
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Sitä paitsi tällainen investointi on sijoitus pitkälle tulevaisuuteen. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja katkaise tai peruuta tilaustaan. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Performance Magazines Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: (09) 8815 2100 Faksi: (09) 8815 2101 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi AVUSTAVAT TOIMITTAJAT Mauri Eronen Jaakko Eräpuu Matti Hermunen Mikko Järvikivi Samu Mielonen Mikael Nederström Risto Niska Jani Pesonen Klaus Riederer MITTAUKSET Risto Niska Klaus Riederer KUVAT Pekka Väänänen (sekä tekstissä mainitut) ULKOASU Performance Magazines TOIMITUKSEN SIHTEERI Kirsi Lehtonen kirsi.lehtonen@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: (09) 8815 2100 Faksi: (09) 8815 2101 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi TILAUSHINNAT 12 kk kestotilaus 59 12 kk määräaikaistilaus 62 Ulkomaantilaukset +24 Hifimaailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. 1500 euroa CD-soittimesta on paljon rahaa, mutta laadukas ääni ja korkealuokkainen rakenne herättävät suurta omistamisen halua. Olemme saaneet reilussa kuukaudessa lähes 4000 tilaajaa ja irtonumeroitakin on myyty reilut 1800 kappaletta. Tämän tietävät myös laatutietoiset kuluttajat ja hifiharrastajat. ILMOITUSMYYNTI Ilmoitusten myynti ja varaukset toimituksesta. Vastuu rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen tai uuden ilmoituksen julkaisuun veloituksetta. Tämän numeron sisällöstä haluan nostaa esiin mm. Tämä todistaa jälleen kerran, että tehon merkitystä korostetaan edelleenkin turhan paljon. Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Vaikka kuluttajat olisivat, ja ovatkin kiinnostuneita myös niin sanotuista uuden tekniikan tuotteista, digibokseista, mediaservereistä, MP3-soittimista ja sen sellaisista, niin se ei tarkoita, etteivätkö kuluttajat halua myös laadukkaita tuotteita. Tästähän lehdessämmekin on kyse. Yksi asia hieman kyllä ihmetyttää. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Tämä kakkosnumero on jo selvästi paksumpi ja sisällökkäämpi kuin ensimmäinen numero. Myös laadukkaiden CD-soittimien testi oli mielenkiintoinen. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää yhtiömme suoramarkkinointiin ellei tilaaja sitä erikseen kiellä. Niinhän me lupasimmekin. Hifimaailma ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaistilauksen hinta. Hifimaailma julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamiltaan aihealueilta.. Tilaus voidaan katkaista tai peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupongilla. Huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemisajankohdasta PAINOPAIKKA
HiFi
Arvoisa lukijamme,
maailma
Kädessäsi on nyt kaikkien aikojen toinen Hifimaailman numero. TEKSTISISÄLTÖ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti. Tilausten suuri määrä ja kasvuvauhti kertoo, että Suomessa on edelleen tarvetta kunnolliselle laadukkaan äänen- ja kuvantoiston erikoislehdelle. Kiinnostuksesta oikeasti laadukasta äänen- ja kuvantoistoa kohtaan. Jos siis muutenkin arvostat laatua, ja ennen kaikkea äänenlaatua, niin miksi tyytyisit keskinkertaisuuteen. Vastuu virheistä ja reklamaatiot: Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai force majoure -syistä voida julkaista, lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Julkaisemamme artikkelit on tarkastettu, mutta emme takaa niiden virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Ja tilausten määrä kasvaa kohisten. suosittujen AV-viritinvahvistimen sangen mielenkiintoisen testin, mikä osoitti, että kohtuuhinnallakin voi saada laadukkaan tuotteen. Hifimaailman saama vastaanotto on ollut mahtava. Mielenkiintoista oli myös se, että testin voittoon voi riittää vain muutaman kymmenen watin antotehoon kykenevä vahvistin
Sinäkin täällä!
www.genelec.fi
Genelec Oy, Olvitie 5, 74100 IISALMI p. 017-838 81 email: genelec@genelec.com
Kuvassa 5 x 8020A ja 7050B LSETM subwoofer 8000-sarjan hinnat alkaen 340 /kpl LSETM-subwooferien hinnat alkaen 875 /kpl
HIFIMAAILMA | ··· | 2007
Hifimaailma otti HC5000 LCDtykistä mittaa.
58 Esittely: CARA 2.2 -huoneoptimointiohjelmisto
CARA on monipuolinen työkalu huoneakustiikan ja kaiutinsijoittelun avuksi. Q-Acousticsin 1010, 1020 ja 1030 ovat hyviä vaihtoehtoja.
26 Vertailutesti: Laadukkaat CD-soittimet
Noin 1500 euroa on monessa mielessä hyvä hinta CD-soittimesta. Tyylikäs ulkonäkö ja kunnollinen äänenlaatu viehättivät.
18 Vertailutesti: AV-viritinvahvistimet
Edulliset kotiteatterivahvistimet kehittyvät suurin harppauksin ja omaksuvat ripeään tahtiin hyödyllisiä ominaisuuksia kalliimmilta isoveljiltään.
62 Kokeilu: Denon DP-29F -levysoitin
Edullinen levysoitin on paikallaan kun halutaan siirtää vanhoja vinyylejä MP3muotoon tai soitella satunnaisesti nostalgisia äänitteitä. TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2007 6 Tuoteuutiset
Uusia tuotteita ja hifialan uutisia
HiFi
LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
7,90
HARRASTAJAN MUOTOKUVA · AJATUKSIA HIFISTÄ · HOPEAKAAPELIT
maailma
2/2007
VERTAILUTESTISSÄ:
AV-Viritinvahvistimet 350-450 euroa Laadukkaat CD-soittimet Näin sijoitat kaiuttimet oikein
FATMAN iTube "putkitelakka" 3x Q-ACOUSTICS kaiuttimet MCINTOSH 275 vahvistin JBL TL260 5-tie kaiuttimet MITSUBISHI HC5000 videotykki DENON DP-29F levysoitin
187344-07-02 PAL.VKO 2007-11
WWW.HIFIMAAILMA.FI
60 Kokeilu: Fatman iTube vahvistin ja iPod-telakka
Fatmanin hybridivahvistin tuo putkien hehkun iPod-kuuntelijan huoneeseen. Hämäläinen kuuntelee korvillaan musiikkia eikä ulkopuolisia auktoriteetteja.
70 Kolumni: Hifikulttuuri ei synny itsestään
Pekka Ylitalo Audio Porista miettii hifiä ja high-endiä.
52 Tietoa ja taitoa: Kaiutinsijoittelun perusteet
Käymme läpi, miten huone vaikuttaa kaiuttimien ääneen ja miten niin kaksi- kuin monikanavaisellakin järjestelmällä löytyy paras paikka jokaiselle kaiuttimelle.
72 Levyarvostelut
Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia
36 Kokeilu: Videoprojektori Mitsubishi HC5000
Mitsubishi oli ensimmäisten valmistajien joukossa tuomassa markkinoille FullHDprojektoria. Äänenlaatu alkaa olla erittäin hyvä, eikä viimeistelyssäkään ole säästelty liikaa.
34 Harrastuksena hifi: Linn Tune Dem -tapahtuma
Tune Dem on joillekin täysi mysteeri ja toisille vähintäänkin puoli elämää. DP-29F:ssä on myös välttämätön RIAA-korjain yhdysrakenteisena.
40 Kokeilu: JBL TL260 -kaiuttimet
JBL:n kookas lattiakaiutin on rakenteeltaan järeä ja ääneltään lämmin viisitiekaiutin.
64 Hermuset: McIntosh MC275 -putkipäätevahvistin
Legendaarinen McIntosh on ottanut alunperin 60-luvulla myydyn päätevahvistimensa uudelleen tuotantoon, ja hyvästä syystä.
42 Vertailutesti: Kolme erihintaista Q-Acousticsin kaiutinta.
Pienellä budjetilla harrastavat hifistit tekevät kaiutinvalintansa usein muutaman satalappusen hintaluokassa. Lue raportti erilaisesta lähestymistavasta oikean kaiutinsijoituksen etsintään.
66 Harrastuksena hifi: Tapsa Hämäläinen, vakavan luokan Naim-mies 48 Testi: Harman/Kardon AVR745 -AV-viritinvahvistin
Harman/Kardonin uusi lippulaivamalli on ladattu täyteen nykypäivän tekniikkaa ja tämä kotiteatteri-ihme myös kuulostaa mainiolta. Pika-avuksi laiskalle hifistille siitä ei ole, mutta paneutumalla ohjelmaan saa paljon hyödyllistä tietoa.
78 Kokeilu: SilverFi, hopeinen välikaapeli Turkista
SilverFi on pieni turkkilainen yritys, joka valmistaa väli- ja kaiutinkaapeleita itse kehittämästään hopeaseoksesta.
81 Kolumni: Sääli naapureitasi
Jouko Alanko nostaa naapurisovun ja sen ylläpidon esille.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Kolme vuosikymmentä hifiharrastusta tuo näkemystä ja uskoa itseensä
DLP-piirin vaihto kasvattaa on/off-kontrastin 3500:1:stä 4500:1:een. 220-wattisen lampun tyypilliseksi eliniäksi ilmoitetaan 3000 tuntia, ja takuu on voimassa 6kk/1000h. Lisätietoa: Gradient Oy, puh. Optoma HD73 löytyy jo myynnistä hintaan 2250 euroa. Lintukangas on työskennellyt lisäksi Suunto Oy:llä Outdoor-työryhmän tuotepäällikkönä, ja on innokas musiikin kuuntelija ja vakava hifiharrastaja. Gradientin pääsuunnittelija ja entinen toimitusjohtaja Jorma Salmi jatkaa yhtiön hallituksen jäsenenä. Muihin meriitteihin kuuluvat muun muassa 2000-luvun alussa hallussa ollut syvyyssukelluksen maailmanennätys (60 metriä). Tehtävässä aloitti 16.1. Kahden seuraavan vuoden aikana Gradient aikoo tuoda markkinoille uuden tavanomaisen suunnittelun haastavan malliston. Nykyinen mallisto ei kuitenkaan vielä poistu markkinoilta, vaan sen tuotantoa jatketaan ja osittain kehitetään. Vastapainona valoteho on pudonnut 1300 lumenista 1100:aan. Kaikkien Gradientin aikaisempien kaiuttimien tapaan mallisto perustuu Jorma Salmen suunnittelufilosofiaan. Prelude-mallista julkaistaan päivitetty versio maaliskuussa, ja Evidence MKIII, Revolution, Revolution Active sekä SW-63-subwooferin valmistus jatkuu kevään aikana. (09) 291 7875, www.gradient.fi
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Dynaamisesti valotehoa muuttava ImageAI-tila tarjoaa speksien mukaan 6000:1 kontrastin. Kaiutinmallistolla pyritään kattamaan kaikki erikokoiset tilat opiskelija-asunnosta suureen kuunteluhuoneeseen. Uudessa HD73:ssa HD72:n DarkChip2-piiri on vaihtunut DarkChip3:een. Lisälampun hinta on 200 euroa. HDMI:lle ja DVI:lle on omat videoliitännät, ja mukana seuraa adapteri SCART-liittimen kytkemiseksi. brändidesign-toimisto Tango Helsingistä siirtynyt 33-vuotias Topi Lintukangas. Lisätietoja: Highend Studio, (09) 681 37951, www.highendstudio.fi
Gradientille uusi toimitusjohtaja
Kotimaisen kaiutinvalmistaja Gradientin toimitusjohtaja on vaihtunut. TUOTEUUTISET Hifimaailma
ehostettu teatteriprojektori
Optoma on päivittänyt hinnaltaan keskiluokkaan sijoittuvan HD72-projektorin. Resoluutio on 1280x768, mutta 720p-materiaalin näyttö onnistuu natiivina. Kuvaprosessoinnin tekee vanha tuttu laadukas Faroudja DCDi, mutta 7-segmenttinen väripyörä on uusittu
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
Hinta 3580 euroa. Valmistajan mallistoon kuuluu useita integroituja putkivahvistimia ja -päätteitä sekä cd-soitin ja esivahvistin. Hinnat alkavat integroidun SP3:n 980 eurosta, joka tarjoaa 38 wattia kanavaa kohden. Tällä hetkellä ensimmäisten SEDtelevisioiden odotetaan saapuvan markkinoille vuoden lopulla, mutta lakitaistot voivat viivästyttää julkaisua edelleen.
Laajin valikoima laatusoittimia järkihintaan!
Löydä vinyylikokoelmasi aarteet uudestaan: valitse mieleisesi Pro-ject vinyylisoitin yli 30 eri vaihtoehdosta makusi ja budjettisi mukaan. Mustan valoisuutta on saatu pienennettyä jopa 80 prosenttia, millä messukävijöiden mukaan saavutettiin CRT:tä muistuttava kuva. Kilpailevien tekniikoiden hintojen lasku tulee entisestään vaikeuttamaan sedin menestystä, mikäli julkaisuajankohta viivästyy merkittävästi. Sed-television valmistusta varten Canon lisensoi teknologioita yhdysvaltalaiselta NanoProprietaryltä. Rikkomuksen johdosta aiempi lisenssi mitätöitiin, mutta Canon päätti ostaa Toshiban osuuden yhteisestä yrityksestä itselleen. Lisätietoja: Audio Shop Ratilainen, puh. audioshop.fi, www.melody-europe.com
sedin synkkä taival
Canonin ja Toshiban kehittelemän SED-television tulevaisuus näyttää yhä harmaalta. Jo 8 vuotta kehitetyn sed-television (surface-conduction electron-emitter display) piti saapua kauppoihin vuonna 2005, mutta päivämäärää on lykätty yhtenään. parempia plasmoja
Pioneerin kahdeksannen sukupolven plasmatelevisioille luvataan merkittäviä kuvanlaadullisia parannuksia. (044) 580 0051, www. Valoisissa huoneissa mustan tasolla ei ole niin suurta merkitystä, mutta Pioneer on parantanut kuvanlaatua uudella suotimella, joka vähentää ympäröivän valon haalentavaa vaikutusta. Pioneerin mukaan kontrastisuhde on niin suuri, että sen luotettava mittaaminen alkaa olla mahdotonta. 24 kuvan sekuntivauhtia ei siis konvertoida enää televisioissa 60 kuvaan sekunnissa, mikä vähentää liikkeiden nykimistä.
melodiaa putkista
Audioshop Ratilainen on aloittanut australialaisten Melodytuotteiden maahantuonnin. Kuvassa RPM-5 SuperPack, 799,-
Ei kompromisseja: valitse kaikkien laitteittesi välille van den Hul -kaapelit!
Linjatason välijohdot alkaen 69,Kaiutinkaapelit alkaen 4,90/metri HDMI-kaapelit alkaen 79,Ålä unohda van den Hul -äänirasioita ja MC-rasioiden korjauspalvelua.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
Maahantuonti:
www.ah-hifisystems.fi. Nano-Proprietary haastoi Canonin oikeuteen lisenssirikkomuksesta, sillä Canon oli luovuttanut valmistustekniikoita myös Toshiban käyttöön. Kuvanlaadullisesti uutuusteknologian pitäisi kuitenkin päihittää lcd- ja plasmatelevisiot. Myöhemmin tänä vuonna myyntiin tulevia malleja esiteltiin CES-messuilla. AB1-luokan integroidulle Astro Black 22:lle luvataan 2x18 watin teho, ja sen ulkonäköä hallitsee muiden Black-sarjan laitteiden tapaan musta pianolakka. Sille luvataan CRTtelevisiomainen aito musta, ja tarkkuudeksi on ilmoitettu 1920x1080 heti ensimmäisestä mallista alkaen. Pioneerin plasmatelevisiot osaavat myös esittää Blu-Rayltä ja HD DVD:ltä saatavan alkuperäisen filminopeuden. Teknologiaa ei nähty CESmessuilla, korkeat tuotantokustannukset estävät sarjavalmistuksen, ja kaiken kukkuraksi lisensointiongelmat viivästyttävät lanseerausta. Puhtaasti putkiin perustuvissa vahvistimissa ulkonäköön on äänenlaadun ohella kiinnitetty huomiota. Päätös miellytti Nano-Proprietaryä, ja se ilmoitti lisensoivansa teknologiat Canonille uusin termein
Sennheiserin uudet PXC 350 ja PXC 450 tulevat kauppoihin huhti-toukokuussa, ja niiden hintaluokat ovat noin 300 ja 400 euroa.
10
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. C 809/807/805/803-malleissa on tuplaterminaalit kaksoisjohdotusta ja -vahvistusta varten. Tyypillisten voimakkuus- ja jakotaajuussäätimien lisäksi subissa on alimpien taajuuksien voimakkuuteen vaikuttava portaaton säädin. Molemmat kuulokkeet ovat rakenteeltaan suljettuja, ja pehmuste ympäröi Sennheiserin tuttuun tyyliin korvalehtiä painamatta niitä. Kuulokkeita voi siis pitää päässä ilman, että keskustelu vaikeutuu. 108-tuumainen lcd-tv näki päivänvalon CES-messuilla, ja ohittaa mammuttikisassa Panasonicin viime vuonna esittelemän 103-tuumaisen plasman. PXC 350:lle ilmoitetaan 85 prosentin ja PXC 450:lle 90 prosentin vaimennus. C 80 -sarjan hintoja ei ole vielä julkaistu, mutta lattiamallien hintaluokaksi arvioidaan noin tuhat dollaria kappaleelta.
kehittyneitä vastamelukuulokkeita
Sennheiser on esitellyt kaksi uutta kuulokemallia CES-messuilla. Resoluutio on FullHD:n edellyttämä 1920x1080. Kaiutinmalleissa yhdistyy pehmeät silkkidiskantit sekä diskanttien äänikenttää tasoittava waveguide-etulevy. Basso- ja keskiäänisissä perinteisen pölykupin tilalla käytetään vaiheplugia, ja bassokartioiden materiaali on erityisen jäykkä. TUOTEUUTISET Hifimaailma
sharpilta ennätystelevisio
Sharp on esitellyt maailman suurimman television. Voimanpesän sydämenä toimii 1800-wattinen BASH-vahvistin, ja kaikki säätimet on kätevästi sijoitettu subin etulevyn yläosaan. Tiivis rakenne vaimentaa itsessään hälyääniä aktiivisen NoiseGard-vastameluominaisuuden täydentäessä kuuntelunautintoa meluisemmissa tiloissa. Keskialueen selkeyttä Jamo kertoo parantavansa aktiivisella impedanssin korjauksella. Concert-mallistoon kuuluvat kaiuttimet pyrkivät nimensä mukaisesti tuomaan livekonsertin dynamiikan kotioloihin. Malli on osoitus Sharpin kahdeksannen sukupolven tehtaiden kyvystä valmistaa kaikenkokoisia televisioita 13 tuumasta ylöspäin. Sarjaan kuuluu kolme lattiakaiutinta (C 809, C807 ja C805), C 803 -jalustakaiutin, seinään upotettava C 803, C 80 CEN -keskikaiutin, C 80 SUR -takakaiutin ja C 80 SUB -subwoofer. C 80 SUB käyttää kahta kymmentuumaista alumiinielementtiä, jotka on sijoitettu kotelon vastakkaisille puolille. Prototyyppiasteella olevan mallin se aikoo viimeistellä myyntiä varten vuoden puoleen väliin mennessä, mutta hinnasta ei ole vielä hiiskuttu.
jamo tuo konsertin kotiin
C 80 on tanskalaisen Jamon uusi kaiutinsarja. Kalliimmassa PXC 450:ssä on lisäksi innovatiivinen TalkThrough-ominaisuus, joka kykenee erottamaan muiden hälyäänien joukosta keskustelukumppanin puheen. Sharpin tv on ensimmäinen lcd-malli, joka ottaa plasmalta suurimman television tittelin. MFB-takaisinkytkentä kontrolloi elementin liikkeitä sisääntulosignaaleja vastaavaksi. Yhtiön tähän asti suurin televisio oli 65-tuumainen, joten kokoennätys kasvoi reippaanlaisesti. Television jättimäisestä koosta saa paremman kuvan, kun tuumat muutetaan metreiksi - 2,39 x 1,34m (lxk). PXC 350 ja PXC 450 on tarkoitettu paljon matkustaville, sillä ne sisältävät vastameluominaisuuden. NoiseGard toimii perinteiseen tapaan kääntämällä kuulokkeiden ulkopinnassa sijaitsevaan mikrofoniin saapuneen äänen vaiheen
BackupHDDVD:n mukana ei kuitenkaan toimitettu tarvittavia avaimia, joten se oli käytännössä käyttökelvoton. Joitakin avaimia on jo jaettu julkisuuteen, joten ohjelman toimivuuden voi itsekin testata. Sarja pyörii tällä hetkellä TV1:llä lauantaisin kello 18:55.
hd dvd levyjen purkuavaimia julkisuuteen
Hd dvd -levyjen kopiosuojaukseen käytetyn aacs:n murtaminen on edennyt uuden askeleen. Arcam FMJ DV139:n hintaluokka on noin 3000 euroa. noin sadan dollarin hintaan. Doom9-keskustelufoorumilla on vilahdellut muun muassa King Kongin, 12 Monkeysin ja Serenityn avaimia. 11-osaisen sarjan tekemiseen käytettiin yli 20 miljoonaa euroa, ja se onkin maailman kallein faktasarja. Viime vuoden lopulla nimimerkki muslix64 julkaisi BackupHDDVD-ohjelman, joka poistaa levyiltä aacs:n. Kaikille kuudelle analogiselle kanavalle käytetään Wolfsonin 24bit/192kHz WM8740-damuuntimia. Lähellekään automatisoitua hd dvd -levyjen kopiointi ei myöskään vielä ole, joten avaimien selvittäminen vaatii paneutumista koneen sielunelämän. Tavallisen dvd-version sarjasta löytää jo nettikaupoista noin 40 euron hintaan. Ohjelmalla levyn voi kopioida tietokoneelle ja katsoa ilman hdcpyhteensopivaa laitteistoa. Zoranin piiri mahdollistaa dvd-audioja sacd-tuen sekä divx/xvid/mpeg-4-toiston. Audiofiilejä lämmittää kaksi korkealaatuista toroidimuuntajaa, elektromagneettisia häiriöitä vähentävä Mask of Silence -teknologia sekä tukeva Sound Dead Steel -kotelo. Lisätietoa: www.arcam.co.uk/prod_fmj_DV139_detail_003.cfm
luonnollista silmänruokaa
Luontodokkarien ystäviä hemmotellaan huhtikuussa, kun BBC julkaisee eeppisen Planet Earth (Planeettamme maa) -tv-sarjan blu-rayllä ja hd dvd:llä. Monet ovat raportoineet muun muassa hidastelusta erittäin nopeillakin tietokoneilla. Lisäksi avaimien selvittäminen saattaa olla lyhytaikaista, jos niiden selvittämisen mahdollistavat toisto-ohjelmat merkitään uusilla hd dvd -levyillä kelvottomaksi. Ominaisuuksiin kuuluu muun muassa Anchor Bayn ABT102-deinterlacer ja ABT1010 1080p-skaalain sekä Zoran Vaddis 888S -prosessori. Suojaamattomien elokuvien toistossa on vielä joitain ongelmia. arcamilta lippulaivasoitin
Arcam pysyy toistaiseksi poissa arvaamattomilta hd dvd- ja blu-ray-markkinoilta, mutta on juuri esitellyt viimeisintä teknologiaa käyttävän universaalin dvd-soittimen. http://forum.doom9.org/showthread. Jokaiselle elokuvalle ominaisen avaimen avulla BackupHDDVD pystyy purkamaan aacs:n. Suojauksen purkuun tarvittavat avaimet löytyvät tietokoneen muistista. Hd-versiot tulevat myyntiin 24.4. 40 kuvaajalta kesti viisi vuotta materiaalin keräämiseen, ja teräväpiirtoformaatit kruunaavat kauniit otokset. Normaalisti aacs estää elokuvan katsomisen, jos digitaalisesti liitetty näyttölaite ja näytönohjain eivät tue hdcp-kopiosuojausta. Ahkerat harrastajat löysivät kuitenkin muistiosoitteen, johon Intervideon WinDVDsoitto-ohjelma säilöö niin sanotun volume keyn, kun levyä toistetaan. php?t=119871&page=32
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
11
Herkkyys on 86dB, ja taajuusvasteeksi ilmoitetaan 85Hz23kHz (±3dB). Se perustuu pitkälti edeltäjäänsä, RSX-1057:ään, mutta lisää myös videoskaalaimen (1080i). Sen voi sijoittaa vanhempien laitteiden pariksi, jos skaalaavaan vahvistimeen päivittäminen ei miellytä. Matalammat taajuudet toistetaan 15cm bassokeskiäänisellä, jossa käytetään 75mm alumiinista valmistettua puhekelaa. Sen hinnaksi ilmoitetaan 3999 dollaria. Esittelystä huolimatta Sony ei ole sitoutunut valmistamaan oled-televisioita tulevaisuudessa. Niiden sarjavalmistus on edelleen kallista, ja esimerkiksi Toshiba on kohdannut vastaavia kustannusongelmia mullistavan sed-teknologiansa kanssa.
rotelilta kotiteatteriuutuuksia
Rotel on esitellyt uusia kotiteatterituotteita vuodelle 2007. RDV-1093 on uusi 1080p-skaalaukseen yltävä dvd-soitin. 1080p-tarkkuuteen yltävälle tv:lle ilmoitetaan kontrastisuhteeksi yli 1 000 000:1, ja sen väriavaruus kattaa yli 100 prosenttia ntsc:stä. Kontrastisuhde on noussut 10000:1:stä 12000:1:een. Valtava kontrastisuhde selittyy sillä, että oled-tv:t eivät tarvitse lainkaan taustavaloa, sillä ne ovat itsevalaisevia. RSX-1058 av-vahvistin toistaa musiikkia neljässä huoneessa yhtä aikaa. Hintaluokka on 1500 dollaria. Se toistaa lisäksi dvdaudio-levyt sekä cdr/rw-levyille poltetut jpeg-, mp3- ja wma-tiedostot. Kotelo on kooltaan 170x280x166mm (LxKxS) ja painaa 4,2 kiloa. Lisäksi ne ovat äärimmäisen ohuita. Kuvalähtöjä on neljä: yksi jokaista sorttia. asp?Press_id=54
12
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. HD81/HD81-LV:n pariksi Optoma tarjoaa myös anamorfisen BX-AL133 Cinemascope -linssin, joka muuttaa projektorin kuvan 2,35:1-kankaalle sopivaksi. Tarkempia tietoja Optoma ei ole vielä julkaissut. Soittimen virtalähteen regulointiin on myös kiinnitetty erityistä huomiota. TUOTEUUTISET Hifimaailma
dynaudiolta kaiutin seinälle
Dynaudio esittelee CESissä uuden seinäasennettavan Audience 42SAT -kaiuttimen. Mustan taso saadaan näin erittäin alhaiseksi. Vahvistin sijoittuu noin 2000 dollarin hintaluokkaan. Vasta muutama kuukausi sitten markkinoille tullutta HD81:ä seuraa spekseiltään hiottu HD81-LV. Rotelin ensimmäinen skaalain on RVE-1060. Valtaosa malleista on 11-tuumaisia, mutta joukosta löytyi myös herkullisilla spekseillä varustettu 27-tuumainen versio. Kun tilaa on vähän, on seinäkaiutin yhdessä flättitelevision kanssa houkutteleva ratkaisu. Lisätietoa: Hifistudio 17, (09) 5860 120, hifistudio17.fi, www.rotel.com
optoma päivitti lippulaivan
Optoma on esitellyt päivitetyn 1080phuippumallinsa CESissä. Elementin materiaali on Dynaudion kehittämä magnesiumsilikaattiyhdiste. Skaaalaimessa hdmi-tuloja on kaksi, ja analogisia komponentti- s-video- ja komposiittituloja yhteensä 11. Kaiutin kiinnittyy seinään yhdellä ruuvilla. Diskanttina käytetään 28mm soft domea, joka on sijoitettu omaan suljettuun koteloon särön vähentämiseksi. Kotelorakenne on suljettu. Lisätietoa: www.aboutprojectors.com, www.optomausa.com/PressRelease_detail. Maksimiresoluutio on 1080i, ja se tutkii automaattisesti siihen liitettävän laitteen natiiviresoluution. RVE-1060:n hintaluokka on noin 1200 dollaria. Lisätietoa: Soundworks Ltd, (09) 681 37950, www.soundworks.fi
oled yltää äärimmäiseen kontrastiin
Sony on esitellyt CES-messuilla oledtelevisioiden prototyyppejä. Hintaluokka on noin 900 euroa parilta. Enimmäiskirkkaus vaihtelee 200cd/m² ja reilun 600 cd/m² välillä riippuen esitettävän valkoisen määrästä - ilmiö on tuttu crt-laitteista. Uusi HD81-LV kasvattaa valotehon 1400 ANSIsta 2500:aan, joten katselu valoisimmissakin tiloissa on mahdollista. Dvd-kuvan artifakteja poistamaan käytetään Adaptive Geometrical Chroma Mapping -teknologiaa. Stereo- tai monikanavajärjestelmään valmistaja suosittelee lisäksi subwooferia
Arcam Solo Movie 5.1 tulee myyntiin ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 3000 euron hintaan. Videopuolen ominaisuuksia ovat muun muassa skaalaus 720p- ja 1080i-tarkkuuksiin sekä hdmi-, scart- ja komponenttikytkentä. TotalHD-levy mahdollistaa yhdessä levyssä sekä kaksi blu-ray- että hd dvd -kerrosta. LG suunnitteli hybridisoitinta jo aikaisin viime vuonna, mutta hylkäsi idean myöhemmin kesällä. Laitteen etulevyn käytettävyyteen on kiinnitetty huomiota, eikä se vilise turhia näppäimiä. Hd dvd:n interaktiivisia ominaisuuksia tarjoava iHD ei ole tuettu, mutta blu-rayn vastaava BDJ (Blu-ray Disc Java) on. Näin ainakin, jos formaattisodan määrittelee kahden soittimen ostopakkona. CESissä esitelty levy oli odotettavissa, sillä New Scientist Tech löysi Warnerin levyä kuvaavan patentin syyskuussa. iHD:n puute voi aiheuttaa sen, että dvd-foorumi ei tunnusta laitetta hd dvd yhteensopivaksi, eikä sitä saisi sellaisena myöskään myydä. Vaikka esimerkiksi Warner julkaiseekin elokuvansa molemmilla levyillä, täytyy kaikista uutuusleffoista nauttiakseen hankkia soitin molemmasta leiristä. Kompaktille digitaaliselle vahvistimelle luvataan 5*50 wattia 8 ohmiin. Radiokin on tallella digitaalisena (dab) sekä analogisena (am/fm). lG:n uutuussoitin toistaa molemmat teräväpiirtolevyt
LG ottaa askeleen kohti blu-rayn ja hd dvd:n välisen formaattisodan lopettamista julkaisemalla molempia levyjä toistavan BH100-soittimen. Täten kapasiteetistakaan ei tarvitse tinkiä tavallisiin levyihin verrattuna.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
13. Yksissä kuorissa yhdistyy kaikki tarvittavat laitteet teatterin etupään rakentamiseen. Mallinimeltään BH100 tulee Yhdysvalloissa markkinoille maaliskuun loppuun mennessä, ja sen hinnaksi on ilmoitettu 1200 dollaria.
audiofiilin yhdistelmälaite
Arcam Solo Movie 5.1 on kotiteatteriversio yhtiön Solo music -yhdistelmälaitteesta. Hdmi-lähtö on vanhempaa versiota 1.2, mutta se tukee 1080p-tarkkuutta 24p- ja 30p-kuvanopeuksilla. Levyt toimivat siis molemman leirin soittimissa. Soitin lukee kahdella laserdiodilla sekä hd dvd- että blu-ray-levyjä, mutta cd-levyjen toistoon tarvittava kolmas laser tullee lisävarusteeksi joskus tulevaisuudessa. Universaali soitinosa toistaa dvd:t, cd:t, dvd-audio- sekä sacd-levyt ja divx-tiedostot. Lisätietoa: Hifimesta, puh. Levyssä toisella puolella sijaitsee blu-ray- ja toisella puolella hd dvd kerrokset. (02) 277 8950, www.hifimesta.fi
studiolta apua formaattisotaan
Warner Bros yrittää yhdistää kilpailevia formaatteja tuomalla markkinoille Total HD:ksi nimetyn levyn, joka sisältää sekä blu-ray että hd dvd -kerroksen
Kaiuttimet koot ovat: Rogue 6 160x235x289mm (6kg), Rogue 4 160x235x204 (4,5kg), Rogue Center 363x160x204mm (6kg). Elementit ovat magneettisuojattuja. Rogue 6 ja Rogue 4 soveltuvat stereo- ja monikanavakuunteluun. (014) 618012, sales@penaudio.fi, www.penaudio.fi
14
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Toimitukset alkavat helmikuussa. Dvd-kuva voidaan skaalata 480p/576p-, 720p-, 1080i- ja 1080p-resoluutioihin. Vakiona värivaihtoehdoiksi tarjotaan musta, punainen, valkoinen ja harmaa, mutta lisähintaan muutkin värit ovat mahdollisia. Isompi Rogue 6 ja Center kattavat taajuusalueen 8028000Hz Rogue 4:n jäädessä alapäästä hieman ylemmäs 100 hertsiin. Ulkonäössä yhdistyy itämainen ja pohjoismaalainen muotoilu. Messuilla päästä järjestäjän mukaan kuulemaan laadukasta ääntä mm. TUOTEUUTISET Hifimaailma
hiGh end - messut tampereella!
Tamperelainen Hifihuone järjestää parempaan äänentoistoon keskittyvät High End-messut Tampereella 17.18.3.2007. Lisätietoa: Penaudio, puh. Elementtien jako on kolmatta astetta, ja jakotaajuudet on asetettu 120:een ja 4400 hertsiin. Rogue 6:n koteloperiaate on refleksi, Rogue 4 ja Center luottavat suljettuun rakenteeseen. hatanpaankartano.fi), joka sijaitsee vain pari kilometriä Tampereen keskustasta. Dvd-videolevyjen lisäksi se toistaa dvd-audio- ja -sacd-levyt sekä divx/xvid-tiedostot tekstityksineen. Viimeistelyksi on puuviilujen ja vanerin lisäksi valittavissa maalattu pinta. Kaiutinsarjan nimi Ambient viittaa suunnitteluperiaatteeseen, jossa kaiuttimet on pyritty sulauttamaan huomaamattomasti kodin muuhun sisustukseen. Lomituksenpoisto ja kohinanvaimennus tapahtuu Faroudjan DCDi:n voimin. Kotelot ovat näissä malleissa suljettuja, ja ne soveltuvat myös seinäsijoitukseen. Kolmitiekaiuttimen koteloperiaate on refleksi, ja taajuusvasteeksi ilmoitetaan 34-28000Hz (+/-3dB). Suositushinnat ovat: Chronos 5995 euroa/pari, Rogue 6 1395 euroa/pari, Rogue 4 1195 euroa/pari ja Rogue Center 995 euroa/kpl. Kuvalähtöjä ovat hdmi, s-video ja komposiitti. Hinnat ovat 995 euroa (center) ja 1195 euroa (surround). Kuormana kaiuttimen ei pitäisi olla erityisen hankala nimellisimpedanssin ollessa 6 ohmia. Oppo DV-981HD maksaa 259 euroa ja se on tilattavissa ensi vuoden alussa. Rogue Center -keskikaiutin on optimoitu seinäsijoitusta varten. Messupaikkana on vuonna 1883 valmistunut Hatanpään Kartano (www. Komponenttiliitäntä on jätetty pois. Centerissä bassoja on kaksin kappalein. Uutuudet tulevat kauppoihin helmikuun puolessa välissä. Penaudio on myös lisännyt Classic-sarjaan uudet Rebel2 C -keskikaiuttimen ja Rebel2 S surroundkaiuttimen. seuraavilta valmistajilta: Lindemann., SME, Ensemble, Benz, Moon, Totem, Tannoy, Nordost, Burmester, Magnepan, Bel Canto, Sonus faber, Transparent, Prima Luna, Musical Fidelity, Chord, NHT jne. Valmistajan tuotesivu: www.oppodigital.com/dv981hd/ Lisätietoa: Marek Sound, puh. Sacd ja dvd-audio liikkuvat hdmi-liitäntää pitkin digitaalisena, ja 24bit/192kHz:n damuuntimella varustetut analogilähdöt ovat käytettävissä vanhempia vahvistimia varten. Lisätietoja: Hifihuone (03) 213 0750 www.hifihuone.fi
oppolta universaalia skaalausta
Oppo Digital on esitellyt uuden universaalin DV-981HD dvd-soittimen. 040 5387266, www.mareks.fi
penaudio laajentaa
Ensiesittelynsä CES-messuilla saaneeseen Suomalaisen PenAudion Ambient-sarjaan kuuluu Chronos-lattiakaiutin, Rogue 6- ja Rogue 4 jalusta-/hyllykaiuttimet sekä Rogue Center -keskikaiutin. Chronos käyttää 20mm tekstiilidiskanttia, 120mm keskiäänistä sekä kotelon kylkeen sijoitettua 220mm pitkäiskuista bassoelementtiä. Kaikissa Roguekaiuttimissa käytetään 20mm tekstiilidiskanttia ja 120mm basso/keskiäänistä. Pienempi Rogue 4 on suunniteltu vaikeisiin sijoitusolosuhteisiin, kuten hyllyyn tai seinäasennukseen. Chronoksen mitat ovat 169x1030x295mm (lxkxs), ja se painaa 19 kiloa. Voimanlähteeksi suositellaan vähintään 30 watin vahvistinta (herkkyys 87dB/1m/2.83V)
Viimeistely on parantunut ja on nyt merkin kalliimpien laitteiden tasolla. Dsd on Super Audio CD:issä käytettävä 1-bittinen esitystapa äänisignaalista, joka on näytteistetty 2,8442 megahertsin taajuudella. edullista a-luokkaa
Sugden on päivittänyt menestyksekkään A21a-vahvistimensa. Englantilainen CRT Projectors tarjoaa soittimeen myös sdi-lähtöä videofiileille. Laitteen mitat ovat 430x92x350mm ja se painaa 11 kiloa. Signaalitien puhdistamiseksi mono- ja tape-kytkimet ovat saaneet poistua, kuten myös balanssisäädin paremman stereokuvan saavuttamiseksi. Kasvaneen virranantokyvyn myötä vahvistin selviää hankalammastakin musiikkimateriaalista notkahtamatta. Soitin hallitsee myös tavallisten cd-levyjen upsamplauksen 24 bittiseksi 32-kertaisella ylinäytteistyksellä. Puhtaasti A-luokassa toimivan Series 2: n antoteho on kasvanut 21 wattiin 8 ja 4 ohmin kuormilla. Da-muunnos analogilähtöihin tehdään uudella 24-bittisellä piirillä. Ennakkotilauksia otetaan jo vastaan. Kaukosäädin on taustavalaistu, ja koko komeuden hinta on Euroopassa noin 5900 euroa. Sugden A21a Series 2 tulee myyntiin tammikuussa, ja sen hinta on noin 1600 euroa. Lisäksi piirilevyjen sijoittelua on muokattu signaaliteiden lyhentämiseksi. Videopuolella lomituksen poistosta vastaa Faroudjan DCDi. Prosessointiketju on 14-bittinen. Alpsin voimakkuudensäädin on nyt motorisoitu, ja sitä voidaan komentaa RC5-kaukosäätimellä. (044) 580 0051, www.audioshop.fi
upsamplaava monitoimisoitin
Teac Esoteric on aloittanut uuden DV-60-monitoimisoittimen toimitukset. Lisätietoa: www.teac.com, www.crtprojectors.co.uk/dvd_players.htm
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
15. Series 2 -versio alun perin 20 vuotta sitten esitellystä A-luokan transistorivahvistimesta sisältää lukuisia uudistuksia. SACD-levyt toistuvat DV-60:ssä alkuperäisessä muodossaan digitaalisena. Jämäkkyyttä ja painoa on saatu lisää paksumpaa etupaneelia ja koteloa käyttämällä. Kuva voidaan skaalata teräväpiirtoformaatteihin (720p, 1080i, 1080p) Anchor Bayn Video Reference -sarjan ABT1018-piirillä. Lisätietoa: Audio Shop Ratilainen, puh. Ulkonäköä kohentaa myös laadukkaampien valmistusmateriaalien käyttö. Laitteeseen voi lisäksi tuoda ulkoisen kellosignaalin. Cd-, sacd-, dvd- ja dvdaudio-levyt toistavan soittimen erottaa massasta integroitu pcm-dsd-kovertteri
TEAC Esoteric G25U on Jenkeissä hinnoiteltu 3000 dollariin. G25U osaa myös upsamplata pcm-signaalin aina 192 kilohertsiin asti. Lisätietoa: www.goldenagemusic.se, www.psaudio.com
1
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. G25Uyhdistelmälaitteen sanotaan olevan ensimmäinen laatuaan. Nokian WidSets-palvelusta löytyy valmis widget, joka huomauttaa käyttäjää, kun sivulle on lisätty jotain uutta. Lisätietoa: http://www.teac.com/esoteric/ G-25U.html
ps audiolta huokea trio-vahvistinsarja
Virtasuotimistaan tuttu amerikkalainen PS Audio tuo markkinoille edullisen Trio-sarjan. Siinä on sekä balansoimaton rca-otto että balansoitu xlr. Laite toimii myös Dolby Digital ja dtssignaaleilla, mikäli laitteet osaavat käsitellä niitä pcm-muodossa tavallisen bittivirran sijaan. Trio-sarjan hinnat ovat Yhdysvalloissa seuraavat: C-100 $1595, P-200 $995 ja A-100 $995. ICE-teknologiaan perustuvat monopäätteet eivät kuumene kovassakaan käytössä. Valmistajan mukaan sijoitus tavalliseen huoneeseen on helppoa, ja ääntä kuvaillaan aineettomaksi ja tarkaksi. Valmistajan mukaan A-100 on alhaisella ottoimpedanssillaan erinomainen valinta esimerkiksi putkietusen perään. Nokian mukaan dataliikenteen määrä on supistettu mahdollisimman pieneksi, mutta siirtomääriä voi halutessaan myös rajoittaa. 044-338 6247, www.ceireen.fi
hifimaailman uutiset puhelimeen
Hifimaailman nettisivujen uutiset voi nyt ladata suoraan matkapuhelimeen. Puhelimelta WidSets edellyttää java-tukea ja nettiyhteyttä. Tyypilliset soittimet yltävät valmistajan mukaan 10-50 ppm:n tarkkuuteen. Palvelusta on valmiiksi saatavilla useita eri uutistoimistojen ja blogien syötteitä seuraavia widgettejä. Lisätietoa: www.widsets.com
teacilta upsamplaava masterkello
TEAC on esitellyt highend-komponenteista koostuvaan Esoteric-sarjaan uuden upsamplaavan kellogeneraattorin. 8-tuumaisen laajakaistaelementin parina käytetään taaksepäin suunnattua 8-tuumaista passiivielementtiä. Kun tarkka kellosignaali syötetään yhtä aikaa erilliseen pyörittimeen ja damuuntimeen, saavutetaan järjestelmällä TEACin mukaan useita parannuksia: pienempi jitteri, parempi kanavaerottelu ja syvempi äänikuva. Upsamplausta voidaan myös käyttää yksinään, jos muut laitteet eivät tue ulkoisen kellosignaalin tuontia. P-200 esivahvistimessa on 3 rca-tuloa ja rca- sekä xlr-annot. Äänenvoimakkuuden säädöistä vastaa C-100:ssa ja P-200:ssa PS Audion kehittämä analoginen Gain Cell -teknologia. C-100:lle ja A-100:lle luvataan 100 watin antoteho 8 ohmiin ja 200 wattia 4 ohmiin (0,1% thd). TUOTEUUTISET Hifimaailma
kotimainen laajakaistakaiutin
Kotimainen Ceireen on esitellyt uuden kaiutinmallin. Bi-amp-toiminto on kytkettävissä laitteiden takalevystä, jolloin erillisiä linjatason y-kaapeleita ei tarvita. Lähin edustaja on ruotsalainen Golden Age Music, missä A-100:lle ilmoitetaan hinnaksi 1095 euroa. Stereovahvistinsarjaan kuuluu integroitu C-100, esivahvistin P-200 ja päätevahvistin A-100. Pcm-digitaalisignaaleja käsittelevä G25U osaa muodostaa word sync -kellon ±1 ppm:n (parts per million) tarkkuudella. Parihinta on 2 990 euroa. Kaiutin on kooltaan 120x25x40cm (KxLxS). Alica on toteutettu laajakaistalementillä, ja sen kotelo on valmistettu suomalaisesta massiivikoivusta. Lisätietoa: AVI-Palvelu Arminen, puh. WidSets-ohjelmisto on ilmainen, ja tekijöiden mukaan yhteensopiva lähes kaikkien uudehkojen matkapuhelimien kanssa merkistä riippumatta. Dynaamiseksi musiikkitehoksi ilmoitetaan 150/300 wattia
Furutech DeMag -laitteella voidaan demagnetisoida kaiken tyyppiset mediat kuten CD-, DVD-, SCAD-levyt sekä LPlevyt, kaapelit, liittimet, virtajohdot jne. (Lisätietoa: www.jbl.com). Näytteille asettajia oli 2700 ja tapahtuman kävijämäärä oli 140.000. Messut ovat kasvaneet vuosi vuodelta isoimmiksi. (Lisätietoa: mitekcorp.com). furutech.com). ces 2007 audio-innovaatiot
Tammikuun 8.-11. Monessa suhteessa mielenkiintoinen on audiotarvike-luokan DeMag demagnesointilaite.
Paras innovaatio kotiteatteri-audio (Home Theater Audio): Soundolier DUO surroundkaiutin. Tänä vuonna tapahtuman kokonaispinta-ala oli lähes 17 hehtaaria. Huippuluokan audiojärjestelmä musiikinystäville.
Paras innovaatio audiotarvikeet (Audio Accessories): Furutech DeMag (Lisätietoa: www. Messujen "Best Of Innovations 2007" audiosarjan kunniamaininnan saivat tänä vuonna sangen mielenkiintoiset tuotteet. Messujen anti oli jälleen kerran ylitsepursuavan runsas ja koko tapahtuma ison maailman tyyliin mahtipontinen. Paras innovaatio audiolaite (Audio Component): Krell Evolution CAST Music System (Lisätietoa: www.krellonline. Lampun (!!!) ja langattoman takakaiuttimen yhdistelmä tuottaa tasaisen äänikentän patentoidulla ympärisäteilevällä kokoäänialueen elementillä.
Paras innovaatio HighEnd-audio (High Performance Audio): JBL Project Everest DD66000 kaiuttimet. päivä järjestettiin Yhdysvalloissa Nevadan osavaltiossa Las Vegasissa jo neljännenkymmenennen kerran maailman suurimpiin kuuluva viihde/kulutuselektroniikan messutapahtuma, International CES - Consumer Electronics Show 2007. com). Palaamme CES-messujen laajan tarjontaan tarkemmin seuraavassa numerossa.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
1. JBL:n kaikkien aikojen hienoin kaiutin käyttää viimeisintä tekniikkaa ja materiaaleja
Sonyn hillityn harmaa ja linjoiltaan pelkistetty etulevy on hyvä
esimerkki siitä, miten edullisestakin laitteesta voidaan tehdä katseen kestävä. Kirkkaat keltaiset kirjaimet näkyvät pitkälle, eikä ruutuun ole yritetty mahduttaa mikroskooppisen pieniä merkintöjä, joiden lukeminen muuttuu mahdottomaksi yli metrin etäisyydeltä. Pioneerin ja Onkyon etulevyt sen sijaan eivät ole esteetikkojen mieleen. Varsinkin päivänvalossa sen lukeminen on hankalaa.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 19. on in tik jet vet ud B ki a lm ku
edulliset kotiteatterivahvistimet kehittyvät suurin harppauksin ja omaksuvat ripeään tahtiin hyödyllisiä ominaisuuksia rutkasti kalliimmilta isoveljiltään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei paraatipuolesta voisi tehdä asiallisen siistiä. Koska kuvaruutunäytöt kuuluvat tässä hintaluokassa vasta ani harvojen laitteiden varustelulistalle, vahvistimen oman näytön selkeyttä ei voi aliarvioida. Sonyn näyttö on informatiivinen, mutta aivan liian himmeä. Edullisimmillaan laitteet vaihtavat omistajaa noin kolmella sadalla eurolla, kun taas huippumalleista voi joutua pulittamaan useita tuhansiakin. Painikkeita on runsaasti ja niiden tuntuma on ikävän muovinen. Yamahassa painikkeita on selvästi enemmän, mutta silti näkymässä on onnistuttu säilyttämään ripaus hifiuskottavuutta. Ainoastaan Onkyon näyttöä voi tältä osin pitää onnistuneena. Toista äärilaitaa edustaa Yamaha, joka jääräpäisesti pitää kiinni erittäin epäselvästä näytöstään, joka on säilynyt lähes muuttumattomana jo kohta kymmenen vuoden ajan. Saimme testiin neljä mielenkiintoista uutuutta.
Av
ulkoisesti arkiset
Vaikka vahvistimet pitävät sisällään huomattavan määrän edistynyttä elektroniikkaa, laitteen kotelo on silti kallein yksittäinen osa. Vahvistimien hintahaarukka on melkoinen. Parhaimmillaan se toimii niin ääni- kuin kuvalähteidenkin valitsimena, jonka kautta reititetään kaikki signaalit. testasimme neljän valmistajan vahvistimet alle 400 euron hintaluokassa.
T e k s T i M i k ko J ä r v i k i v i M i T Ta u k s e T r i s to N i s k a k u vaT P e k k a vä ä N ä N e N
-vahvistin on koko kotiteatterijärjestelmän sydän. Hyvä näyttö välittää samaan aikaan tiedon äänenvoimakkuuden tasosta ja ohjelmalähteestä luettavassa muodossa vielä useammankin metrin päässä sijaitsevalle kuuntelupaikalle. Pelkkiä ominaisuuslistoja selaamalla ei välttämättä saa vastausta siihen, mitä lisäraha tuo tullessaan. Valitsimme testattavaksi av-vahvistimien perusluokan, ja pyysimme merkkien pääedustajia lähettämään 300400 euron hintaluokkaan sopivan laitteen. Siitä tinkimällä saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, mikä näkyy varsinkin edullisimman pään laitteissa. Muovinen etulevy onkin enemmän sääntö kuin poikkeus kevyessä sarjassa
Sonyn pitkulaisessa säätimessä on valtava määrä painikkeita, joten oikean komennon löytäminen hämärässä on sattuman kauppaa. Mikrofoni kuulostelee vahvistimen lähettämiä testisignaaleja ja säätää kaiuttimien koot, etäisyydet ja kanavatasapainon kohdalleen automaattisesti.
uusia liitäntöjä
Ehkäpä tärkein seikka ennen uuden av-vahvistimen hankintaa on kartoittaa miten paljon ja minkälaisia liitäntöjä tarvitsee. Digitaalisia äänituloja on kuusi kappaletta, joista yksi on näppärästi
20 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
Pioneerin etulevyssä on usB-liitäntä, johon voidaan kytkeä muistitikku, tai mp3soitin. SCARTin kuljettamaa RGB-signaalia ei myöskään saada järkevästi vietyä vahvistimen läpi edes liitinadapterien avulla. Liitäntöjen määrä on tyypillisesti suoraan verrannollinen vahvistimen hintaan, joten laajasta valikoimasta saa usein maksaa kovan hinnan. Testijoukon selvästi parhaimmin varusteltu liitinpaneeli on Sonylla. Myös Onkyon ja Yamahan liitännät ovat riittävät peruskäyttöä ajatellen. Makuasioista ei sovi kiistellä, mutta käytettävyyden kannalta olisi suotavaa, että säädin istuu mukavasti käteen, ja että sen tärkeimmät painikkeet ovat peukalon ulottuvilla. Pioneerin säädin on myös testin ainoa, jossa ei ole esiohjelmoituja koodeja muiden valmistajien laitteiden ohjaamista varten.. Siksi vahvistimien kuvaliitännät keräävätkin pölyä valtaosalla käyttäjistä. Parhaimmillaan kytkennät laitteiden välillä voidaan hoitaa yhdellä kaapelilla. Vahvistimien kaukosäätimet osaavat myös usein ohjata ainakin saman valmistajan muita laitteita. Jos hyllyssä on tällä hetkellä vain DVD-soitin ja digiboksi, ei kymmenellä digitulolla varustetun vahvistimen hankinta ole välttämättä järkevää. Monikanavainen otto kuuluu jokaisen vahvistimen perusvarusteluun, mutta vain Onkyossa se on toteutettu 7.1-kanavaisena. Kanavien lukumäärällä on merkitystä, jos vahvistimen kaveriksi haluaa kytkeä Blu-ray- tai HD DVD soittimen, jossa 7.1-kanavainen ääni puretaan analogiseksi itse soittimessa. Moniin säätimiin on lisäksi ohjelmoitu valmiiksi koodit muidenkin valmistajien laitteiden käskyttämistä varten. VERTAILUTESTI AV-viritinvahvistimet 350450
Yamahan etulevyssä on myös jakkiliitin kannettavan soittimen helppoa kytkentää varten.
Pioneerin ja sonyn omistajat voivat jättää alkuasetusten tekemisen vahvistimen huoleksi. Jo vuosia kotiteatterivahvistimia on markkinoitu myös kuvaliitännöillä. Muutama vuosi sitten esitelty HDMI muutti kuitenkin kaiken. Pienikokoisessa säätimessä on valtava määrä pienen pieniä painikkeita, jotka on ladottu niin lähelle toisiaan, ettei harhapainalluksilta voi välttyä. Taustavalon soisi niin ikään olevan pakollinen varuste jokaisessa säätimessä, mutta ymmärrettävistä syistä edullisessa hintaluokassa valosta on jouduttu usein tinkimään. Laitteita ihmetellessä kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä. Myös kuvaliitännät ovat selvästi muuta testijoukkoa vaatimattomammat. Päivittäisessä käytössä val-
taosa komennoista annetaan kaukosäätimellä, ja siksi sen ergonomiaan on hyvä kiinnittää huomiota. Laajennusvaraa kannattaa aina olla ja varsinkin digitaalisten tulojen määrä on kriittinen. Koska edulliset av-vahvistimet lähes poikkeuksetta digitoivat kaikki sisään tulevat äänisignaalit, on järkevämpää liittää laitteet digitaalisena aina kun se vain on mahdollista. Pioneerin takapaneeli sen sijaan näyttää oudon autiolta. Pioneerin kapula sen sijaan on todellinen kaukosäätimen irvikuva. SCART on erittäin harvinainen näky av-vahvistimissa, eikä vuosien saatossa ole nähty kuin kourallinen laitteita, joiden varusteluun se on kuulunut. Signaali kiertää vahvistimen kautta vain komposiittivideona, mikä kuvan laadun kannalta on niin huono vaihtoehto, ettei liitäntöjä kannata käyttää lainkaan. Jos taas oma kaiutinjärjestelmä on 5.1-kanavainen eikä laajennussuunnitelmia ole, monikanavaoton kanavien määrällä ei ole merkitystä.
ergonomia kunniaan
Kotiteatterivahvistimen valintaan vaikuttaa tyypillisesti neljä seikkaa: äänen laatu, ominaisuudet, liitännät ja käytettävyys. Viimeksi mainittu on usein makuasia, joten ennen ostopäätöksen tekemistä kannattaakin rauhassa tutustua laitteeseen. Onkyon ja Yamahan säätimiä on ilo käyttää valaistussa huoneessa, mutta painikkeiden selkeän sijoittelun johdosta käskyjen antaminen käy hetken opettelun jälkeen myös hieman hämärämmässäkin. Vaikka liitännät ovat vain kuvasignaalin läpivientiä varten, eikä tarjolla ole kuvan prosessointia, voi niistä olla huomattavan paljon hyötyä. Syynä tähän on Suomessa yleisimmin käytetty SCART-liitin. vahvistin osaa toistaa wma-, mp3- ja aac-tiedostot, mutta musiikkikokoelman selaaminen ilman kuvaruutunäyttöä on hankalaa.
etulevyssä. Komposiitti-, s-video- ja komponenttitulot ovat tuttu näky laitteiden takalevyissä, mutta niiden käyttö on jäänyt vähälle. Digiottoja on vain kolme kappaletta, joten laajennusvaraa on niukalti, oli järjestelmä sitten miten suppea tahansa. Nyt kuva voidaan viedä vahvistimen läpi digitaalisena ja samassa kaapelissa kulkee kuvan lisäksi myös ääni. Sonyn vahvistin tekee uuden aluevaltauksen olemalla toistaiseksi edullisin kotiteatterivahvistin, jossa on myös HDMI-liitännät
Pioneer jää tässä kohden selvästi kilpailijoiden jälkeen. Liitännät ovat vain läpivientiä varten, mutta jos näyttölaitteessa on vain yksi HDMi-otto, ominaisuus voi nousta arvoon arvaamattomaan.
Luonnollista ja luonnotonta ääntä
Testinelikko kuunneltiin avoimesti testaajan olohuoneessa. Kuulokeliitännän impedanssi on kaikissa suuri mutta Sony on mennyt muita huomattavasti pidemmälle lähes seitsemänsadan ohmin arvollaan. Onkyon ja Sonyn päätteet sen sijaan antavat huomauttamisen aihetta. Ohjelmalähde ja äänenvoimakkuus sen sijaan ovat luettavissa selvästi matkan päässä olevalle kuuntelupaikallekin asti.
Painoarvo Onkyo Pioneer sony Yamaha Ääni 30 % 8 7,5 8 7,5 Käyttöönotto 10 % 8,5 8 8,5 7,5 Kaukosäädin 10 % 8 6 7,5 8,5 Käytettävyys 20 % 8,5 7 7,5 7,5 15 % 7,5 8,5 8,5 7,5 Varustelu Liitännät 15 % 8 6 9 8 Kokonaisarvosana100 % 8,1 7,2 8,1 7,7 Arvosanat pätevät tässä testissä, eivätkä ole taantuvasti yhteensopivia muiden juttujen kanssa. Pioneerin selvästi kuuluva tuuletin käynnistyy jo alle kahden kymmenesosawatin antoteholla ja pyörii kuulokekuuntelussakin - tämä saattaa olla häiritsevää hiljaisessa ympäristössä. Pioneerin ja Yamahan päätevahvistimet käyttäytyivät odotusten mukaisesti. Vaikka Pioneerissa on joukko mielenkiintoisia ominaisuuksia, se joudutaan jättämään joukon hännille muita selvästi niukemman liitinvalikoiman sekä käytettävyyttä verottavan n kömpelön kaukosäätimen johdosta.
Onkyon oma näyttö on esimerkillinen. Pioneer ja Yamaha ovat antoimpedanssin puolesta muita varmempia valintoja kuulokekuuntelun ystäville. Musiikilla onnistumisprosentti jää vaatimattomaksi, mutta uusien laadukkaasti tuotettujen televisiosarjojen äänimaailmaan Pro Logic IIx tuo mukavasti avaruutta ja lisäpotkua. Dolby Digital EX- ja dts ES- dekoodauksen lisäksi vahvistimet osaavat myös muokata kaksikanavaisen äänen vahvistimesta riippuen joko 6.1- tai 7.1-kanavaiseksi. Käytettävyys = Päivivittäisen käytön mukavuus, liitinpaneelin selkeys ja liittimien toteutus, toimintavarmuus Käyttöönotto = Käyttöohjeet, alkuasetusten teon helppous
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
21. Ääni saadaan varsin luonnollisesti täyttämään koko huone, jos lähdemateriaali vain on sopivaa. Sonyn tapauksessa mahdollisesti alimitoitettu virtalähde rajoittaa jatkuvan tehon viisikanavaisena lähes yksinumeroisiin lukemiin. Häiriöetäisyyksien osalta Yamaha ja erityisesti Onkyo ovat kiitettävillä arvoillaan muiden yläpuolella. Kaiutinantojen impedanssit ovat kaikissa riittävän pieniä Pioneerin pitäessä ämyreitä hieman muita tiukemmassa kontrollissa. Käytössä oli Dynaudion Audience-sarjan lattiakaiuttimet sekä Elac 301 -kaiuttimista ja B&W PV-1 -subwooferista koottu kotiteatterisarja. Dolby
88 dB 0,0 dB 0,03 %
78 dB 0,0 dB 0,06 %
82 dB 0,1 dB 0,09 %
87 dB 0,0 dB 0,02 %
Pro Logic IIx on tähän tarkoitukseen parempi kuin dts:n vastine. Kaikki laitteet toimivat mittauksissa asianmukaisesti. Herkkyys, kanavatasapaino, ottoimpedanssi ja säröarvot ovat kaikissa testatuissa moitteettomia. Äänessä oli pieniä eroja, mutta ne olivat kokoluokaltaan miltei mitättömiä. Kahteen kanavaan tehoa saadaan kuitenkin riittävästi. Sävyltään Yamaha ja Pioneer ovat hieman kirkkaampia ja viileämpiä kuin Onkyo ja Sony. Vaikka tehontarve harvoin nousee muutamia watteja suuremmaksi, on Sonyn kymmenen watin maksimiteho erittäin heikko suoritus. Kuunteluissa kävi nopeasti selväksi, ettei tämän hintaluokan vahvistimia kannata pistää paremmuusjärjestykseen niiden äänenlaadun perusteella. Näkyvillä ei ole mitään turhaa. Risto Niska
valinnan paikka
Kun testin tulokset summataan yhteen, nähdään että parhaimmat kokonaispisteet saavat Onkyo ja Sony. Yamaha jää kärkiryhmästä lähinnä muita epäselvemmän käyttölogiikkansa johdosta. Sonyssa on merkille ominaisesti muita loivemmat ensimmäisen asteen ylipäästösuotimet pääkanavien jakosuotimina. Kokonaisuutena Yamaha selvisi mittauksista muita paremmin ja ainoana moitteetta. teksti) 29 W (ks. Sonyn hintaluokkaan nähden erinomainen liitinvalikoima puolestaan riittää suuremmankin järjestelmän tarpeisiin. Onkyon valtti on sen hyvä ja suoraviivainen käytettävyys. Kaikki vahvistimet selvisivät ongelmitta pienten satelliittikaiuttimien ja subwooferin ohjaamisesta, mutta kun käyttöön otettiin lattiakaiuttimet, Sony alkoi oireilla kovemmilla kuunteluvoimakkuuksilla. Valmistajien omat dsp-viritykset eivät sen sijaan sytytä. Signaalilähteenä käytettiin Pioneerin DVD-soitinta ja Sonyn SACD-soitinta. teksti) 0,12 ohmia 380 ohmia "PURE AUDIO" 91 dB 90 mV 0,0 dB 22 kohmia yli 3 V 0,03 % "STEREO" 84 dB 0,0 dB 2,2 V 0,03 %
71 W 110 W alle 0,05 ohmia 105 ohmia "DIRECT" 78 dB 190 mV 0,1 dB 23 kohmia yli 3 V 0,06 % "DIRECT" 77 dB 0,1 dB 2,3 V 0,06 %
10 W (ks. Osasyynä kuuntelutuloksiin on kuitenkin Onkyon ja Sonyn jakosuotimet, jotka sovittivat paremmin pienet satelliittikaiuttimet ja subwooferin toisiinsa. Kaikki vahvistimet on varustettu samoilla dekoodereilla. teksti) 100 W 0,12 ohmia 670 ohmia "DIRECT" 86 dB 460 mV 0,1 dB 49 kohmia yli 3 V 0,06 % "A.F.D" 76 dB 0,0 dB 2,0 V 0,05 %
41 W 120 W 0,08 ohmia 100 ohmia "DIRECT STEREO" 89 dB 220 mV 0,0 dB 47 kohmia yli 3 V 0,03 % "STRAIGHT" 82 dB 0,0 dB 2,5 V 0,03 %
HDMi-liitäntä on uusi ominaisuus näin edullisen hintaluokan vahvistimissa. Laitteen jäähdyttyä tehot palaavat entiselleen muutaman minuutin viiveellä. Muut vahvistimet kestivät pykälää kovempaakin luukutusta. Onkyo antaa tilanteesta riippuen muutaman sekunnin ajan lähes nelinkertaisen tehon mittaustuloksissa ilmoitettuun verrattuna, minkä jälkeen suojapiirit rajoittavat lukemat tuloksissa mainittuihin arvoihin. Ominaisuuksissakaan ei ole suurempia puutteita. Ensin mainitun suojapiirit rajoittavat jatkuvan tehon huomattavasti vahvistimen potentiaalia pienemmäksi. Ääntä väritetään ikävillä kaiuilla ja epäluonnollisilla taajuusvasteen muokkauksilla, joiden lopputulos vaihtelee lattean ja suorastaan irvokkaan välillä.
Mittaustulosten arviointi Antotehoissa eroja
Vahvistimien taajuusvasteet ovat moitteettomia. Oton yliohjaustasossakin on huomautettavaa vain Sonyssa, jonka linjaotot saattavat pieniä pääkaiuttimia käytettäessä yliohjautua tyypillisellä CD-soittimella musiikin huippukohdissa. Mittaustulokset
Onkyo TX-sR504e Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma --viisikanavaisena --stereona -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz Linjaotto, jakosuotimet ohitettu -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR -herkkyys -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -ottoimpedanssi, 1 kHz -yliohjaustaso -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm Linjaotto, jakosuotimet käytössä -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -yliohjaustaso -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB Pioneer vsX-516 sony sTR-DG700 Yamaha RX-v559
22 W (ks
Ääneltään Onkyo miellyttänee hieman lämpimämmän ja tukevamman äänen ystäviä. Äänenvoimakkuudensäädin puolestaan on suurikokoinen ja tuntumaltaan miellyttävän täsmällinen. Näyttö jatkaa samalla selkeällä linjalla. Varsinkin subwooferin tasoa joutuu usein hienosäätä-
mään elokuva- ja musiikkimateriaalien välillä. Alkuasetukset tehdään laitteen omalla ruudulla, sillä kuvaruutunäyttöjä ei ole tarjolla. Selkeän hakemistorakenteen ansiosta säädöt saa kuitenkin tehtyä yhdessä hujauksessa. Kaukosäädin on käteen juuri sopivan kokoinen, ja vaikka ensisilmäyksellä se vaikuttaakin sekavalta, oppii painikkeiden paikat nopeasti järkevän ryhmittelyn ansiosta. (09) 4150 0210 www.onkyo.fi
HiFi HiFi
maail ma
OIT TA TESTIV
JA
maail
ma
BEST
BUY
Ominaisuudet
Vahvistinkanavien lukumäärä Dolby Digital EX dts ES Dolby Pro Logic Iix dts 96/24 Dolby Headphone HDCD Dynamiikan rajoitin Kuvaruutunäytöt Automaattiset alkuasetukset mikrofonilla Kaukosäädin ohjaa saman valmistajan laitteita Oppiva / ohjelmoitava kaukosäädin Näytön himmennin Säädettävä jakotaajuus pieniä kaiuttimia käytettäessä iPod-ohjaus Videosignaalin muunnos Monihuonetoiminto Kuvan ja äänen synkronointi Virittimen ula-muistipaikkojen määrä
(*) Vaatii erikseen myytävän telakan
7.1 / (*) 30
V
Liitännät
Hdmi otto/anto Komponenttivideo-otto/anto S-video-otto/anto Komposiittivideo-otto/anto Analoginen otto/anto Levysoitinliitäntä Monikanavainen analoginen otto Monikanavainen analoginen anto Koaksiaalinen digitaaliotto/anto Toslink otto/anto iPod Liitäntä ulkoista ir-vastaanotinta varten 12 V trigger Järjestelmänohjausliitäntä (merkkikohtainen) USB RS232C Kaiutinterminaalit, haarukka/banaani/paljas johto Irroitettava verkkojohto Kuulokeliitäntä Kullatut liittimet Kytkeytyvä 230 V anto Kytkeytymätön 230 V anto Etulevyn av-liitäntä / 3/1 3/2 4/2 5/2 7.1 sub 1/ 3/ // 1
altaosaa Onkyon toiminnoista voi ohjata suoraan etulevyn painikkeilla. Päivittäistä käyttöä ajatellen erittäin hyvä ominaisuus on mahdollisuus säätää tasoa kanavakohtaisesti suoraan kaukosäätimen painikkeilla. Naparuuvit on merkitty värikoodein, ja vahvistimen mukana toimitetaan vastaavan väriset tarrat, jotka voi liimata kaiutinkaapeleihin. Liitännät edustavat hyvää perustasoa. Huonona puolena on, että etulevy on varsin sekavan näköinen, sillä pieniä painikkeita on kymmeniä. Vahvistimen tehoreservi on vaatimaton, sillä sen suojaukset rajoittavat jatkuvan tehon saannin neljännekseen hetken kuormituksen jälkeen. Videoliitäntöjä on tarjolla vain analogisena, eikä vahvistin osaa videosignaalin muunnosta. Pienet kaiuttimet on helppo liittää Onkyon kaveriksi, sillä jakotaajuuden voi valita 40-200 hertsin väliltä. VERTAILUTESTI Av-viritinvahvistimet 350450
Onkyo TX-SR504E
Hinta: 449 Lisätietoja: Simex Oy, puh. Digitaalisia tuloja tosin voisi olla pari kappaletta enemmänkin. Käytännössä testissä käytetyt pienet satelliittikaiuttimet integroituivatkin subwooferiin ongelmitta. Keltaisella erittäin helppolukuisella pistematriisinäytöllä ovat samaan aikaan nähtävissä joko ohjelmalähde ja dsp-tila tai ohjelmalähde ja äänenvoimakkuus. Käytännön tilanteissa tästä tuskin kuitenkaan on riesaa, elleivät kaiuttimet ole kovin eksoottiset kuormaltaan.
+ Miellyttävä käyttää + 7.1-kanavainen analoginen otto Ei muunna videosignaaleja Suojaukset rajoittavat antotehoa
HiFiMaaiLMa
22
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Testin ainoana laitteena Onkyossa on 7.1-kanavainen analoginen otto, joten se osaa ottaa vastaan myös analogiseksi purettua 7.1-kanavaista ääntä HD DVD- tai Blu-ray-soittimilta
Kuva- ja ääniliitäntöjä on hintaluokkaan nähden mukavasti. Ergonomia on kohtuullisen hyvä, vaikkakin hämärässä säätimen käyttö menee arpapeliksi. Suurikokoisten ja epäherkkien kaiuttimien seuralaiseksi vahvistinta ei uskalla suositella, sillä sen teholukemat jäivät poikkeuksellisen vaatimattomiksi, viisarin pysähtyessä vain nipin napin kaksinumeroisiin lukemiin. Parhaimmillaan Sony on pienten kaiuttimien kaverina, kun koko bassokuorma ohjataan subwooferille.
+ Runsaat liitännät, HDMI + Automaattiasetukset Erittäin vaatimaton antoteho viisikanavaisena Muovinen tuntuma
HiFiMaaiLMa
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 23. Sony STR-DG700
Hinta: 349 Lisätietoja: Sony Finland, puh. Sonyn ääni on siisti ja rasittamaton. Pieni pistoke kuulokeliitännän yläpuolella on automaattiasetusten vaatimaa mikrofonia varten. Tärkeimpiä toimintoja varten on tukevatekoiset kiertokytkimet, joilla niin ohjelmalähteen valinta kuin radion virityskin käy mukavan näppärästi. Antotehon rajoitukset on siis otettava huomioon kaiuttimia valittaessa. Suora etulevy muistuttaa hämäävästi alumiinia, mutta on todellisuudessa muovia. Kaiuttimista ei kuulu tyhjäkäynnilläkään turhia suhinoita, ennen kuin lähes maksimiäänenvoimakkuuksilla. Kauko-ohjaimen muistiin on esiohjelmoitu muiden valmistajien laitteiden ohjaamiseen tarvittavat käskyt. 020 742 1200 www.sony.fi
HiFi HiFi
maail ma
OIT TA TESTIV
JA
maail
ma
BEST
BUY
Ominaisuudet
Vahvistinkanavien lukumäärä Dolby Digital EX dts ES Dolby Pro Logic Iix dts 96/24 Dolby Headphone HDCD Dynamiikan rajoitin Kuvaruutunäytöt Automaattiset alkuasetukset mikrofonilla Kaukosäädin ohjaa saman valmistajan laitteita Oppiva / ohjelmoitava kaukosäädin Näytön himmennin Säädettävä jakotaajuus pieniä kaiuttimia käytettäessä iPod-ohjaus Videosignaalin muunnos Monihuonetoiminto Kuvan ja äänen synkronointi Virittimen ula-muistipaikkojen määrä
(*) Vaatii erikseen myytävän telakan
6.1 / 30
S
Liitännät
Hdmi otto/anto 2/1 Komponenttivideo-otto/anto 2/1 S-video-otto/anto 3/2 Komposiittivideo-otto/anto 4/2 Analoginen otto/anto 7/2 Levysoitinliitäntä Monikanavainen analoginen otto 5.1 Monikanavainen analoginen anto sub + surround Koaksiaalinen digitaaliotto/anto 2/ Toslink otto/anto 4/1 iPod Liitäntä ulkoista ir-vastaanotinta varten 12 V trigger Järjestelmänohjausliitäntä (merkkikohtainen) USB RS232C Kaiutinterminaalit, haarukka/banaani/paljas johto // Irroitettava verkkojohto Kuulokeliitäntä Kullatut liittimet Kytkeytyvä 230 V anto 1 Kytkeytymätön 230 V anto Etulevyn av-liitäntä
onyn ulkoasua kuvannee parhaiten sana asiallinen. Etulevyssä on lisäksi perustason videoliitännät ja optinen digitaaliotto. Kuusi digitaalista ja seitsemän analogista tuloa riittää jo varsin laajankin järjestelmän tarpeisiin. Tottunut harrastaja säätää arvot nopeammin ja tarkemmin kohdalleen itse, mutta ensikertalainen säästää rutkasti aikaa ja vaivaa, kun jättää säätötoimet automaatin kontolle. Vahvistin on melko suoraviivainen käytettävyydeltään, joskin asetusten teko ilman kuvaruutunäyttöjä on hankalaa. Vahvistin
osaa muuntaa analogiset videosignaalit komponenttivideoksi, joten videoliitännät voi ottaa varsin helposti hyötykäyttöön. Laitteen näyttö on kirkkaimmillaankin varsin himmeä, mutta silmiinpistävämpää on merkkivalojen täydellinen puuttuminen. Joukon ainoana Sonyssa on myös kaksi HDMI-ottoa, jotka tosin ovat vain signaalin läpivientiä varten. Äänenvoimakkuudensäädin sen sijaan kiertyy kankeasti ja on kättä vasten ikävän muovisen tuntuinen. Kaukosäädin on suurikokoinen ja siinä on huomattava määrä painikkeita
Vahvistimen ääni on hieman muuta joukkoa viileämpi, mutta ero on erittäin pieni. Keskikanavan toistoa voi myös yrittää muokata pääkaiuttimien kanssa yhtenevämmäksi perustason taajuuskorjaimella.
Liitinvalikoima riittää muutaman laitteen kotiteatterin tarpeisiin. Yamahan kaikki säädöt voi tehdä karujen mutta selkeiden kuvaruutuvalikoiden kautta. Painikkeet on väljästi ja loogisesti sijoiteltu, ja kaipaamaan jää oikeastaan vain taustavaloa. Kokonaisuutena Yamaha suoriutuu testissä tasaisen varmasti.
+ Kuvaruutuvalikot + Hyvä kaukosäädin Epäselvä näyttö Painikkeiden tuntuma
HiFiMaaiLMa
24
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Vahvistin osaa muuntaa kaikki kuvasignaalit komponenttivideoksi, mikä helpottaa kytkentöjen tekemistä. Suurin nurinan aihe on ollut sama jo viimeiset kymmenen vuotta, siis näyttö, joka epäselvyydessään hakee vertaistaan. Mitään merkittäviä puutteita ei ilmennyt, ja vaikka reilun 40 watin antoteho viisikanavaisessa toistossa voi tuntua vähältä, ei vahvistimen nuupahtamista tarvitse pelätä ainakaan olohuonemittakaavan teattereissa. Erikoisen näköinen Dock-liitäntä takalevyssä on lisävarusteena myytävää iPod-telakkaa varten, jonka avulla vahvistin osaa ohjata myös Applen kannettavia musiikkisoittimia. Kasvojenkohotus olisikin vihdoin paikallaan. Neljän digitaalisen oton lisäksi on monipuoliset videoliitännät. 010 53 031 www.yamaha.fi
Ominaisuudet
Vahvistinkanavien lukumäärä Dolby Digital EX dts ES Dolby Pro Logic Iix dts 96/24 Dolby Headphone HDCD Dynamiikan rajoitin Kuvaruutunäytöt Automaattiset alkuasetukset mikrofonilla Kaukosäädin ohjaa saman valmistajan laitteita Oppiva / ohjelmoitava kaukosäädin Näytön himmennin Säädettävä jakotaajuus pieniä kaiuttimia käytettäessä iPod-ohjaus Videosignaalin muunnos Monihuonetoiminto Kuvan ja äänen synkronointi Virittimen ula-muistipaikkojen määrä
(*) Vaatii erikseen myytävän telakan
6.1 / (*) 40
Y
Liitännät
Hdmi otto/anto Komponenttivideo-otto/anto S-video-otto/anto Komposiittivideo-otto/anto Analoginen otto/anto Levysoitinliitäntä Monikanavainen analoginen otto Monikanavainen analoginen anto Koaksiaalinen digitaaliotto/anto Toslink otto/anto iPod Liitäntä ulkoista ir-vastaanotinta varten 12 V trigger Järjestelmänohjausliitäntä (merkkikohtainen) USB RS232C Kaiutinterminaalit, haarukka/banaani/paljas johto Irroitettava verkkojohto Kuulokeliitäntä Kullatut liittimet Kytkeytyvä 230 V anto Kytkeytymätön 230 V anto Etulevyn av-liitäntä / 3/1 3/2 3/2 5/3 5.1 sub 1/ 3/1 // 2
amaha on nelikon kookkain vahvistin. Säätimien tuntuma on muovinen, mutta silti täsmällinen. Perussäätöjen lisäksi valittavana on useita jakotaajuuksia 40200 hertsin väliltä pieniä kaiuttimia käytettäessä. Säätimelle voi ohjelmoida myös muiden valmistajien laitteita. Asetukset voi tehdä myös vahvistimen omalla näytöllä, mutta tämä on huomattavasti hankalampaa. VERTAILUTESTI Av-viritinvahvistimet 350450
Yamaha RX-V559
Hinta: 449 Lisätietoja: Keswell Oy, puh. Yamahan mittaustulokset ovat joukon parhaat. Vahvistimen keinotekoiset dsp-tilat muokkaavat ääntä varsin onnistuneesti ja niille kannattaa antaa mahdollisuus. Kaukosäädin sen sijaan on erittäin selkeä ja huolellisesti suunnitellun oloinen. Sen etulevyä koristaa runsas määrä painikkeita, mikä antaa hieman levottoman yleisilmeen
Mittausten perusteella konehuoneessa riittää löylyä testatuista eniten. Koska kuvaruutunäyttöä ei ole käytössä, musiikkikokoelmien hallinnointi on kuitenkin hankalaa. Vahvistimen selvin puute on sen poikkeuksellisen niukka liitinvalikoima. Subwooferin säätö kannattaa kuitenkin tarkistaa, sillä se tuotti tälläkin kertaa ongelmia asetusohjelmalle. Ääniliitäntöjen kohdalla tilanne ei ole juuri sen parempi, sillä digitaalisia
tuloja on vain kolme kappaletta. Valopilkkuna on kuitenkin USB-liitäntä, johon voidaan liittää muistitikku tai MP3-soitin, joilta vahvistin osaa toistaa suoraan mp3-, wma- ja aac-tiedostoja. Pienikokoinen pulikka on täpötäynnä pikkuriikkisiä painikkeita, joista monia täytyy käytännössä painaa kynnen reunalla, ettei viereinenkin komento singahtaisi vahvistimelle. Kuvaliitännät ovat vain komposiittivideona, joten videopuolen käytön voi unohtaa suoralta kädeltä. Pioneerin ääni on Yamahan tapaan hieman kolkko. Etulevyssä on myös jakki asetusmikrofonia varten. Näin niukka määrä ei juuri reserviä tarjoile tulevaisuuden varalle. 020 7749 780 www.pioneer.fi
Ominaisuudet
Vahvistinkanavien lukumäärä Dolby Digital EX dts ES Dolby Pro Logic Iix dts 96/24 Dolby Headphone HDCD Dynamiikan rajoitin Kuvaruutunäytöt Automaattiset alkuasetukset mikrofonilla Kaukosäädin ohjaa saman valmistajan laitteita Oppiva / ohjelmoitava kaukosäädin Näytön himmennin Säädettävä jakotaajuus pieniä kaiuttimia käytettäessä iPod-ohjaus Videosignaalin muunnos Monihuonetoiminto Kuvan ja äänen synkronointi Virittimen ula-muistipaikkojen määrä
(*) Vaatii erikseen myytävän telakan
6.1 / 30
P
Liitännät
Hdmi otto/anto Komponenttivideo-otto/anto S-video-otto/anto Komposiittivideo-otto/anto Analoginen otto/anto Levysoitinliitäntä Monikanavainen analoginen otto Monikanavainen analoginen anto Koaksiaalinen digitaaliotto/anto Toslink otto/anto iPod Liitäntä ulkoista ir-vastaanotinta varten 12 V trigger Järjestelmänohjausliitäntä (merkkikohtainen) USB RS232C Kaiutinterminaalit, haarukka/banaani/paljas johto Irroitettava verkkojohto Kuulokeliitäntä Kullatut liittimet Kytkeytyvä 230 V anto Kytkeytymätön 230 V anto Etulevyn av-liitäntä / / / 3/2 5/2 5.1 sub 2/1 1/ //
ioneerin etulevy on pikemminkin käytännöllinen kuin tyylikäs. Puuttuvien liitäntöjen listalle on lisättävä myös etulevyn av-tulo. Suurikokoinen tasonsäädin on tuntumaltaan kohtuullinen, mutta äänen voimakkuuden kertova näyttö on niin pienikokoinen, että sen näkee hädin tuskin metrin etäisyydeltä. Lisäksi monet tärkeät toiminnot ovat shift-painikkeen takana, jolloin toinenkin käsi pitää kutsua apuun. Vahvistin tutkii kaiuttimia ja huoneen akustiikkaa erilaisilla testisignaaleilla ja säätää automaattisesti parametrit kohdalleen. Pioneer VSX-516-S
Hinta: 389 Lisätietoja: Pioneer Finland, puh. Erottelukykyä riittää kuitenkin varsin mukavasti. Jo varsin maltillisilla voimakkuuksilla käynnistyy melko äänekäs tuuletin, joka voi häiritä herkimpiä hiljaisessa huoneessa. Säätöjen tekemistä varten on pieni kiertokytkin, ja ohjelmalähde valitaan suoraan painikkeilla. Pioneer edustaa kohtuullisesti vahvistimien perustasoa, mutta tässä testissä se joutuu nöyrtymään selvästi testin kärjelle.
+ Automaattiasetukset mikrofonin avulla + Toisto USB-muistitikulta Erittäin niukat liitännät Surkea kaukosäädin
HiFiMaaiLMa
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 25. Pieniä painikkeita on runsaasti, mikä verottaa tyylipisteitä mutta toisaalta helpottaa päivittäistä käyttöä. Kaukosäädin on poikkeuksellisen surkea tekele
VERTAILUTESTI CD-soittimet 12501500 euroa
Yksi kaunis
26
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
Kaukosäädin ohjaa ainoastaan CD-soitinta. Edesmenneen HIFIlehden pitkäaikainen kuunteluarvosanojen ja hinnan seuranta tuotti tuloksen, jonka mukaan CD-soittimien äänenlaatu nousee melko tasaisesti noin 2 000 euron hintaan asti. Kaukosäädin osaa käskeä myös saman valmistajan viritintä ja vahvistinta. Creek, Atoll ja Consonance ovat ulkoisesti eri maailmasta kuin Marantz. Vajaat 2 000 euroa on monessa mielessä sopiva hinta Cd-soittimesta. Varmaa on, että suoraan hintalapusta äänenlaatua ei voi päätellä. kokeilimme neljän laatuvalmistajan soitinta, joissa on panostettu ennen kaikkea ääneen.
ja kolme rohkeaa
TeksTi: Mikael NederströM M i T Ta u k s e T : r i s to N i s k a k u vaT : P e k k a Vä ä N ä N e N
M
akuasioista voi aina kiistellä, mutta tosiasia on, että CD-soittimien äänessä on eroja, vaikka ne olisivat mitattuna kaikki samanlaisia. Tulos ei voi johtua pelkistä mielikuvista, koska kaikki kuuntelut tehtiin sokkona, tietämättä soittimen merkkiä tai hintaa. Mutta mihin saakka laatu paranee, kun mennään hinnassa ylöspäin. Saunanlauteita muistutHIFIMAAILMA | 2 | 2007 27. äänenlaatu alkaa olla erittäin hyvä, eikä viimeistelyssäkään ole säästelty liikaa. Juhlava muotoilu, varman päälle viilattu viimeistely ja testin suurin painoluokka vakuuttavat heti kättelyssä. Myös toiminnoiltaan Marantz on selvästi monipuolisin laite: testin ainoana se tarjoaa esi-
merkiksi säädettävän kuulokeannon, ja toistaa lisäksi SACD-levyjä. Ranskalainen Atoll menee Creekin kanssa samaan kategoriaan: karu, askeettinen ja pelkistetty olemus saavat toivomaan, että se mikä on ulkonäössä menetetty, hyvitetään myöhemmin äänenlaadussa. Mitä tästä pitäisi sitten päätellä?
Ainakin sen, että CD-soittimissa on todellisia eroja. Lisäksi otos oli sen verran suuri, että löytöä voi pitää tilastollisesti luotettavana. Äänelliset erot eivät aina ole valtavia, mutta useimmiten kalliimpi soitin on parempi kuin halpa. Tyylitelty Marantz erottuu muista kertaluokkaa arvokkaamman oloisena. Consonance on fyysiseltä olemukseltaan kokonaan oma lukunsa. Pieni kotelo ja kevyt olemus eivät vakuuta, vaikka työn jälki ja käytettävyys ovatkin kunnossa. Muutaman tuhannen euron kynnyksellä saa millä tahansa mittapuulla arvioiden erittäin hyvä-äänisen soittimen ei ehkä parasta mahdollista, mutta niin hyvän, että lisähinta ei välttämättä tuo mainittavaa äänellistä lisäarvoa.
kaunis ja rohkeat
Ulkoisesti soittimet muodostavat harvinaisen kirjavan joukon, jonka keskihintaa olisi täysin mahdoton arvioida pelkän ulkonäön perusteella. Takapaneelissa on vain rca-linja-annot ja koaksiaalinen digitaalianto. Lisäksi voisi ajatella, että vajaat 2 000 euroa on ihanteellinen summa soittimeen sijoitettavaksi. Creek on kompaktin karu, kuten se on ollut viimeiset 25 vuotta. Tämän yläpuolella suhde alkaa olla satunnainen, eli systemaattista yhteyttä lisähinnan ja äänenlaadun parantumisen välillä ei juuri enää ole. Varustelultaan soitin on yhtä niukka kuin viimeistelyltäänkin. Matalalinjainen olemus ei ole varsinaisesti epäsiisti, mutta samanlaista juhlavuuden tunnetta siitä ei irtoa kuin testin järeimmistä. Parhaimmillaan viimeistely on erittäin siisti, pahimmillaan kuin autotallipajalta peräisin
Atoll oli melko nirso sille syötettyjen levy-
Temperamenttista tekniikkaa
Consonance erottuu teknisesti muista sikäli, että se hyödyntää analogisessa antoasteessaan putkitekniikkaa. Pienen harjoittelemisen jälkeen homma onnistui kuitenkin luontevasti. Muiden toteutus on tavanomaisempi, joskin mittapenkissä niidenkin väliltä löytyi kohtuullisen selviä eroja.
28 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
"atoll edustaa varustelultaan askeesin huippua, takalevyssäkään ei ole mitään ylimääräistä.". Myös muut vasteet ovat kohtuullisen hyviä, eikä
muita aaltoilevampi yksikköimpulssin vaste tuottanut kuultavia ongelmia. Muutaman kerran soittimella oli ongelmia SACD-levyn tunnistamisen kanssa. VERTAILUTESTI CD-soittimet 12501500 euroa
"varman päälle viimeistelty Marantz vie selvällä marginaalilla testin tyylipisteet. Joka tapauksessa rohkea muotoilu ansaitsee hatunnoston, piti siitä tai ei. Särö on silti siedettävissä rajoissa. soittimessa on myös saCD-toisto."
tava kaareva kansilevy, joustavat krominupit ja järeä olemus muistuttavat jälleen kerran, kuinka ohut on raja mauttomuuden ja omaperäisyyden välillä. Etulevyn kahteen suureen krominuppiin totutteleminen tuotti aluksi ongelmia: nupit tuntuivat olevan kuminauhalla kiinni keinukytkimissä, joten varsinaisesta ergonomiasta ei voi puhua. Painonapeista löytyy muun muassa komennot "rewind" ja "wind". Pieni impedanssi ja tasainen taajuusvaste takaavat toimivan lopputuloksen monenlaisilla kuulokkeilla. Soitin riensikin tuulen lailla eteenpäin, kun äänellistä eteenpäin kelaamista kokeiltiin.
Miellyttävä yllätys oli huomata Marantzin kuulokeannon toimivuus. Consonancen kaukosäädin on yhtä erikoinen kuin itse laitekin; ison pastilliaskin kokoinen metallikalikka ei varsinaisesti istu kouraan, mutta on kieltämättä ulkonäöltään massasta poikkeava
Jokainen on silti omanlaisensa
ääneltään, joten subjektiivisella tasolla eroja löytyy helposti. Muista poiketen Atollin kohinan seasta erottui servomoottorien aiheuttamia häiriöitä, millä tuskin on pienestä tasosta johtuen käytännön merkitystä. Atollin, Consonancen ja erityisesti Marantzin yksikköimpulssivasteiden esi- ja jälkisoinnit ovat pitkiä. Testin ainoan, Marantzista löytyvän kuulokeannon impedanssi on riittävän pieni eikä sen taajuusvasteessakaan ole huomautettavaa. Havainnollisesti pisteyttämisen ongelma näkyy Eräpuun kuuntelussa, jossa laitteet ovat pisteytettynä täsmälleen yhtä hyviä, vaikka subjektiiviset erot olivatkin suuria. Atoll ja Consonance tarjoavat enemmänkin viihdyttäviä elämyksiä kuin tarkkuutta, kun taas Creek ja Marantz vaativat analyyttisyydessään kuuntelijalta ja myös levykokoelmalta enemmän. Muiden vasteet ovat suoria. Creek ja Marantz toimivat kaikkien levyjen kanssa asianmukaisesti. Creekin impulssivaste on muita lyhyempänä toiston tarkkuuden kannalta edullisempi. Mittaustulosten arviointi
Hyviä häiriöetäisyyksiä
Taajuusvasteissa havaitaan Atollin lievä diskantin ja Consonancen basson vaimennus. Kysymys ei ole päättämättömyydestä tai kaupallisten tahojen miellyttämisestä tällä tasolla jokaisen soittimen hyvyys riippuu vain ja ainoastaan siitä, mihin asioihin haluaa n kiinnittää huomiota.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 29. Marantzin ja Creekin väliset erot mittaustuloksissa ovat pieniä mutta jälkimmäisen lyhyempi impulssivaste tekee siitä kokonaisuutena niukasti parhaan. Consonancen suoritusta hieman himmentävät aiemmin mainitut pikkuseikat. Atollilla oli muita enemmän vaikeuksia erityyppisten CD-levyjen käsittelyssä. Se ei tunnista sen paremmin RW- kuin ROMkiekkojakaan. Marantzin tapauksessa tällä voi olettaa olevan jo pientä äänikuvan tarkkuutta heikentävää vaikutusta. Jälkimmmäisestä seuraa, että esimerkiksi soittimeen vahingossa ladattu MP3-levy toistuu erittäin voimakkaana kohinana ja sirinänä. Toisaalta taas Marantzia oli vaikea lopettaa kuuntelemasta, koska musiikista kuuli sellaisia vivahteita, jotka olivat aikaisemmin jääneet huomaamatta. Nämä kumpikin ovat niin pieniä, että niillä sinänsä tuskin on vaikutusta äänensävyyn. Siksi
nämä soittimet jäivät testin vakuuttavimpana mieleen ja saivat itseltäni plussan verran muita paremmat pisteet. Lisäksi soitin sammutti kerran itsensä yllättäen mittausten aikana. Consonance ei tunnista CD-RW-levyjä mutta muuten sen toiminta on moitteetonta. Muista soittimista ei löydy oikeastaan mitään kummempaa huomautettavaa. Siksi on syytä olettaa, että lopullinen paremmuusjärjestys on tällä kertaa täysin laitteistokohtainen asia. On kuitenkin huomattavasti vaikeampaa pisteyttää erot oikeudenmukaisesti. Tämänkertaisista yksikään ei toistanut CD:lle tallennettuja MP3-tiedostoja. Kaksi ryhmää erottui kuitenkin omassa kuuntelussani toisistaan. Se on myös ainoa, jonka särö on 0 dBfs tasolla poikkeuksellisen suuri. Tunnetasolla pidin ehkä eniten Consonancesta, jolla oli helpointa unohtaa testitilanne ja keskittyä vain musiikkiin. Laitteella oli myös ongelmia toistaa yhtä kopiosuojattua levyä. Tällä kertaa jutussa ei kuitenkaan julisteta testivoittajaa. Risto Niska
"Consonance on joukon omaperäisin soitin sekä muotoilullaan että käytettävyydellään."
"Matalalinjainen Creek on tämän joukon kompaktein ja kevyin soitin".
jen suhteen, joten sen kanssa kannattaa olla varovainen, jos samassa hyllyssä on tavallisia CD-levyjä ja mp3-tiedostoja. Kaikkien testattujen häiriöetäisyys, pienen tason särö (-60 dB), antoimpedanssi ja kanavatasapaino ovat moitteettomia. Pieniä kauneusvirheitä on, mutta ne eivät todennäköisesti tule esiin, jos muu laitteisto on sähköisesti riittävän yhteensopiva. Käytännössä tämä tarkoittaa vahvistimen riittävän suurta ottoimpedanssia ja varsinkin Atollin kohdalla yli 2,6 voltin yliohjaustasoa.
valinnan vaikeus
Kuunteluarviot osoittivat jälleen kerran, että jokaisesta soittimesta löytyy omat hyvät ja huonot puolensa. Atoll jäi mittauksissa muiden jälkeen ja sen yhteensopivuutta AV-vahvistimien kanssa rajoittaa tavanomaista suurempi antotaso ja siitä seuraavat melko todennäköiset yliohjausongelmat. Vasemman kanavan särö oli selvästi oikeaa suurempi, mikä ei kuitenkaan tullut esiin kuunteluissa
VERTAILUTESTI CD-soittimet 12501500 euroa
Atoll CD200
A
atoll CD200
Hinta: 1400 Lisätietoja: Top Hifi, puh (045) 752 28770, www.atoll-electronique.com/ Mitat (l x k x s): 44 x 9 x 28 cm Massa: 7 kg
toll edustaa tyypillistä eurooppalaista mid end -tyyliä, joka antaa ymmärtää panostavansa enemmän äänenlaatuun kuin ulkonäköseikkoihin. Ylimääräistä avaruutta ei juuri esiinny Soittimen soinnilliset ominaisuudet viittaavat sinne, missä on käyttöä musiikillisten nyanssien erottelulle, eli vaikka potku irtoaakin ja säihky samoin, olisi vaikea nimetä soitinta pelkästään rytmimusiikin soittorasiaksi. Ääneltään Atoll on sanalla sanoen asiallinen. Äänessä on kuitenkin sellaista levollisuutta ja leppoisuutta, joka tuntuu vähentävän subjektiivista rytmiikan ja iskevyyden tunnetta. Bassorummun jysähdys ei ole pelkkää huminaa, atakki välittyy myös. Äänikuva muodostuu tavanomaista tiukemmin kaiutin parin väliin, mutta kolmas ulottuvuus on kuitenkin aika hyvin hallussa. Voisi toisaalta kuvitella, että soitin saattaisi toimia varsin hyvin putkipitoisen kaluston kumppanina, jolloin sen aavistuksen kuiva esillepano saisi lihaa luittensa ympärille.
8½
HiFiMaaiLMa
30
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Todennäköisesti soundi olisi parhaimmillaan sellaisen oheiskaluston parissa, jolla on taipumusta liialliseen räyhäkkyyteen ja ryskeeseen.
H
8½
ieman kuivakas, mutta rytmisesti sykkivä ja seurattava sointi. Antojännite on kohtalaisen suuri, mikä kannattaa huomioida vahvistimen valinnassa. Itse asiassa, ääripäät vetävät melkoisen osan huomista itseensä, sillä myös diskantti soi ajoittain vähän runsaana, siistinä ja avoimena, mutta sävyiltään hitusen viileänä. Basson ajolinjat erottuvat hyvin ja ruutikin pölähtää tarvittaessa ihan mukavasti. Soinnin tarkkuus ei tuosta ohuesta verhosta kyllä tunnun kärsivän. Toisaalta äänimaailma ei ala rasittaa pitemmässäkään kuuntelusessiossa. Siihen hommaan sopii suoraviivaisempikin kone. Soitin ei kuitenkaan ole huonosti viimeistelty, vaikka olemus on hiukan kolho verrattuna moniin Kaukoidän massavalmistajien ihmeisiin. Lauluäänet, puhaltimet ja piano jäävät hiuksenhienon verhon taakse, eikä läsnäolon tuntu ole erityisen vahva, vaikka pienimuotoisemman musiikin intimiteetti välittyykin. Soittimet sijoittuvat stereokuvaan selvästi leveämmällä otteella kuin vertailulaitteessa, joka ei sekään ole erityisen pistemäinen. Akustisilla, ja erityisesti sellaisilla levyillä, joissa tarkkuuteen on panostettu, voisi toivoa hiukan vähemmän suurpiirteistä otetta. Toisaalta joihinkin turhan kuivaksi miksattuihin rock-äänitteisiin ilmavan utuinen esitys istuu oikein hyvin. Teknisesti soitin jätti pientä huomauttamisen varaa, esimerkiksi vasemman kanavan särö oli selvästi suurempaa kuin oikean. Mp3-levyjen kanssa saattaa tulla ongelmia, koska soitin ei tunnista ja mykistä niitä oikein. Tällaisenaan sointimaailma jää hiukan taustalle, vaikka viehättääkin rasittamattomuudellaan.
Mittaustulokset
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla 96 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB 0,16/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,6 V Antoimpedanssi, 1 kHz 190 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3 /// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio /ks. Kokonaisuus on miellyttävän ilmava, avara ja monessa mielessä kuunneltava, mutta hiukan reippaampi, iskevämpi ja rehevämpi ote olisi ehkä tuonut enemmän menoa ja meininkiä musiikkiin. Sointi ei suurpiirteisyydestään huolimatta ole tumpelo tai tumma, päinvastoin ylemmät äänet toistuvat hyvinkin heleästi, samoin keskialue kuulaasti ja riittävän artikuloivasti. teksti/
kuunteluarviot
Mikael NederströM J a a k ko e r ä P u u
Ilmavan ulotteikas
Kuivakkaasti kiinteä
Ä
+ Rasittamaton ääni Pelkistetty kaukosäädin
änikuvaltaan selvästi epämääräisemmän ja utuisemman oloinen kuin vertailusoitin
Äänellisesti Consonance menee miellyttävän mutta silti elävän soundin kategoriaan. Soinnissa on sivistystä silloinkin, kun äänitteen ominaisluonne ei sitä välttämättä kaipaisi. Mittaustulokset eivät ole täydelliset, mutta mitään sellaista, jolla voisi olla kuultavaa vaikutusta, ei löytynyt. Keikkuvat krominupit ja laudoitetun näköinen kotelon yläosa erottuvat takuuvarmasti massasta. Parhaimmillaan soitin lienee sellaisella kuuntelijalla, joka haluaa unohtaa analyysin ja keskittyä levykokoelmansa kuuntelemiseen.
Miellyttävä
Kauniisti ja hillityn kohteliaasti musiikkia käsittelevä soitin, joka tarjoaa parhaimmillaan varsin nautittavaa ääntä. Erityismaininnan ansaitsee myös soinnin ehjä yhtenäisyys, jonka ansiosta on helppoa upottua musiikkiin ja unohtaa soundilliset asiat. Äänikuvaa soitin maalaa suurella siveltimellä, kuten kaikkia muitakin musiikin osa-alueita. Akustiset soittimen soivat täyteläisin sävyin ja ääni leviää kaiutinparin taakse kaikenmoista pistemäisyyttä taiten kartellen. Jos tarkoitus ei ole analysoida äänitteitä vaan antaa palaa, niin soitin on hyvä valinta. Consonancen teknisenä erikoisuutena erottuu analogia-asteen putki, joka ei kuitenkaan lisää soittimen säröä liikaa. Mutta. Toisaalta ylimmät taajuudet eivät missään vaiheessa ala rasittaa tai kuulostaa metalliselta, joten ilmiö tuo varsinkin tummemmilla levyillä mukaan kaunista heleyttä ja laulavuutta. Eli paikoin särmä, meno ja meininki jäävät hieman vaisuiksi. Lievästi mahtipontisuudesta ei kuitenkaan ole haittaa, koska se onnistuu kääntämään taitavasti huomion itse musiikkiin. Levy kuin levy kuulostaa soittimen otteessa viihdyttävän menevältä, vaikka tarkkuudessa ja tasapainossa olisikin hiukan tingitty. Consonance Reference CD 2.2 MK III
O
maperäinen ja erikoinen ovat vähintä, millä Consonancea voi kuvailla. Toisaalta, on mainittava, että esimerkiksi sooloflyygeli soljuu varsin mallikkaasti, kun mukana on hyvin vähän hifille ominaisia mekaanisuuden tuntemuksia. Soittimen otollisimmaksi oheisympäristöksi sopinee tila, jossa puolijohteiden pariin eksynyt, meheviä sointivärejä arvostava akustisen musiikin ystävä etsii kuuntelunautintoa hyvälaatuisista äänitteistä.
+ Elävä mutta miellyttävä ääni Turhan erikoinen käyttötuntuma Epäherkkä kaukosäädin
9-
8½
HiFiMaaiLMa
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 31. Basso-osastolla esiintyy kyllä energiaa ja liikettä, mutta syvin jyske ja tiukin kontrolli puuttuvat. Työn jälki on kuitenkin kaukosäädintä lukuun ottamatta oikein hyvää. Ääni ei ole tarkin mahdollinen, mutta se toimii, sitä on mukava kuunnella ja se kiinnittää huomion musiikkiin. Sointitasapainossa on ilmeistä loudnessin leimaamaa draivia, mikä tulee esiin basson reippaana annosteluna ja diskantin häpeilemättömänä kirkkautena. Samoin sellaisessa tapauksessa, jossa muu laitteisto on ylianalyyttiseen tai liialliseen vilpoisuuteen kallellaan.
Consonance Reference CD 2.2 Mk iii
Hinta: 1470 Lisätietoja: Audelec Oy, puh (09) 6962030, www. Tarvittaessa löytyy kuitenkin myös jäsennyskykyä, joskaan ei aivan vertailun tässä suhteessa parhaitten mittakaavassa. Pientä pyöristelyn ja pehmoilun makua on aistittavissa myös aikaakselin tapahtumissa. Kapula voisi olla huomattavasti herkempikin, sillä välillä joutui tosissaan miettimään, meneekö käsky perille. Joku voisi pitää ääntä jopa ylienergisenä vähemmän vaisusti miksatuilla levyillä. operaudio.com Mitat (l x k x s): 43 x 12 x 33 cm Massa 16Kgs
Mittaustulokset
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla 97 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB 0,043/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,1 V Antoimpedanssi, 1 kHz 160 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,2 dB Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3 /// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio //
kuunteluarviot
Mikael NederströM J a a k ko e r ä P u u
Eläväisen meneväinen
Kertaluokkaa rehevämmän ja elävämmän oloinen kuin testin muut laitteet
Äänikuva on erittäin jäsentynyt, vakaa ja suorastaan kuivakka. Toisaalta mikään äänite ei kuulosta paksulta tai tukkoiselta, vaan laite selvittää alemman keskialueen soinnilliset solmut kiitettävästi. Tekninen puoli on Creekissa sen sijaan mallillaan. Basso-osaston jytkeyttä ei tosin voi olla aistimatta. Vain hienoinen viileys ja metallinen sivujuonne leimaavat muutoin tasapainoista väriskaalaa. Erinomaiset särö- ja häiriöetäisyysarvot yhdessä lyhyen impulssivasteen kanssa tekevät soittimesta oppikirjaesimerkin hyvistä mittaustuloksista. Joiltain osin hieman ylimitoitettu bassokin omaa sangen toimivaa seurattavuutta, eikä hyytymistä tapahdu massiivistenkaan sointivallien edessä. Kokonaisvaltaisuuden ja eheyden suhteen vertailusta löytyi soinnillisesti parempiakin, sillä soittimella on lievää taipumusta pilkkoa kokonaisuuksia pienempiin osiin, jotka se tosin yhdistää aika toimivaksi paketiksi. En heittäisi soitinta kaikkein äkäisimpiin äänentoistojärjestelmiin. Asiallinen, siisti, napakka ja tarkka ote musiikkiin naulitsevat kuuntelijan paikalleen. Eli toisto ei tavoittele kolmiulotteisuuden tai avoimuuden äärirajoja, vaikka ei nyt aivan syliin hyppääkään. Soinnillisesti esitys on kuitenkin hiukan viileä, mikä kuuluu lauluäänissä mehevyyden puutteena ja diskantin metallissävytteisenä sointina. Tai klassisesta koostuvan äänitekokoelman kaveriksi. Sävyllisesti sointi on kohtuu neutraalia. Soinnillisesti Creek edusta valmistajalle vanhaa ja tuttua sointi-ihannetta. Soitin tuntuukin toimivan myös aika-akselilla varsin vakuuttavasti; rytmiikka pelaa ja orkesteri soittaa rumpalin määräämässä, tiukassa tahdissa. Viileän neutraaliuden nimiin vannoville soitin on löytö, miellyttävämpää ääntä etsiville moni muu soitin tarjoaa mukavampaa otetta musiikkiin.
Kompakti
Ryhdikäs, irtonainen ja tuhti sointi, mutta samalla myös kompakti ja hiukan pinnallinen. Kotelo on valmistajalle tyypilliseen tapaan karun asiallinen, eikä minkäänlaista juhlallisuutta ole tavoiteltu. Kuivasoundisemmilla levyillä Creek kuulostaa ajoittain turhankin kuivalta ja pistemäiseltä, joskin samalla poikkeuksellisen vakaalta ja rullaavalta. Äänikuvallisesti tarkka, napakka ja rytmikäs toisto toimivat varsinkin sellaisilla äänitteillä, joissa miksaus ja tilantuntu ovat valmiiksi kohdallaan. Ääni on tyypillisesti sellainen, joka jakaa mielipiteet. Vaan jos olisin vannoutunut rytmimusiikkidiggari ja arvostaisin vipattavaa jalkaa, voisin aivan hyvin valita tämän soittimen tästä joukosta.
+ Kontrolloitu ja napakka ääni Karu ulkoasu
8½
HiFiMaaiLMa
8½
32
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Rytmisen driven osa-alueella soitin hoitaa kyllä tonttinsa varsin hyvin. Jokainen soitin istuu kuin naulittuna paikoillaan, eikä minkäänlaista laulajan vaeltelua tai rumpalin laahaamista esiinny. Käyttötuntuma on melko sujuva ja luotettava, mutta ehkä ripaus loistokkuutta olisi tässä hintaluokassa paikallaan. VERTAILUTESTI CD-soittimet 12501500 euroa
Creek Classic
C
Creek Classic
Hinta: 1250 Lisätietoja: Hifi Guru, puh (019) 418 877, www.creekaudio.com Mitat (l x k x s): 43 x 7 x 32 cm Massa 6Kgs
reek on selvällä marginaalilla joukon kompaktein ja kevein laite. Ei varsinaisesti miellyttävä, mutta kaikessa karuudessaan hyvinkin kuunneltava ääni.
Mittaustulokset
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla 97 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,005/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,1 V Antoimpedanssi, 1 kHz alle 50 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3 /// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio //
kuunteluarviot
Mikael NederströM J a a k ko e r ä P u u
Asiallisen napakka
Creek kuulostaa ensi tahdeista lähtien Consonancen vastakohdalta. Ei edistä eikä jätätä kiperinkään kyyti. Paikoin liikutan jo loudness-ilmiön lähistöllä, kun soitin lataa alimpia menemään
Joillakin siistisoundisilla studiolevyillä ääni saattaa mennä turhankin steriiliksi. Laulajan fraseeraus kuuluu vaivatta, kitaran kaikki näppäilyt ja vispilän kahinat erottuvat ongelmitta. Impulssivasteen pituus on ainoa silmiinpistävä asia, mutta senkään merkitystä ei kuunteluissa luotettavasti havaittu. Voi tietysti olla, että tunnedraivin tulisi olla enemmänkin musiikin kuin soittimen luoma ominaisuus. Läsnäolon tuntu on tarvittaessa keskimääräistä vahvempi, intimiteetin välittyminen ei niinkään. Sliipatun järeä olemus, monipuoliset toiminnot sekä SACD-toisto luovat kuvan hintaansa kalliimmasta laitteesta. Monella levyllä esiin sai kaivettua sellaisia yksityiskohtia, jotka aikaisemmin ovat jääneet kuulumattomiin. Siitä huolimatta Marantzia voisi pitää enemmänkin valistuneen hifistin kuin elämyksiä hakevan muusikon valintana.
E
rinomaisen selkeä ja puhdas sointi, mutta hiukan sillä steriilillä tavalla rakentunut. Marantz SA-15S1
U
Marantz sa-15s1
Hinta: 1500 Lisätietoja: Helsinki Sound & Cinema, puh 020 74 300 70, www.marantz.com Mitat (l x k x s): 44 x 12 x 40 cm Massa: 13,5 kg
lkoiselta olemukseltaan Marantz on selvästi muita soittimia edellä. Oikeastaan ainoat asiat, joita äänestä jää kaipaamaan, ovat elävyys ja emotionaalisuus. Puhdas ääni sopii parhaiten sellaisille levyille, joilla on menoa ja meininkiä ennestään. Soundilliset erityispiirteet välittyvät, eikä massiivisinkaan musiikki saa aikaan notkahtamisen tuntua. Ääneltään Marantz on tarkka ja erittäin paljastava. Muutenkin Marantz on teknisesti huippuluokkaa. Herkkävireisempi musiikki hoituu aavistuksen suoraviivaisin ottein, mutta koukkaukset rouheamman rytmimusiikin suuntaan todistavat, että kyllä lähtee. Toisaalta mehevämmällä systeemillä tätä ominaisuutta voi kompensoida, jolloin ääni saattaa olla juuri kohdallaan.
Mittaustulokset
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla 99 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB 0,005/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,1 V Antoimpedanssi, 1 kHz 50 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 5 ohmia Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3 /// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio //
kuunteluarviot
Mikael NederströM J a a k ko e r ä P u u
Tarkkuudentekijä
Vakaa
A
+ Hiottu viimeistely + SACD-toisto + Puhdas ääni
voin, vakaa, siisti, erotteleva ja harvinaisen puhdassointinen ääni. Ääneen saattaa tulla myös himpun verran mehevyyttä mukaan, mikä onkin tarpeen. Kuulokeliitäntä on mittausten perusteella toteutettu fiksusti, joten siitä on iloa kuulokekuuntelijalle. Musiikki toistuu kyllä tarkasti ja uskollisesti, mutta lennokkuus puuttuu. Eli vaikka en lähtisikään tällä kaivelemaan levykokoelmani kamarimusiikillisia aarteita, roudaisin masiinan mieluusti räkkiin, kun tulisi päälle rankemman materiaalin luukutuksen olo.
HiFiMaaiLMa
9-
8½
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 33. Varsinainen tykki soittimeksi siis. Tarkkuus ulottuu myös alimpaan bassotoistoon saakka: matalimmat taajuudet eivät ole sanan varsinaisessa merkityksessä dynaamiset, vaan enemmänkin aukinaisen sävykkäät, mikä kuuluu hyvin kontrabasson narinoissa ja sävyissä. Ylimmät taajuudet toistuvat enemmänkin hillitysti kuin riehakkaasti, keskialue soi mieluummin nätisti kuin läsnäolevasti. Rytmiikkaa pelaa, mutta ei tempaa mukaansa, sävyt ovat asialliset, mutta vähän karut, dynamiikkaa tuntuu irtoavan, mutta sointi jää silti jotenkin tasapaksuksi. Kun lautaselle heittää SACD-levyn, tarkkuuden vaikutelma vaoin korostuu. Elämyksellisesti soitin hiukan ristiriitainen tapaus, sillä vaikka kaikki on periaatteessa kunnossa, musiikin kokonaisvaltainen vaikutus jää vajaaksi. Se, mikä soittimesta tekee kuitenkin eniten muusta joukosta poikkeavan, on sen tarkkuus. Ääni on positiivisessa mielessä neutraali mutta samalla rasittamaton, joillakin levyillä siisteydessään jopa aavistuksen kliininenkin. Äänikuva avautuu aika hyvin kaikkiin ulottuvuuksiin, vaikka hienoimpien nyanssien suhteen ilmassa onkin lievää suurpiirteisyyden illuusiota. Bassoissa on voimaa ja kontrollia vertailluista eniten ja sointi on tietyllä tavalla järkähtämättömän vakaata
Aktiivikaiuttimia soitettiin Mark Levinson No.390S- ja Linn Unidisk SC -CD-soittimilla, jotka molemmat sisältävät myös etuasteen. Ääni levittyi laajalle alueelle, ja erottelun suhteen ei ollut moitittavaa. Mutta vaihdettaessa kevyempään musiikkiin ei kokonaisuus enää toiminutkaan.. Mutta mikä se oikeastaan on, ja mitä iloa siitä voisi olla äänentoiston harrastajalle. Vierailimme Linnlaitteiden maahantuojan ja virallisen edustajan järjestämässä tapahtumassa.
34 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
TeksTi: Jani Pesonen k u vaT : P e k k a Vä ä n ä n e n
T
apahtuma järjestettiin Helsingissä toimivan virallisen Linn-jälleenmyyjän tiloissa. Näitä käytettiin myös esiteltäessä kuulijoille Tune Demin salaisuuksia. Tarjolla oli kaksi kattausta, joista ensimmäisenä tarjoiltiin passiiviversio Linn Katankaiuttimista Majik-sarjan CD-soittimella ja esivahvistimella sekä Chakra-päätevahvistimella kuorrutettuna. Pienempää Linn-järjestelmää soitettiin harrastajien saapuessa hiljalleen liikkeeseen. Paikalle saapui aikataulujen muutoksista huolimatta tilat täyttävä joukko kokeneita harrastajia sekä musiikin ystäviä. HARRASTUKSENA HIFI Linn Tune Dem -tapahtuma
Linn artikulat 350a -kaiuttimien vaatimattoman ulkokuoren alta löytyy tarvittaessa räjähtävää voimaa.
Linn Tune Dem -tapahtuma
Tune Dem on joillekin täysi mysteeri ja toisille vähintäänkin puoli elämää. Pääosassa oli aktiivinen Artikulat 350A -huippukaiutin, jonka sisuksiin oli kätketty jopa kuusi pääteastetta kaiutinta kohden. Muutaman näytteen perusteella järjestelmä toimi erittäin hienosti klassisella musiikilla
n Lisätietoa Tune Demistä: http://www.linn. Ensimmäisen, noin 10 sekunnin mittaisen, katkelman jälkeen Eriksson siirsi kaiuttimet 44 cm:n etäisyydelle seinästä. Vastakkain olivat maineikas Mark Levinson No.390S sekä lievän kotikenttäedun saattelemana Linn Unidisk SC. Se ei valitettavasti tulevaisuudessakaan onnistu ilman raskasta työtä, mutta luultavasti astetta entistä helpommin. Kaikesta huolimatta musiikin laadulliset seikat vähitellen avautuivat. Soittimien paremmuuden sijaan oman kiinnostuksen kohteena oli kuitenkin se, miten hyvin aktiivinen kuuntelu tuo laitteiden ominaisuudet esiin. Tämä selviää vain kuuntelemalla. Kokonaisuuden kannalta tärkeää on ymmärtää, että jotakin ominaisuutta lisäämällä muut osa-alueet jäävät vajaaksi. Paikalle saapunut, Linnin maahantuojana Suomessa toimiva, Björn Eriksson ymmärsi heti ongelman. Perinteiset kvantitatiiviset arvot pysyivät kuitenkin tiukasti taustalla häiritsemässä. Seuraavia kuuntelukierroksia varten kaiuttimia siirrettiin noin 9 cm lähemmäksi seinää. Pikkuhiljaa erot kutistuivat sentteihin, esittelijän rohkaistessa yleisöä mainitsemalla henkilöistä, jotka tutkivat millimetrin siirtojen vaikutuksia. Pikkuhiljaa aloimme päästä jyvälle siitä, mitä aktiivinen kuuntelu tarkoittaa. Kaikesta huolimatta melko yhtenäinen mielipide optimaalisesta sijoituksesta löytyi, eikä hommaan kulunut edes tuntia. Yleisimpiä käyttötarkoituksia ovat kuitenkin laitevertailut ja kaiutinsijoituksen hakeminen.
Hämmentävä kokemus
Teorian jälkeen siirryimme käytäntöön. Melodian ja rytmiikan lisäksi Tune Dem toi nimittäin esiin muitakin äänellisiä ominaisuuksia, joiden erottelemisessa on paljon työtä ja tuskaa. Sijoittelun hakemista jatkettiin mittanauhaa apuna käyttäen. Uusintakuuntelujen jälkeen epäilyksen verho alkoi jälleen rakoilla. Tosiasia kuitenkin on, että Linn on onnistunut kehittämään tähän hyvin toimivan työkalun. Nyt homma meni jo vaikeammaksi, mikä oli myös nähtävissä yleisön ilmeistä. Vertailtaessa tarkempana pidetään sitä vaihtoehtoa, jossa melodia ja rytmi ovat helpommin toistettavissa. Kätevää.
Makuasioita
Tilaisuuden lopuksi vertailimme samalla menetelmällä CD-soittimien eroja. Menetelmä soveltuu mielikuvituksen rajoissa lähes kaikkeen äänentoistoon liittyvään. Hyvä niin, sillä tuskin kukaan löytää musikaalisen äänentoiston totuutta pelkästään hifiaiheisia keskustelupalstoja koluamalla. Sen avulla musiikkia kuunteleva harrastaja löytää nopeasti ja yhdenmukaisesti paremmalta kuulostavan vaihtoehdon. Kaiuttimet oli asetettu myymälätilan kapeammalle seinälle, joten mahdollisuudet sivusuunnassa olivat varsin rajalliset. Yksinkertaisesti aktiivisen- ja passiivisen kuuntelutavan eroista. Ja vaikka Linnin mielestä musiikin toistuminen ei olekaan makuasia, uskon silti jokaisen kykenevän itse parhaaseen mahdollisen valintaan. Linn kykeni käsinkosketeltavaan läsnäoloon, ja sen kautta musiikki artikuloi selvästi täsmällisemmin. Samainen näyte toistettiin uudelleen yleisön kuunnellessa keskittyneesti. Yleisön kommentit muutoksista olivat joka tapauksessa hämmästyttävän yhtenäisiä, vaikka joukkoon
Björn erikssonin mukaan Tune Dem voi joskus olla millintarkkaa puuhaa.
mahtui yhä myös skeptisiä kommentteja. Kaiuttimet oli sijoiteltu liian kauas seinästä, jolloin niiden ja huoneen normaali vuorovaikutus jäi suunniteltua pienemmäksi. Linnin mielestä musikaalisen toiston resepti on suhteellisen yksinkertainen: kaikkia ominaisuuksia tarvitaan vain täsmälleen oikea määrä. Nimenomaan bassotoistoonhan ei pitänyt keskittyä. Yksinkertaisuuden vuoksi kaiutinta siirrettiinkin vain syvyyssuunnassa. Ero oli tietenkin valtava, etenkin basson määrällä mitattuna harva kaiutin kun toimii optimaalisesti lähes seinää vasten. Ensimmäiset kuuntelut suoritettiin kaiutin liki seinää vasten. Ainakin optimipaikalta soittimien ero oli valtava. Äänikuva kutistui lähes olemattomiin, ja voimakkuutta kasvatettaessa klassisella musiikilla koettu nautinto muuttui lähes kärsimykseksi. Levinson sen sijaan oli äänikuvaltaan selvästi laajempi ja läsnäololtaan rauhallisempi. Kyseessä on Linnin sisäisesti käyttämä ja heidän asiakkailleen suosittelema kuuntelumenetelmä. Mittanauhan mukaan etäisyyttä oli 10 cm. Taustalla käydystä keskustelusta erottui osuva kommentti: "liika on liikaa". Tällöin kvalitatiivisen (laadullisen) arvion tekeminen äänenlaadun suhteen vaikeutuu, ja päädytään turhan usein kvantitatiivisten (määrällisten) seikkojen arvioimiseen. Itse menetelmään ei sinänsä sisälly mitään mystiikkaa, sillä Tune Dem on vain nimitys työkalulle. Lyhyiden Tune Demin periaatteiden kertauksen jälkeen sama toistettiin. Todellakin, uloimman sijoituksen luoma vaikutelma oli kitaran osalta äänekkäämpi, mutta samalla musiikillisesti latteampi. Referenssinä toimii kaikille ihmisille annettu lahja, eli kyky tulkita musiikkia ja melodiaa. Seinän vierellä melodian seurattavuus huononi, kuten kävi myös kitaran näppäilyjen ajoituksen kanssa. Aiheeseen ei kuitenkaan käytetty enempää aikaa, vaan siirryttiin pääasiaan, eli Tune Demin esittelyyn.
Monipuolinen työkalu
Lyhyen esittäytymisen jälkeen Eriksson luennoi hetkisen siitä, mitä Tune Dem oikeastaan tarkoittaa. Lyhyt kommenttikierros paljasti kuitenkin, että kuuntelimme väärin. Demonstraatio tapahtui Artikulat 350 -aktiivikaiutinten sijoitusta hakemalla. Tässä vaiheessa osa yleisöstä mitä ilmeisimmin ymmärsi, mistä oikeasti on kysymys. Sopiva näyte valittiin Johnny Cashin levyltä American Man III, ja se tuntui saavan myös
yleisön hyväksynnän. co.uk/buy_linn/HowToJudgeAHiFiSystem.pdf
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 35. Hankalaksi asian tekee se, että harvat ihmiset ovat tottuneet kuuntelemaan aktiivisesti. Se perustuu lyhyen näytteen aktiiviseen kuunteluun ja kuulijan mielessä tapahtuvaan äänettömään toistoon
Jottei koko kuvio menisi liian yksinkertaiseksi, Sanyo ja Epson ovat tuomassa kevään aikana oman, LCD-pohjaisen näkemyksensä markkinoille. Usein tietyn tuoteryhmän ensimmäisissä edustajissa on lastentauteja, koska kilpailu on kovaa ja aikataulut ovat tiukkoja. Korkeasta resoluu-
tiosta johtuen siinä on päästy eroon suurimmasta LCD-tekniikan riesasta, pikseliverkosta. Optoma toimii tavoilleen uskollisesti yksilastuisella DLP-tekniikalla, kun taas Panasonic luottaa LCD-paneeliin. Ja luultavasti moni muukin valmistaja. Täydellistä videoprojektoria ei ole olemassa, joten kaikkiin uusiin HD-tykkeihin liittyy tiettyjä kompromisseja. Toisaalta aikaisempia nestekidetykkejä vaivanneeseen heikohkoon ansi-kontrastiin eli sellaisten kohtausten toistoon, joissa on yhtä aikaa tummia ja vaaleita pintoja suurempi resoluutio ei vielä yksinään tuo parannusta. Valinnanvara siis on jatkuvasti kasvussa. Pahimmassa tapauksessa ylimenovaiheen tuotekehittelyn saa hoitaa kuluttaja itse.
korkea vai ei niin korkea resoluutio?
Eräs HD-tykkien ongelma on se, että suuri resoluutio projektoreissa on yleistynyt nopeammin kuin soittimet ja skaalaimet, jotka osaavat sen kunnolla hyödyntää. Nyt kokeiltava Mitsubishi perustuu uuteen C2 Fine -nestekidepaneeliin. Levyjäkään ei vielä löydy. KOKEILU Videoprojektori Mitsubishi HC5000
TeksTi: Mikael NederströM k u vaT : Va l M i s ta j a
tarkkuuden tuoja
Mitsubishi oli yksi ensimmäisistä valmistajista, joka ennätti tuomaan markkinoille täyden resoluution Hd-projektorin. Hiukan erikoisempi toteutus löytyy Sonysta ja JVC:stä, jotka omista
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
markkinointitermeistään (Sonyn SXRD ja JVC: n D-ILA) huolimatta ovat saman LCoS-tekniikan (liquid crystal on silicon) edustajia. Hifimaailma otti nestekidetekniikkaan perustuvasta HC5000-tykistä mittaa ja koekatseli sen kuvan.
T
36
ällä hetkellä varteenotettavia ja Suomeen tuotavia korkeamman HD-tarkkuuden eli 1920x1080-resoluution projektoreita on Mitsubishin lisäksi ainakin Optomalla, Panasonicilla, JVC:llä ja Sonylla, jolla on tarjolla tässä luokassa kaksikin eri mallia
Tasainen, terävöimätön ja siisti kuva toimii kokonaisuutena erittäin hyvin. Konvergenssi on siedettävissä rajoissa, vaikka ei aivan täydelliseen pääsekään.
kaukosäädin on valaistu ja selkeä.
38
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Motorisoitu objektiivinsiirto pysty- ja vaakasuunnassa helpottaa asennusta, vaikka säätöalue ei olekaan erityisen laaja. n
Mitsubishi HC5000
Hinta: 3 990 euroa Lisätietoja: Noretron Esitystekniikka Oy, puh 010 525 8000 Mitat: (l x k x s): 33,4 x 12,5 x 35,2 cm Paino: 5,6 kg Resoluutio: 1920 x 1080 pikseliä valoteho: 1000 ansi-lumenia + Hiljainen käyntiääni + Siisti kuvaprosessointi Alkukankeudet iiriksen toiminnassa
HiFiMaaiLMa
Hiljaista HD-kuvaa
Mielenkiintoisin piirre Mitsubishin kuvassa on se, että sen korkeampaan resoluutioon ei tule kiinnittäneeksi aluksi edes huomiota. Asennuksen helppouteen voidaan lukea myös uskomattoman hiljainen käyntiääni, joka mahdollistaa tykin sijoittamisen aivan katselupaikan pään päälle. Zoom ja tarkennus hoituvat kaukosäätimestä käsin ja toimivat kohtuullisen ergonomisesti. Kuva ei ole läheskään niin hailakka kuin keskitason LCD-tykeissä, mutta kaikkein parhaille DLP-projektoreille se ei vielä pärjää. Mustan taso on kuitenkin parhaimmillaan erinomainen. KOKEILU Videoprojektori Mitsubishi HC5000
sekä Dvi- että HDMi-liitäntä kuuluvat varusteluun.
Helppo asentaa
Mitsubishissa liitinvalikoima on hyvä: mukana on tyypillisten analogialiittimien lisäksi sekä DVI- että HDMI-otto. Ja jos Mitsubishia verrataan DLP-tekniikkaan, kaupan päälle tulee sateenkaariefektin puuttuminen. Mitsubishi kuuluukin siksi markkinoiden parhaiden kotiteatteriprojektoreiden joukkoon hintaluokasta riippumatta. Automaattinen iiris eli himmennin säätelee kuvan kirkkautta kohtuullisen rajusti, kun elokuvan sisältö muuttuu kohtauksesta toiseen. Osa käyttäjistä on kertonut joidenkin signaalien yhteensopimattomuudesta projektorin kanssa, mutta nämä todennäköisesti korjaantuvat tulevien päivitysten myötä. Testin aikana Mitsubishi ei suostunut kunnolla näyttämään skaalaimen tarjoamaa 576p-kuvaa, mutta sen sijaan 720p, 1080p ja 1080i hoituivat aina mukisematta.
Ainoa lievä huomautuksen aihe tulee kuvan dynamiikasta: ansi-kontrasti voisi olla parempikin. Kokonaisuutena Mitsubishi kärsii lievistä lastentaudeista, mutta siitä huolimatta se painii kuvamarkkinoiden kovatasoisimmassa sarjassa. Joidenkin käyttäjäkommenttien mukaan iiriksen toimintaa olisi korjattu uudemmissa versioissa, joten ostajan kannattaa tarkistaa asian häiritsevyys itse. Iiris toimii ajoittain näkyvällä viiveellä, joten kuvan kirkkaudessa esiintyy toisinaan lievää pumppausta. Lisäksi pieni melutaso saa huomion kiinnittymään elokuvaan eikä projektoriin. Kaukosäädin on valaistu. Jopa lampun kirkkaammalla asetuksella tuuletin oli hiljaisempi kuin useimmissa uusissa digitykeissä. Offset ei ole erityisen suuri, joten jos tykin haluaa katon rajaan, joutuu helposti ruuvaamaan siirron alempaan ääriasentoon. Suuri plussa tulee myös poikkeuksellisen hiljaisesta käyntiäänestä. Lisäetuna projektorissa on lampputakuu, joka on 12 kuukautta tai 1000 tuntia. Mukava yksityiskohta on se, että sähkö projektoriin kulkee tavallisen kojeliittimen avulla, jolloin kannettavista tietokoneista tuttua niin sanottua Mikki Hiiri -liitintä ei tarvitse käyttää. Kuvanlaatu on parhaimmillaan niin hyvä, että tykkiä tuskin tarvitsee vähään aikaan vaihtaa. Ero on kuitenkin niin pieni, että useimmille ostajille muiden asioiden merkitys lienee suurempi
Monipuoliset tallenteiden kelaus- ja editointiominaisuudet. Monipuoliset tallenteiden kelaus- ja editointiominaisuudet. Kätevä ajansiirtotoiminto. 02-284 1600 www.kjaerulff1.com
w w w.
Moninkertainen testivoittaja
.fi
HIFIMAAILMA | ··· | 2007 39. CONAX -kortinlukija, 2 CI-moduulipaikkaa, 7 päivän EPG-ohjelmaopas. 130 tunnin tallennuskapasiteetti. Kätevä ajansiirtotoiminto. CONAX
TOPFIELD 6000 cot/c
Sisäinen CONAX-kortinlukija, helppo kuvaruutunäyttö ja 7 päivän elektroninen ohjelmaopas (EPG). Liitännät: 2 Scart, komponenttiulostulo scartista, S/PDIF, RCA A/V.
Testivoittaja: Topeld 5100 PVR t HDMI
250 GB
Saatavana antenni- tai kaapeliverkkoon
TOPFIELD 5100 PVRt/c HDMI
2 viritintä, voit tallentaa kahta ohjelmaa ja katsoa kolmatta samanaikaisesti. 160 Gb kiintolevy, n. Liitännät: 2 Scart, komponenttiulostulo scartista, S/PDIF, RCA A/V, USB 2.0, S-Video, HDMI.
Jälleenmyyjinä asiantuntevat kodinkoneliikkeet kautta maan.
Maahantuoja: Kjaerulff 1 Oy Artturinkatu 2 20200 Turku puh. 2 Scart-liitäntää, digitaalinen S/PDIF-äänilähtö ja RCA-A/V-lähdöt.
Saatavana antenni- tai kaapeliverkkoon
160 GB
Saatavana antenni- tai kaapeliverkkoon
TOPFIELD 4100 PVRt/c
2 viritintä, voit tallentaa kahta ohjelmaa ja katsoa kolmatta samanaikaisesti. 250 Gb kiintolevy, n. 80 tunnin tallennuskapasiteetti. 2000 kanavamuistipaikkaa, suosikkikanavaluettelon muokkaus, teksti-tv, pelejä. CONAX -kortinlukija, 2 CI-moduulipaikkaa. 7 päivän EPG-ohjelmaopas
Kankaan takaa paljastuu peräti viisi elementtiä. Kaiuttimia myytiin Suomessakin kalliista hinnastaan huolimatta useita kymmeniä pareja. L260 on rakenteeltaan kaikkea muuta kuin minimalistinen. Tavoitteina ovat pienempi särö sekä suurempi tehonsieto. KOKEILU Kaiutin JBL TL60
TeksTi Teppo HirviKunnas k u vaT T e p p o H i r v i K u n n a s j a va l m i s Ta j a
Yhdysvaltalaisen nuoren insinöörin james B. poistetaan. Kaiuttimesta valmistettiin vuonna 1990 rajoitettu erä pianolakattua erikoismallia L250Ti, jossa oli myös uudentyyppinen titaanidiskantti. Bassoelementin kokoon ja liikepoikkeamaan nähden putki vaikuttaa hieman alimitoitetulta. Alarajataajuudeksi ilmoitetaan 32 Hz (-3 dB). Painoa onkin kertynyt lähes 40 kiloa. L250Ti herätti etenkin legendaarista JBL-soundia arvostavien keskuudessa suurta kiinnostusta. Käytännössä tehonsiedon suhteen ei havaittu olevan mitään ongelmia.
Rakenne
JBL TL60 on massiivinen ja sangen näyttävä kaiutin. Suurilla kuunteluvoimakkuuksilla basso liikuttaa putkessa ilmaa sen verran paljon, että se saattaa tuottaa sivuääniä ja muutenkin häiritä kotelon toimintaa. Ne ovat epäilemättä laadukkaita, mutta niiden olemus sopii kokonaisuuteen yhtä hyvin kuin rallipenkit Jaguariin. Sillä oli sangen kova maine etenkin merkin kotimarkkinoilla Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa. Kaiuttimien hinta on olemukseen nähden kohtuullinen noin 2 500 euroa parilta. 60-vuotisjuhlan kunniaksi malli on herätetty uudelleen henkiin TL60-mallimerkinnällä. 5-tiejärjestelmässä on suuri bassoelementti, erilliset elementit ala- ja yläkeskiäänille sekä kaksi diskanttia: 2,5 cm:n kalotti ja kuuloalueen yläpuolella toimiva superdiskantti. Tyylikäs olemus muuttuu epäedullisemmaksi, kun elementtien suojana oleva kangaskehikko
40 HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Sinänsä sangen tyypillistä jenkkityyliä, josta pitää tai sitten ei. Basso- ja keskiäänielementeissä on muovipäällystetyt PolyPlas-kartiot. Pianolakattu kotelo on tyylikäs ja tukevatekoinen. juhlavuoden kunniaksi jBl on esitellyt erikoismalleja, joista mielenkiintoisimpia on todella näyttävä Tl60.
rohkeasti alkuperäistä soundia kunnioittaen
JBL
:n 1980-luvulla esitelty L-sarjan lippulaivamalli TL250 edusti aikanaan valmistajan parasta osaamista kotikaiuttimissa. Kotelo on refleksiviritteinen. Bassoelementissä käytetään JBL:n ammattituotteisiin kehittämää puhekelan ja magneetin rakennetta, jossa magneettikentän symmetrisyyteen ja lineaarisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. lansingin vuonna 1946 perustama jBl täytti viime vuonna kunnioitettavat 60 vuotta. Jatkuvan tehon siedoksi JBL ilmoittaa "vain" 125 wattia, mikä vaikuttaa kaiuttimen olemus huomioon ottaen epätavallisen pieneltä. Hetkellisen tehonsiedon luvataan kuitenkin olevan 500 wattia. Toisaalta kaiutin on sangen herkkä (92 dB), eli ääntä saadaan jo paljon pienemmälläkin teholla. Halusimme selvittää, miten kaiutin vastaa uuden vuosituhannen vaatimuksia, ja onko siinä pystytty säilyttämään alkuperäinen JBL-soundi. Refleksiputki sijaitsee kotelon takana ja sen sisäläpimitta on noin 75 mm. Diskanttien eteen on muotoiltu suuntaimet
Liittimet ovat tavanomaiset ruuviterminaalit, mutta tukevat ja mahdollistavat myös kaksoisjohdotuksen. Tavallisilla kuunteluvoimakkuuksilla ääni tuntui hieman verhoutuneelta, jopa ahdistuneelta ja dynamiikaltaan rajoittuneelta; ikään kuin kaiutin yrittäisi siistiä musiikkista jotain pois. Ensivaikutelma oli sangen miellyttävä ja siisti, mutta jotenkin suodattunut. Ääni kuulosti jäävän kaiuttimen sisään. Varmasti tutustumisen arvoinen kaiutin, jos etsii tavallista muhkeampaa bassotoistoa ja keskimääräistä suurempia äänenpainevaroja.
HiFiMaaiLMa
Kuuntelin kaiutinta hyvinkin erilaisella musiikkimateriaalilla. kaiuttimen tarjoamat äänenpainevarat ovat miehekkäät.
Näyttävä ja muhkea Näyttävä JLB TL60 tarjoaa mehukkaan ja voimakkaan bassotoiston yhdistettynä rasittamattomaan keski- ja yläalueen toistoon. JBL TL60
Hinta: 2 580 /pari Lisätietoja: Harman Consumer Finland, puh. Refleksiputken pää on muotoiltu torvimaiseksi vähentämään putken suulla aiheutuvaa ilman pyörteilyä. Toisaalta nämä alueet eivät juuri ärsytäkään. (09) 8553 400, www.harmanconsumerfinland.fi Paino: 38,3 kg Mitat (l x k x s): 50,8 x 119,4 x 33 cm
Tekniset tiedot
Toimintaperiaate: 5-tie, refleksi elementit: matalat äänet 30 cm alakeskiäänet 17 cm yläkeskiäänet 10 cm korkeat äänet 2,5 cm superdiskantti Jakotaajuudet: 280 Hz, 1,2, 4,5 ja 20 kHz Tehonsieto: 125/500 W Nimellisimpedanssi: 8 ohmia + Muhkea bassotoisto + Näyttävä olemus + Äänenpainevarat Vaimeahko ja verhoutunut keskialue pienellä voimakkuudela Refleksiputken pieni läpimitta
korkeiden taajuuksien toistosta huolehtivat suuntaimella varustettu 25 millimetrin Titaniumkalottidiskantti sekä yli 20 kilohertsin taajuudelta aina 40 kilohertsiin asti toistava niin sanottu superdiskantti. Kaiuttimet eivät välttämättä täytä vannoutuneempien hifistien kovimpia kriteereitä, mutta mehukkaasta "JBL-soundista" pitäville ne ovat ehdottomasti tutustumisen arvoiset. Basson erottelu ei ole ehkä paras mahdollinen, mutta se läiskii hyvin, ja etenkin lähelle seinää sijoitettuna basson taso lähentelee jo autosubbarin toistoa. Ääntä saadaan paljon, mutta kaiutin myös vaatii paljon tehoa. JBL TL60 on parhaimmillaan sähköisesti tuotetulla kevyellä musiikilla tehokkaan vahvistimen jatkeena, kun halutaan, ja on myös mahdollisuus käyttää kovempia äänenvoimakkuuksia. n
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 41. Toisto-ominaisuudet sopivat parhaiten kevyelle sähköisesti tuotetulle musiikille. Halkaisijaltaan 300 millimetrin basso tarjoaa tilavuudeltaan suurehkossa refleksikotelossa voimakkaan bassotoiston. voimakas ilman pyörteily putken suulla aiheuttaa epätoivottuja sivuääniä. Myös voimakas bassotoisto peittää alleen keskialuetta. Keskialue soi aavistuksen vaimeasti, ja diskanttikin voisi olla heleämpi. Keskialueen ja korkeiden taajuuksien toisto kuulostaa verhoutununeelta etenkin pienemmillä kuunteluvoimakkuuksilla. Tällöin ääni oli voimakas ja dynaaminen, mutta säilytti silti tietyllä tavalla siistin yleissävyn. Vasta suuremmilla tehoilla kaiutin heräsi. Äänessä oli parhaimmillaan todella hyvin potkua ja dynamiikkaa, basso soi uloitteikaasti ja ennen kaikkea mehukkaasti. Äänestä jäi silti kaipaamaan eloisuutta ja realistisuutta. Taakse sijoitettu refleksiputki on halkaisijaltaan hieman alimitoitettu suurehkon bassoelementin liikuttamaan ilmamäärään nähden
VERTAILUTESTI Kaiuttimet Q Acoustics 1010, 1020 ja 1030
T e k s T i J A A k kO E r ä P u u M i T Ta u k s e T k l A u s r i E d E r E r J A P O J u A n t s A lO / t k k k u vaT s A M u s A u r A M A
Huokeat haastajat
Pienellä budjetilla harrastavat hifistit tekevät kaiutinvalintansa useimmiten muutaman satalappusen hintaluokassa. Olisiko niistä haastajiksi halpissarjan mestareille?
42
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Otimme vertailuun vastikään maahan saadun Q Acoustics -kaiutinsarjan edullisimmat mallit
Kaiuttimien basso-keskiäänisten läpimitta kasvaa suhteessa muihin mittoihin. Pintavaihtoehtoja on kolme, jotka kaikki olivat vertailussa edustettuina. Kooltaan pienin ja bassotoistoltaan ohuin 1010 oli eniten kotonaan seinän läheisyydessä, kohti kuulijaa käännettynä, jolloin sen toistoalueen ääripäiden vaisuus saatiin mahdollisimman hyvin kompensoitua. Jalustamallien alle on tarjolla lisävarusteeKaiuttimet mitattiin ja kuunneltiin perinteisin menetelmin. Q Acousticsin kaiutinten ulkoinen olemus on huoliteltu ja loivine pyöristyksineen jopa tyylikäs, vaikka koteloiden pinnoite ei olekaan aitoa viilua. Näin kaiuttimet sijoitettiin vuorollaan sekä rajapintojen läheisyyteen että etäämmälle niistä. Kuunteluissa pyrittiin ottamaan huomioon kunkin kaiuttimen kohdalla vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen vaikutukset toistoon. 1020 ja 1030 mahdollistavat kaksoisjohdotuksen, 1010 ei. Kaikkien kaiutinten nimellisimpedanssi on 6 ohmia. Myös tekstiilikalotilla ja ferrofluid-vaimennuksella varustettu diskanttielementti on kaikissa kaiuttimissa sama. Kompaktin kaiuttimen sointi on aavistuksen ylävireinen, mutta kohtalaisen iskevä, siisti ja selkeä. 1030:n mukana toimitetaan alumiininen jalusta, joka kiinnitetään pultein kaiuttimen pohjaan työstettyihin kierteisiin. Vaihteluväli on 1016,5 cm. Jalustan kulmissa on omat kierteensä piikeille, jotka kuuluvat vakiovarustukseen. Mittausten mukaan Q Acousticsit osoittautuivat suhteellisen tasapainoisiksi. Sijoitus seinän läheisyyteen ei osoittautunut ongelmalliseksi, mutta kaiutin päätyi kuitenkin reilun 40 cm:n etäisyydelle seinästä, hieman ohi kuuntelupisteestä suunnattuna. Siitäkin huolimatta, että vain kaiutinten suunnittelu on tapahtunut saarivaltakunnassa. Näillä keinoin kaiutin soi kohtuullisen tasapainoisesti ja irtonaisesti. Eli ne kannattaa ehdottomasti koekuunnella, jos hakusessa ovat huokeat ja pienikokoiset kaiuttimet ahtaisiin tiloihin.1030: lla täyttää jo isommankin huoneen musiikilla. 1030:n kotelosta löytyy refleksiaukon ohessa toinenkin pyöreä reikä, jonka kautta kotelon alaosan voi täyttää vaikkapa hiekalla. Eli kirjoittaja haarukoi Q Acousticsien äänenlaatua Sugden MasterClass -soittimen, Luminous Axiom -passiivivaimentimen, Atoll AN 80 -päätevahvistimen ja Zu-kaapelien myötävaikutuksella. Kuvat puhuvat puolestaan.
korvin kuullen ja käyrien mukaan erilaiset samanlaiset
Q Acoustics -kaiuttimien yhteisinä nimittäjinä toimivat kaksiteisyys, refleksiviritys, magneettisuojaus ja neljännen asteen Linkwitz-Rileytyyppisen jakosuotimen käyttö. Yritys uskoo kuitenkin lujasti tuotteisiinsa ja ovathan ne ehtineet kerätäkin myönteisiä mainintoja kotimaansa patrioottisissa hifijulkaisuissa. Bassotoiston ulotteikkuus toki noudatteli odotetusti kaiutinten kokoa, mutta tässä suhteessa ero kahden eri mittaluokan jalustamallin välillä jäi yllättävän pieneksi.
Hintansa väärtejä
Sekä mittausten että kuunteluiden perusteella kaikki kolme Q Acoustic -mallia tarjoavat ihan mukavasti vastinetta hinnalleen. Toisaalta on vaikea kuvitella kuunteluolosuhteita, joissa jalustan nokalla killuvat Q Acousticsit saisi soimaan kumeasti. Q Acousticsin 1000 -sarja koostuu kahdesta jalustakaiuttimesta, kahdesta lattiakaiuttimesta, keskikaiuttimesta ja subwooferista. Myös edullisin 1010, joka on yksi markkinoiden halvimmista hifikaiuttimista. Kuunteluvaikutelmissa ilmenevät luonnehdinnat kaiutinten basso-osaston ominaispiirteistä poikkeavat hieman toisistaan, mikä on varsin luonnollista, sillä puurakenteisen talon akustiikka on vähemmän altis alimpien taajuuksien korostumille kuin betonista konstruoidun tilan vastaava. Mikael Nederström käytti kuunteluissa Arcam CD-23 -soitinta ja Atoll IN 200 -vahvistinta. E
nglannissa, Hertfordshiressä toimiva Armour Home Electronics on suhteellisen tuore yritys, joka pyrkii Q Acoustic 1000 -mallistollaan valtaamaan siivun markkinaosuudesta kovasti kilpaillussa sarjassa, jossa muun muassa perinteikkäät Wharfedale, KEF ja Tannoy ovat olleet vahvoilla, vain muutamia Suomessa tunnetuimpia mainitaksemme. Sillä pääsee pienellä panostuksella harrastuksen alkuun, mutta jos tarkoitus on luukutella raskaampaa musiikkimateriaalia, lienee subbarin hankinta edessä. Ehkä myös ripauksen sitä mehevyyttä, jota ei kovin paljon jalustamalleista saa irti. Toki myös kuunteluissa käytetty musiikkimateriaali ja äänenpaineet lyövät leimansa arvioihin. Kuuntelut tapahtuivat arvioijien kotona lähes samoin oheislaittein kuin edellisen lehden kaiutinvertailussa. Näissä suhteissa ero halvempaan ja pienempään on niin selvä, että 50 euron lisäpanostusta voi pitää perusteltuna. Myös seinäkiinnike on saatavissa. Poimimme vertailuun näistä edullisimmat, 1010: n, 1020:n ja 1030:n, jotka mahtuvat 179399 euron parihintahaarukkaan.
na 1000ST-jalusta, jonka massaa voi kasvattaa haluamallaan materiaalilla. Toki äänikuvan ilmavuus ja bassojen napakkuus hiukan kärsivät seinän läheisyydestä. Eipä silti, kaiutin selvitti koputtelukokeen täysin tyydyttävästi ilman lisämassaakin. Kaikkien kolmen kuunnellun kaiutinparin kumppaniksi sopinee parhaiten maltillisesti n diskanttia annosteleva oheiskattaus.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
43. 1020 toimii kyllä subbareittakin, mutta ei yllä näin kovin tuhtiin alapään antiin. 1030 muistuttaa soinnillisesti kolmikon keskimmäistä, mutta tarjoaa alemmaksi ulottuvan basson ja lisäannoksen yleistä auktoriteettia. Toisto ei kyllä näinkään vaikuttanut kovin eläväiseltä tai avoimelta, mutta toisaalta soinnissa oli aistittavissa myös myönteistä vaatimattomuutta.
1020 soi jonkin verran pikkuveljeään ruudikkaammin, joskin samalla myös hiukan viileämmin. Myös kuuntelukulmia varioitiin. Vajaan metrin mittainen lattiakaiutin 1030 vaikutti tasapainoisimmalta vajaan metrin päässä rajapinnoista, lievästi ohi suunnattuna, vaikka välyksen pienentäminen ei kovin kohtalokasta ollutkaan
Toisaalta, sinänsä voimavajaalla basso-osastolla ei esiinny koteloperäistä möyheyttä juuri lainkaan. Eli hillittömin drive ei oikein irtoa. Äänikuvallisesti kaiutin panostaa enemmänkin yleiseen avaruuteen kuin tiukimpaan jäsentyneisyyteen. Musiikin täyteläisimmät ja iskevimmät sävyt jäävät vaisuiksi, mutta tiettyä tervettä vaatimattomuutta ja eheyttä löytyy ihan mukavasti. Kaiuttimen äänikuvaa pidettiin sopusuhtaisen avarana, joskaan ei erityisen tarkkana.
elementtien suojakangas on kiinnitetty kätevästi magneetein.
Hinta: 179 /pari Lisätietoja: Kruunuradio, puh: (09) 6840 0010 www.kruunuradio.fi www.qacoustics.com
Tekniset tiedot
Mitat (l x k x s): 15 x 21,5 x 190 cm Massa: 2,8 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi elementit: matalat äänet 10 cm korkeat äänet 2,5 cm Jakotaajuus: 2500 Hz Nimellisimpedanssi: 6 ohmia suurin suositeltava teho: 75 W Magneettisuojaus: on Liitäntä: naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei
kuunteluarviot
J A A k kO E r ä P u u MikAEl nEdErströM
Mittaustulokset
dB 95 85 75 65 20
KAR
Ehjästi elämysvajaa
Etäinen
Siisti, etäinen ja rasittamaton sointi. Äänikuva on ilmavan sopusuhtainen ja avara, vaan ei tarkin mahdollinen, mikä istuu saumattomasti yhteen kaiuttimen sointitasapainollisten ominaisuuksien kanssa. Rockin räväkkyydestä kaiutin niistää äkäisimmät särmät, eikä potku ole kovin uskottavaa tasoa. Elementtien suojakangas kiinnittyy etulevyyn magneettien avulla. Kuunteluissa moitittiin toiston ponnettomuutta ja lievää eloisuuden puutetta. Herkkyys on keskimääräinen, samoin suuntaavuusindeksi ja lisäviive. Vasteet ovat suhteellisen tasaiset, joskin tehovasteessa on vaimentumaa jakotaajuuden kohdalla. Ääni ei kuitenkaan ole hidas tai tukkoinen; enemmänkin kysymys on lievästä tummuudesta kuin varsinaisesta pehmeydestä tai laahaavuudesta. Tehovasteapproksimaatio (musta). Laulajan ääni kuulostaa enemmänkin vetäytyneen täyteläiseltä kuin energisen läsnä olevalta, mikä on oikeastaan suurin musiikillinen puute kaiuttimen sointitasapainossa. Diskantissa on aistittavissa pientä viileyttä, joskaan ei siinä mittakaavassa, kuin isommissa malleissa. Rytmisesti kaiutin edustaa tyydyttävää tasoa. VERTAILUTESTI Kaiuttimet Q Acoustics 1010, 1020 ja 1030
Q Acoustics 1010
Q
Acoustics -kaiutinmalliston edullisin kaiutin on refleksityyppinen ja kaksitieperiaatteella toimiva. Mittausten mukaan 1010:n bassovaste ulottuu -6 dB:n vaimennuksella 62 hertsiin. Pienimuotoisempi musiikki pysyy silti kohtuuhyvin kasassa. Kaiuttimen pohjassa oleviin kierteisiin kiinnittyvä jalusta ja seinäkiinnike ovat hankittavissa erikseen. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 4 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 87 dB Alarajataajuus (-6 dB): 62 Hz Lisäviive 100 Hz/1 kHz: 1,5 / 0,18 ms Taajuusvasteet ovat hyvät, ainoa merkittävä poikkeama on tehovasteen vaimentuma jakotaajuuden ympäristössä. Kaiutin sietää seinän läheisyyttä soinnin pahemmin kärsimättä. Kokonaisuus on silti enemmänkin siisti ja häiritsemätön kuin varsinaisesti kuuntelemaan innostava.
S
Q Acoustics 1010 100 1000 10000 Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). + Rasittamaton ääni + Edullinen hinta Elävyyden puute Bassojen vaimeus
HiFiMaaiLMa
uhteellisen tasapainoinen ja rasittamaton, mutta varsinkin suuremmilla äänenpaineilla hiukan ponneton ja jopa lattea sointi. Ihan tyydyttävä kokonaisuus, jos kuunteluvoimakkuudet ovat maltilliset ja musiikilliset mieltymykset eivät edellytä jykevyyttä.
7½
7½
44
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Tarvittaessa ruutia irtoaa yllättävänkin paljon, eikä kontrolli karkaa käsistä ainakaan kohtuullisilla voimakkuuksilla. Kaiuttimen takana on yksi liitinpari, ja sitä on saatavana kolmella eri synteettisellä pinnoitevaihtoehdolla. Sointia luonnehdittiin toisaalta rasittamattomana ja eheänä. Refleksiaukko on kaiuttimen etulevyssä. Alarajataajuus on luokassaan asiallinen, 62 Hz
Q Acoustics 1020
Q
Acousticsin jalustakaiutinten järeämpi malli, 1020, on sekin pienikokoinen, refleksiviritteinen kaksitie. Sointisävyihin on toki pujahtanut hienoista metallista lisäväriä, joka muutenkin särmikkäillä äänitteillä syö kokonaiselämyksen nautittavuutta. Soinnin eloisuus ja avoimuus saivat kiitosta. Sointi on selkeä ja pakoton tässäkin suhteessa. + Elävä, ehjä ja avoin ääni + Kompakti ulkoinen olemus + Edullinen hinta Voisi soida täyteläisemminkin Pientä pistävyyttä diskantissa
HiFiMaaiLMa
ointibalanssi on hiukan ylävireinen, mutta sointi ei ole silti rasittava, sillä diskantti on luonteeltaan puhtaanoloista. Sointi on siis enemmänkin rajun kosiskelematon kuin miellyttävän musikaalinen. Äänikuva on vakaa ja kohtuullisen tarkka, mikä tuo eheyttä ja yhtenäisyyttä ääneen. Bassot napsahtavat ihan kipakasti, mutta voimaa ja ulottuvuutta ei niissä juurikaan ole. Mehukkuutta ja täyteläisyyttäkin kaipaisi hivenen lisää. Pintaviimeistelyvaihtoehtoja on kolme, niin kuin muissakin valmistajan malleissa. Kaiuttimen bassotoisto voisi ulottua alemmaksikin.
Hinta: 229 /pari Lisätietoja: Kruunuradio, puh: (09) 6840 0010 www.kruunuradio.fi www.qacoustics.com
kaksoisjohdotusvalmius 1020:n tapaan.
Tekniset tiedot
Mitat (l x k x s): 17,5 x 25 x 26,5 cm Massa: 4 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi elementit: matalat äänet 12,5 cm korkeat äänet 2,5 cm Jakotaajuus: 2800 Hz Nimellisimpedanssi: 6 ohmia suurin suositeltu teho: 75 W Magneettisuojaus: on Liitäntä: naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on
kuunteluarviot
J A A k kO E r ä P u u MikAEl nEdErströM
Mittaustulokset
dB 95 85 75 65 20
KAR
Elävästi läsnä
Q Acoustics 1020 100 1000
Iskevä
S
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Toivomuslistan päällimmäiseksi jääkin lisäannos lämpöä, joka olisi eduksi monien akustisten instrumenttien ja lauluäänten luonnollisuudelle. Lämpöä tai korostunutta miellyttävyyttä ei isommin irtoa, vaan kokonaisuutena kaiuttimen ääni on hiukan vilpoiseen ja suoraviivaiseen suuntaan kallellaan. Aika-akselin tapahtumat välittyvät melko hyvin. Lievä ohisuuntaus tosin lieventää ilmiötä. Kaiuttimen takana olevat kahdet naparuuvit mahdollistavat kaksoisjohdotuksen, pohjaan työstetyt kierteet varmistavat pitävän kontaktin optiona saatavaan jalustaan. Tehovasteapproksimaatio (musta). Ero alarajataajuudessa on pieni. Bassotoisto ulottuu suorana alemmaksi, joskin vaste laskee jyrkemmin. Äänikuvakin jäsentyy aika hyvin, vaikkakin balanssin kannalta optimilla sijoituksella kolmas ulottuvuus jää vajaaksi. Kokoisekseen ihan asiallinen toistin kuitenkin.
D
ynaaminen ja eloisa sointimaailma, jossa on iskevyyttä ja häpeilemättömyyttä enemmän kuin mehevyyttä ja sävyjä. Diskantti soi toisinaan hiukan sähisten ja pinnassa, samoin basso, mikä niistää musiikista niitä keskialueen niitä osia, jotka toisivat ääneen luontevaa rehevyyttä. Joillakin levyillä on kuultavissa lievästi loudnessin leimaamia sävyjä. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 4 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 87,5 dB Alarajataajuus (-6 dB): 58 Hz Lisäviive 100 Hz/1 kHz: 0,6 / 0,21 ms Keskialueella taajuusvasteet ovat hyvin samanlaiset kuin 1010-mallissa, mutta diskantin yleistaso on pari desibeliä suurempi. Avoimuutta toistossa kyllä riittää, eikä musiikki juuri jää kaiutinten ympärille pyörimään. Äänellisesti kaiutin on enemmänkin asiallisen toimiva kuin nautiskelupainotteinen ratkaisu.
8-
8HIFIMAAILMA | 2 | 2007 45. Basson -6 dB -piste on 58 hertsiä. Mittaustulokset ovat diskantin pientä korostumista lukuun ottamatta asialliset. Toisaalta sointi on varsin läsnä oleva ja iskeväkin, jos liikutaan maltillisilla äänenpainealueilla. Kuuntelukokeissa kaiuttimen toistossa havaittiin pientä runsautta diskantissa, mutta sitä ei pidetty kovin vakavana ilmiönä
Muita suurempi kotelotilavuus näkyy bassotoistossa, joka ulottuu selvästi jalustamalleja alemmaksi, 46 hertsiin. Kaiutin on refleksitoiminen, ja sen mukana toimitetaan pohjaan pultattava, aluminivaluinen jalusta, jonka voi halutessaan varustaa piikein. Mittaamamme bassovaste ulottuu noin 46 hertsiin 6 dB:n vaimennuksella. Kaiuttimen takana ovat kaksoisjohdotuksen sallivat liittimet, liikuttelua helpottava metallilenkki ja tulpattu aukko, jonka kautta kotelon alaosan kammion voi täyttää vaikkapa hiekalla. Tehovasteessa on havaittavissa laaja-alaista vaimennusta jakotaajuuden alueella. Kaiutin sietää hyvin tanakampaakin luukutusta, auktoriteetin juurikaan kärsimättä, mutta dynamiikkaa voisi esiintyä enemmänkin. VERTAILUTESTI Kaiuttimet Q Acoustics 1010, 1020 ja 1030
Q Acoustics 1030
M
Tulpan takaa paljastuu reikä, jonka avulla kotelon alaosan voi täyttää vaikkapa hiekalla.
Hinta: 399 /pari Lisätietoja: Kruunuradio, puh: (09) 6840 0010 www.kruunuradio.fi www.qacoustics.com
Tekniset tiedot
Mitat (l x k x s): 19,5 x 90 x 29,5 cm Massa: 15,5 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit: matalat äänet 16,5 cm korkeat äänet 2,5 cm Jakotaajuus: 2700 Hz Nimellisimpedanssi: 6 ohmia Suurin suositeltu teho: 100 W Magneettisuojaus: on Liitäntä: naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on
allimerkinnällä 1030 varustettu Q Acousticsin lattiakaiutin on vajaan metrin korkuinen ja ulkoiselta olemukseltaan melko tyylikäs tuote. Toisaalta, kaiutin soi lattiamalliseksi melkoisen yhtenäisesti ja ehjästi ja hoidellen massiivisemmankin musiikin avoimella otteella. kaiuttimen pohjaan pultattavan alumiinijalustan kulmissa on kierteet mukana toimitettaville piikeille.
kuunteluarviot
J A A k kO E r ä P u u MikAEl nEdErströM
Mittaustulokset
dB 95 85 75 65 20
KAR
Potkuisa
Aika mukavasti basso-osastoa tarjoileva sointi, vaikkakaan ei kumuttomuudestaan huolimatta kaikkein seurattavin rytmimusiikin nopeimmissa käänteissä. Tehovasteapproksimaatio (musta). Kontrollia ja vakautta riittää joka lähtöön, mutta luontevaa lämminsävyisyyttä voisi olla enemmänkin. Preesens-alueen runsaus on omiaan vahvistamaan läsnäolon tuntua, alemman keskialueen hienoinen vaje taas lisää läpikuultavuuden illuusiota. Bassotoisto on jyty ja dynaaminen, joskin joiltakin osin se voisi olla hiukan hillitympikin. Myös soinnin yhtenäisyyttä ja iskevyyttä kehuttiin. Kompakti kokonaisuus monenlaisen musiikin pariin, pienin mehukkuusvarauksin.
Skarppi
Äänellisesti sointi muistuttaa kovasti samassa kokeilussa käynyttä keskimmäistä mallia: äänessä on energiaa, yhtenäisyyttä ja iskevyyttä. Varsinkin pienempi huone saattaa olla hankala ratkaisu kaiuttimelle. Soinniltaan 1030 osoittautui suhteellisen ruudikkaaksi ja avoimeksi. Tämän poppoon paras kaiutin, joskaan ei valtavan suurella marginaalilla.
Q Acoustics 1030 100 1000
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Sointisävyissä esiintyy lievää liikatarjontaa diskantin alueella, joskaan ei aivan pistävyyden mittakaavassa. Plussaa kaiutin saa laatikkomaisten väritysten puuttumisesta, pienen miinuksen äänikuvallisesta suurpiirteisyydestä. + Kontrolloitu ja irtonainen sointi + Siisti ulkoinen olemus + Edullinen hinta Pientä täyteläisyysvajetta toistossa Hieman ylienerginen diskantti
8
8+
HiFiMaaiLMa
46
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Bassotoiston luonne vaihtelee kokemusten mukaan eri tiloissa ja sijoituksilla aika lailla, mutta diskantin hienoinen yliannostus ei ole kovin olosuhderiippuvaista.
Lattiakaiuttimellakin voi olla jalusta. Keskialueen etäisyys niistää hiukan sävykkyyttä joistakin akustisista ja hyvin tehdyistä vokaaliäänitteistä, mutta kevyellä musiikilla sointipoliittinen ratkaisu on varsin tehokas särökitara kuulostaa särökitaralta, eikä purevuudesta ole puutetta. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 3 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 86,5 dB Alarajataajuus (-6 dB): 46 Hz Lisäviive 100 Hz/1 kHz: 0,5 / 0,20 ms Sarjan lattiakaiutin on vasteiltaan suurimmaksi osaksi 1020-mallin kaltainen, vaikka bassoelementti onkin erilainen. Jos lievä ääripääkorosteisuus ei häiritse, niin kaiutin toimii kohtuullisen tasaisesti monilla eri levyillä. Alemman diskantin taso on hieman runsaanpuoleinen
OMD-28
· pianomusta tai ruusupuu pari
OMD-15
· pianomusta tai ruusupuu pari
OMD-5
· pianomusta tai ruusupuu pari
OMD-5
OMD-15
OMD-28
Liisankatu 3, 00170 Helsinki (09) 6840 0010 ark 10 - 18, la 10 - 14
TESTI AV-viritinvahvistin Harman Kardon AVR-745
Harman Kardonin uusi lippulaivamalli on ladattu täyteen nykypäivän tekniikkaa. Monipuoliset video-ominaisuudet, iPod-ohjaus, HDMI-liitännät ja muut hienoudet houkuttelevat, mutta mikä tärkeintä, tämä kotiteatteri-ihme myös kuulostaa mainiolta.
48 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
Kuulostaa hyvältä, vaan valitettavasti esioh-
jelmoidunkin säätimen opettaminen käyttökuntoon on melkoinen urakka. Mainitsemisen arvoinen yksityiskohta on etulevyn sähköinen optinen digitaalinen tuloliitäntä, jotka tarjoavat monipuoliset liitäntämahdollisuudet satunnaisesti kytkettäviä laitteita varten.
kaksi kapulaa
Vaikka kauko-ohjain on vain pieni osa kokonaisuutta, on sillä ehkä merkittävin rooli päivittäisessä käytössä. Logitechin Harmony-säätimiin perustuva ohjain ei välttämättä miellytä kaikkia. Logitechin pieni nestekidenäyttö on ideana hyvä, mutta kun päivittäin tarvittava komento jää neljännelle tai viidennelle alasivulle, alkaa kummasti kaivata sitä perinteistä tuhannen ja yhden nappulan perussäädintä. Painikkeet ovat sotilaallisen suorissa riveissä, ja aluksi oudoksuntaa herättävä sinisin ledein valaistu äänenvoimakkuudensäädinkin toimii asianmukaisen täsmällisesti. Kotiteatterilaitteistossa on vain yksinkertaisesti niin paljon toimintoja, että niitä ei pysty ohjaamaan täydellisesti kovin pelkistetyllä säätimellä. Säätimen toiminta perustuu komentosarjoihin, joilla aloitetaan esimerkiksi dvd-elokuvan katselu tai musiikinkuuntelu. Parhaimmillaan yhden näppäimen painallus lähettää vahvistimelle tarvittavan komentosarjan, joka käynnistää tarvittavat laitteet, valitsee oikean ohjelmalähteen ja käynnistää levyn toiston. Makuasioista tuskin sopii kiistellä, mutta toteutuksen selkeyttä ei voi kuin ihailla. Toisaalta kilpailijatkin ovat häpeilemättä apinoineet etulevyn kaksiväristä tyyliä. Mikrofoniliitännän, kuulokeannon sekä etulevyn av-tulon taakseen kätkevä luukku ylettyy laitteen reunasta reunaan ja on tyylikkään huomaamaton. Tämä käy ilmi viimeistään, kun avaa kuvaruutuvalikot ensimmäisen kerran. Ohjelmalähde, äänenvoimakkuus ja DSP-tila näkyvät sohvalle asti tihrustelematta. Mustan pleksin ja mattaharmaan yhdistelmä tekee selvän pesäeron yleisesti hifistyneeksi miellettyyn ulkoasuun. Yritys on hyvä, mutta jotain jää silti puuttumaan. Harmanin insinöörit ovat ennakoineet tilanteen, sillä vahvistimen mukana toimitetaan myös perinteiseen tapaan toteutettu, joskin aavistuksen vaatimaton kakkoskapula, joka osaa kaikki päivittäisessä käytössä tarvittavat komennot.
Hulppeat säädöt
Harmanin pelkistetty olemus on pettävä. Parasta on kuitenkin vahvistimen oma näyttö, jonka selkeys hakee veroistaan. Säädettävää ja muokattavaa riittää pahimmankin nippelimaani-
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
49. Kaukosäädin on täysin ohjelmoitavissa tietokoneella. Tilannetta paikkaa kakkossäädin, jolla voidaan ohjata käytännössä kaikkia päivittäin tarvittavia toimintoja.
T e k s T i : M I K Ko J ä r v I K I v I M i T Ta u k s e T : r I s to N I s K a k u vaT : P e K K a vä ä N ä N e N
Kovaa kuria
H
armanin ulkoasu jakaa varmasti mielipiteitä. Harmanin säädin perustuu Logitechin Harmony-sarjaan ja on itse asiassa ohjelmointia ja mallimerkintöjä lukuun ottamatta käytännössä identtinen Logitech Harmony 525 -mallin kanssa
HDMI-lähteiden selaamiseen sen sijaan kuluu totuttuun tapaan pienoinen tovi. Vahvistimen oma skaalain ei tuonut merkittävää etua verrattuna Pioneerin dvd-soittimen tai saman valmistajan plasmatelevision skaalaimeen verrattuna. Kaikki liittimet on kullattu, mutta sitäkin mieluisempi yllätys oli täysmetalliset kaiutinliittimet. Kuvaruutuvalikot ovat luettavissa myös hdmi-liitännän kautta, eikä erillistä analogista kytkentää tarvita, mikä on tilanne vielä turhan monen kilpailijan laitteissa. Jos taas haluaa päästä helpolla, lähes koko urakan voi antaa EzSet-automaatin huoleksi. Tämän lisäksi Harman näyttää myös soittolistat vahvistimen omalla tai kuvaruutunäytöllä. Vahvistimiin, televisioihin ja soittimiin integroidut skaalaimet ovat usein laadultaan korkeintaan keskitasoa, ja tilanne on sama myös Harmanin kohdalla. Jos vahvistimen jatkoksi kytkee videonauhurin, kannattaa varautua siihen, että kuva on hieman pehmeämpi kuin suoraan televisioon kytkettynä. Tässä välissä vahvistimen jatkoksi piti tosin kytkeä hieman paremmin bassopäätä esille tuovat lattiakaiuttimet ja häätää subbari hetkeksi jäähylle. Ensimmäisenä ääninäytteenä Bela Fleckin Flight of the Cosmic Hippo osoitti että pieniäkin kaiuttimia käytettäessä jakotaajuusalue saadaan sovitettua korvaa miellyttävään kuosiin. Kaiuttimien etäisyydet voi määrätä kuuden sentin eli noin millisekunnin viidesosan tarkkuudella, mitä voi pitää vähintäänkin riittävänä. Tukevat naparuuvit hyväksyvät paljaan johdon lisäksi myös banaanipistokkeet. Uskottava se oli, tarjolla oli edelleen hulppeat määrät hyvin kontrolloitua voimaa. Lupauksille oli katetta tälläkin kertaa, sillä vahvistin osoittautui varsinaiseksi voimanpesäksi. Kuvaruutuvalikoihin siirtyminen katkaisee kuvan, mutta ääni jää kuuluviin.
video-ominaisuuksia vaativille
Harman osaa muuntaa kaikki sisään tulevat videosignaalit digitaalisiksi ja antaa kuvan edelleen HDMI-liitännästä näyttölaitteelle. Skaalain ei osaa myöskään muokata kuvaa alaspäin, joten jos vahvistimelle tuo signaalin 1080i-muodossa, se myös jatkaa eteenpäin näyttölaitteelle koskemattomana. Tulevaisuutta ajatellen kaksi HDMI-liitäntää on kuitenkin niukanpuoleisesti. Hdmi-liitäntöjä voisi olla useampiakin, sillä kaksi kappaletta ei tarjoa juurikaan kasvunvaraa tulevaisuutta ajatellen.
Liitännät ajan tasalla
Liitinpaneeli on täysi, joskaan ei tungokseen asti. Videomuunnos on laadultaan varsin hyvä, joskin tyypilliseen tapaan heikkotasoisimmat signaalit kärsivät toimenpiteestä eniten. Vapaa säätömahdollisuus on omiaan varsinkin silloin, kun teatteri koostuu useista eri tyypin kaiuttimista. koneen äänikortissa ei ole digitaalista antoa, voidaan äänet tuoda vahvistimelle usb-liitännän kautta, mikä on varmasti parempi vaihtoehto kuin häiriöille altis analoginen kytkentä. Kuten arvata saattaa, elokuville aavistuksen tukeva ja avokätisesti voimaa annosteleva vahvistin sopii kuin nyrkki silmään. Näistä kaksi on HDMI-liitäntöjä (versio 1.1), joiden ansioista kuva ja ääni tekevät näppärästi mutkan vahvistimen kautta samassa kaapelissa. Tilaa on jäänyt vielä suurikokoista tuuletusaukkoakin varten. Pienille kaiuttimille automaatti sääti testaajan makuun turhan alhaiset jakotaajuudet, mutta muun hienosäädön määrä jäi varsin vähäiseksi. Metalliset kaiutinterminaalit ja kullatut liitännät antavat kokonaisuudelle huolitellun leiman. Jakotaajuuden voi puolestaan määrätä kullekin kaiuttimelle erikseen 40-200 hertsin väliltä. Se säätää mikrofonin avulla kanavakohtaiset äänenvoimakkuudet ja viiveet kohdalleen. Vahvistimessa on myös yhdysrakenteinen videoskaalain, joka muuntaa tulevan kuvasignaalin 720p- tai 1080i-erottelukykyyn. DVD-tason kuvasignaalista se poisti lomituksen vertailusoitinta laadukkaammin, joten ominaisuuteen kannattaa ehdottomasti tutustua.
Hallittua murinaa
Harman Kardonin vahvistimet ovat tunnettuja maltillisesti ilmoitetuista teholukemista ja hyvästä virranantokyvystään. Digitaalisia tuloja on yhteensä hulppeat kymmenen kappaletta. Omituinen pitkulainen liitin takapaneelissa on varattu lisävarusteena myytävää The Bridge -telakkaa varten. Ääni on neutraali, mutta silti miellyttävällä tavalla tukevan ja kontrolloidun oloinen. Lomituksen poistosta huolehtii Faroudjan mainetta niittänyt DCDi-piiri. Varsinkin räleisiin toiminTakapaneeli on siististi jäsennelty. Jos tieto-
50
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Toinen erikoisempi liitäntä on takapaneelin usb, johon voidaan kytkeä tietokone. Saman ilmiön vahvisti Metallican Enter Sandman, jossa puhtia riitti suorastaan poikkeuksellisessa mittakaavassa. Vahvistimen etäohjausta tai muita eksoottisempia sovelluksia pohtiville on tuotettava pettymys, sillä RS232-portti on tarkoitettu vain huollon käyttöön. FullHD-televisioiden yleistyessä on harmillista, ettei vahvistin osaa muokata kuvaa täyteen 1920x1080p-erottelukykyyn. Videotulon valinta sujuu varsin ripeästi ohjelmalähdettä vaihdettaessa. Kun ottaa huomioon, että kuvan skaalaaminen edestakaisin ei ainakaan paranna laatua, tätä ominaisuutta ei osaa mieltää puutteeksi. Reilun sadan euron hintainen lisävaruste mahdollistaa Applen iPod-soittimien täyden ohjaamisen vahvistimen omalla kaukosäätimellä. TESTI AV-viritinvahvistin Harman Kardon AVR-745
kon tarpeisiin
Parasta antia ovat ryhdikäs ääni ja aina insinöörin sydäntä miellyttävä hyödyllisten säätöjen runsaus. Antotehon mittausten perusteella virtalähde on reilusti mitoitettu.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
51. Varsinkin kaksikanavaisilla musiikkivideotallenteilla ääneen saadaan mukavasti eloa ja tilantuntua. Vahvistimesta on onnistuttu tekemään varsin kattava paketti, jossa ei suurempia puutteita ilmennyt. varustukseen kuuluu asetusmikrofoni, aM- ja FM-antennit, usB-kaapeli sekä kaksi kaukosäädintä.
Pääteasteet antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma viisikanavaisena 105 W stereona 130 W antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,08 ohmia kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 110 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "suRROuND OFF" häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 83 dB herkkyys 220 mV kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB ottoimpedanssi, 1 kHz 31 kilo-ohmia yliohjaustaso yli 3 V harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm 0,02 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "suRROuND OFF/DsP" häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 82 dB kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB yliohjaustaso 2,0 V harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm 0,02 % Digitaaliotto häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 83 dB kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB 0,02 % + Napakka ja kontrolloitu ääni + Erittäin monipuoliset säädöt + Hyvä liitinvalikoima Vain kaksi HDMI-liitäntää Hankala kaukosäädin
taraitoihin Harman antoi oman pienen piristysruiskeensa. (09) 8553 400, www.harmanconsumerfinland.fi Mitat (l x k x s): 44 x 16,5 x 43,5 cm Paino: 23,6 kg Hinta: 2 495 euroa
Mittaustulokset
Taajuusvasteet
Harman kardonin lisävarusteet on pakattu tyylikkäästi pahviseen pakkaukseen, jossa kukin osa on siististi omalla paikallaan. Viisikanavaisen stereon nimeä kantava dsp-tila puolestaan on mitä oivallisin tapa jakaa ääni huoneessa suurelle alalle vaikkapa taustamusiikiksi. n
Ominaisuudet
Hdmi-otto/-anto 2/1 Komponenttivideo-otto/-anto 3/1 S-video-otto/-anto 5/2 Komposiittivideo-otto/-anto 5/2 Analoginen otto/anto 7/3 Levysoitinliitäntä Monikanavainen analoginen otto 7.1 Monikanavainen analoginen anto 7.2 Koaksiaalinen digitaaliotto/-anto 4/1 Toslink-otto/-anto 4/1 I.link Liitäntä ulkoista ir-vastaanotinta varten 12 V heräteanto 2 Järjestelmänohjausliitäntä (merkkikohtainen) USB RS232C Kaiutinliittimet: haarukka/banaani/paljas johto // Irrotettava verkkojohto Kuulokeliitäntä Kullatut liittimet Kytkeytyvä 230 V anto Kytkeytymätön 230 V anto
Paljon hyvää
Testin jälkeen Harman Kardon herätti jopa lievää omistamisen halua. Muu dsp-tilatarjonta sen sijaan on totuttuun tapaan melkoista huttua ja turhaa äänen vääristelyä erilaisilla kaiuilla ja muilla tilaefekteillä.
men hyvien ja huonojen puolien arvioiminen kotitehtäväksi kullekin laitteen hankintaa harkitsevalle. Vaikka vahvistimen omat dsp-tilat harvemmin kehuja kirvoittavat, Harmanin Logic 7 ansaitsee erityismaininnan. Jottei arvio kuitenkaan menisi aivan pelkäksi ylistyslauluksi, on mainittava HDMI-liitäntöjen niukka määrä ja videoskaalain, joka valmistajan tuliterässä huippumallissa saisi muokata kuvan 1080p-tasoiseksi asti. Harman kardon avR-745
Lisätietoja: Harman Consumer Finland Oy, puh. Kaukosäätimestä voisi kirjoittaa terävästikin, mutta toisaalta kysymyksessä on niin puhtaasti subjektiivinen seikka, että jääköön sääti-
HiFiMaaiLMa
Mittaustulosten arviointi
Lähes moitteeton Mittaustulokset ovat moitteettomat lukuun ottamatta linjaoton yliohjaustasoa, joka jää turhan pieneksi pieniä pääkaiuttimia käytettäessä. Ja toimitetaanhan mukana välttävä kakkoskapulakin. Oli miten oli, jopa hintaansa nähden Harman Kardon AVR-745 tarjoaa hyvin vastinetta. Monien kilpailijoiden lippulaivat nimittäin maksavat siihen nähden tuplasti tai jopa enemmän, eivätkä välttämättä silti kykene välittämään juuri tämän enempää nautintoa
TIETOA JA TAITOA
Missä on kaapin
52 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
Siksi sijoittelulla on erittäin suuri vaikutus ääneen, eikä väärin sijoitettu kaiutin anna läheskään parastaan. Vastaavasti kun heijastus tulee riittävän paljon alkuperäistä signaalia myöhemmin, kuuloaisti osaa tulkita äänen heijastukseksi, tilan akustiikasta johtuvaksi asiaksi. Vaikka kaiutinta ja kuuntelupaikkaa ei saisikaan metrien päähän seinistä, karkeasti yleistäen suurempi etäisyys on aina hyvästä. 80 senttiä on aina parempi kuin 20 senttiä. Moni on kyllä tullut sotkeutuneeksi subwooferiin, jolloin sekin pitäisi saada sekä sisustuksellisesti että akustisesti sopivaan kohtaan. Raja, jossa kuulo ymmärtää äänen heijastukseksi on muutaman kymmenen millisekunnin kohdalla. Koska huoneesta tulevat heijastukset pääosin sotkevat ääntä, niiden minimoinnilla voidaan parantaa äänenlaatua. Isot monitiekaiuttimet vaativat joskus jopa kolmen-neljän metrin kuunteluetäisyyden, jotta niiden ääni kuulostaisi yhtenäiseltä. Kaiutin toimii aina yhdessä huoneen kanssa. Koska jokainen huone on omanlaisensa ja jokaisella kaiutinmallilla omat piirteensä, kuuntelija joutuu itse etsimään omaa makuaan parhaiten palvelevan sijoituksen. On siis erittäin selvää, että huone vaikuttaa hyvin paljon. Kotiteatterissa kaiuttimien määrä lähentelee pahimmillaan kymmentä. Jos suoraa ääntä seuraava heijastus tulee hyvin nopeasti, se sotkee alkuperäistä informaatiota. Pienet kaksitiekaiuttimet ja etenkin koaksiaalielementtiin perustuvat mallit saattavat taas olla toimivia hyvinkin lähellä kuunneltaessa.
etäisyyttä seiniin
Ihmisen kuuloaisti, korva ja aivot yhdessä, reagoi eri tavalla eri aikana tuleviin ääniin. Tyypillisen kotelokaiuttimen äänestä tulee suoraan kuuntelupaikalle vain 1020 prosenttia. Perinteisessä stereojärjestelmässä kanavia on vain kaksi, joten hyvä paikka pitää löytää onneksi vain kahdelle kaiuttimelle. Yleinen äänensävy, huoneeseen heräävät bassoresonanssit ja tilanvälityskyky muuttuvat kaikki kaiuttimen paikan mukana.
T e k s T i ja k u va : S a M u S a u r a M a PiirrokseT: alix antell
H
ifimaailman lukija varmasti ymmärtää, että lattiakaiutinta ei ole tarkoitettu sijoitettavaksi kirjahyllyn päälle poikittain eikä jalustakaiutinta lattialle sohvan taakse. Käytännössä se tarkoittaa, että tavallisessa huoneessa kaikilla ensimmäisillä heijastuksilla on taipumus olla haitallisia. Akustoinnin lisäksi hyvä ratkaisu on kuunnella kaiuttimia mahdollisimman läheltä, jolloin suoran äänen osuus kasvaa ja heijastuksien vähenee. Mitä pistemäisempi äänilähde kaiutin on, sitä lähempää sitä voidaan kuunnella. Oikea kaiutinsijoittelu vaatii silti hieman paneutumista ja ahkeraa kokeilua omassa huoneessa. Loput ovat huoneen pintojen kautta tulleita heijastuksia. Sekin auttaa, että pitempään kulkenut ääni vaimenee enemmän.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 53
paikka?. Kotiolosuhteissa joudutaan tekemään yleensä kompromisseja, mutta valitsemalla tarkoitukseen sopivat kaiuttimet saadaan tavallisessakin huoneessa hyvä lopputulos
Etäisyyden vähentyessä basson ja alakeskialueen taso kasvaa ja alkaa peittää ylempiä äänialueita alleen. Tällainen sijoitus herättää tehokkaimmin huoneeseen syntyvät moodit. Tuloksena on helposti jyräävän voimakas ja sävyiltään sumentunut bassopää. Kaiuttimen toisto on suunniteltu tasapainoiseksi yleensä sellaiseen sijoitukseen, jossa kaiutin ei ole ihan takanaan olevassa seinässä kiinni. Takaseinän tuoman korostuksen lisäksi sijoittelua täytyy tietysti hakea silläkin perusteella, että seisovat aallot eivät aiheuta bassovasteeseen pahoja korostumia tai vaimentumia. Kannattaa muistaa, että tavanomainen kotelokaiutin on bassoalueella ja alemmalla keskialueella aina ympärisäteilevä ja se muuttuu puoliavaruuteen säteileväksi vasta 12 kilohertsin kohdalla. Ikkuna heijastaa lähes täydellisesti keskialueen ja diskantin. Dipolikaiuttimella parempi ratkaisu on yleinen suositus, jossa kaiuttimet ovat huoneen kolmasosan päässä etuseinästä ja kuuntelija vastaavalla tavalla kolmasosan päässä takaseinästä.
kaiuttimien sijoittelu on hyvin epäedullinen, stereokuva ei ole vakaa ja bassoresonanssit ovat pahoja.
Huoneen järjestys on suunniteltu niin, että symmetrinen sijoitus mahdollistaa hyvän stereokuvan ja etäisyys seiniin tasapainoisen bassotoiston.
symmetria pääosin hyvä asia
Stereokuvan muodostuminen vaatii kaiutinsijoittelulta sivusuuntaista symmetriaa. Vastaavasti vasemman
54 HIFIMAAILMA | 2 | 2007 keskikaiutin on paljon pääkaiuttimia alempana, ja äänenlaatu kärsii voimakkaasta lattiaheijastuksesta. Esimerkkitila 1 on pahinta mahdollista sijoitusta kuvaava. TIETOA JA TAITOA
Bassotoiston kannalta seinässä kiinni olevat kaiuttimet ja kuuntelupaikka ovat hankalin mahdollinen ratkaisu seisovien aaltojen takia. Joko niin, että 62 prosenttia huoneen pituudesta jää kuuntelijan etupuolelle tai, jos huone on pitkä ja mahdollistaa asian, 62 prosenttia huoneen pituudesta jää kuuntelijan taakse. Mitä lähempänä sivuseinät ovat kaiuttimia, sitä nopeammin ja voimakkaampina niistä tulevat heijastukset saapuvat kuuntelupaikalle sotkemaan suoraan kaiuttimista saapuvaa ääntä. Jos kuuntelupaikka on ihan takaseinää vasten, myös stereokuva kärsii pään takaa pian suoran äänen jälkeen tulevista heijastuksista. Pituussuunnassa yksi kokeilemisen arvoinen vaihtoehto on jakaa huone kultaisen leikkauksen mukaan. Sohvalla olevan kuuntelupaikan oikealla puolella on iso ikkuna, ja oikea kaiutin aivan sen vieressä. Lisäksi kaiuttimet poikkeavat rakenteellisesti toisistaan.. Lisäksi mitä lähempänä kaiuttimia niiden takana oleva seinä on, sitä voimakkaampi heijastus sieltäkin tulee sotkemaan stereokuvaa. Jos vasemmalla ja oikealla olevat seinät ovat selvästi eri etäisyydellä kuuntelupaikalta ja paljon toisistaan poikkeavia akustisilta ominaisuuksiltaan, tarkkaa stereokuvaa ei pystytä luomaan. Vaihtoehto voi toimia erittäin hyvin normaalilla kotelokaiuttimella. Oikea etäisyys riippuu aina tilanteesta ja löytyy vain kokeilemalla. Heijastus on erittäin voimakas ja tulee hyvin nopeasti suoran äänen jälkeen
Esimerkiksi puolen metrin päässä seinästä oleva subwoofer saa vasteeseen vaimentuman 343 m/s / 4 * 0,5 m taajuudelle eli 170 hertsin kohdalle. Mitä matalammalle subbarin toistokaista on rajattu, sitä vapaampaa sen sijoitus on. Yleensä tämä on jo turvallisesti lisäbasson toistokaistan ulkopuolella. Jos liikkumalla sivusuunnassa saadaan bassoaluetta toistumaan tasaisemmin, pitää subwooferiakin siirtää siHIFIMAAILMA | 2 | 2007 55
38%
62%
käyttämällä hyväksi kultaisen leikkauksen suhdetta löytyy usein yksi toimiva vaihtoehto kuuntelupaikalle.
62% 38%
keskikaiutin on samalla korkeudella pääkaiuttimien kanssa ja toistoltaan yhtenevä noin sadasta hertsistä ylöspäin.. 1 m on noin 3 ms
keski- ja surroundkaiuttimet ovat eri etäisyydellä kuuntelupaikalta kuin pääkanavat, joten niiden ääntä täytyy viivästää vastaavasti.
kaiuttimen vasemmalla puolella äänellä on runsaasti tilaa vaimentua toiseen sohvaan ja kaukana seinustalla olevaan kirjahyllyyn. Lisäksi oikeanpuoleinen kaiutin on lähes nurkassa kiinni ja siksi herättää varmasti jokaisen seisovan aallon. Lisäksi toistettavien taajuuksien aallonpituudet voivat olla samaa luokkaa kuin heijastuksen kulkema matkaero. Subwooferin toistoa sotkee pahasti kaksi asiaa. Silti jo elokuvakäytössä tyypillinen 80 hertsin jakotaajuus vaatii oikean paikan hakemista, jotta parin oktaavin levyinen 2080 hertsin alue hoituisi tasapainoisesti. Toisessa esimerkissä samaa huonetta käytetään musiikinkuuntelun kannalta järkevämmin. Pääkaiuttimien toistoon tuollainen etäisyys vaikuttaa, mutta niiden sijoituksessa on pakko ottaa huomioon muutkin seikat ja hyväksyä mahdollinen kapeakaistainen vaimentuma. Ääni on tällöin voimakkaasti bassokorosteinen. Jos takaseinästä heijastuva ääni on vastakkaisessa vaiheessa kaiuttimesta suoraan lähteneeseen verrattuna, se aiheuttaa vaimentuman. Vaimentuma syntyy taajuudelle, jota vastaavan aallonpituuden neljäsosa on sama kuin kaiuttimen etäisyys seinästä. Tällöin stereokuvasta tulee huomattavasti tarkempi, ja myös bassotoisto on paljon tasapainoisempi.
subwooferin tarpeet
Oli kyse sitten elokuvakäytöstä tai musiikista, hyvin säädetty ja oikein sijoitettu lisäbasso tuo auktoriteettia ja syvyyttä ääneen. Heijastus on paljon oikeanpuoleista vaimeampi, ja se saapuu selvästi myöhemmin. Aktiivisubwooferissa on aina mahdollisuus tasonsäätöön, joten sen suhteen ongelmaa ei ole. Kaiuttimet ovat symmetrisesti ikkunapäädyssä irti pääty- ja sivuseinistä, molemmilla seinustoilla on sohvat, ja tuoli on siirretty keskilinjalle kuuntelupaikaksi. Huoneen moodit eli seisovat aallot aiheuttavat korostumia ja vaimentumia, jotka huonontavat taajuusvastetta. Lisäksi kuuntelupaikka ei ole kiinni takaseinässä. Toisaalta jos kuuntelupaikka on 1,4 metriä irti takaseinästä, vastaavanlainen kuoppa vasteeseen tulee 343 m/s / 4 * 1,4 m eli noin 60 hertsin alueelle. Kuuntelupaikalla liikkumalla on helppoa määritellä, kummassa suunnassa subwooferin paikkaa pitää muuttaa
Tosin jos keskikanavan kaiutin asettuu hyvin alas, lattiasta tuleva heijastus sotkee ääntä paljon. Kaikkien kolmen etukaiuttimen pitäisikin pystyä mahdollisimman identtiseen toistoon. Elokuvamateriaalilla kuva, ja toivottavasti myös juoni, vievät osittain huomiota pois äänestä, ja tämä mahdollistaa isompien kompromissien teon. Varsinkin pystysuunnassa muutaman kymmenen sentin ero on harvoin selvästi kuultavissa. Lisäksi merkitystä on kaiuttimen suuntakuviolla ja vaihekäyttäytymisellä, eli identtinen viisikko on periaatteessa ihanteellinen ratkaisu monikanavajärjestelmän kaiuttimiksi. Toisaalta tämä rajoittaa suuntakuulon toiminnan niille taajuuksille, joilla aallonpituus ei kasva kertaluokkaa suuremmaksi kuin tuo etäisyys. Lisäapuna on korvanlehden muoto, joka muuttaa äänen sävyä riippuen siitä, tuleeko ääni edestä vai takaa. kaiuttimet kuuntelupaikan sivuilla tai 6.1- / 7.1 -järjestelmä on parempi ratkaisu.. Vastaavasti sama pätee pituussuuntaan. Kaikkien kaiuttimien tulisi olla samalla etäisyydellä kuuntelupaikalta, jotta eri signaalit saapuisivat korviin yhtä aikaa. Käytännössä keskikanavan bassotoisto ohjataan lähes aina pääkaiuttimille tai subwooferille, eli riittää, että toisto on yhtenäistä noin sadasta hertsistä alkaen. Monikanavaäänellä oikea kaiutinsijoittelu on kriittisintä kuunneltaessa monikanavaista musiikkia. Periaatteen ja käytännön ero tulee siinä, miten kaiuttimet sijoitetaan, ja millaista signaalia niillä toistetaan. Keskikanavan paras paikka olisi sivusuunnassa tasan vasemman ja oikean puolivälissä sekä korkeussuunnassa keskiääni- ja diskanttielementeiltään niiden kanssa samalla eli istuvan kuuntelijan korvan tasolla. TIETOA JA TAITOA
vusuunnassa. Takaa tuleville äänille kuuloaisti ei kuitenkaan pysty määrittelemään tarkkaa suuntaa. Se on tietysti selvää, että kaikkien kaiuttimien pitäisi olla äänensävyltään mahdollisimman samankaltaisia. Etäisyys takaseinään pitää hakea sopivaksi niin, ettei seinä korosta liikaa alakeskialuetta, koska se tekisi äänen paksuksi ja tukkoiseksi. Pistetaajuuksia sisältävä testilevy on erinomainen apu etsittäessä parasta paikkaa lisäbassolle. Omilla korvillakin kuulee pahimmat vaimentumat ja korostumat, mutta halutessaan voi desibelimittarin ottaa avuksi.
keskikanava kohdalleen
Ihmisen kuulo pystyy aistiman tarkan äänen suunnan etusektorista käyttämällä hyväksi korvien välisen etäisyyden aiheuttamaa viivettä äänen saapumisessa oikeaan ja vasempaan korvaan. Keskikanavan tilanne on selvempi, koska se on yhdessä vasemman ja oikean kanssa muodostamassa tarkasti havainnoitavaa etusektoria. Käytännössä keski- ja surroundkanavia joudutaan usein viivästämään, jotta ne sijoittuisivat samalle vir56 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
surroundkaiuttimien sijoitus pelkästään takaseinälle jättää äänikuvaan helposti aukon keskelle
Kaikissa kotiteatterivahvistimissa on onneksi hyvät mahdollisuudet tähän. n
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 57
Takaseinästä tuleva heijastus on vastakkaisessa vaiheessa suoran äänen kanssa ja aiheuttaa kuopan bassovasteeseen.
f = 343 m/s : 4 : d
f
riittävän korkealla oleva surroundkaiutin kuuluu varmasti jokaiselle kuuntelijalle, eikä ääni vaimene viereiseen kaveriin.. Tälle on kaksi syytä. Lisäksi kuuntelemassa olevan kaverin pää estäisi suoraan sivulla olevan kaiuttimen äänisignaalia kuulumasta kunnolla. Normaalisti vahvistimelle kerrotaan suoraan etäisyydet metreissä, mutta jos ainoa vaihtoehto on antaa viive, sen voi laskea siten, että yksi millisekunti vastaa 30 sentin siirtoa.
Taka- eli surroundkanavat
Surroundkaiuttimien kanssa tilanne on enemmän makuasia. Jääräpäinen puhuminen surroundkaiuttimista takakaiuttimien sijaan johtuu siitä, että takaseinä on harvoin oikea paikka. Säteilykuvioltaan laajat, mahdollisesti jopa ympärisäteilevät kaiuttimet toimivat hyvin. Testisignaaleja sisältävät levyt ovat hyvä apu normaaleille musiikkiäänitteille. Korkeussuunnassa lähtökohta on 1,52 metriä lattiasta eli selvästi etukaiuttimia ylempänä. Musiikilla kuuntelu monella eri tavalla auttaa löytämään paikan, jossa lopputulos on omissa olosuhteissa paras mahdollinen. Mikäli surroundkanavat ovat seinää vasten, kuten tilanne käytännössä useimmiten on, ja pääkanavat väljemmin sijoitettuja, se tulee ottaa huomioon kaiuttimien bassotoistossa. tuaaliselle ympyränkaarelle, jonka keskipiste kuuntelupaikka on. Tällöin vältetään tilanne, että ääntä tulee edestä ja takaa, mutta keskelle jää reikä. Suoraan kuuntelupaikan sivuilla tai hieman sitä taaemmaksi on parempi ratkaisu. Hienosäätöä tehdään lähes aina hyvin pitkään, mahdollisesti koko kaiuttimien käyttöiän. Kun iso osa surroundkanavien äänestä tulee kuuntelupaikalle heijastuneena seinistä ja katosta, surroundäänikenttä on laaja ja avara. Paras lopputulos saadaan yleensä yhdistelmällä, jossa äänensävy ei poikkea pahasti etukanavista, eikä ääni koskaan paikallistu surroundkaiuttimiin. Monikanavaisessa järjestelmässä kannattaa ehkä varata vapaa viikonloppu puuhalle. Korkealla sijoituksella saadaan suurin osa efekteistä ja akustiikkaa luovasta äänestä tulemaan suunnasta, josta se luonnossakin tulisi. 6.1- ja 7.1-järjestelmät paikkaavat tämän puutteen, koska niissä surroundit ovat sivuilla, ja takaseinällä on lisänä surroundkeskikanava tai kaksi. Niille syötettävä signaali on pääasiassa tila-akustiikkaa ja elokuvakäytössä lisäksi efektejä, joiden tarkka paikallistuminen ei ole samalla tavalla kriittistä kuin etusektorin äänien kanssa. Seinäsijoitus korostaa myös surroundeissa bassoja ja alakeskialuetta, eli kaiuttimen oman toiston pitää olla seinustalle suunniteltu. Kaiuttimille kunnollisen peruspaikan etsiminen sujuu yleensä illassa tai parissa
ESITTELY Huoneoptimointiohjelmisto CARA 2.2
käyttäjälle on sekä opastusvideoita että kirjallinen apu jokaisessa tilanteessa.
Parhaat sijoitukset esiin
T e k s T i ja k u vaT S a M u S a u r a M a
Sopivan kuuntelupaikan ja kaiuttimien sijoituksen etsimisessä voidaan käyttää apuna myös tietokonemallinnusta. Pika-apua laiskalle kaiuttimien siirtäjälle ei siis ole tarjolla. Lähtökohta voi olla stereo- tai monikanavajärjestelmä.. Cara osaa tämän ja lisäksi paneutuu varsin syvälle akustisiin ratkaisuihin.
H
58
eti alkuun on syytä todeta, että CARA: n eli Computer Aided Room Acoustics ohjelman käyttöä ei opi tunnissa tai kahdessa. Vaan kun simulaattorin mahdollisuuksia jaksaa opetella ajan kanssa, siitä on paljon hyötyä huoneen ominaisuuksien tutkimisessa.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
kaikki materiaalit ja rakenteet on mahdollista mallintaa
Stereokuva muuttuu toki aina kuuntelukulman eläessä, ja tämä jää käyttäjän itsensä tutkittavaksi. Näille annetaan alueet, jossa voidaan liikkua. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että asiaan on pakko perehtyä ajan kanssa. Ensimmäinen on esittely kaikesta siitä, mitä videopätkillä
käydään läpi. Jos esimerkiksi bassojen vaimenemisaika on suositeltavalla alueella, mutta diskanttipäässä jälkikaiuntaaika on liian pitkä, huonetta voidaan tämän perusteella parantaa. Toki aikaa pitää varata ensin niiden tekemiseen ja sen jälkeen huoneen akustisten ominaisuuksien pidempään laskemisaikaan. Perusasioiden kuten ovien, ikkunoiden ja huonekalujen lisäksi kaikenlaiset viistot ja epäsäännölliset
Cara 2.2
Hinta: 75 Lisätietoja: Scanteknik Oy, puh (09) 22 300 780 www.scanteknik.fi www.cara.de
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
59. Käytännössä kaikenlaiset huoneet voidaan mallintaa. Akustisten ohjeiden lisäksi lasketaan optimaalinen paikka kuuntelijalle ja kaiuttimille. Yhdellä on itse ohjelmisto, toinen on opetusvideoita sisältävä levy ja kolmannella on testisignaaleja. Kaksi viimeistä ovat kaiuttimien tyypin valinta ja huoneen analyysiin tutustuminen.
muodot ovat mahdollisia. Vaan kun ohjelmistoon paneutuu, sillä saa erinomaisia vinkkejä huoneen akustoinnista ja eri rakenteiden akustisista ominaisuuksista, kaiutinsijoittelusta ja siitä, miten erilaiset kaiuttimet käyttäytyvät huoneissa. Toisena on vuorossa huoneen muodon ja rakenteiden määrittely, kolmantena huonekalujen, ikkunoiden ja verhojen lisääminen ja neljäntenä ovien ja mattojen huomioiminen. Simuloimalla jälkikaiuntaa annettujen materiaalien ja muotojen perusteella nähdään, tarvitaanko huoneeseen lisää vaimennusainetta, vai pärjätäänkö olemassa olevalla. Viimeksi mainitut ovat tosin vastakkaisessa järjestyksessä kuin levyllä. Monipuolisuudella on aina kaksi puolta. Tulos on optimointi, jolla saavutetaan mahdollisimman tasainen taajuusvaste kuuntelupaikalla. Kuusi opetusvideota kestävät yhteensä noin 50 minuuttia ja ne käyvät läpi selkeästi ja yksityiskohtaisesti ohjelmiston käytön. Kaiutintietokannassa on valmiita peruskaiuttimia, joista voi valita lähimmäksi omaa malliaan osuvan. ohjelma hakee ihanteelliset paikat kuuntelijan antamissa rajoissa.
valmiita kaiutinmalleja on tarjolla, ja lisäksi käyttäjä voi itse suunnitella koko kaiuttimen.
CARA 2.2 PLUS Powerpack sisältää kolme CD-levyä. Kun huone on valmis ja siihen on summittaisesti sijoitettu halutut kaiuttimet, voidaan aloittaa laskeminen. n
erittäin monipuolinen
Ohjelman valtteja ovat erittäin monipuoliset rakennusmahdollisuudet. Lisäksi mukana on saksan- ja englanninkielinen vihkonen, jossa kerrotaan vähän paketin sisällöstä, akustisista ongelmista ja luetellaan testi-CD:n raidat. Ohjelma tuntee myös perinteisestä kotelosta poikkeavat ratkaisut kuten dipolin. Jos viitseliäisyys riittää, parempaan tulokseen pääsee rakentamalla itse omaa kaiutinta tarkasti vastaavan mallin. Ensin katsotaan Acoustic Ambiance eli tilan yleiset akustiset ominaisuudet
Laite on selvästi suunniteltu tarjoamaan elämyksiä, ja siinä se onnistuu jo alkumetreistä
lähtien. Kuvaa toistavia iPodeja varten on videoliitäntä sekä komposiitti- että s-videona. Tosin kokeillussa mallissa putkitekniikkaa on käytetty vain etuasteessa. Vahvistimen sähkönsyöttö hoidetaan irrotettavalla virtakaapelilla. Hyvin viimeistellyn vahvistimen ja telakointiaseman lisäksi pakkauksesta löytyy tarvittava johdotus aina lyhyitä banaaniliittimin varustettuja kaiutinkaapeleita myöden. Telakointiasemaan voidaan liittää kaikki mallit Shufflea lukuun ottamatta. otimme selvää millaista äänenlaatua ne tarjoavat.
TeksTi: Jani Pesonen k u vaT : P e k k a Vä ä n ä n e n
H
60
ybridivahvistimen ja kannettavalle musiikkisoittimelle tarkoitetun telakointiaseman markkinointi hifiä harrastaville samassa paketissa on rohkea veto englantilaiselta TL Audiolta. KOKEILU Vahvistin ja telakointiasema Fatman iTube
etuasteen vahvistuksen hoitaa kaksi eCC85-tuplatriodiputkea, ja visuaalista ilmettä luodaan eM87-putkella.
Putkien hehkua
Fatman iTube tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon apple iPodin omistajille. Ammattilaitteisiin profiloituneella yrityksellä on pitkä kokemus putkitekniikasta, joten elektroniputkien käyttöä digitaalisen multimediasoittimen rinnalla voidaan pitää luonnollisena valintana. Lähde valitaan etupaneelista mekaanisella vaihtokytkimellä, ja äänenvoimakkuus säätyy perinteisellä. Tuloja audiosignaalille on valitettavasti vain kaksi, joista toinen käytetään telakointiaseman liittämiseen. Telakka tarjoaa iPodille käyttöjännitteen, mutta ei sisällä muuta elektroniikkaa. Tehovahvistus on toteutettu
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
puolijohdekomponenteilla. Tämän voi huomata jo loogisesti pakattua laatikkoa avatessa. Kokonaisuuden kruunaavat valkoiset hansikkaat sekä pölynpoistoon tarkoitettu harja. Järjestelmän mukana tulee kaukosäädin, mutta sillä voi ohjata ainoastaan iPodia. Telakointiasema liitetään vahvistimeen rca-liittimin varustetulla välikaapelilla. Useimpien laitteiden tapaan Fatman iTube valmistetaan Kaukoidässä. Telakointiaseman ja hybridivahvistimen yhdistelmä lupaa sekä käytön helppoutta että lämmintä ääntä. Telakointiasemaa syötetään erillisellä 12 voltin virtalähteellä. Yhdistelmän soittokuntoon saattaminen on helppoa. Näin kokonaisuudesta on saatu niin edullinen, että se houkuttelee tyypillisiä iPodin käyttäjiä.
selkeän tyylikäs
Fatman iTube huokuu laatua
Stereona vaatimattomat 13 Wattia 8 ohmiin syöttävän hybridivahvistimen puhti riitti mainiosti kuunteluissa käytetyille Dynaudio Audience 42 -kaiuttimille. potentiometrillä. Terävän erottelun tai elämää suuremman äänikuvan ystäviä iTube ei mielestäni palvele. Äänenlaadullisia ongelmia syntyi ainoastaan iPodilla häviöllisesti pakattua musiikkia toistettaessa, joten vahvistimen kriittinen kuuntelu suoritettiin CD-soittimeen liitettynä. Pienet puutteet kaukosäädettävyydessä ja tuloliitäntöjen määrässä rajoittavat hieman käyttömahdollisuuksia. Kaiutinliittimet ovat tukevat, ja niihin sopivat paljas johdin, haarukkaliitin sekä banaaniliitin. Myös erikseen saatava putkivahvistin sopii kotitietokoneen äänenlaadun kohottamiseen tai vaihtoehtoiseen laitteistoon. Erittäin kovilla äänitasoilla kuunteleville tai hankalien kaiuttimien omistajille löytyy varmasti muitakin vaihtoehtoja. Tällä ominaisuudella on hyvät puolensa erityisesti iPodilla musiikkia toistettaessa, sillä jalan vipattaessa laadukkaasti pakatun musiikin virheet tavallaan menettävät merkitystään. Pienehköstä antotehosta huolimatta alarekisterin seurattavuus säilyi hyvänä raskaammallakin materiaalilla. Hyvään CD-soittimeen ja kaiuttimiin yhdistettynä äänenlaatu riittänee pitkälle missä tahansa hifilaitteistossa. Edullisesta hinnastaan huolimatta vahvistin selviytyi molemmista vaihtoehdoista periaatteessa puhtain paperein. Tämäkään vahvistin ei kuitenkaan muuta huonoa lähdettä tai äänitettä hyväksi, eikä se toisaalta silottele liioitellusti mahdollisia toistovirheitä. Tästä huolimatta kokeilin laitetta sekä iPod Nanoon että Audionet ART G2 -CDsoittimeen liitettynä. Tummaäänisillä kaiuttimilla tai hyvin vaimennetussa kuunteluhuoneessa diskanttitoistoon voi joissakin tapauksissa kaivata hieman lisää särmää. n
iPodille
Fatman iTubevahvistimessa oli vaatimattomasti tuloliitäntöjä.
Fatman iTube
Hinta: 449 euroa (ilman telakointiasemaa 349 euroa) Lisätietoja: Highend Studio Finland Oy, puh. Sen parhaiden ominaisuuksien ulos kaivamiseksi tarvitaan siis myös laadukas CD- tai vinyylisoitin, vaikka kokonaisuus iPodin kanssa on useimmille riittävä.
Yksinkertainen ja laadukas
TL Audio on onnistunut luomaan iPodin omistaville näyttävän ja hyvin soivan kokonaisuuden, joka tarjoaa selkeästi tavanomaista suurempaa omistamisen iloa. (09) 681 37951, www.highendstudio.fi Mitat (l x k x s) vahvistin: 26 x 14,5 x 13 cm telakointiasema: 15,5 x 13 x 12,3 cm Paino: 4,3 kg
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
61. Putkien hehku ja selkeä viimeistely pieneen kokoon yhdistettynä miellyttänee myös heitä, joiden mielestä äänentoistolaitteet ovat vain tylsiä mustia laatikoita. Etupaneelissa on myös 3,5millisellä jakilla varustettu kuulokeliitäntä.
ilmavuutta ja sävyjä
On pakko myöntää, että perinteisen ja laadukkaan äänentoiston kannattajana ajatus kannettavan multimediasoittimen ja hybridivahvistimen yhdistelmästä aiheutti paljon ennakkoluuloja. Ehdottomasti kokeilun arvoinen vaihtoehto, mikäli etsii tasapainoisesti musiikkia toistavaa vahvistinta edulliseen hintaan. Keskialueella on sopiva ripaus sävykkyyttä ja ilmavuutta, jota tässä hintaluokassa tapaa harvoin. Telakointiaseman avulla soittimen sisältö on kaukosäätimen ulottuvilla, ja soitin pysyy aina valmiiksi ladattuna mukaan napattavaksi. Aivan raskaimman kaluston vakuuttavuuteen ja dynamiikkaan ei luonnollisesti päästä, mutta toisaalta joidenkin putkivahvistinten karikot ympäripyöreän bassotoiston muodossa on onnistuttu välttämään. Varsinaisessa käyttötarkoituksessa, eli iPodin ominaisuuksien kasvattamisessa iTube onnistuu mainiosti. Sekä erottelu että äänikuva palvelevat pääasiassa musiikkia ja sen seurattavuutta. Toisaalta iTube-putkivahvistin tarjoaa hintaluokassaan erittäin hyvää suorituskykyä, jos äänenlaatu asetetaan käyttöystävällisyyttä korkeammalle. Tämän ansiosta järjestelmä on parhaimmillaan nimenomaan akustisella musii-
killa, vaikka nirsoudesta sähköisille tuotoksille ei vahvistinta pääse missään tapauksessa haukkumaan. Kun ylärekisteristäkään ei löydy moitteen sijaa, voidaan kokonaisuutta pitää erittäin tasapainoisena
Neulan, jolle valmistaja lupaa 400 tunnin soittoajan, voi kuitenkin itse vaihtaa uuteen.. KOKEILU Levysoitin Denon DP-29F
sisäistä vahvistusta
MM-tyyppinen rasia on kiinteä osa äänivartta mutta neulan voi vaihtaa itse uuteen."
T e k s T i : R i s to N i s k a k u vaT : P e k k a Vä ä N ä N e N
saako hennolla ja halvalla soittimella mitään järkevää irti vinyylilevyistä. Pyörintänopeudet ovat ne kaksi tavallisinta eli 33,3 (lp-levyt) ja 45 kierrosta minuutissa (tavalliset ja maxi-singlet). Tähän rahaan pitäisi soittimen lisäksi saada rasia, eikä integroidusta esivahvistimestakaan olisi haittaa, koskapa joka laitteessa ei ole levysoitinliitäntää. Kalliimmista laitteista poiketen DP-29F:ssä ei ole mitään säätöjä, ei edes neulavoimalle tai antiskatingille (sivuttaisvoiman poisto) seurantakulmista nyt puhumattakaan. Kaiken kukkuraksi äänenlaadun pitäisi olla siedettävää tasoa eikä pelkkää rahinaa, hurinaa ja säröä. Neulan nostolaitetta ei voi käyttää suoraan käsin, joten toiston väliaikainen keskeyttäminen on mahdotonta. Vehkeen sisuksia tutkittaessa selvisi, ettei vahvistimen piirilevyä ole suojattu mitenkään ulkoisia häiriöitä vastaan (ks. Neulavoima on esiasetettu tehtaalla rasialle sopivaan arvoon. No, asiahan ei selviä kuin yhdellä tavalla eli tutkimalla jokin budjettitason vinyylisorvi. Soitto aloitetaan ja lopetetaan etulevyn
painikkeilla, jotka jäävät kätevästi suojakannen ulkopuolelle. Toiston aloitus- ja lopetusautomatiikka toimii sekä single- että LP-levyillä, ja lautasella olevan kiekon koko valitaan kiertokytkimellä. Koekaniiniksemme pääsi Denonin vain vähän LPlevyä suurempi DP-29F.
Tehtaan säädöissä
Periaatteeltaan Denon on täysautomaattinen, hihnavetoinen ja tasajännitemoottorilla varustettu soitin. Soittimen sisäinen esivahvistin on toteutettu yhdellä operaatiovahvistimella ja se on ohitettavissa levylautasen alta löytyvällä kytkimellä. Edullisia tarjokkaita on joillakin
62 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
perinteisillä hifivalmistajilla ja ainakin yhdellä DJ-puolella kunnostautuneella merkillä. Edellisestä johtuen myös raidan valinta on hankalaa, koska tällöin neula on laskettava suoraan pikkuruisella äänirasian kyljessä olevalla tapilla ja levyn raapimista on lähes mahdoton välttää. Ja nyt halvalla tarkoitetaan alle kahtasataa euroa, eli kaikki vakavasti otettavat hifi-vehkeet voidaan heti alkuunsa unohtaa. Keskusteluista mieltä jäi kaihertamaan kysymys, voiko tällaisia toiveita ylipäätään mitenkään täyttää. kokeilimme esivahvistimin varustettua Denonin soitinta.
U
seampi kuin yksi ei-hifisti-tuttuni on viime aikoina kysellyt halvan vinyylisoittimen perään. seuraava jakso). MM-tyyppinen äänirasia on kiinteä osa äänivartta, eikä sitä näin ollen voi päivittää parempaan. Nopeuden valinta perustuu moottorin kierrosnopeuden säätöön
Äänen puutteet ovat sellaisia, etteivät ne rasita tai aiheuta kuunteluväsymystä. Musiikin luonne säilyy pääosin ennallaan, eikä DP-29F ole mitenkään tarkka materiaalin suhteen: sillä voi yhtä hyvin kuunnella Sibeliusta kuin Whitesnakeakin. Dynamiikka latistuu joillain levyillä musiikin huippukohdissa. DP-29F sopii kuitenkin hyvin aux-liitännällä varustettujen ministereoiden jatkeeksi tai tietokoneen lisälaitteeksi. Denonin toistoa ei kuitenkaan voi missään nimessä väittää kelvottomaksi. Koneelle tallennetun musiikin voi sitten polttaa CD-levyille tai siirtää MP3-soittimeen. Testiyksilön moottorissa lienee ollut yksilövika, sillä soittimen nopeus hidastui muutaman kerran hetkellisesti.
(vaikkapa aux-liitäntään). Äänellisiä kompromisseja voi siis laitteen hinnan ja rakenteen huomioiden pitää ymmärrettävinä. Osalla ajatuksena on kytkeä levysoitin stereoihin vanhojen vinyylien tutkimiseksi ja toiset haluavat äänittää ne CD-levyille. Soittimen joustavat jalat eristävät sen riittävässä määrin alustasta, eikä se ollut arka tärinöille. Yleisesti ottaen vaikutelma soinnista jäi hieman latteaksi ja innottomaksi noin 600 euron hintatasoa edustavan vehkeen ääneen verrattuna. Kun musiikissa on voimakkaita korkeita ääniä (esimerkiksi pellit), rasian seurantakyky tuntuu olevan koetuksella, ja yläpäähän tulee ässävikainen sävy. n
Tärkeimmät musiikkinäytteet
Broadcast: Step On It, Flamingo FGL 4012 Randy Crawford: Secret Combination, Warner Bros. Yksi vaihtoehto on netistä ilmaiseksi ladattava Audacity (audacity.sourceforge.net), josta löytyvät versiot sekä Windowsiin, OS X:ään että Linuxiin. Levysoittimet vaativat lähes poikkeuksetta askartelua ja kokoamista käyttöönotettaessa, niin tässäkin tapauksessa. Kun vielä asetetaan matto levylautaselle ja poistetaan valmiiksi asennetusta äänirasiasta neulasuoja, pyöritin on soittokunnossa.
entäs se ääni?
Onko halvan ja hennon muovisoittimen sointi sitten pelkkää rahinaa. (09) 4769 3300, www.soundata.fi, www.denon.com Mitat (l x k x s): 35,7 x 9,8 x 34,8 cm vakiovarusteet: keskiö singlelevyille neulasuoja Ominaisuudet: toiston aloitus- ja lopetusautomatiikka levykoon valintakytkin nopeuden valintakytkin, 33,3 ja 45 r/min toiston aloitus- ja lopetuspainikkeet kiinteä MM-rasia, jonka neula on vaihdettava kiinteästi asetetut neulapaino ja antiskating sisäinen esivahvistin ohitusmahdollisuuksin + sisäinen esivahvistin + äänen rasittamattomuus + epäherkkyys alustan tärinälle äänirasian seurantakyvyn vajavaisuus dynamiikan latistuminen neulan manuaalisen nostomahdollisuuden puute häiriöherkkyys
Denonin sisäisen esivahvistimen voi ohittaa kytkimellä, jos soitin kytketään suoraan vahvistimen levysoitinottoon.
6½
HIFIMAAILMA | 2 | 2007 63. Soitin ei myöskään tuo korostetusti esille äänityksen virheitä tai levyn risahduksia ja pintakohinaa. Äänitykseen sekä raitojen erotteluun ja tallennukseen MP3-muotoon löytyy useita sopivia ohjelmia. Joistain minikokoisista vinyylinpyörittimistä poiketen LP-levy mahtuu kokonaisuudessaan DP-29F:n suojakannen alle. Kaikki kuuntelut tehtiin sisäistä esivahvistinta käyttäen. Äänikuva on kooltaan pienen puoleinen mutta vastapainoksi vakaa. WB 56 904 Kevin Eubanks: the Searcher, GRP-9580-1 More Adventures With Nieminen&Litmanen, Jäänsärkijä JS 001 Suomalaisia orkesterisävellyksiä, Finlandia FA 906 Whitesnake: Lovehunter, Fame FA 41 3095 1
vinyylit autoon
Palataan hetkeksi takaisin siihen, mistä tämä juttu sai alkunsa eli tuttujeni tarpeisiin. Kokeilun perusteella kyseessä ei ole mikään menneiden vuosikymmenten onnettomalla kideäänirasialla varustettu särisijä, vaikka high endiin ja hifiin jääkin vielä runsaasti matkaa. Diskantti taas toistuu aavistuksen vaisusti. Neula pysyi koko kokeilun ajan tukevasti urassa, eikä hyppinyt vaikka osa kiekoista oli hieman käyristyneitä. Oikea kanava kuitenkin hurisee hieman. Tässä tapauksessa ei sinne päinkään. Soittimen sisäisen esivahvistimen kohina on riittävän pientä ja jää kuulumattomiin. Denonia ei mielellään suosittele varsinaiseen hifikäyttöön, mihin sitä tuskin on tarkoitettukaan. Sopivalla välijohdolla tai adapterilla sen voi kytkeä myös tietokoneen äänikortin linjaottoon. Sisäisen esivahvistimen ansiosta Denonin saa liitettyä suoraan mihin tahansa linjaotolla varustettuun laitteistoon
Denon DP-29F
Hinta: 169 Lisätietoja: Soundata, puh. Se ei myöskään ole oikea valinta silloin, kun ajatuksena on arkistoida vinyylejä digitaaliseen muotoon mahdollisimman hyvällä laadulla. Kokeilussa puhelimesta johtuva säksätys vaimeni kuulumattomiin vasta, kun luuri oli yli kolmen metrin etäisyydellä pyörittimestä. Äänessä huomio kiinnittyy bassotoiston keveyteen ja pehmeyteen. Hieman hankalampi asia on vahvistimen arkuus matkapuhelimen aiheuttamille häiriöille. Aluksi levylautanen "pudotetaan" runkoon laakeroidun keskitapin varaan ja sen ympärille valmiiksi asetettu vetohihna vedetään asennusavuksi laitetulla nauhalla moottorin hihnapyörän ympärille. Denonin äänenlaatu on enemmän kuin riittävä, kun sen avulla tallennettua musiikkia kuunnellaan MP3-soittimella alkuperäiskuulokkeilla tai tavallisilla autostereoilla. Häiriö on havaittavissa kuulokekuuntelussa, mutta kaiuttimia käytettäessä siitä tuskin on haittaa. Keskialue on etäisen
ja ohuen puoleinen. Toimenpide on kuitenkin Denonin kohdalla helppo ja nopea eikä vaadi mitään erityisosaamista tai työkaluja
Tuotevalikoima kattaa esija päätevahvistimet, kaiuttimet, CD-soittimet ja muuntimet sekä kotiteatteriprosessorit ja monikanavapäätteet. HERMUSET Päätevahvistin McIntosh MC275
Legendan paluu
T e k s T i ja k u vaT : M at t i H e r M u n e n
On aitoja ja tehtyjä legendoja. Toisen perustajansa Frank McIntoshin mukaan nimetty yritys voi nykyään hyvin, vaikka 1980-luvulla oli hankalampi kausi. Säröä pystytään pienentämään ottamalla teho molemmista käämityksistä. Yleisön pyynnöstä McIntosh julkaisi kulttiasemaan nousseesta vahvistimesta juhlaversion, jota myytiin 19931996. MC275:n muuntajissa käytetään kahta ensiökäämitystä, joista toinen menee normaalitapaan putkien anodeille ja tämän ohella toinen katodeille. Nyt se toimii japanilaisen D&M Holdingsin siipien suojassa yhdessä muun muassa Denonin, Marantzin, Snellin ja Boston Acousticsin kanssa. Perinteisestä ulkonäöstään huolimatta McIntosh on aina ollut teknisesti edistyksellinen valmistaja. Kysyntä ei kuitenkaan laantunut, joten MC275 tuotiin hieman uudistuneena tuotantoon keväällä 2004.
M
Teknisesti tinkimätön
McIntoshin tavaramerkki on sen tinkimätön, jenkkityyliin usein varsin massiivinen rakenne. Yhtenä vahvuutena ovat putkivahvistinten kytkennät ja erityisesti päätemuuntajat. Merkin tuotteiden muotoilu on retrotyylistä, mutta jollain kumman tavalla se samalla istuu ajan henkeen. Huipulla ovat kolmeosainen ja yli 200 kiloa kappaleelta painava MC2KW-monovahvistin sekä XR2J-kaiuttimet, joissa on 110 elementtiä, korkeutta vähän yli 2 metriä ja painoa parisataa kiloa. Tästä kaunis esimerkki on päätevahvistin MC275. Vuosikymmenten ajan se on pitänyt omaleimaisen linjansa.
MC275 oli alun perin tuotannossa vuosina 19611976. Muita maineikkaita nimiä yrityksen historiassa ovat pitkään johdossa toiminut Gordon Gow sekä varsinkin Sidney Corderman, jonka panos tässä esiteltävän MC275 putkivahvistimen suunnittelussa oli keskeinen.
64 HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Tasaisempi taajuustoisto ja parempi tehovaste saadaan sijoittamalla toisio- ja ensiökäämitykset limittäin.
cIntosh täytti hiljakkoin 56 vuotta. amerikkalainen Mcintosh on aidosti legendaarinen valmistaja
Akustisten, mutta myös sähkökitaroiden soinnissa oli ehkä enemmän monipuolisuutta kuin vertailulaitteilla. (09) 662 062, www.mcintoshlabs.com Mitat (l x k x s): 42 x 21 x 30,5 cm Paino: 30,5 kg
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
65. Todella harkitun ja hyvin suojatun paketin suunnittelija on palkkansa ansainnut.
Mcintosh MC 275
Hinta: 3 900 Lisätietoja: TA Distribution Finland Oy, puh. Laitteessa on kolme 12AX7A- ja neljä 12AT7putkea sekä neljä KT-88 pääteputkea. Virtakytkin on vähän hankalasti kaiutinliitäntöjen alla. Koska putkien äänenlaatu heikkenee elinkaaren loppupuolella, ne kannattaa vaihtaa jo hieman aikaisemmin. Ehkä MC275 kuitenkin on vahvimmillaan keski- ja yläalueeella.
asiantuntevaan kotiin erilainen
MC275:n äänen luonne poikkesi selvästi vertailulaitteista. Laulusolistien äänessä vaikutti olevan enemmän eloa ja sävyjä. Putket eivät kestä ikuisesti. Pääteputkiksi voidaan vaihtaa myös 6550, sama jota muun muassa Audio Research käyttää. Toisaalta sävyt, vaikkapa kontrabasson tai sello-osaston tekemiset se toisti hyvin. McIntosh toimi moitteetta kaksi kokeilujaksoa, tosin en saanut pientä verkkohurinaa vaimennetuksi kokonaan.
Kyky välittää tilantuntua oli erinomainen. Aikaisempiin versioihin nähden viimeistelyä on edelleen parannettu. Mutta vastapainoksi hyvä putkilaite tarjoaa usein sellaista elävyyttä ja lämpöä jota transistoreista ei irtoa. MC275:n ääni oli avaran elävä, samalla kuitenkin rauhallinen ja kontrolloitu. Tämä siksi, että putkilla on taipumusta tärinän synnyttämään mikrofoniaefektiin, joka pahimmillaan saattaa värittää toistoa. Putkivahvistin vaatii hieman enemmän ymmärrystä ja huolta kuin transistoripääte. Monoksi sillattuna teho nousee 150 wattiin 2, 4, tai 8 ohmilla. Liekö vika alkuperäisessä äänitteessä vai huolimattomassa CD-masteroinnissa, mutta 1970-luvulta peräisin olevalla Pihasoittajien levyllä Hattukauppiaan aamu (Love Records LRCD 77) muutamaan kappaleeseen päässyt huilun ja korkeiden lauluäänten säröytyminen kuului kiusallisen selkeästi. Sijoituspaikassa on oltava hyvä ilmanvaihto ja mahdollisimman vähän kaiuttimista tai muualta tulevaa tärinää. Bassovahvistimena MC275 selviytyi asiallisesti. Isommat haarukat tai banaanit saa unohtaa. Pehmeys ei kuitenkaan merkinnyt epätarkkuutta, päinvastoin. Kuinka monesta muusta hifilaitteesta voi sanoa n samaa?
Tiukka paketti
Koska MC-275:n kolme muuntajaa on sijoitettu toiseen reunaan, vaatii 30 kiloisen murikan siirtely vahvan selän ohella huolellisuutta. Liittimet ja putkien kantojen kontaktipinnat on kullattu, putkien kannat ovat keraamiset ja metallisen kansilevyn kiilto on moitteetonta.
Varsinkin kun ohjeiden kaaviokuvat ovat niin selvät, että vahvistimen saa tarvittaessa kuljetusta varten takaisin pakettiin. Kohinat ja muut häiriöt eivät ole ongelma, ja tehoa tuntuisi riittävän mihin tahansa normaalitarpeeseen. Välillä esitystilan takaosassa olevien tai äänitteessä taaemmas miksattujen esiintyjien tekemiset tuntuivat kuuluvan vaivattomammin ja moni-ilmeisemmin kuin vertailulaitteilla. Lyömäsoitinten iskut ja tehosteäänet toistuivat tarvittaessa hyvinkin räväkästi. MC275 ei ole jokamiehen laite. Orkesterin jousisto ja puhaltimet soivat vähintään tai ehkä hivenen elävämminkin kuin vertailulaitteilla. MC275 on erinomainen putkilaite. Siten ihmisääniä ja akustisia soittimia oli ilo kuunnella. Bassotoiston arvioimiseksi kytkin laitteet välillä myös toisin päin. Jonkin verran siitä puuttui Levinsonien tai Rotelien napakkuutta, eikä vaativassa rymistelyssä ollut aivan samaa pontevuuttakaan kuin transistoriveljillä. Vertailuvahvistimina olivat Mark Levinsonin 331-pari ja edellisessä Hifimaailman numerossa kokeiltu Rotelin RB-1092. Putkien suojaritilästä huolimatta vahvistin on suojattava lapsilta ja kotieläimiltä normaalia paremmin. Tosin hinnaltaan se ei ole hirveä; moni kilpailija on sitä huomattavasti arvokkaampi. Vasemman pään liitäntäpaneelissa on myös epäsymmetristen ottojen tasosäätimet sekä ottojen ja mono-stereokäytön valitsimet ja virtakytkin. Pääteputkisatsin hinta kannattaakin ottaa huomioon kokonaiskustannuksia miettiessä. Se on ääneltään ensiluokkainen ja bassotoistoltaan yllättävän hyvä. Stereokäytössä tehoa luvataan saatavan 75 wattia kanavaa kohden 4, 8, tai 16 ohmin kuormiin. Kilpailija Audio Research kertoo omilla verkkosivuillaan etuvahvistinputkien kestoiäksi noin 5000 tuntia, ja pääteputkille luvataan noin 2000 tuntia. Vahvistimessa on symmetriset ja epäsymmetriset otot sekä perinteiset kaiutinliitännät. Särön luvataan pysyvän kaikissa olosuhteissa alle puolen prosentin. MC275:n hankkija tekee kestävän investoinnin, jonka käyttöarvo ja arvostus säilyvät. Kaiutinjohdot kiinnitetään monelle putkilaitteelle tyypillisesti ruuviterminaaleihin. Mekaaninen rakenne on hieno ja muotoilu konstailematon, perinteisen tyylikäs. Ehkä leimaa-antavinta sen äänenlaadulle oli pehmeäsävyisyys ja samalla kuitenkin erinomainen erottelukyky. Verkkovirta tulee vastakkaiseen päähän. Vaikka MC275 on pakattu tavanomaista huolellisemmin, se mahtuu yllättävän pieneen laatikkoon. Putkien lämmin hohto ei tätä vaikutelmaa ainakaan vähennä. Koska kaiutinjärjestelmäni tarvitsee kaksi stereovahvistinta, käytin McIntoshia pääasiassa ohjaamaan aktiivisen Gradient Revolutionin ylä- ja keskiäänialuetta, bassoa komensivat Levinsonit. Kytkentä onnistuu paljaalla johdonpäällä tai vaikkapa maahantuojan tuomilla Supran haarukkasovittimilla
"30 vuoden harrastamisen aikana on ehtinyt kokeilla vaikka mitä", Tapsa sanoo. "Tähän brittigaragehifiin on nyt sitten jämähdetty. Transienttitoisto ja oikea-aikaisuus (PRAT eli Pace, Rhythm And Timing) sekä läsnäolo ovat niitä asioita, jotka saavat musiikin elämään.
Pitkä harrastus takana
Nuoruuden muistoista Tapsalla nousee esille esimerkiksi Focalin "muna"-rakennussarja, joka kiehtoi sekä ulkoasullaan että äänellään. Kuunteluhuone ei ole kamalan suuri, pinta-alaa on arviolta parikymmentä neliötä, mutta järeä Naim-järjestelmä istuu huoneeseen hyvin. Brittiläinen Naim on kerännyt ympärilleen tietynlaisen harrastajajoukon, joka pitäytyy varsin tiukasti vain tuon yhden merkin laitteissa. Kaiutinpuoli on saavuttanut nykypisteensä Ensemble Referencen kautta. HARRASTUKSENA HIFI Tapsa Hämäläinen
Kolme vuosikymmentä hifiharrastusta tuo näkemystä ja uskoa omiin korviin. Mies ei kuitenkaan koe itseään kaiutinrakentelijaksi ja puuha jäi sikseen. Parikymmentä vuotta sitten jäätiin ensimmäisen Naim-purkin koukkuun. Ainakin toisen harrastajan silmissä. Tehdastekoinen versio Hifi 85/3 - rakennussarjasta oli kyllä käytössä alkuaikoina. Puhutaan flat earth -ihmisistä, jotka keskittyvät enemmän musiikin sisältöön kuin stereokuvaan tai muihin äänitteen teknisiin
66 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
ominaisuuksiin. KEF 105 Reference oli yksi väliaihe, "silloisella tietotaidolla kaiutinta ei vain
koskaan osannut sijoittaa niin, että siitä olisi saanut kaiken irti". Tapsa Hämäläinen kuuntelee omilla korvillaan musiikkia eikä ulkoisia auktoriteetteja.
Naim-mies
T e k s T i ja k u vaT S a m u S a u r a m a
Vakavan luokan
H
elsingin Etu-Töölössä vanhan kivitalon ylimmässä kerroksessa asuvalla Hämäläisellä on vakuutusyhtiön tilojen ympäröimässä asunnossaan rauha kuunnella musiikkia aina kun haluaa kenenkään häiriintymättä. Niiden jälkeen Kruunuradion jari Råback lainasi Naimin pienet Introt kokeiluun, ja tulos oli nykyisen SL2parin tilaus ilman koekuuntelua. Naim-soundin vie-. Myös Linnin Isobarik ja sen poikkeuksellisen järeä bassopää, joka aiheutti nykyisessä asunnossa lähinnä ongelmia, muistuvat mieleen
Soundi oli saatu takaisin uutta vastaavaksi, transienttitoisto oli taas skarppi, ja pieni bassopään ylimääräinen pyöreys oli poissa. Vahvistimet lähetettiin tämän takia tehtaalle huoltoon, josta ne saapuivat kohtuullisen ripäesti takaisin. Vertauskuvat liikkuvat "hitsaHIFIMAAILMA | 2 | 2007 67. NAP 250 -päätevahvistimet ovat jo iäkkäitä, ja niistä tuntui paras terä ajan saatossa tylsyneen. Tapsa on vieraantunut amerikkalaista isoista koneista, jotka tarjoavat järkähtämätöntä voimaa ja tarkkuutta, mutta eivät tunnu musiikille kohteliailta. sMe 20 on Tapsan kahdeksas vinyylipyöritin ja aktiivikäytössä päivittäin.
hättävyyksiä ovat läsnäolevuus ja ihmisäänen luonnollisuus, vaikkei merkkiä perinteiseksi hiendiksi luetakaan." Merkin luotettavuus saa myös kehuja
Rankasti modifioidun Soundstylen ja Finite Elementsin yhdistelmän jälkeen oikea ratkaisu Naim-miehelle löytyi merkin omasta valikoimasta. Naimit reagoivat selvästi alustaansa ja kaikenlaisia tviikattuja jalustoja tuli kokeiltua". korkeatasoinen teline korkeatasoisille laitteille.
68
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Esimerkkinä laitetaan soimaan juuri
Tapsa Hämäläisen laitteisto
Naim CDX -CD-soitin XPS2-virtalähteellä SME 20 -levysoitin SME V -äänivarsi Transfiguration Orpheus -äänirasia, varalla Lyra Helicon SL, useita varsijohtoja Naim NAT02 -viritin Naim 52 -esivahvistin Supercap-virtalähteellä Ensemble Fonovivo -levysoitinesivahvistin isolla virtalähteellä Naim Stageline -levysoitinesivahvistin Naim Snaxo -aktiivijakosuodin Supercap-virtalähteellä Naim NAP250 -päätevahvistimet Naim SL2 -kaiuttimet (ilman passiivista jakosuodinta) Power Igel 8 -virransyöttö Naim Hi-Line -välikaapelit (ohjelmalähteet) Naim-vakiovälikaapelit (aktiivisuotimelta päätevahvistimille) Naim NACA5 -kaiutinkaapelit Naim Fraim Base -laitetelineen pohjamoduuli, 3 kpl Naim Fraim Standard -hyllymoduuli, 8 kpl
Naim Fraim -laiteteline on suunniteltu mahdollisimman hyväksi pohjaksi Naim-elektroniikalle. Nykyinen soitin on kahdeksas, ensimmäinen oli Dualin 713Q joskus kauan aikaa sitten. Kirjahyllyt ja vastaavat vievät aina osan resoluutiosta, asiallinen teline on hyvä investointi". Kuten Tapsa itse sanoo: "Fraim toi hyvän olon edelliseen virityksen jälkeen. Myöskään erityisen tiukka ja alas ulottuva bassopää ei ole ensimmäisinä toivelistalla, vaan merkityksellistä on musiikin yleinen seurattavuus ja laulajan luonnollinen läsnäolo. Hyllyt aiheuttivat myös toimittajassa lievää omistamisen halua. "Vastaavanlaista oli mietitty jo melko pitkään DIY-versiona, mutta kun valmis tuote tuli markkinoille, niin asia oli selvä."
ei juuri parannettavaa
Akustiikan merkitys on Tapsasta tärkeää ja se nousee sitä merkityksellisemmäksi, mitä parempi systeemi on. Mikä hyvänsä instrumentti on vaivattomasti seurattavissa erillisenä, vaikka musiikki nivoutuukin yhteen." "Kaikenlaisia hauskoja levyjä on kiva kuunnella. HARRASTUKSENA HIFI Tapsa Hämäläinen
usmuuntajan ja mutterivääntimen" suunnalla. Niissä oli selviä eroja sekä toisiinsa että nykyjärjestelmään verrattuna. On paljon mukavampaa panostaa leppoisaan kuunteluun kuin istua tiukasti yhdessä paikassa niska jäykkänä ja otsa rypyssä". Tapsa sanoo käyttävänsä paljon kirjastojen musiikkiosastoja. Laitteisto tuntuu juuri nyt varsin hyvin toimivalta, eikä siihen todennäköisesti tehdä ihan heti muutoksia. Osa harrastajista voi kyllä siirtyä soittelemaan musiikkiaan kovalevyltä." Vinyyli on muutenkin tärkeää. Naim on aina suositellut laitteittensa kanssa käyttävän vain niiden omia virtakaapeleita. SME 20:een on päädytty viimeisenä pienemmän SME:n kautta. Niistä voi löytää paljon hyvää materiaalia, joista parhaimmat tulee sitten ostettua omaankin hyllyyn." n
kaikki palaset kohdalleen
"Isoin äänenlaadullinen muutos lähimenneisyydessä oli laitteiden virransyötön järjestäminen kuntoon ja etenkin maadoitus". vitosella ostettu Muistojen Laila -CD, jolla on Laila Kinnusen kappaleita vuosilta 1957-1968. Power Igel on ensimmäinen tehtaan hyväksymä virranjakojärjestelmä ja sen lisänä on hieman poikkeuksellisesti tehty maadoitus. Paljolti Tapsa kuunteleekin musiikkia huoneen takaosassa olevalla sängyllä loikoillen. Pitkän linjan harrastajana en näe CD:n tai vinyylin häviävän vielä pitkään aikaan, alan liikkeissä on vinyyliäkin parhaimmillaan tuhansia nimikkeitä. "Vanhat äänitteet ovat kivoja, oikeita akustisia soittimia sopivan kuuloisessa tilassa eikä palapeliä tuhannesta osasta. Pointti on musiikki, ei laitteiston luoma tarkka äänikuva tai muu alkuperäisestä sisällöstä poikkeava asia. "CD:n on oltava tosi hyvä, että se panee kampoihin kunnolliselle vinyylisoittimelle." Ennen Power Igeliä kokeilussa oli myös Isotekin ja Shunyatan tuotteita. Melko tuore tuote, modulaarinen Naim Fraim-laiteteline, peittää ison osan vasenta seinustaa. Äänite ei varmasti täytä kaikkia nykystudiopoppiin tottuneiden kuuntelijoiden vaatimuksia, mutta silti se soi pehmeän lämpimästi ja kauniin kuulaasti. "Lähimmät on koluttu täysin puhki. "Akustointia sen sijaan voisi ehkä suunnitella vielä hieman paremmaksi, vaikka huoneen tärykaikua ja ensimmäisiä heijastuksia onkin jo vaimennettu." "Nykyisellä laitteistolla voi kuunnella kaikenlaisia levyjä, mikään ei kuulosta suoraan pahalta". Paitsi ehkä se, mitä digitaalisuus vielä tuo tullessaan. "Jos saisi yhdistettyä Isotekin bassotoiston Shunyatan keskialueeseen ja diskanttiin, niin lopputulos olisi aika hyvä." "Yksi ihmetys oli se, mihin kaikki laitteet laittaa. "Mikään ei kamalasti enää kummastuta hifin maailmassa, kaikenlaisia vaiheita on näetty ja koettu
Tuollainen ajatusmaailma tietenkin lähtee siitä, etteivät he itse ole innostuneita, tai eivät edes ymmärrä ihmisiä, jotka sijoittavat rahansa kalliisiin laitteisiin. Kauppiaalla on kuitenkin aina paremmat mahdollisuudet testata ja kokeilla eri laitteita ja laiteyhdistelmiä. Hifialalla asiantuntemuksen, valikoiman ja laadun kasvattaminen on mielestäni nyt entistä enemmän perusasioiden parissa työskentelevien hifikauppiaiden vastuulla. Laitteet ovat vain apuvälineitä varsinaiseen päämäärään pyrkimisessä. Autohifiä ja kotiteatteri-osastoa unohtamatta.
auttamattomasti ohitse. Mutta tästä huolimatta asioita lähestytään monesti väärästä suunnasta. Porilaisessa myymälässä on edustettuna hifi sen kaikissa hinta- ja painoluokissa. Nopeaa rahaa haluavat lienevät väärällä alalla, sillä hifi vaatii kärsivällisyyttä ja luottamusta, niin asiakkaan kuin kauppiaankin näkökulmasta. Totta kai laitteita on tarjolla jos jonkinlaisia ja pitäähän näin ollakin, sillä onhan meitä ihmisiäkin joka lähtöön. Porilaiset ja toki myös muilta paikkakunnilta tulleet ihmiset ovat olleet kiitollisia ja loistavia asiakkaita. Itse olen toiminut itsellisenä kauppiaana nyt vähän yli kaksi vuotta ja täytyy myöntää että ne ovat olleet elämäni parhaat työvuodet. Tietenkin laitteiden lainaamiseen liittyy kauppiaan kannalta aina omat riskinsä, eikä se aina ole mahdollista. Tuskin minunkaan yritystäni olisi, ellei joku olisi näyttänyt tietä. Cambridge Audiosta Brinkmaniin. Pienten epäilyksien jälkeen ihmiset ovat oppineet luottamaan itseensä ja korviinsa. Kyllä sitä oikeaakin hifikulttuuria löytyy, ja onhan monia yrityksiä, jotka ovat tehneet asioiden eteen töitä jo vuosikymmeniä. Toivotan kaikille alan ihmisille rankkoja, mutta antoisia työvuosia pitkälle eteenpäin!
70
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Ja sitten toivotaan, että kylkiäisenä tulee hyvä soundi. Onhan se myös kauppiaan kannalta tyydyttävintä, kun tietää, että asiakas saa varmasti sitä mitä odottaakin. Tämä kokemus tulisi siirtää asiakkaan eduksi. Ja se on ihan oikein. Mikään ei ole hienompaa kuin asiakas, joka aluksi vähän hymyilee epäuskoisena kauppiaan selityksille, mutta palaa liikkeeseen uudestaan ja omien kokemuksien perusteella innostuu asiasta, haluten testata lisää eri vaihtoehtoja. Ja nyt en puhu rahasta, vaan merkillepantavan avoimesta asenteesta uusille asioille. AJATUKSIA HIFISTÄ Pekka Ylitalo
Hifikulttuuri ei synny itsestään
V
iimeaikoina on puhuttu paljon hifikulttuurista ja hifin sekä high endin merkityksestä ja määritelmistä. Ajat, jolloin tehot, ampeerit ja muut turhanpäiväisyydet kävivät myyntiargumenteista, ovat
Pekka Ylitalo on pitkän linjan hifi-toimija, joka on pyörittänyt parisen vuotta Audio Pori -yritystään (www.audiopori.fi). Ikävä kyllä pettymyksiä tulee usein. Normaali kuluttaja on jo kuitenkin sen verran valistunut, että hän osaa vaatia asiantuntemusta hifikauppiaaltaan. Löytyyhän alalta niitäkin, joiden ajatusmaailma on kalliiden laitteiden suhteen sellainen, etteivät he kauppiaina pysty myymään niitä. Mutta lähes poikkeuksetta parhaaseen lopputulokseen päästään, kun asiakkaan kanssa rajataan vaihtoehtoja pois ja kokeillaan eri laitteita joko liikkeessä tai kotona. Aika usein kuitenkin unohdetaan varsinainen asia musiikki. Ajatellaan, että on varminta ostaa tunnetun valmistajan X laitteet ja kaiuttimet, joita on maailmalla kehuttu
Diamond 9 sarja käsittää 14 mallia, viisi viimeistelyvaihtoehtoa ja kaikki mallit ovat magneettisuojattuja. Hinnat ovat välillä EUR 130 - 750,-.
JÄLLEENMYYJIÄ: FORSSA: Hifikulma, HELSINKI: Kruunuradio, HYVINKÄÄ: Helge & Hessu, IISALMI: Tekniset Saarivainio, IMATRA: Expert Hatakka, JOENSUU: Kuva ja Ääni, JYVÄSKYLÄ: Audio Center, KAJAANI: Kainuun Konepiste, KAUSTINEN: Kaustisen Konekeskus, KEMI: Kemin Musiikki, KOKKOLA: Kokkolan Konekeskus, KOTKA: Sävelaitta, KUOPIO: ··· | 2007 71 HIFIMAAILMA | Audiosavo, LAHTI: Viihdetaso, LAPPEENRANTA: Expert Hatakka, LOHJA: Raisat, MIKKELI: Musta Pörssi, OULU: Hifistudio17, PIEKSÄMÄKI: Radio-Soitin, PORI: Audio Pori, PORVOO: Ultimate Concept, RAUMA: Luxcenter, ROVANIEMI: Valokulma, SALO: Hifikulma, SAVONLINNA: Soitinkulma, SEINÄJOKI: Hifilux, TAMPERE: Hifihuone, Hifistudio 17, TURKU: Hifimesta, VAASA: Wasa Hifi, VANTAA: Musta Pörssi Jumbo, VARKAUS: Konesähkö, YLIVIESKA: J Kärkkäinen
P. 0407430166 markus.makinen@hifistudio17.fi Vincent SP-996 Monopäätteet. Kaupan päälle mukaan muutama DVD-RAM -levy. MCD 203 on aito putkicd-soitin, missä myös balansoidut ulostulot
O TARJ
9 i 69vero - s DA 849
ain Nyt v
Advance Acoustic map-305
Entistä parempi uutuus-vahvistin, joka ei jätä "kylmäksi". ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Mielettömät ampeerit, jotka ei kavahda epäherkkiä kaiuttimia. Paino 18 kg. P. Paras tehokuutiomittaus luokassaan Audio-lehdessä.
www.stereo.fi
AVI-Palvelu Arminen
Ratatie 6, 12540 Launonen 044-3386247
Magnat Quantum 503
Luokkansa referenssi. de/en/produkt/end/sp_996.php. Järeät ja huippulaadukkaat joka suhteessa, massa 130kg/kpl. Ajaa vaivatta kaikkia kaiutinkuormia. 7000/pari. Ainoa pari Suomessa, viimeistelynä ruusupuu. Hp. Alkuperäisiä laatikoita ei ole tallessa joten en mielel-
Laatua koko rahalla!
us tarjo ketti Pa
MYYDÄÄN
Krell KSA-50S päätevahvistin. On todellinen aito Krell, eli täysin balansoitu A-luokassa toimiva. 040-7032221
Advance Acoustic MAP 103 Advance Acoustic MCD 203
US
899
MAP 103 on luokkansa referenssi. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen hifitori@ hifimaailma.fi. Erinomainen kuva DVD-materiaalilla. Loistolaite mm. 040-5806380. Uutta vastaavassa kunnossa. Väriltään hopeat. Hp. 044 0902289
Myydään B&W Matrix 800 -huippukaiuttimet. 390 euroa (svh. DV-in, Full-RGB in/out, proge-komponentti out, sd-lukija, pc-korttipaikka, time shift . Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi
Puhtaan äänentoiston puolesta
Forvoice 6.1
HiFi HiFi
maailm a
JA OIT TA TESTIV
maailm
a
BUY BEST
www.forvoice.fi puh. 045-6354496 (ei txt) Mitsubishi HC-910 -videoprojektori. Tehoa 50W/kanava, tuplaa tehot impedanssin puolittuessa eli kykenee antamaan 400W/kanava 1 ohmiin. Jättäessäsi ilmoituksen sähköpostitse, huomioi mainita onko kyseessä myynti- vai ostoilmoitus ja mille osastolle haluat ilmoituksen. P. P. 0400 667 234 Jälleenmyyjät: Helsinki: Marek Sound, MrHifi Tampere: Kone ja Radiokulma Turku: Superostis Ylivieska: Kodintekniikka Kauppi Kokkola: Tekniset Tarvainen + 40 muuta jälleenmyyjää.
Puhelimet, Digi-kamerat, MP-soittimet, Navigaattorit, Läppärit , Pelikonsolit, Pelit, Robotit, Keräilylelut, Erikoisautot, prätkät, Auto Tuning, Mönkijät, Litteät näytöt, DigiTV, Hi-Fi, Kodintekniikka, Trendit, Kellot, Musiikki, Läppärit, Gadgets, Auto-hifi...
76
TAPAHTUMA, JOST A LÖY D Ä T K A I K E N M A A I L M A N L E L U T N I I N PIENILLE KUIN SUURILLEKIN POJILLE · WANHA SATAMA 3.- 4.3.2007 · www.toys4bo y s . Panasonic DMR-E95H DVD/HDD-tallennin. Yksittäisen ilmoituksen maksimipituus on noin 240 merkkiä + yhteystiedot (puhelin numero, kaupunki, sähköpostiosoite). 500h katsottu, alle vuoden vanha, pakkaus tallessa. kameran käyttäjälle/editointiin ja normaalikäyttöön. Mukaan 10m + 5m -DVI-kaapelit. 4 eri värivaihtoehtoa.
369ri pa
Kun haluat nauttia musiikista kotonasi
Tuonti: www.telema.fi, P. Täydelliset speksit ja tiedot: http://www.avland.co.uk/panasonic/ dmre95/dmr-e95h.htm. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: Performance Magazines Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin (09) 88152100, faksi (09) 88152101, toimitus@hifimaailma.fi. 160 Gb DVD-kovalevytallennin, monipuolinen ja uudenveroinen laite. Hinta 700. Katso lisää http://www.vincent-tac. Tykki Helsingissä. Ovh.6300 euroa, hp.2000 euroa. f i · T E R V E T U L O A ! HIFIMAAILMA | 2 | 2007. 1000 ANSI Lumen, 4000:1 -kontrasti ilman iiristä, hiljainen, 1024x576, HDCP-DVI. Ikää on 12 vuotta. HIFIMARKKINAT
NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänen- ja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. 1290 euroa vuonna 2004). Sisar malli (SP-997) voitti Hifi-lehden testin 1/2006
takuuta jäljellä virheetön väri hopea myydään stereovehkeisiin siirtymisen vuoksi ja vaihdossa voi ehdotella esivahvistimia, integroituja, päätteitä ja putkivahvistimia. samsonite85@suomi24.fi NAD T753 viritinvahvistin. 60 euroa. 850 euroa ja kaupan päälle Supra EFF RCA välijohdot (50 cm) Laite Lammilla voin lähettää. Väri musta. Sen äänessä yhdistyy musikaalisuus ja tarkkuus ennenkuulumattomalla tavalla.
www.tlaudio.fi
Tule kuuntelemaan paikanpäälle!
puh. 044-2610049 kari.sievers@voglia.fi Simex 2-tie tornikaiuttimet. P. 2001. 5-tuuman keskiääni, Emit-b tasodiskantti, paino 43kg/kpl. Myydään 11 metriä Monster MCX-1S Biwire kaiutinkaapelia. 040-7244865, Oulu
SUOSITUSHINTA 485 / kpl (rakennussarja)
RUOSILANKUJA 3, HELSINKI PUH: 0208 333 030 WWW.HIFITALO.FI
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
77. 300 euroa. Osta tästä hyvät kaikattimet itsellesi, ei oo hirmu hintaiset! Sijainti Jyväskylä. Kaapeli on Helsingissä. P. Tehtaan paketit. P. n.2-v sitten Joensuun Kuva&Ääni-liikkeestä uutena ostetut Simex vr-sarjan tornit. Hp. 690 euroa (ovh noin 10.000mk). Hp. Laadukkaat jä järeät 3tie kaiuttimet. Nouto tai toimitus korvausta vastaan pk-seudulle. Pari himmeää naarmua toisen pöntön päällä ja haalea laikku suojaverkon ylälaidassa (tyttöystävä aloitteleva floristi ;). lään postittele. Virheettömät. Hp. 0400 397607 (Hannu/Joensuu) Monster MCX-1S Biwire kaiutinkaappelia 11 metriä. P. 330 euroa. Kauppa käy vilkkaana, myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. 050-3290227 (Mikko) Cd-soitin Arcam FMJ cd23T. Valm. P. Väriltään hopeanharmaat, vahvistinsuositus 10-150W, 8ohm, basso 6,5" diskantti pehmyt (silkki?) tuumainen, refleksiputki ja kullatut ruuviliittimet takana. 0404120764
Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end - ja kotiteatterilaitteita. Hp. etunnila@gmail.com Marantz SR 4320 viritinvahvistin. 0500-789 692 ja 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 HÄMEENLINNA
TEKNISET TIEDOT
Mitat ( L x K x S) 180 x 920 x 215 mm Tehosuositus 30-400 W Jakotaajuus 1300 Hz/300 Hz Taajuusalue (-6 dB) 28Hz Impedanssi 4 Ohmia Diskantti: Seas 25 TAFN/G + AWSM-140 suuntain Bassokeskiääni: Seas W18EX001 x 2
MAAHANTUONTI JA MYYNTI:
www.audist.fi
Infinity Kappa 90. Hp. Fiksusti sijoitettuna soivat tosi hyvin ja varmasti toimivat niin kotiteatterin pääkajareina kuin stereokuuntelussakin! Itselläni pääasiallisesti musiikin kuuntelussa ja toimivat hyvin! Ei ole rääkkäilty kerrostaloasunnossa. Kuljetus onnistuu pääkaupunkiseudulle. 2x 10-tuuman bassot. Elokuussa 2005 ostettu virheetön Marantzin viritinvahvistin. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin.
High-end - Kotiteatteri - Tarvikkeet
TL-Audio
AW-30 Excel on ääneltään ja suorituskyvyltään erinomainen kaiutin
Yritys käyttää johdoissa itse kehittelemäänsä hopeaseosta. Kokeiltavana olleet runsaan metrin pituiset Phrygian-välijohdot on palmikoitu erillisistä hopeajohtimista. Ja yrittää löytää eroja vakiojohtooni.
Sivistynyttä sointia
Eroja löytyi, vieläpä varsin helposti. Itse sen sijaan päätin unohtaa mainospuheet, laittaa kaapelin soimaan ja kuunnella. Kokonaisuutena ero ei ollut järkyttävän suuri, mutta se oli sellainen, jonka läpeensä tutulla systeemillä kuulee kohtalaisen helposti.
Kysymys on kuitenkin kuten johtojen kohdalla yleensä makuasioista, joten en lähtisi laittamaan kaapeleita paremmuusjärjestykseen. SilverFi kuulosti kauttaaltaan ilmavammalta, kirkkaammalta ja äänikuvaltaan leveämmältä kuin oma Tara Labsin vakiokaapelini. Kaiutinkaapelit kipuavat jo selvästi tonnin paremmalle puolelle.
Tonaalisuudessa sen salaisuus
SilverFi:n filosofian mukaan johtimet eivät ole erillinen komponentti, kuten toisinaan väitetään, mutta siitä huolimatta ne ovat tärkeä osa systeemiä. En halunnut kuitenkaan ryhtyä testataamaan eroa sokkona, koska aikaisempien kokemuksien mukaan se ei olisi hävittänyt eroja mihinkään, vaan ai78 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
noastaan hankaloittanut kuuntelujärjestelyä. Mutta kannattaa säästää vanha kaapeli varalle: kun vaihtelun halu taas joskus iskee, selviää sillä kertaa huomattavasti n SilverFi:tä halvemmalla.
SilverFi Phrygian
Hinta: 249 dollaria/pari Lisätietoja:: http://silverfi.blogspot.com. KOKEILU Välijohto SilverFi Phrygian
Hopeakaapeleita turkista
TekSTi: Mikael NederströM k u va : Va l M i s ta j a
S
ilverFi on pieni turkkilainen yritys, joka valmistaa erilaisia väli- ja kaiutinkaapeleita. Hinnat alkavat välikaapeleissa noin 200 dollarista ja jatkuvat vajaaseen tuhanteen taalaan saakka. Oma hopeaseos toimii suunnittelijan mukaan paremmin kuin valmiina saatavat vaihtoehdot. Joissakin tapauksissa voisi jopa puhua pehmoilusta, joka toimi heikommilla äänitteillä SilverFi:tä miellyttävämmin, mutta jätti jotkin asiat lievän kaunistelevuuden taakse. Raskaampaan sarjaan siirryttäessä myös johtimien määrä ja johtojen poikkipinta-ala kasvaa. Joissakin kaapeleissa on käytetty myös kuparia ja kultaa, mutta lopullisen ratkaisun kerrotaan perustuvan kaapelin geometrian vaatimuksiin. Kaapelin mukana seuraa pitkä liuta ylisanoja tonaalisuuden parantumisesta, äänikuvan aukeamisesta ja harmonian heleydestä. Lisäksi resoluution luvataan lisääntyvän ja läpinäkyvyyden paranevan. Suurin ero tuntui syntyvän yleisessä sävymaailmassa, joka omalla johdolla oli astetta sävykkäämpi ja miellyttävämpi mutta samalla tummempi ja rauhallisempi. Viimeistään tässä vaiheessa skeptikko poistaa varmistimensa. Toisaalta jos kaikki muu on jo systeemissä kunnossa, ja haluaa tarkkuutta ja vaihtelua sointimaailmaan, rahat voisi käyttää paljon huonomminkin. Eli sellaisen, joka ei kaapeleiden eroihin usko, kannattaa siirtyä suosiolla seuraavalle sivulle. Sen keskeisiä myyntiargumentteja ovat musikaalisuus ja käsityö, joiden avulla kerrotaan peitottavan monet kalliimmatkin ratkaisut
Kun haluat älykkään, laadukkaan ja huippukuvanlaadulla varustetun tallentimen valintasi on Sony. Ennennäkemätön kuvanlaatu HQ+ tallennuksella. Voit tallentaa uutta ohjelmaa samalla, kun katsot aiemmin tallennettua ohjelmaa. DIGIAJAN TALLENNIN
Kiintolevy/DVD-tallennin täydellinen kokonaisuus! Digiviritin, 7 päivän elektroninen ohjelmaopas (EPG) ja suomenkielinen valikko tekevät käytöstä todella helppoa ja vaivatonta. i.LINK liitäntä tekee editoinnin digitaaliselta videokameralta erittäin helpoksi. www.sony.fi
Täydelliset yhdessä Sony RDR-HXD760 kiintolevy/DVD -tallennin ja Sony Bravia televisio
HIFIMAAILMA | ··· | 2007
79. 160 GB kiintolevy johon voit tallentaa jopa 249 tuntia ohjelmaa, toki voit tallentaa myös viidelle eri DVD levytyypille
UUSI HIFIN ERIKOISLEHTI
maailma
Ainoana suomalaisena hifin
erikoislehtenä Hifimaailma kertoo kaiken laadukkaasta äänen- ja
kuvantoistosta, esittelee uudet tuotteet, seuraa alan kehitystä,
testaa ja kokeilee, vertailee,
raportoi, opastaa ja neuvoo. Hifimaailma seuraa perinteisen
hifin ja kuvantoiston lisäksi myös muuta uutta tekniikkaa.
Jos siis arvostat laatua ja haluat tietää enemmän
korkealuokkaisesta kuvan- ja äänentoistosta, tilaa Hifimaailma...
H
A IN O T I A E N I SL E H UOMRIKO DÄT S IN EA JA TIEN IF
T IL A NEMM E Ä
12 kk tilaus tutustumishintaan 39
80 HIFIMAAILMA | 2 | 2007
Tilaukset ja lisätietoa: WWW.HIFIMAAILMA.FI tai (09) 8815 2100
Tämän vuoksi kuunteluhuonetta onkin jälkikäteen lähes mahdoton äänieristää. Kokemuksesta tiedämme että matalat äänet, siis ne joiden aallonpituus on suuri, kulkeutuvat parhaiten esteiden läpi. Mutta mitä asialle voisi tehdä. Siis sellainen basso, joka on koteloimaton ja joka säteilee ääntä vain eteen- ja taaksepäin, ei sivuille, ei ylös eikä alas. Tämän ansiosta seinänaapuriin kuuluu 4,8 dB vähemmän jumputusta. Villan paksuuden tulisi olla neljännes vaimennettavan bassotaajuuden aallonpituudesta. Hyvä vinkki: kerros- ja rivitaloasujan kannattaa ensin tutkia, miten hyvin ääni kulkeutuu naapuriin. Oli miten oli, dipolibasso tuottaa vain 1/3 energialla saman äänenpaineen kuin tavallinen ympärisäteilevä, siis suljettu tai bassorefleksi- kaiutin. Ja naapurisopu säilyy.
HIFIMAAILMA | 2 | 2007
81. Subbarista lattiaan siirtyvän tärinän eli runkoäänen eliminoiminen on järkevää. Jo sadalla hertsillä villaa pitäisi olla 85 cm ja 50 hertsillä jo 1,7 metriä! Otetaan pahin mahdollinen esimerkkitapaus. Naapuriin kuuluu mahdollisimman paljon ääntä. Yksi hyvä konsti oli unohtua: dipolibasso. Kerros- ja rivitaloihin voikin suositella naapuriystävällisiä paneeleja. Nyt vihdoinkin soi hyvin! Kaikki alkaa olla kohdallaan, nautit. Joudutaan ojasta allikkoon, ja naapuriin kuuluukin aikaisempaa kovempi jumputus. Pikemminkin käy päinvastoin kuin on aiottu. Myös kaiuttimien siirtäminen lähemmäksi kuuntelijaa helpottaa, sillä äänitasoa voidaan tällöin pienentää. Musiikkia toistettaessa huoneeseen syntyy ääniaaltoja ja tietty äänenpaine. Juuri ja juuri kuulet metelin alta ovikellon soiton. Jumputus vähenee ja naapurisikin ilahtuu. Kun kerrostaloissa ylä- ja alakerran asunnot ovat yleensä identtisiä omasi kanssa, samat seisovat aallot heräävät sielläkin. Muuttuuko bassotoisto, kun piikit poistetaan ja korvataan squashpalloilla, onkin jo toinen juttu ja hyvä aihe high end -keskustelupiirin retostelulle. Mutta jos olet kunnon hifisti, haluat päästä seisovista aalloista eroon. Yleisesti akustoinnissa käytettävät "villalevyt" lyhentävät kyllä jälkikaiunta-aikaa keski- ja korkeilla taajuuksilla, mutta bassoihin niillä ei ole mitään vaikutusta. Esimerkiksi kaikki Magneplanarin paneelit ovat dipoleja. Pannaan subbari huoneen nurkkaan. KOLUMNI Jouko Alanko
Sääli naapureitasi
O
let juuri ostanut uudet järeät kotiteattterilaitteet. Paremmissa subbareissa tämä hoituukin automaattisesti. Valitettavan yleinen tositarina nykypäivän Suomessa. Kevyttrakenteinen lastulevyseinä on bassoille pikku juttu. Riippumatta siitä miten ääni on syntynyt, vain äänenpainetaso ratkaisee naapuriisi kantautuvan metelin voimakkuuden. Syy miksi bassojen tainnuttaminen lämmöneristysvillalla ei onnistu, on tylyn yksinkertainen. Rajapinnoille, siis seinille, lattiaan ja kattoon, muodostuu aina painemaksimi. Soittolaitteistasi kuulemma kantautuu seinän taakse kiusallisen kovaa jumputusta. Mutta sitten. Fiksua on panna soittopelit lujalle ja mennä naapuriin kuuntelemaan, kuinka voimakkaasti ääni sinne kuuluu. Etsiskelet subbarille optimipaikkaa hyvillä bassoraidoilla. Olet soittanut Sormusten herran "sitä" kohtaa jo kymmeniä kertoja. Siirrät subbaria pois nurkasta ja etsit optimipaikan. Bassojen pysäyttämiseksi tarvitaankin paksua ja massiivista seinää, esimerkiksi betoni ja tiili ovat sopivia rakennusmateriaaleja. Onpa sellaisia tehty myös tavallisin dynaamisin elementein. Kun jälkikaiunta lyhenee ja tärykaiku häviää, musiikkia voidaan kuunnella entistä lujempaa. Kas, hankinnoistasi ilahtunut naapurihan se siellä. Bassotoiston tasoittaminen ekvalisoimalla ja seisovien aaltojen eliminoiminen ovat siis poikaa. Tämän jälkeen ymmärtää omassa kuuntelussaan käyttää sopivaa volyymia. Varmin konsti naapurirauhan ylläpitoon on tietysti volyymin alentaminen ja basson tason laskeminen. Tällöin bassotaajuudet luonnostaan vahvistuvat ja kaikki huoneen seisovat aallot heräävät
Testaamme merkin omat netissä paljon huomiota saaneet XLS200 ja Monolith -mallit.
Sadan tuhannen euron kaiuttimet
Yamaha RX-N600 "Network Receiver".
Acapella Triolon Excalibur maksaa 98 500 euroa parilta. Hintakin on harrastajan kukkarolle kohtuullinen.
82
HIFIMAAILMA | 2 | 2007. Vertailussa selviää, miltä kaiuttimet kuulostavat.
Kokeilussa Optoma HD73 ja Panasonic PT-AE1000 -videoprojektorit.
2 250 euron 1280x720 DLP-projektori ja 4 500 euron 1920x1080 LCDprojektori vastakkain. TULOSSA
Seuraava Hifimaailma 3/2007 ilmestyy maaliskuun lopussa.
Kokenut subbarivalmistaja, tuore merkki
Vertailutestissä noin tuhannen euron lattiakaiuttimet
Lattiakaiutin ei tarvitse jalustaa ja suurempi kotelotilavuus mahdollistaa paremman hyötysuhteen bassoilla. Tämä on teoriaa. Kävimme koekuuntelemassa kaiuttimet arvoisellaan oheislaitteistolla.
Nettiradiokanaviakin soittava Yamaha ei ihan ehtinyt edelliseen numeroon. Nyt käymme läpi, mihin internetin radiokanavista on ja kuinka RX-N600 selviytyy muista kodin tehtävistä
Putkivahvistin neljässä kotelossa.
Daredin SL-2000A ja VP-300B etuja päätevahvistin innostavat sekä esteetikkoja että hifistejä. Miltä kuva näyttää DVD ja HD-materiaalilla, mitkä ovat tekniikoiden vahvuudet.
BK Elektronics on tehnyt alihankintana subwoofereita nimekkäille valmistajille toistakymmentä vuotta