TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2008 8 Tuoteuutiset
Uusia tuotteita ja hifialan uutisia.
58 Testi: Trinec Rivista
Tuotemerkki Trinec on palannut yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Rivista on luonteeltaan yleispätevä kaiutin, joka toimii kaikenlaisella musiikilla.
16 Vertailutesti: AV-viritinvahvistimet 1700-2000 euroa
Tämän vuoden pesue tarjoaa todella hyödyllisiä ominaisuuksia eikä vain kosmeettisia pikkuparannuksia.
62 Testi: Acoustic Zen Adagio
Kaapelivalmistajan kaiuttimessa ei ole säästetty yksityiskohtien toteutuksessa.
28 Tietoa ja taitoa: AV-vahvistimen valintaperusteet
Kannattaako investoida varmuuden vuoksi enempään kuin ostohetkellä on tarvetta, jos kotiteatterilaitteiden kiihkeät tuotesyklit muistuttavat entistä enemmän tietokoneita?
66 Kokeilu: Tangent Hi-Fi 50 -järjestelmä
Kun ulkoisesti jämäkän näköisen erillissarjan kokonaishinnaksi muodostuu vain 549 euroa, herää väistämättä kysymys: maksaako laatu edelleen?
30 Tietoa ja taitoa: AV-vahvistimien automaattisäädöt
Kolme automaattikalibrointijärjestelmää Audyssey, MCACC ja YPAO läpikäytynä. Toisen polven harrastaja Jukka Simula on kivunnut selvästi hifin ja high endin välisen kuvitteellisen kuilun yli.
78 Kokeilu: USB-digivahvistin Kingrex T20U
Pienet digiaudiovahvistimet ovat olleet viime aikojen hittituote. Hintakin on lippulaivan arvolle sopiva. Tutkimme, mitä juhlamalli pitää sisällään.
84 HD-levyarvostelut
HD DVD ja Blu-Ray -elokuvia koekatseltuna
86 Levyarvostelut
Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Kokeilimme valmistajan tuoreimpia malleja ja vakuutuimme maineen oikeutuksesta.
16
32 Vertailutesti: CD-soittimet 379-599 euroa
Puolen tuhannen euron CD-soitin on ihanteellinen kumppani viime numerossa testatuille stereovahvistimille.
74 Kolumni: Jarno Laine
Myös Jarno Laine pohtii, mikä kaukosäätimissä niiden määrän lisäksi on erityisen raivostuttavaa.
76 Hifiä harrastaen: Jukka Simula 32 42 Testi: Yamaha DSP-Z11
Yamahan uusi lippulaiva kiilaa toivelistojen kärkeen 11.2-kanavaisella äänentoistolla ja käsivarren mittaisella ominaisuusluettelolla. Mutta onko se etu vai haitta?
82 Hermuset: Sonus Faber Elipsa
Sonus Faberin tunnusmerkit, upeiden muotojen käsittämättömän hieno viimeistely ja tarkka, mutta miellyttävä ääni täyttyvät myös Elipsa-mallissa.
55 Testi: Simex Anniversary SA4T 70
Siistin näköinen lattiakaiutinpari 350 eurolla vaikuttaa edulliselta tarjoukselta. Tuleeko automaatilla autuaaksi?
70 Kokeilu: Accuphase DP-500 ja E-450
Accuphasen laitteiden ulkoinen olemus ja tekninen toteutus henkivät perinteisiä laatuarvoja. Tannoy täyttää molemmat määreet.
80 Nostalgista hifiä: Yamaha NS-1000 M
Yamaha säväytti audioyhteisöä 1970-luvulla tuomalla markkinoille oman näkemyksensä edistyksellisestä elementtiteknologiasta. NS-1000 oli sensaatio silloisessa kaiutinkatsannossa.
52 Testi: Totem Arro
Arro poikkeaa selvästi siitä, mitä on totuttu odottamaan 1500 euron lattiakaiuttimelta. Tässä tyyppimerkinnän U tarkoittaa USB-liitäntää, josta äänen voi viedä digitaalisena vahvistimelle asti.
48 Testi: 5.0-kaiutinsarja Tannoy Revolution Signature
Kun kotiteatteriin saa kylvää kaiuttimia ainakin viisikon niin hyvän äänenlaadun lisäksi suotavaa olisi silmää viehättävä ulkoasu
kullattu naparuuvi Kork x lev x syv: ......430 x 210 x 530 mm Suositushinta 299 /kpl
Kaikki mallit saatavana kirsikan tai vaahteran värisinä. Huom: Subwoofer vain kirsikan värisenä.
Valtuutetut piirimyyjät:
ESPOO: MUSTA PÖRSSI SELLO, FORSSA: HIFIKULMA, HAAPAJÄRVI: HAAPAJÄRVEN KODINKONE, HELSINKI: AUTOSTUDIO, HALORADIO, HOLLOLA: EXPERT SALPAKANGAS, HYVINKÄÄ: EXPERT HYVINKÄÄ, HÄMEENLINNA: MB CUSTOMS, IISALMI: MUSTA PÖRSSI, JOENSUU: KUVA JA ÄÄNI, JYVÄSKYLÄ: JKL AUDIOCENTER, JÄMSÄ: TEKNISET JÄMSÄ, JÄRVENPÄÄ: TARJOUSTALO, KAJAANI: MAXI KODINTUKKU, KEMIÖ: KONEWUORIO, KERIMÄKI: TEKNISET SAVONKONE, KOKEMÄKI: HIFI STORE, KOTKA: SÄVELAITTA, KUOPIO: AUDIOSAVO, KUUSAMO: TJT-SÄHKÖ, LOHJA: MOTORHEAVEN, MAHLU: ARHAN, MIKKELI: MUSTA PÖRSSI, MÄNTSÄLÄ: EXPERT MÄNTSÄLÄ, OULAINEN: URA-ASENNUS, OULU: JJ HIFI & TUNING, PERNIÖ: SÄHKÖLINDROOS, PORI: HIFI STORE, RAUMA: LUXCENTER, SALO: HIFIKULMA, SAVONLINNA: MUSTA PÖRSSI, SEINÄJOKI: HIFILUX, TAMPERE: T:REEN KONE- JA RADIOKULMA, TURKU: HIFI KONEX, TURUN SUPER OSTIS, UUSIKAUPUNKI: SIGNAALIMAAILMA, VAASA: WASA HIFI, YLIVIESKA: KODINTEKNIIKKA JUHA KAUPPI
L is ä t i e t o j a : S I ME X O y Säynäslahdentie 18 00560 Helsinki
P u h . Ulkoasu on pohjoismaista ajatonta muotoilua. f i. Tule itse kuuntelemaan!
A3
A3:n suunnittelussa tärkein lähtökohta oli monikanavaisen äänentoiston yhtenäisyys. bassorefleksi Vahvistinteho .................. päällekytk. .. s i m e x . Siksi toimitamme kaiuttimet kappaleittain jotta voit toteuttaa haluamasi järjestelmän. D 6 Rakenne ....................... Pienestä koostaan huolimatta kaiutin kykenee uskomattomaan dynamiikkaan. 150 W RMS Autom. 129 /kpl A4S Hyllykaiutin svh. Kaiuttimista haluttiin lisäksi pienikokoiset, jotta niiden oikeaoppinen sijoittaminen olisi mahdollisimman helppoa. 4,2 mV Alipäästösuodin ..............50 - 180 Hz Vaiheenkääntö .....................0/180 Linjasisääntulo ................Stereo RCA High Level sisääntulo ....... f i w w w. 09 - 41 500 21 0 F a x 0 9 - 41 500 299 e - m a il: in f o @ s i m e x . Nyt saatavana.
Malli ..................................... Se on suunniteltu vaativaan kaksi- ja monikanavaiseen äänentoistoon. A4T Tornikaiutin svh. Herkkyys 85 dB/1W/1m, impedanssi 4 Korkeus x leveys x syvyys: 315 x 125 x 185 mm, Paino 3,3 kg, svh. herkk. A3-kaiuttimista voit rakentaa oikeaoppisen 5.1, 6.1 tai 7.1 järjestelmän. 99 /kpl
DOUBLE SIX
SIMEX D6 subwooferin kaksi pitkäiskuista 6,5" elementtiä tuottaa todella tarkan ja alas ulottuvan basson pienessä ja tyylikkäässä kotelossa. Voit myöhemmin lisätä surround-kanaviesi määrää helposti.
Rakenne: 2-tie bassorefleksi, 1" + 2 x 3". Asiantuntijat ovat hämmästyneet äänenlaatua. 349 /pari A4C Keskikaiutin svh. 159 /pari
Simex Oy:n täyttäessä 50 vuotta tarjoamme ainutlaatuisen juhlamalliston. jousiliitin Bassoelementti..................2 x 6,5" Terminaali .................
Järeään high-end -settiinkin voi kuulua kuvaa tuottava ohjelmalähde ja vaikka projektori valkokankaineen, vaikkei äänikanavia olisikaan kuin ne kaksi. Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaistilauksen hinta. Osalle väkeä suolaa on vain liikaa, ja monipuolisuuden kääntöpuoli, monimutkaisuus, tekeekin aiheesta epämiellyttävän. Hifimaailma ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/ kotiteatteri -paneeliin
Samu Saurama
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Mikään tästä tekniikasta ei suurelle yleisölle olisi ollut muuta kuin osa viihdyttävän tieteiselokuvan ilmapiiriä esimerkiksi vuonna 1980. Hyvä kaksikanavainen laitteisto toimii myös mukavana elokuvien äänen toistajana. Tallentava digiboksi, useita erilaisia digitaalisoittimia, tietokone tai pari ja ainakin kottikärryllinen kaapelia. LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Performance Magazines Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6404 Faksi 010 778 6401 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi AVUSTAJAT Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen, Mikko Järvikivi, Antti Kelloniemi, Samu Mielonen, Mikael Nederström, Risto Niska, Jani Pesonen, Klaus Riederer, Ilkka Rissanen, Petri Teittinen, Pekka Tuomela MITTAUKSET Risto Niska Klaus Riederer ULKOASU DDM Group Oy ILMOITUSMYYNTI Teppo HirviKunnas Puhelin: 010 778 6403 teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400 (arkisin klo. Jokainen tavallaan. Hifimaailma julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamiltaan aihealueilta.. 8-16) Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) Tai lehden palvelukupongilla TILAUSHINNAT 6 kk kestotilaus 32 12 kk kestotilaus 59 6 kk määräaikaistilaus 34 12 kk määräaikaistilaus 62 Ulkomaantilaukset +24 Vuosikerta: 8 numeroa 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Onneksi harrastaa voi ilman sen seitsemää kaukosäädintä ja kahdeksaa kanavaa. Audyssey, HDMI 1.1 ja HDMI 1.3, TS-SR875E ja Reon HQV, suorat lainaukset lehden ensimmäisestä testistä, olisivat pitäneet katselijat tyytyväisinä omalta osaltaan. PAINOPAIKKA
Hifimaailma
Me elämme tieteisaikaa
Tekniikasta innostuneen kotiteatteristin pyhimmässä huoneessa voi elektroniikkaa olla sellainen läjä, että sillä olisi kalustanut pienemmän budjetin sci-fi-elokuvan muutama vuosikymmen sitten. Tilaus voidaan katkaista tai peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupongilla. Kun peruslaitteistoon lisätään DVD-soitin, niin ollaan paljon lähempänä järeän kotiteatterin äänenlaatua kuin television omien kaiuttimien onnetonta köhinää. Päätoimittaja
ISSN 1796-6507
Hifimaailma on myös arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Niin, ja tietysti järeä, ominaisuuksia pullisteleva AV-vahvistin. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja katkaise tai peruuta tilaustaan. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää yhtiömme suoramarkkinointiin ellei tilaaja sitä erikseen kiellä. TEKSTISISÄLTÖ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti. Tuoreet innovaatiot ja uudet ominaisuudet saavat tietyt harrastajat pyyhkimään suupieliään. Tämän numeron perushintaisten CD-soittimien vertailutesti osoitti, että yksinkertaisessa järjestelmässä hyvää äänenlaatua voi saada erittäin kohtuullisella rahallisella panostuksella. Ja silloin kun ei touhua omien levyjensä ja laitteidensa parissa voi vaikka keskustella muiden harrastajien kanssa nettifoorumien räiskyvillä palstoilla. Onneksi hifiharrastuksessa on niin kamalan monta vivahdetta, että jokaiselle riittää kiinnostuksen kohteita. Hyvään sci-fiin, cyberpunkkiin erityisesti, kun kuuluu olennaisena osana myös tunnelmaa luova termistö. Nyt se on kotiteatteriharrastajalle elämän suola omissa hyppysissä.
LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
Kenelle tämä aikakausi sopii
Ihmiset kokevat kukin jonkin tietyn määrän suolaa sopivaksi omaan makuunsa. Julkaisemamme artikkelit on tarkastettu, mutta emme takaa niiden virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Elokuvan jatko-osassa aineisto voidaan jo pakata häviöttömästi, ja se siirtyy langattomasti AV-keskusyksikölle serveriltä. Tarjolla on monenlaisia makuvivahteita tyydyttäviä soinnillisia luonteenpiirteitä. Näin on myös tämän mainitun audiovisuaalisen sci-fi-suolan kanssa. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun
Päätteen kerrotaan ajavan kavahtamatta myös alhaisen Lisätietoja: AH-Hifisystems Oy, puh. Ne soveltuvat suunniteltu häiriöiden minimoiminen mielessä. 24bit/ Vahvistimen esikuvana valmistaja pitää 30 vuotta sitten esiteltyä 192kHz DA-muuntimella soitin purkaa myös MP3- ja WMA-tiedostot. Digitaali- ja ensimmäistä erillislaitteistoaan kokoavalle tai vaikka pidemmälle analogipiireille on erilliset virtalähteet, ja pyöritinkoneiston sekä näytön ehtineen harrastajan kakkoslaitteistoon. www.nadelectronics.com
Everybody needs a PAL!
Tivoli Audio
TM
PAL 199,Maahantuoja: TA Distribution Finland Oy · puh. 09-662 062 · info@tadistribution.fi · www.tadistribution.fi
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. NAD 3020:a, joka sai pitkän elinkaarensa aikana nimeä laadukkaana, Titaanin ja mustan värisenä saatavat laitteet maksavat 299 euroa mutta edullisena integroituna. musiikille tärkeän dynaaminen tehon noustessa 90 wattiin 8 ohmin kuormalla. (09) 696 2030, impedanssin kaiuttimia. ohjauselektroniikka on sijoitettu kauas herkistä digitaalipiireistä. Jatkuvaksi tehoksi ilmoitetaan 40 wattia (vahvistin) ja 249 euroa (CD-soitin). Linjatuloja on 7 kappaletta, joista yksi sijaitsee www.ah-hifisystems.fi, Hifimaailma_215x147,5_311007:Hifimaailma_215x147,5 18.10.2007 15:52 Page 1 etulevyssä nopeaa liittämistä varten. ParivaljaKKo PiKKurahalla
NAD kutsuu C 515BEE -CD-soitinta ja integroitua C 315BEE Vahvistimen pariksi suunniteltu C 515BEE -äänilähde on -vahvistinta budjettiluokan referenssilaitteiksi
Menetelmällä paneelin valovoima voidaan puolittaa kuvanlaadun kärsimättä, mikä tuplaa paneelin eliniän. 70 000 riitaa ratkaissut lautakunta on sitä mieltä, että kodinkoneen on aina kestettävä vähintään kaksi vuotta. Itsevalaisevien OLED-paneelien etuna on pienen koon lisäksi hurja kontrastisuhde. Paketteineen televisio on niin suuri, että mannerten välillä se liikkuu ilmateitse ainoastaan jumbojetin keulassa sijaitsevassa ruumassa. Hyvän kontrastin selittää dynaamisesti kuvan mukaan säätyvä Advanced Iris 2 -teknologia, joka voidaan asettaa myös käsin. (020) 742 1200, www.sony.fi
10
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Esimerkiksi Sharpin mukaan OLED-paneelin elinikä on vain kolmesta neljään vuotta. Myöhemmin julkaistava Pro HD -versio tulee sisältää myös 1080p-yhteensopivan HDMI-liitännän. Myös kuluttajamarkkinoille tarkoitettu ruutu maksaa 150 000 dollaria Kodinkoneiden kestettävä vähintään 2 vuotta Kallis tuotemerkkikään ei takaa pitkää käyttöikää, vaan kodinkoneiden elämä on alati lyhentynyt. Materiaalin tarkkuus muutetaan kuitenkin laitteessa 640x480-tarkkuuteen. Mitä uudemmasta tuotteesta on kysymys, sitä pienempi vika voidaan katsoa virheeksi. Valmistajan televisioista tuttu Bravia Engine -prosessori muun muassa poistaa heikkolaatuisesta materiaalista kohinaa. UUTISET Hifimaailma TESTI
OLED-paneelin elinikä kasvaa Sekä Samsung että Sony esittelivät tammikuun CESmessuilla OLED-televisioiden prototyyppejä. Kuva siirtyy joko lähiverkon välityksellä kodin tietokoneisiin, internetin kautta maailman ääriin tai kännykkäverkossa (3G) mobiililaitteisiin. Vikatapauksissa ongelmallisimpia ovat muun muassa 35 vuotta vanhat kodinkoneet, televisiot ja muut elektroniikkatuotteet, kertoo kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg. Slingbox Solo kytkeytyy yhteen kuvalähteeseen ja maksaa 189,90 euroa. Toshiba ja Matsushita pidentävät nyt tekniikan elinikää. Mammutin valtavuudesta saa paremman käsityksen, kun kuulee sen leveyden 3,3 metriä. Laitteet ovat jo myynnissä. Tätä vanhemman laitteen rikkoutumisen syynä ei yleensä pidetä valmistusvirhettä. Lisätietoja: Sony Finland, puh. Projektorin suunnittelussa on otettu ympäristönäkökohdat huomioon; valmiustilassa VPL-VW40 kuluttaa ainoastaan 0,5 wattia, ja pakkausmateriaalikin on kierrätettyä. 24 vuoden käytön jälkeen kuluttajankin yleensä oletetaan osallistuvan korjauskustannuksiin. Kotona sijaitsevan laitteen ohjaus tapahtuu Slingboxin IR-lähettimellä. Slingbox Pro:ssa on myös sisäänrakennettu DVB-T-viritin. Lisätietoja: www.verkkokauppa.com, www.slingmedia.com
huoKeamPi sxrD-tyKitin
Sonyn edullisin SXRD-tekniikkaan nojaava projektori tottelee nimeä VPL-VW40. Käyntiääneksi Sony ilmoittaa 22 desibeliä. Aikaisempi ennätys oli Sharpin nimissä 108tuumaisella LCD-mallilla. Lahjomalla leirin vaihtoon Saksalainen Saturn-kauppaketju houkutteli HD DVD -soittimen aikaisemmin hankkineita erikoisella vaihtotarjouksella. Etumatkaa kokokisailuun Panasonic otti CES-messuilla ison askeleen 150tuumaisella plasmatelevisiollaan parantaen kokoennätystä useamman mallisukupolven edestä. Neljää laitetta tukevan Slingbox Pron hinta on 298,90 euroa. Tavallisen värikalibroinnin lisäksi Real Color Processing -toiminnolla voi tarkkaan vaikuttaa haluttuihin värisävyihin. Sony itse antaa esimerkkinä mansikan värin korjauksen ilman, että vaikutus ulottuu ihonväriin. Kampanjassa luvattiin 499 euron Sonyn BDP-S300S -soittimesta 150 euron alennus, jos asiakas toi vaihdossa HD DVD -soittimen. Laitetuen luvataan kasvavan jatkuvasti, mutta heti kättelyssä onnistuu ainakin Topfieldin, Procasterin ja Kansalaisboksin totaalinen käskytys. Harkon ulkoinen olemus ei anna mitään vinkkiä laitteen kyvyistä, mutta toimintaperiaatteen voi kiteyttää yhteen lauseeseen: kuvalähteen yhteyteen asennetun Slingboxin avulla saman lähteen katselu ja ohjaus onnistuu etänä lähes reaaliajassa. Ottaen huomioon, että kyseisen soittimen yleinen hintataso Saksassa sijoittuu muutenkin alle 400 euron, ei valtavalle yleisöryntäykselle välttämättä ollut perusteita.
slingbox singahti suomeen
Yhdysvalloissa vankan käyttäjäkunnan saavuttanut Slingbox on saapunut virallisesti myös Suomen markkinoille. Kohtuullisena korjausaikana lautakunta pitää kahta viikkoa. Rikkoutuneen laitteen aiheuttamaa kauppiaan ja kuluttajan välistä nokkapokkaa sovittelee kuluttajariitalautakunta. Huhtikuussa myyntiin tulevan projektorin Suomen suositushinta on vielä avoin, mutta jotain osviittaa antanee 2 999 dollarin jenkkihinta. Koon myötä paneelin tarkkuus nelinkertaistui lähes 9 miljoonaan pikseliin (4096x2160). Jos kuva halutaan siirtää internetin välityksellä etälaitteelle, tarvitaan yhteydeltä vähintään 256kbps:n upstream-nopeus. Sillä voidaan siis ilman erillistä maksua katsella vaikka digiboksin näyttämää suoraa TV-lähetystä. Teräväpiirtosoittimista ja Playstation 3:sta saatavan 1080p24-signaalin luvataan toistuvan vaivatta. Paneelin tarkkuus on isoveljien tapaan 1920x1080 kuvapistettä kontrastilukemien huidellessa 15 000:1:ssä. Toisen sukupolven Slingboxit tukevat myös 1080i-teräväpiirtolähetyksiä komponenttiliittimien kautta. Yhteistyönä kehitettyyn 20,8-tuumaiseen paneeliin on lisätty metallikalvo, joka parantaa valon kuljettamisen hyötysuhdetta OLEDelementeistä television lasipintaan. Nopeuden kasvaessa kuvanlaatukin toki paranee
(09) 605 080 www.audiostar.fi
Palvelemme: ma pe 10 18 la 10 14
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 11. Valitettavasti käytetyt tekniikat poikkesivat toisistaan oleellisesti, joten yhteensopivuutta ei sovi odottaa. LG:n valikoimista löytyy myöhemmin tänä vuonna sisäänrakennetuilla lähettimillä varustettuja LCD-malleja (LG71sarja) sekä lisävarusteilla langattomaksi päivitettäviä plasmoja (PG70-sarja). Neljällä eri värivaihtoehdolla (tummansininen, musta, pinkki ja shampanja) saatavat mallit maksavat 5999 euroa. langaton teräväPiirto tulossa
Suuret televisiovalmistajat esittelivät omia näkemyksiään langattomasta televisiosta Las Vegasin CES-messuilla. Lisäksi se toistaa suojaamattomia AAC-tiedostoja. Molemmille luvataan 20 tuntia toistoaikaa ja helppo kappaleiden siirto soittimeen ilman lisäohjelmia. Langattomia ominaisuuksia sisältämättömätkin televisiot saa irti johtoviidakosta AMIMONin WHDI-teknologiaan nojaavalla Belkin Flywirellä. Television HDMI-tuloon kytkettävä pienikokoinen laite tukee kuuden kuvalähteen lähetystä pakkaamattomana 1080p-tarkkuudella. Lisätietoja: www.creative.com
Vinyylisoittimien aatelia
Michell GyroSE
( ilman äänivartta ) alkaen
1.750
Michell TecnoDec Michell GyroDec
( ilman äänivartta ) alkaen ( ilman äänivartta )
2.100
alkaen
1.100
Eerikinkatu 8 00100 Helsinki puh. Kuulokkeiden liittäminen on toki myös mahdollista. Kantamaksi ilmoitetaan kotikäyttöön varsin riittävä 30 metriä. Panasonicin ratkaisu perustuu SiBEAMin kehittämään WirelessHD-standardiin, joka mahdollistaa pakkaamattoman signaalin viennin kuvalähteen ja plasmatelevision välillä. Langaton lähetin sijaitsee erillisessä laitetelineessä, johon esimerkiksi Blu-ray-soitin kytketään. Toisessa päässä 60 gigahertsin taajuudella toimiva vastaanotin on integroitu televisioon. Kesällä myyntiin tulevan Flywiren hintaluokaksi arvioitiin alle 600 dollaria.
tasKusoitin Kaiuttimella
Creative helpottaa kuulokekorvista kärsivien elämää sisäänrakennetulla kaiuttimella varustetuilla Zen Stone- ja Zen Stone Plus -MP3-soittimilla. Puhdasverisenä MP3/WMA-soittimena toimivaan Zen Stoneen Plusversio lisää näytön, FM-radion, äänentallennuksen, ajanotollisen kellon sekä taajuuskorjaimen. Molemmat käyttävät 802.11n-WLAN-tekniikkaa, jolla kantamaksi saadaan valmistajan mukaan noin 15 metriä. Ensin mainittu on saatavilla gigan tai kahden, jälkimmäinen kahden tai neljän gigan tallennustilalla
Painoa uutuudella on ainoastaan 18,6 kiloa - noin puolet aiemmista malleista. Arpaonni suosi Ilpo Harkiota Helsingistä. Perinteinen kaksikanavainen hifi oli myös aihealueeltaan selkeästi kaikkein lähimpänä sydämiä, mutta lukijat haluavat lehden seuraavan myös kaikkea uutta tekniikkaa. Päätös näkyi myös levyjen myynnin suhteessa tammikuussa, kun Blu-ray nappasi 93 prosentin osuuden teräväpiirtokaupasta. Aihealueena taulutelevisiot ohittavat tykit selvällä marginaalilla, ja televisioita tullaankin tänä vuonna ottamaan testiohjelmistoon. Helmikuussa myyntiin tulevan EMP-400W:n optiikka ei tule halvalla - projektorin hintaluokka on noin 1 500 euroa. Project Kuro luo olemattoman mustan Las Vegasin CES-messujen hulinassa Pioneer esitteli ohuen, täydelliseen mustaan kykenevän plasmatelevision. Vaikka valinnan mahdollisuus onkin tärkeää, on tilanne synnyttänyt inhoreaktion ja hidastanut teräväpiirtolevyihin siirtymistä. Warner paransi Blu-rayn asemaa Blu-rayn ja HD DVD:n välinen teräväpiirtotaisto koki merkittävän taitteen, kun Warner ilmoitti julkaisevansa elokuvia vain Blu-ray-formaattiin. Pakatun musiikin jakelu lailliseksi Italiassa Italian parlamentti hyväksyi mahdollisesti epähuomiossa lain, joka sallii musiikin jakelun P2P-verkoissa, kirjoitti italialainen la Repubblica -lehti. Tosin kannettavista laitteista oltiin varsin yksimielisiä niitä ei lehden sivuille vieläkään kaivata. Pienikokoisessa kotiteatterihuoneessa kyvylle löytynee myös käyttöä. Alaspään mukaan ulkomaisen musiikin myynnin laskun syynä ovat kulutustapojen muuttuminen ja kaupan siirtyminen internetiin. Suosituin kotimainen levy oli Nightwishin Dark Passion Play yli 109 000 kappaleen myynnillä. Tilanne tasapainottui tammikuun lopussa asetelmiin 77 % 23 %. Se myös osoitti, että valtaosa pitää lehden sisältöä kiitettävänä. 50-tuumainen Project Kuro on ainoastaan 9 mm paksu, ja mustan taso on mittalaitteillekin liian alhainen havaittavaksi. Ominaisuudesta on hyötyä etenkin esitystiloissa, sillä esittäjä ei jää kankaan ja laitteen väliin varjojen aiheuttajaksi. Kultalevyn vaatimaan 15 000 kappaleen myyntiin ylsi vain neljä yhtyettä, kun vastaavan rajapyykin saavutti vuotta aiemmin 12 artistia. Hänelle lähtee palkintona Harman/Kardon HK970 -stereovahvistin. Warner valitsi Blu-rayn siitä syystä, että formaatti on menestynyt markkinoilla paremmin. Kiireinen voi ottaa laitteen matkaan heti sammutuksen jälkeen, sillä lamppu ei vaadi jäähdytysaikaa. 1280x800 pisteen laajakuvapaneelit perustuvat 3LCD-tekniikkaan, ja projektorilla saavutetaan 80 tuuman kuvakoko vain 88 sentin etäisyydeltä. Lisätietoja: www.epson.fi
Kiitos Palautteesta!
Tammikuussa järjestetty lukijakysely antoi arvokasta tietoa mielipiteistä. Pioneer julistaa samalla kontrastisuhdekilpailun päättyneeksi, sillä absoluuttinen musta tarkoittaa myös ääretöntä kirkkaimman ja tummimman esitettävän sävyn suhdetta. Molempia levyjä tähän asti tukeneen Warnerin mielestä paikallaan junnaava kahden formaatin olemassaolo ei palvellut kuluttajien intressejä. Studion uudet elokuvat tullaan julkaisemaan pienellä viiveellä myös HD DVD:llä toukokuun loppuun asti. Vaikka kalliiden high end -tuotteiden kokeilua moni kritisoikin sanallisissa palautteissa, yli puolta lukijoista aihe kiinnostaa keskimääräistä enemmän. Hönkää 170 watin lampusta irtoaa 4 000 tunnin edestä. Kokonaismyynti suomalaisartistit mukaan lukien pysyi jotakuinkin ennallaan noin 100 miljoonassa eurossa, arvioi Suomen Ääni- ja Kuvatallennetuottajat ry:n toimitusjohtaja Arto Alaspää. Ehtona jakelun laillisuudelle on epäkaupallinen käyttö ja musiikin heikennetty laatu. UUTISET Hifimaailma TESTI
Kotimaisen musiikin myynnin osuus kasvoi Ulkomaisten artistien myynti sujui takkuisesti Suomessa viime vuonna, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Bittivirran nopeudella ei juridisessa mielessä ole merkitystä, kun laki lisätään kirjoihin sellaisenaan. Kultalevyjä tehtaili 36 suomalaisartistia yhtä moni kuin vuonna 2006. Pattitilanteessa myös DVD-levyjen myynti oli kääntynyt laskuun. Nykyisellä asetelmalla Blu-rayn takana on 70 prosenttia studioista. Pimeässä katselutilassa syvä musta tuo paremman tunnelman lisäksi värien loiston hanakammin esiin.
valKoKangas täyteen alle metrin Päästä
Epsonin laajakulmaoptiikalla varustettu EMP-400W heijastaa suuren kuvan lähietäisyydeltä. Kotiteatterin komponentit jakoivat mielipiteitä: vaikka projektorivertailun valitsi moni suosikkiartikkelikseen, sijoittui se arvosanojen perusteella kiinnostavuudeltaan alimpaan kolmannekseen. Häviötöntä pakkausta laki ei kuitenkaan sallisi, sillä se on kaikkien mittareiden mukaan laadullisesti täysin alkuperäisen tasolla. Onneksi olkoon!
12
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Digitaalisessa muodossa olevien albumien lisäksi myös fyysisiä tuotteita ostetaan entistä enemmän netin kautta. Huonomman laadun merkityksen pohtiminen lienee jäänyt puolitiehen, sillä teknisesti laatu heikkenee, kun CD-levy pakataan MP3- tai vaikkapa AAC-muotoon. Pyrimme kuitenkin ottamaan kokeiluun entistä suuremman määrän myös edullisempia, hyvälaatuisia hifilaitteita. Määrä on ollut tasaisessa laskussa 2000-luvun alun jälkeen. Parhaana artikkelina tammikuun lehdessä pidettiin Gradient Helsinki -kaiutintestiä Yamahan retrohenkisten A-S2000- ja CD-S2000-erillislaitteiden testin sijoittuessa kakkossijalle
Kotiverkkoon ja internetiin liittyminen tapahtuu edelleen joko langattomasti (WLAN 802.11g) tai ethernetin välityksellä. lisäKontrollia KauKosäätimeen
Slim Devicesin viime syksynä ostanut Logitech aloitti vuoden esittelemällä tyylikkäästi muotoillun Squeezebox Duetin. Alkuperäisestä verkkosoittimesta Duet-malli eroaa ulkoisesti tyystin. Kaukosäätimessä on sisäänrakennettu kaiutin ja kuulokeliitäntä käyttöliittymän ääniefektejä varten. Äänilähdöistä vastaavat Wolfsonin DA-muuntimen perään sijoitettu analoginen stereo-RCA sekä optinen ja koaksiaalinen S/PDIF. B&W Liberty tulee myyntiin syksyllä. Ulkoisten häiriöiden vaikutusta vähennetään taajuushyppelyllä, joka valitsee vähiten ruuhkautuneen kaistan. Paketti koostuu CP1-ohjauspaneelista sekä XTW 8 -lattiakaiuttimista, XTW 2 jalustakaiuttimista, XTW Centre -keskikaiuttimesta sekä pallonmuotoisesta PVW1-subwooferista. Laajan formaattituen joukossa ovat muun muassa MP3, WMA ja FLAC. Uusimman tekniikan ansiosta kaikki tapahtuu valmistajan mukaan viiveettä ja cd-tasoisesti. Valmistajan mukaan nämä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa saattaa myös musiikintoistokäyttöön ohjelmistopäivityksellä. Valikkojen kahlaus tapahtuu iPodien tapaan rullaohjaimella. Tukevarakenteiset, alumiinista valmistetut kaiuttimet on varustettu viileänä toimivalla D-luokan digitaalipäätteellä. Näyttö on siirtynyt keskusyksiköstä kaukosäätimeen, joka osaakin kappaletietojen lisäksi esittää myös kansitaiteen. Squeezebox Duet löytyy kaupoista 399 euron hintaan.
moniKanavaa ilman Piuhoja
B&W:n tuore kotiteatterijärjestelmä käyttää langatonta tekniikkaa jokaiselle kanavalle. Erillisiä kömpelöitä lähetinyksikköjä ei tarvita. Hintatietoja ei vielä ole julkaistu.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
13. XT-sarjaan sijoittuva Liberty lähettää 5.1-järjestelmän lisäksi äänen kaksikanavaisena toiseen huoneeseen
C2Fine-LCD-paneeleita käyttävä Full HD -heitin käsittelee videota suorituskykyisellä Silicon Optix Reon-VX -prosessorilla. Valmistaja on ottanut huomioon myös harrastajien innon hienosäätöön, ja laitteessa onkin 33-tasoinen gammakorjaus ja monipuoliset asetukset värien viilaamiseen. 3LCD-pelaajien mielestä markkinoilla on liian suuri painotus kontrastisuhteen ja valotehon suuntaan. Kontrastisuhteeksi ilmoitetaan 13 000:1 automaattisen kirkkautta säätävän iiriksen avustuksella. Monivaiheisessa MusicPass-järjestelmässä verkkokauppaan on asiaa vasta, kun asiakas on ostanut 12,99 dollarin hintaisen poletin kivijalkaliikkeestä. Paksuutta sillä on vain 16,9 senttimetriä. www.idoblu.co.uk
viewsonic Kotiteatteriin
Tietokonenäytöistään paremmin tunnettu Viewsonic tavoittelee kotiteattereita Pro8100projektorilla. Q-AV-järjestelmän hinta on noin 950 euroa. Pimeässä katsovat voivat ekotilassa kasvattaa lampun elinikää 5 000 tuntiin. Tällöin melutason mainostetaan putoavan hiirenhiljaiseen 18 desibeliin. Sony BMG ilmoitti aikeistaan DRM-vapaan musiikin myymisestä tammikuussa, mutta sai kritiikkiä osakseen epäkäytännöllisestä myyntimallista. Viewsonic Pro8100 asettuu 2 800 euron hinnallaan varsin kilpailtuun luokkaan. Idoblu.co.uk on koonnut ominaisuudet yhteen taulukkoon. Sonyn, Warnerin, EMIn ja Universalin sekä 33 000 indie-yhtiön kanssa kappaleiden kokonaismäärä ylittää 3,1 miljoonaa. UUTISET Hifimaailma TESTI
Väritoiston hyvyydelle helppolukuinen mittari 3LCD-hankkeen takana hääräävät Sony ja Epson ehdottavat uutta tapaa mitata projektorien väritoistoa. Mukana on niin markkinoilta löytyviä malleja kuin vasta julkaistujen soittimien ennakkotiedoista napattua informaatiota. Kattavasta taulukosta ilmenee profiilin lisäksi muun muassa soittimien videodekooderin malli, linkit uusimpiin firmware-päivityksiin sekä tieto soittimen kyvystä purkaa tai lähettää bittivirtana eri ääniformaatteja. Color Brightness -menetelmässä mitataan yksittäisten päävärien maksimikirkkaus. Blu-ray-tiedot yhdeltä sivulta Blu-ray-soittimien viidakossa suunnistaminen voi useiden profiiliversioiden vuoksi tuntua hankalalta. Tasopinnaltaan litteät elementit säteilevät ääntä 180 asteen kulmassa eteenpäin, mikä parantaa valmistajan mukaan kotikatsomon laidoilla istuvien kuuntelukokemusta. Ohuen rakenteen lisäksi kaikki kotiteatterin etukanavat sisältävä pääkaiutin voidaan teleskoopin tapaan levittää esteettisesti sopivaksi 3750-tuumaisen television kanssa. Sekä takakaiuttimilla että ilman saatava Q-AV käyttää NXT:n ohutkaiutintekniikkaa yhdistettynä laajan säteilykeilan BMR-elementteihin (Balanced Mode Radiator). Amazonista tuli ensimmäinen suojaamattoman musiikin verkkokauppa, johon jokainen suuri levy-yhtiö on ottanut osaa. Menetelmän kehittäjät lähettävät testaustavan standardeista päättäville elimille. Mittaustulos ilmoitetaan valotehon tapaan lumeneina. Color Brightness täyttää vakavan aukon laitteiden speksilistassa. Amazon ilmoitti kuitenkin eilen, että Sonyn tarjonta tulee saataville myös Amazon MP3 -musiikkikauppaan. Lisätietoja: Kruunuradio, puh. Piuhojen piilotus onnistuu lisävarusteena saatavalla kourulla, ja elektroniikan voi kätkeä näkyvistä kaukosäätimen komennot välittävällä infrapunalähettimellä. (09) 6840 0010, www.kruunuradio.fi, www.qacoustics.co.uk
14
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Optiikka on täysin motorisoitua lens shiftin tarjotessa säätövaraa ±75 % pysty- ja ±5 % vaakasuunnassa. Sony mukaan Amazonin verkkokauppaan Amazon on alansa ensimmäisenä saanut napattua viimeisenkin suuren levy-yhtiön suojaamattoman musiikin verkkokauppaansa. Zoomin laajuus on 1,6-kertainen. Lisätietoja: www.viewsoniceurope.com
solaKKaa Kotiteatteritoistoa
Brittiläinen Q Acoustics tuo huhtikuussa markkinoille kotiteatterin kaiutinjärjestelmän, jonka suunnittelun päätavoitteena on ollut integroituminen sisustukseen äänenlaadun kärsimättä. Sonyn kauppaan jo siirtämä 200 000 raidan valikoima sisältää merkin suosituimpia artisteja. Jos laite kykenee esittämään sekä punaisen, vihreän että sinisen yhtä suurella intensiteetillä kuin valkoisen, voi käyttäjä olla varma värien oikeellisuudesta. HDMI v1.3 -tuloja on kaksi kappaletta, ja vanhat tutut analogiset liitännät VGA- ja komponenttiliitäntää myöten ovat myös löytäneet tiensä takapaneeliin. Pakettiin kuuluu myös seinäasennettava, niin ikään litteä, subwoofer 120 watin vahvistimella. 160 watin lampulla tykityksen iloa riittää 2 000 tunniksi 1 000 ANSIn valovoimalla
Ne eivät kuitenkaan ole käytettävissä samaan aikaan.
Denonin, Onkyon, Pioneerin ja Yamahan alkuasetukset voidaan tehdä automaattisesti mikrofonin avulla. Siinä missä ennen riitti, että signaali puretaan ja syötetään edelleen kaiuttimille sopivalla voimakkuudella, vaaditaan nykyään mitä monipuolisimpia mediaominaisuuksia. Eniten tästä kärsivät kaiutinliitännät, joihin johdon pujottaminen voi kirvoittaa ilmoille voimasanan jos toisenkin. Suoraan paketista nostettuna Onkyon hdmi-kuvaruutuvalikot ovat oletusarvoisesti kytketty pois päältä, mikä on typerää, sillä jotta kuvan saisi näkymään myös hdmi-liitännästä, tulee joko kytkeä rinnalle toi-
nen videoliitäntä tai kytkeä hdmi-monitorointi aktiiviseksi etulevyn näytön ja kursoripainikkeiden avulla. Valkoisia pölkkykirjaimia tummalla taustalla tarjoilee enää Pioneer ja Rotel. Pioneerin kapula on suoranainen surkeuden huipentuma. Vahvistimien rooli on vuosien saatossa laajentunut selvästi. Yamahan ja Denonin säätöjen tekemiseen tarvitaan myös hieman muita enemmän näppäimen painalluksia, mikä saattaa ajan mittaan ärsyttää.. Perusasetusten teossa yksinkertainen toteutus on valttia, mutta kyllä Denonin, Onkyon ja Yamahan hiottu graafinen käyttöliittymä on karkkia silmälle, eikä hienoa ulkoasua ole saavutettu käytettävyyden kustannuksella. Näppäimet on survottu tiheisiin riveihin rinta rinnan, ja jos tämä ei vielä hankaloita säätimen käyttöä riittävästi, niin säätimeen on printattu eri väreillä tekstiä lyhyen novellin verran. Onkyon peukalo-ohjattava kursoritatti saattaa ensi alkuun tuntua epämääräiseltä, mutta hetken ihmettelyn jälkeen käskyt menevät perille hapuilematta. Ei, ei kaukosäädintä näin toteuteta!
Yamahaan voidaan kytkeä myös Presenceetukaiuttimet, joilla pyritään avartamaan etualan äänentoistoa.
kuvaruutuvalikoiden syövereissä
Kun liitännät on tehty, on laitteen perusasetusten teon vuoro. Selkeintä päätä edustaa Onkyon ja Pioneerin hakemistopuu, kun taas Yamahan monihaarainen käyttöliittymä on ajoittain suorastaan sokkeloinen. Usb- ja Ethernet-liitännät ovatkin jo tuttu näky kotiteatterivahvistimissa, ja tämän testiviisikon laitteista ne kuuluvat Denonin, Pioneerin ja Yamahan valikoimaan. Kaiutinliittimien määrä vaihtelee testilaitteiden välillä. Onneksi vahvistimen mukana toimitetaan myös perinteiseen tapaan toteutettu kakkossäädin, jossa on yleisimmin tarvittavat painikkeet. Kotiteatterin hämärässä myös taustavalaisu on ehdoton ominaisuus, jota ilman ei yhtäkään säädintä tulisi valmistaa. Kaikki näppäimet ovat myös taustavalaistuja, joten oikean valitseminen käy vaikka säkkipimeässä. Ergonomisen painajaisen kruunaa shift-painike, joka pakottaa käyttämään kahta kättä tärkeittenkin komentojen antamiseen. usein myös subwooferin taso kaipaa hienosäätöä.
kaameita kapuloita
Toimintoja pullistelevan kotiteatterivahvistimen komentaminen tapahtuu lähes yksinomaan kaukosäätimellä, joten sen toteutuksesta tuskin voisi tehdä liian yksinkertaista ja selkeää. Ehdottomasti helpoimmalla pääsee, kun kaiutinjohtoihin ruuvaa tukevat banaaniliittimet, jotka sujahtavat mukavan vaivattomasti naparuuveihin, kunhan niitä suojaavat tulpat vain ensin poistaa. Denonin elektroluminesenssi-kosketusnäytöllä varustettu säädin puolestaan on ihan hyvä idea, mutta käytännössä pienten merkkien sohiminen vähänkään paksummilla nakkisormilla tuottaa tuskaa. Yamahaan ja Denoniin voidaan kytkeä peräti yhdeksän kaiutinta. Rotelin säätimen tuntuma on erittäin heikko, ja puolia painikkeista peittää täysin turha luukku, joka vain hidastaa käyttöä. Ne onnelliset, joilla on varta vasten harrastukselle pyhitetty kuunteluhuone ovat sitten tapaus erikseen. Rotel on myös joukon ainoa 5.1-kanavainen laite, eli jos takakeskikanavat haluaa käyttöön, on sen kaveriksi ostettava erillinen päätevahvistin. Yamaha käyttää ylimääräistä paria pääkaiuttimien yläpuolelle sijoitettaviin Presence-efektikaiuttimiin, kun taas Denonin ideologian mukaan musiikinkuunteluun ja elokuville tarvitaan omat, hieman eri paikkoihin sijoitetut takakaiuttimet. Denonin, Pioneerin ja Onkyon saa käyttökuntoon ilman kuvaruutuvalikoitakin, mutta suositeltavaa se ei ole, sillä säädettävää on paljon, ja television tai videotykin ruudulla operaatio on montaa kertaluokkaa tuskattomampi. Rotel hyväksyy myös haarukkaliittimet. Kaikki vahvistimet näyttävät kuvaruutuvalikot myös hdmi-liitännästä, mutta vain Denon miksaa tekstit nätisti elokuvan päälle katkaisematta toistoa. Denonin, Pioneerin ja Rotelin säätimien suunnittelijat ovat sen sijaan aasinhattunsa an18 HIFIMAAILMA | 2 | 2008
sainneet. Menneiden vuosien tökerön-karkeat kuvaruutuvalikot ovat jo pääosin historiaa. automaatti on melko tarkka, mutta täydellistä lopputulosta halajavien on syytä tarkastaa kaiuttimien etäisyydet. Muut vahvistimet pimentävät tylysti kuvan ja mykistävät äänen säätöoperaation ajaksi. Niin tai näin, jos monilla on ongelmia löytää viidelle kaiuttimelle sopiva paikka, niin mitenköhän käy seitsemän tai yhdeksän kanssa. Kahden tonnin hintaluokassa kaukosäätimeltäkin on jo oikeus odottaa enemmän, ja on ilahduttavaa että edes pari valmistajaa on hoksannut miten säädin suunnitellaan oikein. Kun toimintoja on valtaisa määrä, on valikoissa väkisinkin paljon tavaraa. Denonissa on jopa kaksi usb-liitäntää, toinen etu- ja toinen takapaneelissa. VERTAILUTESTI AV-VIRITINVAHVISTIMET 1 7002 000 TESTI
tilaan. Onkyon ja Yamahan säätimet ovat molemmat varsin kookkaita, mutta niiden painikkeet on fiksusti sijoiteltu ja riittävän suurikokoisia
Tämä jos mikä on sitä paljon puhuttua plug&playta!
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 19
automaatilla tai ilman
Harrastajanäkökulmasta tarkastellen alkuasetusten tekeminen voi olla jopa hauskaa, kun taas tavallinen tallaaja ei välttämättä nauti konttailusta ristiin rastiin kuunteluhuoneen lattialla mittanauha suussa. kaukosäätimien toteutus vaihtelee hyvästä kelvottomaan. Käyttöönottoa voidaan helpottaa mikrofonin avulla tehtävillä automaattiasetuksilla, mikä kuuluu kaikkien
vahvistimien varusteluun Rotelia lukuun ottamatta. Arvoja on myös helppo korjata itse käsin jälkikäteen. Subbarin säätöjä tosin jouduttiin korjaamaan jokaisen vahvistimen kohdalla. Operaatio on yksinkertainen: asetetaan mikrofoni sohvalle korvan korkeudelle ja käynnistetään mittaukset. Operaatio on ohi muutamassa minuutissa, ja vahvistin ehdottaa kaiuttimille etäisyyksiä, tasoja ja ko-. Yamaha ja Onkyo selvisivät nekin varsin hyvin, mutta subwooferin tason säätö ja etäisyys menivät jonkin verran pieleen. Hyvin akustoitu ja symmetrinen huone on automaateille helppo nakki, mutta tavallisessa niukasti kalustetussa olohuoneessa tuloksiin syntyi selvää hajontaa. Kun dhcp on kytketty päälle, vahvistimet nuuskivat tarvittavat ip-osoitteet automaattisesti, jonka jälkeen laite on suoraan käyttökunnossa. Mittanauha paljastaa kaikilla myös poikkeamia muiden kaiuttimien etäisyysmittauksissa, mutta se vaikuttaako alle puolen metrin, eli reilun yhden millisekunnin erot viiveissä kuuntelunautintoon, jääköön kunkin oman harkinnan varaan. Uudet hd-ääniformaatit eivät vaadi mitään erikoisia temppuja, vaan niille riittää kanavatasapainon säätö, kaiuttimien kokovalinta ja viiveiden määrittäminen, eli täysin samat alkuaskareet mihin on tähänkin mennessä totuttu.
Nettiradioaalloille
Nykypäivänä on trendikästä kytkeä kaikki laitteet aina jääkaappia myöten Internetiin, joten miksipä ei vahvistintakin voisi liittää Ethernetkaapelin jatkoksi. Taustavalaistut ja selkeät Onkyon ja Yamahan säätimet ovat joukon parhaimmistoa, kun taas toista ääripäätä edustaa sekava Pioneerin ohjain.
Pioneerin valikot ovat perinteisen askeettisia, kun taas Denonin valikoiden kaltaiset graafiset käyttöliittymät ovat yleistymässä nopeasti.
kaikissa vahvistimissa on neljä hdmi-tuloa ja yksi lähtö. Denonin Audyssey ja Pioneerin mcacc ylsivät lähimmäs itse desibelimittarilla toteamiani arvoja. Nettiyhteyksien virittäminen laukaisee kirjoittajassa poikkeuksetta lähes paniikki-ahdistukseen verrattavissa olevan olotilan, joten yllätys (ja helpotus) oli melkoinen, kun vahvistimet loivat yhteydet kuin itsestään. Testisignaalit kajahtavat ilmoille niin voimakkaina, että kannattaa joko poistua huoneesta tai suojata kuulo. Pioneerissa, Denonissa ja Yamahassa on myös verkkoliitin, jonka kautta voi kuunnella internetradiota tai siirtää musiikkitiedostoja kotitietokoneelta.
koasetuksia
Teräväpiirtoaikaan siirtyneiden puolestaan ei tarvitse enää skaalainmurheilla päätään rasittaa, sillä kuva voidaan syöttää sellaisenaan levyltä näyttölaitteelle.
Ominaisuudet
Denon Onkyo avR-3808 TX-sR875e Vahvistinkanavien lukumäärä 7.1 7.1 Etulevyssä asetusten tekoon tarvittavat painikkeet Kuvaruutuvalikot / näkyvät myös hdmi-liitännästä / / Oppiva/ohjelmoitava kaukosäädin / / Makro-toiminto kaukosäätimessä Monihuonetoiminto Internet-radio Kuva- ja äänitiedostojen toisto verkon yli tietokoneelta Automaattiasetukset mikrofonin avulla Automaattinen huonekorjain mikrofoniasetusten yhteydessä iPod-ohjaus / vaatii lisävarusteena myytävän telakan Lisävarusteena myytävän iPod-telakan malli ASD-1R DS-AX1 Säädettävä jakotaajuus pieniä kaiuttimia käytettäessä Analogisen videosignaalin muunnos hdmi-liitäntään Vahvistin toistaa myös äänen hdmi-liitännästä Hdmi-liitännän versio 1.3a 1.3a Videoskaalain: 720p/1080i/1080p // // Dolby Digital EX / Pro Logic IIx / / Dts ES / dts neo:6 / dts 96/24 // // Dolby True HD / dts HD Master Audio / / THX-hyväksyntä Ultra 2 Pioneer Rotel Yamaha vsX-LX70 RsX-1058 RX-v3800 7.1 5.1 7.1 / / / / / IDK-90C YDS-10 1.3a 1.1 1.3a // // // / / / // // // / / / Select 2 . Monissa täyden teräväpiirron FullHD-televisioissakin dvdkuvan skaalaaminen 1920x1080 kuvapisteen takeltelee, joten ulkoisella skaalaimella kuvan laatuun voidaan saada tuntuva parannus. Sahalaitoja tai väpätystä ei näkynyt, ja muutenkin kuva oli miellyttävän eheän ja yhtenäisen oloinen. Yhteyden muodostus vie hetken, ja vain parin näppäimen painalluksen takana ovat tuhannet radioasemat ympäri maailman. Syynä tähän on hdmi: n tuoma mahdollisuus luopua scart-liitännän käytöstä. Ominaisuus lämmittää ainakin niitä, joiden kiintolevyt pullistelevat pakattua musiikkia.
vetävät video-ominaisuudet
Kotiteatterivahvistimissa on ollut runsain mitoin videoliitäntöjä jo useiden vuosien ajan, mutta vasta viime aikoina ne on saatu todelliseen hyötykäyttöön. Näyttölaitteena toimi Toshiban 52tuumainen lcd-televisio. Sama kolmikko tarjoaa myös mahdollisuuden kytkeä vahvistimen kotiverkkoon ja noutaa musiikkitiedostoja toistettavaksi suoraan tietokoneen kiintolevyltä. kunkin valmistajan telakka on omanlaisensa, eikä niitä voi käyttää ristiin.
tenkaan yltänyt. Muunnoksen laatu on suoraan riippuvainen signaalin lähtötasosta. Se, kannattaako vahvistimen skaalainta käyttää, riippuu kuitenkin täysin omasta näyttölaitteesta. Asemia voidaan hakea esimerkiksi lajityypin tai maan mukaan. Hyvälaatuinen skaalain ei irtoa pikkurahalla, joten halpojen laitteiden skaalausjäljen laadun voi usein perustellusti kyseenalaistaa. Kotimaisia asemia löytyi kellonajasta riippuen parinkymmenen molemmin puolin, ja vaihtelunhaluiset voivat siirtyä hetkessä vaikkapa Zimbabwelaisen radio Mabonakuden aalloille. Hyvin pärjäsi myös Yamahan Anchor Bayn skaalainpiiri, mutta aivan Onkyon tasoiseen suoritukseen se ei kui20 HIFIMAAILMA | 2 | 2008
Rotelia lukuun ottamatta kaikki vahvistimet osaavat myös ohjata iPod-tuoteperheen soittimia, mutta tähän tarvitaan lisävarusteena myytävä telakka. Videoskaalain kuuluu nykyään lähes jokaisen toistoketjun komponentin varustelistalle. VERTAILUTESTI AV-VIRITINVAHVISTIMET 1 7002 000 TESTI
Nettiradio kuuluu siis Denonin, Pioneerin ja Yamahan varustelistalle. Huonolaatuisin komposiittivideo kärsii suhteessa eniten, mutta käytännössä tämä tilanne koskee vain videonauhureita. Äänen laatu vaihtelee lähetteen mukaan, mutta kestää useimmiten vertailun Suomen radioaaltojen kautta välitettyyn materiaaliin. Nyt kaikki teatterin videokomponentit on helppo kytkeä vahvistimeen ja viedä edelleen hdmi-johtoa pitkin näyttölaitteelle. Käyttöliittymän toteutus on kaikissa hyvin samankaltainen, mutta Denonin ja Yamahan tarkka graafinen käyttöliittymä on selvästi miellyttävämpi käyttää kuin Pioneerin askeettinen vastine. Jokainen viisikon laitteista osaa muuntaa analogisen videosignaalin (komposiittivideo, s-video, komponenttivideo) digitaaliseksi. Paras yhdistelmä löytyy yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, joskus hyvinkin pian tai useimmiten pitkän pohdintakauden jälkeen. Rotelin, Pioneerin ja Denonin videopiirit eivät tarjoilleet näiden kahden veroista katseluelämystä, mutta silti ne kykenivät antamaan hyvän vastuksen Toshiban omalle skaalaimelle. Testissä vahvistimeen kytkettiin dvd-soitin, jolta syötettiin vahvistimelle 576i-dvd-kuvaa, jonka vahvistimen annettiin prosessoida 1080pformaattiin. Parasta skaalausjälkeä tarjoili Onkyon Silicon Optixin Reon HQV-piiri, joka päihitti selvästi Toshiban television oman skaalaimen
Pioneerissa, Rotelissa ja Yamahassa 5.1-otto se aivan normaalina liitäntänä muiden joukossa. Antotehot ovat varsin samaa tasoa, lukuun ottamatta Pioneeria joka jää melko selvästi muusta ryhmästä viisi kanavaa kuormitettuna. Erottelua ja yksityiskohtia on, mutta niitä ei alleviivata.
ÄÄNI
8½
Rotel
Musiikilla miellyttävä
Joka suhteessa leppoisan miellyttävä kuunnella. Mittaustuloksien valossa vahvistimien välillä ei ole suuria eroja. Pioneer seuraa hyvin vanavedessä, mutta äänenlaadultaan varsin kelpo Rotel jää hännänhuipuksi muita niukemman varustelun ja heikohkon n käyttötuntumansa johdosta.
8+
Pioneer
Tasapainoisen toimiva
Aavistuksen pehmeä ja verhoutunut ote tekee äänestä helpon kuunneltavan. Ainoastaan Onkyossa on kohtuullisen pienellä antoimpedanssilla varustettu kuulokeliitäntä. Selkein artikulaatio ja erottelu ovat poissa, mutta levollisesta otteesta huolimatta meno ei käy tylsäksi, vaan hyvä musiikki vetää mukanaan. Eron käytännön merkitys jää kuitenkin pieneksi, jos käytössä ei ole erittäin epäherkkiä kaiuttimia. Video-ominaisuudet ovat nekin varsin yhtenäiset. Laa-
dukkainta skaalausjälkeä tarjoaa Onkyo. Parannus äänen puolella ei ole yhtä selvä kuin kuvapuolella. Tässä vaiheessa kauko-ohjaimella ei vielä pystynyt säätämään äänenvoimakkuutta. Paperilla kuulostaa siis hyvältä. Stereokuva jää melko kaksiulotteiseksi ja suurpiirteiseksi, ja paksujen sointimattojen erottelu tuottaa jo pieniä ongelmia. Jokaisella on omat valintakriteerinsä ja painoarvonsa, joten en edes yritä esittää aukotonta totuutta, tai valita ainoaa oikeaa vahvistinta. Hyvillä kaiuttimilla, akustisesti toimivaan tilaan rakennetuissa teattereissa uudet ääniformaatit ovat kuin kirsikka jäätelöannoksen huipulla, se viimeinen silaus. Muiden liitännät ovat suuriimpedanssisia. Antotehojen erot ovat vähäisiä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Pioneerin jatkuva teho viisi kanavaa kuormitettuna on selvästi muita pienempi. Latistaa jonkin verran parhaiden äänitteiden elävyyttä, mutta antaa vastaavasti anteeksi heikompien puutteita. Onkyon lepotilan (standby) kulutus kuitenkin kasvaa huimiin yli sadan watin lukemiin, jos asetuksista aktivoidaan "HMDI Power Control"-toiminto. Tilassa on ilmavuutta ja hengittävyyttä tästä joukosta parhaiten. Ja sitä se on myös käytännössä. Ainoa rikka rokassa on oikeastaan pieni ylimpien alueiden karheus, joka syö hieman puhtautta ja läpinäkyvyyttä.
ÄÄNI
Poikkeuksellisen kiperä valinta
Tämän viisikon asettaminen paremmuusjärjestykseen osoittautui harvinaisen haastavaksi tehtäväksi. Monikanavaotto on av-laitteissa turvallisin liitäntätapa puristisen musiikinkuuntelijan hyvä-ääniselle soittimelle, koska sitä ei koskaan digitoida, kuten kaksikanavaotoille saatetaan tehdä. Denonin ja Pioneerin muuten hyvää kokonaiskuvaa verottavat niiden onnettomat kaukosäätimet. Kovin ilmavaksi ja avaraksi ääni ei aukea, mutta stereokuva on selkeä ja hallittu. Testattujen sähköverkosta ottama teho on kaikissa oletusasetuksilla tavanomaisella tasolla. Parhaiten lopputuloksen hahmottaa, kun arvostelu käydään läpi kategoria kerrallaan. Tällä ei kuitenkaan ole juurikaan vaikutusta käytännössä saatavaan äänenvoimakkuuteen, joka on muiden tasolla. Siinä missä kuvan laadun arvio perustuu aina selvästi nähtäviin seikkoihin, on äänen laadun arvostelu puhtaasti mielipideasia. Bassossa on hyvin sekä sävyjä että potkua, yläpää on aavistuksen mattapintainen, ja perusbalanssi on sen verran lämpimänä kallellaan, että luiden päälle riittää lihaakin. Jos nyt ei kamalan innostava niin hyvin helposti kuunneltava musiikista riippumatta.
ÄÄNI
8+
22
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Basson voima jää hieman vajaaksi sekä potkun että ulottuvuuden osalta. Tämä on kuin hyvä smoothie, pehmeän maukas ja täynnä aitoja sävyjä.
ÄÄNI
Mittaustulosten arviointi
Pääosin vain pieniä eroja Vahvistimien taajuusvasteet ovat tasaiset Denonin lievää diskanttivaimennusta lukuun ottamatta. Joukon käytettävyydeltään miellyttävin vahvistin on Onkyo, kiitos sen selkeiden ja havainnollisten kuvaruutuvalikoiden ja välittömästi kaukosäätimen komentoihin vastaavan kaukosäätimen. Monipuoliset toiminnot voivat olla innokkaan harrastajan elämän suola, mutta selkeyttä ja käytön loogisuutta arvostavan tekee viimeksi mainitun kanssa mieli lyödä testipaperiin käyttöliittymästä leima "Ala-arvoinen".
kuunteluarviot
Denon
SaMu SauraMa
Erottelua ja selkeyttä
Stereokuvaltaan avara ja tarkka. Muiden tulokset ovat tältä osin kunnossa Onkyon pieniä pääkaiuttimia käytettäessä riittävän rajoilla olevaa yliohjaustasoa lukuun ottamatta. Erottelukykyä piisaa, ja pienetkin yksityiskohdat käyvät selkeinä esille. Liitännöissä ja ominaisuuksissa vahvistimien välille ei synny suuria eroja, lukuun ottamatta Rotelia, josta puuttuu HD-ääniformaattien purku. Henkilökohtaisesti en voi sietää kirkkaasti ja kylmästi soivia vahvistimia, joten nostan Rotelin ja Onkyon testin kärkeen. Kanavien maksimimäärä on noussut 7.1:een, eli takana on nyt neljä kanavaa, joihin kaikkiin voidaan haluttaessa syöttää aidosti diskreettiä äänisignaalia. Perusolemus on erittäin puhdas ja neutraali aina lievään steriiliyteen saakka. Stereokuva on jo jonkin verran hengittävä, ja soittimien väliin jää luonnollisesti ilmaa. Bassossa on hyvin sävyjä, mutta ei viimeisintä tykitystä. Tarkkuus leimaa ääntä kaikissa muissakin suhteissa. Edellä mainittu vaikuttaa ainoastaan analogisiin linjaottoihin kytkettyihin laitteisiin. Muutenkin varustelista on perustasoa. Skarppi artikulaatio ja erinomainen läpinäkyvyys saavat hankalienkin äänitteiden mujuisimmat kiemurat aukeamaan.
ÄÄNI
8½
Onkyo
Neutraali ja potkiva
Bassoiltaan tymäkästi potkaiseva ja miellyttävän lämpimästi murahtava sointi. Erot eivät ole suuren suuria, mutta silti selvästi kuultavissa. Pioneerin verkkomuuntaja hurisee voimakkaasti vahvistinta kuormitettaessa ja sen tuuletin on käynnistyessään huomattavan äänekäs. Vaikka kokemusta avvahvistimista on kertynyt, testilevyn toinen raita oli loppumassa ennen kuin sain Denonilla musiikin soimaan. Pioneerin mittauksissa voimakkaasti hurissut tuuletin ei käynnistynyt testikuunteluissa kovemmillakaan voimakkuuksilla. Hdmi-liitäntöjä on kaikissa neljä, kaikki muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi, ja niissä on yhdysrakenteinen skaalain. Äänessä ei ole mitään ylimääräistä karheutta tai utuisuutta, mutta ei myöskään lämpöä tai elävyyttä. Lisääntynyt dynamiikka, parempi erottelukyky ja avoimempi äänimaailma ovat selvästi kuultavissa, ainakin hieman paremmilla kaiuttimilla. Ottojen mittaustulosten perusteella Pioneer kohisee muita enemmän ja sen säröarvot ovat suurehkot. Onkyo ja etenkin Denon sen sijaan jättävät käyttäjän kaivelemaan valikoita ja raapimaan päätään, jotta äänen saa kuuluville. Perussävy on neutraalista aivan hivenen miellyttävän lämpimään kallellaan. Kun kokonaisuus niputetaan yhteen, testin kärkikahinoihin ja kiitettävään loppuarvosanaan yltävät Onkyo, Denon ja Yamaha. Varsinaista epämääräisyyttä tai suttuisuutta ei ole, yksityiskohtia korostavat ääriviivat vain puuttuvat. VERTAILUTESTI AV-VIRITINVAHVISTIMET 1 7002 000 TESTI
suuren kapasiteetin levyjen ansiosta käytössä rutkasti enemmän tallennustilaa, jolle ääni voidaan säilöä häviöttömästi pakattuna. Perussävy on neutraali, ei lämmin, mutta hieman pehmoinen. Erottelukyky on hyvää tasoa sekä yksityiskohtien että stereokuvankin suhteen. Onkyon suuri tehonkulutus pistää silmään, sillä vahvistin rohmuaa peräti 120 wattia tyhjäkäynnillä, kun hdmi power control -toiminto on kytkettynä. Vaatimattomammissa teattereissa ei sen sijaan kannata odottaa mahdottomia, sillä paraskaan äänite ei kuulosta hyvältä huonoilla laitteilla.
vertailulaitteisto
Naim CD5i -cd-soitin Arcam FMJ A32 -vahvistin Gradient Evidence MK3 -kaiuttimet Analysis Plus -kaapelit Kuuntelin vahvistimet kaksikanavaisina niin, että cd-soitin oli liitettynä 5.1-ottoon. Risto Niska
8½
Yamaha
Siisti ja ärsyttämätön
Aavistuksen viileä, mutta myös melko läpinäkyvä. Monipuolisimman kuvan itsestään jätti Denon, jonka selkeät valikot, laajat säädöt ja mainiosti toimiva nettiradio miellyttivät. Näiden ilmiöiden käytännön vaikutusta on vaikea arvioida
Videopuolella Denon hoitaa asiat paremmin. Internet-radio toimii loistavasti ja sen käyttö on helppoa. Onneksi vahvistimen mukana toimitetaan myös arkisempi säädin, jolla vahvistimen perustoimintoja voi käskyttää. Denon on todellinen ominaisuuksien runsaudensarvi. Liitinvalikoima on testin kattavimmasta päästä. Videoskaalain ei yllä kärkikahinoihin, mutta sen laatu on kuitenkin niin hyvä, että sitä kannattaa kokeilla vaihtoehtona näyttölaitteen omalle videoprosessoinnille. Lämminsävyisempien kaiuttimien kanssa vahvistin on kuin kotonaan, mutta jos kaiutinpatterin yleissävy on jo valmiiksi terävän ja kylmän puoleinen, voi lopputulos olla ikävää kuunneltavaa. Asetukset voidaan monien muiden kilpakumppanien tapaan tehdä automaattisesti. Etulevyssä on maltillinen määrä painikkeita, ja säätimien tuntuma on mukavan täsmällinen. Äänen laadussa on parantamisen varaa, sillä sointi on ohut, aavistuksen lattea ja selvästi viileään kallellaan. Kun vielä käyttölogiikkaa saataisiin hiottua ja äänen laatua petrattua.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
23. Neljän hdmi:n lisäksi on myös Ethernet ja kaksi usb-liitäntää, joista yksi on etu- ja toinen takapaneelissa. Denon AVR-3808
Hinta: 1899 eur Pääedustaja: Soundata Oy Puhelin: 947 693 300 Internet: www.soundata.fi Mitat (l x k x s): 43,4 x 17,1, x 42 cm Paino: 17,8 kg +Toimiva nettiradio +Monipuoliset liitännät +Hyvin toimivat automaattiasetukset +Nettiradio Huono kaukosäädin
Mittaustulokset
Denon avR-3808
D
Taajuusvasteet Tehonkulutus, lepotilassa/tyhjäkäynnillä 1 W/160 W Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen 115/140 W stereona, jatkuva/hetkellinen 160/170 W -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,06 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 440 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "PuRe DiReCT" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 91 dB -herkkyys 175 mV -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,0 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 47 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "sTeReO" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 86 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella0,1 dB -yliohjaustaso 2,8 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 92 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,0 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB alle 0,05 %
enonia voisi kutsua jopa melkein siroksi, sillä sen kotelo on testin pienikokoisimpia, ja linjakas muotoilu luo illuusion vielä kompaktimmasta laitteesta. Kuvaruutuvalikot ovat selkeät, joskin Yamahan tapaan turhan monihaaraiset. Joukon ainoana Denon osaa näyttää valikot hdmi-liitännästä myös liikkuvan videokuvan päällä (myös teräväpiirto), joten elokuvan katsomista ei välttämättä tarvitse keskeyttää, jos valikoihin tulee asiaa. Elektroluminesenssikosketusnäytöllä varustettu kaukosäädin on sekava, eikä oikean merkinnän löytäminen pienistä hieroglyfeistä ole helppoa. Laite voidaan myös liittää lähiverkkoon ja noutaa kappaleita toistettavaksi tietokoneen kiintolevyltä. Vahvistimen oma näyttö on selkeä, joskin aavistuksen pienikokoinen luettavaksi kuuntelupaikalta asti
Laitteen oma keltainen pistematriisinäyttö on selkeä ja kertoo vain olennaisen. Onkyon suoritus on tasapainoinen, mutta ominaisuuksien määrässä se ei pysty kilpailemaan kilpakumppanien kanssa. Jos nettiradiota jää kaipaamaan, valmistajalla on myös tämän testin hintahaarukkaan mahtuva isoveli, joka sisältää tämän ominaisuuden.
24
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Toisaalta yksityiskohtien erottelu ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Kaiutinasetukset voidaan tehdä automaattisesti mikrofonin avulla, ja lopputulos on varsin lähellä oikeaa. Graafiset kuvaruutuvalikot ovat selkeät, ja niissä liikkuminen on sutjakkaa, sillä vahvistin vastaa komentoihin viipymättä. Suurikokoisen äänenvoimakkuussäätimen tuntuma on hyvä, ja sitä ympäröivän tökerön sinisen valon voi onneksi sammuttaa näyttöä himmentämättä. VERTAILUTESTI AV-VIRITINVAHVISTIMET 1 7002 000 TESTI
Onkyo TX-SR875E
Hinta: 1699 eur Pääedustaja: Simex Oy Puhelin: 941 500 210 Internet: www.simex.fi Mitat (l x k x s): 43,5 x 19,4 x 45,9 cm Paino: 23,1 kg + Hyvä taustavalaistu kaukosäädin + Selkeät valikot + Laadukas videoskaalain + Miellyttävä ääni Ei usb-liitäntää Ei nettiradiota Kuumenee voimakkaasti
Mittaustulokset
Onkyo TX-sR875
O
Taajuusvasteet Tehonkulutus, lepotilassa/tyhjäkäynnillä <1 tai 120 W/215 W (ks. Silicon Optixin videoskaalain on testin paras, ja sille kannattaa antaa mahdollisuus, oli käytössä sitten televisio tai videoprojektori. Vahvistin purkaa muitta mutkitta myös hd-ääniformaatit. Kaukosäädin on suurikokoinen läpyskä, mutta istuu käteen hyvin. Onkyon ääni poikkeaa muusta joukosta, sillä sen sävy on hieman lämpimämpi ja täyteläisempi. Hdmi-liitäntöjä on neljä kappaletta, ja muiden vahvistimien tapaan Onkyo osaa skaalata kuvan 1080p-tarkkuuteen ja muuntaa kaikki sillä tuodut analogiset signaalit digitaaliseksi. teksti) Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen 125/150 W stereona, jatkuva/hetkellinen 160/175 W -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,09 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 35 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "PuRe DiReCT" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 93 dB -herkkyys 180 mV -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 45 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "sTeReO" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 89 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,2 dB -yliohjaustaso 2,1 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 93 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,2 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB alle 0,05 %
nkyo on testin järein vahvistin, lähes kuusi kiloa seuraavaa kilpakumppania tukevampi. Korkea kotelo on särmikäs, ja muotoilu jakaa varmasti mielipiteitä. Kaikki painikkeet on taustavalaistu ja yleisimmin tarvittavat näppäimet on ryhmitelty peukalon ulottuville. Muutenkin käyttölogiikka on onnistunut
Komentoketjun tärkein linkki eli kaukosäädin on luokattoman surkea ja sekava tekele. Ääni on erittäin erottelukykyinen ja avoin, mutta samalla hieman viileä ja diskanttitoistoltaan ehkä karkeakin. Pioneerin mcacc-asetusautomatiikka säätää kanavakohtaiset tasot ja etäisyydet varsin tarkasti kohdalleen, mutta subwooferin tasoa jouduttiin pudottamaan käsin jälkikäteen. Pioneerin oma näyttö on miellyttävän selkeä, mutta kuvaruutuvalikoiden toteutusta alkaa jo aika painaa. Pioneerin videoskaalain ei yllä Onkyon ja Yamahan tasolle, mutta ei jälkeä voi huonoksikaan moittia. Kaistoja on kuitenkin varsin niukasti, eikä testaajan olohuonetta vaivaavaa noin 42 hertsin taajuudella olevaa korostumaa saatu taltutettua millään. Katseelta suojassa on esimerkiksi usb-liitin ja automaattisen asennusohjelman käyttämän mikrofonin pistoke. Internet-radio toimii ilman suurempia alkusäätöjä, mutta karkea käyttöliittymä hieman hankaloittaa sen käyttöä. Vahvistin tarjoaa myös monipuoliset taajuuskorjaimet, joilla voidaan esimerkiksi yrittää poistaa huoneen seisovien aaltojen muodostamia korostumia. Pääosa etulevyn painikkeista on kätketty suurikokoisen luukun taakse. Vahvistin voidaan kytkeä kotiverkkoon ja poimia kappaleita toistettavaksi suoraan tietokoneelta. Ainakin käytössä olleen lcd-television oman skaalaimen se päihitti. Pioneer VSX-LX70
Hinta: 1695 eur Pääedustaja: Pioneer Finland Puhelin: 207 749 780 Internet: www.pioneer.fi Mitat (l x k x s): 42 x 18,7 x 45,9 cm Paino: 17 kg + Hyvin toimivat automaattiasetukset + Nettiradio + Selkeä näyttö Sekava kaukosäädin Vanhahtavat kuvaruutuvalikot
Mittaustulokset
Pioneer vsX-LX70
P
Taajuusvasteet Tehonkulutus, lepotilassa/tyhjäkäynnillä 2 W/96 W Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma --viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen 45/150 W --stereona, jatkuva/hetkellinen 160/180 W -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,09 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 330 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "PuRe DiReCT" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 82 dB -herkkyys 215 mV -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,3 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 47 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm 0,21 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "DiReCT" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 81 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,2 dB -yliohjaustaso 2,3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm 0,20 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 83 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,3 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB 0,19 %
ioneerin kiiltävän musta etulevy on tyylikäs, ainakin sen hetken, kun se pysyy puhtaana. Pioneerin digitaalisten liitäntöjen määrä on runsas, ja tarjolla on myös Ethernet-verkkoyhteys. Pioneerin kokonaisuus on tasapainoinen, ja vahvistin tarjoaa runsaasti mielenkiintoisia ominaisuuksia.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
25. Suurikokoinen ohjelmalähteenvalitsin napsuu miellyttävän täsmällisesti, mutta äänenvoimakkuutta hallitseva pyörylä on ajoittain turhan tahmean oloinen. Hd-ääniformaatit vahvistin purkaa ongelmitta
Nämä ominaisuudet puoltavat enemmän elokuvakäyttöä kuin fiilistelyä akustisilla äänitteillä. Kuvaruutuvalikotkin voisivat olla selkeämmät. VERTAILUTESTI AV-VIRITINVAHVISTIMET 1 7002 000 TESTI
Rotel RSX-1058
Hinta: 2000 eur Pääedustaja: Helsinki Sound and Cinema Puhelin: 207 430 070 Internet: www.helsinkisoundandcinema.fi Mitat (l x k x s): 43,2 x 16,2 x 44,2 cm Paino: 17,4 kg + Tyylikäs ulkoasu + Ryhdikäs ja avoin ääni Ei automaattiasetuksia Ei Dolby TrueHD- ja dts HD -purkua Ei Nettiradiota eikä usb-liitäntöjä Huono kaukosäädin
Mittaustulokset
Rotel RsX-1058
R
Taajuusvasteet Tehonkulutus, lepotilassa/tyhjäkäynnillä 6 W/130 W Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen 87/115 W stereona, jatkuva/hetkellinen 110/135 W -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,06 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "BYPass" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 86 dB -herkkyys 200 mV -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 100 kohmia -yliohjaustaso 3,0 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "sTeReO" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 85 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -yliohjaustaso 2,3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 90 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB alle 0,05 %
otelin ulkoasu on salonkikelpoinen. Äänenvoimakkuussäätimellä on vaikea löytää oikeaa arvoa, sillä se reagoi kosketukseen hitaasti. Lisähöysteitä kaipaaville nippelimaanikoille sitä ei kuitenkaan voi suositella.
26
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin muovisen tuntuman. Kaukosäädin on ergonomialtaan heikko, ja se myös vaatii kohtalaisen tarkan kohdistuksen, jotta viesti menisi perille. Ohjelmalähteen suoravalintapainikkeet sen sijaan ovat näppärät, kun valittavia lähteitä on runsaasti. Ominaisuuksia on muuhun joukkoon nähden vähänlaisesti, mikä on samalla hyvä ja huono asia. Käyttöönotto on muuta joukkoa työläämpää, sillä laitteessa ei ole automaattista asennusohjelmaa. Hopeanharmaan ja mustan yhdistelmä on saanut vaikutteita selvästi raskaammasta hifistä. Liitinpaneelissa huomio kiinnittyy vain viiteen pariin naparuuveja. Joukon ainoana laite ei osaa purkaa uusia hd-ääniformaatteja, vaan esimerkiksi dts HD -ääniraidasta se poimii vain dts-ytimen. Täyttä 7.1kanavaista surroundsarjaa havittelevien on ostettava vahvistimen kaveriksi vielä ylimääräinen kaksikanavainen pääte, mikä tässä hintaluokassa tuntuu varsin kummalliselta, sillä pari lisäpäätettä ei varmasti olisi vaikuttanut merkittävästi hintaan. Ääneltään Rotel on miellyttävän ryhdikäs, vaivaton ja avoin, joskin soundissa on kuultavissa jonkin verran hienoista raakuutta. Hdmi-liitäntöjä on muiden laitteiden tapaan neljä, ja joukon ainoana Rotelin liittimet ovat saaneet kultakuorrutuksen. Videoskaalain ei yllä joukon parhaimmiston tasolle, mutta ainakin televisiokäytössä sitä kannattaa kokeilla vaihtoehtona vastaanottimen omalle kuvaprosessoinnille. Rotelin parhaat puolet ovat sen hieno muotoilu ja tämän joukon mittakaavassa hyvä äänen laatu
Valikot eivät myöskään näy kuvan päällä vaan katkaisevat toiston niissä poikkeamisen ajaksi. Esille on jätetty vain välttämättömimmät painikkeet ja säätimet luukun kätkiessä loput. Äänenvoimakkuudensäädin ja ohjelmalähteen valitsin ovat molemmat tarkkoja ja tunnokkaita, joten niitä on ilo käyttää. Vahvistin osaa toistaa musiikkitiedostoja tietokoneelta myös lähiverkkoyhteyden yli. Valaistu ja suurin selkein painikkein varustettu kaukosäädin sen sijaan on iloinen yllätys. Videoskaalaimen suorituskyky ei ole yhtään hullumpi, ja pientä rosoa ja vipatusta lukuun ottamatta skaalausjälki on varsin kelvollista. Yamahan äänen laatu on hieman kliininen ja selvästi viileään kallellaan. Nettiradio on hetkessä käyttökunnossa, ja myös usb-tikulle tallennettujen musiikkitiedostojen toisto käy käden käänteessä. Asetukset voidaan tehdä mikrofonin avulla. Yamaha jätti itsestään varsin positiivisen kuvan. Vahvistimen oma näyttö sen sijaan haaskaa tilaa toisarvoisen tiedon välittämiseen olennaisen sijaan. Vahvistimessa yhdistyvät monipuoliset ominaisuudet ja varsin hyvä käytettävyys.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
27. Liitinpaneelin valikoima on runsas ja pitää sisällään neljän hdmi-liitännän lisäksi Ethernet- ja usb-liitännät. Erottelukykyä kyllä piisaa, mutta se saavutetaan yleisen miellyttävyyden kustannuksella. Hinta: 1695 eur Pääedustaja: Kesko Oy Puhelin: 1 053 031 Internet: www.yamaha.fi Mitat (l x k x s): 43,5 x 17,1 x 43,9 cm Paino: 17,4 kg + Hyvin toimiva nettiradio + Hyvä videoskaalain + Looginen valaistu kaukosäädin + Monipuoliset liitännät + Pääosin miellyttävä käyttää Viileänkalsea ääni Osa toiminnoista turhan syvällä kuvaruutuvalikoissa
Yamaha RX-V3800
Mittaustulokset
Yamaha RX-v3800
Y
Taajuusvasteet Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen 100/150 W stereona, jatkuva/hetkellinen 155/175 W -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,05 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 99 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "PuRe DiReCT" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 90 dB -herkkyys 240 mV -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,0 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 46 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "2CH sTeReO" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 86 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -yliohjaustaso 2,6 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 89 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB alle 0,05 %
amahan pyöristetty metallinen etulevy on tyylikästä katsottavaa. Automaatin tarkkuus on moneen käyttöön riittävä, mutta subwooferin taso ja etäisyys kannattaa tarkistaa. Yamahan kuvaruutuvalikot ovat selkeät, mutta turhan monihaaraiset. Tästä johtuen yksinkertaistenkin säätöjen tekemiseen voi tärväytyä rutkasti näppäimenpainalluksia
Mistä pitää kotelon koon ja yleisen jämäkkyyden lisäksi tinkiä, jos budjetista aletaan hioa löysiä pois, ja onko menetetyillä ominaisuuksilla peruskäytön kannalta merkitystä. Nyt digiaikana, kun HDMI-kaapelissa kulkee myös ääni, on vahvistimen käyttäminen eräänlaisena signaalien pääkeskuksena perustellumpaa. Onko laitehankintojen ajoittaminen yhtä hedelmätöntä kuin osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin ennustaminen, kun teräväpiirtoajan myllerryksen kynnyksellä valmistajatkaan eivät tunnu olevan varmoja siitä, mitä ominaisuuksia AV-vahvistimen tulee sisältää. Normaalikokoisessa huoneessa takakanavien
28 HIFIMAAILMA | 2 | 2008
Tarpeeksi tehoa
Edullisten AV-vahvistimien teholukemat on esitteissä merkitty lähes poikkeuksetta yläkanttiin. Jos kotiteatterijärjestelmän kaiuttimet eivät ole erityisen epäherkkiä, ja bassotaajuudet ohjataan oikeaoppisesti suorituskykyiselle subwooferille, on ongelmien kohtaaminen käytännön tilanteissa epätodennäköistä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että pääkaiutinliitäntöjen rinnalla on toiset samanlaiset. Täyden hyödyn siitäkin saa vasta teräväpiirtolevyille tallennetuilla uusilla ääniformaateilla. Äänellisesti parempaa tulosta menetelmällä ei yleensä saavuteta, sillä ne on usein toteutettu vastuksilla vahvistimen omista päätteistä vaimentaen. Esimerkiksi tyypillisestä digiboksista analogisesti saatava lomitettu kuvasignaali voidaan muuttaa vahvistimessa progressiiviseksi ja skaalata television natiiviresoluutioon. Stereona päästiin valmistajan ilmoittamiin arvoihin. AV-vahvistimissa scart-liitäntä ei kokonsa vuoksi koskaan yleistynyt, vaan kuvaliitännät ovat koostuneet komposiitista, s-videosta ja komponentista. Hätä ei välttämättä ole kuitenkaan tämän näköinen. Kahden nopeasti kehittyvän elektroniikan alalajin aallonharjalla pysyminen edellyttää perinteiseen stereovahvistimeen verrattuna herkeämätöntä tasapainoaistia. Kaikkein halvimpia malleja jotka niitä kenties eniten tarvitsisivatkin lukuun ottamatta vahvistimen tehoreservejä voi yleensä kasvattaa erillisillä päätevahvistimilla. Käyttökelpoisempi toteutus monihuonetoistosta mahdollistaa eri lähteiden kuuntelun samanaikaisesti eri huoneissa. Monipuolisen ja pienikokoisen liittimen myötä syrjäytynyt epäkäytännöllinen scart alkaa pikku hiljaa siirtyä unholaan. Rotelia lukuun ottamatta ne hallitsevat teräväpiirtolevyjen uusien ääniformaattien purut, osaavat skaalata DVD-kuvan uuden Full HD -television mukaiseen tarkkuuteen ja sisältävät riittävän määrän liitäntöjä vaativampaankin käyttöön. Esitteestä kannattaa tällöin haeskella multi roomin lisäksi multi source -tekstiä. Kannattaako siis investoida varmuuden vuoksi enempään kuin on ostohetkellä tarvetta, jos kotiteatterilaitteiden kiihkeät tuotesyklit muistuttavat entistä enemmän tietokoneita?
AV
-viritinvahvistin osaa nimensä mukaisesti käsitellä sekä ääni- että videoinformaatiota, ja viime aikoina jälkimmäinen on ottanut entistä suuremman roolin laitteiden sisuksissa. Markkinoilta löytyvien mallien ominaisuuksien listaamiseen tila ei tässä riitä, mutta joitakin asioita kannattaa ottaa huomioon vaihtoehtoja pohtiessa.
määrän tuplaaminen kahdesta neljään ei tuo merkittävää hyötyä, mutta suuremmassa, monirivisessä tilassa 7.1-järjestelmän tasaisemmin taakse levittyvä äänikenttä on paremmin perusteltavissa. Lähes kaikki vahvistimet tarjoavat nykyään jonkinasteisen monihuonetuen. Ulkoisten kuvalähteiden kierrätys AV-vahvistimen kautta analogisien kuvasignaalien aikakautena ei tuntunut loogiselta, ellei siihen pakottanut esimerkiksi näyttölaitteen liitäntöjen vähäisyys. Yamaha on tunnetusti lisännyt kanavien määrää vahvistimissaan niin kutsuttujen efektikaiuttimien asentamiseksi. Tämä
Kanavia joka kulmaan
Vahvistinta valitsevaa pommitetaan ensimmäisenä todennäköisesti kanavien määrällä ja teholukemilla. Moderni vahvistin osaa usein tehdä kuvalle myös parannuksia. Nykyisissä Yamahan vahvistimissa lisäkanavien avulla voidaan myös käyttää niin kutsuttua dialog lift -ominaisuutta, jolla matalalle asetetun keskikaiuttimen tuottamaa ääntä saadaan nostettua lähemmäs valkokangasta. Kytkimellä voidaan valita, aktivoidaanko myös toiseen huoneeseen sijoitettujen kaiuttimien toisto. Äänen luonnollisuudesta voi olla monta mieltä, joten niiden toimivuus kannattaa kokeilla itse. TIETOA JA TAITOA AV-VAHVISTIMIEN VALINTAPERUSTEET
TeKsTi: Mauri EronEn
Katsaus aV-vahvistimiin
24.1.2008 Helsingin Sanomissa julkaistu Viivi & Wagner sen ytimekkäästi kolmessa ruudussa kiteytti: kodinelektroniikka vanhenee ennen kuin sen saa kannettua kaupasta kotiin. Tämä edellyttää, että laitteessa on esivahvistinannot (pre-out). Tämä kävi hyvin ilmi Hifimaailman 2/2007 testistä, jossa 100 wattia kuuteen kanavaan. Suuremmassa tilassa, kuunteluvoimakkuuden lähestyessä niin sanottua referenssitasoa (dialogi noin 75 dB ja huiput kaiutinkanavissa 105 dB sekä matalien taajuuksien LFE-kanavassa 115dB) kannattaa mitattuihin teholukemiin kiinnittää huomiota. Niihin kannattaakin turvautua vain, jos tehoreservit todella ovat loppuun asti ehdytettyjä.
Kotiteatterin keskus
Nykylaitteiden kuva-annot on lähes poikkeuksetta toteutettu HDMI-liitännöin. Ominaisuus on muun muassa Marantz SR5002:sta.
lupaavalle Sonyn STR-DG700:lle mitattiin todellista tehoa vain 10 wattia viisi kanavaa kuormitettuna. Huoneen etuosaan pääkaiuttimien ulkopuolelle yläviistoon sijoitettavat kaiuttimet auttavat tilavaikutelman luonnissa, kun käytetään vahvistimen omia erikoisäänitiloja. Edellisillä sivuilla testatut alle 2 000 euron laitteet ovat ominaisuuksiltaan sellaisella tasolla, että alaa tarkemminkaan seuraava ei löydä niistä merkittäviä puutteita. Valtaosalle elokuvan ystävistä referenssitaso on jo reippaasti nautinnollisuuden ikävämmällä puolen. Olohuoneeseen viiden kaiuttimen sekä subwooferin sijoittaminen ja kaapelien vetäminen on jo oma haasteensa
Ehkä jotain HDMI:n versioiden ja toiminnallisuuden epäselvyydestä kertoo sekin, että amerikkalaisen Widescreen Review -lehden tammikuun ja helmikuun numeroissa asiaa käsiteltiin 40 sivun edestä useita alan toimijoita haastatellen.
bassotaajuuksien osalta pääsee usein AV-vahvistimen ja subwooferin väliin asennettavalla erillisellä korjaimella. Yleensä kuvaprosessorin suorituskyky nousee käsi kädessä vahvistimen hinnan kanssa. Pioneerin ja Onkyon vahvistimille päivityksiä taas on suoritettu huoltoliikkeissä. Tässä numerossa testatussa Yamahan DSP-Z11:ssä ensi kertaa tavattu ominaisuus ei kuitenkaan käytännössä vakuuttanut avustajaamme. on kannattavaa silloin, jos television sisäinen prosessointi jättää laadullisesti toivomisen varaa. Korkeammilla taajuuksilla taajuusvasteen tasoittelu ei yleensä tuota toivottua tulosta, sillä lyhyempien aallonpituuksien vuoksi vaste on aivan toisenlainen jo muutaman sentin etäisyydellä mittauspisteestä.
signaalit solmussa
Ominaisuuksien määrän kasvaessa AV-vahvistimiin eksyy väistämättä myös ohjelmisto-ongelmia. Etenkin jatkuvasti kehittyvän HDMI: n takia vahvistimet saattavat tietyillä laiteyhdistelmillä törmätä yhteensopivuusongelmiin. Ongelmien luonne on usein sellainen, että käyttäjä saattaa vierittää syyn jonkin muun komponentin kuin vahvistimen kontolle. Toisaalta varhaisemman HDMI 1.1- tai 1.2liitännän sisältävä laite saattaa hyvinkin kyetä toistamaan jopa uusien Blu-ray- ja HD DVD soittimien monikanavaiseksi PCM-ääneksi purkaman Dolby Digital Plus-, Dolby TrueHD- tai
DTS HD -äänen. Denonin, Marantzin, NADin sekä Onkyon käyttämä Audyssey on teoriassa kalibrointitekniikoista kehittynein. Äänenlaadullisesti ratkaisu ei eroa tilanteesta, jossa ääni tuodaan pakattuna bittivirtana modernimpaan vahvistimeen purettavaksi. Televisiokuvalla tilanne voi muuttua jonkin toisen kuvankäsittelypiirin eduksi, mutta käytännössä ammattilaisympäristöstä kuluttajamarkkinoille siirtynyt HQV on tae kuvanlaadusta. Kuten oheisesta testistä ilmenee, ylsi DVD-levylle tallennetun kuvan käsittelyssä ykkössijalle Onkyossa käytetty Silicon Optixin Reon-VX HQV. Erityisesti simppelimpiä korjausmenetelmiä käyttävien vahvistinten kanssa parempaan tulokseen
Pikkutilpehööriä
Kuluttajatuotteissa lähinnä markkinointityökaluna käytetty THX-hyväksyntä tuo uusimmissa inkarnaatioissaan hurjan määrän ääneen vaikuttavia erikoistoimintoja. Audysseyn muutokset ovat niin monimutkaisia, että niihin ei käyttäjän anneta koskea. Kannattaa myös varmistua siitä, että haluttujen ääniformaattien purku onnistuu soittimessa. Valmistajan mahdollisesti tarjoava ohjelmistopäivitys voidaan muun muassa Denoneissa ladata suoraan ethernet-liitännästä, kun laite on yhdistetty internetiin. Jos niitä ei tarvitse, ei niistä myöskään kannata maksaa, mutta nykyvalikoimassa kaikki tämä pikkukiva tulee yleensä kaupan päälle, jos vahvistimeltaan edellyttää monipuolisia n äänidekoodereita ja kuvaprosessoreita.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 29. Esimerkkilaitteena toimikoon Denonin suhteellisen tuore AVR-1708, jonka esitteessä sentään mainitaan äänituen puuttuminen HDMI-liitännästä. Lisäksi vain kytkentäominaisuuden sisältävät vahvistimet eivät kykene irrottamaan HDMIkaapelissa mahdollisesti kulkevaa ääntä toistettavaksi, vaan äänet kuullakseen käyttäjän täytyy kytkeä erikseen esimerkiksi optinen digitaalikaapeli. Mitään yleispätevää ohjetta siihen, missä skaalaus kannattaa tehdä, ei voi antaa, vaan paras vaihtoehto löytyy yleensä vain kokeilemalla. Näin on valitettavan usein siinäkin tapauksessa, että laitteen spekseissä listattaisiin kohuttu HDMI 1.3, johon moni yhdistää suuria odotuksia. Vahvistin toimii silloin jakajana, jolla kahden tai useamman kuvalähteen informaatio voidaan viedä yhtä kaapelia pitkin televisioon. Paniikkiin ei ole kuitenkaan syytä, sillä äänen saa kyllä edelleen monikanavaisena Dolby Digitalina tai DTS:nä optisesta tai koaksiaalisesta digitaaliliitännästä niin DVDkuin teräväpiirtolevyiltäkin. Analogisen signaalin muutos HDMI-muotoon on toimenpide, joka kannattaa erikseen varmistaa vahvistinta ostaessa.
Hämminkiä HDMi:stä
Ominaisuuksien selvitystyötä hankaloittaa kuitenkin valmistajien kapulakieli, joka ei tavalliselle kuluttajalle yleensä kerro vahvistimen olennaisista puutteista mitään. YPAOn tekemiä korjauksia pääsee myös itse hienosäätämään automatiikan jäljiltä. Tällainen on esimerkiksi edellisnumerossa (1/2008) testattu VLSI AntiMode 8033. Vahvistin ei tee itse signaalille mitään, eikä pysty myöskään muuttamaan analogisia kuvatuloja HDMI-muotoon. Esimerkiksi häviöttömän DTS HD Master Audion purkamiseen ei mikään markkinoilta löytyvä soitin vielä kykene. Tarkemmin HDMI 1.3:sta ja sen tuomista mahdollisuuksista voi lukea Hifimaailman numerosta 7/2007 sivulta 44. Helpommin huomattavia ongelmia ovat selkeät tilanteet, joissa esimerkiksi kuva jää siirtymättä kokonaan vahvistimen läpi tai siinä esiintyy näkyviä häiriöitä.
Tasapainoa napinpainalluksella
Jopa edullisimmat AV-viritinvahvistimet sisältävät mahdollisuuden tehdä kaiutinasetukset automaattisesti mikrofonin avulla. MultEQ XT:ksi nimetty korjauskatraan lippulaiva osaa korjata toistoa taajuus- ja aikatasossa kahdeksassa eri istuinkohdassa tehdyn mittauksen perusteella laajentaen optimaalista kuuntelupaikkaa. Kymmenet ääneen vaikuttavat prosessoinnit jäänevät usein vain muutaman kokeilun kuriositeetiksi, mutta uusi äänen sävyä ja kompressiota voimakkuuden mukaan säätelevä THX Loudness Plus on ainakin teoriassa toimivalta kuulostava konsepti. Tilan monimutkaisuudesta riippuen ääni voi automatiikan jäljiltä olla huomattavasti korjaamatonta tasapainoisempi tai täysin poskellaan. Yksi tällainen on jo vuoden vanha Yamaha RX-V661, jonka esitteessä kyseisestä ominaisuudesta ei mainita mitään. Yamahan 1/3-oktaavin tarkkuudella toimiva 7kaistainen parametrinen korjain käyttää nimeä YPAO, joka huippumalli Z11:ssä toimii Audysseyn tapaan enimmillään kahdeksan istumapaikan vasteen mittaamalla. Hyvänä ennusmerkkinä parempien HD-ääniformaattien kuuluviin saannista voi kuitenkin pitää sitä, että Yamahan luvataan toistavan HDMI-liittimeen tuodun monikanavaisen SACD-äänen. Automatiikan tekemän korjauksen tulos on kuitenkin niin huonekohtaista ja vaihtelevaa, että vahvistinta ei kannata valita pelkästään käytetyn menetelmän perusteella. Tällöin kuvaruutuvalikoitakaan ei saa esiin HDMI-liitännän kautta, vaan asennusvaiheessa säätöjä tehtäessä joudutaan kytkemään erillinen komposiitti- tai s-video-kaapeli televisioon. Liikuttaessa matalimmasta 300400 euron hintaluokasta ylöspäin AV-vahvistimien ominaisuuslistalle alkaa ilmaantua vähitellen massamuistilaitteita tukevia USB-liittimiä, kykyä musiikin toistoon lähiverkosta ja internetin radiokanavilta sekä ohjelmoitavia kaukosäätimiä. Taikasanoja esitteitä tutkivalle ovat läpivienti (pass-through) tai kytkentä (switching). Yksinkertaisimmillaan vahvistin säätää kaiuttimien etäisyydet ja suhteelliset voimakkuudet, mutta parhaimmillaan se päättelee kaiuttimien bassotoiston perusteella sopivat jakotaajuudet ja osaa ottaa huomioon huoneen aiheuttamat epätasaisuudet taajuusvasteessa. Tällaisesta voisi olla esimerkkinä monet Pioneerin vahvistimet, joiden vanha ohjelmistoversio jätti LFE-kanavan 10 desibeliä liian vaimeaksi, kun ääni tuotiin HDMI:llä HD DVD- tai Blu-raysoittimesta valmiiksi purettuna PCM-signaalina. Vaikka laite sisältäisi HDMI-liittimet, niiden toiminta rajoittuu alemmassa hintaluokassa usein vain kytkentään
Kaikkien järjestelmien käyttöönotto sujuu yhtä helposti; mukana tuleva mikrofoni vain kiinni laitteeseen ja testiäänet kajahtavat ilmoille kuvaruutuvalikon ohjeita seuraamalla. Otin tarkempaan syyniin kolme viimeksi mainittua vahvistinta. Audyssey ja MCACC saavat kyllä aikaan paperilla nätimmältä näyttävän taajuusvasteen, mutta valitettava tosiasia on, että mahdollisimman tasaiseksi pakotettu taajuusvaste ei kuulosta hyvältä, kun puhutaan yli 100 hertsin taajuuksista. Pioneerin jakotaajuusvaihtoehdot ovat selvästi ryhmän huonoimmat. Suureksi pettymykseksi mikään automaattijärjestelmistä ei osannut asettaa yhdenkään kanavan kaiuttimia pieniksi ja täten ohjata niiden alabassokuormaa sen paremmin hallitsevalle subwooferille. Nettisivujen upeiden esittelyvideoiden mukaan mikä tahansa perunapelto suoristuu hetkessä kauniiksi viivaksi, ja soundi nousee vähintään kolmanteen potenssiin. TIETOA JA TAITOA AV-VAHVISTIMIEN AUToMAATTISäädöT
TeKsTi: iLKKa riSSanEn
automaattisäädöt tarkemmassa syynissä
nykyaikaisten aV-vahvistimien automaattisäädöt ovat muuttuneet niin monipuolisiksi ja samalla monimutkaisiksi järjestelmiksi, että ominaisuuksiin ja toimintaan on syytä syventyä omassa artikkelissa. Audyssey oli myös erittäin herkkä keskeyttämään mittaukset lähes olemattoman taustamelun takia, jos käytössä ei ollut täyttä 7.1-kaiutinjärjestelmää.
Onko koolla väliä?
Testijärjestelmä koostui Genelec 8240A- ja 8130A-kaiuttimista sekä JL Audio Fathom f113 -subwooferista. Pioneerin MCACC on näiden välissä kolmella pisteellään. Ainoastaan subwooferin taso oli automaattien jäljiltä poikkeuksetta liian suuri etenkin musiikkikäyttöön. Taajuuskorjauksen onnistuneisuus on tietenkin erittäin laitteisto- ja huoneriippuvainen, joten omassa kuunteluhuoneessani toteamani tulokset eivät välttämättä päde jokaiseen taloon ja torppaan. Tuleeko automaatilla autuaaksi vai puolustavatko manuaalisäädöt edelleen paikkaansa?
ja jakotaajuudet saa valita itse etukäteen. Helpommat asetukset eli kaiuttimien etäisyydet ja tasot menivät pääasiassa kaikilta järjestelmiltä oikein. Kokonaisuutena YPAO:n tekemät korjaukset vaikuttivat subjektiivisesti parhaimmilta. Käytännössä mittausalueen koon kasvattaminen ei kuitenkaan tuottanut merkittävää muutosta lopputulokseen. Subwooferin etäisyys ei välttämättä aina vastaa tarkasti mittanauhalla mitattua etäisyyttä, mutta tämä on ihan normaalia, koska automatiikka käyttää etäisyyssäätöä (lähes) portaattomana vaihesäätönä subwooferille. Valistuneemmat lukijat arvannevat kuitenkin jo tässä vaiheessa, että totuus on hivenen vähemmän ruusuinen. Yleisenä neuvona on kuitenkin todettava, että automaatin tekemät säädöt tulisi aina tarkistaa mahdollisten mittausvirheiden osalta.
Taajuuskorjausta, heinää ja muutama vesiperä
Automaattijärjestelmien mielenkiintoisin ja samalla pelottavin ominaisuus on niiden suorittama jokaisen kanavan taajuuskorjaus. Esimerkiksi edellisessä lehdessä testattu Anti-Mode 8033 on kyseisiin järjestelmiin verrattuna täysin ylivoimainen subwooferin säätötyökalu.
V
ertailutestin vahvistimet yrittävät laittaa kaiutinasetukset kuntoon kolmella erilaisella automaattijärjestelmällä: Denonin ja Onkyon Audyssey, Pioneerin MCACC ja Yamahan YPAO. Onkyon ja Yamahan mikrofonit sisältävät kätevät jalustakierteet, joilla ne saa ankkuroitua tukevasti paikoilleen mittauksen ajaksi. Onneksi YPAO ja MCACC mahdollistavat asetusten ohituksen, jolloin kaiuttimien koot. Ironista onkin, että mikään automaatti ei juuri koskenut näihin taajuuksiin pientä tasonsäätöä lukuun ottamatta. Pienemmillä taajuuksilla homma kääntyy päinvastoin, eli valtoimena jylläävät huonemoodit kuulostavat korvaan pahemmilta kuin tasaisemmaksi korjattu taajuusvaste. Se ei sorru liian suuriin korjauksiin, vaan tasoittelee vastetta kevyellä kädellä. Alimpien bassojen toistaminen yhdestä hyvin sijoitetusta lähteestä on lähes poikkeuksetta myös akustisesti paras ratkaisu. Yamahan YPAO mahdollistaa säätöjen mittaamisen vain yhdeltä paikalta, kun taas Audyssey hyväksyy jopa kahdeksan mittauspistettä. Yamahan ja Pioneerin mittaukset ovat ohi muutamassa
30 HIFIMAAILMA | 2 | 2008
minuutissa, kun Audysseyn rutiinit kestävät jo kolmea mittauspistettä käytettäessä (minimimäärä) lähemmäs varttitunnin. Kun kaiuttimen luonnollista sointitasapainoa muokataan rajuilla korjauksilla, äänestä tulee väkisinkin keinotekoisen ja epäluonnollisen kuuloinen. Yamaha ja Pioneer tyytyvät sen sijaan samaan asetukseen. Audysseyssä manuaalinen säätö mahdollistuu vasta automaattiasetusten teon jälkeen, mikä ei anna aivan yhtä hyvää lopputulosta. Onkyo tarjoaa mahdollisuuden asettaa jokaiselle kanavalle eri jakotaajuus
Kaikki sävynsäädöt ja taajuuskorjaukset ohitettuina vahvistimien väliset sointierot olivat erittäin pienet. Hinnat alkaen 1899,NAD AV-viritinvahvistimet alkaen 649,- ja DVD-soittimet alkaen 399,Lisää tietoa www.nadelectronics.com
MCACC
Audyssey
Maahantuonti:
www.ah-hifisystems.fi HIFIMAAILMA | 2 | 2008
31. Lisää vain hyvät kaiuttimet! Hinta 449,-
NAD AV-mallisto on uudistunut. Kuvassa T175 AV-etuvahvistin 1899,-, T975 monikanavapääte 2199,- ja uusi T535 DVD/ moninormisoitin, 599,-.
YPAO
Myös kaikki uudet AV-viritinvahvistinmallit T765, T775 ja T785 ovat nyt saatavilla. Sekä YPAO että MCACC mahdollistavat kyseisen säätötavan. Elokuvilla korjaukset tuntuivat toimivan keskimäärin musiikkia paremmin. Kokonaisuutena vahvistimien automaattijärjestelmät jättivät hieman huonon maun. Vahvistimien kuvaruutuvalikkojen ja kaukosäätimien suhteen Onkyo on selvä ykkönen Yamahan seuratessa vain hivenen takana. Korjaukset onnistuivat myös rauhoittamaan useaa ääniraitaa vaivaavan ylimääräisen kirkkauden, joka johtuu miksauksen sovituksesta huomattavasti normaalista huoneakustiikasta poikkeaviin tiloihin. Toki näin vahvistimiin saadaan selvät sointierot, mutta mielestäni väärin perustein. Hivenen turhemmista ominaisuuksista mainittakoon MCACC:n sanahirviö, full band phase control, jolla ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Pioneer taas ei ehdi näiden suhteen edes samalle kierrokselle. MCACC:n tekemän korjauksen voi myös valita symmetrisenä vasemmalle ja oikealle kaiutinparille tai vastaavasti jokaiselle kaiuttimelle erikseen. Ostopäätös kannattaa siis tehdä muiden ominaisuuksien pohjalta.
Vinyyli elää vahvasti ja Pro-Ject -mallisto kehittyy! Uutuus hinta- ja laatutietoiselle on Xpression III, hinta alkaen 429,Nyt myös Debut USB-malli liitettäväksi suoraan tietokoneeseen, hinta 369,Lisää tietoa www.project-audio.com
Lisäominaisuuksia vai mainospuheita?
Audysseytä lukuun ottamatta järjestelmät mahdollistavat myös automaatin tekemien taajuusvastesäätöjen kohtuullisen monipuolisen tarkastelun ja muokkauksen. Hyvänä kompromissina suosittelenkin korjauksen ulottamista vain keski- ja surroundkaiuttimiin ja pääkaiuttimien jättämistä neitseelliseen tilaan. Äänimaailman yhtenäisyys ja kolmiulotteisuus saivat niiden myötä pienoisen piristysruiskeen. YPAO tarjoaa kaksi erilaista perusasetusta (flat ja natural), joista noin kolme desibeliä yläpäätä laskeva "natural" tuntui sopivan paremmin elokuville. Testiryhmän kärkeen nousee tasaisella suorituksella ja parhailla ominaisuuksilla varustettu Yamahan YPAO. Myös MCACC tarjoaa kolme melko monipuolisesti säädettävää suodinta seisoville aalloille, mutta harmittavasti alin säädettävä taajuus on täysin riittämätön 63 hertsiä. Sekä YPAO (4 kpl) että MCACC (6 kpl) tarjoavat muistipaikkoja säätöjen talletukseen. Mikään kolmesta järjestelmästä ei suoriudu moitteetta edes perussäädöistä, ja lisäksi niiden suorittamat taajuusvastekorjaukset eivät läheskään aina paranna laitteiston äänenlaatua. Hopeasijan nappaa Pioneerin MCACC Onkyon Audysseyn n jäädessä niukasti pronssille.
Uutuus NAD C715 CD-viritinvahvistin. Etenkin YPAO:n säädöistä on apua hieman edistyneemmällekin käyttäjälle, vaikka se jääkin vielä kauas täysparametrisistä taajuuskorjaimista. Näiden avulla voi tehdä helposti erilaiset säädöt esimerkiksi musiikille ja elokuville
Monessa soittimessa on käytetty muovisia ja vähemmän järeitä ratkaisuja, vaikka viimeistely onkin selkeästi parempi kuin halvimman luokan DVD- tai CD-soittimissa. Pitävätkö stereotoiston vanhat stereotypiat enää paikkaansa?
Muovia ja metallia
Ulkoasultaan soittimet edustavat aika tarkkaan sitä tasoa, mitä tässä hintaluokassa voi odottaakin. Vertailimme testin parasta mallia lisäksi Cambridge Audio Azur 640 C samanhintaiseen Denon DCD-700AE Harman/Kardon HD 970 vinyylipyörittimeen.
TeksTi: Mikael NederströM k u vaT : s a M u s a u r a M a M i T Ta u k s e T : r i s to N i s k a
U
sein keskitason CD-soitin on ääneltään ja käytettävyydeltään selvä parannus, jos vertailukohtana on perustason DVD-soitin. VERTAILUTESTI CD-SOITTIMET 379-599 TESTI
Cambridge audio on metallisella olemuksellaan testin järeimmästä päästä.
Denonin (kuvassa) ja Marantzin erikoisuus on nopeudensäätö, jolla voi muuttaa sävelkorkeutta.
Varteenotettavia
Marantz CD6002 Onkyo DX-7555 Pioneer PD-D6 Rotel RCD-06
Puolen tuhannen euron Cd-soitin on ääneltään ja hinnaltaan ihanteellinen kumppani viime numerossa testatuille stereovahvistimille. Päätimme kuitenkin ottaa selvää, mikä on tämänhetkisen CD-soitintarjonnan taso, kun rinnalle laitetaan samanhintainen vinyylilevysoitin. Kaukosäätimet ovat enimmäkseen muo-
32
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
Tätä ominaisuutta oppii nopeasti arvostamaan, kun olohuoneen pöytä kärsii kroonisesta kapularuuhkasta. Denonissa ja Marantzissa on toimiva sävelkorkeuden säätö, josta on apua esimerkiksi musiikkiharrastuksen parissa. Verkkojohto on irrotettava Marantzissa, Pioneerissa, Rotelissa ja Cambridge Audiossa.
havaitun verkkohurinan. Yllätys oli soittimien keskimäärin hyvä taso. Pioneer on tästä joukosta ainoa, jolle kelpaavat myös SACD-levyt. Muovisen oloinen Harman Kardon on visuaalisesti varsin onnistunut, vaikka ulkoasu onkin muuten aavistuksen heppoinen. Onkyo antaa kuuntelijalle mahdollisuuden valita digitaalisuodin, joka tässä tapauksessa vaikuttaa suoraan impulssi- ja taajuusvasteen muotoon. Cambridge Audion sisällä on varsin risteilevä johtospagetti, joka saattaa selittää mittauksissa
Äänellisiä yllätyksiä
Ensimmäinen yllätys saatiin testin alkuvaiheessa, kun CD-soittimia vertailtiin keskenään. Impulssivasteen muodoissa on selviä eroja, joilla saattaa hyvin olla merkitystä tietyillä levyillä myös äänenlaadun kannalta. vain Marantzissa (kuvassa) ja Denonissa on kuulokeanto.
Harman kardonissa on myös digitaaliotto eli sisäistä Da-muunninta voidaan hyödyntää muidenkin laitteiden kanssa.
vaihtoehtoja
visia perustason palikoita. Rotel ja Pioneer jakoivat kuuntelijoiden mielipiteen selvimmin. Virtalähteessä on erikseen kaksi pakkamuuntajaa, DA-muunnin on Cirrus Logicin valmistama. Marantz on erilliskomponentteineen testattujen siisteimmästä ja perinteisimmästä päästä. Pioneer on soundiltaan leppoisa ja rasittamaton, mutta ei kuitenkaan millään tavalla tumpelo. Saman valmistajan vahvistinta osaavat ohjailla Onkyo, Marantz ja Cambridge Audio. Sisäinen toteutus on kokonaisuutena siisti. Kuulokeliitäntä on Denonissa, Onkyossa ja Marantzissa. Myös Rotelin matalaprofiilisesta viimeistelystä henkii tietty laadun leima. Pioneer, Harman Kardon, Rotel ja Cambridge Audio pärjäsivät hyvin erilaisilla vahvuuksilla. Missään soittimessa ei ole teknisesti sen suurempia kömmähdyksiä, joskin kuulokeliitäntöjen taajuusvasteissa ja antoimpedansseissa olisi jonkin verran parannettavaa. Jokaisen takapaneelissa on tavanomaiset linja-annot sekä optinen tai koaksiaalinen digitaaliotto tai molemmat. Absoluuttisen oikeaa tapaa impulssivasteen tulkintaan ei kuitenkaan ole olemassa, joten paras vaihtoehto kannattaa tarkistaa itse kuuntelemalla.
Tekniikkaa moneen junaan
Teknisesti soittimissa on käytetty enemmän ja vähemmän perinteisiä ratkaisuja. Rotelissa komponenttien laatu on perustasoa parempi. Marantzia lukuun ottamatta kaikkien analogia-asteissa on käytetty operaatiovahvistimia. Analogia-asteet on toteutettu Burr-Brownin OPA2604-operaatiovahvistimilla. Marantz on puolestaan selvästi analyyttisempi, mutta ei vielä kuitenkaan rasittava.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 33. Rotel ja Cambridge Audio ovat ainoat, jotka eivät soita MP3-tiedostoja. Kehitys siis kehittyy myös kahden kanavan saralla. Eroja kyllä löytyi, mutta parhaimmat soittimet olivat soundiltaan erittäin hyviä. Tehokkaimmin muovisia ratkaisuja on onnistunut välttelemään Cambridge Audio, jonka metallinen kaukosäädinkin on pykälää uskottavampi kuin muissa. Kärkeen kipusi Marantz, joka sai molemmilta kuuntelijoilta saman arvosanan
CD puolestaan kuulosti parhaimmillaan dynaamiselta, intiimiltä, viileältä ja iskevältä, aina tarpeen mukaan. soittimessa on mahdollisuus valita käytettävä digitaalisuodin, joka kulkee Legato Link -nimellä.
Hopeisia vai mustia kiekkoja?
Lopuksi haluttiin vielä kokeilla, kuinka CD-soitin pärjää jotakuinkin samanhintaisen vinyylisoittimen rinnalla, kun lautasella pyörivät samat äänitteet. Denonin ja Marantzin nopeudensäädöt ovat tarkkoja, eli näytössä näkyvä lukema vastaa todellista nopeuden muutosta. Muista poiketen Onkyon ja Pioneerin suotimen voi valita kahdesta vaihtoehdosta: toinen on tavanomainen digitaalisuodin ja toinen on hyvin lyhyen impulssivasteen omaava splinetyyppinen ratkaisu. Levysoitinesivahvistimena oli edullinen Clearaudio. Rotel vaimentaa aavistuksen diskantteja. Muiden häiriöetäisyydet ovat hyviä. Onkyon "slow"- ja Pioneerin "legato link"-suotimien diskanttivaimennukset ovat hyvin lyhyen impulssivasteen omaaville suodinratkaisuille ominainen piirre. Denonin ja Harman Kardonin esi- ja jälkisoinnit ovat pitkiä. Siitä huolimatta näidenkin ero kärkijoukkoon tuntui pieneltä. Ehkä testaajilla alkaa astua iän myötä luontainen lempeys kriittisyyden tielle. Risto Niska
34
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Denonin ja Pioneerin antoimpedanssit voisivat olla pienempiäkin. Marantzin ja Onkyon kuulokeantoja lukuun ottamatta taajuusvasteiden pienten vaimentumien käytännön merkitys on kuitenkin vähäinen. Kokonaisuutena voisi sanoa, että vinyylin ja CD-soittimen soundi oli laadullisesti yllättävänkin lähellä toisiaan. CD-ääntä sai edustaa molemmilla kuuntelijoilla kärkeen kivunnut Marantz, kun taas mustille kiekoille kierroksia antoi Rega P2, joka testattiin Hifimaailman numerossa 8/2007. Mitään sen suurempaa analyysiä tai nopeaa vertailua ei tehty, sillä useimmat vinyylit ovat joka tapauksessa eri tavoin masteroituja kuin vastaavat CD-levyt. Denon ja Onkyo ovat luonteeltaan sellaisia soittimia, joiden ääneen kumpikin kuuntelijoista olisi kaivannut enemmän draivia ja eloisuutta. Säröt ovat asiallisella tasolla Cambridge Audion -60 dB-tason lukemaa lukuun ottamatta. Myös Rotel sai kritiikkiä samasta asiasta. Cambridge Audiossa oli menoa ja meininkiä, mutta ei sitä viimeistä sivistyneisyyttä. Cambridge Audion häiriöetäisyys on luvattoman pieni. Onkyon "clock adj" -säädön vaikutus on hyvin pieni - mittaustemme mukaan alle promillen. Syynä tähän näyttäisi spektrianalyysin perusteella olevan verkkohurinan ja sen kerrannaisten vuotaminen linja-antoon. Toisinaan iskevyyden hintana oli tarvetta ruuvata voimakkuutta alaspäin, mikä ei ollut koskaan ongelma mustalla kiekolla. Marantzin kuulokeanto vaimentaa bassoja ja Onkyon diskantteja. Rotelia ja Cambridge Audiota lukuun ottamatta kaikki laitteet toistavat audio-levyjen lisäksi CD:lle tallennetut MP3-tiedostot. Lopullista paremmuusjärjestystä ei siis kannata pisteiden perusteella julistaa keskiarvo kuunteluista tasoittaa usein soitinkohtaiset erot. Siitä huolimatta: jos itse joutuisin tämän kuuntelun perusteella valitsemaan, niin hyllyyni n päätyisi CD-soitin.
Onkyossa käyttäjä voi valita kahden eri digitaalisuotimen väliltä. Testin aikana lautasille ladottiin levyjä fiilispohjalta yksi kerrallaan kuunnellen. Tai sitten kyse on siitä, että soittimien erot todella olivat tällä kertaa kohtuullisen pieniä. Viimemainitun linja-annossa on vähäinen diskanttivaimennus tavanomaista "sharp" -suodinta käytettäessä. Sävyllisesti eroja toki löytyi, mutta niin löytyi myös kaikissa CD-soittimissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että makuasioilla on enemmän merkitystä kuin desimaaleilla.
Pioneerin kaareva etulevy on piristävä poikkeus kulmikkaisiin laatikoihin. VERTAILUTESTI CD-SOITTIMET 379-599 TESTI
Harman Kardonin vahvuus on poikkeuksellisen sivistynyt sointi. Kautta linjan hyvin erityyppisistä levyistä huolimatta vinyyli soi ilmavammin, vapautuneemmin ja keskialueeltaan korostuneemmin. Ajoittain vinyylin diskantti kuulosti selvästi epäpuhtaammalta ja sihahtelevammalta. Kanavatasapaino on testatuissa poikkeuksetta kohdallaan. valinta vaikuttaa soittimen impulssi- ja taajuusvasteeseen.
Mittaustulosten arviointi
kuulokeannoissa ongelmia Cambridge Audion, Denonin, Harman Kardonin ja Pioneerin (ilman legato link:iä) taajuusvasteet ovat tasaisia. Cambridge Audion ja Rotelin yksikköimpulssivasteet ovat tavanomaisia äänitaajuusalueella tasaisen vasteen omaaville jyrkille "brick wall" -suotimille. Käyrä muistuttaa CD-soittimien alkuaikojen analogisten rekonstruktiosuotimien vasteita. Kyseessä oli puhtaasti epätieteellinen koe, jonka tarkoitus oli vain kokeilla, mille tasolle kumpikin soitin tyypillisimmillään yltää. Marantzin ratkaisu on nykyään harvinainen: esisointi on lyhyt mutta jälkisointi huomattavan pitkä. Sointisävy oli lämpimämpi ja jossain määrin myös ontompi. Kaikkien kuulokeannot ovat suuri-impedanssisia, eivätkä tältä osin ansaitse kehuja
Kokonaisuus on enemmänkin häpeilemätön rokkitykki kuin sievistelevän jazznautiskelijan valinta.
ÄÄNI
8+
8+
35
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Syvyyssuunta aukeaa vain keskinkertaisesti ja instrumenttien sijoittuminen on hieman utuista. (09) 4553 685 www.highendstudio.fi www.cambridgeaudio.com Mitat (l x k s): 43,0 x 7,0 x 31,0 cm Massa: 4,5 kg + Järeähkö viimeistely + Metallinen kaukosäädin Ei MP3-toistoa Heikko häiriöetäisyys
C
Mittaustulokset
Cambridge audio
ambridge Audio on kokometallisessa kotelossaan testin järeimpiä osanottajia. Cambridge Audio Azur 640 C
Hinta: 434 euroa Lisätietoja: Highend Studio Finland Oy, puh. Draivi on lähempänä sujuvaa rullausta kuin tahdin mukana sykkivää rytmisyyttä. Tästä johtuen Cambridge Audio on suositeltava vaihtoehto silloin, kun muu laitteisto on selvästi rauhallisempaan sointiin kallellaan.
Taajuusvasteet
kuunteluarviot
Mikael NederströM saMu sauraMa
Räyhäkkä
Yksikköimpulssivasteet Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB Antojännite, 1 kHz, 0 dB Antoimpedanssi, 1 kHz Kanavatasapaino, 1 kHz Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio 82 dB alle 0,01/6,0 % 2,3 V alle 50 ohmia 0,1 dB
Särmää ja säihkettä
Stereokuvaltaan ilmava ja aito, mutta ei elävyydessä vielä ihan kärkipäätä. Iskevyys on useimmilla levyillä miellyttävä ominaisuus, mutta ennestään kirkassoundisilla äänitteillä räyhäkkä esillepano voi mennä hiukan överiksi. Äänikuva on enemmänkin kuivakka kuin syvätarkka, mikä muiden ominaisuuksien mukana tukee enemmän kevyttä kuin klassista musiikkia. Varsinkin bassotoiston tymäkkyydessä olisi monelle muulle valmistajalle opin paikka. Läsnäolo ja artikulaatio ovat joukon keskitasoa. Koneisto ei soita lainkaan MP3-tallenteita. Teknisessä mielessä ainoa selvästi huomiota kiinnittävä ominaisuus on kohtuullisen pieni häiriöetäisyys, joka todennäköisesti on seurausta verkkohäiriöiden vuotamisesta linjaantoon. Äänessä on useimmiten tervettä särmikkyyttä, mutta toisinaan myös metallista ja sihahtelevaa kirkkautta. Tämän kääntöpuolena löytyy ryhdikkyyttä, reippautta ja läsnä olevaa eloisuutta, joka saa jalan vipattamaan musiikin mukana. Kokonaisuus tuntuu keskimääräistä selkeämmin oheislaite- ja makuriippuvalta.
ÄÄNI
//// //
Selvästi iskevämmän ja avoimemman kuuloinen kuin suurin osa muusta joukosta. Kätevä lisä on mahdollisuus ohjailla kapulalla myös saman valmistajan vahvistinta. Kevyt musiikki kulkee mukavasti, jos ei ole yliherkkä skarpille sointimaailmalle. Bassopää on enemmänkin kevyt kuin potkaiseva tai alhaalta voimalla jyrähtävä. Käytännön kuunteluissa asiaa tuskin huomaa, ellei huone ole aivan hiljainen. Soundillisesti Cambridge Audio on Harman Kardonin täydellinen vastakohta: skarppi, dynaaminen, kirkas ja toisinaan jopa turhankin rajuotteinen. Miellyttävän tukevan viimeistelyn kruunaa metallinen kaukosäädin, joka on mukava kädessä ja looginen käyttää. Sointitasapaino on muuten neutraali, mutta yläpäässä on pientä kirkkautta, joka kuuntelijasta ja äänitteestä riippuen varmasti kuuluu ainakin pirteytenä ellei jo selvänä särmikkyytenä
Mukana on myös nopeuden säätö, jolla voidaan vaikuttaa sävelkorkeuteen. Toisaalta taas elävä musiikki tuntuu jäävän himpun verran taustalle. Mutta se napse, joka saa musiikin sykkimään eikä vain soimaan taustalla, tuntuu ajoittain uupuvan. Tässä suhteessa varsinkin konemusiikki toimii loistavasti. Perussävy on hieman kirkas, ja yläpää ei ole aivan niin puhdas kuin voisi toivoa, joten pientä karheutta ja mekaanista henkeä äänessä on. Ääneltään Denon on siisti ja kohtelias, ajoittain jopa aavistuksen hitaan ja laiskan tuntuinen. Bassopää on kevyehkö, se ei potkaise tai jyrähdä vaan kulkee musiikin taustalla sen isompaa huomiota itseensä kiinnittämättä. Se asia, joka musiikissa puhuttelee, voisi olla paremminkin esillä. Soitin osaa kyllä kaivaa levyiltä olennaisen ulos, mikä tekee äänestä hyvinkin kuunneltavan ja puhtaan. Siksi oheislaitteistosta on löydyttävä näitä määreitä selvästi keskimääräistä enemmän.
kuunteluarviot
Mikael NederströM Yksikköimpulssivasteet Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla yli 96 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,01/alle 1 % 1,9 V Antojännite, 1 kHz, 0 dB Antoimpedanssi, 1 kHz 690 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,1 dB Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 440 ohmia Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD //// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio // saMu sauraMa
Siistisointinen
Tarkka, tasapainoinen ja kaikin puolin oikeaoppinen ääni. Nirsojen oheislaitteiden, esimerkiksi passiiviesivahvistimen ja pitkien välikaapeleiden kanssa, voi tuloksena olla lievä diskanttivaimentuma. Tavanomaisessa systeemissä aihetta huoleen ei kuitenkaan ole. VERTAILUTESTI CD-SOITTIMET 379-599 TESTI
Denon DCD-700AE
Hinta: 379 euroa Lisätietoja: Soundata Oy, puh. Turvallinen kokonaisuus edustaa kuitenkin perinteistä, hyvää hifisoundia.
Perustason selkeyttä
Stereokuva ei ole kovinkaan ilmava ja avoin vaan enemmän selkeä ja instrumentit melko pistemäisesti paikoilleen sijoittava. Myös kitaristin oikean käden liike voisi olla mukaansatempaavampi. Silti välillä tuntuu, että laulaja laulaa sordiino päällä, sillä monella levyllä siisteyden ja elävyyden kompromissi kallistuu turhankin sivistyneeseen suuntaan. Mittaustuloksissa löytyi harvinaisen vähän huomautettavaa, joskin antoimpedanssi voisi olla hitusen pienempikin. Akustinen herkistely kärsii selvimmin suoraviivaisesta sävymaailmasta, rockhenkiselle korviin ottamattomuus ja perussiisti soundimaailma istuvat paremmin.
ÄÄNI
8
ÄÄNI
7½
36
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Soittimen toteutus on teknisesti asiallinen ja siisti. (09) 4769 3322 www.soundata.fi www.denon.com Mitat (l x k s): 43,4×10,7×27,9 cm Massa: 4,2 kg + Kuulokeanto + Sävelkorkeuden säätö Latteahko ääni
D
Mittaustulokset
Denon
Taajuusvasteet
enon on kohtuullisen siististi viimeistelty ja tukevakin, mutta muotoilussa ei ole mitään erityisen persoonallista. Bassopää ei oikein tömähdä eikä rumpali nakuta, niin kuin rokin rytkeellä toivoisi. Ääni on lievää karheutta lukuun ottamatta siisti, joten riipiväksi soundia ei voi kutsua. Kuulokeliitäntä on mukava lisä, eikä sen vasteessakaan ole suurempaa huomauttamista
Äänellisesti soitin on sivistynyt, rauhallinen, etäinen ja jopa lievään elottomuuteen taipuvainen. Teknisesti soittimessa ei ole mitään ihmeellistä, DA-muuntimena on Analog Devicesin muunninpalikka. Pienin dynamiikka- ja eloisuusvarauksen soitin on oikein hyvä.
Yleispätevä ja läpikuultava
Varsin transparentti ote äänitteeseen, joskin yleishenki on enemmän etäiseen kuin läsnä olevaan kallellaan. Tämän kääntöpuolena on sivistynyt ote sellaisillakin levyillä, jotka saattaisivat kuulostaa monella muulla soittimella rasittavalta. Keskialue saattaa olla paradoksaalista kyllä hitusen viileä ja kliininen, mutta mitään rasittavuutta muistuttavaa äänestä ei löydy. Ääni ei varsinaisesti ole tumma tai lämmin, mutta ehkä himpun verran taaempana kuin muissa soittimissa. Tila aukeaa kontrolloituna kaiuttimien väliin, mutta ei juurikaan siltä linjalta yli. Mittaustulokset ovat kauttaaltaan hyvät, joskin impulssivasteen esi- ja jälkisointi ovat kohtuullisen pitkiä. Kokonaisuus on tasaisen siisti, joka ei hätkähdytä, mutta ei petäkään millään alueella.
ÄÄNI
8+
ÄÄNI
8+
37
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Diskanttitoisto on siisti ja pehmeäsävyinen, joskaan ei millään tavalla tukkoinen. Koneisto soittaa myös MP3-äänitteet. Harman Kardon sopii siksi parhaiten ennestään skarppisoundiseen oheislaitteistoon.
kuunteluarviot
Mikael NederströM Yksikköimpulssivasteet Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla yli 96 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,01/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,0 V Antoimpedanssi, 1 kHz 100 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD //// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio // saMu sauraMa
Sivistynyt
Aavistuksen utuinen ja etäinen sointimaailma, jossa on keskimääräistä enemmän sivistyneitä sävyjä. Harman Kardon HD 970
Hinta: 399 euroa Lisätietoja: Harman Consumer Finland Oy, puh. Viimeistely on kokonaisuutena kuitenkin sitä tasoa, mitä tässä hintaluokassa voi odottaakin. Funktionaalinen muotoilu näyttää mukavalta hyllyssä. Rytmiikka on hallussa kohtalaisesti, kyllä tällä jo päästelee funkia ja metallia sujuvasti. (09) 8553 400 www.hcf.fi www.harmankardon.com Mitat (l x k s): 44 x 6,3 x 33,2 cm Massa: 4,6 kg + Tyylikäs ulkoasu Muoviset ratkaisut etulevyssä
M
Mittaustulokset
Harman kardon
Taajuusvasteet
atalalinjainen Harman Kardon on kaukaa katsoen varsin tyylikäs, vaikka rakenne ei olekaan järein mahdollinen käyttötuntuma on jossain määrin muovisen tuntuinen. Toisaalta taas valmiiksi erittäin hyvät äänitteet joita on kaupallisesta nykytuotannosta vähemmistö menettävät hiukan luontaista mehevyyttään ja eloisuutta. Rytmin tuntu ei ole erityisen vahva, ei myöskään iskevyyden. Sävykkyyttä ja artikulaatiota on hyvin, mutta aitouden tunteeseen jää vielä vähän matkaa. Yleinen tasapaino on siistin neutraali ja sellaisena hyvin yleispätevä. Bassopäässä on kohtalaisesti potkua ja ulottuvuuttakin, tässä joukossa ollaan näiltä osin selvästi kärjessä
Etulevyn kuulokeanto on mukava lisävaruste, joskin sen bassovaste on himpun verran vaimentunut. Kirkkauskin erottuu korvaan lähinnä siitä, että ylimpien alueiden puhtaus jättää aavistuksen toivomisen varaa. Kaukosäätimen taito ohjata saman valmistajan vahvistimen äänenvoimakkuutta on mukava lisä. Ääni ei kuitenkaan ole millään tavoin riipivä tavallista useammin syntyy tunne, että soitin kertoo karulla tavalla sen, mitä äänitteelle on työnnetty. Aika tiukka, joskin samalla armoton paketti.
Rehellinen ja suoraviivainen
Sointi on ilmava ja avoin, vain aavistuksen vertailusoitinta verhoutuneempi. Soinnillisesti Marantz on eloisa ja iskevä, joskin ylimmiltä osiltaan aavistuksen tumma. Artikulointi on joukon parasta ja absoluuttisellakin asteikolla varsin korkealuokkaista. Kotelo on pieni mutta kohtuullisen tukeva rakenteeltaan. Menoa ja draivia riittää kaikenlaiselle rytmimusiikille riittävästi, ja oikeastaan vain pieni kuivakkuus on ainoa asia, joka niistää aavistuksen musiikin nautittavuudesta.
ÄÄNI
ÄÄNI
8½
8½
38
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Basso on sävyltään tiukka. Tämä voi johtua hieman kuivakkasta, jos toki tarkasta yleisotteesta musiikkiin. Marantz poikkeaa kaikista muista laitteista siinä suhteessa, että sen analogia-aste on toteutettu kokonaan erilliskomponenttien avulla. Mukana on myös toimiva sävelkorkeuden säätö. Marantzin ääntä kuvaa hyvin termi analyyttinen, joskaan siihen ei liity liiallista metallisuutta tai muunlaista riipivyyttä. Läsnäoloa ja luontevaa ilmavuutta on mainiosti, ja stereokuva on selkeä ja tarkka mutta liioittelematon. (020) 7430 075 www.bwgroup.fi www.marantz.com Mitat (l x k s): 44,0 x 28,3 x 8,7 cm Massa: 4,7 kg + Dynaaminen ja tarkka ääni + Kuulokeanto + Sävelkorkeuden säätö
M
Mittaustulokset
Marantz
Taajuusvasteet
arantzin ulkonäkö ei ole tyylikkäimmästä päästä, vaikka mitään huomauttamista viimeistelyn laadussa ei sinänsä olekaan. Heleä ilmavuus ja helppous puuttuvat, vaikka ääni ei riipivä tai kuiva olekaan. Siksi kuuntelumuistiinpanoissa esiintyy useammin sana "luonnollinen" kuin "rasittava". Yleisbalanssi on pientä ylimääräistä kirkkautta lukuun ottamatta melko neutraali. Kokonaisuus kuulostaa kuitenkin hyvällä äänitteellä niin luonnolliselta, että analyyttisyyttä on vaikea pitää ongelmana. VERTAILUTESTI CD-SOITTIMET 379-599 TESTI
Marantz CD6002
Hinta: 449 euroa Lisätietoja: B&W Group Finland, puh. Teknisesti mitään kuulokeannon vastetta kummempaa huomauttamista ei soittimesta löydy. Bassopää on nopea, mutta mitään hurjaa voiman tunnetta ei ole tarjolla. Yleissoundi ei ole kuitenkaan korostuneen rauhallinen tai miellyttävä, mikä saattaa tuoda heikkolaatuisten äänitysten viat tarpeettomankin tarkkaan esille. Keskialue on viileän asiallinen, mikä saattaa edesauttaa kontrollin ja erottelevuuden tunnetta. Siitä huolimatta mahdollisimman miellyttäväsoundinen seura on Marantzille muun kaluston puolelta paikallaan.
kuunteluarviot
Yksikköimpulssivasteet Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla yli 96 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,01/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,4 V Antoimpedanssi, 1 kHz 210 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 150 ohmia Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD //// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio // Mikael NederströM saMu sauraMa
Skarppi
Tarkka, analyyttinen eikä missään suhteessa miellyttämisenhaluinen ääni
Bassopäässä on viileydestä huolimatta keskivertoa paremmin potkua ja mehevyyttäkin. Kaukosäädin osaa ohjailla myös saman valmistajan vahvistinta. Kuulokeanto vaimentaa aavistuksen diskanttia, mikä kannattaa ottaa huomioon, jos esimerkiksi kuulokkeita vertailee Onkyon soittimen avulla. Valittava digitaalisuodin on mukava lisävaruste, jolla voi etsiä omaan makuun sopivaa sointisävyä. Lisävarusteena on myös sävelkorkeuden säätö, joskin sen säätövara on niin pieni, että käytännön sovellukset jäävät rajallisiksi. (09) 4150 0210 www.simex.fi www.eu.onkyo.com Mitat (l x k s): 43,5 x 11,1 x 40,5 cm Massa: 8 kg + Kuulokeanto + Valittava digitaalisuodin Dynamiikan puute
U
Mittaustulokset
Onkyo
Taajuusvasteet
lkoisesti Onkyo on kohtuullisen tyylikäs, lisäksi etulevyn hakupyörää on mukava käyttää. Monella valjulla äänityksellä soundi saattaa mennä jopa kliiniseksi. Artikulaatio on selkeä, mutta hengittävyys ja aitous eivät pääse innostavalle tasolle saakka. Akustinen herkistely ei ole tämän koneen ominta aluetta, mutta Metallica sujuu yllättävänkin hyvällä auktoriteetilla.
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB Antojännite, 1 kHz, 0 dB Antoimpedanssi, 1 kHz Kanavatasapaino, 1 kHz Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio
yli 96 dB 0,01/alle 1 % 2,0 V 430 ohmia 0,0 dB 380 ohmia //// //
ÄÄNI
8+
ÄÄNI
839
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Onkyon lyhyen impulssivasteen suodin vaimentaa aavistuksen diskanttia, mikä kuuluu asiaan. Musiikki tahtoo hajota osaääniksi, jotka eivät nivoudu yhteen. Perussävy on hieman viileä ja ehkä särmätönkin, mutta kyllä puhdas ja siisti. Sointimaailma on melko rauhallinen, joskin hiukan keskimääräistä kirkkaampi. Ääni ei ole liian tukkoinen, mutta siitä puuttuu parhaiden soittimien draivi ja dynamiikka. Ei intiimein mahdollinen, mutta melko yleispätevä.
Viileän siisti
Rauhallinen eikä ollenkaan syliin työntyvä ote, jos toki ei läsnäoloa ole täysin liiallisella etäisyydellä niistetty. Ehkä kysymys ei ole aidoimman akustiikan uskollisesta välittymisestä, mutta avara, helppo ja kaikkea muuta kuin kuiva esitys tuntuu puhaltavan sopivasti kuunneltavuutta moniin pistemäisiin nykyäänitteisiin. Ääneltään Onkyo menee enemmänkin sivistyneiden ja rauhallisten kuin eloisasoundisten laitteiden kategoriaan. Stereokuva on selkeä ja vakaa, mutta turhan eloton. Monia muita laitteita vaivaavaa muovisuuden tuntua ei viimeistelystä pahemmin löydy. Siksi suositeltavin oheislaitteisto Onkyolle on sellainen, jossa ovat valmiiksi draivi ja svengi kohdallaan.
Yksikköimpulssivasteet
kuunteluarviot
Mikael NederströM saMu sauraMa
Ilmava
Soittimen sävymaailmaa enemmän herättää huomiota ilmava äänikuva, jonka vaikutus kuuluu kaikilla äänitteillä. Onkyo DX-7555
Hinta: 599 euroa Lisätietoja: Simex Oy, puh. MP3-äänitteet toistuvat ongelmitta. Dynamiikka ei ole kovin järisyttävää tasoa, ei myöskään räväkkä eloisuuden tunne, mutta siitä huolimatta esitys on mukava ja miellyttävä kuunneltava. Siksi esitys on parhaimmillaan sellaisilla levyillä, joilla näitä ominaisuuksia on ennestään mahdollisimman paljon. Teknisesti soittimessa ei ole mitään huomauttamista
Bassopää ei ole vankka pohja vaan enemmän taustalla juokseva osa. Laulaja toistuu mukavan läsnäolevasti, parhaimmillaan lähes käsinkosketeltavasti. Teknisiltä ominaisuuksiltaan Pioneer on kaikin puolin kunnossa. Lisäetuna löytyy koneisto, joka soittaa myös SACD-levyt ja MP3-äänitykset. Erikoisuutena on valittava Legato Link -digitaalisuodin, joka on merkillä ollut mukana 1990-luvin malleista lähtien. Sointimaailma on yhtä aikaa miellyttävä, tarkka ja intiimi. Toisaalta ääni ei ole tumppu, vaan tarvittaessa tarkkuuttakin löytyy. Leppoisuus kuuluu monessa osa-alueessa. Suotimen käyttäminen lyhentää impulssivastetta mutta aiheuttaa lievän diskanttivaimentuman. Kaareva muotoilu on sopiva yhdistelmä persoonallisuutta ja arvokkuutta. Keskialueeseen paneutumalla tulee mieleen, että soundi voisi olla tiukempikin; jotkut iskuäänet kadottavat luontaista teräänsä, ja kitarankieli tuntuu hiukan normaalia alavireisemmältä. Sen kohdalla tavallista huolellisempi kuuntelu on paikallaan ennen ostopäätöksen tekemistä.
Yksikköimpulssivasteet
kuunteluarviot
Mikael NederströM saMu sauraMa
Tarkka
Ensimmäinen mielikuva soittimen äänestä on luonteva tarkkuus, jossa ei ole mitään merkkejä kylmyydestä tai riipivyydestä. VERTAILUTESTI CD-SOITTIMET 379-599 TESTI
Pioneer PD-D6
Hinta: 499 euroa Lisätietoja: Pioneer Finland Oy, puh. Lievä verhoutuneisuus tasaa ilkeät äänitteet kuunneltaviksi, mutta ei toisaalta anna parhaiden säihkyä luonteelleen kuuluvasti. Yleisilmeeltään se on miellyttävä, kohtelias ja lämminsävyinen, mutta toisen kuuntelijan korviin myös aavistuksen laiska. Joka suhteessa hieman verhoutunut sointi ei ole varsinaisesti tumppu tai epätarkka, mutta soitin kaipaisi selvästi seurakseen räväkkäsointista oheiskalustoa.
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla yli 96 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,01/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,0 V Antoimpedanssi, 1 kHz 990 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,1 dB Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD //// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio //
8½
ÄÄNI
8
40
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Lievästi ryhdin puutteesta huolimatta soitinta kuuntelee pitkään ja mielellään, eli virheet eivät ole suuria. Meno on enemmän pehmeää soljumista kuin tiukkaa potkua ja kontrolloitua rytmiä. Päinvastoin, soundi on yllättävänkin siisti ja rauhallinen analyyttiseen otteeseen nähden. Soittimen DA-muunnin on 192 kHz:n ja 24 bitin tarkkuudella toimiva Burr Brownin prosessori. Äänellisesti Pioneer jakoi mielipiteitä Rotelin tavoin. Ei rokkitykki, mutta mukavan sävykäs ja sympaattinen soitin.
ÄÄNI
Tasapainoinen ja rauhallinen
Alusta alkaen mennään rauhallisella otteella, jossa mikään ei hyppää silmille. Yksinkertainen etulevy, metallinen kotelo ja nestekidenäyttö henkivät laadun leimaa. Stereokuva ei ole kaikkein läpikuultavin vaan hieman utuinen ja aavistuksen etäinen. Kaukosäädin muistuttaa enemmän taskulaskinta kuin perinteistä palikkaa. (020) 7749 780 www.pioneer.fi www.pioneerelectronics.com Mitat (l x k s): 42 x 10 x 34 cm Massa: 4,5 kg + SACD-toisto + Valittava digitaalisuodin
P
Mittaustulokset
Pioneer
Taajuusvasteet
ioneerin olemus on yksinkertaisen tyylikäs, joskaan ei niin jykevä kuin testin järeimmissä
(020) 7430 075 www.bwgroup.fi www.rotel.com Mitat (l x k s): 43,7 x 7,2 x 34,2 cm Massa: 5 kg + Matalaprofiilinen ja tukeva kotelo Ei mp3-toistoa Niukka varustelu
R
Rotel saadaan hereille myös 12 voltin herätejännitteellä.
Mittaustulokset
Rotel
otel on hyvä esimerkki soittimesta, jossa muotoilu on syntynyt toiminnan ehdoilla. Bassopäässä on jonkin verran ruutia, ja yleinen tasapaino on neutraalista aivan aavistuksen miellyttävän lämpimään kallellaan. Diskantti on ylimmiltä taajuuksiltaan hitusen vaimentunut, millä tuskin on minkäänlaista kuultavaa merkitystä. Äänikuva välittyy tarkasti, ja musiikki toistuu oikea-aikaisesti. Sointisävyt kallistuvat viileään, mutta samalla aavistuksen tummaan, miellyttävään ja rauhalliseen esitykseen. Rotel RCD-06
Hinta: 500 euroa Lisätietoja: B&W Group Finland, puh. Mittaustulokset ja tekniset ratkaisut ovat kaikin puolin erittäin hyviä ja luottamusta herättäviä. Matalalinjainen kotelo on pelkistetty mutta miellyttävän metallista ja tukevaa työtä. Myös äänikuva on asiallisen pistemäinen, askeettinen ja joka suhteessa liioittelematon, mikä tukee soittimen luomaa vaatimatonta vaikutelmaa. Joskus syntyy vaikutelma jopa turhasta karuudesta ja koruttomuudesta. Läsnäoloa on sen verran, ettei tunne jäävänsä osattomaksi esityksestä, mutta mitään poikkeuksellista intiimiyttä ei ole. Stereokuva on enemmän hillitty kuin ylenpalttisen avoin ja ilmava. Jos levy on valmiiksi tehosteilla täytetty, toimii Rotel erinomaisen uskollisesti ja tarkasti. Oheislaitteisto on silti syytä valita tavallista huolellisemmin sellaiseksi, että se kompensoi Rotelin luontaista vaatimattomuutta.
kuunteluarviot
Mikael NederströM Taajuusvasteet saMu sauraMa
Pienimuotoinen
Soitinta kuunnellessa tulee usein mieleen sanonta siitä, että pieni on kaunista. Jotain sellaista, mikä tempaisisi mukaan musiikkiin ja veisi mennessään. Vaatimattomuus kaunistaa, mutta toisinaan soinnissa voisi olla enemmän mukaansatempaavuutta; sitä draivia, joka saa analysoinnin unohtumaan ja musiikin viemään.
ÄÄNI
Soljuvaa sävykkyyttä
Joukon sävykkäin toistin, josta musiikki virtaa ulos ei räväkällä pidäkkeettömyydellä vaan sivistyneellä ja puhtaalla hengellä. Rotelin teknisissä ratkaisuissa on käytetty keskimääräistä laadukkaampia komponentteja. Mitään karheutta tai kireyttä soinnissa ei ole, vaan sävy on poikkeuksellisen soljuva ja miellyttävä. Myös kaukosäätimen kansi on metallia. Rytminen puoli on enemmän pehmeästi rullaava kuin napakasti nakuttava, ja soitin onkin parhaimmillaan leppoisassa nautiskelussa eikä räväkän rokin rytmisessä röykytyksessä.
ÄÄNI
Yksikköimpulssivasteet Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla 96 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,01/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,2 V Antoimpedanssi, 1 kHz 100 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Kuulokeannon impedanssi, 1 kHz Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD //// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio //
8
8½
41
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Mitään ylimääräistä ei viimeistelyssä tai varustelussa ole mukana, mutta siitä huolimatta kaikesta henkii vaikeasti kuvailtava laadun leima. Parhaiten soittimen syleilyssä toimivat lähimikitetyt levyt, joihin tehostemaailmaa on miksattu tuutin täydeltä. Soundi on oikeaoppinen, siisti ja puhdas, mutta samalla turhankin vaatimaton ja koruton. Siitä huolimatta esitykseen kaipaisi lisää eloa, dramatiikkaa ja draivia. MP3-äänityksiä koneisto ei toista lainkaan. Ääneltään Rotel on sellainen, että se jakaa mielipiteet harvinaisen selvästi kahteen leiriin
Kuten asiaan kuuluu, DSP-Z11 on HDMI 1.3 -standardin mukainen, tukee Blurayn ja HD DVD:n uusia äänikoodekkeja ja on lisäksi THX Ultra2 Plus -sertifioitu. Z11:een voi siis kytkeä 11 kaiutinta ja kaksi subwooferia. kummallisia käyriä yhden pisteen mittauksesta.
Kun paras ei ole
Yamahan uusi lippulaiva DSP-Z11 kiilaa toivelistojen kärkeen 11.2-kanavaisella äänentoistolla ja käsivarren mittaisella ominaisuusluettelolla. BD/HD-levyjen ääniraidat ovat enintään 7.1-kanavaisia; lisäkaiuttimilla yritetään tuottaa entistä luonnollisempi ja täyteläisempi äänikenttä Yamahan oman Cinema
42
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. TESTI AV-VIRITINVAHVISTIN YAMAHA DSP-Z11
kahden pisteen mittaus antoi väärän etäisyyden toiselle subwooferille. Hinta on tietysti lippulaivan arvolle sopiva.
TeksTi: Petri teittinen k u vaT : S a m u S a u r a m a j a P e t r i t e i t t i n e n
Jo legendaarisen maineen saavuttaneen Z9: n jälkeen Yamaha on loikannut suoraan Z11: een; olisikohan numeroinnin innoittajana ollut Spinal Tap. Ensimmäisenä huomion vetää kuitenkin puoleensa esitteissä mainostettu 11.2-kanavaisuus
Annon valinta tapahtuu kau-
kosäätimen HDMI OUT -napilla. Komponenttioton kautta syötettävän 1080p-kuvan saa ulos sellaisenaan HDMI:stä. Vahvistinosan tehoksi ilmoitetaan rehvakkaasti enintään 7 x 240 wattia ja 90 wattia neljälle lisäkaiuttimelle. Esite ei paljasta lomituksen poistavaa piiriä, mutta kuvaus
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 43. Annot eivät toimi yhtä aikaa, joten kuvaa ei saa ajettua samalla esimerkiksi videoprojektoriin ja taulutöllöön. Esite mainitsee myös vähimmäistehon 8 ohmin kuormalla: 7 x 140 W ja 50 W lisäkaiuttimille. Vaikka ilmoitetusta enimmäistehosta jäätiin varsin kauas, Z11:n tehot riittävät helposti ankaraankin luukutukseen.
seitsemän HDMi-liitäntää
Kuten malliston lippulaivan kuuluu, Z11 tarjoaa kattavan valikoiman analogisia ja digitaalisia liitäntöjä. Toisen subwooferin voi kytkeä joko aiemman rinnalle stereoksi tai vaihtoehtoisesti sijoittaa bassokaiuttimet katselutilan etu- ja takaosaan. Perinteisten komposiitti-, Svideo- ja komponenttiliitäntöjen ohella Z11:n takapaneelissa on neljä HDMI-ottoa (viides etupaneelin takana) ja kaksi HDMI-antoa. Testipenkissä Z11 antoi viiteen kanavaan 135 wattia jatkuvaa tehoa yltäen 185 watin hetkelliseen tehoon. Taajuuskorjaimen käyriä voi halutessaan muokata.
käyttäjä voi valita, mitkä asiat mitataan kalibroinnin yhteydessä.
Crossover-taajuuden voi valita yhdeksästä vaihtoehdosta väliltä 40200 Hz.
tarpeeksi kallista
DSP -prosessoinnin avulla. Skaalauksesta huolehtii muun muassa joissain iScan-skaalaimissa menestyksekkäästi käytetty ABT1018. Stereona jatkuvaa tehoa saatiin 170 wattia, hetkellisen antotehon käydessä 200 watissa. Takapaneelista löytyy myös liitin Yamahan omaa iPodtelakkaa varten sekä ethernet-liitäntä.
videoprosessoinnissa parannettavaa
Z11:n videoprosessointi on jaettu kahden prosessorin hommaksi. USB-liittimiä on kaksin kappalein, yksi edessä ja yksi takana
100 pisteen maksimista lähti heti 25 pojoa, koska asetusvalikko ei sisällä kohinanvaimennusta. Nettihuhut väittävät kuitenkin piirin olevan tuiki tuntematon iChip-772. Netin kautta ohjailu taisi olla viime hetken keksintö, sillä käsikirja kuittaa koko aiheen isolla kuvalla ja muutamalla rivillä tekstiä. Nettiselaimella pääsee vahvistimeen käsiksi myös silloin, kun vahvistinta ei ole kytketty päälle. 1080-signaalin prosessointia testattiin HQV:n HD Benchmark -levyllä. Äänenvoimakkuuden Up- ja Down-nappeja sai hämmästellä parikin tovia, ennen kuin keksi vahingossa, miten äänenvoimakkuutta muutetaan vähemmän kuin viisi desibeliä kerrallaan. Nettikäyttöliittymä on hyvä idea, mutta toteutus on jäänyt puolitiehen. HQV DVD Benchmarkista saatu 53/80 on hyvä tulos, kun otetaan huomioon, että kohinanvaimennuksen puute aiheutti heti kättelyssä 20 pisteen menetyksen.
Ääntä netistä, usB:stä ja lähiverkosta
Z11 osaa toistaa ääntä nettiradioista, USB-massamuisteilta ja lähiverkkoon kytketyiltä mediapalvelimilta. Bonuspettymyksenä mainittakoon vielä, että vahvistimen ohjailu ei onnistunut Nokian E61-puhelimen selaimella. Nettiradioiden ja hakemistolistojen selaaminen ei onnistu vahvistimen oman näytön avulla, sillä se listaa vain ohjelmalähteen, nettiradioaseman tai soivan äänitiedoston nimen. Lomitettuna syötetyn peruspiirtokuvan käsittelyssä Z11 pärjää jo paremmin. Aiemmin testattu RX-V3800 ei halunnut lukea USB-muistitikkuja tai etsiä palvelimia lähiverkosta, mutta kaikki toimi Z11:llä välittömästi ilman minkäänmoisia kikkailuja; edes lähiverkon palomuuriin tai reitityksiin ei tarvinnut tehdä muutoksia. Kuvaruutunäytön ja vahvistimen kaukosäätimen avulla listojen selailu on selvästi ripeäm-
pää ja jollain tapaa helpompaa, mutta kehno kaukosäädin pitää huolen siitä, että riemunkiljahduksia ei kuulla. Sokerina pohjalla odotti Firefoxselaimen täydellinen jäätyminen, kun vahvistin sammutettiin kaukosäätimestä nettikäyttöliittymän ollessa auki tietokoneen ruudulla. Kyseisessä valikossa kytketään päälle myös Bi-Amp- ja esivahvistintilat, säädetään tuulettimen toimintaa, valitaan kaiuttimien impedanssi sekä HDMI-kättelyn pakollisuus näytön kanssa. Kun mitään ei näytä tapahtuvan, käyttäjä turhautuu ja klikkaa jotain muuta tai samaa nappia toistamiseen ja soppa on valmis. Oli miten oli, Z11:n videoprosessointi jättää parantamisen varaa. Nuolinäppäinten virkaa toimittava teräväreunainen ja jäykkä rinkula on inhottavan tuntuinen peukalon alla, eikä käskyjen perillemenosta ole koskaan täyttä varmuutta. Käyttäjällä on kaksi vaihtoehtoa: joko kytkeä näyttölaitteeseen virrat ja selata listoja vahvistimen kaukosäätimellä tai ottaa vahvistimeen yhteys lähiverkon yli tavallisella nettiselaimella. Lisäksi radioasemien, hakemistojen ja kappaleiden nimiä ei voi klikata suoraan hiirel44 HIFIMAAILMA | 2 | 2008
lä, mikä tuntuu täysin epäloogiselta. TESTI AV-VIRITINVAHVISTIN YAMAHA DSP-Z11
Tilan voi mitata jopa kahdeksasta pisteestä.
Z11:n ominaisuuksiin kuuluu seisovien aaltojen kumoaminen.
tuo vahvasti mieleen Faroudjan. Listaa käytetään Up-, Pg Up-, Down-, Pg Down-, Back- ja Enter-napeilla. Selaimella pääsee käsiksi vain perustoimintoihin, kuten äänenvoimakkuuteen ja ohjelmalähteen sekä äänitilan valintaan. Ne reagoivat klikkauksiin joskus jopa usean sekunnin viiveellä, eivätkä anna mitään merkkiä siitä, että klikkaus on huomioitu. Se tukee kaikkia uusia. Käyttöliittymän toimintaa ei valaista mitenkään, vaan käyttäjän on turvauduttava perinteiseen yritys ja erehdys -menetelmään. Kaukosäädin ei muutenkaan kehuja ansaitse, ja se onkin syytä korvata laadukkaalla oppivalla kaukosäätimellä ahkerampaa käyttöä varten.
HDMi 1.3:n kaikki herkut
Z11 on ominaisuuksiensa puolesta varma sijoitus vuosikausiksi. Nettiradion, USB-massamuistin ja verkkolevyjen selaaminen ei ole järin mukavaa, sillä listalle on varattu aivan liian pieni ikkuna. Lopputulos 5/100 pistettä kertoo karua kieltään lomituksen poistoon käytetyn piirin kyvyistä. Tämä vaatii kuitenkin "salaisessa" lisävalikossa käymistä, sillä oletuksena vahvistimen nettikäyttöliittymä vastaa vain, kun vahvistin on kytketty päälle
Melkein samaan kategoriaan laittaisin Yamahan Cinema DSP -äänitilat. Myös automaattisesti tehtyä tahdistusta voi hienosäätää tarpeen vaatiessa.
THX ultra2 Plus, Cinema DsP HD3 yms.
Z11 lienee markkinoiden ensimmäinen THX Ultra2 Plus -sertifikaatin saanut av-vahvistin. Z11 tukee automaattista kuvan ja äänen tahdistamista, mutta toiminto vaatii samaa ominaisuutta myös kuvalähteeltä ja näyttölaitteelta. THX Cinema-, Music- ja Games-äänitiloja sekä uutta THX Loudness Plus -toimintoa, joka muuttaa surround-kanavien voimakkuutta ja taajuuskaistaa leffan aikana.
THX:n mukaan tämä on tarpeen, kun elokuvan ääniraitaa kuunnellaan hiljempaa kuin referenssivoimakkuudella (= niin kovaa, että veri lentää korvista). Tahdistusta voi säätää manuaalisesti yhden millisekunnin tarkkuudella välillä 0240
ms. Se ei kuitenkaan osaa itse luoda 1080p/24:ää jostain muusta formaatista. Tämä tarkoittaa mm. Tämä kuten moni muukin THX:n viritys on mielestäni täyttä hevonkukkua ja pelkkä konsti myydä sekä valmistajille että kuluttajille uusia, kivan näköisiä logoja kovaan hintaan. asetuksissa on erilliset säädöt THX-sertifioiduille subwoofereille.
kaiuttimien sijoittelua eri Zoneihin.
äänikoodekkeja, xvYCC-väriavaruutta ja 30/36bittistä Deep Coloria, sekä kättelee soittimien kanssa kiltisti 1080p/24:n ja päästää sen sellaisenaan näyttölaitteeseen, jos näyttö tukee kyseistä formaattia. Ne eivät ole mielestäni koskaan onnistuneet tekemään muuta
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
45
Seitsemän pääkaiuttimen lisäksi Z11 osaa ajaa neljää niin sanottua Presence-kaiutinta, jotka sijoitetaan etukaiuttimien ja takasurroundien ylä- ja ulkopuolelle. Tällä kertaa Presence-kanavat jäivät testaamatta. Party-toimintatilassa kaikkiin neljään zoneen
än ttöliittym Nettikäy kossa voi li asetusva muun muassa llä määrite aC-osoitteet. Mikäli teatterihuoneessa on 5.1-kanavainen äänentoisto, voi lopuilla vahvistimilla ajaa stereokaiuttimia vaikka kolmessa muussa huoneessa (zone 24) ja määritellä kullekin oma ohjelmalähteensä. Yamaha on hoksannut, että kaiuttimien sijoittelu voi olla ongelma ja keksinyt ylimääräisille vahvistimille muutakin käyttöä. Syy on yksinkertaisesti se, että testitilaan ei voinut asentaa neljää lisäkaiutinta käsikirjan edellyttämällä tavalla ilman mittavaa remonttia. Z11:n entistä kehittyneempi YPAO osaa aimo liudan uusia temp-
Taajuusvasteet Tehonkulutus, lepotilassa/tyhjäkäynnillä 1 W/200 W
Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen 135/185 W stereona, jatkuva/hetkellinen 170/200 W -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,05 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 99 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "PuRe DiReCT" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 90 dB -herkkyys 225 mV -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,0 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 49 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "sTRaiGHT" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 88 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -yliohjaustaso 2,9 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 91 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,0 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB 0,05 %
Mittaustulosten arviointi
Lähes kaikki kunnossa Yamahan mittaustulokset ovat moitteettomat subwooferin hieman pääkanavia pienempää jakotaajuutta lukuun ottamatta. Party-tilasta voi myös irrottaa yksittäisiä zoneja ja ajaa niihin ääntä eri lähteestä kuin muihin.
Tilan mittausta
YPAO on Yamahan kehittämä automaattinen äänentoiston kalibrointitoiminto, joka mukana tulevan mittamikrofonin ja vahvistimen testiäänien avulla säätää äänentoiston parhaaseen mahdolliseen iskuun. Risto Niska
46
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. M sallitut
Mittaustulokset
Yamaha DsP-Z11
ajetaan ääntä samasta lähteestä. Tämä tarkoittaa muun muassa kaiutinkohtaisten viiveiden ja taajuuskorjauskäyrien laskemista. Z1 vyp verkkole
kuin joko sotkemaan äänikentän puuroksi tai kehittämään täysin keinotekoisen kuuloisia tiloja, joihin väsyy alta aikayksikön. Presence-kaiuttimilla toistetaan sitten prosessorien kehittämiä tilatehosteita, kaikuja ja heijastumia, jotka luovat ainakin teoriassa aukottomamman ja luonnollisemman äänikentän katsojan ympärille. TESTI AV-VIRITINVAHVISTIN YAMAHA DSP-Z11
ttöliit Nettikäy tymän p äänäkym ä.
e ta kolm ngelmit 1 löysi o alvelinta
Jos soundista pitää jotain negatiivista sanoa,
olisin kaivannut ripauksen enemmän lämpöä ja persoonallisuutta. Päällimmäinen kysymys lienee, onko Z11 hintansa väärtti. Kuulon sietokyvyn rajamailla liikuttaessa Z11 ei osoittanut merkkejäkään kyykkäämisestä, vaan hoiti hommansa vaivattoman oloisesti. pa helpom
Yamaha DsP-Z11
Hinta: 5 790 Lisätietoja: Musta Pörssi Oy, puh. Vahvistin päästi pariin otteeseen ilkeän räsähdyksen valikosta poistuttaessa. Osa Z11:n hinnasta juontaa korkealuokkaisista komponenteista, mutta hintaa on nostettu myös varsin hyödyttömillä ominaisuuksilla, statuspreemiota unohtamatta. Ensimmäinen testikuuntelu kaiuttimien kytkemisen ja yhdellä mittapisteellä tehdyn kalibroinnin jälkeen aiheutti yllätyksen: soundi oli sanalla sanoen kauhea. Se soi toki paremmin kuin RX-V3800, mutta onko ero yli neljän tuhannen euron arvoinen. n
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 47. Tämän hintaluokan vahvistimen odottaisi lisäksi sisältävän mediatoistimen, joka soittaa myös videotiedostot. Toisessa tilassa ja toisilla kaiuttimilla vain pientä hienosäätöä automaattikalibroinnin jäljiltä vaatinut RX-V3800 oli saman haasteen edessä aivan yhtä kuutamolla kuin Z11. Ei tosiaan. Tuntuu myös hieman siltä kuin argumentti "tämä on kallis, koska se on niin hyvä" olisi kääntynyt Yamahan markkinointiosastolla nurinpäin. Kun kalibrointi tehtiin kuudella mittapisteellä, saatiin hieman yli 20
minuutin mittaisella prosessilla aikaan todella erinomainen soundi. Kun Z11:n säädöt kopioitiin käsipelillä 3800:aan, alkoi sekin soida selvästi paremmin kuin oman automaattikalibrointinsa jäljiltä. Z11 ei löytänyt tilasta kumoamisen arvoisia seisovia aaltoja, vaikka niitä etsittiin useilla mittauksilla.
Mietteitä ja vaikutelmia
Huolellisen kalibroinnin jälkeen Z11 soi todella hienosti. Jatkotesteissä selvisi, että yksi tai kaksi mittapistettä oli yksinkertaisesti liian vähän; kuuntelutila taisi olla muodoltaan ja/tai sisustukseltaan liian haastava. vyn verkkole lailu ön se sisäll a paljon voisi oll akin. 010 534 0902 www.yamaha.fi Mitat (l x k x s): 43,5 x 21 x 49,7 cm Paino: 34 kg HDMI-otto/anto 5/2 Komponenttivideo-otto/-anto 4/2 S-video-otto/-anto 6/2 Komposiittivideo-otto/-anto 6/2 Analoginen otto/anto 5/2 Levysoitinliitäntä Monikanavainen analoginen otto 7.1 Monikanavainen analoginen anto 11.2 Koaksiaalinen digitaaliotto/-anto 4/1 Toslink-otto/-anto 5/1 Bi-AMP-toiminto Zone 2 -toiminto Zone 3 -toiminto Zone 4 -toiminto I-Link Ethernet Liitäntä ulkoista ir-vastaanotinta varten 2 in/out 12 V herätevirta-anto (2) Järjestelmänohjausliitäntä (merkkikohtainen) USB (2) RS232C Kaiutinliitäntä: haarukka/banaani/paljas johto // Irrotettava verkkojohto Kuulokeliitäntä Kullatut liittimet Kytkeytyvä 230 V anto 2 Kytkeytymätön 230 V anto + HDMI 1.3:n täysi tuki + Edistynyt automaattikalibrointi + Vahvistimet neljää zonea varten Hinta Kaukosäädin Välttävä videoprosessointi
Äänenlaatu
soivasta m sta lista p3: ta perustie an dot.
Äänitilan valinta on hiirellä näppärää.
9+
puja, kuten tilan mittaamisen kahdeksasta eri pisteestä, seisovien aaltojen kumoamisen ja kaiutinkulmien mittaamisen suhteessa mittapisteeseen. Sen soundi on täyteläinen ja erotteleva, eikä teho lopu kesken isossakaan tilassa
Ulkoasu vastaa hyvin tämän päivän sisustusvaatimuksiin. Hyvän äänenlaadun lisäksi suotavaa olisi silmää viehättävä ulkoasu. Re-
volution Signatureen kuuluu kaksi kokoluokkaa, 11-senttiseen ja isompaan 17-senttiseen koaksiaalielementtiin pohjautuvat mallit. Koaksiaalielementti on kuulunut Tannoyn kaiuttimiin jo vuosikymmeniä, ja nykymallistosta vain kaikkein edullisimmat on tehty erillisillä elementeillä. Osassa malleja on tosin superdiskantti koaksiaalin yläpään tukena. Modernia ulkoasua edustavia arvokkaampia kaiuttimia on vielä Dimension-sarjassa. TESTI 5.0-KAIUTINSARJA TANNOY REVOLUTION SIGNATURE
Kotiteatteriin kaiuttimia saa kylvää ainakin viisikon. Rauhallinen tummanruskea pinta yhdistettynä alumiinisiin elementtien laippoihin ja metallisävyisiin kartioihin tuo mieleen sisustuslehtien tuoreimmat numerot. Pienenä pisteenä tyyli-ii:n päällä ovat magneettikiinnit-
48
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Tannoyn tuore sarja pärjää molemmissa suhteissa.
modernia eleganssia
T e k s T i ja k u vaT : S a m u S a u r a m a
R
evolution Signature kuuluu brittiläisen Tannoyn valikoimissa keskivaiheille. Dimension-sarjan yläpuolelle ja osittain sen kanssa päällekkäin menee Prestige-sarja, joka henkii klassisempaa lähestymistä muotoilun maailmaan. Viimeistely on myös korkeatasoista ja valmistustoleranssit selvästi hyvin tiukat. Testiin päätyi suurempi DC6-mallisto espressokahvin sävyisenä
Tutun tuplajohdotuksen vaatimien liittimien lisänä on viides maadoitukselle.
teiset maskit, eli etulevyssä ei ole kiinnikereikiä eikä maskeissa katkeilevia muovinastoja.
Yhtenäinen lähtökohta
Lattialla seisovien DC6T-pääkaiuttimien, vaakamallisen LCR-keskikaiuttimen ja surroundeina toimivien DC6-jalustamallien pääasiallinen äänilähde on siis 17-senttinen koaksiaalielementti. Vaakamallisessa LCR:ssä sama tapahtuu tietysti
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
49. Siinä missä DC6-jalustamalli ja
DC6T-lattiamalli ovat ääneltään erittäin tarkasti yhteneviä ja seinän lähellä neutraaleimmin toimivia, LCR on selvästi lämminsävyisempi. Kuuntelualue on siksi laajempi ilman äänensävyn muutoksia kuin suurimmassa osassa useamman elementin rakenteita. Kaikki mallit ovat refleksiviritettyjä. Keskikanava kulkee itse asiassa nimellä LCR eli se on alunperinkin ajateltu joko keskikanavaksi tai sitten käytettäväksi ainakin kolmena etukaiuttimena. Koaksiaalirakenteen hyvä puoli on se, että
säteily lähtee yhdestä pisteestä. Koska Revolution Signaturen tapauksessa keskiääntä on toistamassa kaksi vierekkäistä kartiota, kuuntelukorkeuden muuttuessa huomaa pienen epäjatkuvuuden. Ero ei ole mahdottoman iso, mutta kriittinen kuuntelija käyttää joko DC6-jalustakaiutinta keskikanavassakin tai sitten rakentaa koko teatterin LCR-mallista. Keskikanavan refleksiviritys on tehty passiivisäteilijällä joten ulkonäöltään kaiutin on symmetrinen. Keskikanavassa ja lattiakaiuttimissa on lisänä toinen bassokeskiääninen, joka toimii diskantin jakotaajuudelle saakka, rakenne on siis tavallinen kaksitie
Elokuvilla rasittamaton sointitasapaino ja käyttökelpoinen dynamiikka mahdollistavat suuremmatkin äänenpaineet. Ulottuvuutta piisaa sitäkin yllättävän hyvin, musiikilla subwoofer ei tule ensimmäisenä toivelistalle. Rytmisyys on vahvasti mukana, ja stereokuva on tarkka. Vaikka kaiutinsarja sinällään antaakin jonkinasteisen illuusion bassojyrinästä, ei Keski-Maahan ilman kunnon subwooferia oikein ole asiaa.
Musiikki Elokuvat
Kontrolloitua tarkkuutta
Pääkaiuttimet luovat hyvin tarkan stereoilluusion, joskaan pieni vapautunut ilmavuus ei sitä yhtään haittaisi. DC6 ja DC6T toimivat pienemmässäkin tilassa, mutta LCR olisi selvästi omimmillaan vasta suuremmissa ympyröissä tai silloin kun tarkoituksellisesti haetaan lämpimän pehmeää perussoundia. Ilmiö on hyvin lievä mutta todellinen, kun vertaa pelkästään yhteen koaksiaalielementtiin pohjautuvaan kaksitierakenteeseen. Isoon tilaan viisikkona LCR toimisi hyvin, mutta kriittinen kuuntelija valitsee kyllä lattiamallien väliin DC6-jalustakaiuttimen. Tarkkuutta ja selkeyttä siis piisaa, mutta vähän miellyttävyyden kustannuksella. (09) 4769 3300, www.soundata.fi, www.tannoy-speakers.com
Yläpään iloa
Rytmikäs, mutta rasittamaton yleisilme, josta voi pidemmän kuuntelusession jälkeen löytää myös ihastuttavia piirteitä. Kun keskikaiuttimen tasoa nostaa hiukan verhoutuneen puheäänen vuoksi, on lopputulos varsin nautittava. Muuten sen sävy on erinomaisen hyvin yhtenevä isoveljensä kanssa.
8+ 8+
Musiikki
Elokuvat
8½ 8+
sivusuunnassa. Hyvin moniruokainen kaiutin, joka soveltuu myös aggressiiviseen soitantaan raskaammalla metallimusiikilla. n
50
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Sijoitus on syytä hakea keskimääräistä lähempää seinää, jotta ääneen saadaan sopivasti lihaa luiden ylle. Jalustamalli lämpiää neutraaliksi vasta selkä seinää vasten eli toimii erinomaisesti pienissä tiloissa ja surroundina. Suuntauksella yläpään balanssia voi tasoittaa omaan makuun sopivaksi. Bassotoisto on hyvässä kuosissa niin ulottuvuuden kuin laadunkin osalta, mutta leffafriikki toki järjestää laadukkaan subwooferin seuraa tarjolle. TESTI 5.0-KAIUTINSARJA TANNOY REVOLUTION SIGNATURE
viimeistely on erittäin tyylikästä. Laadultaan basso on poikkeuksellisen napakka ja kiinteä. Keskialue on neutraali lähes elottomuuteen saakka ja erittäin erotteleva. Joka suhteessa vahva erottelu on kaiuttimien selvimpiä ominaispiirteitä. Utuista romantiikkaa etsivien kannattaa etsiä muita vaihtoehtoja. koaksiaalielementtisestä rakenteesta on hyötyä kotiteatterissa laajan kuuntelualueensa ansiosta.
Tannoy Revolution signature DC6T
Hinta: 825 / kpl Mitat (l x k x s): 22,6 x 95 x 22,5 cm Massa: 16,4 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi
Tannoy Revolution signature DC6
Hinta: 675 / kpl Mitat (l x k x s): 22,6 x 36,5 x 22,5 cm Massa: 7,2 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi
Tannoy Revolution signature LCR kuunteluarviot
mauri EronEn Samu Saurama Hinta: 999 / kpl Mitat (l x k x s): 60 x 22,6 x 22,5 cm Massa: 12,2 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi passiivielementein Lisätietoja: Soundata Oy, puh. Peltien tahdikas napse ja simpsakka virveli vievät kuitenkin helposti huomion muun äänialueen jäädessä pidättyväisesti taustalle. Sijoitus pitää hakea lähelle takaseinää, jotta alakeskialue ja basso nousevat tasoltaan sopiviksi. Pää- ja surroundkaiuttimien yleisluonne on selkeästi skarppi ja ilmava. Alemman keskialueen siloitteleva ja tummahko ote ei ylly ainakaan ärsyttäväksi, mutta viimeisin läpinäkyvyys jää uupumaan. Jäsentynyt stereokuva ulottuu tarvittaessa leveyssuunnassa kaiuttimien ulkopuolelle. Keskikanava istuu äänikuvallisesti seuraan mainiosti, mutta selvästi lämpimämpi ja jo aavistuksen honottava sävy erottuu kyllä
AUDIO/HT
CONVERGENCE
IN CAR ELECTRONICS
PHOTO
VIDEO
Audio/HT
TESTI KAIUTIN TOTEM ARRO
Totem arro poikkeaa selvästi siitä, mitä on totuttu odottamaan 1 500 euron lattiakaiuttimelta. Sen esittämään tärkeiden ominaisuuksien luetteloon kuuluvat tavanomaisempien sointisävyn ja dynamiikan ohella muun muassa rytmi, eloisuus ja avaruus.
52 HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Totem suhtautuu mittauksiin varauksin. Siksi yritys on aina suunnitellut kaiuttimensa pääasiassa omia korviaan käyttäen. ostoa harkitsevan on päätettävä, onko se etu vai haitta.
TeksTi: Pekka Tuomela M i T Ta u k s e T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a lo / T k k k u vaT : s a m u s a u R a m a J a P e k k a T u o m e l a
Rohkeasti erilainen
V
almistajat kehuvat julkaisemassaan materiaalissa tuotteidensa laatua. Perusteena on, ettei mikään mittauslaite pysty tulkitsemaan ääntä niin kuin ihmisen aivot tekevät. Kanadalainen Totem Acousticin perustaja Vince Bruzzese puhuu ennen kaikkea kaiuttimiensa äänentoiston kyvystä vedota tunteisiin. Kanada on tunnettu kansallisesta tutkimuskeskuksestaan (National Research Council, NRC), jossa on selvitetty muun muassa kuuntelukokeiden toteutusta ja kaiuttimen äänentoistoon vaikuttavia mitattavia ominaisuuksia. Jokaisella on kuitenkin oma tapansa painottaa asioita. Monet sikäläiset valmistajat ovat käyttäneet NRC: n palveluja
Siinä tuntuu olevan enemmän leveyttä kuin syvyyttä. Jakosuodin on koottu kahdelle liitäntäpaneelin taakse kiinnitetylle reikälevylle suoraan johdottamalla. Valmistaja korostaa kuitenkin, että kaiutin toimii yleensä varsin hyvin myös ilman sitä. Ilmatilan vaimennusaine on sen sijaan tietoisesti jätetty pois. lan kokoon nähden. Kotelon sisällä on jäykistäjänä toimiva aukollinen väliseinä. Eipä bassokeskiääninenkään ole koolla pilattu, sillä se on vain 4,5-tuumainen. Kuuntelussa havaittiin etäisyyden tuntua ja honotusta. Jokainen kaiutin on suunniteltu omista lähtökohdistaan eikä ole vain jonkin muun suurempi tai pienempi versio. Jalustakaiuttimien parihinnat alkavat 750 eurosta, ja edullisin lattiakaiutin, testaamamme Arro maksaa noin 1 500 euroa. Diskantin kela on tehty punotusta kuparilangasta. Vaihtoehtoiset viilupinnat ovat kirsikka, vaahtera, mahonki ja musta saarni. Seinämien värähtelyjä on pyritty myös vähentämään päällystämällä sisäpinnat borosilikaattihartsilla. Bassot on sovitettu hyvin tyypilliseen huoneeseen. Diskantti toistuu aavistuksen särmikkäästi ja ylienergisesti. HIFIMAAILMA | 2 | 2008 53. Erästä suomalaista presidenttiä mukaillen voisi sanoa, että jos jonkin asian pitää olla rempallaan, olkoon se mieluummin mittaustulokset kuin ääni. Myös elementit on valittu yksilöllisesti juuri kyseiseen malliin. Toisaalta on helppo löytää esimerkkejä kaiuttimista, joiden vaste on Arroa suorempi, mutta joiden sointi ei silti innosta. Totem suosii pitkäjänteisyyttä. n
ihanteet ja todellisuus
Arro suositellaan sijoitettavaksi melko lähelle sen takana olevaa seinää. Totem Arro eroaa aika lailla tyypillisestä lattiakaiuttimesta. Toinen erityispiirre on mallisarjojen puuttuminen. Kaiutin on siististi viimeistelty. Matalat bassoäänet tuovat kyllä elementin rajoitukset helposti esiin, jos yritetään kuunnella vähänkin suuremmilla voimakkuuksilla. Bassot toistuvat napakasti, ja ulottuvuuskin on ilahduttavan hyvä elementin ja sen ilmati-
Basson ja keskialueen toistava elementti on Peerlessin valmistama. Sointi on epäilemättä myös eloisa ja avara.
kotelossa on jäykistäviä väliseiniä, mutta ilmatilaa ei ole vaimennettu.
kammio lisämassaa varten
Tutustuttaessa Arroon ensi kertaa se yllättää pienuudellaan. Niiden valmistajana on muun muassa maineikas Vishay. Monelle on varmasti myös tervetullut ominaisuus, että kaiutin on huomattavan siro ja toimii seinän läheisyydessä. Peerlessin valmistama elementti on peltirunkoinen, ja siinä on monikerroskartio sekä hajakentän kumoava lisämagneetti. Hinnoillaan Totem ei pyri kilpailemaan massavalmistajien kanssa. Samoja mallinimiä käytetään vuosia. Ehkä sillä tavoitellaan juuri mainittua eloisuutta. Elementit peittävä suojamaski on saatavissa lisävarusteena.
Mittausten toissijainen asema näkyy selvästi. Stereokuva on hyvin ilmava ja äänten paikallistettavuudeltaan hieman epämääräinen. Alaosa on varattu lisämassalle, joksi sopii esimerkiksi akvaariohiekka. Yleinen sointitasapaino ei ole aivan neutraali. Periaatteellinen kytkentä on toisen asteen Linkwitz-Riley. Nämä ilmiöt ovat kiistattomia, mutta eivät sävyltään varsinaisesti rasittavia. Suunnilleen kotelon puolivälissä on umpinainen väliseinä. Osasyynä tähän on kaiuttimen pienehkö herkkyys. Testin tuloksissa on monia yhteyksiä valmistajan kertomiin tavoitteisiin ja ihanteisiin. Suuri valmistaja olisi tuskin rohjennut tehdä kaiutinta, jonka vapaakenttävaste poikkeaa näin paljon suorasta. On kuitenkin vaikeata kuvitella, että Arron äänentoisto olisi kärsinyt, jos se olisi suunniteltu taajuusvasteiltaan tasaisemmaksi. Totesimme suosituksen olevan oikeaan osunut ainakin kuunteluhuoneessamme. Se ei pyri tekemään vaikutusta tottumattomiin kuuntelijoihin liioittelulla tai massiivisuudella. Diskantissa on 1,9 sentin tekstiilikalotti. Komponenttien sanotaan olevat erityisen kalliita ja laadukkaita. Korkeutta on kyllä kohtalaisesti, mutta leveys on alle 13 senttiä. Se tukevoitti bassoja sopivasti ilman häiritsevää kuminaa
Alakeskialueella on lämpöä ja mehevyyttä, mutta myös honotusta eikä vain taipumuksia siihen. TESTI KAIUTIN TOTEM ARRO
TOTeM aRRO
Hinta: 1 498 /pari Lisätietoja: Soundata, puh. Tehovasteapproksimaatio (musta). Kuminaa eikä ylimääräistä jytyä ole, mutta ei toisaalta hirveästi vääntöä tai ulottuvuuttakaan. Stereokuva on ainakin osittain seinustasijoituksesta johtuen hyvin ilmava ja avara, mutta mitään tarkkoja instrumenttien paikkoja on turha metsästää. Ei aivan yleispätevä kaiutin, mutta pienimuotoisen sympaattinen tuttavuus kuitenkin.
Totem Arro
Sijoitus vaatii normaaleista lähtökuopista poistumisen. Parhaita puolia ovat eloisuus ja yleinen nopeus niin bassoalueella kuin ylempänäkin. Mahdollisimman lähellä takaseinää, normaalia kapeammalla ja ilman kuuntelupaikalle suuntausta päästään tasapainoisimpaan tulokseen. Diskantti saattaa olla alemmilta osiltaan hiukan kohollaan, mutta minkäänlaista rasittavuutta tähän ilmiöön ei liity. Kuuntelu omilla levyillä ja omassa tilassa on siis normaalia kriittisempää.
Totem Acoustics Arro 100 1000
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). + Avara ääni + Bassojen sovitus huoneeseen + Siro ulkoasu Keskialueen värittymät Äänenpainevarat bassoilla
ÄÄNI
8+
ÄÄNI
8+
54
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. (09) 4769 3300 www.soundata.fi, www.totemacoustic.com
Tekniset tiedot
Mitat (l x k x s): 12,7 x 86,4 x 17,8 cm Massa: 8 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi elementit matalat äänet: 12 cm korkeat äänet: 1,9 cm Jakotaajuus: 2400 Hz Nimellisimpedanssi: 4 ohmia suurin suositeltu teho: 80 W Magneettisuojaus: on Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on
Ylemmällä reikälevyllä olevassa diskantin jakosuotimessa on useita pieniä erikoisuuksia kuten punotusta langasta käämitty kela, sokeripalatyyppinen liitäntä ohuin johdoin ja erikoinen pienten vastusten rinnan- ja sarjakytkentä.
kuunteluarviot
mikael nedeRsTRöm samu sauRama
Mittaustulokset
dB 95 85 75 65 20
KAR
Selkeä
Selkeä ja tasainen ääni, jossa mikään osaalue ei hyppää silmille. Äänikuvallisesti esitys on hiukan tasomainen eikä syvyyssuunnassa erityisen luontevasti porrastuva, mikä saattaa johtua epätyypillisesti sijoituksesta. Keskialueella näkyy myös pientä mutkittelua, joka johtuu ilmeisesti vaimennusaineen puuttumisesta. Basso on yhtä aikaa mehukas ja nopean napakka. Lisäksi elementin rajat tulevat hiukan tiukemmalla konemusiikilla nopeasti vastaan, eli hyvä subbari saattaisi olla tässä tapauksessa paikallaan. Aivan ylin helähdys uupuu, mutta muuten diskantissa on särmää, joka parhaimmillaan tuo mukavasti eloisuutta soundiin. Bassojen alempi taso helpottaa sovitusta huoneeseen. Bassotoisto kaiuttimessa on enemmänkin luontevan keveään kuin iskevään suuntaan kallellaan. Läsnäolo ei ole huippuluokkaa, mutta toisaalta aavistuksen etäisempi esitys istuu hyvin kaiuttimen ärsyttämättömään ja tasaiseen luonteeseen. Kaiuttimesta voi pitää paljonkin, jos hyvät puolet painavat omassa vaakakupissa ehdottoman neutraalia äänensävyä enemmän. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 2,5 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 81 dB Alarajataajuus (-6 dB): 44 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,14 ms Huomiota herättävin piirre on alueen 26 kHz vaimeus. Ulottuvuus piisaa musiikinkuuntelijalle ihan hyvin, mutta etenkin matalat ja voimakkaat murahdukset yliohjaavat alapään melko helposti. Kuoppa on suurin vapaakenttävasteissa, joten elementtien vaiheet ovat jakotaajuuden ympäristössä osin toisiaan kumoavia
Pinta on tosin puujäljitelmää, mutta työn laatu on asiallinen. KAIUTIN SIMEX ANNIVERSARY SA4T TESTI
TeksTi: Pekka Tuomela M i T Ta u k s e T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a lo / T k k k u vaT : s a m u s a u R a m a J a P e k k a T u o m e l a
siistin näköinen lattiakaiutinpari 350 eurolla vaikuttaa edulliselta tarjoukselta. Tutkimme, mitä simexin juhlamalli pitää sisällään.
lattiakaiutin edullisesti
S
imex on viime vuonna 50 vuotta täyttänyt maahantuontiyritys, joka myös valmistuttaa laitteita ja kaiuttimia omille merkeilleen. Simexillä on laaja valikoima stereokaiuttimia, subwoofereita ja kotiteatterisarjoja. Autohifipuolen tuotemerkkinä on Autostudio ja kotikaiuttimien Simex. Se sisältää jalustakaiuttimen, kaksi erityyppistä keskikaiutinta ja tässä testattavan lattialle sijoitettavan SA4T-mallin.
Rakenteeltaan yllätyksetön
Päältä katsoen SA4T vaikuttaa hintaansa arvokkaammalta. Juhlavuotensa kunniaksi Simex toi 2007 markkinoille Anniversary-kaiutinsarjan. Kaiutinmalliston painopiste on halvoissa hintaluokissa, alle 400 eurossa parilta. Kaiuttimessa on musta alustalevy, jonka pohjassa on kierteet vakiovarusteisille piikeille.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
55. Testissämme olleen kirsikan lisäksi tarjolla on vaaleampana vaihtoehtona pyökki. Yrityksen perusajatuksena on tarjota tuotteita, joilla on edullinen laadun ja hinnan suhde
Jos valmistaja vielä poistaisi ikävän korostuman, kaiuttimen hinta-laatu-suhde olisi erinomainen. Niukka vaimennusaineen käyttö on kuitenkin yleistä huomattavasti kalliimmissakin kaiuttimissa. Yläkeskialueen nousu pintaan lyö leimansa kaikkeen musiikkiin, mutta rasittavin se on hyökkääväksi miksatuilla äänitteillä. Viisi komponenttia sisältävä suodin on osiltaan melko tyypillinen tämän hintaluokan kaiuttimelle, mutta siinä on kuitenkin diskantin sarjakondensaattorina muovieristeinen malli.
Rasitteena korostuma
simexissä on kaksi valurunkoista bassokeskiäänistä. Muilta osin kaiutin välittää äänet kuitenkin suhteellisen neutraalisti. Lopputuloksena voi todeta, että puutteistaan huolimatta Simex SA4T menestyi testissä hintaansa nähden melko hyvin. Takasivulla on kaksi pienehköä refleksiputkea ja vakiomallinen liitinpaneeli, jossa on kullatut naparuuvi-banaanihylsyt. Bassot ovat sävyltään hieman pehmeät. kotelon ilmatilan vaimennuksena on melko ohut kerros polyesterivanua seinämillä.
Liitinpaneeli on vakiomallinen. Yleissoinniltaan Simex on teräväpiirteinen, läheinen ja avoin. Bassojen kokonaisvoimakkuus oli Hifimaailman kuunteluhuoneessa hillitty. Äänikuva ei ole kovin syvä eikä luonteva; läheisyydestä huolimatta läsnäolon tuntu jää vajaaksi. Yläkeskialueella on korostusta, joka tuo sointiin viileyttä ja metallisuutta. Basso-keskiäänisissä on tukeva valurunko. On hyvä asia, että käyttöohjeessa kehotetaan varmistamaan naparuuvien kireys, sillä yhdysliuskojen puutteellinen kosketus voi huonontaa yksijohtokäytössä äänentoistoa. n
56
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Kotelo voisi tosin olla hieman paksumpaakin materiaalia (15 mm mdf), ja ilmatilan vaimennukseen käytettyä polyesterivanua saisi olla enemmän. Tukevuudessa ei ole moittimista, mutta tämäntyyppisessä liittimissä on aina syytä muistaa pitää huolta yhdysliuskojen sähköisestä kosketuksesta.
Kuuntelussa SA4T osoittautui hieman kaksijakoiseksi. Diskantissa on silkkikalotti upotettuna pieneen syvennykseen, joka toimii osalla sen taajuusalueesta suuntaimena. Mittaustuloksista on nähtävissä, että tasapaino-ongelman lähde on melko suuri mutta kapea-alainen taajuusvasteen korostuma. Siten kaiutin toimii lähempänäkin seiniä, ja voi ennustaa, ettei toisto muutu helposti yliraskaaksi tai kumisevaksi pienessäkään huoneessa. Molempia ohjataan samalla signaalilla, eli kyseessä on kaksitiekaiutin. Jakosuotimen piirilevy on kiinnitetty paneelin taakse. Myös elementit ovat asiallisen tuntuisia. Ulottuvuus on tässä kokoluokassa tavanomainen. TESTI KAIUTIN SIMEX ANNIVERSARY SA4T
Mitään kovin erikoista ei paljastu tutkittaessa kaiuttimia sisältäkään. Se on monissa suhteissa selvästi kalliimpien lattiakaiuttimien tasoinen. Virhe näkyy kaikissa vasteissa samantyyppisenä, joten sen poistamisen tai ainakin merkittävän pienentämisen pitäisi onnistua suhteellisen helposti jakosuodinta muuttamalla
Kokonaisuus ei ole hiukan karkeasointisesta luonteestaan huolimatta aivan mahdoton, jos ei pelkää pientä särmää ja viileyttä. Äänikuvan heikot kohdat ovat tarkkuus ja läpikuultavuus, joita on esiintynyt enemmänkin. Bassoalueen tasossa on otettu huomioon huoneen tuoma vahvistus. + Avoin ja pidäkkeetön ääni + Korostumattomat bassot Hyökkäävä yläkeskialue Lattea tilantoisto
7½
ÄÄNI
8
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 57. (09) 4150 0200, www.simex.fi
Tekniset tiedot
Mitat (l x k x s): 14 x 96 x 24 cm Massa: 13 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi elementit matalat äänet: 10 cm korkeat äänet: 2,5 cm Nimellisimpedanssi: 8 ohmia suurin suositeltu teho: 150 W Magneettisuojaus: ei Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on
Jakosuodin sisältää kaksi kelaa, vastuksen, elektrolyyttikondensaattorin ja muovikondensaattorin.
Mittaustulokset kuunteluarviot
mikael nedeRsTRöm samu sauRama
85 dB 95
Kalsea
Viileäsävyinen ja varsin skarppisointinen toisto. Tämä tuo parhaimmillaan vain lisää artikulaatiota konsonantteihin, mutta räkäisimmät äänitteet saavat pintaansa myös melkoisen terävyyden. Rauhallisemman soinnin ystävien kannattaa katsastaa muita vaihtoehtoja.
ÄÄNI
Avoin ja tasapainoinen
Sekä stereokuvassa että yleisessä soundissa on miellyttävää avoimuutta ja vapautuneisuutta. Pellit soivat pidäkkeettä ja laulaja tunkee lähelle kuuntelijaa. Bassopää ei ole kamalan nopea, mutta huomaamattomasti siistiä kokonaisuutta tukeva ja tasoltaan sopiva. Kuminaa ei onneksi löydy, mutta toisaalta dynamiikka ja tukevuuskin jättävät hiukan toivomisen varaa. Aitoa läsnäolon tunnetta jää silti kaipaamaan. Bassotoisto on enemmänkin pehmeän kevyt kuin varsinaisesti äänitteiden vääntömomenttia korostava. Lämpöä ja rehevyyttä jää kaipaamaan erityisesti lauluääniin. Kokonaisuus on tuota pientä kauneusvirhettä lukuun ottamatta positiivinen.
75 65 20
KAR
Simex SA4T 100 1000
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). simes sa4T
Hinta: 349 /pari Lisätietoja: Simex Oy, puh. Kovemmilla voimakkuuksilla keskialueelle ilmaantuu selvästi metallista ja viileää sävyä, joka saa ennestään skarppisointiset levyt soimaan varsin häpeilemättömästi varsinkin ylempien keskitaajuuksien osalta. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 5,5 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 84,5 dB Alarajataajuus (-6 dB): 41 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,22 ms Vasteiden poikkeamat ovat muuten melko pieniä, mutta 4,5 kilohertsin kohdalla on tuntuva korostus. Läsnäoloa on mukavasti, eikä stereokuva ahdista asioita keskelle vaan levittää soittimet avoimesti kuunneltavaksi. Keskialue ja diskantti ovat muuten hyvin neutraalisti soivia, mutta jossain yläkeskialueella kuuluu ajoittain kumma kurlaus, joka nostaa päätään sitä enemmän, mitä kovempaa kuuntelee. Myös tehovaste on tätä lukuun ottamatta varsin hyvä. Varsinainen lasku alkaa vasta 50 hertsin alapuolella. Tehovasteapproksimaatio (musta)
sen voi tulkita myös niin, että tuotemerkki Trinec on palannut yli kymmenen vuoden tauon jälkeen takaisin.
H
ifitalolla on jo pitkä kokemus kaiutinvalmistajana. Ensimmäinen tämän vuosituhannen Trinec-tuote on jalustakaiutin Rivista. Nyt Hifitalo on jälleen mukana kaiutinvalmistuksessa herätettyään henkiin vanhan Trinec-nimen, jolla markkinoitiin kaiuttimia viimeksi 1990-luvun alkupuolella. Muutama vuosi sitten se myi merkin Olavi Räsäselle. Merkintä on kuitenkin selvä.
58
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Yritys tunnetaan ehkä parhaiten alan komponenttien ja rakennussarjojen myyjänä, mutta se sai aikoinaan mainetta myös valmiilla Chorus-malleillaan. Kaiutin on läheistä sukua Hifitalon Audiokit AW-7-rakennussarjalle, joka oli toisena esimerkkikaiuttimena kotelon tukevuuden vaikutusta ääneen selvittäneessä vertailussamme (Hifimaailma 5/2007).
Liittimissä plusnapa on poikkeuksellisesti vasemmalla. TESTI KAIUTIN TRINEC RIVISTA
TeksTi: Pekka Tuomela M i T Ta u k s e T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a lo / T k k k u vaT : s a m u s a u R a m a J a P e k k a T u o m e l a
napakka yleiskaiutin
Rivista on italiaa ja tarkoittaa muun muassa uudelleen tarkastelua
Sen sovittaminen Rivistan kanssa onnistuu todennäköisesti hyvin, kunhan myös subwoofer on bassotoistoltaan hifistyneen tasapainoinen. Tällainen sijoitus heikentää hieman toiston tarkkuutta, mutta ero ei ole niin suuri kuin useimmilla muilla pikkukaiuttimilla. Käyttökelpoinen kuuntelualue on laaja, ja yhtenäisen suuntakuvion ansiosta keskikaiutin voi aivan hyvin olla vaakatasossa. Toisto tasoittuu kuitenkin selvästi siirryttäessä hieman sivuun akselilta. Jakosuodin on tehty osien laadusta tinkimättä. Siinä on kohtuullisesti sekä tarkkuutta että epäkaiutinmaisuutta. Myös kapasitanssiltaan suuri 47 mikrofaradin kondensaattori on 160 voltin jännitekestoinen ja muovieristeinen. Lisäksi koska kalotti on taaempana, keskialueen toisto on ajallisesti lähempänä korkeita taajuuksia (pienempi lisäviive) kuin käytettäessä etulevyn tasoon asennettua diskanttielementtiä. Taajuusvaste on kaikkiin suuntiin samanlainen. Jotta myös jakosuotimen aiheuttama lisäviive kompensoituisi, äänilähteen tulisi olla kuitenkin vielä muutamia senttimetrejä taaempana kuin Seasin toteutuksessa. Bassoelementin suodinhaara koostuu pelkästä sarjakelasta. Tannoy oli käyttänyt koaksiaalista periaatetta jo huomattavasti aiemmin. Seasin toteutuksessa korkeaäänikalotti on kartion pölysuojuksen paikalla. Rivista on luonteeltaan yleispätevä kaiutin, joka toimii kaikenlaisella musiikilla. Ilmatila on täytetty kokonaan polyesterivanulla. Koska (kaksitie)koaksiaalikaiuttimessa äänilähteet ovat samankeskiset, se on pistemäinen äänilähde. Sen rinnalla on kelan ja kondensaattorin muodostama piiri, joka vaimentaa voimakkaasti kalotin resonanssitaajuutta. Kelat ovat ilmasydämisiä. Vaihtoehtoiset viilut ovat pähkinä, saarni ja mustaksi petsattu saarni. Stereokuva on huomiota herättämättömän luonteva. Tukevaa tekoa
Rivistan ytimenä on Seasin 18-senttinen koaksiaalielementti, jossa on kirkas muovikartio ja metallikalotti. Toimintaperiaate on suljettu. Kotelo on muotoilultaan pelkistetty; suorakulmainen ja teräväsärmäinen laatikko. Tyypillisin niistä on syvä kuoppa 10 kilohertsin yläpuolella. Toteutus tuntuu onnistuneen, sillä ainakin koputuskoe antaa seinämistä resonoimattoman vaikutelman. Kotelo on tehty paksusta Mdf-levystä ja tuettu aukollisella väliseinällä. Ohuutta voi korjata sijoittamalla kaiuttimen lähemmäksi takana olevaa seinää. Sen ansiosta kalotin ja suuremman kartion suuntakuviot ovat suunnilleen samanlaiset jakotaajuuden ympäristössä. n
koaksiaalielementissä on kaksi paria juotoskorvakkeita. Liitäntää varten on pari täysmetallisia naparuuveja, joihin sopii myös banaanipistoke. Sävy on kuitenkin hieman ohut, ja alimmat jytinät jäävät vaisuiksi. Bassotoisto on napakka ja sävykäs, eikä mitään taipumusta kuminaan ilmene. Diskanttielementti on kiinnitetty takaa basson magneetin keskellä olevan ruuvin avulla.
Diskanttielementti on saatu pienennetyksi keskiöön mahtuvaksi käyttämällä tehokasta neodyymimagneettia.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
59. Tällaisen rakenteen kehitti KEf 1980-luvun puolivälissä, ja Seas toi omat mallinsa myyntiin saman vuosikymmenen lopulla. Toinen puute on, että voimakkaiden bassoäänten aiheuttama kartion suuri liikepoikkeama voi aiheuttaa diskantin toistoon epäpuhtautta.
Laaja kuuntelualue
Rivistan ääni on avoin ja läpikuultava, ja erottelu toimii keskitasoa paremmin. Valmistaja antaa Rivistalle kymmenen vuoden takuun.
Koaksiaalielementin rakenne, edut ja haitat
K
oaksiaalielementti tarkoittaa kaiutinelementtiä, jossa korkeita ääniä toistava osa on basso- tai keskiäänielementin sisällä. Elementti on saatu mahtumaan pieneen tilaan käyttämällä tehokasta neodyymimagneettia. Kartio toimii suuntaimena, joka kaventaa diskanttikalotin säteilyä sen toiminta-alueen alapäässä. Koaksiaalielementin huonona puolena on, että kartion keskellä ja reunalla on epäjatkuvuuskohtia, jotka aiheuttavat diskanttielementin kohtisuoraan taajuusvasteeseen mutkia. Keskelle ei synny helposti aukkoa. Lisää mehevyyttä ja tukevuutta haluavan kannattaa kokeilla subwooferia. Viilupintainen viimeistely on hyvätasoinen. Siten se sopii hyvin myös kotiteatterilaitteiston kaikkiin kanaviin. Kuusi jakosuotimen seitsemästä komponentista on diskanttielementin haarassa. Tannoyn kaiuttimissa diskanttielementti on taaempana, ja ääni johdetaan torven avulla bassokartion keskiöön. Kaiuttimen iskevä ja eloisa sointi voi olla joillakin äänitteillä hieman turhankin kirkas ja läheinen, mutta ominaisuus ei yllä rasittavaan hyökkäävyyteen asti
Elävää elämää elävämpi soundi ei ole tullut aivan ilmaiseksi, sillä keskimmäiset taajuudet ovat lievästi yliartikuloivaan suuntaan kallellaan. Basso ei ulotu hirveän alas, mutta on poikkeuksellisen sävykäs ja erotteleva, potkukin on erittäin tiukkaa. Ääntä leimaavat läpikuultavuus ja vaivattomuus. Laulaja nousee ylös ja kasvaa kaiuttimen koon huomioiden poikkeuksellisen hyvin luonnolliseen mittaan. Pienin varauksin kuitenkin jo sellaisenaan melko yleispätevä ja mukavasoundinen toistin.
ÄÄNI
Rasittamatonta erottelua
Stereokuva on tarkka ja liioittelematon, mutta kasvaa tarvittaessa melko suureksikin koska kaiuttimet kestävät leveän kuuntelukulman. Vaste tasoittuu siirryttäessä hieman sivuun akselilta. ilmatila on täytetty tiiviisti polyesterivanulla (kuvausta varten osa vaimennusaineesta on poistettu).
Mitat (l x k x s): 18,5 x 29 x 26 cm Massa: kg Toimintaperiaate: 2-tie, suljettu elementit matalat äänet: 18 cm korkeat äänet: 2,5 cm Jakotaajuus: 2800 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia suurin suositeltu teho: 150 W Magneettisuojaus: ei Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei
Mittaustulokset
dB 95
kuunteluarviot
mikael nedeRsTRöm samu sauRama
85 75 65 20
KAR
Skarpin eloisa
Avoin ja kohtuullisen skarppi toisto, jossa on tavanomaista enemmän läheisyyttä ja keskialueen iskua. Tosin yksinuottisella pumputtajalla basson kuivan napakka luonne olisi helppo pilata, eli ostajan on syytä varautua kohtuullisen suureen menoerään. Kaiutin voisi kuitenkin kaivata subbaria kaverikseen, jolloin alataajuudet saisivat mehevyyttä ja potkua lisää. Tehovasteapproksimaatio (musta). Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 6,5 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 83,5 dB Alarajataajuus (-6 dB): 54 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,07 ms Vasteet ovat tasaiset ja yhtenäiset. 0208 333 030 www.hifitalo.fi
Tekniset tiedot
Jakosuotimen suurin kondensaattori yhdessä kelan kanssa muodostaa piirin, joka vaimentaa diskanttikalotin keskialueelle sijoittuvaa perusresonanssia. Yleiseltä luonteeltaan kaiutin on kirkas ja eloisa. Särmää löytyy tarvittaessa, mutta kaiutin ei koskaan käy äkäiseksi tai pisteliääksi. Suositeltava kokeiltava myös järeämmän oheiskaluston seuraan.
Rivista 100 1000
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). + Avoin, kuulas toisto + Laaja kuuntelualue Hieman ohutsävyinen
8
ÄÄNI
8½
60
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Tämä kuuluu joillakin levyillä keskialueen nasaalina ja häpeilemättömän esiin työntyvänä sävynä. Kaiutin onnistuu kaivamaan bassoilta kaiken olennaisen esille ilman matalimpia murinoita. Keskialueella ja diskantissakaan ei ole mitään huomautettavaa. Eleettömän puhdas ääni tarjoilee yksityiskohtia sen enempää mitään liioittelematta, mutta onnistuu myös toistamaan sen sisällön eli musiikin varsin hyvin. Toisaalta aivan huippumallien avoimuutta ei tavoiteta. TESTI KAIUTIN TRINEC RIVISTA
Trinec Rivista
Hinta: 770 /pari Lisätietoja: Hifitalo, puh. Äänikuva on kunnossa, siinä on mukavasti sekä epäkaiutinmaisuutta että tarkkuutta. väliseinä lisää kotelon jäykkyyttä. Kohtisuoraan edessä ilmenevä diskantin kuoppa on tyypillinen koaksiaalielementeille. Bassotoisto on yleisesti ottaen tasoltaan melko varovainen ja luonteeltaan kuivakan erotteleva kuminaa ei ole, mutta ei sitten hirveästi pauketta ja ulottuvuuttakaan. Toisaalta tummat ja verhoutuneemmat äänitykset saavat lisäpirteyttä. Bassotoisto laskee loivasti, mikä helpottaa sovitusta pienehköön huoneeseen
Kontrastisuhde 10.000:1 (natiivi). AUDIOFIILIÄÄNEN JA VIDEOFIILIKUVAN TÄYDELLINEN KOHTAAMINEN
MARANTZ DV7001 DVDSOITIN
Testivoittoja kahminut universaali DVD-soitin SACD- ja DVD-Audio-tuella sekä skaalaavalla (720p/1080i/1080p) HDMI-lähdöllä. Videofiilin märkä uni nyt ensiesittelyssä myymälässämme, varaa oma aikasi katselmukselle.
8.000
R astilanraitti 5 A, 200 m R astilan metroasemalta · Avoinna tipe 1218 sekä la 1014 · Puhelin 09-344 3949 · Nettikauppa: w w w.m rhifi.fi
www.propellihattu.fi. Stereotoiston laatu hellii myös musiikinkuuntelijan korvaa, perinteitä kunnioittaen.
849
MARANTZ SR8002 AVVIRITINVAHVISTIN
Marantzin kaikkien aikojen kehittynein AV-viritinvahvistin! Tehokas THX Select2 -hyväksytty 7.1-kanavainen SR8002 sisältää uusinta tekniikkaa: HDMI v1.3 -liitännät ja tuki Blu-ray ja HD DVD -levyjen käyttämille HD-ääniformaattien purulle. Faroudjan DCDi-videoprosessori ja 216MHz/12bit Video-DA-muunnin komponenttilähdölle tarjoavat huippulaadukasta kuvaa. Valikoidut erilliskomponentit audiopuolella takaavat luokkansa puhtaimman äänen stereokuuntelussa.
1.999
MARANTZ VP15S1 REFERENCEVIDEOPROJEKTORI
Texas Instrumentsin erinomaiseen DLP-tekniikkaan perustuva Reference-luokan Full HD -projektori.1920 x 1080 pikselin tarkkuus riittää täysipainoisesti uusista Blu-ray- ja HD DVD -formaateista nauttimiseen
Kaikkia näin persoonallinen n sointi ei kuitenkaan miellytä.
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 63
vaikka kyse on kaapelivalmistajasta, yksinkertainen johdotus riittää. Kotelon viilupinta on värjätty ja käsitelty kirkaslakalla. Sisäisessä johdotuksessa käytetään Acoustic Zenin omia Satori-kaapeleita. Sointisävy on miellyttävän sivistynyt mutta myös tumma ja etäinen. Värivaihtoehtoja on viisi, testiparimme oli nimeltään figured Red. Basso-keskiääniset on asennettu koholle etulevystä aikaerojen tasaamiseksi. Äänikuva on vakaa ja tietyllä tavalla erottelevakin. Kuminaa ei ole, joskin pienessä huoneessa energia saattaa kohota lievään liiallisuuteen asti. Acoustic Zen Adagiossa on laadukkuuden leima sekä ulkoasun että monissa suhteissa äänenkin osalta. Johdotus on acoustic Zenin omaa kaapelia.
kaksi keloista on käämitty punotusta langasta. Siksi osa kuuntelijoista voi varmaankin hyväksyä sen sävyn virheet. Kaiutin sietää hyvinkin suuria bassotehoja menemättä polvilleen. Kaiutin silottelee äänitteiden särmiä, ja laulusolistilla on taipumus vetäytyä taaksepäin. Elävyys ja kolmiulotteisuus tuntuvat kuitenkin kärsivän eri äänialueiden välisestä poikkeavasta tasapainosta. kaiuttimen viimeistely on joka puolella ensiluokkainen.. Tummuus sopii ehkäpä parhaiten läheltä äänitetylle orkesterimusiikille. Korkeat äänet helähtävät puhtaasti ja tarkan tuntuisesti, vaikka ne monesti jäävätkin pienehkön tasonsa takia tarpeettomasti alempien äänialueiden varjoon. Kaiuttimet olivat viimeistelyltään ensiluokkaisia.
Persoonallinen sointi
Kuuntelussa Adagio osoittautui kuuluvan siihen high end -tuotteiden ryhmään, joka jakaa mielipiteitä. matalat äänet toistuvat täyteläisesti ja jämäkästi. Kaiuttimen äänessä on omat kiistämättömät ansionsa, mutta täysin neutraaliksi toistoa ei voi sanoa. Kyky toistaa alimpia ääniä on kohtuullinen, mutta ei subwooferluokkaa
Tehovasteapproksimaatio (musta). Basso on isossakin huoneessa mehevä ja täyteläinen, mutta ei kamalan alas ulottuva. Valmistajan puheet koherenttiudesta eivät ole vailla katetta, sillä lisäviive on selvästi tavallista pienempi. Äänikuva on kohtuullisen hyvin hahmottunut, joskin siinäkin tuntuu varovainen balanssi, joka syö lauluäänistä särmää ja läsnäoloa. Liiallinen kääntäminen kohti kuuntelupaikkaa tuo keskialueelle kummallista sävyä. Läsnäoloa on monella äänitteellä oikein hyvin, vaikkei solistia työnnetäkään syliin. Kaiutin sopivasti suunnattuna diskantti on heleä eikä yhtään korville käyvä. Kaiutinta ei kuitenkaan saa tukkoon kovemmallakaan luukuttamisella, joten tiettyä auktoriteettia äänestä löytyy kyllä. Periaatteessa sympaattinen kaiutin, josta kuitenkin puuttuu se ote, jolla saisi kaikenlaisen musiikin toimimaan.
Elävä ja erotteleva
Selvästi herkkä suuntaukselle. Toisaalta iso sinfoniaorkesteri soi kookkaasti, dramaattisesti ja salikaikuja pidättelemättä. 050 505 0880 www.starsandstripes.fi, www.acousticzen.com
Tekniset tiedot
Linkwitz-Riley-tyyppisessä jakosuotimessa on kaksitieksi runsaasti osia. Aivan yleispätevimmäksi toistinta ei voi kuitenkaan kiittää, joten omilla korvilla ja laajalla levyvalikoimalla kuuntelu on keskivertoa tärkeämpää.
ÄÄNI
Mittaustulokset
dB 95 85 75 65 20
KAR
Classic Zen Adagio 100 1000
10000
Hz
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Bassopää on dynaaminen ja tukeva, mutta on siinä ja siinä, vaatisiko se hiukan suuremman huoneen seurakseen. Useilla levyillä kaiutin on varsin toimiva ja onnistuu kohtuullisen hyvin kiinnittämään huomion musiikkiin. Särmikkäillä äänitteillä tummanpuhuva ote toimii, mutta hyvillä levyillä soundi menee turhankin tummaksi ja etäiseksi. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 6,5 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 85 dB Alarajataajuus (-6 dB): 35 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,07 ms Keskialueen alemmalla osalla on pientä epätasaisuutta, ja sen yläpuolella taso pienenee selvästi. Bassovaste on varsin edullisen muotoinen, ja toisto ulottuu melko alas. Tässä suhteessa asioita vähän liioittelevakin oheiskalusto voisi tuoda lisää eloa. Tehovaste laskee jopa kymmenen desibeliä välillä 13 kHz. Kokonaisuus on hiukan tavallista hankalampi arvioitava, koska tumma soundi vaatii seurakseen joko harvinaisen kirkkaan oheislaitteiston tai äänitteen, jolle tämä lähestymistapa sopisi. TESTI KAIUTIN ACOUSTIC ZEN ADAGIO
acoustic Zen adagio
Hinta: 3 990 /pari Lisätietoja: Stars and Stripes Oy, puh. Stereokuva on vakaa ja tarkka, mutta ei kovinkaan vapautunut tai hengittävä. Diskanttielementissä on pyöreä tasokalvo ja spiraalimainen puhekela.
Mitat (l x k x s): 23 x 122 x 38 cm Massa: 31 kg Toimintaperiaate: 2-tie, transmissiolinja elementit matalat äänet: 2 kpl 17 cm korkeat äänet: 4 cm Jakotaajuus: 3000 Hz Nimellisimpedanssi: 6 ohmia suurin suositeltu teho: 200 W Magneettisuojaus: on Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei
kuunteluarviot
mikael nedeRsTRöm samu sauRama
Tummasointinen
Tumma ja mattapintainen toisto, joka on kauttaaltaan sivistynyt, rauhallinen ja takaalalle vetäytynyt. Nopeutta on kuitenkin kohtuullisesti, ja rytmimusiikki rullaa mukavaa tahtia. Joka levyllä tilanne ei kuitenkaan ole sama, vaan laulaja saattaa jäädä melko etäiseksi, ja samoin räkäiseksi todetut näytteet jäivät hieman särmättömiksi. Parhaimmillaankin keskialueelle jää jotain ylimääräistä mutkaa, mutta sen huomiointi jää muutaman kappaleen jälkeen positiivisten asioiden jalkoihin. + miellyttävä bassotoisto + Vakaa ääni Selvästi tummasävyinen sointitasapaino
ÄÄNI
8-
8½
64
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
Kokeilussa ollut erillissarja on edullisempi vaihtoehto valmistajan kahdesta stereopaketista. Suomessa digitaalisia radiolä-
66
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Tuskin kukaan virtajohtoa tällaisessa laitteessa järeämmäksi vaihtaa, mutta kalliimmista laitteista tuttu yksityiskohta on ainakin piristävä poikkeus. Köykäisen muovisen
tuntuman sijaan vahvistinkin painaa kuten sen kuuluu. Vaikka Tangentin tuotteisiin liitetäänkin usein juuri Eltax-etuliite, päätimme antaa Hi-Fi 50 -sarjan puhua puolestaan ja unohtaa negatiiviset mielleyhtymät merkin alkuperästä. Moni hifiharrastuksessaan pidemmälle ehtinyt ei Eltaxin kuullessaan tärise innosta, mikä osaltaan johtunee merkin yleisimmästä myyntikanavasta, pesukoneliikkeistä. Linjatulojen vaihto tehdään suorakytkimillä joko laitteen etupaneelista tai kaukosäätimestä. Vaikka jotkut parjaavatkin laitteiden nappulaviidakkoa, on jokaiselle toiminnolle oman napin luominen varma keino välttää puuduttavat valikkoseikkailut. Tältä ei Tangentinkaan osalta ole täysin vältytty, sillä vahvistimen balanssi-, basso- ja diskanttisäätimet on piilotettu etulevyn function-napin taakse. Pakettikaupassa (549 ) kuluttaja siis säästää pitkän sentin.
vankkaa tekoa
TekTsi: Mauri EronEn k u vaT : M a u r i E r o n E n j a S a M u S a u r a M a
Ensivaikutelma mustista laatikoista on hintaluokalleen epätyypillinen. Samaisen valikon takaa löytää etsivä myös loudness-kytkimen ja mahdollisuuden kytkeä kaiutinliitännät päälle sekä pois. Hillittyä ulkoasua rikkovan räikeänkeltaisen bassoelementin saa sentään piiloon.
Edullisesti erillään
Tanskalaisen Tangentin tuotevalikoimassa paino on selvästi hintaskaalan alapäässä. KOKEILU STEREOSARJA TANGENT HI-FI 50 TESTI XXXXXXXX
Hi-Fi 50 on aivan oikea erillishifisarja. Paketissa toimitetaan kolme kaukosäädintä. Valikoima kattaa myös langattomia nettiradioita sekä ulkomaisessa lehdistössä hyvin pärjänneitä erittäin edullisia kaiuttimia. Kaukosäätimessä basso- ja diskanttisäädöille on sentään omat painikkeet. Kun ulkoisesti jämäkän näköisen erillissarjan kokonaishinnaksi muodostuu vain 549 euroa, herää väistämättä kysymys: maksaako laatu edelleen?
T
angent on osa Suomenkin markkinoilta pitkään tuttua Eltax-konsernia. Virittimen kapula osaa ohjata koko laitekatrasta, mutta vahvistimen ja CD-soittimen säätimet sisältävät näppäimet digitaalisen DAB-50-virittimen käyttöön. Hi-Fi 50 koostuu erillisiin metallikoteloihin kootuista AMP-50-vahvistimesta, CDP-50-CDsoittimesta ja TNR-50-virittimestä sekä pakettia varten kehitetyistä HTD-250-kaiuttimista. Erikseen ostettuna elektroniikka maksaa 169 euroa/laite, ja kaiuttimet 250 euroa parilta. Etupaneeli on alumiinia, ja takapaneelin tutkiskelu vahvistaa käsityksiä vakavasti otettavasta hifilaitteesta: kaiuttimet kytketään banaanipistokkeet hyväksyviin tukeviin ruuviliittimiin, linjatuloja on kuusi kappaletta, ja virtajohto on irrotettavaa mallia
Pieni miinus rapsahtaa raidan vaihdon yhteydessä kaiuttimista kuuluvasta paukahduksesta, joka voimistuu suorassa suhteessa kuunteluvoimakkuuden kanssa.
vaivalloinen viritin
Paketissa toimitettava TNR-50 on perinteinen uLA-viritin, jossa on RDS-toiminnot. Minimiasennossa kaiutinlähdöt mykistyvät kokonaan, ja mykistyksen myös huomaa, sillä tyhjäkäynnillä vahvistin lähettää suhinaa kaiuttimiin. Ääneltään viritin eroaa perustason AV-viritinvahvistimesta (Sony STR-DB1080) lähinnä tukevamman bassotoiston osalta. Muutaman päivän ahkeramman testauksen jälkeen toiminta alkoi kuitenkin muuttua epävarmaksi, ja levyjen tunnistamiseksi se jouduttiin käynnistämään virtakytkimestä uudelleen. Soitin nimittäin sulkee kelkan automaattisesti 15 sekunnin kuluttua avaamisesta. Tallennettuja kanavapaikkoja selataan plus- ja miinusnäppäimillä, eli nopea suoravalinta ei onnistu. Häiriösuojauksessa tuntuu olevan parantamisen varaa, sillä suhinaa alkaa säestää matala humina, kun vahvistimeen kytketyn CD-soittimen laittaa päälle. Muistipaikkojen uudelleenjärjestelykään ei ole mahdollista, vaan kanava tallentuu aina sille paikalle, joka virityshetkellä on valittuna. Dynaamisempia kanavia, kuten Classic FM:ää kuunnellessa TNR-50:n pohjakohinan suurempi taso on häiritsevää, mutta kompressoitua tasaisen
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 67
epävarma pyöritin
CDP-50 tarjoaa kaikki tavalliset CD-soittimelta odotetut ominaisuudet. Testiyksilö täytti 40 muistipaikkaa noin kahdessa minuutissa, mutta kuuluviksi kanavaksi luokiteltavia niistä oli vain viisi. Kolmella ensimmäisellä ilmeni allergisia reaktioita: joitakin levyjä ne eivät tunnistaneet ollenkaan joidenkin jumiutuessa myöhäisemmillä raidoilla. Automaatin kyvyttömyys ei sinänsä ole maailmanloppu, sillä kanavathan voi aina tallentaa käsin. Soittimen erillisenä komponenttina ostava saattaa arvostaa takapaneelissa stereolinjalähtöjen lisäksi sijaitsevaa optista S/PDIF-digitaalilähtöä. Viimeisimmästä maahantuodusta erästä saatu testiyksilö oli toimintavarmuudel-
Mukana toimitettavia kaukosäätimiä on kahta eri sorttia. Pakettikäytössä sille ei löydy käyttöä, sillä vahvistin ei sisällä omaa DA-muunninta. Kaukosäätimessä mykistyksen virkaa toimittaa lepotilan aktivoiva virtakytkin. TNR-50 tekee operaatiosta tuskastuttavan, vaikka se tarjoaakin kanavapaikat automaattisesti täyttävän autotune-toiminnon. Vahvistimen äänenvoimakkuuden säätö tapahtuu pyöritettävällä rullalla, joka laitteen oman näytön mukaan säätää tasoa 1,25 desibelin portain. Se on samalla myös mustista laatikoista eniten pettymystä kirvoittavin. Levykelkan avaus kannattaa tehdä vasta, kun soitettava levy on hollilla. ulkoisesti viritin on muiden laitteiden tapaan vakuuttava, mutta käytettävyydessä on suuria puutteita. Koko levyn läpikäynnin lisäksi siinä on siis satunnaistoisto, uudelleentoisto ja raitojen ohjelmointi. Välillä pidempikin jäähdytystuokio oli tarpeen. Soitin ei toista digilähdön kautta Red book -standardin mukaisia DTS-CD-äänitteitä, vaan signaalille tehdään matkan varrella jokin formaatin rikkova muutos. Levyn tunnistus tapahtuu varsin ripeästi neljässä sekunnissa, mutta vaikuttavaan suoritusarvoon ylsi kuitenkin vasta neljäs testilaite. Kaikki ominaisuudet ovat käytettävissä sekä etupaneelista että kaukosäätimestä raidan uudelleentoistoa lukuun ottamatta sen voi kytkeä vain kapulasta käsin. Näin käy, vaikka vahvistimen tuloista olisi valittuna jokin muu ohjelmalähde. Muistin täytyttyä pääosin suhinalla viritin oli päässyt hakuprosessissaan vasta 99 megahertsin kohdalle. Tämäkin ääni on voimakkuudeltaan sitä luokkaa, että se katoaa varsin nopeasti kuunteluetäisyyden kasvaessa, eikä siihen etenkään musiikin soidessa kykene kiinnittämään huomiota. Yleistuntuma on riittävän jämäkkä, ja toiminnot menevät perille vaivatta.. Toimintojen nopeuden ja käyttötuntuman osalta soittimessa ei ole huomautettavaa. Kumpikaan häiriöääni ei muutu äänenvoimakkuuden mukana. Digitaalipiireillä toteutetun kotivirittimen toiminnallisuuksille ei suuria odotuksia voi langettaa, sillä yleensä riittää, että kanavat on kerran saanut tallennettua haluamilleen muistipaikoille. Alue on -78,75...0 dB, ja laitetta käynnistettäessä asento on aina asennossa -45 dB. Käsitallennus on kuitenkin TNR-50:llä hermoja raastava kokemus, sillä kanavien haku onnistuu ainoastaan 0,05 megahertsin portain käsikäyttöisellä pyörylällä lähes itsestäänselvyytenä pidettävää kanavia selaavaa seek-toimintoa ei ole. Kuulokeannossa samat selvänä ilmenevät sivuäänet muodostuvat jo ongelmaksi.
taan alkuun erinomainen ja selviytyi kunnialla monesta levystä, jotka aiheuttivat toimituksen Naimille päänvaivaa. Harvemmin automatiikan taajuuden mukaan tekemä muistipaikkajärjestyskään käyttäjää miellyttää, vaan suosikkikanavat tuppaavat kasautumaan ainakin testaajalla valintojen alkupäähän. vasemmanpuoleisella voi ohjata sujuvasti kaikkia laitteita, ja laiteryhmät on lajiteltu selkeästi pystysuunnassa.
hetyksiä ei ole tarjottu sitten vuoden 2005, kun Yleisradio lopetti seitsemän vuotta kestäneen kokeilunsa. Järjestelmä ei siis välttämättä sovi lähietäisyydeltä esimerkiksi tietokoneen kanssa käytettäväksi, mutta normaalilta parin kolmen metrin kuunteluetäisyydeltä taustakohina ei juuri erotu
Samanhintaiseen tai hiukan kalliimpaankin 5.1-järjestelmään verrattuna hyvin toteutettu stereo-
Loppusuora duurissa
Äänentoistoketjun päättää kenties sen strategisin komponentti. Valitettavasti lisähintaa tulee jalustojen hankkimisesta, jos kaiuttimia ei saa sijoiteltua tarpeeksi kauas takaseinästä esimerkiksi leveälle tv-jalustalle. Summa kuluu helposti pelkkään vahvistimeen ja CD-soittimeen, jos ne ostaa uutena valtamerkeiltä. Bassotoiston ulottuvuuden parantamiseksi pienen kotelon takalevyssä on reikä refleksiputkelle. Positiivisesta navasta kertovaa punaista rinkulaa saa etenkin hämärässä hakea tarkkaan syynäämällä.
Hyvää halvalla
Äänellisesti laadukkaan yhdistelmän kokoaminen 549 euron erilliskomponenteista on haastavaa. Mikä tärkeintä, laitteiston ääni tekee musiikin kuuntelusta iloisen rentouttavan tapahtuman, kunhan käyttää hieman aikaa kaiuttimien paikan hakemiseen. Kuriositeettina tehty vertailutesti Groove FM:n radiolähetteen ja nettistreamin välillä osoitti, että edes jokseenkin laadukkaasti toteutettu nettilähetys on täysin vertailukelpoinen FM-lähetteeseen.
Tukevahkot ruuviliittimet kaksin kappalein. Hyvä-äänisten kaiuttimien tunkeminen hyllyyn pilaa taatusti n äänen.
Takalevyistä hintaluokkaa on vaikea päätellä. Tässä luokassa ominaisuudelle ei kokonaisuutta arvioitaessa voi juuri antaa painoarvoa, etenkin kun sarjan vahvistimessa on liitännät vain yksille kaapeleille. Jos virittimen toiminnalle ei anna suurta painoarvoa, on Tangent Hi-Fi 50 vallan tasapainoinen kokonaisuus. 68 HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Kompakti kaksitietieratkaisu on koottu 16,5 sentin bassoelementin ja 2,5 sentin diskantin ympärille. Edullisimmat hifivalmistajien yhteen koteloon kootut vahvistin-viritin-CD-soitinyhdistelmät, kuten NAD C715, sijoittuvat myös noin 500 euron hintaluokkaan. Viritintä ei kuitenkaan kannata jättää pois, sillä pakettina ostettuna kokonaishinta jää yksittäispoimintaa edullisemmaksi. KOKEILU STEREOSARJA TANGENT HI-FI 50 TESTI XXXXXXXX
kovaäänistä kaupallista kanavaa kuunnellessa siihen ei kiinnitä huomiota. irrotettavat virtajohdot ja tukevat ruuviliittimet kaiutinjohdoille kielivät tyyriimmästä kokonaisuudesta. Pakettistereoista Tangent-tason jykevyyttä ja hillittyä olemusta taas on lähes mahdotonta löytää, joten Hi-Fi 50 valahtaa erinomaisen kannattavaan markkinarakoon. Tangentin sarjan alapään toistoa voi halutessaan jatkaa subwooferilla vahvistimen linjalähtöjen ansiosta. HTD-250:ssä on kaksoisjohdotuksen mahdollisuus. Kannattaa myös varmistua CDsoittimen toiminnasta ostohetkellä, tai vaatia pikaista vaihtoa mahdollisten ongelmien ilmetessä. Hi-Fi 50 on oiva valinta myös edullisimpien kotiteatteripakettien korvaajaksi. Räväkän keltaisen bassoelementin saa (onneksi) piiloon suojakankaalla. Liittimet ovat joka tapauksessa jykevyydellään linjassa vahvistimen tukevien ruuvien kanssa. kuunteluarviot).
laitteisto tuottaa usein nautittavampaa ääntä. Tangentin sarjassa kaiuttimen tehtävät hoitaa pari HTD-250-jalustamalleja. Herkkyydeksi valmistaja ilmoittaa 87 dB (1 W, 1 m), joka käytössä olevalla vahvistinteholla (valmistajan mukaan 2 x 50 W) ei osoittautunut liian haastavaksi akustoidussakaan huoneessa. Tärkeintä on kuitenkin kaiuttimien sointi, joka eroaa tasapainoisuudellaan merkittävästi useimmista pakettihimmeleistä (kts. Rakenteellisesti kaiuttimet ovat hintaluokassaan jämäkkää tekoa, eivätkä muistuta pakettistereoiden lastulevykammotuksia
Vahvistimen sävynsäätimellä saa ongelmaan pikakorjauksen. Keskialueella on mukavasti läsnäoloa ja leppoisuudesta huolimatta riittävän hyvin artikulaatiota ja tarvittaessa särmääkin. Vahvistimen voimakkuussäätimen äärirajoilla diskantti tosin muuttuu metallisen pistäväksi. Äänitetarkkailijan työkaluna vaatimaton, musiikista nauttijalle oikein mainio kapistus.
ÄÄNI
8
Tangent Hi-Fi 50
Hinta: 549 Lisätietoja: AV-Komponentti Oy, puh. Basson ulottuvuus on melko rajoittunut, ja yläbasso on jonkin verran korostunut, eli paras sijoitus ei ole seinän lähellä. Stereokuva ei ole kamalan ilmava, mutta selkeä ja luonnollisen oloinen ilman erikoisen tarkkaa syvyyttä. Perinteinen hifi on kuitenkin pakattu iät ja ajat 43 senttiä leveään koteloon.
7
SaMu SauraMa
Lämmintä ja aitoa
Ensifiilis on selvästi tyypillisestä hifikaiuttimesta jonkin verran poikkeava, mutta erittäin mukava. Yläpää on hieman tumma, ei tumppu, mutta selvästi keskivertoa rauhallisempi. Hieman lämmin ja pehmoinen yleistunnelma lyö leimansa kaikkeen musiikkiin. Oivallinen olohuoneratkaisu, jos kaiuttimet voidaan sijoittaa suhteellisen vapaasti.
ÄÄNI
Hukkatila paljastaa, että elektroniikka olisi mahtunut pienempiinkin kuoriin. Hintaluokalle tyypillinen kaupallinen bassojumppa uupuu tyystin, vaikka alapää alkaakin pyöristyä nopeasti tasoja nostettaessa. Se tekee kuuntelusta leppoisaa ja miellyttävää, ja silti onnistuu pitämään musiikin verraten houkuttelevana. Kaiuttimien sijoitusta seinien läheisyyteen kannattaa välttää, sillä refleksiputken tukkiminen tekee äänestä varsin ahdistuneen ja ponnettoman. (09) 8678 020, www.tangent-audio.fi Mitat (l x k x s) elektroniikka: 43 x 7,9 x 28,5 cm kaiuttimet: 19 x 29,5 x 27,5 cm + Äänenlaatu + Jämäkkä rakenne Virittimen toiminta Laadunvalvonta
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
69. Perinteisessä kolmiokuuntelussa päästään äänikuvallisesti vain välttävään tulokseen, ja kaiuttimet olisi syytä suunnata suoraan kuuntelijaa kohti. Instrumentit tuntuvat liimaantuvan kaiuttimiin, mutta stereokuvan epämääräisyys joillakin näytteillä sai jopa tarkistamaan kaiutinkaapelien vaiheet. Tällöinkään äkäisimmillä näytteillä rasittavuudesta ei ole tietoa, vaan räkärokillekin saadaan sopivasti bodyä. kuunteluarviot
Mauri EronEn
Taustatoistin
Balanssiltaan varsin onnistunut kokonaisuus, joka on kuin tehty häiritsemättömään taustakuunteluun
ja jalostuneet
Accuphasen laitteisiin on aina liittynyt tietty ajattomuuden tuntu. Japani kun mielletään jälkimmäisissä piireissä ennakkoluuloisesti viihde- ja massaelektroniikan valtakunnaksi, josta tulevilla tuotteilla ei ole asiaa high endin mystis-maagisen sädekehän alle. Itse soittimen muuntimethan käsittelevät digisignaalia 16/44,1-formaatissa. Eräskin kotimainen alan julkaisu käytti Accuphasen integroitua vahvistinta parisenkymmentä vuotta referenssinään, eikä kaluston vaihto tapahtunut siksi, että laite olisi hyytynyt vuosien saatossa. Kelkka liikkuu äänettömän arvokkaasti, eikä klappia esiinny mihinkään suuntaan. Vielä uransa viime metreilläkin tuo perinnejärkäle näytti useimmille lajitovereilleen kaapin paikan. Niiden ulkoinen olemus ja tekninen toteutus henkivät perinteisiä laatuarvoja. Toinen tutkailtava, integroitu vahvistin E-450 sijoittuu puolestaan Accuphasen integroitujen ylempään keskiluokkaan.
Koneisto omasta takaa
Pitkään tuotannossa olleen DP-67:n korvaajaksi suunnitellun DP-500:n myötä Accuphase ottaa melkoisen harppauksen kohti itsellisyyttä, sillä
Monipuolista liitettävyyttä
E-450 jatkaa DP-500:n tavoin Accuphasen perinteiden vaalintaa muutamin sisäisin uudisHIFIMAAILMA | 2 | 2008 71. DG-38 operoi tarvittaessa lukemin 24/96. Nyt kokeiltava DP-500 on valmistajan soitinmalliston edullisin, joskin useamman tuhatlappusen hintainen uutuusmalli. Järjestelmää kutsutaan Multiple Delta Sigmaksi. Muuntimet ovat Texas Instrumentsin valmistamat, tyyppimerkinnältään PCM 1796. Testisessioiden jatkumossa kun sädekehistä ei ole juuri apua. Toisille se on edustanut unelmien täyttymystä ja toiminut synonyymina sanalle huippulaatu, toisille sen valmistusmaa on ollut kynnyskysymys. Massiivinen olemus, kullanhohtoinen julkisivu ja suorakaiteen muotoiset käyttönäppäimet: kuin silloin ennen. Yrityksen historiahan ulottuu kauas 1970-luvulle, ja jotain tuon ajan tunnusta on yhä mukana matkassa. Ja kuinka ollakaan, sen seuraajaksi valikoitui samanmerkkinen laite. Kokeilimme maineikkaan valmistajan malliston tuoreimpia tulokkaita ja vakuutuimme maineen oikeutuksesta.
soittimen pyörityskoneisto on omaa valmistetta. Osoitinnäyttöiset tehomittarit ja äänensävynsäätimet ovat aitoa Accuphasea, mutta sitä ovat myös tinkimätön tekninen ja mekaaninen rakenne. Onhan tunnettu fakta, että laadukkaiden CDkoneistojen saatavuus alkaa olla kiven takana useammankin valmistajan keskittyessä DVDmyllyjen kieputinten tekemiseen, ja takaahan omaehtoisuus mahdollisuuden panostaa juuri niihin ominaisuuksiin, jotka palvelevat kokonaisuutta parhaiten. Accuphase on kuuluisin vahvistimistaan ja virittimistään, mutta toki sortimenttiin ovat kuuluneet myös CD-soittimet. Balansoidulle ja single end -reitille on myös oma erilliset Butterworth 4 -tyyppiset suodinpiirinsä. DA-muuntimet, kaikki neljä kappaletta, Accuphase on asettanut rinnakkaiseen konfiguraatioon. Virtalähde, pyöritinkoneisto, analogiaosa ja digitaalisektori ovat kaikki väliseinin erotelluissa blokeissaan, hyvässä järjestyksessä ja huolitellusti viimeisteltyinä.
T e K s T i : J A A K Ko E r ä p u u K u vaT : S A M u S A u r A M A
ivan omaa tietään raskaamman hifin valtavirtojen vierellä kulkeva Accuphase uudistaa mallistoaan harvakseltaan ja silloinkin pidättäytyen pienten askelten päivityspolitiikassa. Ulkoiselta olemukseltaan DP-500:n tunnistaa Accuphaseksi jo ensivilkaisulla. DP-500:n takalevyssä olevat digitaaliset anto- ja ottoliittimet mahdollistavat erillisen prosessorin, kuten Accuphasen DG-38:n kytkemisen bittejä muokkaamaan. Soittimen takana sijaitsevat, kahdet analogia-annot tukevat sekä xlr- että rCA -mallista liityntätapaa, ja mukana toimitettavassa kaukosäätimestä löytyy jopa oma painikkeensakin balansoidulle toiminnolle. DP-500:n lukukoneiston levykelkka on alumiinivalua, ja koko soittimen pohjalevyyn joustavasti kiinnitetty rakennelma on muutenkin luottamusta herättävän vakuuttavaa työtä. Moinen on viisautta kahdessakin mielessä. High endin nimiin vannovat tahot ovat suhtautuneet Accuphaseen vähintäänkin kaksijakoisesti. Kuin myös voimakkuudensäädölle, joka tapahtuu digitaalisesti. Tutulta näyttää myös kannen alla. Muuntimien jälkeinen, analoginen signaalitie on jaettu kahteen osaan. Päinvastoin. Joitakin putkitoimisia laitteita lukuun ottamatta.
A
Hifiä työkseen tutkiville Accuphase on kyllä kelvannut
Tätä haarukoitaessa laitekaksikko päätyi useammankin kaiutinparin kumppaniksi. Valmistaja ilmoittaa teholukemiksi 2 x 180 wattia 8 ohmin kuormaan. KOKEILU CD-SOITIN ACCUPHASE DP-500 JA STEREOVAHVISTIN ACCUPHASE E-450 TESTI XXXXXXXX
tuksin. Sointisävyjen hienoimmatkin vivahteet, äänikuvan avoimuus, alimpien oktaavien jykevyys ja kaikenmoisen mekaanisuuden tai kliinisyyden tunnun puuttuminen, kaikki tämä oli kuin tarjottimella istua ja nauttia. Tällä kertaa keskityttiin puhtaasti laitteiden
sielunelämään, siihen, miten ne selviävät periaatteessa yksinkertaisesta, mutta loppupeleissä vaativasta tehtävästä: toistaa musiikkia uskottavasti ja elämyksiä tuottavasti. E-450 ei siis mahdu aivan hyllyyn kuin hyllyyn.
Yksin ja yhdessä
Melko pitkäkestoiseksi venähtäneen kuuntelusessioiden jatkumon puitteissa Accuphaseja tutkittiin enimmäkseen yhdessä, maahantuojan laitteiden väliseen signaalinsiirtoon toimittamien, balansoitujen Ensemble Dynaflex FSF -kaapeleiden myötävaikutuksella. riippumatta käytetyistä kaiuttimista merkinnöistä löytyi varsin vähän negatiivisia kommentteja. Valmistaja on näet kehitellyt päivitetyn version AAVA-äänenvoimakkuussäätimestään (Accuphase Analog Vari-gain Amplifier), jonka toimintaperiaate perustuu sinänsä yksinkertaiseen, mutta paperilla jännite-virta-jännite-muunnoksineen monimutkaisen oloiseen sähköiseen prosessiin, jossa säätö tapahtuu hienojakoisen kytkimistön ja säätönupin asentoa seuraavan CPU:n välityksellä. Traditionaaliseen Accuphase-tyyliin vahvistimen julkisivu on hämäävän pelkistetty. Piilotetuin painikkein voi ohjata myös mittarien päällä/pois-oloa ja kanavatasapainoa sekä hoidella pre out- ja power in -toimintoja, joiden edellyttämät liittimet löytyvät vahvaimen takalevystä, neljän linjaoton, kaksien nauhuriliitäntöjen, kaksien linjatason xlr-liittimien ja julmetun järeiden kaiutinliittimien ohessa. Mutta minkäs teet, kun harjaantunetkaan korvat eivät tahdo rekisteröidä soinnillisia puutteita. Kun katsoo vahvistimen kannen alla nököttävän verkkomuuntajan kokoa, tutkii laitteen ilmoitettuja virrankulutuksia (60450 W) tai tunnustelee masiinan lämpiämistä käytössä, ei jää epäselvyyttä siitä, että kyseessä on tehokas ja AB-luokkainen peli. Vain virtakytkin, ohjelmavalitsin, moottoroitu voimakkuudensäädin ja siihen liittyvä 20 desibelin vaimennuskytkin ovat kuulokeliitännän ja tasomittareiden ohessa näkysällä. Jopa niin vähän, että kuuntelija alkoi jo huolestua myötäkarvaisuudestaan. Kuuntelujen aikana tehdyistä muistiinpanoista selvisi mielenkiintoisia asioita. Noiden parien skaala kattoi talon tarjonnan laadukkaasta, mutta epäherkästä minimonitorista kahdenkin eri laajakaistasovelluksen kautta massiivisiin studiomonitoreihin. liki 25-kiloinen järkäle, jonka ohjelmavalintaa ja äänenvoimakkuutta voi säädellä kaukaa käsin, on normaalia räkkistandardia leveämpi, ja syvyyttäkin piisaa melkein 43 senttiä. Toki molemmat masiinat soivat jonkin aikaa erillisinäkin. Mittariston alla sijaitsevan kannen alla on sitten sitäkin enemmän tavaraa, sillä siellä sijaitsevat kytkimet ja säätimet niin kaiutinvalinnalle, äänensävynsäädölle, loudnessille kuin monotuksellekin. Vastaa-. lähellä nirvanaa kyllä tuli käytyä, sillä sopivalla materiaalilla, akustisella jazzilla ja klassisella orkesterimusiikilla, DP-500 loihti ilmoille kerrassaan komeaa kuultavaa. Neljään ohmiin E-450:n luvataan puskevan täydet 260 W per kanava. E72 HIFIMAAILMA | 2 | 2008
450:ssä niitä on kaksi. Näiden välityksellä voi varustaa laitteensa esimerkiksi levysoitinesivahvistimella, da-muuntimella tai ylimääräisillä linjaotoilla. No, edellisen vastapainoksi voisi tosin oitis mainita, että niin hienosti kun Accuphaset asiansa hoitivatkin, aivan järisyttävimmät elämykset jäivät puuttumaan. Vahvistimeen voi vakioliityntöjen oheen hankkia myös optiona myytäviä lisäyksikköjä, jotka sijoitetaan takalevyn korttipaikkoihin
Toisaalta: kun kelkkaan latasi räväkintä räimettä, se hoitui kyllä särmien silottumatta, mutta ei niin härskin eläväisesti, kuin muutamalla kuulemallani riivinraudalla, jotka taas eivät tosin pärjää Accuphaselle soinnin järkähtämättömyydessä. Kolme f:
ää oli E-450:lle helppo homma. Ei kannata kuitenkaan ymmärtää väärin, aivan lievintä himmeyttä lukuun ottamatta Accuphase välitti vinyyliltä kaiken olennaisen. Näissä hifin sfääreissä liikkuvan ja laitepäivitystä suunnittelevan kannattaa kyllä tutustua aiheeseen omakohtaisesti. Ja hän on sentään valantehnyt putkilaitefriikki, jolle 2 x 180 watin tehossa on 2 x 178,5 wattia liikaa. n
DP-500:n digitaaliset anto- ja ottoliittimet mahdollistavat ulkoisen prosessorin hyödyntämisen.
accuphase DP-500
Hinta: 5 600 Mitat (l x k x s): 46,5 x 15 x 39,3 cm Paino: 16,1 kg
accuphase e-450
e-450:n korttipaikkoihin voi sijoittaa vaikkapa aD-20-levysoitinesivahvistinmoduulin.
Hinta: 6 000 Mitat (l x k x s): 46,5 x 18,1 x 42,7 cm Paino: 24,5 kg Lisätietoja: Audiostar, puh. Tutustumisen tuloksena otollisiin kuuntelutiloihin saattaa hyvinkin ilmestyä yli neljäkymmentä kiloa hyväsointista raskasta hifiä, jonka elinkaariennustetta voi pitää lähtökohtaisesti tavanomaista mittavampana. Yhdessä hankittuna Accuphaseihin ryhtyminen kirpaisee kukkaroa yli kymppitonnilla, mikä saattaa tosin olla niin sanottu järjestelykysymys, jos on tarvetta olla tyytymättä vähempään. Tässäkin suhteessa soitin on hitusen vahvistinta etevämpi.
vinyylin viehätystä
Koska maahantuoja oli ystävällisesti täyttänyt toisen E-450:n takana sijaitsevista korttipaikoista AD-20 -levysoitinesiasteella, pääsin ottamaan tyypit myös vinyylivetoisesti. Vahvaimen toistoa voisi luonnehtia yhdellä sanalla neutraaliksi, mutta jos jotain todella vaikutuksen tehnyttä seikkaa pitäisi korostaa, niin eipä ollut vaikea vakuuttua laitteen bassoannista. Tällä(kin) tasolla liikutaan jo makuasioiden tuntumassa, jos noista toinen nostetaan toista paremmaksi. Eikä sitä neutraaliuttakaan kannata väheksyä, vaikka sen arvon ymmärtäisikin vasta sitten, kun on kuullut laitetta, joka lisäilee musiikkiin omiaan. Vaan puolensa oli myös vahvaimen dynamiikantoistokyvykkyydessä. Melkein kaiken nähnyt ja kuullut pitkän linjan ammattilaisharrastajakin joutuu ottamaan pipon päästään silkasta arvostuksesta. Sille, joka kaipaa äärimmäistä äänikuvallista läpikuultavuutta tai ilmeisintä läsnäolon tuntua, Accuphase-duo on hyvä, joskaan ei loistava valinta. E-450 soi aavistuksen arkisemmin kuin DP500, joskaan ei AB-luokkaiseksi puolijohdemonsteriksi hassummin sekään. Toistoa leimasivat tasapainoisuus, kontrolli ja luontevan linjakas sävymaailma. Accuphasen toteutuksen laadukkuutta ei voi kyllin korostaa. Eli ei tehnyt AD-20/E-450 itseään tykö, vaan pikemminkin eleettömän tyylikkäästi kaivoi äänitteiltä esiin niiden parhaita puolia, jättäen ne heikommat armeliaasti taka-alalle. Toistoalueen ääripäihin olisi ehkä kaivannut hieman lisäenergiaa, joskin pitää muistaa, että kuuntelussa käytetty rasia ei sekään tarjoile ruutia ja sähinää ylen määrin. Isojen studiomonitorien 15-tuumaisetkin liikehtivät iloisesti, kun laittoi menemään. Asiat asettuvat kyllä nätisti kaiutinten väliseen maastoon, mutta hiuksenhienosti etäälle. Voisi otaksua, että AD-20:lla varustettu E-450 kesyttäisi jonkun hyvälaatuisen, mutta bassokkaan ja kirkassointisen rasian nätisti soivaksi kapineeksi.
Laadun lunnaat
Jos edellä kirjoitetusta saa sen vaikutelman, että Accuphase-kaksikko on tasokas laitepariskunta, niin asiat on ymmärretty oikein. Siinä on jotain samankaltaista uskottavuutta kun jokin aika sitten kokeilemassani Burmester-combossa, vaikka soinnillisia poikkeamiakin näiden väliltä toki löytyy. Voimakasta, syvää ja kiinteää alapään murinaa riitti kaikkiin lähtöihin. vaan auvoisuuteen olen soittimien puitteissa törmännyt vain pari kertaa aiemmin. (09) 605 080, www.audiostar.fi, www.accuphase.com
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
73. Kunhan ensin olin asetellut kortin dip-kytkimet Benz Micro Wood l -rasialle otollisiksi.
Ja soihan se musiikki, jokseenkin samanhenkisesti kuin DP-500:nkin välityksellä
Eräs entinen anoppi ei käyttänyt kaukosäätimiä lainkaan, koska pelkäsi, että ne säteilevät. Kuudessa ohjaimessa oli yhteensä 239 painiketta, joka on yli tuplasti se määrä, mikä tietokoneen näppäimistössä on. Osa niistä oli täysin abstrakteja (Zero/C/A Skip, ADD/DLt, M/A Skip, FQ+, SIG select jne.), toisten toiminta vaikeasti arvattavissa (Info, Help ja Guide samassa säätimessä). Molempia on tiettävästi seitsemän, mutta kun alkaa laskea, niitä onkin kuusi. Kotiteatterikodeissa niitä on vielä pari lisää. Olen kuuntelemisen siinä vaiheessa, että voin kävellä päätevahvistimelle ja napsauttaa vipukytkimen on-asentoon. Olin myös kahden vaiheilla, luovuttaisinko ja kävelisinkö CD-soittimen luokse. Oikea säädin, väärin päin. vähemmän toimintoja tarkoittaa
Kaukosäätimen säteily ja muut haitat
vähemmän vaaraa eksyä, käsittää väärin tai vahingossa saada aikaan jotain tuhoisaa. Harvinaisemman esivahvistimen komennot se sen sijaan oppi. Hamusin kaukosäädinröykkiön viereeni ja pysähdyin tarkastelemaan sitä. KOLUMNI Jarno TESTI XXXXXXXX Laine
Mitä yhteistä on Disneyn kääpiöillä ja olohuoneen kaukosäätimillä. Hassuinta on, että pystyn Wienin lentokentältä iPodilla langattomasti internetin kautta päättämään, mikä biisi olohuoneen verkkosoittimessa soi Suomessa. Insinöörinä vaihdoin kuitenkin digiboksiohjaimen paristot CD-kapulaan. Nielsen ottaisi kaukosäätimeltä pois valtaa. Nekin olivat lähes lopussa, joten suuntauksen piti olla täydellinen, ja painikkeita joutui hakkaamaan tosissaan. Sama ei kuitenkaan onnistu itse olohuoneessa soittimen omalla kaukosäätimellä kahden metrin päästä, jos eteen osuu appivanhemmilta saatu kodinonni (Soleirolia soleirolii). Seitsemän kappaletta: CD:lle, esivahvistimelle, digiboksille, tv:lle, DvD:lle, verkkosoittimelle ja projektorille omansa. tottahan toki minulla sellainen on, alimman laatikon takanurkassa. Olen kuulevinani takapenkin näsäviisailta muminaa, jotta miksei se ole hommannut yleiskaukosäädintä, jolla korvaisi niin kätevästi koko katraan. valitettavasti Robert Adler kumppaneineen ei patentoinut ensimmäistä Itt-standardia tarpeeksi hyvin, koska sen jälkeen kaikki viihde-elektroniikkavalmistajat omivat tekniikan omiin laitteisiinsa, ja tänä päivänäkään säätimellä ei voi säätää mitään, jos jotain on IR-vastaanottimen edessä. Se sai edellisessä Hifimaailmassa herra Kukkoselta täydet viisi tähteä, ja suurena saksalaisen hevin ystävänä odotin kuunteluhetkeltä paljon. Nielsenin artikkeli palautui mieleen harmaana lauantaina, kun heittäydyin kotisohvalle kuuntelemaan Gamma Rayn uutta levyä. Muutama high end -firma on sentään ottanut askeleen sinne päin toimittaessaan monen tonnin soittimen mukana kolmen pennin kiinalaisen yleissäätimen. Mielessä pyöri kysymyksiä, kääntyisivätkö oppivat kaukosäätimet joskus käyttäjäänsä vastaan ja ottaisivat ihmiskunnan hallintaansa. C-kasetin aikakaudelta ovat myös pulssimuotoisen infrapunakaukosäätimien protokollat. Numeronäppäimistöissä on "puhelinmallin" lisäksi ylösalaisin käännetty versio, ja nolla sijaitsee aina missä sattuu. Nielsenin ensimmäinen ongelma oli poimia käteen oikea laite. Olo oli kuin suomalaisella turistikohteessa puhumassa espanjalaiselle hitaasti, mutta kovaäänisesti artikuloitua suomea. Merkille pantavaa on, että joka kerralla puuttuu eri kääpiö eli säädin. virtanappulalle löytyi kolme koulukuntaa: vasen, oikea ja molemmat ylänurkat. Käytettävyysasiantuntija ei olisi ammattilainen eikä mikään, ellei hänellä ole ehdottaa toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Omassa tutkimuksessani en ollut vielä päässyt näin pitkälle, vaan tongin pimeässä siivouskomerossa uusia paristoja CD:n ohjaimeen. Kahta kolmasosaa hän ei käyttänyt ikinä, ja hälyttävän monesta Nielsenillä ei ollut aavistustakaan, mitä ne tekivät. Ammattilaisena hän suoritti lyhyehkön käyttötestin säätimillään ja kirjasi ylös hankalimmat ja hölmöimmät ilmenneet asiat. Samainen hysteriaa lietsova keski-ikäinen rouvashenkilö käytti kyllä ilolla kännykkää ja mikroaaltouunia. Nielsen lopettaa artikkelinsa peräämällä elektroniikkateollisuudelta teknisten standardien lisäksi "kognitiivista yhteisoperoitavuutta" ja jättää lukijan naiivisti siihen uskoon, että moinen joskus toteutuisi. Avasin ne jälleen. Muotoja ja eri merkintätyylejä sille oli samaiset kolme. Kalifornialaisen käytettävyysgurun jatkohuomiot koskivat näppäinten nimeämistä. Kaukosäätimen valikossa ei muuten ole esivahvistin-kategoriaa, vaan hyppy-äänenvoimakkuus löytyy kätevästi satelliittilautasen alta. vai oliko se sittenkin kasettidekin. Moniko uuden kotiteatteri-integroidun omistaja on toivonut, että mukana tulisi parin viikon käyttökurssi pelkästään kaukosäätimelle. Itselläni taas toinen showstopperi kohti kuuntelunirvanaa tuli, kun CD-soittimen play-näppäimestä ei tapahtunut mitään. Entäpä näppäinten yhtenevä sijoittelu. tosiaan, se ei ollutkaan kaukosäädettävä.
74
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. voimakkuusnäppäin tosin hyppii 20 desibelin portain. Seuraava herra Nielseniä kaivertanut asia oli monimutkaisuus, joka johtui vaihtoehtojen, tässä tapauksessa nappuloiden, suuresta määrästä. Yksinkertaistus tarkoittaa tietenkin myös itse säädinten määrän vähennystä. Nielsenin listasta puuttui ainakin se, että varapatterit ovat kooltaan aina AA, jos tyhjentynyt on AAA. Retroa, kuin mummon matkatelkkarissa! vihaisena olen saanut haalittua kaikki tarvittavat säätimet ympäri asuntoa, käynyt kioskilta ostamassa pattereita ja sisustanut uudelleen, jottei infrapunan matka katkea kasviin tai huonekaluun. Näin on myös kuululla käytettävyystutkija Jakob Nielsenillä, joka Alertbox-nettipalstallaan pohtii, mikä kaukosäätimissä niiden määrän lisäksi on erikoisen raivostuttavaa. Amerikkalaisessa kodissa on paikallisen kulutuselektroniikkaliiton (CEA) laskujen mukaan keskimäärin neljä kaukosäädintä. Suljin silmäni ja yritin valita joukosta CD:n säätimen. Sen piti osata, tai ainakin oppia käskemään kaikkia maailman laitteita, mutta projektorin ohjauskomennoissa se heitti hanskat tiskiin
ak 31.3.2008 sa itus Nopea toim a veloituksett n! koko Suomee
R astilanraitti 5 A, 200 m R astilan metroasemalta · Avoinna tipe 1218 sekä la 1014 · Puhelin 09-344 3949 · Nettikauppa: w w w.m rhifi.fi
www.propellihattu.fi. Erinomaista äänenlaatua hintaansa nähden tarjoavat BS123 kaiuttimet soveltuvat hyvin myös kotiteatterin pääkaiuttimiksi muiden 120-sarjan mallien hoitaessa keskikanavan ja surroundin tehtävät. Tuoreessa Mikrobitin kaiutinvertailussa 2/2008 paras hinta/laatusuhde 10 vuoden takuu. Herkullisesta keskialueesta vastaa alumiinikartioinen ja vähäsäröinen keskiääni/bassoelementti. 674 )
e Tarjouksemm on voimassa ka. MINEN L AATUK AIUTIN T TO M A N U S KO M A S T I! LISE EDUL
ELAC BS123 HIFIKAIUTTIMET
Elacin 120-sarja tarjoaa laadukasta ääntä edullisessa paketissa ilman kosmeettisia kikkailuja. Värivaihtoehdot titaani, hopea ja kirsikka. Ulkonäöllisesti sarja soveltuu moderniin sisustukseen. OMINAISUUKSIA: Mitat (k x l x s) 290 x 175 x 265 mm Kotelon tilavuus 13.4 l Paino 5.4 kg Toimintaperiaate 2-tie, bassorefleksi Bassoelementti 1 x 140 mm AS cone (magneettisuojattu) Diskantti 1 x HT 25 KST V dome (magneettisuojattu) Vahvistinsuositus 30-120 W / kanava Jakotaajuus 2500 Hz Herkkyys 87 dB / 2.83 V / 1 m Nimellisimpedanssi 4 Ohmia Minimi-impedanssi 3.6 Ohm / 220 Hz Taajuusvaste 42-25000 Hz
DYNAA
549 / pari (svh. Neutraali ja tasapainoinen ääni ovat oivia termejä kuvaamaan uuden 120-sarjan mallien toistoa, mutta tarvittaessa kaiuttimet kykenevät myös täyttämään suurenkin huoneen dynaamisella toistollaan
Ehkä. Tamperelaisessa kerrostalo-olohuoneessa, jonka akustoinnista huolehtivat tyylihuonekalut ja paksu matto, kelpaa kuulostella ja katsastella.
76 HIFIMAAILMA | 2 | 2008
Simulan laitteiston signaalilähteinä toimivat, yhtäläisellä painoarvolla, Audionet Art V2 CD-soitin ja Clearaudio Champion -pyörittimestä, Origin Live OL 1 -äänivarresta, Clearaudio Symphony -rasiasta sekä Pass Labs DIY -levysoitinesivahvistimesta muodostuva vinyylinkyntöjärjestelmä. Laitteiston takana ja sivussa risteilevien johtojen kyljissä komeilevat nimet Siltech, vdH ja Transparent. Järeys on kuitenkin asuinolosuhteiden muuttumisten myötä saanut antaa sijaa tarkoituksenmukaisuudelle. Acapellan Harlekinit, jotka edelsivät La Musica -paria, olisivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä olleet turhan tuhdit käytössä olevaan tilaan. Audionetin integroitu SAM V2 hoitelee vahvistintonttia ja syöttää musiikkia Acapella La Musica kaiuttimille. Näissä päivityksissä talossa ovat käyneet niin Krellit ja Magnepanit kuin Pro-Jectit ja Sonic Frontiersitkin. "Iso äänikuva on tärkeä juttu, ja sekä soinnillisten että musiikillisten nyanssien pitää toistua viimeistä piirtoa myöten", Jukka vakuuttaa, mutta korostaa samaan hengenvetoon myös kuuntelun nautinnollisuuden merkitystä. Ennen nykyistä laitteistoaan Jukka on parannellut soundia pala palalta päivittäen. Laitetelineeksi on valikoitunut Kaukoidässä valmistettu Spider-kopio. HIFIÄ HARRASTAEN
T e k s T i ja k u vaT : J a a k ko E r ä p u u
JUKKA SIMULA
"vinyyli vetää pitemmän korren", jukka simula toteaa.
Toimivuutta tilan ehdoilla
Toisen polven hifiharrastaja Jukka Simula on kivunnut selkeästi hifin ja high endin välisen, kuvitteellisen kuilun yli, mutta hän on ottanut kuitenkin kuuntelutilansa akustiset ominaisuudet huomioon laitevalinnoissaan.
"T
ämä on sellainen nautiskelijan setti", toteaa Jukka, 25 v, johdatellessaan toimittajaa kuunteluhuoneeseensa. Eikä ole kovinkaan vaikeaa yhtyä miehen mielipiteeseen siitä, että estetiikallakin on merkitystä kokonaisvaltaista kuuntelunautintoa metsästettäessä. Preferensseistään harrastaja ei kuitenkaan ole luopunut. Useimpien pidempään hifiä harrastaneen tavoin myös 15-vuotiaana audion löytänyt Jukka on satsannut kaapelointiin perustasoa
ponnekkaammin. Ja toden totta: raskaamman hifin harrastajaksi hän on kerännyt kohtuukompaktin kattauksen pienehkön tilan haasteisiin vastaamaan. Verkkovirran siivoamisen Simula on jättänyt Isotek Orion 8 -suotimen huoleksi
Ensin pitäisi kuitenkin saada äänitteille kunnon hyllytilat. Sen vakuudeksi elokuvat katsotaan littana-television välityksellä. Eli mieli palaisi Oracletai SME-tyyppisiin vinyylisysteemeihin, mutta toisaalta kulkuneuvotkin tarvitsisivat yhtä ja toista, pientä ja suurempaakin palaa tarjotakseen entistä ehompaa ajonautintoa. Kaiuttimien takana sijaitsevan lasisen seinän ja lyhyen kuunteluetäisyyden vaikutukset sointiin ovat ilmeiset, mutta Jukan käyttämillä äänenpaineilla tilanne on kuitenkin aika hyvin hallussa. Mies on nimittäin myös intohimoinen autofriikki, jolla on hallussaan parikin irtovaluuttaa tehokkaasti imevää kulkinetta. Toinen jopa vuosimallin -90 Audi 200 sedan quattro 20V, joita ei näissä maisemissa montaa yksilöä pyöri. Vinyyli saa kunnian aloittaa. Pasunisti Raul DeSouzan lattaritunnelmainen Sweet Lucy soi pakottoman svengaavasti mustilta urilta. myös tästä syystä hän oli säätänyt vierailutuokion aikaisen äänenvoimakkuustason varsin maltilliseksi. Toki noistakin joku otti joskus hernettä nenään, mutta enimmäkseen hommat hoituivat huumorilla. Äänitysajankohdan soundi-ihanteet välittyvät hyvin, kuten seuraavallakin näytteellä, joka on yksi Pink Floydin Echoes-boksin neljästä albumista. Toistossa tuntuu olevan sekä miellyttävää mehevyyttä että riittävästi ilmaa. Nätisti soiva settikään ei pysty tuota kuivakkuuden ja kaikuisuuden synteesiä peittämään. Trendikkääseen kotiteatteri-ilmiöön Jukalla on selkeä mielipide. Musiikki ja laadukas kotiäänentoisto eivät ole kuitenkaan Jukalle ainoat harrastuksen kohteet. Ja mikäs siinä, Musorgskin Yö autiolla vuorella hoituu audiofiilimäisellä selkeydellä, vaikka ääniperspektiivin omituisuudet tahtovatkin vetää huomion puoleensa. Niinpä Jukka joutuu ajoittain puntaroimaan balanssia kahden
Läpinäkyvyyttä Clearaudion tapaan. CD sixty/fifty
Jukka Simula keräsi toimittajan pyynnöstä nipun mieliäänitteitään kuuntelusession läpiviemiseksi, ja listasi vielä jokusen suosikkinsa siihen lisäksi. Jukka myöntää huoneen tekevän temppunsa bassoille, mutta ei pidä lievää runsautta järin vakavana asiana.
keskusteluja, ratsioita ja harraste-autoja
Nykyisin osaksi hifiharrastusta muodostuneet keskustelupalstat ovat Jukalle tuiki tuttuja, vaikka hän ei välttämättä olekaan innostunut juupas-eipäs -tason mielipiteenvaihdosta.
"Aika usein noista kommenteista, joita netissä totuuksina heitellään, jää pois sanapari minun mielestäni", Simula tuumaa ja muistelee lämmöllä erään keskustelupalstan varhaiskauden leikkimielisiä "soundipoliisi-ratsioita", joihin hänkin otti osaa. Simula tunnustaa olevansa suhteellisen maallikko klassisen musiikin suhteen, mutta kaivaa kuitenkin esille Cheskyn julkaiseman The Power of Orchestra -LP:n. Piste.
vinyyli vs. Pink Floyd, Steely Dan, Flora Purim... n
HIFIMAAILMA | 2 | 2008 77. audionet art v2, päältä ladattavaa painokkuutta.
harrastuksensa välillä. Ensin mainitun olen joskus kuullut soivan purevamminkin, mutta muita hienoinen basson yliannostus ei pahemmin pehmennä. Ne eivät kyllä mene laitteiston piikkiin. Ei se määrä vaan se laatu. Ajeltiin porukalla "rikospaikalle", kuunneltiin harrastajien laitteita ja jaeltiin "tuomioita". "Makuuhuoneen komeroille olisi muutakin käyttöä.", Jukka naurahtaa. Myhäillen hän kertoo, että monet hänen mielestään mukavat levyt ovat hänen hyvästä äänestä ja musiikista kiinnostuneiden vanhempiensa ikäpolven kamaa. CD-levyistä ääneen pääsevät Vesku Loirin Ivalo, David Gilmourin On An Island, perinnejazzia soittava Jass Ensemble ja Milton Nasci-
menton brassibiisejä tulkitseva Flora Purim. Ammatikseenkin äänitellyt toimittaja nyt vaan on allerginen amerikkalaiselle näkemykselle siitä, miten klassikkoja taltioidaan. Audeja molemmat
T20 on halvempi karsittu versio T20U:sta, ilman integroitua da-muunninta. Puuroutumista ei esiinny, ja äänilähteet kiinnittyvät paikoilleen. Tyyppimerkinnän U tarkoittaa USB-liitäntää, josta äänen voi viedä digitaalisena vahvistimelle asti.
T e k s T i ja k u vaT : J a r n o L a i n e
T
aiwanilaisen Kingrexin vahvistinsarja koostuu T-luokan T20-vahvistimista ja loogisesti nimetystä PRE-AMP-esivahvistimesta. Säröytyminen toisinaan vaivasi heiveröisempää Trends Audiota. KOKEILU USB-DIGIVAHVISTIN KINGREX T20U TESTI XXXXXXXX
Höyhensarjan kuninkaallinen
Pienet digiaudiovahvistimet ovat olleet viime aikojen uusi hittituote. Kingrex on myös isompi ja huomattavasti viimeistellymmän oloinen, mutta tekniikat ovat pääpiirteiltään samoja ja äänet verrattavissa keskenään. Kingrexin teho on nimellisesti vain yhden desibelin luokkaa TA:ta suurempi. Se tuntuu kuitenkin selkeästi näistä kahdesta voimallisemmalta, varsinkin dynaamisesti vaativissa kohdissa. Pari numeroa sitten testasimme Trends audion Ta10-vahvistimen, ja nyt on vuorossa Kingrexin T20U. Kingrexin tehokkaampi TA2020020 antaa hitusen enemmän potkua ulostuloon, nimellisesti 2 x 20 wattia neljään ohmiin. kaiutinliittimiin sopivat ainoastaan banaanit.
78
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Se selittynee uuden vahvistinpiirin säröytymättömyydellä tehoskaalan yläpäässä. Molemmissa on lähes identtinen 12 voltin hakkurivirtalähde ja sydämenä Tripathin vahvistinpiiri. Molempien vahvistimien virtalähteet voi vaihtaa järeämpään PSU-yksikköön, joka pursuaa enemmän virtaa ja avaa portit hankalampiin kaiutinkuormiin.
Trends Audio on mainio vertailukohde Kingrexille. Hyö-
kompakti takalevy on simppeli muttei ahdas. Siinä missä TA alkaa mennä tukkoon, Kingrex vasta avautuu, ja sen hyvät puolet korostuvat
Operaatiovahvistimet (yksi TL072 ja yksi OPA2604) ovat piirilevyllä holkkikannoissa, joten harrastaja pystyy huvittavan helposti kokeilemaan lempiopareidensa parantavaa tai huonontavaa vaikutusta ääneen. T20U on kohtalaisen korkeista odotuksista huolimatta positiivinen yllätys. Julkaisun jälkeen tehdas päivitti T20-sarjaa tiheään tahtiin ei pelkästään Euroopan sähköturvamääräysten vaan myös asiakkaiden toiveiden mukaan. Ääni kuulostaa ensi sekunneilla kiinnostavammalta kuin perusäänikortin ulostulosta
otettuna. Erillinen virtalähde, oli se sitten PSU tai vaikkapa auton akku, mahdollistaa samat hyvät puolet myös isommista ja vaativammista kaiuttimista. Jos nyt jotain jää kaipaamaan, niin kaukosäätöä ja hieman suvaitsevaisempia kaiutinliittimiä. Analogiottoa käytettäessä musikaalisuus jää kiinni äänilähteestä ja kaiuttimen ominaisuuksista, vahvuuksista ja puutteista. Nostettaessa äänenpainetasoja tai vaihdettaessa kaiutinkuorma vaikeammaksi, vaikkapa alle neljän ohmin epäherkiksi paneeleiksi, T20U:n tiukka alaäänien seurattavuus katoaa, ja selvää korttitalon sortumista on havaittavissa. Valmistajan vaihtoehtoinen PSU-yksikkö sopii
ulkonäöllisesti T20:n kaveriksi ja tuo kontrollia, jos kaiuttimet ovat yhtään epäherkempiä. Tämä kaikki siis kohtuullisen miedoilla kuunteluvoimakkuuksilla. Kun laitteen kytkee USB-kaapelilla pc-koneeseen, se tunnistuu laitteeksi "Burr Brown PCM 2702 USB speakers". Luonnollisuudessa ja lämpimyydessä yhdysrakenteinen muunnin jää erillismuuntimista, mikä lienee anteeksiannettavaa, koska hintaerokin lasketaan dekadeissa. Kaiuttimista voidaan olla monta mieltä, mutta asennus on tällä selvä. Tai ainakaan kokoon ja hintaan. n
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
79. Vanhanaikainen lähestymistapa, 16 bittiä parhaimmillaan 48 kHz kuulostaa kuitenkin ennen kaikkea helppokuuloiselta ja pesee jopa stereona uudet kahdeksankanavaiset huippuäänikortit 24 bitteineen ja 192 kHz:llä näytteenottoineen, kun mittatikkuna käytetään ihmiskorvia.
kingRex T20u
Hinnat T20u: 255 T20: 225 (ilman USB-liitäntää) Psu: 210 (erillisvirtalähde) Mitat: 18,5 x 13,8 x 4,5 cm Paino: 0,9 kg Lisätietoja: Musiikin.com, www.musiikin.com, www.kingrex.com
Paranteluystävällinen
Kingrexille täytyy nostaa hattua asiakkaidensa huomioimisesta. Tripathin piiri ei tosin ole järin kranttu virransyöttönsä suhteen, ja mukana tuleva, simppeli kevyt 3A pikkumuuntaja toimii ihan hyvin, jos tehorajoja ei tarvitse jatkuvasti kolkutella. Virtalähde on niin ikään helppo vaihtaa. BB2702 on ehkä yleisin USB:tä tukeva dA-muunninpiiri, ja se tuo tässä tapauksessa vain 30 euroa lisää vahvistimen hintaan. Se on luultavasti monen systeemin vähäeleisin ja läpinäkyvin komponentti, mikä on vahvistimesta puhuttaessa melkoinen kohteliaisuus. tysuhde on edelleen vahvistimeksi suuri, 88 prosenttia neljään ja 81 prosenttia kahdeksaan ohmiin.
Tietokoneella ja ilman
Kingrexin ääntä voisi kuvailla sanalla huomaamaton. Se riittää sellaisenaan pieniin tiloihin tai tietokoneen ja kaiuttimien kaveriksi. Vahvistin on signaalitiellä erittäin neutraali elementti, joka toistaa uskollisesti kuin koira kaiken, mitä sille syötetään. Nykyään ei tunnu olevan hifilaitteita karvoihin katsominen
NOSTALGISTA HIFIÄ YAMAHA NS-1000 M -KAIUTTIMET
aikansa kutakin: jousiliittimet ammattilaitteessa 70-luvun malliin.
T e k s T i : J a a k ko E r ä p u u k u vaT : S a m u S a u r a m a
klassikko monitoriksi
Portaaton tason hienosäätö keskialueelle ja diskantille erikseen. vaimennus on valttia.
80
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
Toki jo tuolloin krittisyytensä löytänyt kuuntelija, Eräpuu nimeltään, moitiskeli hiukan keskialueen ja diskantin kovanpuoleisia sävyjä. Tämän päivän mittapuun mukaan tarkasteltuna "tonniset" pärjäävät aivan hyvin kaiutinten enemmistölle. Jälkikaneettina voisi vielä mainita, että oli aivan hilkulla, ettei kirjoittaja ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen omistukseensa tätä artikkelia varten lainaamansa, hiukan kärsineen NS-1000 M -parin. Suomessakin oli tilausta laadukkaille moni-
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
81. Aika-akselin tapahtumat tonninen välittää oikein hyvin, samoin dynamiikan vaihtelut. Siis väärinkäytti termiä, josta sittemmin, neljännesvuosisata myöhemmin tuli karvat pystyyn nostattava idiotismi. Voi hyvin kuvitella, tai tässä tapauksessa muistella, että akustoidussa tarkkaamotilassa NS-1000 M kaivaa myös äänikuvallisesti musiikista kaiken esiin.
käytettynä kysytty
Käytetyn audion markkinoilla NS-1000-pareja liikkuu vähänlaisesti. Kehui kuitenkin sointia "musikaaliseksi". Tarina ei kerro, kuka luonnehdinnan takana on, mutta on syytä epäillä, että ilmaisu ei ole Peter Walkerin keksimä.
toreille, esimerkiksi muassa Yleisradiossa, joka oli 80-luvun taitteessa sopivasti päivittämässä studioidensa kalustoa. Ainakin siihen nähden, miten paljon niitä myytiin uutena. Vuonna 1977 sen rinnalle tuli ilman kangaskehikkoa oleva monitorimalli NS-1000 M, jonka kotelo on hieman alkuperäistä pienempi. Ja mikä ettei, selkeä, tarkka ja bassoanniltaan maltillisen kuivakka soundi oli tervetullut vaihtoehto ajassa, jolloin hifikaiutinten valtavirta tarjosi humpahtavaa refleksibassoa ja tussahtavaa diskanttia. Painoahan kaiuttimelle on kertynyt noin 32 kg, mistä melkoisen osan saavat ottaa kontolleen julman tuhdit magneetit. Kaiuttimen nimellisimpedanssi on 8 ohmia, ja herkkyydeksi sille luvataan 90 dB/W. Äänikuvassa on mukana avaruuden tuntua kyllin, mutta tarvittaessa jäsentyneisyys on ihan kelpo luokkaa. kun paperi oli vielä kaiutinkartioiden maailmassa valttia ja kokeilut erilaisten muovijohdannaisten kanssa vasta oraalla, Yamaha säväytti audioyhteisöä tuomalla markkinoille oman näkemyksensä edistyksellisestä elementtiteknologiasta. Pienuus on kuitenkin suhteellista, sillä liki 70 cm korkea, yli 30 cm leveä ja syvä musta laatikko on luonnossa ihan riittävän massiivinen kapine. Suomessa hinta oli 1970-luvulla noin 6 000 markkaa ja vuoteen 1989 mennessä se oli noussut 8 900 markkaan. Ja se laatu: ei minkäänlaista hötkyilyä tai muminaa, joskaan ei myöskään aivan äärimmäistä ulottuvuutta. Soinnillisesti NS-1000 M:ää luonnehdittiin alan julkaisuissa mm. Tuota selkosointista sävyjen ja ajoituksen luontevuutta esiintyy myös bassoalueella, jonka vaisuus on loppupeleissä psykoakustista harhaa. Erityisen suosittu klassikko-Jammu tuntuu olevan vinylistien keskuudessa, mikä onkin sangen ymmärrettävää, sillä eihän laserilla luettavia läpysköitä ollut vielä mailla halmeilla, kun kaiutin lanseerattiin. Kun bassari jysähtää tai urkujen jalkiosta irtoaa syvää murinaa, Yamaha ei jätä asioita arvailun varaan. Testien lopputulemana yhtiö hankki kymmeniä pareja tonnisia tarkkaamoihinsa, mutta ei kelpuuttanut passiivista kaiutinta sellaisenaan. Vuonna 1982 julkaistun testin tuloksena Yamahaa pidettiin varsin onnistuneena konstruktiona. NS-1000 oli sensaatio 70-lukuisessa kaiutinkatsannossa.
J
apanilainen monialayritys Yamaha oli toki valmistanut kaiuttimia jo ennen vuotta 1975, mutta vasta NS-1000 (NS = Natural Sound) nousi maailmanlaajuiseen maineeseen. Hieman miinusta molempiin potikoihin ja soundi on balanssissa. Yamahat otettiin ilolla vastaan ja niillä varustettiin muun muassa Ruotsin Radion tarkkaamot. Sen verran koukuttava kokemus oli uudistaa tuttavuus. NS-1000 M löysi myöhempien lajitoveriensa tapaan sijan näiden harrastajien huusholleissa. laatutason toistinkaksikosta varsin vaatimaton pulitus. Valmistussyklin viime vaiheissa, 1995, siitä pyydettiin liki tuplasti isompaa summaa. Jakotaajuudet sijaitsevat 500 ja 6000 hertsin tuntumassa. Pientä metallinmakuisuutta lukuun ottamatta, joka taitaa olla pikemminkin ominaisuus kuin vika, ja se on helpohko unohtaa erittäin puhdasta ääntä äimistellessä. Ruotsalaiset olivat vähemmän patriootteja. tähän tapaan: "Kuin Quad ESL, mutta supertweeterillä ja subbarilla varustettuna". Kolmiteisen, diskantti- ja keskialuesäädöillä varustetun NS-1000 M:n jakosuodin on keskimääräistä monimutkaisempi. NS-1000 M oli yksi niistä potentiaalisista tarkkailumonitoriehdokkaista, jotka päätyivät käyttäjäkunnan suorittamiin sokkotesteihin Ylen akustiikkalaboratoriossa. Hyväkuntoisesta joutuukin pulittamaan noin tuhat rahaa tai jopa ylikin. Kirjoittajan tuttavapiiriin kuuluu useampiakin perinneaudion keräilijöitä, jotka eivät aio luopua Yamahoistaan kovinkaan kerkeästi. Iisalmelainen alan nouseva tulokas Genelec sai toimeksiannon varustaa Ylen Yamahat aktiivielektroniikalla. Näillä aktiiviversioilla tarkkailtiin ääntä pitkälti toistakymmentä vuotta, ennen kuin Genelecin omat mallit valtasivat talon.
Etäälle seinistä, kevyesti akustoituun tilaan sijoitettu NS-1000 M -pari soi hiukan yläpäävoittoisesti, joten kaiuttimien varustukseen kuuluvilla säätimillä on näissä oloissa käyttöä. Käväisipä NS-1000 M HIFI-lehden testissäkin. Markkinoille tullessaan NS-1000-pari maksoi Englannissa noin 800 puntaa. Useimmat heistä käyttävät kaiuttimiaan päivittäisen musiikkiannoksensa nautintaan. Varsinkin useampiteisten sarjassa, jossa toiston yhtenäisyys, musiikillisten ja soinnillisten tapahtumien viileän asiallinen valotus tai rajapintojen läheisyyttä ongelmitta sietävä bassoviritys eivät ole aivan itsestäänselvyys.
ammattilaisten arvostama
Yamahan NS-1000 M -kaiuttimet eli "tonniset" saavuttivat pian julkaisunsa jälkeen vankan aseman ammattilaisten työkaluina. Elämää nähneen ja käytössä kulahtaneen pariskunnan saattaa hyvällä säkällä saada poimituksi puolella tästä, mikä on ko. Paitsi Englannissa, missä yhä edelleen uskottiin, että vain siellä osataan tehdä kunnon tarkkailukaiuttimia. n
Hifinäkin herkkua
Aivan kuten nykyisinkin, osa hifisteistä oli jo 70-luvulla siinä käsityksessä, että ammattikäyttöön tarkoitetut kaiuttimet ovat ylivetoja myös kotioloissa. Taitavat olla samaa mieltä edelleen. Suljettuun ja järeään koteloon, 12-tuumaisen paperi- ja kevytkartioisen bassoelementin seuraksi kiinnitetyt berylliumia ainesosana hyödyntävät keski- ja diskanttiääniset edustivat aikansa edistyksellisintä elementtiteknologiaa ja aloittivat sittemmin melkoiset mittasuhteet saaneen metallikalotti-buumin
Bassolle on kaksi refleksiputkea, harvinaisempaa on se että keskiäänisellä on vielä omansa. Ei suhteellisen litteä kotelo muuten pysyisikään pystyssä. Extremassa olivat jo mukana kaikki Sonus Faberille leimaa antavat tekijät: voimakas, mutta tyylikäs muotoilu, kotelossa täyspuuta ja nahkaa, loistelias viimeistely ja oikein miellyttävä, mutta hifistillekin riittävän tarkka äänenlaatu. Ehkä suurin läpimurto oli vuonna 1991 syntynyt Extrema, jota sain kuunnella aika tuoreeltaan TL-Audiossa Hämeenlinnassa. Se peittää elementtejä sen verran, etteivät ne. Tarjolla olisi myös vahvistin, mutta sitä ei taida Suomesta saada. Taaemmat piikit ovat lyhyemmät, joten Elipsa tulee luonnostaan hieman takakenoon. Ellipsin muotoisesta rakenteesta on pyritty tekemään mahdollisimman jäykkä liimaamalla 30 huolellisesti valikoitua
haapapuukappaletta yhteen. Mutta tämän jälkeen Sonus Faber löysi linjansa: se tekee hienosti muotoiltuja ja viimeisteltyjä laatukaiuttimia. Diskantista vastaa Scan Speakin 2,5 cm:n silkkikartioinen Revelatorrengassäteilijä. Tässä esiteltävä Elipsa kuuluu Cremonasarjaan, vaikka sen esikuvana on vuonna 2003 esitelty Homage-sarjan huippumalli Stradivari Homage. Joten kun tarjoutui mahdollisuus tehdä juttu Stradivarin pikkuveljestä, en vitkastellut. Rakennetta jäykistetään lisää sisäisillä tuilla. Elipsa on kolmitiekautin. Nyt Sonus Faber tekee kolmea kaiutinsarjaa: edullisimpana Domus, sitten Cremona ja huippuna Homage. 26-senttisen bassoelementin kartio on alumiini-magnesiumsekoitusta, kun taas 15 cm:n keskiääninen on tehty paperikuidusta. Kotelon keskiosa on edestä ja takaa päällystetty nahalla, jonka tehtävänä on toisaalta tiivistää koteloa, toisaalta vaimentaa sitä. Elipsa on tarkoitettu sijoitettavaksi pohjaan ruuvattavien teräslevyjen päihin tulevien neljän reilun piikin varaan. Vaikka Elipsa näyttää hieman pienennetyltä Stradivarilta, ei se kuitenkaan ole Sonus Faberin kakkosmalli, vaan Elipsan ja Stradivarin väliin mahtuu parinkymmenen tuhannen euron hintainen Amati Anniversario.
T e k s T i ja k u vaT : M at t i H e r M u n e n
E
nsimmäinen kaupallinen tuote vuonna 1980 oli lievästi sanoen omaperäisesti muotoiltu Snail. Franco Serblin alkoi vuoden 1980 vaiheilla yhdessä kaveriensa kanssa suunnitella kaiuttimia.
On se hieno
Eräpuun kanssa tehdyllä kalliiden kaiuttimien kiertueella. Kaksoisjohdotukseen ei Sonus Faberilla nähtävästi uskota, koska kaiutinjohtoja varten on vain kaksi napakkaa siipiruuvia, joihin voi myös työntää banaanit. Vertailukohtina olivat massiivinen Audio Physicin Kronos ja reilusti edullisempi Martin Loganin Prodigy. Kokonaisuuden kruunaa toinen valmistajan vakiintunut tavaramerkki, keskiosan päälle pingotettava mustista kumilangoista tehty suoja. Jäi kytemään; entäs jos joskus kotona pääsisi kuuntelemaan... Kenon määrää ja samalla sointitasapainoa voi hienosäätää piikkejä ruuvaamalla. Ilman piikkejä kaiutin on 125 cm korkea. Tässä seurassa Stradivari vei omalta osaltani pisteet kotiin hengästyttävän hienolla ulkoasullaan ja todella miellyttävällä, mutta kuitenkin tarkalla toistollaan. HERMUSET SonuS FAber eLIpSA TESTI
Sonus Faberin syntyhistoria on hifivalmistajalle tyypillinen. Noin 35 000 euron hintaista Stradiavaria oli tilaisuus kuunnella pari vuotta Jaakko
82 HIFIMAAILMA | 2 | 2008
Hienosti tehty
Kotelo on upea
legendaarinen futuristi Syd Mead. Dokumentti ei pysähdy jauhamaan ikäviä muistoja, kuten Scottin, näyttelijöiden ja tuottajien välisiä kiistoja, mutta tarjoilee silti runsaasti draamaa, iloja ja suruja. Lopputulos näyttää suoraan sanoen ällistyttävän hyvältä. Lockwood tosin sortuu elokuvan liialliseen selostamiseen.
eloKuVA KuVA ÄÄNi
Ääni
Blade Runnerin ääniraita on miksattu uudestaan Ridley Scottin valvovan silmän/korvan alla ja tulos soi huomattavasti paremmin kuin aiemmat miksaukset. VC-1:llä pakatun kuvan bittivirta on keskimäärin 20mbps.
eloKuVA KuVA ÄÄNi
84
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
Kakkoslevyn dokumentti tekee katsojasta Blade Runner -asiantuntijan.. Lähikuvissa voi nähdä näyttelijöiden ihohuokoset ja partakarvat, vaikka aivan uusimpien elokuvien detaljin tasolle ei ylletäkään. 640 kilobitin virralla pakattu Dolby Digital -raita menettelee, mikäli et tiedä paremmasta.
Ykköslevyllä on kolme erinomaista kommenttiraitaa.
T e s Ti : B l a d e R u n n eR - The Final Cu T (Blu- Ray) TeksTi: PeTRi TeiTTinen k u vaT : J u l k a i s i J a J a P e T R i T e i T T i n e n
Bonusmateriaalit
Ykköslevyn kolmea kommenttiraitaa ei valitettavasti ole tekstitetty. Tuloksena on parhaan näköinen Blade Runner koskaan. Joidenkin mielestä se on kaikkien aikojen hienoimpia elokuvia, toisten mielestä tylsyyden ruumiillistuma. Värikylläisyys ja tasapaino, kontrasti, mustan taso, terävyys ja yksityiskohtaisuus ovat kuin tämän vuosituhannen puolella kuvatusta elokuvasta.
Bonusmateriaalit
Kommenttiraidalla jutustelevat näyttelijät Keir Dullea ja Gary Lockwood. Erinomaisesti toteutettu (mutta tolkuttoman kehnosti suomennettu) dokkari etenee kronologisesti käsikirjoitusvaiheesta roolijaon, esituotannon, kuvausten ja jälkituotannon kautta elokuvan julkaisuun ja sitä seuranneisiin tapahtumiin. Kakkosraidalla ovat äänessä käsikirjoittajat ja tuottajat. Raidan sisältö osoittautui todella positiiviseksi yllätykseksi, sillä molemmat puhuvat lähes kaikesta muusta kuin näyttelijän ammatista. Joissain isoissa väripinnoissa näkyy hieman ylimääräistä elämää ja lähikuvissa on ajoittaista puuroutumista. Maan ulkopuolisen älyn mahdollisuutta puidaan dokkarissa What is out there. Kubrick vilahtaa kuvissa, mutta haastateltavaksi häntä ei saada. Vuonna 1966 äänitetyssä haastattelussa (vain ääni, 76:26min) mies on sitten äänessä korkojen kera. Kameran edessä käy ainakin parikymmentä henkilöä ohjaajasta ja näyttelijöistä tuottajiin ja erikoistehostevelhoihin. Ensimmäisellä tarinoi Ridley Scott, joka keskittyy ehkä hieman liikaa hahmojen sielunelämään. Elämää suuremman elokuvan tekeminen on tuskallinen prosessi, siitä ei jää epäilystäkään. Kummallakin on roppakaupalla kiehtovia tarinoita Kubrickista, kuvauksista ja elokuvan työläistä erikoistehosteista. Lisuketarjontaa ei voi moittia ainakaan niukkuudesta. (20:41min) ja FX and early conceptual artwork (9:33min) nostaa pääosan tehosteet ja suunnittelupiirrokset. Blade Runner - The Final Cut (K15) 117:36 min Blu-ray (BD50/26,9GB) + (DVD9/7,73GB) kuva: 1920x1080p (VC-1) ääni: Dolby TrueHD 5.1 + Dolby Digital 5.1 (englanti) tekstitys: suomi + 12 muuta
Kuukauden Sci-Fi-klassikko #3.
Ridley Scottin Blade Runner on mestariteos, visuaalisesti valloittava kulttileffa, tulevaisuuden tutkielma, ekologinen kauhutarina ja koskettava kertomus ihmisyyden merkityksestä. Kolmosraidalla muistelevat elokuvan erikoistehosteiden ja tulevaisuuden maailman suunnittelijat, joukossa mm. 448 kilobitin DDPlus-raidassa on ripaus metallisuutta ja sähinää etenkin korkeilla taajuuksilla.
Kuukauden Sci-Fi-klassikko #1.
2001: Avaruusseikkailu on yksi elokuvahistorian suurista vedenjakajista. Musta on pikimustaa, värit vahvoja, ja optisia erikoistehosteita sisältävät kohtaukset istuvat nyt kokonaisuuteen kuin nakutettu. Kakkoslevy, joka onkin tavallinen dvd, on omistettu Dangerous Days: Making Blade Runner -dokumentille (214:06min). 2001: Avaruusseikkailu (K7) 148:42 min HD DVD (HD30/24,4GB) kuva: 1920x1080p (VC-1) ääni: Dolby TrueHD 5.1 + Dolby Digital Plus 5.1 (englanti) tekstitys: suomi + 10 muuta
TesTi: 2001: avaRuusseikkailu (hd dvd) TeksTi: PeTRi TeiTTinen k u vaT : J u l k a i s i J a J a P e T R i T e i T T i n e n
Ääni
2001:n äänimiksaus on harvinaisen "tyhjä". Kun kuvassa on paljon nopeaa liikettä, bittivirta käy pitkälti yli 20 megabitissä. Julkaisu sisältää kaksi englanninkielistä ääniraitaa, joista laadukkaampi on häviöttömästi pakattu Dolby TrueHD -raita. Kuva on pääosin skarppi ja yksityiskohtainen, mutta mukana on paljon myös pehmeämpiä kohtauksia. George Lucas ja monet muut ohjaajat julistautuvat Kubrickfaneiksi dokkarissa Standing on the shoulders of Kubrick (21:24min). Kubrick käyttää tehokkaasti riitasointuja, kuoroja ja nerokkaasti myös silkkaa hiljaisuutta tunnelman luomiseen. Itse kuulun ensimmäiseen joukkoon ja leffan tarina lienee kaikille tuttu, joten tämä riittänee tästä.
Kuva
2001 remasteroitiin ja restauroitiin huolellisesti pari vuotta sitten lähestyvän 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Clarkea. Vangeliksen melodiat helähtävät kirkkaasti, täyttäen katselutilan tehokkaasti yhdessä tila- ja tunnelmatehosteiden kanssa. Levyllä on vain 24,4 gigatavua dataa; käyttämällä koko levytilan kuvavirran ABR olisi noussut 18mbps:aan. Testilaitteisto
HD-LEVYARVOSTELUT
Soittimet: Toshiba HD-XE1 (HD DVD) PlayStation 3 (Blu-ray) Kaiuttimet: KEF XQ-sarja A/V-vahvistin: Yamaha RX-V3800 Näyttölaitteet: JVC DLA-HD100 Sony KDS-55A3000
levyllä on myös yli kaksi tuntia haastattelukoosteita.
Parantamisen varaakin on. Äänikenttä on selvästi yhtenäisempi kuin aiemmin. Dolby TrueHD -raita (16bit/48kHz) toistaa tämän poikkeuksellisen äänimiksauksen erinomaisesti. Tämä lajityyppinsä ajaton klassikko ilmestyy nyt ohjaajan viimeistelemänä versiona 25 vuotta ensi-iltansa jälkeen, eikä sen visio ole menettänyt voimaansa.
Kuva
Elokuvan alkuperäiset filmielementit on skannattu 4Kresoluutiossa, ja sitten entisöity, siistitty ja väriajoitettu uudestaan tietokoneella tätä julkaisua varten. Se nostaa tietyt äänet aivan pintaan, eikä ruuhkauta äänikenttää koskaan; äänitehosteet saavat tilaa elää, eivätkä taistele katsojan huomiosta. Bittivirran perusteella raita on 24-bittinen 48kHz:n näytteenottotaajuudella. Elokuvan tulevaisuuden visioita analysoidaan koosteessa Vision of a future passed (21:30min). The Making of the Myth (43:05min) kertoo elokuvan taustoista ja kuvauksista, juontajanaan James Cameron. Mikä parasta, dialogi säilyy viimeinkin selkeänä alusta loppuun. Filmirae on läsnä, mutta epäilyttävän huomaamatonta; kuvaa on todennäköisesti filtteröity kompressoinnin helpottamiseksi. Lisukkeiden maukkain herkkupala on yli 40 vuoden ikäinen retropläjäys A look behind the future (23:10min), joka vierailee 2001:n kuvauksissa ja jututtaa mm. Arthur C. look: Stanley Kubrick! (3:15min) kertoo ohjaajan varhaisista vaiheista Look-lehden valokuvaajana. VC-1:llä pakatun kuvan keskimääräinen bittivirta on vain 14mbps, mutta elokuva sisältää runsaasti lähes stillikuvamaisia kohtauksia, joille riittää muutama megabitti
Varoitus: levy on äänitetty niin suurelle tasolle, että alun trumpettiräike panee tärykalvot koetukselle. Vain basso Matthew Brook ja osin tenori Nicholas Mulroy täyttävät vaadittavat mitat. Tämä musiikki soi oikeassa konserttisalissa. Sinänsä hassu juttu, että yhä useammat ulkomaiset a-e-j -artistit alkavat kuulostaa yhä enenemässä määrin RinneRadiolta! Näin myös Food, mikä on toisaalta ymmärrettävää, sillä puhaltimet/perkussiot/ programming -kolminaisuus näyttää väistämättä johtavan samoille jäljille, joskaan ei aivan samaan maaliin. Vain diskantin hiuksenhieno elottomuus tuo pikku miinuksen. Neuvostoliitossa "suuren isänmaallisen sodan" päätteeksi odotettu voitonsinfonia hämmensi aikoinaan epäkunnioituksellaan. Jos taas ei, Beyond-kiekon hankintaa voi suositella dynamiikka- ja soundipoliittisista syistä, sillä tyylipuhdas musisointi on silattu varsin luonnollisin soundein. Säihkyvästi ja vapautuneesti soiva yhdeksäs sinfonia on sitten silkkaa monikanavan juhlaa, kun kimeästä pikkolosta untuvaisiin sordiinojousiin levittäytyvä orkesteri lennähtää irti kaiuttimista. Tässä se esitetään muodossa, joka kuultiin Dublinin-kantaesityksessä 1742. Saksofonin Sostakovits varaa kaihomielen tulkiksi. Brittipuhaltaja Iain Bellamy ja norjalaislyömäsoittaja Thomas Stroenen pärjäävät toki hienosti duonakin, mutta hiukan jää Molecular Gastronomylta kaipaamaan Henriksenin lyyristä latautuneisuutta. Kontrabassojen tukeman järeän vaskiston hyökkäyksissä on tilaan vyöryvää raskautta, jollaista stereosta ei irtoa (vaikka levyn SACD-stereo soikin poikkeuksellisen vakuuttavasti). Piukeista trumpettisooloista tai ksylofonin iskuista kuulee sopuisassa suhteessa lähiheijastuman, joka jäsentää äänikuvan hykerryttävän eläväksi. Pehmeää tunteellisuuttakin levyltä löytyy, ja viulujen tangoaskeleet kiepsahtelevat ironisesti venytellen. Jukka Isopuro
Peder Af Ugglas: Beyond
(sACD/Multichannel/Opus 3)
Jos vanhan liiton r & b -henkinen instrumentaalimusa Clapton/Rea/Knopfler -mielleyhtymineen viehättää, niin ruotsalaisella Peder Af Ugglasilla on paljon annettavaa. Tunnetuin yksittäinen numero on ksylofonin "väärin" kilkuttelema Polkka. Kaksikon tähtäin on suunnattu piirun verran RR:ää kokeellisempaan kunnianhimoisuuteen, eivätkä kaikki sen musiikilliset ideat avaudu aivan kertakuuntelulla. Saadaan kuulla kimakkaa pikkoloa, tuuttailevaa pasuunaa ja röhkivää kontrafagottia. Kiistellyn lopun, "pakotetun riemun", ylihidas tulkinta kenties syö omaa tehoaan. On silti mukava pyöritellä rinkulaa, jonka pintanystyröille on saatu talteen päivän virtauksille pitkät haistattavaa perinteenvaalintaa ja joka toimii ihan hyvin myös kahdesta töttöröstä toistettuna. LEVYARVOSTELUT Eräpuu, Isopuro, Kukkonen, Kupias, Pesonen, Rannanpää Ruishalme, Suonperä, Valsta
A Av An e ik nit On Ä M Ä
SOSTAKOVITS Pultti, Kultainen aikakausi MDR-sinfoniaorkesteri/ Dmitri Kitajenko
(Capriccio sACD)
Kaksi Sostakovitsia valikoitui surround-tarkasteluun väkisin, sillä kyseessä ovat parhaat kuulemani ison orkesterin monikanavaäänitteet. Syvyysporrastus tekee vaikutuksen, kun vasket paikallistuvat selkeästi orkesterin takaosaan tiivistunnelmaisesta läsnäolostaan mitään menettämättä. Kuorosta erottaa yksittäisten laulajien sävyjä, ja iskevyyttä riittää aina Halleluja-kuoron vaikuttavaa esitystä myöten. Kuoro laulaa mutkattoman raikkaasti. Skottilainen 13-henkinen Dunedin Consort vastaa kooltaan alkuperäiskuoroa, jonka jäsenet lauloivat myös solisteina. Neuvostoaiheiset Pultti- ja Kultainen aikakausi -baletit sekä piirretyn filmin Balda-musiikki tulevat 1930-luvun alusta, jolloin Sostakovitsin tyyli oli piikikkäimmillään. Ruotsinpetteri ei suinkaan hoitele soittopuolta aivan itsekseen. Luomua löytyy toki instrumenttiarsenaalistakin: Af Ugglas, joka on varsinaisesti kitaristi, tunnelmoi välistä myös Hammondien ja pianon takaa käsin. Kreizberg saa teokseen monia tasoja, vaimeaa surua ja piittaamatonta vipellystä, ja tekee parhaan levytulkinnan. Mukana on liuta samanhenkisiä musiikkereita, joiden ammattitaidossa ei ole nokan koputtamista. Salin akustiikkaa ei ole homogenisoitu yleisavaruudeksi. On herkkua kuulla oikeasti, että viidennen sinfonian orkesterissa on kokoa ja painoa. Kontrafagotin narinasta melkein erottaa yksittäiset värähdykset, ja mikä harvinaista, sen äänessä on myös lämmintä tanakkuutta. Byrokraatin tanssi on herkkuesimerkki levyn korvaa hellittelevästä sointitasapainosta: kirkuva pikkolo saattaa levitä jopa konserttisalissa epämääräiseksi särinäksi (soittajakin pitää joskus tulppaa huilun puoleisessa korvassa), mutta nyt se soi soljuen ja avoimen jäsentyneesti, kuitenkin isoissa äänivalleissa vaivattomasti orkesterin ylitse. Genre on joka miekkosella niin verissä, että de ja vu -ilmiöitä ei voi välttää, jos on vähänkin perehtynyt aiheeseen. Pirtsakat, mutta paikoin löysästi artikuloivat solistit ovat levyn heikko lenkki. Solistit tunkevat kovin lähelle, mutta tämän yleisen vaivan monikanavaisuus ratkaisee stereota paljon paremmin. Eikä monikanavaisena SACD -hybridinä julkaistun lopputuotteen krediitti-osastolla esiinny ammattinimikettä ohjelmoija lainkaan. Äänitysten sävyero kummastuttaa, sillä ne on tehnyt Moskovassa hollantilaisen Polyhymnian tiimi samalla kertaa. Jaakko Eräpuu
Musiikki ÄÄni
86
Musiikki ÄÄni
Musiikki ÄÄni
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Jukka Isopuro
A Av An e ik nit On Ä M Ä
(Linn sACD)
HÄNDEL Messias Dunedin Consort&Players/John Butt
Käytännön miehenä Händel muutti Messias-oratoriota tilanteen mukaan. Tuttuun versioon verraten siinä on solistimuutoksia, vähemmän puhaltimia ja lyhennyksiä, jotka kuljettavat Jeesuksen elämäntarinaa rivakammin. Jukka Isopuro
Food: Molecular Gastronomy
(Rune Grammofon))
Trumpetisti Arve Henriksenin jatkaessa tahollaan omine projekteineen Food on nyt kaksimiehinen ambientelectronica-jazz -orkesteri. Voi kuvitella olevansa kirkon etupenkissä, josta kuultuna orkesterin suhteellinen etäisyys ei vaivaa, kun se pääsee elämään tilassa häiriöttömämmin. Food ei nimittäin juurikaan ajoittaisesta rytmisestä imevyydestään huolimatta johda kuulijan ajatusmaailmaa klubikelpoisen liikuttelumusiikin suuntaan. Hyvä niin. Myös yhdeksänteen sinfoniaan Kreizberg soveltaa äärikeinoja ja jopa rukkailee orkestrointia lisäämällä viulut finaalin loppurenkutukseen. Leipzigissa toimivan Keski-Saksan radio-orkesterin äänittäjät ovat tehneet huipputyötä. John Buttin johtamassa esityksessä on kaikkinensa mukavaa menevyyden tuntua. Jaakko Eräpuu
Musiikki ÄÄni
Musiikki ÄÄni
A Av An e ik nit On Ä M Ä
SOSTAKOVITS Sinfoniat nro 5 ja 9 Venäjän kansallisorkesteri/ Yakov Kreizberg
(Pentatone sACD)
Yakov Kreizberg tekee isosti viidennen, Sostakovitsin tunnetuimman sinfonian
Soittimena oli Hifimaailman Naim. Esimerkiksi lähtökohtana ollut diskantin -3,5 dB -asento vaikutti sekä Nederströmistä että minusta liian tummalta. Lehdestä luin, että se oli päätetty siirtää kohtaan -0,5, eli lähes täysille! Kokemuksesta tiedän, että tuo säätö yhdistettynä Manleylaitteisiin tuottaa kovaa ja pistävää ääntä. Sitä edellisessä numerossa oli Sugdenin 21- sarjalaiset, ja aikaisemmin muitakin tuotteitamme on testattu. Kaikissa TKK:lla tehtävissä kaiutinmittauksissa lähtökohta on se, että säädöt asetetaan nollille. Sijoittelukin muuttui symmetriseksi, koska se toimi mielestämme parhaiten. Oheislaitteisto oli Manley Shrimp -putkiesivahvistin ja Mahiputkipäätteet, Zun virtakaapelit, väli- ja kaiutinkaapelit sekä Blacknoise-verkkofiltterit. Yhdistelmien määrä on niin suuri, ettei niitä kaikkia voi mitata. Refleksiputken pituus, Diva Control ja diskantin tasonsäätö tuovat käyttäjälle paljon mahdollisuuksia vaikuttaa kokonaissoundiin. Numerossa 1/2008 Hifimaailma testasi Audioshopin maahantuomista laitteista Manleyn putkilaitteet sekä WLM Diva kaiuttimet. Jos näin ei olisi ollut, en olisi jättänyt. Joskus on pidetty kovasti ja toisinaan ei niin kovasti, ja näinhän sen kuuluukin mennä. Tommi Ratilainen Audioshop Ratilainen
K
iitokset Audioshop Ratilaiselle arvostavasta suhtautumisesta Hifimaailmaan. Olin varsin tyytyväinen lopputulokseen ja jätin laitteet varsin luottavaisin mielin kuunteluun. Taustatietona haluaisin tuoda esille, että valitsin itse kaikki oheislaitteet ja kävin säätämässä laitteet Hifimaailman kuuntelutiloihin. Ääni oli hyvin helposti kuunneltava ja leppoisa, joskaan ei kovin tarkka, mikä johtui osittain epäsymmetrisestä sijoittelusta. Se vääristää esimerkiksi naislaulajan äänen, ja tuo pahvia soundiin. WLM Diva on kaiutin, jossa selvästi toivotaan, että kuuntelija hakee omia mieltymyksiään vastaavat säädöt. Jokainen Hifimaailman testeissä kaiutin kuunnellaan siinä paikassa ja asennossa sekä niillä säädöillä (jos niitä on), joilla ne kuuntelijasta parhaalta vaikuttavat. Diskantin vaimentaminen taas olisi pahentanut 800 hertsin kohdalta alkavaa vasteen laskua. Mutta onko se tuotteen vai säätäjien vika. Tätä ei mittauksissa otettu huomioon millään lailla. Siten oli luonnollista, että kaiutin mitattiin sellaisenaan. Nyt mittaukset oli suoritettu pelkästään jonkun omavaltaisesti valitsemalla arvolla ja ilman Diva Controlia. Minä en tiennyt mittauksista mitään, eikä kukaan koskaan niistä mitään myöskään kysellyt. WLM Diva sisältää diskanttisäätimen joka vaikuttaa varsin reippaasti diskantin toimintaan. No, onneksi asiat ovat haluttaessa helposti tarkistettavissa hakeutumalla itse kuulemaan, miten asiat ovat. KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
dB 95 85 75 65 20
KAR
WLM Diva 100 1000
10000
Hz
WLM Divan testi
H
aluan ensin kiittää Hifimaailmaa hienosta ensimmäisestä vuodesta ja panoksesta suomalaisen hifikulttuurin ylläpitämiseksi. Kuten testistä saimme kaikki lukea, näin oli käynyt. Putken lyhentäminen olisi nostanut yläbassojen tasoa alabassojen kustannuksella, joten se ei olisi ainakaan parantanut taajuusvastetta. Nyt kuitenkin koen että WLM:n testissä asiat eivät olleet kohdallaan, ja siksi ainakin osa arvioista on vääristäviä tuotteen todellista laatua ajatellen. Kaiutin olisi pitänyt mitata useilla asetuksilla ja Controlin kanssa. Ensimmäinen vuosi oli hurja ja opettava kokemus, jonka perusteella on hyvä ponnistaa eteenpäin ja kehittää lehteä vielä paremmin lukijakuntaa palvelevaksi.
Aloitimme toki WLM Divan kuuntelun maahantuojan säädöillä ja asettelulla. Laboratoriossa ei edes tarvitse etsiä sovitusta oheislaitteisiin eikä huoneeseen. Diva Control on lisävaruste, joka ei sisälly kaiuttimen hintaan. Kun luin testin, koin joitain epämiellyttäviä yllätyksiä. Itse olin säätänyt sen asentoon -3,5. Tämä toteutui testissämme. WLM:n filosofia on kautta linjan ollut, että näillä muuttuvilla tekijöillä kaiuttimet sovitetaan huoneeseen ja oheislaitteisiin. Mielestäni tuollainen ei anna oikeaa kuvaa missään tapauksessa. Toinen erikoisuus liittyy mittauksiin. Lopuksi haluan kiittää Hifimaailmaa mahdollisuudesta kommentoida testiä näin maahantuojan ominaisuudessa. Ystävällisin terveisin Samu Saurama Päätoimittaja
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
91. Tämän jälkeen sekä Mikael Nederström kuuntelussaan että minä omassani haimme kaiuttimille omia makumieltymyksiämme parhaiten vastaavat paikat ja säädöt. WLM Diva sisältää tuon diskanttisäätimen, säädettävän refleksiputken sekä ulkoisen Diva Control -yksikön, jotka kaikki vaikuttavat vasteisiin. Maahantuojan säädöillä sanallinen arvio olisi ollut hieman erilainen mutta kokonaisarvosana heikompi, koska hän oli hakenut soundin omia mieltymyksiään parhaiten vastaavaksi, ja se poikkesi jonkin verran meidän tavoitteistamme. Ja näin osoittaa miten diskanttisäädin, refleksiputken muutokset sekä Controlin asetukset vaikuttavat vasteisiin. Refleksiputki oli mittauksessa sellaisena kuin se oli testiin tullessaan, eli pisimmässä asennossaan. Kun löysimme itseämme eniten miellyttävän soundin, kuuntelimme ja arvostelimme kaiuttimet sillä perusteella, jolloin ne saivat parhaan mahdollisen arvosanan. Tiettyjä piirteitä kaiuttimen äänessä säädin ei muuttanut, mutta ne, mihin se vaikutti, saatiin parhaan kuuloiseksi
Hp. Sijaitsee Espoossa. täysin koskematon kaukosäädin. Hinta 850 . Kaiuttimet priimakuntoisia, soitettu erittäin vähän. Ostokuitti ja manuaali tallessa. Jakotaajuus säädettävissä 50-100 Hz välillä. Kauppa käy vilkkaana, myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Kokkola. Hyvä setti kotiteatterin etupäähän, sopii myös musiikille. Jukka Rantala, Ylöjärvi Puh. Puh. 380 . Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. 450 / tarjous. ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Puh. 0500-789 692 ja 03-617 1018 tähtiportinkatu 18, 13130 hÄMeeNliNNa
HARMAN KARDON AVR 335. Puh. Ei postitusta, nouto tai kotiinkuljetus Kehä III sisäpuolella kaupan päälle. Integroitu hypridivahvistin, uudet putket 4 kpl. H. +358 44 530 3935
www.aurelia.fi
92 HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Taajuusalue 20 - 100 Hz. Puh. 044-5748118, mikko.lehtonen1@pp.inet.fi
KYMMENEN TÄHDEN ÄÄNI
AURELIA LOUDSPEAKERS info@aurelia.fi | tel. Hinta 350 (uusi 450 ). Laatusubbari sekä musiikki- että elokuvakäyttöön, jolta potku ei lopu kesken. Puh. 045-6354496, jyrki1.niskanen@pp.inet.fi Philips DVDR7260H 160 GB HDD DIGIVIRITIN. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: Performance Magazines Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6404, faksi 010 778 6401, toimitus@hifimaailma.fi. Jättäessäsi ilmoituksen sähköpostitse, huomioi mainita onko kyseessä myynti- vai ostoilmoitus ja mille osastolle haluat ilmoituksen. Noudettavissa Helsingistä tai Kokemäeltä. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. ym. Sijainti: Helsinki. yht. 050-5954457
CY K
MY
Tekniikantie 21, 02150 ESPOO Puh. Hinta 350 . 050-4384232, t2laakso@elisanet.fi Monitorikaiuttimet jalustalla! Penaudio Rebel II uniikki/vaahtera. Puh. 040-4120764, ville.rajala@netti.fi Von Schweikert VR-4 -kokoäänialueen kaiuttimet. Reilu pari vuotta vanha, hieno, erittäin vähän käytetty mm. Hinta 3500 / tarjous. Samaan settiin mukaan Yamaha TX-480 viritin, niin ikään musta. Lahti. Jakosuodin rikki. H. AE300-jalustakaiutinpari (2-tie), 60 cm korkeat Atacaman jalat edellisiin + AE307keskari. Puh. 400 . Käyttämätön. Myydään tilan puutteen takia. Autom. Puh. 0500-801333, jlehto42@welho.com Audio Pro Avantek SUB MkII. Yhteensä 150 / hyvä tarjous. Puh. OtaMMe laitteita MYYNtiiN, PaljON laaDuKKaita vaihDOKKeja YM,tarjOuKsia.
High-end - Kotiteatteri - Tarvikkeet
TL-Audio
CMY
www.tlaudio.fi
Marantz PM7200 -integroitu vahvistin, väri: kulta. 03-3791905 / 03-31383314
Annetaan Hifi 100/1 -subbari. 050-4004297, thelegend@oululainen.com Shengya A10CS (Vincent sv-236). Sansui C-2102 etuvahvistin. kalibrointi, 2 kauko-ohj. Nyt alle puoleen hintaan, koko setti 850 . 0400-801500, heikki.numminen@mantansaari.net
MAAHANTUONTI JA MYYNTI:
www.audist.fi
Yamaha YST-SW800 -subbari, musta. 050-3622620, juri.karinen@lpt.fi
puh. 040-8447522, jukka.lyijynen@kolumbus.fi AVI Neutron III, laadukkaat brittiläiset minimonitorit. Siistikuntoiset ja vähänkäytetyt - ovat olleet "kakkossetin" kaiuttimina. Puh. Digiviritin tallentavalla DVD:llä ja kovalevyllä. Vahvistimet antaa jatkuvaa 1000 W. Puh. Yhdessä kaiuttimessa 4x12" alapäät ja 60" ribbon-yläpää. 0400-621972, kaukol.sillankorva@seutuposti.fi
Y CM
niinimaen.com audio
HIFI - HIGH END - DESIGN - ACCESSORIES
Denon POA-2400 -pääte, 2x200w/8. AE-kaiuttimet ovat magn.suojattuja (myös YST), 8 ohm, väri maple (koivu). HIFIMARKKINAT
NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänen- ja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. Huippupeli, 6kk käytössä eli takuut voimassa. Hinta 150 + lähetyskulut. Hp 450 . 185 . Koko (WxHxD mm) 400x560x400. 040-3427317, hannu.hartikainen@pp5.inet.fi Shunyata Diamondback 1,8 m. Yksittäisen ilmoituksen maksimipituus on noin 240 merkkiä + yhteystiedot (puhelin numero, kaupunki, sähköpostiosoite). +358-40 861 8050 e-mail kimmo.niinimaki@niinimaen.com www.niinimaen.com Avoinna sopimuksen mukaan
Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end - ja kotiteatterilaitteita. Kotelo on vahvaa tekoa, mutta ei kovin siistiä pyökkiviilua. Puh. 400 W ace-bass, bassorefleksi, 10" pitkäiskuelementti. Hankittu kesäkuussa 2007. Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi mainos2.pdf 5.2.2008 9:36:11
MYYDÄÄN
C
M
Subwoofer Cuodus Verti 60 XLS 10" Puh. Erittäin hyväkuntoiset legendat, jotka olen ostanut suoraan maahantuojan omasta käytöstä. 040-8232029, juhal@iki.fi Stereovahvistin Yamaha AX-590, väri musta, kaukosäädin ja ohjekirja löytyy. Väri kirsikka. 0500-888651, lemmy66_eki@hotmail.com Legendaariset Carver Amazing platinum edition II -kaiuttimet ja Carver model silver seven t vacuum tube transfer function -päätteet. Hyväkuntoinen virtajohto digitaalisille laitteille, sijanti Hki. Vain nouto. Puh
Mielellään nouto Helsingistä! Puh. Kuitit löytyy (hifihuone). 0400-594782 Sennheiser HD595 hifikuulokkeet. Mustat, siistit. Puh. 12 l. H. Kaiuttimet ovat käytännössä uudet, tehtaan paketissa. H. Myydään kerrostalokäytössä olleet lähes käyttämättömät lattiakaiuttimet. Puh. Kuvat ja toistokäyrät sähköpostilla. 2100 . 300 . Puh. HP. Tasarahalla uuden tieltä: 100 . 050-4872780, harme@luukku.com Uudet Chorus Compact 552 -jalustakaiuttimet (2 kpl). Hifi-lehden testeissäkin hyvin menestyneet. Hieno ja tukeva rakenne. ulostulot, kaukosäätimessä äänenvoimakkuuden säätö. Kaiuttimet Hämeenlinnassa. 2 vuotta ollut käytössä. 044-5560345, azurefortress@luukku.com TV Bang&Olufsen BEOVISION AVANT 32 tuumaa. Toistaa 44-17000 Hz, tehonkesto 80 w, til. Tarjoa. Vain alkuperäinen laatikko puuttuu. 040-5216296 Myydään Roksan Kandy -vahvistin ja -CDsoitin, yhteensä 1100 . 190 . Laitteet Helsingissä. Kotikäytöstä, virheetön. Ostettu toukokuun lopulla 2007. H. 041-4813957, tkeranenster@gmail.com Vinyylisoitin Project Xperience comfort + phono box 2 ostettu 21.8.2007. Puh. 1 m, kotelotilavuus 30 litraa. Oulussa. Laitteet Kokkolassa. 050-3743664, koivuniemi-81-@hotmail.com Gradient Evidence mkII -kaiuttimet. Ilmava ääni. 044-2661778, hmyllylahti@gmail.com
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
93. Erittäin harvoin tarjolla, ei myyty Suomessa. 040-5060533, montana@elisanet.fi
Genelec 8020 -pari + Audiopro Sub Focus. 050-5747898, timo.muurinen@powernet.fi Onkyo A-9755 -digitaalinen vahvistin, tehot: 2*150 W 8 ohmiin. Puh. 180 cm pitkät. Puh. Levyklamppi, säädettävä digisuod., opt. Mikael, Kokkola. 650 Puh. 100 . Ruusupuuviilu. 1350 . Tekniset tiedot: http://www.rotel.com/content/manuals_archived/rb951mkii.pdf. Jakosuodin 9 komponentista. Puh. 040-7166092, heikki.hemmi@securitas.fi Rotel RB-951 mkII -pääte. 0400-560985 GENELEC 7070APM subwoofer, 250W. Puh. AudioTruth Forest+ -bi-wire kaiutinkaapelit. Hp 190 . Hinta 590 . 850 . Hinta 380 . Niillä on takanaan vain 2h kuuntelu/testisessio. Väri: Titaani. Toistoalue: 18-250 Hz, elementti: 12", väri: musta. Hinta 700 . Puh. Mukaan musta/tumma pähkinä -väriset diy-jalustat. ja koaks. 040-7155464, jummi99@hotmail.com Harrin Kaiutin Bravo. 050-4014091, johan.sundberg@pp.inet.fi Myydään vähänkäytetty, hyväkuntoinen Amphion Impact 500, kirsikkapinnalla. 1000 . Väri musta. 100 Puh. Puh. 046-8116101, maco123@jippii.fi Harman/Kardon Signature 2.0 ja 2.1 monikanavaiset etu- ja päätevahvistin. 050-5631569, mika@pp9.inet.fi Myydään kuin uusi yamahan rx-v650! N. Väri: musta. Puh. Hyväkuntoiset tummanruskeat loimukoivuiset lattiakaiuttimet, korkeus n. 040-7347394, nurmipas@luukku.com Wharfedale Emerald 97. 040-8601666, holmqvist@luukku.com 2-tie-kaiuttimet. Puh. Soittaa myös CD-RW. 040-7227130, tommy@timmerdesign.com Dynaudio 42 -pari. Todella hyvässä kunnossa. Puh. Puh. Puh. Pitkien kuuntelu/jakosuodinmuuntelusessioiden lopputulos! Bassona paljon käytetty RTO:n pwr170 ja diskanttina Dantaxin perusmalleja. 7.1-kanavainen, 665 W tehoa surround-äänentoistoon (95 W x 7). Kuljetus onnistuu. Hp. 044-9072399, janne.suominen@turku.fi Myyn Genelec 8030A -kaiuttimet. Väri musta. Hp. Hp. Suomen laajin BLU-RAY -valikoima!
PLANET EARTH box 5 x BLU-RAY 3:10 TO YUMA - BLU-RAY
Kotiteatterin kuva uusiin sfääreihin!
Helsinki Eerikinkatu 6
www.filmifriikki.fi
Vahvistin TEAC ABX10 MkII, Tanskassa tehty laatuvahvistin, kake löytyy, puhdistushuollettu. Hinta 550. Myyn Dynaudion järeimmän subin tarpeettomana. Aidot Harrin tekemät. Puh. 040-5475896, stjerna@mbnet.fi Dynaudio SUB 500. Todella puhdasta ääntä ja tehoa löytyy 5x100W 8 ohm. Hp. Kiinnostaa myös vaihto isompiin Dynyihin (52/72/220/t 2.5). Puh. 040-5697839 CD-soitin Sony QS CDP-X920. Puh. Dolby Pro Logic IIx, Dolby Digital EX, DTS, DTS ES Discrete 6.1, DTS Neo:6 ja DTS 96/24
Hifihuone
Genelec 5.1 paketti. Laitteet Vantaan Korsossa. 040-5668386
Lis tietoja: www.hifihuone.fi Messut avoinna la-su 11--17 ¥ Sis.p sy 2 euroa ¥ J rj. Puh. Jalustat Penaudion Stand 1 alkuperäiset, yhdellä jalalla. Helsinki. Optinen (1) ja koaksiaalinen (1) ulostulo äänelle. 045-1105866, jukka.kivioja@gmail.com Penaudio Rebel 2. 10v. Hp. 2
94
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Puh. Mukana myös H&K:n oma EzSet- oppiva kaukosäädin. Molemmat yht. 050-62335 päivisin, arto.skopa@geotrim.fi
Arcus Finest Class amp 200 -stereovahvistin AV-prosessorilla. Uusi käyttämätön, Jenkeistä tilattu. Kunto A1. Tarjoukset ja kysymykset sähköpostilla. 040-7665292, antti.kostiainen@finnair.com Sound Splinter 18" subwoofer-elementti. Sijaitsee Tampereella ja toimitus vain nouto. Mitat: 440 x 165 x 382 mm, paino 13,95 kg. 050-3690860, fillari@friikki.net Gravity-kaiutinjalustat 60 cm korkeat, ylälevyn koko 18x22 cm, paino 45kg kappale. 200 . Puh. Näitä et enää saa, valmistaja ilmoittanut 2006, että ovat lopettaneet rasian valmistamisen. Laitteet Turussa. Vaihto halvempiin Transparentin uusimpiin johtoihin onnistuu. 8030A 3kpl, 8020A 2kpl + 7070A. Puh. 09-5662990 Sony-kotiteatterikaiutinjärjestelmä SS-SFC R505H, 5.0 setti. Musta, hyvä-ääninen, saksalainen laatupeli. 050-4200484, kari_reinikainen@kolumbus.fi Myytävänä H&K:n AVR 235 -viritinvahvistin. RL-p18-sarjan subbanen. Puh. Sennheiser MKE 2-P mikrofoni http:// www.sennheiser.com/nordic/icm_no.nsf/ root/04224. Hinta 195 / tarjous. Puh. Upea ääni, tekee kaikki temput paitsi HDMI. 700 . Pidetty rakkaudella, ja kunto sen mukainen. Tervetu nus Live c ¥ So erkit ¥ Genele aniel ¥ t ¥ Benz D Huippum ¥ Mark& ¥ Gradien ME l¥ tosh
komponenttivideoliitäntää. 040-8468729, tuomo.perttila@welho.com Audio Analogue 192/24 samplaava high end -soitin edullisesti. Uusimisen jälkeen käytetty vähän, ei ollenkaan n. anotunne loa! ja kart musiikkia esittelyss . pakkauslaatikko löytyy. kahdesti. Espoo. Kaiuttimien väri hopea. 7 x 50 W, optinen (2) ja koaksiaalinen (2) digitaalitulo äänelle. Transparentin huippuvirtajohto Powerlink XL MM Tech, 2,1 m, 850 . Puh. Laadukas D/A-muunnin. Hp. 1,5v. Väri uniikki vaahtera (vaalea). Arcus Finest Class CD/ DVD 200. Vain nouto Turusta. Uudenkarhea. hp. Soita/meilaa ja tarjoa. Uudenveroiset ei paljon kuunneltu. Kaiuttimet ovat Keuruulla. Hyvä setti vaikka vastemittauksiin. Tosi järeään DIY-kotisubiin. Ikää n. 200 . 044-3012397, pmh87@suomi24.fi Phonic MM502 mikrofoniesivahvistin http://www.zzounds.com/item--PHOMM502. Puh. Puh. Alkup. Kysy lisää! Lisätietoa myös integraresearch.com Puh. H: tarjoa! Myyn myös erikseen. Puh. HIFIMARKKINAT
MESSUT
REFERENCE 3A ja CEIREEN sekä kaikki muut laitteet nautinnolliseen musiikin kuunteluun
AVI Palelu
HIGH END 2008
www. Puh. 050-4909407, viljamaa.elkku@hotmail.com Thorens TDA-2000. Kuitit, laatikot ja mukana tulleet matskut löytyy. Sugdenin lippulaivamalli, ääneltään todellinen high-end-soitin! Uuden hinta 3990 ,tämän hinta vain 1890 ! Soitin harvoin myynnissä, tartu tilaisuuteesi (ja puhelimeesi)! Puh. http://www.sony.fi/ view/ShowProduct.action?product=SSSFCR505H&site=odw_fi_FI&pageType=Ov erview&imageType=Main&category=HFC+ Speaker. Myydään tarpeettomana huippuäänirasiaa etsivälle huippulevysoittimen äänentuottajaksi. 040-7496693, juhotheman@hotmail.com Tarjolla AV-etunen Integra Research RDC-7, noin viisivuotias, päiv. STERE .fi
044 3386247
¥ McIn elity ¥ S ha ¥ Van Del Hu ¥ Nordost usical Fid ma ble indemann n ¥ Belcanto ¥ M ¥ Clearaudio ¥ Ya Ortofon ¥ Ensem ¥L sparent ¥ Marte rfedale ¥ Faber ¥ Wha y ¥ Tran ¥ Denon r ¥ Tanno Burmeste ¥ IsoTek ¥ Pro-Ject st Audioque
lmaa. Hinta 850 . 040-7520676, corleone_viihde@hotmail.com
Legendaarinen Shure V15-type V MR -äänirasia uusitulla neulalla. 040-3427317, hannu.hartikainen@pp5.inet.fi Sugden Masterclass -CD-soitin, musta. Uutena yli 5000 , nyt 950 ja mukaan vielä päivitetty amerikkalainen HD-DVD soitin Toshiba HDA1 230VAC muuntajineen. 300 . asp99@suomi24.fi Myydään Transparentin huippuvälijohdot Ultra MM Tech, 1 m, bal, 1300
Kustantajalla on oikeus käyttää ja luovuttaa tietoja suoramarkkinointitarkoituksiin, mikäli tilaaja ei sitä erikseen kiellä.
Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvomme noin 550 euron arvoisen Tanget Hi-Fi 50 -stereosarjan
Tilaan Hifimaailman Itselleni Lahjaksi Alkaen Heti Numerosta ____ /200____ Kestotilaus 12 kk (59) 6 kk (32) Määräaikaistilaus 12 kk (62) 6 kk (34) Muutan määräaikaistilaukseni kestotilaukseksi Peruutan kestotilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Osoitteen muutos alkaen ____/____/200__ Osallistun vain voimassaoleviin arvontoihin
Asiakasnumero
TILAUS/PALVELUKUPONKI
(Laskusta tai osoitekentästä)
TILAAJA, TILAUKSEN MAKSAJA TAI EDELLINEN OSOITE
Sukunimi / Etunimi Lähiosoite Postinumero / Postitoimipaikka / Puhelin
LAHJATILAUKSEN SAAJA TAI UUSI OSOITE
Sukunimi / Etunimi Lähiosoite Postinumero / Postitoimipaikka / Puhelin
iO-Kustantajapalvelut Oy PL 115 30101 Forssa
HIFIMAAILMA TILAAJAPALVELUT
HIFIMAAILMA | 2 | 2008
KIRJEPOSTIMERKKI
95. TIETOSUOJA Hifimaailma-lehden tilaajat ovat lehden julkaisijan ja kustantajan asiakasrekisterissä ja tietoja voidaan käyttää asiakassuhteen normaaliin ylläpitoon ja hoitoon. 12 kk määräaikaistilaus 62 euroa. Tarjottu ja julkaistavaksi hyväksytty ja tilattu juttuaineisto julkaistaan pääsääntöisesti sillä ehdolla, että Hifimaailma-lehti ja sen kustantaja saa siihen vapaan käyttöoikeuden ilman erilliskorvausta. Uusi tilaus (määräaikainen tai kestotilaus, myös kestotilauksen uusi tilausjakso) voidaan kuluttajasuojalain (KSL 6:15) perusteella peruuttaa kuluitta 14 vuorokauden kuluessa tilausvahvistuksen ja/tai tilausta koskevan laskun vastaanottamisesta. Palvelut ovat käytössänne myös internetissä www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) tai voitte olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@hifimaailma.fi tai käyttäen lehden palvelukuponkia.
TILAUSHINNAT 2008 6 kk kestotilaus 32 euroa. Hifimaailma ei myöskään vastaa taloudellisesti julkaisemisensa artikkeleiden mahdollisten virheiden ja/ tai testitulosten aiheuttamista vahingoista. Hifimaailman kirjoituksia ja kuvia saa ei saa käyttää eikä lainata, ei edes osittain, muutoin kuin lehden toimituksen ja/tai kustantajan luvalla. Tilaus jatkuu pääsääntöisesti aikaisemmin maksetun tilausjakson loppuun. 12 kk kestotilaus 59 euroa. Hifimaailma ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin (artikkelien, kirjoitusten ja kuvien) säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos uutta tilausjaksoa ei ole vielä maksettu, päättyy tilaus jo saatuun numeroon, mutta tilaajalta veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimittujen lehtien hinnat irtonumerohinnoin. Kaikki tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.) ilman vahingonkorvausvelvollisuutta.
LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI
OSALLISTU KYSELYYN!
Osallistu lukijakyselyyn netissä ja voita Tangent-stereosarja WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY_208
YLEISTÄ ASIAA TEKSTISISÄLLÖSTÄ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamaltaan aihealueelta. Puhelin: 010 778 6400 (arkipäivisin kello 8-16). Tämä voidaan tehdä puhelimitse, internetissä tai lehden palvelukupongilla. Ulkomaantilauksien postimaksulisä + 24 euroa. Tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien julkaisemisesta ei makseta erillistä korvausta ja lähettäessään edellä mainitun materiaalin lehdelle, katsotaan tekijän luopuneen niiden tekijänoikeuksista. Vuosikerta: 8 numeroa 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa TILAUSTEN SÄÄNNÖT Määräaikaistilaus on tilaus, missä lehteä toimitetaan määräaikainen tilausjakso (6 tai12 kk) alkaen ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja päättyen siitä alkaen sovitun aikajakson loppuun. Määräajan jälkeen tilaaja on velvollinen maksamaan jo saamiensa lehtien hinnan. Tilaus maksetaan tilauksen alkaessa. Tilaus laskutetaan tilauksen alkaessa ja aina uuden tilausjakson alussa. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista kunnes tilaaja katkaisee, peruuttaa tai muuttaa tilauksen määräaikaiseksi. 6 kk määräaikaistilaus 34 euroa. Kestotilaus on tilaamistapa, missä tilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista ja tilausmaksu laskutetaan määrätuin laskutusvälein (6 tai 12 kk), voimassa olevaan kestotilaushintaan, mikä on aina edullisempi kuin vastaavan jakson pituisen määräaikaistilauksen hinta. Hifimaailma
ASIAKASPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset hoituvat helpoiten soittamalla suoraan asiakaspalveluumme. Toimitettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. Lehteen ja sen internet-sivuille lähetetyt palautteet, viestit ja mielipiteet voidaan toimituksen harkinnan mukaan julkaista lehdessä toimituksellisessa tarkoituksessa, ellei viestin tai mielipiteen kirjoittaja ole sitä erikseen kieltänyt. Peruutus astuu voimaan kahden viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Hifimaailma ei takaa lehdessä julkaistujen artikkeleiden, rakennusselosteiden ja/tai ohjeiden täydellistä virheettömyyttä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi
Puh. xanttua@hotmail.com Chorus CX-35 tai AW35i kaiuttimet. Jari Mikkelistä. Yhteensä 350 + postirahti. 045-6527198, sapientia@netti.fi
HIFI 14/3 -kaiuttimet. Hintaluokka noin 150 . Kuva s-postilla. Tarjoa! Puh. 90 . Puh. Helsinki. Puh. 040-7166092, heikki.hemmi@securitas.fi Vintage-putkivahvistin. Yamaha TX-340 -stereoviritin, digitaalinen, kenttävoimakkuusnäyttö hp. 3 vuotta. Puh. Monolith DF subi. Vähän käytetty, alkuperäiset pakkaukset tallessa. Tarjoa! Puh. Esim. 68 x 34 x 29 cm. Puh. Puh. Puh. 040-5488285, mauri.tanhuanpaa@metso.com
HIFIMAAILMA
www.hifimaailma.fi
Tilaa
96
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Esim. Halpa tai epäkuntoinen. Onkyo, Yamaha, Marantz, tms. 050-5416218 Avantek-sarjan subwoofer. Vaihdossa pystyn antamaan Audio Pro sub+ -subbarin, jos jollakin on tarvetta. Tarjoa... Soita ja tarjoa. 041-5608522 Harman Kardon HD970 -CD-soitin + Harman Kardon HK3380 -viritinvahvistin 2x80 W. Puh. Hyvästä hyvä hinta. Puh. Quad, Leak, Dynaco, McIntosh, Radford, Fisher tms. pele@utu.fi Anthem MCA 2, oltava hopean värinen. Väri: musta/harmaa. HIFIMARKKINAT
Nakamichi 680 ZX -huippukasettidekki. Puh. mjokila@gmail.com Jalustakaiuttimet /pari esim. 050-5416218, nilsson.ville@suomi24.fi
Ostan hyväkuntoiset Gradient Prelude -kaiuttimet 2kpl. Tannoy Mercury F2, Magnat 503, Q Acoustic 1020i, Diamond 9.2 tai vastaaviakin voi tarjota. Jos ylimääräiset parit löytyy edullisesti niin laitapa kuva s-postilla. Puh. 040-5806961 Myydään kaiuttimet Totem Arro, väri kirsikka, hp. 0400-464644 (tekstiviestit), juha.silvola@phsotey.fi Nyt kaikki vuoden 2007 ilmestyneet HifiMaailma-lehdet, eli nrot 1-8 pakettina hintaan 40 + toimituskulut. 050-4393033, mika-vuorinen@suomi24.fi Hei, Haluan ostaa käytetyt Gradientin 1.0 - 1.3 -kaiuttimet. Puh. 040-8279907, geddy@luukku.com AV-viritinvahvistin, ikää maks. 60 . Puh. Mustat. 040-7470208, immo.eloranta@metso.com Käytetty Project1 Xpression III -levysoitin äänirasialla tai ilman. Kuopio. Hinta noin 200 . Puh. 050-5416218, nilsson.ville@suomi24.fi Chorus Vertigo XLS -subi. Puh. 050-3308597 Vanhat B&W 801 s2/s3 -kaiuttimet tarjoa. xanttua@hotmail.com Viritinvahvistin 5.1-7.1. Mieluiten värinä kirsikka, mutta mustakin käy. Molemmat vähän käytettyjä ja ehjiä. 750 . Jos olet luopumassa, niin tarjoaisitko. 044-0350401, hannu.alitalo@pp3.inet.fi Levysoitin Thorens TD-318 ilman äänirasiaa, loppukatkaisu, ruusupuuviimeistely. Hinta 120 . 040-8253497, tuukkapi@mbnet.fi 60/4-kaiuttimet. Siistikuntoinen ja melko vähäisessä käytössä ollut, 1. 040-7608055, patrik.makela@pp.inet.fi Myydään B&W DM 220i -kaiutinpari. Puh. Lisäksi DBX kohinanvaimennin Model 224. Hp 280 . Kuopio. Helsinki. 044-2583472 B&O Beogram, hyväkuntoinen tangentiaalilevysoitin. Puh. 045-6719092, peter.makkonen@pp.inet.fi Ostetaan levysoitin LencoL85 tai Luxman PD310 tai PD350, tarjoa! Puh. omistaja myy, sijainti Helsinki. 044-5219685, malle@myrealbox.com Yamaha CDX-396 -CD-soitin, indeksihaku, optinen ja rca-liitännät, kaukosäädin, kuin uusi hp. 050-5004696, petri.naatanen@kolumbus.fi
OSTETAAN
PenAudio Rebel (Evo I) -pari. Hintapyyntö 250 . Puh. Lahti. 0400-258500, jari.appelgren@kuhmo.net Gradient 1.3 -kaiuttimet ja TEAC VRDS 20 tai 25 CD-soitin. 050-5416218, nilsson.ville@suomi24.fi BK elec. Puh
Aktiivikaiuttimien vertailutestissä käydään läpi kaksi kokoluokkaa, nelituumaiseen ja 6,5tuumaiseen pohjautuvat mallit. Vertailussa CD-soittimet hintahaarukassa 3500-4500 euroa. Mukana tietysti kovat kotimaiset. TULOSSA
Hifimaailma 3/2008 ilmestyy 4.04.
Kuulokevertailussa käymme läpi 200-300 euron hintaisia laatuluureja. Toshiba Regza 52ZF335D LCD-televisio kokeilussa haastavassa 52-tuumaisten luokassa. Tässä luokassa ääni on varmasti hyvä, mutta makumieltymykset näyttelevät erittäin merkittävää osaa.
98
HIFIMAAILMA | 2 | 2008. Tässä hintaluokassa parhaat pääsevät jo kiitettävään äänenlaatuun