Hifimaailma 5/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hifimaailma 5/2007 10000 euron huippukaiuttimet LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI 7,90 VertAILutestIssä: Jalustakaiuttimet 317-399 Kaiutinkotelon vaikutus äänenlaatuun Eliittisoitin Meridian 808i Onkyo TX-SR605 HD-ajan AV-vahvistin 07005 6 414881 873440 WWW.HIFIMAAILMA.FI 187344-07-05 MP3-soittimet, Apple vastaan Sony Audiokit 5.1-kaiutinsarja valmiina tai rakennussarjana Teräväpiirtolevyjen ääniformaatit Münchenin High-End -messut PS3 ja XBOX360 elokuvan toistimina Lappeenrannan subwoofermittaukset Harrastajahaastattelu: Juho Kainulainen WaveDynamics HalfSpace ja NaSW PAL.VKO 2007-38
Tyylikkäässä ja helppokäyttöisessä laitteessa on kosketusnäyttö, jonka kautta saatavillasi ovat navigointilaite, langaton handsfree, dvd-, cd- ja mp3-soittimet, ipod-suoraohjaus sekä laajat liitäntämahdollisuudet. www.au t on v i i h d e k e s k u s.f i www.pioneer.fi. Pioneer Perfect on osa onnellisia päiviä. Löydä tie onneen Pioneer AVIC-D3 takaa suorimman reitin ajamisen iloon
Lue raportti viime toukokuun mittaustapahtumasta. 74 HD-levyarvostelut HD-DVD ja Blu-Ray -elokuvia koekatseltuna 76 Levyarvostelut Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia. HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Kateeksi käy miehen katselumahdollisuuksia. 38 Tietoa ja taitoa: Paljonko kaiutinkotelo vaikuttaa äänenlaatuun? Kaiutinkotelon vaikutuksesta äänenlaatuun puhutaan kaikissa hifipiireissä. Vaihtoehtoja on useita. 64 Harrastuksena hifi: Sahanpurua ja sulosointuja. Juho Kainulainen on rakentanut kerrostaloasuntoon äänieristetyn ja akustoidun elokuvahuoneen. Designvector lupaa harkittuja kaiutinratkaisuja akustisesti hankaliinkin kuunteluolosuhteisiin. 30 Testi: 5.1-kaiutinsarja Audiokit Kotimainen merkki tarjoaa mahdollisuuden hankkia hyvä-ääniset kaiuttimet rakennussarjana tai valmiina. 18 32 Testi: Av-viritinvahvistin Onkyo TX-SR605 SR605 on ensimmäinen malli, joka osaa HDMI 1.3 -liitännän kautta toistaa HD-DVD:n ja BluRayn korkeatasoiset ääniformaatit. Kokeilimme, millaista äänenlaatua se tarjoaa verrattuna hyviin cd-soittimiin. 42 Raportti: Münchenin High-End -messut 42 Mistä on pienet... ei vaan isot messut tehty. Tuskin olen kuullut parempaa cd-ääntä". 50 Raportti: Puhtaan basson metsästäjä 50 Ilkka Rissanen on mitannut Lappeenrannassa harrastepohjalta lähes 50 subwooferia. Testimme osoitti, että eroja löytyy. 56 Kokeilu: 10000 euron kaiuttimet Marten Miles III ja Nola Viper Reference Kaksi huippukaiutinta hakevat oikeutusta kalliille olemassaololleen erilaisista lähtökohdista. 26 Testi: MP3-soittimet Apple iPod Nano ja Sony NW-A805 Hyvillä kuulokkeilla varustettuna uudet sutjakat soittimet tuottavat varsin laadukasta ääntä reissuun. 60 Kokeilu: WaveDynamics HalfSpace ja NaSW -kaiuttimet Ääntä ja musiikkia huoneen ehdoilla. TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2007 Hifimaailma 5/2007 10000 euron huippukaiuttimet LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI 7,90 Vertailutestissä: Jalustakaiuttimet 317-399 Kaiutinkotelon vaikutus äänenlaatuun Eliittisoitin Meridian 808i Onkyo TX-SR605 HD-ajan AV-vahvistin 6 Tuoteuutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia 07005 187344-07-05 PAL.VKO 2007-38 55 Raportti: JBL Everest DD66000 -kaiuttimien esittely JBL:n uusi lippulaivakaiutin sai Pohjoismaiden ensiesittelynsä Norjassa. Vinyylistä, putkista, laitealustoista, dynamiikasta, stereokuvasta ja väenpaljoudesta. 46 Testi: PS3 ja XBOX360 dvd- ja teräväpiirtosoittimina Miten tuoreilta pelikonsoleilta sujuu elokuvien pyöritys? 72 Hermuset: Eliittisoitin Meridian 808i Hermunen aloittaa sanoilla "Meridian 808i on ällistyttävä soitin. Tutkimalla asiaa kuulimme paljon eroja. 69 Kokeilu: Verkkosoitin Slim Devices Transporter Transporter on numerossa 3/2007 kokeillun Squeezeboxin audiofiilipainos. Häkellyttävän hieno tuote, jos toki niin oli jälkiruoaksi tarjoiltu hifimuseokin. 18 Vertailutesti: Jalustakaiuttimet 317 - 399 euroa 6 414881 873440 MP3-soittimet, Apple vastaan Sony Audiokit 5.1-kaiutinsarja valmiina tai rakennussarjana Teräväpiirtolevyjen ääniformaatit Münchenin High-End -messut PS3 ja XBOX360 elokuvan toistimina Lappeenrannan subwoofermittaukset Harrastajahaastattelu: Juho Kainulainen WaveDynamics HalfSpace ja NaSW WWW.HIFIMAAILMA.FI Pieni kaksitiekaiutin on sijoituksen helppouden takia luonteva valinta moneen stereo- tai monikanavalaitteistoon. Tai osaisi, jos joku soitin antaisi niitä. 36 Tietoa ja taitoa: Teräväpiirtolevyjen ääniformaatit 32 Uudet HD-DVD ja Blu-Ray -levyt mahdollistavat entistä parempilaatuisen monikanavaäänen
Proac Michell McIntosh ...serious Hi-Fi from Kruunuradio HIFI · TV/VIDEO · LIFESTYLE · PRO SERVICES Liisankatu 3, 00170 Helsinki · (09) 6840 0020 Open monfri 1018, sat 1014 · www.kruunuradio.fi
Tapahtumasta on tulossa kaikkien aikojen hifimessut. syyskuuta jo kalentereihinne. Hifimaailma ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemisajankohdasta PAINOPAIKKA Hifimaailma Tervetuloa takaisin töihin, Ainakin itselleni täytyy niin toivottaa, vaikkei vielä tekisi mieli töihin takaisin tullakaan. Hifimaailma julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamiltaan aihealueilta.. Vastuu virheistä ja reklamaatiot: Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai force majoure -syistä voida julkaista, lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. ja 30. Loma on vielä vahvana mielessä. Julkaisemamme artikkelit on tarkastettu, mutta emme takaa niiden virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Terveisin, Teppo HirviKunnas Päätoimittaja LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI ISSN 1796-6507 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Tätäkin muutaman kappaleen mittaista pääkirjoitusta kirjoitin monta tuntia. Vastuu rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen tai uuden ilmoituksen julkaisuun veloituksetta. Eikä pidä unohtaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna järjestettäviä HELSINKI HIGHEND 2007 & Hifimaailma hifimessuja. LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Performance Magazines Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6404 Faksi 010 778 6401 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi AVUSTAVAT TOIMITTAJAT Mauri Eronen Jaakko Eräpuu Matti Hermunen Mikko Järvikivi Samu Mielonen Mikael Nederström Risto Niska Jani Pesonen Klaus Riederer MITTAUKSET Risto Niska Klaus Riederer KUVAT Pekka Väänänen (sekä tekstissä mainitut) ULKOASU Performance Magazines TOIMITUKSEN SIHTEERI Kirsi Lehtonen kirsi.lehtonen@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400 Faksi: 010 778 6401 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi TILAUSHINNAT 12 kk kestotilaus 59 12 kk määräaikaistilaus 62 Ulkomaantilaukset +24 Hifimaailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja katkaise tai peruuta tilaustaan. Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Eipä siis tällä kertaa muuta kuin syksyn odotusta ja hyviä lukuhetkiä uusimman lehtemme parissa. Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaistilauksen hinta. Itse asiassa odotan jo kovasti syksyä. Tilaus voidaan katkaista tai peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupongilla. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää yhtiömme suoramarkkinointiin ellei tilaaja sitä erikseen kiellä. Messujen näyttelytiloista on varattu jo yli 70 prosenttia ja esille on tulossa runsaasti todella mielenkiintoisia uutuustuotteita laidasta laitaan. Aika siis kuluu ja niin kesäkin, valitettavasti vain hieman liian nopeasti. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Loppuvuoden numeroissa on tulossa todella mielenkiintoisia testejä niin subwoofereista, vahvistimista, taulutelevisioista, uuden tekniikan Blue-Ray ja DVD HD -soittimista, erilaisista kaiuttimista kuin muistakin uutuustuotteista. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Toisaalta syksy tuo tullessaan myös paljon uutta ja mielenkiintoista. ILMOITUSMYYNTI Ilmoitusten myynti ja varaukset toimituksesta. Merkatkaa siis päivät 29. TEKSTISISÄLTÖ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti
Patentissa kuvatussa järjestelmässä kappaleen jakaneelle käyttäjälle maksetaan provisiota, jos vastaanottaja ostaa sen myöhemmin. Sonyn mukaan yhtiön ohjelmisto ei toiminut odotetulla tavalla. 33 ja 45 rpm: n levyjen lisäksi 78-savikiekkojen toisto onnistuu erillisellä savikiekkosarjalla (79 euroa). Täysin manuaalisena se ei vaadi huoltotoimenpiteitä. Ohjelma kopioi itsensä käyttäjien tietokoneille ilman erillistä varoitusta ja oli erittäin hankala poistaa. Entinen SunnComm International, nykyisin The Amergence Group, vastasi vuosina 2003-2005 joissakin Sonyn musiikki-cd:issä käytetystä MediaMax DRM:stä. Jos kappaletta haluaa tämän jälkeen kuunnella, tulee se ostaa verkosta. Amazon-verkkokaupan yhteydessä toimiva CustomFlix-järjestelmä antaa käskyn valmistaa levy vasta kun tilaus on tehty. Microsoftin ideana on, että jopa piraattimateriaalin lataaminen netistä saattaa tulevaisuudessa hyödyttää oikeudenomistajia, kun materiaali alkaa liikkua netin lisäksi MP3-soittimien välillä. Kyseinen brittiläisen First 4 Internet -yhtiön kehittämä XCP piilotti itsensä tietokoneeseen ja avasi aukkoja muille haittaohjelmille ja viruksille. piraateilla palkkaa Microsoftin jättämä patenttihakemus parin vuoden takaa kuvaa mielenkiintoisen järjestelmän, jossa Zune-mp3-soittimen käyttäjät voivat tienata rahaa jakamalla musiikkia. Harmillisesti vain jakamisen yhteydessä kappaleiden ympärille käärittiin käyttöä rajoittava DRM, joka sallii sen toiston vastaanottavassa soittimessa vain kolmesti. Ei siis muuta kuin kotikopioimisesta kannattavaa bisnestä! digitaaliSta analogiaa Levysoittimia aloittelijoille ja vinyylin kanssa pidemmälle ehtineille harrastajille valmistava Pro-Ject tuo hieman digitaalisuutta analogiseen maailmaan. Mielenkiintoisen palkkiosta tekee se, että se maksetaan myös, jos jaettu musiikki on alun perin hommattu laittomia kanavia pitkin. Debut III/Phono USB -erikoismalli sisältää AD-muuntimen sekä USB-liittimen soittimen liittämiseksi suoraan tietokoneeseen äänitteiden tallentamista varten. Amergence Groupin mielestä lakisyytteessä ei ole perää, sillä Sonyn ongelmat aiheutti rootkitkomponentin sisältävä XCP-suojaus, joka ei ollut silloisen SunnCommin käsialaa. (09) 696 2030, www.ah-hifisystems.fi, www.projectaudio.com HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Yksi Zunen uusista ja hienoista ominaisuuksista oli sen kyky jakaa musiikkia langattomasti Zunejen välillä. Elokuvissa tullaan käyttämään VC-1-pakkausta ja interaktiivisia HDi-ominaisuuksia. SyytökSet jatkuvat kopioSuojauSjutuSSa Sony BMG lähtee peräämään CD-levyjensä kopiosuojataistossa menettämäänsä 12 miljoonaa dollaria suojausohjelmiston tekijältä. Mukana ei toimiteta tallennusohjelmistoa, mutta homman voi hoitaa netistä saatavalla freeware-ohjelmalla, kuten Audacityllä. HD DVD palveluista pääsee nauttimaan yhtiöiden valitsemat 1000 indienimikettä. Lisätietoja: AH-Hifisystems Oy, puh. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma teräväpiirtoa indie-elokuviin Amazon ja Microsoft avittavat indieelokuvantekijöitä omaksumaan HD DVD -formaatin sponsoroimalla ilmaisen authorointipalvelun ja innovatiivisen CustomFlix-valmistusprosessin. Värivaihtoehdot ovat mattamusta ja hopea. Jos phonoaste ei kaipaa päivitystä, tulee markkinoille myöhemmin syksyllä pelkän USB:n sisältävä Record Box noin 60 euron hintaan. Levysoittimen jo omistaville USB-liitäntä on vain 139 euron hintaisen Phonobox II USB:n päässä. Mokkula sisältää myös RIAA-asteen. Elokuvien authoroinnista, eli videon pakkaamisesta ja muuttamisesta HD DVD -levylle sopivaan muotoon, vastaa Microsoft. Vakiovarusteisiin kuuluu Ortofon OM 5E -äänirasia ja Pro-Ject 8.6 -äänivarsi. Soittimessa on MM-esiaste, eli se voidaan liittää suoraan vahvistimeen, jossa varsinaista levysoitinottoa ei ole. Soitin löytyy kaupoista 369 euron hintaan. Tämä pudottaa merkittävästi vähemmän myytyjen indieelokuvien tuotantokustannuksia, sillä suuria varastoja ei tarvitse ylläpitää
Hifimaailma on näistä mukana Audio/HTpaneelissa. päivä tästä eteenpäin myös Hifimaailmassa. Hifimaailma eiSa:n jäSenekSi ennätySajaSSa Maailmalla Suomea paremmin tunnettu EISA eli European Imaging and Sound Association on arvostettu kahdenkymmenen maan viidestäkymmenestä erikoislehdestä koostuva jury. Lisätietoja: www.eisa-awards.org HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Hifimaailma on ensimmäinen ja ainoa alansa suomalainen lehti EISA:ssa. Tutkittavat laitteet jaetaan viiteen kategoriaan. Tulokset julkistetaan elokuun 15. Joka vuoden kesäkuussa jäsenlehtien edustajat kokoontuvat ja päättävät, mitkä edellisen vuoden aikana testatut tuotteet saavat EISA Award -kunniamaininnan. Hifimaailma pääsi jäseneksi vain neljän ilmestyneen numeron jälkeen, nopeimmin koko EISA:n 25-vuotisessa historiassa. Tämä on meille suuri kunnia
Denonissa kaiutinelementtejä on vain kuusi, Yamahassa jopa yli 40. Kanavan nimi näkyy laitteen omassa näytössä, ja valikoimaa voi rajata esimerkiksi musiikkityylin mukaan. Quattro toimii myös mediasoittimena ja osaa streamata musiikkia lähiverkon tietokoneilta. Tangent Quattrolle on neljä eri värivaihtoehtoa: valkoinen, pähkinä, musta ja kiiltävän punainen. Arcam FMJ MS250:n hinta on 4399 euroa. 3-tuumainen kokoäänialueen kaiutin sijaitsee laitteen yläreunassa, ja kotelo on refleksiviritteinen. Laite tukee DTS- ja Dolby Digital -formaatteja sekä Dolby Headphonea. Lisätietoa: AV-Komponentti Oy, puh. Laite yhdistää tasokkaan CD-soittimen ja 400GB tallennustilan tarjoavan musiikkipalvelimen. Näppäimistön liittämällä tietojen muokkaus onnistuu kätevästi, mutta laite osaa myös hakea raitojen tiedot automaattisesti FreeDB-tietokannasta. (02) 277 8950, www.hifimesta.fi, www.arcam.co.uk radionyStävän aarrearkku Tanskalainen Tangent Audio on tuonut markkinoille nettiradion. Yamaha toimii useiden kapeiden äänilähteiden avulla. Hienosäätö on kuitenkin mahdollista etäisyys- ja viiveasetuksia muuttamalla. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma laadukaS muSiikkiSäilö Arcamin kaksi vuotta sitten esittelemä FMJ MS250 MusicFile Server on vihdoin saatu markkinoille. Valitettavasti häviöttömiä pakkausformaatteja, kuten FLAC-tiedostoja, ei tueta. Monihuonetuki mahdollistaa neljän eri kappaleen toiston samanaikaisesti. (09) 8678 0220, www.avkomponentti.fi, www. Mukana toimitetaan erillinen subwoofer, ja Surround Baria voi käyttää myös pelkkänä keskikaiuttimena, jos järjestelmään hankkii myöhemmin oikean monikanavajärjestelmän. Linjalähdöstä äänen saa siirrettyä laajempaan järjestelmään, jos mielii suurempaa ääntä. Laitteiden toiminnassa on kuitenkin hieman eroa. tangent-audio.com monikanavaa äänipalkiSta Yamahan YSP-ääniprojektorit saavat uuden kilpailijan Denonin DHT-FS3 X-Space Surround Barista. Perinteikkäästi muotoillulla Tangent Quattro -pöytäradiolla saavuttaa tuhannet ilmaiset internetin radiokanavat. Suositushinnaksi ilmoitetaan 289 euroa. Tuettuja formaatteja ovat muun muassa Real audio, MP3, Windows Media, OGG vorbis, AAC ja WAV. Taulutelevisioiden pariksi johtoallergiseen talouteen tarkoitetun monikanavakaiuttimen toiminta perustuu Denonin mukaan laajoihin äänikeiloihin ja diffraktioon. Laitteen voi määrittää tallentamaan automaattisesti CD-levyt kiintolevylle, kun niitä kuunnellaan. Kooltaan se on 210 x 111 x 145 mm. Laitteen hallinta hoituu joko etupaneelin näytöllä tai erikseen kytketyllä monitorilla, joka helpottaa navigointia. Kirjoittava CDRW-asema osaa tallentaa kappaleet sekä Audio CD:ksi että tavalliseksi datalevyksi. Denonin luvataan selviävän vaikeammistakin huoneista ilman erillistä kalibrointia, kun taas Yamaha luottaa mikrofonilla tehtävään mittaukseen ennen käytön aloittamista. Tavallista radioviritintä laitteessa ei ole. Lisätietoja: Soundata Oy, puh. Käyttö on helppoa eikä nettiradioiden kuunteleminen edellytä tietokonetta, pelkkä langaton yhteys (802.11b/g) internetiin riittää. Äänen voi tallentaa pakkaamattomana tai MP3- ja WMA-tiedostoiksi. Lisätietoja: Hifimesta, puh. Denon DHT-FS3 -ääniprojektorin hintaluokka on noin tuhat euroa. (09) 4769 3300, www.soundata.fi HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Musiikkia voidaan toistaa sisäiseltä kiintolevyltä, kolmelta USB-massamuistilaitteelta, lähiverkon koneilta, internetistä sekä analogisista linjatuloista
Tallennettavat ohjelmat voi valita helposti elektronisesta ohjelmaoppaasta viikoksi etukäteen. tallentavia televiSioita Humax tuo markkinoille kaksi tallennus- ja ajansiirto-ominaisuuksilla varustettua LCDtelevisiota. 32- ja 40-tuumaisissa malleissa on sisäänrakennettu antenniverkossa toimiva digiviritin. Canon oli vastoin sopimusehtoja luovuttanut valmistusmenetelmiä SED-yhteistyökumppanilleen Toshiballe. Molemmissa malleissa on kaksi digitaalista ja yksi analoginen viritin. SED-televisioiden valmistusta vaikeuttanut lakijuttu mitätöi jo aiemmin Canonin lisenssin Nano-Proprietaryn patentoimiin tekniikoihin. Kuva-kuvassa-toiminnon avulla ruudulla voidaan myös katsoa kahta ohjelmaa yhtä aikaa jakaen koko kuva puoliksi tai luovuttaen toiselle kanavalle oma pieni paikkansa ruudun yläkulmasta. Maksukanavia varten on CI-moduulipaikka. Myös suora tallennus yhdellä näppäinpainalluksella onnistuu. 160 gigatavun kiintolevylle mahtuu jopa 100 tuntia ohjelmaa tallennuslaadusta riippuen. Näyttötekniikan osuus on yhtiön mukaan vain murto-osa koko toiminnan liikevaihdosta. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 11. 32-tuumaisen Humax LP32-TDR1:n hinta on 1790 euroa ja 40-tuumaisen LP40-TDR1:n hinta 2190 euroa. Canon välttyi liSäkorvaukSilta Sed-kiiStaSSa Canon on voittanut viimeisen erän patenttikiistassa Nano-Proprietaryä vastaan, raportoi taiwanilainen Digitimes. Katsoja pystyy myös kelaamaan puskurimuistissa olevaa ohjelmaa ja ottamaan kiinni reaaliaikaisen lähetysvirran. Televisioiden tarkkuus on 1366x768 pikseliä, ja niissä on yksi HDMI-tulo. Nano-Proprietary on valmis myöntämään lisenssin uudelleen kenelle tahansa, myös Canonille. Ajansiirron avulla katsottavan ohjelman pysäyttäminen ja jatkaminen myöhemmin on mahdollista. Valamiehistön päätöksen mukaan ylimääräisiä korvauksia ei tarvitse enää maksaa, mutta jo maksetut 5,5 miljoonan dollarin korvaukset jäävät voimaan
Myös värien kerrotaan tummemman mustan johdosta heräävän loistoonsa. Suihkumusiikkielämyksen kruunaa Kohlerin digitaalinen DTV II suihkunohjausjärjestelmä, jolla voidaan äänen lisäksi kontrolloida valoja ja höyryä. 50-tuumaiset alkaen 4100 euroa. Soitin osaa DLNA-yhteensopivana toistaa muun muassa MPEG2- ja WMV9-videoita lähiverkosta. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu suojakuori ehkäisee veden joutumisen kaiuttimen sisään. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma pioneer eSitteli uuden tv-Sukupolven Pioneer on julkaissut kahdeksannen sukupolven plasmatelevisiomalliston. Hyvää sävytoistoa edesauttaa lisäksi uusi heijastuksia vähentävä pinnoite. Kontrastisuhteeksi ilmoitetaan parantuneen mustan tason myötä 16 000:1. Blu-ray-soittimen suositushinta on 1695 euroa. SuiHkutenorin SäeStäjä Polk Audio on yhdessä keittiö- ja kylpytuotteita valmistavan Kohlerin kanssa kehittänyt suihkuun asennettavan SoundTilelaattakaiuttimen. Televisiot ymmärtävät 1080p24-signaalia, jota tarjoaa muun muassa Eurooppaan tarkoitettu BDP-LX70 Blu-ray-soitin. Televisioiden ja soittimen ohjaus onnistuu yhdellä kaukosäätimellä HDMI:ssä kulkevien signaalien avulla. Vedenkestävä (luonnollisesti) koaksiaalikaiutin on kooltaan 4x4 tuumaa. Ensi kertaa Pioneer kertoi merkittävän parannuksen kokeneista malleista tammikuun CES-messuilla. Uusinta teknologiaa käyttävien taulutelevisioiden kerrotaan saavuttavan jopa 80 prosenttia paremman mustan tason aikaisempiin malleihin verrattuna. Suomeen kesäkuussa tulevien XGA-mallien hinnat alkavat 42-tuumaisen PDP-4280XA:n 2790 eurosta. SoundTile-kaiutinparin hinta Yhdysvalloissa on 295 dollaria. 12 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Mallisto debytoi kesäkuussa 42-, 50- ja 60-tuumaisilla ruuduilla XGA-resoluutiolla (1024x768 ja 1365x768), joita seuraa samankokoiset FullHD-versiot syyskuussa. Kaiutin voidaan myös liittää tavanomaiseen stereojärjestelmään. Kaiuttimen suunnittelussa käytettiin hyväksi Polkin veneisiin tarkoitettujen mallien ominaisuuksia. Tumma pää on saatu entistä synkemmäksi poistamalla sammutettujen pikselien sähkövaraus
Voice2keskikaiuttimen elementit ovat samankokoiset, mutta pieni kotelo nostaa alarajan 60 hertsiin. Suojakerrosta voidaan käyttää myös näyttöjen pinnassa, jolloin esimerkiksi televisioiden varastaminen liikkeestä tehtäisiin kannattamattomaksi. uudiStunut yläluokka Kymmenen vuoden kypsään ikään yltänyt Revel on aloittanut päivitetyn Ultima2-huippumallistonsa toimitukset. Malliston huipulla keikkuu Salon2-nelitiekaiutin, jolle luvataan 24Hz-45kHz toistoalue kolmen 8tuumaisen basson, 6,5-tuumaisen midbasson, 4-tuumaisen keskiäänisen ja jo mainitun tuuman diskantin voimin. Suojaus on täysin riippumaton lukevasta laitteesta, joten sitä ei voida ohittaa esimerkiksi tietokoneella. 1-tuumainen berylliumdiskantti on kaikissa Ultima2malleissa sama. Kompaktille kaiuttimelle dynamiikkapotkua antaa 8-tuumainen elementti. Kokonaan uudelleen suunnitelluissa kaiutinelementeissä käytetään titaanikalvoja, ylimitoitettuja puhekeloja ja tuplamagneettimoottoreita. Basson ja diskantin tasoa voi hienosäätää huoneeseen sopivaksi takapaneelista. Pulssi tunnistetaan levyssä olevalla RFID-sirulla. Hieman pienemmässä Studio2:ssa käytetään 8tuumaisia bassoja kaksin kappalein, ja keskiääninen on 5,25-tuumainen. Viime syksynä julkistettu sarja sisältää Salon2- ja Studio2-lattiakaiuttimet, Gem2jalustakaiuttimen ja Voice2-keskikaiuttimen. Lukeminen on estetty tuotantoketjusta alkaen, joten varkauksia voidaan vähentää aina kaupan hyllylle asti. Estotilassa suljin tekee levyn pinnasta himmeän ja muuttuu läpinäkyväksi radioteitse annetun sähköpulssin jälkeen. Oikeudenhaltijoille palveluja tarjoavan Kestrelin optinen suljinmekanismi tekee levystä lukukelvottoman, ellei sitä ensin käsitellä myyntipisteessä. ei kun myymälävarkailta. Systeemi voi kuitenkin tulla kalliiksi, jos kaikki jälleenmyyjät joutuvat hankkimaan tarvittavat laitteet suojauksen poistamiseksi. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 13. Luvun estävä sähköoptinen kerros on vain sadasosa hiuksen paksuudesta, ja se ei vaikuta luettavuuteen, kun suljin on avattu. Viimeistelyksi voi valita mustan pianolakan tai kiiltäväksi lakatun mahonkiviilun. optinen kalvo tekee levyStä lukukelvottoman Amerikkalainen Kestrel Wireless on esitellyt uudenlaisen menetelmän DVD-levyjen sisällön suojaamiseksi kotikopi... Herkkyys on isolle kaiuttimelle totuttua alhaisempi 86dB/2,83V/m, mutta kaikille malleille yhteinen 6 ohmin nimellis- ja 3,7 ohmin minimi-impedanssin kuorma ei tuottane vaikeuksia valtaosalle vahvistimista. Gem2-jalustakaiuttimen voi sijoittaa myös seinälle mukana toimitettavan seinätelineen avulla. Toisto alkaa 33 hertsistä. Koteloiden ulkonäköä hallitsevat pyöreät muodot
Musiikin siirtäminen kiintolevylle onnistuu lisäksi Windows Media Player 10:llä varustetusta lähiverkon tietokoneesta tai USB-massamuistilaitteelta. Classic No.6.6B käyttää transistoreja, ja No.16 sekä No.16.6 turvautuvat putkiin. Järjestelmä osaa siirtää 1080p24-signaalin eteenpäin näyttölaitteelle, kun siihen liitetään esimerkiksi valmistajan uusi BDP-LX70 Blu-ray-soitin. Uusin malli EX-A3 lisää liitäntämahdollisuuksia pakettiin. Kannettavien laitteiden kytkeminen onnistuu nyt USB Host -liitännän ansiosta. Pioneer LX01 tulee myyntiin lokakuussa. 14 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Lisätietoja: Arkham Oy, puh. Putkia varten on minuutissa toimiva automaattinen esilämmitystila, joka parantaa niiden elinikää. A-luokassa reserviä on 2x20 wattia. Kuulokekuuntelua varten on tilaääntä välittävä surround-tila, ja JVC:n K2-tekniikan kerrotaan parantavan MP3-tiedostojen äänenlaatua. Etupaneelin analogisia tuloja voi myös käyttää ulkoisen lähteen liittämiseen. Tietoja voi syöttää helposti USB-liitäntään kytkettävällä näppäimistöllä. Kiintolevylle voi kopioida CD-levyt häviöttömässä muodossa, ja järjestelmä hakee netistä automaattisesti levyjen raita- ja artistitiedot. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma puinen miniSarja kartioita myöten JVC esitteli ensimmäisen puisilla elementeillä varustetun hifisarjan kolme vuotta sitten. DVD-soittimen luvataan toistavan kaikki mahdolliset CD- ja DVD-formaatit sekä useimmat pakatut tiedostoformaatit. Tutustumistarjouksessa No.16:n hinta on 1016 euroa ja No.16.6:n 1240 euroa. JVC EX-A3:n hinta on 799 euroa. Tällä hetkellä valikoimissa on kolme alumiinista valmistettua kauniisti viimeisteltyä integroitua stereovahvistinta. Kaiuttimen kotelot on valmistettu kirsikkapuusta, ja sakeen upotettuja laajakaistaisia koivuelementtejä ajetaan 2x40W hybrididigitaalipäätteillä. (050) 910 5073, www.arkham.fi minimaliStinen laajennuSpaketti Pioneer on esitellyt uusien plasmatelevisioidensa hengessä muotoillun LX01-kotiteatteripaketin. Lisätietoja: www.hedengrenkodintekniikka.fi ClaSSiC-vaHviStimet Suomeen Kiinalaisten hifituotteiden maahantuontiin erikoistunut Arkham Oy on aloittanut Classic-vahvistimien edustuksen Suomessa. Laitteilla on vuoden takuu (putket 3kk). Putkilaitteissa pääteasteen toiminta on valittavissa triodin ja ultralineaarisen välillä. Tuplamonoblokkirakenteeseen perustuva 6.6B jaksaa puskea neljään ohmiin 2x245 wattia. Jokaisen putken tilaa voi tarkkailla erikseen säätämisen ja sopivan vaihtoajankohdan helpottamiseksi. Kiiltävällä pianolakalla viimeistelty järjestelmä sisältää subwooferin, neljä ympärisäteilevää satelliittikaiutinta sekä DVD-/kiintolevytallentimen DVB-T-virittimellä
B&W Signature Diamond tulee myyntiin kesäkuussa vajaan 11 000 punnan (noin 16 000 euroa) hintaan. digiaika koHtaa analogian Brittiläinen First Word Records -levy-yhtiö yhdistää vanhaa ja uutta paketoimalla vinyylitallenteiden mukaan netistä ladattavia MP3-tiedostoja. Lisätietoja: www.digiwax.co.uk pearlille Seuraaja? Kreikkalaisen HXOS-hifilehden kannessa nököttävä kuva Sonyn VPL-VW60 -projektorista on herättänyt huhumyllyn piakkoin mahdollisesti ilmestyvästä Pearlin seuraajasta. Vaikka lehdistötiedotteessa mainitaankin, että kaiutin kuuluisi näytemuseoon, on ulkonäkö ymmärrettävästi jakanut mielipiteitä. DJ:t ovat First Wordin ensisijainen asiakaskunta, ja MP3-tiedostoja saakin käyttää muun muassa omien miksausten tekemiseen. Signature Diamond on B&W:n pitkäaikaisen suunnittelijan John Dibbin ja avustavan muotoilijan Kenneth Grangen käsialaa. 120 kuvan päivitysnopeus menee tasan sekä 24 että 30 kuvanopeuksien kanssa, ja lisäksi sen pitäisi parantaa nopeasti liikkuvan kuvan sulavuutta. Ametistista odotetaan kovaa kilpailijaa JVC:n DLA-HD1:lle, joka on tällä hetkellä monien mielestä ykkönen viiden tuhannen euron hintaluokassa. ekSoottinen juHlakaiutin B&W juhlistaa 40-vuotispäiviään Signature Diamond kaiuttimella, jota valmistetaan 1000 parin erä. DigiWax-brändättyjen älppäreiden mukana tulevan yksilöllisen koodin avulla ladattavat 320kbps MP3-tiedostot ovat suojaamattomia, ja käytettävyydessään siten ylivertaisia. Harvinaisempien LP-levyjen kanssa matkustaminen on epäkäytännöllistä ja riskialtista, joten valmiit digitaalitiedostot ovat tervetullut bonus paljon keikkaa tekevälle. JVC:n D-ILA-kennon korkea natiivi kontrastisuhde saattaa kuitenkin olla kova pala peitottavaksi, sillä Sony on tähän asti joutunut samoihin lukemiin päästäkseen käyttämään dynaamista iiristä. Kaiutin on yhtiön mukaan sen historian paras kaksitieluomus. SXRD-piirin kontrastisuhteeksi Sonyn sivuilla ilmoitetaan 5000:1. Basso/keskiäänielementti on kevlarvalmisteinen ja kooltaan 180mm. First Wordin perustaja Andy H on itsekin DJ ja tietää, että kollegoidensa joukossa on monia, jotka eivät edes omista tarvittavia ohjelmistoja suojattujen kappaleiden toistamiseen. Amethyst-koodinimellisen mallin arvioidaan käyttävän Sonyn uutta SXRD-piiriä, joka toimii natiivisti 120 hertsin taajuudella. Kaiuttimessa käytetään Nautilus-tekniikkaa, kuten timanteilla vahvistettua 25mm diskanttielementtiä, joka on sijoitettu marmorista valmistettuun koteloon. Ensimmäisen asteen jakosuodin on korvakuulolta säädetty. Merkittävästi alhaisemmalla hinnalla VPL-VW60 nappaisi kuitenkin varmasti markkinaosuuksia. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 15. Itse kaiutinkotelo on metrin korkea Matrix-tuettu sylinteri, joka on saatavilla valkoisena tai Wakame-merilevän värisenä
Vahvistimet ovat entisiä Chakra 200 -sarjalaisia uudelleen nimettynä. Akurate-komponentit tulevat markkinoille kesäkuussa hintojen alkaessa kaksikanavaisen Akurate 2200 -päätteen noin 4000 eurosta. Itse mitätöinnin toimivuuskin on varsin kyseenalaista, jos uudet suojaukset saadaan purettua jo ennen niiden käyttöönottoa. linn täydentää akurate-Sarjaa Perintäikäs skottivalmistaja Linn esitteli Saksan High End Show -messuilla täydennetyn Akuratelaitesarjan. Sen HDMI 1.3 -liitännässä kulkevat 1080p-signaalit, ja jos käytettävissä olevat laitteistot eivät siihen kykene, hallitsee VSX-LX50 FullHD:ksi skaalauksen. Ulkoisia äänilähteitä varten on perusliitäntöjen lisäksi USB, johon liitetyltä muistitikulta voi toistaa pakattua musiikkia. Laitteesta löytyy muitakin teräväpiirtokotiteatterissa hyödyllisiä ominaisuuksia. VSX-LX50:n hintaluokka on noin 1200 euroa. kopioSuojauSHippa jatkuu Hakkerit ovat jälleen askeleen edellä HD DVD -levyjen suojauksesta vastaavaa AACSlisensointiorganisaatiota. Viritin perustuu aiempaan Exotikiin, mutta ohjelmisto on päivitetty ja etuasteessa on RIAA-kortit. Laajalti levitetyksessä olleen purkuavaimen mitätöinti osoittautui turhaksi tekohengitykseksi, sillä SlySoftin AnyDVD HD -ohjelma onnistui kesällä suojauksen poistossa jo julkaisemattomilta uutta avainta käyttäviltä levyiltä. Mukana toimitetaan myös kaapeli iPodin liittämiseksi. Myöhemmin esiteltävät VSX-LX60 ja VSX-LX70 lisäävät joukkoon DLNA-yhteensopivan verkkoliitännän ja internetradion. Front Stage Surround toiminto yrittää luoda uskottavan monikanavaäänen, kun takakaiuttimet sijoitetaankin huoneen etuosaan. Toimivuus todettiin 22.5. Akurate-sarjasta voi koota kokonaisen musiikkisysteemin, sillä se sisältää nyt CD-soittimen, virittimen, esivahvistimen, päätteitä sekä kauittimia. Myös 1080p24 luonnistuu. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma pioneerilta Hd audio -vaHviStin Pioneerin kesän ensimmäisten AV-vahvistinuutuuksien ykkösmalli on Dolby TrueHD: n ja DTS HD MA:n hallitseva VSX-LX50. CD-soitin toistaa myös SACD- sekä DVD-Audio-levyt stereona ja monikanavaisena. Mitätöintiprosessin ohessa AACS LA:n yritykset siivota internetsivut edellisestä purkuavaimesta aiheuttivat voimakkasta vastarintaa, kun 16tavuinen lukusarja levisi kulovalkean tapaan sivuilta toiselle. Kaikki on viimeistelty aidoilla puuviiluilla. Seitsemän päätteen tehoksi ilmoitetaan 150 wattia. myyntiin tulleiden Matrix-trilogialevyjen ennakkopainoksilla. Tutun kaiutinmalliston hintoja on pudotettu, ja siinä on useita vaihtoehtoja jalustamalleista lattialla seisoviin. Linn on myös tiputtanut Komponent-kaiuttimien hintaa. Kaiuttimien hinnat lähtevät 5600 eurosta. 1 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Nimenmuutosten lisäksi sarjassa on täysin uusiakin komponentteja. Kuuntelupaikalle asennettava mikrofoni ja 9 ekvalisointikaistaa muokkaava MCACC-kalibrointi helpottaa laitteiston käyttöönottoa
60-tuumaisen PF95:n ulkonäköön on ripoteltu vaikutteita Chocolate-matkapuhelimen minimalistisesta muotoilusta. lg:ltä enSimmäinen fullHd-plaSma LG:n vuoden 2007 mallisto sisältää yhtiön ensimmäisen 1080p FullHD -plasmatelevision. Muu viihde-elektroniikka -nimikkeeseen tilastoissa sisältyy esimerkiksi VHS- ja radionauhurit. Kuluttajat syytävät entistä enemmän rahaa kalliimpiin tuotteisiin. PB65:ssä ja PC55:ssä käytetään Clear Filter Pro:ksi nimitettyä ohutta lasisuodinta, jonka kerrotaan vähentävän häiritseviä heijastuksia ja parantavan kirkkautta. Myynti putosi siis kolmannekseen, ja keskimääräinen myyntihintakin oli vain 235 euroa, mistä voi päätellä, että pieniä putkilaitteita hankitaankin nykyään lähinnä kakkostelevisioksi tai mökille. Trendi ei kuitenkaan päde viihde-elektroniikkaan, vaan esimerkiksi taulutelevisioissa yleisen hintatason lasku on pudottanut keskimääräistä myyntihintaa 26 prosenttia 1427 eurosta 1057 euroon. Myynnin veturina toimivat tänäkin vuonna taulutelevisiot, joiden kappalemyynti tuplaantui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kuten valtaosa valmistajista, myös LG tarjoaa mahdollisuuden ohjata useita laitteita yhdellä kaukosäätimellä HDMI-kaapelissa kulkevien signaalien avulla. Myytyjen boksien keskihinta on suunnilleen sama kuin viime vuonna: noin 181 euroa. Vastapainona televisioiden ja boksien myynnin kasvulle olivat laskuun kääntyneet kotistereoiden (-19 prosenttia) ja muun viihde-elektroniikan (-9 prosenttia), kuten viritinvahvistimien, myynti. PF95 ja PB65 on viimeistelty kiiltävällä mustalla lakalla, ja niissä käytetään hipaisukytkimiä. Vähemmän yllättäen myös digiboksien kauppa kävi kuumana. Kontrastisuhteeksi PB65:lle ja PC55:lle ilmoitetaan 15 000:1. LG:n ratkaisu on nimeltään SimpLink. kodintekniikan myynti kaSvoi jälleen Kodintekniikka myy entistä enemmän, ilmenee kodintekniikka-alan tiedotusfoorumi Kotekin raportista. Kokonaisuutena viihde-elektroniikan kasvua syntyi euroissa mitattuna 31 prosenttia ja kappalemääräisenä 28 prosenttia. Laatua halutaan, eikä perusmalleihin enää tyydytä, kertoo Kotekin puheenjohtaja Kari Karipuu. Keskihinnat pysyivät siis jotakuinkin samana. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 1. Kasvua viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta syntyi 108 prosenttia. Täyden tarkkuuden mallin lisäksi markkinoille tulevat HD Ready -hyväksytyt 50-tuumainen PB65 sekä 42- ja 50-tuumaisena saatava PC55. Kuvaputkitelevisioita myytiin enää vain noin 13 700 kappaletta, kun luku viime vuoden tammimaaliskuulta oli 41 000
VERTAILUTESTI JALUSTAKAIUTTIMET 317399 TESTI 18 HIFIMAAILMA | 5 | 2007
Useimpien länsimaisten merkkien valmistuspaikat ainakin keskihintaluokassa ja sen alapuolella ovat nykytapaan siirtyneet edullisen työvoiman maihin, suureksi osaksi Kiinaan. R I E D E R E R J A P O J U A N T S A LO / T K K K U VAT : P E K K A VÄ Ä N Ä N E N J A P E K K A T U O M E L A Moneen käyttöön Edullisten kaiuttimien rakenneosien laatu on kehittynyt jatkuvasti, mutta testimme osoitti, että lopputuloksessa on edelleen selviä eroja. P ieni kaksitiekaiutin on sijoituksen helppouden takia luonteva valinta moneen stereolaitteistoon. Se antaa myös mahdollisuuden toteuttaa monikanavainen äänentoisto ihanteellisimmalla tavalla, käyttämällä jokaisessa kanavassa samanlaista kaiutinta. Klipsch keskittää diskanttielementin toistoa kehittämänsä Tractrix-torven avulla. Jamon kaiutHIFIMAAILMA | 5 | 2007 19. Jamo C 603 KEF iQ1 Klipsch RB-15 PSB Image B15 Usher S 520 II Usherin bassoelementissä on metallivalurunko ja läpinäkyvä muovikartio. TEKSTI: PEKKA TUOMELA M I T TA U K S E T : K L A U S A . KEF luottaa koaksiaaliseen elementtirakenteeseen. Tästä kehityksestä ei ole ainakaan kuluttajan kannalta pahaa sanottavaa, sillä se on parantanut kaiuttimien hinta-laatusuhdetta. Yksityiskohtien toteutuksessa eroja Ulkoisesti kaiuttimet ovat varsin siistiä työtä. Jotta kaiuttimet olisivat kooltaan mahdollisimman lähellä toisiaan, asetimme lisäehdoksi alle 35 sentin korkeuden. Kaikki ovat kaksitiekaiuttimia, ja bassokotelon toimintaperiaate on refleksi. Mitään mullistavia teknisiä erikoisuuksia ei kuitenkaan ole syytä odottaa tässä luokassa. Testin viiden kaiuttimen ryhmä jakautuu merkin kotimaan mukaan yhtä moneen osaan: Jamo on tanskalainen, KEF englantilainen, Klipsch yhdysvaltalainen, PSB kanadalainen ja Usher taiwanilainen. Kun Hifimaailman ensimmäisessä numerossa testasimme alle 800 euron parihintaisia jalustakaiuttimia, tutkailemme nyt, millaista laatua on saatavissa siihen verrattuna puolella rahasummalla. Jakotaajuudet ovat hyvin tavallisia, 20002800 hertsiä. Nykytekniikalla edullisetkin elementit on mahdollista saada niin huolitellun näköisiksi, ettei halpaa vaikutelmaa synny
Av-vahvistimien omistaja voi käyttää apuna siihen sisältyvää aktiivisuodinta. Liittimien plusnapoja yhdistävä liuska korvataan vastuksella, ja vahvistimesta tuleva kaapeli kytketään basson liitinpariin. Bassotoiston ulottuvuudessa Usher on paras. Myös Jamossa on seinäkiinike. Jamon diskanttielementtiin sisältyy loiva suuntain, jota tasoittaa säteilykuviota. Klipschin jakosuotimessa kaikki kondensaattorit (suurin 20 uF) ovat muovieristeisiä. KEFin ja PSB:n jakosuotimet on tehty melko halvoista osista. timessa on laakea suuntain. Kokonaisuutena parhaat arviot kuuntelussa sai Usher. Ongelmana on kuitenkin, että sitä ei ole otettu riittävästi huomioon jakosuodinta suunniteltaessa. Viimeksi mainittuja käytettäessä joidenkin hylsyistä joudutaan poistamaan suojatulpat. VERTAILUTESTI JALUSTAKAIUTTIMET 317399 TESTI Klipsch voidaan ripustaa helposti seinälle takana olevan avaimenreiän ansiosta. Muu ryhmä on varsin tasainen, ja sen sisällä keskinäinen paremmuus on suureksi osaksi makuasia. Seurauksena on tehovasteen putoaminen alemmalle tasolle jakotaajuuden yläpuolella, mikä taas kuuluu äänessä tummuutena ja tunkkaisuutena. Se toistaa musiikkia elävästi ja luontevasti ja on vertailun tasapainoisin kaiutin. Lopuksi pari vihjettä, joiden avulla ääntä voi parantaa selvästikin. Vaatimattomin on Klipsch (64 Hz). Jos kaiuttimen ääni tuntuu liian pistävältä tai kirkkaalta ja siinä on kaksoisjohdotus, sointia voi helposti pehmentää. KEFin ja Klipschin valitsema suurempi diskanttielementin suuntaavuus on periaatteessa hyvä asia, koska se vähentää haitallisia heijas- tuksia. Sen alaraja on 46 hertsiä kuuden desibelin vaimennuksella, mikä on luokassaan hyvä tulos. Usher on testissä oikeastaan ainoa, jonka suunnittelussa on pyritty korjaamaan huoneessa tyypillinen tehovasteen nousu matalia taajuuksia kohti. Hieman kirpeän äänen takia on suotavaa, ettei huone ole kovin kaikuisa. Muiden vastaavat arvot ovat välillä 5357 Hz. Näiden kaiuttimien bassotaso on 20 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 runsaanpuoleinen, jolloin tasapaino ainakaan parane seinällä. Ääneen voi vaikuttaa itsekin Mittauksista on nähtävissä, että eri äänialueiden tasapainotuksessa on pääosin tavoiteltu vaakasuoraa vapaakenttävastetta. Jamossa ja Klipschissä on pidikkeet seinälle asennusta varten. On myös hyvä muistaa, että äänenlaatu riippuu aina olosuhteista, ja että itsekin voi vaikuttaa asiaan. Jamoa ja Usheria lukuun ottamatta kaiuttimet ovat magneettisuojattuja. Herkkyydessä tilanne on päinvastainen, Usher vaatii eniten tehoa. Toinen korjattavissa tai ainakin lievennettävissä oleva ilmiö on kaiuttimen äänen liika tummuus, joka johtuu diskanttielementin tavallista suuremmasta suuntaavuudesta. Jakosuotimien komponenttien laadussa on jonkin verran eroja. On kuitenkin eri asia, kuinka mielekäs seinäasennus on äänentoiston kannalta. Kokeilun voi aloittaa 1,52,2 ohmin n arvoilla (45 W).. Kaksoisjohdotuksen mahdollisuus on Jamossa, KEFissä ja Usherissa. Kaikkien liittimiin sopivat paljaat johdot, haarukat ja banaanipistokkeet. Jos siinä on sopiva ylipäästösuodin pääkaiuttimille, useita tämänkin testin kaiuttimia vaivaavaa yläbassojen runsautta saa hillityksi. Ääni kirkastuu selvästi, kun kaiutinta kuunnellaan lähempää. Monet hankkivat täydennykseksi subwooferin. Se on toimivampi vaihtoehto, erityisesti kun sen jakotaajuus on säädettävissä. Ne eivät käytä elektrolyyttikondensaattoreita sarjassa diskanttielementin kanssa. Pienillä kaiuttimilla ääni voi pysyä yhtenäisenä jopa niinkin lähellä kuin 11,5 metrin etäisyydellä. Muovikondensaattorit ovat yleensä tarkempia ja pitkäikäisempiä, mutta on mahdotonta sanoa, mikä merkitys sillä on käytännössä tuntematta tarkemmin yksittäisen komponentin laatua. Jamo, Klipsch ja Usher ovat panostaneet suotimeen eniten. Etäisyyttä muuttamalla voi vaikuttaa huomattavasti myös äänikuvaan. Jos on mahdollisuuksia reippaaseen akustointiin, ääni vain paranee
Äänikuva on luonteeltaan enemmänkin etäinen kuin läsnä oleva tai tarkka, vaikka siinä muuten onkin mukavasti ilmaa ja tilaa joka suuntaan. Joillakin äänitteillä kirkkautta on hieman liikaakin, ja peltisoundit nousevat esiin turhan äkäisinä. Kaiuttimessa on kaksoisjohdotus. (09) 4553 685 www.highendstudio.fi www.usheraudio.com Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 18 x 30 x 25 cm Massa: 6,3 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 13 cm korkeat äänet: 2,5 cm Jakotaajuus: 2000 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia Suurin suositeltu teho: 50 W Magneettisuojaus: ei Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on U Jakosuotimen kondensaattorit ovat muovieristeisiä (jännitteen sieto 250 V) ja kelat ilmasydämisiä. Mittaustulokset dB 95 85 75 65 KAR sherin bassoelementissä on läpinäkyvä polypropyleenikartio. Ilmaa, kirkkautta ja avaruutta on, mutta myös napakka ja hyvin potkiva bassopää. Diskantin kalotti on tekstiiliä, ja läpimitta on tavanomainen 2,5 cm. Orkesteri täyttää parhaimmillaan koko peräseinän, jos äänite sen vain sallii. Kokonaisuutena kaiutin on pienestä ylävireisyydestään huolimatta varsin kuunneltava ja kohtuullisen yleispäteväkin esitys. Avoin Kilpakumppaneitaan kevyempi ote sävymaailmaan. Bassojen puolesta kaiutin sopii hyvin myös pienehköön huoneeseen, jossa sitä ei voi sijoittaa kovin etäälle seinistä. Kuunteluarviot MIKAEL NEDERSTRöM Usher S-520 20 100 1000 10000 Hz SAMU SAURAMA Särmikäs Lievästi loudnessin sävyttämä sointimaailma, mikä kuuluu selvimmin ylimpien taajuuksien sähäkkyytenä ja aktiivisuutena. Usher S 520 II Hinta: 390 /pari Lisätietoja: Highend Studio, puh. Välillä keskialueella on myös havaittavissa koleutta, mutta piirre ei ole kovinkaan häiritsevä. Bassovaste alkaa laskea sopivan loivana ja ulottuu melko alas. Äänikuva on laaja ja avara, mutta ei erityisen tarkka. Bassotoisto on jotakuinkin kunnossa, joskin siihen voisi toivoa lisää potkua ja tekemisen meininkiä. Lisähintaan S 520 II on saatavissa kiiltävällä lakkapinnalla (musta, valkoinen, hopea) tai magneettisuojattuna. Peltisoundit soivat joillakin levyillä turhankin eloisasti, joskin ilmiön rasittavuutta lieventää se, että se on kohtuullisen korkealla. Ääni on sähäkkä, ilmava ja kirkas. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): Alarajataajuus (-6 dB): Lisäviive 1 kHz: 5 dB 83 dB 46 Hz 0,32 ms Taajuusvasteet ovat kaikin puolin hyvät. Tehovasteesta on kuitenkin nähtävissä, että aladiskantin taso on hieman liian suuri. Osalla äänitteitä yläpään kirkkaus alkaa käydä ylenpalttiseksi. Bassotoisto on varsin hyvin kohdallaan, toisto on napakkaa ja kokoluokan rajoitusten puitteissa melko tukevaakin. + Eloisa ja musikaalinen sointi + Sopusuhtainen bassotoisto Lievä korostus aladiskantissa HIFIMAAILMA 8- 8+ HIFIMAAILMA | 5 | 2007 21. Tehovasteapproksimaatio (musta). Ääniteanalyysin tekemiseen heikko, mutta musiikista nauttimiseen hyvä kaiutin. Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Jakosuotimen osat ovat vertailun laadukkaimmat, kaikki kondensaattorit ovat muovieristeisiä ja kelat ilmasydämisiä. Äänikuva on laaja, mutta isolla telalla maalattu
Muhkeus voi joillakin levyillä kuulostaa mukavalta, mutta hyvin äänitetyllä musiikilla se verottaa äänen nopeutta ja läpinäkyvyyttä. + Keski- ja korkeaäänialueen suhde Yläbassojen korostus HIFIMAAILMA 7+ 8+ 22 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Äänikuva on sellainen kuin muusta soinnista voi olettaa: suurpiirteinen ja suoraviivainen. Kaiutin lienee siis parhaimmillaan jytäkaiuttimena, jossa pääpaino on musiikilla äänenlaadun analysoinnin sijaan. Tasapainoinen Varsin yhtenäinen soundi yläbassoilta ylös asti. Se peittää alleen muiden alueiden vivahteita ja heikentää läpikuultavuutta. Sijoitus kannattaa valita siten, että heijastukset pyrkivät kumoamaan mittauksissakin näkyvää 100 hertsin ympäristön korostusta. Kuunteluarviot MIKAEL NEDERSTRöM SAMU SAURAMA Jamo C603 20 100 1000 Ääripääkorosteinen Selvin ominaispiirre kaiuttimen äänessä on pehmeä ja pyöreä bassotoisto, joka lyö leimansa kaikkeen kuunneltuun musiikkiin. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): Alarajataajuus (-6 dB): Lisäviive 1 kHz: 5 dB 84 dB 54 Hz 0,25 ms Mittaustuloksissa ei näy suuria virheitä. Lisää napakuutta ja ulottuvuutta bassoalueelle ja aavistus lisää ilmaa ylimpään diskanttiin olisivat parantaneet vielä vähän. Ylimpien taajuuksien annostelu on määrällisesti kunnossa, mutta sävyltään diskanttitoisto menee enemmänkin särmikkään suoraviivaiseen kuin sivistyneen heleään suuntaan. Liitinpaneelin kaksoisjohdotettaviin naparuuveihin sopivat myös banaanipistokkeet, mutta niiden hylsyt ovat hieman turhan löysät. Edessä vasemmalla oleva pieni keltainen nappi on diskanttia suojaava PTC-vastus. Mittaustulokset dB 95 85 75 65 KAR amossa bassoelementti on sijoitettu ylimmäksi. Diskantin tekstiilikalotin edessä on loiva suuntain. Bassotoisto on muhkea ja mehevä mutta sävyltään pehmeän pyöreä. Iskevyyttä kyllä löytyy, mutta samalla ääni on välillä turhankin kuiva ja karu. Bassotoistossa on korostusta 100 hertsin ympäristössä. Jakosuotimessa on PTC-vastus, jonka tarkoitus on estää diskanttielementin ylikuormitusta. Keskialue ja diskantti ovat hyvin tasapainossa, joskaan erottelu ei ole veitsenterävää. Tehovasteapproksimaatio (musta). Yleinen sointitasapaino on melko neutraali ja yhtenäinen. Neutraali ja siisti ote kaikenlaiseen musiikkiin pienellä bassovarauksella. 10000 Hz Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Nyt yläpää on enemmänkin siisti ja asiallinen basson ollessa mehevä ja aavistuksen paksuuteen taipuva. VERTAILUTESTI JALUSTAKAIUTTIMET 317399 TESTI Jamo C 603 Hinta: 399 /pari Lisätietoja: Jamo Finland, puh. Äänikuvaltaan liioittelematon ja luonnollinen ote kertoo paljon äänitteestä. 020 198 6200 www.jamo.fi Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 17,5 x 33 x 27,5 cm Massa: 5,9 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 14 cm korkeat äänet: 2,5 cm Jakotaajuus: 2200 Hz Nimellisimpedanssi: 6 ohmia Suurin suositeltu teho: 140 W Magneettisuojaus: ei Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on J Jakosuodin on koottu tarkoituksenmukaisista osista. Kotelon takana on kiinnityspisteet seinälle ripustamista varten. Diskantin suuntaavuus on hallittua, mutta jakotaajuus aiheuttaa pientä epäjatkuvuutta tehovasteeseen
Kompromissiratkaisuna kaiutin on kuitenkin kohtuullisen dynaamisen ja menevän tuntuinen, joten varsinkin kevyempi musiikki toimii mukavasti. Rauhallinen Balanssiltaan rauhallinen ja jopa himmeään kallistuva. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): Alarajataajuus (-6 dB): Lisäviive 1 kHz: 5 dB 86,5 dB 53 Hz 0,25 ms Vapaankenttävaste on varsin tasainen, eikä millään alueella ole ikäviä resonansseja. Diskantin kalotti on alumiinia. Äänikuva on jossain määrin epämääräinen, eikä samanlaista vakauden ja tarkkuuden tuntua synny kuin testin parhailla kaiuttimilla. + Yleinen tasapaino Keskialueella lievää kovuutta HIFIMAAILMA 7½ HIFIMAAILMA | 5 | 2007 8 23. Elementeissä on magneettisuojaus. Ääni antaa melko yleispätevän vaikutelman. Tehovasteapproksimaatio (musta). (019) 483 160 www.ah-hifisystems.fi www.psbspeakers.com Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 18 x 33,5 x 23 cm Massa: 5,5 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 13 cm korkeat äänet: 2,5 cm Jakotaajuus: 2200 Hz Nimellisimpedanssi: 6 ohmia Suurin suositeltu teho: 80 W Magneettisuojaus: on Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei PSB Vastamagneetti ja suojakuori vaimentavat bassoelementin hajakentän hyvin. Piirre kyllä korostuu äänenvoimakkuuden kasvaessa. Keskialue on aavistuksen viileähkö, mikä niistää mehevyyttä ja luontaista lämpöä lauluäänistä. Bassopää on vähän paksu, mutta sopivasti potkaiseva ja melko sävykäs. Sisätila on vaimennettu nykyään harvinaisella lasivillalla. Mittaustulokset dB 95 85 75 65 KAR on siististi viimeistelty kaiutin. Korkeiden äänten taso on aavistuksen voimakas, samoin bassotoiston yleistaso on suurehko. Bassoelementissä on polypropyleenikartio, jonka pinnalle on höyrystetty ohut metallikerros. Rauhallisesta yleisolemuksesta huolimatta innostaa kuuntelemaan kaikenlaista musiikkia. 10000 Hz Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Sointitasapaino on pääosin rauhallinen, jopa aavistuksen etäinen. Ajoittain kuuluu pientä kovuutta, mutta ei kaikilla äänitteillä. Matalilla äänillä on myös enemmän voiman tuntua kuin tässä luokassa keskimäärin. Kuunteluarviot MIKAEL NEDERSTRöM SAMU SAURAMA PSB Image B15 20 100 1000 Tymäkkä Äänellisesti kaiutin muistuttaa kovasti Jamoa, mutta se on kuitenkin hiukan rauhallisempi ja yleispätevämpi otteeltaan. Äänikuva osoittaa asiat pistemäisen tarkasti, mutta ei ole kovinkaan ilmava. Bassotoisto on määrältään runsaanpuoleinen mutta laadultaan hyvä. Keskialueella on kuitenkin paikoin pientä kovuutta ja viileyttä. Sisätilan vaimennukseen on käytetty perinteistä lasivillaa. Liitinpaneelin taakse koottu jakosuodin on peruslaatuinen; kaikki kondensaattorit ovat pienikokoisia elektrolyyttejä. PSB Image B15 Hinta: 379 /pari Lisätietoja: AH-Hifisystems Oy, puh. Bassotoisto on lievästä korostuneisuudestaan huolimatta tymäkkä ja napakka, joten kaiuttimen ääni pysyy hyvin kasassa hiukan hankalammallakin materiaalilla
Vahvistimeen kytkentää varten on molemmille elementeille omat liittimensä. (09) 8494 133 www.aronet.fi www.kef.com Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 17,5 x 30 x 25 cm Massa: 4,5 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 13 cm korkeat äänet: 1,9 cm Jakotaajuus: 2800 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia Suurin suositeltu teho: 100 W Magneettisuojaus: on Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on KEF Yksijohtokäytössä kunnolliset siltainjohdot yhdistävät liittimet tavanomaisten ohuiden liuskojen sijasta. Mittaustulokset dB 95 85 75 65 KAR in kotelo on kaarevakylkinen ja taakse suippeneva. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): Alarajataajuus (-6 dB): Lisäviive 1 kHz: 5,5 dB 85,5 dB 57 Hz 0,08 ms Kuuntelusuuntiin vapaakenttävasteet ovat pääosin tasaiset, mutta sivussa ja tehovasteessa diskanttielementin voimakkuus on tarpeettoman alhainen. Kokonaisuus ei ole ehkä kaikkein innostavin tai säihkyvin mahdollinen, mutta matalaprofiilisena musiikin toistimena testin pätevimmästä päästä kuitenkin. Tukossa Ensimmäisenä huomio kiinnittyy etäiseen ja jopa tukkoiseen yleissävyyn. VERTAILUTESTI JALUSTAKAIUTTIMET 317399 TESTI KEF iQ1 Hinta: 317 /pari Lisätietoja: Aronet Esitysyhtiö Oy, puh. Joillakin hyvin keskialuevoittoisilla levyillä lauluääniin saattaa tulla mukaan ripaus ylimääräistä nasaaliutta, mutta tämä efekti on niin ikään hyvin lievä. Basso on muheva, mutta ei kovin ulottuva tai potkiva. Kuusi komponenttia sisältävässä jakosuotimessa kondensaattorit ovat elektrolyyttejä. Kaikki musiikki tuntuu ilottomalta ja vaisulta, jos toki räkäisempikään materiaali ei sitten ärsytä, vaikka hanaa avaisi enemmänkin. Parempi kuitenkin liian vähän kuin liikaa, joten kaikenlaisen musiikin ja monentyyppisten äänitteiden kuuntelu käy ongelmitta. Keskialueella on kuultavissa värittymää. Koaksiaalisessa elementissä on titaanipäällysteinen muovikartio. Kaiutin on magneettisuojattu. Ääni on rasittamaton ja tasainen, joskin aavistuksen tumma ylimmiltä osiltaan. Säihke ja terävyys vaimenevat, mistä voi tietysti olla etuakin, jos äänite on hyökkääväksi miksattu. Vasteissa näkyy myös refleksiputken resonanssi keskialueella. + Yhtenäinen ja siisti sointi Diskantin vaimeus Keskialueen resonanssi HIFIMAAILMA 8+ 7+ 24 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Bassot istuvat kokonaisuuteen erityistä huomiota herättämättä. Ei oikein innosta millään musiikkilajilla. 10000 Hz Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Korostumisvaaran takia sijoitus etäälle seinistä on kuitenkin suositeltavaa. Kuunteluarviot MIKAEL NEDERSTRöM Kef iQ1 20 100 1000 SAMU SAURAMA Eheä Yleisilmeeltään neutraali, yhtenäinen ja siistisointinen kaiutin, jossa on mukana jopa häivähdys kliinisyyttä. Ylin diskantti on puhdas ja tasoltaan sopiva tai aavistuksen varovainen, mutta keskialueella on jotain hyvin outoa. Sen keskellä on korkeiden taajuuksien toistoa varten 1,9 sentin alumiinikalotti. Tehovasteapproksimaatio (musta). Äänikuva on tarkahko, mutta ei kovinkaan avara. Kaiuttimen ääni on hillityn rasittamaton ja tietyllä tavalla tasainen, mutta myös tummuuteen ja tukkoisuuteen taipuva. Käytännössä tietyt peltisoundit tuntuvat sumenevan, ja kovin säihke hiipuvan hiukan tavallista nopeammin
Parhaimmillaan menevällä studiomateriaalilla. Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). + Sivistynyt ja rasittamaton ääni Tumma yleissävy Bassotaso runsaan puoleinen HIFIMAAILMA 7+ 8HIFIMAAILMA | 5 | 2007 25. Pirteämmällä oheiskalustolla kaiutin voisi olla hyvinkin mukana kuunneltava, mutta nyt se jää hiukan aneemiseksi, joskin samalla rasittamattomaksi vaihtoehdoksi. Kaksijakoinen Toisaalta osalla äänitteitä hyvinkin läsnä oleva soundi, mutta osalla ummehtuneeseen kallistuva. Takalevyssä on myös kiinnikkeet seinäasennusta varten. Kääntöpuolena on sitten innostuneisuuden puute, joka syö valmiiksi tummasoundisista levyistä elävyyttä ja särmää. Bassoelementissä on metallipintainen kartio. Elementissä on tuuman titaanikalotti. Jakosuotimen kondensaattorit ovat kokonaan muovieristeisiä. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): Alarajataajuus (-6 dB): Lisäviive 1 kHz: 6 dB 86,5 dB 64 Hz 0,11 ms Vapaakenttävaste on perusluonteeltaan vaakasuora, mutta koska diskanttielementti on tavallista suuntaavampi, alueen yleistaso jää tarpeettoman pieneksi. Äänikuvallisesti kaiutin on kuitenkin kohtuullisen jäsentynyt ja vakaa, mikä helpottaa otteen saamista orkesterimusiikkiin. 020 198 6200 www.jamo.fi Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 16,5 x 29 x 27 cm Massa: 5,5 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 13 cm korkeat äänet: 2,5 cm Jakotaajuus: 2000 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia Suurin suositeltu teho: 300 W Magneettisuojaus: on Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei K Torven takana on pieni neodyymimagneetein varustettu elementti. Ulottuvuutta bassoilla on silti jo jonkin verran. Neodyymimagneettiin kiinnitetyn jäähdytysrivaston tarkoitus on parantaa tehonsietoa. Klipsch RB-15 Hinta: 339 /pari Lisätietoja: Jamo Finland, puh. Diskantti on yleistasoltaan sopiva, mutta käy välillä hieman äkäiseksi. Bassot ovat hieman paksut, joten tässäkin tapauksessa on syytä välttää sijoitusta lähelle seiniä. Kuunteluarviot MIKAEL NEDERSTRöM SAMU SAURAMA Klipsch Reference IV RB-51 20 100 1000 10000 Hz Sivistynyt Soinniltaan Klipsch on Usherin vastakohta: sivistynyt, tummasävyinen ja ajoittain hiukan paksubassoinen. Tehovasteapproksimaatio (musta). Sävy sopii parhaiten energisille äänitteille. Kaiutin on magneettisuojattu. Äänikuva ei aukea kovinkaan hyvin. Keskialueella on yleistä onttoutta ja bassopää on napakan tai potkivan sijaan kumea ja peittää vähän muuta alleen. Yläbassojen voimakkuus on aavistuksen runsas. Rasittamattomuuden vastapainona ovat lievä ummehtuneisuus ja elävyyden puute. Klipschin ääni antaa pehmeän ja hillityn vaikutelman. Yleinen vaikutelma kaikella musiikilla on etäinen, ja pehmeä ääni, joka ei vahingossakaan hypi kuuntelijan silmille tai raasta paikkoja hampaista. Jäähdytystä on tehostettu rivaston avulla. Mittaustulokset dB 95 85 75 65 KAR lipschille on tunnusomaista syvän, suorakulmaisen Tractrix-torven käyttäminen diskanttielementin suuntaavuuden lisäämiseen. Refleksitoimintoisen kotelon putki avautuu taakse
TESTI MP3-SOITTIMET IPOD NANO JA SONY NW-A805 Pienikokoinen muistipiirillä varustettu mp3-soitin kulkee mukavasti mukana niin bussissa kuin lenkilläkin. Hyvillä kuulokkeille varustettuna ne tarjoavat varsin laadukasta ääntä. 26 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Testasimme Applen ja Sonyn uudet sutjakan näköiset soittimet
Akilleen kantapääksi jää kuitenkin näyttö, joka käytössä naarmuttuu ennemmin tai myöhemmin. Äänenvoimakkuutta säädetään näppärästi soittimen sivuun asennetulla keinukytkimellä. applen kovamuoviset napit tuntuvat korvassa liukkailta ja alkavat ennemmin tai myöhemmin myös painaa ikävästi. Vuosien kokemus myös näkyy uusissa laitteissa, sillä niiden käytettävyys on hiottu huippuunsa, eikä käyttölogiikan kömmähdyksiä ole helppo löytää. Applen oma näyttö on 1,5 tuuman kokoi- nen. Millimetrimitalla tarkasteltuna Apple on tosin aavistuksen solakampi. Sony puolestaan on Walkman-brändin alla myynyt jo liki 400 miljoonaa musiikkilaitetta tuotteiden kirjon vaihdellessa c-kasettisoittimista mp3soittimiin. Molempien soittimien mukana toimitetaan nappikuulokkeet. Ostohetkellä on kuitenkin tehtävä tietoinen valinta siitä, mitä musiikkikauppoja haluaa käyttää, sillä kilpailevat valmistajat ovat melko tehokkaasti blokanneet muut pois HIFIMAAILMA | 5 | 2007 27. Suomen kylmissä olosuhteissa on tosin harmillista, että laitteen operoiminen hanskat kädessä on lähes mahdotonta. Näytön tarkkuudesta ja hyvästä väritoistosta johtuen valokuvat toistuvat niin ikään huomattavasti luonnollisempina kuin Nanon ruudulla. Monenlaiselle medialle Mp3-soitin on harhaanjohtava nimitys, sillä soittimet toistavat lisäksi myös huiman määrän muita tiedostoja. Sonyn näyttö on vain puoli tuumaa suurempi, mutta näkymä on kuin eri planeetalta. Käyttöliittymä näkyy selkeänä, mutta valokuvien selaaminen jää lähinnä kuriositeetiksi varsin vaatimattoman erottelukyvyn ja heikohkon väritoiston johdosta. Sonyä ohjataan perinteisillä kursoripainikkeilla, jotka pienestä koostaan huolimatta välittävät käskyt perille luotettavasti. Näytön kokoon nähden huima 320x240 pikselin erottelukyky mahdollistaa myös elokuvien katsomisen. Tästä on hyvänä esimerkkinä pakolliset omat ohjelmistot sekä epästandardit liitännät. Täydellisyyttä hipovaa käytettävyyttä Pikavilaisulla Apple ja Sony näyttävät melko samankaltaisilta soittimilta. Ipodeja on myyty jo yli sata miljoonaa kappaletta, ja uusia käyttäjiä tulee miljoonia joka kuukausi. Hipaisupainikkeiden ja perinteisen kursoriohjaimen yhdistelmä voi ensialkuun tuntua hieman hankalalta, mutta kun käyttölogiikasta pääsee kärryille, on se vertaansa vailla. Molemmissa soittimissa on pienikokoinen kytkin, joka lukitsee näppäimet pois käytöstä. sonyn korvaan työnnettävät mallit sen sijaan istuvat mukavasti. T e k s T i : M i k ko J ä r v i k i v i k u vaT : P e k k A vä ä n ä n e n Lilliputtien taisto A pple ja Sony ovat mp3-soitinmarkkinoiden jättiläisiä. Käskytys tapahtuu Applessa jo tutuksi tulleella clickwheel-ohjaimella. Toistaalta hyvä markkina-asema näkyy myös tietynlaisena tuittuiluna, joihin pikkumerkeillä ei ole varaa. Sonyn muutaman millin leveämpi kotelo selittyy puolta tuumaa suuremmalla näytöllä. Molempien kuoret ovat metallia, mikä valaa uskoa siihen, että soittimet kestävät myös ne pienet väistämättömät kolhut, joita kannettaviin laitteisiin ajan saatossa kohdistuu. Harhapainallusten välttämiseksi painikkeiden lukitus on hyödyllinen ominaisuus. Elokuvaelämyksestä on turha puhua, mutta pidemmällä lentomatkalla pari tuntia kului kuin siivillä katsellessa Simpsoneita Sonyn ruudulta
Hyvä näin, mutta todellinen yllätys on kuitenkin kuulokkeiden äänen laatu. Ne eivät istu korvaan mukavasti ja alkavat ennemmin tai myöhemmin painaa korvanlehteä. applea ja sonyä yhdistävät epästandardit liitännät ja omat ohjelmistot. Nanon linkkinä tietokoneelle toimii iTunes ohjelmisto, jolla voidaan paitsi siirtää musiikki, myös tutustua miljoonien kappaleiden valikoimaan Applen online-musiikkikaupassa. Tämän testin kuulokkeissa on kuitenkin nähtävissä pieniä valonpilkahduksia. Soitin itsessään ei häiriköi suhinan tai muidenkaan sivuäänien muodossa. Applen luurit ovat säilyneet entisellään. Ääneltään Applen kuulokkeet ovat kuitenkin kohtuulliset, sillä ne eivät kuulosta rasittavilta eivätkä aiheuta kuunteluväsymystä. Jos näiden laatu ei riitä, voi musiikin tallentaa muistiin myös häviöttömästi pakatussa Apple Losslesstai pakkaamattomassa wav-muodossa. Itunesin tapaan ohjelmisto on hiottu niin selkeäksi, että kokemattomampikin tietokoneen käyttäjä oppii pian hallinnoimaan musiikkikirjastoa ja siirtämään kappaleita soittimelle. Ohjelma osaa hakea myös levyjen kansikuvatiedot netistä, mikä on pieni mutta varsin mukava ominaisuus. Testissä käytetyt Sonyn paremmat napit tuovat kuitenkin ääneen vielä selvää parannusta. Tärkein lenkki Kannettavien soittimien perisynti on turhan usein niiden mukana toimitettavat kuulokkeet. Luurit istuvat korvaan napakasti, eivätkä aiheuta kipua tai paineen tunnetta pidemmänkään kuuntelusession aikana. Soittimen ylimääräistä levytilaa voidaan kuitenkin käyttää massamuistina usb-tikun tapaan. Myös musiikin lataaminen täytyy tapahtua valmistajan omalla ohjelmistolla, mikä on käyttäjästä riippuen joko täysin yhdentekevä juttu tai todella raivostuttava ominaisuus. Kappaleiden siirto iTunesilla on erittäin yksinkertaista, ja samalla myös soittolistojen luominen käy kätevästi. Sonyn toistettavien tiedostojen listalle kuuluu mp3:n lisäksi wma- ja valmistajan oma atrac. Laadukkaasti pakatusta musiikista tai kappaleet häiriöttömästi toistavasta soittimesta ei ole juurikaan iloa, jos kuulokkeet viimekädessä tärväävät kuuntelunautinnon. Kun luurit vaihtaa parempiin (testissä käytetty Sony MDR-EX90LP) kirkastuu toisto ja myös bassorekisteriin saadaan kaivattua ryhtiä. Valkoiset kovamuoviset kuulokkeet sopivat ulkonäöllisesti hyvin soittimen kaveriksi, mutta niiden ergonomia jättää paljon parantamisen varaa. Sopivan kokoisen kumisen sovitepalan valinta on tärkeää, sillä muuten bassotoisto jää vajaaksi. Sonyn mukana toimitetaan valmistajan laadukkaana tunnetun EX-sarjan nappikuulokkeet, jotka työnnetään sisään korvakäytävään. Sony keskustelee tietokoneen kanssa SonicStage-ohjelmiston välityksellä. Ulottuva ja hallittu bassotoisto ja miellyttävällä tavalla lämmin sävy miellyttivät. Tavallinen usb-kaapeli olisikin huomattavasti parempi vaihtoehto tiedonsiirtoon. 28 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Apple toistaa iTunes-verkkokaupan suojatut ja suojaamattomat aac-tiedostot. TESTI MP3-SOITTIMET IPOD NANO JA SONY NW-A805 oman musiikkikauppansa valikoimista. Ylempien äänien toisto saisi kuitekin olla heleämpi, eikä ripaus lisäenergiaa ja kontrollia basso-osastollekaan tekisi pahaa. Näine virheineenkin kokonaiskuva äänen laadusta jää paremmaksi kuin useimpien vastaantulleiden soittimien vakiokuulokkeissa. Tukea wma-tiedostoille ei ole, mikä on erittäin suuri puute, sillä tämä lienee yleisin tiedostotyyppi internetin musiikkikaupoissa. Oikeaan formaattiin muunnetut videotiedostot voi siirtää ilman ohjelmaakin, mutta käytännössä tämä toiminto jää kuriositeetiksi, sillä tuskin mikään videoleike on valmiiksi Sonyn ymmärtämässä muodossa. kaapeli on aina pidettävä mukana, jos haluaa ladata musiikkia soittimeen matkan varrella vaikkapa kaverin koneelta. Kuvien siirrossa ohjelmiston käyttö on helpompi ymmärtää, sillä se automaattisesti kutistaa otokset Nanon näytölle sopiviksi, eikä näin tuhlaa rajallista soittimen muistitilaa. Applen tapaan musiikkia ei voi raahata suoraan hiirellä soittimelle, vaan SonicStageohjelmistoa on pakko käyttää. Soitin ei toista lainkaan sisällönsuojauksella (drm) varustettuja wma-tiedostoja, joten merkittävä osa nettikauppojen musiikkitarjonnasta jää Sonyn omistajan ulottumattomiin. Ne lienevät ensimmäiset tapaamani soittimen vakiokuulokkeet, joita ei välttämättä tarvitse heti kättelyssä vaihtaa. Ainoa pahemman moitteen ansaitseva seikka on ajoittain hieman piikittävä diskantti, mikä oireena jää kuitenkin varsin mitättömäksi. Kappaleiden siirto suoraan hiirellä raahaamalla ei onnistu, vaikka Nano näkyykin ulkoisena kiintolevynä Windowsin järjestelmähallinnassa. Valokuvien siirto tapahtuu niin ikään iTunesilla
Valinta on siis tiukka. Beyerdynamic on ergonomian osalta varteenotettava vaihtoehto iPodin omistajalle. Kuulokejohto on riittävän pitkä, joten soittimen voi sujauttaa myös takin taskuun. Niin tai näin, jos mp3-soittimen valitsee näistä kahdesta vaihtoehdosta ei voi n mennä pahasti metsään. Ominaisuudet Muistin tyyppi Muistin koko ja hinta Tuetut äänitiedostot Tuetut kuvatiedostot Tuetut videotiedostot Näytön koko Näytön tarkkuus Värinäyttö Paino Mitat Ilmoitettu akun kesto Varusteet Apple Flash 2/4/8 GB 159/209/259 eur Aac, protected aac, mp3 (16-320 kbps), mp3 vbr, Audible (muodot 2, 3, ja 4), Apple lossless, aiff ja wav Jpeg, bmp, tiff, psd (vain macin kanssa synkronoitaessa), png 1,5 tuumaa 176 x 132 on 40 g 90 x 40 x 6,5 mm 24 h Kuulokkeet, usb-kaapeli, telakkasovitin ja suojakotelo Sony Flash 2/4/8 GB 195/249/329 eur Atrac, wma (ei drm), AAC (ei drm), mp3 Jpeg Mpeg4, avc 2 tuumaa 320 x 240 on 53 g 88 x 43 x 9,1 mm 30 h musiikki, 8 h video Kuulokkeet, usb-kaapeli, ohjelmistot cd-levyllä Beyerdynamic DTX50 Vaihdon paikka? Beyerdynamicin kuulokkeet ovat tulppamalliset, joten ne vaimentavat hyvin ulkopuolelta tulevaa melua. Hifisti pistää todennäköisesti molempien kuulokkeet saman tien vaihtoon, mutta Sonyn luureille kannattaa antaa ainakin mahdollisuus. Ominaisuuksien valossa Sony on monipuolisempi, sillä sen ruudulla valokuvat näyttävät paremmalta ja lisäksi soitin toistaa myös videoleikkeet. Ipodin omien kuulokkeiden ääni tosin on selvästi levollisempi. 0800 922 72, www.apple.fi 9HiFiMaaiLMa sony NW-a805 + Tyylikäs metallinen kuori + Huipputarkka ja kirkas näyttö + Videotoisto + Laadukkaat kuulokkeet Kappaleiden siirtoon on käytettävä SonicStageohjelmistoa Epästandardi usb-johto Lisätietoja Sony Finland, puh. apple iPod Nano + Tyylikäs metallinen kuori + Selkeä käyttöliittymä + Hyvä äänen laatu Epämukavat kuulokkeet Kappaleiden siirtoon on käytettävä iTunes-ohjelmistoa Epästandardi usb-johto Lisätietoja Apple Store, puh. Parhaimmillaan luurit ovat konemusiikilla ja peruspopilla, joita kuunnellessa pienet keskialueen virheet eivät kuulu niin pahasti. Sonyn omia vakiokuulokkeita ei puolestaan kannata näihin luureihin vaihtaa sen enempää ergonomian kuin äänen laadunkaan kannalta. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 29. Sama oire estää myös fiilistelyt hieman herkemmällä musiikkimateriaalilla. Beyerdynamicin bassotoisto on napakka ja ulottuu myös varsin alas. Urakkaa helpottaa kuitenkin se, että kirjoittajalla on ollut omassa käytössä molemmat soittimet jo muutaman kuukauden ajan. Napakoita kursoripainikkeita kun voi operoida vaikka taskun läpi. 020 742 1200, www.sony.fi 9 HiFiMaaiLMa Tiukka paikka Kun lopullinen valinta on tehtävä kahdesta hyvästä soittimesta, ei tehtävä ole helppo. Kolmen kumisen sovitetyynyn ansiosta luurit saa istumaan korvaan napakasti, eivätkä ne paina korvassa, vaikka lenkki tai bussimatka venyisi useammankin tunnin mittaiseksi. Keskialue sen sijaan on hieman rähinähenkinen ja nostaa pintaan varsinkin rock-kitarat, eikä aina sillä miellyttävimmällä tavalla. Tässä ajassa vannoutunut Nanon käyttäjä on pikkuhiljaa huomannut ottavansa mukaan Sonyn yhä useammin. Näistä kahdesta kirjoittaja valitsisi Sonyn, mutta toisaalta ymmärrän myös hyvin niitä, jotka ovat asiasta päinvastaista mieltä. Tulppamallisille kuulokkeille tyypilliseen tapaan luurin on istuttava korvaan tiukasti tai muuten bassotoisto jää laimeaksi. Syynä tähän on varsinkin lenkkeilykäyttöä ajatellen helppokäyttöisempi käyttöliittymä. Sony on hinnaltaan hieman Applea kalliimpi, mutta ero on helppo hyväksyä parempien kuulokkeiden ja videotoiston myötä. Äänen laadussa soittimen välillä ei ole merkittäviä eroja, vaan todelliset erot syntyvät musiikin pakkauksessa ja kuulokkeiden valinnassa
kokeiltu kuuden kaiuttimen sarja koostuu malliston arvokkaammista osista, ja se soikin oikein mallikkaasti. K Yhtenäisyyttä ja neutraaliutta TeksTi: Samu Saurama k u vaT : P e k k a Vä ä n ä n e n un kaiutinta saa sekä rakennussarjana että valmiina tuotteena voi harrastaja valita niin rahatilanteensa kuin puuhaamisintonsa perusteella sopivan vaihtoehdon. Pääkaiuttimena oleva AW-30 Excel on suuntaimellisen 25-millisen metallikalottidiskanttiin ja kahden 18-senttiseen magnesiumkartioisen bassokeskiäänisen perusratkaisu. kaiuttimia voi ostaa joko valmiina tai pelkät sähköiset osat sisältävänä rakennussarjana. TESTI 5.1-KAIUTINSARJA AUDIOKIT audiokit on Hifitalon omaa suunnittelua olevien kaiuttimien merkki. Surroundeina olivat AW-7:t, joissa on 18-sent- 30 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Keskikanavaan ei tarjottu matalaa television päälle sirosti istuvaa mallia vaan akustisesti oikeaoppinen normaali kaksitiekaiutin. Lähes kaikki AW-sarjan pääkaiuttimet pohjautuvat Transflex-koteloihin, joissa monikammioisella lokerorakenteella saadaan sekä vaikutettua kaiuttimen akustisiin ominaisuuksiin että tuettua koteloa erittäin hyvin. Testiyksilöt olivat Arttu Kyynäräisen toimittamissa tummahkolla pähkinäpuulla viilutetuissa erittäin siisteissä ja tukevissa koteloissa. AW-10 Excel on muuten lähes identtinen isoveljensä kanssa, mutta bassokeskiäänisiä on vain yksi. Jakotaajuus diskantille on suhteellisen matala 1500 hertsiä, lisäksi alempi bassoelementeistä toistaa vain 300 hertsiin saakka
Pystysuunnassa vasta isot muutokset tuovat pientä kampasuodinefektiä eli käytännön tilanteissa piirteestä ei tule ongelmaa. Diskantti on ilmava ja puhdas sekä tasoltaan juuri sopiva. Lisäksi subwoofer integroituu poikkeuksellisen hyvin, ja se on myös mahdollista liittää järeämpienkin pääkaiuttimien tueksi, koska alin jakotaajuus on todella matala. Järeä elementti on scan speakin erittäin pitkäiskuinen malli. Hinta: 899 / kpl (valmis), 485 / kpl (rakennussarja) Mitat (l x k x s): 21 x 95 x 21,5 cm Paino: 19 kg + Äänensävyllisesti neutraali + Äänenpainevarat kokoisekseen kiitettävät Stereokuva vain keskitasoa audiokit aW-10 excel Hinta: 475 / kpl (valmis), 259 / kpl (rakennussarja) Mitat (l x k x s): 21 x 34 x 24 cm Paino: 7,8 kg + Äänensävyllisesti neutraali + Istuu saumattomasti pääkaiuttimien väliin audiokit aW-7 Hinta: 349 / kpl (valmis), 159 / kpl (rakennussarja) Mitat (l x k x s): 19 x 28,5 x 25 cm Paino: 5,5 kg + Laaja kuuntelualue + Äänensävyllisesti neutraali Seinäsijoituksella alakeskialue aavistuksen korostunut tinen TPX-kartioinen koaksiaalielementti pienessä suljetussa kotelossa. Keski- ja surroundkanavat riittävät samaan laatutasoon, ja jos tarvitaan pienempää mutta lähes yhtä hyvin toimivaa järjestelmää, sen voi rakentaa esimerkiksi kokeilussa takakaiuttimena olleesta AW-7:sta ja n XHQ-subwooferista. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 31. Halkaisijaa on vain 23 senttiä, mutta iskunpituutta luvataan kaksi senttiä suuntaansa. Pääkanavat riittävät vaativammallekin musiikinkuuntelijalle. kg + Todella alas ulottuva erotteleva toisto + Integroituu pääkaiuttimiin hyvin Äänenpainevarat rajalliset matalimmilla taajuuksilla HiFiMaaiLMa kaksikanavainen testilaitteisto: Arcam FMJ A32 -vahvistin Naim CD5i -CD-soitin Gradient Evidence MK3 -kaiuttimet Analysis Plus -kaapelit Monikanavainen testilaitteisto: Harman Kardon AVR745 -vahvistin Denon DVD-3910 -DVD-soitin Gradient Evidence MK3- ja Gradient Prelude -kaiuttimet BK Monolith DF -subwoofer Analysis Plus- ja Norstone -kaapelit CD-levyt Billie Holiday: Lady In Satin Herbie Hancock: Thrust Andreas Vollenweider: Book Of Roses Metallica: Garage Inc. Donald Fagen: Kamakiriad Igor Stravinsky: The Firebird Buena Vista Social Club DvD-levyt Asterix: Tehtävä Kleopatra Super Speedway Herrasmiesliiga Indiana Jones and the Last Crusade The Lord of the Rings: The Fellowship of the Ring poikkeuksellisen yhtenäistä ja neutraalia ääntä. AW-7 on jonkin verran kevyempi bassoalueeltaan kuin etukanavien kaiuttimet. Muuten asiat äänikuvassa eivät aivan naksahda kohdalleen. Vapaamman kuuntelun ympäristössä subwoofer riittää musiikinkuuntelijalle, mutta leffafriikin kannattaa kyllä koekuunnella valmistajan kapasiteetiltaan suurempia malleja. Kuunteluväsymystä ei pääse tulemaan, vaikka sessiot olisivat pitkiä ja äänenpaineet välillä suurempiakin. audiokit aW-30 excel vahvistinmoduuli tarjoaa poikkeuksellisen monipuoliset säädöt, ja sovitus pääkaiuttimiin onnistuukin keskivertoa paremmin. Voimalana elementille käytetään Hypexin DS 4.0 -moduulia, jossa on vahvistintehoa elementin neljän ohmin kuormaan 400 wattia. Säätöinä ovat portaaton vaiheenkääntö, säädettävä bassokorjaus alimmille taajuuksille, kytkettävä subsonic-suodin ja laaja-alueinen jakosuodin. kaikkiruokaiset ja yhteensopivat AW-30 Excel -pääkaiuttimien luonne on selkeän erotteleva ja elävä, mutta kuitenkin mehevä ja rauhallinen. Tämä tarkoittaa, ettei sen sävy muutu liian paksuksi, kun asennuspaikka on surroundkaiuttimelle tyypillinen eli vasten seinää. Heikommatkaan äänitteet eivät riivi korvia, mutta poikkeuksellisen hyvät levyt kyllä kuulostavat arvoisiltaan. Toisaalta koska bassopää menee vaimentumatta aina puhtaiden vavahdusten alueelle, elementin iskutilavuus loppuu kesken voimakkailla matalataajuisilla tehosteilla melko nopeasti. Koaksiaalielementin ansiosta sävy ei muutu juurikaan kuuntelusuunnan mukaan eli laajemmallekin yleisölle saadaan varmasti toimiva surroundääni. Kokonaisuutena Audiokitin sarja tarjoaa audiokit XHQ Hinta: 999 (valmis), 615 (rakennussarja) Mitat (l x k x s): 33,5 x 36 x 35 cm Paino: 22. Subwooferin elementtinä on Scan Speak. XHQ-subwoofer on järjestelmän ainoa kaksipiippuinen asia. Kerrostalossa ongelma ei välttämättä tule esiin, mutta rajoille saatetaan jo mennä. Stereokuva on selkeä ja avoin, mutta ei huippukaiuttimien tasolla etenkään syvyyssuunnassa. Keskikanavana AW-10 Excel on erinomainen valinta isoveljiensä väliin. Niin AW-30 Excel kuin AW-10 Excelkin kestävät sivusta kuuntelua muuttamatta äänensävyään käytännössä yhtään. Kaikissa kolmessa kaiutinmallissa käytetään Seasin kaiutinelementtejä. Bassopäässä on voimaa ja ulottuvuutta varsin mukavasti ilman minkäänlaista paksuutta tai pehmoilua. Tosin kun muut asiat ovat poikkeuksellisen hyvin kunnossa, keskikanavan paikka syvyyssuunnassa kannattaa hakea todella tarkasti oikeaksi. Varsinkin tyypillinen bassojen puuroutuminen äänenvoimakkuuden kasvaessa loistaa poissaolollaan. Ihan selkä seinää vasten alakeskialuetta tulee aavistus liikaa, mutta ongelma ei ole iso. Sävyltään AW-7 sopii kumppaniensa seuraan hyvin. Kokoisekseen kaiuttimesta saakin keskimääräistä enemmän puhdasta ääntä. Kartio on jäykkää alumiinia ja SD-1-moottorin luvataan pitävän särö pienenä. Sen toisto ulottuu todella alas ja on tarkkaa ja sävykästä olematta yhtään paksua tai tukkoista. Kun suuntaavuus, vaihekäyttäytyminen ja äänensävy basson ulottuvuutta lukuun ottamatta ovat käytännössä identtisiä pääkaiuttimien kanssa, istuu keski- kanava nakutettuna niiden väliin. Kaikenlainen musiikki toimii hyvin täysin genrestä riippumatta
"HDMI 1.3"-merkintä ei siis takaa, että laitteessa on kaikki uusimmat herkut. 1.3:n ansiota lienee se, että PlayStation 3 tajusi siirtyä automaattisesti 1080p/24-tilaan, vaikka kuvasignaali kiersi 605:n läpi JVC:n. DVD:stä tuttujen monikanavaraitojen lisäksi 605 osaa siis toistaa DTS-HD High Resolution-, DTS-HD Master Audio-, Dolby TrueHD- ja Dolby Digital Plus -ääniraidat, jotka lähetetään soittiHIFIMAAILMA | 5 | 2007 mesta HDMI:n yli pakatussa muodossa, ts. Ensimmäinen malli on nyt myynnissä ja kuinka kävikään. TESTI AV-VIRITINVAHVISTIN ONkyO TX-SR605 TeksTi: PEtrI tEIttInEn k u vaT : P E K K A Vä ä n ä n E n j A P E t r I t E I t t I n E n Uusinta uutta Kotiteatteriharrastajat ovat pitkään odottaneet vesi kielellä uusia HDMI 1.3 -standardin mukaisia AV-vahvistimia, joilla toistaa Blu-ray- ja HD DVD -levyjen korkeatasoiset ääniraidat. Surkuhupaisaksi tilanteen tekee se, että HDMI 1.3 tuo muassaan liudan uusia ominaisuuksia, joita laitevalmistajien ei kuitenkaan ole pakko käyttää. Näistä ei ole kuitenkaan mitään iloa, mikäli soitin ja näyttö eivät myös tue niitä. Äänilähteen puuttumisen takia uusien ääniraitojen purkua/toistoa ei voitu testata. Se on etuajassa. Merkintä ei takaa mitään 605:n ilmaantuminen sai monet kotiteatteriharrastajat pettymään karvaasti soittimiinsa ja edessä on pahimmassa tapauksessa uuden soittimen hankinta (kts. HDMI 1.3:n puuttuvista ominaisuuksista mainittakoon Deep Color, josta käsikirja ei inahdakaan. Tämä vaatii HDMI 1.3:lla varustetun soittimen, joka osaa lähettää ääniraidat bittivirtana, eikä moisia ollut artikkelin kirjoitushetkellä tarjolla ainuttakaan. bitstream). 605 tukee xvYCC:tä (videostandardia suurempi väripaletti), Lip Sync -toimintoa (automaattinen kuvan ja äänen tahdistus) ja HDMI:n kautta välitettäviä laitteiden ohjauskoodeja. Vahvistimien myöhästely on herättänyt kysymyksiä ja ärtymystä. bittivirtana (engl. "Että osaakin olla vaikeaa"). TX 32 -SR605 on markkinoiden ensimmäinen HDMI v1.3-piirillä varustettu AV-vahvistin, joka osaa purkaa uusissa teräväpiirtolevyissä käytetyt ääniraidat
605 ei esittele liitäntäpuolella mitään eriskummallista. Siitä huolimatta XE1 ei siirrä uusia ääniraitoja bittivirtana - vielä. 605 osaa luonnollisesti toistaa HDMI:n kautta saapuvan monikanavaisen PCM-äänen. Että osaakin olla vaikeaa. Sonyn PlayStation 3 -pelikonsolissa on HDMI 1.3, mutta se ei ainakaan tällä hetkellä kykene lähettämään uusilla kodekeilla pakattuja ääniraitoja bittivirtana. Esimerkiksi Sonyn AVvahvistimet STR-DA3200ES ja STR-DA5200ES päästävät lävitseen 1080p/24:n, mutta eivät osaa viestittää PS3:lle 24p:n olevan mahdollinen vaihtoehto, jolloin PS3 alkaa lähettää 1080p/60-kuvaa. Sony ei ole edes vihjannut, että moinen ominaisuus olisi tulossa ohjelmistopäivityksen muodossa. HDMI-liitännät (kaksi sisään, yksi ulos) riittänevät kotiteatteriharrastustaan aloittelevalle, mutta vähänkin innostuneempi harrastaja joutuu jo tekemään kompromisseja kytkentöjensä suhteen. Huhut väittävät, että pelikonsolin HDMI-piiri olisi sen verran vanhaa sukupolvea, että kyseistä ominaisuutta ei voida PS3:en lisätä. Valikon monitoriasetusta muuttamalla S-video- ja komposiittitulot saa skaalattuna ulos komponenttiannosta. Toshiban hd dvd -malliston lippulaiva, HD-XE1, sisältää myös HDMI 1.3 -piirin. Skaalausjälki vaihtelee menettelevästä surkeaan, joskaan tuloksesta ei voi Liikaa pientä tekstiä ja monitoimintonappeja. Onkyolle tyypillisesti kaiutinliitännät on värikoodattu. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 33. Toshiban ilmoituksen mukaan ominaisuuden lisäävä ohjelmistopäivitys julkaistaan syyskuussa 2007. Sonyn ensimmäisessä eurosoittimessa BDP-S1E on HDMI 1.3, mutta kuten arvata saattaa, siltäkään ei bittivirran siirto luonnistu. Vaikka vahvistin tukee uusimpia digitaalisia ääniraitoja, painottuvat liitännät vielä visusti analogiselle aikakaudelle. Faroudjan piiri oli kuumaa tavaraa vielä n. Pioneerin ensimmäinen Euroopassa julkaistu Blu-ray-soitin BDP-LX70 sisältää HDMI 1.1:n, joten siitä ei bittivirtoja lähde. Sama pätee myös Panasonicin Blu-ray-soittimiin DMP-BD10 ja BD10A. Asetusvalikossa on myös neliasentoinen (0-5-10-15dB) sisääntulevan bassokanavan vaimennus, joka vaikuttaa vain subwooferin analogituloon. Soittimen sisältämä rauta on sen verran tuoretta, että sen ei pitäisi estää ominaisuuden lisäämistä ohjelmistopäivityksellä. Liitännät DLA-HD1 -videotykkiin. viisi vuotta sitten, mutta nyt se on auttamattoman vanhentunut. Monikanava-PCM:n bassokanavalle 605 tekee oikeaoppisesti 10 desibelin vahvistuksen. Se ei kuitenkaan osaa tehdä monikanava-PCM: lle jälkiprosessointia, kuten 5.1-kanavaisen ääniraidan laajentamista 7.1-kanavaiseksi Dolby ProLogic IIx:llä. Faroudjan piiri skaalaa sisään tulevan analogivideon enintään 1080i-resoluutioon ja ohjaa kuvan HDMI:stä ulos
Audyssey 2EQ on kehittynyt äänentoiston kalibrointijärjestelmä. 605 päästeli pariin otteeseen tyhjäkäynnillä ollessaan outoja napsuja ja räpsähdyksiä. Kuulokeliitäntä on tyypillisesti suuri-impedanssinen. Kaiutinjohdoissaan banaaniliittimiä viljelevien on aseistauduttava pienellä ruuvimeisselillä, jolla väännetään irti piskuiset banaanien käytön estävät muovitulpat. Valittavana on kahdeksan taajuutta väliltä 40200 hertsiä. Linjaoton yliohjaustaso on pieniä pääkaiuttimia käytettäessä riittävän rajalla. Tasapainoisen neutraalista soundista uupuu lämpöä ja luonnetta, joskin kyse on puhtaasti makuasiasta. (09) 4150 0210 www.simex.fi Mitat (l x k x s): 43,5 x 17,4 x 37,7 cm Paino: 11,5 kg soiko se? TX-SR605:n soundi on Onkyolle ominaisen kirkas, selkeä ja erotteleva. Useimmissa AV-vahvistimissa kaiuttimet luokitellaan joko "suuriksi" tai "pieniksi" sen mukaan voiko niillä toistaa matalia bassoja. Mikäli kaiutin menee alle 40 hert34 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 Mittaustulokset uusinta uutta himoitseville 605:n merkittävin myyntiargumentti on panostus tulevaisuuteen. Runsaat ominaisuudet ja mukautettavuus käyttäjän maun mukaan ansaitsevat nekin pisteitä. Kolmella mittauspisteellä saavutetaan optimiääni koko halutulle kuuntelualueelle yhden "sweet spotin" sijaan. teksti) -stereona, jatkuva/hetkellinen 115/130 W -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,14 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 80 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "PuRe auDiO" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 91 dB -herkkyys 180 mV -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 35 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "sTeReO" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 86 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -yliohjaustaso 2,2 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 89 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB alle 0,05 % + HDMI 1.3a ja uusien äänikodekkien tuki + Runsaat ominaisuudet + Ei vanhene välittömästi Vaatimaton videoprosessointi Ei monikanava-PCM:n jälkiprosessointia ÄÄNENLAATU HiFiMaaiLMa 8. Internetin käyttäjäraporttien perusteella ilmiötä on esiintynyt joissain yksilöissä. Kussakin mittausvaiheessa vahvistin pöräyttelee kaiuttimista veikeitä ääniä, joiden perusteella se saa käsityksen tilan akustiikasta ja kaiuttimien kyvyistä. Tämä rajoittaa jatkuvan tehon viiteen kanavaan noin kolmasosaan alkuperäisestä (noin 80 W/kanava ennen piirin aktivoitumista). Kokonaisuudesta on helppo pitää, kiitos uusien ominaisuuksien ja niihin nähden kohtuullisen n hinnoittelun. Mittaustulosten arviointi Teoreettista tehon rajoitusta Taajuusvasteet ovat moitteettomat lukuun ottamatta subwooferin alipäästösuotimia, joiden jakotaajuus on poikkeuksetta hieman pääkanavia pienempi. Kivana detaljina paketissa on arkillinen erivärisiä, kaiuttimen mukaan nimettyjä tarroja, jotka kietaistaan kaiutinjohtojen ympärille asennuksen helpottamiseksi. Liitännät HDMI-otto/anto Komponenttivideo-otto/-anto S-video-otto/-anto Komposiittivideo-otto/-anto Analoginen otto/anto Levysoitinliitäntä Monikanavainen analoginen otto Monikanavainen analoginen anto Koaksiaalinen digitaaliotto/-anto Toslink-otto/-anto Bi-AMP etukaiuttimille Zone 2 -toiminto I-Link Liitäntä ulkoista ir-vastaanotinta varten 12 V herätevirta-anto Järjestelmänohjausliitäntä (merkkikohtainen) USB RS232C Kaiutinliitäntä: haarukka/banaani/paljas johto Irrotettava verkkojohto Kuulokeliitäntä Kullatut liittimet Kytkeytyvä 230V anto Kytkeytymätön 230V anto 2/1 3/1 5/2 5/2 6/2 7.1 2/0 3/0 // 605 toistaa molemmat uudet DTs-HD-raidat, mikäli jokin soitin antaisi niitä. syyttää pelkästään Faroudjan piiriä; tämän hintaluokan vahvistimissa videoprosessointi jää usein sivuseikaksi. Runsaasti hienoja ominaisuuksia 605:n asetusvalikot ovat tupaten täynnä mielenkiintoisia ja käyttökelpoisiakin toimintoja. Lopuksi se laskee kaiutinkohtaiset taajuuskorjaukset ja viiveet. TESTI AV-VIRITINVAHVISTIN ONkyO TX-SR605 siin, on listassa lisäksi "Full band", jolloin kaiuttimeen ohjataan koko taajuuskaista. Onkyo TX-sR605 Hinta: 699 Lisätietoja: Simex Oy, puh. Onkyo on nyt ratkaissut asian tavalla, jonka soisi löytyvän vastaisuudessa kilpailijoidenkin AV-vahvistimista. Onkyon kalliimmissa malleissa on Audyssey MultEQ, joka mittaa tilan ja kaiuttimet kahdeksasta pisteestä. Ensimmäiseksi mikrofoni asetetaan kuuntelualueen keskelle, sitten oikeaan ja lopuksi vasempaan reunaan. Muita maininnan arvoisia ominaisuuksia ovat mm. käyttäjän määrittelemä yläraja äänenvoimakkuudelle, oletusäänenvoimakkuus vahvistimelle ja kuulokelähdölle, kullekin äänitulolle ja signaalityypille erikseen määriteltävät oletustoiminnot, sekä CinemaFilter, joka poistaa elokuvateattereita varten miksatuista ääniraidoista liiallisen kirkkauden. Vertailun vuoksi samaa äänilähdettä ja kaiuttimia kuunneltiin Yamahan uudella RXV861:llä, jonka soundi oli varsin selvästi lämpimämpi ja persoonallisempi, joskin aavistuksen suttuisempi. Se tarjoilee tuoreinta kotiteatteriteknologiaa, joka on itse asiassa niin uutta, että sitä ei voi vielä edes kunnolla hyödyntää. Muuten linja- ja digitaaliottojen mittaustulokset ovat moitteettomia ja häiriöetäisyys "pure audio"-tilassa erinomainen. Päätevahvistimissa huomio kiinnittyy tehon rajoituspiiriin, joka kytkeytyy viittä kanavaa jatkuvasti kuormitettaessa melko herkästi päälle. Prosessi käynnistyy automaattisesti, kun kiitettävän pitkällä välijohdolla varustetun mittamikrofonin kytkee vahvistimeen. Tällä tuskin on useimmissa tapauksissa mitään käytännön merkitystä. Se on myös kliinisen kylmä, ontto ja persoonaton. Risto Niska Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma -viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen 24/92 W (ks. Prosessi oli ohi muutamassa minuutissa ja lopputulos vaikutti korvakuulolta erinomaiselta. Helppokäyttöinen Audyssey-kalibrointi (lisätietoja www.audyssey.com) vaikuttaa mainiolta, vaikka kyseessä on tuoteperheen vaatimattomin edustaja. Hetkellisesti tehoa saadaan kanavamäärästä riippumatta runsaasti. Asetusvalikossa määritellään kullekin kaiuttimille erikseen jakotaajuus, jonka alle jäävät taajuudet ohjataan subwooferiin
. kullekin tulolle ja signaalityypille voi valita oletustoiminnon. 605:n päävalikko. Myös PLiix:ää ja Neo:6:tta voi säätää. Oletusäänenvoimakkuuksille on omat säätönsä. kalibrointi käy helposti kuvaruudun ohjeita seuraten. HDMi 1.3 asetukset - Tulevaisuuden tarpeita varten. Skandinaavinen menestystarina PRIMARE CD31 CD-soitin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.320 .... PRIMARE I30 vahvistin . . . .2.030 . Eerikinkatu 8 00100 Helsinki puh. . . (09) 605 080 www.audiostar.fi Palvelemme: ma pe 10 18 la 10 14 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 35. .
Niillä saa toki aina jotain ääntä ulos, muttei ääniraidan parasta laatua: esim. Toshiban mukaan XE1-soittimeen julkaistaan tuon mahdollistava ohjelmistopäivitys syyskuun lopussa. seuraava kappale). Mikäli ääniraidan purkamisen haluaa jättää vahvistimen hommaksi, pitää sekä soittimessa että vahvistimessa olla HDMI 1.3. Niistä kaksi on luotu uusia teräväpiirtolevyjä varten. Koska PCMraidasta toistuu optisen ja koaksiaalidigitaalin kautta vain stereoääni, on sen rinnalla usein vähintään Dolby Digital -raita. DTs:n perhe Dolbyn ikiaikainen kilpailija DTS on päättänyt sotkea kuluttajien päät: erilaisia formaattivariaatioita on viisi. Pro-Logic IIx) n olisi sekään pahitteeksi. Jos levytilaa riittää... Joillain Blu-ray-levyillä on pakkaamaton PCM-ääniraita. Se koostuu perus-DTS-ytimestä, jonka päällä on MAlaajennus. Kun soitin purkaa TrueHD-raidan, on tuloksena alkuperäinen pakkaamaton ääniraita. Blu-rayssä DD Plus -tuki on vapaaehtoinen; vain perinteisen Dolby Digitalin tuki on pakollinen. Paljon näppärämmin siirto onnistuu HDMI-johdolla. Sen bittivirtakatto on Blu-rayllä 6 mbit/s ja hd dvd: llä 3 mbit/s, ja se tukee kahdeksaa kanavaa sekä 24-bit/96kHz-raitoja. Se syö reippaasti levytilaa (120min @ 16-bit/48kHz/5.1ch = 4GB) ja kaistaa (16-bit/48kHz/5.1ch = 4,61mbit/s) kuvalta, mutta näin tarjotaan laadukas 36 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. TIETOA JA TAITOA TeRäVäpIIRTOLeVyjeN ääNIFORMAATIT TeksTi: PEtrI tEIttInEn Uudet ääniformaatit Uudet teräväpiirtolevyt tuovat mukanaan kourallisen uusia ja aiempaa laadukkaampia ääniformaatteja. Dolbyn parivaljakko Dolbylla on kaksi uutta ääniformaattia. Lisäksi soittimen täytyy osata siirtää ääniraita pakatussa muodossa, mikä ei artikkelin kirjoitushetkellä onnistu yhdeltäkään soittimelta. Mm. HR ja MA ovat eri kodekkeja, eikä HR:n purku takaa MA:n purkua. Monikanavaisen PCM:n siirtoon riittää HDMI 1.1, mutta on syytä tarkistaa, että vahvistin tukee HDMI:n yli tulevaa monikanavaista PCM:ää. Näin varmistetaan yhteensopivuus; mikäli soittimessa ei ole DD Plus -purkua, se "näkee" vain ytimen ja toistaa sen laajennuksesta välittämättä. TrueHD perustuu Meridianin häviöttömään MLP Lossless -kodekkiin. Dolby Digital Plus nostaa äänikanavien määrän 5.1:stä 7.1:een ja bittivirtakaton 3 megabittiin hd dvd:llä ja 1,5 megabittiin Blu-rayllä. TrueHD:n bittivirtakatto on 18 mbit/s, se tukee 7.1 kanavaa ja 24-bit/96kHz -raitoja. DTS:n häviötön kodekki tuntee nimen DTS-HD Master Audio (DTS-HD MA). Dolbyn toinen uusi ääniformaatti, Dolby TrueHD, on myös pakollinen hd dvd: ssä ja vapaaehtoinen Blu-rayssä. ja kaikkien Blu-ray-soittimien tukema monikanavaääni Dolbyn ja DTS:n vapaaehtoisten formaattien tilalle. Mikäli Bluray-levyllä on DD Plus -raita, se rakentuu 640 kbit/s DD-ytimestä ja 1,024 mbit/s Plus-laajennuksesta. Se tukee kahdeksaa kanavaa ja 24-bit/96kHzraitoja. Vahvistimen on myös osattava tehdä PCM:n bassokanavalle 10dB:n vahvistus, eikä PCM:n jälkiprosessointi (esim. Kun zipattu tiedosto puretaan, tekstistä ei ole kadonnut mitään. Vertauksena voisi käyttää PC-maailmasta tuttua zip-pakkausta: kun tekstitiedosto pakataan ("zipataan"), se vie vähemmän tilaa. Bittivirtakatto Blu-rayllä on 24,5 mbit/s ja hd dvd:llä 18 mbit/s. Signaalin voi siirtää analogisesti, mikäli soittimen takaa löytyy 6-8 RCA-lähtöä ja vahvistimesta vastaavat tulot. Panasonicin ensimmäinen Blu-ray-soitin DMP-BD10 osaa ohjelmistopäivityksen jälkeen purkaa HR:n, mutta MA:n purku ei tule onnistumaan soittimelta koskaan. Teknisistä ratkaisuista johtuen perinteisen Dolby Digitalin bittivirta rajoittuu hd dvd:llä 504 kbit/s:iin, kun Blu-rayllä voidaan käyttää DD:n maksimia 640 kbit/s. Hd dvd -standardissa DD Plus -tuki on pakollinen, joten kaikkien hd dvd -soittimien on kyettävä purkamaan levyllä oleva DD Plus -raita. DTS-HD High Resolution Audio (DTS-HD HR) on hukkaava kodekki, joka rakentuu perusDTS-ytimestä ja HR-laajennuksesta. Toinen tapa nauttia uusista ääniformaateista on purkaa ääniraita soittimessa ja siirtää se PCM-muodossa vahvistimeen. Molemmat ovat vapaaehtoisia hd dvd- ja Blu-raystandardeissa. Äänen siirto Kaikkia uusia ääniformaatteja yhdistää se, että mitään niistä ei voi siirtää soittimesta vahvistimeen optisen tai koaksiaalidigitaalin välityksellä. DTS-HD-raidoilta toistuu vain 1,5 mbit/s DTS 5.1 -ydin. PCM-ääni lähtee soittimesta analogisesti tai HDMI: n yli (kts
Toiseksi normaalikaiuttimeksi valitsimme Harrin Kaiuttimen uuden melko edullisen P17RC4 -sarjan. TIETOA JA TAITOA TEKSIT: SAMU SAURAMA K U VAT : P E K K A VÄ Ä N Ä N E N J A P E K K A T U O M E L A M I T TA U K S E T : K L A U S A . Harrin Kaiuttimen malliin teimme kaksi paria 10 mm paksuja lastulevykoteloita, näiden etulevyt olivat 15 mm lastulevyä. Siinä on 17-senttisen bassokeskiäänisen ja 25-millisen suuntaimettoman tekstiilikalotin yhdistelmä 20-litraisessa refleksikotelossa. AW-7:ssä on 18-senttinen koaksiaalielementti seitsemän litran suljetussa kotelossa. Ohuista toinen pari oli tuettu ristikkäisellä rimoilla ja kaikilla seinillä oli 4mm paksu bitumimatto. Lisäksi oli yksi 22 mm paksua lastulevyä oleva kotelopari, jonka etulevy oli erikoiskovaa 16mm mdf-levyä. X4-subwooferissa 15-tuumainen elementti on 400-wattisen vahvistimen vauhdittamana 150-litraisessa refleksikotelossa. Tämän yksinkertaisemmaksi ei kaiutin juuri voi muuttua. Rakensimme kolmesta eri rakennussarjasta tukevuudeltaan erilaisia koteloita ja kuuntelimme ne. Tämän ajatuksena oli tutkia, saisiko huonosta. R I E D E R E R J A P O J U A N T S A LO / T K K Kaiutinkotelon vaikutuksesta äänenlaatuun puhutaan kaikissa hifipiireissä. Audiokit AW-7:n kotelot olivat 10 mm paksua mfd-levyä, 18 mm paksua lastulevyä ja tukeva 25 mm paksua viilutettua mdf-levyä. Eroja löytyi kaikilla malleilla, ja pari yllätystäkin testissä tuli esille. Paljonko kaiutinkotelo vaikuttaa äänenlaatuun 38 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 K oekaiuttimiksi saimme Hifitalolta Audiokit AW-7:n kolmella ja X4:n kahdella eri kotelolla
Hentoisempi ja ainakin tukematon olisi ollut parempi huonoksi referenssiksi. Valmistaja tosin tarjoaa mahdollisuuden jakosuotimen hienoviritykseen asiakkaan maun ja kuuntelutilan mukaan. Audiokit X4 on kapasiteetiltaan melko poikkeuksellinen ja sillä saa helposti rakenteet resonoimaan. Heikompi laatikko oli 18-millistä lastulevyä ja kotelon sisällä oli tukilaipio. Äänikuva on käypäistä tasoa, mutta ei mitenkään erikoinen. Äänenlaadulliset erot olivat yllättävän suuria. Korvinkuultavia eroja Yritimme ensin kuunnella niin, että kaksi kaiutinta ovat vierekkäin. Kaikki kolme kuuntelijaa löysivät hyvin samanlaiset erot, eivätkä arvosteluissaan tietenkään tienneet toistensa mielipiteitä. Tukevakoteloinen oli aavistuksen napakampi, mutta ei paljoa. Laitteistona oli toimituksen normaali kaksikanavainen vertailutekniikka eli Harrin Kaiuttimen sarjoille tehtiin kaksi paria 10-millisiä koteloita ja yksi 22-millinen. Naim CD5i -CD-soitin, Arcam FMJ A32 -vahvistin ja Analysis Plus -kaapelit. Joillain näyteillä luonne tuntui olevan kontrollin osalta jopa liian pitkälle vietyä. Syntyi varsin yksimielinen linja siitä, että tukeva kotelo on tarkempi ääneltään kuin seiniltään soiva laatikko. Monitiekaiuttimessa basso-osan eristäminen omaan tukevaan koteloon voi olla hyvinkin järkevä ajatus. Tämä osoittaa sen, että kaiutinkotelonkin suunnitteleminen voi olla myös muuta kuin puhdasta jäykkyyteen ja elämättömyyteen suuntautuvaa insinööritiedettä. Akustiset äänitteet soivat heleästi ja ilmavasti, mutta osalla studiorokkia yläpää käy vähän äkäiseksi. Monessa kaupallisessa huippukaiuttimessa näitä ratkaisuja käytetäänkin. Harrin Kaiuttimen P17RC4:n äänessä kuuluu osalla äänitteitä lievää terävyyttä. Vastaavasti 25millistä mdf-levyä oleva tukevampi osoittautui järeälle elektroniikalle vielä turhan hentoiseksi. Soundia ei voi moittia yhtään pehmoilusta. Ulottuvuus on hyvä vaikka ihan alimmat puhtaat vavahdukset vaimenevatkin jo aavistuksen. Audiokit AW-7:n kotelot ohuimmasta paksuimpaan. Valmiissa kaiuttimessa tilanne olisi ollut erittäin paljon hankalampi. 22 mm paksusta levystä tehdyssä kotelossa oli ristikkotuki elementtien välissä ja lisäksi välipohjan alapuolelle jäänyt kammio täytettiin hiekalla. Bassoalue on tarkka ja napakka jos toki ei hillittömän voimakas tai alas kouraiseva. Kaiutin siis tuskin pahastuu sijoitusta kerrostalon pienehköön huoneeseen lähelle seinää. Käytännössä hiekan ja hartsin seos seinämille valettuna toimisi todennäköisesti paljon paremmin, mutta kerrosvahvuuden on oltava kunnollinen. Verrattuna kaksitiekaiuttimiin, erot olivat häviävän pieniä. Yleisbalanssi on kevyt, mutta tarvittaessa bassot murahtavat kohtuullisen alas. Sitä voi toki etenkin niukasti vaimennetussa kaiuttimessa tasapainottaa mahdollisimman reilulla vaimennusaineen lisäämisellä. Bitumin ja ristikon viemää tilavuutta kompensoitiin reilummalla vaimennusainen määrällä. Ilman tarkempaa tutkimista voi HIFIMAAILMA | 5 | 2007 39. Tällöin on myös hyväksyttävä kotelon sisäpuolelle tulevan materiaalin aiheuttama tilavuuden pieneminen. Akustiseen pienimuotoiseen musiikkiin sävykäs alapääkin silti riittää sellaisenaan. Tuo kaiuttimen leveyden suuruinen muutos sivusuuntaisessa paikassa muutti kuitenkin jo jonkin verran äänensävyä ja hankaloitti erojen kuuntelua. Tämä kuulostaa tyypilliseltä ilman suuntainta olevan diskantin sovitusongelmalta. Selväksi kävi sekin, ettei ihan rimpulaa koteloa saa hyväksi pienellä paikkaamisella. Suurimmat erot AW-7:ssä ja P17RC4:ssä olivat selvästi bassoalueella. Etenkin tukevimmassa kotelossa AW-7 osoitti hämmästyttävän tarkkaa äänimaailman piirtämistä ja epäkaiutinmaista ilmavuutta. Toinen iso yllätys oli subwooferien varsin pienet erot kuuntelutestissä. Resonoiva kotelo ei mahdollista ollenkaan samalla tavalla tarkkaa ja napakkaa bassoa kuin mahdollisimman jäykkä. Yllätys oli sen sijaan Harrin Kaiuttimen sarjan soiminen miellyttävän mehevästi ja elävästi hentoisimmassa kotelossa. Päädyimme asettamaan kaiuttimet lattiassa olevan merkin perusteella aina samalle kohdalle, jolloin kaikkien olosuhteet olivat mahdollisimman identtiset. Etenkin ensin tukematon takalevy piti meteliä ennen lisätukien asentamista. Millaisia ovat kuunnellut kaiuttimet? Audiokit AW-7 on sävyltään hyvin neutraali jos toki prototyyppiasteisella jakosuotimella aavistuksen kirkas. paikkaamalla hyvää. Audiokit X4:n kotelot eivät olleet ihan sitä, mitä toivottiin. Jokainen kuuntelija käytti omia tuttuja testilevyjään. Lattiamallisen kotelon vuoraaminen bitumilla oli helppoa kun etulevy oli irti. Näin se ei voi johtaa värähtelyjä sotkemaan keskialuetta ja diskanttia
Se näkyy vasteessa pienenä kuoppana ja vesiputouskäyrässä vastaavalla kohdalla jälkivärähtelyinä. Pekka Tuomela 40 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 0 -5 dB 20 X4 MDF Hz KAR 25 31.5 40 50 dB -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 20 X4 lastulevy 50 100 KAR 200 Hz dB -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 20 X4 MDF 50 100 KAR 200 Hz Taajuusvaste jakotaajuuden säädön minimi- ja maksimiasennossa. Vaimenemisvaste taajuusalueella 20200 Hz.. 25millisellä seinämällä olevassa kotelossa kylki ei enää soi vaan vain päästää vaimean iskun basson potkusta läpi. Subwooferin vasteissa ainoa mainittava ero on lastulevykotelon resonanssi 135 hertsin taajuudella. Paksussa mdf-kotelossa nämä taajuudet vaimenevat nopeammin. Kun kämmenet painoi pienen suljetun kotelon kylkiin napakkabassoisella musiikilla, kaikki kolme Audiokit AW-7:lle tehtyä koteloa tuntuivat erilaiselta. Tämä kertoo ainakin sitä, että ihmiskorva on varsin tarkka kertomaan eroja, jotka eivät mittauksissa välttämättä näy selvinä. Lastulevy- ja ohuella mdf-kotelolla varustettujen kaiuttimien vasteet ovat pitkälti samankaltaiset. Paksulla mdf-kotelolla varustettu kaiutin toistaa koko yläkeskialueen 12 desibeliä suuremmalla tasolla kuin muut. TIETOA JA TAITOA Mittaustulokset Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Lastulevykotelossa on jälkivärähtelyä noin 600 hertsin kohdalla. Mdf-kotelossa näkyy pieni kohouma 400 hertsin kohdalla, ja myös vaimenemisvasteissa on vastaavalla kohdalla hieman enemmän jälkivärähtelyä. Audiokitin molemmat sarjat mitattiin TKK: lla ja Pekka Tuomela laski mittauksista vesiputouskäyrät, jotka kertovat jotain resonanssien vaimenemisesta. Kaiken kaikkiaan vesiputouskäyrien erot ovat kuitenkin varsin pienet. Mitään radikaaleja ja suuria eroja ei rakennussarjojen sisälle syntynyt. Tehovasteapproksimaatio (musta). dB 95 85 75 65 KAR Vaimenemisvaste taajuusalueella 6010000 Hz. AW-7 MDF 20 100 1000 10000 Hz vain spekuloida, mikä kaikki asiaan vaikuttaa. 10 ja 18 -millisissä koteloissa koko seinämä pärisi basson tahtiin, ohuemmassa huomattavan voimakkaasti. Koska tämä taajuusalue on myös kuulon kannalta herkin, ero vaikuttaa varmasti myös kuuntelun tuloksiin. Osasyynä on todennäköisesti se, että toistokaista oli rajattu alle 50 hertsiin. dB 95 85 75 65 KAR Tuntumaa ja mittauksia Koteloiden käyttäytymisessä oli eroa käsikopelollakin. n AW-7 lastulevy 20 100 1000 10000 Hz dB 95 85 75 65 KAR AW-7 viilu 20 100 1000 10000 Hz 5 0 -5 dB 20 X4 lastulevy Hz KAR 25 31.5 40 50 5 Mittaustulosten arviointi AW-7-kaiuttimen taajuusvasteissa on eroja, mutta osa niistä johtunee elementtiyksilöistä
Pykälää tukevampi taas hieman paremin kasassa, bassot seurattavammat, mutta fokusta uupuu. Jykevyys ja potkun napakkuus tuntuvat aavistuksen paremmilta tukevammalla kotelolla, mutta käytännön erot ovat todella pieniä. Kuunteluarviot: J A A K KO E R Ä P U U MIKAEL NEDERSTRöM SAMU SAURAMA Audiokit Ohuin on soundiltaan pyöristelevä ja latteahko, jopa hieman suttuinen ja ryhditön. Bitumoitu ohut on edellisten välistä, mutta niin, että huonot puolet nousevat kuuluville hyviä selvemmin. Enemmän bisnestä. Ehkä lähinnä hifin soundi-ideaalia selkeydessään. Yleisessäkin erottelussa on pieni kaula ohutkoteloisiin verrattuna, mutta ei niin selvää kuin toisessa testisarjassa. Harrin Kaiutin Suurempien koteloiden kohdalla analyyttinen kuuntelu on huomattavasti vaikeampaa, sillä jokaisesta löytyvä pistävän nasaali sointimaailma ei innosta kuuntelemaan yhtäkään vaihtoehdoista. Pieniä, hiukan samansuuntaisia eroja kuin pikkukaiuttimilla tuntuu syntyvän, mutta mitään systemaattista eroa on useimmista vaihdoista huolimatta vaikeampi kuulla. Tukevin on sille selvin vastakohta tarkalla, viileällä, avoimella ja erottelevan kirkkaalla mutta ei niin miellyttävällä äänellään. Keskivahva saa jo bassoon jonkinasteista napakuutta mutta vasta paksuseinäisin kotelo tarjoaa oikeasti potkaisevan basson. Bassopään asiat kertaluokkaa paremmin kuultavissa ja mölinät minimissä Audiokit Ensi tahdeista lähtien kaikkien kolmen kaiuttimien soundissa kuuluu tietty ero, mutta sitä ei voi pitää pelkän paremmuuden suhteen kovinkaan suurena - aina ole helppo sanoa, mikä on oikein tapa lähestyä soundia tai missä kohtaa suurin ero syntyy. Harrin Kaiuttimen "soivin" versio joiltain osin parempi kuin "kuollut". Harrin Kaiutin Ohutseinäisin soi yllättävän elävästi vaikkakin bassoiltaan todella epämääräisesti verrattuna tukevampiin versioihin. Ainakin kuuntelun avulla selvisi se, että jos perusasiat taajuustasapainon suhteen eivät ole kunnossa, ei pienempiin virheisiin kannata kiinnittää liikaa huomiota. Audiokit X4 -subwoofer Riippumatta siitä, ovatko pääkaiuttimet soimassa subwooferin seurana vai eivät, erot ovat hyvin pieniä. elokuuta 5. Suurin syy tähän lienee se, että kireä sointitasapaino vaikeuttaa muiden tekijöiden vertailua. Tukevimmassa myös yleinen tarkkuus ja läpikuultavuus ovat selvästi paremmalla tasolla kuin melko suurpiirteisesti äänitettä luotaavissa hennommissa malleissa. Trendi kulkee selkeästi ohutseinäisen mehevyydestä ja epämääräisyydestä kohti tukevimman kotelon viileämpää balanssia ja tarkempaa erottelua. Harrin Kaiutin Ohutseinäisin kuulostaa tietyllä tavalla laatikkomaiselta ja epätasaiselta, mutta myös eloisalta ja irtonaiselta. Keskipaksu sijoittuu näiden kahden väliin, ollen kuitenkin ehkä kokonaisuutena lähempänä ohuinta kuin tukevinta versiota. Audiokit Ohuin soi selvästi mehevämmin kuin tukevampikylkiset sisarensa. Enemmän IFA-messuja. Enemmän löydettävää kuin koskaan ennen. Ohuin koteloista tuottaa hiukan paksubassoisempaa ja muutenkin jossain määrin hallitsemattomamman kuuloista ääntä kuin muut. Koteloltaan paksuin on selvästi edellisiä selkeämpi ja ilmavampi. Bitumilla vaimennettuna bassoalue muuttuu jonkin verran seurattavammaksi, mutta ei ole hurrattava. Koe kansainvälisten ja saksalaisten tuottajien uusimmat tuotteet ja inspiroidu ajankohtaisista teemoista ja trendeistä maailman suurimmilla kulutuselektroniikan messuilla. Paksuseinäinen kotelo on selvästi ääneltään tarkin, etenkin matalilla taajuuksilla. Soinnillisesti se on miellyttävä, mutta ei erityisen tarkka tai napakka, sillä tietty paksuus ja onttous verottavat äänen läpinäkyvyyttä ja läsnäoloa. Audiokitissä erot olivat näitä selvemmät. Tukevampikin malli tuntui hieman elävän joten ehkä vielä selvästi järeämpi ja paremmin tuettu kotelo olisi tämän kokoisessa rakenteessa järkevämpää. Enemmän innovaatiota. Paksuseinäisimmässä on kiinteähkö basso ja se on skarpein muutenkin. Missään ei saa parempaa yleiskuvaa kuin täällä: Ifa 2007. Yhteystiedot: Manfred Dransfeld + 358.9 612 21227 berlin@dfhk.fi Berliinissä 31. syyskuuta 2007 www.ifa-berlin.com HIFIMAAILMA | 5 | 2007 41
Kulmittain huoneeseen asennetussa järjestelmässä ei ollut merkkiäkään joitakin systeemejä vaivanneista basso-ongelmista. Levysoitinkaupan setä mietti kauhuissaan laitteen kasaamista ja etenkin säätämistä. Perusasiat poskellaan. Brinkmann tarjoili vinyyliltä potkua, läsnäoloa ja särmää. Särmää ja impaktia riitti vähintään kotitarpeiksi, mutta varsinaisesti pisteliäs tai äkäinen ei soundi kuitenkaan ollut. Soittimet eivät myöskään olleet pelkkinä somisteina vaan aktiivikäytössä sielläkin, missä moderni laserluentainen oli onnistunut kampeutumaan mukaan. Spendor nauttii Englannissa lähinnä kulttimainetta, mutta Suomessa ei ole edustajaa eikä varsinkaan nuoremman harrastajaporukan keskuudessa myöskään nimeä. Elementtivalikoimaansa esittelevä Eton on kova nimi saksalaisen tee-itse-väen keskuudessa, mutta kotimaassa hyvin harvan puuhaajan hyllystä löytyy yhtään sen tuotetta. Gryphonin kaiutin oli ulkoasultaan sekä suo42 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 malaiselle tuttu että ulkomaalaiseksi merkiksi outo siinä suhteessa, että diskantilla oli suuntain. Yhteen isoon tilaan oli kasattu iso MBL-järjestelmä, joka vaikutti muutamankin saksalaisen laatuauton hintaiselta. Mutta miten ihmeessä kolmen suomalaisen peruskoululuokkahuoneen kokoiseen tilaan saadaan aivan kamala bassokumina. Kaikkein näyttävin oli Clearaudion mustalla kankaalla verhoiltu tila, jossa oli varmaan valmistajan laajan valikoiman jokainen tuote. RAPORTTI MüncHen HIgHend 2007 Highend 2007 T E K S T I : S A M U S A U R A M A K U VAT : PA U L I H U H T I N E N , J A R I R Å B A C K , TO M M I T U O M I N E N München Münchenin high end -messut ovat ensikertalaiselle häkellyttävä tapahtuma. Ymmärrän hyvin joidenkin ihmisten entusiasmin merkkiä kohtaan. Pyörityskoneistoja, varsia, rasioita ja levynpesureita oli pöytä toisensa jälkeen. Kylmänäkin olevia soittimia oli. Pelkkä vinyyli, tai useampi, sen sijaan löytyi useammaltakin näytteilleasettajalta. Kaiuttimina olleissa LithoPhonin Miracleissa oli nauhadiskantin alla kolmin kappalein Seasin Exceleitä. Messuilla ei juuri ollut huoneita, joissa olisi ollut pelkkä CD-soitin. Sähköä oli syöttämässä valmistajan 2x500-wattinen integroitu. Yksi sarjaan kuuluvista elementeistä on Modul-kaiutin. Mustat levyt suosiossa Vinyyli on selvästi erittäin tärkeä osa harrastusta. Toinen ulkomaalainen suuntaimen käyttäjä oli Volent. Mustia levyä soitti Wurlitzerkin, sinkkukokoisia toki. Clearaudio jäi kyllä yksittäisen laitteen näyttävyydessä toiseksi tuntemattomaksi jääneelle varmaan sata erisuuntaista tikkua ja tukea sisältäneelle laitteelle. Messuilla malleja oli näytillä useita, mutta ei kuultavana. Tyylilleen uskollisesti valmistaja oli saanut jokaiseen jukeboksiin ainakin kottikär- M oni messujen merkeistä oli tuttu muutenkin kuin nimenä. Vaan eivät kaikki. Laitetelineet vaikuttivat varsin tiukasti vaimennetuilta. Musiikkia oli helppo kuunnella ja se oli täydellisen aineetonta. Hongkongilainen yritys on nimittäin asettanut loivan torven pohjalle laskostetun nauhaelementin. Toisaalta tuttuina puolina ovat esittelijän kummalliset musiikkivalinnat ja se, että iso budjetti ei aina takaa hyvää ääntä. kuten Finite Elemente, joka esitteli messuilla uuden Modul-huonekalusarjan. Jostain syystä parhaita fiiliksiä herättivät muutenkin ne muutamat laitteistot, joissa myös telineisiin oli panostettu rankalla kädellä. Yksi messujen toimivimpia
Vaikkei ääni ollutkaan puhdas, selkeä tai avoin se oli hyvin sympaattinen ja ohjasi tehokkaasti kuuntelemaan musiikin sanomaa. Tuttuja merkkejä Tannoyn pojat tuuttasivat ja lujaa. Erillinen DP-800-pyöritin ja DC-80-da-muunnin siirsivät signaalinsa C-2810esivahvistimen kautta malliston suurimmalle P-7100-stereopäätteelle. Messuilla syytä siihen ei selvinnyt, sillä heidän kuunteluhuoneensa oli niin tiukkaan pakattu ja jonolla varustettu, ettei pienellä odottamisella olisi ollut toivoakaan päästä kuuntelemaan. Westminster Royal SE:n vauhdittajina olivat Accuphasen lippulaivamallit. Aineeton ja ilmava ääni tukivat mielikuvaa kaiuttimien ulkonäöstä. Jos toki esittelijä käänsikin nuppia välillä epämiellyttävän pitkälle, ei voi kiistää, etteivätkö käsittämätön realismi ja dynamiikka olisi olleet hiuksia nostattavaa. Aiheesta tutumpi merkki on Lyngdorf, siltä vanhemmalta ja monelle tutummalta nimeltään Tact. Valmistajan hiilikuitua oli HIFIMAAILMA | 5 | 2007 43. Ei sillä, kyllä se musiikkikin oli tunnelmallista. Kylmänä esillä olivat esimerkiksi Consonance, Copland ja Quad. Wilson Benesch pitää erikoisista muodoista ja materiaaleista. Audesin näkyvyys on Suomessa vähentynyt. Sama tilanne, luotaantyöntävä jono tai aikavarausjärjestelmä veivät myös esimerkiksi Burmesterin ja Stewartin demot sivu suun. Isojen, mutta ilmavarunkoisten Trio Classicojen välissä oli päällekkäin kaksi Basshorn-basso-osaa. Ääni oli vain hieman epäyhtenäinen, mutta kuunneltuani hieman keskipaikalta sivussa ja vain reilun kahden metrin päästä, en uskalla väittää sitä kaiuttimien ominaisuudeksi. Avantgarde oli asetellut kookkaat kaiuttimensa väljästi. Coplandissa oli tosin sen verran eloa, että huonekorjaimen softan käppyröitä sai tutkia tietokoneen ruudulla. ryllisen värivaloja luomaan tunnelmaa
Design-väen helmi Ion on saanut isoveljen nimeltään Ion XL. Torus-subwooferit vaikuttivat erinomaisesti pieniin jalustakaiuttimiin integroituvilta. Kummassakin on 44 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Amphion keskittyi enemmän näyttämään tuotteita kuin soittamaan niitä vaikeissa olosuhteissa. Vaikuttivat varsin kiinnostavilta. Kotimaiset mukana Gradientilla ei ollut omaa osastoa, mutta löytyipä vain Bravo eli suomeksi Lauri ensimmäisenä suomalaisena tuttuna kasvona. Mielenkiintoinen rakennelma koostuu kuudesta 17senttisestä keskiäänisestä ja nauhadiskantista noin 25 cm leveässä kivirungossa. Molemmat pohjautuvat kahden bassokeskiäänisen välissä olevaan suuntaimelliseen diskanttiin. Pitää olla paneeleita Fischer & Fischerin Dipole ei valitettavasti ollut soimassa, kun kävin huoneessa. Toinen uutuus olivat Prio-lattiakaiutin ja Prio Center -keskikanava. Silti musiikki soi. Muutenkin kuin henkisenä tukena on 80 hertsin alapuolen hoitavat stereosubwooferit. Systeemissä oli jotain samaa kuin Avantgarden torvissa vaikkakaan ei samalla nopeudella hoidettuna. Muoto on sama, mutta kokoa on skaalattu vähän suuremmaksi. 15-tuumainen erikoismoottorilla varustettu elementti osoitti pienessä rengasmaisessa kotelossa ylöspäin. Oheislaitteina oli Reimyo-elektroniikka ja varsin eksoottisen kukkapilarin näköiset ja monella vaimennusrakenteella varustetut kaiutinjalustat. Pen Audion Chronos-kaiuttimella ei ollut yhtään helpommat olosuhteet vastakkaisella puolella hallia samanlaisessa kopissa. Kaiuttimet kärsivät yllättävän vähän täysin kovaseinäisestä noin parikymmenneliöisestä kopista. Melkein kuin olisivat sellaiseen suunniteltuja. Yhteisosastolla olivat kaiuttimet Kryptonia lukuun ottamatta ja Holgan elektroniikka. TESTI XXXXXXXX München niin kaiuttimissa kuin levysoittimessakin, muu laitteisto oli Audionettiä. Tätä runkoa reunustavat samanlevyiset lasit, jotka siis kolminkertaistavat kokonaisleveyden
Olihan pystyssä pari järeääkin monikanavasettiä kuten Bowers&Wilkinsin ja Audio Physicin järjestelmät, mutta silti. Vaikka puitteet olivat suuret, järjestäjillä ei ollut Münchenissäkään helppoa. Tarvikkeiden osuus oli raju. Naislaulajan ääni sai jo kliinistä lähentelevän sävyn, mutta toisaalta Krellilläkin huone oli lähes akustoimaton koppi. Vähän liikkuvaa kuvaa Münchenin messut ovat selvästi kunnianosoitus kaksikanavaiselle äänentoistolle. Jos kaiken puolessatoista päivässä näkemäni kertoisin, se veisi puoli lehteä. Sen sijaan kreikkalainen Analysis Audio toi vahvasti mieleen edesmenneen Apogeen, muutenkin kuin ulkonäöltään. Kookkaat litteät näytöt ovat selkeä vaihtoehto niille elokuvaharrastjaille, joille esimerkiksi huoneen pimennys on hankalaa. Toinen kuvanlaadullisesti vaikuttava esitys oli Meridianin mustassa kopissa. Bassopää potkaisi terävästi ja alhaalta, keskialue oli erotteleva ja diskantti sillä tavalla puhdas, ettei sellaiseen tavallisen koteloidun domen kuuntelija ole tottunut. Samoin muiden kuuntelijoiden määrä ja paikat huoneessa vaikuttavat erittäin paljon siihen, saiko systeemistä irti jotain toivottua, vai jäikö ääni innostamattomaksi ja vaisuksi. Meridianin DSP 8000 -kaiutin oli livenä yllättävän kookas. Krellin omalla osastolla ei tietenkään paneeleita ollut vaan uusi oma kaiutin ja järeän pään elektroniikkaa tukena. Pystyttäjät olivat vain saaneet äänipuolen säädöt siihen malliin että dialogi kuului tiukasti vasemmanpuoleisesta kaiuttimesta, joka oli hyllymallinen ja lattialla nököttävä. Pioneer ja Panasonic näyttivät kuvaa projektoriallergikoillekin. Musiikki oli tosin erittäin mitäänsanomatonta, mutta tällä osastolla se oli puhtaasti levyn vika. Cinemascope eli 2.35:1-kuvasuhteinen elokuvaelämys oli vahvasti edustettuna. Osa merkeistä oli saanut vain ihan kivan äänen aikaiseksi, vaikka hintalaput olivat suuria. Levyfirmat koettivat pistää kampoihin ja muistuttaa, mistä oikeasti olisi kysymys musiikin kuuntelusta. Kaapeleita, telineitä, liittimiä ja kaikkea mahdollista oli tarjolla todella paljon. Finalin elektrostaatit eivät oikein pärjänneet. Ääni oli Krellien ohjaamana hyvin tarkkaa, mutta jotenkin elotonta. Firmalla oli pieni oma osasto, jolla tosin valitettavasti ei ollut kolmisilmäisellä lämmitettyä mustaa huonetta. Useita levylaariosastojakin oli ja monessa messujen henkeen sopivasti isot valikoimat vinyyliä. Genelecin 8020pienokainen oli yksi mukana nököttäneistä kaiuttimista. Musorgskin näyttelykuvien urkuversio jyräytti alas ja kontrollilla. CRT-projektorien ystäville Spatz-Tech on tuttu merkki. Kuvanlaatu yleisesti ei ollut parhaiden tasoa, syynä lähinnä melko runsas hajavalon määrä. Myös AZ-subbArit nyt sAAtAvAnA! HIFIMAAILMA | 5 | 2007 45. Hyvännäköistä isoa kuvaa tarjosi mustaseinäinen huone, jossa ProjectionDesingin 1920x1080-resoluutioisella DLP-projektorilla ammuttiin valoa ScreenGoo-maalilla tehdylle projisiopinnalle. Nuo vaatimattomasti oven kokoiset lankut tarjoilivat rauhallista ja tasapainoista ääntä, kaunista musiikkia ilman päällekäyvää erottelua, mutta silti hintalapun verran detaljeja ja äänikuvan tarkkuutta. Isoin soiva paneeli oli Magnepanin MG20.1, Jeff Rowlandin vakaassa huomassa. Highend 2007 26-senttinen aktiivi- ja samankokoinen passiivielementti. Niin klassinen kuin rento jazzkin kävivät hyvin kuiviksi, ja kuuntelun yhteydessä oli vaikea puhua nautinnosta. On selvää, millä puolella kauppa käy ja raha liikkuu. Yksi iso ja hämärä huone oli pyhitetty kuudelle cinemascope-kankaalle. Isot messut, paljon katsottavaa
360:lle saa kahta erilaista infrapunakaukosäädintä. Ensimmäinen tuplaa kuvan korkeuden ja leveyden oikeassa mittasuhteessa. Toukokuussa julkaistu Spring Update sisälsi kauan kaivatun mahdollisuuden muuttaa VGAlähdön IRE-tasoa. Konsolin julkistuksen aikoihin Premiumpaketti sisälsi kaukosäätimen, ja sellainen tulee myös HD DVD -aseman mukana. Jostain syystä 360 toistaa komponentin kautta kaikki dvd:t 576p-resoluutiossa. Se pätee myös NTSC-levyihin, ja jälki on karmeaa. Uusi asetus antaa käyttäjän valita tasoksi Standard (IRE 7.5), Expanded (IRE 0) tai Intermediate, joka on jotain nollan ja 7.5:n väliltä käsittämätön. PS3:lle myydään Sonyn valmistamaa Bluetooth-kaukosäädintä, jonka hankkiminen on suositeltavaa, mikäli konsolilla aikoo katsella leffoja enemmänkin. Jenkeissä myydään HDMI:llä varustettua Elitemallia, jota ei artikkelin kirjoitushetkellä saa Euroopasta. KOKEILU PELIKONSOLIT DVD-SOITTIMEN KORVIKKEENA TESTI XXXXXXXX Pelikonsolit Miten uuden sukupolven pelikonsoleilta luonnistuu DVD- ja teräväpiirtolevyjen toisto? DVD-soittimen dvd-toiston aikana kolmionäppäimellä aukeavasta valikosta. NTSC-levyiltä saa onneksi kelvollista kuvaa käyttämällä VGA-johtoa. Normal täyttää kuvaruudun oikeassa suhteessa, ja Full Screen täyttää ruudun väkisin venyttämällä tai litistämällä kuvaa. PS3:n Multi I/O -liitäntä antaa stereoääntä konsolin mukana tulevalla johdolla, vaikka käytössä olisi optinen digilähtö tai HDMI. Valittavissa on kolme eri skaalaustapaa: Double Scale, Normal ja Full Screen. VGA-johdon ja 1080p-resoluution monitorin avulla testattu 360 keräsi HQV Benchmarkista vaatimattomat 55 pistettä 130:stä. 360 toistaa mainiosti PAL-levyjä, on toiminnoiltaan erittäin nopea ja tuottaa varsin hyvää kuvaa. Päivitys sisälsi myös kaksi säädettävää kohinasuodinta, jotka saa esiin 46 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 Dvd-toisto Xbox 360:llä Nykyisessä Xbox 360:ssä ei ole HDMI-lähtöä. PS3 ei alun perin skaalannut dvd-levyjä, mutta toukokuun 24. VGA-johdolla skaalaus onnistuu aina 1080p-resoluutioon saakka. 360 ei skaalaa dvd-kuvaa, jos käytössä on komponenttijohto. Dvd-levyjen ääniraitojen toistoon ei tarvita HDMI-vahvistinta, sillä levyjen Dolby Digital- ja DTS-raidat saa ulos optisesta digiäänen lähdöstä aivan samaan tapaan kuin tavallisista dvd-soittimistakin. Kunhan käytössä on HDMI, PS3 skaalaa dvd:t erittäin laadukkaasti 1080p-resoluutioon saakka. Aiemmin 360 antoi VGA:sta ulos IRE 7.5:ttä, mutta useimmat VGA:lla varustetut televisiot odottavat saavansa IRE 0:aa, jolloin Xboxin kuva näytti ikävän pliisulta. päivänä julkaistu ohjelmistopäivitys lisäsi skaalauksen sen ominaisuuksiin. Pienempi on tehty leffakäyttöön, isommalla voi ohjailla myös Windows Media Center PC:tä. Versioon 1.80 päivitetty PS3 keräsi Silicon Optixin vaativassa HQV Benchmark -testissä 127 pistettä 130:stä, joten sen voi perustellusti luokitella huippuluokan skaalaavaksi dvd-soittimeksi. S onyn ja Microsoftin edellisen sukupolven pelikonsolit osasivat jo toistaa DVD-levyjä, joskin hieman vaihtelevalla menestyksellä. Uuden sukupolven konsolit havittelevat nyt vakiopaikkaa kotiteatterin laitehyllyssä tarjoamalla myös uusien teräväpiirtolevyjen toistoa. Dvd-toisto PS3:lla PS3:n levytoiminnot ovat ripeitä, kuvanlaadussa ei ole merkittäviä puutteita ja kuvaruutunäyttö antaa mukavasti infoa bittivirroista ja käytetyistä koodekeista
korvikkeena teksti: Petri teittinen k u Vat : M a a h a n t u o j at j a P e t r i t e i t t i n e n ratkaisu, sillä vain IRE 0 ja 7.5 ovat standardeja. PS3 purkaa HIFIMAAILMA | 5 | 2007 47. Toistokuvan laatu on huippuluokkaa, ja levyjen monikanavaiset PCM-raidat toistuvat esimerkillisesti HDMI:n kautta. Asetus vaikuttaa myös peleihin ja HD DVD -toistoon. PS3 ja Blu-ray PlayStation 3 on markkinoiden nopein ja yhteensopivin BD-soitin. Expanded-valinta tuo kuvaan kaivattua kontrastia ja voimaa. Artikkelin kirjoitushetkellä se on myös markkinoiden edullisin BDsoitin
Asema kytketään Xboxiin USB-johdolla. HD-tuen lisääminen 360:een on Microsoftin mukaan vaatinut yli miljoona riviä ohjelmakoodia. Päivityksen tärkein anti oli kuitenkin HD DVD -äänen korjaus. Kuva ja ääni tulevat pelikonsolista aivan kuten ennenkin. ei kuitenkaan ole yhteensopiva aivan kaikkien näyttölaitteiden kanssa. Kaikki soi melkein samalla voimakkuudella, olipa kyse sitten räjähdyksestä tai kuiskauksesta. Tehokkaan keskussuorittimen ansiosta PS3: en voidaan tulevaisuudessa lisätä uusia ohjelmiston avulla toimivia ominaisuuksia, jotka vaatisivat kokonaan uutta rautaa tavallisissa soittimissa. HD DVD -aseman omaan. 1.80-päivityksen myötä PS3 skaalaa Blu-raylevyjen 1080p-kuvan alaspäin 720p-resoluutioon. Näytön resoluutiot voi valita myös manuaalisesti. myös 7.1-kanavaisen Dolby TrueHD:n monikanava-PCM:ksi. Huhujen mukaan tiedossa olisi tuki muun muassa DTS-HD -ääniformaateille. Optisesta digilähdöstä saa ulos PCM-stereota sekä perinteistä Dolby Digitalia ja DTS:ää. Komponenttia käyttäen HD DVD -levyiltä saa ulos 1080i-kuvan. KOKEILU PELIKONSOLIT DVD-SOITTIMEN KORVIKKEENA TESTI XXXXXXXX PS3:n videoliitäntä määrää käytettävät resoluutiot. HDMI tunnistaa automaattisesti näyttölaitteen tukemat resoluutiot. PS3:n Bluetoothkaukosäädin on leffaharrastajan pakko-ostos. VGA-johdolla konsoli antaa 1080p:tä, joka 48 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 äänen tahdistamisen. Muita päivityksen tuomia parannuksia ovat tuki x.v.Colorille sekä RGB- ja komponenttisignaalin valittava PC/Video-taso. Ennen päivitystä käyttäjän piti valita joko 1080i tai tyytyä DVD-resoluution kuvaan, mikäli 720p-näyttölaite ei kelpuuttanut 1080p:tä. Enkooderi oli kuitenkin pysyvästi yö-tilassa, mikä lyttäsi ääniraidan dynamiikan liki olemattomiin. Koska PS3 ei osaa vielä poistaa lomitusta BD-levyn 1080i-sisällöstä, se saa HQV HD Benchmarkista tulokseksi pyöreän nollan. Eipä siis ihme, että koodia on jo korjattu parilla päivityksellä; tuorein ilmestyi viikko Spring Updaten jälkeen. Päivitetty PS3 osaa toistaa Blu-rayt 1080p/24formaatissa, mikä tekee pannauksista sulavia, kunhan näyttölaite tukee 24fps-toistoa. Ennen päivitystä 360 purki Dolby Digital Plus -raidan ja enkoodasi sen uudelleen Dolby Digital -raidaksi. Se sisältää muun muassa paremman yhteensopivuuden uusien julkaisujen kanssa sekä tarkemman kuvan ja HDMI:n läpi kulkevat monet ääniformaatit. Xbox 360 ja HD DVD Microsoft valitsi puolensa formaattisodassa julkaisemalla ulkoisen HD DVD -aseman, jota myydään alle 200 eurolla
650 + Erinomainen BD- ja DVD-soitin + HDMI + Päivitettävyys Aluekoodit BD- ja DVD-toistossa Kallis 360:n IRE-valinnat. Xbox 360:n HDpäivityksen uudet äänivalinnat. Xbox 360 Hinta: n. Käyttäjäraporttien mukaan jotkut PS3:t eivät tajua pudottaa tuulettimien kierroksia leffakatselun päätyttyä, vaan konsoli jää huutamaan, kunnes siitä otetaan virrat pois. DVD-käytössä asema on onneksi hiljaisempi, mikäli ei erehdy pikakelaamaan pitkiä pätkiä. n PS3:n ohjelmistopäivitys toi muassaan 1080p/24annon. Sony hemmottelee dvdlevyjen skaalaajia. Xbox 360:n ääniformaatit. Kun TV ei ymmärrä 1080p-signaalia komponentin kautta... PlayStation 3 Xbox 360:n tarjoamat resoluutiot. Hinta: n. Blu-ray-toisto on asia erikseen. Siinä missä PS3:n ääntely on nuotiltaan matalaa muminaa, voisi 360:n ääntä kuvailla vihellykseksi. Konsolien kykyjä mediatoistimina käsitellään myöhemmin ilmestyvässä artikkelissa. Se on toiminnoiltaan selvästi ripeämpi kuin Toshiban HD DVD -soittimet, eikä komponentista saatavassa 1080i-kuvassa ole juurikaan kritisoitavaa. Päivityksen jäljiltä Xbox 360 on oiva HD-soitin. Ääni vaihtelee hieman yksilöstä toiseen, mutta kaikki neljä testattua konsolia vihelsivät ilkeästi leffaäänen yli. Vaihtoehdot ovat 1,5mbit/s DTS, 640kbit/s Dolby Digital, 1,5mbit/s WMA Pro ja stereoääni. Täysin äänetön PS3 ei ole; hiljaisessa tilassa konsolin matalan puhkumisen kuulee metrin parin päähän. VGA:sta saatava 1080p kaipaa Microsoftin hellää huolenpitoa, sillä se ansaitsi HQV HD Benchmarkissa vain 5 pistettä sadasta. X360:n kuvaruutunäyttö HD DVD:n pyöriessä. Dashboardin uusi toimintonappula. PS3 on hiljainen veitikka Xbox 360:n rinnalla. Meteli ei tule sisäisestä tai HD-asemasta, vaan konsolin sisältä. HD-asema ei sekään ole täysin äänetön, mutta sen suhina on pientä konsolin rinnalla. Mikäli asennustilassa on huono ilmanvaihto, tuulettimien kierrokset nousevat, jolloin puhina on kuuluvampaa. 350 + Edullinen hd dvd -asema toimii myös pc:ssä + HD DVD -levyissä ei aluekoodeja DVD-skaalaus vain VGA:lla Pakollinen NTSC>PAL-muunnos komponentilla Aluekoodit yhä DVD-toiston rasitteena Äänekäs HIFIMAAILMA | 5 | 2007 49. DVD-toisto vaatii niin vähän tehoa, että lisäjäähdytystä ei tarvita. Tämän sisäinen asema huutaa pelilevyjä pyörittäessään kuin pistetty sika. PS3 näyttää myös koodekki- ja bittivirtatietoja. Möykkää ja lämmintä ilmaa PS3 on hiljainen DVD-soitin. Uudelleen koodaaminen koskee kaikkia ääniformaatteja, Dolby TrueHD mukaan lukien. muistiin tallentuva päivitys palauttaa ääniraitojen täyden dynamiikan ja antaa käyttäjän valita mihin muotoon levyn ääniraita enkoodataan. PS3 tuntuu käyvän hieman viileämpänä pystyasennossa
Netin keskustelupalstoja selaavat asiantuntijat tietysti tiesivät merkit ja niihin liittyvät odotukset, mutta objektiivisen mittaustiedon puute kaiversi mieliä. arina alkaa syyskuusta 2005, kun neljä T TEKSTI: MAURI ERONEN jA IlkkA RIssANEN K U VAT : M A U R I E R O N E N enemmän tai vähemmän subbareihin hörähtänyttä harrastajaa kokoontui mittaamaan viittä subbaria. Ilkan mittausten seuranta on erittäin suosittua myös ulkomaisilla keskustelufoorumeilla. Tapahtuma jouduttiin venyttämään kaksipäiväiseksi yli kahdenkymmenen mittauksiin ilmoitetun subbarin takia. Eikä ihme, sillä ainakin vielä tähän asti ilmaiset ja kattavat mittaukset tarjoavat omistajalle kosolti tietoa laitteensa suorituskyvystä samalla kanssaharrastajien mielenkiintoa ruokkien. 50 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. RAPORTTI LAppeenrAnnAn subwooFerMIttAukset Puhtaan basson lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskeleva Ilkka Rissanen on jo reilun kahden vuoden ajan mitannut subwoofereita harrastepohjalta. Mittauksista saadun innostuneen vastaanoton johdosta toinen erä järjestettiin jo saman vuoden lokakuussa, jonka jälkeen osallistujamäärät räjähtivät lopullisesti viime vuoden keväänä. Silloin testattiin Suomessa vielä tuntemattomia SVS:n ja BK Electronicsin malleja. lähes 50 mitatun mallin tietokanta tarjoaa hyvät lähtökohdat uutta laitetta etsivälle
Kuvaushommiin entinen bassoriippuvainen on pyydetty aiempinakin vuosina, ja räpsyttelyn lomassa vuosittainen jyrinäannostus saataneen taas täytetyksi. Viileä ilma kangistaa Useampien monikymmenmetristen virta- ja signaalikaapeleiden vedon jälkeen hieman ennen yhtätoista päästiin itse asiaan. Tietokoneelta lähetetyt testiäänet katosivat johonkin signaaliketjun varrelle, ja ensimmäisenä testipenkkiin kytketty piskuinen SVS SB12-Plus pysyi mykkänä. Yliopiston läheisyydessä sijaitseva, Fartwall-Areenaksikin kutsuttu hiekkakenttä tarjoaa erittäin hyvät puitteet subbarijumppaan: ympäröivät rakennukset sijaitsevat vähintään 40 metrin etäisyydellä, ja läheisen asuintalon ulkoseinän sähkökeskus tarjoaa riittävästi polttoainetta vahvistimia varten. Kytkentöjen tarkistuksen jälkeen ongelma paikallistui PA-vahvistimia varten signaalia vahvistavaan Phoenix Goldin linjavahvistimeen. Ei, subbarimittauksiin vain menossa. Mitattavat odottavat kiltisti vuoroaan kentän laidalla, kun jono kasvaa iltapäivää kohden. metsästäjä SVS PB12-Ultran kaunista ruusupuuviilua kehtaa esitellä kavereille. Kevään 2007 mittauksien tyyssija oli tuttu paikka Lappeenrannan Skinnarilan kaupunginosassa. Muuttokuormako. 16 subbarin testaukseen oli varattu sekä lauantai että sunnuntai, jotta turhalta kiireeltä vältyttäisiin. Toukokuun ensimmäinen viikonloppu avautui auringon hellimänä, eikä mittausten sovitusta alkamisajankohdasta ollut tarvetta poiketa. Sähkön ja itse kentän käytöstä on luonnollisesti sovittu ennakkoon asiasta vastaavien tahojen kanssa. Sen vasemman kanavan rca-liitin oli ottanut itseensä ankarasta kaapelirallista, mutta kanavan vaihto ratkaisi lopulta ongelman SVS törähteli nyt iloisesti, mutta muutamien testien jälkeen jokin mittaustuloksissa näytti HIFIMAAILMA | 5 | 2007 51. Kuten niin usein tekniikan kanssa, alkoi mittauspäiväkin hieman epävarmoissa merkeissä. Ensimmäisiä liikkeitä kentällä näkyi karvan ennen aamukymmentä, jolloin oli aika napata kamera kouraan ja suunnistaa takapihalle
52 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 hämmästyttävän maestroa: "Vaimenemisvaste näyttää oudolta. Myös edellisvuonna mitattu BK MonolithDF toimitti tämän keväisten mittausten referenssilaitteen virkaa, joten absoluuttiset erot edellisiin mittauksiin nähtiin helposti. Myöhemmin Ilkan suorittama vertailu aikaisempiin mittauksiin paljasti eron olleen kuitenkin pelättyä pienempi. RAPORTTI LAppeenrAnnAn subwooFerMIttAukset Jopa Genelecin isoin ja kaunein, 7073A, näyttää melko pieneltä ulkotiloissa. Yleisö pääsee näkemään mittaustulokset heti tuoreeltaan. Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne juttelin kahren kesken. Tämän kevään mittaukset antoivat myös lopullisen varmistuksen jo aikaisemmin huomattuun il-. 15-tuumaiset järkäleet TCSoundsilta ja Adire Audiolta. Jakosuotimen toimintaa testattaessa apumies väänteli kytkimiä Ilkan käskystä. Päivän suurin tee-itse-subbari valmistautumassa mittauksiin. Ihan kuin elementillä olisi vaikeuksia pysähtyä." Varhaisen aamun viileä keli oli ilmeisesti muuttanut hieman elementin ripustusten fysikaalisia ominaisuuksia, mikä aiheutti jossain määrin poikkeuksellisia tuloksia jälkivärähtelyjä mittaaviin testeihin. Vahvistimessa noin 2000 wattia raakaa voimaa. Himoharrastajan unelma, mutta sisustajan painajainen
Mittausmestarin oma suljettu tupla-15-tuumainen sai signaalin vahvistusta noin 4000 watin edestä. tilassa vallitsi rauha. Kotisubbareista irtoavat äänenpaineet ovat lisäksi kertaluokkaa alhaisempia kuin kentällä viikkoa aiemmin järjestetyssä paikallisten bändien konsertissa pauhanneet PA-laitteet. Ratkaisuksi ehdoteltiin muutaman kilometrin lentokieltoaluetta mittauskentän yläpuolelle, mutta tähän ei taitaisi kuitenkaan Ilmailulaitos ihan näillä perusteilla suostua. Ymmärtäväinen ympäristö Entäpä naapurusto. Kuvassa kirsikkaviilutettu versio. Kun vähemmän mairittelevat lukemat ilmestyvät tietokoneen ruudulle, voimistuu hymynkare testausyleisön joukossa yleensä suorassa suhteessa flopanneen tuotteen hinnan kanssa. Opiskelija-asuntojen vakioasukit tuntuvat muutenkin olevan immuuneja kaikelle, mitä ihmisten ilmoilla pidettäisiin kotirauhaa rikkovana. Todennäköisesti ylimääräisiin murahduksiin ei juurikaan kiinnitetty huomiota, sillä kaksi viikkoa kestänyt teekkarivappu oli juuri päättynyt. Eksyneen oloiset lentokoneet pörräsivät yllämme, ja erityisesti säröä mittaavat testit tuli ajoittaa hetkeen, kun ilmaB&W:n ja SVS:n pienokaiset olivat ehdottomasti viikonlopun kauneimpia subbareita. Armottomuusko arveluttaa Paikalla oli edelliskertoja enemmän itse tehtyjä subbareita. Automaailmasta tuttu sanonta "mikään ei voita kuutiotuumia" HIFIMAAILMA | 5 | 2007 53. Luonnon armoilla häiriötekijät toimivat toiseenkin suuntaan. Kutsukoot sitä vaikka vahingoniloksi, mutta tuottaa selittämätöntä mielihyvää, kun kaupallisesti menestynyt laite ei lunastakaan sille langetettuja odotuksia. Ainoat kotimaiset sponsorit olivat B&W PV1:n ja uusitun Chorus Vertigo XLS 07:n testiin toimittanut Kymen Laatulaite sekä muissa Pohjoismaissa hyvin myyvän XTZ 99 W12:n lähettänyt Marek Sound. BK XLS200-DF on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten hifistien kodeissa. Lisäpisteitä sijainnille. Kotimaisten edustajien heikko osallistumisinnokkuus harmitti, sillä Ilkka kertoi ottaneensa yhteyttä lukuisiin maahantuojiin ja valmistajiin. Kirjoittajakin sai tällöin sisätiloissa nauttia pahimmillaan yli 90 desibelin melusaasteesta. Lisäksi nettikeskusteluista on selkeästi havaittavissa, että useat tuloksia lukevat henkilöt tuntuvat antavan suurimman painoarvon juuri äänenpainelukemille, vaikka muutkin mitatut suureet ovat tärkeitä arvioitaessa subbarin kokonaissuorituskykyä. Maestron tahtipuikon virkaa toimittavat kannettava tietokone ja kasa ohjelmia. miöön viileä keli vaikuttaa positiivisesti kompressiotestin maksimiäänenpaineisiin, mikä synnyttikin ajatuksen kuunteluhuoneen ilmastoinnin optimoinnista viimeisintä rutistusta haettaessa. XTZ on malliesimerkki todellisten kykyjen ja markkinoinnin välisestä kuilusta: suosio tai speksit eivät takaa hyvää suorituskykyä, sillä XTZ osoittautui lähinnä vain kovaääniseksi keskibassokaiuttimeksi. Pian ilman lämmettyä tilanne kääntyi myös jälkivärähtelyjen osalta normaaliksi, joten testaajan ja avustavien henkilöiden onneksi mittauksia ei jouduttu uusimaan. Voisiko tämä olla osasyy edustajien haluttomuuteen altistaa suojattinsa perinpohjaisille testausmenetelmille. SVS SB12-Plus testattiin silti seuraavana päivänä uudestaan viikonlopun mittausten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Daavid ja Goljat sulassa sovussa Raskaampaa päätä tee-itse-sarjassa edusti sylinterinmuotoinen refleksimalli, joka oli kasattu amerikkalaisen TC-Soundsin 15-tuumaisen TC-2000-elementin ympärille. Kuinka alueen asukit suhtautuvat kaksi päivää kestäviin subinhöykytystalkoisiin
Tätä lukiessasi tulokset ovat kuitenkin jo saatavilla jutun lopusta löytyvistä linkeistä. n. RAPORTTI LAppeenrAnnAn subwooFerMIttAukset Suljetun loimupuukotelon pohjasta pilkistää kymmentuumainen Peerless XXLS. Kun bassokipinä iskee, helpottaa vertailukelpoinen mittausdata satojen mallien valikoimaa ihmetellessä. Tukeva rakenne, suuri massa ja vastakkaisille sivuille asetetut elementit takaavat ainakin sen, että soitettaessa tämä laitos ei juuri elehdi. Sunnuntain sadekuuroyllätys keskeytti kuitenkin mittaukset, kun jonossa oli enää kaksi subbaria. Jättisubbareiden vastapainona oli sisusta54 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 jan unelma, pallonmuotoinen B&W PV1. Mihin jää kaikki se mystiikka, jos parhaan vaihtoehdon löytää helposti ja nopeasti numeroita vertailemalla. TC-2000:tta käytettiin kaksin kappalein myös Ilkan omassa suljetussa, poikkeuksellisia rakenneratkaisuja sisältävässä, niin sanotussa putkisubbarissa, joka sai kyseenalaisen kunnian päätyä ensimmäiseksi vaurioituneeksi testikappaleeksi tapahtuman historiassa. Harmi, että varsinaiset mittaustulokset olivat hieman ulkonäköä vaatimattomammat. Tanskalaisvalmistaja oli jälleen hyvin edustettuna testijoukossa. Korvamme ja henkilökohtaiset käsityksemme äänenlaadusta ovat kuitenkin erittäin yksilöllisiä, joten objektiivinen mittatieto on käytännössä ainoa luotettava keino vertailla suurta määrää subwoofereita. Kaksipuhekelaisen Adire Audio Tumultin sekä Yamaha M-85-päätteen omistaja jätti kytkentöjen pähkäilyn testaajille. Tieto vähentää tuskaa Pelkästään korviinsa luottava subjektivisti voisi kysyä, onko subwooferin valinta mittaustulosten perusteella mielekästä. Seuraavan tapahtuman suunnittelu on jo alkanut, ja Ilkka odottaa siitä testattavien osalta entistäkin mielenkiintoisempaa. Pieni koko hämäsi erästä varautumatonta avustajaa, joka subia mittapaikalle kantaessaan olisi voinut vannoa sen sisältäneen betonia. Mittauksiin voi ilmoittautua keskustelufoorumeiden kautta tai suoraan sähköpostilla ilkka.rissanen@lut.fi. Ne päätettiin hoitaa pois päiväjärjestyksestä seuraavana viikonloppuna, jonka jälkeen alkoikin kärsimätön odotus tuloksien julkistamista odotellessa. Valmistaja luonnollisesti korvasi rikkoutuneen elementin. Pitkät etäisyydet suuriin rajapintoihin mahdollistavat tarkat mittaukset. Lauantaiaamun alkuvalmisteluja hiekkakentällä. Tämän ja kaikkien aiempien mittaustapahtumien tulokset ovat luettavissa sekä DVDPlazan että Home Theater Shackin keskustelufoorumeilla osoitteissa http://www.dvdplaza.fi/forums/forumdisplay.php?f=157 ja http://www.hometheatershack.com/forums/subwoofer-tests/ pätee myös subbareihin: 270-litrainen, kuuden tuuman refleksiputkella 16 hertsiin viritetty kotelo järeällä elementillä ja 2 kilowatin vahvistinteholla ei kohdannut vertaistaan mitä itse suorituskykyyn tulee esteetikko voisi toki olla toista mieltä. Päivät sujuivat vanhalla rutiinilla sen suuremmitta välikohtauksitta. Sopivilla ennakkovaatimuksilla kotikuunteluvaiheeseen pääsevien määrää saa karsittua inhimillisemmäksi. Suoritusarvoiltaan parhaimmalta näyttävän mallin ääni ei välttämättä kuitenkaan miellytä, tai todennäköisemmin, sovi kuuntelutilan akustiikkaan. Toisen elementin yläripustuksen liimaus petti valmistusvirheen takia noin 10 sentin matkalta, joten mittaukset jouduttiin keskeyttämään sen osalta. Tästä syystä, jos vain mahdollista, kannattaa tulevaa subbaria kuunnella aina myös omassa huoneessa, neuvoo Ilkka
Isoin ongelma oli alkuun se, ettei todellakaan tiennyt, mihin olisi katseensa pysäyttänyt. Leveyden ja syvyyden lisäksi korkeutta oli todella hienosti. Oslon isossa Hifi-Center-liikkeessä tapahtuneessa ensiesittelyssä kaiutinpari oli arvoisessaan seurassa. En ole itse kuuntelemalla kuunnellut musiikkia aktiivisesti pitkään aikaan, vaan olen keskittynyt enemmän elokuvien katsomiseen, mutta nyt iski pakottava tarve saada omat keskeneräiset kuunteluolosuhteet paremmiksi. Muiden valmistajien huippumalleihin verrattuna matalahkosta kaiuttimesta irtosi suoraan sanottuna hämmentävän kokoinen ja tarkka äänikuva. Seuraavana on 70020000 hertsin alueen toistava leveä ja matalahko torvi ja päällimmäisenä vielä pieni superdiskantti. Äänessä oli lämpöä ja mehevyyttä poikkeuksellisen paljon, mutta silti yhtä aikaa täydellisen aineetonta läpikuultavuutta. Kuka hankkii Suomen ensimmäisen etukolmikon? T e k s T i ja k u vaT : S a m u S a u r a m a JBL ei ole juurikaan kumartanut eurooppalaista tai varsinkaan pohjoismaalaista tyyliä kaiutinsuunnittelussaan. KAIUTTIMET JBL EVEREST DD66000 ESITTELY Esittelijä oli valinnut äänityksellisesti erinomaista klassista materiaalia, joka ei musiikkina innostanut, mutta kuulosti kyllä häkellyttävän realistiselta ja hyvältä. Balanssi oli tasapainoinen, ja oli vaikea löytää ainakaan oudossa huoneessa mitään maristavaa. Näistä molemmat toistavat bassoaluetta, mutta vain toinen jatkaa keskialueelle saakka. Loppuseinusta oli täynnä kaiuttimia, ja päätyseinällä oli muutamaankin high end -laitteistoon riittävä määrä tavaraa soimassa. Kun Esotericin kelkkaan asetettiin tutumpaa materiaalia, löytyivät toisaalta huoneen bassoongelmat, mutta myös ilon kyyneliä poskilta. Paikalle saavuttuani näky veti lähinnä jalat alta. Yhdellä seinustalla oli seitsemisenkymmentä hyllyä täynnä hienoja vintage-laitteita. Kaiutinkaapelit olivat litteitä ja hopeisia. Everestille on asetettu 25 000 euron kappalehinta, ja kaiutin on kohtuullisen matala. n HIFIMAAILMA | 5 | 2007 55 Alaosassa on kaksi 15-tuumaista elementtiä vierekkäin. McIntosh, Marantz, Nagra ja tietysti JBL esimerkkeinä. Mieleen tuli Nordost, mutta en päässyt tarkistamaan.. Keskialuetta hallitsivat iso flyygeli sekä pari JBL:n Everestin henkistä edeltäjää, Hartsfield ja Paragon. Osa ihmisistä pitää näistä piirteistä ja osa ei. Nykykaiuttimelle poikkeukselliset mittasuhteet pistävät ensimmäisenä silmään. Maailman paras museo Hifi-Centerin jälkeen retkemme jatkui vielä muun muassa JBL:ää, McIntoshia ja Tivoli Audiota maahantuovan Erling Nebyn hifimuseoon. Seinäsähköä puhdisti Isotekin järjestelmä, signaalia syöttivät Esotericin CDpyöritin ja voimakkuuden säätävä DA-muunnin McIntoshin hulvattoman järeille MC2KWmonopäätevahvistimille. Kaiuttimia voi siis ostaa parittoman määrän ja keskikaiutinkin mahtuisi inhimilliselle korkeudelle asetetun valkokankaan alle. Osa niistä oli selvästi restauroituina tai ainakin puhdistettuina ja osa suoraan töistä tulleina. Kun ottaa huomioon, että jokaisella laiteyksilöllä on oma tarinansa kerrottavana, olisi tässä museossa voinut sujuvasti viihtyä tutkimassa pidempäänkin. Ihmisen kuulolle kriittistä aluetta on siis pyritty saamaan mahdollisimman paljon yhden elementin hoidettavaksi ilman herkimmälle alueelle osuvaa jakoa. JBL Everest DD66000 on valmistajan 60vuotisjuhlamalli, joka on noin metrin levyinen ja vain vähän leveyttään korkeampi. Tuttuja merkkejä oli toki paljon. Tuotteet ovat olleet aina merkille ominaisen näköisiä ja yleensä myös kuuloisia. Stereokuva aukesi pienehkön tilan huomioon ottaen erittäin kauniisti. Vastakkaisella puolella oli pari pienempää huonetta. Suuri osa laitteista oli kaltaiselleni harrastuksessa nuorelle ihmiselle tuntemattomia. Jälkimmäiset huuhtoivat ensin mainitut mielestä varsin ripeästi. Toista kalustivat pääasiassa erilaiset levysoittimet ja toisessa oli niin kaiuttimia (Quad ESL-57 ja ESL-63 esimerkiksi) kuin niiden osiakin (pääosin JBL:n isojen mallien torvia)
Samoin kaiutinkotelon tilavuuden kasvattamisella. KOKEILU 10 000 TESTI XXXXXXXX euron kAIuttIMet T E K S T I : J A A K KO E R Ä P U U K U VAT : P E K K A VÄ Ä N Ä N E N Tarkkuutta ja tilaa Huippukaiuttimien valikoima kasvaa kasvamistaan. Tällaisiahan useimmat valmistajien malliston yläpään kaiuttimet enimmäkseen ovat. Aivan kuin haluttaisiin viestittää, että enemmän ja isompi on parempi. Ainakin teoriassa. Toki huippua tavoitellessaan valmistajat varmistavat, ulkoisella pianolakkauksella, että asiat ovat näiltä osin reilassa. 56 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Käytännössähän osa rajaamalla saavutetuista eduista häviää enemmän tai vähemmän ääntä värittävän, vaiheistavan ja viivästävän jakosuotimen uumeniin tai viimeistään elementtien säteilykuvioiden epäyhtenäisyyteen. Tulokkaista tuoreimmat, Marten Miles III ja Nola Viper Reference, tavoittelevat 10 000 euron hintansa oikeutusta erilaisista lähtökohdista. H uippukaiutinsarjan toiseksi viimeisessä osassa roudautimme tutuksi käyneeseen kuuntelutilaan, Soundworksin Helsingin myymälään, kaksi juuri maahan saatua kaiutinparia, jotka molemmat edustavat moniteisten lattiakaiutinten koulukuntaa. Kaiutinelementtien toiston rajaaminen helpottaa niiden työtä ja mahdollistaa toiminnan optimilla alueella. Toki toistettavan kaistan jakamisella useampaan osaan saavutetaan etuja. Keskimääräistä isompi kotelo on puolestaan hyväksi bassojen ulottuvuudelle ja saavutettavalle äänenpaineelle, joskin myös altis koteloperäisille resonansseille ja kuunteluhuoneen usein epäedullisten akustisten ominaisuuksien vaikutuksille
Milesin alla. Eikä millä tahansa piuhalla, vaan Nordostin Valhalla-tasoisella kaapelilla, jolla on HIFIMAAILMA | 5 | 2007 57. Myös jakosuodinkomponentit ovat hyllytavaraa ehommat, hopeakalvo-öljy-kondensaattoreineen. Jakosuodinboksi sisältää muuten viisi paria kaiutinliittimiä! Kaksi pareista ottaa signaalin vastaan ja kolme muuta jakavat sen elementeille. ja viimeksi mainitun kumppaniksi tarkoitettu subwoofer Ellington. Marten Miles III:n herkkyydeksi valmistaja lupaa 91 dB/W ja tehonsiedoksi 250 W. Kuuntelukokeissa selviää, ovatko valitut väylät vaivan väärtejä. 26 millin mdf-levystä konstruoidun ja sisäisesti liimakäsitellyn kaiutinkotelon seinämät pyrkivät minimoimaan seisovia aaltoja välttämällä yhdensuuntaisia pintoja. Nolan tuotelinjassa kuuntelussa käynyt Viper Reference edustaa ylempää keskiluokkaa. Magnesiumkartioiset, 22 sentin läpimittaiset bassoelementit on kummatkin sijoitettu omaan suljettuun koteloonsa, jotka ovat eri kokoisia. Säädeltävin piikein varustettu jalusta huolehtii siitä, että ilma virtaa toivotulla tavalla. Kuunteluissa käväissyt Miles III sijoittuu mallisarjan keskiluokkaan, sillä sen yläpuolelta löytyvät vielä Bird ja Coltrane sekä ehdoton lippulaiva Coltrane Supreme, jonka hankkiminen edellyttääkin sitten jo 245:n tuhatlappusen panostusta kaiutinteknologiaan. Tarina ei kerro onko nimen innoittajana toiminut Alice sukunimeltään Babs vai Coltrane. Ensinnäkin, kaiutin on osin suljettu, osin dipoli. Toimintaperiaatteen edellyttämä aukko on kaiuttimen pohjassa. Toinen kuunnelluista kaiuttimista pyrkii puolestaan osittaisella dipolirakenteella eroon keskialueen ja diskantin koteloinnin aiheuttamista epätoivotuista ilmiöistä, mutta hyödyntää perinteisemmän oloisia elementtejä ja bassovirityksenä kaksikammioista, suljettua koteloa. Impedanssin minimi on 3,8 ohmia, joten kaiuttimen kumppaniksi käypäisten vahvistinten kirjo on laveahko. Nolan huippumalli on komeasti Grand Reference IV, josta joutuu pulittamaan 138 600 euroa parilta. Erillisyys jatkuu myös kaiuttimen jakosuotimen muodossa, sillä se on ulkoistettu omaan koteloonsa, jonka alle voi halutessaan hankkia vielä värähtelyjä vaimentavan alustankin. Alon kääntyi Nolaksi muutama vuosi myöhemmin ja firma on nyt Accent Speakers. Bird, Miles, Coltrane, Duke... Edullisin Marten on keskikaiuttimeksi tarkoitettu Alice, joka vaihtaa omistajaa 2800 euron hinnalla. Noin metrin mittaisen, Leif Mårten Olofssonin suunnitteleman Miles III:n kaiutinelementit ovat maineikkaita Accutoneja, joiden keraamisen kalvon sanotaan liikuttavan ilmaa ideaalisen männän lailla, ilman kuuloalueella sijaitsevia kartioresonansseja. Carl Marchisotto aloitteli nimittäin uraansa jo 1970luvun aluilla ja ehti toimia 15 vuotta Dahlquistin pääsuunnittelijana, jonka jälkeen hän perusti Alon-kaiuttimia valmistavan Acarianin. 110 mm:n monikerroskalvoinen, alnico-magneetilla varustettu keskiääninen ja samaista magneettimateriaalia hyödyntävä 25 millin diskanttielementti on sijoitettu basso-osan yläpuolelle, 34 mm paksuun, edestä katsoen epäsymmetrisesti kaartuvaan levyyn. Kaiuttimen viritystaajuus on 27 hertsiä. Soinnin laadukkuutta ja poikkeavuutta massasta tavoitellaan usein myös käyttämällä hinnakkaita ja eksoottisia elementtejä. Näin kaiuttimen takaseinä, jossa sijaitsevat tuplajohdotuksen mahdollistavat, tasokkaat liittimet, on 22 cm leveää julkisivua hieman kapeampi. Takaa avoimina elementit säteilevät eteen ja taakse, mutta eivät juuri sivuille. Kaiutinta saa joko korkeakiiltoisella viilu- tai maalipinnalla varustettuna. No, huipulle on monta tietä. Yli 2800 hertsin taajuuksista huolehtii tuumainen diskanttielementti, jonka toiston mainitaan ulottuvan kolmen desibelin vaimennuksella 40 kilohertsiin. Tamperelaisen Hifihuoneen maahantuoman tuoteperheen edustajat on kuitenkin edelleen nimetty legendaaristen jazzmuusikoiden mukaan. Vaihtoehdot ovat tammi, kirsikka, musta, punainen ja hiekka. Kaksineuvoiseksi konstruoitu Edistyksellistä elementtitekniikkaa Ruotsissa, Göteborgissa suunniteltu ja valmistettu Marten-kaiutinsarja tunnettiin vielä jokin aika sitten Mårten Design -mallistona. Hienosti tai vielä hienommin viimeistellyn, Somerolaisen Stars and Stripesin Suomeen saattama Nola on tuotemerkkinä vähemmän tunnettu, mutta sen takana piilee kuitenkin kappale amerikkalaista kaiutinhistoriaa. Kaiuttimen sisäinen kaapelointi on Jorma Designin käsialaa. Miles III:n bassoviritys on tyyppiä refleksi. Toisessa tämänkertaisista toistimista panostetaan elementtien kalvomateriaaliin keramiikan muodossa, mutta niiden ympärille konstruoitu, seinämävahvuudeltaan tuplasti karvalakkitasoa järeämpi kotelo on kuitenkin toimintaperiaatteeltaan vähemmän erikoista bassorefleksityyppiä. Viper Reference on melkoisen high end henkinen kaiutin, sillä se sisältää koko joukon erikoisia ratkaisumalleja. Bassokeskiääniset ovat 7 tuuman läpimittaisia ja niitä on kummassakin kaiuttimessa kaksittain
Myös äänikuvallisen syvyysporrastuksen kaiutin hoitaa tarkasti. Soinnillisesti kaiutin on jossain määrin loudnessvaikutteiseen sävymaailmaan kallellaan, mikä tulee esiin erityisesti raskaana bassotoistona. Yleissointi on keveä, napakka, analyyttinen, nopea ja vakaa. Mutta runsaudestaan huolimatta bassot ovat myös seurattavat ja kohtuullisen syvät. Samalla se on valitettavan ylikirkas. Olisko toisto sittenkin kaikessa epähifimäisyydessään turhan suoraviivaista sorttia. Äänikuva on tavallaan tarkka, joskaan ei aivan kaikkein avoimin tai ulotteikkain. Viiltäväksi tarkoitetun särökitaran ääni saattaa menettää purevuuttaan ja läsnä olevuuttaan. genreille tyypillinen, pintaan ruuvattu diskantti tulee kyllä silmille. Mitä isompi volumesäätimen asetus, sitä isompi soundi. Marten on muutenkin hiukan kaksijakoinen tapaus, sillä sen tavassa kaivautua äänitteiden yksityiskohtiin esiintyy sekä poikkeuksellista puhtautta että keskimääräistä enemmän kliinisyyttä. Jos taas tarkoitus on syöttää levylautaselle sekalaisen sähköistä kevyttä musiikkia, kannattaa suosiolla miettiä muita vaihtoehtoja. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 59. Hyvin äänitetty akustinen musiikki soi kuin itsestään. Tietty musiikin luihin ja ytimiin käyvä purevuus jättää hiukan toivomisen varaa. Sointisävyiltään Nola on enemmänkin mehevä ja eloisa kuin neutraali tai viileä. Nämä ominaisuudet leimaavat koko toistokaistaa, bassosta ylimpään diskanttiin. Rytminen syke toimii, mutta pientä jarrua on aistittavissa. Kaiutin omaa dynaamista kyvykkyyttä, mutta herää elämään vasta kun tietty äänenvoimakkuuskynnys on ylitetty. Diskantin reipas annostelu lyö leimansa niin Dire Straitsiin kuin Sibeliukseenkin, joskin ilmiö häiritsee sähköisellä musiikilla selvemmin. Myös dynamiikka toimii. On nimittäin helppo kehua soinnin selkeyttä ja soundillisten asioiden läpikuultavaa välittymistä, mutta yhtä helppo todeta, että musiikin syvin olemus voisi valottua vähän verevämminkin. Miles ja Mahler toimivat, Manowar ja Motorhead eivät. Äksy Marten on samassa sessiossa kuunnellun Nolan lähes täydellinen vastakohta. Mitään rasitusefektiä ei kuitenkaan pääse syntymään. Kaiutin on parhaimmillaan akustisen jazzin ja klassisen orkesterimusiikin parissa, missä studiohenkilökunta harvemmin ekvalisoi luonnolliset sointivärit jumputtavaksi kihinäksi. Toisaalta, tuskin Nolaa on tarkkailumonitoriksi suunniteltukaan. Vasta pienen analyysin ja alkulämpiämisen jälkeen sointimaailmaan pääsee kunnolla kiinni ja voi alkaa eritellä sitä. Erottelu on esimerkillistä luokkaa, ääni on poikkeuksellisen puhdas ja resonanssittoman kuuloinen. Kaiuttimen kaksijakoinen luonne tekee arvioinnista hyvin hankalaa. Soinnissa on näissä maisemmissa sivistynyttä sulavuutta ja laulavaa linjakkuutta rutkasti yli tavanomaisen hifitason. Tämä ei tarkoita, etteikö kaiutin olisi itsessään kohtuullisen paljastava; kesken testiä tehty välijohdon vaihtaminen tuli esiin yllättävänkin selvästi. Kokonaisuus tuntuu olevan tietoinen kompromissi, jossa analyyttisuus ja ääniteuskollisuus ovat saaneet väistyä yleisen vaikuttavuuden tieltä. Bassot hoituvat kiinteän kurinalaisesti ja tarvittaessa ihan kelpo ruudikkuudella. Äänikuva on syvä, epäkaiutinmainen ja harvinaisen ilmava. Reference Kuunteluarviot J A A K KO E R Ä P U U MIKAEl NEdERsTRöM Isotteleva ja irtonainen Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy epäkaiutinmaisen isoon ja avaraan äänikuvaan, mutta heti toiseksi muhkeaan bassotoistoon. Sen soundissa on sitä suuren maailman high endiä, ei niinkään hienostelevaa hifiä. Tilantekijä Massiivinen, iso ja kaikin puolin mahtipontinen ääni. Normaalissa musiikinkuuntelussa subbari lienee tarpeeton, vaikka aivan alimmat jäävätkin hieman vaisuiksi. Nämä ovat ne asiat, joihin kiinnittää ensimmäisenä huomiota. Huonoista, varsinkin ylikirkkaaksi miksatuista levyistä, kaiutin tekee melkoisen ikävää kuultavaa. Lattarimeininki kulkee ja Zawinulin etnojazz suorastaan riehakoi. Pahimmillaan lauluäänet ja pellit saavat ylimääräisen sähisevän sävyn, parhaimmillaan tummat ja tukahtuneet äänitteet heräävät uuteen eloon. Fortet irtoavat vaivatta ja kompression tuntua ei saa esille reippaallakaan luukutuksella. Siitä huolimatta, että kaiutin on kaukana takaseinästä, tuntuu matalien taajuuksien taso liioitellulta. Orkesteri soi peräseinällä syvällä kaarella kaiuttimien takana, eikä kaiuttimiin kiinni panoroitu Dire Straitsin jazz-kitarakaan kuulosta tulevan suoraan kaiutinelementistä. Äänikuva on vakaa ja laulaja pysyy keskellä kuin nakutettuna. Myös massiivinen sinfoniaorkesteri toimii uskottavasti, vaikka basso ei aivan kellariin asti ulotukaan. Sähköisempi ja räväkämpi materiaali kärsii pienestä hienostelusta, vaikka toisaalta em. Ääni on kuitenkin sillä tavalla puhdas ja pakoton, että varsinkin hyvillä äänityksillä se pääsee oikeuksiinsa. Ääni paikallistuu kaiuttimiin harvinaisen vähän. Toisto ei kouraise aivan pohjamutiin, mutta alas kyllä. Kokonaisuutena Marten on tavallista ääniteriippuvaisempi tapaus. Siksi mitään yksiselitteistä loppupäätelmää on vaikea tehdä. Piano kuulostaa hiukan turhankin tuhdilta, kun kaiutin ei pihtaile alempaa keskialuetta. Musiikillisesti kaiutin on aika yleispätevä, vaikkei toimikaan kovin optimaalisesti perinteisen hifiuskolliseen makuun. Miles III Kuunteluarviot J A A K KO E R Ä P U U MIKAEl NEdERsTRöM Sivistyneesti sirpakka Kun yhdistetään siisti ja kirpakka saadaan sirpakka. Tämä kuuluu oikeastaan kaikilla käytetyillä levyillä. Jos ja kun mieltymykset kallistuvat suuntaan, jossa toiveiden täyttymys on täyttää koko peräseinä musiikilla, Nola on siihen kuin omiaan. Basson raskaus heikentää menevyyden, läpinäkyvyyden ja napakkuuden tunnetta. Äänikuva ei ole aivan huipputarkka mutta riittävän fokusoitunut ja luontevan avoin. Samoin puhaltimissa. Toisaalta lievä sisäänpäin kääntyneisyys tekee kuuntelusta levollista ja rasittamatonta siitä huolimatta, että ylimmillä keskitaajuuksilla on ylimääräistä energiaa, joka paljastuu varsinkin Metallicalla ja muulla räimevoittoisemmalla musiikilla kapeutena ja lievänä ahtautena. Marten ei liioittele millään soinnin osa-alueella, vaikka diskantin annostelu onkin siinä ja siinä. Kaiuttimien selvä kääntäminen ulospäin rauhoittaa efektiä, mutta ei poista sitä kokonaan, sillä ylimääräinen energia sijaitsee enemmänkin alemman kuin ylemmän diskantin alueella. Hienoinen diskantin pirteys puskee kyllä paikoin pintaan, mutta niinpä peltiesineissäkin on luonteva messingin maku. Rytmiset asiat Nola hoitelee suvereeniin tapaan. Eli kun kelkassa on livetaltiointi, on läsnä oleva elämän maku vahva. Jos levyhylly sattuu koostumaan laadukkaista, kaukaa äänitetyistä akustisista helmistä, kaiutin voi olla sen paras ystävä. Ja mikä parasta, kaiutin soi uskottavasti vähemmälläkin luukutuksella, toisin kun Marten, joka vaatii keskimääräistä enemmän hanaa auetakseen
Suunnittelun pohjana olevat ideat osoittautuivat toimiviksi myös käytännön kuuntelussa. T e k s T i : J a a k ko E r Ä p U U k u vaT : p E k k a VÄ Ä n Ä n E n 60 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. KOKEILU KAIUTTIMET WAVE DYNAMICS HALFSPACE JA NASW TESTI XXXXXXXX Ääntä ja musiikkia huon Uusi kotimainen kaiutinvalmistaja Designvector tarjoaa edullisia ja harkittuja kaiutinratkaisuja akustisesti hankaliinkin kuunteluolosuhteisiin
avulla, tähtäävät kaikki samaan päämäärään, tasapainoiseen ja miellyttävään toistoon. Näin selittyvät myös yrityksen japaninkieliset nettisivut ja orastava kiinnostus muunkin Kaukoidän markkinoilla. Yrityksen tuotevalikoima koostuu tällä hetkellä kahdesta kaiuttimesta, joista toinen on tarkoitettu sekä stereo- että monikanavakäyttöön, yhdestä lisäbassosta, kaapeleista ja jalustoista, mutta listaan on luvassa pidennystä tuonnempana. Kolmion muotoinen, vain 13 cm syvä kotelo on tyyppiä hallitusti vuotava, mikä selittää sivuilta löytyvien pienten pyöreiden aukkojen tarkoituksen ja aiheuttaa takasäteilyn jonkinasteista vaimentumista, mikä ei ole hassumpi juttu seinän läheisyyteen tarkoitetulle toistimelle. Vaihto tuplasti tehokkaampaan transistoriintegroituun tuotti vielä astetta napakamman soundin, mutta muuten musiikki välittyi vain HIFIMAAILMA | 5 | 2007 61 etua epäsymmetriasta Kolmen tuuman Tangband-laajakaistaelementillä varustettu HalfSpace sisältää monia teknisiä ratkaisuja, jotka perustuvat sen suunnitellun käyttöympäristön, seinänvierustan, hallittuun hyödyntämiseen. Unohtamatta silti sisustuksellisia ja taloudellisia näkökulmia. Kaikki kaiuttimet ovat kotiteatterikäyttöä varten magneettisuojattuja. selkä seinää vasten Pelivaraa potkuisampaan menoon Kun kuuntelutilan akustiset ominaisuudet, musiikilliset mieltymykset ja halutut äänenpaineet edellyttävät ruudikkaampaa päästelyä, HalfSpacen kumppaniksi voi hankkia parin NaSW-lisäbassoja, jotka toimivat samalla kaiutinjalustoina siroille pilareille. WaveDynamicsin tuotantofilosofia sai alkunsa siitä äänentoistoalalla tavanomaisesta tarinasta, jonka mukaan markkinoilla olevat tuotteet eivät soineet mieluisasti saati antaneet riittävästi vastinetta rahalliselle panostukselle, mistä seurasi päätös tehdä itse sellaisia. Seinäsijoituksen ja elementin rakenteen aiheuttamaa vasteen lievää mutkittelua oiotaan elementin kanssa rinnan kytketyllä imupiirillä, joka vaikuttaa 15006000 hertsin alueella. Yrittänyttä ei kait kuitenkaan laiteta, joten HalfSpacet 70 cm korkeille Lovaneille ja seinän viereen. Kotelon tilavuus, vaimennusaineen määrä ja rakenteelliset yksityiskohdat, elementin sijoitus etulevyyn ja sen sovittaminen akustiseen tilaan lievän torven. Siis ei aivan otollisin tila kolmituumaisten täyttää musiikilla. Akustinen jazz soi oikein nätisti, ja vaikka basso-osasto ei nyt järin alas kouraissutkaan, toisto oli näiltäkin osin hyvin seurattavaa. Tämä tapahtuu NaSW:in takalevyssä sijaitsevalla potentiometrillä. NaSW:n 15-senttisen TB-elementin toistoa ei suodateta sähköisesti lainkaan. HalfSpacen nimellisimpedanssiksi mainitaan 8 ohmia ja herkkyydeksi 87 dB (1 W). Aiemminhan vastaavalla panostuksella laajakaistalle pyrkivä on joutunut kyhäämään kaiuttimet itse. Elementin epäsymmetrinen sijoitus erillisen korotuspalan välityksellä etulevyyn minimoi puolestaan reunaheijastusten voimakkuutta ja jakaa ne useammalle taajuudelle. Ensin mainittu pyörittää firman kansainvälistä osastoa Japanista käsin. NaSW-HalfSpace-yhdistelmän alle voi halutessaan hankkia 50 cm korkean Elevator-jalustan, jonka avulla kolmituumainen laajakaistaelementti asettuu ihanteelliselle kuuntelukorkeudelle. Messuilla esitelty laajakaistaelementtiin perustuva, seinänvierussijoitukseen optimoitu HalfSpace ja sen bassopään tukevoittajaksi isommissa tiloissa tarkoitettu lisäbasso NaSW (Not another SubWoofer) vaikuttivat niin mielenkiintoisilta tuttavuuksilta, että halu niiden lähempään tarkasteluun syntyi samantien. Vapaassa tilassa noin sataan hertsiin ulottuva bassotoisto tukevoituu tarkoitetulla sijoituksella siten, että -6 dB:n pisteeksi luvataan elementin kokoon nähden mukavat 60 Hz. Impedanssi on 8 ohmia, mutta kun se kytketään HalfSpacen rinnalle, systeemin impedanssi putoaa 4 ohmin tienoille. Toki äänikuvasta uupui syvin kerroksittaisuus ja olihan dynamiikka hiukan vajavaista sorttia, mutta yllättävän hyvin musiikki pysyi kasassa, vaikka hanaa hiukan tarjosikin. Lähtökohtana on alusta asti ollut musiikki ja sen toimiva välittyminen tavallisissa asuintiloissa, jotka eivät useinkaan tarjoa erityisen otollisia olosuhteita nautittavalle toistolle. WaveDynamics-sarjan kaiuttimet ovat saatavana joko mustana tai valkoisena, sekä pienestä lisämaksusta koivu-mahonki- tai bubinga-mahonki-versioina. Sitä paitsi, madaltaahan HalfSpace kaupallisten laajakaistasovellusten pariin pääsemisen kynnystä aivan uudelle tasolle muutaman satasen parihintalapullaan. Pienikokoisen, mutta melko painavan NaSW:in herkkyys on vain 84 dB, eli HalfSpacen herkkyyttä joutuu vaimentamaan WaveDynamics-tutkailu tapahtui puurakenteisen talon olohuoneessa, jonka akustiikka ilman erityisiä toimenpiteitäkin on kuivakkaanpuoleinen. Lisäbasso on passiivinen ja se sisältää ensimmäisen asteen ylipäästösuotimen, jolla HalfSpacen tehonsietoa kasvatetaan vaimentamalla sille tarjoiltavaa alle 165 hertsin signaalia. Kokoa huoneella on noin 25 neliömetriä, mutta tilavuutta kasvattaa kolmen metrin korkeus. Mikä ettei. NaSW:in bassotoiston luvataan ulottuvan 35 hertsiin, joten nimestään huolimatta kyseessä on melkein subwoofer. oneen ehdoilla V iime syksyn hifimessuilla ensiesiintymisensä julkisuudessa suorittanut Designvector henkilöityy kahteen nuorehkoon mieheen, joista toinen, Jussi Hurmala, vastaa tuotteiden teknisestä suunnittelusta ja designistä Kasperi Viitasen hoidellessa muita asiaan liittyviä tontteja. Jopa napakkaa ja kaikenmoisesta kumusta vapaata. Jatkuvan tehonsiedon lukema on melko pieni, 12 wattia, mutta hetkellistä tehoa kaiutin sietää sentään yli kolminkertaisen määrän. 15 wattinen putkipääte osoittautui riittävän tymäkäksi hillittyyn herkistelyyn, joka osoitti, että laajakaista se on pienempikin yksiteinen. Arvon vaatimattomuus johtuu valitun elementin pienestä liikepoikkeamasta. kolme tuumaa laajakaistaa Tangbandin tapaan. tasapainoisimman toiston aikaansaamiseksi. Toistoalueen yläpää rajautuu akustisesti kaistanpäästötyyppisen koteloinnin myötävaikutuksella noin 200 hertsiin
Tässä tapauksessa pienin äänenpainevarauksin. Lisäbasson refleksiaukot sijaitsevat sen pohjassa. Joillakin äänitteillä kaiuttimet suorittivat varsin onnistuneen "katoamistempun", ja musiikki tuntui soivan kuin itsestään. Piikkien ruuvaaminen pohjan kierteisiin on pakollinen puuha, sillä pohjassa sijaitsevien refleksiaukkojen on päästävä puhkumaan antinsa vapaasti. Hyvä niin. Ja vielä vähän enemmän auki. Seurattavuus ja ulottuvuus olivat kuitenkin sangen hyvällä mallilla. Kolmen tuuman kartio ja milliluokan liikepoikkeama eivät taitu ihan mihin vain menoon. Pienehköjen pääkaiutinten ja sub... Äänikuva asettui ymmärrettävistä syistä hiukan alas, sijaitseehan pääosan äänestä tuottava elementti vain reilun puolen metrin korkeudella lattiasta. HalfSpace suositellaan asetettavaksi bassoosan kannen takareunaan. Mutta se koherenssi. Piikkien alle toimitettavat pienet metallikiekot suojaavat tarvittaessa lattiaa reijitykseltä. HalfSpacen ja NaSW:in välisen balanssia säätävä potikka päätyi kokeilussa hieman valmistajan perusasetusta enemmän vaimentavaan asentoon, sillä noin 70 cm etäisyys seinästä tuntui edellyttävän sitä. Lisäbassot eivät ole kriittiset kuuntelukulmalle. Olletikin, jos musiikillisten mieltymysten päällimmäisenä preferensseinä eivät ole raskain n rock ja kovat äänenpaineet. WaveDynamics Halfspace Hinta: 300350 /pari Mitat (l x k x s): 23 x 43 x 13 cm Massa: 4 kg WaveDynamics NasW Hinta: 300350 /pari Mitat (l x k x s): 23 x 40 x 37 cm Massa: 15 kg Lisätietoja: WaveDynamics, 050-5415189, www.wd-speakers.com. Valmistajan hinnastossa hopeajohtiminen, tefloneristeinen ja laadukkailla liittimillä varustettu kaapelinpätkä maksaa enemmän kuin puoli paria puuviiluisia HalfSpaceja. Kaiutinyhdistelmän herkkyyshän määräytyy NaSW:in mukaan, joten vahvistimen voimakkuudensäädintä joutui siirtämään melkoisesti oikealle. Pieni koko, tukeva kotelo, monipuolinen sijoitettavuus, pelkistetty design sekä rasittamaton ja ehjä ääni ovat jo sinänsä ilahduttava yhdistelmä, mutta kun siihen lisätään vielä sointibalanssin säädeltävyys ja kohtuullinen hankintahinta, ollaan jo aika lähellä pienellä budjetilla operoivan ja epätyydyttävissä akustisissa oloissa asuvan musiikin ystävän toiveiden täyttymystä. Tämä kyllä edellytti kaiutinten suuntaamista suoraan kuuntelupaikalle, sillä lieväkin ohipuhallus aiheutti ilmiselvää fokuksen himmenemistä. High end -kaapeli. Tämän todetaan yhtenäistävän kaiutinsysteemin eri osien kulkuaikakäyttäytymistä. KOKEILU KAIUTTIMET WAVE DYNAMICS HALFSPACE JA NASW TESTI XXXXXXXX aavistuksen räväkkyydestään tinkien. Äänikuva-asioita arvostavalle optiona tarjottava jalusta lienee liki must. Paikoin soinnillinen yleisilme jäi turhankin miellyttäväksi. Sitä se yksipistesäteilijyys teettää. Mutta. Laadukas kaapeli kruunaa kokonaisuuden. Rokimpi rykäisy Levyhyllystä nyppäistyt, massiivisempaa musiikkia sisältävät äänitteet odottivat kokeilun seuraavaa vaihetta, NaSWlisäbassojen kytkeytymistä kehiin. Ja taas: HalfSpacet tarjosivat parastaan suoraan kuuntelupaikalle suunnattuina. Pelivaraa jäi silti riittämiin 35-wattisella vahvaimella. 62 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 Halfspacen vuotavan kotelotyypin edellyttämät aukot ovat minikokoa. Kaiutinkattauksen kyvyssä välittää akustisten instrumenttien ja lauluäänten luontaisia sävyjä ei ollut juuri nokan koputtamista. Siitäkään huolimatta, että lisäbasso hoitelee vaativamman osan hommista jokseenkin suvereenisti. Hyvälaatuista bassoa oli tarjolla, vaikka basson sävyt vaikuttivatkin aavistuksen pyöristyneiltä. Siitäkin huolimatta, että ääni painottui harvinaisen vähän kaiuttimiin, HalfSpace osoitti kiistatta lajityyppinsä parhaat puolet: musiikille kuin musiikille oikeutta tekevän kokonaisvaltaisuuden ja aikaakselin tapahtumien yhtenäisyyden. Hommat hoituivat näiltä osin siististi ja huomaamattomasti. Tai ehkä kyseessä oli ainakin osittain reippaasti yli 90 dB herkkien kaiutinten parissa pitkään eläneen kuuntelijan aistiharha. Siis piikit kokoisikseen painavien bassolaatikoiden alle ja valmistajan toimittama reilun kahden vaaksan mittainen high end -kaapeli esiin. kierteisiin ruuvattavat piikit takaavat äänelle ulospääsytien. WaveDynamics-kaksikon kytkentä- ja säätökeskus. Piikit nostavat kaiutinta irti lattiasta muutaman sentin, mikä riittää. Klassinen orkesterimusiikki vyöryi kaiuttimista melko uskottavasti, vaikka pientä pidättyvyyttä dynamiikan lohkolla olikin aistittavissa. Äänimaisema muodostui hallitusti kaiutinten väliin, avoimena ja avarana. Ehkä ei tullut sittenkään ruuvattua sitä volumea tarpeeksi kaakkoon elementtien pohjaamisen pelossa. Tuhdimpi luukutus aiheuttaa pientä ahdistuneisuutta sointiin. anteeksi lisäbassojen välinen sovituskin tuntui olevan kunnossa. Ei erityistä kuoppaa, ei kummempaa kukkulaa. Rytmikästä ja ruudikasta sähköistä etnojazzia levykelkkaan, ja hana auki. Siitäkin huolimatta, että ääni tuli selkeästi alaviistosta ja ylimmän diskantin suhteen hiukan vaimentuneena. Toimiva yhtälö WaveDynamicsin kaiuttimissa on ideaa. HalfSpacejen kunniaksi on toki oitis mainittava, että rasittavia piirteitä soinnista ei löytynyt lainkaan, mikä ei nyt kuitenkaan tarkoita erityistä pehmoilua. Tarvittaessa toisto oli hyvinkin eläväistä ja useimmiten myös irtonaista. ja äkäisempien äänitteiden särmän silottumista. Ehkä lisä-annos purevuutta ei olisi ollut kuitenkaan pahasta. Eikä kumua ollut kuultavissa millään materiaalilla. Alhaalla tai ei, kaiutinjärjestelmän soinnissa oli aistittavissa tiettyä paneelimaisuutta. Kyllä. Aivan räkäisimmän rytmimusiikin toistimeksi WaveDynamics-setti saattaa olla hitusen mieto, vaikka ääntä lähteekin määrällisesti kohtuullisesti
Projektia joudutti jo pitkään kytenyt haave omasta kuunteluhuoneesta. Rajalliseen tilaan kun pitäisi mahduttaa iso nippu kaiuttimia, subbari ja vielä videoprojektorikin valkokankaineen. HARRASTUKSENA TESTI XXXXXXXX HIFI Juho Kainulainen T e k s T i M i k ko J ä r v i k i v i k u vaT M i k ko J ä r v i k i v i J a J u h o k a i n u l a i n e n kerrostalon akustiikkaongelmat ja huono äänieristys ovat tuttuja jokaiselle harrastajalle. Kelluvan rakenteen varmistamiseksi lattia jätettiin reilun sentin verran irti sivuseinistä. Todellinen mullistus oli kuitenkin vasta tu64 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 lossa. Näillä eväin käynnistyi epäilemättä yksi erikoisimmista kotiteatteriprojekteista, joita Suomessa on toteutettu. Tikut ristiin Kerrostalo on monella tapaa ongelmallinen ympäristö hifisteille, mutta heidän ongelmansa ovat vielä suhteellisen pieniä, kun niitä vertaa kotiteatteriharrastajalle heitettyihin haasteisiin. Videoprojektorimarkkinat olivat vielä varsin vaatimattomat, mutta jo tuolloin Juho tuli siihen päätelmään, että projektorilla saavutetaan paras teatteritunnelma niiden kaikista silloisista puutteista huolimatta. Tästä heräsi kipinä kotiteatteriharrastukseen, ja kuten yleensä, nälkä kasvoi. Koska neliöt olivat kortilla, pyrittiin seinärakenteista tekemään mahdollisimman ohuet, mutta silti rakenteeltaan mahdollisimman jäy-. Suuri kuva saapui Kainulaisen taloon muutama vuosi äänen jälkeen. Tätä yhtälöä punnittuaan Juho päätyi ratkaisuista radikaaleimpaan, rakentamaan kokonaan toisen huoneen kuunteluhuoneen sisälle. Tilannetta eivät myöskään helpota elokuvien dynaamiset ryminäraidat, joista nauttiminen vaatii äänenvoimakkuussäätimen kiertämistä pari pykälää yli naapurin kipurajan. oikotietä hyvään äänentoistoon ei ole olemassa, mutta harvemmin näkee niin perinpohjaista ratkaisua kuin Juho kainulaisen kotiteatterissa. Viimeksi mainitut ovat yhä nykyisen laitteiston takakaiuttimina, rankasti modifioituina tosin. Tällaiset lukemat ovat tarpeen, sillä lattiaa kuormittavat paitsi kuuntelijat ja laitteet, myös seinät ja katto. Sonyn erillislaitesettiin kuului CD-soitin ja vahvistin, joka mahdollisti myös monikanavaäänen. Lopullisen lattiapinnoitteen alle asennettiin vielä 22 millin lastulevy rakennetta jäykistämään. Kelluva ratkaisu minimoi värähtelyjen etenemisen kerrostalon rakenteisiin ja näin äänen etenemisen naapuriasuntoihin. Pian Sony saikin väistyä NADin kaluston tieltä, ja kaiuttimetkin vaihtuivat siinä samassa budjettiluokassa runsaasti mainetta niittäneisiin JPW Mini Monitoreihin. huoneen sisälle syntyi kokonaan toinen huone, jolla paitsi voitettiin ongelmat akustiikassa, myös ylläpidetään naapurisopua. Sahanpurua ja sulosointuja J uho Kainulaiselle kosketus kotiteatteriin tuli jo vuonna 1993 ensimmäisen oikean hifisarjan hankinnan myötä. Tällä ratkaisulla lyötäisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä parannusta olisi tiedossa sekä akustiikkaan että äänieristykseen. Uuden lattian alle asennettiin 30 millin Parocin kovavilla, jolle luvattiin kantavuutta yli viisi tonnia. Useamman vuoden akustiikan kirjojen pänttäys johti lopulta käytännön kokeisiin. Työt aloitettiin lattiasta, josta ensin poistettiin vanhat pintamateriaalit. Tällä tiellä on jatkettu aina nykypäivään asti
Oma käden jälki näkyy nimittäin vahvasti myös huoneen sisustuksessa. Hapenpuute ei siis ole uhkana elokuvia katsellessa. Puutyö kunniaan Huoneen kokonaiskulut jäivät lopputulokseen nähden varsin maltillisiksi, noin kolmeen tuhanteen euroon. Vino rakenne mahdollisti myös hyvän äänieristyksen vaatimat tuplaovet. Sadan millin ilmastointiputki siirtää ilmaa noin sata kuutiota tunnissa, eli selkokielellä vähintäänkin riittävästi. Jos urakka olisi teetetty ammattilaisella, lopullinen hinta olisi ollut aivan toista suuruusluokkaa. Ilman virtausäänet minimoitiin erillisellä äänenvaimentimella, joka sijoitettiin eteiseen kuunteluhuoneen ulkopuolelle. Tästä eteenpäin huoneen ilmanvaihto toteutettiin koneellisesti. Jotta huoneesta ei tulisi täysin laatikkomaista, tehtiin takaseinästä kulmikas. Mutta ei tässä vielä kaikki. Koolingit rakennettiin kakkoskakkosista lukuun ottamatta ikkunaseinää, johon vaadittiin hieman tukevampi rakenne ikkunaluukkuja ja ilmastointia varten. Siniset penkit ovat peruja vanhasta jokilaivasta. Järeä av-esivahvistin (kuvassa vielä vanha, sittemmin Parasoundiin vaihtunut Myryad) syöttää signaalin sulassa sovussa työskentelevälle päätevahvistintriolle. Vahva tee-itse-henki on myös innoittanut rakentamaan laitetelineen ja subwooferit itse HIFIMAAILMA | 5 | 2007 65. Pienetkin raot tilkittiin tiivistenauhalla ja Sikaflexillä. kokonaisuus lepää Juhon itse rakentamalla laitetasolla. kät. Koska huone haluttiin rakentaa täysin umpinaiseksi, teetettiin tarkkuustyötä vaativat oviaukot ja ikkunaluukut puusepällä. Lukuisia työtunteja projektiin uhrasivat Juhon lisäksi myös hänen isänsä ja veljensä. Järeämpää puutavaraa asennettiin myös kattoon riittävän kantavuuden takaamiseksi. Ne saivat uuden elämän puuosien käsittelyn ja verhoilun uusimisen jälkeen. Seinää koristavat filmistripit ovat puolestaan kuvankäsittelijänä toimivan Juhon omaa käsialaa ja niistä voi paitsi bongata monia elokuvahistorian merkkitapauksia, myös saada kuvaa talon isännän elokuvamausta. Edullisen loppuhinnan selittää suuri oman työn osuus
Vaimennus toimii hyvin myös huoneiston sisällä, sillä viereiseen huoneeseen ei kovillakaan äänenvoimakkuuksilla kuulu juuri mitään. Yhtenäiseen äänikenttään tähdätään myös kuudella takakaiuttimella. Valituksia ei kuitenkaan ole kuulunut. Projektia voi siis hyvillä mielin pitää vähintäänkin onnistuneena. Akustiikkaongelmat lievittyivät tuntuvasti, mikä kuuluu paitsi ylemmillä äänillä myös tarkentuneena bassotoistona. Tuloksena on hämmästyttävän tasainen äänimaailma koko huoneessa, eikä suunnatuissa Juho on lopputulokseen tyytyväinen. Lattia jätettiin reilun sentin verran irti seinistä, millä estettiin värähtelyiden eteneminen itse talon rakenteisiin. Toisto on myös miellyttävän tarkka ja ulottuva. Ne eivät tuo itseään koko ajan esille, mutta tarvittaessa auktoriteettia riittää niin, että heikompaa hirvittää. Juhon viesti lukijoille onkin selvä: pieneenkin kerrostalohuoneeseen voi rakentaa toimivan kotiteatterin - se vain vaatii hieman vaivaa ja mielikuvitusta. Lopullinen lattiamateriaali asennettiin vasta lastulevyn päälle. Kun muut kaiuttimet ovat vielä varsin pienikokoisia, korostuu stereosubbareiden tarve entisestään, yhtä käyttäen kun on aina riskinä äänilähteen paikallistuminen yhteen pisteeseen. Isot subbarit jakelevat voimaa miellyttävän vaivattomalla tavalla. HARRASTUKSENA TESTI XXXXXXXX HIFI Juho Kainulainen Yhdeksän kaiutinta ja kaksi subwooferia mahtuvat hyvin pieneen huoneeseen ja luovat erittäin tasaisen ja miellyttävän äänikentän. Toki on muistettava että voimakkaasti akustoituun tilaan lisäkaiuttimien tuominen on tuntuvasti helpompaa kuin betonielementtitalon kaikuvaan olohuoneeseen. Loppu hyvin Pauketta ja murinaa Pieneen huoneeseen on mahdutettu melkoinen määrä kaiuttimia, tarkalleen ottaen yhdeksän plus kaksi subbaria. seiniä koristavat filmistripit ovat Juhon omaa käsialaa. ja parantelemaan valmiitakin ratkaisuja. 66 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Äänieristyskin on parantunut, vaikka rankempi luukutus kantautunee edelleen naapureille asti. Lähes alusta asti mukana kulkeneet JPW Mini Monitorit ovat nimittäin kokeneet sisäisen mullistuksen. Katse kohdistuu kuin itsestään kahteen julmetun kokoiseen 12-tuuman elementillä varustettuun refleksikoteloituun subwooferiin. Ensi alkuun epäilys kohtuuttomasta voimankäytöstä kuitenkin hälvenee, sillä subbareissa sanonta kaksin aina kaunihimpi pitää harvinaisen hyvin paikkansa. Surroundkanavia toistaa kutakin kaksi kaiutinta ja tämän lisäksi takasurroundeille on omat kovaäänisensä. Koteloa on jämäköitetty bitumimatolla ja parannusta ääneen on lisäksi haettu lisäämällä vaimennusainetta sekä vaihtamalla sisäinen kaapelointi Supran Ply-johtimiin. efekteissä ole kuultavissa ylimääräisiä katkoja. n Laitteisto kaiuttimet: Gradient Prelude, JPW Mini Monitor, Focal 33S Päätevahvistimet: Classe CAV-75, Densen Beat B-300, Linn Powertek etuvahvistin: Parasound 7100 videoprojektori: Panasonic PT-AE900E DvD: Panasonic S-52 CD: NAD 512 vHs: Sony SLV-SX730 aktiivijakosuodin: Mirage LFX-1 Johdot: VanDenHul, Supra kelluva lattia toteutettiin asentamalla betonilattian päälle 30 millin kovavilla ja 22 millin lastulevy
020 7513 800 www.kjaerulff1.com w w w. Monipuoliset tallenteiden kelaus- ja editointiominaisuudet. Monipuoliset tallenteiden kelaus- ja editointiominaisuudet. 250 Gb kiintolevy, n. 130 tunnin tallennuskapasiteetti. Liitännät: 2 Scart, komponenttiulostulo scartista, S/PDIF, RCA A/V. Testivoittaja: Topeld 5100 PVR t HDMI 250 GB Saatavana antenni- tai kaapeliverkkoon TOPFIELD 5100 PVRt/c HDMI 2 viritintä, voit tallentaa kahta ohjelmaa ja katsoa kolmatta samanaikaisesti. Liitännät: 2 Scart, komponenttiulostulo scartista, S/PDIF, RCA A/V, USB 2.0, S-Video, HDMI. Jälleenmyyjinä asiantuntevat kodinkoneliikkeet kautta maan. Maahantuoja: Kjaerulff 1 Oy Uudenmaantie 100 20760 Piispanristi puh. Kätevä ajansiirtotoiminto. 2 Scart-liitäntää, digitaalinen S/PDIF-äänilähtö ja RCA-A/V-lähdöt. Saatavana antenni- tai kaapeliverkkoon 160 GB Saatavana antenni- tai kaapeliverkkoon TOPFIELD 4100 PVRt/c 2 viritintä, voit tallentaa kahta ohjelmaa ja katsoa kolmatta samanaikaisesti. 7 päivän EPG-ohjelmaopas. CONAX -kortinlukija, 2 CI-moduulipaikkaa, 7 päivän EPG-ohjelmaopas. 80 tunnin tallennuskapasiteetti. Suomen Palloliiton virallinen yhteistyökumppani CONAX TOPFIELD 6000 cot/c Sisäinen CONAX-kortinlukija, helppo kuvaruutunäyttö ja 7 päivän elektroninen ohjelmaopas (EPG). 160 Gb kiintolevy, n. Moninkertainen testivoittaja .fi. CONAX -kortinlukija, 2 CI-moduulipaikkaa. 2000 kanavamuistipaikkaa, suosikkikanavaluettelon muokkaus, teksti-tv, pelejä. Kätevä ajansiirtotoiminto
Soittimen asennus voi aluksi vaikuttaa pelkistettyihin laitteisiin tottuneesta hankalalta, mutta homman pitäisi sujua useimmiten vain muutamien napinpainallusten avulla. Valmistajan mukaan se pistää kampoihin myös huipputason CD-soittimille. Mukana tuleva manuaali sisältää helposti seurattavat ohjeet asennusta varten. Näitä voi pitää mukavina lisäominaisuuksina, joilla ei kuitenkaan ole paljoa käyttöarvoa muussa kuin visuaalisesHIFIMAAILMA | 5 | 2007 69. Slim Devicesin myymä järjestelmä koostuu kokonaisuudessaan verkkomusiikkisoittimesta sekä tietokoneelle asennettavasta Slimserver-palvelinohjelmistosta. Näyttöihin voi ohjelmoida hyödyllisten toimintojen lisäksi esimerkiksi analogiset tasonmittarit tai spektrianalysaattorin. Parhaiten tietoa verkkoon tai musiikkiformaatteihin liittyvissä ongelmissa löytyy valmistajan sivuilta löytyviltä keskustelupalstoilta (Slim Devices Forums). Ohjelmiston joutuu lataamaan valmistajan kotisivuilta (http://www.slimdevices.com/). Palvelinohjelmiston toimintaa ja ominaisuuksia käsiteltiin kattavasti edellisen numeron Squee- zebox 3 -kokeilussa, joten niihin ei ole syytä palata. Otimme haasteen vastaan, ja kokeilimme millaista äänenlaatua hyvän CD-soittimen hintainen verkkomusiikkisoitin tarjoaa. V erkkomusiikkisoitin on laite, joka toistaa tietokoneen kiintolevylle tallennettua musiikkia joko Ethernetin tai langattoman lähiverkon kautta. Samalla soittimella voi tyypillisesti kuunnella myös Internetin kautta lähetettyjä radiokanavia. Mainittakoon kuitenkin, että käyttöliittymä on mielestäni hieman kankea. Todennäköisin ongelmien aiheuttaja on käytössä oleva palomuuri, jonka asetuksia voi joutua muokkaamaan asennuksen yhteydessä. Monipuolinen Transporterin elektroniikka on koottu tyylikkääseen täysleveään alumiinikoteloon, jonka etulevyä hallitsee suuri kaksiosainen näyttö. Tosin jos joku todella menee vikaan, siitä ei ole käytännössä apua. VERKKOMUSIIKKISOITIN SLIM DEVICES TRANSPORTER KOKEILU TeksTi: Jani PeSOnen k u vaT : P e k k a VÄ Ä n Ä n e n Äänenlaadun ehdoilla Slim Devices Transporter on audiofiilipainos numerossa 3/2007 kokeillulle Squeezebox -verkkosoittimelle
Digitaalisen säädön vaikutusta äänenlaatuun on pyritty minimoimaan piirikortilta löytyvällä vaimennusmahdollisuudella. Tyypillisten toimintojen lisäksi soittimessa on myös muutama käyttökelpoinen lisätoiminto. Näytetaajuus Teknisesti viimeistelty Alumiinisen kannen alta paljastuu pintaliitoskomponenteilla varustettu monikerrospiirilevy, joka sisältää erilliset virtalähteet sekä digitaaliettä analogiapiireille. Kaukosäätimessä on myös digitaalinen voimakkuussäätö, joka vaikuttaa kuitenkin vain rca-antoon. Kuriositeettina mainittakoon myös liitäntä muuntimen ulkoiselle kellosignaalille. KOKEILU VERKKOMUSIIKKISOITIN SLIM DEVICES TRANSPORTER TESTI XXXXXXXX sa mielessä. Laitteen ytimenä toimintoja ja musiikkitiedostojen dekoodausta suorittaa 325 MHz:n RISC-prosessorilla suoritettava DSP-ohjelmisto. Mukana seuraavia antenneja ei tarvitse kiinnittää, mikäli langatonta yhteyttä ei käytetä. Transporterissa tämä kaikki on jo valmiina komponentit ja piiritekniset ratkaisut ovat kauttaaltaan laadukkaita. Näistä maininnan arvoisia ovat esimerkiksi jokaiselle viikonpäivälle erikseen ohjelmoitava herätystoiminto sekä mahdollisuus hyödyntää soitinta Ethernet-portin kautta langattomana verkkosiltana vaikkapa pelikonsolille. Edellä mainitun säädettävän linja-annon lisäksi laitteessa on myös kiinteätasoinen balansoitu anto. Lähes kaikki on kasattu Pintaliitostekniikka säästää tilaa: piiritekniseen toteutukseen on vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta kiinnitetty huomiota. 70 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Liitäntätavan voi valita jopa neljästä vaihtoehdosta. Soittimen liitännät ovat monipuoliset, kuten tässä hintaluokassa kuuluukin olla. Laitteen suunnittelussa Slim Devices on keskittynyt hyvään häiriöetäisyyteen panostamalla tavanomaista enemmän muun muassa analogiapiirien virransyöttöön. Soittimessa on sähköinen S/PDIF-liitäntä vaihtoehtoisesti joko RCA- tai BNC-liittimin, balansoitu AES/EBU-liitäntä tai optinen Toslink. Tätä voikin pitää näyttävämmän koteloinnin sekä parempien liitäntöjen lisäksi suurimpana erona selvästi edullisempaan Squeezebox-verkkosoittimeen. Asian ovat huomanneet myös harrastajat, sillä Internetistä voi löytää kuvauksia pikkuveljen modifikaatioista, ja onpa niitä myös alettu tarjota kaupallisessa muodossa. Kaikki tuetut formaatit dekoodataan 24-bittiseen muotoon ennen muunnosta. samalle piirikortille, joka vie noin puolet kotelon pinta-alasta. Parhaan laadun takaamiseksi antotaso tulisi valita siten, että suurin haluttu kuunteluvoimakkuus saavutetaan säätöalueen maksimiarvolla. Näytön kirkkaus on säädettävissä taustavalaistukseen sopivaksi tai sen voi halutessaan sammuttaa kokonaan. Soittimen antotason voi valita neljästä vaihtoehdosta 0 dB:stä aina -40 dB:iin asti. Laitteen verkkojohto on irrotettavaa mallia. Toimintoja voi ohjata mukana toimitetulla taustavalaistulla kaukosäätimellä tai soittimen etulevyn näppäinrivistöllä sekä näyttöjen väliin sijoitetulla valintapyörällä. Verkkoyhteyttä varten on Ethernet-liitäntä sekä langattomalle verkolle (802.11g) antenniliittimet. Käyttömahdollisuuksia laajentavat digitaaliotto sekä -anto. Digitaalisille liitännöille on omat pienet korttinsa, kuten myös etulevyyn omalle piirikortilleen sijoitetun vfd-näytön pienelle virtalähteellekin
Myös bassomurinat kouraisevat tarvittaessa vakuuttavasti, joskin aavistuksen vertailusoittimen sävykkyydestä tinkien. Äänikuva avautuu hieman yllättävän suureksi. Levyjen selaaminen suurelta grafiikkanäytöltä onnistuu vaivatta. Asennuksen jälkeen soittimen asetuksiin ei tarvitse käytännössä koskea lainkaan. n Transporter tarjoaa hyvät liitäntämahdollisuudet, erityisesti digitaaliliitäntöihin on panostettu tavanomaista enemmän. HIFIMAAILMA | 5 | 2007 71. Myöskään mahdollisten tiedonsiirto-ongelmien vaikutuksesta äänenlaatuun, radiokanavia lukuunottamatta, on mahdotonta sanoa mitään. Kaupan päälle tulee tukku radiokanavia, joilta voit löytää sinulle uutta musiikkia. Kokonaisuutena kuitenkin lähes kiitettävän arvoinen suoritus. slim Devices Transporter Hinta: 1 995 euroa Lisätietoja: Highend Studio Finland Oy, puh. Tähän tarkoitukseen Transporter, kuten muutkin verkkosoittimet, ovat käytettävyyden ansiosta omaa luokkaansa. Transporter on unelmalaite musiikista nauttivalle henkilölle, sillä sen avulla voi uppoutua kuuntelutuoliin hyvin pitkiksi ajoiksi, jopa koko levyhylly kaukosäätimen ulottuvilla. Sen sijaan osa radiokanavista pätki melko säännöllisin väliajoin hitaan yhteyden ansiosta. Erinomainen erottelu aiheuttaa kuitenkin pieniä ongelmia heikkotasoisilla äänitteillä sekä häviöllisesti pakatulla musiikilla. voi olla 44,1 kHz, 48 kHz tai 96 kHz. Slim Devices on nimittäin onnistunut luomaan laitteen, joka istuu vaativankin harrastajan laitehyllyyn. Lähes kaikki toiminnot ovat jokaiselle jo CD-soittimista tuttuja. Soittimella tulee nimittäin kuunneltua useammin myös sellaisia äänitteitä, jotka saattavat vinyyli- tai CD-muodossa jäädä hyllyyn pölyttymään. Kyse ei ollut suuresta erosta, mutta se oli havaittavissa lähes kaikella materiaalilla. Tästä voi olla etua etenkin pienillä kaiuttimilla, joiden ääni ei avaudu kunnolla pienillä voimakkuuksilla. Jos hienosti viimeistelty kotelo tai da-muunnin eivät saa sinua vakuuttuneeksi, niin suosittelen koekuuntelua omassa rauhassa. (09) 681 37951, www.highendstudio.fi Mitat (l x k x s): 43,3 x 7,7 x 31,1 cm Paino: 3,5 kg Tuetut formaatit (44,1/48/96 kHz) Häviöttömät: Apple Lossless, FLAC, WMA Lossless, AIFF, WAV, PCM Häviöllisesti pakatut: MP3, AAC, Ogg Vorbis, MP2, MusePack, WMA + Hyvät liitännät + Äänenlaatu SlimServer-ohjelmiston puutteet kuuntelulaitteistot: Audionet ART G2 -CD-soitin Pro-Ject Expression + Dynavector Karat 17D2 -levysoitin Audionet Pre 1 G2 + EPS -etuvahvistin Pass Labs X5 -päätevahvistin Gradient Revolution Active -kaiuttimet lisäbassoilla M-Audio Audiophile USB -äänikortti Genelec 8020A -kaiuttimet Tannoy TS-8 -subwoofer ÄÄnenlaatu 8½ HiFiMaaiLMa Lupausten mittainen Slim Devices Transporter pitää sen mitä lupaakin: erittäin laadukasta ääntä helposti lähestyttävässä muodossa. Muuntimen kellosignaalin vakauteen on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota. Ilmavuutta on selvästi enemmän kuin vertailusoittimessa, joka jäsentää kokonaisuuden kaiutinlinjalle pienimuotoisemmin. Laadukkaalle muuntimelle löytyy aina käyttöä. Lautasten jälkisoinnin sävyt nousevat hyvin pintaan, mutta niiden läsnäolo jää vertailusoittimeen nähden vajaaksi. Keskialueella Transporter on loistava, vokaalit toistuvat puhtaasti, eikä Anne-Lise Berntsenin äänestä puutu intensiteettiä. Toisaalta se houkuttelee ajoittain seuraamaan yksittäisiä asioita kaventaen musiikin läsnäolon tunnetta. Kykyä toistaa musiikkia arvioitiin kahdella järjestelmällä, joista toinen koostui Tannoy TS-8 -subwooferin terästämistä Genelec 8020A -aktiivikaiuttimista. Sekä muunnin- että kellopiirille on erillinen säännelty virransyöttö. erottelua ja ilmavuutta Soittimen kokeilu venyi melko pitkäksi, joten sitä tuli käyettyä myös taustamusiikkia kuunnellessa. Varaudu kuitenkin muuttamaan kantaasi. Todelliseen testiin Transporter joutui vasta vertailtaessa Audionet ART G2 -CD-soittimeen. Audionetin rinnalla se osoittautui ehdottomasti hyvien CD-soittimien tasoiseksi laitteeksi, vaikka matkaa vertailulaitteen tai muiden huippusoitinten tasolle vielä jäikin. Vertailussa mukana oli M-Audio Audiophile USB-äänikortti, josta ei kuitenkaan ollut Transporterille vastusta. Laitteen Firmware-ohjelmisto sijaitsee Flash-muistilla, ja se päivittyy tarvittaessa helposti Internetin kautta. Kokonaisuutta arvioitaessa on syytä muistaa, että verkkomusiikkisoittimen rinnalla saa myös erittäin hyvän ulkoisen da-muuntimen. On hankala arvioida, kuinka paljon Transporter hyötyy siitä, että samaan koteloon ei ole tarvinnut suunnitella myös pyöritintä. Tähän saattaa törmätä asennusvaiheessa, sillä ainakaan testikappaleessa ohjelmisto ei ollut valmiiksi uusinta versiota. Jälkimmäisen ääni tuntui kauttaaltaan puhtaammalta sekä luonnollisemmalta. Häiriöääniä ei nimittäin testin aikana löytynyt yhdelläkään kovalevyltä luetulla äänitiedostolla. Äänikuvan koon suhteen on myös monia makuja, ja omani kallistuu maltillisen puolelle. Muilta osin homma pysyy hyvin hanskassa: hyvä erottelu ja äänen puhtaus luovat äänikentän, jossa on selkeää kolmiulotteisuutta. Ehkä tämän seurauksena Transporter liioittelee joillain äänitteillä tilavaikutelmaa. Muunninpiiriksi on valittu äänenlaadullisesti arvostettu, jopa 120 desibelin häiriöetäisyyden omaava, 24-bittinen AKM AK4396. Kuuntelut vakuuttivat soittimen kyvyistä kaivaa yksityiskohtia esiin. Kaksi tuhatta euroa verkkomusiikkisoittimesta saattaa kuulostaa suurelta summalta. Taajuusbalanssia voi kuvata parhaiten sanalla neutraali
808i on suuri soitin, kookkaampi kuin moni 200-wattinen päätevahvistin. Soitin tai esivahvistin 808:sta on kaksi versiota, pelkkä CD-soitin ja esivahvistimella varustettu 808i, joka voi toimia CD-toiston ohella eliittitason esivahvistimena ja ohjata voimakkuudensäätönsä avulla päätevahvistinta tai vaikkapa suoraan aktiivikaiuttimia. Komponentit ovat tinkimätöntä valikoitua audiofiilitasoa, ja mahdollisimman hyvän maadoituksen ja häiriöetäisyyden saavuttamiseksi piirikortit ovat 6-kerroksiset. Tämän avulla signaalin suodatus pystytään tekemään turvallisesti kaukana kuuloalueen ulkopuolella. Eniten 808:n ominaisuuksista saa luonnollisesti irti, kun se on osa Meridianin laitekokonaisuutta, joka on suunniteltu pelaamaan yhteen. HERMUSET CD-SOITIN MERIDIAN 808I TESTI T E K S T I : M AT T I H E R M U N E N K u vaT : S A M U S A U R A M A Eliittisoitin Sanotaan se heti kättelyssä. Toinen digitaaliannoista voidaan konfiguroida käyttämään signaalin laatua parantavaa MHR-toimintoa ja 88,2 kilohertsin taajuutta, kun Lukee moneen kertaan Meridian on jo pitkään käyttänyt CD-soittimissaan ROM-lukukoneistoa. Vaikka markkinointimiehet juuri olivat julistaneet täydellisen äänen syntyneen iäksi ja alati, niin moni totesi että MCD:n äänenlaatu oli perussoittimia parempi. Mikä siitä sitten tekee sellaisen? rannetaan nostamalla sen näytteenottotaajuus normaalista 44,1kHz/16 bitistä 176,4 kHz/24 bitiksi. Meridian 808i on ällistyttävä soitin. Lukuisien laitepolvien jälkeen nyt vuorossa on referenssisoitin 808. Puskurimuistilta signaali viedään virheenkorjaukseen ja sen jälkeen erottelukykyä pa72 HIFIMAAILMA | 5 | 2007 Hieno rakenne Samoin kuin muu 800sarja, 808 muistuttaa rakenteeltaan enemmän tietokonetta kuin tavallista audiolaitetta. Hienosti viimeistelty kotelo on tukevaa metallia ja kansi jo Meridianin tavaramerkiksi muodostunutta lasia. Signaalin muunto analogiseksi tehdään moniportaisilla kovatasoisilla delta-sigma-damuuntimilla. Analogisen antosignaalin vahvistimet ovat niin ikään parasta mahdollista tasoa. oma itsenäinen kokonaisuutensa. Molemmissa versioissa on analogiset symmetriset ja epäsymmetriset annot sekä kaksi digitaalista antoa. Tällainen koneisto pystyy lukemaan levyä moneen kertaan, jos näyttää siltä että ensimmäisellä kerralla poimittu data ei ole virheetöntä. Jokaisella kortilla on oma virtalähteensä ja puskurointinsa, joten niille sijoitetut toiminnot: ohjausprosessori, dekooderi, signaalin puskurit, signaaliprosessorit, da-muuntimet sekä digitaaliset annot ja otot ovat jokainen. Bittivirta kulkee levyltä ensin kolminkertaiseen puskurimuistiin, joissa sen kunto arvioidaan. Tuskin olen kuullut parempaa CD-ääntä. M eridian ei ole eilisen teeren poika CD-rintamalla, vaan se esitteli ensimmäisen MCD-soittimensa runsaat 20 vuotta sitten. Silloin 808i toimii koko systeemin isäntänä ja ohjaa kaikkea, virrankytkennästä ohjelmanvalintaan ja voimakkuuden, balanssin ja vaiheen säätöön. Kotelon pohjalla on äitikortti, johon kiinnittyvät vaihdettavat signaalin vastaanotosta, käsittelystä ja annosta vastaavat pystykortit. Eli pystytään varmistamaan virheetön lähtöaineisto. Jos virheitä löytyy, pyydetään lukukoneistolta uusi lähetys
Läsnäolon tuntu on voimakas ja soittimet paikantuvat skarpisti, sanomista tulee lähinnä lievästä ylikliinisyydestä. Trumpetisti Arve Henriksen, fonisti Tryggve Seim ja basisti Anders Jormin sekä rumpali Markku Ounaskari ovat A1-sarjan jazzpelimanneja, joilla on ennestäänkin kosketuspintaa kansanmusiikilliseen ilmaisuun. Pasi Pesonen Machine Head: The Blackening (Roadrunner Records) Machine Headin ensimmäinen levy Burn My Eyes oli ilmestyessään aikamoinen pommi ja sitä pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen parhaista metallidebyyteistä. Jarno Rannanpää Musiikki ÄÄni 76 Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Akchoten kitaransoitto on rujonherkkää ja rehellistä. Tapio Suonperä Deathchain: Cult of Death (Dynamic Arts Records) Deathchainin edellinen levy, vuonna 2005 ilmestynyt Deathrash Assault, oli niin tiukkaa ja armotonta pieksäntää että odotukset orkesterin uusimpaan levyyn nousivat erittäin korkealle. Soundit ovat genrelleen uskolliset, mutta pitävät onnistuneesti kaikki instrumentit tiukasti esillä. Näin on myös Noel Akchoten uusimman levyn, So Lucky, laita. Vai oletteko kenties kuulleet näiltä miehiltä yhtään positiivissävytteistä biisiä. Siellä hän liikennöi myös uusimalla levyllään, eurooppalais-amerikkalaisten hengenheimolaistensa kanssa, sekä kirjoitetun että soittotilanteessa syntyneen musiikin syövereissä. Runot konkretisoituvat musiikiksi luomumenetelmällä. Lähestymistapa musiikkiin on hyvin minimalistinen ja tietyllä tavalla etäännytetty. Kahdelta aikaisemmalta levyltä tuttu tiukka groove on edelleen hallussa, mutta musiikin yleisilme on tippunut paikoin raaemmaksi ja synkemmäksi mikä ei ole pienen totuttelun jälkeen yhtään huono asia. Pasi Pesonen Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni Sinikka Langeland Ensemble: Starflowers (ECM) Osin suomalaissyntyinen, Norjassa vaikuttava laulajatar/ kanteleensoittaja Sinikka Langeland on saanut ECMdebyytilleen mukaan melkoisen muusikkokaartin. Levyn yksinkertainen ja voimakkaasti läsnä oleva soundimaailma tukee hienosti artistin musiikillisia pyrkimyksiä. Mitchellin Note Factory -bändistä ja brittifonisti Evan Parkerin Elektro-Akustic -ryhmästä koostettu miehistö näyttää paperilla aika hurjalta joukolta ja sitähän se on myös Münchenissä säilötyllä livetaltiolla, joka ei taida olla juuri se jazzlevy, jota voisi suositella vasta-alkajalle. The Blackening on bändin kuudes studiolevy, joka paljastuu orkesterin monipuolisimmaksi hengentuotteeksi ja samalla ehkä jopa yhtyeen parhaaksi levyksi koskaan. Bändi ei sorru päättömään kaahaukseen, vaikka äärimmäisen nopeat biisit vaikuttavat aluksi hyvin sekavilta. Jaakko Eräpuu Porcupine Tree: Fear of a Blank Planet (Roadrunner) Poikkeuksellisen suoraviivaista antia tarjonnut Deadwing (2005) sai jatkokseen progressiivisemman ja maalailevamman Fear of a Blank Planetin. Studioguru Steve Wilson on loihtinut levylle nautinnollisen äänimaiseman, joka tukee vahvasti levyn musiikillista sisältöä. LEVYARVOSTELUT Eräpuu, Kukkonen, Pesonen, Rannanpää Ruishalme, Suonperä, Valsta Noel Akchote: So Lucky (Winter&Winter) Winter&Winter yhtiön levyissä (Music Edition-sarja) on muutama hieno piirre, jotka saavat ainakin tämän kuulijan melko usein syöttämään CD-pyörittimeen yhtiön tuotantoa. Langelandin kunniaksi on sanottava, että hän ei edes yritä olla jazzillisempi kuin onkaan. Ääni on aikuisen naisen ääni, tulkinnat lähtevät laulelmasta. Ajoittaisesta avantgardisuudestaan huolimatta Mitchell johdattelee soittokuntansa ja yleisönsä eurooppalaisen taidemusiikin johdannaisten pariin yllättävänkin korrektisti, vain ohimennen henkilökohtaisen historiansa mustia juuria sivuten. Akchote soittaa levyllä parikymmentä Kylie Minoguen tunnetuksi tekemää kappaletta akustisella ja sähkökitaralla, ilman säestystä. Kyseisen albumin jälkeen yhtyeen tuotanto on ollut aikamoista vuoristorataa, mutta edellinen levy Through the Ashes of Empires nosti orkesterin takaisin isojen poikien liigaan. Näistä komeimmat loihtii Seim, joka on erään Garbarekin varjossa hivuttautunut vuonojen maan ehdottomaan puhaltajaeliittiin. Perinteisiin nojaavaa, mustalla huumorilla höystettyä death/trashia bändi tälläkin levyllä paukuttaa, mutta muutosta pinnan alla on tapahtunut. Maassako maan tavalla. Kirjoitetun materiaalin parissa jopa klassisin äänenpainoin taiteileva muusikkokaarti lataa viulu- ja pianokonserttomaisten suvantojen oheen kollektiivista improvisointia sellaisella äänellä ja vimmalla, että hälyn ja musiikin välimaastossa koordinaattinsa hukkaa vähän kokeneempikin kulkija. Bändi on parhaimmillaan Pink Floyd-maista leijailua, vahvoja itsenäisiä kappaleita, erinomaisia soittajia ja mikä parasta, äänimaailmaltaan mykistävää. Yksi tällainen piirre on tietysti johtajansa Stefan Winterin kunnianhimoinen sekä korkeatasoinen taiteellinen linja ja toinen on musiikin määrittelemättömyys ja kyky pysytellä hienosti irti yleisistä genreistä. Levy on kaikin puolin ehyt kokonaisuus joka löytää paikkansa myös laajemmasta Porcupine Treekontekstista. Jaakko Eräpuu Roscoe Mitchell Transatlantic Art Ensemble: Compositions/Improvisations 1,2 & 3. (ECM) Pitkän matkan jazzin vapaammalla laidalla taivaltanut Roscoe Mitchell nousi suuremman yleisön tietoisuuteen Art Ensemble Of Chicagon myötä jo 60-luvulla ja on siitä asti kulkenut aivan omia teitään jazzin ja konserttimusiikin hämärällä raja-alueella. Langelandin säveltämien Hans Borlin runojen ympärille rakentuva musiikillinen kokonaisuus elää ja hengittää luonnosta ammentavien tekstien tahtiin, pelkistetystä maalailusta värikylläisiin visioihin, accapellasta koko ensemblen voimin vedettyihin vapaamman jazzin vyörytyksiin, joiden parissa itse kullakin asianomaisella on tilaa myös solistisiin irtiottoihin. Machine Head on uransa aikana kokeillut monia metallin alatyylejä pomppuhevistä trashiin ja tämä levy tuntuu kietovan kaikki nämä tyylit yksiin kansiin niin onnistuneesti, että oikein ihmetyttää miten levy voi kuulostaa näin yhtenäiseltä. Omalaatuiset sovitusratkaisut ja tarkasti mietityt suvantokohdat pitävät mielenkiinnon yllä ja kappaleista löytyy uusia juttuja kymmenenkin kuuntelukerran jälkeen. Niin nytkin. Tiettyä tuttua jo hyväksi havaittua kaavaa uutukainenkin tuntuu noudattavan, mutta lopputulos on enemmän kuin vain osiensa summa. Monissa kappaleissa hän pääsee hienosti niiden sisään paljastaen banaaleja ja jopa groteskeja piirteitä mutta löytäen myös yllättävää kauneutta. Se on myös osoitus siitä, että bändi tuntee musiikilliset juurensa ja kahleensa mutta jatkaa selkeästi omassa sukupuun haarassaan omaa melankolista linjaansa. Rob Flynnin mielipuoliset sävellykset ja emotionaalinen tulkinta jaksavat kantaa jopa yli kymmenminuuttisiksi yltäviä kappaleita aivan leikiten. Yhtä kaikki. Kaiken kruunaa onnistunut tuotanto, hiukan kuivakkaat mutta silti tanakat soundit pitävät äänimaailman hienosti kasassa
Sirkusteluun tai musiikilliseen turismiin ryhmä ei sorru. Uuden kokeellisen musiikin piirissä on amerikkalainen Guy Klucevsek niittänyt viime vuosina mainetta ja noussut ehkäpä lajin tunnetuimmaksi hanuristiksi maailmassa. Mutta silti mukava tuttavuus. Psalms of Extinction sijoittuu tyylillisesti Industrialmetallin laajaan kirjoon ja kulkee selkeästi kahden edellisen Pain-levyn välimaastossa. Morian: Sentinels of the Sun (Dynamic Arts Records) Jyväskyläläinen Morian -yhtye naittaa raskaamman rokin kevytmetalliin ammattimaisin ottein. Arkeology kaivautuu vuoroin Gurtun itämaiseen sielunmaisemaan, vuoroin Välimeri-viritteiseen länsimaiseen kulttuuriperimään ja osin myös eikenenkään-maalle yhtäläisellä luontevuudella, vaikka energinen perkussionisti onkin varastamaisillaan shown myös silloin, kun musiikillisena lähtökohtana toimivat viimeksi mainitut ilmansuunnat. Herra Saukkosen sävellyskynä on pysynyt terävänä läpi levyn ja kaiken kruunaa Tuomaksen tumma murina ja Norjasta kotoisin olevan Lars Eikindin kuulaat puhtaat laulumelodiat, jotka on saatu yhdistettyä harvinaisen onnistuneesti. Ja miksi pitäisikään. Ja tuo huomio on ansaittua, sen verran väkevästä teoksesta on kysymys. Levyn tuotanto on metallimusiikin keskikastia. klezmer-piireissä tunnetun Alan Bernin kanssa. Tyyli sopii Tägtgrenille erinomaisesti, sillä mies hallitsee niin perinteiset bändisoittimet kuin studiotekniikankin. Basso-osasto vaatii laitteistolta hyvää artikulaatiota (ja mielellään HDCD-dekooderin), mutta potkii vastineeksi tajunnan tohjoksi. Kuinkahan paljon paremmaksi tästä voi enää laittaa. Yllättäen yhtye kuulostaakin tutustumisen jälkeen ensivaikutelmaa huomattavasti raskaammalta. Ensi tahdeilta itse asiaan pureutuva Systematic Chaos on jälleen kerran todiste siitä, ettei näiden herrojen tuotoksia turhaan kutsuta progresiivisen metallin maamerkeiksi. Pasi Pesonen Before the Dawn: Deadlight (stay Heavy Records) Tuomas Saukkosen luotsaaman Before the Dawnin neljäs pitkäsoitto Deadlight on orkesterin ensimmäinen suomalaisen levy-yhtiön kautta julkaistu levy, joten bändi on saanut kotomaassa levyn tiimoilta aiempaa enemmän huomiota. Taiten rakennetut laulumelodiat, alavireisesti murisevat kitarat ja pienten nyanssien tyylitajuinen jakelu jaksavat viihdyttää kymmenkunta kuuntelukertaa, mutta tämän jälkeen levy unohtuu helposti taustamusiikiksi. Alkuun levy kuulostaa liiankin tutulta ja turvalliselta, aivan kuin levyn kulun voisi ennustaa heti ensimetreillä. Yleensä vastaavanlaisista kombinaatioista kuuluu ikävästi hittihakuisuus, mutta hienojen sovitusten myötä laulujen kontrasti kääntyy vahvuudeksi. Klucevsek ja Bern soittavat omia sävellyksiään. Radio City Music Hallissa viime huhtikuussa taltioitu Score (20th Anniversary World Tour, 2006) loi jo mustan varjon tulevaisuuden odotuksille, onneksi ne eivät näytä käyneen toteen. Se on kuitenkin näitä kahta studiomaisempi ja vahvempi. Levy on niin musiikillisesti kuin äänellisestikin huippuluokkaa. Pasi Pesonen Trilok Gurtu & Arke String Quartet: Arkeology. (Promo Music) Mielenkiintoista! Edellisellä levyllään Afrikan sydämessä seikkaillut intialaissyntyinen lyömäsoittaja Trilok Gurtu kohtaa tällä kertaa italialaisen jousikvartetin, joka ei tosin operoi aivan puhtaasti klassisin välinein. Uusimmalla levyllään Klucevsek on lyöttäytynyt yhteen toisen hanuristin, mm. Sentinels of the Sun on yhtyeen debyytti ja julkaisijana on yllätyksellisesti hevimmälle osastolle painottunut Dynamic Arts Records. Portnoy lupaili saatesanoissaan, että Dream Theaterin paras luku on vielä kirjoittamatta. Stereokuva ei ole erityisen leveä, mutta syvyyttä on senkin edestä. Myös tuotantoon on panostettu, Hiili Hiilesmaan taikoma iso murea soundi sopii Morianille erittäin hyvin. Soittotaidoiltaan keskinkertaisen miehen julkaisut ovat paremminkin kovan työn hiomia työvoittoja kuin soittotaidonnäytteitä, mikä on ainoastaan piristävää tänä virtuositeetti-ihannoinnin luvattuna aikakautena. Se on raskas kuin Train of Thought (2003), se on myös progressiivisen ilmava sekä tarkka kuin Octavarium (2005). Kompressoinnista huolimatta levyä kuuntelee mielellään. Se on kuitenkin saanut viime vuosina selvästi lisää suosiota myös uudemman, kokeellisen musiikin parissa. Kahden taitavan soittajan musiikki soljuu universaalisti tuoden vaikutteita musiikin eri alueilta ja sulattaen nämä ehjäksi omaperäiseksi kokonaisuudeksi. Tässä invaasiossa ovat myös suomalaiset Maria Kalaniemi ja Kimmo Pohjonen olleet näkyvästi ja kansainvälisesti mukana. Tätäkin musiikkia on parhaaseen Wintertyyliin vaikea luokitella mihinkään tiettyyn tyyliin. Systematic Chaos on musiikillisesti ja soundillisesti sekoitus kahdesta edellisestä studiolevystä. Jarno Rannanpää Dream Theater: Systematic Chaos (Roadrunner) Yhdeksän studioalbumia ja melkein 22 vuotta eivät ole hidastaneet New Yorkin progemetallikuninkaiden menoa saati heikentäneet musiikillista tuotantoa tai sen laatua. Systematic Chaos tuo tapahtumat melkeinpä kuuntelijan käsin kosketeltaviksi. Soitteiden saumat ovat hioutuneet sulaviksi levytystä edeltäneen kiertuetoiminnan ansiosta ja tuotannolliset ratkaisut palvelevat nekin puhtaasti musiikkia. Jarno Rannanpää Guy Klucevsek and Alan Bern: Notefalls (Winter/Winter) Yleisimmin harmonikka on totuttu yhdistämään erilaisiin kansanmusiikin lajeihin. Klucevsek on levyttänyt laajasti myös omalla nimellään. Tapio Suonperä Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni HIFIMAAILMA | 5 | 2007 77. Muusikkojen virtuositeetti muidenkin kuin Gurtun - on ilmeistä, mutta ei itsetarkoituksellista. Hän on esiintynyt ja levyttänyt monien tunnettujen artistien kuten Dave Douglas, John Zorn, Bill Frisell yms. Gurtun kioskia ympäröivät kahden viulun, alttoviulun ja kontrabasson ohessa mm.dilruba, kalimba, ukulele ja kontraa syvemmältä kouraiseva Eminence Bass/Aptflex-kombo. kanssa. Tablas go Tarantella! Ei jää epäilyksen sijaa sille, kuka projektia vetää. Onneksi tämä olettamus osoittautuu ainakin puolittain vääräksi kun biisit ovat rakenteeltaan tavanomaista erikoisempia ja jytisevät menevästi eteenpäin. Jaakko Eräpuu Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni Pain: Psalms of Extinction (Roadrunner) Metallin sekatyöläinen Peter Tägtgren palaa yhden miehen orkestereineen päivänvaloon uudelleen kirjoitettujen psalmien kera, nimittäin lopun ajan psalmien, eikä sitä päivän valoakaan ole kauaa tarjolla mikäli tätä miestä yhtään on uskominen; oman osuutensa saavat niin silikonilisäkkeet, länsimainen itsekeskeisyys kuin lapsisotilaskohtalotkin. Ja mikäs nautiskellessa kun musiikki-, ääni- ja soittajapuoli ovat kunnossa. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy yksinkertaisiin mutta hienoihin kitarariffeihin ja liideihin, jotka luovat vahvan tunnelman keskitempon molemmin puolin jyrääviin biiseihin
Holmesin ääni on viimeisiin albumeihin verrattuna tullut raaemmaksi ja kappaleet ovat agressiivisempia ja rosoisempia kuin viime vuosien tuotoksilla. Ensimmäinen, jossa Roine ei enää soita. Rhodes piano), kitaroita, saxofoni ja huilu ja kuorolauluakin. Levyn äänitys on huolellinen ja instrumentit soivat hyvin toisiaan tukien. Madman Measure on varmasti juuri sellainen, jonka bändi itse halusi, mutta ulkopuolisen tuottajankin näkökulmaa ehkä jää kaipaamaan. Tämä tarkoittaa sitä, että useamman kuuntelukerran jälkeen levy avautuu paremmin, mutta se jokin tästä vielä puuttuu. Heikkoja lenkkejä ei tältä pitkäsoitolta löydy ja kokonaisuutena In Requiem kuuluu kiistatta Paradise Lostin parhaiden albumien joukkoon. Raskaiden kitarariffien ja tuplabasareiden luoman tykityksen sekaan on saatu sovitettua melodisia osioita ja kertosäkeitä, jotka suorastaan pakottavat nostamaan kuunneltaessa äänenvoimakkuutta suuremmalle. Tämä elävän esityksen tuntu korostuu monikanavatoistossa, joskaan ei häiritsevästi. Musiikin nauhoittaminen alkoi jo vuonna 2003 ja masterointikin tehtiin keväällä 2005. Levyn kohokohdaksi nousee A Portage To Unknown, joka onnistuu räjäyttämään tajunnan kerta toisensa jälkeen. Laulajapari Patrik Lundströmin ja Aleena Gibsonin äänet muodostavat toimivan sävymaailman ja Aleenan äänessä on kiehtovaa käheyttä. LEVYARVOSTELUT Eräpuu, Kukkonen, Pesonen, Rannanpää Ruishalme, Suonperä, Valsta Paradise Lost: In Requiem. (Century Media) Bändi, joka on muuttanut vuosien varrella tyyliään enemmän ja vähemmän onnistuneesti, on taas palannut kohti alkujuuriaan. Tästä todistuksena on Adaleidessa pari vuotta sitten EteläAustralian valtionoopperan toteuttama kokonaisesitys oopperatetralogiasta Niebelungenin sormus. oopperasarjan ensimmäisessä osassa, laulajat muodostavat kokonaisuutena varsin tasapäisen ja äänellisesti toimivan ensemblen. Kaipa on edelleen hieno yhtye ja sen musiikki tuoretta. Aivan tyhjin mielin levyä ei kuitenkaan tarvitse soittimesta ottaa pois, sillä rosoiset kitarat ja erittäin onnistuneet lauluosuudet luovat piristystä ja tuovat bändille ominaisimman puolen parhaiten esiin. Aavistuksenomaisesta verhoutuneisuudesta huolimatta dynamiikkaa on sopivasti. On jo aika että levy saatiin julkaistua. Sävellykset ja sovitukset voisivat olla mielikuvituksellisempiakin. In Requiem on kuin jatkoa Dragonian Times -albumille yli kymmenen vuoden taakse. Muutaman ensimmäisen kappaleen ollessa hieman kevyempää materiaalia, muuttuu levy edetessä loppuaan brutaalimmaksi ja kurkusta kantautuva huutolaulu saa enemmän jalansijaa, kuitenkaan unohtamatta paikkapaikoin jyllääviä massiivisia taustakuoro-osuuksia. Kaikki osaset toimivat hyvin ja muodostavat kokonaisuuden, josta on vaikeaa olla pitämättä jos pitää perinteisestä sinfoonisesta progesta. Tämä lämmittää sydäntä, sillä välivuosien kokeilut eivät sytyttäneet suuremmalti, koska orkesterilla on ollut koko ajan potentiaalia huomattavasti korkeammallekin. Tarpeeksi omaperäisyyttä, voimaa ja tahtoa jotka levyltä kuuluvat, riittävät tekemään Varangian Way:stä todellisen mestariteoksen. Tero Kukkonen Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni The Orne: The Conjuration By The Fire (Black Widow) Mustanpuhuvaa musiikkia, jossa ripaus folkkia, doom pohjavire ja surumielistä kauneutta. Tarttuvuutta kappaleissa on runsaasti, mutta soitto ei kuitenkaan ole liian yksioikoista, joka tuo levylle runsaasti lisää kuuntelukestävyyttä. Nuoren Asher Fischin suoraviivaisesti johtama oopperaorkesteri soittaa valppaasti ja viimeistellysti vailla perinteen maneereita. Esitysten nuorekas solistikunta koostui niin oman maan kuin Uuden Seelannin ja vanhan mantereenkin innokkaista laulajista. Albert Witchfinder tekee hienon työn laulusolistina. Kitaristina alkuajoista lähtien toimi nykyisin paremmin The Flower Kings yhtyeestä tunnettu Roine Stolt. Reverend Bizarre yhtyeen kitaristi Kimi Kärki on säveltänyt musiikin, koonnut ympärilleen yhtyeen ja löytänyt sille Italialaisen tuottajan. Elävästä esityksestä tehty äänitys on varsin onnistuneesti toteutettu säätäen kuulijaa suuremmilta kohinoilta ja kolinoilta lavatohinoissa. Äänitys on tehty tunnelmaa tukien mutta aivan kaikki osat eivät ole tasapainossa. Hieman jää kuitenkin pidäkkeellinen olo. Tämä on eittämättä yhtyeen parhaita levyjä. Jonas Reingoldin bassotyöskentely on rouhevaa. Musiikki on yleisesti yhdistelmä 60-luvun soundeja ja tätä päivää. Reininkullassa. Siitä tuli nopeasti pohjoismaiden hienoimpia folkloreen pohjaavia sinfoonisia rock yhtyeitä. Uusi kitaristi Per Nilsson tuo musiikkiin uutta intoa, upeita sooloja ja kaunista melodisuutta. Musiikki soljuu, kudos kehittyy ja tunnelma tiivistyy. Pirkka Ruishalme Kaipa: Angling Feelings (insideOut) Kosketinsoittaja Hans Lundin perusti 70 luvun alussa yhtyeen Kaipa. Joku tosin voi jäädä joistakin roolisuorituksista kaipaamaan syvempiä painoja sekä suurempaa draamallista ilmeikkyyttä. Beatlesit, U2:t ja seattle-bändit on levyä tehdessä varmasti soineet alitajunnassa ja jos tämän kaltainen musiikki kolahtaa, niin Madman Measure kannattaa ehdottomasti levykaupasta poimia mukaan. Tero Kukkonen Turisas: The Varangian Way. (Century Media) Hämeenlinnasta ponnistavan Turisaksen toinen pitkäsoitto jatkaa debyyttialbumin luomaa tietä taistelumetallin tantereella. Instrumentteina on koskettimia (mm. Melodioita ei ole tälläkään levyllä unohdettu ja niiden yhdistely kitaravalleihin on saatu saumattomaksi. Tämä 70 -lukuun nojaava musiikki tulee Suomen Turusta. Goottisuus sekä synkkä tunnelma piinaavat levyn alusta loppuun asti ja albumin luoma tunnelma on välillä hieman kevyempi ja ajoittain taas mennään sinne ahdistuksen syvyyksiin. Sävelkieli on tummaa ja viipyilevää mutta heleämmät instrumentit tuovat pilkahduksen valoakin synkään maailmaan. Kappaleista löytyy kiintopisteitä joihin tarttua, mutta levyn soitua alusta loppuun, ei mitään kiistatonta hittiä jää päähän pyörimään. Vuosituhannen alussa Hans yhdessä Roinen kanssa käynnisti Kaipan uudelleen ja tämä levy on neljäs sen jälkeen. Rummut on suttuisesti äänitetty ja esim saxofoni hyppää toisinaan silmille. The Ornen syväluotaava musiikki käsittelee okkultismia, kauhua, historiaa, uskontoa ja lapsuuden muistoja. Heikki Valsta Musiikki ÄÄni 78 Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Fugan maahantuomalla Mebla-levymerkillä julkaistu levysarja on kokonaisuudessan oopperatetralogian ensimmäinen monikanavainen SACD-tuotanto ja siinäkin suhteessa tutustumisen arvoinen. Tero Kukkonen Lost Soul Division: Madman measure. (Poko) Helsinkiläispoppoo vastaa itse uusimman albuminsa tuottamisesta ja sillä on sekä hyvät että huonot puolensa. Pirkka Ruishalme WAGNER: Reininkulta EteläAustralian valtionooppera/Fisch (Melba) Syvälle saksalaiseen mytologiaan ja perintöön juurtunut Wagnerin oopperataide kukoistaa menestyksellisesti myös Tyynenmeren kulttuuri-ilmastossa
Tähän on osittain vaikuttanut 70-luvulla valmistuneen Surullisten laulujen sinfonian valtaisan menestyksen saanut levytys vuodelta 1992. Levylle on koottu lyhyempiä ja kevyempiä "easy listening" kappaleita ja ne on kaikki miksattu ja masteroitu uudelleen tavoitteena saada melodiat esiin ja luoda groove fiilis. Esiintyjinä levyllä on tyylinmukaisilla esityksillään mainetta niittänyt Alankomaiden Bach-seura, jonka taiteellisena johtajana on toiminut jo neljännesvuosisadan ajan Jos van Veldhoven. Vaikka teemana on keveys ei tämä kuitenkaan mitään hittimusaa ole; progressiivinen ote kuuluu. Kronoskvartetti toimi tilaajana myös säveltäjän kolmannelle jousikvartetolle, joka ensimmäisessä hahmossaan valmistui 1995. Analogisten mastereiden digitoinnissa on luotu kaikesta materiaalista varsin tasapaksu keitos ja dynamiikka sopii hyvin kannettaviin soittimiin. Beardfishin musiikki on sekoitus selviä vaikutteita ja toisaalta omaperäistä ilmaisua. Selkeimmin massojen kosiskelu kuuluu äänenlaadussa. Tahtilajeiltaan kappaleet eivät ole monimutkaisia mutta sovitukset ovat silti kiehtovia. Yhdysvaltalainen Kronos-kvartetti on tehnyt kuuluisaksi useita Góreckin sävellyksistä jousikvartetille. Heikki Valsta Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni HIFIMAAILMA | 5 | 2007 79. Heikki Valsta BACH: Messu h-molli The Netherlands Bach Society (Channel Classics) Tämä levytys Bachin h-molli-messusta on pakkaukseltaan varmaankin kaikkien aikojen hienoin. Sliipparit on livebändi ja siitä ei pääse mihinkään. Viiden solistin ohella kuorossa on vain kymmenen laulajaa eikä soittajiakaan ole pariakymmentä enempää. Nyt zürichiläiset ovat tarttuneet kokoa suurempiin teoksiin, Gustav Mahlerin sinfonioihin. Nyt julkaistava tupla CD sisältää yhtyeen tuotantoa yli kymmenen vuoden ajalta. Veldhoven tulkintaa teoksesta voisi esityksessä käytetyn kokoonpanon perusteella luonnehtia lähetystavaltaan kamarimusiikilliseksi. Ilmaisultaan kolmas jousikvartetto liikkuu samoissa tunnelmissa kuin säveltäjän kolmas sinfonia. Yhtyeessä soittaa lisäksi basisti Robert Hansen ja rumpali Magnus Östgren. Ruotsalainen The Flower Kings on yksi kansainvälisesti arvostetuimpia genren edeustajia. Silti Veldhovenin otetta ei voi syyttää ohuudesta tai kevyestä liihottelusta. Melodioissa on jotain yhtymiä Gentle Giantiin mutta sovituksellinen ote on enemmän velkaa King Crimsonin musiikille. Viime vuosikymmenen orkesteri on kehittynyt yhdysvaltalaisen kapellimestarinsa, David Zinmanin luotsaamana entistä paremmaksi soittajistoksi. Leppeät laulu- ja instrumentaaliosat vuorottelevat säröisen kitararockin ja post-rock tyyppisen ilmaisun kanssa. Levyn esittelylehtinenkin on parisataasivuinen, runsaasti kuvitettu kovakantinen kirjanen. Levyjä on myyty yli miljoona kappaletta. Musiikin rauhallisemmissa kohdissa äänitys jopa miellyttää korvaa. Kolmannen jousikvarteton alaotsikon Górecki on lainannut venäläisen Velimir Hlebnikovin runon viimeisestä säkeestä. Kitaristi David Zackrisson ja laulaja/kosketinsoittaja Rikard Sjöblom perustivat sen vuonna 2000. Pirkka Ruishalme The Flower Kings: The Road Back Home (insideOut) Pohjoismaisen progen megabändi kosiskelee nyt massoja vai kosiskeleeko. Euroviisujen kappalevalinnat eivät Suomen osalta ole ihan joka vuosi onnistuneet, mutta sliipparit vetävät todelliset pohjat. Tunnelma on paikoin pikemminkin vastakkainen, tai poljennoltaan turhankin vakaa tai raskas. Musiikissa on aimo annos melankoliaa ja viittauksia kansanmusiikkiin. Levyltä kuunneltuna kappaleiden aikana alkaa tuntea vain myötähäpeää, mutta keikalla nämä(kin) sleepy-kappaleet varmasti toimivat ja hymyilyttävät, vaikka siihen ehkä muutama promille vaaditaankin. Edes alapäähuumorin ystävä ei saa levystä mitään irti, vaikka sanoituksissa liikutaankin navan alla tasaiseen tahtiin. Jos tarkoituksena olisi tavoittaa massat olisiko ollut parempi aloittaa yhden CD:n kokoelmalla. Tero Kukkonen Beardfish: Sleeping In Traffic: Part One (insideOut) Beardfish on ruotsalainen taiderock yhtye. Tämä on yhtyeen kolmas studiolevy. Sleepy Sleepers: Eurowiisut terveisiä perseestä. (Leningrad Cowboys ltd) Yksi Suomen legendaarisimmista sekopääorkestereista pysyy ajan hermolla ja julkaisee oman näkemyksensä euroviisuista. Heikki Valsta GÓRECKI: Jousikvartetto 3 Kronos-kvartetti (nonesuch) Puolalainen säveltäjä Henryk Mikolaj Górecki kirjoittaa nykyisin musiikkiaan harkitusti ja ajan kanssa. Sävellyksessä alaotsikko olisi suomennettuna suunnilleen, että "lauletaan lauluja". Itse runossa on neljä riviä: Kun hevoset kuolevat, ne päästävät henkäyksen; kun ruoho kuolee, se kuihtuu;kun aurinko kuolee, se menee pois; kun ihmiset kuolevat, lauletaan lauluja. Levytyksessä solisteina on joukko alan kokeneita laulajia, mm. Mukana on toistakymmentä kappaletta vuosien saatossa tutuksi tulleista maamme euroviisuyrityksistä. Bändin fania kiinnostanee jotkin uusien versioiden uudet kitara ja laulu äänitykset. Äänitys on paikoin hiukan suttuinen tai säröinen, tosin laatu vaihtelee melko paljon ja levy onkin luultavasti tarkoituksella niin tuotettu. Säveltäjä kuitenkin antoi sen nuotit esittäjille vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Ensimmäisen sinfonian levytyksen jälkeen on nyt vuorossa suuri kakkossinfonia, joka tavallaan on Mahlerin kommentti, tai vastine, Beethovenin yhdeksänteen. Viime vuosina he ovat niittäneet mainetta levykriitikoiden arvioissa erityisesti Beethovenin sinfonioiden ja konserttojen levytyksillä. Koskettimien äänet on raikkaan monipuolisia ja jokainen kappale on omanlaisensa. Lauluihin liittyy myös kolmas jousikvartetto, jonka valmistumiseen Góreckilta kului aikaa loppujen lopuksi kymmenen vuotta. Zinmanin rakentaa tulkinnan varman päälle, ylilyöntejä tai suuria eleitä karttaen. Välispiikit saavat muutaman kerran hymyn nousemaan huulille, mutta kappaleiden aikana silmäkulmaan tulleet kyyneleet eivät todellakaan olleet ilon tunteesta peräisin. Edellisten levytysten tapaan erinomaisessa akustiikassa äänitetty orkesteri soi myös SACD-formaatissa tasapainoisesti ja lämpimästi yhtenäisenä, mutta kuitenkin yksityiskohtia erotellen. sopraano Johannette Zomer ja tenori Charles Daniels. Monikanavainen äänite ja SACD-formaatti pääsevät omillaan oikeuksiinsa, mutta levy on tavanomaisessa stereokuuntelussa erinomaisen onnistunut. Bändin lyhyemmätkin kappaleet ovat jopa yli kymmenminuuttisia. Pirkka Ruishalme Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni Musiikki ÄÄni MAHLER: Sinfonia 2 Zürichin Tonhalle-ork./David Zinman (RCA) Zürichissä sijaitseva Tonhallen konserttisali on yksi vanhoista, kenkälaatikon muotoisista ja hyvä akustiikan omaavista saleista. Siellä työskentelevä orkesteri on Sveitsin vanhin ja maineikkain. Toki joukossa on ihan pariminuutisiakin iskelmiä. Lopputulos on hienoisessa arkisuudessakin nautittava. Erityisesti Dark Poet kappaleella tulee väkisin mieleen myös Wigwamin Fairyport
Kuuntelumahdollisuus Vihdissä. 0400-586947, tomi.voutilainen@pp1.inet.fi Ostetaan Totem Acoustic Arrot, myös pintavikaiset huomioidaan. Ostettu 2 kk sitten, takuu 24 kk. 050-5122242, juha.lehtonen@gmail.com Levysoitin Goldring GR2 Special Edition, Kruunuradion teettämä hiilikuitu levylautanen, paljon paksumpi kuin alkuperäinen. 045-1214485, erkki.rajamäki@elisanet.fi Penaudio Alba -laadukkaat highend kaiuttimet. Uudet, reiät porattu 4mm. Puh. 1-1,5 m. 2-vuotta käytössä olleet. Helsinki. 040-7483028 80 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa, uusi referenssi. Molemmissa kaukosäätimet. Hifilehden testivoittaja 1/06. 0500-789 692 ja 03-617 1018 tähtiportinkatu 18, 13130 hÄMeenlinna Ostetaan ProAc Tablette 50 kaiuttimet. Toimitus joko noudolla Turusta tai lähetyskin on mahdollinen koska alkuperäset pakkaukset on tallessa. 050-573395, michael.lindsey@yahoo.co.uk Ostan Luxmanin cd-soittimen D-105u tai D-107u. HIFIMARKKINAT NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänen- ja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. 0503574947, joni_peltonen@pp.htv.fi Advance Acoustics MCD-203, putkiviritteinen CD-soitin. 4kk. Puh. 050-527 4901 van den hul cs-122 hybrid kaiutinkaapelit. Jättäessäsi ilmoituksen sähköpostitse, huomioi mainita onko kyseessä myynti- vai ostoilmoitus ja mille osastolle haluat ilmoituksen. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: Performance Magazines Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6404, faksi 010 778 6401, toimitus@hifimaailma.fi. Maailman seksikkäin EL34 soundi. Vähän yli vuoden vanha, priimakuntoinen laite. Puh. Puh. 050-5733295, michael.lindsey@yahoo.co.uk BANG & OLUFSEN BEOSOUND 9000 soitin jalustalla ja BEOLAB 6000 mustat kaijuttimet. Hp 200 . Hintapyyntö 450 . 040 844 7522, jukka.lyijynen@kolumbus.fi Stereovahvistin (Harman Kardon HK 970, Marantz PM7001 tai Rotel RA-06). Hp. Myydään muuton tieltä pois. 0405703141, pauliina.siren@pp.inet.fi Marantz ER2500 kotiteatteri laitteisto:DVD receiver 5.1/6.1 speaker system. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. Ovh. Helsinki nouto. Puh. Tarjoa textillä tai emaililla. Puh. Kaiutin priima kunnossa. Mukana tulee sekä kivi- että metallijalustat. 1400 . Molemmissa kaukosäätimet. Puh. 2400 . Soitin ovh 4265 , H 3550 . Hinta 120 . 0400-586947, tomi.voutilainen@pp1.inet.fi Shunyata Taipan VX, olen kiinnostunut ostamaan Taipan VX:n, Helsinki. H.290 . Korkeus 192cm, massa 130kg/kpl. ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Puh. Tupla-johdotusmahdollisuus. Hp. Siistit, alkup. Puh. Puh. Puh. Puh. Käyttämättömät! Erikseen tai yhdessä. Erittäin siistissä kunnossa. Väri kirsikka. 0407579304, ari.kettunen1@luukku.com Avance Signature 3 MKII, laadukkaat tanskalaiset 2-tie jalustakaiuttimet Scan Speakin elementiellä ja linnunsilmävaahteraviilulla. Hinta: 300,00 . Puh. Ainoastaan postiennakolla tai käteisellä. 0505455872 ORLoundspeakersit 2kpl pääkaiuttimia M200 keskikaiutin C80 tehostekaiutin SD200. Puh. Ollut erittäin vähällä soitolla. Lahti. Puh. Mieluiten siisti ja täysin toimiva, mutta korjauskelpoistakin voin harkita. Puh. Puh. Puh. 050-5591778, hacki.nordlund@pp.inet.fi Erittäin harvinaiset B&W Matrix 800-kaiuttimet. 050-4839523 AUDIOKIT AW-10 COAX kaiutinpari. 044-5864526, veikko.salminen@pp1.inet.fi Ostetaan Sanyo PLV-Z5. 760 . 0415110505 Genelec ht 205, 1 kpl. hinta 220 pari. 040 5422891, janne.jaaskelainen@wippies.com Cambridge Audio Azur 640A Hopea. Puh. HP. Puh. Olleet käytössä n. 6700 . n.1,5 vanhat. ville.kovanen@gmail.com Ostetaan hifi 12/2 kaiuttimet. Virheetön pari ja soivat upeasti. Tarjoa. Tarjoa. 0400930037, leden@city.fi tai markku.hyden@yle.fi Myydään Toppy TF5100PVR 450 ja LG RH7800H HDD/DVD Recorder 350 . Puh. Puh. Tarjoa textillä tai emaililla. Vain ehjä kiinnostaapi. Ruusupuuta. n.330 nyt 250 . OtaMMe laitteita Myyntiin, PaljOn laaduKKaita vaihdOKKeja yM,tarjOuKsia. High-end - Kotiteatteri - Tarvikkeet TL-Audio www.tlaudio.fi puh. Kuunneltu n. 050-5407783, samu.k@netti.fi Cambridge Audio Azur 640C. 96kHz näytteytys yms. Mahdollisesti jos innostaa niin voin antaa vaihdossa huippukuntoisen REL Q100 subin + rahaa. Puh. 040-7030909, markku.koskela@elisanet.fi ONKYO CR-515 CD/VIRITIN/VAHVISTIN microhifisarja OR-H240 kaiuttimilla. Hp. 0503574947, joni_peltonen@pp.htv.fi Amphion Impact subbari, väri musta, ikää yksi vuosi ja subi on kuin uusi. 0445519678 Pioneer D-05 DAT-nauhuri, kulunut mutta toimiva, mm. Myydään harrastuksen lopettamisen takia. Helsinki. 570 . Kaiuttimet B&W XT4, harjattu alumiini, olleet käytössä n. 0400832463, herrala@lut.fi VINCENT SP-997 päätevahvistin pari. Puh. pakkaukset + manuaalit. 2kk, hinta 1850 / pari. Puh. Testidataa löytyy. Puh. Puh. Hp. 0407520676, corleone_viihde@hotmail.com Myyn mustan Amphion Xenon -parin. Hopeat. Toinen Philipsin leimalla, ja toinen Siemensin. 040-5524151, tommi.jylha@luukku.com Elementit Scan-Speak 18w/8535-00. Puh. Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end - ja kotiteatterilaitteita. toiva@elisanet.fi Myydään Musical Fidelity X-CAN V3 -kuulokevahvistin (käyttämätön). Hinta 1700 . Harmaa. Puh. 4x1,5m, banaani/paljas johto. 450 . HKI. Hinta 1500 . liitännät. Puh. Salo. Hopeanvärinen 5kk vanha huippulaite,etulevy alua.Hyvät liitännät,4in,2out,sub out,kuulokkeet,ruuvit kaiuttimille.Ajastin,RDS-viritin,2x20w,cd:ssä mm:mp3 toisto,iPODin ohjaus lisävar.telakalla.Täydellinen kake.Maksoi 400 ,HP.250 .takuuta 12/08 asti. Käyttämättömät. Kaijuttimet ovh 2585 , H 1950 . Puh. Hinta 1500 . Väri Silver-frost. Keski-Suomi. viisi tuntia. 050-5328880 Mullard NOS EL34 xF2, sov.pari. Puh. Hinta 900 (ovh 1395 ). Puh. Puh. Puh. 041-5456456, kari.lode@operafin.fi Squeezebox verkkosoitin,uusi takuu voimassa! musta/hopea väri. Kysy lisää. ovh. 0405670792 MAAHANTUONTI JA MYYNTI: www.audist.fi Rotel-vahvistin RA-06, hinta 550 ja Rotel DVD DV-03 hinta 300 . Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Myyn tarpeettomana. 050-5733295, michael.lindsey@yahoo.co.uk Sony CDP-761 CD-soitin. Vain nouto. Siisti ulkoasu ja helppo sijoittaa. Puh. Kaiutinkaapelit Nordost super flatline Mk II 3m, hinta 150 . Kaupan päälle hyvälaatuista kaiutinjohtoa 2x3m ja 2x5m. Hinta 250 . 045-6735676, jere.nordblom@netsonic.fi Ostetaan hyväkuntoinen Naim Nait 5i integroitu vahvistin. 050-3549423/iltaisin, jukka-pekka. 050-5407783, samu.k@netti.fi REL Strata (II, III tai vastaava muu RELin tuote) subbari. Puh. Puh. 040-5637234, mr_magna@hotmail.com Ostetaan Beolab Penta mkIII kaiuttimet. 09-507 1361 Zu Method -subwoofer. Yksittäisen ilmoituksen maksimipituus on noin 240 merkkiä + yhteystiedot (puhelin numero, kaupunki, sähköpostiosoite). Hp. 0400-788703, petri.pajunen@a1netti.com Nakamichi 100 cdc acustic isolations system kuin kassakaappi 10 cd vaihtaja pelkkä pyörittäjä da-muunin löytyy erillinen virtalähde kuvia sähköpostitse tee tarjous Puh. Kauppa käy vilkkaana, myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. 450 . Hifi-lehti 2/2002. 050-5407783, samu.k@netti.fi Musical Fidelity X-A200 monopääteet. 050-5245184 Martin Logan SL3 -kaiuttimet. HP: 650 . Hopea. Puh. Kts. Cd-soitin Audiolab CD8000, hinta 500 ja integroitu vahvistin Audiolab 8000S, hinta 500 . Loistava ääni ja hyvä kuva. 0400665531, mitro@kustom.fi Hifi 6/2 kaiuttimet, väri vapaa, myös magneettisuojattu käy. 0505965072, rr@koti.luukku.com Transparent Ultra xlr -välijohto. Hinta 250
040-7520676, corleone_viihde@hotmail.com Myydään loistokuntoinen musta Densen Beat B-100 integroitu vahvistin hopeanvärisillä nupeilla. Täysin uudenveroiset, kaikki alkuperäinen mukana pahvilaatikoita myöten. 100 . Puh. Alkuperäiset laatikot on, joten lähetän vaikka maailman ääriin. hp. Tehoa 6*60W, jonka saa siltakytkettyä jolloin 3*150W. Helsinki. Puh. 200w/8ohm,400w/4ohm,800w/2ohm. 0414405462 Vahvistin Yamaha AX 596 ja Cd-soitin Yamaha CDX 396. 040-5928143, miikka.supreme@gmail.com Infinity IRS Epsilon. Mukaan alkuperäiset käyttöohjeet ja laatikko. 050-3747586, jerry.Perrakoski@KaeFer.Fi www.forvoice.fi Myydään JBL Northridge E30 kaiuttimet 2kpl (pyökki) ja Atacama jalustat (hopea). hinta: 1700. 045-1397605, seppo.ahola@dnainternet.net MARK LEVINSON NO 23jämäkkä päätevahvistin. Puh. Putkien korkeudet ovat 3*18 cm ja 1*32 cm. yli 1000 , nyt 350 . Kaiuttimissa takuuta jäljellä 2v4kk ja kaikki on todella hyvässä kunnossa. Puh. 044-3351027, cgylfe@yahoo.com Myydään Bow Warlock ja Walrus etu- ja päätevahvistimet, uuden veroiset, olleet käytössä noin puoli toista vuotta.Hintapyyntö 4500 . Puh. Lähetän kuvia tarvittaessa. Puh. Putket ovat paksuilla maito-hopeaputkilla. Puh. Panssarivaunu rakenne,paino n. Väri musta. Puh. Puh. Ikää 5 vuotta, ovh aikoinaan 995 , pyydän siitä 350 . Suunnittelussa on huomioitu erilaisten kuuntelutilojen ominaisuudet ja nykyaikaisten äänitteiden sekä laitekokonaisuuksien vaatimukset. 600. Hinta 140 . Puh. Teline on highend-mallia eli järeämmätkin laitteet sopivat siihen. Puuhyllyjen väri vaahtera. Puh. Kuvia lähetetään tarvittaessa. Hankittu Highend Studiosta vuoden 2000 lopussa. koe kuuntelu onnistuu nokialla, ota yhteyttä! Puh. Puh. Puh. 040 8534338 Elac 301-kaiuttimet. Tai pakettina edellisten kanssa hintaan 650 . Huippuluokan minikaiutin, erinomaiset takakaiuttimet. Hinta 1800 . Hinta 275 . syyskuuta 2007, Radisson SAS Royal, Helsinki HD80 Aleksanterinkatu 30 Tampere 03-2130750 VIDEOTYKKI 2899, E HIFIM - Full HD-resoluutio 1920x1080 - 7-segmenttinen väripyörä pyörii kuusinkertaisella nopeudella -ei sateenkaaria - upea väritoisto ja syvyysvaikutelmaltaan hieno kuva SSUT 2007 HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA esittelee ensi syksynä kattavan läpileikkauksen kauden uutuustuotteista, uudesta teknologiasta ja ennen kaikkea alansa ehdotonta huippua edustavista tuotteista. hp.270 Puh. Puh. Otettu käyttöön elokuussa -06. Testi ja esittely www.hifiplus.com/t-rev91-tab.html. Kaiutin on toteutettu SEAS:in kanssa kehitetyllä koaksiaalisella elementillä, tällä saadaan tasapainoinen ja kokonaisvaltainen ääni. Muutaman vuoden vanhat, ei tarkkaa tietoa iästä. OR 300 hi kaiuttimet. Mukaan tulevat myös pyörät, jolloin telineen liikuttelu onnistuu jopa 100 kg painolla (kokemusta on..). Sisäistä muistia 2MB, Hp. ja 30. Väri molemmissa titanium. Ei kiinnityskoukkuja mukaan. 040-7373776, jiikoo73@suomi24.fi Cerwin Vega VS-15 kotikaiuttimet, todella vähän käytetyt, myydään tarpeettomina ja todella edullisesti. 045-6707194, marko_toropainen@hotmail.com HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2007 Laadukkaan äänen- ja kuvantoiston hifimessut 29. (09)793 995 iltaisin. Tukevat jalustat löytyvät myös. Tukevarakenteinen kotelo on pinnoitettu pyökkipuun näyttävimmästä osasta valituilla viiluilla millä on saatu erikoinen ja yksilöllinen pinta. Pioneer VSX-AX2AS-S, uudenveroinen, hp. 045-6354496, jyrki1.niskanen@pp.inet.fi 3kpl Genelec 8030A mustat, yksi avaamattomassa pakkauksessa 400/kpl. Puh. 5 hyllyä, joista yksi lasinen. Koekuuntelumahdollisuus Kannelmäessä. musiikin.com enemmän iloa musiikista puhtaan äänen puolesta Hifimaailma LAADUKKAAN ÄÄNEN- JA KUVANTOISTON ERIKOISLEHTI NYT 12 KK TUTUSTUMISHINTAAN 39 WWW.HIFIMAAILMA.FI www.stereo.fi AVI-Palvelu Arminen Ratatie 6, 12540 Launonen 044-3386247 Kun haluat nauttia musiikista kotonasi Avalon Monitor 2-tie kaiuttimet.Amerikan vaahtera pinta.Bi-wired+bi-amp.Iso erotteleva äänikuva,kontrolloitu basso,aito Avalon!Hp.2390 .(sis.jalat). 040-5860129, jorma.pousi@luukku.com Myytävänä olisi Rotelin monikanavapääte, RB-976. Myydään erillislaitteiston tieltä pois. 040-5607766, magu79@jippii.fi Genelec ht 205 kaiuttimet, ollut takakaiuttimina.harmaat. Myydään pakettina hintaan 400 . 050-5692992, chillijan@gmail.com Monster Cable PowerLine kaiutinkaapelit,lu kittavin X-Terminator banaaniliittimin.5m+ 7m.120.Puh. Väri musta. 1kpl Genelec 7060B 1300, avaamaton pakkaus. 040-5668386 Lattiakaiuttimet Dynaudio Focus 220 (kirsikkaviilu). Puh. 040-5860129, jorma.pousi@luukku.com Erittäin siistit ja tukevatekoiset jalustakaiuttimet Hifi 262 (aito tammiviilu), rakennettu -04. 040-5668386 Analysis Plus Oval One välijohdot,l= 1m.Hp:2paria=100 1pari=60 ,ovh=115 /pari. Puh. Huippumalli v.95 (200kg pari) hp.4290/vaihdossa vahvistin tai soitin pekka/porvoo. Ovh. 950. 0505934984, teemu.koistinen@telemail.fi Forvoice 6.1 on pienikokoinen 2-tie high end -kaiutin. Pölyjä lukuunottamatta uutta vastaavassa kunnossa. 0400-788703, petri.pajunen@ a1netti.com Myydään Philips Pronto RU890 kaikkia laitteita ohjaava yleiskaukosäädin. Puh. 0500 555255, p.hiltunen@netti.fi Yamahan viritinvahvistin Rx396RDS,pari vuotta käytössä. Kotiteatterivahvistin Harman-Kardon AVR-505 Limited Edition, hinta 200 . Kaukosäädin on Helsingissä. Ovh 588 , tämä pari 330 . (09) 793 995, okkola@mail.com analysis plus oval 8 chrystal solo 1,7m haarukoilla 550euroa. Laite ei ole ollut jatkuvasti päällä. Hinta 800 . Hinta: 750/tarjous. 40kg,lämmin soundinen klassikko vahvistin. Esillä on laadukas kaksikanavainen ja monikanavainen äänentoisto eri hintaluokissa, kotiteatterit, videotykit, isot plasma- ja LCD-näytöt, screenit, digitelevisiot, Blue-Ray, HD-DVD, kuulokkeet, kaiuttimet, subwooferit, tarvikkeet, laitetelineet, tallenteet... www.hifihuone.fi HIFIMAAILMA | 5 | 2007 81. Puh. HP.550e. 040-5241016, markku.karhu@saunalahti.fi Myyn Quadrasphire Q4L -laitetelineen
Kerromme seikkaperäisesti, miten se tehdään ja paljonko siitä on hyötyä. Magnepan MG 12 -kaiuttimet. Magnepanin peruspaneeli on linjakas vaihtoehto kotelokaiuttimille. Almarro -putkivahvistimet. Uskalla pois. Syyskuun lopussa on Helsinki Highend & Kaksi vaihtoehtoa, eri Hifimaailma 2007 -messut. Uskaltaisinko ekvalisoida subbarikanavaa. hintaluokat. Kuinka yleispätevän ja hyvän basson tuhannella eurolla saa? EISA Awards -valinnat. EISA:n jäseneksi ennätysajassa päässyt Hifimaailma esittelee alan parhaiksi valitut tuotteet. TULOSSA Hifimaailma 6/2007 ilmestyy 19.9 Optoma HD80 -videoprojektori. Tonnin subwooferit. DLP-projektoreiden ANSIkontrasti on ollut aina hyvä. Kaksi vaihtoehtoa, Tarjolla on maistiaisia joiden ääni poikkeaa paljon messutarjonnasta. toisistaan. 82 HIFIMAAILMA | 5 | 2007. Nyt FullHD-resoluutioisen saa alle kolmella tuhannella. Painetta ja potkua elokuville, sävyjä ja sulautuvuutta musiikille