Hifimaailma 4/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hifimaailma 4/2010 8,50 Edullinen tykki: SVS PC-12NSD -subbari LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI Seiren Minotaur -kaiutin UUtta kotimaista highendiä: katU-Uskottavat kUUlokkeet Löytyykö viileälle lookille katetta soundeista? Logitech Squeezebox Touch Kosketusherkkä verkkotoistin Mitä Münchenin highendmessuilta ei löydy, sitä ei arvaa etsiäkään Mystere ia11 -putkivahvistin seuranaan Aurelia Graphica
AVR-1911 tuo kotiteatteriin upean 3D-elämyksen sekä äänen- että kuvantoistoon. Ja lukuisia teknisiä hienouksia, jotka lisäävät käytettävyyttä ja käytön helppoutta, kuten HDMI v1.4a -liitäntä ja etumaskissa oleva USB Direct -portti Ipodille/Iphonelle. Näppäile siis osoitekenttään denon.fi, jo pelkästään paremman äänen vuoksi! Tervetuloa. Maahantuoja: Soundata Oy | Jälleenmyyjät löydät osoitteesta: www.soundata.fi. Sivuilta voit lukea myös uutisia, jotka tosiharrastajien ja ammattilaisten olisi hyvä tietää. Kuten tähän AV-viritinvahvistimien huippu-uutuuteen Denon AVR-1911-malliin, jonka edeltäjän EISA valitsi vuoden kotiteatterivahvistimeksi Euroopassa. Avattu uusi osoite huippulaadun ystäville: denon.fi Tutustu nyt kerralla koko uutuusmallistoon. Denon.fi sivuilta löydät suomenkielisenä koko legendaarisen Denon-malliston ja kaikki korkealaatuisen äänen ja kuvan huippu-uutuudet
Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Pakko sanoa, että kyllä se 15-tuumainen koaksiaali tuottaa erittäin helppoa ja vaivatonta ääntä, kytki sen sitten transistorivahvistimeen tai pariwattiseen putkivahvistimeen. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Ympärisäteilevä rakenne on akustisesti hyvin haastava, mutta valmistajan pitkä kokemus näkyy mittauksissa ja kuuluu äänessä. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Kun katu-uskottavan viileä ulkoasu otetaan mukaan suunnittelupöydälle, osoittaa testimme äänenlaadullisen haitarin venyvän vielä paljon laveammaksi. Tilaus voidaan katkaista tai peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupongilla. Hifimaailma kuuluu audio/ kotiteatteri -paneeliin. Kesämusaa... Kesä tulee, mutta hifiharrastus ei hyydy helteeseen. Viidenkympin hinta tarkoittaa että niin reissumusiikkiin kuin taukojäätelöihinkin riittää varmasti vielä rahaa. ...ja -bassoa SVS:n subwooferin testi tuotti tulokseksi toisen ehdottomasti suosittelemisen arvoisen tuotteen. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää yhtiömme suoramarkkinointiin ellei tilaaja sitä erikseen kiellä. Suurimmassa osassa musiikkia ei ole sellaisia signaaleja, että subwooferilta tarvittaisiin poikkeuksellisen runsaita äänenpainevarjoa kuuloalueen alarajalla. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. PC12-NSD on yksi niitä subwoofereita, joiden kanssa tilannetta ei ensimmäisenä tarvitse pelätä. PAINOPAIKKA ISSN 1796-6507 Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Äänenlaadullisesti yksimielisesti parhaaksi kun osoittautui joukon halvin kuuloke. Ääni, jota on helppo ja innostava kuunnella, voisi olla melkein yhtä hyvä määritelmä sanalle hifi kuin uskollisuus alkuperäiselle signaalille. Samu Saurama Päätoimittaja HIFIMAAILMA 4/2010. Sen sijaan lähes jokaisessa hollywoodilaisessa alle parikymmenvuotiaassa leffassa on. Sen sijaan se tuottaa 700 euron hintalappuaan vastaan kuuloalueen alarajalle ylettyvän bassotoiston, joka ei hätkähdä reilustakaan luukutuksesta tai vaikeimmista mahdollisista signaaleista. Jos kuulokerepertuaarissamme design olikin iso osa tuotteiden houkuttelevuutta, niin PC12-NSD ei juuri ulkomuodollaan koreile. Tavallisissa hifikuulokkeissa on paljon äänenlaadullisia ja yleisesti soinnillisia eroja. HI F IMAAILMA 4 /2 010 PääkIr j oI t u s JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Hifi-Mediat Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401 Faksi 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi TOIMITUS toimitus@hifimaailma.fi Puhelin: 010 778 6404 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Teppo HirviKunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi PÄÄTOIMITTAJA Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi TOIMITUKSEN SIHTEERI Pauli Huhtinen pauli.huhtinen@hifimaailma.fi ULKOASU DDM Group Oy AVUSTAJAT Jouko Alanko Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen, Pauli Huhtinen, Mikko Järvikivi, Juha Kaski, Harri Katas, Sami Laakkonen, Jarno Laine, Mikael Nederström, Risto Niska, Jarno Rannanpää, Klaus Riederer, Ilkka Rissanen, Ville Riikonen, Petri Teittinen ILMOITUSMYYNTI Hifi-Mediat Oy Pauli Huhtinen Puhelin: 010 778 6401 pauli.huhtinen@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400 Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi TILAUSHINNAT 6 kk kestotilaus 31 12 kk kestotilaus 59 6 kk määräaikaistilaus 33 12 kk määräaikaistilaus 64 Ulkomaantilaukset +24 VUOSIKERTA: 8 NUMEROA 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaistilauksen hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja katkaise tai peruuta tilaustaan. Moni kesäkuulokkeiden hankkimista miettivä voi olla testin tulokseen tyytyväinen. Hyvästä äänestä ja ennen kaikkea tietysti hyvästä musiikista on lupa nauttia myös ulkosalla. Matti Hermusen kotona vierailleet Tannoy Glenairit soivat hetken aikaa toimituksenkin kuunteluhuoneessa. Mikään ei riko tuotettua tunnelmaa niin ikävästi kuin vaikuttavimman kohdan lässähdys subwooferista kuuluvaan häiriöääneen. Toinen vaivattoman miellyttävää ääntä tarjonnut kaiutin on Duevel Venus. Romanttiseen perhekomediaankin voidaan luoda vahvaa tunnelmaa sopivilla tehosteilla ja musiikilla
Ulkoasukin on varsin hieno. 60 Selvät sävelet 5 000 euron valmiskattaus Kotkalainen Sävelaitta täytti viime vuonna kunnioitettavat 60 vuotta. Uuden maahantuonnin myötä merkin näkyvyys on noussut kertaheitolla. V E R TAi lU T 16 32 Guru Pro Audio QM10 -kaiuttimet Seinän lähelle sopivia kaiuttimia ei ole tarjolla yhtään liikaa. Siksi on erityisen kiinnostavaa tutustua Gurun pieneen jalustamalliin, joka on jo ehtinyt saavuttaa tiettyä kulttimainetta. 52 NCA Audition Copper ja Cardas The Cable -kuulokejohdot Vakiokaapelit ovat usein laatukuulokkeiden heikoin lenkki. TÄ S S Ä NU MEROSSA: /2010 LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI Hifimaailma KOKE ilU T 48 Electrocompaniet ECI-3 ja ECI-5 -stereovahvistimet Norjalainen Electrocompaniet on pitänyt Suomessa pitkään matalaa profiilia. Ensisijainen väylä musiikkiin on Squeezebox Server -ohjelmisto, mutta nyt soittimessa on tuki myös USB- ja SD-muisteille. 16 Katu-uskottavat kuulokkeet 50300 euroa Kesähelteiden porottaessa paatuneinkin hifisti saattaa uskaltautua ulkomaailmaan, mutta perinteinen hifikuuloke ei oikein istu katukuvaan tai toimi välttämättä MP3-soittimen heppoisen vahvistinasteen perässä. 58 Apple TV Applen matala ja mystisesti nimetty laite on yrityksen muiden tuotteiden tapaan tyylikäs. Seirenin soinnissa on sekä pehmeää täyteläisyyttä että kirkkautta. Ääntä hajottava rakenne on akustisesti haastava, mutta Venuksen ääni on hyvin tasapainoinen. 25 SVS PC12-NSD -subwoofer Hyvän ja edullisen subwooferin resepti on periaatteessa yksinkertainen: riittävän laadukas elementti, tarpeeksi tehoa ja kosolti kuutiotuumia ulkonäöstä piittaamatta. 64 Digital Video Essentials -testilevyt Ilman kunnollista testimateriaalia on oman näytön, television tai projektorin, säätöjen hakeminen oikeiksi melko toivotonta. Kokeilimme kaksi tarvikekaapelia Sennheiser HD650 -kuulokkeisiin. 54 Logitech Squeezebox Touch verkkosoitin Squeezebox Classicin korvaava Touch istuu firman muiden verkkosoittimien joukkoon esimerkillisesti. DVE tarjoaa tuhdin annoksen oppia, faktaa ja triviaa. 43 Panasonic DMP-BD85 -Blu-ray-soitin Hifimaailmassa pari numeroa sitten mukana ollut BD80 on päivittynyt verkko-ominaisuuksilla. HIFIMAAILMA 4/2010. Se on sekä verkkosoitin että itsenäinen toistolaite musiikille ja videoille. TE S Ti T 22 Seiren Speakers Minotaur Floor -kaiuttimet Kotimaisten kaiuttimien viimeistely ei ole aina ollut akustisten ominaisuuksien tasolla. Vuonna 1969 yrityksen ruoriin tarttuneen Hannu Uotisen kokoama laitteisto sisältää perinteistä putkitekniikkaa ja suomalaisia kaiutininnovaatioita. 40 Duevel Venus -kaiuttimet Duevelin pitkä kokemus ympärisäteilevistä kaiuttimista kuuluu äänessä ja näkyy mittauksissa
Euroopan suurin highend-messu tarjosi jälleen kerran valtavan määrä hienoja laitteita harrastajien ja ammattilaistenkin ihmeteltäväksi. VAK i OT 3 Pääkirjoitus Kesämusaa 48 66 Sillä korvalla Integroidun Mystere ia11 -vahvistimen noin 40 wattia EL34-putkitehoa vaikuttavat juuri sopivilta Aurelia Graphican ajeluun. 6 Uutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. 62 Hermuset Tannoy Glenairin kanssa on helppo elää sen jälkeen kun ne on sijoittanut oikein. 15-tuumainen Dual Concentric -koaksiaalielementti tarjoaa helppoa dynamiikkaa. 28 Hifimaailman väki: Mikael Nederström Pitkän tauon jälkeen palaamme penkomaan lehtemme kirjoittajien sielunelämää ja hifiharrastuksen vaiheita. 37 Kotimaiset kaiutinvalmistajat: DSPeaker Tampereen Hervannassa majailee melko tuore tuttavuus: VLSI Solution ja heidän tuotemerkkinsä DSPeaker pohjautuvat vahvaan DSP-osaamiseen. 72 HD-levyarvostelut Blu-ray-elokuvia koekatseltuna. 74 Levyarvostelut Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia. 46 Hifiharrastajat Ry:n DIY-tapahtuma Helteinen toukokuinen sää verotti hieman yleismäärää edellisvuodesta, mutta omapa oli poisjääneiden vahinko. 54 10 R Ap O RTT i 10 München High End Show 2010 Hyvä äänenlaatu ei tietenkään synny pelkällä paksulla setelinipulla, mutta paljon laadukasta soundia oli kuultavissa. Paikalla oli nimittäin esillä varsin kiinnostavaa kalustoa. 80 Hifimarkkinat Käytettyjen laitteiden markkinapaikka yksityisille. HIFIMAAILMA 4/2010
Diskantti on eristetty kotelosta mahdollisimman hyvin, jotta kotelon värähtelyt eivät välittyisi siihen. Uutuustuotteet tulevat maahantuojan mukaan myyntiin kesäkuun lopulla. Äänen paluukanava siirtää äänen yhtä HDMI-kaapelia myöden sekä televisioon että takaisin AVvahvistimeen, kunhan televisiovastaanotin tukee tätä toimintoa. (09) 2311 3415, www.philips.fi HIFIMAAILMA 4/2010. Juhlavuonna merkiltä on luvassa paljon mielenkiintoisia uutuuksia. Kaukosäätimessä on selkeä 1,5 tuuman LCD-näyttö, jossa näkyvät painikkeet voi itse määrittää. Prestigon tietokanta sisältää 300 000 yksikön koodit, joten sen avulla voi ohjata lähes mitä tahansa laitetta mallista tai merkistä riippumatta. Myös kompressoidun äänen D/A-muunnokseen käytetään erillistä kehittyneempää äänipiiriä. Malliston edullisempaan hintaluokkaan sijoittuvat 7-kanavainen AVR-1911 ja 5-kanavainen AVR-1611 sisältävät muun muassa täydellisen 3D-kuvasignaalin liitettävyyden ja parannetut 3D-surroundäänen käsittelyn. rinnankytkennällä muodostettuja polypropyleenifilmikondensaattoreita ja happivapaasta kuparista käämittyjä ja lasikuiturunkoisia ilmasydänkeloja. Tämän ilmoitetaan tuottavan tiukemman ja kontrolloidumman bassotoiston. Lisätietoja: Soundata Oy, puh. Merkittävin ero mallien välillä on diskanttielementissä: SE2:ssa käytetään halkaisijaltaan 25-millistä EMIT-tyyppistä pyöreää nauhadiskanttia perusmallin perinteisemmän käännetyn dome-diskantin sijaan. Jos esimerkiksi haluat katsoa elokuvaa, painat vain toimintapainiketta "Katso elokuva", ja Prestigo kytkee automaattisesti toimintaan kaikki katselemiseen tarvittavat laitteet, kuten television, DVD-soittimen ja kotiteatterijärjestelmän. On totta, että nauhadiskantin toisto on usein perinteistä diskanttia heleämpi. Kaukosäätimen voi liittää PC:hen tai mäkkiin USB-portin kautta ja tehdä näin sen määritykset muutamalla helpolla vaiheella. (09) 4769 3300, www.soundata.fi, www.denon.fi Hyvännäköistä päivitystä Neatin Motiv-mallistoon n Jo keväällä Bristolin Hifimessuilla esitelty ja hyvän vastaanoton saanut prototyyppi uudesta Motiv-sarjan kaiuttimesta on tulossa vihdoin tuotantoon. Mallissa AVR-1911 käytetään lisäksi arvostettua Anchor Bay Technologiesin piirisarjaa SD-kuvalähteiden 1080pskaalaukseen. Philipsin Prestigo SRU6006 -yleiskaukosäätimen suositushinta on 59,90 euroa. Jakosuodatin on muuttuneen konstruktion johdosta luonnollisesti viritetty uudelleen. Alas suunnattu refleksiputki on viritetty tietenkin uudelleen kotelotilavuuden muututtua. Diskantti on eristetty omaan koteloon, jolloin bassokeskiääni ei pääse häiritsemään sen toistoa. Ensimmäiset uuden malliston AVviritinvahvistimet sisältävät useita uusia ominaisuuksia. Lisätietoja: Musiikin.Com Oy, www.musiikin.com, www.neat.co.uk Philipsiltä uusi tyylikäs yleiskaukosäädin n Uudella Philips Prestigo SRU6006 -yleiskaukosäätimellä voi mallista tai merkistä riippumatta ohjata kuutta laitetta samanaikaisesti. Harvemmin tarvittavat painikkeet ovat käytettävissä näytön valikoiden kautta. Tähän asti, jos television surroundääni on haluttu toistettavaksi AV-vahvistimen kautta, on digitaalinen äänisignaali täytynyt kytkeä televisiosta AV-vahvistimeen optisella tai koaksiaalikaapelilla. Lisätietoa: Philips Oy, puh. Bassokeskiäänen kotelotilavuus on siten myös pienempi kuin aikaisemmin. Erillisjohdotetussa suodattimessa on käytetty mm. Tässä mallissa on myös valaistut kaukosäätimen painikkeet ja etupaneelin USB-portti, joka myös tukee iPodin ja iPhonen Digital Direct -suoratoistoa käyttäen niiden vakiojohtoja. Myös äänenpainevarojen kerrotaan kasvaneen. Kotelon tuentaan ja vaimennukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaiuttimen luvataan tulevan myyntiin kesäkuun lopulla ja suositushinnaksi ilmoitetaan 1 825 euroa parilta. Mallimerkintää Motiv SE2 kantava kaiutin on ulkoisesti ja perusrakenteeltaan Motiv 2 -mallin kaltainen eli kompaktin kokoinen ja hyvännäköinen 2-tie lattiakaiutin. Molemmissa malleissa on HDMI 1.4a -toistimet, joissa tuki 3D-kuvasignaalille kaikille julkaistuille 3D-järjestelmille, ARC-kanava (Audio Return Channel) sekä CEC-ohjaus (Consumer Electronics Control). Suositushinnoiksi ilmoitetaan 549 euroa (AVR-1911) ja 439 euroa (AVR-1611). Diskantin rakenne mahdollistaa valmistajan mukaan myös erittäin laajan toistoalueen ylätaajuuksilla, ja toiston luvataan olevan erittäin luonnollisen. Monikanavaäänet toistuvat useissa eri formaateissa: Dolby TrueHD, DTS-HD Master Audio ja muut HD Audio formaatit sekä Dolby Pro Logic IIz, joka tarjoaa parannetun vaaka- ja pystytason tilavaikutelman. Uudistettu graafinen kuvaruutunäyttö välittyy nyt myös HDMIliitäntöjen kautta, mikä eliminoi ylimääräisien kaapelikytkentöjen tarpeen. Molemmissa malleissa on analogi/HDMI-muunnos ja tuki yhden kaapelin HDMI-liitännälle sisältäen mahdollisuuden käyttää äänen paluukanavaa (ARC). TUOTEUUTISET Denonilta uusia mielenkiintoisia AV-viritinvahvistimia n Denon täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta
Myös nykyisillä HDX-mallin omistajilla on mahdollisuus päivittää laitteeseen lisää RAM-muistia ja uusi PCI-audiokortti. Niiden kardioidin muotoinen säteilykuvio tekee äänestä yhtenäisen diskantin kanssa. Nyt siitä on julkistettu uusi SSD-kiintolevyä käyttävä versio, Naim HDX-SSD. 137 cm korkean, 24 cm leveän ja 47 cm syvän kotelon massa on kaiutinta kohden 74 kiloa. Krypton 3:ssa on kiinnitetty erityistä huomiota kotelon värähtelyjen ja sisäisten turbulenssien vähentämiseen. Kovalevy on myös mahdollista vaihtaa SSDmuistiyksikköön, mutta se vaatii laitteen toimittamisen paikalliselle maahantuojalle. Ensimmäisten mallien pitäisi olla saatavana kesäkuun lopulla, heinäkuun alussa. Monipuolinen audiofiilitason musiikkipalvelin nyt ilman kovalevyä n Naim HDX on audiofiilitasoinen, jämäkkä 400500 gigatavun kovalevyllä varustettu monipuolinen CD-soitin/ musiikkipalvelin. SSD-mallissa on lisäksi kaksi kertaa perusmallia enemmän RAM-muistia ja kokonaan uusi, Naimin suunnittelema, yhdellä stereoulostulolla varustettu PCI-audiokortti. Lisätietoja: Amphion Loudspeakers Oy, puh. Lisätietoja: Kruunuradio Oy, puh. Amphion Krypton 3:n parihinta mustaksi tai valkoiseksi maalattuna on 14 900 euroa ja koivu- tai pähkinäviimeistelyllä 15 900 euroa. Valmistajalle tuttuja reseptejä luonnolliseen toistoon ovat jäykkä mutta kevyt diskanttielementti, joka yhdistettynä suuntaimeen tekee äänestä valmistajan mukaan transienttitoistoltaan nopean ja myös kolmiulotteisen. Myös sisäinen johdotus ja kaiutinterminaalit ovat uusia. (017) 2882 100, www.amphion.fi HIFIMAAILMA 4/2010. Uutuuden hintaluokka tulee olemaan 5 500 euroa. Kokonaisuudessa on pyritty minimoimaan huoneen haitallinen vaikutus toistoon Keskiäänielementit ovat SEASin valmistamat 8-tuumaiset. Nimellisimpedanssiksi ilmoitetaan 4 ohmia ja herkkyydeksi 87 dB. SSD on lyhenne sanoista Solid State Disk, joka tarkoittaa flash-muistipiireillä toteutettua, mutta kovalevyä jäljittelevää tallennusvälinettä. (09) 6840 0010, www.kruunuradio.fi, www.naimaudio.com Amphion Kryptonin kolmas ja viimeinen uudelleensyntymä n Kymmenen vuoden työn tuloksena syntynyt Krypton 3 on lippulaivamallin kolmas ja yhtiön mukaan kaiuttimen lopullinen versio. Muista ominaisuuksista mainittakoon tuki WAV, AIFF, FLAC, ALAC, OGG Vorbis, AAC, WMA ja MP3 äänitiedostoille, 44,1 kHz, 48 kHz, 88,2 kHz, 96 kHz ja 192 kHz näytteenottotaajuudet 16-, 24-, 32-bittiavaruuksilla, streamaus ja rippaus useista lähteistä sekä monipuolinen kuvaruutukäyttöliittymä, joka tukee myös USB-kosketusnäyttöä. Peräti 22 hertsistä 25 000 hertsiin valmistajan mukaan toistavana Krypton 3 on todellinen kokoäänialueen kaiutin. SSD-levyn koko on vain 16 gigatavua, joten uusi HDX-SSD tarvitsee parikseen ulkoisen tallennuslaitteen. Alle 160 hertsin bassotaajuuksista huolehtii kotelon sivuun sijoitettu alumiinikartioinen 10-tuumainen elementti. SSD:n teknisiä etuja ovat mm. Jakotaajuus diskantin ja keskiäänisten välillä on 1200 hertsiä. Se tukee mitä tahansa ulkoista NAS-tallenninta, mikä mahdollistaa käytännössä lähes rajattoman kapasiteetin. huomattavasti nopeampi hakuaika, tiedonsiirto, vähäisempi virrankulutus, vähäinen lämmöntuotto ja täysin äänetön käyttö
USB-liitännäisen kovalevyn voi päivittää halutessaan suuremmaksi. Se parantaa valmistajan mukaan musiikin laatua huomattavasti. Kummankin projektorin objektiivi voidaan vaihtaa, ja asennusta helpottaa sekä pysty- että vaakasuuntainen manuaalinen linssinsiirto. PALjOn OnneA! VGA, komponenttivideo, S-video, komposiittivideo, RS-232c-väylä sekä 12 voltin jänniteohjauksen syöttö. Natiivi kuvasuhde on luonnollisesti 16:9, ja Pixelworks TM DNX MotionEngine -piiri takaa nopeiden liikkeiden sulavan toistumisen. Digitaalisen D-luokan vahvistimen 2 x 50 W RMS-teho riittää useimpiin olosuhteisiin. Se toistaa DVD- ja CD-levyt, DivX-videot, JPG-kuvat, MP3-, AAC-, FLAC-, ja OGGäänitiedostot. Ennen kaikkea huomio kiinnittyy erikoisiin kaiuttimiin. Kaiuttimien kotelot on valmistettu alumiinista mahdollisimman suuren jäykkyyden aikaansaamiseksi. Signaalia ei muuteta missään vaiheessa analogiseksi, joten kuvan ja äänen laatu Vivitekiltä tasokas välimalli kotiteatteriin n Amerikkalainen Vivitek Corporation jatkaa laajan projektorimallistonsa kehittämistä. HDMI (High-Definition Multimedia Interface, 1080p) on suora digitaaliliitäntä, jonka avulla voi siirtää digitaalista HDvideokuvaa ja digitaalista monikanavaääntä. 777 euron arvoinen kuuden PSB Alpha B1 -kaiuttimen setti lähtee Ouluun. Lisäksi musaa voi siirtää ja tallentaa laitteen kiintolevylle ja kuunnella sitä milloin tahansa. Äänen jälkikäsittelyalgoritmiin perustuva FullSound yhdistää Philipsin asiantuntemuksen musiikintoiston alalla ja uuden DSP (Digital Signal Processor) -tekniikan tehon. Äänenlaadun takeeksi Philips on kehittänyt innovatiivisen FullSoundtekniikan, jonka tarkoitus on palauttaa äänen yksityiskohdat pakattuun musiikkiin. Laite myös herättää tarvittaessa. 1.3), Hifimaailman edellisen numeron yhteydessä järjestetyssä lukija-arvonnassa onni suosi Samuli Hakamäkeä. Käyntiääni on erittäin hiljainen, normaaliteholla sen luvataan olevan vain 28 dbA. Laitteisto kytkeytyy langattomasti internetiin, josta voi kuunnella tuhansia ilmaisia radiokanavia ympäri maailmaa. 160 gigatavun kovalevylle mahtuu tarvittaessa jopa 2000 CD-levyllistä musiikkia. Uutuuksissa hyödynnetään uusimpia videoprosessointitekniikoita. Lisätietoja: Philips Oy, puh. (09) 2311 3415, www.philips.fi Tyylikäs all-in-one multimediayksikkö n Philipsin uusi kompaktin kokoinen MCi900hifisarja tarjoaa erittäin monipuolisen ja tyylikkään ratkaisun kodin mediayksiköksi. Niiden rakenne on perinteisestä huomattavasti poikkeava. Musiikkia voi toistaa suoraan langattomasti PC-/MACtietokoneesta. Liitännät kattavat kaikki kuviteltavissa olevat tarpeet: 3 x HDMI (v. Mallin H5080 arvioitu myyntihinta on 2 990 euroa, Lisätietoa: AV Marketing Finland Oy, puh. Valmistajan mukaan H5080ja H5085-mallit ovat suorituskyvyltään ammattitasoa, mutta suunniteltu ensisijaisesti vaativille kotiteatteriharrastajille. Niissä on 1080p-tarkkuus, 1600/1800 lumenin kirkkaus ja peräti 25000/35000:1 kontrastisuhde (H5080/5085). TUOTEUUTISET pysyy loistavana ja kokonaan häiriöttömänä. Järjestelmän suositushinta on 1 199 euroa. Valmistajalla on tarjolla erillisobjektiivit lyhyelle ja pitkälle heijastusetäisyydelle sekä 1,5x zoom vakiolinssinä. Tavoitteena muodostaa laajalle alueelle tasaisen taajuustoiston tuottava kaiutin. Texas Instruments -yhtiöltä ovat peräisin projektorien kuvanlähde DLP DarkChip3TM sekä värejä parantava BrilliantColor-tekniikka. 040 570 8560 , www.avmarketing.fi, www.vivitekcorp.com HIFIMAAILMA 4/2010. Laitteiston ulkonäkö ei jätä ketään kylmäksi. 25 mm kalottidiskantti on ripustettu ilmavasti yläviistoon suunnatun bassokeskiäänielementin yläpuolelle. Philips kutsuu kaiuttimia nimellä SoundSphere
Sonyn uusissa langattomissa MDR-RF4000K-uutuuskuulokkeissa käytetään signaalinsiirtoon digitaalista radiotaajuustekniikkaa. Vaikka nauttisi toimintaelokuvan loppukohtauksesta, muut ympärillä olevat eivät häiriinny sivuäänistä. Lisätietoja: Sony Finland, puh. Kuulokkeiden lähetinyksikkö ja samalla säilytysteline toimii samalla myös langattomana akkulaturina. Palaamme aiheeseen tulevaisuudessa varsinaisen testin muodossa. HIFIMAAILMA 4/2010. Kuulokkeissa käytetään suurikokoisia 40 millin kaiutinkalvoja ja neodymiummagneetteja, mitkä osaltaan varmistavat valmistajan mukaan kuulokkeiden harvinaisen hyvän äänenlaadun. Tämä mahdollistaa valmistajan mukaan häiriöttömän signaalinsiirron peräti 30 metrin toimintasäteellä ilman suoraa ja jatkuvaa näköyhteyttä lähettimeen. Kuulokkeiden suljettu rakenne pitää äänet poissa muiden korvista. Rakenne vaimentaa myös ulkopuoliset äänen tehokkaasti. Taajuusvasteeksi valmistaja ilmoittaa 6dB, 35-20000 Hz. Pehmusteet ja itsestään säätyvät sangat, on suunniteltu antamaan mahdollisimman hyvä käyttömukavuus pitkiäkin kuuntelujaksoja silmälläpitäen. Värivaihtoehdot tulevat olemaan alkuvaiheessa musta tai valkoinen ja parihinta on 2480,Saimme toimitukseen lainaksi pikakoetta varten yhden parin ja kuuntelijamme pitivät kuulemastaan. 020 742 1250, www.sony.fi Aurelian perheenlisäys n Kotimaisen Aurelia kaiutinperheen uusin malli on nimeltään Saphira. P IkakO E Digitaalista ja häiriötöntä langattomuutta n Langattomien kuulokkeiden signaalin siirtoon käytetään usein infrapunatekniikkaa. Kuulokkeiden muotoilu on korvia mukaileva. Valmistaja lupaa kuulokkeiden sisäänrakennetun NiMH-akun mahdollistavan jopa 10 tunnin käyttöajan yhdellä latauksella. Käytön jälkeen kuulokkeet vain taitetaan kokoon ja laitetaan telineeseen latautumaan. Kuulokkeissa on itsessään myös kätevä erillinen äänenvoimakkuuden säätö ja automaattinen kanavaviritys. Ulkonäöltään se on tutun Amberan näköinen, mutta varustettu neljällä bassoelementillä. Yhdellä AAA-paristolla käyttöajaksi ilmoitetaan peräti 28 tuntia. Luonnollisuus ja läsnäolo mainittiin myös sanallisissa arvioissa. Kaiuttimen mitat ovat: mm (k x l x s) 1100 x 145 x 315. Automaattinen virransäästötoiminto pidentää kuunteluaikaa entisestään, sillä se katkaisee kuulokkeista virran päästä pois otettaessa. Tämä edellyttää suoraa ja jatkuvaa näköyhteyttä lähettimestä kuulokkeiden vastaanottimeen. Painoa on 22 kg. Kuulokkeita voi vaihtoehtoisesti käyttää myös paristoilla. Kuulokkeiden suositushinnaksi ilmoitetaan 219 euroa. Bassotoisto arvioitiin varsin tukevaksi ja dynamiikkaa löytyi riittävästi. 2-tie bassorefleksikaiuttimen impedanssi on 6 ohmia, herkkyys 89 dB, jakotaajuus 1800 Hz
Ei mikään ihme, sillä tämä jokakeväinen tapahtuma on selkeästi kattavin ja laadukkain hifija highendmessu Euroopassa. PMC:n uutuuskaiuttimien paikka huoneessa viilattiin lasermitalla täsmälleen symmetriseksi parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kokenut messukävijä varaakin riittävästi aikaa ja energiaa, että mielenkiintoisimpiin huoneisiin voi palata useamman kerran vahvistaakseen ensivaikutelmansa oikeaksi tai joskus vääräksi. Itselleni suurimman vaikutuksen teki kuitenkin täysin avoimesti, vaivattomasti ja luonnollisesti soinut AudioNec-systeemi, joka koostui aktiivisista kaiuttimista, huonekorjaimesta ja musiikkiserveristä. Messuständejä pystytellään keskenään kovin erilaisilla asenteilla. Joitain äänellisiä onnistujia tekee mieli poimia esiin: TAD osoitti, että isokin huone voidaan saada riittävän järeillä laitteilla soimaan mahtavasti ja laadukkaasti. Suomalaisyrityksistä varsinaisille messuille osallistui näytteilleasettajana vain Amphion, ja se olikin paikalla näyttävämmällä esillepanolla kuin koskaan aiemmin. Viisaasti valittu demomusiikki ja rento asenne vahvistivat varmasti merkin arvostusta entisestään. Kotimaisia hifikauppiaita näkyi paikalla paljon. Toinen hetkittäin todella kovaa ja mukavan skarpisti soinut setti oli WLM & Manley -yhdistelmä. Olisin etukäteen kuvitellut, että modernien verkkosoitinten kirjo olisi ollut hallitseva trendi, mutta sulassa sovussa kuunneltiin erilaisia ääniformaatteja kelanauhasta alkaen. Ainakin 5 erilaista soitin- tai laulukokoonpanoa esitti halleissa ja käytävillä elävää musiikkia. Jos yrittää löytää sitä "messujen parasta ääntä", törmää tosiasiaan, että soitettavasta äänitteestä riippuen saattaa hyväkin systeemi soida keskinkertaisesti juuri sillä hetkellä, kun itse on huoneeseen sattunut paikalle. Hyvä äänenlaatu ei tietenkään synny pelkällä paksulla setelinipulla, mutta paljon laadukasta soundia oli onneksi kuultavissa. ajoin korvansa aidolla referenssimateriaalilla. Tässä moderni tekniikka oikealla tavalla palvelee musiikin laadukasta toistamista. On tärkeää ikään kuin säädättää aika 10 HIFIMAAILMA 4/2010. Joissain huoneissa keskitytään pr-suhteiden hoitamiseen ja myydään mieluiten avaimenperiä ja teepaitoja, kun taas esim. n M itään erityistä ylitse muiden -teemaa ei messuilla tällä kerralla ollut havaittavissa. Tästä järjestäjille kiitos. R A P O R TTI: München hIgh e nd ShO w 6. 9.5 .20 10 TeksTi ja kuvaT: Pauli HuHtinen Kevään merkit Keski-Euroopassa Tämänvuotinen Münchenin messutapahtuma tarjosi jälleen valtaisan määrän hienoja laitteita harrastajien ja ammattilaistenkin ihmeteltäviksi
Järjestelmällistä työtä Ayren tapaan Isot JBL:t ovat ulkonäöltään helposti tunnistettavissa. Elektroniikkapuolesta vastasi tällä kertaa Esoteric. HIFIMAAILMA 4/2010 11. Painoakin sillä on 120 kg kappale. Niissä on jotain kiehtovaa. Audio Desk -vinyylipesuri pesee ja kuivaa molemmat levynpuolet automaattisesti. Tannoyn uusi Kingdom Royal herätti huomiota muhkealla olemuksellaan
Varsinaista dataa ei vielä ollut tarjolla. Useammassakin paikassa kuultiin muun muassa elävää jazzmusiikkia. Pliniuksen tyylikkäitä kompaktimalleja Uudesta Seelannista. Liittimiä ja tarvikkeita oli tarjolla perinteisen rautakaupan esillepanotyyliin. Paradigm Signature Sub-1 uhkuu testosteronia. R A P O R TTI: München hIgh e nd ShO w 6. 9.5 .20 10 Vitriinissä oli näytillä Lehmann Audion uuden esivahvistimen prototyyppi. Artoran laitteissa on huononäköiset kuulijatkin huomioitu. Myös muutama hifiauto oli keskellä hallia kuunneltavissa. 12 HIFIMAAILMA 4/2010
Kharma tarjosi paljon bassoa monen mielestä hieman liikaakin. ElacPrimare-yhdistelmä tarjosi miellyttävää soundia. Magnum Dynalabin tyylikäs integroitu vahvistin. Jokin noissa mittareissa viehättää vanhemman harrastajan silmää. Mastersoundin putkivahvistin on jämäkkää tekoa. HIFIMAAILMA 4/2010 13
Harmi, ettei se ollut kunnollisessa tilassa kuunneltavissa. Tanskalainen Davone voi hyvinkin saada kaiuttimensa sisustuslehtien sivuille. Ylimpänä uusi CDA 825 -CD-soitin. Thiel CS 3.7 on hienosti viimeistelty. Ultrasone Edition 8 Limited -kuulokkeet ja SPL Phonitor -kuulokevahvistin muodostavat tyylikkään ja ajattoman näköisen parivaljakon. 14 HIFIMAAILMA 4/2010. R A P O R TTI: München hIgh e nd ShO w 6. 9.5 .20 10 Emillé-kaiuttimien muotoilun kauneus varmaankin jakaa mielipiteitä. Cabasse pysyy uskollisena omalle muotokielelleen. Ruotsalaisen Supran perustaja Tommy Jenving vaimoineen ryhmäkuvassa suomalaisen maahantuojan edustajien kanssa. Puhdaslinjaista Coplandin mallistoa
Tähän huoneeseen tuli palattua useaan otteeseen. Paikalle rahdatut kaksi metriä korkeat Western Electric Sound System Widerange -kaiuttimet olivat iältään vanhemmat kuin valtaosa messukävijöistä. TAD oli sijoittanut jämäkän laitteistonsa epäsymmetrisesti seiniin nähden. Varmasti harkittu ja hyvä ratkaisu. HIFIMAAILMA 4/2010 15. Cessaron torvet ovat aina näyttävä ilmestys. Vuoden yllättäjä oli AudioNec
Avoimen kuulokkeen perinteisiin ominaisuuksiin on luettu lähes olematon ympäristön äänien vaimentami- AkG k 431 B&W P5 Creative Aurvana Air Philips SHL9560/10 Sennheiser PX 100-II Skullcandy Agent 16 HIFIMAAILMA 4/2010. Kuuden coolin testikuulokkeen joukossa oli myös ääneltään tyydyttäviä malleja, vaikka hinta ei äänenlaadun kanssa kulkenutkaan käsi kädessä. Coolit kuulokkeet K aikki testin kuulokkeet soveltuvat kannettavan soittimen pariksi. AKG on taustaosaltaan suljettu ja Sennheiser avoin. Kotioloihin tarkoitetun kuulokkeen herkkyys saattaa olla liian alhainen tai impedanssi korkea. Tällöin pienitehoisen MP3-soittimen puhti loppuu helposti kesken tai taajuusvasteeseen alkaa hankalan kuorman takia syntyä poikkeamia. VERTAILUTESTI: M ATk Ak UU Lo kkEET TeksTi ja kuvaT: Mauri EronEn Kesähelteiden jo porottaessa saattaa puhdasverinenkin hifisti astua ulkomaailmaan, mutta perinteinen hifikuuloke ei oikein istu katukuvaan tai toimi välttämättä MP3-soittimen kanssa. Perintesiä kuulokevalmistaja edustavat AKG ja Sennheiser ovat kevytrakenteisia sankakuulokkeita
Kangaspussi tulee B&W:n, Philipsin ja Sennheiserin mukana. Helposti sotkeutuvien kaapelien avuksi on teline, jonka ympärille johdin kierretään. Mukana matkassa Osaltaan matkakäyttöön soveltuvuudesta kertoo se, että kaikkien vakioliitin on MP3-soittimeen tai puhelimeen suoraan istuva 3,5-millinen miniplugi. Skullcandyn yritys on myös hyvä. Kaksi näpäytystä siirtää seuraavaan, kolme edelliseen raitaan. Kuljetusta kätevöittää myös kokoon taittuva rakenne. Kuulokkeiden kanssa reissaamista helpottaa, jos ne voi käyttämättömänä sulloa suojapussiin tai -koteloon. Pienimpään tilaan menee Creativen sangallinen nappikuuloke, joka kotelossaan mahtuu helposti taskuun. Mukana on myös tavallinen kaapeli muiden soittimien omistajille, vaikka mötikän olemassaolo ei kuulokkeen toimivuutta estäkään. B&W:n tukevampi versio aiheesta osaa Applen soittimilla muuttaa äänenvoimakkuutta, kytkeä tauko- ja toistotilan välillä sekä vaihtaa raitaa. Acoustic-tila osoittautui toimivaksi etenkin sisätiloissa. Kuulokeosien pehmusteet eroavat AKG:n ollessa kuppimainen ja Sennheiserin luottaessa ohueen vaahtomuovipehmusteeseen. AKG:ssä ehkä hiukan helpostikin liukuva säädin kontrolloi äänenvoimakkuutta. Bassotoisto on sävykäs, mutta keskiHIFIMAAILMA 4/2010 17. AKG jää voittajalle molemmilla osa-alueilla hieman, mutta sekin on varsin tasainen suoriutuja. AKG:lla kovapintainen ja Sennheiserilla kankainen. Muista kuulokkeista Sennheiser ja AKG muotutuvat pieneen kokoon taittuvan sankaosan ja 90 kääntyvän kuulokeosan ansiosta. Erityisesti Creativen kohdalla kotelon ja kaapelinhallintapalikan käyttö on suotavaa, sillä joh- nen, mutta käytännössä kaksikolla ei tämän suhteen ole eroa. Hiljaisessa kuuntelussa se tuotti kuitenkin paremman lopputuloksen kuin EQ:n pois kytkeminen. aKG B&W Creative Philips Sennheiser Skullcandy acoustic acoustic Bass boost/EQ off acoustic acoustic Creativen nahkainen kuljetin on kompakti ja mahtuu vaikka taskuun. Bass boost -tilan huono puoli on se, että se yliohjaa pienet nappikuulokkeet herkästi särölle asti. Skullcandyn saa säästämään hieman tilaa taittuvien kuulokeosan pidikkeiden avulla. Kovempi kotelo AKG:n ja Creativen paketeissa. Se tuo hieman puhtia diskanttipäähän, mikä elävöittää monia akustisia instrumentteja ja pudottaa suhteessa liian voimakasta bassotoistoa. Bassoiltaan ohut Creative oli ainoa, joka kaipasi matalaan päähän lisää puhtia. Se on kooltaan pieniä sankakuulokkeita suurempi ja 300 euron hinnallaan selvästi testin kallein. Valtaosa tiloista on käyttökelvottomia, mutta joillakin testatuilla kuulokkeilla parista tilasta oli oikeasti hyötyä. Äänenvoimakkuudelle on omat näppäimensä, mutta tauko ja raidanvaihto tehdään samaa näppäintä kerran, kaksi tai kolme kertaa nopeasti peräjälkeen painamalla. Äänellisesti paras ja käyttömukavuudeltaan kärkikaksikkoon sijoittuva Sennheiser on testin halvin kuuloke. B&W P5 on brittiläisen kaiutinvalmistajan ensimmäinen askel äärimmäiseen lähikenttäkuunteluun. Sennheiserin sangan alapuoliset pehmusteet ovat mukavammat kuin AKG:ssä. Ekvalisoimalla tasapainoon Koska tämän vertailun kuulokkeet on tarkoitettu nimenomaan matkakäyttöön, testattiin ne Applen iPod Touchilla, joka tarjoaa useamman esiasetetun ekvalisaattoritilan sointitasapainon muokkaamiseen. Rakenteeltaan se on vastaavaan kokoluokkaan sijoittuvien Philipsin ja Skullcandyn tapaan suljettu. Lentokoneadapteria tai harvinaisempaa 2,5 mm plugia ei toimiteta minkään testikuulokkeen kanssa. Muotoilupalkintojakin napannut Creative Aurvana Air eroaa muista selvästi. AKG:n ja B&W:n liitäntäjohtoon on integroitu pieni säädinpaneeli. Sennheiserin kompakti olomuoto on selvästi tilaa säästävämpi sangan pidemmän taittuvan osan ja sankojen limittäisasettelun mahdollistavien lovien vuoksi. Täysin virheetön se ei ole toistoltaan, sillä basso on aavistuksen paksu ja diskantti vaimea, mutta 50 euron hintaan PX 100-II on löytö. AKG ja Sennheiser taittuvat pieneen tilaan, ja niille on kuljetusta varten kotelot. Philips on rakenteeltaan täysin kiinteä. Yksimielinen ykkönen Kirjavasta joukosta löytyi yllättävä voittaja. B&W:n kuulokeosat kiertyvät 90 astetta, joten kuuloke painuu litteämmäksi, mutta kokonaistilavuus jää silti varsin suureksi. Ainoastaan AKG:n ja B&W:n mukana toimitetaan adapteri 6,3-milliseksi esimerkiksi stereo- tai kuulokevahvistimeen liittämiseksi. Se on nappi- ja sankakuulokkeen yhdistelmä, jossa ohut sanka asettuu korvan taakse tukemaan istuvuutta. dot sotkeentuvat nopeasti tuskastuttavaksi takuksi irrallaan ollessaan
Skullcandy jäi kaikilla osa-alueilla jumboksi. Parhaimmillaan Philips istuu erinomaisesti. Ääni on kumiseva ja bassovoittoinen, ja käyttömukavuudesta ei erittäin puristavan rakenteen vuoksi voi juuri puhua. B&W:n tumma soundi ei innosta, vaikka kaikessa epämääräisyydessään se on kyllä luonteeltaan siisti. Hieman kalliimpaan hintaan se tarjoaa kovapintaisen matkakotelon ja 6,3 mm adapterin. n ominaisuudet Malli Hinta Toimintaperiaate impedanssi Elementin koko Johdon pituus Toispuolinen johto Liitin adapteri 2,5 mm 6,3 mm Lentokone Kuljetuspussi aKG k 430 85 suljettu 32 ohm 40 mm 103 cm 3,5 mm B&W P5 299 suljettu 26 ohm 40 mm 126 cm 3,5 mm Creative aurvana air 100 Nappi 32 ohm 16 mm 130 cm Philips sHL9560/10 59 suljettu 32 ohm 40 mm 123 cm Sennheiser PX 100-ii 49 avoin 32 ohm 40 mm 124 cm 3,5 mm Skullcandy agent 49 suljettu ei ilm. Ääneltään se on selvästi kaukana oppikirjamaisesta, mutta osa kuuntelijoista ei pitänyt virheitä häiritsevinä. Erinomainen käyttömukavuuskaan ei pelasta heikolta sijoitukselta. Pronssitilalle yltävä Philips jakoi vahvasti mielipiteet. Soveltunee vain teräskorvalehtisille bassomaanikoille. Myös käyttömukavuus on hyvin yksilökohtaista muovisen rakenteen heikon säädettävyyden vuoksi. Käyttömukavuus riippuu lähinnä käyttäjän nappiallergian vakavuudesta. Applen soittimien kanssa toimivan kaukosäädinjohdon voi vaihtaa tavalliseen tai haluttaessa laadukaampaan, kunhan se mahtuu kapeaan käytävään. AKG:n (yllä) kaapelin liukuva säädinpalikka vaikuttaa äänenvoimakkuuteen. VERTAILUTESTI: M ATk Ak UU Lo kkEET B&W:n pehmuste kiinnittyy magneeteille kuulokeosaan. Sen käytettävyyttä rajoittaa helposti puuroutuva bassotoisto, kun ympäristön hälyn peittämiseksi matalia ääniä tulee korostettua soittimesta. Sen takaa paljastuu kanava, johon johdin asettuu. B&W:n vastaava sisältää äänenvoimakkuuden säädön, toiston ja tauon sekä raidan vaihdon yhdessä pienessä pulikassa. alueella on vääristymää. Creativen ääni on ohut ja kirkas, mutta varsin siisti. 40 mm 122 cm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm Pistetaulukko Ääni (70 %) Mukavuus (30 %) Kokonaispisteet aKG 3 2,7 2,9 B&W 1,3 4 2,1 Creative 2 2,7 2,2 Philips 2,3 2,7 2,4 Sennheiser 3,7 3,7 3,7 Skullcandy 1,3 1 1,2 18 HIFIMAAILMA 4/2010
Bassojen puute on selvä miinus. suljettu rakenne vaimentaa jonkin verran ääniä, jos istuvuus on hyvä. Yhdellä pehmusteet jäivät korvan takaa irti ja painoivat vastaavasti etupuolelta kipeästi. Muiden kuuntelijoiden kommentteja "Bassosta ei meinaa saada selvää, kuulostaa jotenkin etäiseltä ja kumisevalta" "kuitenkin selvästi parempi kuin skullcandy" "Terävien äänien takia voimakkuutta joutuu pitämään hiljaisella" "jotenkin tylsä, ei innosta" Äänenlaatu Mauri Risto Laura B&W B&W:n pehmeä lampaannahka ja tukeva rakenne olivat testaajien mieleen. Hyvin epämiellyttävä kuunnella. Risto eronen ja Laura Haapasaari sennheiser HD 555:ttä. AkG akG:n kuulokeosassa on sopivasti joustoa, joten se mukautuu monenlaisiin päänmuotoihin, vaikka varsinaista kiertoa ei olekaan. joillekin epämukavuus syntyy vasta pitkän käyttörupeaman jälkeen. Mutkitteleva vaste tekee akustisesta äänitteestä varsin kestämättömän kuuloisen, kun satunnaiset sävelet pianostakin särähtävät korostuneina korvaan. Bassoalueen kontrolli on normaalikuuntelussa erittäin hyvä. kirjoittaja käytti vertailukuulokkeina sony MDR-NC500D:tä. suurta matalien taajuuksien määrää kuuloke ei kestä, vaan ääni puuroutuu tukkoiseksi murinaksi. alempi keskialue miesäänistä puupuhaltimiin on tuhnua ja tummaa, mutta pahoja korviin sattuvia korostumia ei kuulu. kangaspäällysteinen johto tuntuu kestävältä eikä se aiheuta hankausääniä. se puristaa korvalehtiä, eikä yksikään testaaja tuntunut löytävän miellyttävää asentoa pehmusteille. Mauri Risto Laura Creative Mauri eronen Ohut yläpääpainotteinen ääni, jossa on ripaus metallista sävyä. Hiljaisessa tilassa bassojen taso on aavistuksen dominoiva. Bassojen taso on järkevän alhainen, ja kontrabasson kuviot ovat hyvin seurattavissa. Bassotoiston kapasiteetti toisaalta on suuri, mutta se itsessään ei pelasta. Mauri Risto Laura HIFIMAAILMA 4/2010 19. Y-haaroitettu johto sotkeutuu helposti, mutta ei aiheuta kahinaa hankautuessaan. kokonaisuutena kuulokkeiden vähän värittynyttä ääntä kuuntelee mielellään pitkäänkin. Matalat ovat epämääräisen kumisevia. Diskantti helähtää ohuen metallisesti ja sihittää epätarkasti. Oikean kanavan äänenvoimakkuus on selvästi suurempi, mikä vippaa stereokuvaa selvästi sivuun. Mauri Risto Laura AkG Mauri eronen vanhan äänitteen taustakohina paljastaa, että taajuusbalanssissa on hieman kummallisuuksia. Muu alue pysyy lujempaakin kuunneltaessa erottelevana ja rasittamattomana. Toisaalta pehmusteet tuntuvat hyvältä, jos ne vain asettuvat sopivasti. eritoten huonoa istuvuutta silmälasien kanssa moitittiin kivuliaaksi. kahden testaajan piti repiä kuulokkeita toistuvasti alaspäin, kun ne tuntuivat nousevat tiukan automaattisangan takia itsestään ylös. aivan miellyttävyyden kärkisijoille ei korvalehtiä hieman painavalla rakenteella ylletä. kokonaisuutena ääni on kuitenkin etäinen, tumma ja tukkoinen. Tämä on erityisen tärkeää, jos kuulokkeita on tarkoitus käyttää liikkuessa. kuunteluarviot kuulokkeiden luonteen ja kohdeyleisön vuoksi kuunteluun osallistui testin tekijän lisäksi kaksi hifiä harrastamatonta henkilöä. Mauri Risto Laura B&W Mauri eronen soundi on erittäin pahasti bassotaajuuksiin kallellaan. kokonaisuus on kuitenkin siistin rauhallinen, eikä soundissa ole riipivää mutkaa keskialueella. kuulokkeet eivät paina pitkässäkään kuuntelussa. Muiden kuuntelijoiden kommentteja "vaikea keksiä pahaa sanottavaa" "Matalat äänet yllättävän tuhdit mutta sopusoinnussa korkeiden kanssa" "erottelukyky kunnossa" "valtava basso, mutta ehkä vähän sotkuinen" Äänenlaatu Mauri Risto Laura Philips Mauri eronen selvästi vääristynyt keskialue, tynnyrimäisen muovinen ja etäisen ummehtunut. sangan pehmuste on lähes olematon. Ylöspäin mentäessä taso kuitenkin kuulostaa putoavan tasaisesti, sillä pahoja keskialueen värittymiä tai mutkia ei ole. Muussa tapauksessa kaksi kuuntelijaa raportoi tunteesta, että kuulokkeet valuvat korvilta pois. Painamattoman rakenteen lisäksi kuulokkeissa kannattaa kiinnittää huomiota johdon hankausäänien välittymiseen. kuulokkeet pysyvät hyvin päässä eivätkä silti paina korvalehtiä tai päälakea. Mauri Risto Laura Creative Creative jakaa nappikuulokkeena mielipiteitä. kompressoitu studiopoppi saattaa yläpään dominoivan luonteen vuoksi äityä hieman rasittavaksi. kovempaa kuunneltaessa kuulokeosa alkaa täristä tuntuvasti. Mauri Risto Laura Sennheiser kevyt sennheiser istuu hieman heppoisesta olemuksestaan huolimatta mukavasti päähän, kunhan sangan kääntää takaraivon päälle takaviistoon. kuunteluarviot kirjattiin toisten arvioista tietämättä. Lopullisessa kuulokkeiden välisessä paremmuusjärjestyksessä ei ole suurta eroa kuulijoiden välillä, mikä osoittaa, että luonnollista äänentoistoa voi arvostaa asiaan aiemmin vihkiytymätönkin. Yläpää on ohuen metallinen, mutta tasoltaan riittävän hillitty, jotta peltien kalke ei tee ääntä rasittavaksi. Pienet, joskin pehmustetut korvatyynyt painavat korvia hieman, ja istuvuus ei ole yhtä tukeva kuin parhaimmissa. Piano on hyvin läsnä, eikä bassoa tule liikaa. jos vajetta pyrkii korjaamaan korostamalla matalia taajuuksia, yliohjaa elementti nopeasti särölle. Muiden kuuntelijoiden kommentteja "Basso kuulostaa löysältä ja kumisevalta" "Terävät äänet ylikorostuvat, kuin joku hakkaisi ohimoita" "Ääni on muminaa ja epäselkeää etenkin rumpu- ja bassorytinän aikana" Äänenlaatu Mauri Risto Laura Skullcandy Räväkkä skullcandy sijoittuu käyttömukavuudessa jumbosijalle. jotkut pitävät keveydestä, osalle rakenne on valmiiksi epämiellyttävä tai ne on vaikea saada asettumaan. Muiden kuuntelijoiden kommentteja "Matalat ja korkeat äänet tasapainossa" "Terävyys ei haitannut kuin harvoin" "soundi jotenkin tunkkaisen oloinen" "Bassot eivät mene muusiksi, vaikka musiikki on voimakasta" Äänenlaatu Mauri Risto Laura Philips Philipsin sangan rajoittunut säätövara ja kuulokeosien kiinteä asettelu tekee mukavuudesta yksilökohtaista. Pianon alkuperäisestä sävystä puuttuu kuulaus lähes kokonaan. Muiden kuuntelijoiden kommentteja "Metallinen, ohut ääni, mutta ei mitenkään puuroutunut" "Ääni kuulostaa terävältä" "Bassot teräviä lörpsähdyksiä" "ei kovin miellyttävä tai luonnollisen kuuloinen mutta nappikuulokkeeksi ei ihan huono" Äänenlaatu Mauri Risto Laura Skullcandy Mauri eronen Hyvin ummehtunut ääni, jossa laiskasti sävyttömänä humiseva basso vie huomion. vertailun ainoa kuuloke, jolla musiikin nyansseihin voi alkaa kiinnittää huomiota häiritsevien asioiden puuttuessa. Bassotoisto on kuulokkeen koko huomioiden ponnekas ja ulottuva. Diskantti saisi kilahtaa hieman avoimemmin, nyt läpikuultavuus tuntuu jäävän varovaisen miellyttävän soundin varjoon. Matalissa on myös sävykkyyttä, eikä toisto mene tukkoon kovempaa kuunneltaessa. Ne myös eristävät hyvin ulkopuolisia ääniä, ja säädinpalikasta ropisee lisäpisteitä. Toisto ei varsinaisesti ota korviin, mutta epäinnostavana sitä ei jaksa kauaa kuunnella. Diskantin ja keskialueen kiemura saa pianon kuulostamaan epäaidolta, mutta puhaltimien spektriin vääristymät eivät juuri vaikuta. Matala rumpu lörpsähtää kuitenkin pulleasti suuremmalla äänenvoimakkuudella. käyttömukavuus käyttömukavuuden arviointi tehtiin kuunteluiden lomassa. ulkopuoliset äänet eivät avoimen rakenteen takia vaimene käytännössä ollenkaan. Yläpään vaimeudesta huolimatta diskantti on ohuen sihisevä, mutta alhaisen tason ansiosta ei ärsytä. ilmavuutta tulee sopivasti lisää soittimen yläpäätä korostavalla eQ-tilalla. Piano on ilmavan neutraali, ja trumpetti kiekaisee transienttinsa artikuloivan ripeästi. ei varsinaisesti ärsyttävä soundi, mutta silti muhevassa epäuskollisuudessaan epämiellyttävä. Paria poikkeusta lukuun ottamatta kuunteluarviot menivät hyvin yksiin, vaikka absoluuttista eroa pisteiden määrässä esiintyikin. etäisissä miesvokaaleissa ei ole munaa, mutta naisäänet soivat melko heleästi ja ilmavasti. Muiden kuuntelijoiden kommentteja "Ääni ei ole selkeä" "Todella tunkkainen soundi" "aivan kuin ääni tulisi ulkopuolelta ja kuulokkeet vaimentaisivat sitä" "Bassot liikaa esillä" Äänenlaatu Mauri Risto Laura Sennheiser Mauri eronen ensivaikutelmaltaan erittäin luonnollinen ja selvästi testin hifistynein. etenkin liikkuessa pelko tippumisesta voi olla aiheellinen. kuulokkeen sangat saattavat paksusankaisten silmälasien kanssa aiheuttaa ahtautta korvantaustojen tienoolla
Kiinteänä se saattaa istua erittäin huonosti tietynlaiseen pään muotoon kupin etuosan painaessa ja takaosan jäädessä irralleen. Tällöin istuvuus on erinomainen. Kuulokkeiden asentoa joutuu korjaamaan usein vetämällä niitä alas. Soundi on pääosin neutraali, mutta keskialueella on eritoten pianon ääneen aiheuttavaa kiemuraa. Kuulokeosan kiertoa ei ole, mutta kiinteä muotoilu on ergonomian kannalta varsin onnistunut. Hyvää äänessä on kuitenkin ärsyttämättömyys ja keskialueen tasaisuus. Bassotoisto on kuulokkeiden kokoon nähden voimallinen, mutta siinä on sopivasti sävyä ja kontrollia. Kuulokeosat kiertyvät vapaasti 90 astetta, ja AKG taittuu suhteellisen pieneen tilaan. Sangan rakenne on kovahko, mikä saattaa pidemmässä kuuntelussa vaivata. Hifimaailma Sennheiser PX 100-II Hifimaailma HYVä OSTOS TESTIVOITTAJA Hinta: 59 Massa: 74 g Lisätietoja: Sennheiser Nordic Finland, puh. + Tanakka bassotoisto liikennevälineisiin + Mukava käyttää + Äänenvoimakkuussäädin Keskialue ei täysin luonnollinen Heppoinen istuvuus Ääni Mukavuus Philips SHL9560/10 Hinta: 60 Massa: 148 g Lisätietoja: Philips Suomi, puh. Automaattisesti säätyvän sankaosan liikkumavara on pieni ja voi tuntua puristavalta päälakea vastaan. Bassotoisto on tiettyyn rajaan asti hallittu, mutta herpaantuu helposti. Äänenlaatu oli yksimielisesti paras kuuntelijoiden mielestä. (09) 8553 400, www.akg.com, www.harmanconsumerfinland.fi AKG on testin toinen kevyt sankakuuloke. 0207 191 990, www.sennheisernordic.com VERTAILUTESTI: M ATk Ak UU Lo kkEET Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA E Hifimaailma TESTIMENESTYS rittäin kevytrakenteisen Sennheiserin olemassaoloa ei päässä juuri huomaa. Ääni on hyvin etäinen, purkkimainen ja ahdistunut. Diskantti on hieman ohut ja metallinen mutta ei ärsyttävä. Häiriöäänten vaimennus riippuu paljon istuvuudesta, mutta parhaimmillaan suodatus on tyydyttävä myös matalien äänien osalta. Kuulokkeet eivät istu täysin tukevasti, vaan saattavat tuntua huterilta etenkin liikkeessä. Instrumentit toistuvat neutraalisti, minkä ansiosta musiikillisiin asioihinkin pääsee keskittymään. Äänellisesti Sennheiser on luonnollinen ja tasapainoinen mutta diskanttitoistoltaan aavistuksen tumma. Se jakoi eniten mielipiteitä käyttömukavuudeltaan. Toisaalta taas korvapehmusteet ovat miellyttävät. Ulkonäöltään kuuloke on konservatiivisen hillitty, eikä kiinnitä huomiota hyvässä tai pahassa. Pehmusteiden ja kevyen rakenteen ansiosta AKG on mukava päässä. Viimeistely on siisti, mutta ei kuppiosan korkean koon takia kadulla täysin huomaamaton. Kuulokeosa on kuppimainen, ja rakenne on takaa suljettu. Rakenne olisi todennäköisesti yleispätevämpi, jos kuulokeosa kiertyisi. Ne istuivat miellyttävästi jokaisen testikuuntelijan päähän, mutta kuulokkeilla on taipumusta valua eteenpäin, ellei sankaa aseta hieman takaviistoon. + Pehmeät kuuloketyynyt Selvästi vääristynyt toisto Rajallinen säätömahdollisuus Johdon aiheuttama kahina Ääni: Mukavuus: V 20 HIFIMAAILMA 4/2010. Taustamelusta suo- dattuvat vain korkeimmat taajuudet ja nekin niukanlaisesti. Epätasainen toisto tekee kuuntelusta rasittavaa, mutta raskaalla rockilla ääntä kuvailtiin vain tylsäksi. Johdossa on liukuva äänenvoimakkuussäädin, joka saisi olla jämptimpi. + Luonnollinen ja rasittamaton ääni + Kevyt, puristamaton rakenne Ei vaimenna hälyääniä Ääni Mukavuus AKG Hifimaailma K430 SUOSITTELEMME Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE Hinta: 85 Massa: 114 g Lisätietoja: Harman Consumer Finland, puh. (09) 2311 3415, www.philips.fi alkoinen, keltaisilla yksityiskohdilla viimeistelty Philips on perinteinen suljettu kuuloke. Viimeistely ja vaahtomuovipeh- musteet ovat hieman heppoisen oloiset, ja ympäristön ääniä Sennheiser ei suodata juuri lainkaan
Testiyksilössä kanavatasapaino oli selvästi oikealle painottunut. Pienimpiin korvakäytäviin kuulokkeet eivät välttämättä istu miellyttävästi. Korvat tiiviisti peittävänä B&W vaimentaa joukon parhaiten ympäristön ääniä. 0207 191 990, www.sennheisernordic.com + Luonnollinen ja rasittamaton ääni + Kevyt, puristamaton rakenne Ei vaimenna hälyääniä Ääni 4 Mukavuus 4 Hinta: 100 Massa: 16 g Lisätietoja: www.creative.com C reative on nappi- ja sankakuulokkeen hybridi ja eroaa selvästi muusta vertailuryhmästä. Korkeita taajuuksia kohti laskeva vaste aiheuttaa illuusion kuulosuojaimien käytöstä tavallisen äänentoistojärjestelmän soidessa huoneessa. Soundi on epätarkkaa muminaa, mikä korostuu erityisesti bassopitoisella materiaalilla. Johto tosin sotkeutuu erittäin helposti koukkumaiseen kuulokkeeseen. Kuulokkeet pysyvät hyvin päässä, mutta eivät purista korvalehtiä. Humisevan yliampuvan basson kyytipoikana on korvia raastava epäjatkuvuus keskialueella. Mukana tulee myös ohjauspaneeliton johto. Johtimessa on Applen soittimien kanssa toimiva huomaamaton palikka, jolla hoituu äänenvoimakkuuden säätö ja play/pause-toiminto ja raidanvaihto. Toimintaperiaate on suljettu, ja korvatyynyt on päällystetty muovilla. Etäinen keskialue on siistin tasainen, mutta kokonaisuus on liian tumma ilman huomattavaa korjausta soittimessa. + Kestävän tuntuinen kangaspäällysteinen johdin Epämiellyttävä päässä Rasittava ääni Ääni: Mukavuus: HIFIMAAILMA 4/2010 K irjavasti viimeistellyn Skullcandyn viimeistelyvaihtoehdot ovat pääosin huomiota herättävän räikeitä. Uusi-seelantilaisella lampaannahalla päällystetyt pehmusteet osoittautuivat tukevan ja laadukkaan rakenteen kanssa testin miellyttävimmiksi. Rakenne on puristavan epämiellyttävä kuulokkeiden painaessa korvalehtiä voimakkaasti. 020 74 300 75, www.bwspeakers.fi, www.bowers-wilkins.com B rittivalmistajan debyytti kuulokemarkkinoille on kannettavien laitteiden kanssa käytettäväksi tarkoitettu P5. Nappikuulokkeet jakavat aina mielipitei- tä, mutta Creativea ei tarvitse tunkea tiukasti korvakäytävään, mikä helpottaa pidemmässä kuuntelurupeamassa jaksamista. Kovasta hinnastaan huolimatta B&W:n äänenlaatu jättää toivomisen varaa. Ummehtuneen oloisessa äänessä basso on liiaksi pinnassa. Ääni on luonteeltaan ohut ja metallisuuteen kallellaan. Creative Aurvana Air Sennheiser PX 100-ii Hinta: 59 Massa: Lisätietoja: sennheiser Nordic Finland, puh. Ei sovellu meluisiin tiloihin rajallisen kapasiteettinsa ja heikon eristävyyden vuoksi. Nappiosaa ei tarvitse asettaa korvan sisään, ja sen voi halutessaan päällystää mukana tulevalla vaahtomuovipehmusteella. + Tukeva mutta mukava rakenne + Moitteeton viimeistely + iPod-ohjaus Erittäin verhoutunut soundi Ääni: Mukavuus: Skullcandy Agent Hinta: 59 Massa: 162 g Lisätietoja: Tura Scandinavia, puh. + Erottelevan selkeä ääni + Kevyt rakenne Helposti puuroutuva, ohut bassotoisto Ääni: Mukavuus: B&W P5 Hinta: 299 Massa: 206 g Lisätietoja: B&W Group Finland Oy, puh. Pianosoundi on eritäin vääristynyt, ja terävämmät iskuäänet kirpaisevat korvia vähänkään suuremmalla kuunteluvoimakkuudella. Viimeistely on moitteetonta. Sotkulta välttyy, jos kuulokkeet malttaa asetella kuljetuspussiin säilytystelineessään. Toisto on kokonaisuutena kuitenkin artikuloivan selkeä. Kun korvan taakse asettuvan sangan ja napin yhteispelin ymmärtää, saa kuulokkeen paikalleen tarvittaessa nopeastikin. Istuvuus oli kaikilla kuuntelijoilla heikko ja kuunteluväsymys hetkessä taattu. Saman epämiellyttävyyden, jonka Skullcandy ergonomiallaan aloittaa, se vie äänel- 21. 020 7600 950, www.skullcandy.com, www.turascandinavia.com lään päätökseen. Voimakkaat bassotaajuudet sotkevat toiston helposti särölle asti
Rakennetta jäykistävät sekä keskiäänisen tarvitsema väliseinä että tukirimat. Näin voidaan käyttää 10-tuumaista elementtiä, ja kaiutin saadaan silti melko kapeaksi. Kirkaslakka pintasilauksena Elementit ovat Seasin valmistamia. TE S T I : KAIUTIN SEIRE N M INOTAU R F LO OR TeksTi: Mauri EronEn kuvaT: SaMu SauraMa MiTTaukseT: KlauS aJ riEdErEr / TKK Tulokas kovaan sarjaan Kotimaisten kaiuttimien viimeistely ei ole aina ollut akustisten ominaisuuksien tasolla. Ylempi jako on 22 HIFIMAAILMA 4/2010. Jotta elementtien säteilykuviot olisi saatu sopimaan yhteen, diskanttia (19 mm alumiinikalotti) varten on sorvattu suuntain. Kotelo on tehty 21-millisestä mdf-levystä. Päämääränä on lisäksi ulkomaisten huippukaiuttimien tasoinen viimeistely järkevään hintaan. Vaimennusaineena on palosuojattu synteettinen vanu. Tämän saavuttamiseksi koteloiden ja jakosuotimien tuotanto tapahtuu alihankintana edullisen työvoiman maassa. Seiren pyrkii hyvään hinnan ja laadun suhteeseen teettämällä kotelot ulkomailla. S eiren Speakers on uusi kotimainen kaiutinvalmistaja. Se on kolmitiekaiutin, jonka basso on sijoitettu sivulle. Merkin ensimmäisen malli on 3 300 euron parihintainen Minotaur Floor. Suunnittelu ja loppukokoonpano tehdään Suomessa. Suotimen alemmassa jaossa on käytetty ferriittirullakeloja ja elkoja. Keskiääniseen on valittu paperimassakartio, koska on haluttu välttyä metallikartion resonanssipiikeiltä. Se kertoo tavoittelevansa korkealuokkaista äänentoistoa laadukkaiden komponenttien ja suuntaavuuden optimoinnin avulla
Alkujärjestelyissä oli hyötyä Jannen yrittäjätaustasta. Varasto ja kokoonpanotilat sijaitsevat Jannen talon kellarissa, joten on luonnollista että osa kokoonpanosta on Jannen harteilla. Villen mukaan kaikki suunnittelutyö ja loppukokoonpano tehdään itse, mutta osat jakosuotimista koteloon ja sisäisiin kaapelointeihin tuotetaan alihankintana. Tukevat naparuuvit ovat WBT:n valmistamat. Miten tämä sitten saavutetaan. Pintakäsittelynä on HIFIMAAILMA 4/2010 23. Kustannusrakenteita muokkaamalla ei ole tarvinnut tehdä kompromisseja laadussa, ja kasaus on nopeaa. Minotaur Flooriin ei ole ainakaan toistaiseksi tarjolla elementtejä peittävää kangaskehikkoa. Kaiutinta on saatavissa sekä mustana että viilupintaisena. Pienessä yrityksessä tehtävänjako on joustavaa ja molemmat hoitavat juoksevia asioita. Oli selvää, että kaiutinrakentelusta, äänentoistosta ja ennen kaikkea musiikin suurkuluttamisesta kiinnostunut nuori mies halusi Teknillisen korkeakoulun Akustiikan ja äänenkäsittelyn osastolle. Sisäinen johdotus on hapetonta 2,5 neliömillin kuparia, ja kytkennät on tehty juotetuin abiko-liittimin. Seiren Speakersin ideologiana on tarjota tinkimätöntä huippulaatua ilman high end -lisää. Tie MDF-koteloisista protoista valmiiseen tuotteeseen on vaatinut ponnisteluita, mutta miksi tähän on ryhdytty. Valmistuttuaan hän on toiminut audioalan asiantuntijatehtävissä sekä alan lehdistössä. Diskanttikalotin edessä on sorvattu suuntain. toteutettu muovieristeisin kondensaattorein ja ilmasydänkeloin. Joko kotelon laatu tai äänenlaatu ei vastaa hintaa. Komponentit ovat tässä hintaluokassa tyypillisiä, mutta eivät erityisen kalliita. Bassoelementti on Seasin 10-tuumainen malli. Tulevaisuudessa Minotaur-sarja tulee laajentumaan pienempiin malleihin ja pöytälaatikosta löytyy hieman tavallisesta poikkeavaakin designia, mutta niistä lisää myöhemmin... Keskiääninen ja diskanttielementti on asennettu ulkonevaan levyyn. Työnjako on karkeasti sellainen, että Ville huolehtii kaiuttimien suunnittelusta ja toimitusjohtajan tehtävistä Jannen keskittyessä suurempiin linjoihin hallituksen puheenjohtajan roolissa. Jakosuotimessa on kolmitieksi melko vähän osia, kymmenen kappaletta. Seiren Speakersin veljekset Ville Riikonen tiesi jo lukioaikoina mihin jatko-opinnot suuntautuisivat lakin saamisen jälkeen. Veljesten mukaan markkinoilla on paljon arvokkaita, mutta joltain osa-alueelta vajavaisia tuotteita. Haave oman kaiutinmerkin perustamisesta syntyi jo kaiutinsuunnittelukurssin aikana TKK:lla, mutta konkretisoitui vuonna 2008, kun he veljensä Janne Riikosen kanssa perustivat Sunaru Oy:n, jolle Seiren Speakers tavaramerkki rekisteröitiin
vesiputouskäyrät osoittavat, että toisto vaimenee koko alueella nopeasti ilman jälkisointia. Rummuniskuista puuttuu viimeinen napakkuus, mutta voimaa on hyvin. ajoittain ylemmällä keskialueella saattaa kuulua pientä mutkaa, joka tuo ylimääräistä pirteyttä ja särmää lauluääniin sekä särökitaraan. Matalat taajuudet korostuvat kuitenkin selvästi. Tehokas kokonaisuus, jota verottaa ainoastaan lievä ylimääräinen skarppius. Ainakaan kovin pieneen huoneeseen kaiutinta ei kannata hankkia kokeilematta. Tärkeimmällä keskialueella ei kuulu yhtään häiritsevää resonanssia, mikä tekee toistosta erittäin miellyttävää, kenties jopa unettavan rentoa. vokaalien silottelematon samettisuus on hyvä merkki uskollisesta äänentoistosta. Riipivyyttä ei kuitenkaan liene, sillä useimmat levyt soivat kohtuullisen miellyttävästi. vasteet ovat hyvin yhtenäiset, eikä jakotaajuuden kohdalla ole epäjatkuvuutta. Tehovasteapproksimaatio (musta). Keskialue kuulostaa suhteellisen tasaiselta. soundi säilyy kuitenkin lähes koko kuuntelun ajan rasittavan paremmalla puolella. energinen ote tuo parhaimmillaan eloisuutta sellaisiin levyihin, joissa sitä ei luonnostaan ole. Äänikuvansa puolesta kaiutin on niin ikään melko läheinen ja pistemäinen, joskaan ei tarkin mahdollinen. Koon perusteella olisi voinut odottaa hieman laajempaa ulottuvuutta, mutta näin voisi sanoa monesta muustakin kaiuttimesta. Läpinäkyvyyttä voisi olla enemmänkin. 24 HIFIMAAILMA 4/2010. + Siisti ja miellyttävä toisto Bassojen taso suurehko Kuunteluarviot Mauri eronen Mikael Nederström Tasaisen pehmeä Ääni on luonteeltaan herkän varovainen mutta erittäin siisti. Myös diskantin taso on hieman koholla. Tehokkaasti läsnä Melko jytky ja tehokas sointitasapaino, joka tulee esiin särmikkäänä keskialueena, kirkkaana diskanttina ja tuhtina bassotoistona. Rauhallisesta liikkeestä huolimatta siinä on kuitenkin hyvin sävyä valottamaan käytettyä soitinrepertuaaria. Useimmat levyt toistuvat miellyttävän puhtaasti ja värittymättömästi. TE S T I : KAIUTIN SEIRE N M INOTAU R F LO OR Mittaustulokset vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Toisaalta valmiiksi pintaan miksatut tuotokset saattavat hyppiä syliin saakka. kokonaisuus on leppoisan autenttinen, mutta särmää jää kaipaamaan. Soinnissa on sekä pehmeää täyteläisyyttä että kirkkautta. Uuden kotimaisen merkin alku on aina vaikea, ja tässä hintaluokassa kilpailu harvoista asiakkaista on jo varsin kovaa. akustiset instrumentit ovat erittäin lempeästi itsensä kuuloisia läpinäkyvyyttä voisi olla vain hieman lisää. Äänellisesti se vastaa hintaluokan yleistä tasoa, ja ulkoasu on hieno. Ensimmäisen tutustumisen perusteella Seirenillä on kuitenkin mahdollisuutensa. Korostuminen on kyllä melko tasaista, eikä siihen liity ikävää kuminaa tai yksinuottisuutta. vaimenemisvaste taajuusalueella 20200 Hz. vaimenemisvaste taajuusalueella 20020000 Hz. Matalilla äänillä on voimaa, joskin ne saattavat olla erityisesti bassopitoisella musiikilla liiankin muhkeat. Joidenkin soittimien äänestä tuntuu puuttuvan hieman särmää ja toisissa hieman korkeampiin säveliin painottuvissa sitä on aavistuksen liikaakin. Äänikuva on pikemminkin läheinen kuin etäinen. Mukana on tulppa bassotoiston säätöä varten. Lisäviive taajuusalueella 10020000 Hz. kiiltävä lakka, ja viimeistely on kauttaaltaan erinomainen. Seiren Minotaur Floor Hinta: 3 3003 800 /pari (pintakäsittelyn mukaan) lisätietoja: seiren speakers, www.seiren.fi Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 19,5 x 105 x 33 cm Massa: 25 kg Toimintaperiaate: 3-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 26 cm keskiäänet 18 cm korkeat äänet: 1,9 cm Jakotaajuus: 100 ja 3300 Hz nimellisimpedanssi: 8 ohmia Suurin suositeltu teho: 220 W Magneettisuojaus: ei liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei Hiottua ääntä Seirenin ääntä voi kuvailla ulkoasun tavoin viimeistellyksi. Basso liikuskelee taustalla pehmeän oloisesti, eikä juuri koskaan valtaa tilaa liiaksi muulta äänialueelta. suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 v, 10010000 Hz): alarajataajuus (-6 dB): 6 86 dB 44 Hz Refleksiputki on läpimitaltaan suuri
Amerikkalaisen SVS:n TESTIVOITTAJA uusin tulokas on sylinterinmuotoinen PC12-NSD, joka lupaa suorituskykyä kilpailtuun TOIMITUKSEN VALINTA hintaluokkaan. Matalan äänen ehdoilla V aikka amerikkalaisella SVS:llä on nykyisin yksi myyjäporras enemmän kuin alkuaikojen nettisuoramyynnissä, ovat hinnat pysyneet silti laatuun ja erityisesti suorituskykyyn nähden aisoissa. Jotain valmistajan onnistuneesta konseptista ja hintalaatusuhteesta kertoo sekin, että SVS PB13-Ultra (testattu HM 3/2009) on eksynyt jo kahden Hifimaailman takana häärivän kirjoittajan kotiteatteriin. TE S T I : S u bwoof E r SVS PC12 -NSD TeksTi ja kuvaT: Mauri EronEn MiTTaukseT: Klaus aJ riEdErEr / TKK Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma TESTIMENESTYS Hyvän ja edullisen subwooferin resepti on periaatteessa yksinkertainen: riittävän HYVä OSTOS laadukas elementti, tarpeeksi tehoa ja kosolti kuutiotuumia ulkonäöstä piittaamatta. Kuten kaikilla menestyvillä autotallipajoilla, ei kapasiteetti riitä kattamaan kysyntää, kun sanoma menestyksestä leviää. PC-liite (Powered Cylinder) mallissa tarkoittaa sylinterin muotoista koteloa, PB (Powered Box) perin- Hifimaailma SUOSITTELEMME HYVÄ HINTALAATUSUHDE Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE HIFIMAAILMA 4/2010 25. SVS:n subwoofermallisto muodostuu kolmesta kotelorakenteesta sekä kolmesta varustelu- ja suorituskykytasosta. Euroopan jakelusta vastaa norjalainen L-Sound. Kaikesta huolimatta SVS kokoaa edelleen subwooferinsa kotimaassaan Yhdysvalloissa
Kohdassa 2:30 alkava soolo välittyy harvalla subwoofer/kaiutin-yhdistelmällä yhtä puhtaasti kuin SVS:llä ja Elaceilla. Virran automaattitilasta ei ole hyötyä, sillä vahvistimen virrankulutus ei muutu oli vahvistin sitten päällä toimettomana tai valmiustilassa. vapaakenttävaste 2,5 metrin etäisyydellä jakosuodin minimissä (sininen), maksimissa (punainen) ja ohitettuna (vihreä). Samankaltainen vaivattomuus ilmeni Take Fiven rumpusoolossa, vaikka äänenpaine huoneessa ylitti ajoittain 105 desibeliä. Jos karu kankaalla päällystetty viimeistely ei tuota estettä, on sylinteripuhkujan kanssa vaikea mennä pahasti vikaan. Ja mikä tärkeintä, sivuääniä ei kuulunut kovassakaan menossa, vaikka äärirajoilla meno hieman hiipuikin. Sävykkyyttä ja viimeisintä tarkkuutta vaativalle musiikkimateriaalille on olemassa absoluuttisesti parempaakin, mutta äänenlaadun ja hinnan suhdetta on vaikea tästä parantaa. Tämän jälkeen ainoat sivuäänet syntyivät huoneen omista värähtelemään pääsevistä materiaaleista. vaimenemisvaste taajuusalueella 20200 Hz. Suuri osa rummuniskuista sijoittuu subbarin toistokaistan yläpuolelle, joten pääkaiuttimen kapasiteetilla on merkitystä. Puhtaan äänen määrässä se nousee haastamaan kalliimpiaankin. Infected Mushroomin Dancing with Kadafilla SVS yllätti jälleen, kun äärimmäisen matalat taajuudetkaan eivät sotkeneet kontrollia. Ongelma paikallistui vahvistinmoduulin kaiutinterminaaleihin, jotka eivät olleet kunnolla kiinni ruuvattuina. No ehkä toisto ei ollut fyysisesti aivan yhtä vaikuttavaa kuin parhailla bassokaiuttimilla, mutta tässä hintaluokassa parempaa ei ole vielä tullut vastaan. Basarin poljento taas pistää subbarin koville. Jos SVS onnistui siinä, niin Mittaustulokset 325-wattinen vahvistinmoduuli sisältää kaiken tarvittavan. SVS PC12-NSD Hinta: 699 lisätietoja: www.svsound.com, www.lsound.no Tekniset tiedot Mitat (k x l x s): 89 x 40 x 40 cm Massa: Toimintaperiaate: aktiivinen subwoofer, refleksi Bassoelementti: 30 cm Vahvistin 325 W liitännät -linjaotto kyllä, stereo -kaiutinotto kyllä, stereo -linjalähtö kyllä, stereo -kaiutinlähtö kyllä, stereo alipäästö: 40120 hertsiä, portaaton alipäästön ohitus: kyllä Vaihesäätö: portaaton subsonic: ei Kaukosäätö: ei 12-tuumainen NSD-elementti piiloutuu sylinterin pohjaan. + Hyvin toimiva jakosuodin + reilusti voimaa + Ei häiriöääniä ulkoasu Ääni HIFIMAAILMA 4/2010 27. Musiikilla SVS:n toimintaa voi luonnehtia eleettömäksi, vaikka aivan viimeiseen napakkuuteen tai sävykkyyteen se ei yllä. Akustisen instrumentin, kuten kontrabasson matalimpien sävelien erottelu oli silti astetta skarpimpaa kuin Monolithillä. Erillisenä äänilähteenä SVS ei kuulunut. Jakosuodin toimii loogisesti, ja liitännät ovat kattavat. Toistokaista (±3 dB) -jakosuodin minimissä: -jakosuodin maksimissa: -jakosuodin ohitettu: useimpiin kotioloihin kapasiteetin voisi veikata riittävän. 1760 Hz 18140 Hz 18155 Hz Luokkansa referenssi Omassa hintaluokassaan SVS PC12-NSD nousee Hifimaailman suosikiksi. Onpa kartioon laserilla kaiverrettu SVS:n logokin kosmeettinen lisä, jota tavallisessa käytössä ei pääse arvostamaan. Useimmiten soundi puuroutuu matalimpien osalta epämääräiseksi. Hifimaailman kuunteluhuone on varsin armoton, sillä harva subwoofer yltää siellä kyseisen sieniraidan kanssa tuottamaan täsmällistä ja tuntuvaa elektroelämystä. Musta kangas on liimattu ja päistään tikattu putkeen. hitaasti nousevaa sinisignaaliaan. Studiossa tuotetun sähköbasson SVS hoiteli herpaantumattomalla iskevyydellä
Kaksikanavaisen hifin lisäksi toimenkuvaan kuuluvat ajoittaiset videotykkikokeilut. Kirjoitin tuolloin HIFI-lehteen hyvin kriittisen yleisönosastokirjeen. Vasta vajaa 10 vuotta myöhemmin, kun oma kämppä kutsui, hankin kunnollisen systeemin. Martin Loganin Sequel II oli aikoinaan tosi kova juttu, vaikka etupää ei ihan sen tasolla ollutkaan. 28 HIFIMAAILMA 4/2010. Lopullisesta kelkkaan astumisesta on kiittäminen Tuomelan Pekkaa, joka joillakin hifimessuilla kyseli, olisiko minulla kiinnostusta joskus kirjoittaa laitteista, kun kerran kitkerä mielipidekirjekin onnistui. Mikä laite on aikoinaan jäänyt erityisesti mieleen tai mistä luopuminen on kaduttanut. Mikael kertoo ensimmäisen hifikel- poisen kaiuttimensa olleen Yamaha, joka tuli rippilahjaksi: "Näihin aikoihin tosiaan osuivat harrastuksen ensimmäiset kunnolliset kaiuttimet ja Nadin viritinvahvistin. H IFIM A AILMAN VÄKI: M I KA eL Neders tr ö M TeksTi: Mikael NederströM kuvaT: Mauri eroNeN Soundia sisällön ehdoilla Kuka sitä Hifimaailmaa oikein tekee. "Oma harrastukseni alkoi kääntyä ammatiksi joskus vuoden 1997 aikoihin. Joissakin jutuissa, kuten Hermusen kokeiluissa, eroja kuultiin, ja sitten taas seuraavassa jutussa ne kiistettiin. Alalle Mikael päätyi oikeastaan sattuman kautta. Ja muusta systeemistä tietysti vähemmän, kun Suomen hifilehdistö kertoi yhdellä suulla, että vähintään puolet summasta on laitettava kaiuttimiin. Jatkuva laitteiden roudaaminen ja kuuntelu alkoi jo muutenkin tuntua puoliammattimaiselta, joten kirjoittamiseen siitä oli enää lyhyt askel." Yamahasta kaikki alkoi Mutta mennään ensimmäiseen valaistumiseen, joka tapahtui joskus vuoden 1987 kieppeillä. Sitten löytyikin käytetyt Gradientin Avantit. Olin kuullut isälläni samanlaisia, ja soundi vakuutti kertalaakista. Ristiveto alkoi ihmetyttää ja ärsyttää yhä enemmän. Siinä ihmettelin lehden ristiriitaista linjaa ei-mitattavien mutta silti kuultavien erojen suhteen. Ennen Hifimaailmaa takana oli 10 vuoden rupeama edesmenneessä HIFI-lehdessä, joka toimi Suomessa hifijournalismin uranuurtajana. Pitkällisen tauon jälkeen palaamme penkomaan lehtemme kirjoittajien sielunelämää ja hifiharrastuksen vaiheita. M ikael Nederström on kirjoittanut Hifimaailmaan alusta saakka. ABX-testi näytti todistavan, että erot katoavat joka kerta, kun niitä yrittää tutkia tarkemmin. Taustalla oli jo siinä vaiheessa laaja laitteenvaihtorumba, joten ajattelin, että miksikäs ei. No, tähän saattoi toki olla syynä sekin, että Yamaha ei ollut kovin kummoinen referenssi." Onko matkan varrella syntynyt muita korvat avaavia oivalluksia. Muistan, että olin tuolloin valmis maksamaan maksimissaan 2 000 markkaa kaiuttimista. "Laitteisto vaihtui harrastuksen alkuinnostuksessa aina noin vuoden välein. Oman varallisuuden ja asunnon puute rajoittivat sen jälkeen kokeiluja pitkäksi aikaa
Olen kuitenkin aika varma, että jos nyt joutuisin ottamaan takaisin jonkin vanhan settini, ei menisi kauaa, kun olisin perustellut itselleni miksi juuri se on minulle edelleenkin paras vaihtoehto. Kaikki tärkeitä harrastuksia. jasta olivat Hermunen ja Eräpuu. Samanlaista aarreaittaa, jossa olisi sekalainen kombinaatio vanhoja heviklassikoita ja progelevyjen alkuperäispainoksia ei enää hevillä löydy. Sen vierellä soundia vahtii jääkäripatsas. Sokkona ja ilman Sokkokeskusteludebattia käytiin kovasti maailmalla samoihin aikoihin, kun aloittelit hifiharrastustasi. "Ei se kai välttämättä liitykään, mutta onhan se silti hemmetin mielenkiintoista! Loppujen lopuksi innostuin hifin akateemisesta HIFIMAAILMA 4/2010 29. "Minusta oli erityisen hienoa, että HIFIlehden linjanmuutos ei aikoinaan johtanut hölmöön äärisubjektivismiin. Miten tällaisten asioiden ruotiminen liittyy enää hifiharrastukseen. Staattien maaginen soundi oli pönttökaiuttimien jälkeen uskomaton elämys. No, ehkä siinäkään ei ihan samanlaista taikaa ole. Selvät taajuusvasteen erot, jotka kuuluivat avoimessa kuuntelussa, tulkittiin mielikuvituksen tuotteeksi, kun niitä ei kuultukaan enää hätäisellä sokkotestillä. Oikeastaan ainoat poikkeukset tästä lin- Vasemmalta oikealle: Yamahan Les Paul -variantti vahvistimineen, Aurelia Graphica ja elävänä akustointimateriaalina Peppi-koira. Tämä siirtymävaihe tarjoaisi muuten suomalaisen hifin historioitsijalle mielenkiintoisen tutkimuskohteen: "kuinka lehdistön korvat aukesivat, ja toimittajat alkoivat luottaa kuuloonsa." Tässä oli hyvä sauma lähteä jalostamaan omaa harrastusta ammatiksi." Miksi sitten joissakin sokkotesteissä eroja kuultiin ja joissakin ei. Saman valmistajan pykälää isompi Quest oli niin ikään kovaa kamaa pitkään. Kun laitteisto on tuttu, testimenetelmä tavallinen AB-sokko ja tuttua musiikkia saa kuunnella rauhassa, todelliset erot tulevat kyllä esiin." Joku voisi väittää tätä keskustelua akateemiseksi saivarteluksi. Hassu juttu muuten, että monilla hifisteillä minä mukaan lukien on taipumus mieltää oma harrastushistoria tasaiseksi kehitykseksi, huonommasta parempaan. Myöhemmin on selvinnyt, että nopeat vaihdot, tuntematon laitteisto ja ABX-tyylinen testaus kadottaa sellaisia eroja, jotka muunlaisilla aivan yhtä luotettavilla kuuntelutesteillä tulevat esiin. Esimerkiksi Stereophilessä oli erinomainen keskustelu, jossa oli mukana ihmisiä tilastotieteen professoria myöten. Miten se vaikutti omaan tapaasi kuunnella. Vahvistinpuolelta syvän kuulomuistijäljen jätti McIntoshin MC2720-päätevahvistin, joka oli transistorikone, mutta päätemuuntajakytketty sellainen. Omat havainnot siis systemaattisesti devalvoitiin, koska niitä ei voitu vahvistaa juuri tietynlaisella ABX-sokkotestillä!" Tarkoittaako tämä sitten sitä, että sokkotestit ovat sinusta turhia? "Ei tietenkään. Eräs mieleen jäänyt esimerkki oli venäläisen Priboi-putkipäätteen testi 1992. Niin, ja tietysti yksi iso moka oli myydä aikoinaan kaikki vinyylit pois. Ehkä lähimmäksi tätä pääsee juuri hankkimani Electrocompanietin integroitu. Oli suorastaan karmaisevaa lukea, kuinka joskus 1990-luvun alussa HIFI-lehdessä kaikki omat kuulohavainnot hylättiin mielikuvituksen tuotteena silti kukaan ei kyseenalaistanut käytettyjen sokkotestien kelvollisuutta. Niin miellyttävän samettista soundia en muista sittemmin kuulleeni. Harvalle tuli edes mieleen, että huonossa sokkotestissä on aivan yhtä paljon psykologisia häiriötekijöitä kuin näkevässäkin kuuntelussa. Mikael myöntää tehneensä aikoinaan suuren takinkäännön: "Aluksi olin itsekin aikamoinen mittaus- ja ABX-uskovainen, mutta jossain vaiheessa oli pakko myöntää, että eivät kaikki erot voi olla kuvittelua. Mutta kai osa laitevaihtamisen ilosta tulee nimenomaan siitä, että koko ajan ajattelee kulkevansa lähemmäksi huippua." Särmikkäämpää sointia kaivatessa systeemiin kytketään Luxmanin putki-integroitu. Päinvastoin, mittausten ja kuulon korrelaatiota pohdittiin entistä kriittisemmin
Tauoton vaihtorumba on musiikinlajeista puuduttavin. Asiasta on jauhettu lehdistössä viimeiset 30 vuotta, ja edelleen samat argumentit huudetaan tuuleen. Miten settisi on ajan saatossa muotoutunut. Mikael kiistää tuomitsevansa ketään: "Ehkä tämä on vain kyynisyyttä, joka johtuu loppuun palamisesta tietyn aiheen parissa. Olen sikäli huono hifisti, että en ole haalinut oikeastaan yhtäkään audiofiililevyä hyl- 30 HIFIMAAILMA 4/2010. Maailma on varmaan helpompi paikka mieltää, kun siellä on selkeät subjektivisti- ja objektivistileirit. Ja välimuodot ovat tylsiä." Eikö tuo ole aika tuomitseva tapa suhtautua kanssaharrastajiin. Jos tarkoitus on selvittää, onko mitään eroa ylipäänsä olemassa, sokkoilu on minusta luonteva tapa tutkia asiaa." Kenen joukoissa seisot? Mikael muuttuu selvästi vaivautuneeksi, kun harrastuksen oma viiteryhmä pitäisi valita. Nyt systeemi tuntuisi onneksi taas vakiintuneen muutamaksi vuodeksi" Mikä sitten on hyvää musiikkia? "Omaan musiikkimakuuni kuuluu erottamattomana vanha proge, kuten Yes, Tasavallan Presidentti, Gentle Giant, ELP, Pink Floyd, King Crimson, Camel ja moni muu. Yhdestäkään levystä en ole valmis luopumaan laitteiden takia, vaan musiikki tulee aina ensin. Jos haluan selvittää olemassa olevan eron luonteen, kuuntelen avoimena. Ja mikäs siinä, onhan harkittu kuppikuntaisuuskin eräs tapa harrastaa. "Oikeastaan koko systeemi on kasattu vain yhtä päämäärää silmälläpitäen: levyhyllyä. Olet joko objektiivisen tyly mittamies tai pikkusormi pystyssä fiilistelevä elitisti-subjektivisti. Genelecit huolehtivat äänentoistosta, tykki ja valkokangas takaavat kuvapuolen riittävän koon. Vaihtorumbaa ja klassikkoheviä Sokkotestit ovat siis loppuun kaluttu aihe. Eiväthän ihmiset oikeasti ole noin mustavalkoisia. H IFIM A AILMAN VÄKI: M I KA eL Neders tr ö M puolesta ja kuuntelutesteistä niin paljon, että tein siitä pro gradu -työni Helsingin yliopiston psykologian laitokselle. Ehkä kysymys on siitä, että osa harrastajista haluaa säilyttää ennakkoluulonsa ja kuulua tiettyyn kuppikuntaan. Kerro sitten itse asiasta, eli laitteistasi ja harrastuksesta yleensä. Nykyisin yritän edelleen tasapainoilla sokkotestien ja avoimen kuuntelun välissä. Ainakin se on hyvin inhimillinen siinä mielessä, että samanlaisia kahtiajakoja löytyy kaikista muistakin harrastajaporukoista." Kotiteatterisysteemi on erotettu omaan huoneeseensa. Äänellisten erojen todentamista tärkeämpää on se, että erottuu foorumeilla muista harrastajista ja pitää imagonsa selvärajaisena. Onko suhtautumisesi aiheeseen jollain tavalla skitsofreeninen, vai mistä tämä poliittisesti korrekti tasapainottelu johtuu. "En edelleenkään ymmärrä kumpaakaan ääripäätä, mitä kuuntelutesteihin tulee: ihmisiä jotka kieltäytyvät sokkotesteistä tai kannattavat niitä ilman, että ovat edes kunnolla kokeilleet asiaa. Ja jotta yhtälö ei olisi laitteistolle liian helppo, sen tulee toistaa riittävän miellyttävästi myös monenlaista metallia, kultakauden Metallicasta aina ruotsalaisiin 1990-luvun death metal -klassikoihin asti
Molemmissa on hyvät puolensa, vaikka ne ovat hyvin erilaisia. Sitten iskee se levoton kutina, että "mitä jos sittenkin..." Eli kyllä tämä harrastus laitepainotteisena on ja pysyy, turha sitä on yrittää kiistää. "Oppikirjavastus olisi tietysti sanoa, että nyt keskityn musiikin kuunteluun ja uusien levyjen hankintaan. Samalla sointitasapaino muuttui lämminsävyisemmäksi. Minua se ei haittaa, koska soittimeen voi työntää levyn toisensa jälkeen niin, että huomio pysyy musiikissa eikä soundissa." Tästä eteenpäin Jos systeemi on nyt valmis, niin mitä tästä eteenpäin. Tässä setissä on Genelecin aktiivimonitoripari, Creekin passiivivaimennin, Panasonicin dvd-soitin ja PS3 sekä Optoman skaalain. Mikael myöntää, ettei ole edes omistanut koskaan monikanavalaitteistoa: "Se ensimmäinen monikanavasysteemi on edelleen hankkimatta. Fenno-putkiradio muistuttaa kotimaisesta hifiosaamisesta vuosien syntyy riittävän vakuuttava elämys. En hae laitteiltani niinkään enää tarkkuutta, dynamiikkaa tai muita perinteisiä hifimääreitä, vaan haluan kaikkien levyjeni toistuvan kohtuullisen miellyttävästi. Ja kuuntelen toki jossain välissä musiikkiakin, jos vielä sillekin jää aikaa", summaa Mikael tulevaisuudennäkymänsä. Mutta ei se niin mene. Parhaimmillaan musiikilla syntyy paneelimainen efekti suurista, puhdasäänisistä kuulokkeista. Kaiutinta on sittemmin fiksattu keskiäänielementeiltään paremmaksi. Musiikinkuuntelun suhteen en näe sille lisäarvoa, enkä pidä elokuvien ääniraitaakaan niin tärkeänä. Olkkarissa kuunnellaan musiikkia, ja makuuhuoneessa katsellaan elokuvat. Mitä siihen tällä hetkellä kuuluu. Samoin vanhat Black Sabbathit, Twisted Sisterit ja Ozzy Osbournet." romissi. lyyn. Sille on käyttöä lähinnä silloin, kun tarvitaan laadukasta usb-ottoa iPodille. "Laitteiston kaiuttimena toimii solakka Aurelia Graphica, johon ihastuin Hifimaailman testin aikoihin (HM 1/2009). Itse asiassa setti voi jonkun toisen mielestä kuulostaa jopa tylsän tasaiselta. Aika monille lempilevyille on musiikin lisäksi yhteistä tietty historiallinen konteksti, jossa levyä ensimmäiseksi kuulin. Tämä on iso etu nykyisessä huoneessa, joka on kaikuisa kerrostalon olohuone. Ehkä jonakin päivänä, kun olen iso ja rikas, ostan kerralla kaikki ne laitteet, jotka kiinnostavat. Ja nyt uusi setti alkaa olla lopulta kasassa. Eikä tekninen taituruus ole aina se juttu, vaikka kitaravirtuooseja olenkin aina arvostanut. Hyvillä soundeilla ei ole mitään virkaa, jos musiikki ei sytytä. Ei siis varsinainen kotiteatterin high end -setti, mutta hoitaa hommansa. Jossain vaiheessa testiin tulee taas laite, joka herättää omistamisen halua. Hyvällä kaksikanavaisella setillä ja isolla kuvalla Optoma HD82 Grandview WB White Optoma HD3000 Genelec 8030 Creek OBH-12 Playstation 3 Panasonic DvD-s97 HIFIMAAILMA 4/2010 31. Laitehyllyn läpileikkaus Tämä esittely tuli aika otolliseen saumaan sikäli, että Mikaelin laitteisto oli juuri vaihtunut kokonaan kaapeleita myöten. Sen sijaan sisällöllisiä seikkoja on monia, jotka tekevät musiikista hyvää. Soundi on positiivisessa mielessä analogiamainen. Siksi olen panostanut enemmän videotykkiin kuin elokuvaääneen. Niin, ja kuvapuolen hoitaa Optoman HD82-tykki. Toisaalta ihastuin Electrocompanietin lämminsävyiseen ja pehmeän sivistyneeseen soundimaailmaan, jollaista ei kovin usein ole tullut viileässä transistorimaailmassa vastaan. Kun on tarve skarpille, irtonaiselle ja eloisalle soundille, putki-Luxmanin aineetonta luontevuutta ei voita mikään, NOS-putkilla tai ilman. Tämän yhdistelmän ehdoton valtti on miellyttävyyden ja tarkkuuden mainio komp- Kuuntelulaitteistot Musiikkisetti Pyöritin: Modifioitu sony CDP-X303es da-muunnin: electrocompaniet eCD1 Vahvistimet: electrocompaniet eCi 3 ja Luxman sQ-N100 kaiuttimet: aurelia Graphica kaiutinkaapelit: analysis Plus Oval 9 Välikaapelit: Transparent MusikLink Plus XLR ja Tara Labs RsC Reference kuulokkeet: sennheiser HD650 ja Cardas Cable Huonekorjain: Behringer DeQ2496 kotiteatteri Videotykki: kangas: skaalain: kaiuttimet: Passiivietunen: Blu-ray-soitin: dVd-soitin: Kotiteatteri erikseen Kotiteatteri ja hifi ovat olleet alusta saakka eri lokeroissa. Sitten keskityn vain niillä pelaamiseen. Näiden kahden laatikon välissä on digitaalisesti kytketty huonekorjain, jolla olen silitellyt betoniseinien aiheuttamia bassoresonansseja. Signaalin alkupäässä, pyörittimenä, on Hermusen Matin varastosta löytynyt esihistoriallisen vanha, modifioitu ES-sarjan Sony. Vahvistinpuolelta löytyy kaksi integroitua vaihtoehtoa: kokonaan putkitoiminen Luxman SQ-N100, joka taannoin oli Hifimaailmankin testipenkissä, sekä Electrocompaniet ECI-3. Esimerkiksi Jukka Tolosen ensimmäinen levy, Tolonen!, herättää paljon mukavia muistoja. Onko harrastus asettumassa jälleen jäähylle. Kaapista löytyy toki DA-muunnin myös halpisreferenssiksi, Musical Fidelityn V-DAC. Digitaalisignaalin muuttaa analogiseen muotoon Electrocompanietin DA-muunnin ECD-1. Tällä hetkellä olen erottanut elokuvahuoneen ja olohuoneen toisistaan. Koska kaiutin on pitkälti linjalähde, niin toisto säilyy keskialueella lähikentässä aina noin neljään metriin saakka
TE S T I : KAIUTIN GURU Q M10 TeksTi: Mauri EronEn kuvaT: SaMu SauraMa MiTTaukseT: KlauS aJ riEdErEr / TKK QM 32 HIFIMAAILMA 4/2010
Toisaalta sen ylempi pää tai diskantin alapää etääntyy selvästi muuttaen sointia todellista tummemmaksi. Liitäntää varten on banaanipistokkeille sopivat hylsyt. Suunnittelijan mukaan näin voidaan välttää puoliaaltoresonanssin vaikutus ja pystytään paremmin kontrolloimaan kartion liikettä suurilla tehoilla. Venyvä jakotaajuus Tanskalaisen Tymphanyn tuotantoa oleva bassokeskiääninen on vain kymmensenttinen. Kaiuttimessa on ylikuormituksesta varoittava led-merkkivalo, joka on sijoitettu etulevyyn elementtien väliin. Kotelon bassoperiaatteeksi on ilmoitettu Helmholtz-resonaattori. Keskialueella sointitasapaino poikkeaa selvästi neutraalista. Kaiuttimen muoto poikkeaa nykysuuntauksesta, sillä leveys on sen suurin mitta. Diskanttina on saksalaisen Visatonin valmistama elementti, jonka polykarbonaattikalvon läpimitta on 1,6 cm. Mukana on aavistus nasaalia sävyä ja resonanssin tuntua. Suuntaus neuvotaan tehtäväksi niin, että kuuntelija näkee koteloiden ulommat kyljet. Valmistajan mukaan QM10 on suunniteltu sopimaan tarkkailukaiuttimeksi ammattikäyttöön. Liittimet hyväksyvät ainoastaan banaanipistokkeet. Pintakäsittelyn vaihtoehdot ovat musta tai valkoinen pianolakka ja mattamusta. Bassoilta perusäänialueelle toisto on positiivisen huomiota herättämätön. Pohjassa on joustavat tassut, jotka istuvat kaiuttimelle suunnitellun jalustan syvennyksiin. HIFIMAAILMA 4/2010 33. Kotelo tuntuu tukevalta, vaikka painoa onkin vain kuusi kiloa. Valmistajan kuvauksen mukaan toisto siirtyy ensin normaaliin tapaan diskanttielementille, mutta basso-keskiääninen tulee mukaan jälleen 6,5 kilohertsin ympäristössä. Jakosuotimen toiminnasta Guru käyttää nimitystä "ei-oppikirjamainen", ja jakotaajuudelle on annettu laaja arvo, 27 kilohertsiä. Paperimassakartio on päällystetty ohuella polymeeripinnalla, jotta toisto olisi hallittua laajalla taajuusalueella. Sen edessä on vaiheplugimainen diffuusori ja lyhyt torvi. Kuminaa ei ole. Varsinaiset diskantit ovat taas enemmän esillä. Sen äänellisiksi tavoitteiksi mainitaan muun muassa sointisävyn tarkkuus, oikea-aikaisuus sekä tilantoiston kolmiulotteisuus. Sijoitettuna seinän lähelle toisto tukevoituu sopivasti. Emme tutkineet jakosuodinta lähemmin, koska kaiuttimen avaaminen on hankalaa sen rakenteen takia. Suurin suositeltava vahvistinteho on vain 60 wattia. Pohjassa on neljä joustavaa tassua. Erottuu massasta Guru QM10 on saanut joissakin ulkomaisissa julkaisuissa kiittäviä arvioita, mutta omien kuuntelujemme perusteella tulos ei ole täysin ongelmaton. Äänessä on täyteläisyyttä mutta samalla myös napakkuutta. Testipari antoi huolitellun vaikutelman. Dynamiikka jää kuitenkin hieman rajoittuneeksi, jos kuunteluvoimakkuus on suurehko tai materiaali vaativaa. Monille on lisäksi merkittävä etu, että kaiutin toimii epätavallisen hyvin lähelle seinää sijoitettuna. Vaikka QM10:n äänessä on värittymiä, sointi säilyy kautta linjan varsin yhtenäisenä, eikä siinä ole rasittavaa hyökkäävyyttä. Kartion lineaarinen liikepoikkeama on ±5 mm, ja bassotoiston luvataan ulottuvan pienelle elementille poikkeuksellisen alas, 30 hertsiin. Käytännössä se toimii kuten tavallinen refleksikotelo, mutta putken sijasta on matala ja leveä kanava. QM10 on tarkoitettu sijoitettavaksi lähelle takana olevaa seinää, vain muutaman sentin etäisyydelle. Ajoittain kuuluu jopa lievää sihahtelua, mutta kokonaisuutena alue on siisti. Siksi oli erityisen kiinnostavaa tutustua Gurun pieneen jalustamalliin, joka on jo ehtinyt saavuttaa tiettyä kulttimainetta. Omaperäinen ruotsalainen G uru on Ruotsin Taalainmaalla sijaitseva pieni yritys, joka valmistaa omaperäisiä, Ingvar Öhmanin suunnittelemia kaiuttimia. Seinän lähelle sopivia kaiuttimia ei ole tarjolla yhtään liikaa. Malleja on vain kaksi: testaamamme jalustalle sijoitettavan QM10:n lisäksi on saatavissa lattiakaiutin QM60. Jalustan ihanteellinen korkeus on 60 senttiä, jolloin diskantti asettuu hieman korvien alapuolelle
Kysynnän taivuttelemana Invar rakensi kolmen vuoden aikana parisenkymmentä kaiutinparia halukkaille. Hänellä oli myös musiikkia mukana, jota soitimme tutkimuskaiuttimilla. Koska kokeet sisälsivät paljon kuunteluita, oli hyvälaatuisen kaiuttimen käyttö perusteltua. Kirjoista luettu tieto ei vastannutkaan omia havaintoja. "Pienenkin joukon käyttö oli mahdollista, kunhan tieteellisiä tilastoperiaatteita kunnioitettiin. Tältä pohjalta ostin ensimmäisen settini joka kuulosti äärimmäisen kehnolta." Huono kokemus herätti Invarissa kiinnostuksen tutkia ihmiskuuloa itse, koska hän ei ymmärtänyt mikä oli mennyt pieleen. HA A S TATTE lU : IN vAR Ö HMAN Tutkimusinstrumentista koteihin Turhautuneena Invar päätti, että oli parasta tutustua kaiuttimien toimintaan ja rakentamiseen, jotta voisi jatkaa omia tutkimuksiaan. "Halusin ymmärtää mahdollisimman paljon ihmiskuulosta ennen laitteiston hankintaa. uttimen suunnittelua edelsi pikaisesti tehtyjä kuulokokeita, jotta kuulon rajat hahmottuisivat ja tavoitteet selkenisivät. Kunnollisen äänentoistolaitteiston hankinta tuli ensimmäistä kertaa ajankohtaiseksi 70-luvulla. Mittamikin ja oskilloskoopin avustamana syntyi ensimmäinen kolmitiekaiutin 70-luvun puolivälissä. Koska tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä ihmiskuulon rajoja, halusi Invar löytää kultakorvaisia testihenkilöitä. Mainitsin lääkäriksi osoittautuneelle miehelle tutkineeni aihetta aiemmin ja päätimme siltä seisomalta perustaa kuuloa tutkiva instituutin." Aiempi lupaus jouti roskakoriin, sillä Invarin ensimmäinen projekti oli suunnitella tarkasti ääntä toistava kaiutin. Jostain syystä keskustelumme harhaili kuulemisen teoriaan ja musiikin toistamiseen. Aloin jutella niitä näitä baaritiskillä vieressäni seisseen tuntemattoman miehen kanssa. Sain kokeillani helposti osoitettua, että ihminen pystyy kuulemaan parhaimmillaan jopa viidesosadesibelin muutoksia sopivalla testisignaalilla, vaikka kirjoissa puhuttiin kolmesta desibelistä." Samalla Invar huomasi, että ostamansa kaiuttimen esitteen tiedot eivät pitäneet alkuunkaan paikkaansa: "Kaiuttomassa tilassa mitattuna vasteen poikkeamat olivat niin suuria, ettei käyrä olisi mahtunut edes paperille." Kuulon tutkimista Kaiutinepisodeista jonkin aikaa myöhemmin vuonna 1977 sattunut yllättävä tapaaminen liikautti Invaria takaisin kuulon saloihin. "Halusin sijoittaa kaiuttimet seinän läheisyyteen. Nykyisen Guru Pro Audion QM60-malli perustuu Invarin mukaan pitkälti kyseiseen tutkimuskaiuttimeen. Yksi tutkimuskohde kun oli vaihevirheen kuulemisen kynnyksen tutkiminen. Kai- Kiinnostava kaiutin Ingvar havaitsi tutkimustensa aikana, että kokeisiin osallistuneet ihmiset alkoivat kiinnostua käytetystä kaiuttimesta. "Silloin en ymmärtänyt huoneen vaikutusta kaiuttimien toistoon. Päätimme, että paras vaihtoehto on rakentaa kaiutin itse." Ehdot täyttävä kaiutin valmistui vuoden 1978 alussa tutkimusten käynnistyttyä. Yritin parhaani mukaan pysyä tavoittelemattomissa, mutta tilauksia saapui silti." 80-luvun loppupuolella Invar suunnitteli pienen tarkkailukaiuttimen ammattilaisille, jotka eivät voineet käyttää akustoitua studiota tallennustilanteessa. Operaatio ei osoittautunutkaan aivan yksinkertaiseksi. Sellaiset päätyivät joka toisen tutkimukseen osallistuneen kotiin. "Yksi kaveri toi testeihin mukanaan kahvinkeittimen ja otti asiakseen päättää taukojen ajankohdista. "Koska tutkimustyö oli täysin vapaaehtoista, enkä saanut siitä palkkaa, tein muita hommia ohessa. Nuoruudessaan hän ei lukenut itseään varsinaisesti hifiharrastajaksi, mutta kiinnostus musiikkiin sai ruotsalaisen rakentamaan ensimmäisen viritinvahvistimensa 60-luvulla. Tämän seurauksena porukka halusikin ostaa itselleen samanlaiset." Kiinnostus yllätti Invarin, sillä kaiutinta ei ollut suunniteltu miellyttäväksi hifitoistimeksi vaan testisignaalien toistamiseen. Testit tehtiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, jotta kuullut asiat pystyttiin myöhemmin osoittamaan todeksi. Tarkoitukseni oli ruokkia omaa mielenkiintoa, eikä ajatuksena ollut koskaan julkaista mitään, mutta teimme näin varmuuden vuoksi. Tieteellinen protokolla toisaalta hidasti oppimista merkittävästi." Palkattomana tehty tutkimustyö kesti vuoteen 1989 asti, kunnes instituutti lopetettiin. G uru Audion perustaja Invar Öhman päätyi ikään kuin puolivahingossa kaiutinvalmistusbisnekseen. Tein basso-osasta käännettävän, jotta saisin sen suoraan kulmaan nähden ja keskiäänen ja diskantin suunnattua kuuntelupaikalle. Aikaa kaiutinrakennukselle ei ollut liikaa, ja valitettava tosiasia oli, että kaiuttimet ostaneiden tuttavatkin alkoivat kiinnostua niistä. Silti aiemmin luettujen kirjojen harhaanjohtava informaatio hämmensi miestä. Olimme molemmat samaa mieltä siitä, että musiikki kuulosti livenä paljon paremmalta. "Vaikka markkinoilta löytyvät kaiuttimet olivat kehittyneet muutaman vuoden aikana hurjasti, en silti voinut löytää testeihin sopivaa mallia. Lainasin paljon kirjoja kirjastosta, joista saamaani tietoa vertasin hifiesitteiden spekseihin. Kaiutin sai suurta huomiota ruotsalaisilla hifimessuilla 1987, kun tuottaja/ääni-insinööri Bertil Alving vakuutti 34 HIFIMAAILMA 4/2010. Taajuustoisto oli kunnossa, mutta vaihevirheiden takia en voinut hyväksyä niiden käyttöä tutkimuksessa. "Olin Tukholmassa kuuntelemassa konserttia, jota edelsi buffet-tilaisuus. Olin varsin yllättynyt, kun näin muutaman vuoden jälkeen samantyyliset kaiuttimet sekä KEFiltä että B&W:ltä." Kaiutintekniikan kanssa pelaaminen ei kuitenkaan vielä tällöin herättänyt mitään intohimoja, ja Invar vannoi, ettei enää koskaan rakentaisi sellaisia
Diskantti soi siististi mutta hiukan tummasti, basso napakasti mutta aavistuksen ponnettomasti. + Voidaan sijoittaa seinän lähelle + Bassot sopeutuvat hyvin huoneeseen Etäinen sointitasapaino Väritystä keskialueella Kuunteluarviot Mauri eronen Mikael Nederström Rauhaton Äänikuva on tilava ja syvä. Visiitin ja kuunteluiden jälkeen homma lähti käyntiin. Teho- ja vapaakenttävasteet ovat hyvin yhdenmukaisia. keskialue jää pääosin taka-alalle, mutta esimerkiksi pianossa on selviä korostuneita resonansseja. ulottuvuuttakin on, mutta sen hyöty jää rajoittuneen kapasiteetin vuoksi pieneksi. iskevyyttä, eloa ja säihkettä voisi olla enemmänkin. Tämä tekee soundista useimmilla levyillä enemmänkin diplomaattisen tasaisen ja vetäytyvän kuin läsnä olevan tai dynaamisen. Jalustamalli Pi-10:n ja lattiamalli Pi-60:n kysyntä pysyi vahvana pienemmän herättäessä runsaasti mielenkiintoa. (019) 483 160 www.ah-hifisystems.fi, www.guruproaudio.com Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 30 x 23,2 x 25,2 cm Massa: 6 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 10,2 cm korkeat äänet: 1,6 cm Jakotaajuus: 20007000 Hz nimellisimpedanssi: 5 ohmia Suurin suositeltu teho: 60 W Magneettisuojaus: ei liitäntä naparuuvit: ei banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei vaimenemisvaste taajuusalueella 20200 Hz. vaimenemisvaste taajuusalueella 20020000 Hz. Kotona suuri etulevy toimii takaheijastuksen vähentäjänä, jos lähelle seinää sijoitetun kaiuttimen taakse ei voida asentaa vaimennusmateriaalia. keskialueella on resonansseja, joihin liittyy jälkisointia. Studiossa kaiutinta voi kallistaa huomattavasti ilman kaatumisvaaraa. Bassotoisto ulottuu kokoon nähden alas. vetäytyvä Yleissävyltään etäinen, tummahko ja korrekti, ääripäistään jossain määrin karsittu kaiutin. erityisesti lauluäänissä keskialuevoittoinen esitys kuuluu selkeytenä mutta samalla terävimmästä läsnäolosta tinkimisenä. Fonien alarekisteri on sävykäs, joskin tumma ja muuttuu ylempänä terävämmäksi. Basso on tuhti mutta tasokkaan jäntevä. Rasittavaksi soundia on vaikea saada. Ässissä on ripaus terävää sihinää. Tasapaino paranee huomattavasti seinän viereen sijoitettuna. Yläkeskitaajuuksilla on laaja vaimentunut alue. Hyvää valitussa sointitasapainossa on se, että mikään äänialue ei tunnu soivan muista irrallaan, vaan toistoa leimaa jatkuvasti tietty yhtenäisyys ja rauhallisuus. Kapean kaiuttimen kanssa etuseinän vaimentaminen on äärimmäisen tärkeää." Kolmas syy liittyy tulevaan lisäbassojalustaan: "Koska kaiutin on matala, meillä on enemmän pelivaraa basso-osan tilavuuden suhteen." Suuressa huoneessa QM-10:n kapasiteetti saattaa loppua kesken, mutta basso-osa on ratkaisu kapasiteettiongelmaan. TEST I: KAIUT IN GU RU QM10 Mittaustulokset Invarin pikkukaiuttimen markkinapotentiaalista. Ruotsalaisille studiomarkkinoille tarkoitettu, alkuperäisen Pi10:n jalostettu versio on nimeltään Pr10k. Peltien rytminen kalke tahdittaa nätisti esitystä. Pyrin huijaamaan ihmiskorvaa tekemällä pieniä muutoksia äänenväriin, jotta kaiuttimen paikallistaminen pystyakselilla on vaikeampaa." Invar on myös akustoimisen ja erityisesti huoneen demppauksen kannalla: "Mitä enemmän huoneessa on heijastavia pintoja, sitä helpompaa kaiuttimen sijainnin kuuleminen on." QM-10:n erikoinen muotokin on tietoinen valinta: "Leveästä rakenteesta on useita etuja. Mekin halusimme aloittaa maailmanvalloituksen Yhdysvalloista, sillä sikäläiset lehtiä luetaan ympäri maailman. keskialueella saattaa ajoittain kuulua ripaus nasaalia ja kolkkoa sävyä. Autotallirakentaminen jatkui aina vuoteen 2004 asti, kun Invar perusti ruotsalaisen alttoviulisti Erik Ringin rohkaisemana Guru Pro Audion. suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 v, 10010000 Hz): alarajataajuus (6 dB): 4,5 87 dB 37 Hz Elementit ovat matalassa etulevyssä lähellä toisiaan. Lisäviive taajuusalueella 10020000 Hz. Guru QM10 Hinta: 2 590 /pari lisätietoja: aH-Hifisystems Oy, puh. "Vuonna 2006 meihin otti yhteyttä amerikkalainen yhtiö, joka halusi ottaa kaiuttimen myyntiin. Tukevalla materiaalilla yliohjausta ilmaisevat varoitusledit vilkkuvat toimituksen kuunteluhuoneessa helposti. Se suodattaa matalimmat pois kaiuttimelta ja on suunniteltu toimimaan kaiuttimen tapaan aivan seinän vieressä. Yleisfiilis on hieman painostava vailla rentoutta. Merkin tunnettavuus helpottaisi markkinointia muualla." Guru-kaiuttimien takana on Invarin tutkimustaustan takia huomattavasti tarkoituksellisia kummallisuuksia. Tehovasteapproksimaatio (musta). "Pelaan jakosuotimessa tarkoituksellisesti vaiheella, jotta kaiutin häviää paremmin äänikuvaan. Riehakkuutta ja rehevää irrottelua ääneen kaipaavalle esitys sen sijaan saattaa olla turhankin hillitty. vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). HIFIMAAILMA 4/2010 35. Diskantti soi pitkään, ja vaikka yläpää ei tasoltaan ole varsinaisesti koholla, on se selkeästi esillä. vasteiden lasku matalia taajuuksia kohti on mitoitettu seinäsijoitusta varten. Koteihin markkinoitava QM10 aloitti valloituksen Amerikasta
VLSI Solution on niiden lisäksi ehtinyt toimintansa aikana suunnittelemaan myös mm. "Päädyin tekemään VLSI Solutionille diplomityötä kaksikanavaisen äänen externalisaatiosta, eli siitä miten luodaan illuusio, että ääni tulee kuulokkeiden ulkopuolelta." Tutkielman teon ohessa ryhdyttiin samalla kehittämään viisikanavaista versiota samasta aiheesta, eli nykyisen HeaDSPeakerin esiastetta. Ensimmäiseksi keulat suuntasivat kohti monelle tuttua seutua, Tampereen Hervantaa. Kuka esimerkiksi tiesi, että 36 HIFIMAAILMA 4/2010. Nokian GPS-piirejä. R A P O R TTI: AudIOPO l I n kAIu TInkIeR RO s TeksTi: Jenni Ja Markku SalMinen kuvaT: arto ruSanen Ja Markku SalMinen Kotimaiset kaiutinvalmistajat: DSPeaker Signaalinkäsittelijöiden oma maailma VLSI:llä. Audiopoli lähti taas kevättalvella 2010 uudelle seikkailulle, nyt kahden pikkubussin voimin. Liitola onkin monista muista poiketen ollut aina hyvin P aikalla esittelyssä on melkein koko DSPeakerin tiimi eli pääsuunnittelija Toni Liitola, VLSI Solutionin toimitusjohtaja Teppo Karema, DSPeakerin osastonjohtaja Pasi Ojala, suunnittelija Lasse Makkonen ja testisuunnittelija Erkki Ritoniemi. Siellä majailee melko uusi tuttavuus kaiutinmarkkinoilla: VLSI Solution ja heidän tuotemerkkinsä DSPeaker. Tampereella on suunniteltu 90-luvun legendaaristen Soundblaster-äänikorttien äänipiirit. Saamme aluksi tietopaketin firman kaiutinvalmistuksesta poikkeavasta toiminnasta, sillä VLSI Solution valmistaa ja suunnittelee myös mikropiirejä. Nyt muutaman vuoden ajan yritys on tehnyt omalla tuotemerkillään myös kaiuttimia, subwooferkorjaimia ja monikanavaisia kuulokejärjestelmiä. Diplomityöstä kuulokkeiksi Tutustuminen yrityksen tiloihin alkaa kierroksella tuotekehityksen jännittävissä tiloissa ja mittaushuoneessa. Akustiikka- ja DSP-spesialisti Toni Liitola kertoo siitä, miten yritys aloitti kaiutinten suunnittelun ja rakentamisen
Erot mallien välillä ovatkin lähinnä käyttäjien toivomia muutoksia." DSPeaker-kaiuttimessa käytetään samaa tekniikkaa kuin Anti-Modessa. Erikoisuus syntyy siitä, että piiriin saadaan mittaustulos elementin kalvon paikasta anturilla ja huoneesta mikrofonilla. Tein joitakin kymmeniä kaiuttimia ja sainkin niitä kavereille hävitettyä, kunnes jossain vaiheessa eräs kaverini kysyi, missä ovat bassot. Kotelon vaikutus saadaan lähes eliminoitua servo-ominaisuudella, joka poistaa käytännössä elementin jousimaisen ominaisuuden. "Jouduin koko ajan järjestelmää kehitettäessä kääntelemään päätä, jotta päänasennontunnistin saatiin toimimaan oikein. "Lähdimme kehittämään algoritmia, joka poistaisi näitä seisovia aaltoja. Siitä syntyikin ensimmäinen oikea tuote, eli DSPeaker Anti-Mode." Anti-Mode on siis sub- "Mitä ihmettä, tämähän toimii!" Pääsimme tökkimään kaiutinelementtejä kerrankin luvan kanssa ja vertailemaan passiivisen ja aktiivisen jousituksen eroa. "Kuka esimerkiksi tiesi, että Tampereella on suunniteltu 90-luvun legendaaristen Soundblaster-äänikorttien äänipiirit?" wooferin automaattinen tarkkuuskorjain, joka vähentää huoneen resonanssien vaikutusta. Jossain vaiheessa piti tuoda oikeatkin kaiuttimet paikalle, että pystyi vertaamaan kuulokkeiden ääntä todelliseen kaiuttimista tulevaan ääneen." Jokainen kaiutin käy mittauksessa, jossa laseretäisyysmittarilla kalibroidaan kaiuttimen etäisyysanturi. Kuulokkeista kaiuttimiin Kun suunnittelun avuksi otettiin oikeat kaiuttimet, päädyttiin jälleen uusille poluille. Tuotteen nimikin on muuttunut matkan varrella. kiinnostunut monikanavaäänestä. Tein joitain kymmeniä subwoofereita, mutta huoneen vaikutuksesta syntyvälle kuminalle ei oikein kotikonstein saanut tehtyä mitään. "Kotiin piti saada mahdollisimman elokuvateatterimainen toisto." Lokalisaatio, eli sen hahmottaminen, mistä ääni tulee, on aina ollut lähellä Liitolan sydäntä. "Oikeastaan tuotteen nimeksi piti tulla Anti-Modal, mutta kun eräs insinööri oli ilmeisesti aina kuullut nimen väärin ja laittanut painoon 200 etulevyä nimelle Anti-Mode, niin sitten siitä tulikin sen niminen." "Jo ennen kuin Anti-Mode tuli markkinoille, vinkkasin siitä keskustelupalstoilla. Ääni tuntuu tulevan edelleen samasta suunnasta, vaikka kääntääkin päätä. Joskus saimmekin alle vuorokaudessa tehtyä toivotut muutokset jo tuotteeseen, jos toivomus oli mielestämme hyvä. Menin opiskelemaan TKK:lle äänenkäsittelyä ja signaalitekniikkaa. Audiopolin excuryhmä pääsee myös itse kokeilemaan HeaDSPeakeria, joka synnyttää aidontuntuista tilaääntä normaaleilla stereokuulokkeilla. Silloin ääni toistuu jopa oktaavia alemmas kuin normaaleilla HIFIMAAILMA 4/2010 37. Kaiutin taas syntyi oikeastaan kuulokealgoritmin eli HeaDSPeakerin sivutuotteena. Matalia ääniä ja askelvastetta Kierros jatkuu kuunteluhuoneeseen, jossa pääsemme kokeilemaan omaa mielimusiikkiamme DSPeakerin kaiuttimilla. Olemmekin saaneet paljon palautetta ja monia toivomuksia siitä, mitä tuotteissa pitäisi olla. Koska huone, jossa kehitystyötä tehtiin, oli käytännössä lasikoppi, Liitola törmäsi tuttuun bassoongelmaan ja seisovista aalloista johtuvaan kuminaan, joita hän oli pohtinut jo ennen tekniikan opintojaan. Erilaisia pään kaiuntamalleja löytyy ohjelmasta useita. "Kaiutin on piirikaavioltaan melko perinteinen aktiivikaiutin. "90-luvulta lähtien rakentelin kaiuttimia HIFI-lehden rakennussarjoista alkaen. Niillä saa äänen toimimaan parhaiten omaan korvaan, mutta kuulemma pään voi myös käydä mittauttamassa. Liitola kertoilee DSPeakersin kaiuttimen ominaisuuksista ja mittaustekniikasta. Sehän on ainoa paikka Suomessa, jossa pystyy opiskelemaan diplomi-insinööriksi tällä alalla." Opintojen verran viisaampana huoneen aiheuttamille häiriötekijöille ryhdyttiin nyt tekemään jotain. Eväät loppuivat siinä vaiheessa kesken
DSPeakerissä pyritään siihen, että kaiutin ei muuta mitään tai anna äänelle mitään lisäsävyä." Hifialan tuulia Haastattelun loppupuolella puhutaan yleisesti siitä, mitä hifialalla on nyt meneillään. Se myös sovittaa ne optimaalisesti yhteen. Jos jotain tuotetta ei voida todistaa paremmaksi mittaamalla, matemaattisella teorialla tai kuuntelemalla, niin en usko, että se on parempi. DSPeakersin kaverit vastaavat ovelasti: "Kuinka paljon säröä haluat. Toisaalta jos joku pitää sitä silti parempana, niin en väitä, että hän olisi väärässä. Eipä tuolta yliopistoltakaan valmistuta käsiä heiluttelemalla diplomi-insinööriksi, teoriatiedot pitää olla kunnossa." Seuraava kehityskohde Liitolalla on jo mietittynä: "Jatkona Anti-Modelle on tulossa sen isoveli, joka tuo DSP-korjauksen sekä pääkaiuttimille että subwoorille. Usein laitteesta jäävä tunnelma voi ratkaista sen paremmuuden ja näin saakin olla. Pakolliset poseeraukset kaiuttimen kanssa. Myös isompi kaiutin olisi suunnitelmissa lähinnä Amerikan markkinoita ajatellen." Hassua tässä koko hommassa on Liitolan mielestä se, että koko homma ylipäätään lähti liikkeelle hänen diplomityöstään. Ja nyt DSPeakerin parissa työskentelee jo paljon porukkaa. En niin paljon kuuntele stereokuvaa tai syvyyttä, sillä tilalla on siihen suuri merkitys. Hifialan mainostekstit ja esitteet ärsyttävät joskus Liitolaa: "Ei välttämättä ole ymmärretty faktoja ja lyödään vain uutta termiä pöytään ja väitetään, että uudet kaiuttimet ovat paljon parempia kuin vanhat. Se myös sovittaa ne optimaalisesti yhteen." 38 HIFIMAAILMA 4/2010 Kaikki eivät näe järkevänä tehdä harrastuksesta tiedettä ja kävellä tuolla vertailemassa laitteiden arvoja taskulaskin kädessä. peliteatteri. R A P O R TTI: AudIOPO l I n kAIu TInkIeR RO s Liitola virittelee HeaDSPeakeriä kuntoon, taustalla touhulle naureskelee DSPeakersin osastonjohtaja Pasi Ojala. ratkaisuilla. Ilmeisesti maailma ei ollut vielä kokonaan valmis." Kuunteluita lopeteltaessa joku kuuntelijoista kysyy, onko mahdollista saada putkivahvistinta kuunteluun. Kriittinen pitää silti olla. Tämä alahan on melkein uskonto. Iltahan on vielä nuori.. Periaatteena kaikessa suunnittelussa on ollut, että kaikki ominaisuudet perustuvat johonkin fysikaaliseen ilmiöön, joihin on lähdetty kehittämään ratkaisua." Kaiuttimien kuuntelussa Liitola keskittyy bassoon ja askelvasteeseen: "Nyt kun on oppinut hieman kuulemaan askelvastetta, niin muita kaiuttimia on hauska vertailla meidän kaiuttimeen, jossa askelvaste on kunnossa. Audiopolin liuetessa kohti parin tunnin ajomatkan päässä olevaa majapaikkaansa jää DSPeakerin väki vielä saunoille jatkamaan. "Nykyäänhän iso juttu on pelikonsolit, joiden kautta kuunnellaan myös paljon ääntä. Me voimme sitä kyllä mallintaa." Kuuntelusession jälkeen lähdemme kohti kattokerrosta, tarjoiluja ja saunaa. Meidänkin tuotteet ovat melkoisen sopivia juuri pelikäyttöön, koska ne pysyvät hyvin perässä nopeissa painevaihteluissa, joita useiden pelien efektit suurimmaksi osaksi sisältävät." Alan seuraaminen ja uusissa ilmiöissä mukana pysyminen vievät melko paljon suunnittelijan aikaa. Kuvassa käyttäjäystävällisyydestä ja mainosmateriaaleista vastaava Lasse Makkonen ja Toni Liitola. "Jatkona Anti-Modelle on tulossa sen isoveli, joka tuo DSP-korjauksen sekä pääkaiuttimille että subwoorille. Nyt DSPeaker tunnetaan ainakin jollain tavalla joka puolella maailmaa vasta parin vuoden olemassaolon jälkeen. "Kun ensimmäistä kertaa laitoin viestiä keskustelufoorumille aiheesta, ei voinut tietää miten iso juttu tästä tulee. Liitola on myös aktiivinen keskustelupalstoille kirjoittelija, ja hän kokee tärkeäksi vastailla siellä kysymyksiin. Mikrofonilta tulevasta datasta luodaan käänteismalli, joka kumoaa huoneesta johtuvia korostumia ja vaimentumia halutunlaisesti. Kotiteatterin virkaa ajaa ns. Vaihtoehtoisesti laitetta voisi käyttää myös vaikka neljän subwooferin yhteensovittamiseen
TE S T I : KAIUTIN DUEVE L VENUS TeksTi: Mauri EronEn kuvaT: samu saurama miTTaukseT: Klaus aJ riEdErEr / TKK Taivaallista avaruutta 40 HIFIMAAILMA 4/2010
Kondensaattorit ovat yhtä elkoa lukuun ottamatta perustyyppiä laadukkaampia. Halvimmassa Planetsissa tähän käytetään palloa ja kaikissa muissa malleissa kartiomaisen, vanerista sorvatun kappaleen ulkopintaa. Venus on siistiä työtä, ja sen pintakäsittelyksi on saatavissa neljä puulajia. Korkeat äänet eivät siis vaimene, kun kaiutinta kuunnellaan perinteisen kuuntelukolmion ulkopuolella. Esimerkiksi joukossa on yksi Audyn Cap -sarjan 400-volttinen, polypropyleenieristeinen 22 mikrofaradin kondensaattori. Toisto ei juuri riipu suunnasta vaakatasossa, ja suuntaavuusindeksin lähellä nollaa oleva arvo (0,5) osoittaa, että kaiutin säteilee ääntä kuuntelusuuntaan keskimäärin samalla voimakkuudella kuin koko avaruuteen. Koska ääni säteilee voimakkaasti joka suuntaan, voimistuu toisto sen heijastuessa rajapinnoista. Jakosuodin on asennettu kotelon pohjalevyyn, ja sen komponentit ovat peräisin Intertechnikiltä. Basso-keskiääninen säteilee siihen alhaalta ja diskanttielementti ylhäältä. Y Laadukkaita kondensaattoreita Venus muistuttaa ulkoisesti paljon Bella Luna Diamantea, mutta diskantti säteilee isoveljestä poiketen hajottimeen suoraan, ilman torvea. Duevel Venus erottuu kilpailijoistaan sekä ulkoisesti että soinnillisesti. Sen alapuolinen alue jää kuitenkin hieman etäämmälle. Duevelin uusin taivaankappale, Venus, vastaa rakenteeltaan suurelta osin Bella Luna Diamante -mallia, mutta on hinnaltaan puolet halvempi. mpärisäteileviin kaiuttimiin erikoistunut Duevel rantautui Suomeen pari vuotta sitten, ja Hifimaailma testasi jo numerossa 6/2008 sen mallit Planets ja Bella Luna Diamante. Bassot toistuvat miellyttävän täyteläisesti. Sisätila on vaimennettu kunnollisesti käyttämällä kohokuvioista vaahtomuovia. Sointitasapaino on hieman pehmeän oloinen. Se ei tuottanutkaan pettymystä: ääni ei paikallistu kaiuttimiin vaan tuntuu tulevan avarana koko huoneen alueelta. Pienessä huoneessa myös bassot saattaisivat vahvistua liikaa. Mikään ei hyökkää päälle, eikä suuntaerottelu korostu. Koska Duevelin kaiuttimet ovat ennestään tuttuja, Venukselta osasi odottaa ilmavaa sointia. Duevel antaa tuotteilleen viiden vuoden takuun. Helposti kuunneltava Mittaustuloksista näkee, että Duevelilla on pitkä kokemus ympärisäteilevistä kaiuttimis- ta. Bassoelementti on 22-senttinen ja sen kartio hiilikuitua. Tilantoisto muistuttaa tietyssä mielessä olosuhteita konserttisalissa. Kuusikulmainen kotelo on periaatteessa resonanssien kannalta edullinen, ja se antaa käytännössäkin hyvin tukevan vaikutelman. Ääntä hajottava rakenne on akustisesti haastava, mutta vasteet on saatu silti varsin tasaisiksi. Kuuntelutilamme tuntui sopivan hyvin Duevelin ominaisuuksien hyödyntämiseen. Duevel on toteuttanut vaakatason laajan säteilyn suuntaamalla elementit pystysuoraan ja hajottamalla äänen kaarevan pinnan avulla. Jos helppo kuunneltavuus on etusijalla, se on varmasti kiinnostavimpia vaihtoehtoja. Diskantti on kirkas ja heleä. Kääntöpuolena on, että läsnäolon tunne jää laimeammaksi kuin hyvillä tavallisilla kaiuttimilla. Herkkyysarvo on mitattu kaiuttomassa huoneessa, jossa vain suoran äänen osuus otetaan huomioon. Refleksiputki on sijoitettu takasivulle. Siksi huone ei saisi olla kovin kaikuva tai pieni. Kaiuttimen takasivulla on liitäntää varten naparuuvit. HIFIMAAILMA 4/2010 41. Ympärisäteilevyyden teho perustuu heijastuksiin, mutta on silti aina eduksi, ettei niitä ole liikaa. Kelat ovat ilmasydämisiä. Käyttökelpoinen kuuntelualue on myös tavallista laajempi. Diskantissa on tekstiilikalotti. Herkkyys on vain 81,5 dB, mutta on otettava huomioon, että tämäntyyppisen kaiuttimen äänenvoimakkuus huoneessa on suurempi kuin herkkyysarvoltaan samanlaisen tavallisen kaiuttimen. Tällä kerralla tutustumisen kohteena on niiden väliin sijoittuva, 3 640 euron hintainen Venus
Taajuusvasteissa on pientä mutkittelua, mutta yleisluonne on lähellä ihanteellista. suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 v, 10010000 Hz): alarajataajuus (-6 dB): 0,5 81,5 dB 35 Hz Lisäviive taajuusalueella 10020000 Hz. Duevel Venus Hinta: 3 640 /pari lisätietoja: scanteknik Oy, www.scanteknik.fi, www.cd-konzert.de Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 28 x 97 x 26 cm Massa: 20 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 22 cm korkeat äänet: 3,4 cm Jakotaajuus: ei ilmoitettu nimellisimpedanssi: 4 ohmia suurin suositeltu teho: 100 W Magneettisuojaus: ei liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei vaimenemisvaste taajuusalueella 20200 Hz. vaimenemisvaste taajuusalueella 20020000 Hz. sointi on sellainen, että kaiutin toimii epäilemättä parhaiten keskimääräistä vaimeammassa ja akustoidummassa tilassa, ettei kokonaisuus muutu liian puuroiseksi, yliavaraksi ja etäiseksi. myös ponteva keskibasso saattaa tulla yli pienessä huoneessa. Duevel on onnistunut ympärisäteilevässä rakenteessaan, ja ääni on avarasti tasapainossa. Kuunteluarviot mauri eronen mikael Nederström Valohoitoa äänelle Hyväntuulinen meininki, jota edesauttavat iloisesti helähtävä diskantti ja aineettomasti piirtyvä stereokuva. Tahdikas basso pysyy kivasti muun rytmin mukana akustisella orkesterimusiikilla. alue 14 kHz on kuitenkin jonkin verran vaimeampi. Näiden vastineeksi kaiutin tarjoilee runsain mitoin helppoa ja parhaimmillaan valloittavan avaraa äänimaisemaa. Tehovasteapproksimaatio (musta). Naparuuvien pään muotoilu helpottaa kiristämistä. 42 HIFIMAAILMA 4/2010. ei ehkä maailman tarkin kaiutin, mutta oikeissa olosuhteissa poikkeuksellisen miellyttävä tuttavuus. Tila piirtyy kaiutinlinjan taakse, ja ääni ei juuri koskaan paikallistu kumpaankaan kaiuttimeen. TE S T I : KAIUTIN DUEVE L VENUS Jakosuodin on koottu rakentelijoillekin tutuista Intertechnikin komponenteista. Mittaustulokset vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). ilmiö on vain hienoinen, ja se tekee monikerroksisen big bandin toistosta nautinnollisen erottelevaa. Diskantti soi harvinaisen kirkkaasti, puhtaasti ja ilmavasti, keskialue on esillä mutta ei millään tavoin tyrkytä itseään. Pikemminkin särmä ja terävin läsnäolo puuttuvat. Toisto ei käytännössä riipu lainkaan suunnasta vaakatasossa. vain matalimmat ja vaativimmat elektroniset ryöpytykset saavat röörit puhisemaan ja kontrollin karkaamaan. Toisaalta toimituksen kuunteluhuoneessa pakottomuus, diskantin poikkeuksellinen puhtaus ja kaikenlainen kuuntelun helppous vievät kappale kappaleelta mukanaan. + avara tilantoisto + laaja kuuntelualue + leppoisa sointi Hieman laimentunut läsnäolo Vanerista sorvatun kappaleen pinnat levittävät äänen tasaisesti vaakatasossa. Miellyttävä avara, siisti ja kaikin puolin rasittamattoman pehmeäsävyinen sointimaailma. silloin herpaantuminen tosin tapahtuu jo varsin alhaisilla voimakkuuksilla. Ylä-äänien osuus kuulostaa toisinaan hieman yliannostellulta, ja se vaikuttanee keskialueen instrumenttien sävyyn kiristävästi. suuresta äänimassasta nousee esille yksittäisiä vaskia hämmästyttävän tarkasti
Erityisesti toimiva kohinanpoisto nosti soittimen keskikastin yläpuolelle. Raskaissa Blu-rayelokuvissa soitin vain on hidas reagoimaan painalluksiin. Hifimaailman kakkosnumeron vertailutestiin osallistunut DMP-BD80 sai liudan verkko-ominaisuuksia, ja uutuus tottelee mallinumeroa BD85 vaan onko suorituskykykin petraantunut? BD85:n kaukosäädin on selkeä, täsmällinen ja tunnokas. BD85 on rakennettu selvästi edeltäjänsä pohjalle, muutamin lisämaustein. Bassonhallintaa ei ole, joten vanhempaa vahvistinta ilman subwooferia käytettäessä bassoefektikanava saattaa jäädä kuulumattomiin. Ponnahdusvalikossa valinnan muuttaminen saattaa kestää jopa sekunnin. BD 80 oli soittimeksi kelvollinen kapine. Siinä ei ollut kuvanlaadullisesti moittimista Blu-ray-toistossa, ja videoprosessori oli vertailujoukkoon nähden jopa pätevä. Lomitetun DVDkuvan toistossa se ei yltänyt täysiin pisteisiin, mutta tavallisen Hollywood-räimeen pyörittämisessä puutteella ei ole merkitystä. Aiemmin adapteri oli lisävaruste. Liitäntöjä lähelle ja kauas BD85 purkaa teräväpiirtoäänet ja antaa ne analogisesti 7.1-lähdöstä. Haluttaessa 7.1-lähdön voi erottaa erilliseksi 5.1- ja 2.0lähdöksi, jolloin stereoäänen voi viedä stereoHIFIMAAILMA 4/2010 43. Syy tähän lie- nee mukana toimitettava WLAN-adapteri, joka varaa toisen USB-liitännän heti kättelyssä. Takapaneeliin on ilmestynyt toinen USB-portti etulevyn luukun alta paljastuvan lisäksi. TE S T I : Pana Son Ic DM P-B D85 -Bl u-r ay- S o ITIn TeksTi, kuvaT ja miTTaukseT: Mauri EronEn Päivitettyä kuvankäsittelyä Panasonicin Blu-ray-soitinmallistoon ilmaantui juuri kolmannen ulottuvuuden toistava soitin, mutta perussoittimien lippulaivakin päivittyi
Kohinanpoisto on toimiva ja toimii erinomaisesti DVD-kuvalla ja hyvin Blu-ray-kuvalla. Vähemmän javakoodia sisältävät nimikkeet käyn- nistyvät hieman nopeammin kuin edeltäjällä. Soittimen omien valikkojen käyttö on nopeata. SD-korttia tarvitaan myös BD-Live-ekstrojen tallentamiseen, mutta kortti täytyy hankkia itse. Soittimen valikot ja toiston aikana näytettävät tilapalkit ovat entisellään suhteellisen koruttomina. Pientä epäjatkuvuutta aiheuttaa soittimen asetusvalikkojen ja toiston aikana näytettävien tilapalkkien ja valikkojen erilainen ulkonäkö. Merkittävinä ominaisuuksina uutuudelle mainitaan mahdollisuus katsella Youtube-videoita, Picasa-nettialbumeita ja vaikkapa pörssikursseja tai säätietoja. Tiedostotuki on myös hyvin suppea, ja yhteyden toimiessa toistuivat vain JPEG-, MP3- ja DiVX/XViD-tiedostot. SD-kortinlukija on edelleen tutussa paikassa etulevyn luukun alla, ja siltä soitin toistaa luotettavasti AVCHD-videokameroiden tuottamaa teräväpiirtovideota. Varsinkin hiljaisissa kohtauksissa korkeataajuinen ulina kuului selvästi muutaman metrin päähän. Kuvanparannukseen tarkoitettu "Chroma Process" -säätö aiheuttaa värillisten pintojen ympärille selvän halon. Netin palveluihin yhteyden ottava Viera Cast taas on selvästi uutta suunnittelua, ja sen ulkoasuun on kiinnitetty enemmän huomiota. TE S T I : Pana Son Ic DM P-BD8 5 -B lu -ray- S oIT In vahvistimelle. Hakujen tekeminen kaukosäätimen numeronäppäimistöllä on lisäksi melkoisen vaivalloista. Myös MPEG-2-video ja JPEG-kuvat näkyvät. Varsinaisia lukukoneiston rutinoita ei juuri kuulunut. Edeltäjäänsä verrattuna Panasonicin USB-liitäntöjen määrä on kasvanut yhdellä. Suuretkin valokuvatiedostot latautuvat tikulta ripeästi. Kuvaan vaikuttavat säätimet tuppaavat peit- tämään kuvasta suuren alueen, joten niitä on vaikea käyttää. Panasonic ei haasta verkkosoittimia, sillä videotuki rajoittuu DiVX/XViDformaatteihin. Tasaisella vauhdilla Nopeudeltaan BD85 on keskimäärin yhtä ripeä kuin BD80. Äänekkyys saattaa olla yksilökohtaista. Valikon ilmestyminen kesti noin kaksi sekuntia ja navigointipalkissa seuraavana kohtaan liikkuminen vei sekunnin. Jälkimmäiset ovat selvästi karumpia. Yhteys lähiverkkoon ja internetiin onnistuu myös kaapeliteitse. Muokattavaa on enemmän uuden kuvaprosessorin myötä, mutta perusasetuksilla kaikki on niin kuin pitääkin. Käynnistymisaika täysin sammutetusta tilasta on nopeutunut kahdeksan sekuntia, mutta itse elokuvien lataamisessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Analoginen äänilähtö on edelleen monikanavainen, mutta bassonhallintaa soittimessa ei ole. 44 HIFIMAAILMA 4/2010. Kuvanlaadullisesti toiminta on moitteetonta kuten edellismallissakin. Tarvittaessa mokkulan voi vetää USBjatkokaapelilla pois ahtaan laitehyllyn perältä. Kokonaisajassa voi odottaa noin kymmenen sekunnin parannuksen, kun käynnistyminen otetaan huomioon. Piireille virtaa ylläpitävä Quick Start -tila herättää soittimen noin sekunnissa. HDMI-liitännästä HD-äänet saa alkuperäisessä pakatussa muodossa tai PCMääneksi purettuna. Aivan siisteimpään lomituksen poistoon ja skaalaukseen prosessori ei yllä, jos materiaali on haastavaa, vaan vinoissa linjoissa on jonkin verran porrastusta. Testinaikaisella ohjelmistolla DLNA-yhteys lähiverkon palvelimeen oikutteli. USB-portti ymmärtää FAT16/32-muotoon alustetut muistivälineet, ja sen formaattituki on yhtä suppea kuin DLNA-yhteyttä käytettäessä. Testin aikana käytetty ohjelmisto pätki yhteyttä DLNA-palvelimeen, mutta nettitoiminnot toimivat luotettavasti. Viera Cast onkin helppokäyttöinen, mutta kuinka moni voi myöntää katselevansa Youtubesta lähinnä suosituimpia videoita tai hakevan säännöllisesti tiettyä pätkää. Ponnahdusvalikkojen käyttö raskaalla leffalla, kuten Terminator 2:lla, oli tahmaista. BD80-mallin mukana gigainen kortti toimitettiin paketissa. Yhteys katkeili toistuvasti Windows 7 -koneella olevaan TwonkyMedia-serveriin. Detail Clarity -valinnalla taas ei ole huomattavaa vaikutusta. Koneiston käyntiääni oli testiyksilössä selvästi häiritsevämpi kuin aiemmin testatun BD80:n. Kohinanpoiston valinnoista toinen, "Integrated NR", ei tuntunut tekevän kohinalle mitään "3DNR":n toimiessa hyvin. Sääennusteetkin näkee nopeammin aivan tavallisella webbiselaimella. Soitin liittyy lähiverkkoon langattomasti mukana toimitettavalla USBadapterilla
Lyhyesti: verkkotoiminnoiltaan päivitetty mutta ohjelmistoltaan keskeneräinen soitin on perustoiminnoiltaan luotettava ja nopeudeltaan Blu-raysoittimien keskiluokkaa. asetusvalikosta kytkettävä High clarity -tila huonontaa suorituskykyä. antojännite, 1 kHz, 0 dBFs 2,03 v Häiriöetäisyys, 20 Hz 20 kHz, a-painotus 103 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/60 dBFs 0,0017 %/alle 0,1 % intermodulaatiosärö, 19/20 kHz, 0 dBFs 0,0017 % kanavatasapaino, 1 kHz 0,02 dB kanavaerotus, 1 kHz 108 dB jitter, 44,1 kHz/16 bit 127 ps Mediatuki Levy: Verkko: uSB: SD: mP3, jPeG, avCHD, DivX mP3, jPeG, DivX mP3, jPeG, DivX (FaT16/32) jPeG, avCHD, mPeG2 Uutta BD85-mallissa on Viera Cast -toiminto, joka hakee muun muassa säätiedot netistä ja toistaa Youtube-videoita. n kaapeli mukana Komponenttivideo rGB-SCarT uSB SD Ethernet ominaisuudet WLan Verkkosoitin Muisti BD-Livelle aVCHD-tuki sD (lisävaruste) HQV-testit Panasonic BD80 Panasonic BD85 Kohtaushyppely 00:43 00:38 HQV HD (/100) 90 90 HQV PaL (/80) 58 58 DVD:n jatkaminen 00:02 00:02 nopeustestit Panasonic BD80 Panasonic BD85 Käynnistys 00:25 00:17 Terminator 2 04:19 04:22 Star Trek 02:06 01:55 Pirates 2 01:34 01:18 Wall-E 01:54 02:07 Blu-ray keskiarvo 02:28 02:25 Transformers 2 DVD 01:33 01:28 HIFIMAAILMA 4/2010 45. 20 Hz +0,02 dB, 20 000 Hz 0,30 dB. Tuki verkkotoistolle on suppea, ja se on käytännössä ainoa seikka, joka erottaa uutuuden edeltäjästään. + Tehokas kohinanpoisto + Hyvä kuva + analoginen 7.1-lähtö Hidas ujeltava pyörityskoneisto Suppea verkkotoistotuki ja yhteyden katkominen Blu-ray-kuva DVD-kuva Käyttö ominaisuudet 30% 15% 45% 10% Liitännät analoginen äänilähtö Digitaalinen äänilähtö HD-äänien purku PCM:ksi HD-äänet bittivirtana HDMi 2.0+5.1/7.1 opt+coax 2 Toimiva perussoitin BD85 on lähinnä sisäinen kasvojenkohotus BD80:lle. Re-master-tilat vetävät vastetta mutkalle yläpäässä. Peruskäytössä ei ole moitittavaa, ja soitin esittää elokuvat uskollisesti vaikkakin lataa ne verkkaisesti. Käyttöliittymä on käyttökelpoisen nopea, mutta toimintojen tarpeellisuus on jokaisen itse arvioitava. Tällä kertaa soitinta ei kuunneltu CD-toistossa, mutta mittaustuloksien perusteella se on suorituskyvyltään hyvän perussoittimen tasolla kunhan äänenparannuspiirit malttaa jättää kytkemättä. mittaustuloksissa perusasetuksilla ei ole huomautettavaa. Panasonic DMP-BD85 Mitat (l x k x s): 30,0 x 6,7 x 33,6 cm Paino: 2,6 kg Lisätietoja: Panasonic Finland, www.panasonic.fi MITTauSTuloKSET Panasonic DMP-BD85 Taajuusvaste analogisesta stereoannosta. kanavaerotus heikkenee 4 dB 20 kHz:llä ja 5,4 dB 1 kHz:llä. soittimessa ei ole bassonhallintaa analogisille äänilähdöille. Jos BD85 olisi osallistunut edelliseen vertailuun BD80:n sijaan, ei Panasonicin sijoitus olisi neljänneltä sijalta muuttunut suuntaan tai toiseen
"Behrelec31"demosi puuhakkaasti persoonallisen oloisia monitorikaiuttimiaan. Avainkoodi on F2a. Perästä kuulunee. DA-muunnin, modifioidut Pännärin etunen ja monopäätteet sekä 15-tuumaisilla tantereentäristimillä täydennetyt laajakaistabaffelit pääsivät vuorollaan ääneen. n 46 HIFIMAAILMA 4/2010. Tapahtuman järjestelyvastuun harteilleen ottanut Hannes H(ämäläinen) oli tuonut mukanaan rikospaikalle pienten Audax/Luxorbaffelien ohessa hienosti viimeistellyn 6L6vuorovaihevahvaimen. Ja niin kuin aina: juttuhetki Maurin kanssa paljasti, että uutta on taas tuloillaan. Nimimerkin "Mkutvonen" takana operoiva miekkonen on näitä varsinaisia DIY-aktiiveja, ja niinpä hänen panoksensa tapahtuman antiin koostui useammastakin oman käden kautta kulkeneesta kapineesta. Sen kanssa kisojen kauneimmasta laiteyksilöstä kilpailivat tiukimmin nimimerkki "Tuokon" aktiiviset, keraamisten Accuton-elementtien ympärille konstruoidut kaiuttimet, julmetun järeätä vinyylisoitinta kaveeranneet Improsin monopäätteet ja Arto Salon tekemä A-Sound Classic integroitu putkivahvistin. R A P O R TTI: HIfIHARRAsTAjAT Ry:n Tee-se-ITse-TAPAHTumA TeksTi ja kuvaT: Jaakko Eräpuu Käden taidot kunniassa Hifiharrastajat ry:n tee-se-itse-tapahtuma koettiin jo toisen kerran Rastilan kartanon tiloissa. Paikalla oli nimittäin esillä varsin kiinnostavaa kalustoa. DA -muuntimia, putkivahvistimia, laajakaistoja ja vinyylisoitin varsineen... Näkyipä paikalla pyörivän suomalaisen DIY-audiokulttuurin airut Mauri Pännärikin, jonka suunnittelemien ja alan lehdistön kautta tutuiksi tulleiden putkivahvistinten variaa- tioita kuunneltiin ja katseltiin useammassakin huoneessa. Jälkimmäisen kannella esiintyi vähän harvinaisempaa lasitavaraa 807-pääteputkien muodossa. Hifimaailman trendit olivat edustettuina laajalla rintamalla Rastilan kartanon kuudessa eri tilassa, kun kymmenkunta kattausta levittäytyi yleisön ihmeteltäväksi. Molemmissa tapauksissa esillä olevat laitteet kielivät tinkimättömästä asenteesta ja enemmän tai vähemmän ilmeisestä taituruudesta käsityöläisyyden saralla. Leiman voi aivan hyvin tällätä myös tapahtuman ehdottoman katseenvangitsijan, omatekoisen levysoittimen isän, "Iluxin", otsaan. Liikkeellä olivat osin samat idealingot ja käden taitajat kuin edellisenäkin vuonna mutta myös muutama uusi kasvo. Helteinen toukokuinen sää verotti hieman yleisömäärää, mutta omapa oli poisjääneiden vahinko. Akryylipitoinen pyöritin akkutoimisella vetomoottorilla ja sen ilmava hiilikuituäänivarsi pudottivat muutamat leuat lattian rajaan silkalla näyttävyydellään, eikä Impros-elektroniikan avustuksella musiikkia tupaan loihtiman yhdistelmän soundistakaan vakuuttavuutta puuttunut. Hän ja juohevasti Fostex FE108 E Sigmojaan Pännärin ECC99 -putkosen punakuosisella vahvaimella, itseletittämiensä kaiutinkaapeleiden välityksellä ajellut "kaarnakorva" ovat hekin pesunkestävää DIY-väkeä. Single End Pentode on kuulemma se juttu
Mitalisija. Vifan 3,5-tuumainen seinälle ripustettavassa kotelossa ja alle 100 hertsin taajuudet toistava aktiivisubi. Tässä yksi tyylikkäimmistä toteutuksista. Aikansa referenssi ja suosittu rakennuskohde humppabassostaan huolimatta. Kahden kerroksen kaiutinväkeä. Siistiä! Entisajan eleganssi hallussa: nostalginen ja ajattoman oloinen A-Sound Classic integroitu. Sisällä hehkuvat KT100-pentodit tuottavat 130 watin tehon 8 ohmin kuormaan. Monopääte Kouvolan takaa, asialla Impros Ltd. Toinen varsista hiilikuitutangoista konstruoitu Kolibri, se toinen perinteikäs SME. Pyörittimen moottori saa käyttövoimansa akusta. Vaneri pinottuna kaiuttimeksi. Punainen peltilaatikko kätkee sisälleen Pännäri-pohjaista putkielektroniikkaa. Kun vanha kunnon Playstation 1002 tunnustetaan hifi- ja hovikelpoiseksi äänentoistolaitteeksi, se saa usein uuden kuosin. Nelituumainen Fostex FE108 ja Eminence Alpha 15 avoimessa baffelissa ja jo edellisvuotisissa kisoissa debytoinut, omaperäisellä torvelolla varustettu Gene... Juohevan elliptiset muodot, Accutonin keraamiset elementit ja aktiivisuus Hypexmodulilla. Asialla nimimerkki "ATD". HIFIMAAILMA 4/2010 47. Audax ja Luxor tekivät elementit, Hannes H laittoi ne lätkään. Tapahtuman järjestelyistä vastaavan Hannes Hämäläisen 6L6-perustainen vuorovaihepääte kilpaili Rastilan muotovalion tittelistä menestyksekkäästi. Elegantti vaihtoehto kun tila on tiukassa. Klassikko keltakuosissa: Pekka Tuomelan suunnittelema Hifi 85B. 2 x 40 W neljästä 807-pääteputkesta. Se tapahtuman toinen Fostex FE108 E Sigma -pari on päätynyt liimapuiseen tolppaan ja saanut kupeelleen itsevalmistetut kaiutinkaapelit. Köykän 1950lukuiseen ideaan. Pikkubaffeli, jossa vintagen siipien havinaa. öh Behringer-monitori. Komea ilmestys: Synopsis-pyöritin kahdella varrella. Kytkentä perustuu Tapio M
Uuden maahantuonnin myötä merkin näkyvyys on noussut kertaheitolla. KOKEILU: S t E rEO vahv I St ImEt ELEct rO cO mpanIEt TeksTi: Mikael NederströM kuvaT ja miTTaukseT: Mauri eroNeN Norjalainen Electrocompaniet on pitänyt Suomessa pitkään matalaa profiilia. Otimme kokeiluun perinteikkään valmistajan kaksi vahvistinvaihtoehtoa eri hintaluokissa. 48 HIFIMAAILMA 4/2010
Isompi malli käy viileämpänä, ja lisäksi siinä on tuuletin kuumenemisen varalle. Pikkuveljestä löytyy yksi linjaotto enemmän, mutta vastineeksi siitä puuttuu kotiteatterikytkentä. Virtaa vuonoilta HIFIMAAILMA 4/2010 49. 25-wattinen vahvistin, ytimekkäästi nimetty The 2 Channel Audio Power Amplifier (HM 7/2008), julistettiin jo vuoden päästä USA:ssa maailman parhaimmaksi koskaan tehdyksi vahvistimeksi. Electrocompanietin tunnetuin päätevahvistin nimittäin perustui lähes täysin Otalan oppeihin. Viimeistelyltään kumpikaan ei ole niin juhlava kuin samanhintaiset japanilaiset. Paksut mustat akryylilevyt, kullanväriset nupit ja siniset ledit koristavat laitteiden julkisivua. Rehellisyyden nimissä on silti sanottava, että monella kilpailijalla on tarjolla vielä heikompia esityksiä. Muotoilussa ja materiaalissa olisi kuitenkin pienen tuotekehityksen paikka: 4 000 euron vahvistimessa muovikapula ei enää ole kovin uskottava lisävaruste. Kumpaakin vahvistinta mainostetaan DC-kytketyksi, mikä käytännössä tarkoittaa Perustason varusteet Liitinpaneelia vilkaisemalla paljastuu melko pitkälle perustason tavaraa: ECI 5:ssä on yksi pari kaiutinantoja, prosessoriliitäntä, kolme rca-linjaottoa, ulostulot rca- ja balansoiduin liittimin sekä kaksi balansoitua ottoa. Haittaa tästä ei suoranaisesti ole, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mikä suunnittelijan motiivi on tässä asiassa ollut. Onneksi tuulettimen olemassaolo ei ilmoitellut itsestään kertaakaan kuuntelun aikana. Myös ohjelmalähde valitaan näppäinparilla. Tuntumaltaan voimakkuudensäätimen ratkaisu on erinomainen: askellus moottorissa on suuri sopivan pieni, jotta pikainen hienosäätökin onnistuu. ECI 5 luottaa WBT:n metallinaparuuveihin, kun pienemmän omistaja joutuu taiteilemaan ahtaampien ja huterampien muovinaparuuvien kanssa. Mukana tulevilla, notkuvilla rcaxlr-adaptereilla saa tosin hätäapua asiaan, vaikka ne eivät mekaanisesti olekaan kovin vakuuttavia. Itse käytin matalampaa asetusta, jolloin potentiometriä saattoi ruuvata ronskimmin. Muutama ärsyttävä piirre vahvistimien käytöstä sentään löytyi. Lisäksi pienemmässä vahvistimessa oli eräs erikoinen piirre: musiikki soi edelleen hiljaa, vaikka voimakkuus oli käännetty kokonaan nollaan. Pienempien terminaalien kanssa saattaa tulla suru puseroon, jos kiristämisessä käyttää liikaa voimaa. Monien omistajanvaihdosten ja suunnittelijoiden vaihtumisten jälkeen norjalainen valmistaja on taas voimissaan myös Suomessa. Kaksi vuotta myöhemmin teoria muuttui todeksi: ensimmäinen 10 kappaleen sarja Electrocompanietin Otala-filosofian mukaisia vahvistimia näki päivänvalon. Itse onnistuin kokeilun aikana rikkomaan yhden ruuvin kiinnityksen kokonaan. Voimanpesä ja sen virrakas veli Molempien laitteiden luvataan olevan stabiileja aina puolen ohmin kuormiin asti. Kaukosäätimet toimivat kohtuullisen herkästi, ja mikä mukavinta, ohjaavat saman valmistajan kaikkia laitteita. Kummassakaan vahvistimessa ei ole enää perinteistä potentiometrin nuppia, vaan sen on korvannut painonapein toimiva motorisoitu ratkaisu. Säätimen käyttöalue on isommassa mallissa sikäli poikkeuksellisen toimiva, että normaalissa kuuntelussa säätöalue on käytössä aina noin kello yhteen saakka. Yllättäen ECI 3 lämpenee käytössä enemmän, joten sillä kannattaa varata kunnolla tilaa hengittää. Sama muovikapula ohjaa myös Electrocompanietin soittimia. Karusti kauniita Kumpikaan vahvistin ei ole olemukseltaan sievistelevän tyylitelty, mutta varsinkin ECI 5 on rujossa massiivisuudessaan uskottava peli. Tästä eteenpäin Electrocompaniet keskittyi pitkäksi aikaa ainoastaan vahvistimien suunnitteluun. 120 wattia riittää isompaan ympäristöön hiukan epäherkemmällekin kaiuttimelle. Jos taannoin testatut Luxmanit olivat kauniita, niin norjalaiset ovat karuudessaan katu-uskottavia. Nykyisin mallisto tarjoaa vahvistimia, kaiuttimia, kaapeleita, DA-muuntimia ja CD-soittimia. Mitään ylimääräisiä käyttöominaisuuksia laitteissa ei juuri ole; varustelu on askeettista, funktionaalista ja kaunista. Kokeilimme molempia Classic-sarjan integroituja stereovahvistimia. Kaukosäädin ei ole erityisen juhlava, mutta hoitaa hommansa. Kun virta oli katkaistu, laitteet menivät automaattisesti CD-otolle. Kaiutinliittimet ovat molemmissa vahvistimissa laadultaan keskitasoa. Pieni puskee 70 wattia, joka sekin riittää useimpiin kuunteluolosuhteisiin. Yhteinen historia alkoi vuonna 1973, kun norjalainen levytuottaja ja kultakorva Svein Erik Børja kuunteli Matti Otalan seminaariesitystä TIM-särön vaikutuksesta äänenlaatuun. Tehoarvoissa on kuitenkin selvä ero isoveljen hyväksi. Jos käytössä ei ole balansoitua kaapelia, niin oikean oton joutuu joka kerta valitsemaan uudelleen. Jos ECI 5:n herkkyys ei vakioasetuksilla riitä, takalevystä löytyy kytkin äänenpaineen nostamiseksi 9 dB. Tehorajoja ei siten kovin helposti tule koeteltua, ja kanavatasapainon vaihtelukin pysyy pienenä. Loppu onkin historiaa, kuten klisee kuuluu. EcI 3 ja E c I 5 E lectrocompaniet, suomalainen Matti Otala ja vahvistintekniikan suuret oivallukset liittyvät erottamattomasti yhteen
Erillistransistoreista ja perinteisestä potentiometrista näkee, että historiaa osataan arvostaa. ECI 5:n jäähdytystehoa on kasvatettu 8 cm laitetuulettimella, joka ei kuunteluiden aikana pitänyt kertaakaan ääntä. kondensaattorien puuttumista signaalitieltä. Mutta jos antaa tunteen viedä, ECI 3 on ehkä kuitenkin sympaattisempi. Ulkoasu on siisti, mutta äänenvoimakkuuden säätämiseen tämä ratkaisu ei ole yhtä mukava kuin perinteinen potentiometrin nuppi. Jos asiaa miettii puhtaasti järkiperustein, niin ECI 5 on varmempi valinta. Laitteiden tekniikka on muuten sellaista, mitä odottaa saattaakin: perinteikästä ja turhaa kikkailua välttävää. KOKEILU: S t E rEO vahv I St ImEt ELEct rO cO mpanIEt Molemmista laitteista löytyy sisäistä selkeyttä ja kauneutta. 50 HIFIMAAILMA 4/2010. Eikä sen tekniikassakaan mi- tään vikaa ole, vaikka isoveli onkin tässä suhteessa uskottavampi. Kaikki toiminnot tehdään navi-näppäimillä. Sisältä laitteet muistuttavat kovasti jo klassikoiksi muodostuneita malleja. Eikä myöskään se ollut yllätys, että pienempi jäi useammin soimaan akustisella musiikilla, kun taas isommalla oli mukavampi päästellä raskaampaa tavaraa. Vahvuudet olivat erilaisia. Etuna on kytkennän laajempi taajuusvaste sekä parempi suoja kondensaattoreiden aiheuttamaa ikääntymistä vastaan. Varsinkin pienempi tuo mieleen monessa ratkaisussa ECI 2 -integroidun 1990-luvun alkupuolelta. Tunne ja järki Äänenlaadullisesti vahvistimissa oli selvää sukulaisuutta, mutta silti erilaisin painotuksin. Vaikka sen pikkunätti esitys ärsytti joillakin levyillä, kokonaisuus oli niin kaunissoundinen, että se pakotti puoleensa yhä uudelleen. Kaikki musiikki säilyi kuunneltavana. Kummankin laitteen etulevy on askeettinen. Tehoa, liitäntöjä ja voimaa löytyy joka lähtöön. Molempien toisto on rasittamaton, toisinaan jopa hivenen tumma. Jos olisin rikas, ostaisin nykyisen putkivahvistimeni seuraksi molemmat. Mutta siinä missä pienempi soi suorastaan sävykkään kauniisti, suurempi tuo soundiin mukaan voimaa, dynamiikkaa ja auktoriteettia. Siinä mielessä molempia norjalaisia voi luonnehtia yleispäteviksi, että riipiväksi toistoa ei saanut millään vahvistinlevy-yhdistelmällä. Mutta koska kaikki lopulliset ratkaisut vaativat rutosti rahaa, niin tyydyin kuivaan kompromissiin: pienempi Electrocompaniet jäi pysyvästi hyllyyn, kun isoveli sai lähteä takaisin maahantuojalle
Tällöin tehokuution pinta on täysin tasainen. joka tapauksessa kummankin virranantokyky riittää erittäin vaikeille kuormille. EcI 3 ja E c I 5 powercube-mittaus koska laitteita mainostetaan niiden kuormansiedolla, päätimme poikkeuksellisesti mitata molemmat laitteet, vaikka kyseessä oli vapaamuotoisempi kokeilu eikä varsinainen testi. ideaalinen vahvistin tuplaa tehon impedanssin puolittuessa. kumpikin electrocompanietin vahvistin nostaa tehoaan hienosti aina kahden ohmin kuormaan saakka. Toisaalta rasittamaton soundi toimii kaikilla mahdollisilla levyillä sikäli, ettei riipivyyttä esiinny rajummallakaan luukuttamisella. kokonaisuutena vahvistin on joka tapauksessa erinomaisen miellyttävä ja kaunissointinenkin kone. Kuivakan miellyttävä vahvistin on äänellisesti kontrolloitu, siisti ja samalla aavistuksen tummasointinen, joillakin äänitteillä jopa hitusen kuivakka. Yleispätevä peli, joka putkisoundiin tottuneelle voi kuulostaa turhankin tylsältä ja tasapainoiselta. HIFIMAAILMA 4/2010 51. itse asiassa eCi 3 toimii vielä hivenen järkähtämättömämmin, kun yhden ohmin mittaustulos suhteutetaan nimellistehoon. mittaus tehdään iHF-202-standardin mukaisesti niin, että vahvistinta kuormitetaan 1 kilohertsin sinisignaalilla 20 millisekunnin ajan, jonka jälkeen tasoa pudotetaan 20 desibeliä 480 millisekunnin ajaksi. (08) 311 8384, www.jjhifi.com, www.electrocompaniet.com ECI 5:n takapaneelista löytyy herkkyyden säätö. Tällä voi esimerkiksi optimoida äänenvoimakkuudensäädön käyttöalueen. Tulokset olivat hyvin vakuuttavat. ehkä pikkuveli ei ole niin vaivattoman ja nopean kuuloinen kuin isompi, mutta omalla tavallaan hitusen sävykkäämmän ja lämminhenkisemmän tuntuinen ääni on sympaattisempi. vahvistin ei korostuneen nopeasointinen, mutta silti kokonaisuus vaivattoman ja dynaamisen tuntuinen. absoluuttisestikin tehoa irtoaa enemmän kaikkein vaikeimpiin vaihekulmiin. Äänikuva ei ole niin järkähtämättömän stabiili kuin isommassa mallissa. Yleissointi on hyvin puhdas ja miellyttävä, joka tosin voisi kaivata vähän heleyttä ja elävyyttä herättämään heikompia äänityksiä henkiin. PowerCube-mittauksessa vahvistimen antama hetkellinen teho mitataan 1, 2, 4 ja 8 ohmin kuormaan viidellä eri vaihekulmalla. Tehokuutiomittaukset kuuluivat olennaisesti Otalan oppien perinteeseen, joten toteutimme sellaisen aina yhden ohmin kuormaan asti. käytännössä teho kaksinkertaistuu hyvin harvoin, ja tyypillisen vahvistimen antojännite putoaa hieman alhaisempiin kuormiin, kun virtalähteen virranantokyky laskee. Äänikuva on poikkeuksellisen vakaan ja rauhallisen tuntuinen, bassotoisto on erotteleva ja tymäkkä. käytännössä asian merkitys on olematon, koska yhden ohmin reaktiivista kuormaa ei esiinny käytännössä missään kaupallisessa kaiuttimessa. tekniset tiedot: electrocompaniet eCi 5 Hinta: 3 990 euroa tyyppi: stereovahvistin Mitat: 48,3 x 13,5 x 40,5 cm Paino: 16 kg electrocompaniet eCi 3 Hinta: 2 590 euroa tyyppi: stereovahvistin Mitat: 48,3 x 11,5 x 41,0 cm Paino: 12 kg lisätietoja: Oulun jj Hifi & Tuning, puh. Toisaalta vahvistimen diskantti soi poikkeuksellisen siististi ja ei-metallisesti, parhaimmillaan jopa heleästi. Kaiutinannot ECI 5:ssä ovat kertaluokkaa paremmat kuin pikkuveljessä. impedanssi 8 ohm 4 ohm 2 ohm 1 ohm Vaihe -60° -30° 0° 30° 60° -60° -30° 0° 30° 60° -60° -30° 0° 30° 60° -60° -30° 0° 30° 60° eCi 3 81 W 79 W 79 W 80 W 83 W 147 W 140 W 139 W 143 W 153 W 237 W 207 W 200 W 210 W 249 W 243 W 195 W 192 W 193 W 249 W eCi 5 154 W 151 W 148 W 151 W 154 W 282 W 262 W 255 W 262 W 278 W 419 W 358 W 337 W 354 W 421 W 231 W 205 W 214 W 214 W 241 W Kuunteluarviot mikael Nederström eCi 3 mikael Nederström eCi 5 Kaunissointinen eCi 3 on näistä kahdesta ehkä hiukan elävämpi, mutta samalla tavalla hyvin rasittamattoman, ajoittain jopa tumman oloinen. Harmonisen särön raja mittauksessa on 1 prosentti. Bassotoisto on selvästi pehmeäsävyisempi kuin isommassa mallissa tai vertailulaitteessa. myös yhden ohmin tehontuotto on kunnioitettavaa, mutta kaikkiin vaihekulmiin teho ei enää lisäänny. ilman vertailukohtaa tätä ei ehkä huomaisi, mutta samanlaista kuivakkaa pauketta pienestä norjalaisesta ei irtoa
Johto on yhteensä neljästä solid core -säikeestä punottu kokonaisuus, jossa ei ole lainkaan erillistä häiriösuojausta, vaan pelkkä kuvioitu nylonsukka päällä. Vertailukaapelina toimi Sennheiserin oma vakiokaapeli. Haastaja Suomesta K uulokkeet ovat aina osa sähköistä kokonaisuutta, jonka muodostavat kuulokkeiden aiheuttama sähköinen kuorma, vahvistimen kuulokelähdön ominaisuudet sekä kaapeli. Ilmeisesti tästä johtuen myös kaapelin mekaaniset käsittelyäänet kuuluvat Cardasia helpommin musiikin yli. KOKEILU: K UULOKEK aap ELIt Cardas ja N IINImaE N.C O m TeksTi: Mikael NederströM kuvaT: saMu sauraMa Vakiokaapelit ovat usein laatukuulokkeiden heikoin lenkki. Lisäksi liikkuminen piuha poskella tai kaulassa on hankalampaa kuin amerikkalaisen kilpailijan kanssa. Niinimäen rakenne on jäykkä mutta kevyt, mikä tekee johdosta hiukan epämukavan käsiteltävän. Yllättävän monessa testissä on paljastunut suuriakin puutteita laitteiden kuulokeantojen laadussa. Akustisia häiriöääniä ei juuri 52 HIFIMAAILMA 4/2010. Ehkä Cardaksen olemus ei ihan niin juhlavan oloinen kuin Niinimäen piuha, mutta käytännössä kaapeli on helpompi käsiteltävä ja kiepitettävä. Hyvänä puolena Niinimäen taipumattomassa rakenteessa on se, että solmuun piuhaa on lähes mahdotonta saada. Otimme kokeiluun kaksi Sennheiser HD650 -kuulokkeisiin tarjolla olevaa tarvikekaapelia. Kyntensä saivat näyttää amerikkalainen Cardas ja suomalainen Niinimaen.com-kaapeli. Itse asiassa rakenne on erinomainen kompromissi poikkipinta-alan ja ergonomian suhteen: juuri sopivan ohut ollakseen käsiteltävä, mutta samalla riittävän järeä ollakseen katu-uskottava. Kaiken kaikkiaan johdosta tulee laadukas vaikutelma, vaikka jäykän johtimen käsittely ei ole aivan ongelmatonta kaikissa asennoissa. Mutkaton palvelija Harmaa, hiukan peruskaapelia paksumpi Cardas on rakenteeltaan mukavan letkeä, mutta kuitenkin sellainen, ettei solmuja tai muita mutkia synny kovin helposti. Kuulokkeisiin saa lisäksi kunnon kontaktin, mikä on perinteisesti ollut juuri Sennheiserin vakiokaapelin heikko kohta. Yksi tapa helpottaa laitteiden välistä sovitusta on kunnollinen kuulokekaapeli. Jäykähkö diplomaatti Niinimäen kaapeli on päällisin puolin arvokkaamman oloinen osallistuja
Arkisen amerikkalainen näkemys hyvästä kaapelista on hiirenharmaa peruspiuha, joka tekee tehtävänsä eleettömästi mutta laadukkaan linjakkaasti. Esimerkiksi kaiutinkaapelien ja tavallisten välijohtojen eroon verrattuna voisi puhua vähintäänkin kertaluokkaa suuremmista sävyeroista. kuulu. Kumpikin kaapeli luottaa kuulokkeiden päähän tulevissa liittimissään Cardaksen adaptereihin. Ehkä samalla hitusen viileämpää ja asiallisempaa, mikä saattoi niistää himpun verran eloa riehakkaimmista äänityksistä. Kannattaa siis suhteuttaa seuraavat kuunteluarviot sen mukaan. Jos siis alkupää ei ole kunnossa, erot voivat kääntyä yllättävään suuntaan. Amerikkalainen Cardas on arkisempi ja yllätyksettömämpi, mutta kokonaisuutena arvioiden myös tasaisempi. Näiden määreiden hintana oli lievä loudness-soundi sekä avoimuuden puute. Niinimäki on varustanut oman johtonsa firman leimaa kantavalla kutistesukalla ja Neutrikin stereoplugilla. Jaakon havainnoissa Niinimäen bassokontrolli sekä ulottuvuus jäivät hiukan jälkeen Cardaksen vastaavasta, mutta samalla suomalaisen haastajan sävyissä esiintyi enemmän eloa, ilmaa ja äänikuvaa. Ensimmäinen kuuntelu meinasi pudottaa pahaa aavistamattoman testaajan sohvalta, sillä niin vahvasti molemmilla johdoilla oli oma luonteensa. Cardasin särmikkäämpi esitys kuulosti subjektiivisesti tehokkaammalta, vaan ei niin sivistyneen kuultavalta. Mutta mekaanisesti arvioiden kumpikin kokeilluista kaapelista vie vakiopiuhasta selvän selkävoiton. Rahanarvoista soundia Tämänkertainen kaapelitesti oli sikäli helppo, että kertaakaan ei tarvinnut arvuutella, löytyykö eroa vai ei. Myös muulla kuuntelusysteemillä, aina äänitettä myöten, on väliä. Jos kaipaa omaleimaista olemusta ja aavistuksen eksoottista ääntä, on Niinimäen vaihtoehto toimiva. Eräpuun mielestä erot olivat niin ikään selviä, joskin hän arvotti ne aavistuksen eri tavoin kuin allekirjoittanut. On osittain makuasia kummasta pitää enemmän. Havainnot menivät siis molemmilla kuuntelijoilla hyvin pitkälle yksiin, joskin Jaakko arvosti suhteessa ehkä enemmän Cardaksen ääniteystävällisempää soundia, kun taas itse miellyin Niinimäen läpikuultavampaan näkemykseen. Sen sijaan piuhojen keskinäinen ero vaikkakin helposti kuultava oli vaikeampi arvottaa. (014) 833755, www.audist.fi, www.cardas.com HIFIMAAILMA 4/2010 53. Itse asiassa ylimpien alueiden toisto oli sävyltään usein Cardasia aavistuksen tarkempaa. Toisaalta vaikutelmat siisteydestä, miellyttävyydestä ja puhtaudesta kallistivat vaakaa Cardaksen puolelle. Käytetyssä testikuulokkeessa on lievää pahempia korostumia alimmilla taajuuksilla, eikä ylin diskanttikaan ole aivan neutraali. Molemmilla johdoilla oli oma luonteensa. Ei, vaikka johdot altistuivat taatusti normikäyttöä rajummalle liitinrumballe. Kuuntelijasta kiinni Koska kuulokekuuntelussa on vaikea välttää systeemi- ja korvasidonnaisuuksia, annoin kaapelit kokeiltavaksi myös Jaakko Eräpuulle, kokeneelle kuulokekuuntelijalle. (09) 681 37950, www.soundworks.fi, Cardas the Cable Hinta: 220 eur/3 metriä lisätietoja: audist Oy, Puh. Ja jos kuuloke ei ole aivan neutraali, ei ole kaapelin vika, että se tuo loppupään virheet esiin. Kummankin johdon paremmuus vakiokaapeliin verrattuna oli niin ilmeinen, että paatunut skeptikkokin olisi saattanut kuulla sen. Tämä havainto puhuisi sen puolesta, että kaapelin optimoimisen lisäksi kannattaa kiinnittää suuri huomio kuulokesysteemin etupäähän. Lisätiedot: NCa audition Copper Hinta: 99 eur/metri lisätietoja: soundworks Musica Oy, Puh. Käytännössä kummankin kaapelin terminointi vaikuttaa toimivalta, sillä pitkäksi venähtäneen testisession aikana minkäänlaisia kontaktihäiriöitä ei syntynyt. Viimeinen kokeilu varta vasten tehdyllä kuulokevahvistimella tuntui pikemminkin kutistavan eroja kuin kasvattavan niitä. Valintaan luonnollisesti vaikuttuvat luonnollisesti myös käytetyt äänitteet sekä kuulokeulostulon laatu. Sen toisto ei ehkä jyrännyt samalla voimalla ja auktoriteetilla kuin Cardas, mutta kirkas, ilmava ja yhtenäisen keveä esitys tekivät levy toisensa jälkeen vaikutuksen. Varsinkin Sennheiser on tunnetusti hankala kuuloke, jolloin kuulokevahvistimen antoimpedanssilla voi olla suurikin merkitys. "Siinä missä Cardas soi muhkean dynaamisesti ja bassokkaan ruudikkaasti, Sennheiserin omaa bassokorostusta alleviivaten, soi Niinimäen kaapeli aineettoman ilmavasti." Erilaisia luonteita Kaapeleiden äänenlaadusta löytyi yllättävän suuri ero. Kirkkaus saattoi kääntyä tietyillä äänityksillä jopa hiukan överiksi, mutta rasittavaksi tai metalliseksi kaapelin ääntä ei saanut millään. Tällä kertaa kuitenkin molemmat testikaapelit panivat niin reippaasti vakiokaapelista paremmaksi, että kumpikin ansaitsee varauksettoman suosituksen. Siinä missä Cardas soi muhkean dynaamisesti ja bassokkaan ruudikkaasti, Sennheiserin omaa bassokorostusta alleviivaten, soi Niinimäen kaapeli aineettoman ilmavasti. Molemmissa kaapeleissa esiintyi enemmän dynamiikkaa, iskevyyttä ja bassokontrollia kuin Sennheiserin vakiovarustejohdossa. Rehellisyyden nimissä on silti sanottava, että olen kuunnellut vakiokaapelia monta vuotta, eikä sen äänessä mikään ole varsinaisesti häirinnyt
Käyttöönottoa var-. Nykytrendin mukaisesti sitä käytetään kosketusnäytön avulla. 54 HIFIMAAILMA 4/2010 S queezebox Classicin korvaava Touch istuu firman muiden verkkosoittimien joukkoon esimerkillisesti. KOKEILU: L O gI t Ech Sq UEE zEb Ox tO Uch TeksTi: Mauri EronEn kuvaT: Mauri EronEn ja valMistaja Kokoelma käden ulottuvilla Verkon musiikkikirjaston toistamisessa kunnostautunut Squeezebox-tuoteperhe sai uusimman tulokkaan aivan äskettäin. Touch-mallin suurin uudistus on kyky toistaa ääntä myös USB- ja SD-muisteilta. Senkin ensisijainen väylä käyttäjän musiikkivalikoimaan on Squeezebox Server -ohjelmisto. Tietokoneelle tai verkkoon liitettäville kiintolevyille asennettava palvelinohjelma tarjoaa kirjaston rajattomalle määrälle Squeezeboxeja ja mahdollistaa samalla niiden etäohjauksen webbipohjaisella käyttöliittymällä. Touch liittyy lähiverkkoon ja internetiin ethernetillä tai wlanin kautta
Laitteen etureunassa on vain valmiustilan merkkivalo ja infrapunavastaanottimen ikkuna. Se voi olla pelkkä päätelaite, joka välittää tietokoneella olevan iTunes-sisällön viihdeelektroniikalle. Koska Apple ei ole toistaiseksi tarjonnut elokuvia tai televisio-ohjelmia vuokralle tai myyntiin Suomen iTunes-kaupassa, on Apple TV meillä hieman rajoittuneempi kuin monessa muussa maassa. Matalalinjainen purkki Apple TV on tyylikäs ja pienehkö alumiinikehyksinen laite, joka muistuttaa yrityksen pienimpiä Mac mini -tietokoneita, mutta on niitä selvästi matalampi. Laitteen takasivu on täytetty liittimillä: verkkovirta, USB, lähiverkkoliitäntä (RJ-45), HDMI, komponenttivideolähdöt (RCA), äänen linjalähtö (RCA) ja äänen optinen lähtö. Tämä käyttötapa vaatii isäntäkoneen pitämisen päällä aina, kun Apple TV -laitetta haluaa käyttää. Laitteella voi siis toistaa iTunes-sisältöä kodin viihdejärjestelmän kautta. Laitteessa on myös 802.11n-tyypin langattoman lähiverkon tuki ja 160 gigatavun kiintolevy. Käytössä Kokeilussa Apple TV synkronoitiin isäntäkoneen kanssa siten, että musiikkia, valokuvia, elokuvia ja ääni- ja video-podcasteja sisältävä iTunes-kirjasto kopioitiin kokonaisuudessaan laitteen sisäiselle kiintolevylle. Jos isäntäkonetta ei halua pitää jatkuvasti päällä, voi iTunes-kirjaston synkronoida Apple TV:n sisäiselle kiintolevylle. Myös YouTube-sisältöön pääsee käsiksi suoraan. Oman sisällön lisäksi internetyhteydellä varustetulla Apple TV -laitteella voi ladata sekä ilmaista että maksullista sisältöä iTunes-kaupasta. Laitetta ohjataan mukana toimitettavalla pienellä valkoisella kaukosäätimellä, jossa on vain kuusi toimintopainiketta. Myös reaaliaikaisen toiston eli streamauksen toimivuus isäntäkoneelta kokeiltiin. Remote-sovellus sallii Apple TV:n ohjaamisen 58 HIFIMAAILMA 4/2010. Merkkivalo on hieman harhaanjohtava, koska se kertoo oikeastaan vain siitä, lähettääkö laite videosignaalia. Ostokset voi synkronoida isäntäkoneeseen, jolloin niitä voi käyttää esimerkiksi iPodissa. Vaikka laite näyttäisi olevan valmiustilassa valo sammuneena, sen verkkoyhteys on aktiivinen, ja se voi esimerkiksi synkronoida tai ladata sisältöä. Laitteella voi siis selata kauppaa, kuunnella katkelmia kappaleista ja ladata podcasteja ja ostaa musiikkia suoraan. Oman iTunes-sisällön toistamisen lisäksi Apple TV:llä voi internetliitäntännän avulla kytkeytyä suoraan iTunes-kauppaan. ITunes-kaupan lisäksi Apple TV:llä voi katsoa uusimpia elokuvatrailereita, joista osa on tarjolla teräväpiirtomuodossa. Sillä voi valmiustilassa myös kuunnella musiikkia, jos laitetta ohjataan lähiverkon kautta eikä omalla kaukosäätimellä. Roolit Laitteella on kaksi pääasiallista käyttötapaa. Tämä hämmensi aluksi, mutta laitteen on ajateltu olevan käyttövalmis aina, kun se on kytketty verkkovirtaan. Laitteen 160 gigatavun kiintolevy voi tosin täyttyä suhteellisen nopeasti, jos iTunes-kirjastossa on paljon häviötöntä musiikkia ja liikkuvaa kuvaa. Kiintolevyn kapasiteetti ei valitettavasti ole laajennettavissa virallisin keinoin, eikä Apple ole ainakaan toistaiseksi sallinut laitteen USBliitännän käyttämistä ulkoisen kiintolevyn liittämiseen. Kokeilua varten ladattiin myös Applen ilmainen Remote-sovellus, jonka avulla Apple TV -laitetta voi ohjata iPhonella tai iPod touchilla langattoman lähiverkon kautta. Verkkovirran kytkemisen jälkeen Apple TV miettii hetken, minkä jälkeen valkoinen merkkivalo palaa käyttövalmiuden merkiksi. KOKEILU: App LE TV TeksTi: Juha KasKi kuvaT: ValmistaJa Apple TV eli iTunes töllöön Applen matala ja mystisesti nimetty laite on yrityksen muiden tuotteiden tapaan tyylikäs, mutta mitä se oikein tekee? A pple TV on kodin viihdekeskukseen liitettävä iTunes-päätelaite. Apple TV:n on tällöin myös oltava jatkuvasti verkkoyhteydessä isäntäkoneeseen. Itse laitteessa ei siis ole ainuttakaan kytkintä tai painiketta
atvflash.com). Valokuvatvalikosta on linkit MobileMe- ja Flickr-palveluihin, ja Internet-valikosta voi katsella YouTube-videoita ja kuunnella Internet-radiokanavia. käyttämättä kuvaruutuvalikkoa. Oman iTunes-sisällön lisäksi elokuvat-valikosta voi katsella elokuvatrailereita, musiikki- ja podcastit-valikoista pääsee suoraan iTunes-kauppaan. Jos Apple TV -laitteen laajentaminen kiinnostaa, kannattaa tutustua aihetta käsitteleviin Internetsivuihin, kuten wiki.awkwardtv.org ja www.appletvhacks.net. Apple TV:n kuvaruutuvalikko on selkeä, ja valikossa liikkuminen on suoraviivaista. On myös valitettavaa, että laitteessa ei ilmeisesti riitä potku 1080p-tasoisen liikkuvan kuvan toistoon. Näin musiikkia ja podcasteja voi selata mistä vain saman lähiverkon alueella. Vaikka kaukosäätimessä on vain kuusi painiketta, riittävät ne varsin hyvin laitteen käyttämiseen. Epävirallisesti muokattavissa Apple on tapansa mukaan pitänyt laitteensa hyvin suljettuna eikä ole halunnut avata edes USB-liitäntää ulkoiseen käyttöön. Oudoin rajoite on, että laitteessa oleva USB-liitäntää ei voi hyödyntää esimerkiksi ulkoisen kiintolevyn liittämiseen. Peloton käyttäjä voi kuitenkin poistaa monet Apple TV:n rajoitteet ja lisätä siihen lukuisia ominaisuuksia kolmannen osapuolen sovelluksilla. Valikko on päätasolla jaettu sisältötyypin mukaan elokuviin, tv-ohjelmiin, musiikkiin, podcasteihin, valokuviin, internetsisältöön ja asetuksiin. Ainoa selkeä miinus musiikkikäytössä on kuvaruutuvalikon tarve, jos ei ole mahdollisuutta käyttää Remote-sovellusta. Kohtuullisen kattava liitinvalikoima sisältää tarvittavan Apple TV:n liittämiseksi kodin viihdelaitteisiin. Jos siis haluaa 1080pteräväpiirtopalvelimen, on syytä tutkia muita vaihtoehtoja. Esimerkki maksullisesta sovelluksesta on aTV Flash (www. Sekä musiikki että liikkuva kuva toistui aivan yhtä hyvin kuin laitteen omalta kiintolevyltä. Apple TV hinta: 269 lisätietoja: www.apple.com/fi/appletv mitat: 197 x 28 x 197 mm massa: 1,1 kg Kiintolevy: 160 Gt liitännät: verkkovirta, usB, RJ-45, HDMi, komponenttivideo, linjalähtö, optinen digitaaliaudio Ääniformaatit: aaC, MP3, apple Lossless, aiFF, Wav, Dolby Digital 5.1 -läpivienti Kuvaformaatit: JPeG, BMP, GiF, TiFF, PNG, H.264 (720p), MPeG-4 (720 x 432 / 30 fps) + itunes-sisältö korkeatasoisena kodin viihdekeskukseen + musiikkipalvelinkäyttö + Ei vaadi erillistä palvelinta + Käytännössä äänetön + laajennettavissa Vaatii itunes-sovelluksen Pienehkö kiintolevy usB-käyttö estetty ilman hakkerointia Videokuvan suurin terävyys 720p Käy kuumana suomessa rajoittuneempi kuin maailmalla Selkeä mutta rajoitettu Apple TV on omiaan käyttäjällä, joka hallinnoi mediaansa iTunesilla ja haluaa kirjastonsa sisällön kätevästi käyttöön kotioloissa. Noin sadan gigatavun iTunes-sisällön siirtäminen olikin suhteellisen hidasta langattomassa lähiverkossa. Myös elokuvien katselu onnistuu, kunhan ne ensin konvertoi ja siirtää iTuneskirjastoon. Tiedonsiirron varmistamiseksi Apple TV liitettiin lähiverkkoon langallisesti. Lisäominaisuudet saattavat toki olla kulman takana, mutta kärsimätön voi laajentaa laitteen ominaisuuksia sekä maksullisilla että maksuttomilla sovelluksilla. Tässä ilmeneekin Apple TV:n ensimmäinen varsinainen suorituskykyrajoite. Sovellus on erityisen kätevä, jos Apple TV on kytketty suoraan musiikkilaitteistoon, koska toistettavan musiikin voi valita suoraan kämmenlaitteen näytöltä tarvitsematta edes käynnistää televisiota. iPod touchin tai iPhonen sekä langattoman lähiverkon omistajille ilmaisen Remote-sovelluksen lataaminen on suositeltavaa. Laitteessa nimittäin riittää vääntö korkeintaan 720p-videomateriaaliin. Erityisesti musiikkipalvelimena Apple TV toimii hyvin varsinkin, kun musiikki on kopioitu sen sisäiselle kiintolevylle. Etenkin musiikkipalvelimena Apple TV toimii hyvin ja on erityisen mukava käyttää näppärällä Apple Remote -sovelluksella. HIFIMAAILMA 4/2010 59. Apple TV liitettiin HDMI-kaapelilla televisioon ja optisella kaapelilla vahvistimeen. Sovelluksella saa lähiverkon kautta suoran yhteyden Apple TV:n sisältöön, ja se toimii myös kosketuslevynä, jolla voi liikkua kuvaruutuvalikossa. Laitteen kaukosäädin on pieni ja hieman muovinen mutta ajaa asiansa. Boxee (www.boxee.tv) taas tarjoaa vastaavia ominaisuuksia ilmaiseksi, vaikkakin vasta betaversiona. Sama pätee toki myös YouTubevideoihin. Streamaus isäntäkoneelta kokeiltiin pikaisesti langattoman lähiverkon yli. Musiikin tai podcastin valinta onnistuu mistä tahansa saman lähiverkon alueella. Myös video-podcastit saavat aivan uuden merkityksen, kun niitä voi katsella suoraan kotisohvalta. Vasemmalta: virtaliitin, USB, ethernet, HDMI, komponenttivideo, stereolähtö äänelle, optinen S/PDIF äänelle. Laitteessa on tosin muutamia rajoitteita, joita Applen soisi korjaavan tulevilla ohjelmistopäivityksillä
Miehen omat muistikuvat musiikista ulottuvat 1950-luvulle saakka: "Musiikkiharrastukseni alkoi jo vuonna 1956, 10-vuotiaana. Uotisen kokoama 5 000 euron laitteisto sisältää perinteistä putkitekniikkaa ja suomalaisia kaiutininnovaatioita. Selvät sävelet S ävelaitan historia on pitkä ja leveä. Loppu on, kuten klisee kuuluu, historiaa. Nykyään Sävelaitassa hifilaitteita myy myös poika Joni, ja soittimien myynnistä vastaa toinen poika Riku. Esimerkiksi Chuck Berryn Maybelline kolahti ko- 60 HIFIMAAILMA 4/2010. Alussa Sävelaitan pääasiallisena myyntiartikkelina olivat soittimet ja äänilevyt. Hannun Uotisen oma rumpuharrastus ja aktiivinen bänditoiminta tukivat uravalintaa. Muusikonuran työt saivat jäädä, kun kauppa kutsui. Kotkan torin laidalla sijaitsevassa jugendtalossa on nähty 1960-luvun bändibuumi, violettien vinyylipussien vaihtuminen CD-levyihin ja lopuksi siirtyminen tietokoneaikaan. KOKEILU: V II dE n t O nnI n VaLmIs Kat taU s s äVEL aIt ta TeksTi: Mikael NederströM kuvaT: Mauri eroNeN Kotkalainen Sävelaitta täytti viime vuonna kunnioitettavat 60 vuotta. Hetkeä myöhemmin 23-vuotias Hannu oli Sävelaitan uusi omistaja isänsä takaamalla pankkilainalla. Kun siskoni tuli Yhdysvalloista, jossa hän oli vaihto-oppilaana, hän toi mukanaan nipun senaikaisia hittilevyjä. Kuuntelu tapahtuu liikkeen omassa kuunteluhuoneessa. Musiikista kaikki alkoi 1960-luvulla bändejä perustettiin paljon, ja kauppa kävi tasaiseen tahtiin. Sana kiiri nopeasti pojalle, joka oli jo valmiiksi kiinnostunut musiikista. Tuolloin vielä lukiossa oleva tyttöystävä, nykyinen vaimo Heidi, liittyi mukaan joukkoon. Hannu Uotisen isä kuljetti 1960-luvulla liikkeen pianoja ja sai kuulla, että firma oli myynnissä. Hannu Uotinen, joka on liikkeessä mukana edelleen, tarttui Sävelaitan ruoriin jo vuonna 1969
Myös B&W 801, Gradient 1.2, 2.2 2.2, Revolution sekä Aurelia Graphica ovat tehneet tavalla tai toisella vaikutuksen." "Kokonaisuutena olen sitä mieltä, että mittasuhteet systeemin kasaamisessa pitäisi muistaa. Klassista, rockia, poppia ja tietenkin jazzia, olemmehan Kotkassa", hehkuttaa Hannu. Kohtuullisen halvallakin hinnalla voi saada ihan riittävän setin musiikkia silmällä pitäen." "Johtoja en ole kauheasti kuunnellut, varsinkaan kalliimpia, mutta pidän niiden merkitystä aika vähäisenä. Uotinen on ollut mukana Kotkan musiikkimaailmassa alusta alkaen: "Tapasin Eero Koivistoisen joskus levykaupassa. "Esimerkiksi vahvistin NAD C355BEE, CDsoitin C545BEE, ja Pro-Jectin vinyylilevysoitin 1-xpression III Comfort, jossa olisi Ortofon Red -äänirasia, olisi hyvä kokoonpano. Tähän menisi sopivasti vielä päälle Pro-Ject Phono Box II tai Tube Box II putkilla. Lisäksi vinyylilevyjen ja soittimien myynti on noussut yllättävän paljon. "Me jotka luemme hifialan lehtiä, olemme löytäneet musiikkimakumme omien löytöretkiemme kautta. Kun mennään monen kymmenen tuhannen hintaluokkaan, ei musiikin kuunteluun tule enää mitään uutta. Myös diskolaitteet kävivät 1970-luvulla hyvin kaupaksi." "Jos haluaa hieman tinkiä putkien lämmöstä, edellinen olisi laadukas ja monipuolinen paketti. Johdotuksen parantamisella tästä tasosta ei mielestäni nousta, joten viidentuhannen kattaus on valmis", summaa Hannu. Tässä voisikin heittää pallon Hifimaailmalle, joka voisi järjestää kunnollisen virtajohtotestin." Jazzin tahtiin Tämänkertaista laitteistoa on soiteltu mahdollisimman monenlaisella musiikilla: "Laitteistoa on kuunneltu kaikenlaisella musiikilla, ja levyjähän meiltä löytyy. Tosin virtajohtoja olisi mukava testata tarkemmin. vaa. Keikkoja järjestimme myös itse", kertoo Hannu. Kaikki naiset kun eivät pidä massiivisista putkilaitteista: Nuoret hifin tiellä Keskustelu laitteista kääntyy Hannun kanssa nopeasti isompiin kysymyksiin. Merkkeinä oli tuolloin B&O, Arena, Dual, Sansui, Sony, Pioneer ja Yamaha. Cericassa ihastuin tarkkaan ja erottelevaan soundiin, jossa läsnäolon ja tilan tunne ovat käsin kosketeltavia. Tietokoneet ja niiden halvat kaiuttimet ovat vieneet nuoria pois hifiharrastuksen parista", valittelee Hannu. Oikea myyntimenestys olivat Sonabin ympärisäteilevät kaiuttimet. Siihen oli helppo löytää seuraksi hyvä ja edullinen putkivahvistin", Hannu kertoo. Nuoret kuuntelevat ja luulevat pitävänsä siitä musiikista, mitä radio HIFIMAAILMA 4/2010 61. Se olisi helpompi sijoittaa hyllyyn ja vaimokin voisi pysyä tyytyväisempänä. Kaiutin on tärkein, ja kaikki muu tulee sen jälkeen: "Kaiuttimilla on selvästi eniten merkitystä. Jopa nuoret kaksikymppiset ostavat niitä", Hannu ihmettelee. Tärkein lenkki Johtojen rooli ei saa Hannun maailmassa kovin suurta painoarvoa, kuten tämänkin systeemin kokoonpanosta voi päätellä. Settiä on soitettu CD-, vinyyli- ja musiikki-DVD-levyillä, koska olemme yhtä lailla levykauppa. Tonewin MC-10L ja Vincent CD-S6 -CD-soitin loihtivat mielestäni laadukkaan kokonaisuuden tähän hintaluokkaan. Lisäetuna olisi hellasärön oletettu pieneneminen. Siinä Aurelian pariksi olisi tarjolle vinyylivetoinen alkupää, CD-soitin sekä transistorivahvistin. Vuosien varrella näkemystä ja kokemusta kaiuttimista on kertynyt paljonkin: "Erityisesti mieleen jääneitä kaiuttimia, joita olen vuosien varrella myynyt, ovat ainakin AR1 eli "ihmekaiutin Amerikasta", Sonab OA6, jossa oli putkipäätteet ja legendaarinen Yamaha NS-1000, joita myimme yllättävän paljon. Aurelioita olen kuunnellut jo pidemmät aikaa ja todennut niiden erinomaisuuden. Uotisen puikkoihin astumisen myötä myös Sävelaitan tarjonta laajeni hifin puolelle: "Hifilaitteita myimme alusta asti. Musiikkityylejä on niin ikään tullut pyöritettyä laidasta laitaan. Myös putkien hehku on vuosien varrella tullut hyvin tutuksi musiikissa ja hifissä: "Putkivahvistimien erinomaisuus tuli tutuksi jo vuonna 1969, jolloin myin ensimmäiset Fenderin kitara- ja bassoputkivahvistimet. Kotona meillä oli putkiradio, johon hankittiin halpa levysoitin. Hifin tärkein lenkki löytyy ehkä sittenkin nuorista, joita pitäisi aktivoida hyvän harrastuksen pariin: "Olen myynyt hifilaitteita aika monelle sukupolvelle, eikä nuorten kohdalla kiinnostus ole koskaan ollut näin heikkoa. Vuonna 1962 sain isäni ylipuhuttua ostamaan kunnon B&O:n stereot", muistelee Hannu. Tosin tämä vaihtoehto ei olisi ehkä paras mahdollinen metallimiehille tai -naisille", punnitsee Hannu vaihtoehtoja. Kuuntelimme paljon musaa ja kävimme kaikki mahdolliset konsertit Helsingissä ja Kotkan lähiseudulla. Jos systeemin putkipainotteinen etupää ei jostain syystä miellytä, niin Sävelaitassa on toki valmiiksi mietittynä vaihtoehtoinen setti. Olin ostanut jo ensimmäisen rumpusetin, ja kohta olimmekin jo jammailemassa parin muun kaverin kanssa
Jaot ovat niin ikään loivia, lähellä ensimmäistä astetta. Säädettävä kuulokeanto on käyttökelpoinen lisä. Pystysuuntaava kaiutin Suomalaisen Aurelian Cerica-kaiuttimet ovat melko korkeat jalustamalleiksi, mikä johtuu viiden päällekkäisen elementin käyttämisestä. Musiikinopettajat ovat paras vaihtoehto, jos heidät saisi innostumaan asiasta. Kaukosäädin on mukavasti käteen käyvä metallikalikka. Kaiutin päätettiin hyväksyä 5 000 euron hintarajan ylittymisestä huolimatta mukaan, koska Sävelaitan setti oli päätetty ennen tietoa hinnankorotuksesta. Musiikilla mennään Repäisevän yhteenvedon kirjoittaminen kuukauden laitteistoista alkaa osoittautua yhä han- 62 HIFIMAAILMA 4/2010. Se musiikki ei edistä hifikulttuuria juuri lainkaan, tosin asialle on aika vaikea voida mitään." Muutama kehitysidea on vuosien varrella Hannulle kuitenkin kertynyt: "Hifivalistuksen pitäisi alkaa jo kouluiässä. Basso toimii refleksiperiaatteella. Monielementtinen kaksitietoteutus tähtää pystytason suuntaavuuden lisäämiseen. Tonewinin putkivahvistin MC-10L on olemukseltaan poikkeuksellisen järeä, mutta samalla melko kotikutoisen näköinen. Etulevyn ikkunassa paistavan putken uskottavuutta heikentää hiukan se, että mukana on oranssi led ja peilisysteemi, joilla ilmeisesti halutaan korostaa perinteen hehkua. Kompromissi onkin siedettävin silloin, kun se näkyy muttei kuulu. Takapaneelista löytyy säätö efektin voimakkuudelle. aalinen digitaalianto. Linjatason ottoja on neljä, kaiutinantoja kaksi paria, joista toinen on tarkoitettu neljän ja toiset kahdeksan ohmin kaiuttimille. Valitettavasti suurin osa nuorista kytkee tietokoneen juuri tällaisiin halpoihin kaiuttimiin, joita tietokonekaupat myyvät." Hannu haluaakin haastaa nuoret laadukkaan äänen pariin, esimerkiksi tulemalla kuuntelemaan Sävelaittaan kunnon kaiuttimia: "Juha Vainion sanoin: terveisiä Kotkasta, siellä kunnon kundia ei päähän potkaista." Tonewinin kaiutinannoista löytyy liitännät neljän ja kahdeksan ohmin kaiuttimille. Normaalietäisyydeltä katsoen pähkinäpuiset posket pianolakalla puunattuna muodostavat kuitenkin siistin yhdistelmän. Pääteasteen putkien biasointi on tehtävä manuaalisesti. Putkia kiinalaisittain Tämänkertaisen setin etupää muodostui putkitoimisen kiinalaisvahvistimen ja CD-soittimen ympärille. Tonewinin varustelun kannalta ikävin puute on se, ettei mukana ole kaukosäädintä. Vincentin putkitoiminen CD-soitin edustaa niin ikään enemmän karua kuin kaunista lähestymistapaa. Antoja löytyy kaksi kappaletta: tavalliset analogiset rca-ulostulot sekä koaksi- Vincentin etulevyssä paistavan putken hehku ei ole aitoa hehkua vaan led-lamppu. Myös muut tahot, kuten levy-yhtiöt tai vaikka opetusministeriö, olisivat hyviä yhteistyökumppaneita." Myös kauppiaan omalla aktiivisuudella on vaikutusta: "Kävin itse tässä taannoin opettajien illassa kertomassa aiheesta ja havainnollistin sitä kaiutinvertailulla. Käyttömukavuus on kuitenkin kohdallaan, eikä viimeistelyssäkään ole isompaa huomauttamista. Ensimmäisen kaiutinpari maksoi 300 euroa ja toinen 60 euroa. Vein tilaisuuteen kaksi paria aktiivikaiuttimia ja CD-soittimen. Pääteputket ovat maailmalta helposti löytyvää tyyppiä, EL34B. Diskantin jakotaajuus on valmistajalle tyypillisesti melko alhaalla, 1 500 hertsissä. Cerican kotelo on tukeva ja notkumaton, samoin WBT:n kaiutinliitimet, joita löytyy yksi pari tuplajohdotus ei siis onnistu. Kotelon viimeistely ei ole täysin moitteeton, mikä menee todennäköisesti alussa olevan tuotantosarjan piikkiin. Kolmen diskantin ryhmän on tarkoitus muistuttaa toiminnaltaan nauhaelementtiä. Juuri jutun tekohetkellä Aurelian hintaa korotettiin. Valistusta voisi myös tehdä valtakunnallisesti, jos saisi maahantuojat mukaan. Koteloidut muuntajat ovat massiivista työtä. Vahvistin on manuaalisesti biasoitava, joten yleismittari on vahvistimen omistajalle hyvä hankinta. Askeettista viimeistelyä voisi hifipuritaani pitää turhankin karuna, mutta jossain halpa hinta yleensä näkyy ja tuntuu. KOKEILU: V II dE n t O nnI n VaLmIs Kat taU s s äVEL aIt ta ja televisiokanavat sattuvat suoltamaan
systeemin luonne tuntuu enemmän viittaavan musiikista nauttimisen kuin halonhakkaamisefektien bongailuun. Hyvin suuria äänenvoimakkuuksia käytettäessä ääneen tulee hieman ylimääräistä kovuutta. Päivän sana tuntuu olevan musiikki. Bassomaanikolle voi suositella paketin täydentämistä laadukkaalla lisäbassolla. aavistus fonien silottelua on havaittavissa, ja instrumenttien sointiväri ylipäätään on hieman paksu. jalustat kaiutinjohdot: supra Classic 4.0, 5 /metri Välikaapeli: vincent Modulation, 1,0 m RCa, 149 /pari lisätietoja: sävelaitta Oy, puh. sävelaitan laitteet Cd-soitin: vincent CD-s6, 1 399 Vahvistin: Tonewin MC-10L, 730 kaiuttimet: aurelia Cerica, 3 080 , sis. Fiilis on ikään kuin musiikkia kunnioittava. Tämä korostuu sekä haastatteluissa että settien soundivalinnoissa. Suuntaava kaiutin on melko kriittinen sijoitukselle, jos stereokuvan aikoo saada vakaasti kohdalleen. syntyvä syvyysvaikutelma on luonteva mitään liioittelevaa päällekäyvyyttä ei ole havaittavissa. kokonaisuutena esitys on orgaanisen houkutteleva. Laulaja astuu askelen eteenpäin, mutta ei onneksi työnny syliin saakka. viimeisin impakti rummuniskuista puuttuu, ja alimmat bassonuotit voisivat toistua tarkemminkin. alimmilla taajuuksilla ei ole kumua, mutta eipä sitten kovempaa vääntöäkään. Kuunteluarviot Mauri eronen Pauli Huhtinen Mikael Nederström Rytmikästä helppoutta Rennon menevä ja ärsyttämättömän kepeän viehkeä soundi. Jokainen kolmesta kuuntelijasta kiinnitti huomiota musiikinkuuntelun miellyttävyyteen. Bassotoisto yltää yllättävänkin alas, joillain runsasbassoisilla äänitteillä matalat äänet soivat jopa hieman paksusti. Myös sointitasapaino oli sellainen, että se koettiin enemmänkin mukavaksi kuin korostuneen analyyttiseksi tai dynaamiseksi. Pientä napinaakin löytyi. Myös bassotoiston ulottuvuudessa ja erityisesti dynamiikassa oli jonkin verran toivomisen varaa. (03) 4 / 2 0 1 0 H I F I M A A I L M A 213 0750 Aleksanterinkatu 30, Tampere 63 www.hifihuone.fi. Äänikuva on enemmänkin vapautuneen viitteellinen kuin kuivakan kontrolloitu. Läheisestä esitystavasta ja selkeästi tarjoilluista yksityiskohdista huolimatta äänessä ei ole tippaakaan rasittavuutta, sillä soundi säilyy kuunneltavana monenlaisella musiikilla. Meininki ei käänny nasaalin kireäksi, vaan ilmenee ennemminkin luonteikkaana rouheutena. Soundi veti useimmilla levyillä enemmän huomiota musiikkiin kuin itseensä. Jousisoittimet soivat luonnollisesti, vaskipuhaltimissa on aitoa särmää. instrumentit ja laulajat paikantuvat tasaisesti. Tasapainoisen leppoisasta äänestä puuttuu viimeisin diskantin särmä, ja kokonaisuutena mennään selvästi musiikkia palvelevalla otteella ylianalyyttisyyden sijaan. ajallinen leppoisuus kuuluu nopeiden banjovedätyksien helppoutena kuin hidastettuna. (05) 213 205, www.savelaitta.fi MUSICAALISET UUTUUDET M6 SERIES M6i VAHVISTIN · · · · 2 x 200W 8 ohm jatkuva teho balansoitu tulo 2450,home theater -liitäntä USB-sisääntulo M1 SERIES M1DAC · uutuus DA-muunnin! · monipuoliset liitännät, mm. Näin oli myös tällä kertaa. kokonaisuudessaan soundi on normaalivolyymeilla kerrassaan nautittava ja houkuttelee kuuntelemaan monenlaista musiikkia. Kirkkaasti koossa Melko kepeä ja läsnä oleva soundi, jossa on sekä ilmavuutta että tervettä, yhtenäistä rullaavuutta. Tiukimmat ja matalimmat basson iskut pyöristyvät, mutta erottelu ja sävytoisto ovat silti kunnossa. USB in ja XLR out · loistava äänenlaatu M3 SERIES M3CD · slot in -lataus levylle · 24-bittinen DA-muunnin · optinen ja koaksiaalinen lähtö · kaukoohjain 1450,- 580,- TULOSSA! M6CD/DAC M1HPA Pure Class A kuulokevahvistin! M3i VAHVISTIN · · · · 2 x 70W 8 ohm jatkuva teho home theater -liitäntä pre out -lähtö kaukoohjain 1450,- · uusi hienoääninen CD-soitin · USB-, optinen- ja 2450,koaksiaalinen tulo · balansoidut lähdöt Tervetuloa laadukkaan äänen ja kuvan kotiin Hifihuoneelle! Puh. Kokonaisuus on joka tapauksessa sellainen, että se menee 5 000 euron pakettien kärkipäähän ainakin jos määreet ovat musiikinkuuntelullisia. Ääni on läpikuultava ja lempeä olematta kuitenkaan löysä. Tämä koskee kuitenkin vain hyvin matalia ääniä, sillä kontra- ja sähköbasson nuotit irtoavat vielä napakan jäntevästi. Rentoa meininkiä Heti ensisävelistä lähtien sointi on vapaa ja elävä. Muutenkin setti tuntuu korostavan enemmän äänitteiden kauniita kuin dynaamisia arvoja. kalammaksi, sillä monella kauppiaalla tuntuu olevan täsmälleen samansuuntainen näkemys siitä, mitä asiaa kannattaa milloinkin painottaa. Tarkkuutta ei kuitenkaan varsinaisesti puutu, se vain esitetään korvia miellyttävällä tavalla. Tämä asia on periaatteessa korjattavissa hyvällä subbarilla
Laitevalmistajat saavat osakseen varsin kärkevää arvostelua useaan otteeseen, sillä Kanen mielestä ne eivät välitä tarpeeksi kuvan toistamisesta lähteelle uskollisella tavalla. Kotiteatterihuoneen valaistuksen merkitystä ei ohiteta olankohautuksella, sillä video selostaa seikkaperäisesti mitä ruudulle tai valkokankaalle heijastuva hajavalo saa aikaan. Seuraavana vuonna ilmestynyt DVE:n ammattilaisversio keskittyi videon digitaaliseen kompressointiin ja moninaisiin teräväpiirtoformaatteihin. Todisteena nostetaan esiin viihde-elektroniikkaa kaupitteleva myymälä, jonka tv-osastolla on esillä pitkä rivi toinen toistaan houkuttelevampia televisioita. Mikäli kaikki televisiot laitetaan näyttämään samaa kuvalähdettä, esittää jokainen televisio hieman erilaista kuvaa. Esimerkkianimaatioin ja ääninäyttein esitetään, miten tilan pinnat vaikuttavat ääneen ja äänentoiston sointiin ja kertoo kuinka tila tulisi sisustaa heijastusten minimoimiseksi. Videon sisältämä triviatieto synnyttänee kokeneissakin harrastajissa useita ahaa-elämyksiä. Tilaan enemmän panostaville on tarjolla tietoa rakennusmateriaaleista, bassoansoista ja resonanssista. Kanen tuottama ja julkaisema Video Essentials ilmestyi Laserdisc-levynä kesällä 1996. SMPTE:n pyynnöstä Kane suunnitteli Video Essentialsin esi-isän, A Video Standardin, joka julkaistiin Laserdisc-levynä vuonna 1989. Opetusvideo paneutuu syvällisesti myös gammakorjauksen saloihin ja selvittää sen historiaa, tarkoitusta ja toimintaa. Syksyllä 1997 julkaistu DVD-versio käsitteli mm. Video aloittaa tilan koosta ja muodosta jatkaen sitten pintojen ja sopivan vaimennuksen merkitykseen. Sen tehtävä oli valistaa kuluttajia NTSC-järjestelmän saloista ja mahdollisuuksista. DVE:n mukana tulee punaisen, sinisen ja vihreän suotimen sisältävä pahvilevy, jonka avulla käyttäjä voi säätää näyttönsä väridekooderia oikeaan suuntaan. Ne ovat myös olleet hänen ammattinsa yli 30 vuoden ajan. Kane aloittaa oppitunnin ottamalla syyniin tilan, johon näyttö ja äänentoisto aiotaan asentaa. seisovat aallot ja basson taltuttamisen tilaan sopivaksi erillisellä taajuuskorjaimella. Kanen mukaan valmistajat poikkeavat sovituista normeista tahallaan, kiinnittääkseen kuluttajan huomion esimerkiksi standardia reilusti räikeämmillä väreillä. Valitettavasti esiasetustilojen nimiä ei ole standardoitu, joten video voi vain listata joitakin yleisimpiä nimiä suositeltaville ja vältettäville tiloille. Termejä kerrakseen Videon perusteita käydään läpi seikkaperäisesti, vaikka minnekään insinööritasolle ei lipsuta. Monenmoisten ääni- ja kuvalähteiden sekä näyttöjen kytkemiselle on varattu oma osionsa. Teräväpiirtoformaattien saavuttua suuren yleisön ulottuville Kane päivitti DVE:n HD-aikakauteen. Vuonna 2004 ilmestyi Digital Video Essentials, joka kertoi kuluttajille mm. Ensin ilmestyi testikuvia ja demovideota sisältävä HD DVD -versio, joka on nyt saatavana DVD-version kanssa kaksipuoleisella Combo-levyllä. Opetusvideo käyttää runsaasti aikaa subwooferin parissa, käyden läpi mm. DVE antaa vinkkejä parhaan esiasetustilan valitsemiseen ja kertoo pitkästi värilämpötilasta, sen historiasta ja oikean värilämpötilan valinnasta. Kane suosittelee myös vähentämään silmien rasitusta valaisemalla television takana olevan seinän, ja myös tämän taustavalaistuksen säätämiseen löytyy oma testikuvansa. lähetystoiminnassa käytettävien ammattilaisnäyttöjen standardoinnista. analogisen katoamisesta digitaalisen tieltä ja teräväpiirron saapumisesta kotiteattereihin. miksi harmaasävyt ovat niin tärkeitä ja millaisilla konsteilla näytön harmaan voi säätää kohdalleen. DVD:llä ja Blu-rayllä käytettyjen väriavaruuksien eroista sekä oikeaoppisesti toimivan väridekooderin tärkeydestä. Opetusvideo tähdentää, että uuden television ostaneen ensimmäinen tehtävä on lähes kaikista nykytelevisioista löytyvän "houkutustilan" vaihtaminen johonkin lähteelle uskollisempaan esiasetustilaan. Kane kuuluu Society of Motion Picture and Television Engineers (SMPTE) -järjestöön, jonka perustaman työryhmän vetäjänä hän oli vastuussa mm. Huoneen resonoivia tai rämiseviä elementtejä voi etsiä tarkoitusta varten suunnitellulla testisignaalilla. Seuraavaksi käsitellään kaiuttimien ja katselupaikan sijoittelu. Hyvää perustietoa on tarjolla mm. PAL-järjestelmän mukaisen DVDlevyn sisältö vastaa pääpiirteittäin Blu-ray-version sisältöä, mutta käsittelee kuvaa ja ääntä luonnollisesti vain DVD-formaatin puitteissa. KOKEILU: DI g Ita L V IDEO Es s EntIaL s -t Es t ILEVy t TeksTi ja kuvaT: Petri teittinen Kuva ja ääni kuntoon tilaa unohtamatta Joe Kanen legendaarinen Video Essentials on kuulunut itseään kunnioittavien kotiteatteriharrastajien työkalupakkiin jo vuosien ajan. K uvan elektroninen taltioiminen ja sen toistaminen lähteelle uskollisesti ovat Joe Kanen intohimo. lomitetun kuvan historia sekä lomitetun ja progressiivisen kuvan eroavaisuudet, kuvainformaation digitaalinen pakkaus ja mitä sillä Kuluttajavalistusta Kun tila on käsitelty, laitteet kytketty ja kaiuttimista kuuluu ääntä, keskittyy opetusvideo siihen Kanen mielestä tärkeimpään, eli kuvaan. Aihetta pohjustetaan kertomalla TV-lähetys- 64 HIFIMAAILMA 4/2010. Levyillä ei valitettavasti ole suomenkielistä tekstitystä, mutta lukioenglannilla pärjää val- lan mainiosti. Videon perusteissa käsitellään lisäksi mm. Yli satavuotiaan katodisädeputken (Cathode Ray Tube, CRT) vaikutus näkyy ja tuntuu edelleen; uusimmatkin taulutelevisiot joutuvat yhä noudattelemaan CRT:n aikoinaan sanelemia normeja ja raja-arvoja. Kane ei tyydy kuittaamaan asiaa suosittelemalla HDMI:tä, vaan käy läpi myös tilanteita, joissa HDMI:n käyttö ei ole mahdollista. ten synnystä, historiasta, aikoinaan luoduista standardeista sekä niiden nykytilasta ja perinnöstä. Samalla käydään läpi levyllä olevat testisignaalit ja miten niitä käytetään. Vuotta myöhemmin julkaistu Blu-ray-versio sai nimekseen Digital Video Essentials: HD Basics. Tuhti annos oppia, faktaa ja triviaa DVE: HD Basics sisältää hieman yli tunnin mittaisen, helppotajuisen ja tavalliselle kotiteatteriharrastajalle juuri sopivan teknisen opetusvideon, sekä kymmenittäin laitteiston säätämiseen tarkoitettuja testikuvia ja -signaaleja. Kanen mukaan ei ole lainkaan tavatonta, että televisio käyttää DVD:lle tarkoitettua väridekooderia teräväpiirtokuvan esittämiseen ja piirtää ruudulle hieman vääränlaiset värit. Video esittelee liitintyypit, pohdiskelee erilaisia pulmatilanteita ja suosittelee sopivimmat liitäntätyypit parasta lopputulosta varten. Katsojaa opastetaan kaiuttimien sijoittelussa ja äänentoiston säätämisessä, jota varten on valikoima erilaisia testisignaaleja selostuksen kera. komposiittivideosta komponenttiin siirtymistä. Komponenttisignaalia avaavassa osiossa selviää mm
Overscanin alkuperäistä käyttötarkoitusta ja sen nykypäivää kiusaavaa haamua valottava osio on omiaan irrottamaan katsojasta makeat naurut, tai ainakin surullista päänpudistelua. RGB- ja YCbCr-komponenttisignaalin eron. n DVE selvittää mitä ovat Pluge, BTB ja WTW. DVE: HD Basicsin sisältö on jaoteltu luontevasti eteneviin kokonaisuuksiin. HIFIMAAILMA 4/2010 65. 1080p-materiaalin voi katsoa myös Kanen kommenttiraidan kera. Koko videon katsottuaan on kuin huomaamattaan oppinut käyttämään DVE:n lukuisia testikuvia ja -signaaleja. Environment-osio keskittyy kotiteatterihuoneen optimointiin. Värikylläisyyden säätöä sopivan testikuvan ja ohjeiden kera. Kurkistus tuotantoon Blu-ray sisältää lisäksi erittäin mielenkiintoisen "Introduction to HD" -videon, joka sukeltaa pintaa syvemmälle DVE-levyllä moneen kertaan näytetyn ravintolakohtauksen kuvaamiseen ja jälkituotantoon. Filmi ajettiin seuraavaksi Arrin filmiskannerin läpi ja digitoitiin neljä kertaa Blu-raytä tarkemmalla 4K-resoluutiolla. Skannerin toiminnan lisäksi video selvittää katsojalle mm. Kane vierailee Fotokem-laboratoriossa, jossa työskentelevä Allen Daviau kertoo ensin miten kohtaus suunniteltiin, valaistiin ja kuvattiin. 010 778 6400). Levyjen hinnat DVe High Definition (HD DVD/DVD) DVe HD Basics (Blu-ray) Äänentoiston testaamiseen ja säätämiseen löytyy lukuisia testisignaaleja lyhyen selostuksen kera. 28,90 34,90 Hintoihin lisätään käsittely- ja postituskulut 1,90 . DVE:n ehdotus akustisesti eristäväksi seinäksi. TILAA DVE-testilevy Voit tilata Digital Video Essentials -levyt Hifimaailman nettisivuilta oheistuotteetalasivulta (www.hifimaailma.fi) tai puhelimitse asiakaspalvelusta (puh. Tuhdin informaatioannoksensa lomassa video käy läpi levyllä olevat testikuvat, niiden käyttötarkoitukset ja opettaa niiden käytön. Lisätietoa television säätämisestä löydät Hifimaailman nettisivujen artikkelit-osiosta. Perussäädöt, kuten kontrasti, kirkkaus ja värit, säädetään näillä testikuvilla. saavutetaan sekä terävyyssäädön oikeaoppinen käyttö. Lopuksi Daviau demoaa ravintolakohtauksen digitaalista värikorjaamista segmentissä, jota olisi ilomielin katsonut paljon pidempäänkin. Seuraavaksi video näyttää levyltä löytyviä testikuvia käyttäen miten kirkkaus ja kontrasti säädetään optimaaliseksi. Sokerina pohjalla levy sisältää vielä Digital Video Essentialsia varten joitain vuosia sitten tuotetun videokollaasin 1080p- ja 720p-resoluutiossa. Esimerkiksi television kontrasti- ja kirkkaussäätöjä käsittelevässä osiossa selvitetään ensin mitä termeillä oikeasti tarkoitetaan
Glenair on siihen nähden suorastaan maltillisen kokoinen, vain 115-litrainen. Etukangas kiinnitettynä se näyttää tavalliselta isolta kaiuttimelta mitä se ei ole. 66 HIFIMAAILMA 4/2010 Uudistuvaa perinnettä. HERMUSET: Tannoy G l E naiR TeksTi: Matti HerMunen kuvaT: SaMu SauraMa Tannoyn klassiseen Dual Concentric -elementtiin perustuvan Prestige-sarjan huipulla on monen märkä uni, 530 litran koteloon paketoitu Westminster Royal SE
Pienemmät jazzkokoonpanot, vanhat rockäänitykset ja muut pienkokoonpanot hoituvat hienosti. Edellisen perusteella ei ole vaikea arvata, että elokuvilla Glenairit ovat elementissään. Urkulevyt ja laajadynamiikkainen klassinen musiikki hyötyivät Glenairien kyvystä toistaa hiljaiset ja voimakkaat kohdat yhtä eleettömästi. Vaikka niidenkin luonne ja soittotapa kuuluu hyvin, ei esiintyjän paikka ole yhtä tarkka sivu- tai syvyyssuunnassa kuin keskellä. Tuplajohdotus onnistuu tuplaliittimien avulla. Urkujen jalkioäänet toistuvat lähes riittävällä voimalla Jean Guilloun Mussorgskin Näyttelykuvista tekemillä urkusovituksilla (Dorian DOR 90117). Mutta samalla äänikuva kapenee ja esiintyjät pakkautuvat sen keskivaiheille. Jos esiintyjiä ei ole montaa, on pulma pieni. Kuten sanottu, kun kaiuttimet on suunnattu ohjeen mukaan, ovat keskiesiintyjät napakasti paikallaan. Vaikka on vaarallista luokitella kaiuttimia musiikkityypin mukaan, ovat Glenairit ainakin jazzkuuntelijan kaiutin. Niillä äänitteillä joilla sitä tuli liikaa, oli efekti sitäkin hankalampi. T annoy Glenairin kanssa on helppo elää sen jälkeen kun on sijoittanut ne oikein. Weather Reportia saattoi rymistellä sen verran kuin huone ja korvat kestivät. Keskelle sijoitetun rumpali Dannie Richmondin työskentely välittyi äänitteen iän huomioon ottaen varsin sävykkäänä. Stereokuvan kohdalleen saanti on haastavampaa. Samalla äänikuva rauhoittuu sekä selkenee, ja asiat napsahtavat kohdalleen. Tannoyn erikoisuutena on erillinen liitin, jonka kautta voidaan kytkeä kaiuttimen runko vahvistimen maadoituspisteeseen. Saksofoneissa oli juuri sopiva sekoitus leveyttä ja pientä terävyyttä vaikkapa legendaarisella Good Bye Pork Pie Hatilla. HIFIMAAILMA 4/2010 alas ja voimallisesti, että uskon useimpien käyttäjien selviävän ilman subwooferia. Tämä on tarpeen ja toimii useimmilla äänitteillä. Glenairit toistavat bassopäätä sen verran miten sävykkäinä. Koaksiaalielementin keskellä olevan diskantin akustisesta sovituksesta vastaa Tannoyn yläluokan malleissaankin käyttämä lyhyt Tulip Waveguide -torvi. Sijoita ja suuntaa huolella Suoraan kuuntelijaan kohti suunnattuna äänessä on ylemmän alueen väritystä, jonka saa häviämään tai ainakin häiritsemään vähemmän, kun kaiuttimia käännetään enemmän ristiin. Tannoy neuvoo suuntaamaan kaiuttimet siten, että niiden oletetut akustiset keskipisteet menevät ristiin hieman (n. Samalla edellä mainittu keski- ja yläalueen väritys lisääntyy. Jos kaiuttimet ovat suoraan eteenpäin, niin stereokuva laajenee mutta muuttuu samalla epämääräisemmäksi. Tästä ne hevimiehet varmaan puhuvat... 15 astetta) kuuntelijan edessä. 1950-luvulta peräisin oleva Charles Minguksen Mingus Ah Um (CBS CK40648) svengasi kuin hirvi. Niiden herkkyys yhdistettynä isoon elementtiin ja suureen koteloon luovat perustan vaivattoman voimalliselle toistolle. Tuttua kotelokaiuttimilla syntyvää huoneresonanssia en tälläkään kertaa saanut pois, mutta kaiuttimia ja kuuntelupaikkaa aktiivisti justeeraamalla keskibasson (5080 Hz) korostus pysyi useimmilla levyillä aisoissa. Mutta ison orkesterin tai laajan esiintyjäjoukon kohdalla äänikuva kärsii. Äänikuvassa muualle sijoitettujen elementtien erottelu ei ole yhtä hyvää. Tosin huonekorostus tunki itsensä kuvaan kiusallisen usein, joten joillain levyillä laatuarviointi jäi vaillinaiseksi. Dynamiikkaa ja monitaitoisuutta Glenairit tykkäävät kovaa kuuntelusta. Kun kaiuttimet on suunnattu suoraan kuuntelijaa kohti, on stereokuva isolla orkesterilla parhaimmillaan. Basson laatu oli kohtalaisen hyvä; kontraja sähköbasistien tekemiset välittyivät useim- "Glenairit toistavat bassopäätä sen verran alas ja voimallisesti, että uskon useimpien käyttäjien selviävän ilman subwooferia" 67. Työkaverin lainaksi tyrkkäämä Black Sabbathin Mob Rules (SMRCD073) jyräsi vastustamattomalla voimalla. Sopivalla kaiuttimen suuntauksella ylemmän keskialueen ja diskantin korostus talttuu keskimäärin kohdalleen. Varsinkin keskiesiintyjä pysyy kuin naulattuna keskelle sijoitettujen esiintyjien erottelun ollessa erinomaista. Pelkällä orkesterimusiikilla vaikutelma voi olla jonkun mieleenkin, mutta vakaata stereokuvaa ja tarkkuutta arvostavat kaipaavat vakaampaa toistoa. Mahlerin ja Shostakovitsin sinfonioiden hurjat nousut toistuvat vakuuttavasti, eikä äänessä ollut hiventäkään ahdistumisen tuntua. Keskiesiintyjä, esimerkiksi viulusolisti Kyung Wha Chung Tsaikovskin viulukonsertolla (Decca 410 011-2) levenee, ja säestävä orkesteri muuttuu epämääräisemmäksi
Ehkeivät kaikkein neutraaleimmat ja läpinäkyvimmät, mutta vastineeksi kyytiä riittää. Pääkanavia varten on viisi Bel Canton Reference 1000M monopäätettä ja takakaiuttimia varten Bel Canton s300-stereopääte. sinfoniasta (FRSO, Inbal. Työn laatu ja viimeistely on siistiä. listi soljuvasta orkesterivirrasta pistää korvaan klarinetin nuhaisen räkäiseksi värittynyt soolo. Tuloksena on tarkka stereotoisto. Kaiuttimen säteilykuvion luvataan olevan tasaisen pysty- ja vaakasuunnassa. Jousisointi oli luonnollisen oloinen, vaikka purevuutta olisi saanut olla hieman lisää. Kokeilussa käytetyssä huoneessa parannettavaa olisi ollut stereokuvan laajuudessa, toiston läpinäkyvyydessä ja bassotoiston erottelussa. Kuuntelulaitteisto vertailukaiuttimina ovat Gradientin aktiiviset Revolutionit, keskikaiuttimena Gradientin Laura ja takakaiuttimina passiiviset Revolutionit. Saattaa käydä esimerkiksi niin, että pääosin neutraaEivät nämä turhat kaiuttimet ole. Vahvuuksia ovat eleettömän vaivaton dynamiikka sekä kyky suuriinkin äänenvoimakkuuksiin, riittävän alas ulottuva bassotoisto ja keskelle sijoitettujen esiintyjien erottelu. Bassokeskiäänisen puhekelan kanssa samaan tasoon sijoitetun diskantin säteilyä ohjaa Tannoyn oma eksponentiaalitorvi, jonka jälkeen säteilyä saattelee monikerroksisesta paperista tehty bassokeskiäänielementti. Bassoelementissä käytetään Alnico-magneettia ja jakosuotimessa Hovlandin MusiCap-kondensaattoreita ja ilmasydänkeloja. Viilutettu etuseinä ja irrotettavan etupaneelin piilotetut magneettikiinnikkeet saavat kaiuttimen näyttämään siistiltä ilman paneeliakin. Kuulin vastikään saman sinfonian Johanneksen kirkossa Sakari Oramon vaikuttavana tulkintana. Koska kaikki taajuudet lähtevät samasta pisteestä ja toistoa korjataan vielä jakosuotimella, luvataan elementin käyttäytyvän kuin ideaalinen pisteäänilähde. Denon 33C37 - 7953) stereokuva ja perspektiivi olivat asialliset, vaikka äänikuvasta puuttui lopullinen läpinäkyvyys ja erottelu. Akustisista syistä taaksepäin kapeneva kotelo on tehty koivuvanerista, vankistettu sisäisillä ristituilla ja päällystetty kauttaaltaan kirsikkapuuviilulla. Toistosta vastaa koko äänialueen viisitoistatuumainen koaksiaalinen Dual Concentric -elementti. Vähintään puoli metriä takaseinästä ja metri sivuseinästä sekä suuntaus niin, että säteilykuvioiden ajatellut keskipisteet leikkaavat kuuntelijan edessä noin 15 asteen kulmassa. Useimmat sovitukset ovat rauhallisen avaria, ja Glenairit saivat Frisellin kitarasta sekä Viktor Kraussin banjosta parhaat puolet esiin. Glenairit pitivät Jaco Pastoriuksen reippaan bassottelun kurissa Teen Townilla. Myös sähköisempi jazz, esimerkiksi Weather Reportin Heavy Weather (CBS CK 65108), toimi hyvin. Glenairit olivat elementissään konsertin päättävällä When we go:lla, jossa Frisell päästelee kuin pahinkin hevikitaristi. Vahvasti tuotetun Famous Blue Raincoatin (Shout 826663-10490) solistin Jennifer Warnesin äänenkäyttö, sen tuplaus ja muut studiotemput paljastuivat hyvin. Vaikka äänitys on hieman liian kirkas ja kovasävyinen, ei Tannoy sitä enää pahentanut. Sijoituksesta on tyylikkäässä ja riittävän kattavassa käyttöohjeessa selvät ohjeet. Parhaimmillaan ne ovat isohkossa huoneessa. Yhtenä monista hienoista asioista mieleen jäi soimaan koko sinfonian läpi kulkeva kontrabassojen syke, joka synnytti vaikutelman sydämen lyönneistä. Tämän luvataan vähentävän häiriöitä ja selkiinnyttävän keskialueen toistoa. Tekniset tiedot tyyppi: Bassorefleksi elementit: 1 kpl 15" koaksiaalinen elementti Jakotaajuus: 1 100 Hz toistoalue: 32 25 000 Hz (6 dB) Herkkyys/impedanssi: 95 dB, 8 ohmia Suositeltava vahvistinteho: 50225 W Paino: 45 kg Hinta: 7 000 /pari Lisätietoja: soundata Oy, puh. Frisell seilaa vaivattomasti musiikkilajeja laidasta laitaan. Tannoyn tyyliin liitäntäpaneelissa on kaksoisliittimien ohella on viides terminaali, jolla elementin runko voidaan liittää vahvistimen maadoitusliittimeen. Tutulla äänityksellä Mahlerin 4. Glenairien vaivaton matalan pään toisto täydensi tällä sinfonialla sävelkulkuja luontevasti. sinfonian kolmannen osan ainoaa suurta nousua alleviivaavat lautaset soivat pelkästään metallisesti, ja niihin kuuluva moninaisen elävä sointi jäi piiloon. Silloin alas ulottuvasta bassotoistosta ja laajasta dynamiikasta saa kaiken ilon irti. Ja rockilla Glenairit olivat kotonaan. Perinteikäs laatukaiutin Tannoyn parhaan Prestige-sarjan tunnusmerkki on perinteinen, Tannoyn tavaramerkiksi muodostunut muotokieli. Orkesterimusiikilla Glenairien suuntaus on kriittinen, muuten keskialueelle syntyy värittymiä tai taajuusvasteen heittoja. Tannoy Glenair poikkeaa valtavirrasta, pääosin edukseen. HERMUSET: Tannoy G l E naiR "Työkaverin lainaksi tyrkkäämä Black Sabbathin Mob Rules jyräsi vastustamattomalla voimalla. Glenairit pystyivät luomaan saman vaikutelman kotioloissa. Glenairit ovat sen verran isot ja vaativat toimiakseen etäisyyttä taka- ja sivuseinistä, ettei ei niitä aivan joka luukkuun sijoiteta. Kääntöpuolena Robin Holcomben voimakas vibrato kuului kiusallisen selvänä ja lauluäänessä oli pientä nuhaista väritystä. Tästä ne hevimiehet varmaan puhuvat..." Kitaristi Bill Frisellin Espanjassa 1990-luvun puolivälissä äänitetyllä live-levyllä (Gramavision CCD 79504) Joey Baronin täsmällisen energistä kolistelua ja Kermit Driscolin monipuolista bassottelua oli helppo seurata. Kuten tavallista, niin vahvuuksien ja rajoitusten merkitys omalla kohdalla kannattaa tarkistaa koekuuntelulla. Ne toimivat kaikenlaisella musiikilla ja elokuvilla. Varsinkin Gimme me a Hollerilla soinnin läpikuulaus oli käsin kosketeltavaa. Glenair on aika iso kaiutin ja taaksepäin kapenevasta muodostaan huolimatta näyttää siltä. Johdotus on hopeoitua kuparikaapelia. (09) 4769 3300, www.soundata.fi/hifi/, www.tannoy.co.uk Erilainen Käy myös klassiselle Edellinen ei tarkoita, etteivätkö Glenairit kävisi myös kamari- tai orkesterimusiikin tai akustisen pianon kuunteluun. CD-, saCD- ja DvD-audiolevyt toistaa arcam Dv139 ja Blu-rayt Cambridge audio BD-650. Projektori on sony vPL-vW60. 68 HIFIMAAILMA 4/2010. Väärällä suuntauksella 4. esivahvistimena ja -prosessorina on anthemin avM50. Aika klassisen oloinen on Glenairkin, vaikka siitä on haluttu tehdä sisaruksiaan modernimman näköinen. Paljon improvisointia sisältävän Live-levyn kanssa samoihin aikoihin äänitetyllä Nashvillellä (Nonesuch 7559-79415-2) hän käy Amerikan countryperinteen kimppuun
Sonus Faberia ja Conrad-Johnsonia. Tämän päivän Graphica on ulkoisesti identtinen alkuperäisen kanssa, mutta sen sisuskalut ovat joutuneet päivittävän hieronnan kohteeksi. Niiden tuonnin taisi tappaa harrastajien keskuudessa yleistynyt tapa HIFIMAAILMA 4/2010 69. Aurelian ruotsalaisen kumppanin myötävaikutuksella kaiutinten vienti sai oheistoiminnakseen vahvistinten tuonnin, kun hollantilaisen alan yrityksen sortimentista löytyi sekä ulkoiselta olemukseltaan että teknisiltä ominaisuuksiltaan Graphican seuralaiseksi sovelias integroitu vahvain. S IL L Ä KOR VALLA: MySteRe IA11 -IntegROItu putKIVAhVIStIn... TeksTi: Jaakko Eräpuu kuvaT: Mauri EronEn Putkonen ja pilarit Aurelia-kaiutinten valmistukseen ja markkinointiin keskittynyt yritys löysi lippulaivansa kaveriksi otollisen putkitoimisen integroidun vahvistimen ja tuo sitä nyttemmin myös maahan. Sillä korvalla kuunnellen, noin neljänkymmenen watin teho ja EL 34 -pääteputket ovat juuri passeli yhdistelmä Graphicoiden ajeluun. U seimmat täkäläiset hifiharrastajat taitavat jo tunteakin Aurelian kaiuttimet. Kyse on todella hienovaraisesta ehostuksesta, mikä kävi ilmi sekä keskusteluissa suunnittelijan kanssa että kuuntelusessioiden tuoksinassa. Aurelian kaiuttimet tähtäävät muiden vakavasti otettavien suomalaistuotteiden tapaan ulkomaisillekin markkinoille. Tätä nykyä neljän kaiuttimen mallisto on otettu hyvin vastaan niin kuluttajien kuin alan lehdistönkin parissa. Hollannissa jo alun neljättäkymmenettä vuotta hifialalla operoinut Durob Audio jakelee Benelux-maissa mm. Se aloitti myös ensimmäisten joukossa yhteistyökuviot Kaukoidän valmistajien kanssa suunnittelemalla näiden tehtäviksi Prima Luna -putkivahvistimet, joita tuotiin jokunen vuosi Suomeenkin. Ensimmäiset putkahtivat markkinoille joitain vuosia sitten, kun suunnittelija Antti Louhivaara lopetti hommat Amphionilla ja laittoi omaa firmaa pystyyn. Näissä pyrkimyksissä tarvitaan yhteistyökumppaneita. Kaiutin on saanut liitinpaneelinsa yhteyteen kaksiasentoisen vippakytkinparin, jonka avulla pääsee hienosäätämään keskialueen ja diskantin tasoa. Myös lippulaiva Graphica, jonka varhainen versio esiintyi edukseen jo Hifimaailman numerossa 8/2008
Vintage sikseen ja soittimen nieluun Nick Caven ja Warren Ellisin työstämää elokuvamusiikkia otsikolla White Lunar. No, Graphicat istutettiin useammaksi päiväksi settiin, joka koostui raskaasti modatusta Philips CD104 -soittimesta, First Watt B-1 -bufferoidusta passiivivaimentimesta ja First Watt F5 -DIY-päätteestä ja Magnan/Isoda-kaapeloinnista. Sitäkin saa muiden mysteeristen tapaan mustiksi pianolakattujen Graphicoiden kanssa ulkoisesti samanhenkisessä kiiltomustakuosissa. Enemmän pömpeliksi sen olisi saanut sijoittamalla kaiuttimet lähemmäs etuseinää, mutta kun alettiin lähestyä puolta metriä, useimmat kaiuttimen hyvät ominaisuudet alkoivat 70 HIFIMAAILMA 4/2010. Etuasteen putket ovat klassiset kaksoistriodit, 6SN7:t. Ensiasennusputket ovat merkkiä Made in China. First Watit huilimaan ja Mystere ia11 kehiin. minimoitua. OK, kun latasi soittimeen hieman iäkkäämpää rytmimusiikkia, Jeff Beckiä, Hendrixiä, Zappaa ja Little Featia, tuli selväksi, että yhdistelmä transistorit & Graphicat ei juuri armahda vintageluokan soundimaailmaa. Siis: noin kolmekymmenkiloinen refleksiviritetty tolppa yhdeksällä elementillä. Ja katso, Graphicoista tuntui löytyvän jotain samaa kuin näistä kaiutinmaailman klassikoista. Design on virtaviivaisine suojakehikkoineen pelkistetty ja viimeistelytaso vähintäänkin valioluokkaa. Nimittäin, kun ajelin Graphicoita First Wateilla, kaiutinten vippakytkimet sojottivat tiukasti suuntaan "low". Jep, johan muuttui ääni kellossa. Okei, Graphicat soivat bassojensa osalta kiinteämmin 4 ohmin lähdöistä, mutta kaikilta muilta osin se toinen vaihtoehto tarjoilee enempi musiikkia, vähempi hifiä. Klassisen musiikin instrumentaatioin siunattuja Solakasti selkeä Kuuntelusessioiden aluksi otettiin kaiuttimista mittaa. Herkkyyttä löytyy jokseenkin tasan 90 dB/W nimellisimpedanssin ollessa 6 ohmia. Pentodit peliin Oli tullut aika siirtää Graphicat putkivetoisuuden piiriin. Mystere-sarjaan kuuluu kaksi etuvahvistin/pääte-yhdistelmää ja kaksi integroitua vahvistinta. Etupäässä akustisin instrumentein silatut sielukkuudet, osin konserttimusiikilliset, osin rockperustaiset soivat hienosti, vaikka se inhimillisin täyteläisyys jäikin alimpien murinoiden tavoin hiukan vajaaksi. Tuplamono ja linjalähde Mystere ia11 on ulkoisesti ja sisäisesti siisti laite. Kaiutin nostaa levyiltä kaiken esiin, hienosta soitosta komeiden biisien kautta karmeisiin soundeihin. Kuunneltavasta musiikista riippumatta. Oikeaoppinen tapahan olisi ollut kytkeä kuusiohmiset kaiuttimet neljän ohmin liittimiin, mutta journalisti ei olisi mies, jos hän ei kulkisi vastavirtaan ja tuuppaisi tötsät kahdeksan ohmin tappeihin. Päätevahvistus hoituu neljällä EL 34 -pentodilla. Aurelia Graphicasta on jo tämänkin lehden sivuilla kerrottu kaikki oleellinen, mutta otetaanpa nyt kuitenkin tärkeimmät ikään kuin kertauksena. Vielä yksi osoitus siitä mistä tuulee ja kuka käskee. Niin tai näin, Prima Lunan ohessa Durob Audio valmistuttaa valtuuttamallaan taholla toistakin putkilaitesarjaa, Mystereä, jonka pitäisi sekä valmistuttajan että maahantuojan mukaan asettua Prima Lunaa korkeammalle laatutasolle. Edellä mainittu White Lunar -tupla-CD välittyy putkosen avustuksella kaikessa intensiivisyydessään ja intiimiydessään astetta autenttisemmin kuin puolijohtein pukattuna. Samalla setillä oli juuri ajeltu Quadin kuuskolmosia ja Apogeen Stage -nauhakaiuttimia, joiden soundien ominaispiirteet nousivat referensseinä esiin takaraivosta tarvittaessa. Peter Gabrielin uusin, Dylanin viimeisin, Paul Simonin tuorein, täysin erilaisia studioäänitteitä veteraaniosastolta kaikki tyyni. Vahvistimen julkisivu on pelkistyksellä ladattu: ohjelmavalitsin ja voimakkuudensäädin. Siivo lukema, joka muuttuu vielä ansiokkaammaksi, kun otetaan huomioon, että harmonisen särön määrä pysyttelee alle prosentissa täydelläkin höngällä. A-luokassa toimiva, pentodikytketty vuorovaihevahvistin on rakenteeltaan tuplamono. Ja johan alkoi soundi täyteläistyä, joskaan ei jykevöityä. Yläpää helisee herkullisin sävyin, ja soundi säilyy puhtaana, vaikka musiikillinen elämyksellisyys aiheuttaakin kroonista tarvetta äänenpaineiden yliannosteluun. Ainakin aluksi Suomessa on saatavilla vain integroiduista edullisempi, ia11. Vahvistimen virtakytkin on sijoitettu ovelasti laitteen kylkeen, etulevyn tuntumaan. Vahvistimen sisäinen johdotus on tyyppiä "point to point", ja sen kytkentäkondensaattorit ovat polypropyleenipitoiset. S IL L Ä KOR VALLA: MySteRe IA11 -IntegROItu putKIVAhVIStIn tilailla pilkkahintaan netin yli tavaraa suoraan sen alkulähteiltä, Kiinasta. Kaiutin on kaksiteinen, Jakotaajuus on 1 500 hertsin tuntumassa, ja jakosuodin on ensimmäistä astetta. Tuli hämmästeltyä soinnin stabiliteettia ja tasapainoisuutta, joskin myös sitä kuivakkaa armottomuutta, jota useimmat keskimääräistä suuntaavammat kaiuttimet tarjoavat miellyttävyyden puutteen vastapainoksi. Toki olin kuullut Graphicoita jo aikoinaan Hifimessuilla niiden suorittaessa ensiesiintymistään pienehkössä hotellihuoneessa. Mysteren kyydittäessä kaiuttimia, keskialueseen vaikuttava kytkin pysytteli sinnikkäästi "high"-puolella. Taitaa tässä kohdin ilmetä tuo alhainen säröprosentti, mittarihifistien pyhä lehmä. Pääteputkien biasointi tapahtuu automaattisesti. Kuusi 14 cm läpimittaista, erikoisvalmisteista bassokeskiäänistä per pilari, kolmesta tuuman diskanttitoistimesta ja suuntaimesta yhdistelty, akustisesti nauhaelementin tavoin käytVahvistimen virtakytkin on hajasijoitettu laitteen sivustalle. täytyvä, mutta sitä vähemmillä reunaehdoilla toimiva konstruktio, joka osaltaan täydentää bassokeskiäänisten linjalähdefilosofiaa. Ja pitää muistaa, että First Watt -ideologi Nelson Passin käsissä puolijohteet eivät nyt aivan riivinraudoiksi muutu... No dipoli on dipoli ja pömpeli on pömpeli, mutta Graphicahan on vähemmän pömpeli kuin useimmat koteloidut lajitoverinsa. Lievä muhevuus alapäässä ei haittaa, vaan pikemminkin maustaa musiikkia mehukkuudella. Tehoa vahvistin tuuppaa kahdeksan ohmin kuormaan 40 wattia kanavaa kohden. Jälkimmäinen on muuten sitten askelvaimennintyyppiä, 24-pykäläisessä olomuodossaan. Ia11:n takalevystä löytyy neljä linjatasoista ottoliitinparia sekä tuhdit kaiutinterminaalit, joissa on omat plusliittimensä neljän ja kahdeksan ohmin kaiutinkuormille. Silläkin uhalla, että balanssi jäi aavistuksen kapoisaksi, kaiuttimet löysivät itsensä noin metrin päästä etuseinästä, jolloin avoimuus, vakaus, läpikuultavuus, rullaavuus ja reagointiherkkyys pääsivät oikeuksiinsa. Ja yhdistäähän noita ulkoasuja myös se, että molemmat ovat kaukana idässä työstettyjä. Moinen vaatii jonkin verran tai jopa enemmänkin globaalia negatiivista takaisinkytkentää, josta kaikki putkivahvistinten ystävät eivät välttämättä aivan riemusta repeä
Siis Ondinen 1994 julkaisema nuoruuden, vihreyden ja raikkauden ilmentymä musisoinnin keinoin. Jopa äänikuvan korkeussuuntaista infoa on kuultavissa, kun puolitoistametriset pilarit maalailevat musiikkia etuseinälle. Graphican kytkentä- ja komentokeskus sisältää kytkimet keskialueen ja diskantin hienosäätöön. Lisätietoja Mystere ia11 Hinta: 1 950 putket: 4 x 6sN7, 4 x eL34 paino: 20,5 kg Mitat (l x k x s): 32 x 20 x 38,5 cm aurelia Graphica Hinta: 6 980 (pintakäsittelystä riippuen) paino: 30 kg/kpl Mitat (lx k x s): 14,5 x 157 x 35 cm Lisätietoja: www.aurelia.fi, www.mystere-eu.com Laajakaista laulakoon Koeponnistusten loppumetrit sujuivat sutjakkaasti Mystere-integroidun ajaessa talon ansiokkainta laajakaistakaiutinparia. Kepeästi kulkee, ehjästi esittäytyy ja uskottavin värein välittyy. Enkä edes suorittanut sitä tavanomaista "NOS:sit kehiin" -sinksaustani. Onhan siinä puolensa, kun puikoissa on kone, joka äänenpaineiden noustessa älyttömyyden äärelle säilyttää hillityn arvokkuuteensa säröprosenttia säästellen. Toki on siinä ja siinä, ettei kaiutinten äänikuvallinen selkeys aiheuttaisi hetkittäistä bongailuhakuisuutta, mutta syyn moisesta voi toki halutessaan tuupata myös levyjen tuottajien kontolle. jA AuReLIA gRAphIcA -KAIuttIMet Löysinpä sen! Yhden mielilevyistäni, joka on pitkään ollut... Mysteren kunniaksi on kuitenkin oitis todettava, että en muista kuulleeni koskaan ia11: ta paremmin (lue: kauniimmin) soivaa Kiinassa valmistettua putkivahvistinta. Eipä ole klassisen sävelmaailman tuntojen tulkinta näemmä ainakaan kattauksesta kiinni. Talon pariwattiset kun tuppaavat jo huuta- sukelluksia toisin sovitettuun rockmaailmaan, runoilijan karuja kannanottoja ja tarinoita, Brian Enon koneistamaa, fiksua poppia, kaikki toimivat oikein mainiosti yhdistelmällä Mystere/Aurelia. Ja saihan se. Kun ei sattunut olemaan saatavilla sopivaa putkistoa. HIFIMAAILMA 4/2010 71. Mitäs latasivat musiikin ympärille niitä tuotannollisia jippojaan. maan apua moisessa kyydissä. EL 34 ja 6SN7 ovat sinänsä tuiki tavallisia ja helposti hankittavia putkia, joita saa varsin edulliseen hintaan maailman markkinapaikoilta, kotimaiset putiikit mukaan lukien. Sitä nyanssien, siis musiikillisten tietty, herkkyyttä ja läsnäolon luontevuutta, se on SET-juttu. jossain. Shindo Lafiten herkkyyshän on 95 dB/W:n pinnassa, joten oli mielenkiintoista tutkailla, miten talon väkivahvinta putkosta liki kolme kertaa tehokkaampi vahvistin saisi kasituumaisen laulamaan. Virtuosi Di Kuhmo päästelee Peter Csaban johdolla sydämensä kyllyydestä Sibeliuksen jousibändibiisejä, Impromptua, Humoreskeja, Andante festivoa ja muuta mukavaa. Toisaalta: jos unohdetaan kaupalliset äänitteet, nykypop, tuplabassarit ja nahkahousuhevi, Mahler ja radiotuuba, pienitehoista triodihimmeliä ei voita mikään edes ia11
Ääniraidan mainio erottelevuus tekee tosin karhunpalveluksen muutamille otoksille, joissa dialogi kuulostaa vääränlaisessa tilassa äänitetyltä. Dialogi pysyy selkänä ja kristallinkirkkaana, vaikka ääniraidalla kävisi millainen älämölö tahansa. Ääni 24-bittinen MA-raita (4,4 Mbps) pistää väkisin epäilemään, että leffan ääniraita on remiksattu BD-julkaisua varten. Studio ei ole vaivautunut poistamaan levyltä edes vuosia sitten julkaistuja tuotteita hypettäviä koosteita. Kuva Voi Warner, minkä menit tekemään. Vahvistin ilmoittaa signaalin kanavakonfiguraatioksi 3/3/.1 ja vaikka kyseessä ei olekaan täyden kaistan kanava, se täydentää kivasti äänikenttää. Aihe olisi mahdollistanut ihmisyyden syvällisen pohdiskelun, mutta sehän olisi ollut tylsää. Leffalevyn bonukset rajoittuvat pariin teaseriin, leffatraileriin, videopelin mainokseen ja trilogian supertraileriin (6:39 min), jotka esitetään sentään HD-kuvalla. Bonusmateriaalit Julkaisun puolivillaisuus näkyy myös lisukkeissa. Bonusmateriaalit Kommenttiraita on antoisa sekä elokuvan teosta että 2012-myytistä kiinnostuneille. Bonusmateriaalit Viihdyttävän kommenttiraidan lisäksi levyllä on yli kolme tuntia bonusmateriaalia, mutta valtaosa siitä on peräisin aiemmasta dvd-julkaisusta ja esitetään tietysti SD-kuvalla. Tilatunnelmat ovat uskottavia, ja äänen liike seuraa hyvin kuvan tapahtumia. Uuden sisällön parhaimmistoa edustavat katsaus Toy Storyn hylättyyn versioon (7:34 min) ja vierailu kansainvälisellä avaruusasemalla (3:27 min). Julkaisun kuva saattaa olla iso pettymys, mutta upeasti soiva ääniraita lunastaa odotukset. Kuvassa on aika-ajoin erinomaista detaljia ja ehtaa teräväpiirtofiilistä, mutta moiset pätkät ovat liian harvassa. Miksauksen yleisfiilis on ripauksen kuivakka ja yläkeskialuevoittoinen, eikä se ole tyyliltään niin raffinoitu kuin esim. Sokerina pohjalla ovat Maya-kalenteri, triviaa lataava movieIQ ja Sonyn BD-Live-portaali. Kuvaaja Dean Semler on käyttänyt usein hidasta suljinnopeutta, mikä tuhoaa kuvan elokuvamaisuuden ja tekee siitä halpaakin halvempaa digivideota. Bassokanavaa käytetään säästeliäästi ja harkitusti, mutta sen harvat äännähtelyt ovat sitten sitäkin tehokkaampia. Vaihtoehtoinen loppu (3:39 min) ja poistetut kohtaukset (4:55 min) joutuivat aiheesta roskiin. B L U - R AY-LEVYARVOSTEL UT TeksTi ja kuvaT: Petri teittinen Taru Sormusten Herrasta Sormuksen ritarit Taru Sormusten Herrasta -trilogian kiihkeästi odotetulta Blu-ray-julkaisulta oli lupa odottaa referenssitason kuvaa, mutta toisin kävi. Ääni Ääniraita soi sellaisella maailmanlopun pieteetillä kuin voi olettaakin. Ääni 24-bittinen MA-raita (4,2 Mbps) sisältää DTS-ESmatriisipakatun takakeskikanavan. Levyllä on myös Toy Story 3:n tarinaa valottava mainos. Miksaus nostaa dialogin pääosaan tiedettä ja juonta selittävissä kohtauksissa, aukaisten sitten helvetin urut täyteen mylvintään kokonaisten mannerten hajotessa tuusan nuuskaksi katsojan ympärillä. Surroundien käyttö ja tilojen luonti on esimerkillistä, mutta bassoraita olisi voinut olla tuhdimpikin. Harvat filmille kuvatut otokset näyttävät erinomaisilta, mutta valtaosa leffasta on kuvattu Panavision Genesis -kameralla, jolla osaava voi tehdä kaunistakin jälkeä. Taru Sormusten Herrasta Sormuksen ritarit 2001 · FS Film 178:24 min · K11 · BD50/37,8 GB kuva: 1080p23,976 (VC-1) · ABR 23,3 Mbps · 2,43:1 ääni: DTS-HD Master Audio 5.1-ES (englanti) tekstitys: suomi, ruotsi + 5 muuta Elokuva kuva ÄÄni 2012 Katastrofileffojen maestro Roland Emmerich tuhoaa taas planeettamme. Kuva Tietokoneella luodut kohtaukset pursuavat detaljia ja kuva kuvalta tarkasteltavia yksityiskohtia. Toy Story · 1995 · Walt Disney Studios 81:27 min · K3 · BD50/38,1 GB kuva: 1080p23,976 (AVC) · ABR 23,6 Mbps · 1,78:1 ääni: DTS-HD MA 5.1 (englanti), Dolby Digital 5.1 (suomi) tekstitys: suomi, ruotsi + 5 muuta Elokuva kuva ÄÄni 72 HIFIMAAILMA 4/2010. Kuva Elokuvan ikä näkyy väistämättä mallinnuksessa ja animaatiossa; ihmishahmot näyttävät lähes irvikuvilta, ja muutamissa lähikuvissa ei voi olla huomaamatta matalaa tekstuuriresoluutiota. Ohjaajan egoa hivellään koosteessa The Master of the Modern Epic (9:31 min). Ratatouillen tai Wall-E:n ääniraidat. Toy Story häviää toki Pixarin uudemmille elokuville teknisessä toteutuksessa, mutta kuvanlaadullisesti julkaisu ei jätä parantamisen varaa. 2012 · 2009 · Sony Pictures 157:49 min · K13 · BD50/44,2 GB kuva: 1080p23,976 (AVC) · ABR 22 Mbps · 2,42:1 ääni: DTS-HD Master Audio 5.1 (englanti) tekstitys: suomi, ruotsi + 7 muuta Elokuva kuva ÄÄni Toy Story Tästä se kaikki alkoi. Kaksi tornia näyttää sentään hieman tätä paremmalta ja Kuninkaan paluun kuvanlaatua uskaltaa jo kehaista. Filmirakeen ja detaljin määrä heittelee kohtauksesta toiseen; pahimmillaan kuva näyttää hädin tuskin skaalattua dvd:tä paremmalta. Aivot narikkaan; nauti isolla kuvalla ja äänellä. Rajut muutokset leffan ilmeessä rikkovat illuusion välittömästi ja pilaavat leffanautinnon. Vuonna 1995 ilmestynyt Toy Story on Pixarin ensimmäinen pitkä elokuva; se loi pohjan studion menestykselle ja aloitti elokuvataiteen uuden aikakauden, jossa rajana on vain mielikuvitus. Masterina on käytetty vanhaa filmisiirtoa, jota on prosessoitu tarpeettomasti kohinanpoistolla ja terävöityksellä; tuloksena on vahakasvoja, puuromaista tekstuuria, sädekehiä ja luonnottomasti kiiltäviä yksityiskohtia. Muut koosteet käyvät läpi tehosteita (26:04 min), näyttelijöitä (7:34 min) ja tarinan tiedetaustaa (13:19 min). Bonukset esitetään HD-kuvalla. Äänikentät ovat saumattomia ja tilat soivat valtaosin luonnollisesti täydestä keinotekoisuudestaan huolimatta. Toy Story näyttää kuitenkin upeammalta kuin koskaan. Heppoinen juoni ja kömpelö dialogi ovat sivuseikkoja toinen toistaan vaikuttavampien tehostekohtausten rinnalla. Jenkkijulkaisun raita on 24-bittinen, kun meidän on tyytyminen 16-bittiseen raitaan (2,1 Mbps). MA-raita soi puhtaasti, luonnollisesti ja vaivattomasti. Kuvan terävyys, kontrasti ja väritoisto ovat esimerkillistä tasoa, eikä suoraan tiedostoista rendatussa kuvassa näy posterointia, kohinaa tai muitakaan virheitä. Uutta HD-materiaalia on vain 25 minuuttia, josta suurin osa on ideoiden loppumisesta viestivää tyhjänpäiväistä huttua. Kuva-kuvassakommenttiraidalta jäi kaipaamaan enemmän sisältöä. Kakkoslevy on tavallinen dvd, jonka sisältö on tuttuakin tutumpaa aiemmista julkaisuista. Surullisinta on, että kuva olisi näyttänyt paremmalta ilman studion tekemää "entisöintiä"
Pasi Pesonen BOn JOVi Live at madison Square Garden (Universal/Mercury Music) (Blu-Ray) Odotuksia liki kolmekymmentä vuotta toimineen kasaribändin liveltä voisi kuvailla lähinnä sanaparrella: "ei uskalla toivoa eikä odottaa mitään." Olivat odotukset sitten skeptiseen tai haltioituneeseen kallellaan, voi ensimmäisten rallien jälkeen vain ihmetellä toteutuksen näyttävyyttä ja hienoutta. Soundiensakaan puolesta levy ei yllä edeltäjänsä tasolle. Selvää kuitenkin, mikä on herrojen tämänkin päivien tulonmuodostus ja -rakenne. Pasi Pesonen SCOrPiOnS Sting in the tail (Sony music) 38 vuotta debyyttilevyn julkaisun jälkeen Scorpions ilmoitti pistävänsä pillit sekä nahkahousut pussiin ja siirtyvänsä eläkepäivien viettoon. Tätä tultaneen näkemään messuilla kyllästymiseen asti... Kevyen puolen taltioinnit voisivat ottaa tästä mallia. Siihenpä samankaltaisuudet sitten lähes loppuvatkin. Jonkin verran mielenkiintoa herättävät esimerkiksi Project 100:n moderni rockballadihenkinen tunnelmointi ja levyn päättävä yllättävän oiva coverversio Doors- klassikko Riders of the Stormista. Sting in the tail on bändin paras albumi vuosiin, sillä enemmän tai vähemmän keskinkertaista materiaalia on viime vuosina tullut Saksan maalta eli tähän on hyvä lopettaa. Tarjolla on runsaasti tanssittavaa tykytystä ja vähemmän oivaltavaa yllätyksellisyyttä. Tällä kertaa Sydänjuuret -otsikolla nimetyn teoksen aiheena on isänmaahan kohdistuva kunnioitus, jota käsitellään kiihkottomasti tutkivasta näkökulmasta havainnoiden. Isoa voi tehdä myös hillitysti. Israelilaisen HOMmegan jäljiltä dynamiikka ei ole yhtä räjähtävää, eikä yleinen äänimaailma niin kristallisen vakuuttava, kuin aiemmin BNE:llä. Kameran kierros yleisön eturiveistä luo väkisin mielleyhtymän faneista, jotka ovat "vanhenneet" bändin mukana. Ellipsi-lavan spotissa hikoileva bändi on hieman pienoisen oloinen, mutta toisaalta Madisonin isous on tuotu hienosti esille sekä äänimaailman että kuvallisen kerronnan osalta. Kourallinen bändejä synnytti vahingossa uuden metallimusiikin tyylisuunnan, joka on vaikuttanut nykypäivän hevibändeihin huimasti. Kuten jo 20 vuotta sitten, näihin kantaviin elementteihin Dark Tranquillity luottaa myös tällä yhdeksännellä levyllään. Pirkka Ruishalme MUSIIKKI ÄÄNI mOKOmA Sydänjuuret (Sakara Records) Suomalaisen metallimusiikin omanlainen pioneeri Mokoma jatkaa perinnettään rakentaa levykokonaisuudet tietyn lyyrisen teeman päälle. No, heillä lienee siihen jo varaa. Tero Kukkonen MUSIIKKI KUVA ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI HIFIMAAILMA 4/2010 77. Tätä ennen kuitenkin tehdään vielä varsin mittava jäähyväiskiertue, jolla varmasti kuullaan kaikkien tuttujen hittien joukossa myös nyt julkaistun Sting in the tailin materiaalia. 90-luvun puolivälin jälkeen orkesterilta ei ole noussut vastaavanlaisia listahittejä kuin ensimmäisen olemassaolovuosikymmenensä aikana ja se näkyy myös lopputuloksessa. Samaa voi kehua myös kamerakulmista ja -ajoista. Levyn aloittava, Raised on rock, on heti alun kitarariffistään alkaen sataprosenttista Scorpionsia. Melodeathin melodisuus kumpuaa kitaroista harmonioiden ja liidien muodoissa, kun taas koriseva vokalisointi on kotoisin kuoloheviosastolta. Teema kantoi kuitenkin vain muutaman kappaleen verran. Juuri näin. Göteborg -soundin synnyssä, jota myös melodeathiksi kutsutaan. Toki tälläkin levyllä on hetkensä, mutta kokonaisuutena kyseessä on selvästi kliseisempi genrensä edustaja. Materiaalipuolella setti on luonnollisesti kaksijakoinen. Ääni ei ole alleen jyräävä, eikä epämiellyttävällä tavalla stadionmainen, ainoastaan iso, artikuloiva ja tämän päivän mittapuulla erittäin hyvin tuotettu. Kertonee ehkä myös siitä, että bändin suunta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on ollut paremminkin AOR:n päin kuin nuorisoon. Biisit vaativat aikaa puhjetakseen kukkaan, ensikuuntelun jälkeen päähän soimaan jäänyt "paras biisi" tippui kärsivällisen tarkkailun myötä heikoimmaksi tekeleeksi, eikä seikka johtunut kappaleen huonoudesta. Konsertti isolla koolla. Vaikuttavasti. Vokalisti Marko Annalan tunnistettava nasaali lauluääni alleviivaa tekstejä välillä herkemmin, välillä yhä väkevämmäksi kehittyneellä murinalla. Lorelei on kuitenkin albumin oma henkilökohtainen suosikki, joka rauhallisena balladina nousee ehdottomasti bändin parhaiden kappaleiden joukkoon kautta aikojen. Iso orgaaninen äänimaailma korostaa levyn maanläheisyyttä. Suomalaisten sydämiä lämmittää erityisesti alkupuoliskon The good die young, jossa taustoja laulaa Tarja Turunen ja kappale on muutenkin yksi levyn kirkkaimmista tähdistä. We are the void ei yllä tunnelmaltaan eikä biiseiltään bändin parhaimpiin suorituksiin, mutta on tasavahvuisen ja sävykkään biisimateriaalin ansiosta kokonaisuutena koplan ehyin levy, jota voi suositella kaikille tyylisuunnasta kiinnostuneille. Uudemmat rallit suvannoittavat ehkä liikaakin, mutta toisaalta olisi tylsää kuulla pelkkiä 25 vuotta veivattuja radiohittejä, joista mieleen juolahtaa lähinnä lakkapullon päivässä vaatineet hiusmallit... Jarno Rannanpää n. Miellyttävä lisä on valoisuus, jolla on selvästi tähdätty hyödyntämään korkeampi resoluutioista loppuformaattia. Se, mitä Iron Maiden on brittihevin uudelle aallolle tai King Crimson progressiiviselle rockille, on Dark Tranquillity samalla tavalla yksi iso palapelin palanen ns. Kappaleiden rakenteet ovat ottaneet ison harppauksen eteenpäin, punainen lanka pysyy näkyvillä tiukkojenkin mutkien keskellä ja aikaisempia levyjä vaivannut tyhjäkäynti on onnistuttu karsimaan ilman eeppisyyteen kohdistuvaa kompromissia. Vaikka bändin materiaali ei olisi sitä levyhyllyn ykkösriviltä löytyvää sorttia, niin tätä tohtii suositella jo puhtaasti hienon ja laadukkaan toteutuksensa puolesta. Saksalaisorkesterin joutsenlaulu on ehtaa tavaraa orkesterin uraa seuranneille. 219 min Blu-ray kuva: 1080p / 16:9 ääni: DolbyTrueHD5.1, DD 2.0 tekstit: Saksa, Espanja,... MUSIIKKI ÄÄNI dArK TrAnquiLLiTY We are the Void (Century Media) 90-luvun alkupuolella Ruotsin lounaisrannikolla raskaamman musiikin kehittymisessä tapahtui suuria. On myös pakko kommentoida sitä konsertin koomisempaa puolta. Itse bändi on hyvin kaukana kulta-aikojensa glamourista ja jopa ihailtavan taviksen oloisia. Shawarman legenda alkaa, kuten duon edellinen levy Vicious Deliciouskin, akustisella kitaralla. infeCTed muSHrOOm Legend of the Black Shawarma (HOMmega) Levyn kannessa menninkäiset tarjoilevat kebab tyyppistä apetta, shawarmaa ja alunpitäen levystä pitikin tulla teemalevy, jonka osasina olisivat toimineet israelilaisen psytrance-kaksikon suosikki ravintolat
Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ja tilausmaksu laskutetaan määrätuin laskutusvälein (6 tai 12 kk) voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan jakson pituisen määräaikaistilauksen hinta. Tilaus maksetaan tilauksen alkaessa. Tilaus laskutetaan tilauksen alkaessa ja aina uuden tilausjakson alussa. PALVEL UK U P O N K I ASIAKASPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset hoituvat helpoiten soittamalla suoraan asiakaspalveluumme. Puhelin: 010 778 6400 (arkipäivisin klo 816). Palvelut ovat käytettävissänne myös internetissä www.hifimaailma. VUoSIKErTA: 8 NUmEroA 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa TILAUSTEN SÄÄNNÖT Määräaikaistilaus on tilaus, jossa lehteä toimitetaan määräaikainen tilausjakso (6 tai 12 kk) alkaen ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja päättyen siitä alkaen sovitun aikajakson loppuun. TILAUSHINNAT 2010 6 kk kestotilaus 31 euroa. Peruutus astuu voimaan kahden viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Uusi tilaus (määräaikainen tai kestotilaus, myös kestotilauksen uusi tilausjakso) voidaan kuluttajasuojalain (KSL 6:15) perusteella peruuttaa kuluitta 14 vuorokauden kuluessa tilausvahvistuksen ja/tai tilausta koskevan laskun vastaanottamisesta. TIEToSUoJA Hifimaailma-lehden tilaajat ovat lehden julkaisijan ja kustantajan asiakasrekisterissä, ja tietoja voidaan käyttää asiakassuhteen normaaliin ylläpitoon ja hoitoon. Määräajan jälkeen tilaaja on velvollinen maksamaan jo saamiensa lehtien hinnan. Hifimaailma ei myöskään vastaa taloudellisesti julkaisemisensa artikkeleiden mahdollisten virheiden ja/tai testitulosten aiheuttamista vahingoista. 12 kk kestotilaus 59 euroa. 12 kk määräaikaistilaus 64 euroa. Kustantajalla on oikeus käyttää ja luovuttaa tietoja suoramarkkinointitarkoituksiin, mikäli tilaaja ei sitä erikseen kiellä. Hifimaailma tilaus / palvelukuponki Tilauksen voit tehdä myös netissä tai soittamalla palvelunumeroon Tilaan Hifimaailman Itselleni Lahjaksi Heti Numerosta/2010 Kestotilaus 12kk(59) 6kk(31) Määräaikaistilaus 12kk(64) 6kk(33) Muutanmääräaikaistilauksenkestotilaukseksi Peruutankestotilauksenipäättymäänmaksetunjaksonloppuun Osoitteenmuutos,alkaen/2010 TilaanHifimaailma-paidan.Normaalihinta21,90,Kestotilaajille14,90 Valkoinen Kotiteatterinmusta S M L XL Asiakasnumero (laskusta tai osoitekentästä) Tilaaja, tilauksen maksaja tai edellinen osoite Sukunimi / Etunimi Lähiosoite Postinro /-toimipaikka / puhelin Lahjatilauksen saaja tai uusi osoite Sukunimi / Etunimi Lähiosoite Postinro /-toimipaikka / puhelin osallistu lukijakyselyyn ja voita! 200 eurolla Filmifriikin lahjakortteja WWW.HIFImAAILmA.FI/KYSELY Arvomme kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken 200 euron arvosta lahjakortteja Suomen monipuolisimpaan elokuvien erikoisliikkeeseen, Filmifriikkiin. Jos uutta tilausjaksoa ei ole vielä maksettu, päättyy tilaus jo saatuun numeroon, mutta tilaajalta veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimittujen lehtien hinnat irtonumerohinnoin. Tämä voidaan tehdä puhelimitse, internetissä tai lehden palvelukupongilla. 6 kk määräaikaistilaus 33 euroa. Toimitettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. Hifimaailman kirjoituksia ja kuvia ei saa käyttää eikä lainata, ei edes osittain, muutoin kuin lehden toimituksen ja/tai kustantajan luvalla. Hifimaailma ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin (artikkelien, kirjoitusten ja kuvien) säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kaikki tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.) ilman vahingonkorvausvelvollisuutta. Ulkomaantilauksien postimaksulisä + 24 euroa. YLEISTÄ ASIAA TEKSTISISÄLLÖSTÄ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamaltaan aihealueelta. fi (kohdassa palvelut) tai voitte olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@hifimaailma.fi tai käyttäen lehden palvelukuponkia. Tarjottu ja julkaistavaksi hyväksytty ja tilattu juttuaineisto julkaistaan pääsääntöisesti sillä ehdolla, että Hifimaailma-lehti ja sen kustantaja saa siihen vapaan käyttöoikeuden ilman erilliskorvausta. Lehteen ja sen internetsivuille lähetetyt palautteet, viestit ja mielipiteet voidaan toimituksen harkinnan mukaan julkaista lehdessä toimituksellisessa tarkoituksessa, ellei viestin tai mielipiteen kirjoittaja ole sitä erikseen kieltänyt. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, kunnes tilaaja katkaisee, peruuttaa tai muuttaa tilauksen määräaikaiseksi. WWW.FILmIFrIIKKI.FI Tilaajapalvelut iO-Kustantajapalvelut Oy Tunnus 5010448 INFO:HIFI 30003 VASTAUSLÄHETYS HIFIMAAILMA 4/2010 HIFIMAAILMA POSTIMAKSUN MAKSAA HIFIMAAILMA 79. Tilaus jatkuu pääsääntöisesti aikaisemmin maksetun tilausjakson loppuun. Hifimaailma ei takaa lehdessä julkaistujen artikkeleiden, rakennusselosteiden ja/tai ohjeiden täydellistä virheettömyyttä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi. Tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien julkaisemisesta ei makseta erillistä korvausta ja lähettäessään edellä mainitun materiaalin lehdelle, katsotaan tekijän luopuneen niiden tekijänoikeuksista
lion.heart@jippii.fi Opera Consonance Reference 150 integroitu hybridivahvistin + kaukosäädin. Väri musta. P. Uuden hinta 935 /kpl. P. 1.6 -mallin bassotoisto ulottuu jo riittävän alas. Yksi parhaista. Kotka. 040 5203797 eino.patronen@meili.fi Tilanpuutteen takia siistikuntoiset Magnepan 1.6 paneelikaiuttimet. Näillä ääni hakkaa monet monta kertaa kalliimmat kaupalliset laitteet. Kaukosäädettävä, RIAA-korjain MM/MC. Ari Heinonen (Hki). 4 kpl rengassydänmuuntajia. Toimiva ja naarmuton. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA P. P. Ostettu 12.10.09. 0400-613851 juhani.leppala@vaahtogroup.fi 80 HIFIMAAILMA 4/2010. Voin myydä mukaan myös passiivi etusen. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. P. 040-5203797 eino.patronen@meili.fi 3 kpl Genelec 8040 A kaiuttimia. Kangas vaaleanharmaa, sivussa ruskea puuviilu. Vaalea puu. Sijaitsevat Arabianrannalla, Helsingissä. Takuu. P. Saarijärvi. Ostettu 15.10.09. Hinta 850 . Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. Hinta 1500 . Tästä täysin uudenveroiset kaiuttimet kotiteatterin etukaiuttimiksi ja stereokuunteluun. 050-5971182 A-luokan DIY tupla mono päätevahvistin, tehot 2x25 W. Pari vuotta vanha, virheetön. Tampere P. Myydään pois uuden tieltä, väri hopea. Lisätietoja ja kuvia sähköpostilla. Hinta 830 . Ääni luonnollinen, tarkka ja avara. 040-7050974 henrik_86@hotmail.com Ensemble Fonovivo levysoitinesivahvistin. P. Levysoitin etuvahvistin Vendetta Research. 0407094868 anssikurri@gmail.com Audio Research CA-50 kauko-ohjattava integroitu putkivahvistin, väri "classic" (hopea etylevy), putket uusittu äskettäin, taattua ARC-laatua, hieno peli ja siisti, hinta 2290 / paras tarjous. Hinta 850 . Ja kauppa käy vilkkaana. Väri musta. 0400-251110 mattihoppula@hotmail.com Elac 310.2 Jet kaiutinpari ja kaksi LS70 lattiajalustaa, väri Titan shadow, yhteishintaan 850 . P. Kuopio. Kaiuttimet Helsingissä. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: HIFI-Mediat Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6401, faksi 010 778 6410, toimitus@hifimaailma.fi Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi · HIGH-END · KOTITEATTERI · TARVIKKEET · TL-Audio Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Nyt hintaan 600 /kpl. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna www.tlaudio.fi Myydään Audio Analogue Bellini MKII-esivahvistin, italialaista huippuhifiä. Hinta etusen kanssa 300 . Nopealle hintaan 500 Iisalmi P. Täysin virheettömässä ja uutta vastaavassa kunnossa. Hinta 790 . 044-2138769 zhifts@hotmail.com Oracle Alexandria levysoitin, jossa SME V äänivarsi ja Audioquest 7000 rasia. Lappeenranta. H IFIM A R KKINAT: Yksit yis henkilöiden my ynti- j a os to p a l s t a NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänenja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. 040-1751519 droijo@mbnet.fi BK XXLS 400 subwoofer. Iisalmi P. Hinta 2000 . Kunto on uutta vastaavaa. Hinta 750 . Toimii huippuhyvin sekä stereo- että kotiteatterikäytössä. Myydään tarpeettomana. Saanut loistavat arviot eri testeissä. Todella hyvä-ääninen pääte, varsinkin passiivisen etusen kanssa. Hinta 1450 . 040-7708454 Creek 5350 se classic, virheetön vuoden käytössä ollut integroitu vahvistin. ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Kaiuttimet ovat 2,5 v vanhoja (7,5 v takuuaikaa jäljellä)
Mukana Soundcare Superspikes 8 kpl, ovh. P. P. 041-5025993 kahvis@mbnet.fi Xindak DAC-5 ulkoinen D/A-muunnin. Helsinki. Kunto moitteeton. Laite on muutaman vuoden vanha, käyttötunneiksi arvioisin noin 100 h eli vasta sisään ajettu. Porvoo. Hinta 570 . Uutena nämä maksavat n. P. burtsi84@gmail.com Uudenveroiset Usher Mini-Dance 2, isommat minit. Kerava. 0400-613851 juhani.leppala@vaahtogroup.fi Treshold T-2 esivahvistin, täysin balansoitu, erillinen virtalähde, k-ohjaus, eräs parhaista mitä on tehty, hinta 2950 . P. Tampere. Hyviksi todettu, mutta uudet haasteet odottavat valmiiksi sisään ajetut. Ostettu vuosi sitten Thomannilta, ovat toimineet moitteettomasti, soivat erittäin tarkasti, mukana tulee 5 paria erikokoisia "tulppia" (pesty huolellisesti) ja suoja kotelo. Uutta vastaavassa kunnossa. Hinta 1900 . Uuden ovh 643 . Wadia 861b, hopea, 3-vuotias, huippukuntoinen high end CD-soitin, hinta 4200 , Electrocompaniet ECI-4 jykevä integroitu vahvistin, virtaa ja voimaa on, kaikki varusteet, "mint"-kunto, hinta 1650 euroa. P. Vain nouto. Takuuta jäljellä 1,5 v. Väri vaahtera. (Mahdollisesti myös kovan luokan pääte EC-120 Dual Mono Block, ikää vain 1,5v ja virheetön, kysy). Rasia ja varsi sopivat loistavasti yhteen (säädetty ja testattu testilevyllä). Hinta 70 . Yhteydenotot mieluiten sähköpostilla. Hämeenlinna. 040-5966446 ilkka.ruuskanen@kolumbus.fi 10-VUOTISSYNTTÄREITÄ ja remontoidun liikkeen Vietämme 3.6. 050-5971182 Ultimate Ears Super.fi 5 pro IN EAR kuulokkeet (mustat, uudnveroiset) tarpeettomana. Takuuta jäljellä 2 vuotta. Uudet ovh. www.hifikulma.fi Supravox 215 S BIC laajakaistaelementit, ostettu Mitrolta. Myydään tarpeettomina. 100 . Myyn laitteen vähäisen käyttötarpeen vuoksi. 650 nämä saa 400 + läh.kulut. Hinta 2500 . 3800 . klo 1019 Mukana AH-Hifisystems esittelemässä System-Audion uutuuskaiuttimia Primaren laitteistolla AVA J A I S I A Tarjouksia! Tarjoilua! · Esittelyautoja · Autohifikilpailu Klo 14-19 ON TOUR 2010 SALO: Turuntie 26 · 24240 SALO 02-733 8888 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 HIFIMAAILMA 4/2010 81. Myös asiallisia tarjouksia kuunnellaan. 0400-491134 matti.timonen3@luukku.com Thorens TD2030 + Michell Tecnoarm + Benz Ace L, vähän käytetyt. Voin myydä myös erikseen: Thorens 1200 , Michell 450 ja Benz 250 . Myös 16 mm koivuvanerista tehdyt Nosovin Ortho kotelot, hinta 80
Jälkimmäistä päätä edustaa McIntosh MEN220, joka toimii myös jakosuotimena pääkaiuttimien ja subwooferin välillä. Spotify vaikuttaa olevan internetin musiikkipalveluista ainoa, joka tarjoaa tyypillistä parempaa äänenlaatua. Mikä on Spotify ja kuinka hyvä se oikeasti on? Maailman suurimman kuulokevalmistajan vastamelukuulokkeet: Nokia BH-905. 82 HIFIMAAILMA 4/2010 Denonin S-5BD on yhteen koteloon pakattu kotiteatterivahvistimen ja Blu-ray-soittimen yhdistelmä. Se ei ominaisuuksiltaan kalpene täysverisen erillislaitteiston rinnalla.. Monipuoliset mittaukset, kriittiset kuuntelut ja tarkka yleisen laadun arviointi kertovat, mikä on paras ostos muutaman satasen hintaluokassa. Huonekorjaus valtaa alaa niin peruslaitteissa kuin järeimmässä highendissäkin. TU L O S SA SEURAAVASSA N UMER OS SA H ifiM A Ai LMA 5/2010 i L M EST yy 13.8 . Halvimmat stereovahvistimet vertailussa
WWW.GENELEC.COM/8260A. The result is a true breakthrough in audio monitoring." Jussi Väisänen, the Lead Acoustic Designer behind our 8260A Three-Way DSP Monitoring System. THREE WAY REVOLUTiON. " Never in the history of loudspeaker design have the benefits of a coaxial driver been so seamlessly combined with directivity control elements
10004 6 414881 873440 187344-10-04 PAL.VKO 2010-30