Hifimaailma 5-6/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Optoma HD23 - valovoimainen FullHD -videotykki tonnilla HIFImaailma 5 - 6 / 2 0 1 2 8,90 LAADUKKAANÄÄNENJAKUVANERIKOISLEHTI TESTISSÄ KOKO UUTUUSMALLISTO JBL STUDIO 5 Taulutelevisioiden kuninkaat Vertailussa kolme huippumallia Laadukkaat hifikuulokkeet 320-400 euroa TESTISSÄ: Optoma HD23 -videoprojektori · Boston A360 - 800 lattiakaiuttimet · JBL Studio 5 -kaiuttimet · 3 huipputelevisiota · Laadukkaat hifikuulokkeet · Opera Callas -highend-kaiuttimet · KOKEILUSSA: Tellurium Q PAL.VKO 2012-30 Black -kaapelit · Kuulokevahvistimen merkitys · Sillä Korvalla: Klangsten-kaiuttimet · 12005 Tannoy Kingdom - 42 000 huippukaiuttimet · Arcam FMJ D33 -da-muunnin · 6 414881 873440 MUUTA: Harrastuksena hifi · München HighEnd 2012 -messuraportti · Hifistin levyvaliot... 187344-12-05
Suurempi kotelo tarjoaa uskomattoman suorituskyvyn sisustuksellisesti tyylikkään ulkonäön kera. Tarkista lähin jälleenmyyjäsi internet-sivuiltamme ja käy itse toteamassa kuinka loistava ääni yhdistyy upeaan muotoiluun! www.genelec.fi. Tyylikästä bassoa kotikäyttöön Genelecin uusi 5051A-aktiivisubwoofer jatkaa Fennia Prize -palkitun 5040A:n muotoilulinjaa suuremmissa mittasuhteissa. Pääkaiuttimiksi voit valita 6010A-, 8020B- tai 8030A-kaiuttimet ja subwooferin mukana toimitettavalla langattomalla kaukosäätimellä kontrolloit tarvittaessa äänenvoimakkuutta koko audiojärjestelmälle
Toinen toistaan hienompia tuotteita suuri kongressikeskus täynnä. Ne ovat niin erilaiset kokemukset. Kuuntelun kokonaisarvona muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. 010 778 6404 HIFImaailma Kuulokekuuntelu kunniaan Osallistuin tämän numeron kuuloketestin kuunteluihin ja olin aivan unohtanut, miten nautinnollista on kuunnella laadukkailla kuulokkeilla. Yksittäislaitetesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/ laatusuhteen omaava tuote. HIFIMAAILMAN ARVOSTELUSTA PISTEET: Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänen- ja kuvanlaatu, jne.). Vähintään yhtä suuri, tai voisi jopa sanoa, että suurempikin merkitys voi olla sillä millä kuulokkeita soitetaan. Olisi muuten mielenkiintoista saada palautetta testeistämme. Musiikki kuulostaa erottelevammalta ja kuuntelija ikään kuin istuu soittajien keskellä. Joitain kuulokekuuntelussa pään sisään sijoittuva stereokuva taas häiritsee. Pisteasteikko on 0-10. Hyvää kesää, PAINOPAIKKA ISSN 1796-6507 Hifimaailma Hifimaailma HYVä OSTOS Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma HYVä OSTOS TESTIVOITTAJA Teppo Hirvikunnas Vastaava päätoimittaja TESTIVOITTAJA-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. KUUNTELUARVOSTELU: Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissa sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Kuulokekuuntelu on jotenkin "klubimaista" ja intiimimpää. 010 778 6401 Toimituspäällikkö Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi P. Kuulokkeiden ja kuulokevahvistimen yhteensopimattomuus pilaa hyvienkin kuulokkeiden äänen kuten tutkimuksemme osoitti. Eräs tuttavani kokee sen suorastaan ahdistavana. Tuotemerkkien ja tuotteiden paljous on myös hämmentävää, jopa ahdistavaa: Miten kaikesta tästä voi valita itselle oikean. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. Myös Amphionin ja Aurelian kaiuttimet olivat hyvin edustettuina aina henkilöstö mukaan lukien. Genelec oli messuilla mukana omalla osastolla ja todella suurella panostuksella. Halu hankkia jotain uutta kasvaa suureksi. Pisteasteikko on 0-10. Käykää vaikka kuuntelemassa tämän numeron kuuloketestin malleja ja kertokaa mitä mieltä itse olette. Avustajat: Juhani Ahonen, Jussi Arvio, Jaakko Eräpuu, Riku Hakala, Jussi Hermunen, Markku Halme, Jukka Halttunen, Matti Hermunen, Masi Hukari, Mika Kankainen, Onni Kauppinen, Matti Komulainen, Mikael Nederström, Jukka Piispa, Pirkka Ruishalme, Pekka Tuomela, Heikki Valsta, Ben Varon ULKOASU: DDM Group Oy ILMOITUSMYYNTI: Pop Media Oy, Puhelin: 010 778 6405 ilmoitusmyynti@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400, Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi VUOSIKERTA: 10 NUMEROA (9 lehteä) JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Hifi-Mediat Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 Hifiharrastajan taivas Munchenin hifimessut ovat hifiharrastajan, ja kenen tahansa laadukkaasta viihde-elektroniikasta hieman enemmän kiinnostuneen taivas. Mutta, mutta... PÄÄ K I R J O I T U S TOIMITUS Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Päätoimittaja Teppo HirviKunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi P. Kuulokkeiden äänen laatu ei riipu pelkästään kuulokkeista itsestään. Toki kokemus poikkeaa kaiutinkuuntelusta, eikä olekaan tarvetta vertailla sitä kumpi on parempi. Oli myös hienoa törmätä messuilla tuttuihin suomalaismerkkeihin. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. TOIMITUKSEN VALINTA Hifimaailma Hifimaailma TESTIVOITTAJA TESTIMENESTYS Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: Ehdotonta huippuluokkaa Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) Ei suositella Hifimaailma Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA SUOSITTELEMME TESTIMENESTYS Hifimaailma Hifimaailma Vertailutesteissä SUOSITTELEMME-maininnan voi saada myös HYVä tuote,HINTALAATUSUHdE joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta SUOSITTELEMME huomionarvoista. Hifimaailma Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE HIFIMAAILMA 5-6/2012 3. Osastoja ja näyttelyhuoneita riittää läpikäytäväksi vähintään koko päiväksi, jos riittääkään. Kokonaispisteet muodostuvat osa-alueiden painotetusta keskiarvosta. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. PS
Kohtuuhintainen kaiutin suoriutuu tehtävästään tasaisen varmasti. 58 Optoma HD23 -projektori Dlp-tekniikkaan luottavan Optoman edullinen uutukainen tarjoaa täyden hdtarkkuuden ja reippaasti valovoimaa. 74 JBL Studio 5 -sarjan kaiuttimet Kookas kotelo ja dominoiva torvi. TÄ S S Ä N U MERO SS A Optoma HD23 - valovoimainen FullHD -videotykki tonnilla HIFImaailma 5 - 6 / 2 0 1 2 8,90 LAADUKKAANÄÄNENJAKUVANERIKOISLEHTI TESTISSÄ KOKO UUTUUSMALLISTO JBL STUDIO 5 Taulutelevisioiden kuninkaat Vertailussa kolme huippumallia HIFImaailma VERTAILUT 18 Kuulokkeet 320400 euroa Kuulokekuuntelijaa ei huoneakustiikan ongelmat vaivaa. JBL:n uuden kaiutinsarjan lattiamalleissa on erottelua ja uskottavaa pauketta. Vertailimme viisi lähipiirille ystävällistä korvakaiutinta hifistejä kiinnostavassa hintaluokassa 44 LED-LCD-televisiot 4755" Valmistajien ledihuippumalleissa loistaa tyylikäs viimeistely. Laulajalegendaa kunnioittava Opera Callas sisältää omintakeisia ratkaisuja. 40 Boston Acoustics A360 -kaiutin Bostonin lattiamalli edustaa amerikkalaista hillittyä soundia parhaimmillaan. Jalustamalli sopii pienempään tilaan. KOKEILU T 50 Arcam FMJ D33 -da-muunnin Brittivalmistajan pelkistetyissä kuorissa piilee musiikin karheutta ja kulmikkuutta tasoitteleva, luonnollista helppoutta loihtiva da-muunnin. 4 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Tuottaako viimeisin tekniikka visuaalista iloa muille kuin ohuita kehyksiä tarkkaileville? 187344-12-05 H IFIMA A ILMA 5 -6 /2 0 1 2 LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI Laadukkaat hifikuulokkeet 320-400 euroa TESTISSÄ: Optoma HD23 -videoprojektori · Boston A360 - 800 lattiakaiuttimet · JBL Studio 5 -kaiuttimet · 3 huipputelevisiota · Laadukkaat hifikuulokkeet · Opera Callas -highend-kaiuttimet · KOKEILUSSA: Tellurium Q PAL.VKO 2012-30 Black -kaapelit · Kuulokevahvistimen merkitys · Sillä Korvalla: Klangsten-kaiuttimet · 12005 Tannoy Kingdom - 42 000 huippukaiuttimet · Arcam FMJ D33 -da-muunnin · 6 414881 873440 MUUTA: Harrastuksena hifi · München HighEnd 2012 -messuraportti · Hifistin levyvaliot... TESTIT 16 Opera Callas -kaiutin Italialaisittain virheettömiin kuoriin on sorvattu myös suloinen soundi. Sillä voi vaikka korvata television
Kaikkea leimaa vaivaton, notkea kontrolli, ja ääni on avoin ja elävä. Alimman äänialueen toistaa monikuituseoksesta valmistettu 15-tuumainen bassoelementti, jonka viritystaajuus on poikkeuksellisen matala, 15 hertsiä. TIETOA J A TAITOA 32 Kuulokevahvistimen merkitys Miten kuulokevahvistin käyttäytyy erilaisilla kuulokkeilla. Kun pysyvä sijoituspaikka on löytynyt, vakaampi kontakti lattiaan saadaan sijoittamalla pohjassa olevien matalien jalkojen alle kolme metallikuppia. 78 Hifimarkkinat Markkinapaikka yksityisille ja yrityksille. 62 Sillä korvalla: Klangster 604 -kaiuttimet Puuseppä Petri Stenbergin pajalta lähtenyt uusversio 60-lukulaisesta Altec Lansing -kaiuttimesta pysäyttää puolen vuosisadankin jälkeen. 79 Kolumni Martti Leskinen: Hifi on halpaa! 82 Tulossa Seuraavassa numerossa... HIFIMAAILMA 5-6/2012 5. MUTTA TOISIN KÄVI. annoyn Kingdom Royal soi häkellyttävän korostumattomasti. Mutta jumalattoman iso se on. Etulevystä erotettu superdiskantti on upotettu mdf-levypakkaan kaiverrettuun tilaan, jonka mitoitus on ratkaistu mittauksilla sekä kuuntelukokeilla. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, arvostettuja ja usein hinnakkaita tuotteita. Pienen siirtelyn jälkeen ne jäivät samoille paikoille, jossa vakiokaiuttimenikin ovat. Onko erillisvahvistimesta teknistä etua, jos omassa laitteessa on jo kuulokeliitäntä. Matti elää kokeiltavien laitteiden kanssa useampia viikkoja tai kuukausia, ja jokapäiväinen käyttökokemus sekä äänen luonnehdinta saavatkin tavallista enemmän painoa tekstissä. Isokokoinen ja hyvätapainen Erinäisten materiaalikokeilujen jälkeen päädyttiin käyttämään vähiten värityksiä tuottavaa ja aina 61 kilohertsiin asti toistavaa magnesiumseosta. Käyttöohjeessa kehotetaan kokeilemaan myös niin, että säteilyakselit risteävät kuuntelupaikan edessä. Ja ilman etukankaita sitä ei voi kutsua kauniiksi. Syynä tähänkin lienee sen luonteva kontrolli. T nuppi jakanee omistajat; osa katselee sitä ylpeydellä, osa ehkei. Keskibasson korostustaipumuksen sai lähes kuriin pidentämällä kuunteluetäisyyden neljään metriin. HIFIMAAILMA 5-6/2012 HULPPEA Herkkyyden, matalalle ulottuvan bassotoiston ja äänivarojen varmistamiksi Kingdom Royalin kotelo on todella suuri, 160-litrainen. Ohjeena on sijoittaa kaiuttimet vähintään metrin irti seinistä, ja kaiuttimien väliksi suositellaan kuunteluetäisyydestä riippuen 24,5 metriä. Tannoyn tyyliin takana on viisi terminaalia. Kalotin pinnalle höyrystetään ohut keraaminen kalvo, joka käsitellään plasmasuihkulla. H ERM U S E T: K O K E I L U SSA TANNOY KI NGDO M ROYAL n TEKSTI: MATTI HERMUNEN n KUVAT: MAURI ERONEN Matti Hermunen on varttunut, pitkän linjan highend-harrastaja ja pitkäaikainen hifijournaalien vakioavustaja. Diskantti toistaa 17 kilohertsiin asti, minkä jälkeen töitä jatkaa niin ikään uusi, aikaisempia titaniumista valmistettuja versioita herkempi supertweeter, joka toistaa tarkemmin ja laajemmalle. 54 HIFIMAAILMA 5-6/2012 RAPORTT I 9 München High End 2012 Euroopan mittavin vuotuinen raskaan hifin katselmus keräsi saman katon alle satoja näytteilleasettajia ja mittavan messuyleisön. 54 Hermuset: Tannoy Kingdom Royal -kaiuttimet Mahtipontinen brittijätti soi tarvittaessa hienovaraisesti, mutta säilyttää kontrollin hanaa avattaessa. Sivu- ja takaseiniä voi peilailla rauhassa. HELPPO SIJOITTAA Kauppias Marek ja vankkatekoinen apuhenkilö purkivat tolkuttoman kokoiset pakkaukset rutiinilla. Tutkimme kuusi vahvistinta ja vertailimme mittauksia integroituihin kuulokeantoihin. KUN KUUNTELUTILAAN ILMESTYY ÄRJYYN KOTELOON PAKATTU SUPERHINTAINEN KAIUTIN, ULKONÄÖN MUKAISESTI VOISI ODOTTAA SUURTA JA KOMEAA TOISTOA, MUSIIKKILAJISTA RIIPPUMATTA. 72 Blu-ray-arvostelut Blu-ray-elokuvia koekatseltuna. Reipassointinen väli- ja kaiutinkaapelisetti tarjoaa hauskaa ja eteenpäin vievää ääntä. VAKIOT 3 Pääkirjoitus 6 Uutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. 66 Hifimaailman levyvaliot Poimintoja laadukkaista uutuuslevyistä. Omassa huoneessani kaiuttimien suuntaaminen suoraan kohti vaikutti toimivan parhaiten. Kyseessä on Tannoyn ehkä pisimmälle viety konstruktio. Yhtä vahvistinta käytettäessä rinnakkaiset yhdistetään mukana toimitettavilla hyppylangoilla, kahta vahvistinta tai tuplajohdotusta käytettäessä langat poistetaan. Diskantin herkkyyttä ja suuntaavuutta parantaa keskialue-elementin kartion muodostama torvi. 60 Tellurium Q Black -kaapelit Maailmalla hintaisekseen hyvin soivien kaapeleiden maine on noussut ripeästi haastamaan isot merkit. Etukankaiden komea HARRASTUKSENA HIFI 28 Tommi Raivio Aiemmin hifin perustasolla pitkään pärjännyt Tommi Raivio on ottanut viime vuosina isoja harppauksia high endin suuntaan. Nämä kuuluvat helposti äänen epäpuhtautena tai epäjatkuvuutena. Äänikuva paranee suuntaamalla kaiuttimet kuuntelijaan päin. Suurta kokoa yritetään häivyttää taidokkaalla muotoilulla. Monikuiturakenteisen kartion keskelle on upotettu kylmäkäsitelty kolmetuumainen, massiivisella 1,5 kilon ferriittimagneetilla varustettu alumiinikalottinen diskantti. Takaseinään etäisyyttä oli 1,5 metriä, lähimpään sivuseinään reilu metri, ja kaiuttimien väli oli runsaat kaksi metriä. Miellyttävä yllätys oli, että Kingdom Royal asettui kohdalleen lähes kerralla. Kaarevat sivuseinät, yläosan pokkaukset ja etuseinän kaarteet keventävät yleisilmettä. Viimeistely on moitteeton. Isot elementit ja niiden väliin istutettu kullanvärinen tasonsäätimien nauha tekevät etupaneelista huomiota herättävän ja samalla levottoman. Vaikka muotoilussa on irrottu Tannoyn kaikkein perinteisimmästä tyylistä, Kingdom Royal istuisi luontevimmin herraskartanoympäristöön, varsinkin silloin kun etukankaat ovat päällä. Superhintainen Tannoy ei olekaan niin ärjy kuin odottaisi. Diskantin hajasäteilyä vaimentaa sen eteen ja sivuille liimattu nahkapinnoitus. Kotelo on tuettu monipuolisesti sisältäpäin, ja koostaan huolimatta siitä on saatu varsin jäykkä. Taaksepäin kaartuva kotelo on kerroksittain laminoitua tiiviin kuitupuun ja lujan koivuvanerin yhdistelmää, jolla lujuuden lisäksi tavoitellaan hyvää äänenlaatua. Siten diskantille jää toistettavaksi yläkeski- ja diskanttialueen tärkein osa ilman jakotaajuudelle usein syntyviä vaihe- ja taajuusvirheitä. Vaikka tökyä löytyy mihin tahansa tarpeeseen, pienimuotoisella musiikilla Kingdom Royal on hyvin pelkistetty ja kompaktin oloinen toistaja. Tarvittaessa taivaat aukeavat ja maa järisee, mutta edelleen täysin hallitusti. Tukevaan kuljetusalustaan integroitujen nostohihnojen avulla painavat kaiuttimet siirtyivät kuunteluasentoon hallitusti ilman selkä- tai lattiavaurioita. Kingdom Royal on myös "hiljainen" kaiutin; ikään kuin esiintyjien ympärillä olisi normaalia vähemmän ylimääräistä hälyä. Valmistajan mukaan tämä luo pohjan referenssitason tarkkuudelle ja poikkeuksellisen hyvälle dynamiikalle. Keskiäänisen ja diskantin jakotaajuus on poikkeuksellisen matala 700 hertsiä. Viidenteen liittimeen voi kytkeä maadoitusjohtimen. Magneetti on neodymiumia. Nykysettiä kävi tutkimassa vaativa harrastajajournalisti Jaakko Eräpuu. 55 UUTTA ELEMENTTITEKNIIKKAA Tannoy on edelleen jalostanut maineikasta kaksitoistatuumaista koaksiaalista elementtiään, joka on Tannoyn kielellä Dual Concentric -diskantti-keskialue. 68 Levyarvostelut Arvioita uutuuslevyistä
Lisätietoja: www.gradient.fi Keffit valkoisena LUKIJAKYSELY 4/2012 Hifimaailman numeron 4/2012 lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 800 euron arvoinen Blu-ray-soitin, vertailutestin voittaja Cambridge Audio 651BD. Sen voitti Jan Tervo Kouvolasta. Uutuuden suositushinnaksi kerrotaan 1500 euroa pari, ja kaiuttimesta on saatavilla useita erilaisia pintavaihtoehtoyhdistelmiä. 6 desibelin alarajataajuudeksi ilmoitetaan 45 hertsiä. Mukana testissä Jamo C 603, KEF iQ1, Klipsch RB-15, PSB Image B15, Usher S 520 II. Kyseessä on selvästikin paremman luokan erikoisliike, mutta tuotteet eivät ole vain pelkkää kallista highendiä, vaan tarjolla on myös laadukkaita peruslaitteita aina Tivoli Audion radioista lähtien. Tietoa ja taitoa -osiossa kerroimme teräväpiirtolevyjen ääniformaateista: Uudet HD-DVD- ja Blu-ray -levyt mahdollistavat entistä parempilaatuisen monikanavaäänen. Bassoalueen toistoa vahvistaa 14x20 cm takapaneeliin sijoitettu passiivisäteilijä. Kotelon koko on 21,3 × 30,0 × 21,0 cm (l x k x s). Arcam, Beyerdynamic, B&W, Creek, Denon, Gradient, KEF, Magnepan, Marantz, Martin Logan, McIntosh, Musical Fidelity, Rotel ja Wharfedale. Testin voitti Usher. Harrastajaesittelyssä oli tällä kertaa kerrostaloasuntoon rakennettu äänieristetty ja akustoitu elokuvahuone. Gradient 5.0 Gradient on kohtalaisen pitkän hiljaiselon aikana vaivihkaa suunnitellut uutta kaiutinta. Niin se HDDVD vain hävisi sodan. TUOTEUUTISET n KOONNEET: TEPPO HIRVIKUNNAS JA HARRI KATAS OIKAISUT Subwooferin testi siirtyy Hifimaailman edellisen numeron 4/2012 tulossapalstalla luvattiin tässä numerossa olevan testi Profelin uudesta huonekorjauksen sisältävästä subwooferista. Tämä esiintyi kahdessa eri yksilössä. Toinen mielenkiintoinen juttu käsitteli kaiutinkotelon vaikutusta äänenlaatuun. Myymälän merkkivalikoima on erittäin laaja. Hintaluokat alkaen R100-mallin 900 eurosta/pari päättyen suurimman R900-mallin 4000 euroon/ pari. point source eli yksipistesäteilijä, jonka perustana on Gradientin ja Seasin yhteistyönä toteutettu 176 mm koasiaalielementti 25 mm alumiinikalottidiskantilla. Valitettavasti testiä ei voitu tehdä ensimmäisten tuotantokappaleiden teknisten ongelmien vuoksi. Rakenne on ns. Valmistaja lupaa kaiuttimen toimivan myös lähelle seinää sijoitettuna. Lisätietoja: www.polarvox.fi Ei Sonya Televisiotestissä piti olla mukana myös Sonyn 55-tuumainen malli, mutta sen toimitus viivästyi ja sitä ei saatu ajoissa testiin. Tarjonnasta mainittakoon mm. Onneksi olkoon! Osallistumalla voit sinäkin voittaa: uusi kysely osoitteessa www.hifimaailma.fi/kysely KEFin uusi R-sarja tulee kesä heinäkuun aikana saataville myös pianovalkoisella viimeistelyllä. Nyt odotus on päättynyt. Lisätietoja: www.highendstudio.fi 6 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Uusi Gradient 5.0 on kompaktin kokoinen 2-tiekaiutin. Sen tilalle otettiin Panasonicin 47-tuumainen malli. Hifimaailma 5 vuotta sitten Hifimaailman-lehden numerossa 5/2007 oli pääjuttuna edullisten, 300400 euron jalustakaiuttimien vertailutesti. Pyrimme tekemään uuden testin jo seuraavaan numeroon Uusi hifikauppa Helsinkiin Polarvox saattaa nimenä olla usealle vanhemman polven edustajalle tuttu musiikin kustantajana ja levymerkkinä, mutta uudessa roolissaan kyseessä on tuore hifimyymälä Helsingin Nervanderinkadulla, lähes Eduskuntatalon takana. Muut värit ovat pianomusta, pähkinä ja ruusupuu. Onko tukevalla kotelolla oikeasti merkitystä. Liikkeen taustavoimina toimivat yhteensä 50 vuotta hifikokemusta omaavat Jari Kastikainen ja Jari Råback. Mittauksissa havaittiin vika, joka teki huonekorjaimen käytännössä toimimattomaksi
Pyrimme saamaan kaiuttimet perusteelliseen testiin mahdollisimman pian. AVR-1713:n tehoksi luvataan 5 x 120W / 6 ohmia. Applen iPad-, iPhone- ja iPod touch -laitteille on saatavana kaukosäätösovellus Denon Remote App, jonka avulla voidaan ohjata AVR-1713:n toimintoja (Android-sovellus on luvassa myöhemmin). Lisätietoja: www.aurelia.fi Denon on julkistanut uudet AV-vahvistimet, joiden ensimmäisiä tulokkaita ovat entry-luokan mallit AVR-1513 ja verkko-ominaisuuksin varustettu AVR-1713. Tuloksena ovat erittäin alhaiset säröarvot ja hyvä hyötysuhde. Jakotaajuudeksi ilmoitetaan 2 kHz, toistoalueeksi 55 20000 Hz ja herkkyydeksi 84 dB/W. Etupaneelissa on HDMI-tuloliitäntä, johon voi helposti liittää esimerkiksi tabletin tai videokameran. Vahvistimen tehoksi luvataan 2x120 W 8 ohmin kuormaan. Vahvistimessa on kaikkiaan 10 tuloliitäntää, joista kaksi balansoitua XRL-liitäntää. Ensivaikutelma oli todella lupaava. Virtalähteessä on käytetty kahta toroidimuuntajaa, joista toinen on esivahvistinpiirejä varten ja toinen pääteastetta varten. Uusi sarja edustaa päivitettyä muotoilua. Cambridge Audion mukaan tekniikka yhdistää A-luokan ja AB-luokan parhaat ominaisuudet samalla kun se ratkaisee näiden vahvistintyyppien ominaisuuksiin liittyvät rajoitteet. Vahvistimen suositushinta tulee olemaan noin 1 600 euroa. Ulkonäön lisäksi mallisto erottuu edeltäjästään selkeämmän näytön ja helppokäyttöisemmän kuvaruutunäytön avulla. Mallien suositushinnat ovat: AVR-1513 349,90 ja AVR-1713 549,90 Lisätietoja: www.denon.fi XD-luokan stereovahvistin Azur 851A on Cambridge Audion uuden 8-sarjan lippulaiva, joka on toteutettu yrityksen kehittämällä Class XD -vahvistinteknologialla. Aniara-prototyypit olivat jo esillä ja kuunneltavissa Helsingissä MRhifin esittelypäivillä 18.5. PS. Viritystaajuudeksi ilmoitetaan 62 hertsiä. Lisätietoja: www.highendstudio.fi HIFIMAAILMA 5-6/2012 7. Aniara on saatava myös täysaktiivisena, jolloin kaiutin toimii suoraan tietokoneen kanssa tai sen voi kytkeä esimerkiksi suoraan taulutelevisioon. Kotelo on refleksiviritteinen, ja refleksiputki sijaitsee kotelon takana. Kaiuttimen värivaihtoehdot ovat musta, valkoinen, hopea, punainen ja sininen. Laite tukee useita verkkopalveluja, jotka mahdollistavat musiikkitarjonnan internetradioasemilta sekä musiikkitiedostojen kuuntelun NAS-palvelimelta tai suoraan tietokoneelta. Lisäksi AVR-1713:ssä on sovellettu Applen AirPlay -tekniikkaa, joka mahdollistaa musiikin kuuntelun langattomasti kodin äänentoistojärjestelmässä. Aurelia Aniara on pienikokoinen (k x l x s: 24,2 x 13,2 x 20,8 cm) 2-tiejalusta-/hyllykaiutin. Elementit ovat omaa suunnittelua. Alustavien tietojen mukaan vahvistimina käytetään 25+25-wattisia D-luokan pääteasteita. Suositushinnoiksi ilmoitetaan 550 euroa (passiivimalli) ja 750 euroa (aktiivit) parilta. Kaikki tuloliitännät voidaan asettaa kiinteätasoisiksi ohittamalla vahvistimen etuaste. Tällöin 851A toimii puhtaasti päätevahvistimena ja kotiteatterikäytössä se voidaan kytkeä ajamaan etukaiuttimia. Kotelo on valmistettu luonnonkuitukomposiitista ruiskupuristustekniikalla, joka mahdollistaa tukevan kotelon ja kotelon monipuolisemman muotoilun. Kyseessä on Aurelian ensimmäiset aktiivikaiuttimet. Basso/keskiäänielementti on 4-tuumainen alumiinikartio ja diskantti tuuman titaanikalotti, jossa on integroitu suuntain. AVR-1513 vahvistimen tehoksi luvataan 110 W/kanava 6 ohmin kuormaan. Musiikkia voidaan striimata myös Android-älypuhelimilta tiettyjen sovellusten avulla. Säädöt käsittävät diskantin ja keskialueen hienosäädöt (+1,5/0/1,5 dB) sekä bassoalueen vaimennuksen (0/2/4 dB alle 200 Hz). Denonin uudet perusmallit Aurelialta uusi pikkukaiutin, myös aktiivisena. Myös toinen kotimainen kaiutinvalmistaja, Aurelia, on julkaissut tietoja uudesta Aniaramallistaan. Kyseessä tosin olivat vielä koteloiden osalta MFDlevystä kasaan kyhätyt mallit, mutta muuten kaiuttimet olivat teknisesti valmiit
Lisätietoja: www.epson.fi 8 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Molempiin sisältyy fm/rds-viritin, joka näyttää artistien ja kappaleiden nimet tekstinä radion näytöllä edellyttäen, että kyseinen asema tukee Radio Text -palvelua. Lisätiedot: www.kruunuradio.fi Monipuoliset pöytäradiot Bose on päivittänyt kaksi kenties tunnetuinta tuotettaan, Waveradion sekä Wave-musiikkijärjestelmän. käynnistysnappi ja herätyskellon torkkupainike sekä kaksoishälytystoiminto, jolla eri hälytyksille voidaan asettaa eri äänenvoimakkuus ja -lähde. Molemmat järjestelmät ovat yhdistettävissä langattomasti älypuhelimeen, iPodiin, HD-televisioon tai tietokoneeseen. Epson EH-TW480M:n suositushinta on 599 euroa. NaimUniti 2 on saanut uuden tehokkaamman pääteasteen, jolle luvataan 70 wattia per kanava 8 ohmin kuormaan (NaimUniti 50 wattia). Lisätietoja: www.bose.fi Superlitteät BeoLab 12 -kaiuttimet Bang & Olufsen on julkistanut veistoksellisen seinäkaiuttimensa, BeoLab 12:n, uuden valkoisen version, jonka se sanoo täyttävän niin audiofiilien kuin sisustusharrastajien toiveet entistä paremmin. BeoLab 12 -kaiuttimia on saatavissa Bang & Olufsen -myymälöissä. Uusi Wave-radio on saatavilla platinanvalkoisena tai grafiitinharmaana. NaimUniti2 tulee myyntiin kesäkuussa ja saarivaltakunnassa sen hinnaksi muodostuu £2795. Järjestelmiä voi täydentää erikseen ostettavilla cd-vaihtajalla (380 euroa), Bluetoothadapterilla (160 euroa) sekä Connect Kitillä (160 euroa). Tämä tuo lisää vaihtoehtoja kaiutinvalinnoille ja mahdollistaa suurempien kuunteluhuoneiden käytön. Uuden valkoisen BeoLab 12-3:n parihinnat alkavat 3 550 eurosta sisältäen seinäkiinnikkeet. Videotykki sisältää useita tuloliitäntöjä mukaan lukien HDMI sekä A- ja B-tyypin USB-portit. Lisäksi se striimaa musiikkia kiintolevyltä ja verkkolevyiltä. BeoLab 12 on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti Bang & Olufsenin ja muiden taulutelevisioiden rinnalla, mutta valmistajan mukaan kaiuttimet herättävät eloon myös kodin musiikkikokoelman haastaen useimmat kilpailevat kaiutinjärjestelmät, jotka vaativat runsaasti enemmän tilaa, mutta tarjoavat silti vähemmän suorituskykyä. TUOTEUUTISET NaimUniti versio 2 Kolme vuotta sitten markkinoille tulleen monitaiturin NaimUnitin seuraajaksi on nimitetty NaimUniti 2. Wave-radion myyntihinta on 549 euroa ja Wavemusiikkijärjestelmän 749 euroa. Monipuolinen laite toimii vahvistimena, cd-soittimena ja da-muuntimena. Niissä on lisäksi Bose Link -liitäntä, johon voidaan kytkeä erikseen saatavissa olevat lisälaitteet: Wave Bluetooth -adapteri, Wave Connect Kit -audio- ja videokaapeli iPodille tai iPhonelle sekä Wave multi-CD-vaihtaja. Kumpikin laite voidaan yhdistää langattomasti älypuhelimeen, iPodiin, HD-televisioon tai tietokoneeseen. "Kaiuttimet toimivat loistavasti taulutelevisioiden kanssa mahdollistaen ensiluokkaisen äänentoiston ilman tavanomaisia massiivisia kaiutinkoteloita", lupaa B&O. Lcd-projektorin valotehoksi ilmoitetaan reilut 2800 lumenia. Epson EH-TW480 tukee natiivisti 720p-resoluutiota. NaimUniti 2 sisältää uusimman 24bit /192kHz-tasoisen striimaustoiston sekä Burr Brown PCM1793 dac-piirin ja täysin digitaalisen painopiirikortin. Lampun kestoiäksi luvataan jopa 5 000 tuntia. Wave-musiikkijärjestelmään kuuluu integroitu, päältä ladattava CD-soitin. Lisätietoja: www.bang-olufsen.com Edullinen 720p-videotykki Epson on tuonut myyntiin uuden 3LCD-teknologiaan perustuvan videoprojektorin perinteiselle tv-käyttäjälle, joka haluaa saada kuitenkin elokuvia varten isomman, yli 100-tuumaisen kuvan televisiota edullisemmin. Myös käyttömukavuutta on parannettu: kannessa on touch pad -kosketusalusta, josta löytyy mm. Uutuus julkistettiin Münchenin highend-messuilla toukokuun alussa. Niin Wave III -radio kuin Wave III -musiikkijärjestelmä on varustettu Bosen patentoimalla Waveguide-kaiutinteknologialla. Tuloksena sanotaan olevan matalampi särö ja parempi dynamiikka. Käyttöominaisuuksiltaan sen sanotaan olevan käyttäjäystävällinen ja asennuspaikan valintaa helpottaa 1,2-kertainen optinen zoom, automaattinen keystone-korjaus ja liukusäätimellä ohjattava vaakakorjaus. Wave-musiikkijärjestelmä on puolestaan joko platinanvalkoinen, titaanihopea tai grafiitinharmaa. Parannuksia on tehty myös cdmekanismiin ja levykelkkaan sekä analogisiin piireihin ja lisäksi on otettu käyttöön tehokkaampi verkkomuuntaja. Kaiuttimissa on sovellettu Bang & Olufsenin akustista linssiä (Acoustic Lens Technology), ICEpower-vahvistintekniikkaa ja litteitä elementtejä
Tilastot eivät kerro, miten monella näyttelyosastolla demottiin Kiinassa valmistettuja laitteita, mutta veikkasin, että kymmenillä. Pisteen iin päälle lisäsi elävän musiikin tarjonta, jonka äänentoistolla kavennettiin joitakin kuiluja ammatti- ja kotiäänentoiston välillä. Suomi sijoittuu maakohtaisessa osallistumiskisassa häntäpäähän, vaikka virallinen kisalukema 1 onkin osin harhaanjohtava. Mustapaitaisia ukkoja vihersomistein oli paikalla riittävästi ja näyttelyosasto fiksusti jaettu useampaan kuuntelupisteeseen. Toisena päivänä Gene-keikan heitti kanadalainen singer/songwriter Brooke Miller, joka Hietalan tavoin sattui olemaan maisemissa, konsertoimassa ja tarttui Genelecin haaviin. HIFIMAAILMA 5-6/2012 9. Jos haluaa vielä leikkiä lisää statistiikalla, voisi vielä heittää näytteilleasettajien lukumääriä maittain. Siis: Saksa 172, USA 29, Tanska 22, Ranska 21, Italia 19, Sveitsi 13, UK 12 ja Kiina 10. Tämän vuoden mittakaavasta kertokoot lukemat 366, 14672 ja 20000. YHÄ HIENOISESSA KASVUSSA OLEVA TAPAHTUMA OLI KANSAINVÄLISEMPI KUIN KOSKAAN, SILLÄ USA:N JA KAUKOIDÄN VALMISTAJAT HAASTOIVAT EUROOPPALAISET TOIMIJAT LAAJALLA RINTAMALLA. M ünchenin paikallisessa messukeskuksessa, M,O,C:ssä järjestettävät vuotuiset high end -messut ovat suvereenisti alan massiivisin tapahtuma Euroopassa. Siis omalla isolla osastollaan edukseen esiinty- neen Genelecin ohessa messuilla kuultiin myös Aurelian, Amphionin ja Penaudion kaiuttimia, joskin osastoilla, jotka oli nimetty paikallisen maahantuojan tai yhteistyökumppanin mukaan. Genelec satsasi tilaan ja demoihin oikein kunnolla. R A P O R TTI: MÜN CH EN H IGH END 2012 n TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO ERÄPUU Hallitolkulla HIGH ENDIÄ EUROOPAN MITTAVIN VUOTUINEN RASKAAN HIFIN KATSELMUS KERÄSI SAMAN KATON ALLE SATOJA NÄYTTEILLEASETTAJIA JA MITTAVAN MESSUYLEISÖN. Ensin mainittu luku ilmaisee näytteilleasettajien määrän, toinen yleisön nuppiluvun ja kolmas messuosastojen yhteisen lattiapinta-alan neliömetreinä. Niinpä tupa oli turvoksissa väkeä, kun Nightwish/Amorphis -muusikko Marco Hietala säkkipilliä näpelöivine ystävineen jutteli mukavia Genelecistä ja vetäisi akustiset versiot Pink Floydin Moneystä ja Jethro Tullin Lokomotive Breathista
Eivätkä mitkä tahansa EL- tai KT-sarjalaiset vaan mitä moninaisimmat harvinaisuudet audion historian havinasta. Ne oli valjastettu tosi toimiin, tarjoamaan musiikkia kansalle, joka osaa arvostaa perinteitä. Putkista puheenollen: täällä kotosuomessa ei taideta tajutakaan, miten olennainen osa vakavaa eurooppalaista harrastusta putket ovat. Näistä useimmat kantoivat putkia kansillaan ja uumenissaan. Hyvänä kakkosena tulisi sitten läppäri ja vasta kolmantena cd-soitin. Kolmiosainen cd-pyöritin, jossa kaukosäädin/näyttö, virtalähde ja kuulalaakeroitu pyörityskoneisto. Poimintoja messujen kiinnostavimmista kieputtimista: TechDAS, Dr. Eivätkä kymmenet toinen toistaan eksoottisemmat vinyylisorvit olleet vain osastojen somisteina, kuten esimerkiksi meikäläisissä expoissa. R A P O R TTI: MÜNC HE N H IGH END 2012 Vinyylisorveja vaativille. Levysoittimien määrä korreloi toki ulkoisten esivahvistimien lukumäärän kanssa, vaikka paikalla esiintyi myös runsaslukuinen phonoliitäntäisten etuvahvistinten ja jopa integroitujen leegio. Feickert, SoundSmith, Bergmann, Thales. Ranskalaista eleganssia. Mutta miksi Le Kiss? LEVARI, RÖÖRIT, LÄPPÄRI JA KELANAUHURI Jos Münchenin messujen äänilähdetarjonnan perusteella pitäisi määritellä päivän trendikkäin toistolaite, niin se olisi ehdottomasti levysoitin. Putkien kanssa pitkään puuhastellut journalistikin katseli huuli pyöreänä hehkuvia lasiesineitä, joiden tyyppimerkintää hän ei ollut koskaan kuullutkaan. 10 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Ja eriytettyä resonanssinhallintaa
Antalope Rubicon etuvahvistin/dacin design herättänee kuitenkin ajatuksen jos toisenkin. iPad kiinni ja menoksi. Aktiivisuus ja DSP apuna, AudioNec Response -sarja tarjosi messujen äänenlaatuaatelia. Tärykaiulle kyytiä. Yllätysvieras Japanista ja vähän Suomestakin: Gradient Bravo. Useimmat luulivat ison ja uskottavan äänen olevan peräisin taustan torvikaiuttimesta. Virtaohjausta jo vuodesta 1990. 2x50 wattia 845-putkista kruunasi näyttävän setin soundin. Atomikello minimoi ajoitusvirheet ja muukin toiminnallisuus on sekä hi tech että high end. Burmester III Musiccenter osaa tempun jos toisenkin. High end goes USB. HIFIMAAILMA 5-6/2012 11. Ilmankos välineet näyttävät liki vintagelta. Turkkilaisen Absolaren hallittu laiteyhdistelmä. Kyproslaisen Aries Cerat -kaluston keskellä pala proaudion historiaa: Studer A80 -studionauhuri Ajatusta akustiikkaan. Hämäävän hyvä
R A P O R TTI: MÜNC HE N H IGH END 2012 Toisinajateltu koaksiaalielementti. Kai se on totuttava siihenkin, että myös maineikkaan high end -tuotemerkin laitteiden peräseinästä löytyy se pakollinen USB-liitäntä. Krelliltä omilleen: Dan D'Agostino. Ruotsalaisen raudan ympärille rakennettu Magamp vahvistaa signaalia putkin ja muuntajin. Faber ilman Sonusta toi näytille italialaisen käsityön hedelmät. 12 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Lundahlin alkuperäisideaa jatkojalostaa AudioPlan. Scherer Evince soi jopa hyvin. Äänilähde vai toistolaite. Miniläppärit, iPadit ja muut modernit härpäkkeet, enimmäkseen Wi-Fi, eivät tunnu olevan high end piireissäkään enää mikään ongelma. Tahtoo! Missä high end, siellä ranteenpaksuiset kaapelit. Japanilaisista puhumattakaan. Viritinten eliittiä: Magnum Dynalab MD 90, analogisesti totta kai. DynamiKKS! Monitor 12.18 -pari PCLS -aktiivisuotimella täytti huoneen ruudikkaalla musiikilla. Kaiutin on saatavilla myös passiivisena, 10 kiloeuron halvennuksella. M(y)A(udio)D(esign) on lisännyt pintakäsittelyvaihtoehdoksi ratkaisun, jonka luulisi tyydyttävän isänmaallisintakin asiakasta. Uskoisitteko että tämä on laajakaistakaiutin transmission line -kotelossa. Olletikin kun ne on säännöllisesti paritettu perinteikkäiden torvikaiutinkonstruktioiden kanssa. On veikattava jälkimmäistä. Eikä siinä mitään, ei liitäntä laitetta pahenna, jos ei laite liitäntää. EMT JAP 66 sai monet päät kääntymään. Aika monella osastolla demobiisi vaihtui toiseksi kosketusnäyttöä tökkien, langattomasti. Kolme linjaottoa, kolme levysoitinliitäntää ja monipuoliset säätömahdollisuudet vasaralakatussa retrokotelossa. Mielenkiintoisin perusteluin. Järeitä vahvistimia isältä pojalle. Nauhadiskantin sijoitus otelautaan hipoo nerokkuutta. Erityisen vahva putkikulttuuri tuntuu vallitsevan Euroopan eteläisissä osissa, Italiassa, Balkanilla, Turkissa ja jopa Kyproksella, mutta kyllä tsekit ja saksalaisetkin osaavat vielä työstää putkitoimisia komistuksia. Vastavirtaan ui kiinalainen Dome Phase. Silbatonen upeat putkivahvistimet jaksavat säväyttää alan miestä vuodesta toiseen
Laidoilla Kaivalyat, keskellä uutuuspääte Fusion. Marco Hietala säkkipillistiystävineen heitti Geneleckeikkaa, kun sattui konserttirundi osumaan kohdille. Nola Grand Reference VI, määrää ja laatua riittämiin. Kolmitiekaiutin hajautetuimmillaan. AlkemiaVero tekee Duevelit nauhadiskantilla, Manger MSW-elementillä, 10-tuuman wooferilla ja hiilikuitu/teräs -rakenteella. 14 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Soundi silti ehjä ja tasapainoinen. R A P O R TTI: MÜNC HE N H IGH END 2012 Serbialaisten Trafomatic -vahvistinten valkoista charmia. Välineet virranhallintaan tekee Vertexaq. Ympäri säteillään ja yhteen käydään. Kun on kerran päätetty nitistää verkkovirran epäpuhtaudet, tehdään se sitten totaalisesti. Stereosubbari palloformaatissa, dipolitoiminen midbassotorni ja sähköstaattipaneeli
Krell), Peter Thomasin (PMC), Tomas Sillesenin (Densen) ja Michael Bladeliuksen plus jokusen vähemmän tunnetun saksalaisen ja ranskalaisen alan kasvon. Kun on tarvis saada kuulokekuuntelusta kaiutinmaisia elämyksiä, kannattaa tsekata Phonitor. Ei taida ihan kättelyssä loppua mehu B.M.C C-1 -integroidusta. Niin journalistin kuin tavallisesti asioista hyvin perillä olevan tahon, erään kotimaisen kauppiasdelegaation, mielestä. Messujen messevimmät musiikilliset elämykset irtosivat kyllä aivan muualta, kuin em. Ensemblelle aikoinaan maineikkaat PA-1 ja Reference -kaiuttimet tehnyt sveitsiläinen Pawel Acoustics on jo pitkään toiminut omillaan ja hieronut kaiuttimiaan kohti huippuluokan äänenlaatua. säädöissä löytyy ja matalinkaan kuulokeimpedanssi ei aiheuta ongelmia. Sennheiserin HD 700:t laittavat lippulaivaluurit tiukille. Liki legendaarisiinkin. Valpas journalisti re- kisteröi ainakin Tim DeParavicinin (EAR), Dan D'Agostinon (ex. Sekä Studer A80 että Nagra IV-S ja joku tarkemmin identifioimaton Teac olivat tosi toimissa tahoillaan. HENKILÖITÄ JA SOUNDIHERKKUJA High end messuilla törmää high end henkilöihin. Täydet 30 tuumaa. C-kasettisoitinten uutta tulemista odotellessa ääninauhan nimeen vannovia viehättänee ajatus niistä kolmesta kelanauhurista, jotka tarkkasilmäinen journalisti bongasi Münchenin keväässä. Ehei. n HIFIMAAILMA 5-6/2012 15. herrojen tuotoksia esittelevistä tiloista, vaikka toki on pakko mainita PMC:n Twenty -sarjan kaiutinten hyvä meininki. Uskomaton pata! Messujen mittavin bassoelementti löytyi Silbatonen Western Electric systeemistä. Zensatin kaapelit kävisivät kyllä koruista. Noin kymmentuumainen 2kW verkkomuuntaja ja vino pino kondensaattoreita. Useimmilla osastoilla laitteita esittelivät yritysten myyntitykit, mutta näkyipä muutamia nimekkäitä suunnittelijoitakin paikalla. Sveitsiläisen Pawel Acousticin Elektra ja Arabella uusimmissa kuoseissaan kuuluivat messujen matalan profiilin mestariluokkaan. Tillanderin näyteikkuna. Viimeisimmät versiot Elektrasta ja Arabellasta soivat upeasti. Cross feed, center fill... Silbatone, putket ja torvet tuossa tuli jo mainittuakin, mutta sävärit tarjosivat myös AudioNecin Response-setti ja Puristin Kronzilla/pallosubbari/midbasstorni/staattipaneeli -yhdistelmä, joita kuunnellessa high end poistui musiikin edestä
Merkki ei ole koskaan ollut kovin näkyvästi esillä Suomessa, mutta saatavuus parantunee uuden maahantuojan myötä. Diskanttialue on toimiva kompromissi eri suuntien välillä. Tämän hetken mallistosta vain yksi on nimetty oopperalaulajan mukaan. Opera on valmistanut kaiuttimia jo 1980-luvun lopulta alkaen. Toisto on tasaisimmillaan 2030 asteen kulmassa. Lisäviiveen osalta kaiutin on normaali kaksitie; keskiäänisen toisto on runsaat 0,2 millisekuntia diskanttia jäljessä, mutta vasteessa ei ole mitään jyrkkiä poikkeamia. Kun kaksi elementtiä toistaa samaa aluetta, niiden yhteinen taajuusvaste on epätasainen, jos poiketaan suunnitteluakselilta ylöstai alaspäin (suuntakuvio liuskoittuu pystytasossa). Bassovaste taittuu pyöreästi, ja alaraja on kokoon nähden asiallinen 49 hertsiä. Elementtien suuri määrä helpottaa myös riittävän tehonsiedon saamista, sillä jakotaajuus on pienelle suoraan säteilevälle (= suuntaimettomalle) kalotille suhteellisen alhainen, 1,52 kHz. Takaelementtien tarkoituksena on tuottaa ääntä avartavia heijastuksia. Kotelon sisätila on vaimennettu polyesterivanumatolla, jota on sekä seinämillä että SYKETTÄ JA SIVISTYSTÄ Callasin ääni antaa vaikutelman siitä, että kaiutinta on kuunneltu runsaasti suunnitte- 16 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Puhekela on ferrofluid-vaimennettu. Ei ole kovin tavatonta, jos kaiuttimessa on kaksi basso-keskiäänistä ja niiden välillä diskantti, mutta Opera on päätynyt päinvastaiseen ratkaisuun. Tehovasteesta näkyy kuitenkin, että elementtien sovitus ei ole aivan täydellinen, koska jakotaajuuden kohdalla on pieni kuoppa. Tässä tapauksessa suunnitteluakseli on loivasti nouseva, joten kaiutin sopii asennettavaksi korvan tasoa matalammalle. Sivut ovat viilutettua mdflevyä, ja yläosa sekä etulevy täyspuuta. Kotelon rakenne on tukeva, ja se on viimeistelty erinomaisesti. Tutustuimme legendaariselle sopraanolle Maria Callasille omistettuun malliin. Eikä siinä vielä JÄYKKÄ KARTIO Elementit ovat Seasin valmistamia. Suurin erikoisuus on kuitenkin elementtivalikoimassa. Jakosuodin on valmistajan mukaan pääosin toista astetta (12 dB/oktaavi), mutta etupuolen diskantit suodatetaan astetta jyrkemmin (18 dB/okt.). Osat ovat kauttaaltaan laadukkaita. ASIALLISET VASTEET Callasin taajuusvasteessa ei ole merkittäviä poikkeamia. Tämä on syynä siihen, että jakotaajuus on jouduttu valitsemaan alhaiseksi. Puupinnat on käsitelty kiiltävällä lakalla ja etulevy on päällystetty nahalla. Takana on kaksi pientä refleksiputkea. KUUNTELIJA EI JOUDUKAAN PETTYMÄÄN, SILLÄ CALLASIN ÄÄNI ON HUNAJAA KORVILLE. Hienot kuoret, laadukas ääni I talia tunnetaan klassisista oopperoistaan, joten Opera on varsin luonteva nimi yritykselle, joka valmistaa kaiuttimia Venetsian lähellä sijaitsevassa Trevison kaupungissa. Impedanssin itseisarvo laskee pienimmillään 3,5 ohmiin. Se toimii yhdessä putkivahvistimistaan tunnetun Unison Researchin kanssa. Kullatut naparuuvit on asennettu samaan paneeliin kolmen diskantin kanssa. keskellä. Pyöristykset vähentävät diffraktiota. Vaihekulma pysyttelee kohtuullisena eli noin +/- 45 asteen sisällä, joten ainakaan neljälle ohmille sopivien puolijohdevahvistimien kanssa ei pitäisi tulla ongelmia. VIISI DISKANTTIA Callas on keskikokoinen kaksitie-jalustakaiutin. Basso-keskiäänisessä on hyvin jäykkä magnesiumseoksesta valmistettu kartio ja kuparinen vaiheplugi. Maa on kuuluisa myös hienosta puusepäntaidostaan, ja muutaman muun sikäläisen merkin tavoin Opera käyttää tätä hyväkseen erottuakseen nykykaiuttimien massasta. Etupuolen elementit toistavat taajuuskaistan alapään yhdessä, mutta ylemmältä elementiltä on suodatettu ylempää diskanttia, jotta kaiutin ei olisi kovin herkkä kuuntelukorkeudelle. Diskanttielementtien kalotti on tekstiiliä ja magneetti neodyymiä. TE S T I : OP ERA CAL LAS - KAIUTTIMET n TEKSTI: PEKKA TUOMELA n KUVAT: MAURI ERONEN JA PEKKA TUOMELA n MITTAUKSET: AALTO-YLIOPISTO JA MAURI ERONEN KUN PIENEHKÖ KAIUTINPARI MAKSAA 3 600 EUROA, SEN ON SYYTÄ TARJOTA JOTAIN ERIKOISTA. Ensimmäinen Operan kaiuttimista oli nimeltään Caruso. kaikki: takasivulla on kolme samanlaista kalottielementtiä lisää. Jäykkä kartio toistaa periaatteessa tarkemmin, mutta sen ongelmana ovat voimakkaat resonanssit korkeilla taajuuksilla
Yleinen sointitasapaino on varsin lähellä neutraalia, mutta keskialueella on pientä värittymistä. Vaikka soundi onkin varsin aineettoman ja ulotteikkaan oloista, myös jäsentyminen toimii, syvyysporrastusta myöten. + Eloisa ja pidäkkeetön + Sivistynyt sointi + Sopusuhtaiset bassot - Lievää keskialueen väritystä Lisäviive taajuuden funktiona Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Kuunteluarviot Mauri Eronen: Lempeän rauhallinen ote musiikkiin. Alakeskialue taas on jopa hunajaisen täyteläinen, mikä aiheuttaa pientä epäjatkuvuutta laajan äänialueen soittimiin. Rytmitys on kaiken kaikkiaan liukkaan vaivatonta. Johdot on kytketty liittimien välityksellä. luvaiheessa. Kontrolli säilyy kokoon nähden yllättävän hyvin myös suuremmilla kuunteluvoimakkuuksilla. Läsnä oleva ja vapautunut toisto innostaa kuuntelemaan musiikkia ja ummistamaan korvansa soinnin vähäisiltä vajavaisuuksilta, joista valtaosa tosin paljastuu vasta siinä vaiheessa, kun äänenpaineet ovat keskimääräistä kovemmat. (Pisteet: taajuusbalanssi 8,25 / stereo- ja äänikuva 8,5 / dynamiikka 8,25 / kokonaisuus 8,5) TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 5-6/2012 17. Kaiutinparin loihtimassa äänikuvassa on kokoa ja näköä. Diskantti on suorastaan erinomaisen sivistynyt ja luonnollisesti kilahtava. Toisaalta tilantoistossa on myös syvyyttä. Big band -jazz ja massiivinen klassinen saattavat välittyä aavistuksen täyteläisyysvajaina, mutta hiemankin niitä pienimuotoisempi tavara hoituu myös sointiväriensä puolesta ponnekkaasti. (Pisteet: taajuusbalanssi 8 / stereo- ja äänikuva 6 / dynamiikka 7 / kokonaisuus 8) Jaakko Eräpuu: Voittopuolisesti myönteinen kokemus kaikenlaisella musiikilla. Massiivisella musiikilla se on kevyehkö, mutta basson sävelkulkuja on helppo seurata. Pidäkkeettömyydestään huolimatta ääni on myös rauhallinen ja sivistynyt. Bassotoisto on eleetöntä, eikä kuminaa ole. Se sopii klassisen lisäksi mainiosti myös sähköisemmän musiikin toistoon. Stereokuva on epämääräinen, ja keskelle miksattu solisti piirtyy vaihevirhemäisen leveästi. Sointi on kaikenlaisella musiikilla miellyttävä; kevyessä musiikissa on sykettä ja klassisessa avoimuutta. Syvyyssuunnassa solistin paikka vaihtelee taajuuden mukaan. Osa sen äänistä jää hieman taka-alalle tuoden mukanaan aavistuksen nuhaista sävyä. Klassinen soi avoimen ilmavasti, rockiin riittää pidäkkeetöntä rähinää ja jazz sykkii ja svengaa. Erittäin nopea bassotoisto soljuu kauniin eleettömästi mutta sävykkäänä. Ääni ei paikallistu kaiuttimiin. Kaikkiaan hieno joskin erikoinen kuunneltava. Opera Callas Hinta Maahantuoja/edustaja Puhelin Internet-osoite Valmistajan internet-osoite Toimintaperiaate Suurin suositeltava teho Nimellisimpedanssi Elementit matalat äänet korkeat äänet Jakotaajuudet: Liittimet painoliitin naparuuvi banaanihylsy kaksoisjohdotus Irrotettava etusuoja Mitat (l x k x s) Kokonaispaino/kaiutin 3 595 /pari Scanteknik Oy (09) 2230 0780 www.scanteknik.fi www.operaloudspeakesrs.com 2-tie, bassorefleksi 250 W 4 ohmia 130 mm 5 kpl 25 mm 1,5 kHz (takana 2 kHz) ei on on ei on 230 x 375 x 340 mm 13 kg Mittaustulokset Herkkyys (1 m/2,83 V): ............................................... 49 Hz Viritystaajuus: ............................................................. Keskialueen etäisen otteen lisäksi siinä on mielenkiintoinen nuhainen tunnelma, joka ei peitä ominaissoundia alleen, mutta yhtä kaikki, ei ilmennä soitantaa täysin autenttisesti. Stereokuva on laaja mutta hieman epämääräisen yleisavara. 83 dB Alarajataajuus (-6 dB): ................................................ Ääni ei todellakaan jää kaiutinten lähistölle pyörimään, kuten hifin maailmassa niin usein on tapana. Aggressiivisuutta keskialueella ei kuitenkaan ole juuri nimeksikään. n Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Takalevyn paneelissa on kolme diskanttielementtiä. YHTEENVETO Opera Callas on kuin italialainen viulu: huolellisesti suunniteltu ja hyvällä maulla toteutettu. Eloisa, ehjä ja estoton tapaus. 0,23 ms Minimi-impedanssi: .............................. 3,5 ohmia @ 200 Hz Osat ovat kauttaaltaan laadukkaita. Matalia ei kuitenkaan tule. Rytmiikka toistuu vaivattomasti. Eihän kaiuttimen bassotoisto nyt pohjamutia kynnä, mutta potkua ja seurattavuutta ilmenee ihan mukavasti. Siis kestäväthän kaiuttimet kovaakin kyytiä, mutta kohtuuvoimakkuuksien positiivinen energia muuttuu rajan ylittyessä hienoiseksi raakuudeksi, jota tosin pystyy kyllä minimoimaan lisäämällä ohisuuntausta. Kevyehkö basso sietää hyvin äänenvoimakkuutta, ja säilyy hallitusti kontrollissa. 46 Hz Suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): ...........................4 dB Lisäviive 1 kHz: .....................................................
V E R TA I LU TES TI : LAATUKUULOKKEET 320-400 EUROA n TEKSTI: TEPPO HIRVIKUNNAS n KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN n KUUNTELUT: MAURI ERONEN, TEPPO HIRVIKUNNAS JA JUKKA PIISPA BEYERDYNA M I C D T 8 8 0 GRAD O SR 3 2 5 S I SENNHEISE R H D 6 5 0 SHUR E SH R 1 4 4 0 SONY M D R -M A 9 0 0 18 HIFIMAAILMA 5-6/2012
Oli miten oli, testiryhmä on mielenkiintoinen. Myös AKG:llä olisi ollut sopiva malli, mutta maahantuonnin vaihdoksista johtuen emme ehtineet saada tällä kertaa sellaista mukaan testiin. AVOIMIA Testin kaikki kuulokkeet olivat sähköiseltä toimintaperiaatteeltaan dynaamisia eli vahvistin ohjaa puhekelan välityksellä siihen kiinnitettyä kartiota. Ensimmäinen jo korkeaa laatua tarjoava hintaluokka sijoittunee 200300 euron väliin, mutta siitä ei ole enää pitkä matka ylempää keskiluokkaa edustaviin 300400 euron kuulokkeisiin. VERTAILUSSA VIISI 320-400 EURON KUULOKETTA. on ilo kuunnella K uulokkeiden hintaskaala on laaja ulottuen aina muutamasta kympistä useiden satojen, jopa tuhansien eurojen huippumalleihin. Myös ulkopuoliset äänet kuuluvat jonkin verran kuulokkeiden läpi. n HIFIMAAILMA 5-6/2012 19. Rakenteiden äänellisistä eroista ollaan montaa mieltä, mutta yleisesti avoimia kuulokkeita pidetään äänenlaadultaan hifikäytössä parhaina. Avoin kuuloke (eng. Testiryhmä koostui sangen tutuista merkeistä: Beyerdynamic, Grado, Sennheiser ja Shure. KUULOKKEET ANTAVAT MYÖS MAHDOLLISUUDEN NAUTTIA MUSIIKISTA MYÖS MUULLA KUIN KOTONA. Puoliavoimien ollessa jonkinlainen molempien tyyppien yhdistelmä. Tuttujen merkkien lisäksi saimme testiin myös Sonyn uunituoreen huippumallin. open-back) tarkoittaa sitä, että kuuloke-elementtiä ei ole koteloitu takaa millään tavalla, vaan se säteilee ääntä vapaasti myös ulospäin. Akustiselta rakenteeltaan testin kuulokkeet olivat yhtä lukuun ottamatta (Beyerdynamic) avoimia. Mallit olivat sangen uusia tai aivan uunituoreita, lukuun ottamatta Gradoja, joka ei todennäköisesti vaihda mallejaan koskaan. Sonya voidaan pitää harvinaisena merkkinä puhuttaessa kalliimmista kuulokkeista. closed-back) kuuloke-elementti on takaa kokonaan koteloitu ja niin kuulokkeen toistama ääni, kuin ulkopuoliset äänetkään eivät juuri kuulu suuntaan tai toiseen. Testin kuulokkeista Beyerdynamicit ovat puoliavoimet. Laatukuulokkeilla KUULOKEKUUNTELUA EI HUONEAKUSTIIKKA VAIVAA EIKÄ LÄHIPIIRIKÄÄN HÄIRIINNY. semi-open) kuulokkeissa kuulokeelementin takaosa on rakenteen nimen mukaisesti puoliksi avoin. Puoliavoimissa (eng. Suljetuissa kuulokkeissa (eng. Toisaalta suljettujen kuulokkeiden bassotoiston voimakkuutta ja tehonkestoa pidetään avoimia parempana
Laadukas kuulokevahvistin pystyy ohjaamaan ongelmitta sekä pieni- että korkeaimpedanssisia kuulokkeita, ja on jopa tapauksia, missä kuulokkeiden impedanssi on ollut jopa kuulokelähtöä pienempi, mutta äänessä ei ole silti ollut mitään ongelmia. Aiheesta lisää kuulokevahvistimia käsittelevässä jutussa. Testin kaikki kuulokkeet ovat impedanssiarvoltaan Sennheiseria lukuun ottamatta sangen pieniä, Sonyn nimellisimpedanssin ollessa vain 14 ohmia. Beyerdynamic on saatavana kolmena ei impedanssiversiona: 32, 250 ja 600 ohmisena. 20 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Pääsääntöisesti kannattaisi hankkia mieluummin suuren kuin Sennheiser Näennäisesti eniten vaihtelua on Sennheiserissa, mutta koska sen nimellisimpedanssi on suuri, ei vaihtelulla ole niin suurta merkitystä kuin esimerkiksi Sonyssa tai Gradossa. Jos kuulokkeita on tarkoitus käyttää kannettavissa soittimissa tai puhelimen kanssa, saadaan impedanssiarvoltaan pienillä kuulokkeilla suuri-impedanssisia enemmän ääntä. Tämä antaa vahvistimelle paremman kontrollin kuulokkeisiin (suuremman vaimennuskertoimen). V E R TA I LU TES TI : LAATUKUULOKKEET 320-400 EUROA K Kuulokevahvistin Firestone Cute Beyond + Sony MDR-MA900 Impedanssin sovitus Kuulokkeiden impedanssivasteet. Beyerdynamic Grado Kuulokevahvistin Firestone Cute Beyond + Sennheiser HD650 Kuulokevahvistin Musical Fidelity V-CAN II + Sony MDR-MA900 Kuulokevahvistin Lehmann Audio Black Cube Linear + Sony MDR-MA900 Kuulokevahvistin Lehmann Audio Black Cube + Sennheiser HD650 Kolme erilaisen kuulokevahvistimen toistovasteet pieni-impedanssisten Sony MDR-MA900 ja suuriimpedanssisten Sennheiser HD650 -kuulokkeiden kanssa. uulokkeiden teknisistä tiedoista tärkeimpiä on niiden impedanssi eli ohmiluku. Impedanssi on kuorma vahvistimelle. Pieni-impedanssisilla kuulokkeilla impedanssin vaihtelu taajuuden mukaan voi myös aiheuttaa voimakkaita muutoksia kuulokevahvistimen toistovasteeseen. Sillä signaalia vaimennetaan kuulokeille sopivaksi. Impedanssisovitus ei siis ole mikään ehdoton vaatimus, mutta silti huomionarvoinen asia. Sennheiserin minimiimpedanssi on vastaavasti peräti 320 ohmia. Kuulokkeiden impedanssin tulisi olla mielellään ainakin kymmenen kertaa suurempi kuin kuulokelähdön ulostuloimpedanssin. Poikkeamien todennäköisyys kasvaa, jos kuulokelähdön impedanssi on suuri suhteessa kuulokkeiden impedanssiin. Tavallisessa kotivahvistimessa kuulokelähtö on toteutettu yleensä niin, että kauitinantojen perässä on jopa 300 ohmin sarjavastus. Pieni-impedanssiset kuulokkeet ovat toisaalta "hankala" kuorma, koska myös kuulokelähdön impedanssin tulisi olla tällöin hyvin matala. Kuulokelähdön impedanssin tulisi olla vähintään kymmenen kertaa pienempi kuin kuulokkeiden minimiimpedanssin. Shure Sony pienen impedanssin omaavat kuulokkeet. Tai sama kääntäen: kuulokelähdön ulostuloimpedanssin tulisi olla kymmenesosa kuulokkeiden impedanssista. Etenkin mikäli kuulokelähdön impedanssi on keskimääräistä korkeampi. Vastus kuitenkin nostaa kuulokelähdön impedanssin vastusarvoon. Pieni-impedanssisia kuulokkeita voidaan tarvita ainoastaan sellaisten kannettavien soittimien kanssa, joiden lähtöjännite ei riitä tuottamaan suurempaan kuormaan riittävän suurta äänenvoimakkuutta. Korkeammilla impedanssiarvoilla vaihtelulla ei ole samanlaista vaikutusta. Impedanssiarvoltaan suuret kuulokkeet ovat tässä suhteessa helpompi kuorma. Erityisesti nimellisimpedanssiltaan pienissä kuulokkeissa impedanssivasteen voimakas ja jyrkkä vaihtelu saattaa aiheuttaa kuulokevahvistimen toistovasteeseen huomattavia poikkeamia. Tyypillisesti kuulokkeiden impedanssi on välillä 10-600 ohmia. Tällainen liitäntä on erittäin herkkä kuulokkeiden impedanssin vaihtelulle. Toisaalta impedanssisovituksen merkitykseen ei tule suhtautua liian tiukasti. Impedanssi on sähköinen suure, joka on yhdistelmä kuuloke-elementin puhekelan resistanssista, induktanssista ja kapasitanssista, aivan samalla tavalla kuin kaiuttimissakin
Bassoiltaan hieman epämääräinen Sony on muuten ääneltään viehättävin. Kuuntelijoita oli kolme, ja he antoivat äänenlaadusta sekä sanallisen kuvaukset että pisteet asteikolla 0-10. Teppo Hirvikunnas: Mielestäni testiryhmän kolme parasta kuuloketta ovat Beyerdynamic, Sennheiser ja yllättäen Sony. Kokonaisuutena toimivin on Sennheiser. Akustisella herkistelyllä tosin paljastavampi avoimuus keskialueella ei olisi pahitteeksi. Sen ääni on hyvä, mutta hieman raskaampi esimerkiksi Sennheiseriin verrattuna. Musiikki: Miles Davis - So what, George Duke - It's on, Fourplay - Auld Lang Syne, Michael Bublé - Feeling Good, Infected Mushroom - Dancing with Kadafi Laitteisto: Naim CD5i cd-soitin ja Heed Canamp -kuulokevahvistin (Supra -välijohdot) sekä lisäkuuntelut myös tavallisella Marantz M-CR603 cd-yhdistelmällä. Toisaalta Sennheiser ei aivan yllä raikkaudessa, diskantin tarkkuudessa, gruuvissa ja rytmin seurannassa Gradolle. Kuulokeosan matala rakenne aiheuttaa hieman epämukavuutta, vaikka kuulokkeet ovatkin joukon keveimmät. Kokonaispisteet muodostuivat osa-alueiden pisteiden painotetusta keskiarvosta. Shure on päässä mukavin ja soundikin on kohdallaan. Sellaisella mitattu taajuustoisto näyttää hyvissä kuulokkeissa kaikkea muuta kuin suoralta (oranssi vaste). Painoarvot olivat 20 prosenttia käyttömukavuudelle ja 80 prosenttia kuuntelulle. Sennheiser HD650 8 8,2 8,2 Shure SRH1440 8,7 7,2 7,5 Sony MDR-MA900 8 8,2 8,2 Kuuntelijoiden valinnat Mauri Eronen: Joukosta on erittäin hankala poimia parasta kuuloketta. Puhutaan ns. Sony taas tarjoaa kokonaisvaltaisen musiikkikokemuksen ilman erityisiä heikkouksia. Kokeilkaa itse. Musiikki: Michael Jackson - Get on the floor / Man in the mirror / Keep the faith, Dagon - The last, The Jacksons / Walk right now John Luongo Instrumental Mix, Lady Gaga - Bad Kids, Kate Bush - Snowed in at wheeler street, System Of A Down Toxicity, Stevie Ray Vaughan - Tin Pan Alley Kuulokkeita voidaan mitata keinopäällä/keinokorvilla. Jukka Piispa: Erot kuulokkeiden yleisluonteissa olivat yllättävän suuret, vaikka kaikki olivat omilla tavallaan hyviä. Myös pannan painostava tunne kapealla alueella heikentää mukavuuspisteitä. Näistä kahdesta valitsisin Sennheiserin sen Beyeriä hillitymmän bassotoiston ja etenkin sen paremman käyttömukavuuden johdosta. Pienin yläkeskialueen ja diskantin räikeysvarauksin se on luonnollisessa paljastavuudessaan yleispätevä. Sonyn ääni on erilainen, hifistynyt, selkeä ja kuunteluiloa tuottava. HRTF-muutoksista (Head Related Transfer Function). Kuulokkeiden impedanssivasteista arvioitiin niiden soveltuvuus eri käyttötilanteisiin. Järjestys näiden ja erityisesti Beyerdynamicin ja Sennheiserin välillä on jossain määrin makuasia. Beyerdynamicien ääni on astetta kevyempi kuin Sennheiserien, mutta äänen luonteen muuttuminen alakeskialueella pudottaa sijoitusta. Sennheiserilla voi kuunnella pitkään ilman rasittavuutta ja musiikista saa irti kaiken oleellisen. Musiikista pystyi tyylilajista riippumatta nauttimaan täysin siemauksin. Se eroaa selkeästi edellä mainituista. Toistovasteen mutkittelu johtuu siitä, että pään, ulkokorvan ja korvakäytävän vaikutus (ns. Kyllä, mutta kakkosruuleiksi erityisnautiskeluun. Gradojen läpivalaisevuus toimii hienosti akustisella musiikilla, mutta sähäkkyys ja korvalehtiä painava rakenne vähentävät miellyttävyyttä pitkässä kuuntelussa. Selkeästi yleispätevin tapaus oli Sennheiser. Kuulokkeiden toiston arviointi pelkästään toistovasteiden mittausten perusteella on vaikeaa. KORVAN AKUSTIIKKA Pään ja korvan anatomia vaikuttaa äänen kuulemiseen. Anatomian eroista johtuen HRTF-vasteet ovat hieman erilaiset eri ihmisillä (harmaa alue). Niillä musiikkia unohtuu kuuntelemaan pisimmäksi aikaa. Anatomian eroista johtuen HRTF-vasteet ovat hieman erilaiset eri ihmisillä. painottaen kuulokkeiden soveltuvuutta erilaisille äänilähteille ja kuorman "helppoutta" kuulokevahvistimelle. Tästä johtuen myös ääni saatetaan kokea eri tavalla. Kaikille kuulokkeille löytyy varmasti omat kannattajansa. Lisäksi kuuntelijat arvioivat kuulokkeiden käyttömukavuuden, niin ikään pisteasteikolla 0-10. Ottaisinko sellaiset itse. toistovasteeseen muutoksia, joiden perusteella voimme tehdä äänestä useita havaintoja, esimerkiksi arvioida äänen tulosuunnan. Beyerdynamicin käyttömukavuus ei ollut parhaimpien tasolla. Tästä johtuen myös ääni saatetaan kokea eri tavalla. Ne aiheuttavat mm. Sony on oma lukunsa. Kuuntelun ja käyttömukavuuden pisteet ovat annettujen pisteiden keskiarvo. Toisaalta sen äänenlaatu ei kokonaisuutena aivan vakuuttanut kuuntelijoita, vaikka äänessä on paljon hyvääkin. Osa kuuntelijoista piti Gradojen hieman ehkä omaperäisestä soundista, mutta toiset pitivät sitä jossain määrin ärsyttävänä. Niiden äänessä on paljon ominaisvaihtelua, mutta kaikissa on puolensa. HRTF-tekijä. Kuulokkeita tulisi aina koekuunnella itse ennen ostopäätöstä, ja nimenomaan omalla laitteistolla, oli se sitten kannettava, tavallinen vahvistin tai erillinen kuulokevahvistin 22 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Kuulokkeiden toiston arviointi toistovasteiden mittausten perusteella on vaikeaa, vaikka mittauksissa käytettäisiin korvaa jäljittelevää keinokorvaa. YHTEENVETO Tasapistein testin parhaimmiksi kuulokkeiksi, niin kuuntelussa, käyttömukavuudessa kuin kokonaispisteissäkin osoittautuivat Sennheiser HD 650 ja Sony MDR-MA900. Head Related Transfer Function) toistettavaan ääneen jää kuulokekuuntelussa kokonaan pois ja se tulee kompensoida kuulokkeiden taajuusvasteessa. Musiikki: Madonna - Deeper and Deeper / Erotica / Frozen, Michael Jackson - Jam / Remember the time, Dire Straits & Mark Knopfler - Sultans of swing / Money for nothing / Calling Elvis, Weather Report - Birdland / Palladium Laitteisto: Accuphase DP-55V CD-soittimella ja Mapletree Audio HD Super 2 -kuulokevahvistin, välijohdot Nordost Red Daw. Pidin Gradon tarkasta, rytmikkäästä ja omalla tavallaan sielukkaastakin kokonaisuudesta. Sonyn ääni oli hyvin erityyppinen kuin testin muilla kuulokkeilla. On toki huomattava, että Sonyn kohdalla pisteissä oli sekä kuuntelun että käyttömukavuuden kohdalla enemmän hajontaa kuin Sennheiserilla. Toiseksi korkeimmat kuunntelupisteet sai Beyerdynamic HT 880. Tummahko soundi toimii lähes kaikella materiaalilla eikä väsytä päätä tukevasta istuvuudesta huolimatta. Käyttömukavuuden kannalta Shure oli omaa luokkaansa. Kuulokekohtaiset pistegrafiikat näyttävät myös pisteiden hajonnan. Äänenlaatua arvioitiin luonnollisesti kuunPisteet Käyttömukavuus (20%) Äänenlaatu (80%) Yhteensä Beyerdynamic DT 880 6,8 7,6 7,4 Grado SR 325is 6,9 7,3 7,2 telemalla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti materiaalivalintoihin, kuinka kestävä rakenteen voidaan olettaa olevan, säätöjen toteutukseen ja oheisvarusteluun. Keinokorvalla mitattu kuulokkeiden taajuusvaste ei näytä suoralta, vaan sen tulisi mukailla tyypillistä HRTF: mukaiasta vastetta. V E R TA I LU TES TI : LAATUKUULOKKEET 320-400 EUROA Arvostelusta Kuulokkeista arvioitiin niiden antama laatuvaikutelma ja rakenne. Laitteisto: Meridian 808i cd-soitin, Heed Canamp -kuulokevahvistin, Analysis Plus -välijohdot. Koska kuulokekuuntelussa ääni johdetaan suoraan korvakäytävään, jää osa näistä muutoksista tapahtumatta ja tämä pitää ottaa huomioon kuulokkeiden suunnittelussa. Grado SR325si jäi kokonaispisteissä testin hännille, mutta se ei tosiaankaan tarkoita, että Gradot olisivat huonot. Oma Top 3 oli kuitenkin Sennheiser, Grado ja Sony. Sonyn ominaisuuksista ei siis oltu aivan samaa mieltä kuin Sennheiserin
(8,3) Teppo Hirvikunnas: Potkua ja napakkuutta kuulostaa olevan, mutta.. Kannattaa kuunnella itse. Kuuntelijat suhtautuivat tähän hieman erilaisilla kannanotoilla. Kaikella materiaalilla toimiva kuuloke tasapainottelee hyvin läpinäkyvyyden ja miellyttävyyden rajamailla. Testiin saimme 32 ohmin version. (7,5) Jukka Piispa: Laulaja jää poikkeuksetta taustalle ja hieman liian rento meininki ei tempaa heti mukaansa. Ajan myötä luurit alkaa kuitenkin tuntua hieman raskailta muotoilusta johtuen. Kuulokkeista on saatavana kolme erilaista impedanssiversiota. Kuunteluarviot Mauri Eronen: Diskantti on sähäkkä, mutta tasoltaan hillitty. Toimii parhaiten rokilla, popilla yms. Pehmusteiden ohuuden vuoksi korvalehti painaa hieman elementtiosaa vastaan, muttei tunnu häiritsevältä. Äänen yleisluonne oli samanlainen kuin 32 ohmisessa, mutta eroakin oli. Keskialue ja ylätaajuudet soivat sinänsä kauniisti ja puhtaasti. Hyvä hinta/laatusuhde. PS. impedanssi Minimi-impedanssi Maksimi-impedanssi Toistoalue Herkkyys Johdon pituus / tyyppi Liitin Paino Muuta Beyerdynamic DT 880 329 Highend Studio Finland Oy www.highendstudio.fi www.beyerdynamic.com Puoliavoin On 32 ohmia (* 32 ohmia @ 2100 Hz 39 ohmia @ 20 Hz 5 Hz - 35 kHz 96 dB (1mW/1 kHz) 3m 3,5 mm (+ 6,3 mm adapteri) 295 g *) Saatavana myös 250 ja 600 ohmin versiot, mukana säilytyskotelo Beyerdynamicin työn laatu on korkeatasoista. Hieman paksun ja tumman kuuloinen yläbasso, dominoi ja peittää alleen keskialuetta, myös kaikkein matalimmat jäävät varjoon. Musiikki etenee kevyen iloisesti, ja äänikuva on aineettoman avoin. Edulliseen hintaansa nähden kuulokkeet tarjoavat paljon vastinetta niin rakenteen kuin äänen puolesta. Kannattaa kuitenkin kokeilla itse kaikkia versioita. Käyttömukavuus Mauri Eronen: Erittäin pehmeästi istuvat tyynyt eivät paina käytännössä lainkaan. ilm. HIFImaailma SUOSITTELEMME Merkki ja malli Suositushinta Maahantuoja/edustaja Lisätietoa Rakenne Vaihdettavat korvatyynyt Valm. Pidemmän päälle korvatyynyjen materiaali hieman "kutittaa" ja kuumottaakin. Joillain äänitteillä pientä kireyttä, mutta ei silti epämiellyttävä sävy. Keskialue on sävykäs, muttei millään taajuusalueella räikeä. (7) Teppo Hirvikunnas: Istuu aika pehmeästi, mutta allekirjoittaneella jäi painamaan korvan lehteä jotenkin epätasaisesti. Merkittävin ero on kenties bassotoistossa, mikä on voimakas, mutta ylemmät bassotaajuudet myös peittävät alleen keskialuetta. Basson tasoa pystyy toki vaimentamaan helposti sävynsäädölläkin. (7,5) KÄYTTÖMUKAVUUS 0 0 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 KUUNTELU + Rakenne + Ääni varauksin + Impedanssivaihtoehdot - Käyttömukavuus KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 5-6/2012 23. Käyttömukavuudeltaan Beyerit eivät testaajien mielestä olleet parhaat mahdolliset. Alakeskialue on luonteeltaan elottomampi, mikä saa aikaan jonkin verran värieroa alttofonin sointiin eri rekistereissä. Myös päälaella pistemäistä paineen tunnetta. (7) Beyerdynamic DT880 Jykevät rakenteeltaan ja soundiltaan Beyerdynamic DT 880 on laadukkaan oloinen ja hyvin viimeistely, mutta samalla myös hieman raskaanpuolinen puoliavoin kuuloke. Tämä tulkinta perustui toki vain yhden testikuuntelijan havaintoon. Pienillä voluumeilla ei itselleni täysin toimiva ratkaisu, mutta meininki aukeaa ihan mielellään kuunneltavaksi kun antaa hieman hanaa. Kuormana kuulokkeet ovat ongelmattomat, koska niiden impedanssi on matala ja se impedanssi juurikaan vaihtele taajuuden mukaan. Vaatii ehkä hieman enemmän tasoa, että soundi "aukeaa". Alemman keskialueen toisto oli 250 ohmisessa ehkä aavistuksen rauhallisempi, tehden äänestä hieman avoimemman. Tukevan rakenteen hintana on korkeahko paino. Kyseessä toki on myös jonkin verran pään anatomiaan liittyvä asia, mutta testin painavimmat kuulokkeet Beyerit silti ovat. Ainoastaan alakeskialueen nuhaisuus vie viimeisimmän uskottavuuden autenttisuudesta. Äänenlaadultaan Beyer kuuluu kärkikolmikkoon. Kokonaisuutena Beyerdynamic DT 880 -kuulokkeet ovat laadukkaat ja äänenlaadultaankin ne eittämättä kuuluvat pienin makuvarauksin testin kärkeen. Äänenvoimakkuutta nostaessa huomaa kuitenkin, että kuulokkeet tykkäävät kun niille antaa vähän ruutia. Kovalla kuunnellessa irtoaa raikasta yläpäätä ja voimakasta bassoa niin, ettei soundi käy kuitenkaan rasittamaan. Sanka on mukavan tuntuinen eikä ala painaa päässä. Kuulokkeiden varusteluun kuuluu pehmeä keinonahkainen säilytyskotelo ja 3,5/6,3 mm liitinadapteri. Tukeva rakenne tekee kuulokkeista painavat ja tämä myös tuntui hiemankaan pidemmässä kuuntelussa. Koska tyynyt eivät purista, kohdistuu koko paino ikävästi päälaelle. "kevyellä" musiikilla, etenkin jos on basson ystävä. Panta voisi olla pehmeämmäksi täytetty, sillä se osuu vain kapealta alalta päälakeen. Kokonaistasapaino on neutraali ja ärsyttämätön. Saimme maahantuojalta aivan testin lopulla kokeiltavaksi myös 250 ohmin version. Mallista on saatavana kolme rinnakkaisversiota eri impedansseilla (32, 250 ja 600 ohmia). (6) Jukka Piispa: Laadukas rakenne varsinkin kupeissa. Matalilla voimakkuuksilla bassot tuntuvat hitailta, laulaja jää taustalle ja toisto on hieman liian helpon ja löysän kuuloista. Korkeimmilla löytyy raikkautta ja tarkkuutta vaikka kuinka. Ei aivan parhaiden tasolla
Yhteistä on kuitenkin soinnin ylempiä taajuuksia painottava balanssi. Makuasia ja riippuu myös mitä kuuntelee. Gradojen äänenlaadusta oltiin hyvinkin eri mieltä. (6,8) Jukka Piispa: Luurit ovat niin kevyet, ettei niitä melkein huomaa edes pitävänsä päässä. Sangen suoraviivaiseen olemukseen nähden Gradot istuvat korville kohtalaisen mukavasti, vaikkei tässäkään mistään huippumukavuudesta voi puhua. Pellit ovat sähäkän ohuet ja kirkkaat, mutta diskantin taso on sopiva. Nyt testattu malli SR325si on tyylilleen uskollinen, muotoilultaan ehkä vanhahtava, mutta samalla myös tyylikäs ja hyvin viimeistelty. Vertailujoukkoa selvästi läpinäkyvämpi keskialue on paljastava ja enemmän luonnollista kaiutinparin ääntä muistuttava. Omimmillaan luuri tuntuu olevan kuitenkin hieman rouheammalla musiikilla, vahvuudet löytyvät hienosti nopeatempoisella hieman räyhäkkäämmällä musiikilla. + Pieni koko + Toiston avoimuus - Impedanssin kokonaisvaikutus Käyttömukavuus Mauri Eronen: Karheat tyynyt painavat jonkin verran korvalehtiä, ja täysin miellyttävää asentoa on hankala löytää. Ne sopisivat tästä syystä mainiosti myös kannettavien laitteiden kanssa, mutta johdon kiinteä 6,3 mm plugi ei suosi mobiilikäyttöä. Sivuttaisvoima on melko alhainen, mutta leveä panta ei silti paina päälakea kuulokkeiden keveyden ansiosta. (7) Teppo Hirvikunnas: Kohtalaisen kevyet, puristus on tasaista, vaikkakin korvalehtiin kohdistuvaa. (8) Teppo Hirvikunnas: Hyvin hillitty basso, suorastaan vaimea, mutta samalla rauhallinen ja epäkuulokemainen. Ylärekisteri on äkäinen. Kaikki soundit muutenkin irtoavat todella vapautuneesti ja kuunteli mitä soitinta hyvänsä, seurattavuus on todella hyvällä tolalla. Gradon mallit ovat olleet vuosia samanlaiset. Johto jää helposti liian lyhyeksi, jos kuuntelupaikka ei ole aivan vahvistimen vieressä. Äänessä paljon hyvää, mutta ainakin kevyellä musiikilla ylätaajuuksien korostuminen pilaa kokonaisuuden. Kokonaisuutena Gardot jättivät hieman ristiriitaisen vaikutelman. Joillain äänitteillä toimii silti suhteellisen kivasti ja äänessä on mukavaa tarkkuutta ja vapautuneisuuttakin. V E R TA I LU TES TI : LAATUKUULOKKEET 320-400 EUROA Merkki ja malli Suositushinta Maahantuoja/edustaja Lisätietoa Rakenne Vaihdettavat korvatyynyt Valm. impedanssi Minimi-impedanssi Maksimi-impedanssi Toistoalue Herkkyys Johdon pituus / tyyppi Liitin Paino Muuta Grado SR 325is 399 Kruunuradio Oy www.kruunuradio.fi www.gradolabs.com Avoin On 32 ohmia 33 ohmia @ 1100 Hz 47 ohmia @ 83 Hz 18 Hz - 24 kHz 98 dB (1mW) 1,75 m 6,3 mm 255 g Gradot ovat samaan aikaan tyylikkäät ja tietyllä tavalla robustit, niin olemukseltaan kuin osittain ääneltäänkin. Kooltaan Gardot ovat suhteellisen kompaktit, ainakin testityhmään verrattuna. Ei silti suosikkejani. Periaatteessa ne voisivat sopia hyvin mobiilikäyttöön, mutta johdon kiinteä 6,3 mm plugiliitin vaatii erillisen 3,5 mm sovittimen käyttämistä. Kuunteluarviot Mauri Eronen: Avoimen ilmava ja erittäin neutraalin pirteä sointi. Luonnollisena soundia ei voi pitää, mutta jossain määrin kyllä epäkuulokemaisena. Äänet joka tapauksessa syttyy tarpeeksi rennolla tavalla, silti tarpeeksi nopeasti ja jää soimaan täyteläisenä. (6) Jukka Piispa: Boogie ja rouhea lukee paperilla ensimmäisenä, sieltä löytyy ehkä se tämän kuulokkeen sielu, jonka havaitsee alkuun. Kooltaan Gradot ovat kompaktit. Hajonta oli sangen suuri. Yläpannan paine jakautuu tasaisesti, vaikkei olekaan pehmustettu. Kyseessä on eittämättä hienot ja laadukkaat kuulokkeet, mutta niiden äänestä joko pitää tai sitten ei. Kupit on kuitenkin aika pienet ja heppoiset. Yläpäästä mennään jopa liiottelevan kirkkaaksi, mutta rasittavaksi kuuntelu ei mene hillityillä voluumeilla missään vaiheessa. Basso on erittäin sävykästä, hallittua ja kumisematonta. Gardon mukana ei tule mitään ylimääräistä, ei edes liitintä 3,5 mm plugille. Kuulokkeiden johto on paksu ja melko lyhyt, mikä on syytä huomioida, mikäli kuuntelupaikka sijaitsee hiemankaan etäämmällä laitteitostosta. Aivan täydellisen sävykäs ääni ei kuitenkaan ole, vaan vaikkapa tenorifonissa on tietyillä ylätaajuuksilla ripaus kipakkaa muovisuutta. Diskantin vaimentaminen sävynsäädöistäkään ei auta. Bassoalue soi oikeastaan aika kivasti, koska ei dominoi yhtään ja muistuttaa kaiutintoistoa. Ei sievistele tai miellytä, vaan kuulostaa pikemminkin raa'alta ennen tottumista. Korvatyynyjen vaahtomuovi hieman kuumottavaa pidempään kuunneltaessa, mutta ei silti hiosta. Jotkut kokivat sen positiivisena piirteenä ja toiset taas pitivät tätä häiritsevänä. ilm. (7,8) Grado SR325si Perinteikäs, mutta ristiriitainen Legendaarinen ja arvostettu englantilainen kuulokevalmistaja. Jollain äänitteillä liian "kirpeä" sondi. Äänen hyvyys piilee ehkä enemmän muissa piirteissä kuin tasapainoisessa taajuusbalanssissa. Tasoltaan se on selvästi alhaisempi kuin muissa kuulokkeissa, eikä välttämättä kouraise ainakaan meluisassa ympäristössä tarvittavalla voimalla. (7) KÄYTTÖMUKAVUUS 0 0 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 KUUNTELU KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 24 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Gradot ovat periaatteessa helppo kuorma myös kannettavilla laitteille, mutta matala impedanssi ja sen voimakas vaihtelu taajuuden mukaan saattaa aiheuttaa toistovasteeseen ongelmia
Toisto on muutenkin ajoituksiltaan, sävyiltään ja tarkkuudeltaan kokonaisuutta palveleva. Toimii tasaisen hyvin monenlaisella musiikilla. Yläpanta ei tunnu juuri ollenkaan. (8) Käyttömukavuus Mauri Eronen: Pakasta vedettynä kuulokkeet istuvat tukevasti päähän. Ääni on luonnollinen ja vailla merkittäviä värittymiä. Voima jakautuu kuitenkin tasaisesti, eikä väsymystä ilmene välittömästi. Bassoissa on potkua ja nopeutta, hunajaiset laulut on hienoa kuultavaa ja kokonaisuus on niin hyvin balanssissa, ettei yksittäisiä soundeja jää bongaamaan, vaikka tähänkin löytyy tarkkuutta. Mukavuus todennäköisesti paranee sivuttaisvoiman ajan mittaan pienentyessä. Kuulokkeita on mukava pitää pidempäänkin. Kuunteluarviot Mauri Eronen: Yleissointi on muhevahko. Kuulokkeiden mukana toimitetaan 3,5 mm sovitinadapteri, mutta ei säilytyspussia tai vastaavaa. ilm. Kuulokkeet ovat helppo ja ongelmaton kuorma, mutta kannettavien laitteiden kanssa niistä ei välttämättä saa riittävästi ääntä. Kokonaisuutena erittäin hyvät kuulokkeet, niin ääneltään kuin käyttömukavuudeltaan ja ansaittu testin jaettu ykkössija. Sennheiserit ovat myös mukavat käyttää. Paine jakautuu kuitenkin pääasiassa korvien ympärille eikä korvalehtiin. Toisaalta kuulokkeen rakenne on laadukas ja kaikki yksityiskohdat ovat saksalaisittain hyvin viimeistellyt. (8,5) Teppo Hirvikunnas: Aika kiva ensivaikutelma, joskin basson taso hieman runsas. Paine jakautuu tasaisesti ja yläpanta ei joudu kannattelemaan koko painoa. Vaikka ylimpien hienoisen vajauksen takia kokonaisuus on tumma, koko muu toisto on todella hyvin balanssissa. Sangen yleispätevän ja siistin kuuloinen. Alavireisestä balanssista huolimatta toisto ei ole kumiseva tai jyräävä. Ääneltään Sennheiserit ovat hyvät. Ote on päättäväisen napakka, mutta silti mukava. Kind of Bluen fonisektiosta puuttuu se tuttu räkäisyys, ja sävyt piirtyvät koko taajuusalueella tasaisen samettisina. Bassotoisto on hieman korostunut, keskialue varjoutunut ja diskantti vaimeahko. Kupit ottavat kuitenkin hieman korviin kiinni, tämä käy ajan myötä hieman vaivaamaan. Yleisbalanssissa on tehty hyvä kompromissi siinä, ettei olla kirkkaudella lähdetty hakemaan sitä viimeisintä hifi-helähdystä ja tällä on saatu helposti pitkään kuunneltava luuri. Jaksaa pitää pitkään. Jukka Piispa: Joukon yleispätevin kuuloke. Jaksaa pitää pitkään päässä, vaikka napakka ote onkin. Kaiken kaikkiaan yleispätevästi toimivat kuulokkeet, joissa on valmistajalle tuttu pidättynyt mutta miellyttävän orgaaninen ominaissoundi. Kuuntelijat olivat tästä vieläpä sangen yksimielisiä. Vaikka kuulokkeet ovat raskaammat kuin monet muut, ne istuvat päähän ja ovat helpot pitää. HIFImaailma TESTIVOITTAJA Merkki ja malli Suositushinta Maahantuoja/edustaja Lisätietoa Rakenne Vaihdettavat korvatyynyt Valm. Alimmissa bassoissa hieman ehkä löysyyttä ja jotain "ylimääräistä". + Äänenlaatu + Käyttömukavuus + Helppo kuorma - Korkeahko hinta Tasapainoinen ja laadukas Saksalaisen kuulokevalmistajan, Sennheiserin malli HD 650 on hyvin tavallisen näköinen kuuloke. (8) Sennheiser HD 650 Impedanssi vaihtelee taajuuden mukana melko selvästi, mutta tästä ei ole haittaa, koska impedanssin nimellistaso on sangen korkea, 300 ohmia. Jaksaa kuunnella pitkään. impedanssi Minimi-impedanssi Maksimi-impedanssi Toistoalue Herkkyys Johdon pituus / tyyppi Liitin Paino Muuta Sennheiser HD650 379 AV-komponentti www.avkomponentti.fi www.sennheisernordic.fi Avoin Ei 300 ohmia 320 ohmia @ 1500 Hz 530 ohmia @ 88 Hz 10 Hz - 39,5 kHz 103 dB (1mW) 3m 6,3 mm (+ 3,5 mm adapteri) 260 g Sennheiserin ote päästä on napakka. Näillä kuuntelee mielellään mitä tahansa musiikkia pidempäänkin. Kuulokkeet soveltuvat monenlaiselle musiikille ja ääni ei rasita. Bassotoisto on loppujen lopuksi varsin kepeästi etenevä. Keskialue ja diskantti soivat nätisti, vaikkakin keskiale jää paikoin hieman yläbassojen alle, mutta tämä riippuu kappaleesta. Panta ei paina päälakea ollenkaan. Myöskään yläpanta ei juuri paina päätä. Pehmusteet eivät osu korvalehtiin, mutta korvan ympäriltä ne puristavat silti jonkin verran. Tosin tässäkin (kuten Beyerdynamicissa) oli havaittavissa jonkinasteista paksuutta ylemmällä bassoalueella. (8) KÄYTTÖMUKAVUUS 0 0 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 KUUNTELU KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 5-6/2012 25. Tässä hintaluokassa voisi jopa sanoa, että hintaistaan halvemman näköinen. (8,5) Teppo Hirvikunnas: Aika napakka puristus, mutta menee korvalehtien ulkopuolelle ja ei häiritse. (7,5) Jukka Piispa: Rakenne on tukevan ja laadukkaan tuntuinen. Läpinäkyvyyttä jää hieman kaipaamaan akustisella jazzilla, mutta kevyellä musiikilla ja räikeäksi äänitetyllä rokilla pieni mattapintaisuus lisää kuuntelun helppoutta
(9) Teppo Hirvikunnas: Isot, mutta mukavat, jaksaa pitää pidempäänkin, ehkä tämän ryhmän parhaat (9) Jukka Piispa: Kookkaat kuulokkeet aiheuttavat hieman painetta sivuttaissuunnassa. Ylärekisterissä on korostusta, mikä tekee jotkut äänitteet, etenkin kovempaa kuunneltaessa jopa ärsyttävän kuuloisiksi. Kovin matalalla toisto ei kuitenkaan ulotu, mutta ei kyllä muillakaan. Ajoitukset tuntuvat muullakin toistoalueella tulevan esille todella koherenttina. impedanssi Minimi-impedanssi Maksimi-impedanssi Toistoalue Herkkyys Johdon pituus / tyyppi Liitin Paino Muuta Shure SRH1440 399 Noretron Oy www.noretron.fi www.shure.com Avoin On 37 ohmia 35 ohmia @ 6500 Hz 47ohmia @ 110 Hz 15 Hz - 27 kHz 101 dB (1mW) 2,1 m 3,5 mm (+ 6,3 mm adapteri) 343 g Mukana varajohto, ylimääräiset korvatyynyt ja säilytyskotelo Shuren mukana toimitetaan ylimääräinen liitosjohto ja jopa vaihtokorvatyynyt. (8) KÄYTTÖMUKAVUUS 0 0 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 KUUNTELU KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 26 HIFIMAAILMA 5-6/2012. (6,5) Jukka Piispa: Ensimmäisenä huomio kiinnittyy hieman ohueen ja kirkkaaseen toistoon. Kokonaisuutena Shuret ovat hieman ristiriitainen tapaus. Tunne jää kalvamaan taustalle, vaikka ensivaikutelman alta paljastuu varsin detaljirikas toisto, jossa varsinkin bassot nakuttavat poikkeuksellisen tarkasti. Varsinkin kun Shuret ovat käyttömukavuudeltaan testin parhaat. Ryhmän miellyttävin päässä. Kirkas ja paikoin sähäkkä, bassoalue luonnollinen ja nautittava, mutta se yläpään korostus... Vakiovarusteisiin kuuluu myös kunnollinen säilytyskotelo. Mikään ei paina tai väsytä, mutta istuvat silti tukevasti. Suurikokoiset kuulokkeet ovat erittäin mukavat pitkässäkin kuuntelurupeamassa. Kuunteluarviot Mauri Eronen: Neutraalissa balanssissa on hieman tavallista pirteämpi diskantti, joka kireällä äänitteellä saattaa nousta jopa rasittavaksi. Ehkäpä juuri ammattilaisuudesta johtuen, Shuren laatuvaikutelma on erittäin korkeatasoinen. Silti koko huomioiden yllättävän hyvin istuvat, varsinkin sanka on pehmusteiden ansiosta todella mukava. Kuulokkeet ovat suurikokoiset. Vaikea määriteltävä. Vaikka Shuret ovat testin suurimmat ja painavimmat kuulokkeet, ovat ne selvästi mukavimmat käyttää. Hieman tunteeton tapaus siis, vaikka tarkkuutta löytyy ja homma toimii rytmisesti hienosti. Mielipiteissä nousivat esiin keskialueen toiston kvaliteetit ja toiston luonne. + Toiston avoimuus + Käyttömukavuus + Oheisvarusteet - Impedanssin kokonaisvaikutus Käyttömukavuus Mauri Eronen: Erittäin pehmeät ja tasaisen sopivasti korvan ympäriltä puristavat. Keskialueella on sopivasti eloa ja läpinäkyvyyttä, muttei ollenkaan miellyttävyydestä tinkimällä. Shuren nimellisimpedanssi on matala ja kuulokkeet ovat sinänsä helppo kuorma myös kannettaville laitteille, mutta kuulokelähdön impedanssin tulisi olla hyvin pieni ja kuulokkeiden impedanssi vaihtelun johdosta kuulokevahvistimen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Äänen luonne on painottunut enemmän erotteluun ja selkeyteen kuin yleispätevään taajuusbalanssiin. (7) Shure SHR1440 Testin mukavimmat Shure on ehkäpä tunnetumpi ammattipuolelta mikrofoneista kuin kotikuulokkeista. ilm. Toisaalta näillä ei jää ihastelemaan melodiaa, myöskään tunnetta ja sävyjä ei irtoa toivotulla tavalla. Kuulokkeiden puristus jakaantuu erittäin tasaisesti ilman paineen tunnetta. Bassotoisto ei ole korostunut, mutta alakerta ei silti yllä aivan parhaimpien kaltaiseen jämäkkään kontrolliin ja paukkeeseen. Bassot ovat aika kuivat ja ohuet, mutta samalla näppäilyt ja basson luonne erottuu todella tarkkana. Äänenlaadusta ei oltu aivan yksimielisiä ja siksi kuulokkeet kannattaa käydä kuuntelemassa omin korvin. Tämä jakoi niin ikään myös kuuntelijoiden mielipiteet. Maahantuojakin toimii pääsääntöisesti ammattiäänentoiston parissa. Kuulokkeet on pakattu tukevaan säilytyskoteloon, joka pitää sisällään 3,5/6.3 mm liitinadapterin lisäksi myäs varajohdot ja ylimääräiset korvatyynyt! Ääneltään Shuret olivat Gradon tapaan kirkaanpuoleiset. (8) Teppo Hirvikunnas: Basso kuulostaa hyvältä ja tasapainoiselta, oikein hyvä ja sopivasti "epäkuulokemainen". Ei täysin yleispätevä kuuloke on toisinaan räikeähkö, mutta akustiselle musiikille erinomainen. V E R TA I LU TES TI : LAATUKUULOKKEET 320-400 EUROA Merkki ja malli Suositushinta Maahantuoja/edustaja Lisätietoa Rakenne Vaihdettavat korvatyynyt Valm. Ehkäpä juuri suuri koko on mukavuuden takana. Hiljempaa kuunneltaessa ääni säilyttää selkeytensä ja on erotteleva
HIFImaailma SUOSITTELEMME Merkki ja malli Suositushinta Maahantuoja/edustaja Lisätietoa Rakenne Vaihdettavat korvatyynyt Valm. Keveys on myös todellista ja Sonyn paino onkin selvästi alle 200 grammaa. Nyt testattu Sony MDR-MA900 on aivan uunituore malli. Ääntä saadaan paljon myös kannettavilla laitteilla, mutta vaikka impedanssin vaihtelu on hillittyä, niin se saattaa aiheuttaa kuulokevahvistimen toistovasteeseen muutoksia. Bassot hyvin balanssissa. Sellainen hifistynyt ja samalla analyyttinen. Sonyn nimellis-impedanssi on poikkeuksellisen matala, vain 12 ohmia. + Äänenlaatu varauksin + Käyttömukavuus + Hinta-/laatusuhde - Impedanssin kokonaisvaikutus Käyttömukavuus Mauri Eronen: Kuulokkeet ovat erittäin kevyet eivätkä paina päälakea lainkaan. Ääni on epäkuulokemainen ja siinä on jotain vaikeasti määriteltävää. Äänessä on myös syvyyttä. Myöskään illuusiota paikantuvista soittimista ei pääse syntymään parhaalla tavalla ja tarkkuus ei ole testin parasta luokkaa. (9) Jukka Piispa: Todella kevyet ja sievän kokoiset luurit päässä. Ei bassomaanikoille. Herättää jotenkin ihmeellisesti mielenkiintoa äänitteitä kohtaan. ilm. Hyvän tuntuiset, joskin verrokkeja heppoisemmat. Toimii erinomaisesti akustisella materiaalilla, mutta säikkyy infraääniä. Rakenne ei ole ihan yhtä laadukkaan tuntuinen kuin ryhmän muissa kuulokkeissa. Paitsi aavistuksen panta päälaelta. (8,8) Teppo Hirvikunnas: Jotenkin etäinen toisto, mutta tarkempaa kuunneltaessa tämä vaikuttaa johtuvan äänikuvan ajoittumisesta muita edemmäksi. Kokonaisuutena erittäin mielenkiintoiset kuulokkeet, vaikkakin hieman ristiriitaisia ajatuksia herättävät. Kovin runsaasta bassopäästä Sonyt eivät oikein pidä. Ehdottomasti koekuunneltava itse. Rytmisesti mennään hieman etukenossa, joka tuntuu olevan hyvä asia, koska menevät kappaleet tempaavat mukaansa. Sointi ei kuitenkaan ole ohut, ja alakeskialue on sopivan rouhea. Avoin rakenne ei myöskään ala hiostaa pitkässäkään kuuntelurupeamassa. (8) Teppo Hirvikunnas: Tosi kevyet, ilmavat, ei hiosta eikä paina juuri mistään. Sonyn ääni poikkeaa selvästi muista. (7,5) Sony MDR-MA900 Kevyet yllättäjät Sony ei ole vielä erityisen tunnettu vakavasti otettavana kuulokevalmistajana, vaikka onkn julkistanut lyhyen ajan sisällä useimpia kalliimman hintaluokan luureja. Soinnissa on samalla hallittua mikrodynamiikkaa ja sävyllistä aitoutta. (8,3) Jukka Piispa: Kohtalaisen neutraalia toistoa. Kuuloke-elementin ja korvatyynyn väliin on jätetty osittainen aukko. Matalimmilla taajuuksilla menee hieman tukkoon kovempaa soitettaessa ja jotenkin menettää myös kontrollia. impedanssi Minimi-impedanssi Maksimi-impedanssi Toistoalue Herkkyys Johdon pituus / tyyppi Liitin Paino Muuta Sony MDR-MA900 320 Sony Finland Oy www.sony.fi Avoin On 12 ohmia 14 ohmia @ 2800 Hz 20 ohmia @ 67 Hz 5 Hz - 40 kHz 104 dB (1mW) 3m 3,5 mm (+ 6,3 mm adapteri) 195 g Mukana säilytyspussi Sonyt ovat testiryhmän kevyimmät kuulokkeet. Raikkaudesta puuttuu hieman, ylimmät eivät toistu niin, että soundi avautuisi ilmavana. Matalan impedanssin vuoksi kuulokelähdön impedanssin tulisi olla hyvin matala. Vaikka rakenne on kevyt, niin työn laatu on hyvä ja rakenne luotettavan tuntuinen, ja varusteluun kuuluu myös 3,5/6,3 mm liitinadapteri. (7) KÄYTTÖMUKAVUUS 0 0 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 KUUNTELU KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 5-6/2012 27. Epäkuulokemainen toisto. Äänenlaadultaan jaettu ykkössija, mutta tietyin varauksin. Rakenteeltaan Sonyt ovat kevyet ja tuntuvat kuuluvan pykälää edullisempaan hintaluokkaan, missä niitä todennäköisesti tullaan myymäänkin virallisesta 329 euron suositushintalapusta huolimatta. Alabassoilla taas on kahlitsematonta voimaa siten, että niiden toisto on piirun verran epämääräisempää. Yhdet eniten jalkaa vispaavimmat kuulokkeet. jopa liian vaimeat . Liekö juuri tällä vaikutusta toiston positiivisiin lausuntoihin kuin bassotoiston tiettyihin varaumiin? Kuunteluarviot Mauri Eronen: Miellyttävän kepoinen ja kontrolloitu ääni, kunhan äänitteessä ei ole hyvin matalia taajuuksia. Rakenne on myös muita selvästi avoimempi, sillä korvatyynyjen ja kuuloke-elementin välissä on selkeä aukko. Kokonaisbalanssi on hyvin neutraali, mutta välillä jää kaipaamaan lisää muhevuutta yläbassoihin. Sony saa äänitteet kuulostamaan erilaisilta ja ikään kuin uusilta. Omaan makuuni kuulokkeilla on kiva kuunnella pidempäänkin pienestä yksityiskohtien ja raikkauden puutteesta huolimatta, koska kuulokkeet palvelevat hyvin sävyjä ja melodiaa. Niitä jaksaa pitää korvilla sangen pitkään. Sonyt ovat kevyet ja eivät juuri purista mistään. Kuulokeosa hipoo vain hieman korvalehteä, mikä tuntuu pidemmässä kuuntelussa harmittavalta. Ei basso silti huono ole, se on vaan "herkkä". Ääneltään Sonyt ovat erilaiset, mutta monella positiivisella tavalla mielenkiintoiset kuulokkeet. Äänikuva on hengittävän elävä. Balanssi on erittäin luonnollinen, mutta silti erilainen. Keskialueelta löytyy mehukkuutta, laulajaa on kiva seurailla ja bassoissa on hieman voimakkuutta yläbassoilla ilman tarkkuuden menetystä. Toisaalta nämä eivät asetu täysin tukevasti päähän ja keveydestä huolimatta sanka alkaa painaa päätä pidemmässä juoksussa. Ja niitä on myös mukava pitää
H A R R A STUKS ENA HIF I : TOMMI RAIVIO n TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO ERÄPUU Portaittain parempaan päin PITKÄÄN HIFIN PERUSTASOLLA PÄRJÄNNYT TOMMI RAIVIO ON OTTANUT MELKOISIA HARPPAUKSIA ÄÄNENLAADUN TIELLÄ VIIME VUOSINA. Viritinvahvistimen merkki on Onkyo ja kaiuttimien Infinity. Kuluikin sitten seitsemisentoista vuotta, ennen kuin Tommi suoritti seuraavat hifipäivitykset, joiden myötä taloon tuli trendikäs kotiteatterisetti, Harman Kardonin av-vahvistin ja nippu Amphionin kaiuttimia. Nimenomaan oli, sillä useimpien tamperelaispoikien tapaan musiikkia enemmän kiinnostivat Ilves ja jääkiekko. Sitten oltiinkin jo vedenjakajalla. Soitin oli klarinetti. TÄNÄÄN TAMPERELAISEN OMAKOTITALON KELLARIKERROKSESSA SOIVA SETTI TÄYTTÄÄ JO VAATIVANKIN HARRASTAJAN KRITEERIT. M usiikinkuuntelijaksi, vaan ei hifiharrastajaksi itseään tituleeraava Tommi Raivio harrasti pojankloppina musiikkia ihan konservatoriotasolla. Tarve vaihtaa kaiuttimet vahvaimen tasolle iski melko pian, ja sitten olikin jo äänilähteen päivityksen aika. Tampereelle pystytetyt, perushifiä laadukkaamman tavaran myymälätkin alkoivat houkuttaa, ja toisesta niistä tulikin kannettua ko- tiin Cambridgeä ja Aureliaa. Kaiuttimiksi tulivat vähän käytetyt Living Voice Auditoriumi II:t, cd-soittimeksi E.A.R:in Acute II. Parikymppisenä Raivio ryhtyi hifiin hankkimalla vahvistimen ja kaiuttimet, jotka hänel- lä on vieläkin olohuoneessaan. Levyjen kuuntelu ja kaksikanavaisuus alkoivat kuitenkin saada jalansijaa uudestaan. Musiikki-dvd:t olivat kova sana. Eli oltiin pitkälti nelinumeroisten hintalappujen maailmassa. 28 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Soundi sen kuin jatkoi ehostumistaan, ja levyt kuulostivat aina vaan paremmilta. "Tuli kokeiltua Lebenin putkivahvainta, ja se oli siinä", Tommi muistelee ja toteaa, että Lebenin myötä avautui aivan uusi maailma äänenlaadun suhteen. Siitäkin huolimatta, että Tommin isä oli muusikko, jonka levyvalikoimaan kuului monia pojankin mielestä kiinnostavia vinyylikiekkoja. Lurukeppi on toki Tommilla tallessa yhä
RUOKAHALU KASVAA... Niin hyvältä kuin Leben jonkin aikaa kuulostikin, teki mieli kokeilla Acuten kaverina saman valmistajan integroitua vahvistinta 869, ja siitähän syntyi taas yksi porras matkalla ylöspäin äänentoiston nirvanaan johtavilla tikkailla, joiden seuraavan askelman tuotemerkki oli sekin E-alkuinen ja kolmikirjaiminen. Äänivarren johdotuksen on valmistanut LFD. Vinyylin viehätys kasvoi siinä määrin, että oli ryhdyttävä investoimaan. Kun Tommin veli erään kuuntelusession jälkeen ilmaisi halunsa ryhtyä E.A.R. Raivio listaa pyynnöstä muutamia suosikkiartistejaan. 869:n omistajaksi, kaupathan siitä syntyivät ja myy- jäosapuolelle uuden päätevahvainkaluston löytämisen paikka. Tyyppimerkkiä 868 kantava kapine tupsahti tupaan, ja 869:n tehtäväksi jäi toiminen pelkkänä päätteenä, mikä onnistuu käden käänteessä. Journalistia alkaa kuitenkin tässä vaiheessa jo poltella päästä kuuntelemaan Primary Drive Concept One -paria, jollaista hän ei ollut vielä onnistunut bongaamaan. Tuttu kauppias tarjosi Avidin Volverea SME 309 -varrella ja Shelterin 501 -rasialla, eikä koekuuntelun jälkeen jäänyt epäselväksi, jääkö setti taloon vai ei. E.A.R:in elektroniikkahan oli tullut osin tutuksi jo aiemmissa yhteyksissä. EI KLASSISTA EIKÄ ÖRINÄHEVIÄ Hifiharrastajien loputtoman debatin kohteeseen, siihen mikä on toistoketjun tärkein komponentti, Raiviolla on selkeä kannanotto: Äänite rules! Ja yhä enenemässä määrin Tommi liputtaa vinyylilevyjen puolesta. Ei liene yllätys, että sellaisiakin löytyy Tim deParavicinin suunnittelemasta E.A.R -sortimentista. Näin kävi, ja 861:n myötä oltiin noustu tasolle, jolla ollaan yhä. Tarina ei kerro mitä kaikkea lankaa Raivion setin ympärillä on risteillyt, mutta vierailuhetken aikainen tilanne oli tämä: välijohdot Kondon edullisempaa hopeaa, kaiutinjohdot Kondon kuparia. Aika pitkällä ollaan siis sillä tiellä, jota high end -harrastukseksi kutsutaan. Hyvä näin. Ja niinhän siinä kävi, että Tommi taipui tilaamaan viimeksi mainitut, jotka sitten sijoituksellisilla ja parilla pikku jipolla terästettyinä jäivät kuuntelutilaan asumaan. Tuli nimittäin vastaan kaiutinten kolmiottelu, johon osallistuivat Auditoriumin haastajina pykälää kalliimpi Living Voice ja E.A.R:in suht harvinainen kovapuhuja Primary Drive Small, jonka lopulliseksi kaupalliseksi tyyppinimeksi tuli kuitenkin Concept One. Ai niin, unohdettiin yksi juttu: kaapelit. Tarinan käänteet eivät ole alalla mitenkään epätyypilliset, vaikka isäntä puhuukin pienin kirjaimin siitä, miten levyt ovat alkaneet kuulostaa aina vaan paremmilta. Maininnan saavat niin Van Morrison, Bruce Springsteen, Steely Dan, Lee Ritenour, Joe Bonamassa ja Marcus Miller kuin Bob Dylankin. HIFIMAAILMA 5-6/2012 29. Tai ainakin melkein, sillä kun cd-soitin, vahvaimet ja kaiuttimet alkoivat olla tikissä, vanha Dualin levysoitin ei enää tuntunutkaan riittävältä. Hänen kuuntelusessioistaan suurimman osan muodostavat hetket analogian parissa, mikä osoittautuu ymmärrettäväksi hyvin pian journalistin istahdettua kuunteluhuoneen sohvalle. Tässä vaiheessa meille kaikille lienee selviö, että kyseeseen tulisi vain E.A.R. Hyvälaatuinen mc-äänirasia on kuitenkin aika turha aski, jos sen signaalia ei johda vastaavan tason esivahvistimen kautta, joten phonoasteella varustettu etunenhan tuli hakuseen
Kysäisen paikalle pälähtäneeltä ja viereeni istahtaneelta hifikauppiaalta, josko hänellä on kotonaan Raivio-kattauksen tasoinen setti. Alan messut sentään kiinnostavat. Toki tuotannolliset ratkaisut välittyvät, vaan niitä ei työnnetä framille musiikin kustannuksella. Progehenkinen funkahtava instrumentaalibiisi kajahtaa kunnianhimoisin ja kulkevin kääntein kuuntelutilaan. Kaiutin kun on kolmiteisyydestään huolimatta lähes laajakaista-tyyppiä superdiskantteineen ja 8-tuumaisine woofereineen, jotka hoitavat hommat yli 8,5 kilohertsin ja alle 240 hertsin alueilla. Marcus Millerin Tutu Revisited tekee kunniaa Millerin taannoiselle yhteistyökumppanille Miles Davisille konserttitaltioksi suvereenin soundimaailman avittamana. Hyvin pysyi aisoissa muheva jättiviulu, eikä muussakaan musisoinnissa kuulunut olevan mitään eritystä E.A.R. Saksalaisen kaiutinvalmistaja Mangerin demo-cd soi hyvin kaikessa karuudessaankin, samoin kitaristi Lee Ritenourin Wes Montgomery -pastissit. n Tommi Raivion laitteisto: Levysoitin: Äänivarsi: Äänirasia: Cd-soitin: Etuvahvistin: Päätevahvistin: Kaiuttimet: Kaapelit: Avid Volvere SP SME 309 Shelter 501 MkII E.A.R. sweet spotissa. Eli nk. Useimmat hifistit kyllä vaihtelevat E.A.R:ien putkia eksoottisempiin, ja niin on tehnyt myös musiikinkuuntelija Raivio. Kaiuttimien ja tilan kyvykkyys pitää bassot kurissa kävi ilmi heti kuuntelusessioiden alkumetreillä, kun journalisti kaivoi salkustaan pianisti Ahmad Jamalin viimeisimmän äänitteen, jolla Reginald Vealin kontrabassoa ei ole miksauksessa erityisesti pihtailtu. Likilaajakaistaisen toistoa ei ole suodatettu yläpäästään. Hifiharrastelijoiden aktiviteetteihin hän ei juuri osallistu ja päteminen keskustelupalstoilla ei kuulu hänen elämäänsä. Allas on olemassa yhä, joskin osin vaimennusvillalla täytettynä ja katettuna kuuntelutilan alla. Ainoa asia, jota jäi hieman kaipaamaan, oli vihonviimeisin helähdys, mutta en flunssaisena puukorvana syyttäisi moisesta parhaansa yrittävää toistolaitteistoa. MUSTAN KULLAN MAHTI Kaivellessaan vinyylivarantonsa edustusosastoa Tommi toteaa rauhalliseen tyyliinsä pitäytyvänsä pääosin henkilökohtaisissa kuuntelutuokioissa. Tommi laittaa mustan kiekon kulkemaan ja sehän toimii. DeParavicinin kaiutinfilosofian käytännön sovellus, Primary Drive, ei ole aivan tavanomaisin tapaus, vaikka dynaamisin elementein varustettuja dipoleita onkin nähty maailman sivu. Toki kaksikanavasetin yhteyteen sijoitettu av- systeemi kuvaruutuineen muuttaa tilan tarvittaessa myös kotiteatteriksi sekä isälle että jälkikasvulle. Kun Tommi pääsi demoamaan kattaustaan omalla levystöllään, hän veti hihastaan melkoisen ässän. Vanha herra kun lausuu säkeitään mukavasti sykkivän rytmikeitoksen päälle. "korvamerkkiä". H A R R A STUKS ENA HIF I : TOMMI RAIVIO Putket ja dipolit täyttävät tilan tymäkkyydellä ja tasapainoisuudella "Klassista en jostain syystä juuri kuuntele, vaikka myönnänkin, että silläkin puolella olisi paljon tutkittavaa", Tommi toteaa ja jatkaa, että örinäisin heavykään ei hänelle putoa. Vasta kun lautaselle napsahtaa Leonard Cohenin Old Ideas, fiilis nousee takaisin kattoon, joka tosin kuuntelutilassa edellyttää vain parin metrin kohoamista. Levyn tekee tärkeäksi Tommille se, että sillä soittaa ja laulaa hänen edesmennyt kitaristiisänsä, yhdessä tamperelaisten alan miesten kanssa. Melkoisen matkustuspitoista työtä tekevän, kunnossapitoalan insinöörin kuunteluhetket sisältävät keskittynyttä nautiskelua tarkoitukseen pyhitetyn tilan parhaassa kuuntelupisteessä. Varsinkin riittävän isot ja Saksassa järjestettävät, joille Raivio osallistui myös tänä vuonna. Löytyihän se sieltä. Raivion kootut hifit välittivät oivasti sekä musiikin mahtipontisimmat paisutukset että kuivakkaimmatkin kurnutukset. Jos ei nyt selkosointisuutta ja romantisoimatonta rosoisuutta sellaiseksi lasketa. Tämä siis cd-formaatin myötävaikutuksella havaittuna. Primary Drive Concept One Kondo, LFD 30 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Hehkuvia epeleitä löytyy niin vahvistimista kuin cd-soittimen analogiaosastakin. Journalisti äkkää levylaatikossa high end -sessioissa vakiovedoksi muodostuneen Hugh Masekelan Stimelan ja esittää toivomuksen. Kuuntelutilan etuseinän nurkkiin Tommi on sijoittanut kolmion malliset bassoansat. Toistossa on avointa ilmavuutta, mutta ei high end -tyyppistä pienten yksityiskohtien alleviivailu-diivailua. 861 E.A.R. Putket ja dipolit täyttävät tilan tymäkkyydellä ja tasapainoisuudella. Acute II E.A.R. Siinä syy kaiutinten alle sijoitetuille massiivisille kivilevyille, jotka maton ja Soundcare-piikkien ohessa eristävät toistimet lattialevystä. Jostain syystä cd:t eivät vaan lähde lentoon älppärien lailla. Ilmiselvää kulttikamaa! Uranuksen jälkeen Kari Bremnesin Reisekin kuulostaa antikliimaksilta, vaikka hienosoundinen levy onkin. Jeff Beckin viimeisin sisältää muutamia mielenkiintoisia sovitusratkaisuja ja niin hienostunutta soitantaa, että Tommikin totesi "rockäijän aikuistuneen". Ei siis ihme, että Tommistakin on tullut vinyylimies. Muusta akustoinnista huolehtivat koko tilan kattava panelointi, muhkea sohva ja paksu matto. PUTKIEN LOISTETTA JA LUOMUSUOTOA Tommin Esoteric Audio Research -setti on putkilla kyllästetty. Suoto tapahtuu elementin akustisia ominaisuuksia hyödyntäen, luomuna. 868 E.A.R. Sosiaalipoliittinen kommentointi dynamiikantäyteisin nousuin ja junaimitaatioin levittäytyy eteen aidonoloisena musiikillisena freskona. Suunnittelija Tim de Paravicini ei harrasta arvokkaita erikoisputkia, vaan operoi helposti ja edullisesti saatavilla brändeillä. Isänsä levyvalikoiman kautta kuunteluun päätyneistä artisteista hän mainitsee Al Jarreaun ja The Crusadersit. Uranus-yhtyeen lp 1970-luvun puolivälin tietämiltä, levy, jonka Tommi bongasi jokin aika sitten divarista. Saan vastaukseksi apean päänpudistuksen. Noin 20 neliön sivusta osittain avoin tila sijaitsee omakotitalon kellarikerroksessa, entisessä elämässään uima-allashuoneena palvelleessa nurkkauksessa
Sano hyvästit kaiutinkaapeleille, D/A muuntajille, vahvistimille ja erikoisohjelmistoille. www.xeo.dynaudio.com Jälleenmyyjät: Highend Studio Helsinki, www.highendstudio.fi, 09 6813 7951 · Mareksound, Helsinki, www.mareks.fi, puh 010 321 3220 · MR Hifi, Helsinki, www.mrhifi.fi, puh 09 344 3949 · Verkkokauppa.com, Helsinki, Tampere ja Oulu, www.verkkokauppa.com · Highend Studio Turku, www.highendstudioturku.fi, 02 250 2882 · Hifihuone, Tampere, www.hifihuone.fi, 03 2130 750 · Hifiverkko, Harjavalta, www.hifiverkko.fi, 040 7542 667 Maahantuoja: Oy Scanteknik Ab, puh 09 2230 0780, www.scanteknik.fi, info@scanteknik.fi. lähetin, kaukosäädin ja Xeo 5 -kaiutinpari) Unplug and play. lähetin, kaukosäädin ja Xeo 3 -kaiutinpari) Dynaudio Xeo 5 set svh 2.950 (aloituspaketti sis. Dynaudio Xeo 3 set svh 1.530 (aloituspaketti sis. Xeo on uusi, Xeo on helppo, Xeo on fiksu, Xeo on mullistava. Xeo on maailman ensimmäinen langaton ja kauko-ohjattava High-End -kaiutinjärjestelmä. Irrota kaikki vaan! Kytke äänilähteesi Xeo-lähettimelle ja voit langattomasti soittaa 13 paria Xeo-kaiuttimia eri huoneissa
Rajaus tehdään kuulokkeiden impedanssin perusteella. Antoimpedanssi ei ole ainoa merkitsevä tekijä kuulokevahvistimen toiminnassa. Käytännössä näin suuri antoimpedanssi aiheuttaa suuria poikkeamia taajuusvasteeseen. Yleensä valmistaja on suunnitellut vahvistimen käytettäväksi vain tietynlaisten kuulokkeiden kanssa. Kuulokeanto voidaan toteuttaa monella tavalla. Pelkkä hinta tai koko ei ole ratkaiseva tekijä kuulokevahvistimen hankinnassa. Furutech kulkee mukana tulevalla pussilla helposti matkassa ja toimii ilman virtalähdettä sisäänrakennetun litium-ioni-akun avulla. Mukaan valitut kuulokevahvistimet edustavat laajasti eri hintaluokkia, ja niiden kokoerot ovat suuria. Vahvistimen ja kuulokkeiden sovitussuositus saattaa johtua esimerkiksi siitä, että vahvistin ei kykene antamaan riittävästi tehoa lii- M onissa hifilaitteissa ja kuluttajaelektroniikan tuotteissa on liitäntä kuulokkeille. Taajuusvasteen suoruus, harmoninen ja intermodulaatiosärö vaikuttavat kertovat myös kuulokeliitännän laadusta. KIRJAVA JOUKKO Halusimme testata monentyyppisiä kuulokevahvistimia ja tutkia, toimivatko ne ongelmitta kuormaltaan poikkeavien kuulokkeiden kanssa. Vahvistimissa se on useimmiten sama signaali, joka menee päätevahvistimelta kaiutinliitäntöihin, mutta ääntä vaimennetaan sarjaan asetetulla vastuksella. Hifimaailma julkaisee laitetesteissään kuulokeannon impedanssin. Useimmiten tehoa on riittävästi, mutta erikoistapaukset tai erikoinen kuorma saattavat aiheuttaa yllätyksiä. Jos kuulokeliitännän antoimpedanssi on yli 150 ohmia, voi olla lähes varma siitä, että laitteessa ei ole dedikoitua kuulokevahvistinta. 3,5- tai 6,3-millisenä plugina toteutettu liitäntä on suoraan yhteensopiva lähes kaikkien kuulokkeiden kanssa. Kuulokkeet voidaan useimmiten kytkeä televisioon, mp3-soittimeen, kannettavaan tietokoneeseen, cd-soittimeen tai tavalliseen stereo/ viritinvahvistimeen. Toisessa ääripäässä on kookas Lehmann, joka sisältää oman sisäisen muuntajan ja on liikkuvalle ihmiselle turhan painava. TIE TO A JA TAIT OA: KUULOKEVAHVISTIMET n TEKSTI, KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN FIRESTONE AUD IO C UTE B EYO ND FURUTECH ADL C RU ISE H EED CAN AMP L EH MAN N BL ACK C UB E LIN EA R USB MUS ICAL FI DEL ITY V-C AN I I PRO-JECT H EAD BO X II Puhtia kuulokkeisiin KUULOKKEITA HARKITESSA TÖRMÄÄ USEIN SUOSITUKSEEN HANKKIA NIILLE OMA VAHVISTIN. MITÄ KUULOKEVAHVISTIMELLA TEHDÄÄN, JA ONKO SELLAISELLE YLIPÄÄTÄÄN TARVETTA, JOS OLEMASSA OLEVASSA LAITTEESSA ON JO VALMIIKSI OMA KUULOKELIITÄNTÄ? sa. Antoteholla on samaan tapaan merkitystä kuin tavallisissa kaiuttimia ohjaavissa vahvistimis- 32 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Nykyään tehtäväänsä omistautuneissa kuulokevahvistimissa antoimpedanssi onkin yleensä enintään 50 ohmia. Vastus nostaa kuulokeliitännän antoimpedanssia, mikä heikentää kuulokeliitännän yhteensopivuutta erilaisten kuulokkeiden kanssa. Vuonna 1996 julkaistu IEC61938-standardi esitti, että kuulokevahvistimen antoimpedanssin tulisi olla 120 ohmia
Laite on hienosti viimeistelty ja kuulostaa hyvältä. Jos äänilähteen antojännite on pieni, kannattaa kytkin kääntää high-asentoon, jotta käytössä fiksumpi alue äänenvoimakkuussäätimestä. Heppoinen viimeistely saattaa kuitenkin kääntää katseet muihin vaihtoehtoihin. Syvä Lehmann on kuulokevahvistimeksi kookas. Lehmannin kokoa kasvattaa sen järeä sisäinen virtalähde toroidimuuntajineen. Soveltuvuus molemmilla testikuulokkeille nostaa Heedin, Musical Fidelityn ja ProJectin äänenlaadulliseen kärkeen. Äänenlaatu on ryhmän jaetulla kärkisijalla ja mittaustuloksissa ei ole mainittavia puutteita. High-asennolla voi myös vähentää voimakkuussäätimen mukana kasvavaa hurinaa. Ominaisuudet Firestone Malli Hinta Maahantuoja/ edustaja Mitat (l x k x s) Massa Kuulokeliitäntä Linjatulot Linjalähdöt USB Virtalähde Muuta Cute Beyond 169 Musiikin.com 8x5x11,7 cm 280 g 6,3 mm 1x RCA Ulkoinen Vahvistuksen vaihto Furutech ADL Cruise 489 Scanteknik Oy 6,5x2,8x12 cm 200 g 3,5 mm 1x 3,5 mm · Ulkoinen Akkukäyttö 6,3 mm 1x RCA 1x RCA Sisäinen Heed CanAmp 399 Musiikin.com Lehmann Linear Cube USB 950 Highend Studio Finland Oy 11x4,4x28 cm 1,5 kg 2x 6,3 mm 1x RCA + 3,5 mm 1x RCA · Sisäinen Vahvistus 0/+10/+20 dB Musical Fidelity V-CAN II 795 Gamiron Oy Audelec 9,5x4x18 cm 350 g 6,3 mm + 3,5 mm 1x RCA 1x RCA Ulkoinen Pro-Ject Head Box S 129 AH-Hifisystems Oy 10,3x3,6x10,4 cm 600 g 6,3 mm 1x RCA 1x RCA Ulkoinen - an alhaisiin tai korkeisiin impedanssikuormiin. Sen päällä makaava Pro-Ject on pieni mutta kokoisekseen painava. Lehmann toimi selvästi paremmin Sennheisereilla, mutta tuottaa niillä huippulaadukasta ääntä. Heedin matala antoimpedanssi takaa sen, että äänenlaatu pysyy hyvänä vieläkin hankalampia kuormia käytettäessä. Harmonisen ja im-särön määrä matalaimpedanssisilla kuulokkeilla on hieman korkea, mikä pudottaa mittauksesta saatavia pisteitä selvästi. Firestonessa on herkkyyttä muokkaava keinukytkin. Vahvistin on ryhmän kallein. Ainoa ongelma on herkillä kuulokkeilla kuuluva taustakohina. Hyvät mittaustulokset ja äänenlaatu nostavat sen vertailun ykköseksi. Firestone selviytyy mittauksista hyvin, mutta kuuntelukokeissa sen häiriösuojauksessa havaittiin puutteita. Kuulokkeet pärjäsivät hyvin tämän numeron kuulokevertailussa ja ovat impedanssiltaan selvästi toisistaan poikkeavat. Kuulokevahvistimien ääntä arvioitiin käyttämällä Sennheiser HD 650 ja Sony MDRMA900 -kuulokkeita. Kokoisekseen painava Pro-Ject kuulostaa sekin hienolta kuulokkeista riippumatta. Yleisempi syy on kuitenkin se, että kun korkean antoimpedanssin vahvistin yhdistetään matalaimpedanssisiin kuulokkeisiin, syntyy helposti korostumia tai vaimentumia eri taajuusalueille. Akkukäyttöisenä se kulkee helposti matkassa. Havainnoista on kerrottu enemmän oheisissa laatikoissa. Suuria ongelmakohtia ei ole, mutta matalien bassojen taso vaimenee jonkin verran matalan impedanssin kuormalla ja kanavatasapaino voisi olla parempi. Musical Fidelity on tasaisen hyvä. Häiriöetäisyys on suuri, eikä vahvistin pidä ylimääräistä ääntä tyhjäkäynnillä. Paketti on tasapainoisen toimiva, ja pientä vahvistinta etsivälle Pro-Ject ton erinomainen valinta. Suurimmat erot kuulokevahvistimien ja -antojen välillä ilmenivät odotetusti antoimpedanssissa ja tehossa. Usbliitäntä ja ylimääräinen 3,5-millinen linjaotto kuitenkin nostavat Lehmannin vertailun ykköseksi. Suuremmilla voimakkuuksilla taustalta erottuu hiljainen hurina. Flac-tiedostoja soitettiin Winamp-toisto-ohjelmalla, jossa käytettiin wasapi-äänilähtöä (Maiko WASAPI Output v0.47). Testattujen vahvistimien antoimpedanssi ei muuttunut eri taajuuksilla. Sonyn kuulokkeilla taas ilmenee selvää taustakohinaa, eikä äänenlaatu ole niin hyvä. Sinänsä kuulokkeiden matala impedanssi ei aiheuta ongelmia taajuustoistoon, jos sekä niiden impedanssi että vahvistimen antoimpedanssi ovat tasaiset koko kuuloalueella. Furutech on erikoisin testatuista vahvistimista. Mittauksissa käytettävät vastukset olivat resistanssiltaan 15 ja 330 ohmia. Käytännön testausta varten kaikki kuulokevahvistimet mitattiin erilaisilla kuulokkeilla ja teoreettisilla resistiivisillä kuormilla (vastuksilla). Korkean impedanssin kuulokkeita edustivat Sennheiser HD 650, tasaista matalan impedanssin kuormaa Sony MDR-MA900 ja voimakkaasti vaihtelevaa matalan impedanssin kuormaa Ultimate Ears TripleFi 10 -in-earkuulokkeet. Äänilähteenä oli tietokone Windows 7 -käyttöjärjestelmällä ja ulkoisella HRT Music Streamer II -usb-äänikortilla. Särölukemissa ei ollut merkittäviä eroja, sillä heikoimmatkin suoritukset ovat kuuloalueen alapuolella. Laitteen käyttö on miellyttävää ja matala antoimpedanssi sallii monenlaisten kuulokkeiden käytön. HIFIMAAILMA 5-6/2012 33. Heed on ominaisuuksiltaan hyvin karsittu, mutta tekee tärkeimmän hyvin. Herkästi huriseva vahvistin kuulostaa myös verhoutuneemmalta kuin muut. n YHTEENVETO Ääneltään kärkijoukko on tasainen
Menevää ja ruudikasta musiikintoistoa, joka pistää jalan vispaamaan. Diskantissa on keskimääräistä ripaus enemmän elävyyttä, mikä tasapainottaa kuulokkeiden mahtipontista ominaissoundia. Tämä on havaittavissa verrattaessa alla olevia kuulokkeiden impedanssikäyriä vahvistimien mittauksiin seuraavilla sivuilla. Sennheiser HD 650 Sony MDR-MA900 Kuulokevahvistimen äänenlaatu on sidottu äänilähteeseen samalla tavalla kuin tavallisen stereovahvistimen tapauksessa. Muheva ja sävykäs ote, jota täydentää sopiva annos diskanttia. Bassotoisto on kontrollissa mutta ei aivan niin voimallista kuin räyheimmissä kilpasisarissa. Avoin ja rytmikkäästi kulkeva ääni, jossa on paikoin hieman turhaa ohuutta. Furutechin harmoninen ja im-särö kasvaa, kun kuorman impedanssi on alhainen. Yläkeskialueella ja diskantissa sävy on ohuempi, joka nousee esiin muuten pumpulisesta äänestä. Sävyt piirtyvät tunnistettavina ja sävelkulut liukkaan hienopiirtoisina. Keskialue on hieman nasaali ja varjoutunut mutta ei dynamiikaltaan pidättynyt. Bassotoisto on kevyt, nopea mutta hieman ruuditon. Pro-Ject: Avara äänikuva, joka leviää voimakkaasti sivusuunnassa. Keskelle miksattu solisti piirtyy silti hyvin tarkkana ja pistemäisenä. Muilla vahvistimilla kuorman suuruus ei vaikuta särön määrän. Heed: Lämmin ja läheinen soundi, jossa ei ole tippaakaan aggressiivisuutta. Yläkeskialue ja diskantti ovat tasoltaan suhteellisesti suurempia, mutta eivät liian huomiota herättäviä. Rytmikäs ja miellyttävän kuuloinen ääni kuuluu selvästi kärkiryhmään. Soinnissa on samalla ilmavaa hengittävyyttä, hallittua mikrodynamiikkaa ja kauniita sävyjä. Lehmannin liitäntöjä ei ole merkitty mitenkään. Ultimate Ears TripleFi 10 34 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Kepeä luonne on kokonaisuutena rytmisen mukaansa tempaava. Melko ronski ote sävyihin; äänessä on tavallista enemmän karheutta. Pään sisään piirtymisen tunne on tavallista pienempi. Ne toimivat kytkennän avulla ulkoisina da-muuntimina. Musical Fidelity: Luonnollisen tasapainoinen sointi ja avara äänikuva. Muita digitaalisia ottoja, kuten optista tai koaksiaalista s/pdifliitäntää ei ole yhdessäkään vahvistimessa. Keskialueella on muhkeita ja aitoja sävyjä. Bassoissa on muhevuutta mutta myös jämäkkää kontrollia. Ääni on vapautuneen luonnollinen ja sävykäs. Bassotoisto on selvästi kepeämpi ja ripauksen epätarkempi kuin useimmissa muissa vahvistimissa, mikä rauhoittaa paksusoundisten kuulokkeiden toistoa. Furutech: Äänessä on suuren äänikuvan tuntua. Bassotoisto on runsasta mutta kepeän hallitusti liikkuvaa. Basso paukuttaa muhkean sävykkäänä, mutta alimpien kontrolli ei ole aivan parhaiden tasoinen. Heed: Äänikuvassa on kokoa ja tunnelmaa. Erottelevaa ja dynaamista ääntä on mukava kuunnella. Sony MDR-MA900 Firestone: Äänikuvassa on aineettomuutta, joka paikoin piirtyy jopa häilyvänä. Houkuttelee kuuntelemaan pidempään. Testikuulokkeiden impedanssit Vahvistimien kuulokeannon taajuusvaste mukailee kuulokkeiden omaa impedanssivastetta silloin, kun vahvistimen antoimpedanssi on korkea suhteessa kuulokkeen impedanssiin. Sointi ei ole aivan elävin tai sävyiltään paljastavin. Neutraali ääni on koko äänialalta hallittu ja kepeän elävästi liikkuva. Bassotoisto on erittäin hallittu mutta tasoltaan hillitty. Transientit syttyvät nopeasti, ja sammuessaan ääni jättää nopeasti jälkeensä vain mustan aukon. Musical Fidelity: Äänikuva piirtyy pään takaosaan. Bassotoisto on kepeä, ja kuulokkeille ominainen jyräävyys on täysin tiessään, mutta kontrolli on hyvä. Matalilla bassoilla ei ole aivan parhaiden veroista voimakasta tiukkuutta, mutta sävykkäässä äänessä on vain vähän arvostelemisen varaa. Houkuttelee kuuntelemaan musiikkia. Pro-Ject: Nostaa hyvin hienodetaljeja esiin. Alakeskialueella on sävykästä rouheutta, joka tuo esiin hyvin akustisten instrumenttien luonteen. Koska vahvistin vain muuttaa sisään tulevan signaalin voimakkuutta, ei se tee huonolaatuisesta signaalista parempaa. Lehmann: Massiivinen äänikuva piirtää instrumentin tavallista suurempana. Furutech: Hallitun ilmava ääni, jossa on passelisti mehevän tuhtia mutta kontrolloitua bassoa. TIE TO A JA TAIT OA: KUULOKEVAHVISTIMET KUUNTELUARVIOT Sennheiser HD 650 Firestone: Pehmeän miellyttävä ja sulava ääni on helppo kuunnella. Yllä im-särön spektri 15 ohmin kuormalla, alla 330 ohmin kuormalla. Erittäin miellyttävä ja jämäkkä kokonaisuus, johon välillä toivoo hieman lisää säihkettä. Keskialueen sävyt ovat muhevat, sävykkäät ja nautittavan lempeät. Toisto on tasaista, vailla suurta dynaamista iloittelua. Neutraali mutta ei äärimmäisen paljastava äänimaailma. Soundissa on samalla hyvää mikrodynamiikkaa mutta toisaalta kokonaisilme on vähemmän mahtipontinen. Rauhallinen yleissoundi on balanssissa ja toimii musiikin ehdoilla. Ei tukkoisuudeltaan oikein innosta. Ristiriitainen tapaus kannattaa kuunnella itse. Äänessä on vapautuneisuutta ja ilmavuutta mutta samalla erinomaista kontrollia. Tykittävästä luonteesta huolimatta sointi ei ole raaka. Äärimmäinen dynamiikka ei ole äänessä etusijalla, mutta toiston helppous ja rasittamattomuus vie mukanaan. Keskialue on sävykäs, ja diskantissa on juuri sopiva annos säihkettä. Kaivaa helponoloisesti esiin detaljeja ja sävyjä, mutta ei ole liian tuputtava esityksessään. Äänikuva on avara, mutta silti tarkasti piirtävä. Toisto on paikoin pidättyneen verhoutuneen tuntuinen ja välttelee turhia revityksiä. Poikkeuksen tähän tekevät Furutech ja Lehmann, jotka sisältävät usb-oton tietokoneeseen liittämiseksi. Lehmann: Hallittu ja suurikokoinen soundi. Keskialueella on läheisyyttä ja instrumenttien luonteenpiirteitä korostavaa sointia. Hallitusta ja rempseästä kokonaisuudesta on vaikea keksiä muuta moitittavaa kuin ajoittaisen päällekäyvyyden tunteen
WWW.DUCKY-NORDIC.COM
Perusversio maksaa 200 euroa vähemmän. Tehoa on riittävästi, ja suorituskyky pysyy identtisenä kuorman impedanssista riippumatta. >3 V Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. Siinä on sisäänrakennettu verkkomuuntaja, ja laitteen voi sammuttaa päävirtakytkimestä. + Kontrolloitu ja lempeä ääni + Alhainen antoimpedanssi + Reilusti tehoa Puutteellinen häiriösuojaus Herkillä kuulokkeilla kuuluva pohjakohina Lehmann Audio Black Cube Linear USB Musical Fidelity V-CAN II Hinta: 169 euroa Musical Fidelityn kevyen kotelon valmistusmateriaali on ohutta alumiinia. Noin kuuden ohmin antoimpedanssi saattaa tuntua tämän luokan laitteelle suurelta. Äänessä on auktoriteettia ja vaivattomuutta. Vahvistin pitää vaimeaa suhinaa ja vinkumista herkillä kuulokkeilla, kun äänenvoimakkuus on Mittaustulokset ovat hyvät keskinkertaista häiriöetäisyyttä lukuun ottamatta. Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). Niihin ei kannata jättää toisia kuulokkeita jatkuvasti kiinni, sillä toiseen liittimeen kytketty hankala kuorma vaikuttaa jonkin verran toisen kuulokeannon ääneen. 75/60 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... Antoteho, 15/32/330 ohm ............................... 0,1/0,1 dB .................................................................. 15 ohm ...................... 0,3/4,9 dB ...................................................................15 ohm ..................... Kanavatasapaino on heikko hiljaisilla voimakkuuksilla. Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). Antoteho on erillisvahvistimelle melko vaatimaton, mutta käytännön tilanteisiin varmasti riittävä. 36 HIFIMAAILMA 5-6/2012. 74 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 0,001/0,004/0,003 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV... >3 V Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. Rca-linjaotolle on läpivienti. + Kepeän mukaansa tempaava ääni + Ei kohise Korkeahko antoimpedanssi Halvahkon tuntuinen viimeistely Heikko kanavatasapaino hiljaisella voimakkuudella Hinta: 950 euroa Vertailun suurin ja kallein kuulokevahvistin on viimeistelyltään moitteeton. Vahvistin poimii hienosti pieniä detaljeja. 100 mV ................................ Balanssi on neutraali ja rasittamaton. Antoteho, 15/32/330 ohm ................................... 100 mV ................................ 0,001/0,002 % ............0,001/0,003 % Heed on mittaustuloksiltaan erinomainen, eikä se kavahda vaikeitakaan kuulokekuormia. 119 dBV Yliohjaustaso .................................................................... Antoimpedanssi on melko korkea, joten mitä tahansa alhaisen impedanssin kuulokkeita Musical Fidelityyn ei kannata kytkeä. 60/97/>100 mW Antoimpedanssi ........................................................ TIE TO A JA TAIT OA: KUULOKEVAHVISTIMET >>suosittelemme hyvä hinta-laatusuhde Heed Canamp Hinta: 399 euroa Unkarilainen Heed kuuluu kuulokevahvistimien suurempaan luokkaan. 28/69/>100 mW Antoimpedanssi ...........................................................5,8 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. 0,0/1,4 dB .................................................................. 79/65 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... Kaksi kuulokeliitäntää ovat kytketty rinnan ja helpottavat kaverin kanssa kuuntelua. Äänenvoimakkuussäädin on miellyttävä käyttää. 14/18/10 mW Antoimpedanssi ............................................................46 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV ..0,028/0,007/0,007 % .. Silti äänensävyt ovat lempeitä kuulokkeen kuormasta riippumatta. Bassotaajuuksilla säröä on keskimääräistä enemmän, mutta ongelma ei ole kuultavissa. Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). Käyttöjännite syötetään pienikokoiselta 12 voltin muuntajalta. Vahvistin soveltuu lähes minkä tahansa kuulokkeen pariksi. Liitännät sisältävät vain oleellisen: linjatulon, linjalähdön ja kuulokeannon. Äänikuva on avara ja tarkka. Viimeistely on selkeän konstailematonta. 83 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... Ääneltään Heed on tasapainoinen, kontrolloitu ja järkähtämätön. Pohjakohina on myös kuultavissa. + Moitteeton viimeistely + Reilusti tehoa kaikkiin kuormiin + Toimii usb-da-muuntimena Ei täysin tunteeton hankalille kuormille Kuuluva taustakohina herkillä kuulokkeilla MITTAUSTULOKSET MITTAUSTULOKSET MITTAUSTULOKSET Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). Taajuusvaste kuulokkeilla. Se tuottaa ongelmia vain, jos käytettävien kuulokkeiden impedanssi on alhainen, ja siinä on suuria muutoksia. 129 dBV Yliohjaustaso .................................................................... <0,5 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. 118 dBV Yliohjaustaso .................................................................... Korkean impedanssin kuulokkeilla bassotoiston kontrolli ei ole huippuluokkaa, mutta musiikillisesti avaran äänikuvan tarjoava kokonaisuus on selvästi kärjessä. 71/56 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... 100 mV ................................ Antoteho, 15/32/330 ohm ............................... 73 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... 15 ohm ...................... Ääni on luonteeltaan kepeä ja rytmisesti mukaansa tempaava. Erillistä virtanäppäintä ei ole, vaan laitteessa on aina virrat. Säröarvot ovat kokonaisuutena erinomaiset. Laite on saatavana mustana sekä hopeana, usb-liitännällä tai ilman. Etulevyssä on äänenvoimakkuussäätimen lisäksi rinnan kytketyt kuulokeliitännät 3,5- ja 6,5-millisenä. 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). [Musical-Fidelity-V-CAN-II-taajuusvasteetkuulokkeet-20-20k.png] Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 0,004/0,005/0,005 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV...0,002/0,005 % .............0,002/0,004 % Taajuusvaste kuulokkeilla. Sonyillä soundi on selvästi varjoutuneempi. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV ..0,004/0,005/0,006 % .. Kansilevyyn on painettu selkeät ohjeet päätyjen kytkennöistä. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV .. 0,001/0,003/0,004 % . Tilantuntu on vahva. Lehmannin ääni on Sennheisereilla läpinäkyvä mutta ponteva. Pohjakohinaa ei kuulu herkilläkään kuulokkeilla. >3 V Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. Häiriösuojaus ei ole paras mahdollinen, ja vahvistin pitää joissakin ympäristöissä hurinaa. Tavallisilla kuulokkeilla taajuusvasteen poikkeamat ovat alle desibelin suuruisia. Pohjakohinan taso on erittäin alhainen, joten vahvistin ei suhise herkimmilläkään kuulokkeilla. 0,037/0,006/0,012 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV...0,003/0,005 % .............0,002/0,005 % Taajuusvaste kuulokkeilla
Laitteen kannettavuuteen viittaa myös sen 3,5-milliset miniplugiliitännät linjatulolle ja kuulokkeille. 68/42 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... Häiriöetäisyys ja kanavaerotus ovat melko heikot. HIFIMAAILMA 5-6/2012 37. Sonyn kuulokkeilla sävyt ovat karheita mutta Sennheisereilla pehmeän miellyttäviä alarekisterissä, ronskimpia ylhäällä. Ääni on aavistuksen muuta ryhmää verhoutuneempi. Toistossa on paikoin pientä ohuutta, mutta valmiiksi raskasäänisillä kuulokkeilla toisto on iloisen kepeätä ja kontrolloitua. Antoteho, 15/32/330 ohm ..................................... Kanavatasapaino heittää jonkin verran jo tavallisilla kuunteluvoimakkuuksilla. Häiriösuojaus on puutteellinen. Pohjakohinaa ei kuulu herkilläkään kuulokkeilla. Musiikki soi leveässä äänikuvassa läheisen muhevasti ja sävykkäästi. Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). Voimakkuussäädin on tuntumaltaan kevyt mutta täsmällinen. + Taajuustoisto tunteeton kuormalle + Säädettävä vahvistus Heikko häiriösuojaus Herkillä kuulokkeilla kuuluva pohjakohina MITTAUSTULOKSET [Project-Head-Box-S-taajuusvasteet-kuulokevastukset-15-330-20-20k.png] MITTAUSTULOKSET MITTAUSTULOKSET [Furutech-ADL-Cruise-taajuusvasteet-kuulokevastukset-15-330-20-20k.png] Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 0,4/2,0 dB .................................................................. 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 15 ohm ...................... Antoteho, 15/32/330 ohm ................................344/200/57 mW Antoimpedanssi ............................................................10 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. 81 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... Usb-liitäntä toimii myös da-muunninottona. >3 V Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. png] Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 0,3/1,7 dB ....................................................................15 ohm ..................... Käyttöjännitteen laite ottaa ulkoiselta 18 voltin muuntajalta. [Project-Head-Box-S-taajuusvasteet-kuulokkeet-20-20k. 0,004/0,007/0,022 % . Etulevyn pieni painike toimii virtakytkimenä. Head Box S onkin yksi vertailun pienikokoisimmista. Koostaan huolimatta vahvistin on varsin painava ja tuntuu laadukkaalta. Pro-Ject Head Box S Hinta: 129 euroa Sveitsistä ponnahtavan Pro-Jectin Box-sarja sisältää kompaktia elektroniikkaa. Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). 100 mV ................................ Antoteho, 15/32/330 ohm ................................106/121/30 mW Antoteho akkukäytössä ....................................... 119 dBV Yliohjaustaso .................................................................... 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV .. <0,5 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. 75 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... + Kontrolloidun iloinen toisto + Paljon tehoa alhaisiin impedansseihin + Ei kohise + Laadukas viimeistely Matalien bassojen vaimentuma pienellä impedanssilla Kanavatasapainon heitto Furutech ADL Cruise Hinta: 489 euroa Furutech on vertailun ainoa täysin mobiili kuulokevahvistin. Vahvistin pitää selvää hurinaa, joka voimistuu kun voimakkuussäätimeen tai runkoon koskee, vaikka laitteeseen ei olisi kytketty äänilähdettä. Vahvistusta voi muuttaa takalevyn kytkimellä sisään tulevan signaalin voimakkuuden mukaan, jotta käytössä on järkevä alue säätimestä. Ideaalista korkeampi 10 ohmin antoimpedanssi rajoittaa joissain tapauksissa toiston tasapainoisuutta. Antoteho riippuu käytetäänkö vahvistinta akkuvirralla vai seinään kytkettynä. >3 V Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. Äänenvoimakkuussäädin vieä vähän tilaa ja sen käyttösuunta tuntuu alkuun kummalta; voimakkuus kasvaa säädintä vasemmalle pyöritettäessä. Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). >3 V Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. Kanavatasapaino on erinomainen myös alhaisilla voimakkuuksilla. 0,012/0,312 % ............0,005/0,003 % Taajuusvaste kuulokkeilla. 126 dBV Yliohjaustaso .................................................................... 0,002/0,004/0,004 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV...0,002/0,003 % .............0,002/0,003 % Taajuusvaste kuulokkeilla. Muutoin erotteleva toisto on ruudikkaan menevää ja houkuttelee kuuntelemaan musiikkia. Bassotoisto on kevyt ja hallittu. 117 dBV Yliohjaustaso .................................................................... <0,5 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. Antoteho mataliin impedansseihin ei ole suuren suuri, mutta riittää helposti kotikuunteluun. Antoimpedanssi on erittäin alhainen, ja vahvistin soveltuu käytettäväksi kaikkien kuulokkeiden kanssa kuormasta riippumatta. 100 mV ................................ 76/93/24 mW Antoimpedanssi ........................................................ 0,001/0,006/0,007 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV... Mukana tulee virtaadapteri seinärasiaan ja kaapeli tietokoneeseen liittämistä varten. 0,002/0,005/0,019 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV.... 5/10/95 mW Antoimpedanssi ........................................................ Äänessä on ilmavuutta ja dynamiikkaa sekä kaunista sävytoistoa. 72/49 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... Kummassakin tapauksessa tehoa on riittävästi kaikkiin kuormiin. Äänikuva on ilmava ja aineeton. 0,1/0,0 dB ...................................................................15 ohm ..................... Liitännät sisältävät ne välttämättömimmät, linjaoton sekä -annon ja kuulokeannon 6,3-millisenä. Särömittaukset ovat selvästi paremmat korkean impedanssin kuormaan. Antoimpedanssi on erittäin alhainen, eikä taajuusvaste vääristy voimakkaasti vaihtelevilla impedanssikuormilla. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV ...0,079/0,071/0,915 % . 80/58 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... 100 mV ................................ 73 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). [Furutech-ADL-Cruise-taajuusvasteetkuulokkeet-20-20k.png] Taajuusvaste kuulokkeilla. Sen litium-ioniakku ladataan usb-liitännästä. Alimpien kontrolli ei ole paras mahdollinen. 0,002/0,004 % ............0,002/0,006 % Häiriöetäisyys ja säröarvot ovat erinomaiset sekä matalan että korkean impedanssin kuormilla. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV ..0,022/0,003/0,003 % .. Myös virtakytkin on pieni keinukytkin laitteen takana. + Menevä ääni + Pieni koko mutta tukeva rakenne + Toimii tarvittaessa akulla Äänenvoimakkuussäätimen suunta Särö matalan impedanssin kuormaan Herkillä kuulokkeilla kuuluva pohjakohina Firestone Cute Beyond Hinta: 169 Kompakti Firestone on mukava käyttää
Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). Muut mittaustulokset ovat erinomaiset. 38 HIFIMAAILMA 5-6/2012. 100 mV ................................ Korkeahko antoimpedanssi rajoittaa hyvin toimivien kuulokkeiden valikoimaa. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV .. Se toimii kuulokekuuntelussa sellaisenaankin erinomaisesti. Creative Zen Touch 2 Pari vuotta vanha kosketusnäytöllinen Zen Touch 2 perustuu Android-käyttöliittymään. Alle kahden ohmin impedanssin ansiosta soitin on yhteensopiva monenlaisten kuulokkeiden kanssa. Sen pahin ongelma kuulokekuuntelussa on rajoitettu antoteho. Arcam FMJ A32 Arcam edustaa integroitua vahvistinta. Ongelma korostuu korkean impedanssin kuulokkeilla. 80/81 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... Antoteho, 15/32/330 ohm ................................135/150/44 mW Antoimpedanssi ............................................................29 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. Särön määrä on erittäin alhainen, ja kanavaerotus ja häiriöetäisyys ovat suuret. Vahvistimen kuulokeanto antaa riittävästi tehoa kaikkiin kuormiin. Mittauset osoittavat, että osa kuulokeannoista toimii teknisesti täysin moitteettomasti. 0,001/0,014 % ............0,001/0,004 % Taajuusvaste kuulokkeilla. 126 dBV Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. 0,002/0,002/0,003 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV... Vertailulaitteissa mp3-soittimia edustavat Apple iPhone 4S ja Creative Zen Touch 2, integroitua stereovahvistinta Arcam FMJ A32 ja kannettavaa Compaqin edullinen, useamman vuoden vanha CQ50-malli. 80/81 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... 10/11/3 mW Antoimpedanssi ...........................................................1,6 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. 74/73 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... Muuten mittaukset ovat hyvät. 83 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... Vahvistimien sisäänrakennettujen kuulokeantojen laatu eroaa kuuntelukokeidemme perusteella suuresti, joten tästä yksittäisestä testistä ei kannata tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. MITTAUSTULOKSET MITTAUSTULOKSET MITTAUSTULOKSET Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 0,001/0,002/0,041 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV... Kotikuuntelussa ääntä saadaan juuri ja juuri riittävästi. Antoteho, 15/32/330 ohm ..................................... Kuuntelematta vahvistimen tai tietokoneen kuulokeantoa ei siis kannata tyrmätä. Apple iPhone 4S Applen mp3-soittimena toimiva puhelin on kaikille tuttu. Teimme siksi mittaukset myös kahden mp3-soittimen, integroidun vahvistimen ja kannettavan tietokoneen omalle kuulokelähdölle. 0,002/0,004/0,023 % . 0,002/0,002/0,003 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV... 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 0,6/0,5/0,1 mW Antoimpedanssi ............................................................10 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. 0,0/0,0 dB ...................................................................15 ohm ..................... 0,001/0,002/0,010 % . 126 dBV Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). Pohjakohina on erittäin alhainen, mikä on etu herkkiä in-ear-kuulokkeita käytettäessä. 100 mV ................................ 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. 0,001/0,006 % ............0,001/0,002 % Taajuusvaste kuulokkeilla. 0,0/0,0 dB ...................................................................15 ohm ..................... 0,0/0,0 dB ...................................................................15 ohm ..................... Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). 0,002/0,004/0,023 % . 100 mV ................................ Särön määrä on merkityksetön. Äänenvoimakkuus ei monissa tilanteissa riitä varsinkin epäherkillä kuulokkeilla tai meluisassa ympäristössä. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV .. 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). Taajuusvaste kuulokkeilla. 0,001/0,006 % ............0,001/0,002 % Tehoa riittää hyvin alhaisiin kuormiin, ja 300 ohmin kuulokkeillakin äänenvoimakkuus riittää lähes kaikissa tilanteissa. TIE TO A JA TAIT OA: KUULOKEVAHVISTIMET VERTAILUN VUOKSI Moni varmasti miettii, kannattaako erillistä kuulokevahvistinta hankkia. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV .. 82 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... 129 dBV Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. Antoteho, 15/32/330 ohm ................................ 82 dB Pohjakohina 100010000 Hz .................................... Antoimpedanssi on suhteellisen alhainen, mutta taajuustoiston virheet ovat jo kuultavaa luokkaa
0,521/0,004/0,017 % IM-särö 19+20 kHz 2./3., 100 mV...0,003/0,004 % .............0,002/0,003 % Kohiseeko vaiko ei? Herkillä kuulokkeilla vahvistimen oma pohjakohina tai hurina saattaa kuulua hiljaisessa kuuntelussa läpi. Ratkaisu ei ole kuitenkaan näin yksioikoinen, vaikka nyrkkisääntö helpottaakin sopivan laiteparin kokoamista. Taustamelun merkitys on suuri etenkin avoimeen rakenteeseen perustuvilla kuulokkeilla, jotka päästävät ulkomaailman äänet lähes vaimentamattomana korvaan. Vaimentuma on selvästi kuultavissa. Tällöin kuorman ei pitäisi aiheuttaa mutkittelua taajuusvasteeseen. Todellinen impedanssi vaihtelee välillä 1420 ohmia. iPhonen 1,6 ohmin antoimpedanssin pitäisi olla selvällä Antoimpedanssi Firestone Furutech Heed (ohm) 20 Hz <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Lehmann 5,6 5,8 5,8 marginaalilla riittävän alhainen, mutta silti taajuusvasteessa on jopa 1,6 desibelin poikkeama 11 kilohertsillä. Kuulokkeen muodostama kuorma on kuitenkin yleensä helpompi vahvistimelle kuin kaiuttimen. Antoteho, 15/32/330 ohm ......................................... Lehmannin hurina Sennheisereilla on vain juuri ja juuri kuultavissa, ja sen voimakkuus on äänenvoimakkuussäädöstä riippuvainen. *Häiriöetäisyys on suurempi 15 ohmin kuormalla kuin 330 ohmin kuormalla, sillä tuottaakseen 100 millivoltin jännitteen suurempaan impedanssiin täytyy äänenvoimakkuutta nostaa, jolloin pohjakohina nousee. Sennheiserin ilmoitettu herkkyys on 103 dB/mW ja Sonyn 104 dB/mW, mikä ei täysin vastaa kuunteluhavaintoja. MuFi 14 18 10 Project 344 200 57 Arcam 135 150 44 iPhone Creative 10 11 3 0,6 0,5 0,1 Compaqkannettava 4 4 3 Furutechin teho on mitattu myös akkuvirralla Compaq CQ50 Tavallinen kannettavan tietokoneen kuulokelähtö saattaa hyvinkin olla teknisesti tarpeeksi laadukas. Ultimate Ears TripleFi 10 osoittaa teorian kuitenkin kompastuvan tietyissä tilanteissa. 100 mV ................... iPhone 4S:n antoimpedanssi on noin 1,6 ohmia, joten parilla voimme testata säännön paikkansa pitävyyden. Kaikki testatut kuulokevahvistimet Creativen mp3-soitinta lukuun ottamatta tuottavat ongelmitta vaaditun tehon. Sony MDR-MA900:n nimellisimpedanssiksi valmistaja ilmoittaa 12 ohmia. Havaitsimme, että Sennheiserilla jo 0,12 milliwatin ja Sonyllä 0,18 milliwatin huipputeho tuotti riittävän kuunteluTeho (mW) 15 ohm 30 ohm 330 ohm Firestone 5 10 95 Furutech 76/106 93/121 24/30 Heed 60 97 >100 Lehmann 28 69 >100 voimakkuuden sisätiloissa. Taajuus on korostunut 0,2 desibeliä yhteen kilohertsiin nähden. Jopa kannettavan tietokoneen 4 milliwatin antoteho alhaisilla impedansseilla riittää tehonsa puolesta ajamaan epäherkkiäkin kuulokkeita. Seuraavassa taulukossa on kerrottu kuuluuko taustalta ylimääräistä ääntä, kun äänenvoimakkuus on säädetty sopivaksi kuuntelua varten. Erittäin suuri vaihtelu jo valmiiksi matalan impedanssin kuulokkeilla tekee kuulokevahvistimen tehtävän hankalaksi. MuFi Project 48 46 46 11 10 10 Arcam 29 29 29 iPhone Creative 1,8 1,6 1,9 10 10 10 Compaqkannettava 59 59 58 MITTAUSTULOKSET <<dataa tulee [Compaq-lappari-taajuusvasteet-vastukset-15-330-20-20k. png] Taajuusvaste resistiiviseen kuormaan. Kuinka paljon tehoa on tarpeeksi? Tehontarve kuulokekuuntelussa on verrattavissa tavalliseen kaiutinkuunteluun vain paljon pienemmässä mittakaavassa. Ongelma siis on hyvin pieni. Harva liittää nappi- tai in-ear-kuulokkeita erilliseen kuulokevahvistimeen. Valmistajan mukaan kuulokkeiden impedanssi on 32 ohmia kilohertsin taajuudella. Tämä johtuu siitä, että kuulokkeessa ei käytetä jakosuodinta, joka tekisi kuormasta voimakkaasti reaktiivisen eli jännitteen ja virran osalta vaiheeltaan muuttuvan. 65/56 dB Kanavatasapaino 100/10 mV .................................... Taajuusvaste laskee korkeita taajuuksia kohti. Kaikkien testattujen kuulokevahvistimien antoimpedanssi pysyy käytännössä samana taajuudesta riippumatta, joten ainoastaan kuulokkeiden impedanssin vaihtelulla on merkitystä taajuusvasteeseen. Vahvistimen impedanssin tulisi säännön mukaan olla siis alle 3,2 ohmia. Arvioimme tehontarvetta summittaisesti siten, että soitimme musiikkia melko suurella voimakkuudella Sonyn ja Sennheiserin kuulokkeilla ja mittasimme huipputason (1 kHz siniaalto 0 dBFS) jännitteen äänenvoimakkuussäätöön koskematta. Sen ilmoitettu herkkyys on 96 dB/mW. Kuuntelematta sitä ei kannata tyrmätä. 4/4/3 mW Antoimpedanssi ............................................................59 ohm Häiriöetäisyys, A-paino, ref. Selvimmät häiriöäänet tulevat Firestonesta, jossa koteloon tai äänenvoimakkuussäätimeen koskettaminen voimistaa niitä. 330 ohm Särö 20/1k/20k Hz, 100 mV ..0,524/0,008/0,014 % .. Tällöin tehontarve on sisätiloissa noin 1,8 milliwattia. UE:n kuulokkeilla suoran taajuusvasteen tuottavat ainoastaan Furutech, Firestone ja Heed, joiden antoimpedanssi on alle 0,5 ohmia. Tehontarpeeseen vaikuttaa olennaisesti kuulokkeen herkkyys ja kuuntelutilan taustamelu. 15 ohm (musta) ja 330 ohm (punainen). [Compaq-taajuusvasteet-kuulokkeet.png] 1 000 Hz 10 000 Hz Taajuusvaste kuulokkeilla. 82 dB (73 dB)* Pohjakohina 100010000 Hz .....................126 dBV (115 dBV) Kanavaerotus, 1/20 kHz ............................................. 0,0/0,0 dB .................................................................. Yleensä on ollut tapana suositella yhdistelmää, jossa vahvistimen antoimpedanssi on korkeintaan kymmenesosa kuulokkeen impedanssista. Matalilla taajuuksilla särö kasvaa, mutta muuten mittaustulokset ovat hyvät. Musical Fidelityn liittimien merkinnät on tehty kansilevyyn, josta ne erottuvat selvästi. Taustahäiriöiden kuuluvuus Sennheiser Sony Firestone hurina hurina+kohina Furutech kohina Heed kohina Lehmann MuFi Project Arcam iPhone Creative Compaq4S kannettava hurina kohina - HIFIMAAILMA 5-6/2012 39. Pohjakohina on kuitenkin luonteeltaan joillekin taajuuksille keskittyvää, eikä sitä kuule. Tämän lehden kuulokevertailun epäherkin kuuloke on Beyerdynamic DT 880. Taajuusvasteen poikkeama on suurimmillaan Sonyn impedanssin maksimissa noin 70 hertsissä. Mitatun mallin selvin ongelma on korkeita taajuuksia kohti laskeva vaste sekä voimakas reagointi hankaliin kuulokekuormiin, mutta muuten mittaustulokset ovat hyvät. Impedanssin sovitus Kuulokevahvistin ja kuuloke toimivat sähköisenä kokonaisuutena. 15 ohm ...................... Creative Zen Touch 2 riittää ajamaan Sonyn kuulokkeita riittävällä voimakkuudella, mutta antoteho putoaa korkealla impedanssilla niin alhaiseksi, että äänenvoimakkuuden riittävyys Sennheisereilla on siinä ja siinä. Tämä johtuu siitä, että todellisuudessa Ultimate Earsin impendassi vaihtelee 7 ja 55 ohmin välillä maksimin ollessa kilohertsin ja minimin 11 kilohertsin kohdalla. Tämä on sikäli merkittävää, että UE:n kaltaisia kuulokkeita todennäköisesti käytetään juuri kannettavien mp3-soittimien kanssa. Creativen 10 ohmin antoimpedanssi aiheuttaa jopa 7 desibelin vaimentuman. Sennheiser HD 650 (punainen), Sony MDR-MA900 (vihreä), Ultimate Ears TripleFi 10 (sininen). Jos pelaamme varman päälle, voimme olettaa epäherkkien kuulokkeiden tarvitsevan noin kymmenkertaisen tehon Sonyyn verrattuna (10 dB)
Ylemmän bassoelementin magneetti painautuu poikittaista tukea vasten, ja elementtien alapuolella on viisto väliseinä. TESTASIMME MERKILTÄ UUDEN KOHTUUHINTAISEN LATTIAKAIUTTIMEN. E rikoistuneet kaiutinvalmistajat ovat syntyneet usein harrastuspohjalta autotallipajavaiheen kautta, mutta Boston Acousticsin alku oli hieman erilainen. Etulevyn suoja kiinnittyy huomaamattomasti magneettien avulla. Andy Kotsatos ja Frank Reed tutustuivat toisiinsa olleessaan 1960-luvun lopulla amerikkalaisen kaiutinvalmistaja KLH:n palveluksessa. TE S T I : BOSTON ACOUS TICS A 360 -KAIUTTIMET n TEKSTI: PEKKA TUOMELA n KUVAT: MAURI ERONEN JA PEKKA TUOMELA n MITTAUKSET: AALTO-YLIOPISTO JA MAURI ERONEN Hillitty luonne BOSTON ACOUSTICS ON JO YLI 30 VUODEN AJAN EDUSTANUT USA:N ITÄRANNIKON SOUNDIA. He halusivat panostaa myös jälleenmyyjien asiantuntemukseen ja palveluun. Ehkä tässäkin on pohjana talousajattelu. SIISTI TOTEUTUS Testissämme oleva A 360 on merkin uusi keskihintaluokan lattiakaiutin. Tarkoitus oli valmistaa mahdollisimman hyvä-äänisiä kaiuttimia kohtuulliseen hintaan. Myös alakeskialueen voimakkuus on aavistuksen ihanteellista suurempi. 40 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Bassotoistoa on tehostettu refleksiperiaatteella. Vuotta myöhemmin he perustivat Boston Acousticsin. Kotelon sisäinen rakenne on asiallinen, ja vaimennusaineena toimivaa polyesterivanuakin on myös muualla kuin pelkästään seinämillä. Sen sinänsä normaali kotelo on saatu pienin keinoin näyttämään olohuonekelpoiselta ja viimeistellyltä. Se johtuu aivan ilmeisesti diskanttielementin laajasta säteilykuviosta toiminta-alueensa alapäässä. Sama ilmiö näkyy myös 60 asteen vapaakenttävasteessa. Yritys listautui pörssiin 1986, ja vuonna 2005 sen osakekannan osti D&M Holdings, joka omistaa nykyään myös muun muassa Marantzin, Denonin ja McIntoshin. Molemmat lähtivät KLH:lta melko pian kilpailevaan yritykseen, vasta perustettuun Adventiin. YHDESSÄ OMAAN YRITYKSEEN Kotsatos vaihtoi samalla alaa ja siirtyi kaiutinsuunnittelun pariin. Sen yritystoiminnan pohjana oli alusta alkaen tiukka talouskuri, eikä sillä ollut koskaan vaikeuksia saada pääomaa. Yrityksen kokoon nähden mallisto ei kuitenkaan ole ylettömän laaja. Tämän ja kilpailukykyisten kaiuttimiensa ansiosta yritys on selvinnyt vaikeidenkin aikojen yli ja tuottanut hyvin. Boston Acousticsin tuotevalikoimassa on kaiuttimien lisäksi kotiteatterilaitteita, radioita ja Ipod-telakoita. He eivät kuitenkaan olleet teknisissä tehtävissä vaan taloushallinnossa ja myynnissä. Jakosuotimessa on kaikkiaan 20 komponenttia: viisi kelaa, neljä elektrolyyttiä, neljä muovikondensaattoria ja seitsemän vastusta. EI SUURIA PUUTTEITA Taajuusvasteet ovat muuten varsin hyvät, mutta tehovasteessa on 5 kilohertsin ympäristössä korostusta. Perustajien aiemmat työkokemukset näkyivät siinä, että Boston Acoustics kiinnitti erityistä huomiota rahoitukseen. Elementtivalikoima on tavallinen kolmitielattiakaiuttimessa: kaksi bassoa (17 cm), keskiääninen (9 cm) ja tekstiilikalotti (2,5 cm). Jo merkin ensimmäisestä mallista, jonka nimenä oli The Advent Loudspeaker, tuli testi- ja myyntimenestys. Kotsatos ja Reed kehittelivät kuitenkin ajatusta omasta yrityksestä, ja vuonna 1978 he jättivät Adventin. Värivaihtoehdot ovat kiiltävä valkoinen, kiiltävä musta ja kirsikka
Yleinen tasapaino on kohdallaan, keskialue toistuu luontevasti, yksityiskohdat erottuvat, värittymät ovat vähäisiä ja bassoissa on sekä kiinteyttä että voimaa kohtuullisesti. Kunnianhimoisemman musiikin ja perushifiä vakuuttavamman toiston ystävälle kaiuttimella ei ole kuitenkaan mitään annettavaa. + Luonnollinen keskialue + Bassojen yleistaso sopiva - Hieman lattea yleisvaikutelma - Diskantissa epätasaisuutta Lisäviive taajuuden funktiona Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Kuunteluarviot Mauri Eronen: Äänikuva on kaiutinmainen ja varsin kompakti. Puutteet on kuitenkin suhteutettava kaiuttimen hintaan. Aivan alhaisimpia nuotteja ei silti koetella. 51 Hz Viritystaajuus: ............................................................. Pientä koteloperäistä laatikkomaisuutta on aistittavissa, joskaan ei varsinaista kumua. (Pisteet: taajuusbalanssi 6,75 / stereo- ja äänikuva 6,5 / dynamiikka 6,25 / kokonaisuus 6,5) TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 5-6/2012 41. Bassossa on kiinteyttä ja hallittua voimaa, eikä kuminasta ole tietoakaan. Yläpää toimii parhaiten, kun kaiutin on kohdistettuna lähes suoraan huoneen takaseinää päin. Sähäkän yläpään taso ei kuitenkaan ole alhainen. Myös diskantissa on lievää epätasaisuutta. n Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). YHTEENVETO Boston Acoustics A 360 on tasaisen varmasti tehty tuote luokassaan. Sointi pysyy kyllä kohtuuhyvin kasassa massiivisimmissakin vyörytyksissä, mutta kovin vakuuttavaksi tai elämykselliseksi soundia ei pääse kehumaan. Yläpää on yläkeskialueelta lähtien melko mattapintainen, eivätkä pellit loista sävyltään siistimpien diskanttien tavalla. Avoimuutta voisi ilmetä enemmänkin, samoin läsnäolon tuntua. Kaiutinpari muodostaa äänikuvan suht' laajaksi kaareksi melko etäälle, eikä sen kyky hahmottaa musiikkisia kokonaisuuksia yllä tyydyttävää kummemmaksi. Sointi saisi kuitenkin olla hieman avoimempi, energisempi ja läsnä olevampi. Ärsyttävät piirteet ovat vähäiset ja ääntä lähtee. 6,6 ohmia @ 1120 Hz Bassovasteen ulottuvuus ja kaiuttimen herkkyys ovat keskitasoa. Impedanssi on eniten energiaa sisältävällä bassoalueella vähintään 9 ohmia, eikä vaihekulmakaan ole erityisen suuri. 84 dB Alarajataajuus (-6 dB): ................................................ 39 Hz Suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): ........................ Hieman suttuista diskanttia lukuun ottamatta onnistunut ja tasapainoinen kaiutin. Klassinen jää jopa hieman latteaksi. Se hoitaa tehtävänsä perustason hifikaiuttimena herättämättä suuria tunteita puoleen tai toiseen. Kaiutin ei tee voimakasta vaikutusta, vaan kokonaisuus jää hieman harmaaksi ja latteaksi. Dynaamiset ja rytmiset asiat välittyvät ilman enintä energisyyttä. Lisäviive on hieman tavallista suurempi keskitaajuuksien alueella. Keskialueen toisto on kuitenkin erittäin onnistunut, ja instrumenttien luontainen äänensävy välittyy helposti. Boston Acousticsia kannattaa kuunnella etsittäessä alle 1000 euron lattiakaiutinparia. (Pisteet: taajuusbalanssi 7,5 / stereo- ja äänikuva 7 / dynamiikka 8 / kokonaisuus 7,5) Jaakko Eräpuu: Hieman epätasainen toisto, sillä vaikka ylemmällä keskialueella esiintyy erottelevuutta, sointi jää muuten vähän suurpiirteiseksi. Äänikuva on melko etäinen ja suuripiirteinen. Kaiutin klaaraa vähemmän vaativan, musiikiksi kutsutun mekkalan toistamisen täysin mukiinmenevästi. A 360:n äänentoistossa ei ole suuria virheitä, jotka ärsyttäisivät kuuntelussa. 5,5 dB Lisäviive 1 kHz: ...................................................... Siten kaiutin ei ole vaativa vahvistimen suhteen. Boston Acoustics A 360 Hinta: Maahantuoja/edustaja: Puhelin: Internet-osoite: Valmistajan internet-osoite: Toimintaperiaate: Suurin suositeltava teho: Nimellisimpedanssi: Elementit matalat äänet: keskiäänet: korkeat äänet: Jakotaajuudet: Liittimet painoliitin: naparuuvi: banaanihylsy: kaksoisjohdotus: Irrotettava etusuoja: Mitat (l x k x s): Kokonaispaino/kaiutin: 800 /pari Simex Oy (09) 4150 0210 www.simex.fi www.bostonacoustics.com 3-tie, bassorefleksi 200 W 8 ohmia 2 kpl 165 mm 89 mm 25 mm 800 / 2700 Hz ei on on ei on 345 x 1061 x 274 mm 20 kg Jakosuodin voisi olla peräisin kalliimmastakin kaiuttimesta. Mittaustulokset Herkkyys (1 m/2,83 V): ............................................... 0,34 ms Minimi-impedanssi: ............................ Pienet detaljit, rahinat ja rutinat erottuvat enempiä yrittämättä. Bassoalueen seurattavuus on välttävää perustasoa, syvyys ja potku samoin
Ota mukaan mielilevysi ja tule Hifistudioon, niin ymmärrät miksi. Amphion Ion+ /kpl S Myymäläpäällikkö Tommi Mattila 040-5860120 Projektimyyjä Antti-Ville Paju (09) 5860 1227 AV -asiantuntija Pekka Jääskeläinen(09) 5860 1213 AV -asiantuntija Sami Hiltunen (09) 5860 1217 Projektimyyjä Mikael Liukkonen (09) 5860 1225. Uuden Helsingin HifiStudion avajaista GENELEC-ETULIPUKE saat Genelec-kaiuttimesta ALENNUSTA 1 seteli /ostos voimassa 30.6.2012 asti 40, - 1 Suomen suurin GENELEC myyjä Genelec 5.1 kotiteatterin 8020 tai siitä ylöspäin ostaneelle tehtaan kalibrointi kaupan päälle! Uutuus ensiesittelyssä! VAIHTOTARJOUS! Amphion Helium 410 Norm 275,-/kpl vanhasta 50,- hyvitys maksat välirahaa vain 225,- 499,Harva ymmärtää musiikin syvimmästä olemuksesta enemmän kuin viisinkertainen Grammy voittaja Bruce Swedien. Miksi hänellä on kainalossaan Amphion ion+ - uutuuskaiutin
Täysin uudenlainen, ainutlaatuinen toimintakonseptimme takaa tehokkaan rakentamisprojektin, jossa kaikki vaiheet ovat tarkoin mietittyjä, laadunvalvonta jatkuvaa ja kustannukset läpinäkyviä. Ensijainen kriteeri on tinkimätön laatutaso, jonka pitää kuulua ja näkyä. Riihitontuntie 1, Vantaa (Kauppakeskus Fresko) HELSINKI Eerikinkatu 17 Ark. 10-18 ja La 10-15. Parhaan mahdollisen ratkaisun tarjoaminen asiakkaillemme on meille kunnia-asia. Päivittäinen toiminta ja jatkuva koulutusohjelma keskittyy oleelliseen, kuvaan ja ääneen. Ostojen keskittäminen alan huipputuotteisiin tekee HifiStudiosta merkittävän toimijan ja se näkyy kilpailukykyisissä hinnoissa. KUUNTELUHUONE HELSINGIN YTIMESSÄ Mahdollistaa kiireettömän ja perusteellisen valinnan häiriöttömässä ympäristössä. Huippulaadusta ei tarvitse maksaa huippuhintaa. Denon Ceol RCD-N7 on laadukas, erinomaisella äänenlaadulla, integroidulla CD-soittimella, iPod-telakalla, langattomalla verkkotoistolla sekä monipuolisilla liitännöillä varustettu vahvistin. Denon RCDN7+Amphion Helium 3 Best Buy pakettihintaan 1090,- Keskity nauttimaan hyvästä äänestä HifiStudion Best Buy -tuoteturva takaa, että saat käyttöösi juuri sinulle sopivan tuotteen. Ainulaatuista palvelua, jota todellinen hifisti osaa arvostaa - äänen laadusta voi vakuuttua parhaiten kuuntelemalla itse. Jokainen tuote on tarkkaan tutkittu ja testattu, ennen kuin se pääsee valikoimiimme. kuunteltavana myymälässämme tule varaa omasi tehtaan ensierästä 650,- Gradient 5.0 on uusi jalusta-/hyllykaiutin vaativaan äänentoistoon niin stereo- kuin kotiteatterikäytössä. Gradient 5.0 voidaan sijoittaa myös seinän läheisyyteen ja sekä pysty että vaakatasoon innovatiivisen suunnittelun ansiosta. Edullisuus yllättää Erikoistuminen merkitsee myös edullisuutta.Myymälöidemme ei tarvise olla markettisarjaa, laitteiden toimitukset liikkeeseen ja liikkestä eivät edellytä rekkakalustoa ja kantomiehiä. 1190,- nyt · 46" · 3D · Led-TV · XR100Hz · teräväpiirto-virittimet T/C 995,- Gradient maailmanuutuus Gradient 5.0 kaiutin/kpl Maailman parhaita tuotemerkkejä Hifi Studio on tarkka erikoisosaajan maineestaan, joten mitkä tahansa arkiset massamerkit eivät kuulu valikoimiin. Erikoistuminen tekee elämästä helpompaa sekä meille että asiakkaillemme. Aikavarausmahdollisuus. arjouksia: Sony KDL-46EX653 Norm. Tule tutustumaan! Hifi Studion erikoistuminen merkitsee aidosti asiantuntevaa henkilökuntaa. Viiden vuoden takuu, vapaa vaihto-oikeus, hintaturva... 5.0 soveltuu erinomaisesti yhteen Gradientin lattiakaiuttimien kanssa, silloin kun monikanavajärjestelmältä halutaan kaikkein parasta. Useimmat meistä ovat myös hifin ja muun viihde-elektroniikan innokkaita harrastajia, joten osaamisen taustalla on myös aito mielenkiinto tuotteisiin. Laadun tärkeys korostuu, koska laitteiden on palveltava käyttäjiään vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Näin kattavan huolettomuuden saat Suomessa vain HifiStudio-liikkeistä.Voit keskittyä nauttimaan täydellisestä äänentoistosta - täysin huolettomasti. Suomen suurin hifiketju! www.hifistudio.fi HELSINKI TAMPERE TURKU OULU Projektimyynti suunnittelee ja toteuttaa UUSI TALOTALO VARISTOSSA Rakenna tai remontoi alan parhaiden toimijoiden kanssa! TaloTalosta saat yksilöllisen suunnittelun ja kustannusturvallisen, hallitun toteutuksen. Laatu merkitsee myös luotettavuutta. 30 vuotias Hifistelyn ammattilainen Suomen suurimman hifi-ketjun lattiasta kattoon remontoitu myymälä on avattu osoitteessa Eerikinkatu 17
Samsung löytyy lisäksi myös 40-tuumaisena lilliputtina. Sonyn tämän vuoden mallistossa lippulaivan korvaajaa ei vielä ole, ja Philips tuo uutuutensa markkinoille vasta myöhemmin. Verkkoa hyödyntäviä sovelluksia on sellainen liuta, että niiden läpikäyminen vie enemmän aikaa kuin vertailuun oli varattu. Panasonicin ja LG:n pöytäjalustat osoittavat aggressiivisesti katselijaa kohti ja kuluttavat selvästi enemmän tilaa. Kaikki kolme testitöllöä ovat saatavissa 46/47- ja 55-tuumaisina. Kuvasuhteelle ei ole omaa 44 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Keskityimme tässä testissä puhtaasti kuvanlaatuun. VAIHTOEHTO-OHJAUSTA Televisioiden mukana tulee peruskaukosäätimen lisäksi omanlaisen ohjaustapansa tarjoa- va lisäkapula. LG:n asennus lähelle seinää on mahdotonta, sillä jalusta vie paljon tilaa television takaa. ON MUKAÄLYKÄSTÄ SOFTAA, KOLMEDEETÄ, DUAL CORE -PROSESSORIA, MUTTA JÄÄKÖ HIFISTILLE KUVANLAADULLISTA KUOLATTAVAA? S aimme testiin kolmen suuren valmistajan tuoreet led-huippumallit. Samsungissa ja Panasonicissa on läppäreistä tuttu kosketuslevy. Kaikki sisältävät liudan verkko-ominaisuuksia ja kytkeytyvät myös langattomaan verkkoon ilman lisäpalikoita. REUNOILLE ASETETUT LEDIT MAHDOLLISTAVAT ULKOISEN NÄYTTÄVYYDEN. Panasonicin valikot toimivat lähes yhtä vikkelästi, mutta menu-painikkeen sijoitus on hieman epäkäytännöllinen. Samsung ja LG osaavat myös suorittaa tiettyjä toimintoja puheen avulla. Tasolle asennettuna Samsungin leveä mutta syvyyssuunnassa pieni jalusta on erit- täin tyylikäs ja vie vähän tilaa. Rullanakin toimivan enter-näppäimen vaatima painallusvoima on turhan suuri, ja kursori liikkuu sitä painettaessa helposti pois halutun elementin kohdalta. LG:n peruskaukosäädin on joukon toimivin. Sen näppäimet naksahtavat jämäkästi, ja niiden asettelu on järkevä. LG:n Magic Remote on ideana hyvä, mutta pieniin laatikoihin osuminen esimerkiksi kirjoitettaessa on hankalaa. Valikkorakenne toisaalta on selkein. Panasonicin touchpad-ohjaimessa ei ole painiketta oton valinnalle. Samsungin valikot ovat vahvasti animoituja. LG:n Magic Remote siirtää kursoria, kun ohjaimella osoittelee. V E R TA I LU : TEL EV ISIOT 4 75 5" n TEKSTI JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN n KUVAT: MAURI ERONEN JA VALMISTAJAT UUSIMMAN SUKUPOLVEN TELEVISIOT OVAT ULKONÄÖLTÄÄN VEISTOKSELLISIA. Nopeat peräkkäiset painallukset eivät mene yhtä hyvin perille kuin LG:llä. Ingressissä mainitusta veistoksellisuudesta puhuminen on harhaanjohtavaa, sillä melkeinpä ainoa näkyvä osa seinäasennetussa leditöllössä on musta paneeli. Valikot ottavat parhaiten vastaan nopeita painalluksia. Ainoastaan ok-näppäimessä soisi olevan jonkinlainen nasta, jotta sen paikan hahmottaisi paremmin kursorien keskeltä. Painikkeet on jaoteltu melko fiksusti, mutta kursoripainikkeet eivät erotu selvästi käsikopelolla. Panasonicilta ei mukaan ennättänyt 55-tuumaista mallia, mutta kuvanlaatuun kokoerolla ei pitäis olla suurta vaikutusta, sillä tekniikka on yhteistä. Kaikkien ruutujen asettaminen omille jalustoilleen on ongelmatonta. Muutaman millin levyisiä metallikehyksiä ei juuri huomaa. Ohjain on kolmikon paras tuntumaltaan, mutta tavalliseen säätimeen tarttuu silti aina mieluummin
Myös kuvan välkkyminen häiritsee selvästi passiiviversioon verrattuna. Tarkkailukäytössä nämä ovat hyödyksi, mutta peruskäyttäjälle Cinematila muuttuvalla taustavalolla tuottaa todennäköisesti paremman elokuvaelämyksen. Parempi vaihtoehto on kuitenkin kytkeä televisioon aivan tavallinen usb- tai bluetooth-näppäimistö ja -hiiri. Menetelmä pudottaa 3d-materiaalin pystytarkkuuden puoleen, 540 viivaan alkuperäisestä 1080:stä. Se ei toimi niin täydellisenä peilinä kuin Panasonic tai Samsung. Samsung ymmärtää molempia, Panasonic näppäimistöjä. 3D LG:n 3d-kuva perustuu sen kehittämään passiivijärjestelmään, jossa joka toinen vaakaviiva esitetään vain toiselle silmälle. Myös vilkkuvissa kohteissa ilmenee vähän viivettä tai pumppausilmiötä, kun taustavalo ei aivan ehdi mukaan toimintaan. painiketta. Kuva on harmaasävyiltään lähes identtinen 2d-tilan kanssa eikä välttämättä vaadi kalibrointia. Panasonicin edullisissa malleissa käytetään passiivista 3d:tä, mutta huippumalleissa vannotaan resoluution nimissä aktiiviseen tekniikkaan. Samsungin sisäänrakennettu kamera ymmärtää käsien huitomista, mutta käytännössä ominaisuus toimii epämääräisesti. Kontrastisäätö vaikuttaa paneelin ominaisuuksien lisäksi ledien kirkkauteen. Panasonicin Area Led -toiminto ei ole käytössä True Cinema- ja Professional-tiloissa. Lasit ovat kevyet, eikä kuva aiheuta kaikille samalla tavalla väsymystä kuin aktiivinen 3d. Se on myös hieman vaaleampi kuin valoisessa tilassa lähes sysimustat vertailukumppanit. HIFIMAAILMA 5-6/2012 45. Crosstalk on vähäistä, eikä kuvanlaadussa ei ole moittimista. Lasit ovat sävyiltään neutraalin harmaat, mikä helpottaa kalibrointia, sillä säätöä ei tarvitse tehdä lasien läpi mittaamalla. Kirkkaus- ja kontrastisäädöt vaikuttavat myös toisiinsa, joten niiden välillä täytyy palata tarkistamaan tumman ja kirkkaan pään erottelu. Passiivisuuden etuna on edulliset lasit ja katselun helppous. Järjestelmän olemassaolon huomaa ajoittain myös 2d-katselussa, sillä sopivasti silmiä liikutettaessa kuvan vaakajuovat ikään kuin tulevat näkyviin. Panasonicissa mukautuvan taustavalon aktivointi parantaa harmaasävyjen tarkkuutta tummassa päässä. Kokonaisuutena kuva on kuitenkin elokuvien katselussa parempi Area Led -tila päällä. Tavalliset kaukosäätimet ovat jokaisen television kohdalla käyttömukavuudeltaan selvästi kikkailuvaihtoehtoja parempia. Samsungissa on hieman crosstalkia eli toiselle silmälle tarkoitetun kuvainformaation vuotamista. Esimerkiksi kirkkaiden valkoisten sävyt menevät täysin pieleen, eikä ongelmaa saa korjattua kontrastisäätöä pakittamalla. Kuvan liike on sulavaa. Televisio sammuttaa pimeät kuva-alueet kokonaan, joten on/off-kontrastia on mahdoton mitata. Television mukana tulee kaksi paria dual play -laseja. True Cinema leikkaa oletuksena kaikki sävyt referenssivalkoisen yläpuolelta, mutta sävyt ovat kohdallaan, ja kontrastisäädöllä valkoistakin valkoisemmat saa näkyviin. Liikkuvan valkean kappaleen kirkkaus pumppaa jonkin verran alueiden yli kulkiessaan. Näin kaksinpeliä varten kuvaa ei tarvitse jakaa puoliksi, vaan kumpikin pelaaja näkee oman näkymänsä koko ruudun kokoisena. LG tukee myös dual play -tilaa, jossa pe- linäkymä jakautuu kahteen eri kuvaan. Muita kuin aiemmin mainittuja tiloja ei ole syytä käyttää, sillä kuvanlaatu heikkenee merkittävästi. Liiketunnistuksesta ja kosketuslevystä voi olla jonkin sortin hyötyä vain nettiä selatessa. Nämä tilat ovat ainoat, jotka mahdollistavat värinhallinnan käytön, joten valmiiksi hyvää Cinema-tilaa ei pääse hienosäätämään väreiltään tarkemmaksi. Ongelma tosin on mitätön normaalilta katseluetäisyydeltä. Aktiivitekniikan aiheuttama väsymysefekti on henkilökohtaista. TAUSTAVALO JA PANEELI Panasonicissa ei ole omaa säätöä taustavalaistuksen kirkkaudelle. Panasonic ja Samsung käyttävät aktiivisia suljinlaseja, joissa eri silmille näkyvä kuva tahdistetaan infrapunalinkillä television kanssa. Puhettakin varsin hyvin tajuavan lisäkaukosäätimen touchpad ei ole yhtä täsmällinen kuin Panasonicissa. LG:n etulevyssä on muita televisioita hieman himmeämpi pinnoite. Kuva ei vuoda väärälle silmälle lainkaan, joten 3d-kuva näkyy terävänä. Tummissa kohtauksissa kuva muuttuukin silminnähden luonnollisemmaksi ja kontrastikkaammaksi. Taustavalon sammutus ei toimi täysin saumattomasti, ja mustalla taustalla olevien kirkkaiden elementtien ympärille piirtyy selvä halo. 20 % valkoisesta alkaen valkotasapainossa ei ole eroa, mutta erittäin tummat kirkkausasteet ovat parempia
Joko kuvasta häviää elokuvamaisuus tai liike toistuu 60 hertsillä hieman nykien. Panasonicin tapaan LG:n local dimming parantaa merkittävästi harmaasävyjen tarkkuutta, mutta ero on vieläkin suurempi: keskimääräinen virhe (delta e) putoaa 8,9:stä vain 3,3:een. Skaalaus on kuitenkin siistiä, joskin hieman pehmeämpää kuin Panasonicissa, jossa terävyyssäädön kasvattaminen tekee kuvasta skarpin. n LG:n (yllä) jalusta vie syvyyssuunnassa enemmän tilaa kuin Samsungin (oikealla). Pohjamustan tasoa mitattaessa kuva-alan kulmaan jouduttiinkin jättämän Blu-ray-soittimen pause-logo. On/off-kontrasti kasvaa mukautuva taustavalo kytkettynä natiivista 940:1:stä asialliseen 3060:1 lukemaan, mutta ansi-kontrastia toiminto ei paranna. LG ja Panasonic käyttävät paremmista tietokonemonitoreista tuttua ips-paneelityyppiä, mikä selittää niiden alhaisemman natiivin kontrastisuhteen mutta laajemmat katselukulmat. LG:n led local dimming -ominaisuus ei sammuta taustavaloa kokonaan. Panasonicissa kuva näkyy sellaisenaan, mutta kohinanpoisto on hd-lähteellä tehottomampaa kuin kahdella muulla. Samsungin pohjana on s-pva-paneeli. Kuvan vasen reuna on värilämpötilaltaan kellertävämpi kuin oikea. Elokuvaa katsellessa tarkkuuden vähenemistä ei kuitenkaan huomaa. Sen kanssa kannattaa siis käyttää dvd-soitinta, joka tekee skaalauksen full hd -tarkkuuteen hyvin. Samsungissa pitäisi valmistajan mukaan olla alueittain mukautuva taustavalaistus, Micro Dimming Ultimate, mutta siihen viittaavaa valintaa ei valikoissa ole, eikä sellaisen olemassaolosta ollut viitteitä testin aikana. Samsung rajaa dvd-kuvaa aina jonkin verran. Samsungin paneelin natiivi kontrasti on kolmikon paras; kaksi kertaa suurempi kuin LG:ssä ja Panasonicissa. LG:ssä kiinteä kohinanpoisto on selvästi vähäisempää. Panasonicin Blu-ray-kuva on käsittelemätön 1080p Pure Direct kytkettynä ja 24p Smooth Film -toiminto pois päältä. Myös loivat vinot viivat porrastuvat Panassa jonkin verran. LG ja Samsung toistavat filmilähteen moitteetta. Panasonic ja Samsung eivät suoriudu edes tyydyttävästi, ja kuva on pehmeä tai lukittuu oikeaan tilaan vain hetkellisesti. Samsungista täytyy vaihtaa filmilähteen tunnistava tila Auto1:ksi. LG ja Samsung tekevät kuvalle valmiiksi kohinanpoistoa, vaikka se olisi kytketty pois. Panasonic ei osaa esittää täydellisesti filmipohjaista lähdettä 1080i-kuvasta vaan suttaa liikkuvien kohteiden reunoja. Aikaisemmin on riittänyt, että Motion Plus -toiminnon on asettanut Customiksi ja judder- sekä blur-asetukset minimiin. Ongelma ei ole reaalimaailman materiaalilla suuri, ja kuva näyttää terävältä. Tätä varten tulee vain tarkistaa, että Real Cinema -tila on päällä ja interpoloinnin tekevä Trumotion pois päältä. Panasonicissa pohjamusta on tumma mukautuvaa taustavalaistusta käytettäessä. Paneeli ei siis muutu täysin pimeäksi vaikka näytettävä kuva olisi musta. Tavallisia dvd- ja blu-ray-elokuvia katseltaessa tilanne on lähes aina televisiolle helpompi. Lomituksen poisto toimii Samsungissa ripeämmin, ja Panasonicin kuva on vaakalinjojen osalta levottomampi. Kaikki poistavat videomuotoisesta 1080i-kuvasta lomituksen ongelmitta. Testitelevisiossa toistoa ei saa järkevällä tavalla sopivaksi millään asetuksella. LG ei osaa näyttää hdmi-liitäntään tuotua 576i-kuvaa. 2170:1 on/off kontrastisuhde ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin aiemmin testaamissamme parhaissa plasmatelevisioissa. Kuva on elokuvan aikana toisinaan epätarkka, mutta lopputeksteissä ei lomitusvirheitä ole lainkaan. LG:n pohjamusta on joukon neutraalein, kun televisiota katsoo muualta kuin suoraan edestä. Säädettävien alueiden koko on siis melko suuri. Samsungin ruutu näyttää viistosta kulmasta katsottuna kirkkaimmalta ja mustan sävyjen erottelu vaihtelee voimakkaasti vähänkin sivusuunnassa liikuttaessa. V E R TA I LU : TEL EV ISIOT 4 75 5" Paneelin tasaisuudessa on hieman moitittavaa. Taustavalolle on oma säätö, mutta kirkkaus- ja kontrastisäädöt vaikuttavat Panasonicin tapaan silti toisiinsa. Samsungin ja Panasonicin tausta on sinertävämpi. Pieni sisäänrakennettu kohinanpoisto ei häiritse tai vie filmirakeen luonnetta. kontrasti, mutta sillä lopputulos ei ole taustavaloa säätävän tekniikan vertainen. Itse televisiot ovat alle neljä senttiä paksuja. 46 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Hankalalla dvd-levyllä (Transformers 2) LG suoriutuu parhaiten. Ongelma on hyvin pieni, ja sen huomaa lähinnä vain tasaisen harmaalla testikuvalla. Taustavalojen alueittaista syttymistä ei huomaa niin helposti kuin Panasonicissa, ja kuva muistuttaa enemmän perustilaa. Täysin mustalla kuvalla televisio sammuttaa taustavalon kokonaan. Hankalaa lomitettua materiaalia sisältävät levyt mallintavat tilannetta, jossa television täytyy itse päätellä miten kuva kannattaa muodostaa häiriöttömästi. Myös väreihin toiminnolla on pieni parantava vaikutus (10,5 8,9). Samsungissa ominaisuuden voi ohittaa valitsemalla television yleisistä asetuksista game-tilan, mutta valinta heikentää kuvanlaatua ja poistaa osan säätömahdollisuuksista. Samsungia vaivaa tässäkin sukupolvessa 24p-toiston ongelmallisuus. Tämän on tehnyt 24p-kuvasta sulavaa, mutta ei vielä muiden liikeinterpolointitilojen tapaan videomaista. LG:n kuva 24p-toistossa on tarkka ja alkuperäinen. Referenssitasoiseen erotteluun televisio ei kuitenkaan yllä, minkä huomaa Spears & Munsil -testilevyn liikkuvalla Wedge pattern -kuvalla, jonka tihenevässä viivastossa on selvää häiriötä. Samsung ei osaa esittää lomitetussa muodossa tallennettua filmilähdettä oikein, vaan lomitusvirheet ovat ilmeiset. Valikoista on kyllä kytkettävissä paneelin sähköisiä ominaisuuksia mukauttava dynaaminen Kuvaprosessori ja liiketoisto Televisioiden kuvaprosessorin suorituskykyä testattiin HQVtestilevyillä
Älysoftien suhteen LG ja Samsung vievät pidemmän korren. Televisioiden kontrastisäätö asetettiin niin suureksi kuin se oli mahdollista kuvanlaatu säilyttäen, ja valkoisen kirkkautta pudotettiin tämän jälkeen taustavaloa säätämällä. Panasonicissa säätö tehtiin vain kontrastisäädöllä, sillä siinä ei ole erikseen valintaa taustavalon voimakkuudelle. Ilman alueittain mukautuvaa taustavaloa sekä valkoisen että mustan taso (0,106 cd/ m2) pysyvät ennallaan kontrastisuhteen ollessa kuitenkin heikompi. Panasonic onnistuu alueittaisella taustavalollaan tuottamaan melko laadukasta kuvaa mutta ei täysin ilman lieveilmiöitä. Testivoittoa on hintaluokan asettamien odotusten ja ilmenneiden puutteiden vuoksi mahdoton myöntää, joten sellainen jää tällä kertaa antamatta. Mittaustulokset Käytetty kuvatila Local Dimming Väriavaruuden esiasetus Gamman esiasetus On/off-kontrasti ANSI-kontrasti Mustan taso (off) Mustan taso (ansi) Harmaasävyjen DeltaE 20-100 % (keskiarvo) Värien DeltaE (keskiarvo) Värien luminanssivirhe (keskiarvo) HQV HD (/100p) HQV PAL (/80p) Toimiva 1080p24-toisto * LG ei tue 576i-kuvaa HDMI-liitännästä ISF High EBU 2.4 3060:1 930:1 0,047 cd/m² 0,154 cd/m² 3,3 8,9 7,4 % 100 -* · Cinema On Vibrant 2.4 ääretön 990:1 0 cd/m² 0,101 cd/m² 7,6 9,9 8,8 % 60 63 · Movie Auto 0 2170:1 2600:1 0,054 cd/m² 0,053 cd/m² 4,7 6,5 4,9 % 100 50 - Pistetaulukko Paino Kuva Mittaustulokset Ominaisuudet Käyttö Yhteensä 50 % 30 % 10 % 10 % 100 % LG 7 6 9 8 7 Panasonic 8 6 7 9 7,4 Samsung 7 7 8 7 7,1 HIFIMAAILMA 5-6/2012 Lue lisää television kuvan säätämisestä Hifimaailman nettisivujen artikkelit-osiosta! http://www.hifimaailma.fi/artikkelit.php?id=20 http://www.hifimaailma.fi/artikkelit.php?id=21 47. Yli kolmen tuhannen euron led-televisiot ovat kuitenkin hienoinen kuvanlaadullinen pettymys. Vaikka lcd on monessa suhteessa rauhallisempi kuvaltaan, ilmenevät tekniikan puutteet etenkin pimennetyssä tilassa. Valkoisen tason nousu ei vaikuta mustan tasoon, joka pysyy sekä on/off- että ansi-kontrastitestissä 0,046 cd/m2:ssa. · · -/· bias/gain/10p 3D 10p 3 · · · · · · · YHTEENVETO Ulkonäöllisesti jokainen testattu televisio edustaa eleganttia huippua. Samsungin valkoisen taso nousee 100 neliökandelasta 120 neliökandelaan. Ylimääräiselle kahisevalle saa ulkoisesti näyttävää vastinetta, mutta puhtaaseen elokuvakäyttöön parasta kuvaa haluavan kannattaa suunnata katseensa plasmatelevisioihin. Suurimmat ongelmat ovat LG:n kontrastissa ja Samsungin liiketoistossa. LG:n silmille ystävällinen passiivi-3d tekee kolmannesta ulottuvuudesta helpommin lähestyttävän. Pari iltaa saa myös menemään ohjelmistojen lukuisia nettisovelluksia pläräämällä. Ominaisuudet Malli Koko Mitat (lxkxs) -jalustan kanssa Massa (ilman jalustaa/jalustalla) Paneelin tyyppi Tarkkuus Taustavalo Mukautuva taustavalo 3D 3D-lasit Viritin DVB-T/T2 DVB-C DVB-S Kuvatulot HDMI VGA Komponentti SCART S-video Komposiitti Ääniliitännät Linjatulo Linjalähtö Kuuloke S/PDIF-lähtö (opt/coax) Kaiutinlähdöt Lisäominaisuuksia Harmaasävyjen kalibrointi Värinhallinta (CMS) Gammasäätö USB USB-tallennus Ethernet WLAN Verkkotoisto (DLNA) CI-kortti SD-kortti Kuva-kuvassa Äänen paluukanava LG 55LM960V 55" 122,3x70,8x3,8 cm 122,3x78,3x37,2 cm 20,6/23,4 kg ips lcd 1920x1080 reuna-led · passiivi 4 paria + 2 dual play · · · 4 1 1 1 1 1 · ·/bias/gain/20p 3D 20p 3 · · · · · · · Panasonic TX-L47WT50 47" 106,6x63x2,7 cm 106,6x70,8x33,5 cm 13/16 kg ips lcd 1920x1080 reuna-led · aktiivi 2 paria · · · 4 1 1 1 1 · ·/bias/gain 3D 5 esiasetusta 3 · · · · · · · · Samsung UE55ES8005 55" 123x72,2x3 cm 123x72x21 cm 19,3/25,5 kg s-pva lcd 1920x1080 reuna-led · aktiivi 2 paria · · · 3 1 1 1 1 Kontrastisuhteen mittaus Televisioiden kontrastisuhteet ja mustan taso mitattiin siten, että 10 prosenttia kuvasta täyttävää valkoista ruutua käyttäen kirkkaudeksi asetettiin 100 cd/m2. Panasonic on helppo käyttää ja pääsääntöisesti hyväkuvainen. Yksikään testatuista ei tuota tasaisesti referenssiluokan kuvaa, vaikka kalibrointiominaisuudet mahdollistavatkin tarkat harmaasävyt ja värit. Tässä hintaluokassa olisi odottanut erinomaisen viimeistelyn ja ominaisuuksien lisäksi huippuluokan kuvanlaatua. LG:llä valkoisen kirkkaus kasvaa jopa 43 prosenttia Local Dimming High -asetuksella. Dynaaminen taustavalo käytössä Panasonicissa valkoisen taso nousee 24 prosenttia, kun ruudulla on enemmän kirkasta materiaalia (ansi-kuvio). Mustan taso nousee on/off-mittauksen 0,033 cd/m2 -arvosta 0,154 kandelaan neliömetrille ansi-ruudukolla. Jos liikeinterpoloinnin luoma videomaisuus ei häiritse, tuottaa Samsung kokonaisuutena laadukkainta kuvaa. Panasonic säilyttää mustan tason likimain ennallaan on/off- ja ansi-mittauksessa True Cinema- ja Professional-tiloissa. Ilman mukautuvaa taustavaloa kirkkaus nousee 9 prosenttia
Paneelin valkotasapainon tasaisuus heittää jonkin verran. Säädöiltään Panasonic on muita televisioita karsitumpi; gammalle on viisi esiasetusta, ja harmaasävyjä pääsee korjaamaan vain tummassa ja kirkkaassa päässä. Edullisia suotimia on saatavilla myös silmälaseihin kiinnitettävinä läpysköinä. Panasonicin alueittainen taustavalo toimii tehokkaasti. Samalla se parantaa jo valmiiksi melko hyvää harmaatasapainoa. Korjausta varten on jopa 20 pisteen hienosäätö. LG 55LM960V Hinta: 3 799 euroa LG on sijoittanut kaikki paukkunsa designiin ja sovellusominaisuuksiin. Kirkkaissa elementeissä näkyy kuitenkin selvää haloa, mutta toiminto on elokuvakäytössä silti toimiva. Katselukulmat ovat laajat ja riittävät hyvin useammankin kaveruksen katseluun. Gamman korjaukseen on 20 pisteen säätö. Panasonic TX-L47WT50Y Hinta: 2 699 euroa (3 399 euroa 55-tuumaisena) Testattu Panasonic oli 47-tuumainen, mutta mallista on saatavana teknisesti samanlainen 55-tuumainen versio. Passiivinen 3d on miellyttävää katseltavaa, eikä tarkkuuden puoliintuminen juuri häiritse normaalilta katseluetäisyydeltä. Liiketoisto on tasaista. Tässä hintaluokassa odottaisi saavan markkinoiden parasta kuvanlaatua, mutta ongelmia kuitenkin on. Mustan taso perustilassa on melko korkea. + Varovaisen toimiva mukautuva taustavalo + Miellyttävä 3d-kuva + Toimivat esiasetussäädöt + Kattavat kalibrointimahdollisuudet + Kuvansäätövelho Heikko natiivi kontrasti Epätasainen valkotasapaino Gamma esiasetuksella 2.2 ilman dynaamista taustavaloa. Sävyt ovat erittäin neutraalit kirkkaassa päässä, eikä sinisen vaje keskisävyillä ole kovin vakava. V E R TA I LU : TEL EV ISIOT 4 75 5" MITTAUSTULOKSET Harmaasävyjen tasapaino isf-esiasetuksella. Ips-paneeli ei ole herkkä pienille katselukulman muutoksille, mutta kontrastisuhde ilman dynaamista taustavaloa on vain keskinkertainen. Se sammuttaa taustavalon kokonaan alueilla, joilla ei ole piirrettävää materiaalia. Kuvan perusasetukset on helppo tehdä sisäänrakennetulla velholla. Se ei sammuta taustavaloa kokonaan, eikä haloefekti ole kovin voimakas. Ilman alueittaista taustavalon säätöä mustan taso on heikko, mutta onneksi local dimming toimii melko hyvin. Pieni ja tasainen kirkkausvaje on helppo korjata lähes täydelliseksi perusvärisäätöä kasvattamalla. 48 HIFIMAAILMA 5-6/2012. 7 tuuman ero käytännössä on melko suuri. Harmaasävyjen ongelmaa kuitenkin lievittää sen täydellinen lineaarisuus. + Lineaarinen harmaasävytoisto + Looginen ja nopea valikko + Elokuvilla toimiva ja tehokas säätyvä taustavalo + Sulava ja tarkka 3d-kuva Ei kunnon gammasäätöä Alhainen natiivi kontrasti Ajoittaista haloa mukautuvassa taustavalossa Väriavaruus CIE-kartastossa ebu-asetuksella. Värien ja harmaasävyjen tarkkuudeltaan Panasonic on ryhmän heikoin suoraan paketista otettuna. Vihreän kylläisyys on rec 709 -referenssia alhaisempi. Värivirhe Rec 709 -referenssiin nähden. Elokuvamateriaalilla sitä harvoin huomaa. Toisto ei ole aivan referenssitasoa, mutta värien korjaamista varten on tarvittavat säädöt. Värien luminanssin tarkkuus. Kuvan aavistuksen lämpimään valkotasapainoon tottuu nopeasti
Tämä vaikeuttaa säätöjen vaikutuksen tutkimista. Punaista ja keltaista lukuun ottamatta virhe on hyvin pieni. Värien luminanssin tarkkuus. Vihreän kylläisyys on rec 709 -referenssia alhaisempi. Samsungin jalusta on kolmikon tyylikkäin, ja televisio vie vain vähän pöytätilaa. Samsung tarjoaa tarkimmat värit ilman kalibrointia. Suurin ongelma on puutteellinen 24p-toisto. Toisto ei ole aivan referenssitasoa, mutta värien korjaamista varten on tarvittavat säädöt. Värivirhe Rec 709 -referenssiin nähden. + Värien tarkkuus + Design + Laajat kalibrointimahdollisuudet Ei luonnollista 24p-toistoa Tiellä olevat valikot joitakin kuvasäätöjä tehtäessä Tummien sävyjen muutokset jyrkistä katselukulmista Voimakas kiinteä kohinanpoisto Gamma esiasetuksella 0. Korjaus on mahdollista bias- ja gain-säädöillä. Harmaasävyjen tasapaino Movie-esiasetuksella. Pieni ja tasainen kirkkausvaje on helppo korjata lähes täydelliseksi perusvärisäätöä kasvattamalla. Värien luminanssin tarkkuus. Sävyt ovat tummien sävyjen pientä poikkeamaa lukuun ottamatta lineaariset ja hieman lämpimät. Kuvaprosessorin säätöjen muokkaaminen perusasetuksia lukuun ottamatta jättää valikkorakenteen suurena ruudulle. Gammalle on 10 pisteen säätö ja esiasetuksia. Väriavaruus CIE-kartastossa ebu-asetuksella. Kuriositeettisäädin ei yllä käytettävyydeltään peruskapulan tasolle ja on joukon epäkäytännöllisin. Harmaasävytkin ovat kelvolliset suoraan paketista Movie-esiasetuksella. Korjaus on mahdollista 10 pisteen tarkkuudella. Samsung UE55ES8005 Hinta: 2 999 euroa Gamma esiasetuksella 2.4 ilman mukautuvaa taustavaloa. Samsung pakottaa käyttäjän ottamaan liikeinterpoloinnin käyttöön. Muussa tapauksessa liikkeessä ilmenee selvää nykimistä, kun kuva piirtyy 60 hertsillä. Värikylläisyys on melko tarkka rec 709 -referenssiin nähden. Värivirhe Rec 709 -referenssiin nähden. Gammalle on vain esiasetukset, ei kalibrointia. Väriavaruus CIE-kartastossa ebu-asetuksella. MITTAUSTULOKSET MITTAUSTULOKSET Harmaasävyjen tasapaino Cinema-esiasetuksella Area Dimming päällä. Tummissa kohtauksissa pohjamusta saattaa silti olla häiritsevän kirkas, jos huone on täysin pimennetty. Televisio ei näytä 1080p-kuvaa sellaisenaan vaan tekee aina jonkin verran kohinanpoistoa, ellei säätövaraa heikentävää Game-tilaa kytke päälle. Sininen on turhan pimeä, mutta muuten virhe on melko lailla merkityksetön. HIFIMAAILMA 5-6/2012 49. Natiivi kontrastisuhde on joukon paras. Valikkorakenne on melko raskas, mutta säädöt ovat kattavat. Mustan taso ja erottelu heittelee voimakkaasti katselukulman muuttuessa. Sävyt ovat erittäin lineaariset ja vain hieman lämpimät
Moni muukin samaiselta saarelta kotoisin oleva tuotemerkki edustaa vastaavaa linjaa. Testiin saapuneen mustan version ole- muksessa ei ollut moitteen sijaa, mutta ulkoasu ei paljasta Arcamia yli 2 000 euron laitteeksi. Tuntuvat tuumineen, että hyvää ei tarvitse jälkeenpäin muuttaa. Sisältä on kuitenkin turha hakea eksoottisia boutiqué-osia, erityisen rajua suotopatteristoa tai muuta silmäkarkkia. Itse päädyin ensimmäisten testien jälkeen käyttämään suotimen asetusta kaksi. Alun perin 50 kappaleen eräksi suunnitellun A60-vahvistimen tuotanto saavutti lopulta yli 30 000 myydyn kappaleen rajapyykin. Vaikka muun muassa Cambridge Audiolla oli jo vuonna 1984 kolmiosainen CD1 valittavine analogisuotimineen, vasta Arcam tavoitteli vakavasti laajempia kuluttajamarkkinoita hinnallaan. Liitännät eivät jätä toivomisen varaa, sillä digitaalisia ottoja on kokonaiset kahdeksan kappaletta: 2 x optinen Toslink, 2 x koaksiaalinen s/ pfid, 1 x usb 1.1, 1 x usb 2 high speed, 1 x aes/ ebu sekä vielä i-maailmalle oma liitäntänsä. Ja tienasi yritykselle pesämunan lisäksi maineen vakavasti otettavana tekijänä. Tuon DA-muuntimen viitoittamalla tiellä vastassa on nyt testattu uusin versio aiheesta. ASKETISMIN HARHA Arcamin tyyliin ei kuulu koreudella keimailu. Jos jostakin pitäisi purnata, niin kunnollinen näyttö olisi käytettävyyden kannalta ledejä toimivampi vaihtoehto. Virtakytkin pois lukien seitsemän muuta hoitavat halutun lähteen suoran valinnan ja yksi digitaalisen suotimen esivalinnan. Laitteen lähtöhinta Yhdysvalloissa oli 650 dollaria vuonna 1989. Säädin saa kiitosta kerrankin järkevän kokoisista painikkeistaan. Sen sijaan muuten muovinen ja hintelä puikko ei kuulu tähän hintaluokkaan. Kaksi vuotta myöhemmin Arcam laski markkinoille varsinaisen suunnannäyttäjän. Itse arvostin mahdollisuutta kytkeä kuulokevahvistin vapaana oleviin liittimiin. Kaiken lisäksi ne kaikki voivat olla käytössä samaan aikaan. Vaan hommansa se hoiti moitteettomasti koko rupeaman ajan. Mikäli Arcam halutaan osaksi laajempaa, ohjattua järjestelmää, takaa löytyy vielä rs232 -kontrollikytkentä. Joku on varmasti eri mieltä, joten ainahan voi marssia optikolle. Vuosien varrella mukaan on sentään kelpuutettu mustan pellin lisäksi hopeanharmaa viimeistely. Siinä kaikki. Oli ilo havaita, että myös usein puuttuvat kerrannaiset 88,2 ja 176,4 ovat mukana. TÄSSÄ SUHTEESSA ARCAM FMJ D33:N SUORITUS ON HUIPPULUOKKAA. A rcamin syntymäajaksi voidaan osoittaa vuosi 1972, jolloin vielä insinööriopintojaan suorittaneet nuorukaiset päättivät perustaa "Amplification & Recording" -yrityksen. Sinne ei sovi kosketella kolvikädellä, sillä pintaliitos on Arcamilla valttia. Kurkistus taakse saa leveän hymyn kasvoille. Valmistajan mukaan kotelon suunnittelussa on kuitenkin pyritty minimoimaan ulkoiset häiriötekijät. Vuonna 1987 julkaistu Arcam Delta 70 CD -soitin noudatti kaavaa, joka tänä päivänä valvottaa netissä tilaisuuksiaan bongaavia keräilijöitä: Philips CDM 4 -pyöritinkoneisto, TDA1541A -muunnin ja nelinkertaisesti ylinäytteistävä suodatin SAA7220. Sen sijaan järkevän suunnittelun luomaa harmoniaa ja selkeyttä kyllä löytyy. Brändätty kotikutoisuus on kaiketi osa uskottavuutta. Ohjekirja on selkeästi jäsennelty, mutta ei kerro esimerkiksi digitaalisen suotimen ominaisuuksista tuon taivaallista. Siten muunnin kytkeytyy osaksi kattavaakin järjestelmää. Ja kaksin kappalein BurrBrownin PCM1792-palikkaa eli 24-bittis- 50 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Optisissa Toslink-otoissa ja usb 1.1:ssä se on maksimi, mutta muut tarjoavat 24 bitin ja 196 kilohertsin suorituskykyä. Analogisia antoja on kolme, joista yksi on balansoitu. Vihreä valo ledeissä havainnoi synkronoidun signaalin, punainen synkronoimattoman. KULMIKKUUS JA KARHEUS KATOAVAT. Kuuntelupaikaltani katsoen pienet vihreät pisteet eivät tarjonneet suurtakaan informaatioarvoa. Kaikki otot hyväksyvät vähintään 24 bitin ja 96 kilohertsin näytteenottotaajuuden. Ja onhan painoa muuntimeksi reippaanlaisesti, yli kuusi kiloa. Tuo Brittein saarille Cambridgeen perustettu toimija julkisti vuonna 1976 vahvan osoituksen osaamisestaan. Vaikka Arcam tunnettiin aluksi juuri vahvistimistaan, jo varhaisessa vaiheessa kehitystyötä ohjattiin digitaaliseen maailmaan. Vasemmalla puolella sijaitsevat kuusi lediä osoittavat kulloisenkin näytteenottotaajuuden kilohertseinä: 44,1, 48, 88,2, 96, 176,4 tai 192. Etumaskissa on yhdeksän painiketta. Monikerroksinen levy edustaa sarallaan tätä päivää. Kuten sitä, että kahden, ledein osoitetun tilan lisäksi on myös kolmas tila, joka ohittaa Arcamin räätälöimät vaihtoehdot ja turvautuu BurrBrownin omaan. DIG IN Pellin alla koneen sydämenä hönkii kaksi miehekästä rengassydänmuuntajaa. K O K E I L U : ARC AM FMJ D 3 3 n TEKSTI: JUSSI ARVIO n KUVAT: MAURI ERONEN Supermies arkiasussa LAADUKAS ULKOINEN DA-MUUNNIN LOIHTII MUSIIKKIIN ILMAVUUTTA JA LUONNOLLISTA HELPPOUTTA. Valmistaja sanoo käyttäneensä runsaasti aikaa vakaan ja puhtaan virranjakelun suunnitteluun monivaiheisine regulointeineen kaikkineen. Kaukosäädin mahdollistaa sisääntulon valinnan sekä usb-lähteillä muun muassa iTunesilla kappaleiden valinnat, toiston ja muutamat muut perustoiminnot. Eikä tilannetta haitannut, että jorpakon takana eräs tunnettu alan julkaisu kirjoitti mustasta laatikosta varsin suotuisaan sävyyn. Piirilevy vie noin ¾ verraten kookkaan kotelon tilavuudesta. Pikemminkin päinvastoin. Kyseessä oli Delta Black Box, ulkoinen DAmuunnin
Halusin kuitenkin kuulla laitteita rinnan, sillä D100:ssa on kuitenkin samoja geenejä BurrBrownin PCM1793 -DA-muuntimen muodossa. Käytin Arcamin kanssa mukana toimitettua perusvirtakaapelia, mutta kaikki muut johdot olivat Cardasia, kuitu-Toslink pois lukien. Ensimmäisen illan annoin vieraan kuitenkin kotiutua rauhassa taustamusiikin parissa. Ohjelmistona oli muistitoiston mahdollistava, automaattisesti näytetaajuuden valitseva Channel D:n Pure Music, joka hyödyntää Applen iTunesia vain tietokannan hallintaan. PUHDAS ROMANSSI Koska laite saapui suoraan testikäytöstä, oli sitä onnekseni sisäänsoitettu jo jonkin verran. Tosin Leif Wagerin sijaan Johanna Iivanaisen ja Lenni-Kalle Taipaleen tulkintana (Lenni-Kalle Taipale: Piano; 2009). Tämä ei ollut soinnillisen särmän vajetta, vaan luonnollista helppoutta, Liitännät linjassa. Korkean resoluution näytteillä (24 bit 96 192 kHz) käytössäni oli Apple Macbook Pro OS X 10.6.8 -käyttöjärjestelmällä, 2,4 gHz Intel Core i5 -suorittimella ja kahdeksan gigatavun 1067 mHz:n ddr3-muisteilla varustettuna. Olkoonkin, että levyn potpurri on kotomaisen sielunelämän syvälle tummaan katsova kaivo, on Iivanaisen viehkeydessä tuoreutta ja koskettavaa voimaa. Jälkimmäisen kautta kuunneltiin sekä tietokoneelle purettuja cd-levyjä alac-muodossa että toisinaan myös Spotifyä 320 kbps laadulla. Sisäinen suunnittelu nojaa tuoreimpaan tekniikkaan, mutta ulkonäkö peittää sisälle leivotun suorituskyvyn. PALIKKALEIKKI Kaverikseen Arcam sai Mastersound Reference 845 Evolution -vahvistimen, Duevel Bella Luna diamante -kaiuttimet sekä aivan leikkimielisesti kilpailijakseen muun muassa piskuisen herhiläisen, Simaudio Moon D100 -DA-muuntimen. Jo seuraavana päivänä kapusin kuuntelutuolilleni, jonka pehmeä nahka ja säädettävä lepokulma ovat petollinen yhdistelmä. Lyhyesti sanottuna, kappale nostaa sopivassa tunnelmassa ihokarvat pystyyn. Huomaa kolme analogista ulostuloa oikealla. HIFIMAAILMA 5-6/2012 51. Aivan suora vertailu ei olisi ollut reilua suuren hintaeron (1:4) takia. Kunnon painikkeet kapulassa. tä, 192 kilohertsin Advanced Segment DeltaSigma -muunninta. Arcam D33 on selvästi audiomaailman sleeper. Kyse on enemmän tunnelmasta kuin äänityksen laadusta tai miksauksen omaarvoisista tavoitteista. Siinä missä hinnaltaan huomattavasti edullisempi Simaudio Moon 100D onnistuu aivan kelvollisesti tuomaan esityksen eteen luonteelleen ominaisen ilmavasti, Arcam asteli pidemmälle. Tänä aikana koko perhe suoritti vuoroin dj:n tehtäviä, ja äänessä oli pääasiassa Spotify. Arcam näet säilytti saman ilmavuuden tunteen, mutta teki sen suvereenin vakaasti. Mutta omaan korvaani merkittävin ero musiikilla oli kaikkinaisen kulmikkuuden puuttuminen. Lisäksi tilaan ilmestyi askel lisää syvyyttä. Säestyksestä lähes kuulijan flirttailuun taipuva Taipale rakentaa virtuositeetillaan herkän tasapainoisen balanssin, vokaaliosuutta kunnioittaen. Näistä Tascam kytkettiin koaksiaalisen s/pdif-ulostulonsa kautta, Sonos Toslinkillä. Usein vakava kuuntelu on johtanut unten maille turhankin ripeästi. Ensimmäinen kappale, jonka kuuntelin, oli silloiseen olotilaani sopivasti asettuva ikiklassikko, Romanssi. Näihin yhdistetyt filtterit mahdollistavat kaksi eri jyrkkyyttä (slow ja fast roll-off ). Äänilähteinä toimivat muun muassa Tascam CD 450 -pyöritin sekä Sonos Connect. Soinut sillisalaatti toimi hyvin komponenttien lämmittelijänä. Jos sanon harppoi, en liioittele valtavasti
Aivan kaikilla laitteilla en ole eroja vaiheissa havainnut, vaikka töpseliä kuinka kääntelisi. Sama vakaus ja levollisuus ilmenivät näytteestä ja lähteestä riippumatta. Siksi on vaikea sanoa, kuinka perinteinen cd-tasoinen, hyvin tuotettu äänite vertautuu alusta asti korkean resoluution formaateissa toteutettuihin. Vaihdoin kytkentöjä vuoroin Arcamiin, vuoroin Simaudioon. Kannettava koneeni tunnistikin muuntimen välittömästi (Arcam usb 2.0), ja varmistettuani sekä koneen että Pure Music -ohjelman asetukset kattaus oli valmis soimaan. Joka tapauksessa listatut kappaleet toimivat mainioina mannekiineina lajissaan, sillä eittämättä ne antavat lupauksen niistä mahdollisuuksista, joita lisääntynyt resoluutio tuo tullessaan. LOPUKSI Kaiken kaikkiaan Arcam FMJ D33 vaikuttaa kypsältä ja harkitulta tuotteelta. Arcamin usb-liitännät on rakennettu keskenään fiksusti eri tavalla. K O K E I L U : ARC AM FMJ D 3 3 Suotimella vaihtoehtoisia sulosäveliä. LED in be, tosin suurempi näyttö olisi avuksi. pidäkkeettömyyttä, terävyyden ja karheuden puuttumista. Oikeastaan ei ollut enää suuri yllätys, että lopputulos oli jälleen varsin nautittava. Vaikka toisaalta se olisi ollut sitä myös matkaradiosta, ainakin sisältönsä puolesta. Arcam FMJ D33 Hinta: Mitat (l x k x s): Massa: Tulot: Annot: Lisätietoja: 2 500 43,3 x 11 x 37 cm 6,2 kg 2 x optinen, 2 x coax, 2 x usb (1.1 ja 2.0), aes/ebu, iPod 2 x rca, 1 x xlr www.hifimesta.fi, www.arcam.co.uk TÄTÄ PÄIVÄÄ Kuunneltuani aikani cd-levyjä sekä musiikkia Sonosin kautta oli aika siirtyä tämän päivän haasteisiin. Hetkeä myöhemmin aurinkoisen pirskahteleva sää kirvoitti kuuntelemaan varsin iloista musiikkia. Helposti pimputukseksi jäävä, keijumainen ilmaisu hyötyi Arcamin kosketuksesta. Tommaso Giordanista siirryin Paisiellon kautta Academy of St Martin in the Fieldsin esityksiin Rossinin alkusoitoista. Ainakin markkinamiesten ja myyntitilastojen mukaan cd on niin passé. Tarkoitusta varten olen lataillut sopivia näytteitä koneelleni. Näiden lisäksi oli muutama satunnainen 24/176,4- ja 24/192-tiedosto, jotka teknisesti ottaen olivat hyvin vakuuttavia. Vaan nytpä paikallistui. Muun muassa italialaisen kamariorkesteri I Musicin Neapolitan Serenade -levyä siis 24 bitin ja 96 kilohertsin versioina. Se oli siinä. Valitettavasti näytteet olivat kaikki sellaisia, joista minulla ei ole entuudestaan cd-laatuista versiota. Ja kas. Myös suuremmin elkein isottelevaa tapausta. Jätin myös vaihtamatta, jotta psykoakustiikan vaikutus ilmenisi. Mutta Arcamin kanssa musiikissa oli mukana jokin, jota voisi kutsua sanalla flow. Näihin kuuluvat muun muassa HDTracks- ja Lessloss-verkkosivuilta ladatut ilmaisnäytteet Bachin huilusonaateista (BWV 1034 ja 1035) sekä muun muassa Lisztin Mefiston valssi -teokset. Mediaominaisuuksien, kuten verkkosoittimen ja muistikortinlukijan pois jättäminen ovat selvä kannanotto, vaikka modulaarisuus ja verkon kautta päivitettävyys alkavat olla kilpailuvaltteja. Kaikki edellä mainitut VAIHERIKAS KOKEMUS Eräänä päivänä tuo korviin vetoava Arcamin lumo oli kuitenkin kadonnut. Kehitys kehittyy huimaa vauhtia. Sen tekninen toteutus kestää tarkempaa tutustumista. Monet edulliset muuntimet kun haastavat arvokkaampiaan kisaan tämän tästä. Kaiuttimeni ovat luonteeltaan sellaiset, että ääni ei niihin suuremmin paikallistu. Aistittavissa oli jälleen tuo flow. n 52 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Hänet kun on siunattu herkästi havainnoivin korvin ja ennakkoluulottomin mielin. Puhtaasti menojalkaa kosiskelevampia tapauksia on tullut vastaan reitillä. Ääni oli erittäin tarkka, tiukasti fokusoitunut, mutta ahdistava. Äänensä puolesta se kiilaa kotona kuulemistani kärkikastiin. Erästä aiempaa kokemusta muistellen päätin kääntää virtapistokkeen toisin päin. Ensimmäinen, tietokoneesta galvaanisesti erotettu noudattaa perinteistä usb 1 -protokollaa. Äänentasot oli tasattu riittävän hyvin olosuhteisiin nähden. Tuokion tilannetta pohdittuani muistin, että olin aiemmin siivouksen yhteydessä irrottanut D33:n virtajohdon ja kytkenyt sen hetkeä myöhemmin sen kummemmin ajattelematta. Käytössä laite oli koko testin ajan mutkaton ja luotettava. Sama tulos jokaisella kerralla. Toinen usb oli kuitenkin se kiinnostavampi, sillä sen kautta voidaan toistaa musiikkia aina 24/192-muodossa. Erot säilyivät. Tämä kolmen hopeisen kokonaisuus kuuluu niihin levytyksiin, jotka ottaisin mukaani autiolle saarelle (Philips 473 967-2). Siten muuntimien antotasojen erot eivät vaikuttaneet lopputulokseen merkittävästi. Varmistaakseni kuulemani pyysin vaimoani apuun. Kyseessä oli HRT Music Streamer 2. (Philips 454 476-2), jonka avausraidan (raidat 13) hento Cembalo saa tehdä töitä soidakseen balanssissa mehukkaan jousiston kanssa. Vaan on hinnalle oltava perusteensakin. Muistan, kuinka jossakin määrin samankaltainen ominaisuus löytyi eräällä setillä hyvin edullisella, kompaktilla laitteella. Windows-koneita varten mukana seuraa asennus-cd sopivin ajurein. Voin olla aivan väärässä, mutta kenties virtalähteen suunnittelu ja toteutus on palkittu. Niille, jotka eivät moisista asioista piittaa, toivotan onnea. Se mahdollistaa Applen koneilla 24 bitin ja 96 kilohertsin toiston. Sen sijaan siitä puuttui Arcamin kaunis ja oikeankuuloinen resoluutio, ulotteikuus ja puhtaus
Käväise tulevaisuudessa samsung.fi/smarttv Koskee valikoituja Samsung Smart TV-malleja. Smart TV viisastui juuri entisestään. Osa toiminnoista vaatii internetyhteyden.. Toiminnoissa voi olla eroja puhutusta kielestä ja käyttöympäristöstä johtuen. Voit käynnistää, sammuttaa, säätää äänenvoimakkuutta, vaihtaa kanavaa tai avata selaimen ja surffata netissä. Voit valita mieleisesi monien suosittujen, hauskojen ja hyödyllisten sovellusten joukosta. + no hei Sa V:lle! den T vaisuu tule Nyt voit ohjata televisiota myös äänellä ja liikkeillä. Vain sana tai ele riittää. Mikset lataisi Facebookin, uusimmat uutiset ja vuokraelokuvat suoraan televisioosi. Nimensä mukaisesti Smart TV tuo ulottuvillesi runsaasti älykästä sisältöä. Ääniohjaus ei ole käytettävissä kaikilla kielillä ja murteilla
Takaseinään etäisyyttä oli 1,5 metriä, lähimpään sivuseinään reilu metri, ja kaiuttimien väli oli runsaat kaksi metriä. Taaksepäin kaartuva kotelo on kerroksittain laminoitua tiiviin kuitupuun ja lujan koivuvanerin yhdistelmää, jolla lujuuden lisäksi tavoitellaan hyvää äänenlaatua. Syynä tähänkin lienee sen luonteva kontrolli. nuppi jakanee omistajat; osa katselee sitä ylpeydellä, osa ehkei. Viimeistely on moitteeton. Tannoyn tyyliin takana on viisi terminaalia. Kingdom Royal on myös "hiljainen" kaiutin; ikään kuin esiintyjien ympärillä olisi normaalia vähemmän ylimääräistä hälyä. Kun pysyvä sijoituspaikka on löytynyt, vakaampi kontakti lattiaan saadaan sijoittamalla pohjassa olevien matalien jalkojen alle kolme metallikuppia. H E R M U SET: KOKEIL USS A TANNOY KINGDOM ROYAL n TEKSTI: MATTI HERMUNEN n KUVAT: MAURI ERONEN Matti Hermunen on varttunut, pitkän linjan highend-harrastaja ja pitkäaikainen hifijournaalien vakioavustaja. Kyseessä on Tannoyn ehkä pisimmälle viety konstruktio. Ohjeena on sijoittaa kaiuttimet vähintään metrin irti seinistä, ja kaiuttimien väliksi suositellaan kuunteluetäisyydestä riippuen 24,5 metriä. Suurta kokoa yritetään häivyttää taidokkaalla muotoilulla. Vaikka muotoilussa on irrottu Tannoyn kaikkein perinteisimmästä tyylistä, Kingdom Royal istuisi luontevimmin herraskartanoympäristöön, varsinkin silloin kun etukankaat ovat päällä. Kalotin pinnalle höyrystetään ohut keraaminen kalvo, joka käsitellään plasmasuihkulla. Diskantin hajasäteilyä vaimentaa sen eteen ja sivuille liimattu nahkapinnoitus. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, arvostettuja ja usein hinnakkaita tuotteita. Sivu- ja takaseiniä voi peilailla rauhassa. HELPPO SIJOITTAA Kauppias Marek ja vankkatekoinen apuhenkilö purkivat tolkuttoman kokoiset pakkaukset rutiinilla. Kaikkea leimaa vaivaton, notkea kontrolli, ja ääni on avoin ja elävä. Tarvittaessa taivaat aukeavat ja maa järisee, mutta edelleen täysin hallitusti. Äänikuva paranee suuntaamalla kaiuttimet kuuntelijaan päin. Keskiäänisen ja diskantin jakotaajuus on poikkeuksellisen matala 700 hertsiä. Magneetti on neodymiumia. Viidenteen liittimeen voi kytkeä maadoitusjohtimen. Matti elää kokeiltavien laitteiden kanssa useampia viikkoja tai kuukausia, ja jokapäiväinen käyttökokemus sekä äänen luonnehdinta saavatkin tavallista enemmän painoa tekstissä. Isokokoinen ja hyvätapainen Erinäisten materiaalikokeilujen jälkeen päädyttiin käyttämään vähiten värityksiä tuottavaa ja aina 61 kilohertsiin asti toistavaa magnesiumseosta. Monikuiturakenteisen kartion keskelle on upotettu kylmäkäsitelty kolmetuumainen, massiivisella 1,5 kilon ferriittimagneetilla varustettu alumiinikalottinen diskantti. Etulevystä erotettu superdiskantti on upotettu mdf-levypakkaan kaiverrettuun tilaan, jonka mitoitus on ratkaistu mittauksilla sekä kuuntelukokeilla. Miellyttävä yllätys oli, että Kingdom Royal asettui kohdalleen lähes kerralla. Keskibasson korostustaipumuksen sai lähes kuriin pidentämällä kuunteluetäisyyden neljään metriin. HULPPEA Herkkyyden, matalalle ulottuvan bassotoiston ja äänivarojen varmistamiksi Kingdom Royalin kotelo on todella suuri, 160-litrainen. Isot elementit ja niiden väliin istutettu kullanvärinen tasonsäätimien nauha tekevät etupaneelista huomiota herättävän ja samalla levottoman. Etukankaiden komea UUTTA ELEMENTTITEKNIIKKAA Tannoy on edelleen jalostanut maineikasta kaksitoistatuumaista koaksiaalista elementtiään, joka on Tannoyn kielellä Dual Concentric -diskantti-keskialue. Diskantti toistaa 17 kilohertsiin asti, minkä jälkeen töitä jatkaa niin ikään uusi, aikaisempia titaniumista valmistettuja versioita herkempi supertweeter, joka toistaa tarkemmin ja laajemmalle. 54 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Vaikka tökyä löytyy mihin tahansa tarpeeseen, pienimuotoisella musiikilla Kingdom Royal on hyvin pelkistetty ja kompaktin oloinen toistaja. Ja ilman etukankaita sitä ei voi kutsua kauniiksi. Pienen siirtelyn jälkeen ne jäivät samoille paikoille, jossa vakiokaiuttimenikin ovat. Mutta jumalattoman iso se on. Valmistajan mukaan tämä luo pohjan referenssitason tarkkuudelle ja poikkeuksellisen hyvälle dynamiikalle. Käyttöohjeessa kehotetaan kokeilemaan myös niin, että säteilyakselit risteävät kuuntelupaikan edessä. Tukevaan kuljetusalustaan integroitujen nostohihnojen avulla painavat kaiuttimet siirtyivät kuunteluasentoon hallitusti ilman selkä- tai lattiavaurioita. Kotelo on tuettu monipuolisesti sisältäpäin, ja koostaan huolimatta siitä on saatu varsin jäykkä. Siten diskantille jää toistettavaksi yläkeski- ja diskanttialueen tärkein osa ilman jakotaajuudelle usein syntyviä vaihe- ja taajuusvirheitä. Diskantin herkkyyttä ja suuntaavuutta parantaa keskialue-elementin kartion muodostama torvi. Yhtä vahvistinta käytettäessä rinnakkaiset yhdistetään mukana toimitettavilla hyppylangoilla, kahta vahvistinta tai tuplajohdotusta käytettäessä langat poistetaan. Alimman äänialueen toistaa monikuituseoksesta valmistettu 15-tuumainen bassoelementti, jonka viritystaajuus on poikkeuksellisen matala, 15 hertsiä. KUN KUUNTELUTILAAN ILMESTYY ÄRJYYN KOTELOON PAKATTU SUPERHINTAINEN KAIUTIN, ULKONÄÖN MUKAISESTI VOISI ODOTTAA SUURTA JA KOMEAA TOISTOA, MUSIIKKILAJISTA RIIPPUMATTA. Nämä kuuluvat helposti äänen epäpuhtautena tai epäjatkuvuutena. MUTTA TOISIN KÄVI. T annoyn Kingdom Royal soi häkellyttävän korostumattomasti. Omassa huoneessani kaiuttimien suuntaaminen suoraan kohti vaikutti toimivan parhaiten. Kaarevat sivuseinät, yläosan pokkaukset ja etuseinän kaarteet keventävät yleisilmettä
HIFIMAAILMA 5-6/2012 55
Ja esitys oli monen mielestä paras versio Sibeliuksen 4. Toisaalta on suuri nautinto kuulla entistä moitteettomammin, mitä tuottaja, äänittäjä ja artisti yhdessä ovat joskus aivoitelleet. Läpinäkyvyys säilyi kaiken aikaa. Alemman diskantin nosto toi lisää säihkettä ja menoa, mutta samalla läpinäkyvyys kärsi. Muutenkin musiikin elävyys ja kulku oli ensiluokkaista. Tätä epäilen, koska supertweeterin säädön vaikutus kuului varsin selvästi. Solistit Arlene Auger ja Janet Baker on sijoitettu äänikuvan keskelle käytännössä peräkkäin. Varsinkin viimeisen osan alkupuolelle sijoitettujen kaukaisten tuomiopäivän pasuunoiden etäisyys muuhun orkesteriin välittyi tarkasti. Kokeilin tasonsäätöjä yhdessä ja erikseen. Etuseinässä on kaksi ruuvattavilla pistokkeilla toimivaa tasonsäädintä. Vakuuttava osoitus ihmisäänten dynamiikasta ja voimasta oli mieskuoron hiirenhiljaisen aloituksen nousu kerralla täyteen voimaan. Monen rock-levyn omituiset miksaukset välittyivät jälleen astetta omituisimpina, Dietrich FischerDieskaun iätön tulkinta Mahlerin Vaeltavan kisällin lauluista vakuutti entistä enemmän tai Johnny Hodgesin ja Harry "Sweets" Edisonin vuoropuhelu (Duke Ellington and Johnny Hodges Play the Blues Back to Back) välittyi iästään huolimatta tenhoavan leppoisana Kingdom Royal sijoittaa äänen irti kaiuttimista. Normaalidiskantti on osa koaksiaalielementtiä. Kaikilla kokeilluilla orkesterimusiikkilevyillä kokonaisuus edestä taakse ja leveyssuunnassa hahmottui tarkasti. Melskeen keskellä soittavan pianon juoksutuksia tai muiden solistien tekemisiä oli helppo seurata. MENOA JA RYSKETTÄ Kingdom Royalin todella laaja dynamiikka ja sen mukanaan tuoma helppous vaikuttavat luultavasti siihen, että monet, muilla kaiuttimilla ehkä korostetun rajuilta tuntuvat dynamiikan ja voimakkuudenvaihtelut toistuvat ilman isompaa sensaatiota. 56 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Mahlerin 2. Kokeilujaksolla sattui tulemaan YLE Radio 1:stä nauhoitus Paavo Berglundin viimeisestä konsertista Pariisista vuodelta 2007. Nopeasti kuitenkin oivaltaa, kuinka luontevassa ja helpossa suhteessa eri asiat toistuvat: kuinka laulusolisti käyttää ääntään, soittaja vääntää asioita ulos kitarastaan, viulustaan tai uruistaan, taikka kapellimestari loihtii orkesteristaan loputtomasti sävyjä ja nyansseja. Varsinkin yksittäiset, taaempana sijaitsevat sooloesiintyjät kuuluivat tavattoman selkeästi. Supertweeter on omassa kotelossaan. Osa tarkkuutta on äänityksen luonteen ja esiintyjien tekemisten suhteessa toisiinsa sekä aitojen tai tehtyjen kaikujen rehellinen toistaminen. Toinen säädöistä vaikuttaa koaksiaalidiskantin alueella 700 Hz17 kHz, toinen kohdistuu erilliseen supertweeteriin, ja sen vaikutuksen pitäisi olla vain 17 kHz ylöspäin. Sinfonian maisemat olivat laajoja ja vakaita. Alapään lievät korostukset eivät orkesterimusiikilla yleensä häirinneet. Tsaikovskin 5. Äänikuva on leveä ja tarvittaessa syvä. Yksi kuuntelijoista totesikin, että Kingdom Royal saattaa saada kuuntelijan vihaamaan tuottajia ja äänittäjiä, koska se toistaa äänityksen virheet ja puutteellisuudet niin selkeästi. Tarkkuus on niin aitoa ja korostumatonta, ettei sitä heti tule noteeranneeksi. Jokainen pistokkeen siirto vaimentaa tai korostaa aluettaan 1,5 desibeliä. Ranskan radion sinfoniaorkesteri avautui kaiuttimien väliin moniporrastetusti, äänikuva syvänä ja selkeänä. Tannoy piti heitä sopivasti erillään ja kuitenkin integroituina: äänet soivat erillään ja hienosti yhteen. Sinfoniasta. Päädyin pitämään molemmat säädöt perusasennoissaan. Tuplajohdotuskin onnistuu. H E R M U SET: KOKEIL USS A TANNOY KINGDOM ROYAL Tannoy Kingdom Royal on tähän mennessä vakuuttavin iso kaiutin Toistossa oli edelleen pari pykälää liikaa bassoa, mutta sen sai lähes kokonaan talttumaan Meridian 861 V6:n huonekorjauksella. Sinfonian viimeisen osan kohtalonpoljento eteni tavallista vakuuttavammalla tahdilla. Vaikka varsinkin ylemmän diskantin nosto lisäsi ääneen heleyttä, samalla ylemmän alueen yhtenäisyys heikkeni. Kontrabasso- ja sello-osastojen sointi välittyi monisävyisesti. Eli säätöalue lienee aika laakea ja alkanee jo alemmilta taajuuksilta. Keskellä Tannoyn tavamerkki, kaiutinliitännän maadoistusterminaali. Normaalin diskantin ja superdiskantin tasoa säädetään vankoilla ruuviterminaaleilla. ÄLLISTYTTÄVÄ ALUSTA LÄHTIEN Kuten sanottu, Kingdom Royal toistaa tavattoman tarkasti
Joku kappale jolkotteli, toinen pyyhälsi kuin maantiekiitäjä, joku taas eteni täsmällisen vakaalla ja hallitulla tahdilla. Nyt siinä oli ajoittain liikaa voimaa, mutta tosin se ei isosti peittänyt ylempiä alueita. Malliesimerkki tästä oli kauttaaltaan hiljaisella soitettava Alle Mencshen Müssen Sterben. Massive Attackilla bassoa tuli lumilapiolla. Kuuntelin aimo annoksen vanhempaa musiikkia. Bändit pysyivät hyvin koossa, kuitenkin kaiken aikaa läpinäkyvänä. Ehkä kyse oli vain hyvästä tuurista. Ja joihinkin ylianalyyttisiin kilpailijoihin nähden Kingdom Royal vaikutti toistavan vain sen, mitä Cale, alkuvaiheessa tuottajana nuppeja kierrellyt Audie Ashford -vainaa tai joku muu oli masternauhalle vääntänyt. Monteverdin Il combattimento di Tancredí et Clorindasta on kertynyt useampi versio. Michael Murrayn Bach-levyä oli nautinnollista kuunnella hiljaisella voimakkuudella. Soinnissa oli terää ja purevuutta tai lämmintä soivuutta ja heleyttä, aivan sen mukaan mitä solisti tarjosi. Ehkä Tannoy ja kuunteluhuoneeni sattuivat sopimaan toisilleen paremmin kuin muut laatukaiuttimet. Sama piirre oli musiikin kulkevuudessa. n HIFIMAAILMA 5-6/2012 57. Paras esitys tähän mennessä. Klassisen repertuaarin laulajat loistivat siinä kuin rokkarit. Massive Attackin varhaisemmissa tuotoksissa alapää on suhteellisen kurinalaista, siinä missä viimeisissä alapään korostukset on kierretty kaakkoon. Vaikka jalkioissa oli tavattomasti voimaa, muut äänialueet, kaiut ja tilan toisto, sanalla sanoen läpinäkyvyys, säilyivät rikkeettöminä. Esityksen yleinen dramatiikka, tempo, solistien ja basso continuon suhde vaihtelevat versiosta toiseen; tuntui kuin olisi oltu välillä aivan ääripäissä. Vaikka ATC 100:sten ote jalkioääniin saattoi olla karskimpi ja Dynaudio Consequence pystyi samaan voimallisuuteen, Kingdom Royal tarjosi näitä molempia tasapainoisemman ja hermoilemattomman esityksen. Vaikka Kingdomkaan ei saanut alapäätä kuriin kuin osittain, se onnistui pitämään kokonaisuuden kasassa ja tarpeeksi läpinäkyvänä. Aivan sama, oliko äänitys tumppuisen urvelo, repivän räikeä, muutaman harvan esiintyjän sisältävä tai aivan täyteen kitaroita ja lyömiä tungettu. Bel Canton Reference 1000M -monopäätteet. Kingdom Royal piti pintansa J J Calenkin omalaatuisuuksien kanssa. Rytmimusiikilla kitaran sävyt olivat juuri sopivat; mehevän maukkaat ja monipuoliset. Ei mitään väliä, jalka vippasi. Esoteric X-05 -cd/sacdsoitin, Sooloos Control 15 -verkkosoitin. On se iso. Siinä missä vaikkapa JBL Array 1400 (Hifimaailma 6/2009) laukkasi kuin hirvi levystä riippumatta, Tannoy tuntui toistavan tempon, meiningin ja kulkevuuden juuri sellaisena kuin se levyllä oli. Ei kuitenkaan yhtä höttöisenä kuin pakkaslumi, vaan tiukkana, silloin kun äänite sitä edellytti. Alimmatkin jalkioäänet asettuivat kohdalleen ja säilyttivät ryhtinsä. Diskoihmeen Frankie Goes to Hollywoodin revityksillä voimakkuutta pystyi nostamaan niin pitkälle kuin korvat kestivät. En itse eivätkä monet sitä kuuntelemassa käyneet kokeneet ja hyväkorvaiset kuuntelijatkaan löytäneet siitä oikeastaan muuta parannettavaa kuin alemman basson vielä paremman asettumisen. Esivahvistin ja -prosessori Meridian 861v6. Basson taso on vedetty ylettömän korkeaksi, niin että muu musiikki tuppaa jäämään huminan ja jyräyksen alle. En myöskään löytänyt ongelmia puhaltimien tai pianon toistosta. Joku sarkastinen voi tietysti todeta, että tähän rahaan ja kokoon sen on syytä ollakin. Ihmettelyä on riittänyt siitä, miten samasta kappaleesta on saatu aikaan niin erilaisia näkemyksiä. Eli Kingdom Royal oli neutraali tältäkin kannalta. ON SE Taitaa olla niin, että Tannoy Kingdom Royal on tähän mennessä vakuuttavin iso kaiutin, jota olen päässyt kuuntelemaan kotona. Mutta joka tapauksessa se on aivan tolkuttoman hieno kaiutin. Tosin jälkimmäisetkään eivät tuottaneet isoja ongelmia. Tuottajaihme Bill Laswellin kokoama Dubhenkinen Bob Marley -tribuutti on täynnään voimallista bassopoljentoa, ja osa siitä varsin alas ulottuvaa. Niinpä. Onneksi hienosti viimeistelty ja harkitut pokkaukset keventävät yleisilmettä. Hyvä esimerkki on Jean Guilloun urkuversio Mussorgskin Näyttelykuvista. Saint-Saensin urkusinfonialla orkesteri ja urut soivat sopivan tasavertaisina. Alimmat äänet kuuluivat ja säilyttivät luonnollisen suhteen ylempiin alueisiin. Kingdomit välittivät nämä keskenään aivan erilaiset tulkinnat hyvin tarkasti. Kaikki kuului ja rintakehään potki. SÄVYT KOHDALLAAN Jousisointi oli varsin sopiva sävyiltään, vaikka pehmeämpiäkin esityksiä olen kuullut. Tannoy ei millään tavoin kireytynyt tai muutenkaan ahdistunut. 045 259 6100 www.sonus.fi Mitat (k x l x s): 1275 x 585 x 600 mm Massa: 120 kg Elementit: basso keskiääni/diskantti supertweeter Kotelon tilavuus: 15 tuumaa 12 tuumaa, diskantti 3 tuumaa 1 tuuma 160 l Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Herkkyys: 96 dB (2,83 V/1 m) Impedanssi: 8 ohm Toistoalue: 24 Hz61 kHz -6 dB Suurin äänenpaine: 126 dB Jakotaajuudet: 120 Hz, 700 Hz, 17 kHz Suositeltu vahvistinteho: 20600 W Oheislaitteisto Vertailukaiuttimet Gradientin aktiivi-Revolutionit. Nyt niitä oli helppo seurata, ja suhde orkesteriin oli moitteeton. Monilla isoillakin kaiuttimilla urut tulevat kunnolla mukaan vasta kun niiden taso nousee. Tannoy Kingdom Royal Hinta: 42 000 / pari Maahantuonti/edustaja: Sonus Import Oy, puh
Kuvan skaalauksesta ja lomituksen poistosta vastaa Pixelworks PW392 -suoritin. TE S T I : OP TOMA H D23 -P ROJ EKTORI n TEKSTI JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN n KUVAT: MAURI ERONEN JA VALMISTAJA Kirkasta kuvaa olkkariin EDULLISILLA TYKKIMARKKINOILLA MENESTYNYT OPTOMA ON PÄIVITTÄNYT PARI VUOTTA HYVIN MYYNEEN HD20-MALLIN. Vanhojen tietokoneiden iloksi on myös vga-liitäntä. Poikkeama on sopiva, eikä tykkiä tarvitse normaalikorkuisessa huoneessa pudottaa katosta kymmeniä senttejä. Projektorissa ei ole käyttäjän vaihdettavissa tai puhdistettavissa olevaa pölysuodatinta. Väripyörän melko alhainen nopeus ja suuri kirkkaus ovat yleensä selkeä yhtälö näkyville sateenkaarille. HD23:ssa ei ole dynaamista iiristä, mutta Image AI -tilassa lampun kirkkaus muuttuu kuvan sisällön mukaan. Mustat pysyvät tummina, vaikka kuvassa olisi lähettyvillä valkoisia kohteita. Kattoon laitettuna pystysiirtymä eli offset tietenkin piirtää kuvan saman verran alaspäin. Objektiivissa ei ole linssinsiirtoa, ja zoomaus ja tarkennus täytyy tehdä manuaalisesti. Valotehoa on saman verran kuin LV-mallissa, mutta kontrastisuhde on parempi. Tulos on tämän hintaiselle tykille hyvä. Jokaisen painikkeen pinnassa on symboli sen lisäksi, että niiden yläpuolella selitetään tekstillä painikkeen tarkoitus. Värien luminanssiin voi vaikuttaa tavallisella color-säätimellä. Projektorin pinnassa syvennyksessä oleva zoom-rengas ei liiku täysin tasaisesti, mutta siinäkään ei ole klappia. Jokaista näistä voi hienosäätää offsetia ja käyrän jyrkkyyttä muuttamalla. Vakiona lähimpänä 2.2-referenssiä ovat Film ja Standard. Valo syttyy aina viideksi sekunniksi, kun jotain näppäintä painetaan, eikä erillistä valoa kytkevää nappia ole. Lampun toimivuustakuu tarjoaa huoletonta tykitystä kuusi kuukautta tai tuhat tuntia, kumpi ensin täyttyykään. Tarkempaa kalibrointia varten valikkosukellus on kyllä välttämätöntä. Lukemalla valmistaja lupaa kuvan kirkkauden riittävän smpte:n asettaman minimin (vähintään 16 foot lambertia) perusteella jopa viisi metriä leveällä kankaalla. Linssin säätö on helppoa. Vaih- tolamppu on edullinen (290 euroa), ja sille luvataan perustilassa 4000 tunnin käyttöikä. Tykissä itsessään ei ole vaihtoehtoja lomituksen poistolle, joten filmimateriaalin tunnistus jää automaatin tehtäväksi. Kun projektorin kirkkaus- ja ASENNUS JA KÄYTTÖ Kompaktin projektorin yläpinnassa on virtapainikkeen lisäksi tarvittavat napit oton valinnalle ja valikkokäyttöön. Värejä varten ei ole värinhallintaa. Valo paistaa melko voimakkaasti projektorin tuuletusaukkojen läpi. Pöytäasennuksessa projektorin kuva piirtyy pystysuunnassa 9 prosenttia kuvan leveyden tai 16 prosenttia kuvan korkeuden verran 58 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Toisaalta tuntuu hölmöltä hankkia kirkas projektori vain valotehoa kahlitakseen. sen yläpuolelle. Kahden hdmi-oton lisäksi takapaneelissa on tulo komponentti- ja komposiittivideolle. Yleensä suuri valoteho on vaatimus 3dkäytössä, sillä aktiiviset suljinlasit syövät valosta valtaosan. Optoma lunastaa lupauksensa, ja mitattu ansi-kontrasti on 500:1. Sen parina on kolminkertaisella nopeudella pyörivä ja kuuteen osaan jaettu rgbcym-väripyörä. Kaukosäädin on kaikista valmistajan tykeistä tuttu. Sekä HD20:lle että HD23:lle luvataan 500:1 ansikontrastisuhde. UUSI HD23 TARJOAA ENEMMÄN VALOTEHOA MUTTA TUOTTAA MYÖS SUUREN KONTRASTIN. K onstailematon uutuusmalli perustuu Optoman luottotekniikaan, Texas Instrumentsin kehittämään dlp-piiriin. Tässä hintaluokassa käsikopelointi on täysin odotettavaa. Edellismallista päivittynyt DarkChip 3 -chippi on sama kuin HD33-mallissa (HM 9/2011). Kokonaisuutena säädin on erittäin selkeä ja helppokäyttöinen. Jos käytössä on pieni kangas, ja huone on pimeä, saattavat sateenkaariefektille herkät joutua käyttämään neutraalia harmaasuodatinta HD23:n linssin edessä valotehon pudottamiseksi. Sen painikkeet myös tuntuvat täsmällisiltä. KUVANLAATU JA MITTAUSTULOKSET Kalibrointia varten Optomassa on harmaasävyille tummaan päähän vaikuttava bias- ja kirkkasta päätä muokkaava gain-säätö. Kaikki painikkeet on varustettu erittäin kirkkaalla sinisellä taustavalolla. Siihen voidaan erikseen hankittavalla sovittimella kytkeä myös scart-kaapeli. Valkoisen sävyissä on aavistus porrastumista ja valkotasapainon heittelyä, mutta ongelman näkee vain mustavalkoliu'ussa tai hyvin hienoin välein porrastetuissa palkeissa. On/off-kontrasti on myös hyvä, mutta Optoman kirkas lamppu aiheuttaa sen, että pohjamusta on selvästi harmaa täysin pimennetyssä tilassa. Melko kevyesti pyörivä tarkennusrengas tuntuu erittäin tarkalta. Himmeämpikin opastus riittäisi, varsinkin pimeässä huoneessa. Ilmoitettu valoteho on kasvanut HD20:n 1 700 ansilumenista 2 500 ansiin. HD23 maksaa saman verran kuin HD20 viimeisinä hetkinään. Gammalle on neljä esiasetusta: Film, Video, Graphics ja Standard. Tärkeimmille toiminnoille on suoravalinta, joten valikkoon ei esimerkiksi kirkkaus- ja kontrastisäätöjä tehtäessä tarvitse mennä. Valoisassa tilassa oikea kontrastisuhde ei koskaan ole näin hyvä. 10 prosentin välein tehdyssä valkotasapainomittauksessa tai elokuvilla tämä ei näy. HD23 ei kuitenkaan näytä kuvaa kolmiulotteisena, joten lisävalon tarkoitus on tuoda näyttävämpi kuva valoisiin tiloihin. Kirkkaampaa porotusta tarvitseva bright-tila vähentää valmistajan mukaan elinikää tuhannella tunnilla. HD23 on oikeastaan HD20ja HD20-LV-mallien hybridi uudella dlp-piirillä. Kesäiltoina pimeydeltään kontrolloimattomassa olohuoneessa urheilun tai television katsominen tai pelaaminen vaatii tykiltä yllättävän paljon valoa, jotta kuvasta saa selvää. Väriavaruuteen vaikuttavia valintoja ei ole. Sitä ei siis kannata asettaa lasipintaisen tai muun kiiltäväpintaisen pöydän päälle, jotta valo ei heijastu kankaalle. Alhainen hankintakustannus ulottuu edulliseen ylläpitoon. Hyvän ansi-kontrastin säilyttäminen lopullisessa katselutilanteessa kuitenkin edellyttää, että tila ei heijasta valoa takaisin kankaalle; huoneen siis pitäisi olla tumma ja mattapintainen
Virheen suuruutta kuvaavat delta e -arvot ovat suuria. Värilämpötilan korjaus on helppo tehdä bias- ja gainsäätöjen avulla. Gammakäyrä Film-esiasetuksella on tummissa sävyissä turhan vaalea. Kirkkaalla lampun asetuksella kuva välkkyy melko selvästi. Valoteho on mitattu zoomin maksimiasennossa siten, että projektori on mahdollisimman lähellä kangasta. Tiukasta syynistä värien tarkkuus ei mene läpi. Normaalikäytössä näkyy silmiä (tai kameraa) nopeasti heiluttamalla vain punainen, vihreä ja sininen pääväri. Blu-rayelokuvalla se siis pyörähtää kolme kertaa jokaisen freimin aikana. Tällöinkin on tyydyttävä jonkinasteiseen kompromissiin, sillä säätö vaikuttaa kaikkiin väreihin samassa suhteessa. Tulokset saattavat muuttua kalibroinnin jälkeen. Käyrän korjaaminen on mahdollista harmaasävyjen kalibroinnin yhteydessä ja gamman omalla säädöllä. Väriavaruus CIE-kartastossa. Tällä kompensoidaan uhp-lampun taipumusta tuottaa liian kirkkaita vihreitä. Kuva on 24p-toistossa sulavaa ja terävää. Harmaasävyjen kalibrointi ei paranna toistoa. Värivirhe Rec 709 -referenssiin nähden. Suuri valoteho ja hitaahko väripyörä tuovat ne helposti näkyviin. Edullinen ja käyttäjäystävällinen HD23 kyllä säätyy harmaasävyiltään hyväksi. Värinhallintaa ei ole ongelmaa korjaamaan, eikä harmaasävyjen kalibrointi juurikaan paranna värien tarkkuutta. Pientä apua värien tarkkuuteen saa niiden luminanssia color-säädöllä kasvattamalla. Väripyörä pyörii kolminkertaisella nopeudella. Täytyy kuitenkin muistaa, että tarkoitetussa ympäristössään värien tarkkuudella ei ole niin suurta merkitystä kuin kokonaan pimennetyssä teatteritilassa. Kuvassa on sopivasti ytyä, eikä korkeahko mustan taso häiritse valmiiksi hieman kajastavalla kankaalla. Väritoistoon vaihdolla on vaikutusta, mutta tarkkuus ei käytännössä parane. + Sujuva liiketoisto + Nopea ja looginen käyttöliittymä + Selkeän kirkas kuva hajavalossakin Suuri valoteho ei ole parhaimmillaan pimennetyssä huoneessa Äänekäs tuuletin lampun kirkkaassa tilassa Kuvan välkkyminen lampun kirkkaassa tilassa Epätarkat värit Hidas väripyörä ja kirkas kuva saattaa tuoda sateenkaaret näkyviin Värien luminanssi eli kirkkaus Rec 709 -referenssiin nähden on matala. Yksittäinen kuva on ehtinyt piirtyä kolmasti. kontrastisäätö on tehty, tuottaa se lampun perustilassa 1080 ja kirkkaassa tilassa 1340 lumenin valotehon. Maksimietäisyydelle sijoitetun projektorin valoteho on noin 21 % alhaisempi. HIFIMAAILMA 5-6/2012 59. Värien tarkkuus on kaukana Rec 709 -referenssistä, eikä korjaavaa värienhallintaa ole. MITTAUSTULOKSET Ominaisuudet Malli Hinta Lisätietoja Optoma HD23 1 099 www.highendstudio.fi www.optomaeurope.com DLP 0,65" DC3 1920x1080 32,4x9,7x23,4 cm 2,9 kg 2v 2 · 2 *1 vga-adapteri lisävaruste · 1,2x f/2,55-2,87 1,51,8x 0,09x 230 W 3000/4000 h 290 6 kk/1 000 h gain+bias 4 esivalintaa + curve/offset · · Optomassa käytetään Osramin kehittämää Unishapetekniikkaa, joka himmentää lamppua silloin, kun väripyörä on vihreän segmentin kohdalla ja kirkastuu punaisen kohdalla. Mittaukset Käytetty kuvatila Värilämpötilan esiasetus Gamman esiasetus On/off-kontrasti ANSI-kontrasti Valoteho, lumenia (std/bright) Harmaasävyjen DeltaE (keskiarvo) Värien DeltaE (keskiarvo) Värien luminanssivirhe (keskiarvo) Toimiva 1080p24 Cinema Warm Film 1270:1 500:1 1130/1400 10,3 25,2 32,1 % · Mittaukset on suoritettu luonnollisinta kuvaa tarjoavaa esiasetusta käyttäen kirkkaus- ja kontrastisäätöjen tarkistuksen jälkeen. Delta e:n arvo alle kymmenen on tyydyttävä. *1 Yksi tulo jaettu VGA-liitännän kanssa *2 Projektorin etäisyys kankaaseen suhteessa kuvan leveyteen zoomin ääriasennoissa *3 Kuvan pystysiirtymä suhteessa kuvan leveyteen YHTEENVETO Optoma lunastaa lupauksensa. Elokuvien 24p-toisto sulavaliikkeistä, ja optiikan laatu riittää erottelemaan pienetkin deljajit kuva-alan reunoilla. Tämä näkyy kameralla otetusta kuvasta, jossa valotusaika on suunnilleen yhtä pitkä kuin yhden freimin kesto 24 hertsin Blu-ray-lähteellä, 1/25 sekuntia. n Tekniikka Paneelit Tarkkuus 3D Mitat (lxkxs) Paino Takuu Kuvatulot HDMI VGA Komponentti SCART/RGBS S-video Komposiitti Optiikka Zoom Linssin valovoima Heittoetäisyys *2 Pystysiirtymä (offset) *3 Motorisoitu Linssinsiirto (P/V) Lamppu Tyyppi Ilmoitettu elinikä (std/eco) Varalampun hinta Lampputakuu Vaihto katossa Asetukset ja kalibrointi Harmaasävyt Värinhallinta Gamma Iiriksen käsisäätö Dynaaminen iiris Muuta Anamorfisen linssin tuki Liikeinterpolointi Ohjausportti Triggeri (12 V) Harmaasävyjen tasapaino Cinema-esiasetuksella. Harmaasävyjen delta e on gain- ja bias-säädöillä tehdyn kalibroinnin jälkeen 1,6. 60 hertsin lähde näkyy alkuperäisellä kuvanopeudella, sillä käänteistä telecineä projektori ei tue. Color-säädöllä kaikkien värien kirkkautta voi korottaa, mutta yksittäin niihin ei voi HD23:lla vaikuttaa. Liiketoiston tarkkuus on kohtalaista, mutta liikeinterpoloinnin puutteen vuoksi täyteen 1080 viivan erotteluun HD23 ei yllä. Keskimääräinen delta e on kalibroinninkin jälkeen noin 25. Tällöin projektorissa voi käyttää lampun himmeää asetusta, jolloin käyntiääni on siedettävä. Sinisen ja keltaisen luminanssia kun ei tarvitsisi korjata lainkaan. Kun lampun vaihtaa kirkkaaksi, ei harmaasävyjen toisto muutu ollenkaan. HD23 on omimmillaan puolihämärässä tilassa ilta-auringon päästessä verhojen väliköistä. Referenssitason väritoistoon projektori ei yllä, mutta ei sitä siihen ole tarkoitettukaan. Iso osa virheestä tulee jokaisen värin kohdalla liian alhaisesta luminanssista. Päävärien delta e -arvot ovat yli 20, ja magentalla huidellaan jopa 45:ssä. Sateenkaarille herkkien kannattaa tarkistaa soveltuvuus henkilökohtaisest. Unishape-toimintoa ei voi kytkeä pois päältä projektorin valikoista. HD23:n väripyörässä on kuusi segmenttiä (RGBCMY), mutta kaikki välivärit tulevat aktiiviseksi vasta, kun kuvan kontrastia nostaa sille tasolle, että valkoiset menevät jo tukkoon
Melko paksu ja raskaskin kaapeli vaikutti näppituntumalta arvioiden laadukkaasti viimeistellyltä. Kaikkinainen kotikutoisuus loisti poissaolollaan. Teorian mukaan signaalin kulkunopeus johtimen sisällä vaihtelee riippuen siitä, kuinka syvällä johdinmateriaalissa ollaan. Heidän mantranaan on vaihesärön (phase distortion) vähentäminen. Kuten maahantuojan sivuilla kerrotaan, kaapeleiden sisäinen kauneus on piilotettu testatussa mallissa lakritsintumman ja muutenkin varsin arkisen pinnan alle. Mustan lisäksi sain matkaani saman sarjan siltaimet, varmuuden vuoksi. Jos remmiä halajaa balansoituna, xlrliittimin terminoituna, myyjätaho pyytää 50 lisäkompensaatiota. LAULUN AIHEET Joka valmistajalla on omat metodinsa ja metkunsa. Malliston edullisin on nimeltään Blue (30 /m). Hintaa metrin parille on kertynyt 400 . Juuri se on synnyttänyt merkin maineen. K O K E I L U : TE LLURIUM Q BLACK -VÄLI- JA KAIUTINKAAPELIT n TEKSTI: JUSSI ARVIO n KUVAT: MAURI ERONEN Lakritsia sumujen saarelta TELLURIUM Q:N NOUSU MAAILMAN MAINEESEEN HAKEE VERTAISTAAN. Kuinka ja millä materiaaleilla tulokseen pyritään, sitä ei johtaja Geoff Merrigan suostunut kertomaan edes puhelimessa. VUONNA 2010 PERUSTETUN YRITYKSEN KAAPELIT OVAT PARISSA VUODESSA NOUSSEET PERINTEISTEN MERKKIEN RINNALLE JA JOIDENKIN MIELESTÄ ÄÄNENLAADUSSA OHIKIN. T ellurium Q Black on valmistajan toiseksi edullisin kaiutinkaapeli (70 /metri). Näin toki myös Tellurium Q:n kanssa. Niille kaavailtu hinta on reilun satasen per pari. Erityisesti Colin Wonforin virtapuolen ja vahvistinteknologian osaaminen ovat kuulemma arvossaan. MADE IN UK Maahantuoja oli ystävällisesti suorittanut kaapeleille sisäänajoa. Mitä syvemmälle kaapelin sisään mennään, sitä enemmän vastus kasvaa korkeilla taajuuksilla. Tellurium Q:ssa on pyritty parantamaan kaapelissa kulkevan signaalin sisäistä oikeaaikaisuutta. Seurauksena pitäisi olla kilpailijoita avoimempi, tarkempi ja rytmillisesti oikea-aikaisempi lopputulos. Siitä huolimatta noudatin omaa protokollaani: kytkin letkut ensin kakkossettiini, jossa ne saivat oleskella rauhassa päivän pari. Liittiminä kaiutinkaapeleissa on banaanit. Muut tarjokkaat ovat Green (195 /m), Ultra Black (330 /m) ja huipulla Q Graphite (560 /m) sitä lopullista autuutta hakeville. Kaikki Telluriumin kaiutinkaapelit noudattavat samankaltaista olemusta, vain pintaväri ja koko muuttuvat. Laajamittaiset tutkimukset, tekniset suureet ja mitä moninaisimmat käppyrät pyrkivät opastamaan, mitä meidän tulisi kulloisessakin tapauksessa kuulla. Pitkähkön keskustelun aikana kävi kuitenkin selväksi, että suunnittelutiimin osaaminen on vahvalla pohjalla. Kaiuttimina käytin Audio Space AS 3/5A -monitoreja MusicToolsin 60 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Teoria on osin rinnastettavissa niin sanottuun skin effect -ilmiöön: kaapelissa kulkeva virta etenee paremmin tietyllä johtimen alueella. Tuona aikana signaalilähteenä oli ensisijaisesti Quad FM4 -viritin ja vahvistinparina Quadin 405-2 ja 44. Välikaapeliksi sain saman Black-sarjan parin, joka on varustettu lukittavilla rca-liittimillä. Sen musta, kumimainen pinta on tuntumaltaan samaa sorttia kuin kaiutinkaapelissakin
Ääni on rauhallinen ja anteeksiantava, mutta myös ilmeikäs. Tuon nostalgisen laatikkopinon vahvuuksista ensimmäisiä eivät ole valtaisa dynamiikka tai menevä hosuminen. Nuotit ja alukkeet maltilla sulatteleva. Juuri siksi Tellurium Q Black sai hyvälle tuulelle. Telluriumin käsittelyssä kuoro avautui aiempaa tarkemmaksi ja jäsennellymmäksi. Ne säihkyvät avoimesti, mutta riittävän jäsentelevästi. Kokonaisuus oli edelleen nautittava, kenties laajemmalla levypaletilla. Silloin tällöin mieleen vaeltanut ajatus on tehokkaasti kadonnut viimeistään silloin, kun on tarttunut kapoiseen lompakkoon ja sillä itseään tovin taputellut. Narut paikallaan koko komeus edusti komeasti brittihifiä, johon lasken myös Audio Spacet. Nuo siis hifimielessä. Kaiken kaikkiaan nautittavan koherentti ja kompakti, vailla kireyttä ja sitä viimeistä resoluutiota. Dynamiikan vaihtelu oli vaivatonta, ehkä jopa aiempaa vaivattomampaa. Mutta nyt menen vähän asioiden edelle. Samoin kuoron dynamiikka. Tämän levyn anti aukesi aikanaan keskivertoa paremmin, kun eräs laulava lahjakkuus soitatti sitä asiantuntevin kommentein ja laadukkain laittein. Samalla ääni ponnisti edemmäs. Monesti kun ne paremmat ovat olleet aivan liian raskain Lisätiedot Valmistaja: Tellurium Q, www.telluriumq.com Maahantuoja: Hifimesta Oy, puh. Tässä tapauksessa se tarkoitti siirtymistä kamarimusiikista kohti kuoromusiikkia, Ylioppilaskunnan Laulajien YL The Voice of Sibelius -levyä (BISCD-1433). Nyt oltiin menossa pois mukavuusalueelta, sillä vauhti tuntui jo liialliselta. Hämmästykseni oli aitoa, kun ensimmäisen kerran istahdin mainitun setin eteen vain levähtääkseni hetkiseksi. Ympärisäteilevinä ne asettavat kuitenkin esityksen tunnetason tulkinnan sen viimeisen tarkkuuden edelle. Ilmiselvää energiaa tuli lisää. 02 277 8950, www.hifimesta.fi Malli: Black-kaiutin- ja välikaapelit Hinta: 70 /m kaiutinkaapeli banaaniliittimin 400 /m välikaapelipari rca-liittimin n. Joiltakin osin kyseessä oli selvä parannus, sillä esitys sai tarkemman, fyysisemmän muodon. Otin myös käyttöön siltaimet, sillä AS 3/5A:ssa on kaksoisjohdotuksen mahdollisuus. Ero ei ollut suuren suuri aiempaan, mutta kuitenkin. Musiikillisesti levy on täyttä rautaa. Hyvänä seikkana balanssin kannalta pidän sitä, että mikään äänialue ei nokittanut yli muiden. ToolOne -jalkojen kera. Ääni kasvoi totutusta, ja iskut lähtivät napakammin. Päinvastoin. Sen avoin, selkeä, dynamiikkaa latistamaton ja leveä ääni ei tehnyt hallaa kahdessa hyvin erilaisessa ympäristössäkään. Vaan totta se oli, nimittäin ponnekas basso asettui kuosiin aiempaakin tiukemmin. 110 siltainkappaleet kaksoisjohdotettaviin kaiuttimiin HIFIMAAILMA 5-6/2012 61. Vaihdoin samalla riehakkuuden maltillisempaan. Ja mikä ettei, sillä upeasti syntyvä porrastus kuoron sisällä aukeaa hämmästyttävän hyvin. Eteenpäin pyrkivyydessään, puhtaudessaan ja draivissaan se on erittäin hauska ja helposti kotikuunteluun suositeltava. Äänen selkeys lisääntyi, samoin äänikuva kasvoi ja rajaus fokusoitui. Tunnustan, että kaapeleita palauttaessani otin kaikessa hiljaisuudessa kotikuunteluun kalliimman Ultra Blackin... Mustanpuhuvat narut puhalsivat hyvinkin havaittavaa tulta ja tappuraa lievästi tumppuun pakettiin. Myös niillä heikompilahjaisen tuotannon läpikäyneillä. n SUHTEELLISUUSTEORIAA Syystä tai monestakin en ole nähnyt tarpeelliseksi uusia tutuiksi käyneitä, turvallisia kaapeleitani. Hauska sattuma. Sen sijaan selvimmät erot olivat muualla. Siis hallittua riehakkuutta, kipinää ja eloa oli puhallettavissa nostalgiakattaukseen. Minun oli viimein kannettava paikalle cd-soitin, jotta havainto ei olisi mennyt vaihtelevan fm-signaalin piikkiin. Samalla havaitsin, että erinäiset hälyäänet ja taustapuuhailut kuuluivat myös aiempaa selkeämmin. Korvattuani omat piuhani (Cardas) testattavilla, seuraus oli hieman samansuuntainen kuin pikkusetissäkin. Se on näet hintaansa nähden erinomaisen hauska kaapeli. Kaiuttimeni Duevel Bella Luna Diamantet eivät jarruttele menoa. Vaan vaihto takaisin omiin kaapeleihin ei aiheuttanut varsinaista pettymystä. Koska pyrkimykseni ei ole tuota kattausta suuremmin modernisoida, siirsin iloiset tuttavuuden ykkössettiin, varsinaiseen testipenkkiin. LOPUKSI Tellurium Q Black -paketin laatusanaksi valikoitui "reipas". Tellurium-välikaapelit kytkin Quadin vahvistimien kesken. Päätin kuitenkin antaa korville vähän lisäaikaa ja jatkoin kuuntelua. Vähän ontuen rinnastaen; kun väärässä vaiheessa oleva komponentti kytketään pistorasiaan oikein päin, ääni avautuu. numeroarvoin varustettuja
S IL L Ä KOR VAL LA: KOK E ILUSSA KLANGSTEN 604 -KAIUTTIM E T n TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO ERÄPUU Musiikin ohesta myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari Jaakko Eräpuu poimii tarjonnan valtavirrasta poikkeavia levyjä ja laitteita testaamaan toisiaan. Uusvanhassa 62 HIFIMAAILMA 5-6/2012 vara parempi
Eli elementti tuli olleeksi valmistusohjelmassa yli puoli vuosisataa! Todennäköisesti moinen elinkaari on maailmanennätys alallaan. Desibelirajoista, joiden puitteissa toistoalue toteutuu, ei kerrota. Jakotaajuuden yläpuoliset taajuudet toistetaan sektoraalityyppisen torven välityksellä, jonka säteilykulma vaakatasossa on 90 astetta. Versio E:ssä torvi on kuusikennoinen. Kunnes. Aiemmasta harrastuksesta tuli ammatti, kun Petri kouluttautui puusepäksi ja alkoi ideoida muiden alan töiden oheen pienimuotoista kaiutinvalmistusta perinteikkäiden elementtien innoittamana. Maailmaltahan löytyy yhä klassisia kaiutinelementtejä ja niiden kumppaniksi tarkoitettujen koteloiden piirustuksia, kun osaa etsiä oikeista paikoista. Feastrexin laajakaistat, SEAS:in Exotic-elementit ja Teslan 15-tuumaispari odottavat pääsevänsä käsistään kätevän koteloimiksi. YLI PUOLI VUOSISATAA TUOTANNOSSA Stenbergin koeponnistukseen toimittaman kaiutinparin elementit ovat peräisin aikajanalta 19641972. High endin kipinä sammui kuulemma samantein. PUUSEPPÄ PETRI STENBERGIN PAJALTA LÄHTENYT ALTECIN 1960-LUKUINEN ELEMENTTIKLASSIKKO 604:N VERSIO E ALKUPERÄISPIIRUSTUSTEN MUKAISESSA 620-KOTELOSSA PYSÄYTTÄÄ POHTIMAAN MUSIIKIN TOISTUMISEN OLENNAISIA ASIOITA PUOLEN VUOSISADAN PERSPEKTIIVILLÄ. I Werner Jagushin modifioima N1500 -jakosuodin sisältää autoformereita ja diskantin tasonsäädön. nkoolaistuneella Petri Stenbergillä on "vekotinhulluus" jo verissä, sillä hänen jazzdiggariisänsä pyöritteli kotona melkoista laiterulettia. Asusteltuaan Saksassa kuluvan vuosituhannen alkumetreillä Stenberg tutustui hahmoihin, joilta hän sai lievää sitkeämmän putkilaite- ja torvikaiutintartunnan. Jakotaajuus ja jaon jyrkkyydet toki mainitaan: 1500 Hz, ylipäästö 6 dB/okt, alipäästö 12 dB/okt. Tuolloin valmistettiin 1943 tuotantoon päätyneen 604-elementin kehitysversiota E. Lähes samoihin lukemiin tosin päätyy hankkimalla 1998 toimintansa lopettaneen Altecin hengessä toimivan Great Plan Audion uustuotantoelementtejä, joita valmistavan yrityksen perustivat Altecilla vuosikymmeniä työskennelleet tyypit. Poika otti aikuistuttuaan vähän iisimmin, mutta eivät hänenkään hoteissaan hifikapineet happanemaan päässeet. Vintageharrastus on toki hivuttanut halutuimpien, ammattikäyttöön alun perin suunniteltujen perinne-elementtien hinnat kohti pilviä ja sellainenhan se on 604:kin, jollaisesta saattaa pahimmassa tapauksessa joutua pulittamaan ylikin kasi tuhatlappusta parilta. Petri aikoo jatkaa Altecien ja GPA:iden kanssa työskentelyä, mutta suunnitelmissa on muitakin projekteja. Gradientit, Genelecit, Quadin ESL:t ja Krellit seurasivat toisiaan, ja high endin loputon laiterumba alkoi määritellä askelkuvioita. Goodmansit, Tannoyt, Revoxit, Luxmanit ja Tandbergit kävivät vuorollaan kääntymässä, kun isä harrasti. Pystysuuntainen säteily rajautuu tiukemmin, 40 asteeseen. Jakosuotimineen 15 kiloa painavan, 100 dB/W:n herkkyydellä siunatun elementin molemmat magneetit ovat AlNiCo -tyyppiset. HIFIMAAILMA 5-6/2012 63. Eli tietotaitoa ja kokemusta GPA:lla on ja jopa maahantuoja Suomessa! Saksalaisen audiokulttuurin hienoimpien perinteiden - Klangfilmin - ja puusuutarin sukunimen alkuosan mukaan nimettyjä Klangsteneja on jo ehtinyt valmistua jokunen pari, joista osa on jo tehnyt kauppansakin. ÄÄNENTOISTON HISTORIAN MERKKIPAALUT PITÄVÄT PINTANSA TÄMÄNKIN PÄIVÄN TASOA VASTEN PEILATEN. Petri yhytti harrastajan, jolla oli tarjolla useita pareja Altecin legendaarisia 604-koaksiaalielementtejä melkein kohtuu hintaan. Viimeisimmän version valmistus loppui Altecin tuotantolaitoksen koneiden pysähtyessä 1998. Altec 604E on siis 15-tuumainen ja 16-ohminen koaksiaalielementti, jonka toistoalueeksi luvataan 20 Hz-22 kHz
Studioäänitteisiinkin liimautui ripaus livetyyppistä elämänmakua, jollaista on turha odottaa tämän päivän hajuttomalta ja mauttomalta tarkkailukalustolta. Vaikka monot olivatkin sattuneesta syystä optimoitu 4 ohmin kuormalle, ne kaivoivat esiin kaiutinten ominaissoundipankista aiemmin rekisteröimättä jääneitä juttuja: eheyttä, mehevyyttä ja herkkävireisyyttä. Sitä autenttisuuden määrää, millä nuo vanhat kovapuhujat kookkaissa koteloissaan bluesaarteistoni helmet kuuluville saattoivat. Sen verran monitoria Klangstenissa kuitenkin esiintyi, että T-ampin yläpään kalsea sävymaailma välittyi enemmittä ongelmitta. Kun soittimen nieluun työnsi Anssi Tikanmäen eri maiden kansallislauluja hevipäivittävän Anthems-cd:n, niin kyllä nakutti ja jyski. Ja kyllähän ne. Toki perusperus T-ampin sähköiset speksit osuvat ongelmitta Altecin edellyttämiin sfääreihin, mutta siitä huolimatta fyysisten olomuotojen epäsuhta veti suuta hymyyn, josta kyllä enin hyytyi kun paljastui, että 2 x 10W Tripath ajeli megatötsiä ihan asiallisesti. Painoa ja ulkomittoja noin 250-litraiselle kotelolle on kertynyt siinä määrin, että valmistaja kutsuu kaiutinparia leikkisästi parisuhdetestiksi. Ja niinhän siinä kävi, että päätemuuntajattoman putkosen kera perinnepömpeli syttyi todella liekkeihin. No, ehkä tenorisaksofonissa ja pianossa oli hieman rouhea soundi, joskin realistisuuden rajamailla liikuttiin. Vaka vanha elementti isossa lodjussa tuotti nimittäin hämmästyttävän laadukasta soundia, jossa ei nyt esiintynyt aivan veitsenterävintä piirtokykyä, mutta selkeästi artikuloivaa ja pidäkkeettömästi iskuäänten voimakkuudenvaihteluihin reagoivaa rock n' rollia kuitenkin. Rytmimusiikki/SET/Altec-yhdistelmä ei tuottanut aivan niin kasassa olevaa sointia kuin rock/OTL/Klangsten-combo, joka taas jäi toiseksi sointivärien sivistyneisyydessä. Toki 2 x 45W, jonka OTL-koneeni puskee 16 ohmin kuormaan ja kaiutinten 100dB/W:n herkkyys ovat yhdistelmä, jolla saa 24 neliön huoneeseen helvetillisen mekkalan aikaiseksi, mutta nyt ei puhuta pelkästään äänen määrästä. Saattaahan tietysti olla, että ilmiö jopa korostui, koska jakosuodinlodjujen ja vahvistimen terminaalien välinen, kiinteä kaapeli, Supra Ply, omaa juuri tuollaisia piirteitä. nopari, jollaisen otaksuisi sopivan passelisti herkkien perinnekaiuttimien pirtaan. Kotelossa käytetyn vanerin aineenvahvuus on tosin 21 mm alkuperäisen 19 millin sijaan. Tuli nimittäin pitkästä aikaa seikkailtua levyhyllyn niissä osissa, joissa Buddy Guyt, B.B Kingit, Otis Rushit ja muut sähkönsinisiä säveliä tahkoavat kitaraässät bändeineen majailevat. Stenberg lupailee kokeilevansa 604-elementin toimivuutta huomattavasti pienemmässä 612-kotelossa, jollainen menisi helpommin läpi vaimoväeltä. Nimenomaan äänikuvallisella. Stenbergin kokeiluun toimittamissa kaiuttimissa hyödynnetään Jagushin ratkaisumallia, vieläpä omaan koteloonsa ulkoistettuna. Monet akustiset instrumentit välittyivät Klangstenin käsitteleminä hyvinkin aidonoloisesti. n Klangsten 604 Hinta: 3000-3600 /pari (jakosuotimesta ja viimeistelytasosta riippuen) Mitat (l x k x s): 65 x 105 x 45 cm Lisätiedot: Puusepänliike PS/P.Stenberg, puh: 040 1592 605, stenmies@gmail.com SET:ITYSTÄ Kaiutinten vierailun loppuvaiheissa tupaan tupsahti 845-pääteputket syönyt SET-mo- 64 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Sillä nimenomaisella lohkolla tarjolla oli aika vähän sitä paljonpuhuttua 3-D:tä, jota tämän päivän standardien mukaan mankeloidut toistimet loihtivat sellaisiltakin äänitteiltä, joissa sitä ei ole. Erityisesti pidin tavasta, jolla kaiutinpari välitti rummuston peltien messinkisyyden, niiden metalliperustaisuutta korostamatta. Bluesin. Ja kyllähän julkisivullaan refleksiaukkoa - vaan ei putkea - kantava pömpelipari herätti ansaittua huomiota myös journalistin kaikennähneen kumppanin taholta. Toki hyväntahtoista ja vinon hymyn säestämää. S IL L Ä KOR VAL LA: KOK E ILUSSA KLANGSTEN 604 -KAIUTTIM E T Altec 604 -elementteihin on nykyisin saatavana vähintään kahdenlaisia uusiojakosuotimia, jos alkuperäisen filtterin suorituskyky epäilyttää. Jazzin svengi ja energia välittyivät alun perin monitoriksi kehitellystä kajauttimesta mallikelpoisen mehukkaasti. GPA on tehnyt aiheesta oman versionsa, samoin Jabo-torvia Saksassa työstävä Werner Jagush. Vaikka subtaajuudet jäivätkin haaveeksi, bassoissa oli voimaa ja vääntömomenttia. Tietyt bassotaajuudet herättivät eloon pientä koteloperäistä höttöä, mutta Stenbergin kaiutinten refleksiaukon osittaistukkeeksi työstämät vaahtomuovipalat paikoilleen asettamalla ilmiö häipyi lähes kuulumattomiin. Löysinpä kuitenkin yhden musiikkigenren, jonka puitteissa jyystetyt äänitteet Klangsten hoiteli aivan suvereeniin tapaan. Moinen yhdistelmä on toki Altecin aikoinaan kehittelemä, ei kotimainen aravasovellus. Diskanttielementin sektoraalitorvi muodostuu kuudesta lokerosta Kaiuttimen refleksiaukon alapäässä sijaitseva vaimennuspala vähentää ylemmän basson energiaa. PARITETTUNA PÄÄTEMUUNTAJATTOMAN KANSSA Klangsten-kaiutinten herkkyys mahdollistaa kytkeytymisen kaikkein pienitehoisimpaankin vahvaimistoon, mutta en lähtenyt etsimään vähäisintä välttävästi toimivaa wattilukemaa. Olkoon nyt kyse sitten värittymistä tai ei, makealta kuulosti. PIKAVISIITTI T-LUOKASSA Kaiutinten hillitön habitus ja iso koko saivat koestamaan niitä purkin kera, jota ei parhaalla tahdollakaan voi mieltää vakavastiotettavaksi vaihtoehdoksi vintageyhteyksissä. Haarukoin hallussani olevaa kalustoa pikemminkin sillä korvalla, että millainen yhdistelmä tuottaisi äänenlaadullisesti antoisimman lopputuloksen. Kyllähän ison kalvon tavassa liikuttaa ilmaa on puolensa. Hilary Hahnin, Ruotsin Radion bändin ja E-P Salosen luennat Schoenbergin ja Sibeliuksen viulukonsertoista soivat hallitusti, herkullisesti ja kiitettävän koherentisti SET:tien ajelemien Klangstenien kautta, vaikka joskus onkin tullut törmättyä avoimempaan ja ilmavampaan esillepanoon. Stenbergin konstruoima kotelo, tyypiltään 620, perustuu Altecin piirustuksiin. Jopa klassisella musiikilla, johon Klangsten-kaksikko muuten suhtautui pienellä varauksella. Verrattuna journalistin rocktykkiin, niin ikään 15-tuumaisella bassolla ja torvella varustettuun SCAD Vigorosoon, Klangsten soi eläväisemmin, mutta jonkin verran pehmeämmällä fokuksella
Tämän varttituntisen teoksen rinnalla levyllä on kaksi lyömäsoitinsävellystä, joiden lähtökohdatovatpuhtaastimusiikilliset-taijälkimmäisen teoksen kohdalla myös tanssilliset. Myössaksalaisensaksofonikvartetinomaehtoisetterveiset. Kyseessä on siis raakamiksaus keikasta, mutta toki sellaisenakin ihantäyttätavaraa. Ensi kuulemalta klassismin hengessä sävelletyt kvintetot eivät ehkä vaikuta melodiikaltaan kovinkaan tarttuvilta. Kvintetoissa soittiminaovathuiluja/taioboe,viulu,alttoviulusekä continuo-ryhmänmuodostamatsellojacembalo.Esityksissäkäytetytinstrumentitovatluonnollisestityylinmukaisia aikalaissoittimia. ElijosonmeilläAlamaailmanvasarat,niingermaaniastalöytyyDeepSchrott,matalikontörkymoukarit.Ei vaiskaan,foniperheenrouheinrööriyltääuskomattomankepeäänmenoon,kunsuukappaleitasuitsuttavatasiallevihkiytyneettahot.Bassofoninäänialakun mahdollistaatörinänohessamyössuhinan,sulosävyt jastemmailun. BACH (Agogigue) Kvintettoja, Amarillis-yhtye n Joskus on hetkiä, jolloin aurinko paistaa, elämä hymyilee ja sydän tuntuu keveältä. Levyn "ylimääräisenä" teoksenaonC-duuri-seksetto,missäkokoonpanoaon täydennettykahdellaluonnontorvella.JohannChristianonHaydninaikalaisiajahänoli15-vuotiasisänsä kuollessa.ElämäveihänetensinBerliiniin,myöhemmin Italiaan mm. HeikkiValsta REICH (Nonesuch) WTC 9/11, Kronos Quartet n Olisi outoa, jos New Yorkin kaksoistornien katastrofi ei olisi jättänyt jälkensä myös musiikkiin. Kvartetin kaikki jäsenet ovat häärineet vuorollaansovituskopissa,kääntämässädylanismejaisojen torvien kielelle. Minä koin levyn soinnillisesti painavimpana teoksena vuonna 2009 kahdelle vibrafonille ja kahdelle suurelle marimballesävelletynteoksenMalletQuartet.Isonmarimban matalan äänialueen humina tuo sävellyksen sointiin oman kiehtovan värinsä. Mr.Tambourine Man, LikeA Rolling Stone,BlowingInTheWindjapuolisentusinaamuuta coveria,oivaltavillaarreillaherätelläänmonenmoisia tuntoja.Hauskuudestaherkistelyyn. Oman dramaattisen sivujuonteensa levyn syntyhistoriaanluoseneräänlainenkeskeneräisyys.Äänittäjä,jonkapitiviimeistellätuotejulkaisukuntoon,ehti menehtyä ennen projektin päättymistä. Levy on huolellisesti tehty tasapainoista ja läpikuultavaa sointikuvaa myöten. Valitettavasti vain levyn masteroinnissaonvirheellisestilaitettutauotyhteen soitettavanteokseneriosienjaraitojenväliin.Lohdutuksenatailisäetunalevynpakkauksenmukanatulee DVD,jossateossoijanäkyyyhtenäisenä. Ja hyvin täydentyykin, sillä Hans Eislerin poliittissävytteinenmateriaalionikäänkuinkotikenttäherroille Kaiser, Kaling, Klare ja Raulf, jotka nyt punovat sävyrikkaitasoitteitavaikkapreussilaisistamarsseista. Ja onhan tuo seitsenkymppiseksi varttunut laulaja/lauluntekijä extraordinairesaamansahuomionosoituksetansainnut. Suoraviivaisintaolisisäveltääjokinsynkändramaattinensävellys,jonkaomistaisituhossamenehtyneille uhreille. Eikä minkä tahansa torvisoittokunnan, vaan bassosaksofoniataitenhypistelevänvirtuoosinelikon. Amerikkalaisen minimalismin suuri mestari Steve Reich toki kunnioittaa tragedian kymmenvuotismerkkipäiväksivalmistuneellateoksellaankuolleita kanssakaupunkilaisiaan,muttahäneivalinnutsävellykseensämusiikillisenpaatoksentietä.Reichsävelsi maineikkaan Kronos-kvartetin pyynnöstä teoksen, jossajousitekstuurinrytmiäjasointiarikastuttaaääninauhaosuus.Siinäkuullaankatkelmiajauudelleen muokattuja jaksoja lennonjohdon käymistä keskusteluista, NewYorkin palomiesten komennoista sekä heidänjatapahtumassaosallisenaolleidenkaupunkilaistenhaastatteluista.Lopputuloksenaonjännittävämusiikillistenjakonkreettistenäänieneräänlainen rituaali, jossa tapahtuman ahdistava tunnelma nousee etualalle. H IFIMA AILMAN LEVY VAL I OT J.C. HeikkiValsta Deep Schrott Plays Dylan & Eisler (Poise) n Tasavuosia täytellyttä Bob Dylania kammetaan jalustalle suunnassa jos toisessakin. Vähitellen huomio kuitenkin kiinnittyy sävelkielen ilmavuuteen ja äänenkuljetuksen kiehkuraiseenkepeyteen.Tässäeiotsaarypistellä. Tällaiseen tunnelmaan voisi sopia isä Bachin nuorimman pojan, JohannChristianBachinsäveltämäthersyvätjaviehkeätkamarimusiikkiteokset.Näinvarsinkinkunniitä esitetäänyhtäraikkaastijasoljuvastikuintälläranskalaisenAmarillis-yhtyeenlevyllä.Levynontuottanut uusi ranskalainen levy-yhtiö agOgigue, jonka perustajina on äänittäjäAlessandra Galleron sekä ryhmä muusikoita. Milanon tuomiokirkon urkuriksi, muttaelämänsäkaksiviimeistävuosikymmentähän työskenteli Lontoossa, missä hänestä tuli Händelin kuoltuakaupunginkuuluisinsäveltäjä.MyösMozart opiskelikamarimusiikkianuoremmanBachinjohdolla kunnioittaenopettajaansasuurestimyöstämänkuoltua. JaakkoEräpuu MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 66 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Kölniläisen huoneteatterin lavalta taltioitu liveveto täydentyy täysimittaiseksi äänitteeksi Deep Schrottininstrumentaatiolleistuvinschlager-sävelin
Finlandian ohessa Tikanmäki Attack featuring guitarheroRoopeLatvalarockpäivittääniinMaamme -laulun kuin kuusi muutakin kansallistunteen nostattajaaDuGamlaDuFriastaMarseljeesinkautta TheStar-SpangledBanneriin,jonkataitteissaLatvalaa tuleeväkisinkinverrattuaerääseenHendrixiintietyillärauhanjarakkaudenfestivaaleilla.Eihassumpaa Roope,speedmetalintäkäläinenpioneerijayhäsäväyttävässäsoittokuosissa. Yhtyeen musiikissa on paljon samankaltaista voimallistamelodisuuttakuinesikuvilla,muttakokonaisuusonhuikeanomaperäineneeppinenseikkailu läpi tummien ja uhkaavien jaksojen, jotka johtavat seesteisiin ja surumielisen kauniisiin huipennuksiin, joissaakustisetjousetjakoskettimetsekäkuorolaulutsäväyttävät.Sävellyksetovatkiehtovia,hyvintarinaakuljettaviajakunkuunteleetaitaviajamonipuolisiasovituksia,onvaikeauskoaettäkyseontriosta. Fonilla,trumpetillajajousistollaryyditettyperusryhmä pitää sisällään useampiakin Tikanmäkiä. Rummut on painettu hiukan taustalle ja toisinaan mätkähtävät tomit ja basarit voisivat olla jytkympiä. Laulaja- basisti Cyruksen lauluäänessä onvaikuttavaateatraalisuutta.Hänkuljettaatarinaa suurella sydämellä ja loistaa muhevasti möyryävällä bassollaan. Äänitteen soundilliset ansiot syntyvät matalan profiilinmaisemoinninjaeheydenilluusiosta.Zornei ole lähtenyt riehakoimaan tuotannollisilla efekteillä. Siis: ei jazzia, ei maailmanmusiikkia, ei new agea, ei ambienttia eikä nykymusiikkia, mutta jotainnäistäkaikista. Itseasiassakokoonpanoalaajentaase,ettärumpali StewartBellsoittaamyöskoskettimia.Vaikeasanoa kumpi olisi hänen omin instrumenttinsa, molemmat vakuuttavat. Niin maantieteelliseenkuinkuvitteelliseenkin.BasistiShanirEzra Blumengranzinoud-luutunhaikealaulu,kokoryhmän voimin ja lyömävälinein tapahtuvat rytmiset irtiotot, kellopelienjaBrianMarsellanurkujenmyötäharjoitettu hartaushetki ja lukuisat muut ohikiitävät tuokiot kietoutuvat unenomaiseksi näkyjen jatkumoksi, jonka lokeroiminen vaatisi kategoriointikäsitteistön päivityksen. PirkkaRuishalme MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI HIFIMAAILMA 5-6/2012 67. Mutta, kaikkien taiteen sääntöjen mukaan kyhätyt hevipäästöt eivät kuitenkaan mässäilemahtipontisuudella,vaikkasenavullahivuttautuvatkinKummolanjakumppanienohjaamannäytelmänsoundtrackiksi. Zornin mystikko George Ivanovitch Gurdjieffin ajatusten innoittamana säveltämä 38-minuuttinen teosvertautuuvaikeuksittamatkaanhalkialativaihtuvienmusiikillistenmaisemien,joistalöytääkiinnekohtia useampaankin ilmansuuntaan. Ja mikä ettei, TikanmäkitarttuiFinlandiaanjoaikojenalussa,sovittamallajasorvaamallasiitäoivanintronKaurismäen Arvottomiin. Itse asiassa alun perin altistina tunnettu ja tunnustettu kaidan tien kulkija lienee tätä nykyä enempi säveltäjä/tuottaja/musiikkitieteilijä/mystikko,kuinsoittaja. Eli omenat ovat jälleen kerran tipahdelleet puun lähimaastoon.Sointimassojenylläkuullaansatunnaisesti myös Johanna Rusasta, mistä hienoiset Nightwish -mielleyhtymät. Anthems-levyllä Finlandiasta puolet hoituusäveltäjä-Sibeliuksenjälkeläisen,basistiLauri Porransoolonumeronajaisompikoneistoavaaluukut vastaintrovertinbasisminjälkeen. MountAnaloguen,kuluvanvuodenkolmannenjulkaisunsa,krediiteissähänesiintyysäveltäjän,sovittajan jakapellimestarinrooleissa.Sessionsoitannollisista osuuksista vastaa vibrafonisti Kenny Wollesenilla vahvistettuperkussionistiCyroBaptistanBanquetOf Spirits-kvartetti. Skies Darkenin äänimaailma on mallikelpoisen dynaaminenjaavoimenmusikaalisestisoiva.Instrumentit asettuvat kohtuu selkeästi tilaan ja niiden välinenbalanssionpääosinhyvä.Erityistänautintoa tuottavat bassokuvioiden ja kosketinkiemuroiden toteutus. 90 -luvulla yhtye julkaisiuseita,nykyisinvaikeastisaatavialevyjä.Kymmeneen vuoteen ei ole kuulunut mitään ylämaalta, kunnestaivastummenijasiellämuhineestabarrelista ilmaantui yhtyeen toistaiseksi vahvin keitos: Skies Darken. Hienolevy! JaakkoEräpuu Tikanmäki Attack Anthems (ZEN) n Kyllä lähtee! AnssiTikanmäen muutamat uudelleenorganisoimat kansallislaulut ja 15-tuumaiset koaksiaalielementit 250-litraisissa koteloissa on totaalista tykitystä ja mätön juhlaa. John Zorn (Tzadik) Mount Analogue nSupertuotteliaaksiheittäytynytJohnZornonjopitkään ollut paljon muutakin kuin jazzmuusikko. JaakkoEräpuu Citizen Cain Skies Darken (FestivalMusic) nKunotetaanaimoannos70luvunalunGenesistä, lisätäänripaus80luvunMarillioniajahyppysellinen metallimusiikin asennetta ja viedään liemi Skotlantiin, niin saadaan Citizen Cain. Hän on rakentanut dynamiikanvaihtelut ja tilailmiöt saumattomastietenevänmusiikinsisäänjavälttänyt näin(kin)huomionkiinnittymisenepäolennaisuuksiin. LP-levyllisen verran musiikkia sisältävän cd:n soundimaailmaonsaatuaikatiukkaanpakettiin,joka kyllä edellyttää reipasta volaa avautuakseen asianmukaiseksi
H IFIMA AILMAN LEVY VAL I OT VINY YLI De Liriums Order Veniversum (DLOProductions) nProgressiivisensuomideathmetallinuusinkuningas tulee tässä.Ainakin itseni DLO pääsi kyseisellä kolmannellatäyspitkälläänyllättämääntakavasemmalta melko tymäkästi.Alkutahdeista lähtien rumpalin iskujenjakelunopeusonhäkellyttävääjakitarariffeistä tulee lähinnä mieleen epilepsiakohtauksen saanut Alexi Laiho (positiivisessa mielessä). Näiden meriittien lisäksi miehen uran alkuajan albumitovattaattuatavaraabebopinjaswinginaikakausilta. Lyriikat ovat tyyliä "withoutyouIamnothing,I'mjustanemptyshell",muttauseimmatpystynevättämänkestämään. Edes perinteiseenalimpienbassojenniistokikkaan,tuplien seurattavuuden parantamiseksi ei olla sorruttu. Läpi albuminTerry ja tenorisaksofonisti JohnnyGriffinsoittavatlähesmaagisestiyhteen,eikä myöskäänWynton Kellyn, Paul Chambersin ja Philly Joe Jonesin muodostama rytmisektio jätä toivomisenvaraa.ErityisestiJonesinrumputyöskentelyesim. AlbumiltaSerenadeToABusSeatlöytyykahdeksan mid- tai uptempossa soivaa kappaletta, joista viisi onTerryn omaa käsialaa.Albumi alkaa todella räväkästiCharlieParkerintunnetuksitekemänDonna Leen avulla. Terrynviisiomaasävellystäovatmyösvarmastiolleet aikanaanhyvinmoderneja,vaikkaniissäkuuluujuuri sopivasti vaikutteita mm. Kun yläkerrassakaan ei napinan aihetta ole,niintuloksenaonreferenssitasoistastudiojälkeä. Sivusuunnassa kaikki soittimeteivätihanäärimmäisennuppineulamaisesti ainapaikoilleennapsahdajalaulajakinhiemanvaeltelee keskialueella, mutta ei se silti väärin ole. Stereokuvasta löytyy nimittäin myös kolmatta ulottuvuutta mainiosti. DLO:n biisintekokyky ja mielikuvitus ovat onneksi harvinaisen luovaa ja miehet selkeästi ymmärtävät tarttuvien riffien päälle sekä taitavat muidenmusiikkityylienmausteeksiripottelemisentaidon. Alun perin tämän vuonna 1957 julkaistun albuminOJC-uusintapainosvuodelta1983soimiellyttävän erottelevasti.Terryn trumpetti ja Griffinin tenori omaavaterittäinhienonlämpimänsoundin,jossaon tarvittaessaterävyyttä.Rytmisektionseurattavuuson erittäinhyväätasoa.Äänikuvienkannaltalevyeiole kovinkummoinentapaus,vaikkasoittajathyvinpaikoilleenasettuvatkin. Soundeiltaan tuote on hieman työläämpi analysoitava.Kaikkituntuuperiaatteessaolevanmallillaan, mutta kuitenkin jotain puuttuu. Niinpä oivaltavan hauska kiekko tuntuu loppuvan jokakuuntelukerrallajopakesken. Albuminkappalemateriaalionmuutenkinlaadukasta ja perinteitä kunnioittavaa (niin hyvässä kuin pahassa),jotenGNR,Poison,Scorpions,MSGfaneille kiksitlienevättakuuvarmat.VarsinkinkappaleetLike aBeatofaHeart,AlmostThere,RunAwayjaBecause ofYou toimivat loistavasti. MikaKankainen MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 68 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Boomerangissa on kerrassaan upeaa kuultavaa ja lisäksi albumilla on jotenkin poikkeuksellisen rento, hyväntuulinenjayhtenäinentunnelma. RikuHakala Clark Terry Quintet Serenade To A Bus Seat (OriginalJazzClassicsOJC-066LP) nErittäinpitkänurantehnyttrumpetistijamyöhemminflyygelitorvipioneerinatunnettuClarkTerrysoitti suuren osan uransa ensimmäisistä vuosikymmenistä mm.CountBasienjaDukeEllingtoninkokoonpanoissa. Ellingtonin ja Thelonius Monkinperinnöstä.Kokonaisuutenaloistavaalbumi. Oletettavaaon,ettämiksauspöydälleonvuodatettuyksijos toinenkinveri-jahikipisara,hiottaessakokonaisuutta kuntoon. Monasti tämän kaltaisessa paahtometallissa tylsyys iskee harmittavan nopeasti, sillä kappaleiden tasapaksuus on vaivannut useammankin teknisesti taitavan ryhmän levytyksiä. Uskomattomankovajamielikuvitustapursuavatekniikkapläjäys! RikuHakala Human Temple Halfway to Heartache (EscapeMusic) n Olipakerranaikajolloinkasarihard rockeiollut kovinkaanmuodissa.Toisinonnytjasesopiivarmasti HT:n miehille paremmin kuin hyvin.Tämä on niitä yhtyeitä, joilla tuntuu olevan musiikilliset palaset kohdillaan,muttapuutteitaonjokomarkkinoinnissa tai ehkä vain bändin aktiivisuudessa/ kausiluontoisessatoiminnassa(?).Kyseinenlevyonensimmäinen "Ihmis Temppeliltä" eteeni osunut, vaikka bändi ei ihanaloittelevaolekaan.Tiiviimpikansientutkiminen paljastaa tuttuja mukana touhunneita nimiä, tyyliin EmppuVuorinen,TaageLaiho,ChristianPalin...Laadunjasoitannonsaumattomanrentoudenkylläkuulee äänitteeltä helposti ja Janne Hurmeen klassisen tyylikäslaulusekäparithauskatartikulaatiokikkailut saavatpeukunnousemaanpystyyn. Papukaijamerkki mainiosta FleedwoodMac-coverista. Murinoistahuolimattabassojenpotkuterottuvatupean irtonaisesti. Vaikka bassokitara on paikoin hieman pinnassa, niin alimpia murinoita eikuululainkaan.Laulajanedessätaastuntuuolevan hentoverho.Tämälisättynähyvinrajoittuneeseenja latteaansyvyysakselintoistumiseen,paljastaakorvallekyseessäolevansäilöttyämusiikkia.Soundibalanssi muutoin ihan toimiva. SerenadeToABusSeatsaattaahyvinkinkuvastaa Terryn omaa kiertolaiselämää useissa aikansa huippukokoonpanoissa, ilman aikaa parrasvaloissa. Äänitysteknisesti kyseinen nopeaa tuplabasaria paljonsisältäväääniteeitaatustioleniitähelpoimmin purkkiin elävänä pyydystettäviä tapauksia
Killville- sekä Substances- yhtyeistä. Jos esimerkiksi levyn alkupuolen Sixteen Salteens edustaa paketin rokkaavinta ja samalla tutuinta repertuaaria, nimiteoksen kaltaiset balladinomaiset vedot voimaantuvat sielukkaasta läsnäolosta. Hienoesitysmieheltä,jollaonpaljonhyvääedessään. Palesaarinen Ville Eetvartti Kirkasta PeriferiaSound n Ville Eetvartti on tuttu laulaja/lauluntekijä ja tuottaja mm. Blunderbussininstrumentaatioonkomea.Peruskaluston kontrabasson ja kitaroiden rinnalla soivat Wurlitzer, Rhodes, Hammond ja pedal steel synnyttävät vahvan tunnelman, jotka lihallistuvat laulujen kuvaamissakohtaamisissajaviipyvissätuokioissa. Päinvastoin, kuulaitakin hetkiä tarjoillaanantaumuksellajatietynlainenviehättäväsäästeliäisyys ja yksinkertaisuus sovituksissa mahdollistaa koukkuihin tarttumisen. KaikkisovituksetovatAnnanjaJurinkäsialaa. Coldplay-henkisillä jousiriffeilläkulkeva"Orjantappuranruusut"jaKate Bush-pastissejasisältävä"Kuljeohi"jättävätsanattomaksi.HyväAnna! Artisti käyttää ääntään rohkeasti ja jopa feedbackin tavoin. AnttiErvasti HIFIMAAILMA 5-6/2012 69. Debyyttisoolollaanhänesittää suureellistenlinjojenja haikeiden melodioiden vetämää peruspoppia, jossa ilmaisun pääpaino on ainakin tällä kertaa sovituksilla.Kirkasta-levynkappaleetonsovitettusoimaan erittäintasaisenajakerrostetustituotettunakokonaisuutena, joka olisi kuin omiaan soimaan radiossa. Kappalemateriaali on niin tasaisen hyvää, että tulkinnankestäisikuullapaljaammallakintavallaesitettynä. Yksinkertaisenakaan levy ei muutuaudiotapetiksivaankestääkuuntelua. Instrumentaatio on pitkälle aitoa vanhaa, samoin tapa luoda äänikuva. Erona on se, että bändin tönköstä soundista ei ole jälkeäkään.Levyllä soittavaTulipalo-bändi rokkaa 1970-lukulaisen yksinkertaisesti ja klassisesti. MattiKomulainen MUSIIKKI ÄÄNI Jack White Blunderbuss XLRecordings n Blunderbuss on Jack Whiten debyytti omalla nimellään. Ei pidäkuitenkaanymmärtää,ettälevyolisiahdettutäyteen turhanpäiväisiä päällekkäissoittoja vain soinnin tukevoittamiseksi. MasiHukari Boothill Regulators Degradation of the West SecretEntertainment n Kymenlaakson karjapaimenet ammentavat debyyttilevyllään southern rockista ja heavystä ja päätyvät odotetusti viskinhuuruiseen poljentoon, jota terästetään Cowboy-estetiikalla aina Stetsoneita ja Western-henkisiä taiteilijanimiä myöten. NäyttäätehneenHeikkiSalollehyväävapautuavanhojenyhtyeidensäkahleistajaollakokolaillaomillaan. Materiaaliltaan Hiili voisi ollaMiljoonasateenparinkymmenenvuodentakainen hittialbumi. Päällimmäisiksi inspiroijiksi nousevat samalla juurityylit kantrista souliin ja southern rockiin.Vimma ja sanomisen pakko välittyvät kauttaaltaan,mikänostaavieläBlunderbussinpainoarvoa. Vaikka Anderson kertoo oheis-dvd:ssä perustellen, miten tähän päädyttiin, lopputulosjääjonkinlaiseksiparodianlämmitykseksi tosinnytollaanliikkeelläilmanironiaa. MattiKomulainen MUSIIKKI ÄÄNI Heikki Salo Hiili AXR n Heikki Salon albumin sävellys- ja sanoitustyö on erinomaista.Sävelmätiskevätmaaliinsa,jatekstittäjänämiesonvarmempikuin Suomen jääkiekkojoukkueenkokomaalivahtiosasto. Huilisti,laulajajalauluntekijäpalaauusimmallaalbumillaanneljänvuosikymmenentakaisiintunnelmiin. MasiHukari Jethro Tull's Ian Anderson Thick as a Brick 2 DVD Chrystalis nThickasaBrick(1972) oliJethroTullinviidesstudiolevy.Yhtyeen päämies IanAndersonparodioisillä teema-albumikäsitettä mutta teos otettiin kuitenkin tosissaan TAAB käyedelleenprogressiivisenrockintemaattisuudenesimerkistä. TAAB2:lla on mukana niin polveileva rakenne kuin GeraldBostockkansivihkossapeilataan1970-luvun alun kuvitteellisen ihmelapsen vaiheita hänen tehtyä vastikäänmerkittävänkiinteistöinvestoinnin. Tekstit ovat selväpäisiä tarinoita vailla turhanpäiväistäsynkistelyätaitaiteellisuutta.Salontututmaneerit toistuvat hyvällä tavalla. Onupeaakuulla,mitenAnnaErikssoninkaltainen kansainvälinen taiteilija esittelee uudella albuillaan läheskaikkipaukkunsa.Nyteipihtaillaeikäohjailla! 40-minuuttinen albumi on vahva kokonaisuus, jolta löytyy myös tiettyä progefiiliksiä. Otsikon mukaisesti albumi on isoa kaliberia. Whiten rasitteena on ollut känättäväksi käyvä fraseeraus.Nytmaneeripysyyhyvinkurissamoni-ilmeisenlaulumateriaalin suodessa mahdollisuuksia herkkyyden rekisterien tutkimiseen. Monissa kappaleissa hyvää tunnelmaa luovat Morricone-henkiset puhtaat kitarat. TAAB2 on musiikillisen sisällön ohella myös soinnillisesti luonteva jatko aiemmalle. TälläpitkäsoitollaErikssonnouseeesiinvahvana laulajana,lauluntekijänäsekäkosketinsoittajana.TaiteellisentuotannonhänontoteuttanutyhdessäJuri Sepänkanssa,jollaonalbumillaisoroolimyösmuusikkona, ohjelmoijana, äänittäjänä ja miksaajana. Ärjyimmissä vedoissa saundi vyöryy yli kuin ukkonen. LE V YA R VOS TEL UT Anna Eriksson Mana WarnerMusicFinland nAnnaErikssonräjäyttääuudellaalbumillaan pankin! Mana on selkeä irtiotto totutusta popahtavasta iskelmätuotannosta,jotalahjakasjataitavaartistitoi julkitakavuosiensuurienhittiensäkautta. SuurimmanyllätyksentuottaaJanneLouhivuori,jonka nimiaiemmineioletullutmieleentyylitajuisista,rouheistajauskottavistakitaristeistapuhuttaessa. Veikkaan,ettäJackWhitenouseekintämänmyötäkorkealle loppuvuodenparhaat2012-julkaisutlistauksissa. BoothillRegulatorsindebyyttilevyonsoundiltaan paksu ja täyteläinen, eikä studiossa ole väännetty nappiamillitarkasti.Pääpainoonrempseällämeiningilläjaasenteellisessaesitystavassa. Levynsoundionkuiva,melkeinkarumuttasopii erinomaisestikokonaisuuteen.Sesoimelkopuhtaan 1970-lukulaisesti sillä erotuksella, että kaikki raidat erottuvatkristallinkirkkaasti. Lyriikatkin ovat kuin kohtauksia lännenelokuvasta. Musiikillisestikappaleetovatyksikertaisiinperusriffeihinpohjautuviasävellyksiä.Siltiniidenpuitteissa viljellään hyviä sovitusideoita. Saundi henkii lämpöä, jollaista kaipaisi enemmän koko konseptiin. Dvd sisältää musiikin myös 24-bittisenä stereona sekäDTS5.1jaDolbyAC35.1-tilamiksauksina,joista vastaaPorcupineTreenStevenWilson.Hänontehnyt maltillistatyötäpitämälläavaruudellisuudenetusijalla. Bändi on omalaatuisimmaltaan Good Shepherd-kappaleella, jossa luodaan tunnelmaa hiljaafiilistelleneikäraskaastiruntaten.Kyseessäonyhtyeenkypsinnäytöslevyllä.Bänditietäävarmastiitsekinedustavansamusiikkikentässämarginaalia,joten ensitutustumisen perusteella rohkaisisin vaeltamaan vieläsyvemmälleniihinlänkkärisävyihin,joitatässäjo haettiinjaluomaanvieläomintakeisempaasoundia. Kaikki 12 kappaletta ovat mainioita.Melodioidenmetsästysononnistunut.Neovat sopivastihelppojajatarttuvia,muttajokaiseenkappaleeseenonkehitettyjokineiliianilmeinenväliosataikoukku. Ville Eetvartin levyn soundimaailma on moderninkompressoitu.Vaikkalevylläsoivatmerkittävissä määrin myös akustiset soittimet, on yleisilme kliininenjaerotteleva.Soundilevylläeiselvästiolevahinkovaantällaistaonhaettutälläkertaa. Mana-albumilla on kuulas sekä dramaattinensoundi-jatekstimaailma,jollayhdistellään mm.koneohjelmointejajalapsikuorojabändisoittimienkanssa. Suvannoissa taas on samaa tuntuakuinauringonreunoiltaankultaamassaukkospilvessä,jokaleijuutasangonpäällämyräkänjälkeen
LasseAuranne Poutatorvi KHYSuomenMusiikki Solarphonic Shock Waves n Jos et ole nähnyt Poutatorvea livenä, et luultavasti tiedä, kuinka laajoilla liikkeillä kosketinsoittaja voi tanssia. 33-vuotias nappisilmä saapuu heinäkuussa ensi kertaaSuomeen.ToivottavastiPoriJazz-kansapysyy hereilläkeikanloppuunasti. Jamaikalaisrytmitkuuluvatpoljennossa,muttaPoutatorviripotteleemusiikkiinsamyösdiskoajaelektroa, hieman progeakin.Tämä kakkoslevy on teemaltaan avaruudellinen.Biiseissäsoileikkijamielikuvitusaina biisien nimiä (Equipped With Wave Crusher, Disco OwlsWillRise)myöten. Kolmas levy rikkoo kuuden vuoden hiljaisuuden.Tänä aikana yhtyeen selkärangan muodostavat Hakkaraisen veljekset ovat musisoineet McGregorin kanssa Kasparissa, ja tuon yhtyeen kautta on Siberiansinkin piirin päätynyt sellaisia ensisilmäykseltä konseptiinvaikeastiistuviamuusikoitakuinMCMatre,jokatuoFriendsiinletkeänhiphop-biitin. Viideslevytarjoileejälleenseesteistäjasävykästä musiikkia.Uuttaovatentistäpainokkaammatrytmit, kaikuisat kitarat ja kevyen elektroniset äänimaisemat,jotkaJonesonloihtinutyhdessätuottajaDanger Mousen kanssa.Yleistunnelma on hämyinen ja eteneemaksimissaankeskitempossa. HowardinConanBarbaari-tarinoidenlukeminen.Jos Kimmeriassa toimisivat Marshall-vahvistimet ja sen kylien majataloissa voisi tankata korkeaoktaanista bensaa,HighonFirenjohtajaMattPikeolisijomuuttanutsinne. De Vermiis Mysteriis jättää kevyesti varjoonsa bändin kaksi aiempaa levyä ja uhkailee jo Blessed BlackWingsinpaikkaabändinparhaanalevynä.Levy kuulostaa metamfetamiiniselta Motörheadilta veivaamassaManowarinlihaksikkaimpiabiisejä.Nyanssiteivätvainolesejuttu,joidenvarassabändioperoi. VLAKingskasaaodotuksettoisennosteessaolevan räppärin,Graciaksen,esikoisellemilteikohtuuttomiksijanostaasamallakotimaisenenkkuräpinrimaa huomattavasti.Kyllä,tämälevyonniinhyvä. Perseilijöistä poiketen Ufomammut osaa toteuttaa näkemyksensä taitavan dynamiikan, draamankaarenjasoundipaletinkeinoin.Pelkäänpäkuitenkin, ettälevynsyksylläilmestyväkakkososatuleeolemaan yhtä suuri floppi kuin Earthin taannoinenAngels of Darkness,DemonsofLightII. TomiNordlund Ufomammut Oro: Opus Primum Neurot n Aina lässytetään siitä, kuinka sen ja sen bändin musiikki toimii parhaiten sillä ja sillä intiimillä klubilla.ItalialaistrioUfomammutin kohdalla tilanneon täsmälleen päinvastainen. Kuusihenkinen orkesteri on saanut apua muun muassa Puppa J:ltä, joka lauleskelee kappaleessa Steppin'ontheFreakyZone.Pääosassabiiseissäovat kuitenkintaitavatsoittajatitse.DebyytinLämmittelevät pingviinit -biisin jatko-osa Kiertoradan pingviinit on yksi hauskimmista. High on Firen kuunteleminen onsamalla tavalla primitiivinen,voimaa-antavakokemuskuinRobertE. Siitä jatketaan hitaasti (huom: hi-taas-ti) kohti tämän päivän hipsterheavya, jossa doom metal, psykedelia, dronejastonerjoukkopanevattoisiaanedestäjatakaa. De Vermiis Mysteriisin biisit ovat liian pitkiä, kitaravalli on liian massiivinen, rumpalin tomikomppien ryöstöviljely ylittääkaikkidirektiivitjasenokkultistinenmystiikkaon sukuaenemmänTaikaviitallekuinAlesteirCrowleylle. Avausraita Elephant (Kings) jousineen vetää tasonhetikivenkovaksi.KolmantenakuultavanLightsin soul-fiilistely vakuuttaa myös. MerviVuorela Mikael H & The Siberians The President of Venice Beach HelmiLevyt n John McGregorin oikeana kätenä toiminut ja Treeballissakin bassoa soittanut Mikael Hakkarainen on yksi suomalaisen indieskenen tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Ikävä kyllä laulaja-lauluntekijänä Jones on aina ollutvähäntylsä.SiitämuistuttaanytlevynyhdentekevinkappaleShe's22.HuomattavastikiinnostavammatAftertheFalljaMiriamtarjoavatJoanasPolice Womanin kaltaista viileän mystistä tyylittelyä ja 4 BrokenHeartsnaispuolistaRoyOrbison-tulkintaa. Instrumentaaliyhtye Poutatorven levyltä välittyy sama innostus, ilo ja hallittu kaaos kuin keikalla. PoutatorvenTapioKeihästempautuukeikallatäysin musiikin vietäväksi, eikäannainstrumenttinsaestääeläytymistä. HeiniStrand Norah Jones BlueNote Little Broken Hearts n Norah Jonesin 20 miljoonaa kappaletta myynyt esikoisalbumi ComeAway with Me ilmestyi kymmenen vuotta sitten. LE V YA R VOS TEL UT The Megaphone State VLA Kings FreshTunesFinland nTulevaisuudentusinaanlistatturap-kaksikkoTheMegaphone Statelunastaakakkosalbumillaan odotukset, ja enemmänkin. JeanRamsay 70 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Poutatorvesta pitävät hekin, jotkaeivätinstrumentaalimusiikistayleensätykkää. FeniksWillamo High on Fire E1 De Vermiis Mysteriis n High on Fire on huippuhauska bändi. Sen jälkeen naiselta on ilmestynyt neljä vaihtelevantasoistalevyllistäpopjazziajafolkia.Kaupallisuudensijaanartistin tekemisissäonkorostunutkunnianhimo. UusialbumikiteyttääHighonFirenolemuksenlähes täydellisesti. Jos joutuisin kuuntelemaan livenä tätä Xanoreilla doupattua suojuoksua, nukahtaisin luultavasti alle puolessatunnissa. Huikean luovamuusikkoeipidäitsestäänsuurtaääntä,vaikka syytäolisi. Kotikuuntelussa Ufomammut sen sijaan jytisee ja tykittelee huomattavasti verevämmin. TuottajaSimonSoundinmielenkiintoinentuotantojavastustamattomatbiititpitävätmeininginfreesinäläpilevyn.Hutejaeimahdumukaankäytännössä lainkaan.Tässäonehdottomastiyksivuodenkotimaisistahiphop-levyistä. Kaksikon mc-osapuoli EkowriimitteleeDecemberFlight-raidallaniinvaivattomasti,ettäsitäonvaikeauskoa.BeautifulDayvie levyntyylikkääseenpäätökseen. Suomessaonviimeaikoinatehtytokimuutakin englanninkielistäräppiä,jokaeikiusallisuudessaansaaposkiapunottamaan,muttatämäkaksikkoontäysinsuvereeni. PizzanpureksijoidenkuudeslevyOro:OpusPrimumkäynnistyyJohn Carpenterista ja Ummagumma-kauden Pink Floydista muistuttavalla tummanpuhuvalla kosketinhämyilyllä. Se vetää överiksi kaiken. Levyllä vierailee huikeat 14 muusikkoa, joiden kanssa seilataan Evil Tonguen second line klezmer -tyylistä K:n afrikkavaikutteiden kautta Travellerin hauraaseenfolkkiin,kuulostaenkuitenkinkokoajan itseltään.Kesäinenlevyontäynnähienoja,ajatuksellajaajallatehtyjädetaljeja.Vanhojafanejailahduttanee banjon kuljettama Small Birds, joka voisi olla satojavuosiavanhojaklassikkoAppalakeilta
Hyvän mielen radio! Radio Nostalgia soittaa parhaimmat 60-, 70-, ja 80-luvun hitit Helsingissä taajuudella 105,5 MHz, Turussa 100,5 MHz, Tampereella 92,7 MHz ja Oulussa 94,3 MHz Missä oletkin, kuuntele Nostalgiaa myös netissä: www.radionostalgia.fi ost a su lgia om i w .fac ww ebo c ok. om /r on adi y Liit !
Eniten siinä häiritsee yksi ohjaajan tyylikeinoista, vihreän sävyjen silmiinpistävä ylikorostaminen. Sisäkohtauksissa ylletään vähemmän häiritsevään jälkeen, etenkin kun mustan taso on kohtuullisen hyvä. CONTAGION · 2011 OHJAUS: Steven Soderbergh PÄÄOSISSA: Matt Damon, Kate Winslet, Jude Law, Marion Cotillard PITUUS: 106:25 min. LISÄMATERIAALIT Kolmen lisukkeena nähtävän taustadokumentin yhteenlaskettu kokonaispituus jää alle 20 minuutin. Elokuvan digitaalinen kopio on tallennettu erilliselle levylle. ÄÄNI Elokuvassa puhutaan varsin paljon, eivätkä dialogikohtaukset tarjoa juurikaan mahdollisuuksia briljeerata äänimiksauksella. Kaikki lisukkeet esitetään teräväpiirtona, mutta tekstitystä suomeksi ei taaskaan löydy. Nimekkäiden näyttelijöiden kansoittama elokuva kertoo valloilleen päässeestä epidemiasta useita pieniä tarinoita naturalististisella tyylillä, eikä juurikaan jarruttele vauhtiin kerran päästyään. THE ADVENTURES OF TINTIN: THE SECRET OF THE UNICORN · 2011 OHJAUS: Steven Spielberg ÄÄNIOSISSA: Jamie Bell, Andy Serkis, Daniel Craig, Simon Pegg, Nick Frost PITUUS: 106:51 min. Terävyyden ollessa ensiluokkaista tasoa, värien hehkuessa näyttävinä ja animaation puitteissa luonnonmukaisina ainoaksi, hyvin väkinäiseksi valituksen aiheeksi voisi ehkä keksiä sen, ettei mustan taso ole aivan täydellinen. Tätä perusteellista tietopakettia on täydennetty muutamalla trailerilla ja BD Live -toiminnallisuuksilla. B L U - R AY-AR VOS TEL UT TEKSTI: JUKKA HALTTUNEN Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus Yksi 20. KUVA Levyn kuvanlaatu on kokonaisuutena jonkin verran keskitasoa parempi. Hollywoodin kultasormi Steven Spielberg ammensi Tintin seikkailuista vaikutteita jo Kadonneen aarteen metsästäjiin, ja tuntuu olleen oikea henkilö tuomaan tämän myös valkokankaille. Levy edustaa referenssitasoa niin kuvan kuin äänenkin osalta. LISÄMATERIAALIT Elokuvan tekemistä ja taustoja esitellään muutamassa vaihtelevan mittaisessa dokumentissa yhteensä 43 minuutin laajuudelta. KUVA Spielbergin ja Peter Jacksonin tehdessä yhteistä projektia on helppo arvata, että tekniseen toteutukseen on viimeisen päälle panostettu, mutta sekin tietäen Tintin kuvanlaatu on shokeeraavan hyvä. Bond-elokuvien tapaan musiikki pauhaa komeasti mutta myös dynaamisesti ja tarkasti, minkä lisäksi myös ääniefektien sijoittelussa on toiminnallisissa kohtauksissa nähty jonkin verran vaivaa. JOHNNY ENGLISH REBORN · 2011 OHJAUS: Oliver Parker PÄÄOSISSA: Rowan Atkinson, Rosamund Pike, Dominic West, Gillian Anderson PITUUS: 101:21 · Ikäraja: 11 KUVA: 1080p/24 (VC-1) · 2,35:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 14 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: 72 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Hetkittäin kohteet tuntuvat kulkevan kuuntelutilan kulmasta toiseen juuri niin kuin tapahtumat huomioiden pitääkin. Dokumenttien jatkeeksi tarjolla on vain yksi traileri sekä BD Live. Vastanäyttelijänä hehkuu aivan oikealla Bond-elokuvalla uransa aikanaan vauhtiin saanut kuvankaunis Rosamund Pike. Se on kuitenkin niin lähellä sitä, ettei erotuksella ole mitään todellista merkitystä. Motion capture -tekniikalla toteutetun animaation hahmot ovat yllättävän eloisia, ja kokonaisuus kuuluu vuoden viihde-elokuvien eliittiin. Se näkyy parhaiten sairaaloihin sijoittuvissa sisäkuvissa, joissa ympäristö olisi normaalisti puhtaan valkoinen. vuosisadan eurooppalaisen sarjakuvan tunnetuimmista sankareista, peloton ja oikeamielinen lehtimies Tintti seikkailee yli 20 sarjakuvakirjassa maailman lähes jokaisessa kolkassa. Ajoittain dokumentaarista tuntua katsomoon välittävä laatutyö muistuttaa kirjaimellisen kouriintuntuvasti, kuinka helposti vaaralliset mikrobit voivat levitä maailmassa, jossa ihmiset ovat paljon kosketuksissa toisiinsa, ja jossa tuhansien kilometrien matkat on mahdollista taittaa tunneissa. ÄÄNI Levylle on tallennettu myös suomenkielinen dubbaus 5.1 -muodossa, mutta kotiteatteriharrastajan itsestäänselvä valinta on huikean loistava pakkaamaton 7.1, jonka täyttämisessä ääniefekteillä ei todellakaan ole pihistelty. Kaikki nähdään teräväpiirtomuodossa mutta ilman tekstitystä. Musiikki sykkii toimivasti kahden kanavan stereoksi miksattuna ja vähäisellä kaiutuksella maustettuna. Takaseinän keskikanavat tukevat ruudulla näkyvää toimintaa nautittavasti, dynamiikka-alue on todella laaja ja musiikkikin on miksattu ilmavasti. KUVA Agenttiparodian kuvanlaatu on jäänyt yllättävänkin vaatimattomalle tasolle. Vauhdikas elokuva mukailee enimmäkseen albumia Yksisarvisen salaisuus mutta lainailee pieniä osia myös muista. Valikoiman täydentävät poistetut ja pidennetyt kohtaukset, gag reel ja trailerisikermä. · Ikäraja: 12 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 1,78:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 19 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: Johnny English Uudestisyntynyt Muutaman vuoden takaiselle, varsin mukiinmenevälle agenttiparodialle tehtiin viime vuonna ehkä hieman yllättäenkin luokaton jatko-osa, jonka tuotantoarvot ovat korkeahkot mutta huumoriarvot matalalla. Ilmeisesti käteisen puutteessa valkokankaalle vielä kerran vaivautunut Rowan Atkinson (Bean) torveilee kohtalaisen huonosti kirjoitetussa seikkailussa yrittäen estää Kiinan pääministerin salamurhan. Jo studion alkulogosta lähtien näkymät ovat jonkin verran utuisia ja kellertäviä, minkä lisäksi ulkokohtauksissa kuva näyttää jopa hieman ylivalottuneelta. Varsinaisena virheenä sitä ei kuitenkaan voi pitää. Lisäksi ohjaaja ja käsikirjoittaja kertovat siitä kommenttiraidalla. Kuvan terävyys on erinomaista tasoa, ja vaikka mustan taso ei yllä aivan huipputasolle, on sekin vahvaa keskitasoa. · Ikäraja: 11 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 2,35:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 7.1 (englanti), Dolby Digital 5.1 (englanti, suomi) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 4 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: Tartunta Elokuviensa aiheita ja tyylilajeja tiuhaan vaihtelevan Steven Soderberghin uutuudessa liikutaan myös maailman eri puolilla, mutta seikkailujen sijasta taistelemassa tappavan viruksen leviämistä vastaan. LISÄMATERIAALIT Keskeisimmän lisukkeen muodostaa sikermä elokuvan taustoihin pureutuvia dokumentteja, joiden yhteenlaskettu kesto on runsaat 96 minuuttia vain kymmenisen minuuttia vähemmän kuin itse elokuvan. Yksityiskohdat häviävät tällöin valkohehkuun. ÄÄNI Melko vaatimattoman kuvan taustalla kuullaan kuitenkin reippasti keskitasoa parempaa ääniraitaa. Kaikki lisämateriaali nähdään ensiluokkaisen laadukkaalla teräväpiirtokuvalla, mutta missään ei ole suomenkielisiä tekstejä. Niissä jutellaan pikaisesti tekijöiden kanssa ja kerrotaan lyhyesti, miten virustaudit tyypillisesti leviävät. Silloin kun siihen on tilaisuuksia, elokuva kuitenkin onnistuu kuljettamaan äänitehosteita kuuntelutilassa varsin hyvän ja ilmavan tilantunnun aikaansaamiseksi
KUVA 1980-luvun loppuun sijoittuva elokuva teeskentelee olevansa kuvattu silloiselle videonauhalle, mikä ehkä selittää kuvan utuisuuden jonkinlaiseksi tyylikeinoksi. Köyhät ihmiset ovat hyviä ja rikkaat pahoja. Niiden välinen pituusero on oikeasti merkittävä, lähes kymmenen minuuttia. Kun sarja nimenomaan sinänsä kunnioitettavasti pyrkii pelottelemaan katsojaansa pääasiassa yllättävillä, karmivilla näkymillä yliampuvien äänitehosteiden sijaan, lopputulos on, ettei äänellä ole elokuvassa paljoakaan käyttöä. Hifin kanssa sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä. Vaikka tämä ei sinänsä pilaa katselukokemusta, on kuitenkin selvää että parhaimmillaan kuva on pienestä ruudusta katsottuna. Hyväntahtoisen miehen pyrkimysten ylle heittää varjonsa uskollisen vaimon samanaikainen vakava sairastuminen. KUVA 1980-luvun lopun tv-kuvasta ei ole saatu nykystandardit täyttävää teräväpiirtokuvaa. Siinä on likimain kaikki mahdolliset viat: se on utuinen, epäskarppi, värit ovat haaleat, mustan taso heikko ja monissa kohtauksissa esiintyy jopa vhs-ajoilta tuttua voimakasta värikohinaa. Paranormal Activity 3 Loistava hiustennostattaja Paranormal Activity on saamassa peräänsä pitkän jatko-osien sarjan Sawelokuvien tapaan. Kovinkaan suuresti häiritsevistä asioista ei silti ole kyse, ja katselulaitteen säädöilläkin tilannetta pystyy tarpeen mukaan korjailemaan. Musiikkia elokuvassa on melko vähän, ja vain parissa kolmessa kohtauksessa se nousee esiin laajeten kunnolla stereona katselutilan etuosaan. Vaarojen maasta tuli lopulta romaanisarja, ja myös sen myöhempien osien minisarjaversiot on julkaistu. Tavallaan vaatimaton kuvanlaatu tietysti sopii aiheeseen ja lisää sen todentuntua. Paikka paikoin kuvassa kuitenkin erottuu aavistuksen verran rakeisuutta, ja myös värit ovat monin paikoin aavistuksen verran haaleita. Ehkä juuri tämän vuoksi ne on kuitenkin jaksettu tekstittää suomeksi. ÄÄNI Monikanavaääni menee tämän elokuvan taustalla valtaosin hukkaan. Lopussa odottaa nolo käänne, joka vie pohjaa seuraavilta jatko-osilta. LISÄMATERIAALIT Lisukkeina nähdään ja kuullaan vain elokuvassakin esiintyvän veteraanirokkari Little Bobin kaksi kappaletta samanlaisina lavataltiointeina kuin ne myös elokuvan tarinan puitteissa nähdään. Vaarojen maa Brokeback Mountainin käsikirjoitussovituksesta Oscarinkin voittaneen Larry McMurtryn lähes tuhatsivuinen romaaniklassikko käännettiin pian julkaisunsa jälkeen kuusituntiseksi minisarjaksi, josta on tullut aikojen saatossa likimain yhtä rakastettu kuin Pulitzer-palkitusta alkuteoksesta. Tämä määrä jakaantuu kahdelle levylle, joista kummallekaan ei ole tallennettu minkäänlaista ekstramateriaalia. Silloinkaan se ei ulotu kovin laajalle taajuusalueelle, eikä esimerkiksi subwooferilla ole elokuvan aikana mitään tekemistä. ÄÄNI Minisarjan alkuperäiseksi äänimiksaukseksi ilmoitetaan mono, mutta dialogikohtauksissakin se vuotaa niin paljon pääkanaviin, että lopputulos kuulostaa epäonnistuneelta stereolta, ikään kuin kyseessä olisi tarkoituksellinen, 1980-luvun televisioista tuttu keinotekoinen monoäänenlaajennusefekti. Tämä ei kuitenkaan vaikeuta dialogin kuulemista ja itse asiassa saa katselutilan kuulostamaan hiukan kokoaan suuremmalta. Hyytävien kummitustarinoiden ystäviin konsepti varmasti edelleen vetoaa, ja onhan se kieltämättä edelleen toimiva, mutta ainoa oikeasti uusi idea on ympäristöään panoroiva kamera, jota käytetään kekseliäästi. KUVA Kuvanlaadussa ei ole suuresti moitittavaa. ÄÄNI Ääni seurailee vaatimattoman kuvan asettamaa vaatimustasoa. PARANORMAL ACTIVITY 3 · 2011 OHJAUS: Henry Joost & Ariel Schulman PÄÄOSISSA: Chloe Csengery, Jessica Tyler Brown, Christopher Nicholas Smith PITUUS: 84:08 / 93:59 min. Blu-ray-kotelosta löytyy myös elokuvan dvd-versio. Sen täyttää päiväkohtauksissa pelkkä monona äänitetty dialogi, ja yökohtauksissa on miltei äänetöntä. Varsinainen lisämateriaali on kuitenkin surkuhupaisaa. · Ikäraja: 15 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 1,78:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 9 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: Le Havre Silloin kun akateemikko Aki Kaurismäki ei anna provosoivia haastatteluja ihmiskunnan rikkaimman prosentin tappamisesta, hän tekee elokuvia, joista jokaisessa on sama sanoma: köyhyys on jaloa ja vauraus inhaa. Vuosi sitten Cannesissa erittäin positiivisen vastaanoton saanut Le Havre on maestron rennoimpia ja lopulta myös optimistisimpia elokuvia. Yliluonnollisen viileä henkäys tuntuu nyt jo kahdessa ensimmäisessä osassa esiintyneiden siskosten lapsuudenkodissa, mutta kuten viimeksi, tapahtumissa alkaa olla toiston makua. Ranskalaisessa satamakaupungissa kenkiä kiillottava ja valkoviiniä litkivä ikämiesveijari Marcel saa tilaisuuden tehdä hyvää yrittäessään pelastaa laittomasti maahan tulleen afrikkalaispojan virkavallan pitkien kourien ulottuvilta. Tarjolla on vain pari elokuvaan löyhästi liittyvää teräväpiirtovideopätkää, joiden yhteiskesto on vain runsaat kolme minuuttia. LONESOME DOVE · 1989 OHJAUS: Simon Wincer PÄÄOSISSA: Robert Duvall, Tommy Lee Jones, Diane Lane, Chris Cooper PITUUS: 357:32 · Ikäraja: 16 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 1,78:1 ÄÄNI: Dolby Digital 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 2 muuta MINISARJA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: LE HAVRE · 2011 OHJAUS: Aki Kaurismäki ÄÄNIOSISSA: André Wilms, Blondin Miguel, Kati Outinen, Jean-Pierre Darroussin PITUUS: 89:34 min. Ensisilmäyksellä vain suuresta karjanajosta 1870-luvun lännessä kertova tarina kasvaa sivujuonineen ja värikkäine henkilöhahmoineen moniulotteiseksi ja elämänmakuiseksi ajankuvaksi, jonka haluaa kokea ensikatselun jälkeen pian uudelleen. Edes kirkkaasti valaistuissa kohtauksissa ei ylletä sellaiseen terävyyteen, johon nykyaikaisella HD-kameralla pitäisi yltää, ja lukuisat yökohtaukset ovat sinertävän harmaita. LISÄMATERIAALIT Takakanteen kirjatun kuuden tunnin ja 15 minuutin pituuden sijasta minisarjan kokonaispituus jää identtisinä toistuvat alkutekstitkin neljästi mukaan lukien hieman alle kuuden tunnin. Mustan tason suhteen se on suorastaan poikkeuksellisen hyvä, ja myöskin terävyys on esimerkillinen. · Ikäraja: S KUVA: 1080p/24 (AVC) · 1,78:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 & Dolby Digital 5.1 (ranska) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 2 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: HIFIMAAILMA 5-6/2012 73. LISÄMATERIAALIT Pakettiin kuuluu sekä teatteri- että pidennetty versio samalla levyllä. Mitä isompi ruutu, sitä enemmän se korostaa kuvanlaadun puutteita
Design-hienostelua on vältetty, vaikka ko- teloissa onkin laatikkomaisuutta vähentäviä viistouksia, ja kookkaan torven muodot tuovat elävyyttä etulevyyn. YHTEINEN JAKOTAAJUUS Jalustalle sijoitettava Studio 530 on kaksitiekaiutin, jossa on 165-millinen basso-keskiääninen. Ja mikä parasta, joukossa on myös harrastajia kiinnostavia järeämpiä malleja. TYYLI ANTAA VIHJEEN MYÖS SIITÄ, MILLAISTA ÄÄNTÄ HALUAVALLE KAIUTTIMET SOPIVAT PARHAITEN. 74 HIFIMAAILMA 5-6/2012 JBL on tuonut viime aikoina markkinoille ilahduttavan paljon uusia kaiuttimia. TE S T I : JBL STUDIO 5 -S ARJ AN KAIUTTIMET n TEKSTI: PEKKA TUOMELA n KUVAT: MAURI ERONEN JA PEKKA TUOMELA n MITTAUKSET: AALTO-YLIOPISTO JA MAURI ERONEN Energinen joukko KOOKAS TORVI HALLITSEE JBL:N UUDEN KAIUTINSARJAN ULKOASUA. Otimme tällä kertaa tarkasteltavaksi koko sarjan. Uusi Studio 5 -sarja on suunniteltu tuomaan olohuoneeseen live-esityksen dynamiikan ja tilantunnun. Kaiuttimien ulkoasu antaa vaikutelman tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. JBL:n mukaan sen ansiosta saadaan hyvä iskuäänien toisto ja pieni särö. Mallisto sisältää jalustakaiuttimen, kaksi lattiakaiutinta ja keskikaiuttimen. Kartion materiaalina on PolyPlas, joka on polymeerimuovilla päällystettyä paperimassaa. Diskanttielementti on painekammiotyyp-
n HIFIMAAILMA 5-6/2012 HALLITUSTI TOIMIVAT SUUNTAIMET Diskanttielementti ja -torvi sopivat testin mittausten mukaan hyvin yhteen, joskin ylin alue voisi olla hieman vaimeampi. Kokonaisuutena Studio 5 -sarjan kaiuttimet asettuvat äänenlaadultaan hintansa mukaiseen järjestykseen. Kaikkien mallien vasteissa on pieni kuoppa välittömästi jakotaajuuden yläpuolella, 2 kilohertsin kohdalla. Etenkin lattiamalleista saa paljon ääntä kohtuullisella vahvistinteholla. Räväkkyys ilmenee kuitenkin myös hyökkäävyytenä. Kaikkien bassoissa on potkua, mutta kaiuttimien välillä on tässä suhteessa myös eroja. Studio 590 ja varsinkin 580 ovat bassoalueella kuormana aavistuksen helpom- 75. Sisällä on melko vähän vaimennusainetta, vain parin sentin kerros polyesterivanua seinämillä. Painekammioelementin edessä käytetään tavallisesti torvea, joka lisää herkkyyttä entisestään. Kaikki mallit ovat refleksikoteloituja, ja taakse sijoitettujen putkien (590:ssä kaksi) pinta-ala on suhteellisen suuri. Korkeilla taajuuksilla käytetään muovieristeisiä kondensaattoreita ja metallikalvovastuksia. Studio 530:ssa myös 150200 hertsin alueen minimi on samaa luokkaa. Liitinpaneelissa on kokometalliset, kullatut naparuuvit ja kaksoisjohdotus. Bassoelementeissä on lisämagneetti, joka myös kumoaa hajakenttää. pia. Näin voidaan saavuttaa helposti 90100 desibelin arvoja watin teholla. Yhteisiä piirteitä ovat rytmikkyys ja yleinen energisyys. Myös näiden suurempi herkkyys vähentää vahvistimelta vaadittavaa virranantokykyä. RÄVÄKÖITÄ TOISTIMIA Koska kaiuttimissa on rakenteellisia yhtäläisyyksiä, ja niiden mittaustulokset ovat lähellä toisiaan, ei ole ihme, että ne ovat myös äänellisesti saman luonteisia. Osien kohdalla ei ole säästetty tarpeettomasti; laatu on linjassa kaiuttimien hinnan kanssa. Sen sijaan 60 asteen kulmassa taso on tasaisesti alempana, kuten onkin toivottavaa. Kaikkien impedanssikäyrän pienin arvo, noin 4 ohmia, on diskantissa. Studio 580:ssä ne ovat 165-millisiä, ja molempia käytetään samalla alueella, jakotaajuuteen asti. Studio 5 -sarjan elementeissä on magneettisuojaus. 590 on jo varsin herkkä: 91 dB (2,83 V, 1 m). Studio 590:n toisen 200 mm:n elementin toistoa on rajattu yläpäästä, joten se on toimintaperiaatteeltaan 2,5-tie. Kotelossa ei ole poikittaisia tukia, mutta seinillä on tukikehykset, ja materiaali on kohtalaisen järeää, kuten kaiuttimien massastakin on pääteltävissä. Tämä lisää säteilyvastusta ja samalla parantaa värähtelevän pinnan ja ilman välistä sovitusta. Siten suurempi osa värähtelystä muuttuu ääneksi eli kaiuttimen herkkyys kasvaa. Lattiakaiuttimissa on kaksi basso-keskiäänistä. Herkkyyden kasvu taas on eduksi käytettäessä pienitehoisia vahvistimia, esimerkiksi putkitoteutuksia. Kalvo Kurkku Vaiheplugi pinen, ja siinä on 25-millinen kalvo. Diskanttielementti ja sen jakotaajuus ovat samat kuin 530:ssä, mutta torvet ovat vielä kookkaampia. Studio 530:n tehovasteessa on jonkin verran epätasaisuutta, mutta 580- ja varsinkin 590-mallin poikkeamat ovat pienempiä. Basson taso on suurehko, kun otetaan huomioon, että huone korostaa aluetta. Vasteet ovat lähes täysin samat 20 asteen kulmassa kuin kohtisuoraan edessä. Lisäviiveet ovat kilohertsin taajuudella keskimääräistä pienempiä, mutta jakosuotimen toiminta aiheuttaa jokaisessa mallissa 0,40,5 millisekunnin huipun 1900 hertsin kohdalle. Lattiakaiuttimien bassovasteet ulottuvat vain hieman alemmaksi (molemmissa 47 Hz), mutta herkkyys kasvaa koon mukana. 590-mallin toisto raskain, ja bassot kuulostavat helposti jyrääviltä ja löysiltä. Asiaa voi osittain korjata suuntaamalla kaiuttimet jonkin verran kuuntelupaikan ohi. Magneetti Puhekela Torvi Mikä on painekammiokaiutin? Painekammiokaiuttimessa on värähtelevän kalvon edessä suljettu tila, jossa on selvästi kalvon pinta-alaa pienempi aukko. Hyökkäävyys vähentää etenkin klassisen musiikin toiston nautittavuutta ja saattaa aiheuttaa kevyemmälläkin materiaalilla kuunteluväsymystä. Kalvon ja ulostuloaukon välissä eli kurkussa on yleensä toistoa tasoittava vaiheplugi. Alarajataajuus on Studio 530 -mallissa kokoon nähden tavallinen 51 Hz. Lattiamallit ovat tasoltaan lähellä toisiaan. Torvimainen suuntain on koko kaiuttimen levyinen, mikä on eduksi, koska sen on toistettava äänet 1,5 kilohertsistä alkaen. Rakenteella on etuja myös hifikäytössä. 580 on napakampi. Torvi lisää suoran äänen osuutta ja vähentää haitallisia huoneheijastuksia. Eniten siitä kärsii Studio 530. Tällaisia elementtejä käytetään yleisesti konserttien kaiutinlaitteistoissa keskiäänten ja diskantin alueella. Jakosuotimessa on runsaasti komponentteja: 530:ssa ja 580:ssa 18 kappaletta ja 590:ssä yksi enemmän
verhoutuneisuus vähäistä. Sävytoisto pysyy kuosissa eri äänialueilla. TE S T I : JBL STUDIO 5 -S ARJ AN KAIUTTIMET Merkki ja malli Hintaluokka Maahantuoja/edustaja Puhelin Internet-osoite Valmistajan internetosoite TEKNISET TIEDOT Toimintaperiaate Suurin suositeltava teho Nimellisimpedanssi Elementit - matalat äänet - keskiäänet - korkeat äänet Jakotaajuudet Liittimet - painoliitin - naparuuvi - banaanihylsy - kaksoisjohdotus Irrotettava etusuoja Muuta: Mitat (l x k x s) Kokonaispaino (/kaiutin) MITTAUKSET Herkkyys (1 m, 2,83 V) Alarajataajuus (-6 dB) Viritystaajuus Suuntaavuusindeksi (100-10000 Hz) Lisäviive, 1 KHz Minimi-impedanssi JBL Studio 530 749 /pari JBL Studio 580 1798 /pari JBL Studio 590 2198 /pari JBL Studio 520c 499 /kpl MITTAUSTULOKSET JBL Studio 590 One -Pro (09) 231 500 50 www.one-pro.fi www.jbl.com 2-tie, bassorefleksi 125 W 2-tie, bassorefleksi 2,5-tie, bassorefleksi 200 W 250 W 6 ohmia 2 kpl 165 mm 25 mm painekammio 1,5 kHz 2 kpl 200 mm 25 mm painekammio 1,5 kHz 2-tie, bassorefleksi 150 W Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). 130 mm 25 mm painekammio 1,5 kHz · · · · 214 x 467 x 222 mm 2 kpl 100 mm 25 mm painekammio 1,5 kHz · · · · 555 x 172 x 168 mm · · · · · · · · Pintavaihtoehtoina puujäljitelmä pähkinä tai musta 250 x 1069 x 348 mm 322 x 1263 x 413 mm Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). 7,7 kg 83 dB 51 Hz 48 Hz 6 dB 0,15 ms 4,4 ohmia @ 15700 Hz 4,5 ohmia @ 180 Hz 22,2 kg 88 dB 47 Hz 43 Hz 6 dB 0,13 ms 4,3 ohmia @ 15900 Hz 5,6 ohmia @ 148 Hz 31,5 kg 91 dB 47 Hz 42 Hz 6 dB 0,16 ms 4,3 ohmia @ 15200 Hz 4,9 ohmia @ 150 Hz 7,5 kg 86 dB 74 Hz 55 Hz 6 dB 0,12 ms 3,9 ohmia @ 15400 Hz 4,6 ohmia @ 225 Hz Lisäviive taajuuden funktiona Kuunteluarviot Mauri Eronen: Syvä, leveä ja aineeton äänikuva, jossa elementit kuitenkin asettuvat äärimmäisen tarkasti kohdalleen. Akustinen jazz soi iloisen kepeän tunnelman säestämänä. Kaiutin pystyy olemaan tarvittaessa herkkä, tarvittaessa rämäpäinen. Ja onhan se niinkin, että nämä kaiuttimet edellyttävät aika avattua hanaa edes jotenkin soidakseen. Ja onhan nk. Sähköisemmän bassokitaran mouruaminen tapahtuu kontrolloidusti, kumisematta ja niin käskettäessä voimallisesti. Ja vaikuttavathan iskuäänet keskivertoa kipakammilta. (Pisteet: taajuusbalanssi 7 / stereo- ja äänikuva 7,5 / dynamiikka 8,25 / kokonaisuus 7,5) TAAJUUSBALANSSI Jakosuotimet on koottu huolellisesti, kuvassa Studio 530. Lattiamalleissa (kuvassa 580) basson jakosuodin on eri piirilevyllä. 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS Studio 590:ssä toisen bassoelementin toistoa suodatetaan alempaa, ja siksi osia on enemmän. 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 76 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Matalimpien infraäänien ajallinen toisto ei ole aivan huippua. Toistoon on luotu hieno tasapaino erottelevuutta ja kuunneltavuutta. Tuskin kovin helposti loppuvat äänenpainevarat kesken isommassakaan tilassa. Kontrabasso poukkoilee keveänä omalla painollaan eikä jyrää muuta äänialuetta. Puhtaanoloista ääntä kaiuttimesta saa paljon ulos. Ison ja helposti soivan kaiuttimen tuntu on vahva millä tahansa kuunteluvoimakkuudella. Siis esim. Toki akustisten instrumenttien aidoista sointiväreistä kiinnostuneet tekevät viisaasti unohtaessaan koko jutun, vaikka kaiuttimella onkin tarjota tiettyä monitorimaisuuden illuusiota myös, saliäänisoundin ohessa. (Pisteet: taajuusbalanssi 9 / stereo- ja äänikuva 9 / dynamiikka 9 / kokonaisuus 9) Jaakko Eräpuu:Lievää törkeämpi loudness-korostus. Tasapainoisin ääni on kaiuttimen ollessa suunnattu hieman kuuntelupaikan ohi. Rummuston isoimmat piestävät ja poljettavat yksilöt kärsivät pikku sävypyöristelystä. Diskantissa on sopiva annos näpsäkästi kilahtavaa klangia mutta piirun verran ajallista laahausta. perkussiot ja piano. Trumpetin sointi on autenttisen vapautunut, mutta ei silti koskaan kallistu riipiväksi. Onhan bassoissa jytyä, mutta kiinteys ja kontrolli jäävät humpan alle. Sointi ei ole aivan pistävistä piirteistä vapaa, joskaan ei ihan riipiväkään. Kun ilmoille tuuppaa rytmiikantäyteistä menoa ja meininkinä, tuloksena on jokseenkin PA-mainen fiilis, mikä konserttitunnelmia metsästäville ilosanomana kerrottakoon
Taajuusvaste on kohtisuoraan edessä varsin tasainen, mutta 60 asteen kulmassa elementtien matkaero aiheuttaa syvän kuopan 700 hertsin kohdalle. Kun riipii, niin riipii. Toki soundin fokusoitumisen kustannuksella. Hyviin uutisiin kuuluvat myös rytminen kipakkuus ja yleinen energisyys, joista on iloa siellä, missä soi rock'n roll. Toisto on näet turhankin räleätä, joskin menevän ja irtonaisen tuntuista. Keskikaiuttimen bassotoiston luonne on pahvisemman suttuinen, kun taas dynaamisemmin soiva 530 kouraisee napakasti. Eli kyseessähän on pesunkestävä rokkitykki, ei akustisen herkistelyn välikappale. Diskantti on kuitenkin hyvin sivistynyt ja kaunis. Trumpetti kiekaisee välillä räväkämmin. 520c on sävyltään selvästi tummempi kuin jalustakaiutin 530. Kovin syvälle äänitteiden ytimeen ei ylletä, mutta siihen puuhaan löytyy kyllä otollisia tarjokkaita, joilta suoraviivainen paahto hoituu tätä tolppaa heikommin. Hyvät uutiset: potkiva, kiinteä basso ja kohtuuhyvin jäsentyvä äänikuva, josta tosin puuttuu aidoin käsin kosketeltavuus. Em. Äänikuvan luonteessa on kuitenkin samaa aineettomuutta ja epäkaiutinmaisuutta. Se myös säilyttää kontrollin paremmin kovaa kuunneltaessa. JBL Studio 530 + Rytmikäs toisto + Hyvä dynamiikka kokoon nähden - Pistävää sävyä - Nasaalia väritystä JBL Studio 580 + Ruudikkaat ja napakat bassot + Menevä ja irtonainen ääni - Soinnissa lievää räikeyttä - Peittää pieniä vivahteita JBL Studio 590 + Soinnin iskevyys + Antaa paljon ääntä puhtaasti - Bassojen raskaus - Akustisten soittimien toisto ei kovin luonnollinen TAAJUUSBALANSSI TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 5-6/2012 77. Kompaktius ja napakkuus antavat rytmimusiikille mukavasti kyytiä. Keskialueella tuntuu olevan jokin epäjatkuvuus, jonka haittavaikutus on kuitenkin melko pieni. (Pisteet: taajuusbalanssi 6,75 / stereo- ja äänikuva 7,5 / dynamiikka 7,25 / kokonaisuus 7,25) YHTEENVETO JBL:n Studio 5 -sarjan kaiuttimet ovat PA-maisen energisiä ja meneviä. Tekniikka on pitkälti samanlaista kuin muissa Studio 5 -sarjan malleissa. Sävyllisesti kaiuttimet eivät istu täydellisesti yhteen. Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Lisäviive taajuuden funktiona Lisäviive taajuuden funktiona Kuunteluarviot Mauri Eronen: Vaimeahko yläpää rauhoittaa räkäistäkin äänitettä miellyttävälle tasolle. (Pisteet: taajuusbalanssi 7 / stereo- ja äänikuva 7,5 / dynamiikka 7,75 / kokonaisuus 7,5) Kuunteluarviot Mauri Eronen: Stereokuva on isoveljeä epämääräisempi ja hieman enemmän kasaan pakattu. Keskikaiuttimessa puhe on korostuneen selvää muhevuuden kustannuksella. Sijoitus rajapintojen tuntumaan aiheuttanee kroonista ylitarjontaa. Erittäin rauhallista ääntä on helppo kuunnella pitkään, mutta tarvittaessa bassotoistossa on jämäkästi paukkuvaa ja kuminatonta ruutia. Kokonaisuus on lattiamallia piirun verran ohuempi keskialueen osalta, eikä ohuempaan tunnelmaan tunnu kevyemmällä bassotoistolla olevan juurikaan osuutta. Kotelon muotoilun takia vaakasijoitus on ainoa luonteva vaihtoehto. Eli syvyyssuuntainen informaatio välittyy leveyssuuntaista heikommin. Tämä kuuluu musiikilla hyökkäävyytenä, vaikka ylin diskantti onkin selvästi jalustamallia vaimeampi. (Pisteet: taajuusbalanssi 9 / stereo- ja äänikuva 8,5 / dynamiikka 8,5 / kokonaisuus 8,75) Jaakko Eräpuu: Skarpin ja nopean oloinen ensivaikutelma, joka ajan kanssa muuttuu kyllä vähemmän mairittelevaksi. Aiheuttaa keveästä ja helposti etenevästä tasapainoisuudestaan huolimatta melko helposti kuunteluväsymystä varsinkin kovempaa kuunnellessa. Tämä on väistämätöntä vaakasuuntaan asennetussa kahden bassokeskiäänisen kaiuttimessa. Basson dynamiikka on kokoonsa nähden suuri, ja kaiutin pysyy hyvin kontrollissa. Basson ulottuvuudessa ei ole suurta eroa, mutta 530 vie siinäkin pidemmän korren. Luonne on kokonaisuutena hieno, sävykäs ja kiinteä. Toisaalta, balanssi kyllä oikenee ohuus-paksuus-akselilla liki passeliksi, kun karttaa suorasuuntausta. Selkeät poikkeamat sointibalanssin oikoisuudesta niistävät kuuntelunautinnosta valtaosan, kun asialla on luomupohjalta operoiva iso esityskoneisto. Kaupalliseen menestykseen ja radiosoittoon tähtäävät kyhäelmät hoituvat ihan tyydyttävästi, jos ei satu olemaan erityisallerginen sihinöille ja suhinoille. Siitäkin huolimatta, että bassot eivät ole täysin koteloperäisistä värittymistä vapaat. Hallitussa soundissa ei ole tuputtamisen makua, vaan musiikki rullaa omalla painollaan. Bassojen kanssa saa olla tarkkana. Ne sopivat paremmin tehokasta rockääntä etsivälle kuin luonnosmukaista akustisten instrumenttien toistoa arvostavalle. Keskialue tuntuu vielä 590-malliakin pykälää hillitymmältä. Klassisen musiikin fortet lähtevät hyvin, mutta balanssi voisi olla mehevämpikin. Rauhallisella voimakkuudella läpivalaiseva rytmikkyys taas vie mukanaan, ja bassotoiston erotteleva sävykkyys yllättää kerta kerralta. Tehovaste on hyvä ja alarajataajuus tarkoitukseen riittävä. Ja nyansseille huutia. Stereokuva ei ole aivan niin aineeton kuin isoveljessä, mutta piirtyy niin leveys- kuin syvyysakselillakin laajana. Klassista musiikkia en tälle tötsälle tarjoaisi. Siinä ei auta edes illuusio pidäkkeettömyydestä. (Pisteet: taajuusbalanssi 8 / stereo- ja äänikuva 8 / dynamiikka 8 / kokonaisuus 7,5) Jaakko Eräpuu: Ensin ne huonot uutiset: loudnessin leimaama, nasaalinpuoleinen ja pistävähkö soundi. ilmiöiden häiritsevyys riippuu toki kuunnellusta musiikista/genrestä. MITTAUSTULOKSET JBL Studio 580 MITTAUSTULOKSET JBL Studio 530 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Keskikaiutin Studio 520c JBL 520c:n elementtiryhmittely on tyypillinen keskikaiuttimelle: bassoelementit ovat diskantin molemmin puolin
Ja kauppa käy vilkkaana. 1145 euroa Shelter 901 II, MC-, svh. Noin vuoden ikäiset,virheettömät. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA P. Hinta: 60 (Pori) P. Hp. Ääni tunnettua Linnlaatua. 718,-) Stereopaketti huippuedullisesti! YHTEISHINTAAN 599,- aa Voimynamiikkaa D yansseja N Aleksanterinkatu 30, Tampere · Puh. Elikkä erittäin tarkka toistin on kyseessä. Kaiuttimien positiivinen vertailu löytyy HIFI-lehden numerosta 2/1998. Voin lähettää siitä kuvan pyydettäessä sähköpostiin. 040-7399105, seppo_laukkanen@pp.inet.fi Cain&Cain ABBY - laajakaistakaiuttimet. Myydään kaksi punertavan ruskeaa Argonia. 040-7229345, jani.pihlaja@gmail.com Linn Unidisk SC universaalisoitin; AV-etuvahvistin. Väri musta/ kirsikka, alkup. 040-5540126, jukka.lehikoinen@hytest.fi Magnepan MG 1.6/QR -pari. (03) 213 0750 · www.hifihuone.fi Katso tarkemmin sivustoltamme: www.hifikulma.fi FORSSA: Kartanonkatu 18 · 30100 FORSSA 03-4355 150 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 SALO: Turuntie 26 · 24240 SALO 02-733 8888 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 78 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Myyn tarpeettomana. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. · HIGH-END · KOTITEATTERI · TARVIKKEET · TL-Audio Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna www.tlaudio.fi Myydään Amphion Argon -kaiutinpari. oli vuonna 2002 n. 850 euroa Shelter 501 II, MC-, svh. Ovh. H IFI MA R KKI NAT NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänenja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. Myydään loistavasointinen huippukaiutin pari, akustisen musiikin ystävälle. 040-7229345, jani.pihlaja@gmail.com va t aisu -ratk yttöön! /HD otikä n 3D k tava itys- ja Oc yr an ativa www.OCTAVA.fi Legendaariset japanilaiset äänirasiat Sound Factorista: Shelter 201, MM-, svh. Hp. Ei kumise millään. Mukana messinkiset piikit kaiuttimien alle ja kaupan päälle laadukkaat Xindac FS-3 kaiutinkaapelit 2.5m (banaani + haarukka). Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Muuten kunto on moitteeton. 044-7521585, mikko.latto@phnet.fi Behringer Truth 2031A aktiivimonitorit. Kaupan päälle laadukas Via Bluen RCA kaapelipari NF-S1 RCA. Nurkkien tyhjennys kevätsiivouksen yhteydessä ja tarkoitus päästä eroon kaikista ylimääräisistä vanhoista laitteista, joita on kertynyt harrastusvuosien varrella. 040-4160905, kim.porrassalmi@gmail.com Philips BDP7300 -bluray-soitin. Hinta: 459 (Vantaa) P. 040-5540126, jukka.lehikoinen@hytest.fi Sonneteer Sedley -esivahvistin. Hinta: 90 (Turku) P. Musta, tukeva rakenne, riittävät liitännät. Kunto: Hyvä. Hinta: 950 (Seinäjoki) P. Hyvä-ääninen soitin toistaa myös SACD-levyt. 230 (Jyväskylä) P. Olen kaiuttimien ensimmäinen omistaja. Loistavasoundinen MC/MM-levysoitin esivahvistin. 1400 tietämillä. Ostettu 2008, kunto erinomainen. 040-5758022, perttij.karkkainen@gmail.com Philips DVD963SA. Hinta: 950 (Turku) P. Alkuperäiset pakkaukset. Tarjolla OR-kaiutinmalliston helmi! Harvinainen seinänläheisyydestä nauttiva koaksiaalikaiutin (taitaa olla sama koaksiaalielementti kuin saman ajan Gradient revolutioneissa). Eli myynnissä Linnin yhdistelmälaite, joka soittaa DVD, DVD-Audio ja SACD-levyt 2- tai monikanavaisina sekä sisältää AV-prosessorin/euvahvistimen. 260 (Lahti) P. Toisen kaiuttimen päällä on melko heikosti näkyvä värjäytymä, joka näkyy luonnossakin melko heikosti. 16.4.2012 www.starsandstripes.fi P 050-5050880 . ...and You 'll hear the difference + Värit: Hopea-kulta tai musta Maranz PM 5004 vahvistin ja CD 5004 soitin ja kaupanpäälle vielä: Argon 5055, 1,5 m RCA välijohto (sh. Nyt saisi halvemmalla. Hinta: 350 (Seinäjoki) P. 050-3579075, reijo.olavi.hakala@pp.inet.fi OR 270SE. Nurkkien tyhjennys kevätsiivouksen yhteydessä ja tarkoitus päästä eroon kaikista ylimääräisistä vanhoista laitteista, joita on kertynyt harrastusvuosien varrella. 2080 euroa Rautatienkatu 22, 33100 Tampere +358 40 760 1247 info@soundfactor.fi Django 11.53 Acoustic Zen · Audio Epilog · Audio Tekne · Ayon ·Chapter · Clayton · Coincident DH Labs · Gemme · John Blue Audio · KR Audio · LessLoss · Nola · Omega SoundFactor_Shelter_90x28mm.indd 1 Red Wine Audio · Reimyo... Ja tämä on siis se originaali, jossa EI ole usb:tä. Alkuperäiset laatikot löytyy, joten voin myös lähettää. 230 euroa Shelter 301 II, MC-, svh. Kaiuttimet sijaitsevat Lahdessa, missä niitä voi myös luonnollisesti kuunnella. Alataajuus n.40hz. laatikot ja tarvikkeet. Hinta: 1300 (Kotka) P
Nyt samaan laatuun pääsee alle tuhannella eurolla. KOLUMNI Hifi on halpaa! K un vuonna 1984 olin esimiestehtävässä kaupan alalla, ansaitsin 5200 mk brutto kuukaudessa. Käytän suhteutukseen omalla kohdallani muutamaa asiaa. Se hifivideo toimi minulla erityisesti nauhurikäytössä, koska jo silloin keräilin biisejä, en albumia. Vanhan autonromun, jonka kunnossapitoon ja käyttöön ei 100 euroa kuukaudessa riitä lähellekään. Nyt, kaksi viikkoa sitten saapui tilaamani Project RPM levysoitin Ortofon Red rasialla. Näin yrittäjäeläkkeelläkin. Noin sata krapulaa sekä morkkista. Hinta oli kymmenesosa tämän päivän keskipalkasta. Mitä muuta sillä rahalla saa. Sitten yleinen suhteutus. Nauttikaamme siitä ilman omantunnontuskia levytiskillä tai laitekaupassa. Ostin vinyylejä ja tein kolmen tunnin koosteita niistä. Ja mielihyvän, jonka musiikki antaa, sijaan saan jatkuvia harmeja. Siitä on minulle iloa pariksi tunniksi. Usein mietityttää miksi keskipalkkainen, jolla on pihassa uusi Volvo kuuntelee taulutelkkarinsa surkeilla pihinä-kaiuttimilla jopa musiikkia ja kehtaa sitä vierailleen soittaa. Silti minulla on varaa olla otsikon takana. Silloin perusvahvistin, cd-soitin sekä kohtuulliset kaksitiekaiuttimet sisältävä paketti maksoi noin 6000 mk. Vuonna 1992 myin Hifiä sekä äänitteitä Kotkassa. Siihen meni taas kuukauden palkka. Tänään saisi 3500 eurolla aika hyvän laitteiston olohuoneeseen. Kuppi kahvia lempikahvilassani maksaa 2 euroa. Tai, kuten muutama tuttavani tekee, käy ravintolassa jokainen viikonloppu maksaen siitä sen saman vuodessa. Sehän on jokaisen oma valinta. Samalla rahalla saan niceprice levyn, josta iloa loppuelämäkseni. Siellä maksan keikan aikana kahdesta isosta tuopista 10 euroa. Minäkin ilomielin nostan levylautaselle uuden Tindersticksin ja nautin eritoten biisistä Medicine. SIKSI HIFI ON HALPAA TÄNÄÄN! Samoin, vuonna 1984 ostin DUAL-levysoittimen ja siihen SHURE VMR äänirasian. Se oli aika vaivalloista, koska nauhuri piti äänityksen välillä pysäyttää taukotilaan, jottei biisien välillä kuuluisi naksahdusta. Sen jälkeen käytän äänitteisiin 100 euroa kuukaudessa. Ja saaden mitä. Mutta sekin korjaantuu aikanaan GRADO Gold hankinnalla. HIFIMAAILMA 5-6/2012 79. Nyt suomalaisen miehen keskiansio on 3500 e kuukaudessa. Siis 2 euroa kpl. Tässä yhteydessä todettakoon, etten ole keskipalkkainen, vaan kuulun siihen ryhmään, joka Suomessa luokitellaan köyhäksi. Kaupanpäälle saa loistavan pelikoneen. Samalla rahalla olen nyt parissa viikossa ostanut useita LP- levyä käytettynä. Samoin, vuonna 1984 maksoin tavallisesta LP-levystä 64 mk, joka oli kahden tunnin bruttopalkka, tänään saa 180 gramman vinyylin noin tunnin bruttopalkalla. Niin baarissa kuin Hifissäkin. Hintataso on pysynyt samana uusilla ja käytetyillä jopa laskenut, puhumattakaan ansiotasoon suhteuttamisesta. Toinen mihin suhteutan hankintojani, on lähibaari, jossa käyn kuuntelemassa bändejä. Silloin, vuonna 1984 ostin hifivideon, johon meni kuukauden bruttopalkka. Silloin, 1992 uudet cdlevyt maksoivat 120 mk ja käytetyt 60 mk kpl. Nyt, alle kymmenesosalla kuukausipalkasta saa XBOX 360, jolla sama homma onnistuu vaivatta ja vähintään yhtä hyvällä äänenlaadulla. Merkkeinä NAD sekä DALI. Otsikon takana on vain Hifiharrastuksen halpeneminen 25 vuoden aikana. Ja samanlaatuisesta erikoisprässäyksestä joutui maksamaan vuonna 1984 180 mk, joka oli kuuden tunnin palkka. En edes laita niitä paremmuusjärjestykseen. No, harrastukset maksavat aina. Tänään uuden cd-levyn hinta on noin 22 euroa ja käytetyn keskihinta 5 euroa. Kaikki hyväkuntoisia ja joukossa muutama minttikin. Olkoonkin, että rasia ei ole yhtä hyvä kuin se SHURE. Jos ostan laitteiston josta maksan sanotaan vaikka 3000 euroa
Onneksi olkoon! Pidetyimmät jutut olivat KEF Blade -huippukaiuttimien kokeilu, bly-ray-soittimien vertailutesti sekä juttu kaiutinkaapeleiden äänellisistä eroista. 80 HIFIMAAILMA 5-6/2012. Olemme suunnittelemassa Hifimaailman uudistusta. Tarvitsemme mielipiteesi lehdestä ja siksi palautteesi on meille tärkeää Osallistu lukijakyselyyn! Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan jälleen huippuhifiä. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Hifimaailman numeron 4/2012 lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin testivoittaja Cambridge Audio 651BD -blu-ray-soitin. Sen voitti Jan Tervo Kouvolasta. Tällä kertaa palkintona on lähes 560 euron arvoinen paketti sisältäen 380 euron arvoiset Sennheiser HD 650 huippukuulokkeet ja 180 euron arvoisen Musical Fidelity V-CAN II -kuulokevahvistimen
Ota jazzit haltuun! Rytmin Pori Jazz -ohjelmalehti lehtipisteissä 21.6. 5,00 (norm. 7,50) www.rytmi.com
Niiden luvataan tarjoavan huippuluokan toiston niin tavallisina kuulokkeina kuin vastamelutoiminnolla. Vihdoinkin Gradient 5.0 Kauan odotettu huippu-uutuus, Gradient 5.0 nyt ensitestissä. Automaattiset aktiivit JBL LSR4328P aktiivikaiuttimien sisäänrakennettu DSP mahdollistaa kaiuttimien toiston automaattisen sovittamisen huoneakustiikkaan ja sitä toistoa voidaan myös säätää monipuolisen ohjelmiston avulla. Vasteet suoriksi Anti-Mode 2.0 Dual Core lupaa korjata toistovasteen kuntoon vain nappia painamalla. Testissä hintaluokan suosikit: Denon, Onkyo, Pioneer, Sony ja Yamaha. AV-viritinvahvistimien valintaopas: Miten valitsen AV-viritinvahvistimen ja mitä ominaisuuksia tarvitsen. Emme vain pikaisesti kokeilleet sitä, vaan laitoimme laitteen perusteelliseen testiin. Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi 82 HIFIMAAILMA 5-6/2012. E L OKU UTA Munakaiuttimet Vähintäänkin erikoinen sE Munro Egg 150 aktiivikaiutinjärjestelmä on saanut maailmalla ylistäviä lausuntoja. Vertailussa kohtuuhintaiset AV-viritinvahvistimet 500-600 eurolla saa nykyään jo erittäin monipuolisesti varustellun, niin verkkotoisto-ominaisuudet kuin usein myös automaattisen huonekorjauksen sisältävän monikanavaisen AV-viritinvahvistimen. Mutta mikä on niistä paras. TU L O S SA SEU RAAVAS SA NUMEROSSA HIFImaailma H IFI MA AILMA 7/ 20 12 I L MESTYY 1 7. Mitä kaikki erilaiset lyhenteet ja termit tarkoittavat? PSB:n hifikuulokkeet Kanadalainen kaiutinvalmistaja PSB on tuonut myyntiin ensimmäiset kuulokkeensa
Ma-Pe 12:00-18:0 Sound Factor, Marantz , Penaudio & Optoma esillä Tampereen Asuntomessuilla 13.7.-12.8. Tervetuloa kohteeseen n:ro 13, nimeltään Mutteri. yht. - Innovatiivisen muuntajategnologian ansiosta P3.1 on kuormana vahvistimellesi yllättävän helppo, impedanssi ei käy a lle 3 ohmin - millään taajuusalueella. Maailman myydyin levysoitin. Toimii harvinaisen hyvin lähellä seinää. alkaen 1099 "Messuilla luvassa hyviä tarjouksia ja tietenkin arvonta johon kannattaa käydä osallistumassa." Penaudio Charisma Stereotimes USA: "The Most Wanted Component Award 2003" svh. 5995. Pro-Ject Carbon 9CC -hiilikuituäänivarsi ja Linn Adikt MM -rasia, svh. Meidän hinta sisältää: toimitus, asennus ja soittimen säätö kotiisi. laadukas äänirasia) Penaudio Sara S, 2012 kevään uutuus, svh. - Design on siro ja kaunis, ja voit valita sivulistojen värin. - P3.1 on immuuni monille akustiikan aiheuttamille haitoille. (Svh. - Sointi on oikea-aikaista ja täysin pakotonta. 1299 / kpl Marantz TT-15S1 svh. Svh. 3615 Kesäajan Linn -pakettitarjouksemme: Majik LP12 TT, Majik DSM, Majik 109 pari,Svh. DS-verkkosoitin, DA-muunnin, Phonoaste, integroitu stereovahvistin, nyt myös HDMI-liitäntä. - Toistoalue on elektrostaatiksi harvinaisen laaja. -Kysy. - Audio Exklusiv P3.1 elektrostaatti on 1-tie toteutus vailla kompromisseja. - Kaiuttimet tarjoavat hologrammimaisen syvän äänikuvan vailla verhoa esittäjän ja kuulijan välissä. 3125). 8055, kaikki kerralla vain 7100 Linn Sondek LP12 Jo vuodesta 1972. Svh. 1500 (sis. Myös Linn upgrade asennukset liikkeessämme. 1315/pari Linn Majik DSM -yhdistelmälaite vuodesta 2012. Aineetonta sointia yksinoikeudella On monia hyviä syitä hankkia Audio Exklusiv P3.1 elektrostaatit! It's all about music Linn Majik 109 Ehdottomasti luokkansa parhaita jalustakaiuttimia. Tarjolla niin stereo- kuin monikanavalaitteistot. Penaudio mallisto, svh. kesäajan aukioloa 0. 2490 / pari Marantz Pearl Lite SACD-soitin & stereovahvistin svh. alkaen 389 Marantz AV -mallisto, svh. 8500 /pari) Acoustic Plan, Amphion, Analysis Audio, Art Audio, ATC loudspeakers, Audiodesksysteme Gläss, Audio Exklusiv, Avalon Acoustics, Avantgarde Acoustic, AVID Hifi, Blumenhofer Acoustics, Cambridge Audio, Convergent Audio Technology, EAR/Yoshino, Eminent Technology, Feickert Analogue, Grandview, Harbeth, Helius Design, J.C.Verdier, KEF, Kondo Audio Note, Kuzma, Lavardin, LFD Audio, Linn, Living Voice, Marantz, MIT Cables, Miyajima laboratory, Monitor Audio, Nitty Gritty, Optoma, Pathos, Penaudio, Raysonic Audio, Rega, Rockport Technologies, Shelter, Spendor, Townshend Audio, ZYX Maahantuonti: Ultimate Audio, PL172, 33101 Tampere, +358400271275, info@ultimateaudio.fi Maahantuonti ja myynti: Sound Factor, Rautatienkatu 22, 33100 Tampere, +358407601247, info@soundfactor.fi Sound Factor jat 1.6.-31.8. (Linn LP12 Majik TT, sis. alkaen 469 Optoma Full HD, svh. Sis. alkaen 995/pr Marantz stereomallisto, svh
QED Profile -sarjan kaapelit pyrkivät säilyttämään herkät audio- ja kuvasignaalit mahdollisimman puhtaana, vapaana häiriöistä ja säröstä. Marvell QDEO- kuvaskaalain. Liitä tietokone DacMagic Plus -muuntimen asynkroniseen USBväylään ja nauti jopa 24-bittisestä 192kHz -tarkkuudesta. Tiedostojen toisto verkosta ja USB-muistilta. Hifimaailma-lehden testivoittaja 9/2011. QED-KAAPELIT Huippulaadukkaat kaapelit löydät nyt meiltä QED on Iso-Britannian arvostettu hifitarvikevalmistaja. 2x HDMI-ulostulo, 7.1 analoginen ulostulo. Suurempi herkkyys takaa hurjat tehoreservit puhtaaseen dynamiikan toistoon. Tarkasti suunnitellut ja tutkitut tuotteet mahdollistavat parhaan äänen- ja kuvanlaadun laitteistasi. Langaton ja langallinen verkkoliitäntä. Valmistettu Saksassa. Legendaarisen DacMagicin uusi versio. Wlan sovitin. Lue lisää netistä! WEB-KOODI: 122039 649, 899,- X.FI ONE B O W W W.K PPA K AU VERKKO NNA OI AV Tarjoushinnat voimassa 1.6 31.7.2012 24/7 DA-MUUNNIN JA ESI/KUULOKEVAHVISTIN Cambridge Audio dacmagic plus, musta tai hopea PUOLIAVOIN HIFI KUPPIKUULOKE Beyerdynamic DT880 Legendaarista Beyerdynamic DT880 kuuloketta on aikojen saatossa paranneltu useaan otteeseen. VAADI ENEMMÄN, MAKSA VÄHEMMÄN! AN Ä ÄLLE W-L K AUPANP ARVO 99,, SOVITIN BLU-RAY -UNIVERSAALISOITIN Cambridge Audio Azur 651BD Toistaa kaikki levysi ensiluokkaisella laadulla: 3D Blu-ray, 2D Blu-ray, DVDvideo, DVD-Audio, CD, Super Audio CD, CD-R ja CD-RW-levyt. Koko äänialue toistuu yksityiskohtaisesti alimmista bassotaajuuksista jopa kuuloalueen ylittäviin korkeisiin taajuuksiin. Laajasta mallistosta löydät huippuluokan kohtuuhintaiset HDMI, audio ja antennikaapelit. KAIUTINPIIKIT Soundcare SULJETTU SANKAKUULOKE Beyerdynamic DT235 Beyerdynamicin vankka kokemus kuulokkeiden valmistamisessa näkyy ja kuuluu hyvin näissä kuulokkeissa tarkkana ja miellyttävänä toistona. DT235 kuulokkeita on ilo käyttää niin kannettavien laitteiden kuin hifilaitteidenkin kanssa. Paranna kaiuttimien äänenlaatua ja vähennä naapuriin rakenteiden kautta johtuvaa jumputusta. Pienimmätkin äänen yksityiskohdat heräävät henkiin ennenkuulemattomalla tavalla. Patentoidulla Soundcare SuperSpikella! Koteloitu piikki kestää 400 kg painon/kpl ja vähentää lattiaan ja kaiuttimeen takaisin säteilevää energiaa jopa 95 %! Tuloksena on tarkempi ja iskevämpi äänenlaatu. Lue lisää netistä! HAKUSANA: QED Lue lisää netistä! HAKUSANA: SOUNDCARE alkaen 90 32, Lue lisää netistä! WEB-KOODI: 122124 49, Lue lisää netistä! WEB-KOODI: 122126 889, Espoo Friisilä Raisio Kuninkoja Tampere Lielahti Vantaa Porttipuisto. RCA- ja XLR- ulostulot. Kestävät liittimet ja joustava eristemateriaali varmistavat helpon asennuksen. 2x optinen, 2x koaksiaalinen, 1x USB-tulo ja optiona langaton Bluetooth-liitäntä. Lue lisää netistä! WEB-KOODI: 121145 121143 479, Lue lisää netistä! WEB-KOODI: 122123 259, PUOLIAVOIN HIFI HUIPPUKUULOKE Beyerdynamic T1 Beyerdynamicin T-sarjaan suunnittelemat elementit tuottavat yli Teslan magneettiarvon. Toimii myös digitaalisena esivahvistimena esimerkiksi aktiivikaiuttimille. Huippuluokan kuuloke yhdistää suljetun ja avoimen rakenteen vahvuudet