Hifimaailma 7/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hifimaailma 7/2007 Epson TW-2000 -videoprojektori LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI 7,90 TIETOA JA TAITOA: Kotiteatterin television valinta Tannoy Kensington SE ja Autograph Mini Naim Supernait ja CDX2 Burmester vahvistin ja CD-soitin JBL Array -huippukaiutinsarja Yamaha RXV-3800 ja Pioneer BDP-LX70A Messuraportit Helsingistä ja Berliinistä Anthem AVM 50 -surroundprosessori Michell Tecnodec -levysoitin Yamaha Soavo 1 -kaiuttimet B&W 600 -kaiutinsarja 07007 6 414881 873440 WWW.HIFIMAAILMA.FI 187344-07-07 PAL.VKO 2007-49
TÄSSÄ NUMEROSSA 7/2007 Hifimaailma 7/2007 Epson TW-2000 -videoprojektori 30 Testi: JBL Array -kaiutinsarja Kolmitierakenne, bassorefleksikotelo ja 89 dB/W -herkkyys. Nyt Anthem lyö pöytään todella monipuolisen ja kovatasoisen laitteen. 84 Nostalgista Hifiä: Jecklin Float Kuulokkeiden ja kaiutinten välinen rajanveto on mielletty lähinnä Staxin ja AKG:n väliseksi mittelöksi. Näin pääsemme hieman tavanomaisesta poikkeavan levysoitintestin alkuun. 38 6 Tuoteuutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. 48 Hermuset: Anthem AVM 50 -surroundprosessori Yläluokan AV-prosessorien markkinat ovat harvojen käsissä. Kokeillulla alle 2 500 euron hintaisella sarjalla on monta hyvää puolta elokuvakäytössä. 80 Testi: Michell Engineering Tecnodec Otetaan hyllystä kunnollinen pyöritin, lisätään siihen edelleen kehitetty versio tunnetusta äänivarresta ja laitetaan lisäksi pussiin pari erilaista kohtuuhintaista rasiaa. Testasimme uuden Soavo-sarjan huippumallin. 36 Testi: Epson TW-2000 Uuden polven LCD-tykit ovat rantautuneet Suomeen myös Epsonin teräväpiirtoprojektorin muodossa. Kävimme tutustumassa yhä kiihtyvällä vauhdilla kehittyvään tekniikkaan. 86 HD-levyarvostelut HD DVD ja Blu-Ray -elokuvia koekatseltuna 52 Messuraportti Helsinki Highend & Hifimaailma 2007 Ensimmäiset Hifimaailma-lehden järjestämät hifimessut keräsivät kiitosta sekä kävijöiltä että näytteilleasettajilta. Tapahtuma keskittyi tällä kertaa laadukkaaseen ääneen ja vähän kuvaankin, ilman enempiä kytkentöjä valtavirtaiseen viihde-elektroniikkaan. 88 Sillä korvalla Samu Sauraman musiikkimaku sisältää yököttäviä jazzahtavia naislaulajia, korvia raastavaa metallia, kummallista koneiden ja luonnollisten instrumenttien sekamelskaa ja joitain muita sortimentteja. 24 Tietoa ja taitoa: Kotiteatterin television valinta Viimeiset pari vuotta taulutelevisiovalmistajat ovat kisanneet lähinnä resoluutioon, valotehoon ja kontrastiin liittyvillä luvuilla. Habitare ei tee tästä poikkeusta, joskaan mitään varsinaisesti yllättävää ei tänä vuonna ollut tarjolla. JBL Array -huippukaiutinsarja Yamaha RXV-3800 ja Pioneer BDP-LX70A Messuraportit Helsingistä ja Berliinistä Anthem AVM 50 -surroundprosessori Michell Tecnodec -levysoitin Yamaha Soavo 1 -kaiuttimet B&W 600 -kaiutinsarja 07007 6 414881 873440 WWW.HIFIMAAILMA.FI 187344-07-07 PAL.VKO 2007-49 68 Testi: Yamaha Soavo-1 Yamaha on palannut vuosien tauon jälkeen hifikaiutinten valmistajaksi. Onko se kotiteatteriharrastajien Graalin malja vai markkinointimiesten uusin juoni viedä rahasi? 79 Raportti Tampereen hifimessut Hifistudio 17 järjestämillä messuilla on jo peräti yli 20 vuoden perinteet. 46 Testi: B&W -kaiutinsarja B&W kuuluu maailman tunnetuimpiin kaiutinmerkkeihin niin lippulaivojensa kuin edullisemmankin mallistonsa puolesta. Nyt näistä ovat jäljellä enää vain valoteho ja kontrasti, koska markkinoilla alkaa olla reilusti täyden HD-resoluution tarjontaa. Nämä kaikki ovat erittäin perinteisiä lähtökohtia, joista ei arvaisi, kuinka poikkeuksellinen kaiutin on kyseessä. lisäksi tarjolla on erikoisuutena myös pieni Autograph Mini. LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI 7,90 TIETOA JA TAITOA: Kotiteatterin television valinta Tannoy Kensington SE ja Autograph Mini Naim Supernait ja CDX2 Burmester vahvistin ja CD-soitin 64 Testi: Naim Supernait ja CDX2 Kun perinteitä vaalivaan Supernaitvahvistimeen yhdistetään mainetta niittänyt CDX2-soitin, odotukset ovat poikkeuksellisen korkealla. 34 Messuraportti Habitare Monilla muillakin kuin varsinaisilla alan messuilla näkyy jonkin verran hifiä. Loppupeli ratkaistaankin muilla argumenteilla kuin kuvan pikselimäärällä. 90 Levyarvostelut Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia. 58 Testi: Tannoy Kensington SE ja Autograph Mini Tannoyn Prestige-sarja vetoaa vanhan tyylin ystäviin. Samassa sarjassa paini aikoinaan myös Jecklin, jonka audiokypäriä ei välttämättä aivan heti kuulokkeiksi tunnistanutkaan. 51 Kolumni: Tommi Ratilainen Hifikauppias, tanssija ja tanssinopettaja miettii, miten musiikin sisältö välittyy kuulijalle. 18 Messuraportti IFA Berliinissä pidettävä IFA eli Internationale Funkaufstellung on maailman suurimpiin kuuluva kulutuselektroniikan messutapahtuma. Massiivisten lattiakaiutinten 97 Kolumni: Samu Saurama Verkkosoittimeen vaihdon tuloksena on ikävä hyvää CD-soitinta HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Yamahan ensimmäinen HDMI 1.3 -vahvistin on RX-V3800. Pääsimme testaamaan sillä HD-ääniraitojen bittivirtasiirtoa yhdessä Pioneerin Blu-Ray soittimen kanssa. 76 Kokeilu: Burmester Rondo 051 ja Rondo 052 Poimimme kokeiluun merkin edullisimman, Rondo-sarjan CD-soittimen ja integroidun vahvistimen. Edullisuus on suhteellista, mutta työn ja äänen laatua ei käy kiistäminen. 18 44 Tietoa ja taitoa: HDMI:n monet kasvot Kaikkialla puhutaan HDMI 1.3:sta. Uunituoreen D7-paneelin ansiosta Epsonille luvataan Full HD -tarkkuus, kertaluokkaa parempi mustan taso ja huikeat kontrastilukemat. 72 Tee se itse: Rythmik Audio -servosubwoofer Voiko alle tuhannella eurolla saada hyvältä kuulostavan, signaalin takaisinkytkentää hyväksi käyttävän subwooferin? 38 Testi: Yamaha RX-V3800 Teräväpiirtolevyjen uusia ääniformaatteja tukevia kotiteatterivahvistimia alkaa nyt virrata markkinoille
Proac Michell McIntosh ...serious Hi-Fi from Kruunuradio HIFI · TV/VIDEO · LIFESTYLE · PRO SERVICES Liisankatu 3, 00170 Helsinki · (09) 6840 0020 Open monfri 1018, sat 1014 · www.kruunuradio.fi
Syynä kuvapuolen suunniteltua kevyempään esilläoloon olikin erään näytteilleasettajan viimehetken vetäytyminen tapahtumasta ja myös Habitare-messujen läheinen ajankohta. Eikö tällä siis tarkoiteta, siis tavallisella maalaisjärjelläkin päätellen, että koulutetun naisvaltaisen alan palkkoja pitäisi korottaa enemmän kuin muiden alojen, jotta niiden välinen palkkaero tasoittuisi. Hifimaailma ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Myös näytteilleasettajat kokivat tapahtuman erittäin onnistuneeksi. Saamamme palaute on ollut erittäin positiivista. LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Performance Magazines Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6404 Faksi 010 778 6401 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi AVUSTAJAT Mauri Eronen Jaakko Eräpuu Matti Hermunen Mikko Järvikivi Antti Kelloniemi Samu Mielonen Mikael Nederström Risto Niska Jani Pesonen Klaus Riederer Ilkka Rissanen Petri Teittinen Pekka Tuomela Pekka Väänänen MITTAUKSET Risto Niska Klaus Riederer ULKOASU Performance Magazines TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400 Faksi: 010 778 6401 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi TILAUSHINNAT 12 kk kestotilaus 59 12 kk määräaikaistilaus 62 Ulkomaantilaukset +24 Hifimaailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää yhtiömme suoramarkkinointiin ellei tilaaja sitä erikseen kiellä. Tosin kotiteatterilaitteistoja ja kalliimpia laitteita olisi toivottu olevan esillä vielä enemmän. Vastuu virheistä ja reklamaatiot: Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai force majoure -syistä voida julkaista, lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Messujen sanottiin olevan nyt oikea hifimessu, ei mikään "markantalon digiboksinäyttely". Ilman teitä eivät olisi messujakaan. Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaistilauksen hinta. Sanoivat yleisön olleen "laadukasta" ja aidosti kiinnostunutta. Hifimaailma julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamiltaan aihealueilta.. Kiitos siis vielä kerran kaikille messuilla käyneille Hifimaailman lukijoille ja tervetuloa ensi syksynä uudelleen. LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI Hoitajien palkkaus Olkoonkin aika tavalla aiheen vierestä, mutta pakko tämäkin on sanoa. Hallitus, Kokoomus ja Keskusta, Katainen joukon etunenässä taitavat pitää meitä hieman tyhminä. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Tällainen peruspalkka voisi olla esimerkiksi 2500-2800 euroa kuussa + vuorolisät. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja katkaise tai peruuta tilaustaan. Sanotaan mitä sanotaan, mutta merkityksellistä ei olekaan pelkästään se, mitä on sanottu, vaan mitä sillä on ennen kaikkea yleisen käsityksen (=normaalin elämänkokemuksen omaavan kansalaisen mielipiteen) mukaan tarkoitettu. suurten maailmanmerkkien poissaoloa. ILMOITUSMYYNTI Ilmoitusten myynti ja varaukset toimituksesta. Tähän tarvitaan suurta viisautta ja miesvaltaisten alojen kykyä nähdä "nenäänsä pidemmälle". Ja lopuksi vielä viittaus sairaanhoitajiin. Jotkut messuvieraat myös ihmettelivät eräiden ns. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Ei ole paperimiehenkään etu, että sairaaloihin ei saada kohta enää hoitajia. Messuyleisöltä saimme kiitosta ennen kaikkea laadukkaisiin laitteistoihin painottuvasta ja kattavasta esillepanosta (minkä kai olettaisi olevan hifimessuille kuitenkin aika luonnollinen piirre). Ja ensimmäiseksi esitän kiitoksen niille 4200 messuilla käyneelle laadukkaasta äänen- ja kuvantoistosta kiinnostuneelle messuvieraalle sekä sitä tarjonneille näytteilleasettajille. TEKSTISISÄLTÖ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti. Julkaisemamme artikkelit on tarkastettu, mutta emme takaa niiden virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason. Jos sanotaan näin (lainaus Jyrki Kataisen lausumasta Kokoomuksen internet-sivuilta www.kokoomus.fi/?x13077=1552758): - Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemisajankohdasta PAINOPAIKKA Hifimaailma HifiMessut Hifimaailma-lehden ensimmäiset, Helsinki HighEnd & Hifimaailma 2007 -messut ovat nyt takanapäin. Ja jos työmarkkinajärjestelmä ja/tai yleinen korotustaso ei tätä toteuta, niin valtio maksaa erotuksen. No, ensi vuonna nämäkin merkit ovat kenties valmiimpia esittelemään osaamistaan ja huippumallejaan messuyleisölle. No katsotaan sitten seuraavissa vaaleissa kuka se tyhmä on. ISSN 1796-6507 Päätoimittaja Teppo HirviKunnas HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Vastuu rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen tai uuden ilmoituksen julkaisuun veloituksetta. Lupaus on siitä määrästä, mitä tarvitaan yleisen korotustason päälle, jotta sairaanhoitajien palkka saadaan sille tasolle, mitä maksetaan vastaavanlaisen koulutuksen ja vaatimustason omaavasta työstä miesvaltaisella alalla. Tilaus voidaan katkaista tai peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupongilla. Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Ihan sama onko luvattu 500 euroa vai ei. - Viime kädessä on siis kysymys työmarkkinajärjestelmän kyvystä oikaista naisten ja miesten välinen palkkaero
(040) 861 8050, www.tound.it HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Viimeistely on vaihdettavissa helpolla toimenpiteellä myös jälkeenpäin. Hitachi on käyttänyt samaa teknologiaa myös kolmiulotteista kuvaa tuottavien näyttöjen valmistukseen. kuumaa muotoilua kylmään pohjolaan Muotolijoiden mekasta, Italiasta, saapuu niinimaen.com:n uusi edustus, Tound. Menetelmällä valmistaja kertoo saavuttavansa huomattavasti paremman tummien sävyjen erottelun. Suositushinta on 2 379 euroa. Taatusti ammattitaitoisen Scandinavian Audio Researchin SB Acoustics -tuotesarja koostuu 1" softdome-diskantista, 4" keskiäänisestä, 5" ja 6" midbassoista ja 10", 12" sekä 15" bassoelementeistä. Puuviilutetun kotelon viimeistelyvaihtoehtoja ovat kirsikka, vaahtera, musta saarni ja valkoinen. Sarjatuotantoa ei ole tarkoitus aloittaa, mutta Hitachin mukaan kaupallistaminenkin on mahdollista, jos kysyntää syntyy. Kaikki mallit ovat rakenteeltaan 2-tie-refleksejä, ja herkkyydeltään 86 dB/2,83V/m. Elementtien kartioiden valmistuksessa käytetään uutta Norecx-seosta, ja suunnittelu on aloitettu myös rungon ja magneetin osalta puhtaalta pöydältä. 8 ohmin kuormalla taajuusvasteen ilmoitetaan ulottuvan 55-59 hertsiin. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma ElEmEnttigurujEn yhtEispEliä uutta hifiä britEistä Skotlantilaisen Linnin uusin kaiutin on MAJIK 140, joka korvaa Linn Ninkan. 30 vuoden kokemuksella valmistettujen raskasrakenteisten soittimien erikoisuutena on aina päällä oleva matalavääntöinen moottori, joka täytyy pyöräyttää liikkeelle sekä pysäyttää käsin. Yhdistelmänäytössä 720p-projektori toimii 1080p-tarkkuuteen yltävän LCD-paneelin taustavalona. Pimeässä katselutilassa valmistaja kertoo erikoislaitteen yltävän jopa 8 000 000:1 kontrastiin. Vastaavasti viimeisen päälle viimeistellyistä jalustoista saa varautua maksamaan yli 1 000 euroa. Lisätietoja: niinimaen.com, puh. Musiikin.com on myös aloittanut englantilaisten Nottingham Analogue -levysoittimien maahantuonnin. Ensimmäisten messukokemusten mukaan ihmenäytön kuvanlaatu ei kuitenkaan aivan ole yltänyt valmistajan hehkutuksiin. 4-tie-lattiakaiutin toimii refleksiperiaatteella, ja siinä käytetään suuntaimella varustettua diskantin ja superdiskantin 2K-Array-yhdistelmää. Kuvassa näkyvän Nottingham Analogue Space 294:n suositushinta Ace Space 294 -äänivarren kera on 3 600 euroa. 8 mallia käsittävä valikoima voidaan varustaa kolmella eri unipivot-tyylisellä äänivarrella. Matalavääntöisen moottorin ideana on värähtelyjen johtumisen minimointi levylautaseen ja äänivarteen. Lisätietoja: www.sbacoustics.com hybridillä korkEaa kontrastia Hitachi on yhdistänyt tavallisen LCD-paneelin ja LCD-projektorin yhdeksi hybridimalliseksi televisioksi. Kaiutinmallisto koostuu T.04-, T.05- ja T.06-sarjoista. Kaiuttimen vahvistusvaihtoehdot ovat monipuoliset: soitanta onnistuu tavallisella stereovahvistimella sisäistä passiivisuodinta käyttäen tai jopa neljällä päätteellä Linnin aktiivisen jakosuotimen kanssa. Toistaiseksi valikoimasta nähdään Suomessa kaiuttimia ja jalustoja, mutta valmistajan arsenaaliin kuuluvat myös putkivahvistimet ja AV-huonekalut. OEM-firma optimoi osaset asiakkaan tarpeiden mukaan. Kurvikkaaksi muotoiltujen jalustakaiuttimien hinnat alkavat T.06:n perusviimeistelyn 5 900 eurosta ja ulottuvat T.04:n ja T.05:n ruusupuuviimeistelyn 9 900 euroon. Lisätietoja: musiikin.com, www.linn.co.uk GamuT Audion, VIFAn, ScanSpeakin ja DST:n takana pyörineet insinöörismiehet ovat perustaneet uuden kaiutinelementtejä valmistavan yrityksen. Lyhyen heittoetäisyyden optiikalla varustettuna television paksuus on minimoitavissa 30 senttiin
Ensiesittelynsä paneeli näkee lokakuun lopun FPD-näyttömessuilla Japanissa. kannEttaviEn kisailu jatkuu Applen uusien iPodien jalanjäljissä myös Microsoft päivitti Zune-soittimensa. Näihin kuuluvat esimerkiksi automaattinen synkronointi tietokoneen kanssa, kun soitin tuodaan WLAN-verkon ulottuville. Samasta syystä pikselit voidaan sammuttaa täysin mustaksi niin tarvittaessa. Videotuki käsittää nyt myös h.264- ja MPEG4-formaatit, joten enää kaikkea ei tarvitse konvertoida WMV-muotoon. Epson kutsuu syvää mustaa the ultimate blackiksi. DRM-vastainen rintama kasvaa, sillä myös Amazonin uusi musiikkikauppa tarjoaa valikoimansa perinteisinä MP3-tiedostoina. Kiintolevy kasvoi 30 gigasta 80 gigaan, ja näyttö on nyt 3,2-tuumainen ja lasipäällysteinen. Malli XEL-1 on kooltaan vain 11 tuumaa ja luo kuvan 960x540 pikselin voimalla. Euroopassa Zuneja ei vielä ole kaupan, mutta Jenkkilässä hinnat ulottuvat 149 dollarista 249 dollariin. Maksu tosin saattaisi huomattavasti nostaa laitteen hintaa. Vanha malli jää markkinoille, ja siihen saa kaikki uuden mallin ohjelmalliset ominaisuudet softapäivityksellä. Joulukuussa Japanin markkinoille saapuva XEL-1 maksaa noin 1 300 euroa. Epsonin juuri kehittämä OLED-paneeli lähes tuplaa Sonyn eliniän 50 000 tuntiin. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma olEd-tuulEt puhaltavat Sony julkaisi maailman ensimmäisen OLEDtelevision lokakuun alussa. Microsoftin kauppapaikka tarjoaa kappaleita nyt myös DRM-vapaasti MP3-formaatissa, mutta Zunejen välillä siirrettävissä kappaleissa säilyy edelleen kuuntelukertoja rajoittava suojaus. Samalla valikoima kasvoi pienemmillä 4- ja 8-gigaisilla flash-pohjaisilla soittimilla. Businessweekin saamien tietojen mukaan Universal pyrkii rekrytoimaan myös muita suuria levy-yhtiöitä kimppakaupan järjestämiseksi. OLED-teknologian yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on sen itsevalaiseva rakenne, mikä tekee taustavalosta tarpeettoman. Muualla televisiota ei todennäköisesti tulla näkemään myynnissä. Orgaanisen paneelin materiaalit menettävät loistoansa ajan myötä, ja toiminta-ajaksi ilmoitetaan 30 000 tuntia, joka kahdeksan tunnin päivittäisellä annoksella riittää noin kymmeneksi vuodeksi. Ainakin Sony BMG on Businessweekin mukaan ilmoittanut kiinnostusta liikeideaa kohtaan, ja Warnerin kosiskelu on kovassa vauhdissa. Merkittävämpi ominaisuus on kuitenkin sen tarjoama 1 000 000:1 kontrastisuhde. Asiakas saisi tällaisen laitteen ostettuaan ladata palvelusta musiikkia sydämensä kyllyydestä mahdollisesti määrätyn ajan. Hinta sisällytettäisiin toki jotenkin käyttäjille myytäviin lopputuotteisiin tai liittymän kuukausimaksuun. Aiemmin vapaasta liikuteltavuudesta sai maksaa 1,29 dollaria kappaleelta, mutta yhtiö mahdollisesti näki Amazonin 0,89-0,99 dollarin hinnoittelun uhkana. rajattomasti musiikkia soittimEn ostajallE? Applen iTunesin yritysmalliin tyytymätön Universal Music perustaa oman musiikkikaupan. Erikoisen liikuteltavan varren päähän asennettu näyttöruutu on ainoastaan 3mm paksu. Applen iTunes hallitsee tällä hetkellä noin 70 prosenttia digitaalimusiikin kaupasta Yhdysvalloissa, joten markkinaaseman horjuttamiseksi tarvittaneen jotain omaperäistä. HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Kilpailijoiden digitaalisista rajoitteista luopuminen sai myös Applen hinnoittelemaan iTunes Plus -palvelunsa suojaamattoman kappaleet 0,99 dollariin. Total Musiciksi nimetty palvelu toimisi tilausperiaatteella, jossa 5 dollarin kuukausimaksu jäisi laitevalmistajien tai mobiililiittymiä tarjoavien yhtiöiden maksettavaksi
(09) 605 080 www.audiostar.fi 10 HIFIMAAILMA | 4 | 2007 2.030 Palvelemme: ma pe 10 18 la 10 14. CEDIA:ssa piiri oli esillä muun muassa SIM2:n valmistamassa kolmea piiriä käyttävässä 30 000 dollarin C3X 1080 -projektorissa sekä LED-taustavalaistussa 100 000:1 kontrastisuhteen taustaprojektio-tv:ssä. pmC:llE maahantuoja Brittiläisen PMC:n tuotteita saa nyt Suomesta. Kontrasti, eli mustan ja valkoisen välinen kirkkausero, on yksi tärkeimmistä suureista kuvan syvyyttä tavoiteltaessa. Myös ammattilaiskäyttöön tarkkailukaiuttimia valmistava PMC luonnehtii transmissiolinjaan perustuvaa mallistoansa soinniltaan samankaltaiseksi, joten erilaisistakin malleista saanee aikaan hyvin integroituvan monikanavajärjestelmän. Kruunuradio on aloittanut valmistajan kotihifikaiuttimien maahantuonnin. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma uudEn sukupolvEn dlp-piiri Texas Instrumentsin kehittämän DLPteknologian uusin piirimalli, Darkchip 4, lupaa parannusta kuvanlaatuun. Lisätietoja: Kruunuradio, puh. (09) 6840 0010, www. kruunuradio.fi, www.pmcspeakers.com Skandinaavinen menestystarina PRIMARE CD31 CD-soitin 2.320 PRIMARE I30 vahvistin Eerikinkatu 8 00100 Helsinki puh. Kehittynein mikropeileihin perustuva piiri saavuttaa TI:n mukaan vähintään 30 prosentin kasvun kontrastisuhteessa sovelluksesta riippuen. Kotimallistoon kuuluu kahden jalustakaiuttimen lisäksi useita lattiamalleja sekä subwoofereita. Kaikkiin DLP-teknologiaan perustuviin tuotteisiin, taustaprojektiotelevisioihin ja yksisekä kolmipiirisiin projektoreihin, tarkoitettu DC4-piiri tulee käyttöön useissa ensi vuonna lanseerattavissa tuotteissa. Vuonna 1990 perustettu yhtiö on saanut tunnustusta elokuvatarkkaamoissa käytetyistä kaiuttimistaan muun muassa Emmypalkinnon muodossa
Dolby TrueHD, Dolby Digital Plus ja DTS-HD (MA) luonnistuvat totta kai, ja THX Ultra 2 Plus -hyväksyttynä laitteessa on myös THX:n uusi äänenpainetasoja säätävä Loudness Plus -teknologia. Sointia pitää kasassa uniikisti muotoiltu lujarakenteinen kotelo. CD-soittimissa ja DA-muuntimissa pitkään nähty ylinäytteistys on SC-90LX:n myötä nyt myös AV-vahvistimen heiniä. Kalibrointi hoituu automaattisen MCACC-järjestelmän ja mikin avustuksella. Se tottelee nimeä SC-LX90. SRCtaajuusmuunnin (Sampling Rate Converter) nostaa näytteenottotaajuuden 192kHz:iin virheettömämmän toiston saavuttamiseksi - tai näin ainakin Pioneer kovasti lupailee. Alkuun yhdestä jalusta- ja lattiamallista koostuva repertuaari on ulkoisesti teollisen muotoilija Reija Pasasen käsialaa. Kaiuttimien suunnittelun kohokohtina ovat toiseen sukupolveen edennyt ECWsuuntainteknologia (Energy Controllin Waveguide) sekä dynaamisesti vaimennettu DDC-bassoelementti. Luokassaan eniten tehoa seitsemään kanavaan antavat 200 watin päätteet on toteutettu Bang & Olufsenin viileänä käyvällä D-luokan ICEPower-tekniikalla. SC-LX90:n hintaa ei ole vielä vahvistettu, mutta se tullee Euroopassa myyntiin ensi vuonna. aurElia - uusi kotimainEn kaiutinmErkki Aurelia-malliston suunnittelusta vastaa aiemmin muun muassa Amphion- ja ASLkaiuttimia suunnittellut Antti Louhivaara. DA-muuntimina käytetään joka kanavassa Wolfsonin laadukkaita 192kHz/24bit WM8741:iä. Etulevyä hallitsee viisituumainen LCD-näyttö, josta leffojen valikkoselauksen voi tehdä ennen kuin kuvan heijastaa yleisön nähtäville. Lisätietoja: aurelia.fi HIFIMAAILMA | 7 | 2007 11. kaikkiEn aikojEn av-vahvistin pionEErilta Pioneerin uusi lippulaiva on kauniimpi ja kookkaampi kuin yksikään valmistajan aiempi AV-vahvistin. Koko videopuoli tukee 1080p-tarkkuutta, ja DLNA-yhteensopiva verkkoyhteys mahdollistaa sisällön streamaamisen kotiverkosta
Lisätietoja: www.inrainbows.com 12 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Tavallinen CD-versio tulee kauppoihin ensi vuonna. Järjestön uusimmat logot kertovat laitteiden 1080p-kyvyistä. Toshiba demonstroi kolmikerroslevyä jo tammikuun CES-messuilla, jossa sitä luettiin ohjelmistoltaan muokatulla, mutta muutoin tavalliseksi väitetyllä HD DVD -asemalla. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma uudEt logot takaavat 1080p-osaamisEn Euroopan kuluttajaelektroniikkaaloja edustava EICTA esitteli vuoden 2005 lopulla minimivaatimukset ja logon teräväpiirtovalmiille televisiolle. Mikä tärkeintä, logon käyttö edellyttää 24Hz:n kuvan esittämisen alkuperäisellä nopeudella tai sen monikerralla. Blu-ray-leiri täräytti pian oman vastaiskunsa, kun Hitachi ilmoitti kehittäneensä 100 gigatavun Blu-ray-levyn, joka toimii myös nykysoittimissa. Yhteensopivuus tällä hetkellä myytävien soittimien kanssa olisi saavutettavissa yksinkertaisesti ohjelmistopäivityksellä, lupailee Hitachi. Piraattiversion metsästämisestä ei tässä tapauksessa kostunut lainkaan, sillä levy julkaistiin DRM-vapaassa 160kbps MP3-formaatissa. Lisäksi näyttimen tulee kyetä tahdistumaan 24Hz, 50Hz ja 60Hz kuvanopeuksiin. Lisätietoja: www.eicta.org/index.php?id=657 tEräväpiirtolEvyt kapasitEEtin pErässä Kolmikerroksinen HD DVD -levy on saanut DVD-foorumin siunauksen. Tosifaneille, joita löytynee kosolti, on myöhemmin tarjolla 40 punnan hintainen megapakkaus, joka sisältää sekä vinyyli- että CD-versiot albumista ja ylimääräiset levyt lisäkappaleilla ja -matskulla höystettynä. Suurin jymypaukku on kuitenkin levyn hinnoittelu. Japanin CEATECmessuilla esitellyn keksinnön lopullisia valmistuskustannuksia verrattuna nykyisiin 50 gigan levyihin ei osattu vielä arvioida. hinnoittElE itsE radiohEadin uutuuslEvy Radiohead järisytti tuttuja normeja ja julkaisi uuden albuminsa, In Rainbowsin, omintakeisella tavalla suoraan netissä. Tämä levy olisi luettavissa nykyisillä DVD-soittimilla, ja tavallisten DVD-levyjen tasolle hinnoiteltuna vahvistaisi todennäköisesti ennestään HD DVD:n asemaa teräväpiirtosodassa. Nykytilanne on edelleen se, että valtaosa televisioista ei Blu-ray- ja HD DVD -levyille tallennettua 1080p24-kuvaa osaa särkemättä esittää. Käytännössä nykyisenkin kaksikerroksisen levyn 30 gigan tila riittää täysin kilpailukykyisen kuvanlaadun saavuttamiseen pidemmilläkin elokuvilla. Virittimen sisältävät laitteet, jotka kantavat HDTV 1080p -logoa, tulee osata teräväpiirtolähetysten vastaanotto ja dekoodaus. Foorumi hyväksyi samalla myös yksipuoleisen kolmikerroslevyn, joista yksi kerros on pyhitetty tavalliselle DVD:lle. 51 gigalla HD DVD ohittaa niukasti kilpailevan Blu-ray-levyn 50 gigatavun tallennustilan. Vielä ei ole kuitenkaan selvää pystyvätkö jo markkinoilla olevat soittimet lukemaan suuremman tilan tarjoavia levyjä. Logon näkeminen takaa myös, että signaalia ei skaalata pienempään tarkkuuteen. HD Ready 1080p -logo tahtoo sanoa kuluttajalle, että laite osaa ottaa sisään ja näyttää 1080p-signaalin alkuperäisellä tarkkuudella. Yhtyeen nettisivuilta ladattavasta digitaaliversiosta voi maksaa täysin omantunnon mukaan - siis halutessaan 0 euroa. Bändi toi levyn nettiin imuroitavaksi kymmenen päivän varoitusajalla, mikä sinänsä on yllätys, sillä In Rainbowsia odotettiin julkaistavaksi vasta ensi vuoden puolella
Myös JPEG-kuvien selaus onnistuu laitteen kautta, ja tiedostot voi tuoda myös USB-massamuistilaitteelta. Tuettuja tiedostomuotoja ovat muiden Denonin uutuuksien tapaan AAC, WMA, MP3, FLAC ja WAV. Säädöt hoituvat uusitusta graafisesta käyttöliittymästä, ja käyttöönottoa helpottaa Audyssey MultEQ XT -automaattikalibrointi. Ominaisuuksiltaan lähes vastaava vekotin on saatavana myös päätteillä (7x150W) varustettuna mallinimellä AVC-A1HD. dEnonin hurja av-kaksikko Denonin tuorein katalogi sisältää viimein tammikuun CES-messuilla esitellyt raskaan sarjan AV-erillislaitteet. Tammikuussa 2008 kauppoihin tulevat järkäleet maksavat 7 699 euroa/komponentti. AVP-A1HD tyydyttänee spekseillään jokaisen harrastajan asettamat odotukset kotiteatterin ylipäällikölle. Modulaarisesti kootussa rakenteessa pääteasteet ovat itsenäisiä monoblokkeja, ja etulevyä koristavat vanhan ajan analogiset VU-viisarit. Laitteen kyvyt voi valjastaa myös monihuonekäyttöön, jota varten mukana seuraa toinen kaukosäädin. Kattaus koostuu AVPA1HD-prosessorista ja kymmenkanavaisesta POA-A1HD-päätteestä. Skaalaus on mahdollista kaikille analogisille ja digitaalisille kuvalähteille. Kahteen HDMI-lähtöön kuva prosessoituu 1080p-tarkkuuteen asti Silicon Optixin Realta HQV:lla. DLNA-yhteensopiva prosessori mahdollistaa musiikin toiston kotiverkon tietokoneelta tai mediaserveriltä langallisesti ja langattomasti. Lisätietoja: Soundata Oy, puh. POA-A1HD on THX Ultra2 -hyväksytty pääte, joka puskee 300 wattia kymmeneen tai sillattuna 500 wattia viiteen kanavaan. (09) 4769 3333, www.soundata.fi, www.denon.co.uk HIFIMAAILMA | 7 | 2007 13. Liitännät ovat versiota 1.3a ja tukevat Deep Color- sekä xvYCC-värisyvyyksiä. Kaikki modernit ääniformaatit ovat purettavissa Dolby TrueHD:ta ja DTSHS Master Audiota myöten, ja 7 HDMI-tuloa tukevat myös pakkaamatonta 7.1-kanavaista PCM-ääntä. Yhdistelmälaite AVC-A1HD:n suositushinta on 5 599 euroa
Asennusta helpottavat motorisoitu fokus ja zoom sekä optinen lens shift. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma sim2:lta kolmEn piirin highEnd-tykki kotiin SIM2:n kaikkien aikojen huippumalli on 3-piirinen Grand Cinema C3X 1080. Kauniin kurvikkaaksi muotoiltu projektori on saatavissa kolmella eri zoom-linssillä heittoetäisyyden optimoimiseksi useisiin tilaratkaisuihin. Kolmea DLP-piiriä käyttäviä projektoreita on vaikea luonnehtia halvoiksi, mutta innokkaalle harrastajalle SIM2 on usein onnistunut tuomaan tässä luokassa kilpailukykyisiä tuotteita. Laitteiden sisusta on uusinta uutta unohtamatta kuitenkaan laadukkaita erilliskomponentteja. Mustana sekä hopeana saatavat laitteet maksavat arviolta noin 1 600 ja 1 300 euroa. 14 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Kolmen piirin etuna on luonnollisesti myös väripyörän aiheuttamien sateenkaarien täydellinen puuttuminen. C3X 1080 on luokkansa pienin edustaja (435 x 190 x 430 mm, 11 kg), ja marrasjoulukuussa myyntiin tulevan huippuprojun Suomen hinta asettuu välille 24 000 - 30 000 euroa. Texas Instrumentsin uusimpiin DarkChip 4 -piireihin perustuva projektori yltää SIM2:n oman Alpha Lightpath -teknologian avustamana 10 000:1 kontrastisuhteeseen ilman iirisjippoja. Laitteiden olemuskin huokuu vanhaa laatua: tukevat säätimet alumiinisessa etulevyssä ja tutunnäköiset puuviimeistellyt sivulevyt viskaavat kuuntelijan kolme vuosikymmentä menneisyyteen. Lisätietoja: Cinema Trading Oy, puh. Integroitu A-S2000-vahvistin ja CD-S2000-CD-soitin ovat modernilla tekniikalla kehitettyjä nostalgiaa herättäviä laitteita. (02) 538 7703, www.cinematr.fi, www.sim2.co.uk yamaha tuo 70-luvun takaisin Yamaha tuo takaisin 70-luvun ylellisen hifitunnelman kaksikanavaisissa hifilaitteissa. Yamaha A-S2000 ja CD-S2000 tulevat myyntiin marraskuussa. Täysi valoteho on siis käytettävissä jatkuvasti ilman pumppausefektiä. Soittimessa häiriölähteitä vähentävät muun muassa erotetut digitaali- ja analogiasteet. Luonnollista kuvaa edesauttaa lisäksi 1080p24-signaalin suora tuki ilman kuvanopeusmuunnoksia. Digipuoli voidaan sulkea osittain Pure Direct -kytkimellä, joka poistaa käytöstä digitaalilähdön sekä näytön. CD-S2000 toistaa CD-levyjen lisäksi SACD-levyt kaksikanavaisesti. Signaalin siirto laitteiden välillä hoituu balansoidusti XLR-liittimillä. Vahvistimen kanavaerottelu pysyy kuosissa erillisten vahvistinasteiden ansiosta, ja signaali-kohinasuhteeksi Yamaha ilmoittaa vähintäänkin riittävät 120 desibeliä. Värivaihtoehtoja ovat kiiltävä musta, punainen, tumma metallinharmaa sekä kulta
Panasonicin omaa 103-tuumaista monsteritelevisiota saa nyt Suomenkin markkinoilta 79 000 euron hintaan. Diskantin sijoitus paneeliin eliminoi diffraktiota ja vähentää vaihevirhettä keskialueen sekä diskantin välillä. Stereolaitteistoonkin sen kerrotaan istuvan mainiosti. CinemaWall XP103DHD:ksi nimetty jättitelevisio sisältää ISF-hyväksytyt kalibrointiominaisuudet ja ViVix II prosessorin 3:2- sekä 2:2-pulldown-tuella. Hitachi on esitellyt oman 103-tuumaisen olohuoneenvaltaajansa. hitaChilta jättiplasma jaEtullE ykkössijallE Panasonic ei ole enää ainoa jättiplasmavaltikkaa hallussaan pitävä taho. Jokapaikanhöyläksi luonnehdittu Motif tuo ensimmäisenä mieleen keskikaiuttimen, mutta valmistajan mukaan käyttötarkoituksia on yhtä monta kuin kotiteatterissa kaiuttimia. (09) 4553 685, www.highendstudio.fi, www.fi.martinlogan.com/speaker_intro/motif. Samaan syssyyn CEDIAssa esitteli Runcokin oman 103 tuuman plasman. Stage-huippukeskikaiuttimen teknologioita hyödyntävä Motif perustuu HD-X-Stathybridirakenteeseen: elektrostaattinen paneeli huolehtii keskialueesta, kaksi 5,25-tuumaista elementtiä bassoista ja tuuman softdome yläpäästä. Mutta miksi tyytyä jo saavutettuun ennätykseen - ylittihän Panasonic vaivaisella tuumalla Samsungin 102-tuumaisen hallitsevan mestarin. Pöytäasennus onnistuu käänneltävällä jalustalla tai kiinteillä jaloilla. Maailman suurimman töllön titteliä pitää kuitenkin edelleen hallussaan Sharp 108-tuumaisella LCD-televisiollaan, jos italialaisen Tecnovisionin 205-tuumaista LED-kyhäelmää ei oteta huomioon. monipuolinEn hybridistaatti MartinLoganin syksyä rikastuttaa hybridirakenteinen Motif-kaiutin, jossa yhdistyvät elektrostaattinen paneeli sekä perinteiset kaiutinelementit. Taajuusvasteeksi 3 desibelin heitolla ilmoitetaan 73 - 20 000 Hz, herkkyydeksi 89 db/2,83V/m ja nimellisimpedanssiksi 6 ohmia (minimi 4 ohm). Jakosuotimen kondensaattorit ovat laadukkaita polypropyleenimalleja, ja kelat ilmasydämisiä. Mallinimeltäänkin kookas CMP1030FWJ piirtää kuvan täydellä 1080p-tarkkuudella ja 5000:1 kontrastisuhteella. Kappalehinta kotosuomessa 2 495 euroa. MartinLogan Motif voidaan asentaa myös seinälle mukana toimitettavalla telineellä. html HIFIMAAILMA | 7 | 2007 15. Lisätietoja: Highend Studio Finland Oy, puh
Mitsubishi HC6000 suositushinta on 2 870 euroa. mitsubishi-hometheater.com hillitty kotitEattEriCombo Harman Kardon CineSpecial 29 on tyylikkäästi muotoiltu AVR 350 -vahvistimen ja DVD 29 -soittimen sisältävä paketti. Edeltäjänsä tapaan HC6000 turvautuu huonolaatuisemman lähdemateriaalin parantelussa tasokkaaseen Silicon Optix ReonVX-prosessoriin. Mitsubishi esitteli vuorollaan uuden HC6000-mallin. 09-662 062 · info@tadistribution.fi · www.tadistribution.fi 1 HIFIMAAILMA | 4 | 2007. DSP-prosessorina käytetään Cirrus Logicin CS49510 DSP:tä, ja ääni- ja kuvasignaalin väliset aikaviiveet ovat korjattavissa. (010) 525 8000, www.noretron.fi, www. Matalarakenteinen DVD 29 toistaa DVD-Audio-levyt sekä DivX-videot. TUOTEUUTISET TESTI XXXXXXXXHifimaailma projEktoritulva jatkuu Syksyn IFA- ja CEDIA-messujen vauhdittama projektoriuutuuksien esittely jatkuu. (09) 8553 18.10.2007 15:52 Page 1 Hifimaailma_215x147,5_311007:Hifimaailma_215x147,5 400, www.harmanconsumerfinland.fi Everybody needs a PAL! Tivoli Audio TM PAL 199,Maahantuoja: TA Distribution Finland Oy · puh. 7.1-kanavainen AVR 350 sisältää kaksi HDMI 1.2a -tuloa, jotka osaavat reitittää videosignaaleja 1080p-tarkkuuteen asti. Lampulle ilmoitetaan eliniäksi jopa 5 000 tuntia. Lisätietoja: Noretron Esitystekniikka Oy, puh. Luokassaan edullisen HC5000:n seuraaja käyttää FullHD 3LCD -kennojen parina parannettua dynaamista iiristä, jonka myötä kontrastisuhde on noussut lukemaan 13 000:1. Vahvistin voidaan myös valjastaa monipuoliseen monihuonekäyttöön ABH-sarjan keskittimillä. Videokuvan skaalaus onnistuu HDMI-liitännästä 720p- ja 1080i-tarkkuuteen pikselipohjaisella prosessorilla. Lisätietoja: Harman Consumer Finland Oy, puh. Liitännät eivät kuitenkaan rajoitu kytkinkäyttöön, vaan Faroudjan DCDi-piirillä analogisetkin signaalit voidaan skaalata niistä 720p-resoluutioon. Valotehoa on saatu irti 1000 ANSI-lumenia, ja laitteen optiikka sisältää motorisoidun lens shiftin sekä zoomin. CineSpecial 29 tulee myyntiin lokakuussa hintaan 1 299 euroa. Muista malleista tuttu EzSet/EQ-kalibrointijärjestelmä helpottaa kaiuttimien asennusta ja integroimista huoneeseen
Stereophile valitsi viime vuonna Helium 2:n suosittelemiensa komponenttien listalle. Aikoinaan suuren suosion saavuttaneen Tablette-kaiuttimen hengessä kehitetty Response D Two pyrkii uskolliseen tarkkailukaiutinmaiseen toistoon puhtaimmassa hifimielessä. com HIFIMAAILMA | 7 | 2007 17. (09) 6840 0010, www.kruunuradio.fi, www.proac-loudspeakers. Ion saavutti jo viime vuoden CESmessuilla parasta vastinetta rahalle -palkinnon. Nimellisimpedanssi on 8 ohmia, ja ilmoitettu taajuusvaste 30 - 30 000 hertsiä. Aidolla puuviilulla viimeistellyn koivuvanerikotelon valmistuksessa on pyritty tukevaan ja hyvin vaimennettuun rakenteeseen. Response D15: stä lainattu 6,5-tuumainen bassoelementti on uudistettu puhekelan sekä magneetin osalta, ja diskantti on muissakin ProAcin malleissa käytetty tuuman silkkidome. Lisätietoja: Kruunuradio, puh. Ihanteellinen kaiutin hyvästä äänestä nauttimiseen pienessä huoneessa, luonnehti lehti. Strategiset mitat ovat 430 x 203 x 260 mm ja 11 kiloa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Amphion on saanut tunnustusta jenkkilehdistöltä. Viiluvaihtoehtoja ovat musta saarni, mahonki, kirsikka ja vaahtera sekä lisämaksusta eksoottisemmat eebenpuu ja linnunsilmävaahtera. amphion ihastuttaa yhdysvalloissa Amphion Ion on saanut arvostusta rapakon takana, kun The Absolute Soundin päätoimittaja Neil Gader valitsi sen yhdeksi vuoden parhaista kaiuttimista. Hintalapussa lukee 2 800 euroa/pari. 88,5 desibeliä herkkää kaiutinta valmistaja suosittelee ajamaan 30-150 watin vahvistimella. Maaliskuun lehdessä (numero 170) testattua Ionia ylistettiin muun muassa äärimmäisen tarkasta äänikuvasta sekä läpikuultavuudesta. Tuloksena on kompakti jalustamonitori Response D Two. The Absolute Sound kuvasi silloisessa julkaisussaan (huhtikuu 2006, numero 161) kaiutinta esimerkilliseksi pikkukaiuttimeksi sekä ääneltään että designiltaan. pErintEinEn uutuusmonitori Brittiläinen ProAc on koonnut perinteiseltä näyttävään koteloon uusimpia teknologioitaan. Valinta paljastettiin lehden uusimmassa numerossa (lokakuu, 175)
RAPORTTI IFA 2007 -MESSUT TeksTi: PeTri TeiTTinen ja TePPo Hirvikunnas k u vaT : P e T r i T e i T T i n e n , T e P P o H i r v i k u n n a s , l a i T e va l m i s Ta j aT kaikkea uutta, niin pahassa kuin hyvässäkin Berliinissä pidettävä iFa eli internationale Funkaufstellung on maailman suurimpiin kuuluva kulutuselektroniikan messutapahtuma. kävimme tutustumassa yhä kiihtyvällä vauhdilla kehittyvään tekniikkaan. 18 HIFIMAAILMA | 7 | 2007
Hifiä ajatellen positiivisena ja tietyllä tavalla tulevaa ennustavana suuntauksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että usea tunnettu merkki esitteli kaksikanavaisia vahvistimia ja viritinvahvistimia ja ennen kaikkea panostaen enemHIFIMAAILMA | 7 | 2007 19. Sekä toinen toistaan suuremmat kuvakoot. Kun tähän yhdistetään vielä alati kehittyvä digitaalitekniikka, kasvanut kuvan erottelutarkkuus (HD = High De- finition) ja uudet kuvalähdeformaatit (Blu-ray ja HD DVD) unohtamatta digitelevisiota, ei ole mikään ihme, että jokainen kynnelle kykenevä yrittää ottaa omaa siivuaan tästä bisneksestä. maailmansodan aikaa lukuun ottamatta) ja viime vuodesta lähtien vuosittain. Kuva-asiantuntijamme Petri Teittinen keskittyi kotiteatteriin ja teräväpiirtotekniikkaan ja päätoimittaja Teppo HirviKunnas tutustui enemmän laadukkaampaan kaksikanavaiseen äänipuoleen. Kuvantoisto onkin ollut jo pitkään murroksessa. Vuosikymmeniä uneksitut taulutelevisiot ovat nyt viimein totta, ja hintatasokin on laskenut huimaa vauhtia. Esillä oli kuvanlaadultaan myös sellaisia esityksiä, että ei voi kuin ihmetellä. IFA ei ole tosin vuosiin väittänytkään olevansa mitkään hifimessut. Taulutelevisioiden markkinat käyvät kovilla kierroksilla. Kanavat myös monokytkettävissä (jolloin 5 x 500 W). Myös Denonin perusmallistossa on erittäin mielenkiintoisia uutuuksia, joissa muun muassa Audyssey MultiEQ -taajuuskorjain jo perusmallista AVR-1508 lähtien. Moni muistaa varmasti Denonin upeat yläpään malliston levysoittimet 80- ja 90-luvuilta. Miksei suurelle yleisölle voisi silti esitellä laadukkaampiakin vaihtoehtoja. Messut pitävät sisällään kulutuselektroniikkaa laidasta laitaan, televisioista, tietokoneisiin, kännyköistä, peleihin, elektroniikan komponenteista, kameroihin ja erilaista tarvik- keista lopulta kuvan- ja äänentoistolaitteisiin. Mainittakoon väärinkäsitysten välttämiseksi, ettei kuvan Panasonic ei kuulunut näihin ihmeteltäviin esityksiin, paitsi ihan positiivisessa mielessä. Messujen pääanti olivat taulutelevisiot ja taulutelevisiot ja taulutelevisiot. Pääteasteessa 10 kanavaa, joista kullekin luvataan peräti 300 watin jatkuva teho (4 ohmin kuormaan). Laadukas äänentoisto ei ole monien laitevalmistajien mielestä kovin kysytty tuoteryhmä. Esivahvistimessa on kaikki mahdolliset kuviteltavissa olevat ominaisuudet ja langaton verkkoyhteys kaikkine herkkuineen vielä kaupan päälle, kahdet kaukosäädöt sekä paljon muuta. Kuvalähteistä puhuttaessa aiheen nimi oli uudet käänteet Blu-ray- ja HD DVD -rintamilla. Denonin lippulaivat AVP-A1HD -AV-esivahvistin ja POA-A1HD-pääteaste ovat aikamoinen parivaljakko. Messujen parasta kuva-antia tarjosivat Pioneer ja Sharp. Yhteensä 160 000 neliömetrin alalla, 26 hallissa ja yli 1000 osastolla yli 1000 näytteilleasettajaa esittelevät uusinta tekniikkaa ja uusia tuotteita. Hifimaailma tutustui messuihin kahden toimittajan voimin. Katsottavaa siis riitti kyllästymiseen saakka, varsinkin kun messujen viihde-elektroniikan eli kuvan- ja äänentoistolaitteiden anti oli kuvapainotteinen. Saammeko nähdä niistä 2000-luvulle päivitetyt versiot piankin? E nsimmäiset IFA-messut järjestettiin jo vuonna 1924, ja siitä lähtien ne on pidetty joka toinen vuosi (2. Tosin vertailu eri osastojen väliä juostessa ei ole täysin objektiivista. Jo ensimmäisillä messuilla oli peräti 180.000 kävijää! Tänä vuonna kävijöitä oli 212.000. Taulutelevisiota siellä, taulutelevisioita täällä, taulutelevisioita siellä sun täällä... Tämä näkyi korkealuokkaisten äänentoistolaitteiden entistäkin pienempänä määränä ja hieman ehkä vaatimattomassa esillepanossa
Verkkoyhteydetkin alkavat pikkuhiljaa sekä pelata että yleistyä erityisesti AV-viritinvahvistimissa. Pokka piti vielä siinäkin vaiheessa, kun 70-tuumaisen LED-valaistun television hinnaksi ilmoitettiin yli 50 000 euroa. Kysymykset erikseen myytävistä asemista saivat aikaan vain käsien levittelyä ja hämmentyneitä ilmeitä. Taulutöllöjen tulva Messuilla ei voinut kääntyä edes paikallaan kopauttamatta otsaluutaan taulutelevision kulmaan. Esillä oli soittimia, elokuvia, kirjoittavia asemia ja niiden mediaa, sotapropagandaa unohtamatta. fatarjontaa edustavat mm. Pioneerin KURO-sarjan televisiot tekivät vaikutuksen paitsi sysipimeällä mustallaan, myös signaaliprosessoinnillaan. Televisioiden kuvanlaatua yritetään yhä parantaa jos jonkinmoisilla konsteilla. Satanen pois hinnasta, niin voisivat löytää ostajia. Onkyo esitteli osastollaan "oman" hd dvd -soittimensa; lainausmerkit sen takia, että tuotepäällikön mukaan DV-HD805 on kuoria lukuunottamatta Toshiban HD-XE1. Edustajan pokka siis, ei minun. Plasma ei ole niin kuollut kuin kuvittelin. Uusia soittimia tuli vastaan joka toisen kulman takaa. Toshiban ja HD DVD Promo Groupin yhteisellä osastolla olivat esillä marraskuussa ilmestyvät uutuudet HD-EP30 ja HD-EP35. Kaikilla oli esillä ainakin yksi 100 hertsin televisio, jonka liikkeentoisto oli tietysti messujen paras. oli R/RE-mediaa ainakin kymmeneltä eri merkiltä. Mikäli kaikki IFAssa esillä olleet taulutelevisiot upotettaisiin Mariaanien hautaan... Esillä oli myös entistä enemmän hienosti tyyliteltyjä ja viimeisteltyjä, erilliskomponenteista koostuvia midi- ja minikokoisia viritinvahvistin-CD-soitinyhdistelmiä. BDA:n oma osasto oli kuin Greatest Hits -kokoelma. Internet-radio tarjoaa paljon musiikkia, ei ehkä parhaimmalla mahdollisella laadulla, mutta joskus itse musiikki saattaa olla tärkeämpää kuin sen laatu. Seuraava malli osaa kaikki temput ja saattaa ehtiä myyntiin vielä tämän vuoden puolella. Punaiseen laseriin perustuva formaatti käyttää dvd-levyä, jota NME on kehittänyt entisestään lisäämällä kerrosten määrää. Jostain syystä hd dvd -leiri panostaa kovasti kannettaviin tietokoneisiin. Loewen Blu Tech Vision -soitin noudattelee merkin muun malliston mukaista muotoilua mutkattoman mallikkaasti - mmm! Sony houkuttelee kerhoonsa uusia jäseniä tarjoamalla Hämähäkkimies-trilogiaa uusien BDP-S300 ja BDP-S500-soittimiensa mukana. Alco Internationalin osastolta löytyi Venturerin nimissä julkaistava SDH7000. LG esitteli combosoittimensa ensimmäistä versiota, joka ei ole täysin hd dvd -standardin mukainen. Yhdestä nurkasta löytyi myös Alpinen hd dvd -autosoitin. Oli myös mukava havaita, että valmistajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota televisioidensa virrankulutukseen. Myyntilukujen on oltava valtaisia, sillä mikään muu ei selitä sitä, että aiemmin kahvinkeittimiin ja kengännauhoihin keskittyneet yritykset olivat nekin tuoneet messuille oman taulutöllömallistonsa. Puhujat painottivat formaattinsa kehittyneempää interaktiivisuutta, edullisempia hintoja sekä eurooppalaisten monistuslaitosten ja julkaisijoiden määrää. Toshibalta, Asukselta, MSI:ltä ja HP:ltä. Kuvakoot ovat kasvussa ja 50-tuumaisesta on nopeasti tulossa suosituin. Blu-rayn näkyvyys messuilla oli omiaan tukemaan BDA:n julistusta. Mikäli sodan voittaja ratkeaa pelkän soitinvalikoiman perusteella, vie Blu-ray voiton kotiin. Langalliset tai langattomat verkkoyhteydet tarjoavat uuden tavan musiikin kuunteluun. 3D-vaikutelma oli erittäin hyvä, mutta sen nähdäkseen piti seistä prikulleen lattiaan merkityssä kohdassa. JVC esitteli 110-tuumaista HD-ILA-televisiota, joka kulutti vain 200 wattia. Noh, vitsi vitsinä. Soittimien hinnat lähtevät 179 eurosta ja elokuvien hinnat jäävät alle 20 euron. Formaattia ei voi silti ohittaa olankohautuksella. Joillain valmistajilla oli esillä kokonaisia Eco-mallistoja. olisi se hyvä alku. Oli Super Blackia, Super Clearia ja vaikka mitä. Hieman rimpulan näköinen soitin houkuttelee ostajia hinnallaan: Yhdysvalloissa soittimen katuhinnan odotetaan putoavan jouluksi 150 dollariin. Taannoista Paramountin ja Dreamworks Animationin siirtymistä yksinomaan hd dvd:n tukijoiksi ei tietenkään jätetty huomiotta. Firman edustaja hehkutti jopa 20-kerroksista levyä ennen kuin joutui myöntämään, että ovat tähän mennessä onnistuneet vain 4-kerroksisen 24 gigatavun levyn tuottamisessa. Jälkimmäinen on nyt oikeasti HDMI 1.3 -standardin mukainen, tukee 1080/24p:tä sekä purkaa Dolby TrueHD- ja DTS-HD HR -ääniraidat. Samsung esitteli LED-taustavalaistuja LCD-televisioita, joiden kontrastilukemaksi ilmoitettiin pokerinaamalla 500 000:1. Niistä kiinnostavin oli BD-UP5000, joka osaa toistaa molempien teräväpiirtoformaattien levyt. DTS-HD MA:n purkaminen tai striimailu vahvistimelle ei luonnistu. Osastolla oli esillä pitkä rivi hd dvd -asemalla varustettuja läppäreitä mm. Toisaalla Sharp esitteli vain kolme senttimetriä paksua taulu-tv:tä, ja Philips oli vienyt Ambilight-ideaansa askeleen pidemmälle Aurealla, jonka kehykset muuttavat väriään ruudulla olevan kuvan mukaan. Suomessa ehkä paremmin autoistaan tunnettu Daewoo esitteli jopa profiili 2.0:n mukaisen soittimen, joka tukee kuva kuvassa -toimintoa ja internet-sisällön lataamista. Netistä lukemieni raporttien perusteella menetin jokusen soitinjulkistuksen ja paljon tyypillistä "me olemme jo voittaneet tämän sodan" -uhoamista. LG:n osastolla sai hämmästellä 3D-televisiota, jonka katseluun ei tarvita erikoislaseja. Toinen merkittävä ero on Onkyon reilusti korkeampi hinta. Lef-. Täysi 1920x1080-resoluutio yleistyy kovaa kyytiä ja Full HD -televisioiden hinnat putoavat siinä mukana. Samsungin, Hitachin ja Hyundain osastoilta, sekä ainakin kymmeneltä pienemmältä merkiltä. RAPORTTI IFA 2007 -MESSUT män laatuun kuin halpaan hintaan. BDA piti pressitilaisuutensa ennen messuja, arvatenkin vain sen takia, etten ehtisi sinne. Verkkoyhteyden ylitse on tietokoneelle tallennettu musiikki käytössä myös olohuoneessa (tai kuunteluhuoneessa), joka tapauksessa paljon paremmalla laadulla (toivottavasti) kuin tietokoneen omista tai vastaavista kaikattimista. Pioneerin ja Panasonicin lisäksi plasmatöllöjä löytyi mm. We Were Soldiers, Apocalypto, Lucky Number Slevin, Saw II ja III, Passion of the Christ ja Pulp Fiction. Kirjoittavaa hd dvd -asemaa ei tällä hetkellä saa kuin ostamalla läppärin. NME: n edustaja lupasi lähettää soittimen ja pinkan levyjä testiin, joten aiheeseen palataan Hifimaailman sivuilla. Formaattisota: HD DVD Messujen ensimmäisenä päivänä pidetty hd dvd -leirin pressitilaisuus oli tunnelmaltaan varovaisen optimistinen. Sanoma tuntui olevan "hd dvd on täällä jäädäkseen" ja tavoitteena enemmänkin rauhaisa rinnakkainelo kuin sodan voittaminen. Philipsin 3Dtelevisio oli anteeksiantavampi katselupaikan suhteen, mutta 3D-vaikutelma jäi kauas LG:n televisiosta. Formaattisota: Blu-ray Blu-rayn ja hd dvd:n välinen sota raivosi täysillä IFAssakin. Littutöllöjen tulvasta nousi esiin muutama trendi. Blu-ray-soittimiin kompasteli myös Pioneerin, Denonin, Sharpin, Panasonicin, Philipsin, Funain ja etenkin Samsungin osastolla, jossa oli esillä useampikin malli. Valmistajan mukaan soittimen eurohinnaksi tulee hurjat 300 euroa ja julkaisu lipsahtaa ensi vuoden puolelle. Kun vielä saisivat median hinnat laskuun, sillä 50 euroa 50GB:n levystä ei houkuttele. Panasonicin 4x-nopeudella kirjoittava asema herätti mielihaluja ja mediavalmistajien lukumäärä hämmästystä: vitriineissä 20 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 Formaattisota: musta hevonen NME:n kanttia pitää ihailla: firma yrittää tosissaan pistää blu-raylle ja hd dvd:lle kampoihin omalla HD VMD -levyformaatillaan
Eikä syyttä. Myös hifiharrastajien on oltava avoimia uudelle tekniikalle ja myös uusille tavoille kuunnella musiikkia. Ominaisuuksiin kuuluu myös USB-liitäntä sekä verkkoyhteys kaapelilla tai langattomasti kodin tietoverkkoon. Denon tarjoaa yksinkertaisen tyylikästä, mutta silti laadukasta kotiteatterimusiikkisysteemiä halajavalle uuden S302-yhdistelmän. Ominaisuuksiin kuuluvat myös HDMI1.3a, 1080p-skaalaus ja paljon, paljon muuta. Greatech µVac on maailman pienin putkivahvistin. Perusrakenne on samanlainen dipoli-kolmitie, mutta siinä käytetään kahta 12-tuumaista bassoa 909-mallin 15-tuumaisen sijaan, ja myös ulkomitoiltaan kaiutin on siten hieman pienempi. JVC uskoo vahvasti HD-ILA taustaprojektioon. Funain Blu-ray-tutkielma. Hinta on 940 euroa. Tämä pallokaiutin on 70-luvun upeaa designia ja se sopii edelleen, ja voisi sanopa jopa erityisesti myös tähän päivään. Mikä on tarkoitus. Ei ihme, jos enemmistö suuresta yleisöstä pitää high end -harrastusta hölmöjen hommana. htm . Erilaisuutta hakeville voisi tämä Grundigin 100vuotisen historian kunniaksi uudelleenlämmitetty Audiorama-kaiutinsarja olla mitä mielenkiintoisin vaihtoehto. Kokonaisuus pitää sisällään uusimman Faroudjakuvapiirin, joka skaalaa DVDkuvan 1080p-tarkkuuteen. Tehoksi ilmoitetaan yksi watti per kanava, virtalähde on erillinen. Myös Onkyo näyttää liittyneen HD DVD -leiriin kuvan mallillaan. Yamahan lippulaiva 11.2-kanavainen AV-viritinvahvistin DSP-Z11 tarjoaa muun muassa seitsemään pääkanavaan 140 watin antotehon ja surround-kanaviin 4x50 wattia, neljä HDMI-ottoa ja kaksi antoa. Kuvassa etualalla oleva laatikko on levysoitinesivahvistin. Myös se tarjoaa hintaluokassaan erittäin kilpailukykyiset ominaisuudet. Onkyon uusi AVviritinvahvistin TX-SR875 on hinta-laatu-ominaisuussuhteeltaan erittäin mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen laite. Huippuluokan laitteet ovat täällä aivan väärässä ympäristössä. Asettaa esille yleisön päiviteltäväksi läjä aivan sairaan kalliita laitteita. Sen pikkuveli TXSR-605 sai tänä vuonna EISA Awards -palkinnon. Lisätietoa laitteista kiinnostuneille: http://www.greatech.de/3. "Musiikki on liian arvokasta tullakseen pilatuksi liialla hifillä..." Saksalaisen Audio-lehden kokoama messujen vetonaulaksi tarkoitettu maailman kallein hifilaitteisto oli jälleen kerran säälittävä pläjäys. R907 on lähes identtinen 909 kanssa. Ympärisäteilevän kaiuttimen toisenlaisesta suunnittelufilosofista huolimatta kaiutin soi yllättävän tasapainoisesti erityisesti siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu. Jamon lukuisissa alan lehdissä tunnustusta saanut huippumalli R909 saa pian rinnalleen pikkuveljen. Se voidaan ripustaa kattoon tai pitää lattialla. Aivan älytön juttu. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 21
Uskokaa tai älkää, mutta stereoääni on tekemässä vahvaa paluuta. Yamahan uudet stereolaitteet olivat muotoilultaan kuin suoraan 70-luvulta. Pioneerin massiivisen SC-LX90:n hinta taitaa alkaa seiskalla, mikä ei ihmetytä hetkeäkään. Mitsubishi oli rakentanut osastolleen pari säkkipimeää teatteria. Pyöreästi viiden kiloeuron hintainen ja kurvikkaaksi muotoiltu Samsung SP-A800B luo 1920x1080-kuvan DLP-tekniikalla, minkä ansiosta sillä ei ole koskaan asiaa tähän taloon migreenikohtauksia aiheuttamaan. n Herttileijaa. Torvikuormitteisista diskanteistaan tunnettu legendaarinen Klipsch esitteli uuden huipputyylikkään Palladium-huippumallin. Tykin suunnittelussa on hyödynnetty Joe Kanen ammattitaitoa, joten tykin säätöjen luulisi olevan kohdallaan suoraan paketista nypättynä. Vaikutuksen tekivät myös Denonin, Marantzin ja tietenkin Mark Levinsonin osastoilla hipelöitävät A/V-vahvistimet. Yhteistä kaikille oli se, että mikäli paikalle ei osunut sopivasti ennen näytöksen alkua, ei demotilaisuuksiin ollut mitään asiaa. Ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa HD 1080/60p- ja 24p- videoformaattien tuki sekä äänipuolella tuki Dolby TruHD - ja DTS HD Master Audio -formaateille. Ääntä maailmaan Teräväpiirtolevyjen uusia ääniformaatteja tukevia HDMI 1.3 -kotiteatterivahvistimia oli esillä jokaisen itseään kunnioittavan valmistajan osastolla. Alarekisterin hoitavat kolme 9 tuuman neodymimagneetein varustettua bassoelementtiä. Jälkimmäisten runsaus suorastaan yllätti, kun taas DVD Audiota näki enintään muutamissa dvd-soittimissa. Sonyn VPL-VW60 "Amethyst" tukee 1080/24p:tä ja tarjoaa dynaamista 35 000:1 kontrastia. Potkut tämän idean keksijälle! Miragen Omniguide-tekniikkaa käyttävät takakaiuttimet eivät ehkä ole enää mikään uusi keksintö, mutta ovat tarjoavat edelleen sangen toimivan tavan toteuttaa laajalle alueelle säteilevä surround-toisto. 22 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Natiivikontrastiksi luvataan varsin mukava 30 000:1. Niin, miksi videoprosessorissa ei voisi olla pientä LCD-näyttöä? Sonyn AV-viritinvahvistimien huippua edustaa monipuolisin ominaisuuksin varusteltu 7-kanavainen STR-DA5300ES. Osa niistä oli kuitenkin nyt ensimmäistä kertaa suuren yleisön pällisteltävänä. Sony ja JVC käyttävät kumpikin LCOS-tekniikkaan perustuvaa ratkaisua. Hieman tyyriimpi HC6000 käyttää ilmeisesti yhä D6-sarjan LCDpaneeleita. Sanyon PLV-Z2000:n dynaamiseksi kontrastiksi lupaillaan 15 000:1. 15 000 eron parihintaisessa kaiuttimessa myös keskiääninnen on toteutettu torvielementillä. Epsonin uudessa EMP-TW2000:ssa on Sanyon tapaan uudet D7-paneelit. HC4900 on myyntiin saapuessaan markkinoiden edullisin Full HD -resoluutiota tarjoava tykki. Kiinalainen CAV on pikkuhiljaa vakiinnuttamassa asemaansa varteenotettavana high end -merkkinä. Todella käytännöllinen kassi messujen ihmispaljouden keskellä. Kerrassaan vakuuttava kaiutin vaativalle kuuntelijalle. "Niin suloisen pehmeä, mutta silti kuulas diskantti...". Yamaha esitteli järkälemäistä DSP-Z11:tä ja sen yli viiden tuhannen euron hintalappua. Uuden polarisoivan filtterin ja dynaamisen iiriksen ansiosta TW2000:lle lupaillaan jopa 50 000:1 kontrastia. Sen ilmoitetaan toimivat 500 hertsistä alkaen. JVC:n DLA-HD100 on edelleen kehitetty versio mainetta niittäneestä HD1:stä. Monien valmistajien valikoimista löytyi pikkunättejä ja/tai ökykalliita stereovahvistimia sekä CD- tai SACD-soittimia. Muillakin valmistajalla oli esillä ääniprojektoreja, mikä kielii niiden suosion kasvusta. RAPORTTI IFA 2007 -MESSUT Tykittäjille Kaikki esillä olleet tykit oli ehditty julkistaa ennen messuja. Philipsin takahuoneesta löytyi piskuisella putkivahvistimella varustettu kotiteatterisarja. Aäniprojektorien uusissa malleissa on vihdoinkin HDMI-liitäntä ja tuki monikanavaiselle PCM-äänelle
Mallistossa on kaksi lattiakaiutinta, kaksi erikokoista jalustakaiutinta sekä keskikaiutin. Alumiinikartioiden pintaan on muotoiltu tarkasti laskettu epäsymmetrinen kennomainen kuvio. Vakuuttava olemus ja vielä vakuuttavampi ääni. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 23. Messun hälinässä kuunteleminen oli valitettavasti täysin mahdotonta. Saksalainen Elac esitteli paljon uusia malleja, mukaan lukien uuden 240-sarjan. Kuuntelumahdollisuudet olivat messuilla rajoittuneet, mutta nopea sessio antaa aihetta odottaa kohtalaisen hyvää tulosta. Sen keskiääni- ja bassoelementeissä käytetään Elacin kehittämiä Crystal Membrane -kartioita. Harrastuksessaan jo pidemmälle kehittynyt saattaa olla kiinnostunut erittäin hienostuneesta ja haluttavan oloisesta Marantz CS-7S2 -esivahvistimesta. Kotelo toimii osittain itsessään toistavana ja resonoivana elementtinä. Kuvan malli, Tensor Alpha tarjoaa vakuuttavassa 153 kilon paketissa muun muassa kaksi 13 tuumaan aktiivisesti ohjattua subwooferia (500 W/kanava), kaksi 8-tuuman midbassoa, nauhakeskiäänet ja nauhadiskantin. Kuvassa pienin jalustakaiuttimista, BS 243. Raskaampaa hifiä ja huippuluokan laadukasta äänentoistoa olisi voinut olla esillä hieman enemmän. Korkeat taajuudet toistetaan legendaarisella JetDrive-nauhadiskantilla. Tällä saavutetaan valmistajan mukaan laajempi ja tasaisempi toisto elementin ylemmillä taajuusalueilla. Messujen ehkäpä parasta äänentoistoa edusti saksalainen ADAM Audio. 9 000 euroa (Saksassa) on kohtuuhinta huippuluokan esivahvistimesta. Onkyon "soivat kaiuttimet" eivät ole maailmalla enää mikään huippu-uutuus, mutta edelleen mielenkiintoiset
Juuri nämä ovat ominaisuuksia, joissa suurimmat erot nykyisten taulutelevisioiden välillä syntyvät. Jos rahaa on riittävästi, useammaltakin valmistajalta löytyy yli 100 tuuman plasmanäyttöjä. Yksi syy plasman selviämiseen on ollut se, että se tarjoaa ideaaliolosuhteissa edelleen parempaa kuvanlaatua kuin LCD. Nurkan takana häämöttävät myös uudet LED-pohjaiset näyttötekniikat, jotka periaatteessa ovat valovuosia kilpailijoitaan edellä niin kontrastissa, valotehossa, väritoistossa kuin energiankulutuksessakin. Tietokonenäyttöjen ja ammattipuolen sovellutuksissa kisa tarkkuudesta jatkuu luultavasti loputtomiin, mutta näitä tavallisen television ostajan ei kannata miettiä liikaa. Ja täyden teräväpiirron televisiolähetykset rantautuvat todennäköisesti muutaman vuoden päästä myös Suomeen, vaikka YLE tässä vaiheessa vakuuttelisikin päinvastaista. Pitkä taistelu tarkkuudesta on päättymässä täyden HDtarkkuuden voittoon. Tumman pään sävytoisto ja mustan taso ovat plasmalla usein parempia varsinkin jos katselukulma poikkeaa vähänkin Terävämpi 24 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Loppupeli ratkaistaankin muilla argumenteilla kuin kuvan pikselimäärällä. LCD-näyttöjä on tällä hetkellä tarjolla kaupan hyllyillä selvästi eniten lähes kaikki taulutelevisiot ovat kokoluokassa 2137 tuumaa LCD-pohjaisia. Full HD eli 1920x1080 kuvapistettä on suurella todennäköisyydellä tulevaisuuden standardi sekä elokuville että televisiolähetyksille. asentaminen vaatii pimennettävän huoneen, erillisen virittimen ja jonkin verran enemmän vaivaa kuin taulutelevisio. Plasma elää siitä huolimatta edelleen, vaikka sille on toistuvasti ennustettu kuolemaa pienen tarjontansa ja suuren virrankulutuksensa takia. Kaikille se ei kuitenkaan ole realistinen ratkaisu, koska TeksTi: Mikael NeDersTröM k u vaT : s a M u s a u r a M a Eräs pitkällinen kädenvääntö on liittynyt plasma- ja LCD-tekniikoiden kuvanlaadulliseen paremmuuteen. Vasta kun huone pimennetään, plasma alkaa osoittaa vahvuuksiaan. LCD toistaa hohtavan kirkkaat päivänvalokohtaukset uskottavammin, koska sen absoluuttinen valoteho on huomattavasti suurempi. Suurissa kokoluokissa on jonkin verran myös taustaprojektiotelevisioita, mutta näiden tarjonta on jäänyt Suomessa hyvin marginaaliseksi. Lisäksi kun kuvakoko alkaa mennä yli 37 tuuman, on plasmanäyttöjen määrä selvästi suurempi. TIETOA JA TAITOA KOTITEATTERIN TELEVISION VALINTA D H ll u F Kuinka paljon pikseleitä laitetaan? Viimeiset pari vuotta taulutelevisiovalmistajat ovat kisanneet lähinnä resoluutioon, valotehoon ja kontrastiin liittyvillä luvuilla. Tällöin pieni hajavalokaan ei syö kuvasta elävyyttä. Väritoiston, mustan tason ja kontrastin osalta plasma on perinteisesti ollut LCD:tä parempi, kun taas LCD on mennyt ohi valotehossa, jolla on merkitystä varsinkin valoisassa huoneessa. Nyt näistä ovat jäljellä enää vain valoteho ja kontrasti, koska markkinoilla alkaa olla reilusti täyden HD-resoluution tarjontaa. Jos kuvan on oltava todella suuri, videotykki on varteenotettava vaihtoehto. Nyt kun resoluutiossa ei ole enää lisäämisen painetta, katse kääntyy kuvan valotehoon, kontrastiin, liiketoistoon ja mustan tasoon. Tyhjiä lupauksia on kuitenkin kuultu niin monta vuotta, että näiden varaan ei kannata käytännössä paljoa laskea. Katse kohti kuvanlaatua Tarjontaa kaikissa kokoluokissa LCD- ja plasmatekniikka ovat vuoron perään haastaneet toisiaan suuren kuvan kuninkuudessa. Elokuvilla haamuraja on saavutettu ainakin muutamaksi vuodeksi: Blu-ray, HD DVD sekä HDTV-lähetykset asettavat ihanteellisimmaksi tarkkuudeksi taulutelevision ostajalle täyden HD-resoluution eli 1920x1080 pikseliä
Kaukosäätimistä Philips on selkein, mutta yhdessäkään ei ole hämärämmässä kotiteatterissa kaivattavaa taustavalaisua. Jokainen säädin osaa ohjata myös saman valmistajan DVD-soitinta. tulevaisuus HIFIMAAILMA | 7 | 2007 25
Tällöin puhutaan ANSI-kontrastista. ANSI-kontrasti on yleensä LCD:llä kertaluokkaa heikompi kuin sen varsinainen valtti, onoff-kontrasti, joka tulee esiin peräkkäisten kuvien suurena valoisuuserona. Siksi ennen ostopäätöstä näytön kuvaa on katseltava myös käytännössä ja unohdettava tekniset mainospuheet. TIETOA JA TAITOA KOTITEATTERIN TELEVISION VALINTA Ainoana joukosta Panasonicissa on HDMI-otto myös etulevyssä. Panasonicissa on myös paikka SD-kortille. Kaikissa kolmessa televisiossa on äänelle digitaalianto, kuvassa Panasonic. keskilinjalta. Standby-tilassa kaikkien virrankulutus on noin 50 wattia. Pieni siivu teräväpiirtotarjonnasta Opastavan jutun täydennykseksi päätimme käytännössä myös kokeilla kolmea Full HD -resoluution näyttöä. On-off-kontrastia on helppo parantaa automaattisella himmentimellä eli iiriksellä, mikä on monissa uusissa LCD-näytöissä tehtykin. Vasta luonnollinen ja monipuolinen elokuvamateriaali paljastaa, onko taulutelevisiosta mihinkään. Syy jäi arvoitukseksi. Lastentauteja Testin alkuvaiheessa kävi selväksi, että kaikista yhteensopivuusongelmista ei ole vielä päästy. oheinen tietolaatikko) on erittäin vaikea selvittää muuten kuin kokeilemalla. Plasmatelevisioiden virrankulutus voi yllättää. Lopputulos on se, että markkinoilla on sekä erittäin hyviä että huonoja näyttöjä, jotka ei26 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 vät jakaudu kuvanlaadultaan siististi kahteen kategoriaan teknisten ratkaisujen perusteella. Philips edusti LCD-tekniikkaa ja Pioneer ja Panasonic plasman parhaimmistoa. Elokuvamateriaalilla plasman ja LCD:n ero näkyy siinä, että plasma toistaa kuvan selvästi dynaamisemmin ja kolmiulotteisemmin, kun samassa kuvassa on yhtä aikaa tummia ja valoisia kohteita. Otos ei ollut kattava mutta se oli mielenkiintoinen. Monella valmistajalla oli malli juuri vaihtumassa, joten markkinoiden koko valikoimaa emme tällä kertaa saaneet katettua. Lisäksi Thomson ilmoitti ykskantaan, että sen televisioita ei enää anneta minkäänlaiseen testiin. Tyypillinen LCD:n Akilleen kantapää, heikko liiketoisto, on niin ikään parantunut huomattavasti vuosien myötä. LCD-tekniikkaan pohjautuva Philips otti rauhallisesti signaalista riippumattomalla 135 watilla. Plasman ikävänä puolena on kuvan kiinnipalaminen, jos näyttöä käyttää esimerkiksi tietokoneen yhteydessä. Philips katkoi signaalia säännöllisesti, kun käy-. Kuvassa näkyvä Panasonic imaisi pahimmillaan 490 wattia ja Pioneer 370 wattia. Varsinkin kuvanprosessoinnin laatua (kts. Lähes mustalla kuvalla lukemat laskivat 290 ja 250 wattiin
Pientä lisäarvoa tuo kuitenkin se, että jokainen osaa ohjailla myös saman valmistajan DVD-soitinta. Siansaksaa vasta-alkajalle Philipsin valikkosuomennokset on todennäköisesti tehnyt kone, joka toimii harvinaisen typerän sanakirjan avulla. Kaukosäätimissä ei ole sen suurempia eroja. Oheisessa tietolaatikossa on kerrottu television säätämisestä kotikonstein tarkemmin. Usein tämä on tarpeen, koska television alkuperäiset asetukset voivat olla hyvinkin pielessä. Manuaalien ja valikkojen suomentamisella on varmasti nykyisin tolkuton kiire, mutta joku raja siansaksallakin pitäisi olla. Ekologisia arvoja Jos näytölle kertyy huomattavan paljon käyttötunteja, kannattaa myös laitteen energiankulutukseen kiinnittää huomiota. Philips on selkein, mutta valitettavasti yhdessäkään säätimessä ei ole valaisua. Philipsin päädyssä olevassa liitäntäpaneelissa on myös USB-paikka. Valitettavasti kovin moni tuskin keksii kokeilla ominaisuutta, kun se kuvataan manuaalissa "automaattiseksi sirinän vähennykseksi kuvan muotoilluissa osissa". Perinteisesti HIFIMAAILMA | 7 | 2007 27. Panasonic ei hyväksy lainkaan 1080p24kuvaa, joten tämä potentiaali jää HD-levyiltä käyttämättä. Jokaisessa televisiossa luonnollisesti toimivat 1080p50- ja 1080p60-signaalit sekä tyypilliset resoluutiot tästä alaspäin. Esimerkiksi kohinanvaimennus on nimetty "melunvaimennukseksi". Osasyy saattaa olla Pioneerin soittimessa, jossa on vielä beta-tason ohjelmisto, joka voi vaikuttaa HDMI-annon vakauteen. Resoluution, virkistystaajuuden tai HDMI-kaapelin vaihtaminen ei auttanut, joten ongelman alkuperä jäi arvoitukseksi. Muitakin harhaanjohtavia käännöskukkaisia löytyy, mikä on Philipsin kohdalla erityisen ikävää, koska valikko on muuten selvästi pyritty suunnittelemaan maallikoita varten. Panasonicille on nostettava hattua siitä, että televisiossa on mukana myös moskiittokohinan (eli ääriviivojen ympärillä esiintyvän pikselikohinan) vaimennus, jota tavallinen kohinanvaimennin ei yleensä osaa tehdä. Philipsissä on vain kaksi SCART-liitäntää, mutta kolmen HDMI:n tukemana se on todennäköisesti tarpeeksi. tettiin Pioneerin blu-ray-soitinta. Ambilight-taustavalaistus on mahdollista kytkeä päälle tai pois käyttäjän mieltymysten mukaan. Edesmennyt Pahkasikakaan ei olisi pystynyt hilpeämpään suomennokseen. Pioneer ja Philips puolestaan ymmärtävät myös 24 hertsin virkistystaajuutta. Pioneerin soittimen omistajan kannattaa joka tapauksessa tarkistaa yhteensopivuus Philipsin kanssa. Kuvasäädöt ovat selvästi monipuolisimmat Pioneerissa, jossa oikeastaan kaikkea tarvittavaa voi säätää
Jos tarkoitus on katsella satunnaisesti taustalla televisiota, vuokrata jonkun verran DVD-elokuvia ja panostaa vähemmän HD-materiaaliin, niin Philips on hyvä vaihtoehto. Pioneer on selvästi monimutkaisin, mutta säätömahdollisuuksiakin on vastaavasti eniten. Kyseessä on siis valistuneen harrastajan valinta. Panasonic on kuvanlaadultaan samaa tasoa Philipsin kanssa, mutta muuten jää tällä kertaa hiukan väliinputoajaksi. Useimmille iskee vaihtelunhalu ennen kuin televisio sanoo sopimuksensa irti. Yksi ylitse muiden Käyttöönoton helppoudelle ei tällä kertaa pantu sen enempää painoa, koska tässä suhteessa näytöissä ei ole ratkaisevan suuria eroja. Lisäetuna on pienin virrankulutus ja n suurin valoteho. 28 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Useimpien nykyisten plasmojen ja LCD-näyttöjen käyttöikä ylittää normaalikäyttäjän kärsivällisyyden, joten tässä suhteessa ne ovat samalla viivalla. Philipsin valikkorakenne on yksinkertaisin, mutta Panasonic tuntuu kaikkein loogisimmalta. Paras ANSI-kontrasti, mustan taso, laaja katselukulma ja muutenkin puhtain kuva tuovat testivoiton kotiin. Valmiustilassa Philips vie enemmän virtaa kuin plasmat, mutta kuormituksen alkaessa kasvaa tilanne kääntyy päälaelleen. Selvästi vähiten virtaa erilaissa kuormitustilanteissa vie Philips. Mitä suuremmaksi kuormitus kasvaa, sen suurempi ero on Philipsin ja plasmojen välillä. Tämä kuitenkin sillä varauksella, että huone on mahdollista pimentää edes auttavasti. Lisäksi Pioneer on parhaimmillaan silloin, kun kuvalähteenä on hyvälaatuinen HD- tai DVD-materiaali. Manuaalin ja ajan kanssa näistä selviää myös ensikertalainen. TIETOA JA TAITOA KOTITEATTERIN TELEVISION VALINTA Pioneerissa päädyn liitännät sisältävät Philipsin lailla myös USB:n. Pioneer tarjoaa erittäin laajat mahdollisuudet kuvasäätöihin. Kestävyyden kannalta laitteita on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen. Millään kuvanlaadun osa-alueella se ei pääse Panasonicin tai varsinkaan Pioneerin ohi, mutta varsinkin suttuisesta ja pakatusta digi-tv-materiaalista se osaa tehdä siedettävän näköistä. Tulokset näkyvät oheisessa taulukossa. Panasonic on selvästi epäekologisin, sen jälkeen perässä seuraa Pioneer. Aloittelijaa tämä voi kauhistuttaa, mutta vakavampi harrastaja on varmasti tyytyväinen. Pioneerin erikoisuus on mahdollisuus liittää television omaan vahvistimeen ulkoiset kaiuttimet. plasma on ollut suurempi virtasyöppö kuin LCD. Näin oli myös tällä kertaa. Kuvanlaadullisin kriteerein arvioiden Pioneer on testin selvä voittaja
Nämä kaikki ovat erittäin perinteisiä lähtökohtia, joista ei arvaisi, kuinka poikkeuksellinen kaiutin on kyseessä. Pääkaiuttimien kymppitonnin parihinta antaa jo odottaa tältä kotiteatterisarjalta jotain selvästi erityistä. T E K S T I JA K U VAT : S A M U S A U R A M A 30 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. TESTI 5.1-KAIUTINSARJA JBL ARRAY Makeaa mahan Kolmitierakenne, bassorefleksikotelo ja 89 dB/W -herkkyys
Näin varmistetaan kaiuttimien toimivuus niin paperilla kuin käytännössäkin kaikilla uusimmillakin ääniteformaateilla. Bassopäätä vain hoidetaan kahdella suljettuun koteloon asennetulla kahdeksantuumaisella. Elementin puhekela on halkaisijaltaan kymmensenttinen, eli kuumenemisen ei pitäisi olla ensimmäisenä vastaan tuleva ongelma. Diskantti on sama kuin keski- ja pääkanavissa. 75 cm korkea hyllykaiutin ei ole Suomen markkinoilla tyypillinen ratkaisu, mutta näin JBL kutsuu surroundkanavaan tarjottavaa Array 800 -kaiutinta. Tuore Array-sarja pohjautuu samaan ideologiaan sen verran muokattuna, että keskialuetorven yläpää rajataan kahdeksaan kilohertsiin, ja siitä jatketaan pienellä kompressiodiskantilla pitkälle kuuloalueen yli. Refleksiputket ovat hyvin elementtien kokoon suhteutetut ja päistään pyöristetyt. Kumipintaa on kuitenkin aivan mahdotonta saada pidetyksi täysin siistinä ja puhtaana. Bassoelementti on refleksikoteloitu kahdeksantuumainen, ja keskialueen kompressioelementti 1,75tuumainen. Magneettikentän luvataan olevan poikkeuksellisen symmetrinen. Basso ei ole ylenpalttinen tai holtittoman korostunut vaan muistuttaa pikemminkin putkivahvistimen perästä saatavaa pehmeän mehevästi potkaisevaa bassoa kuin transistoripäätteen kontrolloitua ja terävää pauketta. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 31. 15-tuumaiselle refleksikoteloidulle elementille antaa vauhtia kilowatin vahvistin. Keskialuetorvi on yleisen tavan vastaisesti pystyasennossa kaikissa Array-sarjan malleissa. täydeltä on tehnyt todella pitkään yksinkertaisia kaksitiekaiuttimia, joissa normaalin, tosin yleensä keskivertoa kookkaamman, bassoelementin kaverina on torvikuormitteinen kompressioelementti hoitamassa keskialueen ja diskantin. Viimeistelynä on pianolakattu lähes musta pinta kyljissä ja hyvin tummanharmaa matta kumipinta niin kaiuttimien yläpinnoissa kuin torvirakenteissakin. Kaikkien kaiuttimien mukana tulee sarja viimeisteltyjä ja tukevia piikkien aluslevyjä. Array 880 -keskikanavan keskiääni- ja diskanttielementit ovat identtiset 1400-lattiamallin kanssa. Subwoofer vaikuttaisi järkälemäiseltä kotiteatterin tyypillisten kainalokokoisten satelliittien kanssa, mutta se lähes häviää kookkaiden pääkanavien huomassa. Array 1400 -pääkaiuttimien bassoelementti on 14-tuumainen ja se majailee pyöreästi satalitraisessa refleksikotelossa. Pääkaiuttimet ovat pakkauksessa kahdessa osassa, ja kiinnitystä varten on pakattu Made In USA -kuusiokoloavain, joka sekin vakuuttaa laadullaan. Mattapinta puolustaa paikkaansa siinä mielessä, että siitä ei kriittisen teatteristin huoneessa tule varmasti ensimmäistäkään heijastusta valkokankaalta siroavasta valosta. Keskialuetta hoitaa kolmen tuuman ja diskanttia tuuman kompressioelementti. Kun niin isommat kuin pienemmätkin asiat on hoidettu poikkeuksellisen tinkimättömästi, näyttävät kaiuttimien takana olevat muoviset perustason liitinpaneelit aivan väärään paikkaan eksyneiltä. JBL Vaivattomat ja mehevät musiikilla Puhtaasti musiikilla kuunneltaessa Array 1400:n ääntä leimaa vaivattomuus ja lämminsointisuus
Vaikka vyötärölle ulottuvaa Array 800 kaiutinta onkin ensialkuun vaikea mieltää hyllymalliksi, se toimii kyllä juuri niin. Jos nyt kokonaisuudesta jotain valittamista pitää keksiä, niin subwooferin toisto voisi ulottua hieman alemmaksikin. Surroundkaiuttimet eivät myöskään paikallistu äänilähteiksi, vaan monikanavamateriaalilla koko järjestelmä istuu saumattomasti yhteen. Joidenkin huippukaiuttimien aivan viimeistä läpikuultavuutta Array 1400:ssa ei ole. Array-sarja osoittaa, että tätäkin tekniikkaa voidaan käyttää hyvin ilman sivuoireita. 32 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. 3040 cm korkealla jalustalla kaiutin istuu sävyltään oikein hyvin pääkaiuttimiin. Äänensävyltään siis silloin, kun pääkanavia ei kuunnella korkeussuunnassa ihan suoraan keskiäänielementin akselilta. TESTI 5.1-KAIUTINSARJA JBL ARRAY Mukana tuleva piikkien aluslevysarja ja kokoamiseen käytettävä kuusiokoloavain ovat pieni osoitus yksityiskohtiin ulottuvasta viimeistelystä. JBL Array 1400 -lattiakaiutin Hinta: 4 990 / kpl Mitat (l x k x s): 39,4 x 118,1 x 48,3 cm Massa: 52 kg Toimintaperiaate: 3-tie, bassorefleksi JBL Array 880 -keskikaiutin Hinta: 3 490 Mitat (l x k x s): 73 x 31,1 x 27,9 cm Massa: 21 kg Toimintaperiaate: 3-tie, suljettu JBL Array 800 -jalustakaiutin Hinta: 2 990 / kpl Mitat (l x k x s): 27,3 x 74,3 x 35,6 cm Massa: 18 kg Toimintaperiaate: 3-tie, bassorefleksi JBL Array 1500 -subwoofer Suoraan keskiäänielementin akselilta kuunneltaessa äänessä on kuultava honotus, mutta se häviää kokonaan, jos kuuntelupaikka siirtyy ylös- tai alaspäin. Kapasiteettia on paljon, ja toisto on hallittua ja vaivatonta poikkeuksellisen suurillakin äänenpaineilla. Suoraan akselilta kuunneltaessa sointia leimaa poikkeuksellisen vahva läsnäolon tunne, joten jokainen voi hakea sopivan kompromissin omien mieltymystensä mukaan. Array-perhettä tulee helposti kuunnelluksikin hieman normaalia suuremmalla äänenvoimakkuudella, koska ääni ei ala missään vaiheessa käydä korviin väsyttävänä tai riipivänä. Aivan alimmat taajuudet jäävät vaimeiksi, joten lähes pelkän tuntoaistin puolelle osuvat vavahdukset jäävät toistumatta. Enemmän kyllä jää harmittamaan oman lompakon litteys, näitä kaiuttimia jäi palautuspäivänä todella ikävä. Artikulointi on poikkeuksellisen skarppia, ja moni mössöiseltä aiemmin kuulostanut dialogi muuttuu paria kertaluokkaa selkeämmin ymmärrettäväksi. Kompressioelementti on saanut hifistien keskuudessa pahan maineen. Myös avara ja ilmava, mutta sormella osoittelematon stereokuva ohjaa huomiota musiikkiin kokonaisuutena äänitteellisten yksityiskohtien sijasta. Sama piirre pätee toki koko sarjaan. (09) 855 3400, www.hcf.fi, www.jbl.com Musiikki Elokuva 9 9½ HIFIMAAILMA Vertailulaitteisto Arcam FMJ A32 -vahvistin Naim CD5i -CD-soitin Harman Kardon AVR745 -av-vahvistin Denon DVD-3910 -DVD-soitin Gradient Evidence MK3- ja Prelude-kaiuttimet Analysis Plus -kaapelit Auktoriteettia ja artikulaatiota elokuviin Keskikanava istuu pääkanavien väliin hyvin niin äänensävyllisesti kuin äänikuvallisestikin. Toisaalta sen erittäin vahvana valttina on kyky yhdistää rasittamaton vaivattomuus ja lämpöisyys ilman mitään paksuutta kykyyn soittaa mukaansatempaavaa musiikkia kaikenlaisilta äänitteiltä. Kaiuttimia voi myös kallistaa pohjan säädettävillä piikeillä niin, ettei kuuntelupaikka osu ihan suoraan keskiakselille. Itseäni äänensävyvirhe haittasi vähemmän kuin mitä läsnäolo toi musiikkiin lisää, joten kuuntelin mielelläni korkeussuunnassa suoraan keskiäänisen akselilta. Korkeammalle nostettuna, mikä surroundeille on käytännön syistä järkevää, bassopää ja alakeskialue ohenevat jonkin verran, mutta sijoitus seinää vasten taas tasaa tilanteen, ja tuloksena on varsin tarkasti äänensävyltään yhteen istuva sarja. Mieleen tulee myös, että viidestä Array 800: sta ja subwooferista koottu sarja istuisi varsin hyvin pienempäänkin tilaan, jos kookkaiden pääkaiuttimien fyysinen tai äänellinen olemus vaikuttaa liian suurelta. Hyvät äänitteet soivat toki arvonsa mukaisesti, mutta teknisesti heikommin tehdyt tuotteet sujuvat nekin poikkeuksellisen mukaansatempaavina. n Hinta: 3 590 / kpl Mitat (l x k x s): 49,5 x 58,4 x 48,3 cm Massa: 57 kg Toimintaperiaate: bassorefleksi + Voimakas läsnäolon tunne ja mukaansatempaavuus kaikella musiikilla + Erittäin yleispätevä ja miellyttävä Suoraan akselilla pääkaiuttimien toisto ei ole aivan neutraali Subwooferin toisto ei ulotu ihan alas asti Lisätietoja: Harman Consumer Finland, puh. Subwooferista tuntuu irtoavan pehmeää ja sävykästä voimaa isoonkin tilaan
Värit kuin suoraan luonnosta. us! Huippu-uutu Epson EMP TW2000 Epson EMP TW1000 Epson EMP TW700 · uuden sukupolven projektori täydellä 1080p teräväpiirtotekniikalla · uskomaton 50 000:1 kontrastisuhde · tehokas 1600 lumenin kirkkaus · 1050/24fps yhteensopivuus HDMI v1.3ja YUV-liitäntöjen kautta · luonnolliset värit ja sävyt 10-bittisellä värinkäsittelyllä ja x.v.Color-väritilan ansiosta · loistava kuva Epson C2Fine-paneelilla ja Epson Cinema- Filter- ja DeepBlack -tekniikoilla · monipuoliset asennusmahdollisuudet linssin siirron ja kuvasäätöjen avulla svh 3 490 eur · tarkkuus 1080p (1920x1080) · Full HD-tekniikka · kirkkaus 1200 ANSI-lumenia · 12 000:1 kontrastisuhde svh 2 790 eur · tarkkuus 720p (1280x720) · HD-valmius · kirkkaus 1600 ANSI-lumenia · 10 000:1 kontrastisuhde svh 1 190 eur www.epson.fi Epson maailman myydyin projektori jo vuodesta 2001 vuoden takuu 3 Kolmen vuoden lamppu- ja laitetakuu lampputakuu 3 vuotta tai 1700 h Epson jälleenmyyjät PK-seutu Helsinki: Euronics · Kruunuradio · Mikromaja · Rajala Pro Shop · Videotykki Espoo: Musta Pörssi Suomenoja Vantaa: Cruzbroker · Hirvox Forssa: Tekniset Lehtovirta Hämeenlinna: Tekniset Tv-Sävel Lahti: Musta Pörssi Lappeenranta: Musta Pörssi Pori: Rajala Pro Shop · Expert Konepiste Tampere: Rajala Pro Shop · Videotykki Turku: AV-Rajala · Musta Pörssi. TERÄVÄÄ TYKITYSTÄ Tule DigiExpoon 2. - 4.11.2007 ja ihastu Epsonin uusiin kotiteattereihin! Lumivalkoista ja sysimustaa
Kuutoshallissa oli myös pieni alue, johon kertyi hifiharrastajaa palveleva joukko maahantuojia ja valmistajia. Kruunuradion väki oli laittanut rohkeasti samaan settiin Pioneerin tuoreen Blu-Ray-soittimen asiaankuuluvan viritinvahvistimen kanssa ja lisäksi Michellin levysoittimen. Sydämenä on Tangbandin laajakaistaelementti, ja verhoiluksi on helppoa valita vaikka millainen kuosi kaiutinta peittämään. Tivoli Audio oli paikalla laajalla mallistolla ja tutuilla ihmisillä. Pylon on Perttu Luomalan hauskan näköinen ja asiallisesti soiva kaiutin. Selkeää ja tuttua lähestymistä hifiin edusti osasto, jossa Genelecin 8000-sarjan kaiuttimet olivat Ecophonin akustiikkalevyjen pehmeässä ja miellyttävän rauhallisessa huomassa. Elegantti ratkaisu perinteisempää laitteistoa käyttäville oli Simexin Spectral-laitetaso, jonka varmasti kehtaa tuoda tyylikkään avaraan ja valoisaan olohuoneeseen. Lisätietoa voi etsiä nettisivuilta pajaratorio.blogspot.com Ecophonia lukuun ottamatta akustiikkatuotteita ei ollut tarjolla. Yläkertaa samoilemalla eteen osui vielä kaksi hifiaiheista kohdetta. Harmi, ettei vinyyli ollut soimassa. Pienet ja hyvä-ääniset laitteet näyttävät edelleen mallia monelle muulle, perässähiihtäjillä nimittäin tuppaa olemaan usein tarpeetonta nippeliviidakkoa naamataulussa ja ikävä äänenlaatu, eli lähtökohdissa on jo menty metsään. Habitare ei tee tästä poikkeusta, vaikka mitään varsinaisesti yllättävää ei tänä vuonna ollutkaan tarjolla. S yyskuun loppupuolella, vain viikkoa ennen Hifimaailman omia messuja, Messukeskus paisui jälleen hyvin monenlaisia makuja palvelevista sisustustuotteista. Kolme hyvää diffuusoria löytyi kyllä muilta osastoilta, ja ideat ovat varmasti vapaasti varastettavissa. 34 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 Hifiä Habitaressa Soundworksin ystävällisesti lainaamat Avantgarden kaiuttimet yhdessä Hovlandin ja Meridianin elektroniikan kanssa keräsivät ansaittua huomiota Hifimaailman omalla osastolla. Genelecin 8000-sarjan pienokaiset olivat Ecophonin akustiikkalevyjen rauhoittavassa seurassa.. Sisustusmessuille kuuluu itsestään selvänä Bang&Olufsen, ja esillä olikin mallistoa laajasti. Näytettävä ja soitettava materiaali oli hauskasti mahdollisimman kaukana tyypillisestä testitavarasta. RAPORTTI HABITARE-MESSUT 19.23.9.2007 T e k s T i j a k u vaT : s a m u s a u r a m a Loewen osasto oli onnistuneesti valolla sisustettu. monilla muillakin kuin varsinaisilla alan messuilla näkyy jonkin verran hifiä. Loewen tyylikkäästi valolla somistettu osasto houkutteli varmasti samoja asiakkaita puoleensa kuin Beo
Helposti vaihdettava verhoilu ja mihin hyvänsä suuntaan lähtevä kaiutinjohto taas sisustusystävällisyyttä. Michell Gyro SE ja Pioneerin BluRay sulassa sovussa. Moderni ja klassinen tekniikka voisivat elää myös rinnatusten, vaikka kuvassa ne ovatkin toki tyypillisesti päällekkäin. Simexin tarjoamat Spectral laitetasot edustavat toimivaa hifilaitteiden sijoittelua normaalin huonekalun oloiseen telineeseen. Näitä ideoita kannattaa varastaa ja jatkokehitellä omaan käyttöön. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 35. Tivoli Audio jaksaa kiinnostaa. Hyvä äänenlaatu ja yksinkertaisen toimiva muotoilu ovat harvoin poissa muodista. Normaalielämään toimivinta akustointia tarjosivat hyvinä diffuusorina toimiva kirjapino, valaisin ja puurimoista tehty muotoiltava väliseinä. Beovision 9- ja Beolab 9 -malleja yhdistää muotoilun lisäksi keskialueen ja diskantin akustiseen linssiin pohjautuva rakenne. Tangbandin laajakaistaelementti ja transmissiolinjakotelo edustavat Pylonissa klassista hifinäkemystä
ANSI-kontrastia on LCD-tekniikalla huomattavasti työläämpi parantaa, joskin myös sen kerrotaan nousseen uuden paneelityypin myötä. Parannus ei kuitenkaan ole aina niin suuri kuin numeroista voisi päätellä. Tähän on valmistajan mukaan nyt luvassa selkeä parannus. Paneelista paremmaksi Epson ilmoittaa uudelle tykilleen vaatimattoman 50 000:1-kontrastilukeman. Myös kaukosäädin on onnistuttu pitämään yksinkertaisena. Mukana on tuki 24 hertsin (tai 48 Hz) signaalille ja mahdollisuus käyttää sen näyttämiseen joko 3:2-pulldownia ja 60 hertsin virkistystaajuutta tai 2:2-pulldownia ja 48 hertsin virkistystaajuutta. Eri projektoreille ilmoitetut luvut käyvätkin vuosi vuodelta uskomattomammiksi. Kaksi HDMI 1.3 -ottoa on mukava lisä vanhaan varusteluun. Jälkimmäinen vaihtoehto tuottaa 24fps-filmimateriaalilla tasaisemman liiketoiston, joten sitä kannattaa suosia. Löysän säädön takia ei voi olla koskaan aivan varma, pysyykö objektiivi täsmälleen siinä, mihin sen asettaa. Kaikki kohdallaan Epsonin kuva on kokonaisuutena hyvä, vaikkei se aivan tykkimaailman terävintä kärkeä edustakaan. Usein nämä säädöt ovat jotain aivan muuta kuin kuvan kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. ANSI-kontrastin mittaamisessa on kuitenkin se ongelma, että vertailukelpoinen arvo saadaan vain tilassa, joka on täysin pimennetty ja jossa on mattamustat seinät, katto sekä lattia. Silkasta huuhaasta ei ole kyse, mutta usein unohdetaan mainita, että esimerkiksi suurin kontrastilukema on saatu ainoastaan tietyn36 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 laisella värikalibroinnilla ja automaattisella himmentimellä. Väriavaruuden luvataan olevan selvästi normaalia sRGBavaruutta laajempi. Lisäksi luku kertoo vain tietyntyyppisen kontrastin arvon, joka Epsonin tapauksessa kuvaa laitteen on-off-kontrastia. Automaattisessa himmentimessä eli iiriksessä on ainoastaan kaksi asetusta, päälle tai pois; tässä kohdassa voisi olla useampiakin asetuksia. Zoom on edelleen 2.1kertainen. Myös muilta valmistajilta on D7-paneelin myötä odotettavissa yhtä hulppeita lukuja. Ainoa valituksen aihe käyttöönotossa liittyy objektiivin siirtoon. Uunituoreen D7-paneelin ansiosta Epsonille luvataan Full HD -tarkkuus, kertaluokkaa parempi mustan taso ja huikeat kontrastilukemat. K ehitys kehittyy hurjaa vauhtia nyt kokeiltava malli on Epsonilta jo toisen polven Full HD -projektori. Mutta kuten monien muidenkin uusien LCD-tykkien, projektorin kontrasti jätti tuolloin edelleen toivomisen varaa. Tämä ei ole huono asia, sillä pyöreälinjainen koteloratkaisu on harvinaisen tyylikäs ja sulavalinjainen. Kohtuullisen suuri koko ja tehokas jäähdytys tekevät käyntiäänestä erittäin vaimean ja tasaisen. Kaikki materiaali kuitenkin tois-. On mukavaa, että laitteessa on toimiva siirto sekä vaaka- että pystysuuntaan, ja se on vieläpä kohtuullisen laaja, mutta mekaaninen toteutus voisi olla parempi. Tämän edeltäjä, EMP-TW1000, pärjäsi aikoinaan Hifimaailman kokeilussa varsin hyvin. Lampputakuu on reilu: 1700 tuntia tai 3 vuotta. Harvalla meistä on mahdollisuutta katsella elokuvia tällaisessa huoneessa. Varustelu kunnossa Epsonin muotoilu on täsmälleen yhtä onnistunut kuin edeltäjämallin itse asiassa kotelo näyttää päällepäin hyvinkin identtiseltä. Mukava istuvuus kouraan, hyvä herkkyys ja selkeä nappula-asettelu tuntuvat toimivalta ratkaisulta. TESTI VIDEOPROJEKTORI EPSON EMP-TW2000 TeKsTi: MikaEL NEDErStröM K u VaT : S a M U S a U r a M a Yleispätevä katselukone Uuden polven LCD-tykit ovat rantautuneet Suomeen myös Epsonin teräväpiirtoprojektorin muodossa. Lisäksi taustavalo on hyvä piste i:n päälle
Tässä suhteessa Epson on selkeästi edellä taannoin testattua Optoman HD80-mallia. Kaupan päälle saa markkinoiden tyylikkäimmän ulkonäön. n Hinta: 3 490 Lisätietoja: Epson Finland, puh. Varsinkin yleispätevänä katselukoneena se puolustaa paikkaansa. Kuva epson eMP-TW2000 tuu siististi ja tasaisen hyvin, eli projektori on hyvin yleispätevä. Tosin aivan nappiin värejä ei saa pikaisella vilkaisulla säädettyä, sillä neutraali tasapaino löytyisi jostakin kahden esiasetuksen, 6500 ja 7000 Kelvinin välistä. Samalla iiriksestä kuuluu pientä rohinaa. Mustan taso on erittäin hyvä, joskin autoiiriksen viiveen ansiosta sen saavuttamiseen menee muutama sekunti, kun siirrytään päivänvalosta pimeään. Skaalain tekee hyvää jälkeä 720-materiaalista, mutta 480-signaalin skaalaaminen ylöspäin tuottaa jo selvää palikkareunaa pieniin yksityiskohtiin. (020) 155 2091, www.epson.fi Mitat: (l x k x s) 40,6 x 12,4 cm x 31,0 Paino: 5,6 kg Kuvaliitännät: 2 x HDMI 1.3, komponentti, komposiitti, S-video Resoluutio: 1920 x 1080 pikseliä Valoteho: 1600 ANSI-lumenia + Yleispätevä kuva + Hiljainen käyntiääni + Laaja objektiivin siirtoalue Kontrasti voisi olla vielä parempi HiFiMaaiLMa 9- HIFIMAAILMA | 7 | 2007 37. Vaikka Epson ei millään osa-alueella saavuta aivan huipputasoa, kokonaisuus on oikein hyvä kompromissi. Kohinaa on poikkeuksellisen vähän, eikä väritoistokaan tuota pettymystä. Jos näitä ei jaksa odottaa, niin Epsonin ostamalla voi olla varma, ettei hankinta mene pahasti pieleen. Jopa pikselinmakuinen ja suttuinen digi-tv toistuu harvinaisen siististi. Edellisen polven LCD-projektoreihin verrattuna parannus on kuitenkin harvinaisen selvä, ja se alkaa olla samaa tasoa parhaiden D-ILA-tykkien kanssa. Hiljainen käyntiääni ja hyvä varustelu helpottavat asennusta. Kuva-arvio Yleispätevä Kuva on kokonaisuutena tasainen, puhdas ja levollinen. Liiketoistossa saattaa olla hitunen sumeutta, jos sitä verrataan parhaisiin testattuihin tykkeihin, mutta useimmat panoroinnit toistuvat siististi materiaalista riippumatta. Sanyon ja Panasonicin vastaavat uudet, 2000-sarjan Full HD -mallit tulevat olemaan kovia luita Epsonia vastaan. Kokonaisuutena kontrasti lienee useimmille riittävän hyvä, vaikka ANSI-kontrastissa olisi vielä hitusen parantamisen varaa
1080i-resoluutiota tukevia komponenttivideo-ottoja on kolmin kappalein, ja vaikka vahvistin osaa ohjata sisään tulevan komponenttisignaalin HDMI-antoon, siinä on myös yksi komponenttivideoanto. TESTI AV-VIRITINVAHVISTIN YAMAHA RX-V3800 Laadukasta HD-ääntä TeksTI: PeTRI TeITTInen k u VaT : s a M u s a u R a M a j a P e T R I T e I T T I n e n RX Teräväpiirtolevyjen uusia ääniformaatteja tukevia kotiteatterivahvistimia alkaa nyt virrata markkinoille. S-video- ja komposiittiottoja on ruhtinaalliset seitsemän kumpaakin, minkä luulisi ilahduttavan useiden analogilähteiden kanssa painivia. Neliskanttinen iso liitin on Yamahan omalle iPod Dock -telakointiasemalle, jonka avulla iPodia voi ohjailla vahvistimen kaukosäätimellä ja tietysti toistaa iPodin sisältämän musiikin vahvistimen kautta. Siksipä 3800:n takapaneelissa olevat neljä ottoa ovat askel oikeaan suuntaan, vaikka pari lisää ei olisi haitannut yhtään. HDMI-annon vieressä nököttää Ethernet-liitin, josta lisää myöhemmin, kuin myös öljyvaimennetun etupaneelin alta paljastuvasta USB-liitännästä. Pääsimme testaamaan sillä HD-ääniraitojen bittivirtasiirtoa. -V3800 ei ole markkinoiden ensimmäinen HD-ääniä tukeva HDMI 1.3 -vahvistin; sen tittelin omistaa Onkyo TX-SR605, joka ehti jo käväistä Hifimaailman testattavana. Yamaha ei ole nuukaillut, sillä 3800 tukee 30/36-bittistä Deep Coloria (vaikka siitä ei mitään iloa olekaan), 100/120 hertsin virkistystaajuuksia ja 1080/24p:tä. Optisia digiottoja on viisi ja koaksiaalisia Yllättävä skaalain Skaalaamisesta ja lomituksen kadottamisesta vastaa Anchor Bayn ABT1010. Asetusvalikoista löytyy myös automaattinen kuvan ja äänen tahdistus, jonka toiminta tosin vaatii tukea kaikilta hdmi-ketjun laitteilta. kolme; vahvistimen suunnittelijat ovat ilmeisesti hoksanneet, että optinen alkaa olla soittimissa ja muissa purkeissa koksia yleisempi. Analogiliitännöistä ei ole vieläkään päästy eroon. Se ei edusta val- 38 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Yamahan testailuun sellainen sentään järjestyi, joskin harmillisen pieneksi toviksi. Tuolloin HD-äänien purkamista vahvistimessa ei voitu kokeilla, sillä koko maailmasta ei löytynyt ainuttakaan HDäänen bittivirtasiirtoon pystyvää teräväpiirtosoitinta. Yamahan ensimmäinen HDMI 1.3 -vahvistin on RX-V3800. HDMI 1.3 -merkintä ei takaa juuri mitään, sillä suurinta osaa hehkutetuista ominaisuuksista ei ole pakko sisällyttää laitteeseen merkinnän saadakseen. Vahvistin tekee analogivideolle lomituksenpoiston ja skaalaa sen aina 1080p-resoluutioon saakka. Liitin poikineen HDMI-liitäntöjä ei ole koskaan liikaa
Komponenttiotto ei tue 1080p:tä, mikä on sääli, sillä Xbox 360:n komponentista tuleva 1080p olisi ollut kiva saada ulos vahvistimen HDMI:stä. Melkein mediasoitin Yamaha on ujuttanut vahvistimeen mediasoittimen ominaisuuksia, mikä selittää takalevyn HIFIMAAILMA | 7 | 2007 39. Kun sisään tuleva signaali on resoluutioltaan jotain PAL/NTSC:tä korkeampaa, se ohjataan Yamahan prosessoinnin ohi ja suoraan HDMI:stä ja/tai komponentista ulos. Harrastaja herkistyy tämän nähdessään. mistajan piirimalliston terävintä kärkeä, mutta yllätti HQV Benchmarkin PAL-version testeissä positiivisesti. Sahalaitatesteissä jäivät aivan huippupisteet saavuttamatta ja telecine-testissä näkyi ajoittaista pikku väpinää, mutta kohinanpoisto- ja liiketesteistä tuli täydet pisteet. 1010 kelpuuttaa vain perinteiset SD-resoluutiot. Kokonaisuutena suoritus on sen verran mainio, että dvd-soittimen ja digiboksin tuottaman kuvan voi hyvillä mielin antaa Yamahan käsiteltäväksi. Detaljitesteissä oli pienoista yliterävöityksen makua
Testitilassa kolmen etukaiuttimen ja takakeskikaiuttimien etäisyysmittaus osui sentilleen oikeaan. Voitte huokaista helpotuksesta, sillä Presence-kanavat eivät ole juuri mistään kotoisin. Manuaalisia säätöjä halajavat tulevat pitämään 3800:n EQ: stä, sillä tarjolla on 10 kaistaa ja kiitettävän laajat taajuus-, gain- ja Q-asetukset. Kalibroinnissa mitataan myös kaiuttimien toistovasteet. TESTI AV-VIRITINVAHVISTIN YAMAHA RX-V3800 Ethernet-liitännän ja etupaneelin takana myhäilevän USB-liittimen. Soittimeen lensivät ensin 20th Century Foxin Blu-ray-julkaisut, joissa käytetään häviötöntä DTS-HD Master Audiota. Mieleni tekisi antaa äänenlaadusta täysi kymppi, mutta mikäs arvosana annettaisiin sitten n vielä paremmin soivalle vahvistimelle? Mittaustulosten arviointi Mittanauhalle käyttöä Yamahan YPAO-kalibrointijärjestelmä mittaa tilan yhdestä pisteestä. Luonnollisesti myös monikanavainen PCM-ääni kelpaa. Myös yli 96 kilohertsin näytetaajuudet kytkevät kaikki prosessoinnit pois päältä; SACD-levyiltä saatava 176.4 kilohertsin PCM-ääni toistetaan siis sellaisenaan. CD-äänen ongelman voi kiertää valehtemalla PS3:lle, että se on kytketty stereovahvistimeen poistamalla tuettujen ääniformaattien listalta aimo nippu 5.1- ja 7.1-rasteja. Käsikirjan mukaan vahvistin toistaa nettiradioasemien lähetysten lisäksi äänitiedostoja USB-soittimesta ja -muistitikulta sekä lähiverkkoon kytketyltä PC:ltä ja Macilta. Nettiradio toimi laakista ja valikosta löytyi kaukosäätimen ankaran kiroamisen jälkeen varsin mittava lista esiasennettuja asemia. Viimeinkin HD-ääntä bittivirrasta Vahvistimen tärkein HDMI 1.3:een liittyvä ominaisuus on tietenkin kyky purkaa ja toistaa soittimesta bittivirtana lähetetty HD-ääniraita (Dolby Digital Plus, Dolby TrueHD, DTS-HD HR ja DTS-HD MA). Etäisyydet säilyivät samoina, vaikka mittaukset ajoi moneen kertaan. Yllätys oli suuri, kun DPL IIx -prosessointi onnistui käytännöllisesti katsoen mille tahansa äänisignaalille uudet HD-ääniformaatit mukaan lukien. Soundi on persoonallisen lämmin, voimakas ja kiitettävän erotteleva, eikä tehosta tunnu olevan puutetta. Ainoa pieni kauneusvirhe on subwooferannon alipäästösuotimen hieman nimellisarvoa (ja pääkanavien ylipäästösuotimia) pienempi jakotaajuus. missä tapauksessa voi vain todeta, että himskatin hienosti soivat! Jälkiprosessointia Maahantuojan pikapikaa tulostaman käyttöohjeen plärääminen aiheutti pettymyksen, sillä sen mukaan 3800 ei osaa tehdä Dolby ProLogic IIx -jälkiprosessointia juuri millekään. PS3 lähettää muun muassa tavallisen CD-levyn stereoäänen merkittynä 7.1-kanavaiseksi PCM:ksi, eikä vahvistin ymmärrä, että niistä 5.1 kanavaa on tyhjää täynnä. Stereoäänen kanssa Presencet toimivat paremmin leventämällä äänikenttää merkittävästi. Pure Direct -tila tarjoaa puhtaampaa äänentoistoa kytkemällä video-osion pois päältä. kuin sivuseinillä olevien surroundkaiuttimien. SACD:n prosessointi onnistuu poistamalla samalta listalta 176.4 kHz:n ääniformaatit. Kärsivällisen kalibrointiprosessin jälkeen 3800 soi sanalla sanoen upeasti. Ne soivat kerrassaan komeasti tuoden kummasti uutta puhtia vähän kehnompiinkin elokuviin. Mittanauhan käytön jälkeen oikeiden etäisyyksien syöttäminen vahvistimen asetuksiin on helppoa. Ne pitäisi sijoittaa pääkaiuttimien ylä- ja ulkopuolelle (keskikaiuttimesta katsoen siis), mikä aiheuttaa varmasti ongelmia monille kotiteatteriharrastajille. Käytäntö on jotain ihan muuta: heti käyttöliittymän ja kaukosäätimen yhteispeli pitäisi suunnitella täysin uusiksi, eikä musiikin soittelu lähiverkosta tai USB-tikulta onnistunut sitten millään. Betaversiosta huolimatta HD-äänet siirtyivät bittivirtana Yamahan prosessoitaviksi ihan mallikkaasti. Joko käyttöohje on väärässä tai vahvistin luuli toistavansa Master Audiota ja soitteli tyytyväiselle toimittajalle tavallista DTS-raitaa... On myönnettävä, että kokenutkin kotiteatteriharrastaja herkistyi nähdessään ensimmäistä kertaa vahvistimen näytöllä "Dolby TrueHD"- ja "DTS-HD MSTR"-tekstit. Risto Niska. Taajuuskorjaimen valikosta voi sitten valita, korjaako vahvistin vasteet suoriksi, "luonnollisiksi" vai sovitetaanko etukaiuttimet toisiinsa. Ne toimivat vain Yamahan omien äänitilojen kanssa, eikä joukossa ole ainuttakaan, joka ei tekisi elokuvan monikanavaäänestä aivan kammottavaa puuroa. Mittausvaihe osoittautui hyvin herkäksi ulkopuoliselle äänelle; esimerkiksi ulkona pörräävä liikenne sotki mittauksen pahan kerran. Netistä löytynyt soittimen käyttöohje nimittäin väittää, että soitin ei osaisikaan lähettää Master Audiota bittivirtana. Subwooferin etäisyys heitti melkein puoli metriä, samoin Ei moitittavaa Yamahan mittaustulokset ovat kokonaisuutena moitteettomat. Vahvistimeen voi kytkeä kaksi niin sanottua Presence-kaiutinta. Bittivirtana vahvistimeen tuleva 5.1-kanavainen Dolby TrueHD taipui muitta mutkitta 7.1-kanavaiseksi, kuten teki DTS-HD Master Audiokin. 40 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 PlayStation 3 osoittautui hieman hankalammaksi tapaukseksi, sillä se merkitsee joissain tapauksissa HDMI:stä lähettämänsä audiosignaalin kanavamäärän väärin. Lisäksi vahvistin arpoi hieman erilaiset käyrät jokaisella mittauskerralla. Pioneerin maahantuoja lainasi vahvistimen testailuun uuden, marraskuun alussa kauppoihin ilmestyvän Bluray-soittimen BDP-LX70A, jossa oli tosin vielä keskeneräinen ohjelmisto. Blu-ray-soitin singahti pikavisiitin jälkeen Hifimaailman messuille. Liian myöhään valkeni, että Master Audio -raitoja olisi pitänyt saman session aikana verrata tavallisiin DTS-raitoihin, eikä luottaa sokeasti vahvistimen näyttöön. Mittauksen tulokset ja vahvistimen tekemät taajuuskorjauskäyrät saa esiin kalibroinnin jälkeen
010 534 0902 www.yamaha.fi Mitat (l x k x s): 43,5 x 17,1 x 43,9 cm Paino: 17,4 kg HDMI-otto/-anto 4/1 Komponenttivideo-otto/-anto 3/1 S-video-otto/-anto 6/2 Komposiittivideo-otto/-anto 6/2 Analoginen otto/anto 4/2 Levysoitinliitäntä o Monikanavainen analoginen otto 7.1 Monikanavainen analoginen anto 7.1 Koaksiaalinen digitaaliotto/-anto 3/0 Toslink-otto/-anto 5/2 Bi-amp etukaiuttimille o Zone 2 -toiminto o Zone 3 -toiminto o I-Link Ethernet o Liitäntä ulkoista ir-vastaanotinta varten 2 in/out 12 V herätevirta-anto o Järjestelmänohjausliitäntä (merkkikohtainen) o USB o RS232C o Kaiutinliitäntä: haarukka/banaani/paljas johto -/o/o Irrotettava verkkojohto o Kuulokeliitäntä o Kullatut liittimet Kytkeytyvä 230 V anto 2 Kytkeytymätön 230 V anto + Laaja HDMI 1.3a:n ominaisuuksien tuki + Uusien äänikoodekkien purku + Hyvä skaalain ja lomituksenpoisto + Äänen jälkiprosessointi Videoprosessointi vain peruspiirtokuvalle Kammottava mediasoitin Hieman epätarkka kalibrointi Etäisyysmittaus ei anna aina oikeita tuloksia. Signal Info antaa lisätietoja kuvasta ja äänestä. Mittaustulokset Yamaha RX-V3800 Taajuuskorjaimen käyriä voi tarkastella mittauksen jälkeen. Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, 8 ohmin resistiivinen kuorma viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen 100/150 W stereona, jatkuva/hetkellinen 155/175 W -antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat 0,05 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 99 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "PURE DIRECT" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 90 dB -herkkyys 240 mV -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,0 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 46 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Linjaotto, jakosuotimet käytössä "2CH STEREO" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 86 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -yliohjaustaso 2,6 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm alle 0,05 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm, CCIR 89 dB -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB alle 0,05 % SD-tarkkuuden kuvasignaali skaalautuu aina 1080p:hen saakka. Ääni HIFIMAAILMA 9 41 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Yamaha RXV-3800 Mittauksen yhteydessä lasketaan myös subwooferin jakotaajuus. Hinta: 1 695 Lisätietoja: Musta Pörssi Oy, puh
Soittimen toiminta tulee todennäköisesti nopeutumaan ohjelmistopäivitysten myötä, mutta järkyttävää parannusta tuskin kannattaa odottaa. M ustanpuhuva ja kiitettävän tyylikkään ulkoasun omaava LX70A oli lähellä ennättää maailman ensimmäiseksi HD-ääntä striimaavaksi Blu-ray-soittimeksi. Seamless Branching -tekniikkaa, mikä tuottaa ongelmia joillekin soittimille, muttei LX70A: lle. Lisäksi HD-äänet katosivat tyystin, kun ääniraitaa vaihteli nopeaan tahtiin. Kaukosäätimen Output Resolution-nappi on hyvä idea; sillä voi vaihtaa kuvalähdön resoluutiota elokuvan aikana ja vaikka verrata, miltä kamera-ajo näyttää 1080/60p:nä ja 1080/24p:nä, tai miksei jopa skaalattuna alaspäin dvd-resoluutioon. Blu-ray-levyiltä toistettu 1080p-kuva näytti erinomaiselta. Vakavien harrastajien kukkarolle Kun soittimen hintalapussa seisoo 1 695 euroa, kiinnostaa se vain innokkaimpia harrastajia, jotka ovat ennenkin panostaneet laitteistoonsa runsain mitoin. Esimerkiksi aluekoodivapaa The Fifth Element Blu-ray ei suostunut käynnistymään päävalikon PLAY-valinnasta. HD-ääniraitojen toistamisessa esiintyi pieniä katkoksia ja räpsyjä, etenkin silloin, kun soitin antoi 1080/24p:tä Source Direct -tilassa. Moiset on42 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 Kaikkiruokainen Soittimen yhteensopivuutta testattiin muutamalla kinkkisellä levyllä. LX70A siirtää tarvittaessa kaikki HD-ääniraidat bittivirtana vahvistimelle ja osaa myös dekoodata ne monikanava-PCM:ksi yhtä poikkeusta lukuunottamatta: DTS-HD MA n -raidalta kääntyy PCM:ksi vain DTS-ydin. Betatestailua Testiyksilössä oli keskeneräinen (eli ns. Taru Sormusten Herrasta -elokuvien tuoreimmat julkaisut käyttävät ns. Tämäkin on asia, joka saattaa korjaantua ohjelmistopäivityksellä. Levykelkan sulkeutumisesta päävalikon ilmaantumiseen kesti SpiderMan I:n tapauksessa 124 sekuntia, kun PlayStation 3:lta homma hoituu 33 sekunnissa. betaversio) ohjelmisto, mikä esiintyi käytössä epävakautena ja hieman puutteellisena toimintana. Seuraavaksi oli vuorossa HD DVD TWIN FORMAT -levy, joka sisältää sekä hd dvd:n että tavallisen dvd:n levyn samalla puolella. HQV HD Benchmark -testin perusteella soittimen lomituksenpoistossa on vielä parantamisen varaa. Levyjen valikoissa liikkuminen ja kappaleesta toiseen loikkiminen tapahtuivat kovin laiskasti ja huomattavan viiveen kera. Samsung kuitenkin nappasi tittelin julkaisemalla Yhdysvalloissa HD-äänen bittivirtasiirron mahdollistavan ohjelmistopäivityksen BD-P1400-soittimeensa. BETATESTI Blu-ray-soitin Pioneer BDP-LX70A TEKSTI: PeTRI TeITTInen K U VAT : s a M u s a u R a M a j a P e T R I T e I T T I n e n HD-bittivirtaa betatestissä BDP-LX70a on Pioneerin ensimmäinen Blu-ray-soitin, joka osaa lähettää uudet ääniformaatit bittivirtana vahvistimen purettavaksi. gelmat ovat betaversioille ominaisia ja niitä tuskin nähdään lopullisessa myyntiversiossa. Laiskuutta havaittavissa Soittimen omissa, kivan näköisissä valikoissa navigoiminen on miellyttävän sutjakkaa, mutta samaa ei voi sanoa soittimen muusta toiminnasta. Pirates of The Caribbean: Mustan helmen kirous nakutti tauluun 160 sekuntia levykelkan sulkeutumisesta trailereiden alkuun; PS3: lta aikaa kuluu 42 sekuntia. LX70A antaa Blu-ray-levyiltä 1080/24p:tä Source Direct -tilaan kytkettynä ja jälki on hienoa. Kun soittimeen kytki virrat päälle painamalla Eject-nappulaa, ilmaantui kuva ruudulle 47 sekunnin kuluttua. LX70A:ssä on ethernet-liitäntä, jonka avulla on tarkoitus toistaa mediatiedostoja sisäverkossa majailevalta DLNA-mediapalvelimelta. Viimeisenä sisään sujahti teräväpiirtoleffan sisältävä yksikerroksinen BDRE-levy, minkä Pioneer toisti moitteettomasti. Videoresoluutio- ja sahalaitatesteistä tuli täydet pisteet, mutta filmiresoluutiotesteistä napsahti pyöreä nolla. Liekö sitten betaohjelmiston syy, mutta soitin löysi palvelimelta vain jpeg-muodossa olevat valokuvat, eikä suostunut edes listaamaan ääni- tai videotiedostoja. SACD/. Pioneer toisti dvd-kerroksen sisällön ongelmitta. Levykelkka aukesi 10 sekuntia myöhemmin. HDMI 1.3 -liitännällä varustetun LX70A:n pitäisi tämän lehden ilmestyessä olla jo myynnissä CD-hybridilevyn CD-kerros ei sekään osoittautunut ongelmaksi
HIFIMAAILMA | 7 | 2007 43. 020 7749 780 www.pioneer.fi Mitat (l x k x s): 42,0 x 10,3 x 35,3 cm Paino: 6,6 kg Mittaustulokset 24p-tuen soisi yleistyvän teräväpiirtosoittimissa. Pioneer BDP-LX70A Häiriöetäisyys, CCIR, ilman signaalia/-80 dB sig. Pioneer BDP-LX70A Hinta: 1 695 Lisätietoja: Pioneer Finland Oy, puh. Soitin ei tunnista edes Video CD-levyjä. Risto Niska LAN-liitännän kautta voi myös ladata ohjelmistopäivityksen internetistä. CDlevyistä toistuvat ainoastaan perinteiset audiokiekot. yli 96/yli 96 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,01/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,0 V Antoimpedanssi, 1 kHz 440 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Kaiutinasetukset vaikuttavat vain analogiseen 5.1-lähtöön. "Auto"-asennossa soitin striimaa HD-ääniraidat, mikäli vahvistin osaa purkaa ne ""=yhteensopiva "Z"=osittain yhteensopiva "N"= ei yhteensopiva/ei tuettu Yhteensopivuus Cd audio -r/-rw mp3/wma jpeg, väri/mv vcd/svcd divx cds-100/200 -kopiosuojattu key2audio -kopiosuojattu Dvd -r -rw video/-rw vr +r/+rw -ram tiedostojärjestelmät, iso9660/udf mp3/wma jpeg, väri/mv divx -audio Sacd *1 / N/N N/N N/N N / /N / N / N/ *1 / N N N ) Ei toista pakkaamattomia (lossless) raitoja. Mittaustulosten arviointi Kuvaresoluution voi asettaa haluamakseen myös kesken elokuvan. Pioneerin mittaustulokset ovat moitteettomat. Erityyppisten levyjen tuessa on aukkoja. Yksi kokeilluista levyistä jumiutti soittimen ja kiekko saatiin ulos koneistosta vasta uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Myös DVD-levyjen tunnistamisessa ja toistossa on tavanomaista enemmän puutteita
Helpompaa on löytää vahvistin, joka ei osaa lähettää hdmi:n kautta saamaansa kuvasignaalia eteenpäin näyttölaitteeseen. Kättelyn yhteydessä laitteet tarkistavat myös, että molemmat tukevat HDCP-salausta ja että tieto laitteiden välillä myös varmasti siirtyy salattuna. täysin kykenevä siirtämään 1920x1080/60presoluution kuvaa yhdessä 8-kanavaisen ja 192kHz/24-bittisen PCM-äänen kanssa. HDMI-yhteys kahden laitteen välillä koostuu HDMI-lähettimestä, välijohdosta ja HDMIvastaanottimesta. Tämä taas voi aiheuttaa ongelmia laitteiden tiedustellessa toistensa ominaisuuk- Äänet vahvistimen vastuulle HDMI 1.3 mahdollistaa myös teräväpiirtolevyillä käytettyjen uusien ääniformaattien siirtämisen bittivirtana yhä pakatussa muodossa soittimesta vahvistimen purettavaksi. Blu-rayja hd dvd -soittimet antavat tyypillisesti juuri kyseistä 1920x1080/60p-kuvaa. Temppu onnistuu hyödyntämällä aikoinaan analogi-tv:tä varten varatut signaaliarvot 1-15 ja 235-254. Merkintä ei takaa mitään Aivan eri asia on se, mitä vastaanottava vahvistin osaa tehdä hdmi-johdosta hyökyvälle MPCM:lle. Vahvistin voi hyvinkin olla HDMI 1.0:n mukainen, mutta se ei suinkaan takaa monikanavaisen PCM-äänen toistumista. Syksyllä 2005 julkistettiin versio 1.2, jonka merkittävimmät uudet ominaisuudet olivat tuki SACD-levyjen DSD-äänelle ja tietokoneiden RGB-väriavaruudelle. Näin soitin tietää olla lähettämättä kuvaa, jota näyttö ei kykene esittämään. Tämän hetken luksusta on joiltain Blu-ray-julkaisuilta löytyvä 5.1-kanavainen ja 48kHz/24bittinen PCM-ääniraita. Äänelle varattu kaista pysyi samana, mutta kuvan kaista yli tuplaantui, minkä ansiosta versio 1.3 tukee 2560x1600/60p-resoluutiota ja entistä isompia värisyvyyksiä. Laitevalmistajat ovat alkaneet tukea CEC:tä toden teolla vasta versio 1.3:n mukaisissa laitteissaan. HDMI 1.3 sisältää koko joukon uusia ominaisuuksia. Kuinka käy, jos vahvistin ilmoittaa soittimelle tukevansa vain 1080i-resoluutiota. Siinä missä HDMI 1.0 tukee 24-bittistä värisyvyyttä (16.7 miljoonaa väriä), versio 1.3 lisää standardiin 30-,36- ja 48-bittiset värisyvyydet, joilla voidaan toistaa jo miljardeja värejä. Tiedonsiirtokapasiteetti kasvoi 4,95 gigabitistä sekunnissa 10,2 gigabittiin sekunnissa. Toinen väreihin liittyvä uudistus on xvYCC, joka lisää sävyjen määrää kasvattamatta värisyvyyttä. Yksi HDMI:n suurimmista ongelmista on se, että se lupaa paljon, muttei takaa juuri mitään. Taulutelevisio esimerkiksi kertoo teräväpiirtosoittimelle mitä resoluutioita ja ruutunopeuksia se tukee. Vaikka hdmi-ketjun viimeisenä odottava näyttölaite tukisi 1080p-resoluutiota, antaakin 1080p:hen kykenevä soitin saamiensa tietojen perusteella 1080i:tä. 1.0:n jälkeen Toukokuussa 2004 julkistettu versio 1.1 toi muassaan tuen DVD Audio -levyjen ääniformaateille. Vanhempien HDMI-versioiden mukaisten laitteiden omistajat tuskailevat päivityspaineiden alla, mutta harva pysähtyy ottamaan selvää HDMI-versioiden eroista ja siitä, onko laitteiden päivitykseen tarvetta oikeasti laisinkaan. Markkinoilla ei tällä hetkellä ole ainuttakaan blu-ray/hd dvd Peruskäyttäjälle riittää HDMI 1.0 Laitevalmistajat eivät ole enää viime aikoina mainostaneet sitä faktaa, että jo HDMI 1.0 on 44 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Luulo ei ole tiedon väärtti, joten laitteen kyvyt on aina syytä varmistaa, etenkin edullisimpien laitteiden kohdalla. Yhteyttä muodostettaessa laitteet kättelevät ja vaihtavat tietoa kyvyistään. Nykyisin vaatii tosin jo tavattoman huonoa onnea törmätä hdmi-liitäntäiseen vahvistimeen, joka ei osaa toistaa MPCM:ää. TIETOA JA TAITOA HDMI:n monet kasvot HDMI TeksTI: PeTRI TeITTInen kaikkialla puhutaan HDMI 1.3:sta. Sen bittivirta on 6,912 megabittiä sekunnissa, mikä jää vielä kauas HDMI 1.0:ssa äänelle varatusta 36,86 megabitin kaistasta. Skaalaimien kohdalla on syytä olla erittäin tarkkana, sillä yllättävän monilla ulkoisilla hdmi-skaalaimilla on suuria ongelmia nimenomaan hdmi-äänen suhteen. Onko se kotiteatteriharrastajien Graalin malja vai markkinointimiesten uusin juoni viedä rahasi? T elevisioiden, videotykkien, teräväpiirtosoittimien ja A/V-vahvistimien mainokset ylistävät kilpaa HDMI 1.3:n ihanuutta ja välttämättömyyttä jokaisen itseään kunnioittavan elokuvaharrastajan matkalla kohti nirvanaa. Versio 1.2a määritteli lopullisesti CEC-kontrollikoodit, joiden avulla ohjaillaan hdmi-johdoilla toisiinsa kytkettyjä laitteita yhdellä kaukosäätimellä. Sen seurauksena skaalainta ei voikaan sijoittaa soittimen ja vahvistimen väliin, vaan vahvistimen ja näyttölaitteen väliin. Äänen suhteen HDMI 1.0 on suorastaan ylimitoitettu. Olipa kyseessä sitten pakkaamatonta monikanava-PCM:ää (MPCM) antava blu-ray -soitin tai vaikka Dolby TrueHD raidan MPCM:ksi purkava hd dvd -soitin, onnistuu MPCM:n lähettäminen hdmi-johtoa pitkin versionumerosta riippumatta. sia
Automaattisen tahdistuksen ongelma piilee siinä, että signaaliketjun kaikkien laitteiden täytyy tukea sitä. Tuo on ei-yhtään sattumalta filmille kuvattujen elokuvien ruutunopeus, jolla elokuvat on myös tallennettu blu-ray- ja hd dvd -levyille. Äänipuolella houkuttelevat 20th Century Foxin blu-ray-julkaisut ja muutamat eurooppalaiset hd dvd:t, joissa käytetään häviöttömästi pakattua DTS-HD Master Audiota. HDMI 1.3:n ansiosta soittimet voivat lähettää 24p-kuvan Keinotekoista päivitystarvetta HDMI 1.3 on laitevalmistajien ja kauppiaiden märkä päiväuni. Teoriassa ketjun kaikkien laitteiden pitäisi tukea 24p:tä. Sen avulla PS3:n ja näytön välissä oleva vanhempi vahvistin ei estä 24p:n käyttämistä. Kun ruutunopeus muutetaan 60: ksi, on tuloksena liikenykimistä, jonka etenkin eurooppalaiseen 50 hertsin PAL-kuvaan tottuneet huomaavat erittäin helposti. Ainoa konsti päästä nauttimaan sen häviöttömästä äänestä on siirtää ääniraita bittivirtana DTS-HD MA -dekooderilla varustettuun vahvistimeen. PlayStation 3:en tuli ohjelmistopäivityksessä 24p-toisto, mutta sepä ei kytkeytynyt päälle, mikäli ketjun seuraava laite tukenut samaa ominaisuutta. Entäpä Deep Color ja xvYCC sitten. Sonyn x.v.Colouriksi nimeämä xvYCC on paljon lähempänä todellisuutta. Sony lisäsi seuraavaan ohjelmistoversioon mahdollisuuden pakottaa 24p-toisto päälle. Mikäli näyttö esittää 24p-kuvan oikein, on ärsyttävä liikenykiminen historiaa. HDMI 1.3 tukee automaattista kuvan ja äänen tahdistusta. Joillain Sonyn videokameroilla voi kuvata xvYCC-väreissä ja valmistajan mallistosta löytyy myös sitä tukevia televisioita ja blu-ray-soittimia. Niissä ei ole mahdollisuutta 30/36/48-bittiseen värisyvyyteen, eivätkä ne osaisi toistaa sellaista kuvaa, jos moista jostain edes löytyisi levylle laitettavaksi. Ulkoisen skaalaimen lisääminen tähän yhtälöön on jo veren kaivamista nenästä. näytölle sellaisenaan, ilman ruutunopeuden muunnosta. 1.3 -soitinta, joka osaisi purkaa DTS-HD MA -ääniraidan MPCM:ksi. Johtoja kauppaavan miekkosen puheisiin ei silti kannata uskoa. Sony on myös vihjannut julkaisevansa joskus blu-rayllä elokuvia xvYCC-väreissä. Kun on pakko saada On vain yksi kuluttajaryhmä, jolle HDMI 1.3:sta on aidosti iloa: uusimman teknologian perässä juoksevat kotiteatteriharrastajat. Sharpilla ominaisuuden nimi on Aquos Link, Sonylla BRAVIA Theatre Sync, Toshiballa on Regza Link ja Panasonicilla Viera Link/EZ-Sync. Tahdistusta tukevasta soittimesta ja näytöstä ei ole iloa, mikäli niiden välissä nököttävä vahvistin ei tajua tahdistamisesta mitään. Valitettavasti monet laitevalmistajat ovat nimenneet CEC:n uusiksi, mikä ei varmasti helpota kuluttajaparkaa. Monenmoisen prosessoinnin seurauksena ääni voi jäädä kuvasta jälkeen tai kiilata sen edelle; jälkimmäinen voi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa ulkoinen skaalain aiheuttaa kuvaan viivettä. Jos teräväpiirtokuva ja MPCM-ääni kulkevat nykyisen hdmi-johdon läpi, kulkevat ne saman johdon läpi aivan yhtä hyvin vaikka kaikki laitteet vaihtuisivat uudempiin. Ääniraidan bittivirtasiirto edellyttää tietysti, että soitin ja vahvistin ovat molemmat HDMI 1.3:n mukaisia - mutta sekään ei vielä riitä. Tällaisen automatiikan pitäisi teoriassa toimia, vaikka kaikki laitteet olisivat eri valmistajilta. XE1:een ominaisuus on sentään tulossa firmware-päivityksen myötä. Entistä isommat numerot ja uudet, hienolta kalskahtavat termit ja lyhenteet houkuttelevat kuluttajia päivittämään laitteitaan. Sulavasti liikkuva 1080/24p näyttää upealta, etenkin jos näyttö osaa moninkertaistaa ruutunopeuden vaikka 120:een. Toshiba HD-XE1 ja PlayStation 3 ovat molemmat HDMI 1.3 -laitteita, mutta kummaltakaan ei tämän artikkelin kirjoitushetkellä luonnistu uusien ääniformaattien lähettäminen bittivirtana. Kun käyttäjä laittaa soittimeen levyn, valitsevat vahvistin ja näyttö automaattisesti oikean ääni- ja kuvatulon. Tässäkin törmätään taas siihen, että pelkkä versionumero laitteen esitteessä ei yksinään takaa mitään. Pioneerin esitteissä sitä kutsutaan rehdisti HDMI-CEC:ksi, kuten pitääkin. ominaisuuksista ei olekaan iloa ilman uutta soitinta, josta ei ole iloa ilman uutta televisiota. HDMI 1.3:sta ei ole sinulle mitään hyötyä, jos katselusi rajoittuu tv-ohjelmiin ja dvd-leffoihin. Dvd-, blu-ray- ja hd dvd -formaatit on kaikki lukittu 24-bittiseen värisyvyyteen. HDMI 1.3a tuo standardiin pieniä teknisiä täsmennyksiä, muttei mitään kuluttajan kannalta oleellista. Kaikki laitteet yhdellä ohjaimella HDMI-CEC (Consumer Electronics Control) mahdollistaa paitsi hdmi-johdolla kytkettyjen laitteiden hallinnan yhdellä kaukosäätimellä, myös laitteiden välisen kommunikaation. Päivitysrumban aloittava huomaa pian kuluttavansa enemmän rahaa kuin alunperin suunnitteli, sillä uuden vahvistimen hienoista HIFIMAAILMA | 7 | 2007 45. n Eroon liikenykimisestä Ehkäpä merkittävin versio 1.3:n tukema ominaisuus on 1080/24p, mikä tarkoittaa 1920x1080-resoluutioisen kuvan 24 ruudun sekuntinopeutta. Mm. Edes teräväpiirtolevyistä nauttivilla ei ole aitoa tarvetta HDMI 1.3:lle, sillä elokuvien resoluutio pysyy samana, ja soittimet osaavat purkaa useimmat ääniraidat MPCM:ksi ja lähettää sen hdmi-johtoa pitkin vahvistimen toistettavaksi
Tällä varmistetaan, ettei mikään osa takasäteilystä pääse heijastumaan elementin takalevystä ja osumaan kalottiin sotkien toistoa. Niitä on lähes joka Elokuvissa kuin 46 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Tämä ei ole kovin suuri puute, sillä subwooferihan ei välttämättä valita samalta merkiltä, tai varsinkaan samasta mallisarjasta. järkevät keski- ja surroundkaiuttimet Kahta diskantin molemmin puolin olevaa keskiäänielementtiä käyttävä keskikanavan kaiutin on varsinainen vitsaus. HTM61-keskikaiuttimen bassoelementti sen sijaan on kevlar-kartioinen. Etumaskit ovat ohuen muovirungon varaan tehtyjä, joten niiden vaikutus äänenlaatuun on minimoitu. Kokeillulla alle 2 500 euron hintaisella sarjalla on monta hyvää puolta elokuvakäytössä. T e k s T i ja k u vaT : S a m u S a u r a m a B rittiläisen Bowers&Wilkinsin vasta uusiutuneessa 600-sarjassa on monia valmistajalle tyypillisiä piirteitä. Samaa elementtiä ei voi käyttää kaksitiekaiuttimessa, koska bassoalueella tarvitaan suurempaa liikepoikkeamaa. Kolmitiemalleissa kevlar-kartioinen keskiäänielementti on ripustukseltaan tavallisesta poikkeava. Toteutus toimii hyvin pelkän keskialueen toistossa, kun liikepoikkeama on enintään millin murto-osia. Alumiinisen 25-millisen diskanttikalotin takana on taakse suippenava putki, joka on Nautilus-sarjoissa näkyvilläkin. TESTI 5.0-KAIUTINSARJA B&W B&W kuuluu maailman tunnetuimpiin kaiutinmerkkeihin niin lippulaivojensa kuin edullisemmankin mallistonsa puolesta. 600-sarjan subwooferit esitellään vasta testiajankohdan jälkeen, joten niitä ei saatu mukaan tutkittavaksi. 17-senttisten bassoelementtien kartiot ovat 683-lattiamallissa alumiinista, paperista ja kevlarista tehtyjä komposiitteja. Kiinnitysnastat ovat kuitenkin poikkeuksellisen hentoisia. Kaiuttimien viimeistely on asiallista tasoa, ja wenge-pinta istuu nykyiseen sisustusvärien skaalaan sujuvasti. Halkaisijaltaan 15-senttisen elementin ulkoripustus on Nautilus-mallien tapaan ohut vaahtomuovirengas kartion ympärillä. Pääkaiuttimien mukana tulevat sekä piikit että kumitassut, joista voi valita oman makunsa mukaiset käyttöön
Seinäsijoituksessa omilla kiinnikkeillä kaiuttimet kannattaa laittaa melko lähelle kuuntelukorkeutta. Ääni on hivenen niitä ontompi ja honottavampi, kun kaiutin on jalustalla kaukana rajapinnoista. Akustisesti ratkaisu on pelkästään typerä, ja ongelmat vain korostuvat kotiteatterissa, jossa kuuntelijat leviävät sivusuunnassa laajalle alueelle. Tästä kertovat esimerkiksi etulevyssä oleva diskantin teksti ja takana liitinpaneelin asento. Musiikista kevyt ja nykyaikaisesti tuotettu toimii sujuvasti siinä missä rajumpi mäiskekin. Tällä on kaksi puolta. Henkeä tukevat tuhti bassopää ja siistin heleä, mutta ei yhtään päällekäyvä diskantti. Pienikokoinen ja ääneltään selvästi pääkaiuttimia ohuempi malli toimii surroundkaiuttimena käytännössä paremmin, koska melkein aina sen asennuspaikka on seinusta. Iso plussa valmistajalle. HTM61 istuu kyllä äänikuvaan kohtalaisen hyvin, mutta poikkeaa jonkin verran pää- ja surroundkaiuttimien äänensävystä. Piirre on sitäkin harmittavampi, kun keskikanava on kerran tehty oikeaoppisesti niin, että sitä on järkevää pitää pystyasennossa kriittisemmän harrastajan teatterissa. Refleksiputken pää on pyöristetty, ja golfpallon pintaa muistuttava pintakuvio parantaa sekin virtausominaisuuksia. Surroundkaiuttimien osalta ei ole juuri valittamista. asennus on siten erittäin helppoa. Keskikaiuttimeen liittyviä pieniä varauksia lukuun ottamatta sarja riittää vaativankin teatteriharrastajan kalustoon. 020 7430 075, www.bwspeakers.fi Musiikki Elokuva HiFiMaaiLMa kotonaan 8+ 8½ 47 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Äänenpainevarat ovat melko hyvät, ja äänensävy on riittävän erotteleva olematta kuitenkaan korville käyvä. Kaiutin on keskikanavaksi varsin kookas ja poikkeuksellisesti myös rakenteeltaan kolmitie. HTM61 voidaan toki sijoittaa sisustussuunnittelijan ohjeiden mukaan, mutta se on todellisuudessa suunniteltu pystyssä pidettäväksi. det olisivat vähän reippaampiakin. Koska äärimmäisen harvoin kaikki viisi kaiutinta ovat akustisesti kotona identtisissä paikoissa, ei viiden identtisen kaiuttimen ideologiakaan ole välttämättä oikotie onneen. Vain akustisen herkistelyn ystävät todennäköisesti kallistuvat toisenlaisiin n valintoihin. B&W 683 -lattiakaiutin Hinta: 700 / kpl Mitat (l x k x s): 19,8 x 98,5 x 34 cm Massa: 26 kg Toimintaperiaate: 3-tie, bassorefleksi B&W HTM61 -keskikaiutin Hinta: 600 / kpl Mitat (l x k x s): 19,8 x 54,5 x 34 cm Massa: 15,4 kg Toimintaperiaate: 3-tie, bassorefleksi elokuville sävytetyt Pääkaiuttimena toimiva 683 on sävyltään kohtalaisen neutraali, mutta hieman keskialueeltaan etäinen. B&W:n FsT-tekniikka (Fixed suspension Transducer) on käytössä keski- ja pääkanavien keskiäänielementeissä. surroundkaiuttimessa on takana koukku seinään kiinnitettävälle ruuville. Toisaalta akustinen musiikki menettää jonkin verran elävyyttään ja herkkyyttään, mutta vastaavasti minkäänlaista kuunteluväsymystä ei tule pidemmilläkään kuunteluilla, vaikka voimakkuu- B&W 686 -jalustakaiutin Hinta: 225 / kpl Mitat (l x k x s): 17 x 26,5 x 28,4 cm Massa: 4,9 kg Toimintaperiaate: 2-tie, bassorefleksi Lisätietoja: B&W Group Finland Oy, puh. Tämä on erittäin arvostettava ominaisuus, etenkin kun elokuvia katsotaan muissa kuin kerrostalon iltaolosuhteissa. Basson ulottuvuus ei ole kaiuttimien koon huomioiden erikoinen, mutta lähes aina kotiteatterissa on kuitenkin subwoofer hoitamassa paria alinta oktaavia. Keskikaiutin ei saa varauksetonta suitsutusta. Perinteinen joustava ripustus on korvattu ohuella vaahtomuovirenkaalla kartion ja elementin rungon välissä. valmistajalla, koska ne istuvat ulkonäöllisesti paremmin television kaveriksi kuin pystymalliset. Sävyero ei elokuvissa ole korville hyppivä, vaikkakin se on kuultavissa, Monikanavaisella musiikilla sen sijaan pieni yhteensopivuusongelma korostuu. Sopivan tuhti bassopääkin istuu suurimmalle osalle elokuvamateriaalia nappiin, muullekin kuin toimintarytinälle. Perussävy on sopivasti pääkaiuttimia ohuempi, ja ääni tasapainottuu varsin hyvin samanlaiseksi, kun kaiutin laitetaan seinustalle. Mikäli asennus tulee ylemmäs, on erillinen kiinnike ja kuuntelupaikkaa kohti suuntaaminen paras ratkaisu. Äänensävy kyllä muuttuu pystyakselilla liikuttaessa jonkin verran. Seinusta-asennus tuo sitten vielä lisämausteensa sointiin
Anthem syntyi Sonic Frontiersin rinnalle hieman edullisemmaksi, puolijohteisiin perustuvaksi tuotemerkiksi. Anthem on pitkälle profiloitunut av-laitteiden tuottajaksi. nyt anthem lyö pöytään todella monipuolisen ja kovatasoisen laitteen. T e k s T i ja k u vaT : M at t i H e r M u n e n K anadalainen Chris Johnson perusti aikoinaan Sonic Frontiersin, joka 1990 luvun alkupuolella nousi maineeseen putkiin perustuvilla yläluokan esi- ja päätevahvistimilla. HERMUSET AV-ESIVAHVISTIN-VIRITIN ANTHEM AVM 50 TESTI Samaan pöytään Yläluokan aV-prosessorien markkinat ovat harvojen käsissä: arcam, Meridian, Lexicon, rotel, Mark Levinsonin uskomattoman hintainen no 40, pari muuta. Hieman maltillisempaa, mutta edelleen raskasta tasoa edustavat AVM-sarjan kolme prosessoria ja päätettä sekä esivahvistin-viritin. kaikki samassa paketissa Kokeiluun tuli AVM-sarjan parhaiten varusteltu prosessori AVM-50. Ylimmässä luokassa ovat Statement-prosessori, -esivahvistin ja -päätteet. Putkista kiinnostuneiden kannattaa imuroida maallikonkin helposti ymmärtämä A Taste of Tubes osoitteesta www.anthemav.com/OldSitev1/frames/tubes2fr.html. Sonic Frontiersia edusti Suomessa Oululainen PCE Systems. Sonic Frontiers on telakointitauolla, Anthem taas vahvassa nousussa. Johnson oli vahva vaikuttaja maineikkaan komponenttifirman The Parts Connectionin taustalla, joka osien myynnin ohella harrasti kansanvalistusta. Siinä on lähes kaikki mitä voi toivoa. 48 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Nyt osat ovat vaihtuneet. Sen kotisivuilla(www.pcesystems.fi)on edelleen tarjolla muutama malli. Samaan yritysryhmään kuuluu muun muassa muualla maailmalla hyvin menestynyt kaiutinvalmistaja Paradigm
Urheilun seuraajille tästä saattaa olla eniten iloa. Mutta kellolla ei ole omaa paristoa, joten se pysyy ajassa vain jos AVM-50 on vähintään valmiustilassa. Takaseinän liittimet ovat tukevat, ja monin ruuvein varmistettu kansilevy tekee kotelosta lujan. Haittapuolena on tietysti se, ettei sisäistä skaalainta niin vain vaihdetakaan uuteen ja parempaan malliin. Anthem on valinnut perinteisemmän tien, eli kaikille laitteille ja toiminnoille on oma näppäimensä. Komposiitti- ja S-video-ottoja on molempia seitsemän ja antoja viisi, komponentti- ja HDMI-ottoja neljä ja yhdet annot. Kortit ovat siistit ja komponentit hyvätasoisia. Digitaalisignaali lähtee kahden annon kautta. Ja ehkä erilliset skaalaimet pystytään tekemään tinkimättömämmin ja vielä monikäyttöisemmiksi. Kahdelle muulle kuuntelualueelle saadaan ohjattua oma ääni- ja kuvasignaali; jälkimmäinen tosin vain komposiittina. Ääniantoja on seitsemälle kanavalle ja subwooferille, RCA:lla tai symmetrisellä XLR:llä. Kattavan ääni- ja kuvasignaaliprosessoriosaston ohella AVM-50:ssä on ULA-AM-viritin, erittäin monipuoliset liitännät, annot kolmelle kuuntelualueelle ja kaiken huippuna videoskaalain. Onneksi näppäinpaljous on ryhmitelty varsin selkeästi. Lisäksi takaseinässä on kolmen herätesignaalin ja ULA- asennus ja käyttö AVM 50 toimii ohjelmallisesti, joten mikä tahansa kuvasignaalin otto saadaan yhdistettyä mihin tahansa äänilähteeseen. Signaalin digitoimisesta ja takaisin analogiamuotoon muuntamisesta vastaavat ad- ja da-muuntimet (AKM AK5383 ja AK5382) ovat 24-bittisiä ja toimivat aina 192 kilohertsin näytetaajuudelle asti. 6-kanavaotolla subwooferanto on käytössä, jos tulevassa signaalissa on LFE-osa. Maahantuojan toivomuksesta päivitin AVM:ään uusimman ohjelmaversion ennen käyttöönottoa. Anthemissa pystyy säätämään kuvan muotoa ja kokoa ja viilaamaan tarpeettoman pois, tekemään monipuolisia värikorjauksia sekä arvioimaan kuvan laatua erilaisten testikuvioiden avulla. Antokanavia on aina 7.1.-asetelmaan asti. Virittimessä on lisäksi niin sanottu simulcasttoiminto, jonka avulla katseltavaan kuvaan voi liittää virittimestä tulevan radio-ohjelman. Ohjelmallisuuden etuna on päivitettävyys ja mahdollisuus tehdä asetukset tietokoneella. Kuvasignaaliksi käyvät kaikki karvahattukomposiitista teräväpiirtotason HDMI:hin. Hurjasta liitäntämäärästä huolimatta takaseinän ryhmittely on niin selkeä, että kaapelipaljouden asennus hoitui normaalityyliin laitehyllyn taakse kurotellen. Analogiselle signaalille on kaksi vaihtoehtoa: se viedään sellaisenaan antoliittimille asti tai se muunnetaan digitaaliseksi prosessointia varten, jolloin myös subwooferanto on käytössä. Jotkin valmistajat nojaavat harvempiin valintakytkimiin ja rakentavat monimutkaisenkin ohjauslogiikan näiden varaan. Valitettavasti virittimestä puuttuu RDS, joten kanavanimiä ei saa näyttöön. Näiden ohella löytyvät yleisimmät syntesoidut ääniformaatit sekä valmistajan oma kahdesta kanavasta monikanavaääntä vääntävä AnthemLocic. Homma kävi lutvikkaasHIFIMAAILMA | 7 | 2007 49. Turvallisuus- ja virransäästösyistä suositeltava virran katkaisu pääkytkimestä saa kellon sekaisin. Etupaneelista saadaan siistimpi, mutta varsinkin asetusten teosta voi tulla valikkorumbaa. AVM-50:n skaalain pystyy tekemään tämän aina 1920 x 1080p -tarkkuudelle ja 2460 hertsin virkistystaajuuksille asti. Väriksi voi valita mustan tai hopean. erittäin monipuolinen AVM-50 dekoodaa luonnollisesti Dolby Digital EX:ään asti ja DTS:n ES- ja 96/24-formaatit. Virtalähde on vasemmassa sivuseinässä metallilevyn takana, ja sille on poikkeuksellisen iso jäähdytyslevy. Selvä suunnittelumoka. AM-antenniliitännät sekä ohjelmistopäivitystä varten RS-232-liitäntä. Eri ohjelmalähteiden voimakkuuserot voidaan tasata ja niistä jokaiselle räätälöidä omat ääniasetukset. Yhdysrakenteisen skaalaimen käyttö on oikoisempaa kuin erillisen; ohjelmavalinnat hoituvat samalla logiikalla kuin prosessorin komennot, ja jokaiselle ohjelmalähteelle on helppo räätälöidä juuri sille sopivat asetukset. Virittimessä on pikavalinnat 18:lle ULA-asemalle ja kuudelle AM-asemalle. Ja rahaa säästyy melkoisesti; erilliset skaalaimet eivät ole mitään halpatuotteita. Uudet formaatit ja toimintoparannukset ladataan CD-ROMilta tai suoraan verkosta RS-232 liitännän kautta. Lisäksi kuvanlaatua ja -kokoa voi viritellä niin monipuolisesti, että paatuneinkin säätäjä on tyytyväinen. Mutta miksi skaalain on yhdistetty prosessoriin; yleensähän se ostetaan erillisenä. Analogisia ja digitaalisia RCA-ottoja on seitsemälle laitteelle, lisäksi on 6-kanavainen RCA- ja kaksikanavainen analoginen XLR-otto. Kohtuullisen kokoiseen näyttöön saa selaamalla kaikki käytössä olevalla laitteelle valitut asetukset. Skaalaimen ohjelmistopäivitys hoituu samalla kuin muun prosessorin. Luulisi riittävän. Skaalaimen ytimenä on arvostetun Gennumin VXP 9350 -piiri, joka pystyy skaalaamaan aina teräväpiirtotarkkuudelle 1080p asti ja muuntamaan S-video- ja komponenttisignaalit teräväpiirtotasoiseksi. AVM-50:ssä on sisäinen kello, jonka avulla voi ajastaa toimintoja jne. Heikon tai kohisevan aseman kuuntelun saa siedettävämmäksi kanavaerotusta vähentävällä hiblend- tai monokytkennällä. Ja ehkä tärkein ominaisuus on se, että eri laitteista tulevat eri tarkkuiset kuvasignaalit saadaan skaalatuksi käytössä olevalle näytöllä sopivimpaan muotoon. HDMI:n välillä pitkä kytkeytymisaika lyhenee ja yhdysrakenteinen skaalain pystyy käsittelemään myös DVD-Audio-signaalia. Pohjalevyn suuruisen emokortin päälle on tuettu eri toimintoja hoitavia pienempiä kortteja, joista aivan päällimmäisenä on komean punainen signaaliprosessoinnista vastaava piirilevy. Tuoko se etuja vai päinvastoin ongelmia. Surroundprosessorina on 150 megahertsin taajuudella toimiva FreeScale DSP 56367. Digitaaliottoja on kolme optista ja yksi XLR:llä toteutettu AES/EBU-normin mukainen. AVM-50 on rakennettu usealle kortille. Virittimen sisällyttäminen prosessoriin ei isommin lisää kustannuksia eikä myyntihintaa; Anthemissakin se on vain pastilliaskin kokoinen peltikotelo, mutta on yksi lisähoukutin valinnassa
Vertailun vuoksi käytin myös korkealaatuista komponenttijohtoa DVD-prosessoriprojektoriketjussa. Hyvinkin 50 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 erityyppisillä levyillä Rotel toisti korkeimmat taajuudet Anthemia voimakkaammin. Aluksi annetaan prosessorille oikea kellonaika, sitten kerrotaan käytetty kaiutinkokoonpano ja kuuntelijan paikka suhteessa kaiuttimiin ja kalibroidaan kaiuttimet. Ohjekirjassa on sivukaupalla koodeja, joilla ohjain oppii komentamaan melkein mitä tahansa laitetta. SACD:n ja DVD-Audion monikanavaääni tuli Pioneerilta analogisena. Ominaisuuksia sekä äänen- ja kuvansäätömahdollisuuksia on lähes loputtomasti, käytettävyys erinomainen, äänenlaatu hyvä, ja kuvanlaadulle rajan asettavat soittimen sekä näyttölaitteen ominaisuudet. HD-levyjen äänen koodaus tapahtui soittimessa, joten sen hienouteen Anthemilla ei ollut muuta osuutta kuin ohjata signaali eteenpäin vahvistimille. Kaiuttimien säädöt ovat tavanomaista monipuolisemmat; muun muassa subwooferin (tai subwooferit) pystyy räätälöimään monipuolisesti, ja sen tuottaman häiritsevimmän bassokorostuman saa vaimennetuksi säädettävän suotimen avulla. Kapula istui käteen, ja käskyt menivät perille, kunhan suunta oli suunnilleen AVM:n päin. (09) 555 160, www.sarkapro.com, www.anthemav.com. Valittavissa on suotimen keskitaajuus subwooferin toiminta-alueella, vaimennus aina 10 desibeliin asti ja suotimen kaistanleveys välillä 120 Hz. Ohjelmalähteiden valinnan, nimeämisen ja muun räätälöinnin (mm. CD-kuuntelussa Rotel ja Anthem toimivat da-muuntimena, eli ne purkivat Sonysta tulevan digitaalisignaalin analogiaääneksi. Vaikka Rotelin toistoa ei voi sanoa ylikirkkaaksi tai räikeäksi, niin ehkä juuri siksi Anthemin äänikuva, varsinkin keskialueen selkeys ja läpinäkyvyys vaikutti paremmalta. Ehkä sama tekijä selittää sen, että Anthem tuntui erottelevan basson voimakkuuden vaihtelut ja soitinten sävyt tarkemmin. AVM-50:n skaalaimen käytön oppii varsin nopeasti, vaikka se tarjoaakin erittäin monipuoliset säätömahdollisuudet. CD-pyörityskoneistona käytin Sonyn 303soitinta, etukanaville oli kaksi Mark Levinsonin 331- päätettä ja takakanaville vanhempi Rotelin monikanavapääte. Oli helppo leikata digiboksin kuvan laidasta pois häiriöraita ja asettaa oletuksi 4:3 kuvaformaatti. Pitemmän päälle kuunneltuna aloin arvostaa Anthemia vielä enemmän; läpeensä tutuilta levyiltä se kaivaa enemmän sävyjä, ja toisto on miellyttävän kontrolloitua. Harvinaisemmat tai uusimmat käsitteet on selitetty erikseen. Elokuvien ja demolevyjen Dolby Digital- ja DTS-raitojen esiintyjät paikallistuivat hyvin täsmällisesti, ja äänessä oli miellyttävää ilmavuutta. TV-signaali tuli Topfieldin 5100 PVR Masterpieceltä komponenttimuodossa. Yli reunojen äänitetty Shostakovitsin Jazzsarjalevyn (Naxos) tanssit täyttivät huoneen entistäkin rehvakkaammin; oikeaoppisesti tuotettu Rameaun musiikkia sisältävä SACD taas soi kuin hyvässä konserttisalissa. Projektorina oli 1280 x 720 -tarkkuuteen pystyvä Sony VPLHS60. antotasojen tasaus) jälkeen on aika tallentaa asetukset. Kaiuttimet olivat Gradientin aktiiviset Revolutionit sekä subwooferina kokeilun alussa MJAcoustics Reference 800 ja loppuajan Genelec 7070A. Tosin esimerkiksi CD- tai DVD-soittimen ohjaukseen on vain perustoiminnot, ja käytössä on lieviä kömpelyyksiä. kelpo ääni ja kuva CD-kuuntelussa AVM-50:n äänessä oli pieni mutta selvä ero vertailulaitteeseen. AVM-50:n asennus tehdään 13-kohtaisen valikkopuun avulla. Yllättäen paras kuvanlaatu DVD:llä ja HD-soittimella syntyi projektorin nimellistarkkuutta suuremmalla 1920x1080i-lähtöasetuksella. NäiN laiTTeeT kyTkeTTiiN ertailuprosessorina oli Rotelin RB1098. DVD-Audion ja SACD-levyjen 6-kanavainen analogiaääni meni suoraan voimakkuudensäätimelle. Muut valtamerkit n ovat saaneet pahan kilpailijan. aNTHeM avM 50 Hinta: 5 400 lisätietoja: SarkaPro, puh. Teräväpiirtoelokuvat toisti maahantuojalta lainassa ollut Toshiba HDXE1 ja DVD:t ja monikanavalevyt Pioneer 868. Ehkä tästä syystä asennuksessa ei ollut kynnyksiä, vaan AVM-50 oli laatikosta käytössä parissa tunnissa. Joka tapauksessa pidän Anthemin monikanavatoistoa hienona. Monikanavaäänen toiston erojen havainnointi on vieläkin epäluotettavampaa kuin stereotoiston. Vaikka oppivassa kauko-ohjaimessa on paljon toimintoja, opin tärkeimmän selaamatta käyttöohjetta. Kanavien tasot sai tarkasti kohdalleen maahantuojalta lainassa olleella hienolla Minilyzermittarilla. V Kaiken kaikkiaan AVM-50 on hulppea paketti. Vaikka käytössä tällä kertaa oli tarkka mittari, vaelteli senkin tason näyttö aina sen verran, että kaiuttimien voimakkuudet tuskin tulivat täsmälleen samoiksi eri säätökerroilla. DVD- ja HD-kuva tulivat ja lähtivät Anthemilta HDMI-johdolla. Vaikka säätöjen moninaisuus hengästyttää, Anthemin ohjekirja on riittävän tarkka ja samalla selkokielinen. HERMUSET AV-ESIVAHVISTIN-VIRITIN ANTHEM AVM 50 TESTI ti; Anthemin ohjelmoijat ovat selvästi osanneet ajatella tavallisen käyttäjän näkökulmaa. Aivan erityisen kätevää on se, että kaiutinasetukset saa tehtyä erikseen musiikki- ja elokuvakäyttöön
Ja se Maijan ihana lespaava ässäkin kuuluisi vielä paremmin. Hän on panostanut uraansa kaiken; tehnyt loputtoman määrän keikkoja monenlaisiin kissanristiäisiin, siirtänyt perheen perustamistakin vuosilla. Ilta venyy ennen kuin päästään yksimielisyyteen siitä mikä on kelvollista taidetta. Hiffi-Harri ostaa Siirin levyn ja tykästyy siihen todenteolla. Konsertti oli upea. Yritän perustella miksi. Kauppias, joka nyt tietää mikä on oikea tapa kuunnella, sanoo että eihän tällaista voi laittaa näihin laitteisiin. Mutta kaikessa hulinassa Panu hukkasi Maijan levyn. Kerta kaikkiaan, se väkihän oli suurin piirtein ikäluokkaani. Ja kauppiasta autettiin ystävällisesti ymmärtämään mikä on oikea tapa kuunnella ja arvioida hyväksyttyjä laitteita. Huomasin tuossa, kun kävin katsomassa Riku Niemen orkesteria ja Jorma Kääriäistä Finlandiatalossa, että paikalla oli paljon keski-ikäistä väkeä. Jos sinä, arvoisa lukija, tiedät laitteiston joka puhaltaa elämää Souvareiden parhaisiin, ota välittömästi yhteyttä minuun. Onneksi kauppias antoi ystävällisesti Panulla kokoelmalevyn, jossa on laitteisiin sopivaa hyvää musiikkia. Ja nyt nautin kovasti. Menin uudestaan katsomaan samaa Joutsaan ja tässä yksi-ilta löysin itseni katselemassa samaa esitystä vielä televisiosta. Innostuu niin että päättää soittaa Siirille kehuakseen levytystä. Panu astuu liikkeeseen ja kertoo toiveensa saada Maija vieraaksi hienoilla laitteilla. Siiri ajattelee vastatessaan että vihdoinkin . Ei, ei Panu! Näillä pitää kuunnella hyvää musiikkia. Aamulla Arvo sitten kirjoittaa henki vanhalle viinalle haisten arvion Siirin levytyksestä. Hifikauppias on juuri palannut tehtaalta tutustumasta valmistajan tuotteisiin ja filosofiaan. Kauppias opastaa Panua hienolla kokoelmalevyllä, jonka on saanut lahjaksi tehtaalta. Hänellä on kaikki Maijan levyt ja hän on kuunnellut niitä joltain ex-pertiltä ostamillaan pakettistereoilla ja nauttinut Maijan musiikista kovasti. Mielestäni tämä on nykyään oleellinen seikka. Eikä tietenkään saa olla muillekaan, jotka jotain ymmärtävät. Oletko huomannut missä piilee nykyhifin matala tappaja. Nuo ässätkin on aivan hirveät. Sieraimiisi leijuu jonkun ilmoille hiljaa päästämät suolikaasut, matala tappaja. Siiri on laulaja, joka on yrittänyt läpimurtoa jo 15 vuotta. Silloin se iski. Ja kun se on ajankohtaista, ostan ne tunteella! HIFIMAAILMA | 7 | 2007 51. Kriitikko Arvo istuu alan muiden asiantuntijoiden kanssa iltaa keskustellen oikean taiteen määreistä. Esitys on mukaansatempaava. Se tulee porukassa viihdemusiikkia kuunnellen". Hän vastasi. Ja yksimielisyys löytyi illan ehdittyä pitkälle. "Vanhuus ei tule yksin, niin kuin sanotaan. Audioshop Ratilainen tuo maahan Sugdenin, Manleyn, Audinemesiksen ja Melodyn laitteita sekä WLM:n, Trianglen ja ZU:n kaiuttimia. Illan aikana juodaan vain hyvää viinaa, ja sivistyneesti totta kai. Panu on ihastunut aivan perinpohjaisesti Maijaan. Tästä pääsemmekin siihen toiveeseen. KOLUMNI Tommi Ratilainen Tanssija/tanssinopettaja Tommi Ratilainen ryhtyi hifikauppiaaksi viitisen vuotta sitten. Ja oli edelleen oikeasti upea juttu. Ja kun mietin, en olisi 10 vuotta sitten moiseen konserttiin mennytkään. Missä meillä on hifin vanha viina. Ajatella! Maija vieraana melkein oikeasti. Kuvittele olevasi lämpimässä, loppuunmyydyssä katsomossa satojen muiden kanssa. Matala tappaja. Levyyhtiön miehet ovat Siirin keikalla ja tehdään oikeata livelevyä. Panun Maija -levytys laitetaan soimaan. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Kangasniemellä. M TUNTEELLA inulta on usein kysytty, mitä tarkoittaa käyttämäni slogan "ääntä tunteella". Siellä istuttiin samanhenkisessä seurassa iltaa ja juotiin vain hyvää viinaa, sivistyneesti totta kai. Nyt hän on lukenut, että oikeasta hifiliikkeestä voisi saada laitteet, joilla artisti olisi melkein kuin läsnä. Hiffi-Harri kertoo" Aivan mahtava levy, kerrassaan upeaa! Olen aivan varma että se katsoja siellä oikeassa laidassa raidalla 6 ei istu vaan taputtaa seisoaltaan , ja olen myös kuulevinani että hänellä kengän nauhat auki! " Toinen varsin epämiellyttävä tuoksu meidän monien mielestä on vanha viina. On koko levytys kuin vetelisi riivinraudalla laitteiden läpi. Elät mukana ja nautit, kunnes SE iskee. Nyt Panulla on hienot uudet laitteet, joilla voi kuunnella oikealaista hyväksyttyä musiikkia. Esityksen riemu on kellistetty kerralla, etkä voi olla miettimättä kuinka joku voi olla niin piittaamaton artistia ja esitystä kohtaan. Lopuksi haluaisin esittää vielä toiveen sinulle, arvoisa lukija. Siltä istumalta piti lähettää sähköposti yhdelle alaa ja elämää pitempään seuranneelle, ja kysyä että näinkös se alkaa jo ikä painaa vais mistä on kysymys. Yksinkertaisuudessaan se muistuttaa siitä, että voi vapaasti, ja on hyväkin, ostaa ääntä pohjautuen omaan tunteeseen. Näyttää nimittäin siltä, että tällä vauhdilla moiselle laitteistolle voi löytyä täällä käyttöä nopeastikin. Nyt kaikki näyttää vihdoin onnistuvan. Se ei millään täytä yh- teisesti alan asiantuntijoiden kriteereitä hyvästä taiteesta ja siksi sillä ei ole mitään arvoa Arvolle
Mittakaavana maahantuoja Anders Lindqvist. 30-vuotista taivaltaan juhliva Dynaudio työsti kaiuttimesta jalokiven. Jorma Salmi ma- nasi mittauksissa ilmennyttä syvää kuoppaa bassoalueella, mutta soitteli silti levyä levyn perään naama peruslukemilla. Sapphiren taustatukena järeätä Plinius-kalustoa. Gradient uudistuu. "Tervetuloa Messuille", toivotteli päätoimittaja Teppo Hirvikunnas. Harrin kaiuttimen Kaakkuri ja Forvoice 7.7. Oli isompaa ja pienempää siivekästä Kiirunasta Kaakkuriin. Aivan kuten messuilla vielä osittaisena prototyyppinä soineesta Aureliastakin, jonka vierellä seisoi syystäkin ylpeä isä, Antti Louhivaara. Kolmiteinen ilmestys jätti kyllä pysyvän jäljen huoneessa vierailleiden visuaalimuistiin. Edellisvuoden messuilla yllättämään päässyt Wave Dynamics selätti jälleen huoneakustiikan harkituilla teknisillä ratkaisuillaan. Penaudio oli tuonut kisapaikalle uusimman designkaiutinten sarjansa lippulaiva Chronoksen, joka osoitti kiistatonta sointipotentiaalia Almarro triodivahvistimen ja akustisen rytmimusiikin myötävaikutuksella. Transmissiolinjaksi muokattu Half Space II soi kohtuuvoimakkuuksilla paremmin kuin useimmat lajitoverinsa kokoon, hintaan, oheiskalustoon tai toimintaperiaatteeseen katsomatta. Paperia ja jalokiviä Raskaamman sarjan tuontikaiuttimien jouHIFIMAAILMA | 7 | 2007 53. Koaksiaaliset kaverukset maakunnista. Messuveteraani Jan-Erik Lindqvist pussitti laatulevyjä ties kuinka monetta kertaa. tuuletusta demomateriaali tuki soitettavan kattauksen parhaita puolia, saattoi jopa nauttia musiikista, joskin sillä edellytyksellä, että huoneessa oli sopivasti väkeä tilan akustiikkaa entraamassa, mutta ei niin paljon, etteikö paraatipaikkoja ollut vapaana. Pois pömpeleistä Kotimaisen kaiutinsuunnittelun uudet tuulet näkyivät ja kuuluivat messuilla kaarevina muotoina ja laadukkaana äänenä. Loimuavaviiluisen designin lippua heiluttava Harrin kaiutin oli roudannut huoneeseensa varsinaisen lintuparven. Hämmentävin ilmestys taisi olla Grandientin jo etukäteen kovasti kohuttu Helsinki 1.5, jonka äänestä nyt ei saanut erityisen hyvää kuvaa kuuntelutilan kehnon akustiikan ansiosta. Ylväästi kohoavine, levymäisine runkoineen, lasisine jalustoineen ja hallitusti vuotavine keskiääniskiekkoineen. Viimeksi mainitun aktiivisella basso-osalla varustettu versio tuntui keräävän runsaasti positiivista huomiota osakseen. Nätisti soi myös Profelin Nuovo-sarjan Quaranta, aktiivinen ja kolmiteinen siro valkoinen pilari sekin, joskin Chronosta konventinalisemmin muotoiltuna. Omat ystävänsä löysivät uudet ja kokoistaan isommilta kuulostaneet, nahalla verhoillut OR:n minitkin. Helsinki 1.5 ja kauneus on katsojan silmissä. Tästä ajatus etsimättäkin jatkuu Amphionin tiloihin, missä olivat esillä muun muassa Ionin versio L sekä valmistajan pilariperinnettä jalostava Prio. Elacia kahdessa kokoluokassa. Suositusta pienten koaksiaalikaiutinten sarjasta olivat kuultavissa Forvoicen toinen painos 7.7 ja Hifitalon Trinec Rivista, joista käytäväpuheiden mukaan monikin rakentaisi mieluusti kotiteatteripatteriston
Optoman HD80 tarjoaa selvästi erinomaisen kolmiulotteista ja luonnollista kuvaa niille, jotka eivät saa DLP-tekniikan sateenkaarista sivuoireita. Referenssitasoinen Stewartin kangas paransi tulosta varmasti vielä himpun lisää verrattuna muiden osastojen peruskankaisiin. Jos ei mistään muusta niin periaatesyistä. Hienosti soi. Motivoitua hajasijoittelua. Monitor Audion uutta Platinium 300 -lippulaivaa kelpaa suunnittelija Dean Hartleyn esitellä. Tarkkasilmäisen huomio kiinnittyi aivan lähietäisyydeltä katsottaessa pieneen kuvakohinaan, mutta normaaleille katseluetäisyyksille riesa ei yllä. Erään auton vakiokuski, Pasi Kalliojärvi, piti vielä tiukasti kiinni lupauksestaan soittaa vain hifimusiikkia eikä hiusten kuivaamiseen sopivaa bassojytkettä. Toisaalta kirkkautta riitti plasmaa paremmin Marekin reilusti valaistuun esittelytilaan. Ei JVC:n, Sanyon tai Optoman hyväkuvaiset FullHD-projektorit, vaan ne mustalla kankaalla verhotut tilat, joissa kontrastiltaan erinomaiset modernit tykit pääsivät oikeasti näyttämään, mihin kykenevät. Kotiteatterien lisäksi syksyn hifimessut tarjosivat pitkästä aikaa myös hyvää äänenlaatua erittäin pieniin kuuntelutiloihin. Valkoseinäisessä huoneessa näytillä ollut InFocuksen IN82 ei päässyt näyttämään kynsiään kilpailijoille. Nähty ja kuultu toimi kyllä. Edullisen Sanyon kuva oli toki puhdas ja laadukas, mutta viimeinen elävyys jää aavistuksen kovimpia kilpailijoita vähäisemmäksi. Naim-huoneessa oli kylmänä esillä n-Vi eli yhteen laatikkoon pakattu skaalaavan DVD-soittimen ja monikanavaisen viritinvahvistimen yhdistelmä. Tihrustamalla huomasi, että kuvakohinaa oli ehkä vähän kilpailijoita enemmän, mutta selkein iso ongelma oli huoneheijastusten heikentämä ANSI-kontrasti. Ocellia Calliope .21 copper Mitro Koskiluoman käskytyksessä. Reilu valovoima pelasti sen, mitä pelastettavissa oli, ja katsojia riitti runsain mitoin pienten Genelecien ympäröimään kulmaukseen. Myös pienteattereita Yamahan tuorein yhden kaiuttimen YSP-kotiteatteriratkaisu onnistui lyömään ällikällä. Kokemus oli monelle mieltä ja korvia avaava, auto voi soida todella hyvin. Autohallissa oli nimittäin katkeamaton jono neljään autoon, jotka ovat alan kilpailuissa saaneet nimenomaan äänenlaadusta erittäin korkeita pisteitä. No, yhden ja yhden, oli tässäkin subwoofer toisena. Linjakasta laajakaistaa. Vielä heikommissa olosuhteis- sa joutui työskentelmään Epsonin TW-1000, joka oli alakerran isossa aulatilassa. Hintalaatusuhde on silti kova, etenkin sateenkaariallergisille. Siinä missä huoneen akustiikka voi sotkea äänen, tekee se vaaleapintaisena aivan saman kuvallekin. Noin viiden tuhannen hintalappu kertoo, että ollaan aika kaukana markettien yhden laatikon yhdistelmistä. Jos DLP ei ole vaihtoehto, niin jotakuinkin samalla tasolla kuvanlaadullisesti on JVC, hintalappu vain on kaksinkertainen. Äänimaisema oli silti yksinkertaisesti toimiva ja laajasti ympäröivä. Televisiopuolella Pioneerin uusi erittäin mustaa tarjoileva Kuro-plasmamallisto oli näyttävästi esillä. Toshiban ruudut eivät hieman viileäsävyisinä ja hailakoina pärjänneet selvästi kalliimmalle Pioneerin mallistolle. Musiikin.com oli pystyttänyt Linnin kaiuttimista ja Exposuren elektroniikasta koostuvan teatterin, jossa näyttönä oli Planarin ruutu. Poikkeuksellisesti suuri määrä televisioita näytti kuvasäädöiltään samalta, tämähän ei normaalissa tv-kaupassa ole koskaan tilanne. Kuulemma päivän aikana ehti pitää melkein viiden minuutin tauon soittamisessa. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 55. Ei, puristi ei varmasti kuuntelisi YSP 4000:lla musiikkia. Neat Motive 2:t eivät kärsineet ahtaan paikan kammosta. Vinyyliguru Jari Råback lataa hopeakiekkoa Naim CD555:n nieluun. Täydellinen kotiteatteri on musta M arek ja Highend Studio kunnostautuivat rakentamillaan kotiteattereilla. Äänensävykin kuulosti demomateriaalilla riittävän tasapainoiselta, vaikka huomio ei keskittynytkään kuvaan. Tuntemattomalla musiikkivideolla tarkempi laadunarviointi oli hieman hankalaa. Televisionkatsojille hyviä ratkaisuja, elokuvafriikki pitäytyy sen mustemman mustan etsimisessä ja toivottavasti eksyy matkallaan myös mustia verhoja myyvään kauppaan. Ei se Marekin uusi BK Extreme subwoofer, joka heilutti lahkeita ja sai hymyilevän messuväen korvat soimaan
Värillä ja koolla on väliä. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 57. Perinnetavaraa kannella. Nimimerkki Papan rankasti modifioima 300B SET -pääte edusti kunnialla harrastustoimintaa. Martin Logan Purityn puhtoinen ääni veti Harri Henellin mietteliääksi. Puolitetettu Zu Druid on Credenza
TESTI KAIUTTIMET TANNOY AUTOGRAPH MINI JA KENSINGTON SE 58 HIFIMAAILMA | 7 | 2007
Kartion ulompi ripustus on kumia. Painoa on 37 kiloa ja tilavuutta 105 litraa. Kotelon sisälle kurkistettaessa havaitaan, että vaneriseinämät ovat melko ohuet, mutta niihin on liimattu vaimentavia levyjä. Autograph Mini on varsin erikoinen kaiutin, sillä se on eräänlainen pienoismalli Autographnimisestä kaiuttimesta, josta monet unelmoivat 1950-luvulla, mutta johon vain harvoilla oli varaa. Jakosuotimen osat ovat korkealuokkaisia. Niille on yhteistä myös DC-elementtien käyttö. massiivisten lattiakaiutinten lisäksi tarjolla on erikoisuutena myös pieni autograph mini. arvalla kaiutinvalmistajalla on niin pitkät perinteet kuin brittiläisellä Tannoylla. Tekniikaltaan kaiutin on nykyaikainen. Käsitellyn paperimassakartion reunus on perinteiseen tapaan tekstiiliä. asteen (12 dB/ okt) alipäästö bassolle ja 1. Suurin osa kondensaattoreista on elkoja, mutta kriittisissä kohdissa käytetään muovieristeisiä tyyppejä.. Vaimennusvastusten tehonsietoa on lisätty asentamalla ne jäähdytyslevyyn. Niissä diskanttielementti on sijoitettu bassoelementin sisälle, ja sen ääni johdetaan torven välityksellä kartion keskiöön. Liitinpaneelissa on kummankin taajuuskaistan naparuuvien lisäksi viides liitin maadoitusta varten. Otimme testiin Autograph Minin ja sarjan keskelle sijoittuvan Kensington SE -mallin. Liitäntää varten kotelon takana on kaksi laadukasta, kullattua naparuuvia. Järeää tekniikkaa Kensington SE on täysikasvuinen Tannoy. Magneetti on tehty Alnico-seoksesta, jonka perusaineina ovat alumiini, nikkeli ja koboltti. Se sisältää ulkoasultaan klassisia kaiuttimia, joiden tyyli on vuosikymmenten takaa. Kotelo on lakattua mahonkivaneria ja reunalistat pähkinäpuuta. Kun koboltin hinta nousi merkittävästi, valmistuskustannuksiltaan edullisemmat ferriittimagneetit yleistyivät 1970-luvulla. Kaiuttimessa se on kytketty eleHIFIMAAILMA | 7 | 2007 59 Hienosti tehty pikkukaiutin Autograph Mini antaa ulkoisesti vaikutelman aidosta 50 vuoden takaisesta kaiuttimesta. Koristelistat ovat umpitiikkiä ja etulevyn suojakangas luonnonvaalea. Yritys on toiminut jo yli 80 vuotta, ja kaiuttimet ovat olleet mukana kuvassa lähes yhtä kauan. TeksTi: Pekka Tuomela M i T Ta u k s e T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a lo / T k k k u vaT : P e k k a Vä ä n ä n e n J a P e k k a T u o m e l a Perinteet kunniassa Tannoyn Prestige-sarja vetoaa vanhan tyylin ystäviin. Diskanttielementti on johdotettu hopeakaapelilla. Kotelo on esikuvasta poiketen refleksityyppinen, koska torvirakenne ei tässä koossa toimisi bassoilla. Kondensaattorit ovat muovieristeisiä. Läpimitaltaan 13-senttisen DC-elementin kartio on monikuituista paperimassaa, joka on käsitelty resonanssien vaimentamiseksi. DC-elementti on 10-tuumainen (26 cm). Kuusikulmainen kotelo on koivuvaneria, ja viiluna on ajan suosikkipuu tiikki. asteen (6 dB/okt) ylipäästö diskantille. Diskantin kalotti on titaania, ja sen toistoalueen ilmoitetaan ulottuvan 54 kilohertsiin. Basson sarjakela on pakkasydämisen muuntajan kaltainen tarkoituksena minimoida häviöt. Prestige-sarjan huippumallissa Westminster Royal SE:ssä on 530 litran suuruinen kotelo, joka sisältää myös bassoalueen torven. Jakosuodin on kiinnitetty irrotettavaan pohjalevyyn. Ilmatilaa on vaimennettu polyesterivanun tyyppisellä harmaalla matolla. Elementissä on magneettisuojaus. Seinämillä on neljän sentin paksuinen vaimennusainekerros. Pienin on Autograph Mini, jonka kotelon sisätilavuus on vain 3,5 litraa. Merkki oli monoäänentoiston aikakaudella yksi harvoista, joita hifistit arvostivat. Alnico oli aikoinaan hyvin yleinen materiaali, koska sen avulla saatiin suuri magneettivuo melko pienessä koossa. Kokonaan oma lukunsa on Prestige-sarja. Lisäksi elementtien impedanssin vaihtelut on tasattu, minkä takia komponenttien kokonaismäärä on 13. Viimeistely on joka suhteessa erinomainen. Diskanttielementin tasoa ja yläpään vastetta voidaan säätää asettamalla säätöpaneelin pistokkeita eri paikkoihin. Kotelon jäykistämiseen on uhrattu vaivaa, esimerkiksi elementti puristuu takalevystä ulkonevia tukia vasten. Suotimessa on 2. Alkuperäisellä mallilla on edelleen oma innokas kannattajakuntansa vintage-harrastajien piirissä. H On mielenkiintoista selvittää, ovatko Prestige-sarjan mallit omiaan vain menneisyyttä kaipaaville nostalgikoille, vai onko niillä annettavaa myös nykypäivän kuuntelijalle. Merkin nykymallisto on joka suhteessa erittäin laaja-alainen, se ulottuu julkisten tilojen PA-kaiuttimista high endiin ja pienistä kotiteatterin satelliiteista massiivisiin järkäleisiin. Refleksikanavat päättyvät etulevyn molemmilla sivuilla oleviin aukkoihin. Etulevy on kotelon reunoja syvemmällä. Merkittävä osa Tannoyn maineesta perustui vuonna 1946 esiteltyihin DC-elementteihin (Direct Concentric). Tannoy ei ollut ensimmäinen koaksiaaliperiaatteen käyttäjä, mutta se oli onnistunut ratkaisemaan samankeskisen rakenteen ongelmat äänentoiston kannalta paremmin kuin silloiset kilpailijansa. Myös sen ulkoinen tyyli henkii vanhoja aikoja
TESTI KAIUTTIMET TANNOY mentin runkoon. Näillä perusteilla on ilmeistä, että Mini sopii hyvin subwooferilla täydennettäväksi. Äänessä ei ole kuitenkaan häiritseviä värittymiä, ja siten edellä mainitun luonteenpiirteen merkitys voi olla hyvinkin paljon makuasia. Naparuuvit ovat WBT:n valmistamia. Tervetulleita vaihtoehtoja Autograph Mini toistaa musiikkia rauhallisesti ja sivistyneesti. Keskelle miksatut äänet paikallistuvat kuitenkin melko hyvin. Tasapaino oli 0-asetuksilla varsin yleispätevän tuntuinen, joten käytimme testissä niitä. Sama koskee myös äänentoistoa. On mahdotonta sanoa, missä määrin se selittyy laajemmalla toistoalueella, sillä elementti lisää väistämättä myös kuuloalueen äänienergiaa, vaikka jakotaajuus olisi säädetty maksimiin. Kokonaisuus ei ole sen parempi eikä huonompi, lähinnä luonteeltaan aavistuksen pyöristelevämmän tuntuinen. 60 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Korostus on kuitenkin keskibassojen alueella, joten se ei ilmene ikävänä kuminana. Toistoa voi sanoa myös napakaksi. Eräät viime vuosien tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että myös tätä korkeammat taajuudet voivat vaikuttaa äänenlaatuun, vaikka niitä ei pystytä havaitsemaan sellaisenaan. Ilmiöön myötävaikuttanevat ainakin keskimääräistä suurempi suuntaavuus ja lievä keskialueen korostus. Se oli hieman kuin erottuvaksi säädetty subbari. Mitään keinotekoisuuden tuntua tai muita lieveilmiöitä tähän ei kuitenkaan liity, ja ääni vaikuttaa varsin neutraalilta. Tannoy ST 50 sisältää 15 sentin läpimittaisessa kotelossa 2,5 sentin kullatun titaanikalotin. Dynaamisuus on hyvä, eikä bassojen erottelukaan ole aihetta suuriin moitteisiin. Sen ylärajataajuudeksi ilmoitetaan 54 kHz. Käyttöohjeessa on Tannoyn eri malleille suositeltavat sijoitukset sekä herkkyyden ja jakotaajuuden arvot. Kotelon päällä on vaihtokytkimet jakotaajuudelle (14, 16 ja 18 kHz) sekä herkkyydelle (85, 89 ja 93 dB). Kaiutinparin tuottama äänikuva on pikemminkin epämääräisen avara kuin pistemäisen tarkka. Bassotoistokaan ei vedä huomiota puoleensa. Ääni tule hivenen avoimemmaksi, heleämmäksi ja ehkä myös pehmeämmäksi, mutta samalla pistemäisin tarkkuus kärsii. Varsinkin Kensington SE:n äänessä on samanlaista luontevaa välittömyyttä kuin parhaissa 1960-luvun n äänitteissä. Jakotaajuuden ja herkkyyden säädöt antavat mahdollisuuden sovittaa sT 50 erilaisiin kaiuttimiin. Superdiskantti Tannoy ST 50 Perinteisesti ihmisen kuuloalue on määritelty 20 kilohertsiin ulottuvaksi. 89dB/W sen sijaan lisäsi aavistuksen lisää ilmavuutta ja läpikuultavuutta pilaamatta kaiuttimien yleispätevää leppoisuutta. Lisädiskantin vaikutus on hyvin pieni, eikä se muuta kaiuttimen perusluonnetta paljoakaan. Kokeilimme 903 euron parihintaista mallia ST 50. Valtaosa kaiuttimista on tietyssä mielessä samankaltaisia. Testatut Tannoyt poikkeavat ulkoasultaan nykytyylistä ja voivat olla jo sen takia monille hyvinkin tervetulleita vaihtoehtoja. Koekuuntelimme lisädiskanttia Kensington SE -kaiuttimen kanssa. Lähikuuntelulla tarkkuutta saa lisää, ja se parantaa myös diskantin tasapainoa. Jotta lisädiskantti sulautuisi mahdollisimman hyvin pääkaiuttimien toistoon, niiden keskinäisen etäisyyden on oltava sopiva. Kokonaisvaikutelma äänestä on ehkä hieman vaisu, kun ottaa huomioon kaiutinparin hinnan. Säädöt antavat runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa diskanttiin. Vaikutusta on sen perusteella vaikea arvioida yleispätevästi, mutta jonkin verran ilmavuutta ja heleyttä se tuntuu tuovan äänikuvaan. Tannoyn mukaan maadoitus vähentää radiotaajuushäiriöiden vaikutusta ja tekee keskiäänten toiston läpikuultavammaksi. Siksi sitä on ehdottomasti suositeltavaa kokeilla itse ennen ostamista. kuunteluarviot samu sauRama mikael nedeRsTRöm Diskanttin tuntui herkkyysasetuksella 93dB/W jo vähän päälle liimatulta, eikä se enää istunut Kensington SE:n lämminhenkiseen luonteeseen. Jakosuodin on toteutukseltaan kolmatta astetta (18 dB/oktaavi). Kensington SE poikkeaa äänikuvaltaan ja tilavaikutelmaltaan edukseen useimmista suurista kotelokaiuttimista. Lisädiskantin merkitys riippuu kaiuttimesta ja on muutenkin tavallista suuremmassa määrin makuasia. Korkeiden äänten toisto on puhdas ja kirkas. Äänitteen yksityiskohdat tulevat esiin varsin tehokkaasti ja erottelevasti. Tannoyn mallistossa on useita erillisiä supertweeter-diskanttikaiuttimia, joiden tarkoitus on laajentaa olemassa olevan kaiuttimen korkeiden äänten toistoa. Toisaalta alimpia ääniä ei juuri kuulu, mikä johtuu osin suuresta herkkyydestä ja osin elementin ja refleksitoiminnon resonanssitaajuuksista. Matalimmat äänet vaimenevat ymmärrettävästi kuulumattomiin, mutta toisaalta ylimääräistä kuminaakaan ei ole. Mitään rasittavaa hyökkäävyyttä ei ole kuultavissa, sointi on pikemminkin hieman etäinen ja särmiä silotteleva. Bassot ovat tukevat ja hieman korostuneetkin
Jos hiukan keskialuevoittoisen balanssin saa sopivalla subbarilla kuntoon, kaiutin on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Kaikki musiikki hehkuu hieman himmeänä, joka ehkä ohjaa musiikkivalintoja suuntaan, joka tällaiseen tunnelmointiin sopii. Jakosuodin tulee esiin irrottamalla kaiuttimen pohjalevy. Yleissävy on yhtenäinen, mutta särmiä silottelevan rauhallinen. Äänikuva on luonteeltaan enemmänkin ilmava kuin pistemäisesti paikoilleen naulattu. Soundi ei ole varsinaisesti tumma, mutta lauluäänet tuntuvat enemmänkin ilmavan etäisiltä kuin läsnäolevan meheviltä. kotelon sisäseinämillä on resonansseja vaimentavia, alumiinifoliolla päällystettyjä levyjä. Mittaustulokset kuunteluarviot dB 95 85 75 65 20 KAR mikael nedeRsTRöm samu sauRama Ilmava Tannoy Auto Mini 100 1000 Kuuntele kaiuttimen ehdoilla Stereokuvalliset ominaisuudet sopivat parhaiten lähikuunteluun tai yleisnautiskeluun. Ensivaikutelma on hieman vaisu, mutta ääneen voi ihastua muutaman kiekon kuunneltuaan. 10000 Hz Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Tällaisenaan se on turhan rajoittunut ollakseen yleispätevä musiikkitoistin. HiFiMaaiLMa Ääni 8+ Ääni 8+ 61 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Osasyy ilmiöön saattaa löytyä myös ohuehkosta bassotoistosta ja alakeskialueesta. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 5 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 85 dB Alarajataajuus (-6 dB): 73 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,16 ms Kaiutin on kokoisekseen melko herkkä, mutta toisto ei ulotu kovin alas. Positiivinen asia on se, että laskevaa bassovastetta ei ole yritetty korjailla korostamalla yläbassoja. Laulaja pysyttelee kuitenkin mukavan vakaasti keskellä, joten ikävää vaihevirhemäisyyttä ei kuulu lainkaan. Bassopää on sekin rauhallinen eikä hirveän ulottuva. Tehovasteapproksimaatio (musta). Samasta syystä voisi olettaa, että hyvän subbarin sijoittaminen kaiuttimen kaveriksi olisi suhteellisen helppoa. Piirilevy on kiinnitetty kumivaimentimin alustaansa. Tannoy autograph Mini Hinta: 2 000 /pari Lisätietoja: Soundata, puh. Normaalista muutamasta metristä tulos on varsin epämääräinen eikä kovin iso maisema. Pienokaisten luonne ei avaudu välittömästi levyn alettua pyöriä. Suuntaavuus kasvaa selvästi 3 kilohertsin yläpuolella, ja sitä on kompensoitu nostamalla diskantin tasoa kohtisuorassa vasteessa. + Miellyttävän värittymätön + Yhtenäinen äänikuva Hieman etäinen ja mattasävyinen Bassotoiston ulottuvuus Etäinen ja siisti ääni, joka saattaa olla hivenen vaisu ääripäiden toistumisessa. (09) 4769 3300 www.soundata.fi www.tannoy.com Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 21 x 35 x 14 cm Massa: 4,0 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi elementit matalat äänet: 13 cm korkeat äänet: 1,9 cm Jakotaajuus: 2300 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia suurin suositeltu teho: 100 W Magneettisuojaus: on Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei valurunkoinen pieni koaksiaalielementti on magneettisuojattu. Alimpien toisto on kyllä napakan ja nopean kuuloista, mutta se katkeaa kohtuullisen korkealla. Vasteet ovat kokonaisuutena suhteellisen hyvät. Lähikuuntelulla särmää saa vähän lisää
Herkkyys on suuri. Uudella Yellon levyllä syntyy lähes psykedeelisiä tunnelmia, kun vaihekikkailtu kaiku ampaisee suoraan kuuntelupaikan viereen. Tehovasteapproksimaatio (musta). Bassopää on pehmeä ja tuhti, kaiutin kaipaa selvästi kookasta tilaa ympärilleen. Säädöillä toki saa yläpään tasoa nostettua, jos oma maku ja kuunteluolosuhteet sitä edellyttävät. Ulottuvuus ei ole kummoinen reilun koon huomioiden. Armoton erottelu toimii useimmilla äänitteillä enemmänkin kuuntelunautintoa lisäävänä kuin vähentävänä tekijänä. Tästä huolimatta soundi on varsin läpikuultavaa, ja stereokuva aukeaa tarkaksi ja isoksi. Kaikenlaiset äänitteet ovat miellyttävän kuuloisia vaikka parhaiten äänitetyt ehkä hieman menettävätkin terävintä realismia. Ylianalyyttisyyteen kaiuttimella ei ole taipumusta. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): 7 dB Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): 90 dB Alarajataajuus (-6 dB): 44 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,09 ms Keskialueella on lievää aaltoilua, mutta muuten vasteet ovat hyvät. (09) 4769 3300 www.soundata.fi www.tannoy.com Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 41 x 110 x 34 cm Massa: 37 kg Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi elementit matalat äänet: 26 cm korkeat äänet: 5,1 cm Jakotaajuus: 1100 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia suurin suositeltu teho: 225 W Magneettisuojaus: ei Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on Liitinpaneelissa on Tannoyn kalliimpien mallien tavoin myös maadoitus (vihreä). kuunteluarviot mikael nedeRsTRöm samu sauRama Mittaustulokset dB 95 85 75 65 20 KAR Syväpuhdasta käsittelyä Skarppi, avoin, puhdas ja heleä yleissoundi. Myös Ozric Tentaclesin levylle miksattu surroundsoundi kiertää reilusti kuuntelutuolin taakse ja myötäpäivää takaisin kaiuttimeen. Äänikuvalliset asiat ovat siis enemmän kuin kunnossa. TESTI XXXXXXXX Diskantin säädöt lisäävät jakosuotimen komponenttien määrää. Ääni on erittäin yhtenäinen, mitään ikäviä epäjatkumoita ei kuulu. Joillakin levyillä hiipii mieleen jopa lievä diskantin yliannostus, mikä ei kuitenkaan pahemmin haittaa, koska ylimmät taajuudet toistuvat muuten harvinaisen puhtaasti. Lisäksi vaikutelma saattaa johtua tappavan tehokkaasta erottelusta, joka tuo erilaiset häiriöäänet ja kaiut esiin paremmin kuin suurin osa tähän asti kuunnelluista pönttökaiuttimista. Kuminaa ei sinänsä pahemmin ole, eikä alimpien erottelussakaan ole vikaa, mutta joillakin levyillä pieni paksuus heikentää äänen läpinäkyvyyttä. Kokonaisuutena kaiutin on silti hyvin yleispätevä, jos kaikkien matalimpia taajuuksia ei jää kaipaamaan. Ääni Lämmintä erottelua Perussävy on varsin lämmin, mutta ei tukkoinen. + Erotteleva ja läpikuultava ääni + Suuri herkkyys + Diskantin säädöt Keskibassojen runsaus ja alabassojen vaimeus HiFiMaaiLMa 9+ Ääni 9- 62 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Bassopää jättää hitusen enemmän toivomisen varaa, sillä se on aavistuksen verran turhan tukeva keskibassojen osalta ja vastaavasti vaisu kaikkien alimmilta osiltaan. Suuntaavuus on kauttaaltaan tavanomaista suurempaa. Bassoilla on 65 hertsille keskittyvä korostuma, ja vaste laskee sen alapuolella jyrkästi, kotelon kokoon nähden aikaisin. Minä pidin eniten nollasäädöillä. Tannoy Kensington SE 100 1000 10000 Hz Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). vaimennusvastukset on kiinnitetty metallilevyyn jäähdytyksen parantamiseksi. DC-elementin alnico-magneetti on pienestä läpimitastaan huolimatta tehokas. Tannoy kensington se Hinta: 9 760 /pari Lisätietoja: Soundata, puh
Estetiikan saat kaupankylkiäisenä, unohtamatta alan parasta, 10 vuoden takuuta. Resonoimaton alumiinikotelo puolestaan takaa epäkaiutinmaisen ja seurattavan ulosannin. Kuultavissa pieni suuri 310 JET (1.249 /pari), pysäyttävä lippulaivamalli 609 XPI (13.225 /pari) sekä maahantuojan kultakurkku. R astilanraitti 5 A, 200 m R astilan metroasemalta · Avoinna tipe 1218 sekä la 1014 · Puhelin 09-344 3949 · Nettikauppa: w w w.m rhifi.fi www.propellihattu.fi. äivä mop1.07 De .1 10 ELLAKIN VALITSI ELACIN. Saksalainen pedanttius sekä todellinen ymmärrys musikaalisen äänentoiston ulottuvuuksista yhdistettynä yrityksen vuosisataiseen historiaan, ovat valttikortteja, joilla ELAC on saavuttanut kultakorvien vankkumattoman kunnioituksen. ELACIN palkittu JET-nauhadiskantti on sävyerottelultaan eräs parhaista. Tervetuloa ELAC-esittelytilaisuuteen lauantaina 10.11.07 klo 10.0014.00
Ilman lisävirtalähteitäkään ei silti voida puhua budjettilaitteistosta, sillä koko komeuden hinta kipuaa lähes 9 000 euroon. Sitä voi kuitenkin halutessa päivittää lähes soittimen hintaisella XPS2-lisävirtalähteellä, tai jopa CD555-huippumalliin suunnitellulla 555PS-virtalähteellä. Tällä kertaa molempia laitteita kokeiltiin ainoastaan niiden omilla virtalähteillä. Tässä mielessä myös uusi, rakenteeltaan perinteinen, Supernait-vahvistin sisältää pienen tervetulleen yllätyksen: samaan koteloon on tällä kertaa mahdutettu laadukas da-muunninpiiri. Vaikka Naim ei ole seurannut orjallisesti alan trendejä, ei uusiakaan äänentoistoformaatteja ole kokonaan unohdettu. Myös Supernait voidaan päivittää ulkoisella Flat-Cap-, Hi-Captai Super-Cap-virtalähteellä. Musiikin tal- lentamisesta kiinnostunut Vereker toi, yhdessä Linnin Ivor Tiefenbrunin kanssa, voimakkaasti esille ajatuksen vahvistinten äänenlaadullisista eroista. Kun perinteitä vaalivaan supernaitvahvistimeen yhdistetään mainetta niittänyt CDX2soitin, odotukset ovat poikkeuksellisen korkealla. N aimin laitteilla on aina ollut oma kannattajakuntansa. Naimia voisi hyvällä syyllä pitää erilaisuutta painottavana konseptituotteena, sillä nimenomaan tätä asiaa yrityksen perustaja, Julian Vereker, hyödynsi laitteiden suunnittelussa ja markkinoinnissa. Keväällä Bristolin sound & Vision -messuilla esitelty superintegroitu on naimin kädenojennus juuri heille. Toisaalta tämän hintaluokan laitteiden ostajan pitäisi tietää mitä haluaa, ja mikä tärkeintä, osata myös arvostaa niiden tarjoamia aitoja elämyksiä. musikaalisuuden alkulähteillä TeksTi: Jani Pesonen k u vaT : s a m u s a u r a m a 64 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. TESTI STEREOVAHVISTIN NAIM SUPERNAIT JA CD-SOITINVAHVISTIN NAIM CDX2 Laadukkaalla stereoäänellä on kannattajansa. Myös valmistajan historia on kunnioitusta herättävä, aina ensimmäisistä vahvistimista ja CDsoittimista lähtien. Tästä esimerkkinä kohtuullisen tuore n-Vi, joka on yhtenäiseen koteloon rakennettu DVD-soittimen ja kotiteatterivahvistimen yhdistelmä. He eivät useimmiten pidä tekemisistään suurta meteliä, mutta suhtautuvat asiaansa intohimoisesti. Supernaitin kumppaniksi sopiva CDX2-CDsoitin sijoittuu hinnaltaan Naimin malliston keskiluokkaan. Ja olihan Naimin tuotteilla myöhemmin merkittävä rooli myös Flat Earth -ideologian synnyttäjänä. Tämä on erityisesti Naimin äänenlaatuun mieltyneille erittäin mielenkiintoinen lisä digitaalitallenteiden hyödyntämistä silmällä pitäen
Ulkonäkö jakaa taatusti mielipiteitä, mutta omasta mielestäni Naimien ulkonäkö ja rakenne avautuu vasta niitä käytännössä hypisteltäessä. Näin laitteiston perusta voi pysyä käytännössä samana, mikä helpottaa päivitysten merkityksen arviointia, ja karsii pois mahdollisia virheostoksia. Rytmikäs ja täyteläinen Naimien äänenlaatua arvioitaessa niitä verrattiin referenssilaitteistoon, joka koostui Arcam FMJ A32 -vahvistimesta ja Gradientin Evidence III -kaiuttimista. Ulkoisten virtalähteiden lisäksi Naim suosittelee kokeilemaan myös kaksoisvahvistusta. Vahvistimessa on erittäin monipuoliset ottoja antoliitännät. Sekä RCA- että DIN-ottoja on kuusi kappaletta. Monista muista merkeistä poiketen Naim tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia laitteiston päivittämiseen vanhoista luopumatta. Digitaaliottoja on yhteensä neljä kappaletta. Tätä varten takapaneelissa on DIN-liitäntä. Supernaitin vahvuudet vertailuvahvistimeen verrattuna ovat melko selvät. Naimien toisiinsa liittämistä varten soittimen mukana toimitetaan valmis DIN-välikaapeli. Naparuuvit on hieman erikoisesti korvattu pistokeliittimillä, joten haarukkaliitinten tai paljaan johtimen käyttö ei sellaisenaan onnistu. Niiden käyttöönotto sekä ohjaus haluttuun analogiatuloon tapahtuvat asetustilassa. kaiutinliitäntään sopivat pistokkeet toimitetaan vahvistimen mukana. Ominaisuudet paikallaan Naimin filosofian mukaisesti uusia laitteita ei tehdä huvin vuoksi. Vahvistimen toiminnan takaamiseksi Naim suosittelee omaa NACA5-kaiutinkaapelia, tai muita vastaavia suuri-induktanssisia kaapeleita. Supernaitin etulevyä hallitsee kaksi suurta moottoroitua kiertonuppia, joista toinen on tarkoitettu äänenvoimakkuuden ja toinen balanssin säätöön. Kummankin kuulohavainnot laitteista osoittautuivat hyvin samansuuntaisiksi, vaikka pieniä makueroja asioiden painotuksissa olikin havaittavissa. Liitäntöjen osalta CDX2 poikkeaa hieman normaalista, eikä pelkästään Naimeille tyypillisen DIN-antoliitännän ansiosta, sillä tässä hintaluokassa usein nähty balansoitu liitäntä ja lähes kaikista soittimissa oleva digitaalianto on jätetty pois. Tästä linjasta ei juuri poiketa minkään tuotteen kohdalla, ei myöskään CDX2:n tai Supernaitin. Levyä pitää paikallaan pieni magneetilla varustettu klamppi. CD-soittimen käyttö on harvinaisen sujuvaa. Naimin kyky toistaa musiikkia on omaa luokkaansa. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 65. Loput CD-soittimille tyypilliset ominaisuudet löytyvät kaukosäätimestä, joka ohjaa myös merkin muita laitteita. Tasapuolisuuden vuoksi omissa kuunteluissa molemmille vahvistimille signaalia syötti CDX2. Tästä sopii kiittää nerokasta levykelkkaa, jota käytetään normaalista poiketen lihasvoimin. Soittimen etulevyyn on selkeän näytön lisäksi sijoitettu neljä pyöreää painonappia, joilla voi hoitaa soittimen välttämättömät toiminnot. Naim käyttää perinteisten RCa-liittimien lisäksi myös lukkiutuvia DiN-liittimiä. Säätöä ei voi ohittaa, mutta toimiva asetus on helppo löytää kuuntelemalla. Laitteiden värimaailmaksi on valittu musta, ja sitä korostetaan vihreillä merkkivaloilla. Toinen kuuntelijoista vertaili soitinta myös toimituksen Naim CD5i -referenssisoittimeen. Asetusten tekemisen jälkeen digitaalilähteiden käyttö on yhtä mutkatonta kuin muidenkin lähdekomponenttien. Tässä on luultavasti yksi syy siihen, miksi laitteista on vaikea löytää mitään ylimääräistä. Liitännät on kytketty rinnan, joten niiden käyttö samanaikaisesti ei ole sallittua. Supernaitin maadoitusratkaisu ei ole aivan tavanomainen, minkä seurauksena takapaneelissa on myös maadoitusliitin. Myös vahvistimen esi- ja pääteaste voidaan halutessa erottaa. Antoja on kaksi, joista toinen on tarkoitettu aktiiviselle subwooferille. Linjatasoiset rca-liitännät sentään on, mutta nekin voidaan haluttaessa kytkeä pois
Sen sijaan pienet erot äänikuvan syvyyden ja bassojen sävykkyyden osalta on huomattavasti helpompi jättää huomiotta. Naim Supernait digitaaliottoineen lupailee uusia mahdollisuuksia vanhoja perinteitä kunnioittaen. Supernaitin muunninpiiri säilyttää keveästi kaikilla musiikkinäytteillä Naimille tyypillisen rytmin ja nopeuden, mutta CD-soittimen mukanaan tuoman auktoriteetin ja lämmön se jättää puolitiehen. 66 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 Suurimmaksi puutteeksi vahvistimen muunninpiirin osalta koin nimenomaan vertailulaitteistolle liiallisen kuivakkuuden, jonka myös toinen kuulijoista ilmeisesti aisti tietyillä äänitteillä ylimääräisenä viileytenä. Itse asiassa hyviä vahvistimia saa huomattavasti edullisemminkin. Osaltaan tähän vaikuttaa varmasti sen eleetön kyky tarjoilla enemmän sävyjä ja ryhtiä koko äänialueella peltien iskuista aina mataliin bassomurinoihin. Ja tämä kokonaisuus ei mielistele ylipirteällä äänikuvalla tai taustasta erottuvilla yksityiskohdilla. Äänikuvan osalta Arcam sijoittaa orkesterin skarpimmin lavalle, kun Supernait tyytyy suurpiirteisempään vaikutelmaan tilasta. Vahvistimen kylkiäisenä saa harvoin laadukasta muunninta, joten Supernaitin muuntimen äänenlaatu kiinnostaa varmasti vahvistimen ostoa harkitsevia. Miksi siis hankkia kalliimpi perinteinen transistorivahvistin, jonka tekniset mittausarvot eivät ole huippuluokkaa, ja tehoakin irtoaa vain keskinkertaiset 80 wattia kanavaa kohden. On kuitenkin selvää, että koko vahvistinta kalliimman CDsoittimen täytyykin olla parempi, ja mikäli raha ei ole este, on CDX2 mielestäni ehdoton hankinta Supernaitin ostajalle. Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla 94 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB alle 0,01/alle 1 % Antojännite, 1 kHz, 0 dB 2,2 V Antoimpedanssi, 1 kHz alle 50 ohmia Kanavatasapaino, 1 kHz 0,0 dB Yhteensopivuus -CD, R/RW/ROM/MP3/SACD //// -kopiosuojatut CD:t, CDS-100/CDS-200/Key2Audio // HiFiMaaiLMa Laatutietoiselle Naimit sijoittuvat hintaluokkaan, jossa hyviä vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun. TESTI STEREOVAHVISTIN NAIM SUPERNAIT JA CD-SOITINVAHVISTIN NAIM CDX2 Naim CDX2 Hinta: 4 990 euroa Lisätietoja: Kruunuradio Oy, puh. Muunnin osoittautuikin kaikin puolin laadukkaaksi, vaikka se jäi CDX2:n tasosta melko selkeästi. Myös äänikuvan ulottuvuus on pitkälti makuasia: siinä missä kuoromusiikin äänialueiden kerrostuneisuus tulee Naimilla hienosti esiin, jää sähköisesti tuotettu musiikki soimaan kaiuttimien tasolle. Näissäkin asioissa CDX2 siis vakuuttaa enemmän. Asian selvittämiseksi kokeilimme erikseen myös vahvistimen da-muunninta Denon DVD-3910 soittimen digitaaliannosta syötettynä. Koska sama koruttomuus ulottuu myös laitteen tekniseen toteutukseen ja ulkokuoreen, Naimeja on helppo kutsua malliesimerkiksi puhtaasti luonnonmukaista äänentoistoa tavoittelevasta äänentoistolaitteistosta. Jos se ei tätä lukiessa vielä ole avautunut, niin on korkea aika siirtyä suoraan seuraavaan juttuun. Muussa tapauksessa suosittelen vierailemaan lähimmällä jälleenmyyjällä, ja kokemaan itse, millaista elinvoimaa hyvällä äänilähteellä varustettu Naim Supernait sinun suosikkilevyihisi taikoo. Kun siihen yhdistetään yksi parhaista kuulemistani CD-soittimista, on kokonaisuus yksinkertaisesti kuunteluarviossa käytetyt äänitteet Jani Pesonen After Crying: Föld és Ég Tuomari Nurmio & Alamaailman Vasarat: Kinaporin kalifaatti Lacuna Coil: Comalies Seppo Murto, Kari Lindstedt: Cello & Organ Rachel Z: Grace Ensemble Louis Berger, Ricardo Massun: Tupasi Maria Jukka Perko: Retrospective vaikuttava. Pehmeään suuntaan viritettyyn järjestelmään se voi kuitenkin istua sellaisenaan täydellisesti. On korvia hivelevän kauniisti laulavia pienitehoisia putkivahvistimia ja järkähtämätöntä dynamiikkaa tarjoavia tehokkaita transistorilaitteita. Jossain tilanteissa aavistus ilmavuutta ei olisi pahitteeksi, mutta keskimäärin illuusio konserttisalista välittyy moitteetta. kruunuradio.fi Mitat (l x k x s): 43,2 x 8,7 x 31,4 cm Paino: ??. Kuitenkin Naimia kuunnellessa tulee ajoittain mieleen, että mitä jos sen kuuluukin kuulostaa juuri tältä. Kun samassa paketissa vielä saa ajatonta elektroniikkaa, joka säilyttää arvonsa tulevaisuudessakin, voiko musiikin ystävä enää n muuta vaatia?. Risto Niska Naimin omaperäisen levykelkan käyttömukavuus ja nopeus ovat omaa luokkaansa. Mittaustulokset Naim CDX 2 Kutsuttakoon sitä termillä PraT (Pace, Rhythm and Timing), tai millä tahansa, Supernait yksinkertaisesti soittaa kaiken sille tarjoillun materiaalin rennommin. Eivätkä ne erot tällä kertaa edes olleet niin pieniä. (09) 6840 0010, www. Ei vertailulaitekaan tässä suhteessa huono ole, mutta joskus pienilläkin eroilla on suuri merkitys. Yksikköimpulssivasteen esi- ja jälkisoinnit ovat erittäin pitkät. Toisaalta Naimilla on myös kyky tehdä rasittavuutta hipovista äänitteistä miellyttävämpiä, vaikka se ruokkiikin diskanttielementtejä aavistuksen Arcamia reilummalla kädellä. Vertailukohdaksi valittiin luonnollisesti Naim CDX2. + Kätevä levykelkka + Erinomainen äänenlaatu Digitaalianto puuttuu Mittaustulosten arviointi Moitteeton Soittimen mittaustulokset ovat moitteettomat. Se on vahvistin, joka soittaa musiikkia niin kuin se on levylle tallennettu
Muuten soundi on enemmän yleisluontoinen kuin puhtaan Naim-henkinen, vaikka skarppia menoa ja meininkiä varsin hyvin onkin. Vahvistimen signaalimaata ei ole yhdistetty tavanomaiseen tapaan koteloon. Mitään mekaanisuutta tai kliinisyyttä äänessä ei ole, tosin omat korvat kaipaisivat vähän lisää läpikuultavuutta ja mehevyyttä taivuttamaan kuuntelua leppoisammaksi. Ääni 9+ HiFiMaaiLMa HIFIMAAILMA | 7 | 2007 67. Funk rullaa poikkeuksellisella drivella, ja kaikkia muitakin näytteitä leimaa vahva menemisen eikä meinaamisen henki. Samoin myös Perkon saksofoni irtoaa taustasta yllättävän reippaasti. Ainoastaan äänikuvaa Arcam piirtää selkeämpänä ja etenkin syvyyssuunnassa paremmin aukeavana. Tehokkaan päätevahvistimen virtalähde on ilmeisen vakaa, koska jatkuvan ja hetkellisen tehon välinen ero on hyvin pieni. Bassopää on testattua CDX2-soitinta tuhdimpi ja pehmeämpi. Soundi on varsin tarkka, mutta vähän kuivakka. Vertailukaiuttimella on monella vahvistimella taipumusta alapään pehmoiluun, mutta nyt bassoalue kulki kiltisti talutusnuorassa eikä hötkyillyt omiaan. Ääni 9 CDX2 Ryhdikäs ja rytmikäs Soittimella on avoin ja skarppi asenne musiikkiin kuin musiikkiin. (09) 6840 0010, www. Risto Niska 9+ samu saurama Supernait Suoraviivainen ja koreilemattoman selkeä Ensituntumalta perushengessä on paljon samaa vertailuvahvistimen kanssa. Sen sijaan akustisen musiikin puolella on tullut vastaan sävykkäämpiäkin kokonaisuuksia. Muuten linjaoton mittaustulokset ovat kunnossa. Kuulokeannossa bassot vaimenevat tuntuvasti. Yleisesti muunnin häviää toimituksen vertailusoittimelle vain aavistuksen eli tarjoaa melkoisen parannuksen monelle digitaalilähteelle äänenlaatuun. Ääni Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, resistiivinen kuorma jatkuva, 8/4 ohmiin hetkellinen, 8/4 ohmiin -antoimpedanssi, 1 kHz -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 83/130 W 87/145 W 0,2 ohmia alle 1 ohmi Supernait + CDX2 Selvää synergiaa 8½ Linjaotto cd in -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohmiin, CCIR ilman kotelon maadoitusta (ks. Meno ei myöskään puuroudu raskaammalla materiaalilla, jonka toistamiseen kokonaisuus tuntuisi soveltuvan erityisen hyvin. Läsnäoloa on poikkeuksellisen hyvin äänitteestä toiseen ilman solistin tuppautumista syliin, laulaja vain erottuu selvästi keskivertoa paremmin. Myös urkujen ylä-äänten seurattavuus on huippuluokkaa, ja jalkion puolella on helppo aistia uruille tunnusomainen jykevyys. Soittimet saavat kyllä vertailukonetta paremmin ryhtiä ja kokoa. Selvää kuitenkin on, että Supernait ja CDX2 yhdessä tukevat toisiaan ja vahvistavat luonteenpiirteitään. Sitä viimeistä läpikuultavuutta ei myöskään ole, vaikka tila varsin avoimena tarjoillaankin. Tällä pyritään välttämään maalenkkien syntymistä vahvistimen ollessa järjestelmän osana. Se vetää huomion helposti yksittäisten muusikoiden tekemisen seuraamiseen, piti siitä tai ei. Soundi on hyvin selkeä ja musiikin yksityiskohtiin pureutuva. Suoriutuu hankalastakin dynamiikasta uskottavasti: sähköisellä musiikilla bassorummun iskut syttyvät räväkästi ja bassokuvioissa on auktoriteettia. + Laadukas da-muunnin Vaatimaton häiriöetäisyys Supernait+CDX2 Rytmikäs ja dynaaminen Rullaa vapautuneesti eteenpäin monimuotoisella akustisella musiikilla. Etenkin sellomusiikilla lievä sävyttömyys voi tehdä esityksestä tarpeettoman lattean. kuunteluarviot Jani Pesonen Naim supernait Hinta: 3 990 euroa Lisätietoja: Kruunuradio Oy, puh. Mielenkiinnon vuoksi mitattiin linjaoton häiriöt myös kotelon "kelluessa", jolloin hurina heikensi häiriöetäisyyden surkeaan arvoon. Digitaalioton muuten hyvissä mittaustuloksissa silmään pistää melko vaatimaton häiriöetäisyysarvo. teksti) 55 dB kotelo maadoitettuna 83 dB -herkkyys 85 mV -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 55 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohmiin 0,05 % -20 kHz lisävaimennus 6 kilo-ohmin syöttöimpedanssilla 0,3 dB Digitaaliotto -häiriöetäisyys kotelo maadoitettuna, 10 W/8 ohm, CCIR -kanavatasapaino, -30 dB voimakkuusasetuksella -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB d1 73 dB 0,1 dB alle 0,05 % Se, onko Naim-soundi oma asia, pitää jokaisen kuunnella itse. Vaikka vertailukohtana oleva valmistajan pieni malli onkin varsin kovatasoinen CD-soitin, CDX2 panee paremmaksi lähes jokaisella osa-alueella. Stereokuva on pikkuveljen lailla varsin leveällä pensselillä maalattu, äänikuvabongarille soitin ei ole paras mahdollinen ratkaisu. Transienttitoisto tuntuu poikkeuksellisen skarpilta ja saa rytmin pysymään selkeänä. Tarvittaessa reservistä löytyy sähäkkyyttä. Joskus myös tuntuu, että suoraviivaisen selkeä ja hienostelematon ote musiikkiin on jo miellyttävän rajamailla. Ääni Mittaustulokset Naim supernait 9+ Supernaitin da-muunnin Stereokuvaltan merkkiuskollinen eli enemmän avara ja suuripiirteinen kuin kolmiulotteisen tarkka. Laulajan artikulaatio on huomattavasti parempi, ja kaikki instrumentit soivat selkeämpinä ja aidomman oloisina. Yleissävy on melko neutraali, mutta hyviin CD-soittimiin verrattuna potkua on vähemmän, ja se voi tuoda joillekin äänitteille lievää viileyttä. Kuoromusiikilla äänilajit pysyvät harvinaisen hyvin karsinoissaan, ja illuusio aidosta tilasta säilyy koko esityksen ajan vahvana. Supernaitin kotelon maadoitus on ratkaistu poikkeuksellisesti. Kuulokeannon impedanssi on erittäin pieni. Ylärekisterissä on energiaa reilusti, mutta sävyt pysyvät sivistyneinä eikä rasittavia piirteitä ilmene. Mittauksien ajaksi kotelo yhdistettiin erillisellä kaapelilla signaalimaahan. Sopraanon ylä-äänet toistuvat vakuuttavalla puhtaudella ja esimerkillisen dynamiikan saattelemina. kruunuradio.fi Mitat (l x k x s): 43,2 x 8,7 x 31,4 cm Paino: ??. Toimiva kokonaisuus, joka pitää kuulijan otteessaan hetkeksikään herpaantumatta, oli kyseessä sitten keskittynyt kuuntelu tai musiikin mukana jammailu. Ääni Mittaustulosten arviointi Poikkeuksellinen maadoitus Vahvistimen linja- ja digitaalioton taajuusvasteissa näkyy kuuluvuusrajaa lähentelevä diskanttivaimennus. Bassopää on tiukasti potkaiseva, mutta ei ihan pohjalle kouraiseva. Ongelmia kuitenkin seuraa, jos kotelo ei jostain syystä yhdisty signaalimaahan mitään kautta vahvistimen ollessa kytkettynä osaksi hifi-laitteistoa. Toisaalta järjestelmällä on taipumusta tuoda solisti ajoittain esille turhankin läheisesti
TESTI KAIUTIN YAMAHA SOAVO-1 68 HIFIMAAILMA | 7 | 2007
Kuitenkin myös monikanavatoisto on otettu huomioon, sillä sarjaan kuuluu myös keski- ja takakaiutin. Vähitellen mallisto kuitenkin muuttui yhä tavanomaisemmaksi, ja varsinaisten hifikaiuttimien valmistus päättyi viime vuosikymmenen lopulla. Tavoitteet korkealla TeksTi: Pekka Tuomela M i T Ta u k s e T : k l a u s a J R i e d e R e R J a P o J u a n T s a lo / T k k k u vaT : s a m u s a u R a m a J a P e k k a T u o m e l a Yamaha on palannut vuosien tauon jälkeen hifikaiutinten valmistajaksi. Erityisen maineikas malli oli NS-1000M, jota muun muassa Yleisradio käytti vaativassa musiikin tarkkailussa. Kotiteatteripuolella Yamaha on kyllä kunnostautunut kekseliäillä YSP-malleillaan. Koska lisäksi palkat ovat nousseet selvästi elinkustannuksia enemmän, Soavo-1 on huomattavasti helpommin hankittavissa kuin NS-1000M aikoinaan. Tekniikkaa ja muotoilua Kaiutinta suunniteltaessa on panostettu teknisiin yksityiskohtiin. Uusi Soavosarja on suunniteltu nimenomaan kaksikanavaista musiikin kuuntelua varten. Korkealle asetetuista tavoitteistaan huolimatta Yamaha on halunnut pitää kaiuttimien hinnat kohtuullisina. Kun otetaan huomioon rahan arvon muutos, se vastaa nykytasolla noin 3 000 euroa. Siinä ei ole yhdensuuntaisia HIFIMAAILMA | 7 | 2007 69. Lisäksi on subwoofer. Tänä vuonna Yamaha on palannut perin- teisten kaiuttimien valmistajaksi. Vertailun vuoksi: NS1000M-pari maksoi noin 6 000 markkaa 1970- luvun lopulla. Kaiuttimien äänellinen hienosäätö on tehty Englannissa. Koivuvanerista tehty kotelo on pyritty saamaan mahdollisimman resonoimattomaksi. Niinpä testaamamme sarjan suurin malli Soavo-1 maksaa vajaat 2 000 euroa parilta. Testasimme uuden soavo-sarjan huippumallin. Bassoelementissä on alumiinista valettu runko ja magneettisuojaus. Y amaha oli aikoinaan arvostettu kaiutinvalmistaja. Se oli 1970-luvulla harvoja japanilaismerkkejä, jonka kaiuttimien ääni vastasi joka suhteessa eurooppalaista tasoa
Jakosuodin on koottu paksulle kuitulevylle, ja osat on kytketty toisiinsa suoraan johdottamalla. TESTI KAIUTIN YAMAHA SOAVO-1 Liittimet ovat asialliset. pintoja, seinämien yhdistämisessä on käytetty erikoisliitoksia, etulevyn yläosan reunat on viistottu ja sisällä on monimutkainen tukirakenne. Yamaha Soavo-1 on äänenlaadultaan samaa luokkaa Hifimaailman numerossa 3/2007 testattujen lattiakaiuttimien kärkipään kanssa. Myös ulkoasuun on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on ollut kevyt ja jäykkä kartio, jossa on vähän resonansseja. Diskanttielementissä on alumiinikalotti, jonka ylärajataajuudeksi ilmoitetaan 50 kilohertsiä. Vaimennusaineena on sekä polyesterivanua että tiheämpää villaa. Korostus on varsin korkealla, eikä se tee ääntä riipiväksi. Bassot tulevat 70 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 esiin hieman korostuen ja pehmeäsävyisesti. Kaiuttimen pystyssä pysymisen varmistamiseksi kotelon pohjaan on kiinnitetty nelihaarainen alumiininen tukijalka. Odotukset ja todellisuus Ensivaikutelma äänestä on laadukas, mutta siinä on ripaus loudness-sävyä. Bassoelementtien ja keskiäänisen kartion materiaalina on käytetty keraamista ainetta (mica) ja muovia (polymetyylipenteeni). Tästä osuudesta vastaa arvostettu japanilainen teollinen muotoilija Toshiyuki Kita. Puhdasta äänenpainetta toki saadaan enemmän, ja herkkyyskin on suurempi. Valmistajan viittaukset maineikkaaseen esi-isään voivat kuitenkin nostaa odotukset turhan korkealle ja muodostua tarpeettomaksi painolastiksi. Sisäpäässä pyöristystä ei kuitenkaan ole. Täysmetallisiin naparuuveihin sopivat kaikki normaalit liittimet ja paljas johto. Kaikki keskiäänisen ja diskantin suodinhaaran kondensaattorit ovat muovieristeisiä, pääasiassa Solenin 250 voltin tyyppejä. On mahdotonta sanoa, miten se pärjäisi suorassa vertailussa vanhaa NS-1000M-mallia vastaan, mutta se ei olekaan tärkeätä. Se on näitä kalliimpi, mutta vastapainoksi saa n arvokkaammalta tuntuvan rakenteen.. Tämä koskee kuitenkin vain aluetta keskibassoille asti, sillä alimpia tulee vain sen verran kuin tyypillisistä jalustakaiuttimista. Kotelo antaa varsin tukevan vaikutelman. Elementeillä ei ole kuvaputkitelevisiota häiritsevää magneettista hajakenttää. Kotelo on siistiä työtä. Akustisella musiikilla näiden taajuuksien osuus on yleensä niin pieni, etteivät ongelmat ole senkään takia todennäköisiä. Jakosuodin on koottu suoraan johdottamalla lastulevylle. Myös kaksoisjohdotus on mahdollista. Tilavaikutelma on keskitasoa, kaiutin ei välitä kolmiulotteisuuden tunnetta erityisen selvästi. Bassojen ja keskiäänielementin kammioita erottaa viisto väliseinä. Keskialueella ei ole häiritseviä värittymiä, mutta läsnäolo etääntyy aavistuksen verran. Diskantin laatu vaikuttaa hyvältä, joskin pieni määrä liikaa kirkkautta tuntuu olevan mukana. Bassoelementtien suodin on erillinen. Soavo-1 on äänellisesti melko tasainen suoriutuja; pätevä kaiutin, joka ei synnytä suuria tunteita puoleen eikä toiseen. Refleksiputken suuaukossa on puusta tehty pyöristysosa
Bassojen alaraja on kotelon kokoon nähden korkealla. Yamaha soavo 1 Hinta: 1 990 /pari Lisätietoja: Musta Pörssi, www.mustaporssi.fi, www.yamaha.fi Tekniset tiedot Mitat (l x k x s): 20,5 x 105 x 39 cm (korkeus jalustoineen) Massa: 27 kg Toimintaperiaate: 3-tie, refleksi elementit matalat äänet: 2 kpl 16 cm keskiäänet: 13 cm korkeat äänet: 2,5 cm Jakotaajuudet: 500 ja 5000 Hz Nimellisimpedanssi: 6 ohmia suurin suositeltu teho: 200 W Magneettisuojaus: on Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: on Mittaustulokset kuunteluarviot dB mikael nedeRsTRöm samu sauRama 95 85 75 65 20 KAR Korrekti Pehmeä ja pyöreä sointimaailma, jossa on tavallista enemmän ääripäiden esiinnousua. Tehovasteen lasku bassoilta yläkeskialueelle on kuitenkin suuri, 10 dB, kun taas tämän yläpuolella taso hieman nousee. Hyvänä puolena on kaikenlaisten rasittavien värittymien puuttuminen, eli periaatteessa kaikenlainen musiikki soi mukavasti. Tässä mielessä ääni on yleispätevä, mutta soundin sieluun pureutuminen jää puolitiehen. Ei siis riipivä, mutta ei varsinaisesti innostavakaan soundi. ÄÄNI Siistin viileä Naislaulajan ääni ei mainittavasti poikkea neutraalista. Meno ja iskevyys jäävät vajaiksi. Kaiutin ei tempaise musiikkiin mukaan vaan soittaa sitä viileän asiallisesti. Yamaha Soavo-1 100 1000 10000 Hz Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Myös ylimmät taajuudet saattavat olla hiukan epätasaisesti luonteeltaan, mutta tämä ei ole kovinkaan häiritsevää, koska korostuma on kohtuullisen korkeilla taajuuksilla. Stereokuva ei ole erikoisen tarkka tai syvä, perustasoa siis. Suurimmalla osalla levyjä aavistus lisää lämpöä tekisi kuuntelusta miellyttävämpää. Suuntaavuusindeksi (2508000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 V, 2508000 Hz): Alarajataajuus (-6 dB): Lisäviive 1 kHz: 6 dB 88 dB 47 Hz 0,29 ms Kohtisuora vapaakenttävaste on tasainen, eikä tehovasteessa ole jyrkkiä muutoksia, joten tässä mielessä elementit on sovitettu hyvin yhteen. Basso potkaisee kuivakan tiukasti, mutta on vähän ahdistuneen kuuloinen ja etenkin ulottuvuudeltaan selvästi vajaa. Erityisesti tämä ilmiö kuuluu pehmeäsoundisessa bassopäässä, joka lyö leimansa useimpiin äänitteisiin. Tehovasteapproksimaatio (musta). + Puhdas ja värittymätön sointi + Sopii monenlaiselle musiikille Lievä loudness-sävyisyys Basson vaatimaton ulottuvuus 8+ ÄÄNI 8+ HiFiMaaiLMa HIFIMAAILMA | 7 | 2007 71. Äänikuva on samaa sarjaa kaiuttimen muun toiston kanssa: fokus on joka suhteessa sinnepäin, mutta mikään äänite ei soi aivan nappiin. Toisaalta parhaimpien äänitteiden läpinäkyvyys kärsii kaiuttimen ylidiplomaattisessa käsittelyssä. Useampia levyjä kuunneltaessa yleissävyksi kuitenkin paljastuu vähän viileään kallellaan oleva. Alimmista taajuuksista ei sitten kuulu pihaustakaan
Vuonna 2002 perustettu, Yhdysvaltojen Texasissa sijaitseva Rythmik Audio on ainakin vielä tällä hetkellä Brian Dingin ja hänen vaimonsa pyörittämä yritys, mutta omistajan hallussa oleva tohtorin tutkinto sähkötekniikasta takaa, 72 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 T E K S T I J A M I T TA U K S E T : I L K K A R I S S A N E N K U VAT : I L K K A R I S S A N E N J A VA L M I S TA J A etteivät yrityksen tuotteet ole peräisin ihan siitä perinteisestä muotista. Servon hyödyt ja haitat Yksinkertaisesti selitettynä servotekniikka tarkoittaa signaalin takaisinkytkentää, eli vahvistimelta elementille menevää signaalia korjataan jatkuvasti eräänlaisen mittausanturin tuottaman tiedon mukaan, jotta elementistä ulos tuleva signaali pysyisi mahdollisimman lähellä alkuperäistä kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi Velodyne käyttää korjaustie- don lukemiseen puhekelaan kiinnitettyä kiihtyvyysanturia, jonka antama signaali viedään vahvistettuna takaisinkytkentäsilmukan kautta vahvistimeen. Myöhemmin ainakin myös Paradigm ja Martin-Logan ovat tuoneet servotekniikkaa muutamiin huippumalleihinsa. Vaikka tämä perusidea onkin kaikkien servotekniikoiden pohjana, erilaisia variaatioita tekniikan varsinaisesta toteutuksesta löytyy silti useita. Rythmik Audion käyttämä Direct Servo -tekniikka perustuu varsinaisen puhekelan rinnalle käärittyyn "tuntokelaan", jota ei kuitenkaan tule sekoittaa etenkin autohifipuolelta tut-. Eräs toinen tekniikka perustuu puhekelan läpi kulkevan virran tarkkailuun, mutta käytännössä sen avulla saavutettu hyöty jää pieneksi. Kokeilimme Rythmik Audion rakennussarjaa, jonka väitetään hakkaavan jopa perinteiset servosubwooferit. Kotikutoinen servosubbari S ervotekniikkaa hyödyntäviä subwoofereita on perinteisesti totuttu näkemään vasta eri valmistajien huippumalleissa, lähes poikkeuksetta melko muhkealla hintalapulla varustettuna. TEE ITSE SUBWOOFER RYTHMIK AUDIO DIRECT SESRVO TESTI Voiko alle tuhannella eurolla saada hyvältä kuulostavan, signaalin takaisinkytkentää hyväksi käyttävän subwooferin. Tunnetuin servotekniikan hyödyntäjä subwoofereissa on amerikkalainen Velodyne, jonka ensimmäiset servosubbarit tulivat markkinoille jo 80-luvun puolivälissä. Yksi harvoista tekniikan huonoista puolista on sen tuottama "servokohina" eli pahimmassa tapauksessa ihan korvin kuultava kohina subwooferista, jonka lähes kaikki Velodynen servosubbarin omistajat varmasti tunnistavat
Virtakytkimessä on myös auto-asetus, eli subbari herää ja sammuu tarvittaessa sisään tulevan signaalin mukaan. Direct Servon tapauksessa toista kelaa käytetään vain elementin liikkeen tarkkailuun, ei varsinaiseen äänentuottoon. Vahvistimessa on otot ja annot niin signaali- kuin linjatasoisellekin signaalille, portaaton vaiheensäätö, portaaton jakotaajuuden säätö välillä 40160 Hz, sekä tietenkin tasonsäätö. tai 24 dB/okt. Tuntokelan tasavirtavastus on kohtuullisen korkeat 30 ohmia. Lisähinnasta tuonkin saa vielä erillisellä kytkimellä valittavaksi. Elementtejä löytyy niin 12kuin 15-tuumaisia, joille valmistaja kätevästi ilmoittaa optimaalisen kotelotilavuuden. Mukana tulee amerikkalaisen TC Soundsin valmistama järeä elementti ja 350-wattinen AB-luokan vahvistinmoduuli, joka kiinnitetään kotelon kylkeen. CV-versio elementistä on tarkoitettu pienempään, noin 42 litran koteloon. Löytyypä mallistosta myös kokonaan ilman servotekniikkaa toteutettuja vaihtoehtoja, tosin tällöin Linkwitz Transform -kytkennällä höystettynä. Kiikutin tietokoneella tekemäni HIFIMAAILMA | 7 | 2007 73 Monipuoliset säädöt ja 350 wattia tehoa omaava vahvistin asennetaan kiinni kotelon kylkeen.. Ylivoimaisesti myydyin versio on 12-tuumainen, noin 56 litran suljetun kotelotilavuuden vaativa, servotekniikkaa hyödyntävä rakennussarja. Tukevat liittimet kaiutinjohdoille ovat pieni mutta tärkeä yksityiskohta. Tee-se-itse Rythmik Audio tarjoaa kotinikkareille lukuisia erilaisia Direct Servo -tekniikkaan perustuvia rakennussarjoja. Vahvistin hyväksyy kytkimen asentoa vaihtamalla joko 110 V tai 230 V käyttöjännitteen. Peukalo keskellä kämmentä? Päätin teettää projektissa tarvittavan kotelon paikallisella puusepällä, koska itseltä ei oikein löytynyt sillä hetkellä tarpeeksi aikaa eikä myöskään sopivia työtiloja koteloprojektin rakentamiseen. Tilauksen yhteydessä voi määritellä alipäästösuotimen jyrkkyydeksi joko 12 dB/okt. TC-versiolle sopiva kotelotilavuus on noin 56 litraa. tuihin kaksoispuhekela-elementteihin. Tekniikan luvattuihin vahvuuksiin kuuluu muun muassa aktiivisen prosessoinnin tarpeettomuus, jonka myötä systeemin vakaus ja häiriöttömyys ovat esimerkiksi kiihtyvyysanturia käyttäviä tekniikoita parempia. TC-Soundsin valmistama järeä 12-tuumainen toimii subbarin moottorina. Tietyt mallit sopivat sekä suljettuun että refleksiviritettyyn koteloon. Firman kotisivuilta löytyy jopa valmiita kotelopiirustuksia niitä kaipaaville. Lisäksi kela on huomattavasti perinteistä kevyempi ja erittäin ohuesta langasta kääritty
Itse subbarissa on vielä yksi aikaisemmin mainitsematon säätö. Yleinen työnlaatu on hyvää tasoa. rakennuspiirustukset paikalliselle puusepälle, jolla ei tietenkään tällaisessa projektissa kauaa nokka tuhissut. Etulevyksi tuli 2x19 mm: n levyt, joiden avulla elementille sai helposti aikaan sopivan upotuksen. Käytän signaalin jakoon sekä ekvalisointiin Behringer DCX2496 -aktiivisuodinta, jonka kautta kiertävät myös pääkanavat matkallaan Rotel RB-981 -päätteelle. Vahvistimelle piti tietenkin vielä varata sopiva reikä takaseinästä. Käytin elementin kiinnitykseen M5-kokoisia kuusiokolopultteja, joille vastakappaleeksi tulivat vastaavan kokoiset iskumutterit. Sisälle piirsin kaksi järeää välitukea, joita kannattaa jo tämänkin kokoisessa kotelossa ehdottomasti käyttää. Elementin mukana tuleva ja sen ympäri kiertävä paksu kumireunus riittää kyllä tiivistämään kotelon välisen sauman, mutta mukana tulee myös perinteisempi saumanauha sitä kaipaaville. Huoneessani toimii parhaiten hivenen epäsymmetrinen jako, eli pääkaiuttimet ylipäästetään 70 hertsistä, kun taas subbari saa hoidettavakseen alle 60 hertsin taajuudet. Valmistajan mukaan koteloon ei ole välttämätöntä laittaa vaimennusainetta, joten jätin sen vielä tässä vaiheessa pois. n välimaastoon. Näitä varten etulevyn sisäpuolelle liimattiin ohut rinkula 4 mm koivuvaneria, jotta iskumuttereilla olisi hieman kovempaa puuta mihin purra. Ulottuvuudeksi voi valita 14 Hz, 20 Hz, tai 28 Hz. Subbarin toisto ulottuu reilusti alle 20 hertsiin, joten ulottuvuutta riittää kaikenlaiselle materiaalille, jopa 19 millimetrin ainevahvuus, kaksinkertainen etulevy ja tukevat välituet antavat hyvät lähtökohdat laadukkaalle subbarikotelolle. Kuuntelu ja testaus Sijoitin subbarin pienehkön kuunteluhuoneeni parhaaseen paikkaan eli melko tarkkaan pääkaiuttimina toimivien Gradient Evidence MK2: 74 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Q-arvon säädin vaikuttaa siis suotimen kaistanleveyteen, eli mitä isompi Q, sitä kapeammalla taajuuskaistalla suodin vaikuttaa. Tämä lisää signaalin jälkivärähtelyä, eli ainakin jossain määrin huonontaa äänenlaatua. Suunnittelin subbarille melko yksinkertaisen, mutta tukevan kotelon 19 mm:n MDF-levystä. Tällä järjestelyllä vältyn ylimääräisiltä korostuksilta jakotaajuuden tuntumassa. Valmistaja nimittää sitä ulottuvuuden ja Q-arvon säätimeksi, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on kahden kytkimen avulla säädettävästä ylipäästösuotimesta, jolla voi muokata subbarin alimpien taajuuksien toistoa. Lisäksi riippumatta tästä, toisella kytkimellä voi valita suotimen Q-arvoksi 1.1, 0.7, tai 0.5. Asennuksen jälkeen levy liimattiin ja ruuvattiin tukevasti kiinni. 1/3 oktaavin tasoitus. Kuuntelin subbaria sekä musiikilla että leffoilla useamman viikon ajan. Oma kuunteluhuoneeni omaa sen verran paljon alimpien taajuuksien korostusta, että sain pitää ulottuvuuskytkimen huoletta 28 Hz -asennossa. Toisin sanoen sopivasti kytkimiä kääntelemällä käytössä on yhteensä yhdeksän eri asetusta alimpien taajuuksien taajuusvasteen kontrollointiin. Tämän perusteella napsautin kytkimen näin aluksi high damping eli Q = 0.5 -asentoon. Kuuntelupaikalta mitattu pääkaiuttimien ja subbarin yhteinen taajuusvaste. Ja vielä tästäkin huolimatta mitattu huonevaste tahtoi nousta alimpia taajuuksia kohti, kuten Room EQ Wizardilla otetusta mittauksesta näkyy. TEE ITSE SUBWOOFER RYTHMIK AUDIO DIRECT SESRVO TESTI Vahvistin sisältää järeän rengassydänmuuntajan ja 27 200 mikrofaradin edestä suotokondensaattoreita. Levyt kiinnitettiin toisiinsa sekä liimalla että senkkikantaisilla puuruuveilla. Pyysin puuseppää jättämään kattolevyn irtonaiseksi elementin ja vahvistimen asennuksen helpottamiseksi. Molemmat jaot ovat neljättä astetta
Harmoninen kokonaissärö pysyttelee alhaisena ylemmillä bassotaajuuksilla, mutta kasvaa melko korkeaksi alle 40 hertsin taajuuksilla, etenkin suuremmilla tasoilla. Sävyltään subbari on tarkka ja analyyttinen aina hienoiseen ylikontrolliin asti. Muut asetukset löytävät paikkansa sitten näiden välimaastosta. Aivan alimmilla vavahduksilla ei ole järeimpien tavattujen yksilöiden järkähtämätöntä voimaa, mutta kyllä tämä on absoluuttisellakin asteikolla hyvä suoritus. Signaali vaimenee nopeasti ja tasaisesti vailla merkittäviä resonansseja. High damping- ja 14 Hz -asetuksilla ääni on kaikista avoimin ja erottelukykyisin. Luonnollisesti myös ulottuvuutta piisaa eniten. urkumusiikille. Tässä vaiheessa äänenpainetta oli toki jo hieman reilut 100 desibeliä C-painotuksella mitattuna. Valmistajan neuvo käyttää vähän tai ei ollenkaan vaimennusainetta kuulostaa siis järkevältä. Kokonaisuutena Rythmik Audion paketti omaa absoluuttisellakin asteikolla, mutta etenkin hintaansa nähden, hyvän äänenlaadun ja suorituskyvyn. Saavutetut maksimipaineet ovat kuitenkin erinomaisia pienehkölle suljetulle subbarille. Koteloon ja muihin rakennustarvikkeisiin meni rahaa noin 200 euroa, eli kokonaishinta jäi kuitenkin vielä reilusti alle tuhannen euron. Jakotaajuus maksimissaan -6 dB -taajuus on 12,5 hertsiä, jakotaajuus minimissään vastaavasti noin 10 hertsiä. Mittaustulokset ovat nähtävissä ohessa. Rythmik Audio Direct Servo DS12 -rakennussarja Hinta: noin 600 euroa sis. (+1) 512 656 1133, www.rythmikaudio.com, sales@rythmikaudio.com + Taajuusvasteen ulottuvuus + Äänenpainevarat ja pieni särö korkeammilla taajuuksilla + Äänenlaatu + Monipuoliset säädöt + Hinta Suuri särö pienemmillä taajuuksilla Lievät häiriöäänet rajussa käytössä Lievä muuntajan hurina Mitä jää käteen? Postikulujen, verojen ja tullin kulujen jälkeen itse rakennussarjalle jää nykyisellä dollarin kurssilla hintaa hieman alle 600 euroa. Kun mukaan ottaa vielä ulottuvuuskytkimen, vaihtoehtoja alkaa olla jo reilusti. Tasoa reilusti lisättäessä ääni hieman ahdistuu, ja pahimpien leffarevittelyjen aikana subbari alkoi päästellä jopa jonkin verran häiriöääniä. Tyypillinen vähäsäröisen servosubwooferin piirre löytyy tästäkin, tason yliannostus tekee soundista vähän ahdistuneen ja tukkoisen oloisen. Subbarin ääni pysyy melko voimakkaillakin kuuntelutasoilla kontrolloituna ja tiukkana, ehkä jopa hieman liioitteluun asti. Kompressiotestissä Rythmik rajoittaa selkeästi maksimipainetta pienemmillä taajuuksilla. Kun molemmat kytkimet ovat toisessa laidassa, keskibassot korostuvat reilusti, aivan alimpien jäädessä selvästi vaimeammiksi. Kerrostalokuunteluun sopivalla tasolla Balrogin jyrinät ja Darlan koputtelut toistuivat oikein nätisti. Integroituminen pääkaiuttimiin oli eritäin hyvää tasoa. Kokeilin vaimennusaineen vaikutusta laittamalla kotelon sisään vajaan kilon verran polyesterivanua, mutta täytyy myöntää, etten kuullut äänessä juurikaan muutosta parempaan tai huonompaan suuntaan. Kun vielä valmistajan avuliaisuus ja nopeus sähköpostiviestivastauksien suhteen on erinomaista tasoa, ei Rythmik Audiota voi n muuta kuin suositella. MITTAUSTULOKSET Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2 m:n etäisyydellä jakotaajuus maksimissa (vihreä), jakotaajuus minimissä (oranssi). Kompressio 90 dB (purppura), 95 dB (sininen), 100 dB (vihreä) ja 105 dB (oranssi) keskimääräisellä tasolla (2 m:n etäisyydellä puoliavaruudessa). Kuunteluarvio (bassosäädöt high damping ja 14 Hz) SAMU SAURAMA Ulottuvuutta piisaa selvästi varsin mallikkaasti. postikulut, alv ja tulli Lisätietoja: Rythmik Audio, puh. Toki koteloni oli vailla hienoa pintakäsittelyä, johon esimerkiksi viilupinnan tapauksessa saa varata vielä satasen tai pari. Oma jakosuodin toimii hyvin, integroituvuus pääkaiuttimiin onnistuu hyvin. Q-arvon säätimellä on hienoinen vaikutus subbarin ääneen, joten jokaisen kannattaa kuuntelemalla etsiä oma suosikkiasetuksensa. Jakosuodin täyttää luvatun 40 hertsin minimiasetuksen. Toimii siis nimenomaan neutraalin basson ystäville, mutta ei välttämättä elämää suurempaa jyräystä etsiville. Alarajataajuus (-6 dB): 12,5 Hz / 10 Hz Lisäviive 20 / 30 / 50 / 100 Hz: 15 / 9 / 4 / 0,2 ms Mittaustulosten arviointi ILKKA RISSANEN Rythmikin taajuusvaste ulottuu erittäin matalalle. Kun tukevakoteloisesta koekappaleesta ei kuulunut mitään muitakaan häiriöääniä, pysytteli subwoofer tahdikkaasti omassa ruodussaan eikä vetänyt liikaa huomiota puoleensa. Harmoninen kokonaissärö 90 dB (purppura), 95 dB (sininen), 100 dB (vihreä) ja 105 dB (oranssi) keskimääräisellä tasolla (2 m:n etäisyydellä puoliavaruudessa). 8½ Vaimentumisvaste taajuusalueella 10 100 Hz. Tyhjäkäynnillä subbari ei pidä minkäänlaista ääntä, lukuun ottamatta itse vahvistimessa olevaa rengassydänmuuntajaa, jonka lievä hurina kuuluu muutaman metrin päähän hiljaisessa huoneessa. Lisäviive on erittäin alhainen kaikilla taajuuksilla. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 75. Äänenpainevarat ovat hyvät, eikä pieni leffarytyyttelykään saa bassoa polvilleen. Taajuusvasteen yläpää alkaa vaimentua noin 70 hertsin yläpuolella, mikä käytännössä estää kovin paljon sitä korkeamman jakotaajuuden pieniä pääkaiuttimia käytettäessä. Soundi on siis enemmänkin kuivaan kuin mehevään päin kallellaan. Varsinaisten kuuntelutestien jälkeen kiikutin subbarin itse järjestämääni subbarimittaustapahtumaan, jossa sillä suoritettiin perusteelliset ja tarkat suorituskykymittaukset. Särötasojen suhteen se ei valmistajan kovista lupauksista huolimatta ihan pärjää esimerkiksi Velodynen servosubbareille, mutta muutoin mittaustuloksissa ei ole suurta moitittavaa
Poimimme kokeiluun merkin edullisimman, Rondo-sarjan CD-soittimen ja integroidun vahvistimen. Burmester valmistaa tilauksesta äänentoistojärjestelmiä myös autoihin ja veneisiin. Reference-tasolle kurottaminen edellyttää jo suurehkoa saldoa, sillä laitteiston kokoamiseen saa helposti hujahtamaan toista sataa tuhatta euroa, jos vähempi status ei riitä. Kytkimien ja säätimien käyttötuntuma on ensiluokkaisen vakuuttavaa ja työn laatu muutenkin moitteetonta. Äärimmäisyydestä toiseen siirtyäksemme toteamme, että Burmesterin entry level -sarjan yksikköhinnat pyörivät muutamissa tuhatlappusissa, mikä nyt high endin maailmassa on tuiki tavanomaista, vaikka rakenteellinen laatutaso ja viimeistelyn korkealuokkaisuus eivät olisikaan Burmesterin luokkaa. Tasokasta toiminnallisuutta Burmesterin Rondo-sarjan CD-soitin 052 ja integroitu vahvistin 051 ovat kumpainenkin laitteita, joista huokuu hifin yläluokkaisuuden tuntu. Edullisuus on suhteellista, mutta työn ja äänen laatua ei käy kiistäminen. T E K S T I : J A A K KO E R Ä P U U K U VAT : S A M U S A U R A M A S aksalainen Burmester on valmistanut high end -laitteita jo kolmannesvuosisadan ajan. Dieter Burmesterin perustama ja edelleen johtama yritys on ryhmitellyt valmistamansa audiolaitteet neljään eri laatuluokkaan. KOKEILU STEREOVAHVISTIN BURMESTER RONDO 051 JA CD-SOITIN BURMESTER RONDO 052 TESTI XXXXXXXX Hienostunutta Burmesteria alettiin tuoda Suomeen pitkän tauon jälkeen viime vuonna. Ilman stereoita, joiden täytyy kestää nikottelematta melkoisia G-voimia, sillä kyseinen kulkine kiihtyy 0-300 km/h noin 13 sekunnissa. Maineikas italialainen kulkuneuvovalmistamo tilasi Burmesterilta stereot EB 16.4 Veyroniin, jollaisen omistajaksi pääseminen ohentaa tinkimättömän valuuttavarantoa alun toista miljoonaa eurooppalaista rahayksikköä. Saatavilla on, vaatimustason ja kukkaron paksuuden mukaan, tuotteita Reference-, Top-, Classic- ja Rondo-sarjoista. Ulkoinen olemuskin 76 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Tästä esimerkkinä vaikka Bugatti-projekti
051:n tapaan balansoitu signaalitie on täysin DC-kytketty, eikä sillä ole ainuttakaan kondensaattoria. Balansoidulla signaalitiellä varustetun 051: n liitännät ovat tavanomaista kattavammat, sillä sekä rca- että xlr-tyyppisten anto- ja ottoliittimien ohessa takalevystä löytyvät myös USB 2.0 ja RS 232 -sarjaportti. Vaimennuskerroin on yli 800. Sävynsäätimet saa tarvittaessa ohitettua ja laite on varustettu ottokohtaisella ottoherkkyyden säädöllä. Neljän ohmin lukemiksi ilmoitetaan 2 x 125 W. Tehoa vahvistimen luvataan kehittävän kahdeksan ohmin kuormaan 2 x 85 wattia. Valittu asetus on luettavissa etuseinän pyöreältä näytöltä. Vahvistimen sisällä vallitsee kuri ja järjestys. Suotoa vahvistimen virtalähteessä on 70 000 mikrofaradin verran. Soittimen analogia-antoa voi halutessaan vahvistaa kuuden desibelin verran, ja valinnaisuutta esiintyy myös näytteenottorintamalla. Viidellä linjatasoisella otolla, jotka jakautuvat suhteessa 3/2 (xlr/rca) ladattu vahvistin sisältää niin sanotun kotiteatterikytkennän, kuulokeliitännän ja kaksi paria etuvahvistinantoja. Molempia laitteita komentava kaukosäädin käy käteen ja sisältää tarvittavat toiminnot näytetaajuuden vaihtoa myöten. HoHtoa täyttää hintaluokan asettamat vaatimukset, kromin kiiltoa, liittimien järeyttä ja näyttöjen selkeyttä myöten. Voimakkuudensäätö tapahtuu 60portaisen vaimentimen välityksellä. Kannen alla reilusti mitoitettu verkkomuuntaja. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 77. Tarjolla ovat vaihtoehdot 96 ja 192 kHz. Julmetun kokoisella 450 VA:n toroidimuuntajalla raskautettu 051 tottelee samaa kaukoohjainta kuin soitinkin. Vahvistin hyödyntää Burmesterin kehittämää X-amp-tekniikkaa, joka valmistajan mukaan tarkoittaa osittais-A-luokkaista toimintaa. Vaihto tapahtuu käteenkäyvän ja selkeän kaukokomentimen nappulasta
Klassinen orkesterimusiikki paljasti kouriintuntuvasti Burmesterien parhaat puolet. Erin- omainen kontrollin tuntu massiivisemmissakin vyörytyksissä yhdistettynä jalostuneeseen sävymaailmaan tuotti monia nautinnollisia kuunteluhetkiä esimerkiksi Mahlerin ja Shostakovitshin parissa. Paikoin varsin kiivaaksi käyvä rytminen sykekin toimi aika mukavasti, vaikka aivan hillittömin drive jäikin uupumaan. Musiikinlajista, kuunteluvoimakkuudesta tai käytetyistä kaiuttimista riippumatta mielikuva soinnillisesta levollisuudesta ja sivistyneisyydestä toistui ilta toisensa jälkeen. Erik Truffazin persoonallinen käsitys aiheesta jazz hoitui sävykkäästi ja korrektisti. Sointia ei nimittäin millään kyennyt mieltämään erityisen eläväiseksi näissä ympyröissä. Aivan joka päivä ei törmää audiokapineisiin, joista huokuu vastaava luotettavuuden ja laadukkuuden tuntu. Studioperäisen äänitteen tilaefektien ulottuvuudet Burmesterit tavoittivat moitteettomasti, mutta härskein läsnä olevuus olisi toki voinut hypätä selvemminkin silmille. Niitä Rondosarjalaiset eivät kyenneet välittämään aivan kaikessa kouriintuntuvuudessaan, vaikka eivät soitteiden särmiä aivan siloisiksi hioneetkaan. KOKEILU STEREOVAHVISTIN BURMESTER RONDO 051 JA CD-SOITIN BURMESTER RONDO 052 TESTI XXXXXXXX Burmesterien liitinpaneeleissa on vaihtoehtoja kyllin. Trumpetin äänenvärit välittyivät täyteläisinä, ja ajoittain hieman turhankin muhevaksi miksauspöydässä ruuvattu basso pysyi erinomaisesti kasassa. Summa summarum: erittäin kuunneltava, mutta aavistuksen etäännyttävä esitys. Näin ainakin silloin, kun soittimen näytetaajuuden valitsin oli asennossa 192, vaikka ero pienemmän lukeman tarjoamaan äänenlaatuun ei järin suuri ollutkaan. Ei siis jäänyt saavutettu soundi ainakaan kaapeleista nahistamaan. n Burmester Rondo 051 Hinta: 4 990 Mitat: (l x k x s): 48,2 x 9,5 x 34 cm Paino: 14 kg Burmester Rondo 052 Hinta: 3 900 Mitat (l x k x s): 48,2 x 9,5 x 34 cm Paino: 8 kg Lisätietoja: Hifi Guru Oy, puh. Oheiskalustona kuunteluissa käytettiin WLM Lyra Reference- ja Odeon Model 17 -kaiuttimia sekä maahantuojan toimittamia, Transparentin referenssitason väli- ja virtakaapeleita. Eli riittävästi ilmaa ja etäisyyttä, vähemmän hartsin pölähdyksiä ja hyökkäävyyttä. Puolijohdeperustaisella toimintaperiaatteella on puolensa. Äänellisesti Burmesterit poikkeavat useimmista kuulemistani saman hintaluokan puolijohdeperustaisista laitteista levollisempaan suuntaan, mikä kannattanee ottaa huomioon oheiskalustoa valittaessa. Teknisten arvojensa puolesta sen voisi myös olettaa kykenevän ohjaamaan hankaliakin kaiutinkuormia. Tarkoitus oli siis tutkia, millaisia musiikillisia elämyksiä Burmesterit tarjoavat, ei sitä, miten ne sijoittuisivat imaginaarisella laatuasteikolla hifin henkilökohtaisiin musiikillisiin ja äänellisiin preferensseihin sidotussa viitekehyksessä. Orkesterien soittajisto levittäytyi parhaimmillaan hyvinkin kolmiulotteiseksi realismiksi, joka konserttisaliterminologian keinoin ilmaistuna vastasi paikkaa katsomon keskivaiheilla. Se on myös musiikillisia "tässä ja nyt" -ilmiöitä ja kaunistelemattoman korutonta kitaroiden kirskuntaa. OK, bassojen murina omasi kiitettävää kurinalaisuutta ja voimaa. Päivitettävyyskin on otettu huomioon USB:n ja RS 232:n muodossa. Sivistyneesti sävyttyneet Soitinta ja vahvistinta kuunneltiin voittopuolisesti yhdessä, ilman suoranaista vertailua mihinkään. Siirtyminen räväkämmän ja sähköisemmän materiaalin pariin aiheuttikin sitten jo hieman enemmän kriittisiä tuntemuksia. Jopa siinä määrin, että pitkään putkilaitteiden kanssa pelannut koestaja koki joukon ahaa-elämyksiä alapään kouraisevuuden parissa. Elämä rytmimusiikin hetteiköissä ei nyt kuitenkaan ole pelkkää bassoa tai edes siististi helähtävää diskanttia. Kaiutinkaapelien virkaa toimittivat Magnanin Referencet. Ensin mainittu vaihtoehto nostaa kyllä kokonaiskustannukset 12 000 euron tuntumaan ja jälkimmäinen vielä hieman korkeammiksi, mutta mitäpä ei high end -orientoitunut musiikin ystävä ei olisi valmis satsaamaan nautinnollisten kuuntelutuokioiden eteen. Ja löytyihän se Burmesterin Rondo-tason ominaissointi sieltä, enempiä pinnistelemättä, parin viikon väijymisen aikajanalla. Samoin puhaltimet ja jousisoittimet, joiden soinnista sai turhaan metsästää kirpeyden kirousta. Kovan luokan kaksikko Pienistä soinnillisista puutteistaan, jotka pitää toki suhteuttaa arvioijan ikiomiin mieltymyksiin, huolimatta Burmesterin entry level -laitteet tekivät vaikutuksen. Luonteva kumppani niille saattaisi hyvinkin olla samaisen Rondosarjan 022-jalustakaiutin, tai jos bassot ovat preferenssilistalla päällimmäisenä, lattiakaiutin 995 MK3 voisi olla se juttu. (019) 418 877, www.hifiguru.fi, www.burmester.de 78 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Nautittavaa, joskaan ei äärimmäisen koskettavaa. Satunnaisissa yksittäiskuunteluissa varsinkin vahvistin osoittautui hienosointiseksi peliksi. Burmesterin ilmeisen pieni antoimpedanssi ja suuri vaimennuskerroin yhdistettynä tuhtiin virtalähteeseen tuottavat matalia, joiden parissa ei möyheydellä ole sijaa. Ei. Burmesterin kunniaksi on kuitenkin oitis sanottava, että soinnin siisteys ei tarkoita kliinisyyttä tai monille muuten toimivillekin transistorilaitteille ominaista, viileyden kautta tavoitettua värittömyyttä. Toiston ominaispiirteisiin kuului myös tietty lämmin luontevuus, jonka ansiosta monet lauluäänetkin kuulosti- vat varsin aidon oloisilta
Näin pääsemme hieman tavanomaisesta poikkeavan levysoitintestin alkuun. 80 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 V alituilla lähtökohdilla saadaan yhdestä "kiinteästä" kombinaatiosta poiketen tutkittua tarkemmin rasian merkitystä kokonaisuudessa. Kiinnostavaa onkin, kannattaako kahden tuhannen euron soittimeen asentaa muutaman sadan euron rasiaa. Laakerin rakenteeseen koneistettu spiraaliura toimii pumppuna kierrättäen voiteluöljyä levylautasen pyöriessä. Soittimen joustavilla kumitassuilla varustetut jalat on koneistettu alumiinista. Poikkeuksellista on myös rasioiden edullisuus suhteessa pyörittimen ja varren hintaan. Michell Enginee- ring keskittyy tätä nykyä levysoittimiin ja niiden varusteisiin. Alussa firman perustaja John Michell työskenteli muun muassa elokuvateollisuuden kanssa yhteistyössä valmistaen esimerkiksi Avaruusseikkailu 2001:n avaruusalusten pienoismallit. Sen levylautanen on vinyylillä vaimennettua akryyliä, ja runkona erinomaisesti viimeistelty akryylilevy. TESTI LEVYSOITIN MICHELL TECNODEC, ÄÄNIVARSI MICHELL TECNOARM, T E K S T I : R I S TO N I S K A K U VAT : S A M U S A U R A M A UNelMAKONe Otetaan hyllystä kunnollinen pyöritin, lisätään siihen edelleen kehitetty versio tunnetusta äänivarresta ja laitetaan lisäksi pussiin pari erilaista kohtuuhintaista rasiaa. Lautasta pyörittää tasajännitemoottori synteettisestä kumista (neopreeni) valmistetun,. Tutkinnan kohteena oleva TecnoDec on valmistajansa "hinnat alkaen"-malli. Testin kokemusten perusteella yksinkertainen vastaus on, että kyllä kannattaa varauksin tosin. Soitin saarivaltakunnasta Michell on pieni lontoolainen perheyritys, joka on toiminut jo lähes 40 vuotta. Levylautasen laakerointi on niin sanottua käännettyä tyyppiä (inverted), jossa kiinteän karkaistun terästapin päällä on laakerikuula, jonka varassa levylautasen puoleinen osa laakerista lepää. Tällä rakenteella laakerointipiste saadaan sijoitettua edullisesti lautasen painopisteen yläpuolelle
Luovana henkilönä Jecklin kuumensi levyä taivuttelulle otolliseen lämpötilaan ja muokkasi siitä sitten U:n muotoisen kappaleen oman päänsä mukaan! Hiukan vaahtomuovia kupolikontaktia pehmentämään, ja se oli siinä. Jecklinin kantavana ajatuksena oli pyrkimys päästä eroon kuulokkeiden helmasynneistä: painosta, puristuksesta ja pään sisään muodostuvasta, "kuulokemaisesta" äänikuvasta, tinkimättä kuitenkaan toiston tarkkuudesta ja ulkoisten häiriötekijöiden minimoinnista. Kahden 12x12-senttisen elementin kalvon liikuttelu riittävän tehokkaasti ei vähemmällä onnistunut. Dynaamisten mallien hinnat sijoittuivat tuhannen mummonmarkan molemmin puolin, mutta sähköstaattisista lippulaivoista, järeämmällä PS2-sovittimella varustettuna, sai pulittaa yli kolme tuhatta rahaa. Jälkimmäisessä vertailutestissä Jecklinit sijoittuivat. Samassa sarjassa paini aikoinaan myös Jecklin, jonka audiokypäriä ei välttämättä aivan heti kuulokkeiksi tunnistanutkaan. T E K S T I : J A A K KO E R Ä P U U Kaiuttimet korvilla H ifin kulttikapineiden kastiin kohonneiden Jecklin-kuulokkeiden takaa löytyy audion ammattisektorilla työskennellyt sveitsiläinen ääniteknikko Jürg Jecklin, joka perinteisiin suljettuihin ja painaviin kuulokkeisiin tympääntyneenä loppukäyttäjänä päätti ratkaista asiat toisin. Kuulokkeiden valmistus kyllä jatkui hieman pitempään. Vertailun vuoksi: kovassa kurssissa olleet Staxin Lambdat sai omakseen satoja markkoja Jecklin-staatteja halvemmalla. Model One ja Model Two olivat dynaamisin elementein varustettuja malleja ja Electrostat nimensä mukaisesti sähköstaattista toimintaperiaatetta hyödyntävä audiokypärä, joka liitettiin erillisen sovitinyksikön välityksellä vahvistimen kaiutinantoihin. Kutreilla kelluva audiokypärä. Jecklinin kuulokkeita tuotiin Suomeen 1980-luvun puolivälistä alkaen, mutta tuonti lopahti seuraavan vuosikymmenen aluilla. Kaiuttimet liitettiin sitten sovittimen takana oleviin antoliittimiin, joiden aktivointiin tarkoitettu kytkin löytyi puolestaan sovittimen julkisivulta. Korville nostettavia kaiuttimia on löytynyt kumpaisenkin mallistosta. Sovittimen sisällä sijaitsevat muuntajat nostivat puolestaan polarisaatiojännitteen kuulokkeiden edellyttämäksi kilovoltiksi. Elettiin iloisen 1970-luvun alkupuoliskoa ja teollisen muotoilun murrosta, muovin ja futuristisen designin kulta-aikaa. Henkilökohtaiset, korvien tuntumaan aseteltavat kaiuttimethan tuosta yhtälöstä sitten syntyivät ideoijan päässä, mutta vielä piti ratkaista, miten nuo "kaiuttimet" saisi ripustettua kuuntelijan kallon oheen siten, etteivät kuuloelimet tuntisi oloaan ahdetuiksi. Nyt jo edesmennyt kotimainen hifijulkaisu testasi Jecklin Float Electrostat -kuulokkeet kahteen kertaan, vuosina 1987 ja 1990. Tai oikeastaan neljän, sillä sovittimeen sai kytkettyä kahdet kuulokkeet rinnakkain. Legendan mukaan Jecklin-korvakaiutinten design sai alkusysäyksensä siitä, kun ääniteknikkomme muun materiaalin puuttuessa 84 HIFIMAAILMA | 7 | 2007 keksi käyttää jostain löytämäänsä pleksinpalasta prototyyppiensä raaka-aineena. NOSTALGISTA HIFIÄ Jecklin Float Ääniteknikko Jurg Jecklin kaappasi hifin kainaloon iloisella 70-luvulla. Kuulokkeiden ja kaiutinten välinen rajanveto on mielletty lähinnä Staxin ja AKG:n väliseksi mittelöksi. Mallimerkinnäksi Float ja menoksi. Tuhat volttia ilman kierrettä Prototyypeistä kaupallisiksi tuotteiksi jalostuneita Jecklin Float -kuulokkeita valmistettiin kolmena eri versiona. Sovitin sai käyttöjännitteensä erillises- tä muuntajasta
Ne palvelevat Sovittimen sisäkalut: molemmille kanaville tuplamuuntajat. Kummajaisten paluu Erikoisen mallisista ja eksoottisen oloisista Jecklineistä on monien muiden persoonallisten hifilaitteiden tapaan tullut jonkinasteisia kulttikapineita, joiden arvo keräilijöiden keskuudessa on kovassa nousussa. Hyväkuntoiset yksilöt vaihtavat maailman markkinapaikoilla omistajaa melkoiseen hintaan. Kuunteluarvioissa kritisoitiin diskantin piikitystä ja basson kuminataipumusta, mutta kehuttiin soinnin avoimuutta ja tarkkuutta. Tuntikausien sessiot eivät tunnu missään. Niinpä kirjoittajakin joutui tyytymään omiensa omistajaansa, jolle kuulokekuuntelu on satunnaista toimintaa, varsin mainiosti. Tai jopa parempaan, kun jousiliittimet sovittimen takana vielä vaihtuivat naparuuveiksi. Yhtä kaikki, uudenveroiseen kuntoon tulivat sekä ulkoisesti että teknisesti. Se hyödyntää Oskar Heilin kehittämää AMT-elementtiä ja sille varta vasten suunniteltua sovitin-vahvistinyksikköä. Ja käytön mukavuus. Jecklinien valmistuksen loppumisen jälkeen kului joitakin vuosia ennen kuin niiden pohjalta kehitettiin Sveitsissä Ergo-kuulokesarja, jonka huippumalli ei kuitenkaan toimi sähköstaattiperiaatteella. No eihän se Jecklin-staattien basso-osasto nyt kovin syvältä kouraise, mutta se soinnin ilmava puhtaus ja tarkkuus. Jälkimmäinen selvisi vasta alalle vihkiytyneen saksalaistahon tarkassa syynissä. Sattuneesta syystä. Ergoja ei toistaiseksi tuoda Suomeen. Noita kunnoltaan kelpoja kun on liikkeellä varsin vähän. Kiitos vaan ruotsalaiselle myyjälle, joka vakuutteli kuulokkeiden olevan timmikuosissa. perään haahuillessaan välttäväkuntoisiin rupuskoihin, jotka edellyttivät sekä hapertuneiden vaahtomuovipehmusteiden uusintaa että kuuloke-elementtien päivitystä. En kuitenkaan voi suositella Jecklinien käyttöä tilassa, jossa on peili. kolmannelle sijalle heti Stax Lambdan ja AKG 1000:n jälkeen, mutta saivat toki ajan hengessä täydet viisi tähteä. Hyvälaatuisia dynaamisia kuulokkeita jokin aika sitten testaillessa kävi ilmi, ettei niillä ollut juuri mitään jakoa kelluvan kypärän rinnalla. n HIFIMAAILMA | 7 | 2007 85
Sukellusveneiden ja torpedojen lipuessa ruudulla, toistuvat ympäristön sinertävät värigradientit esimerkillisen hyvin. Kakkoslevyllä on kaikkiaan 126 Spider-Man 3 minuuttia Making of -tyyppistä haastattelukoostetta 139:11 min jaettuna 11 osaan. Jälkimmäinen on teknisempi ja kiinnostavampi elokuvanteosta innostuneille. poistetut kohtaukset on laitettu takaisin elokuvan pidennettyyn versioon, joka on julkaistu dvd:llä jossain päin planeettaa. Suuria tunteita, Washingtonin ja Hackmanin mainiot roolisuoritukset, tuttuja kasvoja sivuosissa, Tarantinon kynäilemää dialogia (mitä ei voi olla tunnistamatta) ja sukellusveneiden kaksintaistelu; Purppuravyöhyke on ihan helmi. huomaa vain parissa kohtauksessa pientä juovittumista paletin tummassa päässä. Vedenalaisten tehostekohtausten kuva ansaitsee erikoismaininnan. Liikaa turhia sivujuonia, liikaa pahiksia, liikaa ihmissuhdehuolia, liikaa ihan kaikkea. Etenkin lähikuvat loistavat; hikikarpalot, ihohuokoset ja partakarvat voi laskea paremman tekemisen puutteessa. Putkeen katsottuna dokkarit ovat aika tuhti tekstitys: suomi + 20 muuta rautaisannos, mutta käteen ei lopulta jää mitään elämää rikastuttavaa. Äänimiksaus ei ole niitä kaikkein selkeimpiä tai dynaamisimpia, mutta tarjoilee muutaman tuiman bassomurinan subbarin tulikokeeksi ja mikä parasta, 640 kilobitin Dolby Digital -raidan ja pakkaamattoman PCM-raidan välillä on hurja ero. kuva AVC:llä pakatulle kuvalle on annettu kiitettävästi bittejä; kuvavirran keskiarvo on 25Mbit/s. 24-bittinen TrueHDraita on teoriassa 16-bittistä PCM-raitaa laadukkaampi, mutta meikäläisen äänentoistolla ja korvilla mitään laatueroa ei havainnut. Hämis sekoaa seitteihinsä. Miksi kolmos-hämis piti pilata änkeämällä yhteen leffan kahden ainekset. Pilalle menneet kohtaukset (6:43min), valokuvagalleriat, musiikkivideo ja parin leffan trailerit viimeistelevät ykköslevyn kakkoslevyllä on yli 2 tuntia leffan tekemisestä kertovaa materiaalia. Julkaisun tekemiseen käytetty masteri on lähtöisin erinomaisessa kunnossa olevasta printistä, eikä leffaa osaisi kuvitella 12-vuotiaaksi kuvanlaadun perusteella. Kaikki elokuva kuva ääni enemmän musiikilla kuin äänitehosteilla. digitaalisen Blu-ray (BD50/41GB) Hiekkamiehen duunaamista, Venomia, stuntteja, kuva: 1920x1080p (AVC) elokuvan leikkaamista, äänisuunnittelua ja Clevelandissa ääni: englanti (DD5.1, PCM5.1, Dolby TrueHD) + 4 muuta kuvaamista. Loput lisukkeet ovat lähtöisin aiemmasta dvd-julkaisusta ja esitetään varsin kehnolla kuvalla. Dolby Digital -raita tosin kalpenee PCM:n ja Dolby TrueHD:n rinnalla, mutta se oli odotettavissa. Liekö kyse sitten käytetystä filmimateriaalista vai mistä, mutta kuva näyttää jollain tapaa hieman liian karkealta. Iso budjetti on tosin taannut hienoja tehosteita ja komeaa toimintaa, mutta kokonaisuus on kammottava sillisalaatti. Aiheet käsittelevät mm. Levyllä on lisäksi teaseri, kolme leffatraileria ja kahdeksan tv-mainosta eri kuva puolilta maailmaa. kuva AVC-pakatun kuvan ABR on oikein mukavat 25Mbit/s, joten bittien puutteesta kuvaa ei voi syyttää. Testi: Spider-Man 3 (Blu-ray) Teksti: Petri Teittinen Kuvat: Julkaisija Äänisuunnittelu ja miksaus ovat superkalliille nykyelokuvalle tyypillisesti huippuluokkaa ja levyn ääniraidat tekevät vaivannäölle kunniaa. Making Of -dokkari (19:57min) on sitten perinteisempi haastattelukooste, jossa näyttelijät kertovat tarinan taustoista ja esittämistään hahmoista. Kuva on muuten detaljikas, väreiltään ja tumman pään toistoltaan mainio, mutta yleisilmeen pieni karkeus ja vaikeasti kuvailtava suttuisuus tiputtivat arvosanaa. ääni Sam Raimi on uransa alusta lähtien ymmärtänyt äänen merkityksen elokuvakokemuksen luomisessa. Filmirae muistuttaa melkeinpä rumaa pääväreissä elävää videokohinaa. Venomista olisi yksinään tehnyt loistavan sarjisleffan, mutta nyt mukana ovat modernisoitu Vihreä Menninkäinen ja Hiekkamies, joka sotketaan Peter Parkerin elämään niin luvattoman huonosti että ilskottaa. Tämä elokuva ei ole poikkeus, joskin tunnelmaa luodaan ääni 86 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Ensimmäinen on hauskempi, vaikka ristiin kehuminen pistää ärsyttämään ja Bryce Dallas Howardin nauru riipii selkäpiitä. All Access: On the set of Crimson Tide (10:18min) on harvinaislaatuisen humoristinen ja viihdyttävä vierailu kuvauspaikalla. Kuvaa vaivaa kuitenkin pieni epätasaisuus, sillä joukkoon mahtuu myös pehmeyden ja liiallisen liikesumeuden vaivaamia otoksia. Dokumentit esitetään 1080i-resoluutiossa, AVC:llä pakattuna ja stereoäänellä, lukuunottamatta elokuva äänidokkaria, jossa on DD5.1-ääniraita. Säveltäjä Christopher Young on ollut kuin kotonaan pahaenteisen ja uhkaavan kuvaston parissa vähintään Hellraiser-leffoista saakka, ja miekkosen teemat antavatkin hämiksen rimpuiluille mukavan lisäsäväyksen. Purppuravyöhyke (Crimson Tide) 115:45 min Blu-ray (BD50/31,3GB) kuva: 1920x1080p (AVC) ääni: englanti (pcm 5.1, DD5.1), ranska, espanja tekstitys: suomi + 8 muuta ääni Purppuravyöhykkeen ääniraidat ovat hyvää demomateriaalia monessa mielessä. Hupaisan pelleilyn ohella katsojalle tarjoutuu tilaisuus ihastella Tony Scottin hyvin ammattimaista työskentelyä. HD-LEVYARVOSTELUT Testi: Purppuravyöhyke (Blu-ray) Teksti: Petri Teittinen Kuvat: Petri Teittinen Pinnan alla kuohuu. Ydinsodan partaalla keikkuvan sukellusveneen upseerit ajautuvat erimielisyyksiin ohjusten laukaisusta ja intensiivisen jännärin ainekset ovat koossa. Hans Zimmerin mahtipontinen musiikki tukee ja vahvistaa tapahtumia tavalla, johon harva elokuva on kyennyt. tarjonnan. Voi Sam, minkä menit tekemään. valokuva ei osaa välittää valikon hienoja tausta-animaatioita. Bonusmateriaalit Ykköslevyllä on kaksi kommenttiraitaa, joista toisella ovat äänessä ohjaaja ja näyttelijät, toisella taas ohjaaja ja muuta tuotantoväkeä. Tarkkasilmäinen Bonusmateriaalit Movie Showcase sisältää jälleen muutaman demomateriaaliksi tarkoitetun kohtauksen elokuvasta. Väritoisto pääsee loistamaan myös sukellusveneen sisällä ohjaajan suosiessa voimakkaita sinisiä, punaisia ja vihreitä kohdevaloja. Filmirae näkyy, muttei häiritse. Poistetut kohtaukset (6:13min) sisältävät pari mielenkiintoista pätkää, jotka sisällyttämistä elokuvaan olisi helppo puolustaa
Puhe ja äänitehosteet on rajattu etukanaviin, eikä ympäri huonetta kulkevia äänitehosteita saatika kikkailua viljellä nimeksikään. Väriä ja kontrastia tulee lisää, kuvasta katoaa paras filmimäisyys ja tilalle tulee yliterävöityksen karkeus. alkuperäinen lähde lienee vhs-nauha, on ero lisukkeiden ja elokuvan välillä suorastaan järisyttävä. Mikäs siinä. Valikon viimeisenä odottaa vielä leffan traileri. Joukossa on pari kohtausta, jotka ovat hauskempia kuin suurin osa elokuvan sisällöstä. Starship Troopers 129:37 min Blu-ray (BD50/38,1GB) kuva: 1920x1080p (VC-1) ääni: englanti (dolby digital 5.1, pcm 5.1) + neljä muuta tekstitys: suomi + 8 muuta ääni Levyllä on kaikkiaan kuusi ääniraitaa kolmella eri kielellä. kokeile huviksesi japaninkielistä ääniraitaa. Kooste on juuri niin siirappisen kuvottava kuin miltä kuulostaakin. Yksi tähti yrityksestä ja puolikas lisää Willem Dafoen esittämälle jenkkiohjaajalle, jolla vinoillaan oivasti Cannesiin tunkeville Hollywood-ääliöille. toista, raskaammin prosessoitua masteria. Casper Van Dienin ja Denise Richardsin koe-esiintyminen (3:39) on aika tuskallista katsottavaa. Onneksi myös päinvastainen HIFIMAAILMA | 7 | 2007 87. Bean lomailee (HD DVD) Teksti: Petri Teittinen Kuvat: Julkaisija ja Petri Teittinen aikakone nimeltä Bean. Olen keksinyt aikakoneen. Bean lomailee (k7) 89:29 min HD DvD (HD30/19,6GB) kuva: 1920x1080p (VC-1) ääni: englanti (DD Plus 5.1) + 5 muuta tekstitys: suomi + 12 muuta Testi: Mr. PCM-raita soi DD-raitaa agressiivisemmin ja hieman selkeämmin, mutta pakkaamattomuuden hyödyt eivät pääse tämän miksauksen kohdalla oikeuksiinsa. Testi: Starship Troopers (Blu-ray) Teksti: Petri Teittinen Kuvat: Petri Teittinen Bonusmateriaalit Lisukevalikon ensimmäinen vaihtoehto, Movie Showcase, sisältää jälleen kerran vain muutaman kohtauksen itse elokuvasta. Alkuperäiskieliset raidat ovat enkoodaukseltaan Dolby Digital 5.1 (640kbps) ja pakkaamaton PCM 5.1 (16bit/48kHz). Muut kielet ovat ranska, italia, saksa, espanja ja japani. Siinä missä muut kielet on enkoodattu 768kbps:n bittivirralla, on alkuperäiskielelle uhrattu 1.5Mbps. Elokuvan nimi viitannee Jacques Tatin loistavaan leffaan "Herra Hulot lomailee", jonka pääosassa törmäilee kovin Mr. Rowan Atkinsonin esittämä herra Bean toimi aikoinaan 10 minuutin pätkissä, mutta elokuvan tähdeksi hahmosta ei ole. Äänimiksauksessa ei ole hienovaraisuuden häivääkään, vaan se käy päälle kuin yleinen syyttäjä rauhallisissakin kohtauksissa. VC-1-pakatun kuvan bittivirta on keskimäärin niin korkea kuin 27,5Mbit/s, minkä kuvittelisi riittävän vaikka mihin. Kun natsit avaruudessa. Paul Verhoevenin satiristinen tulevaisuuden kuvaus fasistisesta yhteiskunnasta lensi 10 vuotta sitten monien kriitikkojen hilseen yli niin että pöllähti. Jokaista partaveitsenterävää ja esimerkillisen detaljikasta otosta kohtaan on pari rumaa, pehmeää ja liikesumeuden tärvelemää otosta. Kolmen kohtauksen työvaiheita (8:41) esitellään Verhoevenin kommenttien kera. Kuvan suurin ongelma on sen epätasaisuus. Aikakone toimii hieman väärin, sillä se venyttää 90 minuuttia vuoden mittaiseksi, muttei anna hukattua aikaa takaisin. Kokonaisuus on kovin pliisu ja mitäänsanomaton. Kaiken kukkuraksi kuvanlaatu muuttuu radikaalisti hieman 91 minuutin jälkeen; aivan kuin olisi siirrytty käyttämään tuntuu pitävän usein kutinsa: avokätisesti valaistu ja mukavan hienorakeiselle filmille kuvattu Mr. Starship Troopersin kuvanlaatu tulikin aluksi varsin positiivisena yllätyksenä. "The Human Bean" on ylistyslaulu Rowan Atkinsonin luonteelle ja näyttelijän kyvyille. Making of -minidokkari (7:47) on hyvin tyypillinen 90-luvun haastattelukooste, joka käyttää aikansa markkinointiin. "French Beans" kertoo, miksi leffa kuvattiin Ranskassa ja millaista se oli. Loput lisämateriaalit on nypätty sellaisenaan elokuvan aikaisemmalta dvd-julkaisulta ja esitetään ntsc-standardin mukaisessa 480-resoluutiossa. Poistettuja kohtauksia on kokonaiset 15 kappaletta ja ne kestävät yhteensä melkein 22 minuuttia. Filmirae loikkaa esiin yökohtauksissa ja hämärissä sisätiloissa, mutta kirkkaissa päiväkohtauksissa rae katoaa lähes näkymättömiin. Sen nimi on Mr. Jotkut pitivät elokuvaa jopa fasismia ihannoivana. Mr. "Beans in Cannes" keskittyy valottamaan kuvauksia Cannesissa, tietysti. Levyllä on lisäksi My Scenes toiminto, joka antaa katsojalle mahdollisuuden asettaa kirjanmerkkejä suosikkikohtauksiinsa. elokuva kuva ääni Testilaitteisto Soittimet: Panasonic DMP-BD10 (Blu-ray) Toshiba HD-XA2 (HD DVD) PlayStation 3 (Blu-ray) kaiuttimet: KEF XQ-sarja a/v-vahvistin: Sony STR-DA5200ES näyttölaitteet: Sony KDS-55A2000 Sony VPL-VW100 "Ruby" JVC DLA-HD1 kuva Roskaa sisään, roskaa ulos. Bean lomailee ei voisi olla parempi lähde hd-julkaisulle. Näiden on ilmeisesti tarkoitus esitellä julkaisun parasta kuvaa ja ääntä. Lisukkeissa on suomenkielinen tekstitys. Tämä monista muista yhteyksistä tuttu lausahdus pätee yhtälailla videon kompressointiin. Beanin kaltainen hahmo - joskin yli 50 vuotta aikaisemmin. Bonusmateriaalit Suomeksi tekstitetyt lisämateriaalit koostuvat muutamasta haastattelukoosteesta ja nivaskasta poistettuja kohtauksia. Yhteiskuntakritiikki on kuitenkin helppo ohittaa ja nauttia leffasta vain vauhdikkaana ja verisenä toimintarymistelynä. elokuva kuva ääni kuva Verhoevenin elokuvat näyttävät usein jollain tapaa halvoilta; aivan kuin budjetissa ei olisi ollut rahaa hyviin linsseihin tai laadukkaaseen filmiin. Ekoissa lyhäreissä Bean oli vielä hauska ja nokkela; nyt hahmo vaikuttaa lähinnä vajaaälyiseltä. Bean lomailee. Olen nähnyt parempaa HD-kuvaa, mutta tästä elokuvasta ei tämän parempaa julkaisua irtoa. ääni Levyllä on kaikkiaan kuusi Dolby Digital Plus 5.1-ääniraitaa, joista vain yksi on englanninkielinen. Miksaus tuntuu kovin etukanavapainotteiselta, vaikka soitteleekin musiikkia lähes jatkuvasti myös takakanavissa. Eniten kärsivät toimintakohtaukset, joissa ääniraita on ärsyttävän tasapaksua ja jopa suttuista massaa. Poistettuja kohtauksia on viisi kappaletta ja ne kestävät yhteensä 7:55 minuuttia. 1080p-resoluutiossa VC-1-kodekilla pakatun kuvan keskimääräinen bittivirta on kiitettävät 19Mbit/s, eikä julkaisun kuvanlaadusta löydy mitään valittamisen aihetta ilman ylenpalttista pilkunniistoa
Parhaimmillaan tämä rullaa erittäin groovesti eteenpäin, pahimmillaan on elotonta ja tasapaksua taustamusiikkia hifilaitteissa. Perinteisen Rinneradion ystävien kannattaa varoa raitaa seitsemän. Kokonaisuus on ehdottomasti viehättävimpiä versioita Carmenista, oli sitten vakavalla tai hilpeällä mielellä kuunelemassa. Kroumata Percussion Ensemble, aivan kaheli porukka kaikkea kolisevaa hakkaavia muusikoita, lähtevät mukaan vitosraidalta alkavassa Carmenissa. Ulottuvuutta ei ole tarpeeksi, kapasiteettia ei ole tarpeeksi ja erottelukyky on heikkoa. Vasta oikeasti isot ja järeät subbarit saavat aikaiseksi sen, että ilma vavahtaa huoneessa, ja kasvoille leviää auvoinen hymy. säikähdä subbariasi Bassopäälle ilkeyksiä Subwoofereilla on vähän karrikoituna kolmenlaisia ongelmia. n HIFIMAAILMA | 7 | 2007 89 afroelämää Herbie Hancockin Thrust on rullaavaa ja rytmikästä funkia parhaimmillaan. Parhaimmillaan levystä huokuu vahva ja taiten tehty 70-luvun soundimaailma, joka on täynnä pieniä alleviivaamattomia yksityiskohtia. Kappaletta on vielä helppoa soittaa omien korvien soimatta, koska bassojyräyksen lisänä on vain hempeää ja utuista tiluttelua. Osassa suojapiirit puolustavat elementin hyvinRinneradion toiseksi tuorein levy, Plus, on toinen subwooferien resursseja koetteleva kiekko. Tunnelma on kuin astuisi aikakoneella 30 vuotta taaksepäin karvapalloon sonnustautuneiden mustien miesten täyttämään studioon. Niin kaiuttimien kuin elektroniikankin rytmisen puolen tutkimiseen levy on erinomainen. Levyn dynamiikka yllättää useita kertoja, Kroumatan osuudella esimerkiksi raidan 13 alku saattaa hyvinkin nostaa kuuntelijan pari senttiä sohvasta irti. jalan lisäksi niskalihaksiinkin eloa. Se saattaa aiheuttaa svengaavuudellaan vakavia häiriöitä aloillaan pysymiselle. Aloitusraita toimii hyvin yleisen sävyn tutkimiseen ja bassopään nopeuden ja potkun arviointiin. Muuten koko levy on hyvin tuotettua ja hurjasoundista tavaraa, josta saa selvästi sitä enemmän irti, mitä parempi laitteisto on niin stereokuvan kuin muunkin erottelussa. Suositeltavimpia raitoja ovat ensimmäiset neljä. vointia, huonommin puolustetut kolistelevat elementin puhekelaa magneetin takalevyyn. Aloitusraidan pamaukset ovat sitä luokkaa, että hyvällä laitteistolla niskakarvat nousevat pystyyn, ja jalat nitkahtavat lattialla taaemmas. Subwoofer ei saa myöskään olla kovin löysätoistoista ja pehmoilevaa sorttia, tai paras terä efektistä menetetään. Soundit ovat selkeät ja kaikenlaisia narahduksia sekä rutinoita on paljon tutkittavaksi. Divine Works: Soundtrack to the new millenium ei ehkä tarjoa sisällöllisesti suuria viboja, mutta hoitaa kahden ensinmainitun ongelmakohdan tutkimisen erittäin tehokkaasti. Suurin osa laitteistoista toistaa levyn kuin tuoreemmankin tuotoksen, vain vähän tumpummilla soundeilla. Hyvät lupaavat jotain ja vasta kuuloalueen alarajalle pahemmin vaimentumatta toistavat humauksen kunnolla. Vasta poikkeuksellisen erottelevuuden ja musiikillisen toimivuuden yhdistelmä herättää aikakoneen käyntiin ja saa. Kappale kertoo toki paljon koko laitteiston dynamiikasta, mutta koska pamausten spektri ulottuu hyvin alas voimakkaana, subbarinkin kyvyt ovat kovalla koetuksella. Kuunteluvoimakkuuden on oltava melko reilu, jotta näin matalat taajuudet ylipäätään kuuluvat, ja pienet subwooferit hyytyvätkin äkkiä. Raidalla yhdeksän mieleen tulevat elävästi Chaplinin hihansuista irti lentävät lunttilappukalvosimet. Raidalla viisi on matalahkoja jyräyksiä, joita edeltää erittäin matala ja erittäin voimakas humaus. Suurin osa subwoofereista ei edes lupaa humauksesta mitään
Jo lähes eläkeikään ehtineet muusikot osoittavat, että metallimusiikin esittämisessä ei tunneta ikärasismia. Amoral: Reptile Ride (Spinefarm Records) Kolmannen levynsä julkaissut Amoral paukuttaa edelleen kikkailevampaan suuntaan nojaavaa melodista death metallia. Tero Kukkonen Murena: Metonin jakso (Spinefarm / Ranka Recordings) Itselleni Murena oli täysin uusi tuttavuus, mutta muutaman kuuntelukerran jälkeen varsin miellyttävä sellainen. Myös köörihuutoa viljellään useasti ja onnistuneesti. Baijerin ykkösorkesteri soittaa teoksen ammattimaisen viimeistellysti ilman erityisiä merkkejä suuresta intohimosta. Golijovin sävelkieli on löytänyt laajoja kuulijajoukkoja vahvalla rytmisyydellään sekä musiikin perinteisiä elementtejä korostavalla ilmaisulla. Sittemmin 46-vuotias säveltäjä on ehtinyt asua myös Israelissa ja Yhdysvalloissa, mutta hänen lapsuutensa kieliympäristöä ovat olleet jiddish ja espanja. Yksi perinteinen, ja joskus näennäisesti helppo ratkaisu ongelmaan on esittää musiikkia hitaammin tai nopeammin kuin muut. Vain neljännen sinfonian hitaassa osassa tai finaalin pyörteenomaisessa kiihkossa ryöpsähtää isälle tyypillinen romanttisuus pintaan. Tästä esimerkkinä on laulajille, kitaristeille ja orkesterille sävelletty sarja Oceana. Ja vaikka kyseessä on paikoin jopa brutaali death metal -orkesteri, levyn sanomana tuntuu olevan se, ettei asioita tarvitse aina niin vakavasti ottaa. Bronfman tekee ylivertaisella tekniikallaan varman perinteikkään tulkinnan konsertosta, joka jotkut muut viekoittelee kokeilemaan erilaisia tehokeinoja. Levy on ahdettu täyteen riemastuttavia kitarakuvioita ja veikeät soolo-osuudet vetävät naaman melkein väkisin pannukakulle. Pianokonsertossa Jansons tyytyy peesaamaan solistia antaen tämän kirkkaalle pianismille etusijan. Näin ammattitaitoiselle bändille kimuranttisuuus ei ole yhtään pahasta, parhaana esimerkkinä levyn instrumentaaltiraita. Golijov yhdistää sävellyksissään erinomaisen sujuvasti aineksia latinalaisesta Amerikasta, barokista sekä eurooppalaisesta 1900-luvun modernismin valtavirrasta. Naula -kappale lyö tajuntaan oikein urakalla ja kertosäe vie mukanaan suureen koneistoon. Metonin Jaksolta ei varsinaisia notkahduksia löydy vaan rumpujen tykityksellä ja jylläävillä riffeillä mennään alusta hamaan loppuun saakka reilua ylinopeutta tuntematta sääliä kuuntelijaa kohtaan tai että hänelle tarjottaisiin edes hetki hengähdykselle. Musiikki tuo mieleen Stam1nan, mutta on albumilla paljon sitä omaperäisyyttäkin. Tero Kukkonen MuSiikki ÄÄni MuSiikki ÄÄni MuSiikki ÄÄni GOLIJOV Oceana; Tenebrae; Kolme laulua Luciana Souza, Kronos-kvartetti, Dawn Upshaw, Atlantan SO/Robert Spano (DG) Nykymusiikin maailmankansalaiseksi voisi luonnehtia argentiinalaissyntyistä Osvaldo Golijovia. Pasi Pesonen Heaven & Hell: Radio City Music Hall live (Steamhammer) Ronnie James Dio on kiistatta yksi hevimetallin pioneereista Black Sabbathin tavoin. Toisena ulottuvuutena on Pärtin meditoivaa minimalismia muistuttava hiljentyminen kahdessa jousikvartetille kirjoitetussa Tenebrae-sävellyksessä. Soinnut vyöryvät sellaisella voimalla ja vauhdilla, että kuulija voi kyydissä melkein pahoin. Impulsiivisena taiteilijana tunnettu Mariss Jansons tuntuu kuitenkin ammentaneensa tulkintoihinsa myös aimo annoksen Jevgeni Mravinskin viileyttä ja kurinalaisuutta. Dawn Upshawn esittämät kolme orkesterilaulua tuovat yksinkertaistetulla tavalla mieleen edesmenneen mestarin, Luciano Berion mainiot kansanlaulusovitukset. Kesällä Suomessakin vierailleen orkesterin kappaleet koostuvat levyllä pääosin Mob Rules ja Heaven And Hell -albumeiden materiaaleista, mutta mukaan on saatu pari uuttakin vetoa, jotka toimivat samalla voimalla, kuin nämä jo useita vuosia sitten tehdyt klassikkokappaleetkin. Heikki Valsta TSAIKOVSKI & SOSTAKOVITS Pianokonsertto nro 1 Dmitri Matsujev, Pietarin FO/Juri Temirkanov (RCA) Miten esittää jo liki puhki soitettuja teoksia siten, että ne kuulostavat tuoreilta. Eniten yhtyeessä viehättää innovaatisuus ja avarakatseisuus. Teokseen kasaantuu sellaisia uusia energiapaakkuja, että kokonaisuuden rakenne joutuu melkoiselle venytykselle. Progressiivisuus leimaa kappaleita läpi levyn, joten mutkia piisaa. Heikki Valsta MuSiikki ÄÄni MuSiikki ÄÄni MuSiikki ÄÄni HIFIMAAILMA | 7 | 2007 93. Juuri kun pieni tauko tulee, niin kone lähtee käyntiin entistä kovemmalla liekillä ja taas ollaan matkalla. Dion äänessä on vieläkin sitä kunnioitettavaa auktoriteettia ja voimaa, vaikka herran ääni ei ehkä olekaan aivan samassa terässä kuin silloin nuorena viisikymppisenä. Soljuvuus on ollut yhtyeellä aina vahvasti hallussa ja tiukan poljennon seasta erottaa kumarruksia speed-metallin kuin perinteisemmän rokinkin suuntaan. Albumi tarjoaa loistavan nostalgiamatkan sinne hevimetallin peruspilareiden maailmaan, joiden aikaansaannoksia ei kukaan voi väheksyä. Levyn kuuntelussa aika kuluu kuin siivillä sekä fiilis on uskomaton ja hieman katkerana voin vain kuvitella, miltä tämä kesällä kuullosti livenä. Levy ei todellakaan avaudu ensimmäisen taustakuuntelukerran, eikä vielä toisenkaan aikana. Tähän kysymykseen jokainen solisti tai taiteilija hakee jossain vaiheessa uraansa vastausta. Vokaalit pääsääntöisesti rähistään, mutta on levylle eksynyt hiukan puhtaampaakin laulua. Heikki Valsta TSAIKOVSKI Pianokonsertto nro 1; Sinfonia nro 4 Yefim Bronfman, Baijerin RSO/Mariss Jansons (Sony) Neuvostoliiton aikana Riiassa syntynyt Mariss Jansons lienee kasvanut Tsaikovskin tulkintaperinteeseen jo lapsuudenkodissaan aikana, jolloin hänen isänsä toimi kapellimestarina. Tähän ratkaisuun houkuttelee usein Tsaikovskin ensimmäinen pianokonsertto, ja niinpä nuori Dmitri Matsujev on päättänyt antaa suvereenin tekniikkansa palvella henkeä salpaavia tempoja ja huimapäisiä juoksutuksia. Levy on hyvä sekoitus jotain omaa, jotain lainattua ja jotain joka saa tunteet nousemaan pintaan ja kääntämään sitä äänenvoimakkuutta vielä yhden pykälän suuremmalle. Musiikki on poukkoilevaa ja riffittelystä toiseen siirytään täysin varoittamatta. Onneksi esitykseen tukensa tuo erinomaisesti soittava Pietarin filharmonikot, vaikka heidän soinnilleen olisi suonut tasapainoisemman ja hienostuneemman äänikuvan. Yhtyeellä on omalaatuinen tapa yhdistää teknisyys sekä rento ote
Helsinki. Koteloitu. Kuitit/manuaali löytyy. Puh. Puh. Alkup. Valmiina pakettina. 0442916075 Clements Ref1. Yksittäisen ilmoituksen maksimipituus on noin 240 merkkiä + yhteystiedot (puhelin numero, kaupunki, sähköpostiosoite). Väri hopea. 09-507 1361 Amphion Xenon kaiutinpari. Hinta 100. Oulu. Puh. Hp. RS6 1 pari + BR1 1 pari + BR-LCr 1 kpl. 050-5245184, mika.muhonen@pp2.inet.fi JBL ti10k kaiuttimet. 2900 USD. http://www.vandenhul.com/artpap/mainsstr-bs-hifichoice03.htm Puh. 890. paketti, kuitit jne. Helsinki. Kuvia sähköpostitse. 150 Puh. Hyvät vehkeet "pölyttynyt hyllyssä". 040-7030610, juuso.kinnunen@luukku.com Aktiivisubbari Chorus Vertigo XLS (kirsikan värisillä koristelistoilla) +AL50 alumiinijalat. puh. Juuri huollettu. Parhaaksi luokassa £300-750 (435-1087): TX-SR605. Kaiuttimet Jyväskylässä. WHAT HIFI AWARDS 2.10.07: Monikanavaisten vahvistimien kaikki palkinnot sai ONKYO: Parhaaksi luokassa yli £750 (1087): TXSR875. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteishintaan 1950. Puh. Hp. Puh. Puh. 0505541372, juza35@hotmail.com Dynaudio Audience 52SE -kaiuttimet 3kpl, kirsikka, testivoittaja Hifi-lehti 4-5/2004, uudenveroiset, 400/kpl. 040-7030610, juuso.kinnunen@luukku.com Pioneer VSX-1015. 050 5747 898, timo.muurinen@powernet.fi Cambridge Audio Azur 640R 7.1-kanavainen AV-vahvistin. Soita, Timo. Manuaalit löytyy. Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end - ja kotiteatterilaitteita. Alkup. Puh. 050-5245184, mika.muhonen@pp2.inet.fi Rel Britannia B1 subbari, n. 1900. Testivoittaja HIFI-lehti 6-7/2003. Soittimessa kaukosäätö ja irrotettava virtajohto. 2800, hp. Lamborghinin keltaiset, Rytsölälle aikoinaan tehtaalla maalatut. 5000, nyt hp. 044 033 1313, jazzia(ät)mac.com Myydään SPL Dynamics subbari 800W. Yhdessä tai erikseen. Puh. 2x vahvistin: PUNCH 800W subbarille ja Bilteman 2x80W vahvari esim. Puh. Pakkaukset löytyy. Puh. Hinta 300. Hinta 200. Käytetty todella vähän. Puh. Puh. 500. 0405090295 Myydään Technics esivahvistin SU-C 800Usekä päätevahvistin SE-A900S. Muut merkit jäivät palkinnoitta. TX-SR605E · 7 x 140W · Faroudja DCDi Edge chip, 576P ulostulo · 192kHz/20Bit DA -muuntimet kaikille kanaville · Aito DD True HD, DTS HD Master Audio äänien koodaus · HDMI V 1.3a (videosignaalin konvertointi ) 2 sisään 1 ulos · Audyssey 2EQ huone-akustiikan korjaus · Bi-Amping-kytkentä · kehittynyt TI (Aureus) 32-Bit DSP-prosessori · 2-huonetoiminto · Double bass -toiminto · WRAT-vahvistinteknologia · Esiohjelmoitu, valaistu kaukosäädin · Vain 699 www.hifihuone.fi Maahantuoja: SIMEX OY, puh: (09) 41 500 210, www.simex.fi 94 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. 040-5100287 Monitor Audion kajareita 5 kpl. Testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa, uusi referenssi. Hp. Puh. Pe/kät. Koivunväriset. Kaiuttimet ostettu USA:sta, jossa hinta ollut aikanaan (1990-luvun loppu) n. Huippupyöritin! Ovh. Hämeessä. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. Puh. Käytetty alle 100 tuntia, takuuta jäljellä 7kk. ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Hintapyyntö 600. 0400-932335, jan.lehtinen@kontva.fi www.tlaudio.fi puh. HIFIMARKKINAT NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänen- ja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. 0504006591, pasikankainen@hotmail.com Myydään Yamahan RX-V640rds viritinvahvistin. Puh. 1100e. Huomaa myös, että BS on kallimpi versio Mainsstreamista. 046 8833 463, pekkahovi@suomi24.fi Useita vuosikertoja vanhoja Hi-Fi lehtiä: myös niitä aikoja, kun CD soittimien äänissä ei ollut eroja ja paljon muuta hauskaa. Hinta 1700. Väri titaani, noin kolme vuotta vanha. Puh. TARJOA! Toimitus vaikka kotiin asti akselilla Eura-Tampere-Pori! Kuva: http://tinyurl.com/ypbu74 Puh. 040-7032221, samu@saurama.net Integroitu vahvistin ONKYO A8800, ikää n. Väri hopea. Hintapyyntö 1500 -Helsinki Puh. 03 3 452 560, esko.pauni@luukku.com Sony NS9100ES -DVD/SACD-soitin. 500. Hp. 750. 050-5245184, mika.muhonen@pp2.inet.fi Van Den Hul Mainsstream Hybrid BS 1.5m, huomaa Wattgate iec. 15 vuotta. Puh. OtaMMe laitteita Myyntiin, PaljOn laaduKKaita vaiHdOKKeja yM,tarjOuKsia. High-end - Kotiteatteri - Tarvikkeet TL-Audio Myyn 10 kpl 10½" kelanauhoja, hinta 170. 0405710009, miqu100@hotmail.com Kotiteatterikokonaisuus: Thomson 52" projisoiva TV, Yamahan DSP-A1 sekä MX830 yhdeksällä Jamo-kaiuttimella (2x sub. Virheettömät. Esivahvistimessa kaukosäätö. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: Performance Magazines Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6404, faksi 010 778 6401, toimitus@hifimaailma.fi. 040-8303805, miika.roviola@uta.fi Sony MDS-JE470-dekki ja kannettava MZE900. Puh. Ovh n. Kauppa käy vilkkaana, myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Sirot, erittäin hyvin soivat lattiakaiuttimet, kirsikkapuuviilu. 0405090295 Cambridge Audio DVD89, hinta 210. Halvalla irtoavat johtuen siistimistä kaipaavasta pinnasta, kolmikon hinta 4200 (ovh 10700/pari). 040-5100287 Pekka Hilli. Jättäessäsi ilmoituksen sähköpostitse, huomioi mainita onko kyseessä myynti- vai ostoilmoitus ja mille osastolle haluat ilmoituksen. 050-5245184, mika.muhonen@pp2.inet.fi Cambridge Audio Azur 640r n. 415. n.2viikkoa vanhat. Hp. Ainoastaan nouto tai mahdollinen kuljetus onnistuu Jyväskylän alueella. Lehdet Helsingissä. Puh. 0500-789 692 ja 03-617 1018 tähtiportinkatu 18, 13130 HÄMeenlinna Hifimaailman syysarvonta on suoritettu ja svs kotiteatterikaiutinsarjan onnellinen voittaja on Pauli Kinnunen Klaukkalasta www.stereo.fi AVI-Palvelu Arminen Ratatie 6, 12540 Launonen 044-3386247 Kun haluat nauttia musiikista kotonasi Myydään CD-soitin JVC XL-V284. Hinta 180. 040 543 7817, PaulaKarjalainen100@hotmail.com Amphion Krypton 3kpl. Hp. Erittäin järeä kotiteatterin etupää. 2kk vanha, kuin uusi. 1900. Hp. -kaiuttimet. Myydään Pakettina. paketti, kuitti jne. Kanadalaiset nauhadiskanteilla varustetut monitorikaiuttimet saavat väistyä Audio Physic Virgojen tieltä. 1490. Hp. Vuoden tuotteeksi valittiin TX-SR605. Raskasta hifiä, paino 14 kg. 2700, hp. 050-5245184, mika.muhonen@pp2.inet.fi Marantz DV8300 SACD/DVD-soitin. Parhaaksi luokassa alle £300 (435): TX-SR505. Puh. Myydään käytönpuutteessa. 250W, Center200/80W, 2x 100W sivukaiutt., 2x etuyläkaiutt., 2x takayläkaiutt.). Puh. jarkko.visakoivu@gmail.com Musical Fidelity X-CAN V3 -kuulokevahvistin (käyttämätön). 0407529887, coffee.brazil@gmail.com Pioneer DV-668. 040-5542980, oksanen.martti@kolumbus.fi ProAc Response 1.5. 1200. Ovh n. hattuhyllyn kaiuttimille. Puh. Kuin uusi, ikä 1v. Uusin versio BAS- kytkimellä. viikon vanha. Tässä kaapeli joka ei tee dramaattisia muutoksia saundeihin. 050-3746240, tonza90@gmail.com Uudet ONKYO AV-viritinvahvistimet ovat ylivoimaisia HD80 Aleksanterinkatu 30 Tampere 03-2130750 VIDEOTYKKI 2899, - Euroopan johtavista hifi-lehdistä koostuva raati valitsi ONKYO TX-SR605 AV-viritinvahvistimen parhaaksi vuosille 2007 - 2008. Katso testi Tekniikan Maailmassa 15/07 s.40 (TX-SR 805E) - Full HD-resoluutio 1920x1080 - 7-segmenttinen väripyörä pyörii kuusinkertaisella nopeudella -ei sateenkaaria - upea väritoisto ja syvyysvaikutelmaltaan hieno kuva WHAT HIFI -lehden testissä täydet 5 tähteä TX-SR605:lle
045-6354496, jyrki1.niskanen@pp.inet.fi Avalon Monitor 2-tie-kaiuttimet American Maple -pinnalla. Hp. säteeltä Helsingistä. Puh. Alkup. Omani: hyvin, hyvin vähän käytetyt ja loisto ääni. Hp. pakkaus. Dynaaminen teho (2 ohmia) 2x1000 W. Puh. 900. Laitteet toimivia ja parasta A-luokkaa. Kyseeseen tulee Beolab 8000 & 6000, Beolab 5 tai 9, Beolab 3500 ja Beolab 2. Puh. Puh. Pyöristetyt kulmat, upotetut elementit. Puh. Bi-wire + Bi-amp. pdf. Ei näköjään ole enää kyseistä painosta saatavilla. Käyttöohje: http://www.primare.net/documents/00023. 4300. Puh. 0405467279, harri.ruuska@nokia.com Forvoice 7.7 Mediahuone, kuuntelutila, tarkkaamo, kotistudio, kodin yleisakustiikka, monihuonejärjestelmät... 550. Mattamusta lakkaus, pilariversio. Tarvitsen ehkä jopa 5kpl, riippuen hinnasta. tarvikkeita. Puh. 040 749 2463, kamppi@hotmail.com Kotiteatteriin 5 x Elac 303 + sub 303esp (hopeat). Puh. 02-2446 205, GsM 045-650 9299, ari.alho2@luukku.com Myyn tarpeettomana Teac X-2000M 2-raitanauhurin. 2900. (09)2789426, erkki.pohjola@luukku.com Hifi 100/1 -piirikortti, mieluummin se vanhempi malli, en tarvitse potikoita yms. Puh. 0405710443, hannu.kielio@pp.inet.fi Ostetaan Technicsin SA-TX50 -vahvistin. Ostettu -06. Harmoninen särö alle 0,03 %, balansoidut liitännät. 041-5608522, puuhapete72@hotmail.com Marantz PM-84II integroitu vahvistin, hyvät phonoasteet, siisti, 2x100w/8ohm, 2x180w/ 4ohm. Haussa siisti, toimiva ja kohtuuhintainen laite. Kaiuttimet sijaitsevat Nokialla. Kirsikka, laadukkaat komponentit, valurunko elementit, 2x8" bassot, 6,5"keski, 1" silkki, 22kg/kpl, svh. http://www.dvdplaza.fi/markkinat/KaiuttimetHK6,itemname,6660611,id, auctiondetails. www.lagammasyntesis.fi Sony KF-50SX100 -taustaprojektio-tv. Ovh. 1450. Hienolla kirsikkapinnalla. Puh. Kaiutin on toteutettu SEAS:in kanssa kehitetyllä koaksiaalisella elementillä, tällä saadaan tasapainoinen ja kokonaisvaltainen ääni. Puh. 041-5608522, puuhapete72@hotmail.com Ostetaan Ostetaan Sony ES -cd-soitin. Tarjoa myös Beocenter 2 jos makaa tarpeettomana nurkissa. 6000). Paino: 25kg/kpl. Tarjoa. Puh. Mielellään shampanjan värinen, mutta tummapintainen versiokin käy! Puh. 3950 sis. 0400-930037, leden@city.fi Primare A20 integroitu vahvistin. Vain 2390 (ovh. 040-3122804 Myynnissä olisi Dunlavyn Z6-kaiutinkaapelit. Puh. NordostFrey rca 0,6m 2 paria 600/pari tai yht. 250. tilaustyönä tehdyt jalat. Puh. Kaikki tykötarpeet ovat mukana. 4v vanha, lamppu juuri vaihdettu, 3 scartia, hieno kaksitasoinen lasinen laitetaso kuuluu mukaan, laite Helsingissä. 1100. 040 7025303, arial@suomi24.fi Simex Grande -lattiakaiuttimet, 3-tie. 0407437522, eskelinen2@hotmail.com Martin-Logan Sequel, tammipinta. Hp 1900. 040-5668386 Myydään Yamaha Natural Sound Receiver RX-V357. 040-70 77 100, tero.lehti@hp.com Musical Fidelity A308CR -etuvahvistin 1300, A3.2-cd-soitin 900, X-A50-monopäätteet 2kpl yht. Tarjoa! Puh. rainer.makila@mbnet.fi Sony SEQ-711 -taajuuskorjain ostetaan stereohyllyä koristamaan. 0503804457, jussikoistinen@futudia.com Ostetaan Bang&Olufsen -kaiuttimia. 400. 0400251041, mikael.engstrom@kauniainen.fi 96 HIFIMAAILMA | 7 | 2007. Todella hyvä kunto. Puh. 040-5401048, jaakko.kyostila@kolumbus.fi Genelec S30D. (9)2789426, erkki.pohjola@luukku.com Ostaisin Manley Stingrayn, jos löytyy 24k versio, niin vielä parempi. Hp 550. 044-555 3242, elkku@xdb.fi 1-2 kpl Seas P17 REX -kaiutinelementtejä. Hp. Suunnittelussa on huomioitu erilaisten kuuntelutilojen ominaisuudet ja nykyaikaisten äänitteiden sekä laitekokonaisuuksien vaatimukset. 2kk ikäiset ja ruusupuun väriset. Puh. Tarpettomana. Teknisiä tietoja: teho (8 ohmia 20-20000 Hz) 2x250 W. Kunto tietysti mahdollisimman hyvä, mutta myös puolikas halkaisijaltaan 20cm oleva kiinnostaa. Hp. Molemmat ovat käyttämättömiä ja lisäksi minulta löytyy kytkemiseen sopivia kaapeleita. 0403108018, mikko.tatila@gmail.com Krell FBP-200 -päätevahvistin. Mieluiten voi viskata mailiin ilmoituksen jos omasta raskit luopua. Tarjoa! Puh. 0505900187, matti.t.silvennoinen@kolumbus.fi Sony BDP-S300 Blu-ray-soitin. 050-5565820, hannu.forssell@welho.com Quad 405-2 -pääte, 44-etunen, ehdottomasti hyväkuntoiset ja toimivat. Hp. raulihodari@hotmail.com vaihdetaan V: B&W DS6 THX -surround-kaiuttimet B&W 601:siin. Ilmava ISO dynaaminen äänikuva! Erittäin resonoimaton rakenne. Täytyy olla valkoiset. Puh. Virheetön. Puh. 040-5878597, jani.matikainen@jippii.fi Hifimaailma 3/2007. Puh. Hinta 990. Myös vanhemmat soittimet kiinnostaa. Musta. 599, hp. Kaupan päälle: Technics SL-PS 900 -CD-soitin, NAD 106 -esivahvistin ja räkki. 400. Puh. Jarno Kämppi. Tukevarakenteinen kotelo on pinnoitettu pyökkipuun näyttävimmästä osasta valituilla viiluilla millä on saatu erikoinen ja yksilöllinen pinta. puhtaan äänentoiston puolesta www.forvoice.fi B&W CM1 jalustakaiutin, väri: wenge. Siihen sopiva mikkivahvistin MIC100 tube ultragain phantom-jännitelähteellä. Täyttää tiukat Lucasfilm THX-kriteerit. Tai kaikki yht. Puh. Puh. 1000. Kuuntelupisteen sivulle sijoittaminen ei vain saa kannatusta. Hp. Tee tarjouksesi! Puh. Puh. Tampere. Analysis Plus Silver Oval -kaiutinkaapelit 1,2m 550/pari. -- sinä päätät -- Akustiikkasuunnittelua Harrin kaiuttimet HK6. HIFIMARKKINAT tai kokonaisuus avaimet käteen, laitteineen. jouni128@gmail.com Dynaudio Focus 110 -kaiuttimet. 0405955238, tero.leppanen@pp5.inet.fi Myydään järeä NAD 208 -päätevahvistin. partingtonin jalat. Hinta sis. Käytetty 5 minuuttia. 39. Puh. Puh. 0504638676, tuolaaks@welho.com Behringer ECM8000 -mittamikki. Ilm.ainoat Suomessa! Eidolonin "pikkuveli". 040-5668386 Acapella La Musika -kaiuttimet. N. Puh. 0400-430467, jarmo.sinkkonen@netti.fi Hifi 14/3 -kaiuttimet. Turku. +358504861210, tommi.kaasalainen@nokia.com Ostan peilipalloja, kaikenkokoiset kiinnostavat. Haen 150km. 0503477852, nmrasa@utu.fi Laadukas high-end cd-soitin. Haarukkaliittimillä, pituus 9 feet eli 2.7 metriä. Siistit ja ehjät. Hp. 0400593379, arto.turunen@pp1.inet.fi Forvoice 7.7 on pienikokoinen 2-tie high end -kaiutin. 3v ikäiset. 0400 672402 Ostan parin Amphion Ion -kaiuttimia mielellään pääkaupunkiseudulta. Puusepän tekemät kotelot: koivulevyä, petsattu kirsikan väriseksi ja lakattu huonekalutehtaalla. Hp 550 Puh. 7500. Siistit. 29. Hp
Hyvien artikkelien ja kaveripiirin innostuksen tuuppimana ostin sitten omaankin käyttöön pienen laatikon, jonka takapuolessa on paikka verkkopistokkeelle. Sain tuon ohjelman kuukauden mittaisen koeajan aikana siirrettyä noin 400 levyä. KOLUMNI Samu Saurama L K U VA : A L I X A N T E L L uin netistä ja useammastakin lehdestä juttuja verkkosoittimista viime vuonna ja tämän vuoden alussa. On siitä WLAN-antennikin, mutta minusta johto on selkeämpi. Tekisi mieli ostaa CD-soitin Kotihyllymme runsaat 500 CD-levyä on minulle iso määrä. Nuo mainitut riesat ovat kaikki tapahtuneet omassa järjestelmässäni puolen vuoden aikana. En olisi uskonut, kuinka syvältä ja poikittain voi käyttöliittymä olla jokaisessa niistä nimitietojen muokkausohjelmissa. Niin-niin. Jos nyt haluaisin kuunnella näitä kahta levyä verkkosoittimellani, minun pitäisi tapella tietokoneen kanssa ties kuinka kauan, että voisin siirtää ne oikeaoppisesti soitettavaksi kovalevyltä. Taannoinen työnantajani suositteli netistä imuroitavaa ohjelmaa, joka on 30 päivää ilmainen ja sen jälkeen maksaisi jotain. Jostain oli jäljellä enää pelkkä nimi, ei sisältöä. Voisin toki lunastaa lisenssin käytettyyn ohjelmaan ja touhuta sillä loppujakin. Muutama kaveripiiriinkin kuuluva oli vaihtanut moisen käyttöön, ja vielä lisäyllytyksenä pari avustajaamme teki artikkelia aiheesta. Ajattelin, että koetan tehdä kaikkien levyjen siirron, kun ohjelma on ilmaiskäytössä ja tehdä korjaukset tietokantaan myöhemmin. Monta kohtaa vain on vielä selvittämättä. Tuloksena on useita albumeita rikki. Ei, verkkosoitin ei ole kaiken pahan alku ja juuri. Herbie Hancockin tuotoksia taitaa hyllyssä olla viisi, joista yksi on tupla. Muista aina ottaa varmuuskopio. Imuroin netistä kokeeksi musiikkia ja siirsin ne verkkosoittimen kiintolevylle. Yllättävän pienen asennussählingin jälkeen ohjelma toimi varsin sujuvasti ja osasi napin painalluksella lukea asemassa olevan musiikkilevyn, hakea sille internetin isosta levytietokannasta nimet esittäjille ja kappaleille ja pakata häviöttömään FLAC-formaattiin kovalevylle. Osan nimistä sain hitaan ja vaivalloisen ropaamisen jälkeen oikein ja Hancockit ovat nyt kaikki saman nimen alla. Sen kanssa on vain hyväksyttävä tietokoneliitännäisyys ja kaikki, toistan: kaikki, tietokoneen mahdolliset takkuilut, epäloogisuudet ja puhtaat typeryydet. Tein tätä viime keväänä, ja ne loput reilu sata kiekkoa odottavat edelleen hyllyssä vuoroaan. Tätä varten pitäisi tietysti olla toinen kiintolevy, jolle materiaali siirrettäisiin. Olen kyllä tavannut monta harrastajaa, jolle tuo on vain murto-osa siitä, mitä ensimmäisessä huoneessa näkyy. Iso osa levyistä on kulkenut mukana bileissä ja autossa elämäni varrella, ja naarmuja on siellä sun täällä. Kehuja siitä, kuinka mukavaa käyttölogiikka on, kuinka helppoa isoakin musiikkikirjastoa on hallita ja kuinka hyvä äänenlaatu parhaimmillaan on (jos ei muuten niin laadukkaalla ulkopuolisella da-muuntimella). Oma pinnani ei tietokoneen kanssa riitä sen enempää asian opetteluun kuin edes siihen, että seuraisin vierestä, kun joku toinen ihmettelee ja selittelee, miksei homma vieläkään toimi. Tietokone nousee muutenkin liian usein työkalun roolistaan väsyneen lapsen lailla kiukuttelevaksi ja työntekoa haittaavaksi stressaajaksi. Mieluummin kaksi, jos varmuuskopioinnissa tapahtuu huomaamatta jokin ongelma. Ilmeisesti jopa levytietojen nouto onnistuu, kunhan sen saa onnistumaan. Etenkin kaikki levyt, joilla on useamman artistin kappaleita, teettävät ongelmia. Huoli iski silti mieleen. Hyvä ystäväni sanoi joskus, että he eivät töissä edes kuvittele datan olevan olemassa, ellei se ole kolmessa fyysisesti erillisessä paikassa kopiona toisistaan. Niin, ne aiemmin siirretyt levyt. Millä siirrän koko kirjaston jokseenkin järkevällä vaivannäöllä sinne palomuurikoneen tarkoitusta varten hankitulle kiintolevylle. Nimike voi olla Various, Various Artist, jompikumpi väärin kirjoitettuna tai ihan mitä hyvänsä. Osa ei suostu enää alkamaan ykkösraidasta ja osa stoppaa kesken. Kaikki Hancockin levyt eivät siis löydy samasta paikasta verkkosoittimellani. Yritän nyt etsiä kotiin hyvää CD-soitinta, kun menin puhtaassa typeryydessäni myymään hyvä-äänisen, tukevan ja käytöltään erinomaisen selkeän koneeni pois. HIFIMAAILMA | 7 | 2007 97. Jollain tavalla kuulemma sen FLAC-koodekinkin saa asennettua EAC:hen eli se osaisi pakata materiaalin oikeaan muotoon. Vaan kun monen asiaa paremmin tuntevan mukaan Exact Audio Copy olisi se oikea ohjelma levyjen lukemiseen, koska se osaa algoritmillaan suoriutua parhaiten vanhojen levyjen lukuvirheistä. Minulla ei ole varmuuskopiota levyni sisällöstä. Internetin tietokannan perustella nämä kuusi Herbie Hancockin levyä saivat kolme hakemistoa, joissa kussakin esittäjän nimi oli vähän toisesta poiketen kirjoitettu. Käyn ostamassa kotimatkalla kaksi hyvää levyä. Ilmaisia tag-tietojen muokkausohjelmia kun kuulemma on vaikka kuinka tarjolla. Jokainen voi arvailla, loppuvatko ongelmat tietokoneen kanssa, kun aika kuluu
TULOSSA Hifimaailma 8/2007 ilmestyy 5.12 Vertailutesteissä edulliset levysoittimet ja niille sopivat integroidut vahvistimet. Tietoa ja taitoa: RIAA-korjaimen toiminta ja neljä esimerkkilaitetta Penaudion Rogue-sarjasta ja Martin Loganin subwooferista kasattu 5.1-kaiutinsarja Elacin FS 609 X-PI -kaiuttimessa on ympärisäteilevä superdiskantti ja nauhadiskantillinen koaksiaalielementti. Gradient Helsinki 1.5 edustaa uutta ajattelua kaiutinmuotoilun alalla. Naim CD555, 24 000 euron CD-soitin kokeilussa. Genelecin 7070 -subwoofer Hermusen kokeilussa. 98 HIFIMAAILMA | 7 | 2007
Bluenote Mini Koala, CD, musta. Roksan Caspian M-1, CD, hopea. Monitor Audio RSW12, sub, tammi. Suurin osa tuotteista toimitettavissa myös matkahuollon välityksellä. Tuote Roksan Kandy L3, vahvistin, musta. Dynaudio Focus 110, vaahtera. Listan hinnat ovat lopullisia myyntihintoja, emmekä vastaa "mikä on viimeinen hinta" tyyppisiin sähköposti tms. QUAD 11L2, kaiuttimet, kirsikka. MUUTTOMYYNTI -- MUUTTOMYYNTI -- MUUTTO.. Yrityksemme valmistelee muuttoa uusiin tiloihin. Onkyo TX-SR605, vahvistin, hopea. Monitor Audio RS8, kaiuttimet, tammi. Zu Druid MK4, harmaa. Lisätietoja tuotteista puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Cambridge Audio 540R V2, vahvistin. Muuton ajankohta on joulukuu 2007. QUAD L-lite, kaiuttimet, kirsikka. tiedusteluihin. ruusupuu. Hinta 710,690,290,290,250,290,459,650,150,350,1480,- HUOM: Tuotteet myydään tilausjärjestyksessä. Dynaudio Audience 42, ruusupuu. Roksan Kandy MK3, CD, musta. Monitor Audio RS1, kaiuttimet, ruusupuu. Image Audio 402 RF, kaiuttimet. QUAD L-Sub, vaahtera. - puh: 044-5033378 - www.concepthifi.fi - info@concepthifi.fi. Highland Audio Aingel 3203 QUAD 11L, kaiuttim. Zu Tone, harmaa. Monitor Audio RS LCR, keskikaiutin, kirs. Kaikilla tuotteilla vähintään 3kk takuu. Trillakatu 3, Espoo. Monitor Audio GS20, kaiutti. Tyhjennämme nyt liikettämme rankalla kädellä demo yms tuotteista. QUAD 909, stereopääte. Hinta 690,690,1050,1050,815,480,380,460,660,780,360,440,690,750,2400,1100,970,- Tuote QUAD 99, stereopääte. Monitor Audio R270, kaiuttimet, musta. QUAD 99 Pre, esivahvistin. linnunsilmävaahtera. Monitor Audio BR5, kaiuttimet, pähkinä. Roksan Caspian M-1, vahvistin, hopea. Monitor Audio RS6, kaiuttimet, pähkinä