H IF IM A A IL M A 7|2 19 KULTAKORVIEN SYYNISSÄ MAGNEPAN 30.7 | LAADUKAS PIKKU-DAC: CHORD QUTEST 07 |2 01 9 11 ,9 € SONABIN JALANJÄLJISSÄ JÄREÄMPI JALUSTAMONITORI LARSEN 6.2 -KAIUTTIMET GENELEC S360 SAM REFERENSSISARJAN CD JA DAC PRO-JECT CD BOX RS2 T & PRE BOX RS2 DIGITAL ALLE TONNIN KAIUTTIMET 11 KAIUTTIMEN SUURVERTAILU 133477_.indd 1 28.10.2019 14.08.22
KYSY LISÄÄ! EISA-VOITTAJAT AUDIOKAUPASTA KEF R11 5299€ KEF LSX 1299€ SVS SB3000 1499€ H E L S I N K I O U L U T A M P E R E 133820_.indd 2 28.10.2019 11.12.42. AUDIOKAUPPA TOTEUTTAA MYÖS LAADUKKAITA YRITYSRATKAISUJA
Skeptinen saa ja pitääkin olla, mutta miksi vaikkapa paljon parjattuja virtasuotimia tai värinänvaimentimia pitäisi tyrmätä kokeilematta. /tilaa PÄÄTOIMITTAJA Mauri Eronen mauri.eronen@hi maailma. 020 7354 130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min. ENNAKKOLUULOITTA HARMAALLE ALUEELLE 133823_.indd 3 28.10.2019 14.23.53. Highend-sivujen yhteyteen sijoitetulla palstalla Jussi kokeilee ennakkoluulottomasti tarvikkeita, joiden toimintamekanismista tai hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä. MAURI ERONEN | PÄÄTOIMITTAJA Joillekin säpinä palaa yhtäkkisestä orgaanisesta inspiroitumisesta, joka saattaa saada alkunsa pienestäkin kipinästä, eikä sen mekanismia oikein pysty selittämään. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Aikakauslehtien liiton jäsen OSOITE Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.hi maailma. Skeptinen saa ja pitääkin olla, mutta miksi vaikkapa paljon parjattuja virtasuotimia tai värinänvaimentimia pitäisi tyrmätä kokeilematta. Tavoitteena on saada elimistöön jonkinlainen kemiallinen reaktio rikkomaan status quo. Avustajamme Jussi Arvio on ottanut kontolleen pienen kokeiluluontoisen kuukauden varuste -juttutyypin. 13. Milloin vaivaa kaamosmasennus tai muut mielialanvaihtelut, milloin aiemmin rakas harrastus ei jaksakaan enää napostella. Lähteenä voi olla kauankin aikaa sitten ohimennen kuultu juttu, joka sattumalta juolahtaa mieleen jossain toisessa yhteydessä. puh. www.hi maailma. www.eisa.eu” PÄÄKIRJOITUS M yrskyt ja suvantovaiheet tunkeutuvat kaikkiin elämisen osa-alueisiin. vuosikerta, 8 numeroa vuodessa Hi maailma on arvostetun Expert Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Parhaimmillaan kokeilu on mahdollista kokonaan ilman lisähankintoja. KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia. Jos sinulla, lukijamme, on ideoita tilpehööreistä, jotka voisivat mahdollisesti inspiroida kanssaharrastajaasi, lähetä siitä vinkki sähköpostitse osoitteeseen toimitus@hi maailma. Etenkin, jos kokeilusta ei ole mitään haittaa (eli jos kokeilu on vaarallinen tai vie vararikkoon). Hi maailma kuuluu EISAn hi ja kotiteatteriäänentoistopaneeliin. Pro-Jectin da-muunnin Pre Box RS2 Digital tarjoaa lukemattoman määrän äänen käsittelyyn vaikuttavia valintoja, joiden eri kombinaatioilla hi sti saa viihdytettyä itseään monta viikkoa. ULKOASU Antti Pihlajaniemi AVUSTAJAT Jussi Arvio | Jaakko Eräpuu | Matti Hermunen | Heikki Kivelä | Matti Komulainen | Mikael Nederström | Kari Nevalainen | Pekka Tuomela JULKAISUJOHTAJA Laura Luoma KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki LEVIKKIMYYNTI Riitta Elovaara PAINOPAIKKA Kroonpress AS ISSN 1796 6507 ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia. Jotkut lääkitsevät masennusta kirkasvalohoidoin (silmiin tai jopa korviin), tylsyyttä piristein tai lääkkein, suhteita roolileikein tai harrastusta uusia leluja hankkien. . Joku aloittaa liikunnan. Hi ssä säpinää voi helposti pitää yllä ennakkoluulottomalla kokeilulla
SISÄLTÖ TESTI 14 PRO-JECT CD BOX RS2 T & PRE BOX RS2 DIGITAL Itävaltalaisen Pro-Jectin vaatimattomana tavoitteena oli valmistaa maailman paras cd-pyöritin. Trafomatic näyttää, että sillä on edelleen paikkansa modernin tekniikan maailmassa. 133824_.indd 4 28.10.2019 14.32.44. 40 TRAFOMATIC EXPERIENCE TWO MK II -PUTKIVAHVISTIN Klassinen pääteputki 300B on ollut olemassa jo 90 vuotta. Nyt se on saatavilla tyyliltään sopivan da-muuntimen kanssa. RAPORTTI 08 VILJANDIN KULTTUURIAKATEMIA, VIRO Viljandin Kulttuuriakatemian musiikkistudio on sekä opinahjo että kokeellisten projektien äänilaboratorio. TALLENTEET 38 ÄÄNILEVYPOIMINNAT Musiikkia tehdään monenlaisilla kokoonpanoilla. 68 CHORD QUTEST -DA-MUUNNIN Tuore EISA-voittaja on ohjelmoitavan fpga-piirin ympärille tehty da-muunnin, joka suoriutuu tehtävästään paremmin kuin hyvin. HIGHEND 14 18 44 HERMUSET: GENELEC S360 SAM & 7380A SAM Genelecin S360-jalustamonitori kykenee hetkellisesti koviin äänenpaineisiin. Subbarin kanssa reservit vain kasvavat, mutta kaksikon ykköspointti ei suinkaan ole möykkä. VERTAILU 18 LATTIAKAIUTTIMET 700–900 € Edullinenkin lattiakaiutin tarjoaa usein jalustakaiuttimeen verrattuna etuja, kuten suuremman herkkyyden ja ulottuvamman bassotoiston. Sooloilu on yhden paras metodi, toisille taas bändi on luovin työyhteisö kehittää ideoita. 58 KUUKAUDEN VARUSTE: IFI POWER STATION & AC IPURIFIER Hifiensä virtahygieniaa arvostavalla on kissan päivät. Testasimme 11 alle tonnin mallia. Poimimme runsailta markkinoilta kokeiluun iFin tuoreen jatkojohdon ja erillisen vaihtovirtasuodattimen. 54 MAGNEPAN 30.7 -KAIUTTIMET Amerikkalainen Magnepan on vuosien varrella oivaltanut olennaisen asian: älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. 50 SILLÄ KORVALLA: MOONRIVER MODEL 404 -INTEGROITU VAHVISTIN & LARSEN 6.2 -KAIUTTIMET Ruotsalainen hifikaksikko nojaa vuosikymmenten kehitystyöhön, mikä näkyy huolitellussa olemuksessa ja kuuluu äänenlaadussa. VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 06 TUOTEUUTISET 36 KOLUMNI 66 LEVYARVOSTELUT 74 TULOSSA 44 68 HAASTATTELU 60 HIFIHARRASTAJA: PENTTI AALTO Ahvenanmaalainen Pentti Aalto on pitkän linjan hifiharrastaja, joka ei epäröi esittää mielipidettään tai pelkää olla audio-poliittisesti epäkorrekti, kun hänestä siltä tuntuu. Kuuntelimme porukalla lippulaivamallin viimeisimmän version
133821_.indd 5 28.10.2019 11.33.45
Sovelletulla dsp:llä ja sitä ympäröivällä piirillä on iFin mukaan suuri vaikutus suorituskykyyn. Da-muunnin tukee usb-liitännällä maksimissaan 32 bitin ja 384 kilohertsin pcm-ääntä sekä 11,2 megahertsin dsd:tä. Qualcomm QCC5100:n mukana tulee myös da-muunnin, mutta ZEN Bluessa on iFin omat erilliset digitaaliset ja analoPIENI BLUETOOTH-STRIIMERI BUDJETTIHINNALLA HINTA: 1 199 € LISÄTIEDOT: DENON.FI HINTA 149 € LISÄTIEDOT IFI-AUDIO.COM & TUR-PEX.COM Denonin uusi PMA-150H-vahvistin on varustettu muun muassa usb-dacilla, fm-virittimellä, wifi-yhteydellä, bluetoothilla, Apple AirPlay 2:lla ja Spotify Connectilla. PMA-150H on juuri tullut myyntiin Suomessa. ZEN Bluessa on uuden sukupolven Qualcomm QCC5100 -siru saapuvan datan käsittelemiseen. Lisäksi siinä on kuulokevahvistin 6,3 millimetrin lähdöllä ja säädettävällä kolmiportaisella impedanssivalitsimella käytettävän kuulokkeen mukaan. ZEN Bluen pitäisi olla myynnissä tämän numeron ilmestymisen aikoihin, ja sen alustava hinta Euroopassa on 149 euroa. Sisään tuleva signaali voidaan viedä laitteen läpi dacin ja analogiannon kautta tai digitaali–digitaali-muodossa. DENONILTA KOMPAKTI JA MONIPUOLINEN INTEGROITU 133822_.indd 6 28.10.2019 14.06.57. 06 Brittimerkki iFi on päättänyt lanseerata uuden valikoiman korkealaatuisia mutta erittäin edullisia, työpöydälle sopivia laitteita alumiinikotelossa. Puheohjauskin onnistuu, sillä tuettuna ovat Amazon Alexa, Apple Siri ja Google Assistant. Valmistaja kertoo menneensä pitkälle piirikytkennän kehittämisessä hyvän bluetooth-äänenladun varmistamiseksi. Digiulostuloina on optinen ja koaksiaalinen. Analogisia ottoja on kaksi rca-muodossa ja digitaalisia neljä: kaksi giset asteet. Sisäänrakennettu HEOS-monihuoneteknologia mahdollistaa synkronoinnin eri laitteissa ja pääsyn paikallisiin musiikkikirjastoihin. Käytännöllisesti katsoen kaikki mahdolliset lähdelaitteet on katettu niille korkeimmalla bluetooth-resoluutiolla. Valmistajan mukaan sen tuore ZEN Blue on maailman ensimmäinen bluetooth-vastaanotin, joka tukee kaikkia uusimpia 24-bittisiä hires-koodekkeja laadukkaan suoratoistoon tarpeisiin, olipa lähteenä sitten älypuhelimet, tabletit tai tietokoneet. Laite tukee kaikkia uusimpia korkean resoluution bluetooth-äänimuotoja mukaan lukien Qualcommin aptx hd, Sonyn ldac ja Huawein hwa. Mukana ovat suoratoistopalvelut, kuten Amazon Music, Spotify, TIDAL, TuneIn, SoundCloud, Napster ja Deezer. Vahvistintehoa PMA-150H tarjoaa 70 wattia per kanava neljään ohmiin. ZEN Bluessa on myös muisti seitsemälle bluetooth-laitteelle. optista, yksi koaksiaalinen sekä usb-a ja -b. Laitteen kansija pohjalevy ovat viisi millimetriä paksua alumiinia ja näyttö tyyppiä oled. Rca-lähdöistä onnistuu kytkentä vahvistimelle tai aktiivikaiuttimille
Lisäksi HINTALUOKKA 3 000 – 5 500 € LISÄTIEDOT LINNPRODUCTS.CO.UK & LINN.FI HINTA 1 499 € LISÄTIEDOT PROJECT-AUDIO.COM & AH-HIFISYSTEMS.FI HINTALUOKKA 590 – 1 350 € LISÄTIEDOT FOCAL.COM & KRUUNURADIO.FI likuitu–alumiiniäänivarsi on tässä mallissa parempi esimerkiksi vaimennukseltaan kuin alkuperäisessä, ja varren molempiin suuntiin kitkaton ripustus on päivitetty Pro-Jectin kalliimpien CC EVO -äänivarsien tasolle. Liuskekiveltä näyttävä kartio koostu Focalin kehittämistä uusista materiaaleista: kestomuovipolymeeristä ja kuitukankaasta kierrätetyllä hiilikuidulla. Linnin omalla ohjainsovelluksella pääsee selaamaan ja valikoimaan uutta musiikkia Tidalista ja Qobuz’sta, ja tukea saavat myös Apple AirPlay, Spotify, Roon, bluetooth sekä 24-bittinen hires-audio. Series 3 tulee myyntiin Linnin tuotteita myyvissä liikkeissä vuonna 2020. TUOTEUUTISET 07 Skotlantilainen highend-valmistaja Linn yllättää sisustusystävällisellä ja langattomalla Series 3 -kaiuttimella. Uudet Chora-mallit ovat jo saatavilla Suomessa kolmella eri viimeistelyllä: musta, tumma puu ja vaalea puu. 806-jalustamallille on saatavilla oma jalustansa kohtuulliseen 99 euron parihintaan. Linnille tyypillisesti hinta ei ole huokeimmasta päästä: alustavan tiedon mukaan yli 3 000 euroa yhdestä kaiuttimesta ja yli 5 500 euroa stereosysteemistä. Veikeän näköistä kaiutinta voidaan ohjata älylaitteella tai kuudesta painikkeesta. Myös ääniohjaus on mahdollinen. Ensimmäisissä yksilöissä on Harrodsin kullanvärinen suojus, mutta kaiuttimen saa myös kromisuojalla. Televisiolle mukana on hdmi arc -liitäntä. Lisäksi soittimen apurunko on painavampi ja jäykempi, ja se eristää levylautasen ja äänivarren moottorista ja plintistä. The Classic EVO on juuri tullut saataville Suomessa. Vastapaino on vaimennettu elastomeerilla. Tekniseltä toteutukseltaan hihnavetoinen The Classic EVO lainaa ominaisuuksia valmistajansa ultra highend -soittimesta 175 Vienna Philharmonicista. Atsimuuttija vta-säätöjen ansiosta muutkin rasiat sopivat. Valmistajan mukaan tällä yhdistelmällä saavutetaan hyvät vaimennusominaisuudet, riittävä jäykkyys ja toivottava keveys. Uutuussoitin on varustettu tasokkaalla Ortofon Quintet Red -mc-äänirasialla. Päärungon ja kansilevyn välissä on kuusi elastomeerikuulaa. LANGATON DESIGNKAIUTIN LINNILTÄ LÄHTÖTASON UUSI STANDARDI 133822_.indd 7 28.10.2019 14.07.10. Kartion luvataan takaavan tasapainoisen ja dynaamisien keskialueen toiston. Chora-sarjaan kuuluu 826ja 816-lattiamallit sekä 806-jalustamalli. Myös Classic EVOn yhdeksän tuuman hiiKLASSIKON EVOLUUTIO Choruksen tilalle tullut Chora-mallisarja jatkaa Focalin pyrkimystä kehittää kaiuttimia, jotka ovat paitsi laadukkaita myös hinnaltaan laajemman kohdejoukon saavutettavissa. Uusissa kaiuttimissa uutta on kotelo, viimeistely ja kaiutinelementtien kartiot. Pro-Ject The Classic EVO jatkaa siitä mihin palkittu The Classic jäi säilyttäen kuitenkin edeltäjänsä lämpimän ja mukaansatempaavan äänimaailman. Kaikki edellä mainitut ovat bassorefleksikaiuttimia, ja niiden diskanttielementtinä toimii TNF-aluminiini–magnesiumkalotti. Kyseessä on nykyaikainen langaton kaikki yhdessä -kaiutin, jonka tekniikka nojaa Linnin omaan, alun perin Klimax-systeemiä varten kehitettyyn Exakt-teknologiaan. Esimerkiksi 300-millimetrisen alumiinisen levylautasen kohinaton ripustus on suoraan huippumallista samoin kuin tarkkuustyönä alumiinista työstetty apulautanen, joka edelleen parantaa eristystä elastomeerivaimennetun levylautasen ripustuksesta
Tv-monitoria voidaan käyttää myös lisänäyttönä, kun studiossa opetetaan: äänipöydän monitorien näkymä saadaan välitettyä ruutuun. 08 ÄÄNIAMMATTILAISTEN HAUTOMO RAPORTTI | VILJANDIN KULTTUURIAKATEMIAN MUSIIKKISTUDIO, VILJANDI, VIRO TEKSTI JA KUVAT MATTI KOMULAINEN Mihkel Pajupuu työskentelee Digidesign C24 -tiskillä. 132971_.indd 8 28.10.2019 13.09.01. Studiosta on videoyhteys yläkerran saliin äänitystilanteissa
Pääsykoe taloon on monivaiheinen. 132971_.indd 9 28.10.2019 13.09.34. Riikassa Pajupuu palvelustovereineen osallistui sitten konkreettisesti kylmään sotaan: – Lähetimme päivystysvuorollamme viestejä, joista osa oli aitoja ja osa RAPORTTI | VILJANDIN KULTTUURIAKATEMIAN MUSIIKKISTUDIO, VILJANDI, VIRO Viljandin Kulttuuriakatemia kouluttaa luovan alan eri toimijoiden ohella äänitekniikan ammattilaisia. Siihen aikaan se oli nimeltään Hotel Latvija, Pajupuu muistelee. Äänitekniikan linja kiinnostaa laajasti. Hakijoita on vuosittain 60–80, joista valitsemme kahdeksan opiskelijaa kullekin vuosikurssille, summaa Mihkel Pajupuu linjan vetovoiman. Se mittaa paitsi yleistietoja äänialasta myös erilaisia valmiuksia toimia audiotyössä. Kuten vastaavissa laitoksissa Oslosta Wieniin, Viljandin Kulttuuriakatemiassa tarjotaan saman katon alla laaja skaala linjoja alan organisaatio toiminnasta musiikin sekä näyttämötaiteen opetukseen. Muistan edelleen lähes kaikki kirjaimet. Hän palveli maanmiestensä tavoin neuvostoarmeijassa kylmän sodan vuosina 1982–1984. – Aluksi hakijat haastatellaan perusteellisesti. Tuolloin studiossa myös harjoiteltiin. Jo lähtökohtaisesti kommunikointi studioon äänittämään tulevien muusikoiden kanssa on siten helpompaa. Ääniteknikon täytyy lisäksi harjaantua nopeaan vaihtoehtojen ja ratkaisujen analysointiin samoin kuin päätöksentekoon työprosessin aikana. Neuvostokaudella kivitalossa toimi armeijan kutsuntavirasto. Tarton yliopiston alaisuudessa toimivassa opinahjossa annetaan korkeakoulutasoista opetusta myös videoja audiotekniikassa ainoana koko Virossa. RAPORTTI 09 ÄÄNIAMMATTILAISTEN HAUTOMO – Ääniteknikolle on valtavasti hyötyä siitä, jos hän on itsekin muusikko. Brittiläinen muusikko ja Mercury-palkintoehdokas Sam Lee yhtyeineen hioi ohjelmaansa sekä kahdelle festivaalikeikalle että yleisölle avoimiin workshop-tilaisuuksiin. Alun perin komean kaupunkikartanon rakennutti muuan liikemies itselleen jo Viron ensimmäisen itsenäisyyden kaudella 1900-luvun alkupuolella. Siihen aikaa kaikki hoidettiin radioitse, kun tietokoneita ei ollut. Sille pyrkii aloituspaikkoihin nähden noin kymmenkertainen määrä hakijoita vuosittain. Siksi meidän opetusohjelmamme edellyttää osallistumista yhtyetoimintaan jonkun instrumentin soittajana toisesta vuosikurssista eteenpäin, Pajupuu kertoo. Instrumentin hallinta, laulutaito, bänditoiminta ja vastaava osaaminen katsotaan eduksi. Lisäksi testataan musikaalisuutta, Pajupuu erittelee. – Kilpailu teknologiapuolelle on melkoisen kova. kansainvälisen Viljandi Folk Music Festivalin aikana heinäkuussa 2019. Sitten meidät siirrettiin Riikaan Baltian-alueen päämajaan, joka sijaitsi lähellä nykyistä Radisson Blu -hotellia kaupungin keskustassa. A udio-osaajia koulutetaan Viljandissa, keskisessä Virossa. Siihen aikaan pytinkiin ei mielellään astuttu. Opiskelimme ensin morsetusta puoli vuotta armeijan tukikohdassa Kaliningradin liepeillä. Hifimaailma tutustui Kulttuuriakatemian musiikkistudioon 27. Talon musiikkistudio on sekä opinahjo että kokeellisten projektien äänilaboratorio. Paikkoja esitteli ääniteknikko Mihkel Pajupuu. Aselaji tuki hänen tulevaa ammattiaan. Siinä tutkitaan hakijan henkilökohtainen tausta sekä kiinnostus ja motivaatio alaan. Samassa yhteydessä opiskelijakandidaatti voi tuoda esiin mahdollisia aiempia taitojaan ja töitään. – Olin mukana radioviestinnässä. OPPIA ELÄMÄN KORKEAKOULUSTA Viljandin kulttuuriakatemian äänilaboratorio löytyy Viljandin keskustasta osoitteesta Jakobsoni 14. Nuo ajat ovat myös Pajupuun henkilökohtaista historiaa, joka kouli miestä monin tavoin nykyiseksi monitaituriksi. Viljandista valmistuukin joka vuosi joukko uusia ammattilaisia vaikkapa studioteknikoiksi tai äänitarkkailijoiksi. Hänellä on paitsi muusikkotaustaa myös hifilaitetuntemusta vuosikymmenien ajalta – ja sen myötä poikkeuksellisen laaja perspektiivi työhön Kulttuuriakatemian opettajana. – Työskentely aidossa työympäristössä niin studiossa kuin vaikkapa konsertin tai festivaalin livepuitteissa edellyttää hyvin usein stressaavien tilanteiden ja ulkoisen paineen hallintaa, Pajupuu kuvailee
Olemme kuin veriveljiä ja tapaamme joka vuosi, Pajupuu kertoo. Se oli tuore tuulahdus lännestä! Pajupuu muistelee. Etenkin länsimaisia levyjä saadakseen piti tuntea oikeat jakelukanavat: – Levyjen saaminen oli kimuranttia. Sen myötä entusiasti saattoi hankkia kolmesta neljään pitkäsoittoa kuukauden tienestillä. Pajupuun kasarmi sijaitsi syrjässä keskustasta, joten sinne oli mentävä johdinautolla. Uusi lp-levy maksoi Pajupuun mukaan 50 ruplaa keskivertopalkan ollessa Virossa tuolloin 150–200 ruplaa kuussa. Emme voineet mennä mihinkään omin päin. Heidän piti sen perusteella olettaa, että koko ajan oli meneillään jotain toimintaa, hän paljastaa. Referensseiksi noilta ajoilta on jäänyt kolme albumia: ensihankinta Genesisin ...And Then There Were Three... Musiikki oli noihin aikoihin niin ikään eri asemassa kuin tänään. 132971_.indd 10 28.10.2019 13.09.59. Sen rinnalla hän aloitti soittamisen paikallisbändissä lähellä Rakverea edistyen opinnoissaan niin, että sai pestin tunnetun ja edelleen aktiivisen laulajan Marju Länikin säestyskokoonpanossa. Ne saivat minut tuntemaan, että elämä on elämisen arvoista, eikä tunne ole hiipunut vuosien saatossa, Pajupuu sanoo. – Pidän edelleen yhteyttä joihinkin kavereihin, joihin tutustuin armeijassa. Kiertueilla tulivat tutuksi muun muassa Ukraina, Moldova, Azerbaidžan, Kirgisia, Jakutia, Siperia ja Amur. Länikiä kuunneltiin kautta Neuvostoliiton, joten keikkoja riitti. – Kiertäminen Neuvostoliitossa ei ollut niin hohdokasta kuin mitä kuvittelimme lännessä keikkailevien bändien kuvioista. Mutta tietysti se oli suhteellisen sivistynyttä touhua verrattuna vaikkapa palveluun panssaridivisioonassa keskellä ei mitään jossain Venäjän takamailla, hän toteaa. 10 harhautusta Naton radistien hämäämiseksi. (1978) sekä Yesin Going for the One (1977) ja Bostonin Don’t Look Back (1978). Siltikin se oli hienoa ja nautittavaa aikaa vaatimattomista puitteista huolimatta, Pajupuu muistelee. – Olihan noita levyjä loppujen lopuksi aika paljon, mutta nuo kolme lp:tä muuttivat elämäni kertaheitolla. Nyt kun Viljandin Kulttuuriakatemialla ja Riikan musiikkiakatemialla on yhteistyötä, Pajupuu matkustaa usein kaupunkiin työn nimissä: – Muistan miten suhasimme niillä perkeleen trollikoilla puolitoista vuotta kuin vankilassa. Hän toimitti meitä kiinnostavia levyjä tilauksemme mukaan. Sen lisäksi noista ajoista jäi ystäviä. Homma toimi niin, että nauhoitin älppärin kasetille neuvostoliittolaisella Majak-dekillä, jolla sai aikaan kohtalaisen laadukkaan äänitteen. Kaksivuotisen armeijan jälkeen Pajupuu palasi opiskelemaan bassokitaraa Tallinnan musiikkikouluun. – Jotenkin vain onnistuin aina säästämään viisikymppisen. Muistan yhä, miltä uusi vinyyli tuoksui, kun avasi suojamuovin. Minulla oli ystävä, jolla oli yhteys Suomessa usein käyvään rekkakuskiin. Brittitähti Sam Lee yhtyeineen treenasi Viljandi-folkfestivaalin keikoilleen Kulttuuriakatemian studiossa. Kun sitten vielä onnistui myymään vinyylin eteenpäin 55 ruplalla, bisnes oli kannattavaa, Pajupuu nauraa neuvostovirolaiselle yksityisyritteliäisyydelle. Yksi vaikuttaa nykyään Liettuan Kaunasissa ja toinen Sillamäessä täällä Virossa
Alussa asetettiin tavoitteeksi, että kalliin musiikkistudion olisi tuotava rahaa taloon. – Varsinaista opetustyötä on nyt enemmän. Se merkitsee usein erityistä huolellisuutta live-pa:n subbarien kanssa. Pajupuun toimenkuva on laaja. Kutakuinkin joka tunti on meneillään joko opetusta tai sitten joku opiskelija on työstämässä täällä omia tehtäviään. Työhön sisältyi kaikkea musiikkiosaston opiskelijoiden laitteisiin perehdyttämisestä konserttien äänentoiston rakentamiseen ja tuotantojen tallentamiseen. Hän aloitti Kulttuuriakatemiassa studion ääniteknikon apulaisena. Toisinaan vietimme jossain kaupungissa parikin viikkoa kerrallaan soittaen joka ilta kaksi keikkaa täydelle salille. Siellä oli puhumassa Stingin kanssa samaan aikaan kaupungissa vieraillut audioguru Howard Page, Pajupuu kertoo ja jatkaa: – Hän pyrkii luentonsa mukaan välittämään yleisölle saman saundin kuin Stingin cd-levyissä. Sen, samoin kuin rumpujen soitossa kunkin opiskelijan on suoritettava yhden lukukauden kestävä peruskurssi helpottamaan orientoitumista yhtyetyöskentelyyn. Toisinaan viikonloppuisin saattaa löytyä vapaita aikoja ulkopuolisten projekteille, mutta sekin luonnistuu harvoin. – Meillä oli siellä käytössä yksi pieni huone. Sitten valmistui remontti nykyisissä tiloissa, jotka nimettiin musiikkitaloksi sinne keskitettyjen soitannollisten toimintojen johdosta. – Olimme kesäkuussa Riikassa kansainvälisen Audio Engineering Societyn Baltian-osaston kokouksessa. 132971_.indd 11 28.10.2019 13.10.36. – Meillä on menossa jo kuudes vuosi opetusta tässä talossa. Soittohuone on akustoitu kuivahkoksi puulla, kankaalla ja erilaisilla paneeleilla. Studio on päiväsaikaan täyskäytössä. Lisäksi vedän bändikurssia, Pajupuu erittelee. Studion omaa käyttöä lisää se, että äänitekniikan opiskelijat työstävät täällä omia musiikkiprojektejaan Kulttuuriakatemian folkja muiden musiikkilinjalaisten kanssa, Pajupuu sanoo. Monipuolinen työkenttä on hionut Pajupuun korvan tunnistamaan täydellisen saundin: – Kaikki on silloin kohdallaan, kun artisti saa kuuntelijan sydämen sykähtämään, Pajupuu kiteyttää – asiakaspalvelija on täyttänyt tehtävänsä maksiimin toteutuessa. Audio-opetuksen mukaantulon myötä opiskelijat hoitavat nyt itse vastaavat tehtävät. Samalla kalusto saatiin päivitettyä EU-rahoituksen turvin. RAPORTTI 11 Armeijasta juuri kotiutetulle nuorelle miehelle työ tien päällä maistui. Satunnaisista hankaluuksista ja paikallisista kummallisuuksista huolimatta kiertuemuusikon elämä oli juhlaa rajoittavaan armeijaan verrattuna. HARKITTUJA TYÖKALUJA Kulttuuriakatemian studion valvomo on kompakti mutta sisältää kaiken tarvittavan myös 5.1-työskentelyyn. Siitä kuitenkin luovuttiin, kun kaupallinen toiminta huomattiin mahdottomaksi sovittaa studion päätehtävään, opetustyöhön. Yleisöä riitti kaikkialla. Käytännön työssä on myös konkreettinen ulottuvuus. KULTAKORVA-AKATEMIA EU-TUELLA Äänistudio aloitti nykyistä vaatimattomammissa puitteissa ja eri osoitteessa Viljandin Kulttuuriakatemian päärakennuksessa. Edellisen sukupolven muusikot muistelivat soittaneensa neljäkin konserttia illassa 1980-luvulla, Pajupuu kuvailee. Kaikki kun haluavat kuulla laulajan, hänen tekstinsä, viestinsä, läsnäolonsa ja energiansa. Varusteina oli mikrofoneja, kuten Røde NT1 ja Shure SM58, sekä varhainen Pro Tools -systeemi, Pajupuu kertoo. Kukaan ei tule sanomaan jälkeenpäin, etten kuullut bassorumpua kunnolla. Opetan myös bassokitaran soittoa. Hänen mukaansa juuri liiallinen alataajuuksien korostaminen pilaa konserttielämyksen. – Saimme 18 ruplaa konsertista. Studion Dynaudio BM6 -takakaiuttimet on istutettu talon verstaassa räätälöityihin telineisiin. Johdatan ensimmäisen vuosikurssin tulokkaat studion laitteisiin sekä autan myös musiikkilinjalaisia, joiden opintoihin sisältyy kurssi musiikkiteknologiaa
Ja näin vieläpä suhteellisen edullisilla laitteilla. Kriittiseksi resurssiksi on muodostunut aika. Oikea ja laadukas tietosisältö samoin kuin omiin tarpeisiin soveliaimmat työkalut ja -menetelmät on löydettävä äärettömästä datan ja materian universumista. Puitteet toimivat Pajupuun mukaan monenlaiseen käyttöön. Todettuani esimerkiksi SlateDigitalin palikat itseäni miellyttäväksi, olen pitäytynyt käyttämään niitä enkä enää tuhlaa lisää aikaa aina vain uuden etsintään, Pajupuu sanoo. – Musiikilla ei ole enää samaa asemaa kuin aiemmin. Aikaa menee valtavasti vaikkapa uusien plugarien tutkimiseen, testaamiseen ja vertailuun. 12 Tilan akustiikka on soinniltaan kuivan neutraali. Riikalaisen firman Sonarworksin kehittämä työkalu Reference on auttanut eliminoimaan ongelmia ja tuottamaan samalla kohtalaisen todenmukaisen äänikuvan välineisiin katsomatta, Pajupuu paljastaa. Vastaava ilmatila ympäröi itse valvomoa muutenkin ikkunaseinää lukuun ottamatta. Kuka enää kuuntelee cd:n kokonaisuudessaan. Kotioloissa olenkin päätynyt käyttämään enenevässä määrin kuulokkeita monitorointiin. Talossa on valikoima huippuluokan mikrofoneja, kuten kuvan Rupert Neve Designs. Ohessa Pajupuu tukeutuu vanhoihin työkaluihin, joiden ominaisuudet ovat selkärangassa: – Miksaamiseen käytän Yamaha HS50M -studiomonitoreja sekä Sennheiser HD 650 -kuulokkeita. Vapaalla Pajupuu työstää omia projektejaan ja tekee musiikkia kotistudiossa. Vaikka kaiuttimet toistavat säätämisen tulokset uskollisesti, kulloinenkin huoneakustiikka saattaa pilata lopputuloksen. Tiskin takana on lisäksi jemmassa pari valkeaa noin neliömetrin kokoista siirrettävää styroksista vaimennuselementtiä. Epäilen, että moinen on käynyt kovin harvinaiseksi, Pajupuu pohtii. Keskikaiutin on tanskalainen Dynaudio BM6, samoin kuin takakaiutinpari, joka on asennettu jousitettujen putkien varaan. Pajupuu kehuu niiden luonnollista äänikuvaa. Se on niin ikään opettavaista ja lisää kompetenssia varsinaisella kustannuspaikalla. – Kaikki tieto ja oppi on helposti saatavilla instrumenttien soittamisesta tuottamiseen ja miksaamiseen. – Teen kaiken itse säveltämisestä ja sovittamisesta kaikkien instrumenttien soittamiseen, laulamiseen, äänittämiseen, miksaamiseen ja masterointiin. Vastikään tein lisäksi tekstitetyn videon Final Cut Prolla. Pintojen alla on eristeet, ja sisään valvomoon käydään kaksista ovista, joiden väliin jää puolisen metriä tyhjää tilaa. ?n Studion vintage-havaintomateriaalia: Yamahan minidisc-asema MD4S, pöytämikrofoni Ronette-Holland, kahdeksanraituri Fostex X-28H ja muovikuorinen neuvostoliittolainen matkaradio Turist. Nautin kuitenkin prosessista ja samalla kehitän alalla vaadittavia alati uusiutuvia taitoja, Pajupuu myhäilee. Digidesign C24 -äänipöytä on upotettu puusepän tekemään paksuun vaneritasoon. Sen alle työpisteen kummallekin puolelle on sijoitettu varsinaiset raudat. Sen myötä olenkin päättänyt keskittyä sisältöön. Moinen avaa suunnattomia mahdollisuuksia, joskaan monet eivät osaa käyttää välineitä eikä heillä ole minkäänlaisia luontaisia lahjoja musiikin tekemiseen. 132971_.indd 12 28.10.2019 13.11.18. Aiemmin kaikki oli kontrolloidumpaa, eikä informaatiota saanut noin vain, Pajupuu kertoo. – Eniten haastetta riittää alimpien taajuuksien saamisessa kuntoon. – Siinä, että kaikkea on niin paljon, on myös kirouksensa. Kaikki työvaiheet ovat omia isoja kokonaisuuksiaan, joihin hurahtaa kuhunkin helposti tunteja. Nykyään tuntuu, etten halua vaihtaa mitään vaan työskennellä niillä vehkeillä, jotka on jo hallussa, hän päättää. Niiden kulma säädetään mekanismilla, joka oli hitsattu pitkän kannatinputken jatkeeksi taideakatemian metalliverstaassa polkupyörän satulan kiinnitysja säätömekanismista. Ilmiössä on kuitenkin myös käytännönläheinen ulottuvuus. Fysiikan lait pätevät kaikkialla, niin Kulttuuriakatemian pro-studiossa kuin omassa kotiäänittämössä. Akustoinnissa on käytetty alas laskettujen puuja valaisinpaneelien lisäksi rimoitusta ja reikälevyjä seinillä. Musiikin kuunteluun samoin kuin miksausten tarkistamiseen minulla on vanhat neuvostoaikaiset Radiotehnika S-90 -kaiuttimet, joita ajaa Marantz ST273L -vahvistin. Kun tänään miltei jokainen koskaan tehty laulu on hiirenklikkauksen päässä, asioihin suhtaudutaan eri tavalla kuin aiemmin. Kun ostin lp:n vuonna 1978, se oli arvokas esine, jota kuuntelin viikkotolkulla alusta loppuun ja nautin siitä. Samalla hän muistuttaa, että suhtautuminen studiotekniikalla saavutettaviin tuloksiin on muuttunut: – Nykyään kuka tahansa voi tuottaa musiikkia teknisin laatukriteerein, joita ei olisi voinut edes kuvitella 50 vuotta sitten. Päämonitorit, brittiläiset ATC SCM20ASL Pro -aktiivikaksitiet ovat olleet käytössä vuodesta 2015
133819_.indd 13 28.10.2019 11.50.31. TILAA OMASI! kotijakeittio.fi/tilaa Onni on olla kotona
Elektroniikkaan laajentaminen tapahtui 10 vuotta myöhemmin levysoitinesivahvistimella nimeltä Phono Box, mistä sai alkunsa kompaktien ja edullisten laitteiden mallisto. YMPYRÄ SULKEUTUU Pro-Jectin synty siis kumpusi vastavoimana Philipsin ja Sonyn kehittämälle cd-formaatille. Mainittavaa onkin, että mallistossa ei ole ainuttakaan monikanavaista tuotetta. Nyt itävaltalaisen TESTI | PRO-JECT CD BOX RS2 T -CD-PYÖRITIN & PRE BOX RS2 DIGITAL -DA-MUUNNIN Pro-Jectin Box-sarja ei koskaan ole tehnyt ulkoisesti numeroa itsestään, mutta malliston arvokkain RS2-sarja sisältää kompakteissa kuorissa valtaisan määrän edistyksellistä tekniikkaa ja pyrkimyksen ultimaattiseen cd-toistoon. Nokkamiehenä edelleen toimiva Heinz Lichtenegger kertoi, että toimeksiantona Jirousekin StreamUnlimited-yhtiölle oli 133825_.indd 14 28.10.2019 14.44.17. 14 DIGIAJAN ILOTTELUA Yhtiön päätavoitteena on edelleen tuoda laadukas stereoääni joka kotiin, mutta vinyylin ulkopuolelle se on haarautunut jo kauan sitten. Kaikki laitteet valmistetaan Euroopassa, vinyylisoittimet Tsekeissä yhdessä ja samassa tehtaassa, jossa levysoittimia on tehty jo yli 50 vuotta. Pyöritin on kokonaisuutena melkoinen riski Pro-Jectille. TEKSTI JA KUVAT MAURI ERONEN I tävaltalainen Pro-Ject tunnetaan ensisijaisesti levysoittimistaan, joilla valmistaja aloitti taipaleensa vuonna 1991. Toiminnan käynnistämisen yhteydessä cd-levy oli juuri saanut jalansijaa kuluttajien keskuudessa, mutta Pro-Jectin perustaja Heinz Lichtenegger uskoi, että kohtuuhintaisella vinyylisoittimella oli vielä sanansa sanottavana luonnollisessa äänentoistossa. maanmiehensä, Philipsin legendaaristen cd-soittimien takanakin häärineen Michael Jirousekin kanssa yhteistyössä suunniteltu CD Box RS2 T -pyöritin on Pro-Jectin itsensä mukaan vaatimattomasti kaikkien aikojen paras koko maailmassa. Kooltaan kompaktissa mutta tarjonnaltaan kirjavassa Box-sarjassa 2 500 euron hinta on suurehko, ja pyöritinkoneiston kehitys servoineen maksoi pitkän pennin. Naapurimaassa Slovakiassa taas syntyy Box-sarjan elektroniikka
Soundi ei ole varsinaisesti korostuneen miellyttävä, enemmänkin skarppi, mutta silti osaa kaivaa myös miellyttävän puolen äänitteestä. Valmistaja uskoo, että asiakkaat suosivat kompaktia kokoa joka tapauksessa enemmän kuin kookasta mutta sisältä puolityhjää laitetta. Se soittaa Red Book -cd-levyn ja antaa digisignaalin alkuperäisenä eteenpäin, siinä kaikki. TESTI 15 KUUNTELU ARVIO MIKAEL NEDERSTRÖM kehittää täydellinen cd-koneisto kustannuksista välittämättä. Poltetut cd-r:t kyllä pelasivat testissämme, mutta kaikille kotipolttoisille valmistaja ei lupaa ehdotonta toimivuutta. Toki Pro-Jectillakin on slot-tyyppinen minisoitin, mutta referenssitason pyöritinkoneisto vie huomattavasti enemmän tilaa. Digiottoja on joka sormelle, ja formaattituki kattaa miltei kaiken mahdollisen hires pcm -äänestä dsd:hen. Vaikka dacin tehonkulutus on liki viisinkertaiDYNAAMINEN JA ELOISA soundi, joka skarppiudestaan huolimatta ei ole rasittava. SÄÄSTÖJÄ BOXISSA Kokonaan talon sisällä tehdyt RS2-sarjalaiset päätyivät pieneen Box-malliseen koteloon parista syystä. TOISILLEEN LUODUT CD Box RS2 T on puhdas cd-pyöritin, eli siinä on vain digitaalilähdöt ulkoista da-muunninta varten. Myös mqa on tuettu sekä raudalla että softalla, ja jopa s/pdifin yli, mikä ei ole lainkaan itsestäänselvyys. PUTKILLA TAI ILMAN Pyöritin on toiminnoiltaan äärettömän yksinkertainen. Suoraviivaisuudessaan ääni on jossain määrin sukua vertailusoittimelle (Oppo UDP-205), mutta soi sävykkäämmin ja elävämmin. 5 W), on virtalähteiden nimellinen teho sama. Aika tasapainoinen kokonaisuus, jolla kuuntelee mielellään. Toki sacd-levyjen cd-kerros toistuu myös. Mqa siirtyy myös pyörittimeltä, kunhan sille tarjoaa ainakin toistaiseksi melko harvinaisen mqa cd:n. Magneettinen klamppi pitää levyn tukevasti paikoillaan. I²s sisällyttää datavirtaan myös kellon ja kulkee laitteiden välillä hdmi-kaapelilla. StreamUnlimitedin hiilikuidulla ja jousituksella terästetty cd-koneisto vaimentaa värinät tehokkaasti, kertoo valmistaja. Ajoittain syntyi myös jännä vaikutelma, että soitin tuo kaiuttimen virheet paremmin esiin kuin soundiltaan yksiniittinen vertailusoitin. nen pyörittimeen verratuna (23 W vs. Da-muunnin Pre Box RS2 Digital on valmis melkoisiin haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa. 133825_.indd 15 28.10.2019 14.44.27. Ensimmäisen tuotantoerän yksittäisten laitteiden kanssa on lehdistön perusteella ilmennyt muitakin yksittäisiä ongelmia, kuten pätkimistä joidenkin levyjen kanssa, mutta toivottavasti nämä koskevat vain esituotantomalleja. Perustoiminnot pelaavat ripeästi, mutta testikoneessa etulevyn näytössä näkyi toisinaan raitoja taaksepäin vaihtaessa lukema 00. Vaikka lopputulos on kooltaan monia Box-laitteita selvästi suurempi, materiaalikustannukset pienenivät merkittävästi verrattuna 43 senttimetrin koteloon. Da-muuntimeksi laitteen kutsuminen on kyllä vähättelyä, onhan se lisäksi myös (putki)etunen ja kuulokevahvistin. Toiminta jatkui normaalisti, kun raidanvaihtopainiketta näpäytti uusiksi. Signaalin saa ulos s/pdif-muodossa koaksiaalisena tai optisena, xlr-liitännästä ammattipiireistä tutulla aes/ ebu-formaatilla sekä i²s-datana pyörittimen pariksi tarkoitettuun Pre Box RS2 Digitaliin. RS2:n tapauksessa virtalähteet ovat soittimelle ja dacille onneksi 20 voltin antojännitteeltään identtiset, joten ristiin kytkentä ei hajota mitään. Tässä tapauksessa koon minimointi kuitenkin tarkoitti sitä, että virtalähteet päätyivät laitteiden ulkopuolelle, mikä onkin Box-malliston yksi yhteinen tekijä. Cd-levyn päälle asetettava klamppi viimeistelee lukuprosessin mekaanisen vakauden. Pro-Jectilla on tarjolla parikin tällaista, yhdelle ja neljälle laitteelle tarkoitetut Power Box RS Uni 1ja 4-way. Tuloksena RS2:ssa on nyt StreamUnlimitedin CD-Pro-koneisto ja Blue Tiger CD-84 -servo. Tuki on pelkille Red Book -standardin levyille, eli se ei hyväksy sacd:tä tai mp3tai muita äänitiedostoja poltetuilta levyiltä. Halkaisijaltaan 12-senttimetristä cd-levyä toistavaa laitetta ei voi valmistaa paljoa pienemmäksi. Haluttaessa hakkurilähteet voi toki korvata siistimpää jännitettä antavilla lineaarisilla. Da-muunnin taas on aivan täyteen ahdettu, mutta moderni tekniikka mahdollisti silti neljän tyhjiöputken sisällyttämisen valinnaiseksi osaksi signaalitietä. Pyörittimessä on kaikki integroituna yhteen moduuliin, jossa käytetään jäykkää hiilikuitua ja patentoitua jousitusta värähtelyjen minimoimiseksi
44,1 kilohertsin signaalilla corrected phase -suodin laskee ensin, linear phase slow ja minimum phase slow seuraavat perässä. I²s-liitännällä cd-pyörittimeltä huomaa, että jitter-testin pohjakohina on tavallista digiottoa alhaisempi, mikä antaisi viitteitä paremmasta resoluutiosta. Minimum phase -suotimilla esisointia ei ole ollenkaan, fast-versiossa jälkisointi on hyvin pitkä, slow-versiossa lyhyt. Corrected phase fast -suotimella esisointi on lyhyt mutta jälkisointi pitkä. Särö tosin pienenee, kun sisään tulevan signaalin taso laskee. Valmistajan referenssidaciksi säröarvot ovat melko suuret mutta silti kuulokynnyksen alapuolella. Yksittäisistä vivuista putkitoiminta vaikuttaa lähinnä toisen harmonisen särön määrään ja heikentää häiriöetäisyyttä noin 10 desibeliä. Mittauksissa ei havaittu selkeitä eroja upsamplingtai reclocking-toimintojen eri asetuksilla. 133825_.indd 16 28.10.2019 14.44.40. Digitaalisuotimella on odotettava vaikutus taajuusja yksikköimpulssivasteeseen. Yhden kilohertsin säröspektri analogilähdöistä linear phase fast -suotimella ja 192 kilohertsin näytteenottotaajuudella ilman putkiastetta. Suodinvalinta vaikuttaa hieman taajuusvasteen yläpäähän. 16 MITTAUSTULOKSET | MAURI ERONEN Pro-Jectin da-muunnin tarjoaa lähes lukemattoman määrän asetusten yhdistelmiä. Keskellä: linear phase fast-, apodizing fastja brickwall-suotimilla impulssin esija jälkisointi on pitkä. Tehonkulutus Pre Box RS2 T Digital 23 W CD Box RS2 T 5 W PRO-JECT PRE BOX RS2 DIGITAL Xlr-linjalähtö, optinen s/pdif Transistori Putki Antojännite, 1 kHz, dBFS 4,23 V 4,25 V Häiriöetäisyys, A-paino (trans/putki) 112 dB 101 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz 44,1 kHz / 16 bit 0,005/0,006 % 0,025/0,026 % 192 kHz / 24 bit 0,006/0,006 % 0,025/0,027 % Intermodulaatiosärö, 19+20 kHz, 2nd/3rd 44,1 kHz / 16 bit <0,001/<0,001 % 0,013/0,003 % 192 kHz / 24 bit <0,001/0,004 % 0,013/0,003 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 108/82 dB 94/70 dB Kanavatasapaino 0,0 dB 0,2 dB Jitter, 16 bit, 44,1 kHz 940 ps 940 ps Lineaarisuus, 16/24 bit -96/-111 dBFS -89/-105 dBFS Ylärajataajuus, 192 kHz (-3 dB) 77 kHz 77 kHz Taajuusvaste analogilähdöistä linear phase fast -suotimella: 192 kilohertsin näytteenottotaajuudella (punainen) ja putkiaste käytössä (vihreä), 96 kilohertsin näytteenottotaajuudella (musta), 44,1 kilohertsin signaalilla (sininen) ja putkiaste käytössä (magenta). Putkiaste käytössä toinen harmoninen särökomponentti on voimakkaampi ja pohjakohinan taso nousee hieman. Corrected phase -suotimella esisointi on lyhyt ja jälkisointi pitkä (ei kuvassa). Muiden suotimien vaste on käytännössä suora 20 kilohertsiin, minkä jälkeen se putoaa jyrkästi. Myös jitteriä esiintyy jonkin verran kaikilla otoilla. Linear phase slown esija jälkisointi on erittäin lyhyt. Näillä kolmella -1 dB -piste on 18 kilohertsissä. Vaimennus 20 kilohertsillä on noin 12 desibeliä. Oikealla: slow-suotimilla esija jälkisoinnin pituus lyhenee. Taulukon mittaustulokset on ilmoitettu vasteeltaan tasaisella vakiosuotimella linear phase fast. Impulssivasteet erityyppisillä suotimilla. Jitter muuntimen analogilähdöistä cd-toistossa pyörittimeltä käyttäen hdmi-liitäntää. Vasemmalla: minimum phaseja no oversampling -suotimilla ei ole esisointia. Putkiasteen käyttö vaimentaa hieman bassotaajuuksia ja 192 kilohertsin näytteenottotaajuudella kuuloealueen yläpuolisia tajuuksia. Perinteinen pitkä esija jälkisointi esiintyy suotimilla apodizing fast ja digital brickwall. No oversampling -suodin on impulssivasteeltaan minimum phase slown kaltainen
Putkien vaikutus kannattaakin testata itse, mutta kahden kokeneen kuuntelijan korvilla arvioituna vaihtoehdon olisi voinut jättää kokonaan pois. Perusjuttujen lisäksi on aes/ebu ja hdmi, jonka kautta kulkee soittimen ja dacin välillä i²s-signaali ja kello. Varsinkaan hintaluokassaan siitä ei voi odottaa hittiä, mutta pelkkä tieto täydellisyyttä tavoittelevasta koneistosta aiheuttaa omistuksen halua. Mittauksissakin näkyi vain marginaalisia eroja bassovasteen lievänä laskuna hyvin matalilla taajuuksilla. Niihin ei vaan välttämättä tarvitse koskea ollenkaan, sillä ääni on äärimmäisen siisti joka tapauksessa. OMISTAUTUNEET OMISTAUTUNEET PRO-JECT CD BOX RS2 T -CD-PYÖRITIN Hinta 2 495 € Mitat (lxkxs) 20,6 x 7,8 x 21 cm Paino 3,0 kg Lähdöt koaksiaalinen ja optinen s/pdif, aes/ebu xlr, hdmi i1s Muuta magneettinen klamppi cd-levylle Lisätietoja www.ah-hifisystems.fi www.project-audio.com 133825_.indd 17 28.10.2019 14.47.31. Dacin liitäntäarsenaali on valmis tulevaisuuden haasteisiin. Bluetooth-vastaanotin on versiota 4. Yhdessä kaksikko loihtiikin ilmoille juuri sitä valmistajan peräänkuuluttamaa hyvää stereoääntä, ei mitään enempää tai vähempää. Tämä ei kuitenkaan aiheuta välitöntä muutosta soundiin. Älystä vastaavat Altera Max II -logiikkaprosessori ja usb-yhteydestä xmos-mikrokontrolleri. 0,026 %), mutta pysyi silti vielä kuulokynnyksen alapuolella. Ääni ei putket käytössä muutu taianomaisesti yhtään sen pehmoisemmaksi tai lämpimämmäksi. Tehtävässään pyöritin suoriutuu täsmällisen ripeästi, vaikka alkuvaiheen laitteisiin saattoikin eksyä bugi tai pari. Etuja kuulokevahvistimella terästetty da-muunnin Pre Box RS2 Digital on bittikuuntelijan monipuolinen herkkupala lukemattomine hienosäätöinen ja ihanteellinen pari cd-pyörittimelle. Balansoituun signaaliketjuun voi haluttaessa kytkeä putket (6922EH) suoraan valikoista. Ehkä joissain tilanteissa vaikutus on havaittavissa, sillä putket nostavat nimellisesti analogilähdön antoimpedanssia, mutta ero on joka tapauksessa minimaalinen. Eloisa, erotteleva, tarkka ja kontrolloitu. TESTI ASIALLEEN OMISTAUTUNEET PRO-JECT PRE BOX RS2 DIGITAL -DAC Hinta 1 995 € Mitat (lxkxs) 20,6 x 7,2 x 22,2 cm Paino 1,7 kg Tulot 2x koaksiaalinen ja 1x optinen s/pdif, 1x usb 2.0, 1x hdmi i²s, 1x aes/ebu xlr Formaatit pcm (s/pdif 24/192, usb 32/768), dsd512, mqa Bluetooth v4.0, sbc, aac, aptx Lähdöt esivahvistin rca & xlr, kuulokeliitäntä 6,35 mm Muuta 8 suodinta, kytkettävä ylinäytteistys, uudelleenkellotus Pre Boxin antoasteen putket saa päälle valikosta muutamalla kaukon painalluksella. Pienen lämmittelyn jälkeen etulevyn näyttöön ilmestyy putken kuva. Kaikesta syväluotaavuudestaan huolimatta äänilähde ei aiheuta kuunteluväsymystä tarkkuudestaan huolimatta. Toisen harmonisen särökomponentin nousu toki nosti kokonaissärön kertaluokkaa suuremmaksi (0,006 % . Vipstaakien kääntely ja havainnointi on varmasti osa Pre Box RS2 Digitalin viehätystä. Voimakkuudensäätö tapahtuu motorisoidulla Alpsilla (Blue M-100KAX4). Pro-Jectin Box sarjan RS2-referenssilaitteilla on selvät roolit. Toisaalta, jos muunnin tarjoaa jo muutenkin tajuttoman määrän vaihtoehtoja toiminnan hienosäätöön, niin aina voi kysyä, miksi ei. Kytkettävä putkiaste on mielenkiintoinen kuriositeetti, jolla ei tuntunut olevan mainittavaa vaikutusta soundiin. Yksityiskohtaisuudessaan Pro-Jectkaksikko haastaa suorituskyvyltään verrattoman vertailusoittimemme (Oppo UDP-205) ja onnistuu olemaan vielä pykälän orgaanisempi. Ainoastaan cd-levyjen lukemiseen pyhitetty CD Box RS2 T on tämänhetkisessä markkinassa melkoinen niche-tuote. Erotteleva ja elävä ääni | Muuntimen monipuolisuus toiminnoissa ja liitännöissä Pyörittimen mahdolliset alkuvaiheen bugit Da-muunnoksesta vastaavat ESS9038Q2M:t tuplamonona
Sillä saa bassotoistoon lisäulottuvuutta, eikä se tarvitse erillistä jalustaa. Usein kuullaan suositeltavan jalustakaiutinta, kun halutaan mahdollisimman hyvää ääntä kohtuullisella budjetilla. Testaamamme 11 kaiutinta osoittivat, että alle tonnin hintaluokassa on paljon valinnanvaraa. KOKOA KOHTUUHINTAAN TEKSTI JA KUVAT MAURI ERONEN VERTAILU LATTIAKAIUTTIMET 700–900 € 18 133713_.indd 18 28.10.2019 11.26.05. Lattiakaiuttimellakin on puolensa
Oletuksena kaiuttimet oli suunnattu hieman kuuntelupaikan ohi ja refleksiputket olivat auki. On aivan eri asia arvioida peräjälkeen iso määrä erilaisia kaiuttimia kuin keskittyä yhden kaiuttimen hyveisiin kotona kaikessa rauhassa. Alle tonnin budjetilla voisi ainakin ajatella, että pitämällä rakenne mahdollisimman yksinkertaisena lopputulos on helpompi hioa onnistuneeksi. Tavallista stereovahvistinta käytettäessä subwooferin integrointi pääkaiuttimiin voi olla hankalaa, ja monessa tilanteessa hyvä lattiakaiutinpari tuottaa paremman lopputuloksen. Juuri näistä ennakkoluuloista johtuen kaiuttimet kuunneltiin sokkona. Vaikka odotusten ei tietoisesti antaisi vaikuttaa arviointiin, ovat ne väistämättä läsnä. Kompakteimpia, alle metrin korkuisia ja 20 senttimetriä KAIUTTIMET KUUNNELTIIN sokkona, eli kuuntelijalla ei ollut tietoa soivasta kaiuttimesta. 133713_.indd 19 28.10.2019 11.26.24. Kotioloissa tehty korvien sisäänajo kun mahdollistaa totuttelun vääristyneeseenkin toistoon. Dynavoicen diskantin tasoa voi säätää liitinpaneelissa olevalla jumpperilla. Se ei tarvitse erikseen hankittavaa jalustaa, jollainen useimmissa tapauksissa on hyvän äänen edellytys. Vertailutilanteessa erot korostuvat, ja reaktiot epätavalliseen sointiin ovat tavallista voimakkaammat, sillä korvat eivät ehdi tottua siihen. Kuuntelulaitteistona käytettiin Oppo UDP-205 -cd-soitinta/dacia, Musical Fidelity M6 500i -vahvistinta ja Analysis Plus -kaapeleita. Toisaalta lattiakaiuttimenkin hankintaa voidaan perustella eri tavoin. Lattiakaiuttimessa kuluja on enemmän. VERTAILU 19 J alustakaiuttimen suositteleminen rajoitetulla budjetilla käy järkeen. Neutraalisointisena referenssinä ennen sokkokuunteluita käytettiin testiryhmää hieman kalliimpia Aurelia Ambera -lattiakaiuttimia. Suuri kaiutin vaatii muun muassa enemmän sisäisiä tukia, jotta kotelo ei ala resonoida, ja moniteinen rakenne edellyttää enemmän kehitystyötä. Lattiakaiuttimen suunnittelussa voidaan toisaalta mennä helpommin metsään, varsinkin jos rakennetta ja suunnittelua aletaan turhanpäiten monimutkaistamaan. Kun vähäisiä valmistuskustannuksia ei käytetä kotelomateriaaleihin ja useisiin elementteihin, voisi odottaa lopputuloksen kuulostavan laadukkaammalta. Moni saattaa haluta matalammalle ulottuvaa bassoa tai ainakin dynaamisia reservejä, joita jalustakaiutin ei välttämättä tarjoa. Testattujen kaiuttimien ulkonäkö on niin kirjava, että on selvää että näkeminen aiheuttaisi joitakin ennakko-odotuksia. Kullakin kuuntelijalla oli mahdollisuus pyytää kaiuttimien siirtoa ja suuntausta haluamaansa suuntaan tai refleksiputkien tukkimista. Pieni kotelo rajoittaa aina joko herkkyyttä tai bassotoiston ulottuvuutta, mutta kotiteatterissa tämä ei ole suuri ongelma, NÄIN KUUNNELTIIN kun bassotaajuuksista huolehtii erillinen aktiivisubwoofer. Suurikokoisilla tai useammilla bassoelementeillä voidaan saavuttaa molemmat – tai ainakin enemmän herkkyyttä. MONENLAISIA LÄHTÖKUOPPIA Vertailun 11 kaiutinparia voidaan jakaa kolmeen kokoluokkaan. Kaiuttimien ja kuulijoiden paikka oli vakio. Kuunteluhuone on 28 neliömetrin huoneesta rajattu 22 neliömetrin tila, jossa heijastuksia on vähennetty vaimentamalla ja diffusoimalla. Kotelon tilavuus vaikuttaa monella tavalla kaiuttimen toimintaan. Suuren kaiutinmäärän vertailutilanne on armoton
Varsinaista suuntainta ei testin kaiuttimissa ole, mutta nimellinen aallonohjain löytyy useimmista. Keskimmäiseen ryhmään kuuluvat Monitor Audio, Elac, Jamo, Q Acoustics ja Wharfedale. Sen vaikutus toimii kummallekin diskanttielementille kolmen kilohertsin yläpuolella. Dynavoice on sekä suurin että toimintaperiaatteeltaan monimutkaisin. Kaiuttimessa diskantin taso voidaan valita neljän vaihtoehdon (–2/0/+2/+4 dB) välillä takalevyn jumpperia siirtämällä. Koko on myös aika suoraan kytköksissä sähköiseen monimutkaisuuteen. Myös suurempi Q Acoustics on tällainen. Tällaisia kaiuttimia ovat Elac, Heco, Indiana Line ja Wharfedale. Elacin erittäin matala 90 hertsin jako tekee kahdesta elementistä lähes toimettomia, jos niitä käytetään kotiteatterin suodatettuina pääkaiuttimina subwooferin kanssa. 20 leveitä ovat pienimmästä alkaen Indiana Line, Polk, Fyne ja Dali. Niihin voi kytkeä lisävarusteena saatavan Dolby Atmos -lisäkaiuttimen kotiteatterikäyttöön. Kapeat Elac ja Jamo ovat hieman korkeampia kuin pienimmät, mutta antavat silti solakan vaikutelman. Jamo ja Monitor Audio ovat niin sanottuja 2,5-tiekaiuttimia, joissa osa bassokeskiäänisistä toistaa vain matalat taajuudet, mutta osa basson lisäksi keskiäänitaajuudet. Jamon toinen kaiutinliitinpari on suoraan yhteydessä kaiuttimen päällä oleviin kontakteihin. Se myös vaikuttaa koteloviimeistelyltään erittäin huolitellulta. Joskus ilmiötä pyritään välttämään diskantin kookkaalla aallonohjaimella eli suuntaimella. 133713_.indd 20 28.10.2019 11.26.43. Basson ja keskiäänisten jakotaajuudessa on suuria eroja. Nelitierakenteessa bassoille on kaksi 165-millistä elementtiä, keskiäänille 135-millinen, yläkeskialueelle noin 13 kilohertsiin asti toistaa kalottidiskantti ja siitä ylöspäin nauha. Pelkkä ulkotilavuus ei välttämättä kerro miten kookkaalta kaiutin näyttää. Pienet Polk, Fyne ja Dali perustuvat kaksitierakenteeseen, jossa taajuuskaista on jaettu kahtia bassokeskiääniselle ja diskanttielementille. Leveä mutta lyhyt Monitor Audio taas on räikeine oranssinvärisine kartioineen selvä huomiomagneetti. Jakotaajuudet ovat Fynen 3 200 hertsiä lukuun ottamatta melko matalalla, 2 500 hertsissä. Palkintopallisijat menivät nimittäin spekseiltään – ja soinniltaan – hyvin eriWharfedalessa on nähty vaivaa tukevan ja reunoiltaan kaarevan kotelorakenteen viimeistelyyn. Pelkkiä speksejä tuijottamalla äänenlaadusta tai vaikkapa bassotoiston ulottuvuudesta ei voi sanoa mitään. Kolmitierakenteessa basso, keskiäänet ja diskantti on kaikki jaettu omille elementeilleen. Kaikki riippuu toteutuksesta, vaikka tässä hintaluokassa voisi ajatella, että yksinkertaiset konstruktiot tuottavat parhaan hinta–laatusuhteen. Toimintaperiaate, elementtien ja kotelon koko tai jakotaajuuksien valinta ei tälläkään kertaa ratkaissut kaiuttimen hyvyyttä. Kaiutinelementtien erikoinen ulkonäkö sen sijaan vaikuttaa hieman halvalta. Monitor Audion kolme 165-millistä bassoelementtiä antavat odottaa suurta herkkyyttä tai matalalle ulottuvaa toistoa. Tämä voi kuulua värittymänä äänessä. Alemmalla jakotaajuudella on saatettu pyrkiä välttämään korvan herkintä taajuusaluetta, sillä diskantin ja keskialueen säteilevän pinta-alan kokoero ja siitä johtuva ero suuntaavuudessa usein aiheuttaa tehovasteeseen epäjatkuvuuden tai kuopan jakotaajuuden ympäristöön. Indiana Linen bassojen jakotaajuus on myös melko alhainen, 180 hertsiä, kun muilla bassoelementit jatkavat korkeammalle keskialueelle. Koko kulkee lähes käsi kädessä painon kanssa, mutta Wharfedale on 24 kilon massallaan ulkomittoihinsa nähden raskaampi kuin voisi odottaa. Kookkaimpia ovat Heco ja Dynavoice. Tässä tapauksessa kannattaa harkita sarjan edullisempia jalustamalleja
Hifimaailman kuunteluhuoneessa ei ole mainittavia basso-ongelmia, vaikka se minkä tahansa huoneen tavoin korostaa matalia taajuuksia kaiuttomaan huoneeseen tai ulkotilaan verrattuna. Yllättävän moni vertailun kaiuttimista kärsikin yläbasson kuminasta. Monen kaiuttimen yläbasson kuminaan eli noin sadan hertsin korostukseen toimenpide ei juuri vaikuta, vaan vaimennuksen teho on suurimmillaan hieman viritystaajuuden yläpuolella, kaiuttimesta riippuen noin 40–60 hertsillä, mikä tehoaa usein seisovien aaltojen aiheuttamiin korostumiin, vaikkei kuminaan purekaan. Matalalla viritystaajuudella kaiuttimen bassotoisto alkaa vaimentua hiljalleen jo ylemmältä bassoalueelta. Kotelotilavuuden, refleksiputkella tehtävän kotelon viritystaajuuden ja elementtien valinnalla suunnittelija voi määritellä kaiuttimen taajuusvasteen muodon bassotaajuuksilla. SOUNDILLISTA VALINNANVARAA Testijoukko on melko helposti jaettavissa kolmeen kategoriaan äänen tasapainon osalta. Tyypillisesti neutraaleimmat eli taajuusvasteeltaan tasaisimmat kaiuttimet pärjäävät koekuunteluissa parhaiElacissa on jopa kolme refleksiputkea, jotka tukkimalla bassotoiston voimakkuutta voi hienosäätää. Tämä on suomalaisissa kodeissa yleensä hyödyksi, sillä huone voimistaa joka tapauksessa matalia taajuuksia. Elac on epäherkkä ja pienikokoisia bassokeskiäänisiä käyttävä kolmitie, Dali suuria elementtejä käyttävä kaksitie ja Monitor Audio herkkä, kolmea suurta bassokeskiäänistä käyttävä 2,5-tie. Ylin putkista on kytköksissä vain keskiääniseen, eikä sen tukkimisella ole juurikaan vaikutusta taajuusvasteeseen. Refleksiputken tukkimisella saavutetaan bassotaajuuksilla noin 3–6 desibelin vaimennus. Jos huoneessamme kaiuttimen bassotoisto oli kuunteluiden ja mittausten perusteella korostunut, on se sitä todennäköisesti monissa kodeissakin. Koska huoneet ovat yksilöllisiä, kannattaa kaiutin joka tapauksessa kuunnella kotona ja kokeilla useita eri sijoituspaikkoja. Korkealla viritystaajuudella yläbassoille syntyy korostuma, joka aiheuttaa niin sanottua kuminaa. VERTAILU 21 laisille kaiuttimille. Varsinkin silloin, jos kaiutin aiotaan sijoittaa lähelle seinää, kannattaa valita kaiutin, jonka taajuusvaste laskee loivasti jo yläbassoilla. 133713_.indd 21 28.10.2019 11.27.04. ONGELMALLISET BASSOT Kaikki vertailun kaiuttimet perustuvat refleksiviritykseen, jossa matalien taajuuksien hyötysuhdetta parannetaan refleksiputkella
133713_.indd 22 28.10.2019 11.27.17. Ammattilaisten toteuttamasta akustoinnista huolimatta huone vaikuttaa aina heijastusten ja seisovien aaltojen takia mittaukseen. 22 MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI INFO DALI DYNAVOICE ELAC FYNE AUDIO HECO INDIANA LINE JAMO MONITOR AUDIO POLK AUDIO Q ACOUSTICS WHARFEDALE Malli Spektor 6 Definition DF-6 Debut F5.2 F303 Aurora 700 Tesi 561 S 809 Monitor 300 Signature S50E Q 3050i Diamond 11.4 Parihinta 798 € 895 € 698 € 739 € 899 € 699 € 699 € 785 € 700 € 850 € 899 € Lisätietoja www.jjhifi.fi www.dali-speakers.com www.hangontuonti.com www.dynavoice.se www.scanteknik.fi www.elac.com www.seastone.audio www.fyneaudio.com www.hifitalo.fi www.heco-audio.de www.hifitalo.fi www.coral-indianaline.com www.loudgroup.fi www.jamo.com www.concepthifi.fi www.monitoraudio.com www.simex.fi www.polkaudio.com www.simex.fi www.qacoustics.co.uk www.audelec.fi www.wharfedale.co.uk Mitat (lxkxs) 19,5 x 97,2 x 31,3 cm 22,2 x 110 x 40 cm 18 x 102 x 23,4 cm 19 x 96,2 x 27,1 cm 19,5 x 110 x 32,5 cm 18 x 89 x 30 cm 19,1 x 104 x 25,2 cm 20,1 x 97 x 30 cm 19 x 95 x 28 cm 20 x 102 x 31 cm 22,2 x 101 x 32 cm Paino 13,8 kg 24,4 kg 15,6 kg 14,6 kg 19,9 kg 13,7 kg 13,6 kg 13,7 kg 14,5 kg 17,8 kg 24 kg Toimintaperiaate 2-tie, refleksi 4-tie, refleksi 3-tie, refleksi 2-tie, refleksi 3-tie, refleksi 3-tie, refleksi 2,5-tie, refleksi 2,5-tie, refleksi 2-tie, refleksi 2-tie, refleksi 3-tie, refleksi Kaiutinelementit Basso 2x 165 mm 2x 165 mm 2x 135 mm 2x 150 mm 2x 165 mm 160 mm 3x 130 mm 2x 165 mm 2x 133 mm 2x 165 mm 2x 150 mm Keskiääninen 135 mm 135 mm 165 mm 160 mm 165 mm 100 mm Diskantti 25 mm kalotti kalotti + nauha 25 mm kalotti 25 mm kalotti 25 mm kalotti 26 mm kalotti 25 mm kalotti 25 mm kalotti 25 mm kalotti 22 mm kalotti 25 mm kalotti Suurin suositeltava teho 150 W 250 W 140 W 150 W 300 W 150 W 240 W 150 W 150 W 180 W 150 W Jakotaajuudet 2 500 Hz 370/3 200/12 800 Hz 90/2 200 Hz 3 200 Hz 290/3 300 Hz 180/2 800 Hz 700/3 300 Hz 2 500 Hz 2 500 Hz 630/3 000 Hz Värivaihtoehdot musta, valkoinen, pähkinä musta, valkoinen, tammi musta musta tai vaalea tammi musta, valkoinen musta, pähkinä musta, valkoinen, pähkinä musta, valkoinen, pähkinä musta, valkoinen musta, valkoinen, pähkinä musta, valkoinen, pähkinä, ruusupuu Muuta Diskantin tasonsäätö -2/0/+2/+4 dB Liitännät Dolby Atmos -kaiuttimelle MITTAUSTULOKSET Herkkyys (/2,83V/m) 88,8 dB 89,8 dB 85,1 dB 87,9 dB 89,6 dB 87,6 dB 85,9 dB 89,5 dB 89,1 dB 89,3 dB 90,3 dB Minimi-impendanssi 4,7 Ohm @ 213 Hz 3,6 Ohm @ 132 Hz 5,4 Ohm @ 100 Hz 4,7 Ohm @ 221 Hz 3,3 Ohm @ 123 Hz 3,8 Ohm @ 136 Hz 6,0 Ohm @ 6,6 kHz 3,8 Ohm @ 165 Hz 3,9 Ohm @ 217 Hz 4,0 Ohm @ 167 Hz 3,2 Ohm @ 155 Hz Maksimi-impedanssi 23,1 Ohm @ 1,8 kHz 17,1 Ohm @ 75 Hz 25,3 Ohm @ 2,4 kHz 17,2 Ohm @ 1,7 kHz 11,7 Ohm @ 72 Hz 13,2 Ohm @ 79 Hz 35,1 Ohm @ 1,3 kHz 11,7 Ohm @ 86 Hz 25,4 Ohm @ 74 Hz 27,4 Ohm @ 1,5 kHz 13,1 Ohm @ 77 Hz Viritystaajuus 41 Hz 49 Hz 50 Hz 26 Hz 44 Hz 40 Hz 40 Hz 49 Hz 42 Hz 45 Hz 30 Hz Impedanssin maksimivaihe 8 Ohm 35° 49° 46° 35° 47° 41° 42° 32° 51° 52° 56° 6 Ohm 28° 46° 37° 28° 49° 41° 17° 34° 44° 46° 55° 4 Ohm 30° 40° 25° 21° 21° 7° 42° Alarajataajuus (-6 dB) 35 Hz 40 Hz 43 Hz 49 Hz 40 Hz 43 Hz 43 Hz 45 Hz 43 Hz 37 Hz 50 Hz PISTETAULUKKO Äänenlaatu Dali Dynavoice Elac Fyne Audio Heco Indiana Line Jamo Monitor Audio Polk Audio Q Acoustics Wharfedale Heikki 3+ 23½ 2 3+ 2 22 231 Mauri 3+ 3 3½ 3½ 2 3 1 3+ 2½ 3 2 Mikael 3 2 3½ 3 2½ 3 2 3½ 3½ 2½ 2 Yhteensä 3,2 2,3 3,5 2,8 2,6 2,7 1,6 2,9 2,6 2,8 1,7 Vasteeltaan tasapainoisimpia kaiuttimia ovat Dali, Elac ja Polk. Niissä vaste laskee hiljalleen kohti korkeita taajuuksia, mutta äkillisiä muutoksia ei esiinny. Niissä basso, keskialue ja diskantti ovat suurin piirtein samalla tasolla. Pienikokoisten kuvaajien tulkinnan helpottamiseksi vaste on tasoitettu puolen oktaavin smoothauksella. Fynen vaimennus alkaa hieman ylempää, noin kahdessa kilohertsissä, kun taas Q Acousticsilla muutos tapahtuu jo kilohertsin alapuolella. Dynavoicessa on voimakas bassokorostus, mutta sen diskantin tasoa voi säätää välillä –2…+4 dB välillä takapaKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTE mitattiin samassa huoneessa, jossa kuuntelut suoritettiin. Indianaline ja Monitor Audio ovat balanssiltaan mehevän tummia. Mittaamamme huonevaste on jossain aidon kaiuttomassa huoneessa tehdyn vapaakenttäja tehovastemittauksen (kaiuttimen keskimäärin ympärilleen säteilevä ääni) välillä, mutta siitäkin ilmenee hyvin kaiuttimen taajuustasapaino. Fynellä ja Q Acousticsilla yläkeskialue ja diskantti ovat tasaisia mutta yleistasoltaan samaan tapaan tasaista bassoa ja alakeskialuetta vaimeammat. Mittaus suoritettiin kohtisuoraan kaiuttimen edestä kahden metrin etäisyydeltä
Esimerkiksi Dalin ja Elacin voimakkaat impedanssin vaihtelut voivat muokata niin sointitasapainoa kuin bassotoistonkin kontrollia esimerkiksi putkivahvistimilla. Jos kaiutin yhdistetään suorituskyvyltään vähemmän ideaaliseen vahvistimeen, saattavat kaiuttimien sähköiset ominaispiirteet vaikuttaa sointiin enemmän kuin testissä käytetty transistorivahvistin (Musical Fidelity M6 500i). Hecossa ja Wharfedalessa noin kolmen ohmin minimi-impedanssi ja neljän ohmin ja noin 40 asteen reaktiivisen kuorman yhdistelmä saattaa ilmetä tehon laskuna joillakin vahvistimilla. VERTAILU 23 INFO DALI DYNAVOICE ELAC FYNE AUDIO HECO INDIANA LINE JAMO MONITOR AUDIO POLK AUDIO Q ACOUSTICS WHARFEDALE Malli Spektor 6 Definition DF-6 Debut F5.2 F303 Aurora 700 Tesi 561 S 809 Monitor 300 Signature S50E Q 3050i Diamond 11.4 Parihinta 798 € 895 € 698 € 739 € 899 € 699 € 699 € 785 € 700 € 850 € 899 € Lisätietoja www.jjhifi.fi www.dali-speakers.com www.hangontuonti.com www.dynavoice.se www.scanteknik.fi www.elac.com www.seastone.audio www.fyneaudio.com www.hifitalo.fi www.heco-audio.de www.hifitalo.fi www.coral-indianaline.com www.loudgroup.fi www.jamo.com www.concepthifi.fi www.monitoraudio.com www.simex.fi www.polkaudio.com www.simex.fi www.qacoustics.co.uk www.audelec.fi www.wharfedale.co.uk Mitat (lxkxs) 19,5 x 97,2 x 31,3 cm 22,2 x 110 x 40 cm 18 x 102 x 23,4 cm 19 x 96,2 x 27,1 cm 19,5 x 110 x 32,5 cm 18 x 89 x 30 cm 19,1 x 104 x 25,2 cm 20,1 x 97 x 30 cm 19 x 95 x 28 cm 20 x 102 x 31 cm 22,2 x 101 x 32 cm Paino 13,8 kg 24,4 kg 15,6 kg 14,6 kg 19,9 kg 13,7 kg 13,6 kg 13,7 kg 14,5 kg 17,8 kg 24 kg Toimintaperiaate 2-tie, refleksi 4-tie, refleksi 3-tie, refleksi 2-tie, refleksi 3-tie, refleksi 3-tie, refleksi 2,5-tie, refleksi 2,5-tie, refleksi 2-tie, refleksi 2-tie, refleksi 3-tie, refleksi Kaiutinelementit Basso 2x 165 mm 2x 165 mm 2x 135 mm 2x 150 mm 2x 165 mm 160 mm 3x 130 mm 2x 165 mm 2x 133 mm 2x 165 mm 2x 150 mm Keskiääninen 135 mm 135 mm 165 mm 160 mm 165 mm 100 mm Diskantti 25 mm kalotti kalotti + nauha 25 mm kalotti 25 mm kalotti 25 mm kalotti 26 mm kalotti 25 mm kalotti 25 mm kalotti 25 mm kalotti 22 mm kalotti 25 mm kalotti Suurin suositeltava teho 150 W 250 W 140 W 150 W 300 W 150 W 240 W 150 W 150 W 180 W 150 W Jakotaajuudet 2 500 Hz 370/3 200/12 800 Hz 90/2 200 Hz 3 200 Hz 290/3 300 Hz 180/2 800 Hz 700/3 300 Hz 2 500 Hz 2 500 Hz 630/3 000 Hz Värivaihtoehdot musta, valkoinen, pähkinä musta, valkoinen, tammi musta musta tai vaalea tammi musta, valkoinen musta, pähkinä musta, valkoinen, pähkinä musta, valkoinen, pähkinä musta, valkoinen musta, valkoinen, pähkinä musta, valkoinen, pähkinä, ruusupuu Muuta Diskantin tasonsäätö -2/0/+2/+4 dB Liitännät Dolby Atmos -kaiuttimelle MITTAUSTULOKSET Herkkyys (/2,83V/m) 88,8 dB 89,8 dB 85,1 dB 87,9 dB 89,6 dB 87,6 dB 85,9 dB 89,5 dB 89,1 dB 89,3 dB 90,3 dB Minimi-impendanssi 4,7 Ohm @ 213 Hz 3,6 Ohm @ 132 Hz 5,4 Ohm @ 100 Hz 4,7 Ohm @ 221 Hz 3,3 Ohm @ 123 Hz 3,8 Ohm @ 136 Hz 6,0 Ohm @ 6,6 kHz 3,8 Ohm @ 165 Hz 3,9 Ohm @ 217 Hz 4,0 Ohm @ 167 Hz 3,2 Ohm @ 155 Hz Maksimi-impedanssi 23,1 Ohm @ 1,8 kHz 17,1 Ohm @ 75 Hz 25,3 Ohm @ 2,4 kHz 17,2 Ohm @ 1,7 kHz 11,7 Ohm @ 72 Hz 13,2 Ohm @ 79 Hz 35,1 Ohm @ 1,3 kHz 11,7 Ohm @ 86 Hz 25,4 Ohm @ 74 Hz 27,4 Ohm @ 1,5 kHz 13,1 Ohm @ 77 Hz Viritystaajuus 41 Hz 49 Hz 50 Hz 26 Hz 44 Hz 40 Hz 40 Hz 49 Hz 42 Hz 45 Hz 30 Hz Impedanssin maksimivaihe 8 Ohm 35° 49° 46° 35° 47° 41° 42° 32° 51° 52° 56° 6 Ohm 28° 46° 37° 28° 49° 41° 17° 34° 44° 46° 55° 4 Ohm 30° 40° 25° 21° 21° 7° 42° Alarajataajuus (-6 dB) 35 Hz 40 Hz 43 Hz 49 Hz 40 Hz 43 Hz 43 Hz 45 Hz 43 Hz 37 Hz 50 Hz PISTETAULUKKO Äänenlaatu Dali Dynavoice Elac Fyne Audio Heco Indiana Line Jamo Monitor Audio Polk Audio Q Acoustics Wharfedale Heikki 3+ 23½ 2 3+ 2 22 231 Mauri 3+ 3 3½ 3½ 2 3 1 3+ 2½ 3 2 Mikael 3 2 3½ 3 2½ 3 2 3½ 3½ 2½ 2 Yhteensä 3,2 2,3 3,5 2,8 2,6 2,7 1,6 2,9 2,6 2,8 1,7 neelin jumpperilla. Bassoa ja diskanttia korostava loudnessilmiö on voimakkain Jamossa. Hyvälle vahvistimelle mikään vertailun kaiuttimista ei ole hankala kuorma, sillä matalien impedanssien ja jyrkkien vaihekulmien yhdistelmää ei esiinny. Elac ja Jamo vaativat eniten vahvistintehoa 85–86 desibelin herkkyyksillään. 133713_.indd 23 28.10.2019 11.27.30. Monitor Audio sen sijaan olisi tasaisemmalla impedanssillaan yksi joukon helpoimmista paloista putkikoneelle. Heco, Jamo ja Wharfedale ovat ääripäitä korostavia. Kaiuttimien herkkyys on ilmoitettu taajuusvasteesta laskettuna keskiarvona välillä 100 – 10 000 hertsiä. Tulokset ovat lattiakaiuttimille tyypillisiä. Dynavoice, Heco, Monitor Audio, Q Acoustics ja Wharfedale yltävät noin 90 desibeliin
Dalin diskantti poikkeaa muusta joukosta ja tuo oman lisämausteensa ääneen, mutta viihdyttävä kaiutin tuo persoonallisesti esiin yksityiskohtia, jotka jäävät muilta piiloon. ?n Q Acousticsin kaiutinliittimet ovat profiililtaan matalat. Näillä toisto voi kuulostaa tasapainoisemmalta akustoimattomassa tilassa, jossa heijastavia pintoja on tavallista enemmän. Se on voittajaa hieman rauhallisempi kaikessa suhteessa eikä vedä samalla tavalla huomiota itseensä. Muutama muu ehdokas pääsi hifikriteerein lähes samalle tasolle, mutta ei syystä tai toisesta tarjonnut niin hauskoja kuunteluhetkiä. Näin kävi tälläkin kertaa. Kyseessä on toimiva yleiskaiutin, joka toistaa kaiken materiaalin ominaisuuksineen päivineen uskottavasti ja korvanmyötäisesti. Jamossa diskantin korostus alkaa aikaisemmin, joten sen toistoa leimaa monilla äänitteillä voimakkaat värittymät. Bassoja korostava mutta muuten melko tasapainoinen ääni voi myös olla joidenkin makuun. Tanakampaa toistoa ja isompaa äänikuvaa tarjoava Heco antaa tässä kategoriassa eniten vastinetta ainakin äänen koon kannalta. Hyvästä suunnittelusta kertoo se, että toiston tasapainoa on helppo säätää suuntausta muuttamalla, jos tasainen diskanttivaste tuntuu sävyltään liian kirkkaalta. Neutraalin sointitasapainon tarjoava Dali arvotettiin yksimielisesti kärkikahinoihin. Se on lähimpänä tasapainoista hifikaiutinta vailla rasittavia piirteitä. Heco on sillä rajalla, onko soinnissa loudnessvivahdetta, sillä diskantin taso on hieman koholla. Monet soittimet eivät kuulosta aivan itseltään, kun tasapaino ei ole kohdallaan. Dynavoice ja Heco ovat sekä kooltaan että ääneltään massiivisia. Polk rullasi rytmikkäästi ja napakasti, Monitor Audio oli tumma ja tuhti mutta samalla hyvin miellyttäväsoundinen, kun taas Elac oli skarppi ja dynaaminen. Kuunteluraatia miellytti Elac, joka sijoittui kaikilla testaajilla ykköseksi. Kolme ja puoli tähteä äänenlaadusta on tässä hintaluokassa erinomainen tulos. Dynavoicen bassokorostus on selvästi voimakkaampi, mutta diskantin taso on hyvin linjassa keskialueen kanssa. Niihin saa kuitenkin kiinni paljaan johdon, haarukan ja banaanin. Ääripäitä korostava balanssi eli niin sanottu loudnesssävy ilmenee voimakkaana bassona ja diskanttina keskialueen jäädessä usein verhoutuneeksi. Tämä ryhmä muodostikin käytännössä seuraavaksi parhaat vaikutelmat kuunteluissa. MIKAEL NEDERSTRÖM Polk, Monitor Audio ja Elac tuottivat eniten hauskoja fiiliksiä, vaikka eivät ihan neutraaleja olleetkaan. Elac on selkeän erotteleva, silti miellyttävä ja taajuusbalanssiltaan luonnollinen. Sen diskantissa on enemmän persoonallista säihkettä, mutta kokonaisuus on saatu toimimaan hyvin. Niitä voi olla vaikea saada soimaan tyydyttävästi missään olosuhteissa. Vaikka senkään esitystapa ei kaikilta osin ollut neutraalein ja luonnollisin mahdollinen, menevän muhkeasta ja immersiivisestä äänestä voi saada paljon irti esimerkiksi leffaäänen parissa. ten, varsinkin kun kyse on kirjasvasta edullisten kaiuttimien joukosta. Kaupalliseksikin kutsuttu balanssi saattaa joskus kuulostaa ensi alkuun vaikuttavalta, mutta aiheuttaa tavallista aikaisemmin kuunteluväsymystä. 24 KUUNTELIJOIDEN VALINNAT HEIKKI KIVELÄ Perusketterä ja vähän persoonallinenkin Elac kuulosti vertailun malleista luontevimmalta ja hyvällä tavalla rajansa tunnustavalta. Jamo ja Wharfedale sijoittuivat kuunteluissa häntäpäähän, koska ne eivät kuulostaneet luonnollisilta. Jaetulle kolmossijalle yltävä Monitor Audio on Fyneä tummempi, mutta senkin äänialueet yhdistyvät luonnollisesti ja toisto pysyy miellyttävyydestä huolimatta artikuloivana. Fyne on hienotunteinen ja kepeän sävykäs. MAURI ERONEN Kärkiryhmä on luonteeltaan hieman toisistaan poikkeava, mutta niissä kaikissa on omat hyveensä, ja ennen kaikkea musiikin kuuntelu niillä tuottaa eniten iloa. 133713_.indd 24 28.10.2019 11.27.47. Tällainen mahdollisesti tietoisesti valittu balanssi on yläalueiden vaimeudesta huolimatta hyvin toteutettuna eheän kuuloinen, ja toistoa voi hienosäätää huonekorjaimella tai sävynsäädöillä. Osalla kaiuttimista, kuten Fynellä, Indiana Linellä, Monitor Audiolla, Polkilla ja Q Acousticsilla taajuusvasteen muoto on korkeita taajuuksia kohti laskeva
VERTAILU ELAC DEBUT F . Bassossakin on sopivasti alakerran ulottuvuutta ja yläosan muhevuutta lämmittämään sointia. Ehkä alempi keskialue voisi olla hivenen lömpöisempikin, mutta ei ääni silti liian ohut ole. Toisto on tasapainoinen ja luonteva, selkeän erotteleva ja dynaaminen. 3½ KUUNTELUARVIO | MAURI Selkeä ja dynaaminen, samalla luonnollinen ja miellyttävähkö ääni. Kaksi 135-millisistä elementeistä toistaa vain bassotaajuudet 90 hertsin alapuolella, ja keskiääninen ulottuu vain 2 200 hertsiin. Isossa huoneessa vähän jyhkeämpi ote voisi toimia paremmin, mutta betonikopperossa tuskin alapää menee överiksi. Lopputulos on elementtien integroinnin osalta onnistunut. 3½ KUUNTELUARVIO | MIKAEL Irtonainen ja skarppi soundi, joka lievästä yliläheisyydestään huolimatta ei ole räikeä tai rasittava. Jakotaajuudet ovat tavallista alempana. 3½ Tasapainoinen ja erotteleva ääni | Basson taso helposti muokattavissa 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Elac Debut F5.2 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Reteämmällä äänenvoimakkuudella kuunneltaessa diskantti korostuu sen verran, että räikeä miksaus on sitten räikeä. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). Diskantti rauhoittuu karvan verran kaiuttimet suoraan suunnattaessa, mutta tietty kirpsakkuus on silti mukana. Esimerkiksi bassorummussa on enemmänkin erottelua ja täsmällisyyttä kuin rinnassa tuntuvaa mäjähdystä. Virveli paukahtaa kovaa, kitaran soundi puree sopivasti. Impedanssi vaihtelee voimakkaasti, joten kaiutin on parhaimmillaan hyvän transistorivahvistimen kanssa. Ei silti mitenkään ärsyttävä. Basari–bassokitara-akseli on jotensakin ok. Toisaalta vähänkään paremmin tallennettu levy tarjoaa muuta joukkoa enemmän yksityiskohtia, eloa ja menoa. Herkkyydeltään Elac on tavanomaisen jalustakaiuttimen luokkaa, 85 dB/2,83 V/m. Näin toistoa voidaan hienosäätää tavallista monipuolisemmin erilaisiin huoneisiin. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Bassossa ei mainittavan paljon vääntöä, mutta sointi sinänsä ja kokonaisuutena on jokseenkin luonteva. Ääneltään Elac on vertailun selvä voittaja ja jokaisen kuuntelijan ykkösvalinta. Äänikuva on hieman kaksiulotteinen, mutta piirto on kuitenkin terävä ja soittimet hyvin paikalleen asettava. Tasapainoiseen taajuusbalanssiin yhdistyy yhtä aikaa kepeä etenevyys ja ajallinen erottelu. Sointi ei kuitenkaan ole tylsä tai tasapaksu, vaan kaiutin tarjoaa hauskoja kuunteluhetkiä monenlaisella musiikilla. Useimmilla levyillä elävä, mukavan skarppi ja napakka soundi. HINTA: SELKEÄSTI BALANSSISSA Elacin Debut-sarjan pienempi lattiakaiutin on ulkomitoiltaan siro ja joukon kapein. Oikein suositeltava kokonaisuus. Tukevassa kotelossa on kaksi re eksiputkea bassoille ja yksi keskiäänille. Tarkkuutta tuntuu olevan keskimääräistä enemmän, joten kaiutin ei ole kovin ystävällinen huonoille äänitteille. 133713_.indd 25 28.10.2019 11.28.02
Enemmänkin sisäänsä kietova kuin tarkasti rajautuva äänimaailma. Dalin impedanssissa on suurehko korostus keskialueella, joten joillakin d-luokkaisilla tai putkivahvistimilla sointitasapaino voi järkkyä. Diskantti miellyttävä ja melko täsmällinen. 3+ KUUNTELUARVIO | MAURI Yläpäästään omintakeinen sointi tuottaa vanhan äänitteen kohinaan aivan oman mausteensa. Konstruktio on saatu toimimaan hyvin käyttämällä kahta 165-millistä bassokeskiäänistä ja tuuman kangaskalottidiskanttia. Toisaalta korostuma on sen verran korkealla, että se ei kuulu kaikilla äänitteillä, eikä ala rasittaa korvia. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). DALI SPEKTOR HINTA: DYNAMIIKKAA JA DETALJEJA Tanskalaisen Dalin Spektor-sarjan ainoa lattiakaiutin on designiltaan tavanomainen kaksitie. Stereokuva laajahko, ja toisto levittäytyy kaikille akseleille melko isosti, joskin myös vähän suurpiirteisesti. Bassotoisto ulottuu joukon alimmaksi, ja alapään puhdikas muhevuus luo lämpöä. Omaperäisestä mausteesta huolimatta toisto on miellyttävää ja joiltain osin myös persoonallisesti yksityiskohtia korostavaa. Diskantissa havaittu energia sijoittuu melko korkealle, joten se tuo oman mausteensa sointiin. 3+ KUUNTELUARVIO | MIKAEL Kirkas ja menevä ääni. Pehmentää aavistuksen kireäksi miksattua laulusaundia. Ilmiö tulee esiin myös joillakin soittimilla ja ilmenee peltien sähäkkyytenä. Soundi on hiukan yläpääkorosteinen, mikä saa pellit soimaan aavistuksen levottomasti. Kokonaisuus palvelee parhaiten kevyttä musiikkia. Muuten herkähkö kaiutin on kuormana helppo. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Bassossa lievää jälkisointia ja muhkeutta matalimmilla taajuuksilla, se ei kuitenkaan pahemmin hauko tai kompressoidu kovempaakaan kuunneltaessa mutta voisi olla napakampikin. Dalin toisto on erottelevaa ja menevää. 133713_.indd 26 28.10.2019 11.28.23. Eloisa ja dynaaminen ääni korostaa verhoutumattomasti yksityiskohtia, ja äänialueet sulautuvat toisiinsa hyvin. Bassotoisto on hyvin tasainen ja ulottuu melko alas, mikä on ryhmässä positiivinen poikkeus. 3 Persoonallisen täyteläinen ja tasapainoinen ääni Diskantti ihanteellista voimakkaampi 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Dali Spektor 6 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Bassopää on mukavan muheva – ei naputtava paukkubasso, mutta hallittu ja sopusuhtainen. Kaiuttimen yläpäätä korostavaa ääntä kannattaa valmistajan mukaan kompensoida kääntämällä kaiuttimet hieman ohi kuuntelupaikan. Kokonaisuutena eloisa ja kirkas soundi toimii monenlaisella musiikilla, kunhan ei ruuvaa volumea pahimmilla lähimikityksillä liikaa
Kaiuttimen yleissoundi on hiukan verhoutunut ja tummasävyinen. Yksi niistä jatkaa myös keskialueelle. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Aivan matalin oktaavi ei soi puhtaasti, sen sijaan keskija yläbassoilla vääntöä riittää enemmän, jopa pieneksi kovuudeksi ja korostukseksi asti. Monitor Audion äänialueet yhdistyvät saumattomasti, mutta sointi on säädetty selvästi bassovoittoiseksi. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). Monia kaiuttimia vaivaavaa yläbasson korostumaa ilmenee kuitenkin melko paljon. 3+ KUUNTELUARVIO | MIKAEL Jyhkeä ja rauhallinen äänimaailma. VERTAILU MONITOR AUDIO MONITOR HINTA: 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Monitor Audio Monitor 300 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Diskantissa taas ei niinkään ole tarpeetonta korostusta, se soi suhteellisen luontevasti. Noin 90 desibeliä herkkänä ja impedanssiltaan tasaisena Monitor Audio on helppo kuorma mille tahansa vahvistimelle. 2 KUUNTELUARVIO | MAURI Selkeästi artikuloiva vaikkakin tummahkosointinen kaiutin tuottaa aidontuntuisen äänikuvan ja sävymaailman. 3½ Avara äänikuva ja miellyttävän rauhallinen toisto | Helppo kuorma vahvistimelle Tummahko äänimaailma 133713_.indd 27 28.10.2019 11.28.47. Yhtenäinen ja autenttinen toisto on liioittelemattoman simppeli, mikä palkitsee kaikenlaisella musiikilla. Bassoilla on reippaasti iskua ja voimaa, joten ihan pieneen huoneeseen kaiutinta en veisi. Varsinkin akustisella jazzilla korvanmyötäinen kokonaisuus ansaitsee tässä ryhmässä kiitosta. Tummuudesta huolimatta kaiutin säilyttää hienovaraisenkin artikulaation. Taso laskee tasaisesti korkeita taajuuksia kohti, mikä ilmenee tummana äänimaailmana. Hiukan valikoiva suhtautuminen äänitteisiin, joten yleispäteväksi ääntä ei voi sanoa, mutta parhaimmillaan silti ihan mukava kuunneltava. Bassokkailla äänittellä esitys on hivenen kumea ja etäinen, rupisilla ja kompressoiduilla lähimikityksillä puolestaan hyvin miellyttävä. Avaran äänikuvan rauhallisella soinnilla piirtävä kaiutin on helppo kuunneltava kaikenlaisella musiikilla. Luonnostaan bassoa korostavan kaiuttimen alapäätä voi rauhoittaa yhden tai kaksi re eksiputkea tukkimalla. Läsnäolon suhteen soundi voisi olla eloisampikin, mutta eipähän rasitusoireitakaan synny kovin helposti. Stereokuvassa riittää leveyttä äänimateriaalin sitä tarjotessa, ja tietyt vastavaihe-efektit piirtyvät tilaan mielenkiintoisesti. Lauluäänessä ei ole erityisemmin syvyyttä tai pehmeyttä, ja yläkeskiäänet korostuvat aavistuksen. Monitor 300 on valmistajan toiseksi edullisimman sarjan suurempi 2,5-tielattiamalli, jossa bassoista vastaa kolme 165-millistä elementtiä. JYHKEÄN MIELLYTTÄVÄ Oransseja bassoelementtejä käyttävä Monitor Audio on kevyehkö mutta hyvin tuettu kaiutin
Hiukan purkkimainen sävy keskialueella kuuluu tutuimmilla levyillä, mutta mutka lienee aika kapea, koska se ei kuulu kaikilla levyillä. Q Acousticsin toisto on hieman bassoja alakeskialuepainotteinen. Ylemmät alueet ovat vaimeammat, mikä vahvistaa kaiuttimen brittistereotypioita. Bassojen taso on keskimäärin sopiva, mutta välillä tuntuu olevan ripaus kumeaa sävyä. Ihan mukava ja viihdyttävä kuunneltava kuitenkin, jos ei hae absoluuttisen miellyttävää ja yleispätevää soundia. Impedanssiltaan voimakkaasti vaihteleva Q Acoustics ei ole ihanteellinen kumppani putkivahvistimelle, vaikka herkkyyden puolesta kaiutin tuleekin toimeen pienillä tehoilla. MIELLYTTÄVÄN MUHEVA Q Acoustics on pyöristettyine reunoineen siistin sulavalinjainen kaiutin. 3 KUUNTELUARVIO | MIKAEL Rullaava ja napakka soundi. Diskantin sävy on hyvin siisti. Sen 165-milliset bassokeskiääniset ovat MTM-asetelmassa, eli diskantti jää niiden väliin. Bassotoisto ulottuu toisena kaiuttimena ryhmässä alle 40 hertsiin. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Alin basso jyrää hiukan, mutta se on luonteeltaan melko miellyttävä, etenkin rauhallisella ja akustisella saundilla. Yläbassojen nousu pintaan ilmenee lievänä kuminana, joten aivan pieneen huoneeseen kaiutinta ei kannata sijoittaa. 2½ Miellyttävä sointi ja siisti diskantti Alaäänipainotteinen 133713_.indd 28 28.10.2019 11.29.06. Peruskelpo kokonaisuus hiukan pumpatuilla muskeleilla. Diskantti jokseenkin rauhallinen ja luonteva, vaikka erityistä ilmavuutta äänessä ei olekaan. Q3050i on sarjan ainoa lattiamalli, ja se on saatavissa neljällä eri viimeistelyllä: musta, valkoinen, harmaa, pähkinä. Hieman pintaan puskeva mutta silti napakka yläbasso on ainoa selkeä kauneusvirhe. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). 3– KUUNTELUARVIO | MAURI Alkuun tummahkolta vaikuttava yleissointi vaikuttaa hieman verhoutuneelta, mutta pidempi tarkastelu paljastaa, että sävyseikat ja erottelu ovat silti kohdallaan. Ärsyttämätön sointi yhdistää muuten äänialueet luonnollisesti toisiinsa. Q ACOUSTICS Q I HINTA: 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Q Acoustics Q3050i DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Parhaimmillaan alakerta on ihan ryhdikäs ja luonteva. Diskantti ja ylempi keskialue palvelee korkeampaa lauluääntä tuoden siihen miellyttävää leveyttä. Balanssiltaan kaiutin on hiukan kapoinen, mutta toisaalta soundissa ei ole löysää tai ylilämmintäkään sävyä. Sointi on saatu miellyttäväksi, vaikka tumma äänimaailma tulikin kuunteluissa ilmi. Diskantti on erityisen siisti, joskin tavallista vaimennetummassa huoneessa yläpää kaipaisi lisää energiaa. Äänimaailmassa sen sijaan on kokoa ja immersiivisyyttä. Useimmat äänitteet toistuvat ”tehokkaan” ja energisen tuntuisesti
Keskialue soi hiukan ohkaisesti, mikä myös korostaa diskantin energisyyttä. F303 on entrylevel-sarjan suurempi lattiakaiutin, jossa kaksi bassokeskiäänistä on sijoitettu d’Appolito-periaatteen mukaisesti diskantin yläja alapuolelle. 3½ KUUNTELUARVIO | MIKAEL Lämminsävyinen ja miellyttävä yleissoundi. Äänialueet integroituvat erittäin luonnollisesti toisiinsa. Ääni ei ole skarpein mahdollinen, mutta lempeä ote saa useimmat levyt soimaan miellyttävällä ja helposti lähestyttävällä tavalla. Kokoisekseen melko herkkä Fyne soveltuu helpon kuormansa ansiosta hyvin myös putkivahvistimelle. Muut äänen rauhalliset hyveet vakuuttivat kaksi kolmesta kuulijasta. Diskantti tuntuu olevan myös aika lailla pinnassa ja erottuu melko sähäkkänä varsinkin rohkeammalla volyymilla kuunneltuna. Bassotoistoltaan se on kevyt ja dynamiikaltaan hieman rajoittunut. Valmiiksi tummasävyisillä levyillä voi ote mennä liian rauhalliseksi, mutta kaiutin on kaikesta huolimatta kohtuullisen yleispätevä. Sävyllisesti hieman tumma keskialue välittyy hienosti erittäin tarkan stereokuvan ansiosta. Pieni yläkeskialueen korostuminen putkivahvistimella tai diskantin korostuminen joillakin d-luokkalaisilla ei todennäköisesti tee merkittävästi hallaa rauhalliselle soinnille. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). Ei hi mielessä ihan virheetön, mutta miellyttävä ja sympaattinen tuttavuus. 3 Miellyttävän rauhallinen ääni Bassotoiston ohuus 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Fyne Audio F303 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Lämminsävyinen ja mutkaton toisto ei piilota liiaksi detaljeja on helposti lähestyttävä kaikenlaisella musiikilla. Alapäästään kevyt bassotoisto voi suuressa tilassa jäädä vajaaksi, mutta kokonaisuus on yksi korvanmyötäisimmistä. 2 KUUNTELUARVIO | MAURI Hienotunteinen tulkki välittää musiikin kepeästi etenevänä ja sävykkäänä. Balanssi on hiukan alemmalle keskialueelle kallellaan, mikä tuo aavistuksen puisevaa sävyä lauluääniin ja joihinkin kitaran ääniin, mutta ei häiritsevästi. Fyne on soinniltaan leppoisa ja miellyttävä. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Alin basso ei ole mainittavan muhkea, ja matalilla taajuuksilla esiintyy pientä kompressoitumista ja kovuutta, yläbassotkin ovat pinnassa. Stereokuva enemmänkin tarkka kuin erityisen iso. VERTAILU FYNE AUDIO F HINTA: HIENOTUNTEISEN RAUHALLINEN Skottilainen Fyne on tuore kaiutinvalmistaja, jota pyörittää liuta entistä Tannoy-väkeä. 133713_.indd 29 28.10.2019 11.29.25. Toisto on kokonaisuutena tasainen ja vailla ärsyttäviä mutkia tai kumua. Ei aivan tasapainoinen kokonaisuus, vaikka detaljirikasta meininkiä onkin tarjolla. Solisti astuu kohti kuulijaa, mikä helpottaa artikulointia. Diskantin edessä on kiinteä suoja
Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). Kaiutin on impedanssiltaan tasainen ja siten hyvin yhteensopiva esimerkiksi joidenkin d-luokkaisten vahvistimien kanssa. Kokoonsa nähden herkkyys on kohtuullisen suuri. 3 KUUNTELUARVIO | MIKAEL Rullaava ääni, joka on sointitasapainoltaan hiukan keskialuevoittoinen. Soundi on rasittamaton ja riipimätön, mutta laulajan äänessä kuuluu hivenen honottavaa sävyä, joka on jossain alakeskialueen ja yläbasson tietämillä. Nyt testattu 561 on Tesi-sarjan pienempi kolmitielattiakaiutin 160 millimetrin keskiäänisellä ja bassolla. Napakka basso aiheuttaa jopa jonkin verran fyysisiä tuntemuksia, vaikka kärsiikin vähän yläpään pyöreydestä. Kokonaisuus soi kyllä isohkosti ja energisestikin muttei ole aivan tasapainoinen. Vastapuolena on pieni yläkeskialueen ja diskantin vaimeus, mikä ilmenee vaikkapa laulajan nasaaliutena. Ihan neutraaliksi kaiutinta ei voi kuitenkaan sanoa. Kepeästi etenevä sointi poikkeaa hieman neutraalista, mutta saattaisi hyvin toimia heijastavassa tilassa rauhallisessa kuuntelussa. Basso melko napakka, joskaan ei vertailun syvimmälle ulottuva. 2 KUUNTELUARVIO | MAURI Luonteeltaan herkkä sointi kärsii vähän yläkeskialueen tukkoisuudesta mutta välttää samalla kaikenlaisen ärsyttävyden. Soinniltaan lämmin Indiana Line onnistuu välttämään ärsyttäviä piirteitä jopa hieman aggressiivisillakin äänitteillä. Taajuusbalanssiltaan korkeita ääniä kohti laskeva toisto soveltunee hyvin tilaan, jossa on paljon heijastavia pintoja. Iso osa valmistajan kaiuttimista on saatavissa myös valkoisena, mutta Tesi 561 tarjoaa viimeistelyksi mustan ja pähkinän. Samoin erottuu diskantti, ja se tekee saundista paikoin terävähkön. Bassotoisto on napakka mutta ei ulotu kovin alas. 3 Miellyttävä sointitasapaino Ylä-äänien vaimeus 133713_.indd 30 28.10.2019 11.29.43. Virhe ei ole suurensuuri, joskin se kuuluu useimmilla tutuilla levyillä. Ylikirkkaat lähimikitykset toistuvat mallikkaasti, samoin ääripääkorosteiset loudness-maustetut äänitteet. Miellyttävä ääni, mutta yleispätevyyttä voisi olla enemmänkin. KOMPAKTI MIELLYTTÄJÄ Vertailun pienimpiin kuuluva Indiana Line tulee Italiasta. INDIANA LINE TESI HINTA: 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Indiana Line Tesi 561 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Sinänsä yläpääkin soi sävykkäästi, sitä vain soisi olevan tarjolla enemmän. Kaunis mutta vaimeahko diskantti nousee sympaattisen ujon soinnin joukosta parhaiten esiin. Yläbassossa siis pientä korostumaa, joka kyllä erottuu melkeinpä kaikella musiikilla. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Kaikille akseleille levittyvä äänimaailma, joka on kuitenkin luonteeltaan melko täsmällinen ja tasapainoinen
2– KUUNTELUARVIO | MAURI Kookas ja avara äänikuva kietaisee sisäänsä. Diskantti sen verran pinnassa, että lauluääni soi paikoin hieman ohuena. Kaiutin tuntuu jäävän ikään kuin vähän pieneksi. Taajuusvaste laskee bassoilta hiljalleen kohti keskitaajuuksia mutta alkaa taas kohota jakotaajuuden jälkeen. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Hiukan yläbassopainotteinen sointi, eikä matalimmilla taajuuksilla oikein riitä vääntöä. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). Bassoilta ei löydy valtavaa vääntöä, mutta tervettä napsetta ja kopsetta sitäkin enemmän. VERTAILU POLK AUDIO SIGNATURE S E HINTA: 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Polk Audio Signature S50E DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. JYTKETTÄ JA RULLAAVUUTTA Lattiakaiuttimeksi kompakti Polk on toimintaperiaatteeltaan yksinkertainen kaksitie. 3½ Rullaava ja ponnekas ääni Pieni loudness-vire 133713_.indd 31 28.10.2019 11.30.00. 2½ KUUNTELUARVIO | MIKAEL Rullaava, siisti ja menevä soundi. Ei hirveän hi perinteisessä mielessä, mutta hauska ja viihdyttävä kuunneltava. Toisaalta kaiuttimen viihdearvo on suhteellisen hyvä, joten taajuustasapainoon ei tule kiinnittäneeksi liikaa huomiota. Bassorumpu hiukan muksahtelee ja bassokitaran sointi korostuu. Pientä keskialueen verhoutuneisuutta ja yläkeskialueen sijoittumista etualalle lukuun ottamatta toisto on melko luonnollinen. Kokoisekseen Polk on melko herkkä. Ongelma ei ole suurensuuri, lähinnä se kuuluu lauluäänien lievänä yliartikulaationa ja kitaran keskikielillä. Balanssi on sinänsä siisti, mutta keskialueeltaan aavistuksen nasaali. Rytmisyyden tuntu on ilmeinen, samoin kepeäliikkeinen dynamiikka. Impedanssivasteessa on voimakas piikki 74 hertsillä, mikä saattaa joillakin putkivahvistimilla aiheuttaa epätarkkuutta ja liiallista korostusta bassotoistoon. Polk ylpeilee punaisilla American Sound -tarroilla. Mutta mikäpä kehuessa, kaiuttimen ääni on melko tasapainoinen ja ponnekas. Herkkä ja erittäin voimakkaasti potkaiseva basso on hieman kumiseva eli yläbassoja korostava luonteeltaan. Diskantti ei tavallaan ole häiritsevällä tavalla korostunut, mutta sen sävy on sähäkkkä. Loudnessilmiö on kuitenkin havaittavissa. Bassotoistoa voimistava re eksiputki on suunnattu kohti kaiuttimen pohjalevyä, joten sen tukkiminen ei ole käytännössä mahdollista. Pientä yläbasson kuminaa, keskialueen verhoa ja diskantin sihisevää luonnetta lukuun ottamatta kaiuttimen rytmikästä ääntä kuuntelee mielellään. Siksi Polk sopiikin paremmin hieman suurempaan tilaan. Stereokuva ja äänen ulottuvuus ei mainittavan laajaa sorttia, mutta suoraan edessä horisontaalisesti sijoitellut asiat ovat kuitenkin paikoillaan
Suuri herkkyys kuitenkin antaa paljon anteeksi vahvistimen valinnassa. Parhaimmillaan kuitenkin ihan kuunneltava ja viihdyttävä ääni, joka tuo vaikuttavuutta keskialuevoittoisiin ja niukkasoundisiin levyihin. 3+ KUUNTELUARVIO | MAURI Syvä ja autenttisen kolmiulotteinen äänikuva saa aikaan vaikutelman tavallista suuremmasta kaiuttimesta. Ääni ei ole rasittava, mutta loudness-sävyinen soundi tuo hiukan levotonta sävyä neutraaliksi miksattuihin äänitteisiin. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Isohkosti soiva kaiutin, jonka basso värähtää vähän selkänojassa asti. Tuntuu että luonteeltaan kaiutin on enemmän kotiteatterikuin hi sarjaa. Basson sointi on melko puhdas, mutta se voisi olla hitusen napakampikin ja vähemmän yläbassoa korostava. Mikään ei varsinaisesti ärsytä, mutta vääristymät ovat turhan suuria. Periaatteessa isosta ja rohkeasta meiningistä saa paljonkin irti lujempaa kuunneltaessa, se tosin tapahtuu tietyn erottelevuuden ja ketteryyden kustannuksella. Äänikuvassa on immersiivisyyttä ja stereokuvassa leveyttä. Pieni diskantin korostuminen saa aikaan loudnessilmiön, ja äänialueet eivät ole täysin yhtenäiset. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). Sointi on kuitenkin rasittamaton ja viihdyttävä, kunhan huoneessa on riittävästi kokoa eikä liikaa heijastavia pintoja. Heco kuulostaa suurelta kaiuttimelta. 2½ Viihdyttävä ja dynaaminen ääni | Tyylikäs viimeistely Keskialueen verhoutuneisuus ja yläbasson korostus 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Heco Aurora 700 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Kuormana Heco ei ole hepoimmasta päästä, sillä impedanssi laskee noin kolmeen ohmiin, ja vaihekulmat ovat melko jyrkkiä vielä neljälläkin ohmilla. Myös diskanttitoisto kuulostaa kokonaisuudesta erilliseltä. Sen äänikuva on laaja ja dynaamiset varat reilut. Taajuusvasteessa keskialue jää hieman vaimeaksi. 133713_.indd 32 28.10.2019 11.30.19. Muhkea basso ja kirkas diskantti syövät terävintä eloa lauluäänistä ja keskimmäiseltä keskialueelta. 2 KUUNTELUARVIO | MIKAEL Ääripäistään hiukan korostunut, tavallista reilummin kaupalliseen suuntaan viilattu balanssi. Kookas kotelo on mittasuhteiltaan solakka, ja mustanpuhuvat 165-milliset elementit saa magneettikiinnitteisellä suojamaskilla helposti piiloon. Toisto on hyvin miellyttävää, mutta keskialueen vasteongelmat ilmenevät akustisten soittimien vääristymisenä tavallista kapeakaistaisemmaksi. Bassotoistossa on voimaa, mutta yläbassossa on liioittelun tuntua. Ilmoitettu 300 watin tehonkesto on ryhmän suurin. Soundi voisi toimia parhaiten oikein isossa huoneessa, jossa bassopää on kevyt ja yläpää hyvin vaimennettu. HECO AURORA HINTA: NÄYTTÄVÄ JA DYNAAMINEN Siisteillä yksityiskohdilla, kuten puuviilukyljillä viimeistelty Heco on näyttävä ilmestys. Huonetta vavisuttavaa bassoa piisaa yllin kyllin
Kaiutin ei taatusti ole jokaisen hi stin juttu, mutta koekuunteluun se kannattaa silti ottaa, kunhan huone ei ole pieni. Kaiutin vaatii silti suuren tilan toimiakseen tyydyttävästi. Riipivyyttä ei löydy, mutta ei isommin eloisuuttakaan. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). Potentiaalisesti ihan tervesoundinen kaiutin, jossa yksi selkeä virhe verottaa toiston yleispätevyyttä. Diskantin tasoa voi säätää takalevyn jumpperilla välillä –2…+4 dB. TUMMAA JYTKETTÄ Jyhkeä Dynavoice on testin kookkain ja rakenteeltaan monimutkaisin. Keskialueelta ylöspäin soundi onkin sitten ihan suhteellisen hyvin balanssissa. Takaputkeen valmiiksi asennetut tulpat eivät riittäneet basson hillitsemisessä, mutta suuret etulevyn putket tukkimalla toistoa saa hieman tasapainotettua. Se taas syö alemman keskialueen erottelua, ja taas ylempi keskialue ja diskanttikin on hiukan koholla. 2– KUUNTELUARVIO | MAURI Tumma ja muheva sointimaailma yllättää kuin tanssiva elefantti. Re eksitulppien asennus saattoi lieventää kuminaa hiukan, mutta niiden vaikutus tuntui olevan turhan matalalla taajuudella. Stereokuva ok, joskaan ei eläväisin mahdollinen. Osa kumeudesta saattaa johtua kuunteluhuoneesta, mutta kaikki tuskin menee sen piikkiin. Vaatii kuuntelijaltaan tietynlaisen mielenlaadun, mutta on potentiaalisesti viihdyttävän rytmikäs rokkipönttö. 3+ KUUNTELUARVIO | MIKAEL Rauhallinen ja etäinen äänimaailma. Tältä pohjalta miellyttävän äänenvoimakkuuden haarukka on aika suppea. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Bassopäässä ei riitä voimaa eikä tarkkuutta erityisen äänekkääseen kuunteluun. Nelitierakenne tässä hintaluokassa on melko poikkeuksellista. 2 Sopivassa yhteydessä viihdyttävä menokone | Diskantin tasonsäätö Voimakas bassokorostus 133713_.indd 33 28.10.2019 11.30.36. Toisto on toisaalta rauhallinen ja ärsyttämätön, mutta kumeus syö muun äänialueen erottelua. VERTAILU DYNAVOICE DEFINITION DF HINTA: 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Dynavoice Definition DF-6 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna diskantin eri asetuksilla. Siinä on diskantille sekä kalotti että nauhaelementti, joiden lisäksi bassoja keskiäänet on jaettu omille elementeilleen. Erottelua syö selvästi kumea ja liian ylös vedetty basso, joka lyö leimansa kaikkiin äänitteisiin. Siltikin yllättävän rytmikkäästi etenevässä äänessä on omat erikoispiirteensä, kuten bassotoiston yliannostus ja verhoutunut keskialue, mutta jotenkin kokonaisuus on saatu toimimaan siten, että lopputulos on oikein viihdyttävä. Yläbassojen korostus on Dynavoicen suurin heikkous. Se mikä alimmasta oktaavista puuttuu on vähän liiankin korostetusti esillä yläbassoissa, mikä kuuluu bassokitaran dominointina. Bassoillekin soisi oman säätimen, sillä toisto on hyvin alapäävoittoinen
WHARFEDALE DIAMOND . Toisto on miellyttävää, eikä äänessä ääripäiden energiasta huolimatta ole rasittavia piirteitä. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). Etulevyn lakkapinta ja kylkien puuviilu luovat arvokkaan vaikutelman. Toisaalta yleispätevyydestä ei voi antaa kovin suuria pisteitä. Matalien äänien toistoa on yritetty kompensoida hieman turhan ahneesti. Epätasaisesta toistosta johtuen soundi on hyvin ääniteriippuvainen ja toisinaan epäluonnollinen. Kumina on kuitenkin valitettavan voimakasta, eikä matalia bassoja kuulu ollenkaan. KUUNTELUARVIO | HEIKKI Todella omituinen, jopa hiukan epäluonnollinen saundi. HINTA: 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Wharfedale Diamond 11.4 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Impedanssi mutkittelee, ja vaihekulmat ovat jyrkkiä. Pisteet mielenkiintoisesta ja poikkeuksellisesta toteutuksesta, mutta basso-osasto on kyllä kauttaaltaan aika luonnoton. 1 KUUNTELUARVIO | MAURI Äänikuvaltaan avara kaiutin on balanssiltaan loudness-painotteinen. Bassotoiston ulottuvuus on kuitenkin testin heikoin. Elementtien sovitus on ei ole kovinkaan onnistunut, ja sointitasapainossa olisi paljon parannettavaa. 2 Tukeva rakenne ja hieno viimeistely Kumiseva basso | Verhoutunut keskialue 133713_.indd 34 28.10.2019 11.31.01. Rytmisesti ja ajallisesti kaikki on kohdallaan, mutta äänimaailma on silti lähinnä omituinen. Toisto on loudnesspainotteinen eli ääripäitä korostava. Kokoa kyllä piisaa ja pienet detaljit piirtyvät erityisesti korkeussuunnassa tilaan eläväisesti, mutta kokonaisuus ei nappaa. Yläbasso ja diskantti vievät tilaa varjoon jäävältä keskialueelta. AVARA JA VÄRITTYNYT Hienosti viimeistelty Wharfedale on painava kaiutin. Parhaimmillaan ilmiö on lähes kuulumaton, pahimmillaan se tekee soundista yhtä aikaa räikeän ja kumean. Yksittäisillä äänitteillä ilmiö voi jäädä lähes piiloon, joten kovin laaja-alaisista ongelmista ei voi puhua. Wharfedale on vertailun herkin kaiutin ja yltää yli 90 desibeliin 2,83 voltin syöttöjännitteellä. Sähköinen suunnittelu on jäänyt puolitiehen. 2 KUUNTELUARVIO | MIKAEL Kovahko ja skarppisävyinen ääni. Bassotoistossa on huomattavasti kuminaa, mutta vaste ei ulotu kovinkaan alas. Kyljistään kaareva kotelo on todella tehokkaasti vaimennettu. Äänessä on tervettä elävyyttä, mutta sitä varjostaa selvä kumea sävy bassoilla sekä alemman diskantin korostus. Ylin diskantti on kovasävyinen, vaikka räikeyttä ei kaikilla äänitteillä kuulukaan
Ääripäistään hiukan neutraalimpana toimisi paremmin. Lauluäänessä sen sijaan ei ole mainittavasti syvyyttä, ja se jää hiukan pinnalliseksi. Sen erikoispiirre on kaiuttimen päällä olevat liitännät lisävarusteena saatavalle Dolby Atmos -kaiuttimelle (Jamo S 8 ATM, 229 €/pr). Etäinen ja muovinen sointi ei tässä ryhmässä pääse vakuuttamaan alkuunkaan. Kaiuttimen 2,5-tietoteutus perustuu kolmeen viisituumaiseen bassokeskiääniseen ja tuuman diskanttiin. Selvästi joukon luonnottomin toteutus. Diskanttikin on hiukan sähäkkä ja kireä mutta toimii dynamiikan esittämisessä. Toisaalta taas lauluääni etääntyy. Kokonaisuus toimii parhaimmillaan ihan ok, mutta heikoimmillaan ääripääkorosteisuus tuottaa turhan jytisevän metallista äänimaailmaa. Toistoon voi vaikuttaa impedanssin suuri nousu keskialueella. VERTAILU JAMO S HINTA: SÄHÄKKÄÄ ENERGIAA Jamo S 809 on osa kotiteatterikaiuttimien Studio 8 -sarjaa. Stereokuvassa ei mainittavasti kokoa, mutta asiat piirtyvät eteen suhteellisen luontevassa muodossa. Diskantti sähisee varsinkin kirkkaaksi miksatuilla levyillä turhan sähäkästi, mikä tuo metallista sävyä kitaraan ja peltisoundiin. 1 KUUNTELUARVIO | MIKAEL Varsin ääripääkorosteinen ja keskialueeltaan etäinen soundi. Kuormaltaan nimellisesti kahdeksan ohmin Jamo ei ole hankala, vaikka herkkyys onkin yksi vertailun alhaisimmista. Luonnollinen kohina muuttuu epämääräiseksi sihinäksi. Impedanssin itseisarvo (sininen käyrä) ja vaihevaste (punainen). KUUNTELUARVIO | HEIKKI Tummasävyinen ja muksahtava äänimaailma, alimmat bassot saisivat olla napakammat ja keskialue erottuvampi. 2– KUUNTELUARVIO | MAURI Poikkeuksellisen vääristynyt taajuustoisto korostaa bassoja niin, että tutisee. Basso on turhan kumea, mutta on vaikea sanoa, johtuuko se keskialueen etäisyydestä vai basson liian runsaasta tasosta. 133713_.indd 35 28.10.2019 11.31.23. 2 Atmos-lisäkaiuttimen kytkentä Värittynyt, ääripääkorosteinen ääni 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Ohms 180° 90° 0deg -90° -180° 20 50 100 200 500 1kHz 2k 5k 10k 20k Workbench Notes: Jamo S 809 DATS 1.0.2 Measurements by: Title: Taajuusvaste huoneessa kahden metrin etäisyydeltä kohtisuoraan kaiuttimen edestä mitattuna. Ääripäitä korostava Jamo on soinniltaan värittynyt. Samaan aikaan sähäkkä ja kumiseva toisto peittää keskialueen lähes kokonaan, mikä vie ilon kuuntelusta. Keskialueen vaimentuma taas luo verhon, joka muuttaa lauluäänen ja monet soittimet etäisiksi. Voimakas diskantti saa aikaan sähäkkyyttä, ja energinen yläbassotoisto aiheuttaa kuminaa. Signaali viedään niille kaiuttimien alaosan liittimistä, mikä vähentää johtosotkua
Ehkä et enää voisi perustella valintaasi sillä oleellisimmalla asialla. puhutteli sinua: ulkonäkö, auktoriteetin sana tai valmistajan imago. Pelkäsitkö kenties sitä, mitä tapahtuisi. Kiinnostavaa on juuri tuo poikkeus, ei niinkään sääntö. Vai huijaammeko jälleen kerran itseämme. Se kun ei tuo uusia harrastajia kummankaan joukkoihin. Milloin huijaamme itseämme, milloin joku toinen huijaa meitä, koska huijaamme itseämme ja niin edelleen. Olkoon vaikka lyyrisesti ilmaistuna henkinen ulottuvuus. KOLUMNI 36 HUIJAUSTA KAIKKI TYYNNI K uten tiedetään, audiobisnes on pelkkää huijausta. Sekä ennen kaikkea näiden kahden välistä dialogia. Voimme esittää hyvinkin valistuneita arvauksia, kerätä vertailudataa ja kuitenkin todeta, että jokin poikkeus rikkoo säännön. Suuri ego toista vastaan. Oliko keräämäsi taustadata varmasti seulottua vai annoitko fiiliksen ratkaista. Perustitko hankintasi siis järkeen vai tunteisiin. Miksi ihmeessä muuten altistaisimme itsemme musiikille. Useimmat meistä etsivät auraaliorgasmeja, pystyyn nousevia ihokarvoja tai orastavaa kosteutta silmäkulmaan. Oman kokemukseni mukaan ongelma on useimmiten nimenomaan viestinnässä. Kun nämä kaksi leikkikenttää kohtaavat, niin tanner tömisee ja kipinät lentävät. Hifievoluution orastavalle umpikujalle ei kannata suoda aplodeja. Oikea kysymys kuuluu, että onko valintasi perusteilla loppujen lopuksi suurta merkitystä. Loputtomalle kujanjuoksulle, joka huumeiden lailla vaatii yhä enemmän meistä ja meiltä. ?n hyksessä laitehankinnoille. Kenties jokin muu seikka 133189_.indd 36 28.10.2019 13.01.09. Taasko kerran huijaamme itseämme. Eikä se suinkaan lopu siihen. Hifin viitekehyksessä tämä tarkoittaa, että sekä objektiivista, tiedekeskeistä metodiikkaa että subjektiivista, kokemuksia painottavaa tapaa tarvitaan. Kenties emme olekaan niin pitkällä kuin toivoisimme. Toisaalta juuri säännöt ja yhteiset tavoitteet ovat vieneet meidät Kuuhun, johtaneet lääketieteen saavutuksiin, muodostaneet demokratian ja oikeusvaltion käsitteet ja niin edelleen. Matkaamme maailmankaikkeuteen, viestimme sekunnin murto-osissa planeettamme ääriin ja kehitymme. Kun kuuntelemme musiikkia, huijaamme jälleen itseämme. Sääntöjä tarvitaan, jotta poikkeuskin selviäisi. Mikä seikka ratkaisi viimeisimmän hifiostopäätöksesi. Tiede on tuonut meidät pitkälle. Sekä harrastuksen viitekeTEKSTI JUSSI ARVIO Mikä seikka ratkaisi viimeisimmän hifiostopäätöksesi. Oliko keräämäsi taustadata varmasti seulottua vai annoitko fiiliksen ratkaista. Tunteet, nuo valheelliset mielenvaltaajat, ovat aina läsnä. Voisin vaikka lyödä vetoa, että et suorittanut täydellisesti koordinoitua abx-sokkokuuntelua. Hennon nocturnon soidessa rauhoitumme, villinä vyöryvän sinfonian pauloissa hengästymme. Aavistus jostakin, joka antaa vielä tilaa ihmisen kasvulle ja ymmärrykselle. Valehtelemme olevamme milloin missäkin olotilassa tai jopa paikassa. Kenties vähän kaikkea näistä. Perustitko hankintasi siis järkeen vai tunteisiin. Ehkä halusit hitusen sitä lisäarvoa, jota kallis tai eksoottinen tuote oikeissa piireissä toisi. Tomun laskeuduttua kumpikin leiri taputtele omiaan selkään ja uhkuu voittajan tarmoa. Emme edelleenkään tarkalleen tiedä, kuinka hifilaitteiden mittaukset ja kuulo korreloivat. Hyviä uutisia: olet siis ihminen
www.ah-hifisystems.fi 133818_.indd 37 28.10.2019 11.52.21. X1 The next Generation of our legendary X-line
On teemana E. Vaikka äänikudoksessa välähtää vierailijoita, Cipa pitää flow’n virtaavana ja voimaannuttavan kirkkaana. Saksofonisti–klarine132678_.indd 38 28.10.2019 11.53.22. 38 YKSIN, KAKSIN TAI RYHMÄSSÄ kuten zen-kivipuutarha. T. Pianisti operoi välillä omin päin, nyt John Williamsin sävelten äärellä. Tulos vetoaa aisteihin hetkittäin TALLENTEET | ÄÄNILEVYPOIMINNAT David Helbock on hämmästyttänyt trioineen pienyhtyeen ketterällä spektrillä. Kuvallisuus on jazzissa tärkeä elementti, ja pianisti hahmottelee kuukausien ominaisluonteesta impressionistisia tutkielmia. tai jokin hitimpi score, itävaltalainen poimii kuuluville orgaanista konemusiikkia. Grenadier keskittyy soolossaan kontrabassoon ja sen rekistereihin, joissa riittää tutkittavaa. Sen myötä levy on ennen kaikkea ekskursio paitsi välineen myös muusikon mahdollisuuksiin. Uusin teos Free vertautuu David Bowien viimeiseen mestariteokseen Blackstar (2016). Retronymsistä välittyy klassinen pianokoulutus sekä vahva minimalistinen visio. TEKSTI JA KUVA MATTI KOMULAINEN Y leensä Iggy Pop mielletään sooloartistiksi, vaikka konkari on viihtynyt eri kokoonpanoissa 1960-luvulta lähtien. Carlos Cipa on multi-instrumentalisti, joka kerrostaa ilmaisunsa harkituista elementeistä. Tuottaja–rumpali Teppo Mäkynen työstää musiikkinsa puhtaalle kanvaasille. Vähän on paljon Areni Agbabianinkin käsissä. Levollisuus, symmetria ja alati yllättävät pienet detaljit ovat samalla soonista meditaatiota. Nik Bärtsch’s Mobilen lyömäsoittaja Nicolas Stockerin kanssa tehty Bloom ammentaa amerikkalaispianistin armenialaisista juurista. Stephan Micus ja Larry Grenadier kehittävät vastaavia äänitutkielmia yhtä yksin. Stefan Aebyn Piano Solo syntyi käsittelemällä sekä instrumenttia että livesaundia. Iiro Rantala vuorostaan soittaa ilmoille suomalaisen vuodenkierron. Abyssin soiviin syvyyksiin kerrostuu äänimaailmoja, joiden alkuperää jää pohtimaan. Multitaituri maalaa taajuuksilla hieman kuten Mika Vainio aikoinaan luoden ohessa urbaania ambientia. Iggykin kokeilee niin jazzia kuin elektroa ja saa jopa kiertueuupumuksen kuulostamaan runoudelta. Lopputuloksesta ei pysty päättelemään alkuunkaan aina, miten se on saavutettu. Musiikkia tehdään monenlaisilla kokoonpanoilla. Hugues Mayot kulkee vastakkaiseen suuntaan. Aika ja paikka menettävät lopulta merkityksensä, ja levystä jää soimaan puhdas kauneus. Sooloilu on yhden paras metodi, toisille taas bändi on luovin työyhteisö kehittää ideoita. Micus luo kielisoittimin, puhaltimin ja lyömin hauraita tutkielmia, joissa väreilee etnosoitinten skaala paikkamielleyhtymiä sytyttäen
Kunkin tunnistaa tuoreesta projektista, minkä lisäksi trio hahmottelee uutta ja mahtipontista tähtivitjapauketta. D. Theo Crokerkin vie ajatukset tyylisulattoon. Taylorin herkkävireiset laulut, American folk-rock ja britticombo Bad Companyn raskaspoljentoinen jytinä ammentavat soinnillisesti yhtä lailla kokonaisten kansakuntien tajunnan kerrostumista, vaikka laulujen aiheet peilaavat yksilöiden arkea ja mielenmaisemaa. Musikologit ovat tutkineet sitä melodiakuluista tekstikaavoihin tunnistaen aineksia siirtolaisten perinteestä. John Dowland ja hänen teoksensa, kuten Lachrimae or Seven Tears, ovat vedonneet kuuntelijoihin vuosisatojen ajan. Jokainen ikäpolvi löytää uudelleen menneen ja tulkitsee sitä omasta kuulokulmastaan. Tuomion koura todistaa, että Black Sabbath puhuttelee jopa suomeksi tulkittuna, kun tekijä on oikea. Trumpetistille se on monisäikeistä saundia soulilla ja elektrolla sähäköitettynä. Sapattivuosi on tehnyt vastaavaa meillä pitkään. Kvartetti on muodoltaan tasapainoinen työyhteisö: kaksi melodista ja kaksi rytmistä soitinta kimpassa. TALLENTEET 39 tisti virittää kollegoineen soitteisiinsa puun tunnun. Hot Chip tulkitsee vastaavasti synapoppia. O Samuli A miksaa synaja peliäänistä ärhäkkää pärpätystä, jossa muoto on kaikki. ?n ESITTÄJÄ(T) TEOS JULKAISIJA FORMAATTI Iggy Pop Free Caroline International cd Carlos Cipa Retronyms Parlophone cd Stefan Aeby Piano Solo Intakt cd Stephan Micus White Night ECM cd Larry Grenadier The Gleaners ECM cd Areni Agbabian Bloom ECM cd David Helbock Playing John Williams ACT cd Iiro Rantala My Finnish Calendar ACT cd 3TM Abyss We Jazz lp Hugues Mayot L’arbre rouge BMC cd Pope Puolitaival Nordic 4 Northern Resonance Flame Jazz cd Phantasm John Dowland – Lachrimae or Seven Tears Linn cd Kronos Quartet Terry Riley – Sun Rings Nonesuch cd Yves Robert, Bruno Chevillon, Cyril Atef Captivate BMC cd Theo Croker Star People Nation Masterworks cd Bowman Trio Persistence We Jazz cd Pekka Pohjola Group Kätkävaaran lohikäärme Svart lp Hot Chip A Bathfull of Ecstasy Domino cd Labrinth, Sia, Diplo Present... Tulos ilmentää aina kontekstia, on tulkitsijana yksittäinen trubaduuri tai Carter Familyn kaltainen perheyhtye. Albums 1970–1976 Rhino 6cd America 50th Anniversary – The Collection Rhino 3cd Bad Company The Swan Song Years 1974–1982 Rhino 6cd 132678_.indd 39 28.10.2019 11.53.39. Lisäarvoa yksilösuorituksista kehittää puolestaan Dj Khaled. Labrinth, Diplo ja Sia ovat profiloituneet tuottajiksi, joilla on oma saundinsa. Ken Burnsin kantridokumentti peilaa siten sekä genren kehitystä että maailman musiikkien sulautumista ympäristössään aina uudella tavalla. L. L’arbre rougessa akustinen pienyhtye kurkottaa tyylitajuisesti eurooppalaisesta kamarimusiikista sarjallisuuteen, mistä versoo kiehtovia jännitteitä ulosantiin. Kollektiivi tarkentaa sävyliukumiin ja tunnelmiin otsikon mukaisesti. Kätkävaaran lohikäärme syntyi aiempaa enemmän kollegojen kanssa. Kantri alalajeineen syntyi Yhdysvalloissa mutta perustuu maahanmuuttajien, niin yksilöiden kuin kansojen, musiikkiin. Bändit kanavoivat etävaikutteet mätöksi, josta ei löydy rahtuakaan todellista tai kuviteltua etnoa. James Taylor, America ja Bad Company jatkoivat tätä samaa traditiota: Taylor omissa nimissään, muut bändeinä. Pope Puolitaival Nordic 4 ilmentää muodostelman parhaita puolia. Ratkaisu kasvattaa julkisivun suureelliseksi, mikä natsaa saumatta fuusiohtavaan svengiin. Sony cd Dj Khaled Father of Asahd Sony cd O Samuli A Condition Yellow Svart lp Eri esittäjiä Brutal Africa – The Heavy Metal Cowboys of Botswana Svart lp Sapattivuosi Tuomion koura Svart 2lp+7” Eri esittäjiä Country Music – The Soundtrack Sony 5cd James Taylor The Warner Bros. Ilmankos Northern Resonance soi hämmästyttävän valmiisti joka tasolla. Pianisti Jussi Fredriksson, basisti Jori Huhtala, rumpali Jonatan Saarikoski ja monipuhaltaja Puolitaival pätevät sekä omilla tonteillaan että tarvittaessa tasaväkisinä solisteina. Terry Rileyn Sun Rings taittuu nelikolta luontevasti, onhan yhteistyö jatkunut vuosikymmeniä: ääripäät kohtaavat, kun puuinstrumentit miksataan avaruusääniin. S. Kronos Quartet on tehnyt vastaavia avainlevytyksiä monenmoisista aihioista. Samaa iskua on Condition Yellowssa. Kolmikko on jazzin pienmuodostelmista ikonisin. ”Kuraattorin” albumi tiukkuu Buju Bantonin veroisia vierailijoita, ja levystä kehkeytyy paikoin melkoiset bassopidot. Pekka Pohjola taas oli bassokenraali, joka määräsi levytysten luonteen. Pasunisti venyttää sointiaan sähköisesti kumppaniensa Bruno Chevillon ja Cyril Atefin tavoin. Ympyrä sulkeutuu juurimusiikissa. Bowman Triossa trumpetisti hoitaa melodisen roolin basso/ rummut-rytmiperustalle. Phantasm vakuuttaa tulkinnoillaan, jotka työstettiin periodisoittimin, joukossa suomalaisspesialistit Mikko Perkola ja Markku Luolajan-Mikkola. Brutal Africassa metalli hohtaa Botswanassa. Levyllä roolit sekoittuvat kiehtovasti, ovathan sävellykset pääosin patteristi Sami Nummelan käsialaa. Se kuuluu musiikissa vuorovaikutuksena ja orgaanisuutena. Yves Robert on rikkonut rajoja urallaan, ja niin hän tekee myös uusimmalla levyllään
TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT VALMISTAJA & JAAKKO ERÄPUU 40 132661_.indd 40 28.10.2019 14.56.49. Trafomatic Audio on sitä mieltä, että maailmaan mahtuu vuonna 2019 vielä yksi 300B-vahvistin. Se jäi sittemmin enemmän tehoa tuottavien pentodien ja transistorien varjoon vuosikymmeniksi – vain noustakseen uudestaan hifiharrastajien suosioon putkivahvistinten renessanssin myötä viime vuosituhannen loppupuolella. Otimme tyypit ja totesimme: mikä ettei. PÄIVITETTYÄ PERINTEIKKYYTTÄ TESTI | TRAFOMATIC EXPERIENCE TWO MK II -INTEGROITU PUTKIVAHVISTIN Klassisista klassisin pääteputki lienee 300B, joka julkaistiin jo 1930-luvulla
41 132661_.indd 41 28.10.2019 14.57.15. TESTI single end, a-luokka, ei globaalia vastakytkentää, putkitasasuuntaus, 2 x 8 wattia ja niin edelleen. LAJITYYPPINSÄ LUJAOTTEISIMPIA Putkivahvistinten soinnilliseen sielunelämään tutustuneiden kirjoissa 300B SE -vahvaimet tunnetaan kaunissointisina mutta bassopäästään hieman ponnettomina masiinoina. VIRITETTY VIRTAPUOLI Trafomatic Experience Two on saanut tyyppimerkintänsä Mk II -jatkeen valmistajan kehiteltyä äänenlaadun parantamiseksi muutaman päivityksen, joista kolmeen erilliseen virranhallinnan kuristimeen perustuva ratkaisu lienee merkittävin. Trafomatic Experience Two Mk II tarjoaa perinteisen 300B-vahvaimen hyvistä puolista suurimman osan mutta ei jätä basso-osastollakaan juuri toivoKaksiasentoisella valintakytkimellä säädetään anodijännite joko perinteisille tai mesh-tyyppisille pääteputkille optimiksi. Experience Two Mk II:n takalevystä löytyy vakiomuodossaan kolme paria rca-liittimiä ja yksi xlr-pari, jonka saa erikoistilauksesta vaihdettua rca:ksi. Sitä putkien loihtimaa eräänlaista romantiikkaa oli aistittavissa jonkin verran, mutta senhän pystyy halutessaan mieltämään myös soinnillisena sivistyneisyytenä. Kyse on siis ottoliittimistä. Niiden ulkoinen olemuskin on vuosien varrella ehostunut parhaimmillaan jopa erittäinkin näyttäväksi. Trafomatic on edellisten ehostusten lisäksi päivittänyt myös joitain komponentteja ja johdotusta. Audiokytkentänsä puolesta Experience Two Mk II nojaa audion historiaan. veja peräseinä sisältää kuusi kappaletta. Mk II on myös saanut kannelleen kytkimen, joka mahdollistaa – perinteisellä anodilla varustettujen 300B-putkien ohessa – mesh-tyyppisen vaihtoehdon käytön ja optimoinnin. Tätä nykyä Trafomaticin mallisto on venähtänyt jo alun kolmattakymmenettä tuotetta kattavaksi ja varsin myönteistä huomiota alan julkaisuissa saavuttaneeksi. Etu-, pääteja kuulokevahvistimia sekä integroituja ratkaisuja löytyy moneen tehoja hintaluokkaan. Järjestelmää kutsutaan nimellä C-L-C-L-C. Neljän ja kahdeksan ohmin plusliittimet ovat täten erilliset, miinukset yhteiset. Vahvistimen mukana toimitetaan simppeli kaukosäädin, jolla operoidaan moottoroidun äänenvoimakkuuspotentiometrin toimintaa. Etuasteen putkipari on tyyppiä 6SN7, ja tasasuuntaus hoituu yhden 5U4G:n avulla. Siis juuri sellaisina, jotka ovat olleet synnyttämässä niin sanotun putkisoundin käsitettä – hyvässä ja pahassa, syystä ja syyttä. Siis: Täyteläisyyttä, avoimuutta ja sopusuhtaista läsnäolon tuntua esiintyi riittämiin. Kahdeksan watin teholla ja pienellä vaimennuskertoimella varustetun vahvistimen kumppaniksi pitää nimittäin valita herkkä ja tasaisella impedanssilla silattu kaiutin, jos mielii saavuttaa sen mitä on saavutettavissa – eli audionirvanan. Näillä sektoreilla nimet Mundorf ja van den Hul kertonevat tasosta, jolle paranteluprojektissa on päädytty. Huippuluokan putkia valmistavan slovakialaisen Emission Labsin EML 300B Mesh edellyttää nimittäin perinnerööristä alaspäin poikkeavaa anodijännitettä saavuttaakseen optimin balanssin äänenlaadun ja käyttöiän välillä. Kaiutinliitäntään tarkoitettuja tuhteja naparuuM uuntajavalmistajana kymmenkunta vuotta sitten aloitellut serbialainen Trafomatic Audio on pikkuhiljaa laajentanut toimintaansa vahvistinvalmistuksen puolelle
Eli: Trafomaticin virtalähde triplakuristimineen on tehtäviensä tasolla ja päätemuuntajien mitoitus riittävän järeä. TRAFOMATIC EXPERIENCE TWO MK II Hinta 4 500 € Edustaja Sound Factor Puhelin 040 760 1247 Lisätietoja trafomaticaudio.com soundfactor.fi Mitat (lxkxs) 45 x 23 x 35 cm Paino 24 kg Tulot 3 x rca, 1 x xlr Lähdöt Kaiuttimet 4 ja 8 Ohm Muuta Kaukosäädin Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho 2 x 8 W Särö Taajuusvaste 10–54 000 Hz Ottoimpedanssi 100 kOhm Tehonkulutus 190 W max Valkoinen, tyylikkään näköinen, rakenteeltaan jämäkkä ja soinniltaan vakuuttava Experience Two Mk II todistaa kiistatta, että 300B-pääteputkilla saa aikaiseksi yleispätevää ääntä hukkaamatta niiden perinteisiä hyveitä. Ja jos perusversio vahvistimesta ei riitä, kukkaroa kaivamalla yltää vielä hieman ylemmäs äänenlaadun portailla. EML olisi eittämättä tarjonnut pykälän jalompaa soundia diskanttipäähän. Jos pääsi basso vähän yllättämään niin toisaalla liikuttiin tutuilla vesillä. Tästä todistivat myös dynaamisten kontrastien hyvä välittyminen ja yleinen iskevyyden illuusio. Täyteläinen ja rehevä ääni | Vaihtoehtoisella pääteputkella ehostettavissa Hieman valikoiva optimikuorman suhteen PIIRUN VERRAN PARANNETTAVISSA 132661_.indd 42 28.10.2019 14.57.50. misen varaa. Sitä putkien loihtimaa eräänlaista romantiikkaa oli aistittavissa jonkin verran, mutta senhän pystyy halutessaan mieltämään myös soinnillisena sivistyneisyytenä. Esimerkiksi 15-tuumaisella wooferilla varustettu ja 96 desibeliä per watti per metri herkkä re eksiviritteinen torvikaiutinpari soi tarvittaessa hyvinkin tuhdisti, mutta yllättäen myös suljettukoteloinen 6,5-tuumaisparilla alapäätä annosteleva kuusiohminen 88 desibeliä per watti -jalustapömpeli piti bassot hyvin kurissa ja tarjosi ruudikasta menoa. EH:n pääteputkethan ovat muissa yhteyksissä kunnostautuneet hyvinä rytmimusiikkirööreinä, mutta ne eivät ehkä kuitenkaan paljastaneet vahvistimen parasta osaamista ylärekisterissä. Täyteläisyyttä, avoimuutta ja sopusuhtaista läsnäolon tuntua esiintyi riittämiin. Tosin ne kyllä sitten maksavatkin huomattavasti Electro Harmonixeja enemmän. Edellä esitetyt kommentit perustuvat Electro Harmonixin 300B-pääteputkien käyttöön. Musiikin särmiä Experience Two Mk II ei silota, eikä toistokaistan yläpäätäkään pääse moittimaan himmeydestä. Maahantuojalla ei kokeilun aikoihin ollut tarjota EML 300B Mesh -putkia vertailevaan tutkintatoimeen
(02) 277 8950 www.hifimesta.fi Otavantie 5, Lauttasaari, Helsinki Puh. (09) 7831 391 www.musiikin.com 133817_.indd 43 28.10.2019 13.05.35. (03) 213 0750 • www.hifihuone.fi Kerttulinkatu 16, Turku Puh. Ääninautinto Italiasta Ratinankaari, Hatanpään valtatie 11 (ajo-osoite Voimakatu 20) Tampere Puh
ON SE HURJA! HIGHEND | HERMUSET: GENELEC S360 SAM -KAIUTTIMET JA 7380A SAM -SUBWOOFER Genelec S360 kykenee hetkellisesti koviin spl-lukemiin ja tuottamaan ääntä sekä isosti että kauas, jopa kymmenen metrin päähän. Suomeksi sanottuna: kyllä lähtee! Vaan kuinka se toimii kotioloissa. TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA & MAURI ERONEN 44 133168_.indd 44 28.10.2019 12.48.37
Musiikki vei mennessään. Annoin GLM:n hoitaa kalibroinnin, ja sitten vain kuuntelemaan. Sama ilmiö, tosin miedompana, toistui Herbie Hancockin vuoden 1964 versiolla Canteloupe Islandista. Tässä kuuntelutilassa vasteeseen jäi kapea monttu sadan hertsin tienoille, mutta yhdessä olimme sitä mieltä, että se tuskin kuuluisi ja sen poisviilaaminen luultavasti tuottaisi enemmän ongelmia kuin parannusta. Eikä kukaan muukaan. Kyseisessä jutussa on subbarista tarkempi kuvaus, joten sen ominaisuuksista mainittakoon tässä vain päällimmäiset: järeä 15 tuuman elementti Genelecin tutussa kotelossa, toisto ulottuu 16 hertsiin asti ja äänenpainetta irtoaa riittävästi. Ikä kuului, mutta myös kaikki tarpeellinen, oivallisessa järjestyksessä. Jutun tekoon tarvittavan vertailevan levyjen läpikäynnin sijaan unohduin toistuvasti kuuntelemaan. Mittausten ja virittelyjen jälkeen kaiuttimien ja subbarin yhteisestä taajuusvasteesta tuli hämmästyttävän suora. Selvimmin tämä kuului urkulevyillä mutta myös laajamuotoisilla orkesterijutuilla ja kaikkein raskaimmilla revityksillä. Tapahtui vähän sama ilmiö kuin hyvällä levysoittimella, joka kaivaa vinyylin urista tarvittavan ja onnistuu jättämään roskat taka-alalle. Tarpeen mukaan käyttöön sai myös suoran sekä vielä reilummin yläpäätä laskevan vasteen. Sormiin osuneella Aapo Häkkisen johtamalla Helsingin Barokkiorkesterin Franz Xaver Richterin sinfonioita MATTI HERMUNEN on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Kaiuttimet olivat Genelecin 85 senttimetriä korkeilla jalustoilla suunnattuna kohti kuuntelijaa. Ylempi alue kaipasi rauhoittelua selvästi. Yllättävää kyllä joillakin kappaleilla, kuten esimerkiksi Neil Youngin Ramada Innillä, lauluääni painui selvästi bändin kitaroita alemmas kaiuttimien alareunaan. Jo ilman subbaria kaiuttimet osoittivat kykynsä. Kaiuttimien takana olevaan seinään jäi etäisyyttä 260 senttimetriä, oikeaan sivuseinään noin 80 senttimetriä, ja vasen sijoittui melkein avoimeen tilaan. Ne vedettiin reilusti normaalia leveämmälle, jolloin kaiuttimien väliksi tuli 320 senttimetriä ja kuuntelijaan 350 senttimetriä. vaikka bassoa oli useimpiin tarpeisiin vähintään riittävästi ja sen laatu erinomainen, niin turhan monilla tutuilla tallenteilla alimman alueen tapahtumat jäivät laimeiksi. HIGHEND 45 133168_.indd 45 28.10.2019 12.50.43. Kuuntelut tehtiin tällä asetuksella. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. USKOTTAVA SOINTI, POSKETON EROTTELU Kalibroinnin ja tasonsäädön jälkeen asiat paranivat dramaattisesti. Subbarin ja kaiuttimien yhteinen toistovaste oli vakuuttava, alle 17 hertsistä G enelec kertoo S360:n olevan kotonaan elokuvien surroundäänen miksauksessa, immersiivisten äänimaailmojen toteutuksessa sekä silloin, kun monitorointikäytössä tarvitaan korkeaa äänenpainetta ja hyvää äänenlaatua. Ja Suora vaste soi liian kirkkaasti, joten toisto säädettiin laskemaan tasaisesti niin, että korkein taajuus oli -6 desibeliä alemmalla tasolla kuin matalin taajuus. Kuka. S360:n pääsuunnittelija ja projektipäällikkö, vanhempi akustiikan tuotekehitysinsinööri Ilkka Rissanen, harrastajapiireissä tunnettu nimimerkki Zipman, kertoo seuraavalla sivulla kaiuttimen taustoista ja rakenteesta. Koska ammattilaiset, G-miehet Pasi Pönkkä ja Henri Ulmanen olivat tulossa tekemään perusteellisemman asennuksen, en tehnyt vasteeseen omia virityksiä. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti klassisen musiikin puolelle. Ongelmalliset tallenteet veivät orkesterin painopistettä enemmän reunoihin, mutta reikä keskellä -ilmiötä ei kuitenkaan syntynyt. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Toimivin jakotaajuus asettui 75 hertsiin. Pääkaiuttimien sijoitus meni kokonaan uusiksi. Eivät Genelecit poistaneet levyn karmivaa jousisointia, päinvastoin. Vaikka kaiuttimet tulivat totuttua leveämmälle, niin ääni pysyi niiden välissä – jos vain tallenne sen salli. Vaikka kaiuttimet olivat melko korkealla, pysyi äänen pääpaino katseen tasolla. Ne pitivät ällistyttävän hyvin vankankin bassopohjan läpinäkyvänä, eivätkä Bill Laswellin revitykset olleet ennen soineet näin vakuuttavina ja hallittuina. Kykyihinsä nähden maltillisen kokoisen mutta vankasta rakenteesta kertovan 30-kiloisen kaiuttimen taajuusvaste ulottuu alapäässä 39 hertsiin asti, jonka jälkeen bassovaste laskee nopeasti. Esimerkiksi Jethro Tullin Heavy Horsesiin ilmaantui ikävän metallinen sointi. Subwoofer integroitui loppujen lopuksi pääkaiuttimiin hyvin, vaikka tämä vaati vähän työtä. Subwoofer oli löytänyt toimivimman paikkansa ikkunaseinältä hieman keskilinjasta oikealle jo aiemmin, kun tein jutun siitä ja Genelec 1032C -kaiuttimista (lue lisää Hifimaailman numerosta 4/2018). Korkealla sijoituksella vähennetään lattiaheijastuksia. Kuuntelut tehtiin tällä asetuksella. Suora vaste soi liian kirkkaasti, joten toisto säädettiin laskemaan tasaisesti niin, että korkein taajuus oli -6 desibeliä alemmalla tasolla kuin matalin taajuus. Alemmas ulottuvaa toistoa tarvitsevat hankkivat subbarin, ja siksi kokeiluun pyydettiin mukaan 7380A SAM -subwoofer. aina 22 kilohertsiin asti. Se vain häiritsi vähemmän. Vanhat rupiset tallenteet, kuten Kirill Kondrashinin näkemys Rahmaninovin Sinfonisista tansseista, muuttuivat nautittavimmiksi. Sekä Nederström että Isopuro kokeilivat vaihtoehtoja, mutta kumpikaan ei niistä innostunut. Mutta varsinkin arkistojen aarteilla tai muuten kireillä tallenteilla yläalue tuli silmille tarpeettoman paljon. Pasi ja Henri saivat vapaat kädet etsiä parhaan sijoituksen kaiuttimille. KANNATTAA OPETELLA KALIBROIMAAN Ennen kuin Genelecin omat jalustat ja subbari saapuivat, alustana olivat 40 senttimetriä korkeat Aallon rahit ja sijoitus samoilla tienoilla, jossa normaalikaiuttimet usein toimivat asiallisesti
Kompressioajuri ei ollut heti esillä, mutta koska perinteisen tuuman tai isommankin suoran säteilijän eväät ovat aika äkkiä syöty, ja toisaalta siinä ei ole meille varsinaisesti mitään uutta, alkoi katse kääntyä kohti hieman syvempää suuntainta ja kompressioajuria. Viritys on onnistunut kompromissi, koska ainakaan musiikilla ei tule välittömästi subbaria ikävä – ja vastaavasti punavalot eivät ala vilkkumaan, vaikka bassopitoista tavaraa tuuttaisi reilummin. UUDENLAISEN GENELECIN TAUSTAT ILKKA RISSANEN, PÄÄSUUNNITTELIJA aukkoja ja putkia testattiin kaikkiin muihin mahdollisiin suuntiin, kunnes korotuslevyllä varustettu pohjasijoitus alkoi vaikuttaa parhaalta kompromissilta. Syntyi idea yhdistää 8000-sarjan kumisen Iso-Podin kellutusja eristysominaisuudet osaksi Iso-Plate-alustalevyä. Mutta koska simulaatiotyökalut ovat kehittyneet, fem-mallinnusohjelma laitettiin tulille laskemaan erilaisia suuntaimen profiileja. Pyöreitä elementtejä lisättiin teräväreunaiseen koteloon, jossa on 8000-sarjan tyylinen täysin koteloon integroitu suuntain, jonka rakenne on kokonaan saumaton ja ruuviton. Muotoilun haluttiin olevan mahdollisimman selkeä ja eleetön. Yhtä tai useampaa 7380tai 7382-subbaria käyttämällä ja 80–100 hertsin jakotaajuudella järjestelmä pystyy vielä noin kuusi desibeliä korkeampaan äänenpaineeseen, jolloin se täyttää jo pienimuotoisen pa:n vaatimukset. Maksimaalista äänekkyyttä haettaessa tärkeitä parametreja ovat kotelon sisätilavuus ja bassorefleksitoiminnon viritys. Siksi siitä saadaan lähtötehoa hieman vähemmän kuin muissa vastaavaa vahvistinmoduulia käyttävissä malleissa, mutta vastaavasti kompressioajurin sähköakustinen herkkyys suuntaimessa on selvästi korkeampi, lähes 110 dB/W/m, jolloin saavutetaan erittäin suuri äänenpainetaso. Kalvon materiaali on titaania, ja halkaisijaltaan se on 44 millimetriä/1,7 tuumaa. Etuseinässä olevat aukot olisivat syöneet tilaa suuntaimelta ja aiheuttaneet ylimääräistä diffraktiota, joten 46 133168_.indd 46 28.10.2019 12.51.14. Kun käppyrät ruudulla näyttivät halutuilta, laitettiin 3d-tulostimet laulamaan, ja pian käsissä oli mitattava proto. Kurkku puolestaan on klassiset 25 millimetriä/ yksi tuuma. Jakotaajuus on Genelecin kaksiteistä selvästi pienin 1 400 hertsiä, joka on edullinen kohta kuulon suunta-aistimuksen kannalta. Piikkejä mitattaessa ja kahta kaiutinta käyttämällä päästään jo reilusti yli 120 desibeliin. Diskantti on 16-ohminen sähköakustisen pohjakohinan minimoimiseksi. Siksi kuuntelutilan vaikutus ääneen on vähäisempi ja mitattu taajuusvaste tasaisempi. Tuorein julkinen asennus tapahtui Tampereelle vastikään avatulle G Livelab -musiikkiklubille, jossa S360-kaiuttimia löytyy 16 kappaletta tukemassa reilusti isompia 1236A-pääkaiuttimia. Aiemmin vain isoissa päämonitoreissa sekä 7380ja 7382-subbareissa käytetyllä digitaalisella vahvistuksella (+6, +12 tai +18 dB) saadaan nostettua pienelläkin lähtöjännitteellä varustetun soittimen signaalia, kun tavoitellaan maksimaalista äänenpainetta. Lopullista suuntaimen muotoa haettiin 3d-pikamallien, mittausten ja kuuntelukokeiden perusteella. Kaiuttimen saa myös räkkiversiona, jossa vahvistin on 19-tuumaisessa 2U-kotelossa ja se yhdistetään kaiuttimeen speakon-liittimillä. Sopiva ehdokas, parannettuna kaksitiekäyttöä varten, löytyi Master-kaiuttimiemme sarjasta. MIKSI TUOLLAINEN RAKENNE JA MUOTO. Käyttäjän säädettäviä suotimia on kaikkiaan 20 kappaletta. LISÄVARUSTEET JA ASENNETTAVUUS Kaiuttimen 30 kilogramman massa selittyy tukevalla kotelolla – esimerkiksi etulevy on 32 millimetriä paksu ja suuntaimen kohdalta jopa noin 80 millimetriä – sekä järeämoottorisilla elementeillä. Ensimmäiset protot tehtiin nopeasti varastosta löytyneiden vanhojen 1083:n suuntainten kanssa. Irrotettavan Iso-Platen pohjapuolella on lisäkitkaa ja eristystä antavat kumitassut. Tehokompression eliminoi kantikkaasta, litteästä langasta käämitty 2,5-tuumainen puhekela, joka on hyvin jäähdytetty ja suurempi kuin monissa subwoofer-elementeissä. Bassokanavaan saadaan 250 wattia ja diskantille 100 wattia hetkellistä tehoa, jolla saavutetaan vapaassa kentässä 118 desibelin äänenpaine yhden metrin päähän. S360:n tilavuus maksimoitiin ja viritystaajuus asetettiin hieman ylemmäs kuin esimerkiksi liki vastaavankokoisissa malleissa 1032C ja 8350A, silti ainakin puoli oktaavia alemmas kuin vastaavissa puhtaissa pa-kaiuttimissa. Niiden kuuntelutestit ja mittauksetkin näyttivät sen verran lupaavilta, että niilläkin olisi voitu mennä eteenpäin. Toki pystysuunnassa jakotaajuuden kohdalle syntyy perinteinen epäjatkuvuus, jonka takia kuuntelukorkeus ja pystysuuntaus on kriittisempi kuin esimerkiksi The Ones -sarjamme koaksiaalisilla rakenteilla. SÄHKÖINEN TOTEUTUS JA DSP S360:ssa on tuttu, valmistamamme hakkurivirtalähteellinen d-luokan kaksikanavainen vahvistinmoduuli. Uuden mallin oli määrä kuroa rakoa isompien päämonitorien ja pienempien kaksiteiden välillä sekä samalla täyttää uusimmissa monikanavajärjestelmissä Dolbyn vaatimukset äänekkyyden ja kuunteluetäisyyden osalta. Digitaalisen signaalinkäsittelyn osalta S360 vastaa uusimpia SAM-sarjan malleja, mutta siinä on tasaiset ryhmäviiveja vaihevasteet pienemmille taajuuksille asti. Ulkoripustus on pa-elementeille tyypillistä kumia selvästi kevyempää pinnoitettua kangasta, joka sallii tarvittavan liikepoikkeaman. Tarjolla on myös ”flush mount” -kitti, joka mahdollistaa asennuksen seinäpinnan tasoon tai sisälle. Tämän mahdollistaa alihankkijamme 5-akselinen cnc-työstökeskus. Sen suorituskyvyn perustana ovat tukeva valurunko ja järeä moottori. Varsinkin immersiivisissä järjestelmissä asennusmahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota. Vaikutteita otettiin myös 1990-luvun pa-malliston 1083-kaiuttimesta. Taajuusvasteen, suuntaavuuden hallinnan ja tehovasteen tasaisuuden osalta S360 on Genelecin kaksitiekaiuttimien terävintä kärkeä. Korkean suuntaavuuden ansiosta kuuntelupaikalle saadaan enemmän suoraa ääntä ja vähemmän huoneheijastuksia. Perforoidun kankaan taakse asennettaessa alaspäin suunnatut putket estävät ilmavirran suuntautumisen kohti kangasta. Alustalevyn ja kotelon välissä on neljä kappaletta kumisia teollisuuskäyttöön tarkoitettuja tärinänvaimentimia, joiden resonanssitaajuus on alle kaiuttimen toistokaistan. KAIUTINELEMENTIT JA KOTELON VIRITYS Kun kaiutin on saatava soimaan mahdollisimman kovaa ja puhtaasti, bassoelementin on oltava mahdollisimman suuren sähköakustisen herkkyyden tuottava malli – säröistä ja muista ominaisuuksista kuitenkaan tinkimättä – ja vasteen ulotuttava riittävän tasaisena liki kahteen kilohertsiin akselilla ja sivukentässä. Vastaavasti särötasot ovat markkinoiden pienimpiä. S 360 tunnettiin alkuvaiheessa projektinimellä ”1032 High SPL”; tavoitteena oli tehdä mahdollisimman kompakti ja äänekäs kaksitiekaiutin. Tällaista käyttöä on testattu niin firman pikkujouluissa kuin Oulun Basso Clubissa. Refleksiaukkojen sijoituksessa päädyttiin uudenlaiseen rakenteeseen. Kaiuttimen jokaiselta tahkolta löytyy suojatulppien alle upotetut M10-insertit, joihin saa seinä-, katto-, trussija lattiatelineisiin tarvittavat kiinnitysadapterit. Myös kotihifi ja asennuskäyttö nähtiin potentiaalisina kohteina. Koska kaiuttimiamme käytetään tyypillisesti vain kiinteissä asennuksissa, painonsäästölinjalle ei ollut tarvetta lähteä
Jos kaiutinta käytetään ilman GLM-softaa, vasemmanpuoleisilla mikrokytkimillä saa tehtyä äänen pikasäädöt. Oikeanpuoleiset auttavat muussa asennuksessa. HIGHEND 47 133168_.indd 47 28.10.2019 12.51.44. Lisäksi on herkkyyden säätö sekä hätäisille kokeilijoille asetusten nollauspainike. GLM-kalibroinnin viestit kulkevat tavallisen rj45-verkkokaapelin kautta. Digitaaliset tai analogiset signaalit kelpaavat
133168_.indd 48 28.10.2019 12.52.40. Vaikka tavallista leveämpi stereokanta venyttää äänilähteiden mittasuhteita, keskelle ei jää aukkoa. Yläpää on aavistuksen kirkas mutta harvoin rasittavalla tavalla. Aika vakuuttava kokonaisuus. Ääni on kaikkein alimmille taajuuksille saakka läpinäkyvä, iskevä ja massiivisella tavalla vakuuttava. KOLMANNELLA KORVALLA JUKKA ISOPURO E nsi kertaa kuulen kaiutinyhdistelmää, joka kotioloissa jäljittelee uskottavasti isosta sinfoniaorkesterista vyöryvän äänimassan painoa. Kaiutinyhdistelmä innostaa kahlaamaan tuorein korvin kaikki levynsä, joiden kesken jakolinjat voivat mennä uusiksi yllättävien löytöjen, plussien ja miinusten myötä. Kodo-rummut laittavat huoneen resonoimaan, sähköbasso tärisyttää tuolin selkänojaa. Toisto ei ole varsinaisesti korostuneen sävykäs tai miellyttävä, mutta tasaisuus ja tarkkuus harvoin tuovat mitään ylimääräistä särmää levyille. Lähes mahdoton yhtälö toteutuu: funk-jazzin sähköbasson linjat ovat yhtaikaa muhkeita ja seurattavia. Varsinkin keskialueeltaan ohueksi miksatut äänitteet saattavat kuulostaa ponnettomilta ja viileiltä. Ysaÿen sooloviulusonaatin raivoisat moniotteet tehoavat käymättä silti korviin. Lievä sauma kuuluu lähinnä silloin, kun bassoiskut ovat poikkeuksellisen laajakaistaisia. Pientä keskialueen pistävyyttä esiintyy sellaisillakin levyllä, jotka miedommilla kaiuttimilla toistuvat ikään kuin kuunneltavammin. Bassopää on erinomaisen vakuuttava, jos ei lasketa pientä epäjatkuvuutta pääkaiuttimien ja subbarin välillä. Basso kuulostaa paitsi pohjattomalta myös tasaiselta, vivahteikkaalta ja jämerältä. Toiston tasaisuus viettelee kuitenkin keskittymään musiikkiin, ja sitähän voi kutsua musikaalisuudeksi. TOISELLA KORVALLA MIKAEL NEDERSTRÖM S karppi, särmikäs ja dynaaminen ääni. Gyproc-seinät antavat nopeammin periksi kuin subbari, eli tämä kombo riittänee pahimmallekin bassomaanikolle. Tarkkuus varsinkin yläpäässä on erinomainen, mikä kuuluu erilaisten peltiesineiden ja särökitaran autenttisina sävyinä. Niin Gerald Finleyn klassinen baritoni kuin Eeppi Ursinin jazzlaulu toistuvat luonnollisesti. Musorgskin Näyttelykuvien urkusovituksessa lähes kymmenmetristen pillien murina on lyijynraskasta. Akustisen musiikin tärkeät hälyt kuitenkin vaimenevat hitusen, esimerkkinä kitaran näppäilyäänet, cembalon rapsahdukset tai trumpetisti Verneri Pohjolan elämänmakuisesti vuotava huuliote. Syvyyskin on erinomaisesti hallussa, samoin erilaiset tilakikkailut. Dynamiikkaa irtoaa alas asti niin paljon kuin sielu ja korvat sietävät. Jos käytössä on SAM-sarjan subbari, kytketään kaikki kaiuttimet keskitetysti sen kautta. Soundi vie hyvällä äänitteellä nopeasti huomion musiikkiin muttei myöskään peitä huonompien ongelmia. Hillitysti diskanttia kohti laskeva sointibalanssi on silti makuasia. Helppous ja suurten reservien voimantunto leimaavat koko toistoa, mikä houkuttaa kovempiin äänenpaineisiin. Avoin, tasainen ja neutraali ääni toimii useimmilla levyillä varsin yleispätevästi. Soittimien yläsävelikön luontainen briljanssi verhoutuu ohuesti. Jokin vaihevirheen kaltainen tuotantomoka saattaa hypätä silmille
OSAA ALAKERRAN Jukka Isopuro ja Mikael Nederström arvostivat, muun ohessa, bassotoiston erinomaisuutta. Siten 8361A saattaa olla kiinnostava vaihtoehto S360:lle, varsinkin jos sen kanssa koplaa omaperäiset, uudet W371A-bassokaiuttimet. VALINTA HELPOTTUI TAI SITTEN EI Jutun viimeistelyvaiheessa Genelec julkaisi koaksiaalielementeillä varustettuun The Ones -sarjaan päivitetyn 8351B:n ja kokonaan uuden, melko kookkaan 8361A:n. GLM-huonekalibrointia ja ohjausta varten tarvitset nämä, tietokoneen ja Genelecin sivuilta imuroitavan ohjelmiston ja käyttöohjeet. Moneen kertaan kuunnellulla Mozart-teemaisella levyllä Werner Bärtschin omanlaisen soitannan piirteet kuuluivat entistä selkeimpinä. The Ones -kaiuttimet on suunniteltu toimimaan myös lähikenttäkuuntelussa, siinä missä S360 on kotonaan reilusti suuremmilla etäisyyksillä. Marcus Millerin Tutu Revisitedin kappaleella Jean Pierre Millerin mittava bassosooloilu saattaa kuulostaa yksitotiselta paukuttelulta, ellei kaiutin pysty tuomaan esiin soitannon moninaisia sävyjä ja orgaanisesti elävää dynamiikkaa. Kuten Jukka Isopuro pohti, kyse voi myöskin olla äänitekohtaisesta tarpeesta nostaa diskantin tasoa aivan himpun verran. Kaikella on hintansa. Hurjat ovat sitten erikseen. Ei siitä mihinkään pääse. Sen jälkeen GLM tarjoaa tolkuttomasti kasvunvaraa. Täysin neutraalit ne eivät ole, mutta useimpien kävijöiden mielestä vahvuudet voittivat. Niissäkin riitti dynamiikkaa ja ulottuvuutta yllin kyllin. Sen sijaan 7380A on iso ja musta. Lisäksi kalibroinnin avulla ne saa sovitettua hyvinkin erilaisiin tiloihin. Dynamiikka, erottelu, kyky välittää esitystai tallennustila sekä muusikoiden tekemiset, vakuuttavuus kaikilla musiikkilajeilla ja eri ikäisillä tallenteilla veivät mennessään. Oli miten oli, nyt kokeiltu Genelec-kolmikko S360 ja 7380A SAM on dynamiikaltaan poikkeuksellisen kykenevä, eikä se suosinut mitään musiikkilajia, vaan kaikki kävi. S360 ja 7380A sen tekivät, vastaansanomattomalla mutta musikaalisella selkeydellä. Vaikka kolmekuusikymppiset ovat erottelultaan ehdottomasti eturivissä, niin ehkei niiden ylimmän alueen toistossa kuitenkaan ollut aivan viimeistä herkkyyttä. GENELEC S360 Hinta 8 380 €/pari Edustaja Genelec Oy Lisätietoja www.genelec.fi Mitat (lxkxs) 360 x 560 x 360 mm Paino 30 kg Toimintaperiaate 2-tie-aktiivikaiutin Vahvistinteho Basso 250 W, diskantti100 W Elementit -basso 250 mm -diskantti 25 mm Jakotaajuus 1 400 Hz Liitin Analoginen ja digitaalinen xlr-tuloja digitaalinen xlr-lähtöliitäntä, 2 x rj45-verkkoliitäntä Valkoisena ja huoneeseen sopivalla jalustalla S360 istuu olohuoneeseenkin. Heidän kommentteihinsa ei ole paljon lisättävää. Rytmimusiikkilevyjen äänitykselliset ja soinnilliset kikkailut tulivat selviksi, hyvässä ja pahassa. Sukupolvia nuorempi S360 soi kokonaisuutena eri tavoin, ja tässä kuuntelutilassa sen keskija ylimmän alueen toisto vaikutti neutraalimmalta. Nederström ei tästä murhetta löytänyt, mutta hyväkorvainen sukulainen mietti samaa kuin Jukka. GENELEC 7380A SAM SUBWOOFER Hinta 5 690 € Mitat (lxkxs) 718 x 685 x 492 mm Paino 69 kg Toimintaperiaate Aktiivisubwoofer, refleksikotelo Vahvistinteho 800 W Elementti 381 mm (15”) Liitin Symmetrinen xlr HIGHEND 133168_.indd 49 28.10.2019 12.53.39. Emil Gilelsin rautainen ote välittyi vankasti hänen tulkinnoissaan Lisztin ja Schubertin pianosonaateista, kuin myös aikalaisen Svjatoslav Richterin vähintään yhtä vankka mutta ehkä monimuotoisempi tapa soittaa samat teokset. Moni ennen mukavan usvaisesti soinut arkistojen aarre menettää osan tenhostaan. Sähköbasson juoheva, voiman ja sävyt säilyttävä erottelu vakuutti, esimerkkeinä Neil Youngin Someday, No More tai Ramada Inn. Kritisoitavaa löytyi ylemmän alueen satunnaisesta nuhaisuudesta tai metallimaisista sävyistä. Tosin melkoisen tarkkuutensa vuoksi Genelec-kombo kertoo karusti tallenteen ominaisuudet. Alkuun pääsee helposti. Puhumattakaan vielä reippaammasta kapasiteetista, joka tosin useimmilta kotikäyttäjältä jää loppuun saakka käyttämättä. sisältävällä levyllä aikakauden mukainen jousisointi oli uskottavan purevaa ja monisävyistä – puhumattakaan soitannan elävyydestä. Katsoin vielä, mitä kirjoitin reilu vuosi sitten samaa kokoluokkaa olevasta 1032C-kaiuttimesta, jonka seurana oli niin ikään 7380A-subwoofer. Yksi varaus jäi. Samoin Genelec-kaksikko kaivoi 22-Pistepirkon Eleveniltä yllättävän monipuolisen bassodynamiikan
TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT VALMISTAJA & JAAKKO ERÄPUU JAAKKO ERÄPUU on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Sekä Moonriver Model 404 -vahvistin että Larsen 6.2 -kaiuttimet ovat vuosien ja vuosikymmenten kehitystyön tuloksia, minkä näkee niiden huolitellusta ulkoisesta olemuksesta ja kuulee niiden äänenlaadusta. Kuka. 50 133556_.indd 50 28.10.2019 13.21.01. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta poikkeavia mielenkiintoisia tuotteita. HEJA SVERIGE HIGHEND | SILLÄ KORVALLA: LARSEN 6.2 -KAIUTTIMET & MOONRIVER MODEL 404 -INTEGROITU VAHVISTIN Ruotsalainen hifi sinnittelee digitaalisessa murroksessa perinteisiin nojaten mutta kehityksen kelkassa pysyen
HIGHEND 51 133556_.indd 51 28.10.2019 13.21.24. Neljällä linjatason ottoliitännällä – joista kaksi voidaan tilauksesta korvata joko levysoitinliitännällä (290 euroa) tai usb-otolla (590 euroa) – varustettu Model 404 on moduulirakenteinen ja kaksoismonotyyppinen puolijohdeintegroitu, joka tuottaa maksimissaan 2 x 50 watin tehon kahdeksan ohmin kuormaan. Nämähän perustuvat jo 1960-luvulla julkistettuihin ruotsalaisiin Sonab-kaiuttimiin, joiden kehittelytyön keskeinen hahmo oli Stig Carlsson. Larsenin kaiuttimet noudattavat edelleen Carlsonin ideoita, joskin ne ovat jalostuneet vuosien myötä tapahtuneen hienosäädön jäljiltä. Scanspeakin 177-millimetrinen basso –keskiääninen ja tuuman diskanttielementti on kallistettu kahdessakin tasossa 45 asteen kulmaan kotelon julkisivuun ja sen taakse asettuvaan seinään nähden. Larsen-kaiutinten takaa löytyvä John Larsen työskenteli Carlsonin kanssa tämän ennenaikaiseen kuolemaan asti vuodet 1981–1997. Kahdeksan ohmin impedanssilla silatun 6.2:n herkkyys on 88 desibeliä per watti per metri ja tehonkesto 100 wattia. Lisäksi kaiuttimessa on kaksoisjohdotusvalmius. VAHVISTAVA MAANMIES Eteläisen Ruotsin Malmössä majaansa pitävä Moonriver Audio kertoo sivuillaan integroidun vahvistimensa Model 404:n suunnitteluun uhratun täydet kolme vuotta. Toiston kerrotaan ulottuvan alle 30 hertsiin. No, muita tuotteita yrityksellä ei vielä olekaan, että sikäli. Kaiuttimen bassoviritys on toteutettu bassorefleksiperiaatteella. Larseneiden sähköisestä suunnittelusta vastaa nykyisin Anders Eriksson. Tuo kolme vuotta kummittelee Moonriverin oheisinfossa toisaallakin, sillä rakenteellisesti tukevan, tyylikkään ja toteutukseltaan tinkimättömän vahvistimen takuu kattaa juuri mainitun ajanjakson. Larsen 6.2 on valmistajan mallistoa pitkään hallinneen 8-mallin pikkuveli, yhdellä 177-millimetrisellä Scanspeak-basso–keskiäänisellä ja tuuman diskantilla varustettu 75 senttimetriä korkea pylväs, jonka elementit on sijoiMahdollisuus saavuttaa laadukas toisto seinänvierussijoituksella on valttikortti, joka asumisongelmaisen hifiharrastajan kannattaa ehdottomasti katsoa. tettu kahdessakin tasossa 45 asteen kulmaan seinään nähden kaiuttimen yläosaan. Jakelijaverkostoa Moonriver on toki ehtinyt rakentaa, ja se on tuottanut tulosta kahdeksassa maassa Hongkongia myöten. Laitteen takapaneelista löytyvät ottojen ohessa kaksi paria etuvahvistinantoja, naparuuvit kaiuttimia varten sekä R uotsalaiset Larsen 6.2 -kaiuttimet herättivät syyskuisilla messuilla sen verran positiivista pöhinää, että pitihän ne saada kotioloihin tutkailtaviksi. Carlsonin ideahan oli sijoittaa kaiutinpari aivan kiinni huoneen etuseinään ja hyödyntää seinän läheisyyttä niin bassotoiston kuin muidenkin äänialueiden soinnin ja äänikuvallisen informaation optimoinnissa yhdessä äänisten vierustoille sijoitettujen vaimennuselementtien kanssa
Saattoi siinä sivistyksen annostelussa piillä hiukan ylimääräistäkin yritystä, mutta toisaalta, kun musiikissa tuli särmän paikka, se kyllä välittyi, vaikkei suoranaisesti päälle hyökännytkään. SEINÄLLÄ KUIN KOTONAAN Kun Moonriverin kyvykkyys referenssiluokan kaiutinten kumppanina alkoi olla toteen näytetty, oli aika siirtää Larsenin kuutoset paalupaikalle eli tässä tapauksessa laitehyllyn vierustoille, valmistajan suosittamaan seinäsijoitukseen. Tai kuulla Spotifyn säästökoodauksen soundia sössivät vaikutukset. Merkkivalojen kirkkautta pääsee kyllä säätämään asteikolla kirkas–himmeä–pois. Vahvistimen julkisivu sisältää virtakytkimen, ohjelmavalitsimen ja voimakkuudensäätimen lisäksi kanavatasapainon säätimen ja monokytkimen, jollaisiin ei aivan joka päivä enää nykyään törmääkään. Eli vaikka toiston tasapainoisuudessa, puhtaudessa ja kontrollissa ei ollut sijaa nokan kopautuksille, musiikki virtasi kuitenkin sulavasti ja tarvittaessa täyteläisesti. Larsen kun toimintaperiaatteensa ansiosta käyttäytyy hieman eri lailla kuin normikaiutin äänen sovittamisessa kuuntelutilaan. Kapoisella kaukosäätimellä valitaan ohjelmalähde ja säädellään moottoroidun Alps Blue -potentiometrin liikerataa. Toki optiotkin tsekattiin ja varsin toimiviksi todettiin. Muista lukuarvoista mainittakoon 10–50 000 hertsin toistokaista, 95 desibelin häiriöetäisyys ja 0,05 prosentin harmoninen kokonaissärö. Läsnäolon tuntuakin esiintyi riittävästi, joskaan ei aivan sillä järisyttävällä tavalla, mihin parhaat putkoset yltävät. Pientä katvetta kaiuttimille tosin syntyi kookkaasta laitehyllystä, mutta ehkä kuitenkin enemmän silmämääräisesti kuin korvin kuullen. Toisaalta, kun 404 ajeli talon torvikaiuttimia, jotka ovat herkkyydeltään 96 desibeliä per watti per metri, ilmoille leijaili tietyllä tavalla niin sanotusti putkivahvistintyyppinen sointi. HALLITTUA HOHTOA Koeponnistukseen saapunut Moonriver Model 404 oli varustettu niin riaa-asteella kuin usb-moduulillakin, mutta käytännön syistä kuunteluissa käytettiin etupäässä ääniarvioissa hyväksi havaittuja cd-levyjä. Tai jopa havaita Iggy Popin kuulostavan uusimman äänitteensä parilla biisillä aika lailla David Bowielta. Äänenvärisäätimet sentään puuttuvat. Pelti kilahti nätisti, vokalistien konsonantit soivat sibilanssitta. Ja kuitenkin: ei ollut mitään vaikeuksia aistia eroja tuotannollisesti taiten työstettyjen ja vähemmällä ammattitaidolla tunaroitujen välillä. 133556_.indd 52 28.10.2019 13.21.44. Äänenlaatuerot talon referensseihin verrattuna jäivät näiltä osin niin vähäisiksi, ettei niistä kannata tehdä kovinkaan suurta numeroa. Model 404:n bassokontrollia ja äänikuvan fokusta joutuu jopa hiukan kehaisemaan. Kontrabassot soivat kelpo kiinteydellä, ja ylenpalttisen avarat äänitteet pysyttelevät sopusuhtaisessa kuosissa. Vahvistin sisältää valmistajan mukaan viisi erillistä virtalähdettä yliohjauspiireineen, joiden myötä laitteen paino on noussut täyteen kahteentoista kiloon. Äänitteiden diskanttipään sävyihin vahvistin suhtautui hallitulla arvostuksella. Model 404:n sähköisessä suunnittelussa on panostettu hallittuun virrankäsittelyyn. Kaiutinpari soi kokoisekseen tuhdisti ja sijoituspaikkaansa nähden avoimen Kun 404 ajeli talon torvikaiuttimia, jotka ovat herkkyydeltään 96 desibeliä per watti per metri, ilmoille leijaili tietyllä tavalla niin sanotusti putkivahvistintyyppinen sointi. Syksyn messuilla hieman isoveljensä 8:n varjoon jäänyt 6.2 istui huoneeseen ja oheiskaluston seuraan mainiosti. tape loop, joka mahdollistaa esimerkiksi huonekorjauksen käytön. Ehkä vakiokalustoon päätyneet soivat mehevämmin, ehkä eivät, mutta on muistettava, että niiden sisuskaluista löytyy putkia, kun taas Moonriveristä ei
HIGHEND 53 133556_.indd 53 28.10.2019 13.22.05. Larsen 6.2 puolestaan osoitti, että Carlsonin teeseillä on sana sanottavaan vielä tänäänkin. Kevyemmällä musiikilla moista ei juurikaan huomannut. Vahvistimen päivitettävyys tarpeiden mukaan on iso plussa, eivätkä jälkikäteen hankittavat lisämoduulitkaan ole pahan hintaisia. Hämmentävää. Ei sillä tavan pistemäisellä ping-pong-tarkkuudella vaan pikemminkin kokonaisvaltaisella, epäkaiutinmaisella luontevuudella. Kokeillusta yksilöstä löytyivät mm-phono ja usb. Mahdollisuus saavuttaa laadukas toisto seinänvierussijoituksella on valttikortti, joka asumisongelmaisen hifiharrastajan kannattaa ehdottomasti katsoa. Tuli nimittäin kuunneltua Larseneita muutama ilta ilman maahantuojan jälkitoimituksena postittamia pehmeitä kiekkoja ja ihmeteltyä soinnin lievää latteutta. Kaupan päälle tulee sitten vielä ominaisuus, jota osaa arvostaa ehkä vasta sitten kun on ensin aikansa istunut normikaiutinten rajaamassa sweet spotissa ja tuskaillut pienenkin sivuttaisliikkeen vaikutuksia toistotasapinoon. Ei uskoisi, että yhdellä seiskatuumaisella mennään, jos ei tietäisi tai muistaisi, miten sama ulottuvuus leimasi myös Larsenin esi-isien, Sonabien toistoa iloisella 1970-luvulla. Ja onhan se näyttävä laite. Sattumalta vierailulla piipahtanut pitkän linjan hifiharrastajakin havaitsi muutokset ja alkoi pitää 6.2:ta kovana luuna hintaisekseen ja kokoisekseen, vaikkei soundi ilman kiekkoja häntä valtavasti innostanutkaan. Vahvistimen yleispätevyys ja kaiutinten tarjoaman kuorman ongelmattomuus mahdollistavat monenlaiset kombinaatiot. Toinen kynnyskysymys liittyy kaiutinten kytkeytymiseen lattiaan. Bassojen seurattavuus ehostui, fokus parani ja soinnin yleinen energisyys lisääntyi – ikään kuin kaiutin olisi pikku tviikillä kasvanut tuplakokoiseksi. Tietyllä tapaa perinnehenkinen mutta myös ajanmukainen Moonriver Model 404 vakuutti sekä soinnillaan että käyttöominaisuuksillaan. Kynnys on tässä suhteessa poikkeuksellisen selvä. Kun kuultavaksi valikoitui koko kuulokaistan kattavaa klasaria, soundin balanssi kallistui jonkin verran ylävireisen suuntaan, joskaan ei varsinaisesti rasittavaksi. YHDESSÄ TAI ERIKSEEN Ruotsalainen parivaljakko jätti itsestään varsin sympaattisen muistijäljen koeponnistajan takaraivoon. Ja se basso – kyllä kouraisee. Moonriverin 50 yksikköä edustavat jo hienoista overkilliä ainakin vähän yli 20 neliön huoneessa, jossa kymmenkunta putkiwattiakin liikutteli ilmaa Larsenien välityksellä ongelmitta. ?n LARSEN 6.2 -KAIUTTIMET Hinta 2 690 €/pari Edustaja Audioshop Ratilainen Lisätietoja larsenhifi.com audioshop.fi Mitat (lxkxs) 23 x 75 x 26 cm Paino 12,5 kg Toimintaperiaate 2-tie refleksi Suurin suositeltava teho 100 W Nimellisimpedanssi 8 Ohm Elementit -basso 177 mm -diskantti 25 mm Jakotaajuus Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Kyllä Perinteikkyyttä ja nykyaikaa: Model 404:n erillisenä optiona tarjotaan joko mm(290 €) tai mm/mc-phonoliitäntää (490 €) ja usb-ottoa (590 €). Kiekkojen asettaminen kaiuttimien alle aiheutti dramaattisia muutoksia toistoon. Moonriveristä ja Larsenista välittyy yhdessä ilmiselvää sielujen synergiaa, mutta kumpainenkaan tuskin panee pahakseen muutakaan seuraa. Onneksi kaiuttimen herkkyysaste on kuitenkin sen verran väljä, että riittävän äänenvoimakkuuden saamiseksi ei tarvita monsterivahvaimia. Larsen 6.2 tarvitsee parastaan antaakseen keskimääräistä enemmän volaa. MOONRIVER MODEL 404 -VAHVISTIN Hinta 3 000 € Edustaja Audioshop Ratilainen Lisätietoja moonriveraudio.com audioshop.fi Mitat (lxkxs) 43 x 13,5 x 39 cm Paino 12 kg Tulot 4 x rca Lähdöt 2 x esivahvistin Muuta Tape loop Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho 50 W Särö 0,05% Taajuusvaste 10-50 000 Hz Ottoimpedanssi Tehonkulutus ilmavasti
Mallisto muuttuu pienin askelin. LAULAVAT LADONOVET HIGHEND | MAGNEPAN 30.7 -KAIUTIN Amerikkalainen Magnepan on vuosien varrella oivaltanut olennaisen asian: älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. TEKSTI MIKAEL NEDERSTRÖM | KUVAT MATTI HERMUNEN 54 133478_.indd 54 28.10.2019 13.25.04. Kävimme maahantuojan luona porukalla kuuntelemassa isoimman 30.7-mallin viimeisintä evoluutioversiota
Sivuseinät ovat suhteellisen lähellä, mutta se ei tuntunut haittaavan menoa millään tavalla. Tyypillinen ongelma alas toistavassa paneelissa on alabassojen vaimentuminen ja yläbassojen korostuminen, kun kova takaseinä on liian lähellä. Kokonaisuus on sen verran leveä, että ihan kapeaan huoneeseen tällaista settiä ei kannata yrittää sovittaa. 75ohm -digijohto » Burmester-laitetelineet V anhemmat harrastajat muistavat Magnepan Tympanin 1970-luvulta. Toimintaperiaate oli sama jo tuolloin: kaiutinelementtinä toimii magnetostaattinen linja, joka on jaettu erikseen bassoille ja muulle äänialueelle. Takaseinään on reilusti toista metriä matkaa. Nauhadiskantti ulottuu tyypillisen pienisäröisenä aina 40 kilohertsiin saakka, joten se tekee oikeutta myös korkearesoluutiomateriaalille. Tekniset hyveet ovat edelleen olemassa: yksinkertainen toimintaperiaate, puhtaasti resistiivinen jakosuodin ja suuri pystytason suuntaavuus. Saksalaisen Burmesterin vahvistinsetti, jossa Magnepan oli kiinni, oli niin Kahdeksan kuuntelevaa korvaa, joista yksi pari on kameran takana. HIGHEND 55 133478_.indd 55 28.10.2019 13.25.27. Uudessa lippulaivassa – toisin kuin edullisemman pään malleissa – on magneetit kalvon molemmin puolin. Vain mokkula puuttuu. Tympanin tapauksessa linja oli niin korkea, että pystytason suuntaavuus poisti suurimman osan lattiaja kattoheijastuksista. Bassopaneelin pitäisi kuitenkin kulkuaikaerojen takia olla aina vähintään diskantin tasalla tai edempänä. Fysiikan lait eivät ole muuttuneet, mutta kuunteluvisiitti Hyvinkään Hifigurulle todisti, että isoimmat ladonovet voi saada soimaan hienosti tavallisessakin olohuoneessa. Hillitön, haitarimallinen rakennelma ei ollut sisustajan unelma, vaikka kaiutin saikin omaperäisyydestä täydet pisteet. Keskellä illan isäntä Heikki Sikanen. Soundia voi myös sovitella sen mukaan, haluaako diskanttipaneelit ulkovai sisäpuolelle. Korkeutta kaiuttimella on aika tarkkaan kaksi metriä, joten tässä suhteessa se menee normaaliinkin olohuoneeseen. Hifigurun rivitalon olohuone tuntui olevan aika ihanteellinen. UUSIN VERSIO Numerokoodia 30.7 tottelevan kehitysversion toimintaperiaate on pitkälti samanlainen kuin jo 1970-luvun Tympanin. Osasyynä oli se, että sopivan huoneen löytäminen tällaiselle kaiuttimelle oli äärimmäisen haastavaa. Myös kevyehkö akustointi ja rakoresonaattori auttaa taltuttamaan takaseinäheijastuksia. Lehdistö suhtautui tuolloin Magnepaniin ristiriitaisesti. OHEIS LAITTEISTO » Burmester MusicCenter 151 (toisto cdja kovalevyltä) » MSB The Premier DAC Powerbase -virtalähteellä » Burmester 077 -esivahvistin » Burmester 911 mk3 -päätevahvistin 2 kpl (tehdasmono) » Transparent XL -sarjan balansoidut välikaapelit ja kaiutinkaapelit » Transparent XL / Opus -virtajohdot » Transparent Ref. Varsinkin bassopäässä tämän pitäisi kuulua parempana dynamiikkana. Käytännössä tällä saadaan isolla liikepoikkeamalla parempi lineaarisuus kalvon liikkeisiin. Dipolimallisen suuntakuvion takia takaseinän liika läheisyys oli kuitenkin myrkkyä. Stereophilen testi vuodelta 1975 kehui äänen yhtenäisyyttä ja erottelua mutta moitti matalan ja korkean pään toistoa. Kaupan päälle saadaan simppeli ensimmäisen asteen suodin, vaikka kaiutin on periaatteessa nelitie. Avokonttorin väliseiniä muistuttava rakennelma koostui kolmesta paneelista per puoli. Transparentin näkemys hyvistä hyppylangoista yläja alapään paneelin välillä
Eikä sävyjenkään toistossa ollut huomautettavaa. Uutena edustuksena Hifigurun setissä oli digiosaaja MSB. Jotkut matkaseuralaiset noteerasivat alemmalla alueella lievää runsautta, mutta omassa kuuntelussa se ei ehtinyt pistää korvaan. Alapään potku tuskin kuitenkaan riittää höyryvasaraa kuunteleville ja pääasiassa metallia tai vastaavaa harrastaville. sanotusti luokkaa riittävä. Hyvää huonetta toki unohtamatta. Stereo-ominaisuuksissa ei ollut ongelmaa, tosin tältä osin kuunteluaikaa olisi tarvittu enemmän. Yleinen erottelu sekä pienempien detaljien toisto olivat niin ikään kunnossa. Konserttimusiikki hoituu sekin suvereeniin tapaan. Dynamiikka koko äänialueella on vaivatonta. Hillitty ja sävykäs akustinen jazz soi parhaimmillaan erityisen hienosti. Orkesterin mittasuhteet pysyttelevät aidonoloisina, vaikka aivan aavistuksenomaista isottelua ilmeneekin. Toisto jättää näissä maisemissa hyvin vähän jos lainkaan toivomisen varaa. MSB tuleekin Heikki Sikasen mukaan olemaan jatkossa myös Hifigurun listoilla myynnissä. Alemman alueen taso oli sopiva suhteessa muuhun äänialueeseen. MATTI HERMUNEN Yleisvaikutelma rauhallinen, selkeä. Dynamiikkaa piisaa ja rytmistä oikea-aikaisuutta myös. Hyvien tallenteiden ystävä on näiden kanssa kotonaan. Ei isosti vaikuttanut korostavan tai vaimentavan eri äänialueita, joten balanssi on enemmän tai vähemmän kohdallaan. ISO ÄÄNI Kuuntelusessio tapahtui tällä kertaa erityisen kriittisesti, sillä jutun kirjoittajan lisäksi mukana höristämässä olivat Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen ja Erillisen basso-osan voi sijoittaa kummalle puolelle pääkaiutinta tahansa, mutta sen tulee sijaita etäisyydeltään suurin piirtein samalla tasalla. Kitaran näppäilyt irtoavat pidäkkeettä, ja puhallinten klangi hipoo absoluuttista realismia. Magnepanille tai yleensä paneeleille kuuluvat hyvät ominaisuudet on säilytetty, ja isolla pinta-alalla on pystytty korjaamaan dynamiikan ja basson ulottuvuuden rajoituksia. Näissä sama piirre, joka oikeastaan leimasi koko toistoa, eli kertoi isot ja pienet asiat mutta ei tyrkyttänyt korostetusti tarjolle. Ei nikotellut raskaillakaan teoksilla, oli kyse isosta orkesterista tai rytmisestä tavarasta. Bitit nimittäin muutti analogiseksi amerikkalaisvalmistajan The Premier DAC. Perusrokkarille saattaisi kelvata, varsinkin sellaiselle, joka arvostaa toiston oikeellisuutta, luonnollisia sävyjä ja hyvää stereotoistoa. Tehtaalta valmiiksi monona tulleet päätteet puskevat 770 wattia neljään ohmiin, joten Magnepanin kanssa jää mukavasti myös hiukan reserviä. Hienoinen särmän ja elävyyden puute leimaa räväkintä rytmimusiikkia, mutta sen voi halutessaan mieltää myös jalostuneisuudeksi, sillä kaiutinta ei pääse moittimaan aggressiivisuudesta edes äänenpaineiden noustessa älyttömyyksiin. Kokonaisuutena kaiutinpari tarjoaa musiikillisia elämyksiä varsinkin akustisen, jazzja konserttimusiikin ystävälle, mutta ei jätä kylmäksi muunkaanlaisen musiikin parissa viihtyvää – ehkä metallinhuuruinen hevimättö pois lukien. Tiivistettynä luontevan hallittu. Oli sinänsä laadukkaasta etupäästä mitä mieltä tahansa, kuunteluissa selvisi, että kaiutintahan tässä lähinnä kuunneltiin. KUUNTELUARVIOT – MAGNEPAN-RETKEN SALDO JAAKKO ERÄPUU Iso, avoin ja dynaaminen soundi vailla erityisiä epäkohtia. Ne hienoimmat vahvuudet ja pienet huomauttamisen aiheet olivat suurella todennäköisyydellä nimenomaan kaiutinlähtöisiä ominaisuuksia. Kun isoon kokoon oli tottunut, ei sitä enää erikseen ajatellut. Ja kun kotelovärittymät puuttuvat, soinnin läpikuultavuus on korkeata luokkaa – myös bassoalueen osilta ja varsinkin juuri klasarin parissa, sillä niin sanotun kevyemmän puolen pintaan ruuvattu keskibasso kyllä niistää soinnista nautittavuutta niin kuin toimintaperiaatteeltaan muidenkin kaiutinten kanssa tapahtuu. 56 133478_.indd 56 28.10.2019 13.25.55. Kokonaisuutena kuunneltava tapaus, jonka pitäisin riittävän isossa huoneessa mielelläni. Pientä bassojen kumuntapaista tosin esiintyy, mutta se vaikuttaa yhtä paljon huonesyntyiseltä kuin kaiuttimien tekosilta. Tosin varsinainen metallitavara jäi kokeilematta
Trumpettisektion voimasoitossa on oikeaa hyökkäävyyttä, mutta kirkkain, kultainen säihke himmenee. Toisaalta yksinäinen akustinen kitara tai cembalo saa elämää suuremmat mitat, mutta haitta on paitsi vähäinen myös looginen. Dynamiikkaa ja iskukykyä on roppakaupalla. Nuppeja kaakkoon väännettäessä kuulijan on pakko antaa periksi ennen kaiuttimia. HIGHEND 57 133478_.indd 57 28.10.2019 13.26.23. Kieltämättä huono diili, jos ajattelee ja asuu ahtaasti. Toisaalta basso on niin puhdas ja napakka, että sen laatu antaa anteeksi hiukan jytymmänkin otteen. Tästä voi päätellä, että 30.7:n hyveet tuo esiin periaatteessa minkälainen musiikki tahansa. Osaltaan tähän vaikuttaa bassopää, joka on joiltain osin hivenen runsas. Ihmisääni toistuu hyvin luontevasti ja läsnäolevasti. Ehkä terävin läsnäolo ja sähinä jäivät joillakin levyillä puolitiehen, mutta niitä kompensoi monen ruvelle ruuvatun lähimikityksen miellyttävä toistuminen. Kun baritoni laulaa pianon säestyksellä, voi kuvitella esittäjät lähietäisyydelle luonnollisen kokoisina eteensä. Kelpaisi itsellenikin pitkäksi aikaa, jos vain kuunteluhuone sallisi. Kaikkein matalimmilla iskuilla kuuluu hienoista kompressiota, mutta ilmiö on niin lievä, että subbaria ei tule ikävä. Bassoenergiaa riittää aivan alinta syväbassoa lukuun ottamatta. Silti eteen miksattu pasuuna tuntuu läsnä olevalta ja aidolta. Hillitty, hallittu, uskottava ja iso soundi. Sitä paitsi keskinkertainen subbari luultavasti vain sotkisi läpinäkyvän napakkaa bassopäätä, joten parempi ehkä kokonaan ilman. Orkesterimusiikki toistui erityisen vakuuttavasti, mutta yhtä lailla puoliakustinen jazz tai hevimättö hämmensivät realismillaan. Ääni syttyy ja sammuu nopeasti. Sinfoniaorkesterin äkkinäiset crescendot ovat irtonaisia ja hätkähdyttävän realistisia. Mutta varsin kohtuuhintainen, jos miettii, minkälaista soundia saa suhteessa kilpailijoihin. Myös pienimuotoisemmalla tavaralla nätti, realistinen ote toimi oikein hyvin. Oikeastaan basson lievä kumu oli ainoa asia, joka nostatti muutaman kerran kulmakarvoja. Jaa, se kaiuttimen hinta. Orkesteri levittäytyy laajana panoraamana, ja ulottuvuutta löytyy myös syvyyssuunnassa. Sehän on alkaen 44 990 euroa pari. Jukka Isopuro. Kokonaisuutena arviot olivat yllättävänkin yhdenmukaisia, vaikka jokainen kuunteli täysin omanlaistaan musiikkia. MIKAEL NEDERSTRÖM Ensimmäinen asia, johon kiinnittää huomiota, on valtava äänikuva. Sovimme etukäteen, että jokainen kirjoittaa arvionsa valmiiksi toisistaan riippumatta. Niiden kohdalla pitää nimittäin lyödä nopeasti kuusinumeroinen määrä rahaa tiskiin. Kaiken kaikkiaan eniten hehkutusta keräsi valtava stereokuva, pidäkkeetön dynamiikka sekä paikoitellen hyvin luonnollinen sävy ihmisäänissä ja soittimissa. Myös basson ja keskialueen rajoilla on pienehkö selkeyttä ja avoimuutta heikentävä kuhmu, joka korostaa esimerkiksi akustisen kitaran kotelomaisuutta. Rupisimmatkin levyt saavat mukavan pehmeän käsittelyn. Basson jytkeessä on auktoriteettia, vaikka lievä kumina syökin kiinteyttä. ?n Ohjaava elektroniikka koostui Burmesterin monopäätteistä ja MSB The Premier DACista. Diskantin pieni himmeys on pitkälti makuasia, ja siihen voi vaikuttaa säädöillä. Kaikenlainen musiikki toimii erinomaisen hyvin, joskin nopeimmin vahvuudet kuuluvat suurella sinfoniaorkesterilla, jossa valtava äänikuva ja muutenkin mukavan mahtipontinen soundi tuovat kuunteluun draamaa. Bitit soivat Burmesterin MusicCenter 151 -cd-soitin/kiintolevytallentimelta. Ehkä soundi on ylimmiltä osiltaan hiukan matta (tähän voi vaikuttaa myös kaiuttimen säädöillä), mutta mieluummin niukasti säihkettä kuin liikaa. Piano, sellot, puhaltimet, ihmisääni, triangeli – instrumenttien ympärillä on tilaa ja hengittävyyttä, sävyissä liioittelematonta aitoutta. Ja ne pienet narinan aiheet, joita aina täytyy löytää, olivat niin ikään hyvin linjassa. Vaikka peltien kilahtelu jäsentyy uskottavasti, diskanttipään aistii aavistuksen laskevana. Ja sekin johtunee suurella todennäköisyydellä huoneesta. MAGNEPAN 30.7 Hinta 44 990 46 990 €/pari Edustaja Hifiguru Lisätietoja www.hifiguru.fi www.magnepan.com Mitat (lxkxs) Basso/alakeskialue 73,7 x 200,7 x 5,2 cm Yläkeskialue/diskantti 36,8 x 200,7 x 5,2 cm Paino 30 kg Toimintaperiaate 4-tie, magnetostaatti Nimellisimpedanssi 4 Ohm Herkkyys 86 dB/2,83 V/m Taajuuskaista 20 40000 Hz JUKKA ISOPURO Iso äänikuva tekee vaikutuksen. Balanssi on muutenkin kunnossa: rauhallinen, hillitty ja tasainen mutta silti riittävän elävä. Aitoa syvyyttä ja tilaa on loputtomiin
Jos ymmärsin AC iPurifier sisältää suojamaakytkennän vaikkapa hakkurivirtalähteelle, mikä saattaa auttaa laitteiston hurinaongelmiin. IFin innovatiiviseen otteeseen on kohdistunut kriittisiäkin kommentteja. USKOTTAVASTI VIIMEISTELTY Niin tai näin, on kokeilussa käynyt Power Station erittäin laadukkaan oloinen, kuudelle schuko-pistokkeelle tarkoitettu, muun muassa ylijännitesuojalla ja vaiheoppaalla varustettu virranjakoblokki. Muun muassa laadukkaista kuulokevahvistimista ja daceista virtapuolelle rönsyillyt valmistaja on siitä mielenkiintoinen, että se on asemoinut useimmat tään hienoista ennakkoluulottomuutta, eivätkä kaikki allekirjoita taitavasti pseudoja reaalitieteiden maailman kohtaamisista syntyneiden ratkaisujen tarvetta. VIELÄ VIRTAA AC tuotteensa mahdollisimman monen lompakolle sopiviksi. Poimimme runsailta markkinoilta kokeiluun iFin tuoreen Power Station -jakoblokin sekä AC iPurifier -suodattimen. Kumpikin laite perustuu iFin aktiiviseen häiriönpoistopiiriin. TEKSTI JUSSI ARVIO | KUVAT VALMISTAJA I Fi valmistaa runsaasti erilaisia hifistin elämää rikastuttavia laitteita ja tarvikkeita. 58 133095_.indd 58 28.10.2019 13.28.45. Erikoistuotteet vaativat käyttäjilKUUKAUDEN VARUSTE | IFI POWER STATION -JAKOBLOKKI JA AC IPURIFIER -SUODATIN Hifiensä virtahygieniaa arvostavalla on kissan päivät. Molemmissa on sisällä samaa tekniikkaa. Mukana testiekstrana seurannut muovinen AC iPurifier -suodatin on sekin työstetty hienosti
Joku muu voisi olla eri mieltä. Seuraavaksi jätin jakoblokin kokonaan pois ja asensin iFi AC iPuri erin seinäpistokkeeseen jakoriman kaapelin viereiseen vapaaseen paikkaan. Tuttuakin tutummassa ympäristössä äänikuva kapeni. Valmistaja väittää tämän avulla saavuttavansa jopa kymmenien desibelien vaimennuksen verkkovirran häiriötasoille. Viimeisen kokeilun toteutin tv-huoneessa, jossa telkkarin äänet vahvistaa Wadian piskuinen 151 Powerdac. Rakenne | Materiaalit | Viimeistely | Ominaisuudet Lopputuloksen ennakoimattomuus oikein, niin se tarkkailee verkkovirtaa, ottaa siitä näytteen ja tekee vastavaiheisen korjausliikkeen alkuperäisen häiriöihin. Tässä kohdassa koin suurimman muutoksen äänen yleisessä selkeydessä ja puhtaudessa. VAIKUTUKSIA YLI HAVAINTOKYNNYKSEN Koska testiolosuhteet olivat kaikkea muuta kuin tieteellisen tiukasti kontrolloidut, niin en voi kokemusteni perusteella yksiselitteisesti suositella kumpaakaan tuotetta. Säröä kenties. IFI POWER STATION Hinta: 569 € IFI AC IPURIFIER Hinta: 139 € Edustaja: www.tur-pex.com Lisätiedot: www.ifi-audio.com 133095_.indd 59 28.10.2019 13.29.12. Sen vasemmalle puolelle kytkin dacin ja striimerin, oikealle etuvahvistimen virtalähteen sekä cd-pyörittimen. Seuraavaksi koitin valmistajan ohjeen mukaan lisätä iPuri er-palikan Power Stationin keskelle tehostamaan puhdistusta. Samalla koin, että jotakin myös katosi. Tyydyn toteamaan, että omasta mielestäni ja omassa ympäristössäni jotakin havaintokynnykseni ylittävää tapahtui. Negatiivisia vaikutuksia en havainnut. Yksi oleellinen ominaisuus on kuitenkin vielä mainittava: molemmat tarjoavat neljän millimetrin banaaniliitännällä varustetun ylimääräisen maakytkennän suojaksi häiriöitä ja hurinaa vastaan. Toisaalta ääni ahdistui ja oheni. Myös tarkempia tietoja teknisistä ratkaisuista voi lukea valmistajan verkkosivuilta. Tämän sanotaan estävän häiriöiden kulkeutumisen pistokkeesta toiseen. Hetken makusteltuani muutosta jäin kaipaamaan aiempaa iloa, räiskyvyyttä ja epätäydellisen elämänmakuista rosoa. Hienoisesti siistimpi alapää, ehkä jopa selkeämpi seurattavuus akustisella bassolla. Ensivaikutelmana oli, että jotakin todella tapahtui. Voisin vannoa, että kokonaisuus rauhoittui. Jokainen Power Station -jatkojohdon pistokepaikka on erikseen eristetty omaksi kammiokseen. Valmistajan sivuilta löytyy kattavasti kuvamateriaalia, myös laitteen sisältä. HIGHEND Tyydyn toteamaan, että omasta mielestäni ja omassa ympäristössäni jotakin havaintokynnykseni ylittävää tapahtui. Oliko muutos 139 euron arvoinen. Vasta kytkemällä päätteet ohi blokin helpotti ahdistuskin. Kas kummaa, jälleen vakuutin itselleni kuulleeni havaittavan muutoksen. Mahdollisissa ongelmatilanteissa se saattaa osoittautua arvokkaaksi ominaisuudeksi. Päätteet kytkin suoraan seinärasioihin. Kytkin AC iPurierin hakkurivirtalähteellä toimivan Wadian käyttämän rasian viereiseen tyhjään paikkaan. Kontaktipintojen kuparin kerrotaan niin ikään olevan riittävän laadukasta. Solisti askelsi hieman taaksepäin ja piirtyi piirun verran tarkemmin. Jatkan maahantuojan luvalla AC iPuri erin kokeilua vielä toistaiseksi erilaisissa yhteyksissä. Lisäksi mekaanisia resonansseja pidetään kurissa raskaan rakenteen ohella myös vaimennusaineella. Jokainen pistoke on myös varustettu passiivisuotimella. Mikäli kyseessä olisi varsinainen työsettini, niin sanoisin, että kyllä. KOKEILU Asensin jakoblokin työhuoneeseen ja tarkastin jokaisen kytkemäni virtajohdon vaiheet. Tämän jälkeen kytkin kaikki laitteet aina etuvahvistimesta Illusion OTL -päätteitä myöten päälle. Kenties jopa sokkona. Ääni tuntui tulevan pumpulimaisemmin ja seesteisemmin. Edelleen koin, että oma huolella rakennettu kokonaisuus ei varsinaisesti hyötynyt havaittavasta hygienialisästä. Vahva ehkä
60 MAGNETISMI, RESONANSSIT JA HUONEAKUSTIIKKA HAASTATTELU | HIFIHARRASTAJA: PENTTI AALTO Pentti Aalto on pitkän linjan hifiharrastaja, joka ei epäröi esittää mielipidettään tai pelkää olla audiopoliittisesti epäkorrekti, kun hänestä siltä tuntuu. Olennaisia teemoja jokainen. Vesilinnut Pentin laitteisto nykykokoonpanossa: Marten Duke -kaiuttimet Ellington-basso-osalla. lentelivät hermostuneina sinne tänne oikeaa muuttoaikaa haistellen. 133216_.indd 60 28.10.2019 14.25.28. TEKSTI & KUVAT KARI NEVALAINEN T ervetuloa Ahvenanmaalle testaamaan ja kuuntelemaan uutta innovaatiota musiikin kuunteluun! Näillä sanoilla kokenut hifiharrastaja Pentti Aalto otti yhteyden jutun kirjoittajaan ja pyysi käymään paikan päällä itse toteamassa, mikä se olisi. Vahvistin on Yamaha A-S 3000, äänilähteinä iPad yhdessä Rotelin DAC 1580:n kanssa, Wadia 581 SE -sa/ cd-soitin sekä levysoittimena raskaasti modifioitu Pro-Ject Debut Carbon DC. ”Uutta innovaatiota musiikin kuunteluun.” Voiko tuosta kieltäytyä! Maarianhaminan kevät oli mannermaata selvästi pitemmällä. Kaikki kaapelit ja jakorimat ovat Pentin itsensä kehittämät ja valmistamat. Aiheet, jotka Pentti oli valinnut kohtaamisellemme, olivat magneettikentän vaikutus kaikissa audiokaapeleissa, laitteiden ja kaiuttimien resonanssien minimointi sekä miten tehdä paras akustiikka kuunteluhuoneeseen. Viime vuosina kaapelit ovat olleet Pentin sydäntä lähimpänä. Enemmän kuin lunta metsiköissä näkyi kaatuneita puuröykkiöitä muistona harvinaisen kovasta talvimyrskystä
Eli livemusiikkia kyllä riitti. Voiko tuostakaan olla eri mieltä. – 1990-luvulla kävin läpi harrastukselle tyypillistä kaapelija laiterumbaa. Melkein kaikki muut eivät. R12) omista kaapeleistaan. Kuuntelutestejä Pentillä on takana nyt 18 vuotta, eli sitä kuuluisaa omakohtaista kokemusta riittää muillekin jaettavaksi. Kulttuurishokista selvittyään Pentti aloitti normaalin elämän ruotsinsuomalaisena. Ei tarvinnut kauan miettiä! Pentti kertoo. Tämän jutun ilmestyessä jälleen uusi kehitysversio on valmis. AIDON MUSIIKIN KAIPUU – Silloin kun asuin Suomessa, sellaiset käsitteet, kuten stereo tai hifi, olivat aivan vieraita. Elektroniikassa ei ollut vikaa. Urheiluintohimon vuoksi veikkaaminen oli Pentille jokaviikkoista hupia, kunnes viimein vuonna 1975 tärppäsi! – Palkintorahoilla maksoin vasta ostetun asunto-osakkeen pois. Kokemuksen syvällä rintaäänellä Pentti puhuu esimerkiksi siitä, miten ”kaapeli voi olla minkälainen tahansa, mutta että jos geometria ei ole oikein, ei äänellinen lopputuloskaan voi olla oikein”, tai että ”hopeakaapelit ovat kauheita ja samoin hopeapinnoitetut kuparikaapelit”, koska ”hopea yksinkertaisesti pilaa äänen”. Hän ei kuitenkaan lähtenyt matkimaan mitään tunnettua kaapeligeometriaa. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko oltiin kuuntelemassa kunnon akustista jatsia. Hän on aina ollut urheiluhullu ja varsinkin jalkapallofani. – Ylivoimaisesti paras tähän asti, oli Pentin oma arvio. Silloin käytiin konserteissa. Tälle on vissit syynsä. Ei siis ihme, että jos Pentti olisi saanut valita otsikon tälle haastattelulle, olisi se ollut ”Parasta kaapelia ei ole vielä keksitty”. KAAPELIEN VÄÄJÄÄMÄTTÖMÄT MAGNEETTIKENTÄT Vaikka Pentti on johdonmukaisesti panostanut toistolaitteistonsa jokaiseen puoleen, ovat kaapelit olleet harrastuksen keskiössä jo parisenkymmentä vuotta. Niinpä Pentin kaapeleissa vielä tänäkin päivänä on kuparijohdin, pumpulieristys ja miehen itsensä kehittämä geometria: – Sain lopulta tehtyä valmiiksi kaikki laitteiston tarvitsemat kaapelit, ja kaikissa oli sama geometria. Koska olimme juuri muuttaneet yhteen Annin kanssa, kaikki muu paitsi keittiökalusteet ja makuhuoneen sänky puuttui. – Olisi hienoa ja mielenkiintoista, jos myös mannersuomalaiset musiikinkuuntelijat saisivat uutta intoa harrastukseensa, Pentti esitti. KW hoiti kotiin hienot hifistereot. En ollut tyytyväinen äänenlaatuun. Niinpä Ann lähti Tukholmaan huonekaluostoksille ja minä KW-radioon ostamaan parhaimmat stereot mitä rahalla siihen aikaan sai – sekä Tandbergin väri-tv:n! Pentti muistelee. Tuohon aikaan Kokkolan KPV oli Suomen parhaita seuroja ja iso osa KPV:n pelaajista oli Pentin kavereita, osa jopa naapureita. Musiikki puuttui. Tuloksena oli huikea ero äänenlaadussa edeltäviin kaapeleihin verrattuna. Se oli super-hienoa, Pentti tarinoi ja jatkaa: – Olin mukana myös jatsiklubissa. Nyt vihdoin alkoi kuulua musiikkia! Pentti painottaa, että päätyminen tiettyyn geometriaan ei ollut seurausta vain magneettikenttiin liittyvistä ajatuksista vaan myös huolellisten kuuntelutestien tulosta. En tiennyt, mitä ne merkitsivät. 133216_.indd 61 28.10.2019 14.25.50. Suunnitelmat olivat jo valmiina, piti vain hankkia kaikki tarvittava materiaali: litz-kuparijohdinta, pumpulisukkaa ja puuvillanauhaa sekä pvc-suojattua alumiinia. HAASTATTELU 61 Kutsun takana oli myös Pentin vakaa usko siihen, että se mitä hänellä olisi esittää näistä aiheista, olisi mahdollista tuotteistaa myytäviksi tuotteiksi. Sitten tuli Ruotsiin lähtö ja ensimmäiset stereot. Siihen aikaan minulla oli tasokas putkietunen ja putkipääte, Pentti kertaa harrastuksensa käännekohtaa. Kaupallisista kaapeleista keskustellessamme Jorma Cablesin kaapelit saavat Pentin synninpäästön. Ja kuten myöhemmin kävi ilmi, tämä oli osin jo tapahtunutkin. Käyntini aikoihin Pentillä oli sisäänajossa uudet kehitysversiot (no. Muutettuaan töiden perässä Ahvenanmaalle Pentti päätti yrittää tehdä omat kaapelit itse. Tuloksena oli aina kuunteluväsymys ja päänsärky. Sen, joka väittää muuta, täytyy kuulemma olla kuuro. Naapurin poikien rokkibändin mukana kierrettiin ympäri maakuntia. Olin kaapeloinnissa päätynyt käyttämään puhtaita hopeakaapeleita. Vanha putkiradio kotona oli ainoa, jota kuunneltiin, ja myöhemmin myös kasettimatkaradio. – Vuonna 1968 oltiin ruokatunnilla Outokummun kobolttitehtaan ruokalassa. Kaikki matkat taksilla, hotellimajoitus sekä palkallinen ruotsin kielen opetus. Siitä sitten alkoi musiikinkuuntelu oikeilla laitteilla ja myös laiteharrastus. Ehkä luonnollisen, aidon musiikin kaipuu on peräisin nuoruusajalta, jolloin suurin osa musiikista oli akustista ja liveä. Kesällä ykkösjuttu oli Kaustisen kansanmusiikkifestivaali. Meitä oli seitsemän koneasentajaa syömässä, kun paikalle saapui kaveri Ruotsista ja tarjosi kaikille työpaikan ja puolet paremman tuntipalkan Stall – Lavall -tehtaalla Linköpingissä
Mutta miten on järkevintä akustoida, onkin sitten toinen juttu. valmistettua diffuusoria. Eikä tämä ole mikään kiinteä ratkaisu, jossa rimojen välit olisi tarkoin laskettu niiden aallonpituuksien mukaan, joihin elementtien on toivottu vaikuttavan. Samoin niiden käyttö. Diffuusorit ovat läpihengittäviä, eli ilma kulkee rakojen läpi. Nämä elementit eivät vaimenna eivätkä absorboi ääntä, vaan Pentin mukaan tasaavat taajuuksia. Akustoinnin välttämättömyydestä Pentin käsitys on ehdoton. Moni hankkii kalliit hyvät laitteet ja sitten vaimentaa musiikin kaikki nyanssit erilaisilla vaimennusmateriaaleilla. – Markus Hade tarjosi aikoinaan valmiita suljettuja diffuusoreita, ja ne eivät toimineet lainkaan. Nämä taajuuskaistat korostuivat, kun vasteet mitattiin huone tyhjänä. Tämä hienosäätö tapahtuu puhtaasti kuuntelemalla. Pentin rimaelementit toimivat niin, että ensin asennetaan perusrimoitus, jonka jälkeen esimerkiksi stereokuvaa hienosäädetään päälle asetettavilla pienemmillä rimaelementeillä. AKUSTIIKKA JA VIHON VIIMEINEN VAIMENTAMINEN Kaapelivalmistuksen käynnistämisen aikoihin alkoi myös Pentin ei-niin-suuren kuuntelutilan akustiikan suunnittelu ja parantaminen. Pro-Ject Debut Garbon DC Pentin omalla virtakaapelilla, sisäänrakennetulla Pro-Jectin Speedbox-riaa-esivahvistimella, Wicströmmin venemoottorin vauhtipyörää muistuttavalla levylautasella (paljon auton vanteiden tasapainoituspainoja), tupla-kuristusletkulla vaimennetulla laakeripesällä, äänivarren uudella sisäjohdotuksella ja kaapelin läpiviennillä à la Clear Audio, äänivarren rungon lyijyvahvistuksella ja sisäisellä vaimennuksella, äänivarren kolme senttimetriä paksulla alustakiekolla sekä kolmella valetulla lyijyjalalla ja kahdella graniittilevyllä välissään lyijykiekot. Sitten on kolme erilaisista puulistoista 133216_.indd 62 28.10.2019 14.26.09. Sisään astuessa silmä kiinnittyy ensimmäisenä kaikkialla risteileviin akustointielementteihin. Tunnetko levysoittimen. – Akustiikka on todella yksinkertaista, kun sen tekee ilman ennakkoluuloja, vaikka tämä usein tuntuu olevan monelle utopiaa. Pentin akustointiratkaisu koostuu kulma-ansoista, joilla imetään bassotaajuuksia 85–95 hertsin alueella. Ainoa vaihMarten Duke -kaiutinta on tukevoitettu myös asettamalla päälle graniittilevy ja sen päälle lyijypainoja. Apuna olivat myös eräät ruotsalaiset akustiikkafirmat ja niiden akustiikan ammattilaiset. Keskialueen ääni hävisi ja yläpää korostui. Kaikki lähtee virtajohdosta. Minä olen päätynyt erilaiseen ratkaisuun, hän paljastaa. Bassoja muut ansat ovat toki tuttuja, mutta seiniä peittävät erikoiset rimaelementit, vai miksi niitä voisi kutsua, ovat uutta. Ei mitään järkeä. 62 Kysymykseen, mikä kaapeleista vaikuttaa ääneen eniten, Pentti vastaa kryptisesti: – Virta virtaa kuin vesi joessa. En muista nähneeni vastaavaa aiemmin. Suurin virhe akustoinnissa on Pentin mukaan kuunteluhuoneen liika vaimennus esimerkiksi ”kaikenlaisilla turpeesta tehdyillä vaimennuslevyillä”, joiden asennuksen jälkeen ”sitten parannetaan ääntä hopeoiduilla kuparikaapeleilla”. Toiset ansalaatikot toimivat välillä 125–150 hertsiä
Tärkein parannus on Pentin mukaan kuitenkin uusi sisäinen johdotus – omilla kaapeleilla luonnollisesti! – Dukeen tein myös lisäjakosuotimen vaimentamaan hyvin korkeita taajuuksia, jotka palautuvat vahvistimeen pilaamaan siitä lähtevää signaalia. Levypesun alustana on vanha painava jalkalampun jalusta. Tämä on kokemukseni mukaan ainoa vaimennusmenetelmä, joka aidosti säilyttää äänen alkuperäisen musikaalisuuden. Kaiutinelementit ovat keraamiset ja säteilykuviokin melko ihanteellinen, Pentti kertoo. Minulla on hyvä kuulomuisti. Duken jakosuotimeen on vaihdettu parhaat mahdolliset kupari/hopea-öljypaperikondensaattorit. HAASTATTELU 63 toehto oli alkaa kehitellä omia juttuja. Keskimääräinen kuunteluvoimakkuus saavutetaan vain 0,01–0,1 watin tehoilla, ja kaikki mikä kuuluu, myös näkyy kaiuttimien takana. Esimerkiksi stereokuvan analysointi on monelle mahdoton tehtävä. Ne olivat Pentin mukaan helppo valinta, koska kaiuttimet toimivat pienessäkin huoneessa kuten hänen mukaansa Martenin kaikki kaiuttimet tekevät. On turha antaa prosentteja. Keloja ja vastuksia ei kuulemma tarvinnut vaihtaa. Se on auttanut testauksessa. Onneksi kuuntelukavereissa on pitkän linjan musiikinkuuntelijoita. Pentin mukaan tällä menetelmällä levyistä tulee kuin uusia, eikä maksa käytännössä mitään. Aktiivi-Ellingtonissa on tehokas 500-wattinen digitaalivahvistin, jonka avustamana alin toistuva taajuus on 18 hertsiä ja säätömahdollisuudet hyvät. Jokaisen laitteen alla on noin 3,5 senttimetriä paksu musta marmorilevy, toisinaan kaksi. Jokainen yksityiskohta on tärkeä, Pentti vastaa. Toisena on kaiuttimien sijoitus ja akustiikka. Pentti paljastaa akustiikkaa koskevien ideoittensa olevan käytössä yllättävilläkin tahoilla, mutta niistä hän ei voi kertoa lähemmin. Toinen on musikaalisuus kaapeleissa, Pentti argumentoi. SYSTEEMI JA SEN VIRITTELYÄ Pitkän kokemuksen ja harrastamisen myötä Pentin laitteisto on alkanut löytää lopullisen muotonsa. PUTKIA JA TRANSISTOREITA Vuonna 2003 Pentti osti Erik Anderssonin Silver Dream -triodivahvistimen harvinaisilla VV32B-pääteputkilla. Olen laittanut kiekkoja kaikkien laitteiden alle. JOKA PAIKAN RESONANSSIEN VAIMENNUSTA Kolmas tärkeä aihealue Pentin harrastusfilosofiassa on resonanssien vaimentaminen. Olen kiertänyt harrastajien seurassa sekä messuilla että monissa kotidemoissa ja nähnyt, miten eri tavoin äänenlaatuerot kuullaan. Duken ja Ellingtonin välissä on totta kai lyijykiekot kuten myös Ellingtonin ja graniittilevyjen, joiden päälle kaiutin on asetettu. Samoilla henkilöillä on kuulemma myös Pentin kaapelit. Vahvistin kävi kuumana kuin saunankiuas, mutta oli paras vahvistin, jota Pentti oli koskaan kuullut. Hyvä pölynimuri on tärkeä, samoin kumihanskat ja pyykkipoika nenään. Kun aineet yhdistää, neste lämpenee vähän aikaa, mutta ei räjähdä. Mikä sitten on kaikista äänenparannuskeinoista prosentuaalisesti tärkein. – Akustointi, niin kuin kaapelien valmistuskin, on tervettä järkeä eikä teoriaa. Kiekot on pulverimaalattu, ja niiden pohjassa on 1–3 kupariniittiä. Myös Duken koteloa on vahvistettu tukirakenteilla. Akkuvettä 70 %, 99,9-prosenttista Sinolia 30 % ja muutama loraus Pirkka-ikkunanpesuainetta. Heillä on samanlaiset akustointiratkaisut mukaan lukien nämä air-diffuusorit, Pentti kuvailee. 133216_.indd 63 28.10.2019 14.26.23. – Marten on ollut paras ostos, en luopuisi koskaan. Lyijykiekot tulevat seuraavaksi: budjettiluokan elektroniikalla pärjää oikein hyvin, kun edellä mainitut parannukset ovat kunnossa. Hifi & Musik -lehti on tiettävästi ottanut kokeiltavakseen muutaman Pentin idean resonanssien vaimentamiseksi. Tätä nykyä niitä valmistetaan myös kaupallisesti, Pentti paljastaa. Koska vahvistinta pystyi käyttämään myös päätteenä, hommasi Pentti sille seuraksi Wadia 861 -cd-soittimen, joka ei kaipaa etuvahvistinta. Lyijy erittäin tiheänä ja resonoimattomana aineena antaa ylivoimaisen vaimennuksen. Ja lyijykiekot välissä. Pentin laiteteline on paksua (50 + 100 mm) kuusilankkua. Lisäksi kaiutinelementtien ja kotelon välissä on uudentyyppiset tiivisteet resonansseja tappamassa. Pieniä sitäkin enemmän. Turhat resonanssit pysyvät kurissa. – Kymmenisen vuotta sitten keksin asentaa lyijyalustat laitteiden ja varsinkin kaiuttimien alle. Suuria muutoksia ei ole tapahtunut enää viime vuosina. Kaiuttimet ovat Martenin Duket lisättynä Ellington-basso-osalla. Kyse ei ole siitä, kuinka hyvä kuulo kullakin on, vaan synnynnäisestä lahjasta ymmärtää kuulemansa. Pentin Ellingtoneissa koteloa on jäykistetty sisältä lisätuilla ja kaapelointi on toteutettu miehen omilla johdoilla. Ongelma on pikemminkin, että kuulemisen ymmärtäminen on harvinaista. Joka tapauksessa hänen mukaansa akustointitoimenpiteiden ansiosta systeemin hyötysuhde on huikea. – Kaapelit, sillä ne luovat edellytyksen musiikin kuuntelulle. Niiden impedanssi voi olla yli 70 ohmia, Pentti täsmentää. Tämä koskee kaikenlaisia resonansseja ja kaikissa laitteissa
Debut tuli taloon, koska se oli helppo modifioida, mikä Pentin kyseessä ollessa tarkoittaa kokonaan uusiksi rakentamista. Heillä oli kaksi huonetta täynnä vinyylilevyjä eikä tarpeeksi suurta väistötilaa ja aikaa muuttoon vain vähän. Musiikki on minun päässäni, Pentti kertoo. Pentin mukaan äänessä tilatoisto on tärkeintä. Ainoa ratkaisu oli antaa toisen huoneen vinyylit ilmaiseksi pois. Eipähän tarvitse enää pohtia vaihtoa. Pentin nykyinen vahvistin on kuitenkin Yamaha A-S 3000. – Kiinnostus musiikkiin tulee kotoa, suvusta. Eikä ajallista eroa kuulu, ellei laitteisto soi tonaalisesti oikein. Ainoa vastaavantasoinen pääte oli Violan Forte-monopäätteet. Saman kuin äänitystilassa. Osin tilannetta auttaa äänen vuotaminen keittiötilaan ja eteiseen. Lähtöä tehdessäni Pentti lähettää terveiset lehdistölle ja mannersuomalaisille. – Eräs ystäväni vaihtoi Linnin kalliin striimerin Roteliin. Tämän juhlavuosimallin hän hankki luettuaan australialaisen nettijulkaisun testin: – Se on täydellinen vahvistin minun tarpeisiini. – Elämässä kaikki ei ole aina niin selvää kuin miltä ensiksi näyttää. Nämä ominaisuudet tulevat samassa paketissa. Oman arvioni mukaan Pentin laitteisto on soinnillisesti tasainen ja sävyltään neutraali. – Silloin kun kuulet, niin näet. Subjektiivisesti mitaten huone ei osallistu äänelliseen lopputulokseen. Soitin Suomeenkin monelle, mutta levyt eivät kelvanneet kenellekään. 133216_.indd 64 28.10.2019 14.26.35. Edelliselle terveiset ovat: ”auttakaa musiikinkuuntelijoita, älkääkä luoko vääriä illuusioita”. Paras mikä minulla on ollut. KIVEÄKÄÄN KÄÄNTÄMÄTTÄ – Täällä oli aikoinaan divari, jonka oli pakko lopettaa, koska talo, jossa liike PENTIN LAITTEISTO Kaiuttimet Marten Duke & Ellington-basso-osa Vahvistimet Yamaha A-S3000 Erik Andersson Silver Dream -putkivahvistin Äänilähteet Apple iPad Wadia 581SE -sacd-soitin Cambridge Audio CXC -cd-soitin Pro-Ject Debut Carbon DC -levysoitin Da-muunnin Rotel RDD-1580 Kaapelointi Itse tehty Erik Anderssonin Silver Dream -triodivahvistin ”Kroncilan viimeisellä mestariteoksella” VV32B-pääteputkella on edelleen yksi parhaiten soivista vahvistimista, mitä Pentti on kuullut. Vahvistin on makuuhuoneen puolella odottamassa uutta pääteputkea. Tällä yhdistelmällä Pentti kuuntelee musiikkia Spotifysta, jopa enemmän kuin cd-levyiltä. Ylijäämärahoilla perhe teki sitten ulkomaanmatkan, Pentti naurahtaa. Minullakin vasta akupunktio vasempaan käteen korjasi oikeaa kättä pitkään vaivanneen kovan kivun. Kävin hakemassa noin 300 levyä. Wadian lisäksi Pentillä on Ruotsissa ja Norjassa paljon kehuttu Rotelin DAC 1580, joka toimii iPadin kanssa kuulemma mainiosti. Norjalainen hifilehti kirjoitti, että Norjan onnellisin mies on Yamahan maahantuoja. Toiset kyllä kuulevat äänen, mutta eivät ymmärrä tätä tila-aspektia. Sitä ei ole tarvinnut modata, Pentti paljastaa. Siitä ei ole enää jäljellä oikeastaan enempää kuin nimi. Niiden seuraksi hankin sitten Wadian super audio cd -soittimen, joka on vieläkin käytössä. Joka tapauksessa Pentin oli nyt pakko saada levysoitin, ja sellaiseksi valikoitui Pro-Ject Debut Carbon DC. ?n – Oli kyllä unelma kuunnella musiikkia, mutta putket kestivät vain neljä vuotta, ja kun uusia putkia ei enää saanut mistään, oli pakko hommata vastaava pääte jostain. Jälkimmäisille viesti on: ”älkää halveksiko tuntematonta ja luopukaa ennakkoluuloistanne”. MUSIIKIN KUUNTELUA JA URHEILUOHJELMIA Pentti kuuntelee musiikkia aamuisin kolmesta neljään tuntia. Lopulta toinen divari Uppsalasta tuli ja täytti pakettiautonsa lopuilla levyillä, Pentti muistelee. Kyse on myös ajantajusta. Eräs avasi kotelon ja totesi, ettei ollut nähnyt mitään parempaa ja vakuuttavampaa. Kukapa olisi uskonut, Pentti päättää. Jos stereokuva ei ole oikein, ääni ei toistu oikein tonaalisestikaan. Jossakin välissä jotakin on väärin, Pentti pohtii. Ensiksi yhdistän äänen värittymättömyyden kuunteluun lähes lähikentässä, mutta matkaa kaiuttimiin on kuitenkin yli kaksi metriä ja kuulemma etäisyys sohvalta on akustiikkaprofessorin avustuksella tarkoin mitattu. Nyt muutamalla tuttavalla on samanlaiset. Spotifysta hän valitsee solkenaan näytteitä ja myös kokeilee algoritmin suosituksia. Rotelin kaukosäätimellä taas pääsee ohjaamaan kaikkea, mitä siihen on liitetty, kuten esimerkiksi televisiota. Tilasin heti yhden ja taisin olla ensimmäisiä kolmetonnisen omistajia näillä leveysasteilla. Joka tapauksessa ulkopuolisen, joka ei tiedä mikä asia vaikuttaa mihin, ei käy kieltäminen, että Pentin laitteiston äänenlaatu kyseisessä tilassa ja akustoinnilla on huippuluokkaa. Viikonloput on omistettu urheilun seuraamiseen. Modausten seurauksena alunperin 5,6 kilogrammaa painava soitin painaa nykyään yhteensä 65 kiloa! – 100 000 euron levareissa on enemmän resonansseja kuin omassani, niissä kun on väärät materiaalit käytössä, Pentti summaa. 64 toimi, purettiin uuden kerrostalon tieltä
041 54 671 54 . NEW HORI ZON SH ELT ER NEW HORI ZON TULE JA NOUKI PARHAAT PÄÄLTÄ! Puh. Näiden lisäksi saatavilla myös Oraclen, SME:n ja Thorensin soitti met. Äänivarsia löytyy edellä mainitt ujen lisäksi myös Tri Planarilta. Äänirasioista Phasemati onin, Shelterin ja Transrotorin maahantuonti , sekä varastosta myös Benz-Micron, Dynavectorin, Koetsun, Londonin, Lyran ja Ortofonin rasiat. NYT MESSUJEN KUNNIKASI KAIKKI VARASTOSSA OLEVAT TUOTTEET VÄHINTÄÄN 30% KR AU D IO FEZZ AUDIO TRANSROTOR SH ELT ER PAER AUDIO N LA W RE N CE AU D IO HifiKlinikka_Messumainos_230x297.indd 1 6.8.2019 14.06.23 133816_.indd 65 28.10.2019 13.32.05. Uutuutena laadukkaat FONÉ Recordsin äänitt eet Italiasta. Nessien levypesureiden lisäksi Klinikalta löytyvät Clearaudion, OkiNokin ja Consonancen tuott eet. www.hifiklinikka.fi Tutun FEZZ Audion putkivahvisti mien rinnalla nyt KR Audion mainekkaiden vahvisti mien ja putkien maahantuonti HIFIKLINIKALLA on maan laajin levysoiti nmalisto. Cd,Sacd,vinyyli ja Master kelanauhat. Laadukkaan ja laajan Transrotor-malliston lisäksi Paer Audion, sekä uutuutena italialaisisen NEW HORIZON soitti mien maahantuonti
Näin Free ei pääse aivan yllättämään, vaikka paikoin huulen kuulijalta pyöreäksi vetääkin. Kyllä ja ei. Levyllä on mukana myös pari keventävää rockrallia, joista ei sen enempää. Dylan Thomasin Do Not Go Gentle Into That Good Night ja Lou Reedin We Are The People täydentävät Popin oman The Dawn -tekstin vahvaksi humanismia pohtivaksi puhelaulutrilogiaksi. JAAKKO ERÄPUU Kalle Kalima & Knut Reiersrud Flying Like Eagles (ACT) KITARISTIT KOHTAAVAT Saksalaiselle ACT-yhtiölle levyttäneet kitaristit, varsinkin berliiniläistynyt Kalle Kalima, ovat tahoillaan työstäneet niin toisistaan poikkeavaa musiikkia, että ajatus hänen ja norjalaisen Knud Reiersrudin yhteistyöstä vaikuttaa jo teoriankin tasolla kiintoisalta. Säröisten kitaroiden sijaan kun tunnelmia luovat niin lyyrinen trumpetti kuin kosketinsoittimetkin. Tulos ei ole suinkaan fadoa tai muuta Iberian niemimaan perinnemusiikkia vaan elektro-akustista rockia. Amarantina, terceirense, braguesa, beiroa, campaniça ja toeira ovat kitaroita, joiden anatomia, kielitys, ääni ja soittotekniikka poikkeavat toisistaan. Lusitanian Ghostsin biisikeskeisen ilmaisun juuret ulottuvat 1950-luvun pioneereista ikonisen americanan kautta modernin ajan tyylimyllyihin. Basisti Phil Donkinin ja rumpaliässä Jim Blackin tukema musisointi painottuu biisien kiistattomiin melodisiin ansioihin, joista kehitellään suhteellisen matalan profiilin tulkintoja kummankin kitaristin muusikkouden ominaispiirteitä ja kalustoa hyödyntäen. Reiersrud kun on tuttu lähinnä bluesin ja maailmanmusiikin parista, joissa maisemissa Kalimaa ei juurikaan ole tavattu. Reidersrud kun soittaa sähkökitaran ohessa myös lap steeliä ja resonaattorikitaraa, jopa huuliharppua, Kaliman suosiessa vakiosähkistään ja efektilautaansa. Osassa lauluista esiintyy ilmiselvää ”I did it my way” -omakohtaisuutta, jopa tilinpäätöksen tuntua. Emotionaaliset liekit lyövät korkealle myös laadukkaan vinyylin soinnista. Tarinalliset laulut vievät intiimisti sisäisiin pohdintoihin ja elämän käännekohtiin. Erilaisista kielisoittimista kehitetään kiehtovan moniääninen kudos, johon instrumenttien omintakeiset rekisterit generoivat huikean rikasta ja äänikuvaltaan erottelevaa dynamiikkaa. Vaan toimiihan kitaristien kohtaaminen myös käytännössä, kun poimitaan sessioiden viitekehykseksi otollista materiaalia – vaikka sitten puolueettomalta maaperältä, americanan historiasta: esimerkiksi intiaanien perinnemusiikkia, Buffalo Springfieldin For What It’s Worth, Johnny Cashin tunnetuksi tekemä Hurt ja Eaglesien Hotel California. Iggy Pop/James Osterberg goes serious. No, kitaroita toki kuullaan ja niitä vallejakin, mutta kuusikielisten kuoro on nyt nimeltään ”guitarscapes” ja niistä vastaa levyn tuottajanakin trumpetisti Leron Thomasin ohessa häärinyt nimimerkki Noveller. JAAKKO ERÄPUU 133559_.indd 66 28.10.2019 13.35.39. Lissabonilainen ryhmä on keskittynyt historiallisiin kielisoittimiin. 66 Lusitanian Ghosts Lusitanian Ghosts (Lusitanian) AAVEKITAROINTIA PORTUGALISTA Lusitanian Ghosts on laulaja-kitaristi Neil Leytonin johtama kollektiivi, jossa soittaa joukko eturivin portugalilaisia muusikoita, kuten João ”O Gajo” Morais, Abel Beja, Vasco Ribeiro ”Omiri” Casais, João Sousa ja Guillermo de Llera sekä ruotsalainen Mikael ”Micke Ghost” Lundin. MATTI KOMULAINEN Iggy Pop Free (Caroline) ROCK-LEGENDA RAJAA REVIIRIÄÄN Esiintyminen vierailevana solistina Jamie Saft/Steve Swallow/Bobby Previte -tason pianotrion äänitteellä (Loneliness Road) antoi jo aihetta aavistella, että rock-ikoni Iggy Pop ei todellakaan ole aikeissa ikääntyä riskittömästi. Kitaristien lento ei edes pyri taivaan laen tuntumaan saati sitten keskinäiseksi kisailuksi. Sijansa levyllä saa myös kantaaottava runous. Saundia täydentävät avainviulu, sähkökitara, basso ja rummut
Kaksi vuotta myöhemmin julkaistiin 12:n Concerto grosson kokoelma op. Ja ovat osanneet siellä Budapestissa ruuvata sounditkin kohdalleen: eli riittävän läsnä oleviksi. Nykyaikaisen tyylitietoisuuden mukaisesti osa puhaltimistosta on mukautettu vastaamaan Mozartin edustaman klassismin kauden sointia. 6, joka yhdistää säihkyvää italialaista barokkia saksalaiseen tukevaan poljentoon. Väkevä veto veteraani-ikää lähestyviltä muusikoilta. Yhdessä rumpali Cyril Atefin kanssa he ovat kytkeytyneet elektroniikan estetiikan edusmiehiksi uusimmalla triolevyllään. Kanadalaisen tähtikapellimestarin Yannick Nézet-Séguinin johdolla Euroopan kamariorkesteri soittaa osuutensa koko teoksessa tarkasti ja ilmeikkäästi. Oma erityinen historiansa on myös levyllä esiintyvällä kokoonpanolla, joka perustettiin DDR:n aikana Berliinissä vuonna 1983. Oopperan solistien nimilista on aikamme parhaimmistoa. Captivaten 19 biisistä vain viisi ylittää neljän minuutin haamurajan, eli trio suosii pikaisia, joskin sellaisinaankin jo tyhjentäviä vetäisyjä, joiden vallitseva musiikkipoliittinen käsite on rytmi, paikoin jopa häpeämättömän funkahtavasti tai rockaavasti sykkivä ja kiivas. Suomalainen, jonka korvaan on jäänyt Talvelan tulkinta Sarastrona, saattaa kokea Franz-Josef Seligin suorituksen ohuempana ja varovaisempana. Kokonaisuus on tasalaatuinen hyvää äänitystä myöten, mutta erityiskiitoksen ansaitsee hienosti soittava orkesteri. Soittajiston kokoonpano esityksissä mukailee Händelin käyttämiä isoja orkestereita, joissa oli useissa teoksissa mukana myös oboet ja fagotit. Se oli tuolloin kulttuuripiirissään ainut lajissaan. LEVYARVIOT 67 Yver Robert/Bruno Chevillon/ Cyril Atef Captivate (BMC) JAZZ’N’IT’N’ELECTRONICS Ranskalaisen jazzin eturivin tekijöihin pitkään kuuluneet mutta median paitsioon jättämät pasunisti Yves Robert, joka sentään levytti taannoin hienon albumin ECM:lle, ja basisti Bruno Chevillon eivät ole jääneet valtavirtaan kellumaan. Orkesterin toiselle sadalla kasvaneessa levytysten kokoelmassa tämä ensimmäinen osa Händelin konsertoista aloittaa yhteistyön Pentatone-merkille. JAAKKO ERÄPUU HANDEL Concerti grossi Akademie für Alte Musik Berlin (Pentatone) BAROKIN SUURIA KONSERTTOJA Händel oli Englantiin muutettuaan jo maineikas säveltäjä, kun kustantaja tilasi vuonna 1739 häneltä 12 suurta konserttoa niitä edeltäneiden kuuden aikaisemman jatkoksi. Myös laulajat voivat paremmin keskittyä ilmaisuunsa kaiken näyttämötohinan jäädessä pois. Vaikka sieltä täältä pilkahtaakin verhottuja avantgarden aistimuksia, kieli poskessa jyystetyt lyhyet hevipäästöt kielivät trion taitavan myös soitannollisen satiirin. Ne toivat sointiin lisää ilmeikkyyttä ja tukevuutta. HEIKKI VALSTA MOZART Die Zauberflöte Vogt, Karg, Villazon, Selig, Chamber Orchestra of Europe/Yannick Nézet-Séguin (DG) TASALAATUINEN TAIKAHUILU Kuin taikaiskusta kajahtaa juhlallisen kirkas Es-duuri-sointu avauksena oopperan alkusoitolle, joka lähtee sen jälkeen käyntiin soljuvalla fuugalla. Mainittakoon heistä vaikka Rolando Villazón tai Klaus Florian Vogt. HEIKKI VALSTA 133559_.indd 67 28.10.2019 13.35.50. Händelin konsertot hakevat vertaistaan barokin suurten orkesteriteoskokoelmien joukossa. Äänityksessä on lisäksi se etu, että paikallaan esiintyvien solistien ja lavalla soittavan orkesterin osalta kokonaisuus on helpompi taltioida tasapainoisemmin. Tempot esityksessä ovat usein ripeitä, mutta turhia riskejä kapellimestari tässä Baden-Badenin musiikkijuhlilla tehdyssä taltioinnissa kuitenkin välttää. Esityksissä erityisen kauniita ovat herkästi toteutetut hitaat osat ja hiljaisemmat jaksot. Berliinin Nikodemuskirchessä tehty taltiointi on selkeä ja tasapainoinen. Sittemmin Akamus on kehittynyt paitsi Saksan parhaimpiin myös lajinsa eliittiin Euroopassa. Heti perässä seuraakin sitten soundi, monessa mielessä sähköinen, suorastaan kipinöivä ja sitä kautta erittäin epäeurooppalais-kamarimusiikillinen. Jotain Ranskan jazzscenestä kertokoon se, että saadakseen vapaat äänensä kuuluville, he ovat päätyneet matkustamaan vaiennettujen äänten Unkariin levyntekoon
TESTI | CHORD QUTEST DA-MUUNNIN Ei nimi daccia pahenna, todistaa Chord. Musiikkiinsa vakavasti suhtautuville hassun nimen takaa paljastuu asiallinen ja harkitusti toteutettu ydin. TEKSTI JUSSI ARVIO | KUVAT VALMISTAJA & MAURI ERONEN SÖPÖILYÄ ASIALINJALLA 68 133461_.indd 68 28.10.2019 13.46.51
Viimeistely on kauttaaltaan erinomaista, samoin muu tuotteistus. SÖPÖILYÄ ASIALINJALLA 69 133461_.indd 69 28.10.2019 13.47.14. Aika ja taajuushan ovat käänteisessä suhteessa toisiinsa. Qutest iskee tuohon saumaan. Selvän poikkeuksen tekee da-muunninmallisto, jonka järkihintaisilla tuotteilla valmistaja on onnistuneesti tavoittanut muun muassa kuulokekuuntelijat. Tällainen suodatin toimii siten, että jokaista laskettavaa näytettä ympäröi halutun pituinen aikaikkuna. En nyt söpöksi haukkuisi, mutta jotakin koukuttavan kutkuttavaa sci-fi-henkeä ulkoasussa on. Design on sopivasti persoonallinen muttei liian omintakeinen. Suodattimen pituus vaikuttaa aikaviiveeseen, jonka suodatin aiheuttaa. Uusi näytearvo lasketaan kertomalla painokerrointa vastaava näyte painokertoimella, ja näiden kertolaskujen summa on uusi näytearvo (suotimen ja signaalin konvoluutio). TESTI B rittiläisen Chordin maine on tunnettu ja todistettu. Niinpä kaikki tuotteet ovat edelleen made in Britain. Vahvistimilla rakennettu maine vain kasvoi, kun tilaajapohja laajeni Abbey Roadin legendaarisiin studioihin. Mustan tai hopean värisen alumiiniharkon kylmyyden rikkoo syötävän namumaisten puolipallopainikkeiden tilanteen mukaan vaihteleva väri. Lineaarivaiheisella suotimella painokertoimia on yhtä monta ennen ja jälkeen senhetkistä laskettavaa näytettä. Fiksu strategia, sillä kerran koukutettu asiakas palaa myöhemmin ja mahdollisesti paksumman lompakon kera. Se on korvannut söpöilyn alun perin aloittaneet mallit (muun muassa edeltäjänsä 2Quten) ja rakentanut edelleen siltaa kuulokekuuntelusta työpöytähifiin. Viesti on selvä: vakava kuuntelu tapahtuu paikallaan ollen, mikä varsinkin nuoren polven ajatusmaailmassa on oma haasteensa. Esimerkiksi jos kertoimia on 201, vaikuttaa laskettavaan näytteeseen 100 edeltävää ja 100 seuraavaa näytettä. Suurena yllätyksenä tuskin tulee, että uskottavuus kumpuaa aikojen takaa BBC-yhteistyöstä. Perässä seurasivat muun muassa Sony Music ja lopulta jopa The Royal Opera House. Ostajaa hyväillään Apple-tyyppisellä, loppuun saakka hiotulla paketoinnilla. STRATEGIAN MUKAINEN Tänä päivänä Chord noudattaa mielenkiintoista tuotelinjausta. Tämän takia pidempi suodatin (enemmän kertoimia) ikään kuin soi pidempään aikatasossa. Ikkunan pituus on painokertoimien lukumäärä. Suodattimen pituus vaikuttaa pääsääntöisesti sillä saavutettavan suodatuksen jyrkkyyteen yhdistettynä vaimennuksen määrään, joka on siis vaikutus taajuustasossa. Harmi ja kumma kyllä, kaukosäädintä ei mukana seuraa. Chordilla myös ymmärretään menestyksen edellytykset ja siteet historiaan. Hakkurivirtalähde on sekin hieman hintaluokassaan tunnelmaa syövä, joskin asiansa ajava ratkaisu. ILMAN MUUNNINPIIRIÄ Chord lähestyy da-muuntoa mielenkiintoisella tavalla. Useimmat tuotteet ovat kaikin puolin raskasta hifiä ja hinnoiltaan parempiosaisten herkkua. Mallista onkin karsittu mobiilikäyttöön viittaavat kuulokevahvistin ja akku. Se ei näet sisällä varsinaista da-muunninpiiriä kuten TESTI | CHORD QUTEST DA-MUUNNIN MITÄ OVAT TAPSIT. Lisäksi kanteen jätetty ikkuna hohkaa mystistä valoa. JUSSI LAAKO (SIGNALYST) T aps tarkoittaa fir-tyyppisen suotimen painokertoimia. Jos tunnetaan kertoimien lukumäärä ja lähtevä näytteenottotaajuus, viiveen voi laskea näiden suhteesta
Suodattimet valitaan vasemman puolen painikkeella. Ainoastaan high frequency roll-off -valinta vaikuttaa mittaustuloksiin, ja sekin vain diskanttitoiston osalta. Impulssivaste vasemmalta: incisive neutral, Incisive neutral hf roll-off, warm, warm hf roll-off. Muuten kyllä, mutta valoteemaa hyödynnetään muuallakin. Yhden kilohertsin sinisignaalin tuottama säröspektri 44,1 kilohertsin ja 16 bitin signaalilla. MITTAUSTULOKSET | MAURI ERONEN Chordin mittaustulokset ovat kauttaaltaan erinomaiset. Liitäntäpuoli on kohtuullinen muttei ylenpalttinen: yksi usb-b, yksi optinen sekä kaksi laadukasta bnc-ottoa koaksiaaliselle s/pdif-signaalille. Analogipuoli on toteutettu a-luokassa, ja antotason jännitteen voi valita 1, 2 ja 3 voltin välillä. Näin ne mahdollistavat Chordin oman Blu mk2 -pyörittimen syöttämän 32 bitin ja 768 kilohertsin pcm-signaalin käsittelyn. Maksimiasetuksella vahvistimen linjaotto saattaa laitteesta riippuen yliohjautua ja tuottaa siten säröä, mutta korkeampi jännite parantaa toisaalta häiriöetäisyyttä. Watts itse vannoo niin sanottujen tapsien määrän nimeen. Valinta osoitetaan painikkeen taustavalon väreillä. Tällöin raskaat kaapelit saattaisivat asettaa haasteita sen paikallaan pysymiselle. Keskellä kantta oleva ikkuna vaihtaa väriä signaalin näytetaajuuden mukaan. Valitulla suotimella tai vasteen muodolla ei ole merkittävää vaikutusta ajallisesti ihanteelliseen impulssivasteeseen. Kaikki neljä rekonstruktiosuodinta ja muu tauhka on ohjelmoitu suoraan fpga-piirille (Xilinx Artix 7). Oikean puolen painikkeella valitaan haluttu otto: koaksiaaliset s/pdifit (keltainen ja punainen), optinen (vihreä) ja usb (valkoinen). Muiden liitäntöjen ollessa asiallisia on linja-antojen rca-liittimien kohdalla tyydytty hieman halvan oloiseen ratkaisuun. Selvitin alan asiantuntija Jussi Laakolta (Signalyst), mistä on kyse. Miniatyyrimäinen koko ei paljasta Qutestin painavan siihen nähden runsaasti, lähes 800 grammaa. Jutun alussa on infolaatikko aiheesta. Ero on kuitenkin niin pieni, että se ei välttämättä näy edes oheisissa painetuissa kuvaajissa. Valmistajakohtaisena erikoisuutena bnc:t voidaan kytkeä rinnan. Impulssivasteessa on suurennuslasilla nähtävissä aivan pieni ero siten, että warm-tilassa esiintyy aivan marginaalinen esija jälkisointi. Suodinvalinnoilla incisive neutral ja warm emme havainneet eroa suorituskyvyssä, joten taulukon tulokset pätevät kaikkiin toimintatiloihin. useimmat kilpailijansa. Kuvassa vaste 192 kilohertsin näytteenottotaajuudella incisive neutral -tilassa (musta), incisive neutral hf roll-off (punainen) ja 44,1 kilohertsin taajuudella incisive neutral (sininen), insicive neutral hf roll-off (vihreä). Toisaalta on hyvä, ettei da-muunnin ole grammaakaan kevyempi. Optinen digitaalitulo ei spekseistä huolimatta toiminut mittalaitteessa 192 kilohertsin näytteenottotaajuudella. Periaatteessa simppeliä, eikö vain. 70 133461_.indd 70 28.10.2019 13.47.32. Näiden lisäksi takana on yksi microusb-otto viiden voltin virtalähteelle ja yksi pari rca-liittimiä linjaulostulolle. Valinta ilmaistaan värivalolla. Itse päädyin käyttämään testin ajan kahden voltin asetusta (vihreä valo), joka lienee lähinnä normia. Jitter koaksiaalisella digitaaliotolla analogilähdöistä 44,1 kilohertsin ja 16 bitin signaalilla. Näin suunnittelija Rob Watts on tuottanut haluamansa kaltaisen, piirivalmistajista riippumattoman signaaliprosessoinnin. Kannattaa huomioida, että valinnalla on merkitystä. Laite on erittäin kompakti. Laitteen tehonkulutus on vain kolme wattia. Muuten kaikkien digiottojen suorituskyky on identtinen. Veikeä ajatus ei vaikuta aivan loppuun saakka harkitulta vedolta, sillä värikooTehonkulutus 3 W Rca-linjalähtö, coax s/pdif Antojännite, 1 kHz, dBFS 1,0/2,0/3,0 V (valittavissa) Häiriöetäisyys, A-paino 112 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz 44,1 kHz / 16 bit <0,001/<0,001 % 192 kHz / 24 bit <0,001/<0,001 % Intermodulaatiosärö, 19+20 kHz, 2nd/3rd 44,1 kHz / 16 bit <0,001/<0,001 % 192 kHz / 24 bit <0,001/<0,001 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 120/110 dB Kanavatasapaino 0,0 dB Jitter, 16 bit, 44,1 kHz 116 ps Lineaarisuus, 16/24 bit -95/-113 dBFS Ylärajataajuus, 192 kHz, normal/hf roll-off 70/38 kHz Taajuusvasteessa ei ole eroa incisive neutralja warm-tilojen välillä
VIHREÄSTÄ PUNAISEEN Chord tuntee pelikentän eikä ota riskejä. Messujen jälkeen laite palasi vielä viikoksi loppukuuntelua varten. Kaiutinkaapelina toimi Graditech Lumi 1 ja referenssilaitteiston virtakaapeleina pääosin Graditech Voima 2. Jon Christensenin hellästi kutittelemat pellit voimasuhteineen ja jälkisointeineen ovat hyviä työvälineitä mikrodynamiikan ja sävyjen tutkimiseen. 71 133461_.indd 71 28.10.2019 13.47.49. Esimerkiksi Jacob Youngin raukean Sideways-albumin nimikkokappaleella voi etsiä näitä laatuluokan eroja. Silläkään saralla Qutest ei jättänyt sijaa moitteille. Paluu valkoiseen valoon eli Chordin neutraaliin filtteriin poisti turhan pumpulin. Purismille kintaalla viittaavalle Bach-sovitukselle kuitenkin aivan kelpo käsittely, jonka kanssa voisi elää (Simone Dinnerstein: Bach – A Strange Beauty [Sony Music]). Erityisesti alun allegro jäsentyi kalliimpia kisakumppaneita tiiviimmin, kaiuttimiin nähden keskipainotteisesti ja jousien momenttia korostaen. Hintaisekseen hämmentävän hyvä Topping ei kuitenkaan tavoita samaa kerronnallista eheyttä, teräväkatseisuutta ja joustavan virtaavaa musikaalisuutta. Lisäksi sen äänessä on aavistuksen verran tylsä sävy, jota ei ilman vertailukohdetta välttämättä edes heti tiedosta. Varsinainen kuuntelu keskeytyi kertaalleen, sillä maahantuoja toivoi laitetta syyskuun Hifimessuille. Erityisesti Chordin ”lämpimillä” suotimilla oli havaittavissa selvää pianon dynamiikan pyöristymistä. VERTAILULAITTEISTO Testasin muuntimen Tentlabs-cd-pyörittimeni sekä kannettavan Apple-koneeni (macOS 10.14.6) parina. Tässä kohdin Chord myös lähentyi Totaldacia ja erosi sinänsä asiallisesta Toppingista ja monesta, monesta muusta. Koska dac tuli avaamattomassa pakeKompaktin harkon älystä ja da-muunnoksesta vastaa ohjelmoitava Xilinx Artix 7 -fpga-piiri. Referenssimuuntimina vaihtelivat törkeän edullinen Topping D10 sekä hintava Totaldac D1 single mk2. Sihinät, pellin resonanssin, samettimaisuuden, pitkän tsss-soinnin. Siitä huolimatta useimmat deja on kaiken kaikkiaan 11. Tavanomaisella näytöllä varustettu, selkokielinen käyttöliittymä olisi ehkä vähemmän näyttävä mutta muuten selkeämpi vaihtoehto. Mukana olivat sekä hyvät käytöstavat että sivistynyt ulosanti. Asetelma oli harvinaisen herkullinen, sillä käytössäni oli samaan aikaan kolme täysin erilaista toteutusta eri hintaluokista: Topping perustuu ES9018K2M-piiriin, Totaldac sen sijaan Vishayn tarkkuusvastuksista rakennettuun r2r-tikapuuverkostoon ja Chord jo mainittuun, ohjelmoitavaan fpga-piiriin. Lopuksi kytkin dacin Graditech Kide 3 -kaapeleilla Illusion Double Line -etuvahvistimeni linjaottoon. Soitto-ohjelmana käytin Audirvanan 3.5.20-versiota ja usb-kaapelina Cardas Clear -usb bussia. Samalla näytteellä voi tarkkailla, kuinka spatiaalinen resoluutio erottaa jyvät akanoista. Tällä viittaan vaikutelmaan, jossa muunnin kaivoi mainion määrän detaljeja muttei runnonut niitä korvakäytävään väkivalloin. Niinpä en yllättynyt siitä, että reilun tonnin vehkeeksi Qutest täytti tonttinsa vallan mainiosti. Pyörittimeltä muuntimelle signaalin puolestaan kuljetti Graditech Kide Digital -aes/ebu. Toppingin äänessä ilmenee tietty kompaktius. Mielenkiintoisempaa oli havaita, että se tavoitti selvän siivun musiikin ytimestä ilman että hintaluokka oli hetimmiten osoitettavissa. Samalla näytteellä sekä Totaldac että Chord rakensivat ilmaa ja kokoa esityksen sisään ja nostivat Dinnersteinin pianon enemmän esiin avaten myös orkestraation paremmin analysoitavaksi. Totaldac ja Chord erosivat myös keskenään toisistaan. TESTI tissa, käytin useamman päivän sen sisäänajoon soittaen ennalta valmistettuja soittolistoja. Chord poimi mainiosti nyanssit molemmista varmalla otteella. Päätevahvistimina käytin Illusion OTL -monopäätteitä ja kaiuttimena Solaudio Fusionia. Esimerkiksi Bachin kosketinsoitinkonsertto a-mollissa (BWV1052) paljasti tämän mainiosti
CHORD QUTEST Hinta 1 495 € Edustaja Mareksound Oy Lisätietoja www.chordelectronics.co.uk www.mareks.fi Mitat (lxkxs) 160 x 45 x 88 mm Paino 770 g Tulot 2x koaksiaalinen ja 1x optinen s/pdif, 1x usb-b Lähdöt 1x rca Tuetut pcm-muodot 44,1/48/88,2/96/176,4/192/358, 8/384/717,6/768 kHz Tuetut dsd-muodot DSD64–512 Muuta 4 suodinta, valittava antotaso (1, 2, 3 V), musta tai hopea kotelo. Kuinka hyvä Chord Qutest sitten on. PALKKIOITA JA HAASTEITA näytteet soitin ltterivalo punaisena (warm hf roll-o ) tai oranssina (warm). Kenties sitten seuraavassa versiossa. Harvemmin jaksan yltiökaupallista sokerihuntua, mutta erityisesti hämärtyvän myöhäisillan sylissä yhdistelmä osoittautui terapeuttiseksi pariksi. Aloitin maratonin valkoisella suotimella, mutta lopuksi huomasin kuunnelleeni suurimman osan ajasta vuoroin punaisella ja vuoroin vihreällä asetuksella. Parannettavaakin jää. Klassikoiden parissa liikkuva, hunajakermaa suustaan valuttava Brasilian oma Diana Krall ui yllättäen suoraan syksyn suosikkilistalleni. Ero oli helppo huomata David Tornin Cloud About Mercury -levyn kolmosraidalla 3 Minutes of Pure Entertainment. Joka tapauksessa Chord Qutest on korvilla kuultuna varsin laadukas laite. Unenomaisen rauhallisen albumin osalta Totaldac saattoi liikkua vähemmän irttaillen ja taustan instrumentaation paremmin huomioiden. Kumpi sitten olikaan oikeammassa. Erinomainen suorituskyky ja äänenlaatu | Hieno viimeistely ja rakenne Käyttöliittymä | Heppoiset rca-liitännät Söpö tai ei, Qutest on ääneltään tasapainoinen. Bnc-otot voidaan kytkeä rinnan ja hyödyntää Chordin tulevaisuuden hires-ratkaisuja. 133461_.indd 72 28.10.2019 13.49.02. Käyttöliittymää kannattaisi hioa, kaukosäädin sisällyttää pakettiin, rca-annot korvata paremmilla sekä kenties tarjota parempi virtalähde mielenrauhan takia. Siksi en voi olla miettimättä, että paranisiko lopputulos edelleen, mikäli Chordin hakkurivirtalähteen korvaisi lineaarisella. Chordin vihreä ltteri oli mainitulla albumilla lähinnä Totaldacin ilmaisutapaa. Saman saattoi juuri ja juuri havaita Rajattoman Out of Bounds -levyllä, jossa Chydeniuksen basso lihoi referenssiin nähden. Ei aivan huono suoritus. Siis minulta. Chordin yläbasso tai kenties jo alakeskialue oli Totaldaciin nähden tymäkämpi. Pieni koko mutta riittävät liitännät. Vaikka niitä useimmiten löytyykin, on niiden luonne usein vaikea määritellä yksiselitteisesti ja yleispätevästi. Sen toisto on hyvin tasapainotettu koko kaistalla. Silkkaa euforiaa Chordin kautta kuultuna. Erojen etsiminen muuntimien välillä on haastavaa. Siitä päästäänkin varsinaiseen asiaan. Oranssinpunassa korvaani kutitteli muun muassa Eliane Elias (Eliane Elias: Love Stories [Concord Jazz]). Eivät ne identtisiä olleet, mutta kuitenkin. Pelkän äänenlaadun osalta erittäin hyvä, ellei jopa erinomainen. Hieno erottelu ja puhdas dynaaminen ote tekivät Chordista myös sinfoniamusiikille oivan kaverin. Ai niin – sellainen tuntee Chordin mallistossa nimen Hugo 2. Vaikka Totaldac vie vielä syvemmälle kokemuksellisuudellaan, niin ero ei ole niin suuri kuin hinnan perusteella voisi kuvitella. Jos jossakin, niin daceissa ne pienet erot ovat niitä merkittäviä. Monestikaan kysymys ei edes ole yksinkertaisesta hyvä-parempi-paras-asetelmasta. Niinpä nautiskelin Bernsteinin johtamana lähes koko Mahler-paketin (Leonard Bernstein & Royal Concertgebouw: Mahler, The Symphonies [Deutsche Grammophon]). Ilmeisesti korvat hakivat tuttua ja toisaalta jotakin uutta ja erilaista. Vaan oikein hyvä näinkin. Tony Levinin soittaessa Chapman Stickiä Chord korjasi viihdearvollaan voiton Totaldacin ilmavampaa ja ohuempaa otetta vastaan. Kiitos hyvän resoluution, ei tämäkään muodostunut ongelmaksi vaan korkeintaan sävyeroksi
050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kilpailuun osoitteessa www.hifimaailma.fi Edellisen numeron arvontaan vastanneiden kesken arvotun Dali Katch One -soundbarin voitti Tarja Korhonen Helsingistä. Tililtäsi ei veloiteta mitään automaattisesti vaan hyväksyt laskut aina erikseen • Voit tilata laskut sähköpostiisi osoitteesta fokusmedia.fi/asiakaspalvelu Siirry sähköiseen maksamiseen ja hoida tilausasiasi kätevästi osoitteessa fokusmedia.fi/asiakaspalvelu 133812_.indd 73 28.10.2019 13.52.16. OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! Osallistu Hifimaailma-lehden lukija-arvontaan ja voit voittaa 698 EURON ARVOISEN ELAC DEBUT F5.2 -KAIUTINPARIN. Laskutustapalisä lisätään tilauslaskuusi automaattisesti ja se näkyy laskulomakkeella eriteltynä. Käytössäsi olevat maksuttomat maksuvaihtoehdot: e-lasku ja sähköpostilasku. 73 www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. • Verkkopankistasi voit tilata e-laskun, jolloin tilauslaskusi ohjataan suoraan verkkopankkiin. Kerro meille millaisesta sisällöstä pidät, ja mistä laitteista haluaisit testejä. Onneksi olkoon! g Siirry sähköiseen maksamiseen HYVÄ ASIAKKAAMME, Fokus Media Finland Oy veloittaa paperilla toimitettavista lehtien tilauslaskuista 2,90 euron suuruisen laskutustapalisän/lähetetty lasku 1.2.2020 alkaen
133813_.indd 74 28.10.2019 13.53.13. 74 VERTAILUSSA KUNNON DA-MUUNTIMET YLÄLUOKAN SAKSALAINEN CANTON REFERENCE 2 K EEPPINEN HUIPPUVAHVISTIN GRYPHON DIABLO 300 BLUETOOTH-VAHVISTIN MINIKOOSSA DAYTON AUDIO DTA-PRO TULOSSA HIFIMAAILMA 8/2019 ILMESTYY 18.12
EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 230-300_EISA_AD_2019_Post-awards.indd 1 01/08/2019 14:29 133814_.indd 75 28.10.2019 11.48.57
1000 € Harbeth-kaiuttimien parihinnat alk. HIFISTUDIO TURKU ON MUUTTANUT! Tervetuloa tutustumaan uuteen Turun myymälään osoitteessa Itäinen Rantakatu 48-50. Suomessa jälleenmyyjänä toimii HifiStudion lisäksi MR Hifi. T I M O L A S S Y S U O S I T T E L E E HIFISTUDIO HELSINKI Fredrikinkatu 38 HIFISTUDIO TURKU Itäinen Rantakatu 48-50 HIFISTUDIO TAMPERE Tuomiokirkonkatu 25 HIFISTUDIO OULU Pakkahuoneenkatu 34 HIFISTUDIO JYVÄSKYLÄ Kilpisenkatu 12 HIFISTUDIO KUOPIO Haapaniemenkatu 36 V E R K K O K A U P P A : H I F I S T U D I O . 6 414881 873440 19007 PAL.VKO 2019-51 18 73 44 -1 90 7 133815_.indd 76 28.10.2019 11.47.43. Jalustojen parihinnat Harbethin kaiuttimille alk. F I V A L I T S E A I T O U S UUTTA! Nyt saksalaisen Tonträgerin käsityönä valmistetut puiset kaiutinjalat saatavilla HifiStudiolta. Kaikki nämä kaiuttimet ovat kuunneltavissa HifiStudiolla. 1890 € V A L I T S E H A R B E T H Harbethin mallisto sisältää kattavasti kaikenlaisiin tiloihin sopivia kaiuttimia, aina pienimmästä P3ESR-monitorista jättikokoiseen M40.2-lippulaivamalliin