Kuulokekuunteluissa valitsimme käyttöön äänellisesti tutut ja tasapainoiset Sennheiserit, joiden vaihteleva impedanssi on sopivan haasteellinen vahvistimelle. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. Sen toiminta pitäisi olla yhtä ennustettavaa liitetyistä kuulokkeista riippumatta. Vahvistin voidaan mieltää sopivalla kuulokevalinnalla parempiääniseksi. Ilmiö on paljon suurempi kuin kaiuttimilla, mutta vastaa osittain putkivahvistimien ja niiden kanssa käytettävien kaiuttimien yhteispeliä. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: ????. suosittelemme TESTIVOITTAJA-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Moni kytkee usb-da-muuntimen suoraan aktiivikaiuttimiin, jolloin kuulokelähdön toiminnalla ei ole merkitystä. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. Vertailutesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada myös tuote, joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta erityislaatuista. testivoittaja Kuunteluarvostelu Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissa sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Pisteasteikko own 0-10. Joillakin kuulokkeilla korkea antoimpedanssi muuttaa äänenväriä täysin erilaiseksi. pääkirjoitus Kantaa ottavia vahvistimia TÄMÄN numeron sanahirviövertailu aiheutti toimituksessa hieman päänvaivaa. Kuuntelun kokonaisarvona muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Miten usb-dac-kuulokevahvistimien äänenlaatua tulisi arvioida. Tehoa voi rajoittaa, jotta onnettomuuksilta vältytään. Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) ????? Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) ????? Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) – Ei suositella 3. Kuulokeliitännän antoimpedanssi pudotettiin kymmenesosaan, 5 ohmiin, ja yhteensopivuus kasvoi kertaheitolla. Mauri Eronen Toimituspäällikkö arvostelut Pisteet Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänen- ja kuvanlaatu, jne.). Parempi vaihtoehto on kuitenkin vahvistuksen määrää kiinteästi alentava säätö. Tämän lehden vertailussa lähes kaikkien pienikokoisten vahvistimien antoimpedanssi oli erittäin pieni. Voimakkuussäädöllä varustamattomien aktiivikaiuttimien käyttöä suunnittelevan täytyy varmistaa, että äänilähtöjen taso muuttuu äänenvoimakkuussäätimen mukana. Kuuntelimme kaikki vahvistimet myös tavallisen hifijärjestelmän osana. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Kokonaispisteet muodostuvat osa-alueiden painotetusta keskiarvosta. Tällainen oli tämän numeron vertailuissa olleissa Asusin ja Benchmarkin muuntimissa. Aiemmin testaamamme (HM4/2013) Meridian Explorer päivitettiin parempaan suuntaan hieman tuon testin jälkeen. Kanavatasapainokin voi olla heikompi, jos äänenvoimakkuussäätimen sopiva asento on aivan säätövaran alkupäässä. ????. Edullisissa vahvistimissa vastuksen käyttö on lähes perusteltua. Mutta mitä tapahtuu, kun ostaja sattuukin kokeilemaan omia kuulokkeita kotona. Pisteasteikko on 0-10. Tasaisen taajuusvasteen lisäksi se parantaa vaimennuskerrointa, mikä ilmenee tarkempana bassotoistona. Se suojaa itse vahvistinta matalilta kuormilta ja jopa mahdolliselta oikosululta. Kuulokevahvistimeksi tarkoitetun laitteen pitäisikin olla suunniteltu niin, että se on mahdollisimman läpinäkyvä. Ehdotonta huippuluokkaa ????. ????. Verkkovirtaan kytkeytyvissä laitteissa tehoreservit ovat ymmärrettävästi usb-virtaan nojaavia suuremmat. Yksittäislaitetesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/laatusuhteen omaava tuote. ????. Kuulokekäytössä vahvistimen alhainen antoimpedanssi eli sisäinen vastus on yksi tärkeimmistä mittaustuloksista. Vertailun tekee erityisen hankalaksi se, että kuulokevahvistimen ääni on sidoksissa käytettyihin kuulokkeisiin. Kuulokelähtöön sijoitettu vastus suojaa alhaisen impedanssin kuulokkeita käyttäjän huolimattomuudelta ja liian suurilta jännitteiltä, jos vahvistimen antoteho on muutenkin suuri. Kyseenalaisempi syy suurella impedanssille on erottua teknisesti toimivasta massasta omalaatuisella soundilla. Verkkovirtaa käyttävien osalta hajonta oli suurempaa, ja pahimmillaan vahvistin rajoitti merkittävästi sopivaa kuulokevalikoimaa. Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) ????. Suuri antoimpedanssi on toisinaan ymmärrettävä valinta. Joillakin kuulokkeilla ääni voi olla sopivasti kuulokkeiden omaa yleissointia parantava, joillakin huonoja ominaisuuksia korostava
4 s.20. 82 Tulossa Seuraavassa numerossa… Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. 77 Hifimarkkinat Markkinapaikka yksityisille ja yrityksille. Toimitus Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki Puhelin: 010 778 6401 faksi: 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi 2 2014 sisältö Päätoimittaja Teppo Hirvikunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi Puhelin: 010 778 6401 Toimituspäälikkö Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi Puhelin: 010 778 6404 Avustajat Jussi Arvio, Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen, Mikael Nederström, Kari Nevalainen, Joni Nikkola, Pekka Tuomela Ulkoasu Mikko Litmanen s.32 Ilmoitusmyynti Pop Media Oy, p. 010 778 6405 ilmoitusmyynti@hifimaailma.fi s.46 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puhelin: 010 778 6400, Faksi: 03 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Vuosikerta 8 numeroa Julkaisija ja kustantaja Hifi-Mediat Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Puhelin: 010 778 6401, faksi: 010 778 6410 Painopaikka Lönnberg Painot Oy ISSN 1796-6507 vakiot 3 Pääkirjoitus 6 Tuoteuutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. 72 Levyvaliot ja arvostelut Poimintoja laadukkaista uutuuslevyistä. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin
50 Engelholm Trill -kaiutin Ruotsalaisella Engelholm Audiolla on kunnianhimoinen mutta määrällisesti maltillinen repertuaari. Kohtuuhintaan voi saada hyvää. 62 Genesis 5.3 -kaiutin Suomessa vähän tunnettu Genesis on jo vanha kaiutinmerkki. 20 Yamaha CX-A5000 -av-etuvahvistin ja MX-A5000-päätevahvistin Yamahan kotiteatterin lippulaiva on uudistunut kuuden vuoden jälkeen. Merkin edullisin rasia on edelleen kilpailukykyinen vaihtoehto. Selvitimme parantaako ulkoinen muunnos äänenlaatua, ja toimivatko laitteet luotettavasti eri käyttöjärjestelmissä. Vaan kuinka sujuu hienotunteisempi musiikista nautiskelu. kokeilu 8 Heco Ascada 300BTX -bluetooth-kaiutin Tukevarakenteinen ja kookas langaton kaiutin yllättää luokassaan hyvällä äänenlaadulla. s.78 s.10 vertailu 32 USB-DACit kuulokevahvistimella 150 – 2 590 € Suurvertailussa 11 kuulokevahvistimella varustettua damuunninta tietokonekäyttöön. 58 Sillä korvalla: Koetsu Black -äänirasia Vinyylin kulta-aikaan viehättänyt Koetsu yrittää jälleen valloittaa maailmaa. 16 2500-3500 euron laitteisto Osa 1: Hifihuone Uudessa artikkelisarjassa hifikauppiaat rakentavat kohtuuhintaisen kokonaisen hifikattauksen kaapeleineen päivineen. Se on kotonaan myös pienissä kuunteluhuoneissa. Uusinta tekniikkaa uhkuva vahvistin on nyt kahdessa osassa, joten päivitys on joustavampaa. 26 Panasonic SC-PMX9 -minihifijärjestelmä highend 46 Luxman DA-200 -da-muunnin Legendaarisen japanilaisvalmistajan keskimmäinen da-muunnin toimii myös etu- ja kuulokevahvistimena. 10 Creative Aurvana Live! 2 -kuulokkeet Creativen uusittu kuulokemalli täyttää ensimmäisen version asettamat odotukset. kolumni 81 Kari Nevalainen Parempaa musiikkia iPod-telakalla, verkkotoiminnoilla ja bluetoothilla varustettu minisarja pakkaa paljon pieneen tilaan. testi 12 Northnuance Spiro -kaiutin Kotimainen laajakaistakaiutin kosiskelee onnistuneesti myös perinteisiin kaiuttimiin tottuneita. Sävykäs sointi ja tinkimätön käyttötuntuma valloittaa helposti. 5. 78 Magnat Quantum Edelstein -kaiutin Saksalaisvalmistajan laadukkaasti viimeistelty jalustakaiutin on kompakti ja erotteleva. hifiharrastaja 28 Mikko Kangasvuori Mikko Kangasvuoren kuunteluhuoneessa soi harvinaislaatuinen laitteisto vieläkin arvokkaampien vieraiden seurassa. Nyt testattu edullisinkin kaiutin maksaa 6 500 euroa. Siro kaiutin saa helposti hyväksynnän talouden muilta asukeilta. 54 Hermuset: Ken Kreisel Quattro 5.1 -kaiutinsarja Tuplasubeilla varustettu monikanavasetti jysäyttää kotonakin livekonsertin lailla. Malliston keskivaiheille sijoittuva Genesis 5.3 pyrkii huipulle tyylillä ja tekniikalla. Niissä ovat levyttäneet kaikki paikalliset tähdet Björkistä Sigur Rósiin. raportti 66 Islantilaiset studiot Sundlaugin ja Syrland ovat luoneet Islannin saundista käsitteen maailmalla
Lisäksi palvelun käyttäjän tulee rekisteröityä lehtiluukku-palveluun. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin upea Geneva Model S bluetooth-kaiutinyhdistelmä. Lehtiä pääsee lukemaan paperilehden tilaajatunnuksella (Asiakasnumero = numerosarja, joka löytyy lehden takaa osoitetietojen yhteydestä). Keskikaiuttimet maksavat 465 € ja 700 € kappale ja subwooferit 450 €, 600 € ja 1 100 €. Ongelmana on ollut, ettei bluray-formaatti mahdollista sellaisenaan 4k-sisällön tallennusta eivätkä soittimet niiden toistoa. Värit ovat musta ja valkoinen. Kaiuttimien kerrotaan tulevan myyntiin maaliskuussa. Monopäätteet painavat 101 kg kappale ja esivahvistin 61,5 kg. Vahvistinpaketin hinnaksi on arvioitu noin 180 000 euroa. Nyt bluray-järjestelmän taustajärjestö (BDA) on ilmoittanut kehittävänsä tuen 4ksisällölle tämän vuoden loppuun mennessä. Sitä ennen yli 18-vuotiaat voivat katsella aikuisviihdesivusto Naughty America 4k:n (www.naughtyamerica4k.com) sisältöä. ??. Sarjaan kuuluvat lattiamallit 683 ja 684, jalustakaiuttimet 685 ja 686 sekä keskikaiuttimet HTM61 ja HTM62. Elokuvien katselu 4k-tarkkuudella onnistuu toistaiseksi lähinnä erillisillä demokäyttöön tarkoitetuilla, kiintolevyillä varustetuilla soittimilla. ?. Moottori tulee ranskalaiselta Crouzetilta. Näyttö on Samsungin mukaan suunnattu erityisesti luksusta myyville liikkeille. Lattiamallien hinnat ovat edellä mainitussa järjestyksessä 1 050 € ja 1 530 € sekä jalustamallien 530 € ja 650 € parilta. Pakettiin kuuluu esivahvistin (NAPCS1) ja kaksi monopäätettä (NAPS1). Lisäksi on vielä kolme erilaista subwooferia, ASW608, ASW610 ja ASW610XP. Premium-kestotilausasiakkaat saavat joulukuun 2013 alusta lukien veloituksetta myös Hifimaailman digilehtien lukuoikeuden. YLELLISISTÄ putkivahvistimistaan tunnettu, eksoottinen ranskalainen Jadis Electronics on lisännyt tuotevalikoimaansa superkalliiden cd-pyörittimien rinnalle 80 kg painavan Thalien-levysoittimen. Graniittirunkoisen ja kauniin soittimen levylautanenkin painaa 20 kg. Nyt tilaamaan, jos haluaa erottua massasta. Sen takapiruna on häärinyt Micromegallekin levysoittimen suunnitellut Pierre Rifaud. Kaiuttimissa on hyödynnetty valmistajan mukaan muiden kalliimpien sarjojen tekniikkaa, kuten kaksoisdome-diskanttielementti CM10-kaiuttimesta, keskialue/ bassoelementtien antiresonanssitulpat sekä B&W:n tavaramerkki, kevlar-kartiot. Tuotteet ovat saatavana myös erikseen. Lisätietoja: www.jadis-electronics.com Suosittu 600-sarja uudistuu SAMSUNG on esitellyt maailman suurimman 110-tuumaisen uhd (4k) large format display -näytön Amsterdamissa taannoin järjestetyillä ISE-messuilla. Uutta ovat B&W:n mukaan myös bassoäänisen alumiininen kaksoiskartio sekä diskanttielementin eristys muusta kaiutinkotelosta. Lämmönjohtokyvyltään tavallisia transistoreja tehokkaammat päätekivet on tiettävästi rakennettu erityisesti Naimille. Lisätietoja ja ohjeet: www.hifimaailma.fi/kestotilausedut Levysoitin Ranskasta 4k vihdoinkin bluray-levyille. Lisätietoja: www.samsung.fi Lisätietoja: www.bowers-wilkins.com, www.bwgroup.fi Sampalla maailman suurin! 6 Naim Statement ENGLANTILAINEN Naim antoi suunnittelijoilleen vapaat kädet tehdä parasta, mitä nämä osaavat, ja tuloksena on lähes metrin korkea vahvistinpaketti Naim Statement. HIFIMAAILMAN edellisen numeron (1/2014) lukijakyselyssä parhaiksi jutuiksi valittiin tv-tasokaiuttimien vertailutesti sekä Sonyn videoprojektorin ja McIntoshin vahvistimen testit. Äänivarsi on omaa suunnittelua ja tyyppiä unipivot. Onneksi olkoon! Osallistu uuteen kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely HIFIMAAILMA-lehden ns. Tätä lyhyemmät tutustumistarjoustilaukset eivät kuulu edun piiriin. Jokaisen ”pylvään” alla on oma järeä virtalähde 4 kVA-verkkomuuntajineen. Eikä tässä vielä kaikki: kestotilaajat saavat käyttöönsä veloituksetta myös koko digitaalisen lehtiarkiston. tuoteuutiset Koonnut: Kari Nevalainen ja Teppo Hirvikunnas Tuoteuutisaineistoa voi toimittaa osoitteeseen toimitus@hifimaailma.fi ??. Hinnan arvioidaan olevan noin 150 000 euroa. Päätteet tuottavat valmistajan mukaan tehoa 8 ohmiin kohtuulliset 750 wattia ja 1 ohmiin peräti 9 000 wattia. Tarkkuustyönä tehdyn soittimen hinta on 43 500 €. Lisätietoja: www.naimaudio.com, www.kruunuradio.fi. 4K eli ultra-hd (ultra high definition) -televisioiden tulevaisuudesta on esitetty epäilyjä, koska aitoa 4k-sisältöä ei käytännössä ole tarjolla. Myös Netflix on ilmoittanut tarjoavansa 4ksisältöä vielä tämän vuoden aikana. N AAJA KESTOTIL PREMIUM EDUT Kestotilaajille digilehti ja arkisto VELOITUKSETTA! ?. Arvonnassa onni suosi Janne Poikosta Joensuusta. Digilehti ja lehtiarkisto ovat käytettävissä kaikilla verkkoon yhteydessä olevilla päätelaitteilla (pc/Mac, Android, iOS, Windows Phone) www.lehtiluukku.fi -palvelussa. ENGLANTILAINEN Bowers&Wilkins on uudistanut menestyksekkään ja suositun 600-kaiutinsarjan kuudella uudella kaiuttimella. Näyttö voidaan jakaa neljään alueeseen, jolloin se soveltuu työkaluksi esimerkiksi videokonferenssien järjestämiseen, tai siinä voidaan katsoa neljää kanavaa tai kuvaa samanaikaisesti. Etu koskee vain Premium-tilaajia, joiden tilauskausi on vähintään 4 numeroa
Lisätietoja: www.dls.se, www.jjhifi.com Vanha on kaunista EI enää ehkä kovin uusi malli, mutta edelleen ajaton Philips Original Radio on 1920-luvulta lähtien radioita valmistaneen Philipsin uusvanha radio, jonka esikuvana on ollut Philipsin Philetta 254 vuodelta 1955. Valmistajan mukaan tämä kaiutin on kuitenkin aivan eri luokassa kuin tavanomainen jalustakaiutin. Kaiuttimien suositushinnat ovat hyvin kohtuulliset 199-499 € (kpl). Radion hinta on telakka-asemalla (OR7100/12) noin 230 euroa ja ilman telakka-asemaa (OR7000/12) noin 180 euroa. Toiston luonnollisuuden ja suuren äänimaailman väitetään olevan useita suurempia ja kalliimpia kaiuttimia paremman. Telakka-aseman saa piiloon etupaneelin sisään. Jakotaajuudeksi ilmoitetaan 2300 Hz ja toistoalueeksi 40– 27 000 Hz. Valmistajan mukaan äänenlaatuun on kiinnitetty erityistä huomioita: Ääntä tuottaa kaksi refleksiviritettyä kaiutinta, joita ajaa 10 watin vahvistin. Annetun tiedotteen mukaan jotkut ovat ymmärtäneet hankkeen luonteen paremmin kuin toiset, mutta tiedon jakamisen idea on kuitenkin osoittautunut onnistuneeksi ja innostavaksi. Phonar Veritas M4 Next (svh. Lisätietoja: www.system-audio.com, www.ah-hifisystems.fi RUOTSALAINEN DLS on lisännyt seinäkaiuttimien Flatbox-sarjaansa suuren XXL-mallin. SA:n mukaan kaiutinteollisuus tarvitsee uusia tuoreita ideoita ja rehellisiä tuotteita. Malleja on yhteensä viitisentoista. Basso-osaan saa lisärahalla erillisen 250 W dspvahvistimen, jolla bassotoistoa voidaan säätää huoneen vaatimusten mukaisesti. JBL Studio 2 -sarjan kaiuttimia saa joko mustana tai tumman ruskeana (JBL Espresso Woodgrain). Uutta kaiuttimissa ovat mm. Subwooferin hintaluokka on 800 euroa. Impedanssiksi ilmoitetaan 4 ohmia ja herkkyydeksi 90 dB (1 W/1 m), joten kaiutin sopii ajettavaksi suoraan pienemmälläkin vahvistimella. Radiossa on yksi analoginen, johdollinen sisääntulo, ja laitteessa on kelloradiotoiminnot herätyksineen. alkaen 1 050 €/pr) on keskimmäisen sarjan edullisin jalustamalli. Nyt JBL esittelee uuden Studio 2 -kaiutinmalliston, joka on valmistajan mukaan suunnattu edullista, mutta korkealuokkaista JBL-äänentoistoa hakevalle. Lisätietoja: www.phonar.de, www.hifiplus.fi 7. Kolmesta 4 tuuman elementistä yksi toimii puhtaasti bassona ja kaksi muuta basso/keskialueella. Kaiutinta voidaan valmistajan mukaan käyttää paitsi etu- tai takakaiuttimena kotiteatterissa, myös stereolaitteiston pääkaiuttimina. Tarjolla on myös malli ilman telakka-asemaa. Valmistajan mukaan suurempi koko kuuluu tämän refleksiviritetyn 2,5-tiekaiuttimen selvästi parantuneena bassotoistona. Nykyaikainen radio toimii telakointiasemana iPodille ja iPhonelle (ja toimituksen huomautuksena, lisäpalikalla saa bluetoothvastaanoton). SA:n mukaan kaikki piirustukset, mittaukset, kaaviot, päätökset, ideat, tulokset ja perustelut ovat olleet vapaasti kaikkien käytettävissä ja kommentoitavissa. Kyseessä on sinänsä tavanomainen, kompaktin kokoinen, refleksiviritteinen 2-tie-jalustakaiutin. Kehittämiseen tarvitaan tietoa ja taitoa sekä aikaa tehdä kokeita ja palata alati laajenevaan tietokantaan. Maahantuojana on aloittanut Telema Oy. Tuloksena ei ole kaikkein halvin, mutta ei myöskään kaikkein kallein kaiutin. Uusin malli Flatsub Stereo sisältää 3-kanavaisen vahvistimen, jolloin sillä voidaan ohjata myös pääkaiuttimia. SA Pandion 2:n kehittämisessä ja suunnittelussa on ollut mukana yhteensä 110 insinööriä. Kaiuttimessa on käytetty ScanSpeakin Illuminator-elementtejä, Intertechnikin ilmasydämisiä keloja ja kondensaattoreita sekä WBT:n liittimiä. Valmistajan mukaan SA Pandion 2 asettaa tuleville kaiuttimille uuden standardin. HDI (High Definition Imaging) -korkeaäänitorvikaiuttimet, jossa on 25 mm kalottidiskantit, Polybas-bassokartiot, Slipstream-refleksiputket sekä koteloiden pyöristetyt kulmat. Kaiuttimen hintaluokka on noin 3500 €/pari. Laajassa Studio 2 -sarjassa on kaikkiaan yhdeksän mallia: kaksi jalustakaiutinta, kolme lattiamallia, kaksi aktiivisubwooferia sekä kaksi keskikaiutinta. Kaiuttimen yläpinnat on kiillotettu. Hanke alkoi jo helmikuussa 2012. Uusien kaiuttimien äänenlaadun sanotaan olevan vielä entistäkin paremman. Kaikki kivet on matkalla käännetty, sanoo valmistaja. Maahantuoja kertoo tämän mallin voittaneen saksalaisen Audio-lehden (1/2014) testin, jossa oli mukana myös Dynaudio X14 ja Monitor Audio Silver 2. tuoteuutiset Uusi edullinen Studio 2 -kaiutinmallisto JBL voitti vuonna 2011-2012 EISA Award Best Product -palkinnon JBL Studio 1 -sarjan kaiuttimella. Toistoalueen ilmoitetaan olevan 58 Hz – 25 kHz. Se on SA Pandion 2. Kaiuttimen mitat ovat 240 x 92 x 940 mm (l x s x k). Hintatietoa ei ollut vielä saatavana. Flatbox-sarjassa on myös seinä-asennettavia Flatsub-aktiivisubwoofereita. Vahvistimessa on neljä esiasetettua suodinvaihtoehtoa ja yksi vapaasti ohjelmoitava. Siinä on Scan Speakin 27 mm diskanttielementti ja Peerlessin 160 mm keskiääni/bassoelementti. Korkeimmista taajuuksista huolehtii 30 mm tekstiilikalottidiskantti. Kaiutinsarjoja on kolme: Ethos, Veritas ja Credo. Tehoksi ilmoitetaan 2 x 35 wattia + 1 x 80 wattia. Huippumalli Phonar Credo Reference koostuu Credo Primus -monitorista ja Credo Optimus -bassokaiuttimesta. Lisätietoja: www.philips.fi Phonarin kaiuttimia Suomesta KOLMEKYMMENTÄ vuotta alalla olleen saksalaisen Phonarin kaiuttimia saa nyt Suomesta. Ominaisuuksiin kuuluu myös bluetooth-vastaanotto. Lisätietoja: fi.jbl.com, www.one-pro.fi Flatbox XXL Avoimessa foorumissa suunniteltu kaiutin TANSKALAINEN System Audio sanoo kehittäneensä maailman ensimmäisen avoimessa foorumissa suunnitellun kaiuttimen
Toiston luonne sopii silti erittäin hyvin kaiuttimen käyttötarkoitukseen. Kaiutin on luokassaan melko kookas, ja sen sijoittaminen esimerkiksi tason päällä olevan taulutelevision eteen saattaa olla hankalaa. info Heco Ascada 300 BTX Suositushinta: .................................. Tyylikäs olemus, luokassaan hyvä äänenlaatu ja helppokäyttöisyys ovat sen vahvuudet. 2 kpl 20 mm Jakotaajuudet: ................................. Hecon tukeva kotelo on valmistettu mdf-levystä. Kuuntelun perusteella tehoreservit ovat ainakin lähellä ilmoitettua. Äänenlaadultaan Heco Ascada 300 BTX on luokassaan erittäin hyvä. Kaukosäädin voisi toimia hieman huolimattomammallakin suuntauksella, nyt sitä pitää osoittaa melko tarkasti laitetta kohti. 380 x 222 x 263 mm Paino: .................................................... Iso koko tuo toisaalta mukanaan muita etuja. Vahvistin toimii D-luokassa, ja yhdelle piirilevylle koottu vahvistinyksikkö on todella pienikokoinen. Kokeilimme, kuinka Hecon langaton kaiutin pärjää tositoimissa. Sen avulla voi parantaa taulutelevision äänenlaatua. 180/3800 Hz (* Sisääntulot: ....................................... Kaiuttimen varustukseen kuuluu myös keskimääräistä laadukkaamman oloinen kauko-ohjain. Heco Ascada 300 BTX edustaa paikalleen asetettavaa ryhmää. Linjasisääntulo (3,5 mm jakki), langaton audio (bluetooth) Muuta: Kauko-ohjain, usb-lataus, irrotettava etukangas, sävynsäätöjen esiasetukset (3 + ohitus), sisääntulon valinta, äänen pikamykistys, parituskytkentä, 8 bluetooth laitteen muisti *) valmistajan ilmoittamat tiedot. Suurin osa markkinoiden bluetooth-kaiuttimista on suhteellisen pieniä, akuilla tai paristoilla toimivia ja kannettavaksi tarkoitettuja kaiutinyksiköitä, osa taas kiinteään sijoitukseen suunniteltuja. Tele-Tukku Oy Lisätietoa: .......................................... Heco Ascadasta saadaan ääntä riittävästi isompaankin tilaan. Voisi jopa sanoa, että harvinaisen yksityiskohtainen. Tällainen kaiutin on helppo sijoittaa lähes minne tahansa, ja sellainen korvaa tänä päivänä mainiosti perinteisen pöytäradion tai vastaavan radio/cd-yhdistelmän. 5,8 kg Toimintaperiaate: .......................... Lisäksi on usb-latausliitäntä älypuhelimen tai tabletti-tietokoneen latausta varten. Kaiutinjärjestelmä muodostuu vasemman ja oikean kanavan 20 mm kalottidiskantista ja 62 mm basso/keskiäänielementistä sekä niiden keskelle sijoitetusta, teholliselta halkaisijaltaan 102 mm subwooferista. Tosin tässä hintaluokassa näin pitääkin olla. 2 kpl 62 mm - Diskantti: ........................................ 105 mm - Keskialue/midbasso: ................ kokeilu Heco Ascada 300 BTX -bluetooth-kaiutin Teksti: Taneli Kunnas Kuvat: Valmistaja ja Jenna Pietikäinen Laadukkaampi bluetooth -kaiutin Iso bluetooth-kaiutin istuu kotona moneen rooliin. 480 € Maahantuoja/edustaja: .............. Aktiivinen, 2-tie stereo, suljettu + subwoofer, refleksi Vahvistimen jatkuva teho: ........ ”Stereoparille” ja subwooferille on omat vahvistinkanavansa. Myös bassotoisto on hieman korostunut eikä ulotu erityisen alas. Taajuusbalanssi on aavistuksen korkeita taajuuksia korostava. Kaiuttimen suurehko koko tosin rajoittaa sen käyttöä esimerkiksi taulutelevision eteen sijoitettuna lisäkaiuttimena. Tästä huolimatta vahvistimen jatkuvaksi tehoksi ilmoitetaan 2 x 20 wattia ja subwooferille 40 wattia. 2 x 20 + 1 x 40 W (* Elementit - Subwoofer: .................................... Yhteenveto HECO Ascada 300 BTX on sangen laadukas, joskin hieman hinnakas bluetooth-yhteyden kautta toimiva kaiutinyksikkö. Se voi toimia kannettavien laitteiden ja taulutelevision äänentoistolaitteena. Itse kaiuttimessa ei ole mitään toimintoja, joten kaukosäädin on syytä pitää visusti tallella. www.heco-audio.de • Laiteluokassaan hyvä äänenlaatu • Äänenpainevarat • Kaukosäätimen suuntaherkkyys • Koko varauksin • Käyttö vain kaukosäätimestä Mitat (l x k x s): ................................ USEISSA matkapuhelimissa ja tablet-laitteissa on bluetooth-ominaisuus, jolloin niillä toistetun musiikin saa siirrettyä langattomasti bluetooth-vastaanotolla varustettuihin kaiuttimiin. Pintavaihtoehdot ovat kiiltävän valkoinen tai musta. Ääni on selkeä ja erotteleva. www-teletukku.fi, .................................................................. Vahvistin alkaa tosin rajoittamaan antotehoaan kovemmilla tasoilla. Edessä on musta irrotettava kangaskehikko. Kaukosäätimestä vaihdettavat sävynsäädön esiasetukset ovat kerrankin jotakuinkin käyttökelpoiset. 8 Langattoman yhteyden lisäksi kaiuttimen takapaneelissa on yksi 3,5 mm analoginen sisääntulo. Bluetooth-yhteyden ylitse toimivia kaiuttimia satelee markkinoille yhä kiihtyvällä tahdilla
Creative Labsin Aurvana Live! -kuulokkeiden ensimmäistä sukupolvea kiiteltiin hyvästä hintalaatusuhteesta. info Yhteenveto CREATIVE Labs Aurvana Live! 2 -kuulokkeet ovat kokonaisuutena positiivinen kokemus. Uutta ovat myös bioselluloosasta valmistetut kuuloke-elementtien kalvot sekä mukana tuleva älypuhelinjohto. Äänenlaadultaan kuulokkeet ovat hintaisekseen hyvät. Soundi on äänenväriltään miellyttävä, varsinkin jos pitää lämpimästä ja luonnollisesta soundista. Esimerkiksi taustalaulut ja sovituksen hienovaraisemmat sävyt ovat tavallista selkeämmin äänikuvassa mukana. Johdon kiinnityksen suunnittelu on ehkä suurin yksittäinen ongelma. Kuulokkeet istuvat hyvin korville. Suurin ongelma - basson puuroutuminen rajummassa käytössä - on sekin luokassaan varsin pieni ongelma. Hyvä ulkopuolisten vaimennus auttaa myös dynaamisen alueen toistumisessa. Rakenteeltaan Aurvanat ovat edeltäjänsä tapaan suljetut. Bassoissa on hieman pehmoinen soundi, mutta enimmäkseen positiivisessa mielessä. Akustisen kitaran toistossa on hyvin erottelevuutta. 10 • Äänentoisto kokonaisuudessaan • Hinta-laatusuhde • Bassotoisto kovempaa kuunneltaessa Creative Labs Aurvana Live! 2 Hintaluokka: ............................................................. 40 mm Toistoalue: ................................................................. Suljettu, dynaaminen Kuuloke-elementit: ............................................... 110 € Maahantuoja/Jakelija: ........................................ Mukana toimitetaan mikrokuituinen kuljetuspussi. Rummut ovat luonnollisen ja aidon kuuloiset. suosittelemme Hyvä hinta-laatusuhde särökitarasoundi toistuu harmonisesti, eikä ylimääräistä säröä kuulu kovemmallakaan äänenvoimakkuudella. Kuulokkeet ovat myös taitettavat, joten ne saa helposti matkalle mukaan. Kuulokkeiden tarjoama ulkopuolisten äänten vaimennus on varsin hyvä, mikä on mukavaa varsinkin julkisissa kulkuvälineissä musiikkia kuunnellessa. Kuulokkeet ovat hyvä vaihtoehto reilun sadan euron hintaluokassaan. Lauluääni kuulostaa miellyttävältä ja mukavasti läsnä olevalta. Johdon lyhyehkö 120 cm pituus on kätevä matkalla, mutta kotona stereoiden ääressä jää kaipaa hieman lisää pituutta tai jatkojohtoa. Niitä voi suositella myös kalliimpien luurien rinnalle hieman huolettomammiksi matkaluureiksi. Äänenlaadultaan kuulokkeet ovat positiivinen yllätys. Muotoilu on uutuuskuulokkeissa täysin muuttunut, ja värivaihtoehtoja on nyt kaksin kappalein: harmaa ja punainen. 32 ohmia (* Muuta: Värivaihtoehdot Black Dark Chrome ja Black Dark Red Chrome, mikrokuituinen säilytyspussi, litteä älypuhelinkaapeli äänenvoimakkuuden säädöllä ja ohjauspainikkeilla *) Valmistajan ilmoittamat tiedot. Kitaran asteikkojuoksutukset toistuvat nopeasti ja herkästi. Jos rumpuja ja matalaa bassoa on paljon, alkaa basso kumista hieman. Tilavaikutelma on, varsinkin suljetuksi kuulokkeeksi kohtalaisen hyvä. 105 dB/mW (* Impedanssi: .............................................................. kokeilu Creative Labs Aurvana Live! 2 -kuulokkeet Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja Hyvää halvalla. 255 g (* Rakenne: ..................................................................... www.creative.com, ...................................................................www.panvision.com Paino: ............................................................................ Myös rujompi ????. Älypuhelinjohto on litteä, mikä estää sotkeutumista. Diskanteissa ei ole lähes lainkaan rasittavuutta edes iskuäänten kohdalla. Pehmusteet alkavat painaa korvia vasta noin tunnin kuuntelun jälkeen. Saksofoni erityisen miellyttävältä ja orgaaniselta. Yleisvaikutelmaltaan kaiutinelementin äänensävy on lämmin ja luonnollinen, mutta kuitenkin erotteleva. Viimeistely on laadukkaan oloista, vaikka pieneltä muovisuudelta ei vältyttäkään. AURVANA Live! 2 -kuulokkeet ovat hieman edeltäjiään kalliimmat. Ja niin voisi sanoa uudesta sukupolvestakin. Dynaaminen alue on kohtuullisen laaja. Panvision Oy Lisätietoja: ................................................................. 10 Hz - 30 kHz (* Herkkyys: ................................................................... Rajummassakin menossa basso pysyy kuitenkin melodialtaan suhteellisen seurattavana
Helmholtz-resonaattoreita ja muita akustisia imupiirejä on käytetty useissa kaiuttimissa taajuusvastetta rauhoittamaan. Myös laajakaistakaiuttimissa. Jo 1940- ja 1950-luvun kaiutinoppaat tuntevat transmissiolinjavirityksen ilot ja surut sangen hyvin. Sen rakentamiseen riittää hieman poropeukaloa taitavampi kaveri. Otetaan esimerkiksi transmissiolinjakotelo. Ei voi sanoa, että kaiutin on uudenlainen, jos jo isoäidin isä kallisti sellaiselle korviaan, ja laajakaistojen niin sanotusta uudestakin tulemisesta (esim. Monenmoisia välityskanavia on rakennettu vuosikymmenten varrella. Itse asiassa Rice-Kelloggin 6-tuumainen vuodelta 1925 oli laajakaistaelementti, Voigtin elementti vuodelta 1934 aivan varmasti. Elementin edessä on kangasrakennelma, jota valmistaja kutsuu absorptiosuuntaimeksi. Mutta ennen kuin transmissiolinjakotelosta uskaltaa luvata ”sävykkään ja napakan bassotoiston pienellä energiamäärällä”, kuten NorthNuance aivan oikein puhuu, 12. Katsotaanpa. Lowther, Goodmans, Fane, Whaferdale, WesternElectric, Altec, JBL, Supravox, Fostex, Isophon, Grundig, Siemens, AEG, Telefunken, Philips, Saba ja kymmenet muut valmistivat laajakaistaelementtejä, joiden ympärille rakennettiin ja rakennetaan yhä monenlaisia kaiuttimia. SPIRO on siro, metrin mittainen tolppakaiutin, jossa yksi transmissiolinjakuormitettu laajakaistaelementti toistaa kaiuttimen koko taajuusalueen. Tunnettua tekniikkaa on myös absorptiosuuntain. Ei siis varsinaisesti mitään uutta, mutta tämä ei vähennä NorthNuancen ponnistelujen arvoa Spiron kanssa. testi NorthNuance Spiro -kaiuttimet Teksti Kari Nevalainen Kuvat Mauri Eronen Omalla kaistallaan NorthNuance Spiro on monin tavoin onnistunut pikku laajakaistakaiutin, vaikka yrittääkin istua kahdella tuolilla yhtä aikaa. NorthNuance antaa ymmärtää, että kyseessä olisi aivan uudenlainen kaiutin. Asia on niin, että vaikka Spiron kaltaisen jakosuotimettoman laajakaistakaiuttimen rakentaminen vaikuttaa helpolta paperilla, käytännössä se on kaikkea muuta. Yritystä ja erehdystä Transmissiolinjakotelokaan ei ole uutta. Ensimmäiset laajakaistakaiuttimet pulpahtivat pinnalle, kun Titanicin uppoamisesta alettiin kunnolla toipua. PHY, Fertin, AER, Manger, Feastrex, Visaton, Jordan ja SEAS) on yksi sukupolvi. Se on eräänlainen resonaattori, jollaisista Hermann von Helmholtz kertoi kaiken tarvittavan 1800-luvun puolivälissä
Siinä mielessä Spiro on epätyypillinen laajakaistakaiutin, vaikkakaan ei niin epätyypillinen suomalaiskaiutin. Monitiekaiuttimien diskantteja, erityisesti kalotteja, ei ole laajakaistapiireissä kammottu pelkästään siksi, että ne tuovat mukanaan jakosuodinongelman, vaan niiden usein epäluonnollisena koetun äänen vuoksi. Spiron puolesta on sanottava, että valmistaja ei ole silmälaput silmillä tuijottanut vain 20 kilohertsissä siintävään ylärajaan, vaan kaikin puolin lineaariseen ja ”katkeamattomaan” diskanttitoistoon, jossa ”transientti-iskut toistuvat terävinä ja ylä-äänet eivät hajoa”. Viisituumaisilla (Jordan JX92), nelituumaisilla (Fostex FE-103) ja kolmituumaisillakin (Tangband W3-1878) on omat kannattajakuntansa, mutta on selvää, että niiden on hyväksyttävä jonkinlainen kompromissi bassopäässä, kuten Spironkin. testi tunneliin syntyvä resonanssi pitää ottaa haltuun juuri oikealla mitoituksella ja täsmälleen oikeanlaisella vaimennuksella. Kasituumaisen tehollinen pinta-ala on yhdeksänkertainen Spiron elementtiin verrattuna. Jo 80 vuotta sitten osattiin valmistaa elementtejä, jotka toistivat 80–8 000 Hz. Sitä paitsi Spirojen siirto kuunteluhuoneelta kotioloihin neljän kiviseinän sisään ei nostanut bassotoiston häntää merkittävästi. Diskantti ei ole samalla tavalla ”kuiva” (NorthNuancen termi) kuin joissakin isommissa laajakaistaelementeissä, vaikkakaan se ei ole täysin vapaa laajakaistojen ”suurpiirteisyydestä”. Monen muun kaiutinvalmistajan tavoin NorthNuance sanoo kaiuttimensa pystyvän 40 hertsiin sopivassa huoneessa. Toisaalta pellit ja muut eiharmonisia ylä-ääniä tuottavat äänilähteet tulevat kuuluviin ilman keinotekoista kihinää. Annetaan NorthNuancen Mikko Hyppölän kertoa. Tämä antaa bassovasteen, joka valmistajan mukaan ulottuu noin 80 hertsiin ja laskee siitä sitten loivasti. Mutta, hei, eihän se käy! Laajakaistojen harrastajat ovat iät ja ajat tuskailleet milloin minkin kompromissin kanssa minimoidakseen kompromissin huonot puolet ja säilyttääkseen yhden elementin ratkaisun parhaat puolet. Minun mielestäni ei. Näin voi olla, mutta kuulostaako sellainen 40 hertsiä samanlaiselta kuin ilman huoneen apua tuotettu 40 hertsiä. Ei voi yrittää ensiksi päästä yhdestä kompromissista pienellä elementillä ja sitten vaivihkaa tarjota toista elementtiä ratkomaan toinen kompromissi. Vaimennusaineista ja niiden käytöstä kaiutinkoteloissa resonanssien hillitsemiseksi on kirjoitettu väitöskirjoja. Apukartiota ylimmille diskanteille ei ole. Kuva on vanhasta Spirosta. Jokainen laajakaistoja tunteva tietää, miten yhden pisteen illuusio rikkoontuu, kun laajakaistakaiuttimeen lisää toisen elementin. Spiron elementin Fs on 93 Hz ja transmissiolinjan viritystaajuus sama. Toisin kuin Spirossa, alarajan toteutumista on pidetty musiikin kannalta tärkeämpänä äänenlaadun ehtona kuin ylärajan. Tämä selittää, miksi Spirossa on oem-valmistajalta tilattu alumiinikartioinen 70 mm:n elementti, jonka ”särö- ja jälkivärähtelyominaisuudet ovat huippuluokkaa”. Vasteet edellä Laajakaistaelementtien ympärille on sovitettu suuntaimia ja torvia, ja kaksoiskartioelementtien kartioiden väliin on pyöräytetty imupiirejä, mutta aivan samanlaista suuntainratkaisua kuin Spirossa en kuitenkaan heti muista. terävinä, eivät irrallisina. Oikein suunniteltuna ja taiten kuormitettuna alaraja saadaan kulkemaan tällaisella elementillä 50 hertsin tuntumassa ja himppu ylintä diskanttia kaupan päälle. Ja voi olla, että ei NorthNuancenkaan mielestä, sillä se tarjoaa Spirolle erillistä, sille tarkoin akustisesti sovitettua basso-osaa Subspiroa (995 €/kpl). Se osa Spiron tarinaa, jossa kerrotaan sadoista kokeiluista – mallinnuksista, mittauksista ja kuunteluista – on enemmän kuin uskottava. Diskantti oleellisin Spiron järjellinen perusta on särötön ja ylös ulottuva diskanttitoisto ilman erillistä diskanttielementtiä ja diskanttijakoa. Näillä vaikutetaan sopivalla intensiteetillä eri taajuusalueisiin, jolloin toisto on tasapainoinen niin vapaakentässä kuin huoneolosuhteissakin.” Tällainen vasteet edellä -suunnittelu ja kaiuttimen suuntaavuudesta huolehtiminen on yleisempää aivan muuntyyppisten kaiuttimien keskuudessa kuin laajakaistojen. Tai voi, mutta kyse on silloin 2-tiekaiuttimesta, olipa jako millä taajuudella tahansa – tai 3-tiekaiuttimesta, jos laajakaistaa käytetään pelkästään keskialueen toistajana. ”Suuntaimen kerroksittainen rakenne koostuu kolmesta eri vaimennusaineesta: vaahtomuovi, kuidutettu vulkaaninen kivivilla sekä lampaanvilla. Siitä ei selviä mukavuutta rakastamalla. Ylintä diskanttia on niin, että viulun spektrin korkeimmat äänet toistuvat puhtaina ja Uusissa Spiroissa absorptiosuuntaimeen on lisätty ohut teräslanka terävöittämään saumakulmaa. Tässä suhteessa valmistaja on onnistunut melko hyvin. Unelmana oli elementti, joka toistaisi 50–15 000 Hz. Uskon, että NorthNuancella tiedetään tämä myös. Heidänkin kunnianhimoisimmat 13. Käytännössä vaste alkaa laskea jo oktaavia ylempää. Bassot ikuisuuskysymys Koska kompromissi on perinteisesti hyväksytty mieluummin diskantti- kuin bassopäässä, enemmistö maailman kuuluisimmista laajakaistaelementeistä on 7–8 tuumaisia (180–210 mm)
Aivan yleispäteväksi kaiutinta ei voi väittää – ainakaan ilman subwooferia. 995 €/pari Puhelin:........................................................................ Taajuusbalanssi: 6 Aanikuva: 9 Dynamiikka: 6,5 Yhteensä: 7,5 info NorthNuance Spiro Hinta:............................................................................. 1x70mm Liitin:.............................................................................. 6,4 ohmia @ 600 Hz Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) L i s¨a v i i v e 105 0.9 100 Lis ¨a v iive [ms] Amplitudi [dB] 0.8 95 90 85 80 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 75 0.1 70 0 Northnuance spiro 65 20 100 1000 10000 20000 Taajuus [Hz] Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Puhaltimissa on ripaus nasaaliutta, mutta toisto pysyy hyvin miellyttävänä. Laajakaistakaiutin on paljon muutakin kuin vain kaiutin, jossa on yksi elementti ilman jaksosuodinta. Taajuusbalanssi: 6+ Äänikuva: 8 Dynamiikka: 5 Yhteensä: 8+ Mikael Nederström Pehmeäsävyinen soundimaailma, jota luonnehtii sekä bassojen että ylimmän diskantin puuttuminen. Toistossa on tavallista enemmän läheisyyttä. Toisto jää bassopäässä vajaaksi, mutta ääni on muuten tasapainoinen ja miellyttävä. Soittajien tekemiset välittyvät kuuntelijalle vaivatta, ja musiikkiin eläytyminen helpottuu. 94 Hz Suuntaavuusindeksi (100-10000 Hz):.................. Diskantti on samoin tasoltaan tasapainossa ja toimii sävyllisesti nätisti kilahtaen. 13,5 x 94,6 x 8,0 cm Toimintaperiaate:................................................... ?0.1 100 1000 Taajuus [Hz] Lisäviive taajuuden funktiona. tavoitteet liittyvät siihen, miten pikku elementti saadaan yksinään soimaan tasapainoisesti ja yhtenäisesti. Itse kokeilisin silti kaiutinta jonkin hyvän subbariparin kanssa. ei. Kompromissi on selvempi Metallicalla kuin akustisella jazzilla. Tämä on laajakaistojen pyhintä aluetta. Tunnetasolla erinomainen suoritus, varsinkin akustisella musiikilla. Yhteenveto kuunteluvaikutelmat NORTHNUANCE Spiro ei ole kaiutin tavanomaisimmasta päästä: yhdellä transmissiolinjaviritetyllä 70 mm elementillä pyritään tuottamaan kaikki kuuloalueen taajuudet. 14 Mitat (lxkxs):............................................................. Soittimet piirtyvät suurina ja pysyvät nätisti paikallaan. Äänikuva on epäkautinmainen sekä terveellä tavalla ilmava. • Epätavanomaiset tekniset ratkaisut • Helposti lähestyttävä, tasapainoinen ääni • Ylhäältä laskeva basso mittaustulokset Herkkyys (2,83 V, 1 m):.................................................... Soinnillisten ratkaisujen vaikutus kannattaa myös punnita mielimusiikkiaan vasten. Ei niin herkkä Maailman kuuluisimpien laajakaistaelementtien (WE 755C, Altec 755A, Lowther PM6A, Axiom 80, Supravox 215 RTF64, PHY H21, Voxativ AC-3x) herkkyys levyssä mitattuna kieppuu 95–100 desibelin nurkilla. Vakavilta rosoilta on kuitenkin vältytty, sillä äänessä ei ole voimakkaita värittymiä tai aggressiivisuutta. 1-tie, transmissiolinja Suurin suositeltava teho:................................... Siten suurimmat varaukset liittyvät kaiuttimen balanssiin. NorthNuance Spiro -kaiuttimet testi kuuluvasta perinteestä. Ilmiselvä ääripäiden puuttuminen ei haittaa valtavasti pienen totuttelun jälkeen, sillä musiikkia jää helposti kuuntelemaan. 93 Hz Minimi-impedanssi:........................................................... naparuuvi Kaksoisjohdotus:.................................................... Äänivarat eivät riitä raskaimmalle musiikille, mutta eivät myöskään rajoitu vain kaikkein herkimpään musiikkiin. Spiroa ei kuitenkaan tehty siksi, että asian ylimmät harrastajat voisivat sublimoida pääteputkilla ja muuntajilla. Myös soundin eheys ja yhtenäisyys ansaitsevat kehuja. Äänikuva piirtyy lähelle kuulijaa. Ne voisi lyhyesti kiteyttää sanomalla, että Spiro on erivapauksista pidättäytyvä, kauniin keskitien kaupallinen kaiutin, sellainen jonka mahdollisimman moni voisi hyväksyä. Se on paljon ääntä se, ja useimmille kuolevaisille aivan riittävästi kotitarpeisiin. 0,014 ms Viritystaajuus:...................................................................... 0400 522612 Lisätietoja:.................................................................. Bassotoisto on hyvin vaimea ja ponneton, mutta toimii taatusti lähellä seinää. 60 W Nimellisimpedanssi:.............................................. Siinä muutaman watin setputkivahvistin pannaan ajamaan tarkkaan valittujen päätemuuntajiensa kautta superherkkää laajakaistaelementtiä, jossa signaalia odottaa valtava Alnico-magneetti. Spiro on hyvä valinta perinteisiin 2-tiekaiuttimiin kyllästyneille niin teknisesti kuin suorituskyvyltään. 82,5 dB Alarajataajuus (-6 dB):.................................................... www.northnuance.fi Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). NorthNuancen herkkyys kotelon kanssa on 83 dB! Valtava ero, eikä kyse ole vain äänenpaineesta. Mikon mukaan Spirostakin saadaan 97 desibeliä suuremmitta säröittä. 8 ohmia Elementit:................................................................... Subspiro on lisäapu niille, jotka tarvitsevat matalampaa ja voimakkaampaa bassoa esimerkiksi leffakäyttöön. Mutta tuolla herkkyydellä NorthNuance tekee pesäeroa laajakaistojen maailmaan erottamattomasti Rauhalliseen kuunteluun Edellä kerrotulla olen tarkoittanut sanoa, että Spiroa arvioidessa on hyvä pitää mielessä tietyt reunaehdot. 5,2 dB Lisäviive 1 kHz:..................................................................... Ominaisluonteeseen tottuu muutamassa minuutissa. Keskialue soikin sitten harvinaisen artikuloivasti, nätisti ja rauhallisesti, parhaimmillaan myös luontevan rullaavasti. 10000 20000 Mauri Eronen Napakka ja pienimuotoinen ääni, joka ei ensi kuulemalta tunnu täysin noudattavan perinteisiä taajuusvasteihanteita
dIaMond 100 SERIES Wharfedalen Diamond sarja on tuonut erinomaista ääntä harrastajille vuodesta 1982 lähtien. Spiroa ei ole tehty Cerwin-Vegaksi kotibileisiin. Sen sijaan ”kaiutin on parhaimmillaan rauhallisessa kuuntelussa. Juuri näin sen pitää mennä. Äänitteiden yksityiskohdat tulevat mukavasti esiin. Yläbassoa voi tarvittaessa vielä entisestään rauhoittaa tulppaamalla transmissiolinjakanavaa harvahkolla lampaanvillalla! Tavalliset musiikista nauttijat saavat Spirosta helposti lähestyttävän, hyvä-äänisen kaiuttimen, jonka massiivikoivukotelo ei ole rumimmasta päästä. Wharfedale diamond 121 What HI-FI-lehden sUPerTesT-vertailun testivoittaja ”Once again this veteran speaker manufacturer has proved it offer topnotch performance for surprisingly little money.” ”Splendid detail, smooth integration, agile timing, engaging, performance” ”The Diamond 121s have precision, warmth, agility and attack all in one” ”That refinement and composure goes hand in hand with attack too, with Diamonds feeling at home with everything from classcal to metal, voices and instruments sound natural and completely immersive.” diamond 100 sarjassa seitsemän eri mallia hintaryhmässä 269-1299 euroa. Kokeilu osoitti, että Spironkin lähestymistavalle on hyvät äänelliset perusteensa. 50-wattinen transistorivahvistin osoittautui Spirolle paremmaksi kumppaniksi kuin 15 W putkivahvistin. Harva valmistaja on uskaltanut astua markkinoille yhtä pienellä kotelolla kuin Spirossa on, ja siksi tämä ilman lisäbassoa jää muista jälkeen basson ulottuvuudessa ja määrässä. Edistykselliset kaiutinelementit ja erinomaiset kotelon ratkaisut tuottavat äänen, joka on tarkka ja avara sekä vaivattoman dynaaminen ja kontrolloitu. Toisaalta Spirolla on paljon tarjottavaa sillä alueella, jolla monitiekaiuttimiin yleensä lisätään diskanttielementti ja jolla muut laajakaistakaiuttimet luottavat yksin valitsemaansa laajakaistaelementtiin. Muutama lisähuomio äänestä Vaikka bassoja ei välillä ollut kuin muistutukseksi ja vaikka tietynlainen keveys on äänessä jatkuvasti läsnä, sointi on hyvin tasapainossa. Uusi mallisto säilyttää Diamondin kauan jatkuneen aseman kirkkaana jalokivenä Wharfedalen kruunussa. Nyt 30 vuoden jälkeen Diamond uudistuu jälleen julkaisemalla Diamond 100-sarjan, joka noudattaa tehtaan konseptia hyvästä suorituskyvystä ja huokeasta hinnasta. Sitä se ei saisi tehdä, että ääni vielä kasvaa voimakkuuden kasvaessa. Värit: Musta, pähkinä ja wenge www.wharfedale.co.uk forssa: Kartanonkatu 18 • 30100 FORSSA • 03-4355 150 • Avoinna Ma-Pe 10-17.30, La 10-14 salo: Turuntie 26 • 30100 FORSSA • 03-4355 150 • Avoinna Ma-Pe 10-17.30, La 10-14. Jäin myös kaipaamaan huolellisemmilla määritelmillä ja selvemmillä ääriviivoilla varustettua ilmaisua ja ääntä, joka pysyttelisi useammin omalla alueellaan. Tästä vielä edettäessä yleissoundi kiristyy epämukavan puolelle, vaikka rikkoutumiseen on vielä matkaa, sillä elementin moottori kompressoi toistoa äärirajojen lähestyessä”, valmistaja itse toteaa viisaasti. Spirot on hyvä pitää irti sivuseinistä ja kuunnella mieluummin lähikentästä kuin kaukaa. Mutta sointitavassa on jotakin, mihin on helppo mieltyä: valoisuutta, välittömyyttä ja avoimuutta, joka palvelee monentyyppistä vokaalimusiikkia. Vuosien varrella olen kuullut paljon laajakaistakaiuttimia 3–4 tuuman elementillä eri koteloissa: baffelissa, takatorvella, takaspiraalilla, transmissiolinjassa sekä refleksi- ja liikekiihtyvyyskotelossa. Ääni ei ole kylmä eikä korostuneen ohut, eivätkä tietyt oktaavit pompi korville. Voimakkuutta voi kuitenkin kokeilumielessä lisäillä: tietyssä vaiheessa matalat taajuudet alkavat hallitusti kompressoitua. Spiro on erinomainen kaupallinen tuote myös siksi, että sen hinta asiantuntijatuotteeksi on varsin kohtuullinen: 995 euroa pari. Sen sijaan sen hallitusti laskeva basso on suunniteltu ”toimimaan pienehköissä 10–20m2 kivirakenteisissa olohuoneissa, jotka ovat monesti bassojen osalta haastavia”. Spiroa (ilman lisäbassoa) ei ole tehty ylpeilemään matalien bassojen orjallisella toistolla. Spiron äänessä ei ole joidenkin palvomaa repivää energiaa ja palavaa kirkkautta. Spirossa on itseään isompi ääni, joka myös sopii sille. Kaiuttimen soundi on riittävästi vakioitu niin, että isoja pahoja yllätyksiä ei pitäisi olla tiedossa edes vaativimmissa tiloissa
Vuonna 2012 Suomessa myytiin 123 608 dvd- ja bluray-soitinta keskihintaan 115 euroa. Myynti väheni 12,5% vuodesta 2011. Kaiuttimien myyntiä ei tilastoida muun muassa siksi, että kaiutin-nimikkeen alla tarjotaan nykyisin niin erilaisia ja erihintaisia tuotteita. Suomessa myydään kasvavassa määrin led-taulutelevisioita, tabletteja ja älypuhelimia. Vielä on niitä, jotka ovat oivaltaneet hyvän äänen merkityksen ja haluavat asialliset laitteet. Mutta mitä hifikauppiaat tarjoavat näille hifikärpäsen puremille. Silloin nousee esiin kysymys ensimmäisen oikean hifilaitteiston hankinnasta. Vuonna 2012 myytiin 84 550 kotiteatterivahvistinta tai kokonaista pakettia keskihintaan 234 euroa (vähennystä edellisestä vuodesta 10%). HARVALLA nuorella miehellä on kuvetta investoida 5 000 euroa pelkkään äänilähteeseen. kokeilu 2500-3500 euron laitteisto: Hifihuone Teksti Kari Nevalainen Kuvat Valmistajat ja Mauri Eronen Aloittelijan setti Uusi tekniikka ei ole tappanut kiinnostusta kaksikanavatoistoon. Tässä juttusarjassa pyydämme hifikauppiaita ja jälleenmyyjiä kokoamaan nuorelle miehellemme hifilaitteiston 2 500–3 500 euron hintaan ja myös perustelemaan valintaansa. Iso kuva on selvä: suuri yleisö kiertää kotihifin kaukaa. Kauppa kuitenkin käy. Pienellä osalla on linkki hifiin kotiteatterien kautta. Langattomat aktiivikaiuttimet kuulemma pitävät yllä muuten niin nihkeää kaiuttimien kysyntää. Tilanne ei ole kokonaan lohduton. Pientä vuotoa hifiin päin tapahtuu silloin tällöin, kun nuori mies onnistuneen messudemon, kaverin esimerkin tai kiinnostavan lehtijutun seurauksena innostuu 2-kanavaisesta äänentoistosta ja äänenlaadusta. Perushifi kriisissä. Ja kahvinkeittimiä. Viritinvahvistimia myytiin 18 604 kappaletta keskihintaan 369 euroa. Tällaiset summat eivät kuulu monen vanhemmankaan todellisuuskäsityksen piiriin. Mutta jos koko laitteiston hinta liikkuisi 2 500 ja 3 500 euron välillä, sellaista summaa voisi jo ilman moraalista krapulaa lyhentää ensimmäisenkin työpaikan palkalla. Cd-soittimia myytiin niin vähän, että niitä ei edes tilastoida. 16
Joillakin levyillä äänellä tosin oli taipumusta työntyä lievästi eteenpäin. Tähän vaikuttaa myös bassotoisto, joka kyllä tukee musiikkia laajalla skaalalla ja saa sointitasapainon vaikuttamaan terveeltä alhaalta ylös, mutta ei ole varsinainen potkubasso. Kimber Tonik. Lisäksi pakettiin kuuluu Nordost Norse Jumpers -siltajohto (149 €) kaiuttimen kaksoisliittimien väliin. Välillä tuntui, että bassoissa olisi pientä jarruttelun makua kaiuttimien/vahvistimen pyrkiessä toistamaan bassot oikeaoppisesti ja kurinalaisesti. tehtävästä Creek 50A V2 (85 W 4 ohmiin) selviytyi ansiokkaasti, vaikka 27 m2:n laajalla kaistalla vaimennettu huone panikin vastaan. kokeilu Creek Evolution 2 -cd-soitin. Vahvistimeksi Hifihuone valitsi Creekin Evolution 50A V2:n (950 €) ja äänilähteeksi Creekin Evolution 2 CD -cd-soittimen (590 €). Luonteva basso näin pienestä kotelosta on vaatinut sointitasapainon, joka yhtenäisyydestään huolimatta vaikutti hieman lämpöiseltä ja pyöreältä. Siitä Creek Evolution 2 takapaneeli. Turhia kuminoita ei liioin esiintynyt. Parasta oli iskuäänten ripeä toisto ja musiikin rytmikkyys. Creek Evolution 50A V2 takapaneeli. Äänitteestä riippuen tietenkin. 17. Ääni oli ennakkoarvailujen (kapea kaiutin kaukana takaseinästä) mukaisesti hyvin avara ja ilmava. 2500-3000 euron laitteisto Ensimmäisenä vuorossa on Tamperelainen Hifihuone. Koska kaiutin ei ole erityisen suuntaava, ääni ei ole kokonaan irrallaan kaiuttimista, vaan sitä tulee myös kaiuttimien suunnasta. Kaiuttimien välinen etäisyys oli noin 2,5 m, ja kuuntelumatkaa kertyi noin 3,5 m. Keskikuva ei ole voimakkaasti pakkaantunut kaiuttimien väliin, mutta toisaalta kolmen istuttavalla sohvalla ääni säilyttää ryhtinsä laidasta laitaan. Sen kaiutinsuositus on kanadalaisen Totemin Arrolattiakaiutin (1 590 € pari). Laitteisto ei sulje pois rytmimusiikkia, mutta erityisen hienosti se soi jazzilla ja isolla akustisella musiikilla. Kaikki äänialueet ylintä diskanttia myöten ovat kuitenkin mukana, mutta kirkas briljanssi puuttuu. Arron tyhjään pohjakoteloon oli lisätty ohjeiden mukaan 3,5 kg hiekkaa painopisteen madaltamiseksi ja kaiuttimen tukevoittamiseksi. Kaiutinjohdot ovat Kimber 4PR (140 €, 2 m pari) ja välijohdot Kimber Tonik rca-kaapelit (79 €, 1 m pari). Ehdotonta aatelia tälle laitteistolle on hyvin äänitetty vokaalimusiikki, pienellä tai isommalla säestyksellä. Kaiuttimet sijoitettiin Hifihuoneen valvovan silmän alla vajaat 1,4 m takaseinästä ja noin 1,1 m sivuseinistä. Kuten yllä todettiin, kaikkein voimakkaimman ryminämusiikin toistamiseen laitteiston voimavarat eivät riitä. Voimakkuutta piti tosin ajoittain lisätä aika reippaasti riittävän äänenpaineen aikaansaamiseksi. Händelin aariat tai Peggy Leen ikivihreät hyvin laulettuina ja äänitettyinä ovat mannaa. ProAc Tablette 50, Elac 310 CE). Iskevää ääntä on aina antoisaa kuunnella. Pisteet myös siitä, että avaruudestaan huolimatta ääni ei paisunut kohtuuttomasti edes suuremmilla voimakkuuksilla. Kimber 4PR. Kokeilin myös hieman kapeampaa stereokulmaa, mutta se ei tuonut lopputulokseen olennaista parannusta. Rytmikäs ja iskevä Arrot oli ajettu sisään valmistajan toiveiden mukaisesti useita tunteja ennen kuuntelua. Se ei kuitenkaan paennut laajalle kaarelle kauas kaiuttimien taakse, kuten toisinaan tapahtuu kompaktien jalustakaiuttimien yhteydessä (esim. Totem itse suosittelee seinien suuntaista asettelua, jolla saa tasaisemman vasteen, mutta keskikuvan vahvistamiseksi ja tarkentamiseksi kaiuttimia käännettiin jonkin verran kuuntelijan suuntaan. Koska kaiutin on melko epäherkkä, vahvistin joutuu tekemään töitä äänenvoimakkuuden eteen. Creek Evolution 50A V2 -vahvistin
Tällä uudella 50A V2:lla Arrojen bassotoiston laatu on entisestään parantunut. Tyypillisesti tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun huomataan, että 90 % ajasta kuluu musiikin kuunteluun ja vain 10 % leffojen katseluun. Emme esimerkiksi yleensä suosittele alle 1 000 euron lattiakaiuttimia asiakkaille yksinkertaisesti laatusyistä. Tuollaisen laitteiston kysyntä ja myynti on suhteellisen yleistä, melkeinpä jokaviikkoista kauraa. AN: Creekin vahvistimissa on monessa suhteessa samanlaiset äänen vahvuudet kuin Arrossa, esimerkiksi avaruus, ilmavuus, hyvät iskuäänet ja dynamiikka. Pitää myös muistaa että laitteilla, jotka mahtuvat tähän hintahaarukkaan, on myös vaihtoarvoa. HM: Kuinka realistinen antamamme hintahaarukka on. Arcamin cd-soitin olisi voinut tulla kyseeseen yhtä hyvin. AN: Kaiuttimista. HM: Mistä päästä aloitte koota laitteistoa. Myös kotiteatterin puolelta valuu ihmisiä kaksikanavaisen hifin ääreen. AN: Se on aika tyypillinen suhde. Gradient 5.0 voisi olla tällainen. Uutta virtaa 2-kanavapuolelle tulee myös siitä, että nykytelevisioiden oma äänentoisto on mitä on. Hintaa sillä on lähes yhtä paljon kuin Arroilla. Ja yleensä kyseessä on nuorehko mies, yksin tai avecina. Sen voi sijoittaa kohtuullisen vapaasti huoneessa, myös lähelle takaseinää, mikä on monille asiakkaille välttämättömyys. Kalliimmissa laitteistoissa vahvistimessa ja kaiuttimissa on suhteellisesti ottaen yhtä paljon rahaa kiinni. Pitääkö se olla samalta valmistajalta. Kerromme ostajalle, että hän saa laitteistaan vaihdossa hyvitystä. Siihen sitten sopivaa elektroniikkaa, 18 vahvistin ennen kaikkea. AN: Lähinnä ajattelimme tilannetta, missä esimerkiksi kuunteluhuoneen pienuudesta johtuen jalustatai hyllykaiutin olisi ollut parempi lähtökohta. Käytännöllisiä langattomia ratkaisuja ja sen sellaista kysyvät pikemminkin vanhemmat pariskunnat. AN: Se on yleispätevä kaiutin, mietitty design. Halutaan parempaa ääntä, mutta ei kuitenkaan täyttää koko olohuonetta kaiuttimilla. Kuinka. Ne ovat jonkinlainen investointi. HM: Myös äänilähde on Creekiltä. kokeilu 2500-3500 euron laitteisto: Hifihuone Haastattelussa Hifihuone, Tampere HM: Hifihuoneen Ari Niemi, kuinka tyypillinen on kuvittelemamme asiakas. HM: Millaista synergiaa on Creek Evolution 50A V2:n ja Arrojen välillä, kun valitsitte sen vahvistimeksi. HM: Cd-soittimessa ei ole digitaalisia antoja tai ottoja. Totem Arro on ollut kestosuosikki 2000-luvun puolesta välistä asti ja on sitä edelleen. Lisäksi tämän tason laitteet ovat korjattavuudeltaan ja huollettavuudeltaan usein aivan toisella tasolla kuin alimman perustason laitteet. Mutta tässä hintaluokassa Creekin cd-soitin on hyvä ja sopi tähän pakettiin myös hinnaltaan. Vieläkö on nuoria miehiä, jotka tulisivat kysymään hifilaitteistoa aloittaakseen vakavamman harrastuksen, vai ovatko kaikki nuoret miehet siirtyneet bluetooth/spotify/älypuhelin/kuuloke-linjalle. AN: Ei tarvitse. AN: Eivät missään nimessä ole. Kaiutin on kuitenkin se, mistä asiakas tuntee maksavansa, kun saa uudet. HM: Mietittekö Arroille jotakin vaihtoehtoa. Joko niin, että ostetaan koko laitteisto kerrallaan tai yksi komponentti kerrallaan, mutta ostetaan kuitenkin. Siinä on irtonainen ääni, syvä äänikuva, hyvä ajoitus ja pätevä rytmipuoli. Hyvin usein se alkaa siitä, että vaihdetaan av-vahvistin laadukkaaseen stereovahvistimeen tai ostetaan sellainen avvahvistimen rinnalle. Eli jo hyvistä lattiakaiuttimista yksinään kertyy hintaa vajaa puolet annetusta hintakatosta. Creekin vahvistimet siten ikään kuin korostavat Arron vahvuuksia, ja toisaalta Arro tuo esiin Creekin vahvistimen äänen myönteiset puolet. HM: Arrojen hinta on noin puolet koko laitteiston hinnasta. 2 500–3 500 euroa on aika paljon, ja jonkinlaisen hifilaitteiston saa halvemmallakin, mutta toisaalta tuo hintahaarukka myös edustaa aika hyvin sitä, mihin tuon tasoisen laitteiston hinta usein lopulta asettuu. Mitä ylemmäksi mennään, sitä enemmän kasvaa vahvistimen ja elektroniikan merkitys ja kaiuttimien osuus pienenee. Se on hieno kaiutin ja mahtuu tarvittaessa myös kirjahyllyyn. 2 500–3 500 euroa on kymmenkertainen verrattuna massamarkkinoiden keskihintaan. Onko tämä mielestänne oikea suhde elektroniikan ja kaiuttimien välillä. Jos olisi pitänyt päästä halvemmalla, esimerkiksi NADilta olisi löytynyt sopiva vahvistin ja äänilähdekin. Arro toimii myös yllättävän hyvin haastavissa kerrostalo-olosuhteissa. HM: Millä ominaisuuksilla Arro vie voiton kilpailijoista. AN: Se on totta. Tässä on tiettyjä rajoitteita
Kaikki neljä kytkentävaihtoehtoa kannattaa kuitenkin kokeilla. 1 590 € Lisätietoja:......................................... Esimerkiksi kuinka kaikkiruokainen se on musiikin suhteen. 950 € Lisätietoja:......................................... Spotifyssä ei suinkaan ole kaikkea uutta musiikkia. Tällaisen laitteiston ostaja harvemmin asuu linnassa ja kuuntelee yksinomaan Suomi-heviä nupit kaakossa. Ulkonäkökin on kohdallaan, ja sisustajan näkökulmasta varsin huomaamaton. kokeilu Yhteenveto moni tulee vielä ostamaan uutta cd-soitinta eikä esimerkiksi striimavaa dacia. xlr, 2x rca, levysoitin Lähdöt:................................................ HM: Keksitkö mitään heikkoutta tästä laitteistosta. Onko se mielestänne perusteltua. <0,1 ohm Kimber 4PR -kaiutinjohdot Hinta:.................................................... >55 W @ 8 ohm, >85 Q @ 4 ohm Särö:...................................................... HM: Eli tähän laitteistoon ei saa suoraan kytkettyä suorasoitto-nettilaitetta. <0,0008 % @ 1 kHz Taajuusvaste:................................... Jopa perusjohdon pätkä on parempi. 5,4 V (rca), 10,8 V (xlr) Tehonkulutus:.................................. 10 Hz - 100 kHz +-2 dB (rca) 10 Hz - 50 kHz +-2 dB (xlr) Oton yliohjaustaso:...................... Mutta se onkin kokonaan toinen tilanne. 80 W Nimellisimpedanssi:..................... Se olisi kuitenkin vaatinut tasokkaan riaa-asteen, eikä sellainen olisi mahtunut enää annettuun budjettiin. kotiteatterikytkentä, ir in/out kuulokelähtö, viritin (lisävaruste) Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho:..................................................... 20 W (idle), 350 W (max) Päätteen antoimpedanssi:........ AN: Se on hyvinkin kaikkiruokainen, mutta on selvää, että rajat tulevat vastaan isossa tilassa ja reippaammalla voimakkuudella. AN: Jos Totemin kaiuttimista haluaa hakea heikkoa lenkkiä, se on tuo messinkinen siltauslevy. Emme kuitenkaan segmentoi asiakaskuntaamme. AN: Se on perusteltua, mutta kuten sanoin, alussa monet haluavat sijoittaa johonkin näyttävämpään kuin ohuisiin johtoihin vahvistimen ja kaiuttimien takana. Äänestä tulee koherentimpi ja sitä kautta luonnollisempi ja helpommin seurattava. AN: Ei saa. Luulen että cd-levyt säilyvät vielä vuosia. www.creekaudio.com Mitat (lxkxs): 43 x 6 x 28 cm Paino:.................................................... TOTEMIN kaiuttimista, Creekin elektroniikasta ja Kimberin johdoista koostuva Hifihuoneen kokoama kompakti laitteisto osoittautui harkituksi kokonaisuudeksi niin teknisesti kuin äänivaroiltaan. Hyvin usein ne myös jäävät sinne. Meillä yhdessä Hifimestan kanssa olisi ollut tarjota oma levysoitinkin, Projectin Debut Carbon Esprit 2M Blue -soittimesta tehty juhlamalli 10-vuotisen taipaleemme kunniaksi. HM: Kaapelien osuus kokonaisuudesta on 10–15 %. 1 Hz - 20 kHz +- 0,25 dB Antojännite:...................................... 2,0 V Antoimpedanssi:............................ Ollaan jo aika kaukana markettien maailmasta. 6 kg Lähdöt:................................................ Ja onhan tämä hyvää hifiä siinäkin mielessä, että aivan joka poika ei voi sanoa kuuntelevansa musiikkia Totemin kaiuttimista Creekin elektroniikalla ja Kimberin kaapeleilla. 79 €, 1 m pari Nordost Norse Jumpers -siltajohto kaiuttimen kaksoisliittimien väliin Hinta:.................................................... HM: Miksi olette laittaneet 150 euroa kaiutinliittimet yhdistäviin Nordost Jumpers -johdonpätkiin, jotka korvaavat kaiuttimien omat messinkiset siltauslevyt. 140 €, 2 m pari Kimber Tonik -rca-välijohdot Hinta:.................................................... www.creekaudio.com Mitat (lxkxs): 43 x 7 x 34 cm Paino:.................................................... 2-tie, refleksi Suurin suositeltava teho:.......... 3853 € 19. AN: Onhan tilanne pirstaloitunut, mutta uuden tekniikan merkitystä aina vähän liioitellaan. www.totemacoustics.com Mitat (lxkxs): 13 x 85 x 18 cm Toimintaperiaate:.......................... info Hifihuone Oy Lisätietoja:......................................... 19 mm, tekstiilikalotti Liitin:..................................................... Puh. naparuuvi Kaksoisjohdotus:........................... Analogista radiotakin kuunnellaan yhä paljon. Suurempi pelko on, että levy-yhtiöt lopettavat levyjen teon ja siirtyvät kokonaan nettiin. 23 W Creek Evolution 50A V2 -vahvistin Hinta:.................................................... Se on ihan ok. kyllä Creek Evolution 2 -cd-soitin Hinta:.................................................... esivahvistin Muuta:................................................. 50 ohm Tehonkulutus:.................................. 114 mm -diskantti:......................................... Eli jäitä vähän hattuun uuden tekniikan hypettäjille. Jos nuoren miehemme repertoaariin ei kuulu tukevin heavy tai muu yltiöraskas musiikki, tällä laitteistolla saa jo käsityksen, mihin hyvällä hifillä eli huomion suuntaamisella äänenlaatuun päästään. Mutta Nordostin Nors-sarjan kaapeleihin perustuva Jumpers-johto on osoittanut lukemattomat kerrat, että niillä saa selvän äänellisen parannuksen. 945 € Lisätietoja:......................................... Creek Evolution 50A V2:een saa 150 eurolla ula-viritinkortin, jos siitä haluaa tehdä viritinvahvistimen. <0,005 % (20 Hz - 20 kHz) Taajuusvaste:................................... -basso:................................................ 4 ohm Elementit............................................ Itse asiassa mietin pitkään, olisimmeko laittaneet äänilähteeksi levysoittimen, koska niiden kysyntä on nykyään niin yleistä. 149 € Laitteiston kokonaishinta: ...... Toisinaan myymme laitteiston peruskaapeleilla ja kehotamme asiakasta äänen tultua tutuksi palaamaan ja ottamaan suosittelemamme kaapelit testiin. Osa haluaa cd-soittimen, osa verkkosoittimen ja osa jotakin muutta. (03) 2130 750 www.hifihuone.fi Totem Arro -kaiuttimet Hinta:.................................................... Meidän asiakaskunnassamme monilla on vielä paljon cd-levyjä, ja he myös ostavat uusia levyjä. rca, koaksiaalinen ja optinen s/pdif Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Särö:...................................................... 7,5 kg Tulot:....................................................
Sisuskaluissa on käytössä vain parasta. Aktiivikaiuttimiin luottava kotiteatteristi säästää jättämällä päätevahvistimen kauppaan ja hyödyntämällä pitkissä kaapelivedoissa häiriöherkkyydeltään parempia xlr-kytkentöjä. Päätteen erottaminen on. Tuttua ovat monikanavaääntä prosessoivat Cinema DSP -tilat, joita on tällä kertaa huikeat 33. Pitkään huipulla olivat yksiin kuoriin kasatut dsp-z-sarjan av-vahvistimet, mutta nyt kahden laatikon sijaan ostaja saa kaupan päälle myös virittimen. Myös laitteiston soundin hiominen kohdalleen on helpompaa eri päätevaihtoehtoja kokeilemalla. testi Yamaha CX-A5000 -av-esivahvistin ja MX-A5000-päätevahvistin Teksti ja mittaukset: Mauri Eronen Kuvat: Jenna Pietikäinen ja Mauri Eronen Joustavat erilliset DSP-Z11 keikkui Yamahan kotiteatterin lippulaivavahvistimena jopa kuusi vuotta. Yamahan mukaan esiasteen operaatiovahvistimetkin täyttävät highendistin vaatimukset. Liite .2 tarkoittaa huippumallin tapauksessa, sitä että 20 tuplasubbarit voi asettaa toistamaan samaa signaalia tai konfiguroida etu- tai taka-kanavien bassotoistoa täydentämään. Aventage-mallisarjaan kuuluu Yamahan paremman pään kotiteatterilaitteet, ja samaa tunnusta kantavat myös CX-A5000 ja MX-A5000. Muun muassa daciksi on valikoitunut meriittejä napannut ESS 9016 SABRE32. Liitännät ja ominaisuudet Suuri lisäominaisuus on tietenkin vahvistinasteiden erillisyys. Esi- ja päätevahvistimen sijoitus kahteen koteloon parantaa häiriösuojauksen ja tilankäytön lisäksi harrastajan valinnanvaraa. 11.2 kanavaa ja viimeisin tekniikka irtoaa edelleen noin viidellä tonnilla. Nyt valtikka siirtyy etus–pääte-kaksikolle CX-A5000 ja MX-A5000. Yamahan lippulaiva ei olisi mitään ilman täyteen pakattua takapaneelia. UUSI kaksikko edustaa Yamahan ensimmäisiä kotiteatterin erillisvahvistimia. Dsp-tilojen kaiken hyödyn saa irti etu- ja takatehostekanavilla, minkä takia kanavia onkin huikeat 11. Näistä 10 on CX-A5000:ssä ensimmäistä kertaa esiteltyjä. Se ymmärtää signaaleja 32 bittiin ja 192 kilohertsiin saakka
Niihin voidaan ohjata kuvaa sekä hdmi- että analogilähteistä. Päätteen ja kaiuttimien kaapelointiin kannattaa kuitenkin uhrata hetki miettimisaikaa. MX-A5000-päätteen lähestyminen toiminnallisesti on etusta suoraviivaisempaa. Tarjolla on pikaliitännät lähes kaikissa mahdollisissa muodoissa hdmi-tuloa myöten. Äänen ja kuvan tulot ovat osittain jaetut, ja käyttäjän tehtäväksi jää määritellä otot haluttuja signaalityyppejä käyttäväksi. Sisäänrakennetun langattoman verkon ja bluetoothin puutetta korjaamaan voi erikseen hankkia YWA-10-wlan- (89 €) tai YBA-11-bluetooth-adapterin (69 €). Pure direct ohittaa prosessoinnin ko- Kookas taustavalaistu kaukosäädin osaa ohjata muita laitteita. Vahvistin osaa kyllä itsekin haistella, tuodaanko AV1-ottoon ääntä koaksiaalisena vai analogisena tai kenties hdmi:n kautta. Päivitys itsessään kesti noin 20 minuuttia. Analogisia rcaottoja on etulevyn parin lisäksi 7. Av-vahvistimiin tottuneellekin Yamahan valikot voivat alkuun tuntua sekavilta. Monista merkeistä poiketen Yamaha ei tee pääkanavien ylipäästösuodatusta stereo-tilassa, vaikka pääkaiuttimet olisivat asetettu pieneksi. Etulevyn liitännänkin voi mahdollisesti valjastaa tähän, mutta siistiksi ratkaisua ei voi kehua. Itse valikot toimivat nopeasti, ja kaukosäätimen tuntuma ja vahvistimen vaste komentoihin on viiveetön. Tarjolla on silti vanhat komposiitti- ja s-video-liitännät, vaikka monella niiden tarve lienee olematon. Sisään voi tuoda myös 7.1-kanavaisen monikanavaäänen analogisena. Kuulokeannon korkeahko 100 ohmin impedanssi rajaa matalaimpedanssisimpia vaihtoehtoja. Yamahan ostaja saa 30 päivän ilmaisen kokeiluajan Spotify Premiumiin. Kaukosäädin on myös kokonaan valaistu, ja painikkeet löytyvät helposti hetken totuttelun jälkeen. Straight-tilassa suodatus tehdään. kuitenkin selkeyttänyt reikäviidakkoa selvästi. Päätteen voi myös asettaa varmuuden vuoksi sammumaan automaattisesti kahdeksan tunnin jälkeen, käytettiin sitä tai ei. Kaikille 11-kaiutinkanavalle on esivahvistinlähtö, mutta subwooferit täytyy kytkeä rca-johdolla. Koaksiaalisia s/pdif-ottoja on kolme, optisia jopa neljä. Analogian muistaminen ei silti vie mitään nykyajalta, sillä digiä on annosteltu riittämin. Etulevyn Siistin etulevyn luukun alla on painikkeet valikkonavigointiin, mutta asetusten tekemistä varten erillinen televisio tai projektori täytyy olla päällä. MX-A5000 tarjoaa reilusti tehoa 11 kanavaan, ja ylimääräiset päätteet kannattaa valjastaa kaiuttimien kaksoisvahvistukseen, jos vain mahdollisuus kaapelointiin on. virtaledin voi himmentää painamalla virtanäppäintä kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Nettiradio on vTunerin kautta, minkä lisäksi Spotify on tuettuna. Molemmat adapterit tarvitsevat usb-virtalähteen, joita on CX-A5000:n takaseinässä vain yksi. CXA5000 ei siirry automaattisesti dlna-toistoon. Lukuun ottamatta turhanoloista option-valikkoa menuja ei voi selata ilman, että näyttölaite on päällä. Nykyisin ääni tuodaan yhä useammin hdmi-kaapelia pitkin, ja niitäkin on tarjolla kahdeksan. Komennot voidaan ottaa käyttöön laitekoodeilla tai suoraan alkuperäisellä kaukosäätimellä opettamalla. CX-A5000 toistaa lähiverkon dlna-palvelimilta mp3ja aac-tiedostojen lisäksi flacit ja wavit, myös hires-versioina. testi CX-A5000:ssa on yksi balansoitu otto analogiselle äänelle. Mhl-toiminnolla vahvistimen kaukosäätimellä voi ohjata mobiililaitetta. Käytössä CX-A5000:lle oli tarjolla uusi ohjelmistoversio testin alkaessa. Kaksi hdmi-lähtöä toimivat itsenäisesti, ja ne voivat lähettää eri sisältöä samanaikaisesti. Myös analogilähdöt voidaan ottaa käyttöön eri alueilla samaan tapaan, mutta hdmi-signaalia ei pysty muuttamaan analogiseksi. Jos vahvistimeen haluaa lähettää musiikkia verkon yli tietokoneelta, täytyy otoksi olla valittuna server. Johdotuksen jälkeen siihen ei tarvitse edes koskea. Skaalaus onnistuu 4k-tarkkuuteen asti. Bluetooth-vastaanottimesta signaali viedään koaksiaalisena vahvistimelle. Firmwarea ei voi päivittää suoraan vahvistimen valikoista, vaan vahvistin täytyy ensin käynnistää "Advanced Setup" -tilaan manuaalin ohjeiden mukaan. Vain 3,5-millinen otto puuttuu, mutta kannettava laite kytkeytyy suoraan rca-ottoihinkin sopivalla kaapelilla. 21. Erilaisia valikkopolkuja on useita, ja niiden toiminta poikkeaa toisistaan. Käyttöohjetta ei kannata siis hukata. Triggerijohdon avulla päätteeseen kytkeytyy virrat automaattisesti, kun etuvahvistimen käynnistää
Mittausten mukaan se myös aiheuttaa jonkin verran roskaääniä, jotka saattavat jopa vaikuttaa havaittuun miellyttävyyteen. Monihuonekäyttöön kannattaa perehtyä tarkkaan, sillä Yamaha tarjoaa monipuoliset signaalireititykset ympäri taloa. Toiminnolla on helppo taltuttaa hankalimmat bassomoodit, jos automaattisen kalibroinnin tulos ei miellytä. Subwoofer toistaa matalat taajuudet joka tapauksessa pieniä jalustakaiuttimia paremmin, ja bassokuorman poistaminen pääkaiuttimilta parantaa niiden muun äänialueen toistoa. Toisaalta 15-metrisellä hdmi-kaapelilla 1080p-kuva ei näkynyt lainkaan, jos aktiivinen vaihdin ei ollut käytössä. Testitilanteessa korjaamattomuus on toisaalta ymmärrettävää, sillä 40 hertsin vaimentumaa ei kannata sähköisesti korjata. Kuva Videoprosessori on tehokas, mutta testin aikana sitä vaivasi pari ongelmaa. Ankarassa Transformers 2:ssa jopa hankalat lopputekstit piirtyivät filmimoodissa alusta loppuun. Hyvälaatuisella dvd-levyllä kuva oli erittäin hyvä. Muut muutokset tapahtuivat yli 200 hertsillä, johon subwooferin toisto ei ulotu käytössä. Ronski perimä taitaakin vaikuttaa enimmäkseen siellä toiseksi ylimmän oktaavin tienoilla.. Subwooferille YPAO-kalibrointi ei tehnyt juuri mitään. Sharp roll-off toimii teknisesti kuten lähes kaikki da-muuntimet, ja kaksi muuta vaihtoehtoa vaimentavat hieman ylä-äänien toistoa ja muuttavat impulssivastetta. Pääkaiuttimien osalta Yamahan automaattinen huonekorjain toimii erinomaisesti. Monihuonekäytössä eri alueiden äänilähteiden valinta sujuu graafisesta käyttöliittymästä helposti, ja joka alueelle voi luoda oman osoitekirjanmerkin esimerkiksi ohjausjärjestelmiä varten. Ääni Yamahat ovat perinteisesti tuottaneet energistä ja erottelevaa ääntä. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan mittausten perusteella toimi aivan oikein, sillä ne synnyttävät korkeilla taajuuksilla voimakasta säröä. Kun skaalaimen sai toimimaan oikein, oli kuvanlaatu oikein hyvä. Automaatin tekemät korjaukset voi siirtää suoraan ekvalisaattoriin lisämuokattavaksi tai aloittaa puhtaalta pöydältä. Vaimeaksi akustoitu leffahuone kun syö helposti ylimpien oktaavien energiaa jopa tumppuuteen asti. 22 konaan ja mykistää myös subbarin. Blu-ray-soittimelta vahvistimelle tuotu ääni pätki, jos Yamahan hdmi-lähtöön liitettyyn Oppo HM31 -hdmi-vaihtimeen kytketty projektori oli pois päältä. Padi- tai webbikäyttöliittymä on monihuonetoiston hallinnassa suositeltava. Esivahvistimen ohjaus onnistuu webbiselaimella verkon yli. Soinnissa on räikeä annos räleyttä ja yläpään sähäkkyyttä. Etusen digitaalisuotimia vaihtamalla yläpäätä voi hillitä aavistuksen, mutta slow roll-off -suotimen vasteen lasku tapahtuu sen verran ylhäällä, että soundin yleisluonteeseen sillä ei ole tarpeeksi vaikutusta. Itse leffan aikana ilmeni pientä pehmenemistä silloin tällöin. Tämän voi tehdä jälkeenpäin käsin, sillä Yamahassa on parametrinen korjain sekä pääkanaville että subwooferille. Virhetilanteessa kuvaruutuvalikot eivät piirtyneet videokuvan päälle, ja kuva rajautui reunoilta selvästi. Säätövara alkaa 31,3 hertsistä ja ulottuu pääkaiuttimilla 16 kiloon, subwooferilla 250 hertsiin. 28 ja 55 hertsin taajuuksia vaimentamalla ja yleistasoa korottamalla vasteesta olisi kuitenkin saanut huomattavasti tasaisemmin. Automaatti asetti pääkaiuttimet suureksi, mutta käytössä ne asetettiin pieneksi 80 hertsin jaolla. Ottojen määrittely sujuu kuvaruutuvalikon avulla hetkessä, vaikkei operaatiota välttämättä tarvitse tehdä, sillä automaattinen signaalintunnistus toimii hyvin. Hdmi-lähdön kanssa ilmeni myös toisenlainen ongelma. Jos vaihtimen otti välistä pois, toimi musiikin toisto pätkimättä, vaikka projektori oli sammutettuna. Se poistaa vasemman kanavan voimakkaan 50 hertsin korostuman lähes kokonaan, ja tasoittaa onnistuneesti vastetta koko äänialueelta. Digitaaliottoa käytettäessä voi äänenväriin vaikuttaa suodinta vaihtamalla. Parametrisen ekvalisaattorin arvoja tarkastelemalla selvisi, että 62,5 hertsille oli tehty 1,5 desibelin vaimennus. Taustalla voisi olettaa olevan suunnittelijoiden näkemys tämän luokan av-koneiden loppusijoituspaikasta. Blu-ray-soittimen lähtötarkkuuden vaihto 1080p-muotoon ja takaisin alkuperäiseen korjasi tilanteen joka kerralla, mutta operaatio piti tehdä aina kun dvd-levyä katsottiin. Sama oli oitis kuultavissa myös toimituksen kuunteluhuoneessa, kun vakiokaluston (Meridian 808i ja Musical Fidelity M6 500i) tilalle kytkettiin japanilainen etus–päätekaksikko. 7 kaistaa ovat säädettävissä 1/3-oktaavin tarkkuudella –20 – +6 dB:n välillä. testi Yamaha CX-A5000 -av-esivahvistin ja MX-A5000-päätevahvistin Automaattikalibrointi YAMAHAN YPAO-kalibroinnin toiminta testattiin kuuntelupaikalta mitaten KEF LS50 -kaiuttimilla ja SVS PB13-Ultra -subwooferilla. Informaatioruudun mukaan skaalausta ei tapahtunut, mutta projektorin (Epson EH-TW9000) mukaan vahvistimelta tullut kuva oli kuitenkin 1080p-muodossa. Vahvistimen asetuksiin selaimella ei pääse käsiksi. Jos dvd-kuva tuotiin Blu-raysoittimelta (Oppo BDP-95EU) käsittelemättömässä 576i-muodossa, tunnisti Yamaha signaalin väärin, ja väitti sen olevan 288p-muodossa. YPAO:Flat-tila pyrkii oikaisemaan myös ylä-äänet, mutta YPAO:Natural jättää diskanttitoiston kaksi desibeliä vaimeammaksi. CX-A5000 tarjoaa viimein käsin säädettävän parametrisen korjaimen sekä subwooferille että kaiutinkanaville. Tasapainoisessa musiikin kuunteluun tarkoitetussa kuunteluhuoneessamme Yamahoiden sähäkkyys oli kuitenkin kahden korvaparin mielestä liioiteltua
Yhdessä päätevahvistimen kanssa yhdistelmän tehonkulutus tyhjäkäynnillä on vertailukelpoinen integroitujen av-viritinvahvistimien kanssa. Balansoiduilla liitännöillä 0 desibelin vahvistus saadaan vahvistimen äänenvoimakkuuden asetuksella –3 dB. Digitaalisuodin sharp rolloff tuottaa jitteriä lukuun ottamatta puhtaimmat mittaustulokset. Esivahvistin CX-A5000 CX-A5000-etuvahvistimen taajuusvasteet pääkaiuttimille sekä subwooferille jakosuotimien minimissä ja maksimissa sekä suurilla pääkaiuttimilla (musta) Jitter balansoiduista xlr-annoista optisella digitaaliotolla sharp roll-off -suotimella. Aktiivikaiuttimien pariksi se on myös omiaan. Xlr- ja rca-oton väliltä täytyy valita jompikumpi. Taajuusvaste sharp roll-off- (punainen), minimal latency- (punainen) ja slow roll-off -suotimella (musta). Päätevahvistin MX-A5000 Hetkellinen teho (2 kanavaa), 8/4/2 ohm Hetkellinen teho (4 kanavaa), 8/4 ohm Virranantokyky, 1 µs Tehonkulutus idle/1/10 W@8 ohm Pääteasteen impedanssi, 1 kHz Herkkyys, 100 W@8 ohm, rca/xlr Häiriöetäisyys, A-paino Pohjakohina, 1000-10000 Hz Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd Kanavaerotus, 1/20 kHz Kanavatasapaino 229/376/502 218/338 W +52/-62 A 87/133/222 W 0,04 ohm 1,0/2,0 V 84 dB -99 dBV 0,0162/0,0169 % 0,0011/0,0055 % 96/84 dB 0,1 dB AV-prosessori CX-A5000 Tehonkulutus Linjatulon impedanssi Esivahvistinlähdön impedanssi Kuulokelähdön impedanssi Pohjakohina 35 W 47 kohm 456 ohm 101 ohm -123 dBV Analogiotto, "pure direct", 1 V, 0 dB gain Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % Häiriöetäisyys, A-paino Pohjakohina Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd Kanavaerotus, 1/20 kHz Kanavatasapaino >3,0 V 97 dB -121 dBV 0,0076/0,0075 % 0,0024/0,0002 % 95/69 dB 0,0 dB Analogiotto, "straight", 1 V, 0 dB gain Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % Häiriöetäisyys, A-paino Pohjakohina Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd Kanavaerotus, 1/20 kHz Kanavatasapaino 94 dB -118 dBV 0,0088/0,0081 % 0,0027/0,0009 % 90/65 dB 0,0 dB Digiotto, "pure direct", sharp rolloff, 1 V Häiriöetäisyys, A-paino Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd Kanavaerotus, 1/20 kHz Kanavatasapaino Lineaarisuus, 16/24 bit Jitter, 16/24 bit 101 dB 0,0032/0,0033 % 0,0006/0,0010 % 100/75 dB 0,0 dB -92/-97 dBFS 635/452 ps Digiotto, "pure direct", short latency, 1 V Häiriöetäisyys, A-paino Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd Kanavaerotus, 1/20 kHz Kanavatasapaino Lineaarisuus, 16/24 bit Jitter, 16/24 bit 101 dB 0,0032/0,0034 % 0,0425/0,7956 % 101/73 dB 0,0 dB -94/-103 dBFS 127/219 ps 23. Voimakkuussäätimen maksimiasento on +16,5 dB, joten analogitulon maksimivahvistus on 19,5 dB. Meininki skarppiutui ja takova ote tiukentui, mutta sävylliset asiat eivät merkittävästi muuttuneet. Virtalähteen mitoitus on myös hetkellisen virranantokyvyn perusteella riittävä. Automaattinen virrankatkaisu sammuttaa laitteen kahdeksan tunnin päästä käynnistyksestä. Short latency -suotimella intermodulaatiosärö ja korkeiden taajuuksien särö on kuultavissa. Slow roll-off -suotimella ilmenee häiriöitä säröspektrissä, mutta ongelmat ovat todennäköisesti kuulokynnyksen alapuolella. Digitaaliotolla saadaan samalla asetuksella kahden voltin antojännite linjalähdöistä. Kytkettynä Oppo BDP-95EU -blu-raysoittimeen eroa Luxmanin omaan etuasteeseen ei syntynyt paljoa. Pienen komponenttijumpan jälkeen räikeys oli helppo paikallistaa MX-A5000-päätteeseen. Triggerillä pääte käynnistyy automaattisesti, kun etuvahvistimeen laitetaan virrat. Päätteen teho kasvaa tasaisesti laskevaan impedanssiin. Vaihekulmat eivät yhden ohmin epärealistista kuormaa lukuun ottamatta aiheuta tehonlaskua. Käyttämättömät rca-otot voi suojata tulpilla. testi Kaikki kaiutinkanavat voidaan kaksoisvahvistaa ja keskikanava kolmoisvahvistaa kytkimillä. Powercube-tehomittaus eri impedansseilla ja vaihekulmilla. CXA5000 liitettynä Luxman L505u -integroidun päätevahvistinottoon tuotti musiikilla erinomaisen tarkkaa ja samalla rytmisesti etenevää ja jopa miellyttävää sointia. Päätteen alhaisen antoimpedanssin pitäisi taata tasainen taajuusvaste kaikenlaisilla kuormilla. Sekä toiminnoiltaan että ääneltään hieno av-etunen onkin syytä testata saman merkin päätteen lisäksi muiden vahvistinvaihtoehtojen kanssa. Antoteho ei merkittävästi putoa, kun samanaikaisesti kuormitettavien kanavien määrä tuplataan neljään. mittaustulokset Päätevahvistin MX-A5000 Taajuusvaste 8 ohmin kuormaan (musta) ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen)
Tästä voi jopa olla todellista hyötyä, sillä antoteho ai laske kuormitettavien kanavien määrän kasvaessa. Se soveltunee kuitenkin hienosti tummasointisten kaiuttimien pariksi tehokkaasti vaimennettuun kuunteluhuoneeseen. Kahdeksaan hdmi-ottoon tuotu kuva voidaan käsitellä aina 4k-tarkuutteen asti, ja videoprosessori toimii hyvin. Pääte on parivaljakosta se, joka aiheuttaa ääneen viileyttä ja keinotekoisen erottelun tuntua. Monihuonelähtö -linja -kaiutin -hdmi HDMI-tulot (taka/etu) HDMI-lähdöt S-videotulot Komponenttitulot Komposiittitulot (taka/etu) Ethernet WLAN USB (taka/etu) RS-232C iPod-liitäntä Bluetooth Kuulokeanto Muuta Ominaisuudet Verkkotoisto -"play to" etätoisto -nettiradio -airplay -verkkopalvelut USB-toisto Tiedostotuki HD-tiedostotoisto Gapless-toisto Hdmi-äänen läpivienti standby Äänen paluukanava (ARC) MHL 4K/3D-läpivienti Skaalain (hdmi/analog) 4K-skaalain Automaattikalibrointi Parametrinen EQ Bi-amp etukanaville Jakotaajuus -Kanavakohtainen jako AV-synkronointi Muistipaikat Webbikäyttöliittymä Android/Apple-kaukosäätö Kaukosäädin -esiohjelmoitu/oppiva -itsevalaistu/taustavalo -makrot Yamaha www.yamaha.fi 2 500 € 43,5 x 19,2 x 44,8 cm 13,6 kg • • rulla • • • 11.2 • 4/1 3/0 7/1 7.1 • 11.2 (rca) 11.0 (xlr) 1 1/0 2 0 1 7/1 2 4 4 4/1 • 0/1 • usb lisävaruste 6,3 mm 2x trigger, 2x ir in+out • vtuner • spotify, napster • wav, mp3, aac, wma, flac 192 kHz • • • • •/• • YPAO • 40-200 Hz • 0-500 ms 12 • •/• •/• -/• •. Pelleissä on energiaa reippaasti, joka tuo ääneen erottelua mutta samalla korostaa kaikkia lähimikitetyn äänitteen ikäviä puolia. • Tasapainoisen erotteleva ääni • Huonekorjauksen toiminta pääkanavilla • Käsin säädettävä parametrinen korjain kaikille kanaville • Kaksi itsenäistä subwooferlähtöä • Hyvät mittaustulokset • Ei wlania tai Bluetoothia sisäänrakennettuna • Vaihtoehtoisten digitaalisuotimien häiriöt • Sekava valikkojärjestelmä • Valikot eivät näy etulevyn näytössä • Hdmi-ongelmat Yamaha MX-A5000 Reilunkokoinen päätevahvistin sisältää 11 monipuolisesti konfiguroitavaa vahvistinta. Äänikuva on pistemäinen, joskin samalla keskelle painottunut ja hiukan kuivakka. Huonekorjain säätää kaiuttimien toiston vasteeltaan erittäin tasapainoiseksi, mutta subwooferiin Yamaha ei juuri kajoa. Vahvistimen käyttöönotto vaatii perehtymistä, sillä merkillä pitkään käytössä ollut valikkosysteemi on monihaarainen ja kuin monen eri suunnittelijoiden tuotoksista kootut. Käytössä olivat Meridian 808i -cd-soitin ja Aurelia Magenta -kaiuttimet. Äänen luonne on sellainen, että se ei anna lainkaan armoa heikommille äänitteille, mutta ei myöskään välitä parhaimpien sävypalettia. Kaksoisvahvistus viidelle kanavalle on helppoa, sillä yksi otto voidaan monistaa kahden päätteen toistettavaksi. Vain Bluetoothia ja langatonta verkkoyhteyttä saattaa jäädä kaipaamaan, mutta Airplay paikkaa ainakin osittain puutteen langattomuudessa. Onneksi käsin säädettävä parametrinen korjain toimii kaiuttimien lisäksi subbarillakin. Ääni on erinomaisen tarkka ja menevä, kunhan päätteen valitsee oikein. Hdmi-yhteydessä oli kuitenkin ääni- ja kuvaongelmia testissä käytetyillä laitteilla. Energinen ote, joka sopii oletettavasti paremmin elokuvien ääniraidoille kuin herkkään musiikkifiilistelyyn. • Reilusti tehoa ja hyvin mitoitettu virtalähde • Alhainen antoimpedanssi • Uskottava rakenne ja tuhdit liitännät • Erotteleva ja dynaaminen ääni info Yamaha MX-A5000 Edustaja Lisätietoja Hinta Mitat (l x k x s) Paino Päätevahvistimet Äänitulot Trigger 24 • Ei anna armoa räikeille äänitteille Yamaha www.yamaha.fi 2 500 € 43,5 x 21 x 46,4 cm 25,4 kg 11 rca+xlr, valinta kytkimellä in+out+through a+b-lähdöt pääkanaville pääkanavien bi/tri-amp virtaledin himmennys automaattinen virrankatkaisu (8 h) Yamaha CX-A5000 Edustaja Lisätietoja Hinta Mitat (l x k x s) Paino Metallinen etulevy Etulevyn luukku Lähteen valinta Kuvaruutuvalikot -hdmi-kuvan päällä Valikot etulevyn näytössä Navigointi etulevystä Liitännät Kanavat Päätevahvistimet Stereosubwoofer Äänitulot -optinen (taka/etu) -koaksiaali (taka/etu) -rca (taka/etu) -3,5 mm -Analoginen monikanavatulo -Levysoitinotto Äänilähdöt -esivahvistin -kiinteä -opt./koaks. Paljon painikkeita sisältävä kaukosäädin on totuttelun jälkeen miellyttävä ja nopea käyttää. Keskikanava voidaan ohjata jopa kolmelle päätteelle. Räikeän erotteleva ote musiikkiin saattaa joissakin tilanteissa käydä pidemmän päälle korviin, joten systeemin kokonaisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Pistävä ja sähisevä yläpää. testi Yamaha CX-A5000 -av-esivahvistin ja MX-A5000-päätevahvistin kuunteluarvio info MIKAEL Nederström kuunteli Yamahan etu- ja päätevahvistimen parina digitaalisella koaksiaaliotolla sharp roll-off -suotimella pure direct -tilassa. 7– Yhteenveto Yamaha CX-A5000 Esivahvistimen valtit ovat liitännöissä ja toiminnoissa
Käyttöönotto ja käyttökokemukset Asennus ei vaadi kaiutinjohtojen ja antennijohdon kiinnittämistä kummempaa. Keskiosan näppäimillä hoituvat cd-soittimen käyttö ja ohjelmalähteiden valinta. Kaiuttimet ovat refleksikoteloon kootut kolmitiet. Kaukosäätimen paristo sisältyy pakettiin, joten laite on käyttövalmis vartissa. Radioasemia voi tallentaa laitteeseen 30 kappaletta. PÄÄLLEPÄIN CS-PMX9 ei juuri poikkea muista minisarjoista, paitsi astetta hienommalla viimeistelyllä: keskusyksikön materiaali on harjattua alumiinia, kaiuttimet ovat mustat ja pianolakatut. Osa kalliimmasta hinnasta selittyy langattomien lähteiden monipuolisella valikoimalla ja Apple-laitteiden telakointimahdollisuudella. kokeilu Panasonic SC-PMX9 minisarja Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja Monipuolisesti verkottuva Monilla valmistajilla on valikoimissaan minihifisarja. Panasonicin SC-PMX9 sijoittuu keskivertoa kalliimpaan, reilun viiden sadan euron hintaluokkaan. Esimerkiksi ohjelmalähteiden valinta kaukosäätimestä tapahtuu hiukan oudosti nimetyllä selector-napilla. FM-radiota ohjastetaan samoilla cd-soitintakin komentavilla painikkeilla. Etupaneelin yläosassa sijaitsevat äänensävyn ja voimakkuuden säätimet sekä bassotehosteen kytkentänappi. 26 Valmistajan linjaa noudatteleva kaukosäädin on hieman halvemman oloinen keskusyksikön viimeistelyyn verrattuna. Keskusyksikön säädöt keskittyvät perusasioihin. Bassoelementti on 14-senttinen. Bluetooth löytyy hieman epäloogisesta valikosta, neljän mutkan takaa, mutta löydyttyään asentuu tavalliseen tapaan. Airplayyhteyden voi toteuttaa Panasoniciin kahdella tavalla: joko liittämällä sarjan jo olemassa olevaan langattomaan kotiverkkoon tai vaihtoehtoisesti luomalla oman verkkonsa, johon toinen laite ottaa yhteyden. Näppäimien ryhmittely voisi olla loogisempaa. Cd-soittimen käyttö ja äänenvoimakkuuden säätö onnistuu tuttuun tapaan, mutta sen jälkeen joutuukin tarttumaan ohjekirjaan. Alaosassa sijaitsee cd-kelkka ja usb-liitäntä. Keskusyksikön päälle on sijoitettu kuulokeliitäntä sekä luukun alla oleva telakka, joka tukee iPod Toucheja ja iPhoneja. Takana ovat kaiutinliittimet, analoginen rca-tulo, ethernet-liitäntä, wlan-antenni sekä fm/dabantenniliitin. Vahvistinosa on toteutettu täysin digitaalisesti. Refleksiputki sijaitsee kaiuttimien takana. Molemmissa tapauksissa asentaminen on vielä selvästi Bluetoothin asentamista monivaiheisempaa.. Langattomien ohjelmalähteiden esiasetusten tekeminen vaatii myös ohjeen tavaamista. Radio löytää asemat nätisti ja ilmoittaa rds-tiedot näytöllä. Toinen diskanttielementti on 12-millinen piezo, toinen tavallinen 19-millinen kalotti. Painikkeet ovat kumisen tuntuiset, ja tyyli on vanhahtava
Paikoin on kuitenkin myös pientä terävyyttä etenkin plektran rapsutuksissa. 21 x 12 x 26,6 cm Paino: .............................................. Yhdistelmää voisi hyvinkin suositella radion ja cd-soittimen, mutta myös verkko- ja langattomia ominaisuuksia sisältävää tyylikästä peruslaitetta etsivälle. Telakka + usb Telakan tukemat laitteet:..... Panasonic on panostanut Applen mobiililaitteiden tukeen. CD, CD-R/ -RW, MP3 DLNA-tiedostotuki: ................ Usb tukee valikoivasti muidenkin valmistajien mobiilisoittimia. Itse laitteen ja langattomienkin ominaisuuksien peruskäyttö onnistuu lopulta melko helposti. info Panasonic SC-PMX9 Hinta: .............................................. 3-tie, refleksi Elementit: .................................... Suoraan liittämisessä on myös se ikävä ominaisuus, että stereoiden äänenvoimakkuus vastaa suoraan tietokoneen iTunesin äänenvoimakkuutta. Dlnatoisto tukee mp3-, wav- ja flac-tiedostoja. • Monipuolinen liitettävyys • Apple-laitteiden monipuolinen tuki • Äänenlaatu luokassaan • Epäloogisuudet käyttöliittymässä • Hankalat verkkoasetukset • Ajoittainen terävyys diskanteissa Äänenlaatu Panasonic SC-PMX9:n ääni on lämpimään vivahtava, mutta ajoittain kliininen. Diskantit ovat selkeät, ja laitteisto reagoi nopeasti symbaalin iskuihin. Kovemmalla äänenvoimakkuudella aksenteilla on taipumuksena olla teräviä, jolloin toisto muuttuu helposti rasittavaksi. Keskialueella laite suoriutuu varsin miellyttävästi sekä mies- että naislaulusta. Kannattaa varmistaa etukäteen oman laitteensa sopivuus, jos mielessä on nimenomaan omenalaitteiden käyttö. Digitaalinen Radio: ............................................. 3,1 kg Teho (RMS): ................................. Toisto on kohtuullisen tasapainoinen, mutta sillä on taipumusta terävyyteen varsinkin korkeissa iskuäänissä. Käyttö on ainakin Android-versiossa sujuvaa, ja ohjelma löytää talletetut musiikkitiedostot Yhteenveto PANASONIC SC-PMX9 -cd-viritin-minihifisarja tarjoaa sangen monipuolisen tuen langattomille äänilähteille. Hiukan lisää ryhtiä ja jämäkkyyttä kuitenkin toistolta olisi kaivannut. Laite- ja hintaluokassaan äänenlaatua voi kuitenkin pitää keskimääräistä parempana. Käytettävyys ja käyttöliittymä eivät ole parhaita mahdollisia varsinkaan asennusvaiheessa. Halutessaan Apple- ja Android-käyttäjät voivat ladata Panasonic Music Streaming -sovelluksen, jolla musiikkia voi toistaa Bluetoothin tai dlna:n välityksellä. Bluetooth, Airplay, DLNA CD-soittimen tukemat muodot: ..................... 120W (1kHz, 3 ohmia, 10% THD) Vahvistinyksikkö: ..................... kokeilu automaattisesti, mutta erityistä lisäarvoa sovellus ei tarjoa muihin soitto-ohjelmiin verrattuna. Se tarkoittaa, ettei samalla voi myöskään käyttää esimerkiksi Spotifyn suoratoistoa. Lähiverkossa Airplaytä käytettäessä internetyhteys toimii. iPodia, iPhonea ja iPadeja voi käyttää etupaneelin usb-liitännän ja keskusyksikön päällä sijaitsevan telakan kautta. Tämä on aika tyypillistä useille laitteille. Erityisen paljon laite tarjoaa niille, jotka käyttävät Apple-laitteita, sillä Airplayn lisäksi liitettävyyttä on tarjolla niin telakan kuin usb:nkin välityksellä. Verkon kautta liitettynä ääni ei myöskään synkronoidu iTunesin, vaan tietokoneen äänenvoimakkuusnäppäimien mukaan, mikä tuntuu luontevammalta. Verkkoasetusten onnistumisen jälkeen niin Airplayn kuin dlna:nkin käyttö on helppoa. Molemmat kytkeytyvät päälle automaattisesti, kun ne valitaan ohjelmalähteestä ja painetaan play-näppäintä. 519 € Lisätietoja: ................................... iPhone 5 ja iPod Touch (5. sukupolvi) Muuta: Automaattinen virrankatkaisu, näytön himmennin, ohjelmoitava ajastin, surround, d.bass -bassonkorostus Kaiuttimet Mitat (l x k x s): .......................... Äänenlaadullisesti laite on selkeä ja erotteleva. Muussa musiikissa lisäbasso pikemminkin puuroutti kokonaisuutta. Red Hot Chili Peppersin Suck My Kiss sen sijaan toimi parhaiten "clear"-asetuksella, jolla oli muissa kappaleissa taipumusta tehdä toistosta pikemminkin rasittavaa korostamalla iskujen terävyyttä. Surroundasetus taas toi päällä ollessaan soundeihin pyöreyttä ja ilmavuutta, joten sitä piti mielellään päällä musiikissa kuin musiikissa – erityisesti akustisessa. Flamencoa kuunnellessa nylonkielinen kitara kuulostaa hieman metallisemmalta kuin pitäisi. Jos äänenvoimakkuus sattuu olemaan kytkettäessä täysillä, myös stereot menevät täysille. www.panasonic.fi Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot: Keskusyksikkö Mitat (l x k x s): .......................... Esimerkiksi "heavy"-asetus toi raskaampaan metalliin kaivattua potkua matalampiin ääniin niin rummuissa, kitaroissa kuin bassossakin. Telakka tukee vain tuoreimpia malleja, mutta usb-liitännän kautta voi käyttää myös suurinta osaa vanhemmista laitteista. 3,0 kg Toimintaperiaate: .................... 16,1 x 23,8 x 26,4 cm Paino: .............................................. Basso: 14 cm litteä elementti Diskantti: 1,9 cm kalotti / Superdiskantti: 1,2 cm piezo 27. Pieni lisäpyöreys ei olisi pahitteeksi. Bassontoisto on melko seurattava, eikä toisto ala särkemään helposti suurellakaan äänenvoimakkuudella. LAN, AUX IN (2 x RCA), kuulokeliitäntä 3,5 mm, USB (2.0) Langattomat äänilähteet: ... 30 ohjelmoitavaa asemaa, RDS Liitännät: ...................................... Jos yhteyden luo suoraan laitteiden välillä, ei samaan aikaan voi käyttää lähiverkkoa. Myös saksofoni kuulostaa luonnolliselta. Kitaroiden sävy on suhteellisen lämmin, ja niissä on attackia. mp3, wav, flac iPod/iPhone-liitäntä: ............. Useimmiten paras tulos syntyi kytkemällä taajuuskorjaimen esivalinnat pois, mutta joissain tapauksissa esivalinnat tuottivat paremman tuloksen
Tämä päivä on omituisten ja onnekkaiden sattumien lopputulos, joista joskus kenties kuullaan lisää. Nyt kuitenkin takaisin perjantai-iltapäivään ja sen antiin. Ohjelmatarjonnassa painopiste on laadussa, ei taustamölinässä. Koska. Näillä kohdin viihtyisi pidempäänkin. ”Kahvia?” ”Kiitos mielelläni”, vastaan. Kahvipaahdon tuoksuisessa hetkessä kaivan esiin paperivihkoni ja kynän, ihan varmuuden vuoksi. PERILLÄ vierasta tervehtii Mikko Kangasvuori, illan isäntä. Aiheet vaeltavat laidasta laitaan, mutta sivuavat kaiken aikaa sekä hifiä että musiikkia. Vaikka työ ajattaa miestä viikossa huimat 4500 kilometriä pitkin maita ja mantuja, on kotona vastapainoksi hulppeat mahdollisuudet harrastaa musiikin kuuntelua. hifiharrastaja Mikko Kangasvuori Teksti ja kuvat: Jussi Arvio Estradi vapaa. Ojennan perinteiset tuliaiset, kahvipaketin ja pikkusuolaiset ja suomalaiseen tapaan koen häpeää siitä, että tunkeudun toisen arkeen. Pöydän ääressä istuu tässä vaiheessa kolmen miehen seurue. Ylen Ykkönen ja muut laatukanavat tekevät pitkistä siirtymistä helpompia. Tiedustelen harrastuksen painopisteitä ja luonnetta. Hellasäröä ei ole, ja niinpä suurehko olohuone mahdollistaa niin elokuvaelämykset kuin laatuäänenkin, toki molemmat omina järjestelminä. Käy hyvin nopeasti selväksi, että myös työaika hyödynnetään järkevästi. Pöydässä ei vallitse 28 hiljaisuus vaan leppoisa puheensorina, joka virtaa aina 1960-luvulle saakka. Vaikka ajomatka ei ollut pitkä tai rasittava, on se aika päivästä, jolloin elimistö ilmaisee kofeiinitarpeensa. Raskaan työn vastapaino Työkseen raskasta rekkaa kuljettava Mikko on onnellisessa asemassa. Isännän ja itseni lisäksi tuo kolmas on hifimaailman elävä legenda Jarmo Ohvo. Vielä mitä, lupsakka isäntä ottaa taakan käsistäni ja johdattelee pienen ja viehättävän omakotitalon keittiöön. Turinoita ja sattumia On syksyinen perjantai, kun ajelen kohti Oripään piskuista kuntaa. Syksyn väreihin pukeutunut luonto ja auringon talvea kohti kylmenevä keila saavat hymyn kasvoille. ”Modernin vetonupin hytin akustiikka ei ole aivan kauhea, joten ajon aikana olen todellinen radion suurkuluttaja”. Vai johtuuko hymy kenties siitä, että hetken kuluttua saan kuulla erityislaatuista musiikkilaitteistoa hyvässä seurassa
Suurin teollisuuspainikkein ja metallirunkoisena se muistuttaa vanhempia Mark Levinsonin vastaavia. 1 2 Linjatason etuvahvistin on malliltaan Illusion Line, 1990-luvulla synnytetty, kaukokäskettävä täysputkipeli. Noin 40-neliöisen olohuoneen ovelta tultaessa oikealla puolella on järjestelmä, joka ei jätä kylmäksi – monessakin mielessä. Niinpä ei ole yllätys, että Oripäässä on Ohvon tuotantoa laajemminkin. 2 Toisen kanavan OTL ja 300 wattia vääntövoimaa. Kyseiset yksilöt ovat olleet alun perin erään alan tunnetun kotimaisen vaikuttajan omistuksessa ja siirtyneet sieltä Mikolle. Kaiuttimien rakenne on periaatteessa magnetostaattinen yksitie. Vasta kotioloissa on Mikon mukaan mahdollisuus keskittyä musiikin hienompiin nyansseihin. Julmat 6C33EB-pääteputket kansoittavat kookkaiden vahvistimien päälliset sotilaallisessa linjassa kuin joukko terrakottasotureita. Ei ainakaan lämmitystä varten. Kapeakasvoinen, etukahvoin varustettu laite muistuttaa Illusion DAC 2 -muunninta, mutta on sitä selvästi suurempi. Suunnittelija itse olisi tuskin kuitenkaan tullut paikalle ilman tuoreempaa syytä. Siksi onkin helppo ymmärtää vastaus, kun kysyn, miten kuuntelu jakautuu eri äänilähteiden välillä: ”80 % vinyyli, 20 % cd ja 120 % radio”. Perinteinen passiivisuodin puuttuu siten kokonaan signaalitieltä, ja lopputulos on hyvin lähellä ideaalia linjasäteilijää. Kuudentoista putken, kaksoismonorakenteen ja täydellisen rasiasovituksen kanssa ollaan heittämällä superraskaassa sarjassa kansainvälisenkin mittapuun mukaan. Viimeksi mainittuun palataan varmasti myöhemmin, vaikka vesi varmasti herahtikin jo useamman lukijan kielelle. 29. Moottoroidun askelvaimentimen voimakkuussäätimessä hohkaa oranssi led, joka osoittaa säätimen asennon. Syykin selviää nopeasti. Kaukosäädin on sekin oma lukunsa. Tämän on Jarmo itse käynyt valmistajalla varmistamassa, kun hän suunnitteli Illusion-tuotemerkillä mytäviä vahvistimia. Illan aikana kävi selväksi, miksi kuuntelutilaan on asennettu ilmalämpöpumppu. Tässä vaiheessa voidaan paljastaa, että Mikon hyllyssä, kauniisti linjaetusen vieressä poseeraa uunituoreen riaa-korjaimen esituotantoversio. Lisäksi vahvistimet on korotettu lattiasta pienillä telineillä, joiden ansiosta ilman läpivirtaus tehostuu entisestään. Kaikkiruokaisuus on tärkeää, mutta eniten soittoaikaa saavat klassinen musiikki ja blues. ”Musiikin täytyy toimia kokonaisuutena ja tarjota elämyksiä. Muuta kotimaista varustusta löytyy niin ikään Ohvon Jovox-väli- ja kaiutinkaapeleina ja Illusion-virtasuodattimina, joita majailee lattialla useampiakin. Jarmon 1990-luvun alussa maahantuomat Yankee FPR 72 mk2 -dipolit ovat harvinainen näky maailmalla ja sitäkin harvinaisempi Suomessa. Jo tuolloin Jarmo ymmärsi, että käyttöliittymän täytyy olla selkeä, mekaanisesti luotettava ja olla muutenkin tuotteen imagon kanssa linjassa. Kaiutinkuorma on toteutuksesta johtuen melko helppo ja tasainen, eikä koko taajuuskaistalla esiintyvä 2,6 ohmin matala impedanssi aiheuta sopivalla sovituksella mitään ongelmia. 1 Ohvon tuore putki-RIAA aiheutti akuutin tarpeen tarrata kahvoista. Rakenteen hienous on kuitenkin pinnan alla, jossa jo pajalla tiukoin toleranssein säädetyt magneettivuot mahdollistavat 1/3 pinta-alasta diskantille, kun taas suurempi pinta loihtii muun taajuusalueen. Tuotannolliset seikat, kapellimestarin tuoma ote ja huippusuorituksiin yltävä orkesteri ansaitsevat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Kiitos siitä kuuluu osittain hyvälle ystävälle Risto Hytöselle, joka toimii Kansallisoopperan näyttämömestarina.” Putkia ja paneelikaiuttimia Siirrymme kahvin nautittuamme kuunteluhuoneeseen, jonne meidät johdattelee Mikon sijaan Jarmo Ohvo. ”Erityisesti oopperassa tulee vierailtua melko säännöllisesti. Lisääntyneen tehon tuomaa lämpökuormaa hillitään sisäisillä, lämpöohjatuilla flekteillä. Livemäisyys ja tarkka tilantoisto ovat tärkeässä asemassa”, kertoo isäntä omista mieltymyksistään. Miehen mittaiset ja vähän miestä leveämmät paneelit tervehtivät tulijaa ensimmäiseksi. Päätevahvistimet ovat alkuperäisistä 100 watin Illusion OTL -päätteistä 300-wattisiksi päivitetyt versiot. hifiharrastaja tie vie monesti myös länsinaapuriimme Ruotsiin, on sekin puoli kanavatarjonnasta tuttua. Referenssejä etsitään elävästä musiikista
Ratkaisu on täysin tietoinen, eräänlainen kannanotto. Ja kun sanon viritetty, todella tarkoitan sitä. Stevie Ray Vaughan tarjoilee blues-konserttia suurella sielulla mutta hieman totuttua seesteisemmin. Tunnustan pienen kateuden piston pinoa katsoessani. Huomaa 2-kanavasetin veikeä kuuntelutuoli kuvassa oikealla. Levy on muuten pakollinen hankinta kaikille hifismin puremille. Oma osansa on toki Jarmon riaa-korjaimella ja Mikon reippaankokoisella kuunteluhuoneella. Jos tila ei aukea niin leveys-, syvyys- kuin korkeussuunnissa, ei vika ole äänitteessä. Aivan niin, eräässä hämeenlinnalaisessa kuunteluhuoneessa vain hetki sitten. Ääni on suuri ja lempeä, jäsentynyt ja helppo. Monikanava maistuu elokuvilla. 30 Mikko Kangasvuori Viritetty viihdekeskus Ensimmäiset musiikkinäytteet nautitaan kuitenkin cd:ltä. Hopeisia työkseen raksuttava Esotericin DV50moninormisoitin pyöräyttää tuttuja, mukaan tarttuneita näytteitä. Joukossa on Opus 3:sta, Sheffield Labin suorakaiverruksia ja muuta namia alkuperäispainoksina. Ohvon riaa mahdollistaa vain yhden oton. Jo tilausvaiheessa laite näet optimoidaan valmistajansa toimesta asiakkaan toivomalle rasialle, vaikka toki arvoja voidaan myöhemminkin muuttaa sisäisistä dip-kytkimistä. Kaiuttimilla on totisesti tilaa hengittää, sillä etuseinään on arvioni mukaan useampi metri, taakse vieläkin enemmän. Ääni ulottuu kauas kaiutinlinjan taakse. Kuunteluväsymystä vältetään viimeiseen saakka. Tuokiota myöhemmin saan todeta omin korvin, kuinka vinyylimestari Rae Santun tappiinsa virittämä Oracle Delphi mkIV, dempattu SME 5 -varsi ja Benzin ”sininen” pelaavat yhteen. Tavoite on vaatimattomasti täydellinen asiakastyytyväisyys ja halu osoittaa, että yhä edelleen lp-levyiltä löytyy se paras lopputulos, kunhan äänilähde on riittävän hyvä sen sieltä kaivamaan.. Kokonaisuus on kuitenkin kuin nauttisi herkkupaloja alkuruokapöydästä. Jarmo kaivaa alumiinisalkusta ovela hymy kasvoillaan pinon minttukuntoisia merkkivinyylejä. Myös hifipiireistä tuttu Straussin ”Lepakko-ooppera” (Die Fledermaus, DG, Carlos Kleiber) jäsentyy asiallisesti ja paljastaa suuren paneelikaiuttimen charmin akustisen ympäristön luojana. hifiharrastaja Kuvakulttuurin kehto, ääntä unohtamatta. Ääni on silkinpehmeä ja syvä, vaivaton ja ennen kaikkea häiriötön. Suuret kaiuttimet heräävät eloon, ja huone täyttyy Ladysmith Black Mambazon voimasta. Missä olenkaan kuullut vastaavaa avaruutta samasta esityksestä. Toisaalta cd:n pohjakohina lähes katoaa Illusionin ja Yankeen käsittelyssä. Dynamiikkaakin löytyy tyydyttävästi, mutta painopiste on muualla. Muutaman muun diginäytteen jälkeen pääsemme itse asiaan. Ei jää epäselväksi, mille äänilähteelle Mikon setti on viritetty. Myös jo hopeakiekkona kuultu Stevie Ray löytyy mustana muovina
Tänään hyvä-ääninen laite on sitä huomennakin. Tuota ei taida valitettavasti Blu-rayna saada.” 1 Linjaetuvahvistin ja RIAA. Matalat taajuudet syötetään valtavalle SVS:n sylinterisubbarille, jonka reservejä voin vain arvailla. Takakanavien roolia hoitelevat Kefin söpöt pienet ovaalit. Mikon tapauksessa varmasti vielä ylihuomennakin. ”Claptonin Crossroads, ehdottomasti. Silloisen asuinkaupungin paikallislehden kuvaaja oli tuolloin pyytänyt miestä ja pyörää poseeraamaan. Hyvä sisältö edellyttää myös asiallisia välineitä. Hollywoodin kertakäyttöviihteelle ei juurikaan ole Oripään kotiteatterissa sijaa. Taatusti lähtee, jos on tarvetta. Sen sijaan se katselee hyllyn päältä vieraita ja vahvistaa, että tässä talossa mennään musiikintoiston ehdoin. Kun uutta hankitaan, tulee sen istua olemassa olevaan kokonaisuuteen saumattomasti. Siitä sain konkreettisen esimerkin. Pitkäjänteistä kehitystä Illan jo pimetessä kiitän ja suuntaan auton kohti Lietoa. ”Nuorena poikana olin poikakuorossa ja soittelin vähän kitaraa itsekin ja niin edelleen. Tilaisuus on ollut omiaan allekirjoittamaan erään lauseen, jota olen käyttänyt jossakin laitearviossani. Kuin aavistaen kysymättömän kysymykseni, tokaisee Mikko: ”No jaa, kaiuttimet voisi toki vaihtaa tilaisuuden tullen”. On helppo kuvitella taustalla soivan Steppenwolf ja Born to be wild. No, aika näyttää, mitä putkispesialistin pajalta putkahtaa, jos vinoa hymyä ja hiljaisuutta osaan oikein tulkita. Sen käänteinen diskanttikalotti on kokemusteni valossa hyvälaatuinen. Iloisella 1960-luvulla kaikki kuuntelivat musiikkia. En edes tohdi kysyä, mitä mieltä Mikko on monia harrastajia piinaavasta Audiophilia Nervosasta eli uusiutumisen (tai enemmänkin uusimisen) tarpeesta. Yhteiskunnallista, kantaa ottavaa, älykästä ja epäkohtia esiin nostavaa. Ennen kuin ehdin väliin, tulee jo vastauskin: ”Suurempiin Yankee-malleihin…” Taidetta teatterista Keskustelemme musiikin lisäksi esittävistä taiteista laveamminkin. Se ei ole aktiivikäytössä, vaikka kuntonsa puolesta voisi hyvin ollakin. Siten ei tule suurena yllätyksenä, että myös kotiteatteriin on kohdennettu pääomia. Historiansa tuntevasta ja sitä arvostavasta isännästä kielii myös hienokuntoinen Teacin X2000Mkelanauhuri. Kapellimestarina huseeraa Harman Kardonin puhdaslinjainen järkäle. Vaan riittäisikö herralla paukut myös tuoreeseen diginäkemykseen, noin niin kuin periaatteen vuoksi. hifiharrastaja Musiikin ehdoilla saumattomasti Musiikin lomassa jutustelemme isännän harrastushistoriasta. Kuulo, naapuri tai kauniimpi osapuoli – tilanteesta riippuen. Vanha kettu, Jarmo Ohvo, ei myöskään hylkää pitkäaikaisia asiakkaitaan. Jopa niin hyvä, että sen variaatioita on käytetty myös 1 2 muun muassa Wilson Audion tähtitieteellisen kalliissa kaiuttimissa. Tällä kerralla sinänsä hieno paketti saa kuitenkin olla rauhassa. Pyynnöstä saan joitakin menneiden harrastusvuosien tuotemerkkejä paperille. Kysyn vielä, onko musiikki-dvd-puolella jokin erityinen suosikki. Kaikesta paistaa läpi, että musiikki määrää suunnan. 31. Se oli erilaista kuin nykyään, se ikään kuin kuului ajan henkeen”, Mikko kertoo ja kohdistaa katseensa sivuseinän suureen mustavalkokuvaan. Ilmenee, että monien konsertti- ja oopperavideoiden lisäksi Mikko omistaa muun muassa Pedro Almodóvarin elokuvatuotannon. AR:n levysoitin, Pioneerin vahvistin ”köyhän miehen Marantzina”, Gradientin 2.1-kaiuttimet, Toshiban nauhuri ja niin edelleen. Siinä nuorimies istuu moottoripyörän selässä ilman kypärää, tukka hulmuten, tyttö takana. Turhia päivityksiä ei settiin tehdä. Suurehko Focal-parivaljakko vastaa pääkanavien äänistä. Joitakin listaan kirjattuja löytyy kuulemma vielä varastoituna. Sitten myöhemmässä vaiheessa muun muassa Acoustat 3+3 -elektrostaatit, joita Mikko muistelee edelleen lämmöllä. Vaikka kaksikanavaäänen lumoissa en juurikaan pane merkille tarkkoja malleja, jotakin onnistun bongaamaan. Useimmalle vain illuusiota, mutta onnelliselle omistajalleen realismia 2 Vetreä Teac -vahus, nyt jo eläkkeellä. Ajomatka tuntuu lyhyemmältä kuin onkaan, sillä summailen mielessäni päivän antia. Suuren tv:n edessä majaileva keskikaiutin on sekin Focalin mallistosta. Kun tuo vinyyliprojekti nousee ensin jaloilleen. Otoksessa tiivistyy hyvin tuon ajan henki
Se toimii da-muuntimena sekä tietokoneelle (usb 2.0) että iPodille. VERTAILUJOUKKO voidaan jakaa kahteen ryhmään koon mukaan. Koska suorituskyvyssä kumpikaan ryhmä ei ole toista yksioikoisesti parempi, voi itselleen sopivan mallin valita tarvittavien ominaisuuksien perusteella. Analogisia lähtöjä on kaksi, laitteen molemmissa päissä, ja toinen niistä sisältää myös optisen s/pdif-lähdön. Pelkkään mobiilikäyttöön ei kannata valita painavaa vahvistinta, jossa on itselle turhia toimintoja, jos se tarkoittaa, että laite jää todennäköisesti kotiin. Tila valitaan laitteen pohjan liukukytkimellä. Usb-liitäntään kytkettävä da-muuntimen ja kuulokevahvistimen yhdistelmä on tiedostomusiikin ja hifimaailman yhdistävä silta. Pöytämalleissa on ymmärrettävästi enemmän liitäntöjä ja käyttömahdollisuuksia, kun taas pienlaitteet kulkevat helpommin mukana ja toimivat ilman verkkosähköä. Vertailimme 11 reppuun mahtuvaa mallia. Audioquest Dragonfly on joukon pienin muunnin, ja se kytkeytyy suoraan usb-liitäntään. ADL on myös ilman tietokonetta toimiva etu-/kuulokevahvistin, sillä siinä on analoginen otto 3,5-millin plugille. Näytteenottotaajuudelle on kuusi lediä, ja käyttäjä näkee suoraan, tuleeko Windows-tietokoneelta alkuperäistä 44,1 kHz:n vai käsiteltyä 48 kHz:n signaalia. Äänenvoimakkuus säätyy omasta nupista. vertailu USB-Dacit kuulokevahvistimella Teksti, kuvat ja mittaukset: Mauri Eronen PC-äänen parantajat • ADL X1 • Asus Xonar Essence STU • Audioquest Dragonfly • Benchmark DAC2 HGC • CA DacMagic XS • Denon DA-300USB • Hegel Super • Meridian Explorer • Meridian Prime • NAD D1050 • Project Headbox DS Tietokone on yhä useammin äänentoistojärjestelmän pääasiallinen äänilähde. Eri ryhmän laitteita ei voi suoraan verrata keskenään, mutta mittaukset ja kuuntelukokeiden tulokset ovat silti täysin vertailukelpoisia. X1 toimii lisäksi akkuvirralla, eikä tyhjennä puhelimen akkua. Jos taas vahvistin toimii myös kotona hifilaitteiston ainoana da-muuntimena, voi lisätoiminnoille jakaa reilusti painoarvoa. Uusien Applen mallien Lightning-liitäntää käyttävien pitää hankkia kaapeli erikseen. Käyttöönotto on erittäin helppoa, sillä ajureita ei tarvitse asentaa.. Pienet mallit ottavat käyttöjännitteensä suoraan usb-liitännästä ja suuret pöytämallit tarvitsevat erillisen virtalähteen. Paljon matkustavalle läppäri ja kuulokkeet on luonnollinen valinta. 32 Liitännät ja ominaisuudet ADL X1 on kannettavan joukon monipuolisin tuote – ja samalla kookkain
Se hoitaa saman tehtävän, jonka tietokoneen sisäiseen korttipaikkaan asennettava äänikortti tekee. Toteutus voi olla versiota 1.x tai 2.0, mikä vaikuttaa tiedonsiirron nopeuteen ja siten äänisignaalin kaistanleveyteen. Mac-tietokoneiden OS X -käyttöjärjestelmässä usb 2.0 -ääniajurit ovat sisäänrakennettuna. Kannettavien tietokoneiden kanssa ulkoinen äänikortti on ainoa tapa parantaa musiikin toiston laatua. Toiminta analogisena etuvahvistimenakin onnistuu aux-miniplugiliitännän kautta. Näytteenottotaajuuden muunnin kertoo monivärisellä ledillä Meridian Explorerin tapaan kolmeen luokkaan jaoteltuna. Meridian Explorer on hyvä esimerkki siitä, miten pieneenkin laitteeseen voidaan fiksusti suunnitella kattavat liitännät. Mustaan etulevyyn on upotettu selkeä ja tarkka näyttö, jolla laite kertoo oton lisäksi formaatin (pcm/dsd), näytteenottotaajuuden ja äänenvoimakkuusasetuksen. vertailu Näytteenottotaajuudelle on selkeä nelivärinen ilmaisin, joka tekee eron myös 44,1 ja 48 kHz:n signaaleille. Usb:n lisäksi on kaksi koaksiaalisia ja optista digiottoa. Denon tarvitsee Windows-käytössä ajurit. Kuulokeannon lisäksi Explorerissa on optisen s/pdif-lähdön ja tasoltaan kiinteän linjaannon yhdistävä 3,5-millinen liitin. Se ei kuitenkaan tarvitse ajureita Windows-tietokoneissa. Hegel toimii usb 1.0 -liitännän ansiosta ilman ajureita myös Windowsissa. Hegel Super on äärimmäisen pelkistetty. Se toimii myös perinteisen järjestelmän da-muuntimena optisen ja koaksiaalioton sekä erillisen analogisen linja-annon ansiosta. Kuulokevahvistin vahvistaa da-muunninpiiriltä saadun signaalin tasoltaan passiivisille kuuloke-elementeille sopivaksi. Optisen signaalin saamiseksi adapteri täytyy kuitenkin ostaa erikseen. Vastaava toimenpide tehdään kaikissa digitaalisia formaatteja toistavissa laitteistoissa, kuten cd-soittimissa ja mp3-soittimissa. Paketissa ei tule edes usb-kaapelia. Sitä voi ohjata myös kaukosäätimellä. Kuulokeannon lisäksi on kiinteä rcalinjalähtö, joka voidaan huollossa modata voimakkuussäädintä tottelevaksi. Linjalähtöjä on 33. Wasapi- tai kernel streaming -toistossa se pysyy jostain syystä pimeänä. Asus tarvitsee usb 2.0 -laitteena ajurit Windowsissa. Mitä USB DAC tekee. Usb 2.0 yltää 32 bitin ja 192 kilohertsin tarkkuuteen, mutta edellyttää ajureiden asennusta. Toistettavan signaalin näytteenottotaajuus ilmaistaan kolmella ledillä (44/48 kHz, 88/96 kHz tai 176/192 kHz). Kuuloke- ja linja-annolle on erilliset äänenvoimakkuussäätimet. Benchmark DAC2 HGC on analogiset ja digitaaliset signaalit ymmärtävä da-muunnin ja etuvahvistin. USB DAC on tietokoneen usb-liitäntään kytkettävä ulkoinen äänikortti. Ulkoisella ratkaisulla pyritään liikuteltavuuteen ja siihen, että kotelossa esiintyvät sähköiset häiriöt eivät vaikuttaisi äänenlaatuun. Da-muunnin kuuluu jokaisen tietokoneen varustukseen, mutta emolevylle integroitu piiri on usein halvin mahdollinen. Explorer toimii usb 2.0 -tilassa, joten se tarvitsee ajurit Windowsissa. Hienosti viimeistelty alumiinipalkki tarjoaa toisessa päädyssä micro usb- ja toisessa miniplugiliitännän kuulokkeille. Usb 1.x tukee enimmillään 24 bitin ja 96 kilohertsin signaaleja. Cambridge Audio DacMagic XS on sympaattinen muunnin, joka kytkeytyy lyhyellä micro usb -johdolla tietokoneeseen. Vahvistinpiirin toteutuksessa erot ovat da-muunnostakin suurempia, ja usein integroiduissa ratkaisuissa on tehty äänenlaatua heikentäviä kompromisseja. Da-muunninpiiri vastaa digitaalisen bittivirran muuntamisesta analogiseen muotoon. Metallikuoren päällä on kaksi suurikokoista painiketta äänenvoimakkuuden säätämiseen. Asus Xonar Essence STU on pöytämalli, joka voidaan sijoittaa vaakaan tai mukana tulevan tuen avulla pystyyn. Usb:n lisäksi on kaksi optista ja yksi koaksiaalinen otto. Molempia yhtä aikaa painamalla toimintaa voi vaihtaa usb 1.0- 2.0-tilan välillä, joten Windows-konetta käytettäessä ei tarvitse asentaa ajureita. Tässä vertailussa esitellyt USB DACit sisältävät kolme pääkomponenttia: Usb-piiri vastaa laitteen ja tietokoneen välisestä kommunikaatiosta. Jos musiikin toistoon käyttää ajurien tukemaa asio-rajapintaa, syttyy laitteen etulevyn bit perfect -merkkivalo. Aktiivinen otto ilmaistaan etulevyssä ledein. Denon DA-300USB voidaan myös asettaa vaakaan tai pystyyn
Rca-linja-anto on lähtötasoltaan kiinteä. • Da-muunnin Digitaalisen bittivirran, nollat ja ykköset, analogiseksi aaltoliikkeeksi muuntava piiri tai laitekokonaisuus. ADL X1 tarjoaa liitännän iPodin kytkemiseksi. Ei tue bit perfect - toistoa. • Crossfeed Kuulokekuuntelussa käytetty menetelmä, jossa vasemman ja oikean kanavan sisältöä sekoitetaan toisiinsa ja vastaamaan paremmin kaiutinkuuntelua. vertailu USB-Dacit kuulokevahvistimella Meridian Prime on ainoa kuulokevahvistin, jossa on kanavaerotusta lieventävä ja kuuntelua miellyttävämmäksi muuttava crossfeed-toiminto. • Variable Antotasoltaan äänenvoimakkuussäädintä totteleva analoginen lähtöliitäntä. Tarvitsee digitaali-analogi-muunnoksen ennen vahvistinta. Cambridge Audio DacMagic XS kytkeytyy lyhyellä micro usb -johdolla tietokoneeseen. • Bit perfect Digitaalisen äänisignaalin siirto äänikortille käsittelemättömänä. • Etuvahvistin Analogisen, linjatasoisen signaalin voimakkuutta pienentävä tai maltillisesti kasvattava vahvistin. Lisävarusteena on saatavana perushakkurimuuntajan korvaava erillinen lineaarinen virtalähde. Linjalähdöt ovat antotasoltaan kiinteitä, ja ne vaimenevat kuulokkeet kytkettäessä automaattisesti. • Asio Audio Stream Input/Output. Yhä yleisempi tapa levittää tiedostomusiikkia. OS X:ssä softavolume on lukittu ja käytössä on vain muuntimen omat voimakkuuspainikkeet. Benchmark osaa myös kuljettaa digitaalisignaalit läpi muuttumattomina tai toimia usb-s/pdif-muuntimena myös dts/dd-ääniformaateille. Bittejä 24 tai enemmän, näytteenottotaajuus yli 44 kHz. Niitä yhtä aikaa painamalla usb-tilaa voi vaihtaa 1.0 ja 2.0:n välillä, joten ajureita ei tarvita Windowissakaan. Koaksiaalisia ja optisia digiottoja on kaksi, ja signaalin saa ulos kuulokeliitännän lisäksi analogisista rca- ja xlr-annoista. Suuri kotelo mahdollistaa myös kattavat liitännät. • Wasapi Windows Audio Session API. Meridian Prime on ensisijaisesti kuulokevahvistimeksi suunnattu laite. kaksi paria rca:na ja yksi balansoituna xlr:nä. • Kuulokevahvistin Erityisesti kuulokkeita varten suunniteltu vahvistinpiiri, jonka tehtävä on toimia tasapainoisesti ja tuottaa tarpeeksi ääntä monenlaisilla kuulokkeilla. • Hires-äänite Cd-levyä teknisesti laadukkaampi äänite. Mitä suurempi impedanssi, sitä voimakkaammin lähtö reagoi kuorman impedanssiin. Usb-liitäntä on tyyppiä 2.0, joten NAD tarvitsee Sanastoa • Antoimpedanssi Analogisen lähdön sisäinen vastus. 34 • DirectSound Windows-sovelluksissa yleisin äänirajapinta, joka mahdollistaa usean äänivirran toistamisen ja tallentamisen samanaikaisesti. Jos analogisille otoille ei ole tarvetta, on Benchmarkilla vaihtoehtona edullisempi DAC2 D -malli. 2.0-tilassa myös dsd-tiedostot ovat tuettuja. NAD D1050 on vertailun kookkain muunnin. • Kernel streaming Windows 98:ssa esitelty äänirajapinta, joka yhdistyy suoraan äänilaitteisiin ja mahdollistaa Wasapin tapaan bitilleen oikean äänentoiston. Saattaa vähentää kuunteluväsymystä. Windows Vistassa esitelty äänirajapinta, joka tukee äänentoistoa bitilleen alkuperäisenä.. Muunnin toimii akkuvirralla, joten se ei kuluta soittimen akkua. Meridian ottaa digitaalisignaalia vastaan vain usb 2.0 -liitännästä, jonka lisäksi on analoginen otto sekä rca- että miniplugimuodossa. Ei yleensä pysty vahvistamaan ääntä tarpeeksi passiivikaiuttimia varten. Soveltuu käytettäväksi kaikenlaisten aktiivikaiuttimien kanssa. Äänenlaadussa ei ole eroa. Tarvitsee peräänsä esivahvistimen tai integroidun vahvistimen ennen signaalin viemistä päätevahvistimelle tai aktiivikaiuttimille. Super Audio CD:tä varten kehitetty hires-ääniformaatti. Muuntimet testattiin Audioquestin Cinnamon- ja Carbon-usb-kaapeleleilla Apple MacBook Pro -tietokoneeseen kytkettynä. Etulevyssä on liitännät jopa kolmille kuulokkeille (2x 6,3 mm ja 1x 3,5 mm). Näytteenottotaajuus ilmaistaan kolmella ledillä 44,1/48-, 88/96- ja 176/192-parein. Usb-tilaa voi vaihtaa 1.1- ja 2.0-tilan välillä. Benchmarkin sovitus eri kuulokkeille on mahdollista 0/–10/–20 dB:n vaimennusjumppereilla. Linja-annot voi asettaa helposti kiinteäksi, jos muuntimen perässä on erillinen vahvistin äänenvoimakkuudensäädöllä. • Fixed Antotasoltaan kiinteästi toimi analoginen lähtöliitäntä. Digitali-analogi-muunnin. Ammattipiireistä peräisin oleva äänikorttiajurin tyyppi, jolla äänentoistoketjun viive saadaan pieneksi. Kuulokeliitännän antoimpedanssin tulisi olla korkeintaan kymmenesosa kuulokkeiden omasta impedanssista. • DSD Direct-Stream Digital. Siitä kielii sen tässä joukossa ainoana tarjoama crossfeed-toiminto, joka pienentää vasemman ja oikean kanavan erottelua ja siten vähentää kuunteluväsymystä tietynlaisilla äänitteillä. Saman voi tehdä erikseen myös balansoiduille xlr-linjalähdöille, jotta sovitus aktiivikaiuttimien kanssa on optimaalinen. • S/pdif Optisena valokaapelissa tai koaksiaalisena perinteisessä kaapelissa siirrettävä kuluttajalaitteiden digitaalisignaalin formaatti. Hifiäänentoiston edellytys
Muussa tapauksessa käytä Windowsin mikserin vasemmanpuoleisinta äänenvoimakkuussäädintä tai joidenkin näppäimistöjen tarjoamia mediapainikkeita. Ota ReplayGain pois käytöstä, jotta raitojen äänenvoimakkuutta ei muokata ohjelmallisesti. Jos usb-dac tarvitsee ajurit, kytke dac ensin tietokoneeseen ja käynnistä ajurin asennus vasta sitten. Meridian taas valottaa vain OS X -käyttäjiä. Valitse bittisyvyydeksi sama asetus, jonka valitsit Windowsin omista äänilaiteasetuksista. vertailu Paras äänenlaatu tietokoneesta JOTTA musiikki siirtyisi tietokoneelta muuttumattomana da-muuntimelle, täytyy käyttäjän tehdä muutama toimenpide ennen kuuntelua. Cd-levyiltä ripatuilla ja useimmista nettikaupoista hankituilla tiedostoilla tämä on 44 100 hertsiä. Asus opastaa hyvin Windows-ympäristössä, ja neuvoo tarkat asetukset eri ohjelmille. Jos tarvetta 192 kHz:n hires-äänitteiden kuuntelemiseen ei ole, riittää plug’n’playnä toimiva usb 1.0 -tila erinomaisesti. Usb-dacin kytkemisen jälkeen se tulee asettaa oletusäänilaitteeksi Windowsin toistolaiteasetuksista, johon pääsee kätevimmin käsiksi tilapalkin kaiutinkuvakkeen oikean painikkeen valikosta. Vaikka molemmista olisi valittu 24 bittiä, toistuvat cd-tasoiset 16 bitin tiedostot silti muuttumattomina 16 bitillä. OS X Mavericks Valitse käytössä oleva äänilaite ääniasetusten output-välilehdeltä. Windows 7/8 Windowsissa usb-dacin käyttöönotto on OS X:ää työläämpää. Foobar2000:ssa valitse usb-dac äänilaitelistalta kohdasta wasapi (event): [Laitteen nimi]. Tätä varten toisto-ohjelman täytyy tukea jotain kolmesta Windowsin perusrajapinnan korvaavasta menetelmästä: asio, wasapi tai kernel streaming. Tässä ohjeet vaihe vaiheelta sekä OS X:lle että Windowsille. Sitä varten on olemassa iTunesin kyljessä toimiva BitPerfect-apuohjelma (10 €). Ohjelmistopohjaista äänenvoimakkuutta käytettäessä kannattaa valita 24- tai 32-bittinen toisto, jotta digitaalinen voimakkuudensäätö heikentäisi äänenlaatua mahdollisimman vähän. Asio ei musiikin kuuntelussa tuo etuja wasapiin nähden, mutta ongelmatilanteissa sitäkin kannattaa kokeilla. Näytteenottotaajuuden valinnalla ei ole suurta merkitystä, koska signaalia muokataan joka tapauksessa, mutta 44100 hertsin asetus on turvallinen vaihtoehto musiikintoiston kannalta. Tuoreimmissa Windowsin versioissa näytteenottotaajuus pysyy alkuperäisenä, mutta bittivirta ei silti kulje ennallaan. Myös usb-dacin täytyy tukea suoraan äänitiedoston käyttämää näytteenottotaajuutta, jotta jokin rajapinnoista toimisi ja bittivirta siirtyisi muunninpiirille muuttumattomana. Usb 1.0 -äänilaitteet toimivat ilman erillisiä ajureita. Viimeisen välilehden bittisyvyyden ja näytteenottotaajuuden valinta vaikuttaa vain DirectSound-sovelluksiin, joita on valtaosa Windows-ohjelmista (ml. Tämän vuoksi Benchmark ja Cambridge Audio ovat käteviä, sillä niissä voi lennossa vaihtaa 1.0- ja 2.0-tilan välillä. Jos usb-dacissa on oma äänenvoimakkuussäädin, aseta äänenvoimakkuus käyttöjärjestelmästä ja toisto-ohjelmasta maksimiin. Spotify). Vertailun laitteista vain Audioquestin ja Cambridge Audion ohjeet kertovat mitä tulee tehdä sekä Windows- että OS X -koneissa. Jos toistossa esiintyy ongelmia, kokeile wasapi (push) -rajapintaa. Kuulokekuuntelua varten Vox osaa myös tehdä crossfeedin (bs2b). Tällöin midiasetuksiin ei tarvitse koskea tiedostotyyppiä vaihdettaessa. Windows ei suoraan tue usb 2.0 -laitteita, vaan niille täytyy asentaa valmistajan tarjoama ajuri. Myös iTunes osaa toistaa musiikin alkuperäismuodossaan, mutta se ei kykene vaihtamaan käytettävää näytteenottotaajuutta lennossa. Vaihda näytteenottotaajuus vastamaan toistettavaa tiedostoa Audio Midi Setup -ohjauspaneelista. Windowsin vakiona käyttämä DirectSound-äänirajapinta ei välitä äänisignaalia sellaisenaan ulkoiselle äänikortille. Jos usb-dacissa on oma äänenvoimakkuussäädin, aseta äänenvoimakkuus käyttöjärjestelmästä ja toisto-ohjelmasta maksimiin. Poista käytöstä ääntä mahdollisesti muokkaavat tehosteet. Yksi kevyt vaihtoehto iTunesille on ilmainen VOX, joka osaa automaattisesti vaihtaa usb-dacin näytteenottotaajuuden tiedostokohtaisesti. 35
Käytetyt asetukset olivat samat kuin oheisessa "Paras äänenlaatu tietokoneesta" -laatikossa. Hires-äänitteistä on todellista hyötyä vain tallennus- ja erityisesti masterointivaiheessa, kun signaalia muutetaan. Kontrollikin on varsin kelpoa. Da-muuntimen hires-yhteensopivuus on toki kätevä ominaisuus, jos kirjastossa on jo valmiiksi paljon 24/192-tiedostoja. 8 Asus Xonar Essence STU Mauri Eronen (kuulokkeet) Välittää hienovaraiset detaljit vaivatta. 9Mikael Nederström (kaiuttimet) Erotteleva ja kirkas ääni. vertailu USB-Dacit kuulokevahvistimella Riittääkö cd-laatu. Yleisbalanssi on ripauksen mattapintainen: peltien kalke saa suhisevan yleisilmeen. Keskialueen erottelu on kuitenkin erinomaista. Kuulokekuuntelussa käytettiin OS X Mavericksia VOX-toisto-ohjelmalla, kaiutinkuuntelussa Windows 8.1:ä Foobar2000:lla ja wasapi-toistolla. Tilantuntu ei oikein välity loppuun saakka. Kovin säihke puuttuu lautasista ja haitsusta, joten rasitusoireita ei ilmaannu. Bassotoisto on sävykäs mutta dynaamista iskua puuttuu. Usein esimerkiksi 24 bit ja 96 kHz tai jopa 32 bit 192 kHz. Tällöin tasojen optimointi ei ole millintarkkaa puuhaa. Dynaamista ja reipasta menoa on ilo kuunnella. 8Benchmark DAC2 HGC Mauri Eronen (kuulokkeet) Erittäin neutraali ja mausteeton balanssi. Tärkeintä musiikin kuuntelijalle on, että tiedostot on ripattu cd-levyiltä virheettä tai peräisin muuten luotettavasta lähteestä ja että toistolaitteisto ei pääse muuttamaan signaalia ennen da-muunnosta (bit perfect). Kysymykseen on mahdotonta vastata yksiselitteisesti, sillä lähtökohdat ratkaisevat. Hiukan ponnettomasta esityksestä huolimatta musiikki soi mukavalla tavalla, joten laite vaikuttaa kohtuullisen yleispätevältä. Kuulokekuuntelu suoritettiin Sennheiser HD 595 -kuulokkeilla. Windows-ajurit. Ei silti huono, joskin vähemmän kaunisteleva kuin miellyttävimmät. Dynamiikkaa ja napsetta on keskimäääräistä enemmän. 8,5 Mikael Nederström (kaiuttimet) Varsin tasapainoinen ja rauhallinen ääni, jossa ei 36 2013) -tietokoneeseen Audioquestin Cinnamon- ja Carbon-usb-kaapeleilla, pl. Uuden MacBook Pron CS4208-muuntimen äänenlaatu on samalla viivalla parhaiden ulkoisten usb-dacien kuunteluarviot ja testijärjestelyt MUUNTIMET kuunneltiin sekä kuulokkeilla että osana tavallista hifilaitteistoa. Erottelua on mukavasti, mutta esillepano ei ole yhtä miellyttävä kuin testin lämminsointisimmissa. Miellyttävän omaleimainen ääni on joukon kuuntelemaan kaappaavimpia. Keskialueella on hienosti sävyjä, ja transientit syttyvät helponoloisesti. Muhevuutta löytyy kuitenkin tarvittaessa. Jokerina joukossa kuunneltiin myös Macbook Pro:n oma kuulokelähtö. micro usb -liitäntää käyttävät Hegel Super ja Cambridge Audio XS, jotka kuunneltiin jälkimmäisen mukana toimitetulla lyhyellä kaapelilla. HIFILAITTEIDEN valmistajat ja musiikin jakelijat ovat viime vuosina alkaneet ajaa tiedostotoistoa seuraavana suurena juttuna sitten cd-levyn. Vertailulaitteena olivat Meridian 808i -cd-soitin, Musical Fidelity M6 500i -vahvistin ja Aurelia Magenta -kaiuttimet. Bassotoisto on reipasta muttei iskultaan paukattavinta. Muunnin toimii myös analogisena vahvistimena rca-tulon ansiosta. Kompakti Pro-Ject Headbox DS on tukevasti viimeistelty. Musiikkia jää helposti kuuntelemaan, mikä on tässä joukossa harvinaista, joten jotain lienee tehty oikein. Laitteen mukana ei tule usb-kaapelia. Helppo kuunneltava, mutta energisyyttä voisi olla reippaammin. Innostava muttei joukon miellyttävimpiä. Musiikki myös rullaa mukavasti, vaikka soundi ei olekaan korostuneen miellyttävä. 9Mikael Nederström (kaiuttimet) Viileähkö ja erotteleva, jossain määrin vertailukonetta muistuttava ääni kaikessa siloittelemattomuudessaan. Äänessä on dynamiikan tuntua ja muhevuutta. Sointi on aavistuksen loudnessmainen, ja diskantissa on hyvin särmää. Modernisti muotoillun kotelon etulevyyn upotetut merkkivalot ilmaisevat selkeästi valitun oton ja näytteenottotaajuuden. Hyvä näinkin. Etulevyn näyttö kertoo selkeästi painikkeilla säädetyn äänenvoimakkuuden, valitun oton ja näytteenottotaajuuden. 8 Mikael Nederström (kaiuttimet) Läheinen, lämminsävyinen ja rauhallinen, mutta varsin kuunneltava soundi. Puhdasta ääntä irtoaa yli tarpeiden. Kitaran äänissä on aavistus viileyttä, mutta onpahan sitten sen vastapainoksi dynamiikan tuntuakin. Tämä edellyttää toki valtavaa dynamiikkaa itse äänitteeltä. Mikael Nederström kuunteli muuntimet sokkona Hifimaailman kuunteluhuoneessa tutun referenssilaitteiston osana. Jostain syystä kirkkaus ei tunnu kääntyvän kovinkaan helposti rasittavuudeksi, kuten muutaman muun laitteen kohdalla on käynyt. Diskantissa on vienon erotteleva ja sävykäs kilahdus. Käytön helpottamiseksi kuuntelu suoritettiin avoimena siten, että testaaja tiesi kulloinkin kuunneltavan laitteen. Teho riittää hyvin. Äänenlaatu Onko ulkoisesta usb-da-muuntimesta äänenlaadun kannalta hyötyä. Kontrollintunne on vahva, jossain määrin tunnelma onkin hyvin päinvastainen kuin edellisessä kuunnellussa. 24/192-tiedostoja tukeva usb-otto tarvitsee ajurit Windowsissa. Dynaaminen ja energinen sointi, jossa on poikkeuksellisen hyvin erottelevuutta ja sävyjä. Pellit helisevät irtonaisesti mutta eivät rasittavasti. Bassotoisto on erittäin kontrolloitu, mutta ei äärimmäisen ponnekas. Sokkokuuntelussa se oli yksi kuunneltava muiden joukossa. Muuntimet kytkettiin molemmissa kuuntelukokeessa Apple Macbook Pro (Late ADL X1 Mauri Eronen (kuulokkeet) Etäinen ja hyvin miellyttävä sointi. ole tiukinta kontrollia, mutta sen sijaan luontevaa rullaavuutta. Oitis omaksuttavissa oleva soundi houkuttelee järkähtämättömyydellään. Toisaalta hyvin toteutettu tietokoneen kuulokeliitäntä pärjää vertailun muuntimille erinomaisesti. Masteroijan ei tarvitse huolehtia esimerkiksi kohinan kuulumisesta lopullisessa äänitteessä, jos hän nostaa useiden raitojen tasoa ja yhdistää nämä lopulta valmiiksi teokseksi. Sokkotesteissä 16 bitin ja 44,1 kilohertsin muotoon muutettuja hires-äänitteitä ei ole kyetty erottamaan alkuperäisistä (Audibility of a CD-Standard A/DA/A Loop Inserted into High-Resolution Audio Playback, Meyer ja Moran, JAES vol 55 numero 9, syyskuu 2007, www.aes.org/e-lib/browse.cfm?elib=14195). Se kun on jälleen yksi uusi tapa myydä uudelleen musiikin harrastajille suosikkialbuminsa ja tarvittavat toistolaitteet. 8 Audioquest Dragonfly Mauri Eronen (kuulokkeet) Reipas ja jämpti ote musiikkiin. Innostava. 8. Koaksiaalinen ja optinen s/pdif-otto ovat usb:n lisäksi edustettuina. Tehoa on riittävästi. Melko yleispätevä esitys, joka kaipaisi vain hiukan sivistyneisyyttä ääneen. 9 Mikael Nederström (kaiuttimet) Läheinen ja iskevä ääni. Korkearesoluutioäänitteiden toistoa varten on kätevä kaupata sellaisia ymmärtäviä da-muuntimia. Tehoa on riittävästi, mutta toisto tuntuu dynamiikaltaan hieman tukkoiselta. Stereoerottelu on voimakasta. Bassotoisto on keskimääräistä voimallisempaa, mikä tuo subjektiivista pehmeyttä ääneen. Niin sanotuiksi hires-äänitteiksi voidaan laskea kaikki bittisyvyydeltään ja näytteenottotaajuudeltaan cd-ääntä korkealaatuisemmat formaatit. Hiukan tekninen olemus kuljettaa levyä eteenpäin, mutta kauhean musikaaliseksi tai miellyttäväksi soundia ei voi sanoa. Tietokoneiden sisäiset äänipiiriratkaisut ja erityisesti kuulokelähdöt vaihtelevat laadultaan niin paljon, että joissakin tapauksissa usb-dacin tuoma parannus on ilmiselvä. Suurempi bittisyvyys eli dynamiikka auttaa kyllä kohinatason laskemisessa, jos kuunteluvoimakkuudet ovat järjettömän suuria. Ohjelmallista tai Meridian Primen tarjoamaa crossfeediä ei käytetty. Piirtää äänikuvan saumattoman luonnollisena. Skarppi esitys, mutta ei niin mukava kuin siistisointisimmissa. 8Apple Macbook Pro (Late 2013) Mauri Eronen (kuulokkeet) Muheva niin balanssiltaan kuin äänikuvaltaankin. Stereokuva on hieman epämääräinen, ja osaset leviävät äänikuvassa suureksi. Diskantti sulautuu sävymaailmaan erinomaisesti vetämättä huomiota itseensä. Tehoa on tarpeeksi
Lauluäänissä ja peltisoundeissa saattaa olla hitunen ohuutta, mutta viileäksi soundia ei voi sanoa. Denon suoriutuu mittauksista hyvin, mutta 77 ohmin impedanssi on liian korkea monille kuulokkeille. Kontrollipuoli on kuitenkin kunnossa. Ei miellyttävyydessään kärkijoukkoa, mutta pehmeäsointisilla kuulokkeilla sopivasti räyhäkkä. Rasittamaton soundi miellyttää, mutta tarkkuutta jää kaipaamaan. Basso on hyvin kontrollissa mutta ei juurikaan paukauta. Tehoa on riittävästi. 9+ Mikael Nederström (kaiuttimet) Kirkas ja aavistuksen äkäinen esillepano. Diskantissa on reippaasti eloa, mutta Yhteenveto ÄÄNENLAADULLINEN hajonta testijoukossa on pientä. 8+ Mikael Nederström (kaiuttimet) Hiukan ponneton ja pehmeäpiirtoinen ääni. Ei kaikkein innostavin mutta ihan kuunneltava ääni. Tehoa on yli tarpeiden. Nyanssit välittyvät tarkasti, mutta toistossa on silti yleistä miellyttävyyttä. 8,5 Mikael Nederström (kaiuttimet) Bassopäästä kepeä mutta samalla rasittamaton ääni. Sävytoisto jatkuu erinomaisena keskialueelle asti. Joitakin laitteita vaivaavaa viileyttä ei ole, mutta myös kontrolli tuntuu jäävän taka-alalle. Kuulokekuunteluissa äänen raskaus selittyy osaksi Sennheiser HD 595 -kuulokkeiden impedanssin huipusta yläbassotaajuuksilla. Verrattain vaatimatonta antotehoa lukuun ottamatta se on myös mittaustuloksiltaan erinomainen. Keskialue on voimakkaasti verhoutunut, mikä tekee trumpetin äänestä ylimiellyttävän. Ei kauhean innostava kokonaisuus. Diskanttikin kilahtaa reippaanlaisesti. Basso on hyvin voimakas ja päällekäyvä. Peltien äänessä on erottelua ja kirkkautta, mutta yläpää tuntuu myös hituksen säröisemmältä kuin muissa testatuissa. Soundi soi silti jotenkin pinnassa ja tilantunnultaan kuivakkaasti. Miellyttävä kuunneltava joka tapauksessa. Tämä näkyi myös mittaustuloksissa. Hiukan hifimäinen ote musiikkiin. Rummuissa on tervettä pauketta ja ryhtiä, joten dynaaminen puoli musiikista soi uskottavasti. Bassoilla on pientä pehmoilua, mutta kokonaisuus soi nätisti, joskaan ei hirveän läsnäolevasti. Tehoa on riittävästi. vertailu kanssa. Diskantissa on tavallista enemmän eloa, mutta sen luonne on siisti. Räväkkä ääni on hyvä pari mattapintaisille kuulokkeille. MacBook Pro toimi sekä mittauksissa että kuunteluissa akkuvirralla. Suorituskykykin on kohdallaan. Diskantissa on reippaasti energiaa ja ripaus sihinää. Teho piisaa hyvin. Soundi on siisti ja miellyttävä, mutta dynaamiset iskut rajoittuvat selvästi parhaimpiin verrattuna. Cambridge Audio DacMagic XS Mauri Eronen (kuulokkeet) Aidonoloinen kokonaisuus. Diskantti soi sävyltään sihahdellen, mutta on tasoltaan sopiva. Erityisesti mikrodynamiikka ja instrumenttien järkähtämättömyys vetoavat. testikuulokkeilla sovitus on mainio. Tasapainoinen ja sopivasti energinen toistin. Vain äärimmäisen epäherkillä kuulokkeilla kuulokevahvistimen ostaja saa rahoilleen vastinetta. 7+ Meridian Explorer Mauri Eronen (kuulokkeet) Kokonaisvaltaisesti kepeäliikkeinen ja hallittu toisto. OS X:n puolella tehdyissä kuulokekuunteluissa kaikki muuntimet pelasivat napsumatta. Sen toiminnassa ei ole moitteen sijaa, mutta se on reilusti muita kalliimpi. Kaikki muuntimet kuulostavat hyvältä, mutta niissä on eroja luonteessa. Äänikuva on avara ja akustisesti miellyttävä. Bassoissa ei ole tiukinta napakkuutta, vaikka ne soivatkin suhteellisen reippaasti. Soveltunee vain bassoiltaan ponnettomille ja sähäkkäsointisille kuulokkeille. Teho riittää. Suurimmat rajoitukset liityvät dynamiikkaan, jota voisi olla enemmänkin. Molempien kuuntelijoiden arvioissa Denon erottui muista selvästi voimallisella, jopa jumputtavalla bassotoistollaan. Sointi ei kuitenkaan ole aggressiivinen, vain jossain määrin melankolinen mutta silti omalla tavallaan miellyttävä. Dynamiikkaa voisi olla enemmänkin. Keskialueella on reippaasti energiaa, mikä ilmenee aidon hyökkäävänä trumpettina. Iskuissa on hyvin kontrollia ja jämäkkyyttä. 8- 37. 8+ Mikael Nederström (kaiuttimet) Aavistuksen tukkoinen soundi keskialueella, joskaan rasitusoireitakaan ei ole kuultavissa. Hyvin toteutetun kannettavan tietokoneen kuulokelähtöä taas ei tarvitse lainkaan yrittää parantaa ulkoisella muuntimella. Diskantti sähisee sopivasti, jopa hiukan ässävikaisuutta osoittaen. 9 Mikael Nederström (kaiuttimet) Rauhallinen, aavistuksen etäinen ja ylisiisti soundi. 8Meridian Prime Mauri Eronen (kuulokkeet) Kontrolloitu ja tasapainoinen ääni. Bassotoisto on kevyenpuoleinen mutta sävykäs ja tarkasti etenevä. Pienempää laitetta kaipaavan kannattaa kohdistaa katse tasapainoisesti toimivaan Cambridge Audio DacMagic XS:ään, joka toimi tarvittaessa ilman ajureita. 7 NAD D1050 Mauri Eronen (kuulokkeet) Tempoltaan rauhallinen ääni. Välittää musiikin kerroksellisuuden hienosti. 2 ohmin antoimpedanssi takaa yhteensopivuuden monenlaisten kuulokkeiden kanssa. Hifilaitteiston osana Windows 8.1:llä tehdyissä kuunteluissa havaittiin satunnaisia ja harvoja napsahduksia äänessä Cambridge Audiolla ja NADilla. 7Hegel Super Mauri Eronen (kuulokkeet) Jämäkkä ja hallittu sointimaailma. Diskantti helähtää mukavasti, ehkä himpun viileästi. Napakka basso pysyy hyvin kasassa. Ei miellyttävin kokonaisuus, mutta menevä ja yksi alkuperäiselle äänitteelle uskollisimmista. Ääneltään tukevahko Denon soveltuu siksi parhaiten hifijärjestelmän osaksi. Ongelma lienee vain yksilövika. Audioquest Dragonfly, Hegel Super ja Meridian Explorer eivät häpeä yhtään kärkikaksikolle, joten valinta kannattaa lopulta suorittaa omin kuuntelukokein. 7,5 Mikael Nederström (kaiuttimet) Jumputtava basso ja hiukan epämääräinen äänikuva vievät tarkkuutta soundista. Ihan ok, mutta ei järisyttäviä elämyksiä tuottava. Pro-Jectin äänessä kuului hurinaa ja rutinoita äänenvoimakkuussäätö lähellä maksimia, mikä on käytännössä epätodennäköinen asetus. Sympaattinen ja rasittamaton ääni ei tee heti vaikutusta, mutta pienimuotoisuudessaan toimii rasittavillakin äänitteillä. Se on kuitenkin muita selvästi kookkaampi ja kalliimpi. Yleispätevä ääni ja riittävästi tehoa eivät anna moitteen sijaa. Ilman ulkoista virtalähdettä toimivista muuntimista ADL X1 on kokonaisuutena monipuolisin ja suorituskyvyltään hyvä. Ei kauhean innostava, mutta ei mahdotonkaan. Puhaltimissa ilmenee ripaus terävää särmää. Kuunteluarvioiden pisteiden hajonta oli harvinaisen pientä. Hiukan kuivakka ja vähemmän lämmin esitys kuin testin miellyttävimmissä. Itselle sopivan muuntimen valinta kannattaa perustaa liitäntöihin sekä erityisesti kuulokeliitännän suorituskykyyn. Asusin oikeassa kanavassa kuului rutinaa myös äänenvoimakkuus minimissä. Tehoa on riittävästi. Verkkovirralla toimiva Benchmark DAC2 HGC on kaikin puolin erinomainen kuulokevahvistin ja da-muunnin. 8,5 Mikael Nederström (kaiuttimet) Sihahteleva soundi, jossa on lievää loudness-vaikutelmaa. Kärkeä seuraava Asus Xonar Essence STU, Meridian Prime ja Pro-Ject Headbox DS ovat kaikki toiminnallisesti ja laadultaan hyviä, mutta Asusin ja Pro-Jectin korkeahko kuulokeimpedanssi kannattaa ottaa huomioon. Kontrabasso soi kepeän erottelevasti ja puhaltimissa on muhevaa sävykkyyttä. NAD D1050 toimii hyvin hifijärjestelmän muuntimena mutta tarvittaessa sujahtaa kookkaaseen reppuun. Bassotoisto on erinomaisen soljuvaa ja hallittua. 7+ Pro-Ject Headbox DS Mauri Eronen (kuulokkeet) Äänikuvaltaan suuri ääni. Soundissa on leikkisää etenevyyttä. Keskialueella instrumentit syttyvät helposti, mutta niiden sävy on karheanlainen mutta samalla tukkoinen. Laite eroaa selvästi muusta joukosta pyöreämmällä ja avarammalla esityksellään. ProJect taas aiheutti hieman hurinaa. Musiikki ei rullaa ja hengitä yhtä nätisti kuin parhaimmissa koneissa. 7+ Denon DA-300USB Mauri Eronen (kuulokkeet) Muheva ja rauhallinen sointimaailma
vertailu USB-Dacit kuulokevahvistimella info ADL X1 549 € Scanteknik 09 22300780 USB-virralla toimivat Hinta Edustaja Puhelin Audioquest Dragonfly 1.2 149 € Mareksound 0103213220 Lisätietoja www.scanteknik.fi www.mareks.fi Mitat (lxkxs) Paino USB Pystyasennus Kaukosäädin USB-liitin USB-kaapeli Virtalähde Digitaaliotot Digitaalilähdöt Linjalähdöt variable/fixed Linjatulot Kuulokelähtö Wasapi Asio Dsd Taajuusilmaisin 6,8 x 1,7 x 11,8 cm 147 g 2.0 mini • usb/akku usb, ipod opt (3,5 mm) 3,5 mm •/3,5 mm 2x 3,5 mm • • • 1,9 x 1,3 x 5,7 cm mitättömän vähän 1.0 suora usb usb 3,5 mm • • Cambridge Audio DacMagic XS 149 € Highendstudio Finland 09 4553685 www.highenstudio.fi, www.cambridgeaudio.com 3 x 1 x 5,4 cm 100 g 1.0/2.0 micro • usb usb 3,5 mm • • Hegel Super 249 € Mareksound 0103213220 Meridian Explorer 299 € Mareksound 0103213220 www.mareks.fi, www.meridian-audio.com 3,2 x 1,8 x 10,2 cm 50 g 2.0 mini • usb usb opt (3,5 mm) 3,5 mm -/• • • o www.mareks.fi 4,1 x 1,6 x 8,2 cm 130 g 1.0 micro usb usb 3,5 mm • - o* o: ei erottele 44,1 ja 48 kHz toisistaan Hinta Edustaja Puhelin Asus Xonar Essence STU 299 € Asus Mitat (lxkxs) Paino USB Pystyasennus Kaukosäädin USB-liitin USB-kaapeli Virtalähde Digitaaliotot Digitaalilähdöt Linjalähdöt variable/fixed Linjatulot Kuulokelähtö Wasapi Asio Dsd Taajuusilmaisin www.asus.fi 21 x 3,8 x 15,2 cm 800 g 2.0 • b • ulkoinen muuntaja coax, opt, usb rca •/rca 6,3 mm • • bitperfect Muuta Denon Meridian DA-300USB Prime 449 € 1 500 € Simex Mareksound 09 41500210 010 3213220 www.simex.fi, www.mareks.fi, www.denon.fi www.meridian-audio.com 17 x 5,7 x 18,2 cm 16 x 5 x 15 cm 1,5 kg 900 g 2.0 2.0 • b mini seinämuuntaja seinämuuntaja coax, 2x opt, usb usb rca rca -/• rca, 3,5 mm 6,3 mm 2x 6,3 mm, 3,5 mm • • • • • o • saatavissa voimakkuuden mukaan muuttuvalla crossfeed (2) linjalähdöllä NAD D1050 499 € AH-Hifisystems 019 483160 Pro-Ject Headbox DS 369 € AH-Hifisystems 019 483160 www.ah-hifisystems.fi www.ah-hifisystems.fi 5,8 x 18,6 x 20,8 cm 1 kg 2.0 • b seinämuuntaja 2x coax, 2x opt, usb rca, xlr -/• 3,5 mm •* • • 10,3 x 7,2 x 14,4 cm 990 g 2.0 b x seinämuuntaja coax, opt, usb rca •/rca 6,3 mm • • • o: ei erottele 44,1 ja 48 kHz toisistaan 38 Cambridge Audio DacMagic XS Hegel Super Meridian Explorer Asus Xonar Essence STU Benchmark DAC2 HGC Denon DA-300USB Meridian Prime NAD D1050 Pro-Ject Headbox DS Äänenlaatu kuulokkeilla (30 %) Äänenlaatu kaiuttimilla (30 %) Mittaukset (20 %) Ominaisuudet ja liitännät (20 %) Yhteensä (100 %) Audioquest Dragonfly 1.2 pisteet ADL X1 Verkkovirralla toimivat Lisätietoja Benchmark DAC2 HGC 2 590 € Audiokauppa 09 68137951 www.audiokauppa.fi, www.benchmarkmedia.com 24,9 x 4,5 x 23,7 cm 1,4 kg 1.0/2.0 • b sisäinen 2x coax, 2x opt, usb valittavissa coax 2x rca, xlr valittavissa (ht) 2x rca 2x 6,3 mm • • • • 8 7,75 5 8 7,3 8,75 7,75 5 3 6,6 8,5 7,25 7 6 7,3 9,25 7,25 7 2 6,8 9 7,75 6 5 7,2 8,75 8 5 7 7,4 9 8 10 9,5 9,0 7,5 6,75 5 8 6,9 8,5 7 7 7 7,5 8,25 7,25 8 7 7,7 8,25 7,75 7 6 7,4
vertailu Teho mittaustulokset ANTOTEHO mitattiin 33 ja 330 ohmin kuormaan täyden tason signaalilla. Kuuntelukokeissa käytetyillä Sennheisereilla kaikkien vahvistimien teho riitti erinomaisesti. Ainoastaan 600 ohmin kuorma saattaa aiheuttaa vaikeuksia kannettavalle tietokoneelle meluisassa ympäristössä. Koska Sennheiserien 50-240 ohmin kuormalla kaikkien vahvistimien antoteho on alhaisempi kuin alhaisemmilla impedansseilla, on melko turvallista todeta tehojen riittävän myös muunlaisilla kuulokkeilla. Sennheiserin ilmoitettu herkkyys on 103 dB/mW, joten kuunteluvoimakkuus oli noin 94 desibeliä. Jos pelaamme varman päälle, voimme olettaa 2 milliwatin riittävän kuulokkeilla kuin kuulokkeilla sisätiloissa. idge br Cam io Aud el Heg n idia Mer s Asu ark chm Ben on Den n idia Mer NAD 20 mW Verrokki t -Jec Pro 2 mW 396 mW 63 mW 100 mW 256 mW 25 mW 38 mW 41 mW 905 mW 1000 mW 100 mW 900 mW 100 mW Verkkovirralla toimivat 9 mW 9 mW 9 mW 47 mW est ioqu Aud 9 mW 13 mW 7 mW ADL 50 mW 80 mW 330 ohm 62 mW USB-virralla toimivat 33 ohm le App Kuinka paljon tehoa on tarpeeksi. Jopa 2 milliwatin tehon tuottavalla Macbook Prolla voimakkuuden säätövaraa oli reilusti jäljellä. Arvioimme tehontarvetta niin, että soitimme musiikkia suurella voimakkuudella Sennheiser HD 595 -kuulokkeilla ja mittasimme tämän jälkeen huipputason (1 kHz siniaalto 0 dBFS) jännitteen äänenvoimakkuussäätöön koskematta. Resistiivinen kuorma on vahvistimelle helpompi. Havaitsimme että jo 0,12 milliwatin huipputeho tuotti riittävän kuunteluvoimakkuuden sisätiloissa. Tehontarpeeseen vaikuttaa olennaisesti kuulokkeen herkkyys ja kuuntelutilan taustamelu. Tämä johtuu siitä, että kuulokkeessa ei käytetä jakosuodinta, joka tekisi kuormasta voimakkaasti reaktiivisen eli jännitteen ja virran osalta vaiheeltaan muuttuvan. Audioquest Dragonflyn ääni säröytyy nopeammin täyden tason signaalilla, joten sen todellinen antoteho on suurempi vaimennetulla signaalilla. Verkkovirralla toimivien takapaneelit: Asus Xonar Essence STU Benchmark DAC2 HGC Denon DA-300USB Meridian Prime NAD D1050 Pro-Ject Headbox DS 39. TEHONTARVE kuulokekuuntelussa on verrattavissa tavalliseen kaiutinkuunteluun – vain paljon pienemmässä mittakaavassa. Epäherkät kuulokkeet tarvitsevat noin kymmenkertaisen tehon Sennheiseriin nähden. Taustamelun merkitys on suuri etenkin avoimeen rakenteeseen perustuvilla kuulokkeilla, jotka päästävät ulkomaailman äänet lähes vaimentamattomana korvaan. Kuulokkeen muodostama kuorma on kuitenkin yleensä helpompi vahvistimelle kuin kaiuttimen
Sen 32 ohmin nimellinen impedanssi on melko tasainen, mutta kohoaa hieman korkeita taajuuksia kohti, ja 80 hertsissä on 47 ohmin piikki. Koska kuulokkeiden impedanssi vaihtelee eri taajuuksilla, syntyy taajuusvasteeseen poikkeamia. Sen spekseissä mainittu 32 ohmin impedanssi on vain viitteellinen, sillä todellisuudessa kuorma heittelee 7 ja 55 ohmin välillä. Sony MDR-NC500D on aktiivinen vastamelukuuloke. vertailu USB-Dacit kuulokevahvistimella mittaustulokset = paras = huonoin Taajuusvasteet Tehonkulutus Antoimpedanssi Teho, 33 ohm, 0/-3 dBFS Teho, 330 ohm, 0/-3 dBFS Häiriöetäisyys, A-paino, 33/330 ohm Pohjakohina Särö, 0 dBFS, 500 mV, 33/330 ohm, 20 Hz Särö, 0 dBFS, 500 mV, 33/330 ohm, 1 kHz Lineaarisuus, 16 bit Kellon tarkkuus Kanavatasapaino Kanavaerotus, 33/330 ohm 1 kHz Kanavaerotus, 33/330 ohm 20 kHz IM-särö, 19/20 kHz, 2., 33/330 ohm IM-särö, 19/20 kHz, 3., 33/330 ohm USB-virralla toimivat ADL X1 alle 1 ohm 62/70 mW 7/8 mW Audioquest Dragonfly 1.2 alle 1 ohm 13/47 mW 9/5 mW Cambridge Audio DacMagic XS alle 1 ohm 80/54 mW 9/5 mW Hegel Super alle 1 ohm 47/47 mW 9/4 mW Meridian Explorer 4,8 ohm 50/51 mW 9/8 mW 92/92 dB 95/95 dB 95/95 dB 91/91 dB 96/95 dB -118 dBV -120 dBV -119 dBV -116 dBV -119 dBV 0,0243/0,0189 % 0,1684/0,1649 % 0,0051/0,0076 % 0,0035/0,0020 % 0,0055/0,0066 % 0,0315/0,0100 % 0,1802/0,1714 % 0,0037/0,0060 % 0,0052/0,0043 % 0,0062/0,0067 % -92 dBFS 3,66 ppm 0,3 dB -92 dBFS 6,10 ppm 0,0 dB -94 dBFS 18,31 ppm 0,0 dB -77 dBFS 37,84 ppm 0,0 dB -95 dBFS 18,31 ppm 0,0 dB 64/83 dB 63/62 dB 63/62 dB 81/99 dB 61/62 dB 58/59 dB 63/62 dB 62/62 dB 79/79 dB 61/62 dB 0,0086/0,0088 % 0,0171/0,0163 % 0,0172/0,0143 % 0,0018/0,0021 % 0,0140/0,0131 % 0,0439/0,0746 % 0,0173/0,0138 % 0,0348/0,0332 % 0,0191/0,0010 % 0,3014/0,2251 % USB-DACIT mitattiin kuulokevahvistimina monenlaisilla kuormilla. Jos vahvistimen antoimpedanssi eli sisäinen vastus on suuri, laskee kuulokelähdön antojännite kuorman impedanssin pudotessa. Grado SR125 edustaa tyypillistä hifikuuloketta. Alle 2 ohmin antoimpedanssilla vaste pysyy aisoissa. 33 ohmia (punainen), 330 ohmia (musta), Sony MDR-NC500D (magenta), Grado SR125 (sininen), UE Triple.fi 10 (vihreä) ADL X1 Asus Xonar Essence STU Apple Macbook Pro (Late 2013) Audioquest Dragonfly Benchmark DAC2 HGC Cambridge Audio DacMagic XS Denon DA-300USB Hegel Super Meridian Explorer Meridian Prime NAD D1050 Pro-Ject Headbox DS 40. Lähes kaikki Gradon kuulokkeet käyttäytyvät samalla tavalla. Sen 40 ohmin impedanssi on hyvin tasainen, eikä kuulokkeen pitäisi aiheuttaa ongelmia edes korkean antoimpedanssin vahvistimelle. Ultimate Ears Triple.fi 10 on erittäin hankala kuorma. Mittaustuloksissa on nähtävissä, että impedanssin maksimi sijoittuu kilohertsiin ja minimi 11 kilohertsiin. 32 ohmin kuulokkeilla alle 3 ohmin antoimpedanssi olisi siis suotavaa. Mittasimme kuulokelähtöjen taajuusvasteet kolmella oikealla kuulokkeella ja kahdella vastuskuormalla (33 ja 330 ohmia). Hyvä nyrkkisääntö on, että kuulokeannon impedanssin pitäisi olla alle kymmenesosa kuulokkeiden impedanssista. Taajuusvasteen mutkittelu joillakin kuulokkeilla selittyy kuulokeannon korkealla antoimpedanssilla. Alle 5 ohmin antoimpedanssi riittää tuottamaan tasaisen vasteen. Impedanssiltaan villisti vaihtelevilla kuulokkeilla toistovaste voi silti vääristyä, joten mahdollisimman alhainen antoimpedanssi on ihanteellinen
vertailu Verkkovirralla toimivat Verrokki = paras = huonoin Benchmark DAC2 HGC 12 W alle 1 ohm >1000/818 mW >100/81 mW Denon DA-300USB 8W 77 ohm 41/26 mW 38/19 mW Meridian Prime 3W alle 1 ohm 256/128 mW 25/12 mW NAD D1050 8W 4,9 ohm 905/571 mW >100/73 mW Pro-Ject Headbox DS 7W 10 ohm 396/200 mW 63/32 mW 82/86 dB 97/97 dB 97/94 dB 95/95 dB 95/94 dB 93/91 dB 97/97 dB -104 dBV -120 dBV -119 dBV -119 dBV -119 dBV -116 dBV -120 dBV 0,0375/0,0007 % 0,0004/0,0004 % 0,0341/0,0136 % 0,0034/0,0033 % 0,0048/0,0050 % 0,0378/0,0177 % 0,0043/0,0013 % 0,0055/0,0027 % 0,0005/0,0004 % 0,0073/0,0101 % 0,0034/0,0036 % 0,0049/0,0050 % 0,0086/0,0039 % 0,0017/0,0013 % -87 dBFS 1,22 ppm 0,3 dB -94 dBFS 3,66 ppm 0,1 dB -87 dBFS 10,99 ppm 0,2 dB -91 dBFS 25,63 ppm 0,2 dB -93 dBFS 3,66 ppm 0,0 dB -90 dBFS 6,10 ppm 0,0 dB -93 dBFS 35,40 ppm 0,0 dB 68/85 dB 77/94 dB 57/96 dB 79/97 dB 80/87 dB 71/89 dB 73/106 dB 57/59 dB 77/95 dB 56/70 dB 76/81 dB 69/70 dB 64/67 dB 71/95 dB 0,0054/0,0004 % 0,0002/0,0002 % 0,0033/0,0051 % 0,0020/0,0020 % 0,0026/0,0025 % 0,0079/0,0013 % 0,0009/0,0008 % 0,0009/0,0012 % 0,0003/0,0003 % 0,0034/0,0015 % 0,0230/0,0230 % 0,0005/0,0004 % 0,0467/0,0475 % 0,0100/0,0008 % ADL X1 Denon DA-300USB Asus Xonar Essence STU Apple MacBook Pro 2 ohm 20/10 mW 2/1 mW ADL X1 Denon DA-300USB Hegel Super Asus Xonar Essence STU Hegel Super Apple Macbook Pro (Late 2013) Meridian Explorer Apple Macbook Pro (Late 2013) Meridian Explorer Audioquest Dragonfly Meridian Prime Audioquest Dragonfly Meridian Prime Benchmark DAC2 HGC NAD D1050 Benchmark DAC2 HGC NAD D1050 Cambridge Audio DacMagic XS Pro-Ject Headbox DS Cambridge Audio DacMagic XS Pro-Ject Headbox DS Jitter Impulssivasteet Tehonkulutus Antoimpedanssi Teho, 33 ohm, 0/-3 dBFS Teho, 330 ohm, 0/-3 dBFS Häiriöetäisyys, A-paino, 33/330 ohm Pohjakohina Särö, 0 dBFS, 500 mV, 33/330 ohm, 20 Hz Särö, 0 dBFS, 500 mV, 33/330 ohm, 1 kHz Lineaarisuus, 16 bit Kellon tarkkuus Kanavatasapaino Kanavaerotus, 33/330 ohm 1 kHz Kanavaerotus, 33/330 ohm 20 kHz IM-särö, 19/20 kHz, 2., 33/330 ohm IM-särö, 19/20 kHz, 3., 33/330 ohm Asus Xonar Essence STU 5W 10 ohm 900/452 mW >100/72 mW 41
Toisto on rauhallista, jopa paikoin tukkoista. Usb-liitäntä tarvitsee ajurit. Hifimäisen uskollisessa toistossa on kuitenkin aavistus hyökkäävyyttä. Etulevyn näyttö ilmaisee selkeästi oton ja näytteenottotaajuuden, mutta ei äänenvoimakkuutta. Rakenteen laatu ja kytkimien tuntuma on hinnan mukainen. ????. vertailu USB-Dacit kuulokevahvistimella ????. Mittaustulokset ovat 10 ohmin korkeahkoa antoimpedanssia lukuun ottamatta hyvät. NAD tarvitsee Windows-koneeseen ajurit. Muut mittaustulokset ovat erinomaiset, ja kuulokeannossa tehoa on yli tarpeiden. testivoittaja Hinta: 2 590 € VERTAILUN kallein ja monipuolisin da-muunnin on myös analoginen esivahvistin. Usb 2.0 -liitäntä edellyttää ajureiden asentamista Windowsissa. Digitaalitulo on vain usb-muodossa. • Istuu mihin tahansa systeemiin • Kuulokeliitännän alhainen antoimpedanssi • Läpinäkyvä ja dynaaminen toisto • Erinomaiset mittaustulokset • Kaukosäädin • Usb 1.1/2.0 valittavissa ????. • Erotteleva ääni • Crossfeed-toiminto kuulokkeille • Vain usb-liitäntä digitaalisignaalille • Ripaus aggressiivisuutta ????. PAINOKYTKIMIN ohjattava Pro-Ject on kokoisekseen painava. Toisto on pyöreämpi ja sävyiltään suurpiirteinen. Pöytämalliksi tehoa on yllättävän vähän korkean impedanssin kuormalle, mutta käytännössä voimakkuus riittää taatusti. Siinä on digitulot myös optisena ja koaksiaalisena sekä äänenvoimakkuuden säätö erikseen kuulokkeille ja linja-annolle. 77 ohmin antoimpedanssi rajaa käytettävien kuulokkeiden kirjoa liiaksi. Kuulokkeilla sointi on räväkkä ja leikkisä, kaiuttimilla sointia kuvailtiin pienimuotoisen pehmeäpiirtoiseksi. Mittaustulokset ovat kauttaaltaan moitteettomat, ja kuulokeliitännän hurjilla tehoilla ohjaa tarvittaessa jopa kaiuttimia. Omaleimaisen reipas soundi on dynaaminen ja rullaava. • Reipas ja dynaaminen ääni • Mahtuu pieneen tilaan • Kaksi voimakkuudensäätöä • Tukeva viimeistely • Toimii analogisena kuuloke- ja esivahvistimena • Reippaasti digiottoja • Rasittamaton ääni • Luotettava toiminta usb-muuntimena • Testiyksilön toisen kanavan surinaongelma • Kuulokeliitännän korkeahko antoimpedanssi • Kuulokeliitännän korkeahko antoimpedanssi • Muovipinta naarmuuntuu helposti • Kuulokelähdön suuri impedanssi • Raskas bassotoisto. Benchmarkia voi myös ohjata kaukosäätimellä. Ajurien asennus on tarpeen Windowsissa. Etulevyssä on valinta kanavien sisältöä sekoittavalle crossfeedille. Liitäntöjä on reilusti, ja ne voidaan konfiguroida monipuolisesti erilaisiin laiteympäristöihin. Hinta: 369 € Hinta: 449 € Pro-Ject Headbox DS VAAKA- tai pystyasentoon soveltuva Asus on matalalinjainen ja kevyt. NAD meni toisinaan jumiin wasapi-toistossa, mutta asio toimi luotettavasti. Tehoa on pöytälaitteeksi vähänlaisesti, mutta kuitenkin riittävästi, eikä häiriöitä kuulu. Myös hifilaitteiston ainoana da-muuntimena hyvin toimiva laite tarjoaa linjalähdöt rca- ja xlrmuodossa. Bassossa on kontrollia mutta dynamiikkaa voisi olla enemmän. 33 ohmin kuormalla kanavaerotus on heikko. Basso paukuttaa napakasti, mutta kokonaisuus on enemmän miellyttävä kuin innostava. Benchmark DAC2 HGC ????. Asus Xonar Essence STU Hinta: 299 € Verkkovirralla toimivat Denon DA-300USB PYSTYTELINEEN tarjoava muovinen Denon naarmuuntuu hyvin herkästi, joten sitä ei kannata kuljettaa repussa ilman suojausta. Läpinäkyvyyttä säestää iskevä ja läheinen ote. Usb-liitäntä toimii tarvittaessa sekä 1.1- että 2.0-tilassa. Lisävarusteena on saatavana lineaarinen virtalähde, joka mukailee Primen ulkonäköä. Mittaustulokset ovat kauttaaltaan hyvät. Joissain tilanteissa muunnin aiheutti hurinaa toistoketjuun. ????. Ääneltään balanssi on neutraali ja mausteeton. Testiyksilössä oikeassa kanavassa ilmeni hiljaista surinaa, mikä ei kuulunut musiikilla. Toisinaan kirkkautta saattaa ilmetä turhankin kanssa. Äänen luonne jakoi mielipiteitä kuuloke- ja kaiutinkuuntelussa. Ääni on samalla miellyttävä ja detaljit hyvin esiin tuova. Etulevyn näyttö kertoo selkeästi kaiken oleellisen. Muunnin toimii myös analogisena kuuloke-/esivahvistimena rcalinjatulojen ansiosta. Hinta: 499 € Hinta: 1 500 € NAD D1050 KOOKAS NAD seisoo luontevimmin pystyasennossa. Ääni on kontrolloitu ja erotteleva. • Miellyttävä ääni • Kattavat digiotot ja linjalähdöt • Selkeä näytteenottotaajuuden näyttö • Ei ilmaisinta voimakkuudelle • Tukkoisuutta äänessä • Satunnainen jumiutuminen wasapitoistossa KUULOKEKUUNTELUUN selvästi suunniteltu isompi Meridian on siististi viimeistelty. Dynamiikan ja kontrollin tuntu on vahva, mutta kaunistelua on turha odottaa. 42 Meridian Prime ????. Denon reagoi herkästi kuormaan ja korosti testilaitteilla bassoja. Viiden ohmin antoimpedanssi rajaa pois vain kaikkein eksoottisimmat kuulokkeet. Kuulokelähdön impedanssi voisi olla alhaisempi paremman yhteensopivuuden takaamiseksi, mutta muuten mittauksissa ei ole moitittavaa. Rasittamaton soundi toimii ohutäänisellä oheiskalustolla. Muunnin toimii hyvin hifilaitteiston osana da-muuntimena reilujen digitulojen ansiosta
M51 Direct Digital DAC C 375BEE DAC / C 356BEE DAC C 390DD Integrated Ampli?er Direct Digital Powered DAC Ampli?er D 7050 D 3020 Direct Digital Network Ampli?er Hybrid Digital Ampli?er VAPAUTA DIGITAALINEN MUSIIKKISI! Vaikka musiikkisi majaileekin tietokoneella ja älypuhelimella, sen ei tarvitse kuulostaa siltä. NAD tarjoaa oikeat laitteet sekä yksinkertaiseen järjestelmään, että high end -tasoiseen toistoon! www.ah-hi?systems.. Uudet digitaaliset tallennukset mahdollistavat ennenkuulemattoman äänenlaadun, älä anna tietokoneen tai puhelimen tuhota sitä! NAD Digital Audio-tuotteissa kulminoituu 40 vuoden kokemus audiolaitteiden suunnittelussa, innovatiivinen digitaalitekniikka ja loppuun asti mietityt ratkaisut. www.NADelectronics.com. AND WE DO IT WELL. WE JUST DO MUSIC. WE CAN’T SKYPE OR TWEET. WE CAN’T EVEN UPDATE YOUR STATUS. NADin uudet tuotteet on suunniteltu niin, että digitaalisen musiikin helppokäyttöisyys yhdistyy erinomaiseen äänenlaatuun
Audioquest Dragonfly Hegel Super USB-TIKUN kokoinen Audioquest kulkee huomaamatta mukana. Harmonista säröä on täyden voimakkuuden signaalilla tavallista enemmän, mutta musiikkimateriaalilla ongelmaa ei ole. Äänenvoimakkuus säätyy ohjelmallisesti. • Hyvät liitännät • Rauhallinen ja miellyttävän kepeä ääni • Ponnettomuus • IM-särön määrä Verrokki ????. ????. ????. Toisto on luonteeltaan jämäkkää, kirkasta ja dynaamista. Näytteenottotaajuus ilmaistaan ledeillä. Intermodulaatiosäröä on tavallista enemmän, ja kanavaerotus on keskinkertainen, mutta muuten mittauksissa ei ole huomauttamista. Viiden ohmin antoimpedanssi saattaa aiheuttaa vasteen vääristymistä kaikkein vaikeimmilla kuormilla. Ääneltään CA on kepeän erotteleva ja toistoltaan aidosti sävykäs. Alhainen antoimpedanssi ja riittävä teho tekevät muuntimesta hyvin yhteensopivan eri kuulokkeiden kanssa. Äänessä on yleistä miellyttävyyttä, rauhallisuutta ja kepeyttä. Kontrollointi tapahtuu kahdella suurella painikkeella suoraan laitteesta. Äänisignaalin lineaarisuus on heikko, mutta muuten mittaukset ovat erittäin hyvät. Antona on yksi 3,5-millinen liitäntä, eikä mikro-usb-liitintä varten ei tule kaapelia. • Miellyttävä mutta dynaaminen ääni • Kulkee aina mukana • Pieni teho suuriin impedansseihin. ADL X1 Hinta: 549 € PIENIKOKOISISTA muuntimista suurin on myös ominaisuuksiltaan rikkain. Dynamiikkaa ja muhevuutta on hyvin, mutta reipas innostavuus syö osan miellyttävyydestä. Meridian Explorer Hinta: 299 € MERIDIAN tarjoaa kuulokeliitännän lisäksi optisen ja kiinteän linjatason lähdön hifijärjestelmään kytkemiseksi. Hyvät mittaustulokset tukevat kuunteluhavaintoja. Cambridge Audio DacMagic XS Hinta: 149 € PIENIKOKOINEN Cambridge Audio on hintaisekseen erinomainen. Dynamiikkaa ja ponnekkuutta jää välillä kaipaamaan. Kuulokeliitännän äänenvoimakkuus säätyy käyttöjärjestelmästä. Menevän paukkeen vastapainona on viileähkö sointi. Hinta: 149 € • Pieni koko • Näytteenottotaajuuden ilmaisin • Dynaaminen ääni • Alhainen antoimpedanssi • Ei tarvitse ajureita • Särö erikoistilanteissa 44 Hinta: 249 € • Hieno viimeistely • Alhainen antoimpedanssi • Dynaaminen ja energinen ääni • Ei tarvitse ajureita • Ei usb-kaapelia mukana • Viileyttä äänessä Apple MacBook Pro 13" (Late 2013) Hinta: 1540 € KOSKA usb-dacilla pyritään parantamaan olemassa olevan tietokoneen omaa äänenlaatua, otimme vertailun vuoksi mukaan tuoreen MacBook Pron oman kuulokeannon. PELKISTETTY Hegel on hienosti metallikuoriin viimeistelty. Cirrus Logicin CS4208 dac-piirin perässä oleva äänenlaatu osoittautui erittäin hyväksi. • Voimakkuussäätimet • Usb 1.0/2.0-tilan valinta • Erotteleva ja sävykäs ääni • Alhainen antoimpedanssi USB-virralla toimivat ????. Ääni on reipas ja silottelemattoman erotteleva. Apple-laitteen akkua tyhjentämättä. Musiikin kerroksellisuus ja energisyys välittyvät vaivatta. Suorituskyvyltään X1 on hyvä. Käytännössä äänenvoimakkuus kuitenkin riittää tavanomaisilla kuulokkeilla. Diskanttitoisto on eloisa mutta ei rasittava. Se toimii kaikenlaisten kuulokkeiden kanssa, ja tehoa on riittävästi. • Toimii iPodin da-muuntimena • Kattavat liitännät • Alhainen antoimpedanssi • Miellyttävän rauhallinen ääni • Energisyyden puute ????. Sen valaistu sudenkorentologo paistaa näytteenottotaajuuden mukaan eri väreissä. Muuntimen mukana tulee pieni suojapussi. Kuulokelähdön antoimpedanssi on vain 2 ohmia, joten sen kanssa käytännössä kaikkien kuulokkeiden vaste pysyy ennallaan. Äänenvoimakkuus säädetään ohjelmallisesti. Ainoastaan kanavaerotus on keskikertainen, mistä ei kuulokekuuntelussa ole välttämättä haittaa. Erityisesti äänen miellyttävyyttä ja innostavuutta kiiteltiin. OS X:ssä muunnin lukitsee softavolumen, joten äänenlaatua ei voi vahingossa heikentää. Alle yhden ohmin antoimpedanssi takaa yhteensopivuuden monenlaisten kuulokkeiden kanssa. ADL X1:n voi kytkeä tietokoneen lisäksi iPodiin, ja se toimii myös analogisen äänilähteen kuulokevahvistimena. testivoittaja testivoittaja ????. Liitännän voi vaihtaa usb 1.0- ja 2.0-tilojen välillä, joten DacMagic XS ei tarvitse ajureita. vertailu USB-Dacit kuulokevahvistimella ????. Suoritusarvot ovat täysin vertailukelpoisia parhaisiin ulkoisiin muuntimiin, mutta antoteho korkeisiin impedansseihin on alhainen. Akun ansiosta käyttö onnistuu helposti matkalla. Äänenlaatu on tasaisen varmaa kuulokkeilla ja kaiuttimilla. Toisto ei kuitenkaan ole yhtä kontrolloitu kuin parhaissa. Sointi on rauhallinen ja miellyttävä, mutta paikoin energisyyttä kaipaisi hieman lisää
Koska laitteessa on kahdet analogiset otot, toiminto on aidosti käyttökelpoinen. Kun laitteeseen tutustuu tarkemmin, alkaa hinnalle löytyä perusteita. Luxman DA-200 -da-muunnin Teksti: Jussi Arvio Kuvat ja mittaukset: Mauri Eronen Aistikkaasti askeettinen Japanilainen Luxman on hifialalla todellinen käsite. Yleisilme on siisti muttei ylellinen. Jo vuonna 1925 toimintansa aloittanut yritys on nähnyt, tehnyt ja kokenut suurin piirtein kaiken mahdollisen. Vasemmalla on virtapainike ja suurin piirtein keskeltä maskia löytyy ottojen valintakytkin. Valikoimissa on niin putki- kuin transistorivahvistimia, digitaalisia äänilähteitä , riaa-korjaimia kuin kaapeleitakin. Tuoreehko DA-200-muunnin edustaa hintansa puolesta ylempää keskiluokkaa. Käyttöominaisuudet on tarkkaan harkittu ja pääosin myös erinomaisesti toteutettu. Kategorian alle kokoamme jollakin tavalla erilaisia, eksoottisia tai tavallista kapeampaa harrastajaryhmää kiinnostavia laitteita ja tarvikkeita. Mielenkiintoisesti monipuolinen Pajallani on poikennut erilaisia bitinpurijoita kiihtyvällä tahdilla. Myös kuuloke- ja 46 ????. Lähtökohtaisesti Luxmanilla on paljon annettavaa. Vaikka sen valikoimiin on aikojen saatossa kuuluneet laaja-alaisesti hifin sektorit aina perustavarasta autohifin kautta high endiin, se on onnistuneesti säilyttänyt hienostuneen ja boheemin boutiqúe -leimansa. Siinä, missä Audionet ART G2 -cd-soittimeni on pystyvä omalla sarallaan, on it-maailman hiipivä halaus asettamassa testaajalle muuttuvat vaateensa ja haasteensa. Laadukas äänentoisto on edelleen se tärkein osa konsernin 2000-luvun selviämisstrategiaa. LUXMAN on mielenkiintoinen valmistaja. Sen mekaanisesti tukeva kotelo on hienosti työstetty. Sen oikealla puolella, laitteen laidassa on vielä voimakkuussäätimen kiertokytkin. Kokeiltujen laitteiden ei siis tarvitse välttämättä olla kymmenien tuhansien eurojen hintaisia ja siten useimpien saavuttamattomissa, joskin sellaisille alue onkin omiaan. Tällä periaatteella ja asenteella otin myös Luxin vastaan. Toki lähes kolmen tonnin hintalappua vilkaisemalla näin tulee ollakin. highend Highend on oma alueensa Hifimaailmassa. Tuntuma erottaa sen oitis peruskaurasta. Tämän päivän mallisto on jälleen karsittu ja suunnattu lähinnä alan todellisille harrastajille. suosittelemme Hyvä äänenlaatu etuvahvistimen rooliin taipuva Luxman osoittautui luonteikkaaksi tapaukseksi. Ei siis ihme, että käytettynäkin valmistajan tuotteet nousevat usein japanilaisen hifin joukosta niin arvostuksen kuin hinnankin osalta esiin. Huipulla on todellisia statement-tuotteita, joilla patsastellaan lehtipalstoilla ja hankitaan niin goodwilliä kuin uskottavuuttakin. Sen oikealla puolella on asiallinen näyttö, joka kertoo tulevan näytteenottotaajuuden selvästi numeroina. Ensinnäkin Luxman voi tarvittaessa toimia laadukkaana etuvahvistimena
Lisäksi kaiuttimien taakse aukesi eteerisempi ja kutsuvampi näkemys. Omakohtainen kokemus niin kuva- kuin äänituotannosta tuo näkemystä harrastukseen. Esimerkiksi 24 bitin ja 192 kilohertsin hires-tiedostot edellyttävät koaksiaalisen oton käyttämistä. Vakavammin kuulokekuunteluun suuntautunut harrastaja tekee kuitenkin itselleen palveluksen omilla luureillaan testatessa. Piiriä pidetään yleisesti ottaen laadukkaana niin ääneltään kuin teknisiltä ominaisuuksiltaankin. highend muillakin laitteilla kuin digitaalisilla lähteillä. Tässä kohdassa on hyvä tiedostaa, että se hyväksyy signaalit 32–96 kilohertsin näytteenottotaajuuksilla. Luxmanin tapauksessa sen ympärille on kuitenkin leivottu poikkeuksellisen maukas kakku, ainakin omaan makuuni. Digitaalisia ottoja on kolme: asynkroninen usb tietokoneelta sekä s/pdif koaksiaalisena ja optisena. Ohjekirjan perusteella ne mahdollistavat bittitarkan läpiviennin digitaalisignaaleilla. Musiikkilajina sitä kuvaisi marssi. 2 Luxman on puhdaslinjainen ja tyylikäs. Jopa kapean keilan elektrostaateilla elämä kävi entistä leveämmäksi. Eroja löytyi suhteellisen vaivattomasti ja ohimosuonia ponnistelematta. Viimeksi mainitulla myös silloin, kun käyttöön on valittu laitteen takaa rca-annon kiinteä antotaso (fix). Vaikka määrä voisi olla suurempikin, lienee usb monelle se tärkein liitäntä. Kokonaisuus on kuitenkin puhtaudessaan vakuuttavan rehellistä. Sitä ennen lienee hyvä kuitata referenssin olemuksesta oleellisin. A-luokassa toimiva kuulokevahvistin vaikutti laadukkaalta, sillä myös Sennheiser HD 595:llä ilmeni paljon niitä hyveitä, joita kaiutinkuuntelussa paljastui. Japanilaiseen tapaan piirilevyjä on useita ja piuhoja kulkee ristiin rastiin. Muunninpalikaksi on valittu Burr-Brownin 24 bitin ja 192 kilohertsin PCM1792A, jollainen löytyy myös esimerkiksi ASUS Essence STX - kortista, langattomasta Audioengine D2 -muuntimesta, Oliven 4HDsoittimesta sekä Antelope Audion Zodiac + -muuntimesta vain muutamia erilaisia sovelluksia mainitakseni. Vaikka näkymä ei ole rauhallisin mahdollinen, antaa se laadukkaan vaikutelman. Normikokoa kapeampana suurempikin kotelo olisi ollut perusteltua. Koska kyseessä oli kuitenkin käyttämätön laite, en jättänyt mitään sattuman varaan. 1 Perinteitä kunnioittaen mukana on myös analogiaotot, joita ei digitoida. Sen avulla on helppo tarkastaa, syöttääkö antava laite sitä itseään vai kenties jotakin muuta. No, hiuksia halkoen jokin ”Valomiehen” yläpään toistossa herätti myös toisensuuntaisia mietteitä. Audionet on hyvin jäsentynyt ja bassoiltaan kenties parasta A-luokkaa. Ensinnäkin se uhmasi tiukan teutonin asettamia äänikuvallisia raja-arvoja. Sisäänajon merkityksestä väännetään kättä aina ja kaikkialla, tylsyyteen saakka. Pienenä erikoisuutena voimakkuussäädin toimii vain rcaannolla ja tietysti kuulokeulostulolla. Sen ylä-äänien toistoa ei voi kuvailla hienovaraiseksi vaan lähinnä läpinäkyväksi ja paljastavaksi. Toteutus on hyvä ja pesee tässä mielessä perinteiset ledit mennen tullen. kuka Jussi Arvio on mediatekniikan ammattilainen. Analogisia ottoja ei digitoida, joten puristin ei tarvitse kantaa huolta mahdollisista prosessoinneista vaikkapa levysoittimen riaa-asteen kanssa. Analogiapuolen toteutuksen kerrotaan lainanneen paljon arvostetusta D-05-sacd-soittimesta. Tosiasia kuitenkin on, että pelkkä palikka ei takaa mitään. Luxmanin takana on myös hieman poikkeuksellisesti digitaaliset annot koaksiaalisena ja optisena s/ pdiffinä. Kokonaisuutena kaunis esitys oli näet välillä liiankin kiltti. Se ei liioittele asioita, siten esimerkiksi äänikuva rajautuu selväpiirteisesti. Sisältä Luxman on täynnä tavaraa. Liitäntöjen käyttökelpoisuuden voi kukin arvioida itsekseen. Elämänmakuisia kokemuksia kirjoittava Jussi lähestyy aiheitakorvat edellä, mutta järki kädessä. Muutamalla kaapelinvaihdolla ja soittimeni asetuksen muutoksella oli suhteellisen joutuisaa tehdä vertailuja muuntimella ja ilman. On turha rakentaa analogioita siitä, oliko kyseessä toistovirhe, tarkoituksella veivattu ominaisuus tai puhtaasti psykoakustinen ilmiö. Balansoidut xlr-lähdöt ovat antotasoltaan aina kiinteitä. Kaukosäädintä laitteessa ei ole. Digitaalisia ottoja käytettäessä laite näyttää selvällä numeroarvolla käytetyn näytteenottotaajuuden. Kyseinen luurihan on tunnettu tasaharmaasta ulosannistaan. Luxmanista voisi todeta tietyssä mielessä lähes päinvastoin. Kiinnostuksen kentälle mahtuu niin esoteerinen erikoisuus kuin perinteisempikin äänentoisto. 1 2 Tyylikkääksi tehty Ensimmäisen viikon Luxman sai lämmetä rauhassa. Ensimmäisenä koitoksena liitin muuntimen Audionetin cd-soittimeen koaksiaalisella kaapelilla. Onneksi hyvälaatuiset s/pdif–usbmuuntimet eivät maksa maltaita. 47. Niin tai näin, tilanne ei muuksi muuttunut kuunteluiden edetessä. Puutteiksi voisi mainita viimeisen heleyden ja rennon kerronnallisuuden puutteen. Taipuiko diskantin silkkisyys jo liikaa mattaan
Siirtyminen 24/96-maailmaan ei juurikaan muuttanut äänellistä profiilia. Kings of Leonin takavuosien hittikimara Only by The Night taipui taustalle hissimusiikiksi, kun taas samaisen poppoon aiempi, juureva Youth and Young Manhood sai äänipolitiikkaansa kaipaamansa rauhoitteen. Aloitin cd-levyiltä ripatuista tiedostoista. sai kadenssin purevuuteen myös sävyjä. Muuntimen sydän, Burr-Brown PCM1792 -da-muunninpiiri. Rimski-Korsakovin Lumityttö-sarjan Ilveilijöiden tanssi (Minnesota Orchestra, Eiji Oue, 2009) heräsi piirun verran aiempia kokemuksia kuplivampana, helmeilevänä, tippaakaan iloisuuttaan menettämättä.. Kyseinen levytys on muuten kaikin puolin upea tulkinta tuosta konsertosta alkuperäismuodossaan ja siten myös tämänkertainen levysuositukseni. Tällä kerralla en sekoillut verkkolevyjen tai langattomien lähteiden kanssa, sillä siirsin tärkeimmät testimateriaalit suoraan koneelle. Toisaalta vähän aikaa soittamatta olleen Sinatra The Capitol Years -boksin varhaisempi tuotanto kiitti ja kumarsi Luxmanin käsittelyssä. highend Luxman DA-200 -da-muunnin Sisäilme on hieman sekava, mutta osat ovat kauttaaltaan laadukkaita. Höyhenenkevyt, SSD-levyllä varustettu Macbook Air liittyi usb-kaapelilla Luxmaniin. Samoin kävi vaikkapa Jean Sibeliuksen viulukonsertossa (opus 47 D-mollissa, BIS cd-500), jossa hieno orkestraatio hyötyi tilan korostetusta suuruudesta, ja Leonidas Kavakosin viulu Herkkä perinteen vaalija Seuraavaksi korvasin antiikkisen cd-vatkaimeni modernilla tietokoneella. Erittäin hyvänä esimerkkinä Rajattoman Out of Bounds -levyn kappale Butterfly säihkyi ja sykki levyyn verrattuna nyt vakaammin ja puhtaamman oloisesti. Ääni oli levyformaattiin nähden ehkä asteen selkeämpi. Ero ei ollut suunnaton, mutta tausta tuntui syvemmältä ja kokonaisuus ylipäätään rauhallisemmalta. Paluu Audionetiin palautti tässä kohdin asiat uomilleen. 48 Esimerkiksi Stevie Ray Vaughanin rouhea kitara ja nasaali vokaali arvostavat kireämpää otetta. Kevyemmällä musiikilla ominaisuudet säilyivät samansuuntaisina
Siitä huolimatta nostan DA-200:n parhaiden kuulemieni muuntimien joukkoon. www.hifitalo.fi www.luxman.com Asiallinen etuvahvistin/dac ei vaadi monimutkaista käyttöliittymää. Suurimman vaikutuksen se teki klassisella musiikilla, erityisesti jousilla. Mittaustulokset ovat pääosin erinomaiset. mittaustulokset ÄÄNENVOIMAKKUUSSÄÄTÖ toimii vain kuuloke- ja rca-lähdöillä. Optisella ja usb-otolla jitteriä on koaksiaaliottoa enemmän, mutta muuten tuloksissa ei ole eroa. Sen sijaan tuplasti kalliimpi ja taitavampi isoveli, DA-06 alkoi kummasti kiinnostaa. Itse koin esimerkiksi Mozartin viulukonserton (KV216, allegro, (Marianne Thorsen, Trondheim Solistene) avautuvan kamarista saliksi. Usb-liitäntä testattiin sähköverkkoon liitetyllä Windows 7 -pöytäkoneella, jossa toisto-ohjelmana oli Foobar wasapi-lähdöllä. Useinhan tuossa teoksessa tyydytään pitkälti briljeeraamaan sooloinstrumentin mandaatilla. highend Liitäntöjä on riittävästi, muttei yhtään liikaa. Vahvasti perinteissä viipyilevä valmistaja on varmasti tietoinen erilaisista hypetyksistä ja myrskyistä vesilaseissa, joten se siitä. 49. Olin jo pelkästään äänenlaadun nojalla painamassa osta-nappulaa. 2 900 € Edustaja:.................... Toisaalta, hieno toteutus ei ihan riitä peittämään hieman vanhentunutta otetta. Luxmanin äänellisiä avuja ei ole ihan helppo kuvailla, sillä nyanssit ratkaisevat, samoin käytetty materiaali. Lienee aika koittaa onneaan lotossa. 5,1 kg Tulot: 2x analoginen rca, optinen ja koaksiaalinen s/pdif, USB (B) Lähdöt: 1x xlr, 1x rca, optinen ja koaksiaalinen digitaali, 6,3mm kuuloke Muuta:........................ Tehonkulutus...................................................................8 W Antojännite, 1 kHz, 0 dBFS..............................................2,4 V Antoimpedanssi, 1 kHz....................................................380 ohm Kuulokelähdön impedanssi, 1 kHz..................................35 ohm Ottoimpedanssi...............................................................45 kohm Kuulokeannon teho, 30/300 ohm..................................100/>100 mW DA-muunnin Häiriöetäisyys, A-paino...................................................110 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz.......................................<0,001/<0,001 % IM-särö, 2nd/3rd.............................................................<0,001/<0,001 % Lineaarisuus, 16/24 bit....................................................-96/-107 dBFS Kanavatasapaino, 1 kHz..................................................0,1 dB Kanavaerotus, 1/20 kHz..................................................115/101 dB Jitter, 44,1 kHz/16 bit, coax/opt/usb..............................123/211/581 ps Esivahvistin (1 V, 0 dB gain) Yliohjaustaso...................................................................>3 V Häiriöetäisyys, A-paino...................................................96 dB Pohjakohina, 1–10 kHz....................................................-122 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz.......................................<0,001/<0,001 % IM-särö, 2nd/3rd.............................................................<0,001/<0,001 % Kanavatasapaino, 1 kHz, 1 V/0,1 V..................................0,0/0,2 dB Kanavaerotus, 1/20 kHz..................................................91/87 dB Toistokaista (-3 dB)..........................................................<10 Hz - 76 kHz Taajuusvaste kuulokeannosta 30 ohmin kuormalla (musta), 300 ohmin kuormalla (punainen), Grado SR125- (sininen) ja UE triple.fi -kuulokkeilla (vihreä). Usb-liitäntä on versiota 1.0, joten se toimii ilman ajureita myös Windowsissa mutta rajoittaa näytteenottotaajuuden 96 kilohertsiin. Kohtelias, kevyt, hilpeä ja sopivan sykkivä ote antoi jo muutenkin leikkisälle teokselle kokonaisuutta arvostavan käsittelyn. Littana lompakko ja jo mainitut usb:n tekniset rajoitukset saivat minut kuitenkin paketoimaan laitteen ja palauttamaan sen kiltisti takaisin. Hifitalo Puhelin:...................... Kuvatut erot eivät välttämättä ilmene kaikissa kokoonpanoissa painoarvoltaan vastaavina. Kuulokeannon 35 ohmin antoimpedanssi aiheuttaa taajuusvasteeseen mutkittelua vaihtelevan ja erityisesti alhaisen impedanssin kuulokkeilla. Testaajan näkökulmasta kun on hyvä varautua myös tulevaisuuden asettamiin vaatimuksiin, vaikka niille ei aina auditiivista järkiperustetta löytyisikään. Korkeaohmisilla hifikuulokkeilla ongelmaa ei pitäisi olla, ja tehoa on riittävästi kaikkiin kuormiin. Näytteenottotaajuus ilmaistaan näytöllä. Jitter xlr-linja-annosta optisella (ylhäällä) ja koaksiaalisella digitaaliotolla (alhaalla). (044)0 553 595 Lisätietoja:................ Erikoisuutena on myös digitaaliset ulostulot Erityisesti jousilla löytyi hennon hieno tasapaino, vaikka kenties oltiin piirun verran todellisuutta soljuvammassa hurmoksessa. voimakkuussäädin (vain rca ja kuulokkeet) 32-192kHz (USB maksimi 92 kHz) Impulssivaste xlr-linja-annosta. Eikä nytkään kyse ollut yöstä ja päivästä, vaan niistä kuuluisista harmaan sävyistä. info Luxman DA-200 -da-muunnin Hinta:........................... Vaikka usb-oton 24/96-rajoitus näyttää ikävältä lähinnä paperilla, tarjoilee moni kilpailija paria kertaluokkaa kovempia lukemia (24/192, dsd, dxd). Muuntimen ilmeisimmät vajeet omassa setissäni jäivät loppujen lopuksi basson impaktin, ulottuvuuden ja artikulaation osastoille. S/pdif-otot ymmärtävät myös 192 kHz:n signaalia. 36,4 x 81 x 27,9 cm Paino:........................... Mitat (lxkxs):..........
Kolmas mies on Anders Andersson. Kiinnostuksen kentälle mahtuu niin esoteerinen erikoisuus kuin perinteisempikin äänentoisto. Kolmen miehen dynaamiseen trioon kuuluu myös toinen Engelholm, isä Göran, joka osallistuu sekä markkinointi- että messutoimintaan. Trillin hinnat alkaen -lapussa lukee 6500 € ja Solon 42000 €. Puhdaslinjaisena ja maltillisen kokoisena se istuu moneen sisustukseen ja huoneeseen olematta liian dominoiva. Elämänmakuisia kokemuksia kirjoittava Jussi lähestyy aiheitakorvat edellä, mutta järki kädessä. Toisaalta englanniksi lausumisasu viittaa jännitykseen. Varalla pitämäni, pohjapiikkien kanssa vähän alle 70 cm korkuiset Skylan-jalat toimivat kohtuullisesti, kun kuuntelutuolina oli melko matalalla istuttava klassikko, Yrjö Kukkapuron Saturnus. Music Line -linjan osalta viimeistelyvaihtoehdot sisältävät valkoisen lisäksi mustan nahan ja puun osalta tammen tai pähkinän (lisähintaan). Maahantuojan kanssa keskustelu paljasti, että malliin on tulossa oma jalusta vielä tämän vuoden aikana. Kalliimmassa Solo-mallistossa lompakkoa raottamalla vaihtoehtoja löytyy lisää. Suomen ensi-ilta Suomen ensi-illassa esiintyvän Engelholm Audion Trill on kaunis kaiutin. highend Engelholm Audio Trill -kaiutin Teksti: Jussi Arvio Kuvat: Esa Haanperä Ei pelkkä koriste Leikkisästi valitun nimen merkitys on moninainen. Nyt esiteltävä, jalustalle istutettava Trill on Music Line -malliston pienin ja edullisin. Laadukas lajissaan Ylä-äänistä (2300–40000 Hz) vastaa nauhaelementti. Yhden miehen harteilla ei koko Engelholm Audion toiminta sentään lepää. Hän on Pärin mukaan mies, joka ”saa asiat hoitumaan” mekaniikan ja estetiikan saralla. Kaikkia yhdistää muun muassa sama omintakeinen muotoilu, keraamiset basso- ja keskiäänielementit, nauhadiskantit sekä yläluokkaan ohjaava hintalappu. Omakohtainen kokemus niin kuva- kuin äänituotannosta tuo näkemystä harrastukseen. Näiden väliin mahtuu pari siirtymäriitin mahdollistavaa mallia. Kaiuttimen vaaleahko, satiiniviimeistelty puukotelo on sekä reunoista että kulmista pyöristetty. Yhteistyökumppanina toimii akustiikkaelementtejä valmistava Svanå MiljöTeknik eli SMT, joka on alalla erityisen tunnettu diffuusoreistaan. Mainittua matalampia jalustoja en Trilleille suosittele, sillä avoin ja ilmava diskantti on parhaimmillaan korvakorkeudella. Engelholm Audio toteuttaa näet myös asiakkaiden kuunteluhuoneiden akustiikkasuunnittelua ja -korjausta. Sen etuja vaikkapa perinteiseen tekstiilikalottiin 50. MELKO tuoreeksi tuotemerkiksi ruotsalaisella Engelholm Audiolla on jo kunnianhimoinen mutta määrällisesti maltillinen repertuaari. Työn jälki on moitteetonta. Yritystä luotsaava Pär voi olla nuori, mutta ei vailla onnistumisen osatekijöitä. Se myös toimitetaan arvokkaasti puulaatikkoon pakattuna. Sopivan jalustan löytäminen Trillille on hieman haasteellista, sillä pohjalevy on muotoilun johdosta melko kapea. Tällä saralla erityisosaaminen on Pärin harteilla. Testattujen yksilöiden runkoa kiertää vaalea nahka. kuka Jussi Arvio on mediatekniikan ammattilainen. Reilun vuosikymmenen määrätietoisen työrupeaman aikana oma suunta on löydetty, eikä innostus musiikkiin ole jäänyt taka-alalle, kuten saattaa käydä harrastuksen muuttuessa ammatiksi, vakuuttaa Pär Engelholm. Toisaalta sillä viitataan musiikin terminologiassa koristeeseen, jossa kahta sävelasteikon vierekkäistä nuottia vaihdellaan nopeasti. Toisessa äärilaidassa, The Solo Line -perheen huipulla seisoo lähes 180 cm:n pituinen Solo
Vielä noin 40 hertsin taajuuksilla oli musiikkisignaalilla eloa ja energiaa. Toisaalta teknisesti hyvillä äänitteillä syvyyssuunnan tilainformaatio aukesi suoraan suunnattuna ohisuuntausta paremmin. Suoraan kohti suunnattuna pientä yliartikulointia saattoi ilmetä terävimmillä musiikkinäytteillä yli totutun. Uskon kuitenkin, että sieltä suunnalta olisi saatavilla hitunen silkkisyyttä saundiin niin haluttaessa. Noin 20 neliön kuunteluhuoneeseeni alapään mitoitus oli melko onnistunut lievää yläbasson tai alakeskialueen korostusta lukuun ottamatta. Selkeä ja värikäs Vaikka valmistaja pitää yleispätevyyttä tärkeänä, istui erityisesti taiten tuotettu au naturel paremmin kuin hyvin Trilleille. Ominaisuudet edesauttavat laadukkaan toiston tavoittelua, mutta vasta kokonaissuunnittelu ja onnistunut toteutus ratkaisee lopputuloksen laadun. Jossakin muussa kokonaisuudessa olisi varmasti taas omat nyanssinsa, joten liian syviä johtopäätöksiä en tältä osin tekisi. Laadukas nauhaelementti paljastaa aiemman kokemukseni mukaan mahdolliset muutokset niin laatu- kuin määräseikoissakin helposti. Trillin tapauksessa tulos on hyvä. Näin voi toki todeta monesta muustakin kaksitiekaiuttimesta, joille tehostettu tuubipuristeinen nykymusiikki aiheuttaa hengenahdistusta viimeistään voimakkuuden kasvaessa. highend verrattuna ovat erittäin kevyt kalvomateriaali, laaja horisontaalinen ja toisaalta hyvin tarkka ja hallittu pystysuuntainen säteily. Vierailija toimi äänellisesti mukavasti, kiitos Trillien helpon kuorman. Joillakin akustisilla instrumenteilla ilmeni ajoittain lievää raskassoutuisuutta. Maltillisen kokoiseksi kaksitiekaiuttimeksi Trill toistaa myös käytännöllisen alas. Esimerkiksi basisti saattoi ottaa säestäjän sijaan sooloroolin, kuvainnollisesti ilmaistuna. 51. Alarajan kasvattaminen 6,25 tuuman refleksikuormitetulla, keraamisella elementillä ei ole (onneksi) niistänyt kaikkea dynamiikkaa. Luontaiset signaalitason vaihtelut ilmenivät kohtuullisilla voimakkuuksilla edelleen oikeassa suhteessa. Lisäksi se on puhdas ja ilmava vailla aggressiivisuutta. Kaiutin säilytti perussävynsä molemmilla vahvistimilla, joskin voimakkuuden noustessa peli kääntyi vahvemman hyväksi sekä pakottomuuden, puhtauden että kontrollin saroilla. Pienehkö kaksitie on aina kompromissi, eikä Trill ole lainkaan hullumpi sellainen lajissaan. Cardas Cross toimi yleispätevästi, joskin ehkä vähän latteasti kun taas Mogamilla diskantti tuntui erottelevammalta mutta kokonaisesitys hieman ohuemmalta. Tällöin diskanttien lievä korvien ohi suuntaus tasoitti tilanteen. Roolinsa tässä oli myös testissä käytetyllä Sanders Magtech -päätevahvistimella, jonka käsittelyssä sekä ulottuvuus että iskevyys tuntuivat olevan kuosissaan, kaiuttimen kokoluokka huomioiden. Myös kaapeleilla oli kuultavaa vaikutusta. Soittelin Engelholmeja myös eräällä testiin tulleella, sympaattisella transistoripäätteellä, jonka teholukemat jäävät kymmenykseen Sandersista. Putkimaailmaan en kurkottanut, sillä sopivaa rautaa ei tuolloin ollut hyllyssä. Diskantti integroituu asiallisesti eikä soi erillisenä osa-alueena päälle liimatun oloisesti. Passelista kokonaissuunnittelusta kertoo kuitenkin se, että ulottuvuuden lisäksi impedanssikäytökseltään tasaisen helppo kaiutin on säilynyt herkkyydeltäänkin tavanomaisena (87 dB/w/m)
Kuuntelukolmion leventäminen 2,5 metriin paljasti pakottoman ilmavuuden lisäksi eheän äänikuvan sekä tapahtumaakselin toimivuuden. Odotan mielenkiinnolla, mitä malliston järeämmällä päällä on annettavaa. Toisena äärilaitana myös sellaiset artistit kuin Pasha Hanjani ja Asaf Avidan toivat värikkäät mausteensa kiinnostavalla tavalla kuulolle. Tämän takia asiantuntevalla kauppiaalla on haastava valintatilanne: tarjotako jotakin tutumpaa kansainvälisen lehdistön lemmikkiä, vai ottaako rohkea askel tuoreempaan suuntaan. -basso:................................159 mm keraaminen elementti -diskantti:............................nauha Jakotaajuus:.........................2 300 Hz Herkkyys:.............................87dB/W/m Taajuusvaste:.......................35 Hz - 45 kHz Liitin:....................................naparuuvi Kaksoisjohdotus:.................ei. Siksipä soittolistalla viihtyivät niin Scarlatti kuin Telemann (DG). Hieman korkeammilla jalustoilla vertikaalinen ulosanti olisi kenties hieman vielä kehittynyt, mutta mistään alhaalta ponnistavasta ”jalkalistasaundista” ei kuitenkaan ollut kyse. Korkeussuunta asettui kaiutinlinjan mukaisesti tai vähän sen yläpuolelle. Engelholm Audio astuu haastajan asemassa markkinoille. Kaikista rajapinnoista riittävän etäällä ääni oli hyvin irtonainen, eikä juurikaan paikallistunut kaiuttimiin. Samalla kuoro piirtyi tilaan väljemmin rajatusti. Ääni jäi referenssiä vapaammin soljumaan ilmaan. Mistään varsinaisesta loudness-ilmiöstä ei kuitenkaan voi puhua. info Engelholm Audio Trill Hinta:...................................6 500 € tammi (pähkinä +225 €) Edustaja:..............................Agentur Tur-Pex Oy Puhelin:................................(040) 1977000 Lisätietoja:...........................tur-pex.com www.engelholmaudio.com Mitat (lxkxs):........................22 x 45 x 35 cm Paino:...................................15 kg Muuta:..................................valkoinen tai musta nahkaviimeistely Toimintaperiaate:................2-tie, refleksi Suurin suositeltava teho:.....ei ilm. Tai sitten kauttaaltaan korkealuokkaiset materiaalit eivät ole menneet hukkaan, sillä vastaavista aineksista on leivottu tylsempääkin kuultavaa. Nimellisimpedanssi:............8 ohm (alimmillaan 7 ohm) Elementit............................. Tämän kokeilun perusteella Trillissä on potentiaalia ja iloista otetta. Siitä huolimatta tai sen lisäksi siinä on pipetillä annosteltuna pisara tai 52 Mukavaksi painotettu Trillit paljastivat omat hyveensä jo maltillisella voimakkuudella. Näissä folk- ja kansanmusiikkikentän taitureissa lepäsi pitkälti Engelholm Audion vahvuus. Siis luonnollisen ilmaisun puhtaassa avoimuudessa ja ylä-äänissä viihtyvässä briljeerauksessa. Kapealla kuuntelukolmiolla noin kahden metrin välillä kaiutin oli monitorimaisen selkeä, suoraan korviin suunnattuna hieman suorasukainenkin. Vastapainoksi mukana oli riemukkaan vapautunut ilmapiiri referenssinä toimivaa Sanders Sound model 10c:n kuivakkaampaa ilmaisua vastaan. Joka tapauksessa cembalon tapauksessa pieni liioittelu nakutuksen selkeydessä oli iloksi korville ja eduksi musiikille. Kaiken aikaa kuunteluiden edetessä tuli useasti mieleen, että Trill on hiottu tarkkaan kuuntelemalla, ei vain kaavoja laskemalla. Aivan neutraali Trill ei ole, mutta mitäpä siitä. Myös Monteverdi ja Caccini maistuivat normiarkea enemmän. Lopputulos oli jopa innostava ja toisaalta riittävän neutraali. Esimerkiksi hilpeään Harbeth Super HL 5:een verrattuna Trill on tasaisempi, neutraalimpi ja ylä-ääniltään puhtaampi. Ohisuuntaus muutti äänen L/R-panoroinniksi. Tämä rinnastus perustuu muistikuviin suoran vertailun sijaan. Ladysmith Black Mambazo -etnokuoron liikehdintä syttyi ja sammui totuttuun tapaan, nopealla sykkeellä. Sointiväri asettui harmaan sijaan nyanssin värikylläiseen suuntaan. Valmistaja painottaa musiikin iloa, ei työkalun tiukinta toleranssikeskeisyyttä. highend Engelholm Audio Trill -kaiutin Testiin liittyviä musiikkivinkkejä: • Asaf Avidan: Poor Boy, Lucky Man • Steinar Raknes: Tangos, ballads & More • Pasha Hanjani, Mathias Eick, Ertan Tekin: Three Wise Men • Inger Marie Gundersen: My Heart would have a Reason parikin samaa iloisuutta, jossa Harbeth kylpee. Loppukappaletta kirjoittaessani kaiuttimet on jo pakattu takaisin matka-arkkuunsa. Saattaa olla, että lievä ääripäitä esiin nostava painotus itse asiassa tasapainottaa juuri sopivasti myöhäisillan kerrostalosessioita. Tai luo sopivasti lihaa luiden ympärille kovemmassa menossa. Valmistajalta puuttuu pitkä historia, jota vasten peilata menestystä, onnistumisia ja kulminaatiopisteitä. Ilmeisesti juurikin laadukas diskantti toi lisäarvoa barokin instrumentaatioille, sillä niin hengellisyys kuin myös koristeellisuus ilmenivät kohteliaasti korostuen. Jään hieman kaipaamaan hienoa diskanttia, jonka soinnissa on jotakin elektrostaattisen plastiikan neutraalin harmauden ylittävää kauneutta
Paikalla Reference Recordings äänitemyyntipiste. 9 2 La Se selviää, kun puumerkkaat kalenteriisi maaliskuun viimeisen lauantain. Avoinna ti–pe 12–18, ajanvarauksella 18–20 Puhelin 09-344 3949 MR HIFI SECOND HAND STORE Rastilanraitti 3 MR HIFI NETTIKAUPPA www.mrhifi.fi m a k s u a i k a A k t i i v i r a h a l l a !. w w w.propellihattu.fi KUINKA PALJON HYVÄÄ ÄÄNTÄ MAHTUU PIENEEN KARTANOON. Y l i 1 . 0 0 0 ELÄMYSKAUPPAA JO VUODESTA 1997 € o s t o k s i i n 1 0 k u u k a u d e n k o r o t o n j a k u l u t o n MR HIFI BOUTIQUE Rastilanraitti 5 A Rastilan metroasemalta 200 m. Lupaamme, ettei paikalla ole ainuttakaan kotiteatterivahvistinta tai videotykkiä. Esillä high fidelityn valikoituja tuotemerkkejä huolella setitettyinä viidessä eri kabinetissa. Viihtyisä ravintola A-oikeuksin ja maittavine lounaspöytineen. 3 . Tapahtumaan vapaa pääsy. MR Hifi järjestää uskollisen äänentoiston ja hyvän mielen tapahtuman Rastilan tunnelmallisessa kartanossa lauantaina 29.3. Paikalla luonnollisesti myös karismaattisimmat maahantuojien asiantuntijat. 17 o 11– l k . Rastila Campingin portista sisään ja vasemmalle. AURELIA • CARDAS • DENSEN • DUEVEL • DYNAUDIO • EAR YOSHINO • ELAC • EXPOSURE • GRADIENT • HARBETH • KONTO • MICHELL • MUSICAL FIDELIT Y • NAIM AUDIO • OMEGA • PMC • QUADRASPIRE • REGA • UNISON RESEARCH Rastilan Kartano, Karavaanikatu 4, 00980 Helsinki. klo 11.00–17.00
Tilasimme sieltä kokeiluun Ken Kreiselin Quattrojärjestelmän. Niinpä pakettien purku, osien suhteiden arvailu, ruuvailut ja subbarien hinaaminen paikoilleen ilman selkä-, lattiatai pintavaurioita vei valoisan osan päivästä. klassisen musiikin puolelle. Tavoitteet toteutuvat käyttämällä neljää Ken Kreiselin suunnittelemaa, tiiviisti neliömuotoon sijoitettua. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. Kokeilussa ollut laitteisto oli ehkä Quattron raskain versio; Q125-pää- ja Q125TriFX-surroundkaiuttimet sekä Q125-keskikaiutin, jalustat, kaksi DXD 2012 -subbaria ja ATIn viisikanavainen pääte sekä pari pussillista tarvikkeita. Hintaa kokoonpanolle kertyy rapiat 11 000 €. Muita yrityksen tuotteita ovat maailmalla tunnetut Ken Kreisel ja Definitive Technology sekä perinteikkäät vahvistinmerkit ATI ja Cary Audio sekä uusimpina Link-kaapelit sekä omaperäiset langattomat, pöytälamppuun kätketyt Sound of Light kaiuttimet. highend Hermuset: Ken Kreisel Quattro System Teksti: Matti Hermunen Kuvat: Mauri Eronen Mahtipaketti L-Sound on norjalainen, vuonna 2005 perustettu viihde-elektroniikan ja kaiuttimien verkkokauppaan erikoistunut yritys. Kiitolinjan mies kippasi rappujen eteen häkellyttävän lastin: kaksi kuormalavaa, 11 kollia, 232,30 kiloa. L-Soundin verkkokaupasta saa myös kotimaisen DSPeakerin huonekorjaimia. 54 kuka Matti Hermunen on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. L-SOUNDIN tuotteista ehkä tutuin on SVS, jonka edullisia, mutta äreitä subbareita löytyy monen harrastajan nurkasta. Mutta vaihdapa etukaiuttimet parempiin ja niille sopivat jalustat, tee samoin surround-kaiuttimille, lisää subwoofer tai kaksi sekä vahvistin, niin ollaan aivan eri euroissa. Suosittelen vahvaselkäisen kaverin värväystä apuun, yksin olet riskirajoilla. Laatikkomäärän selittää se, että lähes kaikki osat ovat omissa paketeissaan, joista ikeatyyliin kasataan valmis systeemi. Ei aivan perustavaraa Kaiutinten suunnittelijan Ken Kreiselin tavoitteena on varsinkin Q125-pääkaiuttimissa ollut hallittu suuntaavuus ja riittävät äänivarat. SVS:llä oli Suomessa oma edustaja, mutta L-Sound veti sen myynnin verkkokauppaansa. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Koska osa laitteista oli ollut muualla kokeilussa, tarkemmat käyttöohjeet olivat jääneet johonkin. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti ns. Ensimmäinen noista ei ole paha suomalaiselle sielulle. Ei puuttunut enää kuin sivu- ja korkeusinformaatiota tuottavat kaiuttimet. Ikean malliin Edullisimmillaan kokeilussa olleen Quattro-järjestelmän saa noin 3 600 eurolla
Jokaista niistä ohjataan erikseen jakosuotimelta, ja näin kaiutin saadaan säteilemään enemmän kuuntelijaan päin, vähemmän sivuseinille, lattiaan tai kattoon. Nyt lähti. Kuuntelin Quattroja ensin Bel Canton REF 1000M -vahvistimilla. Luontevammin se istuu erilliseen kotiteatteriin, jossa kauneuskriteerit ovat muutenkin erilaiset. Kaiutin kiinnitetään takaosastaan jalustaan metallilevyillä. Muutkin Quattrot voidaan ripustaa seinälle, sillä koteloiden takalevyissä on valmiit kiinnityskohdat. Neljällä diskantilla saadaan lisää ääntä, Kreiselin mukaan 12 dB enemmän kuin yhdellä. Eri asia on, miltä subbaritorni näyttää highend tuuman pehmeäkalottista diskanttia. Näin tein. Kreiselin mukaan perinteisellä materiaalilla on lyömättömiä etuja. Samalla pystytään laskemaan jakotaajuutta, jolloin keskialue-elementin ei tarvitse toistaa kovin ylös. Loppuvaiheessa vaihdon tilalle ATIn 55. Osat kytketään toisiinsa juuri sopivan mittaisella symmetrisellä Link-kaapelilla, ja taakse ruuvataan metallilevyt sitomaan osat toisiinsa. Mdf-kotelot on viimeistelty hienosti pianolakalla. Varsin pienillä säädöillä sain tornin toimimaan väkevästi, mutta kohtalaisen hyvin sävyin, ja sulautumaan pääkaiuttimiin lähes saumattomasti. Mukana tuli pääkaiuttimille tarkoitetut tuhdit jalustat, joiden alaosassa oli massaa painoa ja stabiiliutta lisäämässä. TFX-surround on varsin monipuolinen kaiutin, joka osaa säteillä suoraan tai epäsuorasti sivuille päin. Toimituksen Mauri Eronen ehdotti kokeilemaan Kreiselin suositusta: lootat pinoon lähelle peräseinää. Istutin ne ensin pääkaiutinten viereen olettaen, että tason ja vaiheen säädöt olisivat näin yksinkertaisimmat. Pääkaiutin ja jalusta kytketään yhteen tukevalla metallilevyllä. Kyllä bassoa lähti, mutta erottelu, sävyt ja soivuus olivat väärästä kylästä. Keski- ja surroundkaiuttimissa on samankaltainen perusrakenne kuin pääkaiuttimissa, siis neljä diskanttia neliöasetelmassa ja 1–2 basso/keskialue-elementtiä. Eivätkä integroituneet muutenkaan, vaikka vaihetta väänsin ja tasoa sekä jakotaajuutta kokeilin. Säädöt ovat riittävät: jakotaajuus sekä portaattomasti toimivat vaihe ja voimakkuus. Säätöä ja paikan hakua L-Sound lähetti kaksi järeää DXD-12012 subwooferia. Näin saadaan merkittävästi enemmän äänenpainetta. Subbarissa on kaksi 12 tuuman elementtiä, joista toinen säteilee pohjasta kotelon sisään, toinen sivuseinästä. Liitäntöinä rca ja xlr, jossa myös anto toiselle subbarille. Pääkaiuttimessa on kaksi paperikartioista 13 cm basso-keskiäänielementtiä. Kaksoisjohdotus tai kahden vahvistimen käyttö onnistuu irrottamalla yhdysliuskat normiolohuoneessa. Ehkä halusivat varmistaa, että tökyä riittää. Tässä auttaa kaiuttimen muotoilu: vino etuseinä suuntaa ääntä kuuntelijaan, vaikka kaiutin olisi asetettu suoraan eteenpäin. Kätevää, koska musiikki- ja yleensä liveäänitteillä on usein hyötyä epäsuorasta toistosta, siinä missä rytinäelokuvilla suora ääni auttaa paikallistamaan takaa uhkaavat konnat. Pää-, keski- ja surroundkaiuttimet toimivat hyvin samoilla sijoituksilla kuin vakiolaitteistoni. Elementin toistoa tarvitsee korjailla jakosuotimessa vain vähän, ja ennen kaikkea, se soi hyvin. Toimintatavan pystyy vaihtamaan lennosta, kun käytetään kahta kaiutinkaapeliparia ja niille valintakytkintä. Surroundkaiuttimet on muotoiltu istumaan parhaiten seinälle, mutta kokeilussa ne toimivat varsin hyvin 60 cm korkeilta jalustoilta. Bassonälkäisiä ilahduttaa mahdollisuus pinkata DXD-12012- tai sen kymppituumaisia pikkuveljiä DXD-808-subbareita päällekkäin tarvittava määrä, 2–4 kpl. Raahasin Genelec 7070A:n pois koetellusta nurkastaan ja sijalle DXD:t. Lattiaa vasten asennetaan vakautta lisäävä puinen pohjalevy, johon voi ruuvata mukana toimitetut pehmeäkärkiset piikit. Jenkkityyliin Ken Kreisel haluaa palvella maltillisia kuuntelijoita sekä niitä, joille mikään määrä bassoa ei ole liikaa. Keskikaiuttimen alle tulee pieni puinen alusta, jonka avulla se suunnataan kuuntelijaa kohti. Subbarit tuottivat päänvaivaa
highend Hermuset Ken Kreisel Quattro System 2005-vahvistimen. Sopivalla rytmimusiikilla Quattro toimii oikein hyvin. Oli kyse perinteisestä rockista, Bill Laswellin dub-revityksistä tai vaikkapa Claptonin ja kumppanien vuosien 2010 ja 2013 Crossroadskonserteista, niin kyllä oikein säädettynä kulki, potki ja jyräsi paikoin hillittömällä draivilla. Hyvääkin on. 7-kanavaisen version liittimille on jätetty tila. Vahvistimen äänenlaadun arviointi jäi varsin vähälle, sillä Quattro-systeemin eri puolten ihmettely vei lähes täysin kokeiluun käytettävissä olleen ajan. Virtapistokkeesee käy vain normaalia järempi johto. Se käynnistyi vaiheittain ilman poksahduksia tai automaattisulakkeiden laukeamisia. Samaan koteloon sijoitetaan 2–7 kpl 200 W tehoista vahvistinmoduulia. Jollei teho riitä, ATIlla on astetta tömäkämpi 3000-sarja. ATI hoiti osuutensa täysin eleettömästi. Tämä systeemi on omiaan rytmimusiikin ja videoiden ystäville, samoin vaikkapa reggae-hemmoille. Esivahvistimelta tuleva signaali voi olla symmetrinen (xlr) tai normaali (rca). Liittimet ja kautinterminaalit ovat asialliset, hyvää perustasoa. Sibeliuksen 4. Jos olet laulu-, orkesterimusiikin, hyvin äänitetyn akustisen jatsin tai vaikkapa pianomusiikin ystävä ja tottunut neutraaleihin, hyvin erotteleviin kaiuttimiin, et ehkä innostu yhtä paljoa. esiintulot ATI AT 2005 on hyvin tehty, konstailematon päätevahvistin. Viisikanavaisessa vahvistimessa on moduulirakenne sekä kaksi järeää rengassydänmuuntajaa. Ei yhtään pahan näköinen: Onton jalustan alaosassa on painomateriaalia. Rakenne on teollisen järeä ja mutkaton. Puinen pohjalevy lisää vakavuutta. Kaikille niille, joille toiston elävyys ja meininki ovat tärkeitä. 56 Rytmimusiikille ja elokuvaäänelle omiaan Sanotaan se heti kättelyssä. Tekniikaltaan koeteltu ja kestävä.. Basso jyräsi mukavasti live-äänitteillä, tosin kilpailijoilla niissä saattaa olla enemmän sävyjä. Soittajat paikallistuivat riittävästi, vaikka aivan veitsenterävää sijoittuminen ei ollut. Musiikkivideoilla surroundääni ympäröi kuulijan yllättävänkin saumattomasti. Pinkatut tuplasubbarit kohdalleen säädettynä vääntöä riitti noin puolelle Pakilalle. Sinfonian viimeisessä osassa huilujen, klarinettien, triangelin jne. ATIn päätteessä on asialliset liittimet ja selkeä asettelu. Ääneltään se ei tuntunut eroavan vertailupäätteistä
Eli pääkaiuttimet ehkeivät toista kaikkea ainesta samalla tavoin, vaan osassa äänitteitä kaikki osuu kohdalleen, osassa taas korostuvat kaiuttimen rajoitukset. www.lsound.eu 57. Hyvää Quattro-kokonaisuudessa on parhaimmillaan aikamoinen määrä rouheaa reippautta, rivakkuutta ja kulkevuutta. Niistä ei löytynyt kovin paljoa sävyjä, ja ehkä eniten korvaan pisti lämpimien värien puute. info Ken Kreisel Quattro System sekä ATI AT 2005 -5-kanavainen vahvistin Hinta:............................................................................. Värittyneisyys lieveni, ja äänen kokonaisuus avautui, muuttui läpinäkyvämmäksi ja ehyemmäksi. Älä hanki ilman kunnon subbaria Kuuntelin pääkaiuttimia jonkin aikaa stereona ilman subbareita. Hintoja puristetaan alaspäin suurilla myyntimäärillä, logistiikkasäästöillä ja sillä, että maahantuojan ja jälleenmyyjien katteet jäävät pois. monisävyisyys, elävyys ja jopa jonkin verran yksinuottisuuden piirteet lievenivät. KUN ostat paikallisesta liikkeestä, odotat ja useimmiten saat asiallisen neuvonnan ja isommissa hankinnoissa tavallisesti mahdollisuuden kotikokeiluun. Rytmimusiikilla, elokuvaäänellä ja musiikkivideoilla ne ovat vahvoilla. DXD-2012:ssa on kaikki tarvittavat liitännät ja säädöt. Eli basson ohella asiat paranivat muillakin alueilla. Tai sitten et. Välillä kuuntelu on nautinnollista, välillä tasapainoisempaan kaiuttimeen tottunut jää kaipaamaan tuttuja, äänitteeseen elimellisesti kuuluvia asioita. Kokonaisuus jäi usein epätarkaksi ja satunnaisesti värittyneeksi. Quattro ei ole esiintyjien paikkoja tai äänikuvan kerroksisuutta vahtaavan friikin kaiutin. Keskialuetta leimaa äänitteestä toiseen vaihteleva pehmeys, jolloin iskevimmät ja riipivimmät sävyt voivat kärsiä, ja lauluäänestä saattaa jäädä sävyjä matkalle. Ei edelleenkään analyyttisin, mutta nyt jo kuunneltava kokonaisuus. +47 377 11 333 Lisätietoja:.................................................................. Se on käyttäjästä kiinni jos ei saa sovitettua muuhun laitteistoon. Kun nurkkaan pinkattujen subbarien säädöt sai kohdalleen,ääni parani varsin paljon. Pianosta puuttui lähes aina heleyttä, ja sen alemmalla keski- tai ylemmän basson alueelle soinnissa oli onttoposkisuutta, ikään kuin korostettua rintaääntä tai ylemmällä alueella nenään puhujan sävyjä. L-Sound AS, Norja Puhelin:........................................................................ Myönteistä oli äänen helppous ja kulkevuus, ja ei niin myönteistä taas värittymiset ja keskialueelle sijoittuvat vaimentumat, jotka tekivät toistosta turhan mietoa. Kuuntelu helpottui, ja parhaimmillaan kaiutinten välinen tila velloi täynnä täyteläistä, elävää musisointia. Q125 1 619 € Keskikaiutin:.............................................................. Ostajaa jää edelleen kiinnostamaan, saako rahalle vastinetta. Pysyvästi häiritsi jousten tietty yksinuottisuus. L-Sound lupaa parhaan mahdollisen hinta/suorituskykysuhteen, nopean, ammattitaitoisen ja joustavan palvelun, ilmaisen kuljetuksen yli 1 000 euron tilauksille sekä joustavat takuukäytännöt. Q125 854 € Surround-kaiuttimet/pari:................................. highend Paikkakunnalta vai postista. Terävyyttä ja rämäkkyyttä puuttui sellaisiltakin äänitteiltä joilla niitä kuuluu olla. välittyivät orkesterin seasta varsin hyvin, ne jopa kuuluivat tavanomaista voimakkaammin, ehkä siksi että sello ja kontrabasso-osasto jäivät taaemmas. Yksi Quattro-kokonaisuuden piirre oli se, ettei systeemi toistanut ennustettavasti. ATI AT2005 2 879 € Edustaja:...................................................................... Sekä 45 päivän vapaan palautusoikeuden, jos vipstaaki ei vastaa odotuksia. Pysyäkseen markkinoilla verkkokaupan on oltava uskottava ja luotettava toimija, lisäksi sen on tarjottava selvää etua paikalliseen verrattuna. Monen mielestä tästä on vain etua, mutta yhtä monelle on tärkeää että äänitteen rasittavuudetkin välittyvät. Kulkevuus, Hyvää ja harkittavaa Quattrot eivät ole kovin tarkat eivätkä toista neutraalisti. Äänikuva on yleisen maalaileva, ja skarppiutta olisi voinut hieman enemmän. Asennus ja käytön opastus kuuluvat pakettiin. Tosin sitä varten systeemi pitää tilata Norjasta. Verkkokaupan kautta hankitun kanssa selviydyt omin avuin. Vaskiosastosta jäi uupumaan ylemmän keskialueen purevuutta ja rehevyyttä, samoin puupuhallinkuoroista. Lyömäsoitinosaston iskevyys, sävyt ja voima jäivät silloin tällöin laimeiksi, vaikka toisaalta bassossa varsinkin rytmimusiikilla, uruilla tai musiikkivideoilla oli tasaista, tarvittaessa tolkutonta voimaa. Ovatko vahvuudet riittäviä tai rajoitukset ongelma, selviää kuuntelemalla. Kokeilussa ollut laitteisto 11 380 € Pääkaiuttimet/pari: .............................................. DXD-12012 2 249 € Monikanavavahvistin:.......................................... Q125 TriFX 1529 € Subwoofer:................................................................
Sitkeimmistä tunnetuimpia oli Yoshiaki Shugano, joka jatkoi 70-luvulla aloittamaansa kela-ankkuri-äänirasioiden valmistamista Koetsu-tuotemerkillä, joskin pitäytyen kotimaan markkinoilla. Japanin kukoistava vinyylikulttuuri menetti modernille teknologialle koko joukon maineikkaita tuotemerkkejä. ”Perfect Sound Forever” -slogaanilla varustettua lippua heiluttavat edistykselliset tahot vannoivat compact discin nimeen, ja vinyylinkyntökaluston ympärille toimintansa pystyttäneet pajat ryhtyivät ajamaan alas tuotantoaan. Vasta vuosikymmenen loppupuolella alkoi kuulua huhuja uudesta formaatista, jolla aikansa johtavat massavalmistajat Philips ja Sony aikoivat mullistaa äänitemarkkinat, ja niinhän sitten tapahtuikin. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita. Niin isot tehtaat kuin käsityöläisten kansoittamat valmistamotkin. Shuganon ateljeeta vähän mittavammat rasiafirmat, Dynavector, Sumiko ja osin Shelterkin sekä niitä moninkertaisesti massiivisemman Denonin askiosasto pitivät cd:n jyllätessä japanilaisen äänirasiakulttuurin. 1970-LUVUN high fidelity -maailma oli vinyylin ehdotonta valtakautta. highend Sillä korvalla: Koetsu Black -äänirasia Teksti ja kuvat: Jaakko Eräpuu Rasiaklassikon paluu Nelisenkymmentä vuotta sitten japanilaisten moving coil -äänirasioiden suosion aallonharjalla kellunut, vaativat vinyylin ystävät valloittanut Koetsu Black ehti saavuttaa klassikon aseman jo ennen cd-formaatin lanseerausta. Levysoitinten uuden tulemisen myötä se palasi kotimarkkinoilta takaisin maailmalaajuiseen levitykseen. 58 kuka Jaakko Eräpuu on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Fidelity Research, Impress Lab, Kiseki, Supex, Grace ja monet muut äänivarsien, rasioiden ja step up -muuntajien tekoon erikoistuneet verstaat laittoivat lappua luukulle, mutta aivan kaikki alan tuotantolaitokset ja artesaanit eivät luovuttaneet
Kuzman pyöritin sai jossain vaiheessa kaverikseen Heedin ulkoisen virtalähteen, ja taas nytkähti musiikin maailma askeleen realistisempaan suuntaan. Aidon oloista messinkisyyttä kylläkin. Toki silikonivaimennetun unipivot-varren nokkaan istutettiin välillä myös talon omaa kyntökalustoa, Lyra Dorian (mc) ja Cartridgeman MusicMaker Classic (mi). Sen kanavaerotukseksi luvataan yli 30 desibeliä ja -balanssiksi alle 0,5 dB. Classicistahan joutuu pulittamaan liki saman verran kuin Blackistakin. Toki vinyylin uusi tuleminen on jo vanha juttu ja marginaali-ilmiö, mutta toisaalta, uusia levysoittimia tulee markkinoille tasaista tahtia ja vanhoja päivitellään säännöllisin väliajoin. Jaahans, että sen verran himmeä yläpää, tuumaa nyt kyyninen lukija. Ja vaikka kuinka yritin kaivaa hyllystä levyjä, joissa pelti sihisee, en juuri havainnut tumpeluutta. Noin 50% Classicista ja Blackista kustantanut Dorian on jo poistunut Lyran malliston alapäästä. Black on perinteisesti ollut edullisin Koetsu, ja näin on tänäänkin. Kaikki Koetsu-rasioiden joustavat osat ovat saaneet pre-age-käsittelyn. Olipa käydä niin, että vieraileva rasiataiteilija ei meinannut ollenkaan luopua paikastaan systeemissä. Kun neulanpaino oli digitaalisesti punniten saatu tasan halutuksi ja varren vertikaali- ja horisontaalikulmat ojennukseen, ja vielä geometria overhangeineen muutenkin reilaan, alkoi hillitön lätynpyöritys, jonka tuoksinassa tuli käytyä läpi aimo siivu musiikista työkseen kirjoittavan vinyylivarannosta, jota nyt monen muuton jälkeen vieläkin löytyy reilusti pitempi hyllyjono kuin sen omistajan pituushyppyennätys. vakuuttavaksi vinyylinpyöritysviitekehykseksi toteaman Kuzma Stabi S/Stogi S -combon kanssa. Nyt kun tämä täydellisen äänen muovikiekko alkaa olla katoavaa kansanperinnettä, Koetsun äänirasiat jatkavat taivaltaan audion aatelistossa. Phonoasteen virkaa kokeiluissa toimitti rankasti modifioitu ja nos-putkitettu Air Tight ATC-1 -putkietunen, josta legendaarinen jenkkiropaaja Tom Tutay on tehnyt rasiapoliittisesti kaksineuvoisen. Alunperinhän laite söi vain mmaskeja. Blackin hyper-elliptiseksi hiotun neulan varsi on sentään boronia, kuten useissa arvokkaammissakin Koetsuissa ja monissa muissakin laaturasioissa. Laatua lähtötasolta Koetsun käsintehty rasiamallisto on tätä nykyä noin tusinan tuotteen kokoluokkaa. Malliston huipulta löytyy sitten Coral Stone, josta joutuu pulittamaan melkein kymmenen kertaa Blackin verran, eli 16 000 taalaa. Koetsujen hinnanmuodostukseen keskeisesti vaikuttava tekijä, runkomateriaali, on Blackin tapauksessa proosallinen mustaksi maalattu alumiini. Ok, kuunnellut vinyylit ovat pääosin peräisin 1970-luvulta, ja niitä on elämän eri käänteissä jyystetty monenlaisilla sorveilla. Kaikki ovat toki mc (moving coil) -periaatteella toimivia askeja, ja vieläpä matalan antotason koulukuntaa. 59. Kuormitusimpedanssi taisi siis napsahtaa sekin kohdilleen. Vintagekin kukoistaa, joten eipä taida äänirasioiden tekemisen taito ihan hevillä herpaantua. Valmistajan ilmoittamien suorituskykylukemien suhteen Koetsu Black on valioluokan vinyylinkynnin. Sopivaksi neulanpainoksi mainitaan noin 2 grammaa. 10,6 grammaa painavan, tyylikkäässä puuaskissa toimitettavan rasian ulostulojännite on 0,5 millivoltin luokkaa ja suositeltava kuormitusimpedanssi 5–47 ohmia. Joustavuudeltaan keskimääräistä jäykempänä ja suht painavana Black on eniten kotonaan keskiraskaissa ja sitä painavammissa äänivarsissa, joissa sen neula/varsi-yhdistelmän resonanssi asettuu optimitaajuuksille. Hehtaaria tarkemmin, säkällä, kun säätöjä ei ole. Eli esimerkiksi neulanripustus on – ontuen suomentaen – esi-ikäistetty. Eli kuukausien mittaisen kokeilun alkuajat menivät hela hoitoa säädellessä ja siihen tutustuessa. Vaan Koetsupa armahti kovia kokeneita uria poimimalla ilmoille vain musiikkia ja jättämällä ritinät ja napseet lähes kuulumattomiin. Toki rasioiden vekslaaminen on journalistin nakkisormilla vaivalloista ja aikaa vievää puuhaa, mutta mukavuudenhalu ei ollut kuitenkaan se päällimmäinen syy Koetsussa pitäytymiseen. Ebaysta poimittu anonyymi klamppi ei juuri soundia parantanut, paitsi ehkä sen kautta, että siihen integroitu kuplavaaka pitää huolen vaaterista. Hui hai! Sanoisin rasian loihtimaa soundia pikemminkin sivistyneeksi kuin himmailevaksi. Mc-osion tarvittava gaininlisäys on tehty Jensenin muuntajilla, ja hyvältä soundaa. Levysoitinten renessanssin myötä apajille ilmaantui koko joukko uusiakin yrittäjiä. Kalliimmat mallithan on työstetty eksoottisiin jalopuu- tai kiviainesrunkoihin. Vuosituhannen vaihteessa myös Koetsu palasi globaaleille pelikentille toisen sukupolven Shuganon – Yoshiakinpoika Fumihikon – ottaessa isänsä poismenon jälkeen vastuun tuotannosta. Taisipa vivunpäässä majailla hetken Denonin klassinen satakolmonenkin, ikään kuin reality checkinä, murto-osan Koetsusta ja Classicista maksavana ikiliikkujana. Sävykkyyttä ja sivistystä Koetsu Black saapui huusholliin yhtä jalkaa koeponnistajan haltuunsa hankkiman ja sittemmin varsin highend mainetta yllä kotomaansa ulkopuolellakin. Traditionaalisen alnicon paikan magneettimateriaalina on ottanut nykymaailmassa samarium koboltti
Särmää ja kipinää jäi vähän uupumaan, vaikka suhteellisen lähelle talon vakioaskeja tässäkin suhteessa päästiin. Eli valinnanvaraa musiikillisten ja soundillisten preferenssien myötä tapahtuviin valintoihin löytyy. Näissä yhteyksissä Koetsu Black osoitti, mistä sen klassikon maine on syntynyt. Koetsu Black Hinta:..................................................................................................1990 € Edustaja:...........................................................................................Sound Factor Oy Puhelin:.............................................................................................+358 10 439 7100 Lisätietoja:.......................................................................................www.soundfactor.fi www.koetsusea.com Paino:..................................................................................................10,6 g Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Lähtöjännite:..................................................................................0,5 mV Kanavarerotus: .............................................................................yli 30 dB Kanavatasapaino:........................................................................0,5 dB Suositeltava neulanpaino:......................................................1,8-2 g. epäilyyn. Vaikka toisaalta jotkut varhaisen progen merkkiteokset, esimerkiksi Wigwamin ja King Crimsonin, kuulostivat varsin vakuuttavilta Koetsun kertomina. En kuitenkaan pysty mieltämään 60 klassikkorasiaa aivan suositeltavimmaksi välikappaleeksi räväkkyyden reviirillä riekunnan elämyksien etsintään. Paikoin kahdeksan ukkoa tusinasta tarttuu erilaisiin ääntä tuottaviin lyömäsoittimiin, eikä jää raavintakapineesta kiinni menon eläväisyys. Toki Koetsu saattaa jopa korostaa fonin mehevyyttä ja laulajien sielukkuutta, mutta hienolta kuulostivat niin David Murrayn tenori kuin Cassandra Wilsonkin. Jazzin toimivuuden innostamana tuli pyörähdettyä myös klassisen konserttimusiikin parissa. Noita edellä mainittuja kuulleena, joskin eri systeemeissä, rinnastaisin Koetsu Blackin lähinnä Shelterin 901:een, joka sekin soi parhaimmillaan hienosti sillä vanhan liiton tavalla. Toki kohtuus on hyvin henkilökohtainen käsite, mutta jos vinyyliä suosiva musiikinkuuntelija/hifiharrastaja panostaa pyöritin/varsi-kombinaatioon pari tonnia tai enemmän, pitäisin saman hintaluokan äänirasiaa vielä kohtuu panoksena, vaikka edullisemminkin pääsee liki samaan lopputulokseen, kuten esimerkiksi Lyran, Benz Micron, ZYX:in ja Shelterin mc-mallistojen parhailla hinta/laatusuhteilla varustetut askit todistavat. Patti Smithin Banga hoitui sekin hienosti. Mitenkä tämän nyt sanoisi: Koetsu Black on ihan hyvä rasia rock-käyttöönkin, pienin varauksin. Pientä pyöristelyä äkäisimmässä äksönissä oli havaittavissa, joskin myös artistin nykyolemukselle leimallista levollisuutta. ZYX ja Lyra, ehkä Benz Microkin, edustavat selkeästi modernimpaa soundikäsitystä, joka saattaa cd-toistoon tottuneelle tuntua kotoisammalta. Voisin kuvitella, että tuplabassarien napse ja haara-asennossa örisevän uroon animaalinen anti kaipaisivat jonkin verran kipakampaa ja kirskuvampaa otetta. Jousiston soljuvat massat ja vaskien terävät kommentit saivat pintaansa ripauksen ylimääräistä hunajaa ja täyteläisyyttä. Kun Kuzman lautaselle laittoi Jerry Gonzalesin Fort Apache Bandin River Is Deep -liven vuodelta 1982, paljastui että kyllä Blackista on rytmirasiaksikin. Ainakin Kuzman tyyppisellä jäykällä alustalla, yksipistelaakeroidun ja dempatun varren päässä. Nämä varaukset kävivät ilmi, kun laitteli soimaan erinäisissä levysoitinkokeiluissa karaistuneita aikuisen rockin jalostamia vinyylipäästöjä, joiden jyystössä Lyran reagointinopeus ja MusicMakerin aika-akselin napakkuus heittivät hulppean haasteen toisentyyppisen tavaran parissa helmeksi hioutuneen kyntimen kehänurkkaan. info Väljästi vertaillen No niin, tulipa selväksi, että maahan saatu Koetsu Black on edelleen varsin kilpailukykyinen rasia kohtuuhintaisten sarjassa. Yllättäen: Denonin halpis laittoi kalliimmilleen tiukasti kampoihin klasarimaailman pienimuotoisemmassa päässä, joskaan ei sekään pärjännyt Koetsulle, vaikka samoilla haminoilla soinnillisesti sousikin. Tämän ikisuosikin olemuksen Koetsu Black kaivoi urilta luontevalla letkeydellä, mutta hieman turhankin kohteliain kääntein. Koetsu Black toimitetaan perinteisessä japanilaisessa puukotelossa. Sen verran koukuttava oli sen yhteispeli laitteistoni muiden osasten (lue: Kuzma) kanssa. highend Sillä korvalla: Koetsu Black -äänirasia Se foni ja se laulu. Toki myös tuotantonsa puolesta. Eivät ole huonoja Lyra Dorian ja MusicMaker Classickaan tällä osastolla, mutta jäivätpä kuitenkin toiseksi soinnin luonnollisuudessa. Miten käy klassikolta rock’n roll. Moista musiikkia en toki hyllyihini ole hamstrannut, mutta pikaiset maistiaiset Deep Purplen, Black Sabbathin ja Motorheadin kootuista antoivat aihetta em. Ja sopihan se sinnekin Koetsun klangi. MOT. Jos ette kerro kellekään, tunnustan että kelasin pitkään, jäisikö Koetsu Black taloon vai ei. Little Featin Last Record Album on bändin parhautta, sittemmin edesmenneen Lowell Georgen hienojen biisien ja syvästä etelästä ammentavan rytmiikan ansiosta. Totuuden nimessä sekä Lyra että MusicMaker soivat avoimemmin ja ilmavammin, mutta esimerkiksi Virtuosi Di Kuhmo -jengin Sibeliuksen ei-sinfonisissa orkesteriteoksissa ja Haitinkin puikottamissa Concertgebown Debussy -tulkinnoissa Black keinahteli kuin kotonaan kilpailijoiden jäädessä vähän turhankin asiallisiksi
Transmissiolinja-kotelorakenne (ATL) tarjoaa suljetun kotelon ja bassorefleksiviritteisen kotelon hyvät puolet samassa paketissa ja korkea herkkyys mahdollistaa myös useiden putkivahvistimien kuormittamisen optimaalisella tavalla. Suosittu Twenty-sarja alk. PMC-kaiuttimet toimivat hienosti myös hieman pienemmissä tiloissa ja sietävät keskimääräistä paremmin seinän läheisyyttä. Esim. Naim Audio, Rega ja Densen toimivat varsin upeasti PMC:n kyljessä. Ammattiylpeä valmistaja tarjoaa tuotteilleen peräti 20 vuoden takuun. w w w.propellihattu.fi MIKÄ EROTTAA TYLSÄN KULUTTAJAELEKTRONIIKKA-KAUPAN AIDOSTA HIFIKAUPASTA. 1.890 €/pari, kuvassa suosikkimalli Twenty 24, 4.290 €/pari ELÄMYSKAUPPAA JO VUODESTA 1997 Y l i 1 . Ainutlaatuinen suunnittelufilosofia ulottuu myös tehtaan kotimalleihin, ja onkin vaikea olla ihastumatta PMC:n dynaamiseen, kosketeltavan aukinaiseen ja uniikilla tavalla hengittävään toistoon. 0 0 0 € o s t o k s i i n 1 0 k u u k a u d e n k o r o t o n j a k u l u t o n MR HIFI BOUTIQUE Rastilanraitti 5 A Rastilan metroasemalta 200 m. Kaikki PMC:n kaiuttimet tehdään käsityönä Briteissä tiukimpia laatustandardeja noudattaen. Avoinna ti–pe 12–18, ajanvarauksella 18–20 Puhelin 09-344 3949 MR HIFI SECOND HAND STORE Rastilanraitti 3 MR HIFI NETTIKAUPPA www.mrhifi.fi m a k s u a i k a A k t i i v i r a h a l l a !. Toistoon, joka saa vanhat levysi kerta toisensa jälkeen elämään. Jo ensimmäisistä soinnuista alkaen on hyvin ilmeistä, miksi tämä 24-vuotias brittivalmistaja on saavuttanut arvoisensa kulttimaineen studiomaailmassa. Yhteistä synergiaa tuntuu löytyvän mukavasti varsinkin musikaalisina pidettyjen vahvistinmerkkiemme kanssa. TUTUSTU MUUN MUASSA TÄHÄN TUOTTEESEEN NIIN TIEDÄT! PMC on kertakaikkisen mielenkiintoinen uutuus kaiutinvalikoimaamme
highend Genesis 5.3 -kaiuttimet Teksti: Kari Nevalainen Kuvat: Mauri Eronen Täydellä kaistalla Genesis on vanha kaiutinmerkki, mutta Suomessa ilmeisen vähän tunnettu. Siitäkin pitäisi ehtiä puhua. Siihen ei ole nyt kuitenkaan tilaa. Genesis 5.3 on kaiutin, joka kaipaa selitystä ja paljon. Absolute Fidelity vaatii lisäksi, että kaiutin osaa poimia äänimateriaalista esiin pienimmätkin yksityiskohdat samalla laatutasolla ja energialla, kuunneltiinpa kaiuttimia hiiren hiljaa tai keuhkot levällään. Lisäksi Genesis on valmistaja, joka suhtautuu vakavasti kaiuttimiensa sijoitteluun huoneessa. Genesiksen viitossarja sai alkunsa pian sen jälkeen, kun Nudell perusti Genesis Technologiesin 1994. Tämä pieni jättiläinen on kompleksinen tapaus. Ylipäätään mitään, mikä tekee elävästä äänestä elävän, ei saisi jättää. Malliston keskivaiheille sijoittuva Genesis 5.3 pyrkii huipulle tyylillä ja tekniikalla. Absolute Fidelity tarkoittaa kaiuttimen kykyä toistaa musiikin tai elokuvan ääniraita siten kuin se toistuisi elävässä elämässä: samalla selkeydellä ja dynamiikalla hiljaisimmasta kuiskauksesta tornadoon, katusoittajista katedraalin piippu-urkuihin, jazz-trioista urheiluarenoiden rock-konsertteihin. Näin se menee. Amerikkalaisilla ei ole tapana hylätä vanhaa, toimivaa tuotetta. Uutta G5:tä voi Genesiksen mukaan muun muassa ajaa myös putkivahvistimilla. Genesis pukee asian teesiin Absoluuttisesta Uskollisuudesta (Absolute Fidelity). OLISI hienoa päästä kertomaan Genesiksen taustoista, esimerkiksi fyysikko Arnie Nudellin ja John Ulrickin Infinity Systemsista ja heidän kehittämästään servobassosta tai Infinityn EMIT- ja EMIM-nauhaelementeistä. Tästä on monia esimerkkejä, ja se pitää paikkansa Genesis 5-kaiutinsarjasta. Yli 20 kilohertsin ääniä tarvitaan välittämään kellosoittimien kirkas helinä ja symbaalien äänten kaikuvat hännät. G5.3:ssa on valmistajan mukaan paremmat komponentit, mutta muitakin parannuksia on tehty. Jotta kaiuttimet pystyisivät toistamaan äänien koko kirjon valtavine taajuuden ja dynamiikan 62 kuka Kari Nevalainen on vuodesta 1994 lähtien äänentoistosta ja musiikista kirjoittanut freelance-toimittaja, jonka juttuja on julkaistu niin kotikuin ulkomaisissa alan julkaisuissa. vaihteluineen, kaiuttimien toistokaistaa ei pidä rajoittaa vain 20 Hz ja 20 kHz:n välille! Alle 20 hertsin infraääniä tarvitaan isojen tilojen aidon skaalan ja ambienssin välittämiseksi. Ensimmäistä Genesis-vitosta seurasi G500 ja sitten G501 kunnes 2000-luvun puolessa välissä syntyi G5.3:n edeltäjä G5.2. Absolute Fidelity Massiivisen monitiekaiuttimen taustalla on epäilemättä amerikkalaista suuruuden ihailua, vaikka tässä tapauksessa ei niin suuressa määrin. Kirjoittajaa kiinnostavat niin kaupalliset kuin vähemmän kaupallisetkin hifilaitteet ja -viritykset. Siinä on enemmän ominaisuuksia kuin monissa saman hintaluokan kaiuttimissa yhteensä. Ennen kaikkea mukana on amerikkalaista full-range-ajattelua ulottuvine ja kuuluvine bassoineen
Genesis 5.3 on täydessä mitassaan 114 cm korkea, 28 cm leveä ja 56 cm syvä. Kaiuttimen lähtökohdan ja taustan huomioiden se on varsin säällisen kokoinen ja muotoinen. Sitä on Absolute Fidelity. Bassoelementtien käyttäytymistä säädellään servoeli liiketakaisinkytkennällä. Koska elementit ovat melko kaukana toisistaan suhteessa toistettavien äänten aallonpituuteen, säteilykuvio ei liene puhdas dipoli. Elementit tuottavat ääntä vastakkaisessa vaiheessa luoden valmistajan mukaan dipolimaisen säteilykuvion. Genesis 5.3:ssa nauhaelementtejä on kaksi, yksi molemmin puolin kupolia noin 45 asteen kulmassa. Oletettavasti rakenne kuitenkin vähentää korkeiden taajuuksien sivusuuntaista säteilyä. Servon idea on vertailupiirin avulla korjata puhekelalle menevää signaalia ja siten kartion liikettä vahvistimelle syötetyn signaalin mukaisesti. Koska bassoille on oma vahvistin, muulle kaistalle Genesiksen mukaan riittää 60-wattinen vahvistin. Ilmoitetusta herkkyydestä (90 dB) huolimatta 5.3 tuntui tykkäävän tehoista. Rakenteella Genesis uskoo päästävän paremmin kontrolloimaan kuunteluhuoneen ilmamassaa. Omat 10–20-wattiset putkivahvistimeni putosivat kyydistä alkumetreillä. Jos vahvistimesta loppuvat tehot tai bassot, Genesis 5.3:n voi kytkeä myös suoraan esivahvistimeen. Kiiltävänmustana melko tyylikäs myös. Useille lattiapinnoille sopiva ja värähtelyjen siirtymistä ehkäisevä jalka koostuu kolmesta osasta: teräspiikeistä, akryylisestä runkolevystä ja neopreeni-iskunvaimentimista. Musiikille tärkeä keskialue toistetaan Genesiksen suunnittelemalla 4,5 tuuman titaanikartioisella elementillä. Tiedä häntä, mutta pyöreä nauhadiskantti on mielenkiintoinen siksi, että suuntakuvioltaan se poikkeaa tyypillisistä pitkistä ja kapeista Aktiivibasso ja servo-ohjaus Bassotaajuuksia 16–120 hertsiä on toistamassa kolme kahdeksantuumaista alumiinikartoista wooferia, kaksi edessä ja yksi takana. Elementit ovat suljetussa kotelossa ja toimivat samassa vaiheessa. Kun kaiuttimien optimaalinen paikka huoneessa on tiedossa, ne 63 highend nauhadiskanteista. Olohuonekelpoisuus ei ole lainkaan huonoimmasta päästä. Valmistajan mukaan servo-ohjauksella bassoäänisten särötaso on saatu painettua hyvin alas ja myös parannettua transienttitoistoa. Viisi tietä, kahdeksan elementtiä Genesis 5.3:n diskanttielementti on parannettu versio Infinityn vuonna 1991 lanseeraamasta pyöreästä 25-millisestä nauhadiskantista. G5.3:n jakosuotimen impedanssia on nostettu, jotta 50–100-wattinen putkipelikin soisi ilman Genesiksen pelkäämää keskialueen kuoppaa ja äänen onttoutta. kaiuttimen osaamisalueen ulkopuolelle. Keskialue-elementin ja bassoäänisten väliin Genesis on sijoittanut kaksi 6,5 tuuman alumiinikartioista elementtiä, toinen kotelon edessä, toinen takana. Elementin kalvo on niin ohut, että liikkuvien osien massa on valmistajan mukaan pienempi kuin elementin edessä olevan ilman. Elementti on takaa avoimessa, melko syvässä kotelossa ja toimii siis dipolina. Bassoäänisiä piiskaa tahtiin 500 watin D-luokan vahvistin. Esimerkiksi 200-wattisen McIntosh MA6600:n viisarit väpättivat reilusti keskiviivan tuolla puolen rauhallisemmallakin musiikilla. Näiden vastakkaisvaiheessa soivien välittäjäelementtien tarkoitus on tukea keskialueen ja bassojen väliin jäävää taajuuskaistaa.
Äänessä on kyllä dipolimaista ilmavuutta, mutta kapealla asettelulla osa sivuille lähimikitetyistä äänilähteistä toistuu kaiuttimien suunnasta. Toisaalta ääni ei leiju paneelimaisesti. Jos laulajan ääni oikeasta toistovoimakkuudesta huolimatta on liian iso, kaiuttimia viedään lähemmäksi toisiaan ja jopa käännetään hieman kuuntelijaa kohti. Lähtökohtaisesti Genesiksen kaiuttimia ei suunnitella akustisesti vaimennettuihin tiloihin. Kapeasta kuuntelukulmasta huolimatta ääni levittäytyi keskelle ja sivuille, eikä ääni monomaisesti paennut kapeana kiilana. Kaiuttimet eivät katoa siinä merkityksessä kuin eräät toiset kaiuttimet vahvan keskikuvansa ansiosta ja siksi, että ääni olisi korostuneesti irti kaiuttimista. 5.3:ssa on monipuoliset säädöt bassojen sovittamiseksi huoneen kummallisuuksiin. Genesis ehdottaa sijoittelua, jossa kaiuttimen etuseinä on irti huoneen takaseinästä etäisyyden, joka vastaa noin 20 % huoneen koko pituudesta (vähintään 60 cm), kaiuttimien välinen etäisyys on 2 metriä (1,8– 2,4 m) ja ne on linjattu sivuseinän suuntaisesti. Vain yksi seinistä on heijastava kiviseinä. Kaiuttimien välisellä etäisyydellä voidaan Genesiksen mukaan vaikuttaa myös äänikuvan kokoon ja kuvantamiseen. Äänilähteenä kuunteluissa oli Sonyn modattu cdsoitin, pääasiallisena vahvistimena McIntoshin MA6600 ja kaapeleina Graditechit. Sijoittelun hienosäädön aloitin Genesiksen ehdotuksen mukaisesti tutulla, yksinkertaisella vokaaliäänitteellä. Yhtä mielenkiintoinen perustelu on, että kaiuttimien keskinäisen etäisyyden ollessa lyhyempi ja kuunteluetäisyyden tavanomaista pitempi kaiuttimien keskibasso/alakeskialueen toisto kytkeytyy paremmin yhteen! Tämä on hyvä pitää mielessä yleensäkin kaiuttimia sijoitettaessa. Äkkiseltään näyttäisi kuin stereokulma jäisi tuossa liian kapeaksi ja ääni siksi uppoaisi syvälle kaiuttimien väliin. Siinä ne sitten suurin piirtein olivat kuunteluiden ajan. nostetaan ilmaan teräspiikkien varaan niin, että 70-kiloiset kaiuttimet lepäävät iskunvaimentimien päällä akryylilevyä vasten. Genesis 5.3 ei ole Gradient Revolution. Sitten vedin kaiuttimet eteenpäin 30 % huoneen pituudesta ja lopulta siirsin siitä 30 cm taaksepäin. Erikoista mutta toimivaa äänen kuvantamista Etukäteen epäilin kapeaa sijoittelua. highend Genesis 5.3 -kaiuttimet leveällä asettelulla keskikuva korostuu tarpeettomasti ja ihanteellinen kuuntelualue kutistuu. Matkaa puoliksi vaimennettuihin sivuseiniin jäi reilu metri ja akustoituun takaseinään 150 cm kuunteluetäisyyden ollessa 3,5 m. Yllätyin kuitenkin sen toimivuudesta. Oikean fokuksen löytymiseksi 15–20 astetta, Genesis suosittelee. Tämä on tärkeä säätö! Genesiksen mukaan asetus on kohdallaan, kun lauluääni ja säestys ovat kuin veistetty yhdestä puusta. Seuraavaksi lähdin hakemaan soinnin oikeaa lämpöä bassopitoisella musiikilla ja bassojen alipäästösäädöllä. Sijoittelun vaivaa Genesis kiinnittää kiitettävästi huomiota huoneen vaikutukseen ääneen, eikä vain proaktiivisesti kaiuttimen kvasi-dipolilla suuntakuviolla. Kuunteluetäisyydeksi pitäisi jäädä 3–4 metriä. Genesis puolustelee asettelua sillä, että liian 64 Kuunteluun valmistautumista Genesis ehdottaa vielä joukon lisäsäätöjä (kuten epäsymmetrinen sijoittelu), mutta nyt pitää päästä jo kuuntelemaan! Lähdin liikkeelle vakiosijoittelulla. Äänen irtonaisuus ei vähennä musiikin lihallisuutta ja käsinkosketeltavuutta, kuten tapahtuu joillakin paneelikaiuttimilla. Äänikuvan korkeutta voidaan puolestaan säätää jalkojen teräspiikeillä nostamalla kaiutinta joko edestä tai takaa. Asetin bassojen alipäästön 90 hertsiin ja käänsin bassojen geinisäätöä pienin askelin ylös ja alas, kunnes lauluääni kuulosti luonnolliselta erityisesti keski- ja yläbassojen alueella. Kun bassosäädöt tuntuivat olevan kohdallaan, tarkistin uudelleen ihmisäänellä, ettei bassoja tullut vahingossakaan liikaa. Peukalosääntönä Genesis ehdottaa, että alipäästötaajuutta nostetaan yhtä paljon yli kello 12:n kuin bassovahvistus on sen alle, ja päinvastoin
Lähes 30 000 euron hinnalla pitää ollakin. Alle 100 hertsin bassojen tason kanssa pitää olla tarkkana. Hieman oli sellaista sivumakua, että servo piti bassot puhtaana pakottamalla, ei vapaaehtoisesti. Se toistaa mitä pitää, ilmeistä kyvykkyyttä osoittaen. 28 500 euroa Valmistaja:..................................................................... Juuri sen tyyppinen mukaansatempaavuus ei ole tämän kaiuttimen Top 3 -tavoitelistalla. Myös keskialueelle ja diskantille on omat tasonsäätönsä. Sen ääni on riittävän neutraali tarkkailukaiuttimeksi, mutta ei kuitenkaan tylsän harmaa. 2 x Genesis 1” pyöreä nauhadiskantti Keskialue-elementti:............................................... 64,4 kg Viimeistely: .................................................................. Arctic Silver, High Gloss Titanium ja Black Taajuusvaste:...............................................16 Hz–36 kHz, ± 3 dB Herkkyys:....................................................................... Soinnin värittömyys Musiikin ylimmät taajuudet kaiutin (diskanttisäätö 0-asetuksella) toisti tarkasti ja nopeasti, mutta silti huomiota herättämättä. 4 ohm (nimellinen) Diskanttielementti:.................................................. Siitä huolimatta 5.3 ei toistanut keskialuetta samalla lailla euforisesti kuin jotkin torvi- ja laajakaistakaiuttimet. info Genesis 5.3 Hinta:................................................................................ linjataso xlr, lfe xlr Annot:.............................................................................. 2 Jos vahvistin on liian pienitehoinen eikä tuota alimpia bassotaajuuksia, 5.3:n aktiivibasson voi kytkeä suoraan esivahvistimeen joko single-endedinä (rca) tai balansoituna (xlr). Myös studioäänitteiltä paljastui asioita, joita ei pääse kuulemaan joka kaiuttimen kanssa. Vähäeleistä laadukkuutta Genesis 5.3 on kaiutin, joka toistaa koko äänialueen, kuuloalueen ylä- ja alapuoliset äänet mukaan lukien. www.genesisloudspeakers.com Maahantuoja:.............................................................. 500/60 W Suositeltava transistoriteho (max/min):...... www.audist.fi Mitat (k x l x s):............................................................ Kaiuttimen bassoreserveistä huolimatta alataajuuksien ylitsepursuavaa leviämistä ei tarvinnut pelätä. 1 000/100 W Ottoimpedanssi:......................................................... Koska kuunteluhuoneessa oli aika paljon keskialueen vaimennusta, nostin keskialueen tasoa hieman ylöspäin Genesiksen suosituksen mukaisesti. Genesis 5.3 on siitä harvinainen highend-kaiutin, että puolueettomuudessaan se sopisi myös testien ja kuunteluarvioiden vertailukaiuttimiksi. Iskuäänet saivat kaipaamansa loppusilauksen. Pianomusiikki ja nykymusiikki elävät pienistä, mutta musiikin kannalta syvämerkityksellisistä äänellisistä nyansseista. Ala- ja keskibassojen säädölle kannattaa siis uhrata aikaa. Äänen painopiste pysyy hienosti kaiuttimien linjalla tai sen takana eikä leviä kaikkialle huoneeseen ja kuuntelijan kasvoille. lfe xlr Säädöt:............................................................................ 90 dB 1 W/1 W Suositeltava putkiteho (max/min):.................. Se on edelleen leimallisesti dynaamisen kaiuttimen ääni. Se on kaiutin, jonka valmistuksessa on satsattu monin tavoin särötason madaltamiseen. diskantti (±1 dB), keskialue (± 0,75 dB), alipäästötaajuus, bassovahvistus ja Lfe Gain Bassovahvistin:........................................................... Genesis 5” titanium-kartio Mid-basso-elementti:............................................. Orkesterimusiikin mestariksi Genesis 5.3 ansioituu vahvalla dynamiikan toistolla, äänen puhtaudella ja matalatasoisten yksityiskohtien poikkeuksellisen hyvällä kuuluvuudella. highend 1 Geinisäätö lfe:lle ja bassoille itselleen sekä alipäästösuotimen taajuudelle. Genesis 5.3 toisti pianon hennot jälkikaiut ja muut hienoudet ennätysupealla tavalla, sävykkäästi ja oikean kestoisina. 500 W 65. 2 x Genesis 6,5” alumiinikartio Bassoelementti:.......................................................... Samoin orkesterimusiikki toistuu luonnollisesti ja luotettavasti. Suuntaavuusominaisuudetkin on otettu huomioon. Ne oivaltaa pikku hiljaa kuuntelutuntien karttuessa, ja arvostus vain kasvaa. Näin ei tapahdu siksi, että kaiutin (ainakaan tällä sijoittelulla) toisi saliakustiikan kuuntelijan sivuille ja taakse. Helposti käy niin, että kaiutin työntää ulos hyvin matalataajuista, omaa elämäänsä elävää ääntä, etenkin jos huoneessa on tuolla alueella resonansseja. Oletus- tai lähtöarvoina on keskitaso bassogeinille ja 90 hertsiä alipäästösuotimelle. 1137 mm x 279 mm x 559 mm Paino: ............................................................................... Kaiutin ei pyri miellyttämään kuulijaa korviin selvästi tarttuvalla tavalla. On vain vähän sellaista bassovoittoista musiikkia, mitä nämä kaiuttimet eivät onnistuisi tukemaan. 3 x Genesis 8” alumiinikartio Otot:.................................................................................. Ne ovat jatkuvasti läsnä, mutta eivät tyrkytä itseään. Äänessä on ilmeistä tasokkuutta. Intiimit äänitykset toistuvat uskottavasti, kunhan toiston oikeasta voimakkuustasosta pidetään kiinni. Akustisen kitaran matalin kieli vapaana soidessaan saattaa yht’äkkiä saada jättiläismäiset mittasuhteet. Kaiuttimelle on ominaista, että sen äänelliset vahvuudet tulevat esiin kuin oven takaa. Viimeksi mainittu ominaisuus säväytti erityisesti. 1 2 ”ilmassa”
Arktisen saundin takojat Studiot, kuten Sundlaugin ja Syrland ovat luoneet Islannin saundista käsitteen maailmalla. ”Pää-äänitystila sijaitsee entisen uima-altaan pohjalla, joten akustiikka on todella upea. REYKJAVIKIIN on lentänyt koko ajan kasvava joukko ulkomaalaisia musiikintekijöitä Blurista ja sen kunnianhimoisten bändiprojektien päämiehestä Damon Albarnista brittien space rock -ihme Spiritualizediin. Sundlauginin viimeisimpiä asiakkaita ovat suomessakin usein konsertoineet Sólstafir ja Hjaltalín. Edellisellä kerralla studiossa puurtaessa reippaana juhlijana tunnetulle Sólstafirille sattui ikävä vahinko irrottelun ollessa ylimmillään. Pidimme sekä innostavasta työympäristöstä että paikan leppoisasta ilmapiiristä, joten päätimme tehdä myös uuden levymme siellä.” Paikan valintaa puolustavat lisäksi tekniset seikat – Sólstafirin kunnianhimoisessa ilmaisussa pienillä nyansseilla on suuri merkitys. Syväsukellus saundiin Entiseen uimahalliin perustettu studio tarjoaa musiikintekijälle monia etuja, toteaa Sólstafirin rumpali Gudmundur ”Gummi” Óli Pálmason. Melodisen sävelmaalailun samoin kuin elokuvamusiikin dynamiikan salat hallitseva Hjaltalín taas hioi 66 livesettiään kokoon tulevalle kiertueelleen niin ikään samassa paikassa hieman aiemmin. Kun sen yhdistää talon analogiseen Neve-miksauspöytään, tuloksena on mahtava akustinen saundi.” Islannin pääkaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun rajalla sijaitsevassa Sundlauginissa luovuus löytää uusia ilmenemismuotoja. raportti Islantilaiset studiot Teksti ja kuvat: Matti Komulainen Sundlauginin ääniguru Birgir Jón Birgisson on viilannut Neven vintagepöydällä muun muassa Sigur Rósin levyjä. Levytimme edellisalbumimme Svartir Sandar siellä. Rikoimme kaulan talon kalleimmasta kitarasta, joka sattumalta kuului vielä Sigur Rósin Kjartanille. Niissä ovat levyttäneet kaikki paikalliset tähdet Björkistä Sigur Rósiin. ”Sundlaugin ympäristöineen on jo itsessään hieno, ja lisäksi se sijaitsee sopivan lähellä kotikaupunkiamme Reykjavikia. Monitoroinnissa hän luottaa Dynaudioon ja Yamahaan. Syntyneet ongelmat saatiin kuitenkin ratkaistua rakentavasti ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Viikinkimetallia ja drone-doomia progressiiviseen rockiin yhdistävä Sólstafir levytti tulevaa kuudetta pitkäsoittoaan maineikkaassa äänittämössä vuodenvaihteessa. ”Meille kävi paha kämmi sessioiden tiimellyksessä
”ProToolsilla työskentely on kätevää mutta pidämme ehdottomasti enemmän orgaanisesta ja analogisesta saundista. ”Levytettävä materiaali on hyvin pitkälle paketissa ennen lopullista tallennusvaihetta, mutta aina siinä riittää viimeisteltävää. Talon soittimista esimerkiksi ikivanha urkuharmoni, ksylofoni, flyygeli, puoliakustinen nauhaton basso sekä eri kokoiset bassorummut ovat päätyneet levylle – basareita soitin patarummun ja gongin nuijilla jalkapedalin sijaan muhkeamman iskun saavuttamiseksi.” Ympäröivä luonto on Sundlauginin vetovoiman salaisuuksia. Hän tuntee studionsa perinpohjaisesti ja oli äänittämässä jo Svartir Sandaria. Sundlauginin tarjoamat vintage-instrumentit ja -välineet olivat kovassa käytössä siinä missä alan modernitkin innovaatiot. Niiden kautta ajetussa liveäänessä on potkua. Koko joulukuun kestäneen levytyksen mittaan studiossa vieraili muun muassa pianisti Halldór Á. ”Päädyimme monista vaihtoehdoista Birgiriin. Sundlauginin instrumenttihuoneesta löytyy kitaroita, bassoja ja kosketinsoittimia moneen tarpeeseen – Fenderin, Ampegin ja Marshallin kaappeja unohtamatta. raportti (Sveinsson), studion toiselle omistajalle. Lisäksi hän on alan kokeneimpia ammattilaisia työskenneltyään kutakuinkin kaikkien merkittävien artistien kanssa.” Studioväen vankka ammattitaito ja talon kotoinen tunnelma tukevat luomisprosessia, varsinkin kun Sólstafir satsaa töiden viimeistelyyn juuri studiovaiheessa. Björnsson sekä jousikvartetti. Nytkin varasimme studion käyttöömme kuukaudeksi, jotta kaikki saatiin varmasti haluttuun muotoon.” Sólstafir tunnetaan uusia yhdistelmiä etsivästä kokeellisesta soinnistaan, jossa summautuu monenlaisia äänimaailmoja. Käytämmekin analogisia esivahvistimia vintage-päätteiden ja -efektien rinnalla. 67. Hän otti tapauksen täysin coolisti.” Sólstafir on aiemmin työskennellyt ruotsalaistuottaja Fredrik Reinedahlin kanssa paitsi läpimurtolevyllään Köld (2009), myös yhteen aseman vahvistaneella Svartir Sandarilla (2011). Tulevan albumin kultakorvaksi yhtye valitsi Sundlauginin ykkösmiehen Birgir ”Biggi” Jón Birgissonin, joka on yksi Sigur Rósin hauraankauniin mutta tarvittaessa räjähtävän energisen äänimaailman arkkitehdeista
Hljodriti, Sýrlandin äänittämöistä maineikkain sijaitsee Hafnarfjördurissa, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä etelään Islannin pääkaupungin keskustasta. Yläparvelta kuljetaan sisään sekä keittiö–olohuoneeseen. raportti Islantilaiset studiot Tulikenttien kumua purkkiin SIGUR Rós pohti studion perustamista syrjäisimpään mahdolliseen paikkaan Islannissa – poikien ajatuksena kun oli, että vain täydellisessä hiljaisuudessa hienovarainen ilmaisu pääsisi esiin. Talossa hoituu tallentamisen ohella miksaus ja masterointi, ja osaamista voidaan hyödyntää myös kenttääänityksissä, vaikkapa livemateriaalin purkittamiseen. kalanjalostajia. Joustavuus ja valmiudet kaikenlaisten toimeksiantojen hoitamiseen ovat Sveinn Kjartanssonin johtaman yrityksen kilpailuvaltteja. Altaan akustisia ominaisuuksia voidaan säätää koko pitkän ikkunaseinän korkuisilla verhoilla. ”Meillä on tehty lisäksi elokuva- ja teatterimusiikkia sekä projekteja, joissa on edellytetty tilaa ja luonnollista hyvää akustiikkaa. Lisäksi käytössä on laaja valikoima instrumentteja, vahvistimia sekä kattava tekninen kalusto mikrofoneista efekteihin ja muihin äänenmuokkauslaitteisiin. ”Talosta löytyy useita erikokoisia tiloja, jotka ovat täysin äänieristettyjä. Samaan kauppaan tuli jylhä luonto: lampi, kumpuilevaa maastoa halkova puro, Álafossin vesiputous sekä villiä vapautta muutenkin henkivä maisema. Bändin oli kuitenkin hylättävä suunnitelmansa rakentaa äänittämö vanhaan amerikkalaisjoukoilta jääneeseen tutkaasemaan, sillä Islannin pohjoisimmalle vuorelle pääsi vain äärimmäisen vaivalloista maareittiä tai helikopterilla. Niissä hoituu sisällöntuottamisen koko kaari tallentamisesta masterointiin ja valmiin äänitteen graafiseen suunnitteluun. Sundlaugin merkitseekin islanniksi koruttomasti uima-allasta. Birgir ”Biggi” Jón Birgisson omistaa studion nykyään Sigur Rósin jättäneen multi-instrumentalisti Kjartan Sveinssonin kanssa. Ystävän vihjeestä löytyi lopulta 1930-luvulla rakennettu uimahalli Mosfellsbærista, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Reykjavikin keskustasta itään. Yksi studion erikoisuuksista on oma yhtye. Yösijan samoin kuin tukevamman muonituksen voi hankkia naapurista, johon on perustettu tarvittavat palvelut. Pääsoittotila sijaitsee käytöstä poistetussa altaassa, jonka ympärille ryhmittyvät äänieristetyt kopit, valvomo kirjastoineen sekä soitin- ja tarvikevarasto. Seinät on suurilta osin laavakiveä. Neljän pienemmän tilan avulla voimme tallentaa 5–6-miehisen bändin livenä samalla kertaa ilman äänivuotoja.” Biggi kertoo Sundlauginissa työstetyn musiikkia popista ja rockista jazziin ja etnoon. Äänittäjä ja tuottaja tuntee jokaisen nippelin ja nurkan vuonna 2000 avatusta äänipyhätöstä, jolla on useita vahvuuksia ankarasti kilpaillulla alalla. Rakennuksen päädyn levyiseltä terassilta voi hakea inspiraatiota ympäristöstä, levittyväthän huikeat maisemat kaikkialle. Klusterin erikoisosaamista edustavat puolestaan elokuva- ja televisiotyöt, kuten tuontifilmien ja tv-sarjojen dubbaus. Tiloihin mahtuu yhdellä kertaa jopa täysimittainen sinfoniaorkesteri. Olin siellä pari kertaa, ja äänityksiin meni kaikkineen noin viikko.”. Studiossa on levyttänyt myös Jimi Tenor, jonka yhteistyöstä Hjálmarin kanssa valmistui albumi Dub of Doom viime vuonna. Sýrlandilla on kaikkiaan kolme toimipaikkaa Reykjavikissa ja sen ympäristössä. Vuonna 2004 uudelleen käyttöön vihityn tilan päällikkönä häärii Gudmundur ”Kiddi” Kristinn Jónsson, monitaituri, joka kaiken muun ohella soittaa kitaraa reggae-yhtye Hjálmarissa. Se on perustettu alunperin vuonna 1975 ja on sen myötä maan vanhimpia edelleen toimivia studioita. Akustiikka on täysin kuollut 1970-luvun hengessä. Kiddin johdossa studio on saavuttanut uutta mainetta patinoituneissa, vanhan koulukunnan henkeä huokuvissa puitteissa. 40-äänisen kuoron ohella yksi 68 Birgir ”Biggi” Jón Birgisson isoimmista äänittämöön mahduttautuneista orkestereista on ollut Guinea-Bissausta tullut 14-jäseninen Super Mama Djombo. ”Joku englantilainen studioguru oli käynyt tekemässä studion aikoinaan. Suurin ja avarin äänitystilamme soveltuu erityisesti rumpusaundin sekä jopa 16 soittajan jousiorkesterin tallennukseen. Ylivoimaisesti vahvin valttimme on luonnollisesti monipuolinen kokemuksemme työskentelystä kaikenlaisen musiikin kanssa.” Useita toimipisteitä Sýrlandin pääkallopaikka sijaitsee Islannin pääkaupungissa teollisuusalueella, jossa naapureina häärää luovan alan yritysten lisäksi mm. The Memphis Mafiana tunnettu kokoonpano koostuu Kiddin ohella paikallisista muusikoista, jotka voi palkata vaikkapa sooloartistin taustalle
Tarina jään ja lumen maasta keskiyön aurinkoineen ja kuumine lähteineen on jäänyt elämään Islannin matkailumainonnassa. ”Musiikkia määrittävät energia, kaikenlaiset yhteentörmäykset ja fuusiointi. Vauhtia kiertueelle Hjaltalínin laulaja, kitaristi ja lauluntekijä Högni Egilsson on työstänyt musiikkia kaikenlaisissa olosuhteissa vuosien varrella. Vastikään esimerkiksi Sundlauginissa ovat niin ikään työskennelleet särmikkäästä uus-folkistaan tunnettu irlantilainen Damien Rice ja ranskalainen muusikko-säveltäjä Yann Tiersen, joka muistetaan esimerkiksi Jean-Pierre Jeunet’n Amélie-elokuvan soundtrackista. Varhaisten rockjumalien imussa Islannissa on sittemmin vieraillut lukemattomia bändejä, joista moni on myös päätynyt levyttämään planeetan pohjoisimman tuliperäisen saaren lumoissa. Kaikki tämä tukee paikallista osaamista, mikä on osaltaan nostanut Islannin luovat alat merkittäväksi tulontuojaksi perinteisten elinkeinojen kuten kalanjalostuksen ja alumiiniteollisuuden rinnalle. Lisäksi niin Reykjavikissa kuin muualla Islannissa soi musiikki ympäri vuoden lukuisissa muissa kansainvälisissä tapahtumissa ulkomaisten tähtien lähinnä täydentäessä tarjontaa. Festivaaleista esimerkiksi Iceland Airwaves houkuttelee maahan tuhansia musiikkimatkailijoita vuosittain. Näin saimme suodatettua vaihtelevat ideat ja luovuutemme musiikkiin mahdollisimman kattavasti ja aidosti.” Lopputulos on yhtä aikaa sekä maanläheinen että sähköistävä. raportti Islannin lumo ”Ah, ah, We come from the land of the ice and snow, From the midnight sun where the hot springs flow. Yhtyeen viimeisintä albumia Enter 4 äänitettiin monien muiden tilojen ohella Sundlauginissa. Viittaus uusien maiden valloitukseen, jumalten vasaraan ja Valhallaan puolestaan sälytti Led Zeppelinille myyttistä taikapölyä, joka vain lisäsi hittejä takoneen nelikon vetovoimaa. Musiikintekijöitä tuleekin Islantiin jatkuvana virtana – manner-Euroopan ja PohjoisAmerikan lisäksi Japania ja Afrikkaa myöten, kiitos saaren maineen. Arktinen magia tehoaa myös maksavaan yleisöön. Sekstetiksi kiteytynyt iso kokoonpano on onnistuneesti omaksunut sointiinsa paitsi juurevan folkahtavia sävyjä, myös lantioon iskeviä pulsseja dubstepistä elektroon. Olisiko Suomessakin mahdollista hyödyntää pohjoista sijaintia ja korkeaa audio-osaamista. Esimerkiksi fagotisti Rebekka (Bryndís Björnsdóttir) osallistui studiosessioihin mutta on muuten keskittynyt bändin videoiden tekemiseen New Yorkissa. Yhtyeen johtaja Högni viimeistelee lisäksi parhaillaan omaa sooloalbumiaan sekä KUN Led Zeppelin saapui vuoden 1970 kiertueellaan Islantiin, kokemus kolahti Robert Plantiin perinpohjaisesti. Viimeisin viisipäiväinen katselmus tarjosi loka–marraskuussa 2013 satoja keikkoja ohjelman painottuessa paikallisiin esiintyjiin. On we sweep with threshing oar, Our only goal will be the western shore. Kaikkineen kyseessä oli vaativa studioprosessi, sillä materiaali syntyi hujan hajan siellä täällä pitkähkön ajan kuluessa.” Vuoteen 2014 Hjaltalín on suunnitellut uusia studiosessioita sekä jatkoa maailmalla ylistävän vastaanoton saaneelle Enter 4:lle. Paikallisiin studioihin on hakeutunut monenlaisia musiikintekijöitä Laura Voutilaisesta Bluriin. Miksauskonsolien kultakorvat kartuttavat studioissaan siten koko maan taloutta. 69. Teimme äänityksiä eri puolilla maata paikallisista kerhotaloista vaatimattomiin erämökkeihin hetken tunnelmia kiteyttäen. Aiempi kollektiivimme on matkalla tiivistynyt kuusijäseniseksi yhtyeeksi, mikä sekin toi esiin uusia puolia. Teos julkaistiin singlenä, ja se päätyi myös brittiyhtyeen kolmannen albumin avausraidaksi. ”Sundlaugin on hieno mesta. Jo paluumatkalla hän riimitteli tekstin Immigrant Song, jonka bändi esitti ensimmäisen kerran kuusi päivää Reykjavikin hurmokselliseksi luonnehditun keikan jälkeen Bathissa Iso-Britanniassa. So now you’d better stop and rebuild all your ruins, For peace and trust can win the day despite of all your losing.” Led Zeppelin: Immigrant Song Sýrland satsaa tekniikassa viimeisimpään osaamiseen, jolla räätälöidään musiikkia myös elokuviin ja televisioon. How soft your fields so green, can whisper tales of gore, Of how we calmed the tides of war. Sundlauginin mikrofonivalikoiman Pacific Pro Audion PPA-R One ja Shuren instrumenttispesifi SM57. Neve V0 -äänipöytä on monitoreineen Sundlauginin valvomon sydän. Siellä koottiin yhteen useissa pop up -studioissa aikaan saadut tallenteet. We are your overlords. Sveinn Kjartansson tuntee tekniikan mahdollisuudet perinpohjaisesti. Ah, ah, We come from the land of the ice and snow, From the midnight sun where the hot springs blow. The hammer of the gods will drive our ships to new lands, To fight the horde, singing and crying: Valhalla, I am coming! On we sweep with threshing oar, Our only goal will be the western shore
info Studioiden avainkalustoa Sundlaugin: • Sijaitsee luonnon keskellä, kumpuilevassa maastossa, jossa on lampi, puro, metsää ja vesiputous. valmistajilta Neumann, Sennheiser, Shure, RCA, AKG, AEA, Schoeps, BeyerDynamics, Blue, Oktava, Lomo ja Melodium. • Sydämenä äänipöytä Neve V0 ja Otari MTR 90, ”analogisten nauhureiden Rolls-Royce”. • Äänipöytä: Solid State Logic 6000 G+, 56 kanavaa. • Instrumentteja: kitaroita, bassoja sekä Steingraeber & Söhne Baby Grand Piano, Roland Juno, Yamaha SK 20, Analogue Systems RS 6000, Mini Moog, Yamaha Portasound ja vibrafoni. • Digitaalilinja rakentuu ProTools HD2 ja Solid State Logicin Soundscape -ympäristöön. Majoitus ja muonitus on järjestettävissä naapurirakennuksesta. Yhden pysähdyksen periaatteella pystyy hoitamaan asiakkaan käteen lopputuotteen kansisuunnittelua myöten. • Mikrofonivalikoima koostuu eri tyypisistä mikrofoneista mm. raportti Islantilaiset studiot Hjaltaín-yhtye hioi livesettiään kuntoon Sundlauginstudiossa Reykjavikin liepeillä. ”Hän on mahtava, ymmärtäväinen ja sydämellinen kaveri. Birgir Jón Birgisson on tuttu ammattilainen pitkältä ajalta. Valikoiman helmi aito Neumann U47 -pari. Lisäksi kaksi autoyksikköä, jotka on varusteltu kenttä-äänityksiin. ”Suosimme ProToolsia – teknologian on oltava kompaktin kokoista ja helppokäyttöistä. GusGus-ryhmän kanssa tekemäänsä levyä. ”Välillä tulee sanomista pää punaisena, ja sen tulokset kuuluvat myös soitossa ja lopputuloksessa – temperamenttia tarvitaan aina.” 70 • Monitoreina 5 x Dynaudio BM15A ja 2 x Yamaha NS-10. • Monitoreja: Genelec 1025A, Genelec 1031A, Genelec 8040A, Genelec 7070A Sub, Yamaha NS 10, Yamaha SW 10 Sub ja Auratone. • Instrumentteja: Baldwin Concert Grand Piano, Yamaha Mini Grandpiano ja Hammond B3.. En kuitenkaan muista, että olisimme käyttäneet varsinaista ääninauhaa missään vaiheessa. Hjaltalín-yhtyeen Högni Egilsson valmistelee soittorupeamaansa. Uskon kaikkiaan inhimilliseen otteeseen levyttämisessä.” Silloinkin kun näkemykset törmäävät studiossa yhtyeen sisällä, avoimesta kommunikoinnista on iloa, uskoo Högni – musiikki saa voimaa kontrasteista. Hän on tehnyt vuosien mittaan upeita äänitteitä, ja hän vaikutti merkittävällä tavalla myös meidän viimeisimmän levymme taian muodostumiseen. • Lisärautoina mm. Sundlaugin-studio rakennettiin entiseen uimahalliin, jonka uimaallas toimii nyt äänitystilana. Luomisprosessin monenlaisten juonteiden yhteensolmiminen studiossa on työn tärkein vaihe, ja tallennus hoidetaan uusimmalla käytettävissä olevalla metodilla. tallennukseen: Otari MX80, Mac G5 + ProTools HD3, 192 Digidesign I/O, 888 Digidesign I/O 24 Bit ja Panasonic SV-3700 DAT. Apogee Rosetta 200 -AD/DA -muunnin, Aviom Foldback System, SPL Surround Monitor Controller, DigiDesign i96 Interface, DigiDesign 192 Interface, Soundscape 32 DAW, Soundscape Red, Dolby SR 24 Track ja DAT TCD-D10. Lisäksi puolen tuuman kaksiraituri Otari MTR 12 analogiseen miksaukseen. Analogisesta tekniikasta voi olla hyötyä kuitenkin paikka paikoin, etenkin laulun äänittämisessä. Tarvittaessa kalusto on voitava ottaa mukaan, jotta jonkun sopivan paikan tunnelma saadaan tallennettua sellaisenaan. Järjestää lisäksi alan koulutusta. • Lisärautoja mm. Uskomme että vastaisuudessakin syntyy kiinnostavaa jälkeä.” Högnin mukaan Hjaltalínin musiikki muotoutuu lopullisesti vasta studiossa, sillä levytys käynnistyy eri vaiheissa olevista kappaleaihioista. • Mikrofoneja: DPA, Microtech Gefell, Neumann, Sennheiser, Shure, AKG, Audix ja Yamaha. • Musiikin lisäksi operoi elokuva-, televisio- ja videomarkkinoilla. Sýrland: • Studioita viidessä eri toimipaikassa, joista kolme sijaitsee Reykjavikissa tai sen läheisyydessä
TOSITARKOITUKSELLA. LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net. ARTISTIT ETSIVÄT YLEISÖÄ
Erinomaisen ilmeikkäitä ja koskettavia ovat myös lauluäänelle ja orkesterille kirjoitetut teokset Chantefleurs et Chantefables, Les Espaces du sommeil sekä Three poems by Henri Michaux. BAROKIN aikana yksi musiikin suurista keskuksista oli Ranskan kuninkaan hovi ja Versailles’n palatsi – erityisesti sen kuninkaallinen teatteri ja kappeli. Ääni: ????. Tyydyttävä ????. Ääni: ????. Mory Kante, Ali Farka Toure, Salif Keita, Boubcar Traore, Tinariwen… lista voisi venyttää liki loputtomiin. Sen kuunteleminen on ollut suuri, iloa ja elämyksiä tuottava seikkailu. Harveyn äänitteiden parhaimmiston soundimaailman mestarointi. Aurinkokuninkaan loisteliaan aikakauden jälkeen kuninkaaksi tuli Ludvig XV ja hovin tärkeimmäksi säveltäjäksi Jean-Philippe Rameau. Tämä ei ole vain hänen laajan ja monipuolisen tuotantonsa – josta oikeastaan vain oopperat puuttuvat – ansiota. Oopperan taidokkaat aariat ja vauhdikkaat joukkokohtaukset vievät mennessään heti pontevasta alkusoitosta alkaen. Toissa vuonna se tuotti tähän levytykseen perustuneen oopperaproduktion, jossa esiintyjäryhmän rungon muodostaa nuorista ja taitavista muusikoista koostuva ryhmä Ensemble Pygmalion. Ensi syksynä tulee kuluneeksi 250 vuotta hänen kuolemastaan. Säestävä bändi pitäytyy sekin pelkistyksen poluilla. Rameaun ensimmäisiä menestysteoksia oli viisinäytöksinen ooppera Dardanus, jota esitettiin peräti 26 kertaa vuonna 1739. Lutos?awski kävi pitkän taiteilijauransa aikana ilmaisussaan useita vaiheita, mutta ei sattumalle perustamaansa esitystekniikkaa lukuun ottamatta ollut koskaan varsinainen avantgardisti, vaan loi teoksissaan hienoa synteesiä ja täydellistämistä aikamme musiikin tyylikeinoista. sinfonia, Musique funèbre, orkesterikonsertto, Paganinimuunnelmat, teokset viululle ja orkesterille sekä konsertot sellolle ja pianolle. Ensemble Pygmalion/Raphaël Pichon Alpha Heikki Valsta 72 LÄNTISEN Afrikan Mali näyttää olevan ehtymätön lahjakkaiden laulajajien, lauluntekijöiden ja muusikoiden lähde. Musiikki: ????. Toki hieman normiperkussiivisesta afrometodista tai sofistikoidusta jousittelusta (niin kuin laulajattaren yhteistyökuviolla Kronos Quartetin kanssa pari levyä sitten) poikkeavalla purevuudella, mutta kuitenkin herkkyyttä hukkaamatta. Ääni: ????. Beautiful Africa, Traoren viides albumi, on syntynyt yhteistyössä tuottaja John Parishin kanssa, jonka menneistä meriiteistä mainittavimpia lienee erään P.J. Omaehtoisuus hänen tapauksessaan tarkoittaa myös flirttailua indierockin kanssa. Tämän jälkeen on entistä vakuuttuneempi siitä, että kaksi vuosikymmentä sitten kuollut puolalainen Witold Lutos?awski on 1900-luvun suuria säveltäjiä. Musiikki: ????. Jo viime vuosisadan klassikoiksi ovat muodostuneet 3. Vaihtoehtorockin estetiikalla UK:n Bristolissa ladattu tuotanto tukee Traoren taikaa erinomaisesti. Välttävä – Ei suositella Lutos?awski Rameau Rokia Traore Symphonies, concertos, choral and vocal works Dardanus Beautiful Africa Nonesuch Polish National Radio Symphony Orchestra/ Antoni Wit Naxos TÄMÄ kymmenen levyn kokoelma on täyden kympin arvoinen. Rameau on teoksen musiikissa jättänyt jo jäähyväiset aiemmin suosiossa olleen italialaisen barokin vaikutteille ja punoo sävelkielessään monitasoisempia kerroksia ja rohkeampia harmonioita. Levyn esittäjistön vahvan ja vakuuttavan perustan muodostaa Antoni Witin johdolla viimeistellysti soittava Puolan kansallinen RSO Katowicessa. Kaiken kruunaavat erinomaiset äänitykset, jonka tekijöinä ovat maineikkaan puolalaisen äänittäjäkoulutuksen läpikäyneet ammattilaiset. Syvän kumarruksen hän ansaitsee musiikkinsa vahvan ja hioutuneen ilmaisun vuoksi. levyvaliot ????. Niin myös rumpali Sebastian Rochford, rockin ja jazzin rajapintaa monissa yhteyksissä tutkinut nuorempi britti, jolta toki irtoaa tarvittaessa kipakkakin komppi. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Hänen sävelkielessään on vahva dramaattinen jännite, ja kussakin teoksessa käytettyä esityskoneistoa hän käsittelee vivahteikkaasti ja rikkaalla sointipaletilla. Tämän päivän Versailles’ssa perinteet ovat vahvasti kunniassa, ja alueella toimii aktiivinen barokkimusiikin tutkimus- ja konserttikeskus. Musiikki: ????. Traagisen oopperan aiheena on taru antiikin kuninkaasta, joka perusti Troijaa edeltävän hallintonsa Egeanmeren itärannikolle. Jaakko Eräpuu Heikki Valsta. Kiitettävä ?????Hyvä ????. Hänen edeltäjäänsä Lullytä suosineet kannattajat syyttivätkin Rameauta käsittämättömästä modernismista. Todella vahva ja hieno kokonaisuus. Ja kun afrikkalaista traditiota tuuletellaan, asiaan kuuluu solistin kanssa vuoropuheleva kuoro, tässä tapauksessa kahdesta naisäänestä konstruoitu. Tämän ranskalaisen barokkimusiikin mestarin elämänvaiheista ei ole säilynyt paljoakaan tietoa kuin vasta hänen myöhäiseltä iältään, jolloin hän sävelsi pääosan tuotannostaan. Kuninkaallisen linnan teatterissa äänitetty kahden cd:n levy on toteutettu huolella ja hyvällä äänityksellä. Kauniimman sukupuolen edustajia joukosta löytyy vain muutamia, mutta sitäkin kiehtovampia, keulillaan kotikunnaidensa lauluperimää levy levyltä omaehtoisempaan suuntaan kampeava Rokia Traore. Kotimaansa viidestäkymmenestä eri kielestä yhdellä, ranskaksi ja vähän englanniksikin laulavan, kitaraa ja luutunsukuista n’gonia soittavan Traoren äänessä on sensuellia sielukkuutta, joka sopii mainiosti biisien vähäeleisyyteen
Pehmoprogen joutsenlaulu, tai siis hanhen laulu: suunnattoman kaunis melodioiden ja harmonioiden ylistys, instrumentaali eepos, joka pursuaa mellotroneja, huiluja, laulavaa kitaraa ja pehmeää bassoa. Joko uskotte, että Kivenpyörittäjä on viimeaikaisten kotimaisten äänitteiden valioluokkaa. Keskeiset melodiat ja osaset ovat tallella ja paikoillaan, mutta mukana on myös paljon uutta hienosyistä musiikillista sisältöä ja etenkin selkeyttä soundeissa. Kuulijan kannalta merkittävintä on paikoin uudistunut sovitus ja etenkin kaikin puolin upeampi äänitys. Tulkinnoissa tiukan treenin myötä syntynyttä napakkuutta ja livetilanteen magiaa sopivassa sekoitussuhteessa. T eoksen tunnistaa välittömästi ja kaiken aikaa. Vai kehunko lisää. Kun kannuveikkonakin hääri jazzahtava Ralph Humphrey oli koossa kaarti, jolla Zappan äkkiväärimmätkin aivoitukset kääntyivät musiikin kielelle – kaikkine koukeroineen – ongelmitta. Johan oli nimittäin aikakin, että ko. Olisipa kannattanut könytä live-kuulolle aikanaan. Mahtailevasta nykytrendistä poiketen levy on uudelleenjulkaistu vaatimattomassa pahvikotelossa, uuteen musiikilliseen asuun sopivin hillityin akvarellikuvituksin. Uusi sovitus on kenties hieman verkkaisempi, seestynyt, jos teos nyt voi vielä seestyä. Pääasiallinen solisti taitaa kuitenkin olla kitaristi Timo Kämäräinen, jolta löytyy tyylitietoista tavaraa kaikkiin niihin lähtöihin, joiden kautta Kujanpää on keksinyt katrastaan kuljettaa. levyvaliot Frank Zappa Juha Kujanpää Camel Road Tapes, venue #2 Vaulter Native Kivenpyörittäjä/Tales and Travels Kuu Records The Snow Goose Camel Productions EIPÄ tullut vaivauduttua paikalle 1973, kun Frank Zappa johdatteli joukkueensa kahtena iltana kolme kertaa Finlandia-talon lauteille. Yhtye teki lyhyen kiertueen viime keväänä esittäen The Snow Goose -teoksen ensi kertaa livenä sitten vuoden 1975, hieman ennen kuin se täytti 40 vuotta. Ääni: ????. Säveltäjä/kosketinsoittaja tulee kansanmusiikin pelimannikentiltä, mutta lataa tiskiin musiikkia, jossa hänen ja osin myös soittokuntansa akustiset juuret nivoutuvat osaksi kunnianhimoista kokonaisuutta, progressiivisen jazzrockin sähköiseen sykkeeseen lomittuen. Musiikki: ????. Kurttuisiakin kapineita kuullaan pariin otteeseen. Uusintalevytys on kunnianosoitus edesmenneelle Peter Bardensille, joka sävelsi teoksen aikoinaan yhdessä Andrew Latimerin kanssa. Dynamiikkaa esiintyy paikoin ihan ansiokkaasti, massiivisetkin sointivallit pysyvät kasassa ja balanssi on hallussa. Musiikki: ????. Vaan vilahtaapa sointikudoksessa kuriositeettina Verneri Pohjolan trumpettikin. Klassikko vuodelta 1975. Ja kun vähän raapaisee tutunoloista pintaa, Kujanpään oma juttu on sen alla vahvasti oraalla. Ja sitä nokkelaa nuottiviidakkoahan tupla-cd:ltä löytyy. Ja soundit, joissa ”suoraan pa-mikseristä raidoille ja pari tilamikkiä salissa” -ratkaisumallin piirteet hakematta löydettävissä. Levy sai kymmenisen vuotta sitten remasteroinnissa suht siedettävän asun, vaikkakin edelleen taustat jäivät osin tuhnuisiksi. Zappalla oli menossa instrumentaaliakrobaattinen periodinsa, jolloin yhteiskuntakriittinen ja muukin vokaalipainotteinen populaarisatiiri antoi tilaa haasteelliselle soitannollisuudelle, jonka taitteissa seikkailtiin niin rockin ja jazzin kuin nykymusiikinkin territorioissa. ONPAS monimuotoinen ja mielenkiintoinen keitos tämä Juha Kujanpään albumidebyytti. Ääni: ????. Biisien mukaan vaihtelevan kulloisenkin kokoonpanon ydinryhmän, enemmän tai vähemmän rockhenkinen esillepano laventuu milloin jousin, milloin puhaltimin. Siis oikeasti soittaa teos uudestaan studiossa. Musiikki: ????. Teos kasvoi uusiin mittoihin ja oli tullut aika levyttää se uudelleen. No, aikansa seitsenkymmenlukuisessa mittakaavassa tuotantopuoli toimii ihan kelvosti, parhaimmillaan jopa yllättävän komeasti, ja dokumenttihan tämä äänite on, vaikkakin myös mitä mainioin musiikillinen matka erään neron tietyn ajanjakson sielunmaisemaan. The Eric Dolphy Memorial Barbeque, Penguin In Bondage, Don’t You Ever Wash That Thing, Dog Breath, Uncle Meat, Big Swifty…klassista Zappaa hienoimmillaan. Musiikillisen repäisyn rikkaus ei jää kanittamaan tuotantopuolestakaan. Soundit tukevat soitannollisia ja sovituksellisia seikkoja ilman itsetarkoituksellista kikkailua. Eikä minkä tahansa joukkueen, sillä olivathan maestron matkassa viulisti JeanLuc Pontyn, kosketinsoittaja George Duken ja Underwood/Fowler -heimojen väkeä useammankin yksilön voimalla, lyömissä, bassossa, pasuunassa ja synassa. Ei haittaa, että levyä kuunnellessa mieleen juolahtavat paikoin suht samanoloisen genren suurvisiirit kansallis-romanttisen kertaustyylin kaapin päältä, jylhien vyörytysten Pohjolasta varhaisen Piirpauken kautta maisemakuvalliseen Tikanmäkeen. Ääni: ????. Solististen soitinten lisäksi, koskettimet taustoilla, rummut ja bassokuviot saavat oman tilansa ja vaikuttavuutensa. JOS olet kuullut progressiivisesta rockista, olet luultavimmin tietoinen yhtyeestä Camel, ja ainakin heidän albumistaan Music Inspired by The Snow Goose. hahmojen/ilmiöiden vanaveteen saatiin verestä väkeä. Ehkäpä kuitenkin kahden jälkimmäisen piirissä enimmäkseen. Jaakko Eräpuu Pirkka Ruishalme Jaakko Eräpuu 73
Kyseinen kokoelma osoittautui kuitenkin niin ala-arvoiseksi tekeleeksi, että päätin tarttua avoimin mielin sähkövapaan Saxonin kimppuun. sävellysten ja kokoonpanon kovan harjoittelun suhteen, mikä on myös kuultavissa sen ottamassa muodossa ja yhteispelissä. käyttämällä alkuperäisiä masternauhoja, laadukasta hq-vinyyliä ja paksuja orkkiksia jäljitteleviä kansipahveja. loistavaa jälkeä tekevä Ron Carter ja vielä uransa alussa oleva brassiperkussionisti Airto. Mainio päivitysprojekti vanhalta soturijoukolta! ILMEISESTI osa Donald Byrdin 60- ja 70-lukujen taitteessa äänitetyistä sessioista ei ole päässyt aikanaan lainkaan päivänvaloon. Levy on hyvä esimerkki siitä, miten keskinkertaisestakin materiaalista saadaan oikealla tuotannolla myyntilistojen ykkönen. Hyvä esimerkki tästä on vasta vuonna 1995 ensimmäistä kertaa julkaistu albumi Kofi, joka tarkoittaa länsiafrikkalaisella Twi-kielellä perjantaita. Levy jakautuu selvästi kolmeen eri osaan. Mielenkiintoiseksi albumin tekee myös sillä oleva soittajakaarti, mm. Klassisten -80-luvun NWOBHM kappaleiden sorkkiminen pehmeämpään suuntaan kun on perinteisesti ollut takuuvarma katastrofiresepti. Kiitettävä ?????Hyvä ????. HOH hoijaa, brittihevibändi Saxonin unplugged -julkaisu kuulostaa suunnilleen yhtä innostavalta kuin juurihoito hammaslääkärissä. Vesa Turunen Riku Hakala Mika Kankainen Musiikki: ????. Ääni: ????. Jos kappaleisiin on onnistuttu puhaltamaan uutta eloa, samoin on käynyt myös soundeille. Tyydyttävä ????. Taatusti jotkut kaipaavat basso-osastoon lisää puhtia, mutta minä en. Ehdotonta huippuluokkaa ????. levyvaliot ????. Hän on yksi niistä, joilla on taito tehdä todella tasalaatuista musiikkia. Mitä pidemmälle levyt etenee, sitä paremmin homman idea aukeaa. Prässi onkin sekä mekaanisesti että soundillisesti vaikuttava rytmin rullatessa pidäkkeettä ja soolojen syttyessä ilmoille hienosti hiljaiselta taustalta. Brucen ääni soi maanläheisen lämpimästi, sopivan karheasti pintaan miksattuna lisäten esityksiin iän tuomaa arvokkuutta. Kappaleissa on paljon mielenkiintoa ylläpitäviä, vaihtelevia kappalerakenteita. Musiikki: ????. Kuka muukaan kuin Springsteen pystyy soittamaan viiden tunnin keikkoja ilman sen kummempia sirkustemppuja. Alarekisterissä on kautta linjan miellyttävää tuhtiutta, joka taustoittaa jokaisen kappaleen tilan tuoden muut äänialueet stereokuvaan hyvin jäsentyneinä. Musiikki: ????. Alkupään kappaleissa on kuultavissa tietynlaista iän tuomaa kokemusta, viskinkatkuista baarimeininkiä, jossa on mukavan rento ja irtonainen svengi. Keskivaiheilla materiaali vaihtuu rauhallisempaan sekä aavistuksen keskivertoon suuntaan, minkä jälkeen loppuosa viedään läpi musiikillisesti hieman terävämmällä otteella. Summana hyvä näyttö miehen näkemyksestä ja taidosta osoittaa tietä tuleville sukupolville. Sen verran hyvin uudelleen päivitetyt nuoruusvuosien revitykset on saatu maustettuina toimimaan. Kokonaisuus kuulostaa erittäin tuoreelta ja elinvoimaiselta, mihin saattavat vaikuttaa Byrdin kokemukset Afrikasta ja sen omaleimaisesta musiikillisesta perimästä. Avausraita Stallions of The Highway nostaa yllättäen leveän hymyn kasvoille. Sitä paitsi tälle arviopaikalle piti tulla Thrillerin A Metal Tribute to Michael Jackson -levyn fiilistely. Albumilla Byrd ottaa neljän originaalinsa kanssa ensimmäisiä askeleita hard popista fuusion ja jopa funkin suuntaan. Tämä ei toki ole varsinainen yllätys, koska nappeja on ollut ruuvaamassa itse Andy Sneap. Siis eihän tämä mikään unplugged-versio ole, vaan tiukka ja menevä remix. Ääni: ????. High Hopes jatkaa hyväksi havaitulla polulla, joka kulkee covereiden ja varsinaisille studiolevyille päätymättömän vanhemman materiaalin kautta. A-puolen Kofi ja Fufu vievät kuulijan jazzin sykkeeseen Lew Tabackinin huilun soidessa, B-puolella taas balladimainen Perpetual Love ja upeasti polveileva Elmina osoittavat kokoonpanon tulkinnan vahvuuden Byrdin taustalla. Monet kappaleet pelastaa joko maukas soolo tai pieni tempon vaihdos. Byrd on myös itse kertonut sessioiden eteen tehdystä työstä mm. Joltain osin syyttävä sormi voisi osoittaa liiankin varman päälle vietyä kokonaisuutta, mutta täytyy nostaa hattua myös tuotantopuolelle. Muuten tällainen määrä tasalaatuisuutta alkaa pidemmän päälle puuduttaa. Välttävä – Ei suositella Bruce Springsteen Saxon Donald Byrd High Hopes Columbia Unplugged and Strung Up UDR/ Warner Kofi Blue Note/Heavenly Sweetness HS102VL LP EI tarvitse olla välttämättä kylänvanhin ymmärtääkseen Bruce Springsteenin suosion salaisuuden. Vaikka niitä kammoamiani unpluggedversioitakin mittavasta kappalelistasta muutama eteen poksahtelee, positiivista yllätystä ei moinen kykene enää tuhoamaan. Seuraava Crusader on puolestaan saanut kylkeensä varsin toimivat jousiosuudet. Ääni: ????. L Lähes uunituoreen Blue Note -reissuen takana on ranskalainen levy-yhtiö Heavenly Sweetness, joka panostaa julkaisuihinsa mm. Stereokuvassa asiat ovat oikeilla paikoillaan, ja soundibalanssi on kokonaisuutena selkeä. Peltien sävyissä on paikoin havaittavissa lievää karheutta ja keskialueella hentoista pidättyvyyttä, mutta Biff Byfordin uniikki laulusoundi paikkaa moiset pilkunviilaukset tyylikkäästi. Niinpä kyseinen tupla-cd notkui viikko tolkulla avaamattomana pöydänkulmalla. 74. Kofi sisältää erään jazz-maailman legendan siirtymävaiheen tuotantoa kohti tulevaa uutta aikakautta, ja se on siitä syystä kenties historiallisestikin merkittävä julkaisu
Levyn seitsemän biisiä kuulostavat silti melko lailla toisiltaan, eikä kuulija voi sovitusten näppäryydestä ja bändin komeasta soundista huolimatta välttyä puutumiselta. ????. ????. Kiitettävä ?????Hyvä ????. Vanhankantaista, iätöntä ja tajutonta, mutta sopii minulle. Välttävä – Ei suositella Levyarvioiden levyt ovat yhteistyössä valikoituja poimintoja Suomen johtavien musiikkilehtien Rumban ja Rytmin uusimmista arvioista. Pikemminkin Penny osaa yhdistellä epäilemättä hyvällä maulla kootusta levykokoelmastaan napatut vaikutteet niin, että ne paitsi muodostavat toimivan kokonaisuuden, myös takuulla kaikki kuuluvat. Kimmo Vanhatalo Anna Brotkin ????. ????. Miksi tosiaan. Born Again on vähän kuin hitaampi Hives-bravuuri ja Apologize muuten vain komea rockbiisi. ????. Rahisevat samplet rakentavatkin Ghostin soundista miellyttävän kudelman. No 2 sisältää yhden uuden laulun, kolme vanhaa demoraitaa ja lainabiisin, mutta lopputulos ei repsota reunoistaan. Vaikken ole koskaan ollut mikään Hellacoptersfani, Nicke Anderssonin Imperial State Electric on vienyt 1970-luvun melodisen riffirockin niin sisäistyneelle tasolle, etten voi olla tykkäämättä siitä. Vauhti tuskin loppuu tähän. Loppukoon akku iPadista, kunhan tätä herkkua piisaa. levyarviot Sammal Truckfighters The Megaphone State No 2 Universe Fuzzorama Ghost SAMMALEEN esikoislevy oli parasta, mitä kotimaisessa rockissa viime vuonna tapahtui. Hassua kyllä, kitaristi Dangon terävä ja kuivasoundinen riffittely tuo mieleen suorastaan Franz Ferdinandin – siis siihen saakka, kunnes pehmeä mutta jättimäinen Jabba the Hut -pörinä vie valtameren lailla kaiken elollisen mennesssään. Tales from the Realm of the Queen of Pentacles on Suzanne Vegan kahdeksas studiolevy. Tyydyttävä ????. E. Turkulaisviisikon tapa ylevöittää progressiivista tunnelmointia tarttuvilla melodioilla ja luontomystiikalla on sanalla sanoen vastustamatonta. Levyllä laulaa alleviivatusti Vega itse, ei anonyymi tarinankertoja. Parhaimmillaan levy on kuitenkin kokonaisena nautittuna. Ghostilla duon soisikin nousevan kaikkien kuuluviin. Reptile Brain Music on hyvä osoitus siitä, että rock on ajaton ilo, kun sen vain osaa. Thelo eli Ekow on Suomen parhaimpia englanniksi operoivia räppäreitä, ja SimonSoundin tyylitietoinen tuotanto kumartaa taiten esikuvilleen. Naiiviudestaan huolimatta Too Truen kitarapop ottaa valtaansa kuin mustan lootuskukan kuumeisia unia tuottava tuoksu. Sammal kuulostaa yhä havuisen todellisuuspakoiselta, ja se on pelkästään hyvä asia. Hienossa I Never Wear White -biisissä hän suorastaan vaatii: ”My color is black, black, black”. Levyn kappaleiden luurangot ovat simppeleitä, mutta Gerry Leonardin sovitukset tuovat niihin kaivattua kerroksellisuutta. Tulokset eivät olleet yllättäviä. Lisäksi se on uuden (Ramin välityksen ja Katin tavaran sisareksi siinneen) Överdog-lafkan kolmas julkaisu. Avainasemasssa ovat toki hyvät sävellykset. Kreikkalaisen progebändin Aphrodite’s Childin kappaleesta suomennettu Peilin takaa on totuttua rivakampi kappale, mutta sen Hammond-paisuttelu istuu levylle ryhdikkäästi. Ruotsalaisen Truckfightersin särömättö on miellyttänyt pienissä annoksissa, mutta kuinka pääni kestäisi kokopitkän levyn verran svedustoneria. ????. Sanoituksissa välähtelevät dekadentit runoilijat, pahan kukat ja kadonneet pojat kuin kohtalokkaan teinigootin päiväkirjamerkinnöissä. Molemmissa sarjoissa se jatkaa laadukasta linjaa. Kokonaisuus on sekä naurettava että kutsuva. Täysosuman jatkeeksi Sammal on tehnyt viiden biisin ep:n, joka ei häviä edeltäjälleen kuin kestonsa puolesta. PÄÄTIN suorittaa ihmiskokeen. Seitsenminuuttinen ja lyijynpainoinen Get Lifted sekä levyn päättävä neljätoistaminuuttinen Mastodont saavat lopulta arvostelijan suunnittelevan nöyrää paluuta Kari Peitsamon akustisen tuotannon pariin. Luonnossa samoileminen kun lisää todistetusti mielen hyvinvointia. Markku Roinila Tales from the Realm of the Queen of Pentacles Överdog Heini Strand Too True Cooking Vinyl KUN Suzanne Vega viime syksynä Helsingin-keikallaan soitti biisejä tulevalta levyltään, uskalsin alkaa odottaa taattua Vegaa: lyriikkapainotteisia biisejä, jotka ankkuroituvat suoraviivaiseen, konstailemattomaan vaihtoehtorockiin. ”Miksi olla hyvä, kun voi olla kaunis ja surullinen?” Penny kysyy Evil Blooms -kappaleella. Edellisestä on ehtinyt kulua aikaa jo seitsemän vuotta. Paljon helpompaa kuin vaikkapa oman Michael Monroemme touhuista. The Megaphone State ei silti ole valitettavasti vielä saanut ansaitsemaansa huomiota. Faustian Bargains on komeasti silkkaa Thin Lizzyä. Ghostia kuitenkin vaivaa sama puute kuin edeltäjäänsä VLA Kingsiä (2012): levyllä ei ole selkeästi linjasta nousevia biisejä. Imperial State Electric Suzanne Vega Dum Dum Girls Svart Markku Roinila Juha Wakonen Reptile Brain Music Psychout KITARARIFFEJÄ, kitarasooloja ja kitararockia. GHOST on kolmonen kahdessa kategoriassa. More Than Enough of Your Love on niin vetävä jyrä, että Bad Company olisi ollut siitä ylpeä. Taustalla lymyävät niin Rolling Stones, Faces, Aerosmith, Thin Lizzy kuin glamrockaritkin, mutta kun biisit ovat näin hyviä ja soitto on nopeaa, energistä ja tyylitajuista, tästä on helppo innostua. Truckfighters on niin taitava bändi, että terävien riffien ja suoranaisen himmailun osuus on vähintään yhtä suuri kuin superraskaan särömaton, joten korvat saavat välillä levätä. ????. Levyn starttaava Kill ’Em -intro tuo mieleen kovasti tuottajakaksikko K.V.N & Lobon leffasampleja hyödyntävän äänimaailman. Klangi on tunnistettavan amerikkalainen, ja Vegan kevyt surumielisyys edelleen läsnä. Sammaleelle proge ei merkitse luotaantyöntävän hankalia kappalerakenteita, vaan tunnelma ripustetaan aina vahvan melodian varaan. Ensinnäkin se on The Megaphone Staten kolmas albumi. Tähdelle kuolemaan alleviivaa tätä esimerkillisesti, ja Tuuli kuljettaa on yksinkertaisesti hienoin biisi pitkään aikaan. 75. Sub Pop DUM Dum Girlsin Dee Dee Penny on lahjakas laulunkirjoittaja, mutta persoonalliseksi popvisionääriksi häntä ei voi kutsua. Dum Dum Girlsin kolmannella levyllä kuullaan viekoittelevaa kitarapoppia, jossa kaikuvat Siouxsie and the Bansheesin tummasävyisyys, The Banglesin helisevä melodisuus ja The Psychedelic Fursista muistuttava uuden aallon kasarirock. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Tässä välissä Vega on ehtinyt täyttää 50 vuotta ja aloittaa tuotantonsa uudelleenjulkaisun oman merkkinsä kautta. Hilpeä Don’t Uncork What You Can’t Contain esittelee Vegan suurieleisemmän puolen bollywoodmaisten viulujen kera. The Way We ja Victory tunnelmoivat lempeästi, Only God Forgives ja Athene puolestaan uhoavat asenteella
Paras ostos, Audiovision 11/12: Hintavinkki Area DVD 11/12: Erinomainen,HiFi Vision 29/13: Testivoittaja, Hifi Test 11/12: Testivoittaja, AUDIOTEST 4/13: Hyvä, Lue tarkat testit sivuiltamme. Hinnat 140-480 €/kpl MS Center 2 Heco suosittelee MS 800 -kaapeleita! MS Sub 25 A Area DVD 12/12: Hintaluokkansa referenssitasoa, avmagazin.de 1/13: Erittäin hyvä. Uudessa Music Style -sarjassa hyödynnetään HECOn kalliimmissa kaiutinsarjoissa hyviksi havaittuja ratkaisuja, joten kaikissa malleissa on vakiona HECOn testimenestystä niittänyt korkea äänenlaatu sisustusystävällisissä, sensuelleissa kuorissa. Kaiutinsuunnittelun suuri haaste on aina ollut hyväksyttävän kompromissin löytäminen korkean laadun, teknisten ratkaisujen ja silmää miellyttävän ulkonäön välillä. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 349 EURON arvoinen GENEVA MODEL S –KAIUTIN YHDISTELMÄ, jossa myös blutooth-toisto ja fm-radio. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Hifimaailman edellisen numeron (1/2014) lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Geneva Model S -bluetooth-kaiutinyhdistelmä. Vaikuta sisältöön: Mistä laitteista haluaisit seuraavan testit. Onneksi olkoon! German Hifi since 1949 And still ahead of the times. Näin sarjan kaiuttimista löytyy varmasti sopivat vaihtoehdot niin stereoentusiastille, kuin kotiteatteriharrastajallekin. Osallistu lukijakyselyyn! Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit mistä et, mitä haluaisit lisää. Maahantuoja: Tele-Tukku Oy. MS 200 Music Style -sarjaan kuuluu lattia- ja kirjahyllymallien lisäksi myös magneettisuojattu keskikaiutin, sekä 10” 250 watin aktiivisubwoofer. Kyselyyn osallistuneiden kesken suoritetussa arvonnassa onni suosi Janne Poikosta Joensuusta
0400 667 234 hi?plus@saunalahti.. 0400-611 105 VUODESTA 1980 HIFIKRUG.FI info@hifikrug.fi nettihifi.fi avoinna 24/7 Liity postituslistalle ja saat kuukausittaiset ale-koodit! TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Löydät uusimman lehden ja myös kaikki edelliset numerot osoitteessa www.lehtiluukku.fi PS. Tuotteiden hakeminen on erittäin helppoa laajan tuoteryhmittelyn ja hakusuodattimien ansiosta. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA www.tlaudio.fi P. Hifikauppiailla (premium-paketti) on myös mahdollisuus myydä Hifimarkkinoilla käytettyjä ja esittelylaitteita, ja nyt myös uusia tuotteita. (katso myös www.konemax.?) luettavissa digilehtenä. www.starsandstripes.fi P. 050-5050880 ...and You ’ll hear the difference HIFI-LAITTEIDEN HUOLTOA JA KUNNOSTUSTA AMMATTITAIDOLLA VUODESTA 1994 WWW.TARITEL.COM PUH. PARADIGM SEISMIC 110 SUB SVH 1390€ WWW.SILENCEAUDIO.FI Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... www.hi?plus.. Phonar Veritas P4 Next on testivoittajan lattiaversio. TUTUSTUMISTARJOUS VAIN 339 €/pr. Palsta siirtyy yksityishenkilöiden osalta kokonaan netin Hifimarkkinat-alueelle, mutta jatkaa lehdessä edelleen hifikauppiaiden ja muiden alan palveluntarjoajien ilmoitusalueena. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. KYSY LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI TelemaTuonti P. Myös kysymyksien esittäminen myyjälle on vaivatonta suoraan palvelun kautta. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna 77. www.taga-audio.com TOT NYT MYÖS SUPERPOISnic Canton, Cyrus,Scanso www.hi?plus.. KATSO: www.phonar.de www.hi?plus.. hifimarkkinat Hifimarkkinat siirtyy nettiin! JOHTUEN lehteen tulevien myynti- ja ostoilmoitusten määrän vähentymisestä, ilmoitusten siirtyessä yhä enemmän nettisivujemme Hifimarkkinat-alueelle, olemme päättäneet lopettaa yksityishenkilöiden ilmoitusten julkaisun lehden Hifimarkkinat-palstalla. Hifimaailman Hifimarkkinat-nettipalvelu on myös uudistunut: Palveluun saa nyt tuotteista enemmän kuvia ja jopa esittelyvideoita. Mitattu -3dB 38Hz bassovaste (hinta 1699 €/pr). Tutustu uuteen Hifimarkkinatpalveluun osoitteessa www.hifimaailma.fi/hifimarkkinat PS. Taga Harmony Platinum B 40 - 41 cm korkea jalustakaiutin, avara sointinen titaani dome-diskantti ja 6,5 -tuuman alumiinirunkoinen ja alumiinikartioinen basso. Ja kauppa käy vilkkaana. N Tiesitkö, että Hifimaailma on myös AAJA KESTOTIL PREMIUM EDUT ????. TagaHarmony ja Phonar: Laatumerkit Saksasta! PHONAR TESTIMENESTYSMALLIT: Esimerkiksi Audio-lehden 2/2014 tiukan testin voittaja oli Phonar Veritas M4 jalustakaiutin (hinta 899 €/pr). Mukana myös DynaudioX14 ja Monitor Audio Silver 2. ????. Hifimaailma-lehden kestotilaukseen kuuluu myös ilmainen digilehti ja lehtiarkisto
Elementtiaukkoihin on jyrsitty kartiomaiset 78 reunat. Basson sarjakelassa on pakkasydän, ja rinnalla. Osissa ei säästetty Laadun tuntu jatkuu myös sisäpuolella. Pohjaan on lisätty kaksi päällekkäistä levyä, joista toinen on kirkasta akryylimuovia ja toinen alumiinia. Vaimennusaineena on synteettinen vanu, jota on tyydyttävän runsaasti. Elementin taakse on kiinnitetty lisämagneetti. Niiden on tarkoitus toimia koristeiden lisäksi myös suuntaimina. KAIUTTIMEN nimi (Edelstein = jalokivi) tuo mieleen, että kyse olisi kalliista, tavallisen harrastajan ulottumattomissa olevasta tuotteesta, mutta ilahduttavasti se sopii pienempäänkin budjettiin. Kangaskehikko kiinnittyy magneettien avulla. Refleksiputken pää on pyöristetty ja putki on pinnoitettu ilmavirtauksen sulavoittamiseksi. Alumiinista valettu runko on rakenteeltaan avoin kompression välttämiseksi. Pinta on kiiltolakattu mustaksi tai valkoiseksi. Kotelo on kokoonsa (korkeus 23 cm) nähden melko painava (5 kg). Diskanttielementin kalotti on silkkiä ja magneetti neodyymiä. Seinämiä on jäykistetty, ja bassoelementti painautuu tukilevyä vasten. Basso-keskiäänisen kartio on kerrosrakenteinen: alumiinioksidia ja keramiikkaa. Massiivisen huippumalli Signaturen (7500 euroa/pari) lisäksi mallistoa laajensi pieni Edelstein, jota valmistaja nimittää high end -kompaktikaiuttimeksi. Suotimessa on kaksi kelaa, kolme kondensaattoria ja neljä vastusta. Viimeistely on erinomaista. Edullisuudestaan huolimatta Magnat antaa jo ulkoasultaan varsin vakuuttavan vaikutelman. Parin hinta on kohtuulliset 749 euroa. testi Magnat Quantum Edelstein -kaiuttimet Teksti: Pekka Tuomela Kuvat: Mauri Eronen ja Pekka Tuomela Mittaukset: Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen Pieni ja hienostunut Magnat esitteli viime vuonna kaksi erityisen hienoa Quantum-sarjan kaiutinta täyttäessään 40 vuotta. Sen runko on tehty 12-millisestä mdflevystä, ja etusivulle on kiinnitetty 8 milliä paksu alumiinilevy, joka peittää elementtien rungot ja kiinnitysruuvit. Jakosuodin on koottu piirilevylle, joka puolestaan on ruuvattu kiinni tukevaan mdf-levyyn. Puhekelan runko on kuumuutta kestävää kapton-muovia
Taajuusbalanssi 8 Äänikuva 8,25 Dynamiikka 6,5 Kokonaisuus 8.0 Mikael Nederström: Kirkas ja sähäkkä sointimaailma. Bassovaste laskee myös suhteellisen aikaisin, sillä ajoittain myös alempi keskialue hyötyisi lisämehevyydestä. Kaiutin sopinee basson tasoltaan hyvin pieneenkin huoneeseen. 3 2 Bassoelementissä on avoin valurunko ja tehokkaat magneetit. Pellit tuntuvat kuitenkin laahaavan tavallista enemmän. Puutteita alarajataajuudessa ei ole onneksi lähdetty kompensoimaan mölisevällä yläbassolla. Edelsteinin äänessä on kirkkautta ja skarppiutta, ehkä hieman liikaakin. 3 Laadukkaat liittimet täydentävät viimeistellyn kokonaisuuden. Sähäkkää menoa Kaikille vasteille on yhteistä kapea-alainen korostuma 800 hertsin kohdalla ja korkeimmilla taajuuksilla. Toisto on sävykäs ja hyvin äänialueet yhdistävä. Bassojen yleistaso on sopiva, ja pyöreästi laskuun kaartuva vaste on muodoltaan edullinen. Yleissointi on myös ilmava ja puhdas. Taajuusbalanssi 7 Äänikuva 8 Dynamiikka 7,5 Kokonaisuus 7,5 79. Kaiutin sopii siksi parhaiten pienehköihin tiloihin. Bassotoisto on hillitty ja tarkka mutta melko voimaton. Paikoin toivoisi ripauksen lisää alakeskialueen lämpöä ohutta bassotoistoa täydentämään. Reippaalla äänenvoimakkuudella kuunteluhuoneessa tulisi olla jonkin verran vaimentavaa pintaa kirkkautta hillitsemään. Kepeä bassopää korostaa kaiuttimen ilmavasti ja napakasti etenevää tyyliä. Tehovasteessa on lisäksi vaimeutta jakotaajuuden ympäristössä. Keskialue on hyvin sovitettu bassoon ja yläpäähän. Ominaisuus ei ole kuitenkaan häiritsevän voimakas. Diskantissa on melko lailla säihkettä ja sihinää, mutta luonteeltaan sen sävy ei ole rasittavaa sorttia. Alarajataajuus on kokoluokassaan normaali. Bassot toistuvat napakasti, mutta vapaasti sijoitettuna sävy on hieman ohut, ja lisäksi dynamiikan rajallisuus tulee esiin vähänkin kovemmassa käytössä. Muuten eri taajuusalueet on tasapainotettu hyvin. kuunteluarvio Mauri Eronen Avara ja aineeton äänikuva, jossa stereokuva piirtyy silti melko tarkasti. Kovin isku bassoilla pyöristyy melko pienillä voimakkuuksilla. Impedanssi noin neljän ohmin minimeineen ja enimmillään 60 asteen vaihekulmineen on myös varsin tavanomainen, eikä se aiheuta ongelmia useimmille vahvistimille. Diskantin suodinhaarassa käytetään ilmasydänkelaa ja muovieristeisiä kondensaattoreita. Instrumentit kuulostavat aidoilta, ja hätäinen transienttitoisto luo musiikkiin etenevyyttä. 2 oleva kondensaattori on elektrolyytti. Hyvällä subbarilla kaiutin voisi olla hyvinkin yleispätevä ratkaisu. testi 1 1 Pieni, neodyymimagneetin sisältävä diskanttielementti on asennettu etulevyn peittävän alumiinilevyn taakse. Asiassa auttaa, että diskantti sulautuu hyvin luonteeltaan avoimeen keskialueeseen. Soundi on tietyistä balanssin puutteistaan huolimatta kuitenkin puhdas ja yhtenäinen, joten musiikkiin on helppo keskittyä. Pellit ainoastaan helähtävät hiukan elävää elämää metallisemmin. Diskantissa on aavistus korostumaa, mutta ilmiö ei ole rasittava
10000 20000 Mitat (lxkxs):............................................................. 150 W Nimellisimpedanssi:.............................................. Ominaisuuksiensa puolesta Edelstein sopii parhaiten akustiikaltaan pehmeähköön, keskikokoiseen tai pieneen huoneeseen. 2500 Hz Liitin:.............................................................................. naparuuvi Kaksoisjohdotus:.................................................... 13,5 x 23,2 x 24,6 cm Paino:............................................................................. • Lämpimyyttä saisi olla aavistuksen enemmän • Matalien dynamiikka rajallinen Yhdeksän komponenttia sisältävä jakosuodin on kiinnitetty erilliselle kuitulevyalustalle. Osallistu ennen 15.4.2014 — www.rumba.fi/redrock + Katso myös www.icelandair.fi. 67 Hz Minimi-impedanssi: .........3,7 ohmia @ 286 Hz Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) info Impedanssivasteet: Itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Loudgroup Puhelin:........................................................................ Kaiuttimen sointitasapaino on hyvää tasoa, ja äänialueet kuulostavat yhtenäisiltä. 87 dB Alarajataajuus (-6 dB): .............................71 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz): ..................................... Magnat Quantum Edelstein -kaiuttimet testi Yhteenveto • Erotteleva ja eloisa sointi • Napakka bassotoisto • Äänialueiden hyvä yhtenäisyys MAGNAT Edelstein on kohtuuhintainen pikkukaiutin, jonka ulkoasussa on mukavasti massasta erottuvaa loistokkuutta. 020 1986 200 Lisätietoja:.................................................................. ei Voita upea Icelandair matka kahdelle Denveriin koe legendaarinen Red Rocks ja Hard Rock Cafe Lennät nopeimman yhteyden Coloradon sydämeen ja paikkaan jossa kaikki Rock muusikot haluavat esiintyä. ?0.1 100 1000 Taajuus [Hz] Lisäviive taajuuden funktiona. 2-tie, refleksi Suurin suositeltava teho:................................... 5,5 dB Lisäviive 1 kHz: ........................................ -diskantti:.................................................................. -basso:......................................................................... Äänellinen luonne on eloisa ja skarppi. 110 mm -keskialue:................................................................. 5 kg Toimintaperiaate:................................................... 0,19 ms Viritystaajuus: .............................................. Magnat Quantum Edelstein Hinta:............................................................................. 749 €/pari Edustaja:...................................................................... Se on luokassaan kiinnostava vaihtoehto, johon kannattaa tutustua. mittaustulokset Herkkyys (2,83 V, 1 m): ............................ 4-8 ohmia Elementit..................................................................... 25 mm Jakotaajuus:............................................................... www.loudgroup.fi www.magnat.de 105 95 L i s¨a v i i v e 90 0.9 85 0.8 Lis ¨a v iive [ms ] Amplitudi [dB] 100 80 75 70 Magnat Quantum Edelstein 65 20 100 1000 10000 20000 Taajuus [Hz] 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta)
En usko. Seuraa esittely, joka päättyy B-duurisointuun, jota seuraa laajempi, avaukseen palaava jakso, ja sen tulkintaan 9/8-rytmistä hempeänä sicilianana.” Kun avaan rytmimusiikin levyvihkon, siellä nuorehko nainen, joka tykkää puhua itsestään, istuu sänkynsä laidalla kitara sylissä ja kirjoittaa syvällistä lyriikkaa elämän realiteeteista. Eniten kummastuttaa rytmimusiikin puolestapuhujien väite, että taide- ja rytmimusiikki eivät eroa toisistaan millään tavalla, eivät niiden ominaisuuksien suhteen, jotka voisivat olla olennaisia normatiivisen paremmuuden kannalta, mutta eivät minkään muunkaan ominaisuuden. Taidemusiikin abstraktisuus selittää, miksi yli 94 prosenttia ihmisistä ei kuuntele sitä. Se on vakavaa puuhaa, eikä ole väärin tai vanhanaikaista kutsua taidemusiikkia vakavaksi musiikiksi. Taidemusiikin ystävä: ”Rytmimusiikki on simppeliä.” Rytmimusiikin ystävä: ”Mozart kirjoitti simppeliä musiikkia.” Mitä tahansa taidemusiikin ystävä väittää rytmimusiikista, sitä rytmimusiikin ystävä väittää taidemusiikista. Tietenkin. Sen sijaan lainataan runoja Heinelta ja Rilkeltä ja muilta syvähenkisiltä. Mutta täytyyhän taide- ja rytmimusiikin erota jotenkin toisistaan. KUN valitsen summittaisesti taidemusiikkilevyn ja avaan sen levyvihkon, siellä saattaa lukea: ”Vaikka ensimmäinen osa alkaa pastoraalisella sävelmällä, se pian kohtaa harmonisen komplikaation, jonka yli päästään kuitenkin turvallisella vaikkakin venytetyllä otteella motiivisesta sidoksesta. Jos kutsuttaisiin koolle asiantuntijaraati päättämään, mikä on hyvää taidemusiikkia, ja toinen raati, mikä on hyvää rytmimusiikkia, raadit koostuisivat kokonaan eri ihmisistä, ja ne pohtisivat aivan erilaista hyvyyttä (paremmuutta). Ja syy ei ole, että sääntöihin on molemmin puolin lukuisia poikkeuksia, tai että taidemusiikki ja rytmimusiikki konvergoituvat kaiken aikaa. Niiden tilalla on esimerkiksi sointipinnat ja -värit. Ei ole järkevää väittää kahdesta asiasta tätä paremmaksi kuin tuo, jos ne eivät eroa missään muussa suhteessa. Rytmimusiikin puolella tunnetaan monia mainioita ralleja, jotka on kirjoitettu ja sanoitettu kymmenessä minuutissa. Eroja siis on, osa aivan ilmeisiä. Taidemusiikissa ani harva säveltäjä uskaltaa kirjoittaa musiikkia omaan tekstiinsä. Se on sitä (vain itseensä viittaavaa) puhtaasti soitinmusiikin osuudella mitattuna, mutta myös kuten abstrakti kuvataide on abstraktia esittävään kuvataiteeseen verrattuna. Vuosien funtsimisen jälkeen en ole onnistunut löytämään tyydyttävää todistusta. Keskustelu päättyy tähän. EHKÄ suurin ero taidemusiikin ja rytmimusiikin välillä on kulttuuri niiden taustalla. Kirjoittajaa kiinnostavat niin kaupalliset kuin vähemmän kaupallisetkin hifilaitteet ja -viritykset. Tai mistä minä sen tiedän. Entä se rytmi. Miten tämän nyt sanoisi kauniisti, mutta minusta vaikuttaa, että keskimäärin (esimerkiksi sen perusteella, mitä kuulee kymmeniltä kaupallisilta radiokanavilta tunnista toiseen) rytminkäsittely rytmimusiikissa on sangen yksipuolista taidemusiikkiin verrattuna. Rytmimusiikissa luetun ymmärtäminen ei vaadi ensyklopediaa. Syy on, että ei ole yhtä, molemmille yhteistä hyvän käsitettä, jolla paremmuutta voisi arvioida. Ehkä nimi ”rytmimusiikki” tulee juuri tästä. Muutenhan kutsuisimme niitä samalla nimellä. Epäreilu kärjistys, totta kai, mutta ei poista sitä tosiseikkaa, että tiedollinen asenne on sisäänkirjoitettu taidemusiikkiin tavalla, joka on hyvin epätodennäköistä rytmimusiikissa. Rytmimusiikin sointumerkinnät puuttuvat, mikä kertoo aivan erilaisesta harmoniakäsityksestä. Kari Nevalainen kolumni Parempaa musiikkia MITEN todistaa, että taidemusiikki, siis se musiikki jota lähes yksinomaan kuuntelen kun en kokeile hifilaitteita, on parempaa kuin rytmimusiikki. kuka Kari Nevalainen on vuodesta 1994 lähtien äänentoistosta ja musiikista kirjoittanut freelance-toimittaja, jonka juttuja on julkaistu niin kotikuin ulkomaisissa alan julkaisuissa. TAIDE- ja rytmimusiikin käsitys kappaleen kestosta on erilainen. Siinä missä rytmimusiikissa kappaleen keston keskihajonta keskiarvon ympärillä on niin vähäistä, että kananmunan voi huoletta keittää sopivaksi sattumanvaraisesti valitun raidan aikana, taidemusiikissa kappale kestää muutamasta sekunnista 600 vuoteen (John Cage). Rytmimusiikkia kuunnellaan mielen virkistykseksi, eikä niinkään Jumalan kunniaksi. Entä sitten. JA niin edelleen. Rytmimusiikki kuuluu mielihyvä-, viihde- ja nykyään myös vahvasti nuorisokulttuuriin. Tekeekö se, että yksi musiikki on tiedollista, abstraktia, pidempikestoista, vaikeasti kirjoitettavaa, nuottipitoista, nyansoitua tai multi-soittimellista, siitä parempaa kuin toinen musiikki, joka ei ole tällaista tai on sitä vähemmässä määrin. Kun vertaan taidemusiikin nuotteja rytmimusiikin nuotteihin, huomaan että taidemusiikissa on paljon enemmän nuotteja ja kaikenlaisia nyanssimerkintöjä per rivi. Taidemusiikki on myös abstraktimpaa kuin rytmimusiikki. Jos länsimaissa musiikin soittamiseen on noin X kymmentä soitinta, niistä suurinta osaa käytetään aktiivisesti taidemusiikissa, mutta keskimäärin vain kymmenettä osaa rytmimusiikin tekemiseen. 81. Helpot tonaaliset vinkit aivoille, kuten vihellettävä melodia, usein puuttuvat kokonaan. Taidemusiikin puolella kestää vuosia pätevöityä säveltäjäksi, ja kappaleiden säveltämiseen käytettyä aikaa mitataan usein vuodenajoilla
Sony HAP-S1 Tiedostoja toistava vahvistin kiintolevyllä Adjust+ Levysoittimen mittaus- ja säätösovellus vertailussa: 500–600 euron jalustakaiuttimet Hyvän äänen kulmakivet AVID Volvere SP Lippulaivasta lainattua tekniikkaa LG 55EA9800 OLED Plasmantappaja on täällä Elac FS 507 VX-JET Loistokasta jälkeä ja säädettävää säteilyä Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi 82. tulossa Hifimaailma 3/2014 ilmestyy 11.4
www.mareks.fi Mareksound Oy – Valimotie 2, 00380 HKI - info@mareks.fi – puh: 010 321 3220. Paras on nyt vieläkin parempi
Marti 6 414881 873440 MARTINLO 12 PAL.VKO 2012-43 www.martinlogan.com MARTINLOGAN - LÄPINÄKYVÄÄ MUSIIKKIA Maailman ensimmäinen elektrostaattinen kaiutin rakennettiin jo 1920-luvulla. MartinLogan yhdistää nerokkaasti elektrostaattisen paneelin ylivertaisen puhtaan äänen dynaamisen bassoelementin voimaan. MartinLoganin uniikki kaareva XStattm paneeli mahdollistaa elektrostaatin ylivoimaisten hyveiden lisäksi laajan kuuntelualueen ja räjähtävän dynamiikan. Tervetuloa kuuntelemaan musiikkia aidoimmillaan. Vuosikymmenien saatossa luonnollisinta ääntä etsivät musiikin ystävät ovat valinneet kaiuttimikseen elektrostaatit. Kompaktit Dynamo subwooferit alk. OULU - Isokatu 54. 895€ / 600W / 24Hz / Wireless Äärimmäiset Balanced Force subwooferit alk. 3.495€ / 1700W / 20Hz / 2x10 tuumaa ElectroMotion ESL alk. 2.995€ Maailmanlaajuinen jättimenestys! www.audiokauppa.fi, asiakaspalvelu@audiokauppa.fi Reserve ESL Series Montis alk. Maailman ensimmäinen ääntä etsivät musiikin y jo varhain, että paras ko dynaamisen bassoleme parhaat ominaisuudet li tahansa musiikkia. MartinLoganilta löydät myös referenssitason subwooferit, kun haluat alimmilta taajuuksilta vavahduttavaa voimaa ja sävykästä erottelua. 10.995€ “Yksi parhaista” - Hi-Fi Choice suosittelee! Myymälät avoinna arkisin 11-18 ja lauantaisin 11-15 . HELSINKI - Fredrikinkatu 27