Hifimaailma 7/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HIFImaailma 7/2010 8,50 Messuraportit: IFA ja Habitare nen -sivui pas 24 ukana -messuo M xpo HifiE LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI Ilmavaa ja sisustusystävällistä ääntä Floating Loudspeakers Cameleon isot ja edulliset televisiot Helposti parempi ääni taulutelevisioon 10 sisustuksellista ratkaisua Muotovaliolevysoitin Thorens TD 309 Sinfonia talteen, livestä levyksi Miten toistan musiikkia kotiverkosta? Osa 1: Digitaalikirjaston perusteet · Parasound P7 -monikanavaetuvahvistin · Harman/Kardon GLA-55 -aktiivikaiuttimet · Olive O4HD -verkkosoitin · Hifiharrastajat ry:n puheenjohtajan haastattelu · Audiocenterin 5000 euron kattaus · Sony MDR-RF4000K -langattomat kuulokkeet · Rotel RA-1520 ja RCD-1520 vahvistin ja CD-soitin 10007 6 414881 873440 187344-10-07 PAL.VKO 2010-48
Logoa, joka on sinun takuusi hyvästä valinnasta ja parhaasta laadusta. www.eisa.eu. EISA Award -tuotteet ovat EISA jäsenten huolellisesti testaamia ja tutkimia tuotteita. KUULEMME KAIKEN NÄEMME KAIKEN PALKITSEMME PARHAAT SINUN TAKUUSI LAADUSTA EISA (European Imaging and Sound Association) on 19 eri maasta ja 50 äänen- ja kuvantoiston erikoislehdestä koostuva järjestö. EISAn jäsenistä koostuvat asiantuntijaraadit valitsevat vuosittain lukuisista eri tuoteryhmistä vuoden parhaat, EISA Award palkintoon oikeuttavat tuotteet. Vain nämä palkitut tuotteet saavat käyttää EISA Award -logoa
Tulos on varsin yleispätevä soundi musiikkilajista riippumatta. 6 Uutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. 8 Pikakokeet Harman Kardon GLA-55 -aktiivikaiuttimet ja langattomat Sony MDR-RF4000K -kuulokkeet. 78 Hifimarkkinat Käytettyjen laitteiden markkinapaikka yksityisille. 42 Floating Loudspeakers Cameleon Duchess -kaiuttimet Suomessa tuoreen belgialaismerkin erikoisuus on ulkonäön lisäksi mekaanisesti kotelosta eristetty diskanttielementti. Nykytelevision rakenne ei anna mahdollisuuksia kunnolliseen äänenlaatuun. Lue, kuinka sinfonia kulkee äänityksen, editoinnin ja masteroinnin kautta kuunteluhuoneissa nautittavaan muotoon. 50 Sinfonian äänitys eli soitosta levyksi HIFIMAAILMA 7/2010 3. 70 Levyarvostelut Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia. TÄS S Ä NU MER OSS A: 7/2 0 1 0 HIFImaailma Saksalaiset elektroniikan megakarkelot keskittyivät 3D-kuvaan. RAP ORTTI 11 IFA 3.8.9.2010 14 Habitare 1.5.9.2010 Messukeskuksen "kotiteatterialueelle" oli kerääntynyt lukuisa joukko kotimaisia kaiuttimia ja muutama mielenkiintoinen tuttavuus ulkomailta. 66 Sillä korvalla Thorens TD 309 -levysoitin, Nagaoka MP-200 -äänirasia, Thorens MM 005- & A.N.T. 58 Harrastajan muotokuva: Heikki Sihvonen Hifiharrastajat ry:n tuore puheenjohtaja, "Sihvis", luottaa kahteen kanavaan ja japanilaiseen insinööritekniikkaan. 9001 100 euroa 50-tuumainen televisio on hyvä kompromissi pienen olohuoneteatterin näytöksi. V E R TAI L U 16 Televisiot 4650 tuumaa, 74 Olive O4HD -verkkosoitin Yhteen koteloon pakattu musiikkipalvelin ja verkkosoitin, jonka äänenlaatu sai poikkeuksellisen paljon kiitosta. Mikkeliläiset välttelevät eksotiikkaa ja panostavat tuhtiin vahvistimeen. K OKEILU 46 5 000 euron kattaus hifilaitteiden ostamisen puoliammattilaisella, on nyt laitteisto olemassa. KOLUMNI 81 Tommilla, VAKIOT 5 Pääkirjoitus Äänipuoli RCD-1520-CD-soitin Rotel on tullut tunnetuksi konstailemattoman selkeillä vahvistimillaan. Onneksi äänentoiston ulkoistamiseen on monta hyvää vaihtoehtoa. T I ET OA JA TAITOA 26 Parempi ääni taulutelevisioon 38 Verkkotoisto osa 1: Digitaalinen musiikkikirjasto Miten ja miksi siirtyä CD-maailmasta verkkotoistoon. 15-sarjan CD-soitin istuu hyvin seuraan. TES TI T 34 Rotel RA-1520 -vahvistin ja Mikkelin Audiocenteristä NAD, OR ja Pro-Ject. 68 HD-levyarvostelut Blu-ray-elokuvia koekatseltuna. Mitkä ovat hyödyt ja haitat, mitä pitää ottaa huomioon? Kuinka muuntuu huilukonsertti valmiiksi äänitteeksi. 62 Hermuset Analoginen ja monikanavainen etuvahvistin Parasound P7. Kora 3T MM SE -esivahvistimet
www.genelec.fi Tervetuloa osastollemme: HifiExpo 2010, K218. " When I tasted my first bite of success, I immediately bought myself a pair of Genelecs. Why. Because every professional producer had Genelecs, so I just had to have them." JS16 get profeSSional
Olive O4HD on laite, joka aiheuttaa hyvin vahvaa omistamisen halua. Kullakin osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. No, onneksi äänipuolen television äänipuolen saa hoidettua useammallakin tavalla kuntoon. Kuuntelun kokonaisarvona muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Pikkupoikana muistan, miten puuviilukuoristen telkkarien ohut takalevy rämisi kumisevan miesäänen tahdissa. Nopea selailu, soittolistat ja yhden musiikkikirjaston vaivaton käyttö useasta paikasta ovat vain muutama esimerkki. Materiaalin siirto kovalevylle ja soitto sieltä tuovat kuitenkin tiettyjä mukavuuksia, joihin kerran totuttuaan takertuu tiukasti kiinni. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. Äänipuoli En ole törmännyt elämäni aikana montaakaan kertaa televisioon, jossa olisi hyvä äänentoisto. Vaihtoehtoja on huomaamattomasta näyttävään, ja varsin kohtuullisella rahallisella sijoituksella saa oikein hyvää ääntä. Verkottumisesta Musiikin soittaminen CD-levyiltä on varmasti yleispätevin toistoratkaisu. Kun laitteessa on vielä äänenvoimakkuuden säätö linjaliitännän signaalille, niin O4HD yhdessä hyvän aktiivikaiutinparin kanssa on sellaisenaan hyvin pitkälle riittävä järjestelmä niin taustamusiikille kuin keskittyneeseenkin kuunteluun. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Kun katsoo televisioiden ja niihin sijoitettujen kaiuttimien rakenteita on selvää, että niihin ei panosteta. 010 778 6404 Avustajat: Jaakko Eräpuu, Jussi Hermunen, Matti Hermunen, Juha Kaski, Mikael Nederström, Riqu Ruisku, Pekka Rötkönen, Petri Teittinen, Jouko Tötterström ULKOASU: DDM Group Oy ILMOITUSMYYNTI: Pop Media Oy, Puhelin: 010 778 6405 ilmoitusmyynti@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400, Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi VUOSIKERTA: 8 NUMEROA 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Hifi-Mediat Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 PAINOPAIKKA ISSN 1796-6507 Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. 010 778 6401 Päätoimittaja (audio ja high-end): Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi P. Kun maailma muuttui litteäksi televisioissa, hävisi se vähäinenkin kumiseva bassotoisto. Alati ohenevat muovirakenteet varmistavat resonoinnillaan keskialueenkin värittymisen. Syykin on tietysti selvä; kuluttajan ei oleteta haluavan maksaa hyvä-äänisestä televisiosta lisähintaa. HIFIMAAILMA 7/ 2 0 10 : PÄÄ KI RJOI T US TOIMITUS Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Vastaava päätoimittaja: Teppo HirviKunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi P. KUUNTELUARVOSTELU: Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kolmella kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Yksittäislaitetesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/ laatusuhteen omaava tuote. TESTIMENESTYS Vertailutesteissä SUOSITTELMME-maininnan voi saada myös HYVä joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta tuote,HINTALAATUSUHdE ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/ laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta SUOSITTELEMME huomionarvoista. Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE HIFIMAAILMA 7/2010 5. Seuraava vaihe oli siirtyminen stereotelevisioihin ja mitä kummallisimpiin kaiku- ja vaihevirhetehosteisiin, joilla koetettiin peittää stereokaiuttimien puolen metrin etäisyys toisistaan. CD-soitin kun löytyy joka taloudesta, niin kaverille voi varmasti esitellä uutta vasta ostamaansa hittilevyä. HYVä OSTOS Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma HYVä OSTOS TESTIVOITTAJA Samu Saurama Päätoimittaja HIFIMAAILMAN ARVOSTELU JA TÄHDET PISTEET: Testeissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään kullekin tuoteryhmälle erikseen määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttömukavuus, äänenlaatu, kuvanlaatu jne.). Pienten lasten parissa elävä arvostaa myös sitä, että helposti naarmuuntuvia levyjä ja halkeilevia kansia ei enää tarvitse käsitellä julkisesti. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulisi myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää huomiota. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: Ehdotonta huippuluokkaa Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) Ei suositella Hifimaailma Hifimaailma TESTIVOITTAJA TOIMITUKSEN VALINTA Hifimaailma Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA SUOSITTELEMME TESTIMENESTYS TESTIVOITTAJA-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Käyttölogiikka kaipaa vielä viimeistelyn, mutta äänenlaatu on erinomainen ja vielä nimenomaan musiikkiin hienosti kuulijaa ohjaava. Kokonaispisteet muodostuvat osa-alueiden painotetusta keskiarvosta. 010 778 6402 Toimituspäällikkö (audio ja video): Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi P
Lisätietoja: www.hdbaset.org TEATTERIKUVAA EDULLISESTI Epson tuo markkinoille kaksi uutta edullista Full HD -kotiteatteriprojektoria, mallit EHTW3600 ja EH-TW3200. Zafiralla on vaihtoneuloja lähes kaikkiin levysoittimiin, ja maahantuojan varastossa on sopiva neula yleismpiin malleihin. Onkyo, Spectral, inFocus ja Simex. Epsonin 3LCD-teknologiaa käyttävien uutuusmallien suuren valotehon (2 000 lumenia (EH-TW3600) tai 1 800 lumenia (EH-TW3200)) ansiosta niitä voi käyttää pimentämättömässäkin huoneessa. Digitaalisen kuva- ja äänivirran kuljettamisessa verkkokaapelia pitkin on selviä etuja. Hopeoituja highend-verkkokaapeleita odotellessa. Lisätietoja: Viikari/Kojekulma, puh. HUUTIA HDMI:LLE Suuret elektroniikkavalmistajat ovat HDBaseT-hankkeen takana, jonka tarkoitus on korvata HDMI-kaapelit kokonaan lähiverkoista tutuilla johtimilla. Uuden maahantuojan kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta saada Denonin upeat 100-vuotisjuhlavuoden erikoismallit esille ja kuunneltaviksi HifiExpo 2010 -hifimessuille. Paljon onnea! HIFIMAAILMA 7/2010 7. Hän voitti 540 euron arvoisen Audio Pro Wi-160 -kaiutinparin. Ilmoitetut kontrastisuhteet ovat 25 000:1 (3200) ja 50 000:1 (3600). Molemmissa projektoreissa on painotettu helppokäyttöisyyttä ja yksinkertaista asennusta. Zoom on 2,1-kertainen. Lisätietoja: www.epson.fi VALTAVA NEULAVALIKOIMA DENONILLE UUSI MAAHANTUOJA Denonin maahantuonti oli hetken aikaa katkolla edellisen maahantuojan lopetettua toimintansa. CAT5e/6-kaapelit ovat huomattavasti edullisempia, taipuisampia ja niiden avulla etäisyydet voivat olla pidempiä kuin HDMI-kaapeleilla. LCD-paneelit ovat mallia C2Fine D7. Monilta löytyy kotoa valmiiksi WLANin syrjäyttämiä ethernet-kaapeleita. Hienoa, että tuotemerkin saatavuus on nyt turvattu. Kummankin projektorin voi kytkeä samanaikaisesti pariin moderniin HD-kuvalähteeseen kahden HDMI-tulon ansiosta. Ne soveltuvat valmistajan mukaan sille, joka on hankkimassa ensimmäistä projektoriaan. Ne tulevat markkinoille marraskuussa. Eikä siinä vielä kaikki; samassa kaapelissa voidaan edelleen kuljettaa dataa 100 megabitin nopeudella ja johdinta tarjoaa etävirtaa 100 watin edestä. Myös 3D ja HD-äänet liikkuvat johtimen läpi. Uusi maahantuoja on Simex Oy, jonka muita kotihifituotteiden edustuksia ovat mm. Viikarin tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa Zafira-levysoitinneulat. LG, Samsung ja Sony lupailevat, että heidän televisioissaan uutta standardia tullaan käyttämään jo ensi vuonna. Standardin kerrotaan tukevan kaapeleita aina sataan metriin asti ilman erillisiä vahvistimia. Lisätietoja: Simex Oy, puh. EH-TW3600- ja EH-TW3200-projektorit ovat saatavilla lokakuusta lähtien, ja niiden suositushinnat ovat 1 599 euroa ja 1199 euroa. Lisätietoa edisyneemmistä malleista EH-R2000 ja EH-R4000 tulee myöhemmin. 09-41500210, www.simex.fi Porvoolaisen elektroniikkatukku Viikarin toiminta on siirtynyt lappeenrantalaiselle Kojekulmalle. Kumpikin projektori on helppo asentaa, ja niissä on linssinsiirto (pysty ±96,.3 %, vaaka ±47,1 %) kuvan koon ja sijainnin hienosäätöön. 05-4119520, www.viikari.com Hifimaailman edellisen numeron yhteydessä järjestetyssä lukijakilpailussa onni suosi Matti Laaksoa Espoosta. Tekniikan takana on myös Valens Semiconductor
Basson määrä on kaiuttimien koon huomioiden suorastaan uskomaton: kuin jossain olisi pieni subbari piilossa. Kaiuttimen takana sijaitsevan liitäntäpaneelin keskellä on myös ruuvimeisselillä säädettävä potentiometri basson voimakkuudelle. Tarpeella ja tyylillä on toki hintansa. Meidän mielenkiintomme heräsi tuotteeseen uudelleen toimittajan kuunneltua kaiuttimia aivan sattumalta eräässä liikkeessä. Harman Kardon GLA-55 -kaiuttimien hinnalla saa erillisen vahvistimen ja kaiuttimet, mutta eihän se ole mikään vaihtoehto. Toinen kaiuttimista sisältää valmistajan ilmoituksen mukaan 2x56-wattisen D-luokan vahvistimen. Korkeat taajuudet toistetaan yhden tuuman kalotilla. Vahvistimessa on käytetty digitaalista signaalinkäsittelyä (DSP) toiston hienosäätöön. "E Vahvistinasteen sisältävässä kaiuttimessa on liitäntä ulkoiselle virtalähteelle, 3,5 mm tulo miniplugille, lähtö toiselle kaiuttimelle sekä linjatasoinen lähtö erilliselle aktiivisubwooferille. Kotelon viritys on toteutettu pitkällä, koteloon kaarevasti sijoitetulla refleksiputkella. Ääneltään kaiuttimet ovat luokassaan hyvät, jopa erinomaiset. Tuotteelle ilmoitettu 60 watin suurin tehonkulutus ei tosin oikein sovi tähän yhtälöön, mutta siitä viis, jos teho riittää. Jos on tarve saada tietokoneeseen tai muuhun kannettavaan äänilähteeseen, tai miksei vaikka taulutelevisioon helposti parempi ääni ja muhkea bassotoisto yhdistettynä kompaktiin kokoon ja varmasti tavallisuudesta poikkeava design, niin tässä siihen hyvä vaihtoehto. Muita vastaavia vaihtoehtoja ovat mm. · TEKSTI: TEPPO HIRVIKUNNAS · KUVAT: SAMU SAURAMA PIKAKOE HARMAN KARDON GLA-55 nsimmäinen oikea audiofiilitasoinen aktiivinen kaiutinjärjestelmä tietokoneille, MP3-soittimille ja muille äänilähteille...". Erikoinen, kaunis, ruma vai suorastaan taiteellinen. n Lisätiedot Hinta: 699 /pari Mitat (l x k x s): 125 x 304 x 304 mm Massa: 1,2 kg Toimintaperiaate: aktiivinen 2-tie, bassorefleksi Elementit: -Basso- ja keskiäänet: 75 mm kartio -Korkeat äänet: 25 mm kalotti Oton herkkyys: 250 mV Ottoimpedanssi: 5 kohm Muuta: Magneettisuojaus, D-luokan vahvistin, DSP, akryylimuovikotelo, erillinen 18 V virtalähde, RCA/ plugi-liitinjohto, liitäntäjohto toiseen kaiuttimeen, linjalähtö aktiivisubwooferille, basson tasonsäätö, äänenvoimakkuuden säätö hipaisukytkimin, äänen pikamykistys Lisätietoja: www.hcf.fi + Äänenlaatu luokassaan + Työn laatu ja rakenne Hinta Käyttöohje Mielipiteitä jakava olemus 8 HIFIMAAILMA 7/2010. Läpinäkyvä, epäsymmetrisen monimuotoinen ja myös erittäin tukevan tuntuinen kotelo on valmistettu lasimaisesta akryylimuoviseoksesta. Katetta lupaukselle (saattaa) antaa myös 700 euron parihinta. Toisen kaiuttimen edessä, bassoelementin alapuolella on lähes huomaamattomat hipaisukytkimet äänenvoimakkuudelle ja äänen pikamykistykseen. 2-tiebassorefleksikaiuttimen basso- ja keskitaajuudet toistetaan 3-tuuman pitkäiskuisella, alumiinikartioisella elementillä. Ainakin varmasti mielipiteitä jakava. Äänenvoimakkuutta saadaan silti lähikuuntelussa riittävästi. Harman Kardon GLA-55 -kaiuttimet ovat olleet markkinoilla jo lähes kaksi vuotta, mikä on harvinaisen pitkä elinkaari elektroniikkatuotteelle joskin tuotetta on kehitetty koko ajan. Diskanttitoisto on puhdas, ja yleissävyltään toisto on pienin varauksin sangen tasapainoinen. Basson tasonsäädön kanssa tulee olla kuitenkin tarkkana, koska toisto muuttuu helposti epätarkaksi ja kumisevaksi. Säätö on toimiva ja hyödyllinen, mutta sen oikeaoppisesta käytöstä ei ole halaistua sanaa käyttöohjeessa.. Genelec 8020A (730 euroa/pr) tai B&W MM1 (998 euroa/pr). Kovat ovat lupaukset, mikäli on esitteen tekstiin uskominen. Bassoelementtien suurella liikepoikkeamallakin on rajansa, ja liika voimakkuus ja korostus kuuluvat resonanssina elementistä. Kaiuttimen ulkonäkö on..
Sen kantamaksi ilmoitetaan noin 30 metriä, ja kokeilussa se kattoi kaksikerroksisen talon yhden kerroksen hyvin myös seinien ja ovien läpi. Kuulokkeet ovat varsin kuunneltavat, mutta verrokkina toimiviin Sennheiser HD 595 -kuulokkeisiin verrattuna ne häviävät etenkin erottelukyvyssä, diskanttipäässä ja bassojen tarkkuudessa, jossa Sonyjen ääni puuroutuu hieman. 30 m Käyttöaika akuilla: n. Yhteys lähettimeen vaikutti luotettavalta, ja äänenlaatu säilyi samanlaisena aina kantaman rajalle saakka. n Lisätiedot Tuote: Sony MDR-RF4000K Hinta: n. Kuulokkeet luovat toisaalta myös hyvin intiimin suhteen kuunneltavaan materiaaliin. Langattomissa järjestelmissä on rajallinen toimintasäde, ja ne saattavat olla herkkiä ympäristön sähkömagneettisille häiriöille. Kuulokkeet eivät paina ja saisivat itse asiassa puristaa päätä hieman napakamminkin, koska nyt ne tuntuivat jäävän yläreunastaan irti päästä. Kuulokkeiden äänenvoimakkuutta oli helppo säätää toisessa kuulokkeessa olevalla säätimellä. Kuulokkeiden mukana toimitetaan ladattavat akkuparis- L tot, mutta niissä voi halutessaan käyttää myös tavallisia sormiparistoja. Kuulokkeet tuntuivat valuvan oman painonsa alla liian alas molemmilla kokeilijoilla. 300 g akuilla Kantama: n. Lähetin saa virtansa mukana toimitettavasta ulkoisesta virtalähteestä. Kuulokkeet ovat varsin tyylikkään ja laadukkaan oloiset, ja ne kehtaa jättää olohuoneessa näkyviin ainakin, jos kiiltomustasta jaksaa pyyhkiä pölyt säännöllisesti. Sonyn kuulokkeet käyttävät 2,4 GHz:n digitaalista siirtotietä, jonka luvataan säätyvän optimaaliselle siirtokanavalle automaattisesti. Kuulokepaketti koostuu kahdesta pääosasta: kuulokkeista ja lähettimestä, joka toimii myös akkujen lataustelineenä. Langattomuus tuo mukanaan liikkumavapauden, ja kuulokkeissa on poikkeuksetta myös kätevä integroitu äänenvoimakkuudensäädin. Langattomuudessa on myös haasteita. Sen kokeileminen tosin paljasti kuulokkeiden oman vahvistimen rajat, sillä äänenvoimakkuuden nostaminen nosti taustakohinan kuuluviin. Äänisignaali pitää muokata ilmateitse siirrettävään muotoon, ja kuulokkeissa itsessään tarvitaan vahvistin ja virtalähde, jonka virkaa toimittavat joko paristot tai ladattavat akut. Toiseen kerrokseen siirryttäessä ääni alkoi pätkiä satunnaisesti. mivuus riippuu täysin käyttäjän pään koosta ja mieltymyksistä. Ne on varustettu automaattisesti säätyvällä pannalla, jonka toi- + Viimeistely ja laatuvaikutelma + Digitaalisiirto + Äänenlaatu yleiskäyttöön Automaattinen panta ei sovi kaikille Passiivinen vaimennus puutteellinen HIFIMAAILMA 7/2010 9. · TEKSTI: JUHA KASKI · KUVA: VALMISTAJA P IKAKOE : S O NY MDR- RF 4 00 0K -KU U LOKKEET TYYLIKÄSTÄ LANGATTOMUUTTA angattomat kuulokkeet voivat olla kotona hyvinkin käytännölliset, koska kaiuttimien luukutus ei ole aina suotavaa. Signaalilähteen voimakkuus kannattaakin pitää riittävänä, jotta äänenlaatu pysyy mahdollisimman hyvänä. Sonyn kuulokkeet noudattavat ulkoisesti valmistajan nykyistä linjaa kulutuselektroniikkatuotteissa, eli matta- ja kiiltomusta ovat voimakkaasti esillä. 150 euroa Taajuusvaste: 12 Hz 22 kHz Massa (kuulokkeet): n. Kuulokkeiden virrankatkaisu on integroitu automaattiseen pantaan, ja kuulokkeet kytkeytyvät päälle noin sekunnin korville asettamisen jälkeen. Ne olivat korvilla niin kevyesti, että eivät juurikaan vaimentaneet ulkoisia ääniä. Paketissa on myös kytkentäjohto, jolla lähettimen voi kytkeä 3,5 mm:n tai 6,3 mm:n kuulokeliitäntään tai RCAlinja-antoon. Automaattisäätöön ei valitettavasti voi vaikuttaa, joten luureja harkitsevan on syytä kokeilla niiden istuvuutta ennen hankintaa. Ääneltään kuulokkeet on selvästi suunniteltu ärsyttämättömiksi monenlaisella musiikki- ja elokuvamateriaalilla, ja niiden ääni on keskialue- ja yläbassovoittoinen. 7 tuntia Lisätietoja: www.sony.fi Istuvuus ja ääni Kuulokkeet ovat suhteellisen kookkaat, suljetut ja korvia ympäröivät
Herkullisten high end -laitteistojen vastapainona esillä on myös aivan "tavallista" hifiä. Helsingin Messukeskus 6.-7. klo 10-17 Liput 13 euroa (lapset 9 euroa) Samaan aikaa ja samalla lipulla näet myös DigiExpon. Myös DigiExpossa on esillä useita HifiExpon tuoteryhmiä. Samaan aikaan, samalla lipulla. Lisätietoa: www.hifiexpo.fi HifiExpo 2010 hifimessut ovat Suomen suurin ja monipuolisin hifitapahtuma. klo 10-19 ja su 7.10. Kaiuttimet, subwooferit, kotiteatterit, monikanavaiset AV-viritinvahvistimet, teräväpiirtosoittimet ja videoprojektorit, vahvistimet, kuulokkeet, levysoittimet ja tarvikkeet sekä ääni- ja videotallenteet... DigiExpo on Suomen suurin kodin viihde-elektroniikkaa ja tietotekniikkaa esittelevä tapahtuma. marraskuuta 2010 Avoinna: la 6.10. Esillä ovat kuumimmat uutuudet niin kotiteatterin kuin kaksikanavaisen äänentoistonkin osalta
Ilman laseja toimivat 3D-laitteet yllättivät luonnollisuudellaan. Tämän vuoden teema ei jäänyt epäselväksi. Striimauksen ystäville on tiedossa laatukomponentteja, erilliset muuntajat analogi- ja digipuolelle sekä balansoidut lähdöt. Hintaa ei vielä osattu kertoa. Miniwateista koottu tonnin työpöytäkattaus Lars & Ivanin ständillä. Suljinlasien tahdistus näyttää edelleen tuottavan ongelmia, joita autostereoskooppisissa sovelluksissa ei ole. LMA 7/2010 11. Kovaa huudettu 3D pursusi miltei joka valmistajan osastolla läppäreiden näytöiltä televisioihin ja tykkeihin. Kelloradioiden ja MP3-telakoiden meressä kelluu muutamia korkeatasoisia laitteita, mutta hipelöintiä syvemmälle niiden sielunelämään ei yleensä ole asiaa. R AP O R T T I: I FA- ME S S UT 3 .8.9.201 0 · TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN kokosi jälleen läjäpäin näytteilleasettajia elektroniikan megakarkeloihin. Hintaluokka noin 7 000 rahaa. B erliinin monihallinen elektroniikkashow tuntuu tarjoavan vuosi vuodelta vähemmän kuultavaa äänentoistoon syvälle uponneelle. Soitin tottelee oman kapulansa ja webbikäyttöliittymän lisäksi NP Controller -iPhone/iPod-sovellusta. Tietokoneen musakokoelman jakoa varten mukana tulee TwonkyMediapalvelinsofta. Sovellusten käytettävyys ja hyödyllisyys on aspekti, johon valmistajat toivottavasti alkavat kiinnittää huomiota alkukiiman tasaannuttua. Yamahan S2000-sarja täydentyy kenties vielä tänä vuonna NP-S2000-verkkosoittimella. Wattien rajoittajaksi sopii taustalla näkyvä etunen Teacin highend-osasto Esoteric hämmästyttää erillislaitteisiin tottuneita kaiken hanskaavalla RZ-1:llä. Katselu on helppoa ja aivoja vähemmän kuormittavaa siis passiiviviihdettä parhaimmillaan. SACD-pyöritin, 32-bittinen DA-muunnin sekä koksi, optinen ja USB-otto yhdistyvät 100 watin vahvistinosaan. Sähköhammasharjasta herätyskelloon kodin jokaisen sähkölaitteen täytyy trendien mukaan olla nettikelpoinen. Integroitu Miniwatt N3 -vahvistin 12AX7- ja EL84-putkilla ja N2-laajakaista H I F I M A A Ikymmensenttisellä elementillä. Näyttävien osastojen anti jäi hifiharrastajan kannalta ohueksi video- ja härpäketarjonnan vallatessa leijonanosan hallipinta-alasta. Onkyon M-5000R-stereopäätteen puhtaat linjat ja hillityn sinertävä mittarivalaistus tekivät vaikutuksen. Parhaimmillaan 3D on isolla ruudulla hyvin toteutetulla materiaalilla. Huonoimmillaan se on häiritsevä ja kivulias kokemus silmien anatomiaa ja nenänvartta rasittavine piirteineen
Denon RBD-X1000 on soittimen ja viritinvahvistimen yhdistelmä, jonka toiminnallisuutta voi laajentaa verkkotoistolla ASD-51N/51W-telakalla. Evoke-1S Marshallin toistaman DABin ja FM-radion infot näkyvät selkeällä OLED-näytöllä, ja onpa siinä liitäntä MP3-soittimellekin. Soundi oli isossa hallissa sähäkähkö, mutta 800 eurolla saa ainakin keskustelunavauksen. Blu-ray-toisto alkaa muistuttaa SACD:tä sikäli, että moni valmistaja tuo markkinoille vain kahta kanavaa toistavaa laitetta. NA7004 toimii myös DA-muuntimena ja digitaalisena väylänä iPodin sisältöön. Paketilla on hintaa kaiuttimineen noin 1 000 euroa. 12-tuumainen basso on sijoitettu kotelon sisälle viistoon, ja yläpäästä huolehtii 15 sentin mittainen nauha. Majesteettisen kummalliset Aurum Vulkan VIII:t. Kaiutinkeilat osoittavat 120 astetta erilleen. Ja niin, styrkkari menee yhteentoista. Vahvistimena alla PM7004, kappalehinta molemmilla noin 750 euroa. Kelloradioiden kyllästämissä messuhalleissa brittiläisen Puren versio aiheesta toimii akulla tai verkkovirralla. Vahvistimessa on ylipäästö pääkaiuttimille. Marantz hyppää myös verkkosoitinkelkkaan. EXEO-sarjan CD-soitin ja 60-wattinen D-luokan viritinvahvistin edustavat kiillotettua lookkia 200 euron hintaluokassa. Liki äänettömäksi mainostettu kuvannäyttäjä tulee myyntiin loppuvuodesta, mutta hintaa ei vielä paljastettu. Ainakin Fraunhoferin osastolla demottu Philips jätti rasittamattoman helpon vaikutelman. Hinta saarivaltiossa 120 puntaa. Itsensä Jean Michel Jarren synnyttämä Jarre Technologies AeroSystem One -kaiutin henkii tekniikkaa. Pinon päällimmäinen on Tangent Fjord, kuutiokelloradio iPod-telakalla ja hipaisunäppäimillä (450 ). Applen tuotteiden lisäksi kaiutin ottaa vastaan USBmuisteja ja analogilähteestä 3,5-millisen plugin. Keskikanavaan Altan tai Base. 12 HIFIMAAILMA 7/2010. Langattomuuden saa käyttöön Bluetooth-lisävarustepalikalla. Aktiivitornin sydämenä toimii 60-wattinen subbari ja kaksi 30-wattista satelliittia. Virtuaalinen monikanavaelämys tulee Dolbyn Virtual Speaker -tekniikalla, mutta subbarille on .1-lähtö. Kolmen metrin kaapelilla erotettava S-1-osa tuo stereokantaa toistoon. Sonyn ensimmäinen 3D-projektori tottelee nimeä VPL-VW90ES. Valmistajan televisioiden kanssa 3D-tekniikan jakava SXRD-tykki ampuu kuvia 240 kertaa sekunnissa. R AP O R TT I : IFA -M ES S UT 3 .8.9.201 0 Vaikka tarkkuuden puute vaivaakin autostereoskooppisia televisiota, tuntuvat ne luonnollisemmilta kuin aktiivisulkimeen perustuvat ratkaisut. Soittimen kelaus ja raidanvaihto tapahtuu symmetrian nimissä pyörylöillä
58-tuumainen uutuusmalli käyttää lisäksi yli 1500:ttä alueittain mukautuvaa LED-taustavaloa. Suomenkin teattereista tuttu Xpand tuo markkinoille universaalit 3D-aktiivilasit. Panan uusissa malleissa käyttöliittymä reagoi komentoihin aiempaa vikkelämmin. HQV-prosessori ja pikselien parempi täyttösuhde ehostavat kuvaa entisestään. Signaaleja se toistaa langattomasti DLNA-lähteistä. 3D:n lisäksi messujen kantava teema oli televisioiden verkottuminen. Kaupoissa uutuus on marraskuussa 5 499 euron hintaan. Sharpin aktiiviset 3D-kakkulat olivat tyylikkäimpien ja keveimpien joukossa. Tanskalainen Opalum pusertaa kokoäänialueen aktiivisesti ulos pienistä alle kahden tuuman elementeistä. Omat lasit voi viedä elokuvateatteriinkin. Yhtäläisyydet jäivät sirkustemppuilijoiden ulkonäköön kolmiulotteisen televisiokuvan piirtyessä jiponomaisesti. Philipsin Cinema 21:9 on saanut pari tuumaa halkaisijaansa ja kokonaan uuden ulottuvuuden. 3D-infrapunalähettimiä on sijoiteltu television kehykseen peräti neljä suuremman yleisön kattamiseksi. HIFIMAAILMA 7/2010 13. Noin 120 euron hinta on kilpailukykyinen. Kolmannen ulottuvuuden hyödyt tulevat parhaiten esiin isolla kuvalla ja peleillä. 103-tuumaisella ruudulla rallittelu vaikutti luontevalta keinotekoisen yliampuvuuden sijaan. Uudenlaisella 3LCD Reflective Panel -tekniikalla kontrastisuhde on parantunut. Messujen yleisin näkymä. Tulevaisuudessa lasit saattaa saada myös vahvuuksilla. Toimintatiloja on kuusi, ja niiden välillä vaihdetaan painikkeella. Myös väriliukujen ja liikkeen kerrotaan muuttuneen aikaisempia malleja sulavammaksi. Uutuusvahvistin RX-V3067:n DSP-tilat vetivät livelaulajan äänen hieman turhan hanakasti ylätehostekaiuttimiin. Ärjyn näköinen EH-R4000 on Epsonin tuore huippumalli. Sarjaan kuuluu kuvan kymmentä elementtiä käyttävä FLOW.1010 ja 48 kappaleen FLOW.4810. Tässä yleisön tyylikkäästi puki Yamaha, joka oli harvinaisesti nähnyt vaivaa tilan akustoinnissa. Panasonic auttoi vertailemaan tosielämää 3D-kuvaan livenä
Sillä nimellä asia messuesitteessä ilmaistiin, vaikka varsinaista teatterielämystä ei toki kaikilla näytteilleasettajilla pystyssä ollutkaan. Vuoluset-vuolukivikaiuttimet olivat näytillä, ja Seiren Speakers oli mukana Modern Audion osastolla. Toimii tietokoneella siinä missä televisionkin seurana. S Suomalaiset kaiutinvalmistajat Amphion, Aurelia ja Genelec muistuttavat, että sisustukseen sopiva kaiutin voi olla muukin kuin vitivalkoinen. R AP O R TT I : H AB ITAR E 1 .- 5 .9 .201 0 · TEKSTI JA KUVAT: SAMU SAURAMA Suomalaisten esiintymislava yyskuun alun Habitaressa oli jälleen pyhitetty Messukeskuksen kuutoshallista oma alue "kotiteatterille". Sen sijaan Mystere-putkivahvistin huomattiin ja kummasteltiin "vanhanaikaista valintaa". Valikoima tuntui varsin toimivalta kun miettii, mitä asioita musiikkia kuunteleva mutta harrastukseen (vielä) uppoamaton ihminen saattaisi isoilta sisustusja huonekalumessuilta etsiä. Habitaresisustusmessuilla kotimaiset kaiuttimet olivat esillä monilukuisina. Muutama varsin mielenkiintoinen ulkomaalainen vierailijakin paikalta kyllä löytyi. Amphion on kerännyt NuForcen edustuksiinsa ja markkinoi vahvasti järkevää ajatusta: hyvät perinteiset kaiuttimet ja pienikokoinen stereovahvistin kuvan tueksi. Kokonaisuutena hifi-ihmisellekin oli hyvin tarjontaa ja hälyisestä ympäristöstä huolimatta mukavasti soivia settejä. Saksalainen Spectral haluaa tarjota samaa laajaan laitehylly ja -kaapistovalikoimaansa. Kookas ja näyttävä Aurelia Graphica jäi tyypillisen messukävijän silmissä lähes yhtä varjoon kuin upea Esoteric-CD-soitin. Oli mukavaa nähdä kaksi uutta suomalaista merkkiä rohkeasti mukana esiintymässä. Digiä ois olla pitänyt. Bang&Olufsenin tuore subwoofer BeoLab 11 ei ole kookas maanjäristyksen tuottaja vaan elegantti ja kompakti bassomuna, jonka poskipalat saa valita monesta eri väristä. Sen avulla voidaan iPhonella tai iPodilla (ja kuulemma noin puolen vuoden päästä Android-laitteillakin) ohjata talon kaikkia sähkölaitteita, niin viihde-elektroniikkaa kuin kaikkea muutakin. 14 HIFIMAAILMA 7/2010. Tuttuakin tutumpia merkkejä oli myös: Amphion, Aurelia ja Genelec. Valmistajan iso lanseeraus oli silti koko asunnon Master Link Gateway
Kolmiulotteisuus houkuttaa kokeilemaan. Viime vuonna se oli taulu, jossa on perinteisen kaiuttimen tekniikka piilotettuna. Iso osa hyvää soundia oli toki Parocin akustolevyistä tehty katto, joka rauhoitti alueen akustiikan. Suomen tuorein kaiutinvalmistaja saattaa olla Vuoluset. Pienikokoinen kivikotelo erottuu selvästi suorakaiteisesta maailmasta. Genelecin kämmenkokoiset 6010-aktiivikaiuttimet toistivat hyvin uskottavaa monikanavaääntä subbarinsa tukena. Aminan takana perinteistä kaiutinosaamista edustaa Hifimaailmassakin kiitosta saanut uusi kotimainen Seiren Speakers. Procella Audion upotettavat kaiuttimet hoitivat avoimessa tilassa reilutkin äänenpaineet vaivattoman rasittamattomasti. Modern Audion osastolla oli täysin seinärakenteeseen integroitava Amina-kaiutin, josta ei jää mitään näkyvää jäljelle. Ideafix oli järjestänyt Crestronin ohjausjärjestelmän ympärille varsin uskottavan teatterielämyksen. Testiparia odotellessa. HIFIMAAILMA 7/2010 Concept Hifin Martti Liikalalla on joka vuosi uusi ässä hihassa. Välillä elokuvankin tahtiin heiluvat penkit saattavat olla se viimeinen piste iin päälle. Realismi ja luonnollisuus eivät siis ole in, kun siirrytään harrastajapiiristä ulos. Enemmän pitäisi saada. Tänä vuonna näytettiin, miten pingotettu hyvä valkokangas taittuu piiloon. 15. Yksinkertainen ja varsin toimiva demo. Vaikuttava teatterielämys syntyy tummista pinnoista, hyvästä äänentoistosta ja isosta hyvästä kuvasta. Pintaan voi vetää haluamaansa maalia tai tapettia ja musiikki soi. Yleisön suusta kuvaava kommentti vaikuttavasta demopätkästä oli "ei kovinkaan vahva efekti". Erittäin houkuttelevia digitaalisen median ystäville. Meridianin DSPpohjainen kaiutin on harvojen herkkua, samoin television vasemmalla puolella oleva kosketusnäytöllinen Sooloos-mediapalvelin
Tekniikkamullistuksia tai tykin hankintaa odotellessa tonninkin panostuksella saa kelpo kuvaa. L ed-televisiohehkutuksen keskellä on syytä pysähtyä miettimään, mikä perinteisemmin toteutetuissa plasma- ja lcd-televisioissa olikaan vikana. Led-malleja kaupataan myös energiataloudellisimpina kuin lcd- ja plasmatelevisioita, mikä on pitkälti totta. Ledit voidaan asentaa myös paneelin sivuille, television kehykseen, josta valo levitetään keinolla tai toisella mahdollisimman tasaisesti paneelin alalle. Vaikka kuvanlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosiin, voi useamman tuhannen euron sijoitus televisioon tuntua uhkapeliltä. Ledithän ovat ainoastaan korvanneet vanhan loisteputken, mutta paneelitekniikka on edelleen pitkälti sama lcd. Niiden pikselitiheys on täysin riittämätön kotikäyttöön. Edge led -televisioiksi kutsutuissa malleissa ongelmaksi syntyy usein epätasainen valojakauma ja levittimen synnyttämä ruutukuvio. Kaikki usein tarvittavat painikkeet on sijoitettu säätimen keskiosaan. Katodisädeputkella valaistut lcd-mallit vievät tietysti enemmän tilaa pystysuunnassa, kun putki täytyy asentaa paneelin taakse. Kaikkien kapuloiden tuntuma on hyvä, mutta LG:n painikkeet antavat selvään vasteen napsahtamalla. HDMI-CEC-ohjauksen ansiosta kaikki komentavat kotiteatteriketjun muitakin laitteita, joten kattavalle infrapunakoodipankille ei ole tarvetta." 16 HIFIMAAILMA 7/2010. Varsinaisia led-televisioita, joissa yksittäinen pikseli on toteutetty yhdellä ledillä, käytetään lähinnä julkisten tilojen ja ulkoilmanäyttämöiden infotauluina. V E R TAI LU T ES T I : 4 6 5 0 - TUUMAISET TELEVISIOT 9001 1 00 · TEKSTI, KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN Edullisia Noin 50-tuumainen televisio on hyvä kompromissi pienen olohuoneteatterin näytöksi. Käyttäjä voi kuitenkin vaikuttaa sähkönkulutukseen huomattavasti "Samsungin kaukosäädin on ainoa taustavalaistu, ja sen näppäinasettelu on LG:n ohella käyttäjäystävällisin. Panasonic reagoi painalluksiin nopeimmin
Blu-ray-levyllä oikea asetus on useimmiten säätimen minimi. Liitännät ovat LG:n analogisen linjalähdön puutetta lukuun ottamatta varmasti riittävät. tuumia säätämällä taustavalon tai plasmatelevisiolla kontrastin järkevälle tasolle. LG:n erikoisuus on sisäänrakennettu Bluetooth-radio. Panasonicin ja Sonyn ruuvattavuus on hyvin karsittua, ja ainoastaan perussäädöt ovat käyttäjän muokattavissa. Panasonic pyörittelee SD-muistikortilta JPEG-tiedostojen lisäksi lähinnä videokameroiden tuottamaa luovaa kuvavirtaa. LG:n säätömahdollisuuksista kertoo jo ISF-merkintä tuotteen logolitaniassa. Ainoastaan Samsungissa on täydellinen painettu ohjekirja. Samsungissa ja Sonyssa kuva on molemmilla formaateilla hyväksyttävä identtisillä asetuksilla, mutta ensimmäisellä pieni lisäterävöitys ei ole pahitteeksi. lointiin tarvitsee huoltomiehen tai rutkasti harrastuneisuutta ja googlen. Yksi myyntivaltti on led-valaistuksen mahdollistama suurempi väriavaruus. Valmistajien edullisimmissa malleissa on yleensä karsittu turhiltakin tuntuvia ominaisuuksia, kuten verkkotoistoa ja netin sää- ja videopalveluja. Kaikissa televisioissa on MPEG2- ja MPEG4yhteensopivat DVB-T- ja DVB-C-virittimet. Saman mallisarjan sisällä on useimmiten vain vähäisiä eroja kuvanlaadussa, joten tehdyt huomiot pätevät suurella todennäköisyydellä saman mallin erikokoisiin versioihin. Tiedostotuki on kattavin kahdella ensimmäisellä. Panasonicin terävyyssäätö on havainnollisin ja asteikoltaan sopivan karkea, jotta vaikutuksen näkee helposti ja nopeasti. Muissa television omat äänet täytyy viedä kotiteatterivahvistimelle erillisellä optisella kaapelilla. LG:llä kannattaakin vaihdella kahden ISF Expert -tilan välillä levytyypin vaihtuessa. Sopivilla mittainstrumenteilla näiden kuvan saa todennäköisesti viilattua viimeisen päälle kohdalleen. Tavallisen kuulokelähdön puuttuessa Bluetooth lähettää signaalin yhteensopiville langattomille kuulokkeille. Usb-tikulle tallennetut mediapätkät toistuvat LG:llä, Samsungilla ja Sonylla. Ongelmaa ei ole, jos soitin skaalaa kuvan laadukkaasti 1080p-tarkkuuteen jo ennen televisiolle vientiä. Eroa saattaa syntyä lcdtekniikalla toteutettujen Samsungin ja Sonyn taustavalon tasaisuuteen, mutta yksilöerot ovat voivat olla suuria täysin samojen mallienkin välillä. Väritoiston laajuutta tärkeämpää on sen tarkkuus. LG 5 0 P K5 5 0 N PANASONIC TX-P 4 6 S 2 0E S AMS U NG LE4 6 C6 5 5 S ONY KDL-46 EX4 0 2 Mitä tinkimällä menettää? Nyt testatuista malleista kolme on 46-tuumaisia ja yksi 50-tuumainen. Tästä huolimatta Samsungissa on mahdollisuus liittyä lähi- ja kaukoverkkoon langalla tai lisävarusteena saatavalla langattomalla usb-adapterilla. HDMI-ottoja on kaikissa vähintään kolme, ja Panasonicissa yksi niistä tukee äänen paluukanavaa (ARC). LG:n toteutus on kehnoin, sillä Blu-ray-levyille sopiva minimiasento tuottaa hyvin suttuista kuvaa DVD-lähteellä. Televisio osaa myös ottaa vastaan A2DP-profiilia tukevasta matkapuhelimesta tungetut viisut tai valokuvat. Säätöjen määrä on LG:ssä ja Samsungissa hintaluokka huomioiden valtava. Vanhempaa läppäriä tai tietokonetta liittävän kannattaa huomata, että Panasonicissa ei ole analogista VGA-tuloa. Yksi säästökohde on selvästi ollut käyttöohje. Hyvällä plasma- tai lcd-televisiolla pääsee jo täyttämään Bluray-levyillä käytetyn HD.REC709-avaruuden, eikä lisäulottuvuuksista ole hyötyä kuin korkeintaan karkkivärifanaatikoiden mielestä. DVD-kuvalla jälkiterävöitys saattaa olla tarpeen etenkin, jos kuva tuodaan soittimelta alkuperäisessä, skaalaamattomassa 576i-muodossa. Muissa säädön tekeminen kestää tolkuttoman kauan. Tarkempaan kope- Terävästi terävöittämättä Terävyyssäädön oikea asetus on monessa televisiossa riippuvainen katseltavasta formaatista. Muiden oppaat löytyvät HIFIMAAILMA 7/2010 17. Virittimien tai elektronisten ohjelmaoppaiden toimintaa ei testattu. Jos taas television katseluun käyttää aina ulkoista tallentavaa digiboksia, ei ominaisuudella ole käyttöä
Alle tonnin hintaan ei ole koskaan saanut yhtä syvää mustaa ja vaikuttavaa kontrastia ilman temppuilevia kuvatiloja. Nykyisillä digitaalinäytöillä toiminto hukkaa osan tarkkuudesta. Heikoin kuva ilman ropeltamista on Sonyssä. Jos käyttö on enimmäkseen digitelevision katselua kirkkaasti valaistussa olohuoneessa, on Sony todennäköisesti varteenotettavampi vaihtoehto kuin vertailun plasmamallit. Moni television ostaja jättää kuitenkin säädöt vakioasentoonsa, joten esiasetusten toimivuus nousee arvoon arvaamattomaan. Se käsittelee digiboksin ja vanhan DVD-soittimen kuvan laadukkaaksi, ja sisältää jos jonkinmoista nippeliä nettitelevision ja verkkoyhteyksien muodossa. Kirkkaassa valaistuksessa Panasonic ei yllä samanlaiseen kuvan dynamiikkaan ja iskevyyteen kuin Samsung tai Sony. Pimeässä huoneessa hajavalon puuttuessa tarpeet ovat aivan erilaiset. Mutta jos tarkoitus on liittää televisio laadukkaaseen DVD- tai Blu-ray-soittimeen ja katsella elokuvia pimennetyssä, teatterimaisessa tilassa, on Panasonic luonnollinen valinta. Jotakuta saattaa taas häiritä Panasonicin värien vihertävyys, eikä se käsittele lomitettua kuvaakaan aivan muiden veroisesti. n 18 HIFIMAAILMA 7/2010. V E R TAI LU T ES T I : 4 6 5 0 - TUUMAISET TELEVISIOT 9001 1 00 Virrat päälle ja menoksi? Ihanteellisessa tapauksessa television kuvantoisto olisi jo tehtaalta tullessa kunnollinen, eli katsoja näkisi mahdollisimman paljon sitä, mitä elokuvastudio on tarkoittanut. Tavalliseen olohuoneeseen television sijoittava saa rahoilleen parasta vastinetta Samsungilla. Yksikään vertailun televisio ei kuitenkaan näytä kuvapisteitä oikein ilman käyttäjän puuttumista. Hieman suurempaa kuvaa arvostavalle taas LG:n lisätuumat ovat merkityksellisiä. Muissa overscanin saa ohitettua sopivalla kuvasuhdevalinnalla ("Just scan", "Screen Fit"). Muut edellyttävät joko useiden perussäätöjen rukkaamista tai kuvanparannuspiirien pois kytkemistä. Auringonpaisteessa sen valoteho voi loppua kesken, ja äänekäs surina kuului ainakin testiyksilössä selvästi katselupaikalle. Sen jälkeen 16:9-kuvasuhdevalinta näyttää Blu-ray-kuvan oikein harhaanjohtavasti nimetty Just-tila ei. Kuvaa ei ole järkevää venyttää pystytai vaakasuunnassa, koska kuva on tallennettu levylle televisioiden kanssa samalla Full HD -resoluutiolla (1920x1080). Kuvassa ylhäällä pikselintarkasti esitetty testikuva ja alhaalla Panasonic, kun overscantoimintoa ei ole kytketty pois. Panasonicin omistaja vaeltaa ensi töikseen syvälle valikkoviidakkoon ja kytkee overscantoiminnon pois. Blu-raykuvalla 24p Playpack Plus interpoloi freimien väliin arvauksiaan ja sulavoittaa kuvaa eikä edes aivan älyttömästi. televisioista itsestään elektronisessa muodossa (LG, Sony) tai CD-levyltä (LG, Panasonic). Toisaalta oikeiden asetusten valinta riippuu myös katseluympäristöstä, joten täysin yleispätevää tilaa ei ole edes mahdollista tarjota. Panasonicissa ja Sonyssa overscanin ehkäisemiseksi joutuu sukeltamaan syvälle valikkosyövereihin. LG ja Samsung tarjoavat eniten säädettävää nippelifriikeille. Siinä on karsittu eniten sekä säädettävyydestä että ominaisuuksista ja kuvalaadusta. Molemmat kuitenkin epäonnistuvat yksinkertaisimmassa, tummien sävyjen erottelussa. Kuva on rauhallisen miellyttävä, vaikka jääkin kontrastiltaan kärkikaksikosta jälkeen. Sen Standard-tila tekee kuvasta rosoisen räikeän ja yliterävöitetyn. Kirkkaassa katselutilassa sekä kuvan huippukirkkautta että mustan tasoa joutuu nostamaan, jotta elokuvan kaikista kohtauksista erottaa yksityiskohtia. Sonyssa asetus löytyy polun home/settings/ screen/display area/full pixel kautta. Erityisesti kuvan säätöön liittyvät asetukset on selvitetty leväperäisesti. Vaikka puutteita on, ei kuvassa kuitenkaan ole mainittavia häiriötekijöitä, jotta elokuvista ei pystyisi nauttimaan. Panasonicin ja Sonyn säätövara on erittäin rajallinen, mutta Panasonicissa siihen ei ole välttämättä tarvettakaan. Pikselit kohdalleen Jotta Blu-ray-levyltä saa kaiken kuvainformaation irti, täytyy se esittää televisiossa pikseli pikseliltä oikein. Muuttuvan valaistuksen ongelmaan LG tarjoaa ratkaisua THX-esiasetuksilla "Cinema" ja "Bright Room". Putkitelevisioista ja analogisista lähetyksistä reliikkinä säilynyt overscan-toiminto zoomaa kuvaa niin, että osa informaatiosta jää television reunojen taakse piiloon. Panasonicissa menu/setup/ other settings/16:9 overscan/off. Sen sijaan esimerkiksi Samsung käyttää kymmenittäin sivuja lisäominaisuuksien kuvailuun. Käyttökohteen ja tarpeiden mukaan Laadullisesti testijoukko yllätti positiivisesti. Pahasti ei mene pieleen valitsi kärkikolmikon väliltä minkä tahansa, vaikka ehdotonta huippua mikään ei kuvaltaan edustakaan. Kokonaisuutena hännänhuipuksi jää tyylikäs Sony. Kirkkaassa tilassa kirkkaussäätöä joutuu kuitenkin rukkaamaan suuremmaksi, koska erittäin hyvän mustan tason vuoksi sävyt hukkuvat helposti. Olivat käyttöoppaat missä muodossa tahansa, on niiden käyttöarvo alhainen. Muita nimityksiä tilalle voivat olla esimerkiksi "unscaled", "dot-by-dot" tai "pixel-by-pixel". Jos Blu-ray-kuvaa venyttelee televisiossa, katoaa suuri määrä informaatiota. Panasonic on selvä testivoittaja pisteytyk- sen perusteella, mutta television ostaja joutuu puntaroimaan myös omia painotuksiaan. Parhaan kuvan suoraan paketista tarjosi Panasonic True Cinema -tilassa. Kaikkien manuskat voi hakea myös valmistajien kotisivuilta pdf-muodossa
Samankaltaiset testit ovat olemassa myös äänipuolen ongelmille. Nippelifriikki ilahtuu LG:n kattavasta säätöpaneelista. Harmaasävyt voi kalibroida 20 pisteen tarkkuudella joko ulkoisen tai sisäisen generaattorin avustamana. LG Kaikkien televisioiden pääliitinpaneeli osoittaa suoraan taaksepäin. Yli 10 senttiä paksussa Sonyssa syvennykselle on ollut tilaa, joten kulmaliittimille kaikkia paitsi tuhdeimpia touveja käytettäessä ei välttämättä ole tarvetta. Tavalliset kaapelit siis kasvattavat television etäisyyttä takaseinään seinäasennuksessa. Sonyn liittimien selitetekstit ovat mustia kohokuvioita mustalla pohjalla. Niistä ei tahdo saada selvää edes valaistussa huoneessa, saati sitten hämärässä nurkassa kontatessa. Panasonic Sony Samsung HIFIMAAILMA 7/2010 19. Jos television kuva näyttää jostain syystä kummalliselta, tarjoaa Samsung mahdollisuuden testata toimivuutta sisäisillä testikuvilla. LG on vertailun ohuin televisio, eikä sen paneelia Panasonicin ja Samsungin tapaan ole sijoitettu merkittävään syvennykseen. Jos vika säilyy, on ongelma itse televisiossa, joka kannattaa kiikuttaa huoltoon
Lineaarisin toisto on Sonyssa, mutta kuva on kauttaaltaan kirkkaampi kuin pitäisi. Yksikään ei osaa kunnolla muuntaa filmilähdettä, vaan lieveilmiöitä on jokaisessa Sonyssä vähiten. LG:n väritoisto on miellyttävintä, ja sen pääväritkin osuvat tarkimmin Rec709-koordinaatiston referenssipisteisiin. 24p-lähteen näyttävät sellaisenaan kaikki muut paitsi Samsung, joka muuntaa kuvataajuuden 60 hertsiin. Samsungin ja Sonyn epäpuhtaat välivärit tulevat ilmi selvästi, kun kuvaa tarkastelee sinisen suodattimen läpi. Panasonicissa mustan taso on selvästi paras mutta heikkenee, kun ruudulla on paljon kirkkaita elementtejä, mikä ilmenee heikommasta ANSIkontrastista. Tämän vuoksi säätöä jouduttiin hieman nostamaan mustan tason kustannuksella. Sony myös pumppaa pohjamustaa ajallisesti, vaikka muu osa kuvasta olisi staattinen. 10 % valkoisen suuri heitto selittää myös mittaustuloksissa suuren DeltaE-arvon. Samsungin kuva on tummilla sävyillä hieman referenssiä tummempi. HQV-testit mittaavat televisioiden kuvankäsittelykykyjä muuttaa lomitettu signaali paneelille sopivaan progressiiviseen muotoon. Kontrasti mitattiin sekä kokomustalla kuvalla että 8x8 ANSI -ruudukolla. Teräväpiirtolähteellä (1080i) toiminta on samantasoista Panasonicin kehnoa kohinanpoistoa lukuun ottamatta. LG:llä terävyyssäätöä joutuu nostamaan huomattavasti, jotta kuva ei olisi suttuinen. Maksimikirkkaus mitattiin valkoisella suorakuutiolla, joka täyttää noin 14 % kuva-alasta. Mittarin antama tulos on vain suuntaa antava, sillä käytännössä Panasonicin kuva on selvästi vihertävä. Tällöin kuva ei muutu liian videomaiseksi, mutta saattaa töksähdellä kohtausten vaihdoksissa. 20 HIFIMAAILMA 7/2010. Mustan taso on ilmoitettu mittauksissa kokomustalla kuvalla. LCD-televisioilla mustan taso on mitattu taustavalon asennossa, jossa täysvalkoisen kirkkaus on 100 cd/m2. Tasaisimmat kaltevat linjat tuottavat Samsung ja LG. Panasonicin gamma vaihtelee välillä 2,02,2. Sonysta kaikkea kuvankäsittelyä ei saa pois, sillä mustan taso vaeltaa muualla ruudussa näkyvän materiaalin mukaan. LG:n harmaat ovat punertavia ja Sonyn sinertäviä. Gamma on keskiarvo lukemista välillä IRE 1090. Plasmatelevisiot LG ja Panasonic loistavat pohjamustan tasaisuudella. Värienhallinta on LG:ssä ja Samsungissa. LG:ssä ja Samsungissa on kattavat säädöt harmaasävyjen korjaamiseksi, mutta niiden tekeminen onnistuu luotettavasti vain mittarilla. Kontrastisäätö asetettiin siten, että mikään värikanava ei leikkautunut. Kaikkien kirkkaus riittää hyvinkin valaistuun tilaan, mutta LG:llä saattaa olla ongelmia auringon paistaessa voimakkaasti. Tarkempiin asetuksiin mentäessä tv:n prosessori saa levätä ja säätäminen nopeutuu. Panasonicin erinomainen on/off-kontrasti auttaa luomaan parhaan kuvan pimeässä. Mustan taso nousee noin sekunnin päästä siitä, kun kuva-ala on muuttunut tarpeeksi tummaksi. Panasonicissa neutraali toisto jatkuu tummempiin sävyihin kuin Samsungissa, jonka LCD-paneelille ominainen pohjamustan sinertävyys tulee tummanharmaissa esiin. Käytännön katselussa ilmiö ei ollut häiritsevä. Televisioiden kontrasti- ja taustavalosäätö oli asetettu niin suureksi kuin mahdollista ilman, että sävyjä tuhoutui. Värien toisto on tarkempaa plasmatelevisioissa. LCD-televisiot mitattiin taustavalon maksimiasennossa mittaustarkkuuden parantamiseksi. Esiasetustiloista valittiin paras ja kaikki kuvanparannuspiirit kytkettiin pois päältä. Panasonic Samsung Sony Sonyn iso valikkoruutu jää näkyviin asetuksia säätäessä. LG:ssä toisto on epälineaarisempi (heitto erisuuruinen tummassa ja kirkkaassa päässä), joten virheen huomaa helpommin. Custom-asetukset minimissään kuva vaikuttaa lähes originaalilta, mutta töksähtelee satunnaisesti uuden kohtauksen alkaessa. Mittaukset tehtiin kirkkaussäädön asetuksella, jolla kaikki mustan sävyt erottuivat joka tilanteessa. Kuvan liikettä voi sulavoittaa kytkemällä liikeinterpoloinnin (Motion plus) päälle Customasetusten minimisäädöillä. LG:n värierottelu on paras. Ensinnä vastaan tuleva on runsaammin animoitu ja hieman takkuinen liikkeissään. Ilmiö on samankaltainen kuin putkitelevisioissa eikä häiritse käytännön katselussa. Samsungin kirkkaussäädön teoreettinen optimiasetus on sellainen, että tummat sävyt erottuvat vain yläviistosta katsottaessa. Yleisvaikutustakin on vaikea havainnoida liian pienen näkyvän kuva-alan takia. Panasonic Sony Mittaustulosten arviointi Ennen mittauksia televisioiden kuvasäädöt asetettiin kuntoon silmämääräisesti AVS HD -testilevyllä. Harmaasävyjen toisto on erittäin hyvä Panasonicissa ja Samsungissa. Tämä saattaa peittää tärkeän testikuvan oleellisen kohdan. LG ja Sony ovat toisensa vastakohtia. Overscannia on kaikissa reilunlaisesti. V E R TAI LU T ES T I : 4 6 5 0 - TUUMAISET TELEVISIOT 9001 1 00 LG Samsung LG Samsungin valikkorakenne on jaettu kahteen osaan. Samsung on ainoa, joka esittää filmilähteen oikein. 24p-kuva esitetään 60 hertsin taajuudella nylkyttäen, mutta liikettä voi sulavoittaa Motion Plus -interpoloinnilla. LCD-televisioilla kontrastisuhde mitattiin taustavalon maksimiasennossa luottavimman tuloksen saamiseksi. Samsungin hyvä kontrastisuhde ja suuri valoteho tekevät kuvasta säväyttävän myös kirkkaassa tilassa. Yksikään televisio ei sammuta paneelia tai taustavaloa kuvan ollessa täysin musta. Dynaamisen käyttäytymisen poistamiseksi ei ole säätöjä. PAL-lähteellä (576i) Panasonicin kohinanvaimennus on edelleen käyttökelvoton, mutta sen skaalaama kuva on terävin. LG:n keskiarvo on lähimpänä ihanteellista, mutta valoteho alkaa hiipua hieman kirkkaimmilla sävyillä
DeltaE Harmaasävyt (IRE 10-100) Värit (RGBCMY) HQV HD (/100p) HQV PAL (/80p) Toimiva 1080p24-toisto Overscan LG <1 147 W 2,18 0,055 90 1600:1 1400:1 6,9 12,8 55 60 · 0% Panasonic <1 93 W 2,08 0,018 126 6900:1 800:1 2,5 10,8 40 38 · 0% Samsung <1 81 W 2,27 0,032 302 3100:1 2600:1 6,1 39,2 55 75 0% Sony <1 110 W 1,69 0,058/0,157 *1 270 1700:1 2300:1 7,5 25,5 55 53 · 0% *1 Sonyn tummien sävyjen erottelu ei pysy vakiona, vaan muuttuu näytettävän materiaalin mukaan. Toinen arvo on asennossa, jossa musta ei mene milloinkaan tukkoon. HIFIMAAILMA 7/2010 21. Ominaisuudet Tyyppi Tarkkuus Mitat (l x k x s) Mitat jalustan kanssa Massa Massa jalustan kanssa Viritin DVB-T DVB-C DVB-S MPEG4 Antenniliitäntöjä Kuvatulot HDMI Äänen paluukanava (ARC) VGA Komponentti SCART S-video Komposiitti Ääniliitännät Linjalähtö Kuuloke S/PDIF (opt/coax) Kaiutinlähdöt Lisäominaisuuksia SD USB Formaatit *1 LG Plasma 1920x1080 117,1x72,4x5,5 117,1x78,6x31 28,6 kg 31 kg · · · 1 3 1 1 2 1 ·/1 JPEG, MP3, MPEG DIVX, XVID, MP4, MKV TS, TRP, TP Panasonic Plasma 1920x1080 121,8x76,9x9,3 121,8x81,4x40,1 29 kg 31 kg · · · 1 3 · 1 2 1 · · ·/· JPG, AVCHD MPEG2 · · · - Samsung LCD 1920x1080 110,9x69x8 110,9x73,5x27,5 18,1 kg 21,9 kg · · · 1 4 1 1 2 1 · ·/2 JPEG, MP3, MPEG DIVX, XVID, MP4, MKV TS, PS, VOB, WMV9 · · · · · · 10p 2D (RGB) · Sony LCD 1920x1080 112,7x67,4x10,2 112,7x71,1x29,4 18,1 kg 20,4 kg · · · 1 4 1 1 2 1 · · ·/1 JPEG, MP3 MPEG1/2, MP4 DIVX · · · - NTFS-tuki USB-tallennus Ethernet DLNA Etäohjaus CI+-korttipaikka Bluetooth Kuva-kuvassa Liikeinterpolointi Harmaasävyjen kalibrointi Värien kalibrointi Päävirtakytkin Painettu käyttöohje · RS232 · · 20p 2D (color/tint) - LG:n bluetooth: ääni kuulokkeisiin, jpeg/musa bt-lähteestä *1 Toistettavien kuva- ja ääniformaattien yhdistelmiä on niin monta, että kaikkien listaaminen on mahdotonta Mittaustulokset Virrankulutus Valmiustilassa Käytössä Kuva Gamma Mustan taso (cd/m2) Maksimikirkkaus (cd/m2) On/off-kontrasti ANSI-kontrasti Keskim
Samsungin matkapuhelimien käyttäjille ominaisuuksia tarjotaan vielä lisää. Tyylikästä perustelevisiota olohuoneeseen etsivälle Samsung on nappivalinta. Kunnolla toimiva 24p-toiston puute vaivaa koko Samsungin televisiomallistoa, myös LE46C655:ttä. Harmaasävyjen toisto tummimpia lukuun ottamatta on testin paras, mutta väritoiston tarkkuudessa on parantamisen varaa. Tummissa sävyissä on läheltä katseltaessa selvää ditheröintiä ja elämistä, kun paneelin bittisyvyys loppuu kesken. ALA neelin pintaHYVä HINT harmaa, mikä latison vihertävän taa kuvan kontrastia merkittävästi valaistussa tilassa. lg.fi S LG fimaailma Hi + Syvä musta + Ei valovuotoa tai epätasaisuutta + Kuva suoraan paketista + Käytön helppous ja nopeus + Äänen paluukanava Vähän säätöjä ja ominaisuuksia Kontrasti valaistussa tilassa Keltavihreä kuva + Kontrasti valaistussa tilassa + Hyvä videoprosessori + Paljon säätöjä ja ominaisuuksia + Neutraalit harmaasävyt Toimimaton 24p-toisto Rajoitettu katselukulma Epätarkat värit Tumman pään sinertävyys on vertailun ohuin televisio ja toinen plasmamalleista. OSTO HYVä S ifimaailma H JA O I T TA ESTIV T UK TOIMIT V E R TAI LU T ES T I : 4 6 5 0 - TUUMAISET TELEVISIOT 9001 1 00 fimaailma Hi LINTA SEN VA Panasonic a HifimMaEaiElSmYS N T TX-P46S20E TESTI Hinta: 1090 Lisätietoja: www. Siinä on erittäin monipuoliset säädöt, USBja verkkotoisto, nettitelevisio ja laaja tiedostotuki ladatulle materiaalille. Harmaasävyihin ei ole edes tarvetta kajota, mutta keltaisen vihertävän värimaailman korjaamiseen soisi saavan mahdollisuuden. Kontrastisuhde tai mustan syvyys ei yllä joukon parhaimpien tasolle, mutta kuvaa on helppo katsella. Plasman sivuoireena kuva välkkyy, etenkin jos vieressä on rauhallisempi ATUSUHdE PaLCD-televisio. Musta on erittäin syvää ja kontrasti erinomainen. Silmämääräisesti väritoisto on vertailun luonnollisin ja räikeyttä välttelevä. Hiljaisemmassa kuuntelussa LG:n äänekäs surina kuuluu taatusti. Sen kuva on rauhallisen miellyttävä ja alkuperäismateriaalin häiriöitä korostamaton. Pimennetyssä huoneessa kuva on vertailun dynaamisin. Televisio oikein säädettynä valoteho saattaa jäädä liian alhaiseksi, jos katselutilaan paistaa aurinko. Osaava käyttäjä siis saa kuvasta erinomaisen, vaikka suoraan paketista nostettuna kuva ei olekaan aivan kohdallaan. 22 HIFIMAAILMA 7/2010 + Miellyttävän luonnollinen kuva säädettynä + Kattavat säädöt + Tasainen ja neutraali pohjamusta + Hyvä väritoisto Äänekäs surina Alhainen maksimikirkkaus Kuva suoraan paketista Kuvan palaminen kiinni. Toisaalta äänen paluukanava on ainoana joukosta mukana. Kuvanlaatu valaistussa huoneessa on vertailun paras. Enimmäiskirkkaus on rajallinen, sillä kirkkaimmat sävyt muuttuvat helposti sinertäviksi. Muutoin Samsungin kuvaprosessori on joukon paras, ja siihen voi kytkeä huoletta DVDsoittimen kiinni ilman pelkoa artifakteista. Mustan taso on kiitettävä, ja plasmapaneelin ansiosta valovuotoa tai epätasaisuutta ei ole. Säätöjä on reilusti aina 20-pisteisestä harmaasävykalibroinnista värinhallintaan. Ominaisuudet ovat vähäiset, sillä USBliitäntää saati verkkostreamausta ei ole. Katselupaikalle asti, parin kolmen metrin päähän, ilmiötä on vaikea havaita. Tavallisessa katselussa, erityisesti valot päällä, virheitä on vaikea huomata. Televisio tuottaa joukon parLEMM SIT TE haan kuvan sekä subjektiivisesti että mittaukSUO silla arvioituna. panasonic.fi anasonicin hintaa on saatu alas pudottamalla ominaisuuksia kuvanlaadun juuriE kaan kärsimättä. Liikeinterpoloinnin kytkemällä kuvaa saa sulavoitettua pienin lieveilmiöin. Tummat sävyt erottuvat vaivatta toisistaan silmiä siristelemättä. Mitä kirkkaammaksi kuvan säätää, sitä enemmän LG ääntelee ja sitä todennäköisemmin paikallaan oleva kuva palaa hetkeksi kiinni. Lomitetun kuvan käsittelyssä on toivomisen varaa, joten Panasoniciin kannattaa liittää skaalaava kuvalähde. Panasonic on hyvä näyttövalinta käyttäjälle, jolla on laadukkaat kuvalähteet. Samsung LE46C655 maailma P Hifi Hinta: 1090 Lisätietoja: www. Pimeässä huono katselukulma vesittää huomattavasti kontrastia. LG 50PK550N Hinta: 999 Lisätietoja: www. samsung.fi amsung on vertailun varustelluin televisio. Kuvan säätöjä on erittäin niukanlaisesti, mutta kuva on joukon paras suoraan paketista nostettaessa
Kontrastisuhde jätettiin huomioimatta, sillä se saadaan kirkkauden ja mustan taso erosta. Senkin voi korvata SCART-adapterilla. Hämärässä tilassa katselua painotettiin arvosanaa annettaessa. Kuva on lisäksi hieman rosoisen terävä. Myös katselukulmalla on suuri vaikutus kontrastiin ja tumma pään toistoon. Käyttö on ripeintä Panasonicissa. Toisaalta kuva on vihertävän keltainen muihin verrattuna. Sonyn ongelma on kuvasäätöjen aikana ruutuun jäävä päävalikko, joka peittää yli puolet kuva-alasta. Panasonicin ja Sonyn säätövara on paljon pienempi ja formaattituki suppeampi kuin vertailukumppaneissa. Säätöjen määrää on karsittu selvästi paremmista malleista, sillä esiasetustiloja on vain kaksi. Kuvallinen suorituskyky on keskitasoa, eikä hieman rosoista jälkeä lukuun ottamatta mikään herätä elokuvaa katsellessa huomiota. LG:n analogisen linjalähdön ja kuulokelähdön puuttuminen tekee television kytkemisestä mahdotonta aktiivikaiuttimiin tai stereovahvistimeen. Pimennetyssä tilassa Panasonicin syvä musta auttaa luomaan autenttisuutta tummiin kohtauksiin etenkin kun pohjamusta on täysin tasainen. Samsungissa osa valikoista toimii ripeästi, mutta animoidut osuudet takkuavat. Valaistussa tilassa suuri osa ongelmista on vähäisiä, eivätkä ne elokuvanautintoa hämärässäkään pääse pilaamaan. Kuvapurismin ystäviä Sony näpäyttää aina päälle kytketyillä algoritmeilla. LG:ssä on havainnollinen valikkorakenne ilman turhia alavalikoita. sony.fi destä katsottuna siistilinjaisiin kuoriin kasattu Sony on vertailun paksuin ja liitinpaneeliltaan kattavin. Kaikkien kuvanlaatu on teräväpiirtomateriaalilla ja oikein säädettynä ihan hyvää tasoa. Kaukosäädin on joukon ainoa taustavalaistu. Pisteytyksen raja-arvot 0/10 pistettä: Mustan taso: 0,11/0,01 cd/m2 Maksimikirkkaus: 50/200 cd/ m2 Harmaasävyt: deltaE 3/13 Värit: deltaE 5/55 HQV HD: 0/100 pistettä HQV PAL: 0/80 pistettä Ominaisuuksissa on suuria eroja. Sonyn väritoisto on useimmiten neutraalin viileä, mutta jotkin sävyt punertavat kovasti. Mittaustulosten pisteytyksessä otettiin huomioon mustan taso, maksimikirkkaus, harmaasävyjen ja värien toiston tarkkuus, HQV-testilevyjen pisteet ja 24p-toiston toiminta. PISTEYTYS Kuvanlaatu arvioitiin subjektiivisesti DVD- ja Blu-rayelokuvilla, pimennetyssä ja valaistussa tilassa. Siinä on selkeät ja nopeasti reagoivat valikot sekä tunnokas kaukosäädin. Asetuksia tehtäessä suuri valikko jää näkyviin ja peittää yli puolet kuvasta. Liitännöistä kattavimman kokoelman tarjoaa Sony, josta puuttuu ainoastaan vanhanmallinen S-videotulo. Miellyttävän rauhallista kuvaa tarjoavassa LG:ssä musta on harmaampi mutta tasaisen neutraali. Suoraan paketista otettuna Sonyn kuva on huomattavan ylikäsitellyn näköinen. LCDtelevisioiden kuvanlaatu valaistussa tilassa on kontrastikkaampi tumman paneelin ansiosta. LG:ssä on kattavat säädöt ja Bluetooth-yhteys langattomiin kuulokkeisiin tai kannettavaan musiikkisoittimeen. Äänen paluukanavan ansiosta Panasonic on ainoa, jonka äänen voi kuljettaa yhtä kaapelia pitkin takaisin AV-vahvistimeen. Sony KDL-46EX402 Hinta: 990 Lisätietoja: www. Mustan taso ei pysy vakiona vaan vaihtelee näkyvän sisällön mukaan. Hifisti vaatii silti parempaa uskollisuutta alkuperäiselle lähteelle. E Mittauspisteet Mustan taso Maksimikirkkaus DeltaE Harm DeltaE Värit HQV HD HQV PAL 24p Yhteensä LG 5 4 6 8 6 7 10 6,6 Panasonic 9 7 10 8 5 4 10 7,6 Samsung 7 10 6 3 6 9 5 6,6 Sony 5 10 5 5 6 6 10 6,7 + Havaittu kontrasti valaistussa tilassa + Liitännät Käsitellyn oloinen DVD-kuva Kuvasäätöjen toiminta ja vähäisyys Kiinteä kuvankäsittely ja seilaava musta Punertavat värit Kuva suoraan paketista Pistetaulukko Kuva (50 %) Mittaustulokset (25 %) Ominaisuudet (10 %) LG 8 6,6 8 6 7 7,4 Panasonic Samsung 9 7,6 6 9 8 8,3 8 6,6 9 8 8 7,7 Sony 7 6,7 6 7 9 6,9 Käyttö (10 %) Liitännät (5 %) Yhteensä (100 %) HIFIMAAILMA 7/2010 23. Kaksi pistettä on vähennetty äänekkäästä surinasta. Samsung tarjoaa paljon säädettävää, laajan tiedostotuen USB-muisteille ja netti-tv/ DLNA-verkkotoiminnot. Samsungissa on eniten ytyä kirkkaassa tilassa
ELOKUVATEATTEREISSA 5.11.
TIE TO A J A TAI T OA: PA RE MP I ÄÄNI TAULUTELEVISIOON · TEKSTI: SAMU SAURAMA JA TEPPO HIRVIKUNNAS · KUVAT: SAMU SAURAMA JA LAITEVALMISTAJAT PAREMPI 26 HIFIMAAILMA 7/2010
Vaikka taustamusiikissa kaiuttimien sijoittelu voi olla melko vapaa, lukitsee kuva huomion itseensä, ja täysin eri suunnasta kuuluva ääni häiritsee katselua. Vaikka aito monikanavainen kotiteatteri ei kiinnostaisi tai siihen ei ole mahdollisuutta, kannattaa television äänentoistoon panostaa. T Hyvällä äänenlaadulla lempinäyttelijät alkavat yhtäkkiä kuulostaa itseltään, musiikki imaisee tunnelmaansa ja niin elokuvat, lempisarjat kuin dokumentitkin innostavat huomattavasti enemmän. Mitä ohuempi televisio ja kapeampi kehys, sitä vähemmän tilaa kaiuttimille ja sitä huonompi ääni. Mikä ratkaisuksi. Kuvassa Audio Pro Addon Four -satelliitti. Ääni pitää saada kuulumaan television suunnasta. Kerromme miten ja kokeilimme eri vaihtoehtoja myös käytännössä. aulutelevisiot ovat vuosi vuodelta yhä litteämpiä. Hyvän äänenlaadun merkitys myös korostuu kuvan koon kasvaessa. Hyvä-äänisiä kaiuttimia löytyy erikoisliikkeistä monen hinHIFIMAAILMA 7/2010 27. Vahvistimeen on helppoa kytkeä mikä hyvänsä televisio ja myös muita äänilähteitä. Kaiuttimien tulisi toki sijaita mahdollisimman symmetrisesti television kummallakin puolella. Yksinkertainen ja suositeltavin vaihtoehto on kytkeä television äänilähtö erilliseen ja laadukkaat hifikaiuttimet sisältävään stereolaitteistoon, joka voi olla stereosarja tai yksinkertaisimmillaan pelkkä stereovahvistin. Jos kotoa siis löytyy jo stereolaitteisto, voi sen kaiuttimet siirtää television molemmin puolin ja kytkeä television äänilähtö laitteiston vapaaseen sisääntuloon. - Parempi ääni kun voidaan toteuttaa useallakin tavalla. Ääni muuttuu kumisevaksi ja tunkkaiseksi. Hyvissä aktiivikaiuttimissa on säädöt, joilla äänensävyä voi muokata sijoitukseen sopivaksi. Taulutelevisioiden äänenlaatu on huonoimmillaan sitä luokkaa, että uutistenlukijan sanomasta voi olla vaikea saada selvää. Ja parhaimmillaankin laatu yltää juuri ja juuri välttävälle tasolle. Tason takareunaan asetettu kaiutin kärsii tasosta aiheuttamista heijastuksista. Seinustan läheisyys korostaa alakeskialuetta ja bassoja, joten seinää vasten asetetussa kaiuttimessa niitä pitää vaimentaa. Stereovahvistin, viritinvahvistin tai laadukas stereoyhdistelmä ja sen perään kytketty kaiutinpari tarjoavat siis yksinkertaisen ja samalla myös monipuolisen ratkaisun. Usein vaatimatonta äänenlaatua koetetaan peittää erilaisilla tehosteilla, jotka useimmiten vain tekevät äänen vieläkin huonommaksi. Kuvassa Genelec 6010A. ääni taulutelevisioon Taulutelevisioiden rakenne ei tarjoa juuri mahdollisuuksia kunnolliseen äänentoistoon. Mahdollisuuksien mukaan kaiutinta kannattaa myös suunnata kohti kuuntelijan korvia. Ja saapahan edes puheesta selvää. Kytke stereoihin ja hifikaiuttimiin Helpoin ratkaisu olisi kytkeä televisioon tavalliset laadukkaat hifikaiuttimet, mutta jostain syystä taulutelevisioissa ei pääsääntöisesti ole liitäntöjä tavallisille kaiuttimille. Jos kaiutin on pakko asettaa tason takareunaan, Desktop Control tasaa lähellä olevan pinnan aiheuttamaa korostusta. Uusimmat mallit ovat jo niin litteitä, etteivät kaiuttimet mahdu enää itse televisioon, vaan ne joudutaan sijoittamaan television erilliseen jalustaan
Signaalin siirto voidaan hoitaa helposti ja laadukkaasti ilman kaapeleita. Ellei kaiuttimessa ole kallistusmahdollisuutta, myös korkeiden äänien toisto saattaa vaimentua, koska suuntaus on kohti kuuntelijan polvia eikä korvia. Langaton tehonsiirtokin on kyllä olemassa, sitä kutsutaan mikroaaltouuniksi. Pienten kaiuttimien bassotoistoa voi vahvistaa tarvittaessa erillisellä lisäbassolla, subwooferilla. Suurin osa kaiuttimista vaa- tii vähintään jopa useita kymmeniä senttejä tilaa taakseen soidakseen tasapainoisesti. Hanki pienet aktiivikaiuttimet Kaikille kodin televisioille ei ole välttämättä järkevää hankkia omaa stereolaitteistoa tai televisio voi sijaita paikassa, mihin erillistä stereolaitteistoa ei voi sijoittaa, tai sellaista ei vain haluta käyttää. Myös äänenvoimakkuus säädetään yleensä stereolaitteiston kaukosäätimestä. Harva vain toivoo olohuoneestaan sellaista. Myös seinälle asennetun television johdotuksen saa piiloon siistillä johtokourulla. Helppo tapa piilottaa lattialla pyörivät johdot on käyttää tavallisen lattialistan tilalla tai vieressä johtokourua. Useamman kaukosäätimen käyttö ei ole välttämättä mukavaa. Vahvistin on sisäänrakennettuna kaiuttimessa. TIE TO A J A TAI T OA: PA RE MP I ÄÄNI TAULUTELEVISIOON Sijoituksen ongelmia Vaikka litteissä televisioissa on mahdollisuus seinäkiinnitykseen, suurimmassa osassa koteja televisio päätyy kuitenkin tvtason päälle. Tästä seuraa kaksi ongelmaa. Aktiivikaiuttimia on monenlaisia ja -hintaisia. Aktiivikaiuttimet voidaan kytketä suoraan television kuulokelähtöön tai muuhun säädettävällä tasolla varustettuun ns. Jalustakaiutin nimensä mukaisesti soi parhaiten juuri jalustalla, joka nostaa sen kuuntelijan korvan korkeudelle. Jo sangen pienikin kaiutin voi tuottaa matalalle ulottuvan bassotoiston. On tapauskohtaista, onko kaiuttimelle helpompaa vetää kaiutinjohto vai sähköjohto. Eräs sellainen on aktiivikaiuttimet. Malleja ja värejä on useita. Basso muuttuu kumisevaksi ja selkeys sekä äänen puhtaus kärsivät. Tämä on langattoman tekniikan yksi järkevimpiä käyttökohteita.. Lähes jokainen äänentoistoratkaisu vaatii jonkin verran johtosoppaa. Halvimmat tietokonekäyttöön myytävät ovat yleensä huonoja, ja parhaat studio- ja hifikaiuttimiksi suunnitellut erinomaisia. Erillistä stereolaitteistoa tai -vahvistinta ja erillisiä kaiuttimia käytettäessä joutuu laitteistoon ja televisioon kytkemään kumpaankin erikseen virran. Joskus kaiuttimen joutuu asettamaan sisustussyistä aivan seinää vasten. Toinen suurempi ongelma on tason takareunassa sijaitsevan kaiuttimen äänen värittyminen tasosta aiheutuvista heijastuksista. Kaiutin sen sijaan vaatii signaalin lisäksi myös tehoa, jotta ääni saadaan kuuluville. Niiden laatu vaihtelee siinä missä muidenkin kaiuttimien. Siksi langaton kaiutin tarvitsee aina virtajohdon, eli täysin langaton se ei ole. Hyvissä aktiivikaiuttimissa on yleensä säätöjä, joilla kaiuttimen saa soimaan hyvin erilaisissakin tilanteissa. Äänenlaatuun sillä on suuri vaikutus. Läheskään kaikissa televisioissa muun kuin kuulolähdön voimakkuutta ei voi säätää 28 HIFIMAAILMA 7/2010. Toinen kaukosäädin on kuitenkin aina kateissa. Lattiakaiuttimessa keskialuetta ja korkeita taajuuksia toistavat kaiutinelementit asettuvat luonnostaan oikealle korkeudelle. Audiopro WF100 USB-lähettimillä toteutuu helposti laadukas langaton siirtotie esimerkiksi tietokoneelta stereolaitteistolle. taisina, värisinä ja kokoisina. Yksinkertaisimmat ovat muovisia suorakaiteen mallisia ja maksavat vain muutaman euron metriltä. Langaton kaiutin, onko niitä. On siis useita syitä myös muille vaihtoehdoille. Erityisesti soundbarkaiuttimet tulisi, niiden rakenteesta johtuen sijoittaa mahdollisimman eteen, mikä ei kyllä ole kovin tyylikäs ja huomaamaton ratkaisu. Jos esimerkiksi katselu etäisyys televisioon ja kaiuttimiin on reilu kolme metriä, saisi kaiuttimien välisen etäisyyden olla minimissään noin 2 metriä. Hyvän stereovaikutelman kannalta suositeltava etäisyys kaiuttimien välille on sama tai vain hieman vähemmän kuin kuuntelijan etäisyys on kuuntelupisteestä kaiuttimiin. Stereovahvistimen perään voi kytkeä myös litteät, seinälle asetettavat tai jopa seinään upotettavat kaiuttimet. Ensinnäkin, jos taso on kapea, jää myös stereokuva kapeaksi normaalilta katseluetäisyydeltä. Erityisesti tätä kannattaa painottaa myyjälle sopivaa mallia etsittäessä. Nämä seikat on helppo todeta itsekin kokeilemalla. Sisustuksellisesti katsottuna looginen paikka kaiuttimille on tason takaosassa television molemmin puolin. Ak- tiivikaiutin on periaatteessa aivan tavallinen kaiutin, mutta sisältää äänen vahvistamiseen tarvittavan vahvistimen. Television kuvanlaadun kannalta taso ei ole parempi tai huonompi kuin seinäkiinnityskään. Näin äänenvoimakkuus saadaan säädettyä suoraan television omalla kaukosäätimellä. Kaikki tason päälle tarkoitetut kaiuttimet kuunneltiin sijoitettuna tason etureunaan. Parempi ääni saadaan asentamalla soundbar-kaiutin television yläpuolelle esimerkiksi seinään kiinnitettynä. Testatuista vaihtoehdoista vain Genelec 6010A toimii Desktop Control -korjauksensa ja kallistusmahdollisuutensa ansiosta jotenkuten siedettävästi sijoitettuna tv-tason takareunaan. Paras ratkaisu taulutelevision äänen parantamiseksi osoittautui erillinen stereovahvistin ja laadukkaat seinän läheisyyttä sietävät hifikaiuttimet. Panasonicin soundbarissa on langaton linkki sarjan aktiivisubwooferille. linjatasoiseen ulostuloon. Vaihtoehtoja on paljon
Soundbar-kaiutin on helppo ja yksinkertainen tapa parantaa taulutelevision äänenlaatua, mutta HIFIMAAILMA 7/2010 29. Soundbarille ei ole vielä edes keksitty järkevää suomenkielistä vastinetta. Mikäli sellaista ei ole, pitää virta kytkeä erikseen. Soundbar on yksinkertaisimmillaan vaakatasoon sijoitettu leveä, mutta matala aktiivikaiutin sisältäen vastakkaisiin päätyihin sijoitetut vasemman ja oikean sterokanavan kaiuttimet sekä sisäänrakennetun vahvistimen. 2. Muita laitteita kaukokäynnistettäessä on syytä huomioida tarvitseeko laite koko ajan jatkuvaa virtaa esimerkiksi muistiasetusten säilyttämiseksi tai käynnistyykö laite esimerkiksi vain ns. 5. Yleensä ne ovat parhaimmillaan poiskytkettyinä. Soundbar-kaiutin on tarkoitettu sijoitettavaksi taulutelevision ala- tai miksei myös yläpuolelle, tason päälle tai seinään kiinnitettynä. Asia tulee tarkistaa television käyttöohjeista. Sisustusnäkökulmasta vaihtoehtoja on kaksi. valmiustilaan. Television sivuille tulevat kapeat satelliittikaiuttimet ovat kiinni säädettävien teleskooppiputkien päissä. Muutama hyvä ohje: 1. Q-Acoustics tarjoaa hieman erilaisen ratkaisun. Television käynnistäminen kytkee siis virran myös aktiivikaiuttimiin (tai myös muihin laitteisiin). 4. Joissain aktiivikaiuttimissa on äänisignaalin tunnistukseen perustuva automaattinen päälle- ja poiskytkentä. Valitse joko huomaamaton kaiutin tai sitten niin hieno, että haluatkin asettaa sen näkyville. 3. Tulos on paksu ja ummehtunut ääni. Pienempi malli YSP-4100 maksaa noin 1600 euroa. Olemassa oleva stereolaitteisto tai yksinkertainen stereovahvistin ja erilliskaiuttimet ovat helpoin ja myös suositeltavin ratkaisu tv-äänen parantamiseksi, kunhan kaiuttimet voidaan asettaa kuvaruudun molemmin puolin. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää kuulokelähdön käyttäminen. Kaiutin kuulostaa aina parhaalta, kun keskialue- ja diskanttielementit ovat kuuntelijan korvan korkeudella. Kuulokelähdön käyttö myös mykistää kätevästi television omat kaiuttimet. Suora käännös tarkoittaa äänitankoa, mutta kuvaavampi nimitys saattaa silti olla yksinkertaisesti soundbarkaiutin, tai soundbar-yhdistelmä, mikäli laite sisältää muutakin kun pelkät kaiuttimet; esimerkiksi Blu-ray -soittimen. noin 1900 euroa. Älä aseta seinää vasten kaiutinta, jota ei ole siihen suunniteltu. Näissä tapauksissa tällaisen pistorasian käyttö ei ole mahdollista. Entä soundbar? Taulutelevisioiden äänenlaadun parantamiseksi on markkinoille ilmestynyt kokonaan uusi laitetyppi, niin sanottu soundbar. Kuuntele kaiuttimia aina ennen ostopäätöstä (myös kotona, jos mahdollista). Philipsin ja LG:n kalliimmat soundbar-yhdistelmät sisältävät kaiuttimien ja erillisen subwooferin lisäksi myös Blu-ray- ja DVD-soittimen, tavallisen FM- ja internet-radion sekä langattoman verkkotoiston. television kaukosäädöllä. Taulutelevision taakse kiinnitettävä litteä moduuli sisältää liitännät, vahvistimen ja lisäbassokaiuttimen. Yamaha YSP-5100 ääniprojektori sisältää vahvistimen ja noin neljäkymmentä pientä kaiutinelementtiä. Ovh. Periaatteessa aktiivikaiuttimiin voisi jättää virran jatkuvasti päälle, mutta se ei ole missään tapauksessa suositeltavaa, ei paloturvallisuuden eikä energiansäästönkään kannalta. Automaattinen virrankytkentä voidaan toteuttaa myös niin sanotulla master/slave-pistorasialla, missä master-pistokkeeseen liitetyn laitteen käynnistäminen kytkee virran myös slave-pistokkeisiin liitettyihin laitteisiin. On myös hyvä tarkistaa television erilaisten äänenmuokkainten ja säätöjen asetukset. Ainoa huono puoli kuulokelähdön käyttämisessä on mahdollisesti tv:n sivusta osittain esiin jäävä liitosjohto. Digitaalitekniikan avulla ne synnyttävät suunnattuja äänikeiloja, jotka muodostavat teoriassa monikanavaäänen seitsemää kanavaa vastaavan äänimaailman heijastumalla huoneen seinistä
Joissain soundbareissa on erillinen subwoofer, jolloin bassotoisto paranee merkittävästi. Seinäkaiuttimet on yleensä helppo asentaa. Haittana tietenkin asennuksen lopullisuus. Tosin kaiutinjohtojen siisti veto saattaa olla haasteellista. Upottamisella saadaan kaksi akustista hyötyä. Haittapuolena ammattitaitoa vaativa asennustyö sekä asennuksen lopullisuus. Reikien peittäminen ei ole helppoa. Niiden avulla pyritään luomaan jonkinlainen monikanavainen surroundääni, mutta käytännössä tällaiset virtuaalisurroundit vain sotkevat ääntä. Pienikokoinenkin upotettu kaiutin voi tuottaa yllättävän voimakkaan bassotoiston. Televisiossa voi olla myös RCA-liittimet äänelle (tai SCARTliittimessä on vastaavat nastat). Tämä on helppo todeta itsekin kokeilemalla. Upotettavat kaiuttimet vaativat tyypillisesti vain noin kymmenen senttiä upotussyvyyttä, eli ne on mahdollista asentaa moneen paikkaan väliseinän rakenteisiin, myös jälkikäteen. Ja toki ne voivat toimia myös koko stereojärjestelmän kaiuttimina. Toinen äänenlaadullisesti toimiva ratkaisu on pitää soundbar aivan tv-tason etureunassa. Sopiva välijohto on sellainen, jossa tv:n päässä on 3,5 mm:n miniplugi ja kaiuttimien päässä RCA-liittimet. TIE TO A J A TAI T OA: PA RE MP I ÄÄNI TAULUTELEVISIOON Kun kaiuttimien äänenvoimakkuuden halutaan säätyvän tv:n kaukosäätimellä, yksi ratkaisu on kytkeä aktiivikaiuttimet television kuulokeantoon. Ensimmäinen on keskialuetta ja korkeita taajuuksia sotkevien kotelon reunaheijastusten poistuminen kokonaan ja toinen seinän tuoma tuki bassotoistolle. n 30 HIFIMAAILMA 7/2010. Soundbar-yhdistelmissä samaan yksikköön voi olla sisäänrakennettuna vahvistimen ja kaiuttimien lisäksi esimerkiksi Blu-ray -soitin, radio tai jopa langaton verkkosoitin. Upottamalla Kun yhtä aikaa pyritään saamaan mahdollisimman hyvä äänenlaatu ja sisustukseen häviävä äänentoistojärjestelmä, on seinään upotettu kaiutin siihen oikea vaihtoehto. Stereokuva jää rakenteesta ja mitoista johtuen oikeita kaiuttimia vaatimattomammaksi, ja äänen laatukin jättää usein toivomisen varaa, olkoonkin ääni pääsääntöisesti television omaa ääntä huomattavasti parempi. Kuvassa: Dali Motif LCR, B&W FMP 6 ja System Audio Talent Automaattinen virrankytkentä voidaan toteuttaa myös niin sanotulla master/slave-pistorasialla, missä master-pistokkeeseen liitetyn laitteen käynnistäminen kytkee virran myös slavepistokkeisiin liitettyihin laitteisiin. Seinään upotettavat kaiuttimet ovat ehdottomasti tyylikkäin ja huomaamattomin tapa toteuttaa kodin äänentoisto. Kuvassa Dali Helicon Phantom kaiuttimet ilman suojakankaita. sitä ei ole tarkoitettu äänenlaadusta kriittisen musiikinystävän valinnaksi. Paras äänenlaatu soundbarista saadaan, kun se kiinnitetään suoraan seinälle. Yleensä äänenvoimakkuus ei kuitenkaan säädy tv:n kaukosäätimellä RCA-liittimien kautta otettuna, eli äänentoistojärjestelmässä on oltava tällöin erillinen voimakkuudensäätö. Seinäkaiutin on kätevä ja siisti tapa parantaa taulutelevision äänentoistoa. Jos sijoitus on heti taulu-tv:n edessä syvällä tasossa, kärsivät äänen selkeys ja puhtaus huomattavasti. johtokourua/-listaa. Soundbareissa saattaa olla myös vasemman ja oikean kanavan lisäksi omat kaiutinelementit myös keski- ja takakanaville. Upotettavia kaiuttimia on sekä aktiivisina että erillisen vahvistimen tarvitsevina passiiviversioina. Tällä hetkellä ainoastaan Yamahan tietyissä soundbar-malleissa on useilla pienillä kaiuttimilla ja DSP-tekniikalla onnistuttu luomaan kohtalaisen onnistunut surroundääni, ilman oikeita keski- ja takakaiutimia. Tässä voi apuna käyttää kapeaa ns
Tätäkään kaiutinta ei kannata laittaa tason perälle tai sointi muuttuu hieman tukahtuneeksi ja suttuiseksi. Aktiivikaiutin + subwoofer: Audio Pro Addon Four Hinta: 419 /sarja Mitat (l x k x s): 11,6 x 15,9 x 11,8 cm (satelliitti) ja 23 x 23 x 23 cm (subwoofer) Lisätietoja: Hedengren kodintekniikka, puh. Paras paikka kaiuttimelle olisi pieni hylly seinällä korvan korkeudella. Kaiuttimessa on kätevän Iso-Podjalustansa ansiosta kallistusvaraa, ja säätöjen ansiosta toisto saadaan säädettyä tasapainoiseksi hyvinkin erilaissa sijoituksissa, tason päällä, seinällä ja jopa nurkassa. (017) 83 881, www.genelec.fi enelec 6010A on monikäyttöinen pienokainen. Satelliittikaiuttimien jalusta mahdollistaa pallokaiuttimen reilunkin kallistuksen. Äänenlaatu on erinomainen. Satelliiteille vedetään siis tavalliset kaiutinjohdot basso-osasta. Vain matalat bassot puuttuvat, mutta ne voi paikata esimerkiksi mallille suunnitellulla 5040A-subwooferilla. A A udio Pro Addon Four on järkevästi suunnitellut pallomaiset pääkaiuttimet ja erillisen subwooferin sisältävä ns. Myös mukana tulevassa seinätelineessä on kallistusmahdollisuus. Heleä diskantti on kirkas mutta ei ärsyttävä, ja keskialue on tasapainoinen ja selkeä. Äänenvoimakkuuden säätöön on myös pienikokoinen kaukosäädin, sisääntuloja kaksi. Puhtaassa hifimielessä äänenlaatu häviää hieman pikkuveljelle. Ääni on puhdas, selkeä ja selvästi kokoistaan isompi. Signaali tuodaan pienikokoiselle subwooferille, jossa sijaitsevat myös satelliittikaiuttimien vahvistimet. Signaali voidaan tuoda myös langattomasti mistä hyvänsä ohjelmalähteestä WF100 -USB-adapterilla. Erillinen pienikokoinen lisäbasso, subwoofer, on helppo sijoittaa. Pienikokoinen aktiivikaiutin: Audio Pro Addon Two Hinta: 319 /pari Mitat (l x k x s): 10,4 x 16,3 x 13,7 cm Lisätietoja: Hedengren kodintekniikka, puh. Jalustassa on myös reikä seinäkiinnitystä varten. Iso-Pod-jalusta mahdollistaa kaiuttimen kallistamisen ja varmistaa tukevan ja resonoimattoman istuvuuden millä hyvänsä alustalla. HIFIMAAILMA 7/2010 31. (09) 6828 4200, www.audiopro.fi udio Pro Addon Two aktiiikaiuttimet ovat pienikokoiset ja tyylikkäät aktiivikaiuttimet ja kohtuuhintainen tapa parantaa tv:n äänenlaatua. 2.1-sarja. Sisääntuloja on kahdelle ohjelmalähteelle, ja myös kaukosäätö kuuluu varusteisiin. Yleissointi on selvästi tummempi, ja vaikka lisäbasso tuokin lisää ulottuvuutta, on sen toisto hieman jumputtava. Vasemmanpuoleisessa kaiuttimessa ovat stereoparin kummatkin vahvistimet, ja siitä oikealle vedetään vain kaiutinjohto. (09) 6828 4200, www.audiopro.fi Pienikokoinen aktiivikaiutin: Genelec 6010A Hinta: 250 /kappale Mitat (l x k x s): 12,1 x 19,5 x 11,4 cm Lisätietoja: Genelec Oy, puh. Ääni on menevä ja elävä. Keskialue on sinänsä tasapainoinen ja selkeä. G + Helppo sijoittaa ja kytkeä + Elävä ja heleä ääni + Kaukosäätö äänenvoimakkuudelle Matalimmat bassot puuttuvat Ei kallistusmahdollisuutta eikä säätöjä äänensävylle + Helppo sijoittaa ja kytkeä + Satelliiteissa kallistuksen säätö + Kaukosäätö äänenvoimakkuudelle Bassokaiuttimen jumputtava ääni Tumma yleissävy + Erinomainen äänenlaatu + Hyvät säädöt varmistavat tasapainoisen äänen sijoituksesta riippumatta Matalat bassot puuttuvat Vasemmanpuoleisessa kaiuttimessa on molempien kanavien vahvistimet
Bassopäässä on napakkaa nopeutta, vain alimpien voima puuttuu. Bassotoisto ulottuu kaiuttimen koko huomioiden varsin alas, eikä subwooferille tule heti tarvetta. TIE TO A J A TAI T OA: PA RE MP I ÄÄNI TAULUTELEVISIOON Seinäkaiutin: DLS Flatbox Midi Hinta: 549 /pari Mitat (l x k x s): 28 x 32 x 9,7 cm Lisätietoja: Oulun JJ-hifi, puh. Soinnillisesti 310 CE on neutraali, rytmikäs ja erotteleva. Tason päälle sijoitettuna ääni muuttuu, kuten oletettua, tukkoisemmaksi. Voimakkuuden nosto tekee äänestä kihisevän, ja basso muuttuu epätarkaksi. Kaiuttimelle suunniteltu jalusta istuu tyyliin hyvin, sen saa 323 euron lisähintaan. Laite kytketään televisioon HDMI-kaapelilla. (09) 2230 0780, www.scanteknik.fi lac 310 CE on pienikokoinen, tyylikäs ja laadukas kaiutin. Muuten ääni muutu paksuksi ja hieman tunkkaiseksi. Yleisluonne on elävä ja menevä, ja kaiutinta on hauska kuunnella. Analogilähteiden liittäminen ei ole mahdollista. 32 HIFIMAAILMA 7/2010. Oman merkin television kanssa äänenvoimakkuus säätyy tv:n omalla kaukosäätimellä; muuten laitteen omalla. Valkoisen kaiuttimen ja mustan kehyksen yhteisilme on voimakkaan graafinen, kokovalkoinen vaihtoehto taas rauhallinen ja valkoisella seinällä melko huomaamaton. Elac 310 CE vaatii tilaa taakseen. Kiinnitykseksi riittää yksi tai kaksi ruuvia seinälle, joihin kaiutin ripustetaan. Äänen laatu on taulutelevisiota selvästi parempi, mutta aivan puhdas se ei verrokkeihin nähden ole. Tukeva alumiinikotelo sekä laadukkaat komponentit ja elementit tuottavat kaiuttimen, joka huokuu omistamisen iloa ilman ääntäkin. 030 622 7501, www.panasonic.fi Hinta: 1 401 /pari Mitat (l x k x s): 12,3 x 20,8 x 28,2 cm Lisätiedot: Scanteknik Oy, puh. Etulevyjen väreinä ovat musta tai valkoinen. E + Tasapainoinen ja erottelukykyinen ääni + Kokoluokassaan hyvä bassotoisto Ei toimi aivan seinän lähellä + Tasapainoinen ääni pienin varauksin + Helppo sijoittaa ja asentaa Bassotoisto alimpien osalta Tarvitsee vahvistimen anasonic SU-HTB500 koostuu pääosan äänialueesta toistavasta soundbar-kaiuttimesta ja langattomasta subwooferista. Ääni on tasapainoinen ja selkeä, vaikka yläpään puhtaus ei olekaan huippuluokkaa. Siihen voi liittää myös Blu-ray soittimen. Myöskään tason päällä kaiuttimen ääni ei ole parhaimmillaan. Liitäntöinä on pelkästään kaksi HDMI-tuloa ja yksi optinen digitaalitulo. (08) 311 8384, www.jjhifi.com Pienikokoinen laadukas passiivikaiutin: Soundbar-kaiutin: Elac 310 CE Panasonic SU-THB500 Hinta: 449 /sarja Mitat (l x k x s): 102,9 x 10,8 x 5,8 cm (soundbar) ja 25 x 32,3 x 35,6 cm (subwoofer) Lisätietoja: Panasonic Finland, puh. Tätäkään kaiutinta ei voi asettaa kovin lähelle seinää tai sointi muuttuu paksuksi. T yylikäs neliömäinen DLS Flatbox Midi on suunniteltu nimenomaan seinälle asennettavaksi. Soundbar on suunniteltu selvästi vain television äänentuottajaksi; siinä ei ole analogisia liitäntöjä ollenkaan. Stereokuva muodostuu syvyyssuuntaa lukuun ottamatta selkeäksi ja tarkaksikin, kun kaiuttimien etäisyyden toisistaan hakee oikeaksi. Bassopää on mukavan mehevä ja siinä on jopa potkua. Soundbar kärsi testatuista eniten tason takareunalle sijoittamisesta. P + Helppo kytkeä + Tavallisessa kuuntelussa muhkeat bassot + Kaukosäädin äänenvoimakkuudelle + Langaton subwoofer Äänessä hieman epäpuhtautta ja suttuisuutta Kovempaa soitettaessa äänen laatu huononee Kaiuttimen mukana tulee sekä musta että valkoinen maski
Gradient Evidencen voi asettaa aivan seinään kiinni, ja se tarjoaa huomattavan paljon auktoriteettia, tarkkuutta ja läpikuultavuutta. Yhdistelmä koostuu litteästä television taakse piiloon jäävästä subwooferista, joka pitää sisällään myös vahvistimet ja kahdesta tv:n molemmille puolille sijoittuvasta satelliittikaiuttimesta. Basson sijoituksen mukaisen tasonsäädön valinnan lisäksi laitteessa on myös hienosäätö kuvan ja äänen synkronoinnille eli niin sanottu lip-sync. + Toimivat seinän lähellä + Kaikissa hintaisekseen erittäin hyvä äänenlaatu Tarvitsevat erillisen vahvistimen Genelec sisältää myös erillisen piiloon asennettavan vahvistinmoduulin. 020 1986 200, www.loudgroup.fi Hinta: 1085 /kpl (sis. Nämä kolme lattiakaiutinta toimivat hyvin myös seinän lähellä. (09) 4150 0210, www.simex.fi Aurelia Ambera Hinta: 1 480 /pari Mitat (l x k x s): 14,5 x 102 x 21,5 cm Lisätietoja: Aurelia, puh. Pienemmille näytöille on 20 euroa halvempi pikkuveli Q-TV2. Basson äänessä on tuhti sävy, mutta se soi hieman irrallaan muusta äänialueesta. vahvistimen) Mitat (l x k x s): 26,7 x 36 x 10.4 cm Lisätietoja: Genelec Oy, puh. Sekä maski että kehys voidaan maalata haluttaessa seinän värisiksi. Erillinen piiloon sijoitettava vahvistinmoduuli sisältää erittäin monipuoliset säätömahdollisuudet. 050 3844 869, www.gradient.fi Hinta: 499 (koko järjestelmä) Mitat (l x k x s): 105,1 131,6 x 45,3 x 5 14,6 cm Lisätietoja: Loudgrop Oy, puh. (017) 83 881, www.genelec.fi Q -TV:n idea on kiinnittyä huomaamattomasti television taakse. Seinustalle toimivia lattiakaiuttimia: Taulutelevision kaiutinjärjestelmä: Aktiivinen upotettava seinäkaiutin: Q Acoustics Q-TV2X Genelec AIW25 Simex SA4Ti, Aurelia Ambera ja Gradient Evidence MK3 Simex SA4Ti Hinta: 349 /pari Mitat (l x k x s): 14,2 x 96 x 23,8 cm Lisätietoja: Simex Oy, puh. 044 530 3935, www.aurelia.fi Gradient Evidence MK3 Hinta: 2 290 /pari Mitat (l x k x s): 21 x 100 x 30 cm Lisätietoja: Gradient, puh. Simex SA4Ti on soinniltaan pirteä ja elävä, ja sen voi asettaa hyvin lähelle seinää. AIW25:n uptussyvyys on 98 mm, joten se mahtuu normaaliin väliseinärakenteeseen ja se voidaan helposti asentaa olemassa oleviin rakenteisiin. Toimituksen huomautus: Myös tässä lehdessä testatut Floating Cameleon Duchess kaiuttimet toimivat lähellä seinää tarjoten avaran ja kirkkaan toiston. Q-TV:n liitännöistä Aux-in on suunniteltu toiselle äänilähteelle ja kolmesta muusta valitaan sopivin televisiolle. Jokaisen bassotoisto ulottuu kohtalaisen alas ja on sekä laadultaan että kapasiteetiltaan aivan eri tasoa kuin halpojen subwooferien. Vahvistin käynnistyy ja sammuu automaattisesti äänisignaalin ohjaamana. Aurelia Ambera istuu sekin lähelle seinää, luonne on napakan nopeasti potkaiseva ja erottelukykyinen. Markkinoilla on kohtuullisen paljon erilaisia seinään upotettavia kaiuttimia. K + Kivasti erilainen ja helppo ratkaisu + Varauksin kohtuullisen tasapainoinen ääni + Säädöt basson tasolle ja kaiuttimien kokonaisleveydelle + Kaukosäädin äänenvoimakkuudelle ja tuloliitäntä esimerkiksi MP3-soittimelle Pientä värittymää äänessä ja erillisenä soiva basso + Huomaamaton ja siisti + Erittäin hyvä äänenlaatu Asennus ja asennuksen lopullisuus aiuttimen koosta ei välttämättä tiedä, toimiiko se seinän lähellä vai ei. Vaikka äänessä onkin koteloperäiseltä kuulostavaa värittymää, yleistasapaino on melko hyvin kohdallaan. A ktiivinen huippuluokan upotettava seinäasennuskaiutin Genelec AIW25 koostuu kaksitiekaiuttimesta ja erillisestä RAM2-vahvistinmodulista. Paketin leveyttä voi säätää niin, että satelliitit sijoittuvat siististi 4250-tuumaisen television reunoille. Vahvistimessa on monipuoliset säädöt äänen hienosäätöön kuuntelupaikan akustiikan mukaan. HIFIMAAILMA 7/2010 33. Lisävarusteena on myös saatavana seinäkiinnike koko paketille
Vahvistimen säädin hoitaa myös soittimen perustoiminnot. 15-sarjan stereovahvistin ja cdsoitin ovat juuri sitä: oleellinen kunniaan ja ylimääräiset vilkkuvalot pihalle joulua odottamaan. Juurensa muistava Kaukosäätimet toimivat napakasti. TES TI : R O TEL R A- 15 2 0 J A RC D- 1 520 · TEKSTI JA KUVAT: SAMU SAURAMA · MITTAUKSET: MAURI ERONEN Rotelin perinne on ollut valmistaa konstailemattomia ja selkeitä hifilaitteita. Äänenvoimakkuussäätö on kaukaa käskettynä melko ärhäkkä. 34 HIFIMAAILMA 7/2010
Liitännöissä ei ole muuta erityistä mainittavaa kuin mukavat mukana olevat levysoitintulo ja etuvahvistimen anto. Latauksen jälkeen kaikki toiminnot ovat kyllä kiitettävän ripeitä. Rotel vaikuttaa sekä mittauksen että kuunteluiden perusteella päätyneen halpaan jälkimmäiseen ratkaisuun. Integroidun vahvistimen kuulokeanto voidaan tehdä kahdella tavalla. Rakenteellisissa ratkaisuissa on painotettu kunnollista toimivuutta ja riittävää mekaanista lujuutta ilman puhtaasti tunnepuoleen vetoavia materiaalipaksuuksia tai tukevuutta. Vahvistimessa ja soittimessa on trigger-liitännät, eli vahvistin osaa kytkeytyessään antaa 12 voltin herätejännitteen, joka kytkee myös CD-soittimen toimintatilaan. Sama henki on myös tuntumaltaan hyvien säätimien ja painikkeiden kanssa. Ei se mitään, että edessä on paikka kannettavalle soittimelle, helpottaa taskumusiikin tilapäistä kytkemistä paljon. CD-soitinta voi ohjata myös tietokoneella, väylänä nykymaailmassa tuttu RJ45-verkkoliitin. Soitin työntää levyn kunnolla ulos, eli informaatiopinnasta ei tarvitse ottaa kiinni kiekkoa poistaessaan. eljän vuoden päästä viisikymppisiään viettävän nyky-Rotelin historia Suomessa yltää 80-luvun puolivälille asti. On toki harrastajia, joille omaan henkeen istuva eksotiikka ja erikoisuus ovat erittäin tärkeitä. Joko erillisellä vahvistinasteella tai sitten suoraan kaiuttimille tarkoitetun pääteasteen takaa vastuksilla. Cd-soitin on siirtynyt kelkattomaan levynlataukseen, ja lataus on sujuvaa. Heille nämä komponentit eivät ehkä ole riittävän eksentrisiä. Poistettaessa levy työntyy niin kauas ulos, että siitä on helppoa saada reunoilta tukeva ote. ikävän näköisesti. Sen sijaan moni liialliseen erikoisuuden voitteluun kyllästynyt voi hyvinkin toivottaa tervetulleiksi joka suhteessa selkeästi ja hyvin toimivan parivaljakon. Sen sijaan RA-1520:n kytkettyinä bassotoisto pehmiää ja alkaa pömpöttää huomattavasti peittäen muuta äänialuetta alleen. Etenkin päätevahvistimen konstailemattomuutta ihailtiin. Yhtä kaikki, vahvistin on selkeästi dynaaminen ja määrätietoinen siinä missä soitin rauhallinen ja pehmeäluonteinen. Kuulokeannon äänenlaatu ei myöskään vastaa sitä, mitä tämän tasoiselta laitteelta odottaa. Yllättävää oli silti se määrä synergiaa, joka syntyy liitettäessä koneet toisiinsa eikä yksittäisinä vertailulaitteistoon. Sen sijaan parivaljakkona päästiin juurikin tuolla elävyyttä ja aitoutta tuovalla alueella selvästi eteenpäin. Tosin jo 1970-luvullakin Roland Electronicsin valmistamia Roteleita tuotiin maahan. Pieni hifiperinteestä poikkeava asia ovat kaksi miniplugiliitäntää etulevyssä. Piirteiden arvotus vain meni kuuntelijoilla ristiin. Päinvastoin kuin muutamat suuret valmistajat, Rotel ei surroundaikakauden koitettua unohtanut kaksikanavaisen musiikin ystäviä. n HIFIMAAILMA 7/2010 Järkeviä piirteitä Kaukosäätimien toiminta ja tuntuma on skarppia, kunhan ohjain osoittaa kohti laitteita. Realisista sävykkyyttä, käsinkosketeltavuutta ja läsnäoloa kumpikaan laite ei yksinään tarjonnut. Naamataulut eivät ole täynnä nippeliä, mutta eivät myöskään pyri korostettuun askeettisuuteen toimivuus ja selkeys ensin. Lisäksi Gradoista tulee varsin äkäiset ja Sennheisereista hyvin tunkkaiset. Merkki on aina ollutkin arvostettu juuri selkeiden, hintaansa nähden tehokkaiden ja joka suhteessa asiallisten vahvistimien ansiosta. Käytettäessä ulkoista kaukosäätöjärjestelmää, voidaan myös vahvistin herättää triggerillä. Vahvistimen kaukolla onnistuvat myös soittimen perustoimintojen ohjaus eli yhdellä kapulalla käpälässä pärjää pitkälle. Jos jossain kehdataan koreilla, niin se on sitten vahvistimen 35. Antoon voi kytkeä toisen päätevahvistimen tai esimerkiksi subwooferin, jossa on linjatasoinen stereotulo signaalille. Ensimmäiset kotimaisen lehdistön testaamat laitteet olivat hyvin edullisen luokan etu- ja päätevahvistimia. Etulevy on mustaa tai hopeista harjattua alumiinia ja pyöristetyt päädyt kiiltävän mustat. Kuunteluarvioista voi lukea yhtenevät ajatukset sekä vahvistimesta että CD-soittimesta. Hopeakiekon hujahdettua koneistoon sitä luetaan hyvä tovi ennen kuin soitto voi alkaa. Ulkonäkösyistä vain se kuulokeplugikin on minimallia, jossa normaalikuulokkeiden iso plugi adaptereineen notkuu Selkeät tunnusmerkit Merkki on pitänyt ulkoasussaankin peruslinjat samoina hyvin pitkään ja on selkeästi tunnistettavissa itsekseen. Kuulokekuuntelijalle erillisen kuulokevahvistimen hankkiminen on hyvin suositeltavaa. Viihtyvät yhdessä Vaikka tässä artikkelissa onkin painotettu Rotelin 1520-laitteiden järkevyyttä, se ei tee niistä tylsiä. Toisiaan tukeva äänenlaatu on selvä lisäarvo parivaljakon kummankin osan hankkimiseksi, yhtenäisen ulkoasun lisäksi. Grado ja Sennheiser kuulostavat antoimpedanssiltaan pienellä Heedillä enemmän toisiltaan kuin maineesta voisi kuvitella. Monikanavaisuus otettiin valmistajan valikoimassa kyllä huomioon, mutta silloinkin oleelliseen keskittyen. N kaiutinliitännöissä, jotka ovat sekä hyvin näyttävät että tukevat
Rotel RCD-1520 Mauri Eronen Soitellen sinfoniaan Kiinteässä bassossa on rouheutta ja sävyä riittävin voimavaroin. Yleisfiilis on aavistuksen laiska, mutta äänessä on toisaalta rauhallista leppoisuutta. Ainoa pieni moitteen sana tulee siitä, että etenkin akustisella musiikilla voisi olla tippa lisää sävykkyyttä ja realismia. Bassot ovat rouhean dynaamiset, ja rumpusetin taonta välittyy autenttisena. Diskantissa on havaittavissa samaa piirrettä. Hiljaisemmassa kuuntelussa soundi on melkeinpä lempeä. Helppo kuunneltavuus on muutenkin laitteen vahvuus, kappale toisensa jälkeen sujahtaa vailla tarvetta hypätä ajoissa seuraavaan testiraitaan. Pieni lisä elävyyteen olisi selvin toive soundissa. Yleistä kakofoniaa vähentävän esitystavan ansiosta homma pelaa sujuvasti yhteen, ja kuuntelu on varsin helppoa. Samu Saurama Siisti ja kontrolloitu Yleisote on kevyehkö ja selvästi hillitty. Pellit sihisevät ohuenlaisesti, toisiinsa liimautuen ja vaimeasti. Stereokuva piirtyy vakaasti ohjesäännön mukaan mutta näyttämö ei liiemmin kaappaa sisäänsä. Kuuntelijalle ei ikään kuin tarjota koko menyytä yhdellä lautasella, vaan ruokalajit esitetään tärkeysjärjestyksessä kunnes yllättävä mauste toisinaan nousee pintaan tuomaan säväystä. Ääni ei kuitenkaan ole mekaanisen tylsä, vaan ennemminkin määrätietoisen johtajaluonteinen olematta pomottava. Toisaalta välillä on aistittavissa hätäilyä. Luonne on aineettoman läpikuultava, dynaaminen ja herkkäliikkeinen, bassoilla on mukavasti kontrolloitua mehevyyttä ja kurinalaista potkua. Jos ei soundi nyt elämyksellisesti kaappaavin olekaan, niin testilevyn raidat hujahtelevat silti eteenpäin kuin varkain ilman tarvetta pomppimiselle. + Etenkin yhdessä hyvä äänenlaatu + Konstailemattoman selkeä toiminta ja yleinen laatu Kaukosäätimet herkkiä suuntaukselle Fyysisesti ja äänellisesti vaatimaton kuulokeanto 36 HIFIMAAILMA 7/2010. Aivan soittimen kaltaiseen sulavuuteen ja helppouteen vahvistin ei yllä. Muuten varsin kova peli tarkkaa ja neutraalia sointia arvostavalle. Myönnettäköön, että pieni keskialueen lisälämpö ei olisi pahitteeksi, ja nyt kuunteluvoimakkuus pysyykin tavallista maltillisempana. Samu Saurama Dynaaminen ja läpinäkyvä Tasapainoisen neutraalissa otteessa on juuri sopivasti lihaa luiden päällä, mutta ei yhtään ylimääräistä paksuutta. Yleistä erottelua on hyvin, mutta dynamiikka etenkin bassoalueella jää parhaista jälkeen ja ajoittain ässissä kuuluu pientä epäpuhtautta. Rytmi toistuu selkeällä sykkeellä, vauhtia on siellä, missä kuuluukin, mutta hosumista ei esiinny. Rauhallinen ote sopii tai ei sovi vähän levystä riippuen, mutta ikävimmät äänitteet se kyllä tasoittaa helpommin kuunneltaviksi. Musiikin rytminen ote toistuu nopeudeltaan selkeänä, mutta hieman turhan tiukasti kontrolloituna. TES TI : R O TEL R A- 15 2 0 J A RC D- 1 520 Kuunteluarviot Vertailulaitteisto Meridian 808i -CD-soitin Luxman L-505u -vahvistin Elac FS 609 CE -kaiuttimet Analysis Plus -kaapelit Heed Canamp -kuulokevahvistin Sennheiser HD 595 -kuulokkeet Grado SR125 -kuulokkeet Rotel RA-1520 Mauri Eronen Määrätietoinen Kuivan analyyttinen ja selkeäpiirtoinen. Pehmeäliikkeisessä keskialueessa pianon sävelet sulautuvat liukkaasti toisiinsa. Välillä taustasoittimet jäävät voimakkaampien soolovedätysten varjoon
Linjaoton signaalin voimakkuudella ei ole vaikutusta särön määrään välillä 13 V. Vasta yhden ohmin induktiivisella kuormalla vahvistin antaa täysin periksin. Ominaisuudet Hinta Mitat (l x k x s) Massa Linjatulot 3,5 mm tulo etulevyssä Levysoitintulo (MM/MC) Digitaalitulot (opt/coax) USB Kuulokeliitäntä Esivahvistinlähtö Erotettava etu- ja pääteaste Tallenninlähtö Subwooferlähtö Kaiutinterminaalit Paljas johto Banaani Haarukka B-kaiutinlähdöt Sävynsäätimet Loudness Sävynsäätimien ohitus Kanavatasapainon säädin Kauko-ohjausväylä Ominaisuudet Hinta Mitat (l x k x s) Massa Linjalähtö (rca/xlr) Digitaalilähtö (opt/koaks.) Digitaaliotto (opt/koaks.) Himmennättävä näyttö Formaattituki SACD DVD-Audio MP3 Muuta Rotel RA-1520 900 43,2 x 9,2 x 36,4 cm 7,8 kg 5 · ·/ / · · · · · · · · · · · Rotel RCD-1520 900 43,1 x 9,9 x 32 cm 6,5 kg Mittaustulokset Hetkellinen teho resistiiviseen kuormaan 8 ohm 4 ohm 2 ohm Taajuusvaste (1 000 Hz ref.) 20 Hz 20 000 Hz Häiriöetäisyys (1 W@8 ohm, A-painotus) Harmoninen särö (1 W@8 ohm) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Intermodulaatiosärö (19/20 kHz, 1 W@8 ohm) Kanavatasapaino (1 000 Hz, 8 ohm) 0,001 W 0,01 W 0,1 W 1W Kanavaerotus 1 000 Hz 20 000 Hz Linjatulon yliohjaustaso (THD >0,1 %) Linjatulon ottoimpedanssi (1 kHz) Pääteasteen antoimpedanssi (1 kHz) Kuulokelähdön antoimpedanssi (1 kHz) Tehonkulutus Idle 10 W@8 ohm Mittauspisteet Rotel RA-1520 Mittaustulokset Linjalähdön antotaso (1 kHz, 0 dBFS) Rotel RCD-1520 2,29 V 100 ohm -1,18 dB -0,15 dB 108,7 dB 0,0040 % 0,0010 % 0,0021 % 0,1012 % 0,0636 % 0,1927 % 0,0002 % 0,05 dB 107 dB 3382 ps 15 W 20,4 dBW 22,6 dBW 23,4 dBW -0,21 dB 0,01 dB 84,8 dB 0,004 % 0,006 % 0,098 % 0,002 % 2,1 dB 0,0 dB 0,5 dB 0,2 dB 62,4 dB 36,3 dB >3,0 V 34 kohm 0,02 ohm 325 ohm 33 W 122 W Linjalähdön antoimpedanssi (1 kHz) Taajuusvaste 20 Hz 20 000 Hz Häiriöetäisyys (20 Hz - 20 kHz, A-painotus) Harmoninen särö (0 dBFS) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Harmoninen särö (-60 dBFS) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Intermodulaatiosärö (19/20 kHz, 0 dBFS) Kanavatasapaino (1 kHz) Kanavaerotus (1 kHz) Jitter, 44,1 kHz/16 bit Tehonkulutus Mittauspisteet Taajuusvaste Häiriöetäisyys Harmoninen särö Intermodulaatiosärö Kanavatasapaino Kanavaerotus Jitter Yhteensä 6 9 8,75 10 9 9 0 7,4 ·/ /· / / Teho Taajuusvaste Häiriöetäisyys Harmoninen särö Intermodulaatiosärö Kanavatasapaino 9,0 10 7 7,0 6 5,9 3,2 10 7,3 Painoarvo 50 % 30 % 20 % 100 % Vahvistin 3,5 3,7 3 3,4 CD-soitin 3,5 3,7 2 3,3 · Kanavaerotus Yliohjaustaso Yhteensä Pistetaulukko Ääni Mittaukset Ominaisuudet Yhteensä Mittaustulosten arviointi CD-soittimen taajuusvasteessa on reilun desibelin vaimentuma 20 hertsillä. Antoteho kasvaa vielä kahteen ohmiin asti, eikä vaihekulmalla ole vaikutusta vahvistimen toimintaan. Itse IM-särökin 1 kilohertsillä on pieni. Jitterin määrä on soittimen oman DA-muuntimen kanssa erittäin suuri, ja se koostuu suureksi osaksi modulaatiosta ±100 ja ±200 hertsillä. Särön määrä on alhainen, ja se koostuu kilohertsin signaalilla vain parillisista komponenteista. Myös intermodulaatiosäröä mittaavassa testissä 19 ja 20 kilohertsin signaalien ympäristö on hyvin siisti. Harmoninen särö on vähäistä. Päätteen antoimpedanssi on erittäin alhainen. Säätimien maksimiasennossa korostus on ääripäissä viisi desibeliä ja minimissään vaimennus bassoilla 15 desibeliä ja diskantilla 10 desibeliä. Kanavaerotus heikkenee selvästi korkeita taajuuksia kohti. HIFIMAAILMA 7/2010 37. Yhden kilohertsin signaalilla taajuuden ympärille syntyy matalatasoista häiriötä (alle -87 dBFS). Vahvistimen taajuusvaste on tasainen aina sataan kilohertsiin asti. Kanavatasapaino heittelehtii jonkin verran hiljaisilla äänenvoimakkuuksilla, mutta normaalikuuntelussa sillä ei ole vaikutusta. Sävynsäätimien ohitus pois kytkettynä diskantilla on noin desibelin vaimentuma. Häiriöetäisyys, kanavaerotus ja -tasapaino ovat erinomaiset. Häiriöetäisyys on hyvä, joskaan ei erinomainen
TIE TO A J A TAI T OA: V E RKKOTOISTO, OSA 1 · TEKSTI JA PIIRROKSET: JUSSI HERMUNEN · KUVA: SAMU SAURAMA perusteet Tiedostomuotoista musiikkia toistavia laitteita tarjotaan jokaisen tietokonekaupan hyllystä ja lähes jokaisen audiofiililehden sivuilta. Miten ja miksi siirtyä cd-maailmasta digitaaliseen toistoon, mitä hyötyjä ja haittoja siitä on, ja mitä pitäisi ottaa huomioon? 38 HIFIMAAILMA 7/2010. Laitteita kuvaillaan seikkaperäisesti ja teknisesti, mutta perusteet jäävät usein monelle hämäriksi
Siirtoa varten tulee harkita kolmea tärkeää asiaa: tallennusmuotoa, siirtoprosessia ja varastointia. Myöhemmin kuvaan astuvat myös kotiverkko ja varmuuskopiointi, joita käsitellään tämän sarjan seuraavissa osissa. Miksei MP3? iirtyminen cd-levyistä tiedostomaailmaan kuitenkin epäilyttää monia. Oikein tuotettu digitaalinen versio on virheetön kopio levystä. Ensimmäinen askel onkin omien levyjen siirto digitaaliseen muotoon. Kun äänen alkuperänä on cd-levy, niin laadun suhteen tarkalle vaihtoehtoja on vain kourallinen: Kompressoimaton WAV-formaatti sekä häviötöntä kompressiota käyttävät formaatit. Vaikka verkon musiikkipalvelut kuten Spotify ovat tulleet jäädäkseen, eivät ne vielä pääse kilpailemaan äänenlaadussa tarkkaan mietityn, laadukkaan cd-pohjaisen toistoketjun kanssa. Levyt ovat äänilähteinä edelleen kuninkaita, SACD:stä puhumattakaan. Vaikka MP3-soittimista on pidetty meteliä jo pitkään, niin vakavammat äänen harrastajat ovat perinteisesti kaihtaneet jo ajatusta. Näiden tiedostojen kompressiosuhde on noin 2:1, mikä tarkoittaa, että ne vaativat noin puolet tallennustilaa WAV-tiedostoon nähden. HIFIMAAILMA 7/2010 39. Se ei kulu, naarmuunnu tai ole lainassa väärällä hetkellä. Kun koko kirjasto on selailtavissa ja toistettavissa jatkuvasti, mahdollistuvat temput, joiden eteen levyhyllyn edessä olisi kyykisteltävä tunti jos toinenkin. Se ja muut häviölliset formaatit (kuten AAC) sopivat huonosti audiofiilin arkistointimuodoksi, sillä niiden paraskin laatu tiputtaa alkuperäisestä jotakin pois. mahdollistaa musiikin viemisen useampaan laitteeseen kuin aiemmin. Siirtyminen levyistä digitaaliseen Useimmille oma levyhylly on äänen lähteenä ykkönen. Jotkut laitteet hoitavat toiston lisäksi myös koko digitointiprosessin, toiset jättävät tämän käyttäjälle. Tässä artikkelissa oletetaan, että siirto tehdään itse ja omalla tietokoneella. Liikkeelle lähdetään perusteista ja edetään kohti erilaisia Tallennusmuoto Yksi yleisimpiä kysymyksiä digitaalisen musiikin suhteen liittyy tiedostoihin ja niiden muotoihin eli formaatteihin. Valitse siis viisaasti FLAC tai ALAC. Edut levyihin verrattuna Digitaalisen toiston edut levyjen kanssa toimimiseen verrattuna ovat selviä. Pääpaino on ratkaisuilla, joissa käyttäjä itse rakentaa toimivan kokonaisuuden mahdollisimman kustannustehokkaasti mutta ilman kompromisseja. Saatavilla on myös highend-tasoisia ratkaisuja luokkaansa vastaavalla hintalapulla. Häviötön tarkoittaa identtistä kopiota lähdemateriaalista. Liikkeelle pääsee kustannustehokkaastikin, jolloin suurin osa asioista tehdään itse ja perehtymistä tarvitaan. Tämän juttusarjan tarkoituksena on tuoda perusteet asiasta esille ja ohjata erilaisissa valinnoissa oikeaan suuntaan. Useimmat tuntevat käsitteen MP3, mutta liittävät sen kaikkeen digitaaliseen musiikkiin. Kaikki lupaavat samaa, irtautumista levyistä. Häviöttömistä tiedostoista voi tuottaa häviöllisiä versiota, mutta toiseen suuntaan konversio ei tuota yhtään parempaa lopputulosta kuin jo pakattu versio. Digitaalisuus tuo mukanaan soittolistojen mahdollisuuden. Voimme itse luoda haluamiamme listoja (vaikkapa Omat suosikit) tai antaa toisto-ohjelman luoda näitä automaattisesti (vaikkapa Eniten kuunnellut ja Parhaat genrestä blues). MP3 ei käy, kuten ohessa kerrotaan. Sitä kautta myös tiedostopohjaisen musiikin logiikka tulee tutuksi. MP3-tiedostoja on käsitelty Hifimaailman sivuilla jo moneen otteeseen. Digitaalisen musiikin kanssa levyjä ei tarvitse vaihtaa eikä kansien kanssa tapella. Se myös Soitinlaitteiden erot Stereoräkkiin tarkoitettujen mediasoitinten kirjo on jo kohtuullisen suuri, ja tässäkin kategoriassa vaihtoehtoja löytyy laadun ja kustannusten koko skaalalta. Levyillä on lisäksi puolellaan laadukas, monipuolinen ja pitkälle kehittynyt soitinvalikoima. S soitinratkaisuja, jotta oikea valinta omiin tarpeisiin löytyy helposti. Sama pätee digitaalisen toistoon: oikein toteutettuna digitaalinen musiikki vetää levylle vertoja äänellisesti jättäen Spotifyn taakseen. Kuunteluvalinnat tehdään usein ruudulta tai kaukosäätimellä
Huonosti kohdellusta levystä on usein vaikea saada virheetöntä lopputulosta. Ennen siirtoa käytetty ohjelma hakee myös levyn tiedot verkosta, mikäli mahdollista. Mutta mistä tietää, että tämä prosessi on sujunut ongelmitta. ALAC (Apple Lossless Audio Codec) on Applen oma, käytännön tasolla FLACin kanssa identtinen formaatti. Toisin sanoen, 700 cd-levyllistä vaatii noin 200 gigatavua säilytystilaa. Koneen ikäkin saattaa arveluttaa. Vanhoissa koneissa riittää kyllä puhti, mutta tila saattaa tulla vastaan. Eksoottisempien tallennusmuotojen valitsijat saattavat tulevaisuudessa joutua tilanteeseen, jossa uudet laitteet eivät ymmärrä digitoidun kokoelman muodon päälle. FLAC ja ALAC FLAC (Free Lossless Audio Codec) on universaali ja avoin formaatti, jota lähes jokainen mediatoistin ja soitto-ohjelma tukee ongelmitta. Vakavammin aiheeseen suhtautuvat ohjelmat (kuten vaikkapa Windowsin Easy CD-DA Extractor, EAC (Exact Audio Copy) tai dBpoweramp ja Macin XLD ja Max) varmistavat levyn sisällön tarkan siirtymisen vertaamalla syntyneitä tiedostoja verkosta löytyvään tietoon levyn sisällöstä. Tätä tilantarvetta voi suhteuttaa omaan levykokoelmaan ja sen kasvutahtiin. Kasvunvaraa kannattaa säilytystilaa suunnitellessa ehdottomasti varata. Näin ne osaavat kertoa, mikäli konversio ei ole yhtenäinen levyn tietojen kanssa. Se on myös suosituin muoto ostettaessa korkealaatuista digitaalista musiikkia suoraan verkosta. Jos taskusta (tai suunnitelmista) löytyy iPod, iPhone tai jokin muu Applen laite, kallistuu monen vaaka helposti ALACia kohden. Nykyaikaiselle, teratavun kokoiselle kovalevylle mahtuu siis noin 3200 cd-levyllistä musiikkia häviöttömässä muodossa. Erilaisia varastointiratkaisuja käsitellään tarkemmin tämän juttusarjan edetessä. Häviöttömät kompressiomuodot tarvitsevat noin 57 megatavua. Digitaalisen mobiilisoitinmaailman suosituin laitevalmistaja Apple ei näet virallisesti tue FLACia. Tämä tarkoittaa, että levyjen ja kappaleiden nimiä, esittäjiä ja muuta niihin liittyvää tietoa ei tarvitse naputella käsin paikoilleen, vaan ohjelma hoitaa tämän puolestasi. Tiedostovaraston voi siirtää myöhemmin laitteesta toiseen, mikäli tarve vaatii. Mikä on oikea ohjelma. Muitakin häviöttömiä formaatteja on olemassa, mutta nämä ovat yleisimmin tuettuja. Tunnin mittainen cd-levy tarvitsee siis noin 500 megatavua säilytystilaa. Käytetyimpiä ratkaisuja ovat erillinen mediahallintaan rajattu tietokone sekä erilaiset verkkolevyt (eli NASit, Network Attached Storage). ALACin tuki eri mediasoittimissa on kohtuullinen. Minuutin pituinen pakkaamaton cd-raita vaatii noin 10 megatavua tilaa. Tiedostovaraston on oltava päällä toiston aikana, joten esteettisyys- ja metelisyistä tietokoneet eivät usein kuulu harrastajan kuunteluhuoneeseen. Levy sisään tietokoneeseen, joka tallentaa kappaleet haluttuun tiedostomuotoon. Mutta minne varastoida. TIE TO A J A TAI T OA: V E RKKOTOISTO, OSA 1 Yleisimmin audiofiilin valinta häviöttömän tiedostomuodon suhteen kääntyy joko FLACtai ALAC-pakkaukseen. Molemmat formaatit tukevat myös 24-bittistä, 96 kHz:n ääntä. Siirtoprosessi Cd-levyn siirtäminen digitaalisiksi tiedostoiksi on yksinkertainen prosessi. Nämä tiedot liittyvät itse tiedostoon sen metatiedoiksi, joita soittoohjelmat lukevat käsitellessään tiedostoja. Varastointi Häviöttömästi pakatut tiedostot vaativat tilaa noin puolet tai kaksi kolmannesta siitä, mitä pakkaamaton cd-tasoinen äänitiedosto vaatisi. Keskeistä 40 HIFIMAAILMA 7/2010. Näin iTunesia toistoketjussaan käyttävien valinta kohdistuu helposti ALACiin
Yksi hyvä metodi on digitoida levyt sitä mukaa, kun niitä tulee kuunneltua. Tosiharrastaja naputtelee nämä paikoilleen käsin, mutta muitakin keinoja on. Pienemmät kirjastot voi siirtää vaikkapa järjestelmällisesti erissä. Kuunteluillan aikana soittimessa käytetyt levyt voi laittaa sivuun, ja seuraavan hetken tullen lukea nämä levyt koneelle. Toisto-ohjelmat kuten iTunes, WinAmp ja MediaMonkey osaavat hallita kirjastoa myös tiedostotasolla ja lajitella tiedostot automaattisesti hakemistoihin esittäjän ja levyn mukaan. Metatiedot Metatiedot ovat monella tapaa digitaalisen musiikin ydin. Ilman metatietoja tiedostoja voi verrata levykirjastoon, jossa jokainen levy on vailla painatuksia tai kansilehtiä: kappaleet voi erottaa toisistaan vain kuuntelemalla. Oman, hieman runsaan 700 levyn kirjastoni siirtoon kului kolmisen kuukautta, iltaisin pikkuhiljaa tehtynä. lähes mahdotonta. Erillisiä ohjelmia tarvitaan viimeistään siinä vaiheessa, kun musiikkia halutaan siirtää mobiililaitteisiin. Eteenpäin Seuraavassa artikkelissa käsitellään eri hintaluokkien soittimia sekä verrataan näitä kokonaisuutta tarjoaviin ratkaisuihin, jotka hoitavat koko siirto- ja lajitteluprosessin automaattisesti eivätkä vaivaa käyttäjää sen enempää. Harrastajan vinkkelistä metatiedot jäävät silloin tällöin puutteellisiksi. Eri käyttöympäristöissä (Windows, Mac, Linux) toimiva Jaikoz-ohjelma osaa liittää tiedostoihin kaiken löytämänsä metatiedon, joskus myös kappaleen sanoituksetkin. Ne ovat tavallaan cd:n kansilehti ja pääasiallinen keino sekä toisto-ohjelmille että mediatoistimille näyttää, mitä nyt soitetaan. n HIFIMAAILMA 7/2010 Kirjaston hallinta Digitoinnin seurauksena syntyy nopeasti tuhansittain tiedostoja, joiden hallinta käsin olisi 41. Näin se on kullanarvoinen niille, joiden digitaalisessa musiikkikirjastossa kummittelee kappaleita kuten Track 01 esittäjältä Unknown Artist. on aloittaa siirtoprosessi koneella, joka riittää tehtävään ainakin aluksi. Käytännön vinkkejä Laajojen cd-kirjastojen omistajat pudistavat usein päätään koko digitoinnin suhteen. Harvemmin automaattisesti siirtyviä tietoja ovat vaikkapa säveltäjä, sanoitukset ja julkaisija. Tuhansien levyjen digitointi on aikaa vievä prosessi, ja suunnittelemattomuus voi nopeasti kostautua turhana työnä. Niistä huolehtiminen on tärkeää, jotta kirjasto pysyy järjestyksessä. Tätä seuraavassa osassa pureudutaan kotiverkkoon, varmuuskopiointiin ja varastointiin tätä alustusta tarkemmin. Aluksi kymmenen levyn digitointiin kuluu noin tunti, mutta prosessi nopeutuu hieman sitä mukaa kun siitä tulee rutiinia. Miten edes aloittaa. Tämä on erinomaisen suositeltavaa, sillä vaikka näitä ohjelmia ei käytettäisikään varsinaiseen toistamiseen, niin metatietojen korjaaminen ja tiedostonhallinta tulevat tarpeeseen. Jaikoz osaa myös tunnistaa kappaleita niiden sisällön (eli äänen) perusteella ja korjata metatiedot oikeiksi. Sitten pitää hetki totutella outoon "mutta missäs Massive Attackin Mezzanine on?" -tunteeseen. Tässäkin asiassa. Tämän jälkeen nämä levyt kannattaa siirtää syrjään, jotta ne eivät sekoitu vielä digitoimattomiin. Tulevaisuus on digitaalinen
Elementti pysyy paikallaan joustavalla vaahtomuovikiekolla. Tästä diskantin kelluvasta asennuksesta lienee kaiuttimen nimikin (floating = kelluva) peräisin. Bassokeskiäänielementin kotelon kautta välittyvät värähtelyt, eivätkä kotelon resonanssit valmistajan mukaan pääse värittämään diskantin toistoa. TES TI : F L O ATIN G LO UDS P E AKERS C AMELEON DUC HESS · TEKSTI: TEPPO HIRVIKUNNAS · KUVAT: SAMU SAURAMA · MITTAUKSET: KLAUS AJ RIEDERER/TKK 27 mm ferrofluidvaimennetulle kangaskalottidiskantille on kotelossa oma eristetty tila. Diskantin ympärillä olevan huoparenkaan tarkoitus on vaimentaa reunaheijastuksia. 42 HIFIMAAILMA 7/2010
Suodatin on tyypiltään toista astetta. Bassoalueen matala yleistaso ja vasteen muoto mahdollistavat ainakin periaatteessa kaiuttimen sijoittamisen lähelle seinää ilman basson liiallista korostumista. Kyseessä on sangen kompaktin kokoinen lattiakaiutin. Perusmallien hinnat alkavat 1 250 eurosta. Sen suojana on huokoinen vaahtomuovikappale. Kirkkaus vaikutti luovan ääneen myös avaruutta ja ilmavuutta. Tehovasteessa poikkeamat eivät näy, mutta sen muoto kertoo edelleen balanssin olevan korkeita taajuuksia painottavan. Muiden taajuuksien aiheuttama kotelon resonointi ei pääse näin vaikuttamaan korkeiden taajuuksien toistoon. Vaikutelman saa aikaan kaiuttimen vain 190 mm:n kokonaissyvyys, kotelon ylöspäin kaarevasti oheneva muotoilu sekä kaiuttimen ulkoreunat ylittävä ohut pyöristetty etupaneeli. Toimintaperiaatteeltaan Cameleon Duchess on 2-tie-kaiutin. Floating Loudspeakers on mielenkiintoinen uusi Belgialainen kaiutinmerkki. asteen kaksitiesuodattimen komponentit ovat laadukkaita. n HIFIMAAILMA 7/2010 43. "Oikeaoppinen" vaste laskisi hieman jyrkemmin korkeita taajuuksia kohden. Nyt ensitestissä merkin hinnat alkaen malli Cameleon Duchess. loating Loudspeakers on pieni premium- ja highend-luokan kaiutinvalmistaja Belgiasta. Kaiuttimien suunnittelufilosofian perustana on diskantin mahdollisimman hyvä mekaaninen eristäminen muusta kotelosta. Rakenteeltaan konstailemattoman 2. Sen kiinnitys on tavallisuudesta poikkeava: diskantille on kotelossa oma eristetty ja vaimennettu tilansa, ja elementti on kiinnitetty koteloon joustavalla vaahtomuovirenkaalla. Keskialueella on vaimentumia ja vasteen merkittäviä poikkeamia, mikä kielii jonkinasteisista ongelmista tai tietoisista ratkaisuista basso/ keskiäänielementin ja diskantin sovituksessa. Refleksiputken sijasta viritys on toteutettu kotelon taakse alareunaan avautuvalla suorakaiteen muotoisella refleksitunnelilla. Tosin akustiikaltaan kovassa tilassa ja diskanttivoittoisella musiikilla korkeiden äänen taso saattaa olla liian suuri. Mallisto muodostuu neljästä Cameleon-sarjan perusmallista ja Synthesestä, peräti 10 000 euron parihintaisesta huippumallista. Voimakkaasta bassosta pitävä hankkikoon rinnalle jykevän subbarin. kaikki kelat ovat ilmasydänkeloja. Mittaukset ja kuuntelu Vapaakenttävasteista on nähtävissä sointitasapainon painottumisen korkeille taajuuksille. Sijoitus lähemmäksi seinää tukevoittaa bassoa huomattavasti ja tekee myös yleisbalanssista hieman vähemmän korkeita taajuuksia painottavan. Sen erikoisuutena on yksilöllisen muotoilun lisäksi diskantin mekaaninen eristäminen muusta kotelosta. Etupaneelin väri on valittavissa peräti seitsemästä eri vaihtoehdosta (musta, punainen, sininen, vihreä, keltainen, beige ja harmaa). Herkkyydeltään Floatingit edustavat hyvää keskitasoa, ja kuormana ne ovat vahvistimelle helpot. refleksitunnelilla. Matalien taajuuksien taso on selvästi muuta aluetta alempana, mutta bassotoisto ulottuu silti kohtalaisen alas, vaimentuen refleksikotelolle tyypillisesti melko jyrkästi käännepisteen alapuolella. Vaikka pienikokoinen bassoelementti ei pysty tarjoamaan mitään maanjäristysbassoa, korvaa basson laatu sen määrän. Korkeista taajuuksista huolehditaan 27 mm:n ferrofluid-vaimennetulla kangaskalottidiskantilla. Itse asiassa kaiutin näyttää kokoistaan pienemmältä ja sirommalta, jopa suorastaan kevyen tyylikkäältä. Mittauksissakin vaimeahkoksi todettu bassotoisto ei herättänyt kuuntelijoissa suuria intohimoja, mutta toistoa kuvattiin silti tarkaksi ja erottelevaksi. Mittauksissa havaittu korkeiden taajuuksien korostuminen havaittiin myös kuuntelussa. Tämän periaatteen mukaisesti, jo 1980-luvulla Synthesehuippumallin suunnitellut Ivan Schellekens on myös muiden mallien suunnittelun takana. F Basso/keskiäänielementtinä käytetään teholliselta halkaisijaltaan pienehköä (110 mm) alumiinkartioista ja vaiheplugilla varustettua elementtiä yhdistettynä refleksiviritteiseen koteloon. Käytetyt komponentit ovat laadukkaita: mm. Kotelon bassorefleksiviritys on toteutettu liitinpaneelin alle, kotelon taakse avautuvalla ns. Jakosuodatin on koottu suoraan naparuuviliitinterminaaliin kiinnitettyyn piirilevyyn. Elementtien sijoittuminen kaarevassa etulevyssä eri etäisyyksille toisiinsa saattaa olla myös syynä keskialueen poikkeamiin. Diskantin sävy on kuitenkin korostumisesta huolimatta miellyttävä, vapautunut ja kirkas. Kaunis muoto ja monta väriä Saimme testiin 1 490 euron parihintaiset Cameleon Duchess -kaiuttimet, jotka ovat merkin toiseksi edullisimmat mallit. Kuuntelijat pitivät myös poikkeuksetta kaiuttimien luomasta avarasta ja suuresta äänikuvasta sekä yleisestä aineettomuudesta. Oikeastaan diskanttia ei varsinaisesti ole kiinnitetty mitenkään, vaan se pysyy paikallaan tämän renkaan avulla. Ääntä voisi kutsua musikaaliseksi. Valmistajan mukaan näin basso/keskiäänielementin kotelon kautta välittyvät värähtelyt ja kotelon resonanssit eivät pääse värittämään diskantin toistoa. Jakosuodatin on koottu suoraan asiallisen naparuuviliitinpaneelin jatkeeksi. Jakotaajuudeksi ilmoitetaan 3,6 kHz
Kirkas, avara ja tyylikäs Floating Loudspeakers Cameleon Duchess -kaiuttimet osoittautuivat erittäin mielenkiintoisiksi kaiuttimiksi. Ulottuvuutta on pääosalle äänitteistä riittävästi. Kokonaisuutena Floatingit ovat ehdottomasti tutustumisen arvoiset kaiuttimet, vaikkakin hinnaltaan hieman kalliit. Sihisevä yläpää kiinnittää huomion, sillä se välittää detaljit ja risahdukset hyvin säihkyvän tarkasti, mutta luonne on rauhallinen eikä metallisen riipivä. Sävyn erikoisista ominaispiirteistä huolimatta kaiutin toimii menevästi eikä ainakaan vaimennetussa huoneessa ärsytä tippaakaan. Äänikuva on iso, epäkaiutinmainen ja aukinainen. Myös tarkka ja erotteleva basso saivat kiitosta. Tätä kaiutinta on syytä koekuunnella huolellisesti sekä liikkeessä että etenkin kotona ennen ostopäätöstä. Basso ja keskialuetta toistavaa pienehkö alumiinikartioinen elementti, joka toistaa laajan alueen aina 40 hertsistä jakotaajuuden 3 600 hertsiin saakka. Ääni ei paikallistu kaiuttimiin, mutta stereokuva on solistin paikalla hyvin tarkka. Rytminen kulku on selkeää, vauhti on tallessa, mutta kontrolloituna - ilman hosumista tai laahaamista. Korkeiden äänien korostuminen saattaa häiritä diskanttivoittoisella musiikilla ja akustiikaltaan kovassa tilassa. Normaalihuoneessa ja lähellä seinää sijoitettuna tasapainoinen tai meheväkin. Bassovasteen laakea muoto ja basson matala yleistaso mahdollistavat tasapainoisen toiston pienessä huoneessa ja/tai lähelle seinää sijoitettuna. Syvyyttä lukuun ottamatta stereokannan erottelu on hyvä. 040 060 4711 www.modernaudio.fi Tekniset tiedot (valmistajan ilmoittamat) Mitat (l x k x s): 220 x 890 x 190 mm Massa: 10 kg Toimintaperiaate: 2-tie, bassorefleksi Elementit - Basso- ja keskiäänet: 1 x 110 mm - Korkeat äänet: 1 x 27 mm (kalotti) Jakotaajuus: 3 600 Hz Nimellisimpedanssi: 4 ohmia Suurin suositeltu teho: 80 W Muuta: Diskantin mekaaninen eristys kotelosta, etulevy valittavissa useissa väreissä. Miellyttävän aineeton Stereokuva aukeaa aineettomana ja kaiuttimiin paikallistumattomana, jää tosin syvyyssuunnassa hieman rajoittuneeksi. Samu Saurama + Stereo- ja äänikuvan avoimuus + Kirkas ja kuulas ääni + Erotteleva basso + Toimii lähellä seinää Diskantin korostuminen Kriittinen äänitteelle ja tilalle Hintalaatusuhde varauksin Floating Cameleon Duchess Hinta: 1490 /pari Lisätietoja: Modern Audio Oy Puh. Eikä pelkästään tyylikkään puhdaslinjaisen olemuksen ja etupaneelien useiden värivaihtoehtojen vuoksi. Tummasävyisellä akustisella musiikilla kaiutin toimii hienosti, mutta useimpiin muihin äänityksiin ilmaantuu ylimääräistä sähinää. Herkkyys (1 m/2,83 V): Alarajataajuus (6 dB): Suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): 85,5 dB 43 Hz 4,5 dB Kepeä ja avara Ilmavan vapautunut ja avara sointi. Samalla viimeinen erottelevuus esimerkiksi pelleissä on hieman kateissa. Toisaalta diskantin korostumaa pystyy helposti hillitsemään vahvistimen diskanttisäädöllä. Erityisesti kaiuttimen luoma avara ja selkeä stereo- ja äänikuva saivat kehuja kaikilta kuuntelijoilta. Toistovasteen pienistä virheistä, etenkin korkeiden taajuuksien korostumisesta huolimatta tai ehkä juuri siksi, kaiuttimen luomasta kokonaisuudesta pidettiin. Pienistä puutteistaan huolimatta kaiutin saa kuuntelijan keskittymään itse musiikkiin. Yleinen tasapaino on toimituksen huoneessa hieman ohut. Aavistus lisää muhevuutta keskialueella ei tekisi pahaa. Toisaalta basso on jäntevän kiinteä, tarkka ja toimii hyvin myös lähellä seinää. Keskialue ei ole täysin neutraali tai avoin. Kotelo on muotonsa ansiosta rakenteeltaan tukeva, ja sen sisällä on runsaasti vaimennusvanua ja akustista vaahtomuovia. 44 HIFIMAAILMA 7/2010. TES TI : F L O ATIN G LO UDS P E AKERS C AMELEON DUC HESS Kuunteluarviot Mauri Eronen Mittaustulokset Avarasti sähäkkä Balanssi on pääpiirteiltään kunnossa. Tilantoistollisesti esitys on enemmän viitteellinen kuin pistemäisen tarkka. Balanssiltaan kaiutin on melko kepeä, jotka korostaa ylikirkkaaksi viritetty diskantti. Myös basso-osastolla voisi olla enemmän dynamiikkaa. Ylemmällä keskialueella kuuluu ajoittain ylimääräistä kipakkuutta, joka tekee esimerkiksi viuluista hieman kireitä. Puhaltimien sävy välittyy aidonoloisena, mutta kaistarajoitteista purkkimaisuutta on havaittavissa tietyllä äänialueella. Mikael Nedeström Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m etäisyydellä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovaste (approksimaatio) (musta). Basso on napakka ja tiukasti potkaiseva, tasoltaan kuunteluhuoneessamme hieman mieto. Kaiutin soi kirkkaasti ja aineettoman oloisesti ja musiikkia kuunneltaessa kaiuttimet ikään kuin häviävät; musiikkia on ilo kuunnella. Sinänsä sävykäs soundi, joka hyötyisi hiukan tummemmasta otteesta yläpäässä
Arcam uutuudet, parasta kahdesta maailmasta, upea stereoääni, uskomaton elokuvaelämys. www.arcam.co.uk Maahantuonti ja jälleenmyynti: Hifimesta Oy · Puh. (02) 2778950 · www.hifimesta.fi · info@hifimesta.fi Kysy lähin jälleenmyyjä. rDock.....189 e. Uudet kotiteatterivahvistimet eivät unohda tätä perintöä. 5 000 AVR600.....4 300 AVR500......3 000 Arcam on valmistanut vahvistimia yli 30 vuotta. BRINGING MUSIC AND MOVIES TO LIFE "Arcam has pushed the boundaries for combined music and movies reproduction" AV888 ......
Jyväskylän ja Mikkelin kaupungeista myymälä löytyy Audiocenter-ketjun nimellä. Lisäksi tarvitaan reilun sadan euron hintainen levysoitinvahvistinmoduuli, koska NAD:in integroidussa vahvistimessa sellaista ei vakiona ole. Teemu Lahikainen kertoi, että ajatus uuden myymälän perustamisessa oli kaikessa yksinkertaisuudessaan halu tarjota Mikkelin alueen harrastajille ja kuluttajille hyvään ääneen panostava, palveleva liike. P Mikkelin Audiocenter perustettiin kolme vuotta sitten, samalla kun kuopiolaisen Audiosavon omistus siirtyi Mikkeliin. Kaapeloinnista huolehtii englantilainen Black Rhodium. Mukana on myös Pro-Ject-vinyylisoitin, joka nielaisee budjetista noin 15 prosenttia. Tämänkertaisen 5 000 euron setin kokosi Mikkelin Audiocenterin Teemu Lahikainen. Vinyylillä virkistetty Tämänkertainen kokonaisuus rakentuu NADin vahvistimen ja CD-soittimen sekä suomalaisten OR:n kaksitiekaiuttimien ympärille. KO KE I LU : 5 0 0 0 E URON VALMISKATTAUS, AUDIOC ENTER MIKKELI · TEKSTI: MIKAEL NEDERSTRÖM · KUVAT: SAMU SAURAMA erinteikäs Audiosavo on toiminut Kuopiossa jo vuodesta 1984. Mitä itse äänenlaatuun tulee, niin Lahikainen ei keksi kauheasti kritisoitavaa setistään, vaan korostaa siinä olevia vahvuuksia kokonaisuutena: 46 HIFIMAAILMA 7/2010. Mukana on myös OR:n valmistamat kaiutinjalustat. Liike on nyttemmin levittäytynyt joskin eri nimillä myös muualle Suomeen
Musiikkia löytyy klassisesta hieman raskaampaan ja menevämpään musiikkiin. Soundina tykkään menevästä ja ilmavasta soinnista jossa on sopivasti potkua. NADin järkäleet ovat ulkoisesti uskottavia. Vahvuus on äänessä kokonaisuutena melkein millä tahansa musiikilla." "Pieniä varauksia voi olla tilakohtaisesti arkuus erilaisissa akustisissa ympäristöissä. Tosin senkin käyttötuntumaa leimaa lievä muovisuus. Kokonaisuus, joka maksaa tarkalleen 4 960 euroa, kipuaa hyvinkin tarkasti hintakaton tuntumaan. Korostumat ja heijastukset eivät kuulu kuuntelunautintoon, eli haluan kuulla sen mitä muusikot ovat musiikillaan halunneet ilmaista." "Kun samaa, tuttuakin kappaletta kuunnel- lessa erilaisilla laitteilla huomaa, että toisella vaihtoehdolla sormi napsaa ja jalka vipattaa ja toisella ei, niin tarvitseeko sitä enempää perustella?" Tasajako etupäähän Tämänkertaisen setin hinta jakautuu etupään suhteen melko tasan, jos vinyyli- ja CD-soitin lasketaan yhteen. Vahvistintehoa luvataan 150 wattia kah- HIFIMAAILMA 7/2010 47. Vaan toisinkin voisi jossain tilanteessa olla: "Äänilähde, vahvistin ja kaiuttimet tarvitaan, mutta vahvistimesta lähden yleensä liikkeelle. Budjetin pääpaino on siis vahvistimessa ja kaiuttimissa. Vahvistin on sikäli uskottavampi komponentti, että sen järeys ja varustelu ovat selvästi keskivertoa paremmalla tasolla. Vahvistimesta löytyy seitsemän linjaottoa, levysoitinmoduuli MM- ja MC-rasioille sekä esi- ja pääteasteen erotus. Omassa setissä tärkeintä on, että työpäivän jälkeen voi laittaa levyn soimaan ja yksinkertaisesti nauttia. Mukana on lisäksi ylimääräinen esivahvistinanto. Samoin vinyylipuolella äänirasiat eroavat toisistaan paljon, ja niitä on suositeltavaa myös testata sen oman löytämiseksi", toteaa Teemu. Setti on kokonaisuudessaan simppeli ja kattaa niin CD- kuin vinyylikuuntelijan tarpeet mielestäni hyvin. Joskus auttaa paksumpi matto ja joskus kaiuttimien erilainen suuntaus. Jos pakettia haluaisi parantaa, niin se kannattaisi aloittaa CD-soittimesta: "Sointiin saisi hieman lisää avoimuutta ja ilmavuutta vaihtamalla setin CD-soitin astetta jämäkämpään isoveljeen eli NAD C565:een (hinta 859 euroa). Lisäksi omille korville sovittamisessa voi aina kokeilla kahta tai kolmea erilaista kaapelikokonaisuutta yksilöllisten mieltymysten mukaan." Lahikaisen mielestä hyvä setti toimii kaikenlaisella musiikilla: "Pyrin sovittamaan setin aina mahdollisimman yleispäteväksi ja käytän useita levyjä testauksessa ja hienosäädössä. Vahvistin on myös mahdollista sillata monoksi. Niin myös tässä, koska hyvän vahvistimen avulla kokonaisuuden saa kasattua hyvin monenlaisista osista." "Myös kaapeleista kannattaa yleensä maksaa, ja niitä pitää ehdottomasti testata omassa setissä, koska pienilläkin muutoksilla on yllättäviä vaikutuksia. Etulevyssä on kuulokeanto. Ne nielaisevat budjetista yhteensä hiukan yli tuhat euroa, jalustakaiuttimet vajaa 1 500 euroa ja vahvistin saman verran. Erityisen sliipattua tai juhlallista olemusta on turha odottaa, mutta se lienee useimmille NADin laitteita omistaneille itsestäänselvyys. Mutta se toisaalta on aina ongelma, johon ratkaisut ovat aina tilakohtaisia. "Komponentit olemme matkan varrella huomanneet toimiviksi ja ääneltään sekä omia että asiakkaiden korvia miellyttäväksi. Toki asiakashan lopulta asettaa reunaehdot, mutta hyvä setti toimii aina kuuntelit mitä tahansa." Vahvistimesta liikkeelle Tällä kertaa Lahikaisen mielestä tärkein komponentti on vahvistin. Eli yleispätevää vastausta ei ole mielestäni olemassakaan", summaa Lahikainen. Kun lopputulos on onnistunut, sen huomaa Lahikaisen mielestä helposti: "Tärkeintä on hyvä fiilis
Mukana seuraa oma mattavalkoinen jalusta, joka täydentää paketin myös esteettisesti. Basson taso on runsas, mikä voi pienemmissä huoneissa kääntyä jyräävyydeksi. Lisähoukuttimina ostajalle tarjoaa valmistaja elinikäistä takuuta. vahvistimen suurella tehontuotolla saattoi olla oma osuutensa asiaan. Hyvillä studioäänitteillä niiden kuivakas ambienssi välittyy mukavasti, ja soundissa on muutenkin tervettä kontrollia ja kaupallishenkistä otetta. Dynamiikka ja äänen helppouden tunne olivat hyvää tasoa. Akustinen kontrabasso ei yleensä tunge läpi vaan toimii huomiota herättämättömän rytmikkäästi taustalla. Ihmisäänissä on luonnollista sävykkyyttä ja runsaasti mehevyyttä, itse bassoalueella on selvästi tuhtia voimaa melko alas asti. Mattavalkoinen, tavanomaista korkeampi jalusta muodostaa kaiuttimien kanssa uskottavan ja tyylikkään kokonaisuuden. Myös OR:n kaksitiekaiutin on siististi viimeistelty. (020) 7798 608, www.audiocenter.fi Isonkuuloinen kokonaisuus Kaikki kuuntelijat pitivät tämänkertaisen setin ääntä miellyttävänä, helposti kuunneltavana ja myös kokoistaan isomman kuuloisena, mikä johtunee enimmäkseen kaiuttimesta. Keskelle miksattu solisti ei nauliinnu täysin, mutta astuu kivasti pari askelta eteen. Black Rhodium -kaapelit eivät ole nimestään huolimatta rhodiumia, vaan tavallista kuparia, joka on päällystetty hopealla. n Kirkkaasti tuhti Selvästi loudness-suuntaan kallellaan oleva kokonaisuus. Samu Saurama Mehevän rauhallinen Soundi on selvästi isompaa kokoluokkaa kuin kaiuttimista voisi koon perusteella olettaa. Tiukimman paukkubasson ja neutraaliuden puuttuminen saattaa häiritä hifimielessä täysin oikeaoppista tasapainoa etsivää. Basson voimakas taso menee todennäköisesti osittain sijoituksen piikkiin kaiuttimet on aseteltu pitkälle seinälle niin, etäisyys takaseinään on poikkeuksellisen lyhyt. Ääripäiden annostelu on kuitenkin sen verran kaukana rasitusalueelta, joten riipivyyttä ei esiinny yhdelläkään äänitteellä. OR:n kaksitiekaiutin on hyvin viimeistelty. Akustisella musiikilla äänikuva on mukavan jäsentynyt ja terveen pistemäinen, joskin siinäkin enemmän hallittuun kuin eloisan ilmavaan kallellaan. Myös OR:n käyttämät alumiinikartioiset elementit vaikuttavat laadukkailta. Rytmitys on rauhallinen mutta ei aneeminen. Ässät pysyvät ruodussa, ja pelti kilahtaa asenteella. Tässä suhteessa settiä voi pitää kohtuullisen yleispätevänä myös akustiikan suhteen. Basso on pehmeä ja jytky, diskantti kirkas ja jossain määrin elävää elämää heleämpi. Osittain kontrolloitu ote menee luultavasti lyhyen kuunteluetäisyyden piikkiin. Tasaisen puuduttavan tykytyksen sijaan synkoopit svengaavat. Lisäksi mukana on erikseen hankittava levysoitinmoduuli. deksan ohmin kuormaan, kun matalilla impedansseilla pitäisi irrota parhaimmillaan jopa 500 wattia. Myös sävytoisto on varsin mukava, vaikka tiukinta neutraaliutta systeemi ei saavutakaan. Kiusallista kuminaa äänestä ei kuitenkaan löytynyt. Perussävy on lämmin ja rauhallinen, keskialueella ei kuulu mitään häiritseviä mutkia. Metalli murisee uskottavasti, klassisen tila ja sävykkyys välittyvät hienosti ja konemusiikki potkii tunnelmallisesti. Musiikin kuuntelun kannalta kokoonpanon onnisonnis tuminen on kuitenkin ilmeistä. Stereokuva piirtyy poikittaissijoittelusta huolimatta tarkkana ja liioittelemattomana, myös syvyyssuunta aukeaa jonkin verran. Dynamiikka on hyvin riittävä kaiuttimen koko huomioon ottaen, ja sopivalla huoneen tuella ulottuvuuskin on hyvä. Sointitasapainossa ei ole oikeastaan mitään moittimista. Tämä on kaapeleiden hinnan ja käsiteltävyyden turvaamiseksi epäilemättä positiivinen asia. Alapään pieni pehmeys syö rytmisestä napseesta tiukimman terän, mutta aika-akseli pysyy kyllä riittävästi kontrollissa. Useimmille käyttäjille tämäkin on riittävästi. Valmistajalle perinteiseen tapaan mukana on myös soft clipping -toiminto, jolla saadaan subjektiivisesti säröttömämpää signaalia ulos silloin, kun ollaan tehontuoton äärirajoilla. Paketti on helppo kuunneltava sävyltään ja ajalliselta leppoisuudeltaan. Systeemi ei ole läpikuultavin tai edes elävin, mutta erittäin yleispätevä ja helposti kuunneltava. Mikkelin Audiocenterin laitteet Integroitu vahvistin: NAD C375 BEE, 1 449 (+levysoitinmoduuli PP 375 110 ) CD-soitin: NAD 545 BEE, 569 Vinyylisoitin: Pro-Ject 1-XPRESSION III Comfort, Ortofon 2M Blue -rasialla ja korkkimatolla, 762 Kaiuttimet: OR-18Qi, 1 410 /pari Jalustat: OR-HS700, 180 /pari Kaiutinkaapelit: Black Rhodium, 2,5m, 270 RCA-kaapelit: 2 x Black Rhodium Prelude, 105 /kpl Lisätietoja: Mikkeli Audiocenter, puh. Menevämpikin paukutus hoituu herpaantumatta, eivätkä vahvistimen tehoreservit tulleet kertaakaan vastaan. Päällekkäiset soundielementit esitetään rauhallisella tavalla mutta erotellen, mikä helpottaa seurattavuutta. Sopiva sähköisesti tuotettu matalatuuttaaja tai luonnollisia soittimia akustistekninen buustaus muhevoituu pyöreähköksi joissain kappaleissa muhevuus toimii hienosti. Siten kaiuttimien valinnassa ei tarvitse punnita juurikaan kuorman luonnetta tai herkkyyttä. Dynamiikan tuntu on varsin terve, eli kaiuttimen puolesta ei tarvitse pelätä kovempiakaan äänenpaineita. KO KE I LU : 5 0 0 0 E URON VALMISKATTAUS, AUDIOC ENTER MIKKELI Kuunteluarviot Maurin Eronen Helposti sykkivä Hyvin ulottuva äänikuva. Tästä asiasta oli jokainen kuulija samaa mieltä. Varustelun puolesta mukana on ainoastaan välttämätön: yksi pari analogisia rca-liittimiä sekä optinen ja koaksiaalinen digitaalianto. CD-soitin on varsin pelkistetty. Mikael Nederström Pakettiin kuuluvassa NADin vahvistimessa on vino pino liitäntöjä. Lievästi ääripääkorosteinen mutta samalla miellyttävä soundi sopii monenlaisille levyille, joskin setin vahvuudet ovat selvimmät kevyemmällä musiikilla. Kiiltävän valkoinen maalipinta on siisti ja kotelo tukevan ja hyvin vaimennetun tuntuinen. Väli- tai kaiutinkaapeleissa ei ole kiristysmekanismeja kummempia kikkailuja, vaan ne tuntuvat järkeviltä ja mekaanisesti laadukkailta johdoilta liittimiä myöten. Siistissä diskantissa on sopivasti luonnetta mutta ei päällekäyvää aggressiivisuutta. Kookkaampi ylälevy jalustassa olisi parantanut yhdistelmän tukevuutta. 48 HIFIMAAILMA 7/2010
Tilan jälkikaiunta-aika on kahden sekunnin luokkaa selvästi lyhyempi kuin kirkoissa yleensä. 50 HIFIMAAILMA 7/2010. TIE TO A J A TAI T OA: S ÄV E LLYKSESTÄ KAUPALLISEKSI ÄÄNITTEEKS I Sävellyksen Kuokkalan kirkko äänityspaikkana. Kauniiseen arkkitehtuuriin yhdistyy kehuttu akustiikka
Kirkon akustiikkaa on kehuttu eikä ihme, sillä Helimäki Akustikot ovat tosissaan panostaneet suunnitteluun tavoitteenaan sekä hyvin toimiva puhe- että musiikkiakustiikka. Äänittäjätuottaja oli Sean Lewis Norjasta ja levy-yhtiö Naxos. Tilan sykähdyttävän kaunis arkkitehtuuri ja siihen materiaaliltaan sekä suunnittelultaan sulautuvan leipäaiheisen alttarin muodostama kokonaisuus luo musiikille inspiroivan miljöön. Kuokkalan tuore kirkko, jossa äänitys tehtiin, on vihitty käyttöön helmikuussa. Toivottavasti tieto siitä, että Vasksin konsertto tulee kuitenkin levylle, jossa on myös säveltäjän muuta musiikkia, toteutuu. Levytyksessä oli erityistä säveltäjä Pteris Vasksin (s. Vasksin läsnäolo loi levytykseen erityisen inspiroituneen ja keskittyneen ilma- Säveltäjä Peteris Vasks ja huilutaiteilija Michael Faust tutkivat partituuria. piirin. Konserttojen solistina soitti saksalainen huilutaituri Michael Faust, orkesteria johti ranskalaissyntyinen Patrick Gallois ja musiikki oli saksalais-argentiinalaista sekä latvialaista. Levytys oli kansainvälinen tapahtuma. Äänityksessä orkesteri saatiin sijoitetuksi kirkon etuosaan, ja studio perustettiin sakastiin. Yllätyksekseni Jyväskylä Sinfonian tiedottaja Mari Itäranta kertoi, että äänitetyt teokset eivät päädy samalle cd-levylle. tie kuulijalle · TEKSTI: JOUKO TÖTTERSTRÖM · KUVAT: PEKKA RÖTKÖNEN Kuinka muuntuu huilukonsertto valmiiksi äänitteeksi? Seurasimme Pteris Vasksin sävellyksen kulkua Jyväskylä Sinfonian esittämänä äänityksen, editoinnin ja masteroinnin kautta muotoon, jota nautitaan kuunteluhuoneissa parin vuoden kuluttua. Uutta, tuoretta ja kansainvälistä Jyväskylä Sinfonian levytys toukokuun 2010 alussa oli monella tapaa erityinen. Äänitteet julkaistaan noin kahden vuoden kuluttua. HIFIMAAILMA 7/2010 51. Viiden päivän aikana levytettiin kaksi aikamme klassisen musiikin merkittävää teosta: Maurizio Kagelin (1931 2008) Das Konzert huilulle, harpulle, lyömäsoittimille ja jousiorkesterille sekä Vasksin huilukonsertto. 1946) vierailu. Näin saataisiin merkittävästä nykysäveltäjästä yksi musiikillinen muotokuva dokumentoiduksi. Olosuhteet levytykselle olivat äänityksen kannalta haastavat, mutta musiikin soinnin näkökulmasta erittäin hyvät. Säveltäjä tuntee teoksensa paremmin kuin kukaan muu, ja häneltä voi saada korvaamatonta apua esitykseen ja äänittämiseen. Jälkikaiunta-aika onkin tavanomaiseen kirkkoon verrattuna hieman lyhyempi, alle kaksi sekuntia, mikä on orkesterin soitolle varsin sopiva
Luovuus toisaalta osin rikkoo tätä rutiinia, jotta musiikin kielelle löytyisi uusia näkökulmia, tuoreutta ja persoonallisuutta. Tyypillinen ja tavallaan ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa nuotit päätyvät sävellyksen valmistuttua saman tien soittajien ahnaisiin käsiin. Ensiesityksen jälkeen moni teos kuitenkin jää unohduksiin. Säveltäjä voi toimia suunnitelmallisesti tai spontaanisti, ja molempia työtapoja tarvitaan, jotta musiikin luova aspekti toteutuu ja välittyy kuulijalle. Aina ei ole onnea, ja joskus hyväkin teos voi joutua odottamaan esitystä melko pitkään. Toisaalta esittäjä saattaa löytää teoksesta jotain sellaista, jonka olemassaolosta säveltäjä ei ole välttämättä edes ollut selvillä. Tämän vuoksi Vasksin musiikki on muusikoille mieluista soitettavaa. Säveltäjän ja tuottajan yhteistyötä. Tuottaja Sean Lewis tarkkana mikrofonien sijoittelun kanssa. Musiikin tie sävellystyön jälkeen Kun säveltäjä on viimeistellyt teoksen, on uudella lapsella monta erilaista tietä ja kanavaa päästä etenemään. Hän on sanonut pyrkivänsä sävellyksissään tulkitsemaan luonnon, hiljaisuuden, elämän ja tietoisuuden ääniä. Monesti nuo seikat ovat ennakkoluuloihin ja pelkoihinkin sidottuja. Sävellysprosessin luonne voi vaihdella teoksesta toiseen. Musiikkia sävelletään nykyään varsin runsaasti. Kertakäyttömusiikkia tuskin kukaan haluaisi säveltää. Alitajuiset ja tiedostetut seikat sävellysprosessissa paljastuvat usein vasta jälkeenpäin musiikkiesityksissä. Tästä kertoo mainioin esimerkein Otavan vuonna 1976 julkaisema kirja "Miten sävellykseni ovat syntyneet: 12 suomalaista säveltäjää kertoo". Säveltäjän kontrolli ulottuu harvoin niin pitkälle kuin nyt Jyväskylän levytyksessä oli mahdollista. Säveltäminen on ennen kaikkea käsityöammatti, jossa ns. rutiini tietyissä mekaanisluontoisissa asioissa on eduksi. Teos valottaa säveltäjien omin sanoin sävellysten syntyä, niiden taustaa ja ennen kaikkea sitä henkilökohtaista suhdetta musiikkiin ja sen luomiseen, jonka jokainen kokee voimakkaasti. Yksi huono kokemus uudesta musiikista on riittänyt. TIE TO A J A TAI T OA: S ÄV E LLYKSESTÄ KAUPALLISEKSI ÄÄNITTEEKS I lyksillään tuntuu olevan yhteinen tekijä: voimakas emotionaalinen sisältö. Nuotit päätyvät yleensä melko nopeasti yleiseen jakeluun joko paikallisen musiikin tiedotuskeskuksen (Suomessa www.fimic.fi) tai kustantajan välityksellä. Tuo viesti vaihtelee teoksesta toiseen, mutta kaikilla hänen sävel- 52 HIFIMAAILMA 7/2010. Klassinen nykymusiikki vastaa huutoon kestävästä kehityksestä omalla tavallaan. Konsertissa voi kokea monenlaisia asioita, ja musiikki voi esimerkiksi toimia katalysaattorina ajatuksille, mielikuville, kokemuksille. Säveltäjillä on palava halu luoda jotain kuolematonta ja jättää jälkeensä jotain, jonka kauneutta Säveltäjän näkökulma musiikkia kuulijalle Kukin säveltäjä rakentaa musiikkia omalla tavallaan sekä teknisessä että taiteellisessa mielessä. Tämä on jokaisen menestyvän säveltäjän kohdalla väistämätöntä: musiikki alkaa elää omaa elämäänsä siitä hetkestä, kun sen luovuttaa soittajille. Vika ei välttämättä ole musiikissa, vaan syitä voi olla monia. Vasksista on sanottu, että hänen musiikkinsa on aina sävelletty kuulijaa varten. Silloin musiikille voi ennustaa pitkää ikää. On tärkeää muistaa, että uuttakaan musiikkia ei tule ymmärtää vain jollain tietyllä määritellyllä "oikealla" tavalla. Jokaiselle säveltäjälle innokas kapellimestari, soittaja tai laulaja on kullan arvoinen. Silloin, kun uudessa sävellyksessä on jotain taianomaista, ja se kohtaa esittäjänsä ja kuulijansa, on musiikin kolmiyhteys saavutettu. Hänellä on viesti kerrottavana. Vasksin muusikon ura alkoi kontrabasistina, ja pohjalla oleva käytännön muusikkous heijastuu hänen musiikkiinsa positiivisella tavalla niin, että se tuntuu aina olevan luontevasti eri soittimille kirjoitettua. Useilla esittäjillä on omat verkostonsa, joiden kautta he etsivät uusia sävellyksiä soitettavaksi. Kantaesitys odottaa. Nykymusiikkia pidetään useasti vaikeaselkoisena tai hankalasti lähestyttävänä. Vasks on myös kertonut, että hänen sävellyksensä ovat ikään kuin hänen lapsiaan ja että hän haluaa seurata, miten sävellykset itsenäistyttyään maailmalla pärjäävät
Esimerkiksi tyhjän konserttisalin taustakohina on keskimäärin noin 30 desibelin luokkaa. Viimeiset vaiheet pre-masteroinnissa ovat viimeistely, jossa voidaan esimerkiksi korjata vielä mahdollisia vaihevirheitä, sekä ns. Editoinnin, pre-masteroinnin ja koodauksen jälkeen poltetaan CD-R-levy, joka toimii lopullisena masterina. kaiutuksella, ekvalisoinnilla ja kompressoinnilla. Koko paperimateriaalin hinta on monesti noin puolet koko levyn kustannuksista. Lopullinen kuluttajalle suunnattu äänite on vajaa ilman kunnollisia levykansia. Palaamme asiaan levyjen ilmestyttyä. n Pre-masteroinnista masteriin ja myytäväksi levyksi Kun editointi on valmis, tehdään äänitykselle ns. Mitä enemmän levy-yhtiö on valmis panostamaan koko paketin laatuun, sitä paremmin teosten esittelytekstit ja mahdollinen kuvamateriaali ja kannen layout on laadittu ja valittu. Mikään äänen prosessointi ei kuitenkaan saisi kuulua levyllä luonnottomana. Levytehtaalla valmistetaan lasimassasta lasimaster, jonka avulla valmistetaan puristuspellit, joilla lopullinen cd-levy puristetaan. Osien välejä varten äänittäjä on yleensä nauhoittanut tyhjää salia ilman soittoa tai muita ääniä. Kiitokset: Patrick Gallois Mari Itäranta Sean Lewis Kimmo Pihlajamaa HIFIMAAILMA 7/2010 55. Jotta kappaleitten välit eivät kuulostaisi luonnottomilta, tehdään ns. Tähän voidaan vaikuttaa mm. Siitä ilmenee maatunnus, tuottajatunnus, asennusvuosi ja tallennekoodi, ja se näyttää esimerkiksi tällaiselta: ISRC SE-AA8-10-00010. Tässä vaiheessa ääniraidat laitetaan oikeaan järjestykseen ja rakennetaan kappaleitten tai suurien teosten osien välit sellaisiksi, että ne kuulostavat mahdollisimman luonnollisilta. Pre-masterointiin kuuluu myös oikean äänensävyn hakeminen. 2000-luvun taitteessa hän voitti useita autohifin Suomen mestaruuksia Fascan kilpailuissa. Kompressointi tehdään normaalisti silloin, kun musiikin dynamiikka on erittäin laaja. PQ-koodaus. ISRC-lyhenne tulee sanoista International Standard Recording Code, kansainvälinen standardisoitu äänityskoodi. Gallois opastaa orkesteria pre-masterointia, jotta säätämistä tulisi mahdollisimman vähän tässä vaiheessa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Jyväskylä Sinfonian äänityssession tuloksia. Tästä seuraa joskus, että klassisen musiikin äänitteet ovat toisinaan jopa luonnottoman kohinattomia. Tämä koodaus tarkoittaa levylle kirjoitettavaa alkuinformaatiopakettia, johon merkitään raitaindeksit sekä kirjoitetaan raitojen nimet ja ISRC-koodi. sisäänja ulosfeidaukset, jolloin ylimääräistä kohinaa ei ole kuultavissa. Masterointiteknikot tekevät normaalisti editoidulle nauhalle (nykytekniikalla tiedostoille) myös kohinanpoiston. pre-masterointi. Levyvihkon ja levyetiketin taittotyö on erityisen vaativaa puuhaa, jossa mitoitustoleranssit ovat varsin pienet. Klassisen musiikin kohdalla ollaan useimmiten sitä mieltä, että äänen tulisi olla mahdollisimman valmis jo ennen Artikkelin kirjoittaja on oululainen musiikin tohtori, säveltäjä, pianisti ja pedagogi sekä innokas hifiharrastaja
Kolmekymppinen ohjelmistosuunnittelija osoittautuu melko nopeasti Japanilaiseen insinööritaitoon luotavaksi, ainakin hifiasioissa. Sen verran hyvältä kuulosti kuitenkin, että päätin hankkia omat laitteet heti työelämään ja omaan asuntoon päästyäni. Eli vähän nöösipoika tässä nyt puheenjohtajan pallilla istuu. Hifiharrastajat ry:n tuore puheenjohtaja luottaa japanilaiseen insinöörityöhön ja kahteen kanavaan. oven ja yleisten odotusten vastaisesti jalkoihin ei juokse kissoja, ei koiria, lapsia eikä edes vaimoa. Kotona oli Sonyn stereot räkkiin pinottuna, ja kai se kipinä ainakin jossain määrin niistä lähti. Pestin otin kyllä ihan vapaaehtoisesti ja mielelläni, koska aikaa ja 58. HAR R AS T UK SE NA HI F I : HEIKKI SIHVONEN · TEKSTI JA KUVAT: RIQU RUISKU Puheenjohtajan alkusoitto Heikki Sihvosen kuopiolaisesta kerrostaloasunnosta kuuluvat timanttineulan herättämät sävelet. Vaikka Kymenlaakso ei varsinaisesti hifipiireissä mikään alan pääkallopaikka olekaan, niin epävirallisista meriiteistä tuorein lienee Hifiharrastajat ry:n uuden puheenjohtajan valinnan osuminen paikkakunnalla asuvaan Heikki Sihvoseen. Kuuntelupaikalla istuessa kaiuttimien ja varpaiden väliin jäi tilaa sellainen puoli metriä joten melkoista lähikenttämonitorointia se oli. Opis- K ouvola tunnetaan lähinnä rautateiden kolkkeesta ja huvipuiston iloisista karusellisävelmistä, mutta Salpausselän ja Kymijoen välissä kaikuu myös ajatuksella hiottuja, puhtaita melodioita yllättävänkin monessa asunnossa. Vain hiljalleen soljuva timanttineulan vinyylilevyn pinnasta vuolema säveljono saattelee vieraan peremmälle. Käytännössä tämä toteutui vuoden 2006 hifimessujen jälkeen. Kyseiseen pakettiin kuuluva CD-soitinkin löytyy vielä, tosin kaappiin varastoituna. Foorumeilla nimimerkillä "Sihvis" esittäytyvä rento kaveri avaa kerrostaloasuntonsa HIFIMAAILMA 7/2010 keluaikoina tutustuin pariin enemmän aiheeseen perehtyneeseen kaveriin joista toisella oli jotkut isot HIFI-lehden rakennussarjakaiuttimet tungettuna pieneen opiskelijakämppään. Laadukkaaseen äänentoistoon innostuin oikeastaan vasta ihan muutama vuosi sitten
Varjopuolena noin valtavissa tapahtumissa on sitten se oman turnauskestävyyden loppuminen kesken. Haastateltava valitsi kuuntelukappaleeksi Neal Morsen Sola Scriptura -albumin avausraidan. 2008) omaa moisen maagisen kyvyn. Jossain vaiheessa kävi sitten ilmi että osa projektin väestä oli kyllä suunnitellut ihan monistenipputyyppistä, hieman edullisempaa tuotetta, hehheh! HI F I : HEIKKI SIHVONEN Tämän "pulpetin" ääressä moni vinyyliharrastaja opiskelisi pidempäänkin. Kumarrus guruille Tietyllä tapaa ihailen henkilöitä, joilla on hyppysissään taito saada laite kuin laite soimaan parhaalla mahdollisella tavalla, hintaluokasta riippumatta. Tänä vuonna Münchenin hifimessut osoitti sen kovin vaikuttavalla tavalla. Tässäkin suhteessa Prelude on hyvin suunniteltu ja kuunneltava valinta tällaiseen asuntoon. Useassa laitteistossa kyseinen hopeakaapeli on kiinteyttänyt bassojen iskuja sekä tehnyt ylimmästä diskantista miellyttävän kirkkaan ilman riipiviä sävyjä. Kirjoituspuoltakin on harrastettu viimeaikoina runsaasti tuon Hifiharrastajat ry:n julkaiseman Vinyylioppaan johdosta, jonka tekemisestä lupauduin aikoinaan ottamaan vastuun. Jossain määrin kovasti hypetetyt isot merkit, kuten YG Acoustics ja Kharma eivät sitten paikanpäällä kuultuina olleetkaan niin järisyttävän mahtavia kokemuksia. Odotin summan olevan jotain 10 prosentin luokkaa tuosta mainitsemastasi. Esimerkiksi "Seppo Kaksonen" (vuoden hifiharrastaja vm. Paikallisten harrastajien keskuudessa onkin tullut jo tavaksi kuunnella irtoaako stereokuva kaiuttimien välisen alueen lisäksi myös toistimien ulkopuolelle. Niin, ei sitä hifistikään ihan mahdottomia jaksa, vaikka aika paljon kuitenkin. HAR R AS T UK SE NA ongelmat tuntuvat edelleen vaivaavan kovasti monia toistimia. Esiintymislava todella avautuu hyvillä liveäänitteillä kuulijan eteen aitona ja käsinkosketeltavan tarkkana. Kokonaisuutena Saksassa pisti silmään ja korvaan se että huoneiden akustointiin oli panostettu paljon, ja laitteiden esittely oli esittelijän toimesta paikoin hyvinkin loppuun asti mietittyä ja jopa opettavaista. Aineksia äänestä nautiskeluun Hyvä viski (esim. Omassa setissä erot ovat aina olleet jostain syystä melkoisen pieniä, mutta muissa kuulluissa laitteistoissa olen törmännyt todella radikaaleihinkin muutoksiin. Lagavulin) saattaa auttaa, mutta tunnustan myös kuulleeni soundimuutoksia eri johtojen kesken. Tähän esteettiseen yhtälöön voitaneen laskea myös ulkomusiikillinen tekijä joka on haastateltavan vahva intohimo piirtämiseen ja taiteeseen. Oma visioni oli alusta asti tehdä tällainen kunnollinen pahvikantinen teos asiallisilla kuvilla varustettuna. Sen verran innohenkiseksi Sihviskin kyllä tunnustautuu, ettei taiteellinen silmä sulattaisi mitään patjarivistöä seinällä ja myöntää samaan hengenvetoon laitteiden ulkonäön vaikuttavan erittäin vahvasti valintoihinsa. Kyllä muissakin messuhuoneissa katsellessa jotain 70 000 euroa maksavia päätevahvistimia tuli mieleen, että ehkä tämän saman soundin voisi edullisemminkin saavuttaa. Saksanmaalla kuuntelutilat olivat melkoisen isoja kotimaisiin vastaaviin verrattuna, mikä mahdollisti kaikkein järeimpienkin laitteiden kunnollisen esittelyn. Itse asiassa kyseinen bongailu alkoi aikanaan juuri täältä, eli ainakin siinä mielessä kyseessä lienee elämää suurempi laitteisto. Uusintapainosta toteutetaan yhteistyössä Hifimaailman kanssa, sisältöä hieman täydennetään ja samalla alkuperäisversioon jäänyt harmittava antiskatea koskeva asiavirhekin korjataan. Kirjasta otettiin aluksi pelottavalta tuntunut tuhannen kappaleen painos, joka myytiin loppuun muutamassa kuukaudessa. Toisaalta AudioNec lisäsi vahvasti mielenkiintoani omaa DIY-bassoprojektiani kohtaan, sillä olihan niissä erittäin toimivat dipolibassot. Toisaalta laitepuolella arvostuksen jakaminen on jo vaikeampaa, koska hienoja koneita on niin monella valmistajalla. Poikamiehenä eläessä isännällä olisi vapaus tehdä radikaalimpiakin akustointiratkaisuja. Muutoinhan alkuperäinen versio on varsin kelvollinen ja tyylikäs kokonaisuus. Kyseinen opas siis päätettiin toteuttaa, koska foorumilla tuntui pyörivän ne samat peruskysymykset jatkuvasti, ja jossain vaiheessa niihin ei enää olisi jaksettu vastata. Onneksi mukana oli myös muita, esimerkiksi äänivarsia tuntevia henkilöitä, niin ei tarvinnut ihan kaikkea tietoa itse Googlen avulla etsiä, vaikkakin oma kirjoitusosuuteni muodostui lopulta ennakoitua runsaammaksi. AudioNecin ääni oli oikeasti todella hyvä, mutta oliko se niin hyvä kuin tuo mainitsemasi hinta, onkin jo eriasia. Tällä setillä se tapahtuu helposti. Kajarien hinnat tosin liikkuvat melko raskaan hifin kategoriassa (48 000 /pari, johon sisältyy kuljetus perille ja kuunteluhuoneen mittaus sekä toistimien optimointi kyseiseen tilaan). Siis puhdas ja avoin muttei bassoköyhä piuha. Kehuit aiemmin messuilla kuultuja Ranskalaisia AudioNec-kaiuttimia, jotka tosiaan ovat melkoisen upeat ulkoisestikin, joskin sisäinen valaistus jakanee mielipiteitä. Akustointiin on panostettu lähinnä sisustuksen kautta; pehmeä iso sohva ja koko ajan laajentuva kirja/levyhylly sekä muutama itse päällystetty akustointilevy seinällä tärykaiun poistamiseksi ovat riittäneet. CD-toisto on setissäni varsin kelvollista 60 HIFIMAAILMA 7/2010. Joskaan tuo Technicsin levysoitin omine jalustoineen ei sitä ihan linjakkainta muotoiluvaihtoehtoa edustakaan. Jottei tämä keskustelupalstoilta tuttu muurahaispesään sohaisu (keskustelu johtojen vaikutuksesta ääneen) jäisi ihan fiilispohjaiseksi tunnustukseksi, päätti juoni toimittaja kaivaa esiin mukanaan tuomat sumujensaarten vihreiden niittyjen laitamilla valmistetut täyshopeiset (0,6 millimetrin paksuinen johdin) välikaapelit, ja eikun testaamaan! Ensin Sihviksen valitsema referenssikappale omilla Schulz ADKC -kaapeleilla, jonka jälkeen kiinni liitettiin tuo salaperäinen kaapeli X (mitään tietoja en johdoista kertonut ennen kuuntelua). Vaikka messuolosuhteissa laitteiden parhaaseen antiin lieneekin mahdotonta päästä
Myös Helsingin High End Studion demo Kind of Bluesta Avid/Transfiguration/Ayre/Martin Logan -paketilla jätti pysyvän muistijäljen mielensyövereihin. Omasta levyhyllystä löytyy Metallican Black-albumi, ja siinä sen lajin edustus taitaakin olla. tasoa, mutta LP on ääneltään vielä tasapainoisempi, ja äänenvoimakkuutta voi avata reilusti ilman, että ääni käy rasittavaksi. Osin tästä syystä olenkin mieltynyt progepuolen materiaaliin, jossa rumpali saa hakata kannuja vähän monipuolisemmin. Kolmantena esiin nostaisin Beatlesin Abbey Roadin, joka aikoinaan Musiikin.comin Linn demossa avautui aivan uskomattoman taianomaiseen käsinkosketeltavuuteen. Vinyyliin tulee sellainen tunneside. Oikeastaan kuuntelen kaikkea muuta paitsi pahinta heavy metallia. Sihviksellä myös kaiutinjohdotukset hoitaa edullinen mutta toimiva Schulzin tuote, ja virtaa pistokkeille jakelee niin ikään saksalaisen laadukas Audio Direktin alumiinirima. Oli nimittäin vähintäänkin mielenkiintoista huomata levyn soidessa pään vaistomaisesti kääntyvän soolon lurittelijan suuntaan kuin odottaisi siellä näkevänsä jonkun ja soittajan vaihtuessa toiselle puolelle vaistomaisesti pää kääntyi mukana. Hifielämän tarkoitus Hifilaitteisto on parhaimmillaan DIY-mielenterveystyötä! On se sitten sunnuntaiaamu tai kun tulet rättiväsyneenä töistä ja valitset hyllystä fiilikseen sopivaa musiikkia muutaman levyllisen verran, niin johan irtoaa ajatukset turhista asioista ja saa akkuja ladattua. Jos ihan äänenlaadullisesti ajatellaan, niin vinyyliltä suosittelen Vesku Loirin Eino Leino -sarjan ykköslevyä, joka on kokonaisuutena hyvin tehty. Yleisemmin soundi on hieman miellyttävään päin kallelleen kuunteluväsymyksen ehkäisemiseksi. Metallimiehiä tosiaan tuntuu täällä riittävän. Viimeaikoina proge- ja jazzvivahteinen materiaali on vienyt vahvasti mukanaan. n HIFIMAAILMA 7/2010 61. Niistä on ensinnäkin pidettävä parempaa huolta ja jos kuuntelet vaikka Beatlesin alkuperäistä monoprässiä, niin se ääni on juuri sitä mitä beatlemanian aikaan kuultiin. Yleensä levyillä huomaan kiinnittäväni huomiota erityisesti rumpalin ja basistin työskentelyyn. Mutta miksi vinyyli on parempi kuin CD. Siinä soundissa ja soittokokemuksessa on jotain enemmän oikeaa, eikä näitä asioita saa CD:llä esiin mitenkään. Pieniä hopeisia, isoja mustia Musiikkimaun koko ajan laajentuessa varsinaista lempibändiä alkaa olla mahdotonta nimetä. Se on juuri sitä harrastuksen parhautta tämän kaiken muun musiikillisen touhuamisen lisäksi. Muuta eroa en kyllä pystynyt näin pikaisesti kuulemaan. Eli sen pituinen se kaapelitesti. Olet siis vähän "mustalammas", koska tämä kaakonkulma tuntuu olevan hyvinkin väkevästi myös hifiharrastajien keskuudessa raskaampaan musiikkiin mieltynyttä väkeä pullollaan (nostan myös itse käden iloisesti ylös). Viisaita sanoja. Jos nyt pakko on suosikkeja nimetä niin Beatles, Pink Floyd, Genesis ja jotain maailmanmusiikkijuttuja olen tykännyt kuunnella. Genesiksen Selling England by The Pound taas sisältää varsinkin ekoissa kappaleissa kivaa pientä kaikua mikä upottaa silmät sulkiessa kuulijan ihan omaan maailmaansa. Nyt testatessa Schulzin jälkeen johto "X:llä" ainoa ero on EHKÄ se että basso on nyt hivenen kiinteämpää, jolloin basarien iskut erottuvat toisistaan paremmin. Ankeaa olisi elämä ilman musiikkia, ja ehkä ilman sitä Lagavuliniakin
P7:ssä on kaksi 7.1-ottoa, jotka voidaan kytkeä kotiteatteritoiminnolle. Esimerkiksi: iso osa harrastajista katsoo elokuvia ja osa heistä haluaa kuunnella myös monikanavaisesti äänitettyä musiikkia. Tyypillisen monikanavavahvistimen äänenlaatu ei välttämättä riitä vaativaan musiikinkuunteluun. Apuun tulee Parasound P7. Kun kaksikanavaisen kuuntelija kiinnostuu kuvan toistosta ja monikanavaisuudesta, laiteviidakko laajenee ja tihenee. Monikanavaisen signaalin bassonohjaus tehdään sitä lähettävässä laitteessa. Monipuolinen P7:ssä ei ole HDMI-liitäntöjä, mutta se osaa ohjata Parasoundin Zhd-valitsinta, johon saa kiinni 5 HDMI-laitetta. Kaikki valinnat ja säädöt toimivat kauko-ohjaimella. 62 HIFIMAAILMA 7/2010. HE R M U S E T: PA RAS O UN D P 7 - ESIVAHVISTIN · TEKSTI JA KUVAT: MATTI HERMUNEN · MITTAUKSET: MAURI ERONEN Moniosaaja inkimättömän stereokuuntelijan unelmassa neitseellisen puhdas analogisignaali siirtyy ääntä suojelevien tai parantavien kaapelien, jalometallisten liittimien ja kytkimien kautta täydellisyyttä lähentelevälle voimakkuudensäätimelle. Pääkaiuttimet voivat toimia subbarin rinnalla koko äänialueella tai jakotaajuudeksi voidaan asettaa 80 tai 50 Hz. Äänen pikavaimennus on kaksiportainen (20 dB ja täysi vaimennus). Monessa stereokuuntelijassa asuu kuitenkin pieni monikanavaisen musiikin ja elokuvien ystävä. Sen stereoantojen rinnalle voidaan kytkeä subwoofer, jonka jakotaajuutta ja tasoa pystytään säätämään lennosta kauko-ohjaimella. Etu- ja takakanavien balanssin ja äänenvärin säädöt saa ohitettua. Useimmissa stereoetuvahvistimissa subwooferin käyttö ei onnistu muuten kuin kierrättämällä kaiutinsignaali subbarin jakosuotimen kautta. On. P7 tulee tässäkin apuun. Se tulee apuun, kun peruslaite ei riitä tai hylly uhkaa täyttyä erillislaitteista. Jotkut pitävät tätä äänenlaadun kannalta ongelmallisena. Vaan mitä tapahtuukaan toiston laadulle? T Yhdistää kaksi maailmaa P7:n valttina on monitoimisuus. Täydellisimmillään P7 on vaativan stereo- ja monikanavaisen äänen kuuntelijan ja elokuvafriikin runsaudensarvi. Puhtautensa säilyttäneenä mutta jalostuneena signaali sujahtaa vahvistimelle ja sieltä ihanteellisia kaiutintouveja myöten unelmakaiuttimille. Zhd pystyy vahvistamaan HDMI-signaalia, jos käytetään yli 5-metristä kaapelia. Tosin esimerkiksi REL väittää, että tällä tavoin varmistetaan että pää- kaiuttimet ja subbari saavat täsmälleen saman signaalin. 7.1-otoista on hyötyä myös silloin, kun käyttäjä on tyytyväinen AV-vahvistimensa dekooderiominaisuuksiin, mutta haluaa parantaa vahvistinpäätä. Sisään tuleva analogiasignaali siepataan ja pakotetaan digitaaliseksi, josta mikroprosessorit jauhavat ääntä ja tehosteita. Silloin monikanavaisen vahvistimen, surroundprosessorin tai monikanavaisella analogiannolla varustetun soittimen signaali kulkee P7:n läpi vahvistimille sellaisenaan. Puhtaan äänen ystävä kavahtaa moista pahoinpitelyä. P7:n avulla stereosignaali saadaan ohjattua 2-kanavavahvistimelta pääkaiuttimille ja surroundääni monikanavapäätteen kautta keski-, sivu- ja takakaiuttimille. Onko muuta vaihtoehtoa kuin hankkia kaksi erillistä laitteistoa. Analogista sen olla pitää ja pysyä. Koska basson ohjaus tehdään analogisesti, signaalia ei tarvitse muuntaa edestakaisin digitaaliseksi ja taas analogiseksi. Tässä tapauksessa prosessorin takaseinässä on liittimiä kuin nuorella siilillä piikkejä. Kaikki otot voidaan nimetä ja niiden tulotasot tasata, samoin vahvistimelle menevän signaalille ja kuulokeliitännälle saa asetettua maksimiantotason. Puhtaimmillaan se on kunnon analoginen esivahvistin, joka kaikki muut toiminnot ohitettuna vahvistaa symmetrisiin ottoihin kytketyn laitteen signaalin ja lähettää sen symmetrisistä annois- ta päätevahvistimelle
Päätteinä toimivat Hypex UcD700 -monopäätteet. Ensimmäinen vaikutelma oli tyrmistyttävä tarkkuus. Ero oli hyvin pieni, mutta kuultavissa: kaikki kuuntelut tehtiin sävynsäätimet ohitettuina. Massive Attackin Risingsonin myötä Parasoundin kyvyt stereokuvan maalaamisessa tulivat hienosti esille. Liitäntäpaneeli on tukeva, mutta järeitä RCA-plugeja käyttävä toivoisi väljempää asettelua. Laite vapauttaa varsinkin elokuvaharrastajan kirona olevasta, alati kehittyvästä ääniformaattisodasta pakottaen dekoodauksen joko laitepäähän tai erilliselle prosessorille. Blu-ray-versiot elokuvista Wall-E ja Batman Begins osoittivat, että P7:n tarkkuus toi myös elokuvaraitoihin eloa ja ilmavuutta. Jussi Hermunen Monipuolisuuden ei tarvitse tarkoittaa pelkistetnappulametsää. Liitäntöjä on riittävästi: analogisia RCAottoja on levysoittimen (MM- tai MC-rasialle) ohella kuudelle stereolaitteelle sekä kaksi 7.1-ottoa ja lisäksi symmetrinen XLR-otto. Monikanava-antoja (7.1) on kaksi; symmetrinen XLR ja RCA sekä RCA-annot stereosignaalille sekä nauhurille. Sisäinen rakenne on erittäin selkeä ja valmiiksi suunniteltu. Eikä muuta. Instrumenttien ja elementtien välissä on tilaa. Wall-E:ssä robotin yksinäinen taivallus hylätyllä maapallolla on hienovaraisesti maalailtu, ja toimii hienosti P7:llä. Käyttöönotto on sekin lähes esimerkillisen helppoa kiitos napakan käyttöohjeen, jossa tärkeimmät kytkennät ja ominaisuudet selitetään hyvin muttei liian perusteellisesti. Frida Hyvösen pianosäestetty vokaaliteos Dirty Dancing oli niin ilmava, että piano tuntui jäävän irti laulusta aiempaa voimakkaammin. Mikäli oma laitteisto purkaa digitaaliset formaatit analogiulostuloiksi, niin P7 on hieno (ja hienostunut) valinta laadukasta stereotoistoa etsivälle leffafanaatikolle. Tutuista testiraidoista ensimmäinen, Yellon Nervous, nosti kappaleesta vaivattomasti esille uusia nyansseja. Tutut äänet napsahtivat juuri kohdilleen, loppuivat ja nousivat tarkasti paikoilleen ilman äänen puuroutumista. Vähäinen johdotus on vedetty siististi. Mitä tästä voi vielä sanoa. Jokaisen elektrodancenistin toiveuni Genesis (Justice) soi sellaisella voimalla, että raidan edetessä odotin ja pelkäsin basson riistäytyvän käsistä. Äänimaailma on helppo ja vaivattoman oloinen ja reilusti verrokkilaitetta laveammalla alueella läsnä. Sävynsäätimien käyttö johti pieneen toiston latistumiseen. Tilan tuntu oli vahva, ja Batmanin synkät sävyt voimissaan. Keskellä on pienehkö näyttö, vasemmalla virtakytkin sekä kuulokkeiden ja MP3-soittimen annot. Toisin korvin P7:n kuunteli myös pitkään ja paljon musiikkia harrastanut tarkkakorvainen lähisukulainen. P7:n etupaneeli on pelkistet ty. Huoli osoittautui turhaksi. Käyttövoimaa tuottaa hakkurivirtalähde. Varsinkin etulevyn, mutta muunkin kotelon viimeistely poikkeaa edukseen valtavirrasta. HIFIMAAILMA 7/2010 63. Lisäksi on pistokkeet kuulokkeille ja MP3-soittimelle. Laitteen käyttö on sangen mutkatonta. Pääosa toiminnoista on kotelosta kolme neljäsosaa täyttävällä piirikortilla, osa etupaneelin pystykortilla. Lähteenä oli Logitechin Transporter ja stereokuuntelun lähdemateriaali kokonaan Apple Lossless -muotoista. Oikealla on monitoiminäppäin sekä voimakkuudensäädin, jolla tehdään myös valinnat. Tyylikäs ja huolellinen työn jälki jatkuu ulkopuolella. Tässä hänen arvionsa: Testikokoonpanossa P7:n verrokkilaitteena toimi Cambridge Audio 640R, joka edustaa keskiluokan AV-vahvistinta. Joidenkin laitteiden suhteen ongelmana on järkevän (tai kohtuuhintaisen) prosessorin löytäminen. Tarkkuus ulottuu myös bassopäähän, ja voimaa tuntuu löytyvän kiitettävästi
Siksi äänenvoimakkuuden säätöön valittiin suunnitteluhetkellä paras saatavilla ollut ratkaisu, Texas Instrumentin digitaalisesti ohjattu analoginen PGA 2310 -voimakkuudensäädin. Ohjain istuu käteen juohevasti, toiminnot löytyvät peukalokopelolla ja aina osuu. Niiden suunnittelusta vastasi alan legenda John Curl. Kuusama toteaa, että kun pyritään laadussa ylemmäs, tulee balansoiduista liitännöistä jossakin vaiheessa lähes pakollinen ratkaisu. Sample Rate Systems myytiin jättimäiselle Flextronicsille 2000-luvun alussa, ja Juha perusti Kuusama Designin vuonna 2003. Se selviää mittauksissa. 7.1-ottoihin kytketyn prosessorin signaalin läpikuljetuksen P7 hoiti eleettömästi. Lisäperusteena analogiseen ratkaisuun oli myös Kuusaman omakohtainen kokemus: kunnolla tehtynä kuvaa ja ääntä digitaalisesti siirtävä HDMI-tekniikka edellyttää järeitä ja kalliita ratkaisuja. Muiden muassa Arcam, Classe ja McIntosh kuuluivat asiakkaisiin. Jopa niin, että joillain levyillä P7:n yleissävy tuntui jopa mattamaiselta. 20 kHz on sävynsäätimet käytössä vaimentunut puoli desibeliä). P7:stä haluttiin tehdä annetuissa kustannusrajoissa mahdollisimman hyvä. Juttu Sample Rate Systemsista ja sen Parasoundille suunnittelemasta AVC-2500-surroundesivahvistimesta löytyy HIFIlehden vuoden 2000 alkupuolen numeroista. Ja koska useimmissa telkkareissa on nykyään useimmille riittävästi HDMI-liitäntöjä, niin niitäkään ei välttämättä tarvita P7:ssä. Esivahvistimena ja -prosessorina on Anthemin AVM50. Onneksi näytön saa himmennettyä tai pois päältä. Eroa on Vertailulaitteeseen nähden P7:n bassotoisto oli CD-kuuntelussa pontevampi. Jos käyttäjä haluaa ohjata HDMI-signaaleja P7:n avulla, niin se hoituu Parasoundin Zhd HDMI-valitsimella. Paremman olisi ehkä saanut, jos myyntihinta olisi saanut olla viisinkertainen. Suomalaista suunnittelua Selkeäkäyttöinen P7:n liitäntäpolitiikka sopii käyttööni oivallisesti, koska CD-soittimen otto sekä kaikki esivahvistinannot päätteille ovat symmetrisiä. Vaughan Williamsin The Lark Ascending -leivonen nousi aina vain huimaavampiin korkeuksiin viulisti Pinchas Zukermanin taiturimaisen soiton siivittämänä. P7 on aidosti fiksu laite. Syitä on useita. Se on hyvin tehty ja hyvin monitoiminen: normaalitoimintojen ja -liitäntöjen ohella esimerkiksi sen kaksi 7.1-läpivientiä, analoginen subwooferin ohjaus ja erillisen HDMI-valitsimen komentomahdollisuus ovat kaikki oikeasti hyödyllisiä ominaisuuksia. HE R M U S E T: PA RAS O UN D P 7 - ESIVAHVISTIN Osittain kotimainen P7 kuuluu Parasoundin parhaaseen Halo-tuotelinjaan, jossa keulakuvina ovat JC1/JC2 pääte- ja esivahvistimet. Äänenlaadun kannalta se tarkoitti yksinkertaisia, äänelle mahdollisimman vähän vahinkoa tuottavia ratkaisuja. Siitä huolimatta äänen yleisluonne oli kontrolloitu ja tasainen. Vahvistimet ovat Bel Canton: pääkanavia varten viisi Reference 1000M -monopäätettä ja takakaiuttimille S300-stereopääte. Lähtökohtana oli, että kaikkia P7:n toimintoja pitää pystyä ohjaamaan kaukosäätimellä. Parasoundin taajuusvasteessa on puolen desibelin korostuma noin 250 hertsin taajuudella, kun sävynsäätimiä ei ole ohitettu. Muuten rakenteessa ei Kuusaman mukaan ole yksittäisiä jekkuja tai kultajyviä; on vain tehty annetulla rahalla mahdollisimman hyvä laite. Jotkut haluavat kuunnella monikanavaista musiikkia. Toinen oivallus oli, että kun monessa monikanavasoittimessa käytetään hyviä muuntimia, niin miksi enää rakentaa toisia esivahvistimeen. P7:n mukavuutta lisää sen MM/MC-RIAAesivahvistin. (Toim. Miksi balansoidut liitännät. huom. Parasoundin malliston maltillisempaa tasoa edustavat New Classics- ja midi-mitoitetut Z-sarjan laitteet. Näin isoja eroja ei tällaisilla laitteilla pitäisi olla, joten olikohan jommassakummassa taajuusvastevirhe. P7:n suunnittelija on Juha Kuusama, joka oli yksi 1990-luvulla prosessorimoduuleilla mainetta saaneen Sample Rate Systemsin kantavista voimista. CD:t toisti Esoteric X-05, SACD- ja DVD-Audiolevyt Arcamin 139 ja Blu-rayt Cambridge Audio BD-650. Vaikka P7:n häiriöetäisyydeksi luvataan yli 110 dB, kuului kaiuttimista läheltä kuunneltuna hiljaisessa huoneessa pientä kohinaa. SRS suunnitteli ja tuottikin surroundprosessoreja lukuisille tunnetuille merkeille. Juha kertoi P7:n konseptin syntyneen Kööpenhaminassa, kun kerran jäi kokonainen päivä aikaa keskustella Parasoundin omistajan Richard Schramin kanssa. Projektorina on Sony VPL-VW60. 64 HIFIMAAILMA 7/2010. Basson voimallisuus saattoi aiheuttaa peittoefektin, koska keski- ja yläalueen toisto vaikutti rauhallisemmalta kuin vertailulaitteessa. Eli: josko tehtäisiin vakavalle harrastajalle esivahvistin, jonka läpi voisi ohjata elokuva- ja monikanavaisen äänen sotkematta äänenlaatua Kuusama toteaa, että P7 on aidosti analoginen esivahvistin, joka ei ota mitään kantaa videoon. Ja kun kahden toisistaan riippumattoman kuuntelijan mielestä P7 soi hyvin ja on laatuunsa nähden kohtuuhintainen, niin sitä on helppo suositella. Ja Parasoundin punainen logo voisi olla himmeämpi. Käytän- nössä tämä ilmeni esimerkiksi Tom Pettyn tuoreella Mojolla, jossa solistin taustalla kolistelevan rumpalin hääräilyt kuuluivat vaivattomammin ja monisävyisempänä. Alle sadalla hertsillä korostus on alle 0,2 dB. Samoin äänikuva oli läpinäkyvämpi. Hänen kädenjälkensä näkyi jo 1970-luvulla Mark Levinsonin huikeassa 25-wattisessa A-luokan ML-2 pääteasteessa sekä JC1- ja JC2-esivahvistimissa. n Aidosti analoginen Mittaukset Taajuusvaste: 0,0 dB@20 Hz, 0,1 dB@20 kHz, 3,1 dB@100 kHz -Sävynsäätimet käytössä: 0,2 dB@20 Hz, 0,5 dB@20 kHz, 3,7 dB@100 kHz +0,6 dB@265 Hz THD 1 V@1/20 kHz: Häiriöetäisyys 1 V: -Sävynsäätimet käytössä: Kanavatasapaino: Kanavaerotus 1/20 kHz: Suurin antotaso: Mitat(k x l x s): Paino: Hinta: Lisätietoja: 0,0005 %/0,0029 % 89,2 dB, A-painotus 86,2 dB, A-painotus 0,1 dB 101/86,9 dB 6,6 V 10,5 x 43,7 x 35 cm 6,1 kg 2 350 Modern Audio, puh. Etupaneelin näyttö on turhan pieni; tekstit eivät näy riittävän kauas. Ohjelmavalinnat ja säädöt toimivat häiriöittä. 0400604711, www.modernaudio.fi Kuuntelulaitteisto Vertailukaiuttimina ovat Gradientin aktiivi-Revolutionit, sekä keskikaiuttimena Gradientin Laura ja takakaiuttimina passiiviset Revolutionit. Käytännössä sillä ei ollut merkitystä, koska kohina ei kuulunut kuuntelupaikalle asti, ja se jäi aina hiljaisimmankin musiikin alle. Elämä P7:n kanssa on helppoa, koska asetukset ja säädöt pystyy tekemään kauko-ohjaimella kuuntelupaikalta. Voisikohan näitä tarpeita yhdistää tinkimättä äänenlaadusta. Herrat olivat havainneet usein käyvän niin, että kaksikanavaisen raskaan hifin harrastajan perhe alkaa vaatia leffoja kehään. Syvemmälle äänitykseen upotettujen kitaroiden soinnin säröilyjä oli helpompi seurata. Thorensin vahvasti tuunattu ja Regan varrella sekä Audio-Technican MCrasialla varustettu vinyylisoitin heräsi jälkeen kerran uuteen eloon
5.7.11.2010 Helsingin Messukeskus www.digiexpo.fi Kotiteatterit · Tietokoneet ja tulostimet · Kamerat · Pelit · Televisiot ja dvd-soittimet Mediasoittimet · Puhelimet · Ohjelmat ja käyttöjärjestelmät Samaan aikaan yhdellä messulipulla: HifiExpo vain la-su. Suomen kattavimmat viihde-elektroniikkamessut
Hallinnollisesti yritys on kuitenkin jälleen perinteitä kunnioittaen sveitsiläisissä käsissä. Kora 3T MM SE ovat kumpainenkin mus- MP-200 on Nagaokan äänirasiasarjan keskikastia, mutta sen neulanvarsi on silti boronia. Muotovaliolla musiikin makuun Sveitsiläisiin käsiin palannut mutta yhä useassa maassa tuotteensa valmistava levysoitinspesialisti Thorens lisäsi mallistoonsa katseenvangitsijan. Soittimen virtalähteen virkaa toimittaa pienikokoinen erillinen verkkomuuntaja. Soittimen 2,3 kg painava levylautanen on lasia ja sitä hihnan välityksellä pyörittävä ja servo-ohjattu moottori tasavirtatyyppinen. Jos niinkään. Muotoilua ja mustia laatikoita Maahantuojan suopealla avustuksella Thorensin valikoimasta koestukseen poimittu TD 309 päätyi kirjoittajan käsiin kahdenkin eri levysoitinesivahvistimen ja vaihtoehtoisen äänirasian kera. TD 309 on esteetikon valinta, mutta myös kelpo käyttökapine. 124, TD 125, TD 145, TD 160... Pitihän päästä kokeilemaan millaista äänellistä etua on saatavissa, kun signaaliketjun kriittisiin osiin sijoittaa hiukan lisää. Thorensin levysoitinmallisto käsittää kuusitoista eri mallia muutaman sadan euron peruslankusta 12-tuumaisella varrella varustettuun TD 550 -lippulaivaan, josta Suomessa joutuu pulittamaan täydet 8 700 eurooppalaista. S ILLÄ KO R VAL L A: TH ORE NS TD 309 - LEVYSOITIN · TEKSTI: JAAKKO ERÄPUU · KUVAT: SAMU SAURAMA tuodaan maahan vain tilauspohjalta. Vinyylikaluston ohessa Thorensin laitevalikoimiin kuuluvat myös krominkiiltoiset ja hintavan oloiset etu- ja päätevahvistin, joita 66 HIFIMAAILMA 7/2010. Sen muotoilu poikkeaa radikaalisti laatikkolinjan perinteentäyteisestä valtavirrasta. Ainakin jos japanilaisten massavalmistajien yläpään mallit jätetään pois laskuista. 1970-luvun lopuilla Thorens teki kiinteää yhteistyötä am- TD mattilaitteita valmistavan EMT:n kanssa, mikä osaltaan kohotti merkin statusta. Kyseessähän ovat tietysti legendaarisen Thorensin kieputtimet, joilla taisi olla vallan markkinajohtajan asema Suomessa hiukan vaativampien kuluttajien keskuudessa ennen digikiekkojen maihinnousua. Maahantuojan edustajakaan ei tiennyt viittaako B rasian väriin B(lack) vai neulan hiontatyyppiin B(all). Cd-teknologian esiinmarssi 1980-luvun aluilla käänsi sitten kurssin alaspäin, kunnes aallonpohja konkurssikypsyyden muodossa oli katkaista koko touhun vuosituhannen vaihteen tienoilla. tyyppimerkintöjä, jotka saavat vinyylilevyjen kanssa hifiharrastuksensa aloittaneet musiikinkuuntelijat nostalgiseen tilaan. Levysoittimen seuralaisiksi kahmaistut esivahvistimet haarukoivat kohtuuhintaisten laiteyksilöiden sarjaa alta parin sadan euron ja yli tuplasti isommalla hintalapulla siunatun kapineen välimaastosta. tupakansytyttimiä ja huuliharppuja! 1957 julkistettu TD 124 aloitti kuitenkin yli 20 vuoden periodin, jolloin yrityksen levysoittimet nousivat lajityyppinsä terävimpään kärkeen. Levysoittimia valmistetaan useammassakin tuotantolaitoksessa ja maassa. Pyörintänopeuden valinta tapahtuu sähköisesti samalla vivulla, jolla moottori myös käynnistetään. Jo niinkin varhain kuin vuonna 1883 perustettu Thorens on yli satavuotisen olemassaolonsa aikana kokenut monenlaista ja valmistanut levysoitinkaluston ohessa mm. Levysoitinkokonaisuuden kokonaismassa on 6,5 kg, josta osan saa ottaa kontolleen rungon äänivarren kiinnityspisteestä katsoen vastapäiseen kulmaan aseteltava, täysmetallinen klamppi. Thorensin oma MM 005 ja A.N.T. Soittimen mukana toimitettava äänirasia on valmistajan mukaan Audio Technican AT95B. Äänivarsi sisältää myös mahdollisuuden säätää äänirasian pystysuuntaista kyntökulmaa. Jousituksen elastisuus on kuitenkin liki olematonta luokkaa. Tätä nykyä Thorens on taas joltisenkin jaloillaan. Lasisen lautasen päälle aseteltava ohut huopamatto ei juurikaan painoa lisää, mutta onhan se vinyylin parempi nojautua huopaan kuin lasiin. Sellaisia on totuttu näkemään joidenkin raskaamman hifin levysoitinten keskitapin tuntumassa. TD 309 on varustettu Thorensin omalla, alumiiniputkisella TP-92-äänivarrella, jonka ominaisuuksiin kuuluvat magneettiperustainen anti-skating-säätö ja mekaaninen varren nosto/lasku-laite. Thorens TD 309, vastikään EISA-palkinnon saanut ja valmistajansa mallisarjan keskikastiin lukeutuva katseenvangitsija on soittovalmiina pakettina markkinoitava levysoitin, joka koostuu pyörityskoneistosta, äänivarresta ja äänirasiasta Erikoisen mallisella, joko mustaksi tai punaiseksi maalatusta MDF:stä konstruoidulla rungolla varustettu pyöritin lepää kolmen jousitetun jalan päällä
Toinen puoli levystä sisältää varhaisia jousikvartettisävellyksiä: groteski Kolme divertimentoa, vakavamielinen D-duuri-jousikvartetto ja pastissimainen Miniatyyrisarja edustavat parikymppisen lahjakkuuden aikaansaannoksia kunniakkaasti. Jousikvartetti on äänitetty melko läheltä. Jaakko Eräpuu MONIKANAVAÄÄNITE BRITTEN Jousikvartetto nro 2 Emperor-kvartetti (BIS SACD) Englantilainen Benjamin Britten (19131976) pakenee määritelmiä ja jakaa edelleen mielipiteitä. Hänen tulkintansa ovat erinomaisen luontevia ja erityisiä eleitä ja osoitteluja kaihtavia. LEV YAR V O ST E L UT KU U KAU D EN LEV Y Laurie Anderson Homeland (Nonesuh) Kyllä tätä on odotettukin: hienon Bright Redin ilmestymisestä on jo 16 vuotta. Jylhän Es-duuri-konserton eli Keisarikonserton esitys saa myös hienon mutta kokonaisuutena ehkä hieman arkisemman tulkinnan, mutta senkin esityksessä voi nautiskella tasapainoisesta sointikuvasta. Jaakko Eräpuu MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 70 HIFIMAAILMA 7/2010. Heikki Valsta Pekka Pohjola Urban Tango (Pohjola Records) Sanalla "remastered" on vähän huono kaiku niissä alkuperäisyyden nimiin vannovissa hifisti/musadiggaripiireissä, joille digitaalinen ehostus ja soundiasioiden uudelleenarviointi ovat pyhäinhäväistykseen verrannollista puuhaa. Runsaudensarven musiikillinen hahmo, Andersonin sähköistä viulua sen sadoissa soundivariaatioissa hyödyntävä ja studioteknologialla muutoinkin muokattu, kietoutuu niin saumattomasti sanallisen ilmaisun ympärille, että erillisestä osa-alueesta puhuminen on liki mahdotonta. jousikvarteton päätösosa, chaconne, jossa toistuva, juhlava sointukulku synnyttää voimakkaasti vaihtelevia muunnelmia. Kosketus kuulostaa äänityksessä kevyeltä ja ehkä joidenkin makuun ajoittain turhankin pehmeältä. Mielikuva kapriiseista kirskuvina kilpailunumeroina karsiutuu heti kokoelman toisesta teoksesta alkaen. Heikki Valsta BEETHOVEN Pianokonsertot nro 4 ja 5 Till Fellner ja Montrealin SO/ Kent Nagano (BIS) Harvoin ovat nämä tutut konsertot soineet konserttiesityksinä levyllä yhtä viimeisteltyinä ja tasapainoisina. Ainakin niille meistä, jotka osaavat arvostaa keskivertoa kunnianhimoisempaa tavoitteellisuutta rockin ja runon risteysasemilla. Nämä taiturikappaleet on usein kuultu vain pelkkinä tekniikkaknoppeina tai näytösnumeroina. Liian varhain edesmenneen Pekka Pohjolan omalla levymerkillä julkaistujen äänitteiden kolmen ensimmäisen päivitetyt versiot mennevät kuitenkin heiltäkin läpi, sillä niiden soundilliset ansiot alkuperäisiin nähden ovat kiistattomat. Kaleidoskoopin lailla väriä ja muotoa vaihtavan musiikillisen jatkumon hifistisetkin ansiot ovat kiistattomat, vaikka luonnollisen sointimaailman sijaan pitääkin puhua luovasta musiikillissoundillisesta maisemoinnista, jonka tuloksena kukin laulu saa omanlaisensa ilmeen kokonaisuuden silti kärsimättä. Nuoren itävaltalaispianisti Till Fellnerin soitto on samalla sekä ilmavaa ja selkeää että ilmeikästä ja varmanoloista. Eikä vähiten siksi, että saamme samoissa kansissa kaksi loistavaa levyä, syvältä kouraisevan ja tietyllä tavalla retrospektiivisen äänitteen plus making of -DVD:n, jolla Andersonin haasteellista, monivuotista projektia lähestytään haastattelujen ja liveklippien muodossa visuaalisesti upeassa ja ajatuksia herättävässä dokumentissa. Toki ne sitä monissa konserteissa ja monille taiteilijalle ovatkin, mutta kussakin pienessä miniatyyrissä on myös oma musiikillinen ilmeensä ja henkensä. Varsinkin G-duuri-konserton helmeilevät juoksutukset ja korukuviot tuntuvat kirvoittavan Fellnerin pianismin parhaat ominaisuudet esille. Laajemmat ja tunnetummat numerot Fischerille ovat tulleet osaksi konserttien ohjelmistoa jo vuosia sitten. Fischer on esityksissään halunnut valottaa myös tätä puolta teoksista. Vähän valjumman Life On A Stringinkin julkistus tapahtui jo 9 vuotta sitten, eikä kahdeksan vuoden takaisesta livetuplastakaan ollut Anderson-faneille kuin suupalaksi. Yhdysvaltalaisen Kent Naganon johtama kanadalaisorkesteri soittaa erimerkillisen hioutuneesti ja yhtenäisesti. Silti on mainittava muutama nimi, sillä olisi sääli jättää alttoviulisti Eyvind Kang, kosketinsoittaja Peter Scherer, kitaristi/basisti Skuli Sverrissson, fonisti John Zorn ja rumpali Joey Baron maininnatta. Hienosti äänitetyssä kokonaisuudessa hänen käyttämänsä stradivarius soi erityisen lämpimästi ja sävykkäästi kokoelman hitaammissa ja herkemmissä numeroissa. Komeasti leiskahtelevat ääritehot hallitsevat vikkelää scherzo-osaa. Tämän osoittaa saksalaisviulisti Julia Fischer levyttämällä raastavan vaikeina pidetyt Paganinin kapriisit. Tekniset asiat nuori taituri selvittää niin notkeasti ja luontevasti, että hänellä on riittänyt kiinnostusta ja näkemystä puhaltaa musiikkiin myös sisällöllistä ilmettä. Hänen musiikissaan on mozartmaista helppoutta, mahlermaista ylevän ja banaalin sekoitusta, kansanmusiikkijäljitelmiä ja vanhoja barokkimuotoja. Jukka Isopuro MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MONIKANAVAÄÄNITE PAGANINI 24 kapriisia Julia Fischer (Decca) Taituruus ei ole pelkkää tekniikkaa. Varsinkin jos osaa arvostaa hienoimpiinkin nyansseihin porautuvaa ja musiikillisia ratkaisuja alleviivaavaa lahjomattomuutta. Myös tuvalainen kurkkulaulu, sampleina sekaan siroteltuna, toimii muusikkojen panoksen tapaan, tarinankerronnan hienovaraisena tehosteena. Jylhät teemat seuraavat toistaan tällä trilogialla, jolla Pohjolaa ympäröivät aikansa kovan luokan muusikot Peter Lerchestä, Leevi Leppäsen, Keimo Hirvosen ja Seppo Tynin kautta kiipparikaksikko Liski/Vesajokeen. Fischeristä on hyvää vauhtia kasvamassa yksi aikamme mielenkiintoisista viulutaitureista. Urban Tango, jonka nimibiisi sisältää yhden Pohjolan äänitteiden harvoista lauluosuuksista, osuu Jokamiehen ja Space Waltzin tavoin Pohjolan tuotannossa aikakauteen, jolloin osin leikkisäkin rullaavuus sai antaa sijaa raskaammalle poljennolle ja sähköisten kosketinsoitinten dominanssille. Viime mainitusta esimerkkinä on 2. Englantilainen Emperor-kvartetti pääsee sisään Brittenin maailmaan, jossa ulkopuolinen lyyrisyys ja provosoiva näyttävyys vaihtelevat oikullisesti. Surroundääni kuitenkin luo dynaamista helppoutta ja yhtenäistä avaruutta, jossa sekä purevat rouhaisut että kainot melodialiverrykset pääsevät yhtä lailla oikeuksiinsa. Levyn kannessa esiintyvä Andersonin alter ego on äänessä myös musiikin keskiössä, mielettömästä materiaalimäärästä koostetussa tajunnanvirrassa, jonka lyriikat ruotivat enemmän tai vähemmän kriittisesti taiteilijan kotimaan syvimpiä tuntoja. Siis Homeland on tapaus isolla Teellä. Homelandissa on kaikki vuoden äänitteen ainekset
Omassa genressään kuitenkin ihan toimiva levy. Se on McLachlania pelkistetyimmillään. Tyylillisesti albumi on suomalaista nykypoppia. Vaikkei albumi yhdeksi Ellingtonin parhaita ehkä nousekaan, sillä on suuri painoarvo hänen tuotannossaan juuri oman erityislaatuisen tunnelmansa suhteen. Kitaristikaksikko Orbinski & Lapio heittää ilmoille jylhää riffiä jatkuvalla syötöllä bassokepittäjä Otsalan tukiessa pohjaa kun rumpali Timo Häkkisen tarkka ja äärimmäisen tekninen tulitus ryhdistää tiukan yhteissoiton yhdeksi väkeväksi massaksi. Kuolemanpalvelus on bändin kolmas levy, jonka entistä monipuolisempi kohkaus avautuu kuulijalle huomattavasti aiempia pitkäsoittoja hitaammin. LEV YAR V O ST E L UT Austrian Death Machine Double Brutal (Metal Blade) As I Lay Dying -yhtyeen nokkamies Tim Lambesis on päässyt jo kakkososaan Arnold Schwarzeneggeria parodioivan sivuprojektinsa kanssa. Tällä kertaa albumi on nimensäkin velvoittamana tuplajulkaisu. Läpi koko albumin vallitsee rento tunnelma ja musiikki tuntuvat etenevän omalla svengaavalla painollaan. McLachlanin vahvuus on hänen kauniin seireenimäinen äänensä ja vahva tulkintansa, joita ilman tämäkin levy olisi jopa tylsä. Soundit ovat orgaaniset, erottelevat ja onnistuneesti panoroidut. Kemopetrol levyttää parhaillaan. Kuitenkin jään kaipaamaan sitä persoonallista ilmettä, joka Kemopetrolin tuotannossa on. Hodgesin soolojen ollessa tutun ja turvallisen sielukkaita albumin todellisen yllätyksen tekee trumpetissa Count Basien rinnalta tuttu Harry "Sweets" Edison. Silti McLachlanin levy on täyteläinen ja vahvatunnelmainen kokonaisuus, jota on miellyttävä kuunnella. albumin avausraidalla Wabash Blues Hodgesin kanssa tapahtuva vuoropuhelu on todella hienoa kuultavaa. Tarja Kupias Keväällä 2010 Speakerscornerin uusintajulkaisun alle päässyt Back to Back on moneltakin kantilta katsoen mielenkiintoinen ja epätavallinen albumi Duke Ellingtonin kattavassa tuotannossa. Äänimaailma on piukka eikä puuroudu tiukimmissakaan käänteissä. Sessiolta on päätynyt albumille nimittäin seitsemän klassista blues-vetoa, joista yksikään ei poikkeuksellisesti ole Ellingtonin omaa käsialaa. Disc 1 tarjoilee perinteisiin thrashvalleihin ja melodioihin nojaavaa tuoretta jenkkimetallia ja disc 2 covereita Metallicasta Misfitsiin. Ellet usko, niin kuuntele vaikka Spencer Williamsin vuonna 1919 säveltämän albumin päätösraidan Royal Garden Blues, ja tarkastele asiaa sitten uudemman kerran. Laura Närhi sanoitti kappaleen yhdessä kirjailija Anna-Leena Härkösen kanssa. Kumpikin kiekko on maustettu Sleepy Sleepers -tyyppisillä välilöpinöillä jotka luonnollisesti keskittyvät Arnoldin (tai tässä tapauksessa "Ahhnoldin") hupaisiin imitaatioihin. Vokalisti Mynni Luukkaisen keuhkot ovat ahtaalla alusta loppuun. Huomion varastaa kuitenkin instrumenttiosasto. Albumin parhaaksi biisiksi nousee draamallisesti jäntevä Tämä on totta. Vesa Linna MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI VI NY Y LI Back To Back Duke Ellington And Johnny Hodges Play The Blues (Verve MGVS-6055, LP 180g) Sarah McLachlan Laws of Illusion (Sony music) Upeasta äänestään tunnettu kanadalainen laulajalauluntekijä Sarah McLachlan on viettänyt seitsemän vuotta hiljaiseloa ja keskittynyt perhe-elämään. Ellingtonin soitto on kellontarkkaa, vaikkakin hieman pehmeää ja ei sitä kautta ehkä ihan sitä parasta ja tuttua Ellingtonia. Taustojen teossa on nähty vaivaa. Plussana myös tietty alkuperäiselle julkaisulle uskollinen kansitaide, sekä takakannen liner notet. Laura Närhi jatkaa yhteistyötä yhtyeen kanssa. Näin on tuplabasarien naputus saatu erottelevammaksi ja tiukemman oloiseksi. Viimeistään Arskan marsin kielen demonstraatio saanee yrmeimmänkin headbangerin repeämään. Suuri sydän on Laura Närhen ensimmäinen täyspitkä soololevy. Mika Kankainen MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 72 HIFIMAAILMA 7/2010. Hittiainesta on muutamassa kappaleessa, mutta osa sävellyksistä jää valitettavasti hieman huomaamattomiksi. Kansitaiteen, viihdearvon ja musiikin osalta kyseessä on harvinaisen onnistunut tuote. Sanoitukset pyörivät edelleen vahvasti häpeän ja kuolemaan liittyvien teemojen ympärillä. Pasi Pesonen Laura Närhi Suuri sydän (Warner) Laura Närhi tuli tutuksi Kemopetrolin solistina. Sävellykset eivät nimittäin ole mitenkään ihmeellisiä, saatikka sovitukset, jotka ovat turhankin perinteisiä ja ennalta arvattavia. Levyin hienoin biisi, Bring on the wonder, päättää levyn. Soundeiltaankin iskevä ja toimiva kokonaisuus, joskin alimmista bassoista on suurin puhti filtteröity suosiolla pois. Miehen matala, vanhan liiton murinasoundi on voimakas, uskottava ja hyvällä tavalla yllätyksetön. Tämän lisäksi hän sai suosiota elokuvahitillään Se ei mee pois. Ei tosikoille! Riku Hakala Sotajumala Kuolemanpalvelus (Cobra) Kahdentoista vuoden ikään ehtineen Jyväskyläläisen Sotajumalan panssarivaunun voimalla jyräävä suomenkielinen kuolometalli kypsyy ja brutaloituu levy levyltä. Uusin albumi ei tuo muutoksia McLachlanin tyyliin, joka on liikkunut vuosikymmenten saatossa hyvin sitkeästi pop-countrylaulelmalinjalla. Kyseessä on myös kokonaisuus, jolla blues osoittaa ajattoman ilmaisuvoimansa. Kemopetrolin elektroniseen poppiin/trip hoppiin verrattuna ollaan nyt lähempänä valtavirtaa, mutta linjauksen myötä on kuitenkin luovuttu monesta Kemopetrolin vahvuutena tunnetusta elementistä: eteerisestä tunnelmasta, persoonallisesta soundimaailmasta ja oivaltavista sovituksista. Yleensä McLachlanin tyyli on ollut hyvinkin seesteistä ja perinteistä nojaten vahvasti piano-laulu pohjaan. Niinpä nytkin, paitsi että avausraidan Awakening rockimpi meininki suorastaan hätkähdyttää särökitaroillaan. Kokoonpano sessiossa on myös kohtuullisen kompakti verraten moneen muuhun vastaavaan tapaukseen. Sanoitukset käsittelevät ihmissuhteita ja rakkautta nuoren naisen näkökulmasta. Omasta mielestäni tämä Norman Granzin tuottama sessio vuodelta 1959 nousee äänenlaadullisesti yhdeksi 50-luvun keskeisiä tallenteita, sillä kokoonpanon kaikille jäsenille on annettu riittävästi tilaa ja sitä kautta musiikillinen seurattavuus on huippuluokkaa, mitä tukee myös virheetön prässäyksen laatu. Edisonin trumpetti soi raikkaasti, ja esim. Loppumiehitys eli Jo Jones rummuissa ja Les Spann kitarassa hoitavat myös tonttinsa kunnialla, vaikkakin jälkimmäisen rooli aika ajoin hieman erikoiseksi tahtoo jäädäkin
ROBERT DOWNEY LAPSELLISENA én er franz pet ar j u n p ä ä H pim Suomidekkarin JA KIERTUE THE KILLER INSIDE ME LASTHE AMERICAN ARMADILLO CYRUS ITO SEITTI KILVOITTELIJAN PÄIVÄKIR RED RESIDENT EVIL: AFTERLIFE RUOTSALAINEN KETTU AIKA LEGENDA SUOJELIJOISTA OIKEESTI AIKUISET POM POKO DVD-OPPAASSA AJANKOHTAISET JULKAISUT AVIOLIITTO SOCIAL NETWORK YOU WILL MEET A TALL DARK STRANGER on eä sydän Nyt lehtipisteissä! Leffa- ja dvd-arvostelut, uutiset, henkilökuvat ja artikkelit 12 kertaa vuodessa. Suomen suurin elokuvalehti | www.episodi.fi. JUSTIN TIMBERLAKE PETER FRANZÉN JOSH BROLIN DVD-OPAS 6,90 Hinta 6,90 | numero 10/2010 SOCIAL NETWORK DAVID FINCHERIN TOTUUS FACEBOOKISTA WOODY ALLEN SI ENNUSTAA KOHTALO PUSSIKALJAELOKUVA KUVAUSPAIKALLA KILISEE LASKETTU AIKA JR
Kaukosäädinkin on jykevän oloinen harkko. Testattu O4HD on malliston lippulaiva, joka sisältää kirjoittavan CD-aseman, kahden teratavun kiintolevyn, verkkosoittimen ja palvelinominaisuudet. USB-liitäntä (vain FAT32) on musiikin tuontia ja kirjaston varmuuskopiointia sekä palautusta varten. Kun soitinta ei ole hetkeen käytetty, siirtyy se automaattisesti uinumistilaan. Helposti lähestyttävä kone toimii myös CD-soittimena sekä DA-muuntimena, ja ääni palvelee musiikkia. Kaltevan etulevyn näppäimien tuntuma on selkeä ja tanakka. kaukosäädinkuva). Suoraviivaisesti talteen CD-levyn rippaus FLAC-pakkaamisineen on vajaan kymmenen minuutin rupeama. Rippauksen valmistumisessa epätietoisuutta herätti 74. Ulkoisille digitaalilähteille on koaksiaalinen tulo, jolloin erillisen digisoittimen muunnoksen analogiseksi voi tehdä O4HD:n DACilla. Sähköä se rohmuaa noin 14 wattia, mutta nousee myös pystyyn kylmäkäynnistystä nopeammin. Se tarjoaa ääntä yhteensä jopa 20 samanaikaisesti toistavalle Olive-soittimelle. CD-asematon Olive O2 puolestaan on ainoastaan toistoon tarkoitettu. Aivan tuore O3HD-malli on toiminnoiltaan HIFIMAAILMA 7/2010 samankaltainen, mutta siinä kiintolevy on vain 500-gigainen. Se streamaa musiikin muilta Olivelaitteilta tai UPnP-protokollaa tukevilta tietokoneilta ja palvelimilta. Myös langaton verkkoyhteys, HDMI-lähtö ja digitaalitulo sekä -lähtö puuttuvat. Tekstit erottuvat eri voimakkuudella valaistuksesta ja katselukulmasta riippuen. Tukeva rakenne vakuuttaa, ja kansilevyyn etsatut genretekstit tuovat kivan mausteen. Olivea on tarkoitus pitää valmiustilassa käyttökertojen välillä. O2 maksaa 849 euroa. Vakuuttava olemus Designiltaan Olive O4HD on hyvin onnistunut. Soitin osaa sen avulla toistaa myös korkean resoluution tiedostoja. Verkkoon liittämisen voi tehdä langattomasti (802.11n) tai kaapelilla. TES TI : O L I VE O4 H D - MUS IIKKIPALVELIN · TEKSTI JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN · KUVAT: SAMU SAURAMA Modernia ääntä Käyttäjälähtöisesti suunniteltu Olive O4HD on musiikkipalvelin ja verkkosoitin yhdessä. Lisäksi DA-muunnin on eri valmistajalta. Täysin virrattomasta tilasta toimintavalmiuteen se ennättää vajaassa minuutissa ja valmiustilasta alle 20 sekunnissa. Viiveen voi määrittää asetuksista. Aloituskuvassa molemmat osuvat juuri kohdalleen, eivätkä kaikkiruokaisuutta ilmaisevat tekstit ole tyypillisesti niin hallitsevia (kts. Käytetty muunnin on 24 bit/192 kHz ylinäytteistävä Texas Instruments Burr-Brown PCM1792A. Sen hinta on noin 1 100 euroa. Ensi alkuun kokeillulla firmwarella täysi uudelleenkäynnistyminen saattoi laitteen mukaan kestää jopa 20 minuuttia, jos levykirjasto on suuri. Mikään ei rutise tai lonksu, ja ostaja tuntee varmasti saavansa vastinetta rahoilleen. Tuoreemmalla ohjelmistolla järjestelmän tarkistus ja sisällön indeksointi tehdään valmiustilaan siirryttäessä, jos käyttäjä antaa siihen luvan. O live-soittimien valikoimasta voi poimia malleja kodin langattoman hifijärjestelmän rakentamiseen
Polttonopeus on 12-kertainen, eli täyden levyn kirjoitus kestää seitsemisen minuuttia. Useita käyttötapoja Kahden gigatavun kiintolevy yllättää hiljaisuudellaan. Levy kuitenkin sylkäistään ulos rippauksen valmistuttua, joten maltti on valttia. Samaisessa ruudussa edistymistä ilmaisevan lukeman alla on myös sulje-painike, jota ei tiennyt painaako vai ei. Kiintolevy on joka tapauksessa eristetty mekaanisesti kotelosta erittäin onnistuneesti. Olivelle tallennettua musiikkia voi toistaa lähiverkon UPnP-soittimilla, mutta virallisesti muita kuin Oliven omia soittimia ei tueta. Kunnollinen kylmäkäynnistys korjasi ongelman. Kuuntelupaikalle asti toimintaääniä on mahdotonta erottaa. Squeezeboxin Squeeze Server -ohjelmisto taas löysi ulkoisen palvelimen muitta mutkitta. Kapulan lisäksi valikkonavigointi onnistuu etulevyn kursorinäppäimillä. se, että soitin jää pitkäksi aikaa näyttämään 100 prosentin edistymistä tekemättä mitään. Näyttöön joutuu kuitenkin turvautumaan sanahakuja tehtäessä tai uusia nettiradiokanavia tallennettaessa. Pakkausvaiheen edistymisen seuraamiseksi täytyy käyttäjän mennä erikseen asetusvalikosta järjestelmän palvelut esittävään näyttöön. Hifimaailma SUOSITTELEMME HYVÄ ÄÄNENLAATU Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE Applen kosketusnäytölliset laitteet osaavat komentaa Olivea iMaestro-sovelluksella. Toimivaa versiota ei ehditty kokeilla, sillä iPod Touchin alusta oli juuri päivittynyt versioon 4.1 eikä edellinen iMaestro ollut vielä päivittynyt sitä luotettavasti tukemaan. Oliivinvihreät näppäimet on ripoteltu selkeään muotoon harkkomaiseen kaukosäätimeen. Etenkin suurinäppisten käyttäjien voi olla helpompaa jättää pientä tekstiä sisältävä kosketusnäyttö peruskäytössä rauhaan. Toisto lähiverkosta on mahdollista, mutta runsas tallennustila ja tallennetun musiikin helpompi käsiteltävyys puoltavat paikallista toistoa. Valmistajan mukaan eristäviä pehmustekerroksia on kahdeksan. Reaktioaika painalluksiin saisi olla lyhyempi. Laitetta käytetään pääsääntöisesti 4,3-tuumaisen kosketusnäytön (480x272 pikseliä) avulla. Myös iTunesilla pääsee valmistajan mukaan kirjastoon käsiksi, mutta FLAC-tiedostot eivät tällöin toistu. Windowsin omaa verkkojakoa (SMB/CIFS) käyttäen tavara siirtyi 100 megan johtoverkossa ihanteelliset 10 megatavua sekunnissa. Kovalevylle tallennettuja soittolistoja ja albumeja voi polttaa CDR/RW-levyille soitti- men sisäisellä asemalla Audio-CD- tai MP3muodossa. Esimeriksi raitojen vaihto ei päivittynyt näyttöön ollenkaan tai vasta parin raidan skippaamisen jälkeen. UPnP-palvelimelta haetun musiikin listaus riippuu palvelinohjelmiston asetuksista ja kategorioista. Tiedostot oli kuitenkin nimetty siten, että raidan numero oli tiedostonimen alussa. Näytön reagointi painalluksiin ei ole aiHIFIMAAILMA 7/2010 75. Musiikki siirretään Oliven import-hakemistoon, josta soitin siirtää sen hetken päästä automaattisesti kirjastoonsa. Välillä levyn rippaamisen jälkeen sen toistaminen tuntui tahmealta. Kokeiltaessa streamausta Twonkymedia-palvelimelta toistettujen raitojen järjestys oli mitä sattui, mikä toisaalta saattoi johtua tiedostojen puutteellisista raitanumerotiedoista. Toiminnasta kertoo myös vasempaan alakulmaan ilmaantuva punainen, ilmeisesti CD-levyä kuvaava pyörylä, joka sammuu operaation valmistuttua. Kuullakseen hurinan tai ruksutuksen täytyy Oliven yksityisyydensuojaa koetella. Windows Media Player sai Oliven näkyviin, mutta sisältö ei ilmaantunut ainakaan senhetkisellä firmwarella (tai syystä tai toisesta) toistettavaksi. Musiikin siirtäminen Oliven levylle hoituu myös lähiverkosta tai USB-levyltä. Soittimen rakenne oli sen verran tarkasti suljettu, että sisuskalujen tarkempi tutkiminen päätettiin unohtaa. Valikkonavigointi onnistuu myös kaukosäätimellä tai etulevyn kursoripainikkeilla. Homma toimii myös toisinpäin. Olive O4HD on pääasiallisesti tarkoitettu toistamaan musiikkia sisäiseltä kiintolevyl- tään. Musiikkia voi selata kansitaiteen, esittäjän, albumin, genren, soittolistan tai raidan mukaan
Olive noutaa metadatan automaattisesti rippausvaiheessa, mutta ongelmatapausten kohdalla käsikäyttöisyys on etu. Vaivaton ja musiikillisia asioita selkeästi tuova esillepano on koukuttava. Kaikki testiäänitteet soivat miellyttävästi, mutta silti riittävästi itsensä kaltaisesti. Kappaleiden välillä voi siirtyä vain niitä suoraan valitsemalla. Hitusen tummaksikin luonnehdittava tasapaino ei kuitenkaan ole tunkkainen, vaan vain tavallista miellyttävämpi korvalle ja alakeskialueeltaan pontevan rehevä. Säätimen käyttötuntuma itsessään on hyvä, mutta soittimen hidas reagointi saa empimään komentojen perillemenoa. Langattomille antenneille on kaksi liitäntää (nykyversiossa kolme), jos vastaanotto ei yhdellä ole riittävän laadukas. Myös nettiradiokanavien osoitteiden syöttö selaimesta olisi näppärämpää kuin laitteen kosketusnäytöltä, mutta se ei ole mahdollista. Samu Saurama Puhdaslinjainen ja elegantti Sointi on selkeästi rauhallinen ja hienostunut, joskus jopa hieman tummasävyinen. Ensimmäisenä ilmiö tulee esiin voimakkuudessa. Staccatot silti irtoilevat kepeästi tikittäen. Testihetkellä käytetty iPod Touch oli juuri päivittynyt nelosversioon, ja saatavilla oleva sovellus ei ollut yhteensopiva vaan jämähteli yhteyden saatuaan. Käyttöliittymän yleisilme on hieman vanhahtava, joskin selkeä. Musikaalista tunnelmaa edesauttaa erittäin selvä pienimpienkin sävelkorkeuksien erottelu. Laitteen oman näytön näkymän saa vietyä myös ulkoiselle ruudulle HDMI-lähdöstä. Poikkeuksellisen innostava soundi aiheuttaa pahalaatuista omistushalua. Musiikin ääni Olive O4HD kuunneltiin kiintolevysoittimena samaan tapaan kuin Hifimaailmassa käyneet CD-soittimet. http://xxx.xxx.xxx.xxx:8163/maestro. Mikäli kauniin laitteen haluaa piilottaa näkyvistä, saa kaukosäätimen IR-signaalit silti kaapattua ulkoisen silmän hyväksyvällä otolla. 76 HIFIMAAILMA 7/2010. Olive on ylianalyyttisiin ja kylmän teknisiin äänilähteisiin kyllästyneelle oikea löytö. USB-liitäntä on tarkoitettu kirjaston varmuskopiointiin ja palautukseen, mutta sillä voi myös tuoda lisää musiikkia laitteeseen. Maestro ei kuitenkaan pysty siirtymään raitojen välillä tai pysäyttämään toistoa. php). php Levyjen raitoja voi näppärästi yhdistää, kappaleita voi poistaa ja raitojen metatietoja pääsee muokkaamaan. Se myös näyttää esikatselun siitä, miltä syötetyt tiedot tulevat näyttämään Oliven omalla näytöllä. Mauri Eronen Musiikkia laajentava Soundia leimaa rauhallisuus niin sointitasapainoltaan kuin temmoltaankin. TES TI : O L I VE O4 H D - MUS IIKKIPALVELIN Kuunteluarviot Webbiselaimessa toimiva Maestro-sovellus päästää käyttäjän kiinni tallenteiden metatietoihin. UPnP-palvelimien sisältöäkään sillä ei pääse selaamaan. n Vasta takapaneelin päävirtakytkimellä laitteen saa kunnolla sammutettua, buuttausajan kustannuksella. Soittimella on kyky laajentaa kaikkea toistamaansa. Läsnäolo on selkeä ja aidontuntuinen vaikka solisti onkin yleensä askeleen-pari tottua taaempana, tässäkään suhteessa mitään ei tuputeta. Ainoa miinus tulee terävimpien alukkeiden aavistuksenomaisesta latteudesta. Toistensa arvioista tietämättömät kuuntelijat päätyivät samaan johtopäätökseen: Olive kuulostaa poikkeuksellisen innostavalta. Levyjen ja kappaleiden toisto sekä soittolistojen hallinta onnistuu kätevästi Maestroksi nimetyn webbikäyttöliittymän kautta. Kaukosäätimenä toimiva paksu metallikalikka on tukeva ja näppäimet suuria. Laittaa soittamaan puhki kulutetulta testilevyltä tavallisesti skipattuja raitoja. van huippuluokkaa, vaan virheitä tuppaa tulemaan. Erottelukyky on erittäin hyvää tasoa, ei yksityiskohtia korostava tai tarpeettoman analyyttinen vaan vain vaivattoman selkeä. Ajallinen artikulointi on jopa liioittelevan fiilistelevää ikään kuin tauot välillä venyisivät seuraava vedätystä ladaten. Pitkien loppusointujen hienoinenkin vibrato välittyy voimakkaana. Applemaisesta sulavuudesta ja käytön viiveettömyydestä jäädään kauas. Esimerkiksi pausen painaminen toteutuu vasta noin 0,7 sekunnin jälkeen. Digitaalinen tulo voisi olla selvemmin merkitty otoksi, sillä se sijaitsee aivan digilähtöjen vieressä. Mehevä ja lämpimän miellyttävä ääni on bassoiltaan aavistuksen pyöristynyt, mutta tuntuu kyllä irtoavan varsin mustalta pohjalta. Siihen pääsee käsiksi katsomalla Oliven valikoista soittimen IP-osoitteen, joka sitten syötetään selaimeen oikean portin ja tiedostonimen kanssa (http://xxx.xxx.xxx.xxx:8163/maestro. Kosketusnäytön voi kalibroida, jos tuntuu siltä, että osumatarkkuudessa on parantamisen varaa. Testilevyt ripattiin FLAC-muodossa laitteen omalle levylle, josta ne myös toistettiin. Yleisluonne on rauhallinen, ja fiilistä kuvastaa tummahko miellyttävyys, mutta erottelusta ei ole silti puutetta. Taustalla soivat instrumentit pysyvät hillittyinä taka-alalla mutta pompsahtavat esiin soolovedätyksen alkaessa. Kokonaisuus on musiikkia erinomaisesti palveleva, vaikkakaan ei täysin jämäkän iskevä ja täsmällinen. Olive tarjoaa muitakin keinoja komentaa itseään. Applen kosketusnäyttösoittimia voi käyttää kaukosäätimenä ilmaiseksi ladattavalla sovelluksella
Satunnaista käyttöliittymän takkuisuutta lukuun ottamatta toiminta on suoraviivaista, ja ohjelmiston päivitystahti on ripeätä. FLACeja kiintolevyltä toistettaessa (sininen käyrä) särön määrä kasvaa 75 dBFS:n kohdalla jyrkästi. Ainoastaan kiintolevytoistossa ilmeni outouksia. Palaamme asiaan. Taajuusvaste analogilähdöistä. Useat käyttötavat mahdollistavan monenlaisten tarpeiden tyydyttämisen, sillä laitetta voi ohjastaa niin kosketusnäytöllä, etulevyn painikkein, kaukosäätimellä, Applen iPhonella ja iPod Touchilla sekä verkkoselaimella. Levyjen rippaaminen kiintolevylle on äärimmäisen yksinkertaista. kuva). Toimintaa WAVtiedostoilla ei ehditty mitata, joten ei ole selvää, onko syy FLAC-dekooderissa vai syvemmällä laitteen toiminnassa. Särö matalilla taajuuksilla on korkeahko ja lineaarisuus matalilla tallennustasoilla heikko (kts. Suorituskyky puhtaasti mittaustulosten perusteella on paras CD-levyjä suoraan toistettaessa. Suoraan CD-levyltä (punainen käyrä) ja DA-muuntimena Oliven toisto on täysin lineaarinen aina noin 100 desibeliin saakka. Kosmeettista 20 kilohertsin 0,18 desibelin korostusta lukuun ottamatta vaste on kuin viivoittimella vedetty. Ominaisuudet: 15% Käyttö: 15% Yhden kilohertsin sinisignaalin harmoninen kokonaissärö eri tallennustasoilla. 20 kilohertsin signaalilla lineaarinen toisto jatkuu 90 desibeliin. Siksi se ansaitsee Hifimaailman suosituksen. HIFIMAAILMA 7/2010 77. Ja mikä parasta, sen ääni on huippuluokkaa. Verkkotoisto on mahdollista mutta käyttö vähemmän intuitiivista. Ominaisuudet on helppo ottaa käyttöön, ja 6 000 levyn kapasiteetti riittää pitkäänkin harrastaneen hifistin tarpeisiin. Nykyiselläänkin Olive on valmis ja toimiva tuote. Mittaustulokset Linjalähdön antotaso (1 kHz, 0 dBFS) Taajuusvaste 20 Hz 20 000 Hz Häiriöetäisyys (20 Hz - 20 kHz, A-painotus) Kiintolevy 2,08 V 0,00 dB 0,18 dB 109,5 dB 0,2181 % 0,0034 % 0,0009 % 0,0008 % 0,09 dB 106 dB 193 ps CD 2,08 V 0,00 dB 0,18 dB 109,4 dB 0,0068 % 0,0034 % 0,0009 % 0,0008 % 0,09 dB 107 dB 164 ps 14 W 23 W DAC 2,08 V 0,00 dB 0,18 dB 108,4 dB 0,0074 % 0,0039 % 0,0018 % 0,0005 % 0,09 dB 107 dB 536 ps Lisätiedot Olive O4HD Hinta: 2 590 Lisätietoja: AH-Hifisystems, puh. Käytännön merkitystä erikoisella ilmiöllä ei todennäköisesti ole, sillä musiikissa on harvoin yksittäisiä signaaleja näin alhaisilla tasoilla. Ominaisuudet Hinta Mitat (l x k x s) Massa Linjalähtö (rca/xlr) Digitaalilähtö (opt/koaks.) Digitaaliotto (opt/koaks.) USB HDMI-lähtö Kuulokeliitäntä Infrapunaotto (3,5 mm) Kiintolevy Rippausformaatti Verkko (ethernet/WLAN) UPnP Kirjoittava CD-asema Luettavat formaatit SACD DVD-Audio Olive O4HD 2 590 44,2 x 6,7 x 31,1 cm 4 kg ·/ ·/· /· kopiointi, backup, palautus · · 2 TB WAV, FLAC, MP3 ·/· · Audio-CD, MP3-CD WAV, FLAC, MP3 AAC Digitaalisoitin highendistille Olive O4HD osoittautui toiminnoiltaan monipuoliseksi. , www.ah-hifisystems.fi, www.olive.us Harmoninen särö (0 dBFS) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Intermodulaatiosärö (19/20 kHz, 0 dBFS) Kanavatasapaino (1 kHz) Kanavaerotus (1 kHz) Jitter, 44,1 kHz/16 bit Tehonkulutus Standby Käytössä Mittauspisteet Taajuusvaste Häiriöetäisyys Harmoninen särö Intermodulaatiosärö Kanavatasapaino Kanavaerotus Jitter Yhteensä 10 9 6 8 9 8 8 8,3 10 9 7,5 8 9 9 9 8,8 10 9 7 8 9 9 0 7,4 + Mukaansa tempaava ääni + Helppo käyttää + Hiljainen Web-hallinta ei tue kaikkia ominaisuuksia Käyttöliittymän satunnaiset takkuilut Ääni: 50% Mittaukset: 20% 5 4 4 4 Mittaustulosten arviointi Soitin mitattiin kiintolevytoistossa FLAC-tiedostoilla, CDsoittimena sekä ulkoisena DA-muuntimena. Valmistaja ottaa hyvin huomioon käyttäjiltä tulleen palautteen. Tämä johtuu siitä, että signaalin taso tällä ja alhaisemmilla tallennustasoilla putoaa jyrkästi olemattomiin (< 120 dB). Ilmiö on vahvempi matalilla taajuuksilla ja lievempi korkeammilla. Kaikkien taajuusvaste on suora ja perusarvot moitteettomia
415608522, puuhapete72@hotmail.com Pioneer PD-D6MK2-K -SACD soitin, myyntilaatikko ja kuitit löytyy. Väri natural koivu. Hinta 990 . Hinta 690 . Hinta 480 . Puh. -levysoitin, vähän käytetty ja virheetön. Integroitu RIAAkorjain MM/MC. Huollettu vuosi sitten ja kaikki elkot vaihdettu. Isojoki. 0405446425, zippe83@hotmail.com Audio Physic Tempo 3i -lattiakaiuttimet. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. airpersonality@gmail.com Visaton FRS8M 3,3 tuuman fullrange-elementit, 10 kpl. airpersonality@gmail.com Bose Acoustimass Cube -satelliittikaiuttimet 2 kpl. Hinta 1500 . Ostin parin edelliseltä omistajalta avaamattomassa tehtaan paketissa. Hinta 2300 /tarjous. 86kg/kpl! Legendaariset, upeat vuolukiviaktiivikaiuttimet, jotka eivät enempiä esittelyjä kaipaa. Musta. Muissa kaiuttimissa ei mitään jälkiä. Tampere. Kuunneltavana/noudettavana Helsingissä. Pääkaiuttimet Evidence E.3 (100 / pr), keskikaiutin Evidence E.2 (50 ), takakaiuttimet Evidence E.1 (100 /pr). Musikaalisen miellyttävä ääni. 0407096507 Audio Pro Evidence 5.1-kaiutinsetti, väri kirsikka. Puh. Gyger-neulanhionta. 040 513 5657, juha.kotila@pp1.inet.fi Vincent KHV-111 -kuulokevahvistin. Myyn kuuntelutilan muutoksen vuoksi. Helsinki. Isojoki Puh. Paikkakunta Isojoki. Audes 15T258 -diskantit (8 ohm), 6 kpl. 407094868, kurppa81@hotmail.com QED X-Tube XT-400 -kaiutinkaapelit. Puh. Käyttämätön Benz Micro Ace -äänirasia. Vaihdossa voi tarjota Amphionin lattiakaiuttimia. Hyvät, ei vielä edes sisäänajetut. Puh. Kaikki kuin uudet, kaikki elementit uusittu vuosi sitten. Lisää tietoa magnat.de. Passiivisubbari kaiuttimien seuraksi 130 . 0505663005, saul.pomell@hotmail.com Avalanche AS1 -aktiivikaiuttimet. Lisätietoja valmistajan kotisivuilta. Nouto Oulusta. 78 HIFIMAAILMA 7/2010. Puh. 1000 /tarjous. Cover It -pölykansi mukaan. Pakettihinta 1050 . 4 metriset, molemmissa päissä kullatut QED Airlock haarukkaliittimet. nakki.muusi@luukku.com Magnat mc1 -CD-soitin/putkietuvahvistin samoissa kuorissa! Hyvä jämäkkä ääni. Kaukosäädettävä, hopea. Hp. Kaapelit noin vuosi sitten ostettu, erittäin hyväkuntoiset. Hyväsaundinen 2.1-aktiivisetti. Hintapyyntö 160 . Krell KSL -etuvahvistin 90-luvun alusta. Kunto on siisti, sillä kaiuttimet ostettu vuoden alussa Hifihuoneelta. Elementit tehdaspakkauksissaan. Viilutetut MDF kotelot. Virheettömässä kunnossa. Oulu. 0400977063, hurpales@luukku.com Visaton Vox 200 -rakennussarja (2 kpl). Virheetön, balansoitu antoliitäntä. Hinta 330 . Puh. Yamaha NS-1000M -kaiutinklassikot. 050-4868934, AudioPhysic Yara Monitor -laatukaiuttimet. Vajaa vuoden vanhat. Hinta 1090 . Avalanche S17 -jalustakaiuttimet alkuperäisillä Avalanche II -vuolukivijalustoilla. Syvyyttä, dynamiikkaa ja äänenpainetta löytyy kotitarpeiksi. Puh. Hinta 380 . Puh. 0505971182 Pro-Ject RPM 9.1. Helsinki. Turku. Helsinki. 0503697390, oxy.gen@dnainternet.net HIFIEXPO 2010 6.-7.11.2010 mustat 2990,- viilut 3490,- www.seiren.fi Myydään Krell KRC -highendetuvahvistin 90-luvun alusta. Puh. Oulu. Kumpikin etukaiutin on vähän kärsinyt toisesta takakulmasta. Hinta 800 . Hinta 130 . Puh. Upeasti viimeistellyt (pianolakattu cherry), virheettömässä kunnossa olevat ja äänentoistoltaan erinomaiset lattiakaiuttimet. Salo. Hinta 650 . Pyynnöstä voin lähettää lisäkuvia. Hinta 350 . Electrocompaniet ECC-1 -cd-soitin. Linkistä lisätietoa: http://www.tnt-audio. Gravityn järeät metallijalustat ja 3 m / 5 m XLR-XLR välijohtopari. Nokia. Turku. Väri on kirisikka ja kunto erinomainen. Hinta Englannissa 212 puntaa. 750 . Viimeistelynä musta puuviilu. Soitin on ostettu käytettynä (demokäytössä olleena, vähän soitettu) uudenveroisena 12.7.10 Hifitalosta (sisältäen täyden takuun). Puh. Wolfson WM8740 24 bit 192 kHz stereo multi-bit sigma delta DAC. Bassopäätä tulee sen verran, että pieni huone tai kirjahyllysijoitus vaatinevat refleksien tukkimisen. 0405737720, j.kolistaja@gmail.com Weckstrom Compact -kaiuttimet. HIFI MAR K K I NAT NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänenja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. Director-kaukosäädin ja laadukas Trigon Volt-virtajohto samaan hintaan. Alkuperäiset laatikot oheistarvikkeineen ovat tallessa, joten lähettäminen onnistuu ostajan maksaessa kulut. Puh. Erinomainen ääni ja runsaat liitännät. 0408460210, anssi.lahtela@aina.net Arcam CD73 -cd-soitin. Jyväskylä. Subbari on uudempaa bertta-sarjaa ja menee alas 19 hertsiin notkumatta. 0400977063, hurpales@luukku.com Electrocompaniet ECP-1 levysoitin-esivahvistin, erittäin korkealuokkainen, sisältää MM/MC, siisti laite reilusti alle puoleen hintaan 550 Puh. Hinta 140 . Huippukuntoiset! Hinta 2600 . Säätövaroja riittää eri asennuksiin ja tiloihin, tarkemmat speksit löytyy www.genelec.fi. 0400577800, guiccii@gmail.com Consonance M-12 Mk.II -kaiuttimet. Ruovesi. Parannettu SL-versio, mm. Moitteeton toiminta, mutta kosmetiikassa puutteita. 0400977063, hurpales@luukku.com Wharfedale Opus 1 -kaiuttimet. AKG K-701 -kuulokkeet, alkuperäinen pakkaus, manuaali ja tarvikkeet löytyvät. Kaukosäädin, huollettu. 0400977063, hurpales@luukku.com Trigon Energy-vahvistin. Puh. Puh. Ei kakea. Mukaan Bosen UB-20 -seinäkiinnikkeet (2 kpl). Hinta yhteensä 250 , myydään myös erikseen. Lisätietoa QED:in sivuilta: http://www.qed.co.uk/168/gb/product/ speaker_cables/x-tube_400.htm. Ovh 560 , nyt 330 . 125 . com/products/m16i.php/. Käyttämättömät. Pori. 276,75 /pari, hinta 120 /pari. Pakettihintaan 250 . Hinta 1 800 . www.epos-acoustics. Suomalaiset kirkassointiset paketissa olevat laatukaiuttimet. Hinta 20 /kpl. esko.hyttila@kolumbus.fi Epos M16i -lattiakaiuttimet. airpersonality@gmail.com Analysis Plus Oval 12 -kaiutinkaapelit banaaniliittimillä. Suomessa metrihinta ilman terminointia ja liittimiä 288 . Helsinki. Pituus noin 2 metriä/kpl. Hinta 900 . Paikkakunta Isojoki. ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Mukaan 7000-416-kaukosäädinboksi, jolla saa subbarin jakosuotimineen irrotettua signaalitieltä ilman johtosirkusta. Virheetön, loistokuntoinen. com/casse/tempo3_e.html. Hinta 11 /kpl. Hinta 700 . Hinta 1000 . Lahti. Molemmat virheettömiä. Mustat, uudenveroiset. Kysy myös kaiutinjohtoja, myyn tarvittaessa kaiuttimien kanssa laadukkaat Audioquest Green tai TaraLabs Phase III TFA -johdot. Eivät vaan passaa omaan sisustukseen. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: HIFI-Mediat Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6401, faksi 010 778 6410, toimitus@hifimaailma.fi Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi Audio Analogue Bellini MKII -esivahvistin. Ovh. 0503547583, anssi_huttunen@hotmail.com Genelec 8040A-pari (harjattu alumiini) ja 7060B-subi tarpeineen. Hinta 4000 . Hinta 590 . MM/MC-phonokortti. Kuuntelu ja nouto Turusta tai ennakkomaksulla toimitus asiakkaan piikkiin. Puh
Pioneer PDR-609 CD-tallennin. Hinta 100 . 409607178, jlaukonm@welho.com www.hifikulma.fi European Loudspeaker 2010-2011-DALI IKON 6 MK2 · Taajuusvaste (+/-3dB): 39 - 30.000 Hz · Herkkyys (2,83 V/1 m): 89 dB · Impedanssi: 6 ohm. max.osterman@helsinki.fi Laadukas monikanavaienn (58 kanavaa) päätevahvistin. max.osterman@helsinki.fi . · Maksimi äänenpaine: 110 dB · Tehosuositus: 25 - 180 W · Jakotaajuus: 700/2.600/14.000 Hz · Basso/keskiäänielementti: 2 x 6.5" · Hybrididiskantti: 28 mm dome + 17 x 45 mm nauha · Mitat: 1000 x 190 x 355 mm · Paino: 17.8 kg · Värit: musta, pähkinä. Myos B&W CMC 2 keskikaiutin kiinnostaa. Helsinki. Puh. B&W CM1 on myos mahdollinen. (Piano-valkoinen 1490,-) 1290,FORSSA: Kartanonkatu 18 · 30100 FORSSA 03-4355 150 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 SALO: Turuntie 26 · 24240 SALO 02-733 8888 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 HIFIMAAILMA 7/2010 79. Jalustat mielellään mukaan. Värinä mielellään pianolakattu musta mutta muutkin värit käyvat. Ostetaan B&W CM5 -kaiutinpari
Tarjottu ja julkaistavaksi hyväksytty ja tilattu juttuaineisto julkaistaan pääsääntöisesti sillä ehdolla, että Hifimaailma-lehti ja sen kustantaja saa siihen vapaan käyttöoikeuden ilman erilliskorvausta. 7.1-kaiutinjärjestelmässä on A: 3 kaiutinta edessä, 1 kummallakin sivulla ja 2 takana B: 5 kaiutinta edessä ja 2 sivuilla C: 5 kaiutinta edessä ja 2 takana D: 2 pääkaiutinta, 2 keskikaiutinta, 2 sivuilla ja 1 takana HIFIVISA Testaa hifitietosi! Katso vastaukset sivulta 82 Osallistu lukijakyselyyn ja voita Panasonic TX-P46S20E -plasmatelevisio. Hifimaailman kirjoituksia ja kuvia ei saa käyttää eikä lainata, ei edes osittain, muutoin kuin lehden toimituksen ja/tai kustantajan luvalla. Hifimaailma WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvomme 1 090 euron arvoisen Panasonic TX-P46S20E HYVä OSTOS -plasmatelevision. Hifimaailma Hifimaailma TESTIVOITTAJA ASIAKASPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset hoituvat helpoiten soittamalla suoraan asiakaspalveluumme. Tilaus laskutetaan tilauksen alkaessa ja aina uuden tilausjakson alussa. Kaikki tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.) ilman vahingonkorvausvelvollisuutta. VUOSIKERTA: 8 NUMEROA 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA YLEISTÄ ASIAA TEKSTISISÄLLÖSTÄ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamaltaan aihealueelta. 1. Palvelut ovat käytettävissänne myös internetissä www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) tai voitte olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@hifimaailma.fi TILAUSHINNAT 2010 6 kk kestotilaus 31 euroa. Sata wattia on yhtä paljon kuin A: 10 dBW B: 20 dBW C: 100 dBW D: 1000 dBW 2. A: DLNA B: WLAN C: PnP D: S/PDIF 3. TIETOSUOJA Hifimaailma-lehden tilaajat ovat lehden julkaisijan ja kustantajan asiakasrekisterissä, ja tietoja voidaan käyttää asiakassuhteen normaaliin ylläpitoon ja hoitoon. 12 kk määräaikaistilaus 64 euroa. Tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien julkaisemisesta ei makseta erillistä korvausta ja lähettäessään edellä mainitun materiaalin lehdelle, katsotaan tekijän luopuneen niiden tekijänoikeuksista. Jos uutta tilausjaksoa ei ole vielä maksettu, päättyy tilaus jo saatuun numeroon, mutta tilaajalta veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimittujen lehtien hinnat irtonumerohinnoin. Mikä asetus televisiossa säätää valkoisen huippukirkkautta. Ulkomaantilauksien postimaksulisä + 24 euroa. TILAUSTEN SÄÄNNÖT Määräaikaistilaus on tilaus, jossa lehteä toimitetaan määräaikainen tilausjakso (6 tai 12 kk) alkaen ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja päättyen siitä alkaen sovitun aikajakson loppuun. Miksi kutsutaan protokollaa, jolla musiikkia jaetaan lähiverkossa. Tämä voidaan tehdä puhelimitse, internetissä tai lehden palvelukupongilla. Tilaus maksetaan tilauksen alkaessa. Digitaalikaapelin impedanssi on A: 16 ohm B: 50 ohm C: 75 ohm D: 110 ohm 4. 12 kk kestotilaus 59 euroa. Peruutus astuu voimaan kahden viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Kustantajalla on oikeus käyttää ja luovuttaa tietoja suoramarkkinointitarkoituksiin, mikäli tilaaja ei sitä erikseen kiellä. Hifimaailma TESTIMENESTYS Hifimaailma SUOSITTELEMME Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE 80 HIFIMAAILMA 7/2010. Uusi tilaus (määräaikainen tai kestotilaus, myös kestotilauksen uusi tilausjakso) voidaan kuluttajasuojalain (KSL 6:15) perusteella peruuttaa kuluitta 14 vuorokauden kuluessa tilausvahvistuksen ja/tai tilausta koskevan laskun vastaanottamisesta. Toimitettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. Tilaus jatkuu pääsääntöisesti aikaisemmin maksetun tilausjakson loppuun. Hifimaailma ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin (artikkelien, kirjoitusten ja kuvien) säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, kunnes tilaaja katkaisee, peruuttaa tai muuttaa tilauksen määräaikaiseksi. 6 kk määräaikaistilaus 33 euroa. Hifimaailma ei takaa lehdessä julkaistujen artikkeleiden, rakennusselosteiden ja/tai ohjeiden täydellistä virheettömyyttä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi. A: Kirkkaus B: Kontrasti C: Gamma D: Värilämpötila 7. SuperSpike-kaiutinpiikki ei A: vaikuta koskaan ääneen B: jätä jälkiä lattiaan C: toimi lattiakaiuttimissa D: toimi jalustakaiuttimissa 8. A: 23,976 Hz B: 25 Hz C: 28 Hz D: 29,97 Hz 6. Hifimaailma ei myöskään vastaa taloudellisesti julkaisemisensa artikkeleiden mahdollisten virheiden ja/ tai testitulosten aiheuttamista vahingoista. Määräajan jälkeen tilaaja on velvollinen maksamaan jo saamiensa lehtien hinnan. Mikä seuraavista ei ole yleisesti käytössä oleva kuvanpäivitystaajuus. Laajakaistaelementti A: luo laajan stereokuvan B: toistaa lähes koko kuuloalueen taajuuskaistan C: toistaa bassoalueen laajasti D: laajentaa kaiuttimen diskanttitoistoa 10. Kuinka monta kuvapistettä on Full HD -näytössä. Puhelin: 010 778 6400 (arkipäivisin klo 816). Lehteen ja sen internetsivuille lähetetyt palautteet, viestit ja mielipiteet voidaan toimituksen harkinnan mukaan julkaista lehdessä toimituksellisessa tarkoituksessa, ellei viestin tai mielipiteen kirjoittaja ole sitä erikseen kieltänyt. A: 1280x720 B: 1920x1020 C: 1920x1200 D: 2560x1600 5. Hifiherrojen Stuart ja Boothroyd omimmat alueet ovat A: psykologia ja dsp B: teollinen muotoilu ja dsp C: psykoakustiikka ja teollinen muotoilu D: dsp ja nmt 9. Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ja tilausmaksu laskutetaan määrätuin laskutusvälein (6 tai 12 kk) voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan jakson pituisen määräaikaistilauksen hinta
Ei tosin tarvitse olla kummoinen mittarihifisti huomatakseen, että meikäläisen stereokuvaelämys (hassuilla laseilla tai ilman) on nyt sitten aikamoista subjektivismia ja psykoakustiikkaa. Olen ollut kohtuullisen tyytyväinen hankintaani. Raukka kun ei tiennyt missä asunnossa se hifisti luuraa. Edellisestä kappaleesta ehkä selvisi, että hifipuolikin alkaa allekirjoittaneella olla kuosissa. Aavistuksen koomista on tosin se, että kotiteatterin virkaa olohuoneessani toimittaa tällä hetkellä yksinäinen aktiivikajari. Rulla/tension/pull-up -kangasta en viitsinyt ostaa näkyy se kuva seinälläkin. Yksi oli ihan laittanut kiitoskirjeenkin rappukäytävään. Soitin olisi vain mitä ilmeisimmin ollut kohtuullisen ripeä toiminnoissaan, ja olisihan siinä ollut tuiki tärkeät äänen analogiset 7.1-ulostulot. Kaiutinsetupissani takaraivoa kivistää ehkä aavistuksen ajatus siitä, että ruoho voisi olla vihreämpää jossain toisaalla siis monikanavan (2.0) suunnassa. PPS. No, laitteisto on nyt siis olemassa! Ostin kuin ostinkin sen videotykin. Pyrin helppouteen, ja tietty mobiilius nykyaikaisessa nomadistisessa yhteiskunnassa on vain eduksi. K OLU M N I Hifistelyn sietämätön helppous harrastukseni eilen, tänään ja nyt H ei, minä tässä taas (nimi muutettu)! Ajattelin vähän päivitellä laitteistoani ja tätä harrastusta yleensäkin. Toisaalta muistan kyllä kirkkaasti jonkin hifijulkaisun jutun, jossa hypetettiin jotain vanhaa, mutta varsin herkkää monosysteemiä. Rahansäästöä tuo se, että pömpeleitä on vain yksi. Joo, ostin kuulematta. 3D:stä tuli sellainen mieleen, että ostin melkein 3D-Blu-ray-soittimen. PS. Toisaalta kuva on iso ja tarkka, ja tykki on siinä mielessä kätevä, että sitä kanniskelee mieluummin kuin 65-tuumaista plasmaa. Tosin pari asiaa vaivaa: liikeresoluutio saisi/voisi olla parempi, ja laitteen komponenttiliitäntä ei oikein ymmärrä Wiin virtuaalikonsolin NES-pelien päälle. Ehkä olen Old School! Lopuksi ilmoitusasia: kävin Habitaressa. No, asiasta kolmanteen, kaiuttimen ääni aukeaa kovempaa soitettaessa, joten naapuritkin ovat saaneet nauttia hankinnastani. En ole Laihialta, vaikka se hieno mesta noin konseptitasolla onkin! Tommi (nimi muutettu) on hifilaitteiden ostamisen puoliammattilainen, joka on urallaan ostanut melkein jo useita laitteita ja muutamia ihan oikeastikin. HIFIMAAILMA 7/2010 81. Jos pieni harhailu sallitaan ja hifiinhän se kuuluu niin kummallista oli se, että kohtuuhintaiseen sovinistien edustusautoon pääsi jokainen lippispäinen tyhjätasku säätämään, mutta alakerran pikkusporttiin (kissaeläinembleemi taisi olla) sisäänpääsy oli rajattu köysin... Sen diskantin piti kyllä olla suuntaava. Eli jos bongasit jollain ständillä näsäviisaan viisastelijan, niin se olin minä! Aivan, juuri SE tyyppi. Karua! No, olihan siellä messuhallissa hifiäkin, mutta tällä kertaa täytyy sanoa, että oli mukava palata kotiin oman setin pariin ja vaihtaa kajarin RCA-piuhat toiseen äänilähteeseen, hyppiä johtosotkun yli (liian rajoittuneet johdotukset) ja laittaa itse harkiten kasattu laitteisto tulille. Minulla ei siis ole kolmiulotteisen kuvan esittämiseen kykenevää näyttölaitetta eikä varmasti vähään aikaan tulekaan. Epäilin jonkin verran kauppiaan myyntipuheita harmonikkadiskantin auvoisuudesta. Eipä silti, olisihan se mukavaa, jos minullakin olisi taakkana 3D-ominaisuudella varustettu jättitöllö. Onneksi todellisuus ei vastannut pahimpia pelkojani..
Mitä saa markettihinnalla ja miten pitkälle perussoittimella pärjää harrastaja? Hifivisan oikeat vastaukset 1B, 2A, 3C, 4B, 5C, 6B, 7B, 8C, 9B, 10A Tee itse huipputason putkivahvistin. 35.2-sarjan laitteissa on muutamakin harrastajalle mieluisa piirre. Vertailussa reilun satasen Blu-raysoittimet. TU LO S S A S EU RAAVASS A NU MER OSS A HIFImaailma 8 / 2 0 10 I L M ES T YY 26 . Aina ei ole tarvis hankkia pientä ja siroa. 1 1 . Äijäsubwooferien vertailutesti. Testasimme kohtuuhintaiset subbarit, joilta voi odottaa runsaasti painetta, ulottuvuutta ja potkua. Music Hall kuuluu niihin laitevalmistajiin, jotka pyrkivät keskittymään vain oleelliseen ja pitämään siten hinnan tiukasti kurissa. Revenge-sarja täydentyy pentodikytketyllä F2a- tai EL34-putkea käyttävällä single end -vahvistimella. Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi 82 HIFIMAAILMA 7/2010
V-sarja toimii moitteettomasti joko aloittelevan hi stin tai kotiteatteriharrastajan kaiuttimena. Onko sinulla jo Mercury V? Mercury V on viides versio legendaarisesta Tannoy Mercury-sarjasta ja on vihdoinkin saapunut Suomeen! Parannettu ja tyylikkäämpi kotelo yhdistettynä erinomaisiin akustisiin ominaisuuksiin takaavat erinomaisen hinta-/laatusuhteen. Sarja koostuu jalusta- ja lattiakaiuttimista sekä seinälle asennettavasta takakaiuttimesta. Hinnat alk. 199/pari Mareksound Oy Sulkapolku 3 00370 HKI puh: +358 40 538 7266