H IF IM A A IL M A 3|2 20 03|2020 11,90 € VAHVISTIN GOOGLE HOMELLA CYRUS ONE CAST LANGATTOMAT KAIUTTIMET VERTAILUSSA SIVISTYNYT BRITTIKAIUTIN PMC FACT.12 SIGNATURE KUULOKKEET AMT-ELEMENTILLÄ HEDD AUDIO HEDDPHONE ELBPHILHARMONIE HIGHEND-MUSIIKKIPALATSI HAMPURISSA | PERTTI JA KIRSTI HILDÉN HIFIÄ KOKO PERHEEN VOIMIN KEVÄTMESSUT TRIPLASSA HIFI-HIGHEND 2020 | RUNTUA KUULOKKEILLE SPL PHONITOR X -ESI/KUULOKEVAHVISTIN
H E L S I N K I • O U L U • T A M P E R E TOTEUTAMME PARHAAT AV-RATKAISUT YRITYKSILLE JA JULKISIIN TILOIHIN. MAAILMAN PARHAAT SB-2000 Pro PB-2000 Pro PC-2000 Pro SVS 2000 Pro -sarja nostaa kotisubbarien suorituskyvyn uudelle tasolle. akbusiness.fi
Kotoillessa kannattaa muistaa, että Hi maailman koko lehtiarkisto on tilaajille ilmainen. Tai sitten kotona kykkiminen toimii katalysaattorina isomman kevätsiivouksen starttaamiseen. vuosikerta, 8 numeroa vuodessa Hi maailma on arvostetun Expert Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. /asiakaspalvelu 14. www.hi maailma. Se tuli ilmi Devialetin kohdalla. Ne eivät ole mitään kakkosluokan bluetooth-kaiuttimia vaan vakavasti otettavia musiikinkuunteluvälineitä. P.S. Yksikään yritys ei pyörii itsenäisenä oliona, sillä jo asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden epävarmuus oman taloutensa suhteen vaikuttaa tilauksiin ja kulutustottumuksiin. Kaiuttomien huoneiden uusittujen järjestelmien edellyttämät mittaamismetodit eivät ehtineet aivan valmistua ennen koronatilannetta, ja tähän numeroon kaavaillut testikaiuttimet odottavat edelleen käsittelyä Espoon Otaniemessä. Avoimen kuuntelun vaikutus kuunteluhavaintoihin on selvää. Kaiuttimet yllättivät positiivisesti myös parkkiintuneen kuuntelijan. Toisaalta se onkin kaiuttimen suurin myyntivaltti, joka olisi sokkokuuntelussa jäänyt pitkälti arvottamatta. Tämän kerrannaisvaikutukset ovat suuret, vaikka omassa elämässään ei välittömästi näkisikään muutosta. ja aktivoi tilaajatunnus asiakasnumerollasi.. Aikakauslehtien liiton jäsen OSOITE Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.hi maailma. Tämän numeron kaiuttimien vertailu toteutettiin poikkeuksellisesti sokkotestin sijaan avoimena – jo pelkästään ihmiskontaktien välttämiseksi. Ilakointi oli hieman ennenaikaista, sillä etätyöskentely luonnollisesti ulottuu myös koulumaailmaan. Onneksi meillä hi steillä on kotosallakin käden ulottuvilla vanha tuttu ystävä – musiikki. Vapaaehtoinen kotiaresti saattaa vastahakoisen ensireaktion jälkeen inspiroida herättelemään esiin muitakin vanhoja harrastuksia. Viime numerossa kerroin iloisista uutisista Aalto-yliopiston kaiutinmittausten osalta. ULKOASU Antti Pihlajaniemi AVUSTAJAT Jussi Arvio | Jaakko Eräpuu | Matti Hermunen | Heikki Kivelä | Matti Komulainen | Mikael Nederström | Kari Nevalainen JULKAISUJOHTAJA Laura Luoma KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki KULUTTAJAMYYNTI Riitta Elovaara PAINOPAIKKA Kroonpress AS ISSN 1796 6507 ASIAKASPALVELU www.fokusmedia. Selaa osoitteeseen lehtiluukku. Kokonaisvaltainen toistokaista pienestä purkista on jotain niin hämmentävää, että se ei voi olla vaikuttamatta arviointiin. Toiminnallisesti ja hintaisekseen ne tarjoavat tosihi stillekin varteenotettavan vaihtoehdon. /tilaa PÄÄTOIMITTAJA Mauri Eronen mauri.eronen@hi maailma. www.eisa.eu” MAURI ERONEN | PÄÄTOIMITTAJA PAKKAA SEKAISIN S uomessa ei ole tätä kirjoittaessa (15.4.2020) otettu käyttöön muista maista tuttuja tiukkoja ulkonaliikkumiskieltoja, mutta ihmiskontaktien välttämistä suositellaan. Hi maailma kuuluu EISAn hi ja kotiteatteriäänentoistopaneeliin. Jotkut onnekkaat pystyvät tekemään työnsä hyvin kotoakin käsin, eikä Uudenmaan eristyksestä huolimatta meitä pendelöitsijöitä ole estetty käymästä työpaikalla. PÄÄKIRJOITUS KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia. Mutta tuskin löytyy alaa, johon tilanne ei ole vaikuttanut jollakin tavalla
58 CYRUS ONE CAST -INTEGROITU VAHVISTIN Klassikon uusin painos yhdistää vahvistimen ja striimerin samoihin kuoriin. 52 ELBPHILHARMONIE, HAMPURI, SAKSA Hampurin satama-alueella kokonaisen korttelin täyttävä musiikkipalatsi sisältää maailmanluokan konserttisaleja ja paikallisen yleisradioyhtiön radioja tv-studion. VERTAILU 20 LANGATTOMAT KAIUTTIMET 700 – 1 100 € Langattomasti verkkoon kytkeytyvä aktiivikaiutin on kätevä tapa laajentaa musiikin toistoa kotona. HIGHEND 38 HERMUSET: PMC FACT.12 SIGNATURE -KAIUTTIMET Hifi-High End -messuilla positiivisen vastaanoton saanut fact.12 signature sai sivistyneen kaiuttimen leiman myös kotiolosuhteissa. TESTI 16 THORENS TD 148A -LEVYSOITIN Thorensin uutuussoittimessa automaattinen toiminta ja riittävän laadukkaat esiasennusosat tarjoavat käyttövalmiin ja helposti lähestyttävän paketin. Älykotitoimintojen keskiössä on Google Home. Tuhtien kuulokkeiden pariksi sopii yhteisen maahantuojan sortimentista vakuuttava SPL. Testasimme viisi hyvä-äänistä mallia. 42 SILLÄ KORVALLA: HEDD AUDIO HEDDPHONE -KUULOKKEET & SPL PHONITOR X -KUULOKEVAHVISTIN Tuoreet HEDDphonet perustuvat amt-elementtiteknologiaan. 58 20 42 HAASTATTELU 34 HIFIHARRASTAJAT PERTTI JA KIRSTI HILDÉN Hildénien perheessä yksi yhteisistä harrastuksista on musiikin kuuntelu korkeatasoisesta hifilaitteistosta.. VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 06 TUOTEUUTISET 50 TALLENTEET 63 KOLUMNI 64 LEVYVALIOT 67 TULOSSA SISÄLTÖ RAPORTTI 10 HIFI-HIGH END -MESSUT, HELSINKI 7.–8.3.2020 Tikkurilasta Pasilaan siirtynyt raskaan hifin messutapahtuma tarjosi stereonirvanaa Sokos Hotel Triplan kolmessa kerroksessa
Akunkestoksi JBL ilmoittaa kuuntelutilasta riippuen 23–45 tuntia, ja kuulokkeet toimivat luonnollisesti myös passiivisena. Täysin uusi TP-92-äänivarsi on edeltäjäänsä tukevampi. Itse hihna on Thorensin vakiohihna eli helposti vaihdettavissa uuteen. Puinen plintti, kaksiosainen levylautanen sisäpuolisella hihnavedolla sekä paksulla kumimatolla on vanhaa Thorensia. Se mahdollistaa 11 gramman efektiivisellä massallaan paljon laajemman valikoiman erilaisia äänirasioita. HINTA TD1600 2 499 € / TD1601 2 999 € (EI SISÄLLÄ ÄÄNIRASIAA) LISÄTIEDOT THORENS.FI & HIFITALO.FI THORENSIN UUTUUSLEVYSOITTIMET NYT SUOMESSA SILENTNOW-OMINAISUUDEN AVULLA VASTAMELUTOIMINTO VOIDAAN PITÄÄ KÄYTÖSSÄ MYÖS AKTIVOIMATTA BLUETOOTH-TOISTOA.. PYKÄLÄÄ PAREMPI VASTAMELUKUULOKE JBL:LTÄ HINTA 349 € LISÄTIEDOT FI.JBL.COM Ensimmäiset levysoittimet 1800-luvulla valmistanut Thorens tarjoaa nykyisin sekä helppokäyttöisiä automaattisoittimia että manuaalisia highend-vinyylisoittimia. Ääniohjaus onnistuu Google Assistantilla tai Amazon Alexalla, ja ohjainsovelluksella pääsee hienosäätämään toiston omiin mieltymyksiin. Soitin käynnistää ja pysäyttää lautasen pyörimisen automaattisesti sekä siirtää neulan levyn alkuun tai varren nostimelle. Uusi ominaisuus on myös se, että jousitus on nyt apurungon puolella. TD1601 (kuvassa) on TD1600:n automaattiversio. Mukana tulee kaksi kuulokejohtoa sekä adapterit. Club Onen vastamelutekniikka mukautuu ympäristöön ja sen muutoksiin reaaliajassa sekä kompensoi äänivuodot käyttäjän yksilöllisten piirteiden, esimerkiksi silmälasien tai hiusten mukaisesti. Kustomoidusta 40 millimetrin dynaamisesta elementistä lähtee JBL Pro Sound -tason ääni, jonka sanotaan lisäävän toiston selkeyttä ja yksityiskohtaisuutta. Legendaarisen Thorens TD160:n henkinen seuraaja, tuore TD1600 näyttää TD160-soittimelta mutta sisältää teknisiä uutuuksia ja innovaatioita. JBL on lanseerannut uuden mallin Club-tuoteperheensä huipulle. Valmistaja pitää balansoitua liitäntää ainakin teoriassa parempana vaihtoehtona siirtää heikko signaali soittimesta vahvistimelle. Voimakkaasti kiristetty teräsjousi kytkee apurungon pohjalevyn terästappiin, jonka pohjalevyn alla on kolme vaimennusjalkaa. Silent Now-ominaisuuden avulla puolestaan vastamelutoiminto voidaan pitää käytössä myös aktivoimatta bluetooth-toistoa. Soittimen 16 voltin dc-moottori on vaimennetussa kotelossa. TD160:een verrattuna TD1600:n levylautanen ripustuksineen on kuitenkin selvästi korkeatasoisempi ja tiukemmin toleranssein valmistettu. Soittimessa on sekä balansoitu että balansoimaton ulostulo. Vankkarakenteiset Club One -kuulokkeet taittuvat kokoon pallonivelien avulla ja kulkevat mukana kovassa matka-askissaan. Uusi Club One on langaton vastamelukuuloke monipuolisella tekniikalla ja ksuilla ominaisuuksilla. Tehokas ohjausyksikkö huolehtii moottorin nopeudesta, ja nopeudenvaihdos tapahtuu nyt sähköisesti eli hihnaa ei tarvitse irrottaa
Mieshän tunnetaan velhona, joka saa edullisemmatkin kaiuttimet soimaan uudella tavalla. Kotelon tilavuus on 350 litraa, ja kaiutinelementit ovat samat kuin 1035-mallissa: kaksi 15 tuuman bassoelementtiä, kaksi Genelecin valmistamaa viiden tuuman keskiäänielementtiä ja yhden tuuman painekammiodiskantti. Viimeistelyvaihtoina ovat tammikotelo valkoisella etulevyllä tai pähkinäpuukotelo mustalla etulevyllä. Keskiäänielementit ja diskantti on asennettu Genelecin DCW-suuntaimeen. Yhteensopivuus muiden SAM-sarjan kaiuttimien kanssa mahdollistaa helpon ja tehokkaan tavan koota kokonainen kaiutinjärjestelmä. Yksiköstä löytyy ottoliitännät analogiselle ja aes/ebu-formaatin digitaaliselle audiosignaalille. Kuuntelutilan akustiikan haitalliset vaikutukset ovat kompensoitavissa, ja samoin kaiuttimien äänenvoimakkuusja etäisyyseroista johtuvat viiveet on helppo tasoittaa. Hyvä esimerkki on ELACin uusi Debut Reference -sarja, jonka kolme mallia tarjoavat laadukasta ääntä hinnalla, joka jättää varoja muuhunkin elämiseen. Nykyisille 1035A-tai 1035B-mallien omistajille on tarjolla myös mahdollisuus päivittää entiset monitorinsa 1235A-tasolle. TUOTEUUTISET 07 Genelec on julkaissut uuden päämonitorimallin Smart Active Monitoreli SAM-sarjaansa. Kaiutin panee vastaavaa Debutia paremmaksi muun muassa uudella diskantin suuntaimella, kehittyneemmällä sivupaneelit ja kannen yhdistävällä sisäisellä rimoituksella, joka vähentää koteloperäisiä värittymiä, valurunkoisella entistä jäykemmällä bassoäänisellä sekä aiempaa hiljaisemmalla Dual Flared Slot -refleksikanavan aukolla, jonka sanotaan parantavan bassoalueen dynamiikkaa. Digitaalisignaalille on myös antoliitäntä. Uusi 1235A tarjoaa tasapainoisen toiston ja suuntaavuuden laajalla kuuntelualueella sekä 130 desibelin lyhytkestoisen maksimiäänenpaineen ja 29 hertsiin ulottuvan bassotoiston. Kaiuttimen RAM-XL-vahvistinyksikkö on tehtaalla kalibroitu. GENELECILTÄ UUSI HUIPPUMONITORI Kun Andrew Jones lopetti japanilaisen highend-valmistaja TAD:n pääsuunnittelijana, hän siirtyi suunnittelemaan kaiuttimia saksalaiselle ELACille. REFERENSSIDEBYYTIT ELACILTA HINTA 22 320 € / KPL LISÄTIEDOT GENELEC.FI HINNAT DCR52 399 € (KPL) / DBR62 498 € (PARI) / DFR52 1 099 € (PARI) LISÄTIEDOT ELAC.COM & SCANTEKNIK.FI THORENSIN UUTUUSLEVYSOITTIMET NYT SUOMESSA. Genelec 1235A on tarkoitettu käyttäjille, jotka toivovat kaiuttimelta suurta äänenpainetta, värittymätöntä toistoa sekä tarkkaa äänikuvaa – ilman kuunteluväsymystä. Maailmallakin menestyneen 1035:n perusrakenne yhdistyy 1235A:ssa viimeisimpään 96 kilohertsin signaalinkäsittelyyn ja Genelecin GLM-ohjelmiston tarjoamaan tarkkaan kalibrointiin ja hallintaan. Debut Reference -sarjaan kuuluu myös jalustamalli DBR62 sekä DCR52-keskikaiutin. Debut Reference DFR52 (kuvassa) on refleksiviritetty kolmitielattiakaiutin mdf-kotelolla. Genelecin omaa suunnittelua olevat d-luokan vahvistimet tuottavat bassoelementeille 2 000 wattia, keskiäänielementeille 800 wattia ja diskanttielementille 250 wattia tehoa. Vasteeksi valmistaja ilmoittaa 42–35 000 hertsiä, nimellisimpedanssiksi kuusi ohmia ja herkkyydeksi 87 desibeliä (/2,83 V/1 m). Alle 90 hertsin taajuuksia toistaa kaksi 5,25 tuuman bassoäänistä aramidikuitukartiolla, keskialueella on yksi 5,25 tuuman elementti niin ikään aramidikuitukartiolla, ja yli 2 200 hertsin taajuuksia toistaa tuuman tekstiilidome
Vahvistimen puolijohdetehoaste (mosfet) jauhaa 2 x 100 wattia virtatakaisinkytkennällä edessään putkilla varustettu esivahvistinaste. Uusi CSA 100 on Coplandin tuorein näkemys integroidusta vahvistimesta, ja valmistajan mukaan se perustuu samaan synektiseen suunnittelukonseptiin kuin firman ensimmäinen hybridi. Langattomista yhteyksistä mukana on version 4.0 bluetooth. Vahvistimen Suomen-hinta ei tätä kirjoitettaessa ollut vielä tarkentunut, mutta Euroopassa sitä myydään vajaalla 4 000 eurolla. Ab-luokan watteja vahvistin tuottaa 45 neljään ohmiin ja 26 kahdeksaan ohmiin. Valmistajan mukaan CSA 100 kykenee ajamaan yli kahden ohmin kaiutinkuormia. YKSI PUTKI VASTAA LINJATASON SIGNAALI VAHVISTUKSESTA JA TUPLATRIODI JÄN NITEVAHVISTUKSESTA MAKSIMAALISEN LINEAARISUUDEN SAAVUTTAMISEKSI.. Vinyylien ystäville CSA 100 tarjoaa riaa-liitännän mm-äänirasioille, kuulokkeiden käyttäjille oman kuulokevahvistimen ja digi-ihmisille da-muuntimen useammalla spdif-tulolla (pcm ja dsd) ja 32-bittisellä ES9018 Reference -dac-lastulla. Vahvistimen koteloratkaisu on jonkinlainen alan standardi (ja lienee peräisin samalta tehtaalta Kiinassa), kun useampi valmistaja on käyttänyt täysin identtistä koteloa omiin tarkoituksiinsa kymmenen vuoden ajan. Tässä sovelluksessa putket tarjoavat Coplandin mukaan elävää, avaraa ja dynaamista ääntä, jollaista on vaikea löytää puhtaasti transistoripohjaisista vahvistimista. Kuulokkeille on oma vahvistimensa 32–300 ohmin lähdöllä. Virtamuuntajana on 150-wattinen rengassydän, ja suotokondensaattoreita on 2 x 50 voltin/3 300 mikrofaradin edestä. Copland aloitti aikoinaan putkivahvistimilla, mutta jo 1990-luvulla valmistaja tuli esiin myös hybridivahvistimellaan CSA14. Kahden analogisen tulon lisäksi vahvistimessa on usbja optinen digitulo, joiden perässä on 24 bitin ja 192 kilohertsin da-muunnin, joka perustuu AKM:n AK4430ja SA9123-lastuihin. Bluetooth löytyy myös. HYBRIDI TAGAN TYYLIIN HINTA 479 € LISÄTIEDOT TAGAHARMONY.COM & HIFIQ.FI livahvistuksesta ja tuplatriodi jännitevahvistuksesta maksimaalisen lineaarisuuden saavuttamiseksi. Potentiometri taas tulee ALPSilta. 08 Hybridivahvistimen idea on yhdistää putkien ja transistorien hyvät puolet. HTA-700B V.3-USB on muuten saman oloinen, mutta tällä kertaa tehoasteessa on TDA7296-päätetransistorit ja esivahvistinpuolella kaksi Shuguang 12AU7 -triodia bufferina. Yksi putki vastaa linjatason signaaCOPLANDIN UUSI YRITYS HINTA NOIN 4 000 € LISÄTIEDOT COPLAND.DK & KRUUNURADIO.FI TAGA Audion uusi HTA-700B v.3-USB -mini-integroitu yhdistää transistorien tehon ja dynamiikan putkien pehmeään analogiseen ääneen. Tähän mennessä kyseinen vahvistin on ollut putkivahvistin, jossa pääputkena on tyypillisesti EL84-pentodi (8–12 wattia), ja sitä on käytetty esimerkiksi pöytätietokoneen kanssa. Tulossa ja ulostulossa sekä sävynsäädössä on käytetty audiofiililuokan Wima-kondensaattoreita
+ valitsemasi lahja! 24 90 6 kk vain Muista äitiä 10.5. mennessä. mennessä, Koti ja keittiö 25.4. ANNA LAHJAKSI ANTIIKKI & DESIGN, FIT TAI KOTI JA KEITTIÖ.. mennessä ja Antiikki & Design 28.4. Tilaa Fit 20.4. Tilaa helposti netissä: fokusmediatilaus.fi/aiti Äitienpäivää vietetään 10.5. Toimi nopeasti ja äiti saa ensimmäisen lahjalehtensä pian äitienpäivän jälkeen
2020 MUUTAMIEN VANTAAN TIKKURILASSA VIETETTYJEN KEVÄISTEN VIIKONLOPPUJEN JÄLKEEN RASKAAMMAN HIFIN KATSELMUS PALASI HELSINKIIN. 10 HIFIMESSUILUA UUSISSA PUITTEISSA RAPORTTI | HIFI-HIGH END -MESSUT, ORIGINAL SOKOS HOTEL TRIPLA, HELSINKI 7.–8.3. HIFI-HIGH END -OTSIKON ALLA ALAN KESKEISET TOIMIJAT LAITEUUTUUKSINEEN KERÄÄNTYIVÄT PASILAN UUDEN ORIGINAL SOKOS HOTEL TRIPLAN TILOIHIN. TEKSTI JA KUVAT JAAKKO ERÄPUU 1.
KANADALAINEN VERITY FINN -kaiutinpari, Ensemblen elektroniikka ja näkymä Pasilasta pohjoiseen. 2. 3. 4. LINJAKAS LEVYSOITIN Italiasta: New Horizon GD 3. 2. RAPORTTI 11 1. 4.. 3. Se regeneroi usb-signaalin, kellottaa sen haluttaessa uudelleen ja hoitelee vielä lineaarisen virtalähteen tonttiakin. kerrokseen. INNUOS PHOENIXUSB on kolmitaitoinen digitoimija. Käskyttäjän paikalla Gato Audio. Kelpaa siinä ZENith Mk3 -serveri/striimerin soitella ainakin teknisesti putipuhdasta musaa. VALKOISET TRIANGLE Magellan Concerto ja Signature Theta asemoituina näköalapaikalle 17. Vakiona kolmen eri kokoluokan vastapaino rasiakohtaiseen balansointiin
WHARFEDALEN UUSI lippulaiva Elysian 4, hienosti viimeistelty tuhti tolppa. 8.. Saa mittarit toki sammutettuakin, mutta samalla sammuu myös vastamelutoiminto. HIFIHARRASTAJAT RY:N diy-aktiivit olivat tuoneet teoksiaan messuosastolleen. DENONIN CD-SOITIN toimi pyörittimenä, josta digisignaali siirtyi SPL Phonitor X -esivahvistimen da-muuntimen kautta SPL s800 -päätevahvistimeen ja edelleen Manger z1 -kaiuttimiin. 6. 12 5. Kaiuttimien kirjo oli kattava minikokoisesta ympärisäteilevästä järeään monitietorniin. Tweetterinä ajan hengessä amt-elementti. 7. 6. 7. 8. Taustalla alapään apuja MJ-Acousticsin Reference 200 -subin muodossa. METERS OV-1, ja läheisesi näkevät, millaisella äänenpaineella kuuntelet. 5
11. 10. Etuasteen tuplatriodit ovat sentään näkysällä. 10.. Diskantista huolehtii nyt Mundorfin amt-elementti, lajityyppinsä valio. MA 352 on väkivahva hybridi, joka puskee täydet 320 wattia neljän ohmin kuormaan, eikä siinä vielä kaikki. RAPORTTI 13 9. ROSSO FIORENTINO Volterra 2. PATHOS KRATOS -integroitu vahvistin kaikessa näyttävyydessään, sisällään HiDac Mk2 -muunninkortti ja pääteasteen puolijohteet. 12. 9. AMERIKAN HERKKUA niin kuin vain McIntosh osaa. 12. Kuten nimestä ja muotoilusta voi päätellä, Made in Italy. 11. Vahvistin ajaa suvereenisti kaikkia markkinoiden kuulokkeita ja tarjoaa myös viisialueisen äänensävysäädön. SOLAUDION FUSION on päivittynyt Gen 2 -kuosiin
18. 17. PENAUDIO OLI liikkeellä ajan hengessä, Etelä-Suomessa kun koettiin musta talvi. 13. JAPANILAISTA AJATTOMUUTTA: Accuphase DP-750 -cd-soitin/sacd-soitin/da-muunnin ja E-800a-luokan integroitu vahvistin. Everything But The Box ja muotojen pyöreys on valttia. PMC FACT.12 signature on valmistajan kotikaiutinsarjan kunkkumalli, minkä kuulee kyllä soinnistakin. Ei laatikkomaisia vivahteita designissa – saati sitten toistossa. 14 13. 18.. ORACLE ORIGINE ehti jo MkII-vaiheeseen ennen kuin se saatiin Suomeen. 19. Venus LV4:n saa killumaan vaikka katosta, mutta kiinnityksen pitää olla tukeva. Da-muunnin-, striimeri-, kuulokevahvistinja etuvahvistintoiminnot löytyvät ja toki myös bluetooth. Vahvistinkaluston teki ranskalainen Atoll. Lumesta ei näkynyt vilaustakaan, vaikka paikalla oli Talvi. GOLD NOTE DS-10 ei ulkoisilla mittasuhteillaan pullistele, vaikka osaa tempun jos toisenkin. 15. PUOLALAINEN HORNS Mummy MK 4 veistoksellisessa olomuodossaan. Led-valaistun raidan värin voi valita mieleisekseen. Kaiutin painaa 4,5 kilogrammaa. 14. 15. 16. 17. Kaverinaan Emotivan BasX-sarjan TA-100. TŠEKKILÄINEN PALUUMUUTTAJA pitkän tauon jälkeen toistamiseen maahantuonnissa
Kookkaat lasipinnat ja useimpien huoneiden kattoja peittävät akustiikkalevyt määrittelivät toistoa siinä missä itse laitteetkin. 19.. Messuyleisön määrä vaihteli huomattavasti ajankohdan mukaan. ?n 14. RAPORTTI 15 K uten aiempinakin vuosina keväiset HiFi-High End -messut vietettiin perinteisen kaksikanava-audion merkeissä, vieläpä sen raskaampaan tarjontaan painottuen. Ikkunoista avautuneet näkymät olivat parhaimmillaan varsin hulppeat – varsinkin seitsemännentoista kerroksen korkeuksista. Toki paikalle oli saatettu myös hinnat alkaen -tason laitteita, mutta yleisön hardcore-harrastajapitoista koostumusta noudattaen hotellin kolmeen kerrokseen hajasijoitetun tapahtuman polttopisteissä demottiin enimmäkseen mallistojen yläpään tuotteita. Vierailijoiden ikäja sukupuolijakauma taisi olla sitä perinteistä highend-mallia, sillä nuoret ja naiset olivat aliedustettuina. Jos messujen perusteella pitäisi niputtaa raskaamman hifin näkymien ja trendien päällimmäiset, lista voisi olla seuraavanlainen: putkilaitebuumi on hiukan hiipsahtamassa, vinyyli on voimissaan, striimaus rulettaa, amt-diskantti tekee paluuta, cd-formaatti on katoavaa kansanperinnettä, Stevie Ray Vaughan ja Dire Straits sinnittelevät mukana ja valkoinen on pop. Tilapoliittisesti messut jakautuivat jokseenkin kahtia, sillä tavaraa oli esillä niin pienissä hotellihuoneissa kuin avarissa kokoustiloissakin. Akustisessa mielessä kummankaan ääripään vahvuudet ja heikkoudet eivät jääneet messuvierailta rekisteröimättä. Kärjistäen: avauspäivän tungosta seurasi toisen kisapäivän hiljaiselo. Muutamille osastoille oli paikalle saatu valmistajien edustajia jopa maan rajojen ulkopuolelta jakamaan ensikäden infoa. Yhdessä suhteessa käytössä olevat tilat tuottivat kuitenkin takuuvarmoja elämyksiä. 16. Aivan aukottomasti alan tarjonta ei ollut Triplassa edustettuna, vaikka näytteilleasettajia olikin saatu paikalle parisenkymmentä, joista useimmilla oli mukanaan ennenkuulumattomia tuotteita
Simppeli rakenne ja asiallinen unipivot-varsi kantoivat kunnialla pakettiin nähden hintavaa Shelter 501 -rasiaa. TEKSTI JUSSI ARVIO | KUVAT VALMISTAJA JA MAAHANTUOJA O ma levysoitinhistoriani sisältää vain yhden Thorensin. Kuten monesti, olisi vanhassa ollut vara parempi. Ensin mainitussa käyttäjä laskee äänivarren itse uralle ja soitin hoitaa loppukatkaisun ja varren siirron lepotilaan. VAI ONKO. Viimeksi mainitussa soitin laskee, nostaa ja palauttaa äänivarren automaattisesti. Kun vuosia myöhemmin kuuntelin Thorensin uudistuneen malliston edullisen pään TD 203 -mallia, koin soittimen hintaan nähden yllättävänkin nautinnollisia ja hauskoja hetkiä (lisää Hifimaailman numerossa 2/2017). TESTI | THORENS TD 148A -LEVYSOITIN LIENEE TURHA ALOITTAA BRÄNDIHISTORIASTA, JOKA THORENSIN TAPAUKSESSA ON PITKÄ JA ARVOSTETTU. ON KUITENKIN SUORASTAAN PIENI IHME, ETTÄ VIELÄ 2020-LUVULLA FIRMAN TOIMINNAN YDIN LEPÄÄ LEVYSOITTIMISSA. Harrastuksen tiimellyksessä hukkasin sen turhan nopeasti vain hankkiakseni tilalle uudempaa ja erilaista. THORENS ONKIN YHTÄ LAILLA OLOHUONEEN TRENDIKÄS KÄYTTÖKORISTE KUIN SATUNNAISEEN SOITTELUUN SUUNNITELTU, OIKEA LEVYSOITIN. 16. TD 321 oli kaikin puolin hyvin tehty ja käyttötuntumaltaan mainio sorvi. AUTOMAATTISESTI ANALOGINEN Niinpä uuden maahantuojan tarjotessa kokeiltavaksi malliston paremman pään automaattista TD 148A -mallia en epäröinyt hetkeäkään. TÄSTÄ KATSANTOKANNASTA PAKETTI ON JO LAAJEMPAA ASIAKASKUNTAA KIINNOSTAVA. Mallinimen A tarkoittaa, että soitin toimii joko puolitai täysautomaattitilassa
Sävymaailma Esiasennettu rasia ajaa asiansa mainiosti. Soittimessa ei ole sisäistä riaa-korjainta, joten se tulee liittää joko erilliseen korjaimeen tai vahvistimen phono-ottoon (mm). Pakettiin kuuluu saranoitu, irrotettava pölykansi, paremmasta TP 92:sta simppelimpi varsiversio eräänlaisella resonansseja vaimentavalla sormuksella sekä tehtaalla valmiiksi asennettu Thorens TAS 264 -mmrasia. Kolmas vipu kertoo soittimen automatiikalle, mikä on levyn halkaisija; 17cm tarkoittaa singlelevyjä, 30cm tavallisia lp-levyjä. Levylautanen on lasia, ja sen mukana toimitetaan huopamatto. Automatiikan ja käynnistyksen käyttövivut sijaitsevat rungossa äänivarren vieressä. Säätäjille ja rasiaa huvikseen vaihtaville soitin ei liene se ykkösvalinta. TESTI 17. Tässä valmistajan pitkä kokemus on eittämättä ollut eduksi. HELPOSTI KÄYTTÖÖN Ulkomuodoltaan TD 148A on klassinen ja koreilematon. Viimeksi mainittu on oem-versio Audio-Technican erinomaisesta budjettipään AT95-rasiasta elliptisellä ATN95E-neulalla. Laitteen käyttöönotto sujui minuuteissa, sillä äänirasia on jo tehtaalla esiasennettu varteen. Mukaan mahtui niin ruotsalaisia kansanlauluja, 1970-luvun ECM-jazzia kuin operetin helmiäkin. Diskantti alkoi toimia asiallisesti päivän soittelun jälkeen, kun alun terävä karheus katosi neulasta. Ohjekirja kertoo vaadittavat vaiheet selkeinä kuvina, joten ensikertalainenkin selviää haasteesta. Vaikka ääni ei tavoittanut audiofiilin näkökulmasta suuria tunteita, ei mikään varsinaisesti häirinnyt. Testiyksilössä oli kiiltävän musta puurunko, joskin se toinen puinen vaihtoehto on omasta mielestäni tyylikkäämpi. KÄYTTÖMUKAVUUDEN EHDOILLA Kuuntelin sekalaisen otannan vaihtelevaa materiaalia. Liukuva rasiakelkka antaa hivenen hieno säätömahdollisuuksia. Ohjekirjassa ei näet kerrota, kuinka varren asemaa tai kulmaa (vta, sra) säädetään, mikäli rasian haluaisi vaihtaa toiseksi. Soitin on suhteellisen kevyt. Ennen lasilautasen asennusta apulautasen päälle tulee poistaa kaksi muovista rahtiklipsua, jotka estävät jousitetun apurungon liikehdinnän. Thorensin takana on asialliset rca-liittimet, maadoitusruuvi sekä ulkoisen virtalähteen ottoliitin. Vasemmassa kulmassa sijaitseva nopeusvalintavipu sisältää valinnat poikkeuksellisesti 33,3:lle, 45:lle sekä jopa 78 kierrokselle minuutissa. Niiden soittoa varten tulee kuitenkin hankkia oma neula (ATN 9578). Suurin haaste edullisen soittimen kanssa on saada aikaiseksi siedettävä soinnillinen tasapaino. Bassotoisto oli lähinnä viitteellistä, eikä äänikuva auennut hifimielessä kovin tarkaksi tai jäsennellyksi. Silmämääräisesti varren kaulusta tutkimalla epäilen, että hommaan ei kannata edes ryhtyä. Tämän jälkeen asetetaan pieni, muovinen ohjainkappale ohjaustappiin, asennetaan hihna, lasketaan lautanen paikalleen, kierretään varteen vastapaino, säädetään neulapaino sekä anti-skating kohdalleen, ja se on suurin piirtein siinä. Kävi ilmi, että periaatteessa kaikki toimi realististen odotusten mukaisesti. Toki äänessä oli havaittavissa jonkin verran tynnyrimäisyyttä ja yleistä ohuutta. Seuraavat kommentit tuleekin suhteuttaa kokonaisuuteen. Siitä huolimatta aluksi hieman sumpussa soinut ääni avautui vielä sessioiden lopullakin. Viimeksi mainittu mahdollistaa siis sellakkalevyjenkin soiton
Varsin kelvollinen ääni ja käyttömukavuus yhdistyvät sisustajan silmälle hyväksyttäväksi käyttöesineeksi. Thorens onkin yhtä lailla olohuoneen trendikäs käyttökoriste kuin satunnaiseen soitteluun suunniteltu, oikea levysoitin. Toisaalta se oli helppokäyttöinen ja laajaa yleisöä ajatellen kritiikistä huolimatta ääneltään asiallinen. Sen sijaan rehellisyyden nimissä on sanottava, että parasta mahdollista äänenlaatua etsivä löytää samalla rahalla parempaakin vaikkapa Thorensin omasta mallistosta – mikäli on valmis tinkimään mukavuustekijöistä. Lisäksi moottorin käyntinopeus eli hieman. Toisaalta tiukkapipoisena, nillittävänä hifitoimittajana kehottaisin valmistajaa arvioimaan tuotteen laatuvaikutelmaa yksityiskohtien osalta suhteessa hintaan vielä kerran. Sen sijaan fo.Q:n yhden millimetrin paksuinen RS-912-polymeerihybridi oli paras kompromissi. ?n THORENS TD 148A Hinta 1 499 € Edustaja Hifitalo Oy Lisätietoja www.thorens.com www.hifitalo.fi Huojunta ± 0,07/0,04 % Nopeudet 33,3/45/78 rpm Signaali–kohinasuhde Jyrinä painottamaton 46 dB, jyrinä painotettu 72 dB Tehollinen varsipituus 211 mm Offset-kulma 26° Overhang 19,5 mm Tangentiaalinen seurantavirhe 0,15° / cm rad. + PIENTÄ SÄÄTÖÄ VAILLA KÄYTÖSSÄ THORENS TD 148A jätti jälkeensä hieman kaksijakoisen tunnelman. Jos oma levyhylly kantaa paljon sävelkorkeuden muutokselle kriittistä materiaalia, niin katsoisin mahdollisesti muitakin vaihtoehtoja. pitäytyi yleispätevän muodollisessa. Hintaan sisältyvä rasia sopi sekin pakettiin mainiosti, enkä heti lähtisi vaihtamaan sitä kalliimpaan – sen voi nimittäin päivittää neulan vaihdolla paremmaksi, jos hifikärpänen sattuisi puremaan. Tosin ihan heti en mene suosittelemaan sitä pakolliseksi lisävarusteeksi, sillä fo.Q:n modulaarisen mattosarjan saatavuudesta tai päivän hinnasta ei ole tietoa. Siinä piilee myös TD 148:n suurin vahvuus. Oma vaimennettu tammi-/vaneritelineeni eliminoi askelista ja telineen koputtelusta syntyvät häiriöt. Mitat 440 x 119 x 360 mm ÄÄNI VARAUKSIN | AUTOMATIIKKA | ULKONÄKÖ | ASIALLISET LIITTIMET | KÄYTTÖVALMIS PAKETTI LAATUVAIKUTELMA | HINTA Liitännät on koottu riittävän väljästi takapaneliin, ja ne ovat laadultaan asialliset. Huomasin, että cd-ajan kasvattina jäin nopeasti koukkuun automatiikan helppouteen. Markkinointimateriaalista syntyvä kuva saattaa näet nykyisellään luoda turhan korkealentoisia ennakko-odotuksia nettitietojen perusteella tilauksensa tekeville. Suuremmalla massamusiikilla jäi kaipaaman lisää tarkkuutta ja momentin tuntua. Tästä katsantokannasta paketti on jo laajempaa asiakaskuntaa kiinnostava. Ikean kuiturakenteinen klassikko eli Lack-sivupöytä ajoi sekin asian kohtuullisesti. Soitin ei ollut aivan immuuni ulkoisille resonansseille, joskaan ei yhtä arka kuin moni jousittamaton. Ohut korkkinen tummensi hieman ääntä mutta oli kokonaisuutena jo askel parempaan. Bassopää kiinteytyi, ääni avautui hieman muita paremmin, ja kokonaisuus oli rauhallisin. 18. Koitin myös kahta erilaista hyllystä löytynyttä mattoa huovan sijaan. Automatiikka toimi kaiken kaikkiaan moitteetta. Mikäli lattia olisi elävää sorttia, kannattaisi vaimennukseen kiinnittää kuitenkin hieman huomiota
/tilaa PELIT_230x297_maaliskuu_2020.indd 1 4.3.2020 10.36.03. TILAA JA PELAA! Katso tarjous: www.pelit.. MAAILMA MUUTTUU, MUTTA PELIT PARANEE
20. TUOREET ESIMERKIT KUITENKIN OSOITTAVAT, ETTÄ TUOTEKATEGORIASSA ON OTETTU HARPPAUS JOS TOINENKIN LAAJEMPAA OMINAISUUSPALETTIA JA LAADUKKAAMPAA TOISTOA KOHTI. SUORINTA TIETÄ VERKKOTOISTOON VERTAILU | LANGATTOMAT KAIUTTIMET 700–1 100 € TEKSTI HEIKKI KIVELÄ | KUVAT MAURI ERONEN JA VALMISTAJAT | MITTAUKSET MAURI ERONEN LANGATTOMAT VERKKOKAIUTTIMET EIVÄT VIELÄ JOITAIN VUOSIA SITTEN KENTIES HERÄTTÄNEET KOVIN SUURIA TUNTEITA
Vanhan sananlaskun mukaan nälkä kasvaa syödessä, ja parhaimpien mallien kohdalla järjestelmän laajennusta monihuone-ekosysteemiksi voi hyvinkin pitää harkinnan arvoisena jatkotoimenpiteenä. V erkkopohjainen musiikintoisto kiinnostaa tutkimusten ja tilastojen valossa enenevässä määrin niin kuluttajia kuin Hifimaailman lukijoitakin. Jos eivät jo tämän vertailun mallit, niin viimeistään seuraavan sukupolven langattomat kaiuttimet tullevat olemaan entistä houkuttelevampi vaihtoehto yhä useammalle mutkatonta musiikintoistoa arvostavalle. Käsittelimme aihetta kattavasti jo edellisnumeron (Hifimaailma 2/2020) verkkosoittimien vertailussa, johon osallistui viisi mallia hintahaarukassa 300–600 euroa. Bluesound ja Denon toimivat suoraan yhteen edellisen vertailun samanmerkkisten laitteiden kanssa monihuonejärjestelmässä. Vaikka langattoman kaiuttimen konsepti pohjimmiltaan jakanee tästedeskin mielipiteitä, arkipäiväistä musiikinkuuntelua ajatellen yhdenkin laitteen ratkaisu pistää hanakasti kampoihin perinteisemmille vaihtoehdoille miltei kaikilla osa-alueilla – ja kun astutaan monihuonetoiston maailmaan, ominaisuusmatriisi laajenee entisestään. YHTEYS LANGALLA TAI ILMAN Vertailumme langattomien kaiuttimien perusajatus on siinä, että ne yhdistetään käyttöönottovaiheessa talon verkkoon joko langallisesti tai langattomasti. Ja jos käyttötottumukset pohjautuvat lähinnä siihen, että musiikkia soittaa enimmäkseen Spotifysta tai nettiradiosta, kaikki mallit toimivat periaatteessa hienosti. Varsinaisia yhteyskatkoksia tai selkeitä toistovirheitä ei yhdenkään mallin kohdalla tullut testeissämme vastaan, vaikka asennusvaiheessa ja uudelleen käyttöön otettaessa tauon jälkeen muutaman kohdalla pientä takeltelua olikin. Vertailua suorittaessamme selvästi merkittävin huomio oli, että noin tonnin ratkaisujen rahkeet ovat merkittävästi reilummat kuin mihin tässä tuotekategoriassa on aiemmin totuttu. Langallinen kytkentätapa taas voi tulla kyseeseen siinä tapauksessa, jos käyttöpaikan verkkoympäristö on kovin ruuhkainen tai muuten epävakaa esimerkiksi wifin kantaman rajoilla. Toki tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon, että vertailuun valikoituneet mallit edustavat paitsi kooltaan myös hinnaltaan markkinoiden keskitason ylittävää osaa – tosin marginaalia jää myös varsinaiseen premium-luokkaan. Koska melkeinpä joka talouden reititin toimii myös lantattomana tukiasemana, sen käyttö on myös verkottuvien kaiuttimien kohdalla todennäköisesti se ensimmäinen valinta – onhan se jälleen yksi kaapeliveto vähemmän asennuksessa. Myös B&W, Devialet ja Naim tarjoavat yhteensopivia laitteita toiston synkronoimiseksi useaan tilaan. Korkeampi hinta selittyy siis osin sillä, että alkuun päästäkseen tarvitaan periaatteessa vain mobiililaite ohjainsovelluksen käyttöä varten, ei mitään muuta. Nyt testatuista malleista kaikki ajavat asiansa vähintäänkin hyvänä työpöytäkaiuttimena tai pienehkössä huoneessa, osa taas riittää äänentoistonsa puolesta jo vähän laajempaankin tilaan. Optimaalisissa olosuhteissa esimerkiksi korkeamman resoluution hävikitön äänitiedosto siirtyy kaiuttimen toistettavaksi yhtä sutjakasti kytkentätavasta riippumatta. Nyt tarkastelussa ovat langattomat kaiuttimet pykälää arvokkaammassa hintaluokassa. Vaikka markkinoilla on tarjolla tätä edullisempiakin vaihtoehtoja, päädyimme valitsemaan vertailuun ne mallit, joiden potentiaali riittäisi jo sellaisenaan itsenäiseksi äänentoistojärjestelmäksi sisältäen laajennusvaran tarpeiden mahdollisesti kasvaessa. Jokainen viidestä mallista tarjoaa siis joko sisäänrakennetun wifi-yhteyden (kaikki paitsi B&W nykyaikaisella 802.11ac-standardilla) tai rj45-liittimellä toteutetun langallisen kytkennän. Dlna-toisto löytyy Denonista, Devialetista ja Naimista, joskin Devialet tarvitsee toistoa varten kolmannen osapuolen ohjausohjelman eli niin sanotun controllerin. VERTAILU 21. Verkkoyhteyden avulla kaiutin yhdistyy yksinkertaisimmillaan mobiililaitteelle ladattavaan ohjainsovellukseen, jonka avulla sille syötetään ja kontrolloidaan toistettavaa mediaa eri lähteistä. Pääsääntöisesti langallisen yhteyden hyödyntäminen mahdollistaa siis häiriöttömämmän signaalin, vaikka datavirran teoreettiseen äänenlaatuun kytkentätapa ei näillä toteutuksilla vaikuta. Vaikka verkkoyhteys on käytettävyyden kannalta keskeisessä roolissa, se ei ole kuitenkaan ainoa tapa toistaa musiikkia MUSIIKKI ENSIN JOS JOKIN ASIA tuli vertailun myötä selväksi, niin se, että langattomien kaiuttimien yleinen laatu on parantunut ja ominaisuudet selvästi laajentuneet viimevuosien saatossa. Vastaavasti kaiutin voi toimia myös dlna-verkkotoistimena, jolloin siihen on mahdollista lähettää toistettavaa suoraan esimerkiksi tietokoneelta tai verkkolevyltä. Tällöin, ainakaan äänenlaadullisesti tarkasteltuna, vaikkapa jo kahdesta langattomasta verkkokaiuttimesta koostuva stereopari ei enää olekaan niin kaukana samanhintaisen perinteisemmän kaksikanavasetin suorituskyvystä, vaikka painopisteet toteutuksissa poikkeavatkin
Vertailun kriittisen kuuntelun osuus suoritettiin kaiuttimet laitetason päällä, noin 30 senttimetrin etäisyydellä takana olleesta täydestä kirjahyllystä, mutta säädettävyytensä ansiosta esimerkiksi Naim voidaan myös optimoida hiukan paremmin sijoituspaikkaansa lähellä seinää tai nurkkaa. Formation-sarjaan lukeutuu Wedgen ohella viisi muutakin tuotetta, muun muassa brittimerkin tuttua muotokieltä noudattava Duo-kaiutinpari. Pintapuolisesti tarkasteltuna suurinta vaihtelua on mallien designeissa ja ulkomitoissa, jotka molemmat taas korreloivat kaiuttimien teknisen toteutuksen kanssa. Kaiuttimen muotoilu poikkeaa radikaalisti konventioista, ja sen äänikin on kliseisesti ilmaistuna paljon suurempaa kuin mitä koko antaisi olettaa. Perimän hyödyntäminen näkyy myös maanmiehensä Naim Audion Muso Qb:ssä, joka vertailussamme on päivitettyä toisen sukupolven tuotantoa. Denonin kansilevy on kaikessa yksinkertaisuudessaan varsin toimiva: kuusi pikavalintaa suosikeille, toistonäppäin ja äänenvoimakkuuden säätö. VAIN VIRTAKAAPELI RIITTÄÄ Vaikka vertailun kaiuttimista puhutaan langattomina, todellisuudessa ne tarvitsevat kuitenkin toimiakseen virtakaapelin. Suppein anti puolestaan on B&W:n Formation Wedgessä, jossa ei ole verkkoliitännän lisäksi ottoliitäntöjä äänelle lainkaan. Ilmoitetuista bluetooth-versioista tuorein 5.0 löytyy Bluesoundilta ja vielä aptx hd -koodekilla ryyditettynä, joten se ei välttämättä edes muodostu äänenlaadulliseksi pullonkaulaksi etenkään suoratoistopalveluiden kohdalla. Denonin Home-mallistossa taas on 350:n lisäksi niin ikään kaksi kompaktimpaa langatonta kaiutinta. kaiuttimista langattomasti. Naimin Muso-sarjassa on Qb:n lisäksi myös kookkaampi palkkimallinen Muso-kaiutin. Ensin mainitun Pulse 2i ja jälkimmäisen Home 350 ovat päällisin puolin luultavasti lähimpänä sitä, millaiseksi langattomat verkkokaiuttimet perinteisesti mielletään: designia ei varsinaisesti kestä kehua, ja toteutus on kaikessa yksinkertaisuudessaan lähinnä käytännöllinen. TOTEUTUSTEN KIRJO Siinä missä verkkoyhteyspohjainen langattomuus on kaikkien vertailumme mallien selkein yhdistävä tekijä, muilla osa-alueilla varianssia löytyy enemmän ja vähemmän. Muso Qb 2nd Gen on elementtiratkaisunsa puolesta viisikon monimutkaisin malli, sillä siitä löytyy ellipsimuotoisen bassoelementin lisäksi myös kaksi passiivisäteilijää, kaksi keskiäänija kaksi diskanttielementtiä. Jokaisessa mallissa on nimittäin myös perinteinen bluetooth-yhteys, jonka avulla toisto hoituu kätevästi joskin äänenlaadusta hiukan tinkien. Langattomien ja verkkopohjaisten medialähteiden liitännän lisäksi osassa vertailun malleissa on myös muita liitäntöjä, tällä saralla monipuolisimpana Bluesoundin Pulse 2i, josta löytyy 3,5 millimetrin jaettu optinen digitaalinen ja analoginen otto sekä 3,5 millimetrin kuulokeanto. Vertailun Bluesound-mallin ohella Pulse 2i -sarjaan kuuluu kaksi pienempää langatonta kaiutinta sekä soundbar ja näiden kanssa yhteensopiva subwoofer. Teknisesti Bluesound Pulse 2i on kahdella bassokeskiäänisellä ja kahdella diskantilla varustettu kaksitie, kun taas Denon Home 350:ssä mukana on myös kaksi keskiäänielementtiä. Vaikka kotelotilavuus on muita merkittävästi pienempi, kaiuttimen ilmoitettu 600 watin vahvistinteho ja kahdesta bassoelementistä tukea saava laajakaistaelementti yllätti tässä vertailussa täysin – ja vieläpä positiivisesti. Ranskalainen Devialet taas on tyystin omassa sarjassaan Phantomeillaan, joiden kuudesta mallista Reactor 600 on pienin ja edullisin – joskin tässä vertailussa kaikista kallein. 22. Periaatteessa sen veto onkin sitten ainoa mahdollisesti rajoittava tekijä kaiuttimen asennuspaikan kanssa, kunhan muuten noudattaa hyväksi havaittuja, perinteisiä kaiuttimen sijoitusohjeita. Näistä B&W Formation Wedge kätkee komean puoliellipsoidimaisen kotelonsa sisään kuuden tuuman basson sekä kaksi keskiäänija kaksi diskanttielementtiä. Viisikon ulkoisesti perinteisimmät toteutukset tulevat Bluesoundilta ja Denonilta. VANHAN SANANLASKUN MUKAAN NÄLKÄ KASVAA SYÖDESSÄ, JA PARHAIMPIEN MALLIEN KOHDALLA JÄRJESTELMÄN LAAJENNUSTA MONIHUONE-EKOSYSTEEMIKSI VOI HYVINKIN PITÄÄ HARKINNAN ARVOISENA JATKOTOIMENPITEENÄ. Design-puolella vertailussamme selvästi enemmän oman tiensä kulkijoita ovat Bowers & Wilkins, Devialet ja Naim Audio
Devialet Phantom Reactor 600:n kylkibassojen liikettä ei voi kuin ihmetellä. Visuaalinen detalji on viety rohkeasti päätyyn saakka. Bowers & Wilkinsin Formation Wedgen ohjauspaneeli on niin ikään toteutettu muutamalla hipaisupainikkeella. Bluesound Pulse 2i:n kansi sisältää hipaisupainikkeiden ohella kahvanakin toimivan refleksikanavan aukon, jonka avulla kaiutinta on helppo liikutella paikasta toiseen. VERTAILU 23. Ylimpänä oleva Form-symboli toimii taustaväriä vaihtavana yleispainikkeena
1. Looginen käyttöliittymä on jaettu kolmeen välilehteen, joiden sisältä kaikki keskeinen löytyy intuitiivisesti. Vaikka valikkorakenteet ovat laajahkoja, kaikki olennainen löytyy melko helposti – ja sovellus toimii myös suomeksi. Käytännössä sitä tarvitsee vain mahdolliseen kaiuttimen sävynsäätöön tai muiden tuotteiden liittämiseen, muuten käyttö tapahtuu pääsääntöisesti sovelluksen ulkopuolella. DENON HEOS on monipuolinen mutta helposti sisäistettävä ja fiksusti toteutettu monihuonejärjestelmä ohjainsovelluksineen. 3. 2. Ominaisuuksista mainittakoon muun muassa bluetooth-lähtö, valmiit esiasetukset eri ohjelmamateriaalille, monipuoliset toiston hienosäädöt sekä Pulse 2i:n oppiva infrapuna, jonka avulla kaiutinta voi komentaa millä tahansa kaukosäätimellä. 3. Tuotteiden liittäminen samaan kokonaisuuteen kuten myös niiden erottaminen toimi niin ikään esimerkillisesti. 24. BOWERS & WILKINSIN Bowers Home -sovellus on varsin yksinkertainen mutta tietyssä mielessä jopa suppea ja muuten komean tuotteen kohdalla hiukan keskeneräisen oloinen. 24 1. 2. BLUESOUNDIN HYÖDYNTÄMÄ BluOS on Denonin HEOS-järjestelmän ohella yksi monipuolisimmista monihuonetoteutuksista. Spotify-sisältö kuitenkin näkyy ja on ohjattavissa sovelluksen sisällä. Se toimi testissämme paitsi asentaessa myös käytettäessä mutkattomasti
4. DEVIALETIN DESIGN-OSAAMINEN näkyy vahvasti myös ohjainsovelluksessa, joka on myös miellyttävän selkeä ja informatiivinen. NAIM AUDION ohjainsovellus on hyvä yhdistelmä tyylikkyyttä ja ominaisuuksia. Myös mahdollinen äänen ja kuvan synkronointi on hienosäädettävissä. 5. 25 4. 5. VERTAILU 25. Naimin ohjainsovellus tarjoaa myös kattavat mahdollisuudet toistolähteiden kontrollointiin, vaikka esimerkiksi usb-tikulta toistettaessa tiedoston nimi jäikin matkan varrelle. Vaikka toimintoja ja ominaisuuksia on hiukan suppeahkosti, kaikki käytössä oleellinen ohjeistuksineen kuitenkin löytyy. Muso Qb 2nd Genin toisto on hienosäädettävissä kaiuttimen sijoituspaikan mukaan, ja pöytäkäyttöä ajatellen hyötyä on esimerkiksi määriteltävistä pikavalinnoista nettiradiokanaville. Sovellus ei kuitenkaan sisällä esimerkiksi integroitua nettiradiota tai dlna-tukea, vaan niitä käyttääkseen tulee ladata kolmansien osapuolien kehittämä sovellus
Näihin voidaan lukea erilaiset suoratoistopalvelut, nettiradio sekä toisto suoraan tietokoneelta, verkkolevyltä tai mobiililaitteelta. Jälkimmäisessä sarjassa etualalla oikealla oleva Devialet Phantom Reactor 600 vie kiistatta pisimmän korren. Ainoan nappisuorituksen tarjosi Denon, tosin senkään käyttöliittymässä tiedostojen sisällä siirtyminen ei onnistunut. VERKKO SOIMAAN Langaton kaiutin palvelee parhaiten käyttäjää, jonka musiikkilähteet ovat verkkopohjaisia. Tidal puolestaan löytyy ohjainsovellukseen integroituna Bluesoundilta, Denonilta ja Naimilta. Näistä lähtökohdista monipuolisimmin erilaiset tarpeet kattavat pienin eroin Denon ja Naim. Usb-toiston toteutuksessa oli kuitenkin mallikohtaisesti parantamisen varaa. B&W:llä ja Devialetillakin sen tietysti saa soimaan, mutta ohjainsovelluksen sijaan toisto hoidetaan esimerkiksi Airplayn kautta samalla tavalla kuin nettiradion kanssa. Dlna-striimaus ja -etätoisto muista verkkolähteistä puolestaan käy tässä yhteydessä helpoimmin Denonin ja Naimin avulla. Käytännössä jokainen vertailun kaiuttimista toimii varsin mutkattomasti, jos musiikin toisto tapahtuu pääosin bluetoothin, Airplayn tai Spotify Connectin avulla mobiililaitteelta lähetettynä. Yhdessäkään mallissa ei ole (Bluesoundin kuulokelähtö pois lukien) minkäänlaista fyysistä antoa. Usb-liitäntä massamuistilaitteille puolestaan löytyy Bluesoundista, Denonista ja Naimista. Tavanomaisempien korkearesoluutioformaattien toisto onnistuu kaikilla. Subwooferin liittäminen järjestelmään onnistuu langattomasti monihuoneominaisuuden kautta suoraan B&W:llä ja Denonilla sekä Bluesoundilla lisävarusteena saatavan RT100-kaiutinlinkin avulla (suositushinta 129 euroa). Periaatteessa kyseessä on fiksu tapa syöttää kaiuttimelle esimerkiksi hires-tiedostoja, jos esimerkiksi verkkokovalevyä ei ole mahdollista hyödyntää. Jos taas tapana on hyödyntää esimerkiksi verkkolevyn tai tietokoneen tiedostovarantoja, viisikon yksinkertaisimmilta edustajilta homma ei taitu. ?n Vertailun mallit jakautuivat ulkonäön suhteen kahteen kastiin: selvästi perinteikkäämpään ja rohkeasti design-painotteisempaan. Esimerkiksi Naimin ohjainsovellus ei jostain syystä indeksoinut muistitikun mp3ja wav-tiedostoista koostunutta sisältöä selattavaan muotoon ollenkaan vaikka tiedostot soittikin, ja Bluesound taas katosi hetkeksi langoilta tikun syötettyämme ja oli muutenkin epävarma tiedostojen toistamisessa. Dsd-toiston luvataan onnistuvan ainakin Denonilla ja Naimilla sekä Bluesoundin BluOS-tietokonesovelluksella flaciksi käännettynä. Yhteistä kaikille vertailun malleille on se, että niistä jokaisessa on Spotify Connect ja internetradio – tai ainakin tavallaan, sillä siinä missä Bluesoundin ohjainsovelluksessa on useampikin integroitu nettiradiopalveluntarjoaja, Denonilla TuneIn ja Naimilla iRadio, Devialetin ja B&W:n ohjainsovellukset eivät suoraan tarjoa vastaavaa palvelua, vaan radion kuunteluun pitää ladata erillinen sovellus ja käyttää sen toistoon esimerkiksi Airplayta tai bluetoothia. Bluesoundin erikoisuutena on myös muista valmistajan laitteista tuttu bluetooth-lähetin, jolla äänisignaalin saa siirrettyä esimerkiksi bluetooth-kuulokkeisiin. 26. Devialetkin periaatteessa sallii sen, mutta avuksi tarvitaan kolmansien osapuolien kehittämä dlna-ohjaussovellus, joka yhdistää dlna-palvelimen ja dlna-soittimen. Roon Ready -sertifikaatti taas löytyy kaikilta muilta paitsi Devialetilta. Toistaiseksi Bluesound on myös ainoa, joka tarjoaa mqa-tuen
VERTAILU 27. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN. B&W puolestaan luottaa Bowers Home -sovelluksen ja Formation-sarjan tuotteiden yhteispeliin, mutta esimerkiksi vertailussamme olleita Wedge-kaiuttimia ei voi yhdistää toisiinsa stereoparina, toisin kuin malliston pienempiä Flex-kaiuttimia. HEOS-järjestelmän tavoin myös BluOS sallii muun muassa Pulse-malliston tuotteista rakentuvan monikanavajärjestelmän leffaäänelle. Devialetin järjestelmäkin sallii merkin tuotteiden linkittämisen toisiinsa monihuonekokoonpanossa tiedettävästi ainakin neljän Phantom-kaiuttimen muodossa. Toinen laajempi monihuonejärjestelmä on Bluesoundin, NADin, Dalin ja Monitor Audion hyödyntämä BluOS, joka niin ikään toimi moitteettomasti testaamiemme Pulse 2i:n ja Pulse Mini 2i:n kanssa. Toistossa ei esiintynyt lainkaan viivettä tai häiriötä, ja jo valmiiksi vakuuttavan kuuloinen Home 350 tuplana oli kaksin kerroin vakuuttavampi. Testasimme HEOS-järjestelmää kahdella Home 350 -kaiuttimella sekä yhdellä Home 150 -kaiuttimella siten, että 350:t muodostivat päätilan kaksikanavasetin ja 150 oli toisessa huoneessa linkitettynä samaan toistolähteeseen – periaatteessa siis melko käytännönläheinen esimerkki joka kodin monihuonejärjestelmästä. Sen sijaan esimerkiksi 5.1-kanavaisen järjestelmän luonti Formation-tuotteilla onnistuu. Testasimme menestyksellä esimerkiksi kahta Reactor 600:aa stereoparitettuna, ja samoin kuin Denonin kohdalla, lopputulos oli tuplasti puhuttelevampi. Naim Audio taas käyttää niin ikään omaan järjestelmäänsä, mutta muista poiketen se tarjoaa Chromecastin avulla mahdollisuuden lisätä Muso Qb 2nd Gen osaksi Google Home -ekosysteemiä. Monihuonetoisto onnistuu käytännössä myös Apple-laitteiden Airplay 2:ta hyödyntämällä, ja se löytyy tätä kirjoitettaessa kaikista vertailun malleista paitsi Devialet Phantom Reactor 600:sta, johon ominaisuus on valmistajan mukaan tulossa myöhemmin. Testiemme perusteella Denonin omistavan D+M Groupin kehittämä HEOS-järjestelmä toimi ensinnäkin kaikista mutkattomimmin, ja lisäksi kyseiseen järjestelmään kuuluu kymmenittäin laitteita (myös Marantzilta), joita voi valmistajan mukaan linkittää yhteen kokonaisuuteen peräti 32 kappaletta. JOKAINEN VERTAILUN malli kuuluu johonkin monihuonejärjestelmään, jonka avulla useammasta, yleensä saman tuoteperheen kaiuttimesta voi muodostaa kahdesta tai useammasta laitteesta koostuvan kokonaisuuden
600 W 300 W Elementit 2 x 5,25” bassokeskiääni 2 x 1” diskantti 1 x 6” basso 2 x 3,5” keskiääni 2 x 1” diskantti 2 x 165 mm basso 2 x 50 mm keskiääni 2 x 19 mm diskantti 1 x laajakaista 2 x basso 5,25” x 2,5” basso 2 x 6” x 3” passiivisäteilijä 2 x 2,5” keskiääni 2 x 0,75” diskantti Verkkotoiminnot Wlan/ethernet x/x x/x x/x x/x x/x AirPlay x (2) x (2) x (2) x x (2) Chromecast x Spotify Connect x x x x x Tidal x vain Airplay x vain Airplay x Nettiradio x x x x x -suosituimmat kotimaiset 13/21 0/21 13/21 0/21 15/21 Dlna (striimaus/etätoisto) -/-/x/x -/x (erillisellä sovelluksella) x/x Striimaus mobiililaitteelta x Smb/cifs x x Roon Ready x x x x Bluetooth 5.0 aptX HD 4.1 aptX HD x (versio ei ilm.) x (versio ei ilm.) 4.2 LE Mqa/dsd x/x (konvertoituna) -/-/x -/-/x Monihuonetoisto BluOS / Airplay 2 B&W Formation / Airplay 2 HEOS / Airplay 2 x Naim / Airplay 2 / Chromecast) Volume puhelimesta Sovelluksesta Sovelluksesta ja napeista Sovelluksesta ja napeista Sovelluksesta ja napeista Sovelluksesta Ohjainsovellus BluOS B&W Home HEOS Devialet App Naim Liitännät Digiotot, opt/coax/usb/hdmi x/-/-/-/-/-/-/-/-/x/-/-/x/-/-/Usb-massamuisti x x x Analogiotto x x x x Subwoofer-lähtö Langaton Langaton Langaton Kuulokeliitäntä 3,5 mm Fyysinen kaukosäädin Lisävaruste (RC1, 69€) x Infrapuna x x Värivaihtoehdot Valkoinen, mattamusta Musta, hopea Musta, valkoinen Valkoinen Pölysuoja: musta, saatavilla myös terracotta, olive ja peacock (79 €/kpl) Muuta Jaettu optinen/analoginen otto 3,5 mm, bluetooth-lähetys/vastaanotto, herätystoiminto, oppiva infrapuna Jaettu optinen/analoginen otto 3,5 mm Herätystoiminto Mitattu tehonkulutus käytössä 7 W 18 W 12 W 10 W 11 W 28. INFO BLUESOUND BOWERS & WILKINS DENON DEVIALET NAIM AUDIO Malli Pulse 2i Formation Wedge Home 350 Phantom Reactor 600 Muso Qb 2nd Generation Hinta 899 € 999 € 730 € 1 099 € 849 € Mitat 420 x 198 x 192 mm 281 x 254 x 260 mm 380 x 225 x 180 157 x 168 x 219 mm 210 x 218 x 212 mm Paino 5,05 kg 6,5 kg 6,3 kg 4,3 kg 5,6 kg Edustaja AH-Hifisystems B&W Group Simex Mareksound Kruunuradio Lisätietoja bluesound.com ah-hifisystems.fi bowerswilkins.com bwgroup.fi denon.fi simex.fi devialet.com mareks.fi naimaudio.com kruunuradio.fi Teho 150 W 240 W Ei ilm
Toiston suhteen Home 350 on selvästi lähimpänä perinteisempää hi kaiutinta ja soi komean tasapainoisesti niin taajuuskaistan yläkuin alapäässäkin. Oikeastaan vain optinen tulo uupuu. KUUNTELUARVIO | MAURI Miellyttävä ja kokonaisvaltainen ääni täyttää helposti huoneen myös stereokuvallisesti. Kuulostaa eniten tavalliselta hi kaiuttimelta ja yltää bassoillaan jopa hieman vavahduttamaan kuuntelutuolia. Ääntä lähtee periaatteessa hyvinkin runsaasti ja puhtaasti, mutta subitaajuuksilla kaiutin on kuin onkin mahdollista saada polvilleen. DENON HOME 350 HINTA: 730 € PISTETAULUKKO Äänenlaatu 60% 3,5 Ominaisuudet 20% 4 Käytettävyys 20% 4 Yhteensä 100% 3,7 Denon Home 350:n takana sijaitsevat liitännät riittävät hyvin peruskäyttöön. Äänessä on oikeassa suhteessa kokoa ja yksityiskohtia, ja toistoa voi hienosäätää sovelluksen kautta. Taajuusvaste huoneessa lähikentässä (0,5 m). KUUNTELUARVIO | HEIKKI Toisto on melko lailla muhkea, bassot pehmeät ja isot. Basson tasoa laskemalla saa nipistettyä vielä vähän lisää pelivaraa, mutta tyystin kompressoitumista ei voi hävittää. Laadukkaaseen kaiuttimeen yhdistettynä HEOS-integraatio tekee paketista hyvin kilpailukykyisen, sillä pieniä satunnaisheittoja lukuun ottamatta sovelluksen ja Home 350:n yhteispeli toimi moitteettomasti niin asennusvaiheessa kuin käytössäkin, olipa kyseessä yhden tai useamman kaiuttimen kuuntelu. Kahden 350:n stereopari haastaakin rohkeasti perinteisemmän kaksikanavasetin ja nokittaa vielä monipuolisilla verkkotoiminnoillaan. Rytmisen kepeästi etenevässä äänessä on sopivasti auktoriteettia. Vaikka ulkonäöllä ei design-palkintoja kahmita, ksu ja funktionaalinen toteutus näkyy, tuntuu ja kuuluu Home 350:ssä kauttaaltaan. TASAISEN VARMA TOTEUTUS | MIELLYTTÄVÄ JA ISO ÄÄNI | HEOS-SYSTEEMI | MONIPUOLISUUS SOVELLUKSEN PIKKUVIRHEET + 3,7 VERTAILU. Viihdyttävä ja helppo toistin soveltuu monipuolisesti kaikenlaiselle musiikille. Kevyemmässä kuuntelussa äänenvoimakkuutta ja draivia piisaa varsin reippaasti, ja jälki on kauttaaltaan miellyttävää. Denon on onnistunut puristamaan suhteellisen yksinkertaiseen ja verrattain edulliseen pakettiin kaiken tarpeellisen langattomista kaiuttimista puhuttaessa
Keskialueen ja diskantin eloisuus ja luonnolliset sävyt ovat kuitenkin kohdallaan. Myös kaiuttimen resetointi oli harvinaisen hankala toimenpide. Kokonaisuudesta jäi silti enemmän positiivinen kuin negatiivinen vaikutelma paljolti järjestelmän toimivuuden ja monien detaljien ansiosta. Käyttökelpoisen äänenvoimakkuuden haarukka on osin rajallinen, eikä eteen piirtyvä äänikuva ole kaiuttimen kokoon nähden kovinkaan raamikas. Bassotehosteen pois päältä kytkemällä saa hiukan pelivaraa, mutta rajoitteet ovat rajoitteita silti. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Äänen kokonaisuuden suhteen ei olla ihan a-luokassa, sillä basson tietty kotelomainen honottavuus tulee vastaan aika pian eikä alimmalla oktaavilla ole liiemmin tarvittavaa painoa. Taajuusvaste huoneessa lähikentässä (0,5 m). Toisaalta ulkoinen design on tässä seurassa hiukan vaatimaton ja käyttökin monitasoisine valikkoineen vaatii totuttelua. Deep bass -tilassa matalat korostuvat melko sopivasti, mutta äänenpainereservit vähenevät selvästi. 30. TANAKKA TOTEUTUS | MONIPUOLISET OMINAISUUDET | SÄÄTÖVARA | SUOMENKIELINEN SOVELLUS VAATIMATON BASSOTOISTO | SOVELLUKSEN TOIMINTA (VARAUKSIN) Muista poiketen Pulse 2i tarjoaa takana sijaitsevassa liitinpaneelissaan myös kuulokelähdön. Erikoisuutena BluOS-sovelluksessa on myös bluetooth-lähtö langattomille kuulokkeille. Vaikka Pulse 2i on monipuolisesti säädettävissä, kaiuttimen ääni ei itsessään silti ole vertailun vakuuttavimmasta päästä. Muuten tasaisesti toimineessa sovelluksessa oli pieniä bugeja siellä täällä, esimerkiksi muiden kanssa toimineen usb-tikun liittäminen pudotti kaiuttimen hetkeksi langoilta, ja osa sovelluksen popup-ilmoitusten teksteistä ei mahtunut näkyviin. PISTETAULUKKO Äänenlaatu 60% 3 Ominaisuudet 20% 4Käytettävyys 20% 3+ Yhteensä 100% 3,2 + 3,2 BLUESOUND PULSE 2I HINTA: 899 € Bluesound tunnetaan osaavana verkkotoistoratkaisujen toteuttajana, ja tämä näkyy Pulse 2i:n kohdalla monipuolisissa ominaisuuksissa ja kehittyneessä käyttöliittymässä, joka on tarjolla myös suomeksi. Siistiä ja melko puhdasta toistoa on kuitenkin tarjolla, ja kaiutin onkin peruskäyttöön sopiva keskitien valinta. KUUNTELUARVIO | MAURI Siisti joskin kaiuttimen kokoon nähden bassotoistoltaan hieman vaatimaton sointi. Pienehkössä tilassa neutraalia ja puhdasta ääntä tarjoava kaiutin
Taajuusvaste huoneessa lähikentässä (0,5 m). Stereokuva ei välttämättä ole ihan luonnollisimmasta päästä mutta toisaalta omalla tavallaan mielenkiintoinen. Diskantti on sävyltään hieman suttuinen. KUUNTELUARVIO | MAURI Mehevä ja yläkeskialueelta verhoutunut soundi on kokonaisuutena miellyttävä. Bassopainotteisesta otteesta huolimatta äänialueet integroituvat toisiinsa melko hyvin. VERTAILU. Toistosta tulee kyllä tietyllä tapaa turboahdettu ilis. ULKONÄKÖ JA DESIGN | VAIKUTTAVA ÄÄNI | HELPPOKÄYTTÖISYYS | TOIMINTAVARMUUS AIRPLAY2-TUKI PUUTTUU TOISTAISEKSI | SUPPEAHKO SOVELLUS Phantom Reactor 600:n liittimet sijaitsevat kuulamaisen kaiuttimen takana, ja 3,5 millimetrin tulo on yhdistetty analoginen ja optinen. Tässä suhteessa kaiuttimen muita korkeampi hinta on perusteltu. Reactor 600 myös pitää pääsääntöisesti pintansa, vaikka sen toistettavaksi tarjoaisi mitä. Devialet on omalaatuinen, helppokäyttöinen ja toimintavarma ratkaisu omine rajoituksineenkin – ja stereoparina Reactor 600 saattaa aiheuttaa vakavan leukojen loksahtamisen. Myös Airplay2-tuki puuttuu ainakin toistaiseksi. Toisaalta kokonaisuudessa on myös omat rajoitteensa, lähinnä Devialetin ohjainsovelluksen puolella. Tavallaan kyseessä on ihan rohkea ja hauska toteutus, sillä kuuntelu vie mennessään. Näiden kohdalla valmistaja on siirtänyt vastuun kolmansille osapuolille, mikä toisaalta tuo myös valinnanvaraa. Ääni kuulostaa kertaluokkaa suuremmalta kuin kaiuttimen koolta voisi odottaa. Siihen ei nimittäin ole integroitu juurikaan osasta monipuolisempia malleja löytyviä ominaisuuksia, kuten nettiradiota tai tiedostotoistoa. Ääni tasapainottuu hieman suuremmilla voimakkuuksilla vähemmän bassopitoiseksi. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Nyt on mielenkiintoista kuultavaa! Bassotoisto on häkellyttävän isoa ja pyöreää ottaen kaiuttimen koon huomioon, mutta tämä ei merkittävästi sotke keskiäänija diskanttialuetta. Toisto on vaivatonta ja keskialueen sävyiltään erinomainen. Vaikka kyseessä on vertailun pienin laite, sen tehot ja kyvyt ovat puhtaasti äänentoistollisessa mielessä suorastaan häkellyttävät. DEVIALET PHANTOM REACTOR 600 HINTA: 1 099 € PISTETAULUKKO Äänenlaatu 60% 3+ Ominaisuudet 20% 3 Käytettävyys 20% 3 Yhteensä 100% 3,2 + 3,2 Moni asia tuntuu radikaalilta ranskalaisen Devialetin Phantom Reactor 600:ssa
KUUNTELUARVIO | MAURI Toisto on hyvin balanssissa, joskin pieni yläbasson kumeus ja alakeskialueen tummuus vievät hieman erottelua joistakin instrumenteista. B&W:n monihuonesysteemissä Wedge on tarkoitettu yhdeksi kaiuttimeksi yhteen tilaan, sillä kahta kaiutinta ei voi liittää stereopariksi. Taajuusvaste huoneessa lähikentässä (0,5 m). Ääni on luonteeltaan sopivan kuiva ja piirtyy luonnollisesti tilaan kaiuttimen eteen. Toisaalta vaikuttaa siltä, että Wedgen suunnittelussa painopiste onkin ollut lähinnä designissa, ei niinkään ominaisuuksissa. Äänenpainereservejä on riittävästi, eikä melko matalalle ulottuva bassotoisto herpaannu kovassakaan menossa. Toisto on rasittamaton mutta paikoin etäisen kuuloinen. Diskantin siististä kilahduksesta kaiutin saa plussaa. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Suhteellisen skarppi ja rauhallisen kuuloinen toisto, joskin alimpien bassojen kompressoitumisen huomaa äänenvoimakkuutta reilummin nostettaessa. Tämä on toisaalta Wedgen ainoa mainittava heikko kohta, sillä muuten kaiutin onnistuu piirtämään toistollaan viihdyttävän ja helposti kuunneltavan kuvan musiikista. Vähemmän bassovoittoinen musiikki soi kuitenkin mukiinmenevästi ja hyvällä tavalla hillitysti. 32. PISTETAULUKKO Äänenlaatu 60% 3+ Ominaisuudet 20% 2,5 Käytettävyys 20% 3 Yhteensä 100% 3,1 + 3,1 BOWERS & WILKINS FORMATION WEDGE HINTA: 999 € B&W:n Formation-mallistossa Wedge on yksittäisistä langattomista kaiuttimista kookkain, ja se kestää katseita konventioista poikkeavalla tyylikkäällä muotoilullaan. Myös asennus kävi vertailun mittakaavassa suhteellisen vaivattomasti, ja toisaalta voi olla hyväkin, ettei ohjainsovellusta tarvitse arkikäytössä juuri mihinkään. KOMEA ULKONÄKÖ | SIISTI TOISTO | HELPPO KÄYTETTÄVYYS JA ASENNUS SUPPEAT OMINAISUUDET JA LIITÄNNÄT | SOVELLUKSEN RAJOITTUNEISUUS B&W Formation Wedgen pohjassa sijaitseva liitäntäpaneeli on vertailun suppein. Paikoitellen teotutus vaikuttaa suppeudessaan jopa keskeneräiseltä. Periaatteessa luokassaan melko hyvä kokonaisuus, jos basson rajoittuneisuuden ottaa huomioon. Kaksi Wedgeä soi kuitenkin omissa huoneissaan siististi ja ilman yhteyskatkoja. Viihdyttävä ja helposti kuunneltava tuttavuus. Kaiuttimen liitännät ovat vertailun suppeimmat eikä ohjainsovelluksesta juurikaan ole lisäarvoa
Tästä huolimatta kaiuttimen käyttö onnistui suoraan Airplayn kautta, joten vika ei mene verkkoyhteyden piikkiin. Mukana on muista poiketen myös optinen toslink-otto. Vaikka aluksi kaikki vaikutti toimivan moitteettomasti, myöhemmissä testeissä ohjainsovellus ja kaiutin eivät useista yrityksistä ja resetoinneista huolimatta aina löytäneet toisiaan. Muso Qb on kuitenkin komea ja kelpo valinta hillitympään arkikäyttöön, ja laitteen ominaisuudet ovat vertailun mittakaavassa melko kattavat. Soittimet työntyvät vahvasti etualalle, mikä parantaa selkeyttä, mutta tekee soundista melko väsyttävän hiemankin suuremmalla kuunteluvoimakkuudella. ULKONÄKÖ JA DESIGN | SIISTI SOVELLUS | MONIPUOLISET OMINAISUUDET OHUEHKO ÄÄNI | SOVELLUKSEN TOIMIVUUSONGELMAT (VARAUKSIN) Muso Qb 2nd Genin liittimet sijaitsevat laitteen takana. Parhaimmillaan kaiutin on varsin näppärä ratkaisu esimerkiksi työpöydälle maltillisempaan kuunteluun. Menettelee pöytäkaiuttimena kuitenkin, ja huonekompensaatiolla toistoa voi hieman vielä hienosäätää. Taajuusvaste huoneessa lähikentässä (0,5 m). Rauhallisessa kuuntelussa tai esimerkiksi puheääntä radiosta kuunneltuna erottelu voi olla hyväksi. Tarkka joskaan ei kovin matalalle ulottuva basso ja kaunisääninen diskantti ovat kaiuttimen valtteja. Muso Qb:n suurimmaksi ongelmaksi testissä muodostui sovelluksen epävakaa toiminta, mikä rokottaa muuten monipuolisen kokonaisuuden pisteitä ohuehkon äänen ohella. PISTETAULUKKO Äänenlaatu 60% 2 Ominaisuudet 20% 4 Käytettävyys 20% 3Yhteensä 100% 2,6 + 2,6 NAIM AUDIO MUSO QB 2ND GENERATION HINTA: 849 € Naimin hiljattain toiseen sukupolveen päivittynyt Muso Qb jää kenties isompien kilpailijoidensa rohkeamman toiston varjoon, mutta ulkonäöllisesti ja ominaisuustarjonnan puolesta sillä ei ole mitään hävettävää. KUUNTELUARVIO | MAURI Selkeä ääni on varsin keskialuepainotteinen ja honottava. Potkua saa myös hillitystä loudness-säädöstä. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Ääni on melko suppea, keskiäänija diskanttivoittoinen sekä pistemäinen mutta luonteeltaan puhdas ja häiriötön. Alimmat bassot alkavat vaimentua jo puolivälissä äänenvoimakkuusasteikkoa. VERTAILU 33. Pieni statusledi on sijoitettu hiukan hankalasti, joten asennusvaiheessa se kannattaa pitää suoraan näkyvillä. Jää tässä seurassa isommista kauas takavasemmalle
Laitteet ovat vain välineitä, Pertti sanoo vaatimattomasti, vaikka pelkäksi harmaaksi työkaluksi nykyinen kuuntelulaitteisto on melko yletön. Muutakin rakentelua tuli yritettyä. Nuorena miehenä insinööriksi itsensä myöhemmin lukenut Pertti rakensi huoneeseensa kaiuttimen, joka sai signaalinsa olohuoneen putkitoimisesta pöytäradiosta. Kotona kukaan muu ei kuunnellut musiikkia, mutta Pertti kuunteli. Musiikki tuottaa välitöntä mielihyvää, ja se Pertin mukaan riittää perusteluksi myös laitekiinnostukselle. Tähän ihmettelyyn Pertti vastaa kerta toisensa jälkeen: musiikki. Mutta miksi hifiharrastus. – Pidän musiikista ja musiikin kuuntelusta, ei siinä muuta, hän toteaa. Oli kova halu päästä kuuntelemaan musiikkia. Hildénien laitteisto on käynyt läpi monia muodonmuutoksia, mutta tavoite luonnollisesta ja samalla korville ystävällisestä äänestä on pysynyt samana.. Laitteet ovat seuranneet Perttiä tiiviisti elämän eri vaiheissa. Pronomini tarkoittaa tässä yhteydessä erilaisten laitteiden ja laitekokoonpanojen kanssa puuhaamista aina teinipojasta lähtien. Pääseehän musiikkia kuuntelemaan ilman hävyttömän hienoja laitteitakin ja vieläpä paljon vähemmän vaivalloisesti. Stereotyyppistä laiteharrastajaa Pertistä ei hänen oman arvionsa mukaan saa tekemälläkään. 34 TEE SE YHDESSÄ HAASTATTELU | HIFIHARRASTAJAT PERTTI JA KIRSTI HILDÉN PERTTI JA KIRSTI HILDÉNIN YHTEISELÄMÄ KOOSTUU YHTEISISTÄ TEKEMISISTÄ, JOISTA YKSI ON MUSIIKIN KUUNTELU KORKEATASOISESTA HIFILAITTEISTOSTA. TEKSTI KARI NEVALAINEN | KUVAT PERTTI HILDÉN JA KARI NEVALAINEN E nnen ensimmäistäkään kysymystä Pertti ehättää kertomaan tehneensä ”tätä” viisikymmentä vuotta
Radiosta seurataan ennen kaikkea klassista musiikkia ilmoille lähettävän YLE Radio 1:n lähetyksiä. Aivan näin helpolla Perttiä ei pidä kuitenkaan päästää koukusta. Musiikki kaiken kattavana selityksenä on tietenkin oikeutettu, mutta ehkä sittenkin liian yksinkertainen. Hän on kahdesta se, joka käy säännöllisesti konserteissa. Molemmat ovat ahkeria radionkuuntelijoita. Esimerkkinä hän mainitsee soolosoittimille kirjoitetun musiikin. Sooloviulu on miksattu niin, että jokainen yksityiskohta kuuluu ja vivahteet erottuvat. Myös oman genren sisällä musiikkimaku on valikoivaa: – Bach kelpaa, Buxtehude ei, Kirsti tiivistää. Onnekas reitti on tehnyt harrastamisesta käytännöllistä. Siksi levyt voivat parhaimmillaan saada aikaan suuremman musiikkielämyksen kuin konsertti. Klassinen musiikki laidasta laitaan, kuoromusiikki ja hengellinen musiikki sopivat siinä missä iskelmäkin. Suosimaansa musiikkia pariskunta kuuntelee sitoutuneesti mutta ei kritiikittä. HKO:n kausikorttilaisena Kirstillä on jatkuvasti tuoreessa muistissa omakohtaista vertailupohjaa elävään ääneen. Pertin nyökkäillessä Kirsti ottaa esille myös nykytaidemusiikin, joka spektrin Ylimpänä oleva Michell GyroDec -levysoitin ei ole yhtä tiiviissä käytössä kuin allaan oleva Tascamin digitallennin. Tekniikka kiinnostaa myös, ja sille on varmasti olemassa erilaisia, usein piiloonkin jääviä syitä, niin tiedollisia kuin tunnetasonkin. Kuten myöhemmin käy ilmi, Pertti kuuntelee ääntä myös hifistin korvin – bassojen laatua, diskantin puhtautta ja sen sellaista – ja on valmis melko radikaaleihinkin ratkaisuihin äänen virheiden korjaamiseksi. Mikä ei tarkoita, etteikö heillä olisi mitään sanottavaa äänenlaadusta. Kanavan ohjelmaopas on molempien ulkomuistissa. Hyvin kuulemma soi. YHDESSÄ ETEENPÄIN Pertin hifiharrastuksessa on muutamia ei niin tavanomaisia piirteitä. Sopivasti matkalla veneen kesäsatamaan sijaitsee hifikauppa, jonne pariskunnalla on tapana kaartaa heräteostoksille. – Paljon tietenkin riippuu myös siitä, missä päin salia istuu, Kirsti pohtii. Yksi on vaimonsa Kirstin aktiivinen mukanaolo. Tällaiset kappaleet voivat olla toisella tavalla ja jopa paremmin läsnä riittävän laadukkaalla laitteistolla levyltä toistettuna kuin konsertissa. Siihen vedoten hänellä on varma mielipide siitä, että korkeatasoinen laitteisto kelpaa musiikin toistamiseen siinä missä live-esityskin, erityisesti pienimuotoisemmalla musiikilla. Pertti on enemmän cd-levymiehiä, joka kuuntelee mielellään myös sitä, mitä on tullut ladattua Tascamin digitallentimelle, usbilta tai sd-korteilta. Eikä vain kelpaa, vaan saattaa ylittääkin. Pääsyy Kirstin mukanaololle on kuitenkin, että hän on vähintään yhtä innokas musiikinkuuntelija kuin Pertti. Kirsti esimerkillistää väitettään soitattamalla erään konsertin väliajalla ostamaansa Piazzolla-levyä. HAASTATTELU Varmemman vakuudeksi Pertti kertoo, että valokuvaus ja ennen kaikkea purjehtiminen ovat vähintään yhtä merkittäviä vapaa-ajan viettotapoja tässä perheessä kuin äänentoistokin. Osittain tämä johtuu logistiikasta. – Poiketaan aina silloin tällöin kuuntelemaan, mitä uutta on mahdollisesti tarjolla, Pertti kertoo. Pliniuksen Hautonga-vahvistin on edellisestä kokoonpanosta, mutta sille on keksitty uusiokäyttöä.. Saman kanavan musiikkiaiheiset puheohjelmat kuuluvat myös päivän rutiineihin. Vaimot voivat kyllä seurata miehensä touhuja hyväntahtoisesti sivusta, mutta he harvemmin tietävät asiasta kuten Kirsti. Laitteistoon kuuluu fm-viritin, mutta pääasiassa radiolähetykset toistuvat digitaalisesti läppäriltä dacille ja siitä eteenpäin laitteistolle. Aina käsillä olevasta kamerasta kyläilijäkin saa osansa, ja merellä tulee kuulemma vietettyä pari kuukautta vuodesta. ÄÄNI MUISTISTA Mitään musiikkiohjelmaa tai levyä ei kuitenkaan kuunnella vain äänenlaadun vuoksi, minulle vakuutetaan, poikkeuksena ehkä Pertin muutama hifikokoomalevy
Pertille erityisen tärkeää on, että asiakasta kuunnellaan oikein, ja että liikkeessä osataan kuunteluttaa oikeita laitteita – käytännössä asiantuntemus ja luotettavuus. Vuosisadan lopulla tai tällä vuosituhannella kirjoitettua nykymusiikkia ei kuule lainkaan, vaikka se on, kuten Pertti ja Kirsti ovat huomanneet, loistavaa materiaalia riittävän laadukkaalle hifilaitteistolle. Valokuva on tallenne tapahtuneesta, josta hetkestä itsestään on kuvan lisäksi myös muistikuva. Huomaa, että mukana on kaksi esivahvistinta. Se on se juttu, hän uskoo. Analogia löytyy valokuvauksesta. Mutta minkälainen äänen pitää olla, jotta oma lempimusiikki toistuisi mahdollisimman nautittavana. Hyvä esimerkki Hildénin pariskunnan hifiharrastuksesta on nykyiset kaiuttimet, PMC:n massiiviset MB2SE-monitorit. Muu laitteisto koostuu ulkonäöllään Kirstin lumonneesta Michellin GyroDec-levysoittimesta, joka ilmeisestä vajaakäytöstä huolimatta hankittiin laitteiston kruununÄänentoistojärjestelmä 2019 b DAC + etuvahvistin EAR Dac4 Etuvahvistin Musical Fidelity Audiotallennin Tascam SS-R100 CD-soitin Plinius CD 101 Viritin Musical Fidelity Ckasettinauhuri Integroitu vahvistin Plinius Hautonga Päätevahvistin Bryston 14B³ MAC BOOK TV Toslink USB Tuner Tape Phono Coax Analog 5.11.2019 PHn LP-soitin Michell GyroDec BNC PMC MB2SE Dynaudio Audience 52SE Hildénin laitteisto kaaviokuvana. PMC:t tulivat taloon niin sanotusti tavalliseen tapaan eli kantakauppaan poiketessa ja demosoittoa kuunnellessa. Sittemmin 1980-luvulta eteenpäin aina 2000-luvun alkuun kotona kävi kaikenmerkkistä japanilaista perushifiä. Kuten niin monet tässä harrastuksessa, Pertti lähestyy asiaa luonnonmukaisuuden käsitteen kautta: – Äänen tulee olla siinä määrin kuin mahdollista sellainen kuin se on luonnossa, konsertissa, kirkkosalissa. Tähän kysymykseen Pertti vastaa vetoamalla äänimuistiin: ääntä verrataan siihen, miltä sen muistaa kuulostaneen elävässä tilanteessa. Hyvin usein esimerkiksi laite-esittelyissä, jos niissä ylipäätään kuulee klassista musiikkia, se on radikaaleimmillaan Šostakovitšia. He eivät myöskään seuraa alan lehdistöä tai kirjoittelua harrastajasivuilla. Uusi vaihe laadukkaamman laitteiston kokoamisessa käynnistyi pari vuotta ennen kuin Pertti päätti jäädä eläkkeelle 2010-luvun alussa. Analogiset ohjelmalähteet yhteen kokoava Musical Fidelityn esivahvistin on kytketty EAR Yoshinon dac-esivahvistimeen.. Noilta päiviltä on jäljellä Technicsin, Marantzin ja Sonyn laitteita. Tämä on tärkeä havainto. KAKSI ESIVAHVISTINTA Ja miten sitten Pertti ja Kirsti ovat päätyneet nykylaitteistoonsa. – Kauppias ei saisi vain myydä laitteita, vaan hänen tulisi palvella, Pertti ynnää kokemuksiaan. Mistä sitten erottaa, milloin ääni on luonnonmukainen. Kaikki mitä on jälkeenpäin hankittu – Elacit, Pliniukset, Musical Fidelityt ja niin edelleen – on hankittu juuri täältä. Ei liene väärin sanoa, että Kirstin elämään hifilaitteet tulivat Pertin myötä, mutta Pertin laitehistoria ulottuu 1960-luvulle, aina siihen asti kun hän hiljalleen onnistui kartuttamaan laitevalikoimaansa ensiksi avokelanauhurilla, sitten 1970-luvulla isoilla Philipsin stereoilla (viritinvahvistin ja levysoitin) ja myöhemmin Saloran Ortoperspekta-kokoonpanolla (vahvistin ja kolme kaiutinta). Silloin hän lähti tarkoituksella kiertämään Helsinkiä sillä korvalla. Pian hän kuitenkin yllättyi omien sanojensa mukaan nuivasta vastaanotosta varsinkin isommissa liikkeissä. Noilla retkillä löytyi myös nykyinen luottokauppias MR Hifi. Ne ovat olleet esillä ja kuunneltavina alan tapahtumissa, mutta hifimessuille asti Hildénin pariskunta ei ole koskaan vaivautunut. Selvästikään Pertti ja Kirsti eivät huippulaitteistaan huolimatta lähesty ääntä teknisen hifin ja kriittisen kuuntelun näkökulmasta. Pertin mukaan ero äänessä tuntui selvältä silloisiin kaiuttimiin verrattuna, ja näin, kustannuksista huolimatta, isot Elacit saivat väistyä kunniapaikalta, vaikka ne olivatkin Pertin mukaan paremman näköiset eivätkä ääneltäänkään lainkaan huonot. Äänen puutteet noteerataan, ja niille pyritään tekemään jotakin, mutta hifiterminologiaan perustuva äänenlaadun seikkaperäinen kuvailu ja vertailu ei ole heidän tapansa käsitellä äänentoistoa. 36 molempia ääripäitä korostavana, sointiväreihin keskittyvänä ja ei-perinteisiä soitinkokoonpanoja suosivana toimii kotona toistettuna erinomaisesti
?n Kun tehot eivät riittäneet PMC:n MB2SE-monitoreille, apuun kutsuttiin 600-wattinen Bryston 14B3 -päätevahvistin. Niitä ohjaa Pliniuksen viralta jäänyt vahvistin, ja kaukosäätimestä pääsee lennossa säätämään takakanavista tulevan äänen suhteellista osuutta kokonaisuudessa. Kun lapset lensivät kodista, poistettiin olohuoneesta väliseinä. – Aiemmin kadoksissa olleet bassotaajuudet toistuivat nyt aivan toisella tavalla, Pertti kuvaa muutosta ja sanoo, että kaiuttimien ohella juuri Brystonin päätteellä on ollut suuri vaikutus nykylaitteiston lopulliseen ääneen. Se on selvää, että musiikki on isossa osassa heidän arkielämäänsä, varmasti isommassa kuin useimmissa suomalaisissa kodeissa. EPÄORTODOKSISTA PARANTELUA Mutta ei nykyinenkään laitekokoonpano ole täydellinen. Pertin mukaan PMC:t ovat miellyttävämmät, vähemmän kovat ja vähemmän karkeasointiset kuin Elacit, mikä saattaa johtua myös kaiuttimen sointitasapainosta. Stereoääni edestä ja sama stereoääni takaa oikeassa suhteessa! Dynaudiot on sijoitettu kuunteluhuoneen takaseinälle, missä ne ovat joko kuuntelijan vieressä tai pari metriä selän takana riippuen, kumpaa kuuntelupenkkiriviä käytetään. Pää-äänilähde on Pliniuksen CD 101 -cd-soitin tai Applen MacBook, joista molemmista signaali kulkee EAR Yoshinon DAC4-dac–esivahvistimelle. Toisaalta on vaikea uskoa, että Pertin ja pariskunnan yhdessä tekemiä mittavia laitehankintoja motivoisi puhtaasti vain musiikin kuuntelu. Ominaisuus on tärkeä varsinkin äänen avaruudellisuudesta hyötyvällä musiikilla, mutta käytännössä takakaiuttimet ovat Pertin mukaan lähes aina päällä takaa tulevan äänen määrän riippuessa soitetusta musiikista ja valitusta kuuntelupaikasta. PMC:llä edes neljän tunnin yhtäjaksoinen musiikin kuuntelu ei aiheuta kuunteluväsymystä. Niin insinööriksi Pertti kuitenkin tuntee itsensä, ettei oikein lämpene kaapeleille – eikä varsinkaan virtakaapeleille. Kun ympäröivistä seinistä vain yksi on heijastava ja loput bassotaajuuksilla vuotavia, selvästi erottuvia huonemoodeja tai kuminoita ei ole. Näin kuuntelutilalle saatiin pituutta yhteensä 7–8 metriä. ÄÄNENLAADUN SEIKKAPERÄINEN KUVAILU JA VERTAILU EI OLE HEIDÄN TAPANSA KÄSITELLÄ ÄÄNENTOISTOA.. Joitakin äänieroja hän ja Kirsti ovat olleet kuitenkin huomaavinaan kaapeleissakin. PMC:t olivat väkevämmät bassotoistossa, mutta erityisesti vaihtoa motivoi niiden pehmeämpi diskanttitoisto. Aluksi PMC:n kaiuttimia käski Pliniuksen 200-wattinen (kahdeksaan ohmiin) Hautongaintegroitu vahvistin. Se ei Pertin mukaan kuitenkaan pystynyt puskemaan toivotulla tavalla ison kaiuttimen bassopäätä, ja tilalle tuli Brystonin 600-wattinen (kahdeksaan ohmiin) 14B3-stereopääte. Siksi nykyisessä laitteissa on suomalaisen TK Cablen tasokkaat kaiutinkaapelit. Sekä Pertti että Kirsti olivat havainneet, että vuonna 2012 hankitussa Plinius & Elac -systeemissä oli korkeilla taajuuksilla epämiellyttävää säröä, jotakin joka sai pään kipeäksi. Vaikka Hildéneistä ei ehkä saa perinteistä hifiharrastajapariskuntaa, kunnianhimoa harrastamisesta ei ole puuttunut. Hildénien esimerkki osoittaa, miten hankalaa on vetää rajaviiva musiikin kuuntelun harrastamisen ja laiteharrastamisen välille. Dac–esivahvistimelle tulee signaali myös toisesta esivahvistimesta (Musical Fidelity), johon on puolestaan kytketty kaikki analogiset äänilähteet (viritin, c-kasettisoitin ja levysoitin). Jotakin niissä laitteissa täytyy olla, mikä ylittää puhtaan välinearvon. Erityisesti toiveissa on ollut korville vieläkin ystävällisempi, sävykkäämpi ja pehmeämpi sointi. Pertti on ratkaissut tilanteen tavalla, jonka hän itsekin tunnustaa olevan kaukana oikeaoppisesta: hän on ottanut uudelleen käyttöön vanhat Dynaudion Audience 52SE -jalustakaiuttimet ”takakaiuttimiksi”, yksi kummallekin kanavalle. 37 HAASTATTELU jalokiveksi. Joko tai vai sekä että. Nämä eräänlaiset lisä-äänilähteet tuovat kuulemma ääneen toivottua pehmeyttä, ilmavuutta ja rasittamattomuutta ja tekevät siitä korville vielä helpommin sulatettavaa. Kun naapureitakaan ei ole höristelemässä seinän takana, musiikkia pääsee kuuntelemaan lähes luonnollisilla voimakkuuksilla, mikä Pertin mukaan onkin välttämätöntä, että musiikki tuntuu joltakin
Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti klassisen musiikin puolelle. 38. MATTI HERMUNEN on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. KUKA. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta
HIGHEND 39. SIVISTYNYT Factit pitävät laulajista. PMC fact.12 signature on kolmitiekaiutin, jonka basso-osasto toimii transmissiolinjaperiaatteella. Sen seurana on kaksi hieman maltillisempaa signature-mallia, fact.8 sekä tässä kokeiltava astetta isompi fact.12. Vähän yli metrin korkeaan kaiuttimeen on mahdutettu 3,3 metriä pitkä vaimennuslinja. Paras kompromissi syntyi, kun kaiuttimet olivat 260 senttimetrin etäisyydellä niiden takana olevasta seinästä, lähimpään sivuseinään etäisyyttä oli noin metri, niiden väliä 220 senttimetriä ja kuunteluetäisyys 290 senttimetriä. Asia auttoi puhtaasti soiva yläpää. Kun äänen kanssa on päästy sinuiksi, mieluisinta toistoa kannattaa hakea muuttamalla suuntausta enemmän kohti tai ulospäin. PMC suosittelee ajamaan kaiuttimia sisään noin 50 tuntia. MAAHANTUOJA OLI SELVÄSTI OSANNUT SIJOITTAA KAIUTTIMEN TOIMIVAAN PAIKKAAN VAATIVISSA HOTELLIOLOSUHTEISSA. Basson tai diskantin säädöt päädyttiin pitämään nollassa. Parhaimmillaan toisto oli pohjia myöten läpinäkyvää. TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA E nglantilaisen PMC:n fact-sarjan keulana on hulppea Fenestria, jota oli ilo kokeilla vuosi sitten Hifimaailman numerossa 4/2019. Äänimaailma on enemmän avara kuin skarppi. Solakoita, melko syviä koteloita vakauttavat metalliset, säädettävillä piikeillä varustetut jalat. Ohjeen mukaan kuuntelu kannattaa aloittaa suuntaamalla kaiuttimet noin 50 senttimetriä kuuntelijasta taaksepäin. Tarkemmin sanottuna keskialueen sävyt ja taso vaikuttivat olevan kohdallaan, eivätkä kuuntelijat huomautelleet värittymistä tai honottamisesta. Lisäksi alemman alueen yleistaso oli kokonaisuudessaan korkeampi 100 hertsistä alaspäin. TULEE SUKUUNSA HIGHEND | HERMUSET: PMC FACT.12 SIGNATURE -KAIUTTIMET PMC FACT.12 SIGNATURE OLI ENSIESITTELYSSÄ TÄMÄN KEVÄÄN HIFI-HIGH END -MESSUILLA. Bassoa hoitelee kaksi pitkäiskuista 140 millimetrin elementtiä. Sivusuunnassa erottelu on sopivan tarkkaa, syvyyssuunnassa esiintyjät asettuivat kaiutinlinjasta jonkin verran taaksepäin. Keskialue on 50-millimetrinen ja diskantti 19 millimetrin pehmeäkalotti. Vasteeseen jäi vielä noin 30 hertsistä lähtevä, alimmillaan 40 hertsin tienoilla oleva 6–7 desibelin vaimentuma ja matalampi kuoppa 70 hertsissä. Taajuusvasteeksi luvataan 26–30 000 hertsiä, mutta vasteen toleransseja ei kerrota. Isona apuna oli DSPeaker Anti-Mode X4, jolla oli helppo ajaa vasteita eri sijoituksilla. Basson ja yläalueen tasonsäätöä varten takapaneelissa on plusja miinusasentoiset vipukytkimet. Asiat pysyvät paikallaan, mutta esiintyjien sijoittelu ei ole veitsenterävää vaan hieman yleisluonteisempaa. Niiden toimintapistettä tai vaikutusta ei kerrota muuten erinomaisessa käyttöohjeessa. Alempi jakotaajuus on 400 hertsiä, ylempi normaalia korkeampi neljä kilohertsiä. Korjauksen vaikutuksista lisää jutun loppupuolella. Kahden tai kolmen päätevahvistimen käyttö ja kaksoistai kolmoisjohdotus onnistuu poistamalla terminaaleja yhdistävät metallilevyt. Factit löysivät paikkansa kohtalaisen sijoittelurumban jälkeen. Kaiutinjohtoja varten on kolmet terminaalit. HARRASTAJIEN KESKUSTELUPALSTOILLA KAIUTTIMEN TOISTOA LÄHES PELKÄSTÄÄN KIITELTIIN. Kokeilin myös X4:n huonekorjauksen vaikutusta. Näin teinkin
Hauskasti paljastuu, kuinka Duke Ellingtonin pianotrion oikeaan äärilaitaan sijoitetut rummut vuotavat vasempaan äärilaitaan. Tämäkään ei ole iso puute, koska kaiuttimessa kaikki vie huomion enemmän musiikkiin kuin soundiin. Pienimuotoisella musiikilla ja kohtuullisilla äänenpaineilla basson aistii myönteisesti lämpöisenä. Aivan alin basso jää ymmärrettävästi kuulumatta. Äänilähteiden koko, iso orkesteri mukaan lukien, kutistuu hieman. Alemmalla keskialueella on mukavasti sävyjä ja lämpöä, mikä kuuluu kitaran näppäilyissä ja lauluäänissä. Coplandin baletin pyssysankarien tappelua kuvaava isonrummun mätke hanat kaakossa ei saa kaiutinta varsinaisesti kyykkyyn, mutta räjähtävä teho kesyyntyy. Alimmat taajuudet puuttuvat käytännössä kokonaan, joten subbari on useimmalle pakkohankinta, jos alin oktaavi on tärkeä. Miesja naisvokalisti toistuvat yhtä lailla todentuntuisesti ja läsnä olevasti kuten myös trumpetistin jazz-fiilistely. Stereo painottuu hivenen reunoille. Kokonaisuutena kaiuttimessa kohtaavat eloisa avoimuus, analyyttisyys, rajoittava kontrolli ja basson oikullisuus. Alapää on enemmänkin mukava ja luonteva osa kokonaisuutta kuin dedikoitu analyysityökalu äänitteiden matalimman annin olemuksen tutkimiseen. Diskantti on kirkas mutta luonteeltaan sävyisä eikä tippaakaan rasittava. Ei kuitenkaan paras ratkaisu kovalle bassomaanikolle tai pakkomielteiselle ääniteanalyytikolle. Sooloviulussa on säihkyä ja voimallisissa sointuotteissa luontevaa rouheutta. Akustisen kitaran eri näppäilytekniikat avautuvat kerroksellisesti. TOISELLA KORVALLA MIKAEL NEDERSTRÖM PEHMEÄSÄVYINEN, TASAPAINOINEN ja ilmava ääni. Kokonaisuus on leppoisa, miellyttävä ja helposti kuunneltava. Riippuu paljon musiikista, millaiseksi basson kokee. Kulunut termi ”musikaalinen” puolustaa tällä kertaa hyvin paikkaansa. Kuminataipumus saattaa paikoin peittää ylempien äänialueiden avoimuutta. Raskaammalla materiaalilla ja äänenvoimalla paljastuu matalien taajuuksien epätasaisuus. Basso on täyteläinen ja mukavasti jyskyttävä osa kokonaisuutta, mutta kovin isku ja napakkuus puuttuu. Pieni ylimääräinen kipakkuus nostaa esiin diskanttialueen ilmiöitä kiinnostavasti, silti suurentelematta. Tila jäsentyy yleisluontoisesti. KOLMANNELLA KORVALLA JUKKA ISOPURO VARSIN SAUMATTOMASTI toisiinsa liittyvät keskialue ja diskantti tuovat musiikkiin elävyyttä ja erottelevaa realismia. Soundi on myös reilusti irti kaiuttimista, vaikka jäsentyneisyys ei ihan parasta a-luokkaa olekaan. Äänikuvassa on ilmaa joka suuntaan. Basso-osasto tuottaakin sitten yllätyksiä. 40. Kireät äänitteet kaiutin paljastaa analyyttisesti, joskus jopa armollisesti, ilman erityistä liioittelua. Sen yläpuolella korostuvia ja vaimentuvia bassotaajuuksia on useita
50 millimetrin keskiääninen on rakennettu PMC:n maineikkaan 75-millisen pohjalta. Kokeilin X4:n huonekorjausta kahteen eri kertaan. Kolmoisjohdotus onnistuu poistamalla terminaalien yhdyslevyt. Liitinpaneelin yläosassa on kytkimet bassoja diskanttipään muokkaukseen. Luonteeltaan se on enemmän hyvätapainen ja korostumaton kuin räyhääjä. Useimmat kuuntelijat arvioivat alimman basson toiston kuitenkin mieluummin laimeaksi kuin ponnekkaaksi. Sijoituspaikan hakuun kannattaa uhrata aikaa. Syinä lienevät huonevasteessa näkynyt laajahko alimman basson vaimentuma sekä ylemmän basson satunnaiset korostumat, jotka peittivät alemman alueen tapahtumia. HIGHEND 41. Muutokset paransivat toistoa mutta eivät, onPMC FACT.12 SIGNATURE Hinta 16 790 €/pari Edustaja MR Hifi Lisätietoja pmc-speakers.com pmc-speakers.fi Mitat (l x k x s) 17 x 111 x 42 cm Paino 26 kg Toimintaperiaate 3-tie, transmissiolinja Herkkyys 84 dB (/W/1 m) Nimellisimpedanssi 8 Ohm Elementit -basso 2 x 140 mm -keskialue 50 mm -diskantti 19 mm Jakotaajuus 400 Hz, 4 000 Hz Liitin Naparuuvi x 3 Kaksoisjohdotus Kolmoisjohdotus neksi, muuttaneet kaiuttimen yleisluonnetta, joka on varsin kuunneltava. Orkesterimusiikilla äänen painopiste saattoi olla enemmän laidoilla tai kaiuttimissa kuin tasaisesti kaiuttimien välissä. Kyse tuskin on varsinaisesta ongelmasta, ja toisenlaisessa huoneessa fact.12 käyttäytyisi toisin. Onneksi sivistyneisyys ei tarkoittanut pyöristelevää hampaattomuutta, vaan karskimmat esiintyjät, vaikkapa Laibach, Buddy Guy tai Albert King, säilyttivät luonteensa. X4 ei tehnyt vasteeseen dramaattisia muutoksia. Rajasin korjauksen vaikuttamaan 300 hertsistä alaspäin. Rytmimusiikilla tai jatsilla laitoihin vetämistä ei niin tapahtunut. SAMOIN KUIN ISOVELJENSÄ FENESTRIA, PITÄÄ FACT.12 SIVISTYNEESTI RYHTINSÄ MUSIIKKILAJISTA JA VOIMAKKUUDESTA RIIPPUMATTA. Se vaimensi sadan hertsin tienoilla kuhmua ja nosti hivenen 40 hertsin ympärillä olevaa vaimentumaa sekä basson tasoa siitä alaspäin. Yleisbalanssi on hieman kirkas, mutta koska ylemmän alueen laatu on hyvä, ei äänessä ole räikeyttä. Kokeilin erilaisia suuntauksia sekä siirtää kaiuttimia lähemmäs tai kauemmas toisistaan, mutta näillä ei ollut isompaa vaikutusta. Se ei suosi tai halveksi eri musiikkityyppejä, vaan on hyvälaatuinen yleiskaiutin. PMC fact.12 signature on riittävän neutraali ja tarkka. Matalan pään soittimien sävyt toistuivat muuten luontevina ja iskua riitti. Jukka Isopuro kuvaa tätä hyvin omassa arviossaan. Basso ulottui pistetaajuuksilla mitattuna luvatun alas, alle 30 hertsin. LAATUKAIUTIN Samoin kuin isoveljensä Fenestria, pitää fact.12 sivistyneesti ryhtinsä musiikkilajista ja voimakkuudesta riippumatta. Tässä kuuntelutilassa kaiuttimella oli satunnaisesti taipumusta kuminaan. ?n Fact-sarjaa varten on kehitetty uudet diskanttija keskiäänielementit. Ilmiö oli äänitekohtainen, joillain levyillä se pisti korvaan, joillain taas kaikki oli kunnossa
Ergo AMT:sta ei kuitenkaan tullut erityistä menestystarinaa, osin ehkä siksi, että epäherkkänä ja impedanssiltaan hankalana se edellyttää kytkeytymistä vahvistimen kaiutinlähtöön. Edellä mainittu Ergo AMT, soundillisesti A1-laatuluokkaan lukeutunut luuri, poistui audionäyttämöltä jo vuosia sitten jonkin verran edullisemmasta hintaluokasta. No, Heinz Electrodynamic Design operoi tosin aika lailla samoilla markkinoilla Adamin kanssa, sillä senkin tuotekatalogin pääosan muodostavat ammattikäyttöön tarkoitetut aktiiviset monitorikaiuttimet. PAINOKKAASTI PUHDASSOINTISET mutta jotka jäivät kuitenkin – vahvuuksistaan huolimatta – kaiutinteknologian marginaaliin. PARITIMME TUHDIT KUULOKKEET SPL:N PHONITOR X -ESI-/ KUULOKEVAHVISTIMEN KANSSA – VAKUUTTAVIN TULOKSIN. Ajatus amt-teknologian hyödyntämisestä kuulokkeissa ei ole aivan ennenkuulumaton, sillä sveitsiläinen Jürg Jecklin, jonka elektrostaattiset kuulokkeet kilpailivat 1980-luvulla muun muassa Staxien kanssa, siirtyi staateista amt-leiriin jo 2000-luvun aluilla. HIGHEND | SILLÄ KORVALLA: HEDD AUDIO HEDDPHONE -KUULOKKEET & SPL PHONITOR X -ESI-/KUULOKEVAHVISTIN SAKSALAINEN HEDD AUDIO ESITTELI AMT-TEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄVIEN KUULOKKEIDENSA PROTOTYYPIN JO VIIME VUODEN MÜNCHENIN-MESSUILLA, MUTTA MARKKINOILLE HEDDPHONE PÄÄTYI VASTA VUODENVAIHTEEN TIENOILLA. Onkin aivan luonnollista, että suunnitellessaan yrityksensä kaiutinpitoisen tuotesortimentin jatkeeksi kuulokkeet, HEDDphonet, nekin hyödyntävät amt-teknologiaa. Samoilla lukemilla on toki jopa pientä tungosta, sillä tarjolla on niin Audezen, Audio-Technican, Focalin, Staxin kuin Sennheiserinkin tuotteita. Heinz erikoistui jo Adamin aikoihin amt-periaatteella toimiviin diskanttielementteihin, ja sillä sektorilla hän jatkaa edelleen. RASKAASEEN SARJAAN HEDDphone asettuu hintansa puolesta luontevasti markkinoiden huippukuulokkeiden tuntumaan. Magnetostaattisista ja perinteisen kartiopohjaisista dynaamisista elementeistä poikkeavalla, laskostetulla kalvolla ja sen haitarimaisella liikkeellä ääntä tuottava amt eli air motion transformer perustuu Oscar Heilin 1960-luvulla kehittelemään ideaan, jonka johdannaisia esiintyi sittemmin muutamien kaiutinvalmistajien konstruktioissa, 42. TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT MAURI ERONEN & VALMISTAJA | MITTAUKSET MAURI ERONEN B erliinissä toimiva HEDD Audio syntyi viitisen vuotta sitten, kun alalla pitkään toiminut Klaus Heinz jätti edellisen yrityksensä Adamin, otti sieltä mukaan insinööripoikansa ja suuntasi uusille urille
JAAKKO ERÄPUU on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. KUKA. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta poikkeavia mielenkiintoisia tuotteita. HIGHEND 43
NormilaitteissaHEDDphonen korvatyynyt ovat mallia massiiviset. Peräti 718 grammaa saattaa olla maailmanennätyslukema alallaan, mutta numerot ovat numeroita. Kaapelin vahvistinpäässä on 6,3 millimetrin stereoplugi kuulokepään kytkeytymisen tapahtuessa mini-xlr-liittimin. Liitäntäkaapelin kuulokepäästä löytyvät minikokoiset xlr:t. HEDDphonen toimintaperiaate on avoin, ja sen herkkyydeksi kerrotaan 87 desibeliä per milliwatti. SÄÄDELTÄVYYTTÄ SÄÄSTÄMÄTTÄ Kuulokkeiden maahantuoja halusi varmistaa niiden optimin toiminnan laittamalla kokeiluun mukaan vahvistimen, jolla HEDDphonea maailmalla mieluusti demoillaan. Kuulokkeiden impedanssi on 42 ohmia eli modernissa katsannossa liki uusi normaali. TOISTOKAISTAN TOISESSA PÄÄSSÄ OLIKIN SITTEN AISTITTAVISSA SEKÄ SOINNILLISTA PUHTAUTTA ETTÄ HILLITTYÄ KIMMELLYSTÄ. SPL haluaa korostaa laitteen sisäisen käyttöjännitteen merkitystä toiston häiriöja särötasolle sekä dynamiikalle. 44. HEDDphonen ergonomia on aivan hyvässä kuosissa, ja painon tunne alkaa hiippailla tajuntaan vasta pitemmissä kuuntelusessioissa. Kuulokeantoja laitteessa on kaksin kappalein: normi 6,3-millimetrinen balansoimaton ja nelinapainen balansoitu xlr. Ehkä on kuitenkin syytä välttää kaikkein korkeaimpedanssisimpia vahvistinlähtöjä riittävän bassokontrollin saavuttamiseksi. X on haluttaessa varustettavissa kaukosäädöllä ja AKM-perustaisella DAC 192 -kortilla, jollainen myös löytyi testikoneen uumenista. SPL Phonitor X on järeä ja monipuolinen vehje, sillä se pukkaa 120 ohmin kuormaan liki neljän watin tehon ja hoitelee tarvittaessa myös esivahvistimen tonttia. Kuulokkeiden irrotettava liityntäkaapeli on noin kahden metrin mittainen. BASSOJEN KONTROLLI SÄILYI KOVASSAKIN KYYDISSÄ ASIALLISELLA TASOLLA. Muhkeaksi topatulla pannalla ja samanhenkisillä korvatyynyillä varustettu HEDDphone on raskasta hifiä myös sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä sen elopaino ylittää jopa painavina pidettyjen Audezen LCD-sarjalaisten tason. HEDD Audion tapaan saksalainen, yli 30 vuotta alalla toiminut SPL (Sound Performance Lab) on siinäkin mielessä ymmärrettävä valinta kuulokkeiden kumppaniksi, että myös sen tuotantolinjoilla liikkuu pro-luokan laitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa aavistuksen keskimääräistä ilmeisempää epäherkkyyttä, joskaan ei soveliaan vahvistuskaluston suhteen erityistä ongelmallisuutta. Toistokaistan yläpää asettuu 40 kilohertsin tuntumaan. Bassotoiston kun kerrotaan alkavan noin kymmenen hertsin taajuuksilta
Saattaa olla, että HEDDphone olisi kaivannut edellä mainittujen säätöjen oheen myös preesensalueen tasoa hienovaraisesti boostaavan live-potentiometrin. Syvältä – ei niinkään vähän Audezen LCD-sarjalaisten tapaan – kouraiseva basso saattoi hivuttautua ylirunsauden rajamaille, jos äänite sisälsi keskimääräistä enemmän bassoenergiaa. HEDDphonen täyteläisyys ja tuhtius kompensoitui Phonitor X:n lahjomattoman skarppiuden myötä vakuuttavaksi toistoksi. SELKEYDELLÄ SILATUT HEDDphone ja Phonitor X pääsivät edellä mainitun Ergo AMT:n lisäksi haastamaan koeponnistajan referenssikalustoon päätyneen Sennheiser HD800 & Linear Tube Audio microZOTL -kaksikon tosi toimiin. Kun Innuos ZENmini Mk3:n kovalevylle häviöttömästi taltioituja fileitä syötti antavan ja ottavan laitteen omat dac-kortit ohittaen ulkoisen Konka-da-muuntimen kautta Phonitor X:n analogiaottoon ja siitä kuulokeantoon, ei jäänyt epäselväksi kokeilussa olevan kaksikon yhteensopivuus. Sennheiser soi HEDD phonea avoimemmin ja ilmavammin, mutta bassoalueen ponnettomuus ja alemman diskantin kirpakkuus pudottivat musiikkielämyksen nautittavuuden selkeästi HEDDphonea alempaan kastiin. Laitteen pohjalevyn etuosassa sijaitsevilla dippikytkimillä on monta tehtävää. Phonitor X sisältää kaksitoimisen Matrix-piirin, jonka avulla voi vähentää soinnin perinteistä kuulokemaisuutta, sekä kanavien välistä ylikuulumista asteittain lisäämällä (crossfeed) että kaiutinmaista kuulovaikutelmaa virtuaalista kuuntelukulmaa säätämällä (angle). Toistokaistan toisessa päässä olikin sitten aistittavissa sekä soinnillista puhtautta että hillittyä kimmellystä. Järkähtämätön kontrolli läpi koko Amt-elementin laskostettu kalvo kajastaa avoimen rakenteen läpi. Sennheiser vaikutti samoilla seuduilla auttamattoman suurpiirteiseltä ja särmikkäältä, joskin myös läpikuultavalta ja epäkuulokemaisen ulotteikkaalta, kuten korostuneen alemman diskantin myötä usein tapahtuu. HD800 kun on matkan varrella saanut ehommat korvatyynyt ja liitinkaapelin microZOTL:in noustessa parhauden partaalle laadukkaiden nos-putkien myötä. Phonitor X:n crossfeedja angle-toiminnoilla pääsi vaikuttamaan HEDDphonen toiston niin sanottuun kuulokemaisuuteen lieventävästi, mutta kokonaan sitä ei saanut niistettyä. han liikutaan 30 voltin tuntumassa, mutta SPL on nelinkertaistanut nämä lukemat täydellisyyden tavoittelussaan käyttämällä kehittämäänsä VOLTAiR-menetelmää. Hiukan tasoitusta edullisemman hankintahintansa aiheuttaman alakynnen kompensoimiseksi referenssit saivat niihin kumpaiseenkin kohdistuneista päivityksistä. Bassojen kontrolli säilyi kyllä kovassakin kyydissä asiallisella tasolla. Tässäkin suhteessa äänitteiden tuotannolliset ominaisuudet vaihtelivat siinä määrin, että optimin tuloksen saavuttamiseksi säätimiä olisi pitänyt näpelöidä tämän tästä, liki äänitekohtaisesti. Tutkailemalla kuulokkeita microZOTL:in myötävaikutuksella tuli havainneeksi, miten hallitusti Phonitor X kuulokkeita ajaakaan. HIGHEND 45. Niillä pääsee boostaamaan esivahvistimen antoa, ohittamaan voimakkuudensäätimen ja hallinnoimaan julkisivun vu-mittareiden toimintaa. Tasapainoista, selkeää ja puhdasta ääntä riitti kaikenlaisen musiikin parissa. Siitäkin huolimatta, että HEDDphone on toimintaperiaatteeltaan avoin, sen toistossa esiintyi suljettumaisia sävyjä
Putkitoiminen, joskin päätemuuntajaton ja alle puolet X:n hinnasta kustantava referenssivahvain soi kyllä ikään kuin kauniimmin, mutta siitä oli iloa enemmänkin Sennheiserin kuin jo riittävän nätisti musiikkia välittävän HEDDphonen toimiessa toistimena. Löytyihän kumpaisenkin toistosta yhtäläisiäkin piirteitä, mutta HEDDphonen bassojen ulottuvuus ja voima olivat kyllä täysin omaa luokkaansa. Aivan yksi yhteen vertailua ei toki saatu aikaiseksi, koska Ergot kytketään vahvistimen kaiutinliitäntöihin ja HEDDphonet kuulokeantoon. Rytmisen sykkeen ja yleisen menevyyden lohkolla – niin Senkuilla kuin HEDDarillakin – musiikin drive tai sen puute välittyi Phonitor X:llä vain lähes yhtä hyvin kuin verrokillakin. Yhdessä suhteessa putkonen laittoi puolijohdevahvaimelle tiukasti kampoihin. Samalla musiikilla, joskin eri vahvistimilla, kuulokkeiden toisto-ominaisuuksia vertaillessa kävi kyllä hyvin nopeasti selväksi, että Klaus Heinzin vuosikausia kehittelemä versio Oscar Heilin keksinnöstä osoittautui useimmilla soinnin osa-alueilla Jürg Jecklinin varhaisempaa aikaansaannosta pätevämmäksi. Siinä riittää tehoa jopa maltilliseen kaiutinkuunteluun.. Termit miellyttävä, puhdas ja tuhti putkahtivat useammankin kerran mieleen ja muistiinpanoihin HEDDphonea putkiavusteisesti kuunnellessa, niin klassisella kuin rockillakin. AMT VS. kaistan, kaikilla voimakkuusasetuksilla musiikin genreen katsomatta. Soundia ei silti voinut pitää erityisen etäisenä tai pehmoilevana. Solistit sijoittuivat tarvittaessa lähes intiimiin lähikosketukseen kuulijan kanssa, eivätkä vaskien terävät aksentit menettäneet äkäisyyttään. AMT Kokeiluun saatiin hiukan historiallista perspektiiviä, kun kehään astuivat Ergo AMT:t, ne maailman ensimmäiset lajissaan. Toisaalta Ergot tarjosivat lajitoveriaan ilmavampaa ja läpikuultavampaa ääntä, kun Phonitor X:n säädettävyys ja kytkentämahdollisuuksien runsaus edustavat kuulokevahvistinten kattavinta tasoa. Ehkä särökitaroiden rintamalinjat jäivät aavistuksen basistien murinoiden taakse, mutta rumpalien tuplabassarinapse tuli kyllä läpi
Taajuusvaste 6,35 millimetrin balansoimattomasta kuulokeliitännästä analogiotolla (sininen). Se antaa vasemman ja oikean kanavan äänen vuotaa hallitusti keskenään. digiotto Häiriöetäisyys, A-paino 107 dB Pohjakohina 1 000-10 000 Hz -120 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,0007/0,0006 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,0001/0,0004 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 109/85 dB Kanavatasapaino, 1 W 0,0 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -95/-114 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz, coax 140 ps Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz signaali 76 kHz MITTAUSTULOKSET LINJALÄHDÖN MITTAUKSET tehtiin voimakkuudensäätö ohitettuna. Kuulokelähdön äärimmäisen alhainen antoimpedanssi tarkoittaa, että toisto on tasapainoinen myös muilla kuin testissä käyneillä HEDDphone-kuulokkeilla, joiden impedanssi on viivasuora. Kuulokkeiden taajuusvaste on hieman yläpainotteinen. digiotto Kuulokelähdön impedanssi, 1 kHz 0,1 Ohm Antojännite >6000 mV Häiriöetäisyys, A-paino 95 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 33 Ohm 0,014/0,020 % Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 330 Ohm 0,001/0,001 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd, 33 Ohm 0,010/0,007 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd, 330 Ohm <0,001/<0,001 % Kanavaerotus, 1/20 kHz, 33 Ohm 86/58 dB Kanavaerotus, 1/20 kHz, 330 Ohm 82/57 dB Kanavatasapaino, 33/330 Ohm 0,1/0,1 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -96/-99 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz 103 ps Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz signaali 74 kHz DA-MUUNNIN Xlr-linjalähtö (fixed), koaks. Kuulokevahvistin mitattiin 6,35 millimetrin balansoimattomasta liitännästä, jossa on riittävästi tehoa ohjaamaan kaikenlaisia dynaamisia kuulokkeita. Harmonisen särön määrä alenevalla digitaalisella tallennustasolla xlr-linjalähdöstä kahden voltin antotasolla (musta), 33 ohmin kuulokekuormalla (punainen) ja 330 ohmin kuormalla (sininen) 500 millivoltin antotasolla. Angle-toiminnolla vaikutetaan tilantuntuun aivan kuten kaiuttimien sijoituksella tuomalla crossfeediin eri mittainen viive (133–555 µs). HIGHEND 47. Mittaustuloksissa ei ole moitittavaa. Maksimiasennossa vasempaan kanavaan syötetty bassotai keskiääni kuuluu oikeasta kanavasta vain viisi desibeliä vaimeampana. Jitter xlr-linjalähdöstä koaksiaalisella digitaaliotolla. Taajuusvaste kompensoitiin miniDSP EARS -järjestelmän EQ-käyrällä, joka kertoo havainnollisesti kuulokkeiden yleisluonteen mahdollista taajuuskorjausta varten. Tehonkulutus -valmiustila/käytössä 0,4/22 W Voimakkuussäätimen tyyppi ja portaat analoginen Linjalähdön antojännite 2,0 V KUULOKEVAHVISTIN Kuulokelähtö (6,35 mm), 500 mV, koaks. Häiriöetäisyys on hyvä, ja särö on alhainen. Taajuusvaste linjalähdöstä koaksiaalisella digiotolla 44,1 kilohertsin (punainen) ja 192 kilohertsin näytteenottotaajuudella (musta). Yhden kilohertsin sinisignaalin tuottama säröspektri kuulokeliitännästä 330 ohmin kuormaan 500 millivoltin antotasolla. Vasen kanava musta, oikea punainen. Yhden kilohertsin sinisignaalin tuottama säröspektri kuulokeliitännästä 33 ohmin kuormaan 500 millivoltin antotasolla. Vahvistimen kuusipykäläinen crossfeed-toiminto pyrkii tuottamaan kaiutinmaista ääntä kuulokkeilla. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Ohms 180° 135° 90° 45° 0deg -45° -90° -135° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: HEDDphone DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Kanavaerotus eri taajuuksilla crossfeed-säätimen eri asennoissa (min, 2, 3, 4, 5, max) angle-säätimen asennossa 22°. HEDDphone-kuulokkeiden impedanssi on täysin tasainen, joten se toimii hyvin monenlaisten laitteiden kanssa, kunhan kuulokeliitännän teho riittää. Yhden kilohertsin sinisignaalin tuottama säröspektri xlr-linjalähdöstä. Ilmiö on voimakkainta alle kilohertsin taajuuksilla
Ulkoisesti muhkean oloinen HEDDphone on tarvittaessa sitä myös soinnillisesti, mutta painavuudestaan huolimatta se mahdollistaa yllättävänkin pitkät kuuntelusessiot. Valmistajalta löytyy vielä tasokkaampikin sisäinen muunninvaihtoehto, mutta ei X:n lisukkeeksi. HEDDphonen toistovasteen yläpäästä löytyi tosin sekä laaksoa että kukkulaa. X:n etuvahvistintoimintoa tuli tutkailtua maaliskuisilla Tripla-messuilla. Kuuden kilohertsin tienoille osuva syvähkö mutta kapeahko kuoppa kyllä paljastui jo kuunteluissakin. Ehkä kuunteluihin olisi pitänyt rekrytoida lepakko avustavaksi tutkailijaksi erityisosaamisalueenaan 15–30 kilohertsiä (Toim. MENESTYSTÄ MITTAPENKISSÄ Sekä HEDDphone että SPL Phonitor X käväisivät kuuntelujen jälkeen mitattavina. Rasittavia piirteitä toistossa ei ilmene, pikemminkin päinvastoin. niiden ylemmän bassoalueen tietty voimattomuus muokkasi koko kaistan sointibalanssia HEDD phonea eläväisemmäksi. HEDDphonen paperilla hurjalta näyttävä ylemmän diskantin korostuma ei herättänyt ihmeempää huomiota käyttökokeissa. huom. POTENTIAALINEN PARIVALJAKKO Phonitor X:n sisältämä da-muunnin osoittautui pikaisessa kokeilussa aivan asialliseksi kapineeksi. Siellä X:llä ajeltiin SPL-päätevahvistimen kautta Mangerin kaiuttimia melkoisen menestyksekkäästi, mutta niinhän sitä olettaisikin tapahtuvan, kun asialla on sentään muuntimella terästettynä liki kolmen kiloeuron laitos. HEDDPHONE Hinta 1 705 € Edustaja seastone.audio Lisätietoja hedd.audio Paino 718 g Rakenne Avoin Liitin 6,3 mm Kaapelin pituus 2 m Nimellisimpedanssi 42 Ohm Muuta Amt-elementti 48. ?n SPL PHONITOR X Hinta 2 467 € 2 876 € dacilla Edustaja seastone.audio Lisätietoja spl.audio Mitat (lxkxs) 278 x 100 x 335 mm Paino 4,3 kg Tulot xlr, rca (digi: coax, xlr, optinen) Lähdöt xlr, 4 pin bal, 6,3 mm Muuta Crossfeed, angle, VU-mittarit Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho 3,7 W 120 Ohm Taajuusvaste 10-300 000 Hz (± 3 dB) X:n kannen alla vallitsee täsmällinen järjestys. Äänitteethän sisältävät suhteellisen vähän energiaa 10 kilohertsin yläpuolisilla taajuuksilla. Se kun osui samoille taajuuksille referenssinä toimineen HD800:n korostuman kanssa. Kumpainenkin selvisi testipenkistä liput liehuen. mittausten yhteydessä tehdyssä pikakuuntelussa HEDDphonen yläpään korostuminen ei kuulunut mitenkään häiritsevänä, vaan toi lähinnä ilmavuutta muuten neutraaliin ääneen). Yhdessä Phonitor X ja HEDDphone muodostavat laadukkaan ja toisiaan tukevan kuulokejärjestelmän, johon kannattaa tutustua, jos on etsimässä huippuluokan settiä kyseisestä hintaluokasta. Ero kuulokkeiden välillä oli tässä suhteessa liki dramaattinen – HEDDphonen eduksi. Toki saattaa olla niinkin, että koeponnistajan kuuloelimet eivät näissä hertsilukemissa ole herkimmillään. Vasemman yläkulman da-muunninkortti on 409 euron hintainen tehdaslisävaruste
Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 230-300_EISA_AD_2019_Post-awards.indd 1 01/08/2019 14:29. EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
Kun menneisyys kolkuttaa ovella, mies analysoi tilanteensa uudelleen. They Shall Not Grow Old, Stockholm, Chernobyl, Hotel Mumbai ja The Nile HilTALLENTEET | 4K UHD-, BLURAYJA DVD-POIMINNAT ELÄVÄ KUVA KOUKUTTAA. Olivia Wilde vie vuorostaan lukioteinien todellisuuteen. TEKSTI JA KUVA MATTI KOMULAINEN K ivut ja masennus ovat vieneet ohjaajalta työhalut. Tehosteillaan häikäisevän Ad Astran astronautti lähtee etsimään isäänsä ja samalla ihmiskunnan pelastusta avaruuden äärestä. Fatih Akin näyttää seuraukset, kun mikään ei tunnu enää miltään. Niin myös Leonard Cohen. Kari Tapio lauloi suomalaisista – ja itsensä kansan sydämiin. Kansallishurmos vaihtui nuorten miesten kauhuun ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa, pankkiryöstö Tukholmassa 1973 antoi nimen panttivangin samaistumissyndroomalle, vuoden 1986 onnettomuus toi ydinvoiman ongelmat Suomeenkin, Mumbain terrori-isku 2008 lähetettiin suorana tv:ssä, ja poliisikorruptio sysi osaltaan Egyptiä vallankumouksen 2011. Pedro Almodóvarin uusin lumoaa estetiikallaan, ja Pain & Glorya pidetään myös mestarin omaelämäkerrallisimpana täysosumana. Aleksi Mäkelän tulkinta on inhorealistinen ja samalla rehti, Klabbi kun pysyi yleisön kanssa samalla viivalla loppuun asti. Days of Heavenissä (1978) on samaa elämänmakua. Teet niin tai näin, ruoho vihertää aina syvemmin muualla, olipa kierroksessa kaksoset tai nettivedätys. Brassed Offkin kuvaa historiallisia tapahtumia: kaivoskaupungin vaskiyhtye on monille viimeinen oljenkorsi työttömyyden uhatessa mustan huumorin sekoittuessa katkeriin kyyneliin. Iron Sky – The Coming Race irvailee puolestaan genren traditiolle Star Warsista lähtien, hetkittäin jopa hauskasti. Annihilationissa ja The Endlessissä se jokin kaukaisuudesta on asettunut maahan pitäen ihmisiä koekaniineina. Yhtälailla scifi tuo perspektiiviä asioihin. DDR on suuri vankila heille, joita tiukka ideologia ahdistaa. Lähelle tuodut hahmot hävittävät näissä kaikissa ajallisen ja emotionaalisen etäisyyden. Ohessa ohjaaja Paul McGuigan näyttää, että välittäminen on tärkeintä. Marianne & Leonard vie uran alkuun kronikoiden muusan ja trubaduurin välistä paloa. Tolkien taas antaa kasvot fantasiakirjailijan synnylle: yliopistohaaveilijasta kasvoi eeppinen kertoja sodan kauhuissa. Booksmart kunnioittaa nuorten naisten kunnianhimoa ja erilaisuutta suhteessa luokkayhteisöön. Roisi huumori ei kuvia kumarra. Alkoholisti Fritz Honka murhaa prostituoituja ja palaa veritekojen välissä kantabaariin kännäämään tositarinassa 1970-luvun alun ton Incident kuvaavat historiallisia tapahtumia, joista tuli aikamerkkejä. LEFFA TAI SARJA, SCIFI TAI DOKUMENTTI, LUOMUS VOI TOIMIA MISSÄ TAHANSA ROOLISSA ARJEN PEILISTÄ TULEVAISUUDEN SKENAARIOON. Leffakaksikko onnistuu yllättämään skenaarioillaan myönteisesti. Hollywood-tähti Gloria Grahamen ja nuoren brittinäyttelijän tosisuhde törmäytti maailmat. High Lifen miehistö kiitää tuntemattomaan missionaan luoda uutta elämää – paha rasti, kun toivo tuntuu menetetyn. L’amant double ja Olen kuka haluat avaavat kevyemmin minäkuvaja ihmissuhdeangstia. Terrence Malickin vuosisadan takainen kolmiodraama näyttää arjen karuuden mutta myös ilot. Pako muurin takaa on kahden perheen haave. 50 UNELMIA JA REALITEETTEJA Hampurista. Kauhu toimii samoin periaattein: normihorisontti vinoon, ja johan ollaan ulal. Tosiperustainen leffa pitää piinassa loppumetreille. ILMENSIPÄ TEOS UNELMIA TAI TODELLISUUTTA, TARJOAA SE HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄN KOSKETUSPINNAN. Luontoelämys on plussaa
Sistersin veljekset pyrkivät irti väkivallan kierteestä säväyttävässä westernissä, joka ei muutenkaan kuvia kumarra. Jay and Silent Bob Reboot viittaa vuoden 2001 komediaan sekä muihin Smithin töihin. Fingerpori antaa kasvot suosituille sarjakuvahahmoille, Mestari Cheng pui me/muut-teemaa yksilötasolla, ja Koirat eivät käytä housuja esittelee massoille seksuaalisuuden yhtä suuntautumista. Ketäpä suora toiminta ei houkuttaisi joskus – ainakin viihteessä. Hell’s Angels ’69 (1969) kuvaa yhtä lailla bikerien mainetta kuin aikaansa, nykysilmin kovin kotikutoisesti. Alexandre Ajan teos tihenee katastrofirevittelyjen valioksi. Mamma Mia! veti romantikot kinoihin, eikä jatko Here We Go Again petä. Nopeasti muuttuvassa viihdekentässä 007 on luottokonkari. It Chapter Two pelottelee pahalla klovnilla, mutta ylilyönnit vievät tehoja loppua kohden. TALLENTEET 51 la. Music Box (1989) jatkoi Costa Gavrasin poliittisten filmien sarjaa. Jatkoa pedataan molemmille. Daniel Craigin nimikkokokoelma (2006–2015) paljastuu jatkuvajuoniseksi James Bondin minän etsinnäksi, ja uhd:nä jälki on komeinta ikinä. ?n OHJAAJA TEOS JAKELIJA FORMAATTI Pedro Almodóvar Pain & Glory Universal bluray Terrence Malick Days of Heaven Suomalainen dvd Olivia Wilde Booksmart SF bluray Michael Herbig Pako muurin takaa Future dvd Mark Herman Brassed Off Suomalainen dvd Fatih Akin Kultainen hansikas Future dvd François Ozon L’amant double Suomalainen dvd Safy Nebbou Olen kuka haluat Cinema Mondo dvd Aleksi Mäkelä Olen suomalainen Nordisk bluray Nick Broomfield Marianne & Leonard – Words of Love Mislabel dvd Paul McGuigan Film Stars Don’t Die in Liverpool Suomalainen dvd Dome Karukoski Tolkien Fox bluray Peter Jackson They Shall Not Grow Old WB bluray Robert Budreau Stockholm Universal bluray Johan Renck Chernobyl HBO 2 x bluray Anthony Maras Hotel Mumbai Suomalainen bluray Tarik Saleh The Nile Hilton Incident Scanbox dvd Claire Denis High Life Universal bluray James Gray Ad Astra Fox 4k uhd + bluray Alex Garland Annihilation Paramount bluray Justin Benson & Aaron Moorhead The Endless Universal bluray Timo Vuorensola Iron Sky – The Coming Race SF bluray Matt Bettinelli-Olpin & Tyler Gillett Ready or Not Fox bluray Andy Muschietti It Chapter Two WB 4k uhd + bluray Jim Jarmusch The Dead Don’t Die Universal bluray Alexandre Aja Crawl Paramount bluray Kristoffer Nyholm The Vanishing Suomalainen bluray Neil Jordan Stalker Scanbox bluray Adrian Grünberg Rambo – Last Blood Future bluray Jacques Audiard Sistersin veljekset Future bluray Costa Gavras Music Box Suomalainen bluray Lee Madden Hell’s Angels ’69 VL Media dvd Eri ohjaajia 007 The Daniel Craig Collection SF 4 x 4k uhd + 4 x bluray Ol Parker Mamma Mia! Here We Go Again Universal 4k uhd + bluray Josh Cooley Toy Story 4 Disney bluray Kevin Smith Jay and Silent Bob Reboot Universal bluray David Leitch Fast & Furious – Hobbs & Shaw Universal 4k uhd + bluray, 3d bluray Chris Addison Hustle SF bluray Mikko Kouki Fingerpori Nordisk bluray Mika Kaurismäki Mestari Cheng SF bluray Jukka-Pekka Valkeapää Koirat eivät käytä housuja SF bluray. Buddy-komedian hyväntahtoisuus vetoaa, vaikka aiempi historia olisikin hämärä. Hölmön The Dead Don’t Dien lusii nippanappa Bill Murrayn vuoksi. Meilläkin uskalletaan tarttua moninaisiin aiheisiin pokkuroimatta. Ready or Notissa morsian joutuu taistelemaan hengestään satanistisuvun initiaatio riitissä. Menestyvä juristi joutuu kasvokkain isänsä mustan menneisyyden kanssa musertavin seurauksin. Lee Madden rekrytoi Oaklandin Helvetin Enkelit kameran eteen. Stalkerissa citytytön elämä luisuu raiteiltaan, kun hän jää manipuloivan sarjamurhaajan pauloihin. Crawlissa krokotiilit ahdistelevat isää ja tytärtä pyörremyrskyn silmässä. Majakanvartijain ylevät periaatteet unohtuvat The Vanishingissa, kun kultalasti ja sitä etsivät roistot rantautuvat saareen. Fast & Furious -leffasarjasta kehitetty Hobbs & Shaw ja huijarikomedia Hustle kääntävät asetelman nurin pakottaen eripuraisen duon puhaltamaan yhteen hiileen. Jim Jarmusch irvii zombeille vampyyrileffansa jälkeen. Katalogijulkaisuista voi poimia klassikoita ja kuriositeetteja. Kunkin suosikin yleisökierros jatkuu luonnollisesti blurayllä. Toy Story on ehtinyt neljänteen osaan: alkuteoksesta täyttyy jo 25 vuotta! Aika katoaa tietokoneanimaation parissa, sillä illuusio toimii ja leluhahmot vetoavat inhimillisine murheineen. Last Bloodissa Rambo panee kylmäksi kokonaisen kartellin kotiranchillaan, kun suojatti menehtyy pahisten kynsissä. Kevin Smithin kanssa sekoaa laskuista, niin monessa koomikko–ohjaaja–näyttelijä on ollut mukana. Jälkimmäisessä huippuvamppi ja rosoinen lähiösuttura vedättävät massimiehiä. Cherin kaltaiset hulvattomat vieraat tekevät leffan siedettäväksi niillekin, joita Abba ei sytytä. Ensimmäisessä tapauksessa vitsailun ohessa tehdään läjäpäin rumihia
Konstruktio on perustettu noin 1 700 betonipilarille. Elbphilharmonie on noussut Hafen Cityn länsikärkeen. TALOSSA MYÖS PEREHDYTETÄÄN UUTTA SUKUPOLVEA MUSIIKKIIN, OSIN SUOMALAISVOIMIN. Schulz selvittää, että se on rakennettu kelluvaksi soinnin ja äänieristyksen optimoimiseksi. Plaza-kerrosta kiertää yleisölle avoin 360 asteen näköalatasanne. Se täyttää kokonaisen korttelin Kaispeicher A:ssa Hampurin satama-alueella. KONSERTTEJA VÄLITETÄÄN MAAILMALLE OMASTA STUDIOSTA. Rakennuksessa sijaitsee kaksi maailmanluokan konserttisalia, hotelli, ravintoloita, myyntipisteitä, yksityisasuntoja, parkkihalli sekä Kaistudio-alue, jossa järjestetään paitsi konsertteja myös opetusta muun muassa koululaisille. Se on vallannut vanhaa satama-aluetta ja levittyy edelleen tulevina vuosina Elben rannoille valtaosan merirahtitoiminnoista siirryttyä etäämmälle kaupungista uuteen konttisatamaan. Rakennuksen osat kohtaavat 37 metrin korkeudessa Plaza-tasolla, jonne päästään 80 metriä pitkällä, kaarevasti nousevalla liukuportaalla. Heinä–elokuussa 1943 Britannian ja Yhdysvaltain ilmavoimat pommittivat satamakau. TEKSTI JA KUVAT MATTI KOMULAINEN E lbphilharmonie on iso talo. Sen ylle on rakennettu lasista, teräksestä ja betonista luomus, jonka kattoprofiilin aaltomainen muoto jää mieleen. Elbphilharmonien tiilinen alaosa on vuonna 1966 valmistunut satamamakasiini, jossa alunperin varastoitiin kaukomaiden tuotteita teestä ja kaakaosta tupakkaan. Maisemat ovat komeat, tähyileepä sitten kaupungin suuntaan, satamaan tai Elbeä pitkin kohti avoimempia vesiä. Nikolainkirkon raunio on muistomerkki toisen maailmansodan aikaisesta operaatio Gomorrasta. Alueen yleisradioyhtiöllä Norddeutscher Rundfunkilla (NDR) on lisäksi Elbphilharmoniessa oma studio tapahtumien tallentamista, radiointia ja televisiointia varten. 52 HIGHEND-MUSIIKKIPALATSI punkia useaan otteeseen tuhoten siitä 75 prosenttia. Talon puhemies Tom R. Kaupunkipanoraaman monista kirkontorneista yksi on pelkkä musta ranka. Teräspalkein tuettu sali lepää irti betonisista runkopalkeista ja muusta rakennuksesta vaimenninmekanismin varassa, jota säädetään automaattisesti yleisöRAPORTTI | ELBPHILHARMONIE, HAMPURI, SAKSA ELBPHILHARMONIE KURKOTTAA 110 METRIN KORKEUTEEN ELBE-JOEN RANNALLA HAMPURISSA. SUURI SALI – JA PIENEMPI Elbphilharmonien suunnitteli sveitsiläinen arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron. Iso konserttisali sijaitsee ulkopinnaltaan lasisen uudisrakennuksen keskellä 50 metrin korkeudella. HELMIKUUSSA ELPHISSÄ JÄRJESTETTIIN KONSERTTISARJA REFLEKTOR MANFRED EICHER, JOKA ESITTELI ECM-LEVY-YHTIÖN ARTISTEJA. Sen naapurissa sijaitsee tiilinen Speicherstadt, maailman suurin puupaalujen varaan rakennettu varastokaupunki, joka on Unescon maailmanperintökohde. Pommituksissa ja niiden lietsomassa tulimyrskyssä kuoli arviolta 42 000 ihmistä ja lisäksi yli miljoona menetti kotinsa. Sodan jälkeen kaupunki on rakennettu uudelleen. Hafen City -projekti on Euroopan suurimpia kantakaupungin kehittämishankkeita. Elbphilharmonie symboloikin paikallisille yhtä aikaa kaupungin menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta
Elbphilharmonie on Hampurin uusi maamerkki Hafen Cityn kaupunginosassa. 53 Axel Wernecke luottaa NDR-studiossa Neumannin monitoreihin. Yleisö ympäröi esiintyjää nousevissa katsomoissa. Elbphilharmonien pääsalin akustiikkaa säädellään suppilomaisella heijastimella. RAPORTTI
Ilman nousevaa katsomoa tilaan sopii enemmänkin yleisöä. Kalusto on räätälöity taloa varten, ja sen valmistajia ovat alan tunnetut saksalaiset toimijat, kuten Lawo ja Amptown System Company (ASC), jotka toimittavat teknisiä ratkaisuja myös muihin NDR-kohteisiin. Pääsalin tavoin pikkusali mukautuu erilaisille musiikeille klassisesta ja täysin akustisesta lauluja instrumentti-ilmaisusta sähköisesti vahvistettuun materiaaliin jazzista maailmanmusiikkiin ja elektrosta poppiin. Visuaalisesti luomus tuo mieleen mittakaavaltaan paisuneen roiskerappauksen, orkesterialueen taustan viimeistely taas muistuttaa psykedeelistä hämähäkinverkkoa. TALLENNUSTA JA LÄHETYSTÄ Elbphilharmoniessa on audioja videostudio tapahtumien tallentamista, radiointia ja televisiointia varten. Niistä löytyy muun muassa kymmeniä mikrofoneja, kaapeleita ja kiinnitystarvikkeita. Wernecke vie aluksi erilliseen tekniseen tilaan, johon on reititetty koko Elbphilharmonien kommunikaatio. Salin pinnat on akustoitu kipsin ja erilaisten kuitujen sekoituksesta valmistetuilla paneeleilla, joita on tilassa kaikkiaan 10 000. Hifimaailmalle tiloja esittelee Axel Wernecke. Tila vaikuttaa lavalta katsottaessa intiimimmältä kuin onkaan, sillä salin yläosaan sijoitetut viistot akustointipinnat näyttävät kaventavan tilaa päätyseinän suuntaan. Kukin 2 100 istuimesta on korkeintaan 30 metrin päässä kapellimestarin korokkeesta. Pääsalin interiööri tuo mieleen terassimaisesti porrastetut viinitarhat. Akustiikkaan liittyvät ratkaisut on suunnitellut japanilainen Yasuhisa Toyota. 54 määrän ja esillepanon massan mukaan. Ulospäin pullistunutta pallopintaa on verrattu kuulemma suklaaseen, johon on upotettu kokonaisia pähkinöitä. Käytössä oleva 4k-tasoinen digitaalinen verkko mahdollistaa eri tiloissa tapahtuvien asioiden tallentamisen ja ohjaamisen NDR:n valvomosta. Valvomon ulElbphilharmonien kakkos salin seinien tammisia akustointipaneeleja on verrattu pähkinäsuklaaseen. Akustointia on hienosäädetty kuhunkin paneeliin yksilöllisesti jyrsityllä profiililla, jonka kuvio on sisään päin. Sen toiminnasta vastaa Saksan pohjoisissa, Hampurin, Mecklenburg-Etu-Pommerin, Ala-Saksin ja Schleswig-Holsteinin osavaltioissa toimiva yleisradioyhtiö Norddeutscher Rundfunk (NDR). Lavan päälle on sijoitettu kiinteä akustinen heijastin. ELBPHILHARMONIEN LAATIKKOMAISESSA PIKKUSALISSA ANTIIKIN PRINSIIPPI ON TOTEUTETTU ÄÄNTÄ OHJAAVIN AKUSTOINTIPANEELEIN.. Hän on yksi kolmesta Elbphilharmoniessa työskentelevästä NDR:n ääni-insinööristä, vastuullaan klassisen ja orkesterimusiikin tallennus ja lähetys. Esimerkiksi kaikki pääsalin mikrofonit välittävät signaalin valvomoon. Hän toimii samalla NDR:n radiotuotannon studiopäällikkönä. Ne ulottuvat seinistä kattoon ja istuinlehterien pintoihin. Yleisö ympäröi esiintymislavaa joka puolelta. Paneelit ovat erittäin painavia, mikä osaltaan sitoo ääniaaltoja. Toyota akustoi pikkusalin ranskalaisella tammella. Niillä voidaan tarvittaessa täydentää katvealueiden äänentoistoa. Elbphilharmonien laatikkomaisessa pikkusalissa antiikin prinsiippi on toteutettu ääntä ohjaavin akustointipaneelein. Pinnat ympäri salia esiintymislavan taustalta katsomoon toistavat aaltomaista, eri koossa ilmenevää muotoa. Silloin seinän vierelle on laskettavissa raskaat verhot, joilla vaimennusta saadaan lisättyä. Käden ulottuvilla on pyörien päälle sijoitetut varusteräkit, jotka voidaan rullata saliin. Pikkusaliin mahtuu tavanomaisessa istuinjärjestyksessä 550 kuuntelijaa. Seinäpaneelit on osastoitu lohkoihin. Lähtökohtana ovat olleet antiikin periaatteet ja Epidauroksen teatteri: puheäänen on kuuluttava lavalta viimeiselle istuinriville ilman vahvistusta. Heijastimeen on integroitu lisäksi valaisimia ja mikrofoneja, joita käytetään äänityksessä, radioinnissa ja televisioinnissa. Se näyttää jättimäiseltä ylösalaisin asetetulta suppilolta, sieneltä tai auton moottorin venttiililtä. Silti etuja takarivissä on yhtä monta istuinta. Osa kumpuilevista tammipaneeleista salin alaosassa on lisäksi rei’itetty vaimennuksen tehostamiseksi. Tarvittaessa heijastimesta lasketaan alemmas pyöreä keskikohta, jonka päälle on ryhmitetty säteittäin suunnattuja aktiivikaiuttimia
Päämonitorit ovat mallia Neumann KH 420. Lawon iso miksauspöytä on modulaarinen ja kattaa eri salien toiminnot. 55 kopuolisessa käsivarastossa on lisäksi erilaisia mikrofonitelineitä ja muita tykötarpeita. Kolmannessa työpisteessä kulloinenkin tuotanto voidaan tallentaa vaikkapa cdtai bluray-formaattiin. Tuotannoista yksi on jäänyt erityisesti Wernecken mieleen: – Jóhann Jóhannssonin konsertti helmikuussa 2017 teki minuun syvän vaikutuksen. – Hän on pitkän linjan ammattilainen. Hän on sekä teknisen että musiikkitutkinnon suorittanut audioammattilainen. Lisäksi Frank kehitti sovelluksen, jolla valvomon subbarien alimmat taajuudet toistuvat lähes samanlaisena huoneen jokaisessa kohdassa, Wernecke sanoo. Hän on työskennellyt NDR:ssä 18 vuotta. RAPORTTI. Hän teki myös tämän valvomon akustiikan ja äänierityksen, mikä on erittäin oleellista työssämme. Tallenteesta kapellimestari pystyy käymään harjoituksen läpi yksityiskohtaisesti ja tekemään mahdolliset korjaukset. Wernecke suosii arjessa hyväksi havaittuja työkaluja, joihin oma korva on kalibroitunut ja joilla työnkulku sujuu intuitiivisesti. Huomautukset hän merkitsee partituuriin. Niiden rinnalle yksityiskohtien tallentamiseksi valitaan halutun suuntakuvion mukaan vaikkapa Schoeps MK21 tai MK4 tai Neumannin KK143 tai KK184. Niitä on ryhmitetty telineilleen tiskin ympärille kaikkiaan viisi kappaletta tilamiksauksia varten. Mikrofonit ovat Neumanneja ja Schoepseja. – Popissa ja jazzissa suosin muita kuulokkeita, tai sitten enemmän monitoreja kuin klassisessa. Wernecken suosikkimonitorit on suunniteltu Saksassa ja valmistettu Irlannissa: – Neumann KH 420:t ovat parhaat. Elbphilharmonien kolmeen tähänastiseen toimintavuoteen mahtuu monia elämyksiä, onhan talossa vieraillut maailmanluokan orkestereita ja huippusolisteja, joiden kanssa on ollut nautinto työskennellä. Ne ovat erittäin luotettavia ja mukautuvia. Elbphilharmonien saleista poiketen NDR-studion akustiikasta vastaa Frank Chilinski. Huoneen kulmiin on lisäksi sijoitettu Neumannin omat subbarit mahdollisimman tasalaatuisen äänentoiston takaamiseksi. Se oli hyvin erikoinen yhdistelmä sähköisiä välineitä ja jousiorkesteria, hän paljastaa. Saamme onneksemme työskennellä parhailla ammattikäyttöön suunnitelluilla välineillä yhdessä maailman upeimmin soivista konserttitaloista. Tonmeister seuraa partituurista, miten produktio etenee ja onko jotain tarvis korjata. Muuhun musiikkiin taas vaihtelevasti eri luureja. Frank on suunnitellut NDR:n studioiden ja lähetysautojen akustiikan. Elbphilharmoniessa yleisäänikuva tallennetaan omni-setillä, johon kuuluu esimerkiksi DPA 4006 tai Neumann KK 183. Niiden sointi on erittäin selkeä ja totuudenmukainen, myös eri äänenvoimakkuuksilla, hän sanoo. Werneckellä on laajan työkokemuksen kautta selkeä näkemys toimenkuvastaan: – Konserttisaundi on välitettävä kuuntelijalle mahdollisimman puhtaana. Niillä syntyy lämminsävyinen mutta puhdas signaali, joka on täsmällisen erottelukykyinen, hän kuvailee. Komentosillasta seuraava työpiste kuuluu tonmeisterille. Ensimmäisessä työskentelee Wernecke. Staxin kuulokkeita hän käyttää klassisissa tuotannoissa. Wernecke on koulutukseltaan diplomi-ääni-insinööri. Axel Wernecke vastaa NDRstudiossa radiointien äänenlaadusta. Voimme sen myötä taata ensiluokkaisille artisteillemme huipputason tuloksen, hän kertoo. Radioinnissa ja televisioinnissa on tärkeää vaihtaa välillä kuulokkeisiin ja takaisin monitoreihin, jotta pystyy kontrolloimaan lopputulosta mahdollisimman tarkkaan satunnaisten teknisten ongelmien, kuten hurinan ja häiriöiden, varalta, Wernecke kertoo. – Käytämme Lawon konsoleita. Päämikrofoneina suosin DPA:ta, joita käytän Schoepsien kanssa. Ennen radioon siirtymistä hän puursi äänittäjänä ja musiikkituottajana Boogie Parkissa, joka on yksi Hampurin suurimpia yksityisiä studioita. Valvomossa on kolme työpistettä. Yksiköstä löytyy muun muassa kaksi Tascam CD-500B -cd-soitinta, neljä Tascam CD-RW901MKII -cd-poltinta, Cambridge Audio Azur 752BD -bluray-toistin, Denon Professional DN-500AV -av-etuaste sekä AOC-monitoreja. Taustalla tonmeister
– Laaja-alaisuus on avannut korvia aivan valtavasti. Hän asettui Saksaan vuonna 2005 ja opiskeli Hampurin musiikkija teatterikorkeakoulussa pääinstrumenttinaan trumpetti. Siten voidaan taata laadukas lopputulos kiireessä, joka useimmiten vallitsee tuotannoissa. – Setistä löytyy pieniä itäsaksalaisia RFT-kaiuttimia, joiden saundi on kohdallaan, maestro sanoo viitaten Saksan demokraattisessa tasavallassa valmistettuun elektroniikkaan. Ideana onkin johdattaa naskaleita aktiivisuuteen musiikin suhteen. Hampurin alueen koululaisista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia. Trumpetinsoittoa vuodesta 2010 opettanut Karppinen on itse musisoinut useissa rytmimusiikin kokoonpanoissa ja marching bandeissa keikkaillen ympäri maailmaa Chileä ja Kiinaa myöten. Hienoa on myös matala kynnys, sillä talolla on budjetti vähävaraisten lasten saamiseksi mukaan, kertoo turkulaissyntyinen Pirkka Karppinen. Kierroksen lopuksi Wernecke kiteyttää, että menestys perustuu yhteistyöhön: – Elbphilharmonien kaltaisessa valtavassa laitoksessa tarvitaan kokenut tiimi, joka koostuu talon teknikoista ja NDR:n tonmeisterista, äänimiehistä, systeemiasiantuntijoista ja muista eksperteistä. Päivittäin koululaisryhmiä on useita, mikä pitää henkilökunnan kiireisenä. Diginatiivit lapset ovat sinut metodin kanssa, vaikka eivät ole koskaan pitäneet kädessä meidän käyttöliittymää. Instrumenttivarastosta löytyy kaikkea vaskija puupuhaltimista indonesialaisen gamelan-orkesterin soittimiin. Passiivisen objektina olemisen sijaan junnukin voi tehdä itse musiikkia. Musiikinja englanninopettajaksi valmistunut muusikko on soittanut myös rumpuja, kitaraa, pianoa ja saksofonia. Jokaisen konsertin jälkeen koko hoito nollataan ja rakennetaan uudelleen seuraavaa duunia varten mikrofonituksesta lähtien. 56 Työpäivän jälkeen Wernecke ei juuri kuuntele musiikkia kotona. Meitä on tiimissä yli 20 henkeä, ja tarkoituksena on tavoittaa kaiken ikäiset musiikista kiinnostuneet. Lyhenne sopi kuulemma myös sanoihin Repräsentant Fortschrittlicher Technik, eli laitteet edustivat DDR:n edistynyttä tekniikkaa. Isoimmassa Kaistudio 1:ssä järjestetään lisäksi tapahtumia vauvakonserteista kokeellisiin performansseihin. Esimerkiksi sämplääminen ja editointi helpottavat musiikin tekemistä. Kaikkiaan 18 000 koululaista osallistui ensimmäisellä kaudella Instrumentenweltin työpajoihin. Kouluopetusta täydentävä vierailu Elbphilharmoniessa saattaa olla heille ainoa tilaisuus tutustua vaikkapa perinteisiin orkesterisoittimiin. Niissä niin koululaiset kuin varttuneemmatkin musiikista kiinnostuneet pääsevät tutustumaan soittimiin itse kokeillen. Ohjelmaan kuuluu muun muassa lapsille ja nuorille suunnattuja konsertteja sekä mahdollisuus soittaa eri tasoisissa amaTerhi Romu ja Pirkka Karppinen kasvattavat uutta kuuntelijaja muusikkopolvea Elbphilharmoniessa.. Sitten kun soitattaa, käytössä on vanhat työjuhdat kahden Saksan aikakaudelta. – Toimin lisäksi projektinvetäjänä BeatObsession-ohjelmassa, joka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa koulujen syysja kevätlomien aikana. Vanhemmat musiikinopettajat sen sijaan hikoilevat jo ajatuksesta tarttua outoon tekniikkaan, Karppinen nauraa. Koululaisia myös rohkaistaan luomaan itse musiikkia muun muassa tablettien kaltaisilla ohjaimilla. Tällä hetkellä hän johtaa Hampurissa ConFUSION Big Bandia. Käyttöliittymä on räätälöity mahdollisimman intuitiiviseksi, ja muutaman tunnin työpajassa kukin pääsee esittelemään saavutuksiaan. Toiminnassa ovat mukana Pirkka Karppinen ja Terhi Romu. – Education-osasto on poikkeuksellisen suuri Saksankin mittapuulla. OPPIA JA KANNUSTUSTA SUOMESTA Kaistudiot ovat eri kokoisia tiloja Elbphilharmonien tiilisessä makasiiniosassa. Rundfunkund Fernmelde-Technik (RFT) -termillä tarkoitetaan paitsi radio-, viestintäja tietoliikennetekniikan sovelluksia, myös kodin viihdekalustoa televisioista hifilaitteisiin, joita valmistettiin valtion omistamissa yrityksissä. He ovat työskennelleet Elbphilharmonien Education / Instrumentenwelt -osastolla talon avaamisesta lähtien
Kim Kashkashian otti yleisönsä läsnäolevasti pikkusalissa. Soinnissa korostui pienten tehojen estetiikka. 57 tööriorkestereissa, listaa somerolaistaustainen Terhi Romu. Monk ryhmineen kanavoi pikkusaliin pääosin ei-verbaalista laulua, jota säestettiin pianolla ja viululla harvoin, ja silloinkin niukasti. Rohkeaa tutkimusmatkailua iänikuisen scatin ja soulin sijaan. Pärtin säveltäjäkonsertti Elphin pääsalissa kattoi orkesterija laulumusiikkia. Basistin vähäeleinen liu’uttelu ja pedaaliosaaminen generoivat korvanamia alarekisteriväreilyllään. Teksti on eräänlainen feministinen ohjelmajulistus, jossa Monk määrittelee itsensä objektista subjektiksi. Hienovaraisimmista nyansseista tilan topakkaan dominointiin Kashkashian piti soinnin näpeissään niin, että kuuntelija eläytyi sooniseen aikamatkailuun huomaamattaan. Lechner ja Márquez kehittivät yhtä hypnoottisen illan samassa tilassa. n Lisätietoja: https://www.elbphilharmonie.de/en/ Pablo Márquez ja Anja Lechner konsertoivat ECM-konserttisarjassa Elbphilharmonien pikkusalissa. Muista konsertoijista jäivät mieleen oudisti Anouar Brahem, alttoviulisti Kim Kashkashian sekä sellisti Anja Lechnerin ja kitaristi Pablo Márquezin duo. Palkitsevinta ovat iloiset kasvot, kun uusi lempisoitin on löytynyt, tai kun koko ryhmä on ylpeä luokan sävellystuotoksesta, Romu kuittaa. Basisti Sarah Murcia taas kuulosti erityisen sähäkältä alarekistereineen ja koukuttavine kuvioineen: esimerkiksi Shadows and Linesiin Murcia latasi mehevän triphopmaista murinaa ilman efektejä. Monk säväytti yhtä lailla irtiotoissaan. Samanlaisia päiviä ei tässä työssä ole. Meredith Monk hyödynsi musiikissaan ihmisääntä vastaavalla avoimuudella. Bachin Kashkashian välitti melodisena maininkina, unkarilaismestariin hän vuorostaan latasi fragmentaarista auktoriteettia. Te Deum oli illan avantgardistisinta materiaalia, kuultiinhan siinä ensemblen lisäksi preparoitua pianoa ja ääninauhalta ajettuja tuulikannelefektejä. Kaikkineen ilmaisu sytytti muistumia alkuperäiskansojen musiikeista arktisilta alueilta Afrikkaan. Alttoviulisti tutki säveltäjiä Kurtágista Bachiin, tuloksena hypnoottista lentoa. Sclavis loihti saundiin lennokkuutta puupuhaltimin. RAPORTTI. – Vaikka samat työpajat pyörivät viikosta toiseen, jokainen kurssi on erilainen. Harmonioista ja sanattomasta flow’sta kehkeytynyt ulosanti toi mieleen luonnon äänimaailman. Sävellysvalikoima Schubertista Kurtágiin oli herkän tatsin taidetta. Louis Sclavis Quartet edusti pikkusalissa ECM-sarjan jazzeinta antia. Esimerkiksi Fratresissa bassorummun iskut syvensivät saundia oleellisesti, Cantus in Memoriam Benjamin Britten kasvatettiin orgaaniseksi vyörytykseksi, ja Salve Reginassa heleän celestan ja ison orkesterin kontrastit sytyttivät. Opetustyön lisäksi Romu on perustanut Music Drive-In oy:n, joka tuottaa musiikin sähköistä oppimateriaalia koulujen musiikintunneille. Happy Woman siivitettiin viululla. Hän aloitti harmonikansoiton viisivuotiaana ja valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi musiikkikasvatuksesta sekä harmonikan soitosta. Sello ja kitara tuottivat vähäeleistä mutta emotionaalisesti roihuavaa musiikkia, jonka kontrastit häikäisivät. Satiirinen The Tale taas verbalisoi hersyvästi vanhan naisen omaisuudelleen ja elämälleen tekemän inventaarion. Brahemin yhtyeen soinnillinen minimalismi välittyi pääsalissa sävykkäimmin säestävän jousiorkesterin vaietessa. LIVEÄ LAAJALLA SKAALALLA Elbphilharmonien helmikuun alun ECM-konserttisarja tarjosi audioelämyksiä laajalla skaalalla Arvo Pärtistä Loius Sclavisiin ja Meredith Monkiin. Lechner ja Márquez loivat hauraan hiljaista ilmaisua jousella ja näppäilemällä. Tulos. Tulkinnoista vastasi Tõnu Kaljusten kapellimestaroima 50-jäseninen virolaisorkesteri. Pärt itse kuunteli esityksiä kunniapaikalla, välillä vasen käsi korvalla kuin kuppimaisena ohjaimena. Bändi tulkitsi Characters on the Wall -albumia (2019) vapautuneesti. Soittoon ladattiin lisäksi paikoin yllättävää rähinää duon vetäessä villin luontevasti tunteella ja ilman nuotteja. Ilmaisu hengitti, ja eri elementit erotti äänikuvasta orgaanisen grooven lisätessä musiikin vetovoimaa. Se kehitti soitteisiin vakuuttavan dynamiikan
EVOLUUTIOTEORIA TESTI | CYRUS ONE CAST -INTEGROITU VAHVISTIN CYRUKSEN UUSIN VERSIO KLASSIKKOVAHVISTIMESTA ON MIELENKIINTOINEN, VAIKKA ALKUPERÄISESTÄ IDEASTA ON JÄLJELLÄ VAIN NIMI. TEKSTI JUSSI ARVIO | KUVAT JA MITTAUKSET MAURI ERONEN 58. VASTAPAINOKSI TEKNIIKKA ON TÄTÄ PÄIVÄÄ
Tällöin voidaan hyödyntää Cyruksen d-luokan 100 watin pääteastetta kotiteatterin pääkanavilla. oikealle sijoitettu suuri voimakkuussäätimen pyörä. Hallinta tapahtuu joko mukana toimitettavalla, varsin vaatimattomalla muovikapulalla, bluetoothia käytettäessä soitto-ohjelmien omilla sovelluksilla tai vaihtoehtoisesti Google Home -sovelluksella. Ulkoinen olemus ei tavoita alkuperäisen ”ykkösen” vakuuttavuutta. Cast on varusteltu kattavasti. One Castissa oleva, valmistajan neljännen polven versio lupaa 100 wattia tehoa kuuden ohmin kuormalla, joskin melko suurin säröarvoin (100 wattia / 6 ohmia / 0,1% thd+n). Poistamalla niistä muovitulpat onnistuin kuitenkin kytkemään banaaniliittimillä varustetut kaapelini ilman vaikeuksia. Joka tapauksessa puristiset laitteet loivat valmistajalle hyvän maineen ja tavallaan pohjan tällekin testille. Hommansa se hoiti, kun sitä silloin tällöin kaipasi älypuhelimen sijaan. Siihen voi kytkeä levysoittimen (mm), tietokoneen (usb), älypuhelimen tai vastaavan (bluetooth), sekä soittaa ja hallita langattoman verkon kautta (Google Home). Ilman da-muunninta, da-muuntimella sekä nyt testattuna Cast-versiona, joka lisää pakettiin verkko-ominaisuudet. Maski on paksua akryylia. Pre out -anto mahdollistaa erillisen päätteen tai subwooferin liittämisen. Laadukas toteutus, erityisen hyvä ääni ja erikoinen muotoilu osuivat maaliin. A lkuperäinen Cyrus One ja tehokkaampi Two saivat vuosien aikana kulttimaineen. OMAN KEHITYKSEN TULOS Päätevahvistin on toteutettu d-luokassa, joka on Cyruksen omaa käsialaa. Ostoa hautovan kannattaa huomioida, että keskinäistä päivitettävyyttä ei One-sarjassa ole, joten valinta mallien kesken kannattaa miettiä huolellisesti. Muitakin mukavuuksia löytyy. Laite tukee Applen AirPlayta, Google Assistantia sekä Amazon Alexaa. AJANMUKAISEKSI KEHITTYNYT Uusi Cyrus One on saatavilla kolmena eri versiona. Kun Cast One on Google Homen avulla liitetty verkkoon, se hakee automaattisesti ohjelmapäivityksiä. Laitteessa olevan linjaoton voi myös kytkeä kotiteatterimoodiin. Cyruksen peruskäyttö onnistuu myös suoraan etumaskista, josta kolmanneksen vie Pienikokoinen kaukosäädin on lähinnä käyttöoptio. Myös kaiutinliittimet ovat hieman vaatimattomat. Kuulokekuunteluun on täysmittainen 6,3 millimetrin anto, jota syöttää erillinen ab-luokan vahvistin. Tänä päivänä nuo 1980ja 1990-lukujen klassikot ovat keräilijöiden mieleen, eivätkä syyttä. Omistin kuumimman hypen aikana itsekin ”ykkösen”. Virtalähde on hakkurin sijaan lineaarinen. Varustelu oli niukka. Muu kotelo on peltiä esi-isän painavan metallimassan sijaan. Kirkkaudeltaan säädettävät ledit ilmaisevat valittua lähdettä, voimakkuutta sekä verkon ja bluetoothin tilaa. Suuret säätimet tuntuvat heppoisilta, eikä niiden pyörittämisessä ole hiottua laatutai sormituntumaa. TESTI 59. Sen otto on sijoitettu kätevästi etumaskin oikeaan alakulmaan. Lisäksi laitteesta löytyvät yksi optinen otto, koaksiaalinen spdif sekä myös hdmi arc, jolla toimintoa tukevan television äänen voi kierrättää vahvistimen kautta. Kakkoseen sai lisäksi ulkoisen PSX-virtalähteen, jos oli valmis maksamaan. Vastaava pyörä vasemmalla hoitaa ohjelmalähteen valinnan. Muutama linjaotto sekä laadukas riaa
Jitter kaiutinlähdöistä koaksiaalisella digitaaliotolla. Spektrissä näkyy hieman häiriöitä korkeataajuisilla signaaleilla, kuten jitter-testissä, jossa ne estävät jitterin määrän arvioinnin numeerisesti. Mainospuheissa mainitusta adaptiivisesta impedanssisovituksesta huolimatta esimerkkikaiuttimella (Aurelia Magenta) taajuusvaste korostui selvästi korkeilla taajuuksilla (>+2 dB @ 20 kHz). MITTAUSTULOKSET POWERCUBE-MITTAUSJÄRJESTELMÄ ei ollut yhteensopiva Cyrus One Castin kanssa, mutta jatkuvaa tehoa on riittävästi. Cyrus tekee ad-muunnoksen analogiliitäntään tuodulle signaalille. Yksi kanava kuormitettuna teho resistiiviseen kuormaan tuplaantuu impedanssin puolittuessa kahdeksasta neljään ohmiin. Harmonisen särön määrä on pieni, mutta häiriöetäisyys on melko alhainen. Häiriöt ovat kuitenkin kuulokynnyksen alapuolella. Yhden kilohertsin siniaallon tuottaman harmonisen särön määrä alenevalla tallennustasolla kaiutinlähdöstä. 60. D-luokan päätteiden hyötysuhde on kuitenkin hyvä, ja käytössä vahvistin kuluttaa vain noin 24 wattia. Yhden kilohertsin sinisignaalin tuottama säröspektri kaiutinlähdöistä analogiotolla (1 W @ 8 Ohm). CYRUS ONE CAST Jatkuva teho, yksi kanava, 8/4 Ohm 108/210 W Tehonkulutus -valmiustila/tyhjäkäynti/1 W 1,6/21,4/23,6 W Voimakkuussäätimen tyyppi ja portaat digitaalinen, 1 dB Kaiutinlähtö, analogiotto (2,0 V) Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % >3,0 V Häiriöetäisyys, A-paino, 20 Hz 20 kHz 89 dB Pohjakohina 1-10 kHz 73 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,006/0,002 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,001/0,072 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 77/50 dB Kanavatasapaino, 0,01/1 W 0,3/0,2 dB Ylärajataajuus, -3 dB 48 kHz Kaiutinlähtö, s/pdif, 16 bit/44,1 kHz Häiriöetäisyys, A-paino 73 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,006/0,003 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,001/0,061 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 79/52 dB Kanavatasapaino, 1 W 0,2 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -85/-83 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz signaali 47 kHz Taajuusvaste analogiotolla kahdeksaan ohmiin (musta), Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen), digitaaliotolla 44,1 kilohertsin (sininen) ja 192 kilohertsin signaalilla (violetti). Kanavaerotus korkeilla taajuuksilla on tyydyttävä. Verkkotoimintojen vuoksi tehonkulutus lepotilassa on melko korkea, 1,6 wattia. Sekä analoginen että digitaalinen signaali ulottuu noin 48 kilohertsiin
TESTI 61. MUKAVUUDEN EHDOILLA Ääneltään Cyrus on neutraalista askeleen miellyttävään suuntaan musiikista tai äänilähteestä riippumatta. Lähteestä riippumatta Cyruksen äänelliset ominaisuudet olivat tunnistettavissa. Huomaa hdmi (arc), jolla television äänet saa helposti Cyrukseen. Hieman rauhaton näkymä tarjoilee kuitenkin modernit kytkentämahdollisuudet. Orkesterimusiikilla säilyi eheys ja soinnillinen symmetria hieman suuremmillakin voimakkuuksilla. Sisällä on täyttä. Ilman musiikkisignaalia herkillä kaiuttimilla kuului juuri ja juuri havaittavaa pohjaääntä. Bluetooth-yhteyden laatua ja toimivuutta kokeilin iPhone XS -puhelimella. LÄHTÖTILANNE Koska iPhonessani oli jo valmiiksi Google Home -sovellus, oli Cyruksen liittäminen kotiverkkoon helppoa. Testissä samaan aikaan olleen Thorens TD148 -levysoittimen liitin vahvistimen riaa-ottoon ja kannettavan Apple MacBook Airin kokeilumielessä vahvistimen usb-ottoon. Kaikki tarvittava kerrottiin, mutta mieluummin tasavahvana kokonaisuutena kuin sävyvivahteita etsien tai alleviivaten. Näistä lisää tuonnempana. Liitin Cyrukseen myös Tentlabs-cd-pyörittimeni hyödyntäen koaksiaalista spdif-ottoa. Tavoite on välttää d-luokan perinteinen taajuusvasteen eläminen kuorman mukana. Edessä on suurehko rengassydänmuuntaja, sen takana vahvistinaste virtalähteineen. Voimaa ja vääntöä ilmeni riittävästi ja riittävän kurinalaisesti tarjottuna siellä, missä sille oli kysyntää. Verkkoon päästyään Cyrus ilmoitti tyytyväisyyttään etumaskin vihreällä led-valolla. Yläpään matta lienee valmistajan tietoista kohteliaisuutta laadullisesti heikommille äänitteille. Kaikin puolin kelpo suoritus hintaluokassa. Niin ne ajat muuttuvat. Mitään osiota ei ole suojattu häiriöiltä erillisillä koteloilla. Basso oli tarvittaessa tiukka muttei koskaan liian kuivakka. Eipä ihan heti tulisi mieleen, että pellin alla sykkii d-luokan toteutus. One Castissa on myös järjestelmä, joka haistelee automaattisesti siihen kytkettyjen kaiuttimien impedanssikuormaa ja adaptoituu siihen. Tasapainotus suosi jonkin ÄÄNELTÄÄN CYRUS ON NEUTRAALISTA ASKELEEN MIELLYTTÄVÄÄN SUUNTAAN MUSIIKISTA TAI ÄÄNILÄHTEESTÄ RIIPPUMATTA. Liittimien läheisyydessä on muun muassa bluetoothja dac-piirit. Kriittisen arviointikuuntelun suoritin ensisijaisesti cd-soittimella sekä kannettavan tietokoneen avulla
Kuka nyt ei tuosta yhdistelmästä pitäisi. Varsinaisten hifistien sijaan se on suunnattu kaikille musiikin ystäville ja suurkuluttajille. + 62. Jos nyt hyvän maun sallimissa rajoissa liioitellen hakisi linjausta. Siitä huolimatta esimerkiksi iPhone XS:ltä langattomasti soitettuna Tidal kuulosti mukavan helposti lähestyttävältä. Valittu linja ei hetimmiten aiheuttanut korville väsymystä. Kuuntelin myös nas-levylle vuosien aikana kertyneitä aacja mp3-tiedostoja viittä vaille nauttien. ?n MONIPUOLINEN | HYVÄT LIITÄNNÄT (VARAUKSIN) | ÄÄNI (VARAUKSIN) | HELPPOKÄYTTÖISYYS | HINTA SUHTEESSA OMINAISUUKSIIN VIIMEISTELY | VAIN LANGATON VERKKO | KAUKOSÄÄDIN CYRUS ONE CAST Hinta 1 490 € Edustaja Highend Studio Oy Lisätietoja cyrusaudio.com highendstudio.fi Mitat (l x k x s) 22 x 8,5 x 39 cm Paino 5,6 kg Tulot 1x rca, 1x usb b (32 bit/192kHz, 128 DSD), 1x hdmi arc, optinen ja koaksiaalinen s/pdif, bluetooth, wlan Lähdöt Kaiutinlähdöt, pre out (rca), 6,3 mm kuulokeanto Muuta Ab-luokan kuulokevahvistin, kaukosäädin, Google Assistant, Amazon Alexa, Apple AirPlay 2 Olisiko tilavampi, täysleveä kotelo turhan rohkea veto kenkälaatikkohifin mestarilta. Useamman laatikon leikkeihin on valmistajalla olemassa ihan muut tuotteet. Hyvä niin, sillä referenssisetillä äänitteitä purrut, vaikkakin paikattu ajan hammas kuului kiistatta Cyrusta ikävämmin läpi. Vaskiryhmien massa säilyi todella hienosti, mutta esimerkiksi soolotrumpetti jäi hieman vaisuksi. Rymistelin läpi esimerkiksi useammankin Black Sabbathin sekä Led Zeppelinin remasteroidun digialbumin ilman sen suurempaa sanomista. Myös koloratuurisopraanon säkenöivin aura himmeni hienoisesti. Kaunosieluisempi mutta samalla seurattavuudeltaan haastavampi materiaali olisi näet ajoittain hyötynyt terävämmästä otteesta. Äänikenttä toistui mukavan elävästi, joskin referenssiin nähden kapeammin ja vailla syväluotaavinta teräväpiirtoa. Sen vahvuus on helposti omaksuttavassa äänessä sekä käytettävyydessä, ja kauneusvirheet ovat useimmille käyttäjille merkityksettömiä. Jousiryhmät rakentuivat todella kauniin voimallisesti pehmeästi vellovaksi massaksi, mutta sooloviulun ylimmät jäivät turhan kohteliaiksi. Tai näin; genreltään One Cast olisi reggae, väriltään oranssi ja vuodenajaltaan intiaanikesä. Pienestä nurinasta huolimatta pidin Cyruksen helposti lähestyttävän rauhallisesta olemuksesta. Tupaten täydestä sisätilasta kolmanneksen vie suuri muuntaja. HELPPO RATKAISU CYRUS ONE CAST on harkittu paketti niin toiminnoiltaan kuin toistoltaankin. Google Home -hallintaohjelman ansiosta vahvistin voidaan liittää osaksi kodin monihuonejärjestelmää. Sattumaako. Leveyssuunnassa pysyttiin tiukasti kuosissa, eikä kaiutinlinjan yli juuri menty. Tuskin. One Castin rooli Cyrus-mallistossa on selvä. Havaitsin sen lisäksi, että bluetooth ei tue tuoreempaa aptx hd -koodekkia. Franco Fagiolin kukkeiden kontratenoriosuuksien hyötyessä kääntyi jokunen sopraano sinne mezzon suuntaan. verran kvantiteettia yli kvaliteetin ja sai hetkittäin miettimään miellyttävyyden suhdetta resoluutioon
Aloitan uuden vuoden uusin lapsenomaisin positiivisin ajatuksin. Joulupukkia, joka aloittaisi eteerisellä bassollaan: ”Luulitko todella tietäväsi jotakin…” Pukki ei kuitenkaan käynyt. Pihviä hampurilaisessa, kastiketta salaatissa. Eivätkö aikuisten Legot enää osu ja uppoa. Innovaatiopedagogiikkaa oppilaitoksiin, laatikoista ja niihin astumista, kaleidoskoopin kautta katsomista ja lumessa pussijuoksemista. Kenties jotakin tajunnan räjäyttävää totuutta tai korkeampaa ohjausta audion syvimpiin saloihin. Kenties olin ladannut liikaa ennakko-odotuksia sekä teknologiaa että alaa kohtaan. Hifistä on jo jonkin aikaa puuttunut henki ja sielu. On totta, että esimerkiksi digitaalisuuden etuja ulosmitattiin aiempaa enemmän siellä analogisimmista analogisimmassa paikassa eli kaiuttimessa. Ongelmaksi ei muodostunut maailmaan putkahtaneen audioroinan määrä. Olisiko henkisen hyvinvoinnin renessanssi nurkan takana. KOLUMNI 63 HENKI JA SIELU Vaikka uutiset tuon tuostakin muuta väittävät, pallomme hukkuu sontaan ja me itse rämmimme kilpailuhenkisessä ja henkisesti kuivahtaneessa ilmapiirissä. ?n H ifivuosi 2019 oli minulle suuri pettymys. Näitä etsitään menneiltä vuosikymmeniltä erilaisin replikatuottein, kaivetaan henkilökulteista, toivotaan levysoittimista, uskotaan putkista ja milloin mistäkin. Muistan lapsuudesta, kuinka paljon odotin joululahjoja. Kun on aika taputella käyntiin vierähtänyt vuosi 2020 pakettiin, niin toivon totisesti törmänneeni listaa kaunistavaan tahoon. Esitän luovaa hulluutta, rohkeutta ja mukavuusalueilta poistumista meille kaikille. Maailmassa on jo riittävästi perinteisiä perinteitä ja tavanomaisia tavanomaisuuksia. Heille, jotka askartelevat peruspalikoiden kanssa, toivon kylmää suihkua. Arvaan, että vasta-argumenttejakin seuraa. Hyvä kysymys. Toivon kipinöitäkin on nähtävissä. Sellainen, joka sai uskomaan, jos nyt ei joulupukkiin, niin kaiken mahdollistavien Lego-palikoiden kasvavaan vuoreen. Konkreettisesti ja vertauskuvallisesti. TEKSTI JUSSI ARVIO. Maailma odottaa audio-orientoituneita Leonardo Da Vincejä ja Jules Vernejä, Nikola Tesloja ja Elon Muskeja, Maija Poppasia sekä joulupukkeja. Niin pitääkin. Siihen saakka viihdyn omassa ”vanhassa” kuplassani. Mitä ei ole, ei voi löytää. YLE:n mukaan suomalaiset suorastaan rynnistivät 2019 aikana museoihin (https://yle.fi/uutiset/3-11140148). SE TEKEE HYVÄÄ JA LAAJENTAA KOKEMUSPOHJAA. Striimereitä sai aiempaa edullisemmalla, vahvistimet muuttuivat pieniksi ja niin söpöiksi, langattomuus teki elämästä helppoa. Siinä se. Tällä analogialla joulu ei koskaan saapunut viime vuoden hifiskeneen. Vaikuttaako liian abstraktilta tai korkealentoiselta. Mitä sitten odotin. Siitä huolimatta minulle jäi tyhjä ja turhautunut tunne. ESITÄN LUOVAA HULLUUTTA, ROHKEUTTA JA MUKAVUUSALUEILTA POISTUMISTA MEILLE KAIKILLE. Tästä tulee taatusti vielä parempi vuosi, sillä olemmehan taas ihmiskuntana kasvaneet henkisesti. Totta toki, mutta tarkoitan jotakin ihan muuta. Onko vika todellakin minussa. Se tekee hyvää ja laajentaa kokemuspohjaa. Vaikka pino ei ollut suuren suuri, oli joukossa aina jokin erityisen mukava yllätys. Tai sitten ikä vain tuo tullessaan piirteitä, jotka jalostavat ennen niin jaloa luonnetta siihen äkkiväärään, äreään suuntaan. Päinvastoin, kaikkiin kategorioihin suorastaan tulvi tulokkaita, joita jälkiviisaat tietäjät kilvan asettivat syvätiedollaan paremmuusjärjestykseen (auktoriteettien keskinäisellä huutoäänestyksellä). Erityisesti toivon tätä kaikille heille, jotka ovat ammattilaisina tekemisissä hifialan kanssa; uusia innovaatioita, uskomattomia ajatuksia sekä uskottavaa osaamista. Se lienee hyvä uutinen meille, joille musiikki on kaiken aikaa tarjonnut pakoreittiä tässä kovin kalpeaksi valahtaneessa ja pintakiiltoisessa keinotodellisuudessa. Päheä kukko onkin äreä ukko, kuten vaimoni asian taannoin ilmaisi. Sieltä jostakin on kaivettavissa jotakin uutta ja ihanaa
Levyn hienon päätösbiisi Sad Girlin työstössä Keränen/Pöyhönen-duoa avusti legendaarisen Se-yhtyeen Yari. On vain yksi Ozzy Osbourne. 64 OZZY OSBOURNE ORDINARY MAN (Epic Records) EI MIKÄÄN TOHVELISANKARI Äänen tunnistaa välittömästi. Serobi Songs ei sisällä erityisen hittihakuista materiaalia, vaikka kertosäkeet parhaimmillaan kivasti koukuttavatkin. Jopa hiphop/räp-vieraat Post Malone ja Travis Scott istuvat heviin äänispektriin numeroa tekemättä. Soundit saattavat viitata studiotekniikan toissapäivään, kokonaisvaltaisen näkemyksen suuntaan, mutta niin viittaa verevä musiikkikin. Suoran toiminnan silaamissa soitteissa esiintyy liveaktin ankaruutta, joka leimaa rouheudellaan myös äänitteen tuotannollista ilmettä. Levy onkin hämmästyttävän iskevä paketti siihen nähden, että joulukuussa 71 täyttänyt Osbourne on viime ajat ollut voittopuolisesti julkisuudessa tosi-tv-ohjelmien ja terveysongelmien vuoksi. KERÄNEN SEROBI SONGS (Playground Records) KERTSIT KOUKUTTAA Viitisen vuotta sitten telakalle nostetun 22-Pistepirkko-yhtyeen kitaristi-vokalisti P.K. Kitaristin henkilökohtaiseen historiaan sukelletaan otsikolla Volition. Ordinary Man rakentuu tunnistettavan yleisilmeen ohella tasavahvaan laulumateriaaliin. Heti perään albumin saundi sytyttää muistot: kyllä, soinnissa on jotain samaa lyijynraskasta pahaenteisyyttä kuin Black Sabbathissa, vaikka kyseessä on laulaja-lauluntekijän sooloalbumi – ensimmäinen lajissaan vuosikymmeneen. Sähäkän kitaroinnin kuljettama ja rytmisesti tiukka perusta vapauttaa Osbournen ottamaan äänestään ja mittatilaustyönä räätälöidyistä teksteistä kaiken irti. ketterästi kiepsahtaa kavereiden keski-ikäiseen kyytiin hukkaamatta katu-uskottavuuttaan. Tämän huomasivat myös norjalais–tanskalaisen tv-sarjan tuottajat, jotka löysivät ensi kuulemalta levyn musiikille käyttöä produktiossaan. JAAKKO ERÄPUU. JAAKKO ERÄPUU P.K. Biisit on pääosin kreditoitu Osbournen lisäksi kitaristi-tuottaja Andrew Wotmanille, Guns N’ Roses -basisti Duff McKaganille, Red Hot Chili Peppers -rumpali Chad Smithille ja hittinikkari Alexandra Tamposille. Eipä silti, kyllä P.K. MATTI KOMULAINEN RAOUL BJÖRKENHEIM SOLAR WINDS (Long Song Records) KIIVAS KUNNIANOSOITUS Jo aiemminkin italialaisen levy-yhtiön sessioissa musisoinut kitaristi Raoul Björkenheim suorittaa syvän kumarruksen modernin jazzin merkkihenkilö John Coltranen suuntaan kvartettiformaatissa, sekä tulkitsemalla valikoituja otoksia tämän myöhäisemmän kauden tuotannosta että täydentämällä niitä samanhenkisellä omalla materiaalillaan. Paikoin huiman intensiiviseksi äityvän musisoinnin pulssista vastaavat maestron ohessa basisti Silvia Bolognesi ja rumpali Tiziano Tononi viulisti Emanuele Parrinin jäädessä hiukan ei niinkään vähän Sonny Sharrock -henkisesti kiivailevan Björkenheimin varjoon. Hieno finaali useamman kuuntelun myötä ihon alle hiipivälle albumikokonaisuudelle. Yhteistyökumppaninsa Keränen on löytänyt yllättävistä ympyröistä, sillä sekä sovittaja ja kosketinynnä muiden soittaja Valtteri Laurell Pöyhönen että tuottajat Johnny Lee Michaels ja Tobias Fröberg tunnetaan hieman toisenlaisista musiikillisista meriiteistä kuin Keränen. Keränen ottaa pitkään odotetulla sooloalbumillaan etäisyyttä entisen elämänsä bändisidonnaisuuteen ja rock n’ rolliin pykälää popahtavammalla, joskin edelleen persoonallisella panoksella ladatulla laulukokoelmalla. Niin herkistellen kuin paikoin paluunsa parrasvaloihin suorittaakin. Samainen tinkimättömän tahtotilan osoitus on peräisin Krakataun ECM-periodin ohjelmistosta ja sellaisena hyvinkin coltranelaisen maailmankäsityksen mukainen veto italialaisella temperamentilla maustettunakin. Tanakasta ja hyvällä tavalla vanhakantaisesta jytinästä tulee mieleen paitsi solistin varhaisura myös 1970-luvun klangi
Omissa nimissään Oh on levyttänyt muutaman kiintoisan albumin, joista viimeisin, Aventurine, laventaa jazzia konserttimusiikin suuntaan kera vokalistien ja jousikvartetin. Uusimmalla levyllä on kaikkein tunnetuin englantilainen konsertto, Edward Elgarin vuolaan romanttinen sellokonsertto sadan vuoden takaa. Decca on ottanut Englannissa näkyvästi talliinsa 21-vuotiaan sellistin, joka neljä vuotta sitten voitti BBC:n nuorten solistien kilpailun ja sai paljon huomiota soitettuaan prinssi Harryn ja Meghan Marklen häätilaisuudessa vuonna 2018. Suurpiirteisyyttä vilahtaa myös orkesterin äänityksessä muun muassa lievän säröytymisen muodossa. Mukana oli joukko eturivin laulajatähtiä sekä tunnetun dekkaristin Donna Leonin sponsoroima orkesteri Il Pomo d’Oro. Plakkarissa ovat klassisen musiikin opinnot ja keikat muiden muassa fonisti Joe Lovanon ja pianisti Vijay Iverin kanssa sekä bassotontin hallinnointi kitaristi Pat Methenyn bändissä. Jousiston ja rummuston keskinäisiä kisailuja myöten. Kunnianhimoinen kurotus siis, joskin sellaisena vain aavistuksen akateemisuuden leimaama, mutta myös jazzin improvisatorista luonnetta luotsaava ja paikoin jopa omalla kulmikkaalla tavallaan svengaava tapaus. JAAKKO ERÄPUU ELGAR SHEKU KANNEH-MASON London Symphony Orchestra/Simon Rattle (Decca) KONSERTTO KARKKIPUSSISSA Tuntuu, että suuret levy-yhtiöt vaativat tänä päivänä nuorelta lahjakkaalta muusikolta muutakin kuin soittotaitoa. Lisäväriä raja-aitojen kaatoprojektin pintaan syntyy Oh’n tarttuessa sähköiseen bassoon ja rumpali Ches Smithin siirtyessä rummuston takaa vibrafonin vierelle. On suorastaan häkellyttävää, miten taitavasti ja vivahteikkaasti tuon äänialan hallitsevat herrat nykyisin tulkitsevat niitä rooleja, joita viime vuosisadan naiset ovat laulaneet. Nuoren Händelin oopperan aiheena on Rooman keisarin puolison ja tulevan keisari Neron äidin juonittelu ja vallanhimo, mutta mustan komedian keinoin. Sama ryhmä oli edeltävänä keväänä taltioinut teoksen melkein samoin solistein levylle. HEIKKI VALSTA. Sheku Kanneh-Mason esiintyy jo kahdella Deccan albumilla, joilla kummallakin on yksi keskeinen konsertto erilaisten pikkukappaleiden, karkkien, höystämänä. HEIKKI VALSTA HÄNDEL AGRIPPINA Il Pomo d’Oro/Maxim Emelyanychev (Erato)(3 CD) SÄIHKYVIÄ SOLISTEJA Viime vuoden festareiden ylistetyimpiä produktioita Suomessa oli Händelin Agrippina-oopperan esitys Turun musiikkijuhlilla. LEVYVALIOT 65 LINDA MAY HAN OH AVENTURINE (Biophilia) KATEGORIOITA KAATAMASSA Malesialaissyntyinen mutta Australiassa varttunut ja sittemmin usalaistunut basisti-säveltäjä Linda May Han Oh on 35 vuoden ikäänsä nähden ehtinyt olla jo monessa mukana. Uraansa aloittavalta taiteilijalta kysytään paitsi persoonallisuutta myös ainesta brändäykseen. Äänityksessä nimiroolissa säteilee yhdysvaltalainen sopraano Joyce DiDonato, mutta vähintään yhtä hätkähdyttäviä vokaaliakrobaatteja ovat nuoret kontratenorit Franco Fagioli, Jakub Józef Orli?ski sekä Carlo Vistoli. Nyt siis on palattu perinteen juurille – ilman että miehistä sentään kastraatteja tehdään. Toki tekniikka on nuorella solistilla vaivatonta, vaikka joissakin yksityiskohdissa ja korkealle kohoavissa huipennuksissa onkin kuulevinaan ohimenevää huolettomuutta. Eniten soolotilaa – basistin ohessa – saavat kuitenkin altisti Greg Ward ja pianisti Matt Mitchell, jolta taittuu niin jazz kuin klasarihenkinen herkistelykin. Liki nelituntisen oopperan juonesta tai tekstistä tosin ei tarvitse tietää mitään nauttiakseen Händelin taidokkaista ja vauhdikkaista aarioista sekä niiden vinhasta rytmisestä poljennosta. Puolituntisen konserton ympärille levylle on koottu saman verran erilaisia pikkukappaleita niin soolonumeroina kuin sovituksina erilaisille pienkokoonpanoille
Laskutustapalisä lisätään tilauslaskuusi automaattisesti ja se näkyy laskulomakkeella eriteltynä. OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! OSALLISTU LUKIJA-ARVONTAAN JA VOIT VOITTAA 269 EURON ARVOISEN DENON HOME 150 -MONIHUONEKAIUTTIMEN. Tililtäsi ei veloiteta mitään automaattisesti vaan hyväksyt laskut aina erikseen • Voit tilata laskut sähköpostiisi osoitteesta fokusmedia.fi/ asiakaspalvelu Siirry sähköiseen maksamiseen ja hoida tilausasiasi kätevästi osoitteessa fokusmedia.fi/asiakaspalvelu Edellisen numeron arvontaan vastanneiden kesken arvotun Marantz NA6006 -verkkosoittimen voitti Kaarlo Asikainen Iisalmesta. • Verkkopankistasi voit tilata e-laskun, jolloin tilauslaskusi ohjataan suoraan verkkopankkiin. Onneksi olkoon!. Käytössäsi olevat maksuttomat maksuvaihtoehdot: e-lasku ja sähköpostilasku. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Kerro meille millaisesta sisällöstä pidät ja mistä laitteista haluaisit testejä. 66 www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kilpailuun osoitteessa www.hifimaailma.fi g Siirry sähköiseen maksamiseen Hyvä asiakkaamme, Fokus Media Finland Oy veloittaa paperilla toimitettavista lehtien tilauslaskuista 2,90 euron suuruisen laskutustapalisän/lähetetty lasku
67 VERTAILUSSA VASTAMELUKUULOKKEET TULOSSA HIFIMAAILMA 4/2020 ILMESTYY 24.6.2020. DIGIAJAN INTEGROITU VAHVISTIN ELECTROCOMPANIET ECI 80D IHMETASSUT KANADASTA ISOACOUSTICS GAIA TASKUUN SUJAHTAVA MOBIILI-DAC IFI HIP DAC
K A U K O R Ö Y H K Ä S U O S I T T E L E E V A L I T S E R E G A HIFISTUDIO HELSINKI Fredrikinkatu 38 HIFISTUDIO TURKU Itäinen Rantakatu 48-50 HIFISTUDIO TAMPERE Tuomiokirkonkatu 25 HIFISTUDIO OULU Pakkahuoneenkatu 34 HIFISTUDIO JYVÄSKYLÄ Kilpisenkatu 12 HIFISTUDIO KUOPIO Haapaniemenkatu 36 V E R K K O K A U P P A : H I F I S T U D I O . F I REGA PLANAR 1 LEVYSOITIN 399 € H I F I S T U D I O S U O S I T T E L E E 110% LAATUA Best Buy 6 414881 873440 20003 PAL.VKO 2020-26 18 73 44 -2 00 3