Hifimaailma 4/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

AVviritinvahvistimet olivat vastaavasti ykköstilalla vähiten kiinnostusta herättävien laitteiden listalla. Tulos on sangen hyvä, mutta parantamisen varaa on aina. PS. Kuuntelun kokonaisarvona muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Pisteasteikko on 0-10. Olemme kenties onnistuneet tekemään numerosta tasapuolisesti erityyppisiä juttuja sisältävän kokonaisuuden. Pisteasteikko on 0-10. 010 778 6401 Toimituspäällikkö Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi P. Kotiteatteri ja kaksikanavainen hifi jakavat selvästi vahvimmin mielipiteitä. Kokonaispisteet muodostuvat osa-alueiden painotetusta keskiarvosta. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. Hifimaailma Hifimaailma HYVä OSTOS Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma HYVä OSTOS TESTIVOITTAJA HIFIMAAILMAN ARVOSTELUSTA PISTEET: Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänen- ja kuvanlaatu, jne.). 010 778 6404 HIFImaailma Tutkittua tietoa Olemme tehneet kahdelle edelliselle numerolle laajan, yhteensä lähes 1200 lukijaa kattavan lukijatutkimuksen. Siksi me tutkimuksia teemmekin. Niin, ja tätä numeroa koskeva kysely löytyy osoitteesta ww.hifimaailma.fi/kysely Avustajat: Juhani Ahonen, Jaakko Eräpuu, Jussi Hermunen, Matti Hermunen, Juha Kaski, Jarno Laine, Mikael Nederström, Petri Teittinen, Pirkka Ruishalme ULKOASU: DDM Group Oy ILMOITUSMYYNTI: Pop Media Oy, Puhelin: 010 778 6405 ilmoitusmyynti@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400, Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi VUOSIKERTA: 10 NUMEROA (9 lehteä) JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Hifi-Mediat Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 PAINOPAIKKA ISSN 1796-6507 Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Juttutyypeistä halutuimpia ovat vertailutestit ja seuraavaksi tieto ja taito -tyyppiset yleisjutut, joiden määrää onkin tarkoitus lisätä selvästi. Yksittäislaitetesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/ laatusuhteen omaava tuote. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: Ehdotonta huippuluokkaa Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) Ei suositella Hifimaailma Hifimaailma Vertailutesteissä SUOSITTELEMME-maininnan voi saada myös HYVä tuote,HINTALAATUSUHdE joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta SUOSITTELEMME huomionarvoista. Hifimaailma Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE HIFIMAAILMA 4/2011 3. Kysyttäessä lukijoiden kiinnostusta eri laiteryhmistä, nousivat suurimmaksi mielenkiinnon kohteeksi luonnollisesti kaiuttimet (27 %), lähes yhtä suurella äänimäärällä, hieman ehkä yllättäen AV-viritinvahvistimet (26 %) ja kolmantena hieman vaikeasti rajattava laiteryhmä, highend-laitteet (14,4 %). Edelliselle numerolle 3/2011 tekemämme tutkimuksen mukaan noin 78 prosenttia kyselyyn vastanneista piti lehden sisältöä kokonaisuutena hyvänä tai erinomaisena. KUUNTELUARVOSTELU: Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella tai kolmella kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Myös laite-esittelyistä ja rakennusohjeista pidetään keskimääräistä enemmän. Numeron 3/2011 jutuista eniten pidettiin AV-viritinvahvistimien vertailutestistä, akustiikkaa käsittelevästä jutusta sekä Hermusen B&W 802 Diamond -arvioinnista siis keskenään varsin erilaisista jutuista. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. Hifimaailma Hifimaailma TESTIVOITTAJA TOIMITUKSEN VALINTA Hifimaailma Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA SUOSITTELEMME TESTIMENESTYS TESTIMENESTYS TESTIVOITTAJA-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. PÄÄ K I R J O I T U S TOIMITUS Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Päätoimittaja Teppo HirviKunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi P. Tyydyttävänä sisältöä piti 21 prosenttia vastanneista. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. Tarkoituksena saada palautetta lehden nykyisestä sisällöstä, jutuista, ulkoasusta ja luettavuudesta, mutta myös ideoita ja ajatuksia jutuista sekä ehdotuksia parannuksista. Perinteiset stereovahvistimet kiinnostavimmaksi laiteryhmäksi nosti 9 prosenttia vastanneista. Mutta yritetään nyt silti sietää toisiamme edes lehden sisällä. Jos tämä nyt mikään yllätys oli. Mainittakoon vielä, että kaiuttimista lukijoita kiinnostavat erityisesti isokokoiset kaiuttimet. Lehden ulkoasua ja luettavuutta piti hyvänä tai erinomaisena peräti 85 prosenttia vastanneista
Vastaavantyyppistä suodinta soveltaa esimerkiksi Meridian 808.3-CD-soittimessaan ja 861 V6 -prosessorissaan. Erittäin pienikokoinen 5.1-kaiutinsarja yllätti. Kotelon vasen laita on omistettu kokonaan ilmeisesti ääniosaa palvelevalle virtalähteelle. Lähes sentin paksuinen etupaneeli sekä kytkinten ja näytön ympärysten upotukset tekevät yleisvaikutelmasta hyvin elegantin. 3 Pääkirjoitus 6 Uutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. Uusi keulakuva? AYRE TÄHTÄÄ FORMAATTIVIIDAKON VALTIAAKSI UUDELLA DX-5MONIKÄYTTÖSOITTIMELLAAN. 59 D-Link 325 Kohtuuhintainen verkkotallennin musiikkitiedostoille. Näyttö on monipuolinen. Muuten menee hermot. Käyttöohjeessa kehotetaan valitsemaan analogisella äänellä aina Bitstream-asetus, koska silloin DX-5 dekoodaa esikorostuksella varustetut CD-levyt MP-suotimellaan. Käyttöohje on muutenkin erittäin seikkaperäinen ja esimerkillinen. Kaikki Dolby- tai DTS-formaatit puretaan soittimessa, ennen kuin ne lähetään HDMI-liitäntään. DX-5:ssä on kaksi HDMI-antoa, joista toisessa, Oppo-peräisessä HDMI:ssä kulkee normaalitapaan sekä kuva että ääni. Vertailusoittimena oli Esoteric X0-5, esivahvistimena Parasound P7 ja välikaapeleina symmetriset Supran EFF-IX-kaapelit. Ohjain istuu käteen, ja tärkeimmät, tarvittaessa valaistut käyttönäppäimet on muotoiltu ja sijoitettu sopivasti. Asetusten tekoon, DVD-Audiolevyjen eri formaattien valintaan ja vaikkapa Blu-raymonikanavalevyjen ääniraitojen valintaan tarvitaan näyttö. Pyörityskoneiston, videopiirien sekä kuvan äänen ja tarjoavan HDMI-annnon osalta DX-5 perustuu Oppon BDP-83-soittimen teknologiaan. Sen mukaan esimerkiksi kaiutinoletukseksi valitaan aina 7.1, kaikki kaiuttimet määritellään suuriksi ja subwooferin tasoa nostetaan + 5 dB. Ayren mukaan äänenlaadun kannalta paras tulos saavutetaan, kun monikanavaäänellä käytetään pelkästään digitaalista äänelle omistettua HDMI-antoa ja stereoäänellä analogisia kaksikanavaisia XLR-antoja. 40 Cambridge Audio Minx S315. Lisäksi etupaneelissa on takaseinän USB:n kanssa rinnakkain toimiva USB-liitäntä. Kookas pakkamuuntaja ja 12 kondensaattorin paririvi täyttää kolmanneksen kotelosta. Soitin muistaa, mistä kohtaa levyä soitettiin viimeksi ja aloittaa yleensä siitä. Jotta sisäisen suojauksen edut säilytettäisiin, Ayre kehottaa käyttämään digitaalisignaalille optisia kaapeleita tai sellaisia laitteita, joissa on sisäänrakennettu erotusmuuntaja digitaaliannoille tai sitten käyttämään korkealaatuisia erotusmuuntajia. Subwooferina oli Genelec 7070A. A yre DX-5 ei ole pelkkä tinkimätön moninormisoitin, vaan se on mediasoitin, joka toistaa erilaiset video-, kuva- ja ääniformaatit. Siten esimerkiksi Sooloos-järjestelmään ryhtyneet eivät pysty käyttämään DX-5:ää DA-muuntimena. Takaseinässä on RJ-45-verkkoliitäntä Blu-ray-levyjen BD-Live-toimintoja sekä ohjelmistopäivityksiä varten. Samaa tarkoitusta palvelee kaukosäätimellä valittava Pure Audio -toiminto, jolloin kaikki videopiirit ja -annot kytketään pois käytöstä. Luulen, että esittelykoneena käytetyssä kokeilulaitteessa tunteja oli riittävästi. Ehkä kaikkein kätevin olisi pieni muutaman tuuman lisänäyttö, joka olisi helppo napsauttaa päälle tarvittaessa. Se lupaa parhaan digitaalisen monikanavaäänen tulevan HDMI:n kautta. Kunnon audiofiilitapaan Ayre suosittelee soittimelle kunnon sisäänajoa. Keskellä olevan pyörityskoneiston värinöitä hillitään kotelon kanteen puristuvilla vaahtomuovityynyillä. 30 Langattomat HDMI-linkit Teräväpiirtokuva kätevästi soittimelta tykille: Marmitek Gigaview 820, Philips SWW1800/12 ja CYP CWHDI-TX & RX. Erilaisten levyformaattien toistotietojen ohella se kertoo, montako kanavaa lähetetään eteenpäin. Etupaneelissa on monivärinen merkkivalo, joka kertoo, minkä formaatin mukaista signaalia lähetetään. Analogista ja digitaalista ääntä käsitteleviä piirejä ohjaavat erilliset, signaalin aikahuojuntaa eli jitteriä vähentävät ja eri taajuuksilla toimivat oskillaattorit. Kätevän ohjaimen ja rivakoiden toimintojen ansiosta DX-5:ttä oli yleensä ottaen ilo käyttää. Monikanavatoistossa ja Blu-ray-levyillä vertailusoitin oli Marantzin UD8004. 32 Putkivahvistintehdas Kiinassa Vierailu Yarlandin tehtaalla Kiinassa. 81 Kolumni CD-soittimen aika - legendan paluu ja RF-kaapeli 82 Tulossa Seuraavassa numerossa... HIFIMAAILMA 4/2011 5. Vaikka äänenlaadun kannalta tämä on perusteltu ratkaisu, ominaisuus rajoittaa käyttöä joissain laitekokoonpanoissa. Siinä näkyy myös HDMI-antojen sekä USB- ja verkkoliitäntöjen tilanne. AkusHIFIMAAILMA 4/2011 52 53 66 Nostalgista hifiä Magnepan SMGa elektrostaattiset kaiuttimet. Sillä pystyy ohjelmoimaan soittimen ja ohjaamaan käytännössä kaikkia toimintoja. Vaikka Ayre suosittelee kuunteluvaihtoehdon käyttöä, ohjeissa todetaan, että jotkut kuuntelijat saattavat pitää enemmän mittausvaihtoehdolla syntyvästä hieman kirkkaammasta toistosta. Tuloksena on parempi ääni. Harjatusta, normilevyä paksummasta alumiinista tehtyjen kotelon osien sovitus on moitteeton. Se voi olla TV tai projektori. Esoteric soi niukemmin, ehkä tarkemmin ja kontrolloidummin. Tosin pieni riesa on digitaalisten ja analogisten antojen toistensa poissulkevuus; eli äänen saa yhdellä kertaa vain toisessa formaatissa. monitoiminen kaukosäädin on kätevä. Etupaneelista DX-5:ää käytetään Ayren 5-sarjan soittimissaan lanseeraamalla rengasmaisella painikeyhdistelmällä, joka osoittautui näppäräksi pienen opettelun jälkeen. H ERM U S E T: AY R E A C O UST I C S DX-5 n TEKSTI JA KUVAT: XXXXXXXXXXXXXX n MITTAUKSET: MAURI ERONEN VAKIOT voi olla kerrallaan käytössä, ei analogia-annoista saada ääntä, jos HDMI-liitäntä on kytketty aktiiviseen laitteeseen. 74 Kysy ja kommentoi Lukijoiden kysymyksiä ja palautetta. Jotta vastaanottava laite osaa tunnistaa tulevan signaalin lailliseksi, lähetetään äänen mukana harmaa kuvasignaali 720p-tarkkuudella. DX-5:ssä on Ayren viimeisin versio Minimum phase (MP) -digitaalisuotimesta, joka parantaa äänenlaatua myös käytännössä. HIFIMAAILMA 4/2011 Englantilaisen Peter Cravenin vuonna 2004 esittämään ideaan perustuva ohjelmoitava suodin poistaa normaalissa suotimessa jo ennen varsinaista signaalia väistämättä syntyvän esivärähtelyn. Paras ääni saadaan vasta 100500 tunnin käytön jälkeen. Vahvistimena käytin neljää Bel Canton Reference 1000 II -monopäätettä, jotka ohjasivat Gradientin aktiivisia Revolutioneita. 80 Lukijakysely RAPORTTI 12 Tee-se-itse-tapahtuma Hifiharrastajien tee-se-itse-tapahtumassa oli paljon uusia innovaatioita. Digitaaliäänen osalta Ayre on hylännyt RCA- ja BNC-annot. Oikean kolmanneksen täyttää kaksi päällekkäistä audio-osan piirikorttia, joiden suojana on tukeva alumiinilevy. 42 Audio Analogue Armonia Crescendot Tyylipuhdas cd-soitin ja vahvistin, vieläpä kohtuuhintaan. Koska kuva- ja äänipiirit saattavat häiritä toisiaan, ne pidetään toisistaan erillään optoerottimilla. Digitaaliäänellä DA-muunnoksesta ja monikanavaäänen prosessoinnista vastasi Meridianin 861 V6. Levymekanismi pitää aikamoista ääntä lukuvaiheessa, mutta onneksi se on toiston aikana riittävän hiljainen. Tämän pitäisi tuottaa astetta parempi äänenlaatu. Sieltä löytyvät myös valmistajan AyreLinkohjausjärjestelmän otto- ja antoliittimet. Analoginen ääni lähtee tavallisten RCAtai symmetristen XLR-antojen kautta. DX-5 tukee 10- ja 12- bittisiä Deep Color -määrityksiä. Kuvanlaadun kerrotaan olevan sama kuin Opossa. Koska vain toinen niistä ANALOGINEN ÄÄNI KUNNOSSA Ero Esotericin ja Ayren välillä oli varsin selvä. Kuvaa pystyy muokkaamaan asetusvalikoiden avulla monipuolisesti. Takaseinässä olevilla DIP-kytkimillä säädetään soittimen perusasetuksia, esimerkiksi valitaan USB-liitännän nopeus ja käytetäänkö digitaalisuotimen kuuntelu- vai mittausvaihtoehtoa. Tilanteesta riippuen tämä on joko kätevä tai raivostuttava ominaisuus. 78 Hifimarkkinat Markkinapaikka yksityisille ja yrityksille. Ayren ääni, varsinkin alapäästä oli runsaampi ja rönsyilevämpi. Virtalähde ja ääniosa on kuitenkin pantu kokonaan uusiksi: Ayre käyttää DX-5:ssä omia symmetrisiä ja ei-takaisinkytkettyjä äänipiirejä. Myös TEE KÄYTTÖÖNOTTO HUOLELLA DX-5:n ohjekirja on paksu pluntta, ja sitä on syytä käyttää. Symmetrinen XLR sentään on, mutta elokuvilla siitä saadaan vain kompressoitu Dolby Digital- tai DTS-signaali CDtasoisena (48,1 kHz). DX-5:lle kelpaavat käytännössä kaikki ääni- ja kuvalevyt. Valmistajan tietojen mukaan se osaa toistaa lähes kaikkia mediafileitä ja toimii lisäksi verkkosoittimena. Mutta vaativaan käyttöön suositellaan toista, pelkästään äänelle tarkoitettua HDMI:tä. Digitaaliannon saa myös kokonaan pois käytöstä. MASSIIVISESTI VIIMEISTELTY BLU-RAY-SOITIN TOISTAA UNIVERSAALISTI LEVYT JA TIEDOSTOT. LÄHES KAIKKI TARPEELLISET LIITÄNNÄT HDMI-audio-annon kautta lähetetään lineaarista PCM-signaalia tai DSD:tä Super Audio CD:llä. Verkkosoitinkäyttöä varten taka- ja etuseinässä on USB-otot, mutta ei tavallista RCAliitännän kautta toimivaa SPDIF-ottoa. 68 Hifimaailman levyvaliot Poimintoja laadukkaista uutuuslevyistä. K O K EILUT 10 Elipson Planet L Ranskalaiset pallokaiuttimet: Kauniit katsella ja kuunnella. Lisäksi tällä kertaa myös mittaukset ja raportti verkkoominaisuuksista. SILLÄ KORVALLA 56 Art Audio Diavolo Kokeneen hifiharrastajan arvioitavana Art Audio Diavolo -putkipäätevahvistin. 71 Levyarvostelut Arvioita uutuuslevyistä 72 Blu-ray-arvostelut Blu-ray-elokuvia koekatseltuna. Jotta varmasti osaisi valita äänenlaadun kannalta parhaat asetukset, käyttöohjeen loppuun on koottu tiivistelmä tärkeimmistä "oikeista" asetuksista. Tämä onkin tarpeen; koneisto täristää latausvaiheessa aika lailla. HDMIN AIKA ON TULLUT Ayre on tehnyt kotityöt muutenkin kunnolla. Tavallisten kirkkauden, kontrastin ja värikylläisyyden ja värisävynsäätöjen ohella yksityiskohtia tai reunaviivoja voi korostaa, kokeilla kohinanvaimennuksen tehoa huonolaatuisella kuvalla jne. 64 Audio Pro LV3 Langattomat lattiakaiuttimet tyyliä ja helppoutta arvostavalle HERMUSET 52 Ayre DX-5 Kokeneen hifiharrastajan arvioitavana kohuttu blu-ray-soitin. Adapterilla Ayren XLRannon voi muuttaa koaksiaaliseksi RCA:ksi. Toinen, pienempi muuntaja ruokkii ilmeisesti pyörityskoneistoa ja av-puolta. Komponenttivideoantoja ei ole lainkaan, mutta komposiittivideoanto on
Perinteikäs brittivalmistaja Cyrus tuo markkinoille modernit verkkomusiikkisoittimet. Siinä on lähiverkkotoisto FLAC-tuella, monihuonetuki, nettiradio, iPodUSB-yhteys, neljä digitaalituloa ja 90 euron hintainen AirPlay-optio. Lisävarusteena saatavalla USB-adapterilla vahvistin liittyy myös WLAN-verkkoon. Lisätietoja: www.loudgroup.fi, puh. Cyrus Streamline on integoitu 2x30W vahvistin verkkotoistoominaisuuksilla ja monipuolisella liitettävyydellä. Numeron 3/2011 kuulokevahvistimien testissä oli Lehmannin lisätiedoissa laitteen edustajaksi ilmoitettu Kruunuradio. Vanhat ilmaiskäyttäjät pystyvät toukokuusta lähtien kuuntelemaan saman kappaleen vain viisi kertaa, ja kuukausittainen käyttöaika on rajoitettu kymmeneen tuntiin. Onkyo TX-8050 on saatavana hopeisena ja mustana 450 euron suositushintaan. TUOTEUUTISET n KOONNEET: MAURI ERONEN JA TONI NURMI Lukijakyselyn 3/2011 arvonnan voittaja Hifimaailman numeron 3/2011 lukijakyselyyn osallistui lähes 600 vastaajaa. 09 4553 685, www.cambridgeaudio.com 6 HIFIMAAILMA 4/2011. Akuilla toimiva säädin lataantuu telakassa. Soittimet tukevat TuneInradiolistoja, joissa kuunneltavaa riittää noin 30 000 aseman edestä. Vahvistinta voi komentaa verkon yli Applen soittimilla. Tehoksi ilmoitetaan 130 wattia kuuden ohmiin kuormaan, ja etu- ja päätevahvistinosat ovat erotettavissa. StreamX on puhdas digitaalisoitin ja StreamXP highendluokan esivahvistin/DA-muunnin. Niin ikään numeron 2/2011 DA-muuntimella varustettujen vahvistimien vertailutestissä oli Cyruksen edustajaksi ilmoitettu Kruunuradio. UPnP- ja DLNA-yhteensopivia verkkosoittimia on saatavana kolmena eri versiona eri tarpeisiin. Oikea nimi on Tapio Suonperä. Samasta jutusta oli jäänyt mainitsematta myös kuvien ottaja, joka oli Pirkka Ruishalme. Pahoittelemme virhettä. 020 1986 200, www.eu.onkyo.com Oikaisut HM 3/2011 Edellisen numeron Tim de Paravicinin haastattelun kirjoittajaksi oli merkitty Tapio Sihvonen. Kaikissa soittimissa ohjaus tapahtuu näytöllisellä, kaksisuuntaisella n-remote kaukosäätimellä, jolla käyttömukavuuden kerrotaan nousevan uudelle tasolle. Rajoitukset tulevat koskemaan myös jo aiemminkin aikarajoitettuja Open-tilejä. Äänentoistossa ei kuulemma ole eksytty Cyruksen tarkan mukaansatempaavalta polulta. Onnea voittajalle! Stereovahvistin nettiyhteydellä Onkyo tarjoaa viritinvahvistimelle harvinaisia kytkentätapoja TX-8050-mallissaan. Viime vuoden lokakuun jälkeen rekisteröityneillä käyttäjillä rajoitus tulee voimaan kuusi kuukautta tilin luomisen jälkeen. Suositushintoja ei vielä ole vahvistettu, ja soittimet saapuvat myyntiin lähiaikoina. Mainoksilla ja maksullisilla Premium- ja Unlimited-tileillä rahoitettu Spotify on tehnyt miljoonatappiot ja alkaa rajoittaa kutsulla Free-tilinsä luoneiden kuuntelijoiden toistoa. Nykyinen maahantuoja on Highend Studio Finland (www.highendstudio.fi). Kaikkien vastanneiden kesken suoritetussa arvonnassa 1 000 euron arvoisen Denon AVR-2311 -AV-viritinvahvistimen voitti Per Jernström Espoosta. Kaikki toistimet soittavat 24 bit/96 kHz korkearesoluutioäänitteitä ja monipuolisesti formaatteja (WAV, FLAC, AAC, MP3, WMA, AIFF). Oikea edustaja on tässäkin tapauksessa Highend Studio Finland. Cyrus liittyy verkkoon Spotify rajoittaa ilmaiskuuntelua Musiikin kattava streamauspalvelu Spotify asettaa toukokuun alusta rajoituksia Free-tilien käyttäjille. Näin monipuolisia kytkentöjä on yleensä tavattu nähdä vain kotiteatterivahvistimissa. Lisätietoja: www.highendstudio.fi, puh
Herkkyydeksi valmistaja ilmoittaa jokaiselle 90 dB/2,83 V/m. Signaalitiellä käytetään hopeajohtimia ja kiertokytkimessä sekä 24-asentoissa askelvaimentimessa kullattuja koskettimia. Värivaihtoehtoja ovat punainen, valkoinen ja musta. Pure Audio -tilassa kaikki videotoiminnot sammutetaan puhtaimman äänentoiston saavuttamiseksi. Triangle Color -kaiuttimien kappalehinnat ovat 350 euroa (jalustamalli), 450 euroa (keskikaiutin) ja 550 euroa (lattiakaiutin). Tinkimättömäksi mainostettu sisäinen toteutus koostuu pääosin kuparista, koneistetuista eloksoiduista alumiiniosista ja tilaajan mieltymysten mukaan valikoidusta massiivipuusta. Lisätietoja: www.highendstudio.fi, puh. Musiikinkuuntelijoitakaan ei ole unohdettu: viisi erillistä Wolfson WM8740 DA-muunninta ja käyttäjän valittavat digitaalifiltterit tekevät soittimesta hyvän stereokäytössäkin. 09 4553 685, www.cambridgeaudio.com Väriä ääneen Ranskalaisen Trianglen Color -sarjan kaiuttimet tuovat väriä stereosettiin ja kotiteatteriin. Titaaninen diskanttielementti on kaikille malleille yhteinen. Universaali Blu-ray 3D -soitin Cambridge Audion uutuussoitin 751BD on järeän metallinen ja moniruokainen. Jalusta- ja keskikaiutin käyttävät 2-tie-asettelua, mutta vaakamallisessa keskikaiuttimessa on tuttuun tyyliin kaksi bassokeskiäänistä diskantin ympärillä. 044 338 6247, www.glim-audio.com HIFIMAAILMA 4/2011 7. 751BD yhdistyy langattomaan ja langalliseen verkkoon ja toistaa tiedostoja USB- ja eSATA-laitteista. Kaksi HDMI 1.4a liitäntää voidaan määritellä toistamaan materiaali kahteen näyttöön tai jakamaan ääni ja kuva eri liittimiin. Uuteen entry level -valikoimaan kuuluu jalusta-, lattia- ja keskikaiutinmalli pianolakatulla maalipinnalla. Harrastajia hellitään lukuisilla säätöominaisuuksilla. Cambridge Audio 751BD maksaa 1 099 euroa ja on väritykseltään musta. Analogilähdöt ovat sekä 7.1että stereomuodossa. Videoprosessoinnista huolehtii Marvel QDEO. Siinä on neljä kaksikanavaista linjaottoa ja kaksi -antoa. 044 580 0051, www.triangle-fr.com Kotimainen passiivisäädin GLIM Pass One on korkealuokkainen passiivinen äänenvoimakkuuden säädin ja signaalilähteen valitsin. Kaikkien kaiuttimien nimellisimpedanssi on kuusi ohmia, mutta lattiamallissa minimi laskee 3,9 ohmiin keski- ja jalustamallin jäädessä aavistuksen helpompaan 4,5 ohmiin. Soittimessa käytetään hyväksi valmistajan DAC Magic -muuntimessa käytettyä ylinäytteistystekniikkaa. Siinä on täydellinen tuki eri levyille, kuten Blu-ray 3D, DVD, CD, SACD, DVD-Audio ja AVCHD. Lisätietoja: www.audioshop.fi, puh. Valmistajan valikoimaan kuuluu myös etu- ja päätevahvistimia. Lattiamallin toimintaperiaate on refleksikoteloitu 3-tie. Basso- ja bassokeskiääninen ovat kooltaan 16 cm, ja toistoalueeksi ilmoitetaan 4524 000 hertsiä (±3 dB). Lisätietoja: www.stereo.fi, puh. 1 150 euron hintainen Pass One -passiivietuvahvistin on saatavana myös balansoiduin liitännöin. HDMI-liitäntöjä on kaksi kappaletta, ja ne toimivat samanaikaisesti. Valmistajan mukaan soitin on erittäin nopea ja helppokäyttöinen. Tulossa on myöhemmin myös energinen keltainen
Kuuden vuoden sisällä yhtiö on lopettanut mm. Uusi kiinalaisen TPV Technologyn kanssa perustettu yhteisyritys ottaa tv-jaoston vastuulleen. Souncare SuperSpike on saatavilla lukuisilla eri kierteillä ja teippikiinnitteisenä, joten yhteensopivuus on täydellinen. Kaiutin sopii kokonsa puolesta hyllykaiuttimeksi tai kotiteatterin rakennuspalaksi stereolaitteistoon. Kaukoidän yritysten aiheuttama verinen hintakilpailu ja finanssikriisi ovat ajaneet eurooppalaiset televisionvalmistajat ahtaalle. Suositushinnat alkavat 33 eurosta/3 kpl sarja tarrakiinnitteisenä. Jokainen SuperSpike sisältää 0,5 mm hiotun tarkkuuspiikin, joka kestää 400 kilon painon. TUOTEUUTISET Philips luopuu televisioista Philips jatkaa toimintojensa pitkään jatkunutta virtaviivaistamista luopumalla televisioiden valmistuksesta, raportoi uutistoimisto Bloomberg. 017 2882 100 Eristävät kaiutinpiikit Kestävät Soundcare SuperSpike -piikit eristävät kaiuttimet lattiasta. Kaikki Argon¹-kaiuttimet kasataan käsin Suomessa. Titanium-versioissa kuorman kesto on vieläkin parempi. Argon¹ ilmoittaa vahvuuksikseen referenssitason puhtauden ja resoluution sekä tarkan ja matalalle ulottuvan bassotoiston. Valmistajan mukaan bassoalueella äänten johtuminen rakenteisiin vähenee jopa 11 dB. Hollantilaisella Philipsillä on 30 prosentin omistusosuus uudesta yrityksestä. Kaiuttimen saa omakseen joko mustana tai valkoisena tai erivärisin viilukoteloin (koivu, kirsikka ja pähkinä) 650 euron kappalehintaan. Piikeillä voi tehdä eristyksen kaiuttimien lisäksi laitteille. Se istuu valmistajan mukaan myös studio-olosuhteisiin tai tietokoneelta kuunneltavan musiikin toistajaksi Argon¹:n kotelo on mallinnettu Sveitsin yliopistossa ja elementit kehitetty Amphionin vaatimuksien mukaan. Lisätietoja: www.highendstudio.fi, puh. Piikki on koteloitu fiksusti, ja lattia on aina suojassa piikin terävyydeltä. Philipsin uusi toimitusjohtaja Frans van Houten jatkaa yrityksen ponnistuksia karsia rönsyjä ja keskittyä yhä enemmän terveystuotteisiin sekä muuhun kuluttajaelektroniikkaan. Lisätietoja: www.amphion.fi, puh. Asennus on helppoa, eikä neljän piikin sarja kierteillä maksa kuin 49 euroa. kännyköiden ja puolijohteiden valmistuksen. Argon juurillaan Kotimaisen Amphionin Argon 3 -jalustakaiutin on saanut rinnalleen laadukkaan oloisen pikkuveljen. 09 4553 685, www.soundcare.no 8 HIFIMAAILMA 4/2011. Analyytikoiden arvioiden mukaan Philipsin televisiojaosto on tehnyt miljarditappiot viimeisen vuoden aikana, ja tulos on ollut 87 miljoonaa euroa negatiivinen pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Päätä itse, mitä teet tv:lläsi tänään. Vai tavallinen tv-ohjelma. Älykästä, eikö vain? Eri Samsung Smart TV -mallien toiminnot voivat vaihdella.. samsung.fi/smarttv Mitä tekisimme tv:llä tänä iltana? 3D, Internet, Samsung Apps, Video on Demand, Facebook vai Youtube
Naparuuviliittimet sijaitsevat kaiuttimen takana, samoin kuin halkaisijaltaan pienehkö (35 mm) refleksiaukko. Väreinä ovat kiiltävä valkoinen, musta ja punainen. Bassotoisto kuulostaa ulottuvan kaiuttimen kokoon nähden yllättävän alas. Lisävarusteena on saatavana 83 senttimetriä korkea lattiateline, kätevät seinätelineet sekä erikoinen kattoripustin. Valmistajan nimi on peräisin siitä. Se on hieman pehmeä ja jopa muhkea, mutta silti instrumentin äänelle uskollinen. K O K E I L U : ELIPS ON P LAN E T L n TEKSTI: PIRKKA RUISHALME JA TEPPO HIRVIKUNNAS n KUVAT: TEPPO HIRVIKUNNAS Upeat pallokaiuttimet KAPPALEITTAIN MYYTÄVÄ NÄYTTÄVÄ PALLOKAIUTIN TARJOAA JO ERIKOISEN ULKONÄKÖNSÄ PUOLESTA MITÄ MONINAISIMPIA KÄYTTÖKOHTEITA. Kaiuttimen toistoalueeksi ilmoitetaan 48 Hz 20 kHz ja herkkyydeksi 90 dB/W. Kaiuttimessa käytetään 165-millisen basso/keskiäänen ja 25-millisen kangaskalottidiskantin muodostamaa koaksiaalielementtiä. Kaiuttimen rakenne ja työn laatu ovat ensiluokkaiset. Halkaisijaltaan 29-senttinen pallokaiutin on valmistettu muoviseoksesta, ja pallon muoto antaa sille erittäin tukevan rakenteen. Pallo ei ole ainoa yhtiön kokeilema muoto vaan Elipson on ollut sangen innovatiivinen kautta historiansa. Siinä oli ylöspäin suunnattu elementti ja sen edessä ellipsin muotoinen heijastin. Elementtien suojana ovat pienillä mag- neeteilla kiinnittyvät metalliverkot, joiden sisäpuolella on paksuhko vaahtomuovikerros. Mallistossa on toki perinteisiä laatikoitakin. PALLO ON PYÖREÄ Elipson Planet L on kookasta keilapalloa muis- tuttava 2-tiekaiutin. Kovemmilla voimakkuuksilla bassopää menee hieman tuk- 10 HIFIMAAILMA 4/2011. EIKÄ ÄÄNENLAATUKAAN OLE JÄÄNYT MUOTOILUN VARJOON. R anskalainen Elipson ei ole varmaankaan tunnetuin kaiutinvalmistaja vaikka onkin jo yli 70-vuotias. Diskantti on sijoitettu basso/keskiäänielementin akustiseen keskipisteeseen. Näiden avulla kaiuttimen voi sijoittaa erittäin monipuolisesti. MIELLYTTÄVÄ BASSO Elipson Planet L-pallokaiuttimien äänenlaatu osoittautui varsin hyväksi. Kaiutin voidaan sijoittaa pöydälle tai tasolle mukana tulevan alumiinisen, reunoiltaan pehmustetun renkaan päälle. Kaiutinta voi kääntää myös pystysuunnassa. Rakenne tarjoaa ainakin teoreettisesti edellytykset hyvälle pistemäiselle stereokuvalle. Elipson valmisti ensimmäisen kaiuttimensa vuonna 1953
All rights reserved.. Tyyli ja muoto yhdistettynä monipuolisiin asennus- ja sijoitusmahdollisuuksiin tarjoavat kaiuttimille mitä moninaisimpia käyttökohteita. Korkeiden taajuuksien toisto kuulostaa sangen neutraalilta, joskin tummalta. + Muotoilu ja sijoiteltavuus + Laadukas basso - Diskantin tummahko sävy - Keskialueen toisto varauksin BLU-RAY , DVD & ON DEMAND 4. Kun elementtien edestä poistaa vaahtomuovilla vuoratun suojaverkon, ääni avautuu selkeämmäksi ja diskanttitoisto paranee, mutta säilyy edelleen enemmänkin hillittynä kuin loisteliaana. Sen sävy ja yksityiskohdat ovat siloteltuja, ikään kuin kaiutin kaipaisi ylempien keskiäänten lievää korostamista. Ne ovat yleissävyltään hieman tummat, ja suojaritilät vaimentavat diskanttia entisestään. KAUHEAN KANKKUSEN OHJAAJALTA Elipson Planet L Hinta: Rakenne: Tehonkesto: Toistoalue: Herkkyys: Impedanssi: Jakotaajuus: Jakojyrkkyys: Basso/keskiääni: Diskantti: Liittimet: Mitat (halkaisija): Massa: Muuta: 349 euroa/kpl 2-tie, bassorefleksi 3080 W (* 48 Hz 20 kHz (+/- 3dB) 90 dB (m/1W) 6 Ohmia 3800 Hz 12/18 dB/oktaavi 165 mm 25 mm Naparuuvi/banaani 290 mm 7 kg Magneettisuojattu, värit: punainen, musta ja valkoinen, lisävarusteet: lattiajalustat (199 /pr) seinätelineet (149 /pr) ja kattoripustin (99 /kpl) AV-komponentti Oy, puh. Äänenlaadultaan kaiuttimet ovat hieman ristiriitaiset. Vahvistimen diskanttisäädön korostus parantaa sointia. Huomaamattomat ne eivät ole, mikä on tarkoituskin. TOUKOKUUTA TM www.warnerbrosnordic.com © 2011 Warner Bros. Alemmat keskiäänet puolestaan pyrkivät hieman kumisemaan varsinkin suuremmilla volyymeilla. (09) 867 8020, www.avkomponentti.fi, www.elipson.com *) Vahvistinsuositus POISTU MUKAVUUSALUEELTA Lisätietoja: koon, mikä saattaa johtua liian pienestä refleksiputkesta. Entertainment Inc. Bassorefleksiaukkojen tukkiminen vaimentaa bassoja, mutta myös muuttaa niiden kauniin luonteen epämääräisemmäksi. Tätä voi yrittää kompensoida jossain määrin korostamalla diskanttia vahvistimen diskanttisäädöllä. Elipson Planet L on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kaiutin erilaista ja erikoista mutta silti ääneltään laadukasta kaiutinta etsivälle. Keskialueen toisto kuulostaa hieman vaimealta. Myös monipuoliset sijoitusmahdollisuudet saattavat avata mitä moninaisimpia ideoita... Planet L:n parasta antia on sen miellyttävä ja muhkea bassotoisto kohtuullisilla äänenvoimakkuuksilla, tietenkin kaiuttimien kokoluokka huomioiden. n Yhteenveto Kokonaisuutena Elipson Planet L -kaiuttimien poikkeava muotoilu, rakenne ja työn laatu ovat ehdottomasti maininnan arvoiset. Kitarat ja symbaalit eivät helähdä sillä tavalla kuin pitäisi
Rakennelmat olivat konstruktioiltaan varsin mielenkiintoisia, kukin omalla tavallaan. kondensaattoreilla, joilla terävöitetään elementtien luontaisia jakotaajuuksia. Kaiuttimet kaapin ovista H elsingissä Rastilan kartanossa järjestetty tee-se-itse-näyttely osui tänä vuonna samalle päivälle eduskuntavaalien kanssa, mikä saattoi olla syynä laitteistojen tavallista vähäisenpään määrään. Bassontoistoa korostavat alaspäin laajenevat siivet. HIFIHARRASTAJAT RY JÄRJESTI JO KOLMANNEN KERRAN TEE-SE-ITSE-HIFIN DIY-TAPAHTUMAN (DIY = DO IT YOURSELF). Kimmo Mannerin rakentamat kookkaat laajakaista-baffelit oli sijoitettu kartanon suurimpaan huoneeseen. Koivu pyrki hieman soimaan ja elämään mukana ja Manner suunnitteleekin vielä kaiuttimiin vaimentavia ja tukevoittavia ratkaisuja. Kaiuttimet ovat edelleen harrastajien suosituimpia rakentelukohteita, mutta paikalla oli myös jokunen vahvistin ja DAC. Varsin massiiviseen koivubaffeliin oli asennettu Fostexin FT96H-diskantti, Supravoxin 215S-keskiääni ja 285GMFbassoelementit. Diskantti ja keskiääninen on sijoitettu lähekkäin, jotta niiden ääniaallot integroituisivat paremmin. R A P O R TTI: HIFIHARRASTAJAT RY DIY-TAPAHTUMA n TEKSTI JA KUVAT: PIRKKA RUISHALME Elementtien välistä tasapainoa Manner oli säätänyt sijoittelun ja muotoilun lisäksi. Kiinalainen bassoelementti ja saksalainen magnetostaatti diskantti yhdessä Seasin keskiäänisen kanssa kookkaassa kotelossa loivat vakuuttavan dynaamisen soinnin. YRJÖMÄKI APPROVED Yhteisöllistä diy-toimintaa edusti hienosti Tapani Hämäläisen, Eetu Halla-Ahon ja Janne Lehtinevan kattaus. Myös Arto Salon A-Sound Classicia kokeiltiin. Jakosuotimena on Behringerin Ultradrive, josta kullekin elementille menevät signaalit ohjataan 6-kanavaiseen Rotel-päätteeseen ja siitä edelleen jokaisen elementin omiin liittimiin. Kimmo Manner oli virittänyt massiivisesta kauniista kotimaisesta koivusta upeasti soivat baffelit. mm. PAIKALLE SAAPUNEET TUSKIN PETTYIVÄT, SILLÄ ESILLÄ OLI VARSIN MAUKKAITA TUOTOKSIA. Äänilähteinä esittelytilassa toimivat E-MU 0404 -äänikortilla varustettu tietokone sekä Linn Sondek LP12 -vinyylisoitin. Niiden taso oli kuitenkin korkea. Tekijä ja Arto Salo tutkivat kaiuttimen rakennetta. Täysaktiivisten kolmitiekaiuttimien aktiivikomponentit oli ulkoistettu pöydälle. Hämäläinen oli suunnitellut vahvistimet ja tehnyt A-luokassa toimivan single-ended-kytketyn etuvahvistimen, joka Hannes Hämäläisen aktiivisten 3-tiekaiuttimien jokaiselle elementille johdetaan signaali Rotelin 6-kanavaisesta vahvistimesta. 12 HIFIMAAILMA 4/2011. Elementteinä siinä on BohlenderGraebener NEO3 PDR-W/FP -magnetostaattidiskanttti, Seas-keskiääninen ja kiinalaisvalmisteinen basso. Aktiivisuus on toteutettu kotelon ulkopuolelle siten, että äänilähteestä signaali tuodaan balansoiduin johtimin Primare P30 -esivahvistimeen. Vahvistimena oli Ayonin Spirit II. Hannes Hämäläinen oli luonut täysaktiivisen kolmitiekaiuttimen kookkaine umpikoteloineen. Varsinaista jakosuodinta konstruktiossa ei ole, vaan jakotaajuudet on hoidettu elementtien luonnollisella toistolla, muutamalla sopivasti asennetulla kondensaattorilla, elementtien sijoittelulla ja baffelin siipien muotoilulla
Näitä lasikuituisia pallokaiuttimia olisi voinut viimeistelynsä puolesta aivan mainiosti luulla teollisesti tuotetuiksi mutta ne olivat Joni Korven käsityönä valmistamat. Kaikkiaan kaiutinten välissä oli tapahtuman hätkähdyttävin kasa elektroniikkaa... Usb-Dac ja esivahvistin Ikean pikku laatikossa, pirteän punainen SE vahvistin, jonka osia otettu mm. Raimo Jokisen vastavaihe-vuorovaihe-vahvistimella voi vertailla näiden kahden erilaisen vahvistintyypin toimintaa. Alun perin Jokisen oli tarkoitus vain testata näitä toimintaperiaatteita, mutta koska vahvistin ylitti odotukset äänellisesti, hän säästi sen ja viimeisteli molemmat kanavat kunnollisella päätemuuntajalla. Nämä oli tuettu hieman kallelleen vanhaan tuolinrunkoon. Diskanttina on suuntaimella varustettu Seas DXT kalotti. Mukana oli Behringerin suodin, mutta sen sijaan Korpi käytti vanhaan laatikkoon rakentamaansa passiivista suodinta. Vahvistimena oli pirteän punainen SE-putkivahvistin. Vahvistusta ja säätöä varten Korpi oli koonnut melkoisesti elektroniikkaa. Hämäläisen suunnittelemat ja Halla-Ahon rakentamat A-luokan monopäätteet ovat samoin SE-kytkettyjä, ja niiden virtalähteessä käytetään lähtöjännitteen vakavoittamiseen kapasitanssikertojaa, joka kasvattaa näennäisen kapasitanssin jopa 350 000 faradiin. Halla-Ahon ja Lehtinevan yhteistyönä olivat syntyneet 2,5-tie kaiuttimet. Lipaston ovista kyhätyt baffelit olivat omalla tavallaan tapahtuman omaperäisin toteutus. vanhasta radiosta. Joni Korpi esitteli perinteisten puusta valmistettujen kaiuttimien sijaan jalalliset pallokaiuttimet, jotka hän oli laminoinut lasikuidusta puumuotin päälle. Eetu Halla-Ahon ja Janne Lehtinevan rakentamien 2,5-tiekaiuttimien rakenne oli alas viritetty refleksikotelo. Arto Salon vanhempi putkivahvistin oli tapahtuman kauneimpia laitteita. Elementteinä niissä on Jordan JX92s. Vaikka laitteet Rastilassa Kolmen miehen yhteistyönä syntynyt diy setti, jossa vain äänilähde oli kaupallinen. Noin nollan euron hintaisiin kaiuttimiin oli liitetty "yrjömäki approved" -tarra. n HIFIMAAILMA 4/2011 13. Kaiuttimina toimivat Sonabin vanhoista kaiuttimista napatut Philipsin 8-tuumaiset laajakaistaelementit, jotka oli kiinnitetty vanhoihin lipaston oviin. Rastilan kartanon kotoisimmassa huoneessa kuunneltiin muovisia pallokaiuttimia. Elementteinä on 2 kappaletta 6,5-tuumaisia Vifa P17WG-00-06 -elementejä, joista toisessa on 1. Samassa huoneessa oli esillä myös Arto Salon A-Sound Classic -putkivahvistimia, jotka on esitelty Hifimaailmassa 2/2011. A-luokkainen etuvahvistin pöydällä CD soittimen alla ja a-luokkaiset monoblokit lattialla olivat Tapani Hämäläisen suunnittelemat. Punakantisessa puulaatikossa oli passiivisia komponentteja, joilla kaiutinten ääntä säädettiin. Kotikutoista minimalismia edusti Juhana Husan kokoama setti. Pikkukaiuttimet pöydällä eivät kuuluneet settiin vaan olivat vain näytillä. Valitettavasti tuota ei soitettu, mutta uudempi A-Sound Classic toimi erinomaisesti Kimmo Mannerin koivulaajakaistojen kanssa. olivat melkoisen korkeatasoista, näiden kaiutinten ei tarvinnut hävetä lainkaan soinniltaan. Ikean puulaatikkoon oli asetettu USB-DAC. Hyvää ääntä voi saada myös halvoilla kierrätysmateriaaleilla. asteen jakosuodin 6 db jakojyrkkyydellä. Jos suuri sävykkyys ja avoin sointi on tavoitteena, voi näistä ottaa mallia. sisältää myös 24 bit/192 kHz DA-muuntimen ja MM-RIAA-korjaimen
V E R TA I LU TES TI : VIDE OPROJEKTORIT 20003000 n TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN n MITTAUKSET: PETRI TEITTINEN CRE X-1100 EPSON EH- TW 5 5 0 0 INFOCUS SP8 6 0 2 PANASONIC P T- A E 4 0 0 0 OPTO M A H D 8 7 SONY V P L -H W 2 0 14 HIFIMAAILMA 4/2011 Laatua kankaalle PERUSTASOA PAREMPIEN PROJEKTORIEN TUOTESYKLI ON EDULLISTA TAVARAA PIDEMPI. KUUDEN VERTAILULAITTEEN JOUKKO KÄYTTÄÄ KOLMEA PERUSTEKNIIKKAA, JA ONPA MUKANA ERIKOISEMPI LEDIVALAISTU PROJEKTORIKIN.. HYVÄ KOTITEATTERITYKKI EI VANHENE SAMALLA TAHDILLA KUIN MONI MUU AV-PUOLEN LAITE
CRE:ssä LCD-paneelit valaistaan kolmella värillisellä ledillä. Optoman mukana tulee luottokorttityyppinen varakaukosäädin. Optiikan zoomin ja tarkennuksen säätäminen on tukevan tuntuista Epsonissa, Optomassa, Panasonicissa ja Sonyssä. Kunnollinen taustavalaistus on kaikissa paitsi CRE:ssä Parhaiten käteen istuu pienehkö mutta tunnokas Panasonic, mutta Optoma ja Sony eivät tule kaukana perässä. Epsonin ja Panasonicin tuotemallisto on uusiutumassa, mutta palaamme uutuustuotteisiin tulevissa numeroissa. Punaista, vihreätä ja sinistä lediä valaistukseen käyttävä CRE luo tunnelmavalaistusta pimeässä huoneessa. Sonyssä siirtovaraa on käyttökelpoiset ±65 % pystyyn ja ±25 % vaakaan. Samalla pikselirakennekin erottuu läheltä tarkasteltaessa selvästi, mutta ei häiritse tavalliselta katseluetäisyydeltä. Lisäksi sen ylä- ja alareunaa ei saa samaan aikaan teräväksi. Vaikka kaukosäätimen käyttö rajoittuu ensiasennuksen jälkeen lähinnä virran kytkentään, on ergonominen säädin mukava ominaisuus. CRE:n simppelit valikot tottelevat viiveettä kaukosäädintä. InFocuksessa asetuksia on yhden alivalikon alla liikaa, ja osa laajan säätövaran asetuksista toimii hitaasti; esimerkiksi kohinanvaimennuksen asettaminen maksimitehoonsa kestää kymmeniä sekunteja. HIFIMAAILMA 4/2011 15. Jommallakummalla akselilla ääriasentoon siirretty linssi ei tarjoa liikkumavaraa enää toiseen suuntaan. Optoman vaakasuuntainen ±5 % siirto on vain hienosäätöön. InFocuksessa kuva piirtyy aina projektorin yläpuolelle 20 prosentin säätövaralla. Epsonin säädin on turhan leveä, ja InFocuksen kalvomaiset tasopainikkeet eivät tarjoa hyvää tuntumaa käsikopelolla toimittaessa. Asetukset on jaoteltu havainnollisesti sopivan kokoisiin lohkoihin. Reilusti projektorin alapuolelle piirtyvä kuva mahdollistaa laitteen asentamisen vaikka kirjahyllyn päälle oikeinpäin. InFocuksen ja Optoman siirto ei ole symmetrinen pystysuunnassa. CRE:ssä ei ole juuri moitittavaa hieman heppoista tuntumaa lukuun ottamatta, mutta sen kantama on selvästi joukon heikon. Jos linssinsiirtoa ei tarvitse käyttää ääriasennoissaan, ovat Epsonin ja Panasonicin kontrollit parhaan tuntuiset. InFocus ja Optoma luovat pikselinsä DLPtekniikalla, jossa valo viedään vinhasti pyörivän väripyörän läpi kautta kääntyvin mikropeilein päällystetyn kennon. Optoma ja Epson sijoittuvat noin 3 000 euron hintaluokkaan, Panasonic ja uunituore Sony 2 500 euroon, CRE ja Infocus hintahaitarin alarajalle. E pson ja Panasonic perustuvat tavalliseen LCD-tekniikkaan, jossa kolme paneelia valaistaan elohopealampulla. Optomassa rakenne on myös selkeä, mutta navigoinnissa tarvitaan Epsonin tapaan erillistä paluunäppäintä pelkkien kursoripainikkeiden lisäksi. Sonyn sisällä piilee kolme LCOSpaneelia, joista valmistaja käyttää nimitystä SXRD. LCD:n ja LCOS:n välinen ero on vaikeammin havaittavissa, ja jälkimmäisen tiheämmän pikselirakenteen huomaa vasta lähellä kangasta. Projektoritekniikka sinänsä kun ei vaikuta esimerkiksi katselukulmaan, vaan kuva on sävyltään samanlainen leveänkin sohvan ääripäissä. Ohjearvoja lämmöille valmistaja ei kerro. taan kehnoja ja jäykistyvät asteittain. Panasonicissa on selvänä etuna lisäksi motorisoitu optiikka, joten zoomin ja tarkennuksen voi tehdä kankaan viereltä kaukosäätimellä. Projektorien tekniikoissa on ominaispiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia. Optomassa kuvan alareunan saa alhaisimmillaan hieman projektorin alapuolelle siirtovälin ollessa -2060 %. Kuvan sinertävyys on peräisin projektorin näytönsäästäjän sinisestä väristä. ASENNUS JA KÄYTTÖ Asennuksen suhteen joustavimmat ovat Epson ja Panasonic. Kattoon asennettaessakaan projektoria ei tarvitse pudottaa telineellä alas, vaan kuvan voi heijastaa reilusti alaviistoon. CRE:ssä siirto rajoittuu pystysuuntaan (±50 %). Optoman optiikka on silmämääräisesti paras: kuva on erittäin terävä kulmasta kulmaan. Niiden kaksinkertainen zoom-optiikka ja laaja linssinsiirto helpottavat projektorin sijoittamista. InFocuksen kannen alle sijoitetut rullat eivät tarjoa jämäkkää otetta zoom- ja tarkennusrenkaista, mutta toimivat silti riittävän tarkasti. CRE edustaa tahmeasti toimivalla tarkennuksella ja sumealla kuvalla toista ääripäätä. Harjaantunut katsoja erottaa helposti DLP-projektorin kuvan LCD-projektorin heijastamasta. Yhden pikselin korkuiset vaakaviivat piirtyvät epätasaisesti, eikä teräväpiirto näytä niin terävältä. Ledien lämpötilaa voi tarkkailla CRE:n valikosta. Kun pikselit eivät osu yksi yhteen kuvalähteen ja projektorin välillä, tarkkuus heikkenee. Muissakin on linssinsiirto. Kankaalla erityisesti valoa voimistavalla sellaisella on kyllä vaikutusta katselukulmaan. Projektorien erot ovat kuitenkin pienempiä kuin televisiopuolella plasma- ja LCD-ruutujen välillä. Vaikka InFocus ja Epson olivat markkinoille tullessaan huomattavasti kalliimpia, ovat niiden suositushinnat hiljattain laskeneet. Käyttömukavuudeltaan Sonyn ja Panasonicin valikkojärjestelmät ovat parhaat. Ääriasentojen havainnoiminen on hankalaa, sillä säätimet ovat tuntumal- CRE ei esitä kuvaa alkuperäisellä tarkkuudella vaan zoomaten. Optomassa ja CRE:ssä säätimet ovat epämääräisen tuntuisia, ja niiden äärirajoja on vaikea havaita
Mustan taso on kaikissa CRE:tä lukuun ottamatta hyvä. Optoman "Cinema2"-tilassa kuva pumppaa häiritsevästi ja himmenee hyvin tummaksi. Valotehoon suhteutettuna Sony on Panasonicia selvästi hiljaisempi. DLP-tekniikkaa käyttävät InFocus ja Optoma ovat omimmillaan yhtä aikaa kirkkaita ja tummia kuva-alueita sisältävissä kohtauksissa. CRE:tä lukuun ottamatta kaikissa on sekä kuvasisältöön mukautuva automaattinen iiris että kaksiasentoinen lampun kirkkausasetus. Automaattisten iiristen toiminnassa on eroja. Epsonin, Sonyn ja Panasonicin erinomaisen syvä musta hellii pimeiden elokuvien ystäviä, eikä Sonyn kirkkaan kuvan tarvitse hävetä DLP-vastustajiakaan. 16 HIFIMAAILMA 4/2011. Riittävä valoteho herättää räikeät kohtaukset loistokkaiksi, ja liiallista valotehoa voi aina rajoittaa esimerkiksi suotimella. V E R TA I LU TES TI : VIDE OPROJEKTORIT 20003000 Projektorit testattiin Stewartin harmaalla Greyhawk-kankalla Kirkas lamppu vaatii tehokkaan jäähdytyksen. Koska projektorin luoma suuri kuva täyttää ison osan näkökentästä, väsyttää se vähemmän silmiä kuin pimeässä huoneessa kirkkaana loistava pieni televisio. Iiriksen käsisäädöllä kuvan enimmäiskirkkauden ja mustien kohtausten syvyyden välillä saavuttaa hyvän kompromissin. Sonyssä iiriksen reaktioaikaa pystyy säätämään vielä erikseen. Epsonissa, Optomassa ja Sonyssa esiasetuksia automaattisen iiriksen toiminnalle on kaksi, InFocuksessa ja Panasonicissa yksi. InFocuksessa pykäliä on 10, Optomassa 9 ja Sonyssä varmasti riittävä 100. CRE:ssä valotehoon ei nykyisellä ohjelmistolla pysty vaikuttamaan, mutta tulossa on päivitys valotehon pienentämiseen. Tummissa kohtauksissa valaisemattomat alueet pysyvät mustina, ja kirkkaissa kuva on vaikuttavan elävä. Epsonin lamppua täytyy polttaa kirkkaassa tilassa, jotta sen valoteho yltää lähelle muita. Pimeää kuvaa taas ei saa kirkkaaksi millään kuin erikoiskankaalla. Se kuitenkin sammuu saman tien ilman jälkijäähdytystä. Projektorit testattiin Stewartin harmaalla Greyhawk-kankalla. Kirkas kuva vaikuttaa kuitenkin valoisissa kohtauksissa vaikuttavammalta ja samalla kontrastikkaammalta. Tavallinen 16:9-kuva piirtyy asetuksiin koskematta 2,35:1-kankaan keskiosaan jättäen sivuille valaisemattomat reunat. Hyvä kontrastisuhde ilmenee monella tavalla. Zoomin ja tarkennuksen tekeminen kaukosäätimellä on toteutettu hyvin, ja kuvan saa helposti teräväksi. KUVANLAADUN TEKIJÄT Kuvan kirkkauteen ja samalla mustan tasoon pääsee testin projektoreissa vaikuttamaan oikeaoppisesti neljällä tavalla: objektiivin iiriksen eli aukon kokoa tai lampun valotehoa muuttamalla, erikseen ostettavalla linssisuotimella tai harmaapintaisella kankaalla. Epsonin mustan taso on erittäin hyvä, mutta kuva ei mittaustuloksista huolimatta vaikuta kovin kirkkaalta. Molempien tuulettimet nopeutuvat lampun kirkkautta nostettaessa, mutta äänitaso on edelleen parhaimmistoa. Optoman hillitympi "Cinema1" ja Sony eivät välttämättä vie huomiota elokuvalta lainkaan. Paras havaittu kontrasti eli hyvä mustan taso yhdistettynä elävän kirkkaaseen valkoiseen on Sonyssa ja Optomassa. Sonyssa säädettäviä akseleita on kaksi, eikä osavärin kirkkauteen voi vaikuttaa. vyjä, eli se vaikuttaa myös paneelin sähköisiin ominaisuuksiin. Sony on kaikkein huomaamattomin Panasonicin tullessa kakkosena. Lampun kirkkauden vaihto kaksinkertaistaa vaihtoehdot. Panasonic tukee myös aitoa 2,35:1-piirtoa, jossa kaikki pikselit käytetään hyväksi projektorin eteen asetettavan anamorfisen eli levittävän linssin avulla. Panasonic on vertailun ainoa motorisoidulla optiikalla varustettu projektori. Epsonin vaihtoehdot muuttavat iiriksen reagointinopeutta, Optomassa ja Sonyssä iiriksen vaihteluväliä. Iiriksen käsisäätö on InFocuksessa, Optomassa ja Sonyssä. Näistä toimenpiteistä mikään ei heikennä kontrastia, sillä ne vaikuttavat samassa suhteessa valkoisen ja mustan kirkkauteen. Vaikka CRE käyttää ledejä valaistukseen, on sen tuuletin varsin äänekäs. InFocus tekee operaation nopeimmin heti CRE:n jälkeen, mutta puhisee silloin hyvin voimakkaasti. Panasonicin laajalla alueella siirtyvä linssinsiirto, linssin muistipaikat ja kuvasuhteen tunnistus mahdollistavat kuvakoon kasvattamisen automaattisesti 2,35:1-suhteen elokuvalla. Lähes yhtä hyviä ovat Panasonic ja InFocus. Color- ja tint-säädöt asetetaan SMPTE Color Bars -testikuvan siten, neljän pystypalkin ylä- ja alaosat ovat yhtä kirkkaat. Värien tarkkaa säätöä varten tarvitaan kolmella akselilla hue/saturation/brightness toimiva värinhallinta eli CMS (Color Management System). Sony jäähdyttää lamppua kaikkein pisimpään sammuttamisen jälkeen. Epsonin ja InFocuksen iirikset raksuttavat kovaäänisesti ja tekevät muutoksia jatkuvasti. Kolme vähäruokaisinta elohopealamppua käyttävää projektoria, Epson, Panasonic ja Sony, ovat myös hiljaisimmat. Sellainen on Epsonissa, Optomassa (kuvassa) ja Panasonicissa. Kunnolla pimennetyssä kotiteatterihuoneessa erityisesti hyvä mustan taso on tarpeen, jotta kuva ei vaikuta millään materiaalilla valjulta. Panasonicin iiris muokkaa kuvan värisäOptomalla värisäädön tekeminen onnistuu ilman hukkuneita sinilaseja, sillä projektorin voi asettaa esittämään vain halutun osavärin kerrallaan. Kuva näyttää hyvän ANSI-kontrastin ansiosta dynaamiselta ja kolmiulotteiselta. Optoma on aavistuksen InFocusta hiljaisempi, mutta tarjoaa joukon eniten valoa
Niiden mustan taso on kuitenkin niin matala, että värittymää ei huomaa ilman vertailukohtaa. Mustan tasoa voi edelleen parantaa säädettävällä iiriksellä InFocuksessa, Optomassa ja Sonyssa. ...mikäli sen sijaan lukea tiukkaa haluat lu tietoa kaiutinkaapelien vaikutuksesta äänentoistoon, kannattaa tsekata uusin numeromme 3/2011. www.autosound.fi. CRE erottuu joukosta selvästi kirkkaan sinertävän sävynsä vuoksi 85B-suodattimesta huolimatta. Se parantaa liikkeen sujuvuuden lisäksi erottelua, muta kehnosti toteutettuna interpolointi saa aikaan tunteen nopeutetusta videokuvasta. Lähes yhtä tumma Panasonic on varsin neutraali, kuten myös kirkkaampi InFocus. Värittymä korostuu pitkän valotusajan takia eikä ole luonnossa yhtä voimakas. Ne voi myös nimetä haluamakseen. Jos olet kiinnostunut videotykeistä tai iPadin multimediaominaisuuksista, AutoSound ei ehkä ole sinun lehtesi... Projektorien suuntaa antava pohjamustan sävy toisiinsa verrattuna. Optoma on sinertävä. Elokuvien 24 kuvaa sekunnissa on liian vähän liikkeen sulavaan esittämiseen. Kuvat on otettu projektorien iirikset täysin auki lampun himmeämmällä asetuksella. Epsonin ja Sonyn mustan tasot ovat kirkkaudeltaan parhaat. Epsonin ollessa violetti Sony vihertää. Välikuvia interpoloiva prosessori on Epsonissa, InFocuksessa (kuvassa), Optomassa ja Panasonicissa. Parhaiten interpolointi toimii Panasonicissa. Epsonissa ja Panasonicissa on useita muistipaikkoja kuva-asetusten tallentamiseen. InFocuksen pohjamustan sävy vaihtelee kellertävästä violettiin kuvan eri kohdissa
Sonyn kuvan pienen välkkymisen saattaa huomata, vaikka projektori olisi ollut päällä pidempäänkin. Epsonissa videotunne ilmaantuu hieman useammin. InFocuksessa tummien kohteiden terävyys ja sävyerottelu on Optomaa hieman edellä. Erittäin tumman pohjamustan pieni väriheitto ei toisaalta yleensä erotu häiritsevänä. CRE ei osaa toistaa 24p-kuvaa alkuperäisellä nopeudella ollenkaan, vaan esittää sen nykien 60 hertsillä. CRE:n ledit paistavat aina täydellä teholla välkkymättä, ja kuva on Epsonin ja Panasonicin tapaan rauhallinen. Epson on luonnollisen rauhallinen. Kokonaisuutena rauhallisin kuva on LCDtykeissä. Väritoistossa raikkaimpina erottuvat Optoma, Panasonic ja Sony. CRE:n värejä vaivaa kylmänsininen sävy ja ylikorostuneisuus. Interpolointiominaisuus on Epsonissa, InFocuksessa, Optomassa ja Panasonicissa. V E R TA I LU TES TI : VIDE OPROJEKTORIT 20003000 Mustan tason ohella pohjamustan sävyllä on suuri vaikutus havaittuun kuvanlaatuun. Optomassa DMD-mikropeilin aiheuttaman tummien sävyjen ditheröinnin aiheuttama muurahaiskekomainen eläminen on selvempää kuin InFocuksessa, mutta ilmiötä tuskin huomaa tavalliselta katseluetäisyydeltä. Epsonin ja Panasonicin kuva ei välky, mutta pikselirakenne on Sonya selvempi. Panasonicin ja Epsonin toteutukset ovat DLP-kaksikkoa edellä. Hankalat testit matkivat tilannetta, jossa levyn metatieto eli ns. CRE:ssä ja Epsonissa värikohdistus oli ainakin testiyksilöissä selvästi pielessä. liput eivät kerro soittimelle, kuinka kuvakentät tulee yhdistää. Vaikka ilmiön saa näkyviin tarkoituksellisella silmien edestakaisella väpätyksellä, näkyvät ne vain kirkkaissa kohteissa mustalla pohjalla. Optomassa väpätystä on muita enemmän, ja InFocus sijoittuu kärkikolmikon ja Optoman väliin. Ainoastaan CRE:n värittymät ovat normaalikatselussa selvästi häiritseviä, muissa pohjamustan sävyvirheeseen ei kiinnitä elokuvan aikana huomiota. CRE:ssä musta on kirkkaan sinistä. DLP-piiriä ja väripyörää käyttävän Optoman ja InFocuksen sateenkaariefekti on niin pientä, että tavallisessa katselussa se ei häirinne kuin yliherkkiä. Liikeinterpolointi sulavoittaa kuvan liikettä ja parantaa liikkuvien kohteiden tarkkuutta, mutta se saa usein elokuvan vaikuttamaan nopeutetulta kotivideolta. Sujuvimmin 1080p24-kuvan esittävät Epson, Panasonic ja Sony. CRE:ssä vihreä ja punainen piirtyivät pysty- ja Epsonissa sivusuunnassa väärään kohtaan. Maahantuoja toimitti kellertävän 85B-suodattimen projektorin mukana, mutta sen värilämpötilaa laskeva vaikutus ei ollut riittävä. CRE:n, Epsonin ja Panasonicin kuva piirtyy nestekidemäisellä rauhallisuudella, vaikka läheltä tarkasteltuna pienen säkenöinnin voikin huomata. Optoman pohjamusta on sävyltään sinivihreää, Sonyssä vihertävää. InFocuksen väritoisto on lampun himmeässä tilassa hieman tunkkaisempaa, ja esimerkiksi syvä punainen on aavistuksen oranssia. Kalibroimattomina sävyissä on selviä eroja, mutta nelikko on muita edellä luonnollisuuden tunnussa. Epsonissa, InFocuksessa ja Panasonicissa musta on hieman punertavaa, ja InFocuksessa lisäksi laikukkaan epätasaista. Lievimmällä asetuksella Panasonicin sulavoitusta voi jo harkita käyttävänsä. Sonyssa mahdollinen konvergenssivirhe korjautuu projektorin valikosta löytyvällä säädöllä. KUVANKÄSITTELY HQV-levyt mittaavat projektoreiden suorituskykyä lomitetun kuvalähteen käsittelyssä. DVD- ja Blu-ray-muotoiset testilevyt eivät siis suoraan ilmennä hyvin masteroidun elokuvan kuvanlaatua vaan laitteen kykyä saada hyvää jälkeä aikaan vaikeista tapauksista. Ominaisuudet CRE Epson Malli X-1000 EH-TW5500 Hinta 1 968 2 900 Tekniikka LCD LCD Paneelit 0,74" 0,74" Tarkkuus 1920x1080 1920x1080 Mitat (lxkxs) 30x8,5x25,5 cm 45x14,8x36 cm Paino 2 kg 7,5 kg Takuu Kuvatulot HDMI 2 2 VGA 1 1 Komponentti 1 1 SCART/RGBS S-video 1 1 Komposiitti 1 1 Optiikka Zoom 1,2x 2,1x Heittoetäisyys *3 1,732,08x 1,32,8x Motorisoitu Linssinsiirto (P/V) ±50/- % ±96/±47 % Lamppu Tyyppi PT120 RGB LED UHE 200 W Ilmoitettu elinikä (eko/normal) 60 000 h 3000/4000 h Varalampun hinta 230 Lampputakuu 6 kk / 1000 h Vaihto katossa · Asetukset ja kalibrointi Harmaasävyt (gain/bias) · · Värinhallinta 3D Gamma 9p Iiriksen käsisäätö Dynaaminen iiris · Muuta Anamorfisen linssin tuki · Ohjausportti RS232 Triggeri 1 *1 Yksi tulo jaettu VGA-liitännän kanssa *2 VGA-tulo ymmärtää RGBS-signaalin *3 Projektorin etäisyys kankaaseen suhteessa kuvan leveyteen zoomin ääriasennoissa InFocus SP8602 1 990 DLP 0,65" 1920x1080 36,2x17,8x54 cm 7,6 kg 5v 2 1 3 1 *2 1 1 1,53x 1,522,32x +5575/±15 % UHP 260 W 2 000/2 500 h 549 12 kk/2500 h · · Esivalinta (4) · · · RS232 3 Optoma HD87 2 990 DLP 0,65" 1920x1080 32,4x14,3x41,6 cm 8 kg 3v 3 1 2 *1 1 *2 1 1 1,25x 1,541,93x -20+60/±5 % UHP 280 W 3 000 h 599 6 kk/1 000 h · · 3D curve+offset · · · USB 2 Panasonic PT-AE4000 2 490 LCD 0,74" 1920x1080 46x14,7x31,5 cm 7,3 kg 3v 3 1 2 *1 1 *2 1 1 2x 1,352,7x x ±100/±40 % UHM 170 W 2 000/3 000 h 395 12 kk/1 000 h · · 3D 9p · · RS232 2 Sony VPL-HW20 2 990 SXRD 0,61" 1920x1080 40,7x17,9x46,4 cm 10 kg 3v 2 1 2 *1 1 *2 1 1 1,5x 1,392,11x ±65/±25 % UHP 200 W 3 000/5 000 h 395 3 kk/200 h · 2D Esivalinta (7) · · · RS232 1 18 HIFIMAAILMA 4/2011
Optoman tarkkuus DVD-testissä on hyvä muttei aivan täydellinen. InFocuksella on vaikeuksia DVD:n tasaisten linjojen kanssa. Epsonin HQV-videoprosessori kerää saman valmistajan DVD-testilevyllä täydet pisteet, mutta skaalaus ei kuitenkaan ole täydellisen terävä. Lähes pystysuorien palkkien reunat muuttuvat helposti röpelöiseksi. Sujuvimmin 1080p24-kuvan esittävät Epson, Panasonic ja Sony CRE:n prosessori tuottaa DVD:llä hyvää jälkeä, mutta rajaa kuvaa paljon reunojen alle. Koska CRE ei esitä HD-kuvaa pikselintarkasti vaan hieman zoomaten, ovat sen saavuttamat 90 pistettä prosessoritestistä kyseenalaiset. Skaalaus on muutoin parempaa keskitasoa terävyydeltään. Kohinanpoistolla ei ole vaikutusta kuvaan. Muussa tapauksessa kuvassa ilmenee pieni nykäys pyörivän palkin vaaka-asennossa. Videoprosessori kuitenkin toimii virheettä, ja kohinanvaimennuskin toimii melko hyvin. HD-levy ei aiheuta vaikeuksia, mutta 10 pistettä putoaa puolitiehen jäävästä kohinanvaimennuksesta. Kymmenen pisteen vaje tulee kohinanpoistotestistä. Teräväpiirtolevyllä jälki on muuten moitteetonta, mutta videolähteellä yhden pikselin levyiset palkit tummenevat hetkittäin. Terävöityssäätö on kehno ja luo kuvaan reunojen ylikorostusta. Lue millaisia tuloksia saatiin irti kuuntelun sekä mittausten avulla. Epsonin prosessori on etevin myös reaalimaailman testissä. Filmilähteellä pystypalkeissa näkyy pientä elämistä, mutta kaikki kuvainformaatio tulee eroteltua. Hyvin loivat vaakalinjat porrastuvat selvästi, ja kohinanpoiston yhteydessä syntyy pieniä artifakteja. HD-levyllä kuva on lähes virheetön, kunhan videolähteellä "Film Mode":n asettaa automaatin sijaan pois päältä. Yksittäiset vaakaviivat terävöittyvät selvästi, kun ne rajaamattomana piirtyvät eripaksuisina. Vaakaviivoissa on selvää porrastumista, mutta yllättäen rosoa on enemmän hieman pystymmissä kuin loivissa linjoissa. Osaltaan virheitä piilottaa hieman sumea kuva. Useimmilla soittimilla ja näyttölaitteilla kelvottomasti toistuva Transformers 2 näyttää Epsonilla hyvältä. · Kaiutinjohtotason päätelmiä! Otimme perusteelliseen sokkokuunteluun viisi erilaista ja erihintaista kaiutinjohtoa. Kohinanpoisto toimii tyydyttävästi, mutta sen käyttö on vaivalloista käyttöliittymän vuoksi. Panasonicin DVD-skaalauksen laatu paranee, jos overscania lisää eli kuvaa rajaa kankaan ulkopuolelle. Sony ei rajaa DVD-kuvaa, mutta ei ole täysin skarppi. Epsonin kuvassa tuntuu olevan vähemmän kohinaa ilman kohinanvaimennusta, mutta se saattaa osaltaan johtua himmeämmästä kuvasta. niittäneet pienet GZPM60SQ laajakaistaelementit! subwooferi. · Kuuntelussa Ground Zeron mainetta · Kuuntelussa Audisonin upea Voce 12 · Esittelyssä kolme todella upeaa · Suosikkilevykilpailun satoa, lue levyarvostelut! kaikki parhaat l hifiautoa lukuisilla asennuskuvilla! Kevään kovin hifipaketti NYT MYYNNISSÄ! AutoSound 3/2011 www.autosound.fi. Muutoin videoprosessori toimii moitteetta, ja kohinanvaimennus on tyydyttävä. Kaikkea Blu-ray-levyn kuvainformaatiota tykillä ei silti saa irti. Filmilähteeseen Optoma lukittuu hyvin, mutta staattisissa kohteissa esiintyy ajoittaista epätarkkuutta. Sivusuunnassa liikkuvissa pystyviivoissa on pientä eloa. HD-kuvalle kohinanpoisto ei tee mitään, mutta muutoin kuva on miltei moitteeton. HD-levyllä kohinanpoisto aiheuttaa pientä suttausilmiötä ja yhden pikselin korkuisten vaakaviivojen tummuusaste pumppaa hieman sekä video- että filmilähteellä
CRE jää jumboksi, sillä siitä puuttuu useita säätöjä, kuten gamma ja värinhallinta. Osassa projektoreista asetuksia pitää muuttaa, jos soittimen kuvamuoto vaihtuu videotasoisesta RGB:stä (kirkkaustasot 16235) laajennettuun RGB:hen (0255) tai komponenttimuotoon (YCbCr). Käyttöönotto on hankalahkoa epäkäytännöllisen kaukosäätimen ja täyteen ahdettujen valikkojen takia. Lopputekstit se osaa esittää siististi. Valotehoa voisi isommalla kankaalla olla hieman enemmän, mutta tykki kotiutuu hyvin kompaktiin ja hyvin pimennettyyn tilaan. Optoma tosin hieman kylmäsävyisenä. Lue artikkeli nettisivuiltamme www.hifimaailma.fi/artikkelit.php 20 HIFIMAAILMA 4/2011. Käyntiääneltään hiljainen Epson prosessoi heikon dvd-kuvan parhaiten ja toistaa Blu-ray-kuvan sulavasti. CRE:ssä niihin pääsee käsiksi vain tehdasvalikosta, eikä gainsäädön liikkumavara riitä kuvan sinertävyyden poistamiseen. Perusasetukset, kuten kirkkaus ja kontrasti kannattaa joka tapauksessa tarkistaa aina kuvalähdekohtaisesti. Colour Cinema 1 Colour1 Cinema Värilämpötilan esiasetus Warm 7000K Warmest D65 +2 Low On/off-kontrasti 60:1 5200:1 1600:1 1600:1 1790:1 3100:1 ANSI-kontrasti 50:1 260:1 450:1 410:1 350:1 280:1 Valoteho (eko/normal) 170/280 520/640 670/730 820/1050 310/420 560/880 HQV HD (/100p) 90 75 82 100 90 90 HQV PAL (/80p) 60 70 51 68 50 65 Toimiva 1080p24 · · · · · Mittaukset on suoritettu luonnollisinta kuvaa tarjoavaa esiasetusta käyttäen. Kaikki projektorit hyötyvät kalibroinnista selvästi, mutta silmämääräisesti Panasonicin ja Optoman harmaasävyt toistuivat koko kirkkausalueella lineaarisimmin. Jokaisesta projektorista valittiin paras esiasetus ennen kuvanlaadun varsinaista arviointia vertailemalla sitä kalibroituun projektoriin. Tykin on kuitenkin annettava lämmitä hetken ennen kuin kuva rauhoittuu ja muuttuu sävyiltään luonnolliseksi. Panasonic on monipuolinen ja miellyttävä käyttää. V E R TA I LU TES TI : VIDE OPROJEKTORIT 20003000 Toisto lukkiutuu progressiiviseksi alle sekunnissa kohtausten alun jälkeen. Epsonissa pisteet on sijoitettu 10 prosentin välein, mutta ne vaikuttava vain valoisuuskanavaan. X.v. Sonyssa on seitsemän kiinteätä esivalintaa ja InFocuksessa neljä. Yksi piste putoaa iiriksen käsisäädön puutteen vuoksi. CRE:ssä soittimen täytyy osata antaa videotasoista RGB-signaalia. Tulokset saattavat muuttua kalibroinnin jälkeen. Tummat sävyt vaativat hieman harjaantunutta hienosäätöä parhaan kuvan saamiseksi. CRE:ssä ei ole kuvasuhdetilaa, jolla 1920x1080 pikselin kuva sijoittuisi yksi yhteen paneelille. CRE:n gamma on kiinteä. Kuvanlaadusta kriittinen kotiteatteriharrastaja on todennäköisesti tyytyväinen mihinkä tahansa muista viidestä. Sävyt muuttuvat myös selvästi lampun kirkkautta vaihdettaessa. Mustan taso on erinomainen, mutta valoteho on melko vaatimaton, ja lampun tehoasetus vaikuttaa kuvan sävyihin. CRE ja Panasonic suoriutuvat kämmäillen tuotetusta DVD-elokuvasta huonoiten, eikä kumpikaan osaa tuottaa siistiä jälkeä. Mittaukset CRE Epson InFocus Optoma Panasonic Sony Käytetty kuvatila User* x.v. Elävät värit, hyvä kontrastisuhde ja iiriksellä säädettävä valoteho mahdollistaa vaikuttavan kuvan niin suurella kuin pienelläkin kankaalla. InFocus ei tarjoa edes värikylläisyys- ja tint-säätöjä HDMIkuvalle. Myös liitännät ovat rajatummat kuin muissa. Ominaisuuksissa kärkeen nousee Panasonic motorisoidulla optiikalla, kolmella HDMI-tulolla ja hyvillä säädöillä. Kuva on Blu-ray-elokuvilla kauttaaltaan neutraali, ja motorisoitu optiikka on joustava. Kuvaa skaalataan aina, mikä hukkaa tarkkuutta. Eniten kuvan ominaisuudet muuttuvat Sonyssa. Niiden tummat sävyt eivät siis poikenneet juuri lainkaan kirkkauden sävyjen luonteesta. Epsonissa, Optomassa ja Panasonicissa on kaikilla kolmella akselilla (hue, saturation, brightness) toimiva värinhallinta. Harmaasävyjen helppo kalibrointi kameralla on neuvottu seuraavalla sivulla. Käytettävyydeltään parhaan Sonyn valikot ovat fiksusti jaoteltu, ja käyntiääni on hiljainen. Suurimmat erot ovat optiikan ominaisuuksissa, melutasossa ja heikomman kuvasignaalin käsittelyssä. CRE:llä ja InFocuksella joutuu luottamaan esimääriteltyihin väriasetuksiin. Optoman neljää esivalintaa voi muokata erikseen käyrän Pistetaulukko Pistetaulukko (0-10) Kuva (60 %) Ominaisuudet (20 %) Käyttö (20 %) Yhteensä (100 %) CRE 2 2 6 2,8 Epson 8 7 8 7,8 InFocus 8 6 5 7,0 Optoma 8 8 7 7,8 Panasonic 8 9 8 8,2 Sony 9 7 9 8,6 Sony on kokonaisuutena kuvaltaan niukasti parempi kuin sitä seuraava nelikko. Sonyn videonkäsittely yltää kakkospaikalle vain ajoittaisella tarkkuuden putoamisella. Epsonin "Skin Tone Correction" vaikuttaa myös harmaasävyihin ja tuottaa vakioasennossaan liian vihreän kuvan. Cinema Night -esiasetuksella ECO-tilassa kuva vihertää voimakkaasti kirkkaamman Normal-tilan ollessa neutraalimpi. Sen kuva on heti käynnistyksen jälkeen sinertävä mutta muuttuu neutraaliksi vartin kuluessa. Ledivalaistuksen sävy on voimakkaasti sininen, mikä vie huomion elokuvalta. Projektorien kannattaa antaa lämmetä ennen säätöjen tekemistä. Lähes äänetön Sony kirii niukkaan voittoon kokonaisvaltaisesti vaikuttavimmalla kuvalla. Säätöpisteitä on jokaiselle osavärille erikseen yhdeksän, mutta jokaisen voi määritellä yhden prosentin pykälin haluamaansa kirkkausasteeseen. Jumbosijalle jäävä CRE sisältää niin paljon puutteita, että sitä ei voi suositella kotiteatteriin. InFocuksen hankala valikkorakenne ja heikko kaukosäädin pudottavat sen viimeiseksi. Yhteenveto Vertailun projektorit edustavat CRE:tä lukuun ottamatta kiitettävää tasoa. CRE on selvä hännänhuippu valjun sinisellä kuvallaan. Hyvä kontrastisuhde ja erinomaisen syvä musta vastaa vaativiinkin tarpeisiin. Harmaasävyjen kalibrointia varten kaikki tarjoavat gain- ja bias-säädöt. Blu-ray-elokuvat eivät toistu alkuperäisellä kuvanopeudella tai täydellä tarkkuudella Full HD -paneelista huolimatta. muodon ja offsetin avulla. Komponentti ja täyden alueen RGB-signaali aiheuttavat sen, että mustat ja valkoiset menevät tukkoon, eli tummat harmaat hukkuvat pohjamustaan, ja osa vaaleista sävyistä palaa puhki. Valoteho on mitattu molemmilla lampun tehoasetuksilla. Epsonin kuva on kylmänä vihertävä. Kirkas ja teräväkuvainen Optoma on kärkikaksikkoa äänekkäämpi. Värinhallinnan puute on harmittava näin arvokkaassa laitteessa. InFocus ja Optoma jäävät hieman Sonysta jälkeen lukkiutumisen nopeudessa. CRE:n valoteho on mitattu 85B-suotimella ja ilman *CRE:n värilömpötilan asetuksiin tehtiin käsin muutoksia PALJON SÄÄDETTÄVÄÄ Yhdessäkään laitteessa ei suoraan tehdasasetuksilla ole ihanteellisia kuvasäätöjä. n Kuinka teen television tai projektorin perusasetukset. Kontrastikas InFocus on kahdesta DLPprojektorista äänekkäämpi, mutta erottelee Optomaa paremmin tummat sävyt. Myös Sonyn lamppu välkkyy häiritsevästi kylmänä. Sony käyttää omaa Real Color Processing -järjestelmäänsä, jolla voi tarkoin valita korjattava värialueen, mutta korjaus tapahtuu vain kahdella akselilla. Myös kuvan luonnollisuus tehtaan esiasetuksilla vaihtelee. Gammasäädön monipuolisin toteutus on Panasonicissa. Colour -esiasetuksella taas lampun normaalitila on neutraalimpi himmeän punertaessa
Valkoisen säätämisen jälkeen näytä tumma harmaasävykuva (2030 % valkoinen) testilevyltä. Lopuksi ota kuva harmaasävypalkistosta, jossa näkyy useampi kirkkausaste samalla kertaa. Bias-säädön eli tummien sävyjen korjauksen jälkeen palaa takaisin valkoiseen testikuvaan ja tee tarvittava hienosäätö uudestaan. On kuitenkin todennäköistä, että heittoa joillain sävyillä on, ja joissakin projektoreissa valkotasapainossa on heittoa kuvaalan eri kohdissa. Toista kuvauskorjausrumba samaan tapaan mutta tällä kertaa projektorin bias-säätöä käyttäen. Sinertävyys on helposti poistettavissa projektorin gain-säädöillä. Karkea ensisäätäminen nopeutuu, jos kamerasi osaa näyttää histogrammin punaisen, vihreän ja sinisen osalta erikseen eikä ainoastaan niistä koostuvaa yhteiskirkkautta. Täytä kameran kuva-ala kohteella lähes kokonaan, ja varmistu, että kuva ei yli- tai alivalotu. Koska biasja gain-säädöt vaikuttavat jonkin verran toisiinsa, kannattaa niiden välillä tehdä ainakin pari tarkistusta kumpaisenkin korjauksen jälkeen. KALIBROINTIVAIHEET Ota kuva valokuvausliikkeessä myytävästä harmaakortista tai hätätapauksessa valkeasta paperista edellä mainituissa olosuhteissa. Suotimen käyttö on kannattavaa heikon mustan tason tuottavalla projektorilla, jos valoteho on riittävä, sillä se tummentaa kuvaa. Valkoinen testikuva löytyy kaikilta testilevyiltä, mutta sen sijaan voi käyttää vaikkapa vitivalkoista työpöydän taustakuvaa, jos kalibroitu laite on vaikkapa tietokoneen näyttö. Kirkkaussäädön kasvattaminen nostaa mustan tasoa ja heikentää kontrastia, ja siihen kannattaa turvautua vain, jos mustan taso on projektorissa hyvä. Tarkoituksena on saada valkoinen samaan värilämpötilaan kuin aikaisemmin otetussa referenssissä. Tarkenna kamera reilusti näytön ohi, että pikselirakenne katoaa kuvasta täysin. RGB-arvot kertovat osavärien kirkkauden numeerisesti. Projektorin kontrastisuhde saattaa myös olla niin suuri, että kamera ei pysty taltioimaan sekä tummia että kirkkaita sävyjä yhtä aikaa kuvainformaatiota hukkaamatta. Jos kamera ei näytä histogrammia, vie kuvankäsittelyohjelmassa pipettityökalu kohteen päälle ja katso sen antamat RGB-arvot. Projektorin tuottamaan mustimpaan mahdolliseen eli pohjamustaan bias-säädöllä ei yleensä ole vaikutusta, jos kirkkaussäätö on asetettu oikein. Kamera usein ilmoittaa ylivalottumisen kirkkaimpia kohtia vilkuttamalla. Ota uusi kuva, ja jatka yrityserehdysmenetelmällä niin monta kertaa kuin tarpeellista. Etsi projektorin valikoista gain-säätö ja pudota liian voimakkaan osavärin tasoa jonkin verran. Mikäli jokin värikanavista on selvästi kirkkaampi kuin muut kaksi, esimerkiksi R=195, G=155 ja B=152, täytyy sen kirkkautta pudottaa. Tai jos mahdollista, valkoista kuvaa esittävästä kalibroidusta näyttölaitteesta. Erittäin vääristynyttä pohjamustaa voi parantaa kahdella tavalla: projektorin linssin eteen asennettavalla värjätyllä suotimella tai tarkoituksellisella kirkkaussäädön kohottamisella ja bias-säädöllä tehtävällä korjauksella. testilevyjä ovat esimerkiksi vaikkapa AVSHD, HCFR tai Video Essentials. Yleensä näyttölaitteet kalibroidaan niin sanottuun D65-pisteeseen, jossa punaisen, vihreän ja sinisen osuus on suurin piirtein sama kuin kesäisenä päivänä. Määrittele kameraan uusi valkotasapaino juuri ottamasi kuvan perusteella. Säätämättömästä projektorista otettu kuva voi näyttää kamerassa tältä. Jos projektori on kiinni tietokoneessa, luo kuvankäsittelyohjelmalla itse kuva, jonka RGB-arvot ovat 70,70,70. Jos säätövara loppuu kesken, nosta vaimeampien värikanavien kirkkautta. Muista valottaa kuva jälleen oikein, jotta kuva ei mene tummasta tai kirkkaasta päästä tukkoon. Tarkasta juuri otetun kuvan histogrammista, sijoittuvatko värikanavat vaaka-akselilla samaan kohtaan. Sopivia Kuvankäsittelyohjelmaan avatun valokuvan histogrammi ilmaisee nopealla vilkaisulla punaisen, vihreän ja sinisen suhteet. Kalibroinnin jälkeen tee uudelleen kirkkaus- ja kontrastisäätöjen tarkistus. Valonlähteen referenssinä voi myös käyttää laadukasta päivänvalovalaisinta (6500 K) tai salamalaitetta. Jos kaikki meni hyvin, ovat kaikki sävyt tummanharmaasta valkoiseen kuvankäsittelyohjelmassa RGB-arvoiltaan tasaiset. Muista valottaa kuva siten, ettei yksikään värikanava ylivalotu, eli histogrammissa jää tyhjää tilaa oikealle. Muussa tapauksessa jokainen kuva täytyy kopioida erikseen tietokoneeseen ja analysoida RGB-arvoja kuvankäsittelyohjelmalla. Toisaalta, jos pohjamusta on valmiiksi erinomainen, ei sen pieni sävyvääristymä ole yleensä häiritsevä. HIFIMAAILMA 4/2011 21. Riittää siis, kunhan värilämpötila on lineaarinen tummista kirkkaisiin sävyihin. Toimenpidettä varten tarvitaan kamera, jossa on otetun kuvan perusteella asetettava valkotasapaino sekä kuvankäsittelyohjelmisto. Valkotasapainoltaan säädetyn projektorin kuva näyttää kamerassa seuraavanlaiselta. Tällöin ota tarkistuskuvat yksittäisistä harmaasävykuvista kameran valotusaikaa muuttamalla. TIE TO A JA TAIT OA Valkotasapaino kohdalleen digikameralla Projektorin tarkka värikalibrointi on mahdollista mitta-anturin ja sopivan ohjelmiston avulla, mutta harmaasävyjen säätämisessä voi käyttää hyväksi myös laadukasta digitaalikameraa. Kun kamera on opetettu haluttuun valkotasapainoon, on aika siirtyä säädettävän projektorin kimppuun. Anna projektorin lämmetä vähintään puoli tuntia ennen säätöä. Tummat harmaat eivät silloin esimerkiksi viherrä yhtään enempää kuin valkoiset, vaan punaisen, vihreän ja sinisen osuus on sama koko kirkkausasteikolla. Tämä toteutuu silloin, kun kuvassa kaikkien värikanavien arvo on sama. Tämä tapahtuu eri tavalla eri kameroissa, mutta esimerkiksi Canonilla valikoista haetaan "Custom WB", etsitään juuri otettu referenssikuva, minkä jälkeen kameran valkotasapaino asetetaan vielä erikseen Customtilaan. Silmän värilämpötilaan mukautuvan luonteen vuoksi tulos on hyvä, vaikka tarkkaa referenssiä ei olisikaan tarjolla. Jos mahdollista, määrittele pipetin näytekooksi useamman pikselin keskiarvo. Keskipäivämenetelmää parempaan tulokseen pääsee, jos kameralla pääsee ottamaan kuvan toisesta, valmiiksi kalibroidusta projektorista, monitorista tai televisiosta. Näytä testilevyltä kokovalkoinen kuva ja ota siitä kuva. Aurinko voi paistaa täysin pilvettömältä taivaalta tai taivas voi olla täysin pilvien peitossa, ero värilämpötilassa on melko pieni
Käyttöliittymä on järkevästi suunniteltu, ja kaukosäädin on miellyttävä käyttää. Kaikki värit toistuvat hyväksyttävän tarkasti ilman värinhallinnalla tehtäviä korjauksia, sillä deltaE-arvo on alle viiden. Panasonic istuu monipuolisen optiikkansa ansiosta monenlaiseen ympäristöön. Mustan taso on porukan kärkeä värilämpötilan pysyessä eri kirkkausasteilla neutraalina. Linssimuistipaikat mahdollistavat kuvakoon muuttamisen automaattisesti 2,35:1-kankaalle sopivaksi. Sony mitattiin lampun kirkkaammalla asetuksella. Panasonic kattaa lähes kaikki liitintyypit, ja HDMI-tuloja on riittoisat kolme. 22 HIFIMAAILMA 4/2011. Valkotasapaino on lineaarinen, mutta vihreän osavärin osuus on alhainen koko matkalta. Sony on joukon painavin ja kiiltävällä muovipinnalla hyvin viimeistelty. Siinä on fiksusti toimiva käyttöliittymä, erinomainen mustan taso ja raikkaan dynaaminen kuva. Käytännössä virhettä ei huomaa. Käyntiääni on joukon toiseksi hiljaisin eikä häiritse alhaisellakaan elokuvan kuunteluvoimakkuudella. Säädöt ovat kattavat erittäin tarkkaa gammasäätöä ja värinhallintaa myöden. Laajalla säätövaralla toimiva iiris sopeutuu niin tummia mustia kuin kirkkaita valkeitakin halajavan harrastajan teatteriin. Linssin zoom ja tarkennus toimivat jämäkästi, mutta linssinsiirtoa vaivaa sama epämääräisyys kuin muita vertailun projektoreita. Kuvan liike toistuu sujuvasti, ja tasoittavan interpoloinnin toiminta on joukon luonnollisin. Pää- ja välivärien tarkkuus. + Erinomainen mustan taso + Neutraalit harmaasävyt + Hiljainen tuuletin + Laaja optiikan säätövara ja muistipaikat + Kattavat kuvasäädöt + Toimiva liikeinterpolointi Vaatimaton valoteho vähentää havaittua kontrastia Ei iiriksen käsisäätöä Gamma on Cinema-tilan perusasetuksilla lähellä 2.2-referenssiä. Sonyn liitinpaneeli on sijoitettu erikoisesti projektorin oikeaan kylkeen. (09) 5211, www.panasonic.com Lähes äänetön Sony on parhaiten muokattavissa kuvaltaan eri tilanteisiin. Iiriksen käsisäätöä ei ole, mutta matalatehoisen lampun takia kuvan kirkkautta ei juuri kärsisi pudottaakaan. Virhe on helppo korjata projektorin asetuksilla. Kansilevy on hiilikuitupintaa muistuttavaa kuvioitua muovia. 020 742 1200 MITTAUSTULOKSET Panasonic PT-AE4000 Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Lisätietoja: 2 490 euroa 46x14,7x31,5 cm 7,3 kg www.kaukomarkkinat.fi, puh. Laadukkuuden tuntu ulottuu kuvasta myös laitteen olemukseen. Säädöistä puuttuvat monipisteinen gamma sekä kolmiulotteinen värinhallinta. Kuva on kuitenkin pelkillä harmaasävyjen säädöillä luonnollinen ja raikas, eikä Sony sorru värien yliräikeyteen. 24p-kuva toistuu sulavasti, mutta lisäpehmeyttä tarjoavaa liikeinterpolointia ei valmistajan malliston pienokaisessa ole. Projektori on kaikin puolin viimeistelty laadukkaan oloiseksi. Kirkkaampien projektorien kaltaiseen vaikuttavuuteen Panasonic ei valoisissa kohtauksissa aivan yllä. Projektorin kuva on sininen ja välkkyvä noin vartin käynnistämisen jälkeen, mutta tasoittuu lämmettyään. Se on kuitenkin syvennyksessä, josta kaapelit voi kääntää melko huomaamattomasti kattoa kohti. Sonyn lampun kirkkausasetus ei käytännössä vaikuta mittaustuloksiin. + Erinomainen mustan taso + Luonnollisen raikas väritoisto + Käsin säädettävä iiris + Hiljainen käyntiääni + Laadukas rakenne + Lampun tehoasetus ei muuta mittaustuloksia Sininen ja välkkyvä kuva ennen lämpenemistä 3D-värinhallinnan puute Ei tarkkaa gammasäätöä Päävärien tasapaino eri kirkkausasteilla. V E R TA I LU TES TI : VIDE OPROJEKTORIT 20003000 HIFImaailma TESTIVOITTAJA Sony VPL-HW20 Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Lisätietoja: 2 990 euroa 40,7x17,9x46,4 cm 10 kg www.sony.fi, puh
Värilämpötila on korkea mutta erittäin lineaarinen eikä siten häiritse. Optoman mittausetulokset ovat lampun himmeämmällä asetuksella. 24p-toiston sulavuus ei ole aivan parhaiden tasolla, ja liikettä pehmentävä interpolointi on liian aggressiivinen. Syaani on liian sinertävä, mikä aiheuttaa esimerkiksi taivaansineen syvän sinisen sävyn. Lampun tehoasetus ei vaikuta värien tarkkuuteen, mutta korostaa vähän sinistä väriä harmaasävyillä. Optoman kolme HDMI-tuloa riittävät useimpiin tarkoituksiin ilman signaaleja keskittävää kotiteatterivahvistina. Cinema1tilassa lampun kirkas asetus on tarkempi, Colour1-tilassa himmeä asetus. Gammakäyrä film-esiasetuksella on esimerkillisen tarkka. Valkotasapaino on lineaarinen, mutta punaisen osavärin osuus on hieman korkea koko matkalta. Värinhallinnalla tilanne korjaantuu. Gamma on Colour1tilassa tarkka. Linssinsiirron ja zoomin säätövara on melko pieni, mutta vakiolinssin tilalle on saatavilla lyhyen tai pitkän heittoetäisyyden mallit. DLPprojektorille ominainen sateenkaariefekti ei elokuvaa katsellessa näy juuri koskaan. Pieni virhe on helppo korjata projektorin gain- ja bias-asetuksilla. Magentaa lukuun ottamatta värien tarkkuus on hyvä. Pää- ja välivärien tarkkuus. + Näyttävän dynaaminen kuva + Laadukas optiikka + Reilusti valotehoa + Sateenkaari-ilmiön vähäisyys + Käsin säädettävä iiris + Kattavat säädöt 24p-kuvan lievä nykiminen Rajallinen linssinsiirto Kuuluva käyntiääni Päävärien tasapaino eri kirkkausasteilla D65-esiasetuksella. Testin arvokkaampaan päähän kuuluva Optoma tekee vaikutuksen optiikan laadulla ja puhtaan elävällä kuvalla. Kapean säätöalueen optiikka on edullisempaa pitää hyvälaatuisena, ja Optoman kauttaaltaan veitsenterävä kuva osoittaa valinnan olleen onnistunut. Cinema1-tila on harmaasävyjen osalta hieman tarkempi mutta väreiltään epätarkempi ja hieman räikeämpi kuin Colour1. Väri- ja harmaatoisto muuttuu hieman lampun kirkkautta muutettaessa. Tehokas lamppu on varsin arvokas ja vaatii kuuluvan tuuletuksen. Virhe on helppo korjata projektorin asetuksilla. Perusasetuksilla punainen on hieman oranssi, mutta ongelma on korjattavissa. Pää- ja välivärien tarkkuus. Toimivalla värinhallinnalla pienet voi korjata. Lampun ekotilassa punaisen tarkkuus heikkenee, ja deltaE-arvo on yli 14. Hyvä kontrasti, kirkas lamppu ja säädettävä iiris takaavat upean kuvan monenkokoisella valkokankaalla. VGA-tulo ymmärtää mukana tulevalla adapterilla myös RGB-SCART-signaalin vaikkapa vanhalta dvd-soittimelta tai digiboksilta. HIFIMAAILMA 4/2011 23. Vihreän kirkkausvirhe aiheuttaa suuren deltaE-arvon. MITTAUSTULOKSET Optoma HD87 Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Lisätietoja: 2 990 euroa 32,4x14,3x41,6 cm 8 kg www.highendstudio.fi, puh. (09) 681 37951, www.optomaeurope.com MITTAUSTULOKSET Päävärien tasapaino eri kirkkausasteilla. Kuva-asetusten määrä on kattava, vaikka monipisteinen gammasäätö uupuukin käyrän jyrkkyyteen voi silti vaikuttaa
+ Puhtaan kirkas valkoinen + Erottelee hyvin tarkasti tummat sävyt + Käsin säädettävä iiris + Raikkaan täyteläinen väritoisto Vihertävät ihonsävyt Epätasainen pohjamusta Kaukosäätimen tuntuma ja valikot 24p-kuvan lievä nykiminen Ei värinhallintaa Päävärien tasapaino eri kirkkausasteilla Warmest-esiasetuksella. Epson osaa myös esittää amerikkalaisen filmipohjaisen dvd-kuvan alkuperäisellä 24 kuvan sekuntinopeudella. Värit ovat täyteläiset, mutta ihonsävyissä on perusasetuksilla aavistus vihertävyyttä. Kuvasäädöt on helppo tehdä loogisten kontrollien avulla, mutta yhdessä valikossa on turhan paljon valintoja. Kokoisekseen kevyen projektorin ulkonäköä on siistitty linssin kontrollit peittävällä kansilevyllä. Videoprosessori on hyvä ja suoriutuu hankalistakin kuvalähteistä ongelmitta. Vaakasuunnassa säätövaraa on vertailun eniten. Valkotasapaino vaihtelee hieman kuvan ylä- ja alareunan välillä. CIE-kartastossa värien koordinaateilla eroa ei ole, eli väriavaruus pysyy vakiona. InFocuksessa merkinnät on painettu kattoasennus mielessä ylösalaisin. Paneeleissa on pieni kohdistusvirhe, ja punainen ja vihreä ovat siirtyneet vaakasuunnassa. Komponenttituloja ja triggerilähtöjä on kolme kumpaistakin. Kaukosäätimen kantama on erinomainen, mutta sen tasomaiset näppäimet ovat vaikeakäyttöiset. Mustan taso on erinomainen, mutta viimeisin dynaamisuus ei yllä parhaiden tasolle. Pieni virhe on helppo korjata projektorin gain- ja bias-asetuksilla. Tarkkaa monipistesäätöä ei ole. Tummat sävyt erottuvat erinomaisesti, ja mikropeilin niihin aiheuttama kohina on pienirakeista. Värinhallintaa värien kalibrointiin ei ole. Tuulettimen melko voimakas humina on matalataajuista eikä kovin siten häiritsevää. Sateenkaariefektikin on hyvin hallinnassa, eikä häiritse elokuvan aikana. Värilämpötila on matala mutta lineaarinen. Liitinpaneelin saa osittain piiloon katseilta irrotettavalla ritilällä. Epsonin liitinasetelma on väljä ja selkeä. 24 HIFIMAAILMA 4/2011. Harmaasävyt eivät muutu lampun kirkkautta muutettaessa, mutta värien kirkkaus on aavistuksen tarkempi kirkkaammalla asetuksella. Lampun ECO-tilassa projektori on erittäin hiljainen, mutta kuva on selvästi vihertävämpi kuin täydellä teholla. Linssinsiirto on rajoittunut pieneen säätöalueeseen. Iiristä voi tosin komentaa vain automaatilla, joka aiheuttaa äänekästä rutinaa. Valkoinen on puhtaan kirkasta ja kontrasti hyvä. Mustan tasoa voi parantaa käsin säädettävällä iiriksellä. Värinhallintaa ei ole tilannetta korjaamaan. Epson on joustava asennuksen suhteen, sillä linssinsiirron alue on laaja. Pohjamusta on sävyltään hieman laikukkaan epätasainen. V E R TA I LU TES TI : V IDEO PROJEKTORIT 20003000 InFocus SP8602 Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Lisätietoja: 1 990 euroa 36,2x17,8x54 cm 7,6 kg www.simex.fi, puh. Epsonissa on kattava värinhallinta ja 9-pisteinen gammasäätö. Värit ovat hyvät aavistuksen latteaa sinistä lukuun ottamatta. InFocus mitattiin lampun kirkkaassa tilassa. Pää- ja välivärien tarkkuus HD REC709 -tilassa. (09) 8520 2230, www.epson.fi InFocuksen liitinpaneelin peittävä pyrstö tekee projektorista tavallista pidemmän. + Erinomainen mustan taso ja kontrasti + Kattavat värisäädöt + Laaja linssinsiirto + Sulava 24p-toisto + Etevä videoprosessori Vaatimaton valoteho Ei iiriksen käsisäätöä Valkotasapainon heitto kuvan eri alueilla Konvergenssivirhe Gamma CRT-esiasetuksella on melko tarkka. 09 41 500 210, www.infocus.com MITTAUSTULOKSET Epson EH-TW5500 Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Lisätietoja: 2 900 euroa 45x14,8x36 cm 7,5 kg Epson Europe B.V., puh. Blu-rayn 1080p24-kuva on vaivattoman sulavaa, ja liikeinterpolointi muodostaa lähes luonnollisen tuntuisen pehmennyksen
Colour -tilassa lampun himmeämmällä asetuksella. 050 545 0700 MITTAUSTULOKSET Päävärien tasapaino eri kirkkausasteilla. Epsonin tulokset on mitattu x.v. Kuvassa on pystysuuntaista konvergenssivirhettä punaisen ja vihreän värin osalta. Syaania lukuun ottamatta värien tarkkuus on hyvä. Lampun kirkkaampi tila muuttaa harmaasävyt punertavaksi, mutta parantaa värien tarkkuutta. Projektorin huoltovalikosta löytyvät gain- ja biassäädöt ovat riittämättömät suotimella ja ilman. CRE:n liitinpaneelin kohokuvioteksteistä on vaikea saada selvää. Pää- ja välivärien tarkkuus. Värilämpötila on matala mutta lineaarinen. Kiinalaisilta ei puutu yritystä, sillä tähän asti ledejä on käytetty vain kannettavissa picoprojektoreissa ja erittäin kalliissa kotiteatterimalleissa. CRE mitattiin mukana toimitettua 85B-suodinta käyttäen. Värinhallintaa ei ole. Gammakäyrä osoittaa, että projektori tuottaa vääristyneen kirkkaustasapainon. Ledeistä huolimatta tuuletinmelu pienessä kotelossa on varsin voimakas. Ledeille luvataan 60 000 tunnin käyttöikä. Kaikki värit ovat räikeitä ja virhe merkittävä. Pää- ja välivärien tarkkuus. Cinema Night -tilassa lampun kirkkaammalla asetuksella harmaasävyt ovat tarkimmat, mutta väreissä on enemmän heittoa. Gammasäätöä ei ole. Valotehoon vaikuttavaa asetusta ei ole, ja esiasetuksista yksikään ei tuota tyydyttävää kuvaa. MITTAUSTULOKSET CRE X-1000 Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Lisätietoja: 1 968 euroa 30x8,5x25,5 cm 7,5 kg nettivideo.com, puh. Projektori tosin sammuu saman tien ilman jälkijäähdytystä. + Ledeille luvattu käyttöikä Vaatii tumman lämminsävyisen suodattimen Sinertävä ja kirkas pohjamusta 1080p-kuva ei piirry skaalaamatta Ei toimivaa 24p-tukea Ei värinhallintaa Tahmeat optiikan säädöt Heikko kontrasti Tehoton kaukosäädin Päävärien tasapaino eri kirkkausasteilla. Harmaasävyt ovat kauttaaltaan pielessä ja virhettä on mahdoton korjata projektorin omilla asetuksilla. Virhe on helppo korjata projektorin gain- ja bias-asetuksilla. Gammakäyrä korostaa hieman vakioasetuksella hieman keskisävyjä, mutta projektorissa on useampi esivalinta ja toimiva 9 pisteen korjaus tarkkaan säätämiseen. Kompaktissa CRE:ssä on punainen, vihreä ja sininen ledi LCDpaneelin valaisuun. Säädöt harmaasävyjen korjaamiseksi löytyvät huoltovalikosta, mutta säätövara ei riitä edes kellertävän suodattimen kanssa. Linssinsiirto on vain pystysuunnassa, ja zoomin säätöalue on kapea. Kaikilla värilämpötilan esiasetuksilla valkotasapaino on selvästi vääristynyt, ja kuvan pohjamusta sinertää voimakkaasti. Erikoisuutena on RGB-läpivienti. HIFIMAAILMA 4/2011 25. Kuvanlaatu on modernista tekniikasta huolimatta valitettavan heikko. 1080p-kuva piirtyy kennolle pehmeästi skaalaten, ja 1080p24kuva esitetään 60 hertsillä nykien. Toimivalla värinhallinnalla virheen voi korjata. Kuvaa ei saa yhtä aikaa teräväksi ylä- ja alareunasta
Siksi elokuvateattereiden valtavat kankaat synnyttävät tehokkaasti paikallaolon tunteen. tykillä SUURI KUVA VIE KATSOJAN SYVEMMÄLLE NIIN ELOKUVAN, URHEILUTAPAHTUMAN KUIN MUKAANSA TEMPAAVAN VIDEOPELINKIN TUNNELMAAN. Valkokankaalta katsottavaa kuvaa ei voi verrata tilanteeseen, jossa televisiota katsotaan erittäin läheltä. Kun kuva on suuri, näkyvät virheetkin helpommin. KOTIIN SUUREN KUVAN SAA HELPOSTI VIDEOTYKILLÄ. MILLAINEN VIDEOTYKKI MINULLE? Sopivaa projektoria etsiessä teknisistä tiedoista tärkein on linssin eli optiikan ominaisuudet. Vaikka kuvan suhteellinen koko olisikin yhtä suuri, silmien tarkentaminen lähietäisyydelle ei tuota yhtä nautittavaa elämystä kuin kaukana sijaitsevaan kankaaseen. Edellä ehdotettua katseluetäisyyttä noudattavan kannattaa hankkia FullHD-tarkkuuteen yltävä projektori. Tällöin laajasta zoomista on hyötyä asennuksen joustavuuden kannalta. E lokuvateattereissa juuri kuvan iso koko antaa elokuvalle sen ainutlaatuisen elämyksellisyyden. Jos elokuvia katsellaan yli 2,7 kertaa kuvan leveyden etäisyydeltä, ei 1280x720 kuvapisteen eli ns. Sen mukaan teatterissa takimmainen rivi saa olla enintään 2,17 kertaa kuvan leveyden päässä kankaasta. Kun kuvan koko täyttää lähes koko näkökentän, syntyy tämä vahva läsnäolon tunne. On makuasia, kuinka paljon näkökentästään haluaa täyttää kuvalla, mutta elokuvateattereiden laatustandardeja asettava THX on määritellyt ohjearvoja muun muassa kuvan koolle. Nuori ja tervesilmäinen katselija näkee eron 1280x720 kuvapisteen tykkiin kauempaakin. Vaikka ihmisen näkökenttä on lähes 180 astetta, asettaa silmien väliin jäävä nenäksi kutsuttu uloke eriasteisia rajoitteita järkevän kokoiselle kuvalle. Elokuvien lisäksi projektori toimii oivallisesti vaikkapa urheilun katseluun sekä videopelien tuottamien aistimusten elävöittäjänä. Kuvan koko on riippuvainen projektorin optiikasta ja etäisyydestä kankaaseen. Sitä voidaan käyttää vaikkapa olo- huoneessa, kunhan tila saadaan pimennettyä. Videotykki on ensisijaisesti elokuvaharrastajan väline, mutta videotykki sopii kenelle tahansa. Muista valmistajan ilmoittamista arvoista on yleensä mahdotonta tehdä johtopäätöksiä suorituskyvystä. Kaksi metriä leveää kuvaa ei siis tulisi ohjearvon mukaan katsoa yli 4,3 metrin päästä. Yleensä sopiva katseluetäisyys asettuu kerroinvälille 1,21,8. TIE TO A JA TAIT OA: V I D E O P R O J E K T O R I E N M A R K K I N A K AT S A U S J A O S T O - O PA S n TEKSTI: MAURI ERONEN, TEPPO HIRVIKUNNAS JA TONI NURMI Parempi tunnelma 15-tuumainen läppärin näyttö ei kaappaa mukaansa, vaikka sitä tuijottaisi kuinka läheltä. Suuret, hyväkuvaiset televisiot maksavat useita tuhansia, ja sadan tuuman koossa puhutaan jo kesämökkiluokan kustannuksista. Pelkästään projektorin luoma suuri kuva asettaa korkeammat laatuvaatimukset kuvanlaadulle. Usein projektorien asennusetäisyys asettuu aika lähelle katseluetäisyyttä, mutta kovaäänisen projektorin omistaja sijoittaisi sen todennäköisesti muualle kuin suoraan yläpuolelle. Mitä suuremman kuvan kotiinsa haluaa, sitä enemmän vastinetta rahalle tykillä saa. Tykin asentaminen ei poissulje televisiota tai tee siitä turhaa, vaan niitä voidaan käyttää toistensa rinnalla. Videotykillä saadaan, käytettävissä olevan tilan puitteissa helposti 23 metriä leveä kuva, jolloin puhutaan jo perinteisin halkaisijamitoin 90135 tuuman kuvakoosta. Kuva alkaa tuntua selvästi liian suurelta silloin, kun vasen silmä ei enää päätä kääntämättä näe nenänvarren takia kuvan oikeata reunaa. Pitkässä huoneessa sijoitus ei todennäköisesti tuota ongelmia, mutta lyhyessä huoneessa riittävän lyhyestä heittoetäisyydestä on hyötyä. Silmälihasten rasittumisen lisäksi aivot mieltävät läheltä katsotun kuvan edelleen pieneksi; 26 HIFIMAAILMA 4/2011. Blu-ray-levyjen tarkka erottelu tulee tykillä käytettyä hyväksi tehokkaammin kuin televisiolla, ja täyden hyödyn 1920x1080 kuvapisteen tarkkuudesta saa irti jo silloin, kun katseluetäisyys on alle 1,8 kertaa kuvan leveys. Jos itselleen miellyttävää kerrointa ei ole varmistanut, kannattaa arvio ottaa lähtökohdaksi projektoria omaan katselutilaan etsiessä. Optiikan heittosuhde määrittelee asennusetäisyyden ja linssinsiirto sen, voiko kuvan paikkaa muuttaa kiinteän asennuksen jälkeen. 720p-projektoria tarkemmasta kuvasta ole hyötyä. Myös kuvan liike tuntuu voimakkaana ja realistisempana aistimuksena. Kaksi metriä leveä kuva tuntuu siis todennäköisesti sopivalta 2,43,6 metrin etäisyydeltä. Autopelit imevät mukaansa monta kertaluokkaa tehokkaammin, kun vilistävät maisemat piirtyvät suurena näkökenttään
Taulukossa esitetty heittosuhde kertoo projektorin asennusetäisyyden suhteessa kuvan leveyteen zoomin ääriasennoissa. Joihinkin projektoreihin on myös saatavilla vaihdettavia optiikoita erilaisilla heittoetäisyyksillä. Heittosuhde TOIMINTAPERIAATTEET? Nykyaikaiset kotiteatteritykit pohjautuvat kolmeen perustekniikkaan. LCD-projektorissa kuva muodostetaan viemällä valo kolmen nestekidepaneelin läpi. Esimerkiksi taulukossa arvo 1,041,26 tarkoittaa, että kaksi metriä leveällä kuvalla projektori tulee asentaa 2,082,52 metrin (2 m x 1,04 2 m x 1,26) päähän kankaasta. Kennojen mahdollinen kohdistuksen virhe näkyy kuvassa konvergenssivirheenä, jolloin punainen, vihreä ja sininen piirtyvät eri kohtiin. Suuren kertoimen projektorin taas voi sijoittaa kokonaan erilliseen tilaan, jos äänettömyys on tärkeää. DLP-projektorissa pikselin valoisuus määritellään mikroskooppisia peilejä sisältävässä paneelissa. Kolmikennoiset DLP-projektorit ovat hintansa takia useimpien harrastajien ulottumattomissa. Tehokkaita Xenon-lamppuja ei nykymalleissa enää käytetä, mutta uutena vaihtoehtona valikoimaan ovat tulleet ledit. Peräkkäin piirtyvien värien takia herkimmät näkevät yksikennoisen DLP-projektorin kuvassa niin kutsuttuja sateenkaaria silmiä nopeasti liikutettaessa. Modernit, kuusinkertaisella nopeudella pyörivät RGBRGB-väripyörät eivät yleensä tuota häiritseviä sateenkaaria. Ledejä voidaan käyttää lampun sijasta kaikissa projektorityypeissä, mutta toistaiseksi niitä on tavattu vain muutamassa LCD- ja DLP-projektorissa. LCoS tarjoaa LCD-tekniikkaa mukaillen rauhallisen kuvan, minkä lisäksi pikseliverkko on usein tiheämpi ja kuva vaikuttaa läheltä tarkasteltuna luonnollisemmalta. puu sen tehosta. DLP-projektoreita on kahta tyyppiä: yhtä ja kolmea mikropeilikennoa käyttäviä malleja. Jos projektorin haluaa sijoittaa sohvapöydälle, kannattaa valita malli, jossa heittosuhde on mahdollisimman pieni. tajien omilla nimityksillä. Valkoisen ja mustan väliin jäävät sävyt piirtyvät valoa moduloimalla niin, että peili muuttaa asentoaan hyvin nopeasti. Eri tekniikoiden ominaispiirteet eivät tee menetelmästä kertaheitolla huonoa saati hyvää, vaan suorituskyky on monen osa-alueen summa. Lampun valo kulkee nopeasti pyörivän, eri väreihin sektoroidun väripyörän läpi. LCD-projektorissa ledit korvaavat suoraan elohopealampun ilman suuria muutoksia rakenteeseen. Uuden lampun hinta on projektorikohtainen ja vaihtelee parista sadasta noin kuuteen sataan euroon. Lumenit ottavat huomioon laajalle alueelle säteilevän valonlähteen. HIFIMAAILMA 4/2011 VALOA KANKAALLE Kaikkia projektoreita yhdistää eri kennotekniikoista riippumatta valonlähde. Joillekin ne saattavat aiheuttaa jopa päänsärkyä. Koska kuva heijastetaan kankaalle, ei katsekulmalla ole kuvaa heikentävää vaikutusta samaan tapaan kuin heikkolaatuisilla LCD-näytöillä. Ledien etuna on pitkä käyttöikä, ja niiden polttotunnit lasketaankin kymmenissä tuhansissa. Sateenkaari-ilmiön pitäisi järjestelyllä vähentyä käytännössä olemattomiin. Pikselien väliin jäävä tyhjä tila eli niin sanottu kanaverkkoilmiö on muita tekniikoita näkyvämpää, mutta erottuu hyvin harvoin katselupaikalle asti. Tekniikka on samaa kuin televisioissa, mutta paneelit ovat pienikokoisempia ja jokaista pääväriä (punainen, vihreä ja sininen) varten on kokonaan oma paneeli. Esimerkiksi valon kulku projektorin sisällä, eli niin sanottu valopolku on usein merkitsevä osa kuvanlaatua. Jos projektorin käyntiääni on kuuluva, kannattaa se sijoittaa selvästi katselupaikan taakse. Yksipiirisessä DLP-projektorissa kolmen erivärisen ledin hyöty on todellinen, sillä ledejä voidaan välkyttää vuoronperään väripyörää nopeammalla tahdilla. Sateenkaarien näkyminen riipppuu väripyörän nopeudesta ja sektorien määrästä. Lampun odotettavissa olevaa elinikää voi yleensä pidentää pudottamalla sen kirkkautta projektorin asetuksista. Projektorien heittoetäisyyden suhde kuvan leveyteen on esitetty oheisessa taulukossa. Valmistajan ilmoittama elinikä lampulle on yleensä noin 3 000 tuntia, mutta monet maahantuojat lupaavat lisäksi lampulle käyttötakuun polttoajan ja iän mukaan. Kuvan leveys kasvaa lineaarisesti, suorassa suhteessa etäisyyteen nähden. Tällöin heittosuhteen tulee olla mahdollisimman suuri. Projektorin ilmoitettua valotehoa ei voi suoraan verrata tasopintaisen television kirkkauteen eli luminanssiin, joka ilmaistaan kandeloina neliömetrille. Jos heittoetäisyyden kerroin on pieni, voi projektorin asettaa vaikkapa sohvapöydälle ja silti saavuttaa riittävän suuren kuvan. Kolmen mikropeilin DLP-projektoreissa värikuva muodostuu LCD-projektorien tapaan valon erottamisesta ja suodattamisesta. LCoS-projektorit käyttävät LCD:n tapaan nestekiteitä, mutta niissä valo heijastetaan paneelin pinnasta takaisinpäin. Koska ledejä kuitenkin käytetään usein jo valmiiksi kalliimpien projektoreiden valonlähteenä, on niiltä syytä odottaa perusmalleja parempaa suorituskykyä. RIITTÄVÄSTI VALOA? Valoteho ilmoitetaan SI-järjestelmässä lumeneina. LCoS-projektorin kolmen paneelin kohdistus LCD-projektorien tapaan kriittistä, mutta useimmat mallit antavat säätää kohdistusta suoraan valikoista. MIKÄ TEKNIIKKA ON PARAS? Projektorin käyttämä paneelitekniikka ei suoraan anna tietoa todellisesta suorituskyvystä. LCD-projektorien kuva on rauhallinen ja luonteeltaan häiriötön. Lopuksi kuva yhdistetään, ja kankaalle piirtyy monivärikuva. Valo luodaan useimmin elohopealampulla, jonka elinikä riip- 27. Ledien käyttö projektorissa ei suoraan tarkoita paremmuutta perinteiseen lamppuun nähden. Myös paneelista riippumaton videoprosessori saattaa tehdä tietystä mallista erinomaisen heikkolaatuisempia kuvalähteitä, kuten DVD-levyjä katsottaessa. Optiikan ominaisuudet kannattaa ottaa huomioon projektoria valittaessa, jotta huoneen sallimissa rajoissa saavutetaan halutunkokoinen kuva. Projektorilampun valo erotetaan prismoilla kolmeen osaan ja viedään värisuodatettuna kunkin kennon läpi. Koska yksi mikropeili voi vain heijastaa valoa, käytetään yhden mikropeilin projektoreissa lisäksi väripyörää värien muodostamiseen. Kuten muidenkin teknisten ominaisuuksien kanssa, on tekniikan soveltaminen oma taiteenlajinsa. Peilien asennon mukaan valo joko etenee kankaalle tai heijastuu muualle. Tavallista lamppua käyttävän projektorin valonlähteeksi ei voi vaihtaa ledejä. Sony kutsuu menetelmää SXRD:ksi ja JVC D-ILA:ksi. Koska väripyörä puuttuu, ja värit luodaan samanaikaisesti, ei sateenkaari-ilmiötäkään ole. LCoS-tekniikkaa käyttävät projektorit kulkevat yleensä valmis- Kuvakoko riippuu optiikasta ja projektorin etäisyydestä valkokankaaseen. DLP-projektoreissa selvimpiä tekniikkaan liittyviä piirteitä ovat suuri ANSI-kontrastisuhde, eli yhtä aikaa kuvassa näkyvien kirkkaiden ja tummien alueiden välinen kirkkausero, sekä jo mainittu yksipiiristen mallien mahdollinen sateenkaari-ilmiö. Väripyörän sektorit ovat päävärejä tai osavärejä (keltainen, syaani, magenta) läpäisevää materiaalia
HDMI Digitaalinen multimedialiitäntä, jolla modernit laitteet kytketään toisiinsa. Standardoitu mittaustapa määrittelee, että valotehon mittaus suoritetaan 25 asteen lämpötilassa siten, että tummat ja kirkkaat sävyt erottuvat valkoisella testikuvalla. Esimerkiksi arvo 1,5 tarkoittaa, että metrin leveällä kuvalla projektori tulee asentaa 1,5 metrin etäisyydelle kankaasta. Korjaus tapahtuu projektorin tummiin sävyihin vaikuttavalla bias- ja kirkkaisiin vaikuttavalla gain-säätimellä. 12 V trigger 12 voltin herätesignaali esimerkiksi valkokankaan moottorin käynnistämiseen tai kuvan reunamaskien siirtoon. Elokuvateatteria imitoivassa kotiteatterissa kankaan kuvasuhteeksi päätyy usein 2,35:1. Värinhallinnalla tarkoitetaan pää- ja välivärien sävyjen korjausta vastaamaan katsottavan kuvalähteen standardoitua väriavaruutta. Kirkkaus- ja kontrastisäädön jälkeen luminanssi mitataan yhdeksästä kohdasta kankaalta, näistä lasketaan keskiarvo, ja tulos kerrotaan kankaan pinta-alalla. n Merkki Acer BenQ CRE Epson Infocus JVC Luxcine Mitsubishi Optoma Panasonic Sim2 Sony Viewsonic Vivitek Maahantuoja/Edustaja Acer BenQ Nordic Oy Nettivideo Import Finland Epson Europe B.V. Suuri pystysuuntainen siirto mahdollistaa sen, että tykkiä ei tarvitse laskea kymmeniä senttejä katosta, jos valkokankaan haluaa sijoittaa silmien tasalle. Taulukkotiedoista: Taulukkoon on koottu Suomessa myytävät yleisimmät kotikäyttöön tarkoitetut videoprojektorit ja niiden tiedot. Siistin kaapeloinnin nimissä onkin yleensä kätevämpää vetää projektorille vain yksi HDMI-kaapeli. Taulukosta on jätetty valmistajien ilmoittamat kontrastisuhde- ja valoteholukemat pois, koska ne lähes koskaan pidä paikkaansa. Tällaista värinhallintaa kutsutaan 3D-värinhallinnaksi. Maahantuoja on kuitenkin voinut ne ilmoittaa lisätietokentässä, jotta projektorimallien väliset erot saman valmistajan sisällä ilmenevät. Taulukossa käytetyt termit Toimintaperiaate Projektorin käyttämä paneelitekniikka. Heittosuhde Projektorin etäisyys kankaasta suhteessa kuvan leveyteen. Jotta kuvan geometria pysyisi levityksen yhteydessä oikeana, täytyy projektorissa olla toiminto, joka venyttää kuvaa ensin pystysuunnassa. Kirkkaamman projektorin painolastina taas on usein kalliimpi lamppu ja lyhyempi elinikä, joten turhan takia kirkkautta ei kannata haalia. LIITÄNNÄT JA ASETUKSET Koska kotiteatterivahvistin toimii usein kytkentöjen keskuksena, on näyttölaitteen liitäntöjen merkitys vähentynyt. TIE TO A JA TAIT OA: V I D E O P R O J E K T O R I E N M A R K K I N A K AT S A U S J A O S T O - O PA S Linssinsiirto Projektorin linssinsiirto ilmaisee kuvan säätövaran pysty- ja vaakasuunnassa prosentteina. LCoS-tekniikasta käytetään myös nimityksiä D-ILA ja SXRD. Projektoreiden valoteho ilmoitetaan usein ANSI-lumeneina. Kaikille väreille on tarkkaan määritellyt koordinaatit niin sanotussa CIE-koordinaatistossa, minkä lisäksi värin kirkkauden tulee olla kohdallaan. Neutraalissa kuvassa punaisen, vihreän ja sinisen värin osuus on ta- sapainossa. Kaikki tiedot ovat maahantuojien ilmoittamia. Triggerien määrän lisäksi niiden tukemat ominaisuudet vaihtelevat projektorikohtaisesti. Tukee teräväpiirtokuvan siirtoa. Englanninkielinen vastine sille on Color Management System (CMS). Kirkkaammasta kuvasta on hyötyä kuvakoon kasvaessa tai jos katselutilaan pääsee hajavaloa. Tuloksena saadaan projektorin ANSI-lumenit. X- ja y-akselin lisäksi tarkka värikorjaus edellyttää jokaiselle värille kirkkausasetuksen. Mainostekstissä yleensä FullHD = 1920x1080, HD Ready =1280x720. VGA Tietokoneista tuttu 15-pinninen liitin, joista käytetään myös nimityksiä D-sub 15 ja HD15. Projektorin asetukset ovat harmittavan harvoin ihanteelliset suoraan paketista nostettaessa. Mitä suurempi linssinsiirron säätöalue, sitä vapaammin kuvan paikkaa voi hienosäätää, vaikka tykki olisi jo asennettu kattoon. Kotiteatterikäyttöön tarkoitetuissa projektoreissa säätövaraa on hyvä olla perusasetusten lisäksi harmaasävyjen ja värien kalibrointiin. USB Vaihtoehtoinen menetelmä etäohjaukseen tai ohjelmiston päivittämiseen. Internet-osoite www.acer.fi www.benq.fi www.projektorilamput.com www.epson.fi www.simex.fi www.hedcom.fi www.projektorilamput.com www.noretronesitystekniikka.fi www.highendstudio.fi www.kaukomarkkinat.com www.cinematr.fi www.sony.fi www.viewsoniceurope.com/fi www.avmarketing.fi Valmistajan nettisivut www.acer.fi www.benq.fi www.cre-projector.cn www.epson.fi www.infocus.com www.jvc.eu/dla-x www.luxcine.com www.mitsubishipresentations.com www.optomaeurope.com www.panasonic.net www.sim2.com www.sony.fi www.viewsonic.com www.vivitek.co.uk 28 HIFIMAAILMA 4/2011. ±50 prosentin siirto pystysuunnassa tarkoittaa, että kuvaa voi siirtää puolikkaan kuvakoon verran ylös- ja alaspäin. Kannattaa silti muistaa, että liian kirkasta kuvaa voi himmentää monin tavoin, mutta liian himmeän kuvan kirkastamiseen tarvitsee valoa voimistavan kankaan, joka taas saattaa kaventaa käyttökelpoista katselukulmaa. Pystysuuntainen venytys on olemassa myös joissain soittimissa ja videoprosessoreissa. Simex Oy Hedcom Oy Nettivideo Import Finland Noretron Esitystekniikka Oy Highend Studio Finland Oy Kaukomarkkinat Oy Cinema Trading Oy Sony Europe Ltd., Suomen sivuliike Viewsonic Finland AV Marketing Finland Oy Puhelin (09) 2252690 040-1463888 050-5450700 (09) 8520 2230 (09) 41500210 (09) 6828 4600 050-5450700 010-5258000 (09) 4553 685 (09) 5211 (02) 5387703 020-7421200 020-7120861 040-5708560 Paneelin tarkkuus Projektorin paneelin kuvapisteiden määrä. Valmistajien ilmoittamat valotehoarvot ovat muiden speksien tapaan usein ylioptimistisia. Kuvan paikan siirtäminen linssin avulla ei hyvin toteutettuna vääristä kuvaa ja tuottaa aina paremman kuvan kuin projektorin kallistaminen ja digitaalisen keystone-korjauksen käyttö. Kotiteatteriin tarkoitettujen projektorien valoteho on kuitenkin lähes poikkeuksetta pimennetyssä tilassa kotioloihin riittävä. Harmaasävyjen säätämisellä tarkoitetaan valkotasapainon säätöä niin, että valkotasapaino on neutraali tummista harmaista kirkkaimpaan valkoiseen. Jos vahvistin taas edustaa vanhempaa, HDMI:tä edeltävää aikakautta tai äänentoisto on toteutettu stereovahvistimella, nousee projektorin liitäntätarve selvästi. Kuvakoon tapaan tarvittava kirkkaus riippuu henkilökohtaisista mieltymyksistä. 12 voltin triggerillä voi muun muassa ohjata moottoroitua valkokangasta tai siirtää anamorfisen linssin projektorin edestä, kun katsottava elokuva on tallennettu 16:9 suhteella. Komponentti Yhdestä valoisuus- ja kahdesta värierottelukanavasta koostuva analogiliitäntä, josta käytetään myös nimitystä YCbCr tai YPbPr. 3D Tuki 3D-kuvalle. Sen yhteydessä projektorin linssin eteen asennetaan usein kuvaa levittävä anamorfinen lisälinssi. RS232C Sarjaportti, jolla projektorin toimintaa voidaan ohjata integroiduilla kodinhallintajärjestelmillä. Tällöin kuvan reuna asettuu siirron ääriasennossa linssin tasalle. Oikea värinhallinta on yleensä tarjolla edistyneemmissä projektoreissa. Tukee usein analogisen RGB-kuvan lisäksi komponenttisignaalin siirtoa
kiel. valikko, vaihdet. +120% V±30% / P±120% 1,60 - 1,92 1,60 - 1,92 1,54 - 1,93 1,54 - 1,93 1,85 - 2,4 2 2 3 3 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 - 260 260 330 330 0 10 900 36 kk 12 kk / 1000h 1800 Ansilum / Kontrasti 5000:1 12 kk / 1000h 2000 Ansilum / Kontrasti 5000:1 12 kk / 1000h 1700 Ansilum / Kontrasti 25000:1 / 3kpl Optiolinssiä 12 kk / 1000h 1800 Ansilum / Kontrasti 35000:1 / 3kpl Optiolinssiä 12 kk / 1000h LED-lamppu, 800 Ansilum / Kontrasti 100.000:1 HIFIMAAILMA 4/2011 29. kuoret: glossy black, matter white, wood grain Kolmen linssin optio, normal, short throw, long throw 3 999 677 768 1 110 1 285 1 495 2 090 4 995 1 090 2 990 1 299 799 2 490 6 020 tulossa 9 900 15 500 14 700 29 700 29 900 tulossa 44 200 2 290 2 990 6 690 999 24 kk 24 kk 24 kk 24 kk 24 kk 24 kk 24 kk 24 kk 36 kk 36 kk 36 kk 36 kk 36 kk 45 x 12 x 47 cm 33 x 26 x 12,7 cm 33 x 26 x 12,7 cm 33 x 26 x 12,7 cm 14,7 kg 3 kg 3 kg 4 kg D-ILA LCD LCD LCD DLP DLP LCD SXRD DLP DLP DLP DLP 3LCD DLP DLP DLP DLP DLP 1920 x 1080 800 x 600 1280 x 720 1280 x 720 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1280 x 720 1920x1080 1920x1080 1920x1080 1920x1080 1920x1080 1920x1080 x x x x x - 1,3 - 2,7 1,8 1,8 1,8 1,38 - 2,06 1,38 - 2,06 1,42 - 2,26 1,54 - 2,84 1,5 - 1,8 1,54 - 1,93 1,5 - 1,8 1,55 - 1,7 1,35-2,7 1,5-2,0x 1,62-2,43 1,5-2,0, 2,0-3,0 1,5-2,0, 2,0-3,0 1,5-2,1, 2,1-3,9, 0,675:1 1,37-1,66, 1,752,48, 2,6-3,9 1,37-1,66, 1,752,48, 2,6-3,9 1,37-1,66, 1,752,48, 2,6-3,9 0,67:1, 1,12:1, 1,39-1,87... Merkki ja Malli ACER H7531D H5360 BenQ W1100 W1200 CRE X-1000 EPSON EH-TW5500 EH-TW4400 EH-TW3200 EH-TW450 EB-1775W EB-455Wi EB-G5750WU INFOCUS SP8600 SP8602 Hinta Takuu Mitat (lxkxs) Massa Toiminta- Paneelin periaate tarkkuus 3D Linssinsiirto (Vaaka/Pysty) Liitännät Heittosuhde Lampun Lampun takuu Lisätietoja (projektorin HDMI Kom- VGA 12 V RS USB hinta etäisyys/kuvan potrigger 232C koko) nentti 1,55 - 1,70 1 1 2 2 1 2 2 2 1 1 1 2 2 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 3 2 1 257 257 289 289 0 380 380 380 270 120 270 620 249 549 1v 1v 2500 h 2500 h 20000 h 3000 h 3000 h 3000 h 3000 h 1000 h 1000 h 1000 h 12kk / 3000h 12kk / 2500h LED-lamppu Valoteho 1600 lumenia, kontrasti 200000:1 Valoteho 1600 lumenia, kontrasti 130000:1 Valoteho 1800, kontrasti 25000:1 Valoteho 2500 lumenia, kontrasti 3000:1 Erittäin ohut ja kevyt Interaktiivinen projektori erittäin lyhyt heijastusetäisyys Suurten tilojen projektori WUXGA-tarkkuudella Multimedia Multimedia 1 090 669 1 299 1 599 1 968 2 890 2 300 1 200 800 1 500 2 200 5 400 1 190 1 990 24 kk 29,4 x 22,9 x 9,5 cm 3,2 kg 24 kk 8 x 26,8 x 19,2 cm 2,2 kg 36 kk 36 kk 24 kk 36 kk 36 kk 36 kk 13,9 x 33,9 x 26,0 cm 13,9 x 33,9 x 26,0 cm 30 x 25 x 15 cm 14 x 45 x 36 cm 14 x 45 x 36 cm 36 x 45 x 13,6 cm 3,6 kg 3,6 kg 2 kg 7,5 kg 7,5 kg 7,3 kg DLP DLP DLP DLP 3LCD 3LCD 3LCD 3LCD 3LCD 3LCD 3LCD 3LCD DLP DLP 1920 x 1080 1280 x 720 1920x1080 1920x1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1280 x 720 1280 x 800 1280 x 800 1920 x 1200 1920 x 1080 1920 x 1080 x - V+0% / P±100% V± 47% / P± 96% V± 47% / P± 96% V± 47% / P± 96% V±0 % / P± 30% V± 20% / P± 30% V±15% / P+5...30% V±10% / P-40...120% V±34 % / P±80% V±5 % / P±75% V±5 % / P±100% V±15% / P±65% V±40% / P±100% P+50-33% P+50-33% P+50-33% P+50-33% V7,5% / P+5033% P+50-33% P+50-33% P+50-33% P+70-30% / V15% V±25% / P±65% V±25% / P±65% V±25% / P±65% P +40 % 1,4 - 2,1 1,4 - 2,1 1,0 - 1,3 1,34 - 2,87 1,34 - 2,87 1,34 - 2,87 1,58 - 1,72 1,04 - 1,26 0,37 1,3 - 2,36 1,6 - 1,92 1,494 - 2,279 36 kk 22,8 x 29,5 x 7,7 cm 2,3 kg 24 kk 24 kk 24 kk 60 kk 60 kk 21 x 29,2 x 4,4 cm 36,9 x 48,1 x 11,5 cm 1,7 kg 5,8 kg 47 x 31,1 x 13,5 cm 6,8 kg 33 x 10 x 25 cm 36 x 18 x 54 cm 6 kg 7,6 kg SP8604 JVC DLA-X3-BE/ WE LUXCINE ESP200 ESP300 ESP400 MITSUBISHI HC3200 HC4000 HC6800 HC9000 OPTOMA HD20 HD87 HD20LV HD67N PANASONIC PT-AE4000 SIM2 D80E CHRYSTAL 35 Grand Cinema HT380 Grand Cinema HT3000E Grand Cinema MICO50 Grand Cinema C3X LUMIS Grand Cinema C3X LUMIS HOST Grand Cinema LUMIS 3D-S Grand Cinema HT5000E SONY VPL-HW15 VPL-HW20 VPL-VW90ES VIEWSONIC Pro8200 VIVITEK H1080 H1085 H5080 H5085 H9080FD 4 890 60 kk 41 x 18 x 34 cm 8,6 kg DLP 1920 x 1080 - 1,54 - 1,93 3 1 1 2 1 - 549 12kk / 3000h Suom. 1,47 - 2,18 1,47 - 2,18 1,48 - 2,26 1,4 - 2,14 2 1 1 1 1 1 1 2 2 3 2 1 3 1 2 1 2 2 2 6 2 6 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 2 1 2 1 1 2 2 1 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 399 0 0 0 467 467 467 467 290 590 290 250 395 1000 h tai 1v 20000 h 20000 h 20000 h 1000 h tai 12 kk 1000 h tai 12 kk 1000 h tai 12 kk 1000 h tai 12 kk 1000 h 1000 h 1000 h 1000 h 12kk/1000h portaattomasti säädettävät kuvasuhteet kotelossa lasiosia portaattomasti säädettävät kuvasuhteet portaattomasti säädettävät kuvasuhteet LED-valaistu kotelon värivaihtoehtoja ulkoinen ohjainyksikkö, HD-SDI-tulo kotelon värivaihtoehtoja myös 5000 & 7000 ANSI lumenin versiot LED-lamppu LED-lamppu LED-lamppu, WinCE OS, internet 34,5 x 12,9 x 27 cm 3,6 kg 34,5 x 12,9 x 27 cm 3,6 kg 42,7 x 44 x 15,9 cm 7,5 kg 48 x 21 x 53 cm 15 kg 32 x 23 x 10 cm 43 x 34 x 18 cm 32 x 23 x 10 cm 29 x 19 x 10 cm 24,6x13x30 cm 35x17x32 cm 36x17x45 cm 35x17x32 cm 43x43x19 cm 54x23x64 cm 43x19x43 cm 43x19x43 cm 43x19x43 cm 57x26x73 cm 2,9 kg 8 kg 2,9 kg 2,3 kg 7,2 kg 7 kg 12 kg 6 kg 11 kg 25 kg 11 kg short- ja longthrow linssi optiona 3 kennon 1920x1080 DLP 11 kg / 3 kennon 1920x1080 2,5 kg DLP 11 kg 45 kg 10 kg 10 kg 12 kg 3 kennon 1920x1080 DLP 3 kennon 1920x1080 DLP SXRD v.1 1920 x 1080 SXRD v.2 1920 x 1080 SXRD v.2 1920 x 1080 DLP 1920 x 1080 36 kk 36 kk 36 kk 36 kk 40 x 18 x 46 cm 40 x 18 x 46 cm 47 x 18 x 49 cm 395 395 395 200 90 vrk / 200 h 90 vrk / 200 h 91 vrk / 200 h 1000 h "7-segment colour wheel 10-bit colour processing" 33 x 12,2 x 26,5 cm 3,9 kg 990 1 290 2 990 3 290 36 kk 36 kk 36 kk 36 kk 33 x 10 x 26 cm 33 x 10 x 26 cm 43 x 18 x 34 cm 43 x 18 x 34 cm 52 x 22 x 55 cm 3,5 kg 3,5 kg 8,5 kg 8,5 kg 16,6 kg DLP DLP DLP DLP LED 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 1920 x 1080 - V±10% / P-40...+120% V±10% / P-40..
Lähetinosaan kytkettävät infrapunaledit siirtävät komennot haluttuihin laitteisiin. Philipsissä on lisäksi kaksi komponenttituloa stereoääniliittimeen, jotka lähetin konvertoi HDMI-muotoon. Tiedon saa näkyviin kaukosäätimen info-näppäintä painamalla. Kaikkien virta ja otto ovat ohjattavissa kaukosäätimellä. Se myös välittää kaukosäätimien komennot katseilta piilotettuun laitehyllyyn ja tarjoaa tavallisen HDMI-lähdön lähetinosassa. Lähettimen ja vastaanottimen välillä tulee ainakin Marmitekin ohjekirjan mukaan olla vähintään kaksi metriä. HIFImaailma SUOSITTELEMME CYP CWHDI-TX & RX Hinta: 1207,80 euroa Mitat (lxkxs): 16,2x3,4x16,5 cm Massa: 316 g (vastaanotin), 348 g (lähetin) Lisätietoja: www.avmarketing.fi VAIVATTOMASTI KÄYTTÖÖN Langattoman HDMI-linkin käyttöönotto on helppoa. Kaikki linkit toimivat viiden gigahertsin taajuusalueella, joten lähellä sijaitsevat langattomat lähiverkot saattavat heikentää signaalin siirtoa. CYP maksaa yli tonnin. CYP valitsee automaattisesti häiriöttömimmän kanavan, eikä sitä voi vaihtaa käsin. Muuntajan tuottama käyttöjännite on kaikissa viisi volttia. Lähettimien HDMI-tulojen määrä ulottuu Marmitekin ja Philipsin kahdesta CYP:n kolmeen. Kokeilimme kolmea erihintaista ratkaisua digitaalisignaalin siirtämiseen. CYP ja Philips toimivat moitteetta, jos ääneksi riittää tavallinen Dolby Digital, DTS tai kaksikanavainen PCM. K O K E I L U : L ANGATTOMAT H DMI-LINKIT n TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN PHILIPS SWW1800/12 Hinta: 590 euroa Mitat (lxkxs): 25,5x4,7x14,7 cm (lähetin), 19,5x2,9x14,7 cm (vastaanotin) Massa: 562 g (lähetin), 346 g (vastaanotin) Lisätietoja: www.philips.fi Häviötön ilmatie L angatonta HDMI-liitäntää voi käyttää hyväksi esimerkiksi silloin, kun kuva ja ääni halutaan kuljettaa olohuoneen ainoasta Blu-ray-soittimesta makuuhuoneeseen. Marmitekin lähettimessä on myös tavallinen HDMI-lähtö. Philipsin voi vaihtoehtoisesti kiinnittää mukana tulevalla liimapintaisella tarranauhalla. MARMITEK GIGAVIEW820 Hinta: 399 euroa Mitat (lxkxs): 18,1x3,3x14,5 cm Massa: 258 g (läh.) 282 g (vast.otin) Lisätietoja: www.avstore.fi LANGATON DIGITAALISIGNAALIN SIIRTO ON ARKIPÄIVÄÄ KOTIVERKOISSA. CYP:n ohjekirjassa mainitaan tuen kattavan kaksikanavaisen PCM:n ja 5.1-kanavaisen DTS:n ja AC3:n. Philipsin etu on komponenttikuvan ja analogiäänen muunnos langattomaan HDMI-muotoon. 30 HIFIMAAILMA ···/2011. Marmitekistä on olemassa edullisempi Gigaview810-malli ilman IR-välitintä ja yhdellä HDMI-tulolla. Marmitek oli ainoa, joka siirsi pakkaamattoman PCM-signaalin monikanavaisena. Ongelmat alkoivat vasta, kun 1080p24signaalin mukaan liitettiin ääntä. Marmitek ja Philips jakavat ainakin osan komponenteista, sillä muuntajat ja kaukosäätimet ovat miltei samanlaisia. Yhdenkään laiteparin kanssa ei ollut ongelmia käyttöönotossa. Marmitekissä ja Philipsissä on kanavan käsivalinta. Marmitekille ilmoitetaan äänen enimmäisbittivirraksi 6 Mbps ja Philipsille 3 Mbps. Tilanne oli sikäli odotettavissa, koska yhdenkään laitteen ei luvata lähettävän HD-ääniformaatteja langattomasti. Signaali otetaan vastaan vastaanottimeen kytkettävästä sensorista, josta se kulkee langattomasti takaisin lähetinosalle. Marmitek sisältää kaukosäätimien infrapunasignaalit välittävän sensorin ja lähettimen. Tästä on hyötyä, jos Bluray-soittimen ainoata lähtöä halutaan jakaa samaan aikaan langattomasti toisaalle ja kaapelilla lähellä sijaitsevaan näyttölaitteeseen. Lähetinosa kytketään AV-vahvistimen tai Blu-ray-soittimen HDMI-lähtöön ja vastaanotin television tai projektorin HDMItuloon. n Yhteenveto Marmitek on kokeilluista laitteista edullisin ja siirtää ainoana 1080p24-kuvan ohessa monikanavaisen PCM-äänen. HIFIPIIREISSÄ LANGATTOMUUTEEN SUHTAUDUTAAN NIHKEÄSTI, MUTTA LANGATTOMIEN HDMI-LINKKIEN KANSSA LAADUSTA EI TINGITÄ KUNHAN KAISTA RIITTÄÄ. Marmitekin lähetin sisältää hitusen videonkäsittelyä, ja se osaakin esittää kuvaruutunäytöllä tulevan signaalin voimakkuuden ja resoluution. Liian suuri bittivirta aiheutti kaikilla kuvaan samankaltaista, vaakasuunnassa väpättävää häiriötä. Ääni kyllä siirtyi, mutta ainoastaan 5.1-kanavaisena, enemmän pakattuna ydinversiona. Virtojen kytkemisen jälkeen laitteisiin ei tarvinnut koskea, vaan kuva siirtyi ongelmitta. Joku taas saattaa haluta eliminoida kaapelien vedon katossa roikkuvalle tykille, joka ottaa virtansa viereisestä valaisimen pistorasiasta. Blu-rayn 1080p24kuva näkyi nykimättä, ilman virheitä sekä lähietäisyydeltä että väliseinän takaa. Mikään linkki ei kyennyt siirtämään Dolby TrueHD- tai DTSHD Master Audio -ääntä bittivirtamuodossa vahvistimelle. CYP ja Philips muuttivat sen 2.0-muotoon. Marmitek ja Philips ovat selvästi kuluttajalähtöisempiä tuotteita hinnaltaan. CYP:n ja Marmitekin maksimietäisyydeksi ilmoitetaan 1530 metriä ja Philipsille 20 metriä. Marmitekin ja Philipsin mukana toimitetaan HDMI-kaapeli. Sekä lähetin että vastaanotin sisältävät aktiivielektroniikkaa, ja ne tarvitsevat verkkovirtaa. Mukana on myös identtinen pussukka proppuja ja ruuveja vastaanottimen seinäkiinnitykseen
KEVÄÄN UUTUUKSIA! 17,95 BLU-RAY Onnea vielä kerran Oscarvoittajille! 17,95 BLU-RAY 14,95 DVD 14,95 DVD 17,95 BLU-RAY 17,95 BLU-RAY 14,95 DVD 14,95 DVD 12,95 DVD 27,95 BLU-RAY 9,95 DVD 12,95 DVD 9,95 DVD SISÄLTÄÄ KOLME ELOKUVAA!
R A P O R TTI: YARLAND- TE H DASVIERAILU n TEKSTI JA KUVAT: PIRKKA RUISHALME Yarland Pro 200SE ilmapatjan päällä. Paljon kokenut ja ennen kaikkea skeptinen hifiharrastajakin jäi ihmettelemään: "Tämähän paransi ääntä?" 32 HIFIMAAILMA 4/2011
Hyvin pian Vahvistimet valmistetaan lähes kokonaan käsityönä. Kaikki työvaiheet tehdään käsin. Kiinan viisituhatvuotiset perinteet sen sijaan pysyvät elinvoimaisina niin arjen tavoissa kuin vanhojen rakennusten ja symbolien kunnioituksessa. Vahvistimien suunnittelusta vastaa Dai Kai. Epäherkemmälle kaiuttimelle tarvitaan enemmän voimaa, ja silloin 845 on hyvä valinta. Jokaisen vahvistimen kokoaa alusta loppuun yksi työntekijä HIFIMAAILMA 4/2011 33. Yarland on tänä vuonna muuttanut uusiin tiloihin keskustan läheisyyteen. Ennen kuin Sansui hyväksyi yhteistyön, asetti se Yarlandille erittäin tarkat laatuvaatimukset. Full Musicin 12Ax7, 12Aa7, 300B ja 2a3c taas ovat tarkoitukseensa omaa luokkaansa. Vahvistimen hienosäädössä saattaa kuluja useita tunteja erilaisia komponenttivaihtoehtoja kokeiltaessa. Dai Kai opiskeli 90 luvulla elektroniikkainsinööriksi ja työskenteli aluksi tv-asentajana, mutta hifi- ja musiikkiharrastus saivat huomion kiinnittymään äänentoistoon. Häntä alkoi erityisesti kiinnostaa miten osia voidaan muuttaa vaikuttamaan laitteiden ääneen. Kokoonpanon hoitaa aina yksi työntekijä, ja jokaista laitetta ajetaan sisään kolme päivää ennen sen lopullista laaduntarkistusta kuuntelemalla. Afrikasta tilatusta raakapuusta valmistetut puuosat kuivataan huolellisesti ennen niiden työstämistä. MITÄ SAADAAN TULOKSEKSI? KOMPONENTTEJA SÄÄTÄMÄLLÄ Yarlandin putkivahvistintehdas ei ole todellakaan mikään suurlaitos, ja työntekijöitäkin on vain kymmenkunta. Yarland on tehnyt sopimuksen japanilaisen Sansuin kanssa yhteistyöstä, jossa Sansui markkinoi Yarlandin tuotteita oman logonsa alla Venäjällä. Herkälle, noin 95100 dB/W, kaiuttimelle, eli vaikkapa 15-tuumaiselle paperikartiolle torvidiskantin kanssa, hän valitsisi 2a3- tai 300B-putken. Kokonaisuutena häntä HARRASTUKSESTA AMMATTI Yarland-putkivahvistinmerkin perustaja Dai Kai saapuu aamun valjetessa hotellille. Kuunteluhuoneessa ei ainoastaan kuunnella vaan myös mitataan ja vaihdetaan komponentteja. Elektroniset komponentit ja putket ostetaan ulkoa, mutta aikoinaan jopa sulakkeet olivat omaa tuotantoa. Dai Kailla on selkeä näkemys niiden soveltumisesta tehtäväänsä. Vuorten ympäröimä Wenzhou on kehittynyt itsenäiseksi alueeksi vaikeasti ymmärrettävää murretta myöten. Sansuin kuinka ollakaan ja Kenwoodin hifilaitteet olivat ensi kosketus äänentoistoharrastukseen. Monikymmensivuinen laatukäsikirja oli ajettava sisään tuotantoon. Tämän seurauksena Yarlandin omakin tuotanto otti laaduntarkkailussa aimo harppauksen eteenpäin. Jopa muuntajien päälle tulevat logot maalataan käsin. Putk taiteilua W enzhou on hallintoalueineen kymmenen miljoonan asukkaan keskisuuri kaupunki Kiinan itärannikolla, noin neljän tunnin junamatkan päässä Shanghaista etelään. Uusissa tiloissa koko tuotanto tapahtuu samassa kerroksessa ja tilassa. Kun Kiina 80-luvulla otti suunnan kohti markkinataloutta, oli Wenzhou ensimmäisiä, jossa yksityinen business alkoi kukoistaa. "Parasta" putkea kysyttäessä Dai Kai vastaa, että valinta riippuu tietty käytettävästä kaiuttimesta. Yarland käyttää vahvistimissaan pääsääntöisesti kahden kiinalaisen valmistajan putkia. Vanhassa tehtaassa toiminnot sijaitsivat eri rakennuksissa. Hän lähtee suunnittelussa liikkeelle tavoitellusta äänestä ja käytettävästä kaiutinkuormasta. Shuguang valmistaa sopivat 845c- ja EL84-putket. Kaupungissa myös näkyy selkeästi, kuinka laajeneva vauraus murentaa kommunistisen ajan jälkiä. Hän on olemukseltaan vaatimaton ja mitoiltaan pieni, mutta heti näkee että kyseessä on selkeän toiminnan mies, joka rauhallisella otteella järjestää asioita. Valmistaja tuottaa suuren osan vahvistinten osista itse, ja tehtaassa onkin omat osastot tai paremminkin huoneet puutyölle, muuntajien käämitykselle, maalaamiselle, kokoonpanolle ja jopa pakkausten valmistamiselle. Herra Dai kertoo, että vaikka hänen ajatuksensa kulkevat teknisiä polkuja, jokainen vahvistin on taideteos! Tämä koskee sekä kaikenpuolista visuaalista vaikutelmaa että myös osien sopivuutta toisiinsa ja kokonaisuuteen. Dai Kaille alkoi hahmottua ajatus omista vahvistinkonstruktioista ja yrityksestä, jonka hän perustikin kotikaupunkiinsa vuonna 1997. KIINALAISEN PUTKIVAHVISTINVALMISTAJA YARLANDIN PERUSTAJA JA SUUNNITTELIJA DAI KAI ON VAHVISTINTEKNIIKAN AMMATTILAINEN MUTTA MYÖS TINKIMÄTÖN MUSIIKIN JA ÄÄNENTOISTON HARRASTAJA. Tärkein komponentti Dai Kain mielestä on muuntaja, joka tehdään aina itse käsityönä. Matkaamme tehtaalle hänen ajaessaan kiinalaisittain kohteliaan oloisesti läpi heräävän kaupungin aamuruuhkan, jossa uutuuttaan kiiltelevät Benzit puikkelehtivat kiivaasti ajavien taksien, skootterien ja polkupyöräriksojen seassa
Tässä voisi viihtyä vaikka kuinka pitkään. Se voidaan liittää M84P-päätepariin. Kaiuttimien takana, puolentoista metrin etäisyydellä olevan seinän peittää tasainen paksu verho. Kaiuttimet seisovat melko leveässä kulmassa tukevien rautaisten tolppien nokassa. Seuraavaksi vahvistimesta irrotetaan jalat, ja laitetason ja vahvistimen väliin sijoitetaan jonkinlainen ilmapatja! Alla Marcian uudelleenkuuntelun loputtua on pakko todeta mielipidettä odottavalle Daille, että allekirjoittanut ei kovin helposti usko moisiin vempaimiin. n Afrikkalaista puuta kuivumassa odottamassa työstöä vahvistinten etulevyiksi. Lisätietoja: Maahantuoja: TRIK Audio, puh. Patjasta on keväällä tulossa kaupallinen versio. Tämä patja, jonka hän on itse valmistanut, on toistaiseksi selke- Hieman nyrkkipajamaisessa kuunteluhuoneessa ei ainoastaan kuunnella vaan siellä on myös kolvi, mittareita ja työkaluja komponenttien vaihtamista varten. Molemmat toimivat A-luokassa ja ovat periaatteeltaan push-pull-vahvistimia. Äänilähteenä toimii vuosimallin 1991 Sony 555ESA -CD-soitin, ja myös kaiuttimina on vintagea; JBL 4312B Control Monitorit. jotka kaikki tehdään itse käsityönä. ästi paras. Kuuntelemme Finlandia-levymerkin äänitettä "suomalaiset orkesterimusiikin parhaat", jonka Dai Kai sai tuliaislahjana. Orkesteri asettuu siististi kaiutinten väliin. Tärkein komponentti Dai Kain mielestä on muuntaja. Se on varustettu ulkoisella bias-tason säädöllä ja mittarilla. Niinpä hänen oma vahvistimensa on Yarlandin malli Pro 845. ILMAPATJALLA IHMEITÄ? Seuraavaksi oli vuorossa kuuntelusessio varsinaisessa kuuntelutilassa. Piccolo sai aivan uutta eloa, ja koko teos aimo annoksen dramatiikkaa. Nykyiselle mallistolle Yarlandin peustaja Dai Kai odottaa kasvua etenkin Euroopasta. Pyynnöstä saamme nyt kokeillun ilmapatjan prototyypin mukaamme ja myös luvan julkaisuun. Sibeliuksen Karelia-sarjan Alla Marcia avautuu selkeänä ja kauniina. 050 550 9987, www.trikaudio.com, www.yarland.com 34 HIFIMAAILMA 4/2011. Uusi sukupolvi käyttää mp3-soittimia ja mikäli aikoo pysyä mukana kehityksessä, on tarjottava heille soveltuvia laitteita. Huoneen katossa on Dai Kain rakentama puinen kookas diffuusori. Juuri vierailun aikaan tehtaalla valmistettiin uutta versiota PRO 200SE -mallista. Uutena tuotteena nyt prototyyppiasteella on esivahvistin M7 5Z2P/ M84P-putkilla. Se on varustettu ulkoisella bias-tason säädöllä ja mittarilla. PERINTEINENKIN UUSIUTUU Hifiharrastus on Kiinassakin murroksessa. "Pääasia että musiikki soi hienosti". Tehtaalla valmistettiin uutta versiota PRO 200SE mallista. Nyt oli kuitenkin pakko uskoa omia korviaan ja myöntää, että ero on selvä: kuin verho olisi poistettu välistä. Markkinat toki kasvavat talouden kasvun myötä, mutta Kiinassa perinteisen putkivahvistimen keskeinen kohderyhmä, 70-luvulla syntyneet eurooppalaisen klassisen musiikin harrastajat ovat rajallinen joukko. Lautaset helähtävät uskottavasti ja viulut luovat eteen kauniin suomalaisen maiseman... R A P O R TTI: YARLAND- TE H DASVIERAILU Yarlandin perustaja, Dai Kai esittelee uuden Pro 200SE mallin sisuksia. parhaiten miellyttävää ääntä tuottaa kuitenkin Shuguangin 845c. Piccolo soi hillitysti ja kontrabassojen laskeva aihe on tanakka. Dai Kai toteaa, ettei häntä haittaa lainkaan, jos joku kopio idean. Vahvistimen hienosäädössä saattaa kuluja useita tunteja erilaisia komponenttivaihtoehtoja kokeiltaessa. Kaupallisesti tärkeimmät mallit ovat keskikokoinen FV-34B EL34B-päätepukilla ja pienoinen FV-34C putkinaan EL84. Pienikokoinen USB-liittimellä varustettu malli onkin jo suunnitteilla, mutta vasta ajatuksen tasolla. Vahvistin on uusi PRO 200SE Full Musicin 300B -pääteputkilla. Dai Kai on testaillut useita erilaisia ratkaisuja vahvistimen jaloiksi. Musiikki soi suurena ja pidäkkeettömänä
KUULEMME KAIKEN NÄEMME KAIKEN PALKITSEMME PARHAAT SINUN TAKUUSI LAADUSTA EISA (European Imaging and Sound Association) on 19 eri maasta ja 50 äänen- ja kuvantoiston erikoislehdestä koostuva järjestö. EISAn jäsenistä koostuvat asiantuntijaraadit valitsevat vuosittain lukuisista eri tuoteryhmistä vuoden parhaat, EISA Award palkintoon oikeuttavat tuotteet. Logoa, joka on sinun takuusi hyvästä valinnasta ja parhaasta laadusta. www.eisa.eu. Vain nämä palkitut tuotteet saavat käyttää EISA Award -logoa. EISA Award -tuotteet ovat EISA jäsenten huolellisesti testaamia ja tutkimia tuotteita
Se haistelee kaiuttimien lukumäärän, etäisyydet ja säätää äänenvoimakkuudet kohdalleen. Nyt Denon sai korjattavakseen vain yhden subwooferin, mistä se suoriutuikin hyvin. Vaihe jouduttiin käsin mittaamalla säätämään kohdalleen subwooferista. Takalevyn täyteen ahdettu liitinrivistö taas lupailee soveltuvuutta osaksi laitediggarin arsenaalia. AIRPLAYVERKKOTOISTO ON MONIMUTKAISUUKSIA KARSASTAVAN MIELEEN. Testatessa kävi ilmi, että AVR-4311:ssä ostaja ei maksa pelkästään turhista lisäominaisuuksista. TE S T I : D ENON AVR- 43 11 -AV-VIRITINVAHVISTIN n TEKSTI, KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN HIFImaailma SUOSITTELEMME Hillittyä arvokkuutta DENONIN TUOREIMMAN MALLISUKUPOLVEN LIPPULAIVASSA ON VALTAISA MÄÄRÄ LIITÄNTÖJÄ ÄÄNILÄHTEILLE. Samalla ääni paranee, subwooferin kalibrointi tarkentuu ja mukaan tulee Appleystävien iloksi langaton AirPlay-verkkotoisto. Monikaan ei tarvitse kolmen huoneen toistoa, kuutta paria kaiutinantoja tai läjäpäittäin linjatuloja. Nykyvahvistimissa toiminto tekee myös taajuus- eli huonekorjauksen, jotta erikorkuiset äänet kuulostavat kuuntelupaikalla yhtä voimakkailta. Se on mallistossa tonnin halvemmasta AVR3311:stä alkaen, mutta laajenee valmistajan mukaan vielä tänä vuonna edullisiinkin vahvistimiin. ETEVÄÄ KORJAUSTA AV-vahvistimen käytön alkajaisissa, kytkentöjen jälkeen, suoritetaan useimmin automaattinen kalibrointi. Audysseyn järjestelmä on aiemmin SVS:n AS-EQ1-subwooferkorjaimessa (Hifimaailma 1/2010), jossa sen todettiin toimivan hienosti. HYVÄ-ÄÄNINEN KOTITEATTERIVAHVISTIN ON MYÖS HELPPOKÄYTTÖINEN. Y lemmän keskiluokan AV-vahvistimen voi olla vaikeaa perustella paremmuuttaan tavallisessa kotiteatterissa. Päätevah- vistimia on kaksi enemmän (9 kpl), mikä lisää käyttömahdollisuuksia. Molempien bassolaatikkojen huonekorjaus ja keskinäinen vaihesäätö tehdään itsenäisesti siten, että kahden subbarin käytöstä saadaan paras testattu hyöty. Julkisivun ilmettä hillitsee enimmät näppäimet ja liitännät piilottava luukku. Denon on kuitenkin onnistuneesti eriyttänyt AVR-4311:n esimerkiksi viime numerossa testatusta tonnin hintaisesta pikkuveljestään (AVR-2311). Korjaimen toiminta on esitetty oheisessa taajuusvastekuvassa. 36 HIFIMAAILMA 4/2011. Denonin kehittynyt Audyssey MultEQ XT 32 -kalibrointi sisältää lisäksi tuen kahdelle diskreetille subwooferille. Lähteen valinta ja äänenvoimakkuussäädin ovat tosin muovia. Pääkaiuttimien ja subwooferin välistä vaihetta Denon ei osannut säätää oikein, vaan jakotaajuuden tienoille jäi taajuusvasteessa voimakas kuoppa. Rakenne on selvästi vakuuttavampi, ja etulevyn valmistusmateriaaliksi on muovin sijaan valittu metalli. Kalibrointi tehtiin mittauksia varten vain yhdestä pisteestä, mutta enimmillään kompromissin voi laskea kahdeksaa kuuntelupaikkaa kuulostellen
Huonekorjain poisti 50 hertsin seisovan aallon täysin ja tasoitti 80 hertsin vaimentumaa. Tietokoneella pyörivästä iTunesista voi valita samanaikaisesti useampia vahvistimia, joista musiikki toistuu synkronoituna. Lomituksenpoistossa ei ole ongelmia, jos lähde on videomuodossa. Videon käsittelyyn käytetty Anchor Bay ABT2015 osaa muokata filmilähteestä sulavasti liikkuvaa 1080p24kuvaa. Amerikasta NTSC-muotoiset DVD-levynsä tilanneet pääsevät katsomaan leffansa sulavalla kuvalla. Directtilassa huonekorjain kytkeytyy pois päältä. Monikanavatulo Monihuonelähtö -linja -kaiutin Levysoitinotto HDMI-tulot (taka/etu) HDMI-lähdöt S-videotulot (taka/etu) Komponenttitulot (taka/etu) Komposiittitulot (taka/etu) Ethernet WLAN USB RS-232C iPod-liitäntä Bluetooth Muuta 11.1 9 x 2/0 2/0 6/1 0 1/11.2 1/0 7.1 2 2 1 6/1 2 2/0 3/0 4/1 · 2 · USB Denon Link Ääntä ilmateitse Punainen käyrä ennen automaattista kalibrointia, vihreä jälkeen. Musiikin voi myös streamata verkosta automaattisesti löydettyyn vahvistimeen joko soittimesta tai tietokoneelta. Sillä esimerkiksi hankalaksi todettu Transformers 2 piirtyy siististi. Suljettukoteloisen subwooferin matalimpia taajuuksia vahvistin ei suoristanut vaan antoi vasteen pudota luonnollisesti 30 hertsin alapuolella. Korvan herkällä alueella, 30005000 hertsin välillä olleeseen kuoppaan vahvistin teki hillitymmän muutoksen. Yli kymmenen kilohertsin taajuuksien korjauskäyttäytymiseen voi vaikuttaa Audysseyn Flat -tilalla, joka suoristaa nekin. Elokuvakäytössä suurilla äänenvoimakkuuksilla korkeat taajuudet loivasti laskeva perustila toimii kirkkailla kaiuttimilla todennäköisesti paremmin. Korjain ei siis yritä kasvattaa pienen subwooferin liikepoikkeamaa äärirajoillensa. Tuloksena oli merkittävä äänen lämpeneminen ja yleisen aggressiivisuuden tunnun väheneminen. Terävän skaalauksen lisäksi AVR-4311:n kykyihin kuuluu filmilähteestä 30 hertsin kuvataajuudelle tallennetun videon esittäminen alkuperäisellä 24 kuvan sekun- tinopeudella. HQV-testilevyn testissä filmipohjaisen materiaalin filmialkuperää ei kerrota, eikä vahvistin osaa tehdä lomituksenpoistoa oikein, ja pystytarkkuus puolittuu. Jos musiikki on yhdelläkin Applen valmistamalla laitteella, voi sitä kuunnella kaikilla muillakin. Huonosti masteroidulla DVD:llä kuvanlaadun parantamiseksi kannattaa kuitenkin kokeilla videotilan asetusta "Video2". Jos ekvalisointia tai jakosuotimia haluaa käyttää, kannattaa signaali tuoda digitaalisena. Ominaisuudesta on hyötyä NTSCmuotoon tallennetun Jenkki-DVD-kokoelman omistajalle. Liitännät Kanavat Päätevahvistimet Stereosubwoofer Optinen (taka/etu) Koaksiaalinen (taka/etu) RCA (taka/etu) 3,5 mm Linjalähtö -kiinteä/esivahvistin -opt./koaks. Vaihtoehtoisesti Flat-tilan lisäksi vahvistimesta voi kytkeä päälle korkeimpia taajuuksia vaimentavan Cinema Equalizer -toiminnon. Langattoman monihuonekäytön helppous on ennennäkemätöntä, sillä homma toimii kuin itsestään ilman yhdenkään asetuksen ruuvaamista, kunhan laitteiden ja ohjelmien versiot ovat ajan tasalla. Pääkaiuttimien ja huoneen synnyttämä laakea vaimentuma 200 ja 300 hertsin välillä tasoittui merkittävästi. Valmiiksi digitaalisena tuotu ääni ei jakosuotimien käytöstä hetkahda, eli ongelma on vahvistimen AD-muuntimessa. Useimmilla DVD-elokuvilla videoprosessorin tarvitsee ainoastaan skaalata kuva, minkä Denon tekee erinomaisesti. HIFIMAAILMA 4/2011 37. Direct- ja Pure Direct -tiloissa äänenlaatu on hyvä, mutta jakosuotimen kytkevässä stereotilassa laatu heikkenee selvästi. Ainoa miinus tulee omenakeskisyydestä, mutta hakkerit ovat epävirallisesti saaneet tuen mukaan esimerkiksi XBMC-mediapalvelinohjelmaan. Ominaisuudet Metallinen etulevy Etulevyn luukku Lähteen valinta Kuvaruutuvalikot Valikot etulevyn näytössä Navigointi etulevystä Verkkotoisto -"play to" -nettiradio AirPlay USB-toisto HDMI-versio Äänen paluukanava (ARC) 3D-läpivienti HDMI-kuvan käsittely Automaattikalibrointi Parametrinen käsi-EQ Bi-amp Jakotaajuus -Kanavakohtainen jako AV-synkronointi/portaat Muistipaikat Webbikäyttöliittymä OSD HDMI-kuvan päällä Päävirtakytkin Kaukosäädin esiohjelmoitu/oppiva itsevalaistu/taustavalo · · rulla · · · FLAC, MP3, OGG, WAV · · · AAC, MP3, WMA FLAC, WAV, JPEG 1.4 · · · · · 40-250 Hz · 0-300/30 ms 3 · · ·/· ·/· TERÄVÄ KUVA Denon käyttää videon käsittelyyn samaa Anchor Bay ABT2015 -prosessoria kuin pikkuveli AVR-2311. AirPlay-toiminto yhdistää vahvistimen, Applen iTunesin ja kannettavat soittimet. Kappaleen soidessa painetaan AirPlay-logoa ja valitaan haluttu toistolaite
0,0007/0,005 % Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W....0,3/0,1 dB .......... 0,5 dB Linjatulon yliohjaustaso, direct/dsp .............................>3,0 V Linjatulon impedanssi ............................................720 kohm Digitaalioton jitter ...................................................... Käytännön ero saatavina desibeleinä on kuitenkin merkityksetön. 8/10 MITTAUSTULOKSET Teräväpiir tolähteellä suorituskyky on moitteeton kohinanpoiston tehottomuutta lukuun ottamatta. Prosessorin päälläolosta on sekin hyöty, että valikkografiikat piirtyvät videokuvan päälle viiveettä. 93,5 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W .........0,002 % ............. Halutessaan signaalin voi kuitenkin viedä vahvistimen läpi sellaisenaan. Taajuusvaste kaiutinlähdöistä, kun kuormana on 8 ohmin vastus (musta käyrä), Aurelia Magenta -kaiutin (punainen käyrä). Tehonkulutus idle/10 W ......................................... FLAC-tuesta Denon kerää lisäpisteet. Yhdeksän päätevahvistinta mahdollistavat 5.1-toiston yhtä aikaa kahden eri alueen stereotoiston kanssa. (09) 41 500 210, www.simex.fi, www.denon.com Jitter digitaalisesta koaksiaaliotosta. 0,005 % IM-särö, 1 W, 2nd/3rd ........0,0003/0,007 % . Lempeästä luonteesta huolimatta keskialueella on läpikuultavuutta vailla kireyttä. Myös jitterin määrä on varsin suuri 35, 100 ja 230 hertsin kerrannaisilla. JPEG-tukikin on olemassa, mutta testattaessa kuvat jostain syystä piirtyivät epätarkkoina vahvasti pikselöityneinä. AVR-4311:n antoteho alle neljän ohmin kuormilla on yllättäen vaatimattomampi kuin viime numerossa testatussa AVR-2311:ssä. 99/203 W Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm .......................... Vaihekulmalla ei ole suurta vaikutusta tehoon. 0,3/0,1 dB MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI: Antoteho kasvaa neljään ohmiin saakka, mutta putoaa kahden ohmin kuormalla. Direct-tilaan tai digitaalisena tuotuun signaaliin verrattuna arvot ovat selvästi heikompia. + Rauhallisen miellyttävä ääni + Toimiva huonekorjain + Kaksi itsenäistä subwooferlähtöä + Hyvä, valaistu kaukosäädin + AirPlay ja verkkotoisto + Filmilähteen 24p-muunnos + Terävä skaalaus DVD-kuvasta AD-muuntimen aiheuttamat häiriöt Ääni: Kuva: Mittaukset: 8/10 8/10 8/10 Yhteenveto Tukevan tuntuinen ja helppokäyttöinen Denon tuottaa miellyttävää ääntä sekä analogisesta että digitaalisesta liitännästä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Windows-tietokoneesta musiikin voi lähettää verkon yli vahvistimelle soitettavaksi Windows Media Playeristä tai suoraan resurssienhallinnan kontekstivalikon play to -valinnalla. Valmistajan mukaan tila vähentää päätteiden aiheuttamaa interferenssiä muun vahvistimen kanssa. AD-muuntimen toiminnassa on häiriöitä, sillä analogista ottoa ja jakosuotimia käytettäessä säröarvot moninkertaistuvat. Blu-ray-levyjen 1080p24kuva siirtyy vahvistimen läpi ongelmitta, vaikka videoprosessori olisikin kytketty päälle. Kokonaisuutena aavistuksen reuhakkaampi ja jonkin verran menevämmän soundin tarjoava. Stereokuva piirtyy hyvin tarkasti, joskin kaksiulotteisesti. Videotiedostoille ei ole tukea. TE S T I : D ENON AVR- 43 11 -AV-VIRITINVAHVISTIN KUUNTELUARVIO ANALOGIOTTO Leppoisa mutta tarkka Esittää asiat hillitysti mutta sopivalla rytmillisellä tulkinnalla. Denon näkyy mediatoistimena verkon DLNA-yhteensopiville laitteille. n Päätevahvistimet on jaettu kahden jäähdytysrivan kesken. Bassotoisto on kuivahkon tarkkaa ja välttää energiatasojen ylilyöntiä. Sisäänrakennettu www-palvelin tarjoaa pääsyn lähes kaikkiin vahvistimen asetuksiin, mutta kokeilussa toiminta oli erittäin hidasta. 440 ohm Voimakkuussäätimen portaat ...................................... Intermodulaatiosärön määrä on yli 2 prosenttia ja harmonisen särönkin 0,01 prosenttia. 7/10 DIGIOTTO Energisen avara Digitaaliotto säilyttää rauhallisuuden, mutta lisää ripauksen avaruutta ja syvyyttä stereokuvaan. Vasen ja oikea pääkanava on sijoitettu eri puolille vahvistinta, mutta kanavaerotukseen ratkaisulla ei mittausten perusteella ole ollut vaikutusta. PowerCube-tehomittaus eri kuormilla ja vaihekulmilla. Denon AVR-4311 Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Lisätietoja: 2 399 euroa 43,4 x 17,1 x 41,4 cm 17,3 kg Simex Oy, puh. 0,12 ohm Kuulokeannon impedanssi ...................................... Muut mittaustulokset ovat kiitettäviä, mutta kanavaerotus on keskinkertainen (75 dB). Vahvistin tasoittaa aaltoilevan taajuusvasteen upeasti, ja on yksi harvoista korjauksen kahdelle subwooferille tekevistä laitteista. 38 HIFIMAAILMA 4/2011. Välillä sivun päivittyminen kesti kymmenisen sekuntia. Basso saa parikin pykälää isomman vaihteen. Miellyttävän moniruokainen sointi. 202/263/144 W Pääteasteen impedanssi, 1 kHz .............................. Zone2/3-lähdöt ovat olemassa myös esivahvistinlähtöinä, jolloin päätteet jäävät varsinaisen teatterin käyttöön. Haluttaessa musiikkia voidaan kuunnella kahdessa toisessa huoneessa monona ja säilyttää 7.1-konfiguraatio kotiteatterissa. Muusikot loksahtavat luonnollisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Äänitiedostot toistuvat verkon DLNApalvelimilta ongelmitta. Sointi ei hypi silmille vaan etenee siistin töksähtelemättömästi. Hieman enemmän jytyä ehkä kaipaisi. Keskialue ja diskantti ovat asteen verran kuultavammat kuin analogiotolla menemättä yli-innokkaan aggressiiviseksi. Pääkaiuttimien (sininen) ja subwooferin (purppura) taajuusvasteet jakotaajuuden ääriasennoissa. MONEEN MUKAUTUVA Vahvistimen voi kytkeä dedikoituun esivahvistintilaan, jossa päätevahvistimien piirit sammutetaan kokonaan. 750 ps ................................................RCA (direct) ..................COAX Häiriöetäisyys, A-paino ...................93,4 dB .............
Pojasta polvi paranee Canon EOS Full HD -kameroilla ja niiden mitä mainioimmilla lisävarusteilla ikuistat suuretkin seikkailut mutkattomasti ja laadukkaasti. Ja kun haluat palata lomamuistoihisi vaikkapa kotisohvallasi, onnistuu se kädenkäänteessä. Tutustu Rajala Pro Shopin kameroihin ja DSLR-videolisävarusteisiin wwosoitteessa www.rajalacamera.fi Helsinki: Sanomatalo Helsinki: Itäkeskus Tampere: Hallituskatu 8 Pori: Yrjönkatu 22 Turku: Yliopistonkatu 13 0207530281 0207530287 0207530271 0207530241 0207530201 EOS 1100D EOS 550D EOS 600D EOS 60D EOS 5D Mark II EOS 7D EOS 1D Mark IV
Kokeillun subwooferin lisäksi sarjassa on kevyempi X200- ja järeämpi X500-aktiivisubwoofer. Kokeiltavassa Minx S315 -setissä on viisi pienempää Min 10 -kaiutinta ja sarjan keskimmäinen X300-subwoofer. K O K E I L U : CAMBRIDGE A UDIO MINX S315 -KAIUTINSARJA n TEKSTI: JUHA KASKI n KUVAT: TONI NURMI Kiiltävät kuutiot CAMBRIDGE AUDION MINX S315 -KOTITEATTERIKAIUTINSARJA ON TYYLIKÄS, HELPPO SIJOITTAA JA TARVITTAESSA HUOMAAMATON. SEN EI TARVITSE HÄVETÄ ÄÄNIRINTAMALLAKAAN. C ambridge Audio on käyttänyt järeämmistä hifilaitteista kerättyä osaamistaan kotiteatterin piskuisen satelliittikaiutinsetin suunnitteluun. Cambridge Audio on koonnut malleista erilaisia valmiita 2.1 ja 5.1 sarjoja sekä musiikille että elokuville, mutta kaiuttimia myydään myös yksittäin. Min 10 -kaiuttimien takalevyssä on kiinnitysruuvi erilaisille telineille ja kätevät myös banaaniliitännän tarjoavat irrotettavat naparuuvit. 40 HIFIMAAILMA 4/2011. Minx-tuoteperhe koostuu kahdesta pienestä satelliittikaiuttimesta ja kolmesta subwooferista, jotka ovat tarjolla korkeakiiltoisena valkoisena ja mustana. Minx-sarjan suurempi satelliitti, Min 20, on kooltaan noin kahden Min 10:n kokoinen ja käyttää kahta kaiutinelementtiä
Bassokaiuttimen avustamana pikkuruiset kaiuttimet maalasivat uskottavan stereokuvan, vaikka syvyysvaikutelma ja tilan välittyminen ei ollutkaan huippuluokkaa. Sarjaa kokeiltiin sekä elokuvilla että musiikilla. Basson tasolle, jakotaajuudelle ja myös vaiheelle on portaattomat säädöt. Basson tason parin pykälän nosto antoi vielä mukavaa mehevyyttä toimintakohtauksiin. n Cambridge Audio Minx X300 Hinta: Tyyppi: 599 euroa suljettu passiivisäteilijällä varustettu dynaaminen 8-tuumainen aktiivisubwoofer Taajuusvaste: 33200 Hz (-6 dB) Jakotaajuus: 50200 Hz Vahvistinteho: 300 W Mitat (l x k x s): 26,6 x 31,1 x 27,8 mm Massa: 7,5 kg Maahantuoja ja lisätiedot: Highend Studio Finland Oy, (09) 455 3685, www.highendstudio.fi Subwooferissa on kattavat säädöt, myös vaiheenkäännölle on portaaton säätö. Bassokaiuttimen mitat ovat noin 28x28x28 cm ja sen vahvistimen tehoksi luvataan 300 wattia. + Viimeistely + Helppo sijoittaa + Äänentoisto kokoluokassa Keskialueen vaimeahko toisto MONEEN MUKAUTUVA MINIKAIUTIN Kuutiomainen Minx Min 10 on todella pieni. Täydellisenä 5.1-sarjana Minx toimi stereoparia paremmin ja keskikaiuttimen lisääminen toi potkua ja selkeyttä etusektoriin. Sarjan tuotteet ovat hyvin viimeisteltyjä ja tarjoavat rahalle hyvän vastineen. Min 10:n voi sijoittaa alustalle tai seinälle kiinnittämällä mukana tulevat liimattavat tassut tai seinäkoukun. Kokeiltua S315 sarjaa voi suositella varsinkin, jos on etsimässä huomaamatonta, helposti sijoitettavaa ja tyylikästä olohuoneen kotiteatterisettiä. Kaiuttimessa on näppärät naparuuvilla varustetut banaaniliittimet, jotka voi poistaa käytettäessä omia banaaneja. Cambridge Audio tarjoaa Minx-sarjaan myös lukuisia lisävarusteita, kuten monipuolisen säädettävän seinätelineen, pöytäjalustat ja lattiajalustat. Basson voimakkuus säädetään tietenkin itse subwooferin sijoituspaikan ja kuuntelutottumuksien mukaan. Kaiuttimien rakenne ja toteutus on korkealaatuista. Kaiuttimien koko huomioiden äänenlaatu yllätti kuitenkin positiivisesti. Satelliittien sisällä on jonkin verran vaimennusainetta ja asiallinen 3.asteen passiivinen ylipäästösuodatus. HIFIMAAILMA 4/2011 41. Minx X300 subwooferissa on 8-tuumainen elementti ja samankokoinen passiivisäteilijä. Yhteenveto Positiiviset pikkuiset Cambridge Audion Minx-sarjasta jäi positiivinen vaikutelma. Stereosetin ääni oli selkeä, kirkas ja erotteleva, mutta keskialue jäi silti aavistuksen vaimeaksi. Subwooferin voi joko antaa herätä signaalin ohjaamana tai pakottaa päälle. Cambridge Audio Minx S315 -kaiutinsarja 5 kpl Minx Min 10 -satelliittikaiutin Minx X300 -aktiivisubwoofer Saatavana kiiltävänä mustana tai valkoisena Hinta: 999 euroa Lisätiedot: www.cambridgeaudio.com Cambridge Audio Minx Min 10 Hinta: Tyyppi: 189 euroa/pari suljettu dynaaminen 2,25-tuumainen yksitiekaiutin Impedanssi: 8 ohm Taajuusvaste: 14020 000 Hz Mitat (l x k x s): 7,8 x 7,8 x 8,5 cm Massa: 430 g ÄÄNI Kuuntelu stereoparilla ilman subwooferia varmisti, että Min 10 -satelliitit on selvästi suunniteltu käytettäväksi vain subwooferin kanssa. Tulo ja lähtö ovat vain linjatasoisina, joten signaalia ei voi tuoda vahvistimen kaiutin lähdöistä. Vahvistin toimii D-luokassa. Kaiuttimen suljettu kotelo on mitoiltaan vain 8 cm kanttiinsa, ja elementti on laajakaistainen 2,25-tuumainen. Asennusta ja säätöjä helpottavat jakotaajuussäätimen kaiutinkohtaiset asetuskuvakkeet
Tämän oletuksen vuoksi Audio Analogue Armonia Crescendo -sarjan laitteet ovat hienoinen yllätys. Kattia kanssa, minusta näiden suunnittelu edustaa keinoja, joilla Italiassa tehtyjen laitteiden hinta saadaan pidettyä riittävän kilpailukykyisenä. Joku voisi HIFIMAAILMA 4/2011 sanoa, että ulkonäöllisesti laitteet edustavat minimalistista estetiikkaa. En voinut välttyä miettimästä, miten ihmeessä tätä käytetään. Näiden lisäksi naamataulusta löytyy ainoastaan joukko merkkivaloja. Liitäntää vinyylisoittimelle ei ole. Se on toimiva ja tukeva.. Digitaaliseen äänenvoimakkuuden säätöön yhdistettynä ratkaisu on hyvin luonnollisen ja toimivan oloinen. Y 42 leensä italialaisiin valmistajiin liittyvät mielikuvat ovat, ainakin itselläni, liittyneet aina lähinnä muotoiluun. YKSI HARVOISTA VAIHTOEHDOISTA ON AUDIO ANALOGUEN UUSI ARMONIA CRESCENDO -SARJA, JOKA ON AINAKIN PIKAISEN KOKEILUN MUKAAN VAKAVASTI OTETTAVA KILPAILIJA KAMPPAILTAESSA HINTATIETOISTEN OSTAJIEN SUOSIOSTA. KAKSIJAKOINEN KÄYTETTÄVYYS Vahvistimen käytettävyys on pelkistetyistä ratkaisuista huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi, mainio. K O K E I L U : AUDIO AN ALOGUE ARMONIA C RESCENDO: INTEGR O I TU n TEKSTI: JUHANI AHONEN n KUVAT: VALMISTAJA Enemmän laatua, vähemmän designia EUROOPASSA SUUNNITELTUJA JA VALMISTETTUJA LAITTEITA EI OLE NYKYÄÄN LIIEMMÄLTI TARJOLLA EDULLISISSA HINTALUOKISSA. Äänilähde vaihtuu seuraavaksi voimakkuussäädön nuppia painamalla. Robotin leikkaamia ja taivuttamia metallikappaleita, joiden valmistus saadaan mahdollisimman suoraviivaiseksi ja ongelmattomaksi. Kokeilussa olleet laitteet olivat mustia (saa siis myös kirkkaina), mikä korosti muotoilun yksioikoisuutta ja jopa karuutta. Vahvistimen etupaneelissa on virtanappi ja keskelle sijoitettu äänenvoimakkuuden säädin. Toinen yllättävän hyvin toimiva ratkaisu on Crescendon etupaneelin äänenvoimakkuutta kuvaava merkkivalojana. Tämä on yksi parhaista vastaan tulleista minimalistisista ratkaisuista, jos lähteitä on suhteellisen vähän. Italialaisen valmistajan voisi olettaa panostaneen merkittävässä määrin laitteiden ulkonäköön. Ensijärkytyksestä selvittyäni yhdestä nupista tapahtuva lähteen valinta ja äänenvoimakkuuden säätö alkoi tuntua luonnolliselta ratkaisulta. Mutta ei suoraviivaisissa kotelointiratkaisuissa siis mitään vikaa ole. Mitä suuremmalle voimakkuudelle nuppi on käännetty, sitä useampi merkkivalo palaa
Säädin on kuitenkin täysin käyttökelpoinen, ja sen kanssa pärjää. Se istuu käteen kohtuullisen mukavasti, mutta sen käyttötuntuma ei ole selvin mahdollinen. Ei niin, että Kiinassa valmistetuissa olisi sinänsä mitään vikaa, mutta eurooppalaisuus lisää positiivisia tuntemuksia. Crescendo-soittimella tuntuu olevan pientä taipumusta pyöristelyyn. Normaaleilla voimakkuuksilla vahvistin tuntui aavistuksen terävämmältä kuin vertailulaitteeni. Hyvä työn laatu, hyvä ääni ja rummunpäristystä ja fanfaareja takapaneeleista löytyvät Made in Italy -kyltit tekevät laitteisiin oman säväyksensä. Muutamalle levylle livahtanut leikkaantumisilmiö tuntui lähes katoavan Crescendo-parivaljakolla. Kokeilemistani kuulokkeista osa tuntui toimivan, osa ei. Crescendon näyttö ja etupaneeli edustavat ratkaisuja, jotka saavat minut kaipaamaan kunnollista kalenterinäyttöä ja asiallista määrää kytkimiä. Soittimen valmistaja on onnistunut kompromisseissaan. Sama säädin osaa ohjata sarjan kaikkia laitteita. Audio Analogue ARMONIA CRESCENDO INTEGROITU VAHVISTIN Hinta: Teho: Mitat: (l x k x s): Massa: Muuta: 790 euroa 50W (8 ohmia), 80W (4 ohmia) 445 x 81 x 380 mm 10,5 kg Äänenvoimakkuussäädön käyrä valittavissa useista vaihtoehdoista. Audio Analogue ARMONIA CRESCENDO CD-SOITIN Hinta: 790 euroa Mitat: (l x k x s): 445 x 81 x 380 mm Massa: 6,8 kg Maahantuoja: Amphion Loudspeakers Oy, puh (017) 288 2100, www.amphion.fi www.audioanalogue.net PYÖRISTELEVÄ ÄÄNI Avoimessa kuuntelussa Crescendo-parivaljakko kuulosti hyvältä. Tukevaan ja pelkistettyyn kotelointiin verrattuna soittimen heppoinen levykelkka ei ole samaa sarjaa. Ainakin minua miellyttää ajatus siitä, että valmistusmaa on Euroopassa. Tässä hintaluokassa moiset odotukset eivät ole realismia, vaan valmistajat käyttävät standardikoneistoja, joiden ei ole edes tarkoitettu synnyttävän luotettavuuden ja uskottavuuden tunnetta. DA53N -muunninta, Crescendo-vahvistin toisti leikkaantuneen äänen pyöristelemättä. Sopivan anteeksiantavalle muuntimelle olisi käyttöä useiden tallenteiden ja lähteiden kanssa. Valitettavasti soittimen miellyttävää DAmuunninta ei pysty käyttämään ulkopuolisella lähteellä kuten tietokoneella. CD-soittimen etupaneelilla kyllä pärjää, mutta käytännössä kaukosäätimen käyttö on merkittävästi helpompaa kuin etupaneelin tökkiminen. Piirteen testaamiseksi kaivoin levyhyllystäni muutamia viime vuosien pahimpia soundillisia pettymyksiä, jotka olen kokenut nykyisen rock-puolen tuotantotavan uhreiksi. Terävyys ei kuitenkaan ollut epämiellyttävää. Parivaljakko on mielestäni suositeltava kokonaisuus, jos vahvistimen tehot riittävät käytetyille kaiuttimille ja mikäli oma maku on taipuvainen vahvistimen aavistuksen skarppiin soundiin ja anteeksiantavaan cdsoittimeen. HIFIMAAILMA 4/2011 43. Kuulokeliitäntä on pettymys, mutta kaikilla kuulokkeilla valittamista ei varsinaisesti ollut. Olisin odottanut tukevampaa ratkaisua. CD-soittimen paras piirre on sen anteeksiantavuus tallenteen ongelmille. Ne toimivat yllättävän hyvin. Soittimen käyttö ei ole yhtä joustavaa ja loppuun mietittyä. Ilmeisesti soitin on huomattavasti anteeksiantavampi kuunneltavuutta ajatellen kuin käyttämäni vertailulaitteet. Kun kokeilin vähemmän anteeksiantavaa C.E.C. Kun niitä kuunneltiin suuressa tilassa ja epäherkillä kaiuttimilla, suuremmilla äänenvoimakkuuksilla sinfoniaorkesterin bassosektio tuntui välillä kärsivän pienoisesta tukahtumisesta, ehkäpä voiman puutteesta. Tämä on kokeilemisen arvoinen. Parivaljakosta ehdottomasti kiinnostavampi ja enemmän omistamisen halua herättävä on vahvistin. Sen käyttö on minimalistisuudessaan miellyttävää, eikä perusvahvistimen etupaneeliin tosiaankaan tarvita enempää kuin kaksi kytkintä. n Valmistaja: Yhteenveto Audio Analogue Crescendo-laitteiden hinta/laatu-suhde on hyvä. Laitteita voi ohjata yhdellä kaukosäätimellä, joka on Audio Analoguen vakiomallinen muovinen kapula. VA H V I S TIN JA C D-S OITIN Äänenvoimakkuudensäädön erityispiirteisiin kuuluu mahdollisuus valita omiin kaiuttimiin ja tottumuksiin soveltuva vahvistuskäyrä. Omassa käytössäni suosin enemmän armotonta tarkkuutta, mutta suuri osa rock-musiikista ja modernista pop-musiikista sisältää äänitteitä, joiden kanssa anteeksiantavuus on toivottava ominaisuus
Rakenteen tekee mahdolliseksi alhainen jakotaajuus (1 200 Hz) ja painekammiotyyppisen diskanttielementin edessä oleva suuri neliömäinen torvi, jonka suuaukon mitat ovat 20 x 20 cm. Diskantin kartio on titaania, ja sillä on erityisen suuri lineaarinen liikepoikkeama. Jakosuodin on kiinnitetty liitäntäpaneeliin, ja se koostuu kahdesta piirilevystä. Kaikki kondensaattorit ovat muovieristeisiä. Testaamamme RF-7 II on sarjansa suurin ja kallein. Takana on kaksi kymmenen sentin läpimittaista refleksiputkea, joten ilmavirtauksen pyörteisyyden aiheuttamia sivuääniä ei pitäisi ilmetä. Bassojen laaja-alainen toisto torven avulla vaatii erittäin kookasta koteloa, vaikka huoneen seiniä käytettäisiin sen jatkeena. Siksi valtaosa nykyisistä Klipsch-kaiuttimista käyttää tavallisempaa refleksiperiaatetta. Puuviilupinnan vaihtoehdot ovat kirsikka ja musta saarni. Testikaiuttimen putkien sisäosat olivat heppoisesti paikallaan, ja niiden kiinnitys jouduttiin varmistamaan teipillä. RF-7 II on kaksitiekaiuttimeksi epätavallinen, sillä basso-keskiääniset ovat 10-tuumaisia. Kuparinväriset kartiot ovat Cerametallicnimistä ainetta, jossa sanotaan yhdistyvän keveys ja lujuus. Vaimennusaineena on seinämille sijoitettu vaahtomuovikerros. Klipschin suunnittelemilla kaiuttimilla, joissa kaikki äänialueet toistettiin torviperiaatteen avulla. Selvimmin korostusta on korkeilla taajuuksilla, etenkin kuuden kilohertsin ympäristössä. TE S T I : KLIP SCH RF-7 II -K AIUTTIMET n TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN n MITTAUKSET: TKK JA MAURI ERONEN NIMI KLIPSCH TUO MIELEEN TORVEN JA DYNAAMISUUDEN. Tällaisia malleja on edelleen tuotannossa, esimerkiksi Klipschorn ja La Scala. Yli 120 sentin korkuisella järkäleellä on painoa lähes 40 kiloa ja hintaa 3 780 euroa. ASIALLINEN RAKENNE Kaiutin on ulkoisesti hieman karun oloinen, mutta tukevuudesta on pidetty huolta riittävällä materiaalivahvuudella ja sisään rakennetulla kehikolla. VAIVATTOMASTI RAJUJAKIN ISKUJA TOISTAVA RF-7 II EI TUOTA TÄSSÄ SUHTEESSA PETTYMYSTÄ. V uonna 1946 perustettu Klipsch on maailman vanhimpia kaiutinvalmistajia. Klipsch ilmoittaa kaiuttimia suunnitellessaan tavoittelevansa suurta hyötysuhdetta, pientä säröä, hallittua suuntaavuutta, tasaista taajuusvastetta ja laajaa dynamiikka-aluetta. Äänenpainetta riittämiin Klipschin Reference-mallit sijoittuvat merkin valikoimassa keskiraskaaseen sarjaan. Kaksoisjohdotettavat liittimet ovat asialliset mutta hieman tavanomaiset tämän hintaluokan kaiuttimeen. AALTOILUA JA SUUNTAAVUUTTA RF-7 mk II:n taajuusvasteet ovat hieman aaltoilevat. Se tuli tunnetuksi yhtiön perustajan Paul W. Bassoelementtien suuri läpimitta ja diskantin torvi pitävät huolen siitä, että suun- 44 HIFIMAAILMA 4/2011
Herkkyys on kuitenkin huomattavan suuri, joten vahvistimen ei tarvitse pystyä tuottamaan kovin suuria virtoja. HIFIMAAILMA 4/2011 45. Kaiuttimen selvä ulospäin kääntäminen rauhoittaa ylintä diskanttia, mutta jättää edelleen lievästi metallisen sävyn yläpää alemmille alueille. Läpivalaisevasta luonteesta huolimatta kaiutin ei karsasta huonojakaan äänitteitä; mourealla alarekisterillä on kokonaisvaltaisen rauhoittava vaikutus. Peltien helähdys kuuluu selvästi ja erottelevasti. Lyömäsoitinten helähdykset ja muut yksityiskohdat erottuvat hyvin. Se häiritsee lähinnä kirkassointisilla äänitteillä. Dynamiikka välittyy vaivattomasti, ja toisto on rytmikästä. Ei kovin yleispätevä ääni, mutta akustisella musiikilla kohtuullisen toimiva ratkaisu. Basson tasoa valittaessa on otettu huomioon varsin hyvin sen laajemman säteilyn ja huoneen rajapintojen vahvistava vaikutus. n Jakosuotimen piirilevyt on kiinnitetty liitinpaneelin taakse. Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Vaivattoman leikittelevä ote rytmiin ja tarkka kaivautuminen sävyihin tulevat helposti ja ilman ikäviä korostumia. Myös jälkisointi on mukana, eli liiallista kuivakkutta ei isommin ilmene. Myönteisten ominaisuuksien vastapainona ilmenee diskantin korostusta, joka kuuluu ajoittaisena sihahteluna ja lievänä metallisuutena. Tehovasteessa on jonkin verran aaltoilua, ja diskantti korostuu. Basso on pehmeän puoleinen, mutta sen yleistaso on hillitty. 5,9 dB Viritystaajuus:.............................................................. Ässät tosin sihahtelevat satunnaisesti. 020 1986 200, www.loudgroup.fi, www.klipsch.com 3 780 /pari 29,5 x 123,3 x 41,5 cm (korkeus jalkoineen) 39,5 kg 2-tie, bassorefleksi 2 kpl 25 cm 4,5 cm 1200 Hz 8 ohmia 250 W Hinta: Mitat (l x k x s): Massa: Toimintaperiaate: Elementit Basso- ja keskialue: Korkeat äänet: Jakotaajuus: Nimellisimpedanssi: Suurin suositeltu teho: Kuunteluarviot Mauri Eronen Dynaamisen selväpiirtoinen Bassoelementin voimakas magneetti auttaa osaltaan suuren herkkyyden saamisessa. Avarapiirtoinen ja vaivaton ääni kietoo kuuntelijan lähelle lavaa. Pienet äänet yläpäässä syttyvät ja sammuvat nopeasti ja pakottomasti. Äänet paikallistuvat stereokuvassa vakaasti kohdalleen. Kilpsch RF-7 II Lisätietoja: Loud Group, puh. Solisti nauliintuu veitsenterävänä keskipaikalle ja ottaa askeleen kohti kuulijaa. 95,2 dB Alarajataajuus (6 dB): ................................................ 41 Hz Minimi-impedanssi: ..................................3,4 ohm @ 160 Hz taavuus on tasaisen voimakasta 400 hertsistä ylöspäin. Aivan ilmaiseksi tarkkuus ja yläpään erottelu eivät ole tulleet, sillä soinnillisesti esitys on selvästi ohut. Yläreunassa näkyy torven taakse asennettu painekammiodiskantti. Yläpääkorosteinen Kirkas, napakka ja harvinaisen skarpisti kaiuttimien väliin niputtunut ääni. Tarvittaessa siinä on auktoriteettia, joka antaa musiikin toistolle tukevan perustan. Bassotoisto ulottuu voimakkaana melko alas. Yhteenveto Klipsch RF-7 II antaa paljon ääntä, eikä se tarvitse siihen suuritehoista vahvistinta. Useimmilla äänityksillä diskantti korostuu keskialueen ja yläbasson kustannuksella. Vasteista näkyy, että suuntaavuus on laaja-alaista: 60 asteen kulmassa taso vaimenee merkittävästi jo 400 hertsistä ylöspäin. 7/10 Mittaustulokset Herkkyys (1 m/2,83V): .............................................. 7/10 Mikael Nederström Sisällä on tukikehikko. Esitykset tulevat sen myötä lähelle kuulijaa iskevässä mutta myös hieman särmikkäässä muodossa. Basson luonne on muhevan pehmeähkö mutta ei tasoltaan jyräävä. Tämä pakottaa laskemaan voimakkuutta, varsinkin jos levy on valmiiksi kirkassointinen. + Vaivattomaniskevätoisto +Jykevät,kumisemattomatbassot Metallisuuttadiskantissa Impedanssikäyrä laskee alimmillaan 3,4 ohmiin. Klipschin sointi on läheinen ja läsnä oleva. 48 Hz Suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): ........................
Tuotevalikoima käsittää neljä kaiutinta, joista jalustalle sijoitettava Breeze testattiin Hifimaailman numerossa 2/2010. Hänen päätoimensa on IT-alalla, mutta pitkäaikainen musiikin harrastaminen on luonut motivaation hyvälle äänentoistolle. Viimeinen sysäys omien kaiuttimien suunnittelulle tuli vaikeudesta löytää sekä silmää että korvaa miellyttävä malli. Runsaat 5 000 euroa maksava Mistral on merkin uusi huippukaiutin. RAITAKUOSIA Mistralin kotelo on valmistettu Breezen tavoin CNC:llä työstetyistä koivuvanerilevyistä. Näin saadaan hyvin jäykkä rakenne ja tavallisesta poikkeava ulkoasu. TE S T I : SES AUDIO MIS TRAL -KAIUTTIMET n TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN n MITTAUKSET: TKK JA MAURI ERONEN Kauttaaltaan huoliteltu HIFImaailma SUOSITTELEMME SES AUDIO MISTRAL LAAJENTAA KOTIMAISTEN HUIPPUKAIUTINTEN VALIKOIMAA. TUTKIMME, ONKO SILLÄ MUITAKIN ANSIOITA KUIN POIKKEAVA KOTELON MATERIAALI JA PINTAKUVIO. SES Audio Designin perustaja Aydin Göcer on Turkin länsiosassa syntynyt mies, joka on asunut vuodesta 2000 alkaen Suomessa. Saatavissa on useita pinta- 46 HIFIMAAILMA 4/2011
Basso on kuivan napsakka suurillakin voimakkuuksilla eikä yritä toistaa hallitsemattomasti matalimpia taajuuksia. Eri suuntiin mitatut vasteet ovat yhdenmukaiset ja varsin tasaiset. Äänellisinä ansioina ovat toiston napakkuus, nopeus ja yleispätevä miellyttävyys. Ulkoasu on persoonallinen ja viimeistelty. Ei ehkä täysin yleispätevä mutta miellyttävä ja kokonaisvaltainen esitys. Mitään ei tunnu jäävän peltien kilahduksesta pois, mutta esityksestä puuttuu räleyttä ja sähinää. Elementit ovat Seasin Excel-sarjan malleja. Bassojen yleistaso on sopiva, mutta toisto voisi ulottua alemmaksikin. Yhteenveto Tarkka ja monipuolinen SES Audio Mistral on kaikin puolin huolitellusti toteutettu laatukaiutin. Pintakuviota voi elävöittää vaihtelemalla valmistusvaiheessa viilukerrosten väriä. Takalevyssä on kaksi paria WBT:n laadukkaita naparuuveja. Jakosuodin on erittäin huolellisesti koottu. Diskanttielementtinä on tekstiilikalottinen T29CF001. Sisäisessä johdotuksessa on käytetty TK Cablen kaapelia. + Miellyttävä sointitasapaino + Tarkka iskuäänien toisto + Kontrolloidut bassot Jykevyyttä voisi olla enemmän Impedanssin minimi on suhteellisen pieni, 2,7 ohmia. Elementin 6 mm paksussa alumiinisessa laipassa on lyhyt suuntain. Jakosuodin on asennettu irrotettavaan pohjalevyyn. 040 834 7571, www.ses-audio.com Kuunteluarviot Mauri Eronen Pakottoman sävykäs Sointi on eheästi ja sävykkäästi kasassa koko äänialueella vokaaleja myöten. n WBT:n liittimet täydentävät laadukkaan kokonaisuuden. Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Äänessä yhdistyvät ansiokkaasti hyvä erottelu ja rauhallinen miellyttävyys. Suuntaavuus on hallitusti suuremmalla tasolla korkeaäänialueella. Myös alimpien taajuuksien soundi on linjassa kaiuttimen rauhallisen otteen kanssa: mitään ei tule liikaa, mutta tiukin pauke puuttuu. Sen piirilevy on erittäin siisti, kuin elektroniikkalaitteesta. Putki avautuu taakse, ja sen pää on suojattu tiheähköllä ritilällä. Akustisesti kotelo on refleksiviritteinen. Kartion suurin lineaarinen poikkeama on 14 mm huipusta huippuun. Sisätila on täytetty polyesterivanulla ja vaahtomuovilla. 9/10 Mittaustulokset Refleksiputken edessä on ritilä. Herkkyys (1 m/2,83 V): ............................................. Kondensaattorit ovat muovieristeisiä ja tarkkuudeltaan viisiprosenttisia suurinta 47 mikrofaradin mallia myöten. Sointi on siisti ja yhtenäisen tuntuinen. Moniruokaisen rytmikäs ja musiikillisia asioita avaava kaiutin. 41 Hz Suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): ......................... Suuren takatilan ansiosta kalotin resonanssitaajuus on 550 hertsiä. 42 Hz Minimi-impedanssi: ..................................2,7 ohm @ 370 Hz ILMAVAA TARKKUUTTA Mittauksista näkyy, että kaiuttimen tekniikan suunnitteluun on paneuduttu. 91,1 dB Alarajataajuus (6 dB): ................................................ Aivan kuin rempseäkin bändi seuraisi olematonta kapellimestaria sielutonta metronomitykytystä silti välttäen. Soundi on hivenen tumma ylemmiltä osiltaan ja diskantin osalta sivistynyt. Mistral ei lisää bassoihin omiaan vaan toistaa ne ilman korostuksia napakasti ja kontrolloidusti. Taajuusvasteet ovat siistit, ja suuntaavuus on hallittua. Keskialue on hivenen kohollaan, mikä tulee esiin lauluäänissä ja rumpujen sävyissä. 5,7 dB Viritystaajuus:.............................................................. Minkäänlaista kovasävyisyyttä efektiin ei liity, vaan se kuuluu enemmänkin lievänä utuisuutena ja terävimmän läsnäolon puutteena. Diskantti on sivistynyt ja aavistuksen tummasävyinen. Voimakkaat transientit heräävät herkeämättömällä innolla, ja äänessä on periksi antamatonta ajallista tarkkuutta. Äänikuva on samalla vapautunut että tarkasti sijoitteleva. SES Audio Mistral Hinta: Mitat (l x k x s): Massa: Toimintaperiaate: Elementit Basso- ja keskiäänet: Korkeat äänet: Jakotaajuudet: Suurin suositeltu teho: Lisätietoja: 5 095 /pari 21 x 98 x 30 cm 24 kg 2,5-tie, bassorefleksi 2 kpl 18 cm 2,5 cm 550 ja 3000 Hz ei ilmoitettu SES Audio, puh. Ylimääräiset värähtelyt on estetty komponenttien liimakiinnityksen avulla. Mikael Nederström Rauhallisuuden leimaama Siisti ja miellyttävä ääni. Siksi aivan heiveröistä vahvistinta ei kannata valita, vaikka kaiuttimen herkkyys onkin keskimääräistä suurempi. HIFIMAAILMA 4/2011 47. Äänikuvassa on ilmavuutta ja tarkkuutta. Toisto on ajallisesti täsmällistä, ja transientit ovat luontevan nopeita. W18NX001-bassokeskiäänisessä on Nextelpäällystetty paperimassakartio ja sen keskellä vaiheplugi. Osat ovat Intertechnikin valmistamia. Suuretkaan voimakkuudet eivät saa kaiutinta polvilleen, joskin auktoriteettia ja syvyyttä voisi olla enemmänkin. 8/10 vaihtoehtoja, esimerkiksi koivu, pähkinäpuu, wenge ja ebenpuu
UcD700 tarjoaa hurjan määrän dynamiikkaa tehoreservinsä ansiosta, mutta erottuu silti nimenomaan äänenlaatunsa ansiosta. Yllättävää oli käytetyn esivahvistimen suuri vaikutus äänensävyyn. Ne voi halutessaan koota yhteen koteloon tai käyttää kummallekin kanavalle erillistä koteloa. HELPPO RAKENTAA? Hypexin UcD-vahvistimien rakennussarjat ovat ainakin periaatteessa helppoja rakentaa. Kaikkein yksinkertaisimmillaan ohjeiden pitäisi edetä vaihe vaiheelta ja olla selkeästi kuvitettu ja vieläpä suomen kielellä. Varsinainen vahvistinmoduuli on kooltaan todella pieni. Ei vain kaiutinrakennussarjoja myyvän maahantuojansa kautta, vaan myös siksi, että Hypexillä ei alun perinkään ollut varsinaisia valmiita tuotteita, vaan koko tuoteperhe oli suunniteltu rakennussarjoiksi. Hollantilainen Hypex on Suomessa parhaiten tunnettu kaiuttimia rakentavalle osalle hifiharrastajia. TÄSTÄ INNOSTUNEENA PÄÄTIMME RAKENTAA VAHVISTIMEN JA OTTAA ASIASTA SELVÄÄ. Huippuääntä päätevahvistimen rakennussarjalla K un maailmalla puhutaan Hypexin UcDvahvistimista, nousee äänenlaadun kohdalla usein esiin lausuntoja jopa triodimaisesta käsinkosketeltavuudesta ja äänen läpikuultavuudesta; määritteitä joita usein yhdistetään laadukkaan putkivahvistimen ääneen. Nykyään vahvistimia saa tosin jo valmiina tuotteina. Jokaisen moduulin yhteydessä toimitetaan myös tekniset tiedot, englanninkieliset kytkentäohjeet sekä kytkentäjohdot. Tuorein ja erikoisin on Hifimaailma 5/2010:ssä testattu AS2.100 Digital, jossa on kaksi 100-wattista UcD-päätevahvistinta ja monipuolinen DSP-jakosuodin. Kaikki mallit ovat siis yksikanavaisia, eli stereovahvistimeen tarvitaan kaksi rakennussarjaa. TE S T I : HYPEX UCD700HG -PÄÄTEVAHVISTIMEN RAKENNUSSARJA + OHJEET n TEKSTI: SAMU SAURAMA JA TEPPO HIRVIKUNNAS n KUVAT: SAMU SAURAMA n MITTAUKSET: MAURI ERONEN D-LUOKAN VAHVISTIMIA EI PIDETÄ YLEENSÄ ÄÄNELTÄÄN ERITYISEN HYVINÄ. Tämä ei ole tilanne Hypexin kanssa. Vastaan on tullut puolen kilowatin vahvistimia, joista irtoaa hirvittävä määrä potkua, mutta herkkyys ja hienostuneisuus ovat soundista kaukana. Muuntaja, virtalähdemoduuli ja itse vahvistinmoduuli kytketään ohjeiden mukaan muutamilla johdoilla toisiinsa. Ohjeet eivät ole kovin yksityiskohtaiset, mutta pienellä järkeilyllä kytkennöistä pitäisi kyllä selviytyä. Toimituksen aikaisemman vertailuvahvistimen, Arcam FMJ 48 HIFIMAAILMA 4/2011. Lisäksi tarvitaan vain kotelo ja siihen laadukkaat signaali- ja kaiutinliittimet sekä tietenkin virtajohdolle liitin, virtakytkin ja led-merkkivalo etupaneeliin. Suurin yksittäinen komponentti on järeä muuntaja. Aivan aloittelijoille sarjoja ei voi silti suositella. Sitten vielä virrat muuntajalle, signaalin syöttö vahvistinasteelle ja johdotus kaiutinterminaaleille. HYPEXIN RAKENNUSSARJANA MYYTÄVÄN UCD700HG-VAHVISTIMEN ÄÄNTÄ ON KUITENKIN MAAILMALLA KEHUTTU JOPA PARHAIDEN PUTKIVAHVISTIMEN VEROISEKSI. Hypex UcD -mallisto muodostuu kuudesta eri tehoisesta, yksikanavaisesta D-luokan monovahvistinmoduulista. Lähimpänä valmiita tuotteita Hypexin valikoimassa ovat subwoofereille tehdyt plate ampit eli kaiuttimen takaseinään asennettavat vahvistimen ja jakosuotimen yhdistelmät. Kiinnostus isoihin UcD-päätevahvistimiin heräsi myös AS2.100:n kautta. Tarvittavat moduulit ja osat toimitetaan erillisissä laatikoissa. Tämä pienenä vinkkinä maahantuojalle. HIENOSTUNUT JA VÄKIVAHVA Runsas teho ei lohduta, jos äänenlaatu on heikko. Varsinaisista rakennussarjoista puhuminen on ehkä harhaanjohtavaa, koska itse vahvistinmoduulit ovat valmiiksi koottuja
Vauhtia ja kepeää soljuvuutta on keskimääräistä enemmän. Hillitysti revittelemätön ja hieman silotellun tuntuinen keskialue tasoittaa terävimmän särmän puhaltimista erottelun silti kärsimättä. Yläpää aavistuksen laahaavasti sihittävä ja jää soimaan pitkään. Sille luvataan hieman UcD700:ää pienemmät tehoarvot eli oletettavasti muuntajana käytetään hieman rakennussarjaan suositeltua TR700-muuntajaa pienempää versiota. Hypex UcD700HG Kuvassa Ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun, Arcadan oppilaiden (Jafet Kackur ja Rune Vikström) rakentama Hypex UcD700-vahvistin toteutettuna vielä kahdella erillisellä virtalähteellä. Tyyppi: 1-kanavainen D-luokan vahvistin Komponenttien hinnat: UcD700HG-vahvistinmoduuli 309 euroa Supply UcD700 -virtalähdemoduuli 269 euroa TR700-muuntaja 115 euroa UcD-signaalikaapeli 8,90 euroa SoftStar-moduli 59 euroa Lisätietoja: Suomen Hifitalo Oy, puh 0440 553 595, www.hifitalo.fi, www.hypex.nl Koteloita: www.modushop.biz ja www.uraltone.com (myös muita tarvikkeita) Komponentteja ja tarvikkeita: www.radioduo.fi Kuunteluarviot Samu Saurama Helppo ja realistinen Realistinen stereokuva avautuu tarkkana, syvänä ja taustaltaan erittäin äänettömänä. Käytännössä isotehoisesta vahvistimesta riittää kyllä potkua hankalallekin kaiuttimelle, koska äärirajoille tuskin mennään. Sama tilanne oli monikanavaisen Anthem P7 -etuvahvistimen kanssa. 0,002 % IM-särö, 1 W, 2nd .................................................. Projekti houkuttelee monella tavalla. n Tehokuutiomittaus (hetkellinen teho eri kuormiin ja vaihekulmiin). Yhteenveto Hypex UcD700 tarjoaa erinomaisen laadukasta ääntä ja myös runsaasti tehoa. 409/822/287 W Pääteasteen impedanssi, 1 kHz .............................. Ja jos katsoo tulevansa toimeen pienemmällä teholla, jäävät kustannukset muiden sarjojen osalta jopa alle 700 euron (stereovahvistimena). Stereokuvassa huomiota herättää poikkeuksellinen illuusio korkeudesta. 30/40 W Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm .......................... Herkillä kaiuttimilla vahvistin todennäköisesti suhisee tyhjäkäynnillä. HIFIMAAILMA 4/2011 49. Kaikille verkkovirtakäyttöisen laitteen kasaaminen ei ole kuitenkaan itsestään selvä ja realistinen vaihtoehto. Matalien kontrolli on bueno, mutta rumpusooloista jää viimeisin läsnäolo ja raivokas dynamiikka jonkin verran vajaaksi. Rakennussarjana se on periaatteessa helppo koota tarjoten silti sopivasti haastetta ja mahdollisuuden virittää tuotetta vielä johdotuksen, koteloinnin ja yksityiskohtien osalta. Stereona siis 1400 euroa + kotelo ja muut tarvikkeet. 76,4 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W ................................... Basson, keskialueen ja yläpään analysointi on hankalaa koska mikään osa-alue ei erotu kokonaisuudesta, aitous on poikkeuksellisen kokonaisvaltaista ja kaikki toimii erittäin hyvin. Äänen helppous ja realismi vievät hyvin nopeasti mennessään kuuntelemaan vain musiikkia ja sitä, mitä muusikot tekevät. Yleissoundi harvinaisen miellyttävä ja päällekäymätön. Sen sijaan kommentit passiivivaimentimen ja highendtasoisen AV-prosessorin perässä eivät olleet yhtä varauksettoman innostuneita, vaikkakin positiivisia. miina. Jos esitelty malli tuntuu liian kalliilta, löytyy Hypexiltä edullisempiakin vaihtoehtoja. UcD700:n tapauksessa vastaava tuote on 1 650 euron hintainen MM-Audio MaximonO Amplifier. Mittauksissa huomion kiinnittävät erityisesti lähes olemattoman pieni särö ja antoimpedanssi. Vahvistin onnistuu vetämään verhon musiikin edestä. Powercubemittauksessa UcD700:lle saatiin teholukemaksi yli 400 wattia kahdeksaan ja yli 800 wattia neljään ohmiin. Yleissävy on uskottavan lämmin, ei yhtään ohut tai kirpeä. (8/10) Äänenlaatu: 9/10 Mittaukset: 8/10 Mittaustulokset Taajuusvaste kaiutinlähdöstä 8 ohmin kuormalla. A32:n etuvahvistinantoon kytkettynä UcD700 tarjoili erittäin hienostunutta ja rauhallista ääntä. 0,02 ohm Linjatulon yliohjaustaso ..............................................>3,0 V Linjatulon impedanssi ............................................100 kohm Häiriöetäisyys, A-paino ............................................. Kokonaiskustannusten voisi arvioida olevan 18002000 euroa; ellei ruokahalu kasva projektin kuluessa kovin paljoa. Varsinaista tehonpuutetta ei hankalillakaan kaiuttimilla todennäköisesti ilmene. 0,0007 % Päätevahvistimen antoteho kahdeksaan ja neljään ohmiin on tähän asti suurin Hifimaailman mittaama. (9/10) Mauri Eronen Puhdas ja siisti Puhtoisen siisti ja eheän luonnollinen sävy. Kaikkia UcD-piiriin pohjautuvia vahvistimia saa myös täysin val- Tehonkulutus idle/10 W ........................................... Tehoon ja äänenlaatuun suhteutettuna hintaa voi pitää kuitenkin kohtuullisena. Kahden ohmin kuormalla teho laskee, mutta vahvistin toimii erittäin vakaasti kaikkiin vaihekulmiin. + Äänenlaatu + Paljon tehoa Ohjeet varauksin Kotelon saatavuus KALLISTA? Yhden kanavan sähköisten osien hinnaksi tulee noin 700 euroa. Ehdottomasti parhaita kuulemiani vahvistimia. Muutkin mittaustulokset ovat moitteettomia melko alhaista häiriöetäisyyttä lukuun ottamatta
Vain mielikuvitus ja taidot ovat toteutuksessa rajana. Vahvistinmoduuli(t) sijoitetaan taas kotelon takaosaan, mahdollisimman etäälle virtalähteestä ja mahdollisimman lähelle signaali- ja kaiutinliittimiä. Muuntaja (tai muuntajat, stereoversiota yhteen koteloon rakennettaessa) ja virtalähdemoduuli(t) kannattaa sijoittaa kotelon etuosaan, mahdollisimman lähekkäin. Niitä ei saa kiristää liian tiukkaan, ettei piirilevy murru tai halkea. TE S T I : HYPEX UCD700HG -PÄÄTEVAHVISTIMEN RAKENNUSSARJA + OHJEET Rakentaminen Kun osat on hankittu, pitää hahmotella niiden tarkempi sijoitus varsinaiseen koteloon. Ruuvien kiinnityksessä tulee olla erityisen tarkkana. Kotelon voi toki hankkia jo etukäteen, mutta tällöin tulee varmistua, että osat todella mahtuvat koteloon. Seuraavaksi kiinnitetään moduulit ja komponentit paikoilleen. Muuntaja voidaan kiinnittää suoraan vahvistimen pohjaan, mutta pohjalevyn on oltava riittävän tukeva. Virtalähde- ja vahvistinmoduulit voidaan myös kiinnittää kotelon pohjaan, mutta ne tulee eristää huolellisesti. Liike sijaitsee Helsingissä, ja nettiosoite on www.uraltone.com. Kun kotelo ja lisätarvikkeet on hankittu, sovitetaan osat koteloon. Moduulit voi toki kiinnittää myös muulla tavoin, vaikka tukien päälle, mikäli käytössä oleva tila on rajallinen. Hieman lähempää löytyy UralTone Amplification Oy, jonka mallistossa mm. Muuntajan ja virtalähteen väliset johdot ovat suoraan muuntajassa kiinni. Ne liitetään tuonnempana verkkovirtaliittimeen. Vaihe 2: Virtalähteen UcD700 kytkentä vahvistimeen UcD700HG Virtalähteen UcD700 toisessa päädyssä olevat liittimet (-Vee, Vdr, GND ja +Vcc) yhdistetään vahvistinmoduulin UcD700HG vastaaviin liittimiin (Vee yhdistetään vahvistinmoduulin liittimeen Vee jne.) 50 HIFIMAAILMA 4/2011. Liitännät tehdään mukana olevilla abiko-liittimillä. Mikään ei estä toteuttamatta rakennetta niin viimeisen päälle kuin itse vain keksii, vaikka koteloimalla kaikki moduulit erikseen, vuoraamalla vahvistimen sisustan kuparilla, punomalla johdot toisiinsa, sijoittamalla johdot kupariputkiin ja... Moduulien piirilevyjen alle voi kiinnittää 25 millimetrin paksuisen kerroksen esimerkiksi solukumimattoa tai vastaavaa. Hammondin pähkinäpuisia koteloita. Ensiökäämien johdot (mustat, ruskeat ja keltavihreä suojamaa) jätetään tässä vaiheessa vielä rauhaan. Koteloita on tarjolla todella heikosti, ellei halua koota vahvistinta elektroniikkaliikkeiden myymiin muovisiin laitekoteloihin. Vahvistinmoduulin erikoisliitimestä saatavassa signaalilähdössä kannattaa käyttää valmistajan tarjoamaa valmisjohtoa, mutta kaiken muun johdotuksen voi toteuttaa haluamallaan tavalla. Rakennusvaiheet TEKSTI JA KUVAT: AUDIOPOLI RY, HEIKKI NIKULA JA PETTERI KOIVUMÄKI Vaihe 1: Muuntajan TR700 kytkentä virtalähteeseen UcD700 Verkkosydänmuuntajan TR700 toisiokäämit kytketään UcD700 -virtalähdemoduuliin ohjeiden värikoodien mukaan seuraavasti: Musta johto virtalähteen liittimeen J14, kaksi sinistä johtoa liittimiin J13 ja J10, kaksi vihreää johtoa vastaavasti liittimiin J11 ja J12, kaksi punaista johtoa liittimiin J7 ja J9 ja viimeiseksi kaksi keltaista johtoa liittimiin J30 ja J31. Tästä pääsemmekin rakennusprojektin kenties hankalimpaan vaiheeseen: mistä löytää hieno kotelo. Muuntaja, virtalähde- ja vahvistinmoduulit sekä virtaliitäntä, signaalitulo ja kaiutinlähdöt kytketään ohjeiden mukaan. Tavoitteena on häiriöiden minimointi ja mahdollisimman lyhyt signaalitie. Myös virtaliitinterminaalille, sulakkeelle, virtakytkimelle, virran merkkivalolle sekä signaaliliittimille (RCA tai XLR) ja kaiutinterminaaleille (naparuuvit) tehdään paikat koteloon. Yritys toimittaa koteloita Suomeen noin 25 euron rahtikuluilla. Löysimme kuitenkin muutaman lähteen: www.modushop.biz on italialainen verkkokauppa, jonka mallistossa on todella näyttäviä koteloita joka lähtöön
ylimenosäröä. D-luokan vahvistimien toiminta poikkeaa edellä mainituista. Tästä aiheutuu ns. Luokkien välisistä äänellistä eroista on väitelty pitkään ja keskustelu varmasti jatkuu entistä vilkkaampana. Puhutaan A-, AB-,C-, D-luokan vahvistimista. Vaikka D-luokan vahvistimia kutsutaan usein digitaalivahvistimiksi, eivät ne ole sellaisia varsinaisesti ole. Vahvistin toimii pienillä tehoilla A- ja suurilla B-luokassa. Vapaaksi jääneistä ensiöpuolen mustasta ja ruskeasta johdosta musta liitetään päävirtakytkimen kautta vahvistimen verkkovirtaliittimen "kuumaan" L-liittimeen (ruskea johto verkkovirtajohdossa). Paneutumatta syvällisemmin niiden periaatteellisiin eroihin, voidaan kuitenkin todeta, että yleisin vahvistinluokka on AB. Piiri sisältää myös kytkennän led-merkkivalolle. Koska transistorit ovat aina joko täysin päällä tai kiinni, voidaan D-luokan rakenteella saavuttaa suuri hyötysuhde, parhaimmillaan jopa 90 prosenttia. XLR), löytyy liittimestä oma napa jokaiselle kolmelle signaalijohtimelle eikä em. Vaihe 3: VahvistinmoduulinUcD700HG signaali- ja kaiutinliitännät Kaiutinlähdöt ovat virtalähteen sisääntulosyöttöjen yhteydessä piirilevyn liittimissä LS+ ja LS-. Tehoa on vähän virrankulutukseen nähden. RCA-liittimessä (ei-balansoitu liitin) sekä nollajohdin että invertoidun signaalin johdin liitetään liittimen miinusnapaan ja signaalijohdin plusnapaan. Kaiutinjohdot liitetään kotelon naparuuviterminaaleihin. Signaalin audiosisääntulo tehdään 4-pinnisen Molex-liittimen kautta. Monet vahvistimet mainostavat A-luokan rakennetta, mutta aidossa A-luokassa toimivia vahvistimia on markkinoilla melko vähän. Sulakkeen sopiva arvo on 4 Ampeeria. Niiden ohjauksessa käytetään digitaalitekniikkaa ja toiminta muistuttaa AD/DA-muuntimen (analogi digitaali/digitaalianalogi) toimintaa. piitahnaa lämmönsiirron tehostamiseksi. HIFIMAAILMA 4/2011 51. Jos moduuli kiinnitetään kotelon takaseinään, voi sen taakse, kotelon ulkopuolelle kiinnittää vielä ylimääräisen jäähdytysprofiilin kappaleen. Johdon toinen pää kytketään RCA-liittimeen. A-luokan vahvistimia pidetään äänenlaadultaan parhaina, mutta koska niiden transistorit ovat koko ajan "päällä", niiden hyötysuhde on erittäin huono, ja ne tuottavat paljon lämpöä. Etupaneeliin tarvitaan myös oma virtakytkin ja virran merkkivalo. Vahvistimien toimintaperiaatteet on jaettu eri luokkiin. Ongelmana on kuitenkin signaalin kytkentä transistorilta toiselle. AB-luokka on näiden edellä mainittujen yhdistelmä. D-luokan vahvistimista on eri valmistajilla hieman toisistaan poikkeavia sovelluksia: Esimerkiksi Hypexin UcD, Bang&Olufsenin ICEpower ja Tripathin Class T. Liitos suojataan kutistesukalla. Virtalähteen ja vahvistimen välille liitetään vahvistimen mukana tullut 10-napainen lattakaapeli. B-luokan vahvistimet ovat suurempitehoisia ja hyötysuhteeltaan parempia. Ne muodostuvat transistoripareista, joista toinen vahvistaa signaalin negatiivisen ja toinen positiivisen vaiheen. Vahvistimen kytkennät mahdollistavat myös ns. Kyseisen johdon saa valmiina Hypexiltä. Mikäli käytetään balansoitua liitintä (esim. Tämän estämiseksi voidaan käyttää Hypexin erillistä softstart-piiriä (59 euroa). Muuntajan keltavihreä johto liitetään lopuksi verkkovirtaterminaalin suojamaadoitukseen (verkkovirtajohdossa myös keltavihreä). Optiona: Järeä muuntaja haukkaa käynnistyksessä paljon virtaa, mikä saattaa polttaa sulakkeita. Verkkovirran liittämiseen voidaan käyttää takapaneeliin sijoitettavaa sulakkeen ja päävirtakytkimen sisältävää IEC320-tyyppistä virtaliitinpaneelia. standby-tilan, missä muuntaja on (pääkytkimen takana) jännitteellisenä ja itse vahvistin kytketään päälle erillisellä kytkimellä tai peräti kauko-ohjauksella. Muuntajan ruskea johto liitetään vielä sulakkeen (4-5A) kautta verkkovirtaliittimen "nollaan" (N) (sininen johto verkkovirtajohdossa). Tässä voi käyttää valmista sulakkeella varustettua paneeliterminaalina. Lisätietoa löytyy myös Wikipediasta: www.wikipedia.org/wiki/class_d_amplifier Vaikka D-luokan vahvistimen hyötysuhde on hyvä ja sen lämmöntuotto on vähäistä, voidaan vahvistinmoduulin pieni jäähdytysprofiili kiinnittää vielä erilliseen suurempaan metallipintaan riittävän jäähdytyksen varmistamiseksi. Vahvistin ottaa sisään balansoidun audiosignaalin, joka koostuu kolmesta johtimesta: signaali, invertoitu signaali ja nolla. Sisääntuleva signaali näytteistetään ja virtalähde muodostaa saman aaltomuodon uudelleen suuremmalla teholla. Koska ne ovat näin "päällä" vain puolet ajasta, on hyötysuhde tyypillisesti noin 50 prosenttia. invertoidun signaalin yhdistämistä nollaan tule tehdä. D-luokan vahvistin? Vaihe 4: Muuntajan ensiöpuolen virtakytkennät Verkkosydänmuuntajan TR700 ensiökäämien kytkentä tehdään 230 voltin käyttöjännitteelle yhdistämällä käämit sarjaan: musta ja ruskea johto yhdistetään toisiinsa esimerkiksi putkiabikoliittimellä. Johdot kannattaa lyhentää ennen yhdistämistä. Kontaktipintoihin voidaan laittaa ns
Ayren mukaan äänenlaadun kannalta paras tulos saavutetaan, kun monikanavaäänellä käytetään pelkästään digitaalista äänelle omistettua HDMI-antoa ja stereoäänellä analogisia kaksikanavaisia XLR-antoja. DX-5 tukee 10- ja 12-bittisiä Deep Color -määrityksiä. Koska kuva- ja äänipiirit saattavat häiritä toisiaan, ne pidetään toisistaan erillään optoerottimilla. Toinen, pienempi muuntaja ruokkii ilmeisesti pyörityskoneistoa ja av-puolta. MASSIIVISESTI VIIMEISTELTY BLU-RAY-SOITIN TOISTAA UNIVERSAALISTI LEVYT JA TIEDOSTOT. A yre DX-5 ei ole pelkkä tinkimätön moninormisoitin, vaan se on mediasoitin, joka toistaa erilaiset video-, kuva- ja ääniformaatit. Kuvanlaadun kerrotaan olevan sama kuin Opossa. Virtalähde ja ääniosa on kuitenkin pantu kokonaan uusiksi: Ayre käyttää DX-5:ssä omia symmetrisiä ja ei-takaisinkytkettyjä äänipiirejä. Tuloksena on parempi ääni. DX-5:lle kelpaavat käytännössä kaikki ääni- ja kuvalevyt. Se lupaa parhaan digitaalisen monikanavaäänen tulevan HDMI:n kautta. Kookas pakkamuuntaja ja 12 kondensaattorin paririvi täyttää kolmanneksen kotelosta. Valmistajan tietojen mukaan se osaa toistaa lähes kaikkia mediatiedostoja ja toimii lisäksi verkkosoittimena. Mutta vaativaan käyttöön suositellaan toista, pelkästään äänelle tarkoitettua HDMI:tä. Jotta sisäisen suojauksen edut säilytettäisiin, Ayre kehottaa käyttämään digitaalisignaalille optisia kaapeleita tai sellaisia laitteita, joissa on sisäänrakennettu erotusmuuntaja digitaaliannoille tai sitten käyttämään korkealaatuisia erotusmuuntajia. H E R M U SET: AY RE AC OUS TICS DX-5 -BLU-RAY-SOITIN n TEKSTI: MATTI HERMUNEN n KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN Uusi keulakuva? AYRE TÄHTÄÄ FORMAATTIVIIDAKON VALTIAAKSI UUDELLA DX-5MONIKÄYTTÖSOITTIMELLAAN. Tavallisten kirkkauden, kontrastin ja värikylläisyyden ja värisävynsäätöjen ohella yksityiskohtia tai reunaviivoja voi korostaa, kokeilla kohinanvaimennuksen tehoa huonolaatuisella kuvalla jne. Oikean kolmanneksen täyttää kaksi päällekkäistä audio-osan piirikorttia, joiden suojana on tukeva alumiinilevy. DX-5:ssä on kaksi HDMI-antoa, joista toisessa, Oppo-peräisessä HDMI:ssä kulkee normaalitapaan sekä kuva että ääni. Keskellä olevan pyörityskoneiston värinöitä hillitään kotelon kanteen puristuvilla vaahtomuovityynyillä. Vastaavantyyppistä suodinta soveltaa esimerkiksi Meridian 808.3-CD-soittimessaan ja 861 V6 -prosessorissaan. Pyörityskoneiston, videopiirien sekä kuvan äänen ja tarjoavan HDMI-annnon osalta DX-5 perustuu Oppon BDP-83-soittimen teknologiaan. Kotelon vasen laita on omistettu kokonaan ilmeisesti ääniosaa palvelevalle virtalähteelle. Jotta vastaanottava laite osaa tunnistaa tulevan signaalin lailliseksi, lähetetään äänen mukana harmaa kuvasignaali 720p-tarkkuudella. DX-5:ssä on Ayren viimeisin versio Minimum phase (MP) -digitaalisuotimesta, joka parantaa äänenlaatua myös käytännössä. Englantilaisen Peter Cravenin vuonna 2004 esittämään ideaan perustuva ohjelmoitava suodin poistaa normaalissa suotimessa jo ennen varsinaista signaalia väistämättä syntyvän esivärähtelyn. Koska vain toinen niistä 52 HIFIMAAILMA 4/2011. Analogista ja digitaalista ääntä käsitteleviä piirejä ohjaavat erilliset, signaalin aikahuojuntaa eli jitteriä vähentävät ja eri taajuuksilla toimivat oskillaattorit. Tämä onkin tarpeen; koneisto täristää latausvaiheessa aika lailla. HDMIN AIKA ON TULLUT Ayre on tehnyt kotityöt muutenkin kunnolla. Kuvaa pystyy muokkaamaan asetusvalikoiden avulla monipuolisesti
Kaikki Dolby- tai DTS-formaatit puretaan soittimessa, ennen kuin ne lähetään HDMI-liitäntään. Digitaaliannon saa myös kokonaan pois käytöstä. Se voi olla TV tai projektori. Tosin pieni riesa on digitaalisten ja analogisten antojen toistensa poissulkevuus; eli äänen saa yhdellä kertaa vain toisessa formaatissa. Lisäksi etupaneelissa on takaseinän USB:n kanssa rinnakkain toimiva USB-liitäntä. Kunnon audiofiilitapaan Ayre suosittelee soittimelle kunnon sisäänajoa. Takaseinässä on RJ-45-verkkoliitäntä Blu-ray-levyjen BD-Live-toimintoja sekä ohjelmistopäivityksiä varten. Levymekanismi pitää aikamoista ääntä lukuvaiheessa, mutta onneksi se on toiston aikana riittävän hiljainen. Komponenttivideoantoja ei ole lainkaan, mutta komposiittivideoanto on. Siinä näkyy myös HDMI-antojen sekä USB- ja verkkoliitäntöjen tilanne. Monikanavatoistossa ja Blu-ray-levyillä vertailusoitin oli Marantzin UD8004. Käyttöohje on muutenkin erittäin seikkaperäinen ja esimerkillinen. Harjatusta, normilevyä paksummasta alumiinista tehtyjen kotelon osien sovitus on moitteeton. Myös monitoiminen kaukosäädin on kätevä. voi olla kerrallaan käytössä, ei analogia-annoista saada ääntä, jos HDMI-liitäntä on kytketty aktiiviseen laitteeseen. Adapterilla Ayren XLRannon voi muuttaa koaksiaaliseksi RCA:ksi. Paras ääni saadaan vasta 100500 tunnin käytön jälkeen. Ehkä kaikkein kätevin olisi pieni muutaman tuuman lisänäyttö, joka olisi helppo napsauttaa päälle tarvittaessa. Vertailusoittimena oli Esoteric X0-5, esivahvistimena Parasound P7 ja välikaapeleina symmetriset Supran EFF-IX-kaapelit. Siten esimerkiksi Sooloos-järjestelmään ryhtyneet eivät pysty käyttämään DX-5:ttä DA-muuntimena. Sieltä löytyvät myös valmistajan AyreLinkohjausjärjestelmän otto- ja antoliittimet. Digitaaliäänellä DA-muunnoksesta ja monikanavaäänen prosessoinnista vastasi Meridianin 861 V6. Etupaneelissa on monivärinen merkkivalo, joka kertoo, minkä formaatin mukaista signaalia lähetetään. Ayren ääni, varsinkin alapäästä oli runsaampi ja rönsyilevämpi. Samaa tarkoitusta palvelee kaukosäätimellä valittava Pure Audio -toiminto, jolloin kaikki videopiirit ja -annot kytketään pois käytöstä. Luulen, että esittelykoneena käytetyssä kokeilulaitteessa tunteja oli riittävästi. Subwooferina oli Genelec 7070A. ANALOGINEN ÄÄNI KUNNOSSA Ero Esotericin ja Ayren välillä oli varsin selvä. Verkkosoitinkäyttöä varten taka- ja etuseinässä on USB-otot, mutta ei tavallista RCAliitännän kautta toimivaa SPDIF-ottoa. Sen mukaan esimerkiksi kaiutinoletukseksi valitaan aina 7.1, kaikki kaiuttimet määritellään suuriksi ja subwooferin tasoa nostetaan + 5 dB. Esoteric soi niukemmin, ehkä tarkemmin ja kontrolloidummin. Takaseinässä olevilla DIP-kytkimillä säädetään soittimen perusasetuksia, esimerkiksi valitaan USB-liitännän nopeus ja käytetäänkö digitaalisuotimen kuuntelu- vai mittausvaihtoehtoa. Vaikka Ayre suosittelee kuunteluvaihtoehdon käyttöä, ohjeissa todetaan, että jotkut kuuntelijat saattavat pitää enemmän mittausvaihtoehdolla syntyvästä hieman kirkkaammasta toistosta. Näyttö on monipuolinen. Kätevän ohjaimen ja rivakoiden toimintojen ansiosta DX-5:ttä oli yleensä ottaen ilo käyttää. Etupaneelista DX-5:ttä käytetään Ayren 5-sarjan soittimissaan lanseeraamalla rengasmaisella painikeyhdistelmällä, joka osoittautui näppäräksi pienen opettelun jälkeen. Tämän pitäisi tuottaa astetta parempi äänenlaatu. Käyttöohjeessa kehotetaan valitsemaan analogisella äänellä aina Bitstream-asetus, koska silloin DX-5 dekoodaa esikorostuksella varustetut CD-levyt MP-suotimellaan. LÄHES KAIKKI TARPEELLISET LIITÄNNÄT HDMI-audio-annon kautta lähetetään lineaarista PCM-signaalia tai DSD:tä Super Audio CD:llä. Tilanteesta riippuen tämä on joko kätevä tai raivostuttava ominaisuus. Lähes sentin paksuinen etupaneeli sekä kytkinten ja näytön ympärysten upotukset tekevät yleisvaikutelmasta hyvin elegantin. TEE KÄYTTÖÖNOTTO HUOLELLA DX-5:n ohjekirja on paksu pluntta, ja sitä on syytä käyttää. Soitin muistaa, mistä kohtaa levyä soitettiin viimeksi ja aloittaa yleensä siitä. Sillä pystyy ohjelmoimaan soittimen ja ohjaamaan käytännössä kaikkia toimintoja. AkusHIFIMAAILMA 4/2011 53. Vaikka äänenlaadun kannalta tämä on perusteltu ratkaisu, ominaisuus rajoittaa käyttöä joissain laitekokoonpanoissa. Muuten menee hermot. Vahvistimena käytin neljää Bel Canton Reference 1000 II -monopäätettä, jotka ohjasivat Gradientin aktiivisia Revolutioneita. Ohjain istuu käteen, ja tärkeimmät, tarvittaessa valaistut käyttönäppäimet on muotoiltu ja sijoitettu sopivasti. Erilaisten levyformaattien toistotietojen ohella se kertoo, montako kanavaa lähetetään eteenpäin. Jotta varmasti osaisi valita äänenlaadun kannalta parhaat asetukset, käyttöohjeen loppuun on koottu tiivistelmä tärkeimmistä "oikeista" asetuksista. Digitaaliäänen osalta Ayre on hylännyt RCA- ja BNC-annot. Symmetrinen XLR sentään on, mutta elokuvilla siitä saadaan vain kompressoitu Dolby Digital- tai DTS-signaali CDtasoisena (48,1 kHz). Asetusten tekoon, DVD-Audiolevyjen eri formaattien valintaan ja vaikkapa Blu-raymonikanavalevyjen ääniraitojen valintaan tarvitaan näyttö. Analoginen ääni lähtee tavallisten RCAtai symmetristen XLR-antojen kautta
Mittausten perusteella soitin toimii asiallisesti. Vertailusoittimena oli Marantz UD8004. Ehkä paras kokeilemistani, vaikka myös Marantz UD9004 (Hifimaailma 2/2011) oli kova sana. Universaalisoittimeksi se on hieno. Samoin sen keski- ja yläalueen toisto oli hieman rauhallisempaa; esimerkiksi rumpujen lautasista tai kitaroista tippui pois pieni määrä särmää, pianon kielen ääni pyöristyi hieman ja lauluäänet muuttuivat sävyisämmiksi. Joku voisi pitää Ayrea hieman miellyttävämpänä, kun taas tarkemman toiston ystävät kallistuisivat Esotericin kannalle. Soitin sai aikaan halun kuunnella vielä tämä ja tämä ikivihreä levy uudelleen. Kun sain säädöt kohdalleen, välittyivät esitystilan luonne sekä esiintyjien ja tehosteiden sijoitus todella hyvin. Pienetkin yksityiskohdat tulevat selkeästi esille, ilman että sointi muuttuu steriiliksi. Ero ei ollut mitenkään dramaattinen. n 54 HIFIMAAILMA 4/2011. Bassopäässä on napakkuutta, muttei aivan alimpiin rekistereihin saakka." Olen pitkälle samaa mieltä. Sointi on kuulas, hyvin selkeä ja tarkasti artikuloitu. Niiden merkitys kannattaa arvioida huolella ennen ostopäätöstä. Käytin vertailukohtana Esoteric X-05:n koaksiaalista S/PDIF-antoa. Hintaa on, mutta vastineeksi saa paljon. Sivusuuntaisen erottelun ohella esiintyjien paikat erottuivat selvemmin myös syvyyssuunnassa. Sen toisto oli napakampaa ja selkeämpää, samoin äänikuva vaikutti avarammalta. Ayre toisti matalat äänet hieman pyöreämmin kuin Esoteric. Ayre väittää, että DX-5:n HDMI-audioliitännän kautta saadaan parempi digitaaliääni kuin tavanomaisesta digitaaliannosta. Kokonaisuutena Esoteric veti suorassa vertailussa pitemmän korren, mutta ilman vertailukohtaa Ayren äänenlaatu kaksikanavaisena CD- tai SACD-soittimena on varsin hyvä. Ayre lupaa, että toisen HDMI-liitännän optimointi pelkästään äänentoistoon kuuluu myös käytännössä. Blu-ray-elokuvilla Ayren kuvanlaatu oli hieno, enkä huomannut ongelmia DVD-levyilläkään. 4 (Capriccio 71032), Ladysmith Black Mambazo: Long walk to freedom (Heads Up HUSA 9109), vanhan sotaratsun Pink Floydin The Dark Side of the Moon (EMI 7243 5821362) tai Mojon monikanavaraita. LEVYILLÄ LOISTAVA, VERKKOSOITTIMENA RAJOITTEITA Ayrea luonnehtii hyvin Jussi Hermusen tiivistelmä hänen omien kokeilujensa perusteella: "Ayren lupaus universaaliksi soittimeksi on sangen komea. CD- tai kaksikanavaisena SACD-soittimena DX-5 ehkä jää jälkeen laatuluokan erillissoittimesta, mutta vain hivenen. Eikä tässä vielä kaikki. Siinä missä Ayren HDMI AVliitännän kautta tulevan äänen osat kuulostivat olevan samassa tasossa ja koko äänikuva pinnassa, HDMI-audioliitännän kautta sama musiikki toistui ulotteikkaammin ja nyanssoidumpana. Kokoelmiin on eksynyt tähän mennessä yksi korkearesoluutioinen Blu-ray-audio versio Tom Pettyn Mojosta. Muutaman vertailun perusteella eroa saattaisi olla. Muuntimena toimi Meridianin 861 V6 Direct-toiminnolle kytkettynä, jolloin äänelle ei muunnoksen ohella tehdä mitään muuta. DX-5 loisti monikanavaäänellä. Yleisarvio jää kuitenkin myönteiseksi. Äänen yleisluonne oli avoimempi ja selkeämpi. Useiden vertailujen perusteella Ayren HDMI-audioannon ja Esotericin RCA-digitaaliannon välillä oli pieni ero. Verkkosoittimena DX-5:n formaattituessa ja käytössä on rajoituksia. Tämä oli pakko selvittää. H E R M U SET: AY RE AC OUS TICS DX-5 -BLU-RAY-SOITIN Takaseinässä olevilla DIP-kytkimillä säädetään soittimen perusasetuksia tisella pianolla Esoteric oli miellyttävämpi ja oikeamman kuuloinen, Tom Pettyn and the Heartbreakersin Mojon (Reprise 9362-4966760) Ayre taas tarjosi hyvin miellyttävänä ja mehevänä pakettina. Esimerkiksi käyvät vaikka- pa Shostakovitshin Sinfonia no. Äänipuolella se lunastaakin paljon niistä odotuksista, joita siihen tässä hintaluokassa kohdistuu. Ayre veti pidemmän korren
Lomitteluartifaktit näkyvät heikosti masteroiduilla DVD-elokuvilla. Kun toisaalla manuaalissa todistellaan, että optimaalisen äänenlaadun saavuttamiseksi videopiirit pitää sammuttaa, tiedostojen selaaminen ei onnistukaan ilman näyttölaitetta. Elokuvien lataus on melko verkkaista, ja Ayre on noin neljänneksen hitaampi kuin parhaat testatut soittimet. Tiedostopuolelta jää myös moni musiikkistandardi kokonaan pois, hämmentävinä puutteina mm. Videopuolella sillä on vielä pidempi matka kuljettavanaan. 0,013 % IM-särö, 2nd/3rd ................................... Muihin mittaustuloksiin suotimen asennolla ei ole merkittävää vaikutusta. Tiedostomaailmassa eläville on olemassa paljon joustavampia ja monipuolisempia ratkaisuja murto-osalla sen hinnasta. Tarkkuus riittää korkearesoluutioäänitteiden, kuten DVD-Audion ja SACD:n täysipainoiseen nautiskeluun. HIFIMAAILMA 4/2011 55. Videotiedostoja tietokoneelta ei voi siirtää USB:n kautta Ayren pureskeltavaksi. Ayre DX-5 TEKSTI: JUSSI HERMUNEN Tyyppi: Hinta: Lisätietoja: Moninormisoitin 9 995 euroa Highend Studio Finland Oy, puh 09 4553 685, www.highendstudio.fi, www.ayre.com Mitat (k x l x s): 44 x 32 x 9,5 cm Massa: 10,5 kg Toistettavat levyt: BD-Video, DVD-Video, DVD-Audio, AVCHD, SACD, CD, HDCD, Kodak Picture CD, CD-R/RW, DVD±R/RW, DVD±R DL, BD-R/RE Kuva ja ääniannot: HDMI Audio/Video, HDMI Audio, RCA (stereo), XLR (stereo), komposiittivideo, XLR (digitaaliääni) Käyttö verkkosoittimena Manuaalin mukaan DX-5 voi toimia mediapalvelimena. 133 ps Nopeustestien summa ........................................13 min 21 s HQV-testit ..................................... Hifimaailman nopeustestien kokonaisajaksi soitin kellotti 13 min 21 s. Tätä ei kuitenkaan hyödynnetä juuri muuten kuin BD-Live-sisältöjen ja firmware-päivitysten kohdalla. 15/32 W Antojännite, 1 kHz, 0 dBFS .......................................... ALAC, FLAC ja WAV. Skaalauksen ja lomituksen poiston jäljiltä kuva on terävä, ja ääripäiden sävyt erottuvat oikein. 100 ja 200 hertsin vaimeat komponentit kuitenkin viittaavat pieneen virtalähteen aiheuttamaan häiriöön. 3,95 V Häiriöetäisyys, A-paino .............................................. 109 dB Jitter, 44,1 kHz/16 bit ................................................ Termi on hieman harhaanjohtava, sillä palvelin Ayre ei ole: soittimessa on USB-otto, jolloin se voi toimia tietokoneen ulkoisena äänikorttina. Videopuolelta ISO-levykuvia ei tueta, mutta FAT32-rajoitteen vuoksi niitä ei voisi tässä juuri käyttääkään. Ayren voi kytkeä lähiverkkoon ethernet-kaapelilla. Tällaisia lienee harvassa, sillä en ole törmännyt vielä yhteenkään. Ayren saa juttelemaan verkon välityksellä DLNApalvelimen kanssa vaihtelevin rajoituksin, mutta formaattituki on vielä USB-tukeakin rajatumpi. Erityisesti suositun H.264videostandardin tuki on Ayressä toistaiseksi vain osittainen. 1080p24toiston sulavuudessa ei ole moitittavaa. Laitteen formaattituki on paikoin puutteellinen. Ayre soveltuu tinkimätöntä levytoistoa tarvitseville, sillä se on todella kaunisääninen. Sen sijaan tiedostoiksi muutetun musiikin keskiöksi siitä ei ole, mikäli ei hyväksy tietokonetta osaksi laitteistokokoonpanoaan. 20 000 hertsillä signaali on vaimentunut 5,3 dB (Measure) tai 3,9 dB (Listen). Vaihtoehtoisesti laitteeseen voi kytkeä myös USB-kovalevyn, jolta voidaan toistaa musiikin lisäksi mediatiedostoja elokuvista valokuviin. Ratkaisulla pyritään ilmeisesti väistämään tiedostoformaattien tuen aiheuttamat ongelmat siirtämällä ne tietokoneen harteille. 0,0015 %/0,0046 % Kanavatasapaino, 1 kHz ............................................ 0,18 dB Kanavaerotus, 1 kHz .................................................. USB-signaalin lakattua Ayre sammuttaa itsensä. Ayren analogilähdössä ei ole juurikaan jitteriä. Harmonisen särön määrä on CD-soittimeksi korkeahko mutta selvästi kuulokynnyksen alapuolella. Kuvanlaatu on hyvä. 75/100 (HD), 40/80 (DVD) Taajuusvaste XLR-annoista CD-toistossa suotimen asennossa "Measure" (musta) ja "Listen" (punainen). Jitter XLR-annoista CD-toistossa. TEKSTI: MAURI ERONEN Kuvanlaadun ja mittausten arviointi Soitin kuluttaa noin 15 wattia valmiustilassa, mikä selittää nopean, vain noin viisi sekuntia kestävän käynnistymisen. Pikakokeilulla USB-käyttöä rajoittaa myös sen hankala käyttöliittymä. Komennot menevät perille vaihtelevin viivein. Tällöin Ayren käyttöön tiedostotoistossa tarvitaan USB 2.0 -standardin rajoitusten vuoksi tietokone alle viiden metrin päähän soittimesta, tai mediatoistin, joka osaa antaa äänen USB-lähdöstä ulos. Toisinaan valinnan toteutumista saa odottaa useamman sekunnin. 106 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0 dBFS .............................. Takkuamista ilmenee myös Blu-ray-elokuvien valikoissa. Niinpä Ayre on hankala valinta tiedostotoistimeksi, kun näyttölaitteena on esimerkiksi videotykki. Soittimessa on kaksi digitaalisuotimen asetusta: jyrkemmällä alipäästösuotimella toimiva "Measure" ja loivemmin vaimentuva "Listen". USB-puoli on hieman rajoitettu, sillä kytkettävän levyn on oltava FAT32formatoitu. Ymmärrettävä ratkaisu, mutta ongelmallinen, mikäli tietokonetta ei halua lähelle kuuntelupaikkaa. Tällöin suurin tiedostokoko levyllä on neljä gigatavua, mikä rajaa monet elokuvatiedostot pois kokonaan. Kenties tulevaisuudessa firmware-päivitykset parantavat laitteen asemaa näillä osa-alueilla. Mittaustulokset XLR-ANNOSTA SUOTIMELLA "MEASURE" Tehonkulutus standby/toisto .................................... Kun USB-porttiin tulee aktiivista äänisignaalia, Ayre vaihtaa tähän automaattisesti ja kytkee kaiken muun pois päältä. Kohinanvaimennuksesta ei ole hyötyä
PX25:n suunnittelusta vastasi Fratus, Diavolon, W 32B -triodia hyödyntävän 2 x 13 watin vahvistimen luonnosteli Willis. Se juhlavampi viimeistely suosii rosteria ja kultausta. Tässä katsannossa Kronin lanseeraamat, jämäkämmät versiot klassisista triodeista tulivat kuin tilauksesta pönkittämään SET-tyyppisten putkikoneiden maailmanvalloitusta. Viimeksi mainittua on saatavilla myös kahdessa eri teholuokassa. SE TUHDIMPI VERSIO Maahantuojan suosiollisella myötävaikutuksella kokeiluun saatu Art Audio Diavolo tuli taloon arkikuosissa, mustakoteloisena ja tehokkaampana päätevahvistinversiona. Tehokkaampi tarkoittaa suomeksi 2 x20 watin tehoa, jonka saavuttamiseksi kannelle on tällätty EML W520B -pääteputkipari. EML. S IL L Ä KOR VAL LA: ART AUDIO DIAVOLO -PÄÄTEVAHVISTIN n TEKSTI: JAAKKO ERÄPUU n KUVAT: MAURI ERONEN SINGLE END TRIODI -VAHVISTIMET MIELLETÄÄN USEIN SOINNILLISEN HERKISTELYN HIMMELEIKSI. Kyllä. Käväisipä sittemmin edesmennyt Kron Suomessakin esittelemässä järeitä päätetriodejaan ja niistä konstruoituja vahvistimia. ART AUDION DIAVOLO ON TOISTA MAATA. Kuin myös täyttämään Art Audion suunnittelijoiden toiveet ihanteellisista pääteputkista. Tämän vuosituhannen puolella Art Audion vahvistinsarja on laajentunut käsittämään puolisen tusinaa mallia, joista osaa tosin markkinoidaan Gill Audio -tuotemerkillä. JÄREIN W520B-TRIODEIN VARUSTETULLA AUDIOKLASSIKOLLA ON LAJITYYPPINSÄ HYVEET, MUTTA SE EI HYYDY KOVASSAKAAN KYYDISSÄ. Tykki triodein E nglantilais-amerikkalainen vahvistinvalmistamo Art Audio syntyi 1990-luvun aluilla, kun putkivahvainten suunnitteluun erikoistunut, samanmielinen mieskolmikko Joe Fratus, Tom Willis ja David Gill löi hynttyyt yhteen. Kätilön virkaa synnytyksessä toimitti tuolloin putkiguru Ricardo Kron, jonka tsekkiläisessä tuotantolaitoksessa valmistuttama KR-pääteputkisarja herätti ansaitsemaansa huomiota alan asiantuntijoiden keskuudessa. Klassikot PX25 ja Diavolo, jotka tehdään Englannissa, kuuluvat yhä valmistusohjelmaan sekä puhtaasti päätteinä että äänenvoimakkuudensäädöllä ja kolmella otolla varustettuina integroituina. Art Audion alkuperäinen yhteistyökumppani KR on matkan varrella vaih- 56 HIFIMAAILMA 4/2011. Fratus, Willis ja Gill olivat kaikki tahoillaan tykästyneet single end triode -toimintaperiaatteeseen, mutta joutuneet toteamaan, että SET-buumin johtavat putkityypit, 300B ja 2A3, eivät suhteellisen pienitehoisina soveltuneet kovinkaan laajan kaiutinten kirjon kumppaneiksi. SETvermeiden rinnalle ovat ilmaantuneet myös vuorovaiheiset järkäleet. Soinnillinen hunaja ja kyky ajella useimpia kaiuttimia, samassa paketissa! 1990-luvun puolivälin tienoilla julkistetut Art Audion PX25 ja Diavolo nousivat oitis kansainvälisen hifilehdistön lemmikeiksi, ja ovathan ne molemmat sittemmin saavuttaneet jo liki kulttikapineen leiman
Sitä paitsi, Diavolo osoittautui niin tasokkaaksi toistolaitteeksi, että tuli lapettua levyä lautaselle oikein urakkatahtiin. Heitä ja muitakin lohduttaa ehkä tieto siitä, että signaalin kulkuväylät kortilla ovat varsin suoraviivaiset, lyhyet ja tuhdimmat kuin useimpien kaapelein toteutettujen lajitoverien vastaavat. Jäähdytysrivat tarjoilevat viilennystä kuumana käyvälle koneelle. eiköhän taloudessa, josta löytyy noin kahdeksan isoa rahaa päätteeseen, liene valuuttavarantoa myös telinepolitiikan täysipainoiseen hoiteluun. YHDESTÄ MONEKSI Art Audio Diavolo saapui journalistin soundisaluunaan aiottua myöhemmin ja näin kuulosteluaika jäi vuorokausissa tavanomaista lyhyemmäksi. Muutkin mitattavat suureet asettavat masiinan loppusijoituspaikalle rakenteellisia haasteita. Siitäkin huolimatta vahvistimelle luvataan alle prosentin säröarvoja ja kokolailla laajaa toistokaistaa, jonka saavuttamiseksi tuskin on ollut haittaa erikoisvalmisteisista ja hulppeasti ylimitoitetuista split core -tyyppisistä päätemuuntajista. Niistä, joiden toisiopuolelta löytyvät erilliset lähdöt neljän ja kahdeksan ohmin kuormille. Diavololla ajeltiin kuuntelusessioissa enimmäkseen neljän ohmin nimellisimpedanssilla varustettuja Acou-statteja, joiden herkkyydeksi valmistaja ilmoittaa 88 dB/W. Diavolon toimintaperiaate on siis A-luokkainen ja tuplamono SET ilman globaalia vastakytkentää. Mutta Ovatko kuvasäädöt kohdallaan? Digital Video Essentialsin suosittu ja myös maailmalla mainetta niittänyt HD Basics Blu-ray säätö- ja kalibrointilevy on jälleen kaikkien saatavana. HINTA: 34,90 euroa HD/BluRay kalibrointi- ja säätölevy Blu-ray-soittimille, taulutelevisioille, videotykeille ja koko kotiteatterilaitteistolle. Kahdella CV 378/GZ 37 -putkella tasasuunnatun vahvistimen sisäinen topologia on toteutettu piirilevypohjalta, mikä saattaa nostaa puristien niskavillat pystyyn. W520B on melkoinen elukka putkeksi, vaan silti suoraan hehkutettu triodi, jonka draiveriksi Willis on valinnut 12BH7-tuplatriodin. Molemmat etuasteen putkiparit on varustettu vakiona EH-leimalla, mutta ainakin jälkimmäistä on saatavana lukuisina länsimaisina variantteina hintaluokassa 2200 euroa. Koolla on väliä: Diavolon muuntajapatteristo viestittää huomion kiinnittämisestä olennaiseen. Taattuun staattityyliin, kaiutinten impedanssi putoaa kymmenen kilohertsin pahemmalla puolella noin ohmiin, mikä ei tuntunut aiheuttavan päätepaholaiselle minkäänlaista ongelmaa. No, ei hätiä mitiä, onhan päivissä tunteja. Sitä edeltää signaalitiellä tuiki tuttu 6DJ8, ehkä paremmin 6922:na tai E88CC:nä tunnettu rööri. Toisina kaiuttimina vierailivat kahdeksanohmiset, 95 dB/W herkät Shindo Lafite -laajakaistat. tunut toiseksi tsekkipajaksi, Emission Lab:iksi, jonka käsintehtyjen ja suht hinnakkaiden 45ja 2A3-putkien kanssa on menestyksellä vehdannut myös ainakin yksi suomalainen audiojournalisti, nimeä mainitsematta. Sisältää paljon teoriaa ja käytännön tietoa, säätömateriaalia kuvalle ja äänelle, värisuodatinkalvot ja ohjevihon + paljon lisämateriaalia. Tilaukset: www.hifimaailma.fi (>>oheistuotteet) HIFIMAAILMA 4/2011 Laajempi esittely luettavissa hifimaailman nettisivuilta (artikkelit) 57. Painoa pirulainen (Diavolo = paholainen italiaksi) omaa karvan verran alle 30 kiloa, mitä muuntajien kokoluokkaa äimistellessä ei pysty kovinkaan paljoa hämmästelemään
Laite tosin sammuttaa levyt automaattisesti kun niitä ei käytetä, jolloin se muuttuu lähes äänettömäksi. Tämä tarkoittaa, että pöytä on katettu niin Windowsille, Linuxille kuin Maceillekin. D-Linkin DNS-325 pyrkii tekemään verkkolevyn käyttöönotosta yksinkertaista. Se pitää pienesti ääntä toimiessaan, mikä estää sen sijoittamisen lähelle kriittisen kuuntelijan laiteräkkiä. Ja eihän tällaista laitetta ole varsinaisesti stereoräkkiin tarkoitettukaan, vaan pois silmistä jonnekin reitittimen lähistölle. jälkimmäinen on tiedot varmistavana käyttökelpoisempi. Sitä voi suositella peruskäyttöön tiedostomaailmaan siirtyville ensimmäiseksi laitteeksi. Siihen voi kurottaa myös selainpohjaisella tiedostonhallinnalla tai FTPyhteydellä. Musiikkikäyttöön erikoistuneista mediatoistimista Sonos toimii tietenkin DNS-325:n kanssa ongelmitta, sillä se käyttää Sambajakoa päästäkseen tiedostoihin. Laite ymmärtää RAID-tasot 0 ja 1, joista HIFIMAAILMA 4/2011 59. Erityisesti DLNA yleistyy jatkuvasti mediatoistimissa ja televisioissa, joten sen tuki on tervetullut. Se ei ole yhtä suorituskykyinen ja monipuolinen kuin kalliimmat laitteet, mutta pärjää hintaluokassaan ominaisuuksiltaan hyvin kilpakumppaneilleen. Verkkolevy on luonteva kohde tiedostojen varastoinnille silloin, kun niihin halutaan päästä käsiksi myös koneen ollessa kiinni. Laite kytketään verkkovirran lisäksi kotiverkkoon ethernet-kaapelilla, joka gigabitin mallisena vastaa tiedon siirtymisestä tietokoneille ja mediatoistimille. Lähes kaikkea tarpeellista voi säätää, vaikka raskaamman tason laitteiden räätälöitävyyteen (esim. Itse laite on pienikokoinen, mattamusta ja verkkolevyksi jopa tyylikäs. Mediaa ja musiikkia Mediakäyttöä ajatellen laitteessa on sekä iTunes- että DLNA-palvelinohjelmistot, jolloin se voi jakaa mediaa lähiverkossa näillä standardeilla. D-Linkin verkkolevy kattaa osan pöydästä hifiharrastajille. RAID1-tason suorituskykyä ei päästy laitteen kanssa testaamaan, sillä testilaite oli varustettu vain yhdellä levyllä. Laitetta hallitaan selainpohjaisella käyttöliittymällä, joka on monipuolinen ja kattava. n Yhteenveto NÄPPÄRÄ ENSIMMÄISEKSI LAITTEEKSI DNS-325 tullee myyntiin kevään aikana. Hifimaailmassa on käsitelty tiedostopohjaista musiikkia jo paljon, ja perusteet ovat kaikille tuttuja. Logitechin Squeezebox-sarjan ohjelmiston voi myös asentaa jälkiasenteisesti add-onina suoraan yksikköön, joka on hyvä lisä musiikinystäville. Tällöin tosin kapasiteetti on pienempi, mutta vastapainoksi saatava mielenrauha voi olla monelle se arvokkaampi tekijä. Yleensä RAIDkäyttö tiputtaa suorituskykyä hieman, ja nyt tämän luokan perusnopeudella toimivan ratkaisun voi olettaa hidastuvan 10-20% kun RAID otetaan käyttöön. Tarjonta on laajaa, ja ominaisuudet tietokoneille ominaisesti pääosin kirjainlyhennelmiä ja numeroita. Se on kahden kovalevyn kotelo, johon käyttäjä ostaa itse haluamansa levyt. D-Link ei ole millään muotoa uusi harrastaja tietokonepiireissä, mutta audiopuolella laitevalmistaja on hieman tuntematon. Tuhansien cd-levyjen (tai satojen videotiedostojen) omistajille se ei ehkä ole oikea ratkaisu tiedostojen säilömiseksi. + Kattavat palvelut tiedostomusiikin puolella + Hintaansa nähden säätövaraa on paljon - Äänekäs kuormitettuna OMINAISUUKSIA DNS-325 jakaa materiaalia lähiverkkoon Samba-, NFS- ja AFP-jaoilla. K O K E I L U : D- LINK DN S- 3 2 5 VERKKOTALLENNIN n TEKSTI: JUSSI HERMUNEN n KUVA: VALMISTAJA D-Link DNS-325 VERKKOTALLENNIN Hinta: 279 (ilman kovalevyjä) Maahantuoja: D-Link Finland Lisätietoja: Puh 010 309 8840 Tärkeimmät tekniset tiedot: 1,2Ghz-suoritin, 256Mb RAM / 2 x 3,5" SATA-liitäntäinen kovalevypaikka / 100/1000 Mbit-ethernet-portti / 1 USB-portti / RAIDtasot 0, 1, JBOD / iTunes-palvelin, Squeezecenter, DLNAyhteensopiva mediapalvelin, TimeMachine-tuki Mitat: 104 x 198 x 132mm Massa: 1,22 kg (ilman kovalevyjä) Verkkovarasto mediakäyttöön Y hä useamman siirtäessä niin musiikkia kuin muutakin mediaa tiedostomuotoon, nousee sen varastointi ja säilytys keskeiselle sijalle. Kuluttajatason elektroniikkaan keskittynyt kiinalaisvalmistaja on keskittynyt pääosin tietokoneen oheislaitteisiin. Synology, Qnap) ei päästäkään
TE S T I : MAR ANTZ K.I P EAR L LITE SACD-SOITIN JA INTEGROITU VAH V I S T I N n TEKSTI: PIRKKA RUISHALME n KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN Häivähdys kokemusta MARANTZ TUO SIGNATURE-HIFIÄ SUUREN YLEISÖN SAATAVILLE PEARL LITE -SARJALLA. 60 HIFIMAAILMA 4/2011
Jotkin laitteet ovat mestarin mielestä olleet niin hyviä, että Ishiwata on päättänyt hioa ne huippuunsa. Soitinta ja vahvistinta valmistettiin vain 500 kpl kumpaistakin. Äänenvärisäätimet voi täysin ohittaa painikkeella. Niihin voi liittää joko banaaniliittimen, haarukan tai paljaan johdon. HIFIMAAILMA 4/2011 61. Etupaneelin kuulokeanto tottelee äänenvoimakkuussäädintä. Jos vahvistimeen on kytketty etuvahvistin, voidaan oma etuvahvistinpiiri ohittaa etupaneelin painikkeella. Laitteet ovat jämäkän oloisia ja tyylikkäitä. K en Ishiwata on 30 vuoden ajan valvonut jokaisen uuden Marantz-tuotteen julkaisua. Takapaneelien liittimet ovat pääosin tavanomaisia kullattuja rca-liittimiä, mutta vahvistimen kaiutinliitännät ovat poikkeuksellisen tukevat ja toimivat. Takapaneelissa on sisääntulo erilliselle esivahvistimelle ja pre out -esivahvistinlähtö päätevahvistinta varten. Vahvistimessa on myös valmiina MM-levysoitinotto sekä peräti kaksi tallennuskytkentää. Erityisen maukkaan lisän laitteiden hahmoon tuovat laitojen kaarevat, kiiltomustat irrotettavat pleksipinnat. Painoa vahvistimella on 12 ja SACD-soittimella 8 kiloa. VAHVISTIN Vahvistimen kookas toroidimuuntaja kykenee tuottamaan tasaisesti virtaa hankaliinkin kaiutinkuormiin. Muotoilullisesti vahvistin on tavallaan modernimpi kuin isoveljensä, jossa on jo monessa Marantz-vahvistimessa nähty pyöreä mutta tällä kertaa b-kaiutinparien kytkemiseksi päälle ja pois. K.I Pearl Lite -laitteet ovat hinnoiltaan ja määriltään helpommin tavallisen hifiharrastajan saavutettavissa. Kummatkin voivat olla käytössä yhtä aikaa tai molemmat poissa kuulokekuuntelua varten. Kuulokkeiden kytkeminen ei automaattisesti mykistä kaiutinantoja, vaan ne on kytkettävä pois painikkeesta. Kuten mittauksistakin ilmenee, on taajuusvaste tasainen. Vahvistimessa on lisäksi painikkeet a- ja TYYLIÄ JA LAADUN TUNTUA Pearl Litet tuntuvat laadukkailta. Laitteet on Ishiwatan mukaan suunniteltu ja valmistettu samalla intohimolla ja paneutumisella, mutta rakennetta on yksinkertaistetu, ja kustannuksia on pudotettu komponenttitasolla. Kummankin laitteen virransyöttö on toteutettu kaksoissuojatuilla toroidimuuntajilla. Kaikki toiminnot äänilähteen valintaa myöten toimivat releen rapsahduksen saattelemana. Mutta ovatko ne ansainneet Signature-leimansa? digitaalinen lähteen näyttö. Molempien laitteiden painikkeet ja säätimet on aseteltu selkeästi, ja ne toimivat jouhevasti. Molemmissa on tukeva kuparipäällystetty kotelo ja kaksikerroksinen pohjalevy ehkäisemässä ulkoisia häiriöitä. Näihin laitteisiin on tiivistetty hänen pitkä kokemuksensa audioalalla. Vahvistimen etulevyssä on kaksi suurta pyörivää nuppia. Niissä on Pearl-sarjasta tuttu hiekkapuhallettu etulevy kohotettujen muovireunojen välissä. Olihan niiden suunnitteluun uhrattu paljon vaivaa. Oikealla portaattomasti toimiva äänenvoimakkuuden säädin ja vasemmalla loputtomasti pyörivä äänilähteen valitsin. Laitteita saa mustana tai samppanjan värisenä. Äänenvärisäätimiä on vintage-tyyliin kolme: bassolle, diskantille ja keskiäänille. Pearl-sarjassa käytetty uusi nopea CFA-vahvistin yhdessä huolella viimeistellyn virransyötön kanssa tuottaa tunnokasta dynamiikkaa ja eloisuutta ääneen. Oli odotettavissa, että K.I Pearlit tulevat saamaan jatkoa. Vahvistinta voi käyttää integroituna vahvistimena mutta myös pelkkänä pääte- tai esivahvistimena. Näin ovat syntyneet K.I Signature -merkityt laitteet. Kaukosäätimestä voi ohjata kaikkia tärkeimpiä toimintoja. Juhlistaakseen Ishiwatan 30-vuotista uraa Marantz julkaisi muutama vuosi sitten K.I Pearl -sarjan, johon kuului integroitu vahvistin ja SACD-soitin. Valmistajan mukaan tämä on jälleen tarpeellista koska äänilähteet ovat niin moninaisia. K.I Pearl Lite -sarja sisältää isoveljensä tapaan integroidun vahvistimen ja 2-kanavaisen SACD-soittimen. Nuppien välissä on leveä valopalkki, jossa sininen valo siirtyy äänilähdettä vaihdettaessa tai kun kaukosäätimestä on aktivoitu mykistys
Trumpetin ominaissoundi jää ohuen verhon peittoon. SACD-levyllä aikaa kuluu alle 15 sekuntia. Vahvistimessa vastaava tähti on mustalla pohjalla. Myös CD:n tuottama tyynen selkeä stereokuva aukesi suuremmaksi ja tavallaan riehakkaammaksi ulkoisesta digilähteestä. 150 ohm ................ 0,02 dB .................. 117 ps MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI Suorituskyvyssä on pieniä eroja CD-toiston ja DA-muunninkäytön välillä. n 62 HIFIMAAILMA 4/2011. Ulkoiseen digilähteeseen soitin ei lisää lainkaan jitteriä. DAC Tehonkulutus ..................................12 W ........................ 9 W Antojännite, 1 kHz, 0 dBFS ............2,47 V .................... CD-toistossa yläpään kirkkaus leikkaantuu pois, samoin eloisuutta lisäävä äänikuvan avaruus hieman typistyy. Puhaltimien alukkeet eivät toistu räjähtävällä nopeudella, mutta soinnissa on alarekisterissä miellyttävää lämpöä. 0,0004/0,0004 % Kanavatasapaino, 1 kHz ............. Korkeahkon antotason vuoksi vahvistimen yliohjaustaso kannattaa varmistaa. TOISILLEEN TEHDYT? Äänenlaadullisesti laitteet ovat hieman erityyppiset: vahvistin on hyvinkin dynaaminen, avoin ja eloisa mutta soitin hieman hillityn tumma etenkin CD-toistossa. 109 dB ................... Pelkän kuuntelun kautta on vaikea sanoa johtuuko muutos jitteristä vai CD-luvun aikana tapahtuvasta muusta signaalin prosessoinnista. Ääni SACD-soittimen kuulokelähdöstä on sulkeutunut ja tumma. CD ....................... Soittimesta voi myös ottaa digitaalisen signaalin ulos joko optisena tai koaksiaalina. Korkeammat äänet saavat osakseen ripauksen kireyttä. CD kelkan avaaminen kytkee USB-laitteen pois. Hyvillä SACD-levyillä yhdistelmä on jopa erinomaisen luonnollinen. 150 ohm Häiriöetäisyys, A-paino ............... 109 dB Harmoninen särö, 1 kHz...........0,0008 % ............... Toistoa voi säätää mieltymyksilleen sopivammaksi monipuolisilla sävynsäätimillä. Molemmissa laitteissa on kuulokelähtö. 7/10 MITTAUSTULOKSET SACD-SOITIN Soittimen etupaneelia hallitsee iso ja selkeä himmennettävä näyttö, josta voi lukea levyn perustietojen lisäksi myös ulkoisten muistien ja erilaisten digitaalisten kytkentöjen tilan. 0,02 dB Kanavaerotus, 1 kHz ................... TE S T I : MAR ANTZ K.I P EAR L LITE SACD-SOITIN Marantz SA-KI Pearl Lite Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Formaatit: Muuta: 1 299 44 x 10,9 x 34,4 cm 7,8 kg CD/CDR(W)/SACD/MP3/WMA USB (A ja B), koaksiaalinen ja optinen digiotto + Monipuoliset liitännät + Maukas ääni ulkoisilla digilähteillä + Tukeva rakenne Hillitty ääni CD levyltä Vaatimaton ääni kuulokeannosta Ääni 6/10 Mittaukset 9/10 Ominaisuudet 9/10 KUUNTELUARVIOT Pirkka Ruishalme Rauhaisan tyyni SACD-levyillä sointi on hillitty mutta luonnollisen tasapainoinen. Vahvistimen kuulokelähtö on aivan eri tavalla dynaaminen ja eloisa. Taajuusvaste linjalähdöistä. Jitter linjalähdöistä koaksiaalisella digiotolla (yllä) ja CDtoistossa (alla). ......................................................... 107 dB ................... CD-levyn kelkka on asiallinen vaikkakin hieman halvan oloinen. Peltien kilahdus on melko mattapintainen mutta lempeän sävykäs. Ratkaisu on sikäli oiva, että pelkkä soittimen telakka rajoittaisi liitettävyyden tietyn merkin laitteeseen. 0,0009 % IM-särö, 2nd/3rd .........0,0005/0,0004 % ... 108 dB Jitter, 44,1 kHz/16 bit .................. Myös kuunneltuna CD-kelkassa soitettu hieman hillitty ja aavistuksen tumma näyte kuulosti verkkoasemalta tallennetusta tiedostosta eloisalta ja avoimen dynaamiselta. 299 ps ................... Vahvistimen äänellinen riehakkuus ja soittimen rauhaisa tyyneys luovat yhdessä kuitenkin melko tasapainoisen äänimaiseman. Alarekisterissä sointi on aavistuksen pyöreä vaikkakin potkii ihan tunnokkaasti. USB-muistin käsittely on selkeästi hitaampaa kuin levyjen operointi. Myös laitteen etupaneelissa on tavanomainen USB-liitin massamuistilaitteen tai iPodin liittämiseksi. Pelkkänä DA-muuntimena käytettäessä toisto on desibelin tarkkuudella lineaarinen 96 dB:n tasolle, mutta CDsoittimena 115 desibeliin. Muut mittaustulokset ovat kummassakin käyttötapauksessa erinomaisia. Takapaneelissa on yksi optinen ja yksi koaksiaalinen sisääntulo sekä B-tyypin USB-liitin, jonka kautta Marantz näkyy tietokoneelle äänikorttina. Levyn soitto alkaa alle 10 sekunnissa kelkan sulkemisesta play-painikkeella. Levykelkan etureunassa oleva hopeinen tähtilogo pistää silmään ainakin mustassa soittimessa. Soittimessa lähtöä varten on oma äänenvoimakkuudensäätö. Levytoiminnot ovat siedettävän ripeitä. Soitin voi toimia myös pelkkänä DA-muuntimena digitaalilähteille. Kokonaisilme on rauhallisen tumma ja hieman sulkeutunut, äänessä on helppoa selkeyttä. 6/10 Mauri Eronen Varovaisen rauhallinen Muhevan ja liukkaasti kulkevassa soundissa on rytmiltään leikkisä mutta sävyltään varovainen ote. CD-levyä kuunnellessa jitterin määrä on suurempi ja sen luonne hyvin satunnainen. Häiriöiden taso on kuitenkin hyvin alhainen, mutta niillä saattaa olla detaljeja peittävä vaikutus. CD-soittimen mitattu jitter oli yllättäen omalla lukukoneistolla korkeampi kuin ulkoisel- la digilähteellä. 2,47 V Antoimpedanssi, 1 kHz ............. Tämän testin kuunteluarviot on tehty sävynsäätimet ohittamalla
109/172/198 Pääteasteen impedanssi, 1 kHz .............................. MM) 2 x RCA Erotettava esi- ja pääteaste + Sävykäs ja dynaaminen ääni + Tukeva rakenne + Monipuoliset liitännät + Hyvä ääni kuulokeannosta Lievä kuivakkuus keskiäänissä Ääni Mittaukset Ominaisuudet 7/10 9/10 8/10 KUUNTELUARVIOT Pirkka Ruishalme Kuulaan sävykäs Ylärekisteri on viiltävän elävä ja avoin. Äänet pysyvät hallitusti paikallaan stereokuvassa, mutta paikallistuvat helposti kaiuttimiin. Bassopää on maukkaan tiivis ja sävykäskin muttei kaikkein napakin. 0,0006/0,0048 % Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W.............................. Pientä yläpään kovuutta ja keskialueen kuivuutta lukuun ottamatta erittäin innostava vahvistin. 0,8/0,4 dB MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI Vahvistimen suorituskyky on analogisesta äänenvoimakkuussäätimestä johtuvaa kanavatasapainon heittoa lukuun ottamatta moitteeton. analoginen Linjatulon yliohjaustaso ..............................................>3,0 V Linjatulon impedanssi ..............................................20 kohm Häiriöetäisyys, A-paino ................................................ Toimiva kokonaisuus saa helposti kuuntelemaan pidempäänkin. Muheva mutta tarkka bassotoisto yhdistyy helppoliikkeiseen rytmiin vaivatta ja kuljettaa musiikkia iloisesti. Syvyyssuuntaa vahvistin ei juuri piirrä. 33/120 W Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm .............................. Vahvistin on yleisilmeeltään kuulaan sävykäs, ja se piirtää hyvin yksityiskohtia. Vahvistin toimii vakaasti neljän ohmin kuormaan saakka. Taajuusvaste on suora, vaikka kuormana on impedanssiltaan voimakkaasti vaihteleva kaiutin. Suojapiirit toimivat luotettavasti.. Tehonkulutus idle/10 W ......................................... 8/10 MITTAUSTULOKSET Vahvistinta voi käyttää integroituna vahvistimena mutta myös pelkkänä päätetai esivahvistimena Taajuusvaste kaiutinlähdöistä, kun kuormana on 8 ohmin vastus (musta käyrä) ja Aurelia Magenta -kaiutin (punainen käyrä). Powercube-tehomittaus. 0,13 ohm Kuulokeannon impedanssi ...................................... Teho kasvaa resistiivisellä kuormalla vielä kahteen ohmiin asti, mutta hankalilla vaihekulmilla antoteho putoaa selvästi. 95 desibelin häiriöetäisyys on erinomainen, eikä pohjakohina kuulune herkilläkään kaiuttimilla. 0,016 % IM-särö, 1 W, 2nd/3rd ................................ 95 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W ................................... 340 ohm Voimakkuussäätimen tyyppi ................................. 7/10 Mauri Eronen Rehevän hallittu Erittäin helpon ja miellyttävän kuuloinen soundi ei ehkä avaa keskialueen sävyjä läpivalaisevasti, mutta toistaa soittimet sävykkään reippaina ja rouheina. J A I NT E GROITU VAH VIS TIN Marantz PM-KI Pearl Lite Hinta: Mitat (l x k x s): Massa: Linjatulot: Linjalähdöt: Muuta: 1 299 44 x 12,9 x 37,9 cm 12 kg 6 x RCA (sis. Keskialuetta leimaa lievä kuivakkuus, mutta vastapainona on mukaansatempaavaa nopeutta ja tarkkaa sävykkyyttä
Sen yläosassa on kolme eri suuntiin sijoitettua yhden tuuman kalottidiskanttia. Yhdellä lähettimellä voi ohjata useita kaiuttimia. Lähetin toimii digitaalisella 2,4 gigahertsin järjestelmällä, jolle valmistaja lupaa noin 20 metrin kantavuuden. Kaiuttimia voi hallita pienellä kaukosäätimellä. Tämä valitettavasti hieman rajoittaa niiden käyttömahdollisuuksia, sillä langallisella liitännällä ne voisi kytkeä stereolaitteistoon tai televisioon. Signaali siirretään kaiuttimien vastaanottimiin tietokoneen (PC/MAC) USB-liitäntään kiinnitettävällä lähettimellä. Kotelot on päällystetty mustalla tai valkoisella nahalla. Kaiuttimien äänenvoimakkuutta voidaan säätää kaukoohjaimella. Audio Pro Living LV3 Edustaja: Lisätietoja: Hinta: Rakenne: HedengrenKodintekniikkaOy Puh.(09)682831 www.hedengrenkodintekniikka.fi www.audiopro.fi 1590euroa/pr L angaton,aktiivinen 3-tiebassorefleksi Teho: 1x100W+2x25W Jakotaajuus: 300/3000Hz Jakojyrkkyys: 24dB/oktaavi Basso: 160mm Keskiääni: 120mm Diskantti: 3x25mm Mitat(kxlxs): 750x220x220mm Massa: 12,2kg Muuta: Värit:mustajavalkoinen 64 HIFIMAAILMA 4/2011. Jakosuodin on digitaalinen. Lähettimen voi kytkeä myös mihin tahansa linjatasoisella ulostulolla varustettuun äänilähteeseen 3,5-millisellä liittimellä. JOS ÄÄNESTÄ HALUAA NAUTTIA LAADUKKAILLA KAIUTTIMILLA MUUALLA KUIN TIETOKONEEN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ, LANGATTOMAT KAIUTTIMET OVAT HELPOSTI ASENNETTAVA JÄRJESTELMÄ. Tiedon tietokoneelta kaiuttimiin tapahtuu tietokoneen USB-liitäntään kiinnitettävällä lähettimellä. Otimme kokeiluun malliston suurimmat LV3-lattiakaiuttimet. Kaiuttimia voi sijoitella eri tiloihin. Tällöin lähettimen virransyöttö pitää kuitenkin järjestää erikseen hankittavalla USB-virtalähteellä. Näin jokaiseen tilaan voidaan valita eri äänilähde. Niiden edessä on noin 120-millinen keskiäänielementti, joka on suunnattu yläviistoon. Ainoastaan sähkörasia on tarpeen. Basson tasoa voi säätää kaiutinkohtaisesti 45 Hertsin alueella +/- 10 desibeliä. YHÄ USEAMPI KÄYTTÄÄ TIETOKONETTA MUSIIKIN KUUNTELUUN. K O K E I L U : AUDIO P RO LV 3 LANGATTOMAT KAIUTTIMET n TEKSTI:PIRKKARUISHALMEnKUVAT:PIRKKARUISHALMEJAMAURIERONEN Helppoa ääntä A udio Pro:n Living Series on langattomalla signaalin siirrolla toteutettu aktiivikaiutinmallisto, johon kuuluu kolme erilaista kaiutinta ja subwoofer. Kotona voi olla myös kolme erillistä lähetintä, joista jokainen ohjaa omaa aluettaan. Näin saadaan rakennettua yksinkertainen monihuonejärjestelmä. Kaiuttimissa on ainoastaan langaton sisääntulo. Alle 300 hertsin taajuudet toistetaan alaspäin suunnatulla 6 tuuman bassoelementillä
Korva tottuu soundiin melko nopeasti. Squeezebox serveri. Basso on kuitenkin luonteeltaan pehmeää, ja sitä tulee liikaa tarkkuuden kustannuksella. Toisto parani vaimennuksella merkittävästi. RAID 0/1. Gigabitin verkkoliitäntä. 179,Buffalo Linkstation Pro Duo 2TB V-series Yhteenveto Audio Pro LV3:n basso soi muhkeasti, mutta samalla pehmeästi ja hieman epätarkasti. Diskantteja vaivaa pienuus ja nuhaisuus. Voimakkaan bassotoiston johdosta basson tasot jouduttiin asettamaan heti reilusti miinukselle, vaikka kaiuttimet sijaitsivat noin metrin etäisyydellä seinistä. Lähettimen asetukset tapahtuvat automaattisesti, kun se kiinnitetään tietokoneen USB-porttiin. On vain digitaalinen lähde, käytön helppous ja monenlaiseen sisustukseen sopivat kaiuttimet. + Helppous ja toimintavarmuus + Miellyttävä ääni ja muhkea basso + Laaja äänikuva - Äänikuvan suurpiirteisyys - Taipumus lievään kuminaan - Eloisuuden puute Tehokkaalla 1.6Ghz prosessorilla ja RAID-ominaisuudella varustettu kompakti kahden levyn tehopaketti tallennukseen ja varmuuskopiontiin. Virransäästöja hallintaominaisuudet. Ääni irtoaa parhaimmilla äänitteillä aivan tyylikkäästi. Musiikki soi jo viiden minuutin sisällä laatikon avaamisesta. Novastor ohjelmisto. Sopivassa käytössä järjestelmä on todella kätevä. DLNA mediapalvelin. Seisten kokonaisuus on tasapainoisempi. LV3 ei tarjoile kouriintuntuvaa läsnäoloa eikä suurta eloisuutta. Ääni tuntui siirtyvän moitteettomasti, sillä emme saaneet aikaan häiriöitä edes yrittämällä. Gigabitin verkkoliitäntä. 259,- Täyden palvelun ATK-myymälä Mikromaja Laippatie 1 00880 Helsinki 09-780 200 www.mikromaja.fi Meiltä myös 12kk koroton maksuaika ja leasing palvelut yrityksille.. Äänenlaatua arvioitiin soittamalla musiikkia netistä (Spotify), kovalevyltä ja tietokoneen CD-asemasta. Webaccess etäyhteys. Järjestelmä on helppo asentaa, ja se on toimintavarma. Äänenpainetta saadaan riittävästi isompaankin tilaan, ja kaiuttimet tuottavat bassoa runsaasti. Active directory. Se on tyylipuhdas, langaton ja nykyaikainen. HÄIRIÖTÖNTÄ ÄÄNTÄ Järjestelmän asennus oli mutkatonta. Betoniset seinät tosin voivat lyhentää 20 metrin kantomatkaa merkittävästi. Istualtaan kuunnellessa ääni asettuu hieman ylös basson jäädessä pohjalle. Musiikin sisällön lisääntyessä myös äänikuvan hahmottaminen vaikeutuu. LV3 on aimo harppaus tietokoneen halpakaiuttimista kohti oikeaa äänentoistoa. Silti oikein annosteltuna ja sopivalla musiikilla kokonaisuus on jopa nautittava. DLNA-yhteensopivaan televisioon Squeezebox-serveri Nyt Linkstation hoitaa Squeezebox serveritoimet ja voit striimata koko musiikkikirjastosi ilman tietokonetta Buffalo Linkstation Pro 1TB V-series Buffalon Linkstation Pro on tehokkaalla 1.6Ghz prosessorilla varustettu verkon monitaituri. Diskanteista ei löydy riehakasta avoimuutta, vaan ääni on enemmänkin hillityn sievistelevä. Äänikuva on suurpiirteinen eikä kovin 3-ulotteinen. Webaccess etäyhteys. Tulostinpalvelin. n BUFFALON V -SARJAN LINKSTATIONIT iWebAccess Etäyhteys sinun Linkstationin kansioihin nyt iPhonella ja iPadillä WebAccess A Etäyhteys sinun Linkstationin kansioihin nyt Android-puhelimella tai -tabletilla Novastor Kattava Novabackup Business Essentials -varmuuskopiointiohjelmisto 5 tietokoneelle DLNA mediapalvelin Voit striimata multimediakirjastosi kodin verkossa esim. Novastor ohjelmisto. Keskiäänien hieman kolkkoa sävyä esimerkiksi pianolla tai orkesterisoinnissa ja ylätaajuuksien verhoutuneisuutta sekä äänikuvan epämääräisyyttä on vaikeampi korjata. Sen ääni on miellyttävällä tavalla muheva. Kaiuttimet toimivat hyvin niin arjen hyörinässä kuin kepeillä kokkareilla small-talkin taustalla, ja miksei myös ihan vain musiikista itsekseen nauttien. Virransäästö- ja hallintaominaisuudet. DLNA mediapalvelin. Keskiäänien alueella on lievää purkkimaista kuminaa ja honotusta. Tulostinpalvelin. Squeezebox serveri. Active directory
Ohuen mylarkalvon pinnalle kiinnitetyt johtimet toimivat puhekelana, kahteen suuntaan ääntä koko pinnaltaan säteilevä kalvo dipolina. Raamit ympärille, kangasta verhoiluksi, magneetista ja paneelista yhdistetty Magnepan brändiksi ja markkinoille. Winey jätti työnsä 3M:llä ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi. pieniin päin 66 HIFIMAAILMA 4/2011. Magneettien rivistöjä moottorinaan käyttävä kaiutinhan siitä sitten tuli. N O S TA L GIS TA HIF IÄ: M AGNEPAN SMGA -KAIUTTIMET n TEKSTI: JAAKKO ERÄPUU n KUVAT: NIKU SAVIN MENESTYKSEKÄS KAIUTINVALMISTAJA MAGNEPAN ON TOIMINUT ALALLA JO NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ. S NIIN KUIN SMALL. Paneelit T aru Magnepan -kaiuttimista alkoi 1960-luvun lopulla. NÄIN SYNTYI PIKKUPANEELIEN KANTAÄITI SMG. 1980-LUVUN TAITTEESSA YHTIÖ PÄÄTTI, ETTÄ KYNNYSTÄ SIIRTYÄ TÄYSIKOKOISIIN PANEELEIHIN ON MADALLETTAVA LISÄÄMÄLLÄ MALLISTOON JOKAMIESLUOKAN TUOTE. Sähköstaattisiin toistimiin tykästynyt ja kuulut KLH 9 -staatit omistanut amerikkalaisinsinööri Jim Winey kehitteli paneelimaista dipolia, joka ei tarvitsisi verkkovirtaa toimiakseen
Yhtenäisestä ja sopusuhtaisen kokoisesta äänikuvasta ei tule pulaa musiikkia SMGa:n läpi kuulostellessa. Kahdesta kuuntelijasta varsinkin sittemmin urkuäänittäjänä kunnostautunut Mika Koivusalo innostui pitämään SMGb:tä yhtenä parhaista koskaan kuulemistaan kaiuttimista. Magnepaniksi herkkien (90 dB/W) kaiutinten nimellisimpedanssiksi kerrotaan neljä ohmia ja taajuusvasteeksi 50 18 000 Hz (±3 dB). Kaiutin on edeltäjäänsä vaaksan verran kapeampi, mutta ei kuitenkaan aivan huomaamaton ilmestys keskikokoisessa suomalaisessa olohuoneessa. Lähinnä yläpään malleissa käytettiin Wineyn kehittämää versiota nauhaelementistä. Ovatpa kuitenkin olleet selvästi yleisimmät paneelikaiuttimet näissä maisemissa, eikä ihme, sillä ulkomaisen lehdistön kehujen lisäksi kaikki kotimaistenkin Kotimaan käytettyjen markkinoilla harvemmin pyörivä SMGa on 122 senttiä korkea, 48 senttiä leveä ja 2 cm paksu. Pienet päivitykset vuosikausia tuotannossa säilyneisiin kaiuttimiin ovat pitäneet Magnepanin vahvassa vedossa näihin päiviin asti. Kas kun SMGb:n vasteet olivat melkoista risuaitaa, mutta testivoitto napsahti muita isommalla suuntaavuusindeksin lukemalla. SARJALLISUUDESSA SEN SALAISUUS? Tämän päivän äänenlaatustandardien mukaan alkuperäistä seurannut SMGa on edelleen kova luu käytettyjen ja edullisten kaiuttimien sarjassaan. Tästäkin syystä Magnepanit on mielletty high end -kategoriaan kuuluviksi, mistä on ollut etua niin harrastajien kuin alan lehdistönkin lemmikiksi nousussa. Tasokalvon koon ja liikepoikkeaman määrittelemän resonanssitaajuuden jälkeen alkaa jyrkkä pudotus, eikä alimmista ei kuulu pihaustakaan. Ensimmäisen asteen suodin koostuu muutamasta komponentista, mutta nepä ovatkin tavanomaisuudesta poiketen elementtien kanssa sarjaan, eivät rinnan kytketyt. Johnson. Se toinen kuuntelija, Eräpuu nimeltään, tykkäsi hänkin Magnepanista, mutta arvotti Revon piirun verran paremmaksi. Saavutus on melkoinen, sillä vaikka Magneplanarit ovat päämarkkina-alueellaan USA:ssa suhteellisen edullisia, maailmalle rahdattuina niiden hintataso kasvaa kevyesti high end -lukemiin. audiojulkaisujen testeissä käväisseet mallit ovat menestyneet erinomaisesti edullisimpia perusmalleja myöten, kuten HIFI-lehtensä 2/1994 lukeneet ehkä muistavat. No, bassoalueella fysiikan lait tulevat vastaan. SMG:tä seurasivat sittemmin versiot a (1986), b (1992) ja c (1994) sekä viimeisimpänä kevytmaggiena MMG, jota valmistetaan yhä. Originaalin kolmas inkarnaatio, SMGb, osallistui lehden ryhmätestiin, jossa oli mukana sitä huomattavasti kalliimpiakin toistimia, mm. SMGa ei lisää säihkyä sinne, missä sitä ei muutoin ole, vaikka ei varsinaisesti tussuuteen taivukaan. Toisaalta Magneplanarien impedanssikäyttäytyminen onkin perinteisesti ollut vahvistimille armeliaampaa kuin esimerkiksi kokoäänialueen nauhakaiutinten tai sähköstaattien. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 2005 Magnepanin myyntikäyrä ylitti 200 000 kaiuttimen rajaviivan. sittemmin varsin arvostettuun asemaan noussut Gradient Revolution. Ääni syttyy ja sammuu hyvin todentuntuisesti, ja dynamiikkaakin ilmenee reippaanlaisesti. Edellytyksenä luun kovuudelle on toki se, ettei varhaisten Magnepanien tyyppivika, langoituksen irtoaminen kalvosta, aiheuta ylimääräisiä pärinöitä. Yleisempi oli basso/keskialueen toistoon tarkoitetun kalvon oheen konstruoitu, sitä kapeampi ja ohuemmalla langoituksella varustettu tasokalvo, niin kutsuttu "Quasi Ribbon". Johnson toimi alkuvaiheessa Magnepanin markkinointiosastona, mutta sittemmin yhteistyö muuttui lähinnä molemminpuoliseksi sympatiaksi. Kaiuttimia koekuunneltiin 2 x 50 W neljän ohmin kuormaan pukkaavan transistoripäätevahvistimen ajamana. Valmistajan tehosuositus on 40150 W. Siitäkin huolimatta, että putkia ja watteja palvovat harrastajat vakuuttelevat keskustelupalstoillaan, että Magnepanit suorastaan vaativat putkivahvistusta ja soivat sitä paremmin, mitä enemmän niiden edestä löytyy tehoa. Soundissa ei esiinny sitä myöhempien aikojen isompien MG-paneelien hehtaaritilantuntua, mutta ei myöskään niiden aidolla nauhalla taiottua yläpään hienojakoisuutta. Suomalaisen hifikulttuurin äänenkannattajan sivuilla elettiin vielä 90-luvullakin kaiuttimien suuntaavuuden nimiin vannovien kaiutinsuunnittelija-toimittajien etsikkoaikaa, jolloin aiemmin pyhästä pyhimmäksi kohotettu käsite taajuusvaste sai väistyä suuntaavuuden tieltä äänenlaadun tärkeimpänä määrittäjänä. Kaiutin ei kuitenkaan kuulosta ohuelta, sillä sopivasti sijoitettuna se tarjoilee useimmilla äänitteillä hyvinkin laadukasta, potkuntäyteistä jytkettä, joskin ilman sitä laatikkomallisten pömpelien loihtimaa, bassoksi jostain syystä kutsuttua mölinää. Olletikin koska se vaatii muiden paneelikaiutinten lailla ilmaa taakseen. Sitä myydään suoraan tehtaalta kotimaan markkinoille toimitettavana, edullisena sisäänheittomallina, josta hyvitetään täysi hinta, noin 600 taalaa, kun sen vaihtaa järeämpään lajitoveriinsa vuoden sisällä. No, tiukan kisan jälkeen testivoittajaksi nimettiin amerikkalainen lituska, jonka äänenlaatupalkki taisi olla vajaan millin pitempi kuin Revolutionin. Tuolloin kuvioissa oli vielä toinen merkittävä Minnesotan hifihenkilö, Audio Researchin samoihin aikoihin pystyyn polkaissut William Z. SMGa on kaksitieperiaatteella toimiva dipoli, jonka diskanttitoistimena toimii nauhamainen, erillisjohdotettu osa tasokalvoa. Näin siis sokkona. Ensimmäinen päivitetty pikkupaneeli ja nostalgoinnin kohteemme, SMGa, ei ylittänyt täkäläisen hifilehdistön testikynnystä. Ensimmäisen sukupolven Magneplanarit eli Magnepanit tai "Maggiet", kuten niitä leikkisästi kutsutaan, julkistettiin vuonna 1971. n HIFIMAAILMA 4/2011 67. Korvin mitaten toisto ulottunee huoneessa noin 4550 hertsiin. Valmistajakin suosittelee seinäsijoitusta vain toisarvoiseen kuunteluun. Edellä jo mainittu soinnin pidäkkeetön luontevuus on SMGa:n herättämistä myönteisistä mielteistä olennaisimpia. Rakenteellisista syistä kookkaat ja epäherkät paneelit ovat edellyttäneet kumppanikseen järeänpuoleista vahvainkalustoa. Tuotantoon yltänyt Magnepan-mallisto koostui myöhemmin kaksi- tai useampiteisistä paneeleista, joiden diskanttitoistimeksi päätyi yksi kahdesta vaihtoehdosta. Kas jostain syystähän tämä mainio littuna saa äänitteen kuin äänitteen kuulostamaan miellyttävämmältä kuin se onkaan, mikä on jo temppu sinällään, vaikka tiukkapipoisempien viivoitinhifistien kriteerit jäävätkin täyttymättä. Ilmiön yleisyydestä ollaan montaa mieltä, mutta niin vain haltuumme päätyneissä paneeleissakin on jossain vaiheessa jouduttu liimauspuuhiin. TESTIVOITTAJA-AINESTA Suomen hifikentässä Magnepanilla on pitkään ollut vankka asema, vaikka välikäsien kautta maahan saatettuina ja kunnon kertoimella varustettuina edustavatkin aivan eri hintamaailmaa kuin kotimaassaan. Vuonna 1980 saatiin ladonoven kokoisten lippulaivojen ja komeronovia mallintavien keskiluokan toistinten jatkoksi SMG:ksi kutsuttu minimaggie. Joidenkin tahojen mukaan tämä on syypää juuri tämän version soinnin poikkeukselliseen luontevuuteen. Kunhan kaunistelee vaatimattomuuttaan pahimmat äänitteiden syheröt yleiseksi kuunneltavuudeksi. Jakotaajuutta ei ilmoiteta, mutta jaon asteluku kyllä. Aivan ensimmäiset Wineyn paneelit toistivat koko äänialueen yhdellä kalvolla
Björnstad, jonka julkaisulliseen lähihistoriaan kuuluvat duoäänitteet sellisti David Darlingin kanssa, on säveltänyt valtaosan levyn materiaalista omien sanojensa mukaan ikään kuin kommentoidakseen suuren suosikkinsa Schubertin musiikillista maailmaa. Niinkin toisaalla kuin brittipopin ja norjalaisjazzin nimimiesten seurassa musisoinut Henryson omaa vahvan klassisen pohjan, mikä käy ilmi sekä soittimen jalostuneesta soinnista että soittajan tatsista, jotka molemmat istuvat levyn tunnelmalliseen ilmeeseen paremmin kuin hyvin. Moniin periodisoitintulkintoihin tottunut kuulija tosin voisi toivoa juoksutuksiin toisenlaista notkeutta ja kepeyttä, jota varsinkin säveltäjän tunnelmaltaan valoisammissa konsertoissa nykyisin helposti korostetaan. Heikki Valsta Ketil Björnstad/Svante Henryson: Night Song (ECM) n Sellosonaatteja pianosäestyksellä. Melodiat herättävät monin paikoin niin vahvoja deja vu -tuntoja, että maallikkokin voisi vaikka vannoa kuulleensa osan niistä kalastellessaan varhaisen romantiikan kauden helmiä konserteissa ja levykaupassa. Ja tuntuu todella siltä kuin he eivät sellaista kaipaakaan, sillä niin yhtenäistä ja saumatonta heidän yhteissoittonsa näissä Münchenin Herkules-salissa tehdyissä esityksissä on. Tässä ei tehdä asioita kursorisesti tai sinne päin, vaan kaikella vakavuudella jokainen yksityiskohta ja säe huolitellen. Eikä siinä mitään, klassisia kauneusarvoja henkivä 16-osainen sarja tavoittaa kamarimusiikillisen kaksinsoiton syvimmän olemuksen hyvinkin onnistuneesti. Tosiasiassa Bach jätti työn kesken, mutta varmaan osin voimiensa ehdyttyä ja näön mentyä viimeisten elinkuukausien aikana. Nuorista balttimuusikoista koostuva kamariorkesteri Kremerata Baltia ei ole Kisinille varsinainen uusi tuttavuus, mutta tässä nämä kumppanukset esiintyvät levyllä ensimmäistä kertaa yhdessä ilman kapellimestaria. Kisinin hyveinä ovat täyteläinen ja laulava kosketus, joka toi soittimen pehmeimmätkin sävyt hienosti esille. Perinteisiä ratkaisuja kokoelman esittävissä soittimissa ovat olleet kosketinsoittimet, urut tai cembalo, sekä jousikvartetti. H IFIMA AILMAN LEVY VAL I OT MOZART (EMI) Pianokonsertot nro 20 ja 27 Jevgeni Kisin ja Kremerata Baltia n Tämä on vanhalla tavalla hieno levytys Mozartin pianokonsertoista. Jaakko Eräpuu MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 68 HIFIMAAILMA 4/2011. Muusikot ja heidän soittimensa on sijoitettu "tilaan" joka simuloi akustisesti keskiheijasteista konserttisalia. Rauhallisin tempoin soljuva sävelvirta on sellon laulaville linjoille otollinen olotila ja Henryson ottaa tästä tilaisuudesta kaiken irti. Levyn molemmat teokset, konsertot D-molli ja B-duuri, ovat tunnelmaltaan tummasävyisiä ja painokkaita vieden ajatukset jo beethovenianiseen klassismiin tai mustan kolmijalkaisen sointimaailmaan. Uudella levyllään sekä viime aikojen konserttiesityksissään tämä barokkiorkesteri esittää fuugia hieman toisenlaisessa järjestyksessä kuin yleensä. Hänen soittonsa tunnusmerkkeihin lukeutuva ryhdikkyys on läsnä myös näiden teosten esityksissä. Vaikka monet soinnilliset yksityiskohdat ja harmonian värit tulevatkin toisella tavalla raikkaasti kuuluville aikalaissoittimia ja -soittajistoja käytettäessä, on vanhan venäläisen koulukunnan tähtioppilaan soitossa toisella tavalla paljon ihailtavaa. Tai päinvastoin. Orkesterin ja solistin välinen balanssi on äänityksessä luonteva, vaikka joissakin kohdin ykkösviulujen ryhmän yhtenäisyys ripauksen säröilee aavistuksen turhan voimakkaasti tuetun lähisoinnin kautta. Hienoa ja kiehtovaa kokoelmassa on se, että se on antanut kaikkinaisten esitysohjeiden puuttuessa vapauden moniin erilaisiin tulkintoihin ja soitinkokoonpanoihin. Teoksen nimikin on perua hänen poikiensa laatiman nuottipainoksen kansilehdeltä, sillä mestari ei antanut sille yleisotsikkoa, vaan jokainen erillinen fuuga kantoi nimeä contrapunctus. Kuulijan paikka on tuon imaginäärisen salin katsomossa noin rivillä 20. Vielä vuosisata sitten viljeltiin romanttista myyttiä, jonka mukaan neron kynä olisi kuolinvuoteella pudonnut hänen kädestään ennen kokonaisuuden huipentamista ja työn loppuunsaattamista. Berliiniläisten ratkaisu tuo esitykseen väriä ja vaihtelua, mutta jonkun mielestä tämä voi tapahtua yhtenäisyyden kustannuksella ja kokonaiskuvaa hämärtäen. Mutta on teoksesta tehty versiot suurelle sinfoniaorkesterille tai rockyhtyeellekin. Nimesivätpä yhden duetoistaankin Schubert said:iksi. Erityisen onnistunut pianon sointi kuitenkin kruunaa kokonaisuuden äänityksessä. Tuotannollisesti levy on taatun eicherologinen tapaus. Ei nyt aivan, vaikka jazzinsukuisen sävelmaalailun norjalaiskonkari Ketil Björnstad ja vähintäänkin sukupolvea häntä nuorempi sellisti Svante Henryson ryhtyivät yhteiseen levytysprojektiin Franz Schubertin nerouden innoittamina. Heikki Valsta BACH Die Kunst der Fuge Akademie für alte Musia Berlin (Harmonia mundi) n Yksi musiikinhistorian suuria arvoituksia on Johann Sebastian Bachin keskeneräiseksi jättämä, tai jäänyt, iso fuugateosten kokoelma Die Kunst der Fuge. Berliiniläisten erinomaisen taiturillinen vanhan musiikin akatemia luo teokseen jälleen yhden kiehtovan näkökulman. Hienoa tässä levytyksessä on muusikoiden uteliaisuus uudenlaisten ratkaisujen löytämisessä sekä heidän soittimellisen taituruutensa myötä tuleva kuuntelemisen nautinnollisuus. Ehkä vielä epätavallisempaa on se, että he vaihtavat kokoonpanoa ja näin ollen myös sointimaailmaa kesken contrapunctuksen fuuga voi esimerkiksi alkaa jousilla, mutta päättyä barokkipuhaltimien täyteläiseen sointiin
Polyblockin konsepti on olla tutkimusmatka musiikillisen ilmaisun syövereihin sitoutumatta tiettyihin muusikoihin tai musiikkityyleihin. Paikoin äänimaisema on hermostuneen epästabiili ja ohut, ja paikoin levy äityy hyväilemään kuulijaa selkeällä ruudikkuudella. Mika Kankainen MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 70 HIFIMAAILMA 4/2011. Siinä mielessä albumi lienee pakkohankinta genren ystäville. Valitettavasti seuraavien kappaleiden aikana ei enää ylletä aivan samaan eeppiseen menoon, vaikka tiukalla kompilla varustettu Tähet pääseekin lähelle. Tämä lienee tarkoituksella haettua ilmaisua, jolla korostetaan musiikin kertomaa. Siinä soi klassisen musiikin, kirkkomusiikin ja kansanmusiikin sävelkulkuja. Pidin herra Monroeta jo kauan sitten terävimmän otteensa menettäneenä, Hanoin maineella ratsastavana (oikeutetusti tosin) rokkarina, mutta näin sitä taas pyyhittiin epäilevällä arvostelijalla pöytää oikein olan takaa. Onneksi myös studiojälki on samalla tasolla kappalemateriaalin kanssa. Tavallaan hassua, että albumin materiaalin voi helposti kategorioida suht tiukastikin perinteiseen rock karsinaan, mutta toisaalta hard-, punk-, glam- ja blues-vaikutteet soljuvat eri biisien välillä saumattomasti tehden kokonaisuudesta jännittävän vivahderikkaan, eikä Lemmyn vierailu päätösraidalla ainakaan latista tunnelmaa. Esimerkiksi avausraidalla laulajan artikulaatio on työstetty monia muita kappaleita terävämmäksi. H IFIMA AILMAN LEVY VAL I OT VINY YLI Polyblock: Strive or warp (Fäänä Music) n Polyblockin Strive or warp on eittämättä kunnianhimoisimpia suomalaisia progelevyjä. Rautatie alkaa hienosti progressiivisen otteen omaavalla nimibiisillä, joka jykevien riffiensä ja Mika Rätön vinksahtaneen mahtipontisen laulun kautta avaa näkymän yhtyeen mielenkiintoiseen ja aavistuksen kieroutuneeseen maailmankuvaan. Seuraavaksi Janne Westerlundin hienosti tulkitsema ja vääristynyt taidepläjäys Lääke rauhoittaa menon, kunnes taas lähes kahdeksanminuuttinen Vaellus nostaa yhtyeen korkealle omiin sfääreihinsä. Väänänen itse soittaa valtaosan instrumenteista ja huolehtii sanoituksista sekä ohjelmoinnista, äänityksestä, miksauksesta ja tuotannosta. Henri Haapakoski soittaa saksofoneja Tero Väänäsen musiikin harmonia ja melodiakieli on jännittävän omintakeinen ja merkityksellinen. Levyn äänitys on autenttinen ja dynaaminen. En tiedä, mutta ainakin se, kuten säveltäjä Tero Väänänen sanoo, on musiikilliselta ajattelultaan tinkimätön ja omaa vahvan identiteetin. Huomiota kyllä kiinnitti biisien välillä vallinnut erilaisuus miksauksen yksityiskohtien suhteen. Onko se rockia. Soitto- ja laulutaidonkin osalta homma on ilahduttavan toimivaa alusta tappiin asti. Riku Hakala Circle: Rautatie (Full Contact Ektro Records, KRYPT009 LP) n Porilaislähtöisen NWOFHM-kuninkaaksikin tituleeratun kulttibändi Circlen uusin albumi Rautatie julkaistiin hopealla jo alkutalvesta 2010 ja nyt albumi on vihdoin saatavilla myös vinyyliformaatissa, joka on julkaistu yhteistyössä Svart Recordsin kanssa. Kuten aina, odotukset yhtyeen rajattomalta tuntuvalle luomisvimmalle olivat melkoiset. Vaikka yhtye ei tällä kertaa pääsekään aivan Tulikoiran tasolle, kyseessä on ehkä parasta nyky-Circleä. Myös basso-osuuksien kontrollissa esiintyi hajontaa biisien välillä, aivan kuin soppaa olisi hämmentänyt useampi kokki. Räväkimmät punk rock -riuhtaisut olivat itselleni niitä herkullisimpia, mutta joku muu löytänee suosikkinsa toisaalta biisilistasta. Jos sävellyksiä vertaa joihinkin perinteisen progen nimiin, ensimmäisenä mieleen nousee VDGG. Levyn tunnelmia hakevat kappaleet kuljettavat kuulijan kohti levyn päättävää metafyysistä sinfonista huipentumaa. Musiikki on samalla tavoin uskaliasta, teatraalista ja ilmaisuvoimaista, mutta Väänänen vie musiikkiaan huomattavasti etäämmälle perinteisen rockin alueelta. Kokonaisuutena silti oikein kelpo jälkeä. Levy kertoo jo ensi tahdeillaan, että antaumuksellisella kuulijalla on edessään häkellyttävä musiikillinen matka, jossa ei ole juuri mitään tavanomaista. Helmiäisenkirkkaassa, aavistuksen kierossa vinyylissä on muutama pieni prässivirhe. Pirkka Ruishalme Michael Monroe: Sensory Overdrive (Spinefarm) n Hanoi Rocksin jälkilöylyt näköjään vain paranevat. Sounditkaan eivät ole ihan parasta A-luokkaa pienestä dynamiikkavajeesta ja mielestäni musiikin vaatimasta selkeyden puutteesta johtuen. Ensimmäisellä levyllä laulaa Väänäsen ohella Discordia-yhtyeestä tuttu Riikka Hänninen. Vaikka kappale `78 on saanut radiosoittoa kivasti, selkein miinus levyllä lienee oikean superhittibiisin puute. Michael ja kumppanit rokkaa uudella soolollaan raikkaan mallikkaasti maustaen kappaleita eri tyyleillä. Julkaisun fyysinen laatu jättää hieman toivomisen varaa, vaikka Svartin maineen tuntien voisi kuvitella toisinkin. Levy etenee konsonanssin ja dissonanssin vuoropuhelulla uusia ulottuvuuksia luotaavien jaksojen kautta paikoin seesteisesti, paikoin hektisesti. Yhtyeeseen ensitutustumista harkitsevalle suosittelen sen sijaan hieman helpompaa lähestymisreittiä. Rautatie on tietynlainen musiikillinen jatkumo, ja sitä kuunnellessa on hämmästyttävää todeta yhtyeen kyky muuntautua ja tehdä vahvasti uutta säilyttäen kuitenkin juuri sen oman juttunsa
Erityisesti Scottin ja ilkeiden exien taistelukohtaukset kuulostavat hyvältä. Kuvaavaa on, että vain trailerit nähdään teräväpiirtomuodossa. · Ikäraja: 11 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 2,35:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 14 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: 72 HIFIMAAILMA 4/2011. the World Lahjakas brittiohjaaja Edgar Wright on aiemmissa töissään osoittanut viehätystä kauhun (Shaun of the Dead) ja toiminnan (Hot Fuzz) lajityyppejä kohtaan käsitellen kuitenkin molempia viistolla huumorilla. Kaikkein loistokkain jakso kuullaan elokuvan loppupuolella, jonka klubivierailu muuttaa kuuntelutilan aidosti yökerhoksi: miksaus ja dynamiikka ovat loistoluokkaa. LISÄMATERIAALIT Elokuvan oheen on tallennettu kaksi kommenttiraitaa: yksi ohjaajan ja toinen käsikirjoittajan ja näyttelijöiden kanssa. Ne kaikki on tallennettu viitseliäästi teräväpiirtokuvalla. KUVA Haudatun kuvanlaatuun ei kohdistu niin suuria vaatimuksia kuin elokuvissa yleensä. Terävyyden lisäksi myös mustan taso on erinomainen. Valikoimassa riittää tutkimista pitkäksi aikaa, mutta suomitekstien täydellinen puuttuminen verottaa kuitenkin kokonaisuudelta yhden tähden. Haudattu Espanjalaissyntyisen Rodrigo Cortésin toinen pitkä elokuva kuulostaa ideana paitsi hiukan ahdistavalta, myös potentiaalisesti monotonisen tylsältä ohjauskokeilulta. Olemme koko ajan suljetussa arkussa, jossa on ajoittain täysin ja jatkuvasti osittain pimeää. Ekstrat on tekstitetty suomeksi, ja suurin osa niistä on tallennettu teräväpiirtokuvalla. THE SOCIAL NETWORK · 2010 Ohjaus: David Fincher PÄÄOSISSA: Jesse Eisenberg, Andrew Garfield, Justin Timberlake PITUUS: 120:27 min. On kuin tarinan mustana aukkona liikkuva Zuckerberg imisi ympäriltään levyn enimmät valotehot. Irakin sodassa vangiksi jäänyt nuori rekkakuski herää maan alle haudatusta ruumisarkusta, joka on koko elokuvan ainoa tapahtumapaikka. BURIED · 2010 Ohjaus: Rodrigo Cortés PÄÄOSISSA: Ryan Reynolds, Stephen Tobolowsky, Samantha Mathis PITUUS: 94:57 min. Erillisellä bonuslevyllä on lisää taustamateriaalia: yksi peräti 93 minuutin mittainen dokumentti ja useita lyhyempiä. THE WORLD · 2010 OHJAUS: Edgar Wright PÄÄOSISSA: Michael Cera, Mary Elizabeth Winstead, Kieran Culkin PITUUS: 112:18 min. Haastattelut ja making of esitetään laadultaan melko keskinkertaisella perusresoluutiolla, ja suomenkielistä tekstitystä niistä on turha etsiä. Myös värit toistuvat hivenen haaleina, mutta esimerkiksi sankarittaren kampauksen räikeä punainen toistuu ilman suurempia ongelmia. Ne vähät mahdollisuudet, jotka tarina tarjoaa surroundvaikutelman luomiseksi, käytetään kuitenkin tyydyttävissä määrin hyväksi. Cortés ottaa suljetun paikan draamastaan kaiken irti: elokuva ei lopulta ole hetkeäkään tylsä. KUVA Kuva on laadultaan muutoin skarppi ja hyvä, mutta yleissävyltään häiritsevän tumma. Nimihenkilö tapaa unelmiensa tytön, mutta voittaakseen tämän itselleen hän joutuu vastakkain seitsemän pahan expoikaystävän kanssa. Lisäksi 18-minuuttinen making of ja 4 kpl levittäjän muiden julkaisujen trailereita. ÄÄNI Runsaasti musiikkia sisältävän elokuvan soisi kuulostavan soittokohtauksissa paremmalta, mutta muissa kuin musiikkia sisältävissä kohtauksissa ylletään silti helposti keskitasolle. Elokuvan Oscar-palkittu musiikki kuulostaa alusta asti hienolta. Vain pelikonsolien parissa eläville nörteille, jotka kuvittelevat tällä elämäntavalla ansaitsevansa viehkeän tyttöystävän. Kommenttiraitoja ei ole tekstitetty. Elokuvaan liittyvien äänitehosteiden puitteissa sille ei kuitenkaan ole käyttöä, eikä musiikkia ole paljoa. Surroundefektejä on niukasti, mutta silloin kun niitä kuullaan, ne toimivat varsin hyvin. Hänellä on puolitoista tuntia aikaa järjestää kaappaajilleen näiden vaatimat lunnasrahat ennen kuin ilma loppuu. Nämä hän kohtaa äärimmäisen huteron juonen puitteissa, suunnatonta myötähäpeää aiheuttavissa kamppailujaksoissa, joihin on lisätty videopelien elementtejä. Se on lähtökohtaisesti aavistuksen harmaa, mutta on helppo säätää kohdalleen. Mustan tason suhteen julkaisu ei ole terävintä huippua, mutta pimeät kohtaukset eivät silti mene myöskään häiritsevän harmaiksi. B L U - R AY-AR VOS TEL UT n TEKSTI: JUKKA HALTTUNEN The Social Network Yhteisöpalvelu Facebookiin perustuva elokuva kuulosti ennalta käsin höperöltä idealta, mutta nimiohjaaja David Fincherin toteutus Aaron Sorkinin Oscarpalkitusta käsikirjoituksesta kasvoikin moderniksi klassikoksi. · Ikäraja: 13 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 2,35:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 8 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: SCOTT PILGRIM VS. Elokuva on täynnä parasta dialogia vuosiin. Valoisissa kohtauksissa erottuu jonkin verran rakeisuutta, joka tosin tämänkaltaisessa kokeilussa käy tyylikeinosta. ÄÄNI Pääosin dialogia sisältävä ääniraita on oikea äänityksen taidonnäyte. LISÄMATERIAALIT Elokuvan lisämateriaaleista löytyy peräti neljä erillistä kommenttiraitaa, mikä tuntuu sen laatuun nähden täydellisen yliampuvalta. Yleisesti ottaen diskanttipainotteisen ääniraidan alarekisteri herää ajoittain henkiin tyylillä. LISÄMATERIAALIT Lisukkeina ovat lyhyet, noin neljän minuutin mittaiset haastattelut Ryan Reynoldsin ja ohjaajan kanssa. Ympäristöt kuulostavat siltä miltä näyttävätkin, ja puheen ohella kuultavat äänitehosteet toimivat hienovaraisesti. Värit toistuvat luonnollisina, ja kontrastia riittää miltei liiaksikin, minkä huomaa elokuvan harvoissa auringonpaisteisissa kohtauksissa. Muista lisukkeista oleellisimpia ovat 50-minuuttinen making of -dokumentti ja ohjaajan kommentein ryyditetyt poistetut kohtaukset, joita niitäkin riittää melkein puolen tunnin edestä. ÄÄNI Jo alkutekstien taustalla soiva musiikki paljastaa, että käytetty dynamiikka-alue on yllättävänkin laaja. Pelkkiin puhelinkeskusteluihin on saatu ladattua paljon dramatiikkaa, kuten myös päähenkilön tuntemusten voimakkaaseen vaihteluun. KUVA Kuvassa ei ole suuremmin moitteen sijaa. Sen keskushenkilö, Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, kuvataan sosiaali- ja tunnerajoitteisena oman edun tavoittelijana, joka käyttää lakonisesti kaikkia hyväkseen, ja sen jälkeen vielä ylenkatsoo näitä ollen aina fiksuin henkilö missä hyvänsä tilanteessa. Hänen uutuuselokuvansa on hyvin huonolla tavalla omintakeinen teinipoikafantasia. · Ikäraja: 13 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 2,35:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 & Dolby Digital 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 2 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: Scott Pilgrim vs
Mikä se olisi. Toimitus: Etuvahvistimeksi kutsutaan ns. Toimitus: Useissa, etenkin mallisarjojen paremmissa televisoissa on wlan-yhteys ja käyttöliittymä tietokoneella tai erillisellä tiedostopalvelimella sijaitsevien ääni ja videotiedostojen toistoon. Jos haluat mahdollisimman yksinkertaisen, mutta silti edullisen kokoonpanon, niin voit kytkeä säädettävällä ulostulolla varustetun laadukkaan cd-soittimen suoraan päätevahvistimeen tai jos cd-soittimessa ei ole säädettävää ulostuloa, käyttää cd-soittimen ja päätevahvistimen välissä erillistä säätöpotentiometriä. Olen kohta surffannut sormet verille, mutta mitään ei löydy. Kohteissa on kiinteät kaiuttimet (akt./ pass.), joten löytyykö vahvistinta jossa olisi vähintään: 5.1-kanavaa, HDMI 1.3, passiivikaiuttimille 50 wattia/kanava ja aktiivikaiuttimille pre out-liitännät XLR-pistokkeilla (balansoiduille kaapeleille). Mediatiedostojen katsomiseen verkon yli kätevin vaihtoehto on yleensä siihen tarkoitettu verkkosoitin. Tällä hetkellä ostoslistalla on myös televisio. Etuvahvistimen säädettävällä ulostulojännitteellä ohjataan edelleen niin sanottua päätevahvistinta (tehovahvistin), missä matalatasoinen jännite vahvistetaan kaiuttimille. Kysymys Hifimaailman keskustelufoorumilta ELEMENTIT VALMIISEEN KOTELOON? Satun omistamaan Eltax Universe -sarjan kaiuttimet jotka mustaksi maalattuna miellyttävät (omaa) silmää mutta eivät (kenenkään) korvaa (www.eltax.com/show_product/index. valmiista sarjoista, omis- 74 HIFIMAAILMA 4/2011. Ainakin Onkyossa on myös viritin. Television äänilähtö kannattaa kytkeä erilliseen vahvistimeen tai muuhun äänentoistojärjestelmään ja edelleen kaiuttimiin. Tarkoitus ihan vain lähteä kokeilemaan. Mitä tapahtuu kun on etu- ja päätevahvistin erikseen. Mitä tekee etuvahvistin, ja entä pääte. Parhaista julkaistuista kysymyksistä ja kommenteista palkitsemme 20 euron arvoisella Filmifriikin lahjakortilla. Useimmissa vahvistimissa on preout RCA-lähdöt, mutta Genelecin kaveri sanoi että sekä kaapelin molemmissa päissä pitää olla XLR, jos haluaa että balansoitu kaapeli toimii niin kuin sen pitää. Erillisissä etu- ja päätevahvistimissa on omat virtalähteet ja niissä käytetään yleensä laadukkaampia komponentteja. Tällöin käytännössä ainoa vaihtoehto on hankkia AV-esivahvistin ja sen perään passiivikaiuttimia varten erillinen päätevahvistin. Jos kaapeleiden vedot ovat pitkät ja RCAkaapelit aiheuttavat häiriöitä ääneen, saattaa tarve balansoiduille kaapeleille olla todellinen. Tarjolla on useita vaihtoehtoja: Denon AVP-A1HDA, DENON DN-A7100, Marantz AV7005, Marantz AV8003, Onkyo PR-SC5508. Tarkoituksena olisi pistää kaikki paitsi kotelot vaihtoon ja saada aikaiseksi edes jonkinlaista parannusta äänentoistoon. Sellaiset kuuluvat useimpien elektroniikkaliikkeiden valikoimiin. Toimituksen tiedossa on vain yksi balansoiduilla XLR-lähdöillä varustettu AV-viritinvahvistin, Amerikassa myyty Outlaw Audio 990, jonka lopetus on jo valmistettu. Askarteluhimoa rajoittaa työkalujen ja tilojen puute, muutenhan tässä olisi jo jokin rakennussarja tilattu. Tietokoneen äänet siirtyvät kokonaisuudessaan hifilaitteistoon myös esimerkiksi Audio Pro WF100 langattoman USB-adaptorin avulla. n Toimitus: Genelecit voi huoletta kytkeä vahvistimen RCA-esivahvistinlähtöihin tavallisella RCA-liittimillä varustetulla kaapelilla, kunhan kaiuttimien päähän hankkii erillisen RCA > XLRsovittimen. pienjännitevahvistinta, mihin voidaan kytkeä useita eri ohjelmalähteitä (cd, viritin, levysoitin jne.). AV-VAHVISTIN JA XLR? Olen yrittänyt etsiä kotiteatterivahvistinta, uutta tai käytettyä, jossa olisi monipuoliset liitännät. Etu- ja päätevahvistin voivat olla erillisiä laitteita, mutta ne voivat olla myös samassa laitteessa. Tähän asti on aina ollut tavallinen vahvistin. Dvico, Popcorn Hour ja Egreat. Onko olemassa televisioita, johon äänen (ja mielellään myös kuvan) saisi siirrettyä langattomasti esimerkiksi bluetoothia, wlania tai vastaavia käyttäen, ja televisiosta edelleen kaiuttimille piuhaa pitkin, vai joudunko ostamaan tuohon väliin erillisen laitteen. php?newsid=4308. K Y S Y J A KOM MENT OI Julkaisemme tällä palstalla, käytössä olevan tilan puitteissa meille lähetettyjä ja lehden internet-sivujen keskustelualueilta poimittuja mielenkiintoisimpia lehden aihesisältöön liittyviä kysymyksiä, kommentteja, mielipiteitä ja palautetta. Tällaista vahvistinta kutsutaan integroiduksi. n INTEGROITU JA ERILLISET? Miten lähtisin kasaamaan settiä, jossa olisi pääte- ja etuvahvistin sekä tietenkin joku äänilähde (todennäköisesti cd). Jos on pieni budjetti, niin voiko ensin ostaa vaikka päätteen ja kajarit vai tarviinko heti sekä päätteen että etuvahvistimen. Siksi ne ovat yleensä integroituja vahvistimia parempia. Musiikin kuuntelen kunnon antihifistin tapaan suurimmaksi osaksi nykyään Spotifystä. Kysynkin nyt asioista paremmin perillä olevilta ehdotuksia puhtaasti harrastepohjaiseen, kieltämättä järjettömään toimintaan. n Etuvahvistimessa on myös säädettävä ulostulotaso (=äänenvoimakkuussäädin) sekä mahdollisesti sävynsäätimet. Mitä pitää täytyy ottaa huomioon ja voiko sellaista saada kasaan pienellä budjetilla. Voitte lähettää kysymyksiä, kommentteja sekä palautetta lehden toimitukseen postitse, sähköpostilla (toimitus@hifimaailma.fi) tai nettisivuiltamme, Kysy/Kommentoi -kohdasta ÄÄNTÄ JA KUVAA LANGATTOMASTI? Minulla on käytössä tietokone ja Genelec 8030 -aktiivikaiuttimet. Spottify-tuki on kuitenkin havinainen, mutta esimerkiksi Onkyon uudet viritinvahvistimet osaavat sen. Sen löytäminen käytettynä voi olla hankalaa, ja vanhana mallina se ei tue uusia ääniformaatteja. Linkistä löytyy kaiuttimien mitat, joten olisiko ehdotuksia esim. Tällaisi valmistavat esim. Laitetta täytyy siirtää "teatterista" toiseen
Muuten homma menee virittämiseksi ja helpommalla pääsee kun ostaa rakennussarjaan valmiiksi kootun kotelon. Toimitus: Radion kuuntelu on vähentynyt hifiharrastajien keskuudessa merkittävästi vuosien saatossa. Internetistä löytyy runsaasti aihetta käsitteleviä sivustoja ja laskuohjelmia komponenttien laskemista varten. Esimerkiksi itse törmäsin jenkkifoorumilla tähän http://www.speakerbuilder.net/ web_files/Projects/D3/dayton3.htm jota tutkailin että sisätilavuuden suhteen ollaan aika samoilla linjoilla, valepohjalla tai jollain saisi täsmäämään mutta mm. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: 1) Parantelet kaiuttimen jakosuodatinta tai suunnittelet sen kokonaan uusiksi, tai 2) kuten itse olet suunnitellut, asennat koteloon kokonaan uudet elementit. Tuntematta tarkemmin kyseistä kaiutinta ja siinä käytettyjä elementtejä on vaikea lähteä antamaan yksityiskohtaisia ohjeita suodattimen paranteluun saati uuden suunnitteluun. Jakosuodattimen toiminta ei sinänsä ole perustasolla mitään rakettitiedettä. Radiolähetysten voimakkaan kompressoinnin takia radion merkitys varsinaisena hifilaitteena on vähentynyt. Radiolla on vieläkin paljon kuuntelijoita ja tarjonta on runsaampaan kuin koskaan aikaisemmin. Radiot tulisi huomioida testeissämme huomattavasti paremmin. n Koko kodin laadukkaat musiikki- ja viihderatkaisut. Olive O3HD musiikkipalvelin 500 GT kovalevyllä, svh 1190,- System Audio explorer, svh 4300,Hifi High-End Lifestyle Kotiteatteri Monihuonejärjestelmät Primare I32 integroitu vahvistin, svh 2800,Primare CD32 CD-soitin, svh 2800,- Maahantuonti. n RADIOIDEN TESTEJÄ? U 20 L KSEN VAL WWW.FAHJAKORTINTA TI ILMIFR IIKKI.F I Miksei Hifimaailmassa ole testejä radioista eikä niitä muutenkaan kommentoida esimerkiksi viritinvahvistimien testeissä. refleksiputken pituus taitanee tulla ongelmaksi kun tulee lähes etulevyyn asti noissa. Aiheeseen on helppo perehtyä sen verran, että voi itsekin kokeilla jotain yksinkertaista, kuten diskantin tason vaimennusta. TOIMIT ta tai muiden projekteista jotka olisivat sovellettavissa. Ja jostainhan sitä pitää aloittaa, jos vain kiinnostusta riittää. Toimitus: Todella hienoa, että löytyy mielenkiintoa tällaiseen sinänsä, kuten itsekin toteat, ehkä järjettömään, mutta varmasti mielenkiintoiseen ja opettavaan projektiin. Osallistukaa testiä koskevaan kyselyyn hifimaailman internet-sivuilla. Valmiin rakennussarjankin sovittaminen koteloon saattaa olla haasteellista. Mutta olet silti oikeassa. Olemmekin kysymyksen innoittamana suunnittelemassa virittimien vertailutestiä. Elementtien pitäisi olla lähes samankokoiset kuin alkuperäisten. Varmaan saitte nyt idean mitä meinaan, että antakaas tulla ajatuksia
Eihän vajaan 10 000 euron vahvistin halpa vielä ole, mutta kilpailijoihin verrattuna summa on siedettävä. Vahvistimen rakenne on haluttu Lindemannin tapaan edelleen pitää täysin balansoituna. Tuulettimesta huolimatta laite käy melkoisen kuumana, joten se kannattaa sijoittaa mahdollisimman avarasti. Kaiutinannot ovat asialliset, tuhdit naparuuvit. Etulevy on massiivinen ja karheiden alumiininuppien tuntuma miellyttävä. Levysoitinottoa tai mitään muutakaan ylimääräistä ei ole. Neljään ohmiin pitäisi irrota 300 wattia puhdasta tehoa. Oton valintaa ja äänenvoimakkuutta ohjataan sähköisesti, eli kumpikin nuppi on tyyppiä vapaasti pyörivä. Vuonna 1993 markkinoille tullut AMP1 keräsi ylistävät arviot saksalaisessa lehdistössä. Tehoa luvataan reippaasti: 160 wattia per kanava kahdeksan ohmin kuormaan. SAKSALAINEN LAATUVALMISTAJA LUNASTAA LUPAUKSET LAADUKKAAN TRANSISTORISOUNDIN, ISON TEHON, MODERNIN TEKNIIKAN JA ERINOMAISEN KÄYTETTÄVYYDEN YHDISTÄMISESTÄ. S aksalainen Lindemann on suhteellisen tuore nimi Suomen markkinoilla. Sen jälkeen joukon loogiseksi jatkoksi syntyivät vielä AMP2, AMP3 ja AMP4. Sen pitäisi toimia fiksummin kuin perinteisis- 76 HIFIMAAILMA 4/2011. Perisaksalainen valmistaja on alusta saakka ollut vahvasti kallellaan integroituihin vahvistimiin. Iso näyttö, joka kertoo voimakkuusasetuksen ja oton, on havainnollinen. Suuri teho tulee harvoin ilmaiseksi, jos äänenlaadusta ei haluta tinkiä. Niinpä Lindemann huolehtii pääteasteen jäähdyttämisestä tuulettimella. Esivahvistimen anto on toteutettu balansoituna, samoin kaksi sisäänmenoa. Kuuntelupaikalle saakka pehmeä suhina ei kuitenkaan kuulu. Stand by -toiminto viilentää vahvistimen ja pienentää siinä sivussa sähkölaskua, joten sitä kannattaa hyödyntää. Mielenkiintoinen nyt kokeiltava 882 on sikäli, että valmistajalta ei ole viimeiseen 10 vuoteen tullut integroitua vahvistinta. Kolme muuta linjatason ottoa on tehty rca-liittimin. Lupaukset myös lunastetaan, eikä minkään kaiuttimen kanssa tule suru puseroon. KOURIIN TUNTUVA Lindemannin käyttötuntuma on sanalla sanoen erinomainen. Muovipintainen kaukosäädin on tuntumaltaan enemmänkin asiallinen kuin juhlallinen. Valmistaja mainostaa adaptiivista lepovirran säätöä, joka perustuu Thermal Track -transistoriin. Sittemmin teutonituottajan repertuaari on laajentunut kaiuttimiin, digitaalisoittimiin ja DA-muuntimiin. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa esitelty Lindemann 882 perustuu pitkälti 832-etuvahvistimeen ja 852-päätevahvistimeen. TE S T I : LINDE MANN 88 2 IN TE GROITU VAHVISTIN n TEKSTI: MIKAEL NEDERSTRÖM n KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN HIFImaailma SUOSITTELEMME Integroitujen huippua LINDEMANNIN INTEGROITU VAHVISTINYLPEYS, 882, ON LÖYTÄNYT VIIMEIN TIENSÄ MYÖS SUOMEN MARKKINOILLE. Aluksi voimakkuudensäätimen puolen desibelin pykälät tuntuivat turhan pieniltä, mutta käyttöön tottui nopeasti. Herkkyys kapulassa on kuitenkin erinomainen, ja se ohjaa myös Sonyn koneistoon perustuvia soittimia. VAKUUTTAVAA INSINÖÖRIAJATTELUA Teknisesti Lindemann on moderni. Fiksu äänenvoimakkuudensäätö muistaa asetukset, vaikka päävirrat ottaisi välillä kokonaan pois. Tuulettimen hiljaisen kohinan kuulee, kun korvan vie lähelle vahvistinta. Hintaa on kuitenkin saatu viilattu selvästi erillislaitteista alaspäin
Se, mikä diskantin kohdalla voi olla kaksiteräinen miekka, on bassopäässä puhdasta paremmuutta. Yleisilme on hallittu, diskantin osalta kaikessa kontrollissaan jopa aavistuksen mattamainen. Siksi suurin painoarvo varsinkin tässä hintaluokassa pitää antaa kuunteluille. 0,002 % IM-särö, 1 W, 2nd/3rd ................................ 0,0007/0,0118 % Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W.............................. Tuntui, kuin osa menetetystä säröisyydestä ja räkäisyydestä olisi ollut sittenkin jotain muuta kuin musiikkiin kuuluva ominaisuus. Hyvin äänitetty pianotrio kuulostaa erinomaisen vapautuneelta ja orgaanisen ehjältä diskantti kilahtaa kauniisti ja basso tömähtää tukevasti. Voi nimittäin käydä niin, että auton päivittäminen siirtyy myöhemmäksi. Mielenkiintoista on, että samalla basson painoarvokin lisääntyy musiikissa: kun matalat taajuudet erottuvat oikeasti, ne on helpompi mieltää osaksi itse sävellystä ja musiikkia. Toivomuslistalle jää vain joidenkin levyjen kaipaama eloisuus ja riehakkuus. Esivahvistinlähtöjen mittaukset ovat moitteettomat. HIFIMAAILMA 4/2011 77. Ulkomaisissa lehdissä Lindemannin suunnittelua onkin jo ehditty ylistää suorastaan pakkomielteisen päteväksi. 0,5 dB Linjatulon yliohjaustaso ..............................................>3,0 V Linjatulon impedanssi ..............................................13 kohm Häiriöetäisyys, A-paino ............................................. Etuvahvistimen oton valintaa ja äänenvoimakkuudensäätöä kehutaan pitkällisen kuuntelun perusteella suunnitelluksi. 192/314/430 W Pääteasteen impedanssi, 1 kHz .............................. Ei Lindemann täydellinen vahvistin ole, mutta siitä on aika vaikea alun totuttelun jälkeen keksiä mitään negatiivista piirrettä. Kontrolli ja rauha voivat niistää osan äänitteiden särmästä. Ja ero esimerkiksi hyvään putkivahvistimeen harvinaisen selvä. Jos hinta ja tekniikka eivät pelota, niin 882 kannattaa ehdottomasti kantaa kokeiluun. Rakenne on aito balansoitu tuplamono. sä ratkaisuissa, jotka hyödyntävät jäähdytysripojen antureita. Esimerkiksi särön pitäisi olla paremmin hallinnassa, koska laitteen käyttöjännite voidaan paremmin saada transistorin ominaisuuksia vastaavaksi. Virtalähde on reilusti mitoitettu, ja vahvistin ohjaa mitä tahansa kaiutinta vaivatta. Jokainen yksittäinen instrumentti erottuu ja soi äänikuvassa, vaikka audiomaisema onkin kooltaan rajatumpi kuin vertailuvahvistimen luoma laaja tilailluusio. Lindemann 882 Hinta: Mitat (l x k s): Massa: Lisätietoja: Ääni Ominaisuudet Mittaukset 9 400 44,0 x 13,5 x 36,0 cm 20,4 kg www.hifihuone.fi, puh. Vanhempi Pink Floyd paljastaa selkeästi puutteet tuon ajan äänitystekniikassa, mutta ei tee sitä halvalla tai rasittavalla tavalla. + Erinomaisen sävykäs ääni + Rakenne, viimeistely ja käyttötuntuma + Reilusti tehoa Taajuusvaste kaiutinlähdöistä 8 ohmin vastuksella (musta käyrä) ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen käyrä) ja balansoiduista esivahvistinlähdöistä (sininen käyrä). Powercube-tehomittaus. Sisäinen johdotus on sveitsiläisen auto- ja junasovellutuksistaan tunnetun kaapelivalmistajan Huber-Suhnerin käsialaa. Moni teknisesti fiksu vahvistin on osoittautunut kuuntelussa pettymykseksi. Häiriöetäisyyttä heikentävät hieman 4000 hertsiin ulottuvat, 300 hertsin välein sijoittuvat piikit pohjakohinassa noin 95 dBV:n tasolla. Jotta tärkein ei silti unohtuisi: saksalaisia ylisanoja tekniikasta on saatu lukea aikaisemminkin. Liiallista viileyttä äänessä ei ole koskaan, vaan se on oikeasti neutraali. Bassossa on napakka ja jäntevä. Paitsi ehkä hinta. Balansoituja ottoja on kaksi ja RCA-tuloja kolme paria. Ne ovat kuultavissa läheltä herkillä kaiuttimilla, mutta eivät häiritse kuuntelua. Pääteaste perustuu kahdeksaan bipolaaritransistoriin ja vuorovaihekytkentään. Kuten oheisesta kuunteluarvioista voi lukea, niin joskus kaikkeen kyllästynyt toimittajakin osaa kääntää korvansa musiikkia kohti. Käyttäjällä ei ole asiaa lähteä sörkkimään huoltotarkoitukseen kehitettyä USB-liitäntää. Yhteenveto Transistorimaailman hyveitä Kokonaisuutena Lindemann on yksi parhaista ellei paras kotikuunteluissa käyneistä vahvistimista putkilaitteet ja sikahintaiset Amerikan-hirviöt mukaan lukien. 03 2130 750, www.lindemann-audio.de 9/10 7/10 9/10 KUUNTELUARVIO Jäsentyneesti sävyisä Kaikella musiikilla rauhallinen, jäsentynyt ja erotteleva ääni. Vaihevirhe rumpalin pelleissä kuuluu silti armotta. Mitä enemmän vahvistinta kuunteli, sen oikeammalta ominaissoundi kuulosti. Esivahvistinanto on vain balansoituna. Vahvuudet olivat tyypillisiä hyvälle transistorivahvistimelle. n MITTAUSTULOKSET Tehonkulutus standby/idle/10 W........................<1/90/187 W Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm .......................... 0,0/0,0 dB Kaiutinterminaalit ovat erittäin tuhdit ruuvit, jotka haukkaavat myös banaanin. Lyhyillä kaapeleilla mittaustuloksissa ei ole eroa RCA- ja XLR-ottojen välillä. 88,6 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W ................................... Lindemannin mukaan käytetyt valintakytkimet ja voimakkuudensäätöyksikkö ovat äänellisesti täysin läpinäkyviä. Musiikinkuuntelijan kompromissina se on lähes täydellinen: tarkka muttei armoton, silti miellyttävä ja viihdyttävä. MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI Mittaustulokset ovat kiitettävät. 9/10 Hinta näkyy siistinä olemuksena kannen alla. Vahvistimen sisäinen rakenne on täysin balansoitu, mikä tarkoittaa neljää vahvistinyksikköä kahdeksi erilliseksi monopäätteeksi rakennettuna. 0,02 ohm Voimakkuussäätimen portaat ...................................... Toisaalta kuivakkuus liittyy lähinnä studioäänityksiin, eli kyseessä saattaa olla levyn eikä vahvistimen ominaispiirre. Puhdassointinen alapää tuo paljon lisää seurattavuutta levyille
Hieno peli! PS: Hinta on netto, koska painetta ei ole luopua, vain hyvään kotiin! Hinta: 240 Mikkeli Puh. Niitä on pidetty hyvin, kodissa ei ole lemmikkejä, emmekä polta. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: HIFI-Mediat Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6401, faksi 010 778 6410, toimitus@hifimaailma.fi Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi Tutustu uusiin nettisivuihimme www.soundworksmusica.fi va t aisu -ratk yttöön! /HD otikä n 3D k tava itys- ja Oc n yr a ativa www.OCTAVA.fi · HIGH-END · KOTITEATTERI · TARVIKKEET · TL-Audio Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Pesee äänellisesti useimmat nykyradiot mennen tullen, muistipaikkoja on peräti 59 kpl ja niiden voimakkuuden voi säätää erikseen. 044-3395822, ticore@hotmail.com 78 HIFIMAAILMA 4/2011. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA P. Takuuta jäljellä 15.3.2012 saakka (siirrettävissä). Täysin uutta vastaava soitin nyt edullisesti. Linkki SoundStagen testiin. Mukaan alkuperäinen puulaatikko. Laite on täysin virheetön, kaukosäädintä myöten alkuperäisessä tehdaspakkauksessaan. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. 050-5971182, veijo.piispa@pp1.inet.fi Shinon Red MC-äänirasia, Van den hullin modifoima laadukas MC-rasia. Ostohinta oli 3590 euroa pari. Hinta: 3450 - Helsinki petri.vesa@iki.fi Myydään Consonance M-12 Mk.II kaiuttimet. Kaiuttimissa voi näkyä joitain pieniä iän tuomia kosmeettisia jälkiä. H IFI MA R KKI NAT NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänenja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. http://www.soundstage.com/ revequip/bw_nautilus_804.htm. Uudenveroinen Linn Akurate DS musiikkisoitin. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna www.tlaudio.fi B&W Nautilus 804 kaiuttimet, väri kirsikka. Tarjoa! Hinta: 3500 - Pori jarno.kulmala@dnainternet.net CYRUS Tuner One-viritin,täysin "mint",löytö! Cyruksen ensimmäisen (ja parhaan) mallisarjan korkealuokkainen viritin. Hintapyyntö 3450 euroa + mahdolliset lähetyskulut. Ostettu maaliskuussa 2010. Yllämainittuun kokonaisuuteen sopiva rasia kelpaa vaihdossa. Maksu käteisellä tai tilisiirtona. ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Hinta: 1700 - Helsinki kai.eriksson@helsinki.fi Linn Akurate DS + 50 studio master albumia. Alkuperäiset pakkaukset, joten lähetys onnistuu. Rasian mukana myös todistus modauksesta. Takuu 12.2.2012 asti. Hinta: 3400 - Espoo Puh. Hinta: 295 - Kuopio Puh. Uutena hinta 4400 euroa. Kaiuttimet ovat noin 6-7 vuotta vanhat. Koekuuntelumahdollisuus Helsingissä. Studio Master-paketin arvo on 1050 euroa normaalihinnoilla. (Akurate DS ovh on 5295,-). Mukana myös originaali-, sekä suomenkieliset käyttöohjekirjat ja jopa ostokuitit -94 Kruunuradiosta (laite on tämän mallisarjan viimeisiä myytyjä eli virtakytkin "ylös-alas"tyyppinen). Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Samoin ohjekirja. Myös vaihto! Sekä Thorens TD-150 levysoitin ja äänivarsi SEM 3009 (se versio missä ei irrotettavaa rasiakelkkaa). 040-1751519, droijo@mbnet.fi Denon DCD-SA1 High-End SACD-soitin, 21,8 kg, raskasta hifiä. Yleiskunto kuitenkin on hyvä. Nouto Herttoniemenrannasta Helsingistä, jossa kaiuttimia on myös mahdollisuus kuunnella. Alkuperäiset pakkauslaatikot ja kaiuttimien mukana tulleet lisäosat (kaiuttimen alle sijoitettavat piikit ym.) ovat tallella. Ja kauppa käy vilkkaana. Ostin verkkosoittimen Linn Studio Master -kampanjan aikana, ja myyn mukana tulleet Studio Master äänitteet samassa paketissa! http://www.linn.co.uk/discover_ new_music_akurate
Tarjottu ja julkaistavaksi hyväksytty ja tilattu juttuaineisto julkaistaan pääsääntöisesti sillä ehdolla, että Hifimaailma-lehti ja sen kustantaja saa siihen vapaan käyttöoikeuden ilman erilliskorvausta. Puhelin: 010 778 6400 (arkipäivisin klo 816). Tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien julkaisemisesta ei makseta erillistä korvausta ja lähettäessään edellä mainitun materiaalin lehdelle, katsotaan tekijän luopuneen niiden tekijänoikeuksista. 12 kk määräaikaistilaus 79 euroa. Kustantajalla on oikeus käyttää ja luovuttaa tietoja suoramarkkinointitarkoituksiin, mikäli tilaaja ei sitä erikseen kiellä. 78% 85% 84% 87,5% vastaajista piti lehden sisältöä kokonaisuutena hyvänä tai erittäin hyvänä. Hermuset: B&W 802 Diamond 4. vastaajista piti lehden ulkoasua hyvänä tai erittäin hyvänä. Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ja tilausmaksu laskutetaan määrätuin laskutusvälein (6 tai 12 kk) voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan jakson pituisen määräaikaistilauksen hinta. Sillä Korvalla: Välikaapelikokeilu 5. Testi: Boston Acoustics A250 kaiuttimet 90/100 61/100 52/100 30/100 28/100 26/100 26/100 19/100 19/100 TILAUSTEN SÄÄNNÖT Määräaikaistilaus on tilaus, jossa lehteä toimitetaan määräaikainen tilausjakso (6 tai 12 kk) alkaen ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja päättyen siitä alkaen sovitun aikajakson loppuun. Vain vastaamalla voit vaikuttaa lehden sisältöön ja lisäksi voit voittaa upean palkinnon. 80 HIFIMAAILMA 4/2011. Ulkomaantilauksien postimaksulisä + 24 euroa. Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kesken arvotaan 1000 euron arvoinen CAMBRIDGE AUDIO Minx 315W 5.1-Kaiutinsarja. WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Osallistu lukijakyselyyn! ASIAKASPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset hoituvat helpoiten soittamalla suoraan asiakaspalveluumme. Tilaus laskutetaan tilauksen alkaessa ja aina uuden tilausjakson alussa. Palvelut ovat käytettävissänne myös internetissä www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) tai voitte olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@hifimaailma.fi TILAUSHINNAT 2011 12 kk kestotilaus 69 euroa. Peruutus astuu voimaan kahden viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Hifimaailman kirjoituksia ja kuvia ei saa käyttää eikä lainata, ei edes osittain, muutoin kuin lehden toimituksen ja/tai kustantajan luvalla. TIETOSUOJA Hifimaailma-lehden tilaajat ovat lehden julkaisijan ja kustantajan asiakasrekisterissä, ja tietoja voidaan käyttää asiakassuhteen normaaliin ylläpitoon ja hoitoon. Määräajan jälkeen tilaaja on velvollinen maksamaan jo saamiensa lehtien hinnan. Kokeilu: DAC/kuulokevahvistimet 8. YLEISTÄ ASIAA TEKSTISISÄLLÖSTÄ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamaltaan aihealueelta. Haastattelu (s.28): Tim de Paravicini 6. Toimitettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. Tilaus jatkuu pääsääntöisesti aikaisemmin maksetun tilausjakson loppuun. Hifimaailma ei myöskään vastaa taloudellisesti julkaisemisensa artikkeleiden mahdollisten virheiden ja/tai testitulosten aiheuttamista vahingoista. Kaikki tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.) ilman vahingonkorvausvelvollisuutta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, kunnes tilaaja katkaisee, peruuttaa tai muuttaa tilauksen määräaikaiseksi. Tämä voidaan tehdä puhelimitse, internetissä tai lehden palvelukupongilla. Vertailutesti:AV-viritinvahvistimet 2. vastaajista haluaisi lehteen erillistä uusinta tekniikkaa ja erikoisempia laitteita käsittelevää osiota. (Kyselyyn osallistui 558 lukijaa). Lehteen ja sen internetsivuille lähetetyt palautteet, viestit ja mielipiteet voidaan toimituksen harkinnan mukaan julkaista lehdessä toimituksellisessa tarkoituksessa, ellei viestin tai mielipiteen kirjoittaja ole sitä erikseen kieltänyt. Nostalgista hifiä: Marantz Imperial 6 9. Uusi tilaus (määräaikainen tai kestotilaus, myös kestotilauksen uusi tilausjakso) voidaan kuluttajasuojalain (KSL 6:15) perusteella peruuttaa kuluitta 14 vuorokauden kuluessa tilausvahvistuksen ja/tai tilausta koskevan laskun vastaanottamisesta. VUOSIKERTA: 10 NUMEROA 12 kk tilausjakso sisältää 10 numeroa Kyselyyn voi osallistua myös älypuhelimella lukemala oheisen QR-koodin puhelimen koodinlukuohjelmalla. HI FI MAAI LM AN 3/ 201 1 L U K I JAKYS ELY N TU L OKSIA NUMERON 3/2011 MIELENKIINTOISIMMAT JUTUT: 1. vastaajista piti lehden luettavuutta hyvänä tai erittäin hyvänä. Hifimaailma ei takaa lehdessä julkaistujen artikkeleiden, rakennusselosteiden ja/tai ohjeiden täydellistä virheettömyyttä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi. Tilaus maksetaan tilauksen alkaessa. Hifimaailma ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin (artikkelien, kirjoitusten ja kuvien) säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Osallistu sinäkin uuteen kyselyyn. Testi: Oppo BDP-93 Blu-Ray-soitin 7. Akustoimalla parempi ääni 3. Jos uutta tilausjaksoa ei ole vielä maksettu, päättyy tilaus jo saatuun numeroon, mutta tilaajalta veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimittujen lehtien hinnat irtonumerohinnoin
KOLUMNI CD-soittimen aika legendan paluu ja RF-kaapeli N o, se on Tommi (nimi edelleen muutettu) tässä taas! Asioita tapahtuu elämässä Kuitenkin jotenkin tuntuu siltä, että näiden muotivirtausten seuraamisessa on omat ongelmansa. No, lopulta pitkän veivaamisen jälkeen kävi niin, että hankin loppujen lopuksi pienessä piirissä kulttimainetta nauttivan Sega Saturnin. Työn alla on vielä se, miten pelikonsoli ja yleiskaukosäädin saataisiin keskustelemaan keskenään. Olen kuitenkin laatinut itselleni kirjalliset ohjeet sokkokäyttöä varten, ja ajattelin ohjelmoida kaukosäätimelle makron, jolla tuo hoituisi helposti. Lisäksi alkukankeutta aiheutti konsolin mukana tullut RF-antenni-piuha, jonka liittäminen vahvistimeen oli haasteellista. Toisaalta konsoli julkaistiin viime vuosituhannella, joten luulisi jo olevan vetristynyt... Arki CD-soittimen omistajana on lähtenyt mukavasti käyntiin. Yhdysvalloissa on 60 Hz:n järjestelmä Euroopan 50 Hz:n sijaan. On kuulemma modattuna tuhansien eurojen laitteen tasoinen. Se on saman aikakauden pelikonsoli kuin PS, eikä sitä löydy jokaisen hifistelijän vaimennetulta laitetasolta. Toisaalta elokuvissa sama tekninen ero on johtanut dvd-aikakaudella äänen nopeuttamiseen euro-alueella ja sitä kautta äänen korkeuden nousuun "Tommi" (nimi muutettu) on hifilaitteiden ostamisen puoliammattilainen, joka on urallaan ostanut melkein jo useita laitteita ja muutamia ihan oikeastikin. Mieluiten hopeisena, mutta liittimet raudasta. joskus nopeaan tahtiin ja minun kohdallani tai oikeastaan harrastukseni kohdalla on tullut taas uusi vaihe. Olen tutkinut hieman asiaa ja ilmeisesti erot johtuvat tv-järjestelmien hertseistä. Tuon perusteella nimenomaan eurooppalainen PAL-versio toistaisi alemmas, mutta liekö tämä saavutettu ääntä muokkaamalla. Yleensä tällainen tilanne tarkoittaa lisää rahanmenoa ja kyllä, olen ollut tekemässä uutta laitehankintaa! Tällä kertaa tapetilla tai stagella on ollut CD-soittimen hankinta. Pelikonsoli kyllä vaatisi näyttölaitetta tuekseen, että valikkosurfaus onnistuisi. Niin ja asiaan perehtyneille tiedoksi, että Saturn on mustaa mallia valkoisen tai violetinharmaan sijaan. ristiriitaista. Sitä en ihan ymmärrä miten se, että voi pelata vaikka amerikkalaisia import-pelejä, vaikuttaa ääneen. Ja ehkä haluan persoonallisemman laitteen. Yksilöllisyys kunniaan aina ei pidä mennä massojen mukana! Valmistaja kuvaili aikoinaan laitteen ääntä CD-tasoiseksi, ja tämän enempäähän ei voi CD-soittimelta vaatiakaan. Lehteä sekä foorumeita lukemalla kun dedikoidun pyörittimen tarpeellisuus on käynyt tuskallisen selväksi. Onkos kellään hyväsoundista RF-RCA-välijohtoa kaupan. Tällaiset muunnokset eivät voi olla vaikuttamatta soundiin. HIFIMAAILMA 4/2011 81. Selkeää teknistä syytä en osaa sanoa, mutta ainakin käytettävyys, rakenteen tukevuus ja joku "dacci" ovat erillisen soittimen etuja(?) Netissä on ollut paljon puhetta Playstationin (sen ensimmäisen ei Onen) erinomaisuudesta CDsoittimena. Konsoli on edellisen omistajan toimesta modattu siten, että regionasetuksen voi vaihtaa kytkimellä. Pitää kokeilla molempia asetuksia ja kirjoitella kuunteluarviot muistiin, jahka saan laitteen sisäänajettua. Keskustelupalstojen mukaan juuri tämä tarjoaa tummimman taustan musiikille
Soittimen mukana toimitettavat kuulokkeet eivät ole aina parhaat mahdolliset. Testasimme laadukkaat kuulokkeet hintaluokissa 50-80 euroa ja yli 200 euroa. Niin sanotut InEarnappikuulokkeet tekevät kuuntelusta yhä laadukkaampaa, ainakin periaatteessa. Mukana myös korvaan yksilöllisesti sovitettava erikoismalli Legendaarisen Polk Audion paluu Suomeen: Testissä 1000 euron hintainen PolkAudio RTi-A7 Testissä Epik Empire Kaksi 15-tuumaista antaa matalille kyytiä Testissä Amphion Argon1 Vertailutestissä kapeat ja tyylikkäät lattiakaiuttimet. Myös erikseen myytävissä kuulokkeissa on suuria eroja. TU L O S SA SEU RAAVAS SA NUMEROSSA HIFImaailma K E S Ä N KA KSO IS NUM ERO 5-6/2011 IL M E S T Y Y KESÄKU UN ALUSSA Suurvertailussa hifistillekin kelpaavat nappikuulokkeet Mobiilikuunteleminen on voimakkaassa kasvussa. Kolmessa erittäin mielenkiintoisessa hintaluokassa Testissä odotettu uutuus: Onkyo TX-NR609 Uusinta tekniikkaa ja veistoksellista muotoilua yhdistävä Devialet D-Premier -vahvistin läpikotaisin testattuna. Lisäksi mielenkiintoinen parhaiden MP3-soittimien vertailu: Apple vastaan muut Raportti Munchenin hifimessuilta Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi 82 HIFIMAAILMA 4/2011
11004 6 414881 873440 187344-11-04 PAL.VKO 2011-22