H IF IM A A IL M A 2|2 25 KUUNTELUHUONE KUNTOON PARANNETAAN AKUSTIIKKAA OSA 1 LADATTU LUOVUUDELLA VERTERE DG-1 S DYNAMIC GROOVE ROHKEASTI KOTIMAINEN AALTO 9 JUHLAN AIHETTA | GRADO SIGNATURE HP100 SE TAPAHTUMAKAUDEN AVAUS | RAPORTTI TUKHOLMAN HIGH END -MESSUILTA KOMPAKTIT INTEGROIDUT VERKKOVAHVISTIMET 449–999 EUROA VERTAILUSSA 02|2025 14,90 € 180675_.indd 1 180675_.indd 1 5.3.2025 13.38.43 5.3.2025 13.38.43
ELEKTROSTAATTIKAIUTIN ABSOLUUTTISELTA HUIPULTA 23 999 € PARI MARTIN LOGAN EXPRESSION ESL 13A LATTIAKAIUTTIMET ESILLÄ HELSINGIN MYYMÄLÄSSÄ! MEIDÄT LÖYTÄÄ OSOITTEESTA FREDRIKINKATU 33 Expression ESL 13A kuuluu Martin Loganin Masterpiece-sarjaan, jossa tavoitteena on saada äänentoisto tuntumaan taiteelliselta. Ja siinä on onnistuttu! VÄRIT: Kiiltävä musta Pähkinä 180676_.indd 2 180676_.indd 2 5.3.2025 14.29.13 5.3.2025 14.29.13
Nämä laitteet taas voidaan valita pitkälti teknisten suoritusarvojen perusteella vaalien vaikkapa ajatusta siitä, ettei kokoonpanon yksikään elementti muodostaisi kokonaisuuteen minkäänlaisia pullonkauloja. Esimerkiksi hiukan ylävireisesti soiva vahvistin, kuivan ohuet ja diskanttipainotteiset kaiuttimet sekä paljon kovia ja heijastavia pintoja sisältävä kuunteluhuone voi olla varsinkin kovempaa kuunneltuna aika korville käyvä yhdistelmä. jas grupa M?kusala, Riika, Latvia ISSN 1796 6507 ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia. Hi maailma kuuluu EISAn hi ja kotiteatteriäänentoistopaneeliin. www.hi maailma. Mutta jos tilan akustisia ominaisuuksia osaa hallita ja muokata niitä vähän sieltä ja täältä, kelvollisestakin setistä voi saada paljon miellyttävämmän ja tasapainoisemman kuuloisen. vuosikerta, 8 numeroa vuodessa Hi maailma on arvostetun Expert Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Aikakausmedia ry:n jäsen OSOITE Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.hi maailma. 19. Paperilla puhdasääninen laiteketju ei kuitenkaan takaa sitä, että koettava äänenlaatu varsinaisessa kuuntelutilassa olisi se paras mahdollinen. On toki ymmärrettävää, että mikäli kuuntelupiste sijaitsee olohuoneessa, ei studioluokan akustointi bassoansoineen ja di uusoreineen sellaisenaan onnistu, mutta jo pelkällä huonekalujen paikan vaihtamisella ja mahdollisesti muutamalla strategisella akustointielementillä tilan ja kaiuttimien yhteispeliä voi muuttaa merkittävästikin – ilman, että sisustus menee kokonaan uusiksi ja viihtyvyys kärsii. Monesti keskusteluissa toisarvoiseksi jää kuuntelutila ominaisuuksineen. ULKOASU AD: Isma Valkama Graa nen Suunnittelija: Sanna Kangas AVUSTAJAT Jussi Arvio | Jaakko Eräpuu | Matti Hermunen | Matti Komulainen | Mikael Nederström | Kari Nevalainen TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Ilmari Piela PAINOPAIKKA Poligr. Lähtökohtaisestihan äänentoisto toteutetaan monien teknologioiden yhteisvaikutuksella, ja ideaalitilanteessa kuuntelusetti koostuu sangen tarkkaan toisiinsa yhteen sovitetuista laitteista. Juttusarja tarjoaa eväitä paitsi olemassa olevan kuuntelutilan muokkaamiseen myös mahdollisesti vielä suunnitteilla olevan rakennushankkeen pohjaksi. www.eisa.eu” PÄÄKIRJOITUS HEIKKI KIVELÄ PUUTTUVA PALANEN K uunteluketjusta puhuttaessa otamme useimmiten ensimmäisenä esiin laitteiston. Kuka ties se omaan makuun täydellisemmästä kokonaisuudesta puuttuva palanen onkin yksinkertainen akustointielementti! 180677_.indd 3 180677_.indd 3 5.3.2025 17.02.16 5.3.2025 17.02.16. 020 7354 130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min. Jos ja kun mielessä siintää tietynlainen ääni-ihanne, moniko meistä rehellisesti lähtee tavoittelemaan sitä ensisijaisesti kuuntelutilaa akustoimalla sen sijaan, että etsisi ikään kuin helpompaa ratkaisua esimerkiksi kaiutinpuolta päivittämällä. KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia. Tässä numerossa avaamme akustoinnin aarrearkkua aiheesta kertovan oppaan ensimmäisen osan muodossa. /tilaa PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kivelä heikki.kivela@hi maailma. puh. Millaiset ja minkä kokoiset kaiuttimet talosta löytyy, miten tehokkaalla vahvistinkalustolla niitä ajetaan, toistetaanko musiikki digitaalisessa vai analogisessa muodossa ja niin edelleen. Pikemminkin on niin, että hiukan persoonallisemmalla toistopro ililla varustetut setit saattavat tietyissä, akustisesti haastavammissa olosuhteissa tarjota todellisuudessa vähän liiankin eläväisen ja kirkkaan ikkunan ääneen. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin
Sen kunniaksi on nyt julkaistu valmistajan perinteikkäitä ratkaisuja päivittävä Signature HP100 SE.. 180678_.indd 4 180678_.indd 4 5.3.2025 17.03.34 5.3.2025 17.03.34. 50 GRADO SIGNATURE HP100 SE -KUULOKKEET Maineikkaan amerikkalaismerkki Gradon perustaja Joseph Gradon syntymästä on kulunut tasan vuosisata. VERTAILU OPAS 26 STRIIMAAVAT INTEGROIDUT VAHVISTIMET 449-999 EUROA Integroitu vahvistin tarjoaa hyvät lähtökohdat yksinkertaiselle mutta pystyvälle äänentoistojärjestelmälle. Nykyaikaisten toteutusten valttina ovat myös monipuoliset verkkotoistotoiminnot. 10 LEFFAFRIIKKI ESA MÄKI-TULOKAS Porvoon kupeesta löytyy mielenkiintoinen kotiteatteri. TESTI 46 SONOS ACE -VASTAMELUKUULOKKEET Monihuonespesialisti Sonos julkaisi Ace-kuulokkeet, jotka ovat kategoriassaan siisti ja toimiva vaihtoehto. VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 06 TUOTEUUTISET 38 TALLENTEET 62 LEVYVALIOT 66 TULOSSA SISÄLTÖ 26 40 54 HAASTATTELU RAPORTTI 20 HIGH END-MÄSSAN 2025, TUKHOLMA Tämän vuoden HEM-messuilla Tukholmassa oli kaikkea enemmän: tarjontaa, kävijöitä ja hyvää ääntä. 54 SILLÄ KORVALLA: VERTERE DG-1 S DYNAMIC GROOVE -LEVYSOITIN JA VERTERE PHONO-1 MK2 L -LEVYSOITINESIVAHVISTIN Erikoisista ja eksoottisista levysoittimistaan tunnettu Vertere Acoustics tulee vinyylin ystäviä puolitiehen vastaan sisällyttämällä huippumallien parissa kehittelemiensä ratkaisujen sovelluksia mallistonsa edullisempiin tuotteisiin. Me kerromme! HIGHEND 40 HERMUSET: AALTO 9 -KAIUTIN Oululaisen Aalto Technosystemsin perustajat päättivät laittaa osaamisensa täysillä peliin, ja lopputuloksena on puhutteleva kaiutinjätti. 16 AKUSTIIKAN PERUSTEET OSA 1: AKUSTIIKKAMATERIAALIT JA -RAKENTEET Mitä materiaaleja akustoinnissa voi käyttää, ja miten ne vaikuttavat. 58 CARY AUDIO SLI-100 -VAHVISTIN Valmistajana jättiläisten varjoon jäänyt Cary Audio on tärkeä tekijä putkivahvistinpuolella, ja SLI-100 on hyvä esimerkki siitä, miksi. Siellä olevassa omakotitalossa nimittäin pitää majaansa leffaharrastaja, joka on saanut paljon aikaan omin käsin
3 699 € DA-muunnin, MM/MC phono, päätevahvistintoiminto DCD-3000NE Super Audio CD-soitin 2 499 € Denonin huippuluokan mekanismilla, joka kestää käyttöä DP-3000NE suoravetolevysoitin 2 499 € Upea pari legendaarisen DL-103-äänirasian kanssa DENON 3000 SERIES Sovi oma koekuunteluaikasi: Audio Forum Helsinki & Joensuu www.audioforum.fi . PMA-3000NE integroitu vahvistin, 2x 160 W @ 4 . Nämä laitteet takaavat omistamisen ilon jykevällä olemuksellaan ja luonnollisella äänentoistollaan. Japanilaisen Denonin musiikkilaitteet ovat vakuuttaneet laadullaan jo pitkälti toistasataa vuotta. Olisiko aika antaa itsesi nauttia analogisista ja digitaalisista tallenteistasi niiden ansaitsemalla tavalla. puh: 09 4150 0200 181330_.indd 5 181330_.indd 5 5.3.2025 17.27.44 5.3.2025 17.27.44. Uusi 3000-mallisto yhdistää perinteet ja uusimman teknologian
Äänenvoimakkuussäätimen avulla DS200 voi toimia digitaalisena esivahvistimena. Taajuusvaste on 4–96 000 hertsiä, impedanssi 55 ohmia, herkkyys 101 desibeliä (yksi milliwatti/yksi kilohertsi), maksimi äänenpaine yli 130 desibeliä ja harmoninen särö alle 0,05 prosenttia. Paino ilman tyynyjä ja kaapeleita on ainoastaan 350 grammaa. Muunnos tapahtuu kahdeksankanavaisella sirulla, joka hyväksyy pcm-muodossa 384 kilohertsin ja 32 bitin datan sekä dsd512:n. DS200 vastaanottaa äänivirran toisesta laitteesta käyttäen protokollia, kuten AirPlay 2, Google Cast, Roon, Spotify Connect ja Tidal Connect. Älypuhelimesta, tabletista tai tietokoneesta valitaan musiikki ja DS200 määritellään vastaanottimeksi. Kestävä magnesiumrunko, pehmeä mokkanahkainen päätuki ja joustava titaaniseospanta parantavat käyttötuntumaa. D50 Raven on sen uusi huippumalli tuotekategoriassaan. POETin ytimessä on uudelleen muotoiltu Rinaro Parus Isodynamic Hybrid Array [MZ6] -kuuloke-elementti, joka on synteesi LIRICja ELITE-kuulokkeiden MZ4ja MZ3SE-elementeistä. DS200-verkkosoitin tulee ilman sisäistä kiintolevyä, eikä se sisällä valmista ohjainsovellusta. Tarpeettomista ominaisuuksista riisuttu Hegel D50 Raven DAC on omistettu yksinomaan da-muunnokselle mahdollisimman korkealla tasolla. Valmistajan mukaan teräsritilän monimutkaiset kuviot on valittu äänentoiston ehdoilla. Hegel D50 Raven DAC:ssa on tyylikäs, musta kotelo ilman ylimääräisiä elementtejä. Siinä on myös analogiset rcaja xlr-lähdöt. Virtalähteessä on suotimet, jotka poistavat verkkovirrasta kohinaa, sekä kaksi kohinatonta toroidimuuntajaa: yksi digitaalista signaalikäsittelyä ja valmiustoimintoja varten, toinen herkille da-piireille, jotka on suojattu häiriöiltä paksulla teräksellä ja varustettu lisäsuodatuksella. Kalvolla on painoa vain 0,06 grammaa, ja se muodostaa suuren aktiivisen ääntä säteilevän pinnan (3 507 neliömillimetriä). Kuulokkeiden mukana tulee Meze Audion 2,5-metrinen Premium PCUHD -kuparikaapeli 6,3 millimetrin stereoplugilla sekä kestävä ABS-säilytyslaukku. UNIVERSAALI STRIIMERI-DAC ILMAN OHJAINSOVELLUSTA HINTA: 4 895 EUROA LISÄTIEDOT: HEGEL.COM & MAREKS.FI & HIFIMESTA.FI HINTA: 5 990 EUROA LISÄTIEDOT: MCINTOSHLABS.COM & SIMEX.FI POET on Meze Audion uusi, takaa avoin planaarikuuloke, joka sijoittuu kahden huippumallin alapuolelle. Mukana on myös bluetooth aptx hd ja aptx low latency. Spdif-tulot käsitellään erillisellä kortilla, joka kellottaa datan uudelleen käyttämällä kolmea erittäin tarkkaa master-kelloa. Itse dac-siru on eristetty erilliselle piirilevylle. Dacin ytimessä on uusimman sukupolven da-muunninsiru, mutta valmistajaa tai mallia ei kerrota. DS200-striimerissä on kahdeksan digitulon dac, mukaan lukien hdmi arc. Aes/ebu-tulolle on mukautettu balansoitu RS422-vastaanotin vaihtelevien signaalinvoimakkuuksien hallitsemiseksi ja jitterin minimoimiseksi. PIILOTETTU DIGITAALINEN TOTUUS McIntosh on esitellyt nykyaikaisen striimeri-dacin lähinnä niille mac-omistajille, jotka haluavat kaikki laitteet samalta valmistajalta. Kaikki osat korvatyynyistä kuulokkeiden runkoon voidaan helposti purkaa ja huoltaa. Sen sijaan kerrotaan, että D50:n nerokkuus piilee siinä, miten se käyttää tätä sirua ja oheistekniikkaa. TUOTEUUTISET 06 Hegel on suunnitellut daceja jo yli kahden vuosikymmenen ajan. MEZELTÄ PLANAARIKUULOKE UUDELLA TASOELEMENTILLÄ HINTA: 2 000 EUROA LISÄTIEDOT: MEZEAUDIO.COM & SIMEX.FI 180680_.indd 6 180680_.indd 6 5.3.2025 14.52.41 5.3.2025 14.52.41. Lisäksi D50:ssä on älykäs tulontunnistus, automaattinen valmiustila ja näytön himmennys
XLR-liitännät tarjoavat sekä analogiset että digitaaliset yhteydet. Snow High Gloss Space High Gloss 181328_.indd 7 181328_.indd 7 5.3.2025 14.28.46 5.3.2025 14.28.46. CONFIDENCE 20A DYNAUDIO ak-hifisystems.fi AKTIIVIKAIUTTIMET STUDIOTASON ÄÄNENTOISTOA KOTIISI 20000 € PARI Dynaudio Confidence 20A on aktiivinen versio huippuluokan Confidence 20 -kaiuttimesta. Pascalin ammattitason vahvistimilla ja kehittyneellä DSP-tekniikalla varustettu Confidence 20A tuo studiotasoisen äänenlaadun vaativimmillekin kuuntelijoille. Sen vahvistin on piilotettu jalustaan, ja säädöt löytyvät kaiuttimen takaa
AC/DC SAA OMAN LEVYSOITTIMENSA Ortofon juhlii 90-vuotispäiviään julkistamalla uuden version legendaarisesta MC A90 -äänirasiasta vuodelta 2009. Wharfedale Aston on pieni 10,8 litran kaksitiekaiutin refleksikotelolla ja 150 millimetrin bassoäänisellä hiilikuitukartiolla painevaletussa rungossa. Soitin muistuttaa ikonista symbolia, joka liittyy kuuluisaan australialaisbändiin. MC 90X tarjoaa myös parannetun magneettikentän stabiloinnin (Field Stabilizing Element), enemmän lineaarista vaimennusta (Wide Range Damping System) ja saman korkealaatuisen Replicant 100 -neulan boorineulavarrella kuin MC A90:ssä. Comeau on se sama mies, joka Peter Wanstallin kanssa suunnitteli JPW-kaiuttimia 1970-luvulla, siirtyi sitten Hi-Fi Worldin toimittajaksi ja lopulta kiinalaiseen IAG-konserniin (Wharfedale, Quad, Tag McLaren ja Castle Acoustics, Leak) vastaamaan brittibrändien suunnittelusta. Suomeen kaiutin saapuu kevään aikana. Taustastaan huolimatta Aston ei ole retromalli vaan uutta suunnittelua alusta loppuun. Suotimen jyrkkyys ja tehovaste on hienosäädetty laajoilla kuuntelutesteillä, vannoo valmistaja. Varren kärjessä on tehtaalla säädetty Ortofon 2M Red -äänirasia. Uuden MC 90X:n runko on valmistettu SLM-tekniikalla (Selective Laser Melt) ruostumattomasta teräksestä ja maalattu uudella koboltinsinisellä värillä. 08 Pro-Ject ilmoittaa uusimmasta Artist Collection -tuotteesta: AC/DC-levysoittimesta. Rasiaa valmistetaan vain rajoitettu erä. Diskantteja toistaa 25 millimetrin tekstiilidome, jakotaajuus on 2 300 hertsiä, ja jakosuodin sisältää korkealaatuisia komponentteja. Astonin kotelo on monikerroksista puukomposiittia, suuritiheyksisen lastulevyn ja mdf:n yhdistelmää. Wharfedale Aston on Wharfedalen Made in the UK -tuotteita, mikä tarkoittaa, että se valmistetaan Huntingdonin tehtaalla, missä valmistetaan myös suurempia Dovedale-kaiuttimia ja valikoituja malleja Missionista sekä Castlesta. Litteä silikonihihna muodostaa yhteyden ac-moottoriin. ORTOFON MC 90:N PALUU TUOTEUUTISET HINTA: 4 999 EUROA LISÄTIEDOT: ORTOFON.COM & AK-HIFISYSTEMS.FI HINTA: 1 379 EUROA LISÄTIEDOT: PROJECT-AUDIO.COM & AK-HIFISYSTEMS.FI Wharfedalen uuden kaiuttimen, Astonin, on suunnitellut Peter Comeau, joka kuvaa Astonia elinikäisen intohimon huipentumaksi – intohimon, joka koskee erityisesti kompakteja jalustakaiuttimia. Wharfedale Aston on saatavilla pähkinä-, mahonkija tammiviimeistelyllä, ja sitä valmistetaan 500 paria. Läpinäkyvä punainen lasilautanen paljastaa näkymän mustaan, salaman muotoiseen käsinmaalattuun mdf-plinttiin samalla kun akryylialustan alla oleva led-valo valaisee koko lautasen ja apulautasen. KAIUTIN BRITTIÄÄNEN USKOLLISILLE ASIANTUNTIJOILLE HINTA: 2 190 EUROA (ILMAN JALUSTOJA, JALUSTOJEN KANSSA 2 690 EUROA) LISÄTIEDOT: WHARFEDALE.CO.UK & AUDELEC.FI 181331_.indd 8 181331_.indd 8 5.3.2025 16.05.54 5.3.2025 16.05.54. Alarajataajuus (-6 desibeliä) on 44 hertsiä. Matalaresonanssinen 8,6 tuuman akryyliäänivarsi on uutta suunnittelua ja noudattaa AC/DC-logon ideaa
Hifimesta . Hifihuone . Legendaariset McIntosh-laitteet saatavilla virallisilta McIntosh-jälleenmyyjiltä: Audio Forum . Audiokauppa . Mareksound Maahantuonti www.simex.fi | info@simex.fi M S A 5 5 S T R E A M I N G I N T E G R A T E D A M P L I F I E R 180681_.indd 9 180681_.indd 9 5.3.2025 14.27.41 5.3.2025 14.27.41
SIELLÄ OLEVASSA OMAKOTITALOSSA NIMITTÄIN PITÄÄ MAJAANSA LEFFAHARRASTAJA ESA MÄKI-TULOKAS. TALOON ON RAKENNETTU NOJATUOLEISTA LÄHTIEN VARSIN VAKUUTTAVA VIIHDEKESKUS. TEKSTI MIKAEL NEDERSTRÖM | KUVAT MIKAEL NEDERSTRÖM & JONI VILLANEN 180682_.indd 10 180682_.indd 10 5.3.2025 17.05.35 5.3.2025 17.05.35. 10 OMIN KÄSIN ATMOKSEEN HAASTATTELU | LEFFAFRIIKKI ESA MÄKI-TULOKAS PORVOON KUPEESTA LÖYTYY MIELENKIINTOINEN KOTITEATTERI. KAIKESSA NÄKYY LOPPUUN SAAKKA MIETITTY DIY-HENKI
”YKSI POINTTI ON OLLUT ALUSTA ALKAEN OSOITTAA, ETTÄ ITSE TEKEMÄLLÄ JA KÄYTETTYÄ OSTAMALLA VOI SÄÄSTÄÄ PITKÄN PENNIN.” 180682_.indd 11 180682_.indd 11 5.3.2025 17.05.49 5.3.2025 17.05.49. Dolby Atmos 9.5.7 -monikanavaääntä unohtamatta. VHS:STÄ KAIKKI ALKOI Kuten useimmat harrastajat myös Esa meni syvään päätyyn pienin askelein. Esa nimittäin on rakentanut esimerkiksi nahkaiset sähkösäätötuolit rungoista alkaen itse, samoin ledivalaistuksen ja jäähdytetyt mukitelineet. Vaimea akustiikka ja bassoansat huolehtivat taajuusvasteen tasaisuudesta ja pitävät dialogin selkeänä. Miten tämä ajatus syntyi. – Jos mietitään harrastuksen alkuaikoja, niin mikään ei taannut parempaa leffaa tuolloin kuin Jerry Bruckheimer. – Jenkkeihin lähdettyä harrastus jatkui edelleen vahvasti. ÄÄNI JA MUSIIKKI Esa kertoo verkkosivuillaan runsaasti äänentoistosta ja sen tärkeydestä jopa yli kuvan. Scifileffat ovat myös usein audiovisuaalisesti upeita, mutta leffoina ei varsinaisia suosikkeja, kiteyttää Esa elokuvamakuaan. Silloin tuli heti hankittua uusi tykki, 5.1-vahvistin kaiuttimineen ja ensimmäinen kotiteatteri-pc. Myös diffuusorit ja muut akustointielementit ovat omaa tuotantoa. Sohva on luonnollisesti leffasohva, samoin dedikoidut löhötuolit. Ensimmäinen oikea systeemi hänellä oli käytössään ylioppilasjuhlien aikaan: – Silloin omassa huoneessa oli jo perheen vanha telkkari, Yamahan 5.1-vahvistin, pari vhs-soitinta ja ainakin viiden cd:n vaihtaja. Väärin, toteaa Esa: – Yksi pointti on ollut alusta alkaen osoittaa, että itse tekemällä ja käytettyä ostamalla voi säästää pitkän pennin. Leffoja tuli Netflixin kautta tilailtua aina kolme kerrallaan, ja sen jälkeen taas lähetettyä postilla takaisin, Esa muistelee. Tuolloin kovimpia juttuja olivat sellaiset leffat kuin Twister ja The Rock, puhumattakaan THX-demosta! Esa asui aikoinaan jonkin aikaa Yhdysvalloissa, jolloin harrastus jatkui Netflixin vuokralevyillä. Kaiuttimina oli isän kanssa huolella tehdyt Hifi 85/3:t, jotka edelleen löytyvät hyvin soivina autotallista. Mukana on ollut koko ajan rakkaus elokuviin, vaikka maku on kasvanut vuosien myötä. E san kalustolistaus on varsin vakuuttava. Nykyisin kaikki tositapahtumin perustuvat leffat uppoavat erityisen hyvin. Ensimmäinen oletus monella epäilemättä on, että nyt on törsätty aika iso pinkka rahaa harrastukseen. Tässä tapauksessa itse tekeminen ei rajoitu ainoastaan kaiuttimiin tai kankaaseen, joita jokainen harrastaja on joskus askarrellut. Oletko joskus harrastanut hifiä, vai alusta saakka pelkkää monikanavaa ja leffaääntä. Viimeisin versio laitteistosta löytyy Leffafriikin kotisivuilta, mutta päällimmäisistä mainittakoon Trinnovin prosessori, Sonyn lasertoiminen 4K SXRD -tykki sekä viisi 18 tuuman subbaria. Kauhuleffoista en juurikaan välitä, vaikka niissä on usein paras äänimaisema. Netflixhän aloitti toimintansa jo vuonna 1997 dvd-elokuvien vuokrauspalveluna, jossa asiakkaat tilasivat elokuvat verkkosivustolta ja ne toimitettiin postitse. – Se isoin askel harrastuksessa oli joka tapauksessa vuonna 2008, kun pääsin vihdoin ostamaan ensimmäisen omakotitalon, tämän nykyisen, jolloin ensimmäinen oikea leffahuone vihdoin Mareksoundin vahvalla avulla syntyi, Esa kertoo. HAASTATTELU 11 Lopullisesti mopo lähti käsistä kuitenkin vuonna 2008 Porvoossa. Myös sisustus ja akustointi muistuttaa enemmän oikeaa elokuvateatteria kuin olohuonetta
TÄRKEIN LENKKI Harva asia jakaa hifiharrastajien parissa mielipiteitä enempää kuin laitteiston tärkein komponentti. – Se on vähän kaksijakoinen kysymys. Kotiteatterin kohdalla kysymys on vielä kertaluokkaa monimutkaisempi. Tylsistyn liian nopeasti ilman kuvaa. Olen usein miettinyt itsekseni, että seuraavassa elämässä olisi hienoa olla valomiksaaja. Siellä olen juuri löytänyt itselleni täydellisen yhdistelmän: WiiM Ultra ja Genelec 8351. Mutta silti audiosta on tullut itselleni iso juttu vasta leffojen kautta. Konsertit sentään saavat paikan kotikatsomossa: – Konsertit ja muu kuvan kanssa tuleva materiaali kuunnellaan ja katsellaan kyllä leffahuoneessa. Ääni on kuitenkin minulle leffoissa ihan ehdottomasti suurempi juttu kuin kuva, vaikka nyt esimerkiksi uuden Sonyn lasertykin kautta olen oppinut taas kuvastakin paljon uutta. Etenkin Hans Zimmerin Live in Prague, Metallican Through the Never, Bruce Springsteenin Western Stars, Roger Watersin The Wall ja Eric Claptonin Atmos-tallenteet ovat parasta musiikkia omille korville, mutta ne vaativat myös sen kuvan. Atmosta en musiikkiin kaipaa ainakaan vielä, ja muutenkin kuuntelu itselläni edelleen tapahtuu pääasiassa pakattujen lähteiden kautta. Leffasoundilla kaiuttimista ehdottomasti tärkeimmät ovat keskikaiutin ja subbari, sen jälkeen pääkaiuttimet. Atmos-musiikkia en juurikaan leffahuoneessa kuuntele, vaikka se kuulostaa hyvältä. Hävikitön ääni kiinnostaa, mutta en ole valmis siitä vielä maksamaan lisähintaa, Esa kertoo. Musiikki soi – hiukan yllättäen – Porvoossa edelleen kaksikanavaisena: – Jos haluan kuunnella musiikkia, niin juttu on kaksi kanavaa olohuoneessa. Jotenkin kuitenkin äänet leffojen muodossa ovat olleet aina todella iso juttu, eikä pelkästään leffojen äänet, vaan esimerkiksi urheilutapahtumiin olen jo nuorena miksaillut jonkinlaisia joukkueiden esittelybiisejä, Esa paljastaa ja jatkaa: – Myös esimerkiksi valotekniikka on aina kiinnostanut kovasti. 12 – En omista sävelkorvaa enkä rytmitajua, eikä musiikki ole koskaan ollut itselle mitenkään tärkeää muuten kuin tavallisen kuluttajan roolissa. Itselle ihan ehdoton asia on kuitenkin, että edessä on kolme identtistä 180682_.indd 12 180682_.indd 12 5.3.2025 17.06.08 5.3.2025 17.06.08
180682_.indd 13 180682_.indd 13 5.3.2025 17.06.18 5.3.2025 17.06.18. Myös kalusto on vaihtunut taas yhtä pykälää raskaammaksi. HAASTATTELU 13 LEFFAFRIIKIN KOTITEATTERIN LAITTEISTO • Prosessori: Trinnov Altitude 32-816 • Päätevahvistimet: Tonewinner 8300PA, Marantz 8807, Martyt 2 x Behringer NX6000D, 1x Nx3000 • Etukaiuttimet (LMR): DIY Sound Group Elusive 1099 • Surround: (2+2) DIY Sound Group HT-8 • Front Wide: Klipsch R-15 (Box Split to half) • Atmos: (4) Revel c583, (2) B&W CCM7.5 S2, Voice of God, KEF Ci200QS • Subwooferit: 5 x 18” Full Marty (DIY) • Tykki: Sony VLP-XW7000ES • Medialähteet: Panasonic UB820, Apple TV 4K, Nvidia Shield PRO, R_volution 8K Player, HTPC + MadVR • Muuta: Harmony 950 + Hub, Digibox, HDFury Vertex 2, Cambridge Audio Dacmagic Plus DAC x 2, Buttkickers Fisher Mini LFE kaiutinta. – Olen pyrkinyt siihen, että kaapelit ovat laadukkaita, mutta yhtäkään huippukallista kaapelia ei järjestelmästä löydy. Kun olin vaihtanut kaikki johdot Trinnovin ja päätteiden välillä balansoituihin, loppui kaikki suhina kaiuttimista ja huoneesta tuli käytännössä äänetön. Balansoitu kytkentä on silti valttia, kun kaapelit ovat pitkiä ja niitä on paljon samassa huoneessa: – Trinnovin hankinnan jälkeen törmäsin kuitenkin siihen, että kaikki päätteet ja johdot piti vaihtaa rca:sta xlr:ään. Kaapelit eivät herätä Esassa samanlaisia intohimoja kuin esimerkiksi Hifiharrastajien palstalla. Kaapeleissa on eroja, mutta kunhan pysyy laatumerkeissä, niin ihan peruskaapeleilla pärjää hyvin. Tämä oli todella iso juttu, kun sen pääsi omin korvin kokemaan, Esa kertoo. Jutun julkaisuaikoihin Esa oli hionut leffafiilistä vielä vähän pitemmälle. Ympäristöä on viilattu askel eteenpäin myös akustisesti. – Vaihdoin vanhan päätteen xlr-sisääntuloilla olevaan Marantzin 8807-malliin, mikä mahdollistaa sen, että huone on tällä hetkellä käytännössä äänetön. Laitteet menevät tässä järjestyksessä myös äänen suhteen Trinnovin ollessa aivan suvereeni. Silti niilläkin on väliä. JATKUVAA VIILAUSTA Huone myös elää jatkuvasti. Uuden tykin myötä tein myös sitten uuden hieman kaarevan kankaan, jossa nyt vihdoin on myös oikea ääntä läpäisevä kudottu kangas, jonka tilasin Kiinasta XY Screensiltä, Esa sanoo. Myös etupäällä on merkitystä: – Toinen erityisen merkittävä tekijä on äänen prosessointi ja kalibrointi. Vastaavasti Arcamin Dirac Live oli aikoinaan iso parannus Denonin Audysseyhin verrattuna, Esa muistelee. Itselläni on ollut Denonin ja Arcamin lippulaivat, ja sen jälkeen Trinnov. – Tykki on vaihtunut Sonyn 7000ES:ään, ja sekin on siirretty nyt konehuoneeseen, eli yhtään laitetta ei itse leffahuoneen puolella enää ole. Jännitteiden eroilla on merkitystä, ja tämän vuoksi nykyään käytän aina xlr-vetoja, jos vain mahdollista. Huoneen taakse tehtiin betoniseinään 20 senttimetrin reikä, jonka läpi tykin kuva heitetään ruudulle, Esa kuvailee. KOTITEATTERIN KOHDALLA KYSYMYS ON VIELÄ KERTALUOKKAA MONIMUTKAISEMPI. HARVA ASIA JAKAA HIFIHARRASTAJIEN PARISSA MIELIPITEITÄ ENEMPÄÄ KUIN LAITTEISTON TÄRKEIN KOMPONENTTI. Lisäksi keskikaiuttimen pitää olla valkokankaan takana samassa linjassa pääkaiuttimien kanssa, Esa sanoo
?n 180682_.indd 14 180682_.indd 14 5.3.2025 17.06.33 5.3.2025 17.06.33. Jos olisi korkeampi huone, tekisin sen varmasti. Isoin uusi juttu on nyt YouTube-kanava jonka juuri aloitin aktiivisesti. 14 Tällä hetkellä Esa vakuuttelee, että lähitulevaisuudessa ei lisää hankintoja ole edessä. Kuten joku on joskus ironisesti sanonut, niin mikään ei ole niin väliaikaista kuin harrastajan niin sanottu lopullinen laitteisto. Hinta ei muodostu kohtuuttomaksi, kun ostaa käytettyjä ja demolaitteita, sekä ennen kaikkea tekee itse, Esa päättää. – Se mitä haluaisin ennen kaikkea kertoa, on se, että tällaisen huoneen pystyy ihan jokainen harrastaja rakentamaan, kunhan sen tekee pikkuhiljaa päivitellen. – Katon suhteen on ajatuksia, jos lisäisin sinnekin vielä nuo DIY Sound Groupin HT-8-kaiuttimet, mutta en ole ihan vielä valmis muuttamaan mitään. Nyt kehitetään sitä ja katsotaan mitä se tuo tullessaan, Esa summaa. Jos koko Porvoon projektin oppi pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, mikä se olisi
www.simex.fi . Uutuus! Poet tarjoaa Meze Audion ensiluokkaisen äänenlaadun ja käyttömukavuuden ensimmäistä kertaa edullisempaan hintaan avoimissa kuulokkeissa, joissa on RINARO Isodynamic® Hybrid Array -elementit. Maahantuonti: Simex Oy . puh: 09 4150 0210 MEZE AUDIO POET 180679_.indd 15 180679_.indd 15 5.3.2025 17.27.23 5.3.2025 17.27.23. Suositushinta 2 000 €
TEKSTI JA KUVAT SAMU SAURAMA 180786_.indd 16 180786_.indd 16 5.3.2025 14.58.35 5.3.2025 14.58.35. PARANNETAAN AKUSTIIKKAA OSA 1 OPAS | AKUSTIIKAN PERUSTEET OSA 1: AKUSTIIKKAMATERIAALIT JA -RAKENTEET MITÄ MATERIAALEJA AKUSTOINNISSA VOI KÄYTTÄÄ, JA MITEN NE VAIKUTTAVAT. VOINKO PÄÄTELLÄ ITSE, PYSTYYKÖ JOTAIN KÄSILLÄ OLEVAA MATERIAALIA KÄYTTÄMÄÄN AKUSTOINNISSA
Esimerkiksi 100:n, 500:n ja 1 000 hertsin taajuuksien aallonpituudet ovat 343, 68 ja 34 KOVAPINTAISESSA TILASSA SOIVA KAIUTIN ON KUIN LAMPPU VALAISEMASSA HUONETTA, JONKA KAIKKI PINNAT OVAT PEILIÄ. Esimerkiksi Hifimaailman ensimmäistä kuunteluhuonetta rakennettaessa peitimme kollegani Mauri Erosen kanssa tilan molemmat sivut kirjahyllyillä ja niiden alahyllyt täytettiin lehtimapeilla. 180786_.indd 17 180786_.indd 17 5.3.2025 14.58.53 5.3.2025 14.58.53. Vaimennusmateriaalin paksuus vaikuttaa siihen, miten pitkään aaltoon eli matalaan taajuuteen se pystyy pureutumaan. OPAS 17 senttimetriä. Diffuusori tekee äänelle saman kuin mattapinta valolle, ja hyvä diffuusori tekee saman kuin valkoinen tai vaaleanharmaa mattapinta valolle eli ei muuta sävyä. Helposti ajatellaan, että akustointi on vain äänen vaimentamista, mutta pelkällä vaimentamisella ei yleensä saada parasta mahdollista lopputulosta. Se neljäsosa-aallonpituus olisi siis noille taajuuksille noin 85, 17 ja 8,5 senttimetriä, kymmenesosa-aallonpituudet vastaavasti noin 34, 6,8 ja 3,4 senttimetriä. Sen sijaan, jos pystyt puhaltamaan materiaaliin ja tunnet selvän vastuksen, vaimentaa se ääntäkin. Niiden lisäksi erottuu paljon moneen kertaan peilautuneita vähemmän räikeitä heijastuksia. Vain lampusta suoraan silmiin tuleva valo näkyy, ja kaikki muu osa valosta imeytyy pintoihin. Jos et tunne mitään vastusta, materiaali ei jarruta ilman liikettä eli ei vaimenna ääntä. Nappiratkaisu onkin äänen vaimennus ja hajottaminen oikeassa suhteessa. Tästä on helppoa nähdä, että bassoalueen vaimennus perinteisillä akustiikkalevyillä onnistuu äärettömän harvalla kotioloissa. Käytännössä asia ei ole aivan peruskaavan mukainen. A kustiikka tarkoittaa äänen käyttäytymistä tilassa, ja akustointi tarkoittaa sitä, että tilaa muokataan, jotta sen akustiikka saadaan sellaiseksi kuin halutaan. Ja jos et pysty puhaltamaan materiaalin tai sen pinnan tiiviyden takia, ei ilma silloin pääse materiaalin sisälle. PERUSVAIMENNIN ON ILMAJARRU Ääni on ilmahiukkasten värähtelyä, joten äänen vaimennus on tuon värähtelyliikkeen jarruttamista. Vaimennus tekee sen, että heijastus poistetaan. Paina huulesi akustiikkamateriaaliehdokasta vasten ja puhalla. Mikä hyvänsä peittävä ratkaisu ei kuitenkaan tee rakenteesta diffuusoria. Jos osoitat taskulampun keilan mattavalkoiseen seinään, se näkyy yhtä kirkkaana joka suunnasta, koska valo hajoaa tasaisesti joka suuntaan. Tulos oli hurja parannus bassoalueella, vaikka noin 25 senttimetrin syvyyden ei pitäisi riittää bassoalueen rauhoittamiseen. Valaisimen teräviä, silmiin ottavia heijastuksia näkyy joka puolelta. Vaimennusmateriaalilla ympäriinsä käsitelty tila on kuin se edellä mainittu lamppu mustapintaisessa huoneessa. Mitä paksumpi vaimennusmateriaali on, sitä matalampiin taajuuksiin se pystyy pureutumaan. Ja sitä, voiko joku materiaali toimia äänenvaimennuksessa, on helppo kokeilla ilman mitään laitteistoa. Toinen vaihtoehto on heijastusten poistamisen sijaan hajottaa ne. Kovapintaisessa tilassa soiva kaiutin on kuin lamppu valaisemassa huonetta, jonka kaikki pinnat ovat peiliä. Lisäksi eri vaimennusaineilla on eroa vaimennustehossa, vaikka materiaalin paksuus olisikin sama. Perinteinen nyrkkisääntö on, että jos vaimennusmateriaali on aallonpituuden neljäsosan paksuinen, se pystyy vaimentamaan aallon kokonaan ja jo aallonpituuden kymmenesosan paksuinen materiaali alkaa vaikuttaa. Jos vaimentimen pinnasta peitetään osa ilmatiiviillä materiaalilla, kuten kuvan vasemmassa elementissä on tehty uritetulla vanerilla, vähennetään korkeiden taajuuksien vaimennusta
Samalla laskurilla on helppoa katsoa myös normaalien vaimentimien toiminta-aluetta ja kauhistua siitä, miten ylös taajuuskaistalle liian ohuet akustiikkarakenteet rajoittuvat. Ääntä hajottavia diffuusoreja on monen näköisiä. Ne parisenttiset akustiikkalevyt voivat vääristää hifimielessä käytettävän tilan jälkikaiunta-aikaa ikävästi, kun korkeat taajuudet vaimenevat ja niin keskialueen kuin bassonkin ongelmat jäävät korostetun selkeinä esille. Vasemmalla perinteinen skyline-mallinen diffuusori, joka hajottaa ääntä joka suuntaan. Jos halutaan sekä tehoa että laajakaistaisuutta, koko kasvaa. Kuvan malli on styroksia. Ei huolta, resonaattorit tulevat apuun. Resonaattori on rakenne, joka on viritetty jollekin taajuusalueelle, ja kun bassoaalto herättää sen soimaan, resonaattorin rakenne kuluttaa äänienergian resonanssissaan. Perinteisesti on sanottu, että stereojärjestelmässä tila saa olla pidempään soiva kuin monikanavaisella elokuvaäänellä, koska monikanavaäänessä se tilantuntu tehdään lisäkanavilla. 18 BASSOT KURIIN PAINEESEEN REAGOIVALLA RAKENTEELLA Et voi rakentaa metrin–parin paksuisia bassovaimentimia seinille (huomaa monikko). Kaikki diffuusoSkyline-mallisen diffuusorin voi tehdä mittojaan korkeammille taajuuksille hajottavaksi tekemällä osa tolpista viistokärkisiksi. Resonaattorit jakaantuvat levyresonaattoreihin, reikäresonaattoreihin ja rakoresonaattoreihin. Tavanomaisessa kenkälaatikkomallisessa eli suorakaidehuoneessa selkeä paikka bassovaimentimille on suljetuissa nurkissa ilman ovitai muita aukkoja. 180786_.indd 18 180786_.indd 18 5.3.2025 14.59.08 5.3.2025 14.59.08. Perinteinen skyline-diffuusori voi olla mitä vain ilmatiivistä materiaalia. Silti nykyään esimerkiksi Finnkinon teatteritkin tehdään niin, että liiallista vaimennusta vältetään. Diffuusoreja on ulkonäöllisesti monenlaisia, mutta kaikilla on sama perustarkoitus: hajottaa ääniaalto mahdollisimman tasaisesti laajaan keilaan sen sijaan, että se heijastuisi kuin valo peilistä. Eli kääntäen, tietylle taajuudelle viritetty pienikokoinen resonaattori voi purra tehokkaasti vain tuohon yhteen taajuuteen tai laaja-alaisesti kyseisen taajuuden ympäristössä mutta vaimentaen vain vähän. Oikealla vain yhdessä tasossa hajottava malli. Omassa olohuoneessani tein oleellisesti paremman tuloksen neljällä nurkkiin sijoitetulla bassovaimentimella kuin kahdeksalla huonommin asetellulla. Yksi hyvä laskurisivusto resonaattorien toiminnan simulointiin on acousticmodelling.com. HAJOTA JA HALLITSE Liiallinen vaimennusmateriaalien käyttö tekee tilasta helposti tarpeettoman kuivan kuuloisen. Pienikin resonaattori voi olla laajakaistaisesti joko pureva tai tehokas, mutta ei laajakaistaisesti samaan aikaan pureva ja tehokas
Jos akustiikka kiinnostaa enemmän, suosittelen lämpimästi kirjoja Master Handbook KAIKKI MONIMUOTOISET ESINEET HUONEESSA HAJOTTAVAT ÄÄNTÄ, ELI MINIMALISTISTA SISUSTUSTA VÄLTTÄMÄLLÄ SAAMME MIELLYTTÄVÄMMÄN AKUSTIIKAN NIIN ARKIELOON KUIN MUSIIKINKUUNTELUUN JA LEFFOILLEKIN. 100 millimetrin vaimennin 100 millimetrin ilmaraolla. Fyysisesti pienikin resonaattori voi olla tehokas, mutta vain hyvin kapealla toiminta-alueella (joten sen olisi ehdottomasti oltava säädettävä, jotta resonanssi saadaan viritettyä tarkasti huoneen ongelmataajuudelle). Mitä syvempi diffuusorin rakenne on, sitä matalampiin taajuuksiin se pystyy pureutumaan – aivan kuten vaimentimissakin. Osa diffuusoreista on yksiulotteisia ja osa kaksiulotteisia, joten loogisesti niitä kutsutaan markkinointimateriaalissa joskus 2dja 3d-diffuusoreiksi. Puolta ohuempi materiaali oman paksuutensa verran seinästä vastaa käytännössä paksumpaa materiaalia seinää vasten. Molemmista kirjoista saa sekä selkeitä käytännön neuvoja että aiheen matematiikkaakin, jos se puoli kiinnostaa. Kuvassa 50 millimetrin ilmarako ja 50 millimetrin vaimennin vs. OPAS 19 rit myös vaimentavat vähän, kovapintaiset vähemmän kuin hötömpää materiaalia ovat, mutta puhtaat diffuusorit joka tapauksessa vain hyvin niukasti verrattuna varsinaisiin vaimentimiin. Syöttämällä hakukoneeseen ”qrd diffuser calculator” tai ”skyline diffuser calculator” löytää laskureita, joilla voi itse kokeilla, miten syvyys ja pinnan mitat vaikuttavat toiminta-alueeseen. Sentin–parin syvyyserot eivät vain valitettavasti riitä. 100 millimetrin vaimennin kovassa pinnassa kiinni. Vaimennusmateriaalia on turha laittaa seinää vasten. On liian helppoa ajatella, että joku liuskekivisisustuslevy toimisi diffuusorin lailla, kun sen pinta on epätasainen. Kuvassa 100 millimetrin vaimennin vs. Fyysisesti pieni resonaattori voi olla tehokas hyvin kapealla taajuuskaistalla tai sitten vaimentaa kovin vähän laajemmalla taajuusalueella. Yksiulotteinen diffuusori hajottaa ääntä vain yhdessä tasossa ja kaksiulotteinen sekä pystyettä vaakatasossa. Tämän artikkelisarjan seuraavassa osassa Hifimaailman numerossa 3/24 paneudumme siihen, miten huonetta kannattaa akustoida ja paljonko on eroa, kun pääpaino on joko musiikilla tai elokuvilla ja tv-sarjoilla.?n Jättämällä vaimennusmateriaalin taakse vaimentimen paksuinen ilmarako saadaan venytettyä toiminta-aluetta noin oktaavin alemmas. Samoin kuin vaimentimissa liian litteä diffuusori ei auta kuin korkeimpiin taajuuksiin. Nämä toimivat tiettyyn rajaan asti ääntä hajottavina ja sen alapuolella vaimentavina. Kymmenkunta senttiä olisi enempi se suositeltava minimi. Ja mitä tiheämpi tai pienempisyinen diffuusorin rakenne on, sitä korkeammille taajuuksille se toimii. Se auttaa jatkamaan ääntä hajottavaa taajuusaluetta ylemmäs, jos skylinen yksittäisten tolppien kärjistä kaikki eivät olekaan suorassa kulmassa. Niin kutsuttu skyline-malli on kustannustehokas ratkaisu, mutta ei kaikkien silmiin se kaunein sisustuselementti. Vaihtoehtona ovat monenlaiset rei’itetyt ja uritetut vaneripinnat, joiden takana on usein vaimennusmateriaalia. of Acoustics (kirjoittaja F. Kaksiulotteinen on siis lähempänä sitä mattapintaa valolle. 180786_.indd 19 180786_.indd 19 5.3.2025 14.59.19 5.3.2025 14.59.19. Toisaalta sitten kaikki monimuotoiset esineet huoneessa hajottavat ääntä, eli minimalistista sisustusta välttämällä saamme miellyttävämmän akustiikan niin arkieloon kuin musiikinkuunteluun ja leffoillekin. RPG BAD Panel on todennäköisesti tyylisuunnan ensimmäinen edustaja ja jonkin verran tee-se-itse-väestönkin käyttämä, koska reikäkuvion löytää helposti netistä ja sen tekeminen esimerkiksi neljän millimetrin koivuvaneriin tai kolmen millimetrin kovalevyyn onnistuu kärsivälliseltä puutyöharrastajalta sujuvasti (ja vielä helpommin heiltä, joilla on cnc-osaajia kaveripiirissä tai peilissä). Cox ja Peter D’Antonio). Alton Everest) ja Acoustic Absorbers and Diffusers: Theory, Design and Application (kirjoittajat Trevor J. Kuvassa 60 millimetriä paksu resonaattori tuottaa hyvin kapean toiminta-alueen, kun taas 500 millimetriä paksu on yhtä tehokas, mutta se toimii hyvin laajalla taajuusalueella
Paketin hinta on noin 150 000 euroa. Etupää Bacch/Thales/Viv lab/Ds Audio/ Meitner Audio sekä kaapelit Luna ja Harmonics. Ääni, oikealta istuimelta kuunneltuna, superlatiivinen. . TEKSTI JA KUVAT KARI NEVALAINEN Vahvistimena oli italialaisen Alienon 250 LDT, 250-wattinen päätemuuntajaton a-luokan 300B-vahvistin yhdessä Alienon esivahvistimen kanssa. AudioNecin ensimmäiset kaiuttimet olivat modulaarisia koteloiduilla bassokaiuttimilla. Ranskalaisen AudioNecin huone on ollut Münchenin Highend-messuilla 3–5 parhaan joukossa viime vuosina, mutta vasta nyt sen kaiuttimet esittäytyivät Pohjolassa. Messuilla oli takaa avoin OB1 MAX 31 senttimetriä pitkällä Duopole 313510 -laajakaistaelementillä, kahdella 15 tuuman bassoäänisellä ja yhdellä suuntaimella varustetulla super-diskantilla. 180684_.indd 20 180684_.indd 20 5.3.2025 14.20.28 5.3.2025 14.20.28. Vihdoinkin. 20 HYVÄÄ ÄÄNTÄ, CETERIS PARIBUS RAPORTTI | HIGH END-MÄSSAN, TUKHOLMA, 15.2.2025 TÄMÄN VUODEN HIGH END -MESSUILLA TUKHOLMASSA OLI KAIKKEA ENEMMÄN: TARJONTAA, KÄVIJÖITÄ JA HYVÄÄ ÄÄNTÄ
Yksi messujen parhaista: Kerr Acoustics 320 Mk III -kaksitie-transmissiolinjakaiutin Gryphonin Diablo 333 -vahvistimella ja Brinkmannin Taurus-levysoittimella Soundsmithin äänirasialla. Erinomaista, värittymätöntä vinyyliääntä uskottavalla bassolla. Stylus Audion simppeli mutta taiten koottu kakkossysteemi Kerr Acousticsin perinteisellä kaksitielattiakaiuttimella, Gryphonin integroidulla vahvistimella ja Brinkmannin levysoittimella soi vastaansanomattomasti. . Suvereenia, puhdasta analogista ääntä parhaimmillaan. Tätä kokoonpanoa olisi kannattanut matkustaa kuuntelemaan, vaikka se olisi ollut messujen ainoa. Se on kaksitiekaiutin 12 tuuman K-28-E-bassoäänisellä ja 1211-torvella K-706-kompressioajurilla yli 1 200 hertsin taajuuksille. Nykypoppi kuulosti mitättömältä ja yhdentekevältä, mutta baritonisaksofoni kontrabasson säestyksellä tosi maukkaalta. Digitaalinen etupää tuli Rocknalta, mutta jäi sivustakatsojaksi. Vahvistin on Marantzin upouusi Model 10, täysin symmetrinen kaksikanavavahvistin Purifin d-luokan kortilla. Tehot ovat Marantzille ennenkuulumattomat 250 wattia per kanava. Se oli lähtölaukaus pitkälle amatöörikirjoittajan uralle, joka on sittemmin vienyt kaikenkokoisille ja -näköisille hifimessuille pitkin pohjoista pallonpuoliskoa idästä länteen. 21 K irjoitin elämäni ensimmäisen messuraportin Pariisista Sofitelin highend-messuilta syksyllä 1994. Kaikkien näiden messujen joukossa Tukholman HEM-messut (High End-mässan), jotka tänä vuonna järjestettiin Klara Strandin lisäksi Hotel C Stockholmissa, saattoivat olla yhdet parhaat, kun mittarina on niiden huoneiden suhteellinen osuus, joissa oli tarjolla, muiden asioiden ollessa ennallaan, varsin tasapainoista ja värittymätöntä ääntä. RAPORTTI 180684_.indd 21 180684_.indd 21 5.3.2025 14.20.43 5.3.2025 14.20.43. Perfect Sensen elegantti laitteisto Wolf von Langan sohvan korkuisilla Ultima-kaiuttimilla, Phasemationin 300B-putkivahvistmella ja Yuki-levysoittimella soi maagisen hienosti. Virtakaapelit Nordostin Heimdahl 2, jakoblokki ja plug-innit QRT:ltä. Mutkatonta setitystä ja hyvin valittua musiikkia, muuta ei tarvita. Pari esimerkkiä. Alla LINK 10n -striimeri-esivahvistin ja SACD 10 -soitin. Altec-henkinen, 97,5 desibeliä herkkä kaiutin on Klipschin ja OJAS:n eli Devon Turnbullin yhteistyöprojekti: Klipsch OJAS k0-R1. Hotellin edessä räjähti roska-astiaan piilotettu pommi
Onko tässä jokin trendi käynnissä. 180684_.indd 22 180684_.indd 22 5.3.2025 14.21.01 5.3.2025 14.21.01. Näitä täydensi belgialaisen APL:n ANS-MR-verkkosoitin ja ruotsalaisen Regal Audion Signature-kaapelit. 22 Suuren maailman ääntä absoluuttiselta huipulta oli puolestaan tarjolla Audio Conceptin isossa salissa, missä pääosaa esitti ranskalaisen AudioNecin takaa avoimet Obi MAX -kaiuttimet Duopole-laajakaistaelementillä, vahvistimena Alienon putkivahvistinyhdistelmä. Siinä yksi hyvä syy poiketa naapurimaan kaikesta huolimatta tärkeimmillä messuilla. Synergiaa monella tasolla. Mikä parasta, pätevä äänentoisto ei jäänyt vain muutaman tähden varaan. Siinä levysoitinvalmistajille pohdittavaa. Oli tukku kaiutin-vahvistinyhdistelmiä, jotka messuolosuhteet huomioiden päästelivät yllättävänkin oikeaoppista, hyvällä maulla tuotettua ääntä. Yksi messujen ehdottomista vetonauloista: Wolf von Langan Ultima-kaiutin, Phasemation SA-150 300B -vahvistin, Phasemation EA-550 -riaa-esivahvistin ja Yukin levysoitin, kaapelit Esprit Eureka Ranskasta. Perfect Sensen ykkösketjussa oli sveitsiläisen Basel Acousticsin V01-kaiuttimet sekä niin ikään sveitsiläisen Solutionin 333-vahvistin. Sopusointuista ja intiimiä ääntä, joka naulitsi kuuntelijan penkkiin. . Toiseksi mukana on silmiinpistävän monta sovinnaisen näköistä ja kokoista, passiivista kaksitai kolmitielattiakaiutinta dynaamisilla elementeillä (Kerr Acoustics, Ø Audio, OePhi, ELAC, QLN ja niin edelleen). Aktiivikaiuttimiakin tyrkyttivät lähinnä vain ranskalaiset Focal ja Cabasse. Lähes kaikki laitekombinaatiot ovat sellaisia, joita ei pääse todistamaan Suomen-messuilla. Vaikea sanoa, mutta tutut isot torvija paneelikaiuttimet puuttuivat lähes kokonaan. Ensimmäistä kertaa Pohjolassa: Yuki AP-01 -levysoitin (Yukiseimitsu), ei-joustava hihnaveto, magneeteilla levitoiva levylautanen, staattisesti tasapainotettu, suora äänivarsi Ikeda Akiko -äänirasialla. Tällaisia olivat ainakin Magnepanin uudet 2.7i-paneelit Devialetin uudella Astra-vahvistimella; massiivinen Canton Reference 1 Primaren komennossa; OePhi Transcendence 2.5 -kaiuttimet hArtin hybridivahvistuksella; Elac Concentro S507 & Michi; Fyne Audio Classic & Cyrus 40 -sarja; YG Acoustics Summit & Moon; KEF R3 & Moonriver; QLN & Accustic Arts; Totem Audio & Primaluna; Audio Note UK; ja niin edelleen. Luettelossa kiinnittää huomiota kaksi asiaa
OePhi Transcendence 2.5 -kaiuttimet Tanskasta soivat yllättävän tasapainoisesti ja vetoavasti kreikkalaisen hARtin Tune Two -putkietusella ja Tune Three -hybridipäätteellä. Olipa joukossa myös yksi 250 watin 300B-single-ended-vahvistinkin! ?n . Kaiuttimia soitettiin Michin elektroniikalla aivan liian lujaa, ja ääni muutenkin kärsi järkyttävän huonosta akustiikasta, mutta hetkittäin kuului hienojakin säveliä. Norjalaisen Ø Audion Frigg 02 ei näytä miltään, mutta varsin oikeaoppinen ääni oli iso myönteinen yllätys. Striimeri oli ehkä niskan päällä, mutta aika monessa huoneessa oli vain levysoitin. Kaiutin oli HECOn 75-vuotisjuhlamalli Direkt Premium. Niistä ei irtoa mitään lopullista totuutta, mutta ne auttavat jäsentämään omia äänihavaintoja. . 23 Tukholman-messujen tavaramerkki on demojen sisään sijoitetut vertailut. Striimerinä Ideon EOS (EOS Time & EOS DAC) ja kaapelit OePhi Reference & Immanence. Elac Concentro S507 on tyylikäs 120 senttimetriä korkea nelitiekaiutin neljällä 150 millimetrin bassoäänisellä refleksikotelossa ja ELACin JET 5c -diskanttielementillä. Miksi kukaan ei tuo Suomeen Peak Consultin kaiuttimia. RAPORTTI 180684_.indd 23 180684_.indd 23 5.3.2025 14.21.23 5.3.2025 14.21.23. . Vahvistimissa d-luokkalaiset kisasivat herruudesta ab-luokan nimeen vannovien kanssa, mutta putkivahvistimia d-luokka ei ole sysännyt mihinkään. Äänilähdepolitiikka oli selvä: joko striimeri tai sitten levysoitin. 300B-vahvistin Lundahlin muuntajilla: LL1665-verkkomuuntaja, LL1673-kuristin, LL1667-kuristin anodille ja LL1623-lähtömuuntaja. Näin sitä pitää. Cayin Soul 170I ottaa irti KT-170-pääteputkista push-pullina 130 wattia ultralineaarikytkennässä. Tällä kertaa kaksinkamppailuja tarjosivat esimerkiksi Transient Design (Ø Audion Frigg 02 versus Avantgarde Colibri), Rega (Cabasse Baltic versus KEF R3, Moonriverin vahvistuksella), Hifiklubben (Radiant Acoustics Clarity 6.2 versus Dali Epicore 3, molemmat NADin vahvistuksella) ja Klipsch (Cornwall IV versus Klipsch OJAS k0-R1). Kaiuttimessa on SEASin 180 millimetrin keskiääninen, SEAS Metamopdal TPCD -dome DXT-suuntaimessa ja SEASin 220 millimetrin bassoääninen, ja näille loiva suoto. Muut putket ovat ECC83S, 6SN7 ja 22DE4. Nytkin paikalla oli putkivahvistimia muutaman watin triodivahvistimista sellaisiin, jotka oli toteutettu universumin tehokkaimmalla tetrodilla. Mikä viehättävä ja sympaattisesti soiva pikku systeemi! APS TubeTechniquen eli Anders Pethrus Svenssonin uusi AirArt-etunen 6SN7-putkella ja AirArt 170 -monopäätteet Tung-Solin KT-170-tehotetrodilla (70 wattia triodikytkettynä) perässään tanskalaisen Peak Consultin InCognito-jalustakaiutin
Tur-Pexin Jan Lundberg opettamassa ruotsalaisille jakoblokkien sielunelämää. Vahvistinarsenaali Moonriveriltä. Vieressä KEF R3 -kolmitie Uni-Q-koaksiaalielementillä otti mittaa Cabasse Balticista, niin ikään kolmitie-koaksiaalielementillä. Alarajataajuudeksi ilmoitetaan 24 hertsiä (-3 desibeliä/27 hertsiä). 24 Canton Reference 1 on varsinainen jytky kaiuttimeksi niin ulkonäöltään kuin kooltaankin, mutta soi yllättävän puhtaasti ja neutraalisti myös suuremmilla äänenpaineilla. Ruotsalainen, Norrtäljessä vaikuttava dot Audio tekee pa-äänentoistoa 4/8-kanavaisilla, 10 000–20 000-wattisilla (rms) vahvistimilla, mutta arvelee, että hifistejä voisi kiinnostaa heidän vain 95 millimetriä paksu Walle-seinäkaiutin (kahdeksan tuuman basso ja kaksi kahden tuuman mid/hi-elementtiä) sekä sille suunniteltu nelikanavainen Walle Amp -dsp-vahvistin. Keskinkertaisesta akustiikasta huolimatta yllättävän puhdasta toistoa alas asti. Audionord kävi lainaamassa Audio Conceptilta Devialetin uuden Astra-vahvistimen ajaakseen sillä Magnepanin uutta 2.7i-mallia. 180684_.indd 24 180684_.indd 24 5.3.2025 14.21.50 5.3.2025 14.21.50. Cabasse Pearl Pelegrina on täysaktiivikaiutin valmistajan kuuluisalla kolmitie-koaksiaalielementillä halkaisijaltaan 42 senttimetrin pallokotelossa. Magnepanien orgaanisessa äänessä vain on sitä jotakin. Kaiuttimen 300 millimetrin bassoääniselle on lähes 2 000 wattia jatkuvaa vahvistintehoa. Huopapintainen Focal Diva Utopia -aktiivikaiutin sai esittelijältä kyytiä, mutta ei hötkyillyt. Hyvin tuloksin
HIFIMESSUT HIFIMESSUT 29.-30. maaliskuuta Hotelli Rantapuisto Helsinki LISÄTIETOJA: Helsinki-highend.fi It Is All About Music ...and more 180686_.indd 25 180686_.indd 25 5.3.2025 14.18.34 5.3.2025 14.18.34
TUTUSTUIMME VIITEEN EDULLISEMMAN LAIDAN VAIHTOEHTOON. KAIUTTIMIA VAILLE VALMIS PAKETTI VERTAILU | STRIIMAAVAT INTEGROIDUT VAHVISTIMET 449–999 EUROA TEKSTI JA KUVAT HEIKKI KIVELÄ | MITTAUKSET MAURI ERONEN INTEGROITU VAHVISTIN TARJOAA HYVÄT LÄHTÖKOHDAT YKSINKERTAISELLE MUTTA PYSTYVÄLLE ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄLLE. Tuotekategoriassa ei vuosien saatossa ole nähty varsinaisesti mullistavia teknologisia harppauksia, joskin verkkotoiston yleistymisen myötä monet valmistajat ovat lisänneet laitteisiinsa sisäänrakennetun striimerin. TRENDIT NÄKYVÄT JA KUULUVAT Tämän vertailun integroituja vahvistimia tarkastellessa huomaa heti kärkeen, että perinteisemmän hi laitteen toteutuksesta voidaan poiketa – ainakin tiettyyn pisteeseen asti. NYKYAIKAISTEN TOTEUTUSTEN VALTTINA OVAT MYÖS MONIPUOLISET VERKKOTOISTOTOIMINNOT. Tavanomaisen koteloinnin sijaan jokainen vertailun malleista on huomattavasti 180685_.indd 26 180685_.indd 26 5.3.2025 15.19.37 5.3.2025 15.19.37. ARGON AUDIO SA 2 BLUESOUND POWERNODE EDGE N230 DENON HOME AMP MARANTZ MODEL M1 WIIM AMP PRO I ntegroidun vahvistimen perustehtävä on lyhykäisyydessään yhdistää toisiinsa eri medialähteiden tarvitsemat esivahvistimet sekä päätevahvistinosion, joka vahvistaa signaalin passiivikaiuttimille soveliaaseen muotoon. Laajemmin varustelluista vaihtoehdoista voi löytyä myös muun muassa levyTällä kertaa tarkastelemme melko edullisia, noin 500–1 000 euron hintahaarukkaan sijoittuvia suhteellisen uusia striimaavia integroituja vahvistimia. Kun laitteita tarkastellaan paperilla, ne tarjoavat pitkälti samat MITTAUKSET MAURI ERONEN INTEGROITU VAHVISTIN TARJOAA HYVÄT LÄHTÖKOHDAT YKSINKERTAISELLE MUTTA PYSTYVÄLLE ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄLLE. NYKYAIKAISTEN TOTEUTUSTEN VALTTINA OVAT MYÖS MONIPUOLISET VERKKOTOISTOTOIMINNOT. Sen ansiosta, mikäli musiikin toisto tapahtuu lähinnä Spotifyn ja Tidalin kaltaisista suoratoistopalveluista, äänentoistolaitteisto ei kaipaa integroidun vahvistimen oheen kuin kaiutinparin. ARGON AUDIO BLUESOUND DENON HOME AMP MARANTZ WIIM AMP PRO ntegroidun vahvistimen perustehtävä on lyhykäisyydessään yhdistää toisiinsa eri medialähteiden tarvitsemat esivahvistimet sekä päätevahvistinosion, joka vahvistaa signaalin passiivikaiuttimille soveliaaseen muotoon. Toki useimmat integroidut vahvistimet tarjoavat myös muita ominaisuuksia. Liitäntäpalettiin kuuluvat useimmiten vähintään yksi analoginen linjaotto, digitulo ja nykyään usein myös hdmi-liitäntä televisioäänelle. Hintaero edullisimman, 449 euroa maksavan Argon Audio SA 2:n ja kalleimman, 999 euroa maksavan Marantz Model M1:n kesken on suhteessa merkittävä, mikä tekee asetelmasta mielenkiintoisen. Vertailuviisikkoa yhdistää ennen muuta perinteisestä kotelomuotoilusta poikkeava design, verkon kautta tapahtuva toistoja ohjausmahdollisuus sekä liitäntämahdollisuudet myös ulkoisille äänilähteille analogitai digitaalimuodossa. Vertailuviisikkoa yhominaisuudet, joten päätimme selvittää mittauksien ja kuunteluiden avulla, millaista katetta hintaerolle löytyy. TUTUSTUIMME VIITEEN EDULLISEMMAN LAIDAN VAIHTOEHTOON. Tällä kertaa tarkastelemme melko edullisia, noin 500–1 000 euron hintahaarukkaan sijoittuvia suhteellisen uusia striimaavia integroituja vahvistimia. Liitäntäpalettiin kuuluvat useimmiten vähintään yksi analoginen linjaotto, digitulo ja nykyään usein myös hdmi-liitäntä televisioäänelle. Laajemmin varustelluista vaihtoehdoista voi löytyä myös muun muassa levysoitinesivahvistin. Tuotekategoriassa ei vuosien saatossa ole nähty varsinaisesti mullistavia teknologisia harppauksia, joskin verkkotoiston yleistymisen myötä monet valmistajat ovat lisänneet laitteisiinsa sisäänrakennetun striimerin. Sen ansiosta, mikäli musiikin toisto tapahtuu lähinnä Spotifyn ja Tidalin kaltaisista suoratoistopalveluista, äänentoistolaitteisto ei kaipaa integroidun vahToki useimmat integroidut vahvistimet tarjoavat myös muita ominaisuuksia
Esimerkiksi Bluesoundin, Denonin ja Marantzin mukana ei tule edes fyysistä kaukosäädintä, vaan niiden ensisijainen ohjausmetodi on sovelluspohjainen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vinyyli ja cd menevät edelleen huomattavan hyvin kaupaksi kansainvälisellä tasolla. Jokainen vertailumme integroiduista tarjoaa sekä analogisen linjaoton että digitaalisen optisen toslinkin esimerkiksi cd-soittimen liittämistä varten. Kauko-ohjauskaan ei ole välttämättä ongelma, sillä vahvistimia on mahdollista käskyttää myös älylaitteeseen ladattavalla ohjainsovelluksella tai Bluesoundin, Denonin ja Marantzin tapauksessa esimerkiksi liittämällä laitteeseen ulkoinen kaukosäätimen infrapunasensori. Vertailumme laitteiden kohdalla tämä onnistuu, ja vieläpä useammalla eri metodilla. kompaktimpi. Kun suoratoistopalveluiden ohjelmavirtaa selataan ja ohjataan mitä luultavimmin älylaitteella tai nykyään myös televisiolla, olisi tietenkin suotavaa, että myös äänentoisVERTAILUVIISIKKOA YHDISTÄÄ ENNEN MUUTA PERINTEISESTÄ KOTELOMUOTOILUSTA POIKKEAVA DESIGN, VERKON KAUTTA TAPAHTUVA TOISTOJA OHJAUSMAHDOLLISUUS SEKÄ LIITÄNTÄMAHDOLLISUUDET MYÖS ULKOISILLE ÄÄNILÄHTEILLE ANALOGITAI DIGITAALIMUODOSSA. Samaisen IFPI:n tilaston mukaan huomionarvoista on kieltämättä sekin, että myös fyysisten äänilevyformaattien puolella kasvua kertyi 13,4 prosenttia. Niinpä konehuone on ollut mahdollista ottaa käyttöön melkeinpä jokaista kuutiosenttimetriä myöten. VERTAILU 180685_.indd 27 180685_.indd 27 5.3.2025 15.19.50 5.3.2025 15.19.50. Muita pienemmän Bluesoundin hillitty toteutus on sekin sangen sisustusystävällinen. Ja oletettavaa on, että monella meistä on myös jo jonkinlainen olemassa oleva kokoelma äänilevyjä sekä soitin niiden toistamiseen. Toisaalta siinä missä lähinnä Argon Audion SA 2 ja WiiM Amp Pro ovat ulkoiselta toteutukseltaan hiukan koruttomampia, Denon ja Marantz kannen ritilöineen ja yksityiskohtineen ovat esteettisempiä valintoja ja uppoavat siten melko kivuttomasti osaksi olohuoneen sisustusta. Taustalla on tietysti huomion suuntaaminen laitteiden visuaaliseen olemukseen, mutta kokoluokan kutistamisen mahdollistavat myös esimerkiksi alati pienempään kokoon mahtuvat, energiatehokkaat vahvistintoteutukset virtalähteineen. VAIVATTOMASTI VERKKOON Omalla tavallaan vertailumme laitteet voidaan mieltää konseptitasolla myös verkkotoistimiksi, joissa on vahvistinominaisuudet, sillä verkottuneisuus ja sovellusohjaus ovat niissä niin oleellisessa roolissa. STRIIMIT JA MUUT SOIMAAN Laitteiden designin ohella nykyaikaisuudesta kielivät myös niiden suoratoisto-ominaisuudet. Vaikka vahvistimen voi siis piilottaa näkyvistä, suosittelemme kuitenkin maalaisjärjen käyttöä sijoituspaikan valinnassa. Lisäksi sen voi asentaa myös seinän myötäisesti mukana tulevan, tukevan kiinnityslevyn ansiosta. Hiukan yllättäen levysoitinesivahvistimella varustettu riaa-otto taas löytyy ainoastaan edullisimmasta Argon Audio SA 2:sta. Tämän datan perusteella siis reilusti yli puolet musiikin kuluttajista on ainakin jonkun suoratoistopalvelun käyttäjä tai asiakas. Energiatehokkuudestaan huolimatta myös vertailumme laitteiden kaltaiset d-luokan toteutukset lämpenevät käytössä ainakin hiukan, joten ympärille on hyvä jättää ainakin jonkinlaista ilmatilaa. tolaitteisto osaisi niin sanotusti puhua samaa kieltä niiden kanssa. Toki niissäkin on ksut hipaisupainikkeet itse laitteessa, mutta niistä on painikkeet itse laitteessa, mutta niistä on Marantzin Model M1 ja Denonin Home Amp ovat päällisin puolin huomattavan identtiset laitteet, mutta siitä huolimatta niillä on omat eroavaisuutensa. Toisaalta siitä puuttuu massamuistista tiedostotoistoon tarkoitettu usb-liitäntä, jollainen taas löytyy kaikista muista. Sekin onnistuu jokaisella laitteella dlna-metodilla, paitsi Bluesoundilla, joka edelleen pysyttelee smb/ cifs-protokollassa. Lisäksi asennussyvyyttä pohdittaessa on hyvä ottaa huomioon myös liittimien tuoma, vähintään muutaman kymmenen millimetrin lisätilantarve. Mikäli oman äänilevykirjastonsa on sattunut jossain vaiheessa digitoimaan, luonteva toistometodi sille on suoratoisto omalta verkkopalvelimelta. Esimerkiksi monikansallisen International Federation of the Phonographic Industryn eli IFPI:n tuoreimpien, vuoden 2023 tilastojen mukaan koko äänilevyteollisuuden noin 28,6 miljardin dollarin potista 67,3 prosenttia koostuu musiikin suoratoistosta, siinä missä fyysisten äänilevyjen osuus on 17,8 prosenttia. Kompakti koko mahdollistaa osaltaan myös sen, ettei vahvistimen tarvitse olla välttämättä keskeisellä paikalla laitehyllyssä, vaan se voidaan sijoittaa vapaammin vaikkapa piiloon
Toinen äänenlaatuun vaikuttava seikka vahvistintehojen ohella on laitteiden muunninosiot. Mitä vahvistintehoihin tulee, kompakteilta ja suhteellisen edullisilta monitoimilaitteilta ei voi odottaa liikoja. SUORITUSKYKY RATKAISEE Kuten sanottua, tällä kertaa vertailumme vahvistimet ovat ominaisuuksiensa puolesta melko pitkälti samalla viivalla. Jälleen Apple-laitteiden käyttäjät ovat sinänsä helpossa asemassa AirPlay-yhteyden ansiosta. Connect-ominaisuus on sikäli hyödyllinen, että sen avulla käyttäjä ikään kuin valtuuttaa verkkosoittimen ohjaamaan tiliään. Sen sijaan palvelimelta musiikkia toistettaessa ohjainsovellus on tarpeen musiikkikirjaston selaamista varten. Arkisessa peruskäytössä jouhevuus on ensisijainen valtti. On kuitenkin käytännössä omista mieltymyksistä kiinni, haluaako esimerkiksi suoratoistopalveluiden ohjelmavirtaa kontrolloida vahvistimien ohjainsovelluksilla. Testeissämme AirPlay-yhteys myös toimi moitteettomasti kaikkien laitteiden kohdalla, myös MacBook Air -tietokoneella. Kunhan siis vahvistin ja älylaite tai tietokone ovat vain samassa verkossa, suoratoiston saa kytkettyä päälle muutamalla hipaisulla. Kuitenkin jokaisessa on potkua lähinnä sen verran, että ainakin perinteisemmistä jalustakaiuttimista saadaan melko hyvä hyöty irti, miksei myös kuormaltaan helpoista lattiamalleista. Jokainen laitteista otetaan käyttöön verkkoyhteyden avulla. Käyttöönottotesteissä kaikki meni sikäli hienosti, ettei yhdenkään laitteen kohdalla esiintynyt minkäänlaisia ongelmia tai yhteyskatkoksia, vaikka testitilojemme verkkoyhteys on usein hyvin ruuhkainen. 180685_.indd 28 180685_.indd 28 5.3.2025 15.20.12 5.3.2025 15.20.12. Meidän tapauksessamme käyttöönotto toteutettiin iPhone 13 Mini -älypuhelimella, uusimmalla iOS-versiolla ja AirPlayta hyödyntäen kaikkien muiden paitsi WiiM Amp Pron kohdalla. Android-puolella vastaavan Chromecast/ Google Cast -tuen puolestaan tarjoavat laitteista edullisimmat Argon Audio ja WiiM. WiiM ja Argon Audio ovat varustaneet edulliset vahvistimensa myös perinteisillä kaukosäätimillä. Sen jälkeen laitteelle määritellään käytössä oleva verkko, ja oikeastaan siinäpä se. Sen jälkeen ladataan ohjainsovellus, suoritetaan mahdolliset ohjelmistopäivitykset ja tehdään tarvittavat asetukset. Itse ohjainsovellukset ovat toimintaperiaatteeltaan melko samankaltaisia, eikä aloittelijakaan luultavasti ajaudu pahemmin ongelmiin niiden kanssa – semminkin, kun sovelluksista BluOS ja HEOS ovat vielä saatavilla suomen kielellä. Itse käyttöönotto on etenkin Apple-laitteiden tapauksessa melko helppo ja suoraviivainen prosessi. Radiota voi silti kuunnella jokaisella useiden internetradiopalveluiden kautta. Tästä on hyötyä varsinkin silloin, mikäli käytössä oleva verkkotukiasema sijaitsee kaukana tai on esimerkiksi paksujen seinien takana. Verkko-ominaisuuksiin lukeutuu myös monihuonetoiminnallisuus, jonka avulla käyttäjän on mahdollista kontrolloida yhdessä tai erikseen laajempaa, eri laitteista koostuvaa äänentoistokokonaisuutta – kunhan laitekanta vain tukee samaa ohjausjärjestelmää. Yllättävää kyllä siitä ei löydy lainkaan AirPlay-tukea. Tältä osin vertailun laitteet vastaavat vaatimuksiin melko hyvin hiukan toteutuksesta riippuen. apua lähinnä vain yksinkertaisimpien asioiden ohjauksessa. Se on mahdollista mutta periaatteessa tarpeetonta, sikäli kun käytössä on vaikkapa juuri AirPlay-yhteys. Käyttäjän tulee vain kytkeä virta päälle vahvistimeen ja odottaa, että se menee yhteydenmuodostustilaan ja löytyy älylaitteen wi -valikosta. Näin ollen ohjelmavirtaa ei tarvitse välttämättä kontrolloida lainkaan älylaitteen tai tietokoneen varsinaisella suoratoistosovelluksella, vaan vaikkapa suosikkisoittolistan käynnistäminen onnistuu suoraan vahvistimelle määritellyn suosikkipikavalinnan aktivoimisella, samoin toiston ohjaus. Suoratoistopalveluista Spotifyn ja Tidalin käyttöä sujuvoittaa Connect-ominaisuus, joka löytyy Sporitfyn osalta jokaisesta vertailun vahvistimesta. Laitteista jokainen paitsi Argon Audio SA 2 tarjoaa mahdollisuuden verkkoyhteyden kytkemiseen myös langallisesti perinteisellä rj45-liitännällä (SA 2:n tapauksessa kytkentä tehdään usb-sovittimella). Tidal Connectinkin tarjoavat tällä hetkellä kaikki muut paitsi Argon Audio, jonka käyttämä DTS Play-Fi -alusta ei ainakaan toistaiseksi sitä tue. Käteen istuvuus ja tanakkuus on pykälää parempi Argon Audion toteutuksella. Mikäli vaalii yhteyden laatua, kannattaa hyödyntää langallista ethernet-liitäntää. Siinä missä vielä jossain vaiheessa integroidun vahvistimen ominaisuuslistaukseen luettiin perinteinen radioviritin, sellaista ei vertailumme laitteista yksikään tarjoa. Valmistajien ilmoitusten mukaan jokainen vertailun osallistujista toimii myös hires-tilassa, mutta tarkemmin da-muuntiOMALLA TAVALLAAN VERTAILUMME LAITTEET VOIDAAN MIELTÄÄ KONSEPTITASOLLA MYÖS VERKKOTOISTIMIKSI, JOISSA ON VAHVISTINOMINAISUUDET, SILLÄ VERKOTTUNEISUUS JA SOVELLUSOHJAUS OVAT NIISSÄ NIIN OLEELLISESSA ROOLISSA. Käytännössä musiikki täytyy saada soimaan mahdollisimman vähällä älylaitteen näppäilyllä
Erityisen mielenkiintoinen asetelma on Denon vastaan Marantz, sillä molemmat niistä kuuluvat saman Masimo-ketjun valikoimaan ja ovat kaikin puolin ominaisuuksiltaan hyvinkin identtiset, mutta ilmeisesti valmistajan edustajan mukaan niiden sisäinen toteutus poikkeaa – kuten poikkeaa myös hinta. +21/-20 A +13/-12 A +13/-12 A Tehonkulutus Lepotila/tyhjäkäynti 3,5/16 W -/9 W -/13 W -/14 W -/12 W 1/10 W @ 8 Ohm 18/38 W 11/31 W 16/36 W 16/36 W 14/36 W Pääteasteen antoimpedanssi 1/20 kHz 0,06/0,10 Ohm <0,01/<0,01 Ohm 0,03/0,03 Ohm 0,03/0,03 Ohm 0,03/0,02 Ohm Voimakkuussäätimen tyyppi ja portaat digi, 1,5 dB digi, 1,0 dB digi, 2 dB digi, 2 dB digi, 1,3 dB Kaiutinlähtö, rca-analogiotto, 1 W @ 8 Ohm Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % 2,3 V 2,1 V 2,9 V 2,9 V 2,2 V Häiriöetäisyys, A-paino, 20–20 000 Hz 79 dB 90 dB 84 dB 82 dB 96 dB Pohjakohina 1–10 kHz -88 dBV -101 dBV -100 dBV -101 dBV -109 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,003/0,003 % 0,004/0,006 % 0,003/0,002 % 0,002/0,002 % 0,120/0,005 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,002/0,004 % <0,001/0,015 % <0,001/<0,001 % 0,001/0,001 % <0,001/0,002 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 64/59 dB 94/72 dB 97/79 dB 99/80 dB 97/75 dB Kanavatasapaino, 0,01/1 W 0,1/0,1 dB 0,1/0,1 dB 0,1/0,1 dB 0,2/0,2 dB 0,0/0,0 dB Taajuusvaste 20–20 000 Hz -0,2/0,1 dB -0,8/-0,9 dB -0,2/-0,2 dB -0,2/-1,5 dB -0,2/0,3 dB Ylärajataajuus, -3 dB 63 kHz 20 kHz 41 kHz 28 kHz 72 kHz Kaiutinlähtö, opt. Niinpä kriittisissä kuunteluissa kuunneltiinkin osin vahvistimien mutta myös muuntimien tuottamaa ääntä. Sen sijaan kyseisten laiteratkaisujen kohdalla monipuoliset käyttömahdollisuudet, suoraviivainen toimivuus ja jo pelkkä koko hinnan ohella ajavat tietyissä olosuhteissa erillissarjojen ohitse ja lujaa. MERKKI ARGON AUDIO BLUESOUND DENON MARANTZ WIIM Malli SA 2 Powernode Edge N230 Home Amp Model M1 Amp Pro Hetkellinen teho, 8/4/2 Ohm, 1 % särö 66/126/218 W 81 W, jatkuva 4 Ohm 107/121/61 W 92/127/64 W 119 W, jatkuva 4 Ohm Hetkellinen maksimivirta, 0,1 Ohm, 0,1 ms. Mikäli musiikkia toistaa arjessaan muutenkin pitkälti suoratoistopalveluista esimerkiksi kuulokkeista sitä kuunnellen, sama ohjauslogiikka toimii myös näiden vahvistimien kohdalla. mien merkistä, mallista tai yksityiskohdista ei kaikkien osalta ole saatavilla tietoa. Mikäli käytössä on vähän maltillisemman kokoinen kuunteluhuone eivätkä kaiuttimet ole erityisen isot ja eksoottiset, näillä vahvistimilla pääsee pitkälle. s/pdif, 16 bit/44,1 kHz Häiriöetäisyys, A-paino 79 dB 88 dB 87 dB 84 dB 98 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,002/0,002 % 0,003/0,002 % 0,002/<0,001 % 0,002/<0,001 % <0,001/<0,001 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,001/0,001 % <0,001/<0,001 % <0,001/<0,001 % <0,001/0,001 % <0,001/0,002 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 87/61 dB 86/101 dB 105/91 dB 104/91 dB 107/81 dB Kanavatasapaino, 1 W 0,1 dB 0,1 dB 0,0 dB 0,1 dB 0,0 dB Taajuusvaste 20–20 000 Hz -0,4/-0,5 dB 0,0/-0,3 dB -0,1/-0,4 dB -0,1/-1,5 dB 0,0/0,1 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -90/-88 dBFS -96/-95 dBFS -87/-94 dB -91/-99 dB -95/-111 dB Jitter, 16 bit/44,1 kHz 542 ps 497 ps 125 ps Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz signaali 63 kHz 30 kHz 40 kHz 30 kHz 85 kHz VERTAILU 180685_.indd 29 180685_.indd 29 5.3.2025 15.20.30 5.3.2025 15.20.30. Omalla tavallaan vertailumme laitteiden kaltainen nykyaikainen integroitu verkkovahvistin onkin mutkattoman käyttäjän valinta. Kaiken kaikkiaan on selvä, että mikäli järjestelmästä on tarkoituksena saada irti maksimaalista tehoa ja äänenlaatua, edullinen integroitu vahvistin ei ole välttämättä se paras mahdollinen lähtökohta. Toki varjopuolena on se, että tietyt ominaisuudet vääjäämättä tulevat vanhenemaan vuosien saatossa, mutta onneksi mukana on silti myös perinteistä ja hyväksi havaittua tekniikkaa langallisten liitäntöjen muodossa
Mittasimme niiden maksimitehon jatkuvana neljään ohmiin, ja molemmat saavuttivat valmistajien lupaamat teholukemat. Jitter-testisignaali optisella tulolla kaiutinlähdöistä mitattuna. Bluesoundin ja WiiMin vahvistinpiireissä on viiveitä aiheuttavaa prosessointia analogituloa käytettäessä, minkä takia PowerCube-järjestelmä ei osaa tahdistua siniaaltopulsseihin oikein. Absoluuttinen maksimiteho kahdeksaan ohmiin ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin Denonilla ja Marantzilla. Denon ja Marantz rajoittavat tehoa hiljalleen siten, että antotaso vaimenee hetkittäin äärirajoilla toistettaessa. 180685_.indd 30 180685_.indd 30 5.3.2025 15.20.40 5.3.2025 15.20.40. Kummankin sovelluksesta viiveet yritettiin asettaa minimiin, mutta ongelma ei poistunut. Niistä ei siis voitu mitata tehoja yhtä kattavasti kuin muista vahvistimista. Molemmissa voimakkaasti induktiivinen (positiivinen vaihekulma) kuorma aiheuttaa jonkin verran tehorajoitteita matalilla impedansseilla. Analogista ottoa käytettäessä signaalitaso oli kaksi volttia. Digitulolla käytettiin täyttä signaalitasoa (0 dBFS). Bluesound, Denon ja Marantz suodattavat korkeat taajuudet voimakkaasti 192 kilohertsin signaalillakin. Tehokuutiomittaus eri impedansseihin ja vaihekulmiin. Bluesound tuotti 81 ja WiiM 119 watin tehon säröytymättä neljään ohmiin. Vaihekulmallakaan ei ole vaikutusta suorituskykyyn. Toisinaan tehoa saadaan useampi watti enemmän ennen kuin vahvistimen suojaus kytkeytyy päälle. Denonin ja Marantzin muuten samankaltaisessa suorituskyvyssä on se ero, että Marantzissa korkeat taajuudet ovat jonkin verran vaimentuneet (-1,3 dB @ 20 kHz). Taajuusvasteet ovat pääsääntöisesti tasaisia, mutta WiiM korostaa jonkin verran korkeimpia taajuuksia jopa resistiivisellä kuormalla. Silti 0,1 prosenPO WE RC UB E JIT TER IN TER MO DU LA TIO N DIS TO RT ION 2N D DIS TO RT ION AT 1K HZ TA AJ UU SV AS TEE T MERKKI ARGON AUDIO BLUESOUND DENON MARANTZ WIIM Taajuusvaste kaiutinlähdöistä kahdeksan ohmin kuormaan analogiotolla (violetti), digiotolla 192:n (musta) ja 44,1 kilohertsin (vihreä) signaalilla ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (192 kHz, punainen). Hyvin mitoitettu virtalähde kykenee lähes tuplaamaan tehon impedanssin puolittuessa. Mittauksissa käytetyllä Aurelia Magenta -kaiuttimella toisto on noin 1,3 desibeliä korostunut 20 kilohertsillä. Argon Audion tehokuutio on kahteen ohmiin asti erittäin tasainen. Bluesound digitoi analogisena tuodun signaalin alhaisella näytteenottotaajuudella, joten sen toistokaista ulottuu vain noin 20 kilohertsiin. Harmonisen särön spektri watin teholla kahdeksaan ohmiin. Analogiotto säröytyy Argonissa, Bluesoundissa ja WiiMissä jo hieman kahden voltin yläpuolella. Kaikki vertailun mallit perustuvat d-luokan päätevahvistimiin sekä kuluttavat tyhjäkäynnillä ja pienillä tehoilla vain vähäisen määrän sähkötehoa. Siksi maksimiteholukemaa on vaikea mitata tarkasti. 30 MITTAUSTULOKSET Vahvistimet mitattiin analogisella ja optisella digitaaliotolla kahdeksan ohmin kuormaan. Argon Audion suurehko antoimpedanssi taas aiheuttaa sen, että realistisella reaktiivisella kaiutinkuormalla korkeat äänet voivat korostua kuultavasti. Intermodulaatiosärö 19:n ja 20 kilohertsin signaalilla watin teholla kahdeksaan ohmiin. Onneksi vaikutus on merkittävä vasta kuuloalueen yläpuolella (+3 dB @ 45 kHz). Vain Argonissa on lepotilan painike etulevyssä, ja verkkoyhteys aktiivisena sen tehonkulutus on sammutettuna kolmisen wattia. Kahdeksaan ohmiin Bluesound on joukon pienitehoisin 40 watilla. Mittausten perusteella WiiM on häiriöiltään selvästi vähäisin, mutta se tuottaa alimmilla taajuuksilla eniten harmonista säröä analogiottoa käytettäessä. WiiMin ilmoitettu 60 wattia taas on tasoissa Argon Audion kanssa
Muilta osin yhdessäkään vahvistimessa ei pitäisi olla mitään kuultavia ongelmia. Voi myös olla, että analogiotto yliohjautuu alhaisemmalla jännitetasolla bassotaajuuksilla. Jitteriltään ja häiriöetäisyydeltään WiiM on joukon paras. Intermodulaatiosärö 19:n ja 20 kilohertsin signaalilla watin teholla kahdeksaan ohmiin. VERTAILU 180685_.indd 31 180685_.indd 31 5.3.2025 15.20.47 5.3.2025 15.20.47. Harmonisen särön spektri watin teholla kahdeksaan ohmiin. Tehokuutiomittaus eri impedansseihin ja vaihekulmiin. Kuuntelukokeiden perusteella Argonissa ilmeni ajoittaista signaalin pätkimistä, mikä voi myös selittää useista näytteistä keskiarvoistettujen mittauksien ongelmat. 31 tin särö 20 hertsillä ei kuitenkaan ole vielä kuultavissa, ja särötaso laskee nopeasti taajuuden kasvaessa. Digiotolla WiiM on koko toistokaistalla pienisäröinen. MERKKI ARGON AUDIO BLUESOUND DENON MARANTZ WIIM Taajuusvaste kaiutinlähdöistä kahdeksan ohmin kuormaan analogiotolla (violetti), digiotolla 192:n (musta) ja 44,1 kilohertsin (vihreä) signaalilla ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (192 kHz, punainen). Niiden häiriöt ovat kuitenkin pienempiä kuin Argonissa, jossa myös kanavakohtaiset erot ovat melko suuria. Bluesound, Denon ja Marantz näyttävät pohjakohinan luonteen perusteella käyttävän samanlaista vahvistinteknologiaa. Jitter-testisignaali optisella tulolla kaiutinlähdöistä mitattuna
Kuuntelu tapahtui avoimesti, eli kuuntelijat saivat valita vahvistinmallin ja tutustua siihen omaan tahtiin. Varsinaisen kriittisen kuunteluosion suoritti Mikael Nederström, Heikki Kivelä puolestaan tutustui vahvistimiin pitemmän aikajakson myötä. Kaiuttimina toimivat Dynaudio Evoke 20 -jalustamallit. Kuuntelussa käytetty laitteisto koostui referenssinä toimineesta Musical Fidelity M6 500i -vahvistimesta, NAD C 568 -cd-soittimesta, iFi Audio iDSD Neo -esivahvistin–da-muuntimesta sekä Analysis Plus -välija kaiutinkaapeleista sekä MacBook Air (M2) -tietokoneesta ja iPhone 13 Mini -älypuhelimesta. 32 MERKKI ARGON AUDIO BLUESOUND DENON MARANTZ WIIM Malli SA 2 Powernode Edge N230 Home Amp Model M1 Amp Pro Hinta 449 euroa 699 euroa 799 euroa 999 euroa 499 euroa Edustaja Hifiklubben AK Hifisystems Simex Simex Loudgroup Lisätiedot argonaudio.com hifiklubben.fi bluesound.com ak-hifisystems.fi denon.com simex.fi marantz.com simex.fi wiimhome.com loudgroup.fi Mitat (l x k x s) 220 x 63 x 252 mm 219 x 44,5 x 193 mm 217 x 86,2 x 234 mm 217 x 84 x 239 mm 190 x 66 x 217 mm Paino 2,2 kg 1,37 kg 2,0 kg 2,2 kg 2,1 kg Värivaihtoehdot Musta, valkoinen, sininen Musta, valkoinen Musta Musta Harmaa Verkkotoiminnot Wlan/ethernet Kyllä/ei Kyllä/kyllä Kyllä/kyllä Kyllä/kyllä Kyllä/kyllä Ohjainsovellus DTS Play-Fi BluOS HEOS HEOS Wiim Home AirPlay Kyllä Kyllä (2) Kyllä (2) Kyllä (2) Ei Spotify Connect Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Tidal Connect Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Suoratoistopalvelut Amazon Music, Audacy, Deezer, iHeartRadio, Internet Radio, KKBOX, Napster, Pandora, Qobuz, TuneIn Amazon Music, Audacy, Bugs, Calm Radio, Custom Channels, Deezer, IDAGIO, KKBOX, LiveOne, Napster, Neil Young Archives, nugs.net, Presto Music, Qobuz, Qsic, Radio Paradise, SiriusXM, Soundmachine, TuneIn, Tunify Amazon Music, Deezer, Soundcloud, Mood:mix, TuneIn Amazon Music, Deezer, Soundcloud, Mood:mix, TuneIn Amazon Music, BBC Radio, Calm Radio, Deezer, KKBOX, Napster, Pandora, Plex, Qobuz, Radio Paradise, Soundcloud, Soundmachine, TuneIn, iHeartRadio, vTuner Chromecast/Google Cast Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Tiedostopalvelintoisto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Roon Ei Ready Ready Ready Ready Bluetooth (versio) Kyllä (4.2) Kyllä (5.0 aptx hd) Kyllä (4.2) Kyllä (4.2) Kyllä (5.3) Liitännät Digiotot, opt/coax/usb/hdmi Kyllä/ei/ei/kyllä (arc) Kyllä/ei/ei/kyllä (earc) Kyllä/ei/ei/kyllä (earc) Kyllä/ei/ei/kyllä (earc) Kyllä/ei/ei/kyllä (arc) Usb-massamuisti Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Analogiotto 1 pr rca 3,5 mm (yhdistelmäliitin) 1 pr rca 1 pr rca 1 pr rca Levysoitinotto Kyllä Ei Ei Ei Ei Linjalähtö, kiinteä/esivahvistin Ei/Kyllä Ei/ei Ei/ei Ei/ei Ei/ei Subwoofer-lähtö Pre Out Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kuulokeliitäntä Ei Ei Ei Ei Ei Ohjauspainikkeet ja säätimet Äänenvoimakkuus, virtakytkin, lähteen valinta Start/stop, raidanvaihto, äänenvoimakkuus Pikavalinnat, start/stop, äänenvoimakkuus Start/stop, äänenvoimakkuus Start/stop, äänenvoimakkuus Fyysinen kaukosäädin Kyllä Lisävaruste Ei Ei Kyllä Infrapuna Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei Muuta Huolto-usb Bluetooth-kuulokelähtö Stereo, Direct, Virtual, Denon Dialog Enhancer ja Night Mode -äänitilat Stereo, Direct, Virtual, Dialog Enhancer ja Night Mode -äänitilat Kaukosäätimessä Alexa-ääniohjaus, 10-kaistainen taajuuskorjain, 2-suuntainen bluetooth, usb-lähtö, ym. 180685_.indd 32 180685_.indd 32 5.3.2025 15.20.54 5.3.2025 15.20.54. Mukana myyntipakkauksessa Virtajohto, kaukosäädin, paristot Virtajohto, ethernet-kaapeli, toslink–3,5 mm -adapteri, seinäkiinnitysvarusteet Virtajohto, optinen kaapeli Virtajohto, optinen kaapeli Virtajohto, kaukosäädin, hdmi-, rcaja optinen kaapeli NÄIN TESTASIMME Tämän vertailun integroidut vahvistimet testattiin, mitattiin ja kuunneltiin Hifimaailman kuuntelutiloissa kahden koehenkilön voimin
Tämä onkin omalla tavallaan merkittävin ero muihin, sillä siinä missä neljä muuta vahvistinta luottavat omiin ohjelmistoihinsa, Argonilla taas on käytössä geneerisempi vaihtoehto. Yleisellä tasolla tuntuu, ettei sävypaletti ole ihan niin kirjava kuin muilla, mutta perusasiat ovat silti kunnossa ja tehoakin on tarjolla. Äänikuvaltaan laite on hiukan kuivakka ja pieni, mutta soundi on siinäkin suhteessa ihan kelvollinen, vaikka ei innostavin mahdollinen. Lievä latteus ja ajoittainen sävyttömyys on tässä tapauksessa parempi asia kuin riipivä rasittavuus. Simppeli ja edullinen SA-2 esimerkiksi on kaikin puolin siisti ja perusominaisuudet tarjoava striimaava integroitu. Muista vertailumme malleista poiketen siinä on jopa vinyylisoitinotto. Ei paha. Toisaalta ohjainsovellusta ei välttämättä juurikaan edes tarvitse, jos striimauksen hoitaa joko Airplayn tai Google Castin kautta. Ylemmällä kaistalla on kyllä resoluutiota, mutta toisaalta diskantti on paikoin hiukan särmikäs ja kihisevä. Katkominen kuitenkin katosi muutaman minuutin jälkeen. Verkkotoistossa sen sijaan ei ollut niinkään valittamista, mediapalvelin löytyi oitis, samoin luvan antamisen kautta älylaitteen oma musiikkikirjasto. Sekin kyllä toimii, mutta integraatio ei välttämättä kaikilta osin ole ihan paras mahdollinen. Vaikka toteutus on tanakan oloinen ja takapaneeli järjestelty ksusti, SA-2:n ja sitä ohjaavan DTS Play-Fi -sovelluksen välillä oli paikoin pieniä kommunikaatio-ongelmia. SA-2 tarjoaa edullisessa paketissa kohtuullisesti toimivat perustoiminnot, mutta kieltämättä WiiM Amp Pro tekee vain viidellä kympillä monen asian paljon paremmin. VERTAILU 180685_.indd 33 180685_.indd 33 5.3.2025 15.21.05 5.3.2025 15.21.05. Internet radio ohjelmalähteenä tosin oli vain tyhjä sivu, ja Tunein sekä Iheartradio olisivat vaatineet kirjautumisen toimiakseen. + EDULLINEN RATKAISU | TOIMII PERUSKÄYTÖSSÄ | KAUKOSÄÄDIN | VINYYLISOITINOTTO OHJELMISTON TOIMIVUUS | HETKITTÄINEN PÄTKIMINEN ANALOGIOTOLLA | IÄKÄS BLUETOOTH Siinä missä muut valmistajat luottavat enemmän tai vähemmän omien talojensa ohjainsovelluksiin, Argon Audio on valinnut ohjaukseen DTS PlayFin. SA-2:n mittaustulokset ovat suhteellisen kunnossa, mutta erikoista oli se, että laitteen käynnistämisen jälkeen hetken aikaa analogiotosta kuunneltuna toisto pätki. KUUNTELUARVIO | MIKAEL NEDERSTRÖM Bassokas ja dynaaminen soundi, jossa ei ole isommin rasittavia piirteitä. ARGON AUDIO SA-2 Hinta: 449 euroa PERUSASIAT KUNNOSSA JA EDULLISESTI Hyvän hinta–laatusuhteen hi laitteiden tuotantoon keskittyneen Argon Audion juuret juontavat 1980-luvun alkuun ja Hi Klubbeniin, vaikka merkki tuotteineen on tuoreempi. KUUNTELUARVIO | HEIKKI KIVELÄ Ääntä lähtee sopivasti, mutta se kompressoituu ja ikään kuin kiristyy lujempaa kuunneltuna. Voimme vain toivoa, että ohjelmistoalusta ja Argon tukevat toisiaan mahdollisimman kauan. Toisaalta taas SA-2:ssakin on omat hyvät puolensa, kuten vinyylisoitinotto ja linjalähtö sekä hyvä kaukosäädin
Muihin vertailumme koneisiin nähden parisen vuotta vanha Powernode Edge N230 on varsin kompakti ja tyylikäs tapaus. Tämän vahvistivat sittemmin myös mittaukset. Ei miellyttävin mahdollinen kokonaisuus, vaikka ei varsinaisesti riipivä olekaan. Ääni on artikuloiva ja dynaaminen, mutta samalla vähänkään vanhemmille äänitteille turhan skarppi ja metallinen. Sen sijaan molemmat olivat sitä mieltä, että kompaktissa vahvistimessa ei ole muiden tavoin tehoa. Siinä missä toisen mielestä ääni oli ohut, toinen piti sitä paremminkin neutraalina. Kevyempään arkikäyttöön reservit kyllä riittänevät. Kyseessä on hyvin yksinkertainen, jopa omalla tavallaan väljä käyttöliittymä, jolla Powernode N230:n ohjaaminen käy sujuvasti. Ainakin meidän tapauksessamme tiedostopalvelimen määrittely kävi helpoimmin tietokoneelle ladattavan BluOS-ohjainsovelluksen avulla. Kun palvelimen osoite ja käyttäjätiedot oli syötetty, homma toimi kuten kuuluukin. Mainitsemisen arvoista tosin on, että muiden luottaessa dlna-protokollaan tiedostopalvelintoistossa, BluOS:ssa homma hoituu smb/cifs-menetelmällä. Myöskään Bluesoundin asennuksessa ja käytössä ei ollut mainittavia ongelmia. Subjektiivisesti N230 hiukan jakoi kuulijoitamme. Mittaukset eivät Powernode Edge N230:n kohdalla kerro tällä kertaa koko totuutta, sillä WiiMin ohella Bluesoundin vahvistinpiireissä on viiveitä aiheuttavaa prosessointia analogituloa käytettäessä, minkä takia PowerCube-järjestelmä ei osannut tahdistua siniaaltopulsseihin oikein. Bassotoisto on kepeä ja napakka, mutta syvin voima puuttuu, mikä saattaa edesauttaa tavallista ohuempaa sointivaikutelmaa. KOMPAKTI KOKO | SUOMENKIELINEN OHJAINSOVELLUS | BLUOS SAATAVILLA MYÖS TIETOKONEELLE YHDISTELMÄLINJATULO | MALTILLISET TEHOT + BLUESOUND POWERNODE EDGE N230 KUUNTELUARVIO | MIKAEL NEDERSTRÖM Kirkas ja viileä sävytoisto, jossa ässät sihisevät tavallista enemmän. Hiukan kevyempään kuunteluun Bluesound on sellaisenaan kuitenkin kelpo vaihtoehto, ja BluOS-järjestelmä on paitsi toimiva myös kattava tapaus sarjassaan. Esimerkiksi tiedostopalvelintoiston käyttöönotto on helpompaa suorittaa sovelluksen työpöytäversiolla. KUUNTELUARVIO | HEIKKI KIVELÄ Tehoa ei ole mitenkään mahdottomasti, mutta käytössä oleva reservi on järkevä, ääni pysyy suhteellisen puhtaana kovempaakin kuunneltuna. Enemmänkin ongelmaksi saattaa muodostua se, että vaikka voimakkuuden naputtaa huippuunsa, äänessä ei ole samanlaista massaa kuin tehokkaammissa vaihtoehdoissa. 34 Hinta: 699 euroa OMALAATUINEN MUTTA TOIMIVA Bluesoundin Node-striimerit ovat kompakteja, tyylikkäitä ja siistejä suoratoistimia, jotka ovat saaneet monenlaisia kehuja alan julkaisuissa. 180685_.indd 34 180685_.indd 34 5.3.2025 15.21.40 5.3.2025 15.21.40. Eikä kanadalaismerkki ole tässä mitenkään hakoteillä, sillä myös Powernodet ovat menestyneet omassa kategoriassaan hyvin. Bluesoundin oma BluOS-ohjainsovellus on saatavilla sekä älylaitteille että tietokoneille. Omalla tavallaan onkin paitsi luonteva mutta myös rohkea veto yhdistää hyväksi havaittuun striimausratkaisuun vahvistintoiminnot. Sen oma BluOS-sovellus toimii hienosti ja on tarjolla myös suomeksi. Pieni miinus tulee myös vain yhdestä 3,5 millimetrin yhdistelmälinjaotosta analogija digitaalilähteille. Ääni itsessään on suhteellisen neutraali ja napakka, ei mitään erityistä valittamista
VERTAILU 180685_.indd 35 180685_.indd 35 5.3.2025 15.22.29 5.3.2025 15.22.29. Denonin ja Marantzin hyödyntämä HEOS on Massimo-yritysryppään pitkäaikaisen ja tarkan kehitystyön tulos. Bassoilla on lievää pehmoilua, joka niistää terävyyttä kovimmilta iskuilta. Se on ulkoisesti mietitty muttei huomiota herättävä, ominaisuuksiltaan perustarpeet kattava ja hinnaltaan keskiluokkaa. 35 DENON HOME AMP Hinta: 799 euroa SIISTI PERUSRATKAISU Tämän vertailun viitekehyksessä Denon Home Amp on monessakin mielessä sellainen varma keskitien vaihtoehto. Tuloksissa ei ole varsinaisesti mitään erityistä mainittavaa, joskin tehomittauksia emme voineet tehdä täysmääräisesti johtuen siitä, että molemmat mallit rajoittavat tehoa hiljalleen siten, että antotaso vaimenee hetkittäin äärirajoilla toistettaessa. Valmiiksi kirkasääniseen settiin esimerkiksi Marantz on luultavasti parempi vaihtoehto. KUUNTELUARVIO | HEIKKI KIVELÄ Melko diskanttinen ja särmikäs toistoprofiili voisi olla aavistuksen miellyttävämpikin. Kaikin puolin varma valinta siis. Se toimii hyvin kaukosäätimen tavoin ja antaa käyttäjälle muun muassa mahdollisuuden luokitella sisältöjä helposti valittaviksi suosikeiksi. Home Ampin asennus AirPlayta käytettäessä kävi mutkattomasti, tosin alkuun sovelluksessa oli harvakseltaan pientä bugitusta vääristä kohdista avautuvien ikkunoiden muodossa. Jos siis kotoa löytyy jo erityisen kirkassointiset kaiuttimet ja paljon kovia pintoja, Home Ampin ääntä voi olla tarpeen hiukan säätää. Äänellisesti Home Ampin ja saman yritysryppään Model M1:n oli kuitenkin eroa, ja tässä tapauksessa arvokkaamman Marantzin eduksi. Muuten, kuten sanottua, kyseessä on varma keskiluokan perusratkaisu. Lievästi ohut keskialue yhdessä aktiivisen yläpään kanssa tekevät soundista laihanlaisen. Home Ampin ja Model M1:n kohdalla käyttöliittymä oli melko lailla identtinen Marantzin valittavissa olevaa suodatinta lukuun ottamatta. Marantzin ohella myös Denon luottaa ohjelmistototeutuksessaan HEOS-järjestelmään, joka on simppeli ja suoraviivainen tapaus sarjassaan – ja lisäksi saatavilla myös suomeksi. Ei Home Ampkaan ole mitenkään pielessä, ja siitäkin tuntui irtoavan kohtuullisen reippaasti tehoja, mutta äänessä on silti tietynlaista särmikkyyttä parempiin verrattuna. Päivityksen myötä tämä kuitenkin hävisi, joten varsinaisesta ongelmasta ei voida puhua. Mittausten osalta Home Amp on hyvin pitkälti sama kone kuin Marantzin Model M1, kuten jo vahvistimien samankaltaisista ominaisuusluetteloista voi päätellä. Ei rasittava, mutta ei valtavan mukaansatempaavakaan. + SIISTI PERUSPAKETTI | SUOMENKIELINEN OHJAINSOVELLUS IÄKÄS BLUETOOTH | KIRKKAANPUOLEINEN ÄÄNI KUUNTELUARVIO | MIKAEL NEDERSTRÖM Kirkas ja hiukan ylävireinen soundimaailma. Tietynlaista avoimuutta ja läheisyyttä soundissa on, mutta kokonaisuus on aavistuksen kalpea. Sovelluksen diskanttisäädöllä sitä voi saada hiukan hellemmäksi, mutta toisaalta on vaikea arvioida, millä voimakkuudella ja taajuuskaistalla säätö oikeasti puree
Materiaalivalinnoista ja designista tuleekin eniten vastinetta muita selvästi suuremmalle hintalapulle. Mittauksissa sekä Denon että Marantz eivät olleet täysin yhteensopivia järjestelmämme kanssa, joten niiden todelliset teholukemat jäivät selvittämättä. Käyttöönotto on mahdollista tehdä myös television kanssa ja samalla opettaa laitteelle telkkarin kaukosäätimen painallukset perusohjaukseen. Äänellisesti kuitenkin parhaita tässä porukassa. Denonin ohella HEOS-järjestelmään luottava Model M1 on suoraviivainen ja helppo tapaus ottaa käyttöön, ja plussaa tulee jälleen suomenkielisestä ohjainsovelluksesta. Home Ampin ja Model M1:n kohdalla käyttöliittymä oli melko lailla identtinen Marantzin valittavissa olevaa suodatinta lukuun ottamatta. Ja saahan turhan terän äänestä pois (tai tarvittaessa sitä lisää) myös sävynsäädöillä. Korvat kyllä varmasti tottuvat siihen, ja hienovaraisinta detaljitason muutosta voi tutkailla esimerkiksi digi ltterivalintaa vaihtamalla. Kuten Denon myös Marantz hyödyntää HEOS-ohjelmistoa, mutta Maranzin Model M1:n käyttöliittymästä löytyy lisäksi valittavissa oleva suodatin. Se toimii hyvin kaukosäätimen tavoin ja antaa käyttäjälle muun muassa mahdollisuuden luokitella sisältöjä helposti valittaviksi suosikeiksi. Äänikuva on avara ja jäsentynyt. Soundi on balanssiltaan kertaluokkaa tasapainoisempi kuin muissa osallistujissa. Vaikka esimerkiksi WiiM Amp Pro onkin omalla tavallaan tanakan oloinen toteutus, Marantz on selvästikin panostanut vahvistimiensa ulkonäköön. + VISUAALINEN TOTEUTUS | SUOMENKIELINEN OHJAINSOVELLUS | DYNAAMINEN ÄÄNI IÄKÄS BLUETOOTH KUUNTELUARVIO | MIKAEL NEDERSTRÖM Neutraali, dynaaminen ja sävykäs soundimaailma. Vahvistin on myös ainoa, josta irtoaa tervettä dynamiikkaa ilman kompression tunnetta tai muunlaisia rasitusoireita. Selvästi paras tästä joukosta. Denonin ja Marantzin hyödyntämä HEOS on Massimo-yritysryppään pitkäaikaisen ja tarkan kehitystyön tulos. MARANTZ MODEL M1 Hinta: 999 euroa LISÄARVON TUNTUA Kun luodaan silmäys tämän vertailun vahvistimien ulkoisiin toteutuksiin, Marantz on useammastakin vinkkelistä tarkasteltuna viisikon viehättävimmän näköinen vaihtoehto. 180685_.indd 36 180685_.indd 36 5.3.2025 15.23.27 5.3.2025 15.23.27. Äänellisesti kuitenkin niiden ero oli molempien kuuntelijoiden mielestä huomattavissa ja Marantzin eduksi, vaikka pääpiirteittäin toisto olikin samankaltaista ja kunnossa. Laulaja kuulosta isolta ja läsnä olevalta. Denoniin verrattuna HEOS-sovelluksen tarjonta on muuten melko lailla identtistä, joskin M1:lle on digi ltterin valinta kahdesta eri vaihtoehdosta. Kysymykseen siitä, kannattaako Model M1:n hankinta, kun tarjolla on samasta yritysryppäästäkin edullisempi ja spekseiltään melkein samanlainen vaihtoehto, on helppo vastata: kannattaa, jos arvostaa ulkonäköä ja on valmis sijoittamaan muutaman satasen enemmän sävykkääseen saundiin. KUUNTELUARVIO | HEIKKI KIVELÄ Ennen muuta Denoniin verrattuna Marantz tarjoaa selkeästi enemmän potkua ja dynamiikkaa, vaikka kieltämättä senkin toistopro ili on yleisellä tasolla mielestäni hiukan kireä
-klusteriin kuuluva WiiM on tuotemerkkinä otettu käyttöön jo kymmenisen vuotta sitten, mutta varsinaiset laitteet siltä julkaistiin muutama vuosi takaperin. Erilaisia erikoisominaisuuksia on kuitenkin tarjolla melkoisesti muita enemmän, esimerkiksi esisäädettäviä gain-arvoja, kohinanpoistoa, linjaoton resoluution valintaa, huonekorjausta, taajuuskorjainta ja niin edelleen. VERTAILU 180685_.indd 37 180685_.indd 37 5.3.2025 15.24.29 5.3.2025 15.24.29. Ja mikäli osaa ja haluaa, toistonkin saa ruuvattua kohdilleen muita malleja huomattavasti monipuolisemmalla taajuuskorjaimella. Vaikka langaton yhteys oli testitiloissamme heikko, sovellukset ja laitteet pelasivat silti hienosti. Äänikuva on aika iso ja epämääräinen, mikä tuo ilmaa studiotuotoksiin mutta samalla heikentää tilantuntua. Lisäksi se osaa kertoa myös verkkoyhteyden laadun. Ja vaikkei rmalla välttämättä ole erityistä hi historiaa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa operoiva WiiM taitaa kuitenkin teknologian. Siihen kannattaakin tutustua, sillä Amp Pro tarjoaa vertailun muihin vaihtoehtoihin nähden paljon erilaisia toimintoja. Balanssi on suhteellisen neutraali, mutta bassoista puuttuu kovin isku. WiiM Amp Pro on vertailumme toiseksi edullisin malli. Käyttöönottotestissämme laite löytyi heti ja samalla käynnistyi myös laiteohjelmiston päivitys. + HINTA–LAATUSUHDE | MITTAUSTULOKSET | TYÖN JÄLKI JA LAATU | KAUKOSÄÄDIN EI AIRPLAY-TUKEA | TEHOA VOISI OLLA RIPAUS ENEMMÄN KUUNTELUARVIO | MIKAEL NEDERSTRÖM Yläpää on hiukan sihisevä, mikä tuo ylierottelua diskanttiin. WiiMillä on käytössään oma Home-sovellus, joka on ehkä hiukan koruton mutta silti toimiva tapaus sarjassaan. Lisäksi laite toimii myös usb-lähdön kautta daccina. KUUNTELUARVIO | HEIKKI KIVELÄ Hiukan ylävireinen ääni tässäkin, eikä potkua irtoa tehokkaampiin vaihtoehtoihin verrattuna erityisen runsaasti, mutta peruskäytössä äänen laatu ja määrä on mukiinmenevällä tasolla ja yleissävy enemmän miellyttävä kuin mitenkään puutteellinen. Ominaisuuksia tarkastellessa kuitenkin AirPlayn puuttuminen on miinus. Vaikkei se kuunteluissa subjektiivisesti arvioituna ollut ehkä vertailun miellyttävä-äänisin tai tehokkain vaihtoehto, monet sen mittausarvoista ovat hintaluokassaan varsin hyviä. WIIM AMP PRO Hinta: 499 euroa HINTA JA OMINAISUUDET KOHDILLAAN LinkPlay Technology Inc. Asennus tapahtuu omalla WiiM Home -sovelluksella. Ei rasittava, mutta ei varsinaisesti innostavakaan soundi. Amp Prossa poikkeuksellista on hinnan ja laatuvaikutelman yhdistelmä. Jopa siinä määrin, että nyt testatun Amp Pron edullisempi, noin 350 euroa maksava perusversio voitti viime vuonna EISA-palkinnon omassa kategoriassaan. Vaikka se halpa onkin, niin heti paketoinnista tulee yllättävän laadukas vaikutelma. Muihin vertailun ohjainsovelluksiin nähden WiiM Home on melko samankaltainen, helppokäyttöinen ja toimiva. Iphonella suoritettu huonekorjaus tekee aika karskeja mutkia toistokaistalle, mutta pro ilin saa halutessaan säädettyä mieleisekseen 10-kaistaisella taajuuskorjaimella
Tiukka soitto, oma kertomusuniversumi, melodikas sävelkynä ja iso tuotanto kertautuvat livepaketissa. Kolmoslevy varioi eri tyylejä. Rag’n’Bone Manin valtteja ovat syvä baritoni ja massiivinen kaikupohja. Linja pitää yhä: vinhaa progen voitelemaa death metalia örinän ja sujuvan kepityksen siivittämänä. Se luo erikoista kontrastia kamariklassikoihin trioteoksessa, joka päivittää Schubertia laulun, Anastasia Razvalyaevan harpun ja Bálint Bolcsón synien triumfina. AJAN MITTAAN SITÄ ON TÄYDENNETTY MITÄ MONINAISIMMILLA VÄLINEILLÄ. Durbanin-konsertti (1994) alleviivaa tekniikan ohella läsnäolon tärkeyttä. Blasius Amonin renessanssiteokset ja Max Regerin myöhemmät sävellykset avaavat teemaa rikkaasti. Brutaali metalli ja tiukka teksti leikkaavat tylysti. Rhythm Manifesto IV esittelee samalla kovia vierailijoita. Rouhea viimeistely kruunaa paketin. Hiphop-tausta kuuluu hyvällä tavalla juurevuutena, jota syventää tekstien pohdiskeleva ote. Puola profiloituu eeppisessä progessa korkealle. Wardrunan folkmetalli rakentaa tarinoin ja perinnesoittimin siltaa menneestä nykyisyyteen. Cantus Thuringia & Cappella tulkitsee Melchior Franckia. Siinain instrumentaalit on tehty tanssittavaksi. Parituntinen saa fanit hurmoksiin myös blurayllä. Alan esikuva iskostui 1980ja 1990-luvun mielenmaisemaan töillään, jotka puhuttelevat edelleen. Vandrosskin latasi souliinsa koko inhimillisen skaalan. Whitney Houston ja Luther Vandross muistetaan taiturimaisina vokalisteina. Huelgas Ensemble tutkii polyfoniaa Paul Van Nevelin johdolla. Ilmankos idea koukuttaa. TALLENTEET | ÄÄNILEVYPOIMINNAT LAULU LIENEE IHMISKUNNAN VANHINTA MUSIIKKIA. Nomen est omen. Houstonin huikea ääniala ja sielukas väreily mykistivät myös lavalla. Tujusti sykkivä Die Stadt liputtaa ideoiden nerokkuudesta! Levy lumoaa ja vie mennessään. Vuodesta 2011 operoinut Blood Incantation ponnistaa taas Denveristä. Motettikokoelma Melodiae sacrae edustaa venetsialaista koulukuntaa eteerisen hivelevästi. Riverside on jatkanut perinnettä koko 2000-luvun. Los Angelesin riimilegenda iskee vimmalla, jota vallitseva kaaos kiihdyttää. Brel ja Ellington samalla levyllä. Plastinen äänikudelma välittää hartaan valaistuneen tunnelman sykähdyttävästi. Räp-pioneeri Ice-T:lle Body Count lienee nykyään pääprojekti. Vaikutelma vahvistuu live-blurayssä. Esimerkiksi Nils Landgren ja Erja Lyytinen sparraavat bändiä tiukasti pasuunoin ja kitaroin. 38 INHIMILLINEN KOSKETUS Tomi Salesvuo East Funk Attack leikittelee nimigenrellä ja sen perinteellä. TEKSTI JA KUVA MATTI KOMULAINEN I hmisäänen väreily! Veronika Harcsan fraseeraus leijuu unenomaisesti. Se taltioi normannien Ateenan-valloituksen. Synat, lyömät ja muut vermeet sulautuvat daftpunkja giorgiomorodermaisin vivahtein jatkumoksi, jonka funktio täyttyy sykkeen ja melodioiden ehdoin. Paluuta onkin odotettu. Moniääninen soivuus vie siirtymäkaudelle renessanssista barokkiin. Pianisti François Couturier ja viulisti Dominique 180687_.indd 38 180687_.indd 38 5.3.2025 14.17.10 5.3.2025 14.17.10. Norjalainen kansanmusiikki ja raskas poljento nivotaan saundiksi, joka tuo mieleen Viikingit-tv-sarjan
Pianisti Éric Le Sage, viulisti Daishin Kashimoto ja Schumann Quartett viestivät emootioin. Kvartetti on jazzin ruisleipää. Turkkilaisrumpali Berke Can Özcan ja amerikkalaisfonisti Jonah Parzen-Johnson rakentavat siltaa maailmojen välille. The Bootleg Series, Vol. Arkkitehtuuri inspiroi Dario Fainia eli Dardustia. Dynamiikka kipinöi. Visio palkitsee kuuntelijan meditatiivisin viboin. Ryhmän hauras klangi natsaa yksiin hienosti. Ironiaa räiskyvä purske ottaa luulot kuuntelijasta. Picasso ja Chagall asuivat lähellä, ja festivaalit vetivät kollegoja Dizzy Gillespiestä Sarah Vaughaniin. Musiikki hengittää. Jälki rynnii ja keulii riskirajoilla, mikä lisää levyn imua. Konein muokatussa saundissa korostuu levollisuus, jota tukee raukeasti aaltoileva tempo. Ranskalaisimprovisoijat kanavoivat sanattomat soitteet minimalismiksi, jossa harmonia korostuu. Orkesteriteos Ubique hätkähdyttää hurjilla elementeillään, jotka summautuvat alati säväyttäväksi musiikiksi. Soivuus, karuus ja rikkaus välittyvät ilmaisusta. Äkkiväärää pudotusta ja vaarallisia kurveja. Improvisaatiot syntyivät hetken ehdoilla elämästä ammentaen ja digiosaamisen avulla. Aiempiin levysarjan osiin nähden vaatimattomasti pahviin pakattu katsaus soi jazzia klassisimmillaan. Kun elektroniikka ja bassopuhaltimet puhuvat, tuntuu kuin mannerlaatat muljahtelisivat. Surrealistis-kosmisen kakun kynttilöi jylhä jytinä, jota annostellaan isolla kädellä. Kulttuurit kohtaavat yllätysduossakin. Kuuntelija kiittää. Samalla italialaispianisti vastaa ajan hektisyyteen. Humaania resonanssia, jyliseviä alataajuuksia, röhisevää jousityöstöä ja puista lämpöä. Yli aikain ja kontekstien soolotulkinnoissa kohtaavat maestrot Bach, Abel ja Hume. Pianistille tila nuottien välissä on yhtä tärkeää kuin muut elementit. John McDermottin dokumentti kartoittaa kitaristin studion synnyn vieden sessioihin, joissa syntyi muiden muassa joutsenlaulu Belly Button Window sekä myöhemmin levyjä artisteilta Stevie Wonderista U2:een. Trumpetistin osuus julkaistiin tuoreeltaan. Saksofonisti sekä piano, rummut ja basso liekehtivät, ja pitelemätön puhti nostaa soitteet siivilleen. Kitaristin ideoissa riittääkin makusteltavaa. Tunnelataus puhuttelee reilun vuosisadan takaisissa sävellyksissä. Sony cd Siinai Tanssi I Soit Se Silti lp Tomi Salesvuo East Funk Attack Rhythm Manifesto IV Eclipse cd Body Count Merciless Century Media cd Blood Incantation Absolute Elsewhere Century Media cd Wardruna Birna Music For Nations cd Wardruna Live at the Akropolis By Norse Music bluray Riverside Live ID. Impron tehonelikko Bonbon Flamme (Valentin Ceccaldi, sello, Luís Lopes, kitara, Fulco Ottervanger, piano & ääni ja Étienne Ziemniak, rummut) muokkaa saundimassaansa vielä synin. Jonatan Snapir työstää kokeellisia äänikuvia. Kvintetti (mukanaan trumpetisti Mathias Eick) soi lempeän viipyillen ja intuitiivisen tarkasti. Miles Davis soitti trendikkäässä Antibesissa heinäkuussa 1963. Klangi on parhautta, ohjelmaa myöten. 180687_.indd 39 180687_.indd 39 5.3.2025 14.17.17 5.3.2025 14.17.17. Julia Hülsmannin musiikki on kuuntelemista. Nyt on vuorossa kolme iltaa tarkemmin kronikoiva boksi, jota täydentävät kaksi live-cd:tä Pariisista vuodelta 1964. Humaanisti väreilee myös Anja Lechnerin sello. Benjamin Lackner luo soonista impressionismia niin ikään pianolla. Laadukas äänitys sinetöi soitteet. TALLENTEET 39 ESITTÄJÄ(T): TEOS: JULKAISIJA: FORMAATTI: Veronika Harcsa, Anastasia Razvalyaeva, Bálint Bolcsó Schubert Now! BMC cd Cantus Thuringia & Cappella, Christoph Dittmar Melchior Franck: Melodiae Sacrae 1607 Deutsche Harmonia Mundi cd Huelgas Ensemble & Paul Van Nevel Max Reger: Melancholy – Vocal Works Deutsche Harmonia Mundi cd Whitney Houston The Concert for a New South Africa (Durban) RCA cd Luther Vandross Never Too Much – Greatest Hits Sony 2cd Rag’n’Bone Man What Do You Believe in. Tuottaja Roope Juola eli R Cut miksaa avantgardejazzia elektroon kanssaan fonisti Esa Pietilä ja kitaristi Raoul Björkenheim. Eberth liukuu haikumaisesta luonnoksesta ja bossamaisesta lempeydestä intensiiviseen kepitykseen, paikoin samassakin raidassa. Levy teemoittuu moderniin tyyliin, kuten betonibrutalismiin. Bluray sisältää myös 20 äskettäin luotua 5.1-miksausta First Rays of the New Rising Sun -kokoelmasta sekä bonusraitoja. Inside Out 2cd+bluray François Couturier, Dominique Pifarély Preludes and Songs ECM cd Claire Chase, Cory Smythe, Katinka Kleijn, Seth Parker Woods Anna Thorvaldsdottir: Ubique Sono Luminus cd Julia Hülsmann Quartet Under The Surface ECM cd Éric Le Sage, Daishin Kashimoto, Schumann Quartett Concert de Chausson, Quintette de Vierne Sony cd Benjamin Lackner Spindrift ECM cd Dardust Urban Impressionism Sony lp Anja Lechner Bach / Abel / Hume ECM cd Jonatan Snapir Eberth Flame Jazz cd Toms Rudzinskis Quartet Interception Jersika lp R Cut Space Jazz Eclipse cd Bonbon Flamme Calaveras y Boom Boom Chupitos BMC cd Berke Can Özcan & Jonah Parzen-Johnson It Was Always Time We Jazz lp Miles Davis Quintet Miles in France 1963 & 1964. Toms Rudzinskis palaa eksperimenttien jälkeen perusmuotoon. Folk ja klassinen värittävät kudelmaa vuosikymmenen oppien koulimana. 8 Sony 6cd Jimi Hendrix Electric Lady Studios: A Jimi Hendrix Vision Sony 3cd+bluray Pifarély innoittuvat laajasta repertuaarista. Jimi Hendrix loi ikonisen saundin, jota tutkitaan yhä. Tripla-cd niputtaa Jimin vaihtoehto-ottoja.?
YHDEKSÄS AALTO HIGHEND | HERMUSET: AALTO 9 -KAIUTIN OULULAISEN AALTO TECHNOSYSTEMSIN PERUSTAJAT KERTOVAT OLLEENSA TYYTYMÄTTÖMIÄ SIIHEN, ETTEI ASIOITA OLE TEHTY RIITTÄVÄN HYVIN JA KAIUTTIMIEN KEHITYS ON POLKENUT PITKÄÄN PAIKOILLAAN. TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA 180776_.indd 40 180776_.indd 40 5.3.2025 14.15.20 5.3.2025 14.15.20. HE PÄÄTTIVÄTKIN LAITTAA OSAAMISENSA TÄYSILLÄ PELIIN
Kuuntelussa käytettiin pääosin Roon-striimausta. Kun diskantit käännettiin ulkosyrjälle, äänikuva laajeni ja saattoi muuttua himpun verran epätarkemmaksi. Jo Taipuu Speakersin ajoilta tuttu velho Antti Rantama kokosi laitteiston ja teki mittaukset. Hurjan Aalto 9:n voimanlähteenä on kaksi tyylikkäisiin puukoteloihin pakattua Four Audion ohjelmoitavaa PPA 1600-4-PC -vahvistinta. Stereokuvasta saa laajemman, kun diskantit käännetään ulkoreunalle. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Tanskalaisen Pascalin d-luokan moduuleja käyttäville vahvistimille kelpaavat digitaaliset tai analogiset signaalit, ja ne voidaan kytkeä osaksi Dante-ohjausjärjestelmää. Pienen passiivisen Aalto Ykkösen ohella nyt tarjolla on kaksi keskenään samankokoista mutta eri tavoin varustettua aktiivista jalustakaiutinta. KUKA. Jukka Isopuro kuvaa arviossaan muutoksen vaikutuksia. Digitaalisignaali vietiin ohjelmavalinnasta ja voimakkuudensäädöstä vastaavan m905:n kautta vahvistimille. Pakko se on sanoa. Kaiuttimien suunnittelija Kimmo Saunisto kertoo artikkelin lopussa kaiuttimien suunnitteluperiaatteista ja rakenteesta. Tätä kokeiltiin, mutta suurin osa kuuntelusta tehtiin diskantit sisäänpäin. Analogiset ja digitaaliset signaalit tulevat xlr-ottojen kautta, Dante-yhteys hoituu ethernetillä, ja vahvistimet kytketään kaiuttimiin Neutrikin Speakon-liittimillä. Päälle 130 senttimetriä korkeat ja 60 senttimetriä leveät ja painoa melkein 100 kilogrammaa. Äreiden kaiuttimien, vahvistinten ja ohjausyksikön ohella mukana tuli iso läjä kaapeleita sekä mittauskalustoa. Jonkin verran ei-kriittistä kuuntelua tehtiin analogisella signaalilla Meridian 861 v8:n kautta. Four Audion ohjelmiston avulla suunnittelija saa rakennettua kaiuttimelle jakosuotimet, asettamaan muut vahvistimen toiminta-arvot sekä hienovirittämään toistoa. Ensimmäiset kuuntelut tehtiin diskantit kaiuttimen sisäreunalla. Joillakin kuuntelijoilla kesti tovin tottua isojen kaiuttimien läsnäoloon. On ne isot. Lähikuunteluakin kokeiltiin, mutta toimiva tulos saatiin hieman kauempaa, vajaan kolmen metrin etäisyydeltä. TANSKALAISEN PASCALIN D-LUOKAN MODUULEJA KÄYTTÄVILLE VAHVISTIMILLE KELPAAVAT DIGITAALISET TAI ANALOGISET SIGNAALIT, JA NE VOIDAAN KYTKEÄ OSAKSI DANTE-OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ. ASENNUSTA Aallon parhaat voimat roudasivat Yhdeksiköt sisään. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. Kaiuttimien ja kuuntelupaikan haku kesti tovin. Antti sanoi tehneensä vasteeseen vain pieHURJAN AALTO 9:N VOIMANLÄHTEENÄ ON KAKSI TYYLIKKÄISIIN PUUKOTELOIHIN PAKATTUA FOUR AUDION OHJELMOITAVAA PPA 1600-4-PC -VAHVISTINTA. Syynä oli alimmalle bassolle 30–40 hertsin välille jäänyt syvä, mutta onneksi kapea kuoppa. Käyttäjä pystyy vaihtamaan esiasetettuja säätöjä. HIGHEND niä korjauksia, molempiin noin kolmen desibelin pudotuksen 30 hertsin kohdalle sekä toiseen kahden desibelin pudotuksen 400 hertsin kohdalle. Äänikuva oli kapea, mutta ei kuitenkaan ahdas. Active Stream on tarkoitettu enemmän musiikin kuuntelijoille, Active Pro taas studiokäyttöön. J oitain vuosia sitten aloittanut Aalto Speakers monipuolisti valikoimansa. Koska kuoppa on niin matalilla taajuuksilla, oletettiin, ettei se vaikuta ääneen kuin aivan alas toistavilla soittimilla, esimerkiksi uruilla. Tulevan signaalin haluttiin olevan mahdollisimman hyvälaatuinen, joten ylimääräisenä tuotiin digitaalisignaalin voimakkuuden säätöön kykenevä ammattiluokan Grace Designin m905-monitoriohjain ja sen harvinaisen kätevä ohjainyksikkö. Kaiuttimet päädyttiin sijoittamaan melko kauas etuseinästä ja mahdollisimman irti sivuseinistä. Koska sivuseiniin jätettiin etäisyyttä, jäi kaiuttimien sisäsivujen väli melko pieneksi. Ja sitten on keulakuva. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Tummat etuja takalevyt, kylkien siirtely-ystävällinen rouhepinta ja skrodet elementit paljaassa etulevyssä toivat monelle mieleen pa-kaiuttimien muotokielen. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti klassisen musiikin puolelle. 41 180776_.indd 41 180776_.indd 41 5.3.2025 14.15.32 5.3.2025 14.15.32. Kuoppaa yritettiin häivyttää kokeilemalla sijoitusta eri puolilla huonetta sekä lähellä kuuntelutilan ikkunapintaista etuseinää. MATTI HERMUNEN on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Kaiuttimet suunnattiin hivenen kohti kuuntelijaa, Kimmo Sauniston suosituksen mukaan diskantit lähempänä toisiaan
Äänikuva on täsmällinen ja tarvittaessa leveä, mutta sopiva välimalli tilaja panorointiasioiden täsmäpiirtoa sekä luontevaa tilankäyttöä ja -ottoa. PÄÄLLE 130 SENTTIMETRIÄ KORKEAT JA 60 SENTTIMETRIÄ LEVEÄT JA PAINOA MELKEIN 100 KILOGRAMMAA. Laitan tämän kuitenkin enemmän näytteiden piikkiin, sillä siinä missä esimerkiksi Tommy Shaw’n highend-aor soi lujaakin mitä sujuvimmin, Cecilia Bartolin ääneen taas hiipi paikoin outoa kylmyyttä. Äänessä oli pohjiin asti menevää ulottuvuutta, vaikka samalla tuntui, että kaiutinten rajoja vasta hipaistiin. ”Harvoin päätyy kehumaan bassoa läpikuultavuudesta. Yhdeksiköt ovat herkät tallenteiden laadulle. Siksikin ne olivat elementissään myös raskaammalla musiikilla. Ylikirkkaat tai tunkkaiseksi jätetyt balanssit eivät saaneet armoa. Eikä sillä, että välttämättä tarvitsisikaan. Oikeastaan ainoa askarruttamaan jäänyt asia oli se, että korostuuko ylemmällä keskialueella kovempaa kuunneltuna jokin kaista niin, että se hiukan kiinnittää huomiota. Kontrasta uupuu atakkia ja matalimmat jäävät keskibasson varjoon.” Yhdeksiköt kykenevät pelottaviin äänenpaineisiin, aivan alas asti. Vaikka useimpien mielestä iskua riitti ja ala-alueen selkeys oli vahvuus, niin kaikki eivät vakuuttuneet. Satunnaisesti alimmissa äänissä oli lievää muhjua, joka saattoi olla yhtä hyvin huoneen kuin kaiuttimien aiheuttamaa. Omassa kuuntelussani joillain levyillä jousissa, puhaltimissa sekä korkeissa lyömissä oli tarpeetonta terävyyttä, jopa metallisuutta. ”Ihmeen pyöreää ja hahmotonta tarjontaa, toki alas ulottuvaa. Ja kun ensimmäisenä mielleyhtymänä on tietty pa-kaiutinmaisuus, siitä on kieltämättä vähän hankala pyristellä irtikään. Basso on harvinaisen erotteleva, iskevä, puhdas, napakka ja sävykäs. Heikki Kivelän sanoin ”kaiuttimissa toteutuu klassinen voimanostajan kädenpuristus -ilmiö: vaikka tehoreserviä piisaa, ote on uskottavan napakka.” En ole eri mieltä. Mikael kuuli keskialueella ajoittain lievää, kapea-alueista nasaalia sävyä, joka hänen mielestään oli jossain määrin äänitekohtainen ilmiö. ”Alapäässä ei sitten olekaan nokan koputtamista. Ylemmällä kaistalla Springsteenin Nebraskan nauhasuhina on kuin painopeitto, johon kietoutua, mutta myös kitarasta irtoaa silti kaikki sävyt ja delayn taso suhteessa kuivaan signaaliin on melko lailla täydellinen. Syvät, hiljaiset jalkioäänet eivät turpoa vaan erottuvat kontrolloidusti. Silti basson kaikista alin, pehmein ja syvin muhkeus jäi vähän tavoittamatta, vaikka toisto on alimmilla muuten tarkka ja dynaaminen. PITKÄLLE KOHDALLAAN Valtaosa kävijöistä piti Yhdeksikköjen toistoa erinomaisena. Toistossa on sekä vaivattomuutta että suoraviivaisuutta, mutta maltillisella ripauksella loudnessia. Laaksoa ja kukkulaa on myös tavallista vähemmän.” Isot orkesteriteokset, raskaampi rock kuin myös urut toistuivat hyvin. Näin löysin balanssin, jossa bassokitarassa oli tarvittavaa massaa mutta niin, ettei se peitä keskialueen erottelua. Kyseessä on lisäksi kaiutin, joka on aika tarkka kuulijan sijainnista. Lisäksi kaiutin osaa skaalautua hienosti kuunteluvoimakkuuteen kuten myös -materiaaliin, vaikka kaikki levyt eivät ihan tasaväkistä kohtelua saakaan. Saattaisin pitemmän päälle kokeilla pientä keskija yläalueen vasteen pudotusta. ON NE ISOT. Heikki havaitsi keskialueen korostumaa, vaikka epäili tämän johtuvan tallenteista. Jukka Isopuro kiitteli bassotoiston selkeyttä. Suoritus on yksi parhaita kuulemiani.” Samoin kehuihin yhtyi Mikael Nederström. Pienimuotoisempi akustinen, kamarimusiikki ja laulusolistit eivät tuottaneet ongelmia. 42 180776_.indd 42 180776_.indd 42 5.3.2025 14.15.37 5.3.2025 14.15.37. Lyhyesti ja ytimekkäästi näissä kaiuttimissa toteutuu klassinen voimanostajan kädenpuristus -ilmiö: vaikka tehoreserviä piisaa, ote on uskottavan napakka. TOISELLA KORVALLA HEIKKI KIVELÄ Muhkean kokoiset ja sopivan koruttomat kaiuttimet välittävät heti alkuun vaikutelman siitä, että nyt keskitytään ulkonäön sijaan ääneen. Vaikka ulkoasu houkuttelee odottamaan värittynyttä mörssäriä, oli Yhdeksikköjen toisto pitkälle neutraalia ja kommentit värittyneisyydestä jäivät vähäisiksi. Huomaankin niiailevani eteenpäin optimaalista bassotoistoa etsiessäni, ja lopulta päädyn ottamaan kuuntelutuolia kolmisenkymmentä senttimetriä taaksepäin. Eräs kuuntelija totesikin, ettei Aalto 9 ole rasittava tarkkuudessaan, mutta kannustaa kuuntelemaan ennen kaikkea hyviä äänitteitä. PAKKO SE ON SANOA. Oliko syynä kaiutin tai tallenne, jää auki. Metalli hoitui siinä kuin Mahler
Äänikuva on kuitenkin liiaksi nipussa ja ristiriidassa toiston ulotteikkuuden kanssa. Diskanttiset iskuäänet ovat ilmavia ja irtonaisia. Suoritus on yksi parhaita kuulemiani. Dynamiikkaa ja nopeutta, vakaata ja kerroksellista voimaa. Patarummutkin paukkuvat varsin napakasti. Soittimet levittäytyvät stereokantaan tasaisesti. Boulezin elektronimusiikin tilamanipulointi levittää äänilähteet lähes puoliympyrään, hitusen pyöristäen. Koko perkussiokioski tekee vaikutuksen. Syvät, hiljaiset jalkioäänet eivät turpoa vaan erottuvat kontrolloidusti. Naissopraano ja miesbaritoni toistuvat läsnä olevasti. Musorgskin urkusovituksen isoissa soinnuissa on tukevuutta, mutta ei liioitellusti. Sooloviulussa on briljanssia mutta myös lämpöä, joka tekee viulusta kokoaan suuremman. HIGHEND KOLMANNELLA KORVALLA JUKKA ISOPURO Tajuan, että jos tavoitellaan parasta ääntä, ulkonäkö ei saa olla este. Mutta sitten Kalevi Ahon lyömäsoitinkonserton alku yllättää toiseen suuntaan. AALTO 9 Hinta 29 990 euroa / pari Edustaja Aalto Speakers Lisätietoja aaltospeakers.fi Mitat (l x k x s) 62 x 131 x 38 cm Paino Noin 90 kg, riippuu viimeistelystä Toimintaperiaate 3-tie, refleksi Suurin suositeltava teho Aktiivinen, vahvistimien kokonaisteho 1 500 W Elementit -basso 525 mm -keskialue 250 mm -diskantti 25 mm Jakotaajuus 220 Hz / 1 450 Hz Liitin Speakon Kaksoisjohdotus Ei 43 180776_.indd 43 180776_.indd 43 5.3.2025 17.35.17 5.3.2025 17.35.17. Coplandin Gun battlessa bassorumpu jysähtää kerrankin kunnolla. Äänikuva avartuu ja saa lisää syvyyttä, kun kaiuttimien paikat vaihdetaan niin, että diskanttija keskiäänielementit siirtyvät ulommas sivuille. Alkanin murhaavan virtuoosisessa pianokappaleessa vertikaalinen erottelu on erinomaista, mahtisoinnut eivät puuroudu, diskantti helähtää irtonaisesti, tasainen keskialue on vapautunut, syvät basso-oktaavit erottuvat. Viulistin henkäisyt kuuluvat. Basso murahtaa kauniisti ja antaa syvyyden illuusion. Asetun auringon pimentävien möhkäleiden varjoon käynnistämään testiproseduurin. Mehevyydestä huolimatta basso ei leviä taikinamaiseksi eikä mene tukkoon isossakaan pauhussa. Yläbassossa on hyvää lämpöä mutta ei kuminaa. Harvoin päätyy kehumaan bassoa läpikuultavuudesta, mutta nyt on pakko. Helsingin Musiikkitalon konsertissa se ei kuulostanut sellaiselta, mutta levyn äänityspaikassa Lahden Sibeliustalossa on voinut hyvinkin kuulostaa. Pieni kysymysmerkki siis. Diskantti on erotteleva ja analyyttinen, lievästi laskeva. Tilatoisto on hyvällä tasolla mutta ei tarjoa merkittäviä ahaa-elämyksiä. Funk-jazzin sähköbasso on erinomaisen seurattava ja irtonainen. Djembe-rummun soolo resonoi yläbassossa reippaasti. Ehkä se on samaa runsautta, joka luo yhtäältä miellyttävää lämpöä, toisaalta ylimitoitettua kuminaa. Radion miesääni on ok, kallistuu lämpimään, silti ilman rintaresonanssia. Toiston runsaudesta ja ulotteikkuudesta huolimatta eräät löysät äänitteet eivät suttaannu lisää vaan saavat vastoin odotuksia ryhtiä. Sointitasapaino joutuu uudenlaiseen läpivalaisuun jopa siinä määrin, että alkaa harkita tuttujen äänitteiden uudelleenarviointia. Sävytasapaino on erinomainen
Jotkut kävijät pohtivat, olisiko seuraavaksi kenties tulossa astetta–paria pienempi numero. Basso on harvinaisen erotteleva, iskevä, puhdas, napakka ja sävykäs. Kyseessä voisi olla joku kapea-alainen huoneen ja kaiuttimen vuorovaikutukseen liittyvä ilmiö, jonka todennäköisesti saisi huolellisella sijoittelulla pois. Myös matalalle ulotettu syntikkabasso toimii esimerkillisesti. Tietyssä kuuntelupisteessä keskialueella kuuluu ajoittain lievää, kapea-alueista nasaalia sävyä, joka on jossain määrin äänitekohtainen ilmiö. Usean kuuntelijan mielestä heidän kokemansa yläpään himmeys ja keskialueen ilmattomuus paraNELJÄNNELLÄ KORVALLA MIKAEL NEDERSTRÖM Siisti, neutraali ja samalla iskevä sointimaailma. Mitä parempi ja dynaamisempi äänitys on kyseessä, sen paremmin ilmiö tulee esille. Soinnillisesti erityisesti vakuuttaa tyhjästä taustasta syttyvä keskialue ja yläpää. Se ei ole rasittava tarkkuudessaan mutta kannustaa kuuntelemaan ennen kaikkea hyviä äänitteitä. Napakkuutta löytyy alimmille saakka, joten tässäpä kerrankin kaiutin, jonka kanssa ei tule subbaria ikävä. Tältä osin Aallot saattavat jakaa kuuntelijoita, osa arvostaa niiden vahvaa kontrollia, osa saattaa pitää jonkin vaihtoehdon elävämmästä toistosta. Tilantoistoltaan Aallot olivat tarkat ja pitivät kaiken kurissa, välillä ehkä tarpeettomankin tiukasti. ”Monitorimaisuudestaan huolimatta Aallot eivät pyri kuitenkaan äärimmäisen läpivalaisevaan studiotarkkuuteen vaan tarjoavat ennemminkin livemäistä uskottavuutta ja luonnollisen muhevaa meininkiä hyville tuotannoille”, arvioi täällä ajan mittaan lukuisat laatukaiuttimet kuunnellut. Lähikuuntelussa liian matala tuoli saattaa tuottaa ongelmia. Laaksoa ja kukkulaa on myös tavallista vähemmän. ISOT ORKESTERITEOKSET, RASKAAMPI ROCK KUIN MYÖS URUT TOISTUIVAT HYVIN. Erinomainen kokonaisuus, josta löytyy harvinaisen vähän kriittistä sanottavaa. Esimerkistä käy Beethovenin Leonore III -alkusoitto, joka on täytekappaleena Kurt Masurin johtamalla Fidelio-levytykseltä. Ääni on irtonainen, dynaaminen ja tarkka. Kompressoitu piikkilanka toimii selvästi huonommin. Aaltojen tilantoisto saattaa jakaa kuuntelijoita. Tilaefektit Yellolla tulevat todella vahvasti syliin, kuten on tarkoitettukin. Keinotekoiset kaiut kuuluvat kiusallisen selvästi, mikä johtunee studioäänitteiden ominaispiirteistä. Sivuja syvyyssuuntaisessa erottelussa ei ollut pulmaa, mutta orkesterin tai laajemman esiintyjäjoukon toisto ei ollut niin elävän kerroksellista kuin kilpailijoilla. Vahvistimien monipuoliset säädöt ovat iso etu. Kaiuttimen ote on muutenkin analyyttinen sekä äänikuvaan että soundiin. Alapäässä ei sitten olekaan nokan koputtamista. Harvoin esimerkiksi Sonyn Kodo-äänitys on kuulostanut näin realistiselta. nivat alkuperäisestä asetelmasta taaksepäin siirryttyä, vaikka basson laatu ei. Äänikuva on tarkka ja kontrolloitu, mutta samalla vähän kuivakka, ainakin lähimikityksillä. ÄÄNESSÄ OLI POHJIIN ASTI MENEVÄÄ ULOTTUVUUTTA, VAIKKA SAMALLA TUNTUI, ETTÄ KAIUTINTEN RAJOJA VASTA HIPAISTIIN. Neutraalius, toiston helppous, läpinäkyvyys sekä kaiuttimen tavaton kapasiteetti päällimmäisinä. Ilmiö saattaa johtua myös kaiuttimen näkökenttää dominoivasta ilmestyksestä. Aalto 9 on kovan luokan toistaja. Niiden kaikin puolin tarkasta otteesta pitävät saattavat pitää elävämmin toistavia kaiuttimia epätarkkoina, kun taas eloisamman äänen ystävien mielestä Aallot voivat soida turhan karusti. Ominaisuuksiinsa ja kykyihinsä nähden se on kaiken lisäksi järkihintainen.?n 44 180776_.indd 44 180776_.indd 44 5.3.2025 14.15.51 5.3.2025 14.15.51. VAKUUTTAVA Vahvuuksia riittää. Efekti katoaa, kun nojautuu eteenpäin, mutta tällä tavoin taas basso voimistuu ja diskantti kirkastuu turhan paljon. Kääntöpuolelle ei jää isoja asioita. Diskantti on luonteeltaan erotteleva mutta rasittamaton. Pienet siirtymät eteentai taaksepäin vaikuttivat paljon kaiuttimen balanssiin ja äänikuvaan. Vaikka käytössä ollut kuuntelutila on perusolohuonetta suurempi, niin Aallot saattaisivat hengittää vapaammin ja vielä neutraalimmin reilusti isommassa tilassa, jossa niiden jumalaton kapasiteetti pääsisi oikeuksiinsa. Efekti on hyvin lievä, mutta kuuluu toisinaan tietyissä kitaran näppäilyissä ja joissakin lauluäänissä. Kaiuttimen keskija yläalueen toiston lievällä muokkauksella kokeilija saattaa löytää juuri mieleisensä lopputuloksen
Aalto 9:n kokoluokassa ei ole suurta riskiä, että kaiuttimen alarajataajuuden ja huoneen nollamoodin väliin jäisi paineetonta kaistaa refleksinäkään, joten dsp-vahvistimeen ei toistaiseksi toimiteta omaa esiasetusta tulpatuille refleksiporteille. Vastetta tasataan ja herkkyyttä pudotetaan passiivikomponenteilla keskarin tasolle eli noin 98 desibeliin per 2,83 volttia per metri, jotta vahvistimen kohina ei kuuluisi ja elementin virtaohjaus lisääntyisi eli epälineaarinen särö vähenisi. 45 180776_.indd 45 180776_.indd 45 5.3.2025 14.15.57 5.3.2025 14.15.57. Jos kuuntelukolmio on jäämässä huoneen muodosta tai kalusteista johtuen liian kapeaksi suhteessa kuuloelinten kykyyn pitää äänikuva loogisesti kasassa, kannattaa kokeilla diskanttien ja keskarien sijoittamista ulkoreunalle. Kaiuttimen suuntaus, kuunteluetäisyys, kuuntelukolmion mittasuhteet ja paikka kannattaa kuitenkin säätää kuuntelemalla. Diskantit ja keskarit ulkovai sisäreunalle. Hyvistä viiveja resonanssiominaisuuksistaan huolimatta suljetulla on ikävä tapa ulottua liian matalalle ja lukita kuuntelijan korvat – varsinkin jos tila ei ole reilusti vuotava tai todella iso. Jakosuodot ovat lineaarivaiheisia, jotta koko kaista noin refleksiresonanssiin asti olisi minimivaiheinen eli lisäviiveetön. Stereokuuntelussa korvat ja aivot pystyvät paikallistamaan korkeat äänet loogisemmin, kun diskanttielementit ovat lähempänä toisiaan, jos ja kun kaiuttimesta lähtee aikaisia heijastuksia. Lyhyemmäksikin, jos omat preferenssit niin vaativat. HIGHEND KIMMO SAUNISTO SUUNNITTELIJAN TARINOITA Aalto 9:ään ei ole lähdetty keksimään mitään uutta ja mullistavaa, vaan sen kohdalla luotetaan vanhaan kolmitiekonseptiin. Koko helpottaa myös tasapainottumista akustisesti erilaisiin ja eri kokoisiin tiloihin, koska iso etupinta ja elementti vaimentavat huoneen etuosan kautta heijastuvia ääniaaltoja. Symmetrinen malli on paremman näköinen myös keskikaiuttimena. Sopivan vähän korkeita kohti laskeva tehovaste ylläpitää tasapainon suht hyvin riippumatta missä kuunnellaan. Sähköinen huonekorjaus on käytettävissä, mutta sitä on toistaiseksi käytetty lähinnä kosmeettisesti; pari desibeliä jotain yksittäistä kumpua pois. Tavallista tasapainoisemman suuntaavuuden vuoksi etuvasteen tasoa lasketaan hiukan korkeita kohti, jotta kaiutin ei kuulostaisi liian kirkkaalta tai ohuelta. Samasta syystä bassotaajuudet sumputtuvat vähemmän keskelle kajarien väliin mitä kauempana bassosäteilijät ovat toisistaan. Seinään upotettavaksi on mahdollisuus hankkia myös malli, jossa diskantti ja keskari ovat kaiuttimen keskilinjalla. Epäsymmetrinen sijoittelu jakaa reunaheijastuksia eri taajuuksille niin että suuntaavuusindeksin spektri on tasaisempi kuin symmetrisesti keskilinjalle sijoitettuna. Miksei muutenkin, jos äänikuvan kokoon jää toivomisen varaa. Se on mekaanisesti suojaamaton, kestää vähemmän löylyä ja piiskaa kevyemmin. Tämäkään – kuten mikään muukaan kaiutinkonstruktio – ei pelasta huonolta akustiikalta etäkentässä, joten jälkikaiunta-aika (rt60) kannattaa hoitaa riittävän tasaiseksi 300–400 millisekuntiin ja tärykaikua kunnolla pois eli aikainen jälkikaiku (edt) tasaiseksi 150–250 millisekuntiin. Makrodynamiikkaan tarvitaan myös vahvistintehoa – varsinkin bassokaistalle, koska elementin hyötysuhde ei ole keskarin ja diskantin tasolla. Kaiuttimia on toimitettu myös suuntaimellisella diskantilla, jossa on berylliumkalotti. Klassinen etulevy, jossa diskantti ja keskari ovat pois keskilinjalta, on tarkoitettu ensisijaisesti vapaaseen sijoitteluun irti seinistä. Diskanttielementtinä on ensisijaisesti yhden tuuman kompressioajuri matalassa torvessa. Kaiuttimen mikroja makrodynamiikan ominaisuudet syntyvät lisäviiveettömyyden, vähän kompressoivien ja kuuntelusuuntaan osoittavien isojen elementtien ja vapaasti hengittävien porttien avulla. Upotettuna elementtien sijoittelulla ei ole niin suurta vaikutusta etuvasteen ja tehovasteen keskinäiseen suhteeseen, koska kotelon reunaheijastukset eivät muokkaa vasteita eri suuntiin. Kaiutin on jätetty bassorefleksiksi, vaikka 21 tuuman bassoelementin kapasiteetti riittäisi varsin hyvin suljettunakin. Eli tehovasteeseen ei tule merkittävää pattia, vaikka etuvaste lanataan suoraksi, eikä etuvasteeseen tule merkittävää monttua, vaikka tehovaste lanataan suoraksi. Noista syistä diskantit ja keskarit kannattaa sijoittaa ensisijaisesti sisäreunoille. Vasteet etuviistoon vasemmalle ja oikealle jäävät hiukan erilaisiksi, vaikka isohko keskari ja diskantin torvi vähentävät suuntausherkkyyttä verrattuna samankaltaisiin mutta pienempiin, joissa säteilijöiden suuntaavuus ei riitä vaimentamaan reunaheijastuksia taajuuksilla, joilla ihmisen suuntakuulo on herkkä. Kaiuttimen koko tasoittaa suuntaavuuden eroa matalien ja korkeiden taajuuksien välillä
TURVALLINEN KUULOKEDEBYYTTI TESTI | SONOS ACE -KUULOKKEET KUN MONIHUONESPESIALISTI SONOS ILMOITTI JULKAISEVANSA LANGATTOMAT KUULOKKEET, ODOTUKSET OLIVAT KORKEALLA. Kyseessä on siisti, vakuuttavan tuntuinen ja oloinen sekä keskeisimmillä ominaisuuksilla varustettu tuote. ACE ON KUITENKIN PALJON PERINTEISEMPI MUTTA SILTI KATEGORIASSAAN SIISTI JA TOIMIVA VAIHTOEHTO. Tällä hetkellä merkin Suomen-valikoimaan kuuluu pääasiassa soundbareja, subwoofereita, kannettavia ja kiinteitä älykaiuttimia sekä tuoreimpana lisäyksenä langattomat Ace-vastamelukuulokkeet, jotka tätä kirjoitettaessa 399 euron hinnallaan osuvat mielenkiintoiseen saumaan. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI KIVELÄ J oka kodin monihuoneäänentoistosta puhuttaessa yksi merkki on parisenkymmentä vuotta toiminut eräänlaisena edelläkävijänä: Kalifornian Santa Barbarassa perustettu Sonos. Noin neljällä sadalla eurolla pitäisi nimittäin jo saada kaikin puolin kompromissittomat, nykyaikaiset, näppärät ja kestävät kuulokkeet, joissa kaikki ominaisuudet ja toiminnot ovat kunnossa. Vaikka näistä jälkimmäisenä mainitut ovat saaneet maailmalla kiitosta sekä ominaisuuksistaan että äänenlaadustaan, myynti Suomessa on ollut vaatimattomampaa – osittain siksikin, etteivät kaikki suosituimmat ääniavustajapalvelut vieläkään tue suomen kieltä. Tähän se on pyrkinyt erinäisillä verkkotoistojärjestelmillä, joista Suomessa parhaiten tunnettaneen erilaiset soundbarja älykaiuttimet. Niin teoriassa kuin käytännössäkin se on melko pitkälle samal46 181112_.indd 46 181112_.indd 46 5.3.2025 15.46.40 5.3.2025 15.46.40. Valmistajan tavoitteena on alusta asti ollut saada musiikki soimaan paitsi langattomasti myös laadukkaasti. Kyseinen hintaluokka on useimmille vieläpä mahdollisuuksien rajoissa, semminkin kun tavoitteena on ostaa henkilökohtainen äänentoistotuote aktiiviseen käyttöön. KAIKKI KUNNOSSA KATEGORIASSAAN Hiukan arvokkaammista langattomista vastamelukuulokkeista puhuttaessa Ace on kategoriassaan varteenotettava vaihtoehto
Ennen Acen julkaisua spekuloitiin, olisivatko ensimmäiset Sonos-kuulokkeet varusteltu mahdollisesti laajemmalla toiminnallisuudella ja esimerkiksi uraauurtavalla wi -yhteydellä, mutta lopputuote on paljon perinteisempi – ymmärrettävistä syistä. Käyttäjän peukaloiden alle suhteellisen hyvällä osumatarkkuudella sattuvat ohjauspainikkeet ovat oikean kuulokekupin takasyrjässä, virtaja yhteydenmuodostuspainike taas oikealla puolella. Acen tapauksessa varsin näppärää on myös kuluneiden kuuloketyynyjen vaihto, sillä ne kiinnittyvät paikalleen magneettien avulla. Latausliitäntänä on usb-c, ja kolmen minuutin latauksella saa noin kolme tuntia kuunteluaikaa. Vasemman kuulokekupin painikkeella taas kytketään virta ja parinmuodostustila. Yksityiskohtiin on panostettu, mikä näkyy esimerkiksi matkakotelossa kaapelitaskuineen, sangan ja kuulokekuppien välisessä kiinnityksessä sekä ohjauspainikkeissa. Kuulokkeiden bluetooth-versio on tällä hetkellä tuorein 5.4, ja niiden 1 060 milliampeeritunnin akku tarjoaa maksimissaan 30 tuntia kuunteluaikaa (tai noin 24 tuntia, kun aktiivinen melunvaimennus on käytössä). TESTI 181112_.indd 47 181112_.indd 47 5.3.2025 15.47.00 5.3.2025 15.47.00. TOISTON TASAISUUDESSA ONKIN SE ETU, ETTÄ NÄYTTEET GENRESTÄ RIIPPUMATTA SAAVAT MELKO LAILLA SAMAN KÄSITTELYN. Oikeassa kuulokekupissa ylempänä sijaitseva hopeinen monitoimi-liukukytkin on toiston ja äänenvoimakkuuden ohjaukseen, sen alapuolella oleva painike taas vastameluja valppaustilojen vaihtoon. Toisaalta, vaikka kaikki ominaisuudet ovatkin kategoriassaan kunnossa, Ace ei varsinaisesti tuo mukanaan oikein mitään uutta. Sonos lupaa kuitenkin yhteensopivuutta sen tuoreiden soundbar-mallien ja Acen välille, mikä kieltämättä on ihan hyväkin ominaisuus – mutta vain siinä tapauksessa, jos ja kun taloudessa sattuu jo olemaan muuta Sonos-laitekantaa tai on halukas sitä hankkimaan. Valkoisena testiin saatu Ace on tuotteena siisti ja ehjä. Nämä ovat peruslukemia luokassaan. Painikkeet toimivat jouhevasti. la viivalla tunnetumpien valmistajien, kuten Sonyn, Bosen, Sennheiserin ja Applen, vastaavien kuulokemallien kanssa. Ja mitä painikkeisiin tulee, niissä on Acen tapauksessa puolensa. Sonos-ohjainsovellus on sarjassaan simppeli tapaus varsinkin ACE-kuulokkeiden kanssa. Samoihin aikoihin Acen kanssa julkaistu, uusittu Sonos-ohjainsovellus kuitenkin oli ilmeisen huonosti toimiva, ja käytännössä vielä tätäkin kirjoitettaessa alkuvuodesta 2025 valmistaja kipuilee epäonnistuneen ohjelmistopäivityksensä jälkipyykin kanssa. Niiden avulla käyttö on omalla tavallaan suoraviivaisempaa kuin hipaisutekniikkaan perustuvilla ohjausmenetelmillä. ACEN MUTKATTOMASSA JA TASAISESSA ÄÄNESSÄ ON MYÖS OMAT HYVÄT PUOLENSA. Silti meidän kohdallamme Ace ja Sonos-ohjainsovellus pelasivat mutkattomasti iPhone 13 Mini -älypuhelimen ja tuoreimman iOS-version kanssa. Säätövaraa ei pahemmin ole, mutta kaikki keskeiset toiminnot löytyvät nopeasti. Nykyaikainen ote on aistittavissa paitsi ekologisemmista pakkausmateriaaleista myös kuulokkeiden muotoilusta
Se hillitsee hyvin esimerkiksi julkisten kulkuvälineiden ääniä, jopa matalia jyminöitä. Plussaa myös siitä, ettei palveluun välttämättä tarvitse rekisteröityä, jos käyttää esimerkiksi pelkästään Ace-kuulokkeita. Ja sama pätee myös esimerkiksi puhesisältöihin. Vaikka suurimman hyödyn Acesta mahdollisesti saavatkin Sonos-tuoteperheen muitakin tuotteita omistavat käyttäjät, toimivat kuulokkeet myös yksinään aivan hienosti. SONOS ACE Suositushinta 399 euroa Lisätiedot sonos.com/fi-fi Bluetooth-versio 5.4 Akku 1 060 mAh Liitännät Usb-c (lataus & langallinen kuuntelu) Toistoaika yhdellä latauksella Max. Kaiken kaikkiaan toisto on lähempänä optimaalista vastamelutila päälle kytkettynä.?n + TOIMIVA DESIGN | MIELLYTTÄVÄ KÄYTTÖTUNTUMA | HYVÄ VASTAMELUOMINAISUUS EI LIIEMMIN SÄÄTÖMAHDOLLISUUKSIA | TOISTON LIEVÄ TASAPAKSUUS 48 181112_.indd 48 181112_.indd 48 5.3.2025 17.19.47 5.3.2025 17.19.47. Luonnonvalkoisen ja vihreän väriyhdistelmä on maanläheinen. Ja pullonkaulana tässä nimenomaan on sovellus, sillä kuulokkeista löytyvä teknologia itsessään sallisi melko monipuolistenkin dsp-temppujen hyödyntämisen. Ne nimittäin ovat sarjassaan sopivan yksinkertaiset, tasaisen varmat aktiiviset vastamelukuulokkeet. KIVAT KÄYTÖSSÄ Acen hintaluokan kuulokkeissa kiistatta oleellisimpia seikkoja ovat niiden istuvuus ja käyttömukavuus, vastamelutoiminnon tehokkuus ja tietysti äänenlaatu. KELPO KILPAILIJA Vaikka Sonos on saanut negatiivista julkisuutta ohjelmistopäivitystensä tiimoilta, ongelmat eivät ole kokemuksemme mukaan ulottuneet Ace-kuulokkeisiin. Ehkei Ace ole tuotekategoriansa terävin keihäänkärki, mutta ainakin kelpo kilpailija sarjassaan! Ace toimitetaan litteähkössä matkakotelossa, jonka sisältä löytyy oma irtonainen taskunsa myös kaapeleille. Toisaalta silmälasien sangat eivät juuri paina, mikä kertoo pehmusteiden olevan luokassaan miellyttävät – niin kuulokekupeissa kuin pannassakin. Päällä ollessaan vastamelutoiminto myös korostaa aavistuksen toiston ääripäitä, jolloin musiikkia tulee kuunneltua ehkä yleisesti pykälää hiljaisemmalla. Sen akku kestää vähintään vuorokauden, aktiivinen vastamelutila puree tehokkaasti ympäristön ääniin ja toistokin on kaikessa tasaisuudessaan enemmän miellyttävää kuin mitenkään puutteellista. Käytännössä kuulokkeiden äänen säätöön ei pahemmin ole sovelluksen kautta työkaluja, sillä sieltä löytyvät vain basson ja diskantin sekä kanavatasapainon säätö, loudness-kytkin toistokaistan ääripäiden korostukselle hiljaa kuunneltaessa sekä vastamelutilan päälle ja valppaustilaan kytkentä. Oikeastaan ainoa ekstraominaisuus on pään asennon seuranta, mutta arkikäytössä musiikkia kuunnellessa sitä harvemmin tulee kytkettyä päälle. Ja näistä juuri ääni on ehkäpä se, jossa Ace ei kaikilta osin loista parhaimpien tavoin. Kuulokkeiden paino jakautuu päähän tasaisesti, mutta astetta laajakalloisemmille käyttäjille istuvuus voi alkuun tuntua hieman tiukalta. Vaikka kärkiominaisuudet eivät varsinaisesti haastakaan kovimpien kilpailijoiden pitemmälle kehittyneitä malleja, arkikäytössä Ace toimii kuitenkin varsin kohtuullisesti. Käyttömukavuuden ja -tuntuman osalta kokonaistulos on parempi. Järjestelmän yksinkertaisuus näkyy toisaalta toimintojen niukkuutena. Lähinnä pitkän aikajänteen vaikutelmaksi muodostuu, että toisaalta toisto on hyvin rauhallista ja helppoa, mutta toisaalta siitä puuttuu tietynlaista draivia ja yksityiskohtaisuutta, mitä ei pelkästään sovelluksen diskanttisäätöä nostamalla saa oikein paikattua. Puutteet eivät kuitenkaan kokonaisuutena ole suuren suuria, ja tietyllä tavalla Acen mutkattomassa ja tasaisessa äänessä on myös omat hyvät puolensa. Toiston tasaisuudessa onkin se etu, että näytteet genrestä riippumatta saavat melko lailla saman käsittelyn. Myös kookkaammat korvalehdet saattavat osua rakenteisiin. Mainittavia moitteita ei myöskään voi antaa Acen vastamelutoiminnolle tai sen tehokkuudelle. 30 tuntia (24 tuntia anc päällä) Latausaika Noin 3 tuntia (pikalataus: 3 min -> 3 tuntia) Mukana pakkauksessa Matkakotelo, usb-c– usb-c-kaapeli (noin 75 cm), usb-c–3,5 mm -kaapeli (noin 120 cm) Paino 312 g Värivaihtoehdot Musta / valkoinen Itse ohjainsovellus on ainakin pelkkiä kuulokkeita käytettäessä sangen simppeli ja osaa myös tarvittaessa suomea
TERVETULOA TUTUSTUMAAN MAREKSOUNDIN LAADUKKAASEEN KUULOKEVALIKOIMAAN. 180683_.indd 49 180683_.indd 49 5.3.2025 13.40.07 5.3.2025 13.40.07. LÖYDÄ TÄYDELLISET KUULOKKEET MAREKSOUNDIN KUULOKESEINÄLTÄ. MAREKSOUNDIN LAADUKKAASEEN KUULOKEVALIKOIMAAN. MAREKSOUND ON SUOMALAINEN YRITYS, JOKA ON ERIKOISTUNUT KORKEALAATUISTEN KOTITEATTERIJA HIFILAITTEIDEN MYYNTIIN, SUUNNITTELUUN JA ASENNUKSIIN. MEILLÄ VOIT RAUHASSA KUUNNELLA JA VERTAILLA ERI KUULOKEMALLEJA ENNEN OSTOPÄÄTÖSTÄ, JOTTA LÖYDÄT JUURI SINULLE PARHAITEN SOPIVAN SOUNDIN. TARJOAMME ASIAKKAILLEMME HUIPPULUOKAN ÄÄNENTOISTORATKAISUJA YHDISTÄEN TEKNISEN ASIANTUNTEMUKSEN, LAADUKKAAT LAITTEET JA RÄÄTÄLÖIDYN PALVELUN
JUHLAN KUNNIAKSI HIGHEND | GRADO SIGNATURE HP100 SE -KUULOKKEET MAINEIKKAAN AMERIKKALAISEN KUULOKEJA ÄÄNIRASIAVALMISTAJA GRADON PERUSTAJA JOSEPH GRADON SYNTYMÄSTÄ ON KULUNUT TASAN VUOSISATA. TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT VALMISTAJA 50 180804_.indd 50 180804_.indd 50 5.3.2025 14.13.35 5.3.2025 14.13.35. SEN KUNNIAKSI JULKAISTU, FIRMAN KUULOKEMALLISTON YLÄPÄÄHÄN SIJOITTUVA, MONIA VALMISTAJAN PERINTEIKKÄITÄ RATKAISUJA PÄIVITTÄVÄ TUOTE SAI TYYPPINIMEKSEEN SIGNATURE HP100 SE
Eli Grado ei ole kaivanut hihastaan kiinakorttia maksimoidakseen kassavirtansa vuolauden. HP100 SE:n toistovasteeksi kerrotaan 3,5– 51 500 hertsiä ja impedanssiksi 38 ohmia. Yritys on yhä Gradon perheen hallinnassa, vaikka pariin otteeseen omistus olikin liki katkolla. Tyynyjen G rado Labsin ensiaskeleet otettiin kelloseppä Joseph Gradon keittiön pöydällä jo vuonna 1953, äänirasioiden myötä, mutta kuuloketuotannon merkkipaaluna voidaan kuitenkin pitää Signature HP-1 -mallin lanseerausta 1990-luvun aluilla. No, talon tarjoamat haastajat ovat valikoituneet tutkimuslabbiksen työkaluiksi tiettyjen oheislaitteiden (lue: Linear Tube Audio microZOTLja Monolith Liquid Gold X -kuulokevahvainten) kanssa erityisen hyvin toimiviksi todettuina ja moneen kertaan sisään ajettuina, joten Grado satunnaisena vierailijana ja suoraan paketista kuunteluihin kopaistuna, joskin saavuttuaan nonstoppina tuntitolkulla musiikilla esinotkistettuna, lähti kisaan altavastaajana. Sitä seurasi pitkään jatkunut SR (Prestige)ja RS (Reference Series) -sarjan kuulokkeiden valmistus, joka ajoittaisten päivitysten voimin jatkuu edelleen, pienempien Statementja Professional-sarjojen ohessa. Kyllähän HP100 SE:n 520 gramman paino ja jäykähkö kaapeli hiukan verottivat mukavuuspisteitä, varsinkin jos niitä vertasi puolet kevyemmän Ether 2:n massan olemattomuuteen ja kaapelin notkeuteen. Käytännössä ne eroavat toisistaan profiilin, tarjoamansa mukavuuden ja todistettavasti myös äänentoistollisten nyanssien suhteen, kuten myöhemmin tulemme huomaamaan. VALMISTUKSEN PAINOTETAAN TAPAHTUVAN KÄSITYÖNÄ NEW YORKIN BROOKLYNISSÄ. Kuuloke-elementtien maksimi-herkkyyseroksi luvataan 0,04 desibeliä. Hillityn hienostunut planaari, jokseenkin HP100 SE:n hintainen Dan Clark Ether 2 ja muutamin modailuin pahimmasta piikikkyydestään taltutettu dynaaminen Sennheiser HD800, avoimia toki molemmat kuten Gradokin, osoittivat, että ei toistimen tarvitse olla viimeisintä hottia laittaakseen tuoreemmilleen kampoihin. Valmistuksen painotetaan tapahtuvan käsityönä New Yorkin Brooklynissä. Tämän listan huipulle nousi viime vuoden lopuilla HP100 SE, vajaat kymmenen vuotta sitten edesmenneen Joseph Gradon syntymän sadannen merkkipäivän kunniaksi lanseeratut avoimet kuulokkeet. Gradoja kuunneltiin pääosin microZOTL-vahvistuksella ja kuppimallisilla G-korvatyynyillä, mutta sessioiden loppumetreillä myös ohuemmilla F-tyynyillä. Kuulokkeet, joiden teräksisen pantarakenteen pehmuste on Gradoksi paksu, toimitetaan kaksilla korvatyynyillä, joiden tyyppinimet ovat G ja F. UUSILLA URILLA Alan konservatiivisimpiin toimijoihin lukeutunut ja perinteisessä ulkoisessa, HP-1:stä periytyvässä olemuksessa pitäytynyt Grado on juhlamallinsa kanssa ottanut askeleita nykyajan suuntaan. Vahvistinpäässä valmistaja luottaa perinteiseen 6,3 millimetrin plugiin, mutta myöhemYRITYS ON YHÄ GRADON PERHEEN HALLINNASSA, VAIKKA PARIIN OTTEESEEN OMISTUS OLIKIN LIKI KATKOLLA. Tiukat ovat siis toleranssit. GRADO HP100 SE Hinta 2 990 euroa Edustaja Kruunuradio Lisätietoja gradolabs.com kruunuradio.fi Paino 520 g Rakenne Avoin Liitin Mini-xlr/6,3 mm Kaapelin pituus 1,8 m Nimellisimpedanssi 38 Ohm Muuta Kahdet korvatyynyt 51 180804_.indd 51 180804_.indd 51 5.3.2025 14.13.41 5.3.2025 14.13.41. Kartiota liikuttelee erikoiskevyt kuparipinnoitettu alumiininen äänikela, ja magneettijärjestelmä on konstruoitu harvinaisten maametallien yhdistelmästä. Käyttömukavuuden suhteen Gradot pärjäsivät ihan kohtuullisesti tässä suhteessa erinomaisten verrokkien seurassa. Ja toisinpäin: riittävästi mekkalaa lähtee hieman heppoisemmastakin kuulokeannosta. Gradon kuulokkeiden nykymallisto on – ainakin pitkäaikaisen maahantuojan listan mukaan Suomessa saatavilla oleva – kymmenkunnan tuotteen kokoinen. PUHTIA JA PAINOKKUUTTA Gradon juhlamalli päätyi kuuntelukokeissa kahden laadukasta toistoa eri kulmista tavoittelevan lajitoverinsa haastamaksi. Liitäntäkaapelin puolesta Grado on siirtynyt tähän päivään varustamalla HP100 SE:n 1,8 metrin mittaisella irrotettavalla 12-johtimisella mallilla, jonka kuulokepäästä löytyvät mini-xlr-liittimet. Alumiinisen rungon kyllä tunnistaa Gradoksi, ja uusien 52-millimetristen dynaamisten elementtien kartion materiaali on edelleen paperijohdannaista, joskin nyt komposiittivahvisteista tavaraa. Kuulokkeiden herkkyyslukemat ovat melkoisen korkeat: täydet 117 desibeliä. HIGHEND min ovat tulossa vaihtoehdoiksi balansoidut versiot aiheesta. Eli sitä kautta älyttömyyksiin ulottuvaa äänenpainetta löytyy sitä isoavalle. Toisaalta: reilusti mitoitettu pantamekanismi mahdollistaa istuvuuden hieman kookkaammallakin kupolilla varustetun kuuntelijan tarpeisiin
TYYNYJEN VAIKUTUKSET SOINTIIN POIKKESIVAT TOISISTAAN MELKO SELVÄSTI. Afron aatelisten, Hugh Masekelan ja Tony Allenin, studiolive Rejoice! välittyi kaikessa keinuvuudessaan letkeän lämminhenkisesti, kun levyn teknisessä toteutuksessa ei ole suosittu preesensalueen pinnallisuutta tai pellin kilahtelua, joihin lisätä energiaa. No, puhtiakin tuntui irtoavan G-tyypin rinkuloiden myötä enemmän, ja sitä kautta sähköinen rytmimusiikki potki ja sähisi vallan voimallisesti. Kontrabasso jopa hyvinkin autenttisesti atakkia ja ajolinjojen seurattavuutta myöten. F-tyynyt tasoittivat soundia lähemmäs verrokkeja yläpään osilta ja painottivat bassopäätä balanssin dominoivimpana osa-alueena. Nopeutta, tarkkuutta ja särmää. Varsinkin puolijohdeperustaisen Liquid Golden X:n toimiessa kuulokkeiden kyyditsijänä. Taajuuskorjainta, tuota soundillista taikasauvaa, jolla taajuusvasteorientoituneet harrastelijat korjaavat ammattimaisten kuulokesuunnittelijoiden tekemiä mokia, emme halunneet käyttää eroavaisuuksien lanaamiseen tai ideaaliksi julistetun toistovasteen tavoitteluun. Esimerkkeinä tästä vaikka Lucinda Williamsin coveroimat Rollarija Beatles-klassikot, Billy Gibbonsin ZZ Topin jälkeiset kiekot tai Opethin viimeisin päästö. Paolo Fresun lyyrinen trumpetti ja akustinen kitara saattoivat hiukan kiristyä, mutta eivät rasittavuuteen asti. 52 180804_.indd 52 180804_.indd 52 5.3.2025 14.13.49 5.3.2025 14.13.49. Rock’n’roll. Klassisen musiikin kuvioiden toimivuuden parissa ilmeni pientä tyylilajien välistä hajontaa. Vaikka senkin myötä sointia leimasi tietty moderni hires-tyyppinen selkeys edellä -mentaliteetti, minkä muiden muassa riittävästi annosteltu diskantti mahdollistaa.?n GRADOJA KUUNNELTIIN PÄÄOSIN MICROZOTL-VAHVISTUKSELLA JA KUPPIMALLISILLA G-KORVATYYNYILLÄ, MUTTA SESSIOIDEN LOPPUMETREILLÄ MYÖS OHUEMMILLA F-TYYNYILLÄ. Joihinkin musiikkinäytteisiin F istui paremmin, mutta siitäkin huolimatta, että G-tyynyjen välityksellä soundi kirkastui vähän turhankin sibilanttiseksi, avoimuuden ja ilmavuuden lohkoilla ilmennyt positiivinen eläväisyys lievensi illuusiota diskanttikorosteisuudesta. vaikutukset sointiin poikkesivat toisistaan melko selvästi. Päätemuuntajaton putkonen kohteli rouheaotteista viulistia pykälää armeliaammin. Siinä missä Bachin periodisoittimin toteutetut ja kontratenorin tulkitsemat kantaatit toistuivat hienoista 3d-vajetta lukuun ottamatta oikein hyvin, Patricia Kopatchinskajan taituroiman Bartokin viulukonsertto kakkosen äänimaailmassa esiintyi riittävästi tilaa, mutta jonkin verran ylimääräistä ärhäkkyyttä. PUTKIN PARHAUTEEN Akustinen jazz hoitui Gradoilla ihan luontevalla latingilla
PÄIVITETTY S-VERSIO EDISTYKSELLISESTÄ DG-1:STÄ PÄÄTYI TESTIPENKKIIN VALMISTAJAN NIIN IKÄÄN LÄHTÖTASON PHONO-1 MK2 L:N KANSSA. TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT JAAKKO ERÄPUU JA VALMISTAJA 54 180689_.indd 54 180689_.indd 54 5.3.2025 16.55.16 5.3.2025 16.55.16. LADATTU LUOVUUDELLA HIGHEND | SILLÄ KORVALLA: VERTERE DG-1 S DYNAMIC GROOVE -LEVYSOITIN JA VERTERE PHONO-1 MK2 L -LEVYSOITINESIVAHVISTIN ERIKOISISTA JA EKSOOTTISISTA LEVYSOITTIMISTAAN TUNNETTU VERTERE ACOUSTICS TULEE VINYYLIN YSTÄVIÄ PUOLITIEHEN VASTAAN SISÄLLYTTÄMÄLLÄ HUIPPUMALLIEN PARISSA KEHITTELEMIENSÄ RATKAISUJEN SOVELLUKSIA MALLISTONSA EDULLISEMPIIN TUOTTEISIIN
Rasian asennusta helpottavat sen runkoon työstetyt kierteet. Tämän lisäksi Verterellä on kolme kaapelisarjaa ja oma levymerkki, jonka katalogi on suppea mutta laadukas ja – totta kai – vinyylissä pitäytyvä. Varren laakerointi on toteutettu osittain nylon-siimoin, hieman well tempered -tyyliin, ja vastapainon ohessa siihen on asennettu myös lisäpaino, jota liu’uttamalla hienosäädetään neulapainoa ja kontrolloidaan varren jo muutenkin olemattomia resonansseja. Päivityksessä on ehostettu neulan hiontaa ja kiinnitystä sekä muotoiltu rasian runko aiempaa kevyemmäksi ja solakammaksi. Kuuluisin Roksan-lätkällä varustettu tuote oli Xerxes-levysoitin, joka haastoi menestyksekkäästi aikalaisensa, Linnit, Systemdeckit ja muut Thorens-johdannaiset tasapäiseen taistoon brittilevareiden kuninkuudesta. Levylautasen pyörimänopeutta säädetään elektronisesti. Massaltaan 11,5-grammaisen rasian antojännite on 4,3 millivolttia ja neulanpainoksi suositellaan kahta grammaa. VERTERE PHONO-1 MK II L Hinta 1 790 euroa Mitat (l x k x s) 21 x 5,5 x 23,5 cm Paino 2 kg Tulot Rca Lähdöt Rca Muuta MM/MC, säädettävä gain, impedanssi, kapasitanssi Edustaja Kruunuradio Lisätietoja vertereacoustics.com kruunuradio.fi JAAKKO ERÄPUU on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. VERTERE DG-1 S DARK SABRE Hinta 8 690 euroa Mitat (l x k x s) 46,9 x 38,9 x 13 cm Paino 8 kg Lähdöt Rca Muuta Hihnaveto, Groove Runner S -äänivarsi, Dark Sabre -äänirasia, neulavaaka, levysoitinmatto, pölykansi, vesivaaka, Redline-kaapelit. Dark Sabre on päivitetty versio Sabre MM -rasiasta, jollaista ainakin yksi kotimainen audiojournalisti käyttää yhtenä referensseistään. Hinnaston toisesta ääripäästä löytyy Dark Sabre -paketti, joka sisältää soittimen ja varren lisäksi myös Dark Sabre -äänirasian (suositushinta 1 790 euroa), vakioverkkolaitetta järeämmän Challenger-virtalähteen (599 euroa), Redlinevälija virtakaapelit, minikokoisen vatupassin, neulanpainovaa’an, pölykannen sekä Techno Mat -levylautasmaton (189 euroa). Tätä nykyä Verteren valmistusohjelmassa on neljä levysoitinta, saman verran äänivarsia, viisi äänirasiaa sekä kaksi levysoitinesivahvistinta. HIGHEND kätkee kerrostensa väliin varsikaapelin, jonka johtimet kulkevat äänirasialta eteenpäin rungon rca-antoliittimille enemmänkin piirilevyille ominaisina printteinä kuin kaapeleina. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta poikkeavia mielenkiintoisia tuotteita. Edullisimmillaan soittimen saa ilman rasiaa tai muutakaan tilpehööriä neljällä ja puolella tuhannella eurolla. Hihnavetoisen DG-1:n pyöritysmoottori on runkoon joustavasti kiinnitetty 24-napainen ja dc-tyyppinen. Yrityksen tähtäin on suunnattu kohti hifin raskaampaa laitaa, sillä esimerkiksi levysoittimista hintavin edellyttää yli 36 000 euron panostusta ja edullisinkin, DG-1 S Dynamic Groove, kustantaa malliston halvimmalla äänirasialla varustettuna yli viisi tuhatlappusta. Puun lämminhenkisyyttä tai kromin kiiltoa ei niiden design suosi. Lattamallinen, polymeerikomposiitista laminoimalla työstetty rakennelma VERTEREN LEVYSOITTIMET POIKKEAVAT MELKOISESTI ALAN TOTUTUISTA RATKAISUMALLEISTA AINAKIN ULKOISEN OLEMUKSENSA SUHTEEN. RESONANSSIT KURIIN, LAMINOINNILLA LUJUUTTA Verteren levysoittimet poikkeavat melkoisesti alan totutuista ratkaisumalleista ainakin ulkoisen olemuksensa suhteen. Vuonna 2020 lanseeratun DG1:n pohjalta uudistetun DG-1 S:n epäsymmetrinen runko on konstruoitu kolmesta kerroksesta akryyliä, jonka läpikuultavuutta vielä korostavat sen uumenista tuikkivat, toiminnoista viestivät värivalot. No, kun sitten kaiutinvalmistaja Monitor Audio vuonna 2016 osti ajan myötä hieman hiipuneen Roksanin pois ja alkoi panostamaan entistä enemmän elektroniikkaan, sen pääsuunnittelija, iranilaissyntyinen Touraj Moghaddam laittoi pystyyn Vertere Acousticsin, jonka toiminnan painopiste pitäytyi tiukasti levysoitinlohkolla – ja siellä se on sittemmin pysytellytkin. Lautasen laakeroinnin kerrotaan S-päivityksen myötä – alkuperäistä tiukempien toleranssien ansiosta – parantaneen suorituskykyä entisestään. KUKA. Kahdeksan kilogrammaa painavan soittimen alta löytyvät säädettävät vaimennusjalat. I loisella 1980-luvulla, jolloin brittiläiset hifiä valmistavat firmat ostelivat toinen toisiaan, siis ennen kuin kiinalaiset tulivat ja keräsivät niistä parhaat päältä sijoituksikseen, alalle syntyi sellainenkin yritys kuin Roksan, joka erikoistui ensin levysoittimiin ja niiden oheistarvikkeisiin mutta laajensi sittemmin myös vahvistinten ja kaiutinten tuotantoon. Irtomutterit ovat katoavaa kansanperinnettä Briteissäkin. PUUN LÄMMINHENKISYYTTÄ TAI KROMIN KIILTOA EI NIIDEN DESIGN SUOSI. Äänirasian pystyja vaakasuuntaiset kyntökulmat ovat säädettävissä. Sortimenttiin kuuluivat myöhemmin myös eksoottisesti nimetyt Shiraz, Radius, Tabriz ja Darius, äänirasia, pyöritin, äänivarsi ja kaiutin, jonka erikoisuus oli julkisivulle joustavasti kiinnitetty tweetteri. Haluttaessa saatavilla ovat paremmatkin, mutta vain erillistä korvausta vastaan optiona. Vertere DG-1 S on saatavilla mustana tai valkoisena usealla eri varustetasolla. Tämä kokoonpano kustantaa yhteensä 8 690 euroa. Aivan oma juttunsa on myös soittimen äänivarsi, Groove Runner S:ksi nimetty. 55 180689_.indd 55 180689_.indd 55 5.3.2025 17.37.37 5.3.2025 17.37.37
Epäilin eron syyksi Luxmanin kanssa käyttämääni putkitoimista Senteciä tai Ray Samuelsin akkutoimista phonoastetTARKEMMIN YKSILÖITYNÄ ESIMERKKINÄ VERTERE-SETIN KYVYKKYYDESTÄ MUSIIKILLISTEN JA SOUNDILLISTEN SEIKKOJEN ESIINTUOJANA VAIKKA KITARISTI DOMINIC MILLERIN ABSINTHE, JONKA SÄVYKÄS SOITANTA ON YHTAIKAISESTI SEKÄ SOLJUVAN SEESTEISTÄ ETTÄ DYNAAMISTA. Eli kait se on uskottava, että DG-1 S/Dark Sabre on energinen ja avoimesti rockhenkinen laitos ja verrokit sitä jonkin verran vähemmän vereviä ja tuhteja, joskin myös herkkävireisemmällä musiikilla hienostuneempia. John McLaughlin/Kai Eckhardt/Trilok Gurtu -trion liveveto Royal Festival Hallissa soi iskevästi Gurtun eksoottista lyömäkioskia SÄÄDETTÄVYYDELLÄ SILATTU DG-1 S:n mukana koeponnistukseen kiinnitetty Vertere Phono-1 MK2 L on valmistajan kahdesta riaa:sta se edullisempi mutta sisältämiensä säätöjen puolesta täysverinen vaihtoehto. ELÄVÄINEN PELI Hifimaailman edellisessä numerossa 1/25 esiintyneen Luxman PD-151 MK II:n/LMC-5:n jättämät muistijäljet tuoreeltaan takaraivossa Vertere DG-1 S osoitti heti kättelyssä erilaisuutensa. Phono-1 MK2 L:n tyyppimerkinnän L-kirjain tulee sen viimeisimmän version sisältämän L:n muotoisen kullatun piirilevyn mallista, jonka avulla optimoidaan maadoituspotentiaali. Harmonisen särön mainitaan pysyttelevän alle 0,03 prosentissa. Kapasitanssin arvon voi valita mmja mc-rasioille sopivaksi kumpaisellekin erikseen räätälöidyistä vaihtoehdoista. Siinä missä Luxman soi kauniisti, kontrolloidusti ja aavistuksen viileästi, Vertere päästeli menemään irtonaisemmin ja eloisammin. Studiotilan ambienssi välittyy Manu Katchen rumpuaksenttien kautta, ja Nicolas Fiszmanin basson murahtelut erottuvat selkeästi. Sinänsä hauska sattuma, että kun unohtaa Verteren runsaan varustelun, kaikki kolme soitin/varsi/rasia-yhdistelmää osuvat suhteellisen kapeaan hintahaarukkaan. Toki on muistettava, että Vertere-kattauksella oli selkeästi vähemmän käyttötunteja allaan kuin kahdella muulla. Kuormitusimpedanssin 15-pykäläinen säätö ulottuu 78 ohmista 47 kilo-ohmiin. Yksityiskohdat eivät kuitenkaan nouse niin pintaan, että musisoinnin kokonaisvaltaisuus kärsisi. Piti ottaa tyypit vielä talon SYD 9/Soundsmith Zephyr MIMC Star -vakiokalustostakin, mutta tutkiva journalismi ei tuottanut senkään myötä selitystä asian varmistamiseksi. Phono-1 MK II L:n toistovasteeksi luvataan 20–20 000 hertsiä ja signaali–kohinasuhteeksi vähintään 78 desibeliä. Kaikki säädöt tehdään laitteen pohjassa sijaitsevien dip-kytkinten rivistöjen avulla. Sen avulla kun saa optimoitua rasiansa niin vahvistuksen kuin kapasitanssin ja kuormitusvastuksen suhteen just eikä melkein. ta, mutta eipä ollut, sillä kun kapineet kytki vuorollaan DG-1 S:n eteen, soundi säilytti sähäkän luonteensa. Gainin säätö kattaa desibelit haarukassa 40,2–62,8, ja sen lisäksi löytyy vielä 6,4 desibelin boosti. 56 180689_.indd 56 180689_.indd 56 5.3.2025 16.55.25 5.3.2025 16.55.25. Laite sisältää kytkimen, jolla voidaan valita yksi kolmesta maadoitusvaihtoehdosta (hard ground/ground lift/soft ground). Tarkemmin yksilöitynä esimerkkinä Vertere-setin kyvykkyydestä musiikillisten ja soundillisten seikkojen esiintuojana vaikka kitaristi Dominic Millerin Absinthe, jonka sävykäs soitanta on yhtaikaisesti sekä soljuvan seesteistä että dynaamista
DG-1 S/Phono-1 MK2 L -kombinaatio käyttäytyy armeliaasti paljon soitettujen vanhojen älppärien pintatason häiriöihin. Jostain syystä Verteren vierailun aikana tuli kaivettua hyllystä useammin rytmimusiikin helmiä kuin klassisia timantteja. Fonisti Prince Lashan kuusikymmenlukuisen Jazz Tempo, Latin Accents! -albumin, aikansa highend-kalustolla taltioidun klassikon uusiopainos, välittää äänitysajankohdan stereofonisen soundi-ihanteen mainiosti: muusikot yhtä aikaa studiossa ja mikrofoneja harvassa. Tuo sarjahan on kokeilussa käyneen Verteren hinnakkaimman kokoonpanon tapauksessa nykyaikaiset, edistykselliset, suorituskykyiset sekä ominaisuuksiinsa ja varustelutasoonsa suhteutettuna kohtuuhintaiset. HIGHEND myöten, ja Patti Smithin Banga tavoittaa rockin olemuksen intiimimmät puolet onnistuneesti. Ei sillä, etteivätkö harvakseltaan annostellut Bartok tai Bach olisi toimineet aivan moitteetta, mutta kyllä on myönnettävä, että B-kirjaimen kohdalta hihaan tarttui luontevammin Jeff Beck tai The Band. Esimerkiksi 1970-luvulta lähtien tiuhaan kaikenlaisilla sorveilla tahkottu Little Featin Last Record Album ja vähän tuoreempi Stevie Wonderin Innervisions soivat hämmästyttävän napsuttomasti ja puhtaasti, vaikka viimeisimmästä pesukerrasta on vuosia. Phono-1 MK2 L monipuolisine säätöineen ja tasokkaine toteutuksineen istuu DG-1 S:n seuralaiseksi hyvin niin teknisen kuin soinnillisenkin antinsa puolesta. 57 180689_.indd 57 180689_.indd 57 5.3.2025 16.55.35 5.3.2025 16.55.35. ?n JOS FUTURISTINEN ULKOINEN OLEMUS EI AIHEUTA HYLKIMISREAKTIOITA JA MUSIIKILLISET MIELTYMYKSET PAINOTTUVAT RYTMIMUSIIKIN SUUNTAAN, VERTERE DG-1 S ON KOVA LUU SARJASSAAN. FIKSUSTI FUTURISTINEN Jos futuristinen ulkoinen olemus ei aiheuta hylkimisreaktioita ja musiikilliset mieltymykset painottuvat rytmimusiikin suuntaan, Vertere DG-1 S on kova luu sarjassaan
Siksi, että Cary Audio, yksi amerikkalaisen putkivahvistinvalmistuksen uuden aallon esitaistelijoista, on mieltynyt KT-pääteputkiin push-pull-vahvistimissaan. Näin syntyi kinkitön tetrodi (Kinkless Tetrode), ja kokonainen KT-putkiperhe, joka elää ja voi hyvin vielä sadan vuoden jälkeenkin. kink), joka poistuu, kun anodijännite lähestyy suojahilan jännitettä ja ylittää sen. MUTKAT SUORAKSI TESTI | CARY AUDIO SLI-100 -VAHVISTIN TUNG-SOLIN UUDET TEHOTETRODIT OVAT NYT KOVASSA HUUDOSSA. Yksi ongelma kuitenkin jäi. Se on kuitenkin tärkeä nivel amerikkalaisen putki181165_.indd 58 181165_.indd 58 5.3.2025 14.42.21 5.3.2025 14.42.21. TEKSTI KARI NEVALAINEN | KUVAT HEIKKI KIVELÄ P utkivahvistimet voivat toisinaan olla ”kinky business”. Epästabiili käytös ratkaistiin anodin rakennetta muuttamalla. Toisin kuin triodissa, tetrodissa ohjainhilan ja anodin välissä on toinen hila, suojahila. Cary Audio ei ole sellainen jättiläinen kuin Audio Research, VTL tai McIntosh. Suojahilan tehtävänä on nimensä mukaisesti suojata ohjainhilaa anodin sähkökentän vaikutukselta ja kiihdyttää elektroneja katodilta kohti anodia. SLI-80HS:ssä on KT88 ja nyt kokeilussa olleessa SLI-100-vahvistimessa nykyaikainen tehotetrodi KT150. CARY AUDION SLI-100-VAHVISTIN ON LOISTOESIMERKKI SIITÄ, MIKSI. Se oli yksi ensimmäisistä vahvistinkäyttöön suunnitelluista tyhjiöputkista. Suojahilan jännitettä pienemmällä anodijännitteellä (<70 volttia) anodin sekundääriemission elektronit päätyivät suojahilalle kasvattaen suojahilavirtaa ja pienentäen anodivirtaa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tetrodi. Miksi tämä höpinä kinkeistä ja tetrodeista. Verrattuna triodiin tetrodilla saavutetaan selvästi suurempi lähtöteho samalla anodin syöttöjännitteellä. Tämä negatiivinen resistanssi näkyy anodin jännite-/virtakäyrässä mutkana eli kinkkinä (engl
Tetrodin suojahilaa syötetään lähtömuuntajan ensiön väliotosta, joka on jossakin standarditetrodin (suojahila kytketty suoraan käyttöjännitteeseen) ja triodin (suojahila kytketty suoraan anodiin) välissä. PUTKIVAHVISTINVALMISTUKSEN UUDEN AALLON ESITAISTELIJOISTA, ON MIELTYNYT KT-PÄÄTEPUTKIIN PUSH-PULL-VAHVISTIMISSAAN. Valmistajan mukaan lähtömuuntajat ovat erityisesti SLI-100-vahvistinta varten suunnitellut, mutta ei kerro valmistajaa. Putki sopii suoraan KT88/KT90/KT120-normipiireihin. Sieltä signaali suuntaa suoraan 6SN7-ajuri/ vaiheenkääntäjälle, joka jakaa signaalin vaiheen push-pull-lähtöasteelle niin sanotun jaetun kuorman periaatteella (kokonaiskuormitusvastus on jaettu kahteen osaan anodille ja katodille). OMINTAKEINEN ETUPÄÄ Käyttöohjeen mukaan tulosignaali äänenvoimakkuudensäätimeltä on suoraankytketty 6922-putken ensimmäiselle hilalle ilman kytkentäkondensaattoreita signaalitiellä. Caryn valinnat vahvistimen etupääksi eivät ole ainutkertaisia, vaikka tavanomaisempaa olisi ollut valita tulon jännitevahvistusputkeksi 12AX7 ja toteuttaa vaiheenkääntö kaksoisdi erentiaaliasteella. Kaikki toimivat ilman välystä. SLI-100:n lähtömuuntajat on ultralineaarieli osittaistriodikytketty. Sen absoluuttinen anodihäviö on massiiviset 70 wattia, mikä mahdollistaa push-pullina helposti 100 watin antotehot ab-luokassa. KT150-sädetetrodia valmistaa amerikkalainen New Sensor Tung-Sol-tuotemerkillä Venäjällä Electro Harmonicsin tehtaalla. Cary Audion tapaan lähtömuuntajia on käännetty hieman sisäänpäin ja niiden takana sojottaa isot elkot. Takana on neljä linjatuloa (rca), lähtöimpedanssikytkin (4/8 ohmia), subwoofer-lähtö ja polariteetin säilyttävät kaiutinliittimet. PUSH PULL VAHVISTIN TEHOTETRODILLA Putkikoppa päällä Cary Audio SLI-100 näyttää monoliitilta. Kuulokkeille on 6,3 millimetrin liitäntä ja kytkin, joka vaihtaa SLI-100:n lähdön kaiuttimilta kuulokkeille. Etulevyssä on kaikki välttämätön: voimakkuudensäädin, ohjelmalähteenvalitsin ja aina hyödyllinen kanavatasapainon säädin. jatkuvateho) Taajuusvaste 19–23 000 Hz (±0,5 dB) Muuntajaulostulot 8/4 Ohm Jännitevahvistus 34 dB Kohinasuhde (SNR) 82 dB Analogiset tulot 4 x RCA Analogiset lähdöt 1 x subwoofer out Ei niin tavanomainen putkikavalkadi: 4 x KT150 (lähtö), 2 x 6DJ8/6922 (tulo/esivahvistin) ja 6SN7 (ajuri/vaiheenkääntäjä). Mitat (l x s x k) 200 x 440 x 405 mm Paino 20 kg Putket 2 x 6922 (esivahvistin) 2 x 6SN7 (ajuri/vaiheenkääntäjä) 4 x KT150 (lähtö) Antoteho 2 x 100 W, push-pull, ultralineaari, AB1-luokka Oton herkkyys 0,45 V Ottoimpedanssi 100 kOhm Kohina/hurina (Noise & hum) 82 dB (maks. Tämä tapahtui 1990-luvulla, jolloin set-vahvistimet olivat jo arkipäivää Japanissa ja Keski-Euroopassa. Sen toteaminen laitteen sisäpuolelta ei ole aivan helppoa, sillä Caryn tyyliin vahvistimessa ei ole piirilevyä tai -levyjä, vaan komponentit on suoraan juotettu toisiinsa. Putkivahvistimissa keulan toteutus ei ole yhdentekevää vaan vaikuttaa ääneen yhtä paljon kuin pääteaste lähtömuuntajineen. Tulot ja kytkimet ovat symmetrisesti virtamuuntajan molemmin puolin, mikä kielii lähtöasteen kaksoismonorakenteesta. TESTI 181165_.indd 59 181165_.indd 59 5.3.2025 14.42.46 5.3.2025 14.42.46. Kopan alta paljastuu linjakas ja itseään kevyemmän (20 kilogrammaa) oloinen integroitu vahvistin, jonka kannella komeilee neljä pulleaa KT150-pääteputkea. vahvistinvalmistuksen tarinassa, sillä juuri sen sanotaan esitelleen amerikkalaisille yksinkertaiset takaisinkytkemättömät a-luokan single-ended-vahvistimet 805-, 300Bja 211-triodeilla. CARY AUDIO SLI-100 Hinta 8 000 euroa Edustaja Sound Factor Maahantuoja MGY Lisätiedot mgy-europe.com soundfactor. Itse esivahvistinpiiri on SRPP-tyyppinen (Series Regulated Push-Pull) a-luokan jännitevahvistin, mikä tässä tapauksessa on toteutettu 6DJ8/6922-kaksoistriodilla (ECC88). Kytkennällä haetaan triodin parempaa lineaarisuutta ja tetrodin parempaa hyötysuhdetta. Biassäätimet ovat pääteputkien takana lähtömuuntajien vieressä. Putken muotoa perustellaan lämmönpoistolla ja tunnottomuudella mikrofonialle. KT150 ei vaadi suurta anodijännitettä (<500 volttia), mutta pukkaa paljon virtaa (200–250 milliampeeria), mikä sovitetaan ulostulotehoksi päätemuuntajalla. CARY AUDIO, YKSI AMERIKKALAISEN PUTKIVAHVISTINVALMISTUKSEN UUDEN AALLON ESITAISTELIJOISTA, ON MIELTYNYT KT-PÄÄTEPUTKIIN PUSH-PULL-VAHVISTIMISSAAN. Valikoimassa on edelleen niin single-endedkuin push-pull-vahvistimiakin pitämässä yllä rman aikoinaan kovaa mainetta putkivahvistinvalmistajana. Tänä päivänä Cary Audio valmistaa hi elektroniikkaa laajalla rintamalla verkkosoittimista transistorivahvistimiin, mutta ei ole unohtanut putkivahvistimiakaan
Voi hyvin olla, että valmistaja on suunnitellut virtalähteen, lähtömuuntajat ja muut parametrit hakien pikemminkin puhdasta transienttitoistoa kuin matalaa kokonaissäröä. Ei sanaakaan, etteikö Cary Audion SLI-100 olisi putkivahvistimeksi varsin yleispätevä tapaus niin äänenlaadultaan kuin äänivaroiltaan, eikä kranttu kaiuttimille. Musiikki tuntuu puhuttelevan paremmin kuin vertailuvahvistimella. Lisäksi testiyksilö jäi soimaan harvinaisen pitkäksi aikaa, mikä sekin kertoo jotakin. Tulee kuitenkin mieleen kaksi tilannetta, missä SLI-100:aa voisi erityisesti suositella. Tuloliittimet, lähtöimpedanssikytkimet ja kaiutinliittimet ovat symmetrisesti virtamuuntajan molemmin puolin, koska vahvistimen lähtöaste virtalähde mukaan lukien noudattaa kaksoismonorakennetta. Äänessä oli tehoa ja voimaa, toistokaistan molemmat ääripäät toistuivat asiaankuuluvalla tavalla, keskialue oli läpinäkyvä ja tilavaikutelma jotain sellaista, mihin vain putkivahvistimet pystyvät. Keskialue on puhdas, irtonainen ja terveen dynaaminen. Erityisen paljon nautin siitä, miten SLI100 piti musiikin kuin musiikin rytmisesti koossa ja juoksutti sitä eteenpäin, olipa kyse tasaja ei-tasarytmisestä rytmimusiikista (E.L.M., L’Orchestre De Contrabasses, Mission Impossible: Sleeping Beauty, Rachelle Ferrell: KUUNTELUARVIO MIKAEL NEDERSTRÖM Ensivaikutelma on se, että ”eihän tämä eroa juuri yhtään hyvästä transistorivahvistimesta”. Pohdin kysymystä neljällä eri kaiuttimella (herkkyydet 85–92 desibeliä) neljässä eri kuuntelutilassa, ja täytyy sanoa, että toimi erinomaisen hyvin. Vahvistimen mittaaminen ei kuitenkaan onnistunut mittaamiseen liittyneen epäonnen takia. Vahvistimen basso on hiukan muhkeampi kuin toimituksen tiukkasoundisessa verrokkikoneessa, mutta samalla se kuulostaa tietyllä tavalla sävykkäämmältä ja melodisemmalta. 181165_.indd 60 181165_.indd 60 5.3.2025 14.43.07 5.3.2025 14.43.07. Vain yksi vahvistin meni vielä pitemmälle tässä suhteessa, ja se oli 1,5-wattinen a-luokan single-ended-vahvistin. SLI-100:sta sellainen puuttuu, mikä on sääli, sillä KT150-pari antaisi triodinakin komeat 50 wattia lähtötehoa kanavaa kohti. Valmistajan mukaan SLI-100:n lähtötehot ovat 100 wattia kanavaa kohti ab1-luokassa (ab2-luokassa ohjainhila johtaa osin virtaa, ab1-luokassa ei), mutta ei kerro, mihin kuormaan tai millä säröllä. TEHOA JA RYTMITAJUA Se tekniikasta. Virvelin kantti-isku paukkuu irtonaisesti, ja särökitara puree sopivasti. KENELLE. Sama koskee taajuusvastetta 19–23 000 hertsiä (±0,5 desibeliä), joka olisi voinut olla laajempikin, mutta kyse voi tässäkin olla harkitusta kompromissista. Silti väittäisin, että tämäkin vahvistin on ihanteellisimmillaan olosuhteissa, joissa käytetyn ja käytettävissä olevan tehon erotus on mahdollisimman suuri. Vahvistin ei mene kovemmallakaan soittamisella tukkoon, vaan soundi pysyy kasassa ja riittävän ruudikkaana. Muutaman biisin jälkeen alkaa eroja syntyä, joskaan ne eivät ole niin isoja kuin toimintaperiaatteen perusteella voisi olettaa. Soittimien sävyjä irtoaa mukavasti ilman turhaa kaunovetelyyttä. Strauss, Brahms, Vivaldi, Wagner, Haydn, Bach ja niin edelleen), josta varsinainen rytmisektio puuttuu, ja musiikin pulssissa pysyminen on siksi sitäkin tärkeämpää. Inchworm, Charlie Parker: Bird Feathers, Lucky Peterson: Your love is Amazing ja niin edelleen), jossa on paljon äkkiliikkeitä ja synkopoitua rytmiä, tai tempoltaan hitaammasta orkesterimusiikista (J. Negatiivista takaisinkytkentää on otettu päätemuuntajalta, mutta vain neljä desibeliä, mikä kertoo taiteilusta pohjakohinan, särön ja bassokontrollin välillä. Tuntui kuin vahvistimesta olisi ohjelmoitu egr ja dpf pois, jotta saataisiin lisää hevosvoimia. Oli kuin vahvistimessa olisi ollut zoomi, jolla se erottelee ja läpivalaisee musiikin pieniä yksityiskohtia ja vivahteita luutun kielistä laulajan hengitysääniin. Kun antoi vähän kaasua, ääni ampaisi liikkeelle, äänentuotto oli helppoa ja potkua riitti voimakkaammillekin iskuäänille yliohjautumatta. Yksi on sellainen, missä paperilla vähäisemmillä tehoilla toimeen tuleva kaiutin Monissa ul-vahvistimissa, Caryn oma SLI80HS mukaan lukien, on kytkin, jolla ultralineaaritoiminnon voi kääntää triodiksi. SLI-100 on aivan poikkeuksellinen kyky tässä suhteessa, ja se ei ole vähän se. Bassotoisto oli alas asti määriteltyä ja kontrollissa, diskanttitoisto valoisaa, mutta ei ylikirkasta. Diskantti on kirkas mutta ei tippaakaan metallinen. Keskialue oli sävyltään kantaaottamaton, ellei äänen hämmästyttävää läpikuultavuutta lasketa sellaiseksi. Edellinen ei ole niin tärkeä, koska putkivahvistin antaa suurin piirtein saman tehon neljän ja kahdeksan ohmin ulostuloihin, mutta särötiedot olisi ollut mielenkiintoista nähdä. Miten vahvistin, jolla oli ymmärtääkseni alla vaaditut 100 tuntia sisäänajoa, toimi kaiuttimien kanssa tositilanteessa. Ääni ei ole vain avara ja irtonainen, vaan paljastaa myös sen, miten äänen koostumus vaihtelee tilan sisällä. Miellyttävä ja musiikkiystävällinen kone
KT66:n anodihäviö on 30 wattia, mikä tarkoitti 30–40 watin antotehoja push-pullina ab1-luokassa järkevällä särötasolla. Toinen koskee klassisia brittikaiuttimia. Vanhemmat harrastajat muistavat KT66:n muun muassa Quadin Quad II -päätevahvistimesta vuodelta 1952. Juuri kun KT-150 alkoi niittää mainetta universumin tehokkaimpana pääteputkena, New Sensor julkaisi vielä tehokkaamman Tung-Sol KT170 -tetrodin, jonka anodihäviö on uskomaton 85 wattia (20 prosenttia suurempi kuin KT150:ssä), ja josta hi käytössä saa 130 wattia push-pull-parina ab-luokassa ja triodinakin 70 wattia! Ainakin puoli tusinaa valmistajaa on jo tarttunut KT170:n tuomiin mahdollisuuksiin suunnitella uudentyyppisiä tehokkaita putkivahvistimia. Kuuntelujen ajan takaraivossa kyti ajatus, että SLI-100 saattaisi hyvinkin olla tehoiltaan ja soinniltaan täysosuma Tannoylle, Fynelle, Harbethille, Spendorille, Wharfedalelle, ProAcille ja mitä niitä onkaan. Jos SLI-100:n saisi pari tuhatta euroa halvemmalla, se olisi yliveto, kun taas 8 000 euron hintaluokassa alkaa löytyä kovia kilpailijoita, kuten VTL IT-85, EAR-Yoshino V12, Audio Research I/50, Octave V70 SE, Jadis I50, Cayin CS-170I ja muita, moni vielä Tung-Solin tehotetrodilla. Enää ei tarvitse: SLI-100 tuo tervetulleen vaihtoehdon putkipuolelta. Siinä 550 voltin anodijännitemaksimi kasvoi 800 volttiin ja 30 watin anodihäviö 42 wattiin. Noin viisi vuotta sitten New Sensor (Electro-Harmonics) esitteli KT120-putkesta vieläkin tehokkaamman version, Tung-Sol KT150:n 70 watin anodihäviöllä ja 200 watin huipputehoilla push-pullina (noin 100 wattia hi vahvistimessa). Putki sopi suoraan perinteisiin KT88/ KT90-piireihin, mutta 60 watin anodihäviöllä oli näitä merkittävästi tehokkaampi. Moni valmistaja luopui 6550/KT88/KT90-putkista Tung-Solin KT120:n eduksi, vaikka se edellytti uusia pääteja virtamuuntajia. TUNTUI KUIN VAHVISTIMESTA OLISI OHJELMOITU EGR JA DPF POIS, JOTTA SAATAISIIN LISÄÄ HEVOSVOIMIA. Putkea valmistaa amerikkalainen Electro-Harmonics (New Sensor) Tung-Sol-tuotemerkillä Saratovin tuotantolaitoksessa. Tällä kertaa asialla oli venäläinen Valeri Krivtsov tiimeineen. Tässä tilanteessa moni alkaa miettiä tehokasta transistorivahvistinta putkivahvistimen sijaan. Ääni on yhtäältä sopivan neutraali, mutta ei konemainen tai harmaan kylmä. KT88 yleistyi nopeasti kaupallisissa push-pull-putkivahvistimissa, joissa se kilpaili lähinnä EL34:n tai 6550:n kanssa. Hinta. TESTI 181165_.indd 61 181165_.indd 61 5.3.2025 14.43.26 5.3.2025 14.43.26. Push-pull-parina putki kykeni antamaan 100 watin huipputehot, mutta hi vahvistimessa tyypillisesti noin 50 wattia ab1-luokassa. Eräs vahvistinta kuullut putkivahvistinasiantuntija kertoi mielipiteenään, että SLI100:n äänen erottelu ja auktoriteetti ei jätä moitteen sijaa, ja ehdotti siksi hatunnostoa Cary Audiolle. Yhdyn siihen. KT-PUTKIEN HISTORIAA | AINA VAIN TEHOKKAAMPIA Ensimmäinen KT-sädetetrodi oli Marconi-Osram Valven KT66-putki vuodelta 1937. Näidenkin rinnalla, uskallan sanoa, Cary Audio SLI-100 on yksi vaikuttavimmista kaupallisista putkivahvistimista, joita on tullut eteen. Alkuperäisiä KT66tai KT88-putkia ei saa enää, mutta niitä valmistetaan eri tuotemerkeillä Venäjällä (Genalex Gold Lion ja Electro-Harmonix), Slovakiassa (JJ Electronic) ja Etelä-Kiinassa (Hengyang Electronics, Psvane). Eikä kyse ollut vain tehoista, sillä pian myös KT120:n bassotoisto todettiin ennenkuulumattomaksi putkivahvistimessa. Loppu onkin historiaa. KT90 on oma tarinansa. Sen kehitti jugoslavialaisen Elektronska Industrija Nišin eli Ei:n johtava insinööri Blagomir Bukumira 1980-luvun lopulla KT88:n korvaajaksi. Virranantokykyisempänä putki syrjäytti RCA:n 6L6-tetrodin äänivahvistimissa, varsinkin Euroopassa. Se antoi 50 watin anodihäviöllä noin 15 prosenttia enemmän tehoa ab-luokan push-pull-vahvistimissa. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1958, GEC/M-OV esitteli KT66-putkesta tehokkaamman version, KT88:n. Kun Ei:n tehdas jäi Jugoslavian sodan jalkoihin 1990-luvun alussa, ryntäsivät alan kaverit Keski-Euroopasta tyhjien matkalaukkujen kanssa Serbiaan pelastamaan sen, mikä pelastettavissa oli, ja ennen kaikkea kahmimaan itselleen viimeiset laadukkaat Ei-RC KT90-putket. Kului jälleen parikymmentä vuotta, kunnes noin vuonna 2010 markkinoille ilmestyi uusi tehoputki KT120. Putket voidaan tarvittaessa peittää mustanpuhuvalla kopalla, mutta vahvistin näyttää paremmalta ilman. osoittautuu käytännössä persoksi tehoille
Vaihtelevin miehistöin suoritetun pyhiinvaelluksen uusin välietappi tapahtuu 100-prosenttisen akustisesti ja valikoituja otoksia jazzin historian merkkipaaluista ja niiden takana vaikuttaneista muusikoista, kuten esimerkiksi Ornette Colemanista, esiin nostaen. Orkesterin pienehkö kokoonpano tuo esityksiin notkeutta ja joustavuutta korostaen nuoren säveltäjän kirjoittamien vaihtuvien tunnelmien kirjoa. Noihin aikoihin hän sävelsi sinfonian nro 29, joka jo nerokkaasti yhdistää suloista kepeyttä dramaattisesti uhkaaviin jaksoihin. JAAKKO ERÄPUU KAHIL EL’ZABAR’S ETHNIC HERITAGE ENSEMBLE OPEN ME, A HIGHER CONSCIOUSNESS OF SOUND AND SPIRIT (Spiritmuse Records) SPIRITUAALISTA JAZZVIESTINTÄÄ Viisikymmenvuotista olemassaoloaan levyllä juhlistava Ethnic Heritage Ensemble on lyömäsoittaja Kahil El’Zabarin pitkäksi mennyt projekti, jonka puitteissa hän muistuttaa meitä jazzin ja vähän muunkin mustan musiikin historian merkityksellisyydestä yleensä ja afroamerikkalaisuuden vahvasta perinteestä erityisesti. JAAKKO ERÄPUU 180691_.indd 62 180691_.indd 62 5.3.2025 16.44.08 5.3.2025 16.44.08. Folkista punkiin, etnosta avantgardeen, rockin ja jazzinkin reviirejä sivuten. Olematon kompressio ja aidonoloinen studioambienssi tukevat musiikillista sisältöä esimerkillisesti. Kahdentoista henkilön voimin syntyy värikylläisiä musiikillisia visioita, kun ensemblen arsenaaliin kuuluvat niin säröiset kitarat, viulu, sello, basso, puhaltimet kuin lyömäsoitinten rikas kirjokin kalimboineen, bongoja patarumpuineen kaikkineen. Rytmitajua kyllä tarvitaan, sillä useimmat orkesterin ohjelmiston vetäisyt kulkevat suht sukkelissa tempoissa ja osin varsin vaihtelevissa tahtilajeissa. Esityksessä solistina on Ernst Schlader, jolla on käytössään harvinainen, Mozartin ajan esityskoneiston esikuvien mukaan rakennettu basettiklarinetti. Ja kaikki tämä 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneen ranskalaisen surrealistisen dadaistin, käsitetaitelija Marcel Duchampin hengessä. 62 MOZART SYMPHONIES 29 & 33, CLARINET CONCERTO Akademie für Alte Musik Berlin (Pentatone) NERON LEIMAA Vuonna 1774 oli 18-vuotias Mozart tehnyt viimeisen konserttimatkan isänsä kanssa ja palannut Salzburgiin. Sen sointi on varsinkin alasävelissä himertävän pehmeä ja sielukas. Afroisesta sykkeestä minimalistiseen toisteisuuteen. Koko popula osallistuu myös lauluosuuksiin niin solisteina kuin köörinäkin. Juuriltaan barokin esityskäytäntöihin erikoistuneen Berliinin Vanhan musiikin akatemian taiturillinen soittajisto osaa loihtia ilmavan ja selkeän soinnin myös Mozartin sävelkieleen. HEIKKI VALSTA ORCHESTRE TOUT PUISSANT MARCEL DUCHAMP VENTRE UNIQUE (Bongo Joe) EI KENENKÄÄN MAALLA Ranskalais-sveitsiläinen muusikkoseurue loihtii näennäisen simppeleistä aineksista kompleksisia kokonaisuuksia sekoittaen musiikilliseen keitokseensa mausteita monista maailmansuunnista. Kaikkialla, mutta ei varsinaisesti kenenkään maalla. Kirsikkana kakussa levyn kolmantena teoksena on Mozartin klarinettikonsertto, jota monet pitävät hienoimpana klarinettikonserttona ylimalkaan – varsinkin sen hivelevän kauniin ja yksinkertaisuudessaan nerokkaan hitaan osan vuoksi. Viisi vuotta myöhemmin valmistui sinfonia nro 33, missä hän on jättämässä jäähyväisiä nuoruutensa kaupunkiin ja luo jo katseensa Wieniin, kypsän myöhäistuotantonsa pelikentälle. Sanomaansa nähden levollisen esillepanon leimaama albumi on äänitetty Chicagossa mutta miksattu Lontoossa jokseenkin luomuhengessä. Jo kuudenteen albumiinsa ehtinyt ryhmä liputtaa yhteisöllisyyden puolesta, mikä tarkoittaa kaiken muun ohessa myös sitä, että kokoonpano ei ole aina kiveen veistetysti sama vuodesta toiseen. Biisit on rakennettu niin, että niiden esittäminen ei edellytä henkilökohtaista virtuositeettia. Muutamin coverein (Miles Davisin All Blues, McCoy Tynerin Passion Dance, Gene McDanielsin Compared To What) ja osittain omaakin back-kataloogiaan päivittäen El’Zabar luo liki spirituaalista istuntoa muistuttavan kokonaisuuden yhdessä trumpetisti Corey Wilkesin ja baritonisaksofonisti Alex Hardingin kanssa, ajoittain soitteita loitsumaisin lauluosuuksin ja politiikkaa sivuavin äänenpainoin sekä viulistin ja sellistin avulla avartaen
Jaunaisin visiossa kokeellisuus yhdistyykin universaaliin moniäänisyyteen tavalla, joka avautuu soitteista vähä vähältä. HEIKKI VALSTA 180691_.indd 63 180691_.indd 63 5.3.2025 16.44.13 5.3.2025 16.44.13. Osa soittimista, kuten tämän tuplalevyn urut Dresdenin lähellä Steinbergissä ja Geisingissä, on valmistunut 1700-luvun loppupuolella eli vasta Bachin kuoleman jälkeen. Koko skaala kehossa aistittavista orgaanisista bassokaistan hönkäyksistä ylimpään diskanttien helinään summautuu korvanamiksi ja mielikuvitusaistin kutkutteluksi. MATTI KOMULAINEN BACH ORGAN LANDSCAPES DRESDEN Jörg Halubek (Berlin Classics) BACHIN LEVEYSASTEILLA Stuttgartilainen urkutaiteilija Jörg Halubek on käynnistänyt levyprojektin Bach Organ Landscapes, joka valmistuessaan kattaisi säveltäjän koko urkutuotannon äänitettynä Bachin tyyliin ja hänen elinaikansa urkurakennusperinteeseen liittyvillä soittimilla. MATTI KOMULAINEN REINIS JAUNAIS NEST (LalPA) HIOTTUJA TUNNELMIA Villejä kielipelin rekistereitä, rummun iskuja, modulaarisia syntetisaattoreita, trumpettia, selloa sekä kansanmusiikkiin ankkuroituvia perinnesoittimia kokle-kanteleesta zvanga-säiliörumpuun. Myös Dolby Atmos -versiona julkaistu albumi levittyy kuuloalueelle harmonisen tasapainoisesti. Nämä soittimet eivät myöskään ole suuria katedraaliurkuja, vaan Halubekin mukaan soinnin selkeydeltään sopivia tämän ohjelmiston konserttojen ja sonaattien kepeään laulavuuteen. Iskulausemaiset lyriikat ja urbaaniin äänimaisemaan uppoava puhdikas pauke nostaa panoksia jopa 1990-luvun kumarrettua vallankumouksellistakin korkeammalle. Botne pysyy punaisella alueella läpi levyn, mutta ilmeeltään heterogeeniset biisit on karsittu niin tiiviiksi, ettei vyörytys tunnu missään suhteessa ylimitoitetulta. Butler on profiloitunut yhteiskunta-aktivistiksi, joka julistaa kaikille tasa-arvoisempaa Amerikkaa. Jason on 1970-luvun soulyhtye Aalonin laulaja-kitaristin Aalon Butlerin poika, patteristi taas tykitti aiemmin isoiskuisessa The Mars Voltassa. Elementtejä, sävyjä ja moodeja on niin runsaasti, että Nestistä oivaltaa uusia ulottuvuuksia jokaisella kuuntelukerralla. Rakenteeltaan ja soinniltaan ne kuitenkin kytkeytyvät siihen urkujenrakentaja Silbermannin koulukuntaan, joka oli Bachin ihanteita lähinnä. Livekokoonpanossa päällikön kanssa soittavat kitaristi Brandon Davis, basisti April Kae ja rumpali Thomas Pridgen. LEVYVALIOT 63 FEVER 333 DARKER WHITE (Century Media) RÄJÄHTÄVÄ AGENDA Jason Aalon Butler perusti Fever 333:n vuonna 2017 Kalifornian Inglewoodissa. Solistin painokkaasta flow’sta ja kahlitsemattomasta energiasta tulee mieleen Rage Against the Machine. Koplan kakkosalbumi kuulostaa aidosti vimmaiselta. Niiden perusta on sadoissa eri puolilla maailmaa soitetuissa konserteissa. Kitara pääinstrumenttinaan latvialaismuusikko rakentaa hallitusti sommiteltuja soonisia kollaaseja. Ne kuuluvatkin säveltäjän suosituimpiin urkuteoksiin toccatojen tai preludien ja fuugien rinnalla. Bachin urkutuotannon omalla tavallaan hienoja helmiä ovat kokonaisuudet, joista toisessa on barokin italialaisten esikuvien mukaan kirjoitetut kuusi triosonaattia tai urkusonaattia. Studiossa on tavoitettu kunkin instrumentin ominainen värähtely autenttisesti ja niukoin värityksin, mikä välittyy mehevän herkullisena taajuusleikkinä. Reinis Jaunais liikkuu globaalin avarilla tantereilla musiikissaan, mikä on sinänsä luonteenomaista kosmopoliitiksi profiloituneelle miehelle. Kauniit äänitykset saavat varsinkin huilumaiset äänikerrat soimaan pehmeästi mutta selkeästi. Myös toinen kokoelma on saanut innoituksensa Italiasta, lähinnä Vivaldin viuluja jousikonsertoista. Hardcore-punkia ja hiphopia fuusioiva rapcore-jyrä lyö ilmat pihalle tymäkällä saundillaan ja tinkimättömällä asenteellaan. Räjähtävä jytävalli rakennetaan taiten kompressoimalla läskisti mätkivä rumpu-basso tappiin ja viipaloimalla joukkoon säröisää kitaraa
ridiNG a waVe! eisa is the unique collaboration of 56 member magazines and websites from 27 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. This international association includes expert members in australia, india, Canada, the Far east, usa and the wider european community, ensuring the eisa awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! awarding the very best products for over 40 yEars 230-300_EISA_AD_2024_post_award.indd 1 10/08/2024 10:18 180688_.indd 64 180688_.indd 64 5.3.2025 13.36.30 5.3.2025 13.36.30. TesTed by The experTs n www.eisa.eu EISA AWARDS 2024-25 visit www.eisa.eu for the winners THE ulTimaTE consumEr TEcHnology..
65 OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! OSALLISTU HIFIMAAILMA-LEHDEN LUKIJAKYSELYYN JA VOIT VOITTAA 499 EURON ARVOISET ARGON AUDIO FORTE A4 MK2 -KAIUTTIMET. KERRO MEILLE, MILLAISISTA JUTUISTA PIDÄT JA MISTÄ LAITTEISTA HALUAISIT TESTEJÄ! Arvonta käynnistyy 19.3.2025 ja päättyy 13.4.2025. Kyselyn löydät avaamalla alla olevan qr-koodin tai osoitteesta hifimaailma.fi ja kilpailut. Edellisen numeron arvontaan vastanneiden kesken arvotut JBL Tour Pro 3 -kuulokkeet voitti Juha Elomaa. Onnittelut voittajalle! 180692_.indd 65 180692_.indd 65 5.3.2025 16.53.09 5.3.2025 16.53.09
66 PERUSTASON VINYYLISOITTIMET VERTAILUSSA TULOSSA HIFIMAAILMA3/2025 ILMESTYY 30.04.2025 ROKSAN CASPIAN 4G OMALEIMAINEN INTEGROITU DAN CLARK AUDIO NOIRE X KUULOKEHARRASTAJIEN KIIKARISSA MARTEN PARKER TRIO & COLTRANE DIAMOND EDITIONIT RINNAKKAIN 180693_.indd 66 180693_.indd 66 5.3.2025 14.11.09 5.3.2025 14.11.09
Täydellinen äänenlaatu ja uusi referenssi luokassaan. HUIPPULUOKAN ÄÄNI EI OLE ENÄÄ VAIN HARVOJEN ETUOIKEUS – SE KUULUU JOKAISELLE MUSIIKIN YSTÄVÄLLE. CLARITY 6.2 PAL. UUSI TANSKALAINEN KAIUTINMERKKI MULLISTAA MUSIIKIN KUUNTELUN Tule kuulemaan Radiant Acoustics Clarity 6.2 HiFi Klubbenilla tai lue lisää osoitteessa hifiklubben.fi Uniikki ja kompakti high-end-kaiutin, jossa on vallankumouksellinen Purifi-kaiutinteknologia. VKO 2025-18 18 73 44 -2 50 2 180694_.indd 68 180694_.indd 68 5.3.2025 13.34.22 5.3.2025 13.34.22. Useiden Peter Lyngdorfin tunnettujen yritysten yhteistyönä syntynyt Radiant Acoustics hyödyntää alan johtavia asiantuntijoita ja huipputeknologiaa luodakseen kaiuttimia, jotka määrittelevät uudelleen kompaktien kaiuttimien kategorian – ja kaiken tämän saavutettavissa olevaan hintaan