Retro 50 Moderni mökkiradio Integroitujen aatelistoa Mark Levinson No585. AUDIO • VIDEO • KOTITEATTERI • HIGHEND HIFIEXPO-ennakot Rakennusohje: Dipolikaiutin Keskiluokan Ultra HD -televisiot Vertailussa: 5/2015 11,90 € Raskaan sarjan viihdyttäjä Focal Sopra N°2 Genelec 8330A Pro-Ject MaiA DS Pieni dsp -kaiutin Monitoimivahvistin I
59,HINNAT ALK. Laite, jolla saat helposti parempaa ääntä ulos tietokoneesta ja kuulokkeista! HINNAT ALK. 119,Dac/kuulokevahvistin/ esivahvistin DSD-tuki, balansoidut liitännät, kaukosäädin HINTA 1599,hyvitys vanhasta vahvistimesta tai dacista, maksat välirahaa vain
Tällöin mainonnan uhri -mentaliteettikaan ei oikein päde, sillä tyytyväisiä ovat sekä myyjä että ostaja. Ne voisivat kertoa päivittäin vinkkejä käyttäjälle. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. Lähes aina parempi vaihtoehto on vain painaa jokaikistä vipua ja katsoa mitä tapahtuu. Suuri kodinkoneliike tai maahantuoja ei todennäköisesti pysty kouluttamaan väkeään saati vielä vähemmän takomaan myyntihenkilökunnan päähän uuden älytelevision hienoimpia nyansseja. Nykyelektroniikan myynti on kuitenkin hankalaa. 010 778 6405 Vuosikerta 8 numeroa Julkaisija ja kustantaja Fredrikinkatu 42, 00100 Puhelin: 010 778 6401, faksi: 010 778 6410 Painopaikka Lönnberg Painot Oy ISSN 1796-6507 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puhelin: 010 778 6400, Faksi: 03 424 653 41 SUOSITTELEMME TESTIVOITTAJA Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Yksittäislaitetesteissä Suosittelemmemaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/laatusuhteen omaava tuote. Lapsiperheissä tämä tapahtunee usein tahattomasti – päätellen omituiseen tilaan päätyneiden laitteiden määrästä netin keskustelupalstoilla. Tässä suhteessa erikoisliikkeet ovat hyvässä asemassa. Televisiot tai niihin kytketyt av-laitteet voisivat jopa lyhyesti demonstroida toimintoa käytännössä. 3. Pisteasteikko on 0-5, ja ne ovat suoraan käännettävissä tähdiksi. Toimitus Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki Puhelin: 010 778 6401 faksi: 010 778 6410 Päätoimittaja Teppo Hirvikunnas Puhelin: 010 778 6401 Toimituspäälikkö Mauri Eronen Puhelin: 010 778 6404 Avustajat Jussi Arvio, Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen, Mikael Nederström, Kari Nevalainen, Joni Nikkola, Pekka Tuomela Ulkoasu Mikko Litmanen Ilmoitusmyynti Pop Media Oy, p. Kokonaispisteet muodostuvat osaalueiden painotetusta keskiarvosta. Valmiiksi pystytetyt, kotiympäristöä matkivat nurkkaukset ja kodinkoneketjuja keskimäärin laitteisiin paneutuneempi henkilökunta voivat parhaimmillaan herättää ahaa-elämyksiä. Varsinainen käyttöohje on ladattava netistä tai televisioiden tapauksessa luettavissa suoraan ruudulta. Käytännössä käyttökokemus on usein kankea. Toimituspäällikkö, Mauri Eronen arvostelut pääkirjoitus European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön audio/kotiteatteri -paneeliin. Sisäänrakennettuna olisi muistutuksia kätevimmistä toiminnoista, näppäinoikoteistä ja käyttömahdollisuuksista. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. Asiansa osaavat ja valmistajien kouluttamat maahantuojat pystyvät vastaamaan kiperiinkin kysymyksiin ja tuomaan tuotteidensa olennaiset toiminnot esille. Pisteasteikko on 0-5. Vertailutesteissä Suosittelemme-maininnan voi saada myös tuote, joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta erityislaatuista. Tunnista tarve Myyntimaailmassa on tärkeää yrittää herättää tarpeen tunne kuluttajassa. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) Huono (suorituskyvyssä selviä puutteita) Pehmeä lasku käyttöön ENTISTÄ suurempi osa kodin av-laitteista toimitetaan vain käyttöönoton kattavalla pikaohjeella. Kuunteluarvostelu Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissä sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Näiden ahaa-elämyksien sarjatulta on odotettavissa syyskuun HifiExpo-messuilla, jotka järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Habitaren yhteydessä. Pisteet Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänenja kuvanlaatu, jne.). Kun joku juttu iskee oikein kovasti, ei kuluttaja enää pysty kuvittelemaan eloaan ilman tärkeää kapinettaan. Varsinkin televisioiden sisäänrakennetut eOhjeet ja toimintoja lyhyesti valottavat kuvaukset pystyvät vain harvoin avaamaan askarruttavaa aihetta käyttäjälle. Tällaisten elektronisten oppaiden idea tuntuu periaatteessa kätevältä, nehän mahdollistavat hakusanojen syöttämisen ja tarvittavan tiedon nopean löytämisen toisin kuin paperiversionsa. Jospa laitteet ottaisivat mallia joistain tietokoneohjelmista. Kodin sisustuksen ja elektroniikan yhteiselo on nykyisin yhä tärkeämpää, ja esimerkkejä voi nyt nähdä monelta eri kantilta saman katon alla. Kuuntelun kokonaisarvosana muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Toki vuosittain päivittyvät mallistot tuovat omat ongelmansa. Ehkäpä toiminnon voisi integroida älypuhelimessa tai tabletissa pyörivään ohjaussovellukseen. Suurin tämän vuosituhannen kotihifiin liittyvä mullistushan kun taitaa olla tietotekniikan, av-koneiden ja älypuhelimien välinen yhteenliittymä
Coming Soon... Samaan aikaan samalla pääsylipulla: www.hi?expo.. Suomen suurimmat Hifimessut 10.9.–13.9.2015 Helsingin Messukeskus Kuule, koe ja näe huippuluokan äänenja kuvantoisto!
20 highend s. 34 5. Mukana myös ennennäkemättömiä ominaisuuksia. LG 49UF772V, Panasonic TX-50CXC725, Sony KD-55X8505C testi 16 Pro-Ject Maia DS -vahvistin Minikokoinen moniosaaja Hollannista viitoittaa kodinelekroniikan uutta tietä. hifiharrastaja 76 Kimmo Ketonen Pääkaupunkiseutulainen harrastaja on vähitellen hivuttautunut kohti yhden tuotemerkin ratkaisua. Terä on edelleen tallella. 64 Mark Levinson No585 -vahvistin Ensimmäinen da-muuntimella varustettu Mark Levinson potkii hienovaraisesti. Keskusyksikön kanssa pienistä tai suurista malleista saa aikaan raportti 9 Hi?expo 2015 -ennakko messuilla on taas nähtävillä yhtä sun toista akustista ja sähköistä ihmettä. Lue maistiaiset tästä lehdestä. Synergiaa riittää. 34 Genelec 8330A -dsp-kaiutin ja 7350A-subwoofer Kotimaisen monitoriekspertin digitaaliohjattu mallisto ulottuu nyt entistä pienempiin kaiuttimiin. 60 Sillä korvalla: London Decca Maroon ja Super Gold -äänirasiat Legendaarisen levy-yhtiön yli 60 vuoden ajan hiottu äänirasiamallisto on saatavissa nyt myös Suomesta. Tinkimätön integroitu on pakattu täyteen toimintoja. 68 Ayon CD-3sx -cd-soitin Ayonin voimakkuussäädöllä varustettu cd-soitin luottaa soinnin luonnissa putkitekniikkaan, mutta sisältää myös liudan tämän päivän toimintoja. 42 Focal Sopra No. 90 Tulossa Seuraavassa numerossa… 5 2015 vakiot 56 Hermuset: KEF Blade Two -kaiuttimet Blade Two on pienempi versio ensimmäisestä mallista, joka testattiin kolmisen vuotta sitten. Lattiamalli Sopra No. Iästään huolimatta sillä on yli rakennusohje 48 HM-D11-dipolikaiutin Uusi rakennusohjeemme tarjoaa mahdollisuuden saada aikaan kohtuullisin kustannuksin paneelikaiuttimen edut. Retro 50 -stereojärjestelmä Vanhoihin kuoriin hämäävästi sijoitettu supermoderni vahvistin ja tyyliin sopivat sisältö 3 Pääkirjoitus 6 Tuoteuutiset Uusia tuotteita ja 80 Levyarvostelut Poimintoja uusista äänilevyistä. 68 s. Vertailussa kolme keskihintaista mallia. kokeilu 14 Philips M2L -kuulokkeet Da-muunnin kuulokkeissa taitaa olla ennenkuulumatonta. 45 Geneva Aerosphere -kaiuttimet Laatikoistaan tuttu Geneva yllättää pallokaiuttimillaan. 38 I. 52 Hi?dealer-kauppias myyntibisneksessä. 30 Samsung UE55JS9005 -televisio Yläluokan lcd-televisiossa on panostettu uuteen paneelitekniikkaan ja päivitettyyn Tizenkäyttöjärjestelmään. 2 -kaiutin Perinteikäs ranskalainen on tuonut markkinoille aivan uuden kaiutinsarjan. vertailu 20 Ultra HD -televisiot 1000–2000 € Televisiomaailman mullistavia kuvanlaadullisia pyrähdyksiä odotellessa valmistajat päivittelevät ahkerasti lcd-malliensa käyttöliittymiä. 2 astuu jo liki highend-luokkaan. Philips kytkeytyy digitaalisesti Applen laitteisiin. kolumni 83 Jussi Arvio Kun media muuttuu mainokseksi s. 84 Aaninen Imperial -kaiutin Pienen suomalaisen kaiutinvalmistajan jämäkässä tuotteessa yhdistyvät uusi tekniikka ja mietitty suuntakuvio. 72 MSB The Analog dac -da-muunnin Maailman analogisimmaksikin digiksi kehutun MSB:n da-muunnintekniikan saa omakseen alle kymppitonnilla
Myös 4Kmateriaalin vaatima hdcp 2.2 -kopiosuojaus on huomioitu. Laajan taajuusvasteen Soliloquy tuottaa sata wattia tehoja, ja sen suunnittelussa isossa osassa on kohinaton ja nopea, diskreetisti toteutettu transistoripohjainen jänniteregulointi sekä ottoettä antoasteessa. Malli on ensimmäinen Yamaha Aventage, jossa valmistaja käyttää ESS SABRE -DA-muuntimia. Elokuun aikana markkinoille saapuu RX-A1050 (ovh. Sphearin muotoilu kiinnittää huomiota erityisyydellään. RX-A3050 Aventagessa on 192kHz/32-Bit ESS SABRE ES9016S D/Amuuntimet seitsemässä kanavassa. Kaikkiin on lisäksi ladattavissa suomenkielinen Yamaha AV Controller -ohjainsovellus. Muuntaja on kytketty levyyn 40-millimetrisellä johdolla ja se jakaa virtaa alemmalle levylle korkeataajuisella suuntaimella. Myös Yamaha RX-A2050 (ovh. Metaxasille tyypillisesti vahvistimessa ei ole lainkaan sisäistä johdotusta. RX-A3050:n YPAO-mikrofoni on parasta laatua muotoilun sekä ominaisuuksiensa puolesta ja sen videoprosessori on malliston laadukkain ja monipuolisimmin säädettävissä. Kuninkuusluokassa kilpailevan HE-1000:n hinta on 3599 euroa. Lisätiedot: Focalia korviin LUKSUSKAIUTINVALMISTAJA Focalin pikuuloke. Lisätiedot: Yamaha uusii Aventage-vahvistimiaan KAUDELLA 2015–16 Yamaha tuo maahan viisi uutta Aventage-AV-viritinvahvistinta. Sphearin pyöreä kuulokeosa mahdollistaa suuremman, 10,8-millimetrisen elementin käytön. 1299 €). Yamaha RX-A550 Aventage käyttää uusinta hdmi-versiota 2.0. Valmistajan mukaan mallissa uutta on laadukkaammat komponentit sekä jäykempi runko. Annetun tiedon mukaan Simon Matthewsin suunnitteleman Sphearin kehitystyöhön kului kaksi vuotta. Valmistajan mukaan HE-1000:n kehittämiseen tarvittiin seitsemän vuotta tutkimustyötä. Vahvistimessa on 7.2 PRE-OUT -liitännät. HE-1000:n toistovaste on 8–65000 hertsiä, impedanssi 35 ohmia (+/3) ja herkkyys 90 desibeliä. Malli on varustettu tehokkaammilla prosessoreilla ja Dolby ATMOS -äänikentän tuella. Ensimmäisenä Suomen markkinoille tuli heinäkuun puolessa välissä keskihintaluokan RX-A550 (ovh. Myös kaiuttimen asymmetrinen magneettirakenne on uusi, minkä ansiosta magneettikisko on pienempi ja aiheuttaa siksi vähemmän säröä tuottavia heijastuksia ja refraktioita. Uusittu äänenvoimakkuuden säädön mikropiiri huomioi entistä paremmin korkearesoluutiotoiston vaatimukset. Vahvistimessa on samat uutuudet kuten edellä ja lisäksi symmetrinen 9.2-kanavainen vahvistintopologia sekä H-muotoinen tukirunko. 2499 €) symmetrisellä 9.2-kanavaisella vahvistinosalla ja tuplapohjalevyllä. numeroinen kuuloke perustuu sen aiemmista kuulokkeista tunnettuun magnetostaattiseen kaiutintekniikkaan, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että kuulokkeet ovat takaa avoimet. Syyskuun alussa markkinoille saapuu Yamaha RX-A3050 (ovh. Vahvistimessa on monipuoliset verkko-ominaisuudet, kuten Spotify Connect, Airplay ja verkkoradio. Sphearin äänen sanotaan olevan Focalille tyypillinen: sen keskialue on hyvin rikas ja ääni tarkka sekä puhdas, luonnollinen ja harmonisesti sävykäs. Vahvistin on ollut markkinoilla yli neljännesvuosisadan ja tekemässä nyt uutta paluuta uusin muutoksin. Malli on myös ensimmäinen, johon Yamaha tuo myöhemmin syksyllä ohjelmistopäivityksen kautta DTS X -ominaisuuden. Lisätiedot: www.focal.com Helsinki: Mareksound Turku: HiFi Mesta Hegel: www.hegel.com Good HEGEL H80 Integrated ampli?er 2*75w + DAC 6. Metaxas Soliloquy 30th Anniversary -päätevahvistin ei ainakaan mahdu laatikkoon. Yksi kuulokkeiden erikoisuuksista on staatin nano-taalhainen massa parantavat dynamiikan toistoa. Koonnut: Kari Nevalainen, Teppo Hirvikunnas Tuoteuutisaineistoa voi toimittaa osoitteeseen tuoteuutiset Vahvistin ilman johtoja KUKA sanoo, että vahvistimen pitää näyttää kenkälaatikolta. Muodon muistavat vaahtomuovikärjet edessä sovittautuvat korvakanavaan luontevalla tavalla, ja jatkettu takaosa siirtää painoa takakorvalle. Kaikki transistorit ovat Metaxasin erityisesti tätä varten suunnittelemia ja tehtäväänsä valittuja. 1699 €) saapuu markkinoille elokuun puolivälissä. Vahvistimissa on uusi YPAO-mikrofoni ja asialliset DSP-prosessorit, isommissa malleissa aina 11.2-kanavaiseksi asti. 999 €) saapui Suomeen heinäkuun puolessa välissä. RX-A2050 Aventagessa on 9.2 PRE-OUT -liitännät ja ESS SABRE -da-muuntimet. Kapselin mylar-kalvon donmuutoksia ja vääristymiä ei tapahdu. Otosta antoon signaali kulkee vain 150 millimetriä pisteestä toiseen piirilevyllä. Kaikissa malleissa on normaalit Aventage-edut, kuten virtalähteen alle sijoitettu tukijalka sekä verkkorekisteröinnin kautta kolmen vuoden takuu. Valmistajan mukaan kaikki Metaxasin laitteet testataan huipputason oheislaitteilla ja ilmeisesLisätiedot: www.metaxas.com 7 vuotta suunnittelua RUNSAIDEN puheiden ja useiden houkuttelevien kuvien jälkeen se on viimein totta: ensimpulaivamallia HE-1000 on nyt saapunut Suomeen ja valmiina myytäväksi. Vahvistimen pääteaste on symmetrisesti toteutettu. Uuden matalajitterisen kellon kerrotaan parantavan verkko-/Bluetooth-/ USB-liitettävyyttä. 579 €). HDMI-2.0:n lisäksi RX-A850:ssa on tuki hdr-videolle, 4K-materiaalin vaatima HDCP2.2-kopiosuojaus sekä 4:4:4-väriavaruus. Kaikki komponentit, mukaan lukien päätetransistorit jäähdytysripoineen, ovat suoraan juotettu kaksikerroksiselle piirilevylle, jonka yläosa on pienille signaaleille. Myös Yamaha RX-A850 (ovh. Kuulokkeen mukana tulee kolme paria silikonikärkiä, kolme paria vaahtomuovikärkiä, sovitin ja kantolaukku. RX-A3050 tukee Dolby ATMOS -äänikenttää jopa 7.2.4-kaiutinkokoonpanolla ja on laajennettavissa maksimaaliseen 11.2-kokoonpanoon, sillä siinä on 11.2 PRE-OUT -liitännät. RX-A2050 on varustettu tehokkaalla prosessorilla, joka tukee myös Dolby ATMOS -äänikenttää esimerkiksi 7.2.2tai 5.2.4-kaiutinkokoonpanolla
BDP-S6500 tuo myös internet-sisällöt televisioon. Tämän lisäksi yhdistettynä yhteensopivaan 4K-televisioon laite pystyy muuntamaan perinteisen signaalin lähelle aitoa 4K-tarkkuutta (3840 x 2160), joka on neljä kertaa tarkempi kuin Full HD -kuva. Lisäksi kuulokkeissa on kaksi mikrofonia. Soittimen takana oli insinööri nimeltä Mark Döhmann tukijoukkoineen. Äänivarsi on uusi Schröder CB/CF, jonka keraamisen ripustuksen kitkan sanotaan olevan äärimmäisen pieni, massan symmetrisesti jaettu, vertikaalisen liikkeen ripustus asetettu levyn tasolle ja johdotus toteutettu hyvin alhaisen kapasitanssin kaapeleilla. AUSTRALIALAINEN Continuum Audio Laboratories hätkähdytti levysoitinmaailmaa kymmenisen vuotta sitten ennen näkemättömällä Caliburn-levysoittimella ja Cobra-äänivarrella. 87 senttiä korkea S-4, jossa on 10-senttinen keskiääninen ja kaksi 12,5 sentin bassoäänistä, 107-senttinen S-5, jossa on 12,5 sentin keskiääninen ja kaksi 16,5-senttistä bassoäänistä. BDP-S6500 suositushinta on 189 euroa. Lisätiedot: Helsinki: Mareksound Turku: HiFi Mesta Hegel: www.hegel.com Better HEGEL H160 Integrated ampli?er 2*150w + DAC + AirPlay 7. Lisätiedot: www.moon-audio.com tuoteuutiset Maailman paras levysoitin. Musiikin toisto ja puheluihin vastaaminen on tehty käytännölliseksi. Inspiraatiota uudelle soittimelle on haettu Micro Seikistä, EMT:stä, japanilaisista suoravetosoittimista ja muista referensseistä. B&W P5 Wireless on saatavilla heti hintaan 399€. Ja jos sattuu soittimen lisäksi omistamaan 3D-ominaisuuksilla varustetun television, voi perinteisten 2D-levyjen syvyyttä lisätä skaalaamalla ne 3D-muotoon. Näiden lisäksi tarjolle tulee kaksi 3-tielattiamallia. Laitteessa on transkonduktanssi-vahvistusaste, ylimitoitettu rengassydänmuuntaja, rcaja 3,5 millimetrin stereo-otot, sekä kiinteät että säädettävät rca-ulostulot, 6,3-millimetrinen trskuulokeanto, kaksi s/pdif:iä, Toslinkja usb-sisäänmenot sekä crm-2-kauko-ohjain. Sarjan kuuluu kaksi jalusta-/hyllykaiutinta, joista S-1-mallissa on 10-senttinen ja viisi senttiä korkeammassa S-2-mallissa 12,5-senttinen basso-keskiääninen. Ryhmä kertoo yrittäneensä tehdä uudesta soittimesta joka suhteessa vähemmän kompromisseja sisältävän. P5 Wireless käyttää samaa Bluetooth aptX -tekniikkaa, jota B&W on hyödyntänyt jo T7Bluetooth-kaiuttimessa. Lisäksi S-C-keskikaiuttimessa on kaksi 10 sentin basso-keskiäänistä. Uudet S-sarjan kaiuttimet on suunnitellut Peter Comeau, sama mies joka suunnitteli Wharfedalen Diamond-kaiutinsarjan. kana. Lisätiedot: Quad S-sarja matkalla jälleenmyyjille ENGLANTILAINEN klassikkovalmistaja Quad ilmoitti uudesta S-kaiutinsarjasta jo keväällä, mutta tarjoaa vasta nyt tarkempaa tietoa uusista kaiuttimistaan. Valmistajan oman määritelmän mukaan se sopii parhaiten “riittävän tehokkaille ja balansoimattomille kuulokkeille”. Lisätiedot: www.thraxaudio.com 4K-skaalaava Blu-ray-soitin Sonylta JOS standardivideosignaalin katselu ei täysin tyydytä vaatimuksia, voi Sonyn uusi Blu-ray-soitin BDP-S6500 tuoda kuvaan aivan uusia ulottuvuuksia – kirjaimellisesti. Laite osaa palauttaa pakkauksessa hävinneet taajuudet ja yksityiskohdat osaksi kokonaisvaltaisempaa äänimaailmaa. Mustaan koteloon istutetussa 230HAD:ssa on DSD256/32-bit PCM -tason da-muuntaja, joka Moonin mukaan käy käytännöllisesti katsoen kaikille mahdollisille digitaalisille äänilähteille. Nyt valmistaja ilmoittaa, että on tullut aika muuttaa P5:t langattomaksi ilman kompromisseja suorituskyvyssä. Nauhadiskanttia Quad käytti kaiuttimissaan jo 1940-luvun lopulla, ja esimerkiksi ESL 57 -elektrostaattikaiutin 1950-luvulta nähtiin usein Decca/Kelly-nauhadiskantin kanssa. Kuulokkeita pääsee kuuntelemaan myös mukana tulevan kaapelin välityksellä ja lataamaan USB:n kautta. Itse varsi on monikerroksinen (CF, fenoli, PTFE), hyvin jäykkä ja vaimennettu ilman omaa äänellistä osuutta maksimaalisen resoluution ja dynaamisen vivahteikkuuden luomiseksi. Laitteesta löytyy lisäksi älykkäitä kuvan kohinaa vähentäviä tekniikoita, pikselitason optimointimahdollisuuksia tekstuurille ja väreille, kontrastinparannusta sekä väriasteet todelliseen teräänsä tuova Super Bit Mapping, joka toistaa herkät maisemat, kuten usein kuvan aaltoilun pilaamat auringonlaskut, hienosti. Kaikissa S-sarjan malleissa on kevlar-kartioiset basso-keskiääniset ja erikoisrakenteiset nauhadiskanttielementit sekä MDFkotelot. Edeltäjänsä P5:n materiaalien ylellisyys ja vankka rakenne ovat jäljellä, vain langaton striimaus älylaitteesta on nyt mahdollista. Bowers & Wilkinsin ensimmäiset Bluetooth-kuulokkeet BRITTILÄINEN kaiutinjätti B&W esitteli jokin aika sitten yhtiön kautta aikain ensimmäiset P5-kuulokkeensa – vastaanotosta päätellen hyvin tuloksin. Sen nopea muista suosituista palveluista nauttimisen vakaasti ja häiriöttömästi. Uusi soitin, The Döhmann Helix 1 Turntable, jonka kehittelyssä on ollut mukana monta muutakin kovaa nimeä, on nyt julkaistu vahvistinvalmistaja Thrax Audion kautta Audio Union -hankkeena. P5 Wireless -kuulokkeen ladattava paristo kestää valmistajan lupauksen mukaan tavallista kulutusta 17 tuntia. Tapaamisesta syntyi ajatus uudesta referenssitason levysoittimesta. Döhmann ehti jo vetäytyä levysoitinbisneksestä, kunnes tapasi äänivarsispesialisti Frank Schröderin Triodi-festivaalilla. Lisätiedot: www.bower-wilkins.com Kuulokevahvistin toiselta kuulta MOON (Simaudio Moon) on – Totem Acousticsin ohella – yksi tunnetuimmista kanadalaisista high end -merkeistä Suomessa. Kuulokevahvistimen ja dacin lisäksi Neo 230HAD on linjaesivahvistin. Lattiamallit ovat suljettuja ja niissä kolme passiivista bassosäteilijää. Yli kahdeksan miljoonaa pikseliä takaavat terävän ja yksityiskohtaisen toiston. Itse pyörittimeen on sovellettu Döhmannin Micro Signal Architecture -design-konseptia. P5 Wireless on B&W:n ensimmäinen Bluetooth-kuuloke. Myös äänentoistoon on panostettu. Nyt se on tuonut referenssikuulokevahvistimensa 430HA:n jatkeeksi markkinoille kompaktin ja edullisemman Neo 230HAD -kuulokevahvistimen. Tehokkaan Dual Core -prosessorin ansiosta laite suoriutuu näppärästi erilaisista verkkoviihteen vaatimuksista
Lisätiedot: www.kudosaudio.com & www.musiikin.com Uusi Dali: Opticon TANSKALAINEN kaiutinvalmistaja Dali on jo jonkin aikaa vihjaillut tulevansa kohtapuoliin esiin uuden kaiutinmallin kanssa. Vaneroitu kotelo on timen pohjassa, jotta kaiuttimen sijoittelu huoneeseen olisi helpompaa. Sisäinen johdotus tulee Chordilta. Lisätiedot: www.dali-speakers.com Sonus Faber Venere S – Venere-sarjan huipulle ITALIAN ylpeys Sonus Faber on ilmoittanut toimittavansa syyskuussa jakelijoille ja kauppiaille uuden Venere-sarjan kaiuttimen, Venere S. Gato Audio on suunnitellut tuotteensa vahvasti verkostoituen, minkä ansiosta se on heti alusta pitäen pystynyt tarjoamaan kuluttajille keessä. Vahvistimen laajat liitäntämahdollisuudet mahdollistavat monipuolisten laitekytkentöjen tekemisen. Koska elementit ovat uudet, on jakosuodinkin laitettu uuteen uskoon uusilla komponenteilla. Dalin mukaan uuteen kaiuttimeen on lainattu tekniikkaa Epiconja Rubicon-sarjan kaiuttimista ja se perustuu Dalin perintöön sekä periaatteisiin selkeästä, säröttömästä ja koherentista äänestä. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon valmistajan DIA-400-vahvistin. Exaktbox korvaa kaiuttimen analogisen jakosuotimen digitaalisella suodatuksella ja hyödyntää samalla Linn Exakt -tekniikkaa muun muassa särötason pienentämiseen ja äänen huonekorjaukseen. Kalliimpi, 5870 euroa maksava Super 20 on kuin Super 10. Sisäänrakennettu D/A-muunnin, jolla on oma virtalähde, on Burr-Brown PCM1794 laajakaistaisella I/V-konvertterilla, low-Q-analogiasteella ja alipäästösuotimilla. Diskanttielementti on 29-millinen tekstiilidome, joka on mekaanisesti eristetty muusta kotelosta. Sisään tuleva data ylösskaalataan resoluutioon 24bit/192kHz. Keskialueen 150-millimetrisissä äänisissä on lämpökäsitellystä polypropyleenikuidusta tehty Curv-kartio. Tapaus on kuitenkin mielenkiintoinen, koska Dali on perinteisesti ollut aika vahva keskikastin kaiuttimissa. Nyt maahantuoja ilmoittaa, että suositut, Derek Gilliganin suunnittelemat Super 10ja Super 20 -mallit ovat saatavana Suomesta. Valmistajan mukaan ratkaisu parantaa kaiuttimen huonesovitusta ja vähentää bassoäänisten aiheuttamia resonansseja. MOSFET-päätetransistorien ympärille rakennettu pääteaste toimii D-luokassa kytkentävirtalähteellä, jonka toiminta on optimoitu HF-oskillaattorilla ja PWM-modulaattorilla. Jakosuodatus on progressiivinen välillä 250–2500 Hz. Se noudattaa Venere-kaiuttimien designia, mutta siihen on tehty muutamia parannuksia ja uusia säätöjä. Kotelo jäljittelee toisten Venere-kaiuttimien linjoja, mutta alumiinirenkaat elementtien ympärillä ovat uutta suunnittelua. Gato Audio DIA-400 on kokoonsa nähden tehokas (2x 400W@8ohm / 2x 800W@4ohm) vahvistin. Palaamme asiaan elokuun aikana. Uuden mallin paljastus tapahtui kuin tapahtuikin lopulta elokuun alussa. Lisäksi striimaus onnistuu suoraan iPadilta. naan uudelleen ja siirretty kaiuttimen etulevystä alaosaan lattiaan suunnattuna. Valmistajan mukaan Venere S on toistaiseksi sarjansa tehokkain 3-tiekaiutin. Se sijoittuu Venere 3.0:n yläpuolelle ja Olympica-sarjan kaiuttimien alapuolelle. Valmistajan mukaan viimeksi mainittu on juuri tätä kaiutinta varten suunniteltu. Kaikesta muusta, kuten siitä, korvaako Opticon Ikonin, Dali on sanomisissaan kovin epämääräinen tai vaikenee kokonaan. Firma sanoo panostavansa erityisesti tuotteittensa muotoiluun ja elegantteihin ratkaisuihin käytön ergonomiassa. Muiden Kudos-kaiuttimien tapaan Super 10 ja 20 tottelevat Linn Exakt -järjestelmää, jolla kuuntelija voi sovittaa ja muokata ääntä halunsa mukaan. Lisätiedot: Helsinki: Mareksound Turku: HiFi Mesta Hegel: www.hegel.com Best HEGEL H300 Integrated ampli?er 2*250w + DAC 8. Alusta on MDF:n, vaimennusaineen ja metallisen pohjalevyn yhdistelmä ja siinä on teräspiikit. tuoteuutiset Kudos Audio Super 10ja Super 20 -kaiuttimet Suomeen NEAT-kaiutinmerkin tiimoilta aikoinaan syntynyt ja kaiutinjalustoilla aloittanut Kudos Audio on vasta hiljattain tullut tunnetuksi Suomessa. Siinä on samat elementit, mutta lattiaan asti ulottuva kotelo. Samoin muiden Venereiden lasialusta on korvattu alumiinialustalla. Sonus Faber Venere S:ssä on kolme 18 senttimetrin bassoäänistä kevyellä mutta jäykällä alumiinikartiolla. Lisätiedot: www.sonusfaber.com Gato Audion D-luokan high end -vahvistimet Suomessa GATO Audio on suhteellisen tuore tanskalainen innovatiivisuutta korostava high end -vahvistimien ja -kaiuttimien valmistaja. Julkaisua ei saanutkaan Ikon-kaiutinsarjan uusi versio, vaan kokonaan uusi kaiutinsarja nimeltä Opticon. 4825 euron hintainen Super 10 on 12 litran jalustakaiutin SEAS:in elementeillä: 29-millinen Crescendo K2 -tekstiilidome diskanttina ja 180-millinen Kudos alumiinivaiheplugilla bassokeskiäänisenä. Jakosuodin on loiva, ja komponentit huolella sekä Mcap Supreme Silver/Gold/Oil -kondensaattorit. Vahvistin toimii myös tarvittaessa päätevahvistimena esimerkiksi kotiteatterijärjestelmissä
Mareksoundin osastolla esillä myös Crestron-kotiautomaatioratkaisuja sekä suomen parasta Crestron-osaa9. Tässä ennakkokatsaus messujen antiin. Ja paikkana on tuttuun tapaan Helsingin Messukeskus. Siis lähes kaksi kuukautta aiemmin kuin edellisinä vuosina. Odotamme tänä vuonna vähintään saman verran kävijöitä ja sen lisäksi vielä HifiExpon jopa 12 000 vakioasiakasta. Olemme koonneet seuraavaan ennakkomaistiaisia messujen tulevasta sisällöstä. Yhdellä lipulla näkee siis todella paljon. HifiExpo myös sijoittuu tänä vuonna kokonaisuudessaan varsinaisen messukeskuksen puolelle, halliin kolme, heti Habitaren päähallin viereen. HifiExpoon odotetaan tänä vuonna enemmän uusia kävijöitä kuin koskaan aikaisemmin! Vuoden 2014 Habitare-tapahtumakokonaisuus houkutteli paikan päälle reilu 47 000 kävijää. HifiExpossa on esillä jälleen toinen toistaan kuumempia uutuuksia. raportti Hi?Expo 2015 -ennakkotietoa Teksti Teppo Hirvikunnas Kuvat Valmistajat Hi?Expo 2015 -hi?messut ovat uudistuneet. syyskuuta. Messut ovat kenties mielenkiintoisemmat kuin koskaan. Tähän on syynä yhteistyö Habitare-messujen kanssa. HIFIEXPO 2015 -hifimessut järjestetään tänä vuonna jo 10.–13. Ajankohta on uusi ja tavallaan paikkakin. Messut pidetään samaan aikaan kodin sisustuksen, huonekalujen ja designin suurtapahtuman kanssa
raportti Hi?Expo 2015 -ennakkotietoa monihuonejärjestelmät ovat tekemässä nyt todellista Messuilla voi tutustua eri merkkien tarjoamiin mahdolliBluesound on uuden ajan langaton musiikkijärjestelmä, tuotteiden avulla voidaan päivittää olemassa oleva musiikkilaitteisto nykyaikaan tai rakentaa koko kodin kattava ethernet-verkon kautta, ja laitteistoa ohjataan langattoUusi mallisto sisältää paljon kehittyneitä ominaisuuksia, laajenee kahdella pienemmällä kaiuttimella, alkuperäisen säilyy mallistossa, ja se on äänenlaadultaan paras vaihtoOsastolla on mukana myös valikoituja malleja merkeiltä haalla elektroniikalla ja silti toteuttaa myös koko kodin kattava noiden laajimman langattomien monihuonelaitKoska laadukas kuva ja ääni kulkevat usein käsi kädessä, on kotiteatteHenkilökohtaikeiden muodossa tarjoaa AudioQuest 10
KANNETTAVA DA-MUUNNIN JA ESI-/KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC XS DA-MUUNNIN JA ESI-/ KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC 100 DA-MUUNNIN JA ESI-/ KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC PLUS Kruunuradion osastolla on kuunneltavana Kruunuradion osastolla myös vain osaan Pohjoismaista tehty rajoitettu erä kiiltävän valkoisia Ja tietenkin tämä uskomaton all-in-one -langaton kaiutinhelppoon ja laadukkaaseen musiikinkuunteluun digitaalään tiedon siitä, että osastolla nähdään ja kuullaan vuosikymmenien tietotaitoa upeiden kaiuttimien, vahaina sisustusystävällisistä kaiuttimista äärimmäisen täydellisenä musiikkivarastona jokaisessa kodissa, jossa päivittäiseltä käytöltä vaaditaan parasta luotettavuutta,. MAAHANTUONTI: WWW.HIGHENDSTUDIO.FI INFO@HIGHENDSTUDIO.FI PUH. 09-4553685 WWW.CAMBRIDGEAUDIO.COM Suositut Cambridge Audio DA-muuntimet nostavat digitaaliset äänilähteet saumattomaksi osaksi Valmistaudu hämmästymään kuinka tarkalta, dynaamiselta ja puhtaalta tietokone, televisio, Blu-ray-soitin ja langattomat äänilähteet voivat kuulostaa
raportti Hi?Expo 2015 -ennakkotietoa Messuilla on luonnollisesti kuunneltavana myös huippukuuHuippu-uutuudet, Crystal Cable Arabesque Minissimo -jalustakaiuttimet: kristallimaista kauneutta ja kunnianhimoista teknologiaa esillä Highend Cambridge Audion uutuusmalli CXU on universaali Bluray-soitin, joka toimii täydellisenä sydämenä tuoteperheen kauan odotetun uuden huippumalAnti-Mode X4 on audiolaite, joka ei jätä ketään tin, da-muunnin ja nelikanavainen audioprosessori Mistään tinkimätön asenne suunnittelussa korjaus on luonnollisesti mukana entistä paremmyötä laite pystyy integroimaan yhden tai useamman subwooferin saumattomaksi kokonaisuuMukana on myös laadukas sisäänrakennettu vähentää kuunteluväsymystä ja parantaa äänikuansiosta Anti-Mode X4 on helppo liittää parantamaan lähes minkä tahansa laitteiston äänenlaakorkeakiiltoisena valkoisena ja mustana sekä 12
Hi?Expon muita oheistapahtumia ovat siis Habitare, Art Helsinki – nykytaiteen messut, Antiikki ja Vintage sekä ValoLight. Yhdellä lipulla pääsy kaikkiin tapahtumiin. klo 10-18 • Sunnuntai 13.9. PS. klo 10-19 • Lauantai 12.9. huomaamattomasti seinän viereen, kun. klo 10-17 Lisätietoja: www.hi?expo.. KANNETTAVA DA-MUUNNIN JA ESI-/KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC XS DA-MUUNNIN JA ESI-/ KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC 100 DA-MUUNNIN JA ESI-/ KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC PLUS MAAHANTUONTI: WWW.HIGHENDSTUDIO.FI INFO@HIGHENDSTUDIO.FI PUH. 09-4553685 WWW.CAMBRIDGEAUDIO.COM Suositut Cambridge Audio DA-muuntimet nostavat digitaaliset äänilähteet saumattomaksi osaksi Valmistaudu hämmästymään kuinka tarkalta, dynaamiselta ja puhtaalta tietokone, televisio, Blu-ray-soitin ja langattomat äänilähteet voivat kuulostaa. MAAHANTUONTI: WWW.HIGHENDSTUDIO.FI INFO@HIGHENDSTUDIO.FI PUH. 09-4553685 WWW.CAMBRIDGEAUDIO.COM Suositut Cambridge Audio DA-muuntimet nostavat digitaaliset äänilähteet saumattomaksi osaksi Valmistaudu hämmästymään kuinka tarkalta, dynaamiselta ja puhtaalta tietokone, televisio, Blu-ray-soitin ja langattomat äänilähteet voivat kuulostaa. KANNETTAVA DA-MUUNNIN JA ESI-/KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC XS DA-MUUNNIN JA ESI-/ KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC 100 DA-MUUNNIN JA ESI-/ KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC PLUS WWW.KEF.COM BLADE & BLADE TWO “Blade speakers are about perfecting a groundbreaking concept to delight people who really love music” eksoottista Merin-stereosarjaa sekä Messujen aukioloajat: • Torstai 10.9. klo 12-20 • Perjantai 11.9
Siten esimerkiksi puhelimen tai tabletin merkki tai malli ei rajaa kuulokkeiden ostajakuntaa. Ratkaisua voi verrata aktiivikaiuttimen toimintaan (lisää aiheesta Hifimaailman numerossa 8/2014). Mobiililaitteiden sisäisten vahvistimien ja da-muuntimien laatu vaihtelee. Toimintaperiaatteeltaan kuuloke on akustisesti suljettu. Asialla on myös varjopuolensa. Tässä on myös Lightning-liitännän heikkous: samaan aikaan ei voi ladata iOS-laitetta ja kuunnella kuulokkeilla musiikkia. Rakenteeseen on toteutettu lähinnä refleksikuormitusta vastaava kanavointi bassotoiston optimoimiseksi. Sen sijaan korvien päälle tulevien kuuloketyynyjen pitkäaikaiseksi käyttäjäksi minusta ei ole. Kaiutinelementit ovat 40 millimetrin kokoiset ja neodyymimagneeteilla varustetut. Alumiinin ja nahan tuoksuinen paketti tarjoillaan sisäänrakennetulla vahvistimella ja da-muuntimella. Philips Fidelio M2L -kuulokkeet Teksti Jussi Arvio Kuvat: Valmistaja kokeilu USEIMMAT mobiililaitteille tarkoitetut kuulokkeet on varustettu 3,5-millimetrisellä stereoplugilla. Kuin aktiivikaiutin Philips hyödyntää Applen LAM-moduulia (Lightning Audio Module) ja vain Applen tuoreille iOS-laitteille tarkoitettua Lightning-liitäntää. Näihin Fidelio M2L:stä löytyy omat säätimensä kuppien takasivuilta. Tämän vahvistivat Philipsin ääniarkkitehti Benoit Burette (CES 2015: https://www.youtube.com/ watch?v=ycuEVMyGFqE) sekä yhteydenotto Philipsin asiakastukeen. Näiden ansiosta signaali siirtyy laitteesta bittivirtana kuulokkeisiin, joissa Wolfsonin piiri muuntaa sen analogiseksi. Toisaalta testissä käytetyn iPhone 5:n akkukesto jättää jo perustoimissa parantamisen varaa. Sama malli soveltuu siksi käytännössä kaikille laitteille, joista vastaava antoliitäntä löytyy. Tässä Philips ei tosin ollut muita kohtaamiani laadukkaita on-ear-malleja huonompi tai parempi. Virrankulutuksen vertailu tavallisiin Fidelioihin olisi ollut mielenkiintoista, mutta sellaisia ei testihetkellä ollut Philipsin Fidelio-sarjasta löytyy nyt myös oma kuulokemalli Applen iOSlaitteille. tarjolla. Philips tukee myös päätelaitteiden toiminnallisuutta, kuten playja pause-toimintoja sekä äänenvoimakkuuden säätöä laitetasolla suoraan kuulokkeista. Yksi ratkaisu onkin rakentaa sekä vahvistin että muunnin kuulokkeisiin, kuten Philipsin tapauksessa on tehty. Omaan päähäni kuulokkeet istuivat nahkapintaisen sangan osalta jämäkästi, mutta liiemmin puristamatta. Siksi sama kuuloke saattaa kuulostaa eri äänilähteillä erilaiselta. Periaatteessa hyvä Philipsin lupaus korkean resoluution äänituesta on ontuva, sillä muunnos suoritetaan aina 48 kilohertsin näytteenottotaajuudella, lähdemateriaalista riippumatta. Käytännössä esimerkiksi CD-laatuinen ääni (44,1 kilohertsiä) skaalataan ylöspäin (upsample) ja toisaalta Digitaalikuuloke 14. Tämän jälkeen kuulokkeiden oma vahvistin ohjaa kaiutinelementtejä
Fideliot suosivat kuitenkin pianovirtuositeetin sijaan vaikkapa vanhempaa melodista heviä sekä varauksin massaa finessen yli taivuttavia vyörytyksiä. (09) 8862 5002 Paino .............................195 g Rakenne ........................suljettu Elementti.......................40 mm, neodyymimagneetti Liitin ..............................Apple Lightning Kaapelin pituus .............1,1 m Nimellisimpedanssi ......16 ohm Herkkyys .......................107 db Taajuusvaste .................7-25 000 Hz Muuta ............................Apple iOS-laitteille, sisäänrakennettu DAC ja vahvistin Philips Fidelio M2L • Viimeistely • Ääni (varauksin) info Yhteenveto PHILIPSIN M2L-kuulokkeet kytkeytyvät vain Applen laitteisiin Lightning-liitännän kautta. 09-4553685 WWW.CAMBRIDGEAUDIO.COM Suositut Cambridge Audio DA-muuntimet nostavat digitaaliset äänilähteet saumattomaksi osaksi Valmistaudu hämmästymään kuinka tarkalta, dynaamiselta ja puhtaalta tietokone, televisio, Blu-ray-soitin ja langattomat äänilähteet voivat kuulostaa. Pahimmat ylilyönnit on Philipsin äänestä karsittu, eikä esimerkiksi äänenväri ole kärsinyt liikaa. Uusinta tekniikkaa käyttävät M2L:t kulkevat helposti mukana niin toiston ohjauksen kuin suht kompaktin ulkomuotonsa ansiosta. MAAHANTUONTI: WWW.HIGHENDSTUDIO.FI INFO@HIGHENDSTUDIO.FI PUH. Pianokonsertot ja selloteokset jäivät vähemmälle. Tyyliä rahalla Hyvin ja hyvistä materiaaleista tehty ei ole ilmaista. Tuoko Apple iOS -sidos ja digitaalisuus riittävästi etua, on jokaisen ratkaistava itse. Soittolistalle valikoitui Deep Purplea, alkupään Iron Maidenia, loppupään Doorsia sekä tuoreempaa Totoa ja Infected Mushroomia. Fidelio M2L:n tapauksessa paketti on enemmän tyylitietoisen kuin sydänjuuriaan audiofiliaan langenneen ostos. Jos asian ei anna suuremmin vaivata, ovat itse kuulokkeet aivan passelit matkakumppanit. Jos haluaa vaikkapa Wagneriinsa draamaa ja poljentaa, niin mikä ettei. Toisin sanoen useimpia äänitteitä ei toisteta niiden alkuperäisessä muodossa (native sample rate). Ääni siirtyy digitaalisena kuulokkeisiin, joiden ääni on leppoisa ja iskevä. Ääni osoittautui helpon letkeäksi, sopivan iskeväksi ja riittävän tarkaksi. vaikkapa 96 kilohertsin korkearesoluutioista äänitettä heikennetään (downsample). Hires-äänitteitä sisäänrakennettu muunnin ei tue, mutta tarkkuutta on silti reippaasti. Philips on kuitenkin riittävän hyvä täyttämään useimpien tarpeet arjen ja vapaa-ajan riennoissa. Hinta .............................250 € Edustaja ........................Philips Suomi Oy Lisätietoja ..................... KANNETTAVA DA-MUUNNIN JA ESI-/KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC XS DA-MUUNNIN JA ESI-/ KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC 100 DA-MUUNNIN JA ESI-/ KUULOKEVAHVISTIN DACMAGIC PLUS WWW.CAMBRIDGEAUDIO.COM WWW.MARTINLOGAN.COM Aidointa musiikkia
Hollantilaisen Pro-Jectin MaiA DS on vastaus muun muassa Denon PMA-50:lle, NAD D3020:lle ja PS Audio Sproutille. Langaton bluetooth aptx-tuella vastaanottaa musiikit mobiililaitteilta. Mutta eipä siinä vielä kaikki. Pro-Ject on sanonut, että se uskoo hifikentän omaksuvan kompaktit laitteet nopeasti. Tehoa päätteelle luvataan 2 x 40 wattia kahdeksaan ja 55 w neljään ohmiin. Myös aktiivisubbarin liittäminen onnistuu kätevästi. Box-sarjan laitteita varten Pro-Ject tarjoaa niille suunnitellun kehyksen. Sen pienten boxien malliston uusin tulokas on entistä kyvykkäämpi vahvistin MaiA DS. Windowsympäristöön on ladattavissa ajuri, mutta macissa ProJect toimii sellaisenaan. Ja voipa MaiA DS:ää käyttää myös pelkkänä da-muuntimena kiinteiden ja voimakkuussäädintä mukailevien linjalähtöjen ansiosta. Usb 2.0 -liitäntä ymmärtää myös dsd-signaalin ja tukee signaaleja 24 bittiin ja 192 kilohertsiin. Pro-Ject MaiA DS -vahvistin Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen testi Minitaituri Pro-Ject tahtoo sanoa hyvästit kömpelöille laatikoille, jotka ovat täynnä ilmaa. Vahvistimessa on aivan uniikki ominaisuus. Hintakin on tähän suhteutettuna varsin maltillinen 799 euroa. Sen mukaan muutaman vuoden päästä perinteisiä 44 sentin kuluttajalaitteita ei alle 1000 euron hintaluokassa enää juurikaan nähdä. Kolmen rca-linjaoton lisäksi siihen voi kytkeä levysoittimen (mmtai mc-rasialla), tietokoneen usb-liitännästä, digiäänilähteen koaksiaalisesti tai optisesti (2). 16. Komennot siirtyvät puhelimelta vahvistimelle bluetoothin yli, josta ne johdetaan eteenpäin vahvistimen etulevyssä olevilla ir-lähettimillä. Henkilökohtaista nauttimista varten on 6,3-millinen kuulokeliitäntä. Kunnon metalliset kaiutinliittimet hyväksyvät paljaan johdon lisäksi banaanit ja haarukat. DIGITAALITEKNIIKKA ja komponenttiteknologian kehittyminen näkyy entistä pienempinä mutta hyvälaatuisina audiotuotteina. Sopivankokoisiin aukkoihin liukuvat laitteet saavat pirteää väriä pintaan, sillä teline on ostettavissa mustan ja valkoisen lisäksi kirkkaan punaisena. Vain 20 senttiä leveä ja puolitoista kiloa painava paketti siis haastaa monipuolisimmatkin integroidut vahvistimet valtavalla määrällä kytkettävyyttä. Pienestä koostaan huolimatta MaiA DS:n ominaisuudet ovat melkoisen huikeat. Se osaa komentaa muita Box-sarjan laitteita Android-älysovelluksen (ios-tuki tulossa) kautta, vaikka laitteessa ei ole lainkaan wlan-yhteyttä. MaiA DS:n viereen sijoitetut laitteet toimivat näin suoraan yhden ja saman älysovelluksen kautta. Highend-sektori tosin on senkin mielestä aivan oma lukunsa
Lisävarusteena voi myös hankkia lineaarisen Power Box -virtalähteen. Linjaliitännät ovat siistissä rivissä vahvistimen takana. Tuntumaltaan muovikalvopainikkeet ovat tavanomaista tasoa. Käyttö ja ääni MaiA DS on kompaktista koostaan huolimatta tukevan tuntuinen. Sellaisia kuin ei ole edes Android-sovelluksessa. Säätimet ovat hyvälaatuisia, eikä esimerkiksi volumessa ole turhaa väljyyttä. testi Pikkukoneiden väliset etäisyydet ovat yleensä normikokoa lyhyemmät, joten Pro-Jectilla on myös niitä varten räätälöityjä lyhyitä välijohtoja. Liitännät takalevyssä on luontevasti jäsennelty. Virtanapin, kuulokeliitännän ja dsd-signaalia ilmaisevien ledien lisäksi etulevyssä ei muuta olekaan. Tämä kannattaa ottaa huomioon lähteiden välillä vaihdettaessa. Kokonaisuus on siisti ja helposti lähestyttävissä. Usb-toistoa varten olisi toivonut ohjauspainikkeita, jotta kappaletta ei tarvitsisi vaihtaa tietokoneelta. Vahvistimen analogiotot ovat suhteessa digiottoihin melko herkät. Oton valinta tapahtuu kätevästi aktiivista ottoa ilmaisevaa ledirivistöä reunustavin nuolipainikkein. Lisäksi on monolähtö aktiivisubbarille (vasta tuotantoversiossa) ja bluetoothia varten kantamaa parantava antenni. Testissä olleesta esituotantomallista namiska tosin vielä puuttui. Vahvistin kuluttaakin vain 8 wattia tyhjäkäynnillä. Käytettävän levysoittimen äänirasian tyyppi valitaan kytkimellä. Ensimmäiseen voi kytkeä vaikkapa erillisen kuulokevahvistimen ja jälkimmäiseen päätevahvistimen. 17. Bluetooth-yhteyttä varten MaiA DS voidaan asettaa paritustilaan etulevyn dedikoidulla painikkeella. Tavanomaisella kahden voltin antojännitteen cd-soittimella äänenvoimakkuus on yli 7 dB voimakkaampi kuin digiotolla. Kiinteälle ja muuttuvalle linjalähdölle on omat liitäntänsä. Mukana tuleva kaukosäädin on luottokorttimallinen. Vahvistimen hyvästä hyötysuhteesta kielii virtaliitäntä, johon kytketään ulkoinen 24 voltin hakkurimuuntaja
Erityisesti usb-otto on toteutettu moitteettomasti. Analogisignaalilla sen sijaan vahvistin toistaa yli 60 kilohertsiin. Riittävästi ääntä MaiA DS tarjoaa joka tapauksessa. 1,55 kg Analogiset tulot ................................... 8/10/32 W Pääteasteen impedanssi, 1 kHz ................................ Hyvin viimeisteltyä konetta on ilo käyttää, ja se kuluttaa vain vähän virtaa. 0,1 ohm Analogioton impedanssi, 1 kHz ................................ 79 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ...................... Ääni on ilmava, avoin ja rasittamaton. Neljän ohmin antoimpedanssi on alhainen, ja taajuusvaste vääristyy vasta hyvin alhaisen ja vaihtelevan impedanssin kuulokkeilla. Ongelma ei ole suurensuuri, sillä rasittavaa vaikutelmaa vahvistimen balanssista ei synny. Pro-Ject MaiA DS Tehomittaus eri impedansseihin ja vaihekulmiin. 135 ps MAIA DS ei aivan yllä valmistajan ilmoittamiin teholukemiin, mutta vahvistin hoitaa hankalatkin kuormat suuremmitta ongelmitta. Impulssivaste digitaaliotolla linjalähdöstä. Bluetooth (aptx) info Yhteenveto PRO-JECT MaiA DS puristaa paljon pieneen pakettiin ja näyttää tulevaisuuden suunnan. 0,7/0,5 dB Kaiutinlähtö, koaksiaaliotto Häiriöetäisyys, A-paino ................................................. Bassojen isku pyöristyy hieman, mutta tällä on merkitystä vain suurilla kuunteluvoimakkuuksilla. Äänikuva leviää ja olemus on isotteleva. 0,120/0,128 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd........................0,041/0,348 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................... Muuta ........................................................ 800 mV Häiriöetäisyys, A-paino ................................................. >3,0 V Häiriöetäisyys, A-paino ................................................. -93 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ...................... esivahvistin, kiinteä, subwoofer Ylipäästösuodin ................................... Leppoisa sointi on sopivan rauhallisen kaiutinparin kanssa kuitenkin oikein nautittava. 6,3 mm Linjalähtö ................................................ Pro-Ject MaiA DS -vahvistin testi Mikael Nederström Leveä, ilmava ja aavistuksen epämääräinenkin äänikuva. Vahvistin kytkeytyy kaikin mahdollisin tavoin analogija digilähteisiin sekä vastaanottaa myös bluetooth-ääntä mobiililaitteista. -96 dBFS ..................................................... Bassotoisto on selkeästi pehmeämpi kuin ääritymäkässä vertailukoneessa (Musical Fidelity M6 500i), eivätkä isoimmat patarummun iskut oikein meinaa jysähtää. 40 kohm Esivahvistinlähdön impedanssi, 1 kHz .................. Järisyttävää dynamiikkaa ei pikkukoneelta kannata odottaa. 70/47 dB Kanavatasapaino, 1 W....................................................0,1 dB Antotaso, 1 kHz, dBFS ............................................... Myös kuulokeanto on laadukkaasti toteutettu. 18. Taajuusvaste kaiutinlähdöistä analogiotolla kahdeksan ohmin kuormalla (musta) ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen). <0,001/<0,001 % Intermodulaatiosärö, dBFS, 2nd/3rd ............... Helpommalla kaiutinkuormalla ongelma todennäköisesti pienenisi tai katoaisi kokonaan. MaiA DS:n ääni on pettävän suurikokoinen. 111 ohm Kiinteän linjalähdön impedanssi, 1 kHz ............... Ongelma paikallistuu päätevahvistimeen, sillä kiinteitä linjalähtöjä käytettäessä suorituskyky on erinomainen. Joillakin levyillä iso esitys tuo mukavaa livemäisyyttä soundiin, vaikka ei ihan uskollinen äänitteelle olekaan. Kaiutinannoista harmonisen ja intermodulaatiosärön määrä on melko suuri, ja yli 10 kilohertsin taajuuksilla thd ylittää yhden prosentin sekä analogiettä digiotoilla. • Irtonainen ääni • Paljon liitäntöjä • Erinomainen damuunnin • Hyvä kuulokeanto • Siisti viimeistely • Korkea hyötysuhde • Päätevahvistimen suurehko särö • Rajallinen dynamiikka mittaustulokset Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm, 2 kanavaa.............32/54/38 W Tehonkulutus idle/1/10 W@8 ohm ........................ Kuulokelähtökin on laadultaan hyvä. Esivahvistin ja da-muunnin ovat huippuluokkaa, vaikka päätevahvistimenkaan tekniset puutteet eivät häiritse kuuntelua. 2x optinen, 1x koaksiaalinen s/pdif, usb (24 bit/192 kHz) Kuulokeliitäntä .................................... 3x rca, levysoitin (mm/mc) Digitaaliset tulot ................................. Riippumatta digitaalisignaalin näytteenottotaajuudesta MaiA DS:n ylärajataajuus on noin 27 kHz (–3 dB). Kuulokeanto on hyvälaatuinen. Jitter da-muuntimena kiinteästä linjalähdöstä koaksiaaliotolla (alla) ja usb-otolla (yllä). Paras puoli on dynaaminen ja irtonainen keskialue, joka on yhtä aikaa avoin, selkeä ja artikuloiva. 79 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz .................................. <0,001/0,002 % .......................................................... Ääni on tasapainoinen, ehjä ja dynaaminen niin matalan kuin korkean impedanssin kuulokkeilla. 67/10 mW Kaiutinlähtö, rca-otto Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % ......................... Koaksiaaliotolla ilmenee jitteriä hieman enemmän (410 ps). Balanssi on muuten siisti ja asiallinen, mutta ylimmillä taajuuksilla kuuluu pientä sihahtelua ja sähinää. 4 ohm Kuulokelähdön teho, 33/330 ohm ......................... 20,6 x 7,2 x 16,5 cm Paino .......................................................... Kompakti kokonaisuus tarjoaa hintaisekseen paljon. 73/46 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W .............................. Taajuusvaste kuulokeannosta 33 ohmin (punainen), 330 ohmin kuormalla (musta) ja UE Kaiutinannon säröspektri analogisella linjaotolla yhden kilohertsin taajuudella yhden watin teholla kahdeksaan ohmiin. 799 € Mitat (lxkxs) .......................................... Aivan tarkinta stereokuvaa se ei onnistu piirtämään, ja diskantissa on lievää suhahtelua. 2000 ohm Kuulokelähdön impedanssi, 1 kHz .......................... kuunteluarvio Hinta .......................................................... Ihan sympaattinen kone, jonka oheiskalusto kannattaa valita huolella. Tehoa on riittävästi monenlaisten kuulokkeiden ohjaamiseen. 0,123/0,128 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd........................0,037/0,424 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................... 101 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, dBFS .............. Näiltä osin vahvistin siis jarruttaa aavistuksen reippainta menoa
Android televisiossa poikkeaa selvästi mobiililaitteista tutusta käyttiksestä. 20. Testilaitteiden saatavuus oli testiä keväällä tehtäessä kiven alla. Uusien käyttöliittymien luvataan olevan nopeampia, monipuolisempia ja entistä helpompia käyttää. Televisioiden tekniikka saman valmistajan mallien • LG 49UF772V • Panasonic TX-50CXC725 • Sony KD-55X8505C Kohotetut kasvot Televisiomaailman mullistavia kuvanlaadullisia pyrähdyksiä odotellessa valmistajat päivittävät ahkerasti lcd-malliensa käyttöliittymiä. Toisaalta Googlen tilille kirjautuminen televisiolla onnistuu superhelposti samassa lähiverkossa olevalta tietokoneelta. Käyttöönotto on silti hidasta ja epäintuitiivista. Siitä huolimatta kokeilimme kolmea eri näkemystä ultra hd -televisiosta. Tulevaisuuteen testiin saapuneet kolme valmistajaa ovat varautuneet hyvin. Toimivatko tämän vuoden älymallit nopeammin ja monipuolisemmin. Sonyn alusta perustuu Androidiin, Panasonic Firefox OS:ään ja LG webOS 2.0:aan. Tässä testattu 8505C-malli perustuu va-tekniikkaan, jossa kontrastisuhde on parempi. Käyttöliittymää on viilattu modernimmaksi. Se on edellytys, jos tänä vuonna toivottavasti tulevaa Ultra hd Blu-ray -materiaalia haluaa katsoa. välillä ei kuitenkaan eroa merkittävästi, joten pykälää edullisemman ja pienemmän Sonyn ja nyt testatun välillä ei ole teknisesti suuria eroja. Vaikka Googlen sovelluskauppa onkin tarjolla, on kaukosäätimellä käytettäväksi tarkoitettu systeemi viilattu käyttöympäristöönsä sopivammaksi. Yksikään televisiomerkki ei ole kuitenkaan päätynyt samaan järjestelmään kuin kilpailijat. Käyttöönotto on selvästi tämän joukon luontevinta. Sen lisäksi, että niissä on 4k-kuvaa 60 hertsin taajuudella ymmärtävät hdmi 2.0 -otot, tukevat ne myös uusinta hdcp 2.2 -kopiosuojausprotokollaa. Viimeksi mainittu on päivittynyt entistä graafisemmaksi, ja nyt käyttöönotossa seikkailevat pirteän väriset animaatiohahmot. Tämän vuoksi kolmikon hintahaitari kasvoi haluttua suuremmaksi. Jopa langattoman lähiverkon salasanan syöttäminen on osattu tehdä hankalaksi. Uudet alustat Tälle vuodelle useampi valmistaja on päivittänyt televisioidensa sydämenä toimivan käyttöjärjestelmän. Vertailun kallein Sony on 55-tuumainen ja maksaa pari tonnia, kun taas 49ja 50-tuumaisen LG:n ja Panasonicin saa omakseen reilulla tonnilla. Netflixiä ja demopätkiä lukuun ottamatta materiaalin saatavuus on ollut kiven alla, mutta parhaimmillaan hyvä 4k-televisio skaalaa Blu-ray-kuvankin entistä ehommaksi. Ultra hdeli 4k-televisioiden hinnat ovat pudonneet alimmillaan jo vajaaseen tuhanteen euroon. Ultra HD -televisiot 1000–2000 € Teksti ja mittaukset Mauri Eronen Kuvat Valmistajat ja Mauri Eronen vertailu TELEVISIOKAUPASSA ei ole puutetta valikoimasta. Sonyn valikoima on paneelityypin suhteen kirjava, joten ostajan kannattaa selvittää käyttääkö kiikarissa oleva malli ipsvai va-paneelia. Siksi yksittäisten televisioiden vertailu saattaa olla harhaanjohtavaa. Yhdeltä valmistajalta saattaa löytyä toistakymmentä mallia samassa kokoluokassa vailla mitään selvää erottavaa tekijää designin lisäksi
Syynä saattoi olla taustalla kaatunut Android-sovellus. Sonyn perussäädöt toimivat juuri niin kuin pitää. Netflix toimii kaikissa mukisematta täydellä resoluutiolla, mutta Panasonicille ei ole omaa YLE Areenan sovellusta. vertailu Panasonicin Firefox OS on toteutukseltaan kolmikon selkein, vaikka televisio kokoaakin sisäänsä suuren määrän erinäköisiä valikoita antiikkisen näköisestä mediaselaimesta äärimmäisen pelkistettyyn sovellusosioon. Kaikki kytkeytyvät verkkoon langattomasti tai piuhalla. Sony meni pariin otteeseen niin pahasti jumiin, että jopa kuvansäätövalikot kaatuivat. Eri säätöjen välillä vaihtaminen on kaikkein hitainta. Panasonic on perinteinen ja toimiva, mutta se ei anna siirtyä suoraan esimerkiksi kirkkauden ja kontrastin välillä ilman paluuta valikkoon. Ohjaus onnistuu älypuhelimilta ja tableteilta, mutta Panasonicin kalibrointisysteemi on älylaitteelta kaikkein edistynein. Käytössä Panasonicin valikot toimivat kaikkein jouhevimmin. Netflixille on oma painikkeensa Panasonicin ja Sonyn perussäätimessä. Siinä missä LG ja Panasonic selviävät uuden firmwaren lataamisesta ja asennuksesta parissa minuutissa, haukkaa Sony operaatioon liki tunnin. LG:n toteutus on selvästi nopein käyttää, kun televisiolla haluaa esimerkiksi syöttää tekstiä. Panasonic myös palaa automaattisesti viimeksi säädettyihin kohtiin alavalikoihin navigoidessa. Liitännöiltään ja ominaisuuksiltaan televisiot eroavat vain vähän. Kontrastia pudotettaessa se hukkaa tietyssä asennossa valkoisen sävyjä ja tuo niitä taas näkyviin, kun kontrastia tiputtaa lisää. 21. LG ja Panasonic tekevät sen helpoimmaksi, sillä niissä suosikkisovelluksen tai hdmi-oton valinta onnistuu ponnahdusvalikosta nopeasti. Sonyn ohjelmistopäivitys kestää tolkuttoman kauan. Sopiva pikanäppäin vain täytyy ensin hoksata, Panasonicin selkeää menu-painiketta lukuun ottamatta. Vaikka aluksi uusien systeemien monimutkaisuus voikin hämmentää, kaikissa televisioissa kuva-asetuksiin pääsee kuitenkin käsiksi vain muutamalla kaukosäätimen painalluksella. Päivittäisessä käytössä yksi tärkeimmistä toiminnoista on ohjelmalähteen jouheva vaihtaminen. Myös LG tahmasi välillä niin, että tehdyn muutoksen vaikutusta piti odottaa useampi sekunti. Sonyn kotivalikko on runsas ja sekava. Kosketuslevymalleilla pitää LG:n tapaan käyttää valikkoa. Sonyn touchpad-ohjain on kaikkein kankein ja epämääräisin liikkeissään, eikä siinä ole Panasonicin tapaan erillisiä kursoripainikkeita. Panasonicin käyttöönotto tapahtuu melko sujuvasti. LG:n liukusäätimen toiminta on kankeaa, sillä arvoja pääsee muuttamaan jouheasti vain sohimismenetelmällä tai ensin liukusäätimen painikkeen aktivoimalla. Kuvasäädöt Kuvan perusasetuksien tekemisessä yksikään televisio ei ole optimaalinen. LG:n Magic Remote ymmärtää kaukosäätimen heiluttelua ilmassa. Tosin Panasonicin ja LG:n ponnahdusvalikosta Netflixin käynnistäminen on salamannopeaa. Sellainen tosin uupuu touchpad-ohjaimesta. Panasonicin kontrastisäätö toimii oudosti. Sonyn säätöikkuna on turhan suuri, joten se saattaa peittää testilevyn tärkeitä alueita. Perussäätöjen tekeminen pohjautuu perinteisille valikoille, joista on helppo löytää tarvitsemansa. Panasonic ja Sony tarjoavat osoittimen liikutteluun kosketuslevyn. Älytelevisioiden kaukosäätimiä oli joukossa kahta tyyppiä. Panasonicissa ja LG:ssä brightness-säätö vaikuttaa valkoisen sävyihin, joten kahden toiminnon välillä täytyy palata edestakaisin useamman kerran. LG:ssä ja Sonyssa valikot tökkivät toisinaan selvästi enemmän. Sonyssa on 4 hdmi-ottoa, muissa kolme
Hämärässä tilassa Panasonic ja Sony ovat laadullisesti kärjessä. Kuvasäädöistä äänen asetuksiin päästäkseen ei tarvitse palata taaksepäin hakemistopuussa, vaan valikko jatkuu suoraan alaspäin. LG tarjoaa ips-paneelinsa ansiosta laajat katsekulmat. Sonyn kuvan skaalaukseen liittyviä asetuksia on paljon. Valon määrä laskee, kun kuvan keskimääräinen kirkkaustaso on hyvin alhainen. Mukana on myös kuvan päälle piirtyvä pikaponnahduslauta älymateriaaliin. Säätöjen välillä liikkuakseen täyty palata päävalikkoon. Se hukkaa tietyissä tilanteissa informaatiota kirkkaasta päästä ja korostaa keskisävyjä. Musta on tosin melko mustaa ilman adaptiivista tilaa. Panasonicin modernin ulkoasun kulissit murenevat, kun käyttäjä haluaa toistaa mediaa vaikkapa usb-tikulta. Panasonicin mustan taso on erityisesti mukautuva taustavalo kytkettynä omaa luokkaansa, vaikka lieveilmiöitä näkyykin turhan usein. Tämän vuoksi on/off-kontrastisuhteen ja gamman luotettava mittaaminen on hankalaa. Valikko muistaa aikaisemmat säätökohteet, kun puussa liikkuu alavalikoihin. vertailu Ultra HD -televisiot 1000–2000 € Panasonicin mukautuva taustavalo tekee muutoksia paneeliin sähköisesti. Panasonicin mukautuva taustavalo toimii pystyaluein. Haamukuva kuitenkin katosi parin minuutin sisällä. Kuvanlaatu käytännössä Mittaustuloksista voi päätellä paljon, mutta tärkeintä on kuitenkin miltä kuva näyttää elokuvilla. Tällöin television pohjamusta nousee erityisesti kuvan nurkissa kirkkaan harmaaksi. Sony on tehnyt uraauurtavan ratkaisun nimetessään perusasetuksia uusiksi. Panasonicin kontrasti ja mustan taso on ilman dynaamista taustavaloakin vertailun paras. LG oli ainoa, jossa havaittiin hetkittäistä kuvan palamista kiinni, kun ruudussa oli ollut pitkään sama staattinen kuva. LG:n tapauksessa kannattaakin katsoa ennemmin ansi-kontrastia. Panasonicin mukautuva taustavalo kytkettynä pudottaa television huippukirkkautta merkittävästi, jos valaistu alue on tarpeeksi pieni. Käytännössä taustavalo pysyykin vakiotasolla, paitsi täysin mustalla ruudulla, kun valotehoa lasketaan aavistus. Kun Panasonicissa adaptiivisen taustavalon kytkee pois, ei televisio tee mitään epätoivottuja muutoksia. Elokuvilla monissa tilanteissa osa kuvaalasta on selvästi tummempi, jos sisältö on kirkkaudeltaan painottunut toiselle puolelle kuvaa. Valikkosysteemi on hitain navigoida ja hankalin omaksua. Niillä on vain minimaalinen vaikutus kuvaan, joten oletusasetukset ovat aivan kelvot. Lisäksi taustavalo sammuu kokonaan, kun kuva on täysin musta. Tämä heikentää kuvan impaktia, vaikka mustan taso onkin lcd-televisioksi varsin hyvä. Toimintoja on kuitenkin valtava määrä aina sovellusja sisältösuosituksista googlen sovelluskauppaan. Tummien sävyjen erottelua helpottavat bt.1886-gamma on valittavissa vain, kun mukautuva taustavalo on säädetty lievimpään asentoonsa. Sonyn kotivalikko on pitkälle sivuun jatkuvaa ikonijonoa. 22. Kuvan värisävyt ja kontrasti muuttuvat vain vähän jyrkästä kulmasta tarkasteltaessa. Eri säätöjen välillä pääsee liikkumaan suoraan palaamatta välillä isoon valikkoon, kunhan ne kuuluvat samaan alavalikkoon. Panasonicissa erikseen kontrolloitavat valoalueet on jaettu vain pystypalkkeihin, joten esimerkiksi kuvan keskellä oleva vaalea elementti aiheuttaa halon, joka ulottuu television alareunasta yläreunaan. LG:n taustavalo on kaikkein ongelmallisin. Sama vanhahtava lookki esiintyy muutamissa paikoissa. Poikkeuksena on kuvanlaatu tummalla materiaalilla. Panasonicin säätövalikko on perinteinen ja selkeästi jaoteltu. Taustavalon ja television yleistä kirkkautta muuttava säätö on nimetty brightnessiksi. Tämän voi huomata tilanteissa, joissa keskimäärin tummempaa materiaalia sisältävä kaistale on kirkkaudeltaan selvästi alhaisempi kuin vieressä oleva. Televisio ei korosta millään tavalla hdmi-ottoja, johin on kytketty laite. LG:ssä taustavalo toimii käytännössä vain koko kuvaalalla, eikä sitä ole jaettu pieniin osa-alueisiin. Brightnessiksi tähän asti väärin kutsuttu mustan tason säätö on nyt black level, hurraa! Säädön aikana näkyvä ikkuna on turhan suuri, ja se saattaa peittää testilevyn tärkeitä alueita. Sonyssa ei ole käyttäjän kytkettävää taustavalon automaattisäätöä. Koska kaikissa televisioissa käytetään reunaledejä lcdpaneelin valaisemiseen, on mukautuvan taustavalon toteutus hankalaa tehdä hyvin. Adaptiivinen taustavalo tuottaa selvän pumppausefektin, kun kuvan kirkkaustaso vaihtelee
Päätä ei tarvitse siirtää montaakaan senttiä, kun kuvan tumman alueen sävyissä tapahtuu suuria muutoksia. LG ei osaa esittää Blu-ray-levyn 1080p24-kuvaa sulavasti alkuperäisellä 24 kuvan sekuntinopeudella. Perusvalaistuksessa kotona kaikkien kirkkaus riittää taatusti. Sohiminen käy nopeasti liiketunnistimella varustetulla kaukosäätimellä. Sony on kokonaisuutena tasaisin. LG:n perusteellisiin kuva-asetuksiin pääsee ponnahdusikkunan alimman kuvakkeen kautta. Television pinnasta heijastuvia valonlähteitä vastustaa selvästi parhaiten Panasonic. Havaittuun kontrastiin vaikuttaa paneelin sähköisen kyvyn lisäksi television pinnan heijastavuus. Kontrasti toki heikkenee jonkin verran. Suoraan paraatipaikalta tarkasteltuna Panasonicin kontrasti ja vaikuttavuus on paras, mutta Sonyn kuva säilyy tasaisemmin hyvänä myös sohvan reunalta katsottaessa. Tämän vuoksi brightness-säätö kannattaakin tarkistaa kaikilta istumapaikoilta, vaikka se heikentäisikin kontrastisuhdetta parhaalta paikalta. vertailu Panasonic on kaikkein herkin katselukulmalle. Jos kuvan liikkeen epäluonnollisen saippuaoopperaksi kytkevää liikeinterpolointia ei käytä, näkyvät elokuvat 60 hertsin päivitystaajuudella. Panasonic tarjoaa myös huomattavasti enemmän huippukirkkautta kuin kilpakumppaninsa, joten se soveltuu kokonaisuutena parhaiten hyvin valaistuihin tiloihin. Siitä on nopea valita haluttu otto tai sovellus. Panasonicin pikavalikko on kaikkein simppelein. Eri säätöjen välillä vaihtaminen on hidasta 23. Näihin verrattuna LG on selvästi valjumpi, vaikka tarjoaakin kaikkein tasapuolisimman elämyksen kaikille katsojille. LG:n päävalikko on selkeä rimpsu alareunassa. Kaikissa televisioissa kontrastisuhde säilyy ennallaan, kun taustavalon kirkkautta säätää. Se ei siis vaikuta paneelin sähköisiin ominaisuuksiin. Vaikka suoraan edestä katsottuna Panasonicin tummien sävyjen erottelu on kolmikon paras, muuttuu tilanne nopeasti katselukulman vaihtuessa. Itse valikkon on selkeästi jaoteltu, mutta säädettäessä tarvitaan liian monta painallusta. Siihen voi kuitenkin helposti kiinnittää haluamansa otot tai sovellukset painikkeella. Vähänkin sivusta mustat ja keskiharmaat muuttuvat voimakkaasti sinertäviksi. Panasonicissa 24p toimii oikein vain, jos 1080p pure direct -tilan kytkee pois. LG:ssä valaisin hajoaa sateenkaaren väreihin ja heijastuu kirkkaimpana vesittäen valmiiksi vaatimatonta kontrastia. Sonyn 24p-toistossa ei ole ongelmia. LG:ssä aivan tummimpien sävyjen erottelu on heikoin, vaikka ongelma onkin suuri vain testimateriaalilla. Sen sävyt säilyvät mustasta valkoiseen neutraaleimpana, kun sitä tarkastellaan eri suunnista. Tavallisesti valaistussa tilassa televisiot sammutettuna Panasonic ja Sony ovat selvästi tummempia kuin LG, jota näyttää peittävän harmaa kalvo. Tällöin värierottelu heikkenee, millä ei tosin käytännössä ole merkitystä elokuvakäytössä
Mittaustulokset on ilmaistu ympyröinä, rec709-referenssi neliöin. Näihin kuuluvat sopivin esiasetustila, kontrasti (valkoisen taso), kirkkaus (mustan taso) ja terävyys. Panasonic vetää pidemmän korren, kun mitataan kontrastisuhdetta ja skaalauksen laatua. Hyvät kalibrointiominaisuudet kompensoivat puutteita perusasetuksissa. CIE-kartassa on myös monta väriä tarkistava colorchecker-mittaus. vertailu Ultra HD -televisiot 1000–2000 € LG 49UF772V Panasonic TX-50CXC725 Sony KD-55X8505C Käytetty kuvatila Cinema True Cinema Cinema-Pro On/off-kontrasti 1100:1 4500:1 3300:1 -dynaamisella taustavalolla taustavalo sammuu 35000:1 ANSI-kontrasti 680:1 4500:1 3200:1 -dynaamisella taustavalolla 680:1 4500:1 Kontrasti vakio eri taustavalon asetuksilla • • • Minimikirkkaus 14 cd/m² 52 cd/m² 63 cd/m² Maksimikirkkaus 270 cd/m² 390 cd/m² 250 cd/m² Kirkkauden maksimipoikkeama 34 % 40 % 32 % Harmaasävyjen DeltaE 20-100 % (cie76, keskiarvo) 6,9 1,1 0,6 Värien DeltaE (cie2000, keskiarvo) 2,3 2,6 1,3 Värisaturaation DeltaE 10-90 % (keskiarvo) 3,2 3,0 0,9 Värien luminanssivirhe (keskiarvo) 3,9 % 7,4 % 4,6 % Colorchecker, DeltaE (cie2000, keskiarvo) 3,4 3,3 0,9 Kuvan käsittelyviive (1080p60), game/true cinema 65/65 64/36 38/38 Sulava 1080p24-toisto (vain interpoloimalla) • (1080p pure off) • Taustavalon välkkyminen (pwm, duty @100 cd/m²) 120 Hz, 28 % 240 Hz, 20 % Tehonkulutus, valmiustila/100 cd/m²/max <1/53/97 W <1/57/135 W <1/74/161 W mittaustulokset ENNEN mittausta televisioiden perussäädöt tarkistettiin testilevyllä. Tökkivä liiketoisto Blu-ray-levyillä on iso miinus. Jos televisiossa on vain tietyn väriset osapikselit aktivoiva r/g/b-tila, tehtiin myös värisäätö silmämääräisesti. Sävytoisto kuitenkin muuttuu katselukulman vaihtuessa. Myös värien luminanssin virheet ovat vähäisiä. Väriavaruus on mitattu lisäksi television laajalla väritoistolla. Myös värilämpötilan ja gamman esiasetuksista valittiin silmämääräisesti sopivin esiasetus. Käyttöjärjestelmässä ja kuvanlaadussa sekä ominaisuuksissa on suuria eroja. Pelkästään kuvanlaadullisesta näkökulmasta Sony ja Panasonic ovat kärjessä. Panasonic ja Sony pääsevät lähimmäksi seuraavan sukupolven laajan dci-väriavaruuden kattavuutta. Luminanssin poikkeama rec709-referenssisLiian saturoitunut väri vaikuttaa räikeältä, ja se näkyy värikolmion pinta-alan kasvuna. CIE-värikartassa näistä näkyvät sävy ja syvyys. Erityisesti hintaansa nähden sen kuvanlaatu on hyvä. Niitä yhdistävät ainoastaan älytoiminnot ja ultra hd -tarkkuus. Jälkimmäiselle luotiin korjausarvot spektrofotometrin perusteella sen paremman tumman pään herkkyyden vuoksi. Mittaus suoritettiin i1 Pro -spektrofotometrillä ja i1 Display Pro -kolorimetrillä. Virhe on taulukossa ilmoitettu deltae cie2000 -arvona. Normaali väriavaruus (rec 709) LG 49UF772V Sony KD-55X8505C Panasonic TX-50CXC725 Yhteenveto VERTAILUUN saadut kolme televisiota kattavat laajan kirjon erilaisia ratkaisuja. Pisteiden perusteella testivoittajaksi yltää Panasonic. Sonyn etuna ovat erinomaiset tehdasasetukset, hyvät katselukulmat ja välkkymätön taustavalo. LG 49UF772V Panasonic TX-50CXC725 Sony KD-55X8505C Kuva (70 %) Säädöt (15 %) Ominaisuudet ja käyttö (15 %) Yhteensä pisteet 24. Panasonic on myös selvästi edullisempi kuin Sony. Herkkäsilmäisille LG:n ja Panasonicin välkkyvä taustavalo voi olla kynnyskysymys. Älytoimintoja käytettäessä sen kaukosäädin on kuitenkin selvästi ryhmän paras, vaikka tavallisissa valikoissa onkin turhia koukeroita. Kaikkien televisioiden väriavaruus on hyvin lähellä Blu-ray-levyillä käytettävää rec709-referenssiä. LG 49UF772V Sony KD-55X8505C Panasonic TX-50CXC725 LG 49UF772V Sony KD-55X8505C Panasonic TX-50CXC725 1 2 3 4 5 6 7 5000 4000 2000 1000 3000 On/off-kontrasti Harmaasävyt ANSI-kontrasti ColorChecker Kontrasti Harmaasävyjen ja värien virhe Väritoisto Väreillä on kolme ominaisuutta, luminanssi (brightness), sävy (hue) ja syvyys (saturaatio). Näissä referenssinä on dci-p3-väriavaruus. LG:n paneeli on melko tunteeton katselukulmalle, mutta vastapainona ovat vaatimaton kontrasti ja television harmahtava pinta
Liian suurella gamman arvolla kuva voi vaikuttaa tukkoiselta. LG:ssä on kuitenkin kattavat säädöt gammaa varten. Virhe on taulukossa ilmoitettu deltae cie76 -arvona. Sonyn gamma seuraa varsin tasaisesti bt.1886-referenssiä. vertailu mittaustulokset Harmaasävyt Harmaasävyjen tasapaino on mitattu viiden prosentin portain. LG:n gammaa on hankala mitata perinteisillä testikuvilla, koska taustavalon kirkkaus pienenee tummalla materiaalilla. Panasonicin virhe on pienehkö, mutta tummilla sävyilllä voimakkaasti sinertävä. LG:n sinertävät harmaasävyt ovat korjattavissa kalibrointilaittetta avuksi käyttäen. Panasonicin gamma vakioasetuksilla (esiasetus 2.4) on pahasti pielessä mutta korjattavissa kymmenpisteisellä säädöllä. Yleiskielessä tätä kutsutaan myös 6500K värilämpötilaksi. Jos gamman arvo on alhainen, toistuvat keskisävyt liian haaleina. Laaja väriavaruus (dci-p3) DeltaE (cie 2000) Luminanssin poikkeama LG 49UF772V LG 49UF772V LG 49UF772V LG 49UF772V LG 49UF772V Sony KD-55X8505C Sony KD-55X8505C Sony KD-55X8505C Sony KD-55X8505C Sony KD-55X8505C Panasonic TX-50CXC725 Panasonic TX-50CXC725 Panasonic TX-50CXC725 Panasonic TX-50CXC725 Panasonic TX-50CXC725 25. Gamma Gamma kertoo kuvan eri kirkkausasteiden väliset pykälät. Kuvaaja kertoo punaisen, vihreän ja sinisen suhteellisen osuuden verrattuna D65-referenssiin, jota elokuvien masteroinnissa käytetään. Sonyn tulos on suoraan paketista erinomainen. Täysin valokontrolloidussa ja seinäpinnoiltaan mustassa huoneessa gamma 2,4 on suositeltava, mutta käytännössä arvo 2,2 on tumman pään erottelun kannalta järkevä kompromissi realistisessa ympäristössä
Panasonic tekee kaikkein siisteintä jälkeä 1080p-materiaalista. 26. Vasemman alakulman valkoinen palkki varmisti, että LG:n ja sonyn taustavalo ei sammunut tai himmentynyt automaattisesti. Panasonic näyttää kokonaisuutena parhaalta, vaikka sen reunat tummuvatkin selvästi. Sonyssa kaltevat reunat taas porrastuvat asetuksista riippumatta kaikkein eniten. Sen linjat ovat siistit, eikä yliterävöitystä esiinny. Kuva keskiharmaasta paljastaa paneelin ja taustavalon tasaisuuden koko kuva-alalla. LG:ssä on selviä tummia alueita ja Sonyssa hieman pilvimäistä utua. vertailu Ultra HD -televisiot 1000–2000 € LG 49UF772V Sony KD-55X8505C Panasonic TX-50CXC725 Televisiot skaalaavat Blu-ray-kuvan eritasoisesti. Valkotasapaino on melko tasainen kaikissa. LG 49UF772V LG 49UF772V Panasonic TX-50CXC725 Panasonic TX-50CXC725 Sony KD-55X8505C Sony KD-55X8505C Samoilla kamera-asetuksilla kuvattu musta ruutu paljastaa erot televisioiden mustan tasossa. Kaikki televisiot oli säädetty samaan huippukirkkauteen (100 cd/m²). Erot voi huomata melko läheltä katsellessa. LG sijoittuu lähelle Panasonicia
Otimme lisäksi kuvan taustavalon toiminnasta liikuttamalla kameraa nopeasti yhden pikselin levyisen valkoisen viivan ohi. LG: pwm-taajuus 120 Hz, päälläoloaika 28 % Panasonic: pwm-taajuus 240 Hz, päälläoloaika 22 % Sony: dc-ohjattu, ei välky 27. Lisäksi alhaisempi valaisuaika tekee ilmiöstä häiritsevämmän. Jälkimmäistä välkkyvää taustavaloa kutsutaan pwm-ohjatuksi (pulse width modulation). Taustavalon välkyttämisellä on myös etuja. Pwm-ohjatussa televisiossa taustavalon kirkkauden lisäys tehdään lähes aina niin, että päälläoloaikaa kasvatetaan suhteessa sammutettuun tilaan. Vaikka vertailussa mukana olleista Sony ei käytä pwm-tekniikkaa, voi välkyttämisen kytkeä käsin päälle liikeinterpoloinnin asetuksista. Useimmiten pwm-ohjaus kytkeytyy kokonaan pois päältä, kun television taustavalon säätö asetetaan maksimiinsa. vertailu LG 49UF772V Panasonic TX-50CXC725 Sony KD-55X8505C Hinta 1 199 € 1 199 € 1 979 € Paneelin tyyppi lcd lcd lcd Taustavalo reuna-led reuna-led reuna-led Tarkkuus 3840x2160 3840x2160 3840x2160 3D aktiivi aktiivi Käyttöjärjestelmä webOS 2.0 Firefox OS Android TV Mitat (lxkxs) 110,4x64,5x5,7 cm 112,1x65x4,6 cm 123,6x72,2x6 cm -jalkojen kanssa 110,4x70,8x23,1 cm 112,1x69,5x24,2 cm 123,6x75,9x22,2 cm Massa 14 kg 17,5 kg 19,9 kg -jalkojen kanssa 15,1 kg 18,5 kg 21 kg Takuu 24 kk 24 kk 24 kk Lisätietoja Virittimet DVB-T/C/S •/•/• •/•/• •/•/• DVB-T2/S2 •/• •/• •/• MPEG-4, DVBT/C/S • • • Virittimet 1 1 2 CI+-korttipaikka • • • Kuvatulot HDMI 3 3 4 HDMI ARC • • • HDMI/HDCP versio 2.0/2.2 2.0/2.2 2.0/2.2 DisplayPort DVI SCART • • • Komponentti • • • S-video Komposiitti 1 • • USB 2.0/3.0 2/1 2/1 2/1 Kuvasäädöt Harmaasävyjen kalibrointi 2/20p 2/10p 2/10p Värinhallinta (CMS) 3d, rgbcmy 3d, rgbcmy Gammasäätö 1,9/2,2/2,4/bt.1886 1,8-2,6, bt.1886, 10p 5 esiasetusta R/G/B only mode rgb Muuta Ethernet • • • Wlan • • • WiFi Direct • • • Dlna • • • Bluetooth • • • • • YLE Areena • • Usb-tallennus • • • 3D-lasit (paria) Kuulokeliitäntä • • • Äänilähtö optinen, 3,5 mm optinen optinen, 3,5 mm Miracast • • Muuta sd-kortinlukija Taustavalon ohjaus info TELEVISION taustavalon kirkkautta voidaan säätää kahdella tavalla. 120 kertaa sekunnissa (Hz) välkkyvä valo on häiritsevämpi kuin 600 hertsin taajuudella toimiva. Tällöin se toimii aivan kuten jänniteohjattu, välkkymätön valo. LG ja Panasonic käyttävät kirkkauden säätöön pwm-tekniikkaa, ja molempien välkkyminen on mahdollisesti häiritsevää. Taustavalon toiminta Mittasimme taustavalojen toiminnan fotodiodilla ja oskilloskoopilla, kun televisioiden kirkkaus oli säädetty 100 kandelaan neliömetrillä. LG:ssä pwmtekniikka on käytössä, vaikka taustavalo olisi asetettu maksimiinsa. Taustavalon välkkymisen näkyvyyteen vaikuttavat kaksi seikkaa: välkkymisen taajuus ja valaisuaika (duty cycle). Toteutuksella voidaan säästää rahaa ja se saattaa myös parantaa television hyötysuhdetta. Huomionarvoista on, että Panasonicissa lediä vilkutetaan yhden syklin aikana kahdesti, ja ledin ollessa pois päältä, kuva on selvästi punertava. Sillä voidaan parantaa kuvan liiketerävyyttä. Jos valo on päällä 50 prosenttia ajasta, näkyy välkkyminen helpommin kuin 90-prosenttisesti päällä olevassa. Pwm-taajuuden merkitys on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin päälläoloajan. Ilmiö näkyy selvimmin tilanteissa, joissa tummassa kuvassa on kirkkaita elementtejä, ja katsoja siirtää katsettaan nopeasti sivulle, esimerkiksi tekstityksiä lukiessa. Mutta kuten dlp-projektoreiden sateenkaariilmiö, voi ledien pwm-ohjaus aiheuttaa päänsärkyä tai puhtaasti visuaalista haittaa joillekin katsojille. Tällöin valojen päälläoloaika tosin on 99 %, eikä ilmiö ole niin häiritsevä. Ledeille syötettävää jännitettä muuttamalla tai niitä nopeatempoisesti sammuttamalla ja sytyttämällä. Välkkyvä ledi tuottaa saman havaitun kirkkauden pienemmällä energiamäärällä
Paljon älytoimintoja ja tekstiä syöttävä käyttäjä osaa arvostaa LG:n hyvään kaukosäädintä. Full hd -kuva on aavistuksen pehmeä, mutta skaalaus hoituu tasaisen hienosti. Sonyn skaalain tuottaa Blu-ray-elokuvalla paikoin karkeata jälkeä. Pohjamusta on neutraalin harmaa ja kontrastisuhde hyvä. Taustavalo on tasainen, ja kuvan kirkkaudessa on vain pientä vaihtelua. Paneelitekniikkansa ansiosta se soveltuu myös hyvin suurelle katselukunnalle, mutta elokuvaharrastajalle on kuvaltaan parempia vaihtoehtoja. Tilaa ei voi kytkeä täysin pois päältä ollenkaan. Peruskäytössä ongelma on hyvin pieni. Leppoisaa ja tasaisen varmaa kuvanlaatua haluavalle televisio on hyvä valinta, mutta päivittäisessä käytössä käyttöjärjestelmän kankeus voi aiheuttaa harmaita hiuksia. Kuva pysyy ennallaan laajalla katselualueella, vaikka ruudun kulmat alkavatkin harmaantua voimakkaasti aivan äärimmäisistä katselukulmista. Sony KD-55X8505C Hinta: 2 000 € ANDROID-käyttöjärjestelmä on tämän joukon kankeimman tuntuinen. Mukana on kuitenkin liuta monen vuoden takaisia ja vanhentuneita valikoita, jotka voisi jo päivittää muun käyttöliittymän kanssa samalla vuosikymmenelle. Värien kalibrointi tosin puuttuu, mikä saattaa huonon yksilön kohdalle sattuessa olla ongelma. Blu-rayn liiketoisto ei toimi oikein, ja 24 kuvan sekuntinopeudella tallennettu video toistuu 60 hertsillä tökkien. Kuvan terävyyteen vaikuttavilla asetuksilla ei tunnu olevan mitään vaikutusta. Taustavalon dynaaminen tila aktivoituna aiheuttaa kuvaan pumppaamisilmiötä. HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ KIITETTÄVÄ 1 2 3 4 5 • Hyvä kontrasti • Käyttöliittymän muokattavuus, selkeys ja nopeus • Suuri maksimikirkkaus • Erinomainen skaalain • Alhainen tehonkulutus • Taustavalon tasaisuus • Välkkyvä taustavalo • Sävyvirheet katselukulman muuttuessa • Pohjamustan sinertävyys • Adaptiivisen taustavalon toiminta • Hyvä kontrasti ja luonnollinen kuva • Erinomaiset tehdasasetukset • Tasainen ja välkkymätön taustavalo • Laajat katselukulmat • Ei värien kalibrointia • Full hd -kuvassa rosoisuutta • Liikaa kuvan skaalaukseen liittyviä asetuksia • Kankea ja toisinaan jumiutuva käyttöliittymä • Kaukosäätimen kosketuslevy • Laajat katselukulmat • Hyvä skaalain • Älytoimintojen päivittäinen käyttö • Kaukosäädin • Tökkivä 24p-kuva • Vaatimaton kontrasti • Pinnan harmaus ja huono heijastuksenesto • Valikoiden kankeus • Adaptiivinen taustavalo ei kokonaan pois kytkettävissä • Välkkyvä taustavalo • Taustavalon epätasaisuus • Suuri input lag TESTIVOITTAJA 28. Parhaimmillaan kuvan kirkkaus ruudun keskellä on yli 500 cd/m². Elokuvat toistuvat sulavasti 24 kuvan sekuntinopeudella, kunhan asetuksista ottaa pure direct tilan pois päältä. Panasonicin kuvanlaadullinen valtti on suuri maksimikirkkaus ja hyvä kontrasti. vertailu Ultra HD -televisiot 1000–2000 € LG 49UF772V Hinta: 1 199 € VAIN yhdellä maagisella kaukosäätimellä toimitettava LG käyttää valmistajansa vuosikausia hiottua webOSkäyttöjärjestelmää. Tätä korostaa television etulevyn huono heijastuksenesto ja harmaus, mikä heikentää havaittua kontrastia erityisesti valaistussa tilassa. Ongelmaa voi lievittää kytkemällä liikeinterpoloinnin päälle, mutta täysin alkuperäisen kaltaista kuvasta ei saa millään. Muut säädöt toimivat luotettavasti. Mustan taso on lcd-televisioksi hyvä, ja pohjamusta on vertailun tasaisin. Ips-paneeliin perustuvana LG tarjoaa perinteiset vahvuutensa. Taustavaloa ei saa mukautumaan reaaliajassa kuvasisältöön. Kosketuslevyllä varustettu kaukosäädin on kehno, mutta mukana tulee onneksi perinteinenkin malli. Uusimmassa inkarnaatiossaan se sisältää paljon pirteitä värejä ja selkeän opastuksen. Tärkeimmät toiminnot löytyvät erittäin nopeasti kätevästä ponnahdusvalikosta, ja perinteisetkin kuvasäädöt ovat päimensä. Päivittäinen käyttö on kärkiluokkaa kaukosäätimen hyvin toimivan liiketunnistimen ansiosta. Valitettavasti matalalla taajuudella välkkyvä taustavalo on helposti nähtävissä, eikä välkkyminen poistu kokonaan edes taustavalon maksimiasetuksella. Liiketoisto on sulavaa. Elokuvaan mukautuva dynaaminen taustavalo aiheuttaa isoja ongelmia, mutta ilmankin Panasonic tuottaa tämän vertailun vaikuttavimman kuvan. Jos välkkyvä taustavalo ei häiritse, ja televisiota tullaan katsomaan pääosin parhaalta paikalta, on Panasonic erinomainen valinta. Hyvät kalibrointiominaisuudet ja suoraan paketista hyvät säädöt helpottavat niin tavallisen ostajan kuin harrastajankin elämää. Onneksi kuva-asetuksiin pääsee käsiksi myös oikotietä ponnahdusvalikon kautta. Panasonic TX-50CXC725 Hinta: 1 199 € PANASONICIN Firefox OS on onnistunut alusta. Kuvasäätöjen tekemisessä olisi silti hiottavaa satunnaisen takkuilun ja liikaa painalluksia vaativan systeemin parantamiseksi. Valkoisella kuvalla kuvan reunat ovat selvästi tummemmat. Pienikin muutos katsojan sijainnissa muuttaa tummien sävyjen erottelua, ja suurempi poikkeama paraatipaikalta muuttaa neutraalit sävyt ja pohjamustan entistä sinertäväksi. Ohjelmistopäivitykseen kannattaa varata tunti aikaa. 1080p-kuva on selvästi parempi kuin full hd -televisiolla. Nämä tekevät katselukokemuksesta erittäin miellyttävän. Selvästi välkkyvä taustavalo saattaa rajata Panasonicin pois herkiltä ostajaehdokkailta. Sonyn kuvasäädöt ovat suoraan paketista parhaiten kohdallaan. Väritoisto kattaa melko suuren osan dci-avaruudesta, ja yhdessä uusimman kopiosuojaustekniikan kanssa Sony on valmis tulevalle Blu-ray 4k -formaatille. Skaalaus 1080p-kuvasta paneelille sopivaksi on joukon siistein, eikä vinoissa linjoissa ei ole lainkaan karkeita portaita. Riippumatta lukuisista asetuksista vinoissa linjoissa esiintyy eniten rosoa, mikä häiritsee lähietäisyydeltä katsottaessa. Tarvittaessa laaja väriavaruus ja hdmi 2.0 -liitännän tuki hdcp 2.2 -kopiosuojaukselle takaavat turvaa 4k-tulevaisuuteen. Päävalikko on sekava kirjo ikoneita, ja television valikot menivät testin aikana pahasti jumiin pariin otteeseen. Monitorina se toimii kuitenkin hienosti. Aivan tummimpien sävyjen erottelu voisi olla parempi. Sekä harmaasävyjen että värien toisto on lähes referenssitasoa. Tekniikalle tyypillisesti kontrastisuhde ja mustan taso ovat melko vaatimattomat. Tehonkulutus on alhainen, ja television kirkkauden saa tarvittaessa säädettyä todella pieneksi. Sonyn taustavalo ei välky, ja kuva on siksi rauhallinen. Myös television tuottamat värisävyt pysyvät neutraaleina katselukulman vaihtuessa. Heikkoutena on herkkyys katselukulmalle
delity.com www.hi. .. 699 € MX DAC D/A muunnin 5 sisäänmenoa, DSD, myös balansoidut ulostulot 1100 € MX HPA Balansoitu kuulokevahvistin Gain-säätö, 2 kuulokeliitäntää 1100 € M6s-sarja tarjoaa tinkimätöntä musiikintoistoa vaativaan makuun M6sCD CD-soitin / DAC 4 digitaalista sisäänmenoa, XLR ulostulot 3290 € M6si Integroitu vahvistin 2 x 220W, MM/MC phono, pre out, XLR sisääntulot 3290 € www.hi. /FORSSA ja SALO www.mrhi. Musical Fidelityn laitteissa yhdistyvät yli 30-vuotinen kokemus ja huippuluokan moderni tekniikka. kulma.. huone.. /TAMPERE. / HELSINKI www.musical. Uutuusmallit keräävät kiitosta ympäri maailman MF-200B/V90BHA Balansoitu kuuloke & kuulokevahvistin yht
Alustana toimii uusi Tizen-käyttöjärjestelmä. Vaikka JS9005:n uusi paneeli tukee paremman hyötysuhteensa ansiosta suuremman valotehon mahdollistavaa hdr-tekniikkaa, ei sen noin 300 cd/m²:n kuva-alan keskimääräinen huippukirkkaus riitä ottamaan järjestelmästä kaikkea irti. Hdr-materiaalia tosin ei vielä ole saatavilla. Ulkoasultaan aivan uudenlainen systeemi on ripeästi Valmis haasteisiin Samsungin SUHD-mallisto parantaa kuvanlaatua uudella 10-bittisellä paneelilla, jossa sekä huippukirkkaus että väriavaruus ovat suuremmat. Perinteistä ei oikeastaan tarvitse koskaan, sillä moderni versio sisältää tärkeimmät painikeet nuolinäppäimet mukaan lukien. Samsungin uusi televisiokäyttöjärjestelmä on Tizen. Suurempi puute toki on saatavilla olevan hdr-koodatun materiaalin puute. 30. Myös väriavaruus on perinteisiä televisioita laajempi. Mukana toimitetaan kaksi säädintä. Siinä valotehoa voidaan yksittäisillä alueilla kasvattaa Samsungin mukaan jopa 1000 kandelaan neliölle, jos osa kuva-alasta on tumma. Samsung UE55JS9005 -televisio Teksit ja mittaukset Mauri Eronen Kuvat Mauri Eronen ja valmistaja testi SUHD-nimitys on Samsungin markkinointiosaston hedelmiä, eikä S-etuliite varsinaisesti merkitse mitään toisin kuin loppuosa, joka viittaa Ultra High Definitioniin. Television pöytäjalusta mukailee kaarevuutta, ja kokonaisuutena metallilla viimeistelty tv on suorastaan upean näköinen. Se taas on valmistajan oma näkemys quantum dot -tekniikasta, jossa paneelin ja taustavalon hyötysuhde on saatu perinteistä lcd-paneelia paremmaksi. Sen avulla tekstinsyöttö on pykälän verran nuolia nopeampaa. Tämä parantaa huippukirkkautta ja mahdollistaa tuen korkean dynamiikan hdr-kuvalle. Valikkosysteemi on helposti ymmärrettävissä, vaikka liikeinterpoloinnin vaikutusta onkin vaikea arvioida suuren valikkoikkunan takia. Kaarevassa JS9005:ssä ledit on sijoitettu television reunoille. Perusasetuksia tehdessä valikko taas katoaa, kuten pitää. JS9005:n huippukirkkaus ei mittaustemme mukaan kasvanut riippumatta siitä, kuinka suuri osa kuvasta oli valkoista. Huippumalli JS9500 eroaa testatusta JS9005:stä siten, että siinä leditaustavalo sijaitsee suoraan paneelin takana. Tämä parantaa alueittaisesti toimivan taustavalon tarkkuutta ja tuo mukanaan uuden Peak Illuminator -toiminnon. Samsung kuitenkin kertoo, että heidän mallistossaan SUHD-televisio tarkoittaa, että siinä käytetään uutta nanokristallipaneelia. Liiketunnistusta käyttävä hiiren kursori tulee esiin, kun peukalon asettaa Pointer-näppäimen päälle. Tästä huolimatta kaareva rakenne aiheuttaa sen, että televisio on melko paksu
Sen tuottamat haloilmiöt ovat erittäin vähäisiä, vaikka mitatussa ansi-kontrastisuhteessa ei olekaan havaittavissa valtavaa parannusta. Kaikki television liitännät sijaitsevat ulkoisessa One Connect -boksissa, joka on tuttu edellisistä Samsungeista. Varsinainen netin selaaminen tv-sovelluksella on silti aivan yhtä tuskallista kuin ennenkin, ja tätä varten kunnollisen htpc:n käyttö on suositeltavaa. Kaarevana JS9005 on sivusta katsottuna tavallista televisiota paksumpi. Ratkaisu on fiksu, sillä se vähentää television takana olevaa johtoviidakkoa; One Connectin ja television välillä on vain yksi tuhti kaapeli. Pelitila kytkettynä viive putoaa kuitenkin 22 millisekuntiin, joka on tähän asti alhaisin mittaamamme. Se välkkyy 120 hertsin taajuudella hyvin selvästi kaikilla taustavalon asetuksilla, eikä siitä pääse kokonaan eroon edes maksimivaloteholla. Uudessa Blu-ray-formaatissa määritelty, vieläkin laajempi bt.2020-standardi ei nykytelevisioilla vielä ole mahdollista. Siksi myös vanhat televisiot toistavat UHD-levyt oikein, vaikka niissä ei olisikaan kaikkia tarjolla olevia ominaisuuksia. Ultra HD Blu-rayn on ennakoitu saapuvan markkinoille tämän vuoden loppuun mennessä. Sovellustarjonta on suhteellisen laaja, sillä kotimaisittain tärkeät YLE Areena, Katsomo ja Ruutu ovat tarjolla. Kuvassa erottuvat hyvin tummat sävyt, sillä gamman arvo on kirkkausskaalan alapäässä hieman tätä pienempi. Kirkkauden säätöalue on laaja, sillä minimiasetus tuottaa vain 19 kandelaa neliömetrille. Standard-tilassa liike on todella sulavaa ja liikeresoluutio hyvä, mutta kuvassa esiintyy välillä selviä artifakteja. Mittaukset ja kuvanlaatu Samsungin input lag eli viive kuvan esittämisessä on kalibroidussa perustilassa tietokoneja pelikäyttöön aivan liian suuri, 150 millisekuntia. On hienoa, että älykauko-ohjaimessakin on perinteiset kursoripainikkeet niiden keskelle sijoitetulla enterillä. Netflixin 4k 30p -kuvalla tämä kuitenkin aiheutti tietyissä tilanteissa voimakasta väpätystä tasaisissa kamerapannauksissa, joten Clear-asetusta kannattaa kokeilla. Se kun ei vielä saa kuvaa näyttämään voimakkaasti saippuaoopperalta. Vaikka osa Enemmän värejä SAMSUNG JS9005:n väritoisto suhteessa dci p3 -väriavaruuteen. Ensi töikseen kannattaa kytkeä kaikki kuvanparannuspiirit pois päältä. Samsungin 10-bittinen nanokristallipaneeli tukee digitaaliteattereista tuttua dci p3 -väriavaruutta. Tällä saatiin irti hieman lisää valotehoa ja parempi kontrastisuhde. Koska kaikki kuvatulot ja kahdeksanytiminen prosessori sijaitsevat ulkoisessa yksikössä, on television päivittäminen uusiin standardeihin ainakin teoriassa mahdollista. Reunaledien ansiosta kuitenkin ohuempi kuin huippumalli JS9500. 31. Gammasäätö kannattaa jättää ennalleen arvoon 0, joka tuottaa gamman keskimääräisen arvon 2,2. Käyrä seuraakin aika tarkkaan bt.1886-referenssiä. Terävyyssäätö tuottaa 1080p-lähteellä siistin kuvan välillä 0–30, mutta suuremmilla arvoilla terävöitys saattaa jollain materiaalilla näkyä ääriviivojen korostumisena. Värilämpötilan oletus Warm2 on myös valinnoista lähimpänä oikeaa. Mukautuvan taustavalon asetus Smart LED tuottaa hyvän tuloksen miedoimmassa asennossaan. Liikeinterpolointiin liittyvä Auto Motion Plus on makuasia, mutta pois kytkettynä televisio esittää 1080p24-kuvan alkuperäisellä nopeudella. Uusi formaatti osaa myös haistella, osaako televisio toistaa hdreli suuren huippukirkkauden tarjoavaa high dynamic range -materiaalia. Väriavaruuden oletusasetus Auto näyttää värit oikein Blu-ray-materiaalilla, kun taas paneelin täyden väriavaruuden hyödyntävässä Native-tilassa ne ovat nykyformaateille liian räikeät. Käyttöjännitteensä liitäntäboksi saa suoraan televisiosta, joten erillistä sähköjohtoa ei tarvita. Uusi prosessori käy kuumana, ja tänä vuonna jäähdytyksestä vastaa selvästi suhiseva tuuletin. testi omaksuttava, ja Smart HUB -ponnahdusvalikko tarjoaa nopeasti pääsyn tärkeimpiin ja viimeksi käytettyihin sovelluksiin. Kuvasäädöt Kuten kaikissa Samsungeissa tähänkin asti, Movie-esiasetustila tuottaa luonnollisimman kuvan ilman kalibrointia. Liikeohjaus aktivoituu vain, kun käyttäjä asettaa peukalonsa sen aktivoivan sensorin päälle. Tästä on eniten hyötyä, kun televisio on kiinnitetty seinälle. Toki myös Netflix. Kontrastia saattoi testikoneessa korottaa muutaman pykälän ilman, että valkoiset paloivat puhki. JS9005 näyttää automaattisesti koko kuva-alan ilman overscania kuvakoon oletusvalinnalla 16:9. Reunaledien valaisu on toteutettu pwm-tekniikalla. Jos televisio tukee vain rec709-väriavaruutta, toistavat uudet Blu-rayt sille tarkoitetut värit. Siksi bt.2020 onkin käytössä vain niin sanottuna containerina, mutta varsinainen värimäärittely tapahtuu todennäköisesti aluksi dci-avaruuteen, koska se on jo tehty valmiiksi elokuvateattereita varten. Perinteistä mallia ei oikeastaan tarvitse käyttää ollenkaan, sillä modernissa versiossa on kaikki tarvittavat painikkeet – numeronäppäimistöä lukuun ottamatta. Tekstin syöttäminen liikeohjattavalla kaukosäätimellä on ripeätä. Valmistajan näkemys quantum dot -tekniikasta kattaa hyvin suuren osan dci:stä, joten siltä osin JS9005 on valmis Ultra HD Blurayn asettamiin haasteisiin. Näitä ovat muun muassa oletuksena päällä oleva kohinanvaimennus sekä muut lisäasetusvalikosta löytyvät erikoistoiminnot. Taustavalon kirkkauden voi vapaasti säätää omaan tilaan ja makuun sopivaksi. Aivan mutkitta televisiopalveluiden käyttö ei onnistu, sillä jotkin niistä vaativat rekisteröitymisen ja kirjautumisen toisin kuin nettiselainversionsa. Nykyinen ongelma, jossa näyttölaitteen liian suuri väriavaruus vääristää värit, poistuu kokonaan. Kirkkausja kontrastisäädöt olivat oletusarvoiltaan hyvät, sillä televisio erotteli sekä tummat että kirkkaat sävyt ongelmitta. Kirkkaus ei siis ole ongelma täysin pimeässäkään tilassa. Valmistajan mukaan dci-peitto on 92 %. Hiiren kursori ei siis ilmesty ruudulle vahingossa. Samsungin versio aiheesta ei ehkä aivan yllä LG:n Magic Remoten tasolle, mutta hakujen ja nettiosoitteiden syöttäminen on silti monin verroin helpompaa kuin perinteisellä kursorimetodilla. Piilotus televisiotason laatikkoon on suositeltavaa
Näiden tilojen väliset erot ovat suuret ja olisi todella tärkeää, että tiloja voi tallentaa..” Vaikka moni älytelevision ominaisuus toimiikin hienosti, esimerkiksi viimeksi käytettyjen sovellusten pikavalik ko, erityisesti elektronisen ohjelmaoppaan (epg) toimintaan Ville kaipaisi parannuksia pientä kaukosäädintä käytettäessä. Jotain television positiivisesta vastaanotosta kertoo sekin, että testijakson päätteeksi kolme neljästä testaajastamme päätti hankkia testilaitteen itselleen erikoishintaan. ”Kuvanlaatu on parempi kuin mitä kuvittelinkaan sen olevan. TV itsessään on kokonaisuudessaan tyylikäs laite alkaen siitä, kun sen ottaa laatikosta pois. 4K-kuvanlaatuiset ohjelmat ovat vielä harvassa, mutta nämä ohjelmat näyttivät todella hyviltä ja laadukkailta. Mervi Seppälä 31-vuotias Mervi on kotoisin Peipohjasta. Kotiovelle toimitetun television asennus ja käyttöönotto sujuivat helposti, ja 4k-videot Viaplaystä. Uusi Smart TV Tizen on myös helppokäyttöisempi ja selkeämpi kuin vanhempi Smart TV. Suurempaa kuvaa kaipaavalle Tommi Kaasalaiselle 55 tuuman Samsung ei tosin riittänyt. Vapaat kommentit ”Kiitos mahdollisuudesta osallistua. Mervin mielestä parasta Samsungissa oli mykistävän hyvä kuvanlaatu ja helppokäyttöisyys. Peruskanavien ja niiden teräväpiirtoversioiden välillä he huomasivat selvän eron. Myös urheilun seurannan mielenkiinto kasvoi. Olenkin suositellut kaikille lämpimästi kaarevaa tv:tä. Samsung-testi kasvatti entisestään luottoa merkkiä kohtaan. Vapaat kommentit ”Samsungin suhd tv oli mullistava kokemus kotona katseltavaan viihteeseen. Käytännössä tähän kiteytyy koko television upeus: pienen säädön jälkeen televisio tarjoaa parasta kuvanlaatua mitä olen nähnyt. Laite on lunastanut kirkkaasti paikkansa olohuoneen keskipisteenä ja koko perheen jokapäiväisenä käyttölaitteena.” Tommi Kaasalainen 38-vuotias Tommi on pitkän linjan kotiteatteriharrastaja Helsingistä. Tuntui huikealta katsella kotioloissa kuvaa, joka tulee yleistymään massakäytössä vasta vuosien päästä.” Ville jäi kaipaamaan muistipaikkoja erilaisilla katselutilanteille. Sovelluksista Heikki käytti enimmäkseen tekstinsyöttöön jotain näppäimistön tapaista, josta olisi ollut hyöytä ohjelmia etsiessä. Yli tuhannen hakemuksen joukosta valitsimme neljä testaajaa, jotka käyttivät testissäkin ollutta Samsungia kuukauden ajan kotioloissa. Nyt hänellä on käytössään kotiteatterihuone tykkeineen, mutta suunnitelmissa on kotiteatteri olohuoneeseen television ympärille. Kuvalähteen valintaan on kaukosäätimessä oma painike. Uutta hdr-tukea hän kokeili usb-tikulle netistä ladatuilta tiedostoilta. Eniten kuvassa häiritsevät taustavalon ja paneelin epätasaisuus sekä rajalliset katselukulmat. Kylässä käyneet vieraatkin ovat saaneet ihastella 4kkuvaa. Hänen kotonaan televisioon on kytketty blu-ray-soitin ja pelikonsoli. Myös mustan taso on lcd-televisioksi ”riittävä”. Pienenä kauneusvirheenä kuvan kontrasti/musta/värit heikkenevät yllättävän nopeasti jos katselukulma ei ole ideaalinen. ”Tv:n käyttö monipuolistuu huomattavasti uusien toiminnallisuuksien myötä. Tummien sävyjen erottelu ja värisävyt muuttuvat voimakkaasti, kun katselukulma muuttuu vähänkin. Television itselleen ostanut Heikki sanoo, että elokuvateatteriin on enää ihan turha mennä. Hänen mukaansa Samsung tarjosi poskettoman hyvää ja kolmiulotteista kuvaa. Mustalla kuvalla kuvan pinnassa on selviä laikkuja koko kuva-alalla. Curvedominaisuus saa jotenkin uppoutumaan sisältöön paremmin ja soundbar viimeistelee kokemuksen huikeaksi. Myös perhe tykkäsi suuremmasta ja paremmasta kuvasta verrattuna vanhaan 42-tuumaiseen telkkariin.” Käytettävyys uuden kaukosäätimen ja käyttöliittymän myötä olivat Tommin mieleen. Tässä suhteessa mukana toimitettu soundbar tuli tarpeeseen. Varsinkin sotaelokuvien ja trillereiden tunnelma oli entistä vahvempi. Käyttö koostui perusasioista, kuten sarjojen, elokuvien, lastenohjelmien, uutisten ja urheilun katsomisesta. En olisi heti uskonut kuinka elokuvateatterimaisen tunnelman tv sai aikaan. 32. Samsungin tuotteisiin tyytyväiseksi tunnustautuva Mervi on luonnollisesti suositellut testaamaansa televisiota ystävilleen. Testilaitteella tuli katsottua HD-laatuisia ohjelmia paljon ja nekin näyttivät todella hyvältä.” Kaikkia aikaisemmin käyttämiään sovelluksia Mervi ei Samsungin Tizen-palvelusta löytänyt heti testijakson alussa, mutta valikoima parani ajan kuluessa. Perheessä katsottiin tavalta digiboksilta sekä maikkarin ohjelmia Katsomo-sovelluksella. Nyt tarjolla on lähes kaikki totutut sovellukset. Ville käytti Samsungin tarjoamia sovelluksia kattavatössä olivat Smartshareja dlna-toiminnot. Tizenissä hän näkee viilaustarpeista huolimatta potentiaalia. Television katsomisen lisäksi Heikki käytti televisiota myös pelaamiseen pleikkarilla ja musiikiin kuunteluun tietokoneelta. Näiden lisäksi Tommi käytti mobiililaitteista valokuvia esittävää sovellusta, jonka kanssa tosin oli omia kankeuksia. Samsung UE55JS9005 -televisio testi kalibrointitoiminnoista ei olekaan pelitilassa käytettävissä, on kuvanlaatu perusasetusten tarkistamisen jälkeen oikein hyvä. Hän oli kotitestin lisäksi HiTommin kokemukset ensimmäisestä älytelevisiosta olivat kaiken kaikkiaan positiiviset. ” Kuvanlaatu oli erityisesti varjojen osalta todella upeaa katsottavaa. Pääsi huomattavasti paremmin tuotteeseen "sisään" kuin jossain kodinkoneliikkeessä sählätessä. Vapaat kommentit ”Päällimmäisenä testilaitteesta jäi mieleen todella laadukas ja selkeä kuvanlaatu. Kuvan perusmusta ei pilveile lainkaan vaan on oikeasti mustaa. Jopa huonolaatuisen dvd-levyn kuva skaalautuu hienosti, ja television prosessori osaa lukkiutua sujuvasti kehnosti masteroituun kuvaan. Samsung SUHD -kokemusta Heikki kuvailee huikeaksi. Lisäksi testiyksilössä oli valkotasapainoltaan ja kirkkaudeltaan selvästi poikkeava alue kuvan vasemmassa Lukijat testaavat HIFIMAAILMA ja Samsung hakivat yhteistyössä tuotetestaajia uudelle 55-tuumaiselle JS9005-SUHD-televisiolle. Vapaat kommentit ”Kuvanlaatu on poikkeuksellisen upea. Ahkerassa käytössä ovat myös pelikoneet, elokuvia unohtamatta. Bluray-levyillä muunnos 4k-tarkkuuteen on siistiä, eikä kuvassa näy yliterävöitystä tai sahalaitaisuutta. Lämaailman kuvanlaadun testaukseen osallistuminen oli mielenkiintoinen ja opettavainen sessio tv:n arviointiin.” Heikki Lepo 32-vuotias Heikki on ahkera penkkiurheilija. ”Sovellus oli aika hidas mutta sekään ei haitannut niin paljon kuin se, että TV ei osannut automaattisesti skaalata kuvia koko ruudun kokoisiksi vaan ne jäivät ruudun keskelle pieninä.” Myös Airplay-tuen puute oli hänen mielestään merkittävä. ” Videotykillä olen tottunut siihen, että yhden napin päässä on täysin erilaiset säädöt eri tilanteisiin: pimennetty huone, normitila, urheilu. MiniEPG:stä kunnon versioon pääsemiseksi tarvitaan liian monta näppäinpainallusta. Katsomo toimi luotettavasti, mutta kokeilussa koyhteydestä huolimatta. Televisiosta hän katsoo ystäviensä kanssa muun muassa jalkapallon Valioliigaa, Serie A:ta sekä NHL:ää. Kiitos paljon mahdollisuudesta päästä testaamaan tv:tä.” Ville Partanen 36-vuotias espoolainen on elokuvien ja sarjojen suurkuAnytimeä ja HBO:ta. Elokuvien katselu kotona siirtyi kokonaan uudelle tasolle. JS9005 suoriutuu skaalauksesta erinomaisesti. Odotukset uuden paneelitekniikan suhteen olivat korkealla, ja kuvan suhteen ne täyttyivätkin. Siten töllöä tulisi katsoa koko ajan sweetspotista.” Yksi tuotetestaajista, Tommi Kaaasalainen, osallistui Tizen-käyttöliittymän ponnahdusvalikosta on helppo valita aiemmin käytetyt ja suosituimmat sovellukset. Kuvanlaatu ylitti Mervin odotukset. Vierailta on saanutkin kuulla todella positiivisten reaktioita. Samsungin kautta testilaitteen toimitus ja kysymyksiin vastaaminen sujuivat ongelmitta ja kaupan päällisenä toimitettu Samsung Curved Soundbar oli ilahduttava lisä, joka toi elokuvakokemuksiin mukavasti lisää potkua
-jalkojen kanssa ..................................................... Värien DeltaeE-arvot. Netflixin 4k-kuva on huikean näköistä. Arvo alle kolmen on erinomainen, alle viiden hyvä. Laajan väriavaruuden ja hdr-tuen ansiosta se on valnyt hulppealta. Ips-paneeliin verrattuna sen minkä va katselukulmien laajuudessa menettää, tienaa takaisin parempana mustan tasona. testi Hinta ............................................................................. Komposiitti ................................................................• USB 2.0/3.0 .............................................................. Myyntikappaleessa tällainen virhe oikeuttaisi taatusti tuotevaihtoon. 21,7 kg -jalustan kanssa.....................................................24,3 kg Takuu ............................................................................ Samsungin algoritmi alkaa pudottaa taustavalon huippukirkkautta vasta, kun nämä kirkkaat elementit ovat todella pieniä. 2,2 % Colorchecker, DeltaE (cie2000, keskiarvo) ..................................... Samsungilla 30 hertsin liikkeessä on toisinaan voimakasta väpätystä. Tizen Mitat (lxkxs) ............................................................. Värien luminanssin poikkeama on erittäin alhainen. 2,7 Värisaturaation DeltaE 10-90 % (keskiarvo)..................................3,7 Värien luminanssivirhe (keskiarvo) ....................................................... Samsung soveltuu myös tietokoneja pelikäyttöön äärimmäisen pienen kuvaviiveensä ansiosta. DVI ................................................................................. Massa ........................................................................... Gammakäyrä Movie-esiasetustilassa gamman arvolla 0. 2 999 € Paneelin tyyppi ........................................................ Väriavaruus auto-tilassa ja colorchecker-mittauspisteet suhteessa rec709-referenssiin. Pohjamustan sinertävyys korostaa tummien sävyjen virhettä. • Kuvatulot HDMI ............................................................................ 3d, rgbcmy Gammasäätö ............................................................ kolmanneksessa. 4 HDMI ARC .................................................................• HDMI/HDCP versio .............................................. 2400:1), mutta parantaa havaittua kuvanlaatu pääosin tummalla materiaalilla. Yhteenveto SAMSUNG JS9005 on kallis mutta näyttävä. 2600:1 -dynaamisella taustavalolla ..................................................................... Tämä tosin ilmenee vain pimennetyssä huoneessa. SCART ..........................................................................• Komponentti ............................................................• S-video ......................................................................... 2200:1 -dynaamisella taustavalolla ..................................................................... aktiivi Käyttöjärjestelmä .................................................. 7 esiasetusta R/G/B only mode .................................................... Valitettavasti dynaaminen taustavalo tekee pwm-välkkymisestä entistä selvempää, kun muuten tummassa kuvassa on yksittäisiä ja pieniä kirkkaita elementtejä. 5,9 Värien DeltaE (cie2000, keskiarvo) ..................................................... 3,7 Kuvan käsittelyviive (1080p60), game/movie .............................. 3/1 Kuvasäädöt Harmaasävyjen kalibrointi ............................... Kalibrointi on mahdollista värinhallinnan ansiosta. 310 cd/m² Kirkkauden maksimipoikkeama ............................................................. • 3D-lasit (paria) ........................................................ 19 cd/m² Maksimikirkkaus ............................................................................................. ANSI-kontrasti ................................................................................................ Vielä, jos Netflixin materiaalia alettaisiin julkaista 24p-kuvanopeudella. reuna-led Tarkkuus ...................................................................... • Virittimet .................................................................... Smart led -toiminto ei paranna ansikontrastia juurikaan (2200:1 vs. Samsungille tyypillinen va-lcd-paneeli tuottaa melko hyvän kontrastin. 28 % Harmaasävyjen DeltaE 20-100 % (cie76, keskiarvo) ................ Mukautuva led-taustavalo toimii huomaamattomasti mustan tasoa parantaen, mutta taustavalon ja paneelin tasaisuudessa on testiyksilön perusteella paljon parantamisen varaa. rgb Muuta Ethernet ......................................................................• Wlan ..............................................................................• WiFi Direct .................................................................• Dlna ...............................................................................• Bluetooth ...................................................................• ..........................................................................• YLE Areena ................................................................• Usb-tallennus .......................................................... Connect -liitäntäyksikön tuuletin pitää melko voimakasta suhinaa. Käyrä seuraa melko tarkasti bt.1886-referenssiä, jossa tummat sävyt erottuvat hyvin. 3D ................................................................................... Kuva on oletusasetuksilla kauttaaltaan hieman sinertävä, mutta tarkka korjaus on mahdollista kahden tai 10 pisteen korjauksella. 24 kk Lisätietoja .................................................................. Laajat kalibrointiominaisuudet, simppeli käytettävyys ja hyvä kaukosäädin parantavat käyttökokemusta niin peruskodissa kuin harrastajienkin keskuudessa. 2.0/2.2 DisplayPort ................................................................ 22/150 ms Sulava 1080p24-toisto ...............................................................................• Taustavalon välkkyminen (pwm, duty @100 cd/m²) .................. Lcd-televisioksi Samsungin näkemys on puutteineenkin melkoisen vaikuttava. Movie On/off-kontrasti .............................................................................................. Detaljit, värien elävyys ja havaittu kontrasti ovat huippuluokkaa. Tämä parantaa kuvan dynamiikkaa, ja adaptiivista taustavaloa ei oikeastaan ole syytä kytkeä pois. 2 Kuulokeliitäntä .......................................................• Äänilähtö .................................................................... 120 Hz, Samsung UE55JS9005 Harmaasävyjen tasapaino eri kirkkaustasoilla. kaareva lcd Taustavalo .................................................................. • Kuvan dynamiikka ja kontrasti • Kalibrointiominaisuudet • Erinomainen skaalain • Alhainen viive pelitilassa • Fiksu liitäntäyksikkö • Laaja väriavaruus • Häiritsemätön dynaaminen taustavalo • Kätevä älykaukosäädin • Liitäntäyksikön äänekäs tuuletin • Kuvan sävyn muutokset katselukulman mukaan • Laikukas pohjamusta • Selvästi välkkyvä taustavalo 33. 2400:1 Kontrasti vakio eri taustavalon asetuksilla ......................................• Minimikirkkaus ................................................................................................ 2/10p Värinhallinta (CMS) .............................................. optinen, rca Miracast ......................................................................• Muuta liitännät ulkoisessa one connect -boksissa info mittaustulokset Käytetty kuvatila ............................................................................................. Virittimet DVB-T/C/S .................................................................• /•/• DVB-T2/S2 .................................................................• /• MPEG-4, DVBT/C/S .............................................. 2 CI+-korttipaikka ...................................................
GLM 2.0 -kalibrointipaketin hinta kaiuttimien oston yhteydessä on noin 200 euroa, joten se kannattaa ehdottomasti hankkia kaiuttimien mukaan. Tätä varten Genelecillä on saatavilla säätöä helpottava rulla, joka kytketään GLMverkkolaitteeseen. Oletuksena kaiuttimet pysyvät päällä jatkuvasti, vaikka eivät havaitsisikaan signaalia. GLM-sovelluksen (Genelec Loudspeaker Manager) ja mittamikrofonin avulla SAM-kaiuttimet sopeutuvat erilaisiin akustisiin ympäristöihin. Testiin toimitetussa Genelec-paketissa oli kaksi 8330A-kaiutinta ja 7350A-subwoofer, mutta ei GLMsysteemin vaatimaa ohjauspurkkia, mittamikrofonia tai rj45-kaapeleita. 34. Testasimme niistä 5-tuumaisella bassolla varustetun 8330A:n sekä 8-tuumaisen aktiivisubwooferin 7350A. Testi suoritettiin siis perinteisenä 2.1-järjestelmänä, jossa subwooferin ja pääkaiuttimien jakotaajuus oli tehtaalla asetettu 100 hertsiin. Ohjelmaan voidaan tallentaa useita profiileja, jotta taajuuskorjauksen voi luoda erikseen eri kuuntelupaikoille tai kompromissin laajalle alueelle. Äänenvoimakkuussäätöä voi käyttää myös ilman tietokonetta, kunhan GLM-purkille tuo käyttöjännitteen usbverkkomuuntajalta. Tukeva ja laadukas Kaiuttimien tuttu painevalettu alumiinikotelo on erittäin tukeva ja kauniin pyöreäksi muotoiltu. Digitaalista läpivalaisua Kotimainen monitorikaiuttimien edelläkävijä Genelec on julkaissut digitaaliohjattuun SAM-sarjaansa kaksi pientä kaiutinmallia. Kaiuttimet ja subwoofer täytyy kuitenkin olla yhdistetty purkkiin ja toisiinsa. Se mahdollistaa huonekorjauksen lisäksi muun muassa kaiuttimien herkkyyden ja jakotaajuuksien säädön sekä virransäästön aikaviiveen asetuksen. Lisävarusteena on hankittavissa myös langaton kaukosäädin. Siinä on pyritty minimoimaan kotelon terävien reunojen aiheuttama diffraktio eli äänen siroaminen, minkä lisäksi suuntaavuuden tasoittamiseksi diskantilla on loiva aalto-ohjain. GLM:n hyödyistä voi lukea lisää Hifimaailman aikaisemmista Genelec-testeistä. Genelec 8330A -kaiuttimet ja 7350A-subwoofer Teksti ja kuvat Mauri Eronen Mittaukset Aalto-yliopisto testi SAM (Smart Active Monitor) on Genelecin nimitys dspohjatuille aktiivikaiuttimilleen eikä sitä kannata sotkea ranskalaisen Devialetin korjausjärjestelmään. Automaattisen huonekorjauksen tarjoava GLM osaa hoitaa myös äänenvoimakkuudensäädön, kun kaiuttimet on yhdistetty GLM-verkkoon
Sekä diskantille että bassolle on oma 50-wattinen vahvistin. Paikoitellen keskialueen erottelu on korvia hivelevää, mutta kääntöpuolena aggressiivisemmilla äänitteillä siinä ilmenee myös ripaus kovuutta. Toistoalueeksi ilmoitetaan 22–160 Hz (–6 dB). Äänenvoimakkuus säädetään GLMverkon kautta tai esivahvistimesta. Kaikki kaiuttimen asetukset tehdään GLM-hallintaohjelmalla perinteisten dippikytkimien sijaan. Alle 20 hertsin taajuudet suodatetaan jyrkästi pois elementin suojaamiseksi. Tämä myös ratkaisee äänenvoimakkuuden säätöön liittyvän ongelman. Avointa integroituvuutta Genelec-setti kytkettiin Musical Fidelity M6 500i -vahvistimeen siten, että 7350A-subwoofer liitettiin vahvistimen esivahvistinlähtöihin rca-xlr-adaptereilla, ja 8330Akaiuttimet subwooferin perään xlr-johtimilla. Subwoofer sijoitettiin hyväksi todettuun paikkaan etuseinälle hieman keskipisteen vasemmalle puolelle. Subwoofer katoaa todella tehokkaasti, ja jäljelle jää saumattoman luonteikas ja houkutteleva toisto. Toistossa on koukuttavaa etenevyyttä. Sekä subwoofer että kaiuttimet osaavat ottaa vastaan äänisignaalin myös digitaalisena. Subwooferissa itsessään ei ollut ylipäästöä pääkaiuttimille, vaan bassojen suodatus oli tallennettu valmiiksi kaiuttimiin riippumatta äänilähteestä. Ne ymmärtävät subbarin tapaan vain aes/ebu-signaalia. Soittimien äänenväri ilmentyy kuitenkin tarkasti potenssiin kaksi. Kompaktin subwooferin kotelo ja refleksiputki on valettu spiraalin muotoon. Ainoa näppäin on virtakytkin. Niiden erottelukyky pääsee omilleen lähikenttäkuuntelussa, jossa läpinäkyvyys Satelliitissa on digitaalitulon ja -lähdön lisäksi analogiotto balansoituna xlrliitäntänä. testi 8330A-mallissa bassoelementti on 5-tuumainen, ja toiston ilmoitetaan ulottuvan suodattamattomana 45 hertsiin. Kaiuttimet asetettiin hieman tavallista lähemmäksi seinää valmistajan ohjeistuksen mukaan. Tavallinen s/pdif-signaali ei kelpaa, joten kotona analoginen liitäntätapa onkin selkeämpi ratkaisu. Subwooferissa on analogiset tulot ja lähdöt viidelle kaiutinkanavalle ja tulo kotiteatterin lfebassokanavalle. Kevyesti akustoidussa kuunteluhuoneessamme pikkuGenelecien puhti loppuu kesken, kun niille syötetään Infected Mushroomia. Tämä tapahtuu jo melko maltillisilla voimakkuuksilla. Lisäksi on aes/ebusignaalia ymmärtävä digitaalinen tulo, jonka voi ketjuttaa eteenpäin muille kaiuttimille. Bassoelementti on kahdeksantuumainen, ja sille on 150-wattinen d-luokan vahvistin. Tavallisen kuuntelun lisäksi Genelecit olivat tietokoneen parina useamman viikon. 35. Tällöin ääni tuodaan ammattipuolella yleisemmässä aes/ebu-formaatissa kaiuttimien xlr-liittimiin. Oli suuri yllätys, kuinka hienosti kaiuttimet ja subwoofer toimivat yhteen ensimmäisellä sijoituspaikallaan toimituksen kuunteluhuoneessa. Kaikki tapahtuu ohjelmallisesti GLM-hallintasoftasta. 7350A:n siirtely on helppoa kevyen rakenteen ja kätevien kantokahvojen ansiosta. Kun musiikki ei edellytä, ei subbarin olemassaoloa huomaa. Bassotoisto on rehevää mutta erinomaisesti tasapainossa. Ohjaussignaali kulkee rj45-kaapeleissa. Resurssien rajat ilmenevät ensimmäisenä subwooferin punaisen merkkivalon vilkkumisena, satelliitit seuraava perässä parin desibelin korotuksen päässä. Pienemmässä 8320A-kaiuttimessa on analoginen xlr-tulo, mutta testatussa 8330A:ssa on lisäksi digitaalinen tulo ja lähtö. Perinteisistä analogimalleista poiketen SAM-malleissa ei ole lainkaan dippikytkimiä äänen säätämiseen
Dynamiikkaakin on yllin kyllin. 35 x 41 x 31,9 cm Paino .............................................. Pelleissä on aidonoloista metallista sähäkkyyttä, mutta ei kuitenkaan yhtään liikaa. Basso integroituu saumattomasti pääkaiuttimiin ja jää kevyellä akustisella musiikilla täysin piiloon. 92 Hz (ylipäästösuodatettu) Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz) .............. Tekstitysten tarve englanninkielisillä elokuvilla on olematon, sillä puheääni on harvoin ollut yhtä selkeää. 205 mm Jakotaajuus ................................ Toisto on pikemminkin kuivan napsakkaa kuin alakertaa holtittomasti tutistavaa. kuunteluarviot 8330A-aktiivikaiutin Hinta .............................................. analoginen xlr, digitaalinen aes/ebu Lähtö .............................................. 1 150 € Mitat (lxkxs) ............................... • Äänen yhtenäisyys ja musiikin meininki • Keskialueen erottelu • Metallikotelon viimeistely ja uskottavuus • Subwooferin erinomainen integroituvuus • GLM-huonekorjain edullinen lisävaruste • Rajallinen dynamiikka hankalissa olosuhteissa mittaustulokset Alarajataajuus (-6 dB) .................................................. Mauri Eronen Piirtää laajan äänikuvan, jossa on kuitenkin kivasti tarkkuutta. Sen tuomat hyödyt hankalassa akustiikassa kuittaavat parin sadan euron lisähinnan heittämällä. 100 1000 10000 20000 0.5 1 1.5 2 Taajuus [Hz] Lisäviive [ms] Lisäviive Lisäviive taajuuden funktiona. 5x analoginen xlr, digitaalinen aes/ebu Muuta ............................................ Lähikentässä työpöytäkäytössä kaiuttimien on parhaimmillaan. 130 mm -diskantti ...................................... Kovin rasittavaksi sointi ei kuitenkaan taivu. 3,2 kg Toimintaperiaate ..................... 19 kg Toimintaperiaate ..................... säädettävä softalla Tulo ................................................. Kun Genelec SAM -kaiutinjärjestelmää haluaa käyttää täysipainoisesti, kytketään kaiuttimet toisiinsa rj45-kaapeleilla. 36. Niistä on ainesta ainoaankin musiikkisettiin, kunhan kuuntelutila tai vaaditut voimakkuudet eivät ole liian suuret. Toisto on sävykästä, muhevaa, miellyttävää mutta samalla erottelevaa. aes/ebu Muuta ............................................ Vokaaleissa on huikeasti selkeyttä, ja kaiuttimen kyky välittää puheäänen selkeys on omaa luokkaansa. Genelec 8330A 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Genelec 8330A Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Dynamiikkaakin riittää aivan tolkuttomasti, kun huone on pienempi ja etäisyys lyhyt. 19 mm Jakotaajuus ................................ Tosin välillä liikutaan sillä rajalla, että voisiko esillepanoa hieman hillitä. 150 W Elementti ..................................... Infected Mushroom sai subwooferin yliohjausvalon syttymään huomattavan aikaisin, jo noin 90 desibelin tasolla kuuntelupaikalta mitattuna. Elokuvilla ominaisuudesta on suuri hyöty silloin, kun äänenvoimakkuutta ei voi nostaa suureksi. säädettävä Tulo ................................................. Genelec Loudspeaker Management Ohjaus ja huonekorjain rj45-verkossa 7350A-subwoofer Hinta .............................................. Mittamikrofoni ja valinnainen voimakkuudensäätörulla tai kaukosäädin yhdistyvät GLM-boksiin. Teho ................................................ 845 €/kpl Lisätietoja ................................... 5x analoginen xlr, lfe xlr, digitaalinen aes/ebu Lähtö .............................................. 50 + 50 W Elementit -bassokeskiääni ........................ Mikrodynamiikka ja hienodetaljit . Kaiutinverkko yhdistetään GLM-adapteriin, joka on kiinni tietokoneen usb-väylässä. 3,7 dB Lisäviive 1 kHz .................................................................. Kovin suuriin äänenpaineisiin kaksikko ei yllä, jos materiaali on todella haastavaa. Elämänmakuinen rouheus ja instrumenttien ominaisluonteen jonkinasteinen korostuminen voi pidemmässä sessiossa aiheuttaa kuunteluväsymystä, mutta tämä on vaarana vain tavallista suuremmilla voimakkuuksilla, kun kaiuttimet on sijoiteltu huoneessa tavalliseen tapaan. Teho ................................................ 0,07 ms Genelec 8330A -kaiuttimet ja 7350A-subwoofer testi ei kertaakaan käynyt rasittavaksi. 15,1 x 24,2 x 14,2 cm Paino .............................................. Genelecin GLM-kalibrointija hallintaohjelmiston versio 2.0 on edeltäjiään selkeämpi käyttää. Genelec Loudspeaker Management Ohjaus ja huonekorjain rj45-verkossa info Yhteenveto GENELECIN pienimpiin kuuluva digitaalinen aktiivimonitori 8330A ja sille saumattomasti sopiva 7350A-subwoofer tarjoavat etenkin työpöydälle vaivatonta musikaalisuutta ja hulppeaa erottelua. Keskialue on avoin ja raikas. Lisävarusteena saatava GLM 2.0 -kalibrointija hallintaohjelmisto on pakkohankinta SAM-sarjan kaiuttimille. Kun sen hankkii kaiuttimien kanssa lisävarusteena on hintakin alhainen. Genelec Oy +358 17 812 267 Mitat (lxkxs) .............................. Suurilla voimakkuuksilla pyöreys nostaa päätään, mutta subwooferista ei silti kuulu sivuääniä
EISA Award. Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with an EISA Award. Where you see the EISA Award logo it’s your assurance that the product is of outstanding quality. www.eisa.eu Tested by the Experts Your assurance for quality. EISA is the unique association of 50 special interest magazines in hi-?, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video, from 20 European countries. The highest quality level
Nämä erikseenkin myytävät kaiuttimet täydentävät kokonaisuuden harkitun eheäksi. Mahtipontinen logo yksisarvisineen herättää hieman hilpeyttä. Ensimmäinen seikka, jossa Ifi näyttää nostalgialle närhen värkit. Retro 50:n metallinen etumaski näyttää pehmeässä valossa kullan punertavalta. Alle kuuden kilon paino ei paljasta sisältä kuoriutuvaa, monimuotoista osaamisarkkitehtuuria. Tumman jalopuun sijaan kuori on kuitenkin vaaleaa bambua. Leikkisyden rinnalla kulkevasta vakavahenkisyydestä kielii se, että Retro LS 3.5:n elementit ovat kokonaan talon omaa tuotantoa. Ylös 20 kilohertsiin jatkava 28 millimetrin silkkikalottidiskantti on varustettu 38. Suurimman kaistan (59 Hz – 8 kHz) toistaa suodattamaton 115-millimetrinen paperimassainen laajakaistaelementti. Vaikka sillä on erittäin hyvät akustiset ominaisuudet, on sen käytölle myös vahva ekologinen perusteensa. Paketin uumasta syntyy pieni kuutio, joka on kuin elämänsä juuri aloittanut Marantz 7T. Tässä kolmas ja harkittu modernisoinnin kohde, joka aiheuttaa vintagea vaalivalle rytmihäiriöitä. Viimeistään ohjekirjaan tutustumalla paljastuu lopullinen hanskanisku nostalgian kasvoille. En keksi toista laitetta, joka tarjoilisi niin monimuotoisen levysoitinkorjaimen, kuulokevahvistimen tai da-muuntimen kuin Retro 50. Ifi Retro 50 sisältää näet hengästyttävän määrän toiminnallisuutta. Erityisen ovela shakki on ollut siirtää emoyhtiön (AMR) eturintaman osaaminen viiveettä suoraan alenevan polven tuotteisiin. vipukytkimien tuntuma on asiallinen, ei enempää tai vähempää. Perinteitä ja punk-henkeä Pienehkö pahvipaketti on helppo kantaa muovisen kahvansa ansiosta. Matti taas siitä, että varustelussa ei ole todellakaan tingitty. Klassikon uudet vaatteet Retro-sarjaan kuuluu myös Ifin rohkea näkemys BBC 3/5 -klassikosta. I?llä on päädytty tomuttamaan pölyjä oikein olan takaa. Vaikka I?n Retro-sarja osoittaa yhdessä hetkessä kunnioitusta vanhoja Luxmaneita ja Marantzeja kohtaan, osaa se toisessa hetkessä myös ironian vaikean taitolajin. Tällainen ilkikurisuus suorastaan sotii yleisiä alan tulouttamiskäytäntöjä vastaan. Antotehoa luvataan 25 wattia per kanava kahdeksan ohmin kuormalle. Osansa keveyteen tuo moderni hakkurivirtalähde. Ifin taskukokoiset Nanoja Micro-laitteet ovat saaneet nopeasti mainetta edullisina ja hyvä-äänisinä joka paikan palikoina. Kuinka säilyttää alkuperäisen arvokkuus, mutta luoda jotakin uutta ja innostavaa. Näitä ohjaa kaksi alun perin tv:n taajuusmuuntajaksi suunniteltua ecf82-triodi pentodia. Tässä toinen seikka, jolla Ifi sekä kumartaa että pyllistää nostalgialle, näkökulmasta riippuen. TUOREET tuulahdukset ovat aina tervetulleita. Tiivistettynä paketti sisältää Ifin irtolaitteiden parhaat maistiaiset piilopunk-henkisesti ja provosoivasti tuotteistettuna. Retro 50 ja Retro LS 3.5 Teksti Jussi Arvio Kuvat Valmistaja kokeilu Uusi vanhan vaatteissa Retroilu on taitolaji hi?ssäkin. Visuaalisestikin paketti on kasassa, sillä sopusuhtaiset kaiutinkotelot ovat nekin valmistettu bambusta. Useimmat kuittaavat sen aivan liian nopeasti vain retrona ja tekevät samalla suuren virheen. Sama logo löytyy kaiutinkankaista. Näistä ainakin valmistajan mukaan leijonanosa tarjoillaan A-luokassa. Kiertosäätimien ja pienien I. Vahvistinaste on toteutettu neljällä el84x-pääteputkella
Yksi takaosan linjaotoista on jaettu etumaskin 3,5 millimetrin oton kanssa. Kotelon sanotaan muistuttavan käytökseltään akustista instrumenttia. Digitaalimuuntimen toteutus ei jää analogimaailman jalkoihin. Takapaneelin yläosassa on kierteet mukana seuraavalle Bluetooth-antennille. Testijärjestelyistä Testasin Ifin Retrot yhdessä, sillä ne ovat selkeästi tarkoitettu sovitetuksi kokonaisuudeksi. Rakenteella on haettu kotelolle sopivaa viritystä. Soitto-ohjelmana toimi Audirvana+. Kaiutinannot on toteutettu laadukkailla liittimillä, ja ne hyväksyvät niin banaanit kuin haarukatkin. Retron levysoitinastetta en testannut. Pieni vipukytkin herättää Retro Stereo 50:n horroksesta. Testasin myös laitteen aptX-pohjaista Bluetooth-yhteyttä iPhone 5:lla. Mukana seuraa sekä mustalla että vaalealla kankaalla varustetut vaihtoehdot. Elementit on kytketty hopeoidulla, monisäikeisellä kuparikaapelilla. Runsaat korjauskäyrät, erittäin kohinaton ja puhdas ääni sekä ylenpalttinen säädettävyys ovat poikkeuksellisia hintaluokassa (suositushinta on 495 €). Niinpä etumaskin 6,3-millimetrinen anto kykenee syöttämään myös haastavia 7000 milliwatin kuormia, kuten vaikkapa magnetostaattisia kuulokkeille. Tämä tarkoittanee, että se resonoi hallitusti. Täydellinen varustelu Ifin paketti on varustelultaan täydellinen. Ei-toivotut resonanssitaajuudet vaimennetaan vähäisellä määrällä aminosolumuovivaahtoa. Erityisesti nuorempi polvi tuntui arvostavan ominaisuutta, kokeilu 39. Myös koaksiaalinen ja optinen s/pdif-otto löytyy niitä kaipaaville. Muun muassa piirin kontrollisofta on AMR:n kirjoittamaa. Kaiken kaikkiaan Bluetooth-pariliitoksia voi olla jopa kahdeksan. Kuulokeharrastajiakaan ei ole unohdettu, sillä he muodostavat suuren joukon Ifin asiakkaista. Sen perimä tulee pitkälti Ifin Micro iPhonosta, johon olen tutustunut rauhassa. Potentiometri on Alpsin valmistama ja moottoroituna tottelee myös kaukosäädintä. Vasemmalla olevista kiertokytkimistä säädetään bassoa ja diskanttia. Laitteen takaa löytyy sekä digitaaliset että analogiset ottoliitännät, viimeksi mainitut myös levysoittimelle. Mukana tulee liuta peruskaapeleita (kuten rca ja usb) sekä hopeoidut kuparikaapelit kaiuttimille. Hinnan ja laadun suhdetta voisi kuvailla erinomaiseksi Retron Bluetooth-yhteys toimi pätkimättä vielä naapurihuoneestakin, kun väliseinä oli puutalon kevytrakenteista mallia. iPhono pesi Sanders Pre -etuvahvistimeni sisäänrakennetun ja luokassaan laadukkaan korjaimen, mutta jäi jo selvästi kalliimmille toteutuksille. Tunnin päällä olon jälkeen vahvistin kävi huomattavan kuumana. Oikean puolen toisella kiertosäätimellä valitaan äänilähde ja toisella säädetään voimakkuutta. Kiinnitys tapahtuu elegantisti magneetein. Ensin mainitulla on kaksoisrooli. Kotelo on jaettu sisältä kahteen erikokoiseen kammioon. Äänilähteenä käytin Macbook Air -tietokonetta, joka on optimoitu musiikintoistoon. Myös matalan antojännitteen mc-rasiat käyvät, sillä korjain sallii jopa 62 desibelin vahvistuksen. Kuulokkeina vierailivat Sennheiser HD 595:t sekä työn puolesta Sonyn pro-puolen suljetut MDR 7506:t. Runsaat sivuilla ja päällä olevat tuuletusaukot päästivät putkien kajon kauniisti esille. Työn jälki on kauttaaltaan siistiä, vaan ei ylityöstettyä. Arvokkaasta high end -tason AMR DP 777 -mallista opittua on hyödynnetty parhaan mukaan. Vaikka itse aptX-protokollasta voidaan olla montaa mieltä, oli kännykän parittaminen helppoa. Toinen erillinen kuulokeanto on varustettu 3,5-millimetrisellä annolla ja soveltuu kevyemmille kuormille. Sovitus on laajalla skaalalla 4–16 ohmin kuormille. Vanhakantaiseen BurrBrownin lastuun perustuvan muuntimen suorituskyky on huolellisesti ulosmitattu, sillä se hyväksyy käytännössä mitä tahansa signaalia usb:n kautta (kuten dsd 512, pcm 768kHz ja 2x dxd). Viimeisen silauksen voi tehdä kaiutinmaskien valinnalla. Mikäli levysoitintulo on käytössä, säätää sama kytkin korjauskäyrän (joko DMM, RIAA, Decca, CCIR/Teldec, Columbia tai EMI!). Kaukosäädin on pieni läpyskä, jolla voi auttavasti säätää äänenvoimakkuutta. Takapaneelista valitaan rasiakuormitus. neodyymimagneetilla ja yhdellä kondensaattorilla. Sen alapuolelta löytyy langattoman laitteen parittamiseen tarkoitettu painike. Basson kuormitus tapahtuu transmissiolinjalla, jonka latta-aukko on kaiuttimen takana
ei Muuta .................................. asteen ylipäästö diskanttielementille. Nyt ääni riitti suurempaankin tilaan ilman välitöntä ahdistumisen tunnetta. Audirvanaan laatimani soittolistan alku koostuu cdlaadusta ja loppupäästä löytyy dsd 64 ja 128 -näytteitä. Ohjekirjan mukaisesti kytkin XBass-säätimen päälle ja miedompaan asentoon, samoin 3D:n. Ensinuottien soidessa vahvistimen etumaskissa syttyi vaimean oranssi pcm-led. Esimerkiksi Wharfedalen kokeilu I. Samalla ottovalitsimen vasemmalle puolelle syttyi vihreä nuolivalo. naparuuvi Kaksoisjohdotus ............ +358 (0) 400 360 630 Lisätietoja ......................... 14,6 x 26,8 x 22,6 cm Paino .................................... 115 mm laajakaista/basso/keskiääni -diskantti .......................... Perinteisten analogisten äänensävysäätimien lisäksi Retro 50:stä löytyy 3D-kytkin. Molemmissa on kaksi vaihtoehtoista asentoa sekä säätöjen ohitus. Tur-Pex Oy Puhelin ................................ • Vahvistimen äänenlaatu • Huikeat ja ajanmukaiset ominaisuudet • Käytettävyys • Tekninen toteutus • Ennakkoluuloton asenne: enemmän kuin vain retro • Kaiuttimien hinta (varauksin) • Kaukosäädin info I. Sen hinta on kova, mutta niin on myös tarjolla olevat ominaisuudet ja äänenlaatu. Kaiken kaikkiaan Ifin nuolivalossa on kymmenen eri väriä, jotka kertovat signaalin laadusta. 4 ohm Jakosuodin ........................ 1x MM/MC, 2x rca, joista toinen jaettu etulevyn 3,5:n mm:n linjaoton kanssa Digitaalitulot ................... 60 Hz 20 kHz Nimellisimpedanssi ..... Musiikkia ilman mittasignaalin taakkaa. Retro LS 3.5 -kaiuttimet Hinta .................................... < 0.2% Taajuusvaste .................... Ohjekirjan tulkinta varmisti, että laite sai sisäänsä cdtasoista signaalia, kuten pitikin. 10Hz ~ 80kHz Tehonkulutus ................... Retro LS 3.5 -vahvistin Hinta .................................... vaikka äänenlaadullisesti kuivakkaan puisevana se ei vetänyt vertoja usb:lle. 28 mm silkkikalotti Liitin ..................................... Lääke löytyi lopuksi läheltä. Ei siis aivan neutraali esitys, vaan siitä viis. Samalla rahalla saa halutessaan muitakin kaiuttimia, jos Ifin tulkinta ei tyydytä. Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho ...................................... Tämä edellytti harkittuja musiikkivalintoja, sillä kaiutin ei juurikaan peitellyt pientä kokoaan äänessä. Lisäksi XBass-säädin korostaa tarvittaessa yläbassoja. Ääntä voi myös säätää monin tavoin. 1. Vaivannäön jälkeen Ifi-paketti osoittautui hyvin miellyttäväksi ja helpoksi kuunnella. Tavallista kapeampi asetelma toimi mainiosti. Tuoreimmatkin digitemput aina dsd-äänestä bluetoothiin ja usb-ottoon sulautuvat salakavalasti mökkitunnelmaiseen kokonaisuuteen. Äänenväriltään lämmin ja miellyttävä kaiutinpari täydentää monitoimivahvistinta onnistuneesti, varsinkin lähikenttäkuuntelussa. Retro 50 ja Retro LS 3.5 Yhteenveto IFIN Retro-paketin konsepti on valloittava. Kaiuttimien keskinäistä etäisyyttä ei saanut kasvattaa liikaa, käytännössä yli kahta metriä. Kaiuttimien suuntaus osoittautui todella haastavaksi. 879 €/pari (Retro Stereo 50:n kanssa pakettina 2350 €) Edustaja ............................. Tunnetasolla oltiin jo oikeilla urilla. Sen sijaan äänenväri ja -lämpö olivat kutakuinkin kohdillaan. Suosittelemme tutustumaan lähemmin. Ohi varsinaisen soittolistan kuuntelin muun muassa Ettore Fioravantia, The Touré-Raichel Collectiven Pariisin sessioita sekä Jean Rondeaun maan mainioita Bach-tulkintoja. 30 x 15,3 x 22,6 cm Paino .................................... Haastava, mutta palkitseva Ifin Retro-paketin ääntä ei ole aivan helppo kuvailla, sillä se on melko lailla säädettävissä. Asetukset nollassa ääni oli etäinen ja hieman ponneton, vaikka sijoituspaikka oli vain 20 sentin päässä seinästä. Toisaalta aivan lähikentässä kuunneltuna kaiuttimien äänipolitiikka oli hyvin luonteva ja tasapainoinen. Ohi suunnattuna ääni karkaili ja stereokuva eli liikaa. 100 W 40. Bambukotelo I. 5,8 kg Analogitulot ..................... Se levittää haluttaessa kaiuttimien stereokuvaa. Suora suuntaus lähikentässä toimi hyvin, mutta jo kahden metrin päässä tilanne oli toinen. Resoluutiota on useimmille riittävästi, mutta aivan terävintä läsnäolon realismia ei asetuksia muuttamallakaan LS 3.5:stä löytynyt. 1700 € (Retro LS 3.5 -kaiuttimien kanssa pakettina 2350 €) Mitat (lxkxs) .................... 3,5mm ja 6,3mm:n kuulokeannot, kaiutinannot Muuta äysputkivahvistin, hakkurivirtalähde, sisäänrakennettu D/A-muunnin ja levysoitinvahvistin. Siltä istumalta ääni sai sopivassa suhteessa irtonaisuutta ja alapään dynamiikkaa. 2-tie, P.G.A.H Voig -viritetty transmissiolinja Taajuusvaste .................... Kätevä ominaisuus kuitenkin. Elementit -basso ................................ 10 kHz akustinen jakosuodin. www.tur-pex.com Mitat (lxkxs) .................... 1x optinen s/pdif (max 192kHz), 1x koaksiaalinen s/pdif (max 192kHz), 1x usb (max DSD512/768kHz/2xDXD), 1x BT aptx 96 kHz Lähdöt ................................. 3,5 kg Toimintaperiaate ........... 25 W, pääosin A-luokka Särö .....................................
Erityisesti Sennheiser hyötyi Ifin äänipoliittisesta leimasta. Kaikki toimii, kuten valmistaja lupaa. Homma paketissa Olen testannut Ifin erillisiä tuotteita kotonani jo aiemmin. Kuinka hyvä testattu kokonaisuus on absoluuttisella asteikolla. En voisi kuvitella mökille, makuuhuoneeseen tai työpöydälle paremmin soveltuvaa kokonaisuutta. Lisäksi paketointi pesee minikokoiset metallipurkit 6–0. Siitä huolimatta ne eivät ole aiheuttaneet koukuttavaa hankintaintoa. Äänessä oli molemmilla paljon samaa runsautta ja helppoutta, jota kaiuttimilla kuunnellessa oli ilmennyt. Tunnustan ihastuneeni Ifin konseptiin ja harkitsen vakavasti Retro-setin ostamista, vaikka se ei ole erityisen halpa. Erityisesti iPhono micron säädettävyys viehätti. Denton-juhlamalli saattaisi muodostaa intiimin ja jo pidemmälle vievän parin, tyylistä tinkimättä. Siihen onkin jo vaikeampi vastata. Kahteen otteeseen staattinen sähkö teki tosin pienet temppunsa. Juuri asenne ja toisaalta lupauksen lunastava toteutus ovat Retrossa se juttu. Kuulokkeista Sony toimi molemmilla kuulokeannoilla hyvin, joskin ruudikkaampi lähtö potki dynamiikkaan pelivaraa huomattavasti paremmin. Myös iDSD microssa erillisellä iUSB-virtalähteellä varustettuna oli aitoja hyveitä. kokeilu. Syy jäi epäselväksi, eikä todennäköisesti liity itse laitteeseen millään tavalla. Ne ovat olleet luokassaan mainioita kilkkeitä kurkotellen paikoitellen hintaluokkaansa korkeammalle. Sen ominaisuudet ovat suorastaan röyhkeän moninaiset, eikä se pyytele tekemisiään anteeksi. Kaiken pakkaaminen pieneen koteloon kokonaisuuden kärsimättä on suuri haaste. Sennheiserille kelpasi niin ikään kumpikin anto. Tai pieneen kuuntelutilaan jopa siksi ainoaksi laitteistoksi. Retro-sarja menee pidemmälle. Koskettaessani laitteen maskiin tunsin pienen näpsyn, ja DSD-/DXD-/PCM-led sekoili. Testin aikana Retrot toimivat joka tapauksessa kaikin puolin hyvin. Kummallakaan kerralla ei syntynyt mitään ylimääräistä ääntä tai ongelmaa
2:n rakenteeseen on panostettu monin tavoin. Kartioelementeissä Focal on käyttänyt vuosien mittaan erilaisia monikerrostoteutuksia, esimerkiksi Poly-K-nimisen rakenteen, jossa on mikrokokoisia lasipalloja kahden aramid-kuitukerroksen välissä. Toistaiseksi sarjassa on kaksi mallia, jalustakaiutin No. Focalin käänteinen (kovera) kalotti tuli tunnetuksi jo 1980-luvun alussa. 1 ja lattialle sijoitettava No. Jämäkkä rakenne Focal toi markkinoille 1995 ensimmäisen Grande Utopia -huippumallinsa, jonka tavoitteena oli tinkimätön laatu. Niiden merkkinä oli aluksi JMlab, mutta 2000-luvulla molemmat tuotelinjat saivat ensin yhteisen nimen Focal-JMlab, joka lyheni 2005 pelkäksi Focaliksi. Toteutus vähentää reunaheijastuksia, lisää jäykkyyttä ja vähentää resonansseja. Sopra No. Focalin mallisto sisältää kotija autokaiuttimia, kuulokkeita sekä ammattikäyttöön tarkoitettuja malleja. Uusi Sopra-sarja käyttää hyväksi Utopia-malleihin kehitettyä tekniikkaa, mutta sen kaiuttimet ovat pienempiä ja niiden ulkoasuun on kiinnitetty enemmän huomiota. 2. Etulevy on kerrosrakenteinen, ja sen paksuus on 69 mm. Huippudiskanteissa se on ottanut käyttöön materiaalina berylliumin, joka antaa mahdollisuuden erittäin kevyeen rakenteeseen. Ne suunnitellaan Ranskassa, jossa yrityksen omilla tehtailla myös valmistetaan kaikki yläpään kaiuttimet. Lisäksi alaosassa on Helmholtz-resonaattoreita seisovien aaltojen vaimentamiseksi. 42. Focal Sopra No. Kaarevamuotoisessa, mdf-levystä valmistetussa kotelossa ei ole yhdensuuntaisia seinämiä, ja sen sisällä on kehittynyt tukirakenne. Elementtien tekniikalla on ollut tuotekehityksessä keskeinen sija. Alustalevy on 19 mm paksua karkaistua lasia, ja sen alle voi asentaa ruostumattomasta teräksestä valmistetut piikit tai pehmeät tassut. 2 -kaiuttimet Teksti Pekka Tuomela Kuvat Mauri Eronen, Pekka Tuomela ja Focal Mittaukset Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen testi FOCALIN toiminta käynnistyi pienessä pajassa 1970-luvun lopulla, kun kaiutinelementtien tekniikkaan erikoistunut ranskalaisinsinööri Jacques Mahul alkoi valmistaa elementtejä isänsä omistamassa hienomekaniikkayrityksessä. Uusi Sopra-malli on kiistaton näyttö valmistajan kyvystä toteuttaa teknisesti korkeatasoinen ja äänellisesti vakuuttava kaiutin. Looginen seuraava askel oli ryhtyä suunnittelemaan kokonaisia kaiuttimia. Etulevyn suojukset Viihdyttävää auktoriteettia Talouden vaikeista ajoista huolimatta Focal uskaltaa panostaa tinkimättömiin tuotteisiin
Samaa tekniikkaa on sovellettu myös keskiäänisessä. Diskanttielementin koveran kalotin takaaalto etenee kammiosta vaimennettuun torveen, joka avautuu kaiuttimen taakse. Keskiäänisen kumireunuksen harjanteiden tarkoitus on estää aallon edestakainen heijastuminen ripustuksesta. Tämän luvataan pienentävän säröä huomattavasti. Niiden tehtävänä on muodostaa viritetyn massan avulla värähtelynvaimennin, joka estää kartiota pitkin kulkevien aaltojen heijastumisen reunuksesta. Tukevat ja käteen sopivat naparuuvit helpottavat kaapelin kunnollista kiristämistä. Keskiosa toimii samalla eristimenä, joka vaimentaa värähtelyjen johtumista osasta toiseen. Elementtitekniikan hienouksia Kolmitiekaiuttimen diskanttielementti on sijoitettu ja bassojen ja keskiäänisen väliin omaan polyuretaanimuovista valettuun osastoonsa, joka muodostaa koteloon taitteen. Tämä ilmiö aiheuttaisi kartion muodonmuutoksia ja toiston epälineaarisuutta. Näin taka-aalto saadaan vaimenemaan vähitellen, eikä herkkä, 21-milligrammainen kalvo kuormitu. Focalin mukaan rakenne antaa hyvän yhdistelmän jäykkyyttä, keveyttä ja sisäistä vaimennusta. Bassoelementtiin on suunniteltu oikosulkurengas, joka vähentää induktanssin riippuvuutta virrasta ja kartion poikkeamasta. Diskanttielementissä on käänteinen berylliumkalotti, joka toistaa ilman voimakasta ultraääniresonanssia 40 kilohertsiin asti. Niissä on ytimenä vaahtomainen, lentokoneteollisuudesta peräisin oleva materiaali ja pintana lasikuitu. Kartiot ovat kerrosrakenteiset. Kalvon takana on kammio, joka avautuu kotelon ulkopuolelle vaimennusainetta sisältävän torven välityksellä. 43. Kaiuttimen viimeistely on kauttaaltaan moitteeton. Tämän tehtävänä on tasata etäisyyksiä eri elementteihin ja asettaa parhaan toiston akseli suunnilleen korvien korkeudelle. Kotelon värivalikoimassa on mustan ja valkoisen lisäksi rohkeampiakin vaihtoehtoja, kuten punainen ja oranssi. testi kiinnittyvät magneeteilla. Keskiääniseen Focal on kehittänyt uudenlaisen reunuksen, jota pitkin kulkee kaksi kohoumaa
Focal Sopra No. (09) 6840 0010 Lisätietoja .................................. ei Värit ............................................... • Erottelevuus • Pakoton ja kontrolloitu toisto • Hyvä dynamiikka • Lievä ylikirpeys mittaustulokset Herkkyys (2,83 V, 1 m): ...................................... 2,6 ohm @ 104 Hz Focal Sopra No. 88,5 dB Alarajataajuus (-6 dB): ...................................... Ihan pieneen huoneeseen en kaiutinta silti veisi. Ääni on myös terveen yhtenäinen ja ilmava, vaikka ei äänikuvaltaan ihan huipputarkka olekaan. Näillä varauksilla erinomaisen yleispätevä ja hauska kuunneltava. Äänimaisema piirtyy valtavana. 2 on raskaan sarjan kaiutin muutenkin kuin massaltaan. Alakeskialueella ilmenee pientä pyöreyttä, mutta ylempänä rekisterissä toistossa on diskantin reippaudesta johtuen enemmän räikeyttä. Sointitasapaino on muuten hyvä, mutta diskantissa on kirpeyttä ja joillakin äänitteillä jopa lievää räikeyttä. 2 -kaiuttimet testi Mauri Eronen Vaivaton ja massiivinen. naparuuvi Kaksoisjohdotus ..................... Diskanttielementin säteily on kuitenkin sen toiminta-alueen alapäässä varsin laajaa, mikä näkyy selvänä korostumana tehovasteessa ja 60 asteen kulmassa. Laatukaiutin, jota harkitsevan kannattaa välttää kovin kirkassoundista oheislaitteistoa tai pientä huonetta. Varsinaista rasittavuutta ei yläpäässä kuitenkaan ole, sillä voimallisin energia on aika korkealla, ja analyyttinen soundi on muutenkin luonnollisen ja pakottoman kuuloinen. Sinänsä tasapainoisen mutta sävyllisesti omankuuloisensa toistimen ääni ei ole aivan yleispätevä, joten kuuntelu omilla äänitteillä on välttämätöntä. Impedanssi 2,6 ohmin minimeineen on melko vaativa, mutta tämän luokan kaiutinta ei varmaan muutenkaan käytettäisi hennoimmilla vahvistimilla. Ääni on tasapainoinen ja balanssiltaan sopivan miellyttävä, joskin diskantissa on erottelun kyljessä hiukan ylimääräistä kirpakkuutta. Diskantissa on metallisen siisti kilahdus. Peltien äänet soivat pitkään ja avoimesti, rummut paukkuvat ryhdikkään dynaamisesti, Hetfieldin kitara särisee Black Albumilla uskottavasti. Kruunuradio Puhelin ......................................... Kaiuttimen valtteina taas on herkeämätön etenevyys, erottelu ja kontrolli, joista nauttimista varten kuunteluhuoneen tulee olla melko lailla vaimennettu. Dynamiikka välittyy aidon oloisesti. Räleä sointi ei yritä miellyttää, ja useimmiten detaljien määrä on valtaisa. Iskevä ja muheva sointi sopii parhaiten keskimääräistä suurempaan ja enemmän akustoituun huoneeseen. 8 ohmia Elementit -basso ......................................... Riippuu ratkaisevasti myös huoneesta, miten se ilmenee käytännössä. Balanssi on parhaiten kohdallaan, kun kaiutin on suunnattu lähes suoraan kohti huoneen takaseinää. 35 Hz Minimi-impedanssi: ............................................. Toistossa on voimaa, iskevyyttä ja skarppiutta. www.focal.com Mitat (lxkxs) ............................. Kovakaan basson murina ei saa kaiutinta polvilleen, mikä lisää huomattavasti kaiuttimen viihdearvoa. Solistin paikka sijoittuu leveähkönä melko lähelle kuulijaa. 4 dB Lisäviive 1 kHz: ....................................................... 25 mm Jakotaajuudet .......................... Bassot toistuvat sävykkäästi, ulottuvat melko alas eivätkä hätkähdä suuriakaan tehoja. kuunteluarviot Hinta ............................................. Suuntaavuusindeksi on taajuusalueen keskiarvonakin hieman tavallista pienempi. 300 W Nimellisimpedanssi .............. Alueen yleistaso on suurehko, joten bassoja korostavaa huonetta on syytä välttää. 165 mm -diskantti ................................... Äänikuva kallistuu avaran puolelle. 35,8 x 119 x 54 cm Paino ............................................. 2 kpl 178 mm keskiääni ................................. Ajallinen koherenttius ei kotelon muotoilusta huolimatta ole paras mahdollinen, sillä lisäviive on kilohertsin kohdalla keskimääräistä suurempi, 0,38 millisekuntia. 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) Focal Sopra 2 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Bassotoisto on muheva mutta hienosti konttimen kaupalliseen luonteeseen. 42 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz): ... 44. musta, valkoinen, punainen, oranssi, pähkinä info Säteilee laajalle Elementtien laadukkuus ja suunnittelun huolellisuus näkyvät myös mittaustuloksista, sillä vapaakenttävasteet ovat erittäin tasaiset. 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 120° 60° deg -60° -120° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Focal Sopra 2 1.0.2 Measurements by: Title: Impedanssivaste. 100 1000 10000 20000 0.5 1 1.5 2 Taajuus [Hz] Lisäviive [ms] Lisäviive Lisäviive taajuuden funktiona. Myös matalia taajuuksia tulee mukavasti. Suurin suositeltava teho .... Se on täynnä huolellisesti toteutettua tekniikkaa, mikä myös kuuluu äänessä. Bassoenergia on muutenkin, ainakin Hifimaailman huoneessa, varsin hyvin kohdallaan. Mikael Nederström Iskevä, skarppi ja voimallinen soundi. 0,38 ms Viritystaajuus: ........................................................ Myös se kannattaa ottaa huomioon mietittäessä kaiuttimen ja huoneen yhteensopivuutta. Stereokuva on pikemminkin maalaileva kuin tarkka. Siltikin yläpään kalskeus tuo oman teränsä äänenväriin. Matalien taajuuksien toisto ulottuu melko alas. 55 kg Toimintaperiaate .................... Sähköisen musiikin kuluttajalle melko nappisuoritus. 250 ja 2200 Hz Liitin .............................................. Rumpusoolojen dynamiikka, kalvojen ja peltien värähtelyjen hienot nyanssit välittyvät upeasti. 2 kontrolloitua. Paukkuja on aina huonetta vavahduttaviin iskuihin. Samalla se on vaivatonta ja hyvin Yhteenveto FOCAL Supra No. Vakuuttava ääni Kuuntelu antaa vaikutelman isosta kaiuttimesta, jonka äänessä on auktoriteettia. Sopra toistaa musiikin arastelematta ja lievin kaupallisin sävyin maustettuna, mutta hyvän maun säilyttäen. Toisinaan erottelukyvystä mielellään tinkisi hieman rauhallisemman otteen nimessä. 12 490 €/pari Edustaja ...................................... Alueen yleistaso lähenee kuitenkin sitä rajaa, jonka toisella puolella miellyttävä muhevuus alkaa kuulostaa liialliselta
Tästä syystä kaiuttimen äänienergian oikeanlainen säteily kuuntelutilaan on aina ollut pallokaiuttimien suunnittelun polttopisteessä. Elipsonin pallokaiuttimista on luotisuora yhteys niin ikään ranskalaisen Gabassen vuonna 2004 esittelemään, kaiutinhistorian mahtavimpaan pallokaiuttimeen, La Sphereen. Moni tunnistaa Grundigin Audioraman mallit 4000– 7000 1970-luvulta. Kaiutin toistaa ääntä yhden tuuman diskanttielementin ja nelituumaisen basso-keskiäänisen voimin. Jos äänienergian harmoninen ja yhtenäinen säteily yhdestä kaiuttimesta on vaikea toteuttaa, ongelmat moninkertaistuvat kahdella kaiuttimella. Small on monokaiutin, joten stereotoistoon niitä tarvitaan kaksi. Molemmille elementeille on oma dsp-ohjattu d-luokan vahvistin. Siinä kaksi teoreettista ihannetta, jotka ovat kiehtoneet kaiutinsuunnittelijoita varhaisista vuosikymmenistä alkaen. Se tuntuu tulevan yhdestä kohdasta avaruutta ja leviävän esteettä ympäristöönsä. Pientä ja suurta Genevan AeroSphére-järjestelmään kuuluvat kaiuttimet Large ja Small sekä Star Wars -elokuvan mieleen tuova keskusyksikkö Base. Pallokaiuttimien näkökulmasta jäljittelyssä ei auta, että kaiutinelementit tai jakosuotimen komponentit ovat viimeistä huutoa. Yhdessä Base-keskusyksikön kanssa AeroSphére Small ja Large -kaiuttimista saa kokonaisen hi?järjestelmän yhteen tai useampaan huoneeseen. Laatikkomaisista yhden kotelon stereokaiuttimista tunnetuksi tullut Geneva Sound Systems yllättää uusilla langattomilla pallokaiuttimillaan. Säteilee, vaan ei resonoi Kun kuuntelee jotakin akustista soitinta luonnossa sen ääni ei tunnu tulevan laatikosta. Pallokaiuttimien suunnittelijoita on perinteisesti kiehtonut myös se, että ihmisen kuulo on epäherkempi amplitudivaihteluille kuin äänen tulosuunnan havaitsemiselle. AeroSphére Large Suurta ääntä palloista 45. Nyt sveitsiläinen Geneva Sound Systems asettautuu uusilla AeroSphére-kaiuttimillaan tukevasti pallokaiuttimien ajalliseen jatkumoon, mutta ei tyydy vain vanhan jäljittelyyn. Niistä on tullut jonkinlainen esikuva kaikille pallokaiuttimille ja sille, miltä 1970-luvun kaiuttimen oletetaan näyttävän. Geneva AeroSphére -kaiuttimet Teksti Kari Nevalainen Kuvat Valmistaja kokeilu TÄYDELLINEN pistelähde ja täydellinen ympärisäteilevyys. Parempi lopputulos saavutetaan hankkiutumalla eroon koteloheijastuksista, kotelon sisäisistä seisovista aalloista, diffraktioista ja resonansseista. Kaikista kotelotyypeistä ääretöntä baffelia parhaiten jäljittelevällä pallokaiuttimella olisi hyvät mahdollisuudet saavuttaa nuo ihanteet, mutta silti vain harva valmistaja on tarttunut siihen. Halkaisijaltaan noin 20-senttistä Smallia valmistaja suosittelee pienempiin tiloihin. Tämän tarkkaan tutkitun ja uutta teoriaa synnyttäneen kaiuttimen juuret ulottuvat 1930-luvulle. Jos Audiorama on kuuluisin, sitä vaikutusvaltaisempia ovat olleet ranskalaisen Elipsonin pallokaiuttimet, esimerkiksi BS50. Näiden väliin mahtuu monenlaisia, muttei yhtä merkittäviä yrittäjiä. Tätä pallokaiuttimet pyrkivät jäljittelemään
Lisäksi pallomainen kaiutin rikkoo tyylikkäästi suorakaiteen muotoisten pöytien, hyllyjen ja hifilaitteiden säännönmukaisuutta. Solistit edellä AeroSphére-palloja kuunnellessa ei voi olla huomaamatta sukulaisuutta Genevan laatikkomalleihin. Tärkeää on, että puolueettomuus ei käänny mitäänsanomattomuudeksi, ja sitä se ei näissä palloissa tee. Kyse on enemmän siitä, miten kaiuttimen bassotoisto onnistuu tukemaan musiikkia. Äänilähteiden käyttöönotto ei tapahtunut aivan käden käänteessä, mutta uusissa palloissa Geneva on luvannut viiveen lyhentyvän merkittävästi. Pallomaisella kotelolla voidaan kuitenkin vaikuttaa elementtien yhteensovitukseen, aivan kuten vasteeseen ja säröihinkin. Monitiekaiuttimina Small ja Large eivät ole yksipistesäteilijöitä ja ovat siksi yhtä alttiita äänen vaiheja ajoituskysymyksille. Näin suurelle yleisölle suunnatun kaiuttimen kanssa tulee toimiakin. Teräksisellä jalallaan seisovan AeroSphére Largen muotoilussa retro kohtaa modernin. kokeilu Geneva AeroSphére -kaiuttimet 46. Small-mallissa niitä ei yksiselitteisesti ole liikaa. Jokaista viittä elementtiä puskee tehokas d-luokan päätevahvistin. Peruslähtökohta on, että käyttäjä hakee musiikkinsa eri äänilähteistä ja toistaa sitä joko langattoman verkon tai bluetoothin avulla, joskin mukana on myös yksi 3,5-millimetrinen sisääntulo. Sen kaksi yhden tuuman diskanttielementtiä, kaksi neljän tuuman basso-keskiäänistä ja yksi kattoa kohti suunnattu kuuden tuuman bassoääninen on sijoitettu kupuun siten, että Genevan omalla äänenlaajennusprosessoinnilla kaiuttimesta saataisiin hyvin stereomainen ääni. Genevan verkkosivuilta ladattavan AeroSphére-ohjainsovelluksen avulla kaiuttimet otetaan järjestelmän käyttöön, valitaan niille äänilähde sekä säädetään äänenvoimakkuutta ja -sävyä. Kuuntelujen kestäessä keskusyksikön ja kaiuttimien välillä ei esiintynyt yhteysongelmia. Molemmat kaiuttimet ovat virtapiuhaa lukuun ottamatta langattomia. Se taas edellyttää, että pallokotelo on tehty elottomaksi Genevan tapauksessa komposiittimateriaalilla ja asettamalla bassoja basso-keskiääniset omaan sisäkoteloonsa. Yhdestä pallosta tulee tilassa enemmän esine kuin kaiutin, jolloin se on helpompi sovittaa muuhun sisustukseen. Basessa ei ole näkyviä ohjainkytkimiä, vaan sitä ohjataan AeroSphére-sovelluksella tai mukana tulevalla kauko-ohjaimella. Helppo käyttöönotto ja käytettävyys Sekä Small että Large näyttävät yhtä aikaa sekä moderneilta että retroilta, varsinkin Large teräksisellä putkijalallaan. Jos äänessä on bassoja jostakin syystä suhteellisen runsaasti, se ei estä keskialuetta ja siihen melko eleettömästi ja elegantisti kytkeytyvää diskanttia soimasta lineaarisesti. Esimerkiksi räikeämmin äänitetyt levyt tai hankalammat äänenvärit toistuvat alkuperälleen uskollisesti. Lisäksi Baselle on oma kaukosäätimensä. Sen käyttöönotto tapahtuu yhtä helposti kuin kaiuttimienkin. Järjestelmässä voi olla synkronoidusti yhteensä neljä kaiutinta. Geneva on selvästi hakenut näille, kuten muillekin kaiuttimilleen, korrektia äänipoliittista linjausta, jotta kaikenlaiset musiikkityylit saisivat tasapuolisen kohtelun. tarjoaa ongelmaan ratkaisun. Äänessä on taipumattomuutta ja käsinkosketeltavuutta. Ja tukeehan se, vaikka jääkin taustalle ja osalAeroSphére-järjestelmän kontrollointi hoituu kätevällä ohjainsovelluksella. Bassoäänisen kotelossa ei ole resonaattoria. Äänimaailma tuntuu diplomaattiselta ilman kosiskelevuutta tai miellyttämishalua. Ohjelma on saatavana iOSsekä Android-mobiililaitteille, mutta ei Windows-laitteille eikä tietokoneille. Ennen kaikkea muodolla voidaan vaikuttaa siihen, että ääni ei paikannu suoraan koteloon. Base-keskusyksikkö tarjoaa äänilähteeksi cd-soittimen, fmtai dab-radion sekä 3,5 mm linjasisääntulon. Rautaista bassotoistoa Largesta Se, onko bassoja liikaa, on toinen kysymys. Kun korva tottuu pallojen äänenväriin ja -sävyihin, tarjoavat molemmat kaiuttimet komeaa kuunneltavaa
Largea kuunnellessa syntyy vaikutelma, että vahvan bassotoiston ja ylipäätään ekstrovertin äänen taustalla täytyy olla pallomaisen kotelon vähäiset heijastukset ja elottomuus. Largessa tilanne on moniselitteisempi. info Geneva AeroSphére Base Hinta ............................................. Molemmat Genevan pallokaiuttimet tuottavat ääntä solistit, erityisesti laulajat edellä. 8 kg Toimintaperiaate ..................... Kun joskus harvoin toivoo voivansa jakaa äänen toiselle kaiuttimelle, toive ei koske solistia, vaan Yhteenveto TELAKOINTIASEMAKAIUTTIMIEN aika alkaa olla ohi ja tilalla on musiikin toisto langattomasti. 2 kg Toimintaperiaate ..................... Molempien käytettävyys ja suorituskyky ovat sellaiset, että kiinnostus pallokaiuttimia kohtaan jatkuu tulevaisuudessakin. 47. Yläkeskiäänet ja diskantit saavat vauhtia huoneen pinnoista ja lisäävät äänen avaruutta. 9,2 x 19 x 19 cm Paino .............................................. Siinä missä Small sopii luontevammin työpöydälle rentoa vapaa-ajan kuuntelua varten, Large on omiaan kaiken kattavaan musiikin toistamiseen. isoa taustaorkesteria. Siksi sen ääni on rakennettu siten, että kaistan molemmat päät toistuvat kuuluvasti suuressakin tilassa. 32 x 40,5 x 40,5 cm Paino ............................................. Jos taas ehdot ovat toisinpäin, tulee Largesta kokoonsa nähden suorastaan järjettömän hyvää, matalalta murisevaa bassotoistoa. www.genevasoundsystems.com • Monipuoliset toistoominaisuudet • Käytön helppous • Paljon puhdasta ääntä • Basson runsaus pienessä tilassa Palloja peittävän vaihdettavan kankaan voi valita punaisena, mustana tai valkoisena. 3,5 mm linjatulo, bluetooth, airplay, dlna Lisätietoja ................................... cd-soitin, radio Liitännät ....................................... 499 euroa Mitat (k x l x s) ......................... Geneva ei julkista mittaustuloksiaan, mutta jos laatikko-XL toistaa 35 hertsiä kahden desibelin pudotuksella, subjektiivisesti arvioiden Large ei jää kovin paljon jälkeen. aktivinen 2-tiekaiutin Elementit ..................................... 1 kg Äänilähteet ................................. Esimerkiksi pianon alimmat koskettimet soivat hämmentävällä voimalla ja puhtaudella – syntikkabassot suorastaan vatsanpohjaa kourivasti. AeroSphéreä kuunnellessa ei pääsääntöisesti kaipaa toista kaiutinta. kokeilu listumisen aste vaihtelee musiikkinäytteestä toiseen. 19 x 23,2 x 23,2 cm Paino ............................................. 799 euroa Mitat (k x l x s) ......................... 499 euroa Mitat (k x l x s) ......................... 3,5 mm linjatulo Geneva AeroSphére Small Hinta ............................................. 1” diskantti, 4” bassokeskiääninen Liitännät ....................................... aktiivinen 3-tiekaiutin Elementit ..................................... Se, että Large nostaa toisinaan bassot pintaan sille liian pienessä kuuntelutilassa, on helppo ymmärtää, sillä sen kohtalo lienee olla yksin vastuussa koko äänentuotosta. Äänilähteiden määrää voi myöhemmin kasvattaa tyyliin sopivalla Base-laitteella, jossa on radio ja cd-soitin. Tämä on hyvä asia, sillä hyvin dynaamisilla tai matalalla tasolla äänitetyt albumit voivat vaatia palloilta lähes maksimivoimakkuutta. Siinä missä Small kuvantaa ääntä kuin monokaiutin, Largen äänikuva on ilmapallomaisempi, irti kotelosta ja kuitenkin kotelon ympärillä. Jos äänite on sopivan bassovoittoinen ja kuuntelutila sietää bassoja huonosti, saattavat Largen bassot dominoida koko esitystä. 2 x 1” diskantti, 2 x 4” bassokeskiääninen, 6” basso Liitännät ....................................... Iso tila onkin Largen äänelle eduksi. Mitä isompi tila, sen lähemmäksi seinää Largen voi viedä äänen kärsimättä. Largen kohdalla puheet pallokaiuttimien bassoslammin puutteesta onkin syytä haudata. Populaarimusiikin studiotuotokset toistuvat voimalla, eikä ääni sorru, vaikka voimakkuuden nostaisi lähelle maksimia. Star Wars -elokuvan mieleen tuovassa Basessa on cd-soitin, radio sekä 3,5 mm stereolinjatulo. Kun äänienergiaa ei imeydy kotelon seinämiin eikä kotelo resonoi, kaikki mikä elementeistä lähtee suuntautuu suoraan ulos. 3,5 mm linjatulo, bluetooth, airplay, dlna Geneva AeroSphére Large Hinta ............................................. Tähän Genevan ajattoman tyylikkäät retropallot tarjoavat sekä teknisesti että ääneltään pätevän ratkaisun
Myös tehonsiedossa ja bassotoiston ulottuvuudessa on usein rajoituksia. Se koskee myös tasokalvoilla toteutettuja paneeleja. Toinen lähes itsestään selvä valinta on elementtien asennus avoimesti. Kun kaiuttimet sijoitetaan vähintään metrin etäisyydelle seinästä, niiden viive on yli kuuden millisekunnin suuruinen. 48. Lähtökohtana oli, etteivät osien hinta tai rakenteen monimutkaisuus tulisi esteeksi rakentamiselle, eikä kaiutin saa olla kovin suuri. Lisäksi toisto voi olla turhan herkkä kuuntelusuunnalle, esimerkiksi pienet pään liikkeet voivat muuttaa sointitasapainoa tai äänikuvaa. Paneelikaiutin kartioelementein Moni pitää erityisen paljon paneelikaiuttimien äänestä. Näin ei tarvita massiivista koteloa, ja saadaan dipolin suuntakuvion edut: äänen kumoutuminen levyn tason suuntiin ja avartava takasäteily. Koska säteilevän pinnan koko auttaa heijastusten vähentämisessä, on luonnollinen ajatus täyttää suuri osa etulevystä elementeillä. Suuri säteilevä pinta merkitsee, että eniten ääntä sotkevat, lyhyellä, 1–3 millisekunnin viiveellä tulevat huoneheijastukset ovat vaimeampia kuin tavallisilla kaiuttimilla. Myös käytännön asiat on pyritty pitämään mielessä. Ajatuksena oli, että sen hyvät ominaisuudet tulisivat selvimmin esiin tavallisessa olohuoneessa. Hankalaankin akustiikkaan HM-D11:n suunnittelun tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon paneelikaiuttimen etuja ja vähän haittoja. Koska paneeli on yleensä takaa avoin, heijastuksia tulee kyllä kaiuttimien takana olevan seinän kautta. rakennusohje HM-D11 -kaiutin Teksti Pekka Tuomela Mittaukset Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen Kuvat Pekka Tuomela ja Mauri Eronen KAIUTTIMET ovat aina kompromisseja. Toisaalta paneelien kalvossa ja kehyksissä saattaa ilmetä resonansseja, jotka värittävät ääntä. HM-D11 tarjoaa mahdollisuuden saada aikaan helpommalla tekniikalla ja kohtuullisin kustannuksin sen edut: kaikuvassakin huoneessa mahdollisimman vähän ääntä sotkevia heijastuksia. Tästä huolimatta rakenneperiaatteella on paljon vannoutuneita kannattajia. Tällaiset heijastukset ovat usein edullisia, koska ne luovat avaramman tilan tuntua ja vähentävät voimakkaasti suuntaavaan kaiuttimeen usein liittyvää äänen liiallista tarkkuutta. Kaiuttimen pitäisi toimia myös kaikuvassa akustiikassa, jollainen vallitsee valitettavan monessa nykytyylin mukaan rakennetussa ja sisustetussa asunnossa. Tietynlaisilla paneelitoteutuksilla on myös muita etuja kuten säteilyn symmetrisyys ja signaalin toisto ajallisesti koherenttina (eri taajuudet soivat samanaikaisesti)
Siksi diskanttielementti on sijoitettu keskelle ja muut mahdollisimman tasaisesti sen ympärille. Paneelin mittoja valittaessa on otettu huomioon, että suuntaavuus on järkevää pitää vaakatasossa pienempänä kuin pystytasossa. Olen käyttänyt Visaton WS 13 E:tä eri projekteissa hyvin tuloksin yli kymmenen vuoden aikana. Jos mallin valitsee hyvin ja pitää huolta sopivasta sijoituksesta ja säädöistä, se ei pilaa kokonaisuutta. Se saadaan aikaan kelalla L1. Keskitettyä hajasijoitusta Näistä syistä HM-D11 on kaksitie. Leveydeksi on valittu 40 cm. Jakosuotimessa on melko paljon osia, koska dipolille ominaista, matalia taajuuksia kohti laskevaa vastetta on jonkin verran oikaistava. Diskanttielementti kytketään sähköiseltä napaisuudeltaan samanvaiheisesti kuin basso-keskiääniset. Tason vähentäminen onnistuu helpoimmin suuntaamalla kaiuttimet hieman kuuntelupaikan ohi. Nykyään Fountekilla on myös malli (NeoCD3.5H), jossa suuntain on integroituna. Mittaustuloksista on nähtävissä, että se antaa tasaisemman vasteen, mutta kuuntelussa vakioarvoa pidettiin miellyttävämpänä. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi Fountekin nauhaelementistä. Sen pitäisi sopia useimmille putkivahvistimillekin. Sen käyttö helpottaa rakentelua ja takaa tarkasti samanlaisen muodon jokaiseen yksilöön. Tämä painottaa toistoa hieman enemmän keskilinjan elementeille. Lisäksi kaiuttimesta tulisi korkeilla taajuuksilla häiritsevän voimakkaasti suuntaava. Diskantin suodin on jyrkkyydeltään 18 dB/oktaavi. Se on osoittautunut myös tasalaatuiseksi. 60 asteen vasteessa on huippukohta 4 kilohertsillä, mutta siinäkin kohdassa taso on vähintään 6 dB 49. Se on muuten jokseenkin tavanomainen, mutta kela L5 rajoittaa elementille ominaista, korkeita kohti nousevaa vastetta. Yksitiekaiutin olisi tietyssä suhteessa ihanteellinen, mutta se vaatisi elementeiltä erittäin paljon: niiden tulisi kyetä toistamaan laajalla taajuusalueella värittymättömästi. rakennusohje Toistokaistan jakaminen on keskeinen kysymys. Mittaukset osoittavat myös, että suuntaavuusindeksi on selvästi keskimääräistä suurempi. Sopii putkivahvistimillekin Tällaisessa kaiuttimessa myös diskanttielementin tulee olla tavallista suuntaavampi. Ylipäästö ei välttämätön Diskantin tasoa voidaan tarvittaessa muuttaa vastuksen R5 arvoa (8,2 ohmia) vaihtamalla. Suotimen jyrkkyys on tavallista suurempi, 24 db/oktaavi, mikä vaimentaa korkeaääniresonanssit tehokkaasti, ja lisäksi toisto siirtyy jouhevasti diskanttielementille. Useissa kaiutinmalleissa olen lisännyt siihen alumiinilevystä taivutetun suuntaimen. Käyttämällä arvoa 5,6 ohmia taso lisääntyy noin 2 desibeliä. Se nostaisi kustannuksia huomattavasti. Lisäksi impedanssi on matalien taajuuksien alueella erittäin helppo, vähintään 15 ohmia. Kymmenen elementtiä voidaan kytkeä yhteen periaatteessa monella tavalla. Vaste ulottuu kuitenkin niin alas, että loput voi hoitaa subwooferilla. Kaiuttimen kymmenen elementtiä on sijoitettu niin, että kaksi keskimmäistä ovat diskantin vasemmalla ja oikealla puolella, ylösja alaspäin mentäessä seuraavat parit ovat vierekkäin lähes kiinni toisissaan ja ylimmät sekä alimmat parit keskilinjalla. Yksi selvä rajoitus on kuitenkin hyväksyttävä. Edellä mainituilla ehdoilla kaiutin ei pysty toistamaan bassoja alas asti. Elementtimäärä ja kytkentätapa antavat hyvän tehonsiedon ja melko suuren herkkyyden. Dipolihan toimii ihanteellisimmin, kun värähtelevät kalvot täyttävät mahdollisimman suuren osan etulevyn pinnasta. Lisäetuna elementin hinta on erittäin kohtuullinen. Näin ne peittävät suurimman osan paneelista, mutta suuntaavuus ei pääse kasvamaan liian voimakkaaksi toistokaistan yläpäässä. Hinnan ja ulkoasun pitämiseksi kurissa sen korkeus on kohtuulliset 120 cm. Alemman kaistan elementtien tulisi olla suhteellisen pieniä, jotta äänikentästä tulisi riittävän tasainen, ja niiden pitäisi pystyä toistamaan noin viiteen kilohertsiin ilman resonansseja. Tässä tapauksessa ne on kytketty niin, että neljä keskilinjan elementtiä on yhtenä ryhmänä ja kuusi muuta toisena, ja ryhmät ovat sarjassa (oheinen kaavio). Osien R1, R2 ja C1 muodostama piiri estää kelaa vaimentamasta liikaa keskialueen taajuuksia. Loppuosa basso-keskiäänisten suotimesta toimii alipäästönä, joka saa aikaan jaon 3500 hertsille. Elementtien sijoittelussa symmetria on toivottavaa. Sopivia elementtejä on tarjolla runsaasti. Paneelin yläosa on kavennettu, jotta liuskoittuminen ei aiheuttaisi taajuusvasteeseen epätasaisuutta
Metallisuus ja räkäisyys puuttuvat ylimmistä taajuuksista kokonaan. Mallikappaleet tehtiin 18 mm:n mäntyliimapuusta. mittaustulokset Herkkyys (1 m/2,83 V): ...................................... 88,5 dB Alarajataajuus (-6 dB): ...................................... Bassotoisto on kevyt mutta sitäkin vaivattomammin liikkuva. Näiltä osin soundi muistuttaa hiukan elektrostaattia, olematta kuitenkaan niin rajoittunut ääripäiden suhteen. 3500 Hz Suositeltava vahvistinteho: ......... Voimakkaasti toiseen kanavaan miksattu soitin taas paikallistuu aika selvästi kaiuttimeen. Ärsyttäväksi sointi ei kuitenkaan muutu. 67 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz): ... 100 1000 10000 20000 0.5 1 1.5 2 Taajuus [Hz] Lisäviive [ms] Lisäviive Lisäviive taajuuden funktiona. Rakenne on resonanssien suhteen ongelmaton, koska siinä on kymmenen värähtelyjen herätepistettä jakautuneena eri puolille etulevyä. 8 x 60 mm Jakotaajuus: .......................................... Elementit kiinnitetään 16-millisillä ruuveilla, joita tarvitaan 44 kappaletta kaiutinta kohden. Suhde ei ole kuitenkaan kovin kriittinen, sillä taajuusvasteen muutokset ovat pieniä, vaikka kuuntelukorkeus poikkeaisi +/15 senttiä akselilta. WS 13 E:n laippa on kapeimmillaan vain hieman suurempi kuin asennusaukon läpimitta, joten siisti tulos edellyttää tarkkuutta aukkojen työstämisessä. Toisaalta joillakin näytteillä laulajan maiskutus ja artikulaatio saattavat jopa ylikorostua. Johdot saadaan mahdollisimman lyhyiksi, kun vierekkäiset elementit asennetaan niin, että niiden juotoskorvakkeet ovat toisiaan kohti. noin 350 €/kpl (elementit ja jakosuotimen osat) Mitat (l x k x s): ................................... Osat liimataan sijoittelupiirroksen mukaisiin kohtiin ja kytkentälangat juotetaan toisiinsa. Siksi poikkeaman vaikutus tehovasteeseen on pieni. Alakeskialue on poikkeuksellisen miellyttävä, mutta sävy muuttuu kovemmaksi yläkeskialueella. Sen tulee olla messinkiä, jotta se ei vaikuttaisi kelan induktanssiin. Suurten kelojen pysyvyys paikallaan voidaan varmistaa keskiön läpi kiinnitetyllä ruuvilla. rakennusohje Mauri Eronen (ilman subwooferia) Sävyllisesti rauhallinen mutta rytmisesti menevä sointi. Koska kaiuttimen akustinen keskiakseli on 70 senttimetrin korkeudella, sitä on kallistettava ylöspäin. Matalassa päässä vaste alkaa laskea loivasti 300 hertsin kohdalta alkaen. Jos kaiutinta kuunnellaan esimerkiksi 250 sentin etäisyydellä, ja korvien korkeus on 25 cm akselin yläpuolella (95 cm lattiasta), paras kallistussuhde on 250/25 = 10. 40 x 120 x 12 cm Paino: ....................................................... 4,5 ohmia @ 4310 Hz Kaiuttimen rakentaminen KAIUTIN koostuu paneeliosasta ja sen taakse asennetusta kahdesta tukijalasta. Mikael Nederström (sekä ilman subwooferia että BK Electronics Monolith-DF -subwooferin kanssa): Tarkka, erittäin läheinen ja kuulokemaisen pistemäinen soundi. Hinta: ........................................................ Kokonaisuus on subbarin kanssa harvinaisen toimiva, jos tarkkuus, läheisyys ja naulitun pistemäinen äänikuva eivät pelota. Stereokuva piirtyy erittäin tarkasti solistin pysyessä pistemäisenä lähellä kuulijaa. kuunteluarviot 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), 60° (vihr) ja 0° HI+ (mag) HM?D11 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen, vastuksen R5 arvolla 5,6 ohmia magenta), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Subbarin kanssa homma hoituu huomattavasti paremmin. Numerointi kaaviossa ja etulevyn piirroksessa osoittaa elementtien sijainnin. Se voima mikä kontrabasson paukkeesta uupuu, on korvattu sävykkäällä erottelulla. Jakosuodin voidaan koota esimerkiksi vanerilevylle. Äänikuva ei ulotu juurikaan kaiuttimien ulkopuolelle, vaan huikean tarkkuuden hintana on kapeahko äänikuvallinen piirto. 0,7–1,2 ohm) • L2 = 1,2 mH (ilmasydänkela, resistanssi 0,5–0,7 ohm) • L3 = 0,82 mH (ilmasydänkela, resistanssi 0,4–0,6 ohm) • L4 = 0,27 mH (ilmasydänkela, resistanssi 0,3–0,6 ohm • L5 = 0,05 mH (ilmasydänkela, resistanssi alle 0,4 ohm • C1 = 6,8 uF (polyesterikondensaattori, 160 V) • C2 = 4,7 uF (polyesterikondensaattori, 160 V) • C3 = 6,8 uF (polyesterikondensaattori, 160 V) • C4 = 4,7 uF (polyesterikondensaattori, 160 V) • C5 = 4,7 uF (polyesterikondensaattori, 160 V) • R1 = 18 ohmia (lankavastus, 10 W) • R2 = 39 ohmia (lankavastus, 10 W) • R3 = 1,8 ohmia (lankavastus, 5 W) • R4 = 1,0 ohmia (lankavastus, 5 W) • R5 = 8,2 ohmia (lankavastus, 5 W) Osien hankinta • • • Jakosuotimen komponentteja myy edellä mainittujen lisäksi muun kohtisuoraa vastetta alempi. HM-D11 info HM-D11 -kaiutin 50. 2-tie, dipoli Kaiutinelementit -matalat äänet: .................................. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 135° 90° 45° deg -45° -90° -135° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k 1.0.2 Impedanssivasteet: itseisarvo (sininen) ja vaihe (punainen). Sen tarkoitus on korjata lattian tuoma vahvistus. Soittimet tulevat hyvinkin lähelle kuuntelijaa, jos levyllä on oikeita lähimikityksiä. Materiaaliksi sopii lähes mikä tahansa 18–20 millimetrin paksuinen levy. 10 kpl 130 mm -korkeat äänet: ................................... Malliyksilöissä kallistussuhde on 12 (jalan yläreuna 5 mm taaempana), koska se on mitoitettu noin kolmen metrin etäisyyttä varten. 10 kg Toimintaperiaate: .............................. n. Balanssi on kauttaaltaan hiukan keskimmäisiä taajuuksia kohti kallellaan, mikä tuo tietynlaista hillittyä ja hallittua otetta kaikkeen musiikkiin. 0,11 ms Minimi-impedanssi: ............................................. 20–300 W Nimellisimpedanssi: ......................... Läsnäoleva lauluääni on kuin naulittu paikoilleen, eikö soittimissakaan esiinny ylimääräistä leveilyä tai isottelua. 8 ohmia Osaluettelo: Kaiutinelementit • Basso: 10 kpl Visaton WS 13 E • Diskantti: Fountek NeoCD3.5H • L1 = 4,7 mH (ilmasydänkela, resistanssi. Johdotus tehdään oheisen kytkentäkaavion mukaan. Sopiva kallistus riippuu kuunteluetäisyydestä ja -korkeudesta. HM-D11 ei tarvitse välttämättä ylipäästösuodatusta; siihen voidaan syöttää koko taajuuskaista alimpia myöten, ellei tarvita erityisen suuria äänenvoimakkuuksia. Diskantti soi miellyttävän metallisena ja tarkkana. Se tarkoittaa, että 60 mm korkean tukijalan yläreuna on 6 mm taaempana kuin alareuna. Integraatiokaan ei ole iso ongelma, vaikka yläpään tarkkuus ei alas asti luonnollisesti voikaan jatkua. Tosin jo keskibassoilta alkaen alimmista loppuu voima nopeasti ilman subbaria. Diskantti on erinomaisen analyyttinen olematta rasittava. Kuuntelussa kaiuttimet oli sijoitettu runsaan metrin etäisyydelle sen takana olevasta hyllystä ja ne oli käännetty kuuntelupaikkaa kohti. Jos käytetään subwooferia, sopiva jakotaajuus on 60–80 hertsiä huoneesta ja sijoituksesta riippuen. Upeasti pieniä detaljeja erotteleva kaiutin onnistuu eroamaan massasta. Elementeille ei tarvitse tehdä mitään upotuksia etulevyyn. 8,5 dB Lisäviive 1 kHz: ......................................................
9. Koekappaleen viimeistelemätön jakosuodin. Jakosuotimen kytkentäkaavio. 51. 4. Tukijalka sivulta. Ø 130 130 1. + + + + + + + + + + + – – – – – – – – – – – WS 13 E -elementtien kytkennän kaavio. Mitta X määrittää etulevyn kaltevuuden, joka valitaan kuunteluetäisyyden ja -korkeuden perusteella tekstissä olevien ohjeiden mukaan. 2. 6. L3 0,82 mH C3 6,8 µF R5 8,2 R2 39 R3 1,8 C2 4,7 µF C5 4,7 µF C4 4,7 µF IN C1 6,8 µF R1 18 R4 1,0 L5 0,05 mH L4 0,27 mH L2 1,2 mH L1 4,7 mH 10 X WS 13E NEO CD 3.5H R1 18 C2 4,7 R3 1,8 C3 6,8 10 X WS 13E NEO CD 3.5H R3 1,0 R2 39 C1 6,8 L1 4,7 L2 1,2 L3 0,82 L4 0,27 L5 0,05 R5 8,2 C5 4,7 C4 4,7 + + – – – + + + – – Ø 130 Ø 130 Ø 130 400 275 140 140 140 140 140 140 440 85 Ø 130 Ø 130 Ø 130 Ø 130 70 140 140 130 200 165 165 75 86 462 86 1200 60 15 220 X Ø 130 Ø 130 1. 5. Diskanttielementille on kytkin, jolla voidaan valita kaksi erilaista vaimennusvastuksen arvoa (8,2 ja 5,6 ohmia). 7. 3. 6. 9. rakennusohje Kaiutinlevy edestä. 3. Jakosuotimen osien sijoittelu ja langoitus. 5. 8. Numerointi osoittaa elementtien sijainnin etulevyn piirroksessa. 4. 10. 2. 10. 8. 7
Vaihtaminen, etsiminen, kokeilu – ajatus ryhtyä myymään laitteita syntyi varmaan laitteiden jatkuvasta vaihtamisesta. Vanhemmat lukijat muistanevat Konelöydön, Hifipörssin, Ajan stereopörssin ja mitä niitä olikaan. 52. Faijan hifiharrastus oli pitkälle sitä, että jos hän oli ostanut sisään jotakin mielenkiintoista, hän toi ne kotiin kuunneltavaksi. Opiskelujen päätyttyä oli aika luonnollista perustaa oma firma.” Kotona olleista laitteista Tomi muistaa sekä faijan että hänen fanittamat Yamahan NS-1000 -kaiuttimet. Oli myös paljon Genelecejä, Gradientteja, ylipäätään kotimaisia kaiuttimia, Tandbergin ja Marantzin vahvistimia, joitakin Quadin laitteita ja niin edelleen. Itse hän muistelee aloittaneensa hifistelyn NADin vahvistimella ja Infinityn kaiuttimilla, ”jollakin perusmallilla”. Erikoiseksi paikan tekee, että näillä nurkilla Tomin isä piti käytetyn hifin kauppaa jo 1980-luvulta alkaen. Teini-ikäisenä olin mukana auttamassa isää näissä hommissa. Faijan kautta Tomi ajautui kuin itsestään tälle alalle suoritettuaan kuitenkin ensiksi kauppatieteen tutkinnon. Iästään huolimatta sillä on yli sukupolven kokemus vanhoista hi?-laitteista. Eikä liikkeen sijaintikaan voisi olla osuvampi. Vintagea isältä pojalle ”Kotona oli aina paljon faijan liikkeestä roudaamia käytettyjä hifilaitteita. raportti Hi?dealer Teksti Kari Nevalainen Kuvat Kari Nevalainen ja Noora Nousiainen SUOMEN kuumimmalla käytetyn hifin myyntialueella, Iso-Roobertinkadun länsipäässä Helsingin Punavuoressa sijaitsee Tomi Finnermanin Hifidealer-myymälä. Hi?dealer on nuori yritys käytetyn hi?n ostoja myyntibisneksessä. Niin lähelle puuta omena on pudonnut, että yksi Tomin isän liikkeistä sijaitsi Hifidealerin seinänaapurissa
Aika usein asiakkaillani on liikkeeseen tullessa jo jokin käsitys, mitä he haluavat. On kuitenkin harvinaista, että Tomi myisi laitteet tällaisena pakettina. Samaa ei voi sanoa halvoista uudemmista kotiteatterilaitteista.” Kotimaisia kaiuttimia Eniten Tomin mukaan kysytään Sound Centerin aikoinaan maahantuomia laitteita: NADeja, Harman Kardoneita, Marantzin 70-luvun laitteita. Viimeksi mainituista Tomin kokemus on, että ne hajoavat helposti. ”Jos haluaa samaa äänenlaadun tasoa uusista laitteista, saa maksaa aika paljon, varsinkin kun kyse on vähän paremmista vanhoista laitteista”, toteaa Tomi ykskantaan ja täsmentää: ”Aikoinaan kilpailtiin aidosti siitä, kuka valmistaa parhaimmat laitteet, eikä ehkä tuijotettu niin paljon katetta kuin nykyään.” Hyvä kelpaa Tomin mukaan käytetyn hifin bisneksessä tarjonnan määrä ei ole ongelma, mutta laatu voi olla. ”Asiakkaita on kaksi pääryhmää. Niiden estetiikka vetoaa, mutta myös niiden äänenlaatu. Kun Tomi messuilla esitteli parhaita vahvistinlöytöjään (Nad 3020, Marantz PM-84 mk ii, B&O Beocenter 9000, Harman/Kardon 630, Sonab R-4000-2) ja kaiuttimiaan (B&W CDM1, Genelec 1019A, Gradient Prelude, B&O Penta 6611), kaikki löysivät uuden kodin helposti. Tyypillinen tapaus voisi Tomin mukaan olla nuori mies, joka on kaverin luona kuullut vinyyliä, ihastunut ja saanut kipinän kokeilla itse. Siinä meni myös Grundig 1099/S -putkiradio, Revox A77 -kelanauhuri, Luxman PD 282 -levysoitin, Philips CD 207 -cd-soitin ja paljon muuta. ”Vahvistimia ja kaiuttimia menee eniten. ”Kallein myymäni paketti oli noin 1500 euroa.” Jonkinlainen keskihinta laitteille tuntuu olevan 250 euroa. Liikkeessä sitten vertaillaan. Jos tavara on tasokasta, se kyllä tekee kauppansa. Onneksi niiden elementteihin saa vaihdatettua uuden ripustuksen aika helposti.” Vinyylien suosio näkyy levysoittimien kysynnässä. Kaiuttimissa suomalaiset ovat kärkikastissa, Gradientit ja Genelecit eritoten, myös Amphion. Tomin käsityksen mukaan tuo hinta on kysynnän 53. Halpoja yhdistelmälaitteita ja kotiteatterilaitteita Tomi ei yleensä osta sisään. ”Connoisseurin tasoinen levari menee viikossa.” Näitä halvemmille levareille ei ole kysyntää, kuten ei kuulemma myöskään virittimille ja cd-soittimille. raportti Taustan huomioiden ei ole ihme, että Tomi tykkää vanhoista hifilaitteista, ja aivan erityisesti 1970ja -80-luvun laitteista. Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa tarjotuista laitteista ei herätä mielenkiintoa. Espoon varastotiloista muutto kivijalkakauppaan Helsingin keskustassa oli viisas liike.” Halvalla liikkeelle Halvimmillaan Hifidealer pystyy tarjoamaan kokonaisen laitteiston, jonkilaisen starttipaketin soittimineen, vahvistimineen ja kaiuttimineen jopa 400 eurolla. Yhtäältä ovat keräilijät, jotka etsivät harvinaisempaa tavaraa. Usein asiakkaalla on kotonaan jo jotakin, jolle haetaan täydennystä. Myös 80-luvun Luxmanit ja Pioneerit ovat kysyttyjä. Osin siksi, että ovat huonokuntoisia, osin muuten vaan. Toisaalta ovat hifiharrastajat, jotka tykkäävät vanhemmista laitteista. Levysoittimissa Dualit ovat arvostettuja, Technicsit ja AR myös. Eniten olen myynyt Gradientin kaiuttimia. Konkan voi joskus joutua vaihtamaan, mutta sen jälkeen ne ovat taas käyttökunnossa vuosikausia. ”1970ja 1980-luvun laitteiden yksi vahva myyntivaltti on, että ne kestävät
Tomin tietojen mukaan elementit ovat KEFin. Minäkin aloitin netissä, ja nettisivut ovat edelleen hyvin tärkeä osa tätä bisnestä, mutta oma kuuntelutila on kyllä tosi hyvä olla. Meillä kaikki laitteet on tarkistettu ja niille annetaan kuukauden takuu. ”Uskon kyllä. Meiltä lähtiessään asiakas tietää saaneensa toimintakuntoisen laitteen. ”Ja jos en tiedä jotakin, soitan faijalle!” Uskotko tähän bisnekseen. Harvinainen 54. Käsitys laitteiden oikeasta arvosta ja hinnasta kasvaa kokemuksen myötä. Katukauppa on piristänyt bisnestä selvästi.” Tomin mukaan, mitä harvinaisempi laite, sitä enemmän kunto vaikuttaa hintaan. Hyväkuntoinen harvinainen kama liikkuu oikein hyvin. Kysyntää riittää. Netistä saa ehkä halvemmallakin, mutta ostaminen sieltä ei Tomin mukaan ole aina viisasta. Jonkinlainen ongelma on myös, että osaa laitteista ei enää saada kuntoon, osittain siksi, että tämän ikäisille laitteille on vaikea löytää osaavia kunnostajia. Liikkeessä pääsee myös kuuntelemaan ja kokeilemaan laitteita. Jakotaajuus on 3500 hertsiä. Onko sillä tulevaisuutta. Nykyään laitteisiin vaihdetaan lähinnä valmiita kortteja, vanhemmissa laitteissa on oikeaa erilliskomponenttitekniikkaa.” Kokeilussa Hi?dealerin laitteisto Pyysin Tomia kokoamaan tarjolla olleista laitteista laitteiston, joka hyvässä mielessä edustaisi sitä, mitä hänellä on tarjota hifikärpäsen puremille tiedustelijoille. Vahvistin oli Twin-Power-sarjan (Series 1) Harman/ Kardon 930 1970-luvun alusta. Kyse on kaksitiekaiuttimesta yhdellä 130 mm basso-keskiäänisellä ja 19 mm domediskantilla 12 litran bassorefleksikotelossa. Sopivaa myytävää tavaraa saisi olla enemmän, ja etsin sitä jatkuvasti. Kaiuttimia on valmistettu muutamia satoja, ja ne ovat nykyään erittäin harvinainen näky. Toistokaistaksi ilmoitetaan 50-20000 hertsiä ja herkkyydeksi 96 dB, ei tosin watilla vaan 12 watilla. Vanhat valintaoppaat ovat arvioinnissa avainasemassa ja niitä saisi olla lisää. Lisäksi tulevat laitteiden kuljetukseen liittyvät ongelmat. ”Netissä ei tiedä laitteiden todellista kuntoa, ja siksi ostaminen on riskaabelimpaa. Kaiuttimiksi Tomi valitsi Genelecin Ilpo Martikaisen Yleiselektroniikka Oy:lle 70-luvulla suunnitteleman Akusto-kaiuttimen. raportti Hi?dealer ja tarjonnan sanelema
Yhteensä siis 900 euroa. Tähän vaikutti epäilemättä hintaansa nähden pätevä äänirasia. Vahvistimen ilmoitetut tehot ovat 48 wattia 8 ohmiin. Päälle tulee kaikki se, mikä tekee näistä laitteista niin vastaansanomattomia.. Kumman eduksi, on kokonaan toinen kysymys. Hihnavetoinen soitin kelluu jousilla. Connoisseur oli Tomin mukaan AR:n levysoittimien kanssa ensimmäisiä laadukkaita Suomeen tuotuja levysoittimia. Sen näkee myös vuoden 1978 Valintaoppaassa julkaistuista VTT:n vastemittauksista. Yleisimmin liikkuu uudempia 70-luvun lopun 430ja 730 -malleja. Pienempi malli oli 630. Akuston pyyntihinta parilta on 250 euroa, Harman/ Kardonin 930:n 400 euroa ja Connoisseurin 250 euroa. Äänilähde oli ”poikkeuksellisen hyväkuntoinen” (mukaan lukien pölykansi) Connoisseur BD2 -levysoitin Audio-Technica AT-95E -äänirasialla. Laitteisto tarjosi selkeää, värittymätöntä ja suoraa ääntä. viritinvahvistin tulee harvinaisella puukotelolla, jota myytiin aikoinaan lisäosana. Tiedä sitten, miltä vahvistin ja kaiuttimet olisivat kuulostaneet digitaalisella äänilähteellä. Ääni ei ollut huippudynaaminen, mutta silti nopea ja elävän tuntuinen, myös melko antava bassojen osalta. Joka tapauksessa hyvin äänitetyllä lp-levyllä laitteisto soi tavalla, millä ei ole mitään hävettävää cd-levyjen seurassa. Ehkä äänestä pikkuisen kuulee, että moderni tekstiilidome tuottaa erilaista ylintä diskanttia kuin tuon ajan kalotit. Kuinka alle tonnin kompakti vintage-laitteisto soi. Poissaolollaan loisti vintage-laitteisiin usein liitetty äänen vanhahtava lämpöinen ja mattapintainen sävy. Martikaisen mieltymys neutraalisti soiviin kaiuttimiin oli jo tuolloin vahva. Levylautanen on alumiinia, ja ripustuksessa on käytetty pronssia
Hermuset: KEF Blade Two -kaiuttimet Teksti Matti Hermunen Kuvat Valmistaja 56. highend Highend on oma massa. Kategorian alle kokoamme jollakin tavalla erilaisia, eksoottisia tai tavallista kapeampaa harrastajaryhmää kiinnostavia laitteita ja tarvikkeita. Kokeiltujen laitteiden ei siis tarvitse välttämättä olla kymmenien tuhansien eurojen hintaisia ja siten useimpien saavuttamattomissa, joskin sellaisille alue onkin omiaan
Tuon ajan Gramophone ylisti äänityksen laajaa dynamiikkaa. Vaikka se ei ole monitorimaisen tarkka, viileän neutraali paljastaja, niin se kuitenkin on hyvin analyyttinen. Piano ja säestävä orkesteri asettuvat samaan tilaan. Kappaleella Michelagelo takavasemmalle uitettu kaikumössö paikallistui kiusallisen selvästi. Esimerkiksi käynee kaksi versiota Gustaf Mahlerin 2. klassisen musiikin puolelle. Ja se äänikuva. Samat levyt ovat pyörineet, lainkaan kulumatta, lukemattomia kertoja arviointikäytössä. Erottelukyvyltään ja äänikuvaominaisuuksiltaan Blade Two on mukavan kaksijakoinen kaiutin. Blade Two:n ominaissoundiin kuuluu, että lauluääni jää hieman totuttua taaemmaksi. Ja Bladet saivatkin levyn soimaan mehevän moni-ilmeisesti, samaan aikaan uskottavan täyteläisesti ja kuitenkin erittäin erottelevasti. Blade Two on subjektiivisesti varsin herkkäliikkeinen ja rivakasti lähtevä, kiihdyttää hetkessä nollasta sataan. Tai Bright Redin huomattavasti täyteläisemmän ja mehevämmän tallennuksen. Strange Angelsiin viilatun tai jätetyn lievän yläpään nousun. Joka tapauksessa Blade välittää ainutkertaisen hyvin esiintymistilan luonteen ja esityksen eheyden. kuka havainnut miten taitavasti Bright Redin ensimmäisellä kappaleella Anderson on sijoitettu miksauksessa hivenen muusta soittajistosta eteen ja vaaksan verran alemmas. Iäkkäämpi, Georg Soltin intensiivisen kuumaverinen tulkinta jakoi tuoreeltaan mielipiteet. Koska kaikki eivät varmaan ole aikaisempaa juttua lukeneet, niin heille seuraavan aukeaman laatikossa tietoa Bladen taustasta ja rakenteesta , mutta nyt itse asiaan. Dynamiikka ja ulottuvuus Ulottuvuus ja voimakkuus bassopäässä ovat oikein hyvät. Ja ylimääräisenä bonuksena äänityksen luonteva avaruus ja oikean tilan tuntu. Tein jutun KEF Bladesta vuonna 2012 (Hi?maailma 4/2012). Emmylou Harrisin nuhaisuus kuului riittävän selvästi The Pearlilla, ylimääräinen riipivyys kuitenkin jäi pois. Toinen esimerkki on ihmisääni, ja kuinka paljon hyvään äänitykseen siitä saadaankaan talteen. Jos äänite sitä tarjoaa. Silloin uumoiltiin, että veitsen terästä muotonsa hakenut kaunokainen saisi pian seurakseen pienemmän mallin. Parantunut entisestään. Se onnistuu molemmissa. En vain ennen, millään muulla toistimella highend Matti Hermunen on helsinkiläinen pitkän Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti ns. Se on sointimassaa, josta soittajia pilkahtelee vailla logiikkaa. Bladet paljastivat lämmön puutteen jousiosastolla kiusallisen selvästi, ja sen, ettei äänitteen dynamiikka tämän päivän mittapuun mukaan ole hääppöinen. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Jos tila on tehty studiossa jälkikäteen, sitä ei huomaa. Toisin kävi, sillä seuraajan synnytys otti kiusallisen monta vuotta. Tätä ei pidä käsittää niin, että se ei kykenisi lähes kaikkiin tarvittaviin 57. Monet Laurie Andersonin levyt osaan unissani, niin moneen kertaan niitä on tullut kuunneltua pelkästään musiikista ja Laurien taiteesta nauttien. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. sinfonian alkuosasta. Kuten sanottu, Blade Two taiteilee hienosti miellyttävän ja erottelevan välimaastossa. Orkesterin dynamiikka on luontevan rapsakkaa. Ei tätä ongelmaksi voi kutsua, tarjolla on vain erilainen näkymä musiikkiin. Olen pitänyt Rattlen tulkinnan ohella levyn äänityksestä. Erottelukyvystä kertoo se, kuinka hyvin Bladet paljastivat moneen Andersonin äänitteeseen, esim. Innovatiivinen ja hienoääninen BLADE TWO on pitkälle pienennetty versio isosta siskosta. Jousisointi oli kohdallaan, dynamiikka vakuuttava. Tyylilleen uskollisesti Bladet eivät ensisijaisesti jyrää ja potki, vaikka pontevuutta alarekisterissä on riittävästi. Yksinäinen fagotti vetelee puuron päällä omiaan ilman kiinnekohta muuhun orkesteriin. Italialaisen Alicen jo vuosia saaneella kokoelmalla hänen äänenkäyttönsä moninaisuus tuli ilmi monipuolisemmin kuin tavallisesti. Osa piti äänitystä selkeänä, jopa loisteliaana, siinä missä osa koki varsinkin jousisoinnin metallisena, suorastaan viiltävänä. Blade Two ei ole äänitykki. Vertailukohdaksi käy Simon Rattlen näkemys samasta sinfoniasta vuodelta 1987, joka ei sekään mikään uutukainen ole. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnaktearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta
WBT:n tuplaterminaalit kytketään yhteen tai erotetaan elegantisti kytkinpaneelin sisällä kierrettävien linkkiruuvien avulla. Esitteen 12 vaihtoehdon skaala ulottui keltaisesta punaisen kautta vihreään ja lumivalkoiseen. Useimmat kuitenkin pitivät sen radikaalista muotoilusta. Bladen voimakkaasti alaspäin kapeneva kaartuva muoto on näyttävä, mutta samalla akustikuidusta valettu kotelo on sellaisenaan eloton, ja tätä parantavat sisälle sijoitetut vaimennusaineet. Se toistaa riittävän alas ja riittävällä voimakkuudella sekä ennen kaikkea säilyttää läpinäkyvyyden ja erottelukyvyn melskeisissäkin kohdissa. Yläbasson jyrääminen voi muodostua ongelmaksi joillain äänitteillä. sinfonian viimeisen osan kuumeiset maailmanlopun tunnelmat. Kaikki elementit on sijoitettu suhteellisen ylös ja bassot symmetrisesti Uni-Q-elementin yläja alapuolella. Pistetaajuuksilla mitattuna Blade Two:lla oli kuunteluhuoneessa 100 hertsin kohdalle paikallistuva, kapea-alainen korostus, joka kuului monilla äänitteillä. Perusvärit ovat mattamusta ja -valkoinen. Keskialueen kartion jäykkyyttä lisää valmistuksessa käytetty litium-magnesium-alumiiniseos. Viimeisen tuomion hautojen aukeamiskohtauksessa viulujen hurjasti vaikertelevat kuorot kuuluivat vaivattomasti yleisen melskeen läpi. Pieneen syvennykseen upotetun Uni-Qelementin reunojen jatkeena on pehmeähköstä materiaalista tehty sovite. Vaikka melkein puolitoista metriä korkean kaiuttimen painopiste on ylhäällä, niin leveä pohjalevy vakavoittaa sen varsin hyvin. mättä. Tästä huolimatta Blade Two kertoi moitteettomasti akustisen basson tai sähköbasson soittotavan, sävyt ja dynamiikan. Sellaisen kohdatessaan Blade nousee tilanteen tasalle notkean vaivattomasti ja soi "hiljaa", kunnes on aika päästää helvetti irti. Kuvasivatkohan viulut syntisiä matkalla kadotukseen. Näin saadaan elementtien akustinen keskipiste samaksi. Bassofriikit ovat asia erikseen, sillä ei heille mikään koskaan riitä. Kalotin edessä on mandariinin lohkoja muistuttavat ohjaimet. Mutta koska varsinkin alkuperäisessä Bladessa bassot asettuvat lähelle normaalin asunnon seinäkorkeuden puoliväliä, niin hintana saattaa olla ylemmän bassoalueen lattia-kattoheijastusten voimistuminen. Yksi osa dynaamisia ominaisuuksia on kyky toistaa puhtaasti lyömäsoitinten voima sävyjen lainkaan kärsiTäynnä innovaatioita KEF otti diskantin ja keskiäänisen yhdistävän koaksiaalisen Uni-Q-elementin käyttöön jo 1980-luvun loppupuolella ja on kehittänyt sitä jatkuvasti. Mutta koska Blade Two:n sointi ja äänen kokonaisuus on harvinaisen ehyt ja yhtenäinen, en suosittelisi heillekään subbaria jatkuvaan käyttöön sen kanssa. Diskanttiosan kalotti on kaksiosainen, jotta siitä saataisiin jäykempi. Mieluummin niin, että subbari kytketään mukaan silloin, kun tärkeämpää on muu kuin äänen eheys ja elävyys – ja elokuvailtoina. Saattaa olla parempi paikka huoneresonanssien kannalta. Dynamiikaltaan laajoilla orkesterimusiikkiäänitteillä se soi hillityn kompaktisti, kunnes tulee oikeasti dynaaminen kohta. Puhekelan kiinnitys kalvoon joustaa jonkin verran, mikä siirtää kalvon resonanssit pois haitalliselta alueelta. Erikoistilauksesta saa melkein minkä värisenä tahansa. Ei katoavia johdonpätkiä tai metalliliuskoja. Keskialue-elementin kartio on muotoiltu tarjoamaan diskantille akustisesti edullinen ympäristö. Koska resonansseja ei tarvitse taltuttaa jakosuotimella, saadaan suotimesta yksinkertaisempi. Kapea, pyöreäreunainen etuseinä estää kotelon reunoista aiheutuvat heijastumat ja luo pohjan värittymättömälle yläja keskialueen toistolle. Blade Two on matalampi ja bassot ovat vastaavasti alempana. Tämä on Bladella hallussa. Hermuset: KEF Blade Two highend äänenpaineisiin. Kuten edeltäjänsäkin, Blade Two:n muoto jakoi vieraat. Muotoilun puolesta näiden kanssa kelpaisi elää. Mukana toimitetaan mm. Hieno Blade Two:t onnistuvat lähes mahdottomassa. Etuna on lattiaheijastusten minimointi. Halkaisijaltaan normaalia reippaasti suurempi puhekela kiinnittyy kartioon sen ensimmäisen resonanssin syntykohdassa. Blade Two:ssa on kaksoisjohdotusmahdollisuus. säädettävät piikit ja niille aluslevyt jalopuukotelossa. Blade Two ei kaipaa seurakseen subbaria millään normaalilla musiikkimateriaalilla. Omaan makuuni se istuu. KEF väittääkin, että Bladen ääni on saumattomampi kuin yhdelläkään kilpailijalla. Varsinkin kun sen dynamiikka on niin luontevan vaivatonta. Dynaamisista kyvyistä vakuuttava näyttö oli Mahlerin 2. Tämä parantaa merkittävästi äänikuvan yhtenäisyyttä. Käsin tehdyn suotimen kaikki osat on yhdistetty toisiinsa erillisjohdotuksella. Neljä 6,5-tuumaista bassoelementtiä on sijoitettu kotelon sivuille symmetrisesti diskantti-/ keskiäänielementin kanssa. Ne ovat eräät erottelevimmista ja samalla yhdet ehyimmin, saumattomimmin ja musikaalisimmin soivista kaiuttimista mitä olen kuunnellut. Koska vastakkaisten bassoelementtien takaosat on kytketty toisiinsa, vaimentavat ne toistendaan basson kammioresonanssi nousemaan jakotaajuuden yläpuolelle. Ne muodostavat onnistuneen 58
35 kg Toimintaperiaate .................................................... Tässä mielessä kaiuttimen kuuntelu on helppoa ja vaivatonta millä tahansa äänitteellä. 125 mm Uni-Q -diskantti ................................................................... Jollei muuten, niin DSPeaker AntiModella tai muulla hyvälaatuisella huonekorjaimella. 38 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz) ......................... Klassinen soi harvinaisen kauniisti mutta tarvittaessa auktoriteetilla, kevyempi potkii mukaansa tempaavasti. Hinta ............................................................................. kef.com Mitat (lxkxs) ............................................................. Alimmissa on myös jonkun verran kumeutta, joka tosin voi olla enimmäkseen huoneperäistä. Sävykäs ja pehmeä soundi tekee ohuen huutavista riivinrautalevyistäkin mukavan kuuloisia. Jos nämä ostaisin, niin uskon, että mahdolliset huonekorostukset saisi hinkattua huolellisella sijoituksella riittävän pois. +358 9 455 3685 Lisätietoja .................................................................. Äänikuva ei kuitenkaan kapene tai mene sumppuun, vaan kohteliaasta esityksestä huolimatta stereokanta on ilmava, avara ja luontevan erotteleva. 4 Ohm Elementit -basso ......................................................................... Diskantti on poikkeuksellisen pehmeä ja ei-metallinen, basso on luonteeltaan enemmänkin mehevä kuin paukkuvan napakka. 320 Hz, 2,4 kHz Liitin .............................................................................. kyllä KEF Blade Two info Toisella korvalla Mikael Nederströmin kuuntelu YLEISMIELLYTTÄVÄ, tumma ja sävyisä balanssi. 338 x 1461 x 475 mm Paino ............................................................................. Siisti ja sivistynyt soundi, joka sopii kaikelle musiikille. kokonaisuuden miellyttävää lämpimyyttä ja analyyttisyyttä. Varsinkin valmiiksi raskaat äänitykset saavat turhankin jytyn käsittelyn. 0,29 ms 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr) KEF Blade Two Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Suurin suositeltava teho .................................... 400 W Nimellisimpedanssi .............................................. Alemman keskialueen lämpö vie voiton yläkeskialueesta. 100 1000 10000 20000 0.5 1 1.5 2 Taajuus [Hz] Lisäviive [ms] Lisäviive highend 59. mittaustulokset Herkkyys (2,83 V, 1 m) ............................................................ Monitoimiliittimet (WBT) Kaksoisjohdotus ..................................................... Kaiutin ei soi skarpin läsnäolevasti, mutta musiikillinen viesti välittyy hyvin. 4 x 165 mm -keskialue .................................................................. Ne eivät anna anteeksi äänityksen puutteita, mutta paljastavat ongelmat taitavasti, roikuttamatta niitä kuuntelijan nenän edessä. Metallica soi vakuuttavasti, Nits mietteliäästi, Sibelius dramaattisesti. 88,0 dB Alarajataajuus (-6 dB) ............................................................. Highend Studio Finland Oy Puhelin ......................................................................... Musiikin soljuvuus ja moni-ilmeikkyys vie mukanaan. 3,5 dB Lisäviive 1 kHz ............................................................................. 21 900 €/ pari Edustaja ...................................................................... Yläbasson korostus toki kuului. Bladeja unohtuu kuuntelemaan. Kaiutin ei varsinaisesti ole sisäänpäin kääntynyt, mutta osaa esittää asiansa poikkeuksellisen diplomaattisesti. Tiukin rytmiikka ja skarppi iskevyys eivät kuitenkaan ole kaiuttimen vahvuuksia, enemmänkin sen voima on kyvyssä välittää asia vailla turhaa alleviivaamista ja itsekorostusta. Mutta koska mittaustuloksiltaan Blade Two oli mallikelpoinen, niin ongelma oli huoneessa tai sijoituspaikassa. 25 mm Uni-Q Jakotaajuus ..............................................................
Ensimmäisen universaalin Decca-äänirasian lanseeraus osui vuoteen 1965. Pienin päivityksin vuosikymmenien ajan tuotannossa ollut rasia on tänään puolesta tusinasta eri versiosta koostuva London Decca -mallisto, jota saa nyt myös Suomesta. Toisen maailmansodan aikoihin myös äänentunnistukseen, sillä sen kehittämää hydrophone-laitetta käytettiin erottamaan omat sukellusveneet vihollisen vastaavista. markkinoille 1950-luvun alussa ja stereofoniset 1965. Äänirasioiden valmistus kuitenkin jatkui ja jatkuu Presence Audion toimesta, London nimen alla. Deccan julkaisemat stereoäänitteet hyödynsivät firman omaa FFSS/Full Frequency Stereo Sound -systeemiä, ja niiden äänenlaatua pidetään yhä arvossa klassista musiikkia suosivissa hifipiireissä. Sillä korvalla: London Decca Maroonja Super Gold -äänirasiat Teksti ja kuvat Jaakko Eräpuu highend JO 1900-luvun aluilla perustettu brittiläinen Decca erikoistui jo varhain äänentallennukseen ja -toistoon. Deccan laitetuotanto tuli tiensä päähän 1989, kuten osin yhtiökin. Monofoniset Decca LP -levyt ilmaantuivat Rasiaklassikkokaksikko Legendaarinen brittiläinen levy-yhtiö Decca lanseerasi oman äänirasiansa jo 1950-luvulla. 60. 1950-luvun keskivaiheilla myös USA:ssa samalla nimellä operoinut Decca perusti Special Products -tytäryhtiön, joka ryhtyi valmistamaan äänivarsia ja -rasioita, torvikuormitettuja nauhadiskantteja sekä hiilikuituharjoja levyjen pölynpoistoon. Ensimmäiset äänityksensä Decca julkaisi jo 1940-luvulla
Kehitys edistyy… Rasioiden taajuusvasteet poikkeavat toisistaan jonkin verran. Tänään Londonin Decca-rasioiden sortimentti koostuu viidestä mallista, jotka kaikki ovat edelleen moving iron -tyyppisiä, kuten alkuperäiset Deccatkin. Sen kontakti rasiarunkoon on tiukahko, ei enempää, ei vähempää. Käytännössä noin 5 gramman painoiset askit soveltuvat useimpiin nykyaikaisiin varsiin ja erikseen toimitettavan lisäpaino/korotuspala/aluslevy Decapodin kera vähän raskaanpiinkin vipuihin. Niin muovirunkoisia kuin ovatkin. Niinpä nämä päivitetyt piikkinokat tuuppaavat maksimissaan 5 millivolttia Greyn 7,5 millivoltin sijaan. Rasianvalmistuksen 40-vuotista taivalta juhlistava Jubilee otti lippulaivan paikan haltuunsa 1992 ja Reference alun toistakymmentä vuotta myöhemmin. 61. Rytmikästä läsnäoloa Deccan rasioita on kautta aikain pidetty nopeina, dynaamisina ja läsnä olevina, joskin seurantakyvyltään vain tyydyttävinä. Eikä ihme, sillä Maroonin lyhyen varren päässä on profiililtaan pyöreäksi hiottu timantinpala, kun taas Super Goldin neulanhionta on tyyppiä line contact, jonka myötä toiston ylärajaksi mainitaan täydet 40 kilohertsiä. Neula-varsi-generaattori-yhdistelmän kompaktius herättää tosin jo teoriassa moiset mielikuvat Kuin kolme marjaa: keskellä Decca Grey vuosimallia 1974. Sekä Maroon että Super Gold ovat säilyneet ulkoisesti esiasteidensa kaltaisina, brittiläisen käsityötaidon koreilemattomuuden kunniakkaina kapineina. highend Asialla ovat osin Deccalla alan saloihin perehtyneet tahot, jotka jatkoivat vanhojen mallien parissa, mutta jotka ovat sittemmin tuoneet saataville pari uuttakin askia. Kanavatasapainoksi luvataan 1 dB/1 kHz. Decca-malliston edullisin rasia, Maroon, tuli markkinoille jo vuonna 1976, joten elinkaarta löytyy vaatimattomat 39 vuotta! Paljoa tästä ei jää Super Gold -mallikaan, sillä ensimmäinen sellainen tupsahti valmistuslinjalta 1985. Sopivasti juuri pahimman laserlevyhässäkän sysätessä vinyyliä formaattina syrjään. Mutta siinä missä Greylle ilmoitetaan suositeltavaksi neulanpainoksi noin 3 grammaa, tulevat Maroon ja Super Gold toimeen huomattavasti vähemmällä, 1,8 grammalla, joka on valmistajan mukaan optimi. Kun niiden seuraan heittää 74-vuosimallin Decca Grey -rasian, jollainen sattuu kuulumaan kirjoittajan kokoelmiin, kolmikko on kuin samasta puusta veistetty. Nostalgiaa nykyajassa Maahantuojan ystävällisellä myötävaikutuksella kokeiluun saaduilla äänirasioilla on melkoinen perspektiivi hifin historiassa. Molempien rasioiden kiinnitys kelkkaan tapahtuu erillisen asennuspalan avulla. Kuin myös sellaisiin, joissa pystysuuntaisen kyntökulman säätö edellyttää rasian ja kelkan väliin asetettavaa korotusta. Yhteistä kaikille on myös Positive Scanningiksi kutsuttu tapa käyttää hyvin lyhyttä, L:n mallista neulanvartta ja kiinteitä keloja & magneetteja. Pientä joustoa löytyy myös neulanripustuksesta, vaikka rasiat eivät ylpeilekään isoilla lukemilla. Maroonille luvataan ”vain” 22 kiloa
Vuosikymmeniä vanhan peruskonstruktion päivitetyt klassikot täydentävät mainiosti täkäläistä äänirasiatarjontaa. Super Gold otti tasapäisesti mittaa niin ikään moving iron -periaatteella toimivasta Music Maker Classicista, ehkä karvan verran elävämpänä ja läsnä olevampana, mutta London Decca Maroon Hinta ........................................................... 4,5 g Lähdöt ........................................................ www.presenceaudio.com Paino ........................................................... Maroon klaarasi kyllä hieman himmeämpänä rock-osaston melkein siinä missä kaverinsakin, mutta kun laittoi pyörimään akustista jazzia tai hieman isomman orkesterin klassista, Super Gold tarjosi elävämpää, jäsentyneempää ja ulotteikkaampaa otetta musiikkiin. 050 559 5909 Lisätietoja ................................................ 1198 € Edustaja .................................................... neulahionta: line contact Muuta ......................................................... Kenties Classic soi hieman jalostuneemmin sävyin, vaan menon ja meiningin lohkolla Decca laittoi lähes tuplasti kalliimmalleen luuta kurkkuun. Vaikka viimeisen päälle viritettyyn Lenco/Ortofon-vintageklassikkoon huolella asennettuina Deccat eivät kyllä kärsineet erityisistä seurantaongelmista. Kanavatasapaino: 1 dB/1kHz suositeltava neulanpaino: 1,8 g London Decca Super Gold Hinta ........................................................... 5,5 g Lähdöt ........................................................ 62. Puhelin ....................................................... 050 559 5909 Lisätietoja ................................................ 699 € Edustaja .................................................... Yhtä kaikki: jo oli aikakin saada Deccan kaltaista, toisinajateltua äänirasianäkemystä maihin. Ei liene uutinen, että edistyksellisemmällä neulanhionnalla varustettu Super Gold veti kaksikosta pitemmän korren monellakin toiston osa-alueella. Sillä korvalla: London Decca Maroon ja Super Gold -äänirasiat highend enemmittä pohdinnoitta, mutta kyllä edellä mainituissa luonnehdinnoissa vinha perää käytännön tasollakin on. Maahantuojan kautta voi halutessaan myös tarkistuttaa, huollattaa ja päivittää vanhan Deccansa ehompaan kuosiin. Maroon ja Super Gold kiinnitetään ja kytketään rasiakelkkaan erillisen asennuspalan avulla. Puhelin ....................................................... www.presenceaudio.com Paino ........................................................... Kanavatasapaino: 1 dB/1kHz suositeltava neulanpaino: 1,8 g info vähemmän soljuvana. Ehkä kuunneltu musiikkimateriaali ei asettanut askeille tässä suhteessa aivan absoluuttisen ankaria vaatimuksia. neulahionta: spherical Muuta ......................................................... Vaan onhan Maroon liki tuplasti hinnakkaampikin kuin monta kertaa pitemmällä neulanvarrella varustettu Naka. Toki tiettyä sukulaisuutta oli aistittavissa rasioiden kesken, mutta niin iskevyys, avoimuus kuin diskantin puhtauskin olivat Super Goldissa paremmalla tolalla. Maroonin kunniaksi on sanottava, että se kepitti helpohkosti lajitoverinsa Nagaokan MP200:n, niin soundin luonnollisuudessa kuin jykevyydessäkin, vaikka sen soinnin ylempien osien painopiste olikin alempana kuin kirkkaamman haastajansa
Toimitukset KOKO MAAHAN! vuoden takuu 5
Neljä linjaottoa, yksi xlr ja kolme rca:ta, kytkeytyvät luonnollisesti releillä, ja voimakkuussäädin on rakennettu vastusverkolla. Sukunäkö on selvä aina kontrolleista värimaailmaan, mutta design on nyt kulmikkaampaa ja massiivisempaa. Digilähteen voi usb:n lisäksi kytkeä perinteisin tavoin. Sen nykyiseen valikoimaan kuuluu vain vahvistimia, joista kaksi on esivahvistimia, viisi päätteitä ja yksi integroitu, tässä testattu No585. 64. Päätetransistorien läheisyyteen sijoitetuilla pienillä kondensaattoreilla valmistaja kertoo olevan transienttitoistoa parantava vaikutus. Näistä kaksi viimeistä ja Mark Levinson kuuluvat highend-tarjontaan keskittyneeseen Harman Luxury Audio Groupiin, jossa on mukana myös JBL:n huippumallisto Synthesis. Tehokin on kasvanut 100 watista 200:aan. Ab-luokan päätteessä käytetään kahtatoista transistoria kanavaa kohden, ja jatkuvaa tehoa luvataan 200 wattia kahdeksaan ohmiin. Kokonaisvaltainen ja tinkimätön integroitu vahvistin on pakattu täyteen toimintoja. Päätemoduulit perustuvat samaan ratkaisuun kuin viisikanavaisessa 535Hpäätteessä. Virtalähteitä on kaikkiaan kymmenen. Neljään ohmiin teho kasvaa 350 wattiin. usb-väylän kautta ja toistaa äänitteitä aina 192 kHz/32 bittiin saakka. Vahvistimessa on kaksi koaksiaalista ja kaksi optista s/pdifiä sekä aes/ebu. Se on rakenteeltaan kaksoismono, joskin massiivinen 900 volttiampeerin toroidimuuntaja on molemmille kanaville yhteinen, toki kanavakohtaisilla toisiokäämeillään. Mark Levinson No585 -vahvistin Teksti, kuvat ja mittaukset Mauri Eronen highend AMERIKKALAINEN Mark Levinson ei repostele hajanaisella tuotesortimentilla. Windowsissa usb-otto vaatii valmistajan sivuilta ladattavan ajurin. 585 korvaa 15 vuotta sitten esitellyn ja 5 vuotta myöhemmin häipyneen 383:n. Kokonaan uusi Viime vuonna lanseerattu 585 on suunniteltu puhtaalta pöydältä Harmanin uudessa Connecticutin tehtaassa Yhdysvalloissa. Selkeä laitevalikoima selittyy osin sillä, että emoyhtiö Harman Internationaliin kuuluu parisenkymmentä audioalan yritystä, joista jokainen kattaa oman sektorinsa äänentoistosta. Äänen puhtauteen on kiinnitetty huomiota jokaisessa signaaliketjun vaiheessa. Yksi hoitaa kontrollit standby-tilassa, yksi tarjoaa käyttöjännitteen digitaalipiireille ja kahdeksan on jaettu kahtia vasemman ja oikean kanavan analogiasteille. Se on ensimmäinen Mark Levinson, jossa on sisäänrakennettu da-muunnin (ESS Sabre). Kotihifistä tuttuja firmoja ovat muun muassa AKG, Infinity, JBL, Lexicon ja Revel. 14 000 euron integroituaan valmistaja kutsuu houkuttelevaksi entry level -tuotteeksi. 585 korjaa osittain tilanteen. Tällä hetkellä Harmanin tallista ei löydy ainoatakaan äänilähdettä, vaikka 512-cd-soitinta onkin vielä saatavilla. Vahvistimen voi liittää tietokoneeseen Pitkään odotettu Ensimmäinen da-muuntimella varustettu Mark Levinson potkii hienovaraisesti
Kaiutinterminaalien potkurin muotoiset kiristimet ovat massiiviset ja erittäin helpot kiristää. highend Reaalitehoa lisää myös kytkettävä 80 hertsin ylipäästösuodin, kun käytössä on erillinen aktiivisubwoofer. Kaukosäätimellä voimakkuutta säätäessä mode 3 tuntuu luontevimmalta. Valittu otto voidaan määritellä ohittamaan voimakkuussäädin, jolloin voimakkuus säädetään siihen kytketystä kotiteatterivahvistimesta. Koko kolmikymmenkiloinen komeus huokuu tinkimättömyyttä. Tukevan alumiiniohjaimen painikkeet on loogisesti ryhmitelty, eikä niitä ole liikaa. Vahvistimen integrointi kotiteatterijärjestelmään onnistuu minkä tahansa linjatulon, myös balansoidun xlroton, kautta. Mode 2 tekee saman, mutta nopeuttaa säätöä äkäisemmin. Päätevahvistinta käytettäessä 585:n omat päätteet voi kytkeä kokonaan pois päältä. Paljon osaava Vahvistimen käynnistyminen valmiustilasta kestää jokusen tovin. Eikä ole 585:n kaukosäätimessäkään säästelty. Otot voi myös nimetä haluamakseen. Tarvittaessa vahvistimen saa nukahtamaan automaattisesti 20 minuutin toimettomuuden jälkeen. Valmiustilan voi kuitenkin valita kolmesta eri moodista: green, power save ja normal. Kiinteän antotason tila on hyödyllinen, jos perässä on jokin tallennuslaite. Rca-linjalähdöt voi asettaa seuraamaan äänenvoimakkuussäätöä, jos niihin on kytketty erillinen päätevahvistin tai aktiivisubwoofer. Digija analogiottojen voimakkuus voidaan tasata sisääntulevan signaalitason mukaan vakioksi offset-toiminnolla. Se osaa myös komentaa usb-liitäntään kytketyn tietokoneen toisto-ohjelmaa, joten valmiin soittolistan sisällä liikkuminen onnistuu helposti. Voimakkuuden ja kanavatasapainon voi säätää haluttaessa erittäin tarkasti 0,1 desibelin portain. Mark Levinsoneiden ulkonäkö on aina jakanut mielipiteitä, mutta kukaan ei voi kontrolleja kosketeltuaan väittää niiden tuntuvan huonolta. Lisäksi äänenvoimakkuuden säädön toiminnan voi valita kolmesta vaihtoehdosta. Mode 1 muuttaa voimakkuutta sitä nopeammin mitä nopeammin voimakkuussäädintä kääntää. Valikkojärjestelmä vaatii hieman totuttelua, mutta tottelee kaukosäädintä viiveettä. Käytetyt metallimateriaalit ovat paksuja, ja perinteisestä laatikkomallista poikkeava muotoilu on klassisen futuristinen. Green sammuttaa lähes kaikki piirit, mutta tottelee silti virtapainiketta etulevystä ja kaukosäätimestä sekä herää takalevyn triggeristä. Kompressoituja äänitteitä parantava Clari-Fi-prosessori käynnistyy myös suoraan säätimestä. Vahvistimen asetukset voi haluttaessa lukita ja kopioida muistitikulle talteen. Ääntä hiljennettäessä toiminta on päinvastainen. Subbarille on luonnollisesti oma esivahvistinlähtö. Integroiduksi vahvistimeksi 585 sisältää melkoisen määrän toimintoja. Tätä valottaa sekin, että pikaoppaineen käyttöohje on lähes 40 sivua pitkä. Valmistajalle tyypillisesti ruuveja ei näy lainkaan laitteen sivuilla tai yläosassa. 65. Power save jättää virrat ohjauspiireille ja on valmis ottamaan vastaan komentoja kaukosäätimeltä ja etupaneelista. Tällöin 80 hertsin ylipäästösuodin kannattaa kytkeä pois, sillä bassonhallinta tehdään av-vahvistimessa. Mode 3:ssa voimakkuus kasvaa nopeasti säätimen alapäässä mutta hidastuu suuremmilla voimakkuuksilla. Tämän ansiosta pääkaiuttimien bassoelementit eivät kuormitu pienenevän liikepoikkeaman vuoksi. Muilla asetuksilla oli toisinaan pelko, että vahvistin säätää voimakkuutta liian nopeasti ylöspäin. Viimeisestä se herää henkiin saman tien, mutta kohottaa valmiustilan tehonkulutuksen noin 50 wattiin. Laitteen ohjelmisto on päivitettävissä usb-tikulta tai ethernet-porttiin kytketyltä tietokoneelta. Ohje on myös suomeksi. Äänenvoimakkuuden silkkisesti pyörivä rulla tuottaa lähes samanlaisia huokailuja kuin Devialetin vahvistimien kaukosäätimen vastaava
kuunteluarvio Yhteenveto SPEKSEJÄÄN tehokkaampi Mark Levinson No585 on kykenevä ohjaamaan jopa surullisen hankalia kaiuttimia. Särö on tällöin 0,04 %, mikä ei yllä aivan parhaiden muuntimien tasolle, mutta tuskin kuuluu. Kaikessa kuitenkin kuuluu elävyys ja kuulaus, jotka korostavat musiikin osa-alueiden ominaisuuksia. Paljastava ääni Mark Levinsonin äänikuva on valtava ja sisäänsä kaappaava. Kiinteyden ja erottelun tunne on vahva. Tässä suhteessa soundi eroaa monesta perinteisen sointimaailman omaavasta putkitoimisesta pelistä. Myös subjektiivista tarkkuutta on runsain mitoin, eikä soundi muutu rasittavaksi kovemmallakaan luukutuksella. 2x optinen, 2x koaksiaalinen s/pdif, aes/ebu, usb (32 bit/192 kHz) Kuulokeliitäntä ............................ Basson kontrolli ja pauke ovat erityisen hyvin kasassa. Clari-Fy-äänenparannus pakatuille äänitteille, trigger in+out, ethernet, usb-massamuistipaikka, rs-232 Mark Levinson No585 info mittaustulokset Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm, 2 kanavaa.................................306/494/713 W Tehonkulutus idle/1/10 W@8 ohm ............................................ Sharp leikkaa jyrkästi korkeimmat taajuudet tuottamalla selvän esija jälkisoinnin, slow vaimentaa ylätaajuuksia hitaammin ja vähentää esija jälkisointia, minimum phase tuottaa pisimmän jälkisoinnin ilman esisointia ja sijoittuu jyrkkyydeltään kahden ensimmäisen väliin. Äänitteissä vallitsee vahva paikallaolon tunne, mutta mikään ei silti kuulosta yliavaralta tai prosessoidulta. Selkeäpiirtoinen mutta nyansseiltaan rikas vahvistin on läpivalaiseva, äänikuvaltaan suureellisen elävä ja täynnä hyödyllisiä toimintoja. Myös kaikenlainen viileys ja metallisuus puuttuvat diskantista, mikä tekee monenlaisista äänitteistä hiukan siedettävämpiä. 13 999 € Mitat (lxkxs) .................................. • Mekaaninen viimeistely • Paljon tehoa • Elävä ja läpivalaiseva ääni • Ylipäästösuodatus kaiuttimille • Digisuotimen valinta vain valikoissa SUOSITTELEMME Digitaaliotoilla käytetyn digitaalisuotimen voi valita kolmesta vaihtoehdosta (sharp, slow, minimum phase). 89/133/253 W standby-tilassa green/power save/normal ............................ Mittaustuloksissa ei ole moitittavaa matalimpien taajuuksien tavallista suurempaa säröä lukuun ottamatta. Esivahvistimillisena da-muuntimena käytettäessä linjalähtöjen antotaso kannattaa säätää alle 2,5 volttiin, sillä särö kasvaa tämän yläpuolella voimakkaasti. Teho kasvaa kahteen ohmiin asti, eikä voimakkaasti reaktiivisella kuormalla ole merkitystä. 45 kohm Esivahvistinlähdön impedanssi, 1 kHz ...................................... Mark Levinson No585 -vahvistin highend Hinta .................................................. kytkettävä 80 Hz Muuta ................................................ rca, esivahvistin/kiinteä Ylipäästösuodin ........................... Tinkimätön viimeistely ja hieno tekniikka eivät jätä toivomisen varaa, paitsi ehkä sen vastaavanlaisen äänilähteen tuotevalikoimaan. 43,8 x 19,3 x 50,7 cm Paino .................................................. 3x rca, 1x xlr Digitaaliset tulot ......................... Toistossa on vähäeleisyyttä, mutta sitäkin enemmän dynaamista tunnelatausta. Äänessä on selvää sukulaisuutta vertailuvahvistimen (Musical Fidelity M6 500i) ryhdikkääseen ääneen, jossa varsinkin bassopää erottuu edukseen vähemmän voimalaitosta muistuttavista vehkeistä. Kolme digitaalisuodinta toimivat odotetusti. Stereokuva on silti erittäin tarkkapiirtoinen. Linjalähtö ........................................ Antoteho eri impedansseihin ja vaihekulmiin. Yhden kilohertsin tuottama säröspektri yhden watin teholla 8 ohmiin. Kahden voltin antotaso saadaan voimakkuussäätimen asennossa 61. Niiden välillä vaihtaminen kuitenkin käy työstä, sillä toiminnolle ei ole omaa painiketta kaukosäätimessä. Selkeä, kirkas, ponnekas ja läpivalaiseva ja samalla erityisesti akustisilla liveäänitteillä vahvistin on valtavan houkutteleva tapaus. Rauhallinen musiikki toistuu korostetun leppoisasti, mutta ääni räjähtää tarvittaessa melkoiseksi revittelyksi. 66. Jitter linjalähdöstä. Diskantti on supersiisti, ja pelleissä on sivistynyttä säihkettä. Räkäisillä ja tukkoon kompressoiduilla äänitteillä ote on välillä jopa liiankin ronski, eikä vahvistin ehkä ole parhaimmillaan valmiiksi räikeiden kaiuttimien kanssa. Mikael Nederström Dynaaminen, puhdas ja neutraali soundi. Taajuusvaste xlr-otolla kaiutinlähdöistä 8 ohmin kuormalla (musta) ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen) sekä kaiuttimien ylipäästösuodin kytkettynä (sininen). <1/5/47 W Pääteasteen impedanssi, 1/20 kHz ............................................ 32,6 kg Analogiset tulot ........................... 0,02/0,13 ohm Analogioton impedanssi, 1 kHz .................................................... Kääntöpuolena iskevyydessä ja resoluutiossa on sitten lievästi steriili ja kuivakka ote, mikä kuuluu parhaiten akustisilla soittimilla ja pienimuotoivaa, mutta korostuneen sävykäskään ei esitystapa ole. Ihan hyvä kokonaisuus kuitenkin, joka toimii monenlaisella musiikilla ja oletettavasti myös monenlaisessa oheiskalustossa. 74 ohm Kaiutinlähtö, xlr-otto Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % ..................................>3,0 V Häiriöetäisyys, A-paino ...................................................86 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz ........................................-94 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W ...............................0,239/0,008 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd ................................0,002/0,025 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ..................................................86/97 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W......................................0,0/0,0 dB Fixed-linjalähtö, usb-otto Häiriöetäisyys, A-paino ...................................................109 dB Pohjakohina 1000-10000 Hz ........................................-118 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, dBFS .........................0,409/0,059 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd, dBFS ..........................0,016/0,005 % Kanavaerotus, 1/20 kHz ..................................................110/95 dB Kanavatasapaino, 1 kHz ..................................................0,0 dB Lineaarisuus, 16 bit ..........................................................-95 dBFS Jitter, 16 bit ......................................................................116 ps ANTOTEHO ylittää valmistajan lupaukset selvästi
www.mareks.fi Mareksound Oy – Valimotie 2, 00380 HKI info@mareks.fi – puh: 010 321 3220 Vade Forrester – The Absolut sound John Bamford HI-FI News Karl Sigman – Audiophilia
Testattuaan hän totesi myyjälle: ”Nämä kuvat ovat surkeita” ja näytti tälle vanhalla 3M:n Ricohilla ottamiaan kuvia. Ratkaisevinta on, miten cd-soittimen linssi eli analoginen antoaste ja sitä syöttävä virtalähde on toteutettu. Ulkoisen da-muuntimen voi kytkeä CD-3sx:n esivahvistimen analogiseen sisäänmenoon ja kaukosäätimellä vaihdella ottoa. CD-3sx-soittimessa (joka on parannettu versio CD3s:stä) on valmistajan mukaan kokonaan uusi DAC-osa. Korkearesoluutiotiedostojen soitto ei tuota tälle soittimelle ongelmia. Muodikasta dsd-toistoa varten takalevyssä on kolme bnc-liitintä: DSD-L, DSD-R ja WCK. 68. Signaalivahvistukseen osallistuu kaksi 6H30-kaksoistriodia. Myyjä myönsi eron ja valitteli ihmisten olevan pikselimanian vallassa. Analogia edellä Ayon CD-3sx on herkullinen putkilla toteutettu referenssitason cd-soitin. Siinä D/A-muunnosta prosessoi kahdeksan 32 bitin ja 192 kilohertsin D/A-lastua, neljä monona per kanava. Ethernet ja WiFi löytyvät myös, vaikka menevätkin hieman ohi päivän aiheen. Ayon CD-3sx -cd-soitin Teksti Kari Nevalainen Kuvat Valmistaja highend ERÄÄNÄ päivänä Ayonin Gerhard Hirt asteli kamerakauppaan ostaakseen uuden kompaktin digikameran. Koska on kyse Ayonin laitteesta, sitä miksi putkilla, tuskin tarvitsee perustella. Soittimessa on liuta digitaalisia sisäänmenoja kuten s/pdif, i²s, Toslink ja aes/ebu. 6H30:n vahvistuskerroin on 15, anodin resistanssi 200 ?, transkonduktanssi 72 mA/V. Puuttumatta kameraentusiastien kenno vastaan linssi -kiistelyihin analogia on hyvä ja ilmeinen. Näistä on cd-soittimen ääni tehty, ei ykkösistä ja nollista. ”Saanko testata kameraa?”, keskeytti Hirt. Ayon CD-3sx Mikä ei tarkoita, etteikö Ayon panostaisi cd-soittimissaan myös digipuoleen, kuten referenssitason soittimissa luonnollisesti pitääkin. Tietokoneelle on 24/192 & DSD 64x -tasoinen usb. Sisäisen esivahvistimen ansiosta soitinta pääsee soittamaan kätevästi päätevahvistimien kanssa. Kätevää! Tarkkakorvaisille on annettu mahdollisuus halutessaan nostattaa cd-tasoinen data 24/192-tasoiseksi ennen da-muunnosta, kääntää vaihe 180 astetta tai valita kahdesta digitaalisesta suotimesta joko jyrkemmän ”analyyttisen” tai loivemman ”pehmeän”. Hirtille eli Ayonille cd-soittimissa tärkeintä osaa eivät näyttele digipuolen asiat bittileveyksineen, otantataajuuksineen tai kellotuksineen. ”Laadukkaita kuvia saa vain laadukkaalla ja kyllin isolla objektiivilla, ei pikseleillä”, päätti Hirt keskustelun. Sen avulla voi vaikkapa verrata CD-3sx:n sisäistä damuunninta ulkoiseen. 6H30 on venäläinen superputki, joka lineaarisuutensa ansiosta on korvannut monissa esivahvistimissa ECC82-putken. G. Se tärkein analoginen Mikään yllä esitetty ei muuta tosiseikkaa, että olennaisinta CD-3sx:ssä on tasasuuntausta myöten kokonaan putkilla toteutettu analoginen pääteaste. Soittimessa on myös yksi digitaalinen s/pdif-ulostulo. Myyjä alkoi pitää tavanomaista palopuhetta uudesta 10 miljoonan pikselin tekniikasta
Putket otetaan signaalitielle mukaan takalevyn directkytkimellä. Ayon CD-3sx:n tapauksessa en kuitenkaan kokeilematta sulkisi tätä säätömahdollisuutta pois. Negatiivista takaisinkytkentää ei ole, kuten ei ole korjaavia tai kompensoivia elementtejä tai suotimiakaan. Ayonin filosofian mukaisesti myös soittimen voimakkuudensäätö tapahtuu analogisella puolella, vaikka onkin sähköisesti ohjattu. Kaikki kuuntelutulokset viittaavat siten Ayon CD-3sx-soittimeen yhdessä tämän diy-virtajohdon kanssa. Se on myös neljän 6H30-putken ja kahden linjasisäänmenon esivahvistin. Mutta mistä tietää, kuinka paljon ääni on seurausta itse soittimesta ja kuinka paljon erilaisista virtajohdoista. Osa highend-valmistajista ei tästä syystä lähetä soittimen mukana lainkaan virtajohtoa, ja lähes kaikki valmistajat käyttävät messuilla jotakin muuta kuin omaa vakiopiuhaansa. Esivahvistimen ansiosta CD-3sx:llä pääsee ajamaan suoraan päätevahvistimia. Ayon kuvaa pääteasteen toteutusta puristiseksi. Kuunteluun valmistautuminen Koska polariteetin säätö (0 ja 180 astetta) on minulle enemmän levykuin soitinkohtainen asia, päädyin lyhyen kokeilun jälkeen pitämään säädön nollassa kuuntelujen ajan. Maahantuojan mukaan kokeilemalla useampia virtajohtoja pääsee paremmin selville soittimen äänen luonteesta. Kysymys virtajohdosta Maahantuoja lähetti mukana kaksi virtapiuhaa teollisuusstandardin mukaisen kaapelin lisäksi. Perustetta on vaikea kiistää. Tasasuuntauksessa on kaksi 6Z4-putkea. Kokeilin molempia ja päädyin jälkimmäiseen. Jälkimmäinen saa äänen kuulostamaan dynaamisemmalta, läpikuultavammalta ja tasapainoisemmalta. Digisuotimista valitsin sydämellä pehmeämmän loivemman, kun järjellä mitaten ero omiin korviin vaikutti kovin pieneltä. Ensiksi mainittua johtoa maahantuoja kuvaa soinniltaan tummemmaksi ja maanläheisemmäksi. Mistä lukija tietää, mikä on soittimen oma ääni. Hankalatkin korkeataajuiset äänet, jotka joillekin cdsoittimille tuntuvat olevan samantyyppistä myrkkyä 69. Erilaiset johtoratkaisut eivät heidän mukaansa sotke tilannetta, vaan niillä juuri saadaan perussoundi selville. Vertailu onnistuu lyhyellä viiveellä suoraan kaukosäätimestä. Voimakkuuden säädön voi ohittaa kauko-ohjaimesta VOL SEL -painikkeella. Tällä kokoonpanolla pidin gainin 6 desibelissä, koska suosin yleensäkin isompaa gainiä aina kun mahdollista ja teknisesti sopivaa. Se tarkoittaa minimimäärää komponentteja ultralyhyillä signaaliteillä. Päätin olla käyttämättä 24/192-ylösnäytteistystä siitä ei-niin-vakavasta uskomuksesta, että on parempi, jos cdsoitin selviää da-muunnoksesta ilman sitä. Toinen oli Musical Wire Cadence Signature ja toinen maahantuojan oma diy-tyylinen johto. Putkiregulointia Ayon perustelee muun muassa diodien pahankuuloisilla jännitepiikeillä ja niiden vähemmän luonnollisella äänellä ylipäätään. Puhdasta, ilmavaa ääntä CD-3sx pelkkänä cd-soittimena/dacina ilman esivahvistinta soi erinomaisen puhtaasti ja säröttömästi. On cd-soittimia, joiden kanssa on aistivinaan äänen pinnassa jonkinlaista rakeisuutta. Yksi peruste oli, että tämänhintaisissa laitteissa melkein kaikki käyttävät muita kuin mukana tulevaa vakiojohtoa. Kätevää. Kaiuttimet olivat herkät laajakaistat ja vahvistin 20-wattinen AB-luokan vuorovaihevahvistin EL34-putkilla (kiinni toisissaan Corfacin kaapeleilla). Puhtauteen kuuluu, että CD-3sx tuntui keskimääräistä huolellisemmin purkavan auki äänitteitä ja asettavan niiden yksityiskohdat hienosti valokeilaan. highend Ayonin lisäksi putkea käyttävät nykyään ainakin Audio Research, Consonance, Conrad Johnson, Mod Wright, Cary, Tenor ja muutama muu. Mitä ikinä se onkaan, Ayon CD-3sx:llä sitä ei kuule. CD-3sx ei ole pelkkä cd-soitin/dac. Pieni lamppu takalevyssä ilmoittaa verkkovirran polariteetin: kun valo syttyy, vaihe on väärinpäin, ja töpselin suuntaa pitää kääntää
Nyt Ayon CD-3sx:sta sukeutui samantyyppinen bassobaritoni kuin AMR CD77 oli. www.ayonaudio.com Mitat (lxkxs) ........................................ Vasta kun molemmat klampit ovat kohdillaan, kone käynnistyy ja alkaa lukea cd:n tietoja. Soitin ei peittele vaatimattomien äänitysten vaatimattomuutta, mutta ei myöskään tee niistä kuuntelukelvottomia. Stars and Stripes Oy Puhelin .................................................... 6 990 € Edustaja ................................................. 10-20 000 Hz (±0,3 dB) Antoimpedanssi ................................. Ayon CD-3sx todisti osaltaan, miten uskomattoman hyvään äänenlaatuun pääsee cdlevyillä – paljon parempaan, kuin näinä highres-aikoina voisi julkisuuden perusteella kuvitella. 0-5 V, säädettävä tai kiinteä Taajuusvaste ........................................ Direct out -tilassa niin passiivietusen kautta kuin suoraan päätevahvistimeen kytkettynä CD-3sx tuotti enemmän ja voimakkaampaa bassotoistoa kuin ilman esivahvistinta. Äänilähteet kelluvat äänikuvassa kuin höyhen tuulessa. Ei ole mitään syytä, miksi hän ei voisi hankkia CD-3sx:n tasoista soitinta tärkeälle musiikilleen. Ayon CD-3sx:n ote musiikkiin on kaunistelematon, nopeaja vahvaliikkeinen, ilman rytmistä haihattelua, hidastelua tai laahaamista. CD-3sx:n bassotoisto oli kontrolloitua ja määriteltyä. Jäi kuva, että referenssitason cd-soitinta etsivälle normaaliasetus ilman esivahvistinta on parempi vaihtoehto. Kiitos elämänmakuisemmasta ja läheisemmästä musiikin esittelystä lankeaa kaiketi putkille. ei ilmoitettu Ayon CD-3sx -cd-soitin info Äänen läpikuultavuutta esivahvistin ei vähentänyt. Äänessä on juuri sellaista immateriaalisuutta kuin dematerialisoitu (eli digitalisoitu) musiikki ansaitsee. 48 x 12 x 39 cm Paino ........................................................ Muuta ...................................................... Kumpikaan soitin ei kuulu. Kahdesta soittimesta CD-3sx loi suuntatarkemman äänikuvan CD77:n hengittäessä avarammin, mutta asteen määrittelemättömämmästä suunnasta. Se ero oli, että AMR täytti kaiuttimien välisen tilan pallomaisena, yhtä korkeana, leveänä ja syvänä CD-3sx:n äänikuvan ollessa leveyssuunnassa laveampi, korkeussuunnassa kapeampi ja syvyyssuunnassa kiilamaisempi. Hinta ........................................................ Ei ole niin, että tällaisen cd-soittimen hankkiminen on perusteltua vasta siinä vaiheessa, kun levyhyllyssä on 7 000 cd-levyä. rca, xlr, koaksiaalinen s/pdif Tiedostotoisto .................................... optinen ja koaksiaalinen s/pdif usb, i2s, aes/ebu, 3x bnc (dsd) Lähdöt ..................................................... Tässä vertailussa CD-3sx sai aikaan vaikutelman, että soittimien välinen tila oli niin tyhjä kuin tyhjä voi olla. Huomasin tämän kun vertasin CD-3sx:ää toiseen referenssitason putkisoittimeen AMR CD77. 0505050880 Lisätietoja ............................................. Kuitenkin, kun palautti CD-3sx:n jälleen pelkäksi cdsoittimeksi, ääni kuulosti kuulaammalta ehkä pienen bassopudotuksen sivutuotteena. AMR CD77 sen sijaan ikään kuin tuotti tuohon tyhjään tilaan pieniä hiukkasia, joiden avulla tyhjän tilan saattoi aistia, ja jotka sitoivat soittimet samaan tapahtumaan. >119 dB Tehonkulutus ....................................... Ayon CD-3sx -cd-soitin highend kuin joillekin diskanttielementeille, toistuivat korvia pistelemättä ja ilman hyökkäävyyttä. Siitä huolimatta Ayon CD-3sx – kuten huippusoittimet pääsääntöisesti – on päältä ladattava ja vieläpä niin, että levyn päälle tulee kaksi klamppia, ensiksi pieni magneettiklamppi ja päälle painavahko punertava akryylikansi. Samalla ääneen tuli loraus lämpöä ja pari piirua korkeutta. Erityisen hurmaavaa ja valloittavaa CD-3sx:n äänessä oli sen ilmavuus ja aineettomuus. CD77 tuotti enemmän bassoja, mutta suhtautui tiukkuusvaatimuksiin hieman rennommin. Ellei ole silmää tällaisille asioille, eikä siis oikeaa asennetta, on parasta unohtaa CD-3sx:n kaltaiset soittimet. Molemmilla tulkinnoilla on puolensa. Toinen juttu. Otetaan esimerkki. Ayonin tapa on audiofiilisesti koukuttava, AMR on vähän armahtavampi. Vastaus on, että ei kuulu. 70. Entä kuuluisiko Ayon CD-3sx siihen (pääasiassa transistoripohjaisten) huippu-cd-soittimien leiriin, jotka vetävät äänikuvan horisonttiin pitkän vaakaviivan. Tilanne tasoittui, kun mukaan otettiin CD-3sx-soittimen esivahvistinosaston putkikalusto. Tilanne voi olla kokonaan toinen toisilla oheislaitteilla, esimerkiksi transistoripäätteillä. Cd-levyn syöttämiseksi kelpaa pieni kapea aukko soittimen etulevyssä. 6H30-putket antoasteessa Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Antojännite .......................................... Nimittäin kukaan, joka on vakavissaan tekemässä ostopäätöstä 7 000 euron hintaisesta cd-soittimesta, ei ole niin yksitai edes kaksiulotteinen, että antaisi pelkän äänen tai tekniikan vaikuttaa päätökseensä. 17 kg Tulot ......................................................... Toki vaikuttavan näköinen ja viimeisen päälle viimeistelty Ayon CD-3sx sopii myös puhtaaseen hifistelyyn. 300 ohm Signaali-kohinasuhde .................... Ne ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Ei pelkkää ääntä Ja nyt varsinaiseen asiaan. Cd-soittimet voivat soida immateriaalisesti kuitenkin useammalla kuin yhdellä tavalla. Kuvitellaan, että levyjä on vaikkapa 300 tai 400, mutta omistaja on todellinen musiikinrakastaja
WWW.CAMBRIDGEAUDIO.COM Cambridge Audion uudesta CX-sarjasta MONITAITURIT.. ..AINA ÄÄNENLAATU EDELLÄ
Tämän jälkeen data prosessoidaan MSB:n oman 80 bitin tarkkuudella toimivan ja siihen itse koodatun suodattimen avulla. MSB The Analog dac -da-muunnin Teksti Jussi Arvio Kuvat Valmistaja highend VIIME kesä Göteborgissa tutustutti allekirjoittaneen MSB:n tuotteisiin kahdessakin eri ympäristössä. Molemmissa äänelliset avut saivat epäilemään, että pinnan alla on pätevää audiosuunnittelua. päädytty useista vastuksista rakentuvaan, niin kutsuttuun tikapuurakenteeseen, joskin jalostettuun sellaiseen. Näin rohkein sanoin MSB markkinoi mallistonsa lähtötason muunninta. Lopullinen äänenlaatu kun riippuu erityisesti kahdesta asiasta: analogisen tason ja ajallisen ulottuvuuden tarkkuudesta. Tiedettä ja tutkimusta Otsikossa mainitut tikapuut saavat ensimmäisen perusteensa MSB:n teknisestä toteutustavasta. Matkalle mahtuu pitkä lista virstanpylväitä. Ensin mainittuun päästään itse muuntimen ja toiseen sisäisen kellon tarkkuudella. Yhdessä modulaaristen korttien kanssa päivitettävyys on tavallista parempi. Valmiiden muuntimien tai ohjelmoitavan fpga-alustan sijaan on Tikapuita pitkin taivaaseen Digitaalinen ääni on saavuttanut kypsyyden ainakin, jos referenssinä pitää analogisen äänentoiston inhimillistä otetta. Samaisen reissun päätteeksi mietin, josko Suomessa olisi tilaa MSB:lle. Signaali puskuroidaan ja synkronoidaan erittäin tarkalla sisäisellä kellolla. Lisäksi useimmat tuotteet on päivitettävissä tasolta seuraavalle. Muuntimelle tuleva signaali tulkitaan sen alkuperäisessä muodossa. Esimerkiksi ensimmäinen massavalmistettu 24/96 dac (1998), 80–bittinen dsp-digitaalisuodin (2005) ja niin edelleen. Tekemällä itse niin muuntimet kuin kellotkin voidaan kumpaankin osa-alueeseen panostaa vapaasti. Näin selätetään jitterin eli digitaalisen huojunnan aiheuttamia ongelmia. Gullmanin työhistoriaa ja ansioluetteloa, ymmärtää miksi. 72. Huomionarvoista on, että MSB ei osta valmiita palikoita, vaan suunnittelee käytännössä kaiken itse. Nyt vuotta myöhemmin vastaus on selvä. Kun katsoo toimintaa luotsaavan Lawrence S. Pari vuosikymmentä bittien kanssa pyörittelyä on vienyt MSB:n oman alansa kärkikahinoihin. Ja sama konkreettisesti: amplitudi vaikuttaa muun muassa instrumenttien äänenlaatuun ja realismiin, huojunta (jitter) äänen fokukseen ja digitaaliseen kovuuteen. Valtavirrasta poikkeavalle tikapuurakenteelle on MSB:n mukaan vahvat perusteet. Niinpä MSB:n repertuaarissa piisaa tikapuita kiivettäväksi korvien vaatimusten ja lompakon paksuuden ohjaamina aina kuninkuusluokkaan asti
Laitteen päällä, oikealla puolella on suurehko, valkoisena tuikkiva pistematriisinäyttö. Varjopuolena varustelusta tulee nopeasti kallista. Tuoreimmasta Quad Rate 384 USB -liitännästä joutuu maksamaan vähän ekstraa, vaikka se olisi se ainoa valinta. Lähtöhintaan (8100 €) kuuluu musta tai alumiininvaalea väri, ulkoinen virtalähde, metallinen kaukosäädin (Suomessa vakiovaruste) sekä yksi digitaalinen liitäntämoduuli. Toisaalta se on myös suunnattu hieman erilaiselle kohderyhmälle, joten kyseessä ei ole varsinainen vaje vaan valittu linja. Ammattimaisesti muokattavissa The Analog Dac on jyrsitty kokonaisesta alumiinikappaleesta. Powerbase on 73. Testissä käynyt yksilö sisälsi voimakkuussäätimen ja siihen sisältyvän, puhtaasti analogisen rca-oton (1200 €), paremman Powerbase-virtalähteen (3500 €), Quad Rate USB 384:n sekä s/pdif-oton. Eräs hyvin mielenkiintoinen havainto paljasti, että lisäämällä satunnaista, vaihtelevaa huojuntaa (dither) valkokohinageneraattorilla, kokee kuulija äänen tarkempana ja miellyttävämpänä. Koko paketille kertyi hintaa karkeasti noin 14 000 €. Maksusta saa esimerkiksi rj45-väylää hyödyntävän Network Renderer -striimerikortin, i²s-väylämoduulin erillistä kelloja datasignaalia syöttäville pyörittimille, kaukosäädettävän, passiivisen voimakkuussäädön (78-pykäläinen askelvaimennin, 1 dB:n välit), rsr232ja langattoman wifi-ohjauksen, lisävärejä, järeämpiä virtalähteitä sekä virtakaapelin. Moduulirakenteisuus ei ole aivan johdonmukaista. Jos halutaan säätää vaikkapa muuntimen filttereitä tai maadoitusta (ground lift), siihen tarvitaan wifi/rs 232 –ohjausoptio sekä tietokone tai tabletti. Sen seurauksena sisäisiä dac-moduuleita tarvitaan vain kaksi neljän sijaan. Virtalähteen takana oleva kytkin aktivoi molemmat laitteet. Niinpä se ei ole päivitettävissä huippumallien tarkemmilla muunninmoduuleilla edes lisähintaan. Monelle se saattaa ollakin, sillä se mahdollistaa 384 kilohertsin pcm-signaalin sekä niin sanotun quad rate (256x) dsd-toiston dfs-, dffja dxf-muodoissa. Sen sijaan oikeaa säästöä on saatu siinä, että Analog Dac ei ole rakenteeltaan balansoitu. highend Järkevä kompromissi The Analog Dacissa valmistaja on päättänyt keskittyä ajallisten parametrien hiomiseen absoluuttisen tarkkuuden sijaan. Se ilmaisee valitun oton, näytteenottotaajuuden ja varustelusta riippuen muun muassa äänenvoimakkuuden. Muunnin lepää kulmista pistävien piikkien varassa. Se kytkettiin moninapaisella DIN-kaapelilla Powerbaseen joka se taas tavallisella virtakaapelilla pistorasiaan. Ahteriin on iskettävissä kerralla kolme ottomoduulia. Helposti pinoon Muuntimen käyttöönotto oli helppoa. Plug-in-arkkitehtuuri mahdollistaa ammattipiireistä tutut, tarvelähtöiset palikkasulkeiset ja keskimääräistä paremmin turvatun tulevaisuuden. Perusmuodossaan kokonaisuus onkin sitten siinä. On syytä mainita, että ominaisuus on kytkettävissä pois päältä (rs-232/wifi-optiolla tai maahantuojan toimesta). MSB:llä on tutkittu muitakin kuuntelukokemuksiin vaikuttavia tekijöitä. Valmistajan mukaan tuhti rakenne on tärkeä osa äänellistä lopputulosta. Valmistajan mukaan signaali ei kuitenkaan koske taajuuksiin 0-40 hertsin välimaastossa. Soisi, että säädettävyys sisältyisi jo perushintaan. Sen kotelo on leveä ja syvä, mutta hämmästyttävän matala. Voimakkuussäädintä ei voi asentaa jälkeenpäin, joten tarve tulisi tunnistaa viimeistään tilaushetkellä. Paketissa seuraa vastakappaleet laskupintojen suojaamiseksi. Kuunteluiden aikana dither oli päällä, eikä testilaitteen varustelu mahdollistanut vertailua ilman
On selvää, että digitaalimuunnin ei vaikuta esitysten tempoon samoin kuin hieman epätasakierroksin pyörivä levysoitin. Vahvasti etenevä Ensimmäiseksi virtautin tapani mukaisesti Rajattoman Out of Bounds -levyn alusta loppuun. Niin teos jatkaa vuoropuheluna, jota muu ryhmä tukee kasvattaen äänimassaa kuin varkain. MSB:n tapa pureutua tähän hienoon palettiin osoittautui heti poikkeukselliseksi. Myös testipakkiini kuuluva Meridian Direct Dac otti mittaa sitä 23 kertaa kalliimmasta alivuokralaisesta. Tuo irlantilaisen kansanmelodian sovitus on alussa herkän yksinkertainen paisuen voimalliseen myrskyyn, vaipuen viimein kuulaasti hiljaisuuteen. Alun sopraano-osuus soi pitkällä jälkikaiulla, kevyen ilmavasti stereokannassa leijuen. Alukkeet ja äänen syttyminen ovat tärkeitä asioita, jotka ihminen aistii tarkasti. Sen tulkitsemana Chydeniuksen bassolinjat piirtyivät selkeinä piirun verran tiukkuutta korostaen. Sen lisäksi hyödynsin soittimeni s/pdif-annon ja kytkin sen muuntimen koaksiaaliseen ottoon. 74. Toisena digitaalisena äänilähteenä käytin musiikkikäyttöön optimoitua Macbook Air -konetta Audirvana + -ohjelmistolla. Tuokion jälkeen teeman kanssa esiin astuva tenori johdattaa kisailuun ja tasapainoon alun sopraanon kanssa. MSB The Analog dac -da-muunnin highend vakuuttava tuote itsessäänkin. Kaiken aikaa tuntui kuitenkin siltä, että asiat etenivät dynaamisesti ja oikein. Vaikka sillä onkin muutama tuotantotekninen kämmi, paljastaa se armottomasti ja nopeasti mahdolliset balanssivirheet ihmisäänillä. Kaunisäänisen instrumentin herkän heleä kosketus ei kärsinyt, vaikka menopuoli maittoi aiempaa paremmin. Mitä mättikin menemään, oli lopputulos tempo giusto. Siitä huolimatta kaikki soi erinomaisen siedettävästi ja se on jo paljon se. Tasasin vielä etuvahvistimen ottojen säädettävyyden ansiosta voimakkuuserot, joten kytkentä oli vertailukelpoinen. Sen johdosta kaikki äänialat olivat helposti seurattavissa sellaisinaan, ei vain aiemmin mainittu basso. Kahlasin kursiivisti läpi myös Deutsche Grammophonin punaisen 111-vuotisjuhlaboksin. Tähän toki pystyy jo edullisempikin kaarti, mutta se ei sellaisenaan tee autuaaksi. Powerbase on muotoiltu vastaamaan Analog Dacia ja laitteet olivatkin pinottuina kokeilun ajan. Ei kuitenkaan rytmin dominoimana, vaan kokonaisvaltaisen eheästi ja jäntevästi. Näin toteutettuna järjestely mahdollisti napin painamisella cd-levyn kuuntelun soittimen oman muuntimen tai MSB:n kautta. Aloitin kytkemällä MSB:n voimakkuudensäätimen kiinteällä asetuksella etuvahvistimeni linjaottoon rcakaapelein. Maahantuojan suosituksesta pidin molemmat MSB:t virroissa yötä päivää. Pitihän sitä ajoittain palata reaalimaailmaan. On myös mainittava, että Kuunnelmia-levyllä Pyysalon vibrafoniin iskostui ajoituksellista napakkuutta ja soinnin pehmeyteen selkeyttävää puhtautta. Rakenteen muodostava alttotenori-basso tuo jäntevyyden lisäksi ilmaisuun voimaa, kunnes sopraano ja altto jatkavat. Näytteiden kertyessä kävi selväksi, että The Analog Dacin resoluutio oli kohdillaan. Cd-soittimeni analogiannot liitin vastaavasti suoraan etuvahvistimeeni, kuten normaalistikin. Samaan aikaan vierailulla oli pari muutakin lordiluokan bittimurskainta, jotka toimivat vertailupohjana. Avausraidan Dobbin´s Flowery Valen jokainen elementti on iskostunut kuulomuistiini. DG:n ajoittain happaman kuivakka ja kaksiulotteinen saundipolitiikka oli sentään entisensä, mutta MSB ei korostanut tai peitellyt sen olemassaoloa. Sama oli todennettavissa saman levyn Butterfly-kappaleella, jossa bassolinja määrittelee äänikantaan syttyvien ja sammuvien äänien, eli ”perhosten” ilmailualueen leikkisästi asian ilmaisten. MSB:n tapauksessa laatu syntyy luontevasta vaivattomuuden tunteesta. En tohtisi olla eri mieltä. Lopuksi kuuntelin vielä MSB:n etuvahvistin-muuntimena. Sen sisältämät viisi rengassydänmuuntajaa takaavat optimaalisen virransyötön erikseen kelloja muunninpiireille sekä analogipuolelle. Beethovenin mainitaan lausuneen, että metronomi on turha laite, sillä tempo täytyy tuntea. Toinen havainto oli vähintään yhtä oleellinen. Liitin myös riaakorjaimeni muuntimen rca-ottoihin
Todennäköisesti juuri kasvaneen resoluution ja erinomaisen ajoituksen myötä syvyyssuunnan toiminta-akseli avautui ja hahmottui esivahvistintani paremmin, joka sekään ei ole ihan huono. www.msbtech.com Mitat (lxkxs) ............................... Kaikesta huolimatta se on kuulemistani tämän ajan parasta human factor -digiosaamista. Vaikka se jäikin selkeästi porukan peränpitäjäksi muita hennommalla ja askeesin viitoittamalla esityksellään, ei eroa laatuluokan kahinoissa olleisiin voi pitää mannerlaattoja liikuttavana. Sen sijaan draaman kaaressa ja tulkitsijan otteessaan MSB oli lähes samalla viivalla itsensä hintaisen vinyylisoittimen kanssa. Ohikiitävällä hetkelläkin on merkityksensä kokonaisuudessa, näemmä. Saattaa kuitenkin olla, että sen saundipolitiikka ei ole nollatoleranssilla neutraali, koska se erosi kilpailijoista selvästi. Ja se oli laadultaan läheisin verrokki. Alumiininen kapula ajoi asiansa ilman suuria saatesanoja suuntaan tai toiseen. Kokonaisuuteen nähden en voi edes väittää sen olevan hävyttömän hintainen, sillä oma levysoitimeni varsineen ja rasioineen liikkuu samoissa luvuissa – ilman riaa–korjainta. Siksi suoria vertailuja, jossa alkuperäisen masterin saattoi olettaa olevan molemmilla sama, oli vain muutamia. max 3 kpl digitaalisia valinnan mukaan, 1x rca (voimakkuussäätimen kanssa) Lähdöt ............................................ Vinyyliversiota en omista, joten vertailu jäi siltä osin tekemättä. Hinta ............................................... Fraasien välissä oli ilmavuutta, ei mekaniikan makua. Jimmy Rowlesin Isfahan-albumilla (SNTCD 790) kakkosraidalla Black Butterfly keskilinjasta hieman vasemmalle miksattu Rowlesin piano ja siitä oikealle asettuva George Mraz bassoineen soivat karkeasti sanoen hiukan tunkkaisen kaksiulotteiseksi. Saman levyn kappale How Deep is The Ocean toi Rowlesin vokaaliosuuteen uuden piirteen, kun pehmeä samettisuus sai mukaansa rouheamman kertovan nyanssin. Kaukosäädettävää voimakkuutta saatteli vastusverkon naksuva ääni. Yksi sellainen oli kuitenkin orkestraatio Cherbourgin sateenvarjoista. Näytteet soivatkin juuri niin puleeratusti kuin saattoi aiemman perusteella odottaa. Mene ja tiedä, mittauksiin laite ei ehtinyt, sillä jonossa oli jo ostajaehdokkaita enemmän kuin yksi. MSB kuitenkin terävöitti parivaljakon otteita ja paljasti äänityksessä käytetyn studiotilan hieman elottoman soinnin syntipukiksi. Digitaalinen musiikkikirjastoni ei ole lp-hyllyn toisintoa. Kaiken kaikkiaan The Analog Dac lunasti lupauksensa poikkeuksellisen hyvin. rca, xlr Tiedostotoisto ........................... Säätövara oli sellaisenaan juuri sopivalla alueella. highend Hyvin hiottu The Analog Dacin nimi on osuva ja tietoinen valinta. n. Semminkin, kun pilkkuvirhe hinnassa on hyvän matkaa asiakkaan eduksi. 53 ohmia 38 ohmia voimakkuussäätimellä varustettuna Antoimpedanssi (xlr) ............. Paikalla vierailleet arvomuuntimet putosivat pelistä, kun MSB jo haastoi analogisen referenssini soljuvuudessa. (03) 2130 750 Lisätietoja .................................... Jopa kappaleen lopussa oleva, käheä naurahdus aiheutti väreitä iholle, eikä sen kesto ole kummoinen. Usboton toiminnassa ei ilmennyt lastentauteja tai yhteensopivuusongelmia Mac-maailman kanssa. 2,62 V RMS Antoimpedanssi (rca) ............ 106 ohmia 76 ohmia voimakkuussäätimellä varustettuna Bittisyvyys .................................... Lunastettu lupaus Lopuksi MSB sai paraatipaikan esivahvistimen roolissa. 64x ja 128x MSB The Analog Dac info 75. 32 Näytteenottotaajuus ............. Vinyyliltä uurrettuna dynamiikka oli subjektiivisesti arvioiden ylivoimainen. 32 kHz 384 kHz DSD .................................................. Diivan roolissa MSB:n äänipolitiikka sai hienoisesti lisää kasvupohjaa. Samalla paketti napsahti paremmin kohdilleen, kun basso haki jäntevöityneenä paikkansa. n. Vaikka sen passiivirakenne eroaa omastani (Sanders Pre), ei yhteensopivuusongelmia päätteiden kanssa (Sanders Magtech) ilmennyt. Monimuotoisen elävä ja pitkän elokuvan draaman kiteyttävä teos jäi vielä MSB:n otteessakin digikokemuksena vajaaksi, vaikka lähelle päästiinkin. hinnat alkaen 8100 €, testattuna n. 44 x 31 x 2,5 cm Paino ............................................... 14000 € Edustaja ........................................ Mitä siihen sanotte. Lisäksi se sijoitti duon vielä totuttua taemmas kaiutinlinjasta. Tietokoneelta usb:n kautta toistetut, tekniseen briljeeraukseen käytetyt hiressit antoivat MSB:lle tilaisuuden jo nokittaa. modulaarinen rakenne, ladder -muunnin, Femto Second -kello, PCMja DSD Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Antotaso ....................................... Lievästi lohduttavaa on, että Meridian pärjäsi sarallaan hyvin. riippuu valituista optioista Muuta ............................................. Puhelin ........................................... 5kg Tulot ...............................................
76. Vierailut kanssaharrastajien luona ja osallistuminen alan keskustelupalstoilla käytävään mielipiteidenvaihtoon ovat sekä nostaneet esiin kiinnostavia ratkaisumalleja että rajanneet vähemmän omilta tuntuvat pois. Eli tässä vaiheessa putkivahvistus ui tupaan, jäädäkseen. Hänen pääasiallinen harrastuksensa hifi on jälleen kerran astunut aimo harppauksen eteenpäin laitepäivitysten ansiosta. ”Musiikin pitää tulla iholle, tuntua ja vetää puoleensa”, Ketonen kertoo ja lisää, että rytmi ja rullaavuus ovat valttia ja että äänikuvat ja bongailut ovat hänelle toisarvoisia. Kävimme kuulostelemassa hänen paremman luokan pakettiratkaisuaan ja olihan päivitysportaiden nykytasanteella aistittavissa selkeitä synergiaetuja. No, äänentoistokaluston virtakaapeli/jakoblokki-osasto taitaa sisältää prosenttia miinustavaa tavaraa, joskin tuskin kauan. Ruokahalulla on taipumusta kasvaa syödessä ja kyllähän omat preferenssit alkavat selkiytyä harrastusvuosien myötä. hifiharrastaja Kimmo Ketonen Teksti ja kuvat Jaakko Eräpuu ITÄHELSINKILÄISESSÄ rivitaloasunnossa myhäilee tyytyväinen mies. Vajausta syntyy levysoitinkokonaisuuden pyöritinosiosta, joka on kyllä sekin brittivalmistetta, mutta eri tuotemerkiä. Ensimmäinen oma, hifiksi Säätöä ja synergiaa Pääkaupunkiseudulla hi?ä harrastava Kimmo Ketonen on harkituin askelin hivuttautunut kohti yhden tuotemerkin laitteistokokonaisuutta. luokiteltava laitteisto oli Saloran yhdistelmälaite, se kuuluisa ”kakstonninen”, joka vaihtui sittemmin NAD/ Amphion-systeemiksi, joka puolestaan sai antaa tilaa Unison Research/Wilson-Benesch Arc -kattaukselle. Tämän tyyppistä ajatusmaailmaa vasten peilattuna panostaminen levysoitinkalustoon, rajapintojen läheisyyteen sijoitettaviksi tarkoitettuihin kaiuttimiin ja putkilaitteisiin on hyvin linjassa, olletikin, kun Kimmon musiikilliset mieltymykset ja hänen kuunteluolosuhteensa vielä tukevat valintoja. Laitteiston yhtenäisyysprosentti koheni päivityksen myötä hieman vajaaksi sadaksi. Kimmo Ketonen on harrastanut musiikin kuuntelua poikavuosista asti
Ketosen mukaan yhden ja saman valmistajan – ainakin Audio Noten tapauksessa – portaita kavutessa tietää mitä saa. Ymmärrettävistä syistä, sillä onhan tuo laadukkaaksi soittopeliksi tunnustettu jo sellaisenaan, saati sitten rankasti päivitettynä. Audio Notea kaikki tyynni. Kimmon mielestä vaivannäkö kannatti, sillä sen tuloksena Gyrodec soi selkeästi tasapainoisemmin, tarkemmin ja vakaammin niin Ortofonin Gadenza Blue -mc-rasialla kuin Audio Noten IQ-3 -mm-askillakin. Levysoittimen alla ovat Blue Horizonin ”taikanapit”, muulla Black Raviolin neliskanttista mustaa magiaa. Ketonen otti oikein kunnon urakan upgradesta, sillä hän toteutti monivaiheisen ja työlään Gerth Pedersenin nimeä kantavan soittimen vakavointiprojektin, jonka vaiheissa dreijan rakennetta vahvistetaan niin kemiallisella metallilla kuin hiekallakin. ”On mukavan stressivapaata, kun perussoundi pysyy samana, mutta askel askeleelta tietty livefiilis, yksittäisten soitinten realistisuus ja musiikin kuin musiikin toimivuus kohenee”, listaa Kimmo ja liputtaa myös selkeämmän äänikuvan ja sävymaailman rikastumisen puolesta jakaen erityiskiitosta viimeksi mainituista kaapelien asteittaiselle vaihtumiselle kuparisista hopeisiksi. No, löytyyhän Audio Noten vinyylituotevalikosta äänivarsien ja -rasioiden ohessa pyörityskoneistojakin, vaan Kimmopa pitäytyy Michellin Gyrodecissä. Kotikokeiluperiodin jälkeen asia oli selvä, kaiuttimet järeine jalustoineen jäivät taloon ja saivat jonkin ajan päässä seuraa Audio Noten OTO SE Signature -putki-integroidusta, kaapeleista, äänivarresta ja levysoitinesivahvistin/step up -muuntaja -yhdistelmästä. Laajasta, portaittaisesta mallistostaan kuulun omaehtoisen brittivalmistajan näkemys musiikin toistumisen olennaisista asioista tuntui natsaavan Kimmon ajatusmaailman kanssa paremmin kuin hyvin. Pitemmälle ehtineiden hifiharrastajien suosimat oheistarvikkeet, muutkin kuin kaapelit, ovat kokeilujen kautta todistaneet Kimmolle olemassaolonsa oikeutuksen. hifiharrastaja Sorsa edellä samoissa merkeissä Ketosen kiinnostus Audio Noten laitteita kohtaan alkoi kaiuttimista, kun asunnonvaihdon yhteydessä Arcien bassotoisto ei enää oikein tuntunut riittävältä. ”Yhden merkin taktiikka toimii”, tuumaavat Kimmo Ketonen ja Kipe. Ketonen myöntää, että joissain suhteissa ensin mainittu rasia soi jälkimmäistä paremmin, mutta niin vain Audio Note syrjäytti kilpailijansa tälläkin äänentoiston lohkolla, musikaalisella ja irtonaisella otteellaan. AN-J LX HE suositellussa sijaintipaikassaan, nurkassa. ”Vahvistin tiukensi ja avasi soundia haluamaani suuntaan, ja siitä oli hyvä jatkaa merkin sisällä, vaikka se kukkarolle on käynytkin”, Kimmo kelaa harrastuksensa lähihistoriaa, jonka viimeisimmät etapit ovat äänirasia, cdpyöritin ja da-muunnin. Ja kyllä: AN osaa hinnoittelun jalon taidon. 77. Meiltä ja maailmalta, uutta ja vähän käytettyä. Useammankin laitteen alle on sijoitettu niiden vakiojalat korvaavia päivityspalasia. Massan kasvattamisen lisäksi soittimen sivusuuntaista liikettä vaimennetaan tarkoitusta varten työstetyillä rajoittimilla. Mies oli iskenyt silmänsä AN-J LX HE -kaiuttimiin, joiden suositeltu sijoituspaikka, seinän vierusta, osui hyvin yksiin uuden asunnon olohuoneen sisustussuunnitelmien kanssa
Sitä paitsi, nykyinen joukkopako cd:n parista on mahdollistanut huippuedullisia hankintoja, aivan kun vinyylin kuolemakin aikoinaan. Proge, jazz, 1970–1980-lukujen rock, Rush, Pink Floyd, Mew, Anders Jormin, Gregory Porter, Fela Kuti… ja Arvo Pärt, jonka Ketonen nostaa esiin klassisen musiikin suosikeista udellessa. Huoma sivustatuenta ja levylautasen alta pilkottava hiekka. Saksofonissa on rouheaa rähinää, ja Bakerin setti rullaa ja rokkaa. Rajapintojen läheisyyden avulla alas ulottuvaksi tarkoitettu AN-J-pari hätyyttelee fysiikan lakeja kahdeksantuumaisilla hamppuwoofereillaan. Rock’n roll & proge & blues & jazz Laitteiden soittokuntoon lämpiämistä odotellessa käymme läpi Kimmon musiikillisia mieltymyksiä. Hana on toki melko auki, mutta ei tunnu kymmenwattinen putkari olevan moisesta moksiskaan. Sorsahan tässä yhteydessä tarkoittaa hifistien kielenkäytössä sourcea eli äänilähdettä. 78. ”Hevi ja rap eivät putoa ollenkaan”, naurahtaa Kimmo samalla kun lykkää yhden uudemmista suosikeistaan, rumpalilegenda Ginger Bakerin Coward Of The Countyn päältäladattavan cd-pyörittimensä kieputettavaksi. Tunnelmasta toiseen. Toki myös huoneakustiikan epätasaisuudet hyökkäävät hiukan päälle Päivitetty Gyrodec. Lähestytäänpä asiaa myös negaation kautta. Tyylisuuntia ja nimiä putoilee kuin apteekin hyllyltä. Hieno biisi, ja jos kalusto antaa myöten, todella matalaa synteettistä murinaa pitäisi ilmenemän – ja ilmeneehän sitä. Klasarin ja vähän jazzinkin suhteen tilanne on muuttumassa, koska naapurustossa asuva, huomattavaa cdvarantoaan rippaava ja hukkaava pitkän linjan harrastajakaveri on viime aikoina pitänyt huolta siitä, että Kimmo on päässyt tutustumaan ennestään tuiki tuntemattomiin genreihin ja artisteihin. Läsnäolontuntu on vahvaa sorttia, eli AN-kattaus virittää hyvin vähän, jos lainkaan verhoa kuulijan ja musiikin väliin. Chris Thilen ja Edgar Meyerin mandoliini & basso -duetot osoittavat, että sointisävyjen luonnollisuus on reilassa, minkä aistii myös vastikään Suomessa vierailleen Gregory Porterin Liquid Spirit -levyn lauluosuuksien intiimin lämpimästä soundista. Eli Kimmon tapauksessa cdja vinyylikalustoa. Ettei olisi kyse niistä paljon puhutuista synergiaeduista. Hyvä, livemäinen meininki. Löytyisikö joku genre, joka ei pääse ääneen lainkaan. Mies tosin myöntää, että klassisen musiikin asema hänen levykokoelmassaan on varsin vähäinen. Tiedostopohjainen kuuntelutoiminta, hires, striimaus, Tidal ja muu digidigi ovat tulleet kyllä kokeilluksi, mutta ne eivät oikein sytyttäneet miestä, jonka mielestä lp ja tavan Red Book -cd edustavat pistämätöntä äänenlaatua ja käyttömukavuutta. hifiharrastaja Kimmo Ketonen ”Sorsa edellä mennään, putkilla, kaapeleilla ja tarvikkeilla hienosäädetään”, Ketonen kiteyttää harrastusfilosofiansa pääperiaatteet. Ja kyllähän soi luontevan ärhäkkäästi ja dynaamisesti tuo journalistinkin referenssiäänitteenään taannoin käyttämä jazzpäästö. Nick Caven viimeisimmän studioalbumin, Push The Sky Awayn, nimiraita soimaan. Kuuntelukolmion kannan leveys ja kaiuttimien balanssin suhteen optimi sijoitus saattavat niistää äänikuvan kolmiulotteisuudesta palan pois
Friday Night In San Francisco jatkaa luomukitaroinnin linjalla. AN CDT Two/II on päältä ladattavaa tyyppiä. Sileäkarvaisen mäyräkoira Kipen seuratessa silmä kovana sessioiden kulkua siirrymme kuuntelutuokion finaaliin eli vinyyliin. Kolmen virtuoosin (McLaughlin, Di Meola, de Lucia) live-vedon kiivas kuviopikkaus rävähtää ilmoille energisenä ja irtonaisena. Watersin ja Buddy Guyn akustiset kitarat rämisevät autenttisesti, ja Willie Dixonin pystybassossa on ytyä. Kimmon mukaan tämänkin klassikkolevyn sointi selkiytyi ja vakautui huomattavasti levysoitinpäivityksen ansiosta. Eipä taida olla Ketosella kiiruita, saati syytä, ottaa sitä viimeistä askelta, jonka myötä laitteiston AN-prosentiksi tulisi tasan sata. Viitisenkymmentä vuotta sitten julkaistu äänite kuulostaa hämmentävän hyvältä. • Michell Gyrotec V (Gerth Pedersen Full Mod) • Audio Note Arm III/2 • Audio Note IQ-3 • Audio Note M1 RIAA, ANS2 SUT • Audio Note CDT Two/II • Audio Note DAC 3.1x/II • Audio Note OTO SE Signature • Audio Note AN-J LX HE • Audio Note SPx, Spe, Vx Ketosen laitteisto info kovemmilla äänenpaineilla, minkä Kimmokin on rekisteröinyt ja katsellut vaimentamatonta kattoa sillä silmällä. Pieni magneettiklamppi vakavoittaa pyörintää.. Soittotilan avara ambienssikin välittyy. Kaiken kaikkiaan sointi pysyy rytmiä myöten kasassa reippaassakin kyydissä suht hyvin. Muddy Watersin Folk Singerin myötä
Jaakko Eräpuu Laurent Thibault Mais On Ne Peut Pas Rêver Tout Le Temps Ballon Noir Ranskanprogen hienovarainen mestariteos Aiemmin mm. Iso esityskoneisto taittuu erinomaisesti niin Goebbelsin kaleidoskooppimaisesti elävän musiikillisen kerronnan kuin Zappan rehevän rönsyiluutiota, dynamiikkaa ja sointisävyjen rikkautta ei puutu. Ja jos on liideri virtaviivaisessa vedossa, niin genren kuviot ovat suvereenisti hallussa myös akselilla KalifoukadisLötjönenMäkynen-Assefa, eivätkä satunnaiset vierailijatkaan jää statisteiksi sielukkuuden joustavanjäntevässä jatkumossa. Monia mainesanoja kerännyt pravien lisävahvistusten kera Tanejevin kaksi suurta jousikvintettoa sekä näyttävästi kuohuvan pianokvinteton. Dynaamista skaalaa löytyy, kuin myös sointisävyjen aitoutta, vaikka äänite ei Jaakko Eräpuu Timo Lassy Love Bullet Must Have Jazz Suvereenia sielukkuutta Retroisen soul/lattari/groovejazzin sanansaattaja Timo Lassy orkestereineen on ehtinyt jo neljänteen studioäänitteeseensä ja meno senkun maistuu ja mekoidumpi tapaus kun edeltäjänsä tai Lassy livenä, mutta yhtä kaikki: tyylikästä, taidokasta ja ennen kaikkea sulavasti sykkivää saksofoniaa tanssihermoa keinuttavalla kompilla kolmanteen potenssiin. Mika Kankainen 80. Quartet Supraphon Vyöryjä ja pärskeitä Sata vuotta sitten Moskovassa kuollut Sergei Tanejev oli suurten mittojen säveltäjä. Jaakko Eräpuu levyarviot Kari Ikonen Trio Beauteous Tales and Offbeat Stories Ozella Vapailla taajuuksilla Suomalaiset jazzmuusikot liikkuvat entistä useammin kansainvälisissä kuvioissa. Orkesteri ja kapellimestari Slatkin suoriutuvat asiallisesti, mutta varsinkin levylle sijoitetuissa soolourkuteoksissa kuiva akustiikka verottaa soinnin pyöreyttä ja pehmeyttä. Hänen laajoissa kamarimusiikkiteoksissaan on kestoa sinfonioiden verran, ja levyllä oleva pianokvintetto muistuttaa hahmoltaan enemmänkin suurta pianokonserttoa. 3 'Organ' Vincent Warnier/Orchestre National de Lyon/ Leonard Slatkin Naxos Urkusinfoniaa tilan ehdoilla Sinfoniaorkesterin ja urkujen sointimaailmojen onnistunut yhdistäminen samassa teoksessa ei ole aivan ongelmatonta. Albumin neljällä kappaleella pääosassa ovat kauniit ja monimuotoiset melodiat, joissa on iskevyyttä ja mahtipontisuuttakin, poikkeuksellisen herkästi ilmaistuna. Soundeista on aistittavissa Blue Noten, Verven, Staxin ja jopa vähän CTI:nkin henkeä, ilman suoranaista imitoinnin tuntua. Magmassa vaikuttanut ja myös tuottajana tunnettu Laurent Thibault julkaisi vuonna 1978 omalla nimellään yhden ranskaprogen hienoimmista albumeista. Opettajana hän välitti Rahmaninoville monia niistä asioista, joita oli ammentanut omalta opettajaltaan eli Tšaikovskilta. Säveltäjä itse työskenteli aikansa urkurakentamisen ferrarin eli Cavaillé-Coll-urkujen äärellä. Rytmisektio ja bassomelodiat esim. Musiikki hengittää ja pysyy kasassa paikoin monimutkaisesta ja kiihkeästä luonteestaan huolimatta, vaikka viimeiseen erottelevuuteen ja selkeyteen onkin vielä matkaa. Eli hanat ovat olleet näkemyksekkäissä käsissä. Yksittäisten muusikkojen ja koko ryhmänkin harjoittama improvisointi ulottuu paikoin varsin vapaa-ajatelluille taajuuksille, mutta taitaa trio hallitun herkistelynkin. Tässä suhteessa hienoimpia ja onnistuneimpia sävellyksiä on ranskalaisen Camille Saint-Saënsin sinfonia nro 3 eli Urkusinfonia. Heikki Valsta Heiner Goebbels & Frank Zappa Perfect Strangers – The Norwegian Radio Orchestra/ Thomas Søndergård Lawo Classics Laadukkuudella ladattu Maineikkaita digitaalisia äänipöytiä valmistava saksalainen Lawo laajentamassa reviiriään äänitteiden puolelle. Kansitaide tekee kunniaa tälle erityisen hienolle ja liian nopeasti loppuvalle kokonaisuudelle. Armenialaissyntyisen basisti Ara Yaralyanin ja lyömäsoittaja Markku Ounaskarin siivittämä soitanta yltyy paikoin hyvinkin irtonaisesti svengaavaksi, joskaan ei mainstreamin maneerein. Pianisti Kari Ikonenkin on levyttänyt trioineen jo toistamiseen saksalaiselle Ozellalle. Parin vuoden takainen Bright oli jo lupaava veto, mutta tämä toinen laittaa vielä paremmaksi. kappaleella Aquadingen ovat nautinnollista seurattavaa ja taitavasti instrumentteina käytetyt lauluäänet tuovat musiikkiin paljon lisäarvoa. Mais On Ne Peut Pas Rêver Tout Le Temps kruunaa Zeuhl-tyylisuunnan hienovaraisemman puolen. Perinnekattauksen lisäksi lavalla mellastavat settirumpali, sähköbasisti, keyboardisti ja parikin kitaristia, joten sekä G-Spot Tornadon ja Dog Breath Variations/ Uncle Meatin kaltaiset repäisyt että Goebbelsin urbaanit näyt valottuvat asiaankuuluvalla arsenaalilla. Konserttisali asettaa tilana kuitenkin soittimelle sekä äänitykselle omat haasteensa, jotka on tällä äänitteellä onnistuttu ratkaisemaan tyydyttävästi. NRK:n kanssa yhteistyössä hoidettu konserttitaltio on sekä sisällöllisesti että teknisenä toteutuksena viiden tähden tavaraa. Alkuperäinen julkaisu on laadukkaasti tuotettu ja prässätty. Tiiviin paketin tuotantopuoli läpäisee aikakone-testin reilulla marginaalilla. Albumin avaava kaunis Orée luo suuntaviivat, joista Thibaultin visio kehittyy vahvasti maanläheisenä progen, jazzin ja maailmanmusiikin muotoja hyväksikäyttäen. Musiikin monista ilmansuunnista ammennetuista aineksista syntyy pianotrio-formaatin perinteiden päältä pölyt pyyhkivää paahtoa, niin sävellyksellisesti kuin soitannollisestikin. Panu Savolaisen vibesit kohtaavat Wurlitzerin & urut ja Jukka Eskolan trumpetti tenorin, jazzin 60-70 –lukuisen hämyisässä viitekehyksessä. Vuodesta 2007 alkaen kymmeniä äänitteitä julkaisseen yhtiön katalogi painottuu klassiseen, mutta on listoilla modernimpaakin konserttimusiikkia, kuten nyt tämä Perfect Strangerskin, jolla Norjan radion bändi tulkitsee tanskalaiskapunsa Thomas Søndergårdin johdolla Heiner Goebbelsin ja Frank Zappan tuotantoa. Ensin mainitulla lohkolla afroamerikkalainen traditio rajoittuu yhteen Coltrane-lainaan ja jazzin akateemisuuden himmeät valot kajastavat kaukana horisontissa, kun kolmikon kulku sivuaa musiikillisia etappeja Euroopassa ja sitä idempänä. Äärilaitana Bollywood-elokuvan soundtrackin eksotiikka. Hienon urkusinfonian parina on hieman erikoinen ja harvoin soitettu teos Sypressejä ja laakerinlehtiä, missä orkesteri pääsee ääneen vasta sävellyksen jälkimmäisessä osassa. Tšekkiläisten muusikoiden esitykset eivät jätä toivomisen varaa ja perinteikkään levymerkin äänitys on myös tasapainoisen onnistunut. Heikki Valsta Saint-Saëns Symphony No. Levy-yhtiö Lawo Classics lienee jotain sukua hitech –kaimalleen, vaikka se vaikuttaakin Norjassa. Vaikka Tanejev opiskeli Moskovan ohella myös Pariisissa sekä toivoi tuovansa venäläiseen säveltäjäkoulukuntaan keski-eurooppalaista osaamista, virtaa hänen sävelkielessään samankaltaiset vyöryt ja pärskeet kuin hänen opettajallaankin tai oppilaalla. Ehdotonta huippuluokkaa Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä – Ei suositella Taneyev The Complete Quintets – Martin. Saman tyylin soitin on Lyonin konserttisalissa, missä tämä levytys on tehty. Molemmat ovat soinnillisesti niin itseriittoisia ja monipuolisia
Colesin sävellyskyvyistä albumi antaa erittäin lupaavan kuvan. Can’t Forget vetää aivan eri linjaa kuin perinteinen yhteen keikkaan perustuva edeltäjänsä ja täydentää sitä, ja Cohenin koko artistikuvaa, mainiosti. Ole Nerdrum Nocturnal Sunshine Nocturnal Sunshine I/AM/ME BRITTILÄISEN house-dj:n ja tuottajan Maya Jane Colesin sivuprojekti hypnotisoi vaan ei pörise, niin kuin vuoden 2015 dubstepilta on lupa odottaa. Tylsäksihän Bush nimittäin kovin äkkiä käy. Jos musiikin sijasta puhuttaisiin mielenterveydestä, selvät masennuksen riskitekijät olisivat olemassa. Tuota osastoa tässä edustavat omaelämäkerrallinen Field Commander Cohen, elämänkokemuksen leimaama tulkinta George Jonesin Choices-kappaleesta ja pari vaikuttavaa urkuvetoista bluesia Never Gave Nobody Trouble ja Got A Little Secret. Heinosen käsittelyssä jouhikko soi monipuolisesti mutta kuitenkin säilyttäen sille ominaisen aavemaisen kolean soundin. Sävellysten vahvat teemat tempaavat mukaansa kuten levyn johdantokappale Erlkönig, joka on saanut innoituksensa itsensä Göethen runoudesta ja heijastelee jykevillä sävelkaarillaan Sturm und Drang -epookkia. levyarviot Tämän sivun levyarviot ovat koottuja valintoja musiikkilehti Soundin uusimmista arvioista Snoop Dogg Bush Columbia PHARRELL Williamsin kokonaisuudessaan tuottama Snoop Doggin uutukainen, järjestyksessään jo 13. Welch on kuitenkin varmistanut joka kappaleen tekijänä, että sovitusja soundiratkaisuja on puleerattu niiden ehdoilla. Artistivieraat Chelou ja Catnapp tuovat kaivattua pop-reunaa. Heinosen sanaton laulu lisää kappaleen shamaanitunnelmaa. Kappaleet ottavat aikansa kehittyä ja musiikilliset teemat ja kaaret rakennetaan suurilla sivalluksilla. Bändi vain kaivautuu takaisin 90-luvun alkupuolella tekemänsä musiikin sointumultiin. Levy jatkaa pitkälti siitä, mihin yhteistyössä Dâm-Funkin kanssa jäätiin: vocoderja autotune-kikkailua sekä synteettisiä äänimaisemia. Snoop ei myöskään enää juurikaan räppää, lauleskelee vaan menemään. Pitkän seikkailun tehnyt Paradise Lost ei ole ollut matkoillaan aina täysin eksyksissä, mutta tällaista kotiinpaluuta on toivottu. Varhainen Paradise Lost oli nykyistä aggressiivisempi, vihaisempikin. Verrattuna esimerkiksi Noisian suureellisuuteen tai Black Sun Empiren eeppisyyteen Nocturnal Sunshine on maalauksellisempi, elokuvallisempi ja melodisempi. Bush on eniten jälkimmäistä: supertuotettua diskofunkia Rick Jamesin hengessä. Heinosen oivat soittokumppanit Mikko Hassinen (rummut, tehosteet) ja Nathan Riki Thomson (kontrabasso) hoitavat osuutensa mallikkaasti ja kurinalaisesti. Luonnollisesti kappaleet ovat pääosin taiten jäsenneltyjä ja niille ladattu tunnelma vahva. studioalbumi Bush ei ole ihan sitä tavanomaista Snoopia. Bush on pinkkiä poppipurkkaa, jolla ei ole mitään tekemistä Snoopin rapmenneisyyden kanssa. Belielyttävän perinnetietoinen ratkaisu. Asko Alanen 81. Levyllä kohtaavat kansanmusiikin juurevuus, jazzin vapaus ja konemaailman taiten hyödynnetyt pienet lisukkeet. Ultratyylikästä ja hivenen tunteetonta, mutta jollain tavalla hyvin vetoavaa. Levyllä on ripaus menneisyydestä napattua deathia sekä goottimetallia. Albumin valttina on sävelmien melodinen vetoavuus. Mikko Merilinna Florence + The Machine How Big, How Blue, How Beautiful Island FLORENCE Welchin orkesterin kolmas albumi on kromatun kiiltävästi tuotettua popmusiikkia, joka tuo pintapuolisesti mieleen pahamaineisen AOR-radiorockin ja MTV-videorockin vakiokonstit läpitunkevien soundikarisman sijasta. Kappaleissa vuorottelevat koristeelliset melodiat ja lähes free jazz -tyyliset irtiotot. It’s Alright viettää housen suuntaan ja Take Me There keinuttaa syvillä bassoillaan. Luonnollisesti uutuus on tuotannollisesti valovuoden edellä reilun parinkymmenen vuoden takaisia levyjä, ja musiikillisten yhtymäkohtien kohdalla pesäeroa tekee oikeastaan eniten aika itsessään. Nocturnal Sunshinen materiaali on hyvin henkilökohtaisen tuntuista ja siksi huomattavasti helpommin lähestyttävää kuin usein kylmäksi jäävä tuottajavetoinen ilmaisu. Monilta osin levy muistuttaa Shades Of Godia (1992) ja myös Iconia (1993). studiolevyn äärellä on äidytty puhumaan jopa uudesta tyylistä, mutta ei siinä mitään uutta ole. Valittamista ei myöskään ole niin ikään harvinaisempaa reunaa taivaltavissa keikkavedoissa, kuten ranskaksi lauletussa La Manicissa tai I Can’t Forgetissa, jossa Leonardin syvä ja matala tilitys saa upeaa sparrausta Webbin sisarusten ja Sharon Robinsonin heleästä taustalaulusta. Tekstit ovat avointa ihmettelyä kohdalle osuneista asioista ja johtopäätöksillä tai viisauksilla höystettyä kerrontaa asioiden mielenkiintoisemmista puolista. Koivut ja kellot -kappaleessa soi marikansa -ja morodovolaismystiikka. Tai no, mikä olisikaan 43-vuotiaalle kameleontti-Snoopille tavallista – hän kun liikkuu ketterästi gangstaräppärin roolista reggaeleijonaksi tai pornolordista funkdiivaksi. Niissä Cohen kokeilee uusia juttuja tai improvisoi vanhoihin vapautuneesti. Marko Säynekoski Leonard Cohen Can’t Forget – A Souvenir Of The Grand Tour Columbia LIVEÄ pukkaa vanhalta Leonardilta tiuhaan tahtiin. Savu on kokonaisuudessaan erinomainen osoitus nykyaikaisten pelimannien avarakatseisuudesta ja yltää siksi luontevasti hanuristien Kimmo Pohjosen, Markku Paalasen ja rokki-shamaani Pekko Käpin räiskyvien tuotosten rinnalle. Nyt bändi on lähes kyyninen ja uusi levy on musertavan synkkä. Genren kuluneimmat konventiot on täysin kierretty, ja tuotanto on minimalistista. Tänä vuonna ilmestyi jo Live In Dublin ja nyt sitten tämä. Welch ei pura tunteitaan soul-tyyliniekkojen liioiteltuun äänenkäytön tekniseen taiturointiin, vaan lataa elämyksensä suoriin melodisiin koukkuihin ja kertovaan perusproosaan. Ne eivät ole henkilökuvassaan kovinkaan intiimejä saati kattavan syvällisiä, vaan hyviin ja voimakkaisiin melodioihin puettuja kuohahduksia tai levollisenkin oivalluksen hetkiä. Linda Söderholm Paradise Lost The Plague Within Century Media PARADISE Lostin 14. Niinpä How Big, How Blue, How Beautiful paljastuu pakettia availlessa kuoriaan kiinnostavammaksi, hyvin kypsytetyksi ja tietoisen sulavaksi kuunteluelämykseksi. Vieraslistalla vilisee sellaisia nimiä kuin Stevie Wonder, Gwen Stefani, Kendrick Lamar, Rick Ross ja T.I., mutta eivät hekään onnistu tätä albumia pelastamaan. Huhut ovat jo pitkään kiertäneet äijän huikeista soundcheckeistä, jotka saattavat venyä keikan mittaisiksi. Yhtyeen vahva kokemus puhuu niin sävellys-, sovitusja soittorintamalla keinoin, jotka olivat 90-luvun alussa vasta oraalla. Vuoropuhelu valaisee koko levyä, jonka miehen elämän perkaava Stages päättää sekä hauskasti että sattuvasti 80-vuotiaan isännän nöyrää viisautta heijastellen Jussi Niemi Ilkka Heinonen Trio Savu Rockadillo MONISTA kansanmusiikkiyhtyeistä tuttu jouhikkomestari Ilkka Heinonen risteilee Savulla jännittävissä äänimaisemissa. Promasti kuitenkin tämän kesän hittikamaa yökerhossa ennen pilkkua sateenvarjococktailien siivittämänä, missä tytöt ovat aina DTF
Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. vahvistin (7500 €) mbl 126 -kaiutin (8900 €/pr) www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA Huomasitko tämän ilmoituksen. Edelliseen lukijakyselyyn vastanneiden kesken suoritetussa arvonnassa onnetar suosi Reijo Rasimusta Vantaalta. Ja kauppa käy vilkkaana. hifimarkkinat Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! www.hi?maailma.?/kysely Häiritseekö melu. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo.... Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. www.tlaudio.fi P. Hän on pian onnellinen Pro-Ject levysoittimen omistaja. TL-Audio • HIGH-END • KOTITEATTERI • TARVIKKEET • Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Osallistu Hi?maailma-lehden lukijakyselyyn ja voit voittaa 200 euron arvoiset Philips Fidelio NC1 -vastamelukuulokkeet omaksesi. Niin monet lukijammekin! AUDIST OY high endiä vuodesta 1988 www.audist.fi www.mbl.de Kuvassa: mbl C51 integ. Kerro mitä mieltä olet l ehdestä, mistä pidit, mistä et, mitä haluaisit lisää.Mistä laitteista haluaisit seuraavat testit
Tätä mustaa pimeää vastaan taistelua ei ole kuitenkaan vielä hävitty. Mainosraha on julkaisutoiminnan edellytys. Tieteellinen ja taiteellinen näkemys ja niiden jalostaminen harkituksi kokonaisuudeksi, jutuiksi ja lopulta julkaisuksi, vaatii ponnisteluja, koordinaatiota ja suunnitelmallisuutta. Asiantuntijajulkaisuilla on ankeat oltavat. Elämänmakuisia kokemuksia kirjoittava Jussi lähestyy aiheitakorvat edellä, mutta järki kädessä. Tästä esimerkkeinä Sanna Ukkolan mainitsemat MTV3:n ja Ilta-Sanomien asiantuntijamainokset. Omakohtainen kokemus niin kuvakuin äänituotannosta tuo näkemystä harrastukseen. Jussi Arvio on mediatekniikan ammattilainen. Mikä alkaa juttujen näköisinä mainoksina, päättyy mainosten näköisiksi jutuiksi. Nettiinkään ei päädy mitään järkevää, mikäli julkaisulta puuttuu laatua valvova kontrolli ja eteenpäin katsova määrätietoisuus. Jotakin olisi tehtävä. Kiinnostuksen kentälle mahtuu niin esoteerinen erikoisuus kuin perinteisempikin äänentoisto. Asetelmassa ei sinänsä ole mitään vikaa vikaa vikaa… Kun kuluttajaa pyritään ohjailemaan ostopäätöksissä journalismiin verhotuin mainoksin, on kaiken eettisen ja vastuullisen toiminnan perusteet uhrattu. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Amerikan mantereelta alkanut trendi on jo ulottanut rahanhajuiset lonkeronsa puhtoisen pohjoisen kamaralle. Missä menee objektiivisen journalismin ja mainoksen raja. Väline ei ole niin ratkaiseva, kuin mitä annetaan ymmärtää. Printtipuoli nikottelee kasvavien kustannusten ja laskevien tilausmäärien kanssa. kolumni Jussi Arvio Kun media muuttuu mainokseksi LUIN taannoin Ylen Aamu-TV:n Sanna Ukkolan kolumnin ”Kun media myi sielunsa”. Ennakoin, että se muuttuu vielä trombiksi sanan molemmissa merkityksissä. Kun muutos aikansa riehuu, tulee se kuuluisa äkkipysäys. Vaikka aikamme saarnaajilla eli bloggaajilla on omat seurakuntansa, ei subjektiivisista kokemuksista kirjoittaminen tee tekstistä journalistisesti laadukasta. Kun ostopäätös jää tekemättä ilmaisen artikkelin, nettiasiantuntijan tai muun vastaavan takia, kannattaa pysähtyä miettimään seuraavaa: kenen mielipiteen juuri luin. Viime aikoina keskustelu mediamaailman muutostuulista on paisunut henkäyksestä puhuriksi. Nostan hattua sille rohkeudelle, jolla hän tarttui kipeään aiheeseen. Mainoksen tehtävä on myydä. Houkutus laskea sisällön tasoa ja ennen kaikkea moraalikynnystä kasvaa. Mainosmyynti takkuilee kaikkialla, ongelma on globaali. Kukaan ei tee töitä ilmaiseksi, koneet eivät käy, paperi ei synny itsestään. kuka 83. Kun lukija ostaa vaikkapa harrastetai asiantuntijalehden tai tilaa verkkojulkaisun, hän äänestää vielä toistaiseksi laadukkuuden ja moraalisesti kestävän kehityksen puolesta. Radiomaailmasta Ukkola nostaa esille muun muassa Radio Aallon artistille myydyt radiopäivät. Tätä kehitystä on vaikea niellä, sillä molemmat työni sivuavat moraalisesti kestävän sisällön tuottamista ja sen periaatteiden jakamista
Aaninen Imperial -kaiuttimet Teksti Pekka Tuomela Kuvat Mauri Eronen ja Pekka Tuomela Mittaukset Aalto-yliopisto testi 84
Sopiva jalustan korkeus on 70 cm. Kuten oheisesta Jussi Hoffrénin haastattelustakin ilmenee, kaiutinta suunniteltaessa ei ole tavoiteltu huoneheijastusten yleistä vähentämistä vaan sitä, että suuntaavuus olisi toiminta-alueen alapäässä suunnilleen yhtä suurta kuin korkeammilla taajuuksillakin. Kaiuttimen varsinainen jakotaajuus on 3300 hertsiä. Takakyljissä on lisäksi samanlaiset 6,5-tuumaiset elementit. Yrityksen tavoitteena on tehdä kaiuttimia, joiden säteilykuvio on samankaltainen eri taajuusalueilla. Virallinen toimipaikka on Lieksassa, jossa myös kaiuttimet toistaiseksi kootaan. Aaninen tuotteisti Metrikin rakennussarjaksi. Jalustakaiuttimen takaelementtien tarkoitus on vaimentaa seinää kohti säteilevää ääntä alakeskialueella. Kotelon toimintaperiaate on dipoli. AANINEN sai alkunsa Jussi Hoffrénin suunnittelemasta Metrik-kaiuttimesta, jonka hän esitteli muutama vuosi sitten Hifiharrastajien DIY-messuilla. Basso-keskiäänisillä on toisen asteen alipäästö ja diskantilla kolmannen asteen ylipäästö. Tutkimme, miten kokonaisuus toimii käytännössä. Jos taas omistaa ennestään laadukkaamman päätteen, sitä voi käyttää pääkaiuttimien ohjaamiseen, jolloin vain Bassojalan signaali otetaan esivahvistimen annosta. Vaimentaa takasäteilyä Imperial on poikkileikkaukseltaan viisikulmion muotoinen. Siten järjestelmä on kytkettävissä suoraan esivahvistimeen, eikä päätevahvistinta välttämättä tarvita. Etulevyssä on perinteiseen tapaan asennettuna 6,5-tuumainen paperimassakartioinen basso-keskiääninen (Seas CA 18 RNX) ja tuuman tekstiilikalotti. Toiminta on pyritty mitoittamaan niin, että takapuolen elementit kumoavat kaiuttimen säteilyä taaksepäin alakeskialueen taajuuksilla, joilla etulevyn mitat eivät vielä riitä synnyttämään etusektoriin painottuvaa kardioidimaista säteilykuviota. Se on jalustalle sijoitettava kaiutin, jota voi täydentää jalustan muodostavalla basso-osalla. Lisäksi niiden tasoa on pienennetty jakosuotimessa ja toistoa suodatettu 500 hertsin alipäästöllä. testi Rohkeasti erilainen Aaninen Imperial sisältää monessa suhteessa tavallisesta poikkeavia yksityiskohtia, kuten kardiodimaisen suuntakuvion, dipolibasson ja digitaalisen parametrikorjauksen. Aktiivisen basso-osan vahvistin kytketään hyppyjohdoilla passiiviseen satelliittiin. Yritys toimii Pohjois-Karjalassa. Bassojalassa on kaksi pitkäiskuista, 10-tuumaista Dayton Audion elementtiä. Valmistajan mukaan kytkentä kasvattaa lisäksi kotelon tehollisen tilavuuden etuelementin kannalta lähes äärettömäksi, koska takaelementtien kartiot liikkuvat vastakkaiseen suuntaan. Aukon vaimennus rajoittaa myös kartion liikepoikkeaman kasvua toimimalla ilmajousena. Siinä on MiniDSP:n valmistama moduuli, joka sisältää digitaaliprosessorin ja kaksikanavaisen vahvistimen. Ne on kytketty vastakkaisvaiheisesti etuelementtiin verrattuna. Toista kanavaa voidaan käyttää pääkaiuttimen ohjaamiseen. Dipoli ja dsp Testaamassamme kokoonpanossa oli mukana myös erikseen myytävä subwoofer-jalusta nimeltään Bassojalka. Vahvistinmoduulissa on äänisignaalia varten sekä analoginen (rca, xlr) että digitaalinen otto (xlr) ja 85. Suotimen osat ovat Intertechnikin valmistamia, samoin liitinpaneeli. Lippulaivatuotteekseen Aaninen on kehittänyt Imperial-mallin. Aaninen kertoo takasäteilyn muodostavan normaalia dipolia kapeamman keilan. Takaelementtien takia kaiutinta ei suositella sijoitettavaksi huoneen nurkkaan, mutta etäisyyden takana olevaan seinään ei tarvitse olla kovin pitkä. Takasivulla on kapea ja korkea aukko, jota on vaimennettu ritilällä. Se myy myös hongkongilaisen MiniDSP:n digitaalitekniikkaan perustuvia äänentoistoja mittauslaitteita ja suunnittelee rakennussarjoja, jossa käytetään muun muassa sen vahvistinmoduuleja. Hoffrén itse asuu Joensuussa
Bassotoisto tosin jäi ohueksi, ja koska järjestelmän kasaaminen pikku hiljaa osista tuntui hyvältä ajatukselta, suunnittelin lisäksi aktiivisen bassojalan. Harkitsiko jalustamallissa resistanssikotelon käyttöä. Vahvistimen paneelissa on myös päätasonsäädin. Basso-osan alipäästötaajuus on säädettävissä. Aaninen Imperial -kaiuttimet testi digitaalinen anto (xlr). Ensin jalustakaiuttimen tekninen rakenne tuli mieleeni uudenlaisena tapana toteuttaa kardioidimaisuus ja se toimikin jo ensimmäisestä prototyypistä alkaen hyvin. Jotenkin liitän sen tunnetilojen välittämiseen taiteen, kuten musiikin välityksellä, mitä pidän erittäin terapeuttisena asiana ihmisen elämässä. Kiinnostuitko tällaisesta toteutuksesta pelkästään teoreettisen ajattelun pohjalta, vai olitko jossain vaiheessa päässyt tutustumaan vuonna 1991 julkaistuun Hi. Hifiharrastajat ry:n toiminta on ollut kohdallani mukava polku, ja mielenkiinnolla seuraan tälläkin hetkellä yhdistyksen toimintaa sivusta. MiniDSP-vahvistinmoduuli sisältää dspkorjaimen ja kaksikanavaisen päätevahvistimen. Oliko se ensimmäinen kunnianhimoinen projektisi. Hifi C-1 ei ollut vielä silloin tiedossani. Erikoiset vasteet Imperialin jalustakaiutin mitattiin ensin passiivisena. Tämä signaali ei sisällä ylipäästösuodinta. Sen avulla voidaan säätää dsp:n asetuksia. Tapit asetetaan kotelon yläpinnan ja pääkaiuttimen Vahvistimen säätöpaneelissa on monipuoliset liitännät, myös tietokonetta varten (rj45). Totesin kuitenkin vanhan tosiasian, että matalat taajuudet vaativat elementin, joka toistaa matalia taajuuksia. Yhdistystoiminnassa olen aktiivinen muissakin harrastuksissani. Imperialien bassojalat suunnittelin jalustakaiuttimen ehdoilla. Lisäksi kaiutinsuunnittelussa tarvittavan teorian ymmärtämisen opettelu on ollut mielenkiintoista ja varsinkin sen soveltaminen käytäntöön mukavan haastavaa. Lisäksi halusin bassojalkaan myös jonkinlaisen takasäteilyn, koska joissakin tiloissa dipolimaisempi suuntakuvio toimii paremmin. Lisäksi on ethernet-liitin (rj45) tietokoneeseen yhdistämistä varten. Kaikkea kun ei pysty paperilla mallintamaan, vaan tarvitaan empiiristä kokeiluakin. Bassokotelon takasivulla on naparuuvipari vahvistimen toisen kanavan signaalin viemiseksi pääkaiuttimelle. Itse asiassa kardioidibasson käytännön toteuttamiseen perehdyin ensimmäisenä Kimmo Sauniston projekteihin tutustumalla ja tekemällä ensin varastostani löytyneillä kaiutinelementeillä kokeita toiminnasta. Usean pienen 86. Olen miettinyt joskus syvällisemmin syitä, miksi kaiuttimien suunnittelusta on minulle syntynyt intohimo. Muina varusteina ovat verkkojohto, rj45-kaapeli ja yhdysjohdot pääkaiuttimen kytkemiseksi sekä cd-levy, joka sisältää hallintaohjelman, perusasetukset, oppaan huonekorjaukseen ja käyttöohjeet. Metrik oli ensimmäinen tuote, jonka kehitykseen otin ulkopuolista rahoitusta. Metrikissä on matalille äänille saatu kardioidisuuntakuvio yhdistämällä ympärisäteilevä kotelokaiutin eli monopoli ja dipoli. C-1 -rakennusohjeeseen, jossa oli vastaava rakenne passiivisena. Basso-osan varusteisiin kuuluvat piikit ja metallitapit. Metrikistä kuitenkin kehitettiin vielä lisäksi täysin passiivinen versio, kun Aaninen jatkui Lieksan Laatuherkut Oy:n alaisena Teijo Lyytisen ansiosta. väliin. Kaiuttimen epätavallisen rakenteen vuoksi mittasimme vasteen myös kohtisuoraan sivulta (90 astetta) ja takaa (180 astetta). Koska lähimittaus ei antaisi Haastattelussa Jussi Hoffrén Myös digiprosessointia vierastaville Olet ollut aktiivisesti mukana Hi?harrastajat ry:n toiminnassa, esimerkiksi järjestämässä DIY-messuja. Miksi valitsit Imperialiin erilaisen bassotoiston periaatteen. Oman start up -yritykseni kuitenkin lopetin ennen kuin tuote kaupallistettiin, ja Hifiharrastajat ry otti sen julkaistavaksi rakennussarjana. Bassojalka vaatikin useamman eri prototyypin toimintaa kehitettäessä. Metrik-kaiuttimesi on tullut monille tutuksi messuilta. Passiivisena siitä olisi tullut aivan liian epäkäytännöllinen. Harkitsin myös samanlaista toteutusta bassojalkaan kuin jalustakaiuttimessa on, mutta useammalla elementillä
Metrikin tavoin Imperial on koteloltaan leveämpi kuin useimmat jalustakaiutinmallit. Tähän mennessä suunnittelemissani kaiuttimissa suuntaavuus pysyy vakiona taajuudesta riippumatta, mutta taajuusbalanssi on suoraan edestä mitattuna varsinkin Metrikissä korkeille taajuuksille laskeva. Keskialueen ja diskantin taajuudet ovat aallonpituudeltaan sen verran lyhyitä, että Imperialissa 6,5-tuumainen bassokeskiääni pystyy suuntaamaan ne jo melko hyvin varsinkin leveän etulevyn ansiosta. Näitä on jo muutamalla valmistajalla ennestäänkin. Pidätkö keskialueen ja diskantin heijastusten vähentämistä vähemmän tärkeänä. Imperialissa on käytetty paljon resursseja bassoalueen suuntaavuuden ja alakeskialueen takasäteilyn vähentämisen hyväksi, mutta muuten kaiutin on hyvin perinteinen. Pyrin kuitenkin pitämään kaiuttimen kaikki osat laadukkaina kokonaisuuteen nähden ja välttämään niiden aiheuttamia turhia kompromisseja. Se tuo pientä mutkittelua matalimmille taajuuksille huoneheijastusten takia. Matalien taajuuksien suuntaaminen on teknisesti monimutkainen rakenne, eikä sitä välttämättä saada edullisesti toteutettua. Kyljen takaosassa oleva ritilällä varustettu aukko saa aikaan dipolia muistuttavan suuntakuvion. Bassojalassa on kaksi Dayton Audion elementtiä. Jalustakaiuttimeen en ajatellut resistanssikoteloa alunperinkään, koska halusin toimintaperiaatteen nimenomaan sähköisesti säädettäväksi. Takasäteilyn kumoutuminen toimii tehokkaimmin alle 300 hertsin taajuuksilla. Sekä tehovaste että kohtisuora vapaakenttävaste ovat keskenään samanluonteiset 7 kilohertsiin asti. Lisäksi 600 hertsin ympäristö on pelkkää jalustakaiutinta tasaisempi. Keskimääräinen suuntaavuusindeksi on tavallista suuruusluokkaa. Aluksi oli ajatuksena tehdä takaelementtien voimakkuus säädettäväksi, millä olisi pystynyt vaikuttamaan suuntakuvioon eri tiloissa. Yläkeskialueella on laaja vaimentuma, ja vapaassa kentässä diskantin taso nousee 5 kilohertsin yläpuolella. Imperialin pääkaiuttimen jakosuodin on passiivinen. Myös analogisen äänilähteen kuten vinyylin toistossa saatetaan vierastaa ylimääräistä digitaalista prosessointia. Lisäviive on suhteellisen pieni; kilohertsin taajuus toistuu 0,12 millisekuntia korkeiden taajuuksien jäljessä. Nykyään on suhteellisen edullista toteuttaa bassovasteen tasaus dsp:n avulla. Kannattaako silti tehdä monimutkaisempi matalilla taajuuksilla suuntaava kaiutin kuin monopoli. Tämä tuo vastaavan kuuloisen taajuusbalanssin kuin perinteisessä kaiuttimessa tasaisesti laskeva tehovaste ja suoraan mitattu suora vaste. Tämän suhteen Imperialissa on mahdollisuus valita jalustakaiuttimien soittaminen esimerkiksi integroidulla vahvistimella ja bassojalkojen kytkeminen preout-liitäntöihin kuten tavallinen subwoofer. Bassojalan kanssa mitattuna toisto ulottuu alemmaksi. Edullisempiin tuotteisiin suunnittelisin käyttäjäystävällisen mallin seinälle ripustettavaksi. Taajuudesta riippuen suuntaavuus saadaan aikaan joko kartion pintaalalla (korkeilla taajuuksilla) tai alkuperäistä ääntä vastavaiheisella äänellä vaimentamalla. Huoneen tuoman korostuksen huomioon ottaen loivasti laskeva bassovaste on hyvä. Seinäkaiutin kuitenkin on mielestäni hyvä ja käytännöllinen ratkaisu normaaliin kodin olohuoneeseen varsinkin, jos sitä täydennetään subwooferilla tarvittaessa. Imperial-jalustakaiuttimessa on pyritty vakiosuuntaavuuteen tai hieman korkeammille taajuuksille tarkkenevaan suuntaavuuteen. oikeata käsitystä bassotoistosta, koko toistoalue on mitattu 2,5 metrin etäisyydellä. Alapäässä toisto ulottuu 85 hertsiin, mikä vastaa pitkälti valmistajan ilmoitusta. Päätin kuitenkin pitää jalustakaiuttimen toiminnan ja säätämisen yksinkertaisempana, koska tilaan sovittaminen on mahdollista bassojalan vahvistimessa olevalla DSP:llä. Yhdistelmän suuntakuvio on alabassoilla lähellä normaalia dipolia; 180 asteen vaste on käytännössä identtinen etuvasteen kanssa, ja 90 asteen vaste on mitatuista vaimein. Kilohertsin yläpuolella erot eivät ole mainittavia, ja diskantti on selvästi yläkeskialuetta voimakkaampi. Monessa perinteisessä kaiuttimessa on varsin hyvä suuntaavuus keskialueella ja diskanteissa, mutta se laajenee bassotaajuuksia kohti. Se syöttää takaelementeille alipäästetyn signaalin vastakkaisessa vaiheessa. Kun laajennat tuotevalikoimaa edullisempiin malleihin, ovatko ne toimintaperiaatteeltaan tavanomaisia, vai pyritkö saamaan niihinkin enemmän matalien taajuuksien suuntaavuutta. 87. FIR-suodot ja tehokas DSP:llä tehtävä huonekorjaus on monesti erittäin hyvä ratkaisu, mutta moni harrastaja suosii enemmän akustisesti tehtyä ratkaisua. Vaikka DSP:llä saadaan monopolikin toistamaan teknisesti hyvin kuuntelupisteeseen, on toisto vuorostaan muualla kuuntelutilassa vuoristorataa. testi elementin bassojalka olisi luultavasti jäänyt enemmän kompromissiksi
100 1000 10000 20000 0.5 1 1.5 2 Taajuus [Hz] Lisäviive [ms] Lisäviive Lisäviive taajuuden funktiona. Mikael Nederström Keskialueeltaan sivistynyt, joskin samalla aika etäinen soundi. Kaiuttimien sijoitus ei poikennut merkittävästi vakiosta; ne olivat vain kymmenisen senttiä tavallista lähempänä kuuntelupaikkaa. Bassojalan kytkentä tietokoneeseen antaa mahdollisuuden tasoja vaihesuhteiden räätälöintiin sekä parametriseen huonekorjaukseen. Kaiuttimen tuottama särö kasvaa kuultavaksi tavallista nopeammin, vaikka bassotoisto on vaimea. Laulaja menettää hiukan kehollisuutta äänestään, sillä alempi keskialue on luonteeltaan enemmänkin viileä kuin mehevä. Bassotoisto on napakka ja sävykäs, mikä tulee esiin esimerkiksi kontrabasson näppäilyssä. Mauri Eronen Kevyt ja sähäkkä sointi, jossa on tavallista parempi transienttitoisto. Solisti vetäytyy stereokuvassakin kaiutinlinjan taakse. Pellit toistuvat korostetun sähäkästi, mutta diskantti on silti pikemminkin kirkkaan heleä kuin rasittava. 0,12 ms Minimi-impedanssi ................... Mitat (lxkxs) ..................................40 x 70 x 27 cm Paino .............................................26 kg Toimintaperiaate...........................1-tie, dipoli Vahvistinteho ................................2 x 140 W Elementit.......................................2 kpl 260 mm Jakotaajuus ...................................säädettävä Liitin ..............................................rca ja xlr, anto jalustakaiuttimelle naparuuvein Muuta ............................................RJ45-ohjausliitäntä tietokoneelle • Napakka ja heleä toisto • Dsp:n säätömahdollisuudet • Sointitasapainon poikkeamat • Bassojen sivuäänet info mittaustulokset Aaninen Imperial (jalustakaiutin) Herkkyys (2,83 V, 1 m) ....................................... 5,5 dB Lisäviive 1 kHz .................................................... 0,14 ms 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr), 90° (mag), 180° (cyan) Ääninen Imperial lattiakaiutin Vapaakenttävasteet 2,5 m:n etäisyydellä kohtisuoraan edessä (punainen), 20 asteen kulmassa (sininen), 60 asteen kulmassa (vihreä), 90 asteen kulmassa (magenta) ja 180 asteen kulmassa (syaani) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Sointitasapainon olisi odottanut olevan neutraalimpi ja vasteen tasaisempi. Samoin terävin läsnäoloalue laulajan äänessä vetäytyy muutaman askelen taka-alalle. 86 dB Alarajataajuus (-6 dB) ........................................ 4,1 ohm @ 400 Hz 20 100 1000 10000 20000 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Taajuus [Hz] Amplitudi [dB] Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0° (pun), 20° (sin), ja 60° (vihr), 90° (mag), 180° (cyan) Ääninen Imperial jalustakaiutin Vapaakenttävasteet 2,5 m:n etäisyydellä kohtisuoraan edessä (punainen), 20 asteen kulmassa (sininen), 60 asteen kulmassa (vihreä), 90 asteen kulmassa (magenta) ja 180 asteen kulmassa (syaani) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Sopivalla kevyellä materiaalilla helähtävän menevä ääni on kuitenkin melkoisen koukuttava. Mitat (lxkxs) ..................................40 x 34 x 27 cm Paino .............................................13,5 kg Toimintaperiaate...........................2,5-tie, kardioidi Suurin suositeltava teho ...............250 W Nimellisimpedanssi ......................6 ohmia Elementit -basso ..........................................3 kpl 170 mm -diskantti ......................................25 mm Jakotaajuudet ...............................500 ja 3300 Hz Liitin ..............................................naparuuvi Kaksoisjohdotus ...........................ei Aaninen Imperial Bassojalka Hinta .............................................3200 €/pari Valmistaja .....................................Aaninen Puhelin ..........................................0400 217 009 Lisätietoja ..................................... Aaninen Imperial Hinta .............................................2500 €/pari Valmistaja .....................................Aaninen Puhelin ..........................................0400 217 009 Lisätietoja ..................................... Puhaltimien alukkeissa on kahlitsematonta innokkuutta. Keskialueelle olisi kaivattu enemmän lämpöä ja läsnäolon tuntua. Sivistyneisyydestään huolimatta syntyy tunne, että kaiuttimen diskantti on hiukan epätasainen, sillä jotkut peltien äänet saavat kylkeensä aika sähäkän käsittelyn. Basso menee voimalla alas asti, mutta kovemmat iskut aiheuttavat häiriöääniä soundiin. Mikään mutkista ei kuitenkaan ole valtavan iso, sillä ensimmäisten näytteiden aikana niihin tottuu. 46 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz) .... Hiukan ristiriitainen tapaus, jossa on tiettyjä selviä hyveitä mutta joka voisi olla yleispätevämpikin. Transienttitoisto antaa pidäkkeettömän vaikutelman. Stereokuva on etäinen ja solisti piirtyy kaiutinlinjan taakse. Voimakas yläpää ja bassotoiston ponnettomuus tekevät toistosta kokonaisuutena hieman viiltävän, varsinkin suurilla voimakkuuksilla. 85 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10000 Hz) ... Hyvää soundissa on myös napakka ja yhtenäinen ääni, jossa huomio ei erityisesti kiinnity mihinkään yksittäiseen asiaan. Se ulottuu myös kohtalaisen alas, mutta voimakkaat iskut tuovat mukanaan häiriöääniä, esimerkiksi pihinää vahvistinmoduulin liittimien raoista, jolloin myös tarkkuus kärsii. 5,5 dB Lisäviive 1 kHz ..................................................... Imperial-yhdistelmän yleissointi on sivistynyt mutta myös etäinen. 88. Myös alakeskialueelle toivoisi enemmän energiaa lämpöä tuomaan. Aaninen Imperial -kaiuttimet testi Yhteenveto AANINEN Imperial -kaiutinjärjestelmä on mielenkiintoinen tuote, jota suunniteltaessa on pyritty etenkin bassotoiston hallintaan huoneessa. Napakkuus ja erottelu ovat kuitenkin varsin hyvässä kuosissa. Persoonallinen kaiutin, jonka tarjoamia säätömahdollisuuksiin kannattaa tutustua, sillä perusasetuksilla ylä-äänien painoarvo on liian suuri. 100 1000 10000 20000 0.5 1 1.5 2 Taajuus [Hz] Lisäviive [ms] Lisäviive Lisäviive taajuuden funktiona. Ostajalla on kuitenkin mahdollisuus räätälöidä toistoa parametrisen taajuuskorjaimen avulla. kuunteluarvio Aaninen Imperial + Bassojalka Alarajataajuus (-6 dB) ........................................ Sähäkkä diskantti Testin kuunteluosuudessa järjestelmää käsiteltiin kokonaisuutena. Kuuntelijamme löysivät siitä miellyttäviä ominaisuuksia, mutta äänenlaadun kokonaisarviot jäivät vain tyydyttävälle tasolle. Peltien sävy on ohuen sihittävä, mutta äänenväriltään heleä eikä niinkään rosoisen metallinen. Alipäästötaajuus, vaihe ja taso – mukaan lukien pieni hyllykorostus bassoilla – olivat perusasetusten mukaiset. Asetukset näkyvät hallintaohjelmassa, kuvassa esimerkkinä vaimennus 40 hertsillä
Suunnittelu, premedia, manager, tilausjärjestelmät, crossmedia, painotuotteet, pakkaukset, myymälämainonta, messuja tapahtumaratkaisut, tilaratkaisut, logistiikkapalvelut ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme www.lonnberg.fi. Lönnberg on Suomen monipuolisin
Hi?maailma 6/2015 ilmestyy 25.9. Vertailussa 600–800 euron Kotiteatterivahvistimet Cambridge Audio CX Modernisoitu perussarja System Audio Saxo Active Pikkuaktiivi bluetoothilla ja dacilla BenQ Trevolo Bluetooth-kaiutin staattielementein Raportit syksyn messuilta 90. Technics R1 Legendan huikea paluu tulossa Tilaa Hi?maailma helposti netistä: www.hi?maailma.