A L L E T O N N I N 7 2 0 P - K O T I T E AT T E R I T Y K I T
7/2008
7,90
hm0708_kansi.indd 1
187344-0807
H IFI M A A I L M A 7 /2 0 0 8
kiinalainen ja tanskalainen...
Finnkinon 3D-teatteri USB-liitäntäiset DA-muuntimet vertailussa McIntosh MA-7000, järkäle integroiduksi
PAL.VKO 2008-49
15.10.2008 16:15:10
4 390 / pari
HIFI · TV/VIDEO · LIFESTYLE · PRO SERVICES Liisankatu 3, 00170 Helsinki · (09) 6840 0010 Open monfri 1018, sat 1014 · www.kruunuradio.fi 2 HIFIMAAILMA | 7 | 2008 asiakaspalvelu@kruunuradio.fi
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 2
15.10.2008 16:26:20. Tervetuloa kuuntelemaan uutuustuotteitamme
Goldring NS1000 kuulokkeet 199 Naim HDX-kovalevytallennin 6 350
Uudet kotimaiset Gradient Laura huippukaiuttimet 1 480 / pari
Uudet kotimaiset W1, W3 ja W5 kaiuttimet by WW-Speakers alk
Tällöin on järkevää ottaa mittausohjelma apuun ja koettaa saada lisäselvyyttä ongelman luonteeseen. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja katkaise tai peruuta tilaustaan. Puhumattakaan kuuntelijoiden makueroista. Esimerkiksi bassopäässä voi vain olla jotain kummaa, joka ei millään sijoitteluyrityksellä tahdo muuttua, eikä ongelman tarkasta luonteesta saa kunnolla selvää. Psykologisia syitä onkin sitten vaikka kuinka. Ensimmäinen kone oli yhtä LCDpaneelia käyttävä himmeä, matalaresoluutioinen ja nihkeäkontrastinen kalikka. Mutta jos korviin kantautuu mörköjä, joista ei tahdo omin voimin päästä eroon, on täysin luvallista tutkia mörköjen aiheuttajaa tieteellisellä tavalla. Tämän jälkeen riesasta eroon pääseminen voi helpottua huomattavasti. Edes lyhyt katseluetäisyys niin sanotun ison television kanssa ei ole sama asia kuin kaksimetrinen tai isompi kuva pimeässä tilassa projisoituna, vaikka katselukulma olisikin sama. Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaistilauksen hinta. Yksi fysiologinen syy tälle on se, että silmän tarvitsee tehdä vähemmän töitä kauas tarkentaessaan. ISSN 1796-6507 PAINOPAIKKA
Teattereita ja teattereita
Olen itse vinoillut televisiosta elokuvansa katsoville ihmisille, etten ymmärrä moista postimerkkeilyä. Kuvanlaatu kehittyy koko ajan ja toki nyt testattuja kolme kertaa kalliimmat Full HD -tykit ovat kuvaltaan vielä kauniimpia. HIFIMAAILMA 7/2008 PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA HIFI-Mediat Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401 Faksi: 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Teppo HirviKunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi PÄÄTOIMITTAJA Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi ULKOASU Johannes Siikonen, AD johannes.siikonen@hifimaailma.fi Miika Haapio AVUSTAJAT Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen, Mikko Järvikivi, Antti Kelloniemi, Jarno Laine, Samu Mielonen, Mikael Nederström, Risto Niska, Jani Pesonen, Jarno Rannanpää, Klaus Riederer, Ilkka Rissanen, Petri Teittinen, Pekka Tuomela MITTAUKSET Risto Niska Klaus Riederer ILMOITUSMYYNTI Teppo HirviKunnas Puhelin: 010 778 6401 teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400 (arkisin klo 816) Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) Tai lehden palvelukupongilla TILAUSHINNAT 6 kk kestotilaus 32 12 kk kestotilaus 59 6 kk määräaikaistilaus 34 12 kk määräaikaistilaus 62 Ulkomaantilaukset +24 VUOSIKERTA: 8 NUMEROA 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. Jos keskittyy katselussaan DVD-elokuviin ja digi-tv:n ohjelmatarjontaan, riittää 720p-resoluutio mainiosti. Kuunnelkaa, ja pyrkikää siihen, että kuuntelu olisi nautinnollista. Hyvin yksinkertaisilla ja edullisin välinen hoituvilla mittauksilla voi helposti etsiä pahimpia ongelmakohtia, joiden määrittely kuuntelulla on joskus vaikeaa. Silti alle tuhannella eurolla saa nyt sellaista kuvanlaatua, että vähänkin vanhemman projektorin omistajaa hengästyttää. Kuvanlaadullisista puutteista huolimatta kukaan kaveripiiristäni ei olisi vaihtanut parimetristä kuvakokemusta television tuijottamiseen. Millä ihmeellä sitä sitten tietää, mikä kaiutin toimii omassa huoneessa ja mikä ei. Viskasin oman toosani pihalle muistaakseni talvella 1993 ja vaihdoin kuvapuolen videotykkiin ja valkokankaaseen. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Koeta siinä sitten tehdä kaiutin, joka toimisi mahdollisimman hyvin kaikissa erilaisissa sijoituksissa ja tiloissa. Tilaus voidaan katkaista tai peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupongilla. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. Kaikille laitteistollaan musiikkia nauttiville tai elokuvia katseleville omat korvat ovat ne viimeinen äänen hyvyydestä kertova anturi. Peruutus tulee voimaan 23 viikon kuluessa. Päätoimittaja Samu Saurama
Hifimaailma on myös arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. Viivasuora vaste ei auta, jos soundi ei nappaa. Tässä vaiheessa ei kenelläkään pitäisi enää olla varaa sanoa, että odottaa vielä hetken ennen ensimmäisen projektorinsa hankintaa.
Kaiutinsuunnitteluko helppoa?
Kun hifiharrastajan huone voi olla akustisesti vaimea tai kaikuisa, umpinainen koppi tai useaan suuntaan avautua ja vielä kooltaan hyvinkin paljon vaihteleva. En ole ollenkaan sitä mieltä, että mittari olisi oikotie onneen tai tasaiset viivat lopullisen nautinnon lähde. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/ kotiteatteri -paneeliin.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
3
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 3
15.10.2008 16:37:11. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää yhtiömme suoramarkkinointiin, ellei tilaaja sitä erikseen kiellä. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Tuo ensimmäinen projektorini maksoi vähän reilut 15 000 markkaa eli pyöreästi 2 500 nykyistä rahayksikköä
40 PROCASTER AV 4337 -AV-VIRITINVAHVISTIN Digiboksivalmistajan kotiteatterivahvistin on yksi markkinoiden edullisimmista. Seitsemän päätteen lisäksi siinä on HDMI-kytkentä. Riittääkö kuitenkaan pikkurahalla hankitun tykin laatu. 60 FINNKINON 3D-TEATTERI FLAMINGOSSA Kolmiulotteisista elokuvista on povattu menestystä vuosikymmenestä toiseen. Kurkistimme elämyskeskus Flamingon 3D-teatterin projektorihuoneeseen.
KOKEILU
82 OPPO DV983H -DVD-SOITIN Laadukkaiden mutta edullisten DVD-soittimien valmistajana kunnostautunut Oppo käyttää viimeisimmässä mallissaan tasokasta tekniikkaa.
TIETOA & TAITOA
64 KAIUTINMITTAUSTEN PERUSTEET Tietokoneen avulla oman huoneen ja kaiuttimien välistä vuorovaikutusta pääsee mittaamaan edullisesti. Opastamme laitteiden ja ohjelmien käyttöönotossa.
TESTIT
38 AMPHION ARGON2 ANNIVERSARY Amphionin 10-vuotisjuhlan kunniaksi uudistettu menestysmalli sisältää parannettuja komponentteja.
4 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 4
15.10.2008 16:37:14. Vertailussa viisi toisistaan poikkeavaa ratkaisua. 44 720P-VIDEOPROJEKTORIT Alle tonnin videoprojektori tarjoaa kotiteatteriin suurempaa kuvaa kuin televisio. 70 PROFEL NUOVO QUARANTA -KAIUTIN Järeä lattiakaiutin on poikkeus aktiivikaiutinvalikoimassa. Kotimainen Profel luottaa uutuusmallissaan kolmeen tiehen ja hallittuun suuntaavuuteen.
24
RAPORTIT
24 HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2008 -MESSUT Toiset Hifimaailma-lehden järjestämät messut keräsivät saman katon alle ennätysmäärän näytteilleasettajia ja runsaslukuisen yleisön. 72 D/A-MUUNTIMET USB-LIITTIMELLÄ Digitaalisen ohjelmalähteen äänenlaatua voi parantaa ulkoisella D/A-muuntimella. A L L E T O N N I N 7 2 0 P - K O T I T E AT T E R I T Y K I T
7/2008
7,90
Argo Argo Anniversar Argon 2 Anniversary
Vaale Vaaleat kotimaiset iettelijät Vaaleat kotimaiset viettelijät aaleat ti aale al se ett ijät set iette ijät tt
Stereovahv ti Stereovahvistimet reo ahv 1300-150 euro 1300-1500 euroa
Kun ritti Kun rittiläinen japanil inen Kun brittiläinen,, japanilainen, u ritt ri itti it pan pani a kiinalainen ja tanskalainen...
Finnkinon 3D-teatteri USB-liitäntäiset DA-muuntimet vertailussa McIntosh MA-7000, järkäle integroiduksi
187344-0807
PAL.VKO 2008-49
Messur portti Messuraportti ssur ortt tt
Helsinki High End 2008-mess Helsinki High End 2008-messut ki 2008-messut 00 ssu ssut ss
TÄSSÄ NUMEROSSA 7/2008
64
VERTAILUT
14 INTEGROIDUT STEREOVAHVISTIMET 1 500 euron hintaluokassa on monenlaisia näkemyksiä hyvästä stereovahvistimesta. Vertailussa kolme erihintaista ratkaisua, joita yhdistää USB-liitäntä
94 HIFIMARKKINAT Käytettyjen laitteiden markkinapaikka yksityishenkilöille. 38
14
VAKIOT
3 PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoituksen otsikko 8 UUTISET Uutisia meiltä ja maailmalta. 56 SILLÄ KORVALLA Periamerikkalaisen McIntoshin MA-7000 on malliston raskain integroitu vahvistin. 86 HD-LEVYARVOSTELUT Blu-ray-elokuvia koekatseltuna. 88 LEVYARVOSTELUT Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia. KÄTEVIMMIN TEATTERIFIILIS SAAVUTETAAN PROJEKTORILLA"
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
5
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 5
15.10.2008 16:37:33. 79 NOSTALGISTA HIFIÄ Matti Otalan suunnittelema The 2 Channel Audio Power Amplifier sisälsi TIM-särön vähentämiseen tarkoitettuja ratkaisuja. Hillittyä menoa arvostava Eräpuu irrottelee sinisävyisten wattimittareiden tahdissa. 84 HERMUSET Edullisella sektorilla enimmäkseen liikkuva NAD toistaa kahden tonnin M55-moninormisoittimellaan useampaa levytyyppiä. 99 TULOSSA Mitä seuraavassa Hifimaailmassa kirjoitetaan.
44
"SUURI KUVA ON OLENNAINEN OSA KOTITEATTERIA
Yhdysvalloissa XD-E500 maksaa 149 dollaria.
TUNNELMIA POHJALTA
Hinta-laatusuhteeltaan etevä B&W:n 600-sarja on saanut joukkoonsa uuden subwooferin. Ulottuvuudeksi ilmoitetaan 25 hertsiä 3 desibelin ja 18 hertsiä 6 desibelin vaimennuksella. Suoranaista Blu-rayn kilpailijaa Digital Entertainment Solutioniksi nimetystä ratkaisusta ei tule, sillä se vaatii tietokonepohjaisen laitteen toistuakseen. RSX-1560 on 7.1-kanavainen AV-vahvistin puskee 100 wattia kanavaan D-luokan päätteillä, ottaa äänen neljästä HDMI-reiästä ja hanskaa kuvankäsittelyn 1080p:ksi Faroudjan videoprosessorin voimin. TUOTEUUTISET
KOONNUT MAURI ERONEN
Toshiban DVD-soitin esittää filminopeuden HD DVD -soittimien valmistuksen ja formaatin kehityksen lopettanut Toshiba ei ole vielä valmis Blu-ray-markkinoille. Roteleiden Suomen suositushintoja ei ole vielä vahvistettu, mutta AV-vahvistimien hinnat alkanevat noin kahden tonnin kieppeiltä.
Lisätietoja: B&W Loudspeakers Finland, puh. Väriavaruus on digitaaliteattereiden mukainen, ja suurin bittivirta 50 Mbps. Kuvalähteenä käytettiin modattua Blu-ray-soitinta. Yhtiö on esitellyt muun muassa uuden 150-tuumaisen jättimallin. Materiaali tulee saataville sekä fyysisenä levynä että latauspalveluiden kautta. Denverin CEDIA-messuilla protoversiona demotun Oppo BDP-83:n hinnaksi on arvioitu noin 500700 dollaria.
PALKITTU ODOTUS
Rotelin mallisto vaihdu vuosittain, ja toisinaan viimeisimmän tekniikan perässä juoksevat joutuvat valitsemaan laitteensa toiselta valmistajalta. Skaalauksesta ja lomituksen poistosta vastaava prosessori on ABT:n 2010. Toistoa voi hi k ll i k ll i i hienosäätää omaan makuun k kolmiasentoisella kytkimellä, joka tarjoaa vaihtoehtoisesti ulottuvuutta, äänenpainetta tai näiden kompromissia. Astetta kevyempi malli on RSX-1550, jossa päätteitä on 5 mutta linjalähdöt kahdelle lisäkanavalle. Multimediayhtiö Entertainmentin Experiencen kanssa yhteistyössä toteutettu järjestelmä sijoittuu laadullisesti johonkin Blurayn ja 4K2K-digitaaliteatterin välimaastoon. Kuvanpakkaukseksi on valittu Blu-rayn tapaan ainakin h.264 ja VC1, mutta ääniformaateista ei vielä ole hiiskuttu. Analogilähtöjä on täydet 7.1 kanavaa. Toshiba XD-E500:ssä käytettävä XDE-skaalaustekniikka on perustasoa monipuolisempi. Todennäköinen jakelukanava tullee olemaan 40 dollarin hintainen, kahden kaksipuolisen DVD-levyn paketti. Se on sen sijaan esitellyt skaalaavan DVD-soittimen. NeoPDP-paneelia käyttävät mallit tulevat markkinoille vasta vuonna 2010, mutta niiden on kerrottu tarjoavan nyky8 HIFIMAAILMA | 6 | 2008 paneeleita vastaava kirkkaus puolta pienemmällä virrankulutuksella.
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 8
15.10.2008 16:37:40. Hanke on saanut taakseen isojen elokuvastudioiden tuen, ja sille on sovittu noin 4 000 elokuvan ja TV-sarjan kokonaisjakelu. 020 743 0075, www.bwspeakers.fi, www.rotel.com
···
Panasonic puskee plasmatekniikkaa Panasonicin panostus plasmatekniikkaan jatkuu. Hyväkuvaisista DVD-soittimista tuttu valmistaja lupailee BDP83:n suoriutuvan DVD-levyjenkin skaalauksesta kunnialla. Ruutia on saatu lisää kaksi puhekelaa sisältävän elementin pitkällä iskulla. Uutta plasmapaneelitekniikkaa yhtiö kutsuu NeoPDP:ksi, jonka eduiksi mainitaan entistä ohuempi rakenne ja nykyaikana kovasti korostettu hyvä hyötysuhde. 020 743 0075, www.bwspeakers.fi
···
Laadukkaampia elokuvalevyjä Projektoreistaan tunnettu Sim2 esitteli CEDIAmessuilla uuden teräväpiirtoformaatin, jonka se väittää päihittävän Blu-rayn kuvanlaadussa. Uusi 15-sarja sisältää kuitenkin kaikki nykyaikaiset teräväpiirto-ominaisuudet HDMI-tuloineen ja riittävät eväät teräväpiirtolevyjen äänen purkamiseen. Pakettiratkaisuun sisältyy PC ja kolmea DLP-piiriä käyttävä Sim2 CX3 -projektori. Se osaa esittää filmipohjaiseksi tallennetun DVD-levyn kuvan 1080p24-muodossa. Elementtinä käytetään Kevlar-vahvistettua 10-tuumaista paperikartiota, jota ohjataan 500-wattisella päätevahvistimella. Vahvistin on D-luokkainen ja siten pysyy viileänä kovemminkin mourutessaan. Blu-raynpuolen profiiliversio on tuorein, 2.0. 3D-tekniikan Panasonic pyrkii saamaan mukaan suoraan Blu-raystandardiin. Esimerkkinä 5x250-wattinen RMB-1575. Jakosuodin on ohitettavissa, ja subbari osaa myös kytkeä virtojansa 12 voltin triggeristä. Linjatulojen lisäksi siihen voidaan kytkeä suoraan kaiutinsignaali. Soitinta on lupailtu markkinoille vuoden loppuun mennessä, mutta kehitystyö on vielä kesken. Viimeistelyvaihtoehtoja ovat viiluina musta saarni, kirsikka ja wenge. B&W ASW 610XP:n suositushinta on 1 100 euroa.
Lisätietoja: B&W Loudspeakers Finland, puh. Erillislaitteiden puoltajat voivat valita prosessoriksi RSP-1570:n, joka samoin vastaa ominaisuuksiltaan teräväpiirtoajan haasteisiin. Sen perään on tarjolla suuri joukko uusia 212-kanavaisia D-luokassa toimivia päätteitä. Elämänmakuisen kuvan hintana on aktiiviset silmälasit aivan kuten 3D-elokuvateattereissa. Sen lisäksi CEATEC-messuilla oli näytillä tupla-1080p-tarkkuudella toimiva 103-tuumainen plasmatelevisio, jonka kuva esitettiin kolmiulotteisena. Ensimmäisten PlayStation 3:ien ohella se on ainoa kyseiset formaatit yhdistävä pöytäsoitin. Materiaali on suojattu Microsoftin DRM:llä. ASW 610XP on kolmas ja tuhdein malli sarjassa. Hinnoista ei ole vielä tietoa.
···
Opolta vihdoin Blu-ray-soitin Oppo Digital tuo markkinoille SACD-levyjä toistavan Blu-ray-pöytäsoittimen. Vaikka ominaisuudesta ei Suomessa myytävillä PAL-formaatin elokuvilla olekaan hyötyä, tekee se 3:2 pulldownin sisältävien NTSC-levyjen katselusta nautittavampaa jos näyttölaite ei operaatioon taivu. Ensimmäset DESlaitteet leffamateriaaleineen tulevat markkinoille ensi vuonna
Niin kutsuttu local dimming -järjestelmä tuottaa täydellisen mustan, mutta alueiden koosta riippuen taustavaloa vuotaa enemmän tai vähemmän niitä tarvitsevien, kirkkaiden kuvaelementtien ulkopuolelle. Formaatin kuolemasta lähtien softajätin onkin odotettu tarjoavan Blu-ray-versiota asemasta. Kuvassa näkyvä Issa on kuultavissa myös syksyn messuilla, ja se ulottaa toiston 30 hertsiin, herkkyydeksi kerrotaan 88 dB/w/m ja nimellisimpedanssiksi 8 ohmia. Seitsemän mallia sisältävä kattaus ulottuu 500 euron parihintaisesta Adut-jalustakaiuttimesta kirkkoveneen muotoa mukailevaan 8 000 euron Abyss Massimoon. - 2.11 Oulussa tapahtuu: Hifistudio 17 järjestää jälleen jo perinteeksi muodostuneet Oulun hifimessut. Perusmalli maksaa 1 700 euroa parilta.
Lisätietoja: Stars and Stripes Oy, puh. MS kiistää edelleen huhut Sonyn kehittämän formaatin tuesta, mutta Financial Times -lehden mukaan yhtiöiden edustajat ovat keskustelleen mahdollisuudesta. Aiemmin käytettyä alueittain mukautuvaa valaisua yhtiö on kehittänyt niin, että punaisia, vihreitä ja sinisiä taustaledejä voidaan kontrolloida yksittäin. Microsoftin Xbox 360 -pelikonsolin HD DVD -lisävarusteaseman käyttöaika ei ollut pitkä. Sonyn X4500sarjan Bravia-televisiot käyttävät myös erivärisiä ledejä, mutta niitä kontrolloidaan ryhmissä. (050) 505 0880, www.starsandstripes.fi, www.audioepilog.hr
···
RGB-himmennys leditaustavaloon Sharp demosi kehittyneempää LCD-televisioiden leditaustavalotekniikkaa Japanin CEATEC 08 -elektroniikkamessuilla. Toshiba oli kilpailevan HD DVD:n pääkehittäjä. uusimpiin kodin kuva- ja äänentoistolaitteisiin, Full HD- ja digitelevisioihin, digitallentimiin, Blu-ray-soittimiin, kotiteatterilaitteisiin...
Lisätietoja: www.hifistudio17.fi
enrich life through technology
DP-700 SACD-soitin nyt kuunneltavissa liikkeessämme
DP-700 SACD-soitin
· Digitaalinen antotasonsäätö
16.900 0
· Lopullinen ratkaisu musiikin kuuntelijalle
Eerikinkatu 8 00100 Helsinki puh. Aggressiivisella 100150 dollarin hinnoittelulla MS saattaisi saada osan Playstation 3:a harkitsevista kuluttajista puolelleen joulumarkkinoilla. Valmistaja poikkeaa valtavirrasta siinä, että se valmistaa kaikki kaiuttimissaan käyttämänsä elementit itse. Xbox 360:een Blu-ray jo jouluksi. Järjestelmä on käytössä myös Philipsin ja Samsungin parhaissa televisiomalleissa.
HIFIMESSUT OULUSSA 1.-2.11.2008
Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, 1. Java on pakollinen osa Blu-ray-soittimia ja -toisto-ohjelmia.
ÄÄNEN JÄLKIPUHE
Kroatialainen Audio Epilog on uusi merkki Suomessa. Syynä Blu-ray-tuen viivästymiseen on huhujen mukaan ollut Microsoftin haluttomuus tukea Sunin Java-teknologiaa. Messuilla sinulla on mahdollisuus tutustua mm. Toshiba-Samsung on valmistanut Xbox 360:n omia DVD-asemia Hitachi-LG:n ja BenQ:n lisäksi. Aseman valmistuksen arvioidaan päätyvän Toshiban ja Samsungin yhteistyöyrityksen käsiin. Sen saa haluttaessa hiilikuitukoteloon rakennettuna, tonnin lisähintaan. (09) 605 080 www.audiostar.fi
Palvelemme: ma pe 10 18 la 10 | 6 | HIFIMAAILMA 142008
9
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 9
15.10.2008 18:08:40. Sharpin mukaan heidän X-sarjan televisiot tarjoavat tarkemmat värit kuin mustavalkoisena himmentävät kilpailijoiden versiot
Mukana toimitetaan Omnimount-seinäkiinnikkeet. Kuvassa näkyvät pöytäkorokkeet maksavat 55 euroa parilta. Kaiuttimen viimeistely on kotimaista, mustaa tai valkoista nahkaa, ja etupaneeli on lakattu kiiltäväksi. Kriittisille musiikinkuuntelijoille tarkoitettu A5 Pro on pienikokoinen jalusta-/pöytäkaiutin, jossa bassoista vastaa 5,5-tuumainen Rohacell/Kevlar-kartio ja diskantista suuremmassa A7-mallissakin käytetty A.R.T.nauhadiskantti. 020 791 9700,
Uusi Ortofon 2M-sarja on vakuuttanut kriitikot: 2MBlack on ehkä maailman paras MM-rasia! Hinnat alkaen 99,2M-Black 549,-
Maahantuonti:
10
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 10
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
www.ah-hifisystems.fi
www.or-loudspeakers.fi
15.10.2008 16:37:47. (09) 4769 3300, www.soundata.fi, www.adam-audio.com
NAD C315BEE on valittu vuoden 2008 parhaaksi integroiduksi vahvistimeksi Euroopassa! Hifimaailma 6/2008 testissä C315BEE/C515BEE sai viisi tähteä ja kommentin: "Näille voisi antaa enemmänkin tähtiä." C315BEE 299,- ja C515BEE CD-soitin 249,System Audio -lattiakaiutin on kuin kotonaan todellisissa huoneissa! Sijoita vain 30 cm etäisyydelle takaseinästä ja nauti tarkasta, dynaamisesta toistosta! Kuvassa Hifimaailma 5/2008 testivoittaja SA ranger, 3200,- pari Nyt enemmän malleja saatavana valkoisena!
OLAVI RÄSÄSEN SUUREMPI DESIGN-KAIUTIN
OR-E2 kasvattaa OR:n design-kaiuttimien mallistoa pykälän suuremmaksi. Yhden kappaleen suositushinta asettuu 515 euroon, kun OR-E2 tulee markkinoille lokakuussa.
Lisätietoja: Olavi Räsänen Oy, puh. Sisäänrakennetut päätteet ovat 25-wattiset, joilla valmistajan mukaan yhden kaiuttimen maksimiäänenpaineeksi saadaan 105 desibeliä. TUOTEUUTISET KOONNUT MAURI ERONEN
Pro-ject DockBox F ja V, uutuudet laadukkaiden minilaitteiden sarjaan. Tasan vuosi sarjan ensimmäisen mallin, OR-E1:n, esiinmarssin jälkeen, kookkaampi OR-E2 noudattaa samoja sisäisiä ja ulkoisia suunnitteluperiaatteita. Matalimpien taajuuksien ryydittäjäksi valmistaja tarjoaa Sub7-subwooferia, jolla monitorien 55 Hz 33 kHz taajuusalue laajenee alapäässä 30 hertsiin. High End- ääntä iPodistasi! Hinnat 119,- ja 139,-
AMMATTILAATUA KOTIIN
Studiokaiuttimiin erikoistunut saksalainen Adam Audio hakee uusia markkinoita kodeista. Kaiutin on koottu 30 x 17 x 27 cm koteloon, ja painoa sillä on 4,6 kiloa. Ammattilaitteiden tapaan kaiuttimet on varustettu XLR- ja RCA-tuloliittimillä. Mattamustana sekä kiiltävänä valkoisena ja mustana saatavien Adam A5 Pro -kaiuttimien kappalehinnat alkavat 285 eurosta. Bassoelementti on kasvanut 106-millisestä 134-milliseksi, mutta diskantti on sama 27 mm alumiinikalotti. 7-tuumaista elementtiä ja 140-wattista vahvistinta käyttävän Sub7:n hinta on 415 euroa.
Lisätietoja: Soundata, puh. Äänenvoimakkuuden hallintaa helpottaa Stereolink-kytkentä, jonka avulla kaiutinparin tasoa voidaan säätää synkronoidusti kummasta tahansa kaiuttimesta. Nimellisimpedanssi on 8 ohmia
53-kiloisen kiiltävän kovaäänisen korkeus on 115 cm. Vähemmän tärkeitä speksejä, kuten hintaa, voipi kysellä maahantuojalta.
Lisätietoja: Hifihuone, puh. Eksoottisemmin viimeistellyn ja paremmin bassoelementein sekä komponentein varustetun XO-vientimallin hinta on 5 990 euroa.
Lisätietoja: Aurelia Loudspeakers, puh. Uudesta mallista on huhuiltu sekä nimillä Rebel2A että Rebel3, mutta jälkimmäinen on se virallinen. Äänellisiksi edistysaskeliksi valmistaja mainitsee puhtaamman, avaramman ja syvemmän toiston. 044 530 3935, www.aurelia.fi
PENAUDIOLTA UUSI KAPINALLINEN
Kotimainen Penaudio päivittää kompaktin Rebel2-jalustakaiuttimen. Taajuusvasteeksi ilmoitetaan 32 20 000 Hz herkkyyden ollessa 90 dB ja nimellisimpedanssin 6 ohmia. Ääni on kolmiulotteinen suurien paneelikaiuttimien tapaan, mutta perinteisten kaiutinelementtien käyttö mahdollistaa monia paneeleja uskottavamman dynamiikan. Bassotkin ovat kuulemma napakampia. Sisäinen johdotus on Jorma Designsin Primeä, jakosuotimen komponentit tihkuvat jalometalleja ja kotelo on entuudestaan jäykistetty. Se on puuttuvaa Excel-moottoria lukuun ottamatta samanlainen kuin palkitussa Charisma-kaiuttimessa. Penaudio Rebel3 maksaa 1 395 euroa parilta. Aurelia Graphican parihinnat alkavat 4 400 eurosta. Käsin kootun jakosuotimen komponentit ovat laadukkaita ilmasydämisine keloineen ja polypropyleenikonkkineen. SUUNTAAVA HELSINKILÄINEN, AURELIA GRAPHICA
Kotimainen Aurelia esittelee uuden lippulaivamallin, Graphican, jossa käytetään uudenlaista tekniikkaa suuntaavuuden hallitsemiseksi. Valmistajan mukaan nauhaelementin tapaan toimiva CSR-aallonohjain (Cylinder Source Radiatior) muodostaa yhtenäisen äänirintaman, jossa ei kuitenkaan ole nauhadiskantin rajoituksia. (03) 2130 750, www.hifihuone.fi, www.marten.se
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
11
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 11
15.10.2008 16:37:49. Menestyksellä hifijournaaleissa esiintyneen valmistajan Graphica-malli on kaksitie-sylinteriaaltosäteilijä. Kapean kaiuttimen strategiset mitat ovat 157 x 15 x 35 cm (k x l x s) ja 30 kg. Taajuusvasteeksi ilmoitetaan vaatimattomasti 20100 000 hertsiä kahden desibelin heitolla. Matalat taajuudet toistuvat kuudella, linjaan asetetulla 5,25-tuumaisella DDC-elementillä ja korkeat äänet uudentyyppisellä diskanttikonstruktiolla. Viimeistelyksi voi valita myös erikoisimpia puulajeja 150 euron lisä.
Lisätietoja: Highend Studio Finland Oy, puh. (09) 4553 685, www.highendstudio.fi, www.penaudio.fi
MARTEN 10 VUOTTA JA ERIKOISMALLI
Ruotsalainen Marten juhlistaa kymmenvuotissynttäreitään Coltrane Black Pearl -erikoismallilla. Elementteinä käytetään kolmea tuuman titaanidiskanttia. Uusien korkeampi-impedanssisten bassoelementtien myötä kaiutin soveltuu aremmillekin putkilaitteille. Uudella elementillä toistoa on viritetty 5 hertsiä alemmaksi, ja diskantti on edellismallista tuttu tekstiilikalotti. Tätä mustaa helmeä ei ole kirottu, vaan jokainen yksilö saa siunauksen vasta firman perustajan ja pääsuunnittelijan, Leif Olofsonin, mittapenkissä käytyään. Kotelon koko on pysynyt ennallaan, mutta paino on kasvanut kilolla. Bassot ovat 9-tuumaisia, keskiääninen 4-tuumainen molemmat keraamisia ja timanttidiskantti 3/4 tuumaa. Rebel3 ei ole samankaltainen täysuudistettu malli mitä kakkosversio oli alkuperäiselle ykköselle ja sen EVO-muunnelmalle. Ulkonäköä on ehostettu etulevy kirkkaaksi pianolakkaamalla, mutta kosmeettisen veitsen viuhauttelun ohessa tekninenkin sektori on saanut päivitystä. Sylinteriaaltomuodon ansiosta haitalliset lattia- ja kattoheijastukset eliminoituvat lähes täydellisesti, kertoo kaiuttimen suunnitellut Antti Louhivaara. Kaiutinta valmistetaan vain kymmenen parin rajoitettu erä. Eron huomaa kuparisen vaiheplugin puuttumisesta, mutta pienempien säröarvojen lisäksi ne eivät valmistajan mukaan eroa merkittävästi toisistaan. 7 kilon kokonaismassa selittyy uudella bassokeskiäänisellä, jonka on valmistanut SEAS. Tina on hopeaa, ja sisäinen johdotus Analysis Plus:n Blue Ovalia
Hopeisina ja mustina saatavat pikku-FMJ:t maksavat 700 euroa kappaleelta.
Lisätietoja: Hifimesta, puh. A18-vahvistin tarjoaa 50 wattia kahteen kanavaan ja jopa kahdeksan linjaottoa. TEACin valikoimaan kuuluu myös erillisiä kellogeneraattoreita, jollaiselle takapaneelissa onkin liitäntä. Linjalähdöissä on tuttua tekniikkaa valmistajan kalliimmasta AV9-prosessorista. Uusi VRDS-Neo VMK5 -pyöritinkoneisto on suunniteltu SACD-levyjen suurempi pyörimisnopeus silmällä pitäen. Lyhyt pyöritinvarsi värähtelee tavallista vähemmän, ja uusi, itseään tarkkaileva pyöritinmoottori pitää nopeuden entistä paremmin hallinnassa. Sen hinta on 5 500 euroa.
Lisätietoja: www.teac.com/esoteric
12
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 12
15.10.2008 16:37:50. Suuri osa toiminnoista on kuitenkin tehtävissä suoraan painikkeilla ilman valikkoseikkailua. DA-muuntimeksi on valittu Wolfsonin tuore 8741. Ylevä henki huokuu aina levykelkan differentiaalirattaisiin, jolla liike saadaan äärimmäisen tasaiseksi. Kelkan ja levyklampin rattaiden yhdistetty rakenne vähentää valmistajan mukaan käytettävien osien määrää ja pidentää käyttöikää. Ulkoista muunninta varten on myös optinen ja koaksiaalinen digitaalianto. DA-muunnin on Cirrus Logicin lippulaiva, 24bit/192kHz:n CS-4398. (02) 277 8950, www.hifimesta.fi, www.arcam.co.uk
STABIILIA SUPERÄÄNTÄ
TEACin high end -osasto, Esoteric, tuo maineikkaaseen VRDS-sarjaan X-05-SACD-soittimen. TUOTEUUTISET KOONNUT MAURI ERONEN
YLHÄÄLTÄ ALEMMAKSI
Brittiläisen Arcamin arvokkain mallisto, FMJ, laajentui pykälän edullisemmaksi uudella integroidulla vahvistimella ja CD-soittimella. Mustana ja hopeisena saatava TEAC X-05 on tähän asti edullisin VRDS-sarjan soitin. Valmistajan Mask of Silence -vaimennustekniikka vähentää ulkoisia häiriöitä. Siltä signaalin saa RCA-liittimiä tai balansoitujen XLR-antojen kautta. Pariskunnan äänilähde, CD17, on toteutettu 80-luvun Alpha-soittimen hengessä, komponentit vain ovat uusinta uutta. Rakenteessa on vältetty turhia signaalivetoja. Mukana on myös MM-levysoitintulo. Myös alumiinista ja polykarbonaatista valmistetun levykelkan mekanismi on kokonaan uudenlainen. Teknisesti moitteettomina mainostettu parivaljakko on ainakin valmistajan mukaan musiikillisesti hifikentän etunenässä. Asetusten hallintaan käytetään kaukosäädintä tai äänenvoimakkuussäätimenäkin toimivaa etulevyn rullaa
Värivaihtoehtoja ovat kotiteatterinmusta sekä valkoinen ja kokoina S, M, L tai XL. Äärimmäisen hyvällä kalustolla sekä ammattitaidolla äänitetyt testilevyt sisältävät testisignaalien lisäksi laadukasta musiikkimateriaalia laitteiston kykyjen testaamiseksi. CD-levyllä esitellään muun muassa erilaisten äänitystekniikoiden ja akustisten ratkaisujen eroja. T-PAITA JA TESTILEVYT SAATAVISSA
Hifimaailman odotetut t-paidat ovat viimein tilattavissa! Hifiharrastajan herkkää kuuloaistia korostavalla painatuksella, "KUULEN ENEMMÄN HIFIMAAILMA", varustettu laadukas paita on valmistettu puuvillasta. Palkinnoksi hän saa Tivoli audion 700 euron arvoisen verkkosoittimen. Paljon onnea!
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
13
hm_0708_alkuJAuutiset.indd 13
15.10.2008 16:37:53. DVD:llä on esimerkiksi kanavatasapainon ja subwooferin vaiheen säätöön tarvittavat signaalit. Valitsimme levyistä parhaat, Audiophile Test Disc Volume 3 -CD:n sekä The Ultimate DVD Surround Sampler -DVD-Audio/Video-levyn. Kestotilaajana saat alennusta tuotteista.
HIFIMESSUJEN PALKINTO ARVOTTU
Messukyselyn yhteydessä järjestetyssä arvonnassa onni suosi tällä kertaa Sauli Huhtasta Järvenpäästä. Arvostettu levy-yhtiö Chesky on toteuttanut säätö ja testilevyjä niin kaksi- kuin monikanavaisiinkin järjestelmiin. Tilaa paita ja levyt sivulta 98
VERTAILUTESTI
INTEGROIDUT STEREOVAHVISTIMET 1300 1500
TEKSTI: MIKAEL NEDERSTRÖM K U VAT : S A M U S A U R A M A M I T TA U K S E T : R I S TO N I S K A
VAHVISTAVA
VIISIKKO
14
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 14
15.10.2008 16:47:22
Ruudulliseen etulevyyn tottuminen vaatii ennakkoluulotonta silmää. Otimme kokeiluun viisi toisistaan poikkeavaa ratkaisua Englannista, Tanskasta, Japanista ja Kiinasta.
Raha tuo mahdollisuuksia, eikä vahvistimen valinta ole poikkeus. Persoonallinen ote näkyy heti laitteiden ulkonäön irrottelevasta muotokielestä alkaen.
Jokaiseen makuun
Testin laitteet jakautuvat lähestymistavassaan selvästi muutamaan erilaiseen linjaan. 1 500 euron hintaluokan vahvistimissa alkaa olla teknisesti, äänellisesti ja ulkonäöllisesti paljon hajontaa. Varsinkin Marantzin viimeistely on erittäin siisti huoliteltua takapaneelia myöten. Kumpaakin leimaa kompakti koruttomuus, kotikutoisuus ja askeettisuus, josta on vaikea olla viehättymättä. Kiinalainen Consonance puolestaan on testin esteettinen outolintu, jonka olemus pyörii aivan omassa sfäärissään. Kun kaikissa komponenteissa ei tarvitse turvautua halvimpaan ratkaisuun, pääsee suunnittelijoiden oma näkemys selvemmin esille. Rakenne on testin järein.
Consonance Forbidden City Tristan Densen B-110 Marantz PM-15S1 Naim Nait 5i Vincent SV-236MK
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
15
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 15
15.10.2008 16:47:23. 1 500 euron hintaluokasta löytyy monenlaisia näkemyksiä hyvästä stereovahvistimesta. Myös mallisarjan nimi, Forbidden City, herättää eksoottisia mielikuvia. Vincent ei häpeile esiasteen putkeaan, joka näkyy heti etulevyn valaistusta ikkunasta. Pelkistykseen uskovat tanskalainen Densen ja brittiläinen Naim, joiden lakonisessa olemuksessa ei ole mitään juhlavaa tai näyttävää. Toisessa ääripäässä taas ovat japanilainen Marantz ja kiinalainen Vincent, joiden näyttävän massiivisessa olemuksessa on enemmän juhlavuutta ja vilkkuvaloja
Muut vahvistimet sijoittuvat varustelullaan näiden ääripäiden väliin. Toisaalta oikosulun mahdollisuus on tällaisessa ratkaisussa minimaalinen. WBT:n vankat kaiutinterminaalit ottavat sisäänsä minkä kaapelin tahansa ja antavat kunnon kontaktin.
Naimin konservatiivinen olemus ei ole täysin linjakas: mukana on myös 3,5 mm otto esimerkiksi MP3-soittimelle. Voimakkuudensäätönä Naimissa on moottoroitu potentiometri, jossa on pieni ledi osoittamassa asetusta. Marantzissa on käytetty näiden lisäksi erillistransistoreita. Pieni moderni myönnytys on sentään tehty: etulevystä löytyy 3,5 mm otto MP3-soittimella, jonka kytkeminen vaientaa muut äänilähteet. Vincentin ja Consonancen säätimet ovat kiinalaiseen tyyliin karuja, koneistettuja metallipalikoita.
Mutkia mittapenkissä
Kilpavarustelua
Ottojen määrä lienee kaikissa laitteissa useimmille käyttäjille riittävä. Oton valinta on toteutettu poikkeuksetta perinteisillä sähkömekaanisilla releillä. Viimemainitun koneiston rakenne muistuttaa huomiota herättävän paljon erään A:lla alkavan arvostetun japanilaismerkin tuotteita. Tämän kytkeminen mykistää samalla muut ottoliitännät.
KURKISTUS KONEHUONEESEEN
Runsaasti releitä Vahvistimien virransyötöstä huolehtii rengassydänmuuntaja yhtä lukuun ottamatta: Vincentin muuntajan tyyppi jäi arvoitukseksi suojakotelon takia. Rakenne muistuttaa panssarivaunua, mutta on muotoilultaan taatusti erilainen nuori.
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 16
15.10.2008 16:47:24. Laitteiden liitinpaneeleissa ei ole mitään ihmeellistä Naimin vanhahtavia DIN-ottoja lukuun ottamatta. Risto Niska
Kaukaa käskien
Kaukosäädin löytyy jokaisesta testatusta, joskin Denseniin se täytyy ostaa erikseen. Loisteen kirkkautta voi säätää kaukosäätimellä.
Modernia ja vähemmän modernia
Menneen ajan henkeä löytyy eniten brittiläisestä Naimista, jonka takalevyssä on edelleen valmistajan perinteiden mukaisesti DINliittimet. Kotelon tukevuus voisi olla parempikin: nyt se pääsee notkumaan rajummassa liittimien käsittelyssä. Naimin kaukosäädin ohjaa niin ikään muita laitteita. Gizmo löytyy valmistajan valikoimista myös alumiininvärisenä. Naim erottuu muista myös kaiutinterminaaleillaan, joista on takalevyssä näkyvillä vain reiät. Toisaalta Densenin akkutoiminen Gizmo on tyylikäs ja selvästi mukavin käyttää. Vincentin vahvistinasteissa on transistorien ja operaatiovahvistimien seurana kolme 12AX7 kaksoistriodiputkea. Erikoinen ratkaisu pakottaa käyttämään banaaniliittimiä. Muista löytyy kaksi tehokiveä kummallekin kanavalle. Marantzin käyttöjännitteen suodatuksesta vastaavat lähes juomatölkkikokoluokan elektrolyyttikondensaattorit muiden tyytyessä tavanomaisempiin ja pienempiin elkoihin. Marantzissa on transistorien lisäksi lukuisa määrä HDAM-vahvistinmoduleja. Naim ja Densen kuitenkin luottavat kotelon kykyyn siirtää vahvistimen tuottama lämpö ympäristöön, eikä erillisiä jäähdytyselementtejä ole. Vincentin pääteasteessa on neljä tehotransistoria kanavaa kohden. Densenin ja Naimin osalta transistorien tyyppi ei selvinnyt mutta muissa käytetään bipolaarisia kiviä. Myös Vincent luottaa potentiometripohjaiseen voimakkuuden säätämiseen, kun taas Marantzissa, Consonancessa ja Densenissä on sähköinen säätö nestekidenäyttöineen. Densen tarjoaa kattavimman valikoiman seitsemällä linjaotolla, yhdellä prosessoriotolla ja kahdella esivahvistinannolla. Consonancen levysoitinesiaste perustuu operaatiovahvistimiin. Erikoisin ratkaisu löytyy Densenistä: sen säätö on toteutettu kahdeksasta releestä koostuvalla askelvaimentimella. Muidenkin laitteiden kapulat hoitavat hommansa, vaikka eivät olekaan mitään ergonomian riemuvoittoja. Marantz vetää liitinratkaisuillaan parhaat pisteet, sillä sekä vahvistimen tukeva CD-otto että kaiutinliittimet ovat erinomaiset. Perinteisen potentiometrin tuntuma on usein sähköistä säätöä parempi, kun taas sähköisen säädön etuna on parempi kanavatasapainon säilyminen. Usein sähköinen säätö toimi joko liian suurin tai pienin portain. Useimmissa laitteissa päätteiden viilennyksestä huolehtivat jäähdytyslevyt. Lisäksi mukana tulee laturi, jolloin säästyy irtoakkujen ostamisen vaivalta. Sen sijaan Vincentistä oli harvinaisen hankalaa saada juuri sopiva määrä ääntä ulos, mikä johtui yliaktiivisesta kaukosäätimestä.
tyy ainoastaan Vincentistä ja kuulokeliitäntä vain Marantzista. Naimin ja Vincentin voimakkuussäätönä on moottoroitu potentiometri. Esivahvistinanto löy16 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Pisteet persoonallisuudesta vetää kiinalainen Consonance. VERTAILUTESTI INTEGROIDUT STEREOVAHVISTIMET 1300 1500
Vincentin putki-ikkuna: Vincentin putkiloistoon liittyy kiinalainen juttu: kaihoisa, oranssi hohde tulee ledistä eikä itse putkesta. Mukava poikkeus tästä säännöstä on Densen, jonka painalluksen mukaan muuttuva tuntuma on erittäin hyvä. Marantzin näyttö on tosin käyttökelvottoman pieni ja himmeä. Marantzin nappulaviidakolla voi ohjailla myös valmistajan viritintä ja CD-soitinta. Consonance ja Marantz luottavat sähköiseen askelvaimentimeen. Consonancen, Densenin ja Naimin vahvistinasteet on koottu erillispuolijohteista. Densen, Naim ja Vincent ovat sisäiseltä toteutukseltaan siistejä ja luottamusta herättäviä. Marantz edustaa runsaine kaapeleineen ja lukuisine piirilevyineen perijapanilaista näkemystä vahvistimen sisuskaluista. Consonance on joukon niukin, sillä siitä löytyy ainoastaan kolme linjaottoa ja levysointiliitäntä. Naimissa nämä ovat hermeettisesti suljetuilla kontakteilla varustettuja reed-releitä. Consonancen työn jälki ei silmämääräisen tarkastelun perusteella yllä huippuluokkaan. Densenin vaimenninratkaisu perustuu releohjaukseen, jonka huomaa iloisena rapseena voimakkuutta säätäessä
Tehomittauksissa vaikeuksia oli ainoastaan Consonancella. Lisäksi se on teknisesti yleispätevämpi kuin Consonance. Joku voi pitää sitä kliinisenä tai steriilinä, joku toinen taas osaa arvostaa pakotonta ja rytmikästä toistoa. Linjaotot ovat pääosin moitteettomia. Consonancen ottokapasitanssi on taatusti riittävän pieni mutta oikean kanavan särö on MC-tilassa suurehko. Densenin voimakkuudensäätöä säestää iloinen rapse. Syynä tähän lienee tahaton takaisinkytkentä kaiutinantojen ja levysoitinoton välillä. Teknisesti puhtaimmat paperit sai tällä kertaa Marantz.
riippuu paljolti käytetystä musiikista. Parillisia ja parittomia harmonisia Särökomponenttien spektrijakaumasta kiinnostuneille kerrottakoon, että Consonancen linjaoton särö on pääasiassa parittomia harmonisia koko äänitaajuusalueella mutta sen levysoitinotossa parilliset ja parittomat ovat suunnilleen tasoissa. Eroja toki löytyi, mutta niiden pisteyttäminen ja arvottaminen oli harvinaisen hankalaa. Risto Niska
Äänenlaadun äärellä
Tällä kertaa lopputuloksen arvioiminen osoittautui poikkeuksellisen hankalaksi. Marantzin MM-oton kapasitanssi on suurehko ja saattaa aiheuttaa taajuusvasteen vääristymistä kapasitiiviselle kuormitukselle herkkien rasioiden kanssa. Laadukas askelvaimennin on toteutettu kokonaan kahdeksan releen avulla.
Teknisesti laitteet ovat tällä kertaa hyvin erilaisia, kuten oheisesta Mittaustulosten arviointi -laatikosta ilmenee. Teknisesti Marantz on erittäin varma valinta. Kokonaisuus kannattaa siksi kuunnella itse. Testissä olleen Densenin verkkomuuntaja hurisee kuuluvasti jo tyhjäkäynnillä ja hurina voimistuu selvästi, kun vahvistinta kuormitetaan pienitaajuisilla signaaleilla. Consonancen levysoitinoton vastevirheet ovat kuuluvaa tasoa ja lisäksi kanavien vasteet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Consonance ja Vincent osoittautuivat ääneltään hyvin samantyyppisiksi. Teknisesti vahvistimeen liittyy pieni varaus: se saattaa olla hurinaherkkä. Täydellistä vahvistinta ei myöskään tästä hintaluokasta löydy, joten jokaisen kanssa joutuu tekemään jonkinlaisen kompromissin. Varsinkin bassopäässä oli kertaluokkaa enemmän draivia kuin muissa. Jatkuvaa antotehoa neljän ohmin kuormaan mitattaessa vahvistin alkoi kärytä ennenkuin suojapiirit aktivoituivat. Näistä kahdesta Vincent sai niukasti paremmat pisteet, mikä johtui sen sävykkäämmästä lähestymistavasta musiikkiin. Häiriöetäisyydet eivät edusta huipputasoa mutta turhan pieni lukema löytyy vain Vincentistä. Hyvin suurilla voimakkuusasetuksilla Tristanin MC-oton vasteisiin ilmestyy enimmillään lähes +-5 desibelin vastevirheitä. Naimin rungon maadoitusratkaisu on merkille ominaisesti tavanomaisesta poikkeava: signaalimaata ei ole yhdistetty sisäisesti laitteen runkoon. Ne eivät kuitenkaan keskitä kuulijan huomiota musiikkiin niin vahvasti kuin Naim. Marantz on luonteeltaan dynaaminen, voimakas, viileä ja iskevän kuuloinen. Taajuusalueesta johtuen korostus tuskin on kuultavissa. Vincentin säröspektri on kanavakohtainen: parittomat harmoniset hallitsevat vasemmassa ja parilliset oikeassa kanavassa. Siksi kaikille negatiivisille huomioille ei kannata antaa liikaa painoarvoa. Omituisuuksia Consonancen paikoitellen hieman oudon käytöksen mittauksissa "kruunaa" voimakkuussäätö, jolla ei ole mitään vaikutusta äänen voimakkuuteen 83:a suuremmilla asetuksilla. Siksi se saa tällä kertaa suurimman suosituksen. Pieniä huomautuksia saivat myös Densen, Vincent ja Naim, mutta näiden puutteiden vakavuus riippuu paljolti käytetystä oheislaitteistosta. Levysoitinottojen numeroarvot ovat enimmäkseen asiallisia. Densenin särö sisältää pääasiassa toista ja kolmatta harmonista. Marantzin äänirasiaoton yliohjaustasot ovat erinomaisia. Näin suuret taajuusvasteen mutkat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne kuuluvat taatusti myös käytännössä. Myös rca-otot ovat poikkeuksellisen tukevat.
KUUNTELUSSA KÄYTETTY VERTAILULAITTEISTO
Gradient Evidence MKIII -kaiuttimet, Arcam FMJ A32 -vahvistin ja Naim 5i -CD-soitin
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
17
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 17
15.10.2008 16:47:31. Molemmat kuulijat painottivat, toisistaan tietämättä, sen kykyä pureutua musiikkiin enemmän kuin äänitteen yksityiskohtiin. Niin tai näin, Marantz on luultavasti parhaimmillaan rauhallisen ja lämminsävyisen oheiskaluston kanssa, jolloin se ei kuulosta liian steriililtä tai skarpilta. Molemmat olivat perussoundiltaan neutraaleja ja tasapainoisia. Consonancen ja erityisesti Densenin ottoimpedanssit ovat pieniä ja saattavat kuormittaa liikaa joitain äänilähteitä. Tässä suhteessa kumpikin on melko yleispätevä vahvistin. Toinen huomionarvoinen asia löytyy Consonancen levysoitinotosta, joka ei ole paras mahdollinen toteutukseltaan. Muiden testattujen päätevahvistimet toimivat AB-luokassa. Lopullinen paremmuusjärjestys on kaikesta huolimatta päätettävä itse, koska jokainen oheislaitteisto on omanlaisensa. Taatusti notkumattomat kaiutinterminaalit ovat WBT:n käsialaa. Vahvistin saattaa alkaa savuttaa suurilla voimakkuuksilla jo ennen suojapiirien laukeamista, kun kuormana on neljän ohmin kaiutin. Mittaustuloksissa ilmeni Consonancen kohdalla sellaisia ongelmia, jotka kannattaa huomioida ainakin kaiutinkuorman suhteen. Vaikutelma oli napakka, dynaaminen ja nopea, joskin samalla hiukan kuivakka. Syynä oli se, että vahvistimet olivat äänenlaadullisesti hyvin lähellä toisiaan. Naim erottui selvimmin joukosta kauniilla ja orgaanisella, mutta ajoittain pienimuotoisella ja ponnettomalla äänellään. Densenin ja Naimin kaiutinantojen impedanssit ovat transistorivahvistimelle suurehkoja mutta huomattavasti pienempiä, kuin putkivahvistimien yhteydessä yleensä tavatut lukemat. Marantzin levysoitinoton vasteet ovat riittävän tasaisia. Tällaisen lähestymistavan hyvyys
Marantz on suvereeni voittaja, mitä liittimien laatuun tulee. Siksi kannattaa ensin miettiä tarkkaan, mitä haluaa, ja vasta sen jälkeen paneutua kuunteluarvioihin.
MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI
Outoja vastevirheitä ja komponenttien käryä Linjaottojen lähes viivasuorissa taajuusvasteissa huomiota kiinnittää ainoastaan Marantzin pieni mutta melko laaja-alainen bassokorostus. Tämän seurauksena ääneen sekoittuu voimakkuudeltaan tilanteesta riippuvaa hurinaa, jollei laitteiston jokin komponentti yhdistä signaali- ja runkomaita. Densenin särölukema on tavanomaista suurempi. Marantzin ja Naimin epälineaarisuudet tuottavat lähinnä perustaajuuden parittomia kerrannaisia. Tehonkulutuksen lukemien perusteella laskettuna Vincent toimii puhtaassa A-luokassa noin watin antotehoon asti. Mittaustilanteessa hurina heikensi häiriöetäisyyden noin 70 desibeliin, kun vahvistimen runkoa ei oltu erikseen maadoitettu. Densenin soundi osoittautui valmistajalle tyypilliseksi. Siitä huolimatta se sai keskimäärin parhaat pisteet. Periaatteessa on mahdollista, että osa tästä havainnosta meni taajuusvasteen lievän mutkan piikkiin
Askeettinen olemus on viety loppuun saakka jopa hienoiseen ärsyttävyyteen saakka. teksti)
0,1 dB 19 kohmia yli 3 V alle 0,01 % 0,5 dB
18
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 18
15.10.2008 16:47:34. Erottelukyky on sekin hyvässä kuosissa, massiivisempi tai tukkoisempikaan materiaali ei käy ahdistamaan ei rockilla eikä klassisella. Tiukemmalla tavaralla alimmat bassot pyöristyvät jonkin verran, eikä alimmilla taajuuksilla ilma oikein liiku. Ääneltään Naim oli melko kaksijakoinen tuttavuus. Teknisesti Naim ei erityisesti loista, joskaan siitä ei löydy mitään suurempia puutteitakaan. Toisaalta tiettyä pidättyvyyttä alimpien bassojen dynamiikassa moitittiin. (09) 6840 0010, www.kruunuradio.fi, www.naim-audio.com + Musikaalinen ääni - Pienehkö antoteho
KUUNTELUARVIOT
Mikael Nederström
Orgaanisen eheä (9)
Vähemmän viileä mutta samalla hiukan vaatimattomampi soundi kuin testin dynaamisimmissa laitteissa. Pelkistetty kotelo on toisaalta mukavan sympaattinen, sillä mukana ei ole mitään ylimääräistä, ellei sellaiseksi lasketa etulevyn 3,5 mm miniplugin reikää. Linjaottoja on neljä, joiden joukosta löytyy myös DIN-liittinvaihtoehto. VERTAILUTESTI INTEGROIDUT STEREOVAHVISTIMET 1300 1500
NAIM NAIT 5i
Brittiläinen Naim on tämän joukon selvä minimalisti yhdessä Densenin kanssa. Yleisluonne on raikas ja menevä materiaalista riippumatta ja kone varsin mukava tuttavuus.
83 dB (ks. Pientä kuivakkuutta on, mutta soundi ei ole kuitenkaan karheuteen kallellaan. Toisaalta se oli lämmin, orgaaninen, miellyttävä ja rullaava. Kokonaisuus oli joka tapauksessa sellainen, että se vakuutti musiikintoistollaan, mikä nosti Naimin äänenlaadultaan tämän testin kärkeen.
Suositushinta: 1 290 Mitat (l x k x s): 43,2 x 7,0 x 30,1 cm Massa: 6,4 kg Lisätietoja: Kruunuradio Oy, puh. Stereokuva avaa syvyyttäkin mukavasti, ja yleisluonne on riittävän avara, vaikkei läpikuultavuutta parhaiden lailla löydykään. Samu Saurama
Elävä ja vauhdikas (9) Mittaustulokset
Tehonkulutus, tyhjäkäynnillä / 10 W/8 ohm/kanava antoteholla Linjaotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohmiin, CCIR -herkkyys 182 mV -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -ottoimpedanssi, 1 kHz -yliohjaustaso -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohmiin -20 kHz lisävaimennus 6 kilo-ohmin syöttöimpedanssilla 11/76 W Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, resistiivinen kuorma --jatkuva, 8/4 ohmiin 60/88 W --hetkellinen, 8/4 ohmiin 63/100 W -antoimpedanssi, 1 kHz 0,27 ohmia Selvä flättärihenki huokuu äänestä alusta alkaen, mutta vain positiivisessa mielessä. Upotettuihin kaiutinottoihin kelpaa vain banaaniliitin. Antoimpedanssi voisi olla hiukan pienempikin. Pieni teho saattaa muodostua ongelmaksi hyvin epäherkillä kaiuttimilla tai vaimeassa akustiikassa. Basso on nopea ja napakka, voimaakin on vakuuttavasti ihan alimpia lukuun ottamatta. Sisäinen toteutus on kuitenkin siisti ja laadukkaan tuntuinen. Äänikuva on syvä ja kapeahko, ja siinä on luontevaa tilantuntua mukavasti. Naimin kyky kaivautua musiikkiin ja viedä huomio pois testisessiosta olivat sen selvimpiä hyveitä. Muutenkin yleisvaikutelma on siisti, ehjä ja orgaaninen enemmänkin rauhallinen kuin rokkaava. Vauhtia ja dynamiikkaa piisaa, mutta mutkissa pysytään tiellä. Kanavatasapaino on perinteisestä potentiometristä huolimatta erittäin hyvä. Rakenne voisi olla tukevampikin, sillä liittimien rajumpi käsittely saa takalevyn notkumaan. Kaikesta huolimatta nätti, sävykäs ja pienimuotoinen soundi jaksaa levy toisensa jälkeen viedä huomion musiikkiin paremmin kuin millään muulla testilaitteella. Yleissävy on miellyttävästi hivenen lämmin, ja rytmipuoli pelaa mukaansatempaavasti. Tämä toimii esimerkiksi iPod-ottona. Tunnetasolla testin voittaja, ja muutenkin kipuaa ykkössijalle
Molemmat kuuntelijat kiittelivät selkeyttä ja neutraaliutta, mutta samalla huomautettiin lievästä viileydestä. Bassopäässä on mukavasti energiaa vaikka ihan nopein esitys ei olekaan. Perussävy on hyvin neutraali ja stereokuvakin aukeaa selkeäksi ja avoimeksi, mutta liioittelemattomaksi. Hyvä kokonaisuus, joka toimii kaikenlaisella musiikilla.
Mittaustulokset
Tehonkulutus, tyhjäkäynnillä / 10 W/8 ohm/kanava antoteholla Linjaotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohmiin, CCIR -herkkyys 125 mV -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -ottoimpedanssi, 1 kHz 40 kohmia -yliohjaustaso -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohmiin -20 kHz lisävaimennus 6 kilo-ohmin syöttöimpedanssilla 130/175 W Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, resistiivinen kuorma --jatkuva, 8/4 ohmiin --hetkellinen, 8/4 ohmiin -antoimpedanssi, 1 kHz
Samu Saurama
Rauhallisen tasapainoinen (9)
150/250 W 175/270 W alle 0,05 ohmia Erottuu joukosta sujuvasti soljuvalla ja varsin sävykkäällä hengellä. Mukana on nimittäin hitunen myös viileyttä. Teknisesti Vincent perustuu transistoritoimiseen pääteasteeseen ja kolmeen putkeen esivahvistimen puolella. Vahvistimen voimakkuussäätönä on moottoroitu potentiometri. VINCENT SV-236MK
Vincent edustaa tyypillistä kiinalaista hybridivahvistinta: järeä rakenne, muutama esiasteen putki ja siisti mutta hiukan kotikutoinen olemus muodostavat raskaan hifin ystävään vetoavan yhdistelmän. Äänikuva saattaa olla himpun verran kuivakka mutta vakaa ja avonainen. Vahvistinasteiden operaatiovahvistimien
seurana kolme 12AX7-kaksoistriodiputkea. Basso tärähtää mukavasti alimpia myöten, eikä diskanttipäässäkään esiinny liiallista ujostelua. Liitinpuolella Vincent on turvallinen kulkija: takaa löytyy kuusi linjatason ottoa sekä kaksi paria WBT-kopiota kaiutinliittiminä. Viimeistä syväpuhtautta äänessä ei ole, mutta selkeä ja tarkka soundi hoitaa musiikin kuin musiikin kallistelematta mihinkään suuntaan. Soundi oli kauttaaltaan tasapainoinen, siisti ja puhdas. Kokonaisuus oli kuitenkin tasaisen toimiva, joten voisi olettaa, että vahvistin ei ole erityisen valikoiva myöskään oheiskaluston suhteen.
Suositushinta: 1 499 Mitat (l x k x s): 43,0 x 15,2 x 43,0 cm Massa: 20,4 kg Maahantuoja: AH-Hifisystems, puh. Myös vahvistimen etulevy julistaa putkitekniikan hyödyntämistä pienessä ikkunassa, vaikka loiste ei olekaan putkesta vaan säädettävästä ledistä peräisin. Suuntaan tai toiseen ei ole isoja ihmeellisyyksiä, selkeää ja neutraalia toistoa.
72 dB
0,3 dB yli 3 V 0,01 % 0,1 dB
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
19
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 19
15.10.2008 16:47:40. Se ei ehkä ollut niin innostava kuin Naimissa, mutta muilta osin se toimi lähes kaikella musiikilla. Vincent oli ääneltään varsin yleispätevä. Särökäyttäytyminen tosin oli hiukan yllättävää: toisen kanavan säröä dominoivat parilliset ja toisen kanavan säröä parittomat komponentit. Soundi on melko läsnä oleva, joskaan ei ihan yhtä mehevä tai lämminsävyinen kuin testin parhaimmissa. Toteutus on kaikin puolin siisti ja laadukkaan oloinen. Sitä huolimatta soundissa on sävyjäkin ihan mukavasti. (019) 483 160, www.ah-hifisystems.fi, www.vincent-tac.de + Reilu antoteho + Tasainen äänenlaatu
KUUNTELUARVIO
Mikael Nederström
Iskevästi auki (9-)
Ryhdikkään ja dynaamisen tuntuinen ääni, jossa on menoa ja meininkiä keskimääräistä enemmän
Varustelultaan Densen ei kuitenkaan ole yhtä niukka kuin estetiikaltaan: liitinpaneelista löytyy seitsemän linjaottoa, yksi prosessoriotto ja kaksi antoa esivahvistimelle. Stereokuvassa syvyyssuunta jätetään aika pitkälti omaan arvoonsa ja asiat maalataan yleisestikin suurpiirteisin vedoin. Ylimmät alueet saattavat tuntua testin riehakkaimpien rinnalla jopa aavistuksen tummalta. Loppujen lopuksi riippui paljon käytetystä levystä, miltä lopputulos kuulosti huonoille äänitykselle ei herunut paljoa armoa. Pelkistys on viety niin pitkälle, että vahvistimen matalaprofiilinen julkisivu muistuttaa lähinnä CD-soitinta. Kaikkein heikoimmilla levyillä ääni on toisinaan hiukan kliininen ja turhankin analyyttinen. Yleisilme on enemmänkin kevyen napakka ja nopea kuin varsinaisesti pohjamutia kouraisevan jykevä. Vaikuttaa hieman rytmiikkaan, ja jarruttelee vapautuneimman menon hillitymmäksi. Menevä, nopea, pakoton ja vapautunut ote toimii kaikenlaisella musiikilla. (09) 6813 7950, www.soundworks.fi, www.densen.dk + Runsaat liitännät - Kaukosäädin vain lisähinnalla
KUUNTELUARVIOT
Mikael Nederström
Nopea ja napakka (9-)
Poikkeuksellisen siisti, puhdas ja rasittamaton soundi, jossa ei ole minkäänlaista metallista sävyä. Hyviä teknisiä ratkaisuja tosin hiukan himmentää verkkohurina. Ääni Densenissä oli hyvin samankaltainen kuin valmistajan aikaisemmin testatuissa vahvistimissa: nopea, rytmikäs ja kontrolloitu. Toisaalta hyvillä ääniteillä kontrolli ja aukinaisuus äänessä toimivat tappavan varmasti. Keskellä on pieni äänenvoimakkuudensäätimen näyttö, ja kaikki kytkimet sijaitsevat sen molemmin puolin. Sisäinen olemus on muutenkin laadukkaan tuntuinen. Dynamiikka on kohtalaisen hyvä, vaikka joukon kärjestä jääkin. Tyylikäs, metallinen kaukosäädin on maksullinen lisävaruste. Kontrollia ja napakkuutta oli jopa hienoiseen tummasävyisyyteen ja kuivakkuuteen saakka. Konehuoneen puolella Densen ei tarjoa mitään eksoottista, lukuun ottamatta releillä toimivaa askelvaimenninta. Se ei kuitenkaan kuunteluissa osoittautunut häiritseväksi. Siksi Densenin luontevin oheislaitteisto voisi löytyä mahdollisimman lämmin- ja kirkassointisista seuralaisista.
Hinta: 1 490 Mitat (l x k x s): 44,0 x 6,4 x 31,0 cm Massa: 13 kg Lisätietoja: Soundworks Oy, puh. Bassoilla on ytyä, potkua ja nopeutta joskaan ei ihan alinta voimaa. Parhaimmillaan todennäköisesti rehevämmän oheiskaluston kanssa.
Mittaustulokset
Tehonkulutus, tyhjäkäynnillä / 10 W/8 ohm/kanava antoteholla Linjaotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohmiin, CCIR -herkkyys 185 mV -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -ottoimpedanssi, 1 kHz 4, -yliohjaustaso -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohmiin -20 kHz lisävaimennus 6 kilo-ohmin syöttöimpedanssilla Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, resistiivinen kuorma --jatkuva, 8/4 ohmiin 78/120 W --hetkellinen, 8/4 ohmiin 82/145 W -antoimpedanssi, 1 kHz 0,26 ohmia
Samu Saurama
38/105 W
Ruudikkaasti potkaiseva (9-)
Sointisävyltään varsin tasapainoinen ja kohtalaisen ruudikaskin laite. VERTAILUTESTI INTEGROIDUT STEREOVAHVISTIMET 1300 1500
DENSEN B-110
Densen on olemukseltaan viileän tyylikäs tanskalainen. Funk rullaa kyllä kohtalaisen hyvin, mutta räväkkä rock olisi kaivannut vielä hitusen lisää elävyyttä.
77 dB
0,0 dB 3 kohmia yli 3 V 0,15 % 0,0 dB
20
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 20
15.10.2008 16:47:44. Tämän huomaa voimakkuutta säätäessä, jota säestää iloinen releiden rapse
Äänellisesti Marantz herätti hiukan ristiriitaisia tunteita. Marantz osoittautui teknisesti päteväksi laitteeksi. Matalat bassotkin jyrähtävät mukavasti kontrollissa. Puhdaslinjaisuus soundissa on viety jo elottomuuden rajalle, mutta onneksi ei yli siitä. Pitemmässä kuuntelussa varsinkin heikoimmilla äänityksillä alkoi esiintyä lievää viileyttä ja kirkkautta, joka vähensi kuuntelunautintoa. MM-oton kapasitanssi voisi olla pienempikin, jolloin diskantin mutkitte-
lua ei tulisi millään äänirasialla. Testin ainoana vahvistimena tarjolla on myös kuulokeliitäntä. Tehoa löytyy reilusti, eikä se lopu neljänkään ohmin kuormaan. Ensivaikutelma oli hyvin positiivinen; dynaaminen, eloisa ja iskevä soundi tuntuivat myyviltä heti kättelyssä. Rytmiikka on tiukassa kontrollissa ja hivenen elävyyttä niin tällä kuin muillakin alueilla olisi istunut omaan makuuni paremmin. Sisältö löytyy transistorien lisäksi runsaasti risteileviä kaapeleita ja valmistajan käyttämiä HDAM-vahvistinmoduleja. Soundimaailma on tiukahko, dynaaminen, läsnä oleva ja selkeä. Stereokuvassa on joukon parhaiten tarkkuutta etenkin syvyyssuunnassa, joka aukeaa oikein hyvin. Sliipattu ulkoasu ulottuu takapaneelin tukeviin liittimiin saakka. Takaa löytyy kuusi rca-ottoa, joista yksi on levysoittimelle. Äänimaailma ei silti rasita, joskaan vahvistin ei ole niin miellyttävä kuin testin lämminsoundisimmat. Viileästä luonteesta huolimatta bassoilla on nopeutta ja voimaa melko mukavasti alas asti. Etulevyä koristaa nestekidetoiminen numeronäyttö, joka kertoo voimakkuudensäätimen asetuksen. Kokonaisuutena Marantz on intensiivinen mutta ei aina niin helppo kuunneltava. Varsinkin huonolaatuisemmilla levyillä rajat tulevat nopeasti vastaan viileänä ja turhan läheisenä soundina. MARANTZ PM-15S1
Japanissa valmistettu Marantz kuuluu testin juhlavimmin ja siisteimmin viimeisteltyihin osanottajiin. Hyvillä levyillä taas menevä esitys oli edukseen. Kokonaisuus on sellainen, että se toimisi todennäköisesti parhaiten melko rauhallisessa oheissysteemissä.
Suositushinta: 1 500 Mitat (l x k x s): 44,4 x 12,3 x 44,0 cm Massa: 18 kg Maahantuoja: Helsinki Sound + Cinema, puh. 020 743 0075, www.helsinkisoundandcinema.fi, www.marantz.com + Siisti viimeistely + Kunnolliset liittimet
KUUNTELUARVIOT
Mikael Nederström
Jykevän viileä (8,5)
Kirkas, hiukan kuivakka mutta siitä huolimatta hyvin jäsentynyt esitys. Linjatoton bassoilla on lievää korostusta, joka on juuri ja juuri kuuluvan rajoilla. Toimiva kokonaisuus, mutta ei kaikkein yleispätevin.
Mittaustulokset
Tehonkulutus, tyhjäkäynnillä / 10 W/8 ohm/kanava antoteholla 30/130 W Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, resistiivinen kuorma --jatkuva, 8/4 ohmiin 105/160 W --hetkellinen, 8/4 ohmiin 125/195 W -antoimpedanssi, 1 kHz 0,05 ohmia -kuulokeannon impedanssi, 1 kHz 380 ohmia Linjaotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohmiin, CCIR 86 dB -herkkyys 257 mV -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,1 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 18 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohmiin alle 0,01 % -20 kHz lisävaimennus 6 kilo-ohmin syöttöimpedanssilla 0,5 dB Levysoitinotto MM, 5 mV -häiriöetäisyys, CCIR 78 dB -vahvistus verrattuna na linjaoton vahvistukseen -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -yliohjaustaso, 10 kHz -ottokapasitanssi -ottoimpedanssi, 1 kHz Levysoitinotto -häiriöetäisyys, CCIR -vahvistus verrattuna linjaoton vahvistukseen -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -harmoninen särö, 1 kHz -yliohjaustaso, 10 kHz -ottoimpedanssi, 1 kHz 38 dB 0,2 dB 840 mV 170 pF 46 kilo-ohmia MC, 0,5 mV 65 dB 57 dB 0,1 dB alle 0,01 % 78 mV 110 ohmia
Samu Saurama
Selkeä ja puhdaslinjainen (9-)
Hieman viileäsävyinen kone soi melko läpikuultavasti ja hyvin selkeästi. Vahvistin tuntuu olevan parhaimmillaan kun muu laitteisto kaipaa selkeälinjaisuutta ja ryhtiä tuekseen.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
21
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 21
15.10.2008 16:47:49
Linjaottoja on ainoastaan kolme, mutta niiden vastapainoksi löytyy levysoitinotto. Soundi on muutenkin tiukasti kontrolloitu, joten seuralaiset kannattaa valita tämä huomioiden. Bassopää on napakka, mutta paras voima puuttuu, ja balanssi jää hieman ohueksi, vaikka keskialueen isku onkin varsin skarppia. Kuunteluarviot olivat hyvin yhdenmukaiset: molemmat kuuntelijat korostivat lievästi viileää sävyä. Työn jälki ei ole aivan huippuluokkaa, vaikka mitään suurempaa huomautettavaa ei löytynytkään. Rytmipuoli on kunnossa, sillä basso on napakka ja soitto kulkee. Ilmiö johtui ilmeisesti tahattomasta takaisinkytkentälenkistä. Operaatiovahvistimiin perustuva levysoitinesiaste sen sijaan saattaa aiheuttaa ongelmia, sillä sen taajuusvaste vaihtelee hyvin suurilla voimakkuuksilla signaalin tason mukana. Siksi mahdollisimman rehevä-ääninen kaiutin olisi paras valinta tämän vahvistimen kumppaniksi.
Suositushinta: 1 490 Mitat (l x k x s): 43,0 x 11,0 x 30,0 cm Massa: 22 kg Maahantuoja: Audelec, puh. Kiinalaisen käytettävyydessä ei ole mitään huomauttamista, vaikka viimeistely onkin joiltakin osin hiukan kotikutoisen tuntuinen. Soundi ei tuota suuria ihmetyksiä suuntaan eikä toiseen.
22
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_VAHVARIVERTAILU.indd 22
15.10.2008 16:47:54. Positiivisena puolena kiiteltiin äänessä kuuluvaa kontrollia, jonka kääntöpuolena havaittiin pientä kuivakkuutta. Selkeä ja analyyttinen vaihtoehto mutta ei niin mehevä tai heleä kuin testin miellyttäväsointisimmat.
Mittaustulokset
Tehonkulutus, tyhjäkäynnillä / 10 W/8 ohm/kanava antoteholla 22/150 W Pääteasteet -antoteho, 1 kHz, resistiivinen kuorma --jatkuva, 8/4 ohmiin 120/n. Kontrolli on vienyt parhaan terän myös dynamiikasta, ja rytmi ei rullaa ihan niin vapautuneesti kuin parhaimmillaan on tullut eteen. VERTAILUTESTI INTEGROIDUT STEREOVAHVISTIMET 1300 1500
CONSONANCE FORBIDDEN CITY TRISTAN
Consonance muistuttaa askeettiselta olemukseltaan panssarivaunua. Äänellisesti Consonance ei herätä kovin suuria intohimoja, mutta ei toisaalta isompaa kritiikkiäkään. Sointi muistuttaa paikoitelleen hyvinkin paljon Vincentiä, mutta on aavistuksen tätä viileämpi ja askeettisempi. Järeys ulottuu myös metallisen kaukosäätimeen, joka on metallinen palikka, jota voi painonsa puolesta käyttää vaikka lyömäaseena. Teknisesti Consonance perustuu erillispuolijohteisiin. Soundi on kaiken kaikkiaan asiallinen ja tasainen mutta ei aina niin innostava laulajan läsnäolo ja musiikin mukaansatempaavuus eivät välity kovin intensiivisinä. (09) 611 959, www.audelec.fi, www.operaudio.com + Massiivinen rakenne - Ongelmat 4 ohmin kaiutinkuormalla - Ongelmat levysoitinotossa
KUUNTELUARVIOT
Mikael Nederström
ASKEETTINEN JA ASIALLINEN (8,5)
Aavistuksen tummasävyisemmän ja viileämmän oloinen kuin vertailun muut vahvistimet. 130 W (ks. teksti) --hetkellinen, 8/4 ohmiin 130/225 W -antoimpedanssi, 1 kHz 0,05 ohmia -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohmiin, CCIR 79 dB -herkkyys 235 mV -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella 0,0 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz 8,4 kohmia -yliohjaustaso yli 3 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohmiin 0,03 % -20 kHz lisävaimennus 6 kilo-ohmin syöttöimpedanssilla 0,0 dB Levysoitinotto MM, 5 mV -häiriöetäisyys, CCIR 75 dB -vahvistus verrattuna linjaoton vahvistukseen -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -harmoninen särö, 1 kHz -yliohjaustaso, 10 kHz -ottokapasitanssi -ottoimpedanssi, 1 kHz Levysoitinotto -häiriöetäisyys, CCIR -vahvistus verrattuna linjaoton vahvistukseen -kanavatasapaino -30 dB voimakkuusasetuksella -harmoninen särö, 1 kHz -yliohjaustaso, 10 kHz -ottoimpedanssi, 1 kHz 40 dB 0,2 dB 0,03 % 183 mV 30 pF 47 kilo-ohmia MC, 0,5 mV 63 dB 60 dB 0,5 dB 0,23 % 19 mV 110 ohmia
Samu Saurama
TIUKASTI KONTROLLOITU (8,5)
Stereokuva on hyvin tarkkapiirteinen ja avoin, yli-ilmavuutta tai erityistä avaruutta ei ole
Ajoittaista ruuhkaa lukuun ottamatta itse kukin pääsi ottamaan tyypit juuri haluamistaan kapineista. En ehtinyt kiireiltäni katsastamaan, kellistelikö heitä myös hifiautojen konepelleillä. Niin tai näin, messuhotellin kuudessa kerroksessa oli tarjolla varsin monipuolinen ja kattava katsaus hifin ja high endin tuoreimpaan tarjontaan ajassa, jossa perinteikkäät ratkaisumallit kohtaavat uuden teknologian asettamat haasteet. äijäenergiaa, mutta olipa joukkoon tumman uskaltautunut
24 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
E
jokunen naispuolinenkin henkilö. Vuodentakainen kävijämäärä ylittyi loppujen lopuksi kuitenkin vain ohuella marginaalilla, mikä kerroksissa vaeltaneiden mielestä saattoi olla positiivinenkin juttu. Silmämääräisesti arvioiden liikkeellä oli aiempaan tapaan pääosin nk. Kotihifin tuoteuutuuksien tulvan tutkailun ohessa messuilla oli tilaisuus kurkistaa myös autohifin uusimpiin tuulahduksiin ja harrastustoiminnan uumeniin sekä seurata alan asiantuntijoiden pitämiä lyhyitä kansantajuisia luentoja niin kuulemisen perusteista kuin kuvanlaadun optimoinnistakin. Nähtävää ja kuultavaa riitti joka lähtöön, raskaimmasta hifistä jokamiesluokan laitekokonaisuuksiin.
nsimmäisen messupäivän avaushetken runsas jononmuodostus Radisson SAS Royal -hotellin sisäänkäynnin edessä lupaili jonkinmoista yleisömenestystä, ja sellainen sitten melkein saavutettiinkin. Ehkä tällä kertaa tapahtuman painopiste sijaitsi siellä perinteikkyyden puolella, sillä käsinkosketeltaviin formaatteihin säilötty musiikki ja sen kaksikanavainen toisto todistivat elinvoimaisuutensa sekä
laadullisesti että määrällisesti. Huhut hifin, musiikkiteollisuuden, viihde-elektroniikan ja tietotekniikan integraatiosta ja digitaalisuuden tunkeutumisesta musiikillisten elämysten ytimeen osoittautuivat ainakin messujen perusteella likimain oikean suuntaisiksi, mutta varsin ennenaikaisiksi. Kovalevypohjaista tallennusta ja toistoakin sivuttiin, kuten
hm_0708_Messuraportti.indd 24
15.10.2008 16:56:24. MESSURAPORTTI
HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2008 -MESSUT
U ERÄPU JAAKKO A EKSTI: AMU SAURAM T :S K U VAT
TÄYSIPAINOINEN HIFITAPAHTUMA
Järjestyksessään toiset Hifimaailma-lehden järjestämät messut keräsivät saman katon alle ennätysmäärän näytteilleasettajia ja runsaslukuisen yleisön. Esitteiden jakajien enemmistö edusti kyllä perinteisesti kauniimpaa sukupuolta
Siis aakkosjärjestyksessä: Amphion, Aurelia, Genelec, Gradient, Harrin kaiutin, OR, Penaudio, Profel ja WWSpeakers, kaikkien näiden tuotemerkkien mallistot täydentyivät osin odotetuilla, osin odottamattomilla kaiutinuutuuksilla, jotka vetivät messuyleisöä puoleensa vähintäänkin yhtä sankoin joukoin kuin niiden ulkomaiset lajitoveritkin. Laadukkaat elementit ja tasokas puutyö, niillä on hyvä hamuta markkinaosuuksia kovassa kotimaisessa kilpailuasetelmassa. Salaperäisyyden verhoja on vedelty uutukaisten edestä vuodesta toiseen juuri hifimessuilla ja mikä ettei, tuhannet messuvieraat ja alan toimijoiden kokoontuminen yhteen muodostavat poikkeukselliset puitteet lanseerata ennenkuulumattomia. minikokoista ja aktiivista 6010A:ta, jonka otollisin käyttöympäristö lienee tietokoneen tienoo, mutta toki pieni koko on etu myös kotiteatteria ahtaisiin tiloihin tungettaessa. Hifi, Soundworks ja Hifi-klinikka luottivat kaikki Avaloniin. Genelec esitteli messuilla mm. Osin samoin eväin varustetut ruotsalaiset Martenithan ovat Suomessa vaikuttaneet jo jonkin aikaa. Lebenin integroidun 300X:n käyttö tuskin oli haitaksi soinnin sävykkyydelle. No, satasen haamurajan alle jääminen edellyttää toki oman työn osuuden unohtamista laskuista.
Estetiikkaa ja eksotiikkaa
Mitenkään elektroniikkaa väheksymättä messujen tarjonta vaikutti melkoisen kaiutinpainotteiselta. Harrin lintuparvi kokoontuneena jokavuotiseen neuvonpitoonsa sankkana joukkona. Toimivassa tapahtumassahan osanottajien erilaiset näkemykset ja moniarvoinen tarjonta muodostavat kokonaisuuden, josta on hyvä ammentaa ideoita harrastuksensa lähtökohdaksi tai jopa sen suuntaamiseksi uusiin ulottuvuuksiin.
Kotimaiset kehissä
Syksy on kotimaisille kaiutinvalmistajille perinteistä uutuusmallien julkistuksen aikaa. Profel on puolestaan hionut mallistonsa pienimmästä PA31:stä kulmikkuutta pois ja tarjoaa miniä asiakkaan haluamassa värikuosissa. Esillä olivat aina tyylikkään ja hoikentavan mustan ohessa turkoosi, tulipunainen ja pinkki. Ulkoisilla maillakin myönteistä palautetta saanut Penaudio oli tuonut messuille päivitetyn kaiutinkapinallisen, jota se kutsuu Rebel3:ksi. Uusi Metso on tolpista tuhdein. Kolmion muotoisella kotelolla katseet vangitsevan Form-sarjan Marten soi ihan mukavasti maahantuoja Hifihuoneen tiloissa. OR liikkui nimeämispoliittisesti tavanomaisemmilla linjoilla, sillä sen edellisvuotisilla messuilla esitellyn pienen kaksiteisen, design-kaiuttimeksi luonnehditun E1:n isoveli oli ristitty loogisesti E2:ksi. Akustointi- ja sisustusperustaisia laiteympäristöjäkin oli tarjolla. Harrin kaiuttimen monenkirjava lintuparvi on saanut jälleen täydennystä. Mr. Aurelia sai monet huulet pyöristymään kapealla, liki miehenkorkuisella Graphica-
pilarillaan, jonka erikoisin yksityiskohta löytyi julkisivun keskivaiheelta. Konstruktio lienee itse asiassa ainutlaatuinen ilmestys, joskin sinällään fiksu ratkaisu täydentää kuudella pienikokoisella basso/keskiäänisellä hoidellun matalampien taajuuksien alueen yläpuolelle jäävän kaistan siten, että kokonaisuudesta muodostuu hallitusti suuntaava linjalähde. Lauran fasadia koristaa Gradientin hyväksi havaitsemaan tapaan koaksiaaliperiaatteella koko toistettavan äänialueen kattava yksipistesäteilijä. Hifimaailmassakin testailtu DSPeaker ja Pride & Joyn pienempi versio aiheesta Kalevalaa laajalla kaistalla näyttivät myös olevan paikalla, samoin Audiopartsin pienehköihin torvitolppiin sijoittamat Tangbandin halpiskolmituumaiset, jotka venyttivät mukavasti Suomessa kyhättyjen kaiutinten hintahaitaria viisinumeroisuudesta alle sataseen. myös erityyppisten putkivahvistinkytkentöjen välisiä eroja. Avalonin mallistoa kuultiin useammassakin messuhuoneessa. Vaan eipä ole kovin kookas Gradientin Laurakaan, joskin kaareviksi taivutelluin sivuseinämin se kokoistaan sirommalta näyttääkin. HIFIMAAILMA | 7 | 2008 25
hm_0708_Messuraportti.indd 25
15.10.2008 16:56:26. Uusien tuotemerkkien tulva ei osoita laantumisen merkkejä, ja asemansa vakiinnuttaneetkin päivittävät mallistojaan tiuhaan tahtiin. Sitä ajeltiin muuten tasan sillä McIntoshin MA-7000-integroidulla, josta on juttua tässä samassa lehdessä. WWSpeakersin panos messutarjontaan tottelee nimeä W3. Ei pidä myöskään väheksyä niitä lukuisia keskusteluja, vertailuja ja väittelyjä, joita messuhotellin huoneissa ja käytävillä harrastettiin. Keraamisin elementein itsensä läpi lyönyt merkki tekee vahvaa tuloaan täkäläisillekin high end -markkinoille. Ja tällä kertaa Suomen salomailta. Kotelon bassoviritys onkin sitten hoideltu erikoisemmalla metodilla, kahdella passiivisäteilijällä, eikä liityntätapakaan ole aivan sieltä tavallisimmasta päästä. Pikaisen kuulostelun perusteella ainakin pienimuotoisempi akustinen musiikki soi varsin tasapainoisesti ja ehjästi. Ei tarvinnut olla kummoinenkaan ornitologi bongatakseen
jalusta- ja pilarikaiutinten seasta astetta järeämmän tolpat, jotka Sykäräisen mies oli nimennyt Metsoiksi. Myös tuontitavaran suhteen. Avalonin tapaan rapakon takaa tuleva Mark & Daniel oli sekin levittäytynyt useam-
Viilujen väriloimua. Kolmesta päällekkäisestä diskanttielementistä ja niille työstetystä yhteisestä suuntaimesta muodostuvaan kokonaisuuteen ei törmää aivan joka päivä. Amphion oli kuskannut kisapaikalle, Prio 620:sten vierustalle, viimeisimmän version lippulaiva Kryptonistaan, joka hoiteli musiikkia kuin musiikkia ison kaiuttimen auktoriteetilla. Ammattiaudion puolella yleisesti käytetty speakon-liitin on harvinainen näky kotihifin piirissä
Isoon huoneeseen aseteltu Klimt-sarjan The Music veti tuvan täyteen uskottavalla ulosannillaan. Vahvistusta noille tarjosivat vuorotellen sekä Red Wine Audio -kattaus että järeät Coincident Frankenstein -putkimonopäätteet, joiden kansilla hehkuivat maineikkaat 300B -triodit. MESSURAPORTTI HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2008 -MESSUT
paan huoneeseen. Oracle 5, SME IV, Bentz Micro Ruby3, Audio Researchin phonoaste ja Conrad-Johnsonin vahvistus: Hifi-klinikka aloittaa high end -hierarkian huipulta.
dottomuuden messujen aattoiltana ja poistui sivummalle hybridikaiutinten tieltä. Kuin tuulahduksen suoraan iloiselta 1980-luvulta kokivat ne, jotka piipahtivat turkulaisen Agentur Tur-Pexin huoneessa silloin, kun äänessä olivat dynaamiset ESA Revolution No 9 -dipolit. Ympärisäteilevät, veistomaisesti muotoillut Duevelit olivat liikkeellä maahantuoja Scanteknikin toimesta. Ja miksikäs ei, vaatimattoman oloisilla PHY-HP -laajakaistaelementeillä varustetun mallisarjan kuopus, .16 väläytteli osaamistaan akustisten kitaroiden helisyttäjänä varsin onnistuneesti. Tampereen High End Studion Mitro Koskiluoma panosti täysillä Ocelliaan. Samoilla linjoilla liikkui myös Harmanin JBL Array 1400. Trianglen Genese Triot, WLM:n La Scalat ja persoonallisen näköiset ETBTB:t (EveryThingButTheBox) saivat osakseen hyväksyviä kommentteja, joita keräsi myös Concept Hifin paikalle saattama Vienna Acousticsin lippulaiva. John Bluen mallistosta olivat esillä ja osin äänessäkin minikokoiset JB3:t ja hassulla, Nassesedän nenää muistuttavalla, joskin mustalla vaiheplugilla silatut JB8B:t. Hyvin nauhasovelluksilla ylemmän keskialueen ja diskantin toistava lattiakaiutin kuitenkin kovankin käskytyksen kesti. Ehkä soitettava levy ei sisältänyt subbaritaajuuksia.
Puolijohteita ja putkia
Messujen ruuhkahuippujen aikoihin koettiin hotellin kerroksissa ajoittain hikisiäkin hetkiä, joiden aiheuttamisessa väenpaljouden ohessa runsaslukuisella putkivahvistinten kaartillakin oli lusikkansa sopassa. Brittihifin tarjonta kasvaa kasvamistaan. Ja olihan noita hehkuvia Luxmanin Neo Classico -sarjan vahvistimen kannellakin
Leema Acousticsin Antila-soitin ja Tucanaintegroitu ensi kertaa Suomessa. Hillitön iskuäänteen nopeus ja dynamiikka tulivat julki vaivatta, ei niinkään neutraalin taajuusbalanssin hallinnasta huolimatta. Voi vain kuvitella, millaisissa hankaluuksissa oli saman valmistajan kookas CLX-ESL -paneelikaiutin, joka kävi toteamassa tilanteen mah-
Avalon Eidolonit arvoisessaan seurassa. Vai olisiko kirjoittaja sittenkin vähän jäävi toteamaan moista, sillä joku koiranleuka ehti jo nimetä pariwattisen Yamamoto-päätteen ja Ocellian
yhteispelin tulokset "eräpuu-soundiksi". Malliston toiseksi hintavin kaiutinyksilö, Apollo II, oli päätynyt Audio Porin hoteisiin, eikä vauhdissa ollut Ylitalon Pekka päästänyt sitä vähissä demoissaan. Torvisoundiin tykästyneille Audelec/AudioPorilla oli tarjota Consonance M15, joka edusti kunnialla lajityyppinsä hyveitä ja paheita. Siitäkään huolimatta, että valmistaja lupaa bassotoiston ulottuvan 18 hertsiin. Amerikkalaisen Omegan hamppukartioisella laajakaistaelementillä ja alnicomagneetilla varustetusta SuperHempistä, John Bluen kautta kroatialaisiin Audio Epilogeihin. Almarrot, Coplandit, Pathokset, Hovlandit, Yamamotot, Lebenit, Trafomaticit, Manleyt, Conrad-Johnsonit, Coincidentit ja muut, tutut ja vähän harvinaisemmatkin putkoset kun sulostuttivat ympäristöään äänen lisäksi vähän lämmölläkin. Asialla Soundata
26
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_Messuraportti.indd 26
15.10.2008 16:56:29. Oven kokoiseen paneeliin sijoitetut, lukuisat bassoelementit ja kolmitietoimintaperiaate tuottivat paljon puhdasta ääntä, joka ovensuusta kuunneltuna ei tosin vaikuttanut järisyttävän jykevältä. Malleista isompi, Bella Luna Diamante, oli vain nähtävillä. Audioshop Ratilainen liputti kolmenkin kaiutinedustuksensa puolesta. Somerolainen Stars and Stripes oli rahdannut paikalle melkoisen joukon ennenkuulumattomia. Samaan ylsi Martin Loganin uutukainen, aktiivisella ja dynaamisella basso-osalla ryyditetty Spire, joka tosin joutui ponnistelemaan pienehkön hotellihuoneen akustista olemusta vastaan
Pinon päällimmäisenä SuperNaitintegroitu.
Audio Porin Pekka Ylitalo, SME/Benz Micro, ASR ja Mark & Danielin Apollo II:t eivät jättäneet ketään kylmäksi. MESSURAPORTTI HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2008 -MESSUT
Profel on pieniin päin. Aktiiviset minit kaveeraavat mieluusti vaikka iPodin kanssa mutta tuskin vierastavat läppäriä tai kotiteatteriakaan.
Naim ja ProAc viihtyvät yhdessä ja puhuvat samaa kieltä. Vauhdikasta menoa ja vakuuttavaa ääntä
Monen vinylistin unelmien täyttymys: Avid Acutus ja SME:n varsi. 28 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Puun kevyt kosketus. Gradon RA-1 ja GS-1000 houkuttavat yksityisiin kuunteluhetkiin.
hm_0708_Messuraportti.indd 28
15.10.2008 16:56:36
Hifiharrastajien kootut teokset, omin käsin tekemisen taidonnäytteet. Kompakti ja tyylikäs yhdistelmä Pride and Joyn tapaan: Lyric Ti 24 + Fostex FE103:t yksinkertaisissa refleksikoteloissa. Portaaton diskantin säätö minimoi vinkunan.
Pro-Jectin Speedbox sen todistaa: kierrosluku on tasan kohdallaan.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
29
hm_0708_Messuraportti.indd 29
15.10.2008 16:56:47. Ariel 6C ja KT88perustainen vahvain saivat seurakseen Garrard 401 -pyörittimen Regan varrella.
Elementti poikineen. Kotimaista tietotaitoa kapeassa pilarissa. Putkissa ja laajakaistoissa on synergiaa.
Aureliat Ambera ja Grafica, jonka linjalähteisyyden kruunaa kolmen diskanttielementin ja niiden suuntaimen hallittu yhteispeli. ETBTB Terra II on veikeä vaihtoehto kantikkaille kovapuhujille. Väreissä löytyy. Audioparts on itserakentajan ja kukkaron asialla.
Kaikkea muuta kuin laatikoita
Rehevää soundia tasarahalla, pidäkkeettä. MESSURAPORTTI HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2008 -MESSUT
Suoraan 1970-luvulta: Marantz 2215 ja Revoxin A-sarjan vahvistin & viritin. Prestige-sarjan Glenair pysyy pystyssä itsestäänkin.
Seppo Kaksonen huomasi tulleensa valituksi Vuoden Hifiharrastajaksi. Classic Audion vintagevaihtoehdot menneisyyden vangeille.
Paneeli ja pömpeli yhteen sopii. Martin Logan Spire sai mahdollisuuden, kun saman valmistajan CLX -eslut eivät istuneet huoneen akustiikkaan..
Putkivahvistinten kytkennöistä ja niiden välisistä eroista esitelmöi Tapio Suonperä, Hifiharrastajat ry.
JBL Array 1400:n torvesta dynamiikkaa ja pöntöstä bassot. Plakaatin ojensi Jyrki Parviainen.
30
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_Messuraportti.indd 30
15.10.2008 16:57:01. 10 000 / pari.
Miss Tannoy nojaa Revolution Signature DC neloseen
HeaDSPeakerin kuulokkeet tuottavat toimivan monikanavaäänen. Vaivattomasti soi isossakin huoneessa.
Hifikonkarit juttusilla. Arto Nikkilä ja Esa Peltoniemi messuhumussa.
Sunfire-subbarit eivät koolla mahtaile. Takaviistossa olevat surroundkanavatkin pysyvät tiukasti aloillaan vaikka kuinka päätä pyörittäisi
T.A.C-putkivahvistinten yläluokan V-60 tuottaa tyyppimerkintänsä mitassa tehoa 6AC7-pentodien voimin.
Vienna Acousticsin Klimt-sarjan The Music on komea ilmestys. Kantikkaamman HRS 10:n sisällä on kuitenkin kilowatin vahvistin. Laajan kaistan koaksiaalielementti on sijoitettu omaan koteloonsa ja lepakkotaajuudet tarjoilee superdiskantti. Toiston alarajataajuudeksi luvataan 20 hertsiä.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
31
hm_0708_Messuraportti.indd 31
15.10.2008 16:57:13
TDAI kasvaa haluttaessa todella monipuoliseksi laitteiston signaaliprosessointikeskukseksi, ja CD-1 on tarvittaessa joko soitin tai pelkkä pyöritin. Genelec-aktivismin ääripäät: 6010A ja 7073A
Loewen sirolinjainen näyttö jäi kaipaamaan IFAssa jo nähtyjä merkin elektrostaattisia kaiuttimia. MESSURAPORTTI HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2008 -MESSUT
Tältä osastolta olisi varmasti löytynyt messujen demoteattereihin lisää materiaalia katsottavaksi. Yhteen aktiiviseen ja kahteen passiiviseen kymppituumaiseen pohjatuva uusi subwoofer riittää vakavampaankin teatterifiilistelyyn.
TACTin jalanjäljillä kulkeva Lyngdorf ratsastaa digitaalisuuden aallonharjalla. Jälkimmäisessä tapauksessa muunnon hoitaa vaikka TDAI.
Hyvin soiva autohifi ei vaadi rajua rakennemuutosta tai räikeää rehentelyä...
...mutta kukaan ei toki kiellä sellaista harrastamasta.
32
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_Messuraportti.indd 32
15.10.2008 16:57:24
Vasta Suomeen saatu JVC D-ILA HD750 yhdessä Prismasonicin anamorfisen linssin kanssa vetivät varmasti kuvanlaadullisen pokaalin kotiin. Eipä sillä, täysin pimennetty mustaseinäinen ja -kattoinen huone onkin ainoa tapa repiä kaikki irti nykyisistä projektoreista. Viereiset tilat tarjosivat mahdollisuuden InFocuksen IN82:n ja X10:n sekä Panasonicin PT-AE2000:n ja PTAE3000:n vertailuun. Jos nuori mies ei malta istua kotona, on auto hyvä paikka askarrella itselleen miellyttävää olinympäristöä.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
33
hm_0708_Messuraportti.indd 33
15.10.2008 16:57:38. Jonoa riitti jokaiselle autolle, mutta kuuntelupaikkojen tuplamäärä piti odotusajat järjellisinä. Keskimmäinen oli houkuttelevin, eikä vähiten 2.35:1-kuvasuhteisen valkokankaansa ansiosta. Koti-AV:n 17 tunnissa pitkästä puutavarasta pystytetty demotila osoitti, että hyvin suunniteltu ei ole puoliksi vaan ainakin 90-prosenttisesti tehty. Oli hillittyä lookkia, jossa kamppeet näyttivät lähes tehtaan asentamilta (tosin harva tehdas olisi viimeistellyt asiat nähdyllä pieteetillä) ja oli myös rajua showlookkia, joka ei jätä ketään kylmäksi. Liitynnän järeydessä ei sitten pihtailla, tuntuvat tuumanneen saksanmaalla.
Samu Saurama
IHAN PIMEETÄ PORUKKAA
Kotiteatteririntaman äänipuolessa oli varsin vähän nähtävää. Monen Blu-ray-soittimen hitaus kun ei yllytä esittelijää tuuppaamaan yleisön tuomaa pätkää katsottavaksi. Epsonilla oli esillä myös EH-TW3800, jonka tilalle tulee Suomen markkinoille alle 2 000 euron hintaluokkaan värikalibrointimahdollisuuksiltaan karsitumpi EH-TW3000. Niin Mitsu kuin Epsonkin kuitenkin osoittivat vaivattomasti kuinka kriittistä hyvä materiaali on Full HD -näytölle. Tämä ei johtunut laitteistokadosta vaan puhtaasti siitä, että järeät demoteatterit rakentaneet Koti AV ja Marek Sound olivat verhonneet tilansa kuvanlaadun ehdoilla lähes pikimustiksi. Ei sillä, että Monitor Audion Platinum -kaiutinsarja 160-kiloisella JL Audion Gotham -subwooferilla ja Denonin järeällä elektroniikalla olisivat jättäneet leffafiilille mainittavasti toivomisen varaa nekään. Jo viime vuonna kävi selväksi, kuinka huone rajoittaa todellista kontrastia paljon enemmän kuin firmojen markkinointiosastot kehtaavat pyöristellä lukuja ylöspäin. Tämäkö hirviö. Etenkin musiikkivideot ja tv-lähetykset on tehty pienellä ruudulla äkkikatsomalta näyttävän näköisiksi kiiltokuviksi. Coincident Frankenstein soi kauniisti ja kantaa kannellaan KR 300B Ballonia Koti AV:n äänieristetty ja akustoitu leffaluola rakennettiin paikan päällä alle vuorokaudessa. Synkät toimintapätkät toki paukuttavat ansioituneesti tykkien kontrastihenkseleitä, mutta Industrial Light & Magic pääosan esittäjänä käy varsin ripeästi puisevaksi. Tätä on oikea kotiteatteri, mustaa. Hillittyä tai hillitöntä, ääni oli erittäin korkealuokkaista ja avasi silmiä ja korvia yleisölle, joka on usein tottunut siihen, että autohifi tarkoittaa rekisterikilpeä rämistävää bassoa. Genelecin 8250 -DSP-kaiuttimia oli seitsemän kappaletta ja niillä muutenkin kuin henkisenä tukena kaksi 7271-DSPsubwooferia. Järkyttävän iso urakka ei olisi mitenkään onnistunut ilman erittäin tarkkaa etukäteissuunnittelua. Autohifipuolella hyvän mobiiliäänen esimerkkien määrä oli tuplaantunut viime vuodesta kahdeksaan. Ääni on hyvä ja kuva on hyvä, mutta sisustuksellisiin detaljeihin riittää musta kangas.
ASR-phonoasteen virtalähde. Kotiteatteri voi oikeasti tarjota audiovisuaalisesti sen, mitä elokuvateatterikin. Puitteet vain ovat usein hieman vaatimattomammat. Sisällökäs ja hyvin kuvattu demomateriaali voisi iskeä laajempaankin yleisöön. Parimetrinen valkokangas vain muuttaa skarppiuden karkeudeksi ja väriloiston ällöräikeäksi. Ulkoasusta riippumatta käytetyt äänenvoimakkuudet olivat hillittyjä ja etenkin istuessaan sisälle hyvin vaimennettuun autoon, hävisi muun maailman häly ja viereisen auton soitanta tyystin. Äänenlaadullisestikin hyvin vakuuttava järjestelmä jäi vain monilta pimeässä tilassa vähälle huomiolle. Vaikka elektroniikka olikin kevyempää, samoin kuin kaiutinvalinta Monitor Audion mallistossa, oli kokonaislaatu varsin kilpailukykyinen monen teatterin kanssa. Arcamin moninormisoitin ja Playstation 3 syöttivät signaalia Arcamin AV 8 -prosessorille, josta signaali jatkui balansoinnin ja AD-muunnoksen jälkeen kalibroidulle kaiutinjärjestelmälle. Marek Soundin isoon kabinettiin rakentamat kolme vierekkäistä looshia tarjosivat mahdollisuuden yhteensä viiden projektorin kuvanlaadun tutkimiseen. Mitsubishin HC6500 ja tuore HC7000 kärsivät esittelytilan vaaleista pinnoista siinä missä Epsonin EHTW5000:kin
John Blue 8B:n äänessä ei kuitenkaan huvittavia piirteitä havainnut.
hm_0708_Messuraportti.indd 34
15.10.2008 16:57:46. Benz Micro LP kyntää vinyyliä vaivattomasti, kunhan ensin on panostanut 4 700 hankintaan. 34 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Laajakaista hassulla vaiheplugilla. AMP-30 ei ole miniatyyrikoostaan digivahvistin vaan isotoroidinen tuttu ja turvallinen AB-luokkalainen.
Jukka Ollila ja Anders Weckström, suomalaisen tee-se-itse-kaiutinteollisuuden ystävät.
Gradient Laura näyttää molemmat puolensa. Passiivisäteilijät ja speakonliitin eivät ole aivan jokapäiväinen näky hifimaailmassa.
Äänirasioiden eliittiä ebony-kuosissa. MESSURAPORTTI HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2008 -MESSUT
Tangent "Ampsta" ja Universal Dock -säkkituoli
Pro-Ject boxit pinossa. Seinäpinnoite koostuu kuvioiduista akustiikkalevyistä.
Pieni on kaunista. Valokiilassa uusi Rebel3
Kuvanlaadulla on väliä. Niinimaen.com sisusti kuuntelutilan asuinhuoneen oloiseksi. Muiden valmistajien marssissa pysyäkseen näytöt litistyvät entisestään tälläkin merkillä.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
35
hm_0708_Messuraportti.indd 35
15.10.2008 16:57:53. Pioneer ei keskity vain pitämään mustaansa hiilikellaritasolla. Levysoitinesiasteet, esi- ja päätevahvistimet, viritin ja telakka, näistä se hifi lähtee.
Penaudiot potretissa. Ja kohtuuhintaista. Kansa tenttasi Mauria eroista
Unison Research palasi maisemiin muutaman vuoden poissaolon jälkeen. Tervetuloa italialainen design ja sävykäs ääni.
"Hiukan ajatusta akustiikkaan", painottaa Concept Hifin Martti Liikala.
Avid, Ayre ja Yamamoto, Ocellia .16 on valinnut seuransa huolella.
Musiikinkuuntelu voi olla henkilökohtainen asia.
Lyra Skala, MC-rasioiden terävintä kärkeä.
36
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_Messuraportti.indd 36
15.10.2008 16:58:04. MESSURAPORTTI HELSINKI HIGHEND & HIFIMAAILMA 2008 -MESSUT
Paluumuuttajien rivistöä
Dipoliääntä ja subtaajuuksille ulottuvaa bassoa.
Consonance M15 ja iskuäänet lähtevät kuin tykin suusta. ESA Revolution No 9 -elementtitehtailijan unelmakaiutin. Luxman-laitteet ja retron raikas tuulahdus.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
37
hm_0708_Messuraportti.indd 37
15.10.2008 16:58:14. Geneva on kummallinen mutta kiinnostava kapistus.
Kuin silloin ennen. Subwoofer sisältää vahvistimen myös satelliiteille. Perinnesoundia parhaimmillaan.
Elacin Micro Magic -sarja soi kokoistaan isommin. Yksi laatikko, iso ääni
TESTI
AMPHION ARGON 2 ANNIVERSARY - KAIUTIN
Juhlan kunniaksi
Amphion juhlii ensimmäisen vuosikymmenensä täyttymistä kaiuttimella, joka perustuu merkin menestyksen aloittajaan.
TEKSTI: PEKKA TUOMELA M I T TA U K S E T : K L A U S A J R I E D E R E R JA POJU ANTSALO / TKK K U VAT : M A U R I E R O N| E 7 | A P E K K A T U O M E L A 38 HIFIMAAILMA N J 2008
hm_0708_amphion.indd 38
15.10.2008 17:33:47
Niin tumppu yläpää ei kuitenkaan ole, ettei räkäisellä äänitteellä pitäisi voimakkuutta pakittaa. Se sietää silti keskimääräistä paremmin huoneen tuomaa korostusta, ilman että sointi muuttuisi häiritsevän muhkeaksi. Erittäin helposti lähestyttävä kaiutin, joka täyttänee myös analyyttisemman kuulijan toiveet. Kun yritys aloitti toimintansa 1990-luvun lopulla, se oli keskeinen malli. Diskanttielementti on huippumalli Kryptonia varten kehitetty titaanikalottinen malli, jonka toistoalueen ilmoitetaan ulottuvan 30 kilohertsiin asti. Kaiutin toimii hyvin suurehkossa huoneessa, etäällä rajapinnoista. Diskantin suuntain on sorvattu etulevyyn. Valmistajan mukaan siinä on useita parannuksia. Se ei ole aivan halpa, mutta viimeistelty ja tyylikäs olemus yhdessä yleispätevän ja laadukkaan äänen kanssa tekee siitä vahvan lenkin toistoketjun loppupäähän.
KUUNTELUARVIOT
Pohjalle sijoitetun jakosuotimen osat ovat vähähäviöisiä ja -säröisiä.
Mikael Nederström
yhdenmukaiset arviot. Kaiutin on helppo kuunneltava, eikä sillä tunnu olevan taipumusta muuttua rasittavaksi. Kahdessa viimeksi mainitussa etulevy on liimapuukoivua. Bassot ovat hyvin tasapainossa, eikä ulottuvuuttakaan voi moittia kokoon nähden. Fonisektion jäsenet säilyttävät ominaiskarheutensa mutta keräävät ympärilleen lämpimän muhevuuden miellyttävyyden ja erottelevuuden suhde on osunut aika lailla nappiin. Jakosuodin on sijoitettu kotelon pohjalle. WBT-liittimet on asennettu pieneen metallilevyyn.
Amphion Argon 2 Anniversary
Hinta: 1 560 /pari (musta ja valkoinen), 1 760 /pari (koivu ja kirsikka) Mitat (l x k x s): 19 x 38 x 31 cm Massa: 11 kg Lisätietoja: Amphion Loudspeakers, puh. Miles Davisin kiekaiseva trumpetti soi elävästi mutta ilman yläkeskialueen korvakiusausta. Läsnäoloa on mukavasti, mutta silti mikään ei hyökkää häiritsevästi pintaan. Kaiutin ei tyrkytä itseään tai musiikkia eli ei välttämättä herätä salamana innostusta vaan vaatii hetken tutustumisen, mutta väsähtämistä turhaan räväkkyyteenkään ei sitten ole odotettavissa. Myös jakosuodin on uudistettu, ja kaiuttimessa on WBT:n liittimet. Läsnäolo ja artikulointi ovat hyvää tasoa molemmat, mutta tasapainoiseen luonteeseen sopivan silmille hyppimättömiä. Sisätila on täytetty tiiviisti pakatulla polyesterivanulla. Hyvä kompromissi, joka ei jätä paljoakaan toivomisen varaa. Keskialue ja diskantti ovat tasapainoiset ja erottelevat. Aina vaikea pianokin soljuu metallivapaana. Argon 2 Anniversary jatkaa edeltäjiensä
Selkosointinen (ääni 8,5)
Selkeä ja sointitasapainoltaan tasainen soundi, joka toimii hyvin monentyyppisellä musiikilla ja kaikenlaisilla äänityksillä. Laadukkaat liittimet on asennettu pieneen metallilevyyn. Stereokuvassa on ilmavuutta mutta ei häiritsevää yliavaruutta, ja syvyyttäkin on mukavasti. Seasin alumiinikartioinen, magneettisuojattu ja vaiheplugilla varustettu bassoelementti on refleksikotelossa. Pistemäisyyttä tai akustisen tilan kuivakkuutta ei ole kuultavissa lainkaan. Erityisesti toiston tasaisuutta kiitettiin. Kielteisinä puolina mainittiin lievä kovuus ja elottomuus. Äänikuvaltaan kaiutin toimii niin ikään tasaisen hyvin; orkesteri levittäytyy sopivasti kaiutinlinjan taakse, mutta ei karkaa liian levälleen. Anniversary-mallia on saatavana valkoisena, mustana sekä koivu- ja kirsikkapuupinnalla. Varsinkin taajuusalueen ääripäät, basso ja ylin diskantti, ovat harvinaisen hyvin kontrollissa. Valkoisen testiparin viimeistely antoi varsin hyvän vaikutelman.
A
kunniakasta perinnettä. Valmiiksi paksusoundisilla äänitteillä sointitasapaino toimii erittäin hyvin, toisaalta joillakin levyillä jäisi kaipaamaan pientä lisälämpöä lauluääniin. Tehovasteapproksimaatio (musta). Täydellisen tasainen soundi ei ole, sillä ajoittain keskialueella tuntuu olevan aivan lievä mutka, joka tuo soundiin toisaalta särmää, toisaalta pientä elottomuutta. Ainoa pieni moite tulee bassosta, joka on mehevä ja riittävän ulottuva, mutta ei nopeudeltaan vaikuttanut ihan niin potkaisevalta ja nopealta kuin toivoisi.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
39
hm_0708_amphion.indd 39
15.10.2008 17:33:49. Se on toteutettu merkin tapaan käyttäen pelkästään ilmasydänkeloja ja muovieristeisiä kondensaattoreita, joiden jännitteensieto on 160 volttia. (017) 2882 100, www.amphion.fi
Mittaustulokset
Toimintaperiaate: 2-tie, refleksi Elementit matalat äänet: 17 cm korkeat äänet: 2,5 cm Jakotaajuus: 1200 Hz Nimellisimpedanssi: 8 ohmia Suurin suositeltu teho: 200 W Magneettisuojaus: on Liitäntä naparuuvit: on banaanihylsyt: on kaksoisjohdotus: ei
Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Samu Saurama
Vahva lenkki
Kuunteluissa Argon 2 Anniversary sai varsin
Basso-keskiäänisessä on magneettisuojaus. rgon on tärkeä nimi Amphionin historiassa. Instrumentit loksahtelevat jämptisti paikoilleen. Stereokuva aukeaa ilmavaksi ja luonnolliseksi, mutta ei yliavaraksi. Amphionin täyttäessä 10 vuotta se on tuonut markkinoille juhlamallin Argon 2 Anniversary. Myöhemmin, vuonna 2002, rinnalle tuli eräänlainen high end -muunnos Argon 2. Sen tasapainoinen laatu yhdistettynä kohtuulliseen hintaan toi merkille nopeasti mainetta. Mauri Eronen
Ystävällistä erottelua (ääni 8,5)
Vanhemman äänitteen pyörähtäessä käyntiin taustakohinan tavallista voimakkaampi esiintyminen ennakoi ylipirteää esitystä, mutta huoli osoittautuu turhaksi. Suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): 5 dB Herkkyys (1m,2,83V,10010000Hz): 83,5 dB Alarajataajuus (6 dB): 45 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,15 ms Taajuusvasteet ovat erittäin hyvät, ainoastaan keskialueella on pieni mutka. + Yleispätevä ääni + Sopusuhtainen bassotoisto Lievää kovuutta
Vaivattomasti vievä (ääni 8)
Varsin puhdasluonteinen ja selkeä tapaus. Stereokuva ei järkevällä suuntauksella leviä sivusuunnassa mahdottomasti, mutta syvyyttä on senkin edestä. Basso on kuiva, ja dynamiikka riittää välittämään rumpusetin taonnan jalustakaiuttimelle kiitettävästi. Amphionilla on hyvä miellyttävyyden ja erottelevuuden tasapaino. Korkeiden taajuuksien taso on 60 asteen kulmassa tasaisesti alempi. Ylin diskantti ja peltien kalke kaipaisi ehkä aavistuksen lisää kimallusta ja ruutia, mutta täsmällinen kokonaisuus innostaa rasittamattomana kuuntelemaan pidempäänkin. Ulkoisesti kaiutin on tutun näköinen. Elementin takaosa on tuettu joustavan tyynyn välityksellä koteloon
Etulevyn USB-liitäntään voi tuikata vaikkapa muistitikun, MP3-soittimen tai ulkoisen kiintolevyn, joilta vahvistin osaa toistaa MP3-musiikin lisäksi myös valokuvia ja
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
videoleikkeitä. Mallistoon on kuitenkin jo jonkin aikaa kuulunut myös edullisemman pään AV-viritinvahvistimia. Vahvistimen oma näyttö on kirkas ja luettavissa vielä pidemmänkin matkan päästä, joskin informaation määrä on vähäinen ja äänenvoimakkuus on näkyvissä vain sitä säädettäessä. Näistä tuorein on AV 4337, joka on yksi markkinoiden edullisimmista HDMI-liitännöin varustetuista vahvistimista. On tyystin toinen asia kuinka moni liittää Procasterin jatkoksi ylimääräisiä pääteasteita, varsinkin kun vahvistimen omissa päätteissä riittää mukavasti hönkää. Digitaalisia äänituloja tarvitaan, sillä äänisignaalia ei voi tuoda HDMI-liitäntöjen kautta vahvistimelle. Metallinen etulevy ei ole yleinen näky tämänhintaisissa laitteissa, eikä kotelon työn jäljessä ole muutenkaan nokan koputtamista. Jokaisen HDMI-liitännän rinnalle on siis kytkettävä myös optinen tai sähköinen digikaapeli, jotta monikanavaiset digitaaliäänet siirtyisivät vahvistimelle. Tarjolla on myös liitäntöjä, joita ei monesti ole nähty tämän hintaisissa vahvistimissa, kuten 7.1-kanavainen linjatasoinen anto. Kuvalle ja äänelle on tarjolla runsaasti analogisia ja digitaalisia
lähtöjä ja tuloja. Toisaalta eipä liitännöistä mitään haittaakaan ole. Paraatipuolella ei ole kaikkien asetusten tekemiseen tarvittavia painikkeita, joten ilman kaukosäädintä ei pärjää. Testasimme tulokkaan ja otimme selvää pystyykö se pistämään kapuloita merkkivalmistajien rattaisiin.
V
ahvistimen ulkoiset puitteet ovat varsinkin hintaluokka huomioiden kohdallaan. Äänenvoimakkuudensäädin on miellyttävän suurikokoinen, ja se napsahtelee sormien välissä uskottavan tarkan oloisesti. TESTI
PROCASTER 4337 HDMI -AV-VIRITINVAHVISTIN
Budjettiteatterin
T E K S T I M I K KO J Ä R V I K I V I | K U VAT M A U R I E R O N E N | M I T TA U K S E T R I S TO N I S K A
HERMOKESKUS
Procaster on Verkkokauppa.com:n oma tuotemerkki, joka on parhaiten tullut tunnetuksi testimenestyksiä kauhoneista tallentavista digibokseistaan. Virransyötöstä huolehtii rengassydänmuuntaja, joka tekee vahvistimesta hieman nurkkapainoisen. Päävirtakytkin on sijoitettu hankalasti takapaneeliin, mikä harmittaa ainakin niitä, jotka ovat päättäneet osallistua energiatalkoisiin, eivätkä anna laitteiden rohmuta turhaan virtaa standbytilassa.
Liitännät riittävät
Takapaneelin liitännät ovat monille varmasti vähintäänkin riittävät. Optisia ja sähköisiä digituloja on yhteensä seitsemän, ja yksi liitin on tuttuun tapaan vahvistimen etulevyssä. Konehuoneessa toteutus ei ole siistein mahdollinen, ja lisäksi komponenttien ja piirilevyjen ulkoasu eivät ole aivan tätä päivää, tai ainakaan muistuta merkkivalmistajien toteutusta. Vahvistimen kolme HDMI-tuloa toimivat
40
hm_0708_procaster_AV.indd 40
15.10.2008 17:17:42
Monikanavaäänen purkaa Cirrus Logic:n lastu. Analogia-asteet perustuvat operaatiovahvistimiin. Piiri sisältää lisäksi sävynsäätöjen vaatiman elektroniikan. Tehotransistoreina on kaksi bipolaaria kanavaa kohden. Kömpelö ja toteutukseltaan sekava kaukosäädin sen sijaan kirvoittaa voimasanoja, sillä läheskään kaikki käskyt eivät välittyneet perille toivotulla taval-
Procaster 4337 HDMI -AV-viritinvahvistin
Hinta: 319,90 Mitat (l x k x s): 43,4 x 13,2 x 13,2 cm Lisätietoja: Verkkokauppa.com, puh. Kuulokeannon impedanssi on erittäin suuri. Digitaalioton lukemat ovat kunnossa. Etukanavien jakosuotimet eivät kytkeydy päälle stereosignaalilla, vaikka kaiuttimien koko on asetettu pieneksi. Risto Niska
siis vain kytkimenä, mikä tarkoittaa lisäksi sitä, että kuvaruutuvalikot eivät näy HDMIliitännästä, eikä vahvistin ymmärrä tuon taivaallista uusimpien teräväpiirtoajan Dolby True HD- ja dts HD -ääniraitojen päälle. Takaportti teräväpiirtoajan äänien pariin on kuitenkin olemassa. Jos nimittäin omistaa Blu-ray-soittimen, jossa on oma yhdysrakenteinen dekooderi, voi HD-äänisignaalit tuoda Procasterille 7.1-kanavaisena analogisignaalina kiitos monikanavaisen linjatasoisen analogioton. Harmittavin puute on kuitenkin ehkä se, ettei vahvistin osaa muuntaa sille syötettyä analogista videosignaalia HDMI-antoon. Kun kotiteatterikokoluokan taulutelevisioissa on nykyään vähintään kolme HDMI-tuloa, voi
miettiä tekeekö vahvistimen HDMI-kytkimellä tässä tapauksessa mitään, vai viekö signaalin suoraan näyttölaitteelle.
MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI
Taajuusvasteissa näkyy lievä, juuri kuuluvuusrajalla oleva, diskanttivaimennus. Myös DA-muunnin on saman valmistajan tuote. Päätevahvistimet on koottu kokonaan erilliskomponenteista. Oton valinta ja voimakkuuden säätö on toteutettu Rohmin valmistamalla mikropiirillä. Sangen äänekäs tuuletin käynnistyy jo muutaman watin jatkuvalla antoteholla ja sammuu vasta pitkällä viiveellä kuormituksen lakattua. Hukkalämmön poistamisessa avustaa jäähdytysprofiiliin kiinnitetty tuuletin. Kaiutinasetuksissa on selviä puutteita, sillä vahvistin ei suostu asettamaan etukaiuttimia pieniksi stereotilassa. Tämä on syytä huomioida kaiuttimien valinnassa, koska näin ollen ainakin etukaiuttimien tulee käytännössä pystyä toistamaan myös bassoja. la. Linjaoton numeroarvot ovat asialliset riittävän rajalla keikkuvaa yliohjaustasoa lukuun ottamatta. Tästä koituu harmia niille, jotka haluavat jatkaa jalustakaiuttimien toistoa subwooferilla myös musiikkia
KURKISTUS KONEHUONEESEEN
Virtalähde perustuu massiiviseen rengassydänmuuntajaan, ja lepotilan toimintoja varten on pieni pakkamuuntaja. Näppäintuntuma on lisäksi ikävän jäykkä ja epämääräinen. Risto Niska
Käytettävyydessä varaa parantaa
Procasterin mukana ei seuraa mikrofonia, jolla alkuasetukset voisi tehdä automaattisesti, joten urakasta on suoriuduttava käsipelillä. Hätä ei ole tämän näköinen, sillä säädettävää ei ole paljoa, ja suomenkielinen käyttöohje on pääosin selkeä. 010 309 5555, www.verkkokauppa.com
-antoimpedanssi, 1 kHz, etukanavat: 0,2 ohmia -kuulokeannon impedanssi,1 kHz: 1300 ohmia Linjaotto, jakosuotimet ohitettu "STEREO" -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm,CCIR: 86 dB -herkkyys: 285 mV -kanavatasapaino, 30 dB voimakkuusasetuksella: 0,1 dB -ottoimpedanssi, 1 kHz : 47 kohmia -yliohjaustaso: 2,2 V -harmoninen särö, 1 kHz, 1 W/8 ohm: 0,02 % Digitaaliotto -häiriöetäisyys, 10 W/8 ohm,CCIR: 90 dB -kanavatasapaino, 30 dB voimakkuusasetuksella: 0,1 dB -harmoninen särö, 1 kHz, 0 dB, 1 W/ 8 ohm: 0,02 % + Tukeva kotelo, metallinen etulevy + Liitännät + Teholukemat Surkea kaukosäädin Ei säädettävää jakosuodinta Ei analogisten kuvasignaalien digitointia Bassonhallinnan puutteet Äänekäs puhallin
Mittaustulokset
Tehonkulutus lepotilassa/tyhjäkäynnillä 3 W/40 W
Pääteasteet antoteho,1 kHz,8 ohmin resistiivinen kuorma viisikanavaisena, jatkuva/hetkellinen: 82/92 W stereona, jatkuva/hetkellinen: 110/130 W
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
41
hm_0708_procaster_AV.indd 41
15.10.2008 17:17:44. Kuvaruutuvalikot ovat karut ja ulkoasultaan vanhanaikaiset, mutta hoitavat tehtävänsä hyvin
Jutun kirjoittamisen kannalta olisi mukava mehustella hintaluokKuulokeliitäntä X kaansa nähden poikkeuksellisen hienolla toisKullatut liitännät tolla, tai vastaavasti murjoa riivinrauta suon Irrotettava verkkojohto X syvimpiin sedimentteihin. Musiikin kuuntelu vielä jotenkuten sujuu, vaikkakaan äänessä ei ole kehumista. Näin on asian laita myös Procasterin kohdalla. Kysymyksiin, onko Procaster hintaansa nähden erityisen hyvä vahvistin, ja herättikö se omistamisen halua, on helppo vastata suoralta kädeltä ei. Procaster toistaa monipuolisesti mediatiedostoja USB-liitäntään kytketyltä soittimelta tai massamuistilta. Kovemmassa menossa vahvistimen tuuletin käynnistyy varsin herkästi. Äänensävyllisiä eroja suuremmaksi ongelmaksi muodostuu epäilemättä jakosuotimen puutteet, jotka voivat tehdä pienten kaiuttimien sovittamisesta pirullisen hankalan, tai jopa mahdottoman tehtävän. Jos budjetti on tiukka ja on tarvetta vahvistimelle HDMI-kytkimellä, voi Procasteria jopa varovaisesti suositella. Ominaisuus löytyy nykyään liki jokaisesta laitteesta aina soittimesta televisioon, mutta valitettavan usein toteutus on jäänyt puolitiehen, ja liitin on ympätty vain, koska se kilpailijoiltakin löytyy. Jakotaajuutta ei voi säätää, joten kaiuttimien sovitus on enemmän tai vähemmän arpapeliä. Osa ominaisuuksista on kuitenkin toteutukseltaan niin heikkoja, että niiden hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä. Lievää viileyttä ja latteutta soinnissa kuitenkin on. Järjestelmä myös olettaa että etu- ja surroundkaiuttimet sijaitsevat yhtä kaukana kuuntelupaikalta, sillä vasemman ja oikean kanavan etäisyyttä ei voi säätää erikseen. Kuuntelusession jälkeen on kuitenkin todettava, että suurille Procasterin liitinvalikoima on hintaluokka huomioiden laaja. Toisaalta hintaluokkaan suhteutettuna se tarjoaa monia ominaisuuksia mitä kilpailijoilta puuttuu. HDMI-liitännät toimivat vain pelkkänä kytkimenä, tunteille ei ole sijaa, ja kotiteatterivahvistimeltahan se Procasterkin kuulostaa. Tehoreservi vahvistimessa on riittävä, mittausten mukaan noin 80 wattia kanavaa kohti viiden kanavan yhtäaikaisessa kuormituksessa. Se, koituuko tästä suurempaa riesaa, riippuu täysin kaiuttimien sijoittelusta. TESTI PROCASTER 4337 HDMI -AV-VIRITINVAHVISTIN
Tummanpuhuvan kaukosäätimen käyttö hämärässä on hankalaa. Digitaaliääntä ja myös kuvaruutunäyttöjä ei ole mitään erikoisemmin kuultavia puutvarten on kytkettävä erilliset kaapelit.
teita mutta ei kyllä aihetta kehuihinkaan. Jos taas tikulta tuuppaa tuliterän, megapikselikilvan kärkisijaa pitävän pokkarin otoksia sellaisenaan, voi olla varma että odotellessa pinna kiristyy. Videoleikkeiden suhteen laite on taasen niin kranttu, että onnea niille, joiden kamerat suoltavat suoraan sopivaa tiedostomuotoa. Käytännön kokeissa ei uupumisen merkkejä ollut havaittavissa kovempaakaan kuunneltaessa, joskin täysi taajuuskaista johdettiin vain pääkaiuttimille, muiden kanavien saadessa apuja subwooferilta. Äänessä joten niiden kautta ei saa tuotua äänisignaalia vahvistimelle. Kuvien kohdalla tulee stoppi. Vaikka kuvat pienentäisi television kannalta järkevään tarkkuuteen, kestää niiden vaihtuminen ärsyttävän pitkään. Toinen selvä puute on kiinteä jakosuodin pieniä kaiuttimia käytettäessä. Jos mediatiedostojen toisto-ominaisuus on tärkeä, löytyy siihen tarkoitukseen paljon Procasteria parempiakin laitteita.
KUUNTELULAITTEISTO
Pääkaiuttimet: Keskikaiutin: Surroundkaiuttimet: Subwoofer: B&W XT4 B&W XTC Elac 301 B&W PV1
Soihan se
Miltä se sitten kuulostaa. Jos taas kukkaro antaa periksi, niin kannattaa harkita, josko sijoittaisi satasen tai pari lisää merkkivalmistajan laitteeseen, joka lisäksi muuntaa analogiset signaalit digimuotoon ja ehkä tarjoaa käytettävyydeltään ja ominaisuuksiltaan viimeistellymmän paketin.
42
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_procaster_AV.indd 42
15.10.2008 17:17:45. Propelli on kovaääninen ja jatkaa mölyämistä vielä hyvän tovin kuormituksen päätyttyä häiriten näin ikävästi hiljaisempia kohtauksia. Lisäksi painikkeiden jäykkä ja epämääräinen tuntuma johtaa runsaisiin harhapainalluksiin.
Liitännät HDMI otto/anto Komponenttivideo-otto/anto S-video-otto/anto Komposiittivideo-otto/anto Linjatasoinen otto/anto Optinen digitaaliotto/anto Sähköinen digitaaliotto/anto Linjatasoinen 7.1-kanavainen otto Linjatasoinen 7.1-kanavainen anto RS232C USB Kytkeytyvä/kytkeytymätön 230 V anto Paljas johto/banaanit/haarukat 3/1 2/1 4/1 4/2 6/2 4/1 3/1 X X X X -/X/X/-
kuunneltaessa
Suositusetäisyyksillä Full HD -projektoriin sijoittamisesta on konkreettista hyötyä, mikäli näkökyky on normaali ja lähdemateriaali laadukasta. Toisaalta ihmissilmän näkökentän laajuus rajoittaa vähimmäisetäisyyttä. Laatutasoa valvova THX määrittelee teatterin takarivin sopivaksi etäisyydeksi 1,54 kertaa kuvan leveyden, kun elokuva- ja televisioinsinöörien muodostama SMPTE-järjestö suosittelee kertoimeksi alle 1,9:ää. VERTAILUTESTI
720P-VIDEOPROJEKTORIT 800950
T E K S T I : M A U R I E R O N E N | K U VAT : S A M U S A U R A M A J A M A U R I E R O N E N M I T TA U K S E T : P E T R I T E I T T I N E N J A M A U R I E R O N E N
PROJISOINTIA PIKKURAHALLA
Suuri kuva on olennainen osa kotiteatteria. Se kietoo katselijan syvemmälle tapahtumiin ja luo illuusion tapahtumien keskellä olemisesta. Kummallakin toteutustavalla on sekä vahvuuksia että heikkouksia. Kookkaaksi luokiteltavaa, 50-tuumaista televisiota kun tulisi edellä mainittujen viitearvojen mukaan katsella vähintään 0,9 metrin mutta korkeintaan 1,72,1 metrin etäisyydeltä. DVD-kuvalla puuttuvista pikseleistä ei ole haittaa, mutta
kuuluisat ihokarvat saattavat menettää skarppiuttaan alaspäin skaalauksen yhteydessä.
Kahdenlaista luonnetta
Vertailtavat mallit perustuvat kahteen eri tekniikkaan. Paneelien kuva yhdistetään lopuksi prismalla. Suositus on laskettu 1080p-näyttölaitetta varten, ja 720p-projektorin tarjoama erottelukyky tulee täysin hyödynnettyä jo 2,7-kertaisella etäisyydellä. Jotkin tekniikalle ominaiset piirteet voivat häiritä laitetta valitsevaa siinä määrin, että valinnan vaikeus ainakin osittain helpottuu. THX:n mukaan kotiteatterissa sopiva katselukulma on 40 astetta, jolloin etäisyys on noin 1,4 kertaa kuvan leveys. Tarkan näön kulma on hyvin kapea, alle 2 astetta, mutta pienikin silmien edestakainen liike laajentaa havaintokenttää. BenQ ja Epson käyttävät kolmea LCD-kennoa, Mitsubishi ja Epson yhtä DLPpiiriä. Yksipiirisissä DLP-laitteissa yksi mikropeilikenno määrittelee kuvan kirkkauden, ja erivärisiin lohkoihin jaettu väripyörä tuottaa päävärit yksi toisensa
44
hm_0708_tykkivertailu.indd 44
15.10.2008 17:23:56. Tällöin katselukulma on alle 70 astetta.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Annettujen rajojen puitteissa projektori alkaa kuulostaa houkuttelevalta. Jos vertailukohdaksi otetaan oikea elokuvateatteri, kokosuosituksia tarjoaa ainakin kaksi tahoa. Jotta elokuvan tapahtumista pysyy kärryillä, kannattaa teatterin ensimmäinen rivi sijoittaa vähintään 0,8 kertaa kankaan leveyden päähän. Kätevimmin teatterifiilis saavutetaan videoprojektorilla, jonka hinta on kookasta televisiota houkuttelevampi. LCD-projektoreissa kuva muodostetaan ohjaamalla kirkkaan lampun valo puoliläpäisevien peilien avulla punaisen, vihreän ja sinisen nestekidepaneelin läpi. Äärimmäistä erottelukykyä tärkeämpi tekijä on kuitenkin kuvan koko, ja sen pariin pääsee edullisella 720p-projektorilla. Mutta latistuuko tunnelma, kun kuva muodostetaan alle tuhannen euron heittimellä, jonka tarkkuus jää puolitiehen?
K
otiteatterin kuvan koko on makuasia, mutta riittävän elokuvatunnelman luomiseksi on tarjolla muutamia ohjenuoria
BenQ ja Epson sinertävät selvästi, ja niiden mustan taso on huomattavasti DLP-kumppa-
neitaan korkeampi. Toisaalta Optoman kaksinkertainen maksimikirkkaus mahdollistaa suotimen tai harmaamman kankaan käytön mustan tason parantamiseksi. BenQ:n alhainen valoteho korreloi myös tummempana mustana. Haittaa voi pienentää katseluetäisyyttä kasvattamalla tai säätämällä objektiivin tarkennuksen tarkoituksella hieman ohi.
Optoman säätöpalkki on minimaalinen suikale säätöä tehdessä. Tällöin testikuvan peittyminen on epätodennäköistä. Yleensä se ei ehdi mukaan tapahtumiin, ja siitä on hyötyä vain, kun koko kuva on tumma. Epsonin ostaja voi olla turvallisin mielin; korvaavan lampun saa vielä 3 vuoden tai 1 700 tunnin käytön jälkeen. Mitsubishin lamppu vaihdetaan hajotessa uuteen 12 kuukauden tai 500 käyttötunnin sisällä, kumpi aikaisemmin tulee vastaan. Tehopykäliä on vain kaksi, ja kirkkaampi tila kytkeytyy vasta, kun lähdekuva on keskimäärin hyvin kirkas. Optoman vihertäessä Mitsubishi tarjosi mustan neutraalimmin. Objektiivin iiriksen koon käsivalintaa ei ole yhdessäkään testin projektorissa. Optomalla ja BenQ:lla rajat ovat 12 kk ja 500 h. Epsonin versio on hieman suurempi, eikä projektori tarjoa kuin yhdet säädöt harmaasävyjen korjaamiseen.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
45
hm_0708_tykkivertailu.indd 45
15.10.2008 17:23:58. Vaihtolampun hinta ulottuu BenQ:n 200 eurosta Mitsubishin 350 euroon. Käyttöasteesta riippuen toimintatakuun pituus vaihtelee. LCD-projektori tarjoaa rauhallisen kuvan. Epsonin Auto Iris -toiminto toimii paremmin, mutta reagoi hitaasti kuvan muutoksiin. jälkeen. Optoman dynaaminen Image AI -tila tekee kirkkaussäädön lampun tehoa muuttamalla. Sen lisäksi, että säästötila syventää mustaa, se myös pidentää lampun elinikää; BenQ:n ja Mitsubishin lampun käyttöaika nousee valmistajan mukaan 2 000 tunnista 3 000:een, Epsonin ja Optoman 3 000:sta 4 000:een. BenQ:n pikselirakenne erottuu katselupaikalle muita selvemmin. LCD-televisioiden tapaan kenno päästää huomattavan osan taustavaloa läpi, mikä ilmenee korkeana pohjamustan tasona. Ongelmaa voidaan lieventää ainakin neljällä tavalla; pudottamalla lampun kirkkautta, pienentämällä objektiivin aukkoa eli iiristä, asettamalla suodatin objektiivin eteen tai käyttämällä harmaata valkokangasta. BenQ tekee Dynamic Iris -tilassa iiriksen koon vaihdon lisäksi muutoksia kuvan perusasetuksiin, mikä tekee toiminnosta käyttökelvottoman; tummalla kuvalla kirkkaimmat sävyt saavat vihertävän sävyn. Kaikkien kirkkaus riittää säästötilassa, kun huone on pimennetty ja kankaan leveys ei ole tolkuton. Vertailun kaikissa projektoreissa lampun kirkkauden voi valita normaali- ja säästötilasta. fill rate) huomaa hyttysverkkorakenteena (screen door effect), kun kuvaa katselee läheltä. Automaattinen, lähdekuvan kirkkauden mukaan muuttuva iiris on BenQ:ssa ja Epsonissa. Värjätyllä suotimella vihertävyyttäkin voi yrittää vähentää. Dynaamisessa tilassa BenQ:n mustan taso oli joukon paras, mutta sen valmiiksi vaatimaton valoteho kärsii pienellä aukolla merkittävästi. Heikomman kennon täyttöasteen (nk. Pohjamusta oli Mitsubishissä ja Optomassa silmämääräisesti lähes yhtä tumma. Kaikki keinot toimivat myös muilla projektoritekniikoilla, mutta LCD kaipaa niitä kipeimmin. Olisi silti ystävällistä jättää sopivan kompromissin valinta käyttäjälle. LCD-projektoreissa kuvan muodostavien pikseleiden väliin jäävän tyhjän alueen suhteellinen osuus on muita tekniikoita suurempi. Iiriksen käsiohjauksen puute on harmittavaa. Kuvaruutuvalikon paikkaa voi vaihtaa. Image AI nostaa lisäksi tuu-
Epsonin lampun ja ilmansuodattimen voi vaihtaa, vaikka tykki olisi asennettuna kattoon. Se ei välky tai elä, mutta ei suinkaan ole ongelmaton. Suodatin irtoaa projektorin etureunasta kätevästi vetämällä ajoittaista imurointia varten.
letinmelun pysyvästi häiritsevälle tasolle (39 dB)
Jos kulma on pieni, joudutaan kattoon sijoitettu projektori pudottamaan matalalle, jotta kangas ei jää liian ylös. Vertailun projektoreissa polttovälin säätöalue eli zoom on sangen rajallinen. Normaalilta katseluetäisyydeltä elokuvamateriaalilla rauhattomuus ei häirinnyt Mitsubishillä tai Optomalla.
hm_0708_tykkivertailu.indd 46
15.10.2008 17:24:01. Projektorin asennuspaikka täytyy joka tapauksessa laskea varsin tarkkaan. Mitsubishin voi asentaa enimmillään noin 2 kertaa kankaan leveyden päähän. Epson voidaan sijoittaa lähimmäksi kangasta, 1,46 kertaa kuvan leveyden päähän zoomin maksimiasennossa. Hyvä muistisääntö on, että vähintään 30 prosenttia kankaasta tulee sijaita silmien tason alapuolella, kun katseluetäisyys on miellyttävä, 1,5 kertaa kankaan leveys. Tärkeimpiä merkitseviä tekijöitä ovat zoomin ulottuvuus, tarkennusalue, heittokulma sekä mahdollinen linssinsiirto. Kuvan tummimmat sävyt eivät kummassakaan vertailun DLP-projektorissa olleet tasaisia, vaan niissä ilmeni selvää kohinaa. Tarkennusalue on jokaisessa mallissa riittävä käytännön sovelluksiin. Heittokulma kertoo, kuinka matalalle kattoasennettu (tai korkealle pöytäasennettu) projektori luo kuvan. Optoman tarkennus tuottaa pienimmillään 70 cm leveän kuvan. Zoom ja tarkennus tapahtuu kaikissa vertailun projektoreissa käsikäyttöisesti, joten tarkennusta ei voi tehdä kankaan vieressä seisten. Budjettiluokassa objektiivin ominaisuudet ovat usein rajoitetut. 0-kerroin tarkoittaa, että kuvan yläreuna on projektorin tasalla. Muiden objektiivissa on 1,2-kertainen säätövara. VERTAILUTESTI 720P-VIDEOPROJEKTORIT 800950
Ominaisuudet Malli Hinta Tekniikka Paneeli Tarkkuus Mitat (lxkxs) Paino Kuvatulot HDMI VGA Komponentti SCART/RGBS S-video Komposiitti Optiikka Zoom Heittoetäisyys *3 Motorisoitu Pienin kuvan leveys Linssinsiirto (V/H) Pystyoffset *4 Lamppu Ilmoitettu elinikä Varalampun hinta Lampputakuu Vaihto katossa Muuta Valokuvatuki Ohjausportti Triggeri Kaiutin
BenQ W500 845 LCD 0,55" 3LCD 1280x720 35x13x30 cm 4 kg
Epson EH-TW420 890 LCD 0,55" 3LCD 1280x800 33x9x24 cm 2,8 kg
Mitsubishi HC1100 950 DLP 0,62" Darkchip2 1280x720 31x10x25 cm 2,9 kg
Optoma HD700X 799 DLP 0,62" DarkChip2 1280x720 26x7x19 cm 2 kg
Asennus ja käyttö
Projektorin asennuksen joustavuuden määrittelee pääosin käytetty optiikka. THX suosittelee, että kuvan yläreuna on korkeintaan 15 asteen kulmassa katsojan silmien yläpuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että metrin korkeata kangasta voi siirtää 1,2 metriä pys-
1 1 2 1 1
1 1 1 *1 1 1
1 1 2 *1 1 1
1 1 2 *1 1 *2 1 1
1,2x 1,51,8x 52 cm ±120/49 % 0,06x *5
1,2x 1,461,75x 66 cm 0,03x
1,2x 1,641,98x 66 cm 0,19x
1,1x 1,551,7x 70 cm 0,11x
2000/3000 h 319
3000/4000 h 312
2000/3000 h
3000/4000 h 230
12 kk / 500 h x -
6 kk / 1000 h -
RS232 x -
USB (A&B), SD USB x
RS232 x -
USB x -
*1 Yksi tulo jaettu VGA-liitännän kanssa *2 VGA-adapterilla *3 Projektorin etäisyys suhteessa kuvan leveyteen *4 Kertoo, kuinka kaukana pystysuunnassa kuvan yläreuna on projektorista suhteessa kuvan leveyteen *5 Linssinsiirron ansiosta pystyoffset on sama, vaikka projektori olisi sijoitettu hyllylle oikein päin
Koska värejä ei yhteen kennoon perustuvalla DLP-projektorilla esitetä samanaikaisesti, saattaa tarkkasilmäinen katsoja nähdä osavärien leviävän silmiä nopeasti liikutettaessa. BenQ on joukon ainoa linssinsiirrolla varustettu projektori. BenQ:lla on pienin kuvan minimileveys, 52 cm. Oheisessa ominaisuustaulukossa on esitetty heittokulma pystyoffset-kertoimena. DMD-kennon (Digital Mirror Device) peili voi olla heijastavassa tai heijastamattomassa tilassa, ja kaikki väliin jäävät sävyt luodaan peilin asentoa nopeasti vaihtelemalla. Optoman 1,1-kertainen zoom on tarkoitettu vain hienosäätöön. Toisaalta ilmiön näkevä saattaa kyetä katselemaan kuvaa täysin ilman oireita. Ilmiö johtuu tavasta, jolla pikselin kirkkaus DLP-projektorissa määritellään. Ilmiön avulla mustan tason eli kirkkaussäädön tekeminen DLP-projektorilla on helppoa ilman testilevyä; tasoa pudotetaan niin kauan kunnes täysin mustan kuvan eläminen juuri lakkaa. Niin kutsuttu sateenkaari-ilmiö voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa silmien ärtymystä ja päänsärkyä, vaikka leviämistä ei käytännössä edes havaitsisi. Ditheröinniksi kutsuttu efekti näyttää muurahaiskeon sutinalta, ja ilmiö on lähes vastaava
46 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
kuin joissakin plasmatelevisioissa. Mekanismilla objektiivin sijaintia muutetaan suhteessa kuvalähteeseen. Se ei heikennä kuvanlaatua toisin kuin sähköinen trapetsi- eli keystone-korjaus, eikä projektorin suuntausta tarvitse muuttaa. Pystysuunnassa säätövaraa on BenQ:ssa ±120 prosenttia ja vaakasuunnassa ±49 prosenttia. Se kertoo, kuinka kaukana pystysuunnassa kuvan yläreuna on projektorista suhteessa kuvan leveyteen. 0,1-kerroin tarkoittaa, että 2 metriä leveän kuvan yläreuna on 20 cm projektoria alempana. Pöytäasennuksessa ja tilapäisessä varastoinnissa myös koko astuu olennaiseksi speksiksi
HDMI-tulon kuvatuki on vaihtelevaa. Optoma on ainoa, jonka tuen saa lisälaitteilla täydelliseksi toimivan 1080p24-toiston takia. Pystysiirto mahdollistaa projektorin sijoittamisen oikein päin hyllylle niin, että kuvan yläreuna sijaitsee projektorin alapuolella. 576i-lähde täytyy vain muuttaa progressiiviseksi jossain vaiheessa kuvantoistoketjua.
Kolmessa vaatimaton prosessori
BenQ on ainoa, joka kertoo käytetyn videoprosessorin valmistajan; HQV enteilee hyvää. BenQ:lla ja Mitsubishillä on yhdentekevää, tuodaanko kuva 24p- vai 60p-muodossa. tysuunnassa ja metrin leveää kangasta 49 cm sivusuunnassa. Mitsubishi ja Optoma eivät ymmärrä videomuotoon tallennettua filmilähdettä telecine-testissä eivätkä pääse
Optoman VGA-tuloon voidaan liittää tavallinen SCART-liittimellä varustettu laite. Optoma toistaa Suomessa myytävät PAL-DVDlevyt oikein, kunhan sen parina on hyvä progressiivinen soitin.
Mikään laitteista ei siis kata suvereenisti tärkeimpiä kuvasignaaleja. Epson leikkaa 480i- ja 576i-signaaleista reunoja. Komponenttina syötetty signaali kärsi kromavirheestä, joten laadukas progressiivinen HDMI-soitin on kannattava sijoitus. Säätövara pienenee, jos kuvaa siirretään sekä pysty- että vaakasuunnassa. Parhaat kaukosäätimet toimitetaan BenQ:n ja Optoman mukana. Testin iäkkäin projektori, Mitsubishi, ei ymmärrä lomitettua 576i-signaalia HDMI:stä, joten lomituksen poistoa ja skaalausta testaavat HQV-kokeet tehtiin komponenttituloa
käyttämällä. Optoma hyväksyy mukisematta myös elokuvilla tärkeät 47,952 ja 50 hertsin kuvataajuudet natiiviresoluutiolla, kun kuva tuodaan tietokoneelta digitaalisesti. Niiltä voidaan esittää valokuvia projektorin omalla selainkäyttöliittymällä. PAL-testilevyllä hyvää menestyksen arvoa heikentää käytännössä kyvyttömyys esittää kuva sulavasti. Muut joudutaan ottamaan irti kattotelineestä toimenpiteen ajaksi.
Mittaukset On/off-kontrasti -auto-iiriksellä ANSI-kontrasti Valoteho (lm) Max valoteho (lm) Melutaso (dB) HQV HD (/100p) HQV PAL (/80p) HQV NTSC (/120p) Toimiva 1080p24 Toimiva 50 Hz
BenQ 121:1 516:1 71:1 298 858 36,5 75 60 70 -
Epson 280:1 1 866:1 150:1 983 2 363 34,7 20 33 25 x
Mitsubishi 1 625:1 222:1 571 738 34,4 20 33 43 x
Optoma 1 253:1 393:1 996 1 645 36,1 20 33 68 x x
Erimielisyyksiä signaaleista
Liitäntämahdollisuudet ovat Optoman SCARTRGBS-tukea lukuun ottamatta käytännössä identtiset. HQV:n testilevyillä sen saamat pisteet ovatkin parhaat. Adapteri toimitetaan projektorin mukana.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
47
hm_0708_tykkivertailu.indd 47
15.10.2008 17:24:01. Virhe ilmenee kirkkaiden väripintojen porrastumisena ja levottomuutena. Mitsubishissa ja Optomassa toinen komponenttitulo on jaettu VGA-tulon kanssa, ja Epsonissa komponentin saa sisään vain VGA-liitännästä. USB-kaapelin tietokoneeseen kytkemällä Epsonilla voidaan myös ohjata hiirtä ja esittää PowerPoint-tiedostoja, kunhan tarvittava ohjelmisto on asennettu. BenQ:a tai Optomaa ei siis voi suositella digi-tv-käyttöön. Epson ei osaa esittää 1080p24-kuvaa repimättä. BenQ ei osaa esittää 50 hertsin signaalia oikealla kuvataajuudella ja tekee kuvasta nykivää niin s-video- kuin HDMI-tulostakin. Optoma ja BenQ osaavat ottaa sisäänsä Blu-raysoittimelta saatavaa 1080p24-kuvaa pakottamatta, mutta ainoastaan Optoma esittää sen oikealla kuvataajuudella. Mitsubishin säädin on myös valaistu mutta himmeästi. Optoma ei pidä 576i-signaalista, vaan kuvassa ilmenee satunnaisia nykähdyksiä. Epson ymmärtää lisäksi SD-muistikorttien ja USB-massamuistien päälle. Lampun ja ilmansuodattimen vaihto on mahdollista kattoasennettuna vain Epsonissa. Epsonin säädin on täynnä valaisemattomia, pieniä näppäimiä, ja niiden tuntuma ja vaste on epämääräinen. Optoman mukana toimitetaan VGA-SCART-adapteri. Muilla tietokonekäyttö tapahtuu perinteisesti näyttökaapeli liittämällä. Mitsubishi hyväksyy signaalin, kun se on pakotettu soittimesta päälle. BenQ on ainoa, jossa on kaksi komponenttisignaalille (YPbPr) pyhitettyä tuloa. Niiden kirkas taustavalo helpottaa käyttöä väistämättä pimennetyssä kotiteatteritilassa. HDMI-, VGA-, s-video- ja komposiittituloja on yksi kappale kussakin projektorissa. 576p-lähde toistuu ongelmitta
VERTAILUTESTI 720P-VIDEOPROJEKTORIT 800950
BenQ:n (vasemmalla) valikko on kookas, eikä se pienene säätöä tehdessä. Häiritsevää nykimistä ei esiintynyt yhdessäkään 3:2-pulldownista huolimatta. Liikkuvassa kuvassa Epson palaa tuttuun rutiiniin sahalaitojen ja kampaefektin säestämänä. Mikään projektori ei skaalaa PAL-kuvaa erinomaisesti 720p-tarkkuuteen yhden pikselin korkuisia vaakaviivoja esittävän testikuvan perusteella. Optoma ja Mitsubishi lukkiutuvat Super Speedway -testissä filmitilaan nopeammin kuin BenQ. BenQ:n nykimiseen ei voi lisälaitteillakaan vaikuttaa. Ne, ja etenkin Epson, hyötyvät laadukkaasta DVD-soittimesta tai erillisestä skaalaimesta, jolta saa kuvan progressiivisena 720p-tarkkuudella. Käytännön testissä Epson jäi hännille näkyvien artifaktien vuoksi, mutta yleisesti ottaen kuvanlaatu prosessoinnin osalta oli kaikilla korkeampi kuin PAL-levyillä. Mitsubishin ja BenQ:n skaalaus oli laadukas. Perussäädöistä ensimmäisellä sivulla ovat vain välttämättömimmät
aivan BenQ:n tasolle linjojen porrastumista testaavassa jaggies-testissä. Epson esittää liikkuvan, videomuotoisen PAL-kuvan lomitettuna, vaikka progressiivinen tila olisikin valikoista kytkettynä. Mitsubishin valikko on kooltaan hieman pienempi, mutta käyttäytyy vastaavasti.
Epsonin kuvaruutuvalikot eivät komeile graafisilla elementeillä, mutta nimeämiskäytäntö on selkeää.
Optoman valikkorakenne perustuu useisiin alasivuihin. Epsonilla mustavalkoiset vaakaviivaparit näkyivät mustaharmaina, mutta sekin erotteli viivat välkkymättä liikkumattomassa testikuvassa. Blu-ray-levylle tallennettu HQV-testi onkin
hm_0708_tykkivertailu.indd 48
15.10.2008 17:24:03. Tämän hintaluokan tykin pariksi kalliin skaalaimen hankkiminen on tosin kyseenalaista, ellei sellainen satu kuulumaan esimerkiksi vahvistimen ominai48 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
suuksiin. Prosessointikruunu NTSCmateriaalilla menee pienellä marginaalilla BenQ:lle. Filmilähteen NTSC-kuvasta oikein tunnistavat kaikki paitsi Epson. Paras NTSC-kuvan skaalaus on Optomassa, joka esittää ohuet vaakaviivat lähes täydellisesti. Punamusta testialue kärsi kuitenkin pienestä elämisestä, mutta ei niin suuressa määrin kuin Mitsubishin komponenttitulon aiheuttama punavihreän kromavirhe. Käytännön katselukokeessa PAL-levyt toistuivat nautittavimmin Mitsubishilla ja Optomalla. BenQ:n, Mitsubishin ja Optoman tulokset porrastumistestissä ovat samat kuin PAL-levyillä BenQ:n johtaessa joukkoa.
NTSC-filmimateriaalille käänteisen 3:2-pulldownin tekeminen siten, että alkuperäiset filmikuvat esitettäisiin oikealla nopeudella, ei onnistu testilaitteilta
BenQ:n harmaasävyt eivät millään esiasetuksella yllä DLP-projektorien tasolle. Kohinanpoistoa lukuun ottamatta se keräsi täydet pisteet video- ja filmilähteen esittämisessä sekä jaggiestestissä. Kontrastiarvoa täytyy kuitenkin pudottaa merkittävästi, että kirkkaiden sävyjen puhki palaminen vältetään. Optoman kontrastisuhde on silmämääräisesti arvioituna selvästi parempi, kun kontrasti- ja kirkkaussäädöt on molemmissa asetettu oikein. Projektorit mitattiin kaikissa niiden tarjoamissa esiasetustiloissa. Standard-tila pääsee lähimmäksi, mutta siinäkään virhe ei ole täysin lineaarinen. Mitsubishi tarjoaa parhaimman harmaasävyjen tasapainon suoraan paketista, kun esiasetuksista valitaan Cinema-tila. PAL- ja NTSC-HQV-testeistä ei tarvitse välittää, jos kuvaketjussa projektoria edeltää hyvä lomituksen poistaja, kuten tässä lehdessä toisaalla testattu Oppo DV-983H. Mitsubishilla punaisen, vihreän ja sinisen painot ovat hieman pielessä, mutta virheen lineaarisuudesta johtuen kuva on ihmissilmälle luonnollisin. BenQ hallitsee hyvin esimerkiksi DVB-muotoiset 1080i-lähetteet, kunhan kuvataajuus on 60 hertsiä.
Optoma vie alle A4-arkin edestä pöytä- tai kattotilaa. Blu-ray-elokuvien 1080p24-kuvaakaan ei tarvitse käsitellä. Linssinsiirto ei vaikuta heikentävästi kuvanlaatuun, ja sen avulla projektorin voi sijoittaa korkealle hyllylle oikein päin.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
49
hm_0708_tykkivertailu.indd 49
15.10.2008 17:24:05. Vaikka informaatiota toki hukkuu, kun 1080p-lähde skaalataan alaspäin 720presoluutioon. Kalibrointilaitteiston omistava voi tehdä tarkat harmaasävysäädöt BenQ:ssa, Mitsubishissa ja Optomassa. Kaikkiaan Mitsubishin esitys on ilman kalibrointia erittäin hyvä, kun Cinema-tilassa valitsee 5900k-värilämpötilan ja kontrastin pudottaa _12:een. Myös Optoman valokuvatila tarjoaa hyvän harmaatasapainon, mutta se ei ole tummassa päässä yhtä neutraali kuin Mitsubishi. Vertailukohtana tavallinen DVD-kotelo ja vertailun suurin laite, BenQ.
Mittaukset vahvistavat havainnot
Katselukokeet tehtiin pimennetyssä tilassa harmaalla Stewart GreyHawk -kankaalla. Ne tarjoavat RGB-säädöt sekä tummalle että kirkkaalle päälle. Epsonissa on vain yhdet säädöt kirkkaita sävyjä varten. Jäljelle jäävä kolmikko suoriutui kokeesta samantasoisesti tarkkuutta hukaten, porrastumisherkemmällä esityksellä. Tumma alue (1020 %) sisältää liian vähän sinistä, ja kirkas
BenQ:n kuvaa voi siirtää sivu- ja pystysuunnassa etulevyn joystickin avulla. sitten BenQ:n voitonjuhlaa
Mitsubishissä on lisäksi kolmessa eri kirkkaustasossa vaikuttava käsisäätö. Optomassa esiasetuksia on neljä. Logo ei siis takaa, että Blu-ray-levyltä saatava 1080p24-kuva esitettäisiin alkuperäisellä, filmimäisellä nopeudella tai sen monikerralla. Tärkein edellytys HD ready -logon käyttämiseen on näyttölaitteen tarkkuus. Tämän lisäksi näytön tulee osata ottaa vastaan 1080p-signaalia 24, 50 ja 60 hertsin taajuuksilla, ja esittää ne natiivilla tai korkeammalla kuvataajuudella. Laitteen tulee myös vastaanottaa ja esittää virheettömästi analogisessa komponenttimuodossa (YPbPr) että digitaalisessa DVI/HDMI-muodossa tuotu kuvasignaali. Epson saavutti 280:1 ja BenQ 120:1 kontrastin erillisen valkoisen ja mustan kuvan välistä eroa mitattaessa. Siinä yhdistyvät hyvä kontrasti, moneen tarkoitukseen riittävä kirkkaus ja sulava 24p-toisto. Niiden musta on mustempaa, väri- ja harmaasävyt luonnollisempia ja kuva kolmiulotteisempi. Optoman 390:1 on selvästi paras. Pää- ja välivärien tarkkuus on keskimäärin paras Optomassa, vaikka sen vihreä onkin aavistuksen REC709 -standardia räikeämpi. Lisäksi se on
hm_0708_tykkivertailu.indd 50
15.10.2008 17:24:08. BenQ ja Epson eivät anna käyttäjän vaikuttaa gammaan lainkaan. Lisätietoja: www.eicta.org
Optoman tiukkaa linssinsuojusta asetettaessa tai poistettaessa objektiivin tarkennus menee helposti pieleen.
pää on liian vihreä. Digitaalitulon tulee lisäksi tukea HDCPkopiosuojausta. Eurooppalainen digitaalisen teknologian yhdistys, EICTA (European Information & Communications Technology Industry Association), lisensoi logoa valmistajien käyttöön. Keskimmäiset sävyt (4060 %) ovat kohdallaan, mutta sekä tumma että vaalea pää on sinertävä. LCD-projektoreiden valkoisen ja mustan ero jäi DLP-verrokeista jälkeen. Valoteho täysvalkoisella kuvalla jakoi projektorit kolmeen leiriin, kun käytössä oli sama esiasetus kuin kontrastimittauksissa. Sekin voi esiintyä sekä 1080p-lisämääreellä että ilman. Optoma on kokonaisuutena paras. Optoman voitto molemmissa kontrastitesteissä on selvä merkki ryhmän kolmiulotteisimmasta kuvasta. Suurempi kuvanlaatuun vaikuttava tekijä on kokemusten mukaan on/off-kontrasti jos se saavutetaan ilman muuttuvaa iiristä. Tällainen virhe on paljaalla silmällä helposti huomattavissa, eikä Epsonissa ole säätöä tummaa päätä varten. Optoma
ja Epson leiskauttavat kankaalle noin 1 000 lumenia, Mitsubishi 570 ja BenQ vain 300. Liitäntöjen tulee ymmärtää progressiivista 1280x720p- ja lomitettua 1920x1080isignaalia niin 50 hertsin kuin 60 hertsinkin kuvataajuuksilla. Dynaamisista tiloista ei tällöin ole hyötyä. Kalibrointi on kuitenkin mahdollista, mutta sekään ei auta pohjamustan sinertävyyteen. Pohjamusta on kirkas ja erittäin sinisävytteinen. Optoman 1 250:1 oli käytännössä paras; sen musta ei ollut aivan niin tumma kuin Mitsulla, mutta valotehoa oli huomattavasti enemmän. Optomasta irtosi 1 650, BenQ:sta 860 ja Mitsubishista 740 lumenia. Pystyerottelun tulee olla vähintään 720 pikseliä, mutta vaakatarkkuuteen määritelmä ei ota kantaa. Normaalitilanteessa huippukirkkaita tiloja ei kannata käyttää niiden kuvaa vääristävän luonteen vuoksi. HD TV Ready -logo takaa, että laite osaa aiemmin esiteltyjen vaatimusten lisäksi vastaanottaa digitaalisia teräväpiirtolähetyksiä. HTPC-käyttäjä arvostaa toimivaa synkkausta 47,952 hertsin näyttötaajuuteen. VERTAILUTESTI 720P-VIDEOPROJEKTORIT 800950
MITÄ TERÄVÄPIIRTOVALMIUS TARKOITTAA
Testattujen projektorienkin esitteissä ja koteloissa esiintyvä HD ready- eli teräväpiirtovalmiudesta kertova logo paljastaa kuluttajalle tiettyjä ominaisuuksia laitteen kyvyistä. Vaatimuksen täyttää sekä 1280x720 että 1024x768 pistettä erotteleva laite. Suurimman mahdollisen valotehon nupit kaakossa saavutti Epson 2 360 lumenillaan. Dynaamista iiristä käytettäessä lukemat olivat vastaavasti 1 900:1 ja 500:1. Kontrastisuhteet mitattiin kankaalta parhaaksi todetulla esiasetuksella. Uutisten katsomiseen valaistussa tilassa ne kelvannevat.
Loppuarvostelu
Katselukokeiden, mittausten ja ominaisuuksien punnitsemisen jälkeen Mitsubishi ja Optoma nousevat selvästi LCD-kilpakumppaniensa yläpuolelle. ANSI-kontrasti mitataan testikuvalla, joka sisältää yhtä aikaa sekä valkoista että mustaa. Gamma noudattaa 2,2-referenssiä tarkimmin Optoman Film-gammatilassa. Kaikki tarjoavat enemmänkin valoa, jos kuvan luonnollisuudesta on valmis tinkimään. Tulos, 1 600:1, kuiten50 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
kin putoaa huomattavasti, kun kontrastisäätö lasketaan toimivalle tasolle. Mitsubishi saavutti 220:1, Epson 150:1 ja BenQ 71:1 ja kontrastin shakkiruutukuviolla. Epsonin väriavaruus on suppein. BenQ:n värinhallinnalla pää- ja välivärien sävyä ja saturaatiota voi säätää valitsemallaan laajuudella. Epsonin esitys harmaiden osalta on kelvoton. Lisämääritelmä 1080p HD ready -logossa tarkoittaa, että laitteen tarkkuus on vähintään 1920x1080 pikseliä eli niin sanottu Full HD. Mitsubishin päävärit ovat lähempänä referenssiä, mutta magenta on BenQ:n ja Epsonin tapaan liian sininen. Suurimman on/off-kontrastisuhteen ilman dynaamisia tiloja kellotti Mitsubishi
BenQ:n joustava optiikka, hyvä kaukosäädin, kattavat säädöt sekä lampun alhainen hinta siivittävät sen ykköseksi. Toisaalta sen harmaasävyjen ja värien toisto on joukon heikon. Epsonin prosessori ja mustan taso on heikoin. Mitsubishi sijoittuu karvan päähän kakkoseksi. Muita suurempi heittokulma helpottaa tykin sijoittelua kattoon. Linssinsiirron avulla projektorin voi sijoittaa korkealle hyllyyn ilman kattotelinettä. Siinä on tummin musta ja neutraali harmaatoisto. 1280x720 pikselin erottelukyky riittää hyvin aidonoloisen kuvan muodostamiseen, kun lähde on hyvälaatuista teräväpiirtomateriaalia. BenQ:n videoprosessori on paras, mutta se jää joukon häntäpäähän muissa kategorioissa. DLP-projektorit tarjoavat selvästi mielekkäämpää kuvaa, mutta niiden eri vahvuudet kumosivat mahdolliset erot arvosanassa. Alle kaksi kertaa kuvan leveyden päässä istuva saa selvää etua tarkemmasta projektorista, mutta välimallin heittimelläkin tulos on nautinnollinen. BenQ:n suuri etu häviää näin todellisessa tilanteessa. Objektiivi on heittokulmaltaan ongelmallinen, ja värisäätöjen määrä on riittämätön kalibrointiin. Ominaisuuksia ja käyttöä pisteytettäessä on otettu huomioon asennuksen joustavuus, säätöjen ja liitäntöjen määrä sekä käyttöergonomia ja käytön kustannukset. Testattuja LCDprojektoreita on vaikea suositella kotiteatteriin, joten sateenkaarille allergiset joutuvat raottamaan lompakkojaan hieman leveämmälle tai metsästämään käytetyn CRT-tykin sekä aimo annoksen harrastuneisuutta.
LOPPUARVOSTELU
Kuvanlaatu muodostaa 50 prosenttia loppuarvosanasta. Suurin miinus tulee 50 hertsin toistoon kykenemättömyydestä ja kehnosta kontrastista. Kuvasta ilmenee myös pikselien kohdistuksen pieni virhe, jota ei kuitenkaan huomaa etäältä.
Optoma (kuvassa), BenQ ja Mitsubishi antavat käyttäjän säätää värien tasapainoa kirkkaassa ja tummassa päässä. Se on subjektiivinen vaikutelma kuvan yleisestä nautittavuudesta. Pelkkä tarkkuus on niin pieni tekijä kokonaisuudessa, että hyvä 720p-projektori tuottaa varmasti paremman lopputuloksen kuin huonosti suunniteltu Full HD -laite. Se tarvitsee Optoman ja Epsonin tapaan parikseen progressiivisen DVD-soittimen. niin hankinta- kuin ylläpitokustannuksiltaan joukon edullisin. Epsonin puuttuva 12 V triggeri ja vain yksi komponentti verottavat yhden pisteen BenQ:uun ja Mitsubishiin verrattuna.
Pistetaulukko Kuva (50 %) Mittaustulokset (25 %) Ominaisuudet (10 %) Käytettävyys (10 %) Liitännät (5 %) Yhteensä (100 %)
BenQ 5 5 7 9 8 5,8
Epson 6 6 7 6 7 6,2
Mitsubishi 8 7 7 8 8 7,7
Optoma 8 8 8 8 9 8,1
BenQ:n LCD-paneelin pikselien väleissä on enemmän tyhjää tilaa kuin Mitsubishin mikropeilikennossa. Testimateriaalia käytettiin NTSC- ja PAL-formaatin DVD-levyjä sekä Blu-ray-levyjä. Epsonin onnettomasta videoprosessorista ei tarvitse käytännössä välittää, kun DVD-levyn kuva syötettiin sille progressiivisena. Edullinen Optoma on hyvä valinta ensimmäiseksi kotiteatteriprojektoriksi, jos väripyörän aiheuttama värien leviäminen ei haittaa. Mitsun alhainen valoteho, 24p-tuen puute ja Optomaa heikompi videoprosessori verottaa yhden pisteen parhaaseen verrattuna. Mitsubishin ja Optoman korkeat kontrastiarvot ja harmaasävyjen luonnollisuus nostavat niiden pisteit. Kaikki projektorit säädettiin katselua varten testilevyn avulla. Mitsubishilla hyvän optiikan tuomaa etumatkaa nipistävät varalampun korkea hinta ja alhainen luvattu käyttöikä. HIFIMAAILMA | 7 | 2008 51
hm_0708_tykkivertailu.indd 51
15.10.2008 17:24:10. Epsonin värisäädöt rajoittuvat kirkkaaseen päähän. Optoma toistaa Blu-ray-elokuvat sujuvasti, mutta Mitsubishin kuva on neutraalimpi. Epson menee BenQ:n edelle kaksinkertaisen kontrastisuhteen, suuremman valotehon ja toimivan 50 hertsin toiston osalta. PAL-elokuvien sulava toisto teki lopullisen eron Epsonin hyväksi. Epsonin lamppu ei ole kaikkein edullisin, mutta lampun käyttöikä ja takuu ovat erinomaiset. BenQ:n ainoa valopilkku on hyvä videoprosessori. Liitännät ovat kaikissa kunnossa, mutta Optoman RGB-SCART-tuki tuo lisäpisteen. Suurehko valoteho mahdollistaa kuitenkin suotimen ja harmaan kankaan käytön. Pisteisiin vaikuttavat kontrastisuhteet, harmaasävyjen tasapaino, väritoisto, valoteho, melutaso, videoprosessorin kyvyt ja tahdistuminen eri signaaleihin. Optoman kankean optiikan vastapainona ovat edulliset käyttökustannukset ja hyvä kaukosäädin. Täyden kympin tulos olisi edellyttänyt vähintään kahta HDMI-tuloa. BenQ antaa lisäksi kontrollin värien hallintaan. Kontrastisuhde on kahdesta LCD-projektorista parempi. Heikomman täyttöasteen erottaa vielä katselupaikalla. Epson on mitattuna joukon hiljaisimpia, mutta se sirisee häiritsevästi. Mittaustulokset peilaavat hyvin subjektiivisia kokemuksia. Vaihtelevat vahvuudet tasoittavat pisteitä
Tumman pään kohina eli ditheröinti ei häiritse elokuvamateriaalilla. HD700X perustuu Darkchip2-DLP-paneeliin ja perinteiseen RGBRGB-väripyörään. Vihreää lukuun ottamatta pää- ja välivärit sijoittuvat lähes oikeille paikoilleen. Tummin pää on punavihreä, mutta tasapaino ylempänä on hyvä. Pohjamusta on vihertävä.
Hinta: 799 Mitat: 26 x 7 x 19 cm Paino: 2 kg Lisätietoja: Highend Studio Finland Oy, puh. Lomitetussa 576i-muodossa syötetty signaali saa aikaan satunnaisia nykähdyksiä kuvaan. Kalibrointimahdollisuus kuitenkin löytyy. Laite kaipaa parikseen progressiivisen DVD-soittimen, jos katsottava materiaali on PAL-formaatissa. Testattu yksilö ei välttämättä kaivannut laiteavusteista kalibrointia, sillä Photo-esiasetustilalla harmaasävyt ovat suhteellisen luonnolliset. Referenssinä HDTV REC 709 -avaruus. Myös varalampun hinta on alhainen ja käyttöaika pitkä. Gamman keskiarvo 2,17.
Harmaasävyjen tasapaino eri kirkkausasteilla Photo-tilassa. Projektori esittää ainoana testatuista 1080p24-signaalin oikealla kuvataajuudella ilman 3:2-pulldownia. (09) 681 37951, www.highendstudio.fi, www.optoma.eu
+ Kontrasti + Värit + 24p-toisto + Valoteho 576i-kuvan ongelmat Kapea zoom-alue Vihertävä pohjamusta
Väriavaruus Photo-tilassa. NTSCformaatin levyiltä Optoma poistaa lomituksen ja skaalaa kuvan erittäin hyvin. Harmaa kangas on joka tapauksessa ehdoton vaatimus pimennetyssä tilassa. Väripyörän aiheuttamat sateenkaaret näkyvät selvästi, kun kuvassa on kirkkaita kohtia tummalla taustalla. Se näyttää oikein myös 47,952 hertsin taajuuden tietokoneelta, joten filmipohjainen materiaali toistuu nykimättä. VERTAILUTESTI 720P-VIDEOPROJEKTORIT 800950
OPTOMA HD700X
KIRKAS JA SULAVA
Optoma on joukon kompaktein ja edullisin projektori. Värit ovat kylläiset ja miellyttävät. Kontrastin ja kirkkauden säätö on syytä tehdä testilevyn avulla.
Optoman VGA-liitin ymmärtää suoraan RGB-SCART-signaalia mukana toimitettavalla adapterilla.
Gammakäyrä (punainen) Photo-tilassa gamman asetuksella "film" verrattuna 2,2-referenssiin (vihreä). Kontrastia pudottamalla ongelma lievenee. Sen mustan taso on toiseksi paras, ja sitä voi edelleen pudottaa objektiivin eteen asennettavalla suotimella. 52 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_tykkivertailu.indd 52
15.10.2008 17:24:11. Objektiivin zoom on vaatimaton, ja tarkennus menee helposti pieleen, kun linssinsuojuksen asettaa paikoilleen. Pohjamusta on harmittavasti hiukan vihertävä sävyltään. Videopohjaista 1080i-kuvaa esitettäessä Optoma hukkaa puolet pystytarkkuudesta. Vertailuryhmän etunenään Optoma sijoittuu kontrastikkaan, kolmiulotteisen kuvansa ansiosta
Vihreä dominoi hiukan kautta linjan, mutta toistossa ei ole suurta epälineaarisuutta, mikä on ihmissilmälle kriittisintä. Pohjamusta on neutraalin harmaa. Projektori ei suostunut kättelemään signaalilla, mutta pakotettuna yhteistyö sujui. Mitsubishin valtti on myös neutraali harmaasävyjen toisto lähes suoraan paketista, mutta kalibrointikin on mahdollinen. Tietokoneohjaus sujuu sekä sarja- että USBmuodossa.
Gammakäyrä (punainen) Cinema-tilassa verrattuna 2,2-referenssiin (vihreä). Sateenkaaret erottuvat Optoman kaltaisesti, mutta mittaukset tehnyt Petri Teittinen kärsi päänsärystä Mitsubishin kanssa. Cinema-esiasetustila ja 5900k värilämpötila tuottavat miellyttävän kuvan, jossa on vain hieman liikaa vihreätä. Mustan taso on vertailun paras, mutta Mitsubishikin kaipaa ehdottomasti harmaan kankaan heijastuspinnaksi. Referenssinä HDTV REC 709 -avaruus. Sininen on kohdallaan, magenta poikkeaa huomattavasti. MITSUBISHI HC1100
TUMMA JA NEUTRAALI
Mitsubishi on toinen vertailun DLP-projektori. Se on jo kaksi vuotta vanha malli, jonka hinta on aikojen saatossa pudonnut alle tuhanteen euroon. Kontrastisäätöä tulee pudottaa merkittävästi, jotta kirkkaiden sävyjen erot säilyvät. Gamman keskiarvo 2,04. Kuvan maksimikirkkaus jäisi tällöin liian alhaiseksi. Käyrän hienosäätöön on hyvät välineet, joten tumman pään seurannan saa halutessaan kuntoon. Videopohjaista 1080ikuvaa esitettäessä Mitsukin hukkaa puolet pystytarkkuudesta. PAL-levyjä toistettaessa DVD-soittimen tulee olla progressiivinen, jos HDMI:tä mielii käyttää, sillä projektori ei ymmärrä 576i-signaalia. Optoman tapaan se käyttää Darkchip2-paneelia ja kuuteen segmenttiin jaettua RGBRGB-väripyörää. Vakiokäyrä erottelee tumman pään sävyjä paremmin.
Harmaasävyjen tasapaino eri kirkkausasteilla Cinema-tilassa. Mitsubishi on joukon paras, jos kuvalähteenä on pääasiassa Suomesta ostetut DVD-levyt. Ei kuitenkaan vakavia poikkeamia. Kuva ei kuitenkaan toistunut alkuperäisellä nopeudella vaan 60 hertsillä. Säädön jäljiltä valoteho on varsin vaatimaton, eikä pohjamustaa kannata parantaa edelleen suotimella. HIFIMAAILMA | 7 | 2008 53
hm_0708_tykkivertailu.indd 53
15.10.2008 17:24:17. 50 hertsin kuva PAL-lähteestä toistuu oikein. (010) 525 8080, www.noretron.fi, www.mitsubishielectric.com + Kontrasti + Pohjamustan taso ja sävy + Harmaasävyt + Melutaso Valoteho HDMI ei tue 576i:tä 24p:n puute
Väriavaruus Cinema-tilassa. Komponenttiliitännällä kuvaan tulee värivihreitä.
Mitsubishin kytkentäpaneeli on tavanomainen, ja kaikki olennaisimmat otot on katettu. Käyntiääneltään Mitsubishi on hiljaisin, ja sen objektiivin heittokulma on suurin. Vihreän tasoa pudottamalla tulos on erinomainen.
Hinta: 950 Mitat: 31 x 10 x 25 cm Paino: 2,9 kg Lisätietoja: Noretron Esitystekniikka, puh. Pohjamusta on neutraali. 1080p24-tuki on ailahteleva
Automaattinen iiris toimii erittäin hitaasti ja saavuttaa tummaa kuvaa esitettäessä pienimmän asentonsa vasta noin 30 sekunnin jälkeen. Värinhallintajärjestelmää ei ole.
54
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_tykkivertailu.indd 54
15.10.2008 17:24:21. VERTAILUTESTI BLU-RAY-SOITTIMET
EPSON EH-TW420
VALOISIIN TILOIHIN
Epson on valmistajan aivan tuore uutuus edullisten kotiteatteriprojektorien markkinoille. Epson luo kattoon asennettuna kuvan yläreunan lähes projektorin tasalle, joten laite tulee pudottaa huomattavan alas. Pohjamusta on hyvin sininen. Harmaasävyt eivät ole millään esiasetuksella luonnolliset, ja kuva on tummassa ja kirkkaassa päässä sinertävä. Kuvamuodon saa kuitenkin sisään VGA-liitännästä. 3LCD-tekniikkaa käyttävä laite perustuu nimensä mukaan kolmeen nestekidekennoon. Gamman keskiarvo 1,97. Gammasäätöjä ei ole.
Harmaasävyjen tasapaino eri kirkkausasteilla Theatre-tilassa. Keskisävyt ovat neutraalit, mutta ääripäät sinertävät. Kalibroinnin edellyttämät värisäädöt ovat hyvin rajalliset. Melutasoltaan Epson on mittausten mukaan hiljainen, mutta äänekäs sirinä on häiritsevää. Valotehoa on lähes 1 000 lumenia, joten harmaa kangas ja objektiivin eteen asennettava suodatin ovat pimeässä tilassa suositeltavia. 1080p24-signaalia Bluray-soittimelta se ei osaa esittää ilman kuvan repimistä. Referenssinä HDTV REC 709 -avaruus. Kennojen tarkkuus on 1280x800 pikseliä, mutta 720p-kuva esitetään pikselirakennetta rikkomatta skaalaamatta. 720p-kuvaa voi siirtää hieman pystysuunnassa. Videoprosessori on kelvoton, joten Epson hyötyy hyvästä DVD-soittimesta eniten. Pää- ja välivärit ovat kaukana tavoitearvoista sinistä lukuun ottamatta. 0201 552 091, www.epson.fi + Valoteho + Lampun vaihto kattoasennettuna Kontrasti Sinertävä, kirkas musta Videoprosessori Vähäiset säädöt 24p:n puute
Väriavaruus Theatre-tilassa. Lomitettuna syötetyn DVD-kuvan reunat leikkautuvat sekä 480i- että 576i-lähteellä. 50 hertsin kuva toistuu kuitenkin nykimättä.
Epsonin liitinpaneelista uupuu RCA-kytkennöin toteutettu komponenttitulo. Pohjamusta on myös erittäin sinertävä. Kytkettynä on/off-kontrasti on joukon paras mutta käytännössä kuvan yleisen kolmiulotteisuuden kannalta hyödytön. Ilman dynaamista iiristä kontrastisuhde on vaatimaton ja mustan taso joukon korkein. SD-muistikortin, USB-tikun tai digikameran kuvasisällön voi esittää suoraan projektorilla.
Gammakäyrä (punainen) Theatre-tilassa verrattuna 2,2-referenssiin (vihreä). Värisäädöt ovat vain kirkkaille sävyille, joten kalibrointi on mahdotonta.
Hinta: 890 Mitat: 33 x 9 x 24 cm Paino: 2,8 kg Lisätietoja: Epson Suomi, puh. Nousunopeus on tummassa päässä korkea, joten tummat sävyt korostuvat. Heittoetäisyys on zoomin maksimiasennossa joukon pienin; 2-metrinen kuva syntyy 2,9 metrin etäisyydeltä
Hitaasti reagoivaa dynaamista iiristä ei voi käyttää, sillä se aiheuttaa kirkkaisiin sävyihin vihreän värivirheen. PAL-kuvan ongelmat, alhainen valoteho ja huono kontrastisuhde tekevät BenQ:sta vaikean suositeltavan minkäänlaisiin olosuhteisiin. NTSC- ja 1080p24-kuva esitetään myös 60 hertsin taajuudella mikronykimisen säestämänä. Pohjamusta on hyvin sininen. Standard-tila tarjoaa luonnollisimmat harmaasävyt, mutta kuva alkaa sinertää kirkkauden kasvaessa. Yhdysvalloista hankitut NTSC-formaatin levyt toistuvat nätisti, mutta niilläkin yleinen kuvanlaatu on valju.
Komponenttituloja on kaksi kappaletta RCAliittimin toteutettuna. Pikseliverkko erottuu kauas, eikä BenQ sovellu PC-käyttöön pitkän näyttöviiveensä vuoksi. Heittokulma on loiva, mutta tykin voi siirron ansiosta sijoittaa ylös kummin päin tahansa. Digitelevision ja Suomesta ostettujen DVD-elokuvien kuva nykii. Kontrastisuhde on alle puolet seuraavaksi huonoimmasta, ja valoteho alle 300 lumenia. Referenssinä HDTV REC 709 -avaruus. (09) 2294 3700, www.benq.fi + Videoprosessori + Linssinsiirto Alhainen kontrasti Valoteho Sinertävä, kirkas musta 50 Hz ja 24p:n puute
Väriavaruus Standard-tilassa. Kuvan kontrasti ja kirkkaus ovat heikkoa tasoa. Etulevyn joystickillä kuvaa voidaan siirtää ilman geometriavirheitä. Vihreä ja välivärit heittävät. Gamman keskiarvo 2,12. Kiiltävää kantta komistaa HQV-videoprosessorin olemassaolosta kertova logo. HIFIMAAILMA | 7 | 2008 55
hm_0708_tykkivertailu.indd 55
15.10.2008 17:24:24. Melutaso on mitattuna suurin, mutta häiritseviä sivuääniä ei ole. Muutoin näkymä on tavanomainen.
Gammakäyrä (punainen) Standard-tilassa verrattuna 2,2-referenssiin (vihreä). 50 hertsin PAL-kuvaa BenQ ei osaa esittää sellaisenaan. Kuvan lomituksen poisto onkin vertailun paras, ja näkyvät artifaktit loistavat poissaolollaan. Kirkas pää muuttuu sinertäväksi. Viime vuoden lopulla esitelty W500 on valmistajan ensimmäinen 3LCDtekniikkaa käyttävä projektori kotiteatterimarkkinoille. Värinhallintajärjestelmällä tilannetta voi yrittää korjata. Gammasäätöjä ei ole.
Harmaasävyjen tasapaino eri kirkkausasteilla Standard-tilassa. BENQ W500
VALJUA TAKELTELUA
Valkea BenQ on vertailun kookkain ja painavin laite. Kalibrointimahdollisuudet ovat riittävät, joten sinistä pohjamustaa lukuun ottamatta harmaatasapainon saa suurin piirtein kohdalleen. BenQ:ssa on riittävät kalibrointimahdollisuudet tilanteen korjaamiseen.
Hinta: 845 Mitat: 35 x 13 x 30 cm Paino: 4 kg Lisätietoja: BenQ Europe Nordic, puh. Keskisävyillä nousunopeus verkkaista, mutta erottelu tummassa päässä on hyvä. BenQ on vertailun ainoa linssinsiirrolla varustettu laite
Maineikkaan valmistajan integroitujen puolijohdevahvistinten nykyinen lippulaiva, MA-7000, luo synteesiä nostalgiasta ja nykyajasta. No, 1970 ja -80 luvuilla transistori-innostus aiheutti katkoksen tuotantoon, mutta uutta tulemista on jatkunut jo viitisentoista vuotta. "...for the love
56 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Y
of music" valottaa 1940-luvun alkupuolella perustetun yrityksen vaiheita ja sen tuottamia hifin historian merkkipaaluja sangen ansiokkaasti. SILLÄ KORVALLA
MCINTOSH MA-7000
T E K S T I : J A A K KO E R Ä P U U K U VAT : M A U R I E R O N E N
PÄIVITETTYÄ NOSTALGIAA
Aivan omaksi käsitteekseen raskaamman hifin pelikentillä muodostunut, periamerikkalainen McIntosh tahkoaa laadukasta ja arvokasta audiotavaraa vuosikymmenestä toiseen. Tinkimättömästi ja uskottavasti.
hdysvaltain New Yorkin osavaltiossa toimivan McIntoshin mittavasta historiasta, jota tässä sivutaan vain ohuesti, voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Se legendaarisista legendaarisin McTuote on tietysti vuonna 1961 julkistettu putki-
vahvistin MC-275, joka on pienin päivityksin varustettuna saatavilla vielä tänäänkin. Eipä silti, niitä alkuperäisiäkin on kuulemma vielä
hm_0708_mcIntosh.indd 56
15.10.2008 17:46:10. Itse asiassa sellainen on tehtykin, brittijournalisti Ken Kesslerin toimesta
Vahvistimen tuottamaa tehoa voi tarkkailla julkisivun taustavalaistuista mittareista. Näillä pääsee justeeraamaan viittä eri taajuusaluelohkoa +/- 12 desibelin rajoissa. Etuvahvistinosa, verkkomuuntaja, pääteaste ja kaiutinlähtöihin konstruoidut autoformerit on nimittäin sijoiteltu erillisiin koteloihinsa, millä on mitä todennäköisimmin haettu häiriöetäisyyden maksimia. Juuri nämä viisarinäyttöiset mittarit tuovat elävästi mieleen 1970-luvun amerikanaudion kulta-ajat. Edistyksellistä teknologiaa, siinä missä signaalin aaltomuotoa tarkkaileva ja tarvittaessa kompensoiva Power Guard -piiri sekä päätetransistorien lämpötilaa väijyvä Thermal Protection -systeemi ja Sentry Monitoriksi nimetty suojajärjestelmäkin. Suomeen McIntoshia on tuotu useankin tahon toimesta, joskin pätkittäin jo vuosikausia, mutta vasta nykyisiin maahantuontikäsiin päädyttyään "mäkki" on saanut jonkin verran jalansijaa täkäläisillä markkinoilla. Vahvistimen ulkoinen olemus on sanalla sanoen massiivinen, mutta jos laveampikin kuvailu sallitaan, myös valmistajalle ominaiseen tapaan perinteikäs, ajaton, huoliteltu
Pääteasteen transistorit ja signaalia valvovat piirit on kiinnitetty suoraan jäähdytyselementtien selustaan.
ja erikoinen. Rakenne vaikuttaa erillisyydestään huolimatta vähintäänkin pomminkestävältä. Luottamusta herättävää työtä. 2, 4 ja 8 ohmin kaiuttimille suunnattujen lähtöjen impedanssioptimointi on toteutettu autoformerein, minkä ansiosta vahvistimen teknisissä tiedoissa maksimiteho on kaikille kaiutinkuormille sama: 2 x 250W. Nämä watit saadaan aikaiseksi kahdellatoista päätetransistorilla per kanava. Vaan eipä monessa nykyintegroidussa ole monokytkintä tai kuulokeantoakaan. Menestystä rajoittavista tekijöistä merkittävin lienee laitteiden edellyttämän panostuksen suuruus. Ei siis ihme, että McIntosh on kuulu laitteidensa pitkäikäisyydestä. Ohjelmavalinta tapahtuu poikkeuksellisella metodilla, sillä laite sisältää valmistajan mukaan 25 elektromagneettista kytkintä, joilla ohjaillaan signaalia oikeisiin osoitteisiin. käytössä. Toki nauhuriliitännät kuuluvat myös kuvioon. McLippulaivan varustukseen kuuluvat sellaisetkin. Luonnollisesti laite on kaukosäädettävä. MC-275, maksavat tuhansia euroja, ja huipputason kalus-
tosta joutuu pulittamaan toista kymppiä, per laite.
Raskas runsaudensarvi
Kuunteluhuoneessa käväissyt MA-7000 on McIntoshin integroitujen transistorivahvistinten mallisarjan järein ja raskasta hifiä sanan kaikissa merkityksissä. 45 kilogramman paino ja kymppitonnin hintalappu tästä varmimpina vakuuksina. MA-7000 on varustettu seitsemällä linjaotolla ja MM-tason levysoitinliitännällä. Mukana toimitettavalla, kookkaalla kapulalla onnistuvat kaikki samat toiminnot kuin etuseinän kytkimilläkin, ja jos käytössä on muita Mc-etuliitteellä komistettuja kapineita, esimerkiksi viritin tai CD/SACD -soitin, nekin tottelevat topakkaa kaukoa.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
57
hm_0708_mcIntosh.indd 57
15.10.2008 17:46:12. Kaiutinliittimet ovat tietty tuhdinkin touvin sallivat, ja niitä on kolme paria. Sortimentin edullisimmatkin laiteyksilöt, kuten em. Vahvistimen etu- ja pääteasteet ovat erotettavissa, ja sen peräseinältä löytyy joukko kytkentäpisteitä, joilla voi toimeen dedikoitujen kaapelien kautta ohjailla muiden samanmerkkisten laitteiden päälle/pois kytkeytymistä. No, perinteikkyydestä viestittävät myös äänenvärinsäätimet, joita löytyy MA-7000:n naamataulusta viisi kappaletta. Linjatasoisista annoista ja otoista useimmat ovat tarjolla sekä RCA- että XLR -liittimin. Tänään McIntoshin katalogi kattaa perinteisten puolijohde- ja putkivahvainten, levysoittimen sekä viritinten ohessa myös CD- ja moninormisoittimet, kotiteatterilaitteet ja musiikkiserverin. Aivan kuten fasadin reunoille kiinnitetyt kahvatkin
MA-7000:ssa on toki tehokkaan vahvistimen olennaiset ominaispiirteet: järkähtämätön kontrolli ja illuusio voimavarojen riittävyydestä äärimmäisissäkin käyttöolosuhteissa. mausteilla soi hyvin! Ei sillä hienovireisellä ja
elämänmakuisella tavalla kuin parhaat putkoset, mutta ei myöskään niin suoraviivaisen sieluttomasti kuin useimmat kuulemani monsteriluokan järkäleet. SILLÄ KORVALLA MCINTOSH MA-7000
Puolen metrin päässä valaistusta julkisivusta näyttää tältä. Se suorastaan houkuttelee koettelemaan suorituskykynsä rajoja. Tai ehkä rasittamaton on väärä ilmaisu, sillä kyllä kaikki muut talon asukit paitsi isäntä, joka löysi sisältään palasen kadonnutta nuoruuttaan kolmen soinnun pyhän yksinkertaisuuden kera, kaikkosivat kuka minnekin vyörytyksen alta. Näihin maisemiin olisi kaivannut vähän enemmän intiimiä
58
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_mcIntosh.indd 58
15.10.2008 17:46:14. Tällainen moodi iskee päälle SET-kattauksella tuskin koskaan. OK, sanotaan sitten VAKUUTTAVANA! Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää rytmimusiikin ryskettä. Onhan kirjoittaja ollut valantehnyt putkimies ja pienitehoisuuden apostoli jo vuosikausia. Järkyttävät tehoreservit, äänenmuokkausmahdollisuudet, AB-luokkaisuus ja negatiivisen takaisinkytkennän käyttö/pyrkimys harmonisen särön saattamiseksi prosentin tuhannesosien tasolle...vain "pahimmat" mainitakseni. Niinpä talossa raikui levyhyllyn rankempi anti ja lujaa, kun kirjoittaja kampesi kehiin kookkaat JBL-studiomonitorit ja koetteli niiden
äänenpainevaroja McIntoshin tehomittarit lähes kaakossa väpättäen. Ei kerta kaikkiaan raaski rääkätä lasitavaran voimin ääntä tuottavaa kalustoaan äärirajoille. Huoneeseen juuri ja juuri mahtuvien äänivallien pinnan alla soi myös musiikki. Sisään- ja uloskäynnit riittävät laajemmankin kattauksen tarpeisiin.
Mittarit tapissa ja vähän maltillisemminkin
MA-7000:n kuunteluissa otettiin mittaa sekä laitteesta että kuuntelijasta. Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin. Itsepähän kuitenkin vapaaehtoisesti tarttui koneeseen, jonka monet ratkaisumallit edustavat juuri niitä painotuksia, jotka hän on kokenut yltiösubjektivisuudessaan luonnollisen äänentoiston kannalta kyseenalaisiksi. Yhdistelmä MA-7000/JBL ei suinkaan tuottanut pelkästään ääntä. Se on myös akustista jazzia, kamarimusiikkia ja maailman eri kolkkien kulttuuriperimää. Yllätys, yllätys: Big Mac kaikilla em. Onhan nimittäin välillä mukava kytkeä rähinävaihde päälle ja luukuttaa rockin räimettä sydämensä kyllyydestä. Elävänä, isona, pidäkkeettömänä ja rasittamattomana
Joku raja hifimyönnytyksilläkin pitää olla. Jos olisin kääntämässä kelkkani, siirtymässä kohtuu hillityistä äänenpaineista luukuttelun partaalle ja hakeutumassa transistorivetoiseen maailmaan, high end -tasoisten ja hintavien kattausten pariin, en kyllä jättäisi McIntosh-integroitua pois varteenotettavien listalta. Klassinen musiikki soljui kaikilla kokeilluilla kaiuttimilla varsin nätisti. Ja osaahan perin-
MCINTOSH MA-7000
Hinta: 9 990 Mitat (l x k x s): 44,5 x 24 x 56 cm Paino: 45 kg Lisätietoja: TA-Distribution Finland, puh. En väitä, etteikö MA-7000 välittäisi suurimman osan siitä kaikesta, mitä äänitteille on saatu säilöttyä, mutta tietystä irtonaisuudestaan huolimatta vahvistin jätti itsestään hieman turhankin korrektin ja kurinalaisen yleisvaikutelman. Samoin kävi vastaavan kokoisilla äänisillä varustettujen Omega-laajakaistojen kanssa. Isommatkin tilat täyttyvät vaivattomasti puhtaalla äänellä, ja kanssaharrastajien kunnioitus kasvaa, kun laitehyllystä loistaa legendaarinen tuotemerkki. Ai niin. Ei ole kuitenkaan syytä epäillä, etteikö moisille olisi käyttöä monenkirjavien äänitteiden pahimpien balanssihäiriöiden taltuttajina. Tilatkin välittyivät asiallisesti, niin leveys- kuin syvyyssuunnissakin. Ei pelkästään esitteen erinomaisuuksien listassa vaan myös käytännössä. Eleetöntä, riehakointia karttavaa ja luontevasti etenevää sävelvirtaa kylläkin. Mutta. Mustia kiekkoja kuunneltiin koeponnistuksen tuoksinassa jälkimmäisellä metodilla. Ei tullut edes bassoja ikävä, vaikka kumpiakaan luureista ei pidetä tuolla sektorilla erityisen kyvykkäinä. Vahvistimen julkisivun kuulokeliitännästä irtoaa niin ikään siistiä soundia. Sanoisin seiskatonnisen phono-astetta neutraaliksi ja puhdassointiseksi. Sekä Sonyn MDR F1:t että Audio Technican ARHESW9:t soivat juuri niin hyvin kuin ne yleensä soida voivat. Ei tarvitsisi ainakaan soinnin soraisuuden, liitäntöjen vähäisyyden tai rakenteellisten heikkouksien takia metsästää aivan heti vakuuttavampaa vekotinta. Niihin äänenmuokkausnamiskuukkeleihin ei tullut kajottua. Ei huono suoritus. Sama ajattomuuden ja teknisen luotettavuuden tuntu, yhtäläinen soinnillinen järkähtämättömyys ja toimintojen runsaus kuin myös laatua vastaava hinta. Niitä kun ei juuri ole. Hyökkäävyyttä ja sävyllistä ärhentelyä ei saanut esille reippaillakaan volumeasetuksilla. Eli pohjamutiin asti voimalla ulottuva basso tuotti mielikuvan jykevyydestä, vaikka ilmaa liikuttelivatkin vain nelituumaiset elementit. läsnäoloa ja syvemmälle kaivautuvaa nyanssienhallintaa. Ne kun säilyttävät luontaisen arvokkuutensa missä tahansa hifistisessä viitekehyksessä eivätkä kavahda hankalimpiakaan kaiutinkuormia. Eikä se hintakaan nyt niin kovin paha ole: vain 222 euroa/kilo.
McKauko osaa tempun jos toisenkin.
Vinyylin viehätystä ja kuulokkeiden kertomaa
MA-7000 sisältää laadukkaan levysoitinesiasteen. Esiasteen vahvistus ja sovitus ovat MM-rasioille suunnatut, mutta MC-käyttökin sujuu, joko irto-riaalla linjaoton kautta tai sitten erillisellä step up -muuntajalla. Näin siis Totem Arrojen kyydittäjänä ja maltillisesti hanaa avaten. Toisaalta, siinä missä talon putkivahvarit saavat Arrot kuulostamaan kokoisiaan tuplasti isommilta, Mäkin kerroin lähenteli neljää. Jos aivan rehellisiä ollaan, ja miksei oltaisi, järeät puolijohdelaitteet eivät kuitenkaan aiheuta kirjoittajassa omistamisenhalua, vaikka hän pystyykin ymmärtämän niiden olemassaolon oikeutuksen. Jos ahdasmielisyys tai ideologia eivät muodosta ylitsepääsemätöntä kynnystä musiikin manipuloinnin eteen.
neputiikki metkut, joilla haudan partaalta uuteen elämään nostettu formaatti hoidellaan asiaan kuuluvalla arvokkuudella. Ehkä ne edistykselliset aaltomuodon kompensointipiirit ja muut signaalin kulunvalvontamoduulit, jotka mahdollistavat soinnin puhtauden tehoalueen yläpäässä syövät eloa ensimmäisiltä wateilta, ehkä eivät. Eli vaikka kuulokeannon absoluuttinen laadukkuus jäikin selvittämättä huippuluurien ohjastajana, satunnaiseen kuunteluun ja kohtuuhyvien kuulokkeiden kaveriksi MA-7000 on sangen käypäinen peli.
Kova luu sarjassaan
Henkilökohtaisessa kokemuspiirissäni McIntosh MA-7000 sijoittuu samaan kastiin kuin Accuphasen järeimmät vahvaimet. (09) 662 062, www.tadistribution.fi, www.mcintoshlabs.com
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
59
hm_0708_mcIntosh.indd 59
15.10.2008 17:46:17. Eli jos on vehkeessä voimaa, niin on kyllä vääntömomenttiakin. On se kuitenkin omassa superraskaassa sarjassaan mieleenpainuvimpia kuulemistani koneista. Mahlerin massiiviset sinfoniat pysyivät hienosti kasassa, ja Sibeliuksen kansallisromantiikassa vaikutti olevan juuri oikeassa suhteessa hunajaa
Maksavan yleisön ensikosketus 3D:hen tapahtui vuonna 1922. Laseilla kuu näkyy taustalla kaksiulotteisena etualan tekstien kurkotellessa kohti katsojaa. Kolmiulotteisista elokuvista on povattu menestystä vuosikymmenestä toiseen, mutta vasta tällä vuosituhannella niiden tuottamisesta ja esittämisestä on tullut taloudellisesti järkevää.
60 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_3Dleffateatteri.indd 60
15.10.2008 18:13:03. t e a
ELOKUVAN 100-VUOTIAS VALLANKUMOUS
Ensimmäinen 3D-elokuvaa käsittelevä patentti on yli 100 vuoden takaa. RAPORTTI
FINNKINON 3D-TEATTERI FLAMINGOSSA
T E K S T I J A K U VAT : P E T R I T E I T T I N E N
Tältä 3D-syvyyttä sisältävä kuva näyttää ilman aktiivilaseja
vät minut ykkössalin konehuoneen saloihin Kolmiulotteisuuden vaikutelma oli vakuuttavampi kuin uskalsin odottaa, joskin joissain kohtauksissa oli ilmiselvää, että elokuvan tekijät pyysivät 3D-teknologialta liikaa. Lisäksi aktiivilasien suljinmekanismi syö kuvan kirkkaudesta arviolta puolet ja tuntui siltä kuin olisi
Kohteet harittavat sitä enemmän, mitä lähemmäs katsojaa ne tulevat valkokankaan pinnasta.
kokonaisvaikutelma oli aivan eri luokkaa kuin Omat silmälasini eivät tahtoneet mahtua Matka maan keskipisteeseen -elokuvassa. Onko tekstityksestä kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä 3Delokuvan tapauksessa. Tekstien lukeminen vaati tietoista ponnistelua, sillä ne "leijuvat" hieman valkokankaan yläpuolella, eivätkä silmäni osanneet tarkentaa samanaikaisesti sekä teksteihin että elokuvan 3D-syvyyteen. KonserttitaltioinAktiivilasit saavat virtansa sankoihin valetusta paristosta. nin ohjaajat ovat tiedostaneet 3D-tekniikan Finnkinon tekninen päällikkö Ari Saarinen ja rajoitukset ja mahdollisuudet; tehostetta käypääkoneenkäyttäjä Ari Pelkonen perehdyttitettiin hillitysti ja harkitusti, minkä ansiosta katsellut elokuvaa aurinkolasit päässä. Salit 1 ja 3 on varustettu 3D-esitystekniikalla.
Ei enää viherpunalaseja
Matka maan keskipisteeseen 3D -elokuvan lehdistönäytökseen marssiessani en tiennyt mitä odottaa. Muutenkin elokuvasta jäi uuden tekniikan testailun ja rajojen hakemisen maku. Aktiivilasit lepäsivät ositMieleen painuivat etenkin stadionin syvyys, tain lasieni sankojen päällä, ja vaikka aktiiBonon kurkottelu kohti kameraa, bassokitavilasit tuntuvat käteen kevyiltä, kalvoi lasien ran irtoaminen valkokankaasta ja huvittavasti yhteispaino elokuvan aikana nenänvarteeni etualalla nököttävä mikrofoniteline. Myös elokuvan tietokoneanimoitujen lopputekstien 3D-vaikutelma toimi mainiosti. Kauppakeskus Jumbon vieressä sijaitseva Flamingo käsittää kuusi salia, joissa on yhteensä 951 katsojapaikkaa. Elokuvassa on suomenkielinen tekstitys, jonka toteuttaminen maksoi jakelijan edustajan mukaan maltaita. XpanD-lasien alle. joka päästää enemmän valoa lävitseen. Polarisaatiotekniikka tuottaa huomattavasti luonnollisemman kuvan, vaikka parantamisen varaakin on: värisävyt, etenkin iho, näyttivät hieman kummallisilta. Muutamaa päivää myöhemmin näin samassa teatterissa U2-yhtyeen Etelä-Amerikan Lasin takana kiertueella kuvatun U2 3D:n. U2 3D tokaksi kivuliasta kuoppaa. F
innkinon uusi elokuvakeskus avasi ovensa syyskuun alussa elämyskeidas Flamingon tiloissa Kehä III:n varrella. Parhaimmillaan syvyysvaikutelma oli kohtauksissa, jotka sisälsivät tietokoneella luotua kuvaa sekä maisemaotoksissa, jotka koostuivat useista selvästi erottuvista tasoista. Mielessä kangastelivat muistot pahvisista viherpunalaseista, kehnosta 3Dvaikutelmasta ja omituisen näköisen kuvan tihrustamisen aiheuttamasta päänsärystä. saan tekstin ja elokuvan tasojen välillä.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008 61
hm_0708_3Dleffateatteri.indd 61
15.10.2008 18:13:05. XpanD julkistaa ensi disti, että fiksusti käytettynä kolmiulotteisuus vuoden alussa uuden, kevyemmän lasimallin, on omiaan vahvistamaan katselunautintoa. Silmät väsyivät todella nopeasti fokusoidesBarco DP3000 -projektori tulee lottovoittajan kotiin hieman yli 100 000 eurolla
Tuntuu uskomattomalta, että näkemässäni 15-metrisessä kuvassa on vain hieman enemmän kuvapisteitä kuin oman kotiteatterini kankaalle piirtyvässä kuvassa. Valotehosta huolehtii 6 500 watin Xenon-lamppu, joka riittää juuri ja juuri tuottamaan kankaalle suosituksen mukaiset 14 foot-lambertia 3D-elokuvia esitettäessä. "Siellä on 12 kustomoitua 18-tuumaista subwooferia, jotka menevät viivasuorana 20 hertsiin ja kestävät 2 kilowattia jatkuvaa tehoa per elementti", Saarinen hehkuttaa. Filmiprojektoreissa, joissa käytetään samanlaisia lamppuja, niin on käynyt useaan otteeseen, Saarinen mainitsee.
Räkillinen Dolbyn rautaa
Hehkeä kuvanlaatu selittyy projektorin lisäksi korkealuokkaisella kuvalähteellä, jota toistetaan projektorin alla majailevilla laitteilla. Puolentoista tunnin mittaisen elokuvan tiedosto on kooltaan 180 gigatavua. Piraattien urakkaa vaikeuttaa myös se, että elokuvakohtaiset purkuavaimet ovat voimassa vain rajoitetun ajan.
Elokuvien toisto tapahtuu Dolbyn laitteilla. "Kuvan väriavaruus on itse asiassa 20 prosenttia laajempi kuin filmillä", Saarinen huomauttaa. RAPORTTI FINNKINON 3D-TEATTERI FLAMINGOSSA
kaksi päivää ennen Flamingon avajaisia. Konehuoneessa on ahdasta ja kuumaa. Dynamiikkaa on nyt tarjolla niin paljon, että elokuvan äänimiksaajan oikein innostuessa yleisöltä lentää lasit päästä." Ykkössalissa voi myös tuntea maan järähtelevän. Räkissä ei ole DVD- tai Blu-ray-soitinta, joskin ennen elokuvaa esitettävät mainokset ajetaan PC:ltä. "2K", hän tokaisee ja hekottelee ilmeelleni. Lampun sisällä vallitsee niin korkea paine ja lämpöti-
la, että se saattaa räjähtää uskomattomalla voimalla. Lamppu kestää vain 500600 tuntia ja uusi lamppu maksaa 1 500 euroa. "Siihen tässä pyritään", Saarinen sanoo. Näkemäni kuva näytti täydellisen filmimäiseltä, eikä siinä esiintynyt mitään, mikä olisi edes vihjannut kuvan olevan lähtöisin digitaaliprojektorista. 62 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_3Dleffateatteri.indd 62
15.10.2008 18:13:09. Yleinen sekasotku kertoo, että laitteiston asentaminen on vielä kesken. Kullakin dataa käsittelevällä laitteella on sen sarjanumeroon lukittu salauksenpurkuavain. Kuva on kompressoitu Motion JPEG 2000 -kodekilla ja sen väri-informaation pakkaus on muotoa 4:4:4, DVD dvd:llä ja Blurayllä käytetään 4:2:0-formaattia. Tarkemmin sanoen 2048x1080, josta käytössä on 1998x1080 kuvapistettä, kun elokuvan kuvasuhde on 1.85:1. 3D-elokuvat toimitetaan teatteriin tuikitavallisella USB-kiintolevyllä, josta ne siirretään Dolbyn valmistamalle DSS100 Show Store -tiedostopalvelimelle. Tilaa hallitsevat kolmesta kaksimetrisestä kiekosta koostuva filmikaruselli ja kaksi massiivista metallipömpeliä, joista kookkaampi on perinteinen filmiprojektori. Tiedustelen projektorin tarkempia speksejä, ja leukani loksahtaa Saarisen aloittaessa
resoluutiosta. Sen takana lymyilee Barco DP3000 -DLP-projektori, jolla 3D-elokuvat heijastetaan muutaman kymmenen metrin päässä odottavalle valkokankaalle. Tämä on merkittävä parannus perinteiseen Dolby Digitaliin verrattuna, mutta Saarinen näkee kolikolla kääntöpuolen. "Ajamme neljää kilowattia jatkuvaa tehoa kaiuttimiin, joiden herkkyys on 104 desibeliä watilla metriin. Palvelimelta datan lukee Dolby DSP100 Show Player -mediatoistin, joka ohjaa kuvan projektorille ja ääniraidan DMA8Plus-ääniprosessorille. DP3000:n listahinta on hieman yli 100 000 euroa, joten vertailu kuluttajatason projektoreihin on ajanhukkaa. Biteistä puhuessamme Saarinen innostuu kertomaan seitsemän studion muodostaman Digital Cinema Initiatives -koalition määrittelemästä standardisuosituksesta, jonka sisällöstä 80 prosenttia käsittelee kopiosuojausta. Ei siis ihme, että elokuvan data on suojattu ja kryptattu ristiin rastiin. Elokuvien ääniraidat ovat 5.17.1-kanavaista 24-bittistä PCM:ää 48 kilohertsin näytteenottotaajuudella
Ei iloa ilman sisältöä
Finnkino polkaisee 3D-aikakauden käyntiin Matka maan keskipisteeseen 3D:llä ja U2 3D:llä. Lasien nestekidesulkimet toimivat 700 mikrosekunnin nopeudella. Tuotannossa ovat myös Shrek 4, Toy Story 3 ja Tim Burtonin Alice in Wonderland. Yhdysvalloissa suosituin formaatti on Real D, joka vaatii ainoana kalliin hopeakankaan. Ensi vuoden aikana valmistuu toistakymmentä 3D-elokuvaa. Ratkaisun ansiosta lasit ovat huomattavasti kilpailevien formaattien laseja halvempia. Kun kaikki toimii oikein, kumpikin silmä näkee hieman erilaisen kuvan, ja aivot yhdistävät ne kolmiulotteiseksi kokonaisuudeksi.
Projektorin Xenon-lamppu on hieman järeämpää tekoa kuin kuluttajatason videotykeissä. Real D:n laseissa optiset linssit on korvattu harmailla suodattimilla. Vuoden odotetuin 3D-elokuva lienee jouluksi 2009 saapuva Avatar, jota James Cameron on työstänyt jo vuosikausia. Finnkinon teattereihin on valittu XpanD:in toteutus, joka käyttää nestekidesulkimilla varustettuja aktiivilaseja. XpanD 3D -elokuvien ruutunopeus on 96 kuvaa sekunnissa eli 48 kuvaa sekunnissa kummallekin silmälle. Dolbyn järjestelmä, joka on käytössä kilpailevan ketjun teattereissa mm. Saarinen ei ihastunut Real D:n pahvisiin kertakäyttölaseihin: "Yhdysvalloissa niistä tulee tuhansia tonneja jätettä jokaisena viikonloppuna." XpanD-lasien käyttöikä on noin 8 vuotta, ja ne pestään kunkin käyttökerran jälkeen. HIFIMAAILMA | 7 | 2008 63
hm_0708_3Dleffateatteri.indd 63
15.10.2008 18:13:11. Aliens sekä Neil Gaimanin kirjoittama ja Henry Selickin ohjaama Coraline. Vasemmalle ja oikealle silmälle tarkoitetut kuvat erotetaan toisistaan polarisaatiolla: kankaalle piirtyy pysty- ja vaakapolarisoituja ruutuja.
Konehuoneessa olevat infrapunalähettimet ampuvat aktiivilasien tahdistuspulssit valkokankaalle, josta ne heijastuvat laseissa oleviin vastaanottimiin. Pixarin Up, Ice Age 3: Dawn of the Dinosaurs, Final Destination 4, Monsters vs. Fly Me to the Moon on 3D-animaatio Apollo 11 -raketin matkaan pujahtavista kärpäsistä, joka sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa elokuun alussa. Hämeenlinnassa, käyttää pienemmillä linsseillä varustettuja passiivilaseja. Finnkinon teknologiahankinnoista päättävä Saarinen vertasi formaatteja tarkkaan ja valitsi lopulta XpanD 3D:n. Disney-studion tietokoneanimoitu Bolt saattaa ehtiä Suomeen jouluksi. Pixar on lisäksi ilmoittanut tekevänsä vanhat elokuvansa uudestaan 3D-versioina, eikä ketään varmasti yllätä huhu, jonka mukaan George Lucas suunnittelee Star Wars -elokuvien muuntamista 3D-formaattiin.
Tahdistuspulssit lähetetään laseihin valkokankaan kautta infrapunasignaaleina tällaisilla lähettimillä.
Kolmen kauppa
Markkinoilla on kolme kilpailevaa 3D-järjestelmää. Formaatin tärkeimmäksi valtiksi hän mainitsee aktiivilasit, joissa on 20 prosenttia parempi valon hyötysuhde kuin Dolbyn laseissa sekä paras kuvanlaatu ilman häiritseviä haamu- tai kaksoiskuvia. Joukossa ovat mm. Hollywoodin usko 3D:hen on sitä luokkaa, että uusia elokuvia ei tarvitse kauaa odottaa
TIETOA JA TAITOA
KAIUTINMITTAUSTEN PERUSTEET
Olet ko ja la joskus it m mut teiston iettiny t ta e t ole säätäm kaiutin tä tienny istä tiet mittaus t mä artik mistä a okonee ten teke n keli m l on t oittaa. avustuk istä ehty L s juur ue etee ella, i sin n ua v päin arte n.
EN T: MAURI ERON S A N E N | K U VA SET: ILKKA RIS T I J A M I T TA U K TEKS
AUSTEN TINMITT KAIU
TEET ERUS P
64
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_kaiutinmittaus.indd 64
15.10.2008 18:23:39
Kyseinen mikrofonin käyttöjännite tulee siis löytyä joko
esivahvistimesta, äänikortista tai erillisestä laitteesta. Erilaisille musiikki-instrumenteille tarkoitettuja dynaamisia äänitysmikrofoneja tulee välttää, koska niiden taajuusvaste ja suuntakuvio ovat usein soveltumattomia mittauskäyttöön. Tehovaatimukset vaihtelevat hieman mittausohjelmien mukaan, mutta noin yleisesti ottaen Windows XP:tä jouhevasti pyörittävä kone riittää myös useimmille mittausohjelmille. Mittauksiin sopivasta äänikortista tulee löytyä vähintään aito linjatulo ja linjalähtö, koska mikrofonitulot eivät yleensä toimi kunnolla signaalin liiallisen vahvistuksen takia. Edullisimpien mittauskäyttöön soveltuvien mikrofonien hinnat alkavat noin 50 eurosta, yläraja on useimmissa tuhansissa euroissa. Panostus laadukkaaseen erilliseen tai ulkoiseen äänikorttiin kannattaa siis suosiolla tehdä. Yleensä taajuusvasteen tasaisuus on myös melko suoraan verrannollinen mikrofonin hintaan. Kondensaattorimikrofonien yhteydessä puhutaan nk. Uusimpien AV-vahvistimien mukana tulevat säätömikrofonit eivät myöskään sovellu tehtävään, koska niiden taajuusvaste on räätälöity alkuperäiseen käyttöön. Pöytäkoneisiin sopivia sisäisiä äänikortteja on markkinoilla erittäin suuri määrä, mutta kannettaviin sopivien ulkoisten USBäänikorttien valikoima on hieman pienempi. Nykyajan viidakkorumpu eli netin keskustelufoorumit ovatkin hyvä apukeino laadukkaita laitteita metsästettäessä. Käymme myös läpi parhaimpia mittausohjelmia ja selvitämme edellisten yhteispeliä, eli itse mittausten suorittamista.
Perusvaatimukset: Tietokone
Koska mittaukset tehdään tietokonetta avuksi käyttäen, toimiva pöytäkone tai kannettava on luonnollisesti perusvaatimus. Karkeana nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin sanoa, että mitä pienempi mikrofonikapselin halkaisija, sitä suurempiin taajuuksiin taajuusvaste säilyy tasaisena. Mikrofonien tapauksessa valmistajien speksit ovat usein liian mairittelevia ja epäselviä, jotta niitä voisi verrata suoraan toisiinsa. phantom-powerista, jonka jännite on yleensä 48 volttia. Muilla mikrofonin spekseillä ei ole suurta merkitystä kotimittausten kannalta.
Äänikortti
Lähes poikkeuksetta kaikki tällä vuosituhannella valmistetut tietokoneet sisältävät vähin-
Ääniasetukset kuntoon
Riippumatta äänikortista, Windowsin ääniasetukset täytyy laittaa kuntoon ennen mittauksi-
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
65
hm_0708_kaiutinmittaus.indd 65
15.10.2008 18:23:41. M-Audio MobilePre USB on yksi useista ulkoisista äänikorteista, joka soveltuu mittauskäyttöön
T
ietokoneen käyttäminen äänentoistolaitteiston mittaamiseen ja säätämiseen on ollut pitkään vain harvojen herkkua hinnakkaiden ammattilaisten avustuksella. Valitettavasti lähes yhtä poikkeuksetta kyseiset äänikortit eivät sovellu kovin hyvin mittausten ottoon. Esivahvistimen/mikserin soveltuvuus juuri kyseiselle mikrofonille vaatii usein hieman salapoliisityötä valmistajan nettisivuja koluten tai yhteydenottoa jälleenmyyjään/ valmistajaan. Tietokoneiden kasvanut suorituskyky ja mittausohjelmien kehittyminen mahdollistavat nykyisin kotitietokoneen muuntamisen tarkaksi akustiikkalaboratorion mittalaitteeksi. Taustalla raksuttavien ylimääräisten prosessien ja piiloohjelmien määrä vaikuttaa merkittävästi koneen suorituskykyyn, joten käyttöjärjestelmän uudelleenasennus on hyvä tehdä aika ajoin. Mittausmikrofonin suuntakuvion tulisi olla omnidirektionaalinen eli ympärisäteilevä/pallokuvio. Operaatio auttaa usein myös uusien oheislaitteiden asennusongelmiin.
tään emolevyyn sisäänrakennetun äänikortin. Äänikortin sopivuutta on valitettavasti erittäin vaikea sanoa valmistajan speksien perusteella, koska todellisen toiminnan ja laadun näkee vasta laitetta kokeiltaessa. Suosituimmista ja toimiviksi todennetuista laitteista löytyy yleensä tietoa, kunhan vain viitsii vähän vaivautua.
Mikrofoni
Äänikortin lisäksi tarvitaan mikrofoni ja esivahvistin/mikseri, joista jälkimmäisen tehtävänä on sekä vahvistaa mikrofonikapselin pienitasoinen signaali äänikorttia varten että tarjota mikrofonille sen tarvitsema bias-/ käyttöjännite. Esittelemme mittauksissa tarvittavia laitteita, kuten äänikortteja ja mikrofoneja
Mittauksia varten mittarista tulee valita C- ja FAST-painotukset, ja valita taso niin, ettei neula nouse mittauksen aikana yli +2 dB -arvon.
7 kilohertsin yläpuolella taajuusvaste tippuu kuin lehmän häntä. Tavallinen stereoversio RCA-miniplugi-kaapelista käy tehtävään myös. Nyt Windows ja kaikki ohjelmat osaavat nauhoittaa oikeaa sisääntuloa ja signaali ei pääse kiertämään sisäisesti äänikortissa.
Mittari ei ole hinnalla pilattu, mutta valitettavasti se näkyy myös taajuusvasteessa. Tiedosto sisältää tekstimuotoisen tiedon mikrofonin taajuusvasteen epätasaisuuksista, jotka mittausohjelma sitten kompensoi
Esiteltyjen mikrofonien taajuusvasteet normalisoituna 0 dB tasoon: Radio Shack (punainen), Behringer ECM8000 (vihreä) ja DSPeaker MicAmp (sininen, valmistajan tarjoaman korjaustiedoston kanssa).
66
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_kaiutinmittaus.indd 66
15.10.2008 18:23:42. Se ei tarvitse erillistä esivahvistinta.
Edullisesti alkuun
Edullisimmin mittauksiin pääsee kiinni amerikkalaisen Radio Shack -elektroniikkaketjun valmistamalla äänenpainemittarilla, joka sisältää myös linjatasoisen mittasignaalin ulostulon normaalin RCA-liittimen kautta. Mittarista on olemassa kolme erilaista versiota: vanhempi analoginen, uudempi analoginen ja uudempi digitaalinen versio. TIETOA JA TAITOA KAIUTINMITTAUSTEN PERUSTEET
en aloittamista. Jokaisen taajuusvaste on harmillisesti hieman erilainen, joten tässä artikkelissa keskitymme tällä hetkellä markkinoilla olevaan analogiseen versioon. Nauhoituspuolelta tulee valita sopiva liitäntä, yleensä line-in, jonka liukusäädin tulee asettaa noin puoliväliin tai hieman yläpuolelle. Tämän jälkeen pääset säätämään eri liitäntöjen voimakkuustasoja tuplaklikkaamalla oikean alakulman kaiutinkuvaketta. Varmista, että kaikki liukusäätimet ovat näkyvillä sekä toisto- että nauhoituspuolella, jonka jälkeen vaimenna (mute) toistopuolelta kaikki muut paitsi kaksi vasemman puolista liukusäädintä. Kuten oheinen mittaus näyttää, RS:n taajuusvaste alkaa poiketa merkittävästi noin 100 hertsin alapuolella ja noin 1 kilohertsin yläpuolella.
Radio Shackin valmistama äänenpainemittari on edullinen jokapaikanhöylä, jota voi käyttää myös mikrofonina. Kaapelin toisessa päässä tulee yleensä olla 3,5 mm miniplugi kotikäyttöön tarkoitettuja äänikortteja käytettäessä. Mittarin lisäksi tarvitaan siis vain äänikortti ja RCA-kaapeli näiden välille. Mikrofonin tarkkuutta voi parantaa keinotekoisesti käyttämällä niin sanottua korjaustiedostoa, joka ladataan mittausohjelmaan. Tällöin SPL-mittariin kytketään vain toinen kanava. Ihan ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että haluamasi äänikortti on asetettu aktiiviseksi sekä toisto- että nauhoitusasetuksissa. Asetuksia pääsee säätämään ohjauspaneelin (Control Panel) kautta
Vastaavasti M-Audio MobilePre USB -äänikorttia käytettäessä mikrofoni liitetään toiseen takapaneelin XLR-liittimistä. Tällöin taajuuskorjaimet
Behringer ECM8000 on edullinen ja suosittu mittamikrofoni, joka toimitetaan usein myös valmiiden mittalaitteistojen mukana.
hm_0708_kaiutinmittaus.indd 67
15.10.2008 18:23:43. Tasonsäätö onnistuu kätevästi etupaneelin kiertokytkimillä, mutta huomaa kuitenkin, että nämä eivät vaikuta Windowsin ääniasetuksiin, jotka täytyy säätää erikseen. Jotkin mikrofonivalmistajat tarjoavat korjaustiedoston oston yhteydessä, mutta yleensä halpismikkien taajuusvasteesta ei saa mukaansa minkäänlaista todistusta. Muista vaihtaa tiedostopääte käyttämäsi mittausohjelman mukaiseksi (cal/txt). Kotimittauksiin tarkkuus kuitenkin riittää mainosti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yksilöerot eri mikrofonien välillä voivat olla melko suuret, joten laboratoriotason tarkkuudet vaativat aina yksilöllisesti kalibroidun mikrofonin. MicAmp-mittauskitti sisältää noin puolikkaan tulitikkuaskin kokoisen muovilaatikon, joka sisältää liitännät mikrofonille, äänikortille (3,5 mm) ja tietokoneelle (USB). Kun korjaustiedosto tehdään tietylle mikrofoniyksilölle, se ei välttämättä olekaan enää tarkka toiselle, koska erot eri mikrofonien välisissä vasteissa voivat olla melko suuret. Korjaustiedostoja voi yrittää metsästää myös internetistä, mutta yleensä niiden tarkkuudessa on toivomisen varaa. Tarvittavan 48 voltin phantom-powerin tarjoaa esimerkiksi saman valmistajan Xenyx 802 esivahvistin/mikseri tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi M-Audio MobilePre USB, jos taloudesta ei löydy jo ennestään sopivaa äänikorttia. Toinen hieman hälyttävä seikka on itse MicAmpin huono häiriöetäisyys: noin 59 desiHIFIMAAILMA | 7 | 2008 67
dio Shackin vastaavaa tasaisempi. Mikrofoni myydään erikseen, mutta toisaalta Anti-Mode 8033:n ostaneet voivat käyttää samaa mikrofonia. Radio Shack SPL-mittari: www.hifimaailma.fi/mittaus/rs_analog_correction_hm.cal Behringer ECM8000: www.hifimaailma.fi/mittaus/ecm8000_correction_hm.cal DSPeaker MicAmp: www.hifimaailma.fi/mittaus/micamp_correction_hm.cal
Behringer Xenyx 802 -mikseri vahvistaa mikrofonilta tulevan signaalin äänikortille sopivaksi.
Kotimainen vaihtoehto
Anti-Mode 8033:n (Hifimaailma 1/2008) kehittäneen VLSI Solutionin pajasta on putkahtanut jälleen yksi kotihifistejä helpottava lisälaite. Behringerin mikrofonin yksilöerot ovat myös huomattavasti hallitummat, joten universaalin korjaustiedoston käyttö mahdollistaa jo melko tarkat mittaukset. Mikrofoni liitetään Xenyx 802:n vasemmasta yläkulmasta löytyvään mikrofoniliitäntään (2 kpl) joko suoraan tai XLR-välijohdolla. Melko poikkeuksellisesti mikrofoni korostaa liikaa bassoja yläpään vasteen ollessa melko tasainen noin 10 kilohertsiin saakka. 20 hertsillä heittoa on noin 3 desibeliä, ja yläpääkin pysyy kohtuullisissa rajoissa. Kuten aiemmin esitetty mittaus osoittaa, Behringerin taajuusvaste on selvästi Raon ohitettu, taso on sopiva, eikä signaalin leikkaamista tapahdu. Xenyxin säätimet tulee vääntää käytetyn kanavan (1 tai 2) ja main mix -säätimen osalta tasan klo 12 kohdille. Kaikkia mikrofoneja kannattaa silti käsitellä hellävaroin, jotteivät herkät sisuskalut vaurioidu. Mikrofoni on yksinkertaisesti vain kutistesukkaan kääritty kapseli seitsenmetrisen kaapelin päässä. Phantom-näppäin tulee muistaa painaa pohjaan ennen mittausten aloittamista, jotta mikrofoni saa tarvitsemansa käyttöjännitteen. Valmistaja tarjoaa MicAmpin mikrofonin korjaustiedoston ilmaiseksi nettisivuillaan, mutta valitettavasti kalibroinnin tarkkuus jättää toivomisen varaa. Toinen tarkkuutta heikentävä seikka on edullisten mikrofonien yksilöerot. Kyseessä saattaa olla vain huono yksilö, mutta valmistajan kannattaisi silti tarkastaa kalibrointinsa tarkkuus. Lisätarkkuutta ja parempaa laatua haluaville yksi vaihtoehto on Behringer ECM8000 -kondensaattorimikrofoni. Äänikorttia varten vahvistettu signaali otetaan ulos joko 6,3 mm plugiliittimellä oikealta yläkulmasta löytyvästä main out -liitännästä tai RCA-liittimellä alempaa löytyvästä CD/TAPE output -liitännästä. ECM8000 sisältää 1/2" mikrofonikapselin pakattuna tukevan metallikuoren sisään. Phantom-kytkin täytyy muistaa painaa pohjaan tässäkin tapauksessa.
MIKROFONIEN KORJAUSTIEDOSTOT
Hifimaailma tarjoaa lukijoilleen korjaustiedostot jokaiseen tässä oppaassa testattuun mikrofoniin. Kestävyys kotieläimiä ja kodin muita pikkutuholaisia vastaan on luonnollisesti hieman perinteisiä mikrofoneja heikompi. Parempaan luokkaan
automaattisesti
Onnistuupa ohjelmalta jopa usean suositun parametrisen taajuuskorjaimen simulointi, automaattinen suotimien laskenta ja särömittaukset. Settings-valikon soundcard-välilehdeltä tulee valita käyttämäsi sisääntulokanava, jotta ohjelma osaa kuunnella oikeaa kanavaa. Jos ohjelma valittaa liian alhaisesta signaalitasosta, nosta äänikortin sisääntulon ja/tai mikserin tasoa.
M-Audio Transit on pienikokoinen ulkoinen äänikortti. Ohjelma sisältää erittäin paljon hyödyllisiä ominaisuuksia, ja mittauksia pääsee tutkiskelemaan usealta eri kantilta: impulssivaste, vesiputouskäyrä, jälkikaiunta-aika, noin vain muutamia mainitakseni. Ohjelman käytön opettelu kannattaa aloittaa lukemalla selkeät ja hyvin kirjoitetut ohjetiedostot. 1/3 oktaavin tasoitus on hyvä lähtökohta. Toinen suosittu ja edullinen mittausohjelma on TrueRTA. Olettaen että kaapeloinnit ja ohjelman asetukset ovat kunnossa, Measure-napin takaa pääset ottamaan varsinaisia mittauksia. Kaiutin+subwoofer -yhdistelmän mittaus toki onnistuu yhtäaikaisesti, ja se onkin oleellista parhaan integroitumisen saavuttamiseksi. Suositellun nelostason version saa ostaa omakseen 99,95 dollarilla (USD). Tukeva mikrofonijalusta maksaa itsensä nopeasti takaisin luotettavien mittaustulosten muodossa. Perusmittauksiin sekin on riittävän tarkka.
Mittausohjelmat
Room EQ Wizard on erittäin monipuolinen, ja mikä parasta, täysin ilmainen mittausohjelma tietokoneelle. Tätä toimintoa varten mittaussignaali tulee kytkeä kulkemaan koko mittausketjun läpi äänikortin ulostulosta sisäänmenoon. Huomaa, että normaalisti ei kannata mitata useampaa kuin yhtä kokoäänialueen kaiutinta yhtä aikaa, koska pienetkin etäisyyserot kaiuttimien välillä aiheuttavat äänen kumoutumista suuremmilla taajuuksilla vaihe-erojen takia. TrueRTA ei ole aivan yhtä monipuolinen ohjelma kuin Room EQ Wizard, mutta
Mittaus osoittaa, että sekä M-Audio Transitin että Behringer Xenyx 802:n taajuusvasteet ovat lähes viivasuorat välillä 1020000 hertsiä. M-Au68 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_kaiutinmittaus.indd 68
15.10.2008 18:23:47. Subwooferin sijainnin, äänenvoimakkuuden, vaihesäädön ja mahdollisten taajuuskorjaimien vaikutuksen näkee muutamassa sekunnissa tietokoneen ruudulta. Kyllähän tämä toki perus taajuusvastemittauksiin riittää, mutta esimerkiksi tarkemmat särömittaukset kannattaa jättää MicAmpilla väliin. Optista lähtöä voi käyttää huoletta mittausten ottoon, jos analoginen liitäntä aiheuttaa laitteistoon hurinaa tai muita ongelmia. Se vaatii mittauksia varten parikseen joko mikserin tai VLSI:n kompaktin MicAmpin.
tulitikkuaskia suurempi laite sisältää sekä analogisen lähdön ja tulon 3,5 millimetrin liitäntöjen kautta että optisen lähdön ja tulon TOSLINK-liitäntöjen kautta. MicAmp tarvitsee kaverikseen vielä äänikortin, jonka virkaa hoitamaan kannattaa hankkia esimerkiksi M-Audio Transit. Hieman
dio MobilePre USB:n taajuusvaste laskee hieman taajuusvasteen alapäässä, joten tarkimmat mittaajat halunnevat suorittaa systeemin kalibroinnin. Ohjelman käytön oppii parhaiten laskeutumalla uteliaan lapsen tasolle, eli tutkimalla eri valikoita ja toimintoja mahdollisimman monipuolisesti. Käytännössä laadukkaissa äänikorteissa ja miksereissä on niin tasaiset taajuusvasteet, ettei kalibroinnista ole juuri hyötyä kotimittaajalle.
Esiteltyjen laitteiden taajuusvasteet: M-Audio Transit (punainen), Behringer Xenyx 802 (sininen) ja M-Audio MobilePre USB (vihreä).
Trace Adjustments -valikosta löytyvää tasoitusta (smoothing) kannattaa käyttää suurempia taajuuksia mitattaessa, jotta taajuusvasteen muodon näkee selvemmin. Mittausmikrofoni tulee asettaa kuuntelupaikalle suunnattuna kohti mitattavia kaiuttimia. Mic/Meter-välilehdeltä voit ladata mikrofonin korjaustiedoston ja kalibroida absoluuttisen äänenpaineen, jolla ei tosin kotimittauksissa ole juurikaan merkitystä. Yleispätevää neuvoa subwooferin asetusten tekemiseen mittalaitteiston kanssa on vaikea antaa, ja usein kokeilunhaluinen äheltäminen ja pitkäpintainen kokeilu tuottavatkin parhaan tuloksen. Aivan ensimmäiseksi subwooferin paikka on hyvä hakea niin, että vain sen tuottamaa ääntä mitataan ennen kuin integrointia pääkaiuttimien kanssa aletaan hienosäätää. Subwooferin ja pääkaiuttimien välisen integroinnin tekeminen helpottuu mittausohjelman avulla merkittävästi. Vahvistettu mittasignaali saadaan 3,5 millimetrin plugiliittimen vasemmasta kanavasta vastoin ohjekirjan neuvoa. Osa mittausohjelmista mahdollistaa mittausketjun (paitsi mikrofoni) taajuusvasteen automaattisen korjauksen. Nykyisellä dollarin kurssilla siis ei mikään paha hinta. TIETOA JA TAITOA KAIUTINMITTAUSTEN PERUSTEET
beliä 3 dB alle leikkaustason olevalla signaalilla, ja vain 31 desibeliä 30 dB signaalilla
Kun tälle pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden kuten allekirjoittaneen tapauksessa voidaan hyvin huomata.
Pirullinen lopetus
Kuten olemme huomanneet, kaiutinmittauksia pääsee tekemään jo melko pienelläkin rahallisella panostuksella, mutta lisä-
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
69
hm_0708_kaiutinmittaus.indd 69
15.10.2008 18:23:48. Se soveltuu siten myös kaiutinrakentajan tarpeisiin, kun mittaukset suoritetaan sisätiloissa heijastavien pintojen läheisyydessä.
tarkkuudesta joutuu maksamaan hieman kovemman hinnan. Mittauksen voi suorittaa joko vaaleanpunaista kohinaa keskiarvoistamalla tai nopealla sinipyyhkäisyllä (Quick Sweep). Ohjelma tukee mikrofonin korjaustiedostoja ja laitteiston taajuusvasteen kalibrointia. Muita maininnan arvoisia mittausohjelmia ovat muun muassa ARTA (79 ) ja ETF5 (179,95 USD). Kun tästä askeleesta pääsee ylitse siten, että ohjelman käyttö alkaa sujua jouhevasti, huomaa yllättäen lukemattomia mahdollisuuksia hyödyntää mittauksia eri audiolaitteiden tutkimisessa ja säätämisessä. Ohjelma ei osaa näyttää esimerkiksi vesiputouskäyriä tai laskea jälkikaiunta-aikoja, joten sen suositteleminen ilmaisen ja monipuolisemman Room EQ Wizardin sijasta on vaikeaa. Useimmiten esteeksi muodostuu kuitenkin mittausohjelman käytön opettelu. Alkuinnostuksen jälkeen kiinnostus tai aika usein loppuu kesken, ja tämän jälkeen kalliit mittauslaitteet lentävät nurkkaan tai ne myydään tappiolla eteenpäin. Tätä tapahtumaketjua on ulkopuolisen vaikea estää, koska kohtalaisen monimutkaisen tietokoneohjelman opettelu on kuitenkin loppujen lopuksi tehtävä rauhassa ja ajan kanssa yritys ja erehdys -menetelmällä. Näistä ARTA on ainoa, joka osaa ikkunoinnin eli mittauksen pysäyttämisen määritellyn ajan kuluttua. normaalit taajuusvastemittaukset onnistuvat silläkin hienosti
Pientä pyöreyttä on kuitenkin ajoittain kuultavissa.
hm_0708_profel_nouvo.indd 70
15.10.2008 18:39:50. Metallilevyssä on kierteet, joiden avulla jalkaruuveja tai piikkejä voi säätää. Sisätila on vaimennettu vuorivillalla. Basso70 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Reipasta menoa
Basson säätömahdollisuudet osoittautuivat myös käytännössä hyödyllisiksi. Takalevyssä on koko kaiuttimen herkkyyssäätö sekä erillinen basson tasonsäätö. Elektroniikka on kiinnitetty kaiuttimen metalliseen takalevyyn, joka toimii myös jäähdytyspintana. Näistä Pro Studio -sarjan kaiuttimista olemme testanneet mallit PS 40 ja PS 65 Hifimaailman numerossa 3/2008. Lisäksi niistä tehdään passiivisia muunnoksia. Parhaiden asetusten löytäminen vaatii hieman kokeiluja, mutta se kannattaa. Bassoelementin kodalla on kaksinkertainen seinämäpaksuus. TESTI
PROFEL NUOVO QUARANTA -KAIUTIN
TEKSTI: PEKKA TUOMELA M I T TA U K S E T : K L A U S A J R I E D E R E R J A P O J U A N T S A L O / T K K K U VAT : M A U R I E R O N E N J A P E K K A T U O M E L A
VERTAILUTESTI SUPER PRO DAC707 USB BENCHMARK DAC-1 USB AQVOX USB2D/A MKII
JÄMÄKKÄ
ämsänkosken kaupunkiin kuuluvassa Koskenpäässä toimiva Profel aloitti kaiutintuotannon julkisiin tiloihin ja studioihin suunnitelluilla aktiivikaiuttimilla. Bassolle on 250-wattinen vahvistin, ja kumpaakin muuta elementtiä varten on käytössä 50 wattia. Etulevyyn on muotoiltu suuntain kalotin eteen. Tavoitteena on valmistajan mukaan "yhdistää tekniikka ja muotoilu saumattomaksi kokonaisuudeksi". Valikoimassa on myös perusrakenteeltaan vastaavia aktiivisia, mutta ensi sijassa kotikäyttöön tarkoitettuja, Pro Audio -kaiuttimia. Jalustaosa lepää kaksikerroksisella MDFmetallialustalla, joka on kaiuttimen pystyssä pysymisen varmistamiseksi kotelon poikkipintaa suurempi. Kotelossa on väliseinä, joka erottaa keskiääniselle oman kammion. Profel tarjoaa vaihtoehdoksi järeän lattiakaiuttimen.
J
Runsaat säädöt
Nuovo Quaranta on kolmitiekaiutin, jossa 22-senttinen bassoelementti (Seas P 22 RN4X) on sijoitettu kotelon kylkeen. Viime syksyn Helsingin hifimessuilla ensi kerran esitelty Nuovo Quaranta on valmistajan ainoa lattiakaiutin ja lisäksi samalla merkin huippumalli.
aktiivipilari
kotelo toimii refleksiperiaatteella, ja viritys on toteutettu poikkipinnaltaan melko suurella suorakulmaisella kanavalla, joka on pystysuorassa etulevyn takana ja avautuu pohjaan, jalustaosan yläpuolelle. Uusinta Nuovo-sarjaa suunniteltaessa ulkoasuun on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Niiden avulla Profel voidaan sovittaa erilaisiin huoneisiin ja sijoituksiin. Neljäntenä säätönä on diskantin tasoon vaikuttava kytkin, jossa on myös kolme asentoa (1, 0 ja +1 dB). Liitäntä on RCAtyyppinen.
Useimmat Suomessa myytävät aktiivikaiuttimet ovat pienehköjä kaksitiemalleja. Etulevyn yläreunassa on vaiheplugilla varustettu 12-senttinen keskiääninen ja 2,5 sentin metallikalotti. Ellei sijoitus ole aivan huono, tulokseksi saadaan jykevä toisto ilman kuminaa. Alabassoille on lisäksi kolmiasentoinen kytkin (0, 2 ja 4 dB)
Hyvin muuhun äänialueeseen integroituvaa kuitenkin, eikä äänestä tule fiilistä erillisestä bassolaatikosta, kuten usein vastaavissa konstruktioissa. Ei siis erityisen luonteikas, mutta hifimielessä oikeaoppinen. Äänikuvankin osalta asiat ovat kunnossa, eli kaiutin maalaa sopivan tarkan ja silti ilmavan soundimaiseman. Kuunteluarvioiden pisteissä oli selvästi tavallista suurempi hajonta. Diskantti soi siististi ja hallitusti, keskialueelta löytyy oikeanlainen yhdistelmä täyteläisyyttä ja erottelua. Samu Saurama
Piirilevyllä on bassoa varten 250 watin vahvistin ja molemmille muille elementeille 50 watin vahvistimet.
Profel Nuovo Quaranta
Hinta: 3 600 /pari Mitat (l x k x s): 15,5 x 113 x 28,5 cm Massa: 27 kg Lisätietoja: Profel Oy, puh. Alapää on muuten mehevän tuhti ja ulottuvuus on musiikilla riittävä, vaikkei ihan pohjalta kouraistakaan. Diskanttisäädön minimiasento korjaa tilannetta hitusen, mutta ei aivan kylliksi. Vastapainona on lievää raakuutta ja särmikkyyttä keskialueella. Basson säätö täysin integroituvaksi on vähän hankalaa, ja etenkin viimeinen nopeus ja potku jäävät löytymättä. Piano bueno, rähinä a no-no. Rytmistä menoa ja meininkiä riittää vähintään kotitarpeiksi, mutta yliannostuksen vaarakin on olemassa. Perusluonne on kirpeän eloisa ja hyvin ulospäin suuntautunut. Ylin vaihtokytkin vaikuttaa diskantin tasoon.
Sopivasti tingitty (ääni 9)
Tasapainoinen ja siisti soundi, jossa on vain hiukan tavanomaista enemmän särmikkyyttä. Musiikkimateriaalikin vaikuttaa asiaan. Harmi, sillä korkein diskantti on perusasennossa sopivasti annosteltu. Puhaltimet, kitarat ja muu ylemmälle keskialueelle osuva materiaali pistää inhottavasti korvaan. Vaikka ulottuvuus ei olekaan parhaiden erillisten subwooferin tasoinen, se riittää useimmille äänitteille. Lisäksi alabassojen taso voidaan valita kolmiasentoisella kytkimellä. Ainoa merkittävä virhe on keskialueen korostuma 1 kilohertsin ympäristössä. Tehovasteapproksimaatio (musta). Profel Nuovo Quaranta tarjoaa aktiiviperiaatteen etuja lattiakaiuttimen ostajalle. Vaatisi vielä pientä pintaremonttia silottelun merkeissä. Parhaimmillaan kaiutin olisi rauhallisen oheislaitteiston seurassa sopivasti akustoidussa huoneessa.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
71
hm_0708_profel_nouvo.indd 71
15.10.2008 18:39:51. Auktoriteettia on kuitenkin mukavasti, eikä ylimääräistä möyryämistä ole kuultavissa yhdelläkään näytteellä. Bassotoisto on selkeä valtti; tömähtely on napakkaa, dynaamista ja pyöristelemätöntä, joskin subwooferiksi ulottumatonta. Miesäänistä puuttuu pehmeää rehevyyttä, ja soundi on turhan karhean ohueen kallellaan. Mikael Nederström
Ilmatilan vaimennuksena on paksu mineraalivillakerros. 020 775 6630, www.profel.fi Toimintaperiaate: Elementit matalat äänet: keskiäänet: korkeat äänet: Jakotaajuudet: Vahvistimien teho: Magneettisuojaus: Liitäntä: + Erotteleva ja ilmava sointi + Monipuoliset säädöt Keskialueen lievä raakuus 3-tie, refleksi 22 cm 12 cm 2,5 cm 280 ja 4000 Hz 250 + 50 + 50 W ei RCA Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): 5 dB Alarajataajuus (6 dB): 35 Hz Lisäviive 1 kHz: 0,16 ms Elementtien toistokaistat sulautuvat toisiinsa hyvin, ja suuntaavuus on hallittua. Stereokuva on
keskimääräistä hallitumpi, ja syvyyttäkin on aistittavissa. Harvinaisen tasaisesti tingitty kokonaisuus, joka toimii kaikenlaisella musiikilla. Bassokin seuraa mukavasti paketissa mukana, joskin aivan tiukinta napsetta ja erottelua se ei saavuta, vaan yleissävy on enemmänkin pyöreähkö. Profelin yleinen luonne on menevän rytmikäs ja eloisa. Ylemmässä keskiäänisen kammiossa on vaimennusainelevy myös takaseinällä.
Bassolle on erillinen voimakkuussäätö. Sen häiritsevyys on pitkälti henkilökohtainen kysymys. Rakenne on kokonaisuutena harkitun tuntui-
nen, mutta sekä mittauksissa että kuuntelussa havaittu keskialueen korostus osoittaa, että yksityiskohtien hienosäädöllä voisi yltää vielä parempaan tulokseen.
KUUNTELUARVIOT
Mauri Eronen
Napakka mutta nipistelevä (ääni 7,5)
Jämptisti muodostuva stereokuva ei irrottele vallattomasti suuntaan tai toiseen mutta jäsentää elementit napakasti paikoilleen. Stereokuva on enemmän jopa aavistuksen pidättyvä kuin yhtään yliavara ja melko tarkka syvyyssuunnassakin. Basson säädöt mahdollistavat sopivan tason löytymisennenlaisissa sijoituspaikoissa.
Pirteästi läsnä oleva (ääni 8+)
Ilmava ja hyvin läsnä oleva sointi. Ehkä tälläkin alueella olisi himpun verran parannettavaa, mutta toisaalta kokonaisuus on näiltäkin osin tasainen. Dynamiikkaa riittäisi, mutta raaka keskialue ei tee kaiuttimesta nautiskelijan ystävää. Äänessä on ilmavuutta, erottelua ja läsnäolon tuntua
Ohjelmalähdettä voi tarjota koaksiaalisen ja optisen S/PDIFkaapelin lisäksi myös USB-muodossa. Samainen liitäntä on löytänyt paikkansa myös muihin erillislaitteisiin, kuten esimerkiksi 4/08 Hifimaailmassa esiteltyyn Lehmann Audio Black Cube USB -kuulokevahvistimeen. Otimme suurennuslasin alle USB-liitännällä varustetun muunninkolmikon.
arisen vuotta sitten hifiharrastajien ulottuville tulleet muuntimet korvaa nyt uusi sukupolvi. Super DACin päädyt on jaettu digitaali- ja analogisignaalien kesken. Laitteen yk-
sinkertaisuudesta huolimatta ohjekirjan puute herättää pienoista ihmetyksen tunnetta. Benchmark DAC-1 USB puolestaan hipoo ensisilmäyksestä lähtien Hi-Endiä. Yksinkertaisinta ja samalla edullisinta hintaluokkaa edustaa testin pienikokoisin Super Pro DAC 707USB. Analogilähtö on tarjolla linjatasoisena ja RCA-liittimin. Version ja nimen lisäksi selkeästi uutta on USB-liitäntä. Ainoana vaihtoehtona se saattaa rajoittaa laitteen käyttöä tietokonekäytössä. Perinnehifille
MUUNTIMIA moneen lähtöön
P
puolestaan liputtaa tekniseen kuosiin sonnustautunut Aqvox USB 2 D/A MKII. Muoto kielii lähinnä autovahvistimien lattanaa profiilia, eikä laite keveydestään johtuen tunnu pysyvän johdotettuna oikein aloillaan. Kaikki testin laitteet soveltuvat yhtälailla perinteisen digitaalisen äänilähteen ja vahvistimen väliin kuin myös tietokoneeseen kytkettäviksi.
Ensivaikutelma ja liitännät
Nimeltään aavistuksen koominenkin Super Pro on reilun tupakkiaskin kokoinen, korttiuritettuun alumiinilaatikkoon pakattu perus-DAC. Testiin valittiin kolme toteutustavaltaan, kohderyhmältään ja hinnaltaan toisistaan poikkeavaa D/A-muunninta. Tämänkertaisessa testissä tarkoituksena oli keskittyä selvästi D/A-muuntimiksi profiloituneisiin tuotteisiin. Jutun julkaisuhetkellä tarjolla oleva värivaihtoehto on vaihtunut mustaksi. Laite on suunniteltu ja kasattu Kiinassa. Ainakin erillinen esivahvistin on tarpeen. Digitaaliosastolta löytyy myös outolintu: RJ-45-liitin, jolle ei tuntunut löytyvän tarkoitusta. Liitäntöjen asettelusta ja koosta päätellen laitetta ei ole tarkoitettu kovin esille asetettavaksi. Liekö testausta vai oikeasti D/A-muunninkäyttöä varten tämä ei käynyt selväksi. VERTAILUTESTI
USB-LIITÄNNÄLLÄ VARUSTETUT D/A-MUUNTIMET
SUPER PRO DAC707 USB BENCHMARK DAC-1 USB AQVOX USB2D/A MKII
T E K S T I : J A R N O R A N N A N PÄ Ä M I T TA U K S E T : R I S TO N I S K A K U VAT J A P I I R R O K S E T : J A R N O R A N N A N PÄ Ä , M A U R I E R O N E N J A VA L M I S TA J AT
Erillisellä D/A-muuntimella voi loihtia vanhaan tuttuun digitaaliseen ohjelmalähteeseen uutta eloa. Muunnin toimitetaan erillisellä teholähteellä varustettuna. Sähkönsyötön lisäksi analogipaneelista löytyy mikro-
72
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_DAC.indd 72
15.10.2008 18:45:41
Koaksiaalinen S/PDIF on poikkeuksellisesti toteutettu Sonyn suosimalla 75 ohmin BNC-runkoliittimellä. Vajaan tonnin hintaluokassa ulkoinen viimeistely jättää hieman toivomisen varaa, mutta toisaalta etupaneelin napit ja potikat kutsuvat tutkimaan, mikä kombinaatio tuottaa miellyttävimmän lopputuloksen. Lisäksi tuote on suunnattu myös videotuotannon ääniraitojen parissa puuhasteleville, ja kyseisessä maailmassa BNC on nk. Ammattilaisia miellyttänee mahdollisuus käyttää AES/ EBUa (Audio Engineering Society / European Broadcasting Union, 110 ohmin XLR). Erillinen esivahvistin on siis tarpeen. Kuulokelähtöjä on yksi kappale. Mukana toimitettavalla adapterilla se voidaan muuttaa RCA:ksi. Väylään liitettynäkin laite tarvitsee erillisen sähkönsyötön. Laitteen valmistaja suosittelee ilmaisten Otachan- ja ASIO4ALL-ohjainten käyttöä laitteen kanssa.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
73
hm_0708_DAC.indd 73
15.10.2008 18:45:49. Kuulokevahvistinkytkentä on rekisteröity tuotemerkiksi asti. Antopuolelta löytyvät Benchmarkin tavoin XLR- ja RCA-liittimet, tosin sillä erotuksella, että ne eivät kumpainenkaan tottele etupaneelin äänenvoimakkuussäädintä. Viereinen neljännestuuman jakki on varattu mikrofonille, jonka vahvistusta säätää oma esiasteen potikka. Erillisiä ajureita ei tarvita, ja laitteen kehutaan kykenevän "läpinäkyvään", bit-transparent streamiin ts. Lähtö
voidaan myös kytkeä Calibrated-moodiin, jossa voimakkuudensäätö on ohitettu. Tässä tilassa kanavatasapaino voidaan hienosäätää laitteen takaa löytyvien trimmereiden avulla. Laatikkoa avatessa ensimmäisenä vastaan tulevat firman ison pampun terveiset, luettelo laitteen aikaisempien mallien nimekkäistä käyttäjistä ja viimeisenä mutta ei toki vähäisimpänä, mittaustulokset. Aqvox on ensivaikutelmaltaan Benchmarkia selvästi teknissävytteisempi laite. Firewirea ei löydy yhdestäkään testin laitteesta. Laite toimii ilman erillisiä ajureita ja tunnistuu sekä aktivoituu USB-väylään kytkettäessä automaattisesti. Jälkimmäinen toimii sekä tulona että lähtönä. Taustana lienee, että BNC on alkujaan sovitettu liitintyyppi eikä RCA:ta ole aikoinaan suunniteltu digikäyttöä silmällä pitäen, saati sovitetuksi. Tason hienosäätö koskee molempia Calibrated-asennossa, ja kummatkin tottelevat etupaneelin 40pykäläistä volume-säädintä Variable-moodissa. Benchmarkin käyttöönotto on sujuvaa, ja mukavan kokoinen laite sopii melkeinpä pöydälle kuin pöydälle. Kuulokkeita aktiivisesti käyttävä osaa arvostaa etupaneelin kahta kuulokeliitäntää, joista vasemmanpuoleinen on break-kytkimellä varustettu ja mykistää takapaneelin lähdöt. Kuten Super Pro, myös Bechmark tunnistuu USB-väylään kytkettynä automaattisesti, ja muutaman sekunnin vartomisen jälkeen musiikkisoitinta ja lempisoittolistaa saakin jo klikata auki. Laitteen valmistajan tiedetään myös palvelevan aktiivisesti harrastajien suosimilla verkkosivustoilla online support jos mikä tuo lisäarvon tunnetta kielitaitoiselle laitteen omistajalle. valmistajan mukaan laite ohittaa Windowsin K-Mixerin. Analogilähdöt ovat releillä viivästetyt. Puuhaa ja säätämistä riittää toviksi jos toiseksikin. Kuulokeliitännät ovat rinnankytketyt; kaverin kanssa kuunneltaessa
MIKÄ IHMEEN ASIO?
ASIO (Audio Stream Input/Output) on alun perin Steinbergin luoma, standardisoitu tapa kommunikoida audiosovelluksen ja -laitteen välillä. 40 ms) ohittamalla käyttöjärjestelmän audiorajapinnat. Etenkin kun Steinberg tuntuu jatkuvasti kehittävän sitä.
kuulokkeiden olisi siten hyvä olla identtiset. audiosovelluksen lähettämä data on identtistä myös laitteelle tullessaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa valintakytkin, joka on tehdasasetuksena Variable-tilassa tällöin etupaneelin äänenvoimakkuussäädin on käytössä. standard de facto. Terävää ja särmikästä ulkokuorta voi hieman häivyttää valitsemalla laitteesta mustakuosinen versio. Windows-käytössä lisähyötynä on lisäksi ns. Laitteen takapaneelissa on lueteltu kunkin liitännän hyväksymä signaalikirjo. Valmistajan mukaan laitteen USB-versio on hyvin uskollinen alkuperäiselle designille. fonitulo, joten periaatteessa Super Prolla voi korvata perusäänikortin toiminnallisuudet, joskin hifikäytössä lisäilo on minimaalinen. Potkun ja swingin loppuessa kesken yleistä antotasoa voidaan nostaa 10 dB poistamalla ohjeissa mainittu, laitteen sisältä löytyvä jumpperi. Korkeampaa resoluutiota mielivä kääntynee automaattisesti fiksumpien protokollien, esimerkiksi S/PDIF:n tai AES/EBU:n puoleen. Signaalitulo valitaan etupaneelin kliksu-kytkimellä neljästä vaihtoehdosta. Benchmark tarjoaa myös omat Wiki-sivustonsa. Reilun tonnin hintaluokkaa edustava Benchmark on mielenkiintoinen tapaus. Digitaalituloista edustettuna ovat balansoitu AES/EBU, koaksiaalinen ja optinen S/PDIF ja USB. Windowsin sisäänrakennettu K-Mixer ei ASIO-rajapintaa käytettäessä pääse pakkomuuntamaan streamia missään vaiheessa 48 kHz:llä näytteistetyksi. Sääli sinänsä, monille tämä voi asettaa kynnyksen laitteen hankinnalle. Tuloliitäntäpuolelta löytyvät tutut koaksiaali-, Toslink- , sekä USB-liitännät. Uudessa Windows Vistassa käyttöjärjestelmän audiorajapintaa on muutettu järkevämpään suuntaan, mutta audiofiilit ja ammattilaiset käyttänevät ASIO-rajapintaa tulevaisuudessakin. Valmistajan mukaan kuulokeaste toimii A-luokassa ja on erilliskomponentein toteutettu. Takapaneelin analogilähtö voidaan valita balansoidusta XLR- tai yksipäisestä RCA-parista. Audioliittimet ovat laadukkaita ja pääsääntöisesti Neutrikin valmistamia. Se mahdollistaa laiteohjainvalmistajille ohjelmointirajapinnan, jonka avulla edellä mainittujen komponenttien välinen latenssi voidaan minimoida (teoriassa n. Esimerkiksi USB-liitännän kautta laite huolii tarkkuudeltaan 16-bittistä, 1148 kHz:llä näytteistettyä signaalia. Pienillä asioilla voidaan parantaa laitteen käyttömukavuutta. bittiidenttisyys, ts
sekä kuulokepäätteen ohjaimeksi. AD-muuntimen ja 20 vaa tasoa ja piirivalmistajan parhaimmistoa. Laitteiden tiedot viittaavatkin 192 kHz näytteistykseen. Signaalin vaihetta kylvetty mm. Benchmarkissa se on varustettu omalla ohjelmoitavalla mikrokontrollerilla ja ohjelmamuistilla. Layout vaikuttaa derin consumer- sekä professional-moodeja "uusiokäyttöiseltä". linjabufferiksi analogilähtöihin, voidaan tarvittaessa kääntää 180 astetta. Vastaanja ottaa näin täyden hyödyn AES/EBU-liitänotin- ja DAC-piirit ovat Cirrus nästä. Suuremman kokoluokan enemmän työtunteja parannettavaakin toki pintaliitoskonkkien orientaatio on uunituksen löytyy. hieman alkuperäisestä signaalista. Komponenttilukumäärä ei alle. vastaanotin-lastulla, joka sisälMolemmat ovat studiolaitteisiin kelpuutettatää mm. Liikennöinti hoituu 44,1 ja 48 fs (fs=näytteistystaajuus), riippuen tietenkin kHz:n signaalilla kumpaankin suuntaan. Liityntäpiiri ymmärtää audiosignaalin siirtoformaattien päälle tässä artikkelissa testattujen laitteiden tapauksessa S/PDIF ja esimerkiksi kotiteatterivahvistimissa myös ääniformaatteja, jotka se osaa jakaa eri dekooderipiireille sen mukaan, onko sisältö moni- vaiko kaksikanavaista. Se sisältänee myös jonkin sortin ohjelmakoodinpätkän bit transparent -streamin toteuttamiseen. Laitekotelo on maadoitettu järkevästi, ja todellakaan ole päätä huimaava, joskaan ei layout-työhön on käytetty normi-hifilaitetta juotosten laatukaan. "Pulse" tuottaa huomattavasti kalliimpaankin laitteeseen. dB:n kiinteän esivahvistuksen
74
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_DAC.indd 74
15.10.2008 18:45:51. Enhienoinen värähtely. Tehonsyötön, kuten muidenkaan lohkojen komponentteja ei ole säästelty. Analogikomponentit on sijoiteltu pitkäsin juotettavia konkkia; paikoittain on joukälti oikeille paikoilleen, eikä niiden laadusta duttu hieman "korjailemaan", jotta viereen voi sanoa pahaa sanaa. USB-lähetinvastaanotin (USB-TRX) hoitaa liikennöinnin ja keskustelun tietokoneen kanssa.
Ylinäytteistystä ja natiivia
Super Pro ja Benchmark eivät anna käyttäjälle mahdollisuutta valita, miten signaali laitteen sisällä käsitellään. Lähetinvastaanottimen virkaa hoitaa ja -kokoisella komponentilla. Natiivin CS4398-DAC-piiri on sigmadelta-tyyppinen. natiivina. teknisesti erittäin puhtaan impulssivasteen Tyypillisiksi sovellusalueiksi valmistaja suositmutta niistää tämäntyyppiselle suotimelle taa mm. Ylinäytteistettäessä vaihtoehdot ovat 32 fs, 64 fs ja 128 mikrofonille. Muunnoksessa aiheusimmäisenä kannen alla silmiin pistää mukatuvan särön vaikutusta voi tutkia kytkemällä vasti ylimitoitettu toroidi. Päätteen luupista löytyy DIY-piireissäkin kovasti käytetty BUF634-draiveri. Toisekseen, tusinalaatikosmönsiirrosta johtuen hieman turhan paljon ta ei ole sattunut löytymään ihan passeleita lämpöä. VERTAILUTESTI USB-LIITÄNNÄLLÄ VARUSTETUT D/A-MUUNTIMET
NÄIN USB ON TOTEUTETTU
Oheisessa piirroksessa on esitetty yksinkertaistettu lohkokaavio, joka havainnollistaa miten USB-liityntä on toteutettu testin D/A-muuntimiin. Viimeksi mainitun liikennöinti on vain yksisuuntaista, muissa vastaanotinpiiri hoitaa myös mikrofoonisignaalin viemisen tietokoneelle.
Audioliityntäpiiri (DAI) käsittelee USB-tuloa kuten mitä tahansa digitaalituloa. NE5532-piirejä on ditheröinti päälle ja pois. Testin kaksi hintavampaa laitetta sisältävät lisäksi erillisen Sample Rate Converter / Up Sample -piirin, joka mahdollistaa nimensä mukaisesti signaalin näytteistyksen muuntamisen esimerkiksi 44,1 kHz->192 kHz. Muista laitteista poiketen Aqvoxissa voidaan valita ylinäytteistetäänkö tulo vai käsitelläänkö signaali Aqvoxissa pärjätään vähän pienemmälläkin muuntajalla. saadaan tehtyä akrobatiasuoriLaitteen digitaalipiirit jatkavat vakuuttavaa tus selvästikin vääränsorttisella linjaa. Signaalinkäsittelyn ja 24 bitin resoluutioon asti. Itse USB-liityntä on kaikissa testin laitteissa toteutettu erillisellä lähetinvastaanotin-piirillä, joka ohjaa liikennöintiä tietokoneen ja laitteen välillä ja joka laitteen sisällä on kytketty digitaaliseen audioliityntäpiiriin aivan kuten mikä tahansa digitaalitulo. tapauksessa digitaalisuotimen tyypin voi vaOminaisuuksiltaan ja tasoltaan se kelpaisi lita kahdesta vaihtoehdosta. "Flat" hyödyntäviä SACD- ja multinormisoittimia. Direct Stream Digital-ominaisuuksia tavanomaisesti osan vasteen yläpäästä. CS8416 erilliskontrolleri TAS1020B, joka mahdollistaa mahdollistaa 32192 kHz sämppoikkeuksellisen 96kHz/24bit-resoluutioisen lätyn S/PDIF-signaalin käytön sisällön toistamisen. Kaikki eivät toki haluakaan vaikuttaa signaalin kulkuun ja käsittelyyn. ammattilaitteista tunnetumpi Asahi-Kasein Toiselta puolelta levy on lähes AK4114, joka ymmärtää channel status decokalustamaton. Aqvoxissa käyttäjä voi itse valita, mihin signaali näytteistetään vai ohitetaanko toiminnallisuus tyystin. Laitteen etuosa ottaa heikohkosta lämjäljiltä mitä sattuu. puolestaan takaa maksimaalisen suoran taaAntoasteeksi on valjastettu LT1365-kaksikko. Aqvoxissa ja Super Prossa USB-vastaanotin on kuluttajalaitteisiin soveltuvaa tasoa. USB-liikennöintiä hoitelee TI:n taipuisa Logicin valmistamia. Simppelisti toteutetun Super Pron muunnin sisältää
interpoloinnin ennen sigma-deltaa, ja Benchmarkissa kaikki tiet johtavat näytteistyksenmuunnospiirin lävitse. USB muunnoksen hoitelevat Linearin AD1896Aon toteutettu erillisellä lähetin upsampling- ja AD1853-sigmadelta-piirit. Sen nälkäisille on tarjolla vallan muuta. Benchmarkilla näemmä Kurkistus konehuoneen puolelle osataan myös tuotteistusbisnes; kovasti TI:n suosittamalta peruskytkennältä haiskahtava Super Pron minimalistinen linja jatkuu myös tekele on saanut alistua HPA2-tuotemerkin konehuoneessa. Benchmarkissa ja Super Prossa tällaista mahdollisuutta ei ole. juusvasteen, mutta jyrkemmästä estokaistasBenchmarkin positiivinen ensi- ja käyttöta on seurauksena yksikköimpulssivasteen vaikutelma ulottuvat sisuskaluihin asti. DACin toiminnan kannalta tärkeimmät osaset ovat digitaalinen audioliityntäpiiri (DAI Digital Audio Interface) ja itse D/A-muunnin
Äänilähteenä käytettiin CD-levyjä. Risto Niska
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
75
hm_0708_DAC.indd 75
15.10.2008 18:45:53. Antoimpedanssit ovat kaikissa riittävän pieniä. Kaikki digitaalitulot USB mukaan lukien reititetään vastaanotinpiirin, AK4124upsampling- ja PCM1796-muunninpiirien kautta; kummallekin kanavalle löytyy oma DA-muunninpiirinsä. Powerilohko on täysin omalla levyllään, eikä ylimitoitetulle toroidille ole nähty tarvetta. Kaikki mittaukset tehtiin USB- ja RCA-liitäntöjä käyttäen. Foobar2000:n oma ASIO-tuki ei suostunut toimimaan aivan kaikkien laitteiden kanssa ainakaan ohjelman 0.9.5.5-versiossa. Sen DAC-osio on ohitettu. Digitaalipiirejä lukuun ottamatta lähes kaikki komponentit ovat läpijuotettavia. USB:n ja Toslinkin syöttämänä laite ymmärtää 48kHz/16bitsignaalia, muut digitaalitulot tulkkaavat aina 192kHz/24-bittiin asti.
Näin laitteet kuunneltiin
Testin tarkoituksena oli selvittää USB-liitännällä varustettujen D/A-muuntimien äänenlaatua kyseessä olevaa liityntää käytettäessä. Valinnalla ei ole merkittävää vaikutusta upsamplingin ollessa käytössä. Muita testin laitteita suurempi levypinta-ala näkyy väljempänä komponenttisijoitteluna. Plug-inin voi ladata oheisista linkeistä. Osa laitteista toimi Plug and Play -periaattella, Aqvox vaati ainakin allekirjoittaneen testaamissa kannettavissa ASIO4ALLin asentamista. Vastaava löytyy myös hyvin yleisesti käytetylle Foobar2000-ohjelmalle. Sen käyttö edellyttää soitto-ohjelmalta ASIO-tukea. Aqvoxin digitaalisuodin on valittavissa kahdesta vaihtoehdosta. Super Prota ei edellisestä johtuen tule missään nimessä käyttää DC-kytketyn vahvistimen yhteydessä. Kuunteluarvioiden perusteella voisi vetää johtopäätöksen, että laadukkaasti toteutettu muunnin on varteenotettava vaihtoehto myös tietokonekäytössä perinteisen hifikäytön lisäksi.
MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI
Yhdessä vakavia ongelmia Muuntimien taajuusvasteet ovat perusasetuksilla käytännössä viivasuoria. USB:lle on oma BurrBrownin valmistama piiri, joka sisältää myös ADC:n mikrofonille. DAC MKII:ssa on käytetty Benchmarkista tuttua vastaanotinpiiriä. Tämän mahdollista vaikutusta toistoon on vaikea arvioida. Testin soittimena toimi WinAmp-ohjelma höystettynä erillisellä ASIO-plug-inilla. Liittimet ovat peruslaadukkaita, potentiometrit taasen hieman heikohkoa tasoa. Tarkemman tarkastelun jälkeen lopputulos tosin vaikuttaa hieman keskeneräiseltä, eikä systemaattisten jälkikorjausten laatukaan ole aivan kauneinta katseltavaa. Häiriöetäisyys- ja säröarvot ovat useimmiten moitteettomia. Super Pron antoon ilmestyy suurilla signaalitasoilla taajuudesta ja kuormituksesta riippuva suuri tasajännitekomponentti (noin 1,5 V). Ilman upsamplingia "pulse"-suotimen yksikköimpulssivaste on hyvin lyhyt ja taajuusvasteessa näkyy ratkaisulle ominainen diskanttivaimentuma. Kanavatasapainoissa ei ole huomautettavaa Benchmarkin voimakkuussäädöstä johtuvia hieman turhan suuria virheitä lukuun ottamatta. LINKKEJÄ
ASIO4ALL: http://www.asio4all.com/ Otachan-ASIO-plug-in (WinAMP ja Foobar2000): http://otachan.com/ Benchmarkin Wiki-sivusto: http://extra.benchmarkmedia.com/wiki/index.php/ Main_Page
Aqvoxin layout on jaettu useammalle piirikortille, analogia- sekä digitaalilohkot on erotettu omiin karsinoihinsa. Super Pro tekee poikkeuksen surkeilla häiriöetäisyys- ja pienen tason särölukemillaan. Digitaalista signaalipolkua pyrittiin samankaltaistamaan testilaitteiden välillä ohjaamalla sisältö ASIO4ALL-rajapinnan kautta
Ääni ei ole miellyttävin mahdollinen, mutta nopea ja energinen esitys saavat tummasoundiset levyt heräämään eloon. Laite on suhteellisen laadukkaasti toteutettu, ja mittaustuloksetkin ovat hyvät. Musiikki ei aina kuulosta korostuneen miellyttävältä, mutta jalan soundi saa kyllä vipattamaan. Testin ainoana etupaneelista löytyy virtakytkin.
Kuulokeanto on tarpeeksi matalaimpedanssinen 32 ohmin kuulokkeille, ja kuulokevahvistimen A-luokan kuulee myös käytännössä. VERTAILUTESTI USB-LIITÄNNÄLLÄ VARUSTETUT D/A-MUUNTIMET
AQVOX USB2D/A MKII
Aqvox on muihin testin muuntimiin nähden järkälemäinen, vaikka täyttääkin ainoastaan yhden räkkikoon (1 unit). Tosin pienitöisillä muutoksilla saatettaisiin päästä yllättävänkin hyviin lukemiin ja studiossa hääräävien suosioon komponenttien lukumäärässäkään ei ole näemmä tässä hintaluokassa tarvinnut säästellä. Suositellaan säädönnälkäiselle. Mustalla kuosilla voi hakea ensiapua laitteen häivytykseen. Päältäpäin laite voi monen mielestä olla hieman krouvi. Jos lievä viileys ei haittaa, ja muuntimen seuraksi saa lämminhenkistä oheiskalustoa, on kyseessä aika toimiva ratkaisu.
Power-lohko omalla levyllään. Testin ainoana Aqvox mahdollistaa ylinäytteistyksen valinnan. Valmiiksi päälle liimatuista esityksistä saattaa tulla turhankin kuivakoita luonteeltaan. Kuuntelussa laitetta pidettiin erityisen skarppina, joskin ajoittain kuivakkuus saattoi niistää parhaimman elävyyden joistain äänitteistä. Näiden tulisi olla kohdallaan jo tässä hintaluokassa.
Hinta: 998 Mitat (l x k x s):43,5 x 5,9 x 29 cm Massa: 2,8 kg Lisätietoja: AVI-Palvelu Arminen, puh. Analogi- ja digitaalisignaalit on pääsääntöisesti jaettu omiin lohkoihinsa.
Mittaustulokset
Häiriöetäisyys, CCIR, - 80 dB signaalilla: Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB: Antojännite, 1 kHz, 0 dB: Antoimpedanssi, 1 kHz: Kanavatasapaino, 1 kHz -linja-anto: -kuulokeanto 1 mW/32 ohmiin teholla: Kuulokeannon impedanssi, 20 Hz/1 kHz:
103 dB 0,03/0,8 % 2,0 V 120 ohmia
0,1 dB 0,3 dB 15/14ohmia
76
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_DAC.indd 76
15.10.2008 18:45:53. 044 338 6247, www.stereo.fi, www.aqvox.de + + - - Iskevä ja avoin ääni Liitännät Viileäsävysyyteen taipuvainen Ei esivahvistimen antoa
KUUNTELUARVIO
Mikael Nederström
Iskevästi kasassa (ääni 8,5)
Viileäsävyinen mutta muuten varsin kelvollinen sointi, joka iskevyydessä ja avoimuudessa on kertaluokkaa muuta joukkoa edellä. Arvosanaa tiputti viimeistelemätön suunnittelu ja esivahvistinannon puute. Basso on tymäkkä ja tukeva, joten erotteleva ja dynaaminen soundi toimii alimpiin taajuuksiin saakka. Vaihtoehdot ovat 32 fs, 64 fs ja 128 fs. Aqvoxin laitekotelon suomaa tilaa on hyödynnetty, ja tehonsyöttö on sijoitettu omalle levylleen
Kontrolli kuuluu myös peltisoundeissa, jotka helähtävät harvinaisen hallitusti. Mittaustulokset ovat moitteettomat ja kuulokeannon impedanssi esimerkillisen matala. Muunnin on kertaluokkaa kirkkaamman, läheisemmän ja ajoittain myös erottelevamman kuuloinen kuin vertailusoitin. Basso on napakka, joskin siitä saattaa puuttua mehevin jyske ja sävykkyys. Kuulokevahvistimen lisäksi myös muita laitteen osasia on saatettu tuotemerkin alle, joka hieman huvittaa alan ihmistä. Yleissoundi on siisti, avoin ja kontrolloitu bassoa myöten. Äänimaailmassa huokui yleinen kontrolli ja siisteys. Pitkälti vanhaan designiin pohjautuvana USB-liitännän toteuttaminen nostaa katteen suunnittelu-, komponentti- sekä tuotantokulut huomioon ottaen pilviin.
Hinta: 1 295 Mitat (l x k x s): 24,9 x 21,6 x 4,5 cm Massa: 1,6 kg Lisätietoja: Highend Studio Finland Oy, puh. Esivahvistimen anto on mukava lisä, jota ei muista testin laitteista löydy. Käytettävyys on erinomaista ja loogistakin. Hifimaailman referenssisoitin jäi ajoittain heikommaksi erottelevuudessa. (09) 4553 685, www.highendstudio.fi, www.benchmarkmedia.com + + + - - Erotteleva, siisti ja kontrolloitu ääni Laadukas design (sähköinen ja tuotteistus) Liitännät Ajoittain turhan kuivakka USB:llä varustetun version hinta
Silmiinpistävintä on mukavasti ylimitoitettu toroidi. Benchmark on varsin laadukkaasti konstruoitu tuote niin komponenteiltaan, liittimiltään kuin niiden sijoittelultaankin. Layouttiin on käytetty normihifilaitetta enemmän suunnitteluaikaa
KUUNTELUARVIO Mittaustulokset
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB Antojännite, 1 kHz, 0 dB Antoimpedanssi, 1 kHz Kanavatasapaino, 1 kHz -linja-anto 0/-30 dB -kuulokeanto 1 mW/32 ohm Kuulokeannon impedanssi, 20 Hz/1 kHz 108 dB 0,005/0,8 % 2,8 V alle 50 ohmia Mikael Nederström
Siististi kontrollissa (ääni 8,5)
Äänellinen ero vertailusoittimeen on yllättävän suuri. Aika hyvä kokonaisuus silti, joka kaipaa seurakseen lämminhenkistä ja eloisasoundista oheiskalustoa.
0,1/1,1 dB 0,7 dB alle 1/ alle 1 ohmi
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
77
hm_0708_DAC.indd 77
15.10.2008 18:45:55. Siisti on myös laitteen ulkoasu. Tarkkuuden ja kontrollin kääntöpuolella piilee kuitenkin pientä kuivakkuutta, joka niistää joistakin äänitteistä eloa ja iloa. Tässä suhteessa reheväsoundinen vertailusoitin on vahvoilla. Loppuarvosanaa heikentää USB-liitännällä varustetun version perusmalliin nähden kallis hinta. Erottelussa ei silti ole moittimista. Häiriöetäisyys on erinomainen. BENCHMARK DAC1 USB
Benchmark on kaikin puolin hyvin suunniteltu D/A-muunnin
Mittauksissa ilmenneeseen DC-tasoon tulee suhtautua vakavasti.
Laitetta ei voi suositella käyttömukavuutta arvostavalle. Kyseinen tuote ei ole selvästikään ainoa, johon piirilevyä käytetään.
KUUNTELUARVIO
Mikael Nederström
Mittaustulokset
Häiriöetäisyys, CCIR, -80 dB signaalilla Harmoninen särö, 1 kHz, 0/-60 dB Antojännite, 1 kHz, 0 dB Antoimpedanssi, 1 kHz Kanavatasapaino, 1 kHz 70 dB 0,02/6,3 % 2,3 V alle 50 ohmia 0,0 dB
Ilmavan avara (ääni 8)
Kauttaaltaan pehmoilevampi ja ilmavampi kuin samassa sessiossa kuunnellut muut muuntimet. Erillinen esivahvistin lienee paikallaan myös herkkyyssäädettäviä aktiivikaiuttimia käytettäessä. Lähtötasonsäädön puuttuminen heikentää laitteen käyttömahdollisuuksia. Laadukkaasta muunninpiiristä huolimatta laite ei yllä yhtään hintaluokkaansa korkeammalle tasolle. Äänikuvallisia asioita analysoidessa ilmavuus saattaa olla jopa liioiteltua, sillä leveä äänimaisema on melkoisen yksitasoinen. Soundi on jopa siinä mielessä analogimainen, että yleissävy on enemmänkin pehmeä ja etäinen kuin erottelevan skarppi. Piirilevy on epätasapainoisesti kalustettu. Laitteessa ei ole myöskään erillistä virtakytkintä. Keveydestä ja liittimien sijoittelusta johtuen Super Pro DAC Prota ei välttämättä saa sijoitettua mieleiselleen paikalle. 160 euron hinta ei päätä huimaa, eikä laitetta ole koollakaan pilattu. Diskantissa saattaa olla tiettyä sihahtelua, mutta rasittavaksi sointia ei saa millään ilveellä. Käytännössä tämä kuuluu syvyysulottuvuuden latistumisena ja akustiikan välittymättä jättämisenä. Kokonaisuus on mukava kuunneltava, joskaan ei aivan tasavahva esitys.
78
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_DAC.indd 78
15.10.2008 18:45:59. Rakenne on ristiriitainen: toisaalla tilaa, toisaalla ahdasta. Joskaan soundissa ei ole sitä viimeistä lämmintä henkeä, mikä usein leimaa laadukasta analogialaitteistoa. Mittauksissa ilmeni vakavia puutteita, mutta toisaalta kuuntelussa laite todettiin rasittamattomaksi ja jopa analogista toistoa muistuttavaksi. VERTAILUTESTI USB-LIITÄNNÄLLÄ VARUSTETUT D/A-MUUNTIMET
SUPER PRO DAC707 USB
Super Pro DAC on edullinen vaihtoehto erillismuuntimen nälkäiselle. Super Prohon kytkettynä esivahvistimen tulossa tulee olla DC-komponentin poistava sarjakondensaattori.
Hinta: 160 Mitat (l x k x s): 7,8 x 2,6 x 6,4 cm Massa: 112 g Lisätietoja: Musiikin.com, www.musiikin.com + Pieni koko + Sointi miellyttävä, jopa "analoginen" - Yksiulotteinen soundimaailma - Heppoinen johdotettuna - Epämääräinen DC-taso analogiannossa
Super Pro DACissa on käytetty sekä pintaliitos- että läpijuotettavia komponentteja
Matti Otala, TIM-särö ja The 2 Channel Audio Power Amplifier olivat kova juttu 1970-luvun audiomaailmassa.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
79
hm_0708_DAC.indd 79
15.10.2008 18:46:04. Gradient, Amphion, Penaudio... (ELECTROCOMPANIET) THE 2 CHANNEL AUDIO POWER AMPLIFIER
NOSTALGISTA HIFIÄ
pohjoinen ulottuvuus
T E K S T I : J A A K KO E R Ä P U U | K U VAT : M A U R I E R O N E N
Hifin historian
Hifin kansainvälisillä pelikentillä käsite Suomi kytketään useimmiten muutamaan kaiutinvalmistajaan. Täkäläinen tietotaito nousi kuitenkin globaaliin tietoisuuteen vahvistinteknologian kautta
Kohu TIM-särön ympärillä laantui vuosi vuodelta. Ystävällisen omistajan suosiollisella avustuksella tutkittavaksi saatu yksilö rantautui maahan tällä vuosituhannella, Ruotsin kautta. Legendaarinen etu-/päätevahvistinkaksikko Citation XXP/XX, Harman Kardonin jumalattoman järeä lippulaivapari on himoittu ja arvostettu keräilykohde yhä, ja se on jättänyt lähtemättömän merkin myös kirjoittajan tajuntaan. Niin, että osattiin sitä "testivoittajien" perässä juosta jo iloisella 70-luvullakin. Toki Otala suunnitteli vahvistimia myöhemminkin. Vaan eipä noita juuri näy suuren maailman markkinoillakaan.
80
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_otala.indd 80
15.10.2008 18:57:21. Näin syntyi vahvistin nimeltä OtalaLohstroh, jonka nimen toinen osa juontaa juurensa Otalan kanssa yhteistyötä Philipsin puolijohdelaboratoriossa tehneestä hollantilaisinsinööristä. Kaupallisen version nimeksi tuli sitten kuitenkin Otalan myötävaikutuksella The 2 Channel Audio Power Amplifier, millä nimellä vahvistin oli tuotannossa viitisen vuotta. NOSTALGISTA HIFIÄ (ELECTROCOMPANIET) THE 2 CHANNEL AUDIO POWER AMPLIFIER
K
olmen maagisen kirjaimen, T(ransient) I(nter) M(odulation) myötä audiomaailmaa kohauttanut tekniikan tohtori Matti Otala julkisti vuoden 1973 AES-konferenssissa (Audio Engineer Society) tutkimustyönsä tulokset. Siitäkin huolimatta, että tuolloin palvottiin edistyksellisiä puolijohteita ja vannottiin niillä helposti saavutettavien satojen wattien nimeen, mikä olikin sangen ymmärrettävää, sillä tuon ajan kaiuttimet olivat enimmäkseen varsin epäherkkiä epeleitä.
Mitään valtavaa myyntimenestystä T2CAPA:sta ei kuitenkaan tullut, vaikka se tietynlaiseen kulttiasemaan myöhemmin ylsikin. Abrahamsen innostui OtalaLohstrohvahvistimesta siinä määrin, että valmisti erän prototyyppejä sen pohjalta. Otala ei kuitenkaan tyytynyt esitelmöimään löydöksestään ainoastaan teorian tasolla, vaan suunnitteli tutkimustensa tueksi vahvistimen, jossa tuota katkoäänten vääristyneisyyttä pyrittiin minimoimaan muun muassa negatiivisen vastakytkennän vähäisyyden, erinäisten kompensaatiopiirien ja symmetrisen signaalitien avulla. Tänään nuo maagiset kirjaimet tulevat vastaan vain näissä nostalgisissa tarinoissa. Pahimmaksi toistoa vääristäväksi tekijäksi Otala nosti TIM-särön ja sai aikaan melkoisen debatin alan asiantuntijoiden parissa. Siinä talon referenssit joutuivat nöyrtymään, vaikka ajan hengessä vierailevista tähdistä heikkouksia esille poimittiinkin. T(otal) H(armonic) D(istortion) oli perinteisesti ollut kaiken pahan alku ja juuri, joka piti nitistää prosentin tuhannesosien tasolle, jotta vahvistin olisi varteenotettava toistokapine. Kas tuolloin suomalaiset kaiutinsuunnittelija/ hifitoimittajat olivat oikeassa ja koko muu maailma väärässä. Suomeen The 2 Channel Audio Power Amplifieriä ei tuotu ainakaan virallisia teitä. Norjalaisvoimin päivitetyt, myöhemmät versiot aiheesta kantoivatkin sitten jo Electrocompanietin logoa.
Lentävä lähtö
2 x 25 watin tehoinen ja pääosin A-luokassa toimiva The 2 Channel Audio Power Amplifier sai lentävän lähdön hifipiirien tietoisuuteen tavalla, joka yllätti Abrahamseninkin. Electrocompanietin maahantuontikin alkoi vasta lähempänä 1990-lukua. Protot vaikuttivat niin lupaavilta, että vahvistin päätyi tuotantoon. Tästä puuhastelusta sikisi
vähän myöhemmin yritys, joka sai nimen Electrocompaniet. Otalan opit ja hänen kehittelemänsä vahvistimen kytkentäkaaviot kulkeutuivat sittemmin AES-symposiumiin osallistuneen norjalaisen hifiharrastaja/tuottajan mukana vuonojen maahan, jossa eräs Per Abrahamsen -niminen henkilö kumppaneineen puuhasteli äänentoistolaitteiden, enimmäkseen kaiutinten, kanssa. Vähän samoin kävi Otalan teeseillekin. Nyt jo edesmenneen hifilehden kuunteluhuoneessa elettiin noin neljännesvuosisata sitten poikkeuksellisia hetkiä, kun äänessä olivat itsensä suunnittelijan tilaisuuteen lainaamat Citation-jätit, jotka ajelivat mittavia, Otalan USA:sta tuomia Acoustat ESL -paneeleja. Yksi vahvistimista oli nimittäin kulkeutunut rapakon taakse ja päätynyt Audio Critic -julkaisun testiin, jonka lopputulema kiteytyi paljon puhuvaan toteamukseen: "The best sounding small amplifier in the world!" Tuon testin perusteella Norjaan alkoi sadella tilauksia sellaista tahtia, että aloitteleva pienvalmistamo oli helisemässä. Kehitys kun edistyy ja tuo tulleessaan uudet kirjainyhdistelmät, vaikka vanhojen validiutta ei täysin kumottaisikaan. Otalan mukaan pääsyy transistorivahvistinten äänenlaadullisiin ongelmiin löytyy niiden epätyydyttävästä särökäyttäytymisestä
Eloisimpiin lajitovereihinsa verrattuna vahvistin vaikuttaa aavistuksen askeettiselta, mutta kun tulee matalan jysähdyksen paikka, veteraanivahvain selvittää tilanteen vakuuttavalla voimalla. Kirjoitushetkellä silmiin sattui vain yksi myynti-ilmoitus, jossa syystäkin harvinaisuudeksi mainittua vahvistinta kaupiteltiin 700 euron hintaan.
Hillittyä vakuuttavuutta
Yli kolmikymmenvuotias The 2 Channel Audio Power Amplifier edustaa kunnialla hifin karun pelkistettyä koulukuntaa, siis ulkoisesti. "The best sounding small amplifier in the world". Joitain reunaehtoja vahvistin kyllä asettaa optimille toistolle, sillä sen ottoimpedanssi on vain parin kilo-ohmin luokkaa, mikä edellyttää poikkeuksellisen pientä etuvahvistimen antoimpedanssia, jotta sovitusongelmilta vältyttäisiin. Vähemmän on enemmän -ajatusmalli ja signaaliteiden pituuden minimointi eivät olleet lyöneet itseään läpi vielä 1970-luvulla. Itse asiassa T2CAPA välittää musiikkia puolijohdeperustaiseksi laitteeksi suhteellisen täyteläisin sävyin. Ehkä nyt ei enää sentään, mutta varsin hyvin käyttäytyvä ja musiikille oikeutta tekevä vanhempi laiteyksilö kuitenkin. Dynamiikkaakin tuntuu esiintyvän. Kannen alta paljastuu kuitenkin kunnioitettava määrä komponentteja. Vähemmän on enemmän -ajatusmalli ja signaaliteiden pituuden minimointi eivät olleet lyöneet itseään läpi vielä 1970-luvulla."
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
81
hm_0708_otala.indd 81
15.10.2008 18:57:23. Kenties TIMsärön niistämisessä oli päinvastaisista huhuista huolimatta sittenkin ideaa...
"Kannen alta paljastuu kunnioitettava määrä komponentteja. Kaiuttimien virkaa toimittivat kuunteluissa Totem Arrot, nuo neliohmiset, rakastetut ja inhotut 87 dB/W:n herkkyydellä varustetut sirot paalut. A-luokkaiseksi koneeksi vahvistin käy yllättävän viileänä, mutta sen soinnista on kuitenkin vaikea löytää koleuden kosketusta. Siitäkin huolimatta, että toistoa voisi pitää hyvinkin kontrolloituna. Toistokaistan ylemmät osatkin hoituvat ilman kliinisyyden tuntua, jopa hillityin äänenpainoin. Tästä syystä vahvainta kuunneltiin omistajan varta vasten päätteen
eteen konstruoiman passiivivaimentimen kumppanina. Ja mikäs siinä, lopputuloshan ratkaisee, ja tässä suhteessa suurimmaksi osaksi A-luokkaisena toimivalla päätevahvistimella ei ole mitään häpeämistä tämän päivän tarjontaa vasten peilattuna
Bookmark, jolla voi tallentaa soittimen muistiin tilapäisiä kirjanmerkkejä; Capture, jonka painallus korvaa Oppon logon sillä hetkellä ruudulla näkyvällä kuvalla; HDMI, jolla resoluution vaihtaminen käy kiitettävän näppärästi sekä Zoom, jolla selataan kuvakokoja. Lisäksi soittimen ohjelmiston voi päivittää suoraan muistitikulta, mikä on paljon kätevämpää kuin päivitystiedoston polttaminen CD-levylle. CIH-harrastajat (Constant Image Height, eli 2,35:1-kangasta käyttävät) ovat varmasti kiitollisia Stretch-vaihtoehdosta, joka tekee kuvalle 1.33x-venytyksen pystysuunnassa. Niiden tallentuminen selkäytimeen kestää kotvan jos toisenkin. 16:9 Wide -tilassa soitin levittää 4:3-kuvan koko ruudun levyiseksi alkuperäisestä kuvasuhteesta välittämättä. Samaiselta välilehdeltä löytyy myös lomituksen poiston asetus, joka ohjaa Anchor Bayn prosessoria. Subtitle Font -asetus tarjoaa kolme eri tekstikokoa, mutta säätö pätee vain erillisellä tekstitiedostolla varustettuihin videotiedostoihin. USB-liitäntä on kuitenkin hieman hankalassa paikassa liian lähellä muita liittimiä. Pehmeät ja suttuiset DVD.t kaipasivat +1:n verran terävöitystä, mutta sitä suuremmat arvot toivat liian näkyvinä esiin ylimääräisiä ääriviivoja ja muita liiallisen terävöityksen jälkiä. 983H:n kaukosäädin on Oppolle ominaisesti tungettu tupaten täyteen erikokoisia ja -muotoisia nappuloita. PAL-levyillä voi tarvita 2:2 Even tai 2:2 Odd -asetuksia. Lippulaivastatuksen mukaisesti soitin on kiedottu tyylikkääseen kangaspussiin, jonka suu on suljettu tarranauhoilla. Asetus vaikuttaa vain HDMI-antoon, samoin kuin sen alla oleva Video Mode, joka määrää käytetäänkö NTSC/ PAL-muunnoksiin Mediatekin vai Anchor Bayn prosessoria.
Liitännät
Takapaneelissa majailevat DVD-soittimille tyypilliset liitännät, kuten videon komponentti-, komposiitti- ja S-videoanto. KOKEILU
DVD-SOITIN OPPO DV-983H
High-endiä halvemmalla
T E K S T I J A K U VAT : P E T R I T E I T T I N E N
Oppon todennäköisesti viimeinen DVD-soitin ennen valmistajan siirtymistä Blu-ray-aikakauteen tarjoaa high-end-luokan kuvaprosessointia ja monipuolisen mediatoistimen ilman high-end-luokan hintalappua.
DV-983H on Oppon soitinmalliston lippulaiva, jonka repertuaariin kuuluvat paitsi CD- ja DVDlevyt, myös SACD, DVD-Audio ja moninaiset mediatiedostot. Komponenttiliitännästä saa ulos vain lomitettua 480/576-kuvaa, mikäli HDMI on kytketty päälle. tioita aina 1080p:hen saakka, mutta kopiosuojattuja levyjä toistettaessa komponentin resoluutio on rajattu 480/576p:hen. Tarvikepaketissa on kaukosäätimen ja sen patterien lisäksi komposiittivideojohto sekä paksu mutta letkeän taipuisa HDMI-johto. Äänilähtöjä on tavallista runsaammin: optisen ja koaksiaalidigitaaliannon lisäksi 983H:ssa on 7.1-kanavainen analogianto, jonka voi asetusvalikossa kytkeä myös stereoksi tai 5.1-kanavaiseksi. Soittimen takaa löytyy myös USB 2.0 -standardin mukainen USB-liitäntä, joka tukee muistitikkuja ja FAT16/FAT32-formatoituja kiintolevyjä sekä massamuistina toimivia MP3-soittimia. Käyttömukavuuden kannalta parempi paikka USB:lle olisi ollut etupaneelissa, josta sille olisi järjestynyt helposti tilaa. Käyttöohje ei kuitenkaan takaa, että infrapunasignaalien välitys toimii muiden kuin Oppon valmistamien laitteiden kesken. DVD-levyn tekstityksen kokoa ei voi muuttaa, eikä käyttöohje mainitse mitään tekstien siirtämisestä pystysuunnassa Videoasetusten välilehdeltä löytyvä terävyyden säätö on kerrankin käyttökelpoinen, kunhan käyttäjä muistaa pysytellä kohtuuden rajoissa. RS-232C-kontrollikoodeja ei listata käyttöohjeessa, vaan ne pitää pyytää erikseen Oppolta. Automaattitila osoittautui testeissä vallan toimivaksi, mutta erikoistilanteita varten prosessorin voi pakottaa filmi- tai videotilaan. TV:n kuvakooksi tarjotaan neljä vaihtoehtoa: 4:3 P/S, 4:3 LBX, 16:9 Wide ja 16:9 Wide/Auto. Komponenttianto tukee myös HD-resoluu82 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Säätö poikineen
Oppon lievästi sanoen rumissa valikoissa on roppakaupalla säädettävää. Zoomnapin takomisella löytyi vaihtoehto Under Scan, joka näytti koko kuvan leikkaamatta reunoja. 1:1-tilassa kuvan reunoilta leikkautui viisi prosenttia, kun soitin oli kytketty Sony KDL52W4000 -televisioon HDMI-johdolla. Oppo on muistanut erikoisasennuksien tekijöitä RS-232C-liitännällä sekä infrapunasignaalien otto- ja antoliittimillä. Monet DVD:t näyttivät luonnollisemmalta, kun terävöityksen asetti 1:een. tettavan materiaalin kuvasuhteen ja näyttää 4:3-materiaalin oikeassa kuvasuhteessa mustien reunapalkkien kera. HDMI:n voi myös kytkeä antamaan 5.1-kanavaista PCM-ääntä enintään 192 kilohertsin näytteenottotaajuudella, jolloin soitin purkaa ääniraidan itse PCM-muotoon. HDMI-ääniannon Raw-tilassa Dolby Digital- ja DTS-ääniraidat siirtyvät sellaisenaan HDMI:n yli vahvistimen purettavaksi. Pääasialliseksi annoksi on kuitenkin suunniteltu HDMI, josta kuvan saa ulos parhaimmillaan 1080p-resoluutioon skaalattuna. 16:9 Wide/Auto -tila haistelee tois-
- Kaukosäätimen näppäinpaljous hirvittää heikompia.
hm_0708_otala.indd 82
15.10.2008 18:57:24. Käyttöohjeen mukaan säädön nolla-asennossa kuvaa ei terävöitetä, mutta silmät kertoivat toisenlaisen tarinan. Perinteisten toimintojen oheen on mahtunut mm
Tekstitystiedostoista toimivat .srt, .sub, .ssa, .smi sekä DVD:ltä ripattu .sub + .idx, joskin hieman epävakaasti. Äänitiedostoista toistuivat MP3, MP3 pro, WMA9 ja OGG vorbis. DivX3), MPEG4 ASP (sis. Molemmat tekevät kerrassaan erinomaista jälkeä, kuten HQV Benchmark -levyjen testit osoittivat. vahvistimen jatkeena olevan TV:n virran kytkeminen) aiheutti toistoon useamman sekunnin tauon. NTSC-testeistä soitin keräsi erittäin kiitettävät 110/130 pistettä. 983H ei tue SACD:n DSD-formaattia; sekä SACD:n että DVD-Audio-levyn ääni lähtee soittimesta ehtana PCM:nä. Ymmärrystä ei riittänyt AAC:lle, WMA9 pro:lle, MPC:lle, FLACille tai tiedostomuotoon tallennetulle Dolby Digitalille ja DTS:lle. Sen kyvyt kartoitettiin DivXtestilevyllä, joka sisältää 116 erilaista kuva-, ääni- ja videotiedostoa. Mikäli olet vielä tässä maailmanhistorian vaiheessa hankkimassa laadukasta DVD-soitinta Bluray-soittimen sijaan, tarjoaa DV-983H ylittämättömän hinta/laatusuhteen.
Monitaitoinen mediatoistin
Oppo on jaksanut panostaa myös 983H:n mediatoistimeen. Eroa aitoon HD-kuvaan on kuitenkin valovuosia, sillä paraskaan skaalaus ei tuo takaisin kuvasta kertaalleen hävitettyä detaljia. Yli PAL-resoluution kuvaa 983H ei suostunut esittämään mutta toisti tiedoston sisältämän äänen, mikäli äänikodekki oli tuettujen joukossa. Myös monilla ääniraidoilla ja tekstityksillä varustetut videotiedostot toimivat; kieliä/tekstejä pystyy vaihtamaan kaukosäätimen audioja subtitle-napeilla DVD:n tapaan. TV-formaattituen ja helpon aluekoodittomuuden (Google on ystäväsi) takia soitin testattiin sekä NTSC- että PAL-formaattien HQV Benchmark -levyillä. Parin tunnin testisessio paljasti, että 983H on varsin kaikkiruokainen mitä ääniformaatteihin ja SD-resoluution videomateriaaliin tulee. Monikanavamusiikki toistui erittäin tarkasti ja kirkkaasti ehkäpä liiankin, sillä soundi alkoi käydä rasittavaksi jo kuuntelusession toisella tunnilla. CUE, chroma upsampling error). Monikanavamusiikkia
983H toistaa SACD- ja DVD-Audio-levyiltä stereoäänen lisäksi monikanavaiset ääniraidat. Konteista kelpasivat .avi, .divx, .ogm, .wmv ja .mp4. MPEG4 AVC ei kelvannut missään profiilissa tai resoluutiossa. Oppo on toteuttanut huippuluokan soittimen, joka yltää suorituskyvyssä ja kuvanlaadussa markkinoiden parhaiden DVD-soittimien tasolle mutta on hinnaltaan huomattavasti pahimpia kilpailijoitaan edullisempi. Soittimella oli pieniä hankaluuksia levyjen lukemisessa, mikä ilmeni toiston ikävänä pätkimisenä keskimäärin kaksi kertaa tunnissa. Oppon tekemää DVD-kuvan skaalausta verrattiin myös Sonyn Full HD -television skaalaukseen ja vaikka ero ei ollut järisyttävä, vaikutti Oppon skaalaama kuva ainakin näennäisesti terävämmältä ja yksityiskohtaisemmalta. XviD, DivX46, NeroDigital ASP) ja WMV9. Videokodekeista kelpasivat mm. Kun television asetukseksi on valittu Auto, loikkaa soitin oletuksena 60 hertsin tilaan, mutta toistaa PAL-formaatin sisällön tietysti 50 hertsin taajuudella. Kopiosuojauksen ja kaistanleveyden puutteen takia monikanavaääntä ei tosin saa ulos optisesta tai koaksiaaliannosta, mutta HDMI:llä ja analogiannoilla pääsee nauttimaan aidosta monikanavamusiikista. Käyttöohje tosin varoittaa, että median sisältämien hakemistojen ja tiedostojen määrän tulisi jäädä alle 600:n.
Kullatut liittimet aina HDMI:tä ja USB:tä myöten.
Testituloksia
983H:n hintalappu selittyy ainakin osaksi sillä, että sen sisällä hyrrää kokonaiset kolme prosessoria. Mediatek syöttää kahta Anchor Bayn prosessoria: ABT102 vastaa lomituksen poistosta ja ABT1018 puolestaan skaalaamisesta. HDMI-liitäntä vaatii vähintään HDMI 1.1 -standardin mukaisen vahvistimen. Mikä parasta, 983H:n mediatoistin ei ole ronkeli tallennusmedian suhteen. Matroskaa soitin ei edes listaa sisällysluettelossa. Soitin asetettiin antamaan 1080p-kuvaa ilman formaattimuunnosta. Kolmen warp-pisteen kohdalla soitin heitti ruudulle pienen virheilmoituksen, mutta jatkoi videon toistoa ruutuja pudotellen. Sille kelpaavat CD:n ja DVD:n lisäksi USB-muistitikut ja USB-väylään kytkettävät kiintolevyt, kunhan niiden tiedostojärjestelmä on FAT16 tai FAT32. 040 538 7266, www.mareksound.fi, www.oppodigital.com
Tekniset tiedot
Paino: 6,1 kg Mitat (l x k x s): 43 x 5,3 x 26,7 cm Liitännät: HDMI, komponentti, S-video, komposiitti, 7.1-kanavainen analogianto, optinen ja koaksiaalidigitaalianto, USB-liitäntä, IR sisään/ulos, RS-232C + Erinomainen lomituksen poisto ja skaalaus + Mainio mediatoistin + SACD:n ja DVD-Audion tuki + Monikanavainen analogianto Mediatoistin ei tue HD-resoluutioita SACD- ja DVD-Audio-levyjen satunnaiset toisto-ongelmat
ARVOSANA
9½
HIFIMAAILMA | 7 | 2008 83
hm_0708_otala.indd 83
15.10.2008 18:57:27. Soitin tukee täysin sekä NTSC- että PAL-formaattia ja osaa myös muuntaa kuvanopeuden formaatista toiseen. Monikanavamusiikin toistoa testattiin muutamilla molempien formaatin levyillä. Kuvatiedostoista kelpasivat vain JPEGit. VCD MPEG1, SVCD, KVCD, Microsoft MPEG4 (sis. Kohinanvaimennustesteistä tuli jälleen pyöreät nollat, minkä lisäksi yhteistulosta rasittaa 10 pisteen menetys pienestä takeltelusta Telecine-kokeessa (mikä olisi saattanut korjaantua lukitsemalla soitin 2:2-tilaan). Myös HDMI-kättely toiston aikana (esim. 983H teki moitteetonta jälkeä molempien levyjen tärkeimmissä testeissä, joten sen voi huoletta luokitella huippuluokan DVD-soittimeksi.
Summa summarum
DV-983H ei ole edullinen DVD-soitin, mutta sitä ei olekaan suunnattu perheen kakkos- tai kolmossoitinta lastenhuoneeseen hankkiville. Käyttöohjeesta kävi ilmi, että soit-
timen NR onkin tehty MPEG2-pakatun kuvan blokkikohinan vaimennukseen eli liian alhaisen bittivirran aiheuttamien artifaktien siloitteluun. Signaalipolun alussa nököttää videon purkamisesta huolehtiva Mediatek 1389, joka ei kärsi kroman skaalausvirheestä (engl. MPEG4 ASP:in Qpel-ominaisuutta ja yhden warp-pisteen GMC:tä käyttävät tiedostot toistuivat ongelmitta. Selitystä ilmiölle ei ehditty pohtia, mutta mahdollisia ratkaisuja voisivat olla mm. siirtyminen HDMI:stä analogiantoihin ja soittimen näytteenottotaajuuden alentaminen.
Digital 5.1 -raidat siirtyivät HDMI:n yli vahvistimeen ongelmitta. Jälki ei ole järin kaunista, mutta muunnoksesta aiheutuvan nykimisen täydelliseen poistamiseen ei pysty mikään kuluttajatason soitin. Avi- ja divx-kontteihin ujutetut Dolby
Oppo DV-983H
Hinta: 399 Lisätietoja: Mareksound Oy, puh. 983H sai täydet pisteet kaikista muista paitsi kohinanvaimennustesteistä, sillä asetusvalikon Noise Reduction -säätö ei vaikuttanut mitenkään kuvan kohinaan. Sama tahti jatkui PAL-testeissä, joista soitin sai 50/80 pistettä
HERMUSET
NAD M55 -MONINORMISOITIN
T E K S T I J A K U VAT : M AT T I H E R M U N E N
VAIHTOEHTO
NADin 3020-vahvistin oli edullinen mutta hienosti soiva laite, joka muutti alan pelisäännöt kertaheitolla. Keskeiset komponentit ovat tuttujen valmistajan tuotantoa: Genesis, Silicon Image, ESS, Analog Devices ja Burr&Brown.
hm_0708_hermuset.indd 84
15.10.2008 19:01:48. Päätoiminnot on koottu kahdelle piirikortille. Videolle löytyvät kaikki standardit: komposiitti, S-video, komponentti, SCART, VGA
sekä HDMI. Sisällä on siistiä ja selkeää. Digitaaliääntä saa ulos RCA:n ja Toslinkin kautta. Lisäksi on keskitetyn virrankytkennän miniplugit ja soittimen ohjelmiston päivitystä varten RS232 liitäntä. Saatavina on tehokas integroitu vahvistin, AV-esivahvistin ja seitsemänkanavainen pääte sekä tässä esiteltävä M55 moninormisoitin
84 HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Monitaitoinen
N
Kunnolla tehty
Yleisilmeeltään M55 on pelkistetty. NAD yllätti väen jälleen muutama vuosi sitten, kun se esitteli myös high end -harrastajille tähdätyn Masters-sarjan. Sisustukseltaan M55 kestää kriittisenkin katseen. Se valmistaa edullisia mutta äänenlaadultaan ja ominaisuuksiltaan kilpailukykyisiä laitteita. Sitä ennen hyvästä äänestä joutui yleensä maksamaan reilusti "hifilisää".
AD on toiminut pitkään saman konseptin pohjalta. Takaa löytyvät RCA-annot analogiselle äänelle, erikseen kaksikanava- ja 5.1-toistolle. Toiminnot on keskitetty muutamaan etupaneelin näppäimeen sekä asetusten teossa tarvittavaan valintakiekkoon. Hakkurivirtalähde on suojassa omassa peltikotelossaan, kuten myös levymekanismi
Moninormisoittimena M55 on kiinnostava vaihtoehto. Soitin oli kuunneltavana tarkkakorvaisella levyarvostelijaystävälläni, joka vertasi sitä NAD M5:n ohella Arcamin DV 139:ään. Oletan ennemmin, että jommassakummassa soittimessa täytyi olla pulmia toistovasteessa tai sitten jompikumpi oli herkkä Van den Hulin uunituoreelle The Waterfall -välikaapelille. Kauko-ohjain on soittimen tapaan napakka. Onko sen äänen balanssi mieleinen, selviää kuuntelemalla.
NAD M55
Hinta: 1 999 Tyyppi: Moninormisoitin (CD, monikanava SACD ja DVD-Audio, HDCD, DTS) Mitat (l x k x s): 43,5 x 11,4 x 30,5 cm Paino: 8,5 kg Lisätietoja: AH-Hifisystems Oy, puh. Elokuvilla 720p-kuva oli häiriövapaa ja levollinen. En kuitenkaan usko näin isoihin äänenlaatueroihin. Hinta on high end -laitteeksi edullinen. Tämä kuului äänityksen pohjakohinan määrässä ja sävyssä ja tietenkin musiikin kokonaisbalanssissa. M55 sai nämä kuulumaan selvemmin kuin vertailusoitin. Yleisilmeeltään ja käytöltään se on selkeä; käteen osuneista parhaasta päästä. Soittimen lukumekanismi piti silloin tällöin melkoista raplatusta. Äänitystä ei liene pahemmin muokattu, koska äänitystilan hälyt ja soittajien kokonaisuus kuuluvat
hyvin. Soittimen näyttö on kauniin sininen, mutta ainakin punavihersokealle sen luettavuus vähänkin sivusta oli heikko.
Kirkkaampi se on
Noin kuukauden normaalikäytön ohella tein systemaattisia vertailuja vakiosoittimeeni, niin ikään moninormiseen Arcam DV139:ään. Esimerkiksi kitaristi Marc Ribotin levyllä Y Los Cubanos Postizos (Atlantic 83116-2) monet kappaleet on äänitetty studiossa aika "livenä". Monilla SACD-levyillä M55 arpoi minuutin, parikin ennen kuin se ilmoitti olevansa soittovalmis. M55 painaa reilusti enemmän kuin saman tai astetta kalliimman hintaluokan kilpailijansa. Etuna on vankka rakenne, sutjakka ohjain ja monipuoliset toiminnot. Vaikka tällä sinänsä ei ollut vaikutusta ääneen, niin hiljaisissa kohdissa mekanismin ääni kuului musiikin päälle. Koska kumpaakaan soitinta ei mitattu, jää auki kumman balanssi on oikeampi. Rakenne on vankka. Musiikkilevyillä äänikuva oli vakaa ja tasapaino uskottava. Aivan samaa ei valitettavasti voi sanoa soittimen toiminnasta. M55 oli luonteeltaan kaikissa vertailussa kirkkaampi kuin vertailusoitin. M55:n jokapäiväinen käyttö oli sujuvaa. CD-levyillä ei ollut ongelmia. Ehkä kokeilukappaleessa oli jotain pientä vikaa tai muu oli syynä, mutta se ei aina toiminut moitteettomasti. Virhemahdollisuuksien pienentämiseksi käytin molemmissa soittimissa samoja välikaapeleita ja tasasin äänenvoimakkuudet mittarilla (joka totuuden nimissä ei ole maailman tarkimpia...). Hän kuuli samantyyppisiä asioita: "NADin diskantin koin kaunistelevan (mielistelevän) kirkkaaksi tai heleäksi siten, että muutaman levyn ylähelinöitä oli miellyttävämpi kuunnella NADilla, vaikka koko ajan tiesi, että se ei ole "oikein"." Hätäisempi voisi olettaa että NAD on repäisevästi tarkempi soitin kuin esimerkiksi Arcam. Musiikilla tasapainoero tarkoitti sitä, että monet yksityiskohdat saattoivat toistua räväkämmin tai selvemmän oloisena. (019) 483 160, www.ah-hifisystems.fi, nadelectronics.com
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
85
hm_0708_hermuset.indd 85
15.10.2008 19:01:51. Kätevän kauko-ohjaimen ansiosta toiminnot hoituivat sutjakasti, ja edellä mainittua satunnaista SACD-tunnistuksen hitautta lukuun ottamatta hämminkejä ei ollut. Monikanava- ja elokuvakäytössä M55 täytti paikkansa. Tein vertailun stereolevyillä, jotta ei tarvinnut arvailla monikanavaäänen säätöjen kanssa. Iso osa tästä selittyy todella tukevalla ja osin vaimennetulla kansilevyllä
Mutta urkusoinnit ja -rekisteröinnit ovat rikkaita ja esittelevät pätevästi kahdeksat suomalaisurut Turun tuomiokirkosta Riihimäen varuskuntakirkkoon. Soitto on rapsakkaa ja hitaissa osissa sopivasti räytyvää ja huokailevaa. Puolalainen barokkiorkesteri Arte dei Suonatori kulkee Martin Gesterin johdolla virkeää keskitietä. Matalimmat äänet soivat usein vaimeina, erisävyisinä murinoina. Näin varsinkin konserton kuultavasti hengittävässä hitaassa osassa. Christoph Eschenbach (Ondine) Kaija Saariahon musiikki saa maailmalla yhä suurempaa huomiota, ja hänen teoksiaan esittävät maailmanluokan taiteilijat. Säveltäjä oli 31-vuotias, kun hän toisen maailmansodan aikana joutui ranskalaisena sotilaana saksalaisten vangiksi toukokuussa 1940. Jukka Isopuro
MUSIIKKI
ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
MONIK
ANAVA ÄÄNIT E
HÄNDEL CONCERTO GROSSOT OP. Tämän hän osin tekee vaihtelemalla musiikin pinnan ja syvärakenteiden suhdetta ja hahmottamista. 6
Arte dei Suonatori/Martin Gester (BIS 3 SACD) Barokin concerto grossossa orkesteri ja pieni solistiryhmä vuorottelevat. Teoksen ensiesityksen olosuhteista tammikuussa 1941 on syntynyt melkoinen urbaanilegenda: pakkasta oli "liki" 30 astetta, ja teosta kuunteli 5 000 vankia (vaikka saksalaiset tuskin olisivat laskeneet niin suurta ryhmää yhdellä kertaa samaan paikkaan). Niiden viihdearvo on korkea, sillä Händel osasi suoltaa vetäviä melodioita ja sointuisasti rytmikästä menoa. Heikki Valsta
SAARIAHO
Notes on Light; Orion; Mirage Anssi Karttunen, sello, Karita Mattila, sopraano, ja Pariisin orkesteri, joht. Suuri osuutensa on myös poikkeuksellisen upealla äänityksellä. Kahdeksanosainen teos ja sen osien otsikot ovat saaneet nimensä Ilmestyskirjan kymmenennen luvun mukaan siinä enkeli saapuu ilmoittamaan ajan loppumisesta. Olivier Messiaenin sävellyksen syntyhistoria on melkoisen poikkeuksellinen. Musiikissa elää koko ajan useita tasoja, joiden tarkastelemiseen kuulija voi tehdä löytöretkensä. Händelin jousille ja continuolle (sointubassoryhmälle) sävelletyt 12 konserttoa opus 6 ovat lajin huipentuma Corellin vastaavien ohella. Äänikuva on kiinteä, ja viulujen pallottelut puolelta toiselle kulkevat iloisesti. Mukana ovat myös ylistetyt Keski-Porin kirkon uudet urut. Teoksesta on lukuisia erinomaisia levytyksiä, mutta uudella, levyliike Fugan edustamalla Linn Recordsin levyllä on ansionsa. Kokonaisuus on innoittunut ja dynamiikaltaan rikas. Erinomaista teoksen esityksessä on myös upeasti äänitetty orkesteriosuus, jossa bremeniläisen soittajiston kaikki nyanssit ovat kirkkaasti kuuluvilla rikkomatta kuitenkaan muhevan yhtenäistä kokonaissointia. Syvyyttä olisi voinut hyödyntää monikanavaäänityksessä voimallisemmin. Harmillisesti juuri ja juuri kolme levyä vaatinut paketti myydään vajaan kahden hinnalla. Nämä seikat sekä Saariahon persoonallinen tapa käyttää sointivärejä tekevät hänen sävelkielestään aivan omanlaisensa. Aikojen lopun kvarteton lisäksi levyllä on säveltäjän nuoruudenteos Teema ja muunnelmia sekä pienempiä kamarimusiikkiteoksia. Omia juuriaan korostaakseen Batiashvili on halunnut sijoittaa levyn ensimmäiseksi maanmiehensä, Suhan Tsintsadzen viehättävän ja paikoin vauhdikkaankin folkloristisen sarjan viululle ja jousille. Teoksella on runsaasti mittaa, mutta sen herkkä ja yksinkertaisuudessaan kekseliäs sävelkieli kesyttää epäilevänkin kuulijan ja vie hänet omaan ajalliseen avaruuteensa. Teoksen esittää vankan maineen saanut skotlantilainen kamariyhtye Hebrides Ensemble, jonka soitossa kuulee monivuotisen yhteen hioutumisen perinteen ja sointibalanssin viimeistelyn. Uusimalla levyllään hän soittaa viulistien perusohjelmistoon lukeutuvan Beethovenin konserton ihailtavan herkästi ja tuoreesti. Kukin soittajista tulkitsee teoksiin liittyvät solistiset osuudet antaumuksella ja käsin kosketeltavalla herkkyydellä. Hänet siirrettiin vankileirille Sleesiaan, nykyisellä Saksan ja Puolan rajalla sijaitsevaan pikkukaupunkiin. Varoitus bassoelementtien vaurioitumisesta viitannee isohkoon äänitystasoon eikä kunnon jytinään. Säveltäjä on kuin nykymusiikin Tarkovski, joka antaa kuulijan löytää musiikista oman tapansa kokea aikaa. Saariaho tuntuu etäännyttävän ajan kokemisen tasolle, jossa kuulija saa mahdollisuuden löytää omat yksityiskohtansa ja mielenkiinnon kohteensa musiikissa. Kappaleet eivät kehity ja loppuvat ykskaks. Levyn pihvi on äänityksessä. Suolikielisten viulujen yhtäältä pehmeän sävykäs, toisaalta yläsävelisen raikas sointi on kallistunut rahtusen terävään suuntaan. Esityksen eheys herättää ihailua myös senkin vuoksi, että varsinaista kapellimestaria levytyksessä ei ole. Hänen orkesterimusiikkiaan esittävällä levyllä saa Berliinin filharmonikoiden tilaama värikäs orkesteriteos Orion jo toisen ulkomaisen levytyksensä. Heikki Valsta
ANAVA ÄÄNIT E
IMPRESSIONS
Mika Koivusalon urkuimprovisaatioita (MK SACD) Riippuu odotuksista, yllättyykö Mika Koivusalon säveltämästä (=improvisoimasta), soittamasta, äänittämästä, kirjoittamasta ja kuvaamasta levystä myönteisesti vai kielteisesti. Olosuhteet leirillä olivat kuitenkin siinä määrin inhimilliset, että Messiaen saattoi harjoittaa pianistin ammattiaan ja säveltää. Monikanavaisuus juhlii: keskikanavasta tulee täyttä informaatiota, ja kirkkotila ympäröi aukottomasti kuulijaa, joka on istutettu permantopenkille eikä kanttorin korvan juureen. Tyylistään mestari tunnetaan! Heikki Valsta MUSIIKKI ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
88
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_levyarvostelut.indd 88
15.10.2008 19:06:24. Dies irae -sävelmää lukuun ottamatta varsinaisia melodialinjoja ei kuulla, kun verkkaisten jalkioäänten yllä soi lähes aina sointutykytys tai murrettu vipellys. Saariahon musiikissa aika taittuu uuteen ulottuvuuteen. LEVYARVOSTELUT
ERÄPUU, ISOPURO, KUKKONEN, KUPIAS, MYLLYJOKI, PESONEN, RANNANPÄÄ, RUISHALME, SUONPERÄ, VALSTA
MONIK
MESSIAEN: AIKOJEN LOPUN KVARTETTO
Hebrides Ensemble (Linn Records)
Aikojen lopun kvartetto on sävellys, jossa musiikki kuitenkin tuntuu loppuvan ennen kuin aika. Leiristä löytyi myös klarinetisti, viulisti ja sellisti, joille hän sävelsi Aikojen lopun kvarteton. Jukka Isopuro
LISA BATIASHVILI
Georgian kamariorkesteri ja Deutsche Kammerphilharmonie (Sony) Georgialainen Lisa Batiashvili on lunastanut lupauksen lahjakkaana viulistityttönä, ja nyt häntä voi ryhtyä luonnehtimaan kiinnostavana taiteilijana sekä erinomaisena soittimensa taitajana
Levy kestää yli 70 minuuttia, mutta sen jaksaa kuunnella hyvin yhdellä istumalla. Ei levy silti huono ole, ja se sopii hyvin innokkaimpien Frisell-fanien hyllyyn. Solun edellisellä, ensimmäisellä levyllä lähes kaikki äänet olivat alun perin kitarasta lähtöisin. Onko kyseessä tämänkertaisten sävellysten liian minimalistinen tyyli ja ote. Heikki Valsta
BILL FRISELL
History, Mystery (Nonesuch) Bill Frisell ei juuri esittelyjä kaipaa. Hänen nimensä löytyy monista huomionarvoisista yhteyksistä, mm. Levy on äänellisesti hyvää työtä joka suhteessa, ei kuitenkaan aivan huippuluokkaa. Samaa teemaa pyöritellään pitkään rakenteen kehittymättä. Sen elektro-akustisen sointikudoksen loimet ovat laajemman lähdeaineiston parista poimitut mutta toki niin rankasti manipuloidut, että vain sähkösoitinten ensimmäisen sukupolven thereminin, jokusen kitaran, sormipianon, sellon ja pianon pystyy oikopäätä identifioimaan "aidoiksi" instrumenteiksi. BACH
Lorenzo Ghielmi, fortepiano, ja Vittorio Ghielmi, viola da gamba (Winter & Winter) Helsinkiläisen Digeliuksen maahantuoma Winter & Winter on pieni saksalainen levymerkki, jonka luettelossa on muutamia klassisen musiikin ystävällekin kiinnostavia kokonaisuuksia ja taiteilijoita. Kannatta katsoa ja kuunnella. Tyyli ja tunnelma vaihtelee hurjasta freen sukuisesta menosta herkän tunnelmoinnin kautta jopa psykedeelisiin rockvaikutteisiin. Ehkä syynä on vain kappaleiden suuri määrä, kolmekymmentä, jolloin levyn kruunaavat helmet jäävät pakostakin harvemmalle. Näiden teosten esityksissä Lorenzo Ghielmi näyttää joustavan ja kerkeän tekniikkansa myös fortepianon koskettimiston äärellä. ECM-tapaan toteutettu sointikuva tekee oikeutta musiikille. Osin myös jotkut lyömät. Rain On The Window sisältää musiikkia. Tapio Suonperä MUSIIKKI ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
INGEBRIGT HÅKER FLATEN
The Year of the Boar (Jazzland) Norjalainen Ingebrigt Håker Flaten lienee yksi nuoremman sukupolven työllistetyimmistä jazzbasisteista. Jaakko Eräpuu
MUSIIKKI
ÄÄNI
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
89
hm_0708_levyarvostelut.indd 89
15.10.2008 19:06:27. Tällaisia ovat vaikkapa vaihdellen viehkeät ja räiskyvät sonaatit viola da gamballe ja klaveerille. Tiettyä elämän makuisuutta ja rehevyyttä olisi voinut livelevyltä myös odottaa hiukan enemmän. Levyn soundit ovat hyvät ohutta viulusoundia lukuun ottamatta. Urkujen äärimatalia äänikertoja ei ole paisuteltu subbarien testausmateriaaliksi. RENÉE FLEMING
Münchenin filharmonikot/Christian Thielemann (Decca) Yhdysvaltalainen sopraano Renée Fleming, jos kuka, tulee ensimmäisenä mieleen kun puhutaan meidän päiviemme Richard Straussin oopperoiden ja orkesterilaulujen erinomaisista tulkitsijoista. Siksi ei olekaan ihme, että hän on tehnyt erinomaisen hienon levyn myös omissa nimissään. The Year of the Boar edustaa modernia jazzia parhaimmillaan. Hän levytti laulut ensimmäisen kerran -95, mutta viime huhtikuussa julkaistiin säveltäjän kotikonnuilla Münchenissä pidetty konserttiäänite, jolla kapellimestarina on Straussin ja Wagnerin teoksilla mainetta niittänyt Christian Thielemann. Ne ovat yllättävänkin hyviä sävellyksiä, mikä ei valitettavasti pidä paikkaansa monenkaan levyn kohdalla. Kitaristin uusin levy, tupla-cd History, Mystery, on jollain tavalla vaikea tapaus. Mainittujen laulujen lisäksi levyllä on aarioita oopperoista Ariadne auf Naxos ja Die ägyptische Helena sekä valikoima muita orkesterilauluja. Mukana on vakavuutta ja humoristista otetta sopivassa suhteessa. Next of kin on toista maata. Yksi heistä on vanhaan musiikkiin erikoistunut ja erinomaisen taitava urkuri ja klaveerinsoittaja Lorenzo Ghielmi sekä hänen yhtä ansioitunut gambistiveljensä Vittorio. Kahden sonaatin ja trion ohella levyllä on myös pari klaveerille kirjoitettua eloisaa fantasiaa sekä yksi teos baritonilaulajan kera. Sovitukset ja soittamisen meininki ovat selvästi kunnianhimoisia. Tapio Suonperä MUSIIKKI ÄÄNI
JARMO SAARI SOLU
next of kin (ZEN/Rockadillo) Jarmo Saaren hallinnoima Solu on niitä bändejä, jotka eivät aivan heti hajoa musiikillisten erimielisyyksien vuoksi. Ihailemaan jää Flemingin taipuisaa äänenkäyttöä, hienoa tekniikkaa sekä äänen kiinteyttä ja hopeaista kimmellystä. Säveltäjän vokaalitaiteen testamentiksi jäänyttä neljää viimeistä laulua Vier letzte Lieder Renée Fleming on esittänyt konserttilavoilla enemmän kuin mitään muuta teoskokonaisuutta. Levy on tehty oktettikokoonpanolla, jossa soittaa tuttuja muusikoita Frisellin aiemmista projekteista. Kyseessä on livetaltiointi, jonka kaikki kappaleet ovat Flatenin käsialaa. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu useita erinomaisia levyjä, jos myös joitakin melko kehnojakin. Hienoa sellaista. Vaikka toisaalta muusikon täysin omakätisesti Tero Saarisen tanssiproduktion äänilavasteeksi luoma mutta myös koreografiaan leimansa lyönyt musiikki kurottaakin moneen suuntaan. Heikki Valsta
C.PH.E. Tenhoavaa musisointia siis. Värikylläisenä musiikillisena kaleidoskooppina. Se paras jokin jää puuttumaan soundeista, joskin tällä kertaa myös itse musiikista. Pappa Bachin pojan, Carl Philipp Emanuel Bachin tuotanto tarjoaa etsivälle kuulijalle lähes ehtymättömästi uusia löytöjä. Jaakko Eräpuu MUSIIKKI ÄÄNI
JOHN SURMAN & HOWARD MOODY
Rain On the Window (ECM) Jo aiemminkin musiikillista yhteistyötä tehneet John Surman ja Howard Moody kiteyttävät kumppanuutensa duo-äänitteellä, josta riittää ammennettavaa useaankin kuuntelusessioon. Levyn musiikilliset rakennelmat hahmottuvat ymmärrettävistä syistä erillisten "kohtausten" jatkumoksi; tunnetilojen, liikkeen ja tapahtumien progressiiviseksi kuvajaiseksi, mikä tosin toimii mainiosti alkuperäisestä yhteydestään irrotettuna omillaankin. Mies on käynyt Suomessakin useasti esittämässä hienoa musiikkiaan. Ken Vandermark, Raoul Björkenheim, Free Fall ja Aaly Trio muutamia mainitakseni. Silti homma ei oikein tunnu lähtevän käyntiin. Efektit erikseen. Onhan näinkin tehty hienoa musiikkia. Molemmissa tapauksissa Surmanin vuosikymmenten mittainen ura jazzin parissa kuuluu vain ajoittaisena kaikuna muiden heijastusten joukossa. Huolella tehdyn kokonaisuuden kruunaa artesaanityyppinen pahvikotelo. Sopraano- ja baritonisaksofoneineen operoiva Surman ja kirkkourkujen edessä istuva Moody täyttävät niin äänitys- kuin kuuntelutilankin hienoviritteisellä vuoropuhelulla, vuoroin kansanlaulullisin, vuoroin hymnimäisin lähtökohdin. Perspektiivit ovat luontevat ja balanssi kohdillaan
Jarno Rannanpää
MUSIIKKI
ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
90
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_levyarvostelut.indd 90
15.10.2008 19:06:31. Sävellystyö on kuin itsestään saanut syvempiä tasoja. Vastaava olisi varmasti haluttu toteuttaa jo 15 vuotta sitten. Sen sävellystyössä ovat ensikertaa olleet mukana bändin kaikki yhdeksän jäsentä. UltraBeatdown on perinteistä suoraviivaista menoa. Biisin kasvattamisen herrat nimittäin hanskaavat. Loput ovatkin yhtä lukuun ottamatta uutta tuotantoa, joiden teksteistä vastaa pitkälti Salokoski itse. Sitä se tarjoilee sopivassa suhteessa ja modernisoituna myös Forthilla. Jarno Rannanpää
DRAGONFORCE
UltraBeatdown (Spinefarm) Muisteletko vielä lämmöllä 8-bittistä Nintendoa. Emman hauras laulutyylikin sopii eteeriseen ja herkkään meininkiin huomattavasti paremmin kuin lattarin rytmi-iloitteluun. Mausteeksi on varmalla kädellä ripoteltu alkutaipaleen kokeilevuutta erinomaisin tuloksin. Whammy-pedaalilla viilettämisen olisi voinut jättää tyylitaitoisempien hoidettavaksi ja keskittyä paremminkin kehittämään biisejä suvantolähtöisemmin. Singlelohkaisut ovat ehkä odotetunkin monipuolista tavaraa, mutta täysin puhtailla vokaaleilla toteutettu, riipivän elämänmakuinen Sniff on positiivinen yllätys Stonesourin ja muiden sivuprojektien menestyksellä on varmasti oma painoarvonsa. Tarja Kupias MUSIIKKI ÄÄNI
BACKYARD BABIES
Backyard Babies (Spinefarm Records) Parinkympin ikään ehtinyt Backyard Babies on paremmassa vedossa kuin aikoihin. No, mitäs tykkäät nopeasta menosta ja sankarimeiningistä. 38 vuoden iässä takana on parisenkymmentä soolojulkaisua ja vierailu niinkin tunnetuissa ryhmittymissä kuin Poison ja Mr.Big. Excelente! Jarno Rannanpää
THE VERVE
Forth (Parlophone/EMI) Vuoden 2007 kesällä comebackistään ilmoittanut The Verve ei petä koviakaan odotuksia. Hyviä valintoja lainakappaleiksi. Jarno Rannanpää
SLIPKNOT
All Hope is Gone, Ltd ed. Debyyttiin verrattuna levy on huomattavasti herkempi ja jotenkin viehättävämpi, soundeja myöten. Omaa nimeä kantava julkaisu pursuaa toinen toistaan draivaavampia rokkiralleja. Tiedä sitten, josko Hellacoptersin lopettamispäätöksellä olisi vaikutusta asiaan. Sitä huokuu myös albumin äänipuoli. Moniulotteinen kokonaisuus niin musiikillisesti kuin äänellisestikin. Levy tarjoaa paljon kiehtovia kuunteluhetkiä, mutta vielä on seassa myös hävyttömän latteita minuutteja. Kovaa, korkealta ja kaikki pintaan miksattuna. Levylle on saatu vangittua energinen soundimaailma. Liverevitys on harvinaista herkkua materiaaliltaan, nauhoitukseltaan ja ääneltään. Kokonaisuudessaan konsepti on poppoon ehyin kokonaisuus. 90-luvun vaihteessa hän tuli tunnetuksi vikkelistä sormistaan. The Verve tuli aikoinaan tunnetuksi loihtimastaan mielenkiintoisesta psykedeelisestä äänimaailmasta. (Roadrunner) (CD+DVD) All Hope is Gone on Slipknotin selvästi monipuolisin ja kokeilevin albumi. 2000-luvun alkupuolen tuotantoon on otettu aavistuksen pesäeroa, ja alkuajoista lähtien soiton sydämenä toiminut rehellinen rock on nostettu sen ansaitsemalle jalustalle. Kymmenen vuotta on pitkä aika; siinä ehtii kertyä hyviä aihiota pöytälaatikkoon, eikä niitä kannata jättää käyttämättä. Jos vastaus kumpaankin on myönteinen, niin DragonForce on sinulle kuin nyrkki silmään. Toivotaan että neljäksi kutistunut miehistö viihtyy toisensa seurassa ja jatkaa Forthin viitoittamaa uutta tietä. Iso levy äänellisesti ja musiikillisesti. Konsepti ei kuuntelukertojen määrää säiky. Pian havaittiin myös poikkeuksellinen sävellystaito ja mielenkiintoinen soittotyyli, jossa jouhevasti yhdistyvät niin rock, fuusiojazz kuin soulkin. Aikaisemmin Salokoski Ensemble on tarjoillut keinuvia lattarirytmejä, mutta nyt levyn tunnelma on vahvasti kiinni amerikkalaistyylisessä laulaja-lauluntekijäperinteessä. Varma valinta piristysruiskeeksi alkutalven pimeyteen. Power-metallin purkkapoppipojat ovat nimittäin taas täällä. Unohtaa ei saa myöskään fuusiojazzkokoonpano Vertúa..., omassa liikekiinteistössä sijaitseva studio ja produktio ei paha. Pitemmän päälle se kärsii kuitenkin turhan pintaan miksatusta yleisannista, joka kadottaa parhaimman särmän aksenteista ja koukuista. Jarno Rannanpää MUSIIKKI ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
RICHIE KOTZEN
Live in São Paulo (Frontiers) Richie Kotzen on mielenkiintoinen kitaristi. LEVYARVOSTELUT ERÄPUU, ISOPURO, KUKKONEN, KUPIAS, MYLLYJOKI, PESONEN, RANNANPÄÄ, RUISHALME, SUONPERÄ, VALSTA LEVYARVOSTELUT
EMMA SALOKOSKI ENSEMBLE
Veden alla (Texicalli) Emma Salokoski Ensemblen levy alkaa komeasti Dave Lindholmin Ja sinun äänes -kappaleella. Taidokkaasti luotuun soundimaailmaan yhdistettynä tulos ei voi olla huono. Soundimaailma on pehmeä ja sovitukset hienon abstrakteja varsinkin Lamppulaulu- ja Veden alla -kappaleissa, jotka nousevat uutuuksista ehdottomasti parhaimmistoon. Ei ainakaan sanan negatiivisessa merkityksessä, mutta tietynlaista moniulotteisuutta materiaaliin on tarttunut. Parhaimmillaan bändi taitaa kuitenkin edelleen olla lauteilla eikä levyllä. Seuraavan albumin tosin soisi syntyvän hieman nopeammassa tahdissa kuin kymmenessä vuodessa... Kun vokaalitkin hoituvat mallikkaasti, ei voi kuin ihailla kaverin palavaa soitantaa ja nauttia annista. Se sisältää raakaa thrashin sekaista mättöä, mutta sijaa saa myös melodinen ja akustinen tulkinta sooloja unohtamatta. Salokoski tulkitsee biisin upeasti, samoin kuin Tuomari Nurmion Kurjuuden kuningas -biisinkin. Sen maailmanajan mittakaavassa esitys olisi ollut mullistava; nykyään vikkeliä nakkisormia löytyy joka nurkan takaa, ja kivat skittapedaalit ovat reaalihintojen laskettua joka jampan saatavilla. Onko uuden aallon pioneeri "aikuistunut". Peliohjaimet, eikun anteeksi kalkkeutuneisuuteni guitarheroskebat esiin. Rajoitettu erikoispainos sisältää kolme bonusraitaa ja dokumentaarisen DVD-levyn nauhoituksista. Tällaisessa kolonnassa ei erimielisyyksiltä vältytä, mutta se taitaa olla myös eräänlainen luovuuden lähde. Virtuoosista on vuosien varrella kuoriutunut paremminkin trubaduuri kuin kitarasankari. Levyllä oikeastaan naksahtaa paikoilleen moni asia teknisessä ja soundillisessa mielessä. Kymmenen vuoden tauko on tehnyt hyvää, ja bändin soitanta on melkeinpä vain kypsynyt kuluneena aika. Soittotaito ei ole toki mihinkään kadonnut, vaan tilanne on pikemminkin ihanteellinen: erinomainen soittotekniikka ja -taito mahdollistavat monipuolisen tulkinnan ja ajatuksen virran musiikiksi saattamisen
Levyn soundit ovat keskitasoa, mutta kitarat toistuvat varsin asiallisella voimalla. Sovitukset ovat onneksi tällä kertaa järjellisiä. Levyn 5 muuta raitaa jatkavat tästä samoilla linjoilla. Oman hienon lisänsä levylle tuo vielä taustan kosketinsoittimet, jotka lisäävät kappaleiden eeppisyyttä entisestään. Levyn upealla avausraidalla "Stolen Moments" tämä konkretisoituu mm. Läpi levyn he onnistuvat tukemaan upeasti toinen toistensa vahvuuksia Nelsonin ohjauksessa, ja jälki on myös sen mukaista. Impulse!:n aikanaan huomattavan suuri panostus laatuun on helposti kuultavissa eri soitinten äänissä. Pakollinen hankinta kaikille jazzdiggareille. Kaisa Jouhkin sekä Tomi Mykkäsen vuorotellen suorittamat, ääripäitä edustavat lauluosuudet tukevat uskomattoman hienosti toisiaan ja tuovat tarinoihin monipuolisuutta. Tällä kertaa Nelsonin ympärillä oli näet ryhmä poikkeuksellisen lahjakkaita muusikoita: Eric Dolphy, Freddie Hubbard, George Barrow, Bill Evans, Paul Chambers sekä Roy Haynes. Nelsonin ja Evansin soolojen täydentäessä hienosti toisiaan Dolphyn modernin soitannan antaessa lihaa luiden ympärille. Järjestyksessään neljästoista levy vie yhtyeen entistä lähemmäksi iskelmää, mutta se ei haittaa. Tyylillisesti levy on jälleen hyvin sekalainen. Mika Kankainen MUSIIKKI ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
92
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_levyarvostelut.indd 92
15.10.2008 19:06:37. Tälläistä oli Jazz parhaimmillaan vuonna 1961; puhdasta, syväluotaavaa ja täynnä tunnetta. Cover-versiot kannattaa siis tästä eteenpäinkin sulattaa normaalien albumien lisukkeiksi tai sinkkujen kylkiäisiksi, mutta levyllinen niitä yhdeltä bändiltä on jo hieman liikaa. Masterpiecesin sisältä löytyy musiikkia monesta tyylisuunnasta, aina Judas Priestin Breaking the law:sta euroviisusävellykseen När vindarna viskat mitt namn. LEVYARVOSTELUT ERÄPUU, ISOPURO, KUKKONEN, KUPIAS, MYLLYJOKI, PESONEN, RANNANPÄÄ, RUISHALME, SUONPERÄ, VALSTA LEVYARVOSTELUT
RANDOM EYES
Invisible (Bullroser Records) Kotimainen Random Eyes julkaisi tänä vuonna viiden vuoden tauon jälkeen toisen albuminsa. Soitinten sijoittuminen ja musiikin esillepano on ensiluokkaista, osansa tähän on varmasti tuotannossa mukana olleen Rudy Van Gelderin kädenjäljellä. Helpot melodiat, elämänmakuiset tarinat (Joku toinen aika ja Päätit sit näyttää), sekä elämänohjeet (Pidä kii) pitävät Mamban edelleen koko kansan bändinä, jonka uusistakin biiseistä tulee varmoja karaokehittejä. Tero Kukkonen
BATTLELORE
Last Alliance (Napalm Records) Battlelore ehti julkaisemaan jo viidennen albuminsa, ja Last Alliance on kokonaisuutena aiempia taistelulevyjä pidemmälle hiottu. Kappaleiden kulku on aiempiin albumeihin nähden muuttunut siinä mielessä, että raskaat kohdat ovat pysyneet raskaina, ja kevyemmät kohdat on siloteltu ehkä entistäkin keveämmiksi. Soitto kulkee sujuvasti eteenpäin, ja laulaja Christian Palinin puhdas ja miellyttävä lauluääni kantaa hienosti niin huipuilla kuin matalikoissakin. Random Eyes ei Invisible-albumillaan laita koko metallimaailmaa sekaisin vaan turvautuu hyväksi havaittuihin keinoihin ja yhdistelee niitä suhteellisen riskittömästi. Kitarariffit albumilla ovat varsin tarttuvia, samoin kuin biisistä toiseen seuraavat melodiset ja mukaansatempaavat kertosäkeet. Julkaisun kannet noudattavat luonnollisesti klassista Impulse!-teemaa, ja prässäys on taattua Speakerscorner-laatua, ylimääräisistä napseista tai suhinoista ei ole tietoakaan. Kornia syntikkameininkiä ei kuulla, vaan akustisuus leimaa levyä. Musiikki on nykyään puhtaasti laulettua melodista metallia, jossa vaikutteita on lainattu myös rankemmista tyylisuunnista. Kokonainen levyllinen covereita alkaa väkisin pidemmän päälle väsyttää, eikä albumia jaksa kovin moneen otteeseen soittimessaan pyörittää, vaikka mukana onkin kolme ennen julkaisematonta raitaa. Tero Kukkonen
MUSIIKKI
ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
MUSIIKKI
ÄÄNI
OLIVER NELSON SEXTET
The Blues And The Abstract Truth (Impulse! AS-5, LP 180g)
V IN Y Y
LI
MAMBA
Toinen elämä (Warner) Pitkästä aikaa hyvä levy Mambalta! Mamba on pitkän musiikillisen uran aikana tehnyt paljon hyviä biisejä, mutta myös kertakaikkista soopaa. Julkaisu on kaikin puolin erittäin laadukas. Tero Kukkonen
HAMMERFALL
Masterpieces (Nuclear blast) Ruotsista maailmanmaineeseen ponkaissut Hammerfall on koonnut yksiin kansiin kaikki vuosien mittaan tekemänsä cover-kappaleet. Nyt kokonaisuutta voi siis kehua toteutuksensakin puolesta. Puhaltimissa on luonnollista törinää ja myös pistävyyttä, kun sitä tarvitaan. Levyn sävellyksiä ei voi sanoa mitenkään erityisen kokeilevaksi niiden perustan ollessa hyvin vahvasti bluesin kaavoissa, mutta sävellysten vahvuudet tulevat ilmi soolojen ja niitä yhdistävien osuuksien saumattomassa vuoropuhelussa sekä kerronnan etenemisessä. Orkesteri itse painottaakin kaikkien kappaleiden olevan kunnianosoituksia alkuperäisesittäjille, jotka kaikki ovat jossain määrin olleet orkesterin innoittajia. Levylle on saatu talteen se hieno yhtenäisyyden tunne, jonka muusikot onnistuneissa sessioissaan toistensa kanssa joskus saavuttavat. Kappaleissa on aika ajoin erittäinkin tunnelmallisia kohtia, mutta ratsukot pakotetaan tarvittaessa myös varsin kiivastempoiseen laukkaan. Tarja Kupias
Orkesterinjohtaja ja saksofonisti Oliver Nelson oli tehnyt jo useamman levyn Prestige-levymerkille, kunnes lopullinen läpimurto suuren yleisön tietoisuuteen tapahtui Impulse! Recordsin ja tulevan albumiklassikon kautta. Soundit ovat pelkistettyjä, niillä ei kikkailla, mutta hyvältä levy kuulostaa silti. Kappaleet on sovitettu Hammerfallin tyyliin sopiviksi, mutta kuitenkin erittäin vahvasti alkuperäisversioita kunnioittaen. Levy tarjoaa tasaisen vahvaa tulkintaa, jota jaksaa kuunnella pitkäänkin. Varsin mukavasti tajuntaan iskevät soundit vielä kasvattavat kuuntelukestävyyttä ja pitävät tiukasti otteessaan alusta loppuun. Invisible onnistuukin pitämään pienet miinuspuolensa lähes näkymättömissä. Levyltä löytyy peruspopin lisäksi niin tangoa, lattaria, 50-luvun doo-woppia, swingiä kuin jopa hyvin hupaisa klassisvivahteinen instrumentaalikappale, pelkällä pianolla soitettu Kaksi kahvia
m r h i f i . HIFIMAAILMA | 7 | 2008
93
R a s t i l a n r a i t t i 5 A , 2 0 0 m R a s t i l a n m e t ro a s e m a l t a · Avo i n n a t i p e 1 2 1 8 s e k ä l a 1 0 1 4 · Pu h e l i n 0 9 - 3 4 4 3 9 4 9 · N e t t i k a u p p a : w w w. f i
hm_0708_levyarvostelut.indd 93
15.10.2008 19:06:43
040-5727257, jvuorine@siba.fi Myynnissä olisi Genelecin passiivikaiuttimet Biway 1049A. 880 . Uudenveroiset, pakkaus tallella. Hp. Puh. Hinta 300 . Kuitit ja manuaalit sekä alkuperäiset laatikot löytyy. Hintapyyntö 650 , Oulussa. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: Hifi-Mediat Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6401, faksi 010 778 6410. 045-6354496, jyrki1.niskanen@pp.inet.fi
Kotisubbari 12" Peerless-elementillä, vahvistin Hypex HS-500, kotelo tehty itse vissiin hifitalon mitoilla, en varma kun en itse tätä tehnyt. Puh. Eivät ole ihan halvat, mutta rahalla saa ja halvemmalla kuin uudet! Soita ja kysy lisää ja tee tarjous! Stereot ovat tällä hetkellä Jämsässä. 130 (e) pari. Muuten ovat todella hyvässä kunnnossa, ei tosin ole uudet. Todella meheväsoundiset, Australian Jarrah -viimeistelyllä. ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Nordost Frey -välikaapelit 0,6m pari. Sopii tulla kuuntelemaan. Hyväkuntoinen, kaukosäädin mukana. Väri valkoinen, vuosimallia 1991, koteloissa iän tuomia kulumia, sähköisesti toimivat. Voit jättää ilmiotuksen internetsivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. KIIRE! Saat minut puhelimesta kiinni 24/h. Sijaitsee Espoossa. 170 Puh. DeimosQ@Hotmail.com
Kimber Hero -RCA-signaalijohdot, pituus 1 metri, 2 paria. Ja tosi huonot kajarit, ei ole edes samaa sarjaa. 045-6789768, ari.haapaniemi@gmail.com
Musical Fidelity A308cr järeä esivahvistin tuplamonorakenteella. Puh. Mustat ykkösversiot. http://www.audiokit.it/ITAENG/KitElettr/Hypex/hs500en.pdf Puh. Laitteet Hyvinkäällä. WBT:n kiristettävät liittimet. Laitteet erinomaisessa kunnossa. Tarjoa! Kuvia tarvittaessa e-mail. Itse korjattuna 216 euroa. 1700 Puh. Hp. tuomojp@yahoo.com Gradient Evidence. Jäivät minulle tarpeettomaksi. 050-3022295, sj.tikkanen@dnainternet.net
Grundig-stereolaitteisto. Kuvan laitteista saat spostitse. Tee tarjous yhdessä tai erikseen. Pituus 50 cm. Tarjousten perusteella ja en lähetä, eli vain nouto kokkolasta. Myös vaihto mahdollinen johonkin kivaan. Ollut keskikaiuttimena 1,5 vuotta. Hp. Väri hopea. Puh. Puh. Virheetön. Alabassot lohjenneet joiden korjaus 290 euroa yhteensä. 900 . Laadukas MM/MC-phonoaste. Puh. 044-9072399, janne.suominen@turku.fi NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänen- ja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. 045-1243842, mika.junttila@elisanet.fi
WWW.AUDIO-OUTLET.FI
PARHAAT TUOTTEET 27 VUODEN KOKEMUKSELLA
2 kpl Gradient 1,2, mustat. Siltech HF8Si coax -puhdashopeakaapeli, kiristettävillä WBT:n RCA-liittimillä. Takuuta jäljellä. Siihen kuuluu levari, CD-soitin, tupladekki, radio ja vahvistin. Hp. Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi.
Amphion Helium 2. Kaukonen. 050-3545290, jarkko.kinnunen@corrie.fi
Amphion Neon+ ja Harman Kardon HK3480 koko pakettina uusien tieltä pois. 450 m.corleone@elisanet.fi
www.hifimaailma.fi
94
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_markkinat+loppuhassakka.indd 94
15.10.2008 19:23:08. 130 . HIFIMARKKINAT
YKSITYISHENKILÖIDEN MYYNTI- JA OSTOPALSTA
MYYDÄÄN
Accuphase integroitu vahvistin E-530 sekä CD-soitin Accuphase DP-55V pakettihintaan 6250 . 046-6661470
Denon TU-S10 -lippulaivaviritin ja Sony MDS-JA20ES -MD-soitin tarpeettomina. 045-6354496, jyrki1.niskanen@pp.inet.fi
Duntech Opal -kaiuttimet. Keränneet tarpeettomina pölyä kaapin pohjilla jo pitkään. Bassotason säätö. Nouto tai PE toimitus
03-2130750, www.hifihuone.fi
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
95
hm_0708_markkinat+loppuhassakka.indd 95
15.10.2008 19:23:08. löydät netistä. www.isoteksystems.com
Pioneer VSX-1015s -kotiteatteriviritinvahvistin, joka on ostettu kaksi vuotta sitten ja on täysin virheettömässä kunnossa. Puh. Ostettu 06.07. 490 Denon DVD-1930 (väri hopea) huippukuvalla ja -äänellä hintaluokassaan. 045-6740040 Aleksanterinkatu 30, Tampere P. 115 . 340 . 040-7166750, pegasuseka@hotmail.com
STAX SRS 4040II sh. Puh. 050-3512948, taucher@luukku.com
Myytävänä olisi Pioneer VSX-2016AVS -tehokone. Soitin on avaamattomassa paketissa ja takuuta on pari kuukautta jäljellä. hinta 50 euroa + pk. 044-3831080, m.oravala@luukku.com
KUULOKKEIDEN KUNINGAS
Onkyo TX-8522s -stereoviritinvahvistin, Onkyo DX-7355s CD-soitin, hopeat, puoli vuotta vanhat. 041-5608522
Kotiteatteripaketti. Hp.70 . Kaikilla mahdollisilla liitännöillä ja kaukosäädöllä. Puh. Hintapyyntö 1500 . Moitteettomassa kunnossa oleva laite myydään muuton tieltä. Puh. 900 ei tinkivaraa. 045-1105866, jukka.kivioja@gmail.com
Pioneer VSX-AX4AVI -AV-viritinvahvistin. Puh. Puh. H. 045-77303838, pekka.helantera@aina.net
STAX
Panasonic PT-AE900E LCD-projektori. 450 . Matkahuollon kautta, ja mahdollinen ostaja maksaa lähetyskulut. Hp. Tästä huippumallista lisätietoja ominaisuuksista yms. Sijainti Toholampi, h. Lahti. Puh. 044-3763177, hikke_84@luukku.com
Onkyo DS-A1X, iPod-tukiasema Onkyon vahvistimille. Puh. Hinta 3 000 . 041-5608522
Rotel integroitu vahvistin, RA-932mkII, teho 2x35w. Puh. Hp.690 Puh. Puh. 1890
Pioneer DV-490V-S -DVD-soitin, hdmilähtö ja skaalain, hopea. yht. 12", 22150 Hz, 175 W RMS. Pystyy käyttämään iPodia vahvistimen kaukosäätimellä. 0408613273, kakou@dnainternet.net
Paradigm PS-1200 -aktiivisub. Mukana Pioneer VSXAX4AVI -vahvistin, Pioneer 656A -DVD, Technics 5-levyn CD-vaihtaja, Panasonic VHS, Sony VPL-HS10 -tykki + lamppu, Samsung 14" TV, Finlux C-420 -digiboksi, kaiuttimet OR-310, OR-C100, OR-S202, Yamaha YST-SW300, 2m leveä Perko-valkokangas, jalallinen valkokangas. 2 vuotta käytössä ollut, täysin uuden veroinen. 0503545290, jarkko.kinnunen@corrie.fi
Pioneerin 7.1 -AV-vahvistin VSA-AX10i. Nouto tai postitus, Helsinki. Väri: hopea. Lampulla käyttötunteja 890. H 390
260 . Puh. HIFIMARKKINAT YKSITYISHENKILÖIDEN MYYNTI- JA OSTOPALSTA
TL-AUDIO
· HIGH-END · K O T I T E AT T E R I · TA RV I K K E E T ·
Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. 041-5608522
w w w. 050-4009284 Von Schweikertin LCR-35-keskikaiutin. Kunto moitteeton. Pituus 2,4 metriä, maksoin siitä 200 ja pyydän siitä 100 . Oulussa. Hyvä virheenkorjaus. http://www.thevintageknob.org/ SONY/sonyes/CDPX77ES/CDPX77ES. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna
Sony Bravia KDF-E42 -LCD-projektiotv, hd-ready, dvb-t -digiviritin, musta/ hopea, modulipaikka, 2 vuotta vanha. Kaikin puolin virheetön kunto. Katsottu ~570 h. Puh. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Mukaan muutama kymmenen kerran nauhoitettua kasettia. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin.
P. Laadukas ja tyylikäs, hyvin tehty soitin ES-sarjan koneistolla. Oulu. Väriltään musta. Sonyn kaikkein hienoin mekanismi. Pari vuotta vähäistä kotikäyttöä, jonka jälkeen käyttämättömänä. Highend-moninormisoitin (PAL, NTSC), modattu aluekoodeille 1 & 2. Myös nouto Nummelasta tai arkisin Helsingistä Ruoholahdesta. Siisti ja hyväkuntoinen Sony CDP-77ES. 040-7469192
Systemdek I 900 -levysoitin Nagaoka MP-15 -rasialla 140 . 1000 . Puh. Erittäin hyvällä käytöllä olleet. Väri samppanja. Puh. t l a u d i o . 1100 (e) koko paketti! Voin myydä kankaan ja tykin erikseenkin. 400 . Hintapyyntö 350 . Väri Kulta/puupäädyt, paino 17kg. Transparentin virtajohto Powerlink Super. Toimii myös asiallisena CD-soittimena. f i
· OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN · · LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA ·
Sony VLP-HS60 -projektori. 040-5828619, harri.luukkonen@nsn.com
www.genelec.fi
CD-soitin. Linjaautorahti tai postitus käy. Puh. Puh. Puh. Puh. 040-8411822, hydro.mentor@netti.fi
Yamaha MX-830 -päätevahvistin, 2X175 W RMS (2020000, 8ohm)ja Yamaha CX-830 -etuvahvistin, erittäin monipuoliset liitännät + kapula, laitteet siistit ja hyväkuntoiset, Hinta yht. MM-tech, pituus 2 metriä. 100 . Lippulaiva vuosien takaa. YUV/ RGB-ulostulot. 0400-791002, jari.hakala@gmail.com
Myytävänä 1 kpl Transparentin MWkaiutinkaapeli (MM-tech). james_bull@luukku.com
Sony MZ-RH10 Minidisc, 1Gt MD/ MP3-soitin alkup.paketissa, uudenveroinen. Paperit tallella. 77 kangas, Da-Lite Perm Wall, High Contrast Cinema Vision, 16:9. Ei jälkiä. Moninkertaiset testivoittajat ja Dalin menestyneimmät kaiuttimet kautta aikojen. Puh. HP 200 . Tampereella. Hp. Hp. 600 . Ovh 520 euroa, hp. Lahti. 045-6354496, jyrki1.niskanen@pp.inet.fi
Sony DTC-690 -DAT-nauhuri. Transparentin virtaboxi Power Isolator XL. Ja kauppa käy vilkkaana. Maksoi aikoinaan 4500 , pyydän sillä 1700 . 040-5154883
"Tämä maailmanlaajuinen menestyskaiutin ei juuri esittelyjä kaipaa, IKON 6 pysäyttää aina kuulijansa valloittavalla äänellään." Dalin loistavat lattikaiuttimet IKON 6 myytävänä edulliseen hintaan. Lähetyskulut lisätään hintaan. Yhdelle laitteelle. Vogels-seinäteline tykille. html Puh. 600 , pääkaupunkiseudulla. 045-6354496, jyrki1.niskanen@pp.inet.fi
96
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
hm_0708_markkinat+loppuhassakka.indd 96
15.10.2008 19:23:10. 0405952959, jpk.kuisma@welho.com
6010A Aktiivikaiutin ktiivikaiutin
Sony DVP-S7700 -DVD-soitin. Optinen ja koaksiaalinen audiolähtö. Ovh 3000 , hp
Jos uutta tilausjaksoa ei ole vielä maksettu, päättyy tilaus jo saatuun numeroon, mutta tilaajalta veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimittujen lehtien hinnat irtonumerohinnoin. Hifimaailma ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin (artikkelien, kirjoitusten ja kuvien) säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, kunnes tilaaja katkaisee, peruuttaa tai muuttaa tilauksen määräaikaiseksi. Kaikki tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.) ilman vahingonkorvausvelvollisuutta. NORMAALIHINTA 25,90 , KESTOTILAAJALLE 19,90 TILAAN CHESKY TESTI-DVD-LEVYN. Tilaus maksetaan tilauksen alkaessa. Määräajan jälkeen tilaaja on velvollinen maksamaan jo saamiensa lehtien hinnan. TIETOSUOJA Hifimaailma-lehden tilaajat ovat lehden julkaisijan ja kustantajan asiakasrekisterissä, ja tietoja voidaan käyttää asiakassuhteen normaaliin ylläpitoon ja hoitoon. 12 kk kestotilaus 59 euroa. ASIAKASPALVELU
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset hoituvat helpoiten soittamalla suoraan asiakaspalveluumme. 6 kk määräaikaistilaus 34 euroa. Toimitettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. Tarjottu ja julkaistavaksi hyväksytty ja tilattu juttuaineisto julkaistaan pääsääntöisesti sillä ehdolla, että Hifimaailma-lehti ja sen kustantaja saa siihen vapaan käyttöoikeuden ilman erilliskorvausta. Vuosikerta: 8 numeroa 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa
TILAUSTEN SÄÄNNÖT Määräaikaistilaus on tilaus, jossa lehteä toimitetaan määräaikainen tilausjakso (6 tai 12 kk) alkaen ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja päättyen siitä alkaen sovitun aikajakson loppuun. Tilaus laskutetaan tilauksen alkaessa ja aina uuden tilausjakson alussa. fi tai käyttäen lehden palvelukuponkia.
TILAUSHINNAT 2008 6 kk kestotilaus 32 euroa. Tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien julkaisemisesta ei makseta erillistä korvausta ja lähettäessään edellä mainitun materiaalin lehdelle, katsotaan tekijän luopuneen niiden tekijänoikeuksista. Hifimaailma ei takaa lehdessä julkaistujen artikkeleiden, rakennusselosteiden ja/ tai ohjeiden täydellistä virheettömyyttä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi. Ulkomaantilauksien postimaksulisä + 24 euroa. Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ja tilausmaksu laskutetaan määrätuin laskutusvälein (6 tai 12 kk) voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan jakson pituisen määräaikaistilauksen hinta. Hifimaailma ei myöskään vastaa taloudellisesti julkaisemisensa artikkeleiden mahdollisten virheiden ja/tai testitulosten aiheuttamista vahingoista. Tilaus jatkuu pääsääntöisesti aikaisemmin maksetun tilausjakson loppuun. NORMAALIHINTA 21,90 , KESTOTILAAJALLE 14,90 VALKOINEN KOTITEATTERINMUSTA S M L XL
Asiakasnumero (laskusta tai osoitekentästä)
HIFIMAAILMA TILAAJAPALVELUT iO-KUSTANTAJAPALVELUT OY PL 115 30101 FORSSA
TILAAJA, TILAUKSEN MAKSAJA TAI EDELLINEN OSOITE
Sukunimi / Etunimi
Lähiosoite
Postinro / -toimipaikka / puhelin
LAHJATILAUKSEN SAAJA TAI UUSI OSOITE
Sukunimi / Etunimi
Lähiosoite
98
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
Postinro / -toimipaikka / puhelin
hm_0708_markkinat+loppuhassakka.indd 98
15.10.2008 19:23:13. 12 kk määräaikaistilaus 62 euroa. Palvelut ovat käytettävissänne myös internetissä www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) tai voitte olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@hifimaailma. Tämä voidaan tehdä puhelimitse, internetissä tai lehden palvelukupongilla. Peruutus astuu voimaan kahden viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Uusi tilaus (määräaikainen tai kestotilaus, myös kestotilauksen uusi tilausjakso) voidaan kuluttajasuojalain (KSL 6:15) perusteella peruuttaa kuluitta 14 vuorokauden kuluessa tilausvahvistuksen ja/tai tilausta koskevan laskun vastaanottamisesta. Hifimaailman kirjoituksia ja kuvia ei saa käyttää eikä lainata, ei edes osittain, muutoin kuin lehden toimituksen ja/tai kustantajan luvalla. Lehteen ja sen internetsivuille lähetetyt palautteet, viestit ja mielipiteet voidaan toimituksen harkinnan mukaan julkaista lehdessä toimituksellisessa tarkoituksessa, ellei viestin tai mielipiteen kirjoittaja ole sitä erikseen kieltänyt. Puhelin: 010 778 6400 (arkipäivisin klo 816). NORMAALIHINTA 27,90 , KESTOTILAAJALLE 21,90 TILAAN HIFIMAAILMA-PAIDAN. Kustantajalla on oikeus käyttää ja luovuttaa tietoja suoramarkkinointitarkoituksiin, mikäli tilaaja ei sitä erikseen kiellä.
OSALLISTU KYSELYYN JA VOITA PLAYSTATION3
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 450 euron arvoisen Playstation3 -pelikonsolin.
www.hifimaailma.fi/kysely
HIFIMAAILMA TILAUS / PALVELUKUPONKI
TILAAN HIFIMAAILMAN ITSELLENI KESTOTILAUS MÄÄRÄAIKAISTILAUS LAHJAKSI HETI 12 KK (59 ) 12 KK (62 ) NUMEROSTA 6 KK (32 ) 6 KK (34 ) /2008
KIRJEPOSTIMERKKI
MUUTAN MÄÄRÄAIKAISTILAUKSENI KESTOTILAUKSEKSI PERUUTAN KESTOTILAUKSENI PÄÄTTYMÄÄN MAKSETUN JAKSON LOPPUUN OSOITTEENMUUTOS, ALKAEN /2008 TILAAN CHESKY TESTI-CD-LEVYN. YLEISTÄ ASIAA TEKSTISISÄLLÖSTÄ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamaltaan aihealueelta
Testaamme voiko hyllykaiuttimen laittaa oikeasti hyllyyn. Joululahjaksi jokainen hyvän äänen ystävä voi rakentaa itselleen Mauri Pännärin edullisen Revenge ECC99 -vahvistimen. Tietoa ja taitoa -osiossa tarkat ohjeet television ja projektorin säätöön edullisen i1-anturin ja ilmaisohjelmiston avulla.
HIFIMAAILMA | 7 | 2008
99
hm_0708_markkinat+loppuhassakka.indd 99
15.10.2008 16:23:15. PUTKIVAHVISTIMEN RAKENNUSOHJE. KALIBROI NÄYTTÖSI OIKEASTI NEUTRAALIKSI. Joululahjaksi jokainen hyvän äänen ystävä voi rakentaa itselleen Mauri Pännärin edullisen Revenge ECC99 -vahvistimen. TULOSSA SEURAAVASSA NUMEROSSA:
HIFIMAAILMA 8/2008 ILMESTYY 28.11.2008
VERTAILUTESTEISSÄ PIENET KAIUTTIMET. AURELIA AMBERA JA GRAPHICA. Seuraksi sopii minikokoinen CD-soittimen ja viritinvahvistimen yhdistelmä