Hifimaailma 4/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hyvinkään tee se itse -messut . Sennheiser IE800 -tulppakuulokkeet . Levysoittimen tärinäherkkyys II . Q ACOUSTICS CONCEPT 20 ETEVÄ BUDJETTIKAIUTIN 4 2013 WILSON BENESCH VERTEX HERKKÄ HIILIKUITUKAIUTIN LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI | 9,80 ? Laatuääntä liikkuvalle jättivertailut: Akkukäyttöiset matkakumppanit Meridian Explorer Mobiilivahvistin usb-väylään Astell & Kern AK100 Kannettavien soittimien uusi referenssi 25 langatonta Bluetoothkaiutinta Rauhalliseen reissaamiseen 16 vastamelu kuuloketta KOKEILUSSA Geneva World Radio . Zingali Client Name 1.5 EVO -torvikaiutin MUUTA Avantgarde-tehdasvierailu . Münchenin high end -messut . Hifistin levyvaliot . Uudet tuotteet.... Opus 3 -äänitysstudio . Lindemann USB DAC 24/192
laitteita kaapeleiden avulla. Maahantuonti ja markkinointi: Loud Group Oy | www.loudgroup.fi. Langattoman Bluetooth® -tekniikan A2DP-profiili ja Model One BT -radion arvostettu sävynsäätöpiiri takaavat, ettet koskaan väsy hienon äänentoistojärjestelmäsi sointiin. Koska Bluetooth® -järjestelmä toimii langattomasti, sinun ei tarvitse enää etsiä sopivaa kytkentäkaapelia kuunnellaksesi lisälaitteen ohjelmaa Model One BT -radiosi kautta. PROMODE MAGAZINE 9 ILMOITUS Your recep are tradem is under lic Model One® Bluetooth® AM/FM-pöytäradio Maailman helpoin radio yksinkertaistui entisestään. Tivoli Audio Moden One BT -radiossa on langaton Bluetooth® -järjestelmä. Kun laitepari on muodostunut, voit uppoutua mielimusiikkiisi. Niin yksinkertaista se on. Langaton tekniikka mahdollistaa erillisen ohjelmalähteen vaivattoman käytön. Käännät vain ohjelmalähdevalitsimen lisälaitteen kohdalle ja annat langattoman yhteyden avautua ohjelmalähteen ja radion välille. Kun maineikkaasta AM/FM-radiostasi ei tule mieleistäsi ohjelmaa, avaat vain yhteyden Bluetooth® -soittimeesi ja ryhdyt nauttimaan siinä olevasta musiikista. Radiossa on silti vielä perinteiset liitännät sekä kuulokkeita että lisälaitetta varten, joten voit kytkeä siihen myös ?vanhanaikaisia
Äänenlaatuerot ovat valtavia, mutta kokonaisuutena vertailumme osoitti, että parhaita kuuntelee mielellään. Tällöin läppärin tai television kehnoon ääneen ei kiinnitä samalla tavalla huomiota kuin varsinaisia hifilaitteita kuunnellessa. Kuten kuulokkeissa, isompi ei tässäkään joukossa tarkoittanut välttämättä parempaa. Mauri Eronen Toimituspäällikkö arvostelut Pisteet Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänen- ja kuvanlaatu, jne.). Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. Väliin jäi kuitenkin paljon mielipiteet jakavia kuulokkeita, joiden piste-erot selittyvät mieltymyksien eroista mutta suurimmaksi osaksi istuvuudesta. and any use of such marks byTivoli Audio cense. Riittää, että puheesta saa selvän, ja korvia ei särje. Monesti tulee kuitenkin eteen tilanteita, että esimerkiksi kannettavan tietokoneen, tabletin tai puhelimen oma kaiutin ei yksinkertaisesti riitä edes tuottamaan tarpeeksi ääntä puheen ymmärtämiseksi. Paremman puoliskon joukosta jokainen voi poimia itselleen sopivat niin hinnaltaan kuin kooltaan. Kun äänen haluaa saada suuremman joukon kuultavaksi tai kun tasainen puheensorina taustalla on elinehto, täyttää akkukäyttöinen Bluetooth-kaiutin tarpeen kuulokkeita käyttäjäystävällisemmin. ption results may vary. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. ????? suosittelemme TESTIVOITTAJA-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Yksittäislaitetesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/laatusuhteen omaava tuote. Vertailutesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada myös tuote, joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta erityislaatuista. ????? Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: ????. Kokonaispisteet muodostuvat osa-alueiden painotetusta keskiarvosta. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. ????? testivoittaja Kuunteluarvostelu Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissa sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Tivoli Audio, the Tivoli Audio logo, and Model One marks of Tivoli Audio, LLC. Other trademarks and trade names are those of their respective owners. pääkirjoitus Kesämusiikkia MONELLE lienee tuttu ilmiö, että kun äänenlaatu on tarpeeksi huono, ei siihen enää suhtaudukaan kriittisesti. All prices, features, specifications and availability are subject to change without notice. Miltei mikä tahansa pari tuottaa paremman äänen ja vaimennuksen kuin puhelimien vakionapit, mutta suuren tarjonnan joukosta sopivimpien löytäminen on arpapeliä. Kuuntelun kokonaisarvona muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Pisteasteikko on 0-10. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Erityisesti vastamelutoiminnon testaaminen todellisessa tilanteessa on mahdollista vasta ostopäätöksen jälkeen. Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) ????. Vastamelukuulokkeilla taustamöly vähenee entisestään. Kuulokkeiden valinta on kuitenkin hankalaa. Todellinen käyttömukavuuskin ilmenee vasta, kun kuulokkeita on käyttänyt pidempään. Neljän kuuntelijan voimin tehty testi erotti selvästi hyvät papanoista. Toisinaan äänenvoimakkuussäätö ei riitä edes tähän. Kesän kynnyksellä oli mielenkiintoista laittaa vertailuun kaksikin lääkettä mobiililaitteiden äänen parantamiseksi. Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) ????? Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) ????? Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) ? Ei suositella 3. The Bluetooth® word mark and logos are registered trademarks owned by Bluetooth SIG, Inc. Pisteasteikko own 0-10. Sekä kuulokkeiden että langattomien kaiuttimien vertailut ovat sikäli poikkeuksellisia, että niiden laitemäärät ovat suurimmat Hifimaailman historiassa. Kuulokkeet ovat matkustavalle helpoin tapa parantaa kannettavan soittimen äänenlaatua. Sen lisäksi, että niiden kuuntelu ei häiritse muita, suodattavat ne myös hieman ympäristön hälyääniä. Suurella dynamiikalla tallennettua elokuvaa katsonut on taatusti huomannut, että kaiuttimien kapasiteetti loppuu voimakkaammassa kohtauksessa kesken, jos dialogin säätää sopivaksi
Toimitus Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki Puhelin: 010 778 6401 faksi: 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi 4 2013 sisältö Päätoimittaja Teppo Hirvikunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi Puhelin: 010 778 6401 Toimituspäälikkö Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi Puhelin: 010 778 6404 Avustajat Jussi Arvio, Jaakko Eräpuu, Riku Hakala, Jukka Halttunen, Matti Hermunen, Mika Kankainen, Mikael Nederström, Kari Nevalainen, Jukka Piispa, Jarno Rannanpää, Pekka Tuomela, Heikki Valsta Ulkoasu Mikko Litmanen Ilmoitusmyynti Pop Media Oy, p. 010 778 6405 ilmoitusmyynti@hifimaailma.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset s.50 Puhelin: 010 778 6400, Faksi: 03 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Vuosikerta 8 numeroa Julkaisija ja kustantaja Hifi-Mediat Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Puhelin: 010 778 6401, faksi: 010 778 6410 3 Pääkirjoitus Painopaikka 6 Tuoteuutiset ISSN 1796-6507 74 Levyvaliot ja arvostelut vakiot Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. Poimintoja laadukkaista uutuuslevyistä. 89 Hifimarkkinat Markkinapaikka yksityisille ja yrityksille. 90 Tulossa Seuraavassa numerossa? Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/ kotiteatteri -paneeliin. 4 s.22
Saksalaismuunnin on toiminnallisesti simppeli mutta äänellisesti raikas. 62 Hermuset: Zingali Client Name 1.5 EVO Torvitoimisuus asettaa kaiuttimelle ulkonäöllisiä haasteita. Rankka materiaali herättää estottoman ja helppoäänisen italialaisen. 66 Sillä korvalla: Audio Note -järjestelmä Japanilaiskumppanistaan irtautunut brittipuoti ja laitteisto alusta loppuun. Retro mutta moderni kannettava muuttuu helposti päivittäiseksi kumppaniksi. 38 Sennheiser IE800 -kuulokkeet Luksustason tulppakuulokkeet ovat huomaamattomampi vaihtoehto liikkuvalle. Jättivertailussa 25 akkukäyttöistä matkakaiutinta. testi 10 Meridian Explorer usb-dac Highend-valmistajan usb-väylään kytkettävä da-muunnin toimii myös kuulokevahvistimena. 17 SVS Ultra Tower -kaiuttimet Vaivatonta ääntä suureenkin tilaan: subwoofer-spesialistin basso-osaaminen näkyy merkin lippulaivakaiuttimissa. 42 Wilson Benesch Vertex -kaiuttimet Hiilikuitua hyödyntävistä kaiuttimista ääni virtaa vapautuneen avoimena. 46 Astell & Kern AK100 -mediasoitin Iriverin yläluokan kannettava soitin perustuu laatukomponentteihin ja toistaa hires-tiedostoja. 84 Q Acoustics Concept 20 -kaiuttimet Brittivalmistaja osoittaa, että edullinen ja tasapainoinen kaiutin voi olla myös ulkoasultaan viimeistelty. kokeilu 20 Geneva World Radio Genevan muodikas matkaradio on kaukana markettien halparadioista. Sennheiserin lippulaiva näyttää muille mallia. 58 Lindemann USB DAC 24/192 Ulkoisesti karkki, sisältä täyttä asiaa. Omaehtoisilla ratkaisuilla toteuteut setit soivat jopa paremmin kuin keskiverto highend. 80 Opus 3 -studio Jac-Eric Persson arvostaa fyysistä tallennetta mutta ymmärtää hires-tiedostovia halajavia harrastajia. tietoa & taitoa 70 Levysoittimen akustinen takaisinkytkentä Voisiko levysoittimen tuottaman hyväksi koetun äänen takana olla sen mikrofonisuudesta johtuva kaikuefekti? kolumni 15 Kari Nevalainen Orkesteri kaiuttimista. 5. s.20 s.46 s.84 s.58 vertailu 22 Vastamelukuulokkeet Ympäristön ääniä vaimentavat vastamelukuulokkeet tekevät matkustamisesta miellyttävämpää. Setti kulkee luontevasti musiikki edellä. raportti 12 High End 2013 München -messut Vuotuinen High End -katselmus Münchenissä keräsi jälleen alan toimijat ja harrastajat tuotepaljouden äärelle. 34 Avantgarde-tehdasvierailu Vierailimme Saksassa katselemassa ja kuuntelemassa, millaista osaamista tunnetusta torvitalosta löytyy. 48 DIY-messut Hyvinkää Hifiharrastajien tee se itse -tapahtuma täytti kymmenkunta hotellihuonetta mielenkiintoisella kalustolla. Testasimme 16 mallia halvimmista kalliimpiin. 50 Bluetooth-kaiuttimet Akkukäyttöinen ja langaton kaiutin on kätevä tapa jakaa musiikkia kaveriporukalle
Xonar Essence STU perustuu Xonar Essence ST / STX äänikorttien muotoiluun ja tekniikkaan. Häiriöetäisyydeksi ilmoitetaan 120 dB. Jumppereilla äänisignaali saadaan suoraan päätevahvistimelle ohittaen dacin voimakkuudensäädön. Värähtelemättömään ja rf/emi-eristettyyn, kokonaan alumiinista tehtyyn runkoon ja apurunkoihin rakennettu A-S3000-vahvistin antaa tehoja 2 x 100 W 8 ohmiin ja 160 W 4 ohmiin. Vahvistus tapahtuu mosfeteillä Yamahan tyyliin. Toisin kuin perinteisissä nauhadiskanteissa AMT:ssä kalvo on haitarilla, mikä muuttaa säteilykuviota, moninkertaistaa ääntä tuottavan pinta-alan lisäten elementin herkkyyttä ja vähentäen säröä pienemmän liikepoikkeaman ansiosta. Jakosuodatin sisältää mm. Hinta on 995 euroa/pari. Lisätietoja: www.martinlogan.com, www.highendstudio.fi. Onneksi olkoon! Muistakaa osallistua uuteen kyselyyn osoitteessa: www.hifimaailma.fi/kysely Mitä musiikkia lukijat kuuntelevat? KYSYIMME viimekertaisessa lukijakyselyssä mm. tuoteuutiset Koonnut: Kari Nevalainen ja Teppo Hirvikunnas Tuoteuutisaineistoa voi toimittaa osoitteeseen toimitus@hifimaailma.fi Lukijakysely 3/2013 EDELLISEN Hifimaailman lukijakyselyn palkintona oli JAMO P404 -aktiivikaiuttimet. Kyselyyn osallistuneiden kesken suoritetussa arvonnassa onni suosi Leo Kuivalaista Viinijärveltä. Taajuusvasteeksi ilmoitetaan 60?25,000Hz +/- 3 dB, herkkyydeksi 92 dB @ 2.83V/m ja impedanssiksi 5 ohmia. Epäsymmetrisiä ottoja on 5 ja yksi levysoittimelle sekä kaksi balansoitua (XLR) ottoa. Lisäksi Xonar Essence STU tarjoaa asynkronisen, vähäjitterisen usb-liitännän ja helppokäyttöiset ulkoiset säätimet. Myös esivahvistinosan voi ohittaa ja käyttää vahvistinta pelkkänä päätteenä. CD-S3000 on myös tukevasti alumiinikoteloitu myös muita metalleja hyödyntäen, jalat ovat kaksiosaiset, virtalähteet digitaaliselle ja analogiselle puolelle erotetut toisistaan. Terässuojus on magneetilla kiinni 3/4 tuuman mdf-kotelossa, jonka etupaneeli on mustaksi anodisoitua harjattua alumiinia. Naparuuveja on tuttuun tapaan kaksi paria esimerkiksi kaksoisvahvistusta varten. Poppi ja Heavy näyttävät olevan suosituimmat genret. Klassinen Jazz Pop Heavy/Metalli Rap Tekno Dance Suomirock Jokin muu Yamahalta järeitä uutuuksia YAMAHA on esitellyt tietoja kahdesta uudesta, retrohenkisestä highend-laitteesta Yamaha A-S3000 integroidusta vahvistimesta sekä Yamaha CD-S3000 sacd-soittimesta, joiden on määrä tulla myyntiin näinä aikoina. Uusi lanseeraus tarkoittaa myös VU-mittarien paluuta Yamahan vahvistimiin. Kolme erilaista operaatiovahvistinta mahdollistaa valinnan äänen ominaisluonteelle. Vahvistinta voi käyttää pelkkänä esivahvistimena pre out -liitännästä. Vetäjänä yli 20 vuoden kokemuksen alalta omaava, viimeksi Oulun Hifistudiota luotsannut Håkan Brandt. Dekosoundin valikoimiin kuuluvat mm. monihuonejärjestelmät ja kotiteatterit sekä yleensä kuvan- ja äänentoisto kokonaisvaltaiseen sisustussuunnitteluun yhdistettynä. Tarjolla tietenkin myös yksittäisiä laitteita. Myymälässä ei ole metreittäin laitteita jonossa, jotka eivät ole kytkettyjä vaan kaikki laitteet toimivat ja muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kauppa ei siis ole ihan tavallisen hifikaupan näköinen vaan enemmän kokonaisuuksista muodostuva näyttelytila. Lisätietoja: www.dekosound.fi 6 Martin Loganilta jalustakaiutin ELEKTROSTAATTIKAIUTTIMIIN erikoistunut Martin Logan on alkanut valmistaa dynaamisia kaiuttimia nauhadiskantilla. Käytetty dac-lastu on 32-bittinen Sabre ESS. Laitteen luvataan tarjoavan audiofiilitason suorituskykyä ja äänenlaatua. millaisesta musiikista lukija pitävät. Motion 15 jatkaa Motion 20 ja 40 -lattiakaiuttimista tuttua linjaa. Oscar Heilin 30 vuotta sitten kehittämä AMT (Air Motion Transformer) -elementti. Siinä bassoja toistaa refleksiviritetty matalasäröinen 5,25-tuumainen alumiinibasso/keskiääni ja taajuuksia 2700 hertsistä ylöspäin ns. Laite on saatavilla kesäkuussa suositushintaan 299 euroa. Lisätietoja: www.asus.com Ouluun uudenlainen hifiliike OULUUN on avattu uusi kuvan- ja äänentoistoon erikoistunut showroom-tyyppinen hifimyymälä, Dekosound. Kotelon puuviilupinta on pianolakattu. Folded Motion -diskantti. Folded Motion -diskantti (2.6cm x 3.6cm) on yhtä kuin Dr. Voimakkuudensäädin on toteutettu uudella tavalla. lämpö- ja virtasuojauksen. Yksi näistä on kirjahyllyyn sopiva Motion 15. Digitaalisia ottoja on s/pdif, koaksiaalinen ja optinen sekä usb, lisäksi on koaksiaalinen ja optinen digitaalilähtö sekä rca ja xlr analogiset ulostulot. Lisätietoja: www.yamaha.fi Audiofiilitason DAC-kuulokevahvistin ASUS Xonar Essence STU on usb-liitäntää hyödyntävä da-muunnin / kuulokevahvistin kahdella kuulokeliitännän vahvistinasetuksella
skin effect -vaikutuksen. CT-1-välikaapeli on High Fidelity Cablesin ensimmäinen, missä Magnetic Conduction -tekniikkaa on hyödynnetty. Aura 50:n impedanssiksi ilmoitetaan 4 ohmia, herkkyydeksi 90 dB/1W ja taajuusvasteeksi 45-30.000 Hz (+/- 3 dB). Lisätietoja: www.system-audio.com, www.ah-hifisystems.fi HIGH Fidelity Cables -välijohdot perustuvat patentoituun Magnetic Conduction -tekniikkaan. Valmistaja hakee patenttia myös PinLoK RCA-liittimelle, jossa liittimessä kosketuspinta ja puristus naarasliittimeen on maksimoitu jousella. Lisätietoja: www.highfidelitycables.com, www.starsandstripes.fi Verkkosoitin seinälle BLADELIUS Mimer on (tai tulee olemaan) seinälle ripustettava kosketusnäytöllinen monitoimilaite sisältäen ensitietojen mukaan kovalevyn, tuen NAS- ja USB-asemille, 4 s/pdif-sisääntuloa, wifi- ja ethernetyhteydet, esivahvistimen ja ilmeisesti myös päätevahvistimen. Kaikki tämä hyvin kompaktissa koossa (arviolta 19 x 34 x 25 cm). Laite tukee oletusarvoisesti Airplayta ja Spotifyta. Sen myös sanotaan poistavan ns. Teräsjalat ovat säädettävät. Performance DC:n vakiovarustukseen kuuluu Verify Carbon Fiber -äänivarsi, mutta vaihdettavan varsialustan ansiosta siihen voi asentaa minkä tahansa Clearaudion 9 tuuman äänivarren, kuten Clarifyn. Valmistaja sanoo Toronton yliopistossa suoritetuissa kokeissa osoitetun, että tekniikka vähentää säröä ja parantaa kohinasuhdetta verrattuna ?tyypillisiin. Performance DC:ssä on tasavirtamoottori ja 3 kierrosnopeutta (myös 78 rpm). Kuuma trendi on esimerkiksi ollut tehdä valokuvista vanhanrosoisia Instagram-sovelluksella. Nyt lämpimän vinyyliäänen ystäville on tarjolla Retronic 9000-sovellus, jolla saa digitaalisen musiikinkin kuulostamaan suhisevalta ja rahisevalta LP-levyltä ja joka myös näyttää aidolta vinyylisoittimelta. Nuori turkulais-helsinkiläinen suunnittelutoimisto Taiste on kehittänyt Retronic 9000-mobiilisovelluksen, jolla mallinnetaan sekä ulkonäöllisesti että soundillisesti vanhoja vinyylisoittimia. Ensimmäisessä versiossa on mukana soundin vinyylimäisyyttä säätävä retrofiltteri. Kyseessä on niin tuore ja kuuma uutuus, että edes yrityksen verkkosivut eivät tunne sitä. Ruotsin hinnaksi on arveltu 30000?35000 kruunua (3500? 4100 euroa). Lisätietoja (kenties joskus): www.bladelius.com, www.hifiguru.fi. Viime vuosina vanhaksi muuttaminen on saavuttanut digimaailman kohinalla. Uutuusmallit korvaavat Aura 30/60 ja Mantra 30/60 kaiuttimet. Vanhaa reseptiä ei ole hylätty. Yhdessä johtojen tuplaeristyksen kanssa Magnetic Conduction -tekniikan sanotaan vaikuttavan äänen selkeyteen, puhtauteen ja säröttömyyteen sekä antavan tehokkaan suojan RFI/EMI-häiriöille. Myöhemmin ohjelmaan on tulossa erilaisia lisäpaketteja, joilla retrosoundia voi rakentaa omanlaisekseen. Retronic 9000 on saatavana iPadille, Retronic 900 iPhonelle ja iPod Touchille. Lisätietoja: taiste.fi/retronic/ SYSTEM Audion lattiakaiutinmallisto on uudistunut neljällä uudella mallilla: Aura 50, Aura 70, Mantra 50 ja Mantra 70. Runko on toteutettu voileipärakenteella, missä alumiinilevyjen keskellä on kerros hdf:ää (korkean tiheyden puumassaa). Clearaudiolla on myös uusi sarja MM-rasioita Ebony-rungolla, aikaisempaa vahvemmilla magneeteilla ja korkeammalla antojännitteellä. Clearaudio Performance DC -levysoitinpakettia (Clarify-äänivarrella ja Virtuoso V2 Ebony ?äänirasialla) saa mustana tai hopeisena, hinta 2990 euroa. Lisätietoja: www.clearaudio.de, www.hifiguru.fi System Audion lattiakaiutin mallisto uudistuu Digimusiikkia retrolevarilta TAITAVA puuseppä tekee uudesta huonekalusta pari sataa vuotta vanhan näköisen noin vain. Moottori ja vetohihna eivät näy päällepäin. Hihna pyörittää alumiinista välilautasta ja se 40 mm POM-levylautasta (derliini). Ensimmäinen oli 3070 jo vuodelta 1997. kaapeleihin. tuoteuutiset Clearaudiolta kohtuuhintainen vinyylisoitin CLEARAUDIO Performance DC on Clearaudion uusi levysoitin yhdistettynä tässä tapauksessa Clarify-äänivarteen ja Virtuoso V2 Ebony -äänirasiaan. Performance DC sijoittuu ominaisuuksiltaan Ovation- ja Concept-pyörittimien väliin. Soittimessa on patentoitu CMB-magneettilaakeri sekä Patentoituja välijohtoja pyörittimessä että äänivarressa. Nopeutta voidaan hienosäätää trimmereillä. Esimerkiksi SA Aura 50 on 2,5-tie neljällä 4 tuuman basso/keskiäänellä ja järjestyksessä kahdeksas SA:n kaiutin tällä rakenteella
uudet sovitetut elementit, paremmat jakosuotimen komponentit ja johdotus, WBT:n liittimet, uudet alumiinitassut kallistuksineen (basso- ja vaihetoiston optimointi) ja pianoviimeistely (monikerroksinen polyesteri-viimeistely kirsikka- tai mahonkiviilulla). Tähän asti pariston koko on määritellyt laitteen koon, nyt myös paristo on todella pieni. Dsp:stä huolehtii sisäänrakennettu 64 bitin fpga-piiri. 110 mm keskialue-elementti on valmistettu samalla periaatteella. Coltrane-tyyppinen kapea kotelo on tehty 20 mm hiilikuitu-laminaatista, etulevy on 60 mm paksua laminoitua puuta. Mitat ovat 31 x 112 x 40 cm ja paino 39 kg. tuoteuutiset Huippukaiuttimia RUOTSALAINEN Marten Coltrane Tenor on järeä 3-tiekaiutin, jossa on uusi Accutonin kehittämä keraaminen 8-tuumainen bassoelementti (voileipärakenne alumiinilla). Myös keraaminen 7-tuuman keskiääni ja timanttidiskantti tulevat Accutonilta. Kuten tunnettua, pullonkaulana ovat edelleen akut, joiden kehitys on polkenut paikallaan. Kaiutin on viimeistelty ylellisellä eboni-pianolakkauksella. Diskantti on AE:n toiveiden mukaan valmistettu Vifan 32 mm Ring-radiator, joka on yhdistetty AE:n DXT-suuntaimeen. Uuden Forest Signaturen sanotaan olevan merkittävästi säädetty uudistus lähes kaikkien ominaisuuksien suhteen. Siinä on valmistajan mukaan mm. Pitkäiskuisessa 130 mm bassoelementissä on kaksoiskäämitty alumiinipuhekela. Malli päässee myyntiin muutaman kuukauden kuluttua. Lisätietoja: www.acoustic-energy.co.uk, www.hifimesta.fi Lisätietoja: www.pmc-speakers.com, www.stereohelsinki.fi Lisätietoja: www.totemacoustic.com, www.hifihuone.fi Uusi mikroparisto lataa älypuhelimen sekunneissa? Vahvistin kärähtää, ei hätää: laite korjaa itsensä ÄLYPUHELIMET ja tabletit ovat kehittyneet nopeammin kuin kukaan uskalsi ennakoida muutamia vuosia sitten. Jakosuodatus tapahtuu progressiivisesti alkaen 6 db/oktaavi ja jyrkentyen siitä eteenpäin. ZERO 1 on 3-tie-aktiivikaiutin 2 x 50 watin D-luokan vahvistimella keskialuetorvelle ja diskantille sekä 1 x 400 watin päätevahvistin 12-tuumaisille bassoille. Jokaiselle elementille on oma langaton korkearesoluutioyhteys. Neljäs langaton kanava on digitaaliselle voimakkuudensäädölle häviöiden välttämiseksi. Parihinta 8 900 euroa. Lisätietoa: www.marten.se, www.hifihuone.fi KANADALAINEN Totem on päivittänyt hyvin menestyneen Forest-kaiuttimensa Signatureksi. Viimeisten 15 vuoden aikana Forest on käynyt läpi hienovaraisia muutoksia. Nyt Illinoisin yliopiston tutkijat ovat valmiit muuttamaan tilanteen uudella lithium-ioni-paristolla, jonka sanotaan olevan 2000 kertaa tehokkaampi kuin vastaavat paristot nykytekniikalla. Jutun ydin on siinä, että uusi tekniikka mahdollistaa energian varastoinnin hyvin pieneen tilaan. Firsuodin takaa, että kolme kaiutinelementtiä toimivat täysin synkro noidusti. Kaiuttimessa on säätimet, joilla voi sovittaa elementtien äänensävyä. Esimerkiksi bassoille voi valita tasaisen vasteen, ohuemman vasteen ja tasaista voimakkaamman vasteen. 2. Ennakoitu hinta Englannissa 12 000 puntaa parilta. Tulevaisuudessa kaiutinta voi taajuuskorjata suoraan tietokoneelta. asteen jakosuodin jakaa kaistan 350 ja 3000 hertsissä. Valinnaisena saa myös admuuntimen analogista ottoa varten. Kaiutin kykenee käsittelemään 192kHz/24-bit dataa mutta ei dsd:tä. Kaiuttimen etulevy on valmistettu 35 mm paksusta tiheäkuituisesta puumassalevystä ja pohjalevyn paksuus on 50 mm. Kaiutinta saa pähkinäpuu-, poppeli- ja eebenpuu-viimeisteltynä. Tutkijoiden mukaan tätä teknologiaa voidaan tulevaisuudessa soveltaa lähes millä tahansa elektroniikan alalla, kotitietokoneissa, kotielektroniikassa, mobiililaitteissa. Lisätietoja: news.illinois.edu/news/13/0416microbatteries_WilliamKing.html Lisätietoja: www.techweekeurope.co.uk/news/us-engineers-test-self-repairingchips-109938 Lisää uutisia www.hifimaailma.fi 8. ?Kuvitelkaa lataavanne luottokortin ohuen puhelimen alle sekunnissa?, pyydetään yliopiston lehdistötiedotteessa. CALTECHIN (California Institute of Technology) insinöörit ovat testanneet itsekorjautuvan integroidun piirin prototyyppiä. Liittiminä käytetään WBT Nextgenejä, sisäinen johdotus on Jorma Designin. Kotelo on transmissiolinja-viritteinen (Advanced Transmission Line), kuten kaikki PMC:n kaiuttimet. Valmistajan ilmoittama taajuusvaste on 33Hz - 40kHz (+/-3 dB), tehonkesto 300W, herkkyys 90 dB (2.83V/1m) ja nimellisimpedanssi 6 ohmia Mitat ovat 99 x 26 x 36 cm ja paino 32 kg. ENGLANTILAINEN PMC esitteli Münchenin High End -messuilla uuden kaiuttimen Fact.12, joka tulee koko PMC:n hifikaiutinmalliston huipulle. Fact.12 on 3-tiekaiutin uudella 5 cm keskialueelementillä, diskantilla ja kahdella 14 cm aluminiinikartioisella bassoelementillä. Jalusta harjattua terästä mustilla Diamond Racing -kartioilla ja kiekoilla. Parihinta vaatimattomasti 59.000 euroa. SAKSALAINEN Avantgarde Acoustic on esitellyt aivan uudenlaisen torvikaiuttimen Zero1. Kyse on metrinkorkuisesta ja 50 cm leveästä johdottomasta aktiivikaiuttimesta USB-, TosLink s/pdif- ja aes/ebu-digiliitännöillä ja Burr-Brownin 24bitin da-muuntimella. Taajuusvasteeksi ilmoitetaan peräti 24-100000Hz (+/- 2 dB). Uuden tehokkaan pariston sanotaan latautuvan tuhat kertaa nykyisiä nopeammin johtuen juuri sen pienestä koosta. Valmistajan mukaan Coltrane Tenor on ääneltään sukua Coltrane 2 -kaiuttimelle. Jos komponentteja kärähtää koneen sisuksissa, kone tekee automaattisesti diagnoosin itsestään ja korjaa itse itsensä monien sellaisten vikojen osalta, jotka aiemmin olisivat johtaneet laitteen rikkoontumiseen. Älykäs komponentti voi diagnosoida lähes minkä tahansa ongelman käyttämällä on-chip-antureiden verkostoa, jotka valvovat lämpötilan, jännitteen, virran ja tehon tasoa. Uusi integroitu piiri ei ole vain kestävämpi vaan kuluttaa myös vähemmän energiaa. Hinta 6 200 euroa/pari. Lisätietoja: www.avantgarde-acoustics.de, www.soundfactor.fi REFERENCE 3 -lattiakaiutin on uusin tulokas englantilaisen Acoustic Energyn parasta osaamista edustavassa Reference-sarjassa. Värähtelyiden vaimentamiseksi kaiuttimen kotelo on tehty valmistajan mukaan kauttaaltaan kerrosperiaatteella 7 mm mdf + 3mm kumikerros (tiheää kumia) + 5 mm mdf
Logoa, joka on sinun takuusi korkeasta laadusta ja hyvästä valinnasta. HOME Of aMbitiOn www.eisa.eu. EISA Award -tuotteet ovat EISAjäsenten huolellisesti testaamia ja tutkimia tuotteita. Vain nämä palkitut tuotteet saavat käyttää EISA Award -logoa. EYES ON QUALITY EISA (European Imaging and Sound Association) on 19 Euroopan maasta ja niiden kaikkiaan viidestäkymmenestä äänen- ja kuvantoiston erikoislehdestä koostuva arvostettu asiantuntijajärjestö. EISAn jäsenistä koostuvat asiantuntijaraadit valitsevat vuosittain edustamistaan tuoteryhmistä (äänen- ja kuvantoisto, kotiteatteri, video, autohifi ja valokuvaus) kyseisen vuoden parhaat, EISA Award -palkintoon oikeuttavat tuotteet
Laatuvalmistajan pientä, kevyttä ja huomaamattomasti mukana kulkevaa dac/kuulokevahvistin-yhdistelmää etsivälle se on tutustumisen arvoinen vaihtoehto. Valikoiman laajennus on kuitenkin hyvin looginen, sillä yhä suurempi osa musiikista soitetaan ja käsitellään digitaalisessa muodossa erilaisia tietokonelaitteistoja käyttäen. Usein vastaavilla laitteilla on taipumusta häiriöihin tai satunnaiseen sekoiluun. Resistiivinen kuorma (musta käyrä), Grado SR125 (sininen), UE Triple.fi 10 (vihreä). Jitter Yhteenveto ÄÄNELTÄÄN luonteva ja miellyttävän läpinäkyvä Meridian Explorer on kiinnostava uutuus. Digitaalisuus taas on Meridianille tuttua. Explorer asentuu ilman erillisiä ajuriohjelmistoja Mac OS X:n versioon 10.6.4. Ehkä viimeisin rullaavuuden tunne jää uupumaan, mutta toisaalta tietty hajuttomuus ja värittömyys eivät ole tämänkaltaiselle laitteelle huonoja piirteitä. info Meridian Explorer Hinta: 299 ? Edustaja: Mareksound Oy Puhelin: 0103213223 Lisätietoja: www.meridian-audio.com www.mareksound.fi Mitat (lxkxs): 43 x 8,9 x 37,5 cm Paino: 13,0 kg Tulot: usb Lähdöt: kuuloke, linja, s/pdif. Asennus onnistui molempiin, mutta edellytti ylläpitäjän oikeuksia, mikä aiheuttaa joillekin työpaikkakuuntelijoille lisätyötä. Oletan vaatimuksen olevan seurausta koneiden oletusarvoisia tiukemmista suojauksista. Käytössä Meridian Explorer kertoo toimintansa tilan ja audiostreamin näytteenottotaajuuden kolmella pienellä ledillä. Käytetty musiikki häviöttömästi pakattua ja laadultaan cd-tasoista. 10 dön ja s/pdif-lähdön yhdistelmä. Muiden usb-liitäntään kytkettävien dac/kuulokevahvistinten mukaisesti Explorer ottaa virtansa suoraan tietokoneelta. SUURIKOKOISTA muististikkua muistuttavassa Explorerissa on kuulokeulostulon lisäksi linjatasoisen lähmittaustulokset Antoimpedanssi: Teho: Särö, 20 Hz/1 kHz: 47,6 ohm (kuuloke), 460 ohm (linja) 7,1 mW @ 300 ohm 28 mW @ 16 ohm 0,01/0,05 % Impulssivaste Taajuusvasteet kuulokeannosta. Meridianin suorituksessa ei ole mitään moitittavaa. Sitä kannattaa kuitenkin ehdottomasti kokeilla itse ja omien kuulokkeiden tai muun oman laitteiston kanssa. ? Toimii luotettavasti ? Hyvä ääni ? Hinta suhteessa laadukkuuden tunnelmaan ? Ei erityistä persoonallisuutta Kokeilulaitteisto: Lenovo ThinkPad X301 ja Lenovo ThinkPad W520 ?kannettavat Windows 7 ja Linux -käyttöjärjestelmillä, Denon AH-D7100 ja AKG K490NC ?kuulokkeet. testi Meridian Explorer usb-dac/kuulokevahvistin Teksti: Juhani Ahonen Kuvat ja mittaukset: Mauri Eronen Kevyempi vaihtoehto Meridian Explorer on raskaasta hifistä tutun valmistajan pienin tekele. En lyhyen kokeilujaksoni aikana saanut laitetta sekoamaan tai muuten oikuttelemaan, mikä on Meridianilta hyvä suoritus. Ongelmattomaksi asennus osoittautui käytännössäkin Linux (Ubuntu) -järjestelmään. Suorituksessa ei ole erityistä dramatiikkaa, mutta sitä ei pidä tämänkaltaisella laitteella olla. Käyttämäni kuulokkeet ovat suhteellisen helppoja kuormia pienitehoiselle kuulokevahvistimelle eikä Meridianilla ollut mitään helposti kuultavia vaikeuksia. Valojen merkitykset täytyy tarkistaa ohjekirjasta, sillä mitään tekstejä ei valojen yhteydessä ole. Meridian Explorerin käyttö on ongelmatonta laitteen mukana tuleen pikaohjeen neuvomien asetusten teon jälkeen. Kaikki ulostulot käyttävät 3,5 mm miniplugiliitäntää. Explorer on Meridianilta hieman yllättävä veto, sillä tavallisesti raskaampia laitteita valmistava Meridian ei yleensä assosioidu näiden kevyempien matkalaitteiden valmistajaksi. Windows oli ennakko-odotusten mukaisesti ongelmallisempi. Mikäli koneen asetukset ovat riittävän tiukat, niin Explorerin vaatiman ajurin asennus ja säätöjen teko eivät onnistu täysin suoraviivaisesti. Kokeilin asennusta kahteen Windows 7 -koneeseen. Ensimmäiset mieleeni tulleet kommentit ovat neutraali ja huomaamaton. Meridianin käyttämä Windows-ajuriohjelmisto vaikuttaa hyvin onnistuneelta. Ääneltään Explorer on miellyttävä
Monopääte kuin lentotukialus: Rike Audion Edzard. Single end, jossa kaikki vahvistinasteet muuntajakytketyt. Acoustic Signature Asconat jonossa. Messutarjouksessa vain 23 k?/kpl 3. Keski-Eurooppahan on näyttävien vinyylimasiinoiden luvattua maata, jonka kamaralla sijaitsee lukematon määrä levysoitinvalmistamoja. Wolf von Langan Kilimanjaro A-100i. Elektromagneettisesti kontrolloidut elementit baffelissa. Tarjolla mustana ja valkoisena.. Jälkimmäisessä säädettävä bassokorostus. Putkitoiminenkin vaihtoehto on saatavilla. 4. ainakin messuolosuhteissa . Genelec ja Amphion demosivat tuotteitaan omissa huoneissaan, Aurelia Trigonin ja 6 1. Sixmoonsin Srajan Ebaen ja ties minkä Ken Kessler pitivät yllä matalampaa profiilia The Finnish Statement Suomalainen osaaminen oli Münchenissä vahvemmin esillä kuin koskaan. Ei vähiten Voxativin ja sen ympärille syntyneen liikehdinnän ansiosta. Putkitoimisuus on näemmä yhä se juttu raskaan hifin kaksikanavaisessa vahvistinmaailmassa. Eli äärimmäisen raskaan, hintavan ja näyttävän hifin rinnalle on kovaa kyytiä nousemassa digitaalisen signaalinkäsittelyn langaton ääniavaruus. Tapahtuman mittakaava on vakiintunut melkoisen massiiviseksi 360 näytteilleasettajineen ja yli 15000 kävijöineen, mutta tietyn murrosvaiheen merkit olivat ilmassa. EUROOPAN mittavin high end -keskitys ja globaalistikin merkittävään asemaan noussut tapahtuma on tilastojen valossa staattisessa tilassa, mutta numeroiden takaa aistii jonkinlaisen murroksen olevan menossa. Näiden kunnia-asiana näyttää olevan läsnäolo Münchenin keväässä. Erinäisiä torvikonstruktioita, massiivisista vintagea myöten, esiintyi myös, mutta paneelit näyttäisivät ajautuneen paitsioon, josta puolestaan laajakaistat ovat kohoamassa valokeiloihin. EAR:in Tim De Paravicini, Living Voice -kaiutinten isä Kevin Scott, PMC:n Peter Thomas, Marantzin Ken Ishiwata ja KRAudion Eunice Kron olivat paikalla kuin myös harvemmin tavatut Bakoon-vahvistinten suunnittelija Akira Nagai ja saksalainen putkilaiteguru Reinhard Thöress. Viimeksi mainittujen kanssa tuli vaihdettua muutama sanakin. Tilaisuuden mittasuhteet ja eurooppalaisen hifin painoarvon nousu olivat houkutelleet paikalle kourallisen julkimoita amerikkalaisen audiojournalismin piiristä. Stereophilen ja Absolute Audion sivuilta tuttu Robert Harley otti statuksestaan kaiken irti ja jakeli nimikirjoituksia kansalle. Päätemuuntajien lanka hopeaa. 6. Toki näytillä oli myös monitoimivatkaimia, joiden sivutoimintojen joukkoon kuului hopeisten kiekkojen pyöritys. High endin kaiutinlohkolla tilanne osoittautui vakaaksi. raportti High End 2013 München Teksti ja kuvat: Jaakko Eräpuu High Endin hohtoa ja raskaan hifin hekumaa Vuotuinen High End -katselmus Münchenissä keräsi jälleen alan toimijat ja harrastajat tuotepaljouden äärelle. Puolalaiset Zeta Zerot, Venus ja Venus Picolla. Ja vä12 hän kevyemmänkin. Staxille haastaja. Kingsound-sähköstaatit ja transistorivahvistin. Herrat D?Agostino ja Creek, jotka olivat saapuneet paikalle henkilökohtaisesti, saattavat olla asiasta toista mieltä, mutta se heille suotakoon. Edellä mainittujen hifihenkilöiden ohessa useat muutkin alan konkarit olivat saapuneet esittelemään luomuksiaan ja tapaamaan toisiaan. Ei ole avaruusalus vaikka siltä näyttääkin. Puhelinkioskin kokoluokkaa olevat monitiepaalut ääntelivät useammassakin demohuoneessa. Jotkut jopa edukseen. todistettavasti laptop. Eli huhut cd-soitinten valta-aseman hiipsahtamisesta pitävät paikkansa. Omaperäinen nauhayksikkö sisältää edistykselliset suojapiirit ja on syytäkin, sillä kumpaisellekin luvataan tehonkestoksi tasan kilowatti. 2. On vahvistin, nimeltään Opera Only ja italialaista tekoa. 2 x 60 000 W A-luokassa. 5. Häkellyttävä kapine. Tämän ovat toki havainneet myös monet vanhan liiton valmistajat, joiden matalan profiilin laiteuutuuksien liitinpaneeleihin on ilmaantunut tietokonemaailmasta tuttuja portteja. Vuodesta toiseen jaksaa hämmästyttää messuhulinassa komeilevien levysoitinten esiintymistiheys. Joidenkin jopa toista tusinaa käsittävän malliston koko volyymilla. Digitaalisten äänilähteiden suosituin on nyt sitten
raportti 5 1 3 2 4 13
Lennokasta kaiutinmuotoilua Italiasta: Nime Audiodesignin Elite One. Keraamiset elementit Accutonilta. 3 6 2. Dire Straitsin paikan pakkopullana näytti ottaneen Eagles, jonka liveversio Hotel Californiasta alkoi aiheuttaa allergisia oireita jo ensimmäisenä messupäivänä.. Otsikon The Finnish Statement alla siniristilippua heiluttaneet Apoll Audio, Graditech, Penaudio ja Konto -koalition konsepti toimi ja herätti kiinnostusta. Paljon ei tuosta jäänyt Bakoon/sound/kaos-antikaan, puhumattakaan Voxativin ?-kattauksen verhoutumattomasta latauksesta. Messujen musiikillinen tarjonta painottui tuttuun hifistelevään huttuun. Japanilaisten rakentamat, jättimäiset WE-replikat ja Led Zeppelinin debyytti-LP osoittautuivat pistämättömäksi yhdistelmäksi, joskin hienoin soundi taisi sittenkin osua korviin Kondo-setin tarjoillessa äärimmäisen luonnollista akustista jazzia. Ulf Moningin konstruoima Ultimate S -torvi suorastaan huutaa; Dynamikks! 3. Münchenin kuumimpia uutuuksia: Avantgarden aktiivinen Zero 1. 5. Devialet laittoi mallistonsa uusiksi. 2 x 110W:n perusversion saa nyt alle viiden ison rahan. 5 4. raportti High End 2013 München 2 1 1. Finnish Statementin hurja joukko: Mika Laitila/Konto, Olli-Pekka Lehto/ Apoll, Sami Penttilä/ Penaudio ja Sauli Liitiäinen/Graditech. pölynimuria muistuttavan ranskalaisen kaiutinkummajaisen kumppanina. Neljän yrityksen yhteenliittymän tiloissa kävi positiivinen kuhina. Vahvistinvalmistajan, kaapelipajan, kaiutinyrityksen ja akustiikkaelementtejä luomusti työstävän tahon nelitahokas osoitti, että fiksusti viritetty yhteistyökuvio on voimaa. Apoll-monopäätteiden Graditech-kaapelien kautta ajamat Penaudio-lippulaiva Sinfoniat soivat vakuuttavasti, mutta vielä enemmän elämyksellisyyttä irto14 si muutamasta muusta systeemistä
Elämä jatkuu. 15. Kari Nevalainen kolumni Lumikuningatar opettaa KOSONEN näyttelee, Koivusalo ohjaa (nimen saa vaihtaa keneen hyvänsä suomalaiseen nykyohjaajaan yhtä lukuun ottamatta) ja Kantelinen säveltää musiikin. Tämä suomalaisen nykyelokuvan kultakaarti, hengenheimolaisineen, on hämmentävän takuuvarma oikotie keskinkertaiseen elokuvalliseen ilmaisuun. No, asia ei ole muuten niin tärkeä, mutta kun suuntasimme tyttäreni kanssa Kansallisoopperaan katsomaan ja kuuntelemaan uutta, nuorille suunnattua menestysbalettia Lumikuningatar, ja taas Kosonen poseeraa esitteen kannessa ja musiikki on tilattu Kanteliselta. Koivusaloa ei sentään oltu valittu suunnittelemaan koreografiaa ja ohjaamaan. Kummallinen valinta oli orkesterimontun peittäminen lavan jatkeeksi. Silti oli selvää, että tarinankertojan roolin olisi voinut esittää kuka hyvänsä näyttelijä. Oopperan akustiikkaa ei ole tietenkään suunniteltu hifikuuntelulle, mutta äänenlaadussa ei silti ollut merkittävää vikaa kotitoistoon nähden. Tarinat ovat tarinoita. Tarinat eivät ole totta eivätkä epätotta. Kaikille tarinoille riittää seuraajia. Yhdessä kolmen 18 tuuman subbarin kanssa ne tuottavat oikein sijoitettuna ja ohjattuina tasaisen, kulkuaikaeroista ja heijastuksista piittaamattoman äänen riittävän pienellä jälkikaiutinta-ajalla kaikkialle hevosenkengän muotoiseen saliin, tarvittaessa 139 desibelin dynamiikalla. Tiedän, koska olen istunut oopperassa yksin kuuntelemassa omia levyjäni. balettisäveltäjänä. Lumikuningattaren musiikista ollaan kuulemma tekemässä levyä. Noilla laitteilla, jos millä, pitäisi pystyä toistamaan iso orkesteri uskottavasti ja nautinnollisesti. luonnollista ääntä tekniikalla päästään, sitä ilmeisempää on, että lopputulos ei ole esikuvansa. Kantelinen on John Williamsinsa lukenut lainoineen ja maneereineen. Ei ole Kantelisesta Korngoldeiksi elokuvasäveltäjänä, vielä vähemmän Tsaikovskyksi, Prokofjeviksi, Raveliksi, Stravinskyksi, Poulenciksi jne. Vahinko kuitenkin, että pikku väeltä jäi elävä sinfoniaorkesteri kokematta. Isolle osalle se olisi ollut elämän ensimmäinen, ja vaikka suurimmalle osalle se olisi ollut myös viimeinen, olisi mahdollisuus kannattanut suoda. ??? Orkesterin ääni kaiuttimista oli etäinen muisto elävän orkesterin soundi-ilotulituksesta. Erityisesti äänen läpinäkyvyys ja aineellisuus oli huono. Lumikuningatar ei tehnyt poikkeusta: milloin imelää, milloin tyhjän mahtipontista vellovaa äänimassaa, melko kömpelöä orkes trointia. Johtuuko musiikillisten ideoiden vähyys tai ainakin niiden sovinnaisuus Kantelisen tarpeesta tukea kuvaa elokuvissa kävijöiden ydinjoukkoa kosiskelevalla tavalla. Messuilla kuulee lisää, lähes joka kopista omanlaisen. Ihminen yleensä uskoo omaan asiaansa, ja hyvä niin. Mutta eikö olisi vapauttavaa, jos totuudenpuhujat hifissäkin ymmärtäisivät olevansa vain tarinankertojia? Jos totuuden puolesta kannattaakin, joskus, kenties, kiivailla, tarinan ei. Ne teki Kenneth Grave. Omien sanojensa mukaan isoluisella Krista Kososellakin oli vain puherooli, mistä selviytyi kunnialla: kaunis on kaunis lavallakin. Epäaitous vain korostuu. Lumikuningattaren jälkeen olin entistä vakuuttuneempi, että hifiäänentoiston oikea viittaussuhde on soitettava musiikki - partituuri, jos sellainen on. Kaikki muu kuuluu hifin tekniseen hybrikseen. kuka Kari Nevalainen on freelance-toimittaja Espoosta. ??? Luonnollisen äänen jäljittely ja partituurivetoinen toisto ovat esimerkkejä monista totuuksista hifiharrastuksessa. Orkesterin sijaan musiikkia (RSO:n nauhoitus) toistivat kaiuttimet. Selityksiä tietenkin riittää. Seuraajat levittävät tarinaa eteenpäin. Ei lähellekään. ??? Lumikuningatar-kokemus osoitti, jälleen kerran, miten harhaista on vaatia hifilaitteistolta, että se toistaisi musiikkia mahdollisimman ?alkuperäisellä?, konserttitilannetta vastaavalla tavalla. Vaatimus on tuottanut paljon toissijaista puuhastelua hifissä, kuten stereofonisen toiston, monikanavatoiston, subbarin, super-tweeterin ja ties vielä mitä. Mitä lähemmäksi ns. Näyttävä Kosonen tarvittiin syistä, jotka liittyvät enemmän lippuluukkuun kuin näyttelemiseen. ??? Miksi Tuomas Kantelisen ennalta arvattavaa ja jopa kliseistä musiikkia on kehuttu ja palkittu, on minulle mysteeri. Jokainen pääsee tekemään omat johtopäätelmänsä. ??? Musiikki on vain musiikkia. Kuulokokemusta rikastuttavat yksityiskohdat ja sointivärien kirjo jäivät ylitse vyöryvän ääniaineksen sekaan. Ongelma ei ollut kaiuttimissa. Saksalaisen d&b:n linjalähteissä on seitsemän Q1-moduulia 10 tuuman wooferilla ja 75o/15o torvella päällekkäin
Uuden Ultra-sarjan kaiuttimien soinnin viimeinen tasapainotus on tehty NRC:n standardoidussa kuunteluhuoneessa suoritettujen kuuntelujen perusteella. 16. Myöhemmin valikoimaan on tullut myös tavallisia kaiuttimia. Sen alkusysäyksenä oli muutamien äänentoistoharrastajien halu kehittää parempia vaihtoehtoja kaupallisille subwoofereille. Myös nopeat kuriiripalvelut pienentävät ostokynnystä. SVS on vuonna 1998 perustettu amerikkalaisyritys, joka toimittaa tuotteet suoraan asiakkaille. Monikaan ei tilaisi kaiutinta näkemättä ja kuuntelematta, ellei verkosta olisi saatavissa helposti sekä tietoa että paljon mielipiteitä. Pohjoismaissa SVS:n myynnin ja jakelun hoitaa norjalainen L-Sound. SVS kertoo selvitelleensä mitattavien ominaisuuksien ja äänenlaadun yhteyttä ja löytäneensä niiden välille selvät vastaavuudet. testi SVS Ultra Tower -kaiuttimet Teksti: Pekka Tuomela Kuvat: Mauri Eronen ja Pekka Tuomela Mittaukset: Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen ????? suosittelemme Muhkeaääninen monoliitti SVS tunnetaan subwoofereistaan, joten kun ei ole yllätys, että se panostaa bassotoistoon myös suunnitellessaan kaiuttimia. Ultra Towerissa on kaksi vastakkaisiin kylkiin asennettua bassoelementtiä. POSTIMYYNTI on vanha keksintö, mutta ennen internetin aikaa ei ollut mahdollista, että suoramyyntiin perustuva kaiutinvalmistaja nousisi muutamassa vuodessa tuntemattomuudesta käyttämättä markkinointiin runsaasti rahaa. Mallit saivat myönteisen vastaanoton, ja merkillä on hyvä maine erityisesti hinta-laatusuhteensa ansiosta. Siksi suunnittelussa on merkittävä osuus tietokonesimulaatiolla ja mittauksilla, joita tehdään kuuluisassa NRC-tutkimuslaitoksessa Kanadan Ottawassa
Sen edessä on diffuusori, mutta mitään suuntainta ei käytetä. Kotelon pohjalle sijoitettu jakosuodin sisältää runsaasti osia. Pinnan viimeistelynä on musta pianolakka tai tumma tammiviilu. Kotelo on rakenteeltaan hyvin tukevan tuntuinen. Etulevyn paksuus on 25 mm, ja bassot on asennettu 38-millisiin kylkiin. Bassoelementit ovat kahdeksantuumaisia, ja niissä on peltirunko. 2. Keskiääniset on sijoitettu erillisiin kammioihin. Refleksiputki on mitoitettu poikkipinnaltaan laajaksi, sen läpimitta on 90 mm. Tämän tarkoituksena on välttää vasteen liuskoittuminen pystytasossa. Sen ylöspäin kapeneva muoto herättää huomiota ja tuo akustisia etuja. myös ylimääräisiä ? joita ei ole tiivistetty. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että keskiäänisten ylemmät jaot ovat erilaiset. Molempien kaista alkaa 160 hertsistä, mutta toisen signaalia suodatetaan 700 hertsistä alkaen toisen toistaessa kahteen kilohertsiin asti. Elementtien kartiot ovat lasikuituvahvisteisia, ja niissä on valurunko. Kuuloalueen ylimmän taajuuskaistan hoitaa tuuman läpimittainen alumiinikalotti. Varusteena on vielä tulppa basson säätöä varten. 1 Keskiäänisillä eri jaot Toimintaperiaate on 3,5-tie. Samansuuntaisten seinämien puuttuminen vähentää seisovia aaltoja, ja etulevyn viistot reunat hajottavat reunaheijastukset laajalle taajuusalueelle. Väliseinään on kuitenkin porattu johtojen läpivientiä varten useita reikiä . Elementit ovat pitkäiskuisia, ja niissä on alumiininen oikosulkurengas särön pienentämiseksi. testi Monitahoinen kotelo Kaiutinmalliston huippu on 2000 euron parihintainen Ultra Tower -lattiakaiutin. Basson asennusaukosta näkyy vastakkaiseen kylkeen sijoitettu toinen kahdeksantuumainen elementti. 2 17. Vastusten tehonsietoon on kiinnitetty huomiota, sillä 1. Osastoissa on käytetty vaimennusaineena synteettistä vanua, jota ei ole kovin paljon. Bassoelementit ovat vastakkaisilla puolilla koteloa, jotta niiden liikevoimat kumoutuisivat
Suuresta koosta huolimatta eri äänialueet sulautuvat hyvin yhteen. Bassot toistuvat jämäkän dynaamisesti. Miellyttävää äänessä on selvä tuntuma siitä, että tarvittaessa hönkää irtoaisi vielä paljon enemmänkin; mitään kompressioon tai ahdistuneisuuteen viittaavaa ei soundista löydy. Aavistus lisää avoimuutta ja läpikuultavuutta saattaisi tehdä soinnista vieläkin nautittavamman. Liitäntäpaneelissa on neljä tukevaa naparuuvia. Kookkaassa jakosuotimessa huomio kiinnittyy runsaaseen joukkoon 20-wattisia vastuksia. kuunteluarviot Mauri Eronen Hyvät vasteet Mittauksissa Ultra Towerin taajuusvasteet osoittautuivat varsin hyviksi. Pienessä huoneessa bassot eivät kuitenkaan varmasti ole parhaimmillaan. Yleissointi on miellyttävän värittymätön ja hillitty. Siinä on kirkkautta mutta se ei silti ole hyökkäävä tai pistävä. Matalat äänet ovat putki tulpattunakin voimakkaan puoleiset, mutta sävy ei ole kumiseva. Kokonaisuus on yllättävänkin rauhallinen. Äänikuvalla ei ole mainittavaa taipumusta liioitella leveyssuunnassa, ja se jäsentyy hyvin. 0.7 0.6 0.5 Iso, autoritäärinen ja muhkea soundi. Toisaalta kaiuttimen herkkyys on hieman keskimääräistä suurempi. Lisäviive on tyypillinen monitiekaiuttimelle. Äänikuva on hienosti jäsentynyt mutta ei juuri venyttele olemustaan sivu- tai syvyyssuunnassa. Voimallinen ja vyöryen alas ulottuva basso kannattaa suurimpia huoneita lukuun ottamatta kahlita refleksiputken tulpalla. Diskanttielementin kaistan alapäässä suuntaavuus on vähäistä, mutta sitä on kompensoitu laskevalla vapaakenttävasteen tasoa. Siistin puhdas ja miellyttävä yleisbalanssi, jossa diskantin taso on hyvin hillitty. Kokonaisuutena pienin bassovarauksin oikein mukava tuttavuus. 0.4 Taajuusbalanssi 8,25 Äänikuva 8 Dynamiikka 9 Kokonaisuus 8,5 0.3 0.2 0.1 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). 0 ?0.1 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 Lisäviive taajuuden funktiona. Yhteenveto SVS Ultra Tower on huomiota herättävä ilmestys. Onnistunut muotoilu ja viimeistely auttavat kuitenkin sen hyväksymisessä huonekaluksi. Kokonaisuus on pykälän pidättyväinen, ja kimallusta ja läpikuultavuutta voisi olla enemmän. Kondensaattorit ovat elkoja lukuun ottamatta diskantin kanssa sarjaan kytkettyä komponenttia. Suljettuna toisto on edelleen mahtipontinen mutta hallitumman kuiva. Keskialue on liikkeiltään erittäin kepeäliikkeinen ja yhtenäisyydeltään hunajaisen hyvin äänialueet integroiva. Refleksiputket tulpattuinakin äänessä on ripaus ylimääräistä jytyä. Sävyltään yläpää on upea, kunhan kaiuttimen suuntaa aivan suoraan kohti kuuntelupaikkaa. Siltikin lisäsäihkettä jää kaipaamaan. Tosin pienen mattapintaisuuden voi antaa anteeksi äänen yhtenäisyyden ja sävyllisen suloisuuden takia. Korostuneen miellyttävä, sävykäs tai mehevä ääni ei ole, mutta eipä se onnistu pahemmin rasittamaankaan. Ultra Towerin hinnan suhde laatuun on erittäin hyvä. 18 ? Tasapainoinen sointi ? Jäsentynyt äänikuva ? Dynaamiset bassot ? Vaatii suurehkoa tilaa 20000 info SVS Ultra Tower Hinta: 2000 ?/pari Edustaja: L Sound, Norja Puhelin: +47 377 11 333 Lisätietoja: www.lsound.eu www.svsound.com Mitat (lxkxs): 35 x 114,3 x 41,3 cm Paino: 34,2 kg Toimintaperiaate: 3,5-tie, refleksi Suurin suositeltava teho: 300 W Nimellisimpedanssi: 8 ohmia Elementit: -basso 2 kpl 200 mm -keskialue 2 kpl 17 cm -diskantti 25 mm Jakotaajuus: 160 Hz, 700 Hz, 2000 Hz Liitin: naparuuvi Kaksoisjohdotus: on. Kaikki johdot on ympäröity vaahtomuovilla värähtelyjen aiheuttamien sivuäänten estämiseksi. Kaiutin toimii mainiosti pitemmässäkin kuuntelussa eikä ole kovin kriittinen äänitteen laadun suhteen. Kilohertsin taajuus on jo yli 0,3 millisekuntia korkeimpien taajuuksien jäljessä, ja viime kasvaa vielä jyrkästi 500 hertsin alapuolella. kahdeksan niistä on peräti 20-wattisia. Soveltuu erinomaisesti pitkäaikaiseen nautiskeluun tai tarvittaessa hurjaan revittelyyn. mittaustulokset Herkkyys (1 m/2,83 V): 86 dB Alarajataajuus (-6 dB): 47 Hz Viritystaajuus: 32 Hz Suuntaavuusindeksi (100?10000 Hz): 5,5 dB Lisäviive 1 kHz: 0,32 ms Minimi-impedanssi: 3,6 ohmia @ 85 Hz o 105 o o Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0 (pun), 20 (sin), ja 60 (vihr) 95 L i s¨ av iiv e 90 0.9 85 0.8 80 75 70 65 20 SVS Ultra Tower 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 20000 Lis ¨ a v iive [ms] Amplituudi [dB] Taajuusbalanssi 9 Äänikuva 8,5 Dynamiikka 9 Kokonaisuus 9,25 Mikael Nederström Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). 100 Laadukas ääni SVS:n ääni vastaa ulkoasun antamaa vaikutelmaa: siinä on jykevyyttä ja voimaa. Pieneen huoneeseen tämä kaiutin ei kuulu. Sen sijaan muuten soundi on hyvin tasapainossa. Äänellisesti kaiutin on aavistuksen neutraalin hillitymmällä puolella olematta silti tukkoinen. Kuminaa ei kuulu, vaan ylimääräinen vääntö tuntuu sijoittuvan enemmänkin keskibassojen paikkeille; basso menee myös melko alas. Diskantti on kirkas mutta ei riipivä, keskialue on avoin mutta ei päällekäyvä. Alarajataajuus ei ole aivan niin matalalla kuin voisi odottaa kaiuttimen koon perusteella. Etenkin tasaisesti laskeva tehovaste on lähellä ihanteellista. SVS Ultra Tower -kaiuttimet testi Bassovasteen taso voisi olla hieman pienempi, varsinkin koska elementit ovat lähellä lattiaa
tai ihan missä ikinä haluat kuunnella korkeatasoista musiikkia! Asiakaspalvelu Noutopalvelumyymälä Turku ma - to 10.00 - 22.00 pe 10.00 - 18.00, la suljettu su 14.00 - 22.00 Lukkosepänkatu 7 20320 Turku +358 29 70 70700 asiakaspalvelu@jimms.fi Jimm?siltä nettitilauksiin toimituskuluton vaihtoehto! www.jimms.fi. minx Air Langaton musiikkijärjestelmä 179 ? Minx Go ? Kannettava Bluetooth-kaiutin mahtavalla äänenlaadulla ? Suurikapasiteettinen litiumioniakku, jolla kuuntelet jopa 16 tuntia musiikkia yhdellä latauksella ? Kätevä esiintaittuva jalka pitää laitteen tukevasti pystyssä ? Tehokas D-luokan vahvistin ja tarkka digitaalinen signaaliprosessori takaavat nautinnollisen kuuntelukokemuksen 399 ? Minx Air 100 ? Yhteensopiva kaikkien Airplay- ja Bluetooth-laitteiden kanssa ? Tuhannet nettiradioasemat käytössä napin painalluksella ? 100 wattia huoneentäyttävää musiikkitehoa ? Hallintasovellukset saatavilla Apple- ja Android-laitteille ? Erinomainen ratkaisu esimerkiksi makuuhuoneeseen tai keittiöön 499 ? Minx Air 200 ? Yhteensopiva kaikkien Airplay- ja Bluetooth-laitteiden kanssa ? Tuhannet nettiradioasemat käytössä napin painalluksella ? 200 wattia huoneentäyttävää musiikkitehoa ? Aktiivinen subwoofer parantaa matalien taajuuksien toistoa ? Hallintasovellukset saatavilla Apple- ja Android-laitteille ? Erinomainen ratkaisu esimerkiksi olohuoneeseen, makuuhuoneeseen tai keittiöön
Harmi vain, että tämä tapahtuu ainoastaan yhteen suuntaan. Matkaradiot tekevät uutta tulemistaan. Geneva World Radio näytti, että muodissa on kyse paljon muustakin kuin pintapuolisesta retroilusta. IPOD ja mp3-soittimet 2000-luvulla, kannettavat cdsoittimet 1990-luvulla ja Sony Walkman 1980-luvulla ovat tärkeitä virstanpylväitä kannettavien soittimien lähihistoriassa. Todellisia uranuurtajia olivat kuitenkin Grundigin Teddy-Boy ja kaltaisensa kannettavat matkaradiot 1950- ja 1960-luvulla. Ne ensimmäisinä murensivat perhekeskeistä, kollektiivista musiikin kuuntelutapaa ja loivat tilaa yksilöllisemmälle kuuntelulle. Teddy-Boyt käynnistivät musiikin ?ohessa kuuntelun. Hienosti viimeisteltynä sitä ei tarvitse hävetä edes olohuoneen paraatipaikalla. Radio näyttää kellonajan vain kun akkua ladataan. Siinä on kantokahva ja tyylinmukaiset kiertokytkimet aseman valinnalle ja äänenvoimakkuudelle. Siinä on samanlainen horisontaalisella taajuusasteikolla varustettu näyttö kuin Teddy-pojissa. Geneva World Radio on aito matkaradio. Kenttävoimakkuuden ilmaisinta ei ole. En keksi näytöstä kuin pari pikku miinusta: kosketusnäyttönä se likaantuu ja taustavalo lataustilassa on niin voimakas, että saattaa häiritä herkempiä nukkujia. Voimakkuudensäädön aikana näyttöön ilmestyy vaakapalkki, joka kertoo, kumpaan suuntaan ollaan menossa. Kun akun virta on vähissä, radio ei anna nostaa voimakkuutta yli puolivälin! Laite myös sulkee itsensä, kun virtaa on vähän jäljellä. Asema valitaan käsin kiertämällä tai valitsimen nuppia painamalla, jolloin lähetys siirtyy seuraavaan kuuluvaan asemaan. Ymmärrettävää virran kulutuksen kannalta, mutta huomasin vilkuilevani turhaan kelloa myös muina aikoina. Tyylikäs ja virtaviivainen Geneva World Radio sopii mainiosti keittiön sivupöydälle, yöpöydälle (herätyskello on), työpöydälle tai ikkunalaudalle. Kun radio on virittynyt lähetystaajuudelle, värilliseen lcd-näyttöön ilmestyy aseman nimi (rds-tieto). keittiössä, kylpyhuoneessa ja vaikkapa autotallissa. Sen liikuteltavuus on erinomainen, ja mukaan kaappaamisen kynnys todella matala. Radio käy verkkovirralla tai akulla, jonka luvataan suovan vähintään 5 tuntia kuunteluaikaa, ja suurin piirtein tuohon määrään kokeiluyksilö myös pääsi. Värivaihtoehdot ovat musta, harmaa ja punainen.. Ne olivat voimalla hämärtämässä työn ja vapaaajan välistä rajalinjaa kauaskantoisin taloussosiologisin seurauksin. Ne veivät musiikin puistoon ja rannalle, pois kodista, muuttivat sukupolvien ja sukupuolten välistä suh20 Syvin olemus Olennaisinta Geneva World Radiossa on kuitenkin, että valmistaja on pitänyt kiinni kannettavien matkaradioiden ydinasiasta: kannettavuudesta ja helposta musiikin kuuntelusta. Geneva World Radio painaa 1,4 kiloa, mutta on saatu tuntumaan kevyemmältä. kokeilu Geneva World Radio Teksti: Kari Nevalainen Kuvat: Valmistaja Oikea matkaradio detta ja ylipäätään tuottivat uusia merkityksiä, joista Walkman ja iPod voivat vain unelmoida. Walkmanin ja iPodin myötä autistinen yksinkuuntelu ja sosiaalinen vetäytyminen ovat vain levinneet kaikkialle julkisiin paikkoihin. Mielenkiintoinen mix Geneva World Radio on osa kehitystä, jossa vanhoja, aikanaan mieleen syöpyneitä laitteita elvytetään uusien sukupolvien iloksi, mutta myös niiden, joilla vielä on omakohtainen merkityskoodisto näille laitteille. Niin muodikas kuin Geneva World Radio toisaalta onkin, se ei ole retro-lelu
Toisaalta mikä tahansa hinta/laatu-vertailu painaa sen suhteellista hintaa alaspäin. Sointi säilyttää eheytensä kuuntelukulmasta tai -etäisyydestä riippumatta, kuten oikean matkaradion pitääkin. Bassotoisto on eräässä mielessä ennen kuulumatonta. Tällaista en muista kuulleeni aiemmin mistään matka- tai pöytäradioksi luokiteltavasta laitteesta! Sama ominaisuus antaa myös esimerkiksi sinfoniamusiikille uudenlaista uskottavuutta tässä kokoluokassa. Kompressoitujen lähetysten ääni ei kuulosta kokonaan tyhmältä, vaikka kompressio kuuluukin. Digitaalisuus on sitä, että ad- ja da-muuntimien välissä virittimen asteet detektoreineen ja dekoodereineen on toteutettu dsp:llä. Bluetooth-yhteyttä ja linjalähdettä vahvistaa digitaalinen D-luokan vahvistin. Kerran sain Radio 1:n ritisemään. Monoradioihin verrattuna ääni on irti laitteesta, ei yhtä kuiva, mutta hyvin luettava ja ymmärrettävä. Tärkeä puheääni toistuu todentuntuisesti ja värittömästi olematta narisevan harmaa tai kylmä. Valmistaja ilmoittaa toiston alarajataajuudeksi 70Hz (-3 dB). Lajista riippumatta keskialue lähtee ilmoille tarkasti ja tasaisesti, kaunistelematta tai kuulohermoja kiristämättä. Sävynsäädöilläkään bassoista ei saa jumputtavaa, kuten ei saa diskantista sihisevää. Genevan tukisivuilla on ohjeet yhteyden luomiseen niihinkin laitteisiin, joita radio ei automaattisesti tunnista. kokoäänialueen elementti, bluetooth äänen suoratoisto, litiumpolymeeri-akku, digitaalinen herätyskello, sävynsäädöt Taajuusvaste: 70 Hz?20 kHz (-3 dB) Tehonkulutus: 12 W, valmiustilassa alle 0,5 W 21. Nykyään yleisradioyhtiöiden lähetykset kuten käytännössä kaikki muutkin asemat soivat myös netissä. Analogista liitäntää varten on 3,5mm sisäänmeno. iPhone tuntuu olevan jonkinlainen oletusarvo parituksessa, sitten tulevat muut älypuhelimet ja lopuksi muut yhteensopivat laitteet. FM-viritinpuolelle Geneva on kuitenkin asentanut perinteisen analogisen vahvistimen häiriöiden minimoimiseksi. kokeilu Herkkä radio Valmistajan mukaan viritinosa on digitaalinen. Geneva World Radiolla ei ole mitään tekemistä tavaratalojen halpisradioiden kanssa. Radioiden kokeilu on sillä tavoin miellyttävää puuhaa, että niitä ei tarvitse asettautua erikseen kuuntelemaan. Kunhan avaa ja alkaa kuunnella. Säätöjen skaala on yllättävän maltillinen. Päivittäinen kumppani Geneva World Radio maksaa juuri alle 300 euroa. Edullisemminkin matkaradioita saa. Koti-ikävää poteville Geneva World Radio tarjoaa kosketusnäytöltä valittavaa langatonta bluetooth-yhteyttä (2.1 A2DP) esimerkiksi älypuhelimeen tai taulutietokoneeseen ja sitä kautta yhteyttä netin tuhansiin radiolähetyksiin. Ottaen huomioon, miten hämmentävän yhdentekevää musiikkia monet fm-asemat lähettävät, yhteys verkkoon on toivottu ominaisuus valveutuneemmille musiikin harrastajille. Ääni ei ole kuitenkaan puhdas monoääni, vaan sitä on muokattu digitaalisella prosessointitekniikalla. Kuuntelutunteja kertyy ennätysmäärä. Pieni vaara piilee siinä, että tällaiseen radioon tottuu. Sellaiselle ei ole enää tarvetta. Vein ulos, kuuntelin autossa, pelihalleissa ja kahviloissa. Pääkaupunkiseudun kaikki tärkeimmät fm-asemat (noin 30 kpl) kuuluivat ja virittyivät säröittä, myös vähiten kompressoitu ja hiljaisin Yle Radio 1. Se tapahtui parkkihallin perukassa puoliksi maan alla. Maailmanradio uusissa kuoseissa Maailmanradiona Geneva World Radio ei ole perinteinen, lyhytaaltoalueen radiovastaanotin. Alaraja tuntuu tämänkokoiselle soittolaitteelle kovalta tavoitteelta, mutta kyse ei ole bassojen ulottuvuudesta. Kyse on siitä, että Genevan ?dynaaminen bassotoisto. Radiosta tulee päivittäinen kumppani. info Geneva World Radio Hinta: 299 ? Edustaja: TA-Distribution Puhelin: (09) 662 062 Lisätietoja: www.genevalab.com/sound/fi_fi/geneva-worldradio/ Mitat (lxkxs): 30×17×6,5 cm Paino: 1,4 kg Tulot: Bluetooth 2.1 A2DP, analoginen linjasisääntulo 3,5 mm pistoke Muuta: 3. Ulostulotehoa on kohtuullisesti, mutta boomboxiksi radiosta ei ole. Kuljetin Geneva World Radiota huoneiston kaikissa kolkissa teleskooppiantenni täydessä mitassaan. kykenee tuottamaan matalia ääniä bassojen yleistä tasoa nostamatta, ja niin että yksittäiset bassonuotit erottuvat äänimassasta kimmoisasti ja jossakin määrin sävykkäästi. Esimerkiksi kontrabasso jousella soitettuna kuulostaa parhaimmillaan oikealla tavalla matalan karhealta. Tämä ei tarkoita dab-, dab+- tai drm-vastaanotinta, vaikka maissa, missä näitä digitaalisia lähetyksiä on, Geneva World Radio tarjoaa nämäkin vaihtoehdot. Sen kuuntelu alkaa syödä aikaa keskittyneemmältä musiikin kuuntelulta. Yhteys omiin musiikkitiedostoihin myös. Pientä kokemusta tietokoneista kuitenkin vaaditaan. Stereofoninen monoääni Geneva World Radiossa ääni tuotetaan kolmen tuuman laajakaistaisella kaiutinelementillä. Mikä parasta, tämä on saatu aikaan ilman ihmisäänelle lämpöä antavan 150?200 hertsin taajuusalueen korostusta. Sama koskee musiikkia
Molemmilla ratkaisuilla on saatavissa hyvää ääntä ja mainio meluntorjunta. Vertailun toteutus Vertailu toteutettiin ensisijaisesti kuuntelemalla. Kuunteluraadissa oli neljä henkilöä: Mauri Eronen, kirjoittaja ja musiikkia harrastava nuorehko vastakuulokehankintoja harkitseva pariskunta, jonka jäsenet esiintyvät tekstissä nimillä Henri ja Tiina. Joka tapauksessa käyttö tapahtuu usein muualla kuin kotona. Vertailuun saatiin 21 kuuloketta, joista tässä esittelemme 16. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin suoraviivainen, kuten vertailun tuloksista on nähtävissä. Vielä tuntuvampaa on huonon asettuvuuden vaikutus vastamelutoiminnon tehokkuuteen, sillä pienetkin virheet kuulokkeiden asettumisessa oikein korvalle hävittävät huomattavan osan vastamelutoiminnan tehosta. Ergonomian merkitys vastamelutoiminnon tehokkuuteen on suuri myös korvia ympäröivillä kuulokkeilla, joskin selvästi vähäisempi kuin korvan päälle asettuvilla. Kuulokkeiden tulisi vaimentaa ulkopuolisia ääniä sekä rakenteensa että aktiivisen vastamelutoimintonsa avulla. Vastamelukuulokkeiden käyttäjä edellyttää kuulokkeilta hyvää ergonomiaa eli lähinnä miellyttävää istuvuutta päässä ja mukavia käyttöominaisuuksia. Myös kuulokkeiden koko ja rakenne vaikuttavat lopulliseen käyttökokemukseen enemmän kuin monissa muissa kuulokeluokissa, sillä vastamelukuulokkeita käytetään useimmiten hyvin haastavissa ympäristöissä, kuten lentokoneessa, junassa ja autossa. Heille vertailu antoi erinomaisen mahdollisuuden. Korvan päälle asettuvat pyrkivät peittämään korvakäytävän ja tuottamaan tarvittavan vastamelun suoraan korva22 käytävään. Korvan ympärille asettuvat nimensä mukaisesti ympäröivät koko korvan luottaen useissa tapauksissa huomattavassa määrin kuulosuojainten kaltaiseen toimintaan melun eristämisessä. Korvan päälle asettuvat kuulokkeet ovat hyvin herkkiä ergonomisille ongelmille. Tuolloin kuulokkeiden ergonomian ja käyttömukavuuden rooli korostuu. vertailu Vastamelukuulokkeet Teksti: Juhani Ahonen Kuvat: Mauri Eronen Mukavasti matkalla Vastamelukuulokkeilta odotetaan paljon. Osa kuuntelijoiden äänenlaatuarvioiden eroista selittyy kuulokkeiden istuvuudella. Ennen testiä oletimme, että korvan ympäröivät kuulokkeet olisivat vertailussa ylivoimaisia juuri kuulosuojaimia muistuttavan rakenteensa vuoksi. Mikäli kuulokkeet eivät syystä tai toisesta asetu juuri oikein, niin toisto kärsii huomattavasti. Loppujen arviot ovat luettavissa nettisivuiltamme. Vastamelukuulokkeet jakautuvat kahteen päätyyppiin: korvan päälle ja ympärille asettuviin. Näiden ominaisuuksien yhdistäminen hyvään ääneen ja järkevään hintalappuun on haastavaa. HYVÄN äänenlaadun lisäksi muille asetetuille vaatimuksille on annettava merkittävä painoarvo. Meluisissa tiloissa myös kuulokkeiden eristävä luonne ja vastamelutoiminnon tehokkuus nousevat huomattavaan rooliin, kun matkalle lähtijä tekee päätöksen kuulokkeiden ottamisesta mukaan. Vertailun kuulokkeet Vertailuun pyydettiin kaikki Suomen markkinoilla olevat vastamelukuulokkeet. Niiden pitäisi olla yhtä aikaa kevyitä ja pieneen tilaan mahtuvia, miellyttäviä käyttää ja hyvin ääntä eristäviä. Aivan kaikkia ei kuitenkaan syystä tai toisesta saatu, mutta kattava katsaus kuitenkin
vertailu 23
Äänen vaihtelu myös Applen i-laiteperheen sisällä on yllättävän suurta, sillä käytetyistä laitteista iPhone 4S, iPad 2, iPad 3 ja iPod 4 tuottavat hieman erilaisen lopputuloksen joillain herkimmillä tai impedanssiltaan huonoiten yhteensopivilla kuulokkeilla. Kun lähteenä käytetään muita laitteita kuten Nokia Lumia 920 -puhelinta tai ThinkPad -tablettia (Android 4.0) tulevat kuulokkeiden herkkyys vahvistimen ominai-. Kukin kuunm telijoista käytti vertailun kuulokkeita riittävän kauan vaihtelevissa olosuhteissa kyetäkseen arvioimaan äänenlaatua lyhyesti sanallisesti sekä numeerisesti asteikolla 1?10. Mauri Eronen käytti kuulokkeita kuunnellessaan akustista- ja rytmimusiikkia ja soittimena hänellä oli käytössään iPhone 4S. Kantojen kannet ovat kuitenkin yleensä hankalia ja heikkorakenteisia. Liittimet myös keräävät helposti likaa. 24 ieleistensä kuulokkeiden löytämiselle. vertailu Vastamelukuulokkeet Lataus tapahtuu useimmiten kätevästi MicroUSBkaapelilla seinäadapterilta tai tietokoneelta. Taustameluna hän käytti vilisevän avokonttorin puheensorinaa ja tiloissa toistettavaa taustamusiikkia. Itse käytin musiikkina ensisijaisesti akustista musiikkia. Kokeilumielessä käytin myös 75 dB:n tasoa. Henri ja Tiina käyttivät laitteistoina iPad 3- ja iPad 2 -tabletteja, Lumia 920 -puhelimia ja Sony Bravia -televisiota. Pääasiallisesti arviointi kuitenkin tapahtui sisätiloissa. Kukin arvioija pisteytti kuulokkeet itsenäisesti, keskustelematta toisten kanssa. Kuulokkeiden sovitus eri lähteille Suuri osa kuulokevalmistajista mainostaa kuulokkeidensa sopivan yhteen lähes kaikkien kannettavien soittimien kanssa. Satunnaisesti käytin myös iPod 4 -matkasoitinta. Taustamelun voimakkuuden he säätivät korvakuulolta. Taustamelun he toistivat stereoilla. Henri käytti vertailumusiikkina ensisijaisesti jazzia. Tiina kuunteli ensisijaisesti klassista, minkä lisäksi hän käytti kuulokkeita myös radio-ohjelmien kuunteluun ja tv-ohjelmien katselussa. Aikataulun salliessa kuulokkeita käytettiin myös todellisissa meluisissa ympäristöissä kuten bussissa, junassa ja lentokoneessa. Taustameluna he käyttivät lentokoneessa nauhoitettua melua sekä itse junassa nauhoittamaansa taustamelua normaalien taustaäänien lisäksi. Taustameluna käytin stereoilla toistettua lentokoneessa nauhoitettua melua, jonka voimakkuuden säädin 65 dB:n tasolle. Käyttämäni laitteisto muodostuu iPhone 4Sja Lumia 920 -puhelimista sekä Lenovo ThinkPad -tabletista (Android 4.0). Todellisuus on kuitenkin mainoksia paljon tylympi, sillä useilla kuulokkeilla ääni vaihtelee huomattavan paljon käytettäessä eri lähteitä
Usb-liitintä käyttävät ratkaisut ovatkin hieman hankalia matkakäytössä. Yllättävän toimivan ratkaisun akkujen lataamiseksi on kehittänyt Harman International, jonka AKG ja Harman Kardon -merkkisissä kuulokkeissa akun lataus on yhdistetty samaan liittimeen kuulokekaapelin kanssa. Ratkaisu yksinkertaistaa kuulokkeiden 25. Kun vastamelukuulokkeet lisäävät toistamaansa ääneen ympäristön melun vastavaiheisen version, pitäisi kuuntelijan kuulla pelkästään musiikkisignaali. Osan selityksestä antaa kuulokkeiden impedanssikäyttäytyminen, mikä ei läheskään kaikilla ole ollenkaan ihanteellista ja lineaarista. Kuten valmistajien ilmoittamista impedanssiarvoista on nähtävissä, niin kuulokkeiden impedanssikäyttäytyminen ei ole läheskään samankaltaista. Koska kannettavien laitteiden, kuten puhelimien ja tablettien vahvistinominaisuudet ovat melkoisen vaihtelevia, impedanssikäyttäytyminen luonnollisestikin aiheuttaa melkoisia eroja eri vahvistimien kanssa. Huolimatta kuulokevalmistajien lausunnoista vaikkapa Applen i-tuoteperhesopivuudesta ei ole mitään syytä olettaa etteivätkö erot impedanssissa saattaisi tuottaa melkoisia vaihteluita ääneen myös Applen tuoteperheen sisällä. Useimmissa paristoa käyttävissä kuulokkeissa sen vaihtaminen on AKG:n nerokas latausratkaisu akulle. Osa vastamelukuulokkeista ei taas tuota käytännössä minkäänlaista mekaanista vaimennusta, jolloin ne luottavat pelkkään vastavaiheisen äänen tuottamiseen. Vastavaiheisen äänen avulla tapahtuva melun vähentäminen perustuu siihen, että kaksi muuten samanlaista, mutta vastakkaisessa vaiheessa olevaa ääniaaltoa kumoavat toisensa. Vaikka akkujen käyttökelpoisuus onkin huomattavasti parempi kuin ennen, niin akun lataamiseen liittyvät ratkaisut voivat hankaloittaa sen käyttöä huomattavasti. Suurin osa akkuja käyttävistä kuulokkeista on turvautunut minikokoiseen usb-liittimeen lataustienä. Ratkaisu on sinänsä ymmärrettävä, mutta edellyttää ylimääräisen suojan asentamista liittimen päälle tai muuta vastaavaa mahdollisesti kulutukselle herkkää ratkaisua. Kuulokejohdon ja latauspistokkeen yhdistävä liitäntä on myös Harman Kardonissa. helppoa, mutta ei kaikissa. Ensimmäinen on äänen mekaaninen vaimennus, joka toteutetaan joko korvan ympäröivän kupin avulla tai korvakäytävän päälle asettuvalla pienemmällä tyynyllä. Kuten arviointitaulukosta selviää on tempun onnistumisessa suuria eroja. Vastavaiheinen ääni tuotetaan kuvan mukaisesti siten, että kuulokkeissa oleva mikrofoni tallentaa ulkopuolelta tulevaa melua ja syöttää melua kuvaavan signaalin kuulokkeiden prosessointiyksikölle. Toinen vaimennuskeino on melun kanssa vastakkaisessa vaiheessa olevan äänen liittäminen osaksi kuulokkeiden tuottamaa ääntä. Kuulokkeiden mekaanisessa vaimennuksessa on suuria eroja. Toisessa ääripäässä ovat lähes kuulosuojaimia muistuttavat ratkaisut, joiden avulla erityisesti korkeammat äänen vaimennetaan suoraan kuulokkeiden mekaanisen rakenteen avulla. Joissain vaihtaminen on tehty yllättävän hankalaksi, joskin ohjekirjaan tutustumalla pariston saa vaihdettua kaikista. Akkujen osalta vaikuttaa siltä, että aikaisempi painon ja tehon välinen tasapainottelu on muuttunut vähemmän ongelmalliseksi. Molemmilla on puolensa ja lisäksi niiden käytöstä voidaan tehdä joko helppoa ja yksinkertaista tai hankalaa ja monimutkaista. Paristoista näyttää yleisimmäksi ratkaisuksi valikoituneen AAA-kokoluokan sormiparisto. Prosessointiyksikkö laskee tarvittavan vastavaiheisen signaalin tarvittavine voimakkuuksineen ja summaa sen musiikkisignaalin kanssa. vertailu Vastamelu kuulokkeiden toiminta VASTAMELUKUULOKKEIDEN toiminta perustuu kahteen samanaikaisesti tehtävään asiaan. Kuuntelijat raportoivatkin selkeistä äänen muutoksista joissain tapauksissa. Akku vai patteri? Vastamelukuulokkeet tarvitsevat virtalähteen, akun tai paristot. Haasteena laskennassa on sekä riittävän nopea ja tarkka laskenta että oikean voimakkuuden valinta. Osalla kuulokkeista vastamelutoiminto ei pysy mukana melun muutoksissa ja osalla on selkeitä ongelmia arvioida oikea vastavaiheisen signaalin taso. Akku on ladattavissa vaihtamalla kuulokejohdon sijaan erityinen latausjohto, jonka kuulokkeisiin tuleva pää ei ole vakiokokoinen kuten ei ole noiden kuulokkeiden kuulokejohdonkaan kuulokkeiden puoleinen pää. Parhailla kuulokkeilla molemmat temput kuitenkin onnistuvat vähintään tyydyttävästi. Vaikka vastamelukuulokkeet pystyvät parhaimmillaan vaimentamaan ääntä huomattavasti, eivät ne korvaa varsinaisia kuulosuojaimia. Mikäli todelliseen kuulon suojaamisen on tarvetta, niin käytettävät ratkaisut ovat toisia. suuksille todella selvästi esiin
Paristoja käyttävien kuulokkeiden tapauksessa ongelmasta selviää kuljettamalla varakappaleita mukana, mutta akullisten kuulokkei- den tapauksessa toimivuutta passiivimoodissa voi pitää välttämättömyytenä, sillä akun lataaminen ei ole mahdollista aina kun sitä tarvitsisi. Akkujen tai paristojen kestoa ei aikataulusyistä testattu. Ominaisuudet ja pisteytys Pisteytyksessä on otettu huomioon äänenlaatu, käyttömukavuus, vastamelutoiminnan tehokkuus ja omi- info AKG K490NC Bose QC15 PSB Speakers M4U 2 Bose QC3 Logitech UE9000 AKG K495NC Sennheiser PXC450 Sennheiser PXC-250II Hinta 200 ? 369 ? 349 ? 349 ? 349 ? 279 ? Maahantuoja OnePro Bose Finland AH-Hifisystems Bose Finland 369 ? Sennheiser Nordic 150 ? Sennheiser Nordic www.bose.fi www.ah.hifi systems.fi, www.psb speakers.com www.bose.fi Lisätietoja Elementin koko Paino (yleensä ilman paristoa) Apple-laitteiden ohjaus Mikrofoni puhelinkäyttöä varten Virtalähde Virran riittävyyden merkkivalo Herkkyys (passiivi/aktiivi) Impedanssi (pass./akt.) valm.ilm. Käyttöaika (valm.ilm.) Kaapelin pituus Lentokonesovitin 6,3 mm sovitin Äänenvoimakkuuden säädin Kantolaukku Muuta 26 www.one-pro.fi, eu.akg.com Ei ilm. 150 g Akku Latauksen edistyminen 117 dB 32 ohm 40 h 140 cm ? ? Nerokas latausmekanismi, ei erillistä liitäntää sitä varten. Ei ilm. 192,8 g ? Apple Paristo ominaisuudet 40mm Ei ilm. 362 g 136 g ? ? Apple ? Paristo Akku - ? 102 dB 32/10k ohm 55 h 150 cm ? ? ? Ei ilm. Ei ilm. 25 h 168 cm ? Kaapelissa ? ue.logitech.com 40mm 330 g ? ? Akku - Ei ilm. Ei ilm. 35 h 168 cm ? Kaapelissa ? OnePro Ei passiivi toimintoa. 105 dB 32 ohm 20 h 150 cm ? ? Kaapelissa ? Akku irrotettavissa. Mikäli Harman ei ole par tentoinut ratkaisua, niin vastaavan toivoisi yleistyvän muillakin merkeillä. Akun tai pariston tarjoaman käyttöajan kesto on aina rajallinen, minkä vuoksi on suotavaa, että kuulokkeet tuottavat kuunneltavan äänen myös passiivimoodissa . Laturille tämiseksi läpi. lossa. sovittimet eri maita varten.. vertailu Bose QC3:n tarkkaan mietitty vaihdettava akku erillisellä laturilla. Akku kiinnittyy suoraan seinälaturiin. Vastamelukuulokkeet akennetta huomattavasti. ilman sähköä. Akun laturille sovittimet eri maita varten. Oma puheäänen pääsolevassa kotelaturi. Ei passiivitoimintoa. www.one-pro.fi, www.sennheiser- www.sennheisereu.akg.com nordic.fi nordic.fi Ei ilm. 235 g Akku Latauksen edistyminen 121 dB 26 ohm 40 h 140 cm ? ? Ei ilm. 240 g Paristo Ei ilm. 65 g Paristo ? ? 108 dB 150/750 ohm Ei ilm. 140 cm ? ? Kuulokeosassa ? Ei ilm. 160/300 ohm 50 h 140 cm ? Kaapelissa ? Nerokas latausmekanismi, ei Säätöyksikkö ja erillistä liitäntää Erillinen kytkin patteri johdossa sitä varten. Paino kaapelit mukaanlukien. Paino ilmoitettu Akulle luvattu Myös langaton pattereiden noin 500 latausBluetooth-yhteys. kanssa. kertaa
Pääpaino on äänenlaadulla 50 prosentin painotuksella. Ergonomialla oli mitä ilmeisimmin vaikutusta äänelle annettuun arviointiin ja toisin päin. Vertailun parhaat ovat yllättävän hyviä. Valitettavaa on, että moni valmistaja ei ilmoita läheskään kaikkia oleellisia tuotteitaan koskevia tietoja. Vertailussa mukana olevat kuulokkeet ovat olleet kuuntelijoiden tiedossa heidän tehdessään arviointeja. Kuulokkeet kuunneltiin ja pisteytettiin passiivisena ilman virtalähdettä, jos se oli mahdollista. Parhaista vastamelukuulokkeista saa kuitenkin hyvän vastineen rahoilleen. Mielenkiintoiseksi vertailun tuloksen tekee myös se, että vaikka hinnalla ja laadulla näyttää olevan selkeä yhteys, niin kallein ei voittanut. Äänenlaadun loppupisteet perustuvat kuitenkin vain aktiivitilassa saatuihin pisteisiin, koska juuri vastamelutoiminnon vuoksi näitä kuulokkeita ostetaan. Pitkä akunkesto vaikuttaa myös pisteisiin. Taulukossa ilmoitetut kuulokkeiden painot on yleensä ilmoitettu ilman paristoa ja usein ilman kaapeleita. Istuvuus ja kuuloke-elementtien suuntaus toisaalta vaikuttaakin usein suoraan äänenlaatuun. Pisteytyksessä on myös huomioitu kuulokkeiden sisältämät lisävarusteet, kuten 6,3 millin adapteri tai lentokonesovitin sekä käyttö handsfree-laitteena. Edes parhaimmat vastamelukuulokkeet eivät korvaa kuulosuojaimia eivätkä pärjää äänenlaadussa parhaille erillisvahvistuksella käytettäviksi suunnitelluille hifikuulokkeille. Esimerkiksi vähäistä matkakäyttöä varten Sennheiser PXC450 saattaa olla parempi valinta kuin vertailun voittaja AKG K490NC tai toiseksi tullut Bose QC15. Vastamelukuulokkeiden parhaimmiston hyvän laadun vuoksi paljon matkustava ei välttämättä tarvitse kuin yhdet kuulokkeet, hyvät vastamelukuulokkeet. Audio-Technica ATH-ANC9 Sony MDR-1RNC Harman Kardon NC Logitech UE6000 Polk Audio UltraFocus 8000 Creative HN-900 Audio-Technica ATH-ANC7B Panasonic RP-HC700 278 ? 400 ? 299 ? 199 ? 399 ? 99 ? 241 ? 80 ? Soundtools Sony Finland OnePro AudioImport Useita jakelijoita Soundtools Panasonic Nordic AB www.soundtools.fi, www.audio -technica.com www.sony.fi www.one-pro.fi, fi.harmankardon.com ue.logitech.com www.audioimport.fi, www.polkaudio.com www.creative.com www.soundtools.fi, www.audio -technica.com www.panasonic.fi 40mm 220 g ? ? Paristo 50mm 330 g ? ? Akku Ei ilm. 318 g Äänenvoimakkuus Akku 40mm Ei ilm. ? ? Patteri 40mm 168 g ? ? Paristo 40mm 200 g ? Paristo 40mm 186 g Paristo ominaisuudet 40mm 340 g ? ? Paristo - - - ? - - ? ? 100 dB 100 ohm 30 h 120 cm ? ? Kaapelissa ? 100/103 dB 19/51 ohm 22 h 120 cm ? Kaapelissa ? Ei ilm. Ei ilm. Ei ilm. 140 cm ? Kaapelissa ? 97/99 dB 50/1000 ohm 40 h 150 cm Kaapelissa ? 110 dB 32 ohm Ei ilm. 140 cm ? ? Kuulokeosassa ? 100 dB 290 ohm 40 h 150 cm ? ? 109 dB 300 ohm 40 h 160 cm ja 100 cm ? ? ? 96 dB 71/26 ohm 10 h 150 cm ? ? Kaapelissa ? Kaksi eri vaimennusmoodia: lentokone ja toimisto. Nerokas latausmekanismi akulle. Ei passiivitoimintoa. Sovitin myös Nokian puhelimille. 27. Kukin kuuntelija on antanut arvioimalleen ominaisuudelle arvosanan 1?10 toisistaan riippumatta. Osa on riittävän hyviä ainoiksi kuulokkeiksi, mutta monen suoritus on yllättävän vaatimaton. Painoja ei tarkistusmitattu. Äänen pisteytyksessä on painotettu kokeneiden kuuntelijoiden (Juhani ja Mauri) arvioita (60 %). Kuulokkeiden valinnassa kannattaa arvioida omat todelliset käyttötavat, sillä niillä on suuri vaikutus painotuksiin. Jos äänenlaatu passiivitilassa oli kelvollinen, on se huomioitu lisäpisteenä ominaisuuspisteissä. Käyttömukavuuden ja vastamelukäytön painotus on nähtävissä myös kuuntelijoiden antamissa arvosanoissa. Joukossa on hintaansa nähden hämmästyttävän hyviä suorituksia ja valitettavasti myös toisenlaisia yllätyksiä. Vertailun parhaat kuulokkeet antavat hyvät valinnan mahdollisuudet mieleisen kuulokkeen löytämiseksi. Istuvuus kunkin omaan päänmuotoon vaikuttaa voimakkaasti sekä käyttömukavuuteen että koettuun ääneen. vertailu naisuudet/varustelu. Parhaimmat pisteet saanut AKG K490NC kuuluu keskikastiin vain hintansa osalta ollen kuitenkin selvä voittaja. Parhaiden ääni on hyvä, ja kuulokkeet todella pienentävät taustamelun häiritsevyyttä sekä mekaanisella rakenteellaan omaten kuulosuojainten piirteitä että joidenkin mallien yllättävän hyvällä vastamelutoiminnolla. Tuon vuoksi eri arvioijien mielipiteiden välillä on yllättävän suurta hajontaa, joskin mielipide parhaista ja toisaalta vaatimattomista suorituksista on yllättävän yksimielinen. Toisaalta vastamelukuulokkeiden suunnittelun ja toteutuksen haasteellisuutta korostaa vertailun kuulokkeiden suuri laatuvaihtelu. Myös halvimmasta hintaluokasta, noin 100 euron luokasta, löytyy muutama kiinnostava kuuloke, jotka tarjoavat hintaansa nähden paljon. Kuulokkeiden vertailu nosti esiin jo aikaisemmin havaitun asian. Mikäli paino on ilmoitettu sisältäen paristot ja mahdollisen kaapelin, on asia mainittu. Aikataulusyistä puuttuvia tietoja ei mitattu. Yhteenveto UUDET vastamelukuulokkeet ovat varsin hyviä
8 Hyvin tasapainoinen ja rasittamattoman oloinen ääni. 8 Massiiviset. 8 Kohina hiljaista vastamelutoiminto päällä, ja teho vaikuttaa kohtuulliselta. Äänimaailma on neutraali ja luonteeltaan miellyttävä. 9 Isot ja kolhot, mutta eivät purista. Ei sopivasti joka suunnasta ja tuntuu tukapaina pahasti korvia tai päälakea. Piirtää äänimaailman tarkasti ja liioittelematta. Tasapainoinen ja hyvä-ääninen yleiskuuloke. 7 Tehokas vastamelutoimto, hyvä ääni. vertailu Vastamelukuulokkeet kuunteluarviot AKG K490NC Bose QC15 PSB Speakers M4U 2 Bose QC3 Erittäin luonnollinen balanssi kummassakin tilassa, eikä sävy muutu merkittävästi muutettaessa. 8 Sihisee selvästi aktiivisena, ja äänenvoimakkuus kasvaa. Satunnaisia vir- sot paranevat selvästi. 7 Istuvat hyvin ja pysyvät hyvin päässä. Ainoa ergonominen ongelma on asettelu juuri oikealla kohdalle, jos ei onnistu kärsivät sekä diskantit että vastamelutoiminto. 9 Tasapainoiset ja äänen puolesta mielellään kuunneltavat. Puristaa melko Pehmeät tyynyt ja sopiva puristusvoima. Muuten voisi sähäkkyyttä olla lisää. Sopivilla sangoilla pystyy kuitenkin pitämään pitkänkin ajan päässä. 8 Liioittelee bassoja, joka on sopivalla materiaalilla ärsyttävää. 8 Harvinaisen miellyttävä ja keveältä tuntuva rakenne. Baslä. Tyynyt tai panta eivät paina lainkaan. 7 Mukavan kevyen tuntuiset ja kevyet onkin. 8 Menevä basso, ääntä riittää vaikka ei liikaa. Ei rasita ja hengittää hyvin. Tasapainoinen suoritus. 10 Rasittamaton ja hyvä ääni. Hankalat päässä. Raskaus tuntuu selvästi. 10 Istuvat hyvin, voisivat olla pienemmät päässä. 7,5 Tiina Henri Juhani ergonomia vastamelutoiminnon teho 28 Hyvä Hyvä. Vastamelutoiminnan teho ei ole kummoinen ja tuottaa häiriöääniä silloin tällöin. 8 Juhani Mauri Ääni on hyvin balanssissa. 9 Porukan parhaita. 9 Selvästi parempi aktiivina kuin passiivina. Bassoa tuli lisää. Bassossa on pientä kuminaa ja taajuuskohtaista mutkittelua, mutta taso on sopiva. Sähköisellä musiikilla irtoaa riittävästi jytkettä. Sointi ei muutu siirryttäessä passiivista aktiiviin. Hyvä suoritus. Ainoa huomautettava on suhteellisen vaimeat ja tasapaksut bassot. Siirtyy helposti paikoiltaan, jolloin ääni kärsii huomattavasti ja vastamelutoiminnon teho katoaa. Silmälasien kanssa turhan napakasti sankoja puristavat. Soundi toimii monenlaisella musiikilla. 9 Lisää bassoa. 8 Miellyttävä ääni, pientä heittoa siellä tääl- Vastamelutoiminto yllättävän hyvä. Ongelmana se, että eivät meinaa pysyä paikoillaan silmälasien kanssa käytettäessä, mikä alkaa ärsyttää. 7 Istuu heti päähän. Onneksi oikea asemointi löytyy helposti. 8 Ainoat joita voin käyttää kauan ilman ärsyttävää oloa. Diskantti soi melko pitkään ja on hillityllä tavalla sähäkkä. 9 Tuhdin pehmeä päässä. Liian siloitteleva. Muuten pelkkää hyvää sanottavana. Pientä suhinaa. Diskantti on eloisampi kuin isommassa AKG:ssä. Keskialue kuulostaa autenttiselta ja basso kepeän kontrolloidulta. 8 valta. Diskantteihin tulee heääniä vastamelutoiminnon reagoidessa kirpeyttä, mutta ei häiritsevästi. 8 Poikkeuksellisen miellyttävä käytössä. Diskantti on tarkka kuulokkeiden asennosta korvilla, mutta oikea asento löytyy helposti, ei häiritseviä piirteitä. Kokonaisuutena käytössä yksi miellyttävimmistä. Mukava ja rasittamaton. Helposti juuri oikeaan kohtaan päässä ja korvalla. Vähäinen rasitus. Pienoista suhinaa, jonka erottaa jos tausta on hiljainen. 8 Bassoissa pientä vaimeutta. 7 Kepeä ja puristamaton sekä hyvin hengittävä rakenne. 8 Tiina ääni passiivi Vastamelutoiminto tehokas, mutta tarkka oikeasta asennosta korvan päällä. 8 Paras. Ääneltään erittäin hyvä, kevyt kuuloke. Nyt soittimissa on hieman kireyttä. Päälaelle kuitenkin kohdistuu turhan suuri paine. 10 Säätövarat saattavat loppua, mennään lähellä. 7,5 Mauri ääni aktiivi Vastamelutoiminto päällä kohisee vain vähän ja tuntuu toimivan melko tehokkaasti. Toiminto ei vaikuta äänen balanssiin. Ei pahemmin kaiva esiin yksityiskohtia. Pientä hämminkiä välillä 8 Suhisee. 9 Henri Ainoa mistä voisi valittaa on bassojen niukkuus. Vain bassoon tulee lisäpontta aktiivisena, mikä toiminee ulkotiloissa. Keskialue on miellyttäväluonteinen, ei kovin läpivalaiseva muttei ollenkaan rasittavakaan. 8 nopeisiin vaihteluihin. Aktiivina hieman päällekäypä ääni. Ei paina mutta pysyy sopivasti päässä. Rytmi etenee kepeästi, ja basso on muhkeudestaan huolimatta kepeä. Kokonaisuudessaan oikein miellyttävä äänimaailma. 8 Mukavat päässä. 7 Piano ei kuulosta oikein skarpilta. Jaksaa kuunnella vaikka kuinka kauan. 8 Tiina Erinomainen vastamelutoiminto ja äänimaailma pysyy kuosissa. Äänen tasapaino on kohdallaan, joskin keskialueelle toivoisi orgaanisempaa ja kuultavampaa sävymaailmaa. 7 Erittäin hyvä ääni passiivisena. 6 Sopiva puristus, ei selkeitä ikäviä piirteitä. 8 Hyvä Hyvä Henri Juhani Mauri Vastamelutoiminto päällä kohina on maltillista, ja vaimennuksen teho vaikuttaa hyvältä
7 Vähän kuin laittaisi isot keskeltä avoimet renkaat pään molemmille puolille. Säädöt riittävät mainiosti. Eivät paina. 8 Rytmimusiikilla puuttuu potkua. 8 Tyydyttävä Hyvä Henri Juhani Mauri Sointi on balanssiltaan neutraali ja sävykäs. Kaikki soittimet eivät jaksa ajaa näitä kunnolla. 7 Mukavat päässä. Säädöt riittävät mainiosti. 7 Hieman painetta korvalle, mutta muuten kuin ei olisikaan. 9 Ääni on sinänsä hyvä, mutta tarkka siitä miten osuu korvalle. 8 Painavat korvalehtiä ja silmälasien sankoja. 6 Näillä kuuntelee vaikka mitä. Ääni rasittamaton. Helposti etenevässä toistossa keskialueelle toivoisi silti ripauksen lisää avoimuutta. Yhtä suuri vaimennusvaikutus. 7 Hillitty suhina vastamelutoiminto päällä. 8 Oikein hyvä ääni. Ainoa ongelma on hankaluus saada pysymään paikoillaan sillä jos liikkuvat ääni heikkenee. Voi pitää vaikka useita tunteja putkeen. Kun saa säädettyä oikealle kohdalle, niin pysyvät yleesä aika mukavasti menossa mukana. 7 Hyvä kokonaisuus vaikka liikunnalliseen aktiviteettiin. Ei mitään valittamista kunhan tottuu ajatukseen siitä, että pää on kuin kuulokkeiden sisällä. Hyvä sointitasapaino. Vähäistä suhinaa. Toimii kaiken kokeillun kanssa. 8 Vastamelutoiminta ei oikein toimi kuin satunnaisesti mikäli luurit ovat täsmälleen oikealla kohdalla. 8 Melun vaimennus vain vähäistä. 6 Napakka rakenne, joka ei paina. Toiminto ei vaikuta vaimentavan ympäristön ääniä kovinkaan tehokkaasti. Äänenväri ei muutu aktiivitilassa, vain äänen voimakkuus. Muuten ei paina. 7 Mukavat eivätkä paina. vertailu Logitech UE9000 AKG K495NC Sennheiser PXC450 Sennheiser PXC-250II Tasapainoinen ääni, jossa mikään osaalue ei tule korostuneesti esiin. Kaikki äänen osa-alueet tulevat nyanssitasolla hyvin esille. Tuntuu, etttä pelkkää voimakkuutta nostetaan kun toiminto päällä. Bassoissa on hienosti kontrolloitua voimaa. Riittävä melunpoisto moniin tilanteisiin. 8 Erittäin hyvät kuulokkeeet, joilla ei ole mitään hävettävää kotikäyttöön tarkoitettujen kuulokkeiden kanssa. 8 Vastamelutoiminnasta ei oikein hyötyä. Ääni tuntuu samalta kuin passiivisena. Keskialuetta jopa hieman liiaksi esillä, mikä parantaa kuullun ymmärtämistä. Ei oikein mitään valittamista. Äänen luonne on kuitenkin miellyttävä ja siisti. Rasittavaksi trumpetti ei silti mene. 8 Pysyivät päässä pyöräillessä ja mahtuivat sopivan kypärän alle. Samoin diskantti jää hieman pimentoon. 8 Ääni tasapainoinen. Hyvät peruskuulokkeet muuten. Ei paina, mutta pannan tuntee. 8 Vastamelutoiminto ei puutu ääneen kuin hiljaisella suhinalla. Diskantissa on aavistus sihinää, mutta ilmiö on hyvin pieni. 8 Vastamelutoiminto lisää diskanttiin kevyttä kohinaa, joka ei kuitenkaan häiritse. Vastamelutoiminto suuri pettymys, ei vaikuta oikein mitenkään vaan vaimennus on vaatimatonta. Jotenkin kuin laulaja olisi välillä piilossa. Kihinää. 8 Painava mutta hyvin painon jakava. Päälaella tuntuu painetta, korvissa ei juuri lainkaan. 7 Epäherkkä passiivisena, joutuu pitämään puhelimen voimakkuutta lähes täysillä. Sointi on hyvin balanssissa, vaikka yläkeskialue saakin suurehkon painoarvon. Diskantti on tasoltaan sopiva, mutta soinnissa on ripaus metallia ja laahaavuutta. Basso on kontrolloidun kevyt ja soveltuu paremmin kotikäyttöön. 8 Ilman vastamelutoimintoa vola pitää puhelimesta olla melkein täysillä. 8 Suuri koko tekee hieman kolhoiksi päässä. Hankala pitää esimerkiksi selkänojallisessa tuolissa istuessa. Mikäli asettelee korvalle niin, että eivät paina huononee ääni selväti. 7 Lähellä perinteistä isojen hifi-kuulokkeiden ergonomista tuntumaa. Pitää ihan asetella. Aika tasapainoinen soundi, ei varsinaista valittamista lukuunottamatta pientä keskialueen korostumista. Lentokonetyyppinen melu tulee lähes kokonaan läpi. Vastamelutoiminto hieman sekoilee päätä käännettäessä. Ärsyttämätön silti. Miellyttävät ja mukavat kuulokkeet. 8 Mauri ääni passiivi Tiina Henri Juhani ääni aktiivi Tiina Henri Juhani Mauri ergonomia vastamelutoiminnon teho Heikko Tyydyttävä 29. 8 Mainot päässä. Miellyttävä. Paino hieman painaa päälaelta. 6 Suuret ja pehmeät kupit nielaisevat pään sisäänsä. Sihinä kuuluu selvästi. Tasapainoinen ja sopivasti muheva soundi. Selväpiirtoinen ja asiallisen ruudikas kokonaisuus. Voisi kokeilla lenkillä pysyisivätkö vai eivät (tuskin). 8 Tiina Hyvät ja miellyttävät kuulokkeet. Ilmava ja mukava päässä. 8 Tyypillinen AKG-soundi hyvässä mielessä. Toisto etenee mukavasti, mitään ongelmia bassojen, keskialueen tai diskanttien kanssa ei ole. Ei vastamelutoiminnon virheartefakteja. 8 Hyvä vastamelutoiminto, mutta kuulokkeet eivät meinaa aina pysyä paikoillaan, mikä pilaa ääntä. Toisto etenee napakasti, ilmavasti ja kepeästi. Rajoittavat pään liikkeitä. 9 lutoiminto. Diskantti mukavan kirkas, ei rasittavuutta. 8 Bssojen vaatimattomuutta lukuunottamatta suhteellisen mukava soundi. 7 Vastamelutoiminto päällä kohisee hieman. 8 Kevyet, pieni puristus korvalehdissä muttei päälaella. 9 Ei mitään häiritsevää, mutta ei mitään erityisen mukaansatempaavaakaan. Jotenkin olisin odottanut enemmän vastamelutoiminnolta. 7 Suuret kupit eivät osu korvalehtiin. Hyvä ja ruudikas kokonaisuus. 8 Keskialuevoittoisuus pienenee aktiivisena. Tehoton vastamelutoiminto. 6 Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Musiikkia kuuntelee mielellään, ei mitään mikä häiritsisi. 9 Keskialuevoittoinen, jonkin verran honottava soundi. Hyvä kuuloke rauhallista ääntä etsivälle. 7 Ääni on erittäin hyvä mutta vaimennus vähäinen. Pientä kihinää ja äänen muutoksia melun mukaan. Pettymys siinä mielessä. Sinänsä teho vastamelutoiminnosta aika pieni, sopivalla matalalla melulla tuntuu siltä, että ei ole vaikutusta ollenkaan. Aika hyvä vastamekeiden äänien kihinä ainoa kauneusvirhe. Diskantissa välillä lasimaista kovuutta. 8 NC lisää voimakkuutta muttei muuta tasapainoa. 7 Herkät asennolle päässä. 8 Kevyet, lähes huomaamattomat. Ainoastaan diskantin vähinen sihisevyys häiritsee. Hienoista verhoutuneisuutta välillä. Tulee häiritsevä olo. Mukava kuunneltava, ei valittamista. Rytmikäs ja pehmoilematon kokonaisuus, jossa on hyvä kombinaatio miellyttävyyttä ja erottelua varsinkin rytmimusiikilla. 4 Suuret kupit ja päätä painamaton panta. Eivät kuitenkaan kovinkaan tukevasti päässä. 9 Hyvä, tasapainoinen ääni. KorRauhalliset ja hillityt. 8 Istuvat hyvin
Diskantit tuntuvat reagoivat taustameluun. 8 Mukavat sinänsä, mutta painavat. Samoin muut kirkkaat äänet. 6 Ääripäät korostuneet. 6 Hyvä vastamelutoiminto, mahdollistaa esimerkiksi radion puheohjelman tai televisio-ohjelman seuraamisen ilman ongelmia. 8 Vastamelutoiminto aika tehoton eikä tuota Vastamelutoiminto ei kovinkaan tehokas. erityisiä häiriöitä ääneen. 8 Häiritsevää kohinaa vastamelutoiminto päällä. 4 Henri Muheva basso ja rapsakan kihahtava diskantti saa aikaan loudnessmaisen ensivaikutelman. 7 Tiina Ilman vastamelutoimintoa äänimaailma on suuri ja tumma. Silmälasien käyttö näiden kanssa onnistuu, mutta ei ole aivan ongelmatonta. Rasittava ääni. 7 Diskantti epämiellyttävällä tavalla vääristynyt. 7 Helposti kuunneltavat, matalat puheäänet Täysin luonnoton ja kummallinen diskanteivät oikein luonnollisia. Keskialue työntyy läpi pistävänä vastamelutoiminto päällä, jopa siinä määrin, että kuunteluväsymys on mahdollista. 7 Istuvat tukevasti painamatta. Moni soitin muuttuu oudoksi. Passiivisena mattamaisuutta joillain laitteilla. 6 Tiina Henri Juhani ääni aktiivi Vastamelutoiminto päällä toisto muuttuu selvästi loudnessmaisemmaksi ääripäiden kohotessa pintaan. Enemmän tumma kuin kirkas. 7 Selvästi parempi aktiivisena kuin passiivisena. 7 Aktiivisena parempi kuin passiivina. 8 Hyvät, eivät purista ja istuvat tukevasti. 7 Elleivät olisi näin isot ja raskaat, niin nämä olisivat sopivat kuntosalille. 9 Erittäin jämpti rakenne, joka istuu tasaisesti eikä paina. 5 Puuttuva basso ja kihisevä diskantti. 5 Bassot turhan epämääräiset, mutta kokonaiskuva kuin maalitelalla vetäisty. Samoin bassojen tarkkuudessa on puutteita. Sopii mainiosti sähköiselle tavaralle. 5 Basso jyrää kaiken muun alleen vaikka diskantti onkin parempi aktiivisena kuin passiivisena. 6 Tiina Henri Juhani Mauri ergonomia vastamelutoiminnon teho 30 Hyvä Tyydyttävä. 8 Meluntorjunta tehokas eikä tuota selkeitä artefakteja äänen sekaan. Diskantin sävymaailma on voimakkaasti värittynyt, ja pellit soivat sihisevän ohuina. Alakeskialue puolestaan on passiivisena tukkoinen, muttei kuitenkaan rasittava. 7 Pitemmässä käytössä paino tuntuu päälaella ja tyynyt alkavat painaa silmälasien sankojen lähistöltä. 6 sot paranevat huomattavasti aktiivina. Sankojen pituussäädön tekeminen on hankalaa kuulokkeiden ollessa päässä. 7 Rasittamaton keskialue, bassoissa ylimääräistä. 5 Eivät purista. Basso on kevyt ja mahtailematon mutta tukevoituu vastamelutoiminto kytkettynä. Pientä painetta korvilla. Toisto ei siltikään ole voimakkaasti vääristynyt ja toiminee hälyisässä ympäristössä. 5 Istuu hyvin miellyttävästi päässä eikä paina päätä tai korvia. 6,5 Ääni olisi muuten miellyttävä, suurella kynällä ja isolla kädellä piirretty, mutta diskanteissa on vääristymää. Suuri paino kuitenkin tuntuu päälaella. Yllättävän eri kuuloke kun laitetta vaihtaa. Istuu hyvin painamatta mistään. 4 Tyydyttävä Hyvä Flyygelin ääni kuin verhon takana. 8 Muiden Audio-Technica -kuulokkeiden tapaan hankalat silmälasien kanssa. Istuvat tiukasti ja painavat sankojen kanssa. 5 Säätävara riittää mukavasti. 8 Kevyt ja pehmeä päässä. 5 Vähän bilebassot. Kotikäytössä alakertaa annostellaan jopa liikaa. Taustakohina on melko voimakas, ja kuuloke on melko epäherkkä. Siisti kokonaisbalanssi on vähän mattaan päin kallellaan. 6 Korostaa bassoja diskantin kustannuksella. Yllättävän vaatimaton. Bassoa riittää eivätkä korkeatkaan katoa. Vääristynyt yläpää pilaa siistin soinnin ja mukavan istuvuuden. Siksi epämiellyttävä pitää kauan. Kokonaisuus epätarkka. Bassoa liikaa. 7 Se parempi Sony. Terävimmät diskantit siloiteltuja. 4 etenkin alimmilla taajuuksilla. Rasittamaton. Vaimennus keskitasoa. 8 Nerokkaan yksinkertainen rakenne. Kuppiosat eivät paina korvalehtiin, eikä panta paina päälakea. 4 ti. Epämiellyttävä Loudness-soundi, joskaan ei kovin diskantti ei paljoa parane aktiivisena. 8 Pehmeä ja puristamaton tuntuma isosta koosta huolimatta. Soundi mattapintainen, bassot ja keskialue kuunneltavia. Muuten miellyttävät. Keskialueella virhe ei enää ilmene, mutta äänenväri on mattapintainen. 6 Istuvat napakasti. vertailu Vastamelukuulokkeet kuunteluarviot Audio-Technica ATH-ANC9 Sony MDR-1RNC Harman Kardon NC Logitech UE6000 Muuntaa vanhan äänitteen taustakohinan oudoksi kihinäksi. Basso on muhkea mutta varsin kontrolloitu. Bas- häiritsevä. 8 Kookkaat, edellyttävät ryhdikästä istumaasentoa. Katso passiivi. Balanssi on miellyttävä, eikä toistossa ole pahoja resonansseja. 6 Raskaat ja suuret. 4 Muheva ääni, joka ei kuitenkaan ylikorosta mitään osa-alueita. Ei rasittava, mutta ei innostavakaan. 4 Bassot paranevat mutta diskantti ei. Pellit ovat sävyltään sihisevät. 6 Keskialue miellyttävä ja basso aika kevyt. Ongelmana on outoja vääristymiä omaava diskantti. Välillä tuntuu kuin ääni hieman laahaisi. Painavat liikaa silmälasien sankojen kohdalta korvia, muuten olisivat aika miellyttävät. Selväpiirtoinen mutta rasittavan kuuloinen. Mikäli musiikissa ei ole paljoa matalia ääniä, niin ei hassumpi suoritus. Satunnaisia vastamelutoiminnon artefakteja kuultavissa kun melu muuttuu. 7 Basso on kevyt ja mahtailematon mutta tukevoituu vastamelutoiminto kytkettynä. Vääristynyt yläpää pilaa siistin soinnin ja mukavan istuvuuden. 7 Bassot luonnottoman kuuloiset vaikka diskantti paranee selvästi. Ei painetta korvilla eikä päälaella. 7 Eivät paina mutta turhan tiukasti päässä. Epämiellyttävä pitää pitkään. 6 Mauri Juhani Mauri ääni passiivi Aktiivisena sointi muuttuu kirkkaammaksi, Vastamelutoiminto tehokas ja synnyttää ja basso jyrää entistä voimakkaammin voimakkaan kihinän
Miellyttävällä tavalla heleä. Diskanttisäädin löytyy kun laittaa virran päälle. Vastamelutoiminto ei tunnu aiheuttavan häiriöitä. Sinänsä aika hyvät kuulokkeet, kanssa. Voisi kuvitella käyttävän pitkäänna päätä tai korvia. Puhe ja keskialueen äänet mainioita. Sopivat aika hyvin silmälasien lä tiukoilla. 6 Henri ääni aktiivi Vastamelu kytkettynä sihisevät voimakkaasti, mutta toiminto tuntuu pelaavan tehokkaasti. 4 Aika mitäänsanomattomat. 7 Diskanttien heleys vähäistä. 2 Pehmeät ja sopivasti istuvat. Kohtuullinen vastamelutoiminto. Kokonaisbalanssi on jotakuinkin kohdallaan. 7 Painavat korvilta. 5 Satunnaisia pieniä artefakteja vastamelutoiminto päällä. 4 Hyvä Tyydyttävä vastamelutoiminnon teho Tyydyttävä Tyydyttävä 31. Kotikäytössä alakertaa annostellaan jopa liikaa. Taustakohina on melko voimakas, ja kuuloke on melko epäherkkä. Basso on muhkea mutta varsin kontrolloitu. Säätäminen hankalaa, mutta löytyy kyllä. Korostaa bassoja. vertailu Polk Audio UltraFocus 8000 Creative HN-900 Audio-Technica ATH-ANC7B Panasonic RP-HC700 ääni passiivi Juhani Ääni tumma ja jonkin verran värittynyt. Yläkeskialueella ja diskantissa tuntuu olevan ongelmia. 6 Bassoja lukuunottamatta aika OK. 8 Tiina Mauri Vastamelutoiminto kytkettynä kuulokkeet tuottavat melko voimakkan kohinan. Tasapainokin on aktiivisena hyvä, vaikka yläpää ei siisteydessä parhaiden tasolle ylläkään. Ääntä ei kuulu passiivisena. Ääni on jykevä ja määrätietoisesti etenevä. Diskantti on vaimea mutta sävyltään siistisi kilahtava. Muuten miellyttävä kuunneltava. Keskialue on siistin sävykäs. Ainoa erityinen valituksen aihe on bassoissa, joiden ärsyttävyys pilaa muuten aika hyvän suorituksen. Basso on melko voimaton mutta soi kontrollissa eikä kumise. 7 Ääni avautuu ja elävöityy vastamelutoimintopäällä selvästi. 5 Aika mukava toisto. Tukeva päässä, mutta ei hirvittävän mukava. Säätövaran maksimissa mennään. 2 Yllättävän tasapainoinen. 8 Selvästi paremmat aktiivisena. Vastamelutoiminnan teho aika vaatimaton. Korkeat äänet hautautuvat suhinan alle. Diskantti kihisee tavallista enemmän ja soi pitkään mutta tasoltaan se on hillitty. 8 Asiallinen basso. Bassossa on muhevuutta ja aikamoista ylilyöntiä matalimmilla. Keskialue kuuluu vertailun parhaimmistoon siisteydellään ja selkeällä piirrollaan. Hyvä kokonaisuus varsinkin meluisaan ympäristöön. Korkeat äänet parempia virrat päällä. 7 dön tekeminen on hankalaa kuulokkeiden ollessa päässä. Jaksaa käyttää aika pitkäänkin. 6,5 etenkin alimmilla taajuuksilla. Muuten pehmeä rakenne ja painamaton panta. 7 Säädöt riittävät juuri ja juuri. Puutteellinen säätövara painavaan kuulokkeeseen. 5 Meluntorjunta suhteellisen tehokasta. Satunnaisia artefakteja jos melu muuttuu nopeasti. 7 Jonkin verran tumppu. 5 Puristavat korvien yläosasta varsinkin silmälasien kanssa. 4 Mauri Balanssi on varsin neutraali. Korvalehtiin kohdistuu selväpaine. Humppabasson merkkejä. Bassoissa outoa kuminaa. 4 lasien kanssa. 2 Hankala saada juuri sellaiseen kohtaan ettei päälaelta paina. 6 Muuten hyvät, mutta eivät meinaa pysyä kohdillaan. Diskantti vaimea, mutta ei vääristynyt. 6 Kappas. 5 Raskaat ja painavat silmälasien käyttäjän Muuten mukavat päässä, mutta painavat korvien etupuolta ikävästi. Basso on melko voimaton mutta soi kontrollissa eikä kumise. 5 Puheohjelmien kuunteluun. 8 Tiina Ilman vastamelutoimintoa äänimaailma on suuri ja tumma. Bassoissa häiritseviä piirteitä. Eivät paina päässä. 8 Heikohkot säätövarat, saisi olla lisää. Sankojen pituussääkin. 6 Pelaa aika hyvin liikkuessa luurit päässä. Bassot tukevat, eivät jää melun jalkoihin. Yläbasso on kepeän napakka, mutta matalimmat jyräävät voimakkaasti, mikä tekee kokonaisuudesta ärsyttävän. 6,5 Tummat mutta eivät häiritsevät tai rasitta- Soundi ei rasita, mutta tekee mieli etsiä vat. Epämiellyttävät pitää. 6 Juhani Sihinää melkoisessa määrin. Soundimaailma tummasävyinen, mutta ei häiritsevä. 5 Isot, kolhot, painavat. Eivät paina edes pitkän käytön yhteydessä. 4 Epämiellyttävät bassot. Muuten mukavat. 3 Aktiivisena sointi muuttuu kirkkaammaksi, Soundi ei paljoa muutu vastamelutoiminto ja basso jyrää entistä voimakkaammin päällä. 7 Tiina Henri Juhani Mauri ergonomia Jämpti mitoitus on tarkka pannan pituussäädöstä, muuten ei istu. Transientit ja diskantti muutenkin paranee huomattavasti. 6 Kevyt ja mukavat. Yllättävän kuunneltava. Hankalat säädöt, lähes toivotonta saada juuri oikeaan asentoon. 6 Vaikea löytää asentoa korvilta, joilla vastamelutoiminnosta olisi hyötyä. 7 Henri Ääni etenee tanssahdellen, ja diskantissa on siisti kilahdus. 5 Kevyt ja korvalehdet melko hyvin väistävät Istuu hyvin miellyttävästi päässä eikä paityynyt. Ei oikein erityistä sanottavaa, kyllä näillä kuuntelee. Bassot tukevat, välillä ylilyövät. Jaksaa kuunnella yllättävän hyvin. Keskialue on vahvasti varjoutunut, mutta vastamelutilassa huomattavasti ilmavampi. Tasapainokin on aktiivisena hyvä, vaikka yläpää ei siisteydessä parhaiden tasolle ylläkään. 7 Miellyttävät aktiivisena. Ääni selvästi parempi kuin passiivisena. Eivät innosta musikin kuunteluun. Eivät kovinkaan mukavat. Hautautunee suhinan alle. Säätövara välil- päälaelta. Balanssi on miellyttävä, eikä toistossa ole pahoja resonansseja. 7 mutta rasittavat käytössä. 4 sävynsäädin ja lisätä diskanttia. 4 Vaikea saada sopimaan yhdessä silmäEivät toimi kunnolla silmälasien kanssa. Vähän häiriöitä melun mukaan
Liian suuret ja painavat moneen tilanteeseen. vertailu Vastamelukuulokkeet AKG K490NC PSB Speakers M4U 2 Bose QC3 Logitech UE9000 Sennheiser PXC-250II AKG K495NC Audio-Technica ATH-ANC9 Polk Audio UltraFocus 8000 Sennheiser PXC450 Harman Kardon NC Sony MDR-1RNC Creative HN-900 Logitech UE6000 Audio-Technica ATH-ANC7B Panasonic RP-HC700 Arvosana ääni - passiivi - aktiivi Arvosana ergonomia Vastamelutoiminnon lisä-/miinuspiste Kokonaisarvosana Bose QC15 pisteet 8,6 8,5 8 8,05 9 8 7,8 7 8 7,35 7,75 8 7,9 5,75 6 7,4 7,5 6 7,3 6,25 8 7,3 7,25 6 7,5 4,25 8 7,8 7,75 3 6,2 7,25 8 5,8 7,75 8 5,7 6,75 6 6 5,75 6 6 6,25 6 6,15 4,5 6 6 7 9 6 9 7 6 8 7 7 6 6 7 7 7 5 8,2 8,1 7,8 7,4 7,2 7,1 7,1 7,1 6,9 6,8 6,8 6,7 6,1 6,1 6,2 5,7 Monipuolinen ja mukava Laadukas mutta raskas ????? AKG K490NC ????? Ergonominen tehovaimentaja ????? Bose QC15 ????? PSB Speakers M4U 2 Hinta: 200 ? KEVEYDEN, ergonomian ja äänen yhdistelmänä paras jokapaikan vastamelukuuloke. Toisinaan enemmän ei ole paremmin. testivoittaja ????? Hinta: 369 ? LENTOKONEESEEN ja vastaaviin todella haastaviin tilanteisiin se ykkösvalinta. Kuulokkeet ympäristöön, joissa jo saattaisi toivoa kuulosuojaimia. suosittelemme ????? suosittelemme Hinta: 349 ? HÄVIÄÄ kokonaissuorituksena parhaille kevyemmille. Mutta mikäli ergonomia ja äänelliset mieltymykset osuvat kohdilleen, ehdottomasti harkinnan arvoinen. Kevyempi vaihtoehto Asettelu palkitsee ????? Bose QC3 ????? Logitech UE9000 ????? Sennheiser PXC-250II Kuuntelijariippuvainen Tasainen suoriutuja Bassotykki melutilaan ????? AKG K495NC ????? Hyvä-ääninen jätti ????? Audio-Technica ATH-ANC9 ????? Polk Audio UltraFocus 8000 Hinta: 349 ? MUUTEN fiksumpi, mutta ääneltään isoveljeään heikompi Bose. Haasteelliset koska vaativat juuri oikeaa asettumista korville. Hinta: 399 ? MASSIIVISUUS ja ergonomian haasteet pilaavat muuten hyvää suoritusta. Ekologisesti se kestävämpi valinta, ei paristojätettä. suosittelemme ????? suosittelemme Hinta: 279 ? JOSKUS enemmän on vähemmän. Häviää pikkuveljelleen muun muassa kokonsa ja hankalamman ergonomian tuomien haasteiden vuoksi. Hinta: 349 ? LOGITECHIN kompastuskiveksi osoittautuu matkakuulokkeena ergonomia. Kotioloihin PXC450:ttä kannattaa harkita jopa ykköskuulokkeiksi. 32 Hinta: 299 ? TEHOKKAAT vastamelukuulokkeet, joiden suoritusta heikentävät diskantin ongelmat. Hinta: 400 ? KÄRSII helposti sovitusongelmista. Erinomaiset kuulokkeet muuten. Hinta: 278 ? VASTAMELUTOIMINNON yllättävän heikko teho pudottaa tulosta. Aktiivina ääni paranee selvästi. Hinta: 150 ? KEVEÄT ja päähän sopivina hyvä valinta. Tehokas vastamelutoiminto. Eivät varsinaiset matkakuulokkeet. Hyvä ääni kotiin Sihisevä vaimentaja Miellyttävä kohisija ????? Sennheiser PXC450 ????? Harman Kardon NC ????? Sony MDR-1RNC Hinta: 369 ? PAREMMALLA vastamelutoiminnolla Sennehiserit olisivat erinomaiset. Ristiriitainen tapaus.
PSB M4U 2 kotiin. Pitkille reissuille hyvän vaimennuksen ja ergonomian yhdistävä Bose QC15. Vastamelutoiminto kohtuullinen. 299,diamond 100 sarjassa seitsemän eri mallia hintaryhmässä 269-1299 euroa. 03-4355 150. 02-733 8888 . Edistykselliset kaiutinelementit ja erinomaiset kotelon ratkaisut tuottavat äänen, joka on tarkka ja avara sekä vaivattoman dynaaminen ja kontrolloitu. Värit: Musta, pähkinä ja wenge Katso tarkemmat tuotetiedot www.wharfedale.co.uk kotisivuiltamme www.hifikulma.fi Eikä siinä vielä kaikki TESTASIMME tässä esiteltyjen kuulokkeiden lisäksi myös mallit AudioTechnica ATH-ANC1, Panasonic RP-HC200, Soul by Ludacris - SL300, KOSS QZPro, Sony NC200D ja Denon AH-NCW500. Vaikea saada toimimaan. Hinta: 80 ? ERGONOMISIA ongelmia, jotka rasittavat suoristusta. Jos vain yksi, niin Bose ja paljon pattereita. Tiina: AKG K490NC. Niiden kuunteluarviot ja tekniset tiedot ovat luettavissa Hifimaailman nettisivujen Artikkelit-osiosta osoitteesta www.hifimaailma.fi/artikkelit.php FORSSA: Kartanonkatu 18 . Vertautuu epäedullisesti isoveljeensä. PRO-sarjan kuulokkeet alk. 24240 SALO . 195,- Aktiivisena parhaimmillaan Vaikeasti aseteltava ????? Audio-Technica ATH-ANC7B ????? Panasonic RP-HC700 Hinta: 241 ? ERGONOMIAN ongelmat rokottavat vastamelutoiminnon tehoa. Avoinna Ma-Pe 10?17.30, La 10?14 SALO: Turuntie 26 . Kokonaisuus hintaluokkaan nähden hyvä. Nyt voit nauttia Studio-tasoisesta äänikokemuksesta mihin taWharfedalen Diamond sarja on tuonut erinomaista ääntä hansa menetkin. PRO-sarjan kuulokkeet toistavat erijälkeen tyylisen harrastajille vuodesta 1982 lähtien. Nyt 30 vuoden musiikin parhaalla mahdollisella tavalla. Klassisesta Rockista Diamond uudistuu jälleen julkaisemalla Diamond Hip-Hopiin, Latino Jazzista Delta Bluesiin, PRO-sarja herättää 100-sarjan, joka noudattaa tehtaan konseptia hyvästä kaiken musiikin henkiin. suorituskyvystä ja huokeasta hinnasta. Kotiin hyvä-ääninen mutta heikohkosti vaimentava Sennheiser PXC450. ?Once again this veteran speaker manufacturer has proved it offer topnotch performance for surprisingly little money.? Juhani: Oma valintani hieman vaihtelevaan käyttöön AKG K490NC. Istuvat tosi hyvin ja ääni on miellyttävä sekä passiivisena että aktiivisena. Ensisijaisesti lentokoneeseen Bose QC15. ?The Diamond 121s have precision, warmth, agility and attack all in one? Henri: Bose QC15 on porukan paras päässä matkalla. 30100 FORSSA. Avoinna Ma-Pe 10?17.30, La 10?14 KESÄLAUANTAIT SULJETTU!. Uusi mallisto säilyttää Diamondin kauan jatkuneen aseman kirkkaana jalokivenä Wharfedalen kruunussa. Hinta: 199 ? PIENTÄ loudnesmaisuutta, jonka vuoksi ääni ei ole hyvissä olosuhteissa parhaimmillaan. Hintaluokkaan nähden hyvä ääni ei pelasta kokonaisuutta. Kuuntelijoiden valinnat Yamahan uudet RX-V 75 -sarjan kotiteatterivahvistimet tarjoavat totutusti dynaamisen tarkan äänentoiston sekä ainutlaatuisen suorituskyvyn ja käyttömukavuuden. Wharfedale diamond 121 What HI-FI-lehden SUPerTeST-vertailun testivoittaja Mauri: Kannettavuutta tarvittaessa yleispätevä AKG K490NC vie voiton. Ne jäivät kokonaisuutena testiryhmän hännille, eikä niitä tilanpuutteen vuoksi ole esitelty tässä. Todella kätevät muutenkin. ?Splendid detail, smooth integration, agile timing, engaging, performance? ?That refinement and composure goes hand in hand with attack too, with Diamonds feeling at home with everything from classcal to metal, voices and instruments sound natural and completely immersive.? RX-V 75 ?sarjan hinnat alk. -UUTUUDET! dIaMOnd 100 SERIES Kelpoääninen yllättäjä Muhevasti kaupallinen ????? Creative HN-900 ????? Logitech UE6000 Hinta: 99 ? BUDJETTILUOKAN yllättäjä
Toki pakolliset myyntipuheetkin kuultiin, mutta niiden osuus jäi minimiin. Tehtaan esittelytiloihin on selvästi haluttu panostaa. Koko vierailusta leijonanosa kului kuunteluun omilla levyillä ja omassa rauhassa. Uudenkarheassa rakennuksessa sijaitseva tehdas on pieni, jos sitä vertaa massavalmistajien valtaviin tuotantopajoihin. Silti kaikesta syntyy ammattimainen vaikutelma. 34 Kaksipäiväisen reissun aikana tuli selväksi, että tehdas haluaa satsata enemmän demoihin kuin markkinointipuheisiin. Tällä. raportti Avantgarde Acousticin kaiutintehdas Teksti ja kuvat: Mikael Nederström Torvia tosiharrastajalle Frankfurtin kupeessa, pienessä Lautertalin kylässä, majailee saksalainen torvikaiutinvalmistaja, Avantgarde Acoustic. Vierailimme katselemassa ja kuuntelemassa, millaista osaamista tunnetusta torvitalosta löytyy. PÄÄLTÄ päin ei uskoisi, että hiljaisesta maalaiskylästä löytyy aimo annos saksalaista insinööriosaamista. Sisääntuloaulassa on seinällä koko värivariaatio torvisuuntaimista sekä iso repertuaari kaiuttimia. Miellyttävän miljöön lisäksi tarjolla on suuri, monenlaisiin demoihin taipuva kuunteluhuone. Alan ammattilaisten lisäksi Avantgardella on tapana rohkaista myös harrastajia tutustumiskäynnille
Viiden kuukauden 1. Maahantuojan mukaan integroitu vahvistin tullaan näkemään kevään aikana myös Suomessa. Vierailua isännöi Armin Krauss, joka vastaa Avantgarden Saksan myynnistä ja tuotetuesta. Krauss on selvästi tavanomaista myyntimiestä insinöörihenkisempi, mikä teki tehtaan esittelystä luontevan teknistä. Kraussin tausta ammattiäänentoistossa näkyi ja kuului kierroksen aikana, eikä kaiuttimien rakenteellisten ratkaisujen esittely tuottanut ongelmia. Useimpiin kysymyksiin suuntaavuudesta, vaihetoistosta tai vahvistinsäröistä tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä. Pitkä historia Avantgarden tarina alkoi siitä, kun hifiharrastaja Holger Fromme meni Pink Floydin konserttiin ja kuuli palaitteiston torvia. Tehdasrakennuksen yläkerrassa on vahvistimien kokoonpanohuone. toukokuussa virallisesti julkaistavan . Tehtaan edustajat kyselivät mielipiteitä ja pyysivät kommentteja vieraskirjaan. Etusen ja päätteen lisäksi mallisto sisältää . Ja kaapelia. Demohuone toimii nimittäin sillä periaatteella, että siellä oikeasti kuunnellaan musiikkia, eikä ainoastaan esitellä kaiuttimia kauniissa valaistuksessa. Noin sadan neliön tila on sen verran iso, että suurin osa tehtaan malleista on saatu esille ja soittokuntoon. Koko huone on kaapeloitu, joten minkä tahansa kaiuttimen kuuntelu ja vertailu onnistuu käden käänteessä. Ja sitten, kun tulee huippumalli Trion aika, neljän metrin huonekorkeus takaa sen, ettei isonkaan kaiuttimen kuuntelu muutu ahdistavaksi. Toki aktiivikaiuttimien valmistajalla on osaamista myös elektroniikassa. Trion tuijotus. Keskiääninen ei sisällä erityistä eksotiikkaa, mutta laadukas, ulkoiselta toimittajalta ostettava ratkaisu nostaa hinnan peräti 2600 euroon. 35. Avantgarden tarina sai siis alkunsa tyypillisestä kolmiyhteydestä: mies, hifi ja tyytymättömyys olemassa oleviin ratkaisuihin. Tuolloin alan kirjallisuus piti tilata Itä-Saksan Dresdenin yliopiston kirjastosta. Joviaalin, asiakasta aidosti kuuntelevan linjan soisi yleistyvän laajemminkin hifialalla Kunnollinen kuunteluhuone Heti tehtaan sisääntuloaulan takaa löytyy suuri kuunteluhuone, Master Showroom, johon on selvästi panostettu aikaa, rahaa ja kuuntelutunteja. Ei mennyt kauaa, kun Fromme päätti tehdä itse paremmat kaiuttimet ja alkoi opiskella akustiikkaa. Soundi ei kuitenkaan pitkään vakuuttanut. Vuosi oli tuolloin 1983. raportti 1 3 kertaa mukana oli toimittajan ja maahantuojan lisäksi kolme suomalaista hifiharrastajaa. Harrastajien näkemyksiä ja toiveita myös aktiivisesti kuunneltiin. Kuvassa päätevahvistimen valualumiininen runko. 2. Jokaiseen taajuuskaistaan liittyy referenssivaste, johon elementin täytyy päästä. 3. Tuotantolinja on pieni mutta mietitty. Etualalla näkyy testisoitossa oleva Trio, sen oikealla puolella bassoyksiköiden torvia. 4. Tämän jälkeen hän raahasi opiskelijayksiöönsä Klipschornin torvikaiuttimet. Hyllyllä Omegasarjan diskanttielementtejä kiinnitystä odottamassa. Huoneessa nimittäin soivat myös Avantgarden uusi XA-sarjan esi- ja päätevahvistin. XA-sarjassa on haluttu panostaa nimenomaan mekaanisten resonanssien tappamiseen. integroidun rat- 2 4 kaisun
Tämä näkyy esimerkiksi torvikaiuttimen impulssivasteessa.? Avantgarden käyttämän torven aukeamiskulma on selvästi laajempi ja lyhyempi kuin perinteisessä eksponentiaalitorvessa. Krauss kertoo, miksi torvia halutaan edelleen käyttää: ?Kaiuttimen suuri herkkyys sekä nopea äänen syttyminen ja jälkivärähtelyiden sammuminen ovat yksi iso syy, miksi torvilla saadaan parempi dynamiikka kuin normaalilla kaiutinkotelolla. Näin signaalitie pysyy lyhyenä ja kuorma helppona. Sen jälkeen merkki on kiistatta kiivennyt tunnetuimpien torvikaiutinvalmistajien joukkoon. Laadukasta muttei eksoottista Tuotantoa helpottaa se, että Avantgarde on löytänyt toimittajan, joka saa tehtyä muovista speksit täyttäviä torvia. Muovin pintakäsittely maalilla on helppoa, mikä näkyy valtavassa värivarianssissa. ferriittiä ja alnicoa. Suuntaavuus saadaan silti riittävän suureksi. Lisäksi tavoitteena kaikkiin malleihin on yli 100 dB herkkyys, jolloin vahvistimen valinta on poikkeuksellisen helppoa. Suorasuuntausta musiikille Torven käyttäminen luonnehtii koko Avantgarden mallistoa. Eksotiikka ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan käyttökohde sanelee aina materiaalin. Jakosuotimet ovat hyvin pelkistettyjä tai puuttuvat kokonaan, sillä elementtien sovittaminen tehdään torvien avulla akustisesti. Julkaisu on luvassa kevään aikana. Tästä eteenpäin yhteistyö alkoi mennä kaupallisempaan suuntaan. Avantgarde Acoustic GmbH perustettiin virallisesti toukokuussa vuonna 1991, ja ensiesiintyminen Berliinin IFA-messuilla tapahtui 1993. Krauss kertoo, että omien laitteiden hankkiminen olisi ollut suhteettoman suuri kertainvestointi. Onneksi apuun löytyi Avantgarde-fani. Materiaalin keveys ei haittaa, sillä torven muotoilu takaa sen, että resonansseja ei tarvitse pelätä. Avantgarden käyttämät elementit ovat suhteellisen kallista laatutavaraa, joskaan eivät erityisen eksoottisia. Aasian markkinoilla asuntojen neliöhinnat ovat tähtitieteellisiä, joten sinne on kaivattu kompaktimpia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa selvästi pienempää määrää aikaisia heijastuksia kuin tavallisessa kaiuttimessa.? Kuin kaksi torvea Jos tavallisen harrastajan pitäisi sanoa torvikaiutinmaailmasta kaksi keskeistä tekijää, hän osaisi luultavasti nimetä Avantgarden ja toisen saksalaisen, Acapellan. Perusteet ovat silti hyvin samantyyppiset. Torvi toimii eräänlaisena akustisena linssinä, joka vahvistaa ja suuntaa elementin tuottamaa ääntä. Suomalaisessa kaiutinosaamisessa suuntaimien käytöllä on pitkät perinteet, mutta Saksassa historiaa löytyy vähemmän. Kuvassa eräs niistä, joka tottelee nimeä Uno Fino. Lasikuitutorvilla varustettu kaiutin oli alusta loppuun käsintehty. Samoihin aikoihin Fromme tapasi toisen torvi-intoilijan, Matthias Ruffin. Herkkyys luonnollisesti yli 100 dB ja hinta noin 13 000 euroa. 36 dottelun jälkeen Frommen kirjat lopulta saapuivat. o Lukemisen ohella Fromme alkoi kirjoittaa omaa tietokoneohjelmaa, jolla torven optimaalinen muoto saatiin mallinnettua. Ensimmäinen oikea prototyyppi syntyi vuonna 1985. Tämä vastasi lähinnä nykyistä Trio-mallia. Magneettimateriaalina Avantgarde käyttää mm. Kummatkin ovat yhteisen kotimaan lisäksi. Krauss kuitenkin vakuuttaa, että mikään komponentti ei ole hyllytavaraa, vaan Avantgradelle varta vasten räätälöityjä. Esimerkiksi Trion keskiääninen maksaa 2 600 euroa kappaleelta. Istumajärjestys luonnollisesti sweet spotin mukaan ? etummaiselle ehdotettiinkin veturinkuljettajan lakkia. Huomaa myös esittelijä Armin Kraussin paidan väri, joka on sävy sävyyn Trion kanssa. 2. raportti Avantgarde Acousticin kaiutintehdas 1 1. Eräs keskeinen syy torven hyödyntämiselle on luonnollisesti sen tuottama suuntaavuus. Valmiiksi alalla ollut torvifani investoi laitteisiin ja hoitaa nykyisin muovitorvien tuotannon. Muovin käyttö tuo selvää skaalaetua, sillä kun muotit ovat olemassa, tuotannosta tulee nopeampaa ja edullisempaa. Torvella saadaan noin 85 prosenttia akustisesta energiasta suunnattua 60 asteen kulman sisään. Krauss myöntää, että tällä on suuri merkitys käytännön kannalta: ?Toki suuntaavuus vaikuttaa normaalissa kuunteluhuoneessa paljonkin
Balanssi oli sikäli huomaamaton, että se ei ollut kylmä eikä lämmin. Siitä huolimatta jatkuvasti oli olo, että tässä kuunnellaan kaiutinta eikä oheislaitteistoa. 0104397100, www.soundfactor.fi Lisätietoja: www.avantgarde-acoustic.com Maahantuoja Mitro ottaa mittaa tehtaan huippumalli Triosta. 37. Jos vain varallisuus sallisi. Avantgarde Acoustic Maahantuoja: Sound Factor, puh. Jopa kuivissa studiolevyissä oli elämää, vaikka niiden luonnottomuus kuuluikin systeemin läpi vaivatta. Jos tarkoitus on välttää eksponentiaalitorvea, kuten me haluamme, ja samalla minimoida ääniaaltojen heijastuminen torven pinnasta, vaihtoehtoja on loppujen lopuksi aika vähän.? ?Suurin ero päällepäin on se, että Acapella tekee torvensa lasikuidusta. Omat levyt, erinomainen, sopivasti muttei liikaa vaimennettu huone ja useamman tunnin kuuntelusessio auttoivat orientoitumaan kunnolla aiheeseen. Triojen luonnostaan niukkaa alapäätä oli auttamassa kolme bassoyksikköä, joista jokaisessa oli kuusi 12-tuumaista, pitkäiskuista elementtiä. Riski heikon tuotantoerän saamiseen on liian suuri, varsinkin kun huomioidaan Avantgarden massavalmistajia pienemmät tuotantomäärät. On vaikea sanoa, kuinka paljon siitä menee hulppean huoneen piikkiin. Hifikauppojen alelaarissa Avantgardea siis tullaan tuskin jatkossakaan näkemään. info Triot testipenkissä VIERAILUN aikana tuli hyvä mahdollisuus kuunnella tehtaan huippumallia, Trioa, paraatipaikalta. raportti 2 tunnettuja ja vakiintuneita valmistajia, joten vertailua on vaikea välttää. Kilpailijan kommentoiminen saa Armin Kraussin selvästi vaivautumaan. Soundi oli erinomainen, analyyttinen ja tarkka. Kun torven sisäisiä heijastuksia ei synny, ei resonanssejakaan tarvitse pahemmin pelätä?, Krauss täsmentää. Avantgarden osaaminen löytyykin ennen kaikkea siitä, että se on osannut ratkaista hankalan yhtälön innovaation, tuotannon ja markkinoinnin välillä. Kokonaisuutena Avantgarden myyntimäärät pyörivät vuosittain noin 250 parin tietämillä. Tai oikeastaan musiikkia eikä kaiutinta. Ensimmäisenä nimittäin musiikki vei mennessään. Kolmitiekaiutin on kokonaan torvikuormitteinen, joskin mukana oli myös varta vasten suunniteltu subbari. Livemäinen tunnelma syntyi leikiten. Kuunteluvaikutelmaa tuskin heikensi laitteiston etupäässä oleva Teacin Esoteric-cd-soitin ja tehtaan oma XA?vahvistin. Hän toteaa suoraan, kuinka asia on: ?Ei ole montaa oikeaa tapaa määrittää matemaattista funktiota, joka mallintaa torven aukeamista. Lopputulos oli joka tapauksessa sellainen, että se olisi vaativallekin harrastajalle se loppuelämän ratkaisu. Vaikka Krauss ei sitä suoraan sanokaan, integroidulle vahvistimelle on selvästi olemassa suuret odotukset tulevaisuudessa. Kiinaan tuotantoa ei olla näillä näkymin viemässä lainkaan. Silti se ei vienyt lainkaan huomiota itseensä, vaan antoi artistille tilaa. Detaljit rumpalin pelleissä, sähköbasson kielten sävy sekä lauluäänen sivuäänet tulivat pakottomasti ja poikkeuksellisen selvästi esiin. Silti soundissa oli jotakin hyvin kokonaisvaltaista, joka käänsi korvat musiikkiin yksityiskohtien sijaan. Missään vaiheessa äänestä ei löytynyt sellaista torvivärittymää, mitä muistelen joskus kuulleeni. Kokonaisuus on yksi parhaita koskaan kuulemiani. Se on käyttämäämme muovia kalliimpi ratkaisu, mutta lopputuloksen kannalta materiaalilla ei ole olennaista merkitystä. Enemmänkin voisi sanoa, että se oli neutraali olematta steriili tai viileä. Trion äänikuva oli huikea. Pelkästään Trioja meni kaupaksi esimerkiksi viime vuonna 34 paria. Duo- ja Omega-mallit muodostavat noin puolet kaikesta myynnistä. 2012 lanseerattuja XA-sarjan vahvistimia on lähtenyt viime vuonna maailmalle yhteensä 75 etu- ja päätevahvistinparia. Ilmava ja luonnollisen kokoinen äänikuva yhdistettynä lähes rajattomaan dynamiikkaan toi vahvan paikalla olemisen tunteen
Ne valmistetaan muiden lippulaivojen tavoin Saksassa, ainakin suurelta osaltaan. Dynaamiset ratkaisut ovat edustaneet korkeintaan hinnat alkaen -luokan ylemmän pään toistimia. Armatuurielementtien päämarkkinat ovat kuulolaitteissa. Nähtäväksi jää, onnistuuko valmistaja yrityksessään. Itse en ole voinut suhtautua täysin varauksetta armatuureihin musiikkitoistossa. Tällainen laadukas taskusoitin vaatii kaverikseen vastaavanlaatuiset, taskuun mahtuvat toistimet. Tähän asti tulppamallisten kuulokkeiden aatelina on pidetty yleisesti ns. Korkeasta hinnastaan huolimatta HD800:n 38 paketoinnin ja kuluttajalle tarjoilun taso jää saavuttamatta. Esimerkiksi 1ohmin johdinresistanssin tapauksessa. Eksoottisia johdinmateriaaleja en kaipaa, mutta olisin toivonut että ylikuuluminen yhteisen maajohtimen kautta olisi otettu huomioon ja molemmille kanaville olisi toteutettu oma paluukarva. Hieman pitempiselkäinenkin voi sujauttaa laitteen housun taskuun, jolloin johtoon jää juuri sopivasti vetovaraa, mutta ei varsinaisesti ylimääräistä. Tarkathan ne ovat, mutta samalla monesti epämusikaalisuuteen vivahtavat. Valmistaja itse luokittelee IE800-kuulokkeet audiofiili-luokkaan isompien sankamallisten HD-sarjalaisten kanssa. Kautta linjan on pidetty huolta siitä, että kuulokkeet erottuvat valmistajan muista tulppakuulokkeista, jotka alkavat kieltämättä vaikuttaa IE800:n rinnalla menneen talven lumilta. Kaksiosainen kaapeli Koska tuotteessa on selvästi pyritty HD800-mallin tavoin yhdistelemään laatua, designia ja teknistä suorituskykyä, on yleiseen olemukseen kiinnitetty erityistä huomiota. 600?700 euron hintaluokassa odottaisi jo hieman suurempaa panostusta. Kuulokkeet koostuvat haaroituskaapelilla varustetusta kuulokeosasta sekä 750 mm mittaisesta johto-osasta, jonka päässä on perinteinen 3,5 mm 90 asteen kulmaplugi laitteeseen liittämistä varten. kokeilu Sennheiser IE800 Teksti: Jarno Rannanpää Kuvat: Valmistaja Taskukokoista luksusta Teollisen muotoilun ja akustiikka suunnittelun yhteistyö on synnyttänyt kuulokkeet, joista muut ottavat vielä mallia. SENNHEISER IE800 -kuulokkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kuljettu sen verran omia polkuja, että korvakäytävään työnnettävien tulppakuulokkeiden tuotesegmenttiin on saatu uusi varteenotettava haastaja ja todellinen suunnannäyttäjä. Viimeisen puolen vuosikymmenen aikana premium-luokan kannettavien soitinten äänentoisto on parantunut peruskuluttajatasolta parhaimmillaan jopa erinomaisiin cd-soittimiin verrattavaksi. Muita adaptereita paketissa ei ole. Kulmaplugissa on taiteiltu mahtipontisuuden ja funktionaalisuuden välillä. Niin paljon kuin designista pidänkin, tässä tapauksessa muotoilija on unohtanut liittimen funktionaalisuuden ja käyttötarkoituksen. Taskussa liitin irtoaa helpohkosti, ja suuren kokonsa takia se aiheuttaa turhaa vääntöä soittimen jakille, joka tänä päivänä tuppaa olemaan pintaliitostyyppinen. Kaapelin pituus on juuri sopiva. Matkakäytössäkään mittaa ei ole liikaa. Kaapelin kuorimateriaalissa on haettu kalliimpaa olemusta vajaan parin millin halkaisijalla ja kuvioinnilla, jonka voisi tulkita käärmeennahaksi, futuristiseksi X-ornamentiksi tai puutarhaletkuksi. Valmistajan mukaan johdinmateriaali on happivapaata kuparia, jota tulee pitää lähinnä minimivaatimuksena. Siksi teknologian hinta on sen mukainen. Sennheiser yrittää irtiottoa ja pyrkii sijoittamaan dynaamisen ratkaisunsa huomattavasti muiden kaltaistensa yläpuolelle tähyten ehkä hieman tylsästi brändättyjen armatuurien päänahkaa. Kaapeli ja haaroitusosa yhdistetään 2,5 mm plugilla ja jakilla. armatuurikuulokkeita
Kannessa olevan magneetin avulla sulkeutumismekanismiin on haettu saksalaisen auton tuntua. Ihan kiva. Kaapelin säilytystä voi pitää lievänä suunnittelun kukkasena. Se täytyy kääriä vastapäivään, jos mielii tuikata plugin sitä varten tehtyyn koloseen, jolloin paketti pysyy mukavasti kasassa. Yleisestihän dynaamisen tulppamallisen kuulokkeen on tunnistanut verrattain isosta koosta. Kevyeen liikkumiseen IE800-kuulokkeiden kohderyhmä ei ole täysin selvä. Siksipä niitä testattiin sekä liikkuvassa käytössä että eräänlaisena trendi- ja laatutietoisen minimalistin äänilähteenä. Liian isoilla tuteilla tämäkin tosin onnistuu, ja turhan helposti sellaiset tulee ensialkajaisiksi valittua. Täysin jumputtamaton toisto ei ole. Tässä tapauksessa ylikorostuneessa bassossa on kuitenkin särmää ja selkeyttä, joten ilmiö ei pienen totuttelun jälkeen juuri häiritse. Äänikirjoihin jaksoi keskittyä, kun lukijan äänen perustaajuuden korostukset eivät herättäneet muovisia tai pahvisia sävyjä. Sääli sinänsä, sillä lasitettu keramiikka olisi ollut optimi materiaali nimenomaan käänteiselle torvirakenteelle. Materiaalin lisäksi eräs kuulokkeiden hieno ominaisuus rakennemielessä on niiden pieni koko. Koska asian todellisen tilan tarkastaminen ei onnistu kuuloketta särkemättä, luottanemme valmistajan lausuntoon. Valmistajan omalle audiofiili-luokitukselle alkoi löytyä katetta. Yleisäänimaailmallinen puhtaus ja siisteys puskivat esiin, eikä tyypillistä ahdistuksen tunnetta syntynyt kovin helposti. Satojen eurojen hintaisten premium-kuulokkeiden rakenne ei ole tavallisesti juuri eronnut viidenkympin kuulokkeista, sillä molempien runko koostuu lähinnä napsuilla toisiinsa kiinnittyvistä muovipaloista, jotka soivat ja värittävät ääntä. Keraaminen jäykkä, kova ja saumaton materiaali sopii kuin nenä päähän tämäntyyppiseen tuotteeseen. Tämä täytyy laskea suurehkon elementin ja keraamisen rakenteen ansioiksi. Yksi selkeä piirre IE800-kuulokkeille on avoin yleistoisto. Kuulokkeet kärsivät tuhdista bassosta siinä missä muutkin samalla periaatteella valmistetut tulpat. kokeilu yhteisellä paluujohtimella kanavaerottelu on vain 30 desibelin luokkaa. Toisaalta ne soveltuvat myös laatua ja tyylikkyyttä arvostavalle minimalistille jopa ainoana äänilähteenä kannettavan soittimen ja tietokoneen kylkeen. Parhaimmillaan studiorokilla Aivan ensitahdeista kävi selväksi että IE800-kuulokkeet ovat suuri harppaus parin sadan euron hintaisiin dynaamisiin inserttikuulokkeisiin nähden. Lisäksi kolmelta sivulta avoin rakenne päästää kaapelin ja liittimen rispaantumaan laukun pohjalla. Runko keramiikkaa Kuulokkeiden rakenne saa aikaan wau-fiilistä, sillä niiden runko on keraamista materiaalia, joka täyttää sekä akustiset että muotoilun vaatimukset. Varsinaiseen liikkuvaan käyttöön eli vaikkapa työmatkapyöräilyyn tai juoksukaveriksi niistä ei ole, sillä kankeahkon johdon ja ylimääräisen liittimen vuoksi kuulokkeet liikkuvat rouskuen ja valuvat korvasta. Muovinen etuosa kiinnittyy erittäin tukevasti keraamiseen osaan. Yleisperiaatteeltaan rakenne on hyvin perinteinen ja edullinen valmistaa. Kuulokkeiden takaosassa on kaksi porttia, jotka tuovat mieleen Bowers & Wilkinsin Nautilus-sarjan diskantti- ja keskiääniosastojen muotoilun ja viittaavat käänteiseen torvirakenteeseen. IE800kuulokkeet mahtavat olla pienemmät tai korkeintaan saamaa luokkaa kuin pienimmät kaupalliset armatuurityyppiset inserttikuulokkeet. puolelle, eikä kotelo pysy kiinni saati kaapeli nipussa. Selitykseksi ei käy crossfeed. Haaroituskaapelista irrotettavan jatkoosan tarkoitusta pitää ihmetellä. Myötäpäivään käärittynä plugi jää ?kirjan selän. Kaapelin kustannuksista se muodostaa leijonan osan, enkä keksi sille mitään järkevää käyttötarkoitusta. Liikkuvalla käytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi työkseen paljon matkustavia lentokoneiden ja junan penkkien kuluttajia, ei niinkään urheilua tai ulkona liikkumista. Alkuvaiheessa kävi selväksi, että kuulokkeet soveltuvat hyvin esimerkiksi työreissaajan äänilähteeksi ja virtuaaliseksi oman tilan luojaksi. Tilatoistoa ei voi missään nimessä verrata 40? 50 mm elementeillä varustettuihin sankamallisiin kuulokkeisiin, joissa dynamiikkakin on aivan omaa luokkaansa. Musiikki, johon on jätetty tilaa, myös välittyi sellaisena. 39. Tulppamallisina ne myös vaimentavat ympäristön äänimaailmaa turhan voimakkaasti, joten polkupyöräilijän tai aivan tavallisen jalankulkijan henkikulta saattaa joutua vaaraan. Rauhallisemmassa matkustuksessa IE800 tarjoaa mukavasti omaa tilaa ja pientä ylellisyyttä. Valmistaja itse luokittelee toimintaperiaatteen kuitenkin sanaparilla viritetty/suljettu. Avoin toisto palvelee tuotettua studiorokkia ja hieman raskaampaa ulosantia. Matkakaveriksi valikoitui helposti Freak Kitchenin ja Musen tuotantoa. Liikkuvammassa käytössä painava liitos heiluu edestakaisin ja hivuttaa kuulokkeita hiljalleen pois korvakäytävistä. Mukana tuleva säilytykseen tarkoitettu nahkakotelo on oma lukunsa. Kirjamaisen rakenteen sisälle mahtuu kuulokkeiden lisäksi puhdistustyökalu
(ennakkotieto) Edustaja: Sennheiser Nordic Lisätietoja: www.sennheisernordic.com Rakenne: dynaaminen tulppakuuloke, porttiviritetty Liitin: 3,5 mm Kaapelin pituus: 750 mm Nimellisimpedanssi: 16 ohm Muuta: diffuusikenttäoptimoitu SUOMEN SUURIN JA LAADUKKAIN URHEILUN ERIKOISLEHTI. 2 näytenumeroa maksutta! Tutustu Urheilusanomiin: saat kaksi näytenumeroa maksutta! Samalla pääset tutustumaan ainutlaatuiseen vedonlyöntipalveluun veloituksetta kahden viikon ajan. Liekö kyseessä jokin rakenteellinen ominaisresonanssi. Toisaalta toisia tulkinnallisempia tapauksia kuten Loiria ja Perko & Pyysalon Poppoota ominaisuus vain palveli. Pienenä yllätyksenä raskaampi materiaali tuntui hyötyvän lähes kaikista IE800n maneereista. Uusi vertailukohta Sennheiser IE800 -kuulokkeet ovat kutakuinkin parasta, mitä dynaamisilla elementeillä tulppamallisina ja tässä kokoluokassa on tähän mennessä toteutettu. Kuulokkeet kärsivät perinteisten dynaamisten inserttikuulokkeiden ominaisuuksista siinä missä muutkin kilpailijansa, mutta vastaavasti niistä huokuu myös kehityksen ja laadun leima. kokeilu Sennheiser IE800 Lievää epäpuhtautta esiintyy parin kilohertsin tietämillä. Saat näytenumerot osoitteesta: www.urheilusanomat.fi/tutustu Etu voimassa 16.6.2013 asti.. 700 . Se saattaa kuitenkin olla yksi akustisten soitinten vapautuneisuutta rajoittava tekijä. Siinä missä tilaa sisältävä studiomateriaali on kuulokkeille omiaan, akustinen jazz tai ylipäätään akustinen musiikki ei herää loistoonsa toivotulla tavalla. Tummilla albumeilla on taipumusta tummua entisestään. Rohkeat materiaalivalinnat ovat edukseen niin äänellisesti kuin visuaalisestikin. Ero 100?200 euron insertteihin on selkeä, ehkä samaa luokkaa kuin HD800-lippulaivamallin ja muiden laadukkaamman pään sankakuulokkeiden välillä. Esimerkiksi paljon matkasoittoa saanut Lars Danielssonin Tarantella-albumi kuulostaa paikoin kuin ruuvipenkissä puristetulta, eikä läskibasso, vasket tai akustinen kitara saa alleen kuin murto-osan siitä elosta, mitä HD-sarjan sankamalliset kuulokkeet loihtivat. Laatua löytyy, mutta niin löytyy myös hintaa, jolla voisi hankkia useamman parin kilpailijoiden kuulokkeita. Pienenä varoituksen sanana todettakoon, että toisinaan onnistuin irrottamaan kuulokkeen korvasta niin, että tulppa jäi korvakäytävään. Valitsisin ilman muuta IE800-kuulokkeet reissukaveriksi aktiivisten vastamelukuulokkeiden sijaan. Rock- ja metallimiehen (tai -naisen) valinta. ? Dynaaminen ja eloisa sointi 7-milliseksi elementiksi ? Laadukkaat matkakaverit, joilla kannettavista soittimista saa enemmän irti ? Miellyttävät korvassa ? Kallis ? Optimikokoiset tulpat voivat jäädä korvaan ? Raskas ja helposti särkyvä johdon rakenne info Sennheiser IE800 Hinta: n. Se on toistettavissa tietynlaisella dynaamisella ja perkussiivisella materiaalilla, mutta se vaivaa onneksi vain satunnaisilla äänitteillä eikä ole kovin dominoiva
Ota jazzit haltuun! Rytmin Pori Jazz -ohjelmalehti ilmestyy 20.6. www.rytmi.com
Kaiuttimen pohjassa olevat kaksi refleksiaukkoa hengittävät lattiaa kohti jalustan muotoillun yläosan lävitse. Se toimitetaan kiinteästi jalustaansa pultattuna kokonaisuutena. Rohkea veto aikana, jolloin digitaalisuuden ensiaskellukset olivat muuttumassa harppauksiksi, ainakin kaupallista levymyyntiä ajatellen. Heti alusta alkaen innovatiivisen valmistajan ennakkoluulottomuus on näkynyt myös materiaalivalinnoissa ja muotoilussa. Kuinka sulava hanki saa elämän auringon lämmössä. Kun kuuntelin Wilson Beneschin Geometry-sarjan jalustakaiutinta, tuo mielikuva oli ensimmäisenä mielessäni. WILSON Benesch on yrityksenä melko tuore. Kaksi takimmaista ovat helposti säädettävissä, joten ongelmia tuskin ilmenee epätasaisillakaan pinnoilla. Jalkansa kanssa 23 kiloa painavaa Vertexiä on helppo siirrellä. Tämä on hyväksi, sillä parhaan paikan etsiminen ei ollut aivan helppoa. Avaruusajan osaamista Vertexin kotelo on valmistettu formuloistakin tutusta hiilikuidusta, jonka eduiksi mainitaan lujuus. testi Wilson Benesch Vertex Teksti: Jussi Arvio Kuvat: Valmistaja Mittaukset: Aalto-yliopisto Modernin maailman monitori Tiedättehän virtaavan kevätpuron solinan. Rakenne on loppuun saakka mietitty niin toiminnallisesti kuin visuaalisestikin. Kaikessa näkyy korkeatasoinen materiaalinhallinta ja estetiikan merkitys. Kaiuttimen kaapelointi kulkee jalan sisällä, ja kaksoisjohdotuksen mahdollistavat, rhodiumpinnoitetut kupariliittimet ovat kiinni samassa tolpassa. Kallista ja eksoottista hiilikuitua käytetään äänivarresta rasiaan ja levysoittimesta kaiuttimiin. Englannissa Sheffieldissä majaansa pitävä WB poikkeaa klassisesta, BBC:n aluilleen panemasta kaavasta, joka on leimannut saarivaltion kaiutintuotantoa jo vuosikymmeniä. Valmiiksi mietitty Vertex on näyttävästi muotoiltu, pienehkö 12 litran kaksitie. Vuodesta 1989 toimineen valmistajan ensimmäinen tuote oli, yllätys yllätys, levysoitin. Kaiutti42. Kolme tavallista suurempaa piikkiä muodostavat mekaanisen maadoituksen lattiaan
Vaikka tila ei ole optimaalinen, se on osoittautunut riittävän hyväksi sekä vapaaseen kuunteluun että kriittisempäänkin otteeseen. Bassovaste on viritetty siten, että 6 desibelin vaimennus osuu 50 hertsin kohdille. Impedanssikäytös on hallittua ja pysyttelee kuuden ohmin tuntumassa koko taajuusalueella. Keskialueen läpikuultavuus ja puhtaus onkin monen kaksitien vahvinta alaa, eikä Vertex tee tässä poikkeusta. Kokonaisuuden hallinnassa saavutettu omavaraisuus mahdollistaa nostalgian sijaan aktiivisen kehitystyön. Normaalisti käytän siellä omia miniatyyrireferenssejäni, eli Audio Space AS3/5A-kaiutimia, jotka tuntuvat vain paranevan ajan kanssa. Tässä huoneessa myös Wilson Beneschit heräsivät henkiin, joskin täysin erilaisina mainittuun Audio Spaceen verrattuna. Maskit paikallaan ääni jäi hieman verhotummaksi, joten suositukselle oli perusteensa. Tällä kerralla oli todettava, että kaiuttimien sovitus isoon tilaan ei ollut optimaalinen. Sen sijaan sain mojovan päänsäryn. Sittenkin elossa Koska taipumusta s-korostumaan tai muuhun kuultavaan poikkeamaan ei kuitenkaan ilmennyt, päätin jatkaa kuuntelua toisessa, tyystin erilaisessa huoneessa. Tämä noin 15 neliön huone on tarkoituksella huomattavasti vaimeampi ja soveltuu erityisesti pienten kaiuttimien lähikenttäkuunteluun. sivu 58). Tavallista raskaammat elementtien suojamaskit otin kuunteluiden ajaksi maahantuojan suosituksesta pois. Tosin muotoiluun tarvitaan sellainen taho, joka hallitsee moiset metodit. Vertex on kaikesta huolimatta periaatteessa melko perinteinen, refleksikuormitettu kaksitiekaiutin. Omavalmisteiset elementit ovat erittäin laadukkaan oloiset. 350? 4 000 Hz) toistetaan yhdellä elementillä, yhtenäinen toisto säilytetään helpommin. Onkin ihailtava sitä rohkeutta ja päättäväisyyttä, mitä oman suunnan asettaminen on edellyttänyt. Tarkka tapaus Aloitin kuuntelut puutalossa isommassa kuunteluhuoneessani, jossa piisaa kuutioita. 2 dB kaiutinlinjalta mitattuna. testi men sisätilavuutta ei tarvitse uhrata kotelon ylimääräisille tukirakenteille, kuten joissakin muissa rakenne- ja materiaaliratkaisuissa. Ensimmäisen asteen suodin jakaa kaistan viiden kilohertsin kohdalla. Tactic 2 -nimellä kulkevassa bassokeskiäänisessä näkyy selvästi kuiturakenne. Kaiutin on korvin kuultuna viritetty melko herkäksi alarajataajuuden kustannuksella, vaikka sille luvataankin kaistaksi 44 Hz?30 kHz +/. Sopiva sijoittelu löytyi noin metri 43. Yhtenäinen monokokkirunko on myös helppo muotoilla mittatarkasti halutunlaiseksi. Basso- ja keskiääni on halkaisijaltaan 170 mm ja diskantti 25 mm. Vaan toki ensin oli testattava mahdolliset vaikutukset ääneen. Ääni oli lähteestä riippumatta aggressiivinen, auttamattoman ohut ja erityisesti oopperalla korville käyvä. Esimerkiksi raikkaan sielukas Anna Netrebkon ja Rolando Villazónin yhteislevy Duets (DGG 00289 477 9180) muuttui röntgenmäisen läpivalaisevaksi kadottaen kauniin tunnokkaan vuoropuhelun. Vastaavasti Rita Streichin ääni muuttui kiusallisen pistäväksi kaikin puolin upealla kokoelmalla Rita Streich singt Opern-Arien (DGG 00289 477 9194). Lisäksi diffuusorit etuseinän keskellä ja sivuseinillä sallivat sopivasti eloisuutta ja ilmavuutta tarkkuuden kärsimättä. Maahantuojalta lainassa olevat MusicToolsin Stream-Line Energy -bassoansat tasoittavat alapään vastetta viemättä kuitenkaan liikaa alakeskialueen tai yläbasson iskevyydestä. Vaimennusta on jonkin verran huonekalujen ja paksun maton muodossa. Lyhyesti sanottuna huonetta ei ole vaimennettu kuolleeksi, sillä kokemukseni mukaan samalla tapetaan musiikista olennainen. Tekniikkaa käytin kaikenkattavana kirjona: vahvistimina Quadin 44 ja 405-2, Moon 340i (johon palaan tulevaisuudessa) ja Mastersound Evolution 845 reference, soittimina muun muassa Dynastation 2, Sonos ja Lindemannin tuore DAC (kts. Tilanne ei muuttunut kyseisessä huoneessa millään sijoittelulla tai suuntauksella, ei edes lähikentässä. Kun kriittinen keskialue (n
Kyseiseen teokseen ei maalaileva ja viipyilevä luonne kuulu. Palasin myös aiemmin mainittuihin oopperalevyihin vertailun vuoksi. Soittimen tummassa, mutta herkässä äänessä ei ole samanlaista voimaa tai energiaa kuin monella muulla instrumentilla. harmoninen komponentti punainen, 3. vihreä. 95 90 85 80 L i s¨ av iiv e 75 70 65 20 0.9 Wilson Benesch Vertex 100 1000 Taajuus [Hz] 0.8 10000 20000 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Lis ¨ a v iive [ms] Amplituudi [dB] 100 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 ?0.1 100 1000 Taajuus [Hz] Lisäviive taajuuden funktiona. 44 Wilson Benesch Vertex 40 10000 20000 Hinta: Lisätietoja: 6 190 ?/pari wilson-benesch.com, www.soundgarden.fi Mitat (lxkxs): Paino jalustoilla: Toimintaperiaate: Suurin suositeltava teho: Nimellisimpedanssi: Elementit: - matalat äänet: - korkeat äänet: Jakotaajuus: Liittimet: - painoliitin: - naparuuvi: - banaanihylsy: - kaksoisjohdotus: Irrotettava etusuoja: 23 x 105 (jalustoilla) x 37 cm 23 kg 2-tie, refleksi 200 W 6 ohmia 180 mm 25 mm 5,0 kHz ei on on ei ei. ( v i h r ) Herkkyys (1 m/2,83 V): Alarajataajuus (-6 dB): Suuntaavuusindeksi (100?10000 Hz): Lisäviive 1 kHz: 87,5 dB 54 Hz 6,6 dB 0,12 ms Amplituudi [dB] 100 90 80 70 60 info 50 30 o 105 o 20 o Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0 (pun), 20 (sin), ja 60 (vihr) 100 Taajuus 1000 [Hz] 10000 20000 Harmonisen särön taso 8,95 voltin jännitteellä. 2. Pianon sointikin säilytti aiemman keveän ilmavuuden tunnon, mutta sai paljon kaivattua painoarvoa alaääniinsä. Tämä voidaan tulkita joko eduksi tai puutteeksi, kuulijasta riippuen. Sellon sointiyhtälön WB purki osatekijöiksi, joita tarkasteltiin tavallista analyyttisemmin. Kliinisyyden vedin yli kuunteluti- H ar m on i n e n s¨ a r o @ 8. Vaikka tässä kohdin sorrun romantisoimaan, tältä osin en allekirjoittanut WB:n totuttua kuivempaa tulkintaa Bachin sooloselloteoksilla, joista kuuntelin useita eri versioita. Lopulta muistiinpanoihin oli kirjautunut sanat puhdas, kuulas, raikas, neutraali, vesi. An American in Paris (DGG 00289 477 9175) George Gershwinin hieno ja monisäikeinen musiikki kulki höyryveturin lailla. Suuntaus löytyi, kun kaiuttimet osoittivat hieman ohi korvien. WB hallitsi sopivasti jäsentyneen tilatoiston sekä leveys- että syvyyssuunnassa. Siis kuvainnollisesti. Aiemmin niin korostunut yläkeskialue muuttui pienemmässä tilassa puhtaan läpinäkyväksi. Mittasuhteet olivat myös oikeassa koossa, eikä esimerkiksi Cassandra Wilson pyrkinyt syliin istumaan, kuten joskus on joillakin kaiuttimilla käynyt. Wilson Benesch Vertex testi mittaustulokset ivuseinistä ja saman verran etuseinästä. WB heräsi transienteilla todella nopeasti. Kaiuttimien s väliksi jäi noin kaksi metriä, samoin etäisyydeksi kuuntelupaikalle. Ylin diskantti pääsi esiin ja osoittautui laadultaan hyväksi. Tämä taas ilmeni, kun korvasin Quadit Moon Audion vahvistimella. Artikulaation selkeys ja äänen puhtaus tekivät seurannasta erittäin helppoa, mutta omasta setistä tuttu viehkeys ja (olkoonkin liioiteltu) tunteen palo jäivät edelleen saavuttamatta. Solistin Vertexit sijoittivat reilun askeleen edemmäs kuin omat kaiuttimeni, hieman kaiutintason yläpuolelle. Ja kaikki tämä Quadeilla, jotka tosin on päivitetty tämän päivän tarpeisiin. Lisäksi selvisi, että kaiuttimen dynaaminen ote oli keskimääräistä parempi. Esimerkiksi levyllä Rhapsody in Blue . 95 V l i n ( m u st ) , 2. ( p u n ) , 3. ( si n ) , 4. sininen, 4. Sen hauras, mutta toisaalta kerronnallisesti voimallinen luonne ilmenee nimenomaan sooloinstrumenttina. Kuin virtaava, keväinen sula
En ainakaan kotonani. Tuon tässä vaiheessa keskusteluun mielelläni musiikin emootiot ja niiden merkityksen itselleni. Vaimentamattomaan betonihuoneeseen en Vertexiä veisi. Klassisesta Rockista Hip-Hopiin, Latino Jazzista Delta Bluesiin, PRO-sarja herättää kaiken musiikin henkiin. PRO-sarjan kuulokkeet alk. Edulliset ja pienet Audio Spacet korostavat musiikin eheyttä ja soinnin kokonaisvaltaisuutta tavalla, jolla tunnetaso astuu muiden hyveiden yli. Vaikkei kyse olekaan toiston puhtauden antiteesistä, ajoittain olen kokenut korostetun tarkkuuden vievän kauemmas itse musiikin olemuksesta. 30100 FORSSA. Niiltä osin WB on murskaavan ylivoimainen, todellinen modernin maailman monitori. Vaativan valinta Edeltä on jo käynyt ilmi, että Wilson Benesch on suunnittelunsa lähtökohdista katsoen huippukaiutin. Se osaa olla myös vaativa. lan muuttuessa. Aivan alimmat taajuudet on järkevästi toistettavissa subwooferilla, jollainen löytyy myös WB:n mallistosta mallinimellä Torus. Wilson Benesch Vertex edustaa modernia kaiutinsuunnittelua, jossa puhtaus ja lahjomattomuus ovat päällimmäisiä ominaisuuksia. Periaatteessa jokin putkimaailman PP-ratkaisu antaisi voimaa ja rehtiä dynamiikkaa kotitarpeiksi. Avoinna Ma-Pe 10?17.30, La 10?14 SALO: Turuntie 26 . Se ei romantisoi, sävytä tai lisää koukuttavaa vinkeyttä tai muuta jippoa ääneen. Tunnustan, että aluksi en erityisemmin pitänyt kuulemastani, mutta ajan kanssa opin ainakin arvostamaan WB:n lahjomattomuutta. Kyse on paljolti siitä, mitä halutaan kulloinkin painottaa. PRO-sarjan kuulokkeet toistavat eri tyylisen musiikin parhaalla mahdollisella tavalla. Pitkäikäinen ystävyys on varma asia, mikäli painopisteet ovat yhtä suunnittelijan tavoitteiden kanssa. Eksoottiset materiaalit, upea muotoilu ja tinkimättömyys eivät tule ilmaiseksi. 195,- Yamahan uudet RX-V 75 -sarjan kotiteatterivahvistimet tarjoavat totutusti dynaamisen tarkan äänentoiston sekä ainutlaatuisen suorituskyvyn ja käyttömukavuuden. RX-V 75 ?sarjan hinnat alk. Samalla korostuu testaajan näkökulma ja ainainen haaste, kattava kuuntelu vie aikaa, sillä ilmiöt on voitava toistaa ja todentaa riittävän selvästi. Joka tapauksessa Wilson Beneschin ostaja todennäköisesti tietää mitä hakee. Saattaa hyvinkin olla, että en ole aiemmin kohdannut yhtäkään niin avointa ja samalla paljastavaa pientä kaiutinta. Saattaa kuitenkin olla, että ominaisuuksiinsa nähden hinta on oikealle ostajalle kohdillaan. -UUTUUDET! Nyt voit nauttia Studio-tasoisesta äänikokemuksesta mihin tahansa menetkin. 299,Katso tarkemmat tuotetiedot kotisivuiltamme www.hifikulma.fi FORSSA: Kartanonkatu 18 . Ne eivät kuitenkaan kykene haastamaan Wilson Beneschiä tarkkuudessa, puhtaudessa tai puhtaassa dynamiikassa. Avoinna Ma-Pe 10?17.30, La 10?14 KESÄLAUANTAIT SULJETTU!. Yli 6 000 euron hintaisena Vertex on kokoisekseen kallis kaiutin, vaikka jalustat sentään kuuluvat hintaan. 02-733 8888 . Valmistajan tavoitteiden perusteella ja koko dynamiikan valjastamiseksi suosittelen riittävän tehokasta vahvistinta. Myös tilan koko kannattaa mitoittaa järkevästi, jotta sinänsä laadukas ja ruudikas alapää ei jää liian vaimeaksi. 03-4355 150. 24240 SALO . Siten pikainen koekuuntelu tuskin tekee vaikutusta. Alkupään merkitys on suuri, sillä kaiutin tuskin jää pullonkaulaksi, jos toisto-ominaisuudet ovat muuten omaan makuun. Korkeahko herkkyys, puhtaus ja dynaaminen luonne tarjoilevat toisaalta oivan pelikentän. Kaunosieluisemmille, joille vähemmän roisi meno riittää, voisi vaikkapa sopivasti lasitettu 300B olla se juttu. Tärkeimpänä seikkana pidän kuitenkin huoneen merkitystä. Samalla rahalla, mutta eri painotuksin on saatavilla muutakin
Highend-tasoinen iRiver toistaa hires-tiedostot ja lupaa paljon. KILPAILIJOIDEN yrityksistä huolimatta Applen i-perhe eri versioineen on käytännössä muodostunut lähes standardiksi kannettavien soittimien valikoimassa. Kaikkia Applen malleja ei ole kuitenkaan kehuttu ääneltään erinomaiseksi, ja useilla kuulokkeilla on tuntunut olevan Applen mallista riippuvaisia sovitusongelmia. Tämän vuoksi Applen tuotteita ääneltään parem- 46 malle tai ainakin eri kuulokkeiden kanssa paremmin yhteensopivalle matkasoittimelle on ilmeistä kysyntää. testi iRiver Astell & Kern AK100 -mediasoitin Teksti: Juhani Ahonen Kuvat ja mittaukset: Mauri Eronen Kun tavallinen ei riitä Monenlaisten kuulokkeiden kanssa hyvin yhteensopivalle matkasoittimelle on selvä tarve. Annetut numeeriset arvot olisivat kunnioitettava saavutus jopa pöydälle tukevasti asettuvalla, verkkovirtaan kytkettävälle laitteelle. Tukeva ja minimalistinen Ensimmäinen AK100:n tuoma mielikuva on laitteen tukevuus. Ulkoinen olemus tuo vakuuttavuutta, mutta samalla eräänlaisen vanhahtavan tunnelman. Ainoan epäilyttävän osan muodostaa äänenvoimakkuussäätimenä toimiva pyörivä nuppi. Laite voidaan kytkeä tietokoneeseen mukana toimitettavalla usb-kaapelilla ja siirtää tiedostot laitteen omaan muistiin tai kahdelle microsd-kortille. iRiver on päättänyt tyydyttää tuon kysynnän. Valmistaja lupaa AK100:lle kannettavaksi soittimeksi suorastaan hämmästyttävän hyviä arvoja: signaali-kohinasuhde 110 dB, kanavaerotus >120 dB ja antoimpedanssi hyvää kuulokeyhteensopivuutta ennustava 20 ohmia. Akun lataus tapahtuu saman liitännän kautta. Lähtöinä ovat sekä kuulokelähtö että optinen s/pdif. Tuntuma on laadukas ja jämäkkä. Soitin on yllättävän paksu ja painava. Laitteessa on myös optinen s/pdif-sisääntulo, jonka avulla AK100:aa voidaan käyttää pelkkänä da-muuntimena.
Sopiva liike ja vaatteen kangas säätää äänenvoimakkuutta puolestasi, mikä voi tuottaa ikäviä yllätyksiä. Vielä parempia suoritusarvoja etsivä voikin vielä katsastaa uuden Astell & Kern AK120 -mallin, joka on ainakin valmistajan ilmoittamien tietojen valossa vielä parempi ja korjaa osan AK100:n ongelmista. Mikäli on tottunut sujauttamaan vaikkapa iPhonen taskuun kuunneltaessa ei sama onnistu AK100:n kanssa. Hinta tosin nousee, uuden AK120:n hinta on 1299 ?. info Hinta: Lisätietoja: Liitännät: Muuta: iRiver Astell & Kern AK100 690 ? www.scanteknik.fi, www.iriverinc.com kuulokelähtö, s/pdif-otto ja -anto 32 Gt muistia, kaksi MicroSD-muistikorttipaikkaa 47. Mukana on myös kannettavista soittimista usein puuttuva, kunnolla toimiva ekvalisaattori. testi Käytettävyydeltään AK100 edustaa puhtaaksi viljeltyä minimalistista koulukuntaa. 32 gigan sisäisen muistin lisäksi tallennustilaa voidaan laajentaa kahdella samankokoisella MicroSD-musitikortilla. 2. Kaikki toiminnot löytyvät nopeasti kokeilemalla. Bluetooth-yhteyttä ei kokeiltu. Vaivaton ja yhteensopiva Ensimmäinen huomio laitetta käytettäessä on sen kyky ajaa kaikkia kokeilemiani kuulokkeita. Mitään ylimääräistä ei ole mukana, vaan kosketusnäytöllisen laitteen käyttö onnistuu helposti. Harva kannettava soitin on saanut latinorytmeistä irti sitä keinuvuutta ja tanssahtelevuutta, jonka AK100 onnistuu tuomaan esiin. Ainoan selkeän kauneusvirheen soittimen käytettävyyteen tuo äänenvoimakkuuden säätönupin herkkä liikkuvuus. Kuulokeannon ja optisen lähdön yhdistävän liittimen lisäksi yläreunassa on s/pdif-otto, jonka avulla AK100:aa voi käyttää pelkkänä da-muuntimena. 2 mittaustulokset Antoimpedanssi: Teho -300 ohm: -16 ohm: 22 ohm 6,5 mW 21,5 mW Impulssivaste. Taajuusvasteet kuulokeannosta. Mitattujen tehojen ja muun mitatun suorituskyvyn valossa soittimen kyvykkyys ei ole ongelma. Harvojen kannettavien soittimien kanssa tulee tunnetta siitä, että selvän pullonkaulan muodostavat kuulokkeet eikä soittimen suorituskyky. Soitin osaa kommunikoida toisten laitteiden kanssa bluetooth-yhteydellä. Soitin selviää käytännössä kaikista kuulokkeista, ja mahdollisia ongelmia voidaan korjata käyttämällä laitteen omaa ekvalisaattoria. Mikään ei kuitenkaan ole täydellistä. Toinen lähes välitön havainto on äänen rullaavuus, jollaiseen harva kannettava soitin pystyy. Soittimen kyvykkyydestä kertoo se vaivattomuus, jolla AK100 pystyy kuljettamaan lähes musiikkia kuin musiikkia. Tuota tunnetta ei AK100:n kanssa voi välttää, sillä niin vaivattomasti ja tarkasti soitin toistaa vaikeimmat ja monimutkaisimmat sävelkulut sekä suurten 1 1. AK100 on muihin ominaisuuksiinsa nähden varsin kallis ja äänenvoimakkuuden helposti pyörivä säätönuppi tekee sen sujauttamisen taskuun hieman epäkäytännölliseksi. Soitin ei myöskään osaa tauotonta soittoa (gapless playback), mikä on live-levyjen ja klassisen musiikin kanssa selkeä puute. Mikäli suhteellisen korkea hinta ei pelota, niin hyvää ääntä ja mietittyä, joskin varsin pelkistettyä, rakennetta arvostavan kannattaa vakavasti harkita AK100-soitinta. ? Erinomainen ääni ? Toimiva ekvalisaattori ? Konstailematon ja harkittu rakenne ? Ei tauotonta toistoa ? Nykymittapuun mukaan riisutut ominaisuudet ? Suhteellisen kallis ? Äänenvoimakkuuden säätö Kuuntelussa käytetty laitteisto: kuulokkeina AKG K290NC passiivisena, Bose QC15 ja Denon AH-D7100. Käytetty musiikki häviöttömästi flac-muotoon pakattua. orkestereidenettä sähköisesti tuotettujen äänivallien sisältä. AK100 saa musiikin rullaamaan parhaiden erillissoittimien tavoin. Resistiivinen kuorma (musta käyrä), Grado SR125 (sininen), UE Triple.fi 10 (vihreä). Jitter. Yhteenveto ASTELL & Kern AK100 on yksi parasäänisimpiä matkasoittimia
Tuli nimittäin muisteltua samoissa tiloissa jokseenkin puoli. raportti Hifiharrastajat ry:n DIY-tapahtuma 4.5.2013 Teksti ja kuvat: Jaakko Eräpuu 1 Ite-hifiä ja tekijämiehiä Hifiharrastajien leikkisästi melkein vuotuiseksi nimeämä DIY-tapahtuma täytti Hyvinkäällä kymmenkunta hotellihuonetta vähintäänkin mielenkiintoisella kalustolla. varsin rankasti uudelleen rakennettua levysoitinta myöten. Leppoisissa tunnelmissa edenneen tapahtuman parhaiten soivat laitteistot viestittävät, että itse rakentamalla yltää vähintään yhtä korkealle tasolle kuin valmiin ratkaisun kaupasta kopaisemallakin. Vaikka sitten siihen säilöttyyn musiikkiin, toistoketjun tärkeimpään lenkkiin. Omaehtoisia ratkaisuja, moninaista kädenjälkeä ja hyvää ääntä riitti kaikkiin lähtöihin. ?TAVALLISTA tavoittelin, mutta priimaa pukkasi? -tyyppinen sananparsi ei taidakaan olla ihan tuulesta temmattu toteamus DIY-hifin tiimoilla. Useampikin ?melkein. Mutta tokihan mukana oli myös omin kätösin punottuja kaapeleita ja modifioituja äänilähteitä . Sanovat ketjun seuraavan lenkin merkitystä korostavat sorsastajat mitä sanovat. Kaiuttimet ja putkivahvistimet, siinä hifiä rakennusprojektien kautta harrastavien rakkaimmat ja onnistuneimmin toteuttamat projektit, ainakin mikäli tämänkin vuoden DIY-tapahtuman saldoa tarkastelee huoneissa kuultujen kattausten kautta. Toki 48 itse tehden saattaa säästyä jokunen senttikin. vuotuinen alan tapahtuma on kerta toisensa jälkeen todistanut, että ne kaikkein innovatiivisimmat, suhteellisuuden- ja huumorintajuisimmat & vähiten mielikuvien vietävissä olevat hifiharrastajat lukeutuvat juurikin itserakentajien jaloon joukkoon
Rankasti päivitetty Lenco-levysoitin, liuta etusia, Rosenblitz-perustainen OTL ja Fostexia takatorvella. Tapahtumassa vahvistinsuunnittelun saloja esitelmöimällä avanneen M. Mingus-vinyyli soi vakuuttavasti, vaikka Denon-askin neula oli vinossa. Niinpä. Jari Ollenberg tarttui kunnon haasteeseen ja valmisti itse nauhat hybrideihinsä. Tapahtuman pääorganisaattori Jussi Hoffrenin Metrik-dipoli H-framella ja aktiivijaolla. 9. Samu Sauraman Nitrosäiliöt Mikkelin AMKK:laisten verhoilemina. No, tapahtuman kaiutinten eliittiin kuuluneen monitiedipolin suunnittelija kyllä tunnusti, että jos hänen ja kaiuttimet tehneen tahon yhteistyön tulos tuotteistettaisiin kaupalliseksi malliksi, hintalappu saattaisi hyvinkin kantaa useamman kymppitonnin high end -lukemia. No, tuo kookas dipoli saattoi kärsiä tapahtumatilan akustiikan ongelmista keskimääräistä enemmän, kun taas samassa huoneessa sijainnut Voxativ-laajakaista DIY-lattiatorvikotelossa kuulosti erinomaisen hyvältä. Ja kyseessä oli elementtivalmistajan hinnat alkaen -malli. Pienemmissä huoneissa demotut, dipolitoimiset kaiuttimet eivät yltäneet hintavammista komponen- teista valmistetun lajitoverinsa tasolle soinnin sivistyneisyydessä, mutta kahdella bassoelementillä varustettu ja niiden välisellä vaihesäädöllä alapään toistoa kontrolloitava Hifiharrastajien ?virallinen kisakaiutin?, organisaattori Jussi Hoffrenin Metrik, vastasi kiitettävällä kiinteydellä huoneakustiikan haasteisiin. Kutvosen kahden 15-tuumaisen voimalla bassoilmaa liikutteleva dipoli ei sekään aiheuttanut enempiä kuminoita demotilassaan. Tekijämiehiä. 7. Parhaat DIY-setit soivat jopa paremmin, kuin keskiverto high end -herkut samoilla sijoilla. Ainoat kauniimman sukupuolen edustajat, joilla oli ollut näppinsä pelissä, pyörivät Nitrosäiliöiksi nimettyjen pömpelien tienoilla. 3. Varsinkin niiden yksilöiden, joiden ulkoiseen olemukseen he kumppaneineen olivat luoneet taiteellista vaikutelmaa Mikkelin AMKK:n puitteissa. 49. Refleksikotelossa hönkivä basso on sentään ScanSpeakin mallistosta. 5. 2. Tomi Hänninen ja aktiivimonitorin muodonmuutos arkisesta työkalusta eksoottiseksi elämystentuottajaksi. raportti 2 5 3 6 4 7 8 9 1. Tinkimätön DIY-mies ei kaihda koomisiakaan ratkaisuja, jos soundi sitä vaatii. Tekijä nimimerkki Putkihörhö. Toimii! 6. Subbari pääsee peliin mukaan vain pophumpalle. Petri Nousiaisen kattaus kaikessa komeudessaan. Metatron -badgella silattu SE-integroitu on varustettu KR-pääteputkin. Voxativ 1.0 -laajakaista lattiatorvikotelossa, vierellään Klangfilm-tyyppistä vintagea Ruotsista, AGA-merkillä. Suomalaisen putkihifin grand old man, Mauri Pännäri, mukana kaikissa tähänastisissa DIY-tapahtumissa suunnittelemiensa laitteiden kautta. Viehkosti vihertävän Revenge-etuvahvistimen teki Juhana Husa. vuotta sitten järjestettyjä high end -minimessuja, joilla demottiin suhteellisen kallistakin kapineistoa. Mukana myös huoneakustiikan ongelmia ratkova kaksoisbassoasetelma. Tuubitaidetta Tampereelta. Tapahtuman arvokkaimmista komponenteista koostuva dipoli sisältää harkittuja yksityiskohtia hallitusti kaareutuvaa takatukea myöten. DIY-hifi on varsin miehinen harrastus. 4. 8
Testin pienimmät kaiuttimet. vertailu Kannettavat Bluetooth-kaiuttimet Teksti: Mauri Eronen ja Teppo Hirvikunnas Kuvat ja mittaukset: Mauri Eronen Matkamusiikkia langattomasti Akkukäyttöinen ja mukana kulkeva aktiivikaiutin on helpoin tapa toistaa musiikkia isollekin joukolle. Otimme jättivertailuun 25 Bluetooth-kaiutinta kaikissa kokoluokissa. MUSIIKKI kulkee nykyään kätevästi mukana puhelimen muistissa tai sitä voi soittaa älypuhelimella suoratoistona vaikka omalta verkkokovalevyltä, pilvipalvelimelta, musiikin suoratoiston palveluntarjoajilta tai tuhansilta nettiradiokanavilta. Testasimme kattavan otannan markkinoiden suosituimpia kannettavia ja langattomia kaiuttimia eri hinta- ja kokoluokissa. Akulla tai paristoilla toimiva kaiutin soi ilman sähköverkkoa useita tunteja. Kuten arvata saattaa, tarjolla on monenlaista tötteröä. Pienikokoinen kaiutin on luonnollisesti helpompi kannettava, mutta se ei yksin riitä. Musiikkia on siis tarjolla lähes aina ja kaikkialla. Liikkeellä ollessa musiikkia kuunnellaan yleensä kuulokkeilla, mutta entäs jos musiikki pitäisi saada kuulumaan myös muulle seurueelle. Niitähän on toki tarjolla vieläkin, mutta nykyaikaisempi tapa 50 on langattomasti bluetooth-yhteyden kautta musiikin vastaanottava aktiivikaiutin. Kännykän oma kaiutin tai kuulokkeet eivät suoritukseen veny. Ennen vanhaan mukana kannettiin tyypillisesti paristokäyttöistä kannettavaa cd/radio-mankkaa. Mukana on myös muutama hieman erilainen vaihtoehto. Monta kokoa Kannettavan kaiuttimen tärkeitä ominaisuuksia ovat sen helppo kannettavuus ja pitkä kuunteluaika ilman verkkovirtaa. Kannettavissa kaiuttimissa tulisi olla myös jonkinlainen kantokahva, -hihna tai mahdollisesti kantopussi/-laukku. Kannettavien kaiuttimien kokoluokkien kirjo on suuri. Jaottelimme vertailuryhmän kolmeen sarjaan niiden koon mukaan
ei puistosta tai biitsiltä. Testiryhmän suurimmat kaiuttimet vaativat kuljettamiseen jo enemmän tilaa. Testin kaksi suurinta ja painavinta, Harman Kardon GO+PLAY Wireless ja TDK A73 alkavat olla jo lähellä ghettoblasterluokkaa. Liitettävyys Kannettavien kaiuttimien pääasiallinen äänilähde on matkapuhelin, tabletti tai mp3-soitin. Väliin jäävä design-kategoria on omimmillaan siistissä ympäristössä. Testin pienin kaiutin, pyöreä ja matala JBL Micro Wireless mahtuu jopa taskuun tai sen voi ripustaa housujen vyölenkkiin. Melko voimallista bassoa sisältävä testiraita (George Duke - It?s On) paljasti nopeasti, miten kaiutin käyttäytyy todellisessa tilanteessa. Jos pieni kaiutin pakotetaan toistamaan matalia ääniä, säröytyy ääni jo alhaisilla voimakkuuksilla. Nopeiten, viidessä tunnissa mehunsa kuluttavat JBL Flip, JBL Micro Wireless, Philips SBT75 ja Pioneer. Äänenlaatu Kaiuttimen tärkein tehtävä on soida hyvin. Pioneer voidaan liittää myös langalliseen ethernet-verkkoon. Tavallinen FM-radio on Tivolissa ja TDK A73:ssa. malli. Valmistajan ilmoittamien arvojen mukaan pisimpään soivat Creative (25 tuntia), Tivoli (16 tuntia), Jawbone BIG Jambox (15 tuntia) ja JBL Charge (12 tuntia). Mitattu desibelilukema kuvastaa painetta, jolla kaiutin ei tuota korvin kuultavia häiriöääniä tai säröä. Viimeistely antaa ymmärtää, että tarkoituksenmukainen sijoituspaikka löytyy työ- tai yöpöydältä tai korkeintaan asuntovaunusta . Ne osaavat kytkeytyä lähiverkkoon ja toistaa älypuhelimessa toimivan sovelluksen avulla nettiradioita. Creative nielaisee neljä ja Yamaha kuusi AA-sormiparistoa, H/K jopa kahdeksan suurta D-paristoa. Sopivasti alimpia taajuuksia vaimentamalla kaiuttimen tuottama suurin äänenpaine kasvaa. Keskikokoisissa ja suurissa kaiuttimissa lataus/ virtaliitäntä on kaikissa muuntajamallinen. Valtaosassa on valmistajan oma sisäänrakennettu akku, jota ei voi irrottaa tai vaihtaa. vertailu mahtuvat taskuun ja suurimpien kantamiseen saatetaan tarvita jo kahta kättä, ainakin pidemmällä matkalla. Älypuhelimien ja tabien äänen siirto tapahtuu kätevimmin bluetoothilla. Mittaustuloksis- UE Mobile Boombox, JBL Micro Wireless ja Jawbone Jamxob ovat vertailun pienimmät kaiuttimet ja kulkevat mahdollisesti jopa taskussa. Soittoaika Matkakaiuttimen oleellinen ominaisuus on mahdollisuus kuunnella musiikkia ilman ulkoista virtalähdettä. Kaikkia vertailun kaiuttimia voikin käyttää ilman seinärasiaa. Akun lataaminen hoituu pikkukaiuttimilla lähes poikkeuksetta Micro USB -liitännästä joko tietokoneelta tai seinäadapterilta. Creative D100, Harman Kardon GO+PLAY Wireless ja Yamaha PDXB11 toimivat tavallisilla paristoilla. Toisaalta monen mallin kohdalla suhteellisen hyvä taajuusbalanssi eli matalien, keskiäänien ja korkeiden äänien välinen tasapaino ei tarkoittanut hyvää subjektiivista äänenlaatua. Erityisesti ulkokäytössä kaiuttimen suuret äänenpainevarat ovat hyödyksi. Nokia JBL PlayUp käyttää kännyköistä tuttua ja edullista BL5C-akkua, jollaisia voi pakata mukaan useamman. Mittasimme suurimman puhtaan äänenpaineen 50 cm päästä oikealla musiikkimateriaalilla. Painoa sillä on vain reilut sata grammaa. Niissä on kuitenkin kantokahva, ja sievistelemätön viimeistely rohkaisee kaappaamaan kaiuttimen mukaan ulos. Oli ilo huomata, että joukkoon mahtuu monta varsin neutraalin balanssin tuottavaa kaiutinta. Sen tilalla ovat Applen laitteiden kanssa toimiva Airplay ja kaikkien dlna-yhteensopivien koneiden kanssa pelaava Wireless Direct, joilla toisto on käytännössä yhtä yksinkertaista. Kaikissa kaiuttimissa on myös tavallinen 3,5 mm plugiliitäntä kuulokelähdöllä varustettujen laitteiden liittämiseen. Joissain kaiuttimissa on lisäksi usb-liitäntä kannettavan laitteen lataamista varten. Kookkaissa latausominaisuus on yleinen, mutta pienen kokoluokan laitteissa sellainen on vain JBL Chargessa ja hieman suuremmassa TDK A33:ssa. Harman Kardon lataa vain, jos se on kytketty verkkovirtaan. Pioneer ja Pure ovat muuta porukkaa älykkäämpiä. Muut pieneksi luokiteltavat kaiuttimet ovat selvästi suurempia, mutta kulkevat kyllä jopa pienessä käsilaukussa. Keskikokoiset pöytäkaiuttimet eivät olemukseltaan sovi reissaamiseen. Bluetooth mahdollistaa kätevän hands free -toiminnon, jos vain kaiutin tukee tarvittavaa HFP- tai HSP-profiilia ja sisältää mikrofonin. On luonnollista, että pienikokoinen matkakaiutin ei yllä samaan äänenlaatuun kuin perinteinen hifikaiutin, mutta läppärien, kännyköiden tai tabien omiin kaiuttimiin verrattuna parannus on selvä. Kuuntelukokeiden lisäksi mittasimme kaiuttimien taajuusvasteen huoneessa 50 cm etäisyydeltä. Pienimmän luokan kaiuttimista vain JBL Flipin pistoke on tavallinen muuntaja51. Paristojen tilalla voi käyttää myös akkuja, mutta niitä ei voi turvallisuussyistä ladata suoraan kaiuttimessa. Ajanpuutteen vuoksi kaiuttimien todellista käyttöaikaa ei voitu testata. Musiikki mykistyy, ja puheluun voi vastata ja keskustelun käydä kaiuttimen kautta. Pioneer on ryhmästä poikkeava, sillä se ei tue Bluetoothia lainkaan. Niissä ei ole kantokahvaa- tai lenkkiä tai minkäänlaista suojaa kolhuja vastaan
Kaiutinta pystyssä pitävä kääntyvä tuki on näppärä, ja kaiutin menee pieneen tilaan matkustettaessa. Jabran hyvin paikallaan pitävässä kengänpohjassa on varalla noin parikymmensenttinen liitäntäpiuha 3,5 millin plugeilla. Bosen ja Philipsin eteen voi kääntää eturitilää suojaavan magneettisen nahkaläpän, joka toimii myös kaiuttimen jalustana. Tasapainoisesti soiva Jabra Solemate kuuluu sekin hyvä-äänisiin pikkukaiuttimiin. Tässä ryhmässä ääneltään paras on Harman Kardon GO+PLAY Wireless. Pienet kaiuttimet Hinta Maahantuoja/edustaja Lisätietoja Valmistaja Mitat (l x k x s) Paino Audioliitännät Kaukosäädin Kuulokelähtö Virtalähde Mobiilivirtalähteen tyyppi USB-latauslähtö Bluetooth profiilit Bluetooth handsfree NFC Airplay Wifi Direct Kantokahva/-hihna Kantolaukku/suojapussi Suojaus Akun kesto (valm. Sisällä niiden ääni menee muhevaksi mössöksi, mutta ulkoilmassa tilanne paranee hieman. Yleistasoksi määriteltiin keskialueen (500? 5000 Hz) keskimääräinen taso. Ei ole yllätys, että suurimmat kaiuttimet tuottavat eniten puhdasta ääntä. Harman Kardon ja TDK A73 yltävät ainoina yli 90 desibelin voimakkuuteen ilman häiriöääniä. vertailu Kannettavat Bluetooth-kaiuttimet Cambridge Audion takalevyssä on bassotoistoa alemmaksi ulottava passiivisäteilijä. Kovemmassa menossa se alkaa tuottaa häiriöääniä. Ne ovat myös äänenlaatunsa puolesta koko vertailun kärkiryhmää, vaikka eivät ymmärrettävästi tuota tuntuvia bassoja. Myös pieni Logitech UE Mobile Boombox on ääneltään hyvä, mutta painevaroiltaan ja bassotoistoltaan hyvin rajallinen. Pöytäkaiuttimet tuottavat suhteellisen paljon puhdasta ääntä (87 dB) ja toistavat myös melko matalia taajuuksia. Kaikkia suuria kaiuttimia vaivaa liian voimallinen bassotoisto, mikä ilmenee myös taajuusvastemittauksista. Pienen ja keskiryhmän väliin sijoittuva, hyvin suojattu TDK A33 on ääneltään selkeä ja toistaa voimakkaasti myös matalahkoja taajuuksia. Keskiryhmässä äänenlaadultaan parhaat ovat Pioneer XW-SMA3 ja Sony SRS-BTX500. Ilm.) Jabra Solemate 100 ? Useita edustajia www.jabra.com Jawbone Jambox 200 ? Useita edustajia www.jawbone.com 17,2 x 6,4 x 7 cm 610 g 3,5 mm Micro USB akku A2DP, HFP, HSP ? ? ? 15,1 x 5,7 x 4 cm 350 g 3,5 mm Micro USB akku A2DP, HFP, HSP ? ? 10 h 10 h 127 76 205 68 JBL Charge 149 ? One-Pro www.one-pro.fi www.jbl.com tekniset tiedot 17,5 x 7,4 x 7,4 cm JBL Flip 129 ? One-Pro www.one-pro.fi www.jbl.com JBL Micro Wireless 59 ? One-Pro www.one-pro.fi www.jbl.com Nokia JBL PlayUp 150 ? Nokia www.nokia.fi 16 x 6,3 x 6,3 cm 3,5 mm Micro USB akku ? 3,5 mm muuntaja akku - 8,3 x 8,3 x 3,9 cm 127 g 3,5 mm Micro USB akku - 11,8 x 12,8 x 11,8 cm 760 g 3,5 mm Micro USB akku - ? ? ? 12 h 5h Muuta Alarajataajuus (-6 dB) Suurin äänenpaine (50 cm) 52 mittaukset 180 83 200 78 ? 5h 30 cm liitinkaapeli 3,5 mm plugilla 140 68 ? ? 10 h 100 76. Siitäkin huolimatta, että ne toistavat voimakkaasti matalia, alle 50 hertsin bassotaajuuksia. Toisessa ääripäässä ovat hentoisesti soivat Jawbone Jambox ja JBL Micro Wireless, joiden alle 70 desibelin äänenpainevarat riittävät hädin tuskin sisäkäyttöön. Jawbonen ääni muuttuu todella nopeasti säröytyneeksi, kun taas JBL ei yksinkertaisesti edes yritä tuottaa enempää ääntä. Pienistä kaiuttimista JBL Charge (83 dB) ja UE Boom (85 dB) tuottavat eniten puhdasta ääntä. Soitin sammuu, kun läpän kääntää kaiuttimen eteen. Pioneer, Harman Kardon, TDK A73 ja Yamaha komentavat Bluetoot-lähetintä kaiuttimen kautta kaukosäätimellä. info sa on ilmoitettu äänenpaineen lisäksi kaiuttimen toistama alin taajuus kuusi desibeliä yleistasosta vaimentuneena
A2DP voi käyttää montaa erilaista pakkausjärjestelmää, kuten pakollista SBC:tä (Subband Coding) tai kehittyneempiä AAC- tai apt-X-kodekkeja. HFP Hands-Free Profile. Vapaasti kierivä äänenvoimakkuussäädin on kaiuttimen päädyssä. Sony SRS-BTX300 pysyy pystyssä kyljestä pompsahtavan tuen avulla. Kuljetuksen aikana se peittää toimintapainikkeet, eikä soitin mene vahingossakaan päälle. Pure Jongo S340B 239 ? Tivoli PAL BT 299 ? Loudgroup www.loudgroup.fi www.tivoliaudio.fi TDK A33 199 ? AV-Komponentti www.avkomponentti.fi www.tdk-media.fi UE Boom 199 ? Also Finland www.also.fi ue.logitech.com tekniset tiedot 13,1 x 13,5 x 13,9 cm 1 kg 3,5 mm muuntaja akku A2DP 10 h 9,4 x 15,9 x 9,9 cm 870 g 3,5 mm ? muuntaja akku A2DP ? ? 16 h 24,1 x 9,4 x 5 cm 1,3 kg 3,5 mm muuntaja akku ? A2DP, HFP, HSP ? roiske, pöly (IP64) 6h 6,7 x 18 x 6,4 cm WLAN, neljä äänitilaa AM/FM-radio mittaukset 95 77 120 76 www.pure.com 78 84 3,5 mm Micro USB akku A2DP ? ? roiske 15 h langaton ketjutus toisen Boomin kanssa 155 85 53. vertailu Arvostelusta ja pisteytys Suurin painoarvo loppuarvostelun pisteissä annettiin äänenlaadulle, joka määräytyy suoraan subjektiivisen kuunteluarvion perusteella. Tekniikka, jolla elektroniikkalaitteet keskustelevat keskenään ilman käyttäjältä vaadittavia toimenpiteitä. Mittaustuloksia ei ole loppupisteissä otettu huomioon, sillä näin edullisessa luokassa taajuusvaste ja äänenlaatu korreloivat vain vähän. Profiili, joka mahdollistaa lähettävän laitteen ohjaamisen vastaanottimesta. Ainoastaan mobiililaitteen lataus ja puhelimen käyttö handsfreenä kaiuttimella saattavat olla haluttuja toimintoja. Laadukkaan äänen siirtämiseen tarkoitettu Bluetooth-profiili. Taulukossa on siksi ilmaistu käyttöaika valmistajan ilmoitukseen luottaen. Logitech UE Mobile Boombox 100 ? Also Finland www.also.fi ue.logitech.com Philips SBT75 65 ? Philips www.philips.fi Philips Shoqbox SB7200 180 ? Philips www.philips.fi 11,1 x 6,1 x 6,7 cm 300 g 3,5 mm Micro USB akku 18,2 x 7,8 x 8 cm 0,5 kg 3,5 mm Micro USB akku 17,9 x 6,8 x 7,2 cm 490 g 3,5 mm Micro USB akku A2DP, HFP ? 10 h A2DP, AVRCP, HFP HSP ? 5h A2DP, AVRCP, HFP, HSP ? roiske, isku 8h kappaleen vaihto käsieleellä 210 75 220 75 240 74 Bluetooth-lyhenteet AVRCP Audio/Video Remote Control Profile. Puheluun vastaaminen ja katkaiseminen onnistuu kaiuttimessa olevalla painikkeella. Roiskeilta ja iskuilta hyvin suojattu Philips Shoqbox vaihtaa kappaletta kättä huitaisemalla. Viemällä matkapuhelimen lähelle kaiutinta, ne luovat automaattisesti Bluetooth-yhteyden. A2DP Advanced Audio Distribution Profile. Ominaisuuden sisältävän kaiuttimen omilla näppäimillä voidaan esimerkiksi pysäyttää toisto tai vaihtaa ääniraitaa. NFC Near Field Communication. Kahdesta samanlaisesta kaiuttimesta paremman arvosanan saa se, joka on pienempi tai kevyempi. Yleisin puhelimen ja ulkoisen kaiuttimen välisen kommunikaation mahdollistava profiili. Sisältää enemmän toimintoja kuin HSP. HSP Headset Profile. Kahvallinen mutta painavahkokaan ei ole yhtä huono kuin oudon muotoinen ja kassiin vaikeasti sullottava malli. Aikataulusyistä emme pystyneet testaamaan yli 20 kaiuttimen todellista akunkestoa musiikkikäytössä. Yli kymmenen tunnin jatkuva musiikin toistaminen ei käytännön syistä ollut mahdollista siten, että joku olisi samalla jatkuvasti seurannut laitekohtaisesti toiston loppumista. Äänenpainevarat on huomioitu kuunteluarvioiden pisteissä, mutta ne on ilmaistu myös erikseen numeerisesti. Konseptiltaan kannettava Bluetooth-kaiutin on niin simppeli, että esimerkiksi ominaisuuksien määrällä ei ole suurta merkitystä laitteen käyttöön. Matkapuhelimen käytön ulkoisella kaiuttimella ja mikrofonilla mahdollistava profiili. Perinteinen FM-radiokin löytyy parista testilaitteesta. Rakenteelle annetut pisteet kuvastavat sitä luottamusta, jonka kaiutin herättää käsittelijässään. Taskuun mahtuva malli on tietenkin kannettavuudeltaan optimaalisin. Hyvin ulkoisilta tekijöiltä, kuten sateelta ja pölyltä suojatut kaiuttimet saavat edun tässä. Koko ja kannettavuus kertoo, miten helposti kaiutin kulkee mukana. Se ottaa huomioon kaiuttimen mukana mahdollisesti tulevan kantolaukun tai kaiuttimessa itsessään olevat kantolenkit/kahvat. Tuntuuko laite heppoiselta, ja onko sen ottaminen mukaan ulos ylipäätään järkevää
Äänenlaadullinen hajonta on valtava, ja se jos mikä luo tarpeen tämänkaltaisille vertailuille. Pienimmästä luokasta edukseen erottuvat UE Boom voimakkaan pirteällä mutta luonnollisella äänellään. Harman/Kardon GO+PLAY Wireless kuitenkin yhdistää paketin parhaiten omaleimaisella muotoilulla, hyvällä konstruktiolla ja isolla äänellä.. Kannettavat Bluetooth-kaiuttimet vertailu info Keskikokoiset kaiuttimet Hinta Maahantuoja/edustaja Lisätietoja Valmistaja Bose SoundCambridge Link Bluetooth Audio Minx Go Mobile II 369 ? 179 ? Highend Studio Bose Finland Finland www.highend www.bose.fi studio.fi www.cambridgeaudio.com 23,5 x 12,5 x 5 cm Paino Audioliitännät Kaukosäädin Kuulokelähtö 24,4 x 13 x 4,8 cm 1,3 kg 3,5 mm - Virtalähde Mitat (l x k x s) 3,5 mm - muuntaja muuntaja Mobiilivirtalähteen tyyppi USB-latauslähtö akku - akku - Bluetooth profiilit A2DP A2DP nahkaläppä 8h 16 h autolaturi lisävaruste 30 ? Jawbone BIG Jambox Philips Fidelio P9BLK Muuta Alarajataajuus (-6 dB) Suurin äänenpaine (50 cm) info Sony SRS-BTX500 300 ? 300 ? 297 ? 200 ? 300 ? Useita edustajia Philips Philips Sony Sony www.philips.fi www.pioneer.fi www.sony.fi www.sony.fi 28,7 x 12,5 x 5,5 cm 1,3 kg 3,5 mm - 32 x 18 x 14,5 cm 3,3 kg 3,5 mm ? - 34,1 x 11,5 x 5,9 cm 1,6 kg 3,5 mm - 34,1 x 11,5 x 5,9 cm 2 kg 3,5 mm - muuntaja muuntaja muuntaja muuntaja akku ? akku ? - - nahkaläppä 8h ? ? - www.creative.fi www.jawbone.com tekniset tiedot 25,6 x 9,3 x 8 cm 1,2 kg 3,5 mm Micro USB + muuntaja muuntaja 4x AA-paristo akku A2DP (SBC), A2DP, AVRCP AVRCP ? ? lisävaruste 25 h 15 h 33,6 x 11,5 x 11,5 cm 1 kg 3,5 mm - 150 83 mittaukset 260 83 84 87 roiske, pöly 5h dlna, ipod-suora toisto, wlan, ethernet, nettiradio 60 87 akku akku ? ? A2DP, AVRCP, HFP, A2DP, AVRCP, HFP, HSP HSP ? ? ? ? ? ? 8h 6h 3 äänitilaa 3 äänitilaa 120 87 68 87 Suuret kaiuttimet Hinta Maahantuoja/edustaja Lisätietoja Valmistaja Harman/Kardon GO+PLAY TDK A73 Wireless 349 ? 399 ? One-Pro AV-Komponentti www.one-pro.fi www.avkomponentti.fi fi.harmankardon.com www.tdk-media.fi tekniset tiedot Logitech UE Boombox Yamaha PDX-B11 250 ? Also Finland www.also.fi ue.logitech.com 159 ? Yamaha Music Europe www.yamaha.fi Mitat (l x k x s) 50 x 23 x 24 cm 43 x 29 x 10 cm 38,6 x 16,4 x 7,9 cm 21 x 23,7 x 24 cm Paino Audioliitännät Kaukosäädin Kuulokelähtö 4,3 kg 3,5 mm ? 4 kg 3,5 mm ? ? 2 kg 3,5 mm - 1,5 kg 3,5 mm ? - Virtalähde muuntaja muuntaja muuntaja muuntaja Mobiilivirtalähteen tyyppi USB-latauslähtö Bluetooth profiilit Bluetooth handsfree NFC Airplay Wifi Direct Kantokahva/-hihna Kantolaukku/suojapussi Suojaus Akun kesto (valm. Bluetoothin sijaan se hyödyntää langattomuudessa dlna:ta ja Airplaytä sekä toistaa nettiradiota. Suuret matkakaiuttimet tuottivat ääneltään suurimmat pettymykset. (verkkovirralla) A2DP, HFP ? ? 10 h akku ? A2DP ? 6h FM-radio akku A2DP ? 6h 6x AA-paristo A2DP ? 8h Alarajataajuus (-6 dB) Suurin äänenpaine (50 cm) 44 93 63 89 65 86 mittaukset 45 94 Philips Fidelio P9BLK Huom! Katso langattomien kaiuttimien taajuusvasteet Hifimaailman nettisivuilta www.hifimaailma.fi/artikkelit.php 54 Sony SRS-BTX300 60 ? 85 83 Bluetooth handsfree NFC Airplay Wifi Direct Kantokahva/-hihna Kantolaukku/suojapussi Suojaus Akun kesto (valm. Erittäin pieni UE Mobile Boombox on sekin basso- ja äänenpainevarauksin miellyttävä tuttavuus. Hyvän akkukapasiteetin myös mobiililaitteille tarvittaessa luovuttava JBL Charge on laadukkaasti tehty ja kuulostaa hyvältä. Kokonaisuutena Bluetooth-kaiuttimien laatu oli paljon parempi kuin osasimme kuvitella. hyviä ja huonoja. Ilm.) Pioneer XW-SMA3-W Useita edustajia aptX-tuki 65 82 Creative D100 Yhteenveto LÖYSIMME jokaisesta kokoluokasta laajan kirjon kaiuttimia . Ilm.) Muuta 8x D-paristo . Sonyn kaksikko, SRS-BTX300 ja SRS-BTX500 edustavat hyvää tasaista kokonaisuutta kaikilla osa-alueilla. Koko vertailun äänellinen voittaja on Pioneer XW-SWA3, joka yltää lähes hifikaiutinmaiseen tasapainoon. TDK A33 on kolmikkoa selvästi suurempi, mutta ääneltään hurjan ponnekas ja erinomaisesti ulkoisia voimia vastaan suojattu. Työpöydällä parhaiten viihtyvässä keskikokoluokassa Philips Fidelio P9 vakuuttaa viimeistelyllään ja suhteellisen hyvällä äänellään. Parhaat yllättivät toimituksen tasapainoisella äänellä ja hämmästyttävän hyvin kuuluvalla äänellä. Niiden liiallinen ääripääkorostuneisuus ja erityisesti jyräävä basso on kaukana luonnollisesta
Ulkonäköä voi muokata erivärisillä lisävarusteritilöillä. Bassotoisto ulottuu melko alas, ja taajuusbalanssi on melko neutraali. Diskantti on aivan aavistuksen laahaava ja sihittävä, mutta ei lainkaan ärsyttävä. Kokonaisuus on rytmikkään dynaamisesti toimiva ja helppo kuunneltava. Hinta: 299 ? RETRORADIOIDEN suosikkivalmistaja on tuonut Bluetooth-mallin valikoimiinsa. Bassot ovat vaimeat, mutta kaiutin korvaa vajeen hyvin luonnonmukaisella keskialueella ja diskantilla. Sen karsitut ominaisuudet eivät käytössä haittaa, sillä äänenlaadultaan se on pikkukaiuttimien paras. Kapea-alainen bassokorostuma heikentää lopputulosta, mutta kokonaisuus on yksi parhaista. Hallinta tapahtuu älypuhelinsovelluksella. Kaiuttimista on myös helppo muodostaa monihuonejärjestelmä. Keskialueella on vähän kireyttä, mikä ilmenee puhaltimien ylärekisterissä kovuutena. Balanssiltaan ääni on kunnossa. Keskialueella on sen verran sävyjä, että instrumenttien ominaisluonne tulee selvästi esiin. Kontrollit ovat viritysnuppia myöten laadukkaan tuntuiset, ja hyvä rakenne näkyy myös korkeassa hinnassa. Täsmällinen mutta iloinen toistin tuottaa musiikin puhdikkaasti. Alakeskialueella ja yläpäässä on hitunen liikaa energiaa, mutta sopivalla suuntauksella tasapainoa voi säätää. Äänelle on eri valintoja, jotka vaikuttavat stereotoiston lisäksi hieman ylä-äänten tasapainoon. Ilmiötä voi lieventää äänitilavalinnoilla, mutta tällöin diskantin taso pienenee merkittävästi. Äänenlaadultaan yksi parhaista, mutta alhaiset painevarat pudottavat loppuarvosanaa yleiskäytössä. Suojattu ja dynaaminen ????? TDK A33 ROISKESUOJATTU, napakaksi ja tukevaksi viimeistelty Boom on läpimitaltaan pieni sylinteri. 3,5 3,5 4 3 6 6,5 5 6 3 2 2 5 4 7 6 6 9 6 4 8 8 8 8 8 5 4 2 3 5 3 6 5 8 10 10 10 8 5 8 6 5,0 5,0 4,7 4,8 6,2 5,6 6,0 5,9 Keskikokoiset kaiuttimet Yamaha PDX-B11 Logitech UE Boombox TDK A73 Harman/Kardon GO+PLAY Wireless Sony SRS-BTX500 Sony SRS-BTX300 Pioneer XW-SMA3-W Philips Fidelio P9BLK Jawbone BIG Jambox 6 4 9 8 10 7,3 Creative D100 6 8 9 7 6 6,5 Cambridge Audio Minx Go UE Boom 3 4,5 5 3 2 4 4,5 6 6 6 7 8 7 9 5 7 8 5 8 8 7 10 6 9 7 8 6 6 5 9 9 5 8 10 9 5,1 5,9 6,8 4,5 5,0 6,0 6,1 Pienet kaiuttimet TDK A33 Pure Jongo S340B Tivoli PAL BT Philips Shoqbox SB7200 4 4 6 8 5 5,1 Philips SBT75 5 6 7 8 9 6,6 Logitech UE Mobile Boombox JBL Flip 1 7 8 8 9 4,7 Nokia JBL PlayUp JBL Charge Äänenlaatu Ominaisuudet Rakenne Koko ja kannettavuus Toistoaika kannettavana Yhteensä JBL Micro Wireless Jawbone Jambox 50 % 5 5% 6 5% 8 20 % 8 20 % 9 100 % 6,6 painoarvo % Jabra Solemate pistetaulukko Bose SoundLink Bluetooth Mobile II vertailu 5,5 4,5 2 4 5 8 4 6 7 5 8 5 6 6 8 8 9 6 6 8 6,4 5,3 4,4 5,8 Suuret kaiuttimet Pienet kaiuttimet ????? testivoittaja Hyvä-ääninen tehopakkaus ????? Ultimate Ears Boom Hinta: 199 ? Hillittyyn kuunteluun ????? UE Mobile Boombox ????? suosittelemme Hinta: 100 ? VERTAILUN toiseksi pienin kaiutin mahtuu melkein taskuun, ja siistillä kumipinnoitteella viimeisteltynä sen ottaa surutta mukaan ulos. Miesvokaaleilla taas ilmenee selvää pulleutta, mutta kaiuttimen ääni ei ole kokonaisuutena väsymystä aiheuttava. Keskialue on selkeä ja neutraalisti sävyt välittävä vaipumatta kireyteen. Dynamiikka on varsin rajallinen. Kaiutin on saatavissa useissa eri väreissä. Toisto on hienosti balanssissa, mutta siitä on vaikea nauttia alhaisen voimakkuuden takia, jos soitettavan kappaleen yleistaso on alhainen. Keskialue on pääosin luontevan ilmava, ja artikulointi on mallikasta. Pohjaan on kiinnitetty lyhyt kaapeli 3,5 millin plugeilla, joten kaiuttimen saa helposti kytkettyä mihin tahansa laitteeseen. Pohjassa olevan läpän avulla sen saa kohdistettua kuulijaa päin. Linjaotto yliohjautuu aika helposti, joten äänenvoimakkuus kannattaa säätää suurelle kaiuttimesta ja pienemmälle lähteestä. 55. Joillakin ylätaajuuksilla trumpetti vetää kireäksi ja foni muoviseksi, mutta kokonaisuus on tasainen. Rajalliset painevarat aiheuttavat kuitenkin äänen säröytymisen hyvin helposti. Kohtuuhintainen TDK ei musisoi yhdellä latauksella kuin kuusi tuntia, mutta tekee sen laadukkaasti. Bassotoisto on ponnetonta, ja kontrabasso soi ontosti. Bluetooth-yhteys on toteutettu mukana tulevalla usb-adapterilla. Solemate on saatavissa mustana ja valkoisena. Kaiutin on melko epäherkkä ja vaatii soittimesta melko suuren voimakkuusasetuksen. Ääni on pienimuotoinen ja dynaamisesti tukkoinen, mutta kuitenkin hienosti balanssissa. Kaikki äänen osa-alueet tulevat esille tasapainossa. Yläpään taso on kuitenkin sopiva, kun kaiutinta kuuntelee hieman yläviistosta eikä kohtisuoraan. Selkeä ja hyväntuulinen kaiutin. ????? suosittelemme Hinta: 199 ? SATEEN ja pölynkestävä TDK A33 on upean tukevasti kumipinnoitettu kaiutin, joka toimii handsfree-laitteena ja lataa kannettavaa soitinta. Viimeistely on hyvä, ja Jabraa voi roikottaa mukana kantolenkistä. Erityisesti puheääni on hyvin selkeä. Hintaan ja kokoon nähden äänenlaatu on erittäin hyvä, mutta bassotoisto ja maksimiäänenpaine on ymmärrettävästi vajavainen. Yläbasson energia saa aikaan selvää kuminaa, mutta äänenpainevaroja on huomattavan paljon, joten ulkokäytössä balanssi toimii hienosti. Diskantti on siisti ja sävyiltään kauniisti kilahtava. PAL BT sisältää lisäksi FM-radion ja esiin vedettävän antennin. Bassotoiston rajat tulevat järeällä materiaalilla kuitenkin nopeasti vastaan, vaikka kontrolli säilyykin yllättävän pitkälle. Popimmalla kamalla näitä ei enää kuulu, vaan soundi on jytkeän hallittua. Pianon soitannassa päästään jo nyanssitasolle, ja instrumenteissa on sopivasti rapsakkuutta. Pirteissä väreissä saatavan kaiuttimen voi ripustaa lenkistä roikkumaan. Ääni on ohuehko mutta selvä. Diskantissa on aavistus sihittävyyttä, mikä tekee ohutta särmää peltisoundeihin. Kelpo suoritus. suosittelemme Hinta: 149 ? PUTKILOMAINEN ja hyvin viimeistelty JBL Charge on pelkkä kaiutin, eikä sitä voi käyttää Bluetooth-handsfree-laitteena. Chargen suurta 6000 milliampeeritunnin akkua voi käyttää hyväksi lataamalla mobiililaitteita reissussa. Kolmella eri värillä viimeistelty kaiutin on ääneltään pikkumallien parhaita. Toistossa kuuluu akustisella materiaalilla jonkin verran häiriöääniä. Kannettavuus, pitkä käyttöaika ja hyvä ääni tekevät UE Boomista testivoittajan. Ääni on jykevä ja dynaamisen oloinen. Toimii hyvin myös alhaisella antojännitteellä. Tasapainoinen Jytkeä vara-akku ????? Jabra Solemate ????? JBL Charge Monihuonejärjestelmään Selkeyttä radiolla ????? Pure Jongo S340B ????? ????? Tivoli PAL BT Hinta: 100 ? KENGÄNPOHJAA mukaileva kumipintainen Jabra on tukeva ja kokoaan painavampi. Ääneltään tuhti kaiutin on testin kärkiryhmää. Muheva ja bassoja korostava toisto. Älypuhelinsoftalla kaksi Boomia voi yhdistää toistamaan samanaikaisesti joko stereona tai tuplamonona. Keskialue on erittäin selkeäpiirtoinen ja ilmavasti soittimet piirtävä. Ponnettoman tylsä vaikkakin ärsyttämätön sointi ei juurikaan herätä kuuntelun iloa. Hinta: 239 ? PIKKUKAIUTTIMIEN suurinta päätä edustava Pure liittyy langattomasti lähiverkkoon, jonka kautta se hakee nettiradioita toistettavaksi. Kaiuttimen voi asettaa pystyyn tai makaamaan
Bassoissa on ruutia, mutta samalla niissä ilmenee holtitonta kopsumista. Kahdeksalla D-paristolla kaiutin soi jopa 10 tuntia. Täsmällisesti etenevä ja muheva toisto on kaupallisesti energinen. Suuri maksimiäänenpaine koostuu pääosin muhevasta bassosta, joka saattaa joitakin käyttäjäryhmiä innostaa. Hyökkäävä muttei aggressiivisen kuuloinen toistin ottaa musiikin haltuun. Yksi tasapainoisimmista esityksistä tässä joukossa. Verkottuvaa äänenlaatua ????? suosittelemme ????? Pioneer XW-SMA3 Hinta: 297 ? TÄSSÄ ryhmässä erikoinen Pioneer ei sisällä lainkaan Bluetoothia, mutta puute on korvattu lähiverkon dlna-suoratoistolla. Ongelmallisen tästä tekee, että matkapuhelinta ei voi samanaikaisesti kytkeä internetiin esimerkiksi Spotifyn toistamista varten. Airplayn avulla homma kuitenkin onnistuu. Roiske ja pölysuojattu Pioneer toistaa myös vTuner-nettiradiokanavat. Yläbassoissa on jonkin verran kuminaa, mutta ilmiö on melko hillitty. Äänessä ei ole häiriöitä, mutta ääripäiden puute ja keskialueen tylsä muovisuus saa toiston kuulostamaan elottomalta. Puheääni toistuu kuitenkin selvästi. Basso pysyy hyvin hallinnassa järkevillä kuunteluvoimakkuuksilla ja diskantin annostelu on sopivaa. Siisti ja veikeä mutta tumma, kelpo kuunneltava. Hinta: 129 ? VALKOISENA ja mustana saatava Flip-sylinteri mahtuu helposti laukkuun, ja sitä suojaa siisti kantopussi. Äänenkäsittely pois päältä alapää rauhoittuu huomattavasti, mutta samalla ponnekkuus katoaa. Pellit saavat sopivan osuuden toistoenergiasta, ja keskialue toistuu luonnollisena. Micro Wireless on saatavana neljällä eri värillä. Ääni on siisti mutta diskanttipäästä hyvin vaimea. Diskantti on tasoltaan sopiva ja luonteeltaan sihahteleva. Puhdikas ja korostunut bassotoisto ei kumise kaikella materiaalilla pahasti, ja ulkokäytössä se voi toimia jopa passelisti. Selkeä ja kivaääninen kaiutin. Linjaotto on melko epäherkkä. Suuret kaiuttimet jossa ei ole kauheita sävyvirheitä. ????? Harman/Kardon GO+PLAY Wireless Hinta: 349 ? SUURESTA koostaan ja painostaan huolimatta kaukosäädettävä H/K kulkee näppärästi riuskan kaverin mukana jämäkän kantokahvan ansiosta. Tasapainoinen, selkeästi etenevä ja kuuntelijaystävällinen ote, jossa ei kuitenkaan ole samaa sivistyneisyyttä kuin parhaissa. Ääni on kokonaisuutena selkeäpiirtoinen ja miellyttävä kuunnella. Äänenvoimakkuusvaroja on huomattavasti, ja suurilla voimakkuuksilla diskantin taso tuntuu melko suurelta. Viiden tunnin käyttöaika akulla on lyhyempi kuin vertailussa keskimäärin, eikä akkua voi ladata usb-liitännästä. Sävykkäämmät pellit eivät kuitenkaan olisi pahasta. Äänenlaatu on keskivertoa parempi, ja pienestä putkilosta irtoaa yllättävän paljon ääntä. Toistossa on selviä surisevia häiriöääniä hienovaraisella akustisella musiikilla. Diskantti on sävyltään hyvin ohut ja kihittävä, mutta sopiva taso ei aiheuta riipivyyttä. Bluetooth-yhteys muodostuu naputtelematta nfc-lähitekniikan ansiosta. Tuottaa melko paljon puhdasta ääntä. Hinta: 300 ? ISOMPI Sony on spekseiltään identtinen pienemmän mallin kanssa. Diskantti on sottaisesti kahiseva ja soi melko pitkään, mutta on tasoltaan siedettävä. Kaiuttimen käynnistyminen kestää pitkään. Erittäin tasapainoinen ja siisti sointi. Keskialue on alhaalta asti sulavan miellyttävä mutta silti detaljit ja sävyt erittäin hyvin säilyttävä. Peltisoundeissa on halvanoloinen sihahdus, mutta ne ovat sävyltään ärsyttämättömiä. Jytäpumppu, 56 ????? TDK A73 Energinen äänitykki Hinta: 399 ? ENITEN perinteistä ghettoblasteria muistuttava TDK A73 tarjoaa korkeaan hintaan eniten ääntä ja reippaasti ominaisuuksia. Se toistaa FM-radion, lataa kannettavaa laitetta ja sisältää jopa kuulokelähdön. Suhteellisen kapeana sitä on kätevä kantaa mukana. Bassotoisto on pyöreähköä, ja siinä on muhevuutta. Viimeistely on muovista eikä herätä luottamusta. Energinen soundi, jossa keskialuekin työntyy selväpiirtoisena esiin. 10 tunnin kuunteluajan tarjoava matkapuhelinakku on käyttäjän vaihdettavissa. Ääni on muhevan tumma, jossa diskantti jää vaimeaksi. Peltien ääntä on vaikea kuulla, kun kaiutinelementti osoittaa ylöspäin. 8 tuntia). Keskialueella on sopivasti itsehillintää, jotta trumpetin rääkäisyt eivät käy korville, mutta samalla sävymaailma ei ole liian verhoutunut. Äänenpainevarat ovat kohtuulliset ja toiston laatu hyvä. Erittäin tasapainoinen ääni myös sisätiloissa. Sony osaa ladata kannettavaa laitetta. Isoveljeään hieman kirkkaampi ja määrätietoisempi ote. Keskialueella on pieniä resonansseja, jotka saavat pianon kuulostamaan aitoa paksummalta ja ylempänä rekisterissä trumpetin kireämmältä. Basso on sähköisellä musiikilla erittäin voimakas, mutta jää akustisella musiikilla hillityksi. Ryhmän paras ääni. Kuuntelijaystävällinen Miellyttävän selkeä ????? Sony SRS-BTX300 ????? Sony SRS-BTX500 Hinta: 200 ? PIENEMPI Sony kulkee suojapussissa kätevästi mukana ja asettuu pöydälle toisesta reunasta pompsahtavan tuen varaan. Kaiutin toimii mikrofonin avulla handsfreepuhelimena. Tummuus ja tukkoisuus ulottuu myös keskialueelle, jossa varjoutuneisuus vie luonteen soittimilta. Kokonaisuutena ei kuitenkaan häntäpäätä selkeän ja rasittamattoman toiston ansiosta. Toimii hyvin alhaisen antojännitteen soittimen kanssa. Ghettoblasterin uusi tuleminen. Äärirajoillaan kaiutin alkaa itse vaimentaa valmiiksi rajallista maksimivoimakkuutta. Keskisuuret kaiuttimet Tasapainoinen ja viimeistelty ????? suosittelemme ????? Philips Fidelio P9BLK Hinta: 300 ? BOSEN kanssa lähes identtinen Philips on myös hienosti viimeistelty. Diskantti on tasoltaan hillitty ja luonteeltaan sihakka. Reippaan leppoisaa, joskin tummahkoa soundia on helppo kuunnella, kunhan tila ei korosta pyöreää bassoa liikaa. Taajuusvasteen perusteella suuremmalta Sonylta odottaisi pienempää mallia epätasapainoisempaa toistoa, mutta kokonaisuutena toistoa on miellyttävämpi kuunnella. Ääni on kokonaisuutena tumma ja yläbassoiltaan muhkea ja hieman holtiton. Tasoltaan alakerta on hieman korostuneesti esillä, ja varsinkin seinäsijoituksessa kuminaa saattaa esiintyä. Kokonaisuus on hyvin miellyttävä mutta onnistuu silti välittämään sopivasti detaljeja. Toistosta puuttuu viimeisin luonnollisuus, ja pieni kireys verottaa loppupisteitä. Hinta: 59 ? ISOKOKOISTA jääkiekkoa muistuttava kaiutin on ryhmän edullisin ja pienin. Toisto on kuitenkin tasaisen alapääpainotteinen, sillä pahoja resonansseja ei ole. Integroidun lenkin avulla sen voi kiinnittää vaikkapa vyölle, mutta kaiutin mahtuu myös taskuun. Kaiuttimia voidaan ketjuttaa useita peräkkäin 30 cm sisäänrakennetun kaapelin avulla. Ääntä voisi jopa kutsua hauskasti eteneväksi ja rytmikkääksi. Kokonaisuutena käsittelemättömänä toisto on laadukkainta. Bluetooth-yhteys muodostuu puhelimeen nfc-lähitekniikalla. Akunkesto on tosin vaatimattomampi (6 tuntia vs. Massaltaan se on pienkaiuttimien suurin. Etulevyä suojaava nahkaläppä toimii pöytäjalustana. Philips osaa ladata kannettavia laitteita usb-liitäntänsä avulla, mutta ei toimi handsfree-kaiuttimena. vertailu Kannettavat Bluetooth-kaiuttimet Pienet kaiuttimet jatkuu... Tummaääninen piristäjä Helposti mukana Selkeä-ääninen lilliputti ????? Nokia JBL PlayUp ????? JBL Flip ????? JBL Micro Wireless Hinta: 150 ? ISON premiumjäätelöpurkin muotoinen Nokia JBL on pirteän värinen ja tyylikkäästi viimeistelty
Alakeskialueen toisto on verhoutunut, mutta ylärekisterissä on enemmän pistävyyttä. Bassotoisto on tunkkainen ja korostunut, mikä kuuluu selvästi sähköisellä musiikilla. Levoton ja epätasapainoinen toisto ei saa keskittymään musiikkiin. Hinta: 60 ? OLEMUKSELTAANKIN halpa Creative on muodoltaan hankala. Värivaihtoehtoja on neljä. Kaiutin tuottaa erittäin helposti häiriöääniä. Sotkuinen ja halvan kuuloinen kaiutin ei oikein vakuuta. Tyyliä arvostavalle Kompakti mutta verhoutunut Äänekäs välimalli Massivinen ja sähäkkä ????? Bose SoundLink Bluetooth Mobile II ????? Cambridge Audio Minx Go ????? Creative D100 ????? Jawbone BIG Jambox Hinta: 369 ? HIENOSTI viimeistelty Bose sisältää kaiutinelementtien eteen kääntyvän nahkasuojan, joka toimii myös tukevoittavana pöytäjalustana. Arvokkaassa kaiuttimessa on laadun leima, mutta äänenlaatu jättää toivomisen varaa. Tämä saa pellit kuulostamaan ohuen sihahtavilta. Toisto on muuten hyvin tasapainossa. Ulkokäyttöön basson taso on todennäköisesti liian vaimea, mutta kotikuuntelussa se on kontrolloidun hillitty, yläbassoja lukuun ottamatta. Handsfree-laitteenakin toimivan kaiuttimen akunkesto on vaatimaton, eikä äänenlaatukaan ole edullisessa laitteessa kummoinen. Kokonaisuutena balanssi on kohtuullinen, mutta diskantin suttuisuus pilaa yleisvaikutelman. Käyttöaika kannettavana on alkaliparistoilla ryhmän paras, valmistajan mukaan jopa 25 tuntia. Diskantissa on energiaa ylätaajuuksilla, mutta aladiskantti on vaimea. Loudnessmaisen kaupallinen äänenlaatu on varsin rasittava. Holtiton ja ylikorostunut bassotoisto vie kaiken huomion musiikilta. Ylä-äänissä kuuluu selviä häiriösurinoita sopivalla materiaalilla. Keskialue ei kuitenkaan ole liian varjoutunut, päin vastoin: trumpetissa on turhan paljon kireyttä ja kuunteluväsymys ilmenee helposti. Kaiuttimien asetuksia ja toimintaa voi muokata MyTALK-ohjelmistolla. Ominaisuudet kattavat vain välttämättömimmän, eikä kaiutin toimi handsfreenä. Kotelo ja elementit synnyttävät helposti häiriöääniä. Hintaansa nähden Jawbone Jambox on ääneltään suuri pettymys. Melko kelvoton balanssivalinta valmistajalta. 3,5-millisen lyhyen plugin työntäminen reunoiltaan suojattuun reikään on hankalaa. Kaiutin soveltuu korkeintaan hiljaiseen iltakuunteluun sisätiloissa. Diskantti on vaimea ja ohut mutta sävyltään siistihkösti kilahtava. Äänikuva tuntuu harhailevan ja toisto on levotonta mutta samalla vauhdikkaasti etenevää. Sihisevä ja yläpäästä selvästi rajoittunut toisto vie uskottavuuden. Keskialue on kuitenkin selkeä-ääninen, joskin hieman kireä. Tällöin sointi on melko tasapainoinen, joskin vaivaantuneen ponneton ja ahdistunut. Luokattoman huono esistys. Hinta: 65 ? VIIMEISTELYN perusteella sisäkäyttöön tarkoitettu Philips SBT75 sisältää painikkeet raidanvaihtoon Bluetooth-käytössä. Epämääräinen kumina soi pitkään ja hallitsee toistoa, minkä jälkeen pehmoisen siistin keskialueen ja hillitysti sihahtavan diskantin arvioiminen tuntuu turhalta. vertailu Iskunkestävä ja tumma Dynaamisesti rajoittunut Selkeä mutta sotkuinen ????? Philips Shoqbox SB7200 ????? Jawbone Jambox ????? Philips SBT75 Hinta: 180 ? PHILIPSIN roiskeen- ja iskunkestävä, puhuva malli on verhottu ympäriinsä kumisuojuksella. Takalevyssä on suurikokoinen passiivielementti bassojen tukevoittamiseen. Jawbone on ainoa keskikoon kaiutin, jonka voi ladata usb-liitännästä. Räyhäkkä diskantti tekee toistosta hyvin kaupallisen oloisen. Sopii paremmin popille kuin akustiselle musiikille. Äänenvoimakkuutta ei voi nostaa riittävän korkeaksi edes metrin päästä kuuntelua varten, sillä ääni säröytyy ja basso yliohjautuu keveälläkin materiaalilla. Vanhan äänitteen taustakohina toistuu likaisena rahinana, ja diskanttitoisto on suttuista ja vaimeaa. Keskiäänistä puuttuu avoin luontevuus. Läppä suljettaessa soitin sammuu automaattisesti. Tukkoinen, joskin ärsyttämätön toisto ei houkuttele kuuntelemaan musiikkia. Hinta: 200 ? YLIKOKOISTA legopalikkaa muistuttava Jawbone Jambox on hyvin viimeistelty ja puheella käyttäjäänsä opastava kaiutin. Basson outo kumina kuuluu vain otollisella materiaalilla, sillä akustinen musiikki on alapäästä tasapainoinen. Philips osaa komentaa lähettävää Bluetooth-laitetta vaihtamaan kappaletta kättä kaiuttimen edessä huitomalla. Hintaansa nähden äänenlaatu on pettymys. Bassoiltaan vajavainen toisto. Voimakkuus täytyy pitää alhaisena riipivyyden takia. Kaiutin päästelee sopivalla materiaalilla surisevia häiriöääniä, mikä tekee toistosta suttuista. Äänenpainetta on saatavilla reilusti. Bassot edellä 57. Lisävarusteena on saatavana autolaturi 30 euron hintaan. Ääni on jykevä ja avoin, mutta siinä on kuitenkin selvää bassokorostusta ja hyökkäävyyttä yläkeskialueella. Hyvin materiaaliriippuvainen ja kireäsoundinen kaiutin. Bassodiggarille sopiva jyrä. Sointi on toisaalta selkeä mutta pistävä aggressiivisuus tekee kuuntelusta pakkopullaa. ????? Yamaha PDX-B11 ????? Logitech UE Boombox Hinta: 159 ? OMALEIMAISEEN raksatyyliin muotoilSelkeä mutta tu Yamaha näyttää työkalulta. Bassossa on liikaa muhevuutta ja lepsuilua, ja se aiheuttaa jatkuvasti häiriösirinää maltillisellakin voimakkuudella. Keskialue on etäinen mutta silti kireähkö. Hinta: 250 ? SIISTIN moderniksi muotoiltu ja hyvin viimeistelty UE Boombox vaikuttaa kestävältä. Melko kevyenä se kulkee kätevästi matkassa kantokahvan ansiosta. Basso on vaimea, korostelematon mutta kontrollissa, kunhan aivan matalimpia ei tarvitse toistaa. Sointi on ponnetonta ja tukkoista. Lähempi tutkiskelu paljastaa rakenteen olevan loudnessmainen heppoinen. Kaupallinen ääni saattaa vakuuttaa alussa, mutta muuttuu häiriöiden kanssa nopeasti rasittavaksi. Hinta: 179 ? SIISTIN valkoinen Minx Go pysyy pystyssä takareunasta käännettävän tuen avulla. Etulevyn kaarevuus tekee kaiuttimesta kompaktin oloisen. Äänenpainevaroja on kohtuullisesti, mutta rauhatonta ääntä ei ole mukavaa kuunnella kovaa. Hinta: 300 ? TIILIHARKKOA muistuttava isompi Jawbone huokuu modernia suunnittelua. Tukeva ja hyvin iskuilta suojattu kaiutin soi valmistajan mukaan jopa 15 tuntia yhdellä latauksella. Keskialue ja diskantti ovat paremmin balanssissa. Hento kantokahva kuitenkin riittää kevyen kaiuttimen liikutteluun. Kaiutinta voi käyttää kuudella tavallisella AA-sormiparistolla. Soundi on muiden vertailun suurien kaiuttimien tapaan loudnessmainen. Ylienerginen diskantti ja muheva basso tekevät äänestä hyvin kaupallisen ja loudnessmaisen, joka vakuuttaa ulkotiloissa. Kotioloissa erityisesti diskanttipäätä tulee liikaa. Taustakohina on voimakasta linjaotolla. Kotelo rämisee ja kontrolli katoaa. Lelumainen kotelo kolisee koputettaessa. Volume-näppäimet eivät tee mitään, kun signaali tuodaan sisään plugilla. Kaiutin ei hanskaa temppuja, vaan sisältää Bluetoothin lisäksi vain 3,5-millisen linjatulon. Keskialueella ei ole pahoja resonansseja, mutta soittimissa on nasaali sävy ja kireä tunnelma. Se on kokoisekseen melko kevyt, mutta siinä ei ole kantokahvaa, eikä se mahdu syvyytensä takia kätevästi laukkuun
Vuodesta 1992 toimineen Lindemannin mallistossa on muun muassa cdsoitin/dac, vahvistimia, kaiuttimia sekä kaapeleita. Jos tunteen paloa etsisi, sitä löytyisi halusta paneutua teknisen toteutuksen pieteettiin ja optimointiin. Valmistaja itse lainaakin mielellään Albert Einsteinia: ?Tee kaikesta mahdollisimman yksinkertaista, mutta ei yksinkertaisempaa?. Aikuisten ostoksilla sama kehotus saattaisi tuoda kotiin Lindemannin DACin. VAHVASTI tulokulmansa insinööritaitoon pohjaavan Norbert Lindemannin luotsaama yritys on sarallaan noteerattu osaaja, jonka tuotteiden hinnat asettuvat pääosin ylempään luokkaan. Näin yksiselitteinen. Tuohon ei ole mitään lisättävää. Lindemannin nelinumeroisiin hintalappuihin keskittyvässä mallistossa USB?DAC on outo lintu. Teknisesti sen geeniperimä johtaa, ainakin muunninpiirin osalta, isoveli 825:een, jota valmistaja kutsuu da-muuntimeksi cd-koneistolla. Bitinpurennan renessanssia Tietokoneiden käyttö musiikkilähteinä on johtanut da-muuntimien renessanssiin. Itse asiassa se on valmistajan ainoa, erillinen da58 muunnin. Lisäksi nämä vahvat toimijat pyrkivät uusiutumaan niin tiheään, että ostajien on vaikea pysyä perässä, kilpailijoista puhumattakaan. Audiofiilien kesken supistaan erilaisilla palstoilla: ostaako nyt vähän edullisempi laite, jonka sitten taas uusii vuoden kahden kuluttua. Lindemann astuu kehään, jossa haastajia tulvii ovista ja ikkunoista. Moni suuri valmistaja on jo saanut vakiinnutettua hyvän markkina-aseman edullisilla, mutta pystyvillä muuntimillaan. Se kun jää hinnallaan alle tuhanteen euroon. kokeilu Lindemann USB?DAC 24/192 Teksti Jussi Arvio Kuvat: Valmistaja Pientä mutta kivaa Viikonlopun kauppaostoksilla nuorempi poikani esitti toiveen, että ostaisin vähän jotakin hyvää. Siis karkkia. Häviääkö kalliimman investoinnin vaihtoarvo, kun tekniikka loikkii peninkulmasaappain eteenpäin? Markkinoilla on tietoisesti haluttu antaa kuva, jonka mukaan aina uudistusten yhteydessä äänenlaatu paranee jopa useita kertaluokkia. Kyseessä ei kuitenkaan ole Lexuksesta kansalle karsittu Toyota, vaan täysiverinen ja paikkaansa mallistossa puolustava palikka. Niinpä tarjonta on kasvanut viime vuosina huimasti ja hintajakauma sitäkin huimemmin
Lievän samettisuuden vastapainona jousissa on lämpöä ja erityisesti sellossa oikeaa koskettavuutta ja sävykkyyttä. Skeptikot voivat hymistellä ja varautua vastineisiin, muille seuraa jatkoa. Ei siis iskevin, mutta tekstuurit taitava paketti. Koneen ja muuntimen välissä käytin vuoroin kahta usb-kaapelia. Tänään hyvä-ääniseksi todettu laite on sitä myös huomenna. On kuitenkin totta, että esimerkiksi tietokoneen käyttö äänilähteenä on suhteellisen tuore ilmiö. Vaikkapa vain imagosyistä laitteen kanssa samanlaiseen koteloon pakattu, järeämpi optio voisi siis olla enemmän kuin paikallaan. Windowsia varten mukana toimitettiin ajurilevy. Sävyjä ja selkeyttä Aloitin kuuntelut kuulokesetilläni. Syykin on selvä: Kaikki toimii kuten pitää. Niin, vaikka skeptisyys on hyve, oli minun nieleskellen todettava usbkaapelilla(kin) olevan vaikutusta. Onhan oma makuni kallellaan lasitavaralla tuotetun kauneuden suuntaan. Vaan siinä missä luurien sävykkyys taittui omillaan pehmeydeksi ja muhevuudeksi, Lindemann raikasti yleisotetta. Etumaskissa on kolme pientä lediä osoittamaan valittua ottoa sekä yksi painike. Parasta lopputuloksessa oli, että 59. Hifiman HE500kuulokkeet saman valmistajan EF5/DY1-vahvistimella omaavat hieman euforisen, mutta ehdottoman nautit- tavan äänen. Ledit vaihtavat myös väriään signaalin näytteenottotaajuuden mukaan. Koska valmistaja itse haluaa nähdä ensisijaisina kilpailijoinaan prestige-luokan valmistajat, olisi tässä kehityksen paikka. Viimeksi mainitulla valitaan kulloinkin käytetty otto (koaksiaalinen, optinen tai usb). Käsitykseni mukaan itse muuntimessa olisi sisäänrakennettuna ominaisuus, jolla voidaan valita erilaisia suodinvaihtoehtoja (filter). Tämä on kätevää, sillä se mahdollistaa signaalin laadun tarkkailun. Standby-asennossa kaikki kolme lediä hohtavat sinisinä. Takaa löytyy ulkoisen virtalähteen otto (5 V dc), yllä mainitut otot sekä linjatason anto rca-liittimin. Samasta aiheesta tulkintoja ja versiointeja ovat esittäneet muun muassa Ayre, Meridian ja edullisemmassa luokassa Rega sekä Audiolab. Usb-signaali kättelee asynkronisesti, eli da-muunnin toimii saapuvan signaalin kellottajana. Siten äänenlaatuun haitallisesti vaikuttavan jitterin määrän luvataan pysyvän varsin alhaisena. Siten joitakin asioita, kuten digitaalista huojuntaa usb-siirrossa (jitter) tutkitaan ja ymmärretään yhä paremmin. Järkevästi suunniteltu Kämmenelle kotiutuva, hopeanharmaa boksi on viimeistelty perussiististi. Olikohan ohikiitävällä asteroidilla tai auringonpilkuilla sormensa pelissä? Musiikkina käytin sekä cd:ltä kaapattuja, alac-muodossa olevia 16 bitin ja 44,1 kilohertsin tiedostoja että keräämiäni hirez-tiedostoja (24 bit/96 kHz?24 bit/192 kHz). Ensin omaa Cardasin Clear USB Bussia, sitten Nordostin Blue Heavenia. Homma toimi ilman ajuriasennuksia tai muuta turhaa säätämistä. Valmistaja on päätynyt hyödyntämään Minimum phase apodizing filter -ratkaisua, jossa signaali ei herätä esisointia (pre-ringing). Ennen kuin kukaan älähtää asiasta, niin en ole pc-vastainen, vaan Mac-myönteinen. Kenties ennakkoluuloni antoivat odottaa kylmän inhorealismin pyrkivän liiaksi pintaan. Sekä laite että virtalähde toimivat koko testin ajan moitteetta. Ulkoinen habitus on oma lukunsa, sisäinen toinen. Vaikka laite on julkaistu vuonna 2010, sykkii sen sydän tuoreena. Lienee paikallaan todeta, että yhtä ainoaa oikeaa toteutustapaa suotimille ei ole. Mukana seuraava virtalähde on laitteen hintaluokka huomioiden hieman vaatimaton, eikä eroa satasen?parin da-muuntimien vastaavista. Itse kytkin laitteen usb:ta käyttäen vuoroin kolmeen melko tuoreeseen eri koneeseen (iMac, Macbook Pro, Macbook Air). Ensinäytteiden jälkeen paikalle jäi maahantuojalta (Hifihuone) lainassa ollut Nordost. Usb:lle on oma kellonsa, samoin digiottojen 44,1 kilohertsille ja sen monikerroille, kuten myös 48 kilohertsille ja sen kerrannaisille. Kaikki sisäänotot hyväksyvät 24 bitin ja 192 kilohertsin signaalin. Toisaalta, pääsetissäni kaapeleiden paremmuus kääntyi toisin päin. Kummallista. Koska iTunes-ohjelma ei hallitse lennossa vaihdettavaa näytteenottotaajuuden muutosta, se oli näytteiden vaatimien asetusten muutosten jälkeen suljettava ja käynnistettävä uudestaan. Audiofiilit asentavat joka tapauksessa koneelleen esimerkiksi Channel D:n Pure Musicin (Mac) tai J.Riverin (Windows). Soittimena toimi koneesta riippumatta tuunaamaton iTunes, joskin midi-asetukset ja muut valinnat toki asetettuna kohdilleen. Signaalin hellästä huomasta vastaa xmos-dsp (500 Mips). Bassojen sävyt avautuivat paremmin, ja iskuäänet terävöityivät. Niiden ja vastaavien ohjelmien etuina on muun muassa automaattinen näytteenottotaajuuden valinta soitetun kappaleen mukaan sekä käyttöjärjestelmien ääniytimien suora hyödyntäminen. Lopputuloksena siis entistä parempi ääni. Lindemann muodosti Hifimanien kanssa vallan mainion kokonaisuuden. Muunninpiiriksi on valittu Wolfsonin WM8742. Ainakin WM8741:ssä näin on. Joka tapauksessa Lindemannissa valintamahdollisuutta ei ole. kokeilu asia ei kokemukseni mukaan kuitenkaan ole
Vakaasti piirtävä ilmaisija, jonka nyanssitason tulkinta on enemmän makukuin laatukysymys. 60 Hyvä, mutta askeettinen Kuten mainitsin, Lindemann on kovassa puristuksessa alati aaltoilevilla digimarkkinoilla. Se ei aivan tavoittanut vaikutuksen tehneen Arcamin selvästi hintavamman muuntimen musikaalista yhtenäisyyttä tai tekstuuria. Joiltakin osin oma Dynastation oli cd-materiaalilla tulkitsijan roolissa vahvemmilla. Luurien ominaishyveet säilyivät, mutta kokonaisuus ryhdistyi. Jousien seurannassa aivot selvisivät aiempaa helpommalla. Siinä se toimi sekä jo mainittujen kannettavien koneiden että myös Sonosin apuna soinnillista lopputulemaa piirrettäessä. Yleinen dynaaminen ote on hyvä, joskaan se ei ole rytmillisesti iskevin tapaus kuulemistani. Piinapenkiksi kannetut selloteokset milloin kenenkin esittäminä soutivat tajuntaan huopaamatta. Instrumentit ja esiintyjät sijoittuvat paikoilleen, eikä keskiakselin miksaus vaeltele. Se ei ole halpa laite, eikä ulkonäkö aivan korreloi hinnan kanssa. Moni valmistaja tarjoilee paperilla samaa suorituskykyä ja suuria lupauksia halvemmalla. Sinfoniamusiikin vyörytyksissä massa purkautui räjähtävämmin ja dynaamisemmin. Preussilainen purismi on keskittynyt pinnan alle. Omasta mielestäni USB?DAC 24/192 on äänellisesti laatupeli, joskin toiminnallisesti hyvin askeettinen. Viimeaikaisten testattavieni joukossa se sijoittuisi äänellään suhteellisen korkealle. Yksittäiset instrumentit olivat helpommin seurattavia, ja niiden rooli kokonaisuudessa aukeni paremmin. Ei siis ollenkaan hassumpi suoritus. Lindemann muistutti kenties hieman Eximus DP ykköstä (HM 7/2012) ja Bel Canton tuoretta osaamista. kokeilu Lindemann USB?DAC 24/192 Yksi erityinen asia on kuitenkin huomioitava. Sen luonteva ilmavuus ja tarkkuus eivät myöskään aiheuta totuuden suurentelua, vaan tila-asiat hoituvat uskottavasti. Suora vertailu toiseen laitteeseen edellyttää äänenvoimakkuuden tasaamista desibelimittarilla. Vaikka laite ei ulkoisesti herätä juuri tunteita (jollei inhosinisiä valmiustilan ledejä lasketa), se on loppuun saakka äänellisesti mietitty kokonaisuus. sävypaletti ei muuttunut. Sen puhtaus ei ole korostuneen kärjistynyttä, eikä se siten aiheuta kuunteluväsymystä. Kenties oikea ilmaisu olisi, että kaikki toimi aiempaa pakottomammin. Siirtymä maailmanmusiikkiin todisti vastaavaa kehitystä. Ja taas toisaalta, USB?DACin tasaisen varma ote oli ajoittain oikeamman kuuloinen. No, kuulomuisti on vaarallisen lyhyt sen suorempia rinnastuksia ajatellen. Kun muuntimen signaalin voimakkuutta ei ole alun perin nostettu enempää, myös mahdollisen pohjakohinan taso on olemattoman pientä. Korviinsa luottava suorittaa tietysti kotona sen viimeisen testin ja päättää, onko hinnalle vastinetta. dsd-signaalin toiston, valittavat filtterit ja samasta hintaluokasta Audiolabin M?Dacin omaisen, erinomaisen näytön. Korva kun tulkitsee monesti kovemmin soivan äänilähteen olevan se parempi. Ratkaisun perustelu on periaatteessa järkevä. Ja ehkä voimakkuussäädön sekä balansoidut annot, kaukosäätimen... info Lindemann USB?DAC 24/192 Hinta: 899 ? Maahantuoja/edustaja: Hifihuone Oy Maahantuojan sivut: www.hifihuone.fi Valmistajan sivut: www.lindemann-audio.de Tekniset tiedot: Wolfson WM8742, 24-bit 192 kHz, asynkroninen Signaali-/kohinasuhde: 108 dB CCIR (A-painotus) Harmoninen särö: (0 dB) 0,001 % Taajuusvaste: 1 Hz?22 kHz (-3 dB) Ulostulojännite: (0 dB) 1,4 Vrms Ulostuloimpedanssi: 100 ? Otot: 1 x optinen, 1 x coax, 1 x usb (1.1 ja 2.0) Annot: 1 x rca Muuta: virtalähde (5 V, 500 mA) Massa: 395 g Mitat (l x s x k): 120 x 133 x 45 mm. Mikäli ratkaisusta on jotakin äänellistä haittaa, en sellaiseen törmännyt. Lindemann poikkeaa tietoisesti normiksi luokitellusta 2?2,5 voltin antojännitteestä ollen vain 1,4 V. Jos ja kun pinnistelin otsasuoni pinkeänä, saatoin kenties havaita sellolla hieman ohuemman soinnin kuin mitä kaipasin. Joka tapauksessa puhtaasti äänenlaadullisin perusteinkin se ponnistaa korkealle. Rimpulan virtalähteen ja halvahkon olemuksen lisäksi on vaikea löytää painavaa kritiikin kohdetta. Samalla Lindemannin soinnillinen profiili vahvistui, ja sain osittain nielaista ennakkoluuloni. Lindemann USB?DAC 24/192 on hyvin tasapainoinen ääneltään. Olisiko se nyt ollut hieman mainittuja armeliaampi. Cd-tasoisella materiaalilla kruunusta taisteli soinnuissaan seireenimäisen viehättävä Dynastation 2. Erityisesti hirez-näytteillä äänessä ilmeni vakautta, erottelua ja ilmavuutta yli cd:n. Olkoot nuokin kehitettäviä asioita seuraavaan versioon. Samaan osastoon voisi ahneuksissaan ujuttaa vielä mm. Toisaalta tuntui siltä, että yleinen esitysbalanssi oli niin kohdallaan, että moinen nyanssi saattoi olla myös korvieni välissä. Seuraavaksi muunnin asettui ykkössettiin. Ladysmith Black Mambazon monieleinen ja sykkivä laulanta tarjosi samoja ilon aiheita, joista olen aiemmin nauttinut lähinnä kaiuttimilla kuunnellessa. Esityksen leveyssuuntainen kokoonpano avautui, taustan pisteäänet sijoittuivat luontevasti syvyysakselille ja niin edelleen. Tulokset olivat samansuuntaisia, kun äänilähteeksi vaihtui vanha Tascamin pyöritin ja da-muuntimen liitännäksi koaksiaalinen digitaaliotto
Testilevyn pistetaajuuksilla mitattuna 1.5 Evo toisti huoneessa 25 Hz:n taajuuden lähes samalla tasolla kuin 40?60 Hz, mutta 20 Hz vaimentui voimakkaasti. Kaiuttimen torven pyöreää muotoilua toistava, runsaasti käsityötä vaativa kotelo on tehty kerroksittain asetelluista 44 millin vahvuisista puuprofiileista ja mdf:stä. 20 000 Hz, mutta ei desibelirajoja. Vaikka 1.5:kin on melkoinen ilmestys, niin sen panee vielä paremmaksi 150-kiloinen, miehen korkuinen 2.1 Evo, jonka saa omakseen 79 000 eurolla. Moni testin aikaan paikalla vieraillut ymmärsi pehmeästi kaartuilevan rakenteen tuomat äänitekniset edut ja arvosti tekijöiden taitoa. Totta on, että suoraan edestäpäin katsottuna Evo 1.5 synnytti mielteitä itänaapurin puunukeista tai toi vanhemmalle polvelle mieleen erään sarjakuvahahmon. 20 000 Hz vain 1,5 desibelin poikkeamilla. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Toisaalta valmistaja lupaa tehonkestoksi 1000 W, jolla ääntä varmaan saadaan riittävästi. Basson refleksiaukko tai aukot avautuvat kotelon pohjaan. Kokeilussa ollut 1.5 Evo on Zingalin raskaimman malliston keskimmäinen. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. 62 CLIENT Name 1.5 Evo ei ole mikään keijukainen. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti ns. Tosin sivusta ja takaa päin katsottuna. Rakenne selviää oheisesta kuvasta. Mutta sen koko ja paino eivät niinkään johdu torvesta, vaan siitä että se on valmistajansa toiseksi paras malli. Perustajansa mukaan nimetty Zingali aloitti toimintansa 1980-luvun puolivälissä. Torven toistoalueeksi luvataan laaja 500 . Yrityskäyttöön suunnatuissa kaiuttimissaan se käyttää JBL:n ammattipuolen komponentteja. Jäljelle jäävät torven edut: herkkyys, joka mahdollistaa monien rakastamien pienitehoisten putkivahvistinten käytön, sekä vaivaton dynamiikka. Puusta tehdyn pyöreän torven säteilykulma on 140 astetta, ja sen syvyys on vain 13 cm. Koska basson ja ylemmän alueen jakotaajuus on sijoitettu suhteellisen alas 800 hertsiin, syntyy kuulon kannalta herkimmälle alueelle yksipistesäteilijä. Jotkut eivät sulattaneet rohkeaa muotoilua, osa taas piti siitä. klassisen musiikin puolelle. Toistoalueeksi kerrotaan 32 . Etua pitäisi tulla varsinkin akustisilla äänitteillä; soittimet pysyvät vakaammin paikallaan, eivätkä sävyt muutu taajuuden mukana. Evon herkkyys on 97 dB, joten pienitehoinenkin vahvistin riittää. hermuset Zingali Client Name 1.5 Evo Teksti: Matti Hermunen Kuvat: Mauri Eronen Kuunteluiloa Toimintaperiaatteestaan johtuen torvikaiuttimet tuppaavat olemaan isoja eivätkä välttämättä ole sovinnaisen sisustajan silmänilo. kuka Matti Hermunen on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Oman leiman Zingali on hankkinut Omniray-torvella, joka toistaa keski- ja yläalueen. Zingalin mukaan Omniray-konstruktiolla vältetään torvirakenteen sudenkuopat, taipumus keskiäänen honottamiseen ja voimakkaan suuntaavuuden mukanaan tuoma kuuntelualueen kapeus
Jousisointi painottui jonkin verran äänen alempaan osaan, mutta oli kuitenkin kohtalaisen kohdallaan. Siitä huolimatta alemman keskialueen ja ylemmän basson tienoo toistui useimmilla äänitteillä hieman täyteläisesti, joissain tapauksessa turhan paksusti. Mutta tältä osin parannettavaa jää. Kun sopiva kaiuttimien asetus ja kuuntelupaikka löytyi, ei bassotoistossa ollut sen kummempia korostumia kuin muilla kokeilluilla kotelokaiuttimilla. Akustisempi tavarakin toimii, mutta kaiuttimen vahvuudet ovat sitä ilmeisemmät, mitä rankempaa tavaraa niihin työntää. Metallica vakuuttaa harvinaisella särmällä ja pakottomuudella. Pathos Inpol Remix on A-luokkainen, 10-wattinen integroitu vahvistin, jonka 1 2 1. Jotkut osaavat. Kotelon hieno rakenne näkyy parhaiten sivusta katsotuna. 3 3. Tätä tapahtui harvoin, mutta vaikka Zingalin balanssi ei missään tapauksessa ole ylikirkas tai räikeä, niin kyllä ylimmän alueen taso on hieman koholla. Ehkä toisenlaisessa huoneessa Zingali käyttäytyy tältä osin eri tavoin. Puhaltimien sävyssä korostui muhevuus ja elävyys, tosin purevuutta löytyi kun sitä tarvittiin. Juice laulaa ytimekkäästi mutta studiomaisen kuivakkaasti, kuten äänitys vaatiikin. Roisisoundinen ote ei ehkä ole sieltä hienostuneimmasta päästä, mutta eipä äänessä ole rasittaviakaan piirteitä. Iskua ja estottomuutta löytyy, varsinkin kevyellä musiikilla. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että kaiuttimia oli helppo kuunnella; ne tekivät tilaa musiikille eivätkä tuoneet itseään esiin. Melkoisen vakuuttava kokonaisuus, joka voisi olla kotonaan vielä isommassa huoneessa. 63. Esiintyjät pysyivät hyvin paikallaan, ja suhteet toisiinsa hahmottuivat ilman vaivaa. Rummuniskut paukahtavat livemäisellä irtonaisuudella, ja pelti helisee ilman pidäkkeitä. Ehkä tässä on otollinen kokeilun paikka välijohdoilla tai kaiutinkaapeleilla sointia viritteleville. Keskialueella on taipumusta honotukseen. Sävytoisto on mielenkiintoista ja harvinaisen kaukana yksinuottisesta. Basson auktoriteetti välittyy voimalla, jopa ajoittain tiettyjä yläbassolinjoja liioitellen. Balanssissa onkin aavistus ääripääkorosteisuutta, joka tuo ääneen kaupallista tuntua. Äänenvoimakkuuden nostoa se kesti enemmän kuin korvat tai huone sallivat ilman tunnetta äänen kiristymisestä tai päälle kaatumisesta. Ehkä syynä oli kaiuttimen herkkyys, torven tuoma etu vai näiden yhdistelmä; mene ja tiedä. Äänikuva oli tavanomaista ehyempi ja laajempi ja useimmilla äänitteillä irti kaiuttimista täyttäen niiden välin tasaisesti. Varsinkin ihmisäänillä nenä- tai rintaäänet korostuivat. Olisiko niin, että torvirakenne kuitenkin osoitti luonteensa. Kaksoisjohdotus onnistuu hyvälaatuisilla monitoimiliittimillä. Toisella korvalla: Mikael Nederströmin kommentit TYMÄKKÄ, skarppi ja erotteleva soundi läpi äänialueen. Kumua kuuluu kuitenkin vain ajoittain, joten kovin ikävästä piirteestä ei ole kyse. Mutta kuten sanottu, sen häiritsevyys on kuuntelijakohtainen kysymys. Dynamiikaltaan 1.5 Evo oli erinomainen. Hieno rakenne, ensiluokkainen toteutus. 2. hermuset kaiutinon lähes siro. Alemman alueen toisto pysyi kuitenkin varsin hyvin koossa, ja sävyjä löytyi. Kulkee kovaa Varsinkin rytmimusiikki kulki hienosti, ja Zingalista löytyi menoa, meininkiä ja potkua kaikkiin tarpeisiin. Edellä mainittu keskialueen väritys ei tällaisessa käytössä tullut paljoakaan esiin. Kokonaisuutena kaiutin on erinomainen rokkitykki. Tilan hahmottaminen on ehdottomasti Zingalin vahvuuksia ja monen kohdalla saattaa kääntää valinnan niihin. A-luokkaa Pathoksen tapaan Maahantuoja toimitti Zingaleiden pariksi niille sopivaksi näkevänsä vahvistimen. Kiiltävä pianomusta viimeistely on moitteeton. Runsaudensarvi Zingalin yleisbalanssi kääntyi runsaaseen päin. Diskantissa on erityisen miellyttävää sen skarppi mutta silti siisti ote. Tosin useamman viikon kuuntelujakson mittaan tähän ominaissävyyn tottui, eikä se häirinnyt kuin satunnaisesti. Kyllä ne italialaiset osaavat. Piano soi dynaamisesti ja helposti, siitä huolimatta että alemman rekisterin runsautta oli. Joillain reippaalla kädellä masteroiduilla levyillä ylin diskantti tuppasi kihisemään. Soolosoittimilla ja -esiintyjillä väritys saattoi tunkea pinnalle
Mutta kyllä sitä kelpaa kuunnella orkesterimusiikilla ja soolosoittimillakin. Ehkä eniten korvaan pisti lievä taipumus honottamiseen, samoin keski- ja ylemmän basson ajoittainen runsaus. Pohjalevy: Bassorefleksin aukot tai raot avautuvat pohjalevyn ja kotelon väliseen tilaan. 2 2. Nederström havaitsi samat piirteet, mutta häntä ne häiritsivät vähemmän. Varsinaista putkisoundia en Pathoksesta löytänyt, helppoutta ja sujuvuutta kylläkin. Nimellisteholtaan kymmenwattinen laite komensi herkkiä kaiuttimia kiitettävästi enkä havainnut kuultavaa leikkautumista. Valmistajan mukaan putket ovat ihanteellisia vahvistamaan jännitettä etuasteessa, transistorit taas vääntävät virtaa kaiuttimille niitä mallikkaammin. Vaikka 1.5 Evo ei ole täysin neutraali toistin, niin sen vahvuuksia arvostava tottuu väritystaipumukseen ja pieniin korostuksiin. Jäljelle jää kuuntelun ilo. info etuasteessa käytetään putkia, mutta pääte on toteutettu transistoreilla. hermuset Zingali Client Name 1.5 Evo 1 1. Tosin pidit äänenvoimakkuudet maltillisina. Pathoksen dynamiikassa ja kontrollissa ei ollut mitään korviin käyvää ongelmaa, päinvastoin. Viisainta lienee todeta diplomaattisesti, että kauneus on katsojan silmässä. Vertailuvahvistimet, Bel Canton Refefence 1000 MkII:set kuitenkin hoitelivat vaativat urku- ja pianolevyt astetta isommalla auktoriteetilla ja vaivattomammin. Herättää halun kuunnella Zingalin muoto ja koko. Kauko-ohjain on pieni palikka, jolla hoituvat tärkeimmät toiminnot. Pikkuisia näppäimiä ei ole merkitty, joten muistihäiriöisille tai äkkinäiselle ohjain ei sovi. Toimintaperiaatteeseensa nähden vahvistin on pienikokoinen, mutta miehekkään kokoiset jäähdytysrivat viestivät, ettei kyse ole aivan peruskoneesta. Pathoksella Zingalin toiston luonne oli ehkä astetta valoisampi ja keveämpi kuin vertailulaitteistolla. Monen mielestä Evo 1.5 on paremman näköinen takaa kuin edestä päin. Etupaneelin alaosassa on virran kytkentä ja käytön näppäimet. Jazz ja rytmimusiikki toimivat Zingaleilla kuin ajatus. Vahvistin on sisäisesti täysin symmetrinen. Takalevyssä on yksi pari xlr- ja rca-ottoja sekä WBT:n monitoimiset kaiutinliittimet, esivahvistimen signaalin anto ja liittimet herätevirralle sekä päävirtakytkin. Lisäksi löytyy kaksi usb-liitäntää, mutta ne eivät ole käytössä. 64 Zingali Client Name 1.5 Evo Hinta: 34 990 ?/pari Edustaja: SoundGallery Oy Puhelin: 040 5359506 Lisätietoja: www.soundgallery.fi www.zingali.it Mitat (lxkxs): 52 x 112 x 73 cm Paino: 75 kg Toimintaperiaate: 2-tie, bassorefleksi Suurin suositeltava teho: 1000 W Nimellisimpedanssi: 8 ohm Elementit: -basso 380 mm -keskialue -diskantti 25 mm, torvi Jakotaajuus: 800 Hz Liitin: monitoimiliittimet Kaksoisjohdotus: kyllä Herkkyys: 97 dB/2,83V/1m. Vahvistimessa on käytetty Pathoksen Inpol-kytkentää, jota ei käyttöohjeessa kummemmin avattu. Voimakkuudensäädin on itse asiassa keinukytkin, joka ohjaa sähköistä säätöä. Kuten sanottu, vielä kärsivällisemmällä sijoittelulla tai erilaisessa huoneessa Zingali saattaa käyttäytyä aivan eri tavoin. Zingalin eittämätön vahvuus on sen kyky välittää musiikin meno ja meininki. Sopivan värisenä, sopivan tilavassa ympäristössä se käy sisustuselementistä. Mikael Nederström lähetti omat kommenttinsa minulle erikseen; en lukenut niitä ennen kuin olin saanut jutun melkein valmiiksi. Pitkälle olen Miken kanssa samaa mieltä
todellista High Endiä. k o t i k ä y n t e j ä s u o r i t e ta a n Myynti: HifiStudiot Helsinki . Turku . Raahe sekä muut hyvin varustetut hifialan erikoisliikkeet. DALI & Electrocompaniet - hifimaailman parhaita merkkejä. Dalin veistoksellinen lippulaivasarjan malli. laitteiden viimeistely ja äänentoisto ovat huippuluokkaa . kuusinkertainen kaareva MDF-paneelirakenne, joka eliminoi seisovia aaltoja tehokkaasti jättäen jälkeensä yksityiskohtaisen ja selkeän äänen. Varustettu nauhadiskanteilla sekä kaksoisjohdotettavilla kullatuilla terminaaleilla. Electrocompaniet on arvostettu norjalainen high end -hifivalmistaja, jonka laitteet ovat tunnettuja kontrolloidusta ja miellyttävästä äänenlaadusta. Koteloissa on mm. Oulu . Jyväskylä . Epicon-kaiuttimia on suunniteltu kolme vuotta viimeisimpien innovaatioiden mukaan. Tampere . Yksityiskohtainen ja kristallinen äänenlaatu
Perustuvathan sen kaiuttimet aikoinaan Snelleinä tunnettuihin malleihin ja ovathan sen edullisimmat levysoittimet selkeästi Systemdek-johdannaisia. Audio Noten mm-äänirasiat valmistaa Goldring, joskin tiukkojen AN-speksien mukaan. SPe -kaiuttimet kuka Jaakko Eräpuu on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita. Audiota ja nuotteja kerrakseen Rasiasta vaihtoehtoisine neuloineen se alkoi, mutta koko setti siitä sitten tuli. Audio Noten maahantuoja sai puhuttua journalistin ympäri ottamaan autokuormallisen hifiä koeponnistukseen. Eli toistoketjun osia löytyy äänilähteistä vahvistinten kautta kaiuttimiin, rakennussarjoista jokamiesluokan kautta viisinumeroisilla hintalapuilla varustettuihin malleihin. Audio Noten tuotefilosofia sisältää muutamia pääperiaatteita, jotka todentuvat myös käytännössä läpi koko 66 malliston. Kondo), yritys on kasvattanut tuotesortimenttinsa liki kaikenkattavaksi. Sekä leveydeltään että korkeudeltaan. Siis: vahvistimet ovat putkitoimisia, kaiuttimet kaksiteisiä ja levysoittimet hihnavetoisia. Ykköstaso tarkoittaa peruskomponentteja ja kuparipohjaista johdotusta, taso 5 puolestaan joka suhteessa tinkimätöntä ja varsin hopeapitoista toteutusta. Laitevalmistajana Audio Note UK on osin hyvinkin delegoivaa ja soveltavaa ottolainausta harjoittavaa sorttia. Viikkojen savotan saldoksi kiteytyi lause ?Musiikki edellä ääntä päin?. SEN jälkeen, kun tanskalaissyntyisen mutta Brittein saarilla vaikuttavan Peter Qvotrupin luotsaama Audio Note UK on erkaantunut japanilaisesta yhteistyökumppanistaan Audio Note Japanista (nyk. Aiemmin Audio Note valmistutti äänivartensa Regalla, mutta uusin vipumallisto tulee Itävallasta, jossa tuotetaan myös ANkaiuttimia. Kansainvälistä ja persoonallista puuhaa siis kaiken kaikkiaan, mutta paljolti yhtiön primus motorin näköistä ja jopa uskottavaa, sillä tuotemerkkinä Audio Note UK on hifin maailmassa sekä tunnettu että. Tämän lisäksi olemattomin suotopiirein varustettujen cd-soittimien ja da-muunninten antoasteet on toteutettu putkin. ? Audio Note iQ 1-3 -äänirasiat Note sillä korvalla Audio Teksti: Jaakko Eräpuu Kuvat: Mauri Eronen ? AN Two/II -äänivarsi ? AN TT Two -levysoitin ? AN Vx -välijohto ? OTO Phono SE -integroitu vahvistin ? AN Lexus LXkaiutinkaapelit ? AN-K . Firma harjoittaa myös tuotteidensa luokittelua
Mukaan saatiin myös kaksi edullisempaa neulaa, joiden avulla päästiin kuuntelemaan, mistä joutuu tinkimään, kun hankkii kolmosen sijaan iQkakkosen tai -ykkösen. sillä korvalla rvostettu. Kunhan tarjosivat mielikuvaimennuksella. vaa ?nopeudesta?. 1 2 1. Ykkösen ja kakkosen neulanvarret ovat alumiinia, kolmosessa on panostettu titaaniin. Tuo tehohan irtoaa viittaa Audio Noten levysoikahdesta rinnankytketystä tinsysteemin laatutasosta tarEL84:stä. -tyyppiseen vertailuun ei ta, ja sellaisethan sitten käyttöön otettiin. Systemaattiseen ?levy kerrallaan ja sitti AN Lexus LX -kaksoisjohdotuskaapeleisoitinta vaihda. SPe-liitteel- toki ryhdytty. lä aateloidun K:n sisäinen johdotushan on hopeaa, Eipä siinä kauaa nokka tuhissut, kun tuli todettua, mutta tuskinpa tolpanväli LX-kuparia tahtia haittasi. että Audio Noten pyöritin/varsi/rasia-kombinaatio K-sarjan kaksiteisten AN-kaiutinten herkkyydeksi osoittautui varsinaiseksi vauhtivälineeksi. Ostin tehon. Rasian runkohan on kaikissa kolmessa sama, Pocanista työstetty ja kiinnitysruuvien mentävillä kierteillä silattu. Viilun alla vaneria. 3. Varren antiskating-säätö tapahtuu perinteisesti siiman ja punnuksen avulla, rasian pystysuuntaista kyntökulmaa varten on oma säätönsä varren jalassa. Two/II on sen verran korkealla Audio Noten sisäisessä hierarkiassa, että sekä sen varsijohdotus että mukana toimitettava liitinkaapeli sisältävät silkkaa hopeaa. Levysoitinkokeilun oheen ilmaantuneen 3 kokonaisen Audio Note UK -systeemin kuulostelussa vahvistimen roolin veti Vinyylille kyytiä OTO Phono SE, AN:n integroitujen AN-suman purkaminen aloitettiin edullisemman pään masiinoiden kolmosrasialla ryyditetystä visingle end -versio, joka pentodinyylikalustosta, joka kytkettiin kytkettynä tuuppaa kahdeksan talon (Schoenhut/Thöress/ ohmin kaiuttimiin 2 x 10 waKnif/Altec) setin osaksi. Kahvoissa taisi olla Qvotrup itse. Momenttia moottoreilla, hahmotusta hopealla ja potkua pentodein Sytemdek IIx:n koeteltua konstruktiota jatkojalostava TT Two on ulkoisesti pelkistetty, kolmipisteripustetulla apurungolla ja kahdella ac-moottorilla varustettu hihnavetopyöritin, Audio Noten levysoittimien perusmallista seuraava, jonka viilutettu plintti on työstetty mdf:stä. Sen laakerointia kutsutaan nimellä captured unipivot, mitä se sitten tarkoittaakaan. iQ -rasioiden kolmen kopla. Kahdeksantuumaihän ne levyt ylikierroksilla pyörineet, vaikka sellaistasella basso/keskiäänisellä varustetun kaiuttimen toiskin tuli epäiltyä, kun lapikas nakutti lattiaa tavantovasteen sanotaan ulottuvan 50 hertsiin 6 desibelin omaista terhakkaammin. Toissa vuoden Hifi Expossa AN oli räjäyta tää pankin yläpään malleista koostuvalla setillään ja estottomalla äänenpainepolitiikallaan. AN-K SPe: hopeisella sisäisellä johdotuksella ja suljetulla kotelolla varustettu jalustakaiutin. AN-Two/ II -äänivarren sivuluisto taltutetaan perinteiseen tapaan siimalla ja punnuksella. 67. Neljällä linjaotolla ja josi kaksikin kieputinkalustoa, mm-levysoitinliitännällä siuEMT 948/929/TSD-15 -yhdisnatun vahvaimen etuasteesta telmä ja Rational Audion Aura, löytyy viisi ECC 83:sta ja yksi tangentiaalivarsineen ja Linn K9 6DJ8. -rasioineen, joiden tuottama sounVahvistimen takaseinän ja AN-K di sattui olemaan tuoreessa muistisSpe -kaiutinten väliin maahantuoja suosa. Samaan runkoon kiinnitetyt eri neulat ja niiden varret määrittelevät, mille tasolle ylletään. Kolmonen on valttia. 2. Kumpikin pyöritysmoottori on joustokiinnitetty omiin apuapurunkoihinsa, ja ne pitävät yllä haluttua vauhtia yhteisen hihnan välityksellä. Koeponnistettu pyöritin tuli tutkailtavaksi valmiiksi asennetulla Two/II-äänivarrella ja iQ3-mm-rasialla varustettuna. Edullisempien askien neulanhionta on tyyppiä Gyger, kolmosen AN Type2. Two/II:n varsiputki on yhdestä kappaleesta työstetty ja alumiininen. No eivätluvataan noin 90 desibeliä watille
Sen tsekkaamisen jälkeen Auran nokalla nököttänyt Linn K9 vaikutti lähinnä kimalaiselta tikkuaskissa. Ennen kuin siirrymme niiden asioiden pariin, joissa TT Two/Two/II/iQ3 -sydeemi jätti toivomisen varaa, pitää vielä mainita soinnillinen eloisuus ja tietty raikkauden tuntu, joiden myötä sellaisetkin ajan hampaan syömät ?klassikot. Vai olisiko sittenkin niin, että hifin hetteiköissä vuosikymmeniä harhaillut musadiggari on palannut kotiin. Kun mukaan kopaisee vielä K:n omat koivet, ei 15 000 eurosta juuri mitään takaisin saa. No eihän se ykkönenkään mikään riivinrauta ollut. Se voi hyvinkin olla siinä. info Audio Note Edustaja: SoundworksMusica Puhelin: 010 420 8990 Lisätietoja: www.audionote.co.uk Audio Note iQ1/2/3 -neulat Hinta: 415/585/855 ? Paino: 6g Muuta: Hinta neulan hionnasta ja sen varren materiaalista riippuva Audio Note Two/II -äänivarsi Hinta: 1300 ? Muuta: varsijohdotus hopeaa Audio Note AN-TT Two -levysoitin Hinta: 1810 ? Muuta: hihnaveto, kaksi moottoria, kolmepisteripustus Audio Note An-Vx -välikaapelit Hinta: 1190 . Ja kyllä, kokonaisvaltainen AN-kattaus vahvisti vinyylivarvien havainnot potenssiin n. Voisi hyvin kuvitella, että ulkomusiikillisia seikkoja vieroksuva vinyylifriikki, jolla ei ole pelimerkeistä pulaa, tekee viisaasti ottamalla laiteyhdistelmästä tyypit. Audio Note OTO Phono SE, 2 x 10 single end -wattia neljästä EL84 pentodista. 2. EMT-setti hoitaa Pohjolan, Tynien ja Kätkän tykityksen ihan hyvin ja Aurakin kohtalaisesti, mutta kyllä Audio Note pesi kummatkin yllättävän selkeästi. Musiikillisten ja tuotannollisten yksityiskohtien kaivamisessa AN osoittautui myös päteväksi peliksi. Tämä siis iQ3-askilla. sillä korvalla Audio Note 1 1. Suljetun kotelon siunaus! Hienosti hallinnoi AN-laitteisto myös koherenssin tonttia. Myös tiettyä järkähtämätöntä vakautta on tullut aistittua Audio Noten kehittämää enemmän. Hela hoito hommiin Levysoitinosaston syynin jälkeen tuli kytkettyä kehiin koko Audio Note -setti, vahvaimineen, kaapeleineen ja kaiuttimineen. Hopealla on hintansa, mutta onpa sillä sitten soinnillinen merkityksensäkin. Blingiä AN-setti ei tarjoa nimeksikään, karua toiminnallisuutta sitten senkin edestä. Ei tietoakaan siitä yksittäisten instrumenttien ja sointimassojen viipaloinnista, jollaista tapaa useimmista jakosuotimella sössityistä kovapuhujista. Ja taas mentiin luontevasti ääntelevän kaluston 68 myötä ajassa taaksepäin. Okei, eiväthän Koot kovin alas toista, mutta eipä kovinkaan montaa kertaa tullut ikävä matalaa murinaa, kun kaikki se basso, mitä ilmoille sinkosi, oli laadultaan priimaa. Elävyys, seurantakyky ja irtonaisuus saivat melkein käsinkosketeltavan muodon. Yhtä kaikki, Audio Noten vierailu tuvassa venähti sattuneesta syystä viikkojen mittaiseksi. No juu, eihän kokeilussa käynyt Audio Note -kokonaisuus nyt ihan halpis ole. kuten The Bandin Last Waltz, Dylanin Desire tai Steely Danin myöhäistuotanto hoituvat irtonaisemmin kuin useimmilla muilla kokeilussa käyneillä vinyylisorveilla. 3.0m Audio Note AN-K Spe -kaiuttimet Hinta: 3260 ?/pari Mitat (lxkxs): 27,5 x 47 x 19 cm Toimintaperiaate: suljettu Elementit: -basso 200 mm -keskialue -diskantti 19 mm Liitin: naparuuvi Kaksoisjohdotus: on. Kun neulayksikön vaihtoi kakkoseen ja sitten ykköseen, tarkkuuden ja seurattavuuden illuusio väheni numeroiden pienetessä. Tässä suhteessa kuunteluilla käyneet raskastekoisemmat kieputtimet, oma EMT mukaan lukien, ovat onnistuneet paremmin, välittämällä levyiltä löytyviä matalia vakuuttavammin ja syvemmältä kouraisten. Hitto, Audio Notehan taitaa olla musiikillisia löytöretkiä varten kehitetty tuotesarja. Itse asiassa, AN-soundi suorastaan houkutteli kaivamaan esiin pitkään hyllyssä pölyttyneitä aarteita ja naulitsi niistä nautiskelevan nostalgikon tuntikausiksi aikakoneen ääreen. Vaan kun lautaselle heitti hiukan massiivisempaa klassista tai isompien miehistöjen jazzia, soundi jäi vähän jykevintä botnea vajaaksi. Audio Note tulee kaksoisjohdottajaa puolitiehen kytkemällä vahvistinpään liittimet yhteen. 2 Rytmisen etenevyyden soivaksi mittatikuksi vakiintunut Pekka Pohjola Groupin Kätkävaaran Lohikäärme sisältää juuri sellaista rullaavaa drivea, jolla erottaa menojyvät tahma-akanoista. 1.0m Audio Note OTO Phono SE -integroitu vahvistin Hinta: 4090 ? Tulot: 4 x linja rca, 1 x phono rca Lähdöt: nauhuri rca, 4-8 ohmia kaiuttimet Muuta: pääteputket 4 x EL84, single end Teho: 2 x10W Audio Note Lexus LX biwire -kaiutinjohdot Hinta: 1725 . Peter Gabrielin varhaiseen soolotuotantoon, Little Featin jazzahtavaan boogieen ja Miles Davisin sähkökauden aluille
Harbeth Super HL5 . Ear Yoshino 869 . Rega RP6 ja RP8 . Kef LS50 . Ear Yoshino Acute III . Kef Reference 205/2 . Zingali Zero Sei . Plinius Hautonga ja CD101 mk II . Expocure DAC . Aurelia Graphica . Amphion Argon3 . Lavardin IS Reference . Elac 247 ja 247 BE . Gradient Evidence MK IV . PureAudion vahvistinkattaus parin tonnin kuuma kärki . ostoksiin 10 kuukauden koroton ja kuluton maksuaika Aktiivirahalla!. Rega Dac . Almarro A318B MR Hifi Boutique Rastilanraitti 5 A MR Hifi Second Hand StoRe Rastilanraitti 3 Rastilan metroasemalta 200 m. Avoinna ti?pe 12?18 sekä la 10?14. WLM Minueta . Amphion Ion ja Ion+ . Omega 6XRS . Naim Dac . Elac 249 ja 249BE . Puhelin 09-344 3949 MR Hifi nettiKauPPa www.mrhifi.fi E L ÄMYS K AUP PAA J O V UODESTA 1997 Yli 1.000 . Naim Nait 5-2 ja CD5Si . Tannoy Prestige Stirling SE . Dynaudio Excite X12 . Densen B150+ ja B440XS . Exposure 2010S2-sarja . Musical Fidelity M6 + CD6i . Kef R500 valikoidut laatutuotteet ja erinomainen asiakaspalvelu takaavat parhaan kasvualustan hyvälle hifisadolle. vuodesta toiseen. Sielukkaat kovapuhujat dacit . WLM La Scala . Aurelia Aniara . Michell Tecno ja Gyro SE . Unison Research Simply Italy . Dynaudio Focus 160 . Martin Logan Ethos . Cambridge Audio 651A-sarja vinyylilevyjen pyörittäjät . Antelope Audio Zodiac Gold kaiuttimien mestariluokka . Gradient Revolution IV ja Helsinki pientä ja eleganttia . Wadia 121 . Naim XS ja Supernait . Amphion Argon 1 . Marantz PM6004-sarja . Aurelia Magenta audiofiilin ensiaskeleet . lue lisää . Eat Forte S . Dynaudio Confidence C1 ja C2 . Duevel Venus . Elac 243 . ATC Tower SCM-50SL . w w w.propellihattu.fi tonnin jalustalla seisovat . Gradient 5.0 putkimagiaa semme hintalupauk n hinnan rhaa takaa aina pa netistä! . Project 6-perspeX harrastajan kulmakivet . Musical Fidelity M1A . Rega Brio-R ja Apollo-R . Elac 310CE
Nyt tutkimme, mitä ääni saa aikaan levysoittimessa. Saamme myös valaistusta hifistejä pitkään askarruttaneeseen kysymykseen, miksi lp soi paremmin kuin cd? MEKAANISEN takaisinkytkennän eli tärinän haittavaikutukset levysoittimen toimintaan on helppo ymmärtää. Häiriöäänet eivät todellakaan nosta kuuntelunautintoa. ellei sitten vie soitinta toiseen huoneeseen. Pelkkää ilmaa Ilma on sen verran hataraa ainetta, ettei siihen tule kiinnittäneeksi huomiota kuin poikkeustapauksissa.. Niiltä on mahdoton suojautua . Mutta kuten viimeksi havaittiin, tärinä- 70 herkälle soittimelle on saatavissa tepsivät lääkkeet, esimerkiksi ilmassa kelluttaminen. Jos levysoitin ja kaiuttimet ovat samassa huoneessa, kuten useimmiten on asianlaita, ääniaallot pommittavat levysoitinta. Ääniaallot ovat energiaa, joka saa levysoittimen osat värähtelemään. Mikä ikävintä, edes ilmassa kelluttelu ei pelasta soitinta ilmahiukkasten hyökkäykseltä. tietoa & taitoa Levysoittimen akustinen takaisinkytkentä Teksti, kuvat ja mittaukset: Jouko Alanko Äänirasia mikrofonina Sarjan edellisessä osassa tarkastelimme tärinän vaikutusta levysoittimen toimintaan
Sama pätee äänirasi- Doina Klezmer -yhtyeen mainion Nomada-levyn ykkösraita Karelian Camel (Alba ADCD 194). Äänihän on hiukkasliikettä ja staattisen ilmanpaineen vaihtelua, harventumia ja tihentymiä. Levysoittimet ovat samat kuin tärinätestissä. Autonkorien suunnittelijat käyttävät tuulitunnelia, mikseivät sitten rasioiden ja varsien suunnittelijat? Kahdeksan levysoitinta Samoin kuin mekaanisessa takaisinkytkennässä, äänirasian neula toimii äänenkin suhteen anturina ja rekisteröi siihen kohdistuvat värinät. Äänitaso säädettiin aina samaksi. Mainittakoon tässä vielä kertauksena, että äänirasioiden herkkyydet tasattiin ja varmistettiin, ettei kaiuttimista kulkeudu mekaanista tärinää lattian kautta levysoittimeen. Levysoittimia pommittava ääni tuotettiin Gradient Helsinki 1.5 -kaiuttimilla, joiden etäisyys levysoittimesta oli 1,2 ja 1,35 metriä. Johtolankojen vähetessä jäljelle jäävät vinyylilevy, äänivarsi ja äänirasia. Ohut ja epätasainen levy alkaa hyvinkin värähdellä musiikin tahdissa. Kun tunsi alkuperäisen kappaleen, pystyi lähes jokaisen levysoittimen ilmasta nappaamasta ääninäytteestä tunnistamaan soitetun kappaleen. Mitä suurempi massa, sitä vähemmän äänienergia pääsee tekemään tepposiaan. Mutta miten arvioida tuloksia. Jokaiselle soittimelle on laskettu mikrofonisuusarvo 20? 1000 hertsin terssien keskiarvona. Testimusiikkina toimi kotimaisen 71. Tavanomaisiin yhdistelmiin verrattuna ilmanvastus on pienempi. SME:n varsi on ohutputkinen ja rasiakelkka sivuiltakin rei?ítetty. Äänirasia toimii mikrofonina. Kunkin levysoittimen tuottama ääni tallennettiin Sony RCD-W100:lla ja analysoitiin TrueRTA-ohjelmalla tersseittäin. Onhan näistä mikrofoniksi Sai sitä taas testaaja hämmästyä. Siksi audiofiili-lp-levyt ovatkin 180ja 200-grammaisia. Mitä äänivarteen tulee, sen materiaali ja muoto vaikuttavat mikrofonisuuteen. tietoa & taitoa Sen vaikutuksen panee merkille esimerkiksi kävellessään pakkasella kovaan vastatuuleen tai havaitessaan puun kaatuneen myrskyssä talon päälle. Sama pätee levysoittimiin. Mutta energiaa kuitenkin. Miten ulkoinen ääni kulkeutuu levysoittimen äänirasiaan. Menetelmä lienee Ortofon Concordessa on ovelasti yhdistetty äänirasia ja rasiakelkka. Musiikin kuuntelussa myrskyt ovat pienempiä, vaikka volyyminuppi olisikin kaakossa. Luonnossa tuuli heiluttaa hentorunkoista puuta raivokkaammin kuin paksua tukkipuuta. muotoiltu rasia ottaa ääntä vastaan tehokkaammin kuin painavampi, pienempi ja muodoiltaan pyöristetty. Ruotsissa tämä onkin ymmärretty käyttämällä rasiasta termiä nålmikrofon. Mikrofonisuustesti tehtiin yhdessä mekaanisen takaisinkytkennän kanssa, josta tarkempi selvitys oli sarjan edellisessä osassa (HM 3/2013). Siinäkö sen salaisuus? aan. Voisi olettaa, että monta kiloa painava runko levylautasineen ei ole äänestä moksiskaan. Äskeisessä myrskyvertauksessa tuli vähän liioiteltua. Suurikokoinen, kevyt ja ?purjeeksi
tavallista väkeä. Entä tulokset. Kuuntelutesteihin osallistui useampia hifistejä eli asianharrastajia sekä myös ns. Nettijatkoissa on kaksi esimerkkiraitaa Fisherillä, Linnillä ja Michell Gyrolla toistettuna. Ps. Kaiuton ääni oli puhtaampi ja kuivempi, tietyllä tavalla skarpimpi. Tuloksissa hämminkiä herättää havainto, ettei mikrofonisuudesta tunnu olevan mitään haittaa, pikemminkin päinvastoin. Nyt tehdyssä testissä levysoitin oli kaiuttimien kannan ulkopuolella etäisyyksien ollessa 50 cm (0,14 ms) ja 280 cm (0,8 ms). Sen kaikessa rauhassa soittavan pyörittäjän luulisi soivan puhtaammin ja paremmin. Soittimet pantiin pyörimään samassa tahdissa, ja kuuntelijalle annettiin kytkin, jolla äänilähteen sai vaihdettua lennossa. Kuunteluvertailut tehtiin Michellin Gyro SE- ja Fisherin MT-6420-soittimilla. Mutta kun jäi tekemättä. Jotta lukijalle ei jäisi paha maku suuhun, nettijatkoissa on kuultavissa jälkikäteen tehty vertailu. Ylimääräinen kaiku siis paransi toistoa. Mutta kuten todettua, ihmiskorvaan ei niin miellyttävä kuin kaiulla höystetty. Tämän kokeen yhteydessä tuli myös keksittyä, miten äänirasioita ja niiden säätöjä voisi hyvin vertailla keskenään: tallennetaan sama raita eri rasioilla ja verrataan ääninäytteitä. Nyt fiksu lukija kysyy, miksei myös metelissä soivan levysoittimen ääntä tallennettu cd:lle ja sitten kahden identtisen cd-soittimen avulla verrattu näytteitä toisiinsa? Jälkikäteen ajateltuna näin tosiaankin olisi pitänyt tehdä. Kaiuttimien kanssa samassa huoneessa soiva levysoitin kuulosti järjestään paremmalta kuin cd:lle tallennettu, teoriassa puhtaampi ja parempi. Lisäkaiulla höystettyä ääntä kuvailtiin ilmavammaksi, läsnäolevammaksi, pehmeämmäksi, miellyttävämmäksi, luonnollisemmaksi jne. Levysoittimesta 1,17 ja 1,35 metrin etäisyydellä soivan kaiuttimen ääni ehtii äänirasiaan 3,4 ja 3,9 millisekunnissa, minkä jälkeen tulee vielä huoneheijastuksista johtuvia kaiuntahäntiä. Ensiksi täytyisi tutkia, pitääkö nyt saamamme tulos paik-. Aivan väärät! Hämmästys oli suuri, kun aina kuuntelun jälkeen paljastui kuuntelijan huono maku. Millaisen eron äänessä mahtaisi kuulla. Lukija voi nyt heristellä kultakorviaan ja tehdä omia johtopäätöksiään siitä, onko näytteissä eroja, ja kumpi soi paremmin? Linn Axis ja Sonyn tallentava cd-soitin. Linnin soittimessa tämä pitääkin paikkansa, eroa on kolmisen desibeliä. Michellin Gyrossa ja Technicsissä oli SME:n varsi. Tällä kombinaatiolla tehtiin nettijatkojen vertailuraidat äänikentässä ja ilman. 72 järkevä, koska silmämääräisellä arviolla ja korvakuulolla päätyy suunnilleen samaan tulokseen. Fisher oli jälleen paras. tietoa & taitoa Levysoittimen akustinen takaisinkytkentä Levysoitin äänikentässä ja sen ulkopuolella Koejärjestely 0,9 ms Tässä näkyy testimusiikin taajuusjakautuma. OLISIPA kaksi identtistä levysoitinta, toinen samassa huoneessa kaiuttimien kanssa ja toinen viereisessä huoneessa äänettömässä ja tärinättömässä tilassa. Michellin Gyro SE ja Fisher noudattavat tätä sääntöä, mutta Michell TecnoDec ei. Kaikuko parantaa ääntä? Testin kaikki levysoittimet toimivat mikrofoneina, toiset huonommin toiset paremmin. Tällä kertaa levysoittimeen kohdistui erilainen äänikenttä kuin aikaisemmin tehdyssä kuuntelukokeessa. Oheisessa tietolaatikossa on selostettu kuuntelutestiä, jossa häiriöttömässä tilassa toimivaa levysoitinta verrattiin äänikentässä soivaan. Jälleen kerran näitä kuunnellessa huomaa, miten vaikea levysoitinta on saada hurinattomaksi. Pölykansi kiinni vai auki? Voisi kuvitella, että pölykansi vaimentaa äänienergiaa ja on siten hyödyksi. Siis paras mikrofonina, mutta huonoin levysoittimena. Tämä on ehkä yksi syy vinyylin parempaan ääneen cd-toistoon verrattuna. Voidaan tietysti väittää cd:n tallennustekniikan pilanneen toisen näytteen äänenlaadun, mutta kyse tuskin on tästä. Testimateriaaliksi valikoitui klassista pianoa ja pienyhtyeen jazzia. Sen sijaan Denonilla ja Goldringilla saadaan parempi tulos kansi auki. Michellin, Technicsin ja Fisherin soittimissa ei kantta ollutkaan, mutta nekin osallistuivat sisäura/ulkoura -kilpailuun. Sitähän ei mikrofonisuus ole pilannut. Kun käytössä ei ollut kahta identtistä soitinta, piti keksiä korvaava testijärjestely. Lp-levyjen testiraidat äänitettiin Sonyn tallentavalla cd-soittimella häiriöttömässä tilassa, ilman kaikuja, ilman tärinöitä. Soittimena on Linn Axis/Akito Audio-Technica AT-OC7-rasialla varustettuna. Häiriöttömät raidat oli siis tallennettu cd:lle. Kuuntelua varten vinyylisoittimen ja cd:n äänitasot tasattiin. Karelian Camel soi tunnistettavasti kuin alkeellisella grammarilla toistettuna. Ja, yllätys, yllätys . oikeasti paras oli jälleen Michellin Gyro SE, johon ääniaalot vaikuttivat vähiten. Neljän millisekunnin viiveellä musiikkiin sekoittunut jälkikaiku kun vain tuntui parantavan subjektiivista kuunteluelämystä. Kuuntelukoe herättääkin monia kysymyksiä. Äkikseltään voisi kuvitella sisäuran antavan paremman tuloksen, onhan äänirasia silloin kauempana äänilähteestä. Selittääkö tämä hyvän tuloksen? Alkuperäinen ääniraita ja levysoittimien ilmasta nappaamat ?kevytversiot. ovat kuultavissa nettijatkoissa. Myös NADilla kansi vaimentaa jonkin verran. Ero näiden kahden ääripään välillä on reilut 18 dB eli äänitehossa yli 60-kertainen! Hyvin pärjäävät myös hifistien arvostamat Linn ja Technics, heti perässään NAD ja Michell TecnoDec. Denon ja Goldring jäävät häntäpäähän, tosin hajurakoa Fisheriin jää vielä lähes seitsemän desibeliä. Huomiota kannattaa kiinnittää äänivarsiin
Testin kärkipäätä. Pölykansi vaimentaa äänienergiaa n. Testin häntäpäätä. Parantaako jälkikaiku aina vinyylitoiston äänenlaatua? Koska levysoittimien mikrofonisuus vaihtelee, herää myös kysymys, mikä määrä tuottaa parhaan subjektiivisen kuunteluelämyksen. Parempi pölykansi ylhäällä. Arvosana: Tyydyttävä Michell Gyro SE & SME III Grado Hinta-arvio: n. Testin keskitasoa. Parempi pölykansi ylhäällä. Arvosana: Tyydyttävä Goldring GR1.2 Elektra Hinta-arvio: n. Suuresta massasta on nyt hyvinkin etua. käytettynä Paino: 4,4 kg Mikrofonisuus: 63,2 dB Kommentti: Kohtuuhintainen soitin merkiltä, jonka suunnittelijat osaavat asiansa. käytettynä Paino: 4,6 kg Mikrofonisuus: 66,9 dB Kommentti: Äänirasioistaan tunnetun tehtaan soitin. 350?500 ? käytettynä Paino: 7,7 kg Mikrofonisuus: 61,6 dB Kommentti: Linn aloitti levysoittimilla, ja sen huomaa. Hyvin suunniteltu hifi-soitin. 200 . Mikä kaiuntahännän taajuusjakautuma olisi paras? Hyödyllistä olisi myös tietää, millaisella viiveellä ääni kuulostaa parhaalta. uutena Paino: 9,2 kg Mikrofonisuus: 54,3 dB Kommentti: Äänienergian suhteen sangen tunteeton. Testin paras. Arvosana: Erittäin hyvä NAD 5120 Ortofon Hinta-arvio: 100?150 . 100?200 ? käytettynä Paino: 4,6 kg Mikrofonisuus: 72,6 dB Kommentti: tyypillinen räkkisarjojen levysoitin. Melko herkkä äänienergialle. 2 000 . Soitto on ehkä sittenkin säröistä tehty. Testatut soittimet Denon DP-60L Dynavector 10X2 Hinta-arvio: n. käytettynä Paino: 12,5 kg Mikrofonisuus: 66,4 dB Kommentti: Kerrassaan hieno automaattisoitin, mutta melko herkkä äänienergialle. Testin häntäpäätä. Testin kärkipäätä. Arvosana: Hyvä 73. Toimii hyvin mikrofoninakin. 1 000?1 500 ? käytettynä Paino: 20,7 kg Mikrofonisuus: 62,1 dB Kommentti: Legendaarisen maineen saavuttanut suoravetosoitin. Pölykansi vaimentaa äänienergiaa. Arvosana: Hyvä- Fisher MT-6420 AT-41D Hinta-arvio: n. 700?1 500 . Levysoittimesta saisikin hyviä harjoitustöitä akustiikan ja mekaniikan opiskelijoille. Lopputulemana voisi todeta: ehkä se vinyylin kauan etsitty salaisuus onkin akustisessa takaisinkytkennässä. 3 dB. Arvosana: Hyvä Michell TecnoDec Goldring Eroica Hinta-arvio: n. Selvästi Gyroa huonompi. Testin keskitasoa. Arvosana: Hyvä- Technics SP-10MK2 & SME 3012 AT 155LC Hinta-arvio: n. Testin kehnoin. Arvosana: Huono Linn Axis/Akito AT OC7 Hinta-arvio: n. 1 000?1 250 ? uutena Paino: 4,0 kg Mikrofonisuus: 63,8 dB Kommentti: Halvempi Michell. tietoa & taitoa kansa yleispätevästi. Onko symmetrinen viive parempi kuin epäsymmetrinen (kaiuttimet eri etäisyydellä levysoittimesta)? Lisää tutkimusta tarvittaisiin
Paljoa ei toki tuolle hartaushetkelle jää Iiron ja Mozdzerin tulkinta Lars Danielsonin Sufferingistakaan. Berliinin illassa tämä todentuu selkeimmin Iiro Rantalan kohdalla, joka avaa hanat sovittamallaan Bachilla, mutta eipä ole erityisen vaikea kuulla puolalaisen Mozdzerin soolonumeroissa Chopinin kosketusta. Antverpenin De Singel -taidekeskuksen konserttisalissa tehty äänite soi tasapainoisesti ja avonaisesti antaen akustista tilaa oratoriomaisen sävellyksen ylevälle soinnille. Heikki Valsta Heikki Valsta ????. Virtuooseja toki kaikki kolme, jokainen omalla tavallaan. Duonumeroista parhaiten toimii Rantalan Esbjörn Svenssonin muistolle säveltämä balladi, jonka tummissa tunnelmissa Wollnykin herkistyy noitatanssiaan nöyremmäksi. Kiitettävä ????. Hyvä Lutos?awski Dvorák Symphonies Stabat mater Los Angeles Philharmonic/Esa-Pekka Salonen (Sony) Collegium Vocale Gent, Royal Flemish Philharmonic/ Philippe Herreweghe (Phi/Outhere) PITKÄN kapellimestariuransa aikana EsaPekka Salosella on ollut tilaisuus työskennellä suorassa vuorovaikutuksessa monen merkittävän säveltäjän kanssa. Laadukkaalla soinnillaan arvostusta nauttiva työryhmä Laura Heikinheimo ja Enno Mäemets teki viimeisen äänityksen LA:n Disney Hallissa. Äänitysten ajallisesta eriaikaisuudesta huolimatta kahden levyn paketin soinnillinen yhtenäisyys on kiitettävän yhtenäinen. Hieno kokoelma 1900-luvun lopun sinfonisen perinteen uljaimmista edustajista. JOSKUS taiteilijan omat elämänkokemukset purkautuvat vahvasti hänen taiteellisessa tuotannossaan. Tervetuloa vaan, jos soitannollinen ja tuotannollinen laatu pysyttelevät esikoisen tasolla. Jaakko Eräpuu Musiikki ????? Musiikki ????? Musiikki: ????? Ääni ????? Ääni ????? Ääni: ????? 74. Ei suositella Iiro Rantala, Michael Wollny, Lezek Mozdzer Live At Berlin Philharmonic I (Act) Yksin, kaksin ja kolmisin, Iiro Rantala, Michel Wollny ja Lezek Mozdzer ottavat koskettimista mittaa elävän yleisön edessä, klassisen musiikin pyhätössä, monessa muodostelmassa. Lohduttavaa oli, että Dvo?ák sai kokea vielä kuuden myöhemmän lapsensa varttumisen. Marian kärsimystä kuvailevaan keskiaikaiseen hymnitekstiin sävelletty 70-minuuttinen Stabat mater on heti alkutahdeistaan pakahduttavalla tavalla vaikuttava teos, joka kuitenkin vähitellen antaa sijaa myös lohduttavalle lyyrisyydelle. Belgian ranskankielisellä alueella ja Ranskassa toimiva Outhere on uusi indielevymerkkien rypäs, jonka suojissa on myös kapellimestari Philippe Herreweghen johtamia levyjä julkaiseva merkki Phi. Periodisoittimia käyttäviin soittajistoihin erikoistunut Herreweghe johtaa tässä normaalia sinfoniaorkesteria sekä yhtä Euroopan parhaista kuoroista, Gentin Collegium vocalea. Saksalainen Michael Wollny ei herätä suoranaisia klassisia mielleyhtymiä. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Kolminaisuuden konsertista tallennetun äänitteen johtolankana toimii tietty jazz, mutta ei siinä tavanomaisessa ikivihreä toisensa jälkeen -tyylilajissa. Eurooppalaisilla jazzmuusikoilla, varsinkin pianisteilla kun useimmissa tapauksissa on juurensa, tai ainakin joku niistä, klassisen musiikin maaperässä. levyvaliot ????. Välttävä . Hänen Hexentanz -soolonumeronsa tavoittelee enemmänkin keithjarrettmaisia toisteisuuden tuntoja kuin klaviatuuritaiteen keskieurooppalaista perimää. Tunnetuimman, kolmannen sinfonian Salonen levytti Los Angelesin orkesterin kanssa sen vanhassa kotisalissa jo vuonna 1985. Tulkinnasta ja yhteistyöstä vaikuttuneena Lutos?awski päätti antaa Salosen kantaesitettäväksi myös uuden, vuonna -93 valmistuneen neljännen sinfoniansa. Lutos?awskin sävelkielessä yhdistyvät poikkeuksellisen hienosti yksityiskohtien runsaus, sointivärien rikkaus sekä vahvasti rakennettu muoto, jolle tyypillistä on laaja alkuosa sekä sitä seuraava lyhyempi huipennus. Salosen uralla kesti liki kolme vuosikymmentä, ennen kuin hänelle tarjoutui tilaisuus saattaa sinfonioiden kokonaislevytys päätökseen. Triona heitetty Chic Corean Armando?s Rumba onkin sitten toista maata. Yksi tällaisista on puolalainen Witold Lutos?awski, josta tuli toisen maailmansodan jälkeisen uuden musiikin arvostetuimpia mestareita. Hänen painavan orkesterituotantonsa rungon muodostavat neljä sinfoniaa, jotka ajallisesti kattavat säveltäjän koko aktiivin luomiskauden. Tyydyttävä ????. Sen rytmiikan svengin tavoittaa onnistuneimmin, eli vähiten kulmikkaasti Rantala, jolla taitaa olla kolmikosta eniten kokemusta koukeroisista ja töykeistä tahtilajeista. Levyn otsikon I viitannee tuleviin jatkoosiin. Tästä yksi esimerkki traagisuudessaan on t?ekkiläisen Antonín Dvo?ákin suuri solistinen kuoro-orkesteriteos Stabat mater, jonka hän sävelsi käytyään läpi kolmen pienen lapsensa kuolemat. Vaikka lapsikuolleisuus oli 1870-luvulla vielä melko tavallista, vanhemmille on suuri järkytys menettää vuoden välein kolme ensimmäistä lastaan
Fonistin iso-isoäidin mukaan nimetyllä Hagar?s Songilla kuullaan mm. Lloyd itse on ikäpolvensa jazzmuusikoista kenties vahvimmassa vedossa ja saa ladattua puhkisoitteisiinkin ainutkertaisuuden tuntoja laulullisen levollisella soljuttelullaan, johon on vuosien saatossa liimautunut suvereeni sisäistyneisyyden vire. Levyn soinnillinen ilmiasu tuo muusikot ja musiikin kuulijan iholle. Tarinaa kuljettaa Jesus Christ Superstar -tähti Steve Balsamo, jonka vaikuttavan laulun varaan koko teos rakentuu. Usein mukaan yhtyy Angharad Brinnin herkkä naisääni tai taivaita vasten kohoava Shan Cothin upea sopraano. Levyn tuotanto on ensiluokkaista. Ehkä yleisön reaktioiden eliminoiminen oli sittenkin viisautta. Hard core -karaindrouristeille Concert in Athens on toki pakkohankinta. Kreikkalainen Eleni Karaindrou, jonka lukisin lähes em. Paljon on käytetty kaihoisaa Titanic -tyyppistä uillean pipe -tunnelmointia. Lisäksi levyllä laulavat Synergy Singers ja English Chamber Choir sekä soittaa London Session Orchestra. Ensinnäkin kirjamainen kotelo on reilusti raamikkaampi kuin tavanomainen cd-kotelo. Äänite toimii myös oivallisena johdattelijana elokuvamusiikin eliittiluokan estetiikan pariin. Kompendium Hagar?s Song (ECM) VASTIKÄÄN April Jazzeilla täyden kvartetin kanssa vieraillut ja valtakunnankriitikonkin valloittanut fonistilegenda Charles Lloyd levyttää edelleen tasaiseen tahtiin, mutta äänitteidensä sisällön suhteen hän on tullut vuosi vuodelta perinnetietoisemmaksi, poimimalla omien sävellystensä lomaan mieleisiään helmiä jazzin historiasta. Karaindroun tuotannosta koostetut ECM-levytykset ansaitsisivat mittavammankin julkisuuden kuin mitä niiden osaksi on koitunut, kansanmusiikin, klassisen, minimalismin ja ohjelmallisuuden rajaamalla reviirillä, angloamerikkalaisen mediamyllytyksen valokeiloilta varjossa. Concert in Athens peilaa useampaakin Karaindroun elokuva- ja teatteriprojektia, livenä. Vaikka levyn materiaali heille tuttua onkin, tulkintojen intiimi polte ja soundien luonteva koruttomuus puoltavat panostusta. Mukana maisemissa musisoivat säveltäjän (piano) lisäksi Camerata Orchestra ja ECM-rosterin tähtisolistit Kim Kashkakhian (alttoviulu) ja Jan Garbarek (tenorisaksofoni). Strayhornia, Gershwiniä, Ellingtonia ja Earl Hinesiä, mutta valottuupa Lloydin musiikillisen sivistyksen ?kevyempikin. Musiikin koko huima kirjo on sovitettu ja äänitetty tinkimättömästi. Bob Dylanin I Shall Be Released ja Brian Wilsonin God Only Knows jazzintuvat aivan luontevasti, mutta mikä ettei, sillä soittihan Lloyd taannoin useammallakin Beachboysien albumilla. Esiintymisistä kuusikymmenlukuisilla rockfestivaaleilla puhumattakaan. Pianisti Jason Moranissa Lloydilla on vertaisensa jazzin perinteen jalostaja, vaikka hän ei ollut vielä syntynytkään Lloydin uran ollessa jo vahvassa nousukiidossa. levyvaliot Charles Lloyd/ Jason Moran Eleni Karaindrou Concert in Athens (ECM) ONHAN näitä, elävän kuvan kumppanuuden kautta sävellystyölleen kuuluvimman foorumin löytäneitä persoonallisuuksia, joiden musiikki elää varsin hyvin omaa elämäänsä ilman visuaalisuuden vetoapuakin. Bernard Herrmann, Ennio Morricone, Nino Rota ja John Williams, vain muutamia genren historian tunnetuimpia tekijöitä mainitakseni. Säveltäjä ja tuottaja on Magenta -yhtyeen multi-instrumentalisti Rob Reed, ja tarinan on kirjoittanut Steve Reed. Beneath the Waves on taidokkaan progren, kelttiläisen kansanmusiikin ja klassisen musiikin omintakeinen ja mestarillinen fuusio, eräänlainen rock ooppera. Toisekseen teos on maukkaan pompöösi, ja levylle on koottu suuri joukko tunnettuja studiomuusikoita ja progressiivisen rockin tähtiä mm. sellaisista yhtyeistä kuin Porcupine Tree, Iona, Arena, Pendragon, King Crimson, It Bites, Hackett Band, Tangent. herraseurueen vertaiseksi, joskin heitä kansallisemmin kuvioiva, on operoinut täkäläisittäin katsottuna marginaalisempien elokuvien parissa, mutta saavuttanut kuitenkin arvostusta Theo Angelopouloksen koskettavien leffojen musiikeista. Säveltäjättärelle ominainen kuulas ilmavuus säilyy kuitenkin musiikillisen ylöspanon vallitsevana olotilana, jota alleviivaa vielä livetaltioksi hämmentävän puhdas ja sävykäs äänimaailma. Vastapainona on karljenkinsmäistä kuorolaulua sekä kuulaan ylevää progressiivista rockia. Henkilökohtaisuuden illuusio on ilmeinen ja studioperäisyydestään huolimatta musiikki omaa liveesityksen taikaa. TÄMÄ on suurieleinen levy. Näistä aineksista voisi syntyä melko äitelä keitto, mutta ainakin omiin korviini musiikki on vaikuttavaa ja kiehtovaa. Niinpä tämä omillaankin korkealle noteerattu muusikko on kuulunut maestron levytysten luottomiehiin jo vuosia. Itse asiassa kokonaisuus on toteutettu uskomattoman dynaamisesti ja läsnäolevasti aina rytmiryhmän poljennosta orkesterin ja kuoron puhtaaseen tekstuuriin sekä solistien tasapainoisen vaikuttavaan esillepanoon asti. Jaakko Eräpuu Pirkka Ruishalme Beneath the Waves (7Stones Records) Jaakko Eräpuu Musiikki: ????? Musiikki: ????? Musiikki: ????? Ääni: ????? Ääni: ????? Ääni: ????? 75. puoli, sillä levy päätyy kahteen otantaan amerikkalaisen popkulttuurin aarteiden kirjasta. Musiikki on paikoin menevän mahtailevaa, paikoin herkän tunnelmoivaa
Viime vuoden Global Battle Of the Bands -kisan Suomen osakilpailun voittajat kiinnitettiin Nuclear Blastille jo ennen lopputulosten selviämistä. Musiikillisesti yhtye runttaa niin puhdasta bay area thrashmetallia kuin voi, eikä esikuvia tarvitse arvailla. Ben Websterin upea soolo kappaleella Ain't Nobody's Business, tai Hinesin pianotyöskentely lopetusraidalla When I Been Drinkin'. Kuriositeettina mainittakoon albumille tallentunut Witherspoonin äidin esittely. Prässi on laadukas ja live-tilanne on tallennettu teknisesti hyvin. Pellit kilahtavat ilman riipivyyttä. Roy Eldridge, Ben Webster ja Coleman Hawkins. Tyydyttävä ????. Välttävä . Mutta kai ne trendit vaativat moisen mausteen lisäämistä uskottavuuden saattamiseksi kohdilleen. Kappalemateriaali on kieltämättä kaupallisen ja kliiniseksi hiotun kuuloista, mutta toisaalta mukavan melodista ja ruotsiryhmille tyypillisen tarttuvaa. Vuonna 1959 tapahtunut esiintyminen toista kertaa järjestettävillä Montereyn jazz-festivaaleilla kuitenkin palautti miehen takaisin parrasvaloihin. Illalla aiemmin esiintynyt Earl Hines Trio oli palkattu Witherspoonin taustajoukoiksi, ja seuraan liittyivät mm. Vanhat Metallicat, Anthraxit ja Testamentit on kuunneltu ja sisäistetty hyvin. Soittotyö pysyy kautta linjan kellontarkkana, ja on helppoa ymmärtää, miksi NB:n sopimuskansiot avautuivat näinkin nopeasti. Äänityspuoli on onnistunut erinomaisesti. Muusikkojen tekeminen jää paikoin aavistuksen taustalle, mutta sooloosuudet ja Witherspoonin komea ääni ovat kuitenkin hyvin esillä. Jimmy Witherspoon At The Monterey Jazz Festival on mielenkiintoinen julkaisu. Se ei ole erityisen arvostettu, mutta silti sitä kuunnellessa voi huomata jotain maagista tapahtuvan ja hiipuneen artistin palaavan takaisin huipulle. Noin 40 000 katsojan edessä äänitetty albumi sisältää viisi kappaletta illan setistä, jossa muusikot panivat parastaan. Albumi on täynnä huimia suorituksia esim. Biisimateriaalin osalta kiekko on poikkeuksellisen hankala. Selkeitä suosikkeja kun on tasaisen kovasta kokonaisuudesta yllättävän vaikea nostaa raivelista seinälle tarkasteltavaksi. PS. levyvaliot ????. Itse asiassa yhtyeessä on kolme laulajaa, joista miesääniä tuottaa Jake E ja jenkkityyppistä karjuntaa Andreas Solveström. Keskialue on hyvin esillä, ja syvyyttäkin löytyy tarvittaessa mainiosti. Basso ei ole ihan teräväreunaisinta, vaan ennemminkin lihaisaan päin kallistuvaa. Tämä sopii silti kokonaisuuteen loistavasti, koska alapäässä ryhtiä ja ballsia löytyy tilanteen niin vaatiessa sopivasti. Nimiraidan lisäksi riemun hihkaisuja aiheutti rullaava ja tanssittava Razorblade, tyylikkään lauluosuuden maalaava Infinity ja etenkin loistavan kertosäkeen omaava Electroheart. Amaranthe onnistuu yllättävän saumattomasti punomaan yhteen kaikki vokalistinsa, koskettimet ja metallirungon. Levyn soundimaailmasta ensimmäinen mielikuva on kirkkaus ja raikkaus. Ei siis mikään ihme, että tämä eräänlaisen all stars -kokoonpanon ilman harjoituksia heittämä keikka oli jo tapaus sinänsä. Hänen monotonisen äänentuottonsa olisin itse jättänyt ehkä kokonaan jäähylle. Tähän tilaukseen Amaranthe vastaa kakkoslevyllään tyylikkäästi. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy kuvankauniin Elize Rydin linjakkaaseen korsett? siis ääneen. Niinpä melodisen popmetallin saapuminen oli vain ajan kysymys. Kiitettävä ????. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Yksityiskohdat ja synakuviot erottuvat kyllä erinomaisesti, mutta myös ässät pyrkivät sihahtelemaan, ja turha terävyys ja skarppius leimaavat ääriviivoja. Vaikka true metallifanit taatusti repivät hiuksiaan, Amaranthe on osoittanut iskeneensä hyvään markkinarakoon ja ansaitsee siivun myös metalligenren arvostuksesta. Riku Hakala Riku Hakala AIEMMIN jonkin verran esiintynyt ja levyttänyt blueslaulaja Jimmy Witherspoon oli jo menettänyt suosiotaan 50-luvulle tultaessa, kun vanhakantainen blues teki tilaa uusille tuulille. Tämä artwork ansaitsee tulla ostetuksi vinyyli-muodossa! LÄNSINAAPURIMME hallitsee menestyvän discomusiikin tekemisen. Hyvä ????. Kompressiota on kyllä käytetty, mutta tällaisessa electrometallissa asia häiritsee keskimääräistä vähemmän. Hän oli tuona iltana ensimmäistä kertaa kuulemassa poikansa laulua. Mika Kankainen Musiikki: ????? Musiikki: ????? Musiikki: ????? Ääni: ????? Ääni: ????? Ääni: ????? 76. Jälki on kaikilta osin tasapainoista ja käytännössä moitteetonta. Lost Societyn soitosta kuultaa läpi tuoreus, rehellisyys ja feikkaamaton nuoruuden into, laskelmoinnin loistaessa poissaolollaan. Witherspoonin oma suoritus on myös erityisen vaikuttava, täynnä tunnetta ja taitoa. Albumin on alun perin julkaissut Hifijazz Records, pieni amerikkalainen 50/60-lukujen taitteessa toiminut levy-yhtiö. Älkää silti luulko, että tässä olisi taas kyseessä yksi vanhalla aallolla ratsastava jonninjoutava kopioryhmä. Ei sinne päinkään. Varsin talenttia studiojälkeä siis. Sääli että nappipöydän takana on innostuttu vääntämään diskanttiruuveja kaakkoon jo liiankin reippaalla kädellä. Nuoret miehet tuntuvat elävän huoletonta thrash-aatetta noudattaen(eli treenaa ja nauti bisseä taukoamatta) koko sydämellään, ja pieni pala tätä taikaa on saatu tallennettua myös levylle. Ei suositella Lost Society Amaranthe Jimmy Witherspoon Fast Loud Death (Nuclear Blast) The Nexus (Spinefarm) At the Monterey Jazz Festival (HIFIJAZZ J421 LP) JYVÄSKYLÄSTÄ jysähtää tiskiin napakka levy
Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan käytännössä päinvastoin. Random Access Memories on Daft Punkin kunnianosoitus menneiden aikojen studiolevyille: 1970- ja 80-lukujen taitteen discolle ja aikuisrockille. Päivitetyn tuotannon kylkeen jään peräänkuuluttamaan Elastiselta vain suurempaa moniulotteisuutta lyyrikkona. Teemu Fiilin Marko Ylitalo Teemu Kilpi ????? ????? British Sea Power Iron Maiden Maiden England ?88 ????? Paramore Machineries of Joy Rough Trade EMI IRON Maidenin livelevyistä ei ole ollut pulaa: virallisia konserttitaltiointeja löytyy bändin julkaisulistalta kaksinumeroinen määrä. Siitä huolimatta yhtye pysyi uskollisena äkkiväärälle ja omaääniselle musiikilleen. Vaikka Wire on julkaissut loistavia levytyksiä kerta toisensa jälkeen, kykenee se edelleen lähestulkoon ylittämään itsensä . Painajaisia-biisi on askel henkilökohtaiseen, mutta sekin jää valitettavan pintapuoliseksi. Elastinen on silti yksi Suomen kovimmista hiphop-tuottajista. yhtyeen kolmea ensimmäistä albumia kun ei päihitä mikään. Vasta niiden jälkeen tulee Change Becomes Us, jonka materiaalin alkuperä sijoittuukin kronologisesti juuri 1970?80-lukujen vaihteeseen. FINTELLIGENSIN ?kovaa menee, eikä pysähdytä? -biisit on kuultu. Osa kunniasta kuuluu epäilemättä aikaisemmin muun muassa M83:n ja Tegan and Saran kanssa työskennelleelle tuottajalle Justin Meldal-Johnsenille. Riemastuttavan monipuolisella albumilla kuullaan muun muassa Muse-tyylistä mahtiponnistelua (Now), blondiemaista melodisuutta (Daydreaming), gospel-kuorolla silattua funkahtavaa poppia (Ain?t It Fun) ja hassuja ukulele-välisoittoja. Kaiken tämän tempoilun ankkurina on Hayley Williams, jonka lauluääni puhaltaa viimeisetkin epäilijät tieltään kuin hurrikaani. Varsinkin levyn loppupuoliskolla sävellykset ovat ensiluokkaisia. Intoa taitavalla kuusikolla sen sijaan kuulostaa olevan kuin aloittelijoilla konsanaan. Bändi on niin soiton kuin lavameininginkin puolesta elämänsä vedossa, ja biisivalinnoissa on vältetty The Trooperin ja 2 Minutes to Midnightin kaltaisia kuluneimpia klassikoita. Maiden England ?88 kannattaa hankkia Iron Maidenin livelevyistä heti seuraavaksi klassisen Live After Deathin jälkeen. Ehdotonta huippuluokkaa ????. Ainoa pieni kysymysmerkki on se, miksi se julkaistaan uudessa muodossa vasta nyt. Tapio Ahola BRIGHTONILAINEN British Sea Power jätti itsestään huhtikuisella Helsingin-keikallaan puuduttavan vaikutelman, mutta kuudes studioalbumi todistaa yhtyeen sittenkin olevan varsinainen ?ilon koneisto?. Ei suositella Levyarvioiden levyt ovat yhteistyössä valikoituja poimintoja Suomen johtavien musiikkilehtien Rumban ja Rytmin uusimmista arvioista. Daft Punk Wire Random Access Memories Change Becomes Us Columbia levyarviot Elastinen Joka päivä koko päivä Pink Flag Rähinä TEKEE Daft Punk mitä tahansa, osa faneista tulee rakastamaan sitä, mutta vielä suurempi osa tulee pettymään. Kun techno ja house ovat hallinneet viime vuosina globaalia klubimusiikkia, olisi Daft Punk voinut hyvin tehdä vaikkapa triumfanttisen paluun rumpukoneiden ääreen ja lunastanut vanhoina valtiomiehinä statuksensa takaisin. Hyvä ????. ????. Hieman David Bowien tavoin Wire keksii itsensä ja menneisyytensä uudelleen kuulostamalla silti vain ja ainoastaan omalta itseltään. Minulla ei ainakaan ole käyttöä niille, koska en ole enkä haaveile olevani julkkisräppäri tai playboy. Onneksi tällä Elastisen neljännellä soololevyllä on kyse muustakin. Bailubiisit ovat aina olleet Fintelligensin bravuuri, ja se kuuluu tällä soolollakin. Ajoittain livelevyissä on ollut lievää rahastuksen makua, mutta Maiden England on kaikkea muuta kuin turha julkaisu. Maiden England ?88 on yhtyeen kirkkaimmalla kultakaudella, Seventh Son of a Seventh Son -albumin kiertueella Birminghamissa taltioitu ja alun perin vhs-muodossa julkaistu täysimittainen konserttitaltiointi. -teemat ovat myös hyvin edustettuina, kuten kauniissa erobiisissä Uus. Elastinen ei todellakaan ole tylsä persoona, mutta tämä levy luo kaksiulotteisen kuvan hänen kannoistaan ja ajatuksistaan. ?Ennen rakkautta, sen aikana tai sen jälkeen. Yhtäkkiä pätevästä mutta mielikuvituksettomasta rockbändistä on kuoriutunut varsin mainio popyhtye. Se on saavutus. Jo alkuaikoinaan hyvin studioissa viihtynyt kokoonpano istui kehnosti 1970-luvun räkäiseen punk-aaltoon. You go, girl! Kimmo Vanhatalo Marko Ylitalo ????? ????? ????? 77. Bangalter ja Homem-Christo ovat menneet studioon tekemään kaikkien aikojen viimeisen suuren diskopop-levyn, ei enempää tai vähempää. Luova ja pidättelemätön hullujen ideoiden virta pakottaa joko rakastamaan tai vihaamaan levyä. Massiivinen ja viimeisen päälle tuotettu soundi vie mennessään. Kiitettävä ????. Levy kärsii hieman mammuttitaudista: yli 74 minuutin mittaisella levyllä on 13 kappaletta, joista pisin, huikea Giorgio By Moroder kestää yhdeksän minuuttia. JOS The Wire on maailman paras televisio-sarja, niin Wire on maailman paras rockbändi. Brittibändin kolmastoista studioalbumi perustuu yli 30 vuoden takaisiin hahmotelmiin ja vanhoihin sävellysaihioihin. Välttävä . Nimi tosin viittaa Ray Bradburyn novelliin. Aikaisemmilla levyillään bändi ei ole oikein osannut päättää, minkä tyylistä musiikkia se tekisi, joten julkaisut ovat rönsyilleet holtittomasti. Machineries of Joy liikkuu Elbow?n mieleen tuovasta nimikappaleesta K Holen maaniseen The Breeders -pastissiin ja Hail Holy Queenin puolimahtipontisesta jousipopista Loving Animalsin humoristiseen särökitararockiin. Ja näin siis neljän ensimmäisen kappaleen aikana. Siitä huolimatta lopputulos kuulostaa kuin ihmeen kaupalla jälleen kerran kokonaisuudelta eikä esimerkiksi jonkun ensiyrittäjän debyyttialbumimaiselta biisiryppäältä. Levyn soundi hakee häpeilemättä vaikutteensa jenkkirapin syntikkavetoisesta nykytrendistä, mutta julkaisu onnistuu olemaan myös persoonallinen. Tyydyttävä ????. Ainoastaan viulisti Abi Fryn laulua kaipaisi enemmän, vaikkei väriä levyltä puutukaan. Paramore Fueled by Ramen EIKÖS olekin ihanaa, kun popmusiikki yllättää? Kiinnostukseni Paramoreen sijoittui ennen tätä levyä ja etenkin alkuvuoden parhaisiin kappaleisiin lukeutuvaa Still into Youta johonkin välinpitämättömyyden ja lievän ärsyyntymisen välimaastoon. Yhtyeen perustajajäsenten Josh ja Zac Farron lähtö uskonnollisiin syihin vedoten on tehnyt bändille vain hyvää. Niiden pohjalta sävelletyt kolmetoista uutta kappaletta ovat bändin kärkimateriaalia sitten vuosituhannen vaihteessa tapahtuneen kakkos-comebackin
Levyn hienot kitarasovitukset ja väliosat ovatkin merkillepantavia. Ei suositella Amorphis English Electric PIAS ????. Kevyt kokeellisuus kulkee toki edelleen mukana, vaikka pelkkä tahtilajien laskeminen ei tee biiseistä vielä kovin progressiivisia. Puhdasta reggaeta tämä ei ole, mutta letkeän ja pumppaavan välimaastossa tasapainottelevaa urbaania rytmimusaa. Edelleenkään Snoop ei pelkää flirttailla popsiiven kanssa, sillä vierailijoiden joukkoon lukeutuvat muiden muassa Rita Ora ja Miley Cyrus. Tästä huolimatta Circle on erittäin jämpti paketti, jossa ei juuri turhia rönsyjä ole. Juha Wakonen ????? ????? ????? Mavis Staples Snoop Lion One True Vine Reincarnated Anti STAPLE Sistersin tunnetuin jäsen Mavis Staples miettii, että What Are They Doing in Heaven Today. Hyvä ????. Siksi English Electric yllättää olemalla se todellinen OMD-paluulevy, joka nivoo jälleen yhteen 1980-luvun alkua leimanneet maailmanlopun enteet, upeat melodiat ja omituiset nauhanpätkät. Toki OMD hakee vauhtia niin kaukaa omasta menneisyydestään, että singleraita Metroland voisi hyvin olla nimeltään Retroland. Töitä on tehty hartiavoimin ja bändipuku hiestä märkänä, jotta nyt kotimaamme joka nurkasta löytyy uskollinen diggari, joka ymmärtää saunan tärkeyden. Sama toistuu singlebiisillä Every Step, joka kasvaa hypnoottisesti hienoksi rytmipalaksi. Aiempien sanoitusteemojen lisäksi on nähtävissä huoli pienestä ihmisestä, joka tulee esille kappaleissa En tulla voi, olen estynyt mä tänään ja Pyöräilyonnettomuus pimeällä sillalla. Kiitettävä ????. Texas kykenee edelleen tekemään melodisesti rikkaita, helposti muistettavia biisejä, jotka kestävät kuuntelua. Vaikka levyn tuotanto on hiottua, levy kuulostaa inhimilliseltä. Milloin hän kaveeraa poppareiden kanssa, milloin ryhtyy vääntämään aikuisviihdettä. Muita kohokohtia ovat versiot Funkadelicsin Can You Get to Thatista ja Nick Lowen Far Celestial Shoresta. Berhane Sound System JOKU (lue: vaikkapa allekirjoittanut) saattoi ensikuulemalta kuvitella Snoop Doggin reggaekääntymyksen tärkeimpänä motiivina olleen hengellinen syy päivittäiselle pajauttelulle. Vaikka biisi on vanha gospel-pala, Staplesin soolotuotanto on ollut viime vuosina niin vakuuttavaa, että eiköhän taivaspaikka ole jo varmistettu. Hän on värvännyt tuottajakaverikseen Major Lazerin, minkä ansiosta biisit soivat tanssittavasti ja tarttuvasti. Lisäksi Kraftwerkilta varastaminen on OMD:nkin mitalla härskiä, vaikka mukana on itse Karl Bartos. Silti OMD onnistuu nousemaan tasoa ylemmäs ja saamaan aikaan jotain suurempaa kuin vain kierrätystä. Tweedyn multiinstrumentalismi ja hänen 17-vuotiaan poikansa Spencerin rumpalointi on ruuvattu niukaksi, mutta todella funkyksi. Malliksi kelpaa I Like the Things About Me, joka etenee nerokkaan yksinkertaisella kompilla ja jossa on mikroskooppisia noise-elementtejä. Showtime on jälleen yksi virstanpylväs matkalla maineeseen. Snoop Lion onnistuu myös Get Awayn ja No Guns Allowedin kaltaisissa biiseissä, jotka kompastuisivat väärissä käsissä kliseisiin. Heini Strand Martti Servo & Napander Showtime! Markku Roinila ????? 78 Live Nation MARTTI Servon menestystarina on ollut vertaansa vailla. Lössissä on kuitenkin voimaa, kuten Martin komeasti kajauttama Tosi tiimi tiimimimmi kertoo: ?Kun toista aina tukee, silloin seisoo itsekin?. Parhaimmillaan yhtye on taas kerran melodisten ja tukevan metallisten osien dramaattisissa vuoropuheluissa. Siellä täällä kajahtaa komea luuttusoolokin! Tyylien kirjo käsittää kaikkea humpasta reggaeen. Jos English Electric jäisi OMD:n viimeiseksi levyksi, lopetus olisi komea. Tapio Ahola Jere Käpyaho Nuclear Blast PITKÄN ja taiteellisesti merkittävän uran tuoma kokemus soi Amorphisin 11. OMD:n suuret ideat kestävät kierrätystä. Tämä retrofuturistinen metrolinja ei vain taida ajaa pidemmälle, ja albumin lopettaakin enteellisesti Final Song. Kulkua avittaa myös mittava mainoskampanja pääkaupunkiseudun temppeleissä: bussipysäkeissä. Ydinjoukkoon on tullut mukaan Antero Kyllästinen kitaroineen. Kuinka väärässä sellainen luulottelija olikaan. Ehdotonta huippuluokkaa Texas ????. Lisäksi Texasin tunnistettavin yksittäinen elementti, Sharleen Spiterin hieno laulusoundi, on ennallaan. Summer Sonin tai In Demandin kaltaisia täysosumia albumilla ei ole, vaikka 1960-luvun balladikaavaan rakennettu If This Isn?t Real lähelle pääseekin. Oli neronleimaus pistää Wilcon Jeff Tweedy tuottamaan Staplesia, sillä You Are Not Alone (2010) oli mahtava levy ja tämä albumi on vähintään yhtä hyvä. Mavisin muhkeaa ilmaisua on säädetty Wilcon Loft-studioilla Chicagossa hiukan pidättyväisempään ja hartaampaan suuntaan. Uusiin kappaleisiin on entistä rohkeammin yhdistelty tarttuvia ja kirkkaita melodioita sekä tuhtia, lähes mustaa raskautta. Peter Tägtgren onnistuu tuottajana hienosti. Soundit käyvät vihaisesti päälle, ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Amorphisin kappaleet soivat nimenomaan kitarat tanassa. Tyydyttävä OMD The Conversation . Helen of Troy ja Dresden kiehtovat omillaan eivätkä Joan of Arcin ja Enola Gayn jatkoosina. Välttävä Circle BMG SHARLEEN Spiterin ja Johnny McElhonen luotsaama Texas on palannut yli seitsemän vuoden mittaiselta levytystauolta. Tuottaja Jokke Pirhosen Koriskenttien sankarit puolestaan saa hartaaksi suomalaisella reilun pelin alttarilla. Markku Roinila ????? ?????. The Conversation on kuitenkin varsin toimiva albumikokonaisuus, eikä se ole kaupallisen popin maailmassa lainkaan huono saavutus. PITKÄÄN telakalla olleen OMD:n alkuperäisellä miehistöllä tehty History of Modern (2010) ei oikein innostanut eikä vakuuttanut. Pikkulettinsä rastoittanut Snoop Lion taitaa takapotkun hyödyntämisen siinä missä lipevät räppiriimitkin. Snoopilla on se ongelma, ettei hänestä aina ota selvää. levyllä linjakkaasti. Bändi tuntuu nyt ottaneen askeleen taaksepäin ja tarkastelleen omia tekemisiään kriittisesti. levyarviot ????. Tästä paras esimerkki on Nightbird?s Song. Levyä vaivaa ainoastaan ennalta-arvattavuus. Kauaksi omalta mukavuusalueeltaan yhtye ei astu, vaikka Kalevalaa ei enää ulkomuistista lausutakaan. Tosin moni on tuskin edes huomannut bändin olleen poissa, sillä vaikka skottiyhtyeen parhaat biisit ovat erinomaista poppia, ei Texas ole niitä bändejä, joiden logoa kukaan haluaisi tatuoida käsivarteensa. Ketään tuskin yllättää siis tieto, että The Conversation on hyvää käyttöpoppia. Reincarnatedilla tähdet ovat onneksi kohdillaan. Toimii kuin junan vessa
ä i -liittymist DNA vepp tabletin käytöstä edull a. Uutuus, joka tekee Kysy lisää: www.dna.fi 79
Analoginen soi ylivertaisesti paremmin. ?Kun cd-levy julkistettiin 80-luvun alussa, sen ääni oli lattea ja keinotekoinen. raportti Opus 3 -äänitysstudio Teksti: Jouko Alanko Kuvat: Opus 3 Äänityksen maestro Tarkoituksena oli tallentaa akustista musiikkia kulloinkin kyseessä olevalle kokoonpanolle parhaiten sopivassa tilassa. Äänitteet julkaistiin tietysti lp-levyinä, mikä olikin silloin ainoa hifilaatuun yltävä massajulkaisumuoto. Jotta levyjen masteroinnista ei tarvitsisi valittaa muille, Jan-Eric päätti tehdä senkin itse. Analogiseen tekniikkaan luottaneet harrastajat ja ammattilaiset, kuten Jan-Eric, eivät olleet tyytyväisiä digitaalisiin äänitteisiin. Jo tuolloin hän oli ehtinyt tutustua äänitystekniikan saloihin. Pitkään kelanauhurilla Opus 3 siirtyi digitaaliseen tallennukseen vasta 2000. Siihen oli hyvät syyt. Haastattelimme Opus 3:n omistajaa Jan-Eric Perssonia. 80. Hän oli vakituisena masteroijana legendaarisessa Cutting Roomissa peräti kaksi vuotta, ja myöhemmin hän on viimeistellyt siellä kaikki tallenteensa mukaan lukien stereoja surround-sacd-levyt. PERSSON perusti Opus 3 -äänitysstudion (www.opus3 records.com) Ruotsissa loppuvuonna 1976. Ne kuulostivat heidän mielestään luonnottoman kireiltä ja aiheuttivat kuunteluväsymystä. Tämä johtui todennäköisimmin äänitys- ja toistolaitteiden teknisistä ongelmista. Äänitysstudio Opus 3:n maine on syntynyt Telefunken Magnetophon M-28C -kelanauhurilla ja AKG C-24 -mikrofonilla. Nyt studio valmistaa tallenteiden lisäksi masternauhojen analogisia kopioita ja netistä ladattavia dsd-tiedostoja
Sacd-levyjen tekemisessä käytetty dsd-tekniikka yltää 150 desibelin dynamiikkaan ja hyvin laajaan taajuusalueeseen. Nyt todella nautin äänittämisestä?, Jan-Eric riemuitsee. Opus 3:n levyt ovat jo vuosia olleet hybridi-sacd-tallenteita. Yksibittisessä 5,6 megahertsin dsd:ssä kanttiaalto on tätäkin parempi. Jos analogiset äänitiedostot halutaan tallentaa digitaaliseen muotoon, dsd on ylivoimainen menetelmä. Eikä Opus 3 ole ainoa yhtiö. Siksi suosittelenkin uutta dacia havittelevan harrastajan varmistavan, että siinä on pcm:n lisäksi myös dsd. 81. Amerikoissa on jo kaivettu esiin vanhat kunnon kelanauhurit, joita kunnostetaan ja modataan alkuperäistä parempaan Alkuperäinen masternauha toistetaan modifioidulla Technics RS1500:lla. Mikä formaatti? KUTEN tiedämme, digitaalinen tallennustapa ilmoitetaan bitteinä ja näytteenottotaajuutena. Opus 3:lla on jo luonnostaan laitteisto tähän. raportti Analoginen ääni oli ylivoimainen, paljon avoimempi ja ilmavampi. Kun näytteenottotaajuus jaetaan kahdella, saadaan ylärajataajuus, noin 20 kHz. Siksi siirrynkin vuonna 2007 daw-systeemiin, joka softineen tunnetaan nimellä Reaper. He eivät tuolloin osanneet mitata oikeita asioita, koska käyttivät analogisen tekniikan mittauksia. Tavallinen cd eli pcm-formaatti on muotoa 16 bittiä /44,1 kHz. 2,8 megahertsin dsd:n latautumisajat ovat samaa luokka kuin 24/96 kilohertsin pcm:llä. jyrkissä digitaalisissa suotimissa (brickwall), jotka aiheuttivat kuuloalueelle haitallista värähtelyä (ringing). Äänen laatua voidaan parantaa kasvattamalla bittisyvyyttä esim. Kuluttajan kotona lopputulos riippuu kuitenkin käytetyn soittimen laadusta. Hän aloitti niiden uudelleenjulkaisun vuonna 1998, jolloin vinyylin maailmanlaajuinen uusi tuleminen oli jo aluillaan. Genexin heikkoutena oli editointimahdollisuuden puuttuminen. Moniin muihin vastaaviin verrattuna sen etuna on myös työskentelyn helppous ja mukavuus. Olenkin ymmärtänyt Opus 3:n tutkivan analogisten äänitteidensä myymistä netissä korkealaatuisina dsd-tiedostoina. 24:ään ja nostamalla näytteenottotaajuutta vaikkapa 96 tai 176 kilohertsiin. 1-bittisessä järjestelmässä se on joko 2,8 MHz (64x44,1 kHz) tai 5,6 Mhz. Syvyys- ja tilavaikutelma ja dynamiikka olivat nekin omaa luokkaansa?, Jan Eric muistelee. ?En ole mikään digitaalitekniikan ekspertti, mutta luulen systeemin kehittäjien luottaneen liikaa mittaustuloksiin, jotka eivät kertoneet koko totuutta. Ylinäytteistys ja vasta 15 vuotta myöhemmin kehitetty sacd ratkaisivat lopulta äänelliset ongelmat!? ?Julkaisin ensimmäisenä Euroopassa sacd:n, joka oli Eric Bibbin Just Like Love. Tein sen dsd-tekniikkaa käyttävällä Genex 8500 -tallentimella ja EMM labsin muuntimilla. Dsd-tekniikka ja sacd näyttävät ratkaisseen digitekniikan alkuaikojen ongelmat. Mitä suurempia lukuja, sitä isompia tiedostoja. Laadukkaamman cd:n luomiseksi Philips ja Sony kehittivät dsd-tekniikan (Direct Stream Digital), joka voi olla yksi- tai monibittinen. Luulen että vika oli mm. 20 kilohertsin kanttiaalto näyttää vielä 24/96 kilohertsin pcm-systeemissä siniaallolta, vasta 24/192 kilohertsissä se alkaa muistuttaa kanttiaaltoa. Jan-Eric suositteleekin vain hifitason cd/sacd-toistimia, ei halpoja moninormilaitteita. Lp-levyjä ja masternauhojen kopioita Mutta eipä Jan-Eric ole hyljännyt vanhaa rakkauttaan, lp-levyä. Ajoitus oli loistava, sillä tunsin että digitaalitekniikka alkoi jopa ajaa analogisen ohitse. Nyt nimikkeitä on kymmenkunta, viimeisimpänä Eric Bibbin uutuus Blues, Ballads & Work Songs. Eikä retroilu älppäreihin loppunut. Erona pcm-tekniikkaan on hulvattoman korkea näytteenottotaajuus
Usein kelanauhoja syytetään kohinasta, mutta jopa ilman Dolby A- tai sr-kohinanvaimennusta hyvin säädetyllä nauhurilla, kuten esimerkiksi käyttämälläni Telefunkenilla, kohina ei ole ongelma.? ?Minulla on kaksi maailman parasta kelanauhuria, jo mainittu Telefunken ja modifioitu Technicsin RS-1500, jota käytän masternauhojeni toistoon. Voidaan puhua yhden pisteen tekniikasta. Jokaisen raidan tason ja mahdollisen ekvalisoinnin säädän erikseen tarkkojen muistiinpanojeni mukaan neutraalilla Sony P-61 -mikserillä?, Jan-Eric kertoo. ?Aikoinaan käyttämääni Agfa PEM-468 -nauhaa ei valitettavasti enää valmisteta, mutta onneksi Hollannissa tehdään korvaavaa tuotetta, RMG:tä. Analogisia masterkopioita on tarjolla viitisenkymmentä, ja kappalehinnaksi tulee noin 340 euroa.? Keep it simple Opus 3:n äänitysfilosofia on alusta lähtien pysynyt samana. Esimerkiksi sisäurissa kaiverrus on 2,5 kertaa tiuhempaa kuin ulkoreunassa, mikä aiheuttaa kasvavaa säröä ja huonontaa diskanttitoistoa. Kaiverruksessa näitä ongelmia yritetään pienentää laskemalla viimeisten raitojen äänentasoa 1?2 dB. Nauhalla näitä ongelmia ei ole. Tälle Tele- funken tallentaa asiakkaalle lähtevän masternauhan kopion 38 cm/s-nopeudella. Parhaat mahdolliset laitteet ja mahdollisimman lyhyt signaalitie mikrofonista tallentimelle, olipa se sitten analoginen (vuoteen 2000) tai digitaalinen. Ensimmäiseksi mikrofoniksi valikoitui AKG:n putkitoiminen stereo-kondensaattorimikrofoni C-24, jota Jan-Eric käyttää edelleen. Pikkufirmat kuten Tape Project (www.tapeproi ject.com) tekevät himoharrastajille laadukkaita nauhakopioita. Jan-Eric on haistanut laajenevat markkinat ja toteaakin analogisten masternauhojen kopioiden soivan paljon paremmin kuin lp-levy ikinä. ?Vinyyliharrastajat tuntuvat suhtautuvan lp-levyyn ylimaallisella ihastuksella aivan kuin se olisi jokin graalin malja. Raita-raidalle-kopiointi on hidasta, mikä luonnollisesti näkyy hinnassa. Sen saa 1900 Ruotsin kruunun eli noin 220 euron hintaan. Eihän se nyt ihan täydellinen systeemi ole. Vähän samanlaista ideaa käytetään koaksiaalisessa kaiutinelementissä. Siinä stereokapselit ovat lieriömäisen rungon toisessa päässä päällekkäin. Jan-Eric suosii englantilaisen Blumleinin jo 1934 keksimää tekniikkaa, jossa 8-kuvioiset kapselit ovat ristikkäin. ?Kun mikrofonille ja muusikoille etsitään optimipaikka, suoran äänen ja jälkikaiunnan välille saadaan. Mutta mikä nerokkainta, langallisella kauko-ohjaimella mikrofonien suuntakuviota pystytään säätämään erikseen. Ylempää mikrofonia voidaan kääntää ja näin säätää stereovaikutelmaa. raportti Opus 3 -äänitysstudio Masternauhan kopio tehdään vanhalla kunnon Telefunkenilla hollantilaiselle RMG Studio Master SM-468 -nauhalle, joka vastaa täysin Jan-Ericin aikaisemmin käyttämää Agfaa. 82 skuun. Ensimmäinen yhdeksän raidan kooste onkin jo ehtinyt herättää huomiota maailmalla. Vaihtoehtoja on yhdeksän
Todellisilla harrastajillahan on huippuhyvät ja huippukalliit kaksikanavaiset laitteistot. Eihän sitä tietenkään joka päivä tehty, eikä joka viikkokaan. Lisäksi hän on opettanut äänittämistä Piteån musiiikkikorkeakoulussa vuodesta 2002. Jan-Eric on pyrkinyt pitämään Opus 3:n erillään muista aktiviteeteistään. Ehkä juuri siksi klassinen puoli on vähentynyt.? Surround sound Opus 3 julkaisi joitakin levyjä monikanavaisina, mutta näyttää nyttemmin luopuneen niistä. Vasta tällöin paljastuu niiden tuoma lisäarvo ääneen. Jotenkin vierastan ajatusta vain kovalevyllä olevasta musiikkikirjastosta. Miksi? ?Niillä ei yksinkertaisesti ollut kysyntää. lisää vapautta Kun katselee Opus 3:n vuosien mittaan tekemiä analogisia äänitteitä, huomaa miten nopeasti levyt on äänitetty. Kokeilu saattaa viedä paljonkin aikaa, mutta kun paikat on löydetty, mitään muuta ei tarvitse tehdä?, Jan-Eric selvittää. ?Mikrofoneista signaali vietiin Opus 3:n putkitoimisen mikserin kautta Telefunken Magnetophon M-28C:lle. Vaikka muusikot olisivat tehneet kotiläksynsä kuinka hyvin, kaikenlaista voi sattua. ?B.B. Nykyi- Paraneeko laatu? OPUS 3 osaa kierrättää materiaaliaan. Ymmärrän kuitenkin niitä tosiharrastajia, jotka haluavat kuulla musiikkinsa masternauhan tasoisina pcm- tai dsd-tiedostoina.? Mainetta ja kunniaa Jan-Eric ei ryhdy helpolla luettelemaan saavutuksiaan ja kehumaan itseään. Syyllisiä ovat olleet myös ne miksaajat, jotka ovat sijoittaneet kuulijan keskelle orkesteria. Vuonna 1981 äänitetty ja Ruotsissa 1982 palkittu Tomas Örnbergin Blue Five -yhtyeen levy ilmestyi ensi kertaa cd-muodossa 1990. Yksinkertainen on kaunista.? Ovatko mikrofonit vuosien mittaan kehittyneet? ?Kyllä ovat. Kuuntelun perusteella äänitteen ikää on vaikea arvioida. Kappaleet jaetaan moneen ottoon, ja editoijan saksien pitää olla terävät. Oma äänitysstudio on lisännyt tekemisen vapausastetta. Saan kuitenkin puristettua jotakin: Svenska Gramofon Priset 1982 Thomas Örnbergin jazz-levystä. Driftwoodin Southward Bound -levyn tekeminen käy hyvästä esimerkistä. Opus 3:n Suomen-edustus on tamperelaisen Hifihuoneen vahvoissa käsissä. 83. Olen käyttänyt sitä hienoin tuloksin laulu- ja saksofonimikkinä.? Oma studio . Swedish HiFi Lifetime Award 2008 elämäntyöstä paremman äänen puolesta. Jos äänitettävässä kokoonpanossa oli kont rabasso, sille asetettiin oma mikrofoninsa, Neumann U-89, Beyer Dynamic M-160 tai AKG C-414 B-TL-II. Tässä pähkinänkuoressa kymmenien Opus 3 -levyjen tekniikka. Oikein äänitetyssä ja toistetussa monikanavaäänessä taka-ja sivukanavia ei saa huomata ennen kuin ne on kytketty pois. Audiofiilit näyttivät vierastavan monikanavaa. Vaikuttaa siltä, että vanha levy soi hiukan kireämmin, uudella pakottomammin ja luonnollisemmin. Hifi & Musik -lehden Swedish HiFi Profile Award 2011. Ja nyt viimeksi The Positive Feedback -nettilehden Brutus Award 2012. Käytän sitä kaikkien akustisten instrumenttien äänittämiseen. Mitään parempaa en ole kuullut! Erikoisuuksista kannattaa vielä mainita RCA 44A, klassinen nauhamikrofoni vuodelta 1934. B.B.D. Klassinen musiikki on toista maata. Kun hän sitten studiossa tapasi uusia tuttavuuksia, hän sai uusia ideoita, inspiroitui ja teki jopa uusia kappaleita. Pianon ääni on nyt luonnollisempi, tilavaikutelma ja läsnäolontuntu nekin hiukan paremmat. Ei ole kuitenkaan häpeäksi ilmoittaa hänen toimineen vuosikymmenet englantilaisen Quadin ja suomalaisen Gradientin Ruotsinmaahantuojana. Tämän ymmärtää kun tietää käytetyn vuokratiloja: konserttisaleja, kirkkoja ja vastaavia. On hämmästyttävää, kuinka tasalaatuisena Opus 3:n tuotanto on pysynyt vuosikymmenestä toiseen. Kesti yhdeksän kuukautta ennen kuin saimme sen purkkiin. oli äänittänyt omassa kotistudiossaan kappaleet cd:lle, ja muut muusikot pääsivät tutustumaan niihin etukäteen. Stereophile-lehden haastattelu 90-luvun puolivälissä. Rakennettuani uuden äänitysstudioni vuonna 2004 investoin laadukkaisiin mikrofoneihin, joista huippuna pidän ruotsalaisen Jörgen Thuressonin Th-402-kondensaattorimikrofonia. Jan-Eric kertoo jazz-äänitteiden syntyneen useimmiten yhdellä otolla ilman editointia. Tulevissa akustisissa äänitteissä konserttisaleissa tai kirkoissa voin hyvinkin käyttää surround-ääntä ja julkaista monikanavaisia sacd-levyjä niin kuin olen aikaisemminkin tehnyt?, Jan-Eric perustelee. Tämäkin levy on saatavana myös lp-muodossa. Levy vai bittejä? Cd:n tulevaisuus askarruttaa myös vanhaa konkaria. Hänkin on huomannut nuorison kasvavan nettilatailun ja sen, että nykyisin määrä korvaa laadun myös musiikin saralla. ?Minä, kuten useimmat 45+ ihmiset, arvostan fyysistä levyä ja sen painettua oheislehdykkää kaikkine tietoineen. Jo tästä syystä yhtiön Showcase-koostelevyt tarjoavat kuuntelijalle haasteen. sin teen äänitteet pääosin omassa studiossani, eikä monikanava ole tarpeen. Nyt viimeisimmällä dsd-tekniikalla tehdyllä koostelevyllä (2010) on viisi raitaa tuolta sessiolta, mikä mahdollistaa äänenlaadun vertailun. Uudella levyllä äänitaso on hiukan matalampi. Pari kolme päivää on yleensä riittänyt. Vanhimmat otot ovat vuodelta 1979 ja uusin vuosituhannen alusta. Kamalaa. raportti haluttu balanssi. Parhaan studioäänittäjän Swedish Golden Microphone Award -palkinto 2002. Omassa äänitysstudiossani näin saattoi menetellä, ilman että tarvitsi pelätä pilviin nousevaa studiovuokraa! Pystyn nyt tekemään kaikki kevyen musiikin (jazz, blues, rock jne) äänitykset omissa tiloissani. Kehitys on siis kehittynyt ? ja oikeaan suuntaan. Uusi levy on sikäli mielenkiintoinen, että sen avulla voi vertailla eri aikoina tehtyjä äänitteitä. AKG.n tapaan siinäkin on yhdeksän eri suuntakuviota
Concept 20 tavoittelee kuitenkin hieman vaativampia ostajia. Vuodesta 2006 toiminut brittiläinen Q Acoustics on kuitenkin keskittynyt edullisiin ja keskihintaisiin kaiuttimiin. Q Acousticsin tapaan kotelon syvyyssuuntaiset särmät on pyöristetty. Pintakäsittelyksi voi 84. Q Acoustics käyttää rakenteesta nimitystä Gelcore. Silti sen hinta on kohtuulliset 500 euroa parilta. MONI kaiutinvalmistaja pyrkii mahdollisimman laajaan valikoimaan, tarjoamaan jokaiselle jotakin. Nykymallien parihinnat ovat välillä 130?900 euroa. Merkin uusin tuote, Concept 20 on pienikokoinen jalustakaiutin. Kovien ulkokerrosten välissä on resonansseja vaimentavaa materiaalia. Se on suunniteltu valmistajan mukaan tuottamaan huomattavasti kalliimpia kaiuttimia vastaavaa ääntä 500 euron hintaluokassa. Värähtelyjä vastaan Suurin erikoisuus on kotelossa, jonka seinämät ovat monikerroksiset. Vaimennusaineena on pehmeätä huopamattoa seinämillä. Elementtien rungot ja niiden kiinnitysruuvit peittyvät siististi etulevyyn liimatun alumiinilevyn alle. myös Q Acousticsilta. testi Q Acoustics Concept 20 -kaiutin Teksti: Pekka Tuomela Kuvat: Mauri Eronen ja Pekka Tuomela Mittaukset: Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen Napakka ääni, huoliteltu ulkoasu ????? suosittelemme Jalustakaiuttimia saa hyvinkin halvalla . Kotelossa on myös poikittainen tukirima. Sen sanotaan vähentävän seinämien värähtelyjä keskitaajuuksien alueella kuusi desibeliä ja matalilla sekä korkeilla taajuuksilla vielä enemmän. Ensimmäisistä malleista lähtien tuotteille oli tyypillistä hyvä hinnan ja laadun suhde, ja sen ansiosta uusi merkki sai nopeasti suosiota
Kokonaisuus on kuitenkin erittäin helppo ja rytmikkään menevä kuunneltava, mutta aivan seinän viereen kaiutinta ei kannata sijoittaa. Taajuusbalanssi 8- Äänikuva 7,5 Dynamiikka 5,5 Kokonaisuus 7+ Mikael Nederström Siisti, napakka ja aavistuksen keskialuevoittoinen sointimaailma. Keskimmäinen alue on hieman koholla etenkin verrattuna sen yläpuoliseen oktaaviin 2?4 kilohertsillä. Liittiminä on tukevat naparuuvit, joissa on kaksoisjohdotuksen mahdollisuus. 1. Äänialueet ovat hienosti balanssissa, ja diskantti on sävyltään sivistynyt. Tehovaste noudattelee samaa linjaa. Bassojen yleistasoa ei ole juuri vaimennettu huoneen tuoman korostuksen korjaamiseksi. Kaiuttimen pohjassa olevat matalat tapit asettuvat jalustan painaumiin. 4. Jakosuotimen piirilevy on kiinnitetty kuitulevyn palalle. Rauhallinen ote saa musiikin soimaan puhtaasti ja matalaprofiilisesti. Toiston alaraja on 77 hertsiä (-6 dB), mutta toisaalta 3 2. Säihkyvin kimallus ja isoin bassonjytke jäävät hiukan vaisuiksi, mutta pikkunätti esitys kuitenkin viehättää pitemmässä kuuntelussa. Taajuusbalanssi 7 Äänikuva 7 Dynamiikka 6 Kokonaisuus 7 85. Vain rajallinen slämmi, dynamiikan jääminen puolitiehen paljastaa todellisen koon. testi 1 valita korkeakiiltoisen mustan tai valkoisen. Basso on tarkka, mahtipontinen muttei päällekäyvä. Vaikka taajuusbalanssi onkin kunnossa, jää keskialueen eloisuus ihanteellisesta. Jyhkeä basso ja suuri, kuuntelijan ympäröivä äänikuva saa aikaan mielikuvan kookkaasta kaiuttimesta. Kaiutinkaapelit kulkevat siististi jalustan syvennystä pitkin. 4 kuunteluarviot Mauri Eronen Ensivaikutelma kaiuttimen balanssista on erittäin positiivinen. Liitinpaneeli sopii hyvin kaiuttimen laadukkaaseen yleiskuvaan. 3. Ääripäiden ujous vie musiikista suurimman draaman, mutta vastineeksi tuo tiettyä ytimekkyyttä, sävyisyyttä ja miellyttävyyttä soundiin. Bassopää on erotteleva ja napakka, mutta ei isoimmalla auktoriteetilla vääntävä. Suodin sisältää kolme kelaa, kaksi elektrolyyttiä, kaksi muovikondensaattoria ja vastuksen. Instrumenteissa on tavallista enemmän nasaaliutta, ja soittimien luonnollinen sointiväri ei tukkoisuuden takaa aivan erotu. Äänikuva on ilmavan sopusuhtainen. Refleksiputken molemmat päät on pyöristetty. Jakosuotimen piirilevy on kiinnitetty erilliselle kuitulevyn palalle lähelle liitinpaneelia. Lauluääni soi selkeästi ja artikuloivasti. Viimeistelyn laadussa ei ole moittimista. Kaksitietoteutus koostuu viisituumaisesta, peltirunkoisesta bassoelementistä ja 25 millin tekstiilikalotista. Kotelon seinämät on verhoiltu pehmeällä huovalla. 2 Rauhallisen rytmikäs Concept 20:n kohtisuoraan edessä mitattu vapaakenttävaste on melko tasainen; poikkeamat pysyttelevät viiden desibelin rajoissa 100 hertsin yläpuolella
Q Acoustics Concept 20 -kaiutin testi mittaustulokset Herkkyys (1 m/2,83 V): 87 dB Alarajataajuus (-6 dB): 77 Hz Viritystaajuus: 64 Hz Suuntaavuusindeksi (100?10000 Hz): 5,5 dB Lisäviive 1 kHz: 0,18 ms Minimi-impedanssi: 3,7 ohmia @ 270 Hz 105 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). 95 90 L i s¨ av iiv e 85 0.9 80 0.8 75 70 65 20 Q Acoustics Concept 20 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 20000 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Lis ¨ a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 100 0.7 0.6 0.5 erkkyys on kokoon nähden tavallista suurempi 87 h desibeliä. Myös Q Acousticsin äänellinen tasapaino on suhteellisen hyvin kohdallaan. Se tuo toisaalta nasaaliutta ja toisaalta lievää tukkoisuutta ylempiin ääniin. Sointi on osin hieman keskialuepitoinen. Hyökkäävyyttä ei ole lainkaan. Kun kaiutin on sijoitettu riittävän etäälle seinistä, sitä kuuntelee mielellään pitempäänkin. varsinkin jos siitä ei joudu maksamaan liikaa. Q Acoustics Concept 20 täyttää toiveet tässä suhteessa, ja mikä tärkeintä, sen äänentoistokin on kunnossa. Soinnissa ei ole huomiota herättäviä virheitä pientä keskialueen väritystä lukuun ottamatta. Concept 20 on selvästi parhaimmillaan etäälle seinistä sijoitettuna. Pieni koko rajoittaa ymmärrettävästi myös dynamiikkaa, mutta kohtuuvoimakkuuksilla se ei ole ongelma. 0.4 0.3 info 0.2 Q Acoustics Concept 20 0.1 0 ?0.1 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 20000 Lisäviive taajuuden funktiona. Yhteenveto EI ole koskaan haitaksi, jos kaiutin on huolitellun näköinen . Hyviä ominaisuuksia ovat myös rauhallisuus ja rytmikkyys. Lisäksi herkkyys riittää pienitehoisellekin vahvistimelle. ? Miellyttävä yleistasapaino ? Napakan selkeä ääni ? Lievää keskialueen väritystä Nyt myös iPadille. Lataa ilmainen sovellus itsellesi! Hinta: 499 ?/pari Edustaja: Kruunuradio Puhelin: (09) 6840 0020 Lisätietoja: www.kruunuradio.fi www.qacoustics.co.uk Mitat (lxkxs): 17 x 26 x 28 cm Paino: 5,6 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Suurin suositeltava teho: 75 W Nimellisimpedanssi: 6 ohmia Elementit: -basso 125 mm -keskialue -diskantti 25 mm Jakotaajuus: 2900 Hz Liitin: naparuuvi Kaksoisjohdotus: on. Diskantti on sivistynyt. Bassotoisto on lämmin ja erotteleva joskaan ei erityisen jykevä
Audio lehden Referenz Sub 15 - Nyt puhutaan asiaa. (3 920?) - 2 200. (8 990?) - 2 500. (1 879?) Tutustumistarjous Sub Woofers: Seismic 110 - musiikkiin todella napakka pikku koira Sub 12 - elokuville ja musiikille. (8 150?) - 13 000. (4 200?) - 6 500. Elac FS 197, lattiakaiutinpari Valkoiset nyt hurjaan poistohintaan 999. (2 700?) - 9 600. (2 199?) - 900. (6 990?) - 1 900. 15. Valimotie 2, 00380 HKI - info@mareks.fi . (9 800?) - 23 000. (5 199?) Ja lisää: www.mareks.fi/tuotteet/tarjous www.mareks.fi Mareksound Oy . ja 3400W peak performance! PBK kaupanpäälle. 45 päivän vaihtoikeus varastosiivous: RX-V771 - 399? RX-V773 - 499? RX-A820 - 699? RX-A1020 - 899? RX-A2020 - 1 299? RX-A3020 - 1 499? CD-S2000 - 1 000? A-S2000 - 1 200? Varastosaldot nettikaupassamme. Erittäin rajoitettu erä Demot ja Käytetyt: Quad ESL-2905 Tannoy Turnbery Tannoy Kensington Tannoy Kingdom Royal Magnepan 1.7 MustaAlu Magnepan 3.7 MustaAlu Meridian DSP7000 Musta 5.1 setti Elac FS407 Musta Elac FS248 Valkoinen Magnat Quantum 709 JBL TL260 Martin Logan SummitX Aurelia Graphica (uusi) Triangle Magellan Duetto RW - 5 000. (30 000?) - 2 400. (3 290?) - 5 300. (3 685?) - 800. puh: 010 321 3220. (46 000?) - 2 100. (15 999?) - 4 500
Onneksi olkoon!. Osallistu lukijakyselyyn! Kerro mitä mieltä olet lehdestä, mistä pidit mistä et, mitä haluaisit lisää. Vaikuta sisältöön: Mistä laitteista haluaisit seuraavan testin? Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan matkailijan toisto paketti: AKG K490NC -vastamelukuulokkeet ja Sonyn langaton SRSSRS-BTX300 -bluetooth-kaiutin. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hifimaailma.fi/kysely Hifimaailman numeron 3/2013 lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 400 euron arvoiset JAMO P404 aktiivikaiuttimet. Arpaonni suosi Leo Kuivalaista Viinijärveltä
(Hyvinkää) P. Voi ajaa isollakin päätteellä, mutta pienelläkin pärjää. 040-9100323, isakoff@windowslive.com TRANSPARENT music wave kaiutinkaapelit, 3 m. Gemme . Audio Epilog . Kuvat ja tiedot, ei nettikuvia eikä Western Union -maksuja, mielellään Suomimyyjältä. LessLoss . Vahvistin: 800 W. Nauhadiskantti. ym. mielellään shampanjan värissä ja mint-kuntoinen tai ainakin melkein... Maksan sopivasti yksilön mukaan. Nämä on nyt ne, joilla huomaa jo selvän eron äänessä esim. Näiden kanssa et tarvitse välttämättä virtasuodatusta. Ovh 910 . 0400-901266, pasi.koivisto@ymail.com MAGNEPAN MG 3.5. Ostajalle tarvittaessa myös aktiivijakosuodin. 050-564 2712, janne.perasalmi@hyvinkaa.fi Ostetaan SONY CDP-XA30ES tai 5-sarjalaisia. Myös 7-sarjalaisia, modattuja ym. (Hyvinkää) P. 200 . Otot: rca, xlr . aktiivi + 12. Myyn itselleni ylimääräisiksi jääneet laadukkaat kaiutinkaapelit. Tarjoa, jos löytyy tarpeettomana/ylimääräisenä/päivityksenä/ muuten vaan... P. Massa: 56 kg Sublosion X8 Satellion L3.5 Sarjan hinta 1349 ? Innovatiivinen 2.1 sarja, missä Hybrid Audion 3,5-tuuman laajakaistasatelliitit ja 8-tuumainen 175 W aktiivisubwoofer. Hinta: 2590 ? Suomalaista laadukasta käsityönä tehtyä kotihifiä hyvää ääntä arvostavalle. Kaiuttimet myös mittatilaustyönä. www.sirosrustica.fi - info@sirosrustica.fi - Puh. Ayon ?Chapter . Omega Red Wine Audio . Uuden veroinen vahvistinlegenda Uudesta-Seelannista, käsityönä tehty, näitä ei ole useinkaan myynnissä. Vaihesäätö: 0/180°, 0?180° . 050-5050880 ...and You ?ll hear the difference EH-TW9100W www.videotykki.fi 89. 300 ?/kpl (Littoinen) P. 1900 . 040-5828757, juha-matti.laine@pp.inet.fi OCTAVA.fi t aisu -ratk ! x i r t iin Ma ityks van Octa iin tai yr kot SOUNDEXPLOSION Sublosion 12C Testimenestys Hifimaailma -lehdessä 10/2012: ?Erinomaisen napakka toisto? ?Katoaa stereokuvaan? ?Ällistyttävän tukeva rakenne? ?Muokattavissa tilauksesta omiin tarpeisiin? ?Äänen puhtaus suurilla voimakkuuksilla? . Ovh 540 e. Reimyo... www.starsandstripes.fi P . Hp. Coincident DH Labs . passiivi . (Nokia) P. Hp. supra-johtoihin verrattuna. Ei tarvitse subbaria, -6dB 35 Hz. KR Audio . 010 778 6401 TRANSPARENT Audio Powerlink Reference XL, 2 kpl virtapiuhoja. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi tai lehden toimituksen postiosoitteeseen Myydään MARTIN Logan Mosaic. Pituus noin 2 m. Mitat (lxkxs): 43,3 x 83,8 x 44,2 cm . 046-6163563, kalleheikki26@gmail.com MAINOSTA TÄSSÄ p. Diskantti ja keskiääni tuotetaan Advanced Thin Filmillä ja bassot 8. Näin ilmoitat Hifimarkkinoilla hifimarkkinat Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänen- ja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. Hp. Elementit: 12. Clayton . Audio Tekne . Hienosti soivat suotimilla varustetut kaapelit. Vaihdossa voidaan ottaa pienemmät paneelit tai pienemmät kotelot. / kpl. John Blue Audio . Mitat 102x 24x30cm. Muuton vuoksi. Kauniit ja sirot, erittäin siistit ja toimivat. 040 8397 813 nettihifi.fi avoinna 24/7 Liity postituslistalle ja saat kuukausittaiset ale-koodit! Acoustic Zen . Nola . Hp. Uskomattoman kuulas ja erotteleva sointi. alumiinikartiolla. High-endiä sopuhintaan. 1700 ? (Helsinki) P. Muuta: eq 0?6 dB @ 0?50 Hz, subsonic-suodin 12 Hz, 24 dB/okt . NYT HALVALLA! Hp. 980 . Alipäästö: 50?150 Hz, 24 dB/okt, ohitettavissa . Siistit vaaleat Magneplanar MG 3.5 paneelit. Voin myös myydä Clearaudion Nano phone riian -äänenvoimakkuuden säädöillä ja Creek obh 11 -kuulokevahvistimen. 040-7459253, hessuk45@msn.com PLINIUS 9100 silver
tulossa Moon 340i + D2PX Hifimaailma 5/2013 ilmestyy 16.8. Järkevä integroitu digiaikaan Eksotiikan syntysijoilla MBL-tehdasvierailu vertailuissa: 2 000 euron lattiakaiuttimet Pienet Magnepan 20.7 Musikaalinen ladonovi 2.1-kaiutin sarjat TEAC 501 Reference Huippulaatua kapeassa formaatissa Ken Kreisel DXD-12012 DUO Hämmästyttävän napakka bassotykki Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi 90
SoundStage! Hi-fi -julkaisu asetti KEF R500:n korkeimpaan referenssiluokkaan edullisimpana statuksen koskaan saavuttaneena kaiuttimena ja myönsi sille "Product of the year 2012" tittelin. Totea KEFin upea äänenlaatu ja tinkimätön toteutus lähimmän jälleenmyyjäsi luona. KEF R500 hinta 2000?/pari. KEF R Series hinnat alkaen 900?/pari. Maahantuonti: www.highendstudio.fi www.kef.com info@highendstudio.fi puh. Marti 6 414881 873440 MARTINLO 12 PAL.VKO 2012-43 Tunne musi i kki KEF R S ER IES KEF R500 lattiakaiutin on saavuttanut lyhyessä ajassa huippusuosion. 09-4553685. Maailman ensimmäinen ääntä etsivät musiikin y jo varhain, että paras ko dynaamisen bassoleme parhaat ominaisuudet li tahansa musiikkia