H IF IM A A IL M A 6|2 22 ELEKTRONIIKKAA KUULOKKEILLE EARMEN TRADUTTO, STACCATO & CH-AMP SIVISTYNYT MUSAKESKUS SONUS FABER OMNIA TASAPAINOINEN KAIUTIN QUADRAL AURUM SEDAN 9 HIFILEHTIEN HISTORIAA OSA 1 | FYNE F500SP PIKKURUINEN PISTESÄTEILIJÄ KAIKKEA PERUSHIFISTÄ HIGHENDIIN | HIFI2022-MESSUT, HELSINKI 5000 € LATTIAKAIUTTIMET VERTAILUSSA 06|2022 12,90 € 161991_.indd 1 161991_.indd 1 22.9.2022 13.13.02 22.9.2022 13.13.02
AU D I O SYS T E M S YOU NEED SOME BALANCE IN YOUR LIFE. X2 B Levysoitin + Phono Box S3 B Made in Europe www.ak-hifisystems.fi 161992_.indd 2 161992_.indd 2 22.9.2022 12.09.38 22.9.2022 12.09.38
Paperilehdellähän on mahdollisesti muutakin kuin sisällöllistä arvoa. Hi maailma kuuluu EISAn hi ja kotiteatteriäänentoistopaneeliin. 16. Irtonumerolukijoista sen sijaan vain noin puolet olivat tästä tietoisia. Lukuhetki lehden ääressä voitaneen nähdä myös eräänlaisena pakona arjesta. Siihen vastanneista Hi maailman tilaajista jopa kolme neljäsosaa olisivat valmiita vaihtamaan paperilehden pelkäksi digiversioksi, jos sekin sallisi pääsyn lehtiarkistoon. Ehkäpä aivot saavat paperia selatessa hetken rauhan push-noti kaatioista ja muusta maailman myllerryksestä. Melkein kaikille tilaajillemme oli selvää, että heillä on oikeus lukea kaikki Hi maailman ilmestyneet numerot ilmaiseksi Lehtiluukussa. Aikakausmedia ry:n jäsen OSOITE Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.hi maailma. Suurin osa heistä tekisi vaihdon kuitenkin vain sillä ehdolla, että digilehden hinta olisi paperitilausta edullisempi. Osa vastaajista oli ensi alkuun sitä mieltä, että haluaa myös paperilehden, mutta taipuisi kuitenkin, jos hinta olisi riittävän alhainen. KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia. www.eisa.eu” PÄÄKIRJOITUS MAURI ERONEN | PÄÄTOIMITTAJA DIGIKIN KIINNOSTAA P yysin viime pääkirjoituksen yhteydessä ottamaan osaa lukijakyselyymme, jossa halusimme selvittää digilehden kiinnostavuutta ja sitä, onko Hi maailman lehtiarkisto ratkaiseva tekijä siinä, miksi lukijamme suosivat paperilehteä. Toivottavasti voimme jatkossa tarjota sisältöämme kattavammin ja kustannustehokkaammin myös digitaalisella alustalla. Digitaaliset lukulaitteet lisäävät kuormittumista moninaisine ärsykkeineen, ja lukuhetki voi muuttua katkonaiseksi, jos sen tekee ruudulta. Vain joka kuudes maksaisi digilehdestä yhtä paljon kuin fyysisestä lehdestä, mikä on täysin ymmärrettävää. 161993_.indd 3 161993_.indd 3 22.9.2022 15.11.22 22.9.2022 15.11.22. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. 020 7354 130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min. Onhan se monelle käyttöliittymänä aivan ylivertainen. valitsemalla yläpalkista KILPAILUT. ULKOASU Isma Valkama AVUSTAJAT Jussi Arvio | Jaakko Eräpuu | Matti Hermunen | Heikki Kivelä | Matti Komulainen | Mikael Nederström | Kari Nevalainen TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki PAINOPAIKKA Kroonpress ISSN 1796 6507 ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia. www.hi maailma. puh. /tilaa PÄÄTOIMITTAJA Mauri Eronen mauri.eronen@hi maailma. Jos haluat oman äänesi kuuluviin, niin osallistu uuteen kyselyyn osoitteessa himaailma. Kyselyn tulokset olivat yllättävät. vuosikerta, 8 numeroa vuodessa Hi maailma on arvostetun Expert Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Kiitän kaikkia vastanneita arvokkaasta ajastanne
VERTAILU 20 LATTIAKAIUTTIMET 4 890–5 790 EUROA Siirryttäessä kohti highendiä laadun pitää myös näkyä, mutta kuinka on äänen laita. Kokeilimme sinivihreästä teemaväristään tutun merkin uusia monopäätteitä valikoimaan pidempään kuuluneiden jalustakaiuttimien kanssa. 32 161994_.indd 4 161994_.indd 4 22.9.2022 16.51.11 22.9.2022 16.51.11. Ensimmäisessä äänentoistolehtien historiaan pureutuvassa katselmuksessa ponnistamme Ranskasta. VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 06 TUOTEUUTISET 40 TALLENTEET 54 KOLUMNI 62 LEVYVALIOT 66 TULOSSA SISÄLTÖ 36 20 48 RAPORTTI 10 HIFI2022-MESSUT, HELSINKI Vuotuisessa hifikatselmuksessa oli jälleen nähtävillä ja kuultavilla koko hifialan laiteuutuuksien kirjo perusmalleista highendiin. 32 HIFILEHDET MUUTOKSEN TUULISSA, OSA 1/2 Paperilehdet ovat aina olleet erottamaton osa hifiharrastusta. TESTI 16 QUADRAL AURUM SEDAN 9 -KAIUTIN Saksalaisvalmistajan jalustakaiuttimessa hyvä suunnittelu kohtaa äänenlaadun kannalta oleelliset osatekijät. Testasimme kuusi viiden tuhannen euron kaiutinta. 36 SONUS FABER OMNIA -ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ Perinteikäs kaiutinvalmistaja näyttää Omniallaan, miten tyyli ja ääni pakataan samoihin kompakteihin kuoriin. 48 SILLÄ KORVALLA: EARMEN STACCATO -STRIIMERI, TRADUTTO-DA-MUUNNIN & CH-AMP-KUULOKEVAHVISTIN Työpöydälle istuva pienikokoinen mutta suorituskykyinen laitteisto hoitaa kuulokeäänen etupään aina striimauksesta vahvistukseen. HIGHEND 42 HERMUSET: MCINTOSH MC830 -PÄÄTEVAHVISTIN JA XR50-KAIUTIN. 56 FYNE AUDIO F500SP -KAIUTIN Koaksiaalisesti ääntä tuottava skottikaiutin tarjoaa koherenttia ääntä suuntaavuuden hallintaa unohtamatta. Massiivihifin tunnettu amerikkalaisedustaja McIntosh huokuu perinnettä
Mareksound Oy Valimotie 2, 00380 HKI Lue lisää mareks.fi 161995_.indd 5 161995_.indd 5 22.9.2022 11.26.46 22.9.2022 11.26.46. All rights reserved. THX and the THX Logo are trademarks of THX Ltd., which may be registered in some jurisdictions
UUTTA STRIIMAAVAA BLUESOUNDIA TesTed by The experTs n www.eisa.eu EISA AWARDS 2022-23 visit www.eisa.eu for the winners THE ulTimaTE consumEr TEcHnology... Uudet värivaihtoehdot ovat vaalea tammi ja kastanja. Vahvistin tarjoaa sisäänrakennetun yhteyden moniin erilaisiin musiikin suoratoistopalveluihin nettiradion lisäksi. LN05A on aktiivinen lattiakaiutin, bassore eksi 2,5-tie 25 millimetrin tekstiilidomella ja paperikartioisilla bassokeskiäänisillä. Meze 109 Pro sisältää suuret (50 millimetriä) dynaamiset elementit, joiden kalvossa yhdistyy beryllium-pinnoitettu polymeeri, selluloosa-hiilikuitukomposiitti ja kuparisinkkiseos. Laite toimii BluOS-alustalla, ja sitä ohjataan omalla sovelluksella tai suoraan laitteen painikkeilla. revealed! Now 40 years strong, eisa is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. Mukana toimitetaan kantolaukku, kahdet kaapelit 3,5 millimetrin trs-stereoplugilla (1,5 ja kolme metriä) sekä 3,5/6,3 millimetrin adapteri. Meze 109 Pro:n ääntä kuvataan orgaaniseksi, sävykkääksi ja voimakkaaksi. Laitteen mukana tulee seinäteline. Valmistajan oma DirectDigital-vahvistintopologia tuottaa 2 x 40 wattia (kahdeksaan ohmiin) ja käsittelee musiikkitiedostoja 24 bitin ja 192 kilohertsin resoluutiolla. Kastanjapuu tarjoaa maalaismaisemman mutta erottuvamman tyylin, joka sulautuu harmonisesti valkoisiin ja värillisiin sävyihin. Elementit on asennettu alumiinirunkoon. Triangle on alentanut uusien LN05A-kaiuttimien hintaa 999 euroon parilta entisen 1 249 euron sijaan. Musiikkipalvelimien käyttö onnistuu langattomasti wi n tai AirPlay 2:n kautta ja bluetoothin avulla. Bluesoundin mukaan Powernode Edge on ”lisää vain kaiuttimet” -järjestelmä, joka tarjoaa edullisen pääsyn striimaavien vahvistimien maailmaan. TUOTEUUTISET ALTA TONNIN TÄYSAKTIIVIT Bluesoundin uusin suoratoistovahvistin Powernode Edge on monipuolisesti varusteltu langaton integroitu vahvistin hires-toisto-ominaisuudella. JALOPUUTA ROMANIASTA HINTA: 799 EUROA LISÄTIEDOT: MEZEAUDIO.COM & SIMEX.FI Ranskalainen kaiutinvalmistaja Triangle laajentaa aktiivikaiuttimien valikoimaansa uudistetulla LN05A-kaiuttimella. Langallisia liitäntöjä on hdmi earc, usb (ulkoisille kiintolevyille) sekä yhdistetty optinen/analoginen tulo. Kirkkaampi tammi on sävyltään kultaisempi, ja se sulautuu kaikkiin sisustustyyleihin. This international association includes expert members in australia, india, Canada, the Far east, usa and the wider european community, ensuring the eisa awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! awarding the very best products for 40 yEars 230-300_EISA_AD_2022_post_award.indd 1 03/08/2022 15:52 HINTA: 999 EUROA / PARI LISÄTIEDOT: TRIANGLEHIFI.COM & LAATULAITE.COM HINTA: 729 EUROA LISÄTIEDOT: BLUESOUND.COM & AK-HIFISYSTEMS.FI Meze Audion uusi 109 Pro -kuuloke hyödyntää aiemman 99 Classics -mallin parhaita ominaisuuksia. Sisällä on 2 x 80 watin d-luokan vahvistin lukuisilla analogisilla ja digitaalisilla liitännöillä. Mukana on myös uusinta suunnittelua ja teknologiaa, joiden ansiosta valmistaja sanoo 109 Pron äänenlaadun ja käyttömukavuuden olevan entistä parempi. Vain 375 grammaa painavassa kuulokkeessa on miellyttävät veluurikorvatyynyt, aidot pähkinäpuiset kupit ja Mezen ergonominen pääpantaratkaisu. Pinta-alaltaan 20–50 neliömetrin huoneisiin suunnitellun kaiuttimen vuoden 2022 erikoispainos tarkoittaa kahta uutta trendikästä viimeistelyä ja entistä houkuttelevampaa hintaa. 161996_.indd 6 161996_.indd 6 22.9.2022 15.57.16 22.9.2022 15.57.16
TesTed by The experTs n www.eisa.eu EISA AWARDS 2022-23 visit www.eisa.eu for the winners THE ulTimaTE consumEr TEcHnology... revealed! Now 40 years strong, eisa is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. This international association includes expert members in australia, india, Canada, the Far east, usa and the wider european community, ensuring the eisa awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! awarding the very best products for 40 yEars 230-300_EISA_AD_2022_post_award.indd 1 03/08/2022 15:52 161996_.indd 7 161996_.indd 7 22.9.2022 15.57.24 22.9.2022 15.57.24
32:ssa. 31: 7 900 EUROA | REF. Suljettu 52 kilogramman kotelo on kompaktimpi kuin No. MkII-version parannukset liittyvät Luxmanin suunnitteleman S-äänivarren laakerointiin. Parametriset taajuuskorjaimet mahdollistavat tasaisen vasteen alimmilla taajuuksilla (15 hertsiä –6 desibeliä). Nyt siitä on tehty MkII-versio. Ripustusmekanismi pitää sisällään peek-painelaakerit ja öljytyn messinkisen päälaakerin. Electrocompaniet EMC 1 MKV SE:n takana on balansoitu ja balansoimaton lähtö sekä kaksi digitaalista lähtöä (optinen ja koaksiaalinen s/pdif), jos soitinta käytetään vain cd-pyörittimenä. REL Ref. Soittimen alla on Soundcare Superspikes -laitetassut. Vaikka Electrocompaniet valmisti EMC 1 MKV SE -soittimen lähtökohtaisesti Kiinan markkinoille, nyt on merkkejä, että 200 kappaleen valmistuserästä riittää laitetta myytäväksi myös Euroopassa. SUBBAREITA REFERENSSILUOKKAAN HINTA: REF. Se perustuu Electrompanietin ensimmäiseen cd-soittimeen EMC 1 UP vuodelta 1998, jota on sen jälkeen jatkuvasti kehitetty, viimeisimpänä mallina EMC 1 MKIV (5 499 euroa). Hämähäkkimäinen, kullanvärinen levyklamppi pitää levyn tiiviisti paikallaan. Soitin näyttää siltä kuin se olisi pantu vahvistimen päälle. PD-151 MKII toimitetaan rca-kaapelilla ja pölykannella. Ledin väri kertoo nopeuden poikkeamat. Soittimessa on pyörimisnopeuden säätöLUXMAN PÄIVITTI ALOITUSTASON LEVYSOITTIMENSA Electrocompanietin cd-soitin EMC 1 MKV SE on alun perin puhtaasti Kiinan markkinoille suunniteltu erikoisversio. 161996_.indd 8 161996_.indd 8 22.9.2022 15.57.31 22.9.2022 15.57.31. Taajuuasvaste on 20–20 000 hertsiä (±0,05 dB), kanavaerotus yli 110 dB, dynamiikka 120 dB ja thd+n alle 0,003 prosenttia. Subbari painaa yli 200 kilogrammaa, ja siksi siinä on kolminkertaiset upotetut teräskahvat. 32: 11 500 EUROA LISÄTIEDOT: REL.NET & AUDELEC.FI Luxman julkaisi uustuotantoa olevan levysoittimen vuonna 2016, yli 30 vuotta edellisen Luxman-levysoittimen jälkeen. SE-versiossa mukana tulee Isotekin laadukas virtajohto. Sen 24 bitin ja 192 kilohertsin da-muunnin on rakennettu symmetriseksi laatukomponenteista. NO. Päältä ladattava EMC 1 MKV SE tarjoaa mekaanista vakautta ja tärinän estoa yli 18 kilogrammaa painavalla ja 42 senttimetriä syvällä kotelolla. 32ja 31-subbarit voidaan pinota päällekkäin linjalähteeksi jakotaajuuden ja vahvistuksen pysyessä samana. Moottori pyörittää neljän kilogramman alumiinilevylautasta hihnan välityksellä kolmella nopeudella (33/45/78 kierrosta minuutissa). REFERENSSISOITTIMEN ERIKOISPAINOS HINTA: 4 489 EUROA LISÄTIEDOT: LUXMAN.COM & HIFITALO.FI HINTA: NOIN 8 000 EUROA LISÄTIEDOT: ELECTROCOMPANIET.COM & JJHIFI.FI laite, joka käyttää PIDeli Proportional Integral Derivative -tyyppistä takaisinkytkentäsilmukkaa nopeuden ohjaamiseksi. Luxman PD151:n kotelon sisällä on suuren vääntömomentin harjaton dc-moottori. Sisällä on oma suojaava kotelo analogiapuolelle, digipuolelle, pyörittimelle, muuntajalle ja ohjainpiirille. Elementin iskupituus on 100 millimetriä. REL No.31 puolestaan käyttää 12 tuuman hiilikuituelementtiä ja 900 watin d-luokan vahvistinta. Uuden mallisarjan edullisin soitin PD-151 saapui markkinoille vuonna 2018. No. Alustan seinämät ovat sentin paksuista alumiinia. Myös harjaton dc-moottori on suunniteltu uudelleen. Takatukilevy on reilusti yli puoli tuumaa paksu. Alarajataajuus on 17 hertsiä (-6 desibeliä). Luxman PD-151 on tutunnäköinen levysoitin paksulla rungolla. Alla on tärinää vaimentavat, säädettävät 8-millimetriset kumijalat. NO. TUOTEUUTISET 08 REL Reference Series No.32:n kaarevan suljetun kotelon sisällä on päivitetty 15 tuuman bassoääninen hiilikuitukartiolla. D-luokkaisen vahvistimen teho on 1 000 wattia
TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO ERÄPUU Bella bellissimo! Italia-audio soi hienosti ja näyttää hyvältä. NÄHTÄVILLÄ JA KUULTAVISSA OLI JÄLLEEN KERRAN KOKO HIFIALAN LAITEUUTUUKSIEN KIRJO RASKAASTA HIGHENDISTÄ JOKAMIESLUOKKAAN, KOTITEATTERIA, HIFIHARRASTUSTA JA DIY:TÄ UNOHTAMATTA. 162001_.indd 10 162001_.indd 10 22.9.2022 14.26.50 22.9.2022 14.26.50. Aqua Audiolla jalostettu Pathos/Rosso Fiorentino -setti ihastutti. 10 MONIULOTTEINEN MESSUTAPAHTUMA RAPORTTI: HIFI2022-MESSUT, HELSINKI 10.–11.9.2022 VUOTUINEN HIFIKATSELMUS ON VAKIINNUTTANUT SIJAINTINSA HELSINGIN MESSUKESKUKSEN KONGRESSISIIVEN TILOIHIN JA NIIHIN LÄHES SAUMATTOMASTI LIITTYVÄN HOLIDAY INN EXPO -HOTELLIN KERROKSIIN
Toki messuyleisön ikäjakautuma kertoo harrastajien hienoisesta ukkoutumisesta, mutta näkyipä tuo jo auringonlaskun alaksi mainittu hifi kiinnostavan nuorempaakin väkeä. Kaiuttimet kun laitteistojen näkyvimpänä osana tahtovat varastaa show’n, raskaamman pään levysoitinten ohella. 11 CD-SOITTIMIA EI PAIKALLA JUURI NÄHTY. Vuoden 2022 massiivisimman kaiutinparin tittelin sai itseoikeutetusti kisapaikalle raahattu Avantgarde Trio G3 ryydittäjänään toimivan torvisubbariparin kera. Pronssimitalista kilvoittelivat ainakin Dynaudion Confidence-sarjan paalut, B&W ja isot Focalit. Uutta kotimaista kaiutintuotantoa. Massiivinen ja upea ilmestys. Handmade in UK. Tyyppimerkintä seuraa bassokeskiäänisen tuumakokoa. S iitäkin huolimatta, että alan toimijoista yllättävän monet olivat jättäneet tämänvuotiset hifimessut väliin, tapahtuma tarjosi suhteellisen kattavan läpileikkauksen kotiäänentoiston nykynäkymistä, jotka tietystä murroksesta huolimatta eivät suostu jämähtämään pysähtyneisyyden tilaan. Alkuperäinen lanseerattiin vuonna 1978. Ainakin messujen avajaispäivänä kongressisiiven isot ja hotellin vähän pienemmät huoneet täyttyivät lievään tungokseen asti uteliaista, joista osa tosin taisi koukata tapahtumapaikalle Habitare-messujen puolelta, jonne puolestaan jokuset hifivalmistajat ja kauppiaat olivat pystyttäneet osastonsa massamessujen suuremman yleisövirran tuottaman näkyvyyden toivossa. Boijs-malliston kaksi isointa, 5 ja 8. VALTAOSA MUSIIKEISTA VIRTASI SUORATOISTOPALVELUJEN VÄLITYKSELLÄ. NÄMÄHÄN LÖYTYVÄT YHÄ USEAMMIN MYÖS INTEGROITUINA JOPA AKTIIVIKAIUTINTEN YHTEYTEEN. Vierustoverinsa Wharfedale Elysion 1 lienee vuosimallia 2022. Hopealle sijoittui PMC:n BB5 SE, maailman kookkaimmaksi jalustakaiuttimeksikin mainittu. Ilmalaakeroidut levylautanen ja tangentiaalinen äänivarsi. PAINOPISTE RASKAUDESSA Tälläkin kertaa toteutui hifimessujen syvin olemus perinteisin keinoin. Tanskalaista levysoitinaatelia: Bergmann Galder/Odin. Uusintapainos Mission 770 -klassikosta. RAPORTTI 162001_.indd 11 162001_.indd 11 22.9.2022 14.27.25 22.9.2022 14.27.25
Akustiikkaan se liittyy kuulokekuuntelukin. Cd-soittimia ei paikalla juuri nähty. Valtaosa musiikeista virtasi suoratoistopalvelujen välityksellä. Viime syksynä julkistettu Kannel Audion Magnetar näkyi saaneen basso-osansa taakse suojaavan säleikön. Niistä ennenkuulumattomista levysoittimista järein oli Bergmann Calder/Odin -kombinaatio ilmalaakerointeineen ja tangentiaalisuuksineen. Thales Slim II/Simplicity II/EMT JSD6/EMT 128 -vinyylikattaus ei ulkoisella olemuksellaan elvistele mutta pureutuu musiikkiin professionaalilla otteella perinteitä ja edistyksellistä teknologiaa yhdistellen. Ei pääse huone pilaamaan soundia kun laittaa luurit korville. 162001_.indd 12 162001_.indd 12 22.9.2022 14.28.18 22.9.2022 14.28.18. Aivan puun takaa pääsi alan konkaritoimittajankin yllättämään Boijs-kaiutinsarja. Pear Audion Little John ja Pro-Jectit painivat selkeästi edullisemmassa hintaluokassa. Minimittaisuudestaan huolimatta tämä sisältää monipuoliset toiminnot automaattiseen huoneoptimointiin. Olivat keksineet tuotteilleen hauskat nimetkin: Bassan ja Diffan. Näin nytkin. 12 Kotimaiset kaiutinuutuudet on aikaisemminkin lanseerattu syksyn messuilla. Gradient R-5, passiiviversio viimeisimmästä Revolutionista. Hifiman Sundara Closed Back, suljettu ratkaisu henkilökohtaiseen nautiskeluun. AJATUSTA AKUSTIIKKAAN Akustiikka.com oli tuonut paikalle bassoansoja ja diffuusereita. Huoneakustiikkafilosofialtaan toisenlainen DSPeaker liputti elektronis-digitaalisen korjailun puolesta esittelemällä käänteentekevän Anti-Mode X4:n pikkuveli X2:n. Kaiutin kantaa tyyppimerkintää L, ja siinä on huomattava määrä aktiivisia watteja. ITSETEHTYÄ Messuorganisaatio oli hifiharrastuksen asialla luovuttamalla neljä huonetta diy-taitajien ja alan ry:n käyttöön. Nämähän löytyvät yhä useammin myös integroituina jopa aktiivikaiutinten yhteyteen. Kruunuradio panostaa laatuun kolmella aaa:lla. Ensiesittelynsä saivat niin Gradientin R-5:t kuin Hypostaticin Blackbirditkin, jotka noudattavat samaa hybridikonseptia kuin Indigenum ja Veruskin: tasokalvo tuettuna koteloidulla bassolla. Taipuu oli tuonut Oulusta etelään lattiaversion aiheesta Kero. Kuulokeuutuuksia oli koestettavissa myös muiden muassa Staxilta, Gradolta, Dan Clark Audiolta ja Focalilta. Harrastajat kiittivät tuomalla näkösälle ja kuuluville monenlaista audiotavaraa: vahvistimia, kaiuttimia, subbareita ja akustointivälineistöä vastaillen demoamisen ohessa messuyleisön enemmän ja vähemmän asiantunteviin kysymyksiin.?n A niin kuin Accuphase, Auralic, ja Audio Physic. Hifimanin uusi Sundara Closed Back suljettuna ratkaisuna eliminoi huoneen ohessa kuulokekuuntelijan aiheuttaman musiikin läpikuulumisen tilan muilta asustajilta. Kolmessa kokoluokassa operoiva sarja osoittautui vähintäänkin lupaavaksi. Jorma Salmen konsepti kestää isältä pojalle
Classic line -sarjan design on hyväksi havaittua mallia, vuosikymmenten takaa. Tymäkät 4349-jalustakaiuttimet olivat traditionaaliseen JBL-tapaan erittäin rock, mutta tarvittaessa välittyivät muidenkin genrejen edellyttämät tunnot. 13 Hypostaticin hybridikaiuttimet ovat pieniin päin. Sisäkalut on toki päivitetty vastaamaan nyky(digi)ajan haasteisiin, joita palvelevat myös norjalaisyrityksen uudemman polven laitteet. Electrocompanietin paluu. Diy-hifiharrastusta parhaimmillaan: kuuden tuuman koaksiaalielementti ja kaksi kappaletta 12 tuuman woofereita dipolimuodostelmassa seuranaan neljän viisitoistatuumaisen wooferin voimin ilmaa liikuttava, ripol-tyyppinen subbaripari. RAPORTTI 162001_.indd 13 162001_.indd 13 22.9.2022 14.29.06 22.9.2022 14.29.06. Harman Luxury esittää: Mark Levinson ja JBL. Uunituoreen Blackbirdin tasoelementti on 70 senttimetrin mittainen ja 8-tuumaisen wooferin kotelo teräksestä konstruoitu
Lindemannin Limetree-striimeri ja Musicbook Source -etu/kuulokevahvistin sulautuvat sisustukseen huomaamattomasti, kunnes ne herätetään henkiin ja julkisivun näytöt merkkivaloineen syttyvät. Monihuonevalmiudella ja jopa levysoitinliitännällä. Hintalapussa on kuitenkin viisinumeroinen lukema. Kuka sammutti valot. Eli monitoimivatkaimiahan nämä, vaikkei sitä heti pelkistetystä ulkoisesta olemuksesta uskoisi. Kaiutinta on saatavilla parillakin eri aktiivisuusvaihtoehdolla, joista järein on FourAudio PPA-1000 DSP Amp -perustainen. Lisää vain päätevahvistin, kuulokkeet tai aktiivikaiuttimet ja menoksi. Sisältänee ainakin tilkan käärmeöljyä… Hifimaailmassakin testatun Taipuu Keron uusi aktiivinen lattiakaiutin L. 162001_.indd 14 162001_.indd 14 22.9.2022 14.29.56 22.9.2022 14.29.56. Siis tulevaisuuden kaiutin, täällä jo tänään. Tinkimätön virranjakoblokki Furutechin tapaan. Aloitusvuonna lanseerattu Borderland on päivittynyt Mk IV -kuosiin ja sijoittuu nykymalliston keskikastin tuntumaan. German Physiks on valmistanut ympärisäteileviä kaiuttimia jo vuodesta 1992. 14 KEFin LS60 on aika taitava tapaus kaiuttimeksi. Ei minkäänlaista suotoa, vain laadukas loota virran jakautua. Herättää huomiota jykevällä bassotoistollaan, mutta ei muidenkaan alueiden toistossa ole nokan koputtamista. Langattomuus, striimausvalmius, hdmi ja monipuoliset kytkentämahdollisuudet eivät tuota tälle kaukosäädettävälle, sirolle mutta tuhtisoundiselle metrin tolpalle mitään ongelmia
15 Pear Audio Little John, Moonriver-integroitu, Larsen 6.2 ja Buddy Guy täyttivät huoneen bluesilla. Soi tarvittaessa myös herkistellen, vaikka äänivarat huimat ovatkin. Messujen massiivisin kaiutinsysteemi: Avantgarde Trio G3 Twin Drive Basshorn -subbareineen. MAAHANTUONTI & MARKKINOINTI Hinnat alkaen 1 775€ pari. HEDD ASIANTUNTIJAT: Seastone_Manger-Artnovion_Head_94x75_1-2_1-3_ilmot.indd 3 Seastone_Manger-Artnovion_Head_94x75_1-2_1-3_ilmot.indd 3 17.8.2022 20.50.58 17.8.2022 20.50.58 RAPORTTI 162001_.indd 15 162001_.indd 15 22.9.2022 14.30.41 22.9.2022 14.30.41
Quadralin Aurum Sedan 9 -kaiuttimen piti aiemmin kuluvana vuonna osallistua Hifimaailman jalustakaiutinvertailuun, mutta ennalta arvaamattomien teknisten ongelmien ja aikataulun vuoksi se ei ehtinyt vertailuryhmänsä mukaan. JOSKUS KAIKKI OSATEKIJÄT KOHTAAVAT LIKI IHANTEELLISESTI. Kaiutinpari jäi kuitenkin odottamaan vuoroaan, ja hyvä niin, sillä kesän myötä siihen tarjoutui mahdollisuus tutustua tarkemmin. IHANTEET ESIIN 1970-luvulta saakka. TEKSTI HEIKKI KIVELÄ | KUVAT MAURI ERONEN | MITTAUKSET AALTO-YLIOPISTO JA MAURI ERONEN A ina ei mene käsikirjoituksen mukaan. Aurum Sedan 9:n valmistaja, saksalainen Quadral, on Suomessa melko tuntematon merkki, vaikka se on toiminut alalla jo 16 162703_.indd 16 162703_.indd 16 22.9.2022 16.20.52 22.9.2022 16.20.52. Tällä hetkellä TESTI | QUADRAL AURUM SEDAN 9 -KAIUTIN HYVÄLLÄ TEKNISELLÄ TOTEUTUKSELLA PÄÄSEE KAIUTINSUUNNITTELUSSA PITKÄLLE, MUTTA LOPULLISEEN TOIMIVUUTEEN TARVITAAN MYÖS RIPAUS SATTUMAA. Quadral tunnetaan myös ahkerana elementtiteknologian kehittäjänä, ja sen työn hedelmät ovatkin enemmän tai vähemmän vahvasti läsnä jokaisessa valmistajan kaiutinmallissa. Esimerkiksi nyt tarkastelussa oleva Sedan 9 on Aurum-sarjansa kahdesta vaihtoehdosta suurempi jalustakaiutinmalli. Hannoverissa päämajaansa pitävän valmistajan kenties suosituin malli on TITAN, johon suunnittelija Helmut Schaper kehitti muun muassa omanlaisensa transmissiolinjakotelon
Sedanissa huomio kiinnittyy lähinnä melko syvään koteloon, jonka bassorefleksiaukko sijaitsee takana ylhäällä. Jakotaajuudeksi valmistaja ilmoittaa 2,8 kilohertsiä ja vasteeksi melko hurjat 33– 65 000 hertsiä, mikä toki todellisuudessa on aina jotain ihan muuta, mutta mittausten valossa kokonaisuus on silti sangen vakuuttava. Miellyttävä ja raikas sointi on hienosti tasa painossa. Yhteisiä piirteitä niin Sedan-mallin kuin muidenkin kohdalla on nykyaikainen, virtaviivainen ja omalla tavallaan tekninen design. Mikäli kuulijalla on yksi selkeä preferenssi tai äänen osa-alue, johon hän erityisesti kiinnittää huomiota kaiuttimen ääntä arvioidessaan, Sedan 9 tarjoaa tässä mielessä paljon ja mielenkiintoisia asioita. Sen alapuolella on tanakat naparuuvit tuplana sekä diskantin kolmiportainen (+2/0/-2 desibeliä) tasonsäätö. Alapää naputtaa iskevästi ja hyvällä ulottuvuudel la. Etupaneeli puolestaan, varsinkin kiiltovalkoisella viimeistelyllä, hohkaa tietynlaista teollista estetiikkaa yksityiskohtineen ja metallinharmaine elementteineen. Yläkeskialue erottelevuudes saankin välttyy yliampumiselta ja artikulaatiolta, eikä kuunte luväsymykseen ole taipumusta. Jos lähdetään kaiuttimen bassovarannoista, niin subjektiivisesti arvioituna 33 hertsin alarajataajuus toteutuu lähinnä paperilla, mutta eipä siitä montaa hertsiä ylemmäs tarvitse nousta, kun kaikki musiikin kannalta tärkeät soivat taajuudet ovat ilahduttavan hyvin läjässä. QUADRAL AURUM SEDAN 9 Hinta 2 790 € / pari Edustaja HifiPlus / Telemaimport Lisätietoja quadral.com hifiplus.fi Mitat (lxkxs) 23 x 39 x 35 cm Paino 13,6 kg Toiminta periaate 2tie, bassorefleksi Nimellis impedanssi 8 Ohm Elementit bassokeskiääni 180 mm diskantti 70 mm alumiininauhadiskantti Jakotaajuus 2,8 kHz Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Kyllä Muuta Diskantin tasonsäätö (0/±2 dB) kytkimellä kyseisestä kaiutinsarjasta löytyy jalustamallien ohella viisi erilaista lattiamallia, kolme keskikaiutinta, yksi subwoofer sekä seinäasennuskaiutinpari, ja hinnat alkavat noin 1 600 eurosta. Pääosin hillitty basso toisto herää joillain äänitteillä kunnolla eloon. Mistään budjettisarjasta ei siis ole kyse, ja siitä kertovat paitsi työn laatu ja käytetyt materiaalit myös ääni. Kokonaisuus toimii, sil lä musiikkia kuuntelee todella mielikseen. Kylmänharmaan etupaneelin saa kuitenkin rauhallisemmaksi mukana tulevilla pölyverkoilla. Toisaalta tämä johtuu nykyteknologian hyödyntämisestä, toisaalta taas valmistajan pyrkimyksistä tehdä tarkoituksella isosti soiva kaiutin. Iloisesti kilahtava diskantti inte groituu hyvin siistiin ja erottele vaan keskialueeseen. Esimerkkinä toimii usein bassokitaran ja bassorummun balanssi alemmalla kaistalla: KUUNTELUARVIO MAURI ERONEN Stereokuvaltaan tarkka mutta äänikentän avarana piirtävä kai utin on nopealiikkeinen ja miel lyttävä. KOMPAKTISTA KOOKKAAKSI Quadral Aurum Sedan 9 on sarjassamme niitä kaiuttimia, joiden yhteydessä ”kokoaan isompi ääni” -sanonta on kaikessa kliseisyydessään totisinta totta. Bassokeskiääninen on sekin Quadralin itsensä suunnittelema ja valmistama, 180-millimetrinen Altimaeli alumiini–titaani–magnesium-elementti. YHDEKSÄTTÄ SUKUPOLVEA Quadral on ehtinyt vuosien saatossa hioa tuotteidensa yksityiskohtia. Esimerkiksi tehovasteen osalta tulos on likimain ihanteellinen, vaikkei se suoraan kerrokaan esimerkiksi bassotoistosta. Tällä hetkellä markkinoilla oleva Aurum-sarja edustaa valmistajansa historiassa yhdeksännen sukupolven kaiutintuotantoa, ja tästä kertoo myös mallinimissä esiintyvä yhdeksikkö. Mainittakoon kuitenkin, että tässä tapauksessa isoäänisyys on myös toiston helppoutta, tasapainoisuutta ja puhuttelevuutta maltillisemmillakin äänenvoimakkuuksilla. TESTI 17 162703_.indd 17 162703_.indd 17 22.9.2022 16.22.31 22.9.2022 16.22.31. Nauhadiskanteille jossain määrin tyypillisesti se on ääneltään tarkka niin dynaamisesti kuin tonaalisestikin, ja lisäksi elementin säteilykuvio pysyy melko tasaisena myös hiukan sivumpaa kuunneltuna. Ja elementeistä puheen ollen, Sedanin diskantti on 15 millimetriä leveä ja 70 millimetriä korkea alumiininauha, Quadralin omaa tuotantoa oleva quSENSE
Kuuntelun helppous – niin kovempaa kuin hiljempaakin – on luultavasti se keskeisin tekijä, joka saa kuulijan pysymään penkissä pisimpään. Sen taustalla taas on hallittuja toistopro ilin painotuksia mutta ennen kaikkea yleisellä tasolla rutkasti rasittamatonta ja mukaansatempaavaa ääntä. Se ei ehkä ole ulkoisesti maailman persoonallisin kaiutin, mutta tekninen suorituskyky ja sen mahdollistama äänenlaatu ovat kuitenkin kategoriassaan todella hyvällä tasolla. Sedan 9:n kohdalla voidaan sanoa, että kumpikin, ja yleistä massaa on saatavilla riippuen siitä, kuinka lähelle nurkkaa tai seiniä kaiuttimet sijoittaa. + ONNISTUNEESTI MONIPUOLINEN Quadral Aurum Sedan 9 on luokassaan pitkälle kehittynyt ja komeaääninen jalustakaiutin, joka vastaa monenlaisiin soundipreferensseihin tasaisen vakuuttavalla ja raamikkaalla äänellä. ÄÄNENLAATU | TYÖN JÄLKI JA LAATU MITTAUSTULOKSET QUADRAL AURUM SEDAN 9 Herkkyys (1 m, 2,83 V) 83,5 dB Alarajataajuus (-6 dB) 60 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10 000 Hz) 4,7 dB Lisäviive, 1 kHz 0,13 ms Harmoninen särö (8,95 V, 100-10000 Hz) 0,4 % Impedanssin vaihteluväli 4,1-38 Ohm Minimi-impedanssi 4,1 Ohm @ 3 600 Hz Viritystaajuus 45 Hz Impedanssi(sininen) ja vaihevaste (punainen) Taajuusvasteet kaiuttomassa huoneessa. Vaikka bassopuolelta pölähtää ja diskantti on skarppi mutta miellyttävä, kokonaisuudessa ei ole tippaakaan liikaa loudness-henkeä. Elementtien sovitus toimii, ja melko lailla kaikki kaiuttimelle tarjoiltu musiikki vie mukanaan. Korostus sen sijaan toimi. Ääni jatkuu bassoista keskialueelle ja sen poikki huomattavan luontevana ja yhtenäisenä, eivätkä toistokaistan ääripäät sävytä tarpeettomasti väliin jäävää kaistaa. Itse diskantti taas oli nollasäädöllä kohdallaan pitkin kuunteluja, eikä sitä ollut tarpeen sovittaa takapaneelin tasonsäätimellä. Tähän on takuulla päästy virittämällä, mutta tuskin onnekasta sattumaakaan voi täysin sulkea pois. Impedanssin vaihtelu on melko suurta bassoilla, joten bassotoisto pysyy parhaiten ruodussa trankkuvahvistimella. Rajapintojen lähelläkään kaiutin ei merkittävästi kumise, vaan se osaa hienosti hyödyntää huonetta bassotoiston tukevoittajana. Kaiuttimen 83,5 desibelin herkkyys on melko alhainen muttei kokoluokassaan poikkeuksellinen. MITTAUSTULOKSET Quadarlin tehovaste laskee hiljalleen ja tasaisesti korkeita ääniä kohti, joten toisto on todennäköisesti tasapainoinen huoneessa. kumpi niistä vie, vai viekö kumpikaan. Kytkimestä saattaa kuitenkin olla yllättäväkin apu esimerkiksi akustiikaltaan poikkeuksellisissa huoneissa tai miksei myös yleisesti toiston preferenssien hienosäätämisessä. Lisäksi Aurum Sedan 9 oli niitä kaiuttimia, joiden kautta oikeastaan kaikki mahdollinen musiikki soi luontevasti. 162703_.indd 18 162703_.indd 18 22.9.2022 16.21.23 22.9.2022 16.21.23. Suuntaavuus on varsin hyvin hallussa. Yli neljän ohmin minimi-impedanssi ei tuota vaikeuksia. Viihdefaktori on siis korkealla ilman kuulijan kosiskelua tarpeettomalla ääripääkorosteisuudella. Testiyksilön takalevyn diskanttisäädin ei tehnyt mitään –2-asennossa. Kaiuttimen toisto vaimenee voimakkaasti yli 15 kilohertsin yläpuolella, mikä saattaa olla kuultavissa nuorilla korvilla
ESIMERKIKSI KAIUTTIMIEN KOHDALLA KORKEAMPI TASO SAA JA PITÄÄKIN NÄKYÄ HINNAN HIVUTTAUTUESSA KOHTI HIGHENDIÄ, MUTTA KUINKA ON ÄÄNEN LAITA. AMPHION ARGON 7LS DALI RUBICON 6 FYNE F502SP MARTINLOGAN ESL X POLK L600 PROAC RESPONSE D20R 162698_.indd 20 162698_.indd 20 22.9.2022 16.39.33 22.9.2022 16.39.33. 20 PELKÄSTÄÄN HYVIÄ VAIHTOEHTOJA VERTAILU | LATTIAKAIUTTIMET 4 890–5 790 EUROA TEKSTI HEIKKI KIVELÄ | KUVAT MAURI ERONEN | MITTAUKSET AALTO YLIOPISTO JA MAURI ERONEN HINNAN JA LAADUN KORRELAATIO ON HIFILAITTEISTOJA TARKASTELLESSA TOISINAAN HIUKAN TULKINNANVARAINEN ASIA
Tästä pääsemmekin tämänkertaisen vertailun aiheeseen: noin viiden tuhannen euron perinteisiin lattiakaiuttimiin. Bassokeskiäänielementit taas ovat kussakin melko tavanomaiset, ja niitä löytyy yhdestä kolmeen kappaletta per kaiutin. Pohjimmiltaan kaikki ovat 2–3-teisiä, refleksikoteloituja passiivimalleja, tosin elektrostaattispesialisti MartinLoganin ESL X on hybriditoteutus, jossa kookas tasokalvo on yhdistetty dynaamisiin bassoelementteihin. Näin ei kuitenkaan ole, sillä yllättävää kyllä, testeihin valikoituvat laitteet ja toteutukset jaksavat kiinnostaa joka kerta uudelleen – varsinkin siinä tapauksessa, jos tarjolla on jotain hyvin yksinkertaista mutta toimivaa. Tämän lisäksi toimituksen jäsenet kuuntelevat säännöllisesti yhdessä myös hintavia highend-kokonaisuuksia. Lattiakaiuttimen ympärille on siis hyvä varautua luomaan tilaa, sillä nurkkaan vietynä bassotoisto voi korostua liikaakin. Yleisellä tasolla on otettava huomioon sekin, että selvästi pienempiin kuuntelutiloihin usein paljon järkevämpi vaihtoehto on TAITAVASTI SUUNNITELTU KAIUTIN VOI MYÖS OLLA HIUKAN IMMUUNIMPI HUONEEN VAIKUTUKSILLE, MUTTA IHMEITÄ SEKÄÄN EI SELLAISENAAN SAA AIKAAN. Silti on sanottava, että hyvä lattiakaiutin tarjoaa parhaimmillaan juuri sen tarvittavan pari pykälää ekstravääntöä ja suorituskykyä koko toistokaistalla, siinä missä jalustamalli jo mittojensakin puolesta on alisteisempi fysiikan laeille. Kaiuttimista olemme järjestäneet viime vuosina vertailuja niin edullisista, noin tuhannen euron jalustakaiuttimista (numerossa 2/19) ja alle tuhannen euron lattiakaiuttimista (numerossa 7/19) kuin myös hiukan kalliimmista, noin kolmen tuhannen euron jalustakaiuttimista (numerossa 2/22) ja lattiakaiuttimista (numerossa 6/21). Diskanttien kohdalla varianssia on enemmän. Viimeksi Hifimaailma testasi kyseiseen kategoriaan osuvia kaiuttimia peräti 13 vuotta sitten numerossa 6/09. Pointti on siinä, ettei hyvällä lattiakaiuttimella tarvitse välttämättä edes kuunnella kovin lujaa äänen ollessa silti tasapainoisempi myös esimerkiksi basso-osastolla. Taitavasti suunniteltu kaiutin voi myös olla hiukan immuunimpi huoneen vaikutuksille, mutta ihmeitä sekään ei sellaisenaan saa aikaan. Lattiakaiutinta ei kannata hankkia pelkästään sen koon tai ulkonäön takia, sillä kuten hyvin tiedetään, itse kaiutintakin suuremmassa osassa kokonaisäänenlaadun muodostumisessa on kuuntelutila ominaisuuksineen. Esimerkiksi tanskalaismerkki Dali on varustanut Rubicon 6:n paitsi 29 millimetrin kalotilla myös 17 x 45 millimetrin nauhadiskantilla, kun taas ProAcista löytyy 10 x 60 Amphion on virittänyt 7LS:n kotelon kahdella taakse sijoitetulla passiivisäteilijällä. Tältä pohjalta – itse kunkin oma harrastuneisuus mukaan luettuna – olemme sikäli auvoisessa asemassa, että aktiivisten kuunteluiden ja testijärjestelyjen myötä toimituksen jäsenille on muodostunut varsin kattava näkemys vaikkapa siitä, miten eri hintaluokkiin sijoittuvat kaiuttimet toimivat tutussa kuuntelutilassa tutulla oheiskalustolla. Kuten aina, temput ja teknologiat valuvat kalliimmista sarjoista alaspäin, mutta tässä hintaluokassa jokainen kaiuttimista on kuitenkin itsenäinen kokonaisuutensa ilman mainittavia sukurasitteita. Siinä missä pääosa kaiuttimista on selvästikin suunnattu perinteisiin kaksikanavasetteihin, vertailun mörssäri, Polk Legend L600 toimii myös kotiteatteriasennuksissa. Isommassa mittakaavassa kyseinen hintaluokka muodostaa pienen mutta tärkeän välimaaston highend-puolen ja toisaalta taas enemmän kompromissivoittoisen budjettiluokan välillä. 21 H ifimaailman toimitus kuuntelee ja testaa aktiivisesti äänentoistolaitteita monista eri hintaluokista. Tästä osoituksena on muun muassa kaiuttimen päälle erikseen upotettava Dolby Atmos -moduuli, jolle on omat liitännät takalevyssä. Tavanomainen lattiakaiutin ei tässä ajassa tietenkään ole mahdottomasti muotoaan muuttanut, mutta kehitystäkin toki näkyy. Jos taas huone itsessään on akustiikaltaan terve, hyvä kaiutin soi luonnollisestikin hyvin – ja parempi kaiutin vielä paremmin! MISTÄ HINTA MUODOSTUU. Vastaavasti kovapintaisessa tilassa myös diskantti voi kääntyä räikeänpuoleiseksi, mikä todennäköisesti nipistää osan kuuntelumukavuudesta. jalustakaiutin. Muutamia kaupallisia toimijoita sekä todella erityisessä asemassa olevia harrastajia lukuun ottamatta moni tuskin ryhtyy tai kykenee vastaaviin prosesseihin. Äkkiseltään voisi olettaa, että jatkuva testaaminen turruttaisi tai veisi ilon musiikin kuuntelusta. Vaikka yksityiskohtiin on nähty huomiota, viimeistelyt ovat kohdillaan ja elementtipuolellakin on tiettyä erityisyyttä (erityisesti MartinLoganin kohdalla), kaikista eksoottisimmat viritykset kuuluvat vielä paljon kalliimpien mallien ominaisuuksiin. Tämänkertaisen vertailun kaiuttimia silmäillessä ei äkkiseltään välttämättä tajua niiden hintaluokkaa. HARKINNAN ARVOISTA Noin 5 000 euroa kaiutinparista on mediaanipalkansaajalle melkoinen investointi, mutta harrastuksillahan on tapana maksaa. VERTAILU 162698_.indd 21 162698_.indd 21 22.9.2022 16.39.47 22.9.2022 16.39.47
Varsinaisia puutteita tai valittamisen aiheita ei yhdestäkään erityisemmin löytynyt, joten siinäkin mielessä voimme sanoa, että hinta kyllä korreloi laadun kanssa – toisten kohdalla vain hiukan eri vahvuuksia korostaen. Kaikkien paitsi Amphionin kohdalla on myös mahdollista hyödyntää kaksoisjohdotusta. 162698_.indd 22 162698_.indd 22 22.9.2022 16.40.03 22.9.2022 16.40.03. Mielenkiintoisia ja kuuntelemisen arvoisia vaihtoehtoja kaikki siis!?n TÄLLÄ KERTAA JOKAINEN KUUDESTA KAIUTTIMESTA SUORIUTUI SEKÄ MITTAUKSISTA ETTÄ KUUNTELUISTA POIKKEUKSELLISEN PUHTAIN PAPEREIN, JA ARVOSANAT OLIVAT SEN MUKAISIA. Tällä kertaa jokainen kuudesta kaiuttimesta suoriutui sekä mittauksista että kuunteluista poikkeuksellisen puhtain paperein, ja arvosanat olivat sen mukaisia. 22 millimetrin nauhadiskantti. Kaiuttimien soittojärjestys arvottiin erikseen kullekin kuuntelijalle. Kotelot ovat kaikkien kohdalla perustanakkaa tekoa, ja viimeistelyt ovat paikoittain suorastaan kaunista katseltavaa. Kuuntelijoilla oli halutessaan mahdollisuus pyytää koejärjestelijää muuttamaan kaiuttimien sijoitusta ja suuntausta tai tukkimaan refleksiputket bassotoiston hillitsemiseksi. Kaikki kaiuttimet kuunneltiin ilman etulevyn suojakangasta. AMPHION DALI FYNE MARTINLOGAN POLK PROAC NÄIN KUUNTELIMME Neljä henkilo?ä kuunteli vertailun kaiuttimet Hifimaailman akustoidussa kuunteluhuoneessa sokkona. VAHVUUDET VAHVOILLA Kaiuttimien paremmuusjärjestykseen laittamisessa keskeisintä ovat kriittiset kuuntelut, ja tukea kuunteluhavainnoille voi bongailla myös mittaustuloksista. Pisteissä kolmanneksi noussut Dali tarjosi skarppia ja dynaamista hifisaundia, kakkospaikalle kivunnut MartinLogan taas rehevää ja mielenkiintoista ääntä, ja pienellä kaulalla vertailun kovimmat pisteet vetänyt Polk yksinkertaisesti vakuutti melkeinpä kaikilla osa-alueilla. Kiinnostavaa on, että kuuntelupisteiden perusteella kärkikolmikko koostui keskenään melko erilaisista toteutuksista. Tämä tarkoittaa, että he eivät tienneet soivan kaiuttimen merkkiä tai mallia. Amphionin elementtien edessä olevia ritilo?itä ei irrotettu. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota kuunteluarvioiden painotuksiin, sillä kukin kaiuttimista tuntui toimivan musiikista ja kuuntelutottumuksista riippuen vähän eri tavalla. Mukava yllätys oli myös se, että kun jokaista kuulijaa pyydettiin valitsemaan mieleisimmät kaiuttimet, kuudesta osallistujasta viisi sai vähintään yhden suosikkimerkinnän. Kuuntelussa käytetty laitteisto koostui Musical Fidelity M6 500i -vahvistimesta, NAD C 568 -cd-soittimesta sekä Analysis Plus -välija -kaiutinkaapeleista. Fyne taas luottaa tuttuun tyyliin koaksiaalitoteutukseen, jossa 200-millimetrisen keskiäänielementin kurkussa on 25-millimetrinen kalotti. Kuuntelijan ja kaiuttimien välillä oli näko?esteenä ohut, ääntä läpäisevä verho. Polkin pitkään käyttämä rengassäteilijä poikkeaa toimintaperiaatteeltaan tavallisesta kalottidiskantista. Heikki Kivelän ja Mauri Erosen äänilähde oli Applen kannettava tietokone iFi Audion Neo iDSD:n toimiessa da-muuntimena. Oletussijainti on valittu siten, että tasapainoinen kaiutin soi paikassa neutraalisti. Perinteisesti mukana on myös suojaverkot, joilla etumaskeissa möllöttävät elementit saa hienovaraisesti piiloon. Kaiuttimet suunnattiin hieman kuuntelupaikan ohi niin, että (näko?suojaverho poistettuna) kaiutinparin sisäpuolen kyljet olivat näkyvissä. Kaiuttimet oli sijoitettu noin puolen metrin etäisyydelle sivuseinistä, ja takana oli lehdillä täytetty kirjahylly
MartinLoganin dipolibasso aiheuttaa alle kilohertsin taajuuksille suuren viiveen. Amphionin suuntaavuuteen on kiinnitetty huomiota. Toisto ulottuu alas ilman yläbassokorostusta. Myös keskialueen korostuma 500 hertsillä antaa viitteitä hieman poikkeuksellisesta sävystä. Esimerkiksi 60 asteen kulmaan toisto vaimenee diskantilla hyvin siististi. Fyne sopii parhaiten hyvin akustoituun kuunteluhuoneeseen. Neutraaleissa kaiuttimissa tehovaste laskee voimakkaammin. Fynen impedanssin vaihtelu on erittäin suurta. ProAc on kirkassointinen ja laajalle säteilevä kaiutin, joka kannattaa suunnata hieman pois kuulijasta. Kuormina kaiuttimet ovat melko tavanomaisia. AMPHION DALI FYNE MARTINLOGAN POLK PROAC MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI Vertailun kaiuttimet voidaan jaotella taajuusbalanssin osalta kolmeen ryhmään. Suuntaavuus onkin ryhmän pienin. Ainoastaan pieni kupru kilohertsin kohdalla rikkoo yhtenäisen suuntakuvion. Korkean impedanssin putkivahvistimella valmiiksi korostunut kolmen kilohertsin preesensalue muuttuu entistä voimakkaammaksi. Myös yläbassoilla on selvä korostuma. MartinLogan on erittäin suuntaava. Sen ääni on siten voimakkaasti riippuvainen käytetyn vahvistimen antoimpedanssista. Dalin taajuusvaste on melko tasainen. Paneelikaiuttimelle tyypillisesti sen diskanttitoisto on huomattavan paljon vaimentunut 60 asteen kulmaan. Fynen minimi-impedanssi on melko alhainen 2,8 ohmia paljon energiaa sisältävällä yläbassoalueella. Suuntaavuus 20 asteeseen ei ole kovin hallittua, joten ääneen syntyy värittymiä huoneessa. Se kannattaa myös sijoittaa hyvin vaimennettuun tilaan, jotta diskantin taso pysyy kurissa, sillä tehovasteessa on preesensalueella korostuma. Fyne on 90 desibelillä joukon herkin, ProAc 84 desibelillä taas vaatii vahvistimelta neljä kertaa enemmän tehoa saman äänenpaineen saavuttamiseksi. Fynen torvimainen rakenne aiheuttaa jonkin verran resonansseja taajuusvasteeseen. Syvälle kaiuttimen sisään sijoitettu diskantti aiheuttaa sen, että yhden kilohertsin signaali saapuu kuuntelupaikalle jopa hieman ennen diskanttitaajuuksia. Myös Polkin viive sadalla hertsillä on keskimääräistä suurempi. Vaste aaltoilee hieman 60 asteen kulmassa, mutta ensiheijastuskohdat vaimentamalla ääni lienee erittäin tasapainoinen. VERTAILU 162698_.indd 23 162698_.indd 23 22.9.2022 16.40.23 22.9.2022 16.40.23. Kirkkaita, eli sellaisia, joissa tehovaste on keskialueja diskanttitaajuuksilla suurin piirtein samalla tasolla, ovat Dali, Fyne ja ProAc. Polkin toistovasteet ovat siistit. Amphionin minimi-impedanssi on vain 1,8 ohmia. Se säteilee aika voimakkaasti diskanttitaajuuksia myös sivulle, joten huoneessa kaiutin kuulostaa kirkkaalta. Myös Dali ja MartinLogan ovat 88 desibelin herkkyydellään helppoja kuormia. Myös Amphionissa viive on erittäin alhainen. Tehovasteen muodosta voidaan päätellä, että kaiutin soi hyvin kirkkaasti, vaikka erittäin suuntaavana kaiuttimena ylin diskantti vaimenee voimakkaasti sivusta kuunneltuna. Näitä ovat Amphion ja Polk. Lisäviive on siis negatiivinen. Fynen elementtisijoittelulla on onnistuttu pitämään lisäviive eli eri taajuusalueiden välinen aikaero hyvin pienenä. Koska impedanssin minimi sijoittuu ylimpään diskanttiin, jossa musiikkienergiaa on vähän, ei sen pitäisi aiheuttaa ongelmia. Ääni on lähes identtinen suoraan edestä ja 20 asteen kulmaan. Amphionin toisto on tasaisimmillaan, kun sen kääntää hieman kuulijan korvien ohi. Yhdessä ProAcin kanssa ne ovat myös impedanssiltaan ongelmattomia. MartinLogan kuuluu yksin tummasointiseen ryhmään. Tehovaste on muodoltaan tasainen ja loiva, eikä pientä aaltoilua pahempia yksittäisiä resonansseja ilmene
Tavallisesti korkeimmat taajuudet toistuvat ensin, ja viive kasvaa matalia taajuuksia kohti. Se kertoo kaiuttimen kokonaisuutena ympärilleen säteilevän taajuusvasteen. 24 MITTAUSTULOKSET AMPHION DALI FYNE MARTINLOGAN POLK PROAC Herkkyys (1 m, 2,83 V) 86 dB 88 dB 90 dB 88 dB 85 dB 84 dB Alarajataajuus (-6 dB) 42 Hz 43 Hz 39 Hz 43 Hz 39 Hz 44 Hz Viritystaajuus 34 Hz 34 Hz 32 Hz 35 Hz 39 Hz Suuntaavuusindeksi (100–10 000 Hz) 5,4 dB 5,2 dB 6,0 dB 6,2 dB 4,8 dB 5,0 dB Lisäviive, 1 kHz 0,07 ms 0,17 ms -0,01 ms 0,22 ms 0,28 ms 0,16 ms Impedanssin vaihteluväli 1,8–19 Ohm 4,1–17 Ohm 2,8–43 Ohm 7,2–28 Ohm 3,3–34 Ohm 6,3–27 Ohm Minimi-impedanssi (< 10 kHz) 3,7 Ohm @ 167 Hz 4,1 Ohm @ 134 Hz 2,8 Ohm @ 84 Hz 8,4 Ohm @ 24 Hz 3,3 Ohm @ 7 260 Hz 6,3 Ohm @ 195 Hz Harmoninen särö (8,95 V, 100–10 000 Hz) 0,6 % 0,4 % 1,3 % 0,7 % 0,7 % 0,8 % MITÄ MITTAUKSET KERTOVAT. Tämä vastaa yhden watin tehoa kahdeksaan ohmiin. TAAJUUSVASTE Taajuusvaste kuvaa, miten tasapainoisesti erikorkuiset äänet toistuvat suhteessa toisiinsa. VIRITYSTAAJUUS Refleksikotelon viritystaajuuden alapuolella kotelon hillitsevä vaikutus bassokartion liikepoikkeamaan vähenee ja elementin vahingoittumisen mahdollisuus kasvaa käytettäessä suuria tehoja. Herkkyys lasketaan taajuusalueen 100–10 000 hertsiä tason keskiarvona. Ilmoitamme sen alueen 100–10 000 hertsin keskiarvona. Tasaisen matala lisäviive parantaa todennäköisesti iskuäänten luonnollisuutta ja tilavaikutelman välittymistä. Monitiekaiuttimien viivekäyrässä näkyy joskus myös porras jakotaajuuden kohdalla. LISÄVIIVE Lisäeli ryhmäviive kuvaa sitä, kuinka tarkka toisto on ajallisesti, eli toistuvatko erikorkuiset äänet samanaikaisesti. Kuorma on helpoin, kun impedanssin itseisarvo on suurehko, yli kuusi ohmia, ja virran ja jännitteen välinen vaihekulma on pieni. SUUNTAAVUUSINDEKSI Huoneesta heijastuneet äänet sotkevat toiston tarkkuutta. Heijastavia pintoja sisältävissä kuuntelutiloissa tehovaste (musta käyrä) kuvaa kaiuttimen yleissointia parhaiten. Käytännössä alimpien taajuuksien toisto riippuu erittäin paljon huoneesta. Kaksoisjohdotus Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Muuta Suojaritilät saatavilla eri väreissä – – – – Premium-viimeistelyt (eebenpuu, ruusupuu) +900 € Viimeistelyvaihtoehdot Standardija ”Full”-valkoinen, musta, pähkinä Pähkinä, kiiltomusta, kiiltovalkoinen, rubiini, kokomusta Kiiltomusta, kiiltovalkoinen, kiiltävä pähkinä Musta, kiiltomusta Musta, pähkinä Musta, mahonki, kirsikka, pähkinä, valkoinen 162698_.indd 24 162698_.indd 24 22.9.2022 16.40.54 22.9.2022 16.40.54. Punainen käyrä on mitattu kohtisuoraan edessä, sininen 20 asteen kulmassa sivulla ja vihreä 60 asteen kulmassa. Suuri vaihekulma yhdessä alle neljän ohmin itseisarvon kanssa voi heikentää vahvistimen puhtaasti antamaa tehoa, jos se on huonosti suunniteltu. Suoraan edestä mitatun taajuusvasteen tavoite on yleensä suora, kun taas tehovasteen tulisi olla loivasti ja tasaisesti korkeita ääniä kohti laskeva. Suuntaavuusindeksi kuvaa, kuinka paljon voimakkaammin kaiutin säteilee ääntä suoraan eteenpäin kuuntelusuuntaan kuin ympärilleen keskimäärin. Tulos antaa oikean kuvan ulottuvuudesta vain kaiuttimilla, joiden bassovaste ulottuu vaimentumatta 100–150 hertsin alueelle. Kolmen desibelin ero herkkyydessä tarkoittaa vaadittavan tehon kaksinkertaistumista tai puoliintumista. Määrittelemme sen taajuudeksi, jonka kohdalla toisto on vaimentunut kuusi desibeliä 100–150 hertsin tasoon verrattuna. Voimakkaat yksittäiset poikkeamat tehovasteessa voivat kertoa esimerkiksi kaiutinelementtien suuntakuvioiden sovitusongelmista. MERKKI AMPHION DALI FYNE MARTINLOGAN POLK PROAC Malli Argon 7LS Rubicon 6 F502SP ESL X L600 Response D20R Parihinta 5 000 € 4 998 € 5 790 € 5 699 € 4 999 € 4 890 € Edustaja Amphion JJ Hifi Seastone Audio Highend Studio Finland Simex Kruunuradio Lisätietoja amphion.fi dali-speakers.com jjhifi.fi fyneaudio.com kruunuradio.fi martinlogan.com highendstudio.fi polkaudio.com simex.fi proac-loudspeakers.com kruunuradio.fi Mitat (l x k x s) 234 x 1 158 x 344 mm 200 x 990 x 380 mm 338 x 1 111 x 380 mm 238 x 1 503 x 526 mm 329 x 1 186 x 404 mm 193 x 978 x 282 mm Paino 27 kg 20,2 kg 30,4 kg 23,6 kg 35,3 kg 24 kg Toimintaperiaate 2-tie, passiivisätelijiät 2,5+0,5-tie, bassorefleksi 2,5-tie, bassorefleksi 2-tie, bassorefleksi 3-tie, bassorefleksi 2-tie, bassorefleksi Refleksiputken sijainti Passiivisäteilijät takana Takana Pohjassa Pohjassa Pohjassa Pohjassa Suurin suositeltava teho 150 W 200 W 200 W 400 W 300 W 180 W Elementit bassokeskiääni 2 x 165 mm 2 x 165 mm 2 x 200 mm 2 x 200 mm 1 x 130 mm + 2 x 180 mm 165 mm diskantti 25 mm 29 mm kalotti 17 x 45 mm nauha 25 mm (koaks.) 1 016 x 218 mm elektrostaattipaneeli 25 mm 10 x 60 mm nauha Jakotaajuus 1 600 Hz 800 / 2 600 / 14 000 Hz 250 / 1 700 Hz 400 Hz 410 / 2 900 Hz Ei ilm. Alhaisen suuntaavuusindeksin kaiuttimilla huoneen akustointi ja ensiheijastusten vaimentaminen on ensiarvoisen tärkeää. HERKKYYS Herkkyys on kaiuttimen tuottama äänenpaine desibeleinä yhden metrin etäisyydellä, kun siihen syötetään 2,83 voltin signaalijännite. IMPEDANSSI Impedanssi kertoo, millaisen sähköisen kuorman kaiutin muodostaa vahvistimelle. Taajuusvastemittauksiin sisältyy neljä erilaista vastetta. Hyvin suuntaava kaiutin vähentää huoneen vaikutusta, ja ääni tulee puhtaampana kuuntelupaikalle. ALARAJATAAJUUS Bassotoiston ulottuvuutta kuvataan alarajataajuuden avulla. Korkean antoimpedanssin putkivahvistimilla tai joillain d-luokan vahvistimilla kaiuttimen tasainen impedanssivaste etenkin keskialueen yläpuolella on tärkeää, jotta toistovaste ei vääristyisi
Hyvätapainen hi kaiutin antaa hyvin tilaa musiikille. Bassossa on potkuisuutta ihan mukavasti, joskin ajoittain sointi onkin näiltä osin hieman paksu ja erillisyyteen taipuvainen. Bassotoisto ei pahemmin korjausta kaipaa, joskin todella lujaa kuunneltuna isku luonnollisestikin hiukan pehmenee, mutta se on silti ajallisesti ja tonaalisesti tarkka. POLK L600 Parihinta: 4 999 € LEGENDOJEN JALANJÄLJISSÄ Amerikkalaisikoni Polk on valmistanut kunnianhimoisia kaiuttimia jo pian 50 vuotta, vaikka merkin myyntivaltteja lienevätkin nykyään edullisemmat äänentoistojärjestelmät. Keskibasso ei ole iskevin mahdollinen – enemmänkin rivakan napakka kuin raskaasti jyskivä. Kuuntelun helppous, mukaansatempaavuus sekä tarvittaessa voimalla pölähtävät iskut ovat kaikki ominaisuuksia, joita laadukkaalta lattiakaiuttimelta voi odottaa. Jos koko ja ulkonäkö eivät haittaa, L600 on paitsi teknisesti myös äänellisesti sangen toimiva ja mielenkiintoinen kaiutin, joka kestää kuuntelua pitkiäkin aikoja! + KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Rehevää ja miellyttävää keskialuetta esittävä kaiutin myötäilee korvaa ensi tahdeilta lähtien. Aivan alimmat voisivat soida voimallisemminkin. Ylimääräistä värittyneisyyttä ei siis ole, mutta pro ili on silti mukavan soiva, ei monitorimaisen kliininen. Selkeä mutta iloisen rytmikkäästi etenevä toisto tulee toimeen kaikenlaisten äänitteiden kanssa. Legend-mallistossa ei kuitenkaan ole jarruteltu minkään kanssa, ja sen lippulaiva L800 on oikeasti mielenkiintoinen tapaus. JAAKKO ERÄPUU Jonkin verran soinnillista suoraviivaisuutta ja diskantin, erityisesti rummuston peltien ylävireisyyttä. MIKAEL NEDERSTRÖM Kepeästi rullaava ja rytmikäs soundi. Useimmilla levyillä tästä onneksi on hyvin vähän haittaa, varsinkin kun ylemmät alueet ovat niin hyvin tasapainossa. Äänikuva on keskipainotteista sorttia. Kaiutin ei ole ehkä ykkösvalinta räyhäkästä ämyriä etsivälle hevimiehelle, mutta muuten tasapainoinen ja sävykäs, musiikkiin keskittyvä ote toimii aika yleispätevästi. Ääni osaa onnistuneesti viedä huomion äänityksen sijaan musiikkiin. Jos kaivamalla kaivaa, niin ehkä nyanssirikkaampia, detaljipainotteisempiakin kaiuttimia on, mutta niissäkin on taas sitten omat kompromissinsa. L600:n kuunteluarvioita luettaessa on syytä ottaa huomioon se, että kokonaisuus koettiin olevan jo melko lähellä nappisuoritusta ja havaitut puutteet ovat ikään kuin viimeisiä harsoja ideaalin edessä. Ihan yhtä lailla kotiteatterikuin kaksikanavaympäristöönkin istuva L600 on tämän ryhmän varsinainen mörssäri muhkeilla mitoillaan ja massallaan. 4,1 KUUNTELIJAN VALINTA KUUNTELIJAN VALINTA KUUNTELIJAN VALINTA VERTAILU 162698_.indd 25 162698_.indd 25 22.9.2022 16.44.35 22.9.2022 16.44.35. Musiikin kerrokselliset elementit toistuvat tarkasti ja vaivattomasti. Ja ne kaikki ovat osa L600:n pro ilia. Tuotannollisesti hi stynyt musiikki jää aavistuksen avoimuusvajaaksi, ja tietystä ytimekkyydestä huolimatta toisto ei yllä erityiseen elämyksellisyyteen. MIELLYTTÄVÄ TOISTO | ÄÄNENPAINEVARAT HEIKKI KIVELÄ Miellyttävän neutraali, tasapainoinen ja sopusuhtainen ääni. Stereokuva on melko kaksiulotteinen parhaisiin verrattuna, mutta epämääräisyyttä tai vaeltelua ei ilmene. Lisäksi stereokuva ei ole mitenkään poikkeuksellisen laaja tai yllättävä, tarkka kylläkin. Rumpusoundeihin kaiutin lisää omaa, hieman rapeaa sävyään, vaikka värittymät noin yleisesti ottaen ovat suht vähäiset. Keskiäänten ja diskanttien puolella kaiutin osaa kertoa melko luontevasti, missä määrin kompressoitu kaista on. Näin ollen se onkin sopivampi valinta hiukan isompiin kuunteluhuoneisiin, vaikka tietyllä tapaa kohtelias ja kontrolloitu toisto voisi toimia hyvin myös vaikka pienemmässäkin, hyvin akustoidussa le aluolassa. Tappiin ahdetussa rockissa esiintyy kontrollia, mutta myös särmää ja sähinää. Sen alapuolella mallistossa on L600, joka on nykyaikainen, moneen menoon istuva, kookas ja komea lattiakaiutin. Tilaa sisältävät äänitteet hahmottuvat hieman suurpiirteisesti, ja läsnäolo välittyy vain tyydyttävästi. Hallittua dynamiikkaa ja ulottuvaa bassoa riittää hienosti keskikokoisen huoneen tarpeisiin, ja meininki sen kuin paranee hanaa avattaessa. Basso ei silti hyydy ihan heti, ja alimpiakin löytyy voimalla, joten hanaa voi avata aika rauhallisin mielin
Basso nakuttaa erittäin tiukasti suurillakin voimakkuuksilla, mutta ei mene täysin pohjaan. Mitä räväkämpi äänite, sitä vaisummalta sinänsä sympaattinen kaiutin kuulostaa. Se koostuu passiivisesta refleksiviritteisestä basso-osasta kahdella 8-tuumaisella bassokeskiäänisellä, jotka toistavat alle 400 hertsin taajuudet, sekä aktiivisesta 2 215 neliösenttimetrin elektrostaattipaneelista, joka huolehtii toistosta 400 hertsistä ylöspäin. Äänessä on tiettyä etäisyyttä ja tummuutta, mikä rauhoittaa kuuntelua. Diskantti on siisti, puhdas ja erotteleva. 26 MARTINLOGAN ESL X Parihinta: 5 699 € OIVALLISEN OMALAATUINEN Elektrostaattispesialisti MartinLogan on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut vaihtoehtoja heille, jotka haluaisivat yhdistää tasokalvoelementin ja dynaamisen elementin parhaat puolet toisiinsa. Se kuuluu enemmän bassorummun kuin -kitaran tumppuisuutena. Balanssimielessä hieman vääräoppinen toteutus laittaa kuitenkin musiikin soimaan, ja se jos mikä pieksee harmaan keskinkertaisuuden. Laulustemmat ja instrumenttien unisono-osuudet hoituvat selkein vedoin. Toisaalta sävyllinen täyteläisyys ei ole niistänyt toiston erottelevuutta. Klasari soi parhaimmillaan varsin kauniisti, etenkin pienimuotoinen sellainen. Samoin akustinen pienyhtyejazz. Ei siis mikään rokkitykki tai rummuston peltejä kilautteleva ilmavuusihme. PERSOONALLINEN JA HAUSKA TOISTOPROFIILI | OMAPERÄINEN DESIGN JA ULKONÄKÖ TOISTON VÄRITTYNEISYYS KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Pyöreän muheva sointi sisältää joitain omaperäisiä piirteitä. Samoin se erottuu myös äänellään, mikä kuunteluraadin mielestä toimi niinkin hyvin, että kaksi korvaparia nimesi sen jopa omaksi suosikikseen. MIKAEL NEDERSTRÖM Lämminsävyinen, miellyttävä ja samalla avoin soundi. Pienin dynamiikkavaruksin kumpainenkin. Ei kireyttä, ei hyökkäävyyttä, ei bassojen voimallisuutta, mutta vastapainoksi rauhallisuutta, värittymien vähäisyyttä ja kuunneltavuutta. Diskantin ei voi sanoa olevan mitenkään erityisen koholla, ja enemmänkin toistoprofiilissa mennään keskikaista edellä. Vaikka toistoprofiili on kaikkea muuta kuin neutraali, osa musiikista kuulostaa sen kautta todella mukavalta. Sivistynyt ote ei kuitenkaan tee äänestä tumppua, koska tarkkuutta on muuten mukavasti. Tämän vuoksi varsinkin vertailun kontekstissa kaiuttimesta jää hiukan himmeä, joskin persoonallinen vaikutelma. Se, mikä ilmavuudessa ja läpinäkyvyydessä menetetään, saadaan takaisin leppoisasti etenevässä rytmiikassa. Fiksun kokoinen ja hintainen ESL X -hybridi on yksi näistä. Bassoa silti irtoaa reilusti – ja vieläpä suht puhtaasti. Balanssi on ehkä hiukan alemmalle keskialueelle kallellaan, mikä kuuluu esimerkiksi lauluäänten ja kitarasoundin lämpönä. Rohkeasti omaa tietään kulkeva ESL X aiheutti akuuttia hymyilyä kuuntelutuolissa. Skarppisoundisella oheissysteemillä tai vastaavassa akustiikassa kaiutin voisi silti olla oikein hyvä yleistoistin. + 4,0 HEIKKI KIVELÄ Muuten napakasta ja tarkkaiskuisesta bassosta puuttuu siivun verran syvyyttä ja dynamiikkaa. KUUNTELIJAN VALINTA KUUNTELIJAN VALINTA 162698_.indd 26 162698_.indd 26 22.9.2022 16.41.36 22.9.2022 16.41.36. Vaikka kokonaisuus on yli puolitoista metriä korkea, kauniit ja läpinäkyvät paneelit eivät silti luo raskasta vaikutelmaa. Kokonaisuus elää kuitenkin sillä kuunneltavan musiikin suhteen poikkeuksellisen paljon, joten absoluuttista tuomiota on mahdotonta antaa. Tässä on mahdollisesti vertailun persoonallisin kaiutin. Omintakeinen soundi poikkeaa hifistä, mutta tarjoaa senkin edestä iloista ja kuuntelukelpoista ääntä. JAAKKO ERÄPUU Porukan lämminsoundisin toistin, hienoisella iskevyysvajeella. Terävin napakkuus tuntuu mättölevyillä jäävän hiukan puolitiehen, vaikka voimaa on kyllä mukavasti. Perinteisempien kaiuttimien joukossa ESL X erottuukin todella selkeästi jo visuaalisesti. Alimpien yleistaso on muutenkin sellainen, että pieneen huoneeseen en veisi kaiutinta. Keskialueelta bassoille mentäessä ääneen ilmaantuu aavistus muhevan huopaista sävyä, kun tulee kovemman iskun paikka. Vaikka ESL X saattaa ensitahdeilla kuulostaa hyvinkin värittyneeltä ja jopa tummalta, sen toisto alkaa hiljalleen avautua ja kiehtoa todella omaperäisellä tavalla. Vaikka jokainen kuulijoista kiinnitti huomionsa himmeähköön diskanttitoistoon, kyse on harvinaisen selvästi tapauksesta, jossa kuvaillaan paremminkin luonnetta kuin laatua
Toiston puolesta yksityiskohtaisesti ja dynaamisesti soiva Rubicon 6 voisi olla sopiva valinta esimerkiksi vähän pienempään ja akustisesti pehmeään kuuntelutilaan. Resoluutiota, tarkkuutta ja ajallisesti tarkkaa iskua on siis tarjolla, ja esimerkiksi bassorummun niin sanottu napsu erottuu muita pykälän paremmin. Kun rytminen etenemäkin tapahtuu kipakasti, energinen ja elämyksellinen ote kaikkeen musiikin toteutuu. Äänikuva on tarkka ja sopivan kookas. Suuremmilla voimakkuuksilla alakerrastakin saa irrotettua fyysisiä tuntemuksia. No, soundi on kyllä rock isolla ärrällä, mikä tarkoittaa niin sanotusti hyvää meininkiä. Myös keskialue on jaettu kahtia 800 hertsistä kahden 6,5-tuumaisen puukuitukartioisen bassokeskiäänielementin toistettavaksi. Toiston puolesta yksityiskohtaisesti ja dynaamisesti soiva Rubicon 6 voisi olla sopiva valinta esimerkiksi vähän pienempään ja akustisesti pehmeään kuuntelutilaan. Kaiken kaikkiaan tarjolla on mukavasti nyansseja ja yksityiskohtia sekä tiettyä viehättävyyttä. Keskialueella on hitunen vaimeutta, mikä subjektiviisesti nostaa ääripäitä, mutta ilmiö on hyvin lievä. Tuotantotekniset nyanssit välittyvät oikein hyvin, samoin klassisen musiikin saliakustiikan erityispiirteet. Kevyehkö sointi sopinee pieniin vaimennettuihin huoneisiin, sillä kirkas diskantti yhdistyy kevyehköön joskin sävykkääseen ja viritykseltään huoneeseen hyvin istuvaan bassoon. Positiivista on myös se, että mikään osa-alue äänestä ei tunnu soivan muista erillään. Ehjä esitys ei ole miellyttävin mahdollinen, mutta kuulostaa iskevältä ja tehokkaalta aiheuttamatta rasitusoireita. KUUNTELIJAN VALINTA KUUNTELIJAN VALINTA Tanskalaisen Dalin Rubicon-sarja ei ole enää mikään kovin uusi tuttavuus, mutta sehän ei haittaa, kun kyseessä on kuitenkin hyväksi havaittu ja toimiva kokoelma erikokoisia kaiuttimia. Monipuolinen ja aavistuksen kirkkaaseen kallellaan oleva kaiutin. Diskanttisoundi on skarppi ja erotteleva. Nopeita dynamiikanvaihteluita helposti esittävällä toistimella korostuvat keskialueen erottelu ja diskantin säihke. Vastapainona toki on detaljeja ja energisyyttä, mikä omalta osaltaan herättelee esimerkiksi vähän tummemmat musiikkinäytteet eloon. Vastapainona toki on detaljeja ja energisyyttä, mikä omalta osaltaan herättelee esimerkiksi vähän tummemHEIKKI KIVELÄ VERTAILU 162698_.indd 27 162698_.indd 27 22.9.2022 16.41.42 22.9.2022 16.41.42. Tietty laadukkuuden leima liimautuu kaikkeen musiikkiin, genreen katsomatta, vaikka toisto paikoin liioittelun liepeillä liikkuukin. Bassot jymisevät paikoin turhankin tuhdisti, ainakin kohtuullisuuden ja tasapainoisuuden ystävän mielestä. Yksi porukan parhaita. Stevie Nicksin lauluääni on kuitenkin paikoin vähän terävä, mutta voimakkuutta pykälän pudottamalla sekin tasoittuu. + 3,9 ENERGINEN JA YKSITYISKOHTAINEN ÄÄNI | MALTILLINEN KOKOLUOKKA KOVAPINTAISESSA TILASSA POTENTIAALISESTI KIRKAS SAUNDI KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Elävää ääntä tarjoava kaiutin esittää asiat resoluutio edellä. Kokoero suurimpaan Polkiin on huomattava, mikä on hyvä ottaa huomioon, jos tilaa on käytössä vähemmän. Diskantti on siisti ja ilmava, ja kaiutin kertoo hienosti myös äänitteen tila-asioita. Soundi on tarvittaessa iso ja avara. Eksoottisen diskanttivirityksen puolesta äänessä on muita enemmän eloa, ja kaiutin voi helposti kuulostaa kovapintaisessa tilassa turhankin kirkkaalta. Rubicon 6 puolestaan on lattiamalleista keskimmäinen ja pullollaan tanskalaispajan omaa teknologiaa. Niistä pienin, Rubicon 2, esiintyi viimeksi numeron 2/22 jalustakaiutinvertailussa. Massaltaan kaiutin on ryhmän pienin ja mitoiltaankin toiseksi pienin. Niistä pienin, Rubicon 2, esiintyi viimeksi numeron 2/22 jalustakaiutinvertailussa. Ihan mukava ja yleispätevä kokonaisuus, jos äärimmäinen sivistyneisyys ei ole ykköskriteeri. Jopa läsnä olevia ja intiimejä tuntoja. MIKAEL NEDERSTRÖM Aika tasapainoinen ja dynaaminen ääni. Läpinäkyvä ääni on parhaimmillaan akustisella musiikilla, jossa sen esille tuomat detaljit pääsevät oikeuksiinsa. Eksoottisen diskanttivirityksen puolesta äänessä on muita enemmän eloa, ja kaiutin voi helposti kuulostaa kovapintaisessa tilassa turhankin kirkkaalta. Myös keskialue on jaettu kahtia 800 hertsistä kahden 6,5-tuumaisen puukuitukartioisen basMassaltaan kaiutin on ryhmän pienin ja mitoiltaankin toiseksi pienin. Siitäkin huolimatta, että soundeista löytyy myös rehevää särmikkyyttä ja potkua. Toistokaista on aavistuksen koholla ääripäistään, mutta loudness-jyräyksestä ollaan vielä kaukana. HEIKKI KIVELÄ Kevyehkö korostus ylemmällä taajuuskaistalla nostaa musiikista esiin detaljeja, jotka ovat vertailun muilla kaiuttimilla olleet ehkä hiukan kadoksissa. JAAKKO ERÄPUU Monitorimaisia piirteitä havaittavissa. Kokoero suurimpaan Polkiin on huomattava, mikä on hyvä ottaa huomioon, jos tilaa on käytössä vähemmän. DALI RUBICON 6 Parihinta: 4 998 € TEKNOLOGIAT EDELLÄ Tanskalaisen Dalin Rubicon-sarja ei ole enää mikään kovin uusi tuttavuus, mutta sehän ei haittaa, kun kyseessä on kuitenkin hyväksi havaittu ja toimiva kokoelma erikokoisia kaiuttimia. Basso alkaa protestoida vasta ihan alimmilla iskuilla, joten kovempikin soitto onnistuu useimmilla levyillä. Kaiutin on muista poiketen omaperäinen 2,5+0,5-tietoteutus, jossa diskantti on jaettu kahteen: alle 14 kilohertsin toistoon on 29-millimetrinen pehmytkalotti ja siitä eteenpäin 17 x 45 millimetrin nauha. Kaiutin on muista poiketen omaperäinen 2,5+0,5-tietoteutus, jossa diskantti on jaettu kahteen: alle 14 kilohertsin toistoon on 29-millimetrinen pehmytkalotti ja siitä eteenpäin 17 x 45 millimetrin nauha. Rubicon 6 puolestaan on lattiamalleista keskimmäinen ja pullollaan tanskalaispajan omaa teknologiaa
Mitoiltaan porukan kompaktein ja upealla puuviimeistelyllä toteutettu D20R on perusversiona myös vertailun edullisin kaiutin, mutta premium-viimeistelyt nostavat hintaa 900 eurolla, jolloin hinta kipuaa samalle tasolle Fynen kanssa. Basso ei kestä valtavan matalia ja kovia iskuja, joten subbari on luukuttajalle pakkohankinta. Tällä kertaa me saimme vertailuun nauhadiskantilla varustetun mallin. Kontrolloitua ja tasapainoista esitystä on ilo kuunnella. Tietty soinnillinen vaatimattomuus ja pidättyvyys ovat joillain äänitteillä hyve, mutta joillain iskee vakuuttavuusvaje. JAAKKO ERÄPUU Kuivakanpuoleinen, mutta myös koherentti sointi, josta tosin puuttuvat toistoalueen ääripäiden korostumat ja enin täyteläisyys. Muita mainittavia puutteita kaiuttimessa ei sitten olekaan. Äänessä on tiettyä tehokkuutta ja iskua, mutta se on osittain syntynyt joiltakin osin lievällä keskialueen korostumisella. Monelle musiikille toimiva ja komeasti soiva vaihtoehto. Puhdasta ääntä ei irtoa kuitenkaan ihan mahdottomia, ja tämä kuuluu lähinnä bassoelementin napsahteluna äänenvoimakkuuden noustessa raskasbassoisella materiaalilla. Matalien taajuuksien tueksi saattaakin olla tarpeen tietyissä tapauksissa harkita subwooferia. Teknisesti kyseessä on tavanomainen kaksitie, joka on toteutettu yhdellä 165-millimetrisellä bassokeskiäänisellä sekä mainitulla 10 x 60 millimetrin nauhadiskantilla. Yleisbalanssi on erittäin siisti ja miellyttävä. Yhteistä Fynen kanssa on myös se, että D20R on jokseenkin kirkassointinen kaiutin, mutta skottikilpailijastaan poiketen brittiläinen ProAc on yleiseltä viritykseltään piirun verran pidättyväisempi – mikä omalla tavallaan on myös D20R:n etu. Ylemmän kaistan korostuksen ansiosta kaiutin voi kuulostaa tarpeettoman kirkkaalta kovapintaisessa tilassa. Jos tämä ei kuitenkaan äidy ongelmaksi, D20R on ehdottomasti porukan kaunein, kompakti ja fiksun kuuloinen kaiutin. 28 PROAC RESPONSE D20R Parihinta: 4 890 € KOMPAKTI KAUNOSIELU ProAcin Response D20 -kaiutin on saatavana samaan hintaan kahtena versiona joko kalottitai nauhadiskantilla. Se korostaa esimerkiksi teräskielisen kitaran harjauksen rytmikkyyttä ja nostaa naisvokalistia pykälän ylemmäs, mutta kokonaisuus on vielä reilusti miellyttävän puolella. Diskantissa on keskivertoa paljastavampi ote vailla aggressiivisuutta. 3,9 TYÖN JÄLKI JA LAATU | MIELLYTTÄVÄ JA YKSITYISKOHTAINEN TOISTO TAIPUMUSTA KIRKKAUTEEN KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Selkeä ja kolmiulotteinen äänikuva piirtää estradin luontevasti kaikkine ambiensseineen. Pikanttina yksityiskohtana bassokeskiäänisessä on läpinäkyvä akryylinen vaiheplugi. Napakan tarkka toisto toimii kaikenlaisella materiaalilla. Basson ääriviivat tahtovat hiukan himmetä ja soundiin ilmaantua tiettyä onttoutta kovemmassa kyydissä. Häpeämättömän räväkkä rock menettää uskottavuuttaan lievällä sävyllisellä latistelulla, vaikka kaiutin artikuloikin kohtuu hyvin. Stereokuva on laajahko, ja siinä tuntuu myös korkeus, mutta erityistä syvyyttä kuulijan ja kaiuttimen välille ei pääse syntymään. Efekti ei ole suurensuuri, joten iso osa näytteistä soi ihan tasapainoisesti. Vasta suurilla voimakkuuksilla ote alkaa pettää ja pyöristyä. Muuten ääni on yhtenäinen, ehjä ja rullaava, joten kuuntelu on ihan hauskaa. + KUUNTELIJAN VALINTA 162698_.indd 28 162698_.indd 28 22.9.2022 16.41.46 22.9.2022 16.41.46. Bassotoisto ei ulotu aivan alasti asti, mutta toisaalta kuminaongelmistakaan ei ole tietoa. HEIKKI KIVELÄ Luonteva toistoprofiili tässäkin, mutta keskiäänissä, varsinkin ylemmissä, on mukavasti yksityiskohtia. Bassorummun napse kyllä toimii. Lauluäänet ja puhaltimet soivat kuitenkin varsin asiallisesti ja läsnäolon tuntu on sopusuhtaisen selkeää. Alakerta kyllä tarjoaa ajallisesti tiukan iskun hyvällä dynamiikalla. MIKAEL NEDERSTRÖM Ytimekäs, rivakasti etenevä ja keskialueeltaan aika skarppi soundi. Lähinnä valmiiksi meluisan kuuloisilla äänitteillä voimakkuutta joutuu laskemaan. Klassisella musiikilla saliakustiikka voisi avautua paremminkin, eikä ripaus lisää dynamiikkaakaan olisi pahitteeksi. Kuunteluissa kompakti D20R jäi hienotunteisella otteellaan hiukan räiskyvämpien toteutusten varjoon, mutta lähes kiitettävään arvosanaan yltävät kokonaispisteet kertovat, että kyseessä on kuitenkin mainio kaiutin – kunhan se vain sijoitetaan akustisesti sopivaan tilaan
Ääni on varsin sympaattinen ja ääniteystävällinen varsinkin riipiville lähimikityksille. Bassorummun isku tuottaa selvää rusahtelua. Toisaalta muut kuulijat kiinnittivät huomiota 7LS:n rajoitteisiin bassotoistossa. Akustisen jazzin kohdalla muistiinpanoissa yksiselitteisesti: ”nyt soi!”, klassisen kieppeiltä löytyy maininta ”epähifistä”, joka tarkoittanee luonnollisia sointivärejä ja tarkkuudesta huolimatta musiikkiystävällistä otetta. Hiukan kaksijakoinen kokonaisuus, jonka sopivuus omiin mieltymyksiin kannattaa arvioida huolella. Äänikuva avautuu keskimääräistä paremmin ja resoluutiota riittää. Lucinda Williamsin laulussa on aitoutta ja rosoa, bassoissa sopivasti seurattavuutta ja vääntömomenttia. Kaiutin edustaa ryhmässä skarppia ääripäätä leppoisten kaiuttimien vastapainoksi. Yksi kuunteluraadin jäsenistä nosti sen jopa omaksi suosikikseen lähinnä sen pohjalta, miten kaiutin käsitteli kevyempää ja akustispainotteista musiikkia. Bassotoisto on napakka ja tuolissakin tuntuva, mutta alimmat taajuudet jäävät vaimeiksi, ja kontrolli antaa helposti periksi. Subbari siis lienee pakkohankinta kovempaa soittavalle. JAAKKO ERÄPUU Hyvä drive! Läsnä mutta ei sylissä. Äänenvoimakkuus tulee siis pidettyä pakostakin melko matalana, mutta silloin kaiutin kyllä soi varsin viehättävästi. Samoin kolmiulotteisuuden tuntua. Kokonaisuus on kuitenkin hyvin toteutettu ja tarjoaa kategoriassaan viehättävän ja persoonallisen tulokulman musiikkiin. MIKAEL NEDERSTRÖM Nätti ja varsinkin yläpäästään siisti soundi. Valmistajan kotikuunteluun suunnitellun Argon-sarjan suurin lattiamalli 7LS hyödyntää studiopuolen Two18-monitorin (josta tarkemmin numerossa 3/22) teknologioita, muun muassa D’Appolito-tyyppistä elementtiasettelua, jossa diskantti on sijoitettu kahden bassokeskiäänisen väliin, sekä kaiuttimen taakse sijoitettua kahta passiivisäteilijää. Plussaa vielä mahdollisuudesta räätälöidä kaiuttimet sisustukseen tilaamalla niihin värikkäät suojaverkot! KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Vaivaton ja selkeän rotevasti etenevä soundi sisältää tiettyä monitorimaista läpivalaisevuutta. Hyvä kaiutin, ilman enempiä huomauttamisen aiheita. Kevyempään kuunteluun ja bassoiltaan maltilliseen musiikkiin paljon tarjoava, luonnollisesti ja miellyttävästi soiva vaihtoehto, jonka rajat ovat kuitenkin konkreettiset. Äänessä ei kuitenkaan ole ajoittaista sibilanssia lukuun ottamatta rasittavia piirteitä, se vain ilmentää helposti musiikin olemusta ja detaljeja. KUUNTELIJAN VALINTA VERTAILU 162698_.indd 29 162698_.indd 29 22.9.2022 16.41.49 22.9.2022 16.41.49. 29 3,6 TASAISEN MIELLYTTÄVÄ TOISTO | SUOJAVERKKOJEN VÄRIVAIHTOEHDOT BASSOTOISTON RAJOITUKSET + AMPHION ARGON 7LS Parihinta: 5 000 € KOMEAÄÄNINEN KOTIMAINEN Amphion on kantanut kotimaisen kaiutinvalmistuksen lippua korkealla jo vuosia, ja hyvä niin. Äänikuvassa on syvyyttä, ja solistin tekemiset korostuvat. Myös stereokuvassa on mukavasti ulottuvuutta joka suuntaan. Ote musiikkiin on enemmän rasittamaton kuin terävän läsnäoleva, mutta ei kaiutin silti ole lainkaan tumppu, enemmänkin kohtelias. Keskialueella tietty osa nousee aavistuksen pintaan, mikä kuuluu kitaroissa ja lauluäänissä, mutta selkeät nasaalit tai honottavat korostumat onneksi puuttuvat. Vaikka studiopuolen toistoihanteet ovatkin läsnä 7LS:n äänessä, se ei silti ole millään tapaa kuivan analyyttinen työkalu, päinvastoin. Amphionilla on oma tulkintansa äänestä, ja 7LS:n kohdalla se korostuu. Basso on suhteellisen hyvin muuten balanssissa, mutta kovempaa kuunnellessa syntyy hyvin helposti selkeitä sivuääniä. Soundi ei kuitenkaan ole kliininen. Diskantissa ja yläkeskiäänissä on mukavasti sekä tarkkuutta että resoluutiota, ja vaikka koko ylempi taajuuskaista (johtuen bassotoiston rajoituksista) kieltämättä korostuukin, korville se ei kuitenkaan ota. Paikoin keskelle miksattu laulaja tai instrumentti piirtyy veitsenterävänä. Bassovoittoisilla äänitteillä on kuultavissa lievää kumeutta, mutta toisto ulottuu melkoisen alas. Pikemminkin ehjä ja energinen. HEIKKI KIVELÄ Muuten tasapainoisesti ja mukaansatempaavasti soivan kaiuttimen bassovarannot loppuvat harmillisen nopeasti kesken, ja elementeistä irtoavat sivuäänet kuulostavat melko pelottavilta. Muita heikompi suorituskyky matalimpien toistossa on kuitenkin helposti korjattavissa yhdellä tai kahdella subwooferilla, jolloin 7LS:n vahvuudet pääsevät loistamaan entistä kirkkaammin. Dynaamisuuden illuusio on testijoukon vahvimpia, samoin mielikuva reagointiherkkyydestä
MIKAEL NEDERSTRÖM Skarppi ja dynaaminen esitys, jossa pelti helisee ja basso jytisee. Sen impedanssivaihtelu on muita voimakkaampaa, ja lisäksi kaiutin on varsin herkkä. Yleisesti kaiutin tarjoaa paljon ja erottuu pirteästi massasta pykälää värikkäämmällä yläkerrallaan. Stereokuva on selvästi kolmiulotteinen solistin tullessa lähelle kuulijaa. Ääntä kaiuttimista nimittäin kyllä irtoaa rohkeasti, mutta basso-osaston suorituskyky tulee ensimmäisenä vastaan. Akustisesti pehmeämmässä kuuntelutilassa vaikutelma saattaisi olla tasapainoisempi. Tässä joukossa se on jonkinasteinen puute, mutta jos musiikkikirjasto ei koostu erityisen raskasbassoisesta materiaalista tai kaiuttimien tueksi hankkii subwooferin, ongelmia tuskin tulee. Tässä Fyne on kyllä onnistunut, mutta kuten valmistajilla myös kuulijoilla on omat mieltymyksensä, ja tällä kertaa ne eivät kaikilta osin kohdanneet. Keskialueen ylemmiltä osin selkeä etukeno niistää toiston nautittavuutta, mikä ei hyökkääväsointisen sähköisen rytmimusiikin ystäville ja pa-soundiin tykästyneille ole kummoinenkaan haitta. Myös bassotoistossa on letkeää pauketta. Kaiuttimella luukuttaminen on sinänsä hauskaa, koska rajat eivät ihan heti tule vastaan ihan alimpia bassoja lukuun ottamatta. Diskanttikin on astetta rapsakampi, mutta sen vastapainona on mukavan dynaaminen ja puhdas basso – tiettyyn pisteeseen saakka. Sen pohjalta on hyvä lähteä kehittelemään omaa, entistäkin ehjempää näkemystä äänentoistosta. Täyteläisyysvajeen kyllä hekin kait aistivat. Paikoin nousee mieleen subbari + satelliitit -tyyppinen ratkaisu. JAAKKO ERÄPUU Iskevä ja särmikäs soundi jopa hienoiseen räleyteen asti. Peruslaadukkaan vahvistinkaluston kanssa varsinaisia ongelmia tuskin ilmenee, mutta esimerkiksi putkivahvistinharrastajien kannattaa varmistaa kaiuttimen persoonallisen toistopro ilin soveltuvuus oheiskaluston ominaisuuksiin. Energinen esitys, joka ei kuitenkaan ole ihan yleispätevä. Muuten F502SP on piristävän omalaatuinen, teknisesti mielenkiintoinen ja mitoiltaan kookas kaiutin, johon kannattaa tutustua mieluiten rauhassa – ja ehdottomasti akustiikaltaan sopivassa kuuntelutilassa. 3,4 KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Erittäin herkässä kaiuttimessa on keskialueella resonanssi, joka korostaa niin lauluääniä kuin tuo pianosoundinkin selvästi framille. Tässä Fyne on kyllä onnistunut, mutta kuten valmistajilla myös kuulijoilla on omat mieltymyksensä, ja HEIKKI KIVELÄ Ei välttämättä ihan neutraalein toistopro ili, mutta hauska, mukaansa+ ROHKEAN REIPAS TOISTOPROFIILI TAIPUMUSTA KIRKKAUTEEN | BASSOTOISTON SUORITUSKYKY 162698_.indd 30 162698_.indd 30 22.9.2022 16.41.54 22.9.2022 16.41.54. Klasarin tila-aistimuksia kaiutin sentään välittää kohtalaisesti. Joillakin äänitteillä läpityöntävyys voi olla hieman liikaa, vaikka rytminen ja hauska ote muuten sieppaakin helposti mukaansa. Tietyillä hevimmillä raidoilla taas saattaa tulla tarve vääntää volumea hiukan alaspäin. F502SP ei silti ole millään tapaa huono kaiutin, koaksiaalitoteutuksensa ja eläväisen toistopro ilinsa ansiosta se vain pomppasi maltillisemmin toistavien kaiuttimien joukosta kenties turhankin räikeänä. Kaiuttimen värittymät paljastuvat kaikenlaisella musiikilla. Jazzin puhaltimet kuulostavat kokoistaan pienemmiltä ja lauluäänet kapeammilta, mutta toisaalta basson yleistaso on numeroa kahta liian iso. Sen pohjalta on hyvä lähteä kehittelemään omaa, entistäkin ehjempää näkemystä äänentoistosta. Ylemmällä keskialueella oleva korostus nostaa hiukan virvelirumpuja ja laulajan kaistalle osuessaan hiukan kiristää tiettyjä äänialueita. Kun lukee tästä numerosta sivulta 56 löytyvän Fyne F500SP -jalustakaiuttimen jutun, tajuaa varmasti, että tuore valmistaja istuu jättiläisen, tässä tapauksessa Tannoyn olkapäillä. Ihan neutraalilla esityksellä ei näihin teholukuihin ole päästy, sillä bassoilla on lievää selkeämpää korostusta. Tietty teräväotteisuus sopii joihinkin äänityksiin, jotka ovat valmiiksi aneemisen tai tukkoisen kuuloisia. Erityisesti kontrabasson ja elektronisen biitin mäiske paukahtaa huoneessa tuntuvasti. F502SP on myös mittausten valossa porukassa oma lukunsa. HEIKKI KIVELÄ Ei välttämättä ihan neutraalein toistopro ili, mutta hauska, mukaansatempaava ja ikään kuin livemäisen reipas ääni. Myös diskantti, tai oikeastaan jo ylempi keskialue, on sen verran etukenossa, että taatusti tuntuu ja kuuluu. Viihdyttävä, joskaan ei kaikkein luonnollisin vaihtoehto tuo livekonsertin kotiin. FYNE F502SP Parihinta: 5 790 € JÄTTILÄISEN OLKAPÄILLÄ Kun lukee tästä numerosta sivulta 56 löytyvän Fyne F500SP -jalustakaiuttimen jutun, tajuaa varmasti, että tuore valmistaja istuu jättiläisen, tässä tapauksessa Tannoyn olkapäillä
est. Käsityönä Ruotsissa valmistetut huippukaapelit HIFI & HIGH ENDMESSUT RATINANKAARI | TAMPERE laatuäänen ystäville LA-SU 8.–9.10. UPEITA MESSUTARJOUK SIA 162699_.indd 31 162699_.indd 31 22.9.2022 12.24.29 22.9.2022 12.24.29. 2003 www.hifihuone.fi Ratinankaari, Tampere, Hatanpään valtatie 11 (ajo-osoite Voimakatu 20) Ilmainen 2 h pysäköinti. Katso ajo-ohje: hifihuone.fi/yhteystiedot Tervetuloa palveltavaksi! H a n d m a d e i n S w e d e n
1?2 OSA 161998_.indd 32 161998_.indd 32 22.9.2022 13.31.47 22.9.2022 13.31.47. Revue Du Son no. Pitäisi ensiksi määritellä hifilehti. Jos funktion kuvaaja olisi suora, Ruotsissa pitäisi olla kaksi isompaa hifilehteä, mutta on vain yksi. On arveltu, että varsinaisia hifiharrastajia tai audiofiilejä on väestössä yksi 10 000:ta asukasta kohti. Sata. Esimerkiksi 40–60 miljoonan asukkaan maassa pitäisi olla kymmenkunta laajalevikkistä hifilehteä, mutta oikea luku on lähempänä 3–4:ää. Aika hyvin haarukassa, sanoisin. Oli miten oli, suurin piirtein 5 000 harrastajan porukka näyttää kannattelevan yhtä hifilehteä per maa. Paha sanoa. 204, janvier/fevrier 97. 32 HIFILEHDET MUUTOKSEN TUULISSA kymmenkertainen. Hardcore-harrastajia on luonnollisesti vain kourallinen tuosta, mutta toisaalta, jos mukaan lasketaan kaikki striimerillä metrin korkuisia aktiivikaiuttimia ajavat, niin luku on ehkä 6-tiekaiutin: Electrovoice 30W (<52 Hz) + Westrex 2080 x 2 (>52 Hz) + Onken 255 ES/Sato (>189 Hz) + TAD 2001 (>870 Hz) + TAD 2001 (>6 270 Hz) + Onken 5000T (>10 kHz). Suomessa se tarkoittaisi noin 550 tosiharrastajaa. Poikkeuksena ehkä Hongkong, joka – silloinkin, kun siellä oli viisi miljoonaa asukasta – elätti kahdeksaa laadukasta highend-lehteä. PAPERILEHDET OVAT AINA OLLEET EROTTAMATON OSA HIFIHARRASTUSTA. VANHOJEN LEHTIEN ASEMA KÄVI 1990-LUVULLA KUITENKIN TUKALAMMAKSI. Kaksisataa. K uinka monta hifilehteä on maailmassa. Kanedan ja WE:n vahvistimet, Kanedan esivahvistin, aktiivijakosuodin ja levysoittimet EMT:ltä. Ehkä
Harrastaja on rakentanut 120-kiloisen magnetostaattisen subbarin Magnepan 2.7:lleen. Tilan puutteesta jätin vähemmälle huomiolle sellaiset dinosaurukset, kuten Stereo, Audio ja Stereoplay Saksassa, HiFi News, HiFi Choice ja HiFi World Englannissa sekä AUDIO, Stereophile ja The Absolute Sound USA:ssa. Tärkein oli kuitenkin yksi viime vuosisadan vaikutusvaltaisimmista hifialan toimijoista ja journalisteista, NRDS:n tuleva pitkäaikainen päätoimittaja, ranskalais-japanilainen Jean Hiraga. Puhutaan vuosista 1985–2005 ja etenkin 1990-luvusta. Ulkoisesti melko perinteisen oloinen, 120–160-sivuinen (kauppiaspalstojen vuoksi lehdet olivat tuohon aikaan 20–30 sivua paksumpia kuin nykyään) NRDS tarjosi 1990-luvulla joka numerossaan yhden tai kaksi laajaa vertailutestiä mittauksineen, pari yksittäistä kokeilua, muutaman niin sanotun feature-jutun ja melko tyypillisen, klassiseen musiikkiin painottuvan levyosion. RAPORTTI 33 HIFILEHTIÄ ENNEN INTERNETIÄ Lehdet ovat aina olleet kiinteä osa äänentoiston harrastusta. Lehden tarina alkaa Pariisista La Maison de L’Audiophile -nimisestä hifikaupasta, joka 1970-luvulla veti puoleensa alan kovia nimiä, kuten Gerard Chretien, William Walter ja Philippe Viboud. Tieto japanilaisista Jean Hiraga pohti kirjoituksissaan mittausten ja äänenlaadun suhdetta monelta kantilta. 161998_.indd 33 161998_.indd 33 22.9.2022 13.42.34 22.9.2022 13.42.34. Vai oliko näin. Vapaa-ajan, kulutusmahdollisuuksien ja tarjonnan lisääntyessä 1960-luvulla mukaan tulivat kuluttajavalistushenkiset tekniikkalehdet. Sittemmin 1970ja 1980-luvuilla hifiäänentoistosta kehkeytyi länsimaiden miesten keskeinen tekninen harrastus, ja sitä palvelemaan lanseerattiin joukko erikoislehtiä. Projekti esiteltiin kaksiosaisessa L’Audiophilen teoriaa-ja-toteutus-artikkelissa. Kuunteluarviot koostuivat sanallisesta yhteenvedosta, kaaviokuvasta, subjektiivisesta sointitasapainosta, pylväsdiagrammista (subjektiivinen dynamiikka, määrittelykyky, stereovaikutelma, ja niin edelleen) sekä ääniarviosta kuudella tarkoin valitulla musiikkinäytteellä. Nämä suomalaistenkin hifiharrastajien tuntemat lehdet olivat hifiäänentoistosta kirjoittavalle enemmän tai vähemmän pakollista luettavaa 1990-luvulla. Piti oikein tarkistaa omasta kirjahyllystä, minkälaisia hifilehtiä sinne oli kertynyt, ja erityisesti juuri tuolta ajalta, jolloin highend-audio, vai miksi sitä haluaa kutsua, oli pääsemässä hyvään vauhtiin. Lopulta, 1990-luvulla, tarjonnan edelleen monimuotoistuessa ja hifin erkaantuessa yhä kauemmas massatuotemarkkinoista, esiin kuoriutui elämyksiä janoava entusiastinen harrastuskulttuuri ja sille omat eksklusiiviset lehtijulkaisunsa. Internetin vaikutus alkoi näkyä selvästi 2000-luvun puolivälissä, ja 2010 ympärillä syntyi useita edelleen vaikuttavia verkkolehtiä. Japanissa vakavampi hifiharrastus oli lähtenyt aivan omille urilleen toisen maailmansodan jälkeen. RANSKA Ranskan hifilehdistä ykkönen on epäilemättä ollut Nouvelle Revue du Son (NRDS). Vielä 1950-luvulla, kun laitetarjonta oli vähäistä, hifilehdissä insinöörit kirjoittivat toisilleen ja sisältö oli suunnattu laitteita itse rakenteleville
Ensinnäkin Hiraga julkaisi pitkälle meneviä teknisiä artikkeleita suoraan L’Audiophile-lehden arkistosta. Niinpä nekin, joita tekniikka ei kiinnostanut, saattoivat lukea täsmällisesti ilmaistua, hyvin järjestettyä ja yksityiskohtaista analyysiä äänenlaadusta. Hiragan kokemus ja valtava tietomäärä näkyivät hänen NRDS-kirjoituksissaan huippukiinnostavina yksityiskohtina ja epätavallisten ideoiden runsautena. Edistyneempiä harrastajia NRDS kiinnosti kolmesta syystä. Kolmanneksi lehden joka numerossa esiteltiin huikeita “installaatioita” niin Ranskasta kuin Japanista. Jokaisesta laitteistosta oli kuvallinen synopsis systeemitasolla ja toinen laitteiden sijoituksesta kuunteluhuoneessa täydennettynä Hiragan asiantuntevalla ja ymmärtävällä kommentaarilla. Toiseksi, mittausten lisäksi lehti arvioi laitteiden äänen subjektiivista puolta systemaattisesti. Muutamia NRDS-installaatioita 20 vuoden jälkeen vain diskanttisuotimen yksi kondensaattori oli vaihtunut! 161998_.indd 34 161998_.indd 34 22.9.2022 13.33.54 22.9.2022 13.33.54. 34 vahvistinsuunnittelijoista, uusista topologioista, erikoisista kaiutinelementeistä, komponenteista, transistoreista, putkista, virtalähteistä ja kaiutinkoteloista kulkeutui Hiragan välityksellä La Maison de L’Audiophile -yhteisön ja sen julkaiseman L’Audiophile-lehden (1977–1995) kautta maailmalle. Hiraga myös suunnitteli itse vahvistimia ja kaiuttimia sekä kirjoitti aiheesta kirjoja. Hiragan ansiosta Japanissa suositut triodivahvistimet eksoottisine putkineen (VT52, AD1, RE604, R120, PX4, 211, 801 ja tietenkin 300B) ja herkät torvikaiuttimet olivat arkipäivää 1980-luvun alun Pariisissa vuosia ennen muuta Eurooppaa ja USA:ta
Lisäksi av-laitteiden (projektorit, dvd-soittimet ja niin edelleen) osuus lehdessä vain kasvoi ja kasvoi. Piel kirjoitti upeita kolumneja esi merkiksi EDF:n (Électricité de France) tutkimuksista väliaineen (ilma) vaikutuksesta laitteiston äänen laatuun. Toinen syy seurata Diapasonia oli Diapason d’Or -palkinto, jonka lehti jakoi testeissä parhaiten menestyneille laitteille aivan kuten kuukauden Top 10 -cd-levyillekin. RAPORTTI 35 PRESTIGE AUDIO & VIDEO Ansioistaan huolimatta NRDS:n testit alkoivat 1990-luvun loppua kohden maistua kasvavalle joukolle highend-harrastajia liian kaavamaisilta ja persoonattomilta. Hänen kynästään lähti toinen toistaan timanttisempia, tasapuolisesti kirjoitettuja kolumneja esimerkiksi eufonisista värittymistä, kuuntelun helppouden tärkeydestä, luonnollisista resonansseista, tasapainoisen soinnin ihanteesta, universaalin kaiuttimen mahdollisuudesta, hifin hinnasta, paradokseista, epävarmuuksista ja niin edelleen. Sekä HAUTE FIDELITE että Prestige Audio Video olivat laitteiden suhteen valikoivia (Wilson Audion kaiuttimia, CECin cd-pyörittimiä, Day Sequerran fm-virittimiä ja niin edelleen), mutta kaikki hintaluokat olivat kuitenkin mukana. “Prestigellä” haluttiin viestiä, että kyse on vähän prameammasta julkaisusta isoine kuvineen, yksinkertaisine taittoineen ja niin edelleen. n Vuoden parhaat saivat Diapason d’Or -palkinnon, ja J.M. Musiikillisesti sivistyt Piel tunsi äänentoistotekniikan mutta myös sen historian. Vaikka lehden Le Son -osio oli suppea (muutama tuoteuutuus, yksi tiivis vertailutesti ja yksi sivun kokeilu), sitä seurattiin laajasti, eikä vähiten osion vetäjän ja myöhemmin koko lehden päätoimittajan, Jean-Marie Pielin, kolumnien vuoksi. DIAPASON Klassisen musiikin aikakauslehdellä Diapasonilla (1956–) on ollut paljon suurempi rooli Ranskan hifikentällä kuin vaikkapa BBC Music Magazinella tai Gramophonella Englannissa. Suurin ero NRDS:ään verrattuna oli, että laajat vertailutestit puuttuivat. NRDS:n toimituksen päällikkö Patrick Vercher haistoi ilmassa muutoksen merkkejä ja siirtyi 1990-luvun puolivälissä päätoimittamaan vajaa 200-sivuista, kiiltäväkantista Prestige Audio & Video -lehteä aisaparinaan Jacques Valliennen, joka vastasi mittauslaboratoriosta. Laitteiden tekninen analyysi oli molemmissa lehdissä ranskalaiseen tapaan melko perusteellista, ja kaikki jutut päättyivät äänenlaadun monisanaiseen subjektiiviseen kuunteluarvioon. Vähän musiikkia, paljon laitearvioita yksittäisistä tuotteista sekä yksi haastattelu ja yksi tekniikkajuttu per numero, sellainen oli puolestaan HAUTE FIDELITE -lehti samalta ajalta. “Videosta” huolimatta lehti pyrki olemaan korkeatasoinen kaksikanavahifin ja highendin äänitorvi. HAUTE FIDELITE ja Prestige Audio Video oli suunnattu highend-harrastajille, jotka halusivat poimia rusinat NRDS-pullasta. Lehden anti jäi lopulta ohueksi. Prestige AV mittasi kaikki laitteet hinnasta riippumatta ja julkaisi tulokset avausaukeamalla. D’Or-maininta oli kuumaa valuuttaa Ranskan hifilaitemarkkinoilla, ja Diapasonin Hifi-vuosinumeroa listauksineen odotettiin aina vesi kielellä. Noin 100-sivuisen lehden ulkoasu ei ollut yhtä huoliteltu kuin Prestige AV:n, mutta taitto oli kuitenkin highend-tyyliin selkeä ja yksinkertainen, kuvat suuria. Sanalla sanoen, maailmanluokan itsetutkiskelua ja käsitteellistä pohdintaa yhdeltä hienoimmista hifikolumnisteista koskaan. 161998_.indd 35 161998_.indd 35 22.9.2022 13.35.10 22.9.2022 13.35.10
HIENOSTUNUT HUMPPAHERKKU TESTI | SONUS FABER OMNIA -ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ MITÄ SAADAAN, KUN OTETAAN PALA PERINTEITÄ JA TOINEN MOKOMA TÄTÄ PÄIVÄÄ. SONUS FABER OMNIA NÄYTTÄÄ, ETTÄ TYYLI JA ÄÄNI ON MAHDOLLISTA MAHDUTTAA KOTIKOMPAKTIIN MUOTOON. TEKSTI JUSSI ARVIO | KUVAT VALMISTAJA JA JUSSI ARVIO 36 162006_.indd 36 162006_.indd 36 22.9.2022 14.56.57 22.9.2022 14.56.57
Snail-konsepti oli massiivipähkinästä valmistettu kompakti kaiutinkokonaisuus, joita joidenkin lähteiden mukaan valmistui kymmenisen kappaletta. TESTI 162006_.indd 37 162006_.indd 37 22.9.2022 14.57.09 22.9.2022 14.57.09. Ikoninen brändi ei KAUNIIT LINJAT KÄTKEVÄT SISÄÄNSÄ YLITSEVUOTAVAT OMINAISUUDET. 1 799 euroa). Sen ansiosta sisäverkkoon liitetty Omnia asettuu automaattisesti omaksi hallittavaksi alueeksi; laitteen voi nimetä ja antaa sille haluamansa huonesijainnin ja niin edelleen. Tarkempi lista tuetuista formaateista löytyy seuraavan aukeaman taulukosta. Tällä kerralla Sonus Faber on astunut peliin määrätietoisesti. Valmistajan historiaa ei voi ohittaa olan kohautuksella, eikä Omnia onnekseen siihen sorru. Henkisesti Omnia on kuitenkin lähempänä vuonna 2016 lanseerattua, upeaa ja hinnaltaan kallista sf16:ta. Kynälinjat ja testilaitteen puupinta vievät mielikuvamatkalle maailmaan, jossa Rivan käsin veistetyt veneet, Achille Castiglionin designkalusteet ja klassikko-Ferrarit ovat harmaata arkea. Rooli, jossa se saikin paljon aikaa kokeilussa. Lähdetään kuitenkin siitä, että Omnia taipuu hyvin erilaisiin käyttötapoihin ja tarpeisiin. Laitetta voi lähestyä mitä moninaisimmilla bittilähteillä, linjatason signaalia tarjoavilla laitteilla tai haluttaessa jopa vinyylisoittimella. Sellaista, joka istuisi Skoda-kansan toteemipaaluihin, kuten Lundiaan, Marimekkoon ja Artekiin sulavammin. Viimeksi mainittu onnistuu mm-kuormitteisesti erillistä, mukana toimitettua liitäntäyksikköä käyttäen. Sinänsä harmi, ettei tarjolla ole – ainakaan toistaiseksi – vaalealla puulla ja kankaalla olevaa vaihtoehtoa. Hinnan ansiosta Omnia on yhä useamman italodesigniin hurahtaneen tavoitettavissa. Vaikka Omnia ei ehkä hengi valmistajan kaiuttimien kaltaista puuöljyn, höylätyn massiivipuun ja utuisen käsityöverstaan henkeä, on sen olemus onnistuneesti niin sanotusti samasta puusta. Design on levollinen, harkittu ja ajaton. Verstas on vaihtunut kiinalaisen teknologian ksuun hyödyntämiseen, massiiivipuu keveämpään ja ilmavampaan pintaan. Snailin omistajaksi pääsisi tämä artikkelin kirjoitushetkellä kiinni noin 30 000 euron sijoituksella. kuitenkaan ole vain puuta ja muuta vaan äänenlaatu edellä maineeseensa marssinut. LAITETTA VOI LÄHESTYÄ MITÄ MONINAISIMMILLA BITTILÄHTEILLÄ, LINJATASON SIGNAALIA TARJOAVILLA LAITTEILLA TAI HALUTTAESSA JOPA VINYYLISOITTIMELLA. Kansainvälinen askel kohti kattavampia kotimarkkinoita ei ole tyhmä veto. Toisaalta erittäin hyvä langaton tuki tarkoittaa, että kännykkä tai muu langaton laite toimii varsin luontevana äänilähteenä. RUNSAASTI OMINAISUUKSIA Kauniit linjat kätkevät sisäänsä ylitsevuotavat ominaisuudet. Malli teki kunniaa alkuperäiselle Snailille mutta jäi enemmän tai vähemmän kuriositeetiksi ja osaamispääoman tour de forceksi. Todellinen näytön paikka Omnian kaltaiselle tuotteelle onkin pintaa syvemmällä eli korvien kohdalla. Koska käytän entuudestaan Roonia, oli se myös pääasiallinen tapani kuunnella Omniaa. Keskitettyä musiikkikirjastoa Roon-järjestelmällä hallinnoiva arvostaa verkkoon kytketyn laitteen natiivia Roon-tukea. Sonus Faberin perustaneen Franco Serblinin ensimmäinen tuote, siis jo ennen Sonus Faberin perustamista, lähestyi ajatusta vuonna 1980. Sellainen kun sattui putkahtamaan myyntiin Ranskassa. O mnia on tyylipuhdas Sonus Faber. KOHTI KATTAVAMPIA MARKKINOITA Vaikka Omnia on valmistajansa ensimmäinen inhimillisen hintainen all-in-one-paketti, niin ajatus ei ole uusi. Omnia on siis uusi aluevaltaus Sonus Faberille nimenomaan hintansa ansiosta (sh. Sen hdmi-liitännän ansiosta laite voi toimia vaikkapa television soundbarina
Edellä mainitun voi myös ymmärtää niin, että mikään yksittäinen osa-alue ei varsinaisesti tehnyt itsestään numeroa. Laiteja musiikkihallinta on siten markkinoiden parhaasta päästä. Digitaalisuuden ansiosta se kuitenkin kuulostaa siinä mielessä hifistyneeltä, että se antaa riittävän tarkan vaikutelman. Nelitienä toimiva, suljettu järjestelmä koostuu edessä kahdesta hienoisesti alaspäin suunnatusta silkkikalottidiskantista ja kahdesta paperimassaisesta keskiäänikaiuttimesta. Kun materiaaliksi valitsi Yle Teeman kotimaisia konserttitaltiointeja, tarjosi KEF analyyttisempaa mutta samalla ohuempaa tulkintaa, Omnia vastavuoroisesti voimalTEKNISESTI EDISTYNYT Erilaiset soundbarit ja lifestyle-stereot ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. Äänenpainevaroiltaan Omnia riitti hyvin suureenkin tilaan. Suoratoisto onnistuu muun muassa Spotifylla, Tidal Connectilla ja Apple AirPlaylla. Vaikka kyseessä ei ole monikanavainen järjestelmä, niin tunnelman luojana se onnistui ajoittain esimerkiksi KEF LSX -kaiuttimia paremmin. SUURI JA VOIMAKAS ÄÄNI Ääneltään Omnia on ennen kaikkea voimallisen ja suuren kuuloinen. Soundbarina televisioon kytkettynä leffaraidat heräsivät mukavasti henkiin. Äänenlaadultaan se on omalla tavallaan oikeinkin hyvä, sillä siinä ei ole vakavia värittymiä. Musiikki kuin musiikki virtaa luontevasti ja dynaamisesti. 38 162006_.indd 38 162006_.indd 38 22.9.2022 14.57.30 22.9.2022 14.57.30. Hallittu miellyttävyys on läsnä Omniassakin, joka ainakin siltä osin polveutuu selvästi sukupuunsa jaloverisistä virstanpylväistä. Se ei ole perinteisen kaksikanavahifin tavoin erityisen tarkka stereokuvassa tai syvyyssuunnassa. Kaikki pakattuna alle kahdeksaan kiloon! Komeutta hallinnoidaan joko yllättävän hyvin reagoivilla senso-hipaisukytkimillä laitteen päältä, asiallisella ja hyvännäköisellä kaukosäätimellä, Roonilla tai Google-pohjaisesti älypuhelimilla. Sonus Faber ei ole koskaan ollut esimerkiksi erityisen heleä-ääniseksi mielletty valmistaja, vaan kaiuttimissakin vahvuuksia on haettu kokonaisvaltaisesta luontevuudesta ja musiiOmnia tukee Roonin Raat-protokollaa (Roon Advanced Audio Protocol). Crescendo-järjestelmäksi nimetty, Omniaan sisäänrakennettu kaiutinjärjestelmä tuuttaa uskottavaa äänimassaa suurempaankin tilaan ja vieläpä näennäisen helposti 490 watin voimalla. Se toimii erinomaisesti luodessaan epäkaiutinmaisen äänikentän, jonka vahvuus on uskottavassa tavassa kattaa lähes koko kuuloalue. Materiaalinhallinta ja erilaiset digitalisaation tuomat, reaaliaikaiset signaaliprosessoinnit onnistuvat huijaamaan aistejamme. kille oikeutta tekevästä tasapainosta. Kaksi sivulle suunnattua elementtiä lisäävät osaltaan tilavaikutelmaa ja äänenpainetta. Omniassa on sisäänrakennettu Chromecast-tuki. Alumiinista valmistettu subwooferelementti puhaltaa alas suunnattuna. Siinä missä KEF kaipaisi subwooferia, potki Sonus Faber suvereenisti omissa sfääreissään. Myös Sonus Faber on onnistunut pakkaamaan melkoiset äänivarannot Omniaan
Samassa tilassa vuorotellen soitettuna Omnia pyyhki odotetusti Sonos-kaiuttimella pöytää. lisempaa mutta tarkkuudessaan lähinnä suuntaa-antavaa ääntä. SONUS FABER OMNIA Hinta 1 799 € (musta/puu) Edustaja Hifihuone Oy Lisätietoja sonusfaber.com hifihuone.fi Mitat (l x k x s) 65 x 13 x 28 cm Paino 7,6 kg Analogiset tulot 1x RCA (linja/mm-phono) Digitaaliset tulot HDMI ARC Verkko Wifi dual band, 10/100 ethernet Suoratoisto-ominaisuudet TIDAL Connect, Spotify Connect, Roon Ready, Chromecast, Apple AirPlay 2, Bluetooth AptX HD Kaiutin 4-tie suljetussa kotelossa, seitsemän elementtiä, 490 W, 108 dB @ 1 m Muuta Kaukosäädin Taajuusvaste 30-25 000 Hz -6 dB (±2 dB 20 Hz – 20 kHz) Virrankulutus Tyypillinen: 18 W, standby-tila: 3,5 W, unitila: 0,5 W + ÄÄNI | MONIPUOLISUUS | VERKKOTOIMINNOT EI NÄYTTÖÄ | KOSKETUSOHJAUKSEN LIEVÄ TUNNOTTOMUUS TESTI 39 162006_.indd 39 162006_.indd 39 22.9.2022 14.58.04 22.9.2022 14.58.04. Elokuvien dialogia kuunneltaessa KEF oli selkeämpi ja tilassa tarkemmin kohdentuva, Omnia keskialueeltaan voimallisempaa ja artikulaatiota esiin nostavampaa lajia. Jo se saattaa jollekulle riittää. Terassilla Omnia haastoi leikkimielisessä kokeilussa jo iäkkään Sonos Play 3 -kaiuttimen. SOUNDBARINA TELEVISIOON KYTKETTYNÄ LEFFARAIDAT HERÄSIVÄT MUKAVASTI HENKIIN. Lienee enemmänkin visuaalisuuteen pohjaava makuasia, mikä kolmikosta kunkin ostajan kotiin päätyy. Kilpailijaksi voitaneen laskea myös iFi Audion lifestyle-henkinen Aurora (josta lisää Hifimaailman numerossa 6/20). Ei kuitenkaan ihme, että Sonus Faber sai kokeilun aikana paljon terassiaikaa.?n PAIKKANSA ANSAINNUT Sonus Faber Omnian lähin haastaja lienee samaan hintaluokkaan sovitettu, skandinaavisempaan sisustukseen paremmin istuva Naim Mu-So 2. Vertailu oli toki täysin epäreilu. ÄÄNENPAINEVAROILTAAN OMNIA RIITTI HYVIN SUUREENKIN TILAAN. Sitä on ilo käyttää, se soi asiallisesti ja näyttää hyvältä. Kumpikin toimii Roonin hallinnoimana. Sonus Faber Omniaa voi joka tapauksessa suositella esimerkiksi sinne, missä perinteinen hifi ei istu sisustukseen, mutta ääneltä ja designilta edellytetään salonkikelpoisuutta. Lisäksi se on aito Sonus Faber
Vapauttavaa on myös Ornette Under the Repetitive Skiesin lento. KIEHTOVAN LOPPUTULOKSEN VOI SAAVUTTAA MONIN ERI TAVOIN. Brutaalin platan kruunaa päällekäyvä äänikuva. I Live Too Fast to Die Young käy päälle kuin Make livenä, eikä solistin ikää (60 vuotta) uskoisi ulosannista. Jenkkibändien nu-metalcore ja kuolonmetalli ovat nykyään alan vakiintuneita perustyylejä. Dystopia riepottaa kuuntelijaa tujulla pyörityksellään. Koplan kanssa samalla lavalla toimisi hienosti Calibanin metalcore. Huippuvieraat, kuten Slash ja Neil Leyton, ovat parhaassa seurassa. Vitaali olemus ja periksiantamaton asenne ovat identiteetti, ei rooli. Silva Kallionpää soittaa suomijazzissa harvinaista viulua. Puhdikasta paahtoa edustavat myös Orthodox ja Vomit Forth. Kun väkeä on enemmän, jälki muistuttaa perinteisempää folkjazzia kuin todellista vaarallisten vesien luotaamista. TEKSTI JA KUVA MATTI KOMULAINEN M ichael Monroe on rocktähti joka solullaan. Juho Valjakka johdattaa trionsa uskaliaaseen manööveriin. Tapa pureutua ajan epäkohtiin rokkiremmin rähinällä säväyttää yhä. Myös Gard Nilssenin poppoo virittyy henkisesti tutkimattomaan. Voimaa uhkuu Krisiunkin. Clément Janinet viittaa freejazzin ikoneihin yhtyeensä nimellä. Kontrabasisti Barre Phillips ja live-elektronikko György Kurtág Jr. Siirala ammentaa Intian traditioista ja arabialaisesta musiikista. Muoto on modernia triotyöstöä mutta tulokulma rohkean minimalistinen. Tulos pitäisi kokea tietysti livenä, mutta levy on tässä tapauksessa kohtuullinen korvike. 40 VOIMASOITTOA JA VOIMAA SOITOSTA Jazz ja taidemusiikki käyvät dialogia Face à facessa. Liideri Kaisa TALLENTEET | ÄÄNILEVYPOIMINNAT MUSIIKKI ON POHJIMMILTAAN ENERGIAN JA TUNTEEN SIIRTOA. Kokko Quartet lähestyy problematiikkaa toisesta vinkkelistä. Aidolta kuulostaa myös laulu, joka tuntuu purkautuvan ihmisen kurkusta lajityypistä poiketen. Kun tila ja tauot nivotaan osaksi musiikkia, voima kumpuaa sisäisestä visiosta. Saksofonisti-säveltäjä vetoaa näin hienosti Ilkka Arolan ja Kari Ikosen töiden lumoamaan kuuntelijaan uusin ideoin. Slipknotin ja Napalm Deathin kaltaisten esikuvien inspiroima isku on kuitenkin oma ja tuima, ja peilaa kokemaamme maailmaa. 162003_.indd 40 162003_.indd 40 22.9.2022 15.59.18 22.9.2022 15.59.18. virittävät yhteyden näennäisille vastakohdille. Debyytti Unadaptable innostaa raikkaalla äänikuvallaan ja latauksellaan: vastaanottaja päätyy tarkistamaan käsityksiään koko ilmaisumuodosta. Päivitetty Combat Rock muistuttaa, miksi. Know Your Rights, Should I Stay or Should I Go ja Rock the Casbah svengaavat kuolemattomasti. The Clashkin on ohittamaton sarallaan. Brasileirojen death metal velloo lyijyisesti, ja yli 30 vuoden kokemus kasvattaa painoarvoa. Terävistä kulmista, syöksyvirtauksista ja pehmeistä kaarista kehkeytyy fuusiota, jossa improvisointi yhdistetään nykymusiikkiin oivaltavasti
Esa-Pekka Salonen nostaa vastaavasti Jesper Nordinin elektro-akustista musiikkia. …And You Will Know Us By The Trail Of Dead kuulostaa tavoitelleen jotain vastaavaa. Globaali kiepaus voimaantuu tunnelmista ja kasvaa eriparisia elementtejään isommaksi kokonaisuudeksi. Hipsteri-ironia taas kuorruttaa duon apaattisen Lotto-hitin. Viulutulkinnat Hildegard von Bingenistä Bachiin kasvavat harkitun karsitusta agendasta, musiikin eduksi.?n 162003_.indd 41 162003_.indd 41 22.9.2022 15.59.27 22.9.2022 15.59.27. Uusproge kipinöi energiaa ja tanakka isku puhuttelee yli genrerajojen säväyttävine äänikuvineen. Että tältäkin voi suomibändi kuulostaa!. Porcupine Tree asemoituu kaksikon välille. Salattu suru sekä kokonainen kulttuuri saattaa paljastua uusille kuulijoille kytkyn kautta, ja hyvä niin. Beyoncé on alan seuratuimpia tähtiä. RinneRadio löi ällikälle 1990-luvun saun dillaan, jossa puupuhaltimen lämpimät rekisterit miksattiin drum’n’bassiin ja Wimmen joikuun. Jälki on lajin mehevintä ja samalla tarttuvaa parhaassa mahdollisessa mielessä. Edeltäjä Lemonade tyrmäsi avautumisillaan, mutta nyt kierretään kehää. Conrad Keelyn koplan 11. Sekin käy, jos joku junnu löytää lähteelle näin. Carolin Widmannin energia kumpuaa minimalismista. Suorituspaineet kuuluvat. John Cagen kuoroteokset uhkuvat draamaa. albumi jää kuitenkin etäiseksi, sillä sakki saarnaa jo käännytetyille. Joskus momentum jättää. Esimerkiksi jytää kotiuttaneet Apollo ja Yellow kytkeytyivät jazziin, diskoruhtinas Moroderia taas tulkitsivat Mona Caritan ja Einin kaltaiset hunajaäänet. Uskottavuutta kasvattaa viisurakenne, joka tuo mieleen kalevalaisen poljennon. Steve Tibbetts kokosi antologiansa 40 vuoden soitteista. Riskinotto kannattaa! Ianai on Jaani Peuhun johtama kansainvälinen kollektiivi. Sunir kaartuu etnosoinneista progemaiseen maalailuun. Chansonnier HK Gruber visioi teoksista voimasoittoa vaihtuvilla kokoonpanoilla. Boksi sisältää Die letzte Nachtin ensilevytyksen Weimarin ajan näyttämötyöstä. Huumori kukkii myös kokoelmissa The Sun Shines at Night – Giorgio Moroder suomeksi 1972–1989 ja Superkingi – Kovimmat jytähitit 1969–1977. Elvis-leffa kertoo eniten tekijöistään ja ajastamme. Renaissance tuntuu talentin todistelulta eikä bitchin viljely lisää uskoa lyyrikkouteen. Laadusta tinkimättä. Rönsyilevän leikillisine elementteineen jälki onkin usein hauskaa, mikä on harvinaista tässä lajissa. Wardruna vie pohjoismaiseen mytologiaan otteella, jota on kuultu Viikingit-tv-sarjassakin. The Alchemist’s Euphoria kuulostaa paikoin tutulta, mutta se jokin puuttuu. Maestro on aina yhtä vuolas. Hellbound Train kronikoi siten niin kitaristin kuin jazzin muuntumista. Hanns Eislerin laaja tuotanto ulottuu laulelmista orkesteriteoksiin ja elokuvamusiikkiin. Kasabian kaatoi raja-aitoja ja nosti sykettä levy levyltä, kunnes vokalisti Tom Meighan lähti. Rok bonuksineen palauttaa mieleen syvät elämykset ja iloiset yllätykset. Orkesteri, koneet ja Martin Fröstin klarinetti generoivat pauhua, jota levollisten suvantojen vuorottelu tehostaa entisestään. Yksi vain tuntuu säilyneen. TALLENTEET 41 ESITTÄJÄ(T) ALBUMI JULKAISIJA FORMAATTI Michael Monroe I Live Too Fast to Die Young Silver Lining cd The Clash Combat Rock The People’s Hall Special Edition Sony 2 cd Krisiun Mortem Solis Century Media cd Caliban Dystopia Century Media cd Orthodox Learning To Dissolve Century Media cd Vomit Forth Seething Malevolence Century Media cd Clément Janinet Ornette Under the Repetitive Skies III BMC cd Barre Phillips, György Kurtág Jr. Norjalaiset kytkevät jouhikon oloisia perinnesoittimia digipauhuun. Meillä on suosittu omia tulkintoja niin maailman hiteistä kuin uusista tyyleistä. Maustetytöt hakeutuivat Agentsin seuraan. Säihkeen lumoissa kuullaan aidosti raa’an maskuliinisuuden lisäksi nykyartisteja Doja Catista Eminemiin, ja lisäksi Elvis on digitoitu monen muun kimppaan. Face à face ECM cd Juho Valjakka Liminal Spaces Artie Music cd Kokko Quartet Broken Dream Eclipse cd Silva Kallionpää Quartet Unadaptable Eclipse cd Gard Nilssen Acoustic Unity Elastic Wave ECM cd Kaleidobolt This One Simple Trick Svart lp Ianai Sunir Svart 2 lp …And You Will Know Us By The Trail Of Dead XI – Bleed Here Now Sony cd Porcupine Tree Closure / Continuation Sony cd Wardruna Kvitravn / First Flight of the White Raven Sony 2 cd RinneRadio Rok Svart 2 lp Steve Tibbetts Hellbound Train – An Anthology ECM 2 cd Eri esittäjiä Elvis – Original Motion Picture Soundtrack RCA cd Maustetytöt X Agents Maustetytöt X Agents Vallila Music House 12’’ Eri esittäjiä The Sun Shines at Night – Giorgio Moroder suomeksi 1972–1989 Svart lp Eri esittäjiä Superkingi – Kovimmat jytähitit 1969–1977 Svart lp Kasabian The Alchemist’s Euphoria Sony cd Beyoncé Renaissance Sony cd HK Gruber, Wolfram Berger, Ensemble Die Reihe, Klangforum Wien Hanns Eisler – Die letzte Nacht, Couplets Capriccio 2 cd Martin Fröst, SRSO, Esa-Pekka Salonen Jesper Nordin – Emerging from Currents and Waves BIS sacd Latvian Radio Choir, Sigvards K?ava John Cage – Choral Works Ondine cd Carolin Widmann L’Aurore ECM cd Kaleidobolt erottuu nykyprogesta vimmalla, jolla trio törmäyttää tilutusta, psykedeliaa, raskasta rokkausta ja fuusiota
MUTTA ON SILLÄ TOISTAKYMMENTÄ TRANSISTORIPÄÄTETTÄ, MERKIN MITTAKAAVASSA PIENEHKÖISTÄ MONIKYMMENKILOISIIN MONSTEREIHIN – SEKÄ KAIUTTIMIA, JOIDEN OLEMUS HEIJASTELEE VALMISTAJAN IÄTÖNTÄ TYYLIÄ. TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA 162005_.indd 42 162005_.indd 42 22.9.2022 16.59.50 22.9.2022 16.59.50. MC830 ON MCINTOSHIN ALKUPÄÄN MALLEJA. TUNNISTAA TYYLISTÄ HIGHEND | HERMUSET: MCINTOSH XR50 -KAIUTIN JA MC830-PÄÄTEVAHVISTIN MCINTOSH TUNNETAAN MASSIIVISISTA PUTKIVAHVISTIMISTAAN. SEN SEURAKSI KOKEILUUN MAAHANTUOJA TOIMITTI MCINTOSHIN XR50-JALUSTAKAIUTTIMET
Valmistaja kertoo melko niukasti vahvistimen toimintaperiaatteesta mutta sanoo sen olevan suoraan kytketty. Mittari päällä MC830 kertoo ylpeänä olemassaolostaan. Werner Bärtschin pianolevyn alussa oleva Mozartin c-mollifantasia KV-475 on tallennettu raskassävyiseksi ja varsinkin pianon alimmat äänet tuppaavat kumahtelemaan. TOMERA Hetkisen kaiuttimina olivat Dynaudion Confidence 50, mutta enimmän aikaa McIntoshin omat XR50-jalustakaiuttimet. KUKA. Sokkokuuntelumenetelmää ei käytetty, vaan kuuntelija tiesi, mikä vahvistin oli käytössä. Tallenteessa oleva lievä nasaalius tuli Densenillä vähemmän esiin. Vasemmalla kytkimellä saa mittarin pois päältä, osoittamaan hetkellistä tehoa tai pysähtymään hetkeksi näyttämään korkeinta tehohuippua. Liittimen alaosa kierretään ensin sormitiukaksi ja sen jälkeen yläosaa mukana tulevalla työkalulla neljänneskierros lisää. Sibeliuksen neljännen sinfonian alun Densen ja McIntosh hoitivat eri tavoin, vaikka en niiden välille saanut paremmuuseroa. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti klassisen musiikin puolelle. Olemus on samaan aikaan karun funktionaalinen ja tyylikkäästi viimeistelty. Äkkinäinenkin tunnistaa MC830:n oitis McIntoshiksi, jos ei muuten niin sivujen kohokirjoituksesta. K uutiomaisesta monopäätteestä irtoaa jatkuvaa tehoa 300 wattia kahdeksaan ohmiin ja neljään ohmiin lähes viisisataa wattia. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. HIGHEND En nähnyt Jukan arviota ennen kuin tein omat vertailuni. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. Kirjahyllyyn se on ison puoleinen, joten tukeva jalusta lienee useimpaan käyttöön sopiva alusta. ÄKKINÄINENKIN TUNNISTAA MC830:N OITIS MCINTOSHIKSI, JOS EI MUUTEN NIIN SIVUJEN KOHOKIRJOITUKSESTA. The Whon melskeisessä meiningissä rummut olivat MC830:lla selkeämmät ja oli helpompi kuulla, mitä kannumies hommaili. Jukan kommentit näkyvät kohdassa Kolmannella korvalla. Mäkkäriksi pienikokoinen, kaikin puolin tukevasti tehty vahvistin painaa 22 kilogrammaa. Lisäksi valikoimassa on useita rakenteisiin upotettavia kaiuttimia. Takana on rcaja xlr-otot ja niille valintakytkin, laiteohjauksen tuloja lähtöliitännät sekä valintakytkin, jolla valitaan, pysyykö virta päällä jatkuvasti vai sammuuko laite, jos sitä ei ole käytetty 30 minuuttiin. Liittimeen käy paljas johto, haarukka tai suojatulpan poistamalla banaani. Samoin kuin rytmimusiikilla alemman pään soittimet, kuten sellot ja kontrabassot, jäivät miedoimmiksi eikä tilantuntu ollut yhtä vahva Densenillä. Oikeanpuoleisella kytketään virta tai asetetaan vahvistin tottelemaan McIntoshin laitteisto-ohjausta, jolla saadaan virta päälle kerralla kaikkiin laitteisiin. Vakiokorvista Jukka Isopuro käytti vertailussa samoja levyjä kuin kaiuttimia arvioidessaan. Enemmän tietoa tulee McIntoshin suojajärjestelmistä. 43 162005_.indd 43 162005_.indd 43 22.9.2022 17.00.01 22.9.2022 17.00.01. Vertailuvahvistimina käytettiin Densen 350+ -monopäätteitä. Useimmilla levyillä Densenillä sähköbasso vaikutti runsaammalta, ja samalla se tuntui olevan enemmän pinnalla kuin McIntoshilla, jolla vaikutti olevan tiukempi ote tapahtumiin. VALMISTAJANSA NÄKÖISET KAIUTTIMET McIntoshin kaiutinvalikoiman huipulla on XRT2.1K, 2,1 metriä korkea, 160-kiloinen ja 81-elementtinen torni, jonka toiston luvataan lähtevän 12 hertsistä. Etuseinässä on valmistajan tavaramerkki, sinipohjainen ja tarkkatoimiseksi luvattu tehomittari, kaksi kiertokytkintä sekä Power Guard -valvontapiirin ja virran merkkivalot. Kun pääteastetta oikosululta suojaava Sentry Monitor -piiri huomaa virran nousevan yli turvallisen rajan, se irrottaa pääteasteen ja palauttaa sen käyttöön, kun tilanne on normaali. XR50 on kolmitiekaiutin, jota suositellaan kaksikanavakäytön ohella kotiteatteriin tai monikanavajärjestelmään sivuja takakaiuttimeksi. MATTI HERMUNEN on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. McIntosh piti kumeuden napakammin kurissa sekä pianon kokonaissoinnin ja äänikuvan kiinteämpänä, Densen vaikutti soivan hivenen maalailevammin. Vaikka erot vahvistimien välillä olivat pienet, levystä toiseen ne vaikuttivat samansuuntaisilta ja menivät yhteen Jukan havaintojen kanssa. OLEMUS ON SAMAAN AIKAAN KARUN FUNKTIONAALINEN JA TYYLIKKÄÄSTI VIIMEISTELTY. Näistä Power Guard tarkkailee vahvistimen antosignaalin tasoa ja jos se havaitsee signaalin olevan leikkautumassa, järjestelmä pudottaa tulosignaalin tasoa tarpeellisen määrän. Toisessa päässä on tässä kokeiltava jalustakaiutin XR50 ja sitä astetta suurempi lattiamalli XR100. Käytin rytmimusiikkia, akustista pianoa ja orkesterimusiikkia, muun muassa Klaus Mäkelän tuoretta Sibelius-levytystä Oslon filharmonikkojen kanssa. McIntoshin kaksiosaiset kaiutinliittimet ovat fiksuimmasta päästä. Kiinni on ja pysyy
Kovemmallakin volyymilla korkeampi kaista pysyy tarkkana mutta helposti kuunneltavana. Kolmen elementin yhteiskäyttö helpottaa yksittäisen elementin kuormaa, pienentää säröä sekä parantaa kaiuttimen dynamiikkaa ja tehonkestoa. MCINTOSHIN LUPAUS XR50:N HYVÄSTÄ DYNAMIIKASTA PITI PAIKKANSA. Ratkaisu on kuitenkin omaperäinen. Basson puhekelan liikkeestä saadaan lineaarisempaa ja sen myötä mitatusti pienisäröisempää kelaan sijoitetulla kahdella alumiinisella vaimennusrenkaalla. Vastaavasti tehonkesto on reipas 300 wattia. Kokonaisuutena äänikuvalliset ominaisuudet olivat viihdyttävät ja sopivan ulottuvat joka suuntaan, hyvää perustasoa kaikkinensa. McIntoshit tarjoilivat tutut teokset tuoreella sävypaletilla. Hyvään tehonkestoon tähdätään käyttämällä toisen asteen jakosuotimessa virrankestoltaan hyviä, pienihäviöisiä kondensaattoreita ja keloja. 44 162005_.indd 44 162005_.indd 44 22.9.2022 17.00.07 22.9.2022 17.00.07. Nimellisimpedanssiltaan kahdeksan ohmin kaiuttimen herkkyys on matalahko 81 desibeliä, joten vahvistintehoksi suositellaan vähintään 70 wattia. Mielestäni kaiuttimet myös toimivat tilassa poikkeuksellisen hyvin, vaikka toki äänenpainetta niistä irtoaa rajallisesti. Alempi jakotaajuus on viisisataa hertsiä, ja matalan pään toistosta vastaa valualumiinirunkoinen, kumireunuksinen viisitoistasenttinen basso. Huolimattomasti huoneeseen heitettynä XR50 ei pääse oikeuksiinsa. Kuten vahvistimessa kaksiosaiset kaiutinterminaalit ovat harvinaisen käyttökelpoiset. Sijoituspaikan HEIKKI KIVELÄ TOISELLA KORVALLA McIntosh-kombo onnistui oitis osumaan omaan makuhermooni. Elementit saa piiloon magneeteilla kiinnittyvän etulevyn taakse. McIntoshin laitteistossa etuseinän alaosan logoon syttyy valaistus, kun vahvistimessa on virta päällä. Myös diskanttitoisto vakuuttaa. Etuseinän metallilevyssä on varsinaisen diskantin molemmin puolin viiden senttimetrin läpimittaiset, sisäänpäin käännetyllä kalotilla varustetut elementit, joiden toisto yltää normaalia ylemmäs. XR50 on melko kookas, mitat ovat 43 x 20 x 30 senttimetriä (korkeus, leveys ja syvyys) ja massaa hivenen alle yhdeksän kilogrammaa. Onnistuneen äänityksen ja tuotannon hyvällä tapaa hillitty profiili toistui kaiuttimista ihmeen vaivattomasti, nyanssirikkaasti ja rasittamattomasti. PARHAIMMILLAAN AKUSTINEN PIANO VYÖRYI HUONEESEEN MASSIIVISENA JA RYTMIMUSIIKILLA KORVAT ANTOIVAT ENSIN PERIKSI. Subjektiivisesti bassotoisto kuitenkin ulottuu luokassaan melko alas muttei hukkaa matkalla lainkaan sävyjä ja yksityiskohtia, olivatpa ne luonteeltaan tonaalisempia tai dynaamisempia. Keskialueella en havainnut käytännössä mitään huomauttamista, ja erityisesti yläkeskikaista pysyi kautta linjan selkeänä mutta korostumattomana. Bassorefleksiaukko avautuu takaseinän yläosaan. McIntoshmaiseen tapaan XR50:ssä näyttäisi olevan useampi diskanttielementti. Kaiutinta suojaavat liikateholta jakosuotimen itsepalautuvat ptc-sulakkeet. Havainnot vahvistuivat tutuilla näytekappaleilla, samoin se, että McIntosheilla on todella helppo ja mukava kuunnella oikeastaan mitä vain. Joillain näytteillä tosin esimerkiksi symbaalien jälkisoinnissa erottuu pientä sihinää ja lauluäänissä kevyttä sibilanssia, mutta ihme ja kumma näytevalikoiman räikeämmätkään kappaleet eivät kokonaisuutena rasittaneet korvia. Koska vaimennusrenkaat samalla vähentävät puhekelan lämpenemistä, kuuluu tämä muun muassa parantuneena ihmisäänen toistona. Bassotoisto on kaiuttimen mittoihin ja toteutukseen nähden todella onnistunut. Tavoistani poiketen ryhdyin kriittisemmän kuuntelun sijasta toimeen niin sanotusti ihmettely edellä, kun kuuntelupisteen pöydällä sattui olemaan Decca-levymerkin tuore Klaus Mäkelän ja Oslon filharmonisen orkesterin Sibelius-sinfoniakokoelma. Toiston laadussa ei juuri moitittavaa ole, mutta basson määrä jää hiukan ihanteellisesta – mikä toisaalta tulee ilmi vain lujempaa kuunneltaessa. Keskiäänisten ja diskantin jakotaajuus on kahdeksan kilohertsiä. Monipuolinen käyttöohje pitää sisällään kaiuttimen sijoituksen ja kytkentävaihtoehtojen ohella nyrkkisäännöt kaiutinjohtojen mitoitukseen sekä jopa kuvalliset ohjeet uudelleen pakkaukseen. Maltillinen pään liikuttelu ja asennon vaihto ei mainittavasti heikentänyt kaiuttimien luomaa äänikuvaa, mutta kyllä keskiakselilta poistumisen silti huomasi. Värivaihtoehtoina ovat musta tai punainen pähkinäpuu. Liittimen päässä on muovitulpat, jotka pois nappaamalla reikiin saa banaaniliittimet. Koteloa jäykistetään etuja takaseinän sekä sivuseinien välisillä tuilla. Sinfonioista nelonen ja seiska olivat olleet sattumoisin kuuntelussa hiljattain, joten Mäkelän ja oslolaisten versioinnit toki kiinnostivat. Valmistaja kutsuukin kaksisenttistä titaanikalottia Super-diskantiksi
Läsnäoloa olisi silti saanut olla ripaus enemmän. Lyhyen vertailun jälkeen jatkoin McIntoshilla, olihan sen kanssa odotettavissa myös saman valmistajan synergiaetuja. Miespuheäänen rintaresonanssi, säestävän pianon sopraanoa peittävä efekti ja John Scofieldin sähkökitaran alimpien sävelien suurentelu olivat esimerkkejä haitoista. Kuvaan astuivat rajoitteet bassopäässä. Šostakovitšin varieteemusiikilla (Andrew Litton, Singapore SO) alakeskialueen läpinäkyvyys kärsi. JUKKA ISOPURO KOLMANNELLA KORVALLA Kuunteluun tarjolla oli kaksi paria monopäätevahvistimia, Densen B-350+ ja McIntosh MC830. Omat vaikutelmat vaihtelivat. Samoin Suzanne Vegan alkuperäinen versio Lukasta ja siitä viime vuonna New Yorkissa konsertissa esitetty akustinen versio vakuuttivat. Soolopiano käyttäytyi myös Bachin ilmavammassa tekstuurissa nätisti. Vertailuvahvistimina olivat Densenin 350+ -monot ja kaiuttimina Dynaudion Confidence 50 sekä aktiivinen Gradient R5A. Klaus Mäkelän johtaman Sibeliuksen neljännen sinfonian korosteisesti ja kovasävyisesti äänitetty alkumurina yllätti äänikuvansa suuruudella ja muhkeudella. Vaativammalla tavaralla ja kriittisemmällä kuuntelulla äänestä tuntui puuttuvan terää ja keskialueelta selkeyttä. 45 162005_.indd 45 162005_.indd 45 22.9.2022 17.00.14 22.9.2022 17.00.14. KAHDENLAISTA MAAILMAA Kahden korvan arviot erosivat jonkin verran. Vahvistimena käytettiin enimmän aikaa kokeilussa olleita McIntoshin MC830-monopäätteitä. Rokkiosasto, varsinkin naisäänet, toimivat hyvin. Ylemmälle alarekisterille ja alempiin keskiääniin ilmestyi satunnaisesti kumeaa honotuksen tyyppistä sointia. Konserttimusiikilla XR50 tarjosi parhaimmillaan rauhallisena soljuvaa orkesteria. Metalliset jazz-perkussiot toistuivat uskottavasti, ja sähköbasson linjoja saattoi seurata varsin vaivattomasti. Toisaalta baritonin lauluääni toistui kauniisti, cembalo soi avoimesti ja Lenni-Kallen Taipaleen metallikkaaksi äänitetty piano pyöristyi sopivasti. Patti Smithin kahdeksanminuuttinen Horses laukkasi intensiivisenä, hyvin selkeytensä säilyttäen. Odotetusti Alkanin pianokappaleen tappotesti ei sujunut täysin ongelmitta, vaikka ämyrit kestivät sinänsä infernaalista paiskomista hyvin. McIntosh-perhepiirissä myös alakeskialueen korostuma hiukan siistiytyi ja diskantti kirkastui. Kuunteluetäisyys oli reilut kaksi metriä, samoin kaiuttimien väli. Vaikka sinfoniaorkesterin isorummusta puuttui painoa, napakkuus antoi tyydyttävän illuusion voimasta. HIGHEND löytäminen ei kuitenkaan vaatinut isompaa työtä. Sopivalla musiikilla XR50 on oikein kuunneltava. Vastalahjana pianon ylin oktaavi helisi vapautuneesti. Kokoisekseen kaiutin pystyy isoon ja dynaamiseen äänikuvaan, vaikka syvin basso jääkin uupumaan. Densen ikään kuin yritti tehdä McIntosh-kaiuttimesta isomman ja muhkeamman, koko äänialueen lattiakaiuttimen, kun taas McIntosh-monopäätteet sovinnolla kohtelivat sitä jalustakaiuttimena tarjoamalla napakampaa bassopäätä. Näkemyseroja saattaa osittain selittää herrojen musiikkivalikoimien erilaisuus. Sibeliuksen neljännen sinfoniantuoreella levytyksellä (Klaus Mäkelä, Oslon filharmonikot) alku soi lupaavasti, kuitenkin sen verran ympäripyöreästi, että pitemmälle ulottuvaa analyyttisyyttä puuttui. Sekä alimpien sävelten voimattomuus että keskibasson lievä korostuma sumensivat paksuja sointuja ja salamannopeita kuvioita, mihin alakeskialueen värittymä lisäsi kotelomaista sävyä. Ohjelmalähteenä oli pääasiassa Roon Meridianin 861v8-prosessorin kautta sekä jonkin verran lp-levyt, soittimena Rega P10. Se on selkeä, jopa kurinalainen, ja jalustakaiuttimeksi sen toisto ulottuu alas. Vertailukaiuttimilla sellot ja kontrabassot soivat huomattavasti ilmeikkäämmin ja äänityksen ilmavuus tilantuntuineen tuli paremmin esiin. Stereokuva oli sivusuunnassa asiallinen, ja syvyyden aistimuksia oli. Vaikka XR50 oli useimmiten melko neutraali toistaja, kuului pianolla, esimerkiksi Werner Bärtschin resitaalilevyllä, keskialueen värittymistä. Alakeskialueen värittymä oli kuultavissa vaihtelevasti. Erottelukykyä oli tarjolla kohtuullisesti, matalassa päässä oli sopivaa jylhyyttä ja kurinalaisuutta sekä jousistossa soivuutta ja elävyyttä. Stereoerottelu oli tasaisen laadukasta, niin myös syvyysinformaatio, mikä sai lisävahvistusta Boulezin elektronisesti vääristettyjen tilaefektien mallikkaasta esityksestä. Siinä missä Jukka Isopuro nosti näkyviin XR50:n hyviä puolia sekä ongelmakohdat, Heikki Kivelän lankesi enemmän kaiuttimen vahvuuksien lumoihin
Lisäksi MC830 tuntui pitävän musiikin napakammin otteessaan kuin vertailuvahvistin. mcintoshlabs.com 162005_.indd 46 162005_.indd 46 22.9.2022 17.00.56 22.9.2022 17.00.56. MITTAUSTULOKSET MCINTOSH XR50 McIntosh XR50 on melko epäherkkä, joten kaiuttimen tarjoaman dynamiikan saavuttamiseksi vahvistintehoa olisi hyvä olla ainakin satakunta wattia. Olemukseltaan XR50 istuu hyvin valmistajan laitteiden seuraan. Ääni on kunnossa. Useimmille se kertoo valmistajan pitkäjänteisestä toiminnasta ja luo uskoa siihen, että laite on tehty huolella ja säilyttää arvonsa. MITTAUSTULOKSET MCINTOSH XR50 Herkkyys (1 m, 2,83 V) 80,5 dB Alarajataajuus (-6 dB) 50 Hz Suuntaavuusindeksi (100-10000 Hz) 3,4 dB Lisäviive, 1 kHz 0,45 ms Harmoninen särö (8,95 V, 100-10000 Hz) 0,4 % Vapaakenttävaste kaiuttomassa huoneessa Harmoninen särö @ 9 V Ryhmäviive MCINTOSH MC830 Hinta 12 980 € /pari Mitat (l x k x s) 31,2 x 24,1 x 40,6 cm Paino 22 kg Tulot 1 x rca, 1 x xlr, 1 x laiteohjaus Lähdöt 1 x kaiutinlähtö, 1 x laiteohjaus Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho 300 W (8 Ohm) / 480 W (4 Ohm) Särö 0,005 % Taajuusvaste 10-100 000 Hz Ottoimpedanssi 22 kOhm (rca ja xlr) MCINTOSH XR50 Hinta 4 990 € /pari Mitat (l x k x s) 20,3 x 43 x 29,8 cm Paino 8,9 kg Toimintaperiaate 3-tie, re eksi Suurin suositeltava teho 300 W Nimellisimpedanssi 8 Ohm Elementit -basso 150 mm -diskantti 2 x 50 mm, 1 x 20 mm Jakotaajuus 500 Hz / 8 kHz Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Ei Edustaja Simex Oy Lisätietoja simex. Orkesterimusiikilla ja soolosoittimilla erottelukykyä saisi olla lisää, vaikka XR50 hoitaa nekin mutkattomasti. KAPASITEETTIA ON McIntosh MC830 vakuuttaa. Vahvuutena on toiston helppous ja jalustakaiuttimeksi alas ulottuva toisto. Kaiutin hyötynee paljon kuunteluhuoneen ensiheijastuspintojen vaimennuksesta. Vapaakenttävaste on suht tasainen, mutta yläbassossa on pieni korostus. Sen rakenne on uskottava ja selkeä, ja muutaman viikon kokeiluajan se toimi moitteetta eikä ilmoitellut itsestään muuten kuin tarvittaessa. Ulkonäkö saattaa jakaa mielipiteitä, sen verran MC830 poikkeaa totutusta. Sen vahvuudet ovat ja ystävät löytynevät luontevimmin rytmimusiikin puolelta. Alle kilohertsin taajuudet toistuvat noin millisekunti ylä-ääniä jäljessä. Parhaimmillaan akustinen piano vyöryi huoneeseen massiivisena ja rytmimusiikilla korvat antoivat ensin periksi. Rajansa kuitenkin kaikella; aivan äärirajoilla ääneen ilmestyi metallisia sävyjä. Suuntakuvio on hieman epätasainen, ja tehovaste voisi laskea siistimmin. McIntoshin lupaus XR50:n hyvästä dynamiikasta piti paikkansa. Yläkeskialueella kaiutin säteilee merkittävästi 60 asteeseen, mikä näkyy tehovasteen nousuna. Jos mittarien hohde häiritsee, saa ne pois päältä. Myös ryhmäviive on tavallista suurempi
TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT JA MITTAUKSET MAURI ERONEN 48 162673_.indd 48 162673_.indd 48 22.9.2022 15.00.46 22.9.2022 15.00.46. VIRTAVIIVAISUUTTA TYÖPÖYDÄLLE HIGHEND | SILLÄ KORVALLA: EARMEN STACCATO -STRIIMERI, TRADUTTO-DAC & CH-AMP-KUULOKE-/ESIVAHVISTIN SERBIASSA JO YLI KYMMENEN VUOTTA PUTKITOIMISTA AUDIOELEKTRONIIKKAA AURIS-TUOTEMERKILLÄ VALMISTANUT JA SITÄ ”SOUND ABOVE ALL” -SLOGANILLA MARKKINOINUT YRITYS LANSEERASI JOKIN AIKA SITTEN UUDEN EARMEN-SARJAN, JONKA TUOTTEET PERUSTUVAT PUOLIJOHDETEKNOLOGIAAN. SARJAN NIMI JA LAITTEIDEN KOKO VIITTAAVAT KUULOKEMAAILMAN YNNÄ KANNETTAVUUDEN SUUNTAAN
XMOS-piiri on tyyppiä 16-core. Yleensähän asiasta kertovat xlr-liittimet, mutta tässä yhteydessä liitintyyppi on vähemmän tilaa vievä 4,4-millimetrinen trrrs. 4,4 mm Muuta HI/LO gain EARMEN STACCATO Tyyppi Verkkosoitin Hinta 1 199 € Mitat (lxkxs) 15 x 3 x 15 cm Paino 1 180 g Tulot 1 x rj-45, 1 x USB 2.0 Lähdöt 1 x toslink, 1 x rca Muuta Spotify & Tidal, Bluetooth LE 4.2, kaukosäädin EARMEN TRADUTTO Tyyppi Da-muunnin Hinta 799 € Mitat (lxkxs) 15 x 3 x 15 cm Paino 550 g Tulot USB, optinen ja koaks. Striimerin ja dacin kokoiseen koteloon pakattu CH-Amp hyödyntää ”Composite Topology” -teknologiaa eli suomeksi sanottuna ic-piirejä. Pinottuna 15 x 18 x 15 senttimetrin kokoisen, nelikerroksisen minitornin mustaksi eloksoituun alumiinikuosiin verhottujen yksittäisten laitteiden peräpaneelit valottavat nykyaikaisen valmistusja markkinointipolitiikan kaksinapaisuutta kertomalla, että vaikka suunnittelu ja valmistus tapahtuvat Serbiassa, rman hallinto ja markkinointi hoidetaan osoitteessa Chicago, USA. Toisella kaukarilla kytketään virrat päälle sekä vahvistimeen että daciin, valitaan kumpaisenkin ottoliitäntä ja säädetään vahvistimen äänenvoimakkuutta. 4,4 mm Lähdöt pre out rca, 6,3 mm, bal. aikka EarMenin sortimentti painottuukin kannettavuuteen ja akkutoimisuuteen, Milomir Trosicin luotsaama Auris Audio/EarMen toimitti kokeiltavaksi työpöytäkokoluokkaisen laitteiston, joka koostuu verkkovirtatoimisista yksiköistä. Toisaalta: amerikkalainen, mittarihi in keskittynyt nettisivusto on kommentoinut EarMenin muuntimen teknistä suorituskykyä osin puutteelliseksi, mitä taas korvia arvotuksessa hyödyntävät tahot eivät ole allekirjoittaneet. Tradutto on varustettu ESS9038QLM-muunninpiirillä, joka mahdollistaa hires-tason suorituskyvyn (pcm: 32-bit / 768 kHz, dsd 512) ja mqa studio -valmiuden. Käyttöjännitteensä Staccato-striimeri, Tradutto-da-muunnin ja CH-Amp-kuuloke-/esivahvistin saavat niin audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta poikkeavia rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Laitteiden liitinvarustusta tutkaillessa selviää myös se, että kyseessä on dacin ja vahvistimen osilta läpeensä balansoitu setti. Käyttöjännitteensä Staccato-striimeri, Tradutto-da-muunnin ja CH-Amp-kuuloke-/esivahvistin saavat niin haluttaessa yhteisestä, CH-Ampin mukana toimitettavasta lineaarisesta virtalähteestä, joskin erilliskäytössä laitekohtainen ratkaisukin onnistuu ensin mainittujen yksiköiden omien ulkoisten powerien myötä. s/pdif Lähdöt 1 x rca, bal. Omissa mittauksissammekaan ei ilmennyt ongelmia. KUKA. HIGHEND TERÄVÄSTI, KÄÄNTÄEN JA VAHVISTAEN Musiikkitermi staccatolta (terävästi, lyhyesti) nimensä lainannut striimeri liitetään ethernetkaapelilla kuuntelutilan verkkoon, jonka jälkeen se on ohjailtavissa edellä mainitulla omalla applikaatiollaan, jollainen löytyy niin iOSkuin Android-versionakin. Laitteen piirilevy on highend-tyyliin pinnoitettu kullalla paremman häiriötason saavuttamiseksi. EARMEN CH-AMP Tyyppi Kuulokevahvistin Hinta 1 480 € Mitat (lxkxs) 15 x 3 x 15 cm vahvistin 15 x 6 x 15 cm virtalähde Paino 550 g vahvistin 1 590 g virtalähde Tulot 2 x rca, bal. Toinen kaukokomennin huolehtii striimerin ohjauksesta niiltä osin, mikä ei hoidu verkosta imuroitavalla EarMen Stream App -applikaatiolla. Kolmella otolla, joista V aikka EarMenin sortimentti painottuukin kannettavuuteen ja akkutoimisuuteen, Milomir Trosicin luotsaama Auris Audio/EarMen toimitti kokeiltavaksi työpöytäkokoluokkaisen laitteiston, joka koostuu verkkovirtatoimisista yksiköistä. Hela hoidon hommaava saa laitteiden ohella kaksi pientä, usb-ladattavaa suklaapatukan kokoista alukuorista kaukosäädintä. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hi in korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta poikkeavia mielenkiintoisia tuotteita. Fyysisesti sisään laitteeseen mennään ethernet-liitännän tai usb:n kautta, ulos lähdetään optisesti tai koaksiaalisesti s/pdif:inä. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloit162673_.indd 49 162673_.indd 49 22.9.2022 15.01.14 22.9.2022 15.01.14. Tradutton ottoliittimet ovat kattavat: usb, toslink ja rca, bluetooth on tyyppiä 5.1, antoina perinteinen single end -rca ja balansoitu 4,4-millimetrinen. Yhteishinnaltaan noin 3 200 us-dollarin EarMen-stakki on jo ehtinyt tulla valituksi – EISA:n toimesta – kauden 2022–2023 parhaaksi kuulokesysteemiksi, millä saattaa hyvinkin olla merkitystä sen kaupalliselle menestykselle. Laitteessa ovat sisäänrakennettuina valmiuksina sekä Spotify että Tidal, ja se pariutuu helposti bluetooth-kumppaniksi esimerkiksi Tradutto (italiaksi kääntäjä) -muuntimelle, jolle toki kelpaavat langattomiksi äänilähdekavereiksi myös älypuhelimet, padit ja läppäritkin. 4,4 mm Muuta Hi-res-toisto, Bluetooth 5.1 (AAC, SBC, aptX, aptX HD, aptX LL), kaukosäädin Lisätiedot earmen-eu.com JAAKKO ERÄPUU on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella
Saattoivathan musiikin ääriviivat – jopa Graceenkin verrattuna – hiukan terävänpuoleiset olla ja lauluäänistä uupui enin täyteläisyys, mutta edellä mainitut ilmiöt voi EARMENIT OVAT AIVAN KILPAILUKYKYINEN VAIHTOEHTO DESKTOP-MITTAKAAVAN MUSANKUUNTELUUN, MIKÄ TULI TODETTUA MYÖS AKTIIVISET GENELEC-MONITORIKAIUTTIMET CH-AMPIN ESIVAHVISTINANTOIHIN KYTKIEN. Kuulokkeiden korkeahkon impedanssin ja matalahkon herkkyyden takia vahvistimen gain-asetukseksi valikoitui HI. Vaste on suora myös impedanssiltaan äärimmäisen vaikealla UE Triple Fi -IEM-kuulokkeella. Sovitusongelmia ei pitäisi tulla epäherkkien tai impedanssiltaan haastavien kuulokkeiden kanssa. Mittaukset tehtiin gainin asennossa high. Tarjolla ovat vaihtoehdot LO ja HI. Digisuotimen ero näkyy myös impulssivasteessa. Lineaariseksi virtalähteeksi tehonkulutus on pienehkö, vain kuusi wattia peruskäytössä. yksi on 4,4 millimetrin balansoitu ja kaksi rca:ta, varustettu CH-Amp on päätoimisesti kuulokevahvistin, mutta se hoitelee tarvittaessa myös esivahvistimen tonttia – balansoidusti tai ilman. Häiriöja särötasot ovat erittäin matalat. Pinon alimmaisena keskitetty virtalähde syöttää kaikkia kolmea yksittäistä laitetta. Testaajan verkkosoittimelta skarpiksi kuvailema soundi saattaakin siis olla rauhallisempi usb-ottoa käytettäessä. Nollakulutusta varten virtalähde tulee kytkeä pois päältä mekaanisesta kytkimestä. VIRRATEN JA VERTAILLEN Kun kapineiden kokeilu kulkee otsikon Sillä korvalla alla, yleisen käpistelyn ja verkottumisen jälkeen on syytä suorittaa aistinvaraista tutkimustyötä kuuloelimin. Lineaariperiaatteella. MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI CH-Amp-kuulokevahvistimen mittastulokset ovat erinomaiset. Kuulokelähtöjä on kaksittain, 6,3-millimetrinen single-end ja 4,4 millimetrin balansoitu. Lähdössä on vaimea häiriöääni 1 380 hertsin taajuudella, mutta se on tasoltaan vaimeampi kuin muut särökomponentit. Mittaukset tehtiin kahden voltin standarditasolla. Balansoimattoman linjatulon kanssa suurin antoteho 330 ohmiin saadaan 2,1 voltin ottojännitteellä. Tässä mielessä EarMen-setti viritettiin Tidal-taajuuksille ja käytiin läpi hyväksi havaittuja musiikillisia näytteitä eri genrejen puitteissa. Pitkään putkitoimisten kuulokevahvistinten kanssa elänyt kuulostelija joutui toteamaan, että puolijohteiden kanssakin pärjää. Häiriötasokin vaikutti olevan aisoissa gainin HI-asetuksesta huolimatta. Rca-otto ei yliohjaudu vielä viidelläkään voltilla, joten yhteensopivuus oheislaitteiden kanssa on hyvä. Voimakkuussäädössä on kahden desibelin pykälöinti, ja digitaalisen kontrollin ansiosta kanavatasapaino on koko säätöalueella hyvä. Muuten suorituskyky on eri otoilla yhtä hyvä. Harkittuja ja ongelmattomia lukemia kaikki tyyni. Ottovalinta tapahtuu niin ikään etulevyn SEL-nupikalla tai sitten kaukolla. Esivahvistinkäytössä lähtöimpedanssi on joko 100 ohmia (rca) tai 200 ohmia (balansoitu). 50 162673_.indd 50 162673_.indd 50 22.9.2022 15.01.36 22.9.2022 15.01.36. CH-Ampille lupaillaan maksimissaan hulppeat 3,8 watin tehot, ja sen antoimpedanssin kerrotaan pysyttelevän alle yhdessä ohmissa. Ääntä riitti, ja se oli hyvälaatuista: selkeää, tarkkaa ja kontrolloitua niitä staccato-nuotteja myöten. Julkisivun kaksiasentoisella kytkimellä voi valita laitteen sisäisen gainin kuulokkeiden herkkyyden mukaan. Jopa Master-tason resolla mutta toki myös älypuhelimen ja läppärin bluetooth-parituksen mahdollistamin teknisin reunaehdoin. Siinä missä koaksiaalista ottoa käytettäessä vaste on suodatettu jyrkästi brickwall-tyyppisesti, vaimenee vaste usb-otolla loivemmin. Huushollista löytyvän hyvälaatuisen Grace m900 -dac/esija kuulokevahvistimen sekä terästettyjen Sennheiser HD800 -kuulokkeiden avulla selvisi, että EarMenit ovat aivan kilpailukykyinen vaihtoehto desktop-mittakaavan musankuunteluun, mikä tuli todettua myös aktiiviset Genelec-monitorikaiuttimet CH-Ampin esivahvistinantoihin kytkien. S/pdifillä on pitkä esija jälkisointi, usb:llä esisointia ei ole lainkaan. Usb-otolla (wasapi) korkeimmat taajuudet säröytyvät täydellä signaalitasolla hieman, mikä näkyy esimerkiksi korkeampana intermodulaatiosärönä (0,558 % vs. Särö häviää -4 dBFS tasolla, joten käytännössä musiikilla kuultavia ongelmia ei pitäisi esiintyä. Hieman erikoisesti s/pdifja usb-otoilla käytetty digitaalifiltteri on erilainen. 0,0002 %). Ei hassumpaa. Tradutto-da-muuuntimen antotaso on 2,18 volttia, mikä riittää maksimitehon saavuttamiseksi kuulokevahvistimesta. Gain-säätimellä antotasoa voi tarvittaessa säätää noin seitsemän desibeliä. Antotehoa piisaa reippaasti mataliin ja korkeisiin impedansseihin, ja antoimpedanssi on äärimmäisen alhainen
Ero ei ollut järisyttävä, ei, mutta havaittavissa tiettynä lisävakautena ja koherenssina kylläkin. Tradutto, jitter s/pdif-koaksiaaliotolla. Ehkä EarMen-satsin kylkeen istuisi joku muu kuuloke tunnetusti kipakkaa HD800:aa paremmin, tuumasi toimittaja ja kaivoi esiin matkaluurinsa, Audezen Sinet. Tradutto, yhden kilohertsin sinitaajuuden säröspektri. Tradutto, särö yhden kilohertsin sinillä alenevalla tallennustasolla. Luulin pitkään, että EarMen ei ollut laittanut striimerin ja dacin mukaan kaapeleita, joilla olisi voinut kytkeytyä CH-Ampin lineaarisen powerin perään. Näin kuuntelujen alkumetrit jouduttiin viettämään tulitikkuaskikokoluokan erillisen virranjakelun armoilla. Tradutto-muuntimen taajuusvasteet 44,1:n (musta s/pdif, punainen usb), 96:n (sininen) ja 192 kilohertsin signaalilla (violetti). Tarvittavien kaapelien löydyttyä pakkausmateriaalin seasta oli vähintäänkin mielenkiintoista tsekata keskitetyn virrantarjonnan merkitys setin soinnillisiin ominaisuuksiin. Ja sehän oli siinä. Tradutto, impulssivaste usb-otolla (vasen) ja s/pdif-otolla (oikea). KÄTEVÄ KOKONAISUUS Savotan saldo: näppärän kokoinen, laadukkaan virtaviivaisen oloinen, vain hiukan hintava, mutta hyväsoundinen laitekokonaisuus hänelle, joka haluaa työpöydälleen yhtenäisen ja kohtuullisen monipuolisen kuulokelaitteiston striimaustoiminnolla. kokea myös positiivisina seikkoina, jos sattuu pitämään referenssinä armotonta neutraaliutta. Juuri sopivassa määrin musiikkiystävällisyyttä menoon mukaan. Kompaktit aktiivikaiuttimet pinon kylkeen, ja minisetillä täyttää jo pienen huoneenkin musiikin äänellä.?n MITTAUSTULOKSET DA-muunnin Tradutto Tehonkulutus Valmiustila/Tyhjäkäynti 7/7 W Käytössä 7 W Rca-linjalähdön antotaso 2,18 V Häiriöetäisyys, A-paino 106 dB Pohjakohina, 1-10 kHz -129 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz 0,0004/0,0003 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd 0,0004/0,0002 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 112/93 dB Kanavatasapaino 0,0 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -95/-107 dBFS Jitter, 16/44,1, coax/usb 118/118 ps Kellon poikkeama 20,8 ppm Taajuusvaste, 20-20 000 Hz Koaksiaali 0,0/0,0 dB Usb 0,0/-0,4 dB 52 162673_.indd 52 162673_.indd 52 22.9.2022 15.02.09 22.9.2022 15.02.09
www.simex.fi . Luonnollisesti mukana on aina Denonin legendaarinen äänenlaatu, luotettavuus ja käyttömukavuus! Maahantuonti: Simex Oy . DENON AVC-X3800H VAKUUTTAVA LOPPUTULOS YLI 110 VUODEN KOKEMUKSELLA Denonin valikoimasta on aina helppoa valita sopiva vahvistin kotiteatterin kulmakiveksi. Uutuusmallisto suorastaan hämmästyttää. puh: 09 4150 0210 Tutustu myös sisaruksiin! Denon AVC-X4800H Denon AVR-X2800H Denon AVR-S970H 162700_.indd 53 162700_.indd 53 22.9.2022 11.28.26 22.9.2022 11.28.26. Vai mitä mieltä olet muun muassa näistä AVC-X3800H uutuusvahvistimen ominaisuuksista; HDMI 2.1 8K60/4K120 kaikissa sisääntuloissa, 4 itsenäistä subwoofer-liitäntää, kustomoitava pre-out-liitäntöjen ja vahvistinlähtöjen käyttö, Audyssey MultEQ XT32 -huonekorjaus vakiona, Dirac Live -huonekorjaus lisävarusteena (saatavilla 2023 alkupuolella), HEOS-musiikkistriimaus ja monihuone, Dolby Atmos, IMAX Enhanced, Auro 3D ja paljon muuta... www.denon.fi
Maailmalla ilmiö on suorastaan karannut käsistä. Se on toki hyvä asia. Ilmiön vakavuudesta kertoo se, että joukko eri maiden hifimedioita on päättänyt muodostaa omat eettiset säännöt alan tervehdyttämiseksi. Ensinnäkin AIAP:n toimintaa ja sitoutuneisuutta ei valvo yksikään puolueeton toimija. Ei ainakaan siellä, missä kunnioitus kaikkia osapuolia (lukijat, toimitukset, kaupalliset tahot) kohtaan on jo pitkään ollut muutenkin toiminnan perälautana. Joka tapauksessa jokin totuus käynnistää huhut. Näitä voisivat olla esimerkiksi yhteismitallistetut mittausja pisteytystavat. Suomessa kaikkea journalistista toimintaa ohjaavat Julkisen sanan neuvoston eli JSN:n ohjeet journalisteille. Näin lukija voisi saada kattavamman käsityksen samasta tuotteesta eri medioiden testien perusteella. Mikäli kukaan ei valvo AIAP:n toimintaa, saattaa se ajan kanssa muuttua vain kaunosieluiseksi ”hyvän hifijournalismin” myynnin edistämisen kumileimasimeksi. AIAP:n perustaminen onkin enemmän symbolinen kuin konkreettinen ele. Lisäksi säännöstö ei 161105_.indd 54 161105_.indd 54 22.9.2022 14.54.43 22.9.2022 14.54.43. Jotta kaikki hyötyisivät verkkomedioiden tavoitettavuudesta ja reaktionopeudesta, tulisi tuo villi länsi saattaa saman arvopohjan ja vastuullisuuden piiriin kuin taloudellisten realiteettien kanssa painivat, kaupallisetkin toimijat. Testimenestystä ja näkyvyyttä kaupitellaan varjoissa, uskottavien alan nimien vetovoimassa markkinoille tuodaan jopa täyttä huijausta (esimerkkinä mqa). Yhden totuuden puolesta taisteleminen on jaloa, mutta hampaaton retoriikka ei ole omiaan lisäämään teeman uskottavuutta. Hitunen sensitiivisyyttä olisi paikallaan. Kukaan ei kaipaa turhia erityisoperaatioita, joilla on tapana kasvaa itseään suuremmiksi ja vinoon. Mikä on totta ja mikä ei, on vaikea sanoa. Osasyyksi on mainittu se, että kansainvälinen hifilehdistö on korruptoitunut ja ajaa vain alan bisneksen etuja. Harmittomalta vaikuttava tättähääräily on kuitenkin yksi hifimedian kansainvälisestä kriisistä kertova oire. Mikäli mittaukset ovat toistettavissa kansainvälisestikin, niin subjektiivinen toimittajan (lisä)arv(i)o saattaa kertoa paremmin testaajan yksilömausta ja ohjata lukijaa oikeiden valintojen ääreen yhä paremmin. KOLUMNI 54 HIFIMEDIAN GLOBAALI KRIISI sellaisenaan eroa merkittävästi esimerkiksi JSN:n ohjeista. Tässä piilee kuitenkin omat karikkonsa. Alussa mainitut yksilömediat (tubettajat, blogaajat ynnä muut) ovat eittämättä hifimediankin monimuotoisuuden pysyviä ilmestyksiä ja periaatetasolla hyvä niin. Sen luojien piireissä tätä moraalisesti ylevää konsortiota verrataan muun muassa myyttisiin pyöreän pöydän ritareihin. On kuitenkin yleisen myötähäpeän paikka, kun itsestäänselvyyksiä täytyy kirjata normeiksi, säännöiksi ja ohjeiksi ja tehdä asiasta pienen piirin määrittelemä ”standardi”. Ajatus on synnyttänyt AIAP:n (Association of International Audiophile Publications), jonka jäsenistöön kuuluu kirjoitushetkellä kymmenisen toimijaa. Ajatus on kaikin puolin hieno. Toteutusta tulisi sen sijaan vielä harkita, kenties kahteenkin kertaan. Niiden tulisi siis kattaa myös edellä mainittu yksilövetoinen toiminta. En kiistä sitä, etteikö yhteinen, kansainvälinen hyvä voisi hyötyä alakohtaisemmista toiminnan standardeista. On kuitenkin vaikea vastuuttaa yksityishenkilöitä, jotka sananvapauteen vedoten jakavat advertoriaalejaan täydessä vastuuvapaudessa ja jopa suorassa yhteistyössä laitevalmistajien tai edustajien kanssa. Moraalinen kompassi kun saattaa helposti muuttua piraatti Jack Sparrow´n omia haluja osoittavaksi putkinäöksi. Lapsi ja pesuvesi, tiedättehän te. Kun muistaa, minkä aatteen puitteissa ristin ritarit toimivat ja millä tavoin, on vertaus vähintäänkin sivistymätön ellei jopa makaaberi. On siis syntynyt kuluttajavetoisia vastavoimia epäterveelle ja vallasta juopuneelle valtaeliitille. Kaiken kaikkiaan AIAP:n ohjeistus pyrkii lähinnä ohjaamaan siihen sitoutuneita toimijoita toimimaan moraalisesti oikein ja kädestä pitäen. n Lisätiedot: jsn.fi/journalistin_ohjeet aiap-online.org TEKSTI JUSSI ARVIO O len jo aiemmin kirjoittanut siitä, kuinka erilaiset, varsinaisesti mihinkään eettiseen tai moraaliseen viitekehykseen sitoutumattomat internetin ”vapaat” mediat ”rikastuttavat” mediakenttää. Olisiko siinä ensimmäisen ristiretken paikka vaikka AIAP:lle. Ne eivät ole välinetai alarajoitteisia vaan kattavat kaiken toimitustyön, mediasta riippumatta
PIENI PISTELÄHDE TESTI FYNE AUDIO F500SP -KAIUTIN FYNE AUDION F500 SPECIAL EDITION PERUSTUU KOHTA 100 VUOTTA VANHAAN TEKNIIKKAAN MUTTA TARJOAA MODERNIA, ENERGISTÄ ÄÄNTÄ. TEKSTI KARI NEVALAINEN | KUVAT VALMISTAJA 56 160166_.indd 56 160166_.indd 56 22.9.2022 13.46.21 22.9.2022 13.46.21
Tuli kymmentuumaisten kuningas, 94 desibeliä herkkä Monitor Red vuonna 1958 ja pienemmille refleksikoteloille paremmin soveltuva Monitor Gold (60 wattia/92 desibeliä/ kahdeksan ohmia) vuonna 1967. Muutoksista huolimatta DC-koaksiaalielementin perusrakenne on säilynyt tähän päivään asti sellaisena, joksi Rackham sen alkujaan suunnitteli ja rakensi. Houlgaten ohella. Elementti päihitti kirkkaasti aikansa Goodmansit ja Celestionit sekä tarjosi tasaväkisen vastuksen Altec-Lansingin 604 Duplexille – jossa on pieni 2 x 3 -monisolutorvi bassokartion keskellä. Kun Tannoy siirtyi Harman International Industries -konsernin omistukseen vuonna 1974, firma muutti Lontoosta Coatbridgeen, Skotlantiin, kivenheiton päähän siitä, missä Fyne Audion pääkonttori ja tehdas sijaitsevat. Viimeinen niitti oli filippiiniläinen Music Group (Music Tribe), joka osti TC Groupin vuonna 2015. Ensimmäinen on nuorena miehenä Tannoylle pestautunut Ronald Rackham, briljantti englantilainen sähköakustiikan insinööri, H.J. Tälle elementille Rackham suunnitteli ikonisen Tannoy Autograph -takatorvikaiuttimen, ja loppu onkin historiaa. FYNE F500SP Hinta 1 849 euroa / pari Edustaja Seastone Audio Lisätietoja fyneaudio.com kruunuradio.fi Mitat (l x k x s) 200 x 323 x 320 mm Paino 8,1 kg / kpl Toimintaperiaate 2-tie, bassorefleksi Suurin suositeltava teho 120 W Nimellisimpedanssi 8 Ohm Elementit -bassokeskiääni 150 mm -diskantti 25 mm Jakotaajuus 1,7 kHz Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Kyllä TESTI 57 160166_.indd 57 160166_.indd 57 22.9.2022 17.04.36 22.9.2022 17.04.36. Eivätkä he katsoneet taakseen. Kuusi vuotta myöhemmin, 1953, seurasi niin ikään 15-tuumainen Monitor Silver paremmalla tehonsiedolla ja alemmalla bassoresonanssilla. T ässä tarinassa voisi hyvin esiintyä konnia, mutta keskitytään sankareihin. Siksi että se liittyy Fyne Audioon erinäisten yritysjärjestelyjen kautta. Sitten hän vielä lisäsi diskanttielementille monikurkkuisen vaiheentasaajan ja suojapiirin, paranteli Houlgaten kahden ilmaraon magneettipiiriä ja jäykisti bassoäänisen eksponentiaalisesti kaareutuvaa kartiota. FYNE AUDIO ERKANEE Miksi kaikki tämä puhe Tannoyn DC-elementistä. Millsin noustessa teknisen osaston johtajaksi 2000-luvun alussa tanskalainen TC Group osti TGI:n, mikä ei aiheuttanut riemunkiljahduksia tehtaalla. Fyne Audion tekniikkapuolen johtaja Paul Mills liittyi Tannoyn riveihin 1980-luvulla, kun yhtiö pelastautui konkurssilta yhdistymällä Goodmansin kanssa Tannoy Goodmans Internationaliksi. Jo ennen toista maailmansotaa Rackham teki kokeitaan omalla 15-tuumaisella CD4-kartioelementillä pistämällä kaksi sen magneettia peräkkäin ja poraamalla magneettien keskelle eksponentiaalisesti avautuvan aukon diskanttitorvelle sekä kiinnittämällä magneettien taakse muokkaamansa SD5-kompressioajurin duralumiinikalvolla. Sittemmin 1970-luvulla Tannoy luopui bassokartion paperisesta yläripustuksesta ja alnico-magneetista. Rackhamia ja hänen keksintöjään saavat kiittää muiden muassa brittiarmeija, studiomaailma ja Lontoon Westminster, mutta meitä kiinnostaa tämä: Rackham oli se, joka jalosti Tannoyn kuuluisimman hengentuotteen, Dual Concentric -koaksiaalielementin (DC) sellaiseksi kuin sen yhä tunnemme: laajakaistaisen kartioelementin ja sen keskelle upotetun diskanttitorven saumattomaksi yhdistelmäksi. Kaikkien DC-koaksiaalielementtien kantaisä, 15-tuumainen Tannoy Monitor Black (20 watin rms-tehonsiedolla, 15 ohmin puhekelalla, yhden kilohertsin jakotaajuudella ja 92 desibelin herkkyydellä) esiteltiin London Radio Show’ssa vuonna 1947. Ensitöikseen se ilmoitti lakkauttavansa Tannoyn tehtaan Skotlannissa ja siirtävänsä kaiutinvalmistuksen, ensiksi Zhongshaniin Kiinaan, sitten Manchesteriin, ja lopulta ei yhtään minnekään. Paul Mills, yhdessä operatiivisen johtajan Gabriel O’Donohuen ja tuotekehityspäällikkö Stuart Wilkinsonin kanssa, tekivät sekoilusta omat johtopäätöksensä ja lähtivät Tannoylta vain perustaakseen, vuonna 2017, oman kaiutinfirman, Fyne Audion
Royaliakin näyttävämpi 530 litran Special Edition (SE) -versio (vuonna 2007) kahdella 335 senttimetriä pitkällä, taitetulla takatorvella (-6 desibelin piste 18 hertsiä) oli sitten puhtaasti Paul Millsin käsialaa, kuten SE:täkin hulppeampi 140-kilogrammainen Royal GR (Gold Reference). Etuja takalevy kaartuvat loivasti ulospäin. Diffraktioiden kannalta olisi saattanut olla tehokkaampaa pyöristää kotelon kulmat, mutta esteettisesti tämä ratkaisu on ehdottomasti onnistuneempi. 58 160166_.indd 58 160166_.indd 58 22.9.2022 13.46.47 22.9.2022 13.46.47. Ensimmäisen kerran Mills pääsi näyttämään leijonankyntensä DC-elementin kanssa, kun Tannoyn ehkä tunnetuimman kaiuttimen, Westminsterin, (Rackhamin Autographin pohjalta) suunnitellut Alex Garner pyysi hänet mukaan toteuttamaan Royal-versiota (1987–1998). F500SP-sarjan voi parhaiten ajatella F500-sarjan ja F700-sarjan yhdistelmäksi, jossa kotelo tulee edellisestä mutta IsoFlare-elementit, jakosuodin ja BassTrax-ohjain jälkimmäisestä. Selvää siis on, että kun Mills ikään kuin loikkasi Tannoylta Fyne Audioon, hän vei mukanaan huikean määrän tietotaitoa ja kokemusta sekä DC-elementeistä että pistelähdekaiuttimista, myös budjettija hifiluokassa. Sarjan edullisin, F500SP, on viimeistellyn oloinen, tyylikäs pikku kaiutin, jonka ulkoasussa, erityisesti kiiltävänmustana ja elementtiä kiertävällä alumiinirenkaalla, on annos luksustakin. ERIKOISVERSIO F500 Special Edition -kaiuttimet, kuten muutkin Fynen premiumja highend-kaiuttimet, valmistetaan Skotlannissa, 25 minuutin ajomatkan päässä Glasgow’sta. Väliin jäävä noin 20 millimetrin rako on välttämätön pohjassa olevalle refleksiputkelle. Ja vaikka Fyne Audion koaksiaalielementtien peruskonsepti on sama kuin Tannoyn DC-elementeissä, Mills jos kukaan on kompetentti tekemään niihin myös parannuksia. Mills teki työtä käskettyä, vaihtoi 15-tuumaiseen 3839W-koaksiaalielementtiin uuden magneetin, kasvatti diskanttitorven pituutta ja bassotorven suualuetta, paransi elementin etutorvikuormitusta, väsäsi jakosuotimen laadukkaammista osista ja niin edelleen. Kaiutin seisoo neljällä alumiinijalalla kaksikerroksisen alumiiniplintin päällä. WESTMINSTERIT KUIN OMAT TASKUT Paul Mills ei ole Rackham, mutta merkittävä ääni-insinööri kuitenkin vakuuttavalla cv:llä liittyen erityisesti koaksiaalielementteihin ja niiden ympärille rakennettuihin kaiuttimiin
Diskantille on ensimmäisen asteen (kuusi desibeliä per oktaavi) ylipäästö ja bassolle toisen asteen (12 desibeliä per oktaavi) alipäästö, ja aivan kuten Millsin Westminstereissä, paremman pään IsoFlare-elementtien suotimessa on häviöttömät kelat, Claritycap-kondensaattorit ja sisäinen johdotus Van den Hulin hopeapinnoitetulla kuparikaapelilla. TESTI 59 160166_.indd 59 160166_.indd 59 22.9.2022 13.46.53 22.9.2022 13.46.53. Yhtäläisyydet DC-elementin kanssa ovat niin ilmeiset, että – Fynen yksinoikeudesta tavaramerkkiin huolimatta – olisi ollut jännää päästä kärpäseksi kattoon, kun valmistusoikeusja patenttisuojakysymyksiä on ratkottu. FyneFluteksi nimetyn tekniikan idea on pysäyttää kartion ulkoreunasta, tyypillisesti 700–1 800 hertsin taajuuksilla (Fynen arvio) takaisin kartioon pyrkivät resonanssit ei-tasakoosteiseen yläripustukseen. Kuulostaako tutulta. Kannattaa kokeilla. Kompressioajurin laajakaistainen 25 millimetrin magnesiumkalotti tulee mukaan 1 700 hertsissä. Metallikartion profiili on Tractrix (eksponentiaalisen variantti) ja kärki reilusti refleksiportin suun sisällä. Liitinpaneelin viidestä liittimestä yksi on kaiutinelementin rungon maadoittamiseen häiriöiden estämiseksi. Ajatus on ainakin paperilla hyvä, sillä koaksiaalielementeissä bassokartion epämääräiset värähtelyt tarttuvat helposti myös diskanttielementtiin. UUSI RIPUSTUS JA BASSODIFFUUSORI Elementin basso-osan Fyne Audio on koonnut jäykästä alumiinivalurungosta, “monikuitukartiosta” ja kahden magneetin moottorista, missä päämagneetin taakse sijoitettu lisämagneetti keskittää hajakentän puhekelan ilmarakoon. OMA ISOFLARE-ELEMENTTI Pääosassa on Fyne Audion oma 150-millimetrinen (6,5 tuumaa) Special Production IsoFlare -koaksiaalielementti kartioelementin keskiöön upotetulla diskanttitorvella. IsoFlare-elementissä on valmistajan mukaan uniikkia ainakin diskanttitorven geometria, jonka avulla torven sisäisiä heijastuksia on pyritty vähentämään ja tasoittamaan vastetta jakotaajuusalueella. Uutta on myös bassokartion yläripustuksen uurteet, jotka näkyvät pieninä kulmikkaina harjanteina kumiripustuksen pinnassa. Kukaan ei tiedä, miten Tannoy onnistui kiertämään lisenssin, mutta ehkä Houlgaten kehittämä kahden ilmaraon magneettipiiri ja torven eksponentiaaliprofiili edistivät asiaa. Torvi säteilee ääntä säteittäin symmetrisesti pitkin eksponentiaalisesti laajenevaa bassoelementin kartiota. Tai sitten kävi, kuten Tannoylle itselleen vuonna 1936, kun se rakensi ensimmäisen eräänlaisen koaksiaalielementtinsä suoraan Western Electricin 555-elementistä, jonka valmistuslisenssi Englannissa oli British Thomsin-Houstonilla. BassTrax-tekniikalla Fyne Audio on puolestaan kanavoinut bassoäänisen takasäteilyn kaiuttimen pohjassa olevan refleksiaukon kautta plintin keskellä sojottavaan metallikartioon. Piuhan toisen pään voi kytkeä vahvistimen maahan vaikkapa levysoittimelle tarkoitetusta maadoitusruuvista. Vai oliko Tannoyn patentti DC-elementtiin jo rauennut. Neodyymimagneettien vuotavilla takakammioilla valmistaja sanoo painaneensa diskantin resonanssin selvästi jakotaajuuden alapuolelle. Idea on hajottaa refleksikanavasta lähtevä aaltoenergia tasaisesti laajenevaksi pallomaiseksi SARJAN EDULLISIN, F500SP, ON HIENOSTI VIIMEISTELTY, TYYLIKÄS PIKKU KAIUTIN, JONKA ULKOASUSSA, ERITYISESTI KIILTÄVÄNMUSTANA JA ELEMENTTIÄ KIERTÄVÄLLÄ ALUMIINIRENKAALLA, ON ANNOS LUKSUSTAKIN
60 160166_.indd 60 160166_.indd 60 22.9.2022 13.46.58 22.9.2022 13.46.58. Kyse on enemmän siitä epäsuorasta tavasta, jolla F500SP tuntui tarjoilevan bassot, mikä antaa bassotoistolle aistinvaraista keveyttä. Eksplisiittisessä ja eteen pyrkivässä ääSUUNTAAVUUDESTA HUOLIMATTA ÄÄNTÄ RIITTÄÄ MUUALLEKIN KUIN SPOTTIIN, KOSKA ELEMENTTI SÄTEILEE ÄÄNTÄ SAMALLA INTENSITEETILLÄ HAVAINTOSUUNNASTA RIIPPUMATTA (ISOTROOPPISESTI). Kaiutin ei kuulostanut siltä kuin alarajataajuus (-6 desibelin piste) olisi Fynen ilmoittama 42 hertsiä, etenkään klassisella musiikilla, jossa keskija yläbassot eivät ole yhtä itsestään selvästi esillä kuin rytmimusiikilla. Äänitteelle tallennettu tilainformaatio välittyy kuuntelupaikalle. Tämä on sukua sille, miten pistesäteilijät ylipäätään tuottavat bassoa. Idea ei ole uusi, mutta Fyne Audion mukaan tapa, jolla sen diffuusori on toteutettu, on. Diskanttitoisto puolestaan on hyvin esillä ja informatiivista, vaikkakin ehkä hieman suoraviivaista. Suuntaava elementti toistaa keskimääräistä tehokkaammin suoraa ääntä, minkä heti erottaa. Avain tämän kaiuttimen ääneen löytyy muualta. Ääni pysyy irti kaiutinkoteloista ja keskikuva kaiuttimien keskellä. Esimerkiksi oopperamusiikki toimi yllättävän hyvin myös sivusta kuunneltuna. Koska koaksiaalielementti säteilee ääntä samalla intensiteetillä havaintosuunnasta riippumatta, ääntä on tarjolla laajemmallakin kuuntelualueella. Huonetta kiertämällä löysin pieniä korostumia yläbasson alueella, mutta muuten värittymät loistivat poissaolollaan. Tämä kuitenkin edellytti toimivan kompromissin etsimistä kaiuttimien kuuntelupaikalle kohdistamisen ja stereokannan leveyden välillä suhteessa diskanttitoiston tasaisuuteen, äänikuvan yhtenäisyyteen ja siihen, kuinka paljon ääntä haluaa ylleen. ESIMERKIKSI OOPPERAMUSIIKKI TOIMI YLLÄTTÄVÄN HYVIN MYÖS SIVUSTA KUUNNELTUNA. Näin sijoitettuna F500SP:n bassotoisto oli hämmentävän puhdasta. Kaiutin ei mongertele eikä sumenna musiikin viestiä. Joillakin näytteillä esiintyi lievää torvimaista piikikkyyttä, mikä kohdalle osuessaan, ja erityisesti kovempaa soitettaessa, saattaa häiritä, mutta on kokonaisuuden kannalta marginaalista. Bonuksena päästään eroon eteen tai taakse sijoitetun refleksiputken tutuista ongelmista sekä, jos hyvin käy, saadaan tasaisempi bassovaste. Etäisyys etulevystä takana olevaan seinään oli 80 senttimetriä, eli kaiuttimien taakse jäi valmistajan suosittelemat yli 50 senttimetriä ja sivuille yli 100 senttimetriä. Mutta toisaalta, esimerkiksi In-Akustikin kokoomalevyllä, jolla on useita raitoja (Procol Harum, Turtles, Charly Antolini, Friedemann, Toschko, Hans Theessink, McKinley ja niin edelleen), joilla kaiuttimelta vaaditaan kykyä toistaa sähköbasson ja kosketinsoittimen alarekisteriä, F500SP suoriutui tehtävästä kokoonsa nähden mallikkaasti. FENOMENOLOGISTA BASSOTOISTOA Nostin kaiuttimet noin 70 senttimetriä korkealle tasolle. Käytännön musiikin kuuntelussa tärkeintä on basson ja diskantin keskinäinen balanssi (mitä tehovaste approksimoi), ja se F500SP:ssä on mielestäni perusteltu ja toimiva. Valmistaja näyttää suosivan leveää stereokantaa (kaiuttimien välinen etäisyys maksimissaan 4,5 metriä) ja suoraan kuuntelupaikalle suuntaamista. 360 asteen aaltorintamaksi ja siten helpottaa kaiuttimen akustista sovitusta huoneeseen. Vasta aivan vierestä elementistä alkaa kuulua ääntä. SUUNTAAVA JA ENERGINEN Kun F500SP:tä lähestyy sivusta, tuntuu kuin se olisi rikki. Ehkä parasta F500SP:n äänessä on ulosannin selkeys ja verhoamattomuus
Siitä ei ehkä ei ole perinteiseksi, silkinsileästi soivaksi highend-kaiuttimeksi tai raa’an neutraalisti toistavaksi studiomonitoriksi, mutta F500SP on erinomaisen koherentti, aktiivisesti äänentuottoon osallistuva kaiutin. Täydellistä koaksiaalielementtiä ei ole. Näin myös Fyne F500SP:n kohdalla. Pirteä ja ärhäkkä, vähän ylienerginenkin F500SP on hyvin levänneen ja hyvällä tuulella olevan kuuntelijan kaiutin! Kun äänen ei tarvitse riittää 12 kilometrin päähän, kuten joissakin vanhoissa Tannoyn pa-kaiuttimissa, F500SP:n noin 90 desibelin herkkyys (2,83 volttia, yksi metri) ja minimissään kuuden ohmin impedanssi lupaa hyvää vahvistinkokeiluille. n Vapaakenttävaste kaiuttomassa huoneessa Harmoninen särö @ 9 V Ryhmäviive TESTI 61 160166_.indd 61 160166_.indd 61 22.9.2022 13.47.03 22.9.2022 13.47.03. F500SP:n (1 849 euroa pari) ilmeinen kilpailija on KEF LS50 Meta (1 299 euroa pari) ja sen Uni-Q-elementti, vaikka se poikkeaakin selvästi IsoFlare-elementistä. Näin myös Fyne Audion F500SP:n tapauksessa. SELKEÄ ULOSANTI | HALLITUSTI SUUNTAAVA | ARVOKAS VIIMEISTELY HENGÄSTYTTÄVÄÄ YLIENERGISYYTTÄ + nessä on malttamatonta energisyyttä. Ennen kuin edellinen nuotti sammuu, seuraava on jo tulossa tilalle. HYVÄÄ LUONNETTA Koaksiaalielementillä on niin monia etuja puolellaan, että sen tarjoama kompromissi on aina houkutteleva. Itse päädyin lopulta 50-wattiseen IC-pohjaiseen transistorivahvistimeen, mutta Sugdenin A21 tai Lavardinin jokin malli voisi panna paremmaksi. Koaksiaalielementeillä on kuitenkin niin monia etuja puolellaan, että niiden tarjoama kompromissi on aina houkutteleva. Intoa puhkuva kaiutin on siunaus monelle menevälle musiikille mutta voi myös hengästyttää esimerkiksi joillakin pianoäänitteillä. Lisäksi se on keskimääräistä immuunimpi huoneakustiikalle ja siksi helpohko sijoitettava. HYVÄÄ LUONNETTA Fyne Audion F500SP:stä ei ehkä ole perinteiseksi, silkinsileästi soivaksi highend-kaiuttimeksi sen enempää kuin raa’an neutraalisti soivaksi studiomonitoriksikaan, mutta erinomaisen koherentti ja yleispätevä, aktiivisesti äänentuottoon osallistuva kaiutin se on. Suora vertailu olisi ollut mielenkiintoinen, sillä yhteisestä toimintaperiaatteesta huolimatta äänen tarjoilutapa erikseen kuunneltuna on hyvin erilainen. Lisäksi se on helposti sijoitettava sekä vasteiltaan riittävän tasainen monenlaisen musiikkimateriaalin puolueettomaan läpikäyntiin
Dynamiikka kattaa tarkasti koko skaalan solistin huokauksista koko bändin tykitykseen kunkin instrumentin erottuessa paikaltaan. Puhumattakaan lainakappaleiden kirjosta, jonka ääripäistä työn alle päätyvät Keith Jarrettin, Buddy Hollyn ja Hank Williamsin tunnetuiksi tekemät teokset. ”The Dust has left the building, but he’s still very much with us”, kuten Gibbons ja rumpali Frank Beard toteavat levyn hihanuoteissa. Aika näyttää, onko Hill korvattavissa. Soitteiden sisäpiiristä löytyvät niin ikuisesti vihertävät standardit kuin itsekynäillyt irtiototkin. Sitä seuranneella kiertueella maaliskuun lopussa 1985 tallennettu tupla-albumi on tyhjentävä dokumentti Princen ja The Revolution -yhtyeen iskusta. Biisien paahto-aste on rouhea ja rytminen etenemä räväkkä. Materiaali muodostaa sujuvan dramaturgisen kokonaisuuden sykettä nostavine funk-rutistuksineen, mahtiballadeineen ja välipuheineen, joilla Prince osallistuttaa New Yorkin Syracusen yleisöä. 62 PRINCE AND THE REVOLUTION LIVE (NPG Records/Sony Music) PRINCEN TÄHTITIIMI Purple Rain -elokuva ja sen soundtrack (1984) tekivät Prince Rogers Nelsonista tähden Suomessakin. MATTI KOMULAINEN ZZ TOP RAW (BMG) PARRAT PÄRISTEN That Little Ol’ Band From Texas -dokumenttielokuvan ääniraidoilta peräisin olevien liverepäisyjen parhaat ja samoilta lauteilta kajahtaneiden rutistusten laajempikin boogiekavalkadi on nyt sitten saatavilla levyllä. Ja mikä erinomaisinta, saundi kuulostaa täydelliseltä kristallisista ylä-äänistä alimman bassorekisterin möyhennykseen. Musiikki virtaa vapautuneesti, ja esiintyjien läsnäolo välittyy vahvasti. JAAKKO ERÄPUU JOHN SCOFIELD JOHN SCOFIELD (ECM) SIELUKKAASTI SOOLONA Pitkän ja kunniakkaan uran jazzkitaran perinteenvaalinnan suurvisiirinä tehnyt John Scofield uskaltautui vihdoin tarttumaan sooloalbumin tarjoamiin haasteisiin. Gibbons onkaan ja kuinka sittemmin edesmenneen basisti Dusty Hillin jykevä jyystö jalosti trion päästelyn genren uskottavimmaksi. Settilista kattaa oleelliset varhaisteokset 1999:stä Little Red Corvetteen ja Darling Nikkista Purple Rainiin. RAW:n taltiointi jäi Hillin viimeiseksi levytykseksi ZZ Topin riveissä. Mekkalan keskeltä voi kuitenkin aistia, miten kova kitaristi Billy F. Blurayllä kaksituntisen show’n jokainen elementti on harkittu sormioissa kiehnäävästä Lisa Colemanista tiukkaan rytmisektioon ja maestron roolinvaihtoihin. Vuodet aktiivisena keikkailijana, funkahtavan rytmimusiikin sanansaattajana ja omien bändilevytystensä ohessa rivimiestason luottomuusikkona, muiden muassa Chet Bakerin, Billy Cobhamin ja Miles Davisin matkassa, ovat kuljettaneet Scofieldiä niin laajalla tyylien skaalalla, että omillaan ollessaankin muusikolta löytyy kanttia tarttua monipuoliseen materiaaliin kuin myös hyödyntää – harkiten – loopperia musiikillisen dialogin tavoittamisessa ja äänikuvan yksiulotteisuuden rikkomisessa. Pakettia täydentää bluray, jolle konsertti on skannattu ja värikorjattu alkuperäisestä filmimateriaalista. JAAKKO ERÄPUU 162007_.indd 62 162007_.indd 62 22.9.2022 15.10.20 22.9.2022 15.10.20. Epäilen. Prince satsasi myös näyttävyyteen. Otsikolla RAW tapahtuva Top-klassikoiden riffivetoinen jatkumo painottuu käsitteen blues suuntaan, eikä sinne matkata juurikaan turhia kursaillen. Just Got Paid, La Grange, Tush, Gimme All Your Loving ja puolisen tusinaa muuta, enemmän tai vähemmän tunnettua otantaa bändin repertuaarista vyöryvät ilmoille ehdottoman energisesti. Coral, Not Fade Away ja You Win Again. Ne hoituvat maestrolta Ibanez-jazzkitaroineen suvereenilla sielukkuudella ja totaalisen tyylitajuisesti, alkuperäisille esityksille oikeutta tehden
Symmetriseen suurmuotoon rakentuvan sävellyksen ensimmäinen ja viimeinen osa ovat valituslauluja, samoin sen keskipisteenä oleva 7. JAAKKO ERÄPUU CRUMB BLACK ANGELS; MUSIC FOR A SUMMER EVENING Quatuor Hanson (B Records) ÄÄNIÄ PIMEYDESTÄ Sota on kautta aikojen saanut myös säveltäjiä tarttumaan kynäänsä. Crumbin kiihkeästi kihisevästä ja sietämättömästi sähisevästä sävelkielestä ei juuri lohtua ja toivoa löydä. Ja onhan ECM-guru Manfred Eicher delegoinut tuotantohommat Steve Lakelle, Krakataun ja Edward Vesalan takapirunakin toimineelle konkarille. Ajattoman oloinen Elastic Wave nojaa jazzin historiaan, mutta ei koko painollaan. Elastic Wave ei kuitenkaan edusta aivan tyypillisintä niin sanotun vuonojazzin koulukuntaa, sillä sen otteissa eteerisyys korvautuu vapaamuotoisemmalla kuivakkuudella. Lohdullisempana teosparina levyllä on Bartókin musiikista innoituksensa saanut Makrokosmos III eli Musiikkia kesäiltaan kahdelle pianolle ja lyömäsoittimelle. Mukana on elementtejä tuoreemmiltakin ajanjaksoilta, ja miksei olisi, sillä viittaukset ilmeisiin esikuviin sisällytetään 1980-luvulla syntyneiden muusikkojen omiin biiseihin. Nuorista soittajista vuosikymmen sitten perustettu pariisilainen Hanson-kvartetti soittaa teoksen konsertissa ilman sähköistä vahvistusta, mutta sinänsä kauniisti äänitetty esitys ei ilman tehokeinoja ole yhtään vähemmän tehokas tai räväkkä. HEIKKI VALSTA REICH REICH/RICHTER Ensemble Intercontemporain/George Jackson (Nonesuch) KUVISTA MUSIIKIKSI Saksalainen kuvataiteilija Gerhard Richter sai joitakin vuosia sitten ajatuksen yhteistyöstä muutaman valitun säveltäjän kanssa. Teoksen alaotsikkona on Kolmetoista kuvaa pimeyden maasta. Projektiin kytkeytyi myös kuvataiteen pohjalta rakennettu video, joka konserttisalissa näytettynä vahvisti kokonaistaideteoksen eri ulottuvuuksia. Ei, vaikka yhden osan nimenä on Jumalallinen musiikki. Viime keväänä kuolleen yhdysvaltalaisen George Crumbin sävellys Black Angels sähköisesti vahvistetulle jousikvartetille on päivätty 13. HEIKKI VALSTA 162007_.indd 63 162007_.indd 63 22.9.2022 15.10.25 22.9.2022 15.10.25. maaliskuuta 1970, jolloin Vietnamin sota riehui raadollisimmillaan. Jos ennen säveliä enemmän innoittivat voitot ja paraatit, niin meidän aikamme humanistien korvissa soineet sotien kärsimykset ja kauheudet. Hän esitteli staattisista väripinnoista ja hahmoista tehtyjä teoksiaan Steve Reichille, joka innostui tekemään niiden pohjalta musiikkia kamariorkesterille. Pariisin filharmoniassa vuonna 2020 tehty konserttiäänitys on yhtäaikaisesti sekä erotteleva että soinniltaan miellyttävän pyöreä ja tasapainoinen. Fonisti Andre Rolighetenin ajatusmaailmasta löytyy suht vähän Garbarekia, mutta sitäkin enemmän Colemania ja Sheppiä. Kuulijan ei lainkaan tarvitse jäädä kaipaamaan konserttiesityksiin liitettyä visuaalista elementtiä, sillä musiikki toimii hienosti myös äänitteenä. Nilssen listaa kyllä Jon Christensenin innoittajakseen, mutta myös Paul Motianin ja Ed Blackwellin, josta muodostuu jälleen yksi linkki Ornette Colemaniin. Lopputuloksena on liki hypnoottinen, toisteisten sävelten rituaali, joka koukuttaa kuulijan mukavalla tavalla rentouttavaan sointikylpyyn. LEVYVALIOT 63 GARD NILSSEN ACOUSTIC UNITY ELASTIC WAVE (ECM) KANSAINVÄLISIIN KEHIIN Neljänteen levytykseensä ehtinyt, norjalaisrumpali Gard Nilssenin Acoustic Unity -trio siirtyi kertaheitolla piirikunnallisilta levymerkeiltä kansainväliseen tunnettuuteen. Ruotsalaisbasisti Petter Eldh on puolestaan kunnostautunut modernin jazzin reviirillä liidaamansa ylikansallisen Koma Saxo -kollektiivin kautta. Maailman parhaisiin lukeutuva nykymusiikkiyhtye osaa asiansa, ja musisointi on tarkkaa ja vierustoveria herkällä korvalla kuuntelevaa. Reich sävelsi nelikymmenminuuttisen kauniisti soivan ja sävelkieleltään hitaasti värejä muuttavan kudelman, joka tuo mieleen eräänlaisen sointivärien kaleidoskoopin. Bändin ECM-debyytti osoittaa, että sinne se kuuluukin. osa
Koeajot, testit ja vertailut. Tilaa omasi: autobild.. /tilaa 162701_.indd 64 162701_.indd 64 22.9.2022 12.23.59 22.9.2022 12.23.59
Onnittelut voittajalle! OSALLISTU ARVONTAAN JA VOIT VOITTAA 99 EURON ARVOISEN IFI ZEN AIR DAC -KUULOKEVAHVISTIMEN. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kilpailuun osoitteessa www.hifimaailma.fi 162008_.indd 65 162008_.indd 65 22.9.2022 16.03.32 22.9.2022 16.03.32. 65 www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Laskutustapalisä lisätään tilauslaskuusi automaattisesti ja se näkyy laskulomakkeella eriteltynä. • Verkkopankistasi voit tilata e-laskun, jolloin tilauslaskusi ohjataan suoraan verkkopankkiin. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Kerro meille millaisesta sisällöstä pidät ja mistä laitteista haluaisit testejä. Tililtäsi ei veloiteta mitään automaattisesti vaan hyväksyt laskut aina erikseen • Voit tilata laskut sähköpostiisi osoitteesta fokusmedia.fi/ asiakaspalvelu Siirry sähköiseen maksamiseen ja hoida tilausasiasi kätevästi osoitteessa fokusmedia.fi/asiakaspalvelu Edellisen numeron kyselyyn vastanneiden kesken arvotun iFi Zen Air Blue -bluetooth-vastaanottimen voitti Mikel Nyman Pietarsaaresta. OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! Siirry sähköiseen maksamiseen Hyvä asiakkaamme, Fokus Media Finland Oy veloittaa paperilla toimitettavista lehtien tilauslaskuista 2,90 euron suuruisen laskutustapalisän/lähetetty lasku. Käytössäsi olevat maksuttomat maksuvaihtoehdot: e-lasku ja sähköpostilasku
66 VERTAILUSSA AKTIIVIKAIUTTIMET MONIPUOLISEEN KÄYTTÖÖN TULOSSA HIFIMAAILMA 7/2022 ILMESTYY 16.11.2022 IFI AUDIO XDSD GRYPHON KUULOKKEIDEN KAVERI TASKUUN NAD M23 DIGIVAHVISTUKSEN KEIHÄÄNKÄRKI MISSION 770 UUSINTAPAINOS KLASSIKOSTA 162009_.indd 66 162009_.indd 66 22.9.2022 16.04.13 22.9.2022 16.04.13
F1-8 September 2021 F701 July 2021 FYNEAUDIO.COM F302i September 2021 ai164638628315_New Fyne Advert Feb 22 value-better-best-adAW_fixX.pdf 1 4.3.2022 11.31.24 FYNE AUDIO ASIANTUNTIJAT: JT Audio S I N C E 1 9 9 1 FYNE-AUDIO ESITTELYPÄ IVÄT La 17.9.2022 JT-Audio Oy/ Hämeenlinn a Pe 7.10.2022 Radiokulma Oy/ Tampere La-Su 8.-9.10.2022 Hi. huone Oy/ Tampere Pe 28.10.2022 Kruunuradio Oy/ Helsinki Seastone_Fyne_kiertue_08-22_230x297.indd 1 Seastone_Fyne_kiertue_08-22_230x297.indd 1 21.9.2022 17.34.58 21.9.2022 17.34.58 162702_.indd 67 162702_.indd 67 22.9.2022 11.31.28 22.9.2022 11.31.28. DESIGNED AND ENGINEERED I N T H E U N I T E D K I N G D O M BUDGET, BETTER, BEST & FINEST Through innovation and experience, Fyne Audio crafts class-leading high performance loudspeakers, for everyone with a musical passion
V E R K KO K A U P PA : H I F I S T U D I O . F I HIFISTUDIO HELSINKI Fredrikinkatu 38 HIFISTUDIO TURKU Itäinen Rantakatu 48-50 HIFISTUDIO TAMPERE Tuomiokirkonkatu 25 HIFISTUDIO OULU Pakkahuoneenkatu 34 HIFISTUDIO JYVÄSKYLÄ Kilpisenkatu 12 HIFISTUDIO KUOPIO Haapaniemenkatu 36 A RG O N AU D I O Katso HifiStudion ammattilaisten suosittelemat tuotteet alta! 369 € ARGON TT-3 LEVYSOITIN ARGON SOLO STREAMER/VERKKOSOITIN 249 € EISA-palkittu levysoitin Ortofon 2M Red -äänirasialla ja sisäänrakennetulla esivahvistimella 649 € VÄRIT: EISA-PALKITTU LEVYSOITIN ARGON TT-4 VÄRIT: ARGON SA-1 STEREOVAHVISTIN 369 € VÄRIT: VÄRIT: N Y T H I F I S T U D I O S S A L A A T U H I F I Ä T A N S K A S T A PAL. VKO 2022-46 18 73 44 -2 20 6 162010_.indd 68 162010_.indd 68 22.9.2022 11.19.24 22.9.2022 11.19.24