H IF IM A A IL M A | 07|2021 11,90 € MUSIIKKI JA MUOTO EDELLÄ SONUS FABER IL CREMONESE EX3ME 2000 € VAHVISTIMET VERTAILUSSA KAKSITEINEN JAZZARI MARTEN PARKER DUO TYYLITIETOINEN KIVIKAIUTIN FISCHER & FISCHER KLEIN PERLISTEN S7T AMERIKKALAIS-TANSKALAISTA KAIUTINOSAAMISTA | SILTECH CLASSIC LEGEND KAAPELEITA JALOMETALLEIN ÄÄNEN LUONTIA KRISTJAN RANDALUN LEVYTYSSESSIO | ÄÄNEN TOISTOA HIFIHUONEEN MESSUT
Kotitoimistoista käsin käytävät palaverit ovat todennäköisesti vauhdittaneet vastamelukuulokkeiden kauppaa eksponentiaalisella tavalla. Hi kauppa on käynyt kahden vuoden ajan vilkkaana, mikä on selvästi viestinyt halusta parantaa kotona vietetyn ajan laatua. Aikakausmedia ry:n jäsen OSOITE Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.hi maailma. 15. Laitteiden hallitustakin päivityskierteestä huolimatta harrastukseen tuo uutta pontta ja kipinää, kun kuuntelee välillä jotain överiä – sellaista, mitä ei koskaan tulisi harkinneeksi kotisettiin. Omalla kohdallani kuuloelimellisiä kohokohtia ovat vierailut Hermusen pyhättöön, jossa tulee kuunnelleeksi pienen asunnon hintaisia kaiuttimia. www.hi maailma. Juu, toki aina voi marmattaa epäsuotuisesta akustiikasta ja naapurihuoneen paukkeesta, mutta pointtina onkin kerätä auditorisia ärsykkeitä, jotka synnyttävät ajatuksia ja parhaassa tapauksessa niiden pallottelua kanssakokijoiden kera. KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia. /tilaa PÄÄTOIMITTAJA Mauri Eronen mauri.eronen@hi maailma. Hi maailma kuuluu EISAn hi ja kotiteatteriäänentoistopaneeliin. Talon tasokkaat sumpitkin ovat linjassa kuunteluhetkien kanssa. Lihatilan aistimukset kun ovat aivan toista maata kuin myhäily virtuaalimaailman juutuubitestien tahdissa tai pällistelemällä kaksiulotteista kuvagalleriaa.. Varsinkin, kun etätyöt kahlitsevat konttorirotat entistä pidempiin työpöytäsessioihin. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Hi messujen ansiosta kokemusten kartuttaminen oli pitkästä aikaa mahdollista toteuttaa lyhyessä ajassa kuuntelemalla kertaheitolla useampaa korkeatasoista laitteistoa. puh. 020 7354 130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min. www.eisa.eu” PÄÄKIRJOITUS MAURI ERONEN | PÄÄTOIMITTAJA ELÄMYKSIÄ REAALIMAAILMASSA H armaaseen arkeen ja pitkittyneeseen kotoiluun on hyvä saada piristystä ulkomaailmasta. ULKOASU Isma Valkama AVUSTAJAT Jussi Arvio | Jaakko Eräpuu | Matti Hermunen | Heikki Kivelä | Matti Komulainen | Mikael Nederström | Kari Nevalainen TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki PAINOPAIKKA MDM Print ISSN 1796 6507 ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia. vuosikerta, 8 numeroa vuodessa Hi maailma on arvostetun Expert Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen
VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 07 TUOTEUUTISET 38 TALLENTEET 60 KOLUMNI 62 LEVYVALIOT 66 TULOSSA SISÄLTÖ 14 18 VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 07 TUOTEUUTISET 38 TALLENTEET 60 KOLUMNI 62 LEVYVALIOT 66 TULOSSA 46 RAPORTTI 12 HIFI & HIGH END 2021, HIFIHUONE, TAMPERE Tamperelainen Hi huone on järjestänyt jo vuosikausia omat hi messunsa. Tanskalaisvahvistuksineen yhtiöllä on mittava kokemus kaiuttimien mallintamisesta, mittaamisesta ja valmistuksesta. 46 HERMUSET: SONUS FABER IL CREMONESE EX3ME -KAIUTIN Joulu tuli etuajassa, kun italialainen kaunotar saapui Hermuselle. TESTI 14 FISCHER & FISCHER KLEIN -KAIUTIN Ikuisuuden vanhasta liuskekivestä synnytetty Klein on persoonallinen pikkukaiutin tyylitietoiselle. 58 KUUKAUDEN VARUSTE: SILTECH CLASSIC LEGEND -KAAPELIT Alankomaissa majailevan, jo vuonna 1983 perustetun Siltechin Classic Legend -kaapeleissa käytetään sekä kultaa että hopeaa. Da-muuntimen lisäksi niissä voi olla langatonta toistoa ja jopa striimaustoimintoja. VERTAILU 18 INTEGROIDUT VAHVISTIMET 1 795 – 1 900 € Stereovahvistin on nykyisin paljon enemmän kuin pelkkä esija päätevahvistin yhdessä laatikossa. Paikalla oli tälläkin kertaa hyvä tilaisuus päästä nauttimaan laadukkaasta äänestä pienessä mittakaavassa. 30 KRISTJAN RANDALUN BIGBAND-LEVYTYS, ERR-STUDIO, TALLINNA Pianisti-säveltäjä Kristjan Randalu sulauttaa bigband-musiikissaan monenlaiset elementit hi sti soivaksi kokonaisuudeksi.. 52 SILLÄ KORVALLA: MARTEN PARKER DUO -KAIUTIN Jazzin historiasta tyyppimerkinnät ammentava Marten lanseerasi keskikastiinsa nimensä mukaisesti kaksiteisen Parker Duon. HIGHEND 40 HERMUSET: PERLISTEN S7T -KAIUTIN USA:n Wisconsinissa majaansa pitävä Perlisten perustettiin vuonna 2016. Il Cremonese EX3ME tuottaa nautintoa eritoten korville
The M Scaler does not so much change the sound of the Hugo but magnifies it to eye-popping levels. It is the epitome of digital replay at present. This is digital at its best. BESTDAC CHORD ELECTRONICS HUGO TT2 & HUGO M SCALER HI-FI WORLD HI-FI WORLD THX and the THX Logo are trademarks of THX Ltd., which may be registered in some jurisdictions. And as for Lofgren's fretwork it simply comes alive with a sheer vibrancy that transcends the ordinary CD version. WORLD AWARDS C hord Electronics already-award winning Hugo TT DAC has the ability to make many other digital-to-a analogue converters seem positively crude. Much of this down to its Rob Wattsdesigned circuitry. www.mareks.fi Mareksound Oy Valimotie 2, 00380 HKI info@mareks.fi – puh: 010 321 3220. While most DACS use around hundreds of taps the Hugo boasts a whopping 98,304 in its filter. On Nils Lofgren’s ‘Keith Don’t Go’ the soundstage became even larger and more densely powerful. Add in the M Scaler and this ups it to a massive 1 million fed by a x16 oversampled filter, to process CD. This is a combination that will bring the best out of anyone’s digital music collection. All rights reserved. There was also extra internal weight while bass timing was simply astonishing
TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners 230-300_EISA_AD_2021_Post-awards.indd 1 03/08/2021 12:36
Runko on valmistettu täysin ei-ferromagneettisista materiaaleista yhdistettynä massiiviseen liuskekivilevyyn. MI1250:ssä on luonnollisesti mukana monet McIntoshvahvistimien ominaisuuksista, kuten Power Guard -ylikuormitussuoja, Sentry Monitor -oikosulkusuojauspiiri, BUS-tulot ja -lähdöt stereosignaalin jakamiseksi helposti useille lähdöille ja/tai useille vahvistimille ja niin edelleen. Valmistajan mukaan soitin on täysin resonoimaton. PLANCK2 käyttää samaa 192 kilohertsin ja 24 bitin usb audio 2.0 -tekniikkaa kuin Audionetin DNx-laitteet. AUDIONETILTÄ HUIPPUTASON CD-SOITIN McIntoshin uusi MI1250 on 12 kanavan päätevahvistinkeskus av-järjestelmiin. On/o -anturi sammuttaa laitteen tulosignaalin puuttuessa. Lisäksi tarjolla on erilliset ja käyttäjän valittavissa olevat sähköiset ja optiset digitaalitulot (koaksiaalinen ja optinen). Qualcommin uusi aptx lossless tulee saataville tämän vuoden loppuun mennessä. Da-muunnoksessa on äskettäin kehitetyt erilliset lähtömoduulit erittäin nopeilla, laajakaistaisilla a-luokan lähtöohjaimilla. This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners 230-300_EISA_AD_2021_Post-awards.indd 1 03/08/2021 12:36. Lukukoneistolle ja muunninyksikölle, digitaaliselle ja analogiselle osalle, on omat virtalähteet. Valmistaja kehuu, että huipputarkka kellogeneraattori poistaa jitterin ja saa PLANCK2:n toistamaan kaiken musiikkidatan oikeaan aikaan ja oikealla arvoilla. Asennuslaitetelineeseen sopiva ja mustalla etupaneelin lasilla varustettu laite tarjoaa 50 wattia kahdeksaan ohmiin ja 90 wattia neljään ohmiin. Teho jaetaan suljetun silmukan d-luokan kytkentävahvistimien kautta, jotka on yhdistetty vankkoihin virtalähteisiin. Sitten alkaa tekniikkaa tukevien laitteiden kehittäminen. 50 WATTIA 12 KANAVAAN HINTA: NOIN 14 500 EUROA LISÄTIEDOT: EN.AUDIONET.DE & HIGHENDSTUDIO.FI HINTA: 4 500–5 000 EUROA LISÄTIEDOT: MCINTOSHLABS.COM & HIFIHUONE.FI Qualcommin uuden aptx lossless -muodon oletetaan mahdollistavan häviöttömän äänen siirtämisen langattomasti bluetooth-yhteydellä 16 bitin ja 44,1 kilohertsin cd-laadulla. Virta-/jännitemuuntajassa on lämpötilan kestävät ja äänellisesti neutraalit tarkkuusvastukset. Qualcomm aptx lossless on aptx adaptiven jatkokehitelmä ja osa ”Snapdragon Sound” -järjestelmää. Ensimmäiset McIntosh MI1250 -päätteet lähtevät tehtaalta marraskuussa, ja niiden hinta asettunee Euroopassa 4 500–5 000 euron tuntumaan. Uusi järjestelmä pystyy lähettämään musiikkitiedostoja myös 24 bitin ja 96 kilohertsin tarkkuudella, mutta ei häviöttömästi. Päältä ladattavassa soittimessa on alumiinirunkoinen CD-PRO 8 HQ -pyöritinmekanismi (HQ-puolijohdelaseri, SANYO SF-HD850 OPU) te onpäällysteisellä 10 millimetriä paksulla alumiinikannella. Takana balansoimattomat tulot on sijoitettu kaksinapaisten Phoenix-kaiutinliittimien viereen voimakkuudensäätimineen. TUOTEUUTISET Cd-soitinten aika ei ole vielä ohitse. Sisäinen taajuuskompensointi mittatilaustyönä valmistetuilla kiillekondensaattoreilla takaa tarkkuuden analogisella puolella. HÄVIÖTÖN BLUETOOTH LISÄTIEDOT: BLUETOOTH.COM TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. Qualcommin mukaan uusi aptx-versio tunnistaa automaattisesti cd-laatuiset äänitiedostot ja vaihtaa lähetyksen häviöttömäksi, jos rf-olosuhteet sen sallivat. Soitin on kokonaan dc-kytketty ilman kondensaattoreita signaalitiellä. Lisäksi on neljä digitaalituloa: kaksi optista ja kaksi koaksiaalista. Uusi Audionet PLANCK2 on saksalaisvalmistajan tähän mennessä kovatasoisin cd-soitin nousten VIPja ART-soittimien yläpuolelle. Etupaneelin moniväriset ledit ilmaisevat kunkin kanavan tilan. Usb-äänipiiri on galvaanisesti eristetty kaikesta muusta PLANCK2:n sisällä
Soittimet vastaavat olemassa olevia malleja TD 1600 ja TD 402 DD. Jatkuvaa tehoa luvataan 2 x 180 wattia ja jopa 400 wattia piikkitehoa neljään ohmiin. Valmistaja ilmoittaa taajuusvasteeksi 10–20 000 hertsiä, nimellisimpedanssiksi 26,6 ohmia ja herkkyydeksi 119 desibeliä per milliwatti. Äänentoistoon Earsonics käyttää kolmitieperiaatetta ja kymmentä kaiutinelementtiä: kaksi bassoelementtiä, neljä keskiäänistä ja neljä diskanttia. Metallikuori on valmistettu kevyestä magnesiumja sinkkiseoksesta, joka on pinnoitettu platinalla. Moottori pyörittää ja ohjaa lautasta reaaliajassa, mikä mahdollistaa pyörimisnopeuden säätämisen lennossa. Earsonicsin HQ-suodin huolehtii myös impedanssikorjauksesta. Ripustus on toteutettu Delrin-kuulalaakerilla. Da-muunnin on 32-bittinen 384 kilohertsin ESS Sabre 9028, joka myöskin löytyy Masters-vahvistinvalikoimasta. THORENSILTA TUOREITA KLASSIKKOJA HINTA: NOIN 2 000 EUROA (TD 1500) NOIN 1 400 EUROA (TD 403 DD) LISÄTIEDOT: THORENS.FI Grace Platinum on päivitetty versio Earsonicsin edellisestä huippuluokan Grace HR -mallista. Thorens TD 1500 -levysoitin tullee myyntiin joulukuussa arviolta 2 000 euron hintaan. Lisäksi vahvistimessa on kaksisuuntainen bluetooth aptx hd. Mukana tulee kolmenlaisia korvasovitteita: kaksi paria silikonisovitteita (erikokoisia), kaksi paria memory foam -sovitteita sekä kaksi paria silikonisia kaksoislaippasovitteita. Kahden kaiutinlähdön lisäksi C399:ssä on esivahvistinlähtö ja kaksi subwoofer-ulostuloa sekä kuulokelähtö ja sille erillinen kuulokevahvistin (myös korkeaimpedanssisille kuulokkeille). Grace Platinumium mukana tulee HR 4C -hopeakaapeli 3,5 millimetrin jakkiliittimellä ja HR 8C -kaapeli 4,4 millimetrin liittimellä. C399:ssä on – ensimmäistä kertaa NADin vahvistimissa – uusi NAD Modular Design Construction -tekniikka, nyt MDC2: vahvistimen takana on kaksi paikkaa valinnaisille moduuleille (BluOS-monihuonevalmius, Dirac Live -huoneenkorjaus ynnä muita). Levylautanen (22 millimetrin alumiinia) pyörii suoravetomoottorilla. Äänivarsi on sama mutta äänirasia Ortofon 2M Blue ja xlr-lähtö puuttuu. C399:n pääteasteessa on Masters-sarjassa käytetyt HybridDigitalTM nCore -tehovahvistimet. Analogipuolella on kaksi rca-tuloa ja phono-otto mm-äänirasioille. Thorens TD 403 DD on saatavana vuoden lopulla arviolta hintaan 1 400 euroa. Molempien kotelot ovat puuta ja metallia. Uudessa vahvistimessa on kaksi optista ja kaksi koaksiaalista digitaalituloa sekä hdmi earc -liitäntä. Tämä tapahtuu kolmella säädettävällä kartiomaisella jousella. Ylellisessä kuulokkeessa on korkeatasoinen ääniarkkitehtuuri kymmenellä elementillä per puoli. Kuulokkeessa on metallikuori erotuksena polymeerikuorella varustetusta Grace HR:stä. 08 NAD Classic C399 tarjoaa Masters-sarjan tekniikkaa sekä tilaa valinnaisille moduuleille, kuten uudelle MDC2 BluOS-D:lle. TD 403 DD on yleisrakenteeltaan samanlainen, mutta huomattavasti ohuempirunkoinen ja tulee toimeen ilman apurunkojärjestelmää. Levylautanen koostuu yhdestä 1,4 kilogramman palasta painevalettua alumiinia. MODUULEIN PÄIVITETTÄVÄ HINTA: 1 999 EUROA LISÄTIEDOT: NADELECTRONICS.COM & AK-HIFISYSTEMS.FI Thorensin retrohenkisten levysoittimien sarja laajenee kahdella soittimella: TD 1500 ja TD 403 DD (kuvassa). TP 150 on uusi erittäin kevyt S-äänivarsi, jolle on atsimuuttisäätö, vta-säätö ja tietysti vastapainon säätö. Rca-lähdön lisäksi soitin tarjoaa xlr-ulostulon. TrueWave-torvi kontrolloi vaihetta. Kuulokkeissa on 3D-muotoiltu akryylisydän, joka mahdollistaa elementtien järjestelyn optimaalisesti. TD 1500 toimitetaan vakiona Ortofonin 2M Bronze -äänirasialla. NAPPIKUULOKKEET AUDIOFIILEILLE HINTA: 1 899 EUROA LISÄTIEDOT: EARSONICS.COM. Arkkityyppinen hihnavetoinen TD 1500 on paksurunkoinen, ja se hyödyntää Thorensin kuuluisaa apurunkojärjestelmää, joka erottaa levylautasen ja äänivarren moottorista ja rungosta
Kaikkia yhdistää Q Acousticsin Gelcore-monikerroskotelo, joka vähentää haitallisia kotelovärähtelyjä korkeilla taajuuksilla (kerrosten välissä erikoisliimaa). Toimintaluokka on ab. Kaiuttimien viiden tuuman bassokeskiääninen 30,5 millimetrin puhekelalla ja 0,9 tuuman diskanttielementti ovat uutta suunnittelua. Kaikissa on kohdennettu Point-2-Point-rimoitus jäykentämässä koteloa. Annin tunnistaa virheet ja kompensoi ne koko vahvistuksen ajan. Jakosuodin on alustalevyssä. Voimakkuudensäädin toimii myös tulonvalitsimena Annin kahdelle linjatason tulolle. Anni sopii myös modulaariseen QSS-laitetelineeseen. Q Acousticsin Concept 300:aa varten kehitetty jousitettu alusta ulkoisia tärinöitä vastaan löytyy niin ikään jokaisesta. ACCUPHASEN TEHOKKAIN INTEGROITU VAHVISTIN HINTA: NOIN 15 000 EUROA LISÄTIEDOT: ACCUPHASE.COM Pienikokoinen Anni on Chord Electronicsin ensimmäinen pöytävahvistin kaiuttimille ja kuulokkeille. Mukana on tietenkin myös valmistajan oma Balanced AAVA -voimakkuudensäädin, jossa signaali ei kulje lainkaan vastuksen kautta. Q ACOUSTICSIN UUDET KONSEPTIT HINTA: CONCEPT 30: 1 199 EUROA CONCEPT 50: 2 599 EUROA CONCEPT 90: 849 EUROA LISÄTIEDOT: QACOUSTICS.CO.UK & SIMEX.FI Japanilaisen Accuphasen verkkosivuilla tehokkaimman integroidun vahvistimen E-800:n kohdalla lukee edelleen ”NEW”. Concept 50 5.1 -kaiutinpaketti koostuu Concept 50 -lattiamalliparista edessä ja parista Concept 30 -kaiuttimia takana sekä Concept 90 -keskikaiuttimesta. Muusta tekniikasta on vaikea sanoa, koska E-5000 ei ole kuulemma seuraaja millekään olemassa olevalle vahvistimelle, vaan kokonaan uuden sarjan aloittava laite. Sellaisena se täydentää Chordin Qutest-valikoimaa, johon kuuluu esimerkiksi Qutest DAC ja Huei-phonovahvistin. Tekniikan ansiosta Anni voi ajaa mitä tahansa kuulokkeita kuormasta riippumatta. Laitteen 3,5:n ja 6,35 millimetrin kuulokeulostuloja voi kuunnella samanaikaisesti. Kaiuttimille on neljän millimetrin banaanilähdöt ja tehoja 10 wattia. Hinta lienee päälle 15 000 euroa. Toisin sanoen, ennen kuin muste on ehtinyt kuivua, valmistaja ilmoittaa uudesta, joulun jälkeen ilmestyvästä integroidusta vahvistimesta mallinimeltään E-5000. Concept 50 -lattiakaiuttimen sisällä on Helmholtz-resonaattorit imemässä haitallisia kotelon sisäisiä resonansseja. Elementit on kiinnitetty jäykkään 3-millimetriseen alumiinilevyyn ennen sen asentamista koteloon. Mukaan kuuluu vielä Q Acousticsin tehokkain subwoofer, Q B12. Virtaa alumiinikoteloiselle Annille syöttää ulkoinen 15 voltin virtalähde. Diskanttielementti on ilmatiiviisti suljettu ja mekaanisesti eristetty etulevystä. Valmistus alkaa joulukuun ensimmäisellä viikolla. Annissa on Chordin oma ULTIMA-piiritopologia, johon kuuluu niin ikään valmistajan oma dual-feed-forward-virheenkorjauspiiri. Kaksivaiheinen vahvistuksen säätö kaiuttimille tarjoaa lisäjoustavuutta. Ilmestyessään se on Accuphasen toistaiseksi tehokkain integroitu vahvistin 240 watin teholla per kanava kahdeksaan ohmiin. TUOTEUUTISET 09 Q Acoustics on julkistanut kolme uutta kaiutinta Concept-sarjassa. Uutuudet ovat Concept 30 -jalustakaiutin, Concept 50 -lattiamalli ja Concept 90 -keskikaiutin. ANNI PÖYDÄLLE HINTA: 1 599 EUROA LISÄTIEDOT: CHORDELECTRONICS.CO.UK & MAREKS.FI
Kuuloke tuottaa taustaäänille niitä vaimentavan vastasignaalin. Volume-optimized Active EQ -taajuuskorjain tehostaa korkeita ja matalia ääniä äänenvoimakkuuden mukaan. Siksi se on kuulemma ihanteellinen sähköstaattisovelluksiin. Mukana tulee 1,5 ja 2,5 metrin irrotettava kaapeli. VASTAMELUKUULOKEKLASSIKKO PÄIVITTYI HINTA: 350 EUROA LISÄTIEDOT: BOSE.FI Staattikuulokkeiden mestari STAX on julkistanut uuden kuulokkeen mallistonsa huipulle. TriPort-rakenne päästää ilman kiertämään korvakupeissa ja tuo ääneen syvyyttä sekä täyteläisyyttä. Nyt tekniikkaa on vielä hiottu tehokkaammaksi äänenlaadun parantamiseksi. 10 Vastamelukuulokkeiden asiantuntija haluaa ykkösasemansa takaisin esittelemällä seuraajan pitkäikäiselle QC 35 II -kuulokkeelle: Bose QuietComfort 45. Uusi muotoilu poistaa tarpeettomat tärinät. Ulkoisesti kuuloke muistuttaa vanhaa, mutta Bose sanoo poistaneensa tarpeettomat suunnitteluelementit ja korjanneensa tietyt ratkaisut, jotka eivät olleet aivan täydellisiä edeltävässä mallissa. Päivitys on nopea ja helppo asentaa Naim-sovelluksen kautta. Bosen Acoustic Noise Cancelling -tekniikka on tietenkin mukana, ja se tarkoittaa, että korvakuppeihin piilotetut pienet mikrofonit mittaavat jatkuvasti ympäristön ääniä ja reagoivat niihin. Parempi akustinen sisäkotelo taas takaa selkeämmän äänen. Firmware 3.7 -päivitys on valmis Uniti Atomille, Uniti Atom Headphone Editionille, Uniti Starille ja Uniti Nova -musiikin suoratoistojärjestelmille sekä Naimin omille ND5 XS2-, NDX 2ja ND 555 -suoratoistosoittimille. Tämän sanotaan tuottavan laajemman äänikentän, ja koska metalliverkko vähentää ilmanvastusta ja heijastusvaikutusta, äänen läpinäkyvyys on korkea. Bluetooth-versio on 5.1 ja akun kesto 24 tuntia yhdellä latauksella. Vasemman korvakupin painikkeella voi valita joko täyden melunvaimennuksen tai Aware-tilan, joka päästää osan ympäristön äänistä läpi ja toistaa ne kuulokkeissa luontevan kuuloisesti. Kuulokkeen kotelo on valmistettu koneistetusta alumiinista. Pantaosa on terästä ja nahkaa, korvatyynyt ohutta lampaannahkaa. Uudet käyttäjät voivat kokeilla TIDAL Connectia ilmaiseksi 90 päivän ajan, kun ostavat minkä tahansa nykyisen Naim-suoratoistoperheen laitteen. Myöhemmin myös toisen sukupolven langattomille Mu-so-kaiuttimille. STAXIN UUSI LIPPULAIVAKUULOKE HINTA: 8 000 EUROA LISÄTIEDOT: STAXAUDIO.COM & AUDELEC.FI Naim Audio ilmoittaa lisänneensä kuunteluvaihtoehtoja musiikin suoratoistosoittimilleen ja -järjestelmille. NAIMEIHIN TIDAL CONNECT LISÄTIEDOT: NAIMAUDIO.COM. Bosen mukaan vaikutelma on kuin ei olisi kuulokkeita lainkaan. TIDAL Connectin avulla käyttäjä pääsee tutustumaan kaikkiin TIDAL-sovelluksen ominaisuuksiin ja suoratoistamaan valitun musiikin korkealla laadulla suoraan Naim-soittimesta. SR-X9000 on uusi takaa avoin push-pull-lippulaivakuuloke, jonka tärkein ominaisuus on uusi nelikerroksinen MLER-3-metalliverkko, jonka kokoa on kasvatettu 20 prosenttia verrattuna SR-009S:ään. Ääntä säteilevä kalvo on valmistettu erittäin ohuesta supermuovikalvosta. Ilmainen ohjelmistopäivitys mahdollistaa nyt TIDAL Connectin kuuntelun. Suojaverkko on erisuuntainen äänielementin kanssa äänen kulun parantamiseksi. STAX sanoo kehittäneensä valmistusmenetelmän (lämpökompressiosidonta), jolla tällaista uutta staatteihin soveltuvaa verkkoa voidaan valmistaa. Lähes nollamassan ansiosta saavutetaan hyvä transienttitoisto ja äänen lineaarisuus
Kaiutinten ohessa raskaan kaluston katseenvangitsijoina toimivat Transrotorin levysoittimet, joita oli saatu paikalle useampiakin. Näin siis ainakin ensimmäisenä kahdesta messupäivästä, jolloin paikalle saapuneiden kiinnostuneiden virta vaelsi esitteet käsissään tilasta toiseen hallittuina ryhminä, enimmäkseen maskein varustettuna. Denon juhlisti 110-vuotista historiaansa juhlamallein ja uusin av-kalustoin, kun taas Yamaha osoitti tarjontansa laajuuden 1000-, 2000ja 5000-sarjan tuotteilla sekä RX-V/RX-A-sarjan kotiteatterilaitteilla. Niinpä ilmassa oli paikoin hyvinkin vahva hifialan kaupallisten tahojen kokoontumisajojen tunnelma. 12 HILLITTYÄ HIFISTELYÄ HUONEELLA nankaaressa esillä olivat uusimmat tulokkaat EVO ja PRO. Messujen highend-anti painottui totuttuun tapaan kaiuttimiin. No, joillekin messujen kovin juttu saattoi olla McIntoshin järein integroitu vahvistin M12000, toiselle taas Melcon digitaalinen musiikkikeskus tai MSB:n Premier-dac. TEKSTI JA KUVAT JAAKKO ERÄPUU H ifihuoneen oman maahantuonnin ohessa paikalle oli roudattu useiden muidenkin alan toimijoiden tuoreinta tuontitavaraa. Mukana oli toki myös tässä lehdessä sivulla 52 edukseen esiintyvä Parker Duo, tuhti ja tyylikäs jalustakaiutin. ISOJEN KANSALLISTEN JA VIELÄ ISOMPIEN KANSAINVÄLISTEN ALAN TAPAHTUMIEN PERUUTUSTEN AJASSA TAMPEREEN RATINASSA OLI JÄLLEEN MAHDOLLISUUS PÄÄSTÄ HYVÄN ÄÄNEN ÄÄRELLE – VAIKKA SITTEN PIENEMMÄSSÄKIN MITTAKAAVASSA. Pro-Ject Debut -levysoitinperhe näyttää olevan yhä laajenemisen vaiheessa. Esillä oli Sonus faberin malliston yläpään tuotteita, muiden muassa IL Cremonese, ja Martenin Parker-sarjan edustajia, jopa Diamond Edition -kuosissa. Rati. Opus3, Speakers Corner Records, Stockfish, Marten Recordings – musiikkia äänenlaatu edellä..n RAPORTTI | HIFI & HIGH END 2021, HIFIHUONE, TAMPERE 2.–3.10.2021 TAMPERELAINEN HIFIHUONE ON JÄRJESTÄNYT SYKSYISIN JO VUOSIKAUSIA OMAT, HIFIÄ JA HIGHENDIÄ ESITTELEVÄT MESSUT. Meze Empyrean Elite ja Staxin uutuudet kruunasivat luuriosaston tarjonnan. Kuulokemaailman klassikot, Gradon SR-sarjalaiset 60–325 olivat saapuneen kisapaikalle uusina X-versioina, Focalin Clear MG-päivityksen kera. Wharfedale Elysian 2:ta ja Fyne F1-8:aa demottiin rinta rinnan vuorotteluperiaatteella. Messujen aulatilassa oli totuttuun tapaan levynmyyntipiste, josta oli mahdollisuus kopaista mukaansa audiofiilitason äänitteitä niin vinyylikuin cd-formaatissakin
RAPORTTI 13 Transrotor Zet1, moottori molemmin puolin levylautasta. Gradon SR-sarjan uusi kuosi, X.. Sonus faber Il Cremonese, tyyliä ja toiston laatua Italiasta. Järeistä järein: McIntosh MA12000. Numerot kertovat tehon
Mies, joka oli jo vuonna 1981 perustamassa yritystä ja tuomassa markkinoille kivikasvoista SN 2 -mallia. Saman kivisen polun tuoreimmaksi virstanpylvääksi nousee nyt uusi Klein (saksaksi pieni). Se ei suinkaan haasta koko maailmaa. Sitä yrittäessään se saattaisi kompastua ensimetreillä isoveljeensä (SN/SL 70), joka on hinnoiteltu suurin piirtein samalle viivalle eli kolmen tonnin hujakoille. Klein on alun perin Kaukoitään suuntautunut, asiakaslähtöinen projekti, jonka ilmaantuminen Euroopan-markkinoille ei ollut alun perin edes tavoitteena.. Karski materiaali on tuonut auktoriteettia malliston suurempiin paasiin, mutta ensi kertaa näin pienessä koossa vaikutus on hämmentävä. Pikkuinen on paketista ponnistettuna varsin sympaattinen tapaus. KLEIN MUTTA FEIN TESTI | FISCHER & FISCHER KLEIN -KAIUTIN FISCHER & FISCHER ON VALJASTANUT LUONNON ANNIN PUOLELLEEN. TEKSTI JA KUVAT JUSSI ARVIO S uorastaan maanläheinen materiaali ei tarkoita sitä, että siitä jalostettu tuote olisi teknisesti ottaen kivikautinen. Kasvaisiko se tuosta, jos sitä kastelisi. Ei ainakaan silloin, kun tuotteistuksesta vastaa Thomas Fischer. IKUISUUDEN VANHASTA LIUSKEKIVESTÄ SYNNYTETTY KLEIN ON PERSOONALLINEN JA TYYLITIETOINEN VAIHTOEHTO. Kahden maitotölkin kokoisena mutta matalampana kaiutin vaatiikin oikean kontekstin
Laadukkaista osista kootut jakosuotimet on nimittäin ulkoistettu erillisiin alumiinikoteloihin. Liitin Neutrik Speakon Kaksoisjohdotus Ei Muuta Liuskekivikotelo 80-luvulla yhtiön perustanut Thomas Fischer vastaa edelleen kaiuttimien tuotteistuksesta. Kas noin. Tarinallistaen; näen mielessäni huolitellun hahmon. JUHLAVASTI TOTEUTETTU Klein on valmistettu huolellisesti, eikä se viimeistelyn osalta eroa muusta mallistosta. Eksotiikkaa löytyy kotelomateriaalin ohella toteutuksesta. Kohta kierrämme peräkanaa soittelemassa rasiaa eri pinnoilla. Jopa muutaman kivitonnin muurattu tiilitakka. Ennen varsinaista rentoutumista hän astelee kotitoimistoonsa, kytkee kelanauhurin toistolle ja viimeistelee raportin. Pink Panther -teemaa soittava rasia asetetaan olohuoneen pöydälle. KUN TÄMÄN YMMÄRTÄÄ, NIIN SEN OLEMASSAOLOLLE ON VAHVAT PERUSTEET. Kuinka sopivaa. Ne on varustettu molemmista päistä ammattipuolelta tutuilla, lukittuvilla Speakon-liittimillä. Lattiakontaktin voi tehdä mukana seuraavin säädettävin piikein tai huopapaloin. Sen ansiosta jalusta seisoo vakaasti paikallaan. Musiikkieskarista lainatun oloisella touhutuokiolla on funktionsa. Kun on kuullut valmistajan suurempia malleja, ymmärtää, että Kleinille on olemassa omat markkinat sekä käyttökohteet. Toisaalta ratkaisun etuna on, että nyt suotimien komponentit eivät alistu mikrofonialle tai emija rfi-haitoille, joita kaiutinelementtien, sähköja magneettikenttien sekä kännyköiden ja wifi-verkkojen välitön läheisyys saattaa aiheuttaa. Ne kun eivät yksinkertaisesti mahtuneet kaiuttimien sisälle. Testiin kaiuttimet toimitettiin lisävarusteena myytävien jalustojen kanssa (noin 700 euroa parilta), joita käytin kuunteluissa. Hyvän kontaktin ohella Speakonilla on toinenkin etu puolellaan; muovisena se ei ole magneettinen eikä siten häiriöaltis. Kaistaa luvataan 60:stä 30 000 hertsiin (±3 desibeliä) ja dynamiikkaa 105 desibeliä. Kun tämän ymmärtää, niin sen olemassaololle on vahvat perusteet. Fischer & Fischerin tattirisoton reseptiä kuvaa helpoiten seuraava toimittajan residenssistä poimittu tuokiokuva: ”Kuuntele”, sanoo maahantuoja Kai Helminen Ataria Oy:stä ja kaivaa innokkaasti taskustaan pienen soittorasian. Kaiutin ruuvataan koiven ylätasoon kevyesti kiinni, joten putoamisvaaraa ei ole. Jakosuotimien ottoliitännät sen sijaan ovat tavanomaiset naparuuvit ja kelpuuttavat banaanitai haarukkaliittimet tai vaihtoehtoisesti paljaan johdon. Pienen kokonsa johdosta Klein on helppo sijoittaa vaikkapa pöydälle tai hyllylle. SOITTORASIALLA SELITETTÄVISSÄ Raaka-ainevalinnat ovat tärkeitä. Kleinin herkkyydeksi ilmoitetaan kuuntelunkin perusteella rehellisesti 85 desibeliä (yksi watti per yksi metri). Kaiutinkotelo ei ole juuri bassoelementtiä leveämpi, joten reunaheijastukset on minimoitu. FISCHER & FISCHER KLEIN Hinta 2 800 € (jalustat + 700 €) Edustaja Ataria Oy Lisätietoja fischer-fischer.de ataria.fi Mitat (l x k x s) 130 x 200 x 200 mm Paino 7,1 kg Toimintaperiaate 2-tie, refleksi Herkkyys 85 dB (1 m / 1 W) Taajuusvaste 60–30 000 Hz Nimellisimpedanssi 4 Ohm Elementit -bassokeskiääninen 100 mm pitkäiskuinen -diskantti 22 mm silkkidome Jakotaajuus Ei ilm. Jalustan alaosa on samaa liuskekiveä kuin kaiutinkin. Jakotaajuutta ei kerrota. Miles Davisin Kind of Blue. TESTI 15. Jakosuotimien ja kaiuttimien väliset kolmen metrin pituiset Audioquest SLiP DB14/4 -kaapelit seuraavat mukana. Diskantiksi on valittu neodyymimagneetein varustettu 22 millimetrin silkkidome, jonka ohessa on loiva muovisuuntain. En esimerkiksi valmistaisi vieraille tattirisottoa kuin tuoreesta sadosta. Maahantuojan into tarttuu minuunkin. Niitä käytettäessä diskantin keskikohta nousi noin 94 senttimetrin korkeudelle. Kolmitolppaiset, erittäin sirot jalat istuvat visuaalisesti asiallisesti kokonaisuuteen. Klein-pari muistuttaa elämän paremmista puolista myös siellä, missä järeämmät ratkaisut olisivat haitaksi. Satunnainen paikalle tulija saattaisi näkyä todistaessaan perääntyä vähin äänin, ellei tietäisi mistä on kyse. Osansa saavat takka, puuseinä, keittiön kvartsitaso, kaapin ovi sekä tietysti parit tilassa olleet kaiuttimeni. Nimellisimpedanssiksi mainitaan neljä ohmia. Niinpä ei ole ihme, että painoa on seitsemän kilon verran kappaleittain. Tadam, tadam, ta daada daada daada daada daa, ta dada da daa. Kymmenen sentin halkaisijalla varustettu, pitkäiskuinen bassoelementti on kumiripusteinen ja paperikartioinen. Kotelon paksuus vaihtelee 12–20 millimetrin välillä. KLEIN-PARI MUISTUTTAA ELÄMÄN PAREMMISTA PUOLISTA MYÖS SIELLÄ, MISSÄ JÄREÄMMÄT RATKAISUT OLISIVAT HAITAKSI. Kukin vuorollaan soitetuista pinnoista vahvistaa ja muuttaa rasian ääntä vaihtelevasti. Kunnes rasia asetetaan Kleinin päälle. Refleksiputki on kaiuttimen takana, joten aivan kiinni seinään ei Kleinia pidä tunkea, ellei sitten halua vääntää vastetta tietoisesti mutkalle. Käytin viimeksi mainittuja massiivipuulattiaa suojatakseni. Työpäivä venyy vielä kotiin tuomiseksi. Enkä erehtyisi valmistamaan pizzaa ilman kunnollisia Tipo 00 -jauhoja. Pienen kaiuttimen kanssa tasapainoillaan aina muun muassa herkkyyden sekä toiston alarajan kanssa, sillä oikopolkuja ei fysiikan maailmassa tunneta
Optimaalinen voimakkuus löytyi kuuntelemalla ja iPhonen Audio Tool -ohjelman Decibel Meter Pro -mittarisovellusta käyttäen. Epämääräinen ilmavuus väistyi, ja sen korvasi harkitusti kolmioksi piirtyvä äänikuva. Vaikka se ei ole absoluuttisen tarkka, niin dynaamisen vaihteluvälin suuruusluokka tulee ainakin haarukoitua. Oletettavaa on, että ainakin kotimaassaan Saksassa Kleinin ostajalla on jokin suurempi malli varsinaisessa kuuntelutilassa, salissa tai olohuoneessa. Ei se pelkkä massa vaan materiaali. Hypeä tai ei, niin musiikin soidessa Klein ei tutise, helise, värise tai muutenkaan niskoittele. Vahvistimena toiminut, aiemman omakohtaisen kokemuksen perusteella erinomainen Gryphon Diablo 300 potki piskuisista ulos kaiken, mitä oli potkittavissa. Sellainen, jossa on mukana myös syvyyttä. Paras suuntaus oli suoraan korvia kohti tai hienoinen leikkaus kuuntelupisteen edessä. Siellä Kleinit saivat runsaasti tilaa joka suuntaan. Stereokuva jäsentyi sivusuunnassa laidoille ja vähän yli. Edes pikkuisen kanssa näiden poimiminen ei tuottanut vaikeuksia. Sen perusteella huiput kävivät harvoin yli 87 desibelin (dBA-painotuksella). Levittämällä kaiuttimen väliä runsaasti oli äänessä väljyyden tuntua, ainakin koossa ja korkeudessa. Onnistunut kompromissi paljastui, kun soittimeen lensi Trilok Gurtun 16. Kaiken kaikkiaan uskon, että kaikki tämä on ollut tavoitteenakin. Tiettyyn rajaan saakka pientä kokoa pystyi kompensoimaan voimakkuudella, eikä Klein todellakaan antautunut ilman taistelua. Kuuntelutuolina käytin Kukkapuron remmiä. Tämä tarkoittaa sitä, että subjektiivisesti kuunneltuna laadullisesti paras kompromissi oli silloin, kun säilytti hillityn voimakkuuden ja kuunteli korkeintaan mainitun etäisyyden päästä. Näin asettuneena Klein-pari osoitti laatuluokkansa. Niin pidin minäkin, sillä hanaa lisättäessä tuli vastaan raja, jonka jälkeen alkoi vähitellen ahdistaa sekä kaiutinta että kuulijaa. Liuskekiven luontaisten ominaisuuksien ansiosta kotelossa ei tarvita muita vaimennusaineita. Toisaalta ymmärrän maahantuojan ylpeyden. Ne asettuivat vapaaseen tilaan, jossa huonekorkeuttakin on kuutisen metriä. Kleinia ei ole tarkoitettu ainoaksi kaiuttimeksi vaan lisäämään laadukkaan kuuntelun mahdollisuuksia uusille alueille. TÄSMÄTUOTE Uskallan kokemuksen perusteella väittää, että herra Fischer on rakentanut tuotteilleen niin sanotun talon soundin. Siihen kuuluu dynamiikan tunne ja kontrolloitu, hieman kuivakka ja aina artikuloiva basso. Kokemus aktivoi, ellei jopa provosoi ajatuksia harmaalle vyöhykkeelle laitealustojen sekä vinyylisoittimien maailmaan. Pieni kaksitiekaiutin tekee katoamistempun helposti, eikä Klein ole poikkeus. Tosin Klein piirsi tapahtumia mieluummin kaiutinlinjan eteen kuin pitkälle sen taakse. Taustamusiikilla moinen maittoi, mutta tarkempaa hahmotusta ja aitoa dynamiikkaa kaipaava pitäisi moista asetelmaa pitkän päälle turhan suurpiirteisenä. Tämän kävin vielä erikseen toteamassa maahantuojan noin 60 neliön olohuoneessa. Kuunteluvoimakkuuden osuessa kohdilleen mikään ei ollut liioitellun kokoista. Kenties toinen pienempi pari jossakin muualla. Senttitason pieteetillä edetessä lopullinen asetelma omissa kotikuunteluissani oli seuraava; kaiuttimien keskinäinen etäisyys bassoelementtien keskeltä mitaten 135 senttimetriä, kuuntelupisteeseen 220 senttimetriä. Mielikuvamarkkinoinnin konkretiaa sieltä hiotummasta päästä. KLEINIA EI OLE TARKOITETTU AINOAKSI KAIUTTIMEKSI VAAN LISÄÄMÄÄN LAADUKKAAN KUUNTELUN MAHDOLLISUUKSIA UUSILLE ALUEILLE. Siinä istuessani Kleinin diskantti nousi yli korvan tason ja myös tapahtumahorisontti asettui luontevalle korkeudelle. TAVOITTEEN MUKAINEN Siitä äänestä ja sen suuruudesta. Tulee myös huomata, että Kleinit eivät saaneet alapäähänsä apuja etuseinästä. Pakko se oli uskoa; sopivissa olosuhteissa Kleinin kokoa oli vaikea arvioida näkemättä. Ja sitten Klein
Pelkillä hattiwateilla kokemus saattaa jäädä laadullisesti pintapuoliseksi, vaikka määrällisesti mökä osuisikin tontille. Toteutus on raskasta hifiä, vaikka kokoluokka on pieni. Klein pitää määrätietoisesti kiinni realiteettien rajoista, joskin vetää rajat kokonsa puolesta äärimmilleen. Vaikka on sanottava, että Cellin Hanging Masses -albumin scifiambient-tunnelma toistui vaikkapa Infected Mushroomia tyylikkäämmin ja ilman jälkimmäisen uskottavuusvajetta, ainakin kovemmilla voimakkuuksilla soitettaessa. Klein piti kiinni fuusioelementeistä niin livekuin studio-osuuksilla. NDR Big Band toimi lähikentässä nautittavasti. Ääni ei kuitenkaan ole koskaan pistävä tai piikittävä, joten huolet sikseen. Pikkuinen tarjoaa aitoa Fischer & Fischer -ääntä sinne, missä valmistajan suuremmat mallit eivät tule kyseeseen. Tällä paketilla ei ollut varsinaisia vaikeuksia toistaa elektronisen musiikin digipestyjä infraääniäkään. Mikäli ostajalla ei ole muuta sidosta valmistajaan, löytyy samalla rahalla runsaasti erilaisia vaihtoehtoja niin koon kuin äänen osalta. Ehkä tuo pieni pyöreys oli jopa eduksi silloin, kun musiikissa pitäydyttiin kiireettömissä tuokiokuvissa, kuten nyt vaikkapa Yann Tiersenin Kerber-albumilla. Sen komentamana tuoreiden monopäätteiden avoin ja iskevä ote piti yhdessä huolta sekä riittävästä kontrollista että sävykkäästä esillepanosta. Opetuksena olkoon, että Klein reagoi toistoketjun muutoksiin havaittavasti. Tämä ei tarkoita vain tehoja, vaan aitoa kuormanajokykyä sekä äänellistä onnistumista. ?n HIENO VIIMEISTELY | TUTTU TALON SOUNDI PIENEN KAIUTTIMEN RAJOITTEET + TESTI 17. En näkisi sen rajaavan mitään musiikkia ulkokehälle. Diskantti on puhdas, joskin alemmalta osaltaan hienoisesti kutitellen esillä. Preesensaluetta onkin ehkä nostettu, mutta vain maltillisesti. 21 Spices -cd. Tästä päästäänkin Kleinin luonteeseen ja aiemmin mainittuun kohderyhmäajatteluun. Tällä kaikella halutaan varmistaa, että kuulija tavoittaa selkeästi muttei epämiellyttävästi alleviivaten kaiken oleellisen. Tai oikeastaan edes varsinainen keskustelunaihe. Pääosin tavoite onkin saavutettu. Vaikka pensseli vaihtui telaksi, niin vire oli rentouttavan positiivinen. Mutta siellä se on. Kun referenssin virkaa toimittavat monovahvistimet korvasi samoin päätekivin päivitetyllä ja tuorein säädöin varustetulla a-luokan SSR42-stereopäätteellä, niin maailma makasi hieman toisin. Kleinia on helppo kuunnella. Illusion Double Line -putkiesivahvistimeni pohjavire on 6922-kaksoistriodiparin sekä lähtövahvistuksen hoitavan 8fq7-parin ansiosta hieman elämää makeampi. Jopa pienen, erikoistuneen valmistajan mallistossa niche-tuotteeksi laskettavan Kleinin hinta ei ole varsinaisesti arviointikriteeri. Vain harvakseltaan esiin nouseva eräänlainen värivirhe saattaa kuulua esimerkiksi kitaran yläkielillä muttei enää niin helposti sähkökitaralla. Aivan hienoinen, alleviivaava briljeeraus, joka sopivalla materiaalilla ja sopimattomilla oheislaitteilla saattaisi mennä hienoisesti rasittavuuden puolelle. Resoluutiosta ja kaistasta tingittiin, samalla myös tila-asioiden jäsentyneisyydestä. Kleinissa tuota mainittua talon tasapainoa onkin varmasti ollut joiltakin osin vaikea tavoittaa. Se ei tietenkään ole onnistunut ilman tietoisia, jo aiemmin mainittuja koon tuomia rajoituksia. Kleinin tapauksessa asiakas saa juuri sitä, mitä haluaa. Kuten aiemmatkin kokemukset ovat opettaneet, kaipaa Fischer & Fischer laadukasta voimalinjaa taakseen. En silti haukkuisi lopputulosta tympeäksi tai tylsäksi. KIVISTÄ LAATUA Klein on eksoottinen ja erittäin huoliteltu kaiutin. Täydellinen tuote täydellisille asiakkaille. Eikä bassokaan ollut enää samalla tavalla monimuotoisen puhutteleva
ÄÄNILÄHTEEKSI KELPAA MELKEIN MIKÄ TAHANSA MUSIIKKIA SOITTAVA LAITE. KAIKISTA TESTIN LAITTEISTA LÖYTYY REILUN VAHVISTUSKYVYN LISÄKSI MYÖS OSAAVA DA-MUUNNIN. ATOLL IN200 SIGNATURE HEGEL H95 NAD C 388 ROTEL RA-1572MK2 TEKSTI MIKAEL NEDERSTRÖM | KUVAT JA MITTAUKSET MAURI ERONEN. OSAAVAT JA INTEGROIDUT VERTAILU | INTEGROIDUT VAHVISTIMET 1 795–1900 € TEKSTI MIKAEL NEDERSTRÖM | KUVAT JA MITTAUKSET MAURI ERONEN INTEGROITU VAHVISTIN ON NYKYISIN PALJON ENEMMÄN KUIN PELKKÄ ESIJA PÄÄTEVAHVISTIN YHDESSÄ LAATIKOSSA
Todellisessa elämässä tilanne ei ole ihan niin simppeli. Kaukosäätimet ovat yhtä osaavia kuin itse vahvistimet. Virransyöttö hoituu yhdellä ja samalla virtalähteellä ja verkkojohdolla. Jos huone on iso tai raskaasti akustoitu ja kaiutinkuorma erityisen vaikea, kannattaa yhdistelmän yhteensopivuus tarkistaa omalla kokeilulla. Jokaisella voi ohjata myös saman valmistajan muita laitteita. NAD on tällä kertaa testin ainoa d-luokkainen vahvistin. Tilanteet elävät, laitteet vaihtuvat ja soittimet päivittyvät. Hegel ja Rotel ovat niin ikään transistoritoimisella ab-luokan pääteasteella toteutettuja mutta aavistuksen modernimpia kuin Atoll. Se täytyy tehdä myös sen verran järkevästi, että hankalakaan kaiutinkuorma ei väännä taajuusvastetta mutkalle. Silloin kannattaa miettiä tosissaan, missä kohtaa palikoita kannattaa integroida ja missä ei. Kaupan päälle voi unohtaa sähköisten sovitusten ongelmat, joita erillislaitteiden välillä toisinaan syntyy. NADissa, Rotelissa ja Atollissa on yli 100 wattia tehoa, mikä riittää yleensä epäherkänkin kaiuttimien kanssa. VERTAILU. PALJONKO TEHOA LAITETAAN. Johtospagetti vähenee, kun vahvistimeen on pakattu mahdollisimman paljon tavaraa aina äänilähteestä alkaen. Atoll on kokonaisuutena mittaustuloksiltaan vaatimattomin mutta silti kuulon kannalta riittävän hyvä. Vahvistimen tärkein tehtävä on vahvistaa signaalia. Joskus hyvin erilaisia äänilähteitä on useita, varsinkin vinyylikuuntelijoilla. Mediaseksikkyydessä Atoll antaa ehkä vähän etumatkaa edistyneelle NADille, mutta monen mielestä äänenlaadun kannalta perinteinen on parempi. M ahdollisimman integroitu vahvistin on periaatteessa ksu ratkaisu. Useimmat perinteiset vahvistimet pystyvät tähän, mutta varsinkin vanhempien d-luokkaisten kanssa voi tulla ongelmia normaalinkin kaiuttimen kanssa. Harrastaja osaa arvostaa Atollissa käytettyjä Mundor n kondensaattoreita ja erilliskomponenteilla tehtyä pääteastetta. Huoneissa, kaiuttimissa ja kuuntelijoissa on aina isoja eroja. Lievä mutkittelu kaikkein korkeimmilla taajuuksilla (Rotel ja Atoll) ei ole vaarallista. Kuten mittauksista näkyy, jokaisen nyt testatun vahvistimen antoimpedanssi on sen verran matala, että hankalammankin kaiutinkuorman pitäisi toimia ilman kummallisempia mutkia. Ranskalainen Atoll on rakennettu erilliskomponenttien ja mosfet-pääteasteen ympärille. Hegel tarjoaa hiukan vähemmän, 60 wattia, mikä sekin on useimpiin tilanteisiin tarpeeksi, jos vahvistin pystyy ajamaan hankalaa kaiutinkuormaa. Varsinkin Hegelin kanssa voi teho loppua kesken
Vahvistimien mekaanisesta toteutuksesta ei ole valtavasti sanottavaa. Tällä kertaa levysoitinottoja ei erikseen testattu, koska asialleen omistautunut vinyylikuuntelija hankkii joka tapauksessa erillisen levysoitinvahvistimen, jonka ominaisuudet on optimoitu juuri hänen käyttämälleen äänirasialle ja kaapelille. Optista kannattaa suosia lähinnä silloin, kun on tarve saada sähköinen erotus vahvistimen ja muiden laitteiden välille. NADin MDC-moduuliratkaisu on toimiva, jos vahvistimen osaamista haluaa laajentaa verkko-, usbtai hdmi-otolla.. Vahvistimissa on myös ottoja levysoittimelle: NAD ja Rotel tarjoavat vakiona mm-tason oton. Jokaisessa on optisen toslinkin rinnalla myös yksi tai kaksi koaksiaaliottoa, joka on pakollinen, jos haluaa kuunnella korkearesoluutioisia äänitteitä – normaalissa valokaapelissa kun ei enää 192 kilohertsin signaali kulje. Sen MDC-lisäkorttipaikkoihin voi päivittää jo mainitun usb-oton lisäksi muun muassa uuden levysoitinliitännän, hdmi 2.0 arctai BluOS-verkkosoitinkortin. KOKONAISUUTENA JOKAINEN VAHVISTIMISTA TARJOILEE HYVÄÄ ÄÄNTÄ. NADin kaiutinliittimet kirvoittavat terveiset suunnittelijan suuntaan: tässä hintaluokassa olisi syytä panostaa notkuvien naparuuvien sijaan kunnon liittimiin. 20 FIKSU NELIKKO Analogisten ottojen lisäksi kaikissa testin vahvistimissa on da-muunnin. TEKNISESTI NE OVAT YLLÄTTÄVÄNKIN OSAAVIA, JOTEN MONENLAINEN ÄÄNILÄHDE KELPAA NIILLE. Fiksumpaa on aktivoida NADin langaton BluOS ja käyttää sitä. Myös Hegelin AirPlay osaa kuljettaa cd-tason ääntä. Pelkistetty Hegel on omalla askeettisella tavallaan tyylikkäin, mutta tämä on makuasia. Hegelin ja Atollin ostaja joutuu hankkimaan erillisen ratkaisun vinyyliä varten. Atollissa on bluetooth-vastaanotto. Rotelin ja Hegelin da-muunnin kertoo näytetaajuuden, mikä on mukava lisä, jos äänilähde ei sitä osaa tehdä. Jälkimmäinen järjestelmä on konsernin omaa tuotantoa, joten sovitusongelmiakaan ei pitäisi tulla. Usb:llä päästään parhaimmillaan 384 kilohertsin näytetaajuuteen ja 32 bitin resoluutioon, jos da-muunnin on muuten ajan tasalla. NADissa on eniten laajennusmahdollisuuksia. Atoll ja Rotel ymmärtävät myös dsd-signaalia. NADista ja Rotelista löytyy lisäksi bluetooth aptx -lähetys ja -vastaanotto. Sitä ei kuitenkaan kannata käyttää kuin pakon edessä, koska kaistanleveys ei riitä esimerkiksi cd-tasoisen äänen siirtoon sellaisenaan. NE LÄHESTYVÄT ASIAA VAIN HIUKAN ERI SUUNNASTA JA ERILAISIN PAINOTUKSIN. Usb-otto löytyy muiden paitsi NADin valikoimista, johon sekin on saatavilla lisäkortilla
Joukossa oli dynaamisempia, rytmikkäämpiä ja tarkempia vahvistimia. Syynä saattoi olla käytetty äänenpaine, joka hyydytti Hegelin ja toi ääneen kovaa sävyä. Ja kun formaatit muuttuvat, modulaarisuus on pelkästään hyvästä. Ulkoisten digilähteiden tai vaikka padin liittäminen AirPlayn avulla onnistuu siinä missä vinyylisoittimenkin.?n Rotel hyväksyy hyvin monenlaisia äänilähteitä, kuten testin muutkin vahvistimet. Itse nostin kakkoseksi Hegelin, vaikka sen ääni oli ajoittain aavistuksen steriili ja innoton. Siksi vanha ohje pätee tässäkin: kuuntele itse – omilla laitteilla ja lempilevyillä. Korkearesoluutioisilla signaaleilla tilanne muuttuu jälleen. Osa voi myös muuttua, kun oheislaitteisto muuttuu. Yhtä kaikki, tässä taas yksi argumentti lisää omassa systeemissä tapahtuvaan koekuunteluun. Lisäetuna on tietysti yhden analogisen kaapelinpätkän katoaminen, mikä ei ainakaan heikennä äänenlaatua. Rotel taas kaipaa eläväsoundista oheislaitteistoa. Kokonaisuutena jokainen vahvistimista tarjoilee hyvää ääntä. Osa eroista on selvästi sellaisia, että niitä on hyvin hankala selittää ainakaan Hifimaailman mittauspatteristolla. NAD ja Rotel tuntuivat kaikessa dynaamisuudessaan ruudikkailta mutta eivät aina niin miellyttäviltä. Keskimäärin parhaimmat arviot tuntui saavan Atoll. ON NIISSÄ EROJA Keskimäärin hyvistä mittaustuloksista huolimatta vahvistimien äänessä oli varsin selkeitä eroja. 21 SISÄISEN DA-MUUNTIMEN ILO Jokainen vahvistin kuunneltiin sekä ulkoisella cd-soittimella että omaa da-muunninta hyödyntäen. NAD voisi olla kotonaan hillitymmässä systeemissä, jossa sen napakka ja joskus aavistuksen ohut ääni pääsisivät oikeuksiinsa. Mauri Eronen puolestaan suhtautui asiaan kriittisemmin. VERTAILU. Siinä yhdistyi sellainen kirkkaus, rehevyys, elävyys ja sävykkyys, että musiikinkuuntelu oli yksinkertaisesti hauskaa. Ne lähestyvät asiaa vain hiukan eri suunnasta ja erilaisin painotuksin. Myös Heikki Kivelä asetti sen suhteellisen kärkeen. Hyvä integroitu dac voi silti olla mukava lisä, jos omien digitaalisten äänilähteiden soundissa tuntuisi olevan parantamisen varaa. Varsinkin Rotelin ja Hegelin tapauksessa niiden oma da-muunnin tuntui jonkun verran parantavan ulkoisen cd-soittimen soundia, joten sitä kannattaa käyttää, jos oma äänilähde ei ole poikkeuksellisen hyvä-ääninen. Ulkoisena soittimena toimi NADin alle tuhat euroa maksava cd-soitin C 568, joka lienee aika realistinen vaihtoehto tämän hintaluokan vahvistimen ostajalle. Vahvistimen sisältämän muuntimen äänenlaatuarvio ei vaikuttanut loppuarvosteluun. Itse vahvistimien äänenlaatuerot olivat muutenkin selvästi isompia kuin da-muuntimien. Teknisesti ne ovat yllättävänkin osaavia, joten monenlainen äänilähde kelpaa niille. Silloin kannattaa pohtia, minkälaisia formaatteja haluaa tulevaisuudessa kuunnella ja tutkia sekä kuinka yhteensopiva vahvistin on niiden kanssa. Mutta kokonaisuus oli musiikinkuuntelun kannalta mielenkiintoisin Atollilla
Varsinaisia hälyttäviä ongelmia ei ilmennyt yhdessäkään vahvistimessa, eikä niitä havaittu kuuntelukokeissakaan. Hegelissä kanavien välinen erotus on tavallista alhaisempi, mikä saattaa tehdä stereokuvasta epätarkemman. Käytännössä huoneen ja kaiuttimien suuntauksen vaikutus on kuitenkin kertaluokkaa suurempi stereokuvan muodostamisessa. Jitter-testissä Atollilla näkyy muita enemmän häiriöitä. ATOLL IN200 SIGNATURE HEGEL H95. Äänessä muita suurempi harmoninen särö ei kuitenkaan kuulu negatiivisesti. Atollin ja Rotelin pohjakohina on hieman korkeampi kuin muissa, mutta noin 80 desibelin häriöetäisyys ei todennäköisesti kuulu häiritsevänä suhinana tavanomaisilla kaiuttimilla. Antoteho on kaikilla vahvistimilla lähellä valmistajien ilmoitusta. NADissa käytetään hakkurivirtalähdettä ja Hypexin UcD-alustaan perustuvaa d-luokkaista päätettä. Atollin ja NADin antoimpedanssi on hieman muita korkeampi, mutta noin 0,1 ohmin lukema ei vielä merkittävästi muokkaa soundia impedanssiltaan voimakkaastikaan vaihtelevien kaiuttimien kanssa. Atollin valmiustila pitää vahvistimen käytännössä käyttövalmiina mykistäen ainoastaan annot, joten energian säästämiseksi se tulee kytkeä pois päältä takalevyn mekaanisesta pääkytkimestä. Tämä näkyy maltillisemmassa tehonkulutuksessa etenkin suurilla antotehoilla. 22 MITTAUSTULOKSET NADia lukuun ottamatta vahvistimet perustuvat lineaarisiin virtalähteisiin ja ab-luokan pääteasteisiin. Tyhjäkäyntitehoa NAD kuitenkin imee siinä missä muutkin. Atoll jää luvatuista arvoista hieman, mutta toisaalta spekseissä ei eritellä särön määrää, joka on Atollissa melko korkea myös alhaisemmilla tehotasoilla. Rotelin ja Atollin korkeahko pohjakohina saattaa myös myös alleen mahdollisia ongelmia. Atollilla vasteessa näkyi vain noin 0,3 desibelin korostus 20 kilohertsillä käytettäessä kuormana Aurelia Magenta -kaiutinta
HARMONINEN SÄRÖ VS. HARMONINEN SÄRÖ Yhden kilohertsin sinisignaalin tuottama säröspektri watin teholla kaiutinannoista kahdeksan ohmin kuormaan. 23 NAD C 388 ROTEL RA-1572MK2 TAAJUUSVASTE Taajuusvaste analogiotolla kahdeksan ohmin kuormaan (musta) ja Aurelia Magenta -kaiuttimella (punainen) sekä digiotolla 44,1 kilohertsin (sininen) ja 192 kilohertsin (violetti) näytteenottotaajuudella. TALLENNUSTASO Harmonisen särön määrä alenevalla tallennustasolla digitaaliotolla. JITTER Jitter-testisignaali koaksiaalisella digitaaliotolla mitattuna kaiutinannoista. VERTAILU
24 MITTAUSTULOKSET ATOLL HEGEL NAD ROTEL Jatkuva teho 8/4 Ohm (<1 % THD) 103/163 W 59/86 W 157/179 W 139/202 W Tehonkulutus -valmiustila/tyhjäkäynti 18/23 W 1/23 W 0,5/30 W (1,2 W network) 0,3/41 W (1,6 W quick) -1/10 W @ 8 Ohm 47/123 W 53/122 W 33/54 W 75/142 W Voimakkuussäätimen tyyppi ja portaat digitaalinen, 1-2 dB digitaalinen, 1 dB digitaalinen, 0,5 dB digitaalinen, 1 dB Antoimpedanssi, 1/20 kHz 0,066/0,103 Ohm 0,02/0,04 Ohm 0,076/0,087 Ohm 0,021/0,024 Ohm Kaiutinlähtö, analogiotto, 1 W @ 8 Ohm Yliohjaustaso, thd@1 kHz >0,1 % >3,0 V >3,0 V >3,0 V >3,0 V Häiriöetäisyys, A-paino, 20 Hz 20 kHz 78 dB 87 dB 94 dB 81 dB Pohjakohina 1-10 kHz -95 dBV -102 dBV -110 dBV -90 dBV Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,036/0,113 % 0,022/0,008 % 0,004/0,009 % 0,003/0,001 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,021/0,592 % 0,002/0,006 % 0,003/<0,001 % <0,001/0,002 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 91/76 dB 71/45 dB 88/73 dB 84/75 dB Kanavatasapaino, 0,01/1 W 0,4/0,2 dB 0,1/0,0 dB 0,1/0,2 dB 0,1/0,1 dB Ylärajataajuus, -3 dB 52 kHz 95 kHz 74 kHz >100 kHz Kaiutinlähtö, s/pdif, 16 bit/44,1 kHz Häiriöetäisyys, A-paino 77 dB 87 dB 96 dB 81 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W 0,037/0,145 % 0,024/0,008 % 0,004/0,003 % 0,005/0,006 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd 0,020/0,745 % 0,003/0,007 % 0,002/0,001 % 0,002/0,014 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 87/73 dB 69/44 dB 87/76 dB 84/77 dB Kanavatasapaino, 1 W 0,2 dB 0,1 dB 0,2 dB 0,1 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -80/-86 dBFS -89/-89 dBFS -91/-100 dBFS -89/-89 dBFS Jitter, 16 bit/44,1 kHz 625 ps 102 ps 255 ps 347 ps Ylärajataajuus, -3 dB, 192 kHz signaali 45 kHz 47 kHz 43 kHz 84 kHz ATOLL IN200 SIGNATURE HEGEL H95
25 OMINAISUUDET ATOLL HEGEL NAD ROTEL Malli IN200 Signature H95 C388 RA-1572mk2 Hinta 1 900 € 1 795 € 1 899 € 1 899 € 1 600 € ilman dacia 1 749 € ilman BluOS Edustaja Audiomania Mareksound AK-Hifisystems Sound United Lisätiedot atoll-electronique.com hegel.com nadelectronics.com rotel.com audiomania.fi mareks.fi ak-hifisystems.fi soundunited.com Värivaihtoehdot Musta / hopea Musta Musta Musta / hopea Mitat (l x k x s) 440 x 90 x 280 mm 430 x 100 x 350 mm 435 x 120 x 390 mm 431 x 144 x 358 mm Paino 12 kg 10,6 kg 11,2 kg 13 kg Analogiset linjatulot (rca/xlr) 5/2/2/3/1 Digitaaliotot (koaksiaalinen/optinen/usb) 2/2/1 1/3/1 2/2/optio 2/2/1 Levysoitinotto mm mm Bluetooth x x (v 4.2) x (v 4.2) Kuulokeliitäntä 6,3 mm 6,3 mm 6,3 mm 3,5 mm Linjalähtö (esivahvistin/kiinteä) x/x x/x/x/Päätevahvistinotto/ kotiteatterikytkentä x/-/x -/x -/x Sävynsäädöt x x Balanssi x x x Direct-tila x Kaiutinliitännät 1 1 2 2 Airplay x x Verkkotoisto x (AirPlay) x (BluOS) Muuta Ylipäästö (150 Hz) NAD C 388 ROTEL RA-1572MK2 VERTAILU
+. Pääteaste on toteutettu mosfet-transistoreilla ja muutenkin laadukkailla erilliskomponenteilla. Elämänmakuista ja rehevää ääntä on tarjolla paljon, eikä äänensävy kärsi voimakkuuden kasvaessa. Pellit tuntuvat soivan pidempään ja kirkkaammin kuin joukon kuivakkasoundisimmissa. TESTIN MIELLYTTÄVIN ÄÄNI | TYYLIKÄS OLEMUS LIEVÄT PUUTTEET MITTAUSTULOKSISSA | EI VALMIUSTILAA KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Tanakkaa ja iskevää bassoa sekä kirkasta yläpäätä tarjoava vahvistin poikkeaa soinniltaan selvimmin joukosta. Basso on keskimääräistä pehmeämpi, joten hirvittävää iskun ja rytmin tunnetta ei pääse syntymään, vaan koko ajan mennään verkkaisemmin ottein. Ulkoisesti Atoll on tyylikäs, joskin hyvin pelkistetty. Se myös onnistui siinä, mikä ei ole aina testiolosuhteissa helppoa: se käänsi huomion musiikkiin. Ääneltään Atoll keräsi yksimielisesti positiivisia arvioita. Da-muunnin ja bluetooth-moduuli tekevät siitä kuitenkin ksumman kuin askeettisesta ulkonäöstä voisi päätellä. Musiikkia palveleva vahvistin on kuunneltava itse. Basso ei ehkä ole kaikista tiukin tai rytmikkäin, mutta pauketta riittää, ja muutenkin Atoll oli miellyttävän kuuloinen. Atollin oma dac ei juurikaan parantanut soundia verrattuna analogiseen ottoon. Kuunteluarvioissa löydettiin sävykkyyttä, rehevyyttä ja elävyyttä keskivertoa enemmän. Atoll saattaa myös pyöristää särmikkäitä äänitteitä. Välillä tosin tuntuu, että kaikkea on lautasella hieman ylimäärin, vaikka kaikki osaalueet ovatkin herkullisia. Ei ääneltään mikään analyysikone, mutta mukava kuunnella ja keskittyä erityisesti musiikin sävyja melodiapuoleen. Jäi soimaan testin aikana pitempään kuin muut ja teki musiikista mielenkiintoista. HEIKKI KIVELÄ Mukavan kolmiulotteinen ja bassoiltaan syvä äänimaailma, jossa kuitenkin esimerkiksi sähköbasso ja bassorumpu ovat luonnollisen kokoisessa, dynaamisesti tarkassa paketissa. Tämä näkyy hiukan keskimääräistä heikompina mittaustuloksina, mikä ei kuitenkaan kuulu käytännössä. Ei silti yhtään tumppu tai tukkoinen, vaan kirkas ja elävä. Ääni soi tasapainoisesti ja kokonaisuus edellä suurentelematta oikeastaan mitään. MIKAEL NEDERSTRÖM Kertaluokkaa sävykkäämpi ja rauhallisempi soundi kuin muilla. Kontrolli ja ote kaiuttimista kaikilla musiikkinäytteillä on tiukka, ja ylimmässäkin diskantissa esimerkiksi kellopelillä on helposti erottuva tuike. ATOLL IN200 SIGNATURE Hinta: 1 900 € MUSIIKKI EDELLÄ Atoll edustaa perinteisen ranskalaisen vahvistinvalmistajan vahvistinnäkemystä. Särö ja taajuusvasteen pieni mutka ovat edelleen turvallisesti kuulokynnyksen alapuolella
Hegel on ääneltään yhtä tasaisen hillitty kuin ulkoisestikin. Ajoittain hiukan steriili ja viileä sointi verottivat kuuntelunautintoa. Napakat transientit, tarkka basso ja selkeä sointi avaavat selkeän ikkunan musiikkiin. Äänellisesti se on samaa sukua vahvistimen kanssa: hyvin tasapainoinen ja rasittamaton soundi, josta vain kirkkain kimallus puuttuu. ULKONÄKÖ JA DESIGN | SIISTI JA KONTROLLOITU SOUNDI | AIRPLAY-TOISTO ÄÄNEN KUIVAKKUUS SUURILLA VOIMAKKUUKSILLA KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Nopealiikkeinen ja eheä sointi, joka avautuu suureen äänikuvaan. Esimerkiksi teräskielisen akustisen harjauksessa on tavallista enemmän plektraa ja kieliä, naissolistin äänessä lisää läsnäoloa ja kantavuutta. Kuunteluarvioissa kiiteltiin napakkuutta ja rullaavuutta. Hegelin dac vaikutti kohtuullisen hyvältä. Viimeistely on hyvää ja musta olemus hillityn tyylikäs. Suurilla voimakkuuksilla toisto muuttuu kovahkoksi mutta maltillisessa soitossa läpivalaisevuutta kelpaa ihailla. Basso on kontrollissa, mutta ei ole korostuneen rytmikäs ja jyskivä. MIKAEL NEDERSTRÖM Siisti ja hyvinkin neutraalin kuuloinen kone. Siistin soundin hintana on lievästi etäinen ja kuivakka esitys. Hifistynyt olemus vailla isoja riemuja tai puutteita. Ei kaikkein innostavin tai elävin, mutta kaikessa tasaisuudessaan aika neutraali valinta. Hegelistä löytyy myös AirPlay-toiminto. Vahvistimen sisältämä da-muunnin on mitä ilmeisimmin tehtävänsä tasalla, sillä sen käyttäminen tuntui hiukan parantavan ääntä verrattuna ulkoisen soittimen omaan muuntimeen. Kokonaisuus oli kuitenkin varsin hyvä. Antoimpedanssi on yhdessä Rotelin kanssa joukon pienimpiä, mikä on teoriassa hyvä asia, jos kaiutinkuorman impedanssi on hyvin vaihteleva. Basso-osasto puolestaan on referenssiin nähden piirun runsas mutta pysyy silti hienosti muodossaan. Yksi kuuntelija kuuli tämän lievänä kovuutena lujempaa soitellessa. Mittaustulokset ovat hyviä, mutta keskimääräistä pienempi teho saattaa joissakin olosuhteissa kuulua. 27 HEGEL H95 Hinta: 1 795 € TYYLIKKÄÄN KONTROLLOITU Hegel vetää tämän joukon ulkoiset pelkistyspisteet. Pääteaste on perinteinen ab-luokkainen. Etulevyn kahden nupin lisäksi käskyjä annetaan pienellä, kompaktilla kaukosäätimellä. HEIKKI KIVELÄ Ripauksen lisäkirkkautta diskanttiin tuova, etukenoinen ja rullaava toisto. + VERTAILU. Diskantti soi rauhallisen sivistyneesti ja muutenkin vähän rupisemmatkin levytykset soivat siivosti. Tarkka ja elävä kokonaisuus. Terhakka ja helposti kuunneltava ääni, joka toiminee varsinkin hiukan tummempien kaiuttimien kanssa erityisen hienosti
Sujuvan menevä rokkikone. Rupisille tai liian kuivakoille äänitykselle ei hirveästi löydy armoa. Rytmimusiikki rullaa ruudikkaasti, kun vahvistin puristaa löysät pois äänitteestä kuin äänitteestä. Vanhoja d-luokkalaisia vaivanneesta turhan suuresta antoimpedanssista ei ole tietoakaan, vaikka lukema ei ihan parhaimpien tasolle pääsekään. Tavallaan selväpiirteinen ja tehoiltaan taloudellinen toisto on kuitenkin kaikin puolin miellyttävää kuunneltavaa, omalla tavallaan lähimpänä referenssiä ja sitä, mihin olen tottunut. 28 NAD C 388 Hinta: 1 899 € KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Sinänsä ulottuva ja muheva bassotoisto jää parhaiden jämptiydestä, mutta kokonaisuutena miellyttävä yleissointi jaksaa yllättää vaivattomalla erottelullaan. Mittaustuloksiltaan NAD on oikein pätevä. Pääteasteesta johtuen tehonkulutus on kuuntelutilanteessa joukon pienin. Äänikuvan syvyydessä ei ehkä päästä samoihin ulottuvuuksiin muiden kanssa, mutta tässäkään esillepanossa ei ole mitään moitittavaa. Ilmaa, lämpöä ja fiilistelyä ei hirveästi äänessä ole mutta ytimekästä draivia sitäkin enemmän. Sinänsä dynamiikasta on kyllä iloa klassisenkin musiikin puolella, mutta ehkä vahvistimen vahvuudet pääsevät kuitenkin parhaiten esiin raskaammalla ja kevyemmällä musiikilla, joissa on enemmän synteettistä kuin akustista sisältöä. Menevämmällä musiikilla esitys toimii, mutta sivistyneemmällä materiaalilla vahvistin saattaa puristaa herkimmistä sävyistä ilmat pihalle. Lisäksi takalevyn kahden moduulipaikan avulla päivittäminen vaikkapa hdmi arc -ottoon on helppoa. MIKAEL NEDERSTRÖM Aika napakka ja elävä ote musiikkiin. Suurin miinus tulee pienistä ja heppoisista kaiutinliittimistä. Kahdeksaan ohmin NAD antaa eniten tehoa. HEIKKI KIVELÄ Asteen muita ohuempi ja kuulaampi ääni, joka kuitenkin rullaa napakasti ja tarkasti. TEHOKAS JA LAAJENNETTAVISSA D-luokkainen NAD on hiukan muita muovisemman oloinen, mutta ulkonäöltään silti asiallisen tyylikäs. Omalla dacilla vahvistin on hyvin samantyyppinen kuin ulkoisella soittimella. Äänellisesti NAD on selkeästi napakin, tiukin ja myös viilein. NAD tarjoaa kädenojennuksen myös vinyylilevyn kuuntelijalle, sillä mukana on mm-äänirasiaotto. Suurilla voimakkuuksilla keskialueella ilmenee jonkin verran kovuutta snaren paukahtaessa kahlitsemattomana, mikä saattaa olla napakoiden transienttien sivuoire. NAPAKKA SOUNDI | MONIPUOLISESTI LAAJENNETTAVISSA | HYVÄ TEKNINEN SUORITUSKYKY HEPPOISET JA PIENET KAIUTINLIITTIMET +. Jos rytmi tulee musiikissa ennen melodiaa, NAD on kuuntelemisen arvoinen laite. Erityisesti aikatasossa keskialue on ryhmän tarkimpia. Vahvuudet ovat siksi enemmän kevyen kuin klassisen musiikin puolella. Myös oheislaitteisto kannattaa kallistaa lämminsävyiseen suuntaan
Soundillisesti Rotel on hyvässä ja pahassa neutraali. TASAPAINOINEN SUORITTAJA Rotel ei ole pelkistetty, mutta katu-uskottavaa järeyttä löytyy keskimääräistä enemmän. Se ei tuntunut herättävän suuria intohimoja yhdelläkään kuuntelijalla, mutta hoiti silti hommansa kunnialla. Dynaamisesti hyvä vahvistin, rytmi toistuu ja basso jumpsuttaa täsmällisesti. Rotelin pääteaste on perinteinen ab-luokkainen. 29 ROTEL RA-1572MK2 Hinta: 1 899 € KUUNTELUARVIOT MAURI ERONEN Kompakti mutta hyvin tarkka äänikuva sekä kokonaisvaltaisen siisti äänimaailma saavat keskittymään musiikkiin. Koko taajuuskaista tuntuu olevan hyvässä balanssissa, mikrodynaaminen ja ajallinen tarkkuus on hyvä, ja äänessä yleisesti on kokoa joka akselilla. Rotel oli Hegelin ohella toinen niistä laitteista, jonka oma da-muunnin tuntui parantavan ulkoisen perussoittimen suoritusta. Musiikki ei oikein elä, lennä ja irtoa, vaikka soundi nätisti nipussa pysyykin. Pienin särö, hyvin pieni antoimpedanssi ja suuri teho ovat sellainen yhdistelmä, että ainakaan teknisesti kaiutinvalinnan ei pitäisi tuottaa ongelmaa. HEIKKI KIVELÄ Pykälää herkempi, kevyempi ja hyvällä tavalla ilmavampi ote musiikista. Ajoittain ääni on kuitenkin parempi Rotelin muuntimella kuin cd-soittimen omalla. Mittapenkissä Rotel suoriutui hyvin. Vaikka diskantissa on resoluutiota ja yksityiskohtia, ääni ei silti ole millään tapaa kireä tai kova. Basso vyöryy kahlitsemattomana mutta napakkana diskantin kilahtaessa miellyttävästi. Neljän ohmin kuormaan se tarjoaa yli 200 watin jatkuvan tehon. Aivan alimmilla bassoilla voisi olla ehkä piirun tiukempi ote, mutta näinkin toteutus toimii mainiosti. Resoluutio, eheys ja dynamiikka ovat hyvin tasapainossa. Rasittavia piirteitä ei kuitenkaan äänestä löydy. Ajoittain sen ääneen voisi kaivata lisää kimallusta, elävyyttä ja ilmaa. Massiivinen vahvistin on NADin ohella testin tehomylly. MIKAEL NEDERSTRÖM Siisti ja napakka soundi, mutta samalla vähän kuivakka olemukseltaan. Äänellinen yhteensopivuus täytyy sitten tarkistaa muuta kautta. Rotelin dac on soundiltaan siisti ja ehkä aavistuksen etäinen. REILUSTI TEHOA | NEUTRAALI ÄÄNI | HYVÄT MITTAUSTULOKSET + VERTAILU. Myöskään rasittavia piirteitä ei äänestä löydy, ellei äänite nimenomaan vaadi sitä. Neutraalin ja tasapainoisen vahvistimen ympärille saanee helposti kasattua monenlaisen äänentoistolaitteiston. Ei soundi edelleenkään kauhean elävä ole, mutta neutraalin, rytmikkään täsmällisen ja siistin kuuloinen. Mm-aste on mukava lisä vinyylikuuntelijalle
TEKSTI & KUVAT MATTI KOMULAINEN Kristjan Randalu soitti Jazzkaar-festivaalilla kaksi konserttia, jotka valmistivat pianistin ensimmäiseen omaan bigband-levytykseen.. SISÄLLÖN EHDOILLA RAPORTTI | KRISTJAN RANDALUN BIGBAND-LEVYTYS, ERR-STUDIO, TALLINNA, VIRO PIANISTI-SÄVELTÄJÄ KRISTJAN RANDALU SULAUTTAA BIGBANDMUSIIKISSAAN MONENLAISET ELEMENTIT HIFISTI SOIVAKSI KOKONAISUUDEKSI KAPELLIMESTARI-TUOTTAJA WOLF KERSCHEKIN JOHDATUKSELLA
Kalenteria täyttävät niin konsertit kuin levytykset eri puolilla maailmaa. Sitten taas Lünk ja Valse hésitante olivat alun perin kaksi osaa kaksoiskonsertosta Inner Asylum (2016) alttoviululle, pianolle ja jousiorkesterille. Se on ohjelmallinen teos ja seuraa perheemme vuonna 1988 tapahtuneen Neuvostoliitosta muuton tapahtumia, Randalu kertoo ja viittaa tilanteeseen, jossa hänen perheensä loikkasi SakKristjan Randalu ja Wolf Kerschek keskustelevat levytyksen harjoituksissa. Elokuun lopulla hän työsti ensimmäistä omaa bigband-albumiaan. – Teoksissa, kuten Partly Clouded ja Sisu, ei ole tiettyä juonta. Studio 1 sijaitsee Tallinnan keskustassa F. Toinen ilta oli omistettu levytettävälle materiaalille, joka esitettiin yleisölle kokonaisuudessaan Kerschekin johtaman New Wind Jazz Orchestran kanssa. Saksassa varttuneen mutta aikuisiällä Viroon palanneen Randalun aikataulut sallivat retrospektiivisen sukelluksen tuotantoon koronan nollattua jo sovitut tekemiset. Ennen levytystä hän harjoitteli Viron yleisradion, Eesti Rahvusringhäälingin eli ERR:n ykkösstudiossa tuottaja-kapellimestari Wolf Kerschekin ja New Wind Jazz Orchestran kanssa. Ohjelmassa on omaa musiikkiani ja kolme sovitusta virolaisista lauluista. Sen akustiikkaa voidaan säätää takaseinää peittävää punaista kangaspintaa ja liikuteltavia erottimia siirtämällä. Mukana on poimintoja aiemmilta levyiltäni Enter Denter ja Absence, Randalu sanoo. R. Kaksipäiväisten harjoitusten lisäksi Randalu konsertoi Tallinnan Jazzkaar-festivaalilla kahdessa eri kokoonpanossa. – Jazzkaar-konsertissa esitimme kaksi uutta sovitusta, muu ohjelma kantaesitettiin kesällä 2020 saman yhtyeen kanssa, täsmälleen samassa kokoonpanossa Triigi Filharmoonia -konserttisalissa Saarenmaalla, K ristjan Randalu (s. Kreutzwaldi 14:ssä ja edustaa alan perinteistä arkkitehtuuria puisine pintoineen ja avarine arkkitehtuureineen. Kristjan Randalu ohjeistaa studioharjoituksissa, basisti Mihkel Mälgand ja rumpali Karl-Juhan Laanesaar kuuntelevat.. – Levyyn sisältyy kymmenen kappaletta, jotka on poimittu eri yhteyksistä. Sävellyksillä on osin henkilökohtainen yhteys Randalun vaiheisiin. Ratkaisu on optimaalinen levytystä ajatellen, kertoo Kristjan Randalu. Ensimmäinen esiintyminen oli Tanel Ruben Quintetin pianistina. Osan kappaleista olen alun perin kirjoittanut muille isoille kokoonpanoille, kuten jousiorkesterille, puupuhallinorkesterille ja mieskuorolle. – Parhaat tulokset ovat aina tulleet sen jälkeen, kun musiikkia on soitettu ensin livenä jonkin aikaa. 1978) on Viron tunnetuin jazzpianisti kansainvälisillä areenoilla. PÄIVITETTYÄ TUOTANTOA Levytettävät sävellykset on pääosin Randalun käsialaa, ja varta vasten tehdyt uudet sovitukset kokonaisuudessaan. RAPORTTI 31 saan Neuvostoliittoon kuuluneesta Virosta tulevan pianistin ollessa yhdeksänvuotias. Ihannetapauksessa harjoitellaan, tehdään kiertue, annetaan asioiden sitten hautua, tehdään jälleen kiertue ja sitten äänitetään, hän kuvailee
Suurin osa musiikista on hyvin vaativaa eikä välttämättä tyyliltään perinteistä bigband-saundia. – Ehkä ensimmäinen otto antaa kaikille mahdollisuuden sopeutua tilanteeseen, muistaa yksityiskohdat ja lähestyä asiaa sitten uudella fokuksella, Randalu uskoo. Onko äänitysprosessiin sitten suhtauduttava jotenkin livetilanteesta erottuvalla strategialla, ja miten pianisti saavuttaa haluamansa keskittymisen tilan studiossa. He niin ikään ovat erittäin kysyttyjä muusikoita monenlaisissa työyhteisöissä kokeellisesta musiikista orkesteriympäristöön. Puhaltajia täydentävät basisti Mihkel Mälgand ja rumpali Karl-Juhan Laanesaar. Edellisten kuukausien peruuntuneet konsertit antoivat minulle yllättäen enemmän aikaa työstää sovituksia, Randalu tuumaa. – Sävellyksellisesti tämä äänite on eräänlainen best of -kokoelma tuotannostani. Studioon kokoontui 13-jäseninen puhallinorkesteri New Wind Jazz Orchestra, jonka on perustanut saksofonisti Lauri Kadalipp ja jota manageroi virolaisen musiikin monitoiminainen Ronja Soopan. Sen soittajista valtaosa on tuttuja kasvoja virolaisista jazzbändeistä, osa taas klassisen musiikin yhteyksistä. Esimerkiksi Song of Freedom / Laul vabadusest syntyi alunperin mieskuorolle, Partly Clouded taas julkaistiin vuonna 2018 ECM-yhtiön albumilla Absence, jossa soittavat pianistin kanssa amerikkalaiskitaristi Ben Monder ja suomalaisrumpali Markku Ounaskari. Lisäksi mukana ovat trumpetisti Ingrid Jensen ja kitaristi Ben Monder vierailevina solisteina. Hänen kokemuksensa perusteella hyvin usein toiset otot ovat niitä, jotka päätyvät lopulliselle levylle. Tämän perusteella ajoitan herkemmät kappaleet sessiopäivän alkuun. Spielchen und Rechenschaft / Little Games And Accountability sekä Pipi Longstocking / Pipi Pikksukk puolestaan olivat mukana Randalun varhaislevyllä Enter Denter (ERP 2010), jonka hän levytti Tallinnan kamariorkesterin kanssa livenä Tarton Glasperlenspiel Music Festivalilla Tarton yliopiston salissa. LAVA VASTAAN STUDIO Miten konserttitilanne poikkeaa levytyksestä energialtaan ja intensiteetiltään. Randalu on soittanut tähän mennessä 45 levyllä, joista 14 on joko julkaistu hänen omissa nimissään tai hän on toiminut session tuottajana. Varsinkin klassista ja nuotinnettua musiikkia äänitettäessä, Randalu kuvailee. Levytyssessio Kerschekin ja New Wind Jazz Orchestran kanssa poikkesi aiemmista kokemuksista monin tavoin. Olin ollut onnekkaasti sulkutilojen välissä. Hekin hyödynsivät musiikillisia ideoitaan eri muodoissa ja usein tuoreisiin käyttöyhteyksiin uudelleen muokattuina. 32 ten säveltäjien ajoista asti. New Wind Jazz Orchestra oli hankkeeseen paras mahdollinen kumppani, Randalu toteaa: – Virossa ei ole bigbandia, joka toimisi säännöllisesti ja pystyisi myös pitämään muusikot palkattuna. Muuttaakseen tämän pitkällä aikavälillä Lauri kokosi parhaat nuoret soittajat yhteen ja ehdotti sitten minulle, että kirjoittaisin ohjelman. Samalla kun pyritään energisesti toimivaan ottoon, koko materiaalin on oltava tallessa jossain täydessä versiossa, jotta lopputulosta voidaan editoida. Myös soinnillisesta näkökulmasta. – Minun on esimerkiksi pohdittava, mitkä kappaleet saattavat olla intensiivisempiä pianolle ja vaatisivat uudelleenviritystä hyvin pian. Kaikki on kirjoitettu uudelleen tälle bigbandille pitäen mielessä yksittäiset soittajat ja sovittaen roolit vastaavasti. Teosvalikoima itsessään on moniulotteisen kiehtova. Randalu nyökkäilee kommentille, että kierrätys on ollut musiikin ydintä ainakin jo Bachin, Mozartin ja Beethovenin kaltais. – Konsertti on ainutlaatuinen musiikkihetki, joka tapahtuu vain kerran. Tämä on ehdottomasti laajin äänitysprojektini tähän mennessä, Randalu kuvailee. Yhtye kuulostaa hyvältä, ja soittajat ovat hyvin motivoituneita. ISO REMMI Irtiottoa totutusta tarvitaan, kun moiseen urakkaan ryhtyy ja tähänastista elämäntyötä käy tutkimaan. On hienoa kuulla omaa musiikkiaan tässä yhteydessä. Ohjelman kokonaisarkkitehtuuri ja kappalejärjestys ovat olennaisia, mutta pääpaino on intensiteetin ohjaamisessa ja musiikillisten elementtien sovittamisessa hetkessä ilmenevien tarpeiden mukaan, Randalu analysoi. – Wolfin ja NWJO:n kanssa tehty äänitys oli ensimmäinen bigband-tuotantoni johtajana, säveltäjänä ja sovittajana. Laajaan skaalaan sisältyy kaikkea herkistä piano-osuuksista ja ison orkesterin hillityn minimalistisesta hehkusta koko remmin kerrokselliseen pauhuun, johon generoi muhkeaa puhkua bassopasuunoiden rekisterit sekä kollektiiviset täyslaidalliset. Niin sanotut klassiset mestarit olivatkin kuulemma virtuooseja improvisoimaan, joten he saattaisivat hyvinkin viihtyä vaikkapa modernin jazzin parissa. Myös täydellisyyden elementillä on suurempi merkitys
RAPORTTI 33 ERR:n avara ykkösstudio edustaa alan perinteistä arkkitehtuuria orgaanisine pintoineen. Viron yleisradio Eesti Rahvusringhääling, ERR, toimii Tallinnan keskustassa ja studiot sen takapihalla.
Tällä kertaa studiossa edettiin hybridimetodilla. Pitääkö tilan ominaissointi kuulua tallenteessa, ja miten ylipäätään saavutetaan juuri oikea lopputulos. LUONNOLLISUUS ETUSIJALLA Mikä on muusikko-säveltäjän päämäärä levyttäessä, ja miten se pyritään saavuttamaan käytännössä. Yleisesti ottaen määrittelisin äänitysprosessin yritykseksi vangita tietty musiikillinen hetki. Omien soolojeni tai pianon yksityiskohtien osalta minun oli hyväksyttävä ensisijainen otto. – Tavoite riippuu hyvin paljon sisällöstä. Etusijalla pitää olla kokonaisuuden luontevuus, Randalu pohtii. Ylipäätään äänitettäessä on edettävä teoksen, sen sisällön ja tilanteen ehdoilla. Kun musiikki on vain osittain nuotinnettu, on kyseenalaista alkaa muokata jokaista pientä osiota. Olin hyvin onnekas, kun sain näin kokeneen kapellimestarin mukaan prosessiin. Monitorikaiuttimet vaihtelevat paikan ja tarpeen mukaan. – Äänittäminen on tekninen prosessi. – Lopullinen äänikuva päätetään hyvin pitkälti myöhemmin miksausprosessissa. – Aloitimme aina koko-otolla ja päätimme sitten, mitkä kohdat olisi irrotettava kokonaisuudesta ja tehtävä osissa. ERR-studiossa on isot Genelecit, mutta äänimies Siim Mäesalu suosi niiden sijaan useimmiten pieniä lähikenttäkaiuttimia, joita ajettiin kohtalaisen pienellä volyymillä. Äänitettäessä keskitytään siihen, että kaikki musiikillinen informaatio saadaan nauhoitettua mahdollisimman puhtaasti. – Nyt pääpaino oli bigbandin yksityiskohtien saamisessa kuntoon, mihin meni myös valtaosa ajasta. – Ensimmäinen levytykseni tuottaja Manfred Eicherin kanssa ECM:lle oli hyvä esimerkki tästä lähestymistavasta. Siihen liittyy jossain määrin manipulointia, jotta saadaan aikaan vaikutelma puhtaasti luonnollisesta äänestä. 34 mukana bigband-levytyssessioissa aiemminkin, mutta taiteellisena tuottajana ja solistina toimiminen on hyvin erilainen rooli verrattuna pelkkään rytmiryhmän soittajaan. Tajusin hyvin pian, että minun oli päätettävä, mikä oli minulle tärkeintä. Useimmissa studioäänityksissäni on käytetty Schoeps-mikrofoneja, usein ainakin kahteen eri paikkaan sijoitettuna parina, Randalu paljastaa. – Vuosia sitten tein kokeiluja syntetisaattorilla, käytin sekvensointiohjelmaa ja ohjelmoin myös ääniä. Kotistudiossani on Neumann-mikrofoneista koottu perussetti, jonka avulla voin äänittää pianoraitoja. Tilantuntu on yksi lopullisen tallenteen ominaisuuksia, jonka luomiseen liittyy paradoksi. Tekniset yksityiskohdat ja hienosäädöt jätän ääniteknikkojen vastuulle. Parin teoksen kohdalla tiesimme jo etukäteen, että nauhoitamme myöhemmin avoimen intron tai improvisoituja kadensseja, joten otto alkoi tietystä kappaleen kohdasta, Randalu kertoo. KOHTI YDINTÄ Randalun suosimat työkalut studiossa äänittäessä ovat vaihtuneet parin vuosikymmenen mittaisella uralla pelkistetympään suuntaan. Välillä hän vaihtoi kuitenkin isompiin Wolf Kerschek on saksalainen bigband-ammattilainen.. Millaista saundia pianisti sitten haki levylleen. Sävellykseni muokattiin uudelleen studiossa, ja päästimme irti alkuperäisistä muodoista, Randalu muistelee. Sävelletty materiaali vaatii tietynlaista keskittymistä ennalta määrättyihin yksityiskohtiin ja niiden saamista kuulostamaan sellaiselta kuin ne on tarkoitettu, Randalu erittelee. Tavoitteeni on saada kaikki instrumentit kuulostamaan mahdollisimman luonnolliselta, Randalu sanoo. Wolf nosti yhtyeen korkeammalle tasolle, Randalu innostuu. Kaikujen kanssa työskentely on välttämätöntä, jotta voidaan säätää haluttua tilantuntua. Suosikkini on aina ollut akustinen piano. Ihannetapauksessa levy kuulostaa hyvältä livekokemukselta, joka tuo esiin musiikilliset yksityiskohdat jokaisesta instrumentista. Tässä tapauksessa jätän pois kuitenkin kaikki sellaiset efektit, jotka voitaisiin alun perin tunnistaa sellaisiksi, Randalu paljastaa. Improvisaatiomaisemmassa hankkeessa Randalu vertaa prosessia laajennettuun konserttiin, jossa kappaleita voidaan soittaa useaan kertaan
Toisin kuitenkin kävi. – Kotona minulla on Munro Sonic Egg -pari. – Ensimmäiset harjoitukset säväyttivät. RAPORTTI 35 pönttöihin jonkin yksityiskohdan tarkkailemiseksi suuremmalla äänenpaineella. LUOTTOHENKILÖN VISIO John Donne runoili, että ”Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään; jokainen on pala mannermaata, kokonaisuuden osa”. Yleensä se hoituu vaihtamalla toisiin luureihin. Yksi avainmentori on ollut virolaissäveltäjä Tõnu Kõrvits. Minusta on tärkeää vertailla äänitteitä erilaisilla kaiuttimilla. Bigbandin aika ei ole sittenkään ohi, vaan sillä voi yhä luoda kiehtovaa musiikkia. Hän kävi sovitukset läpi kanssani yksityiskohtaisesti jo vuotta ennen kuin ajatus hänen tulostaan kapellimestariksi edes syntyi. KOULIINTUNUT KONKARI Hampurissa vaikuttava professori Wolf Kerschek (s. Wolfin valtava kokemus bigband-työskentelystä on erittäin arvokasta. Käytännön ongelmana on joskus epätasainen vasemman ja oikean puolen taso, luultavasti tekninen vika. 1969) on moninkertaisesti ansioistaan palkittu säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari. Keikan jälkeen kitaristi Jaak Soäär, laulaja-pianisti Kadri Voorand ja Randalu poikkesivat lavan takana tervehtimässä. Ihastuin hänen teostensa poikkeukselliseen sävellykselliseen ja musiikilliseen laatuun, mutta en tiennyt, pystyisikö tavallinen bigband soittamaan niitä tarkoitetulla tavalla. – Erityisesti studiossa on suuri merkitys, että mukana on joku, jolla on niin valtava kokemus. – On aivan eri asia esiintyä kuin työskennellä studiossa. Randalu on nöyrän kiitollinen siitä, että hän on saanut kokeneempien opastusta vuosien varrella. – Seuraavana vuonna hän soitti ja tiedusteli, voisimmeko vilkaista yhdessä hänen bigband-sävellyksiään, Wolf Kerschek kertoo ja jatkaa: – Kun tutkin niitä Zoomin kautta, olin hieman huolissani musiikin monimutkaisuudesta. Konsertti ja tallennustapahtuma poikkeavat tuottajan näkökulmasta radikaalisti toisistaan. Olen iloinen, ettei hän antanut epäilyjeni lannistaa. Pienemmille yhtyeille tämä saattaa tuntua kohtuulliselta, mutta isolle yhtyeelle, jolla on melko vaativat sovitukset, se oli haaste. Jo ensimmäisissä harjoituksissa kävi ilmi, että nämä upeat muusikot olivat päättäneet saada musiikin toimimaan, kuten tapahtukin. NWJO on mahtava yhtye, joka saa tämän haastavan musiikin toimimaan hienosti, Kerschek analysoi musiikillista ensikohtaamista. Hän tapasi Randalun ensimmäisen kerran marraskuussa 2019. Hän on antanut korvaamattomia neuvoja pianisti-säveltäjän työstäessä laajempia klassisia orkesterija kuoroteoksia. Esiintymisessä tärkeintä Pasuunat tuovat mynssiä bigband-saundiin.. Se että orkesterin ja konsertin johtoon saatiin juuri Kerschek, oli ratkaiseva tekijä päätöksessä levyttää musiikkikonsepti. – Bigband-projektissa olen hyvin kiitollinen Wolf Kerschekille. Kristjanin musiikki on niin ainutlaatuista, että mielestäni maailman on kuultava se. Se, että Kerschek liittyi bändiin, oli tärkeää koko prosessin kannalta, jotta musiikki saatiin kuositettua äänitettäväksi. Hänen panoksensa eri yksityiskohtiin vaikutti merkittävästi, sillä menimme studioon äänittämään heti konsertin jälkeisenä päivänä, Randalu kertoo. – Suurin ero oli nyt se, että meillä oli onni saada juuri hänet mukaan kapellimestariksi. Kotona käytän perus-Beyerdynamic DT-770:iä, Randalu kertoo. Kerschek oli tuolloin konsertoimassa Tallinnassa Jazz Symphony -konseptinsa kanssa. Albumin nimi on vielä auki mutta Whirlwind Records julkaissee sen vuoden 2022 alkupuolella, Randalu paljastaa. Mitä kuulokkeisiin tulee, studiossa on yleensä tyydyttävä siihen, mitä on tarjolla. Yhtye oli hyvin motivoitunut, ja onnistuimme nauhoittamaan kymmenen kappaletta kahdessa päivässä. Ensimmäisessä konsertissa johdin orkesteria itse, Randalu muistelee. Työskenneltyään monenmoisten radioja muiden bigbandien kapellimestarina erilaisissa produktioissa 25 vuoden ajan Kerschek ehti jo menettää mielenkiintonsa bigband-konseptiin ja keskittyi sinfoniaorkestereihin
Miten tuottaja sitten virittää muusikot tunnelmaan, jossa kaikki tekevät parhaansa. Tavoitteeni on useimmiten kokonainen otto, josta välittyy haluttu musiikillinen kehitys ja dramaturgia. 36 on saada henki välittymään, kaikki on reaaliaikaista etkä voi palata tapahtuneeseen ja olet korkealla energiatasolla yhdestä kolmeen tuntia. Se on kuin toistaisi samaa tarinaa uudestaan ja uudestaan. Käytimme isoa huonetilaa mutta suljimme verhot, joten emme olleet sidottuja pelkästään huoneen akustiikkaan, Kerschek kuvailee. Äänitystilanne ei voi koskaan olla täydellinen, joten musiikin tunteminen ja sen esittäminen ennen äänitystä on eduksi. Varsinkin suuremmissa ja monimutkaisemmissa tuotannoissa on aina vaara, että jotain ei ole nauhoitettu, tai että ei ole käyttökelpoista tallennetta. – ERR:ssä keskityimme siihen, että saimme kaiken äänitettyä kunnolla. Tuottajan mielestä studiotyöskentely muistuttaa elokuvan kuvauspaikan toimintoja. – Minulla on aina nuotit tai partituuri, josta voin seurata missä mennään. Ja ennen kaikkea: täytyy luottaa muusikoihin. Olen hyvin innostunut upeasta ERR-studiosta ja talon kultakorvasta Siimistä, joka on todellinen kansainvälisen tason ammattilainen ja hieno ihminen, Kerschek innostuu. KUIN ELOKUVISSA Äänitteessä tasapainotetaan sessioissa tallennettu signaali miksauksen hienosäädöllä. Se voi johtua vaikkapa kuuluvuudesta, väärinkäsityksestä tai psykologisesta paineesta. – Varmistan ensin, että kaikki ovat valmiita, jotta vältytään turhalta stressiltä. Eihän se lisää latausta. – Äänityspäivinä en juuri koske kuulokkeisiin, koska kyse ei ole niinkään saundista ja tasapainosta vaan siitä, että kaikki materiaali saadaan katettua käytettävissä olevassa ajassa, Kerschek paljastaa. Kuulokkeita hän käyttää ani harvoin. Studiossa kaikki soittamasi äänitetään ja tiedät, että se toistetaan yhä uudelleen. Toivon, että tämä olisi mahdollista useammin, Kerschek päättää. – Musiikin monimutkaisuuden vuoksi äänitimme paljon lähimikrofonein saadaksemme erityistä tarkkuutta kohtiin, joissa on runsaasti informaatiota. Konkretia auttaa työnkulun organisoinnissa. Sinänsä Kerschekillä ei ole tiettyjä laitesuosikkeja, sillä hän uskoo että ”musiikki syntyy ennen mikrofonia”. Mikä sitten on tuottajan näkökulmasta hedelmällisin tapa työskennellä: kokonaiset kertaotot vai isojen kokonaisuuksien tallentaminen paloina ja työstäminen valmiiksi editointivaiheessa. Jotkut asiat tapahtuvat tässä ja nyt, toiset taas täytyy kuvitella, koska ne on koettavissa vasta lopputuloksessa. Ei kuitenkaan yleensä edistä asiaa, jos tehdään liian monta koko-ottoa. Huonemikrofoneja voimme sitten lisätä miksauksessa äänien yhteen sulauttamiseksi ja dynamiikan lisäämiseksi. – Sekä että. Studiossa työskentely on todellakin työtä, Kerschek vakuuttaa. Jos jokin ei kuitenkaan toimi, vika on harvoin muusikossa. n Wolf Kerschek ja Kristjan Randalu bigband-levytyksen tauolla.. Joskus taas on järkevintä äänittää kokonaisuus jaettuna eri osiin. Jokainen heistä on tietysti innokas ja yrittää tehdä parhaansa. Sitten kun kaikki materiaali on koossa, valitsemme osat, jotka natsaavat yksiin koko teoksen dramaturgian kannalta ja tuntuvat musiikillisesti oikeilta, Kerschek hahmottelee. – Työskentely äänitysstudiossa on vähän kuin elokuvan tekeminen. Sitten lyödään tahti, hengitetään rauhallisesti ja viestitään kehon kielellä, mitä on tulossa. Paras ratkaisu riippuu aina kulloisestakin teoksesta, Kerschek uskoo. Joskus onkin fiksua työstää myöhemmin erikseen osat, jotka eivät toimi parhaiten koko-otolla. Onnistuneessa lopputuloksessa soittotilassa taltioitu materiaali summautuu teknologiaan huomaamattomasti. Keskittyminen on erilaista ja vaatii kaikilta kurinalaisuutta, Kerschek pohtii. Äänitteitä kuunnellessa Kerschek luottaa monitoreihin. Siten on tärkeää etsiä ongelman juurisyy. Muusikoiden on oltava tarkkoja energiatasonsa kanssa, koska äänityssessio kestää paljon kauemmin kuin konsertti, ja joudumme ehkä palaamaan yhä uudelleen asioihin, jotka eivät toimi. Inspiraation ja mielikuvituksen sekä tunteen ja analyysin välillä on vallittava aina tasapaino
Lisätietoja löydät osoitteesta genelec.fi/6040R Puhtaan äänen ja suomalaisen muotoilun juhlaa.. Uusi 6040R tarjoaa erinomaisen suorituskyvyn ja esteettisen ulkonäön kaikille korkean äänenlaadun ystäville. Kestävän kehityksen periaatteita noudattaen valmistettu 6040R takaa ensiluokkaisen kuuntelukokemuksen kaikissa akustisissa ympäristöissä, samalla yksityiskohtien tarkkuudella, johon artistit, studioammattilaiset ja tuottajat kautta maailman ovat tottuneet luottamaan valitessaan Genelec-kaiuttimet
Ikoninen kulkuri oli periaatteessa kuka tahansa jokamies, Shoulder Armsin sotilas taas ikuinen riviryynääjä, vaikka onnistuu myös urotöissä. Esikoinen Barking Dogs Never Bite ja myöhempi Mother ovat arkikuvauksia, jotka vinksahtavat turvallisesta rutiinista pian alettuaan hittifilkan tavoin. NÄIN MYÖS JOPA FANTASTISIN VIIHDE, JOSSA SAMAA PROBLEMATIIKKAA KÄSITELLÄÄN ANIMOIDUIN HAHMOIN TAI SUPERSANKAREIN. Selkäänpuukotus on yhtä julmaa kuin toimintagenressä, vaikka symbolista taidetta ollaankin tekemässä. Jour. Sysimusta satiiri iskee kipeimmin yhteiskunnan roolimalleihin ja naisen asemaan altavastaajana. TEKSTI JA KUVA MATTI KOMULAINEN T oimintaa! Wrath of Man, Pixie ja Bodies at Rest kirivät sellaisille kierroksille, ettei aika käy pitkäksi. Minarissa haetaan uutta alkua Amerikassa korealaisten tapojen ja suvun kiskoessa menneeseen. Moisen jälkeen haluaa ehkä laskea kierroksia. Naurullekin oli silti aikansa, joskus läpi kyynelten. Lux Æterna luo yhtä räiskyvää draamaa elokuvanteon kulisseissa. Katkera puurtaminen verisen vääryyden kostamiseksi, irtautuminen lähipiirin pakkopaidasta Irlannin takamailla ja outo isku patologian laitokselle jouluna ovat eri paria tarinoina mutta viihdyttävät takuulla kukin lajissaan. Samanhenkistä aitouden dynamiikkaa kanavoi elämäntyöhönsä Charles Chaplin. Pakkomielteet, vallankäyttö ja seksi ohjaavat ihmisiä absurdista tilanteesta toiseen todenmakuisesti ja usein koomisesti. Promising Young Woman avartaa palettia psykologisella jännärillä naisesta, joka oikoo menneitä syntejä kovin ottein. Blood Simple Director’s Cut on mustaa huumoria tiukkuva trilleri, joka pitää piinassa loppuun asti. Yhden normi on toisen painajainen. First Cow vie lännenvalloituksen Oregoniin ja ystävyyteen, josta viriää tuottelias liikeyritys. Siitäkin silti selvitään. Terapiaa tunisialaisittain on kasvutarina, tähtenä kotiin palaava psykoanalyytikko. Ammonitessa tiedenainen taistelee monenlaisia tuulimyllyjä vastaan 1840-luvun Englannissa lemmen koskettaessa lämmöllä. Pedro Almodóvaria juhlitaan bluray-sarjalla, jonka alku-uran oivallukset sykäyttävät. 38 SUURIA TUNTEITA – JA PIENIÄ on jälleen nähtävissä. Parasite kahmi Oscareita, minkä johdosta Bong Joon-hon aiempi tuotantokin teemoina rakastavaiset Pariisissa, satiirinen sarjamurhaaja tai kuningas New Yorkissa. I Know This Much Is True kuvaa kaksoisveljesten taivalta mielisairauden varjossa. Livenauhan jahti palaa ruutuun bluraynä, joka hehkuu niin visuaalisia kuin audion finessejä. Mark Ruffalo antaa uskottavat kasvot kummallekin viadolorosan kävijälle. Chape loisti lisäksi vakavissa draamoissa sydän edellä, TALLENTEET | 4K UHD-, BLURAYJA DVD-POIMINNAT ELOKUVA VOI TARJOTA IHAN AIDONTUNTUISIA TUTKIELMIA IHMISELÄMÄSTÄ, SEN KÄÄNTEISTÄ JA RATKAISUISTA, VAIKKA FIKTIOTA ONKIN. Onko ero totuttuun sittenkin liikaa, pohtii katsojakin kulttuurien kolaroidessa. Diivassa (1981) upeat kuvat sulautuivat musiikkiin unohtumattomasti. Myös Coen-veljesten debyytti vakuuttaa yhä
Kun julkimot pannaan listimään toisiaan nettiyleisön iloksi, dystopiaskenario puistattaa. Nyt blurayltä koettuna kolmen vuosikymmenen takainen mahtikeikka vetää hiljaiseksi. Dolcevitan sijaan Roberto Rosselinin hahmot pakenevat toisiaan helppoihin ratkaisuihin riskejä väistellen. Plácido Domingo jatkoi hittiputkea muun muassa Verdillä yhtä ylevissä puitteissa. Funhouse riisuu klikkijulkisuudesta kaiken kivan. Hyvin inhimillinen ongelma kalvaa The Mortuary Collectionissakin. Itse asiassa elokuvan valtavirta tuntuu kierrättävän samoja tarinauniversumeita niitä varioiden ja aika ajoin uudelleen käynnistäen tuorein kasvoin ja tehostein. Nytkään ei pitkästy tosielämän tulkintoja tarkkaillessa. Kolme tenoria on alan kulmakiviä, joka inspiroi mitä oudoimpiin tähtien kimppakimaroihin meilläkin. Aidon kokemisen ja kuvitelman rajaa tutkii Emma Tammi. Rymistelee ruudussa Mustaleski, hirviörankkuri, maailmanpelastaja tai Godzillan ja King Kongin kaltaiset mittakaavaltaan tolkuttomaksi venähtäneet örkit, efektien takaa paljastuu taistelu kukkoudesta tunkiolla. Yöjuttumaiset lyhärit nivoo yhteen yllättävä linkki. Supersankareilla ja -hirviöillä on niilläkin vannoutuneet faninsa. TALLENTEET 39 ney to Italy on vastaavasti koskettava tarina mutta ilman ironiaa. Silvesterkonzertiin on uudenvuodenaaton iloksi valittu hyräiltävää vielä laajemmalla skaalalla, Mozartin kaltaisia järkäleitä unohtamatta. Sen harmit ovat perhekeskeisiä silloinkin, kun kuolemattomat lihanahmijat ahdistavat. Ilmankos katsojapolvi toisensa jälkeen on palannut näihin töihin. Oma tausta määrää, miten tuulet ja muut tuiverrukset tulkitsee. Isot äänet ja lavakarisma täyttävät mielikuvat, aariahelmet taas saavat osallistumaan. Välillä pitää kalibroida aisteja musiikilla. Jotain ajatonta inhimillisestä kokemushorisontista on kiteytynyt monenlaisiin klassikoiksi miellettyihin elokuviin. Peninsula jatkaa vinhaa korealaista zombisaagaa. Stanley Kubrick avaa yhteiskunnallis-sosiologisia mekanismeja inhorealistisesti, John Carpenter tutkii ikiaikaisia pelkoja ja Frank Darabont näyttää, että piinallisimmassakin tilanteessa ystävä on korvaamaton. Siitä ei paljon poikkea satusovitukset The Witches, Cruella ja Luca. Voittajaksi – ja genrenörttien suosikiksi – noussee usein se, jonka asu korostaa seksikkyyttä kuumimmin Scarlett Johanssonin tavoin.?n OHJAAJA TEOS JAKELIJA FORMAATTI Guy Ritchie Wrath of Man SF bluray Barnaby Thompson Pixie Mislabel bluray Renny Harlin Bodies at Rest Night Visions bluray Emerald Fennell Promising Young Woman Universal bluray Gaspar Noé Lux Æterna Night Visions bluray Lee Isaac Chung Minari Scanbox bluray Kelly Reichardt First Cow Mislabel dvd Francis Lee Ammonite SF dvd Manele Labidi Terapiaa tunisialaisittain Atlantic dvd Bong Joon-ho Barking Dogs Never Bite / Mother Future dvd / dvd Derek Cianfrance I Know This Much Is True WB 2 x dvd Charles Chaplin Shoulder Arms Suomalainen dvd Charles Chaplin A Woman of Paris / Monsieur Verdoux / A King in New York Suomalainen bluray / bluray / bluray Jean-Jacques Beineix Diiva Future bluray Joel Coen Blood Simple Director’s Cut Future bluray Pedro Almodóvar What Have I Done to Deserve This. A Clockwork Orange, The Thing, Usva ja The Shawshank Redemption vievät ääritiloihin, joissa ihminen punnitaan karvoineen kaikkineen. Pontus Lid berg taas yhdistää draamaa plastiseen liikkeeseen ja Stefan Levinin musiikkiin. / Law of Desire / Women on the Verge of a Nervous Breakdown / Tie Me Up! Tie Me Down! / The Flower of My Secret / Talk to Her Suomalainen bluray Roberto Rossellini Journey to Italy Suomalainen dvd Emma Tammi The Wind Night Visions dvd Yeon Sang-ho Peninsula Mislabel bluray Ryan Spindell The Mortuary Collection Mislabel bluray Jason William Lee Funhouse SF bluray Robert Zemeckis The Witches Disney bluray Craig Gillespie Cruella Disney bluray Enrico Casarosa Luca Disney bluray Brian Large The Original Three Tenors Decca bluray Tiziano Mancini Plácido Domingo at the Arena di Verona Unitel bluray Hans Hulscher Silvesterkonzert Euro Arts bluray Myriam Hoyer Ghost Light by John Neumeier Euro Arts bluray Pontus Lidberg Written on Water Naxos bluray Stanley Kubrick A Clockwork Orange WB 4k uhd + 2 x bluray John Carpenter The Thing Universal 4k uhd + bluray John Carpenter Usva Future bluray Frank Darabont The Shawshank Redemption WB 4k uhd + bluray Cate Shortland Black Widow Disney bluray Paul W. Impressaari John Neumeierin produktio valloitti kaikki sen livenä nähneet, ja nyt saksalainen suurtuotanto on saatu hienosti bluraylle. The Windissä Amerikan tasangot ottavat luulot pois uudisasukkailta. Robert Zemeckisin ja kumppanien digimagia on referenssitasoa, silmäniskut pop-kulttuuriviitteiden bongaajille taas lisäävät kosketuspintaa siinä kuin salatun menneisyyden pilkahdukset. Musiikki saa rinnalleen tanssin Ghost Lightissa ja Written on Waterissa. Anderson Monster Hunter Sony 4k uhd + bluray Simon McQuoid Mortal Kombat WB 4k uhd + bluray Adam Wingard Godzilla vs. Kong WB 4k uhd + bluray. Tutuin kasvo on Stina Ekblad. S
TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA 40. VARMAA SUORITUSTA HIGHEND | HERMUSET: PERLISTEN S7T -KAIUTIN USA:N WISCONSINISSA MAJAANSA PITÄVÄ PERLISTEN SAI ALKUNSA VUONNA 2016. VETUREINA OVAT PERUSTAJAJÄSEN DANIEL ROEMER JA HIEMAN MYÖHEMMIN MUKAAN VÄRVÄTTY TANSKALAINEN LARS JOHANSEN
Refleksinä alarajataajuudeksi luvataan 22 hertsiä (-10 desibeliä), suljettuna 32 hertsiä, ja yläraja on 37 kilohertsiä. Kahden keskialueen avulla jakotaajuus saatiin laskettua reilut oktaavin alemmas kuin muuten. Valmistus tapahtunee Kiinassa, vaikka siitä ei erikseen kerrota. SUUNTAAVUUTTA PYSTYSUUNNASSA Tornikaiutin S7t on nykyisen malliston suurin ja kykenevin. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. Irrottamalla tukeva metallinen pohjalevy ne saadaan tukittua mukana toimitettavilla tulpilla. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti klassisen musiikin puolelle. Elementtien eteen saa magneetilla kiinnittyvät suojat, mutta paras äänenlaatu saavutetaan ilman niitä. Lisäetuina resonanssit hallitaan paremmin ja elementin kaistanleveydestä saadaan laajempi. Jakotaajuudet ovat 500 hertsiä, 1,1 ja 4,4 kilohertsiä. Perlistenin mallisto kasvoi nykyiseen laajuuteensa 2020-luvun taitteessa. Pituudeltaan 130-senttimetrinen ja reippaat 55 kilogrammaa painava nelitie toimii oletuksena bassorefleksinä, mutta mukana toimitettujen tulppien avulla siitä saa suljetun. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. 41. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. Pieniläpimittaisilla elementeillä ja suuntaimen avulla säteilyä pystytään ohjaamaan halutulla tavalla pystyja vaakasuunnassa. Muuten vaan kovaa kuuntelevat ja vaativat kotiteatteriharrastajat arvostavat lupausta 117 desibelin huippuäänenpaineesta alle kahden prosentin säröllä. Kerrostamalla valmistetun ja monisuuntaisesti kudotun basson kartiosta saadaan 30 prosenttia keveämpi kuin vastaavan paksuisesta tavallisesta hiilikuituisesta. HIGHEND Keskiäänisten kalotit ja neljän 180-millimetrisen basson kartiot on valmistettu ohutseinäisestä hiilikuidusta. Torni-, jalustaja keskikaiutinten ohella tarjolla on neljä subwooferia, joista järeimmän 92-kiloisen kahta 15 tuuman bassoa komentaa kolmen kilowatin vahvistin. Kaksi isoaukkoista refleksiputkea aukeavat alaspäin. Herkkyys on melko korkea 92 desibeliä ja nimellisimpedanssi neljä ohmia. Suunnittelussa on tähdätty hallittuun suuntaavuuteen pystysuunnassa, mutta laajaan vaakasuuntaiseen kuuntelualueeseen. THX:stä on ohessa erillinen tietolaatikko. KUKA. MATTI HERMUNEN on helsinkiläinen pitkän linjan hifiharrastaja. Akustisen mallintamisen avulla muotoillun suuntaimen keskelle on upotettu 28 millimetrin berylliumdiskantti sekä sen yläja alaosaan kaksi 28 millimetrin keskialue-elementtiä. Perustajien tausta lienee vaikuttanut siihen, että Perlistenin markkinoinnissa korostuu kaiutinten kyky täyttää THX:n ylimmän Dominus-tason vaatimukset. Kahden desibelin rajoissakin taajuusvaste on laaja 80 hertsistä 20 kilohertsiin. Vakuuttavalta listalta löytyvät esimerkiksi NHT, Acoustic Research, Advent, MiTek, JBL, Harman Kardon, Infinity, Peerless, Miller&Kreisel ja Jamo. Hieman taaksepäin nojaava torni istuu pohjalevyn kulmiin ruuvatuilla säädettävillä piikeillä. Suunnittelussa yhteistyötä on amerikkalaisten ja ruotsalaisten yritysten kanssa. Y hdessä herrojen kokemus ulottuu kaiuttimien mallintamisesta, mittaamisesta, valmistuksesta sekä studioiden ja kotiteattereiden suunnittelusta alan yritysten johtamiseen
Läsnäolon tuntu on tarvittaessa vahva, paikoin jopa turhankin ilmeinen. Avoimuutta ja ilmavuutta jää paikoin kaipaamaan, kun kuivakkuus ja kontrolli saavat yliotteen luontevasta musiikillisesta hengittävyydestä. 42. Toisaalta kaiuttimen yleisbalanssi on melkein kohdillaan ja varsinaiset värittymät jäävät vähäisiksi. Eli jos haluaa, että musiikki tuntuu jossain, pitää nostaa äänenpaineet tappiin. Kaiuttimella on taipumusta tarjoilla suoritusvarmuutta elämyksellisyyden sijaan. Kaiutin sietää melkoista luukutusta. Diskanttiin saattaa ilmaantua ajoittaista kirpeyttä, siis sävyihin, mutta yläpään annostelu on onneksi niin maltillista, että ongelmia ei pääse syntymään. Kaiuttimen tarjoilema äänikuva sisältää sekä leveyssuuntaista erottelevuutta että syvyyssuuntaisen informaation aineksia. Kontrabasson luontainen atakki jää kyllä välittymättä normivolalla. Ylemmän basson potkua saa kyllä aikaiseksi, kun avaa hanaa reippaalla kädellä. Rytmimusiikillista draivia lieventää hienoinen himmailu, jonka ansiosta massiivisempi mekkala soi aavistuksen aneemisesti. Lauluäänissä, puhaltimissa ja kitaroissa sävyjen kirjo voisi rikkaampikin. Bassot saattavat ulottua suhteellisen alas, mutta raakaa voimaa niissä voisi esiintyä enemmänkin. TOISELLA KORVALLA: JAAKKO ERÄPUU Vaikka soundissa tiettyä ytyä, kokoa ja näköä onkin, varsinainen auktoriteetti jää vajaaksi
En tiedä soiko se sinänsä paremmin – ja johtuuko kuultava ero hires-masteroinnin tuottamasta muutoksesta tai tallenteiden muusta peukaloinnista, vaikea sanoa. Vaikka basso yleensä soi 43. HIGHEND S7T SOITTELI RYTMIMUSIIKKIA ROTEVALLA OTTEELLA. Perlistenit löysivät toimivan paikkansa muutaman tunnin siirtelyn ja mittausten jälkeen. Hyvällä tallenteella syvyysvaikutelma on riittävä. Kokeilussa ollut kaiutin oli viimeistelty erikoispinnoitteella. Kävijät arvostivat näyttävää ulkonäköä ja hienoa viimeistelyä. Tosin kaikuisassa huoneessa laaja säteilykuvio voi tuottaa ongelmia. Onneksi kaiutin ei sorru tilanteossa romantisoivaan liioitteluun. Jopa niin, että kaukana keskilinjasta istuskellessa äänikuva oli selvästi totuttua leveämpi. Calen Mona, jossa Calen ääntä vedetään kappaleen edetessä asteittain miksauksen sekaan, kun taas alussa lähes taka-alalle sijoitettu Christine Lakeland nostetaan loppua kohti selvemmin esiin. Kaiuttimet suunnattiin kohti kuuntelijaa niin, että niiden sisäseinät juuri ja juuri näkyivät. Myös muut kuuntelijat pitivät erottelua riittävänä, vaikka heidänkin kommenteissaan näkyy lievää kriittisyyttä. S7t ei ole viimeiseen asti analyyttinen yksityiskohtien kaivelija. Tosin varsinkin harvempia soittajia tai vähemmän tapahtumia sisältävällä musiikilla se erottelee kelvosti. Parhaimmillaan soittajat asettuvat kaiutinparin taustalle niin, että etummaisetkin muusikot sijoittuvat niistä taaksepäin. Esimerkkinä tuttu Mozartin 22. Jälkimmäisenä mainittu soi hieman avoimemmin ja monisävyisemmin. Keith Jarrettin The Out-of-Townersilla pianon soinnissa saattoi olla hieman nasaalisuutta. Eli soitinten luonne muuttui hieman, vaikka kuitenkaan ei ollut kyse varsinaisesta värittyneisyydestä. Näitä olisi mukava kuunnella porukalla sohvalla. Akustisella tavaralla Isabelle Faustin ja Alexander Melnikovin Mozartin sonaattilevyllä klaveerin ja viulun ominaissointi välittyivät erinomaisesti. Perlistenin yksi vahvuus on hyvä tilantoisto. Kun mukaan tulee enemmän joukkoa, vaikkapa orkesteri ja solisti, S7t tarjoilee asiat suurpiirteisemmin. Perlisteneillä on taipumusta nostaa alempaa diskanttia ja ylempää keskialuetta pintaan. Ehkä eniten työtä teetti enemmän tai vähemmän huoneesta johtuva tai kaiuttimen luonteeseen kuuluva basson ajoittainen korostuminen. Lähimpään, oikeaan sivuseinään oli kaiuttimesta matkaa aika tarkkaan yksi metri. Yläpään laadusta useimmat kävijät eivät löytäneet huomauttamista. Esimerkkinä J.J. Ehkä suunnittelijat ovat ajatelleet, että Perlistenien hankkijat osaavat hoitaa sivuheijastukset pois häiritsemästä. Tällaisella materiaalilla soitinten luonne, äänen värit ja tila toistuvat asiallisesti. Etäisyyttä kaiuttimien takana olevaan seinään tuli 2,1 metriä, kaiuttimien väliksi 2,2 metriä ja kuunteluetäisyydeksi 3,1 metriä. AKUSTISELLA TAVARALLA ISABELLE FAUSTIN JA ALEXANDER MELNIKOVIN MOZARTIN SONAATTILEVYLLÄ KLAVEERIN JA VIULUN OMINAISSOINTI VÄLITTYIVÄT ERINOMAISESTI. Tosin Jaakko Eräpuu (katso Toisella korvalla) kuuli siinä parantamisen varaa, siinä missä Kolmas korva Jukka Isopuron arvio oli tältä osin myönteisempi. Aitojen tai tehtyjen kaikujen luonne kuuluu selkeästi, ja tämä tuo soittoon ilmavuutta. Viimeistelyvaihtoehtoina ovat pianomusta, kiiltovalkoinen, kirsikka, mahonki, tammi tai norsunluu, joista neljä viimeistä mattana tai kiillotettuna. Kaiuttimien kääntelyllä ei ollut olennaista vaikutusta ääneen, ehkä siksi, että ne säteilivät sivusuunnassa luvatun laajalle alueelle. TILAN TOISTO HALLUSSA Tuoreeltaan, ilman tarkempaa sijoitusta tai mittauksia, S7t soitteli rytmimusiikkia rotevalla otteella. Toisaalta ne kertoivat kohtalaisen hyvin eron Keith Jarrettin Kölnin-konsertin normaalin ja hires-masteroidun tallenteen välillä. ERI SUUNTAISIA ARVIOITA Toistossa ei ollut vakavampia värityksiä. pianokonsertto, jossa orkesterivärit tai Malcolm Bilsonin fortepianon ominaissointi kyllä välittyivät, mutta menon tiivistyessä orkesterin tekemiset hämärtyivät hieman kohti yleistä sointimassaa, siinä missä jotkut kilpailijat erottelevat tapahtumarikkaankin soiton enemmän aukinaisena. Tämä kuului Anouar Brahemin Blue Maqamsilla Jack DeJohnetten lautasten heleyden vaihtumisena leveämpään, enemmän brassia korostavaan sointiin, samoin pianon ylimmän heleyden vaimentumisena, vaikka siitä alaspäin se oli voimallisesti esillä
THX testaa hyväksyntää hakevat laitteet. kauniisti, saattoivat pintaan nostetut kontraja osin sähköbassotkin soida turhan voimakkaina. Yhtenä pullonkaulana olivat elokuvastudioiden vaihtelevat ja osin vajavaiset äänenkäsittelytavat. Mutta ääntä siitä lähtee ja sitä on helppo kuunnella kovaa. Yksi mahdollinen syy kuulemiseroihin saattaa löytyä käytetystä musiikista, jossa Isopurolla orkesterija akustisen musiikin osuus on suurempi kuin Eräpuulla, joka käytti enemmän sähköistä rytmitavaraa. Kävijät arvostivat S7t:n kuunneltavuutta: Yksi kirjoitti: ”Olisin kuunnellut Mick Fleetwoodin ja kavereiden tribuuttilevyä Peter Greenin tuotannolle pitempäänkin. Vahvasti pelialaan keskittynyt Razer pitää THX:n omana yksikkönään, mutta luonnollisesti sen intressit näkyvät standardien sisällöissä ja painotuksissa. Standardi laajentui nopeasti käsittämään äänen ohella kuvan, ja nykyään THX-määrittelyitä on musiikin kuuntelusta pelinäyttöihin. Syntyivät maineikkaat Skywalker Sound -studiot ja niiden työn tuloksena standardit korkealaatuisen elokuvaäänen tallentamiseen ja toistoon. Elokuvatuotannon ja teattereiden laatumääritysten ohella THX-hyväksynnästä kertova merkintä alkoi näkymään kotiteatterikaiuttimien ja muiden laitteiden kyljessä. Leif Ove Andsnesin soittamassa Mozartin Fantasiassa pianon alimmassa rekisterissä oli lievää taipumusta kumahteluun, vaikka piano muuten soi oikean kuuloisesti. Perlisten S7t toistaa musiikkia riittävän alas, eivätkä useimmat urkujen tai alapääpitoisten soittimien ystävät pety. Kuuntelijalla kasvot virneessä ja jalka rytmikkäästi parketilla: ei voi moittia.” Toinen lisäsi: ”Kaiutin yllättää positiivisesti ensi soinnuista alkaen ja tarjoilee varsin tasapainoisen kokonaisuuden. THX:n osti vuonna 2016 Singaporessa ja Kaliforniassa päämajojaan pitävä, vuonna 2005 perustettu Razer. Yläluokan kaiuttimeksi se on maltillisen hintainen ja suorituskykyinen. Vaativassa kotiteatterikäytössä alinta aluetta tehostaa joka tapauksessa yksi tai useampi järeä subwoofer, joita Perlistenillä on tarjolla. Vakiokuuntelija totesi ”Tämä kaiutin tarvitsee tavallista enemmän volume-potikan kiertoa kaakon suuntaan toimiakseen kuten pitää; vaivattomasti ja eläväisesti”. Ne ovat Compact, Select, Ultra ja tuoreimpana ja vaativampana Dominus, joissa laitteiston on kyettävä tuottamaan THX-standardin mukainen kuvanja äänenlaatu. TERVETULOA JOUKKOON Perlisten S7t on tervetullut vaihtoehto. Standardien kehittämiseen ja levittämiseen syntyi organisaatio nimeltä THX. Mutta ainakin tässä huoneessa se ei murtanut muureja, toisti vain muuten asiallisesti bassopäätä. THX-standardissa esimerkiksi määriteltiin minimivaatimukset, jotka kotiteatterikaiuttimen on täytettävä. Musiikkikäyttöön subbarin hankinnalla ei ole kiirettä. ?n PAREMPAA ELOKUVAÄÄNTÄ Elokuvaohjaaja George Lucas halusi Tähtien sota -elokuviinsa paremman äänenlaadun. Todennäköisesti kaiuttimen suunnittelussa on tähdätty enemmän hyvään herkkyyteen ja tehonkestoon, jotta siitä saadaan riittävästi ääntä niille, jotka tätä arvostavat. En edes yrittänyt kokeilla rajoja. Toisen ja Kolmannen korvan arviot erosivat alemman alueen osalta. Dominus-luokan tilassa käytetään vähintään kuuden metrin katseluetäisyyttä huoneen tilavuuden ollessa vähintään 184 kuutiometriä. Tällä hetkellä ainoa Dominus-tason vaatimukset täyttävä kaiutinvalmistaja on Perlisten. Äänikuva on myös kohtuullisen iso ja leveä.” Perlisten S7t:ssä ei ole vakavia värittymiä, se toistaa tilan erinomaisesti, ja ääntä löytyy useimmille riittämiin. Musiikinkuunteluun se on omiaan, mutta herkkyytensä ja hallitun suuntaavuutensa ansiosta se on helposti istutettavissa yläluokan kotiteatterin pääkaiuttimeksi. Lisäsin vielä lopussa entisestään pari napsua äänenvoimakkuutta ja fiilistelin samaiselta levyltä Rolling Man -kappaleen uudelleen. Eräpuun mukaan Perlisten koostaan huolimatta vähän himmaili, Isopuro taas arvioi myönteisemmin alemman alueen suorituskykyä. Lucas värväsi apuun arvostetun audiosuunnittelijan Tomlinson Holmanin. 44. Kotiviihdetilojen suunnittelijoiden ja asentajien työtä helpottamaan on määritelty neljä tyypillistä huonekokoa pienestä olohuoneesta suurimpaan
Aaron Coplandin Billy the Kid -balettimusiikki avautuu dynaamisena ja värikkäänä. Soolosoittimilla on lievä taipumus suurentua ja työntyä eteen, ei kuitenkaan syvyyserottelun kustannuksella. Kuuntelupaikka ei ole sivusuunnassa kovin kriittinen, sointitasapaino säilyy hyvänä, vaikka stereokuva luonnollisesti muuttuukin. HIGHEND KOLMANNELLA KORVALLA: JUKKA ISOPURO Tuntuu lupaavalta, kun heti ensimmäistä musiikkinäytettä jää kuuntelemaan pitkäksi aikaa. Sekä soitinyhdistelmien että voima-asteiden erottelu on erinomaista. Läheltä äänitetyt vasaran iskut erottuvat aistikkaasti hiljaisen, impressionistisen sointihuminan keskeltä. Silkka muhkeus tekee sähköbasson linjoista helposti seurattavia, vaikka syvin murahtelu pehmeneekin. Muhkeasti soivan basso-osaston sävy on pikemmin pyöreä kuin raskas. MUTTA AINAKIN TÄSSÄ HUONEESSA SE EI MURTANUT MUUREJA, TOISTI VAIN MUUTEN ASIALLISESTI BASSOPÄÄTÄ. Sekä tuotannolliset vääristymät että onnistuneet tilaja syvyysvaikutelmat käyvät luontevasti ilmi. Iso orkesteri levittäytyy stereokantaan tasaisen täyteläisesti. Kokonaisuutena bassoalueen toistossa on lievää ylirunsautta, eräänlaista loudnessmaisuutta, joka tasaisena ja dynaamisesti vaivattomana ei silti kasva kuminaksi asti. Historiallisessa, sata vuotta vanhassa flyygelissä on herkullista patinaa. PERLISTEN S7T TOISTAA MUSIIKKIA RIITTÄVÄN ALAS, EIVÄTKÄ USEIMMAT URKUJEN TAI ALAPÄÄPITOISTEN SOITTIMIEN YSTÄVÄT PETY. Reserviä löytyy senkin jälkeen, kun arvelee äänenpaineen olevan jo tapissa. PERLISTEN S7T Hinta 19 900 €/pari (Special Editionviimeistely) Edustaja AK-Hifisystems Oy Lisätietoja perlistenaudio.com ak-hifisystems.fi Mitat (l x k x s) 24 x 129,5 x 40 cm Paino 55,7 kg Toimintaperiaate 4-tie, bassorefleksi tai suljettu Suurin suositeltava teho 600 W Nimellisimpedanssi 4 Ohm Elementit -basso 4 x 180 mm -keskialue 2 x 28 mm -diskantti 28 mm Jakotaajuus 500 Hz, 1 100 Hz, 4 400 Hz Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Kyllä 45. Ylärekisteri on toimiva yhdistelmä analyyttisyyttä ja rauhallisuutta, mikä rauhoittaa aggressiivisia äänitteitä. Akustisen jazzbasson näppäilyssä on jäntevyyttä. Vastavuoroisesti isonkin metelin läpi monet yksityiskohdat rekisteröityvät vaivatta. Pyssysankareiden taistelussa isorumpua mätkitään olan takaa eri soittimien yhtyessä mukaan eri kombinaatioina. Sopraanolaulussa on raikkautta, ilmavuutta ja läsnäoloa, onnistuneesti myös loistokasta särmää. Perkussio-osasto toistuu elävästi: tomtomit, kaikenlaiset symbaalit, kalvoja kantti-iskut, hi-hatit ja penaalit. Soittimet löytävät todentuntuisesti paikkansa, kuitenkin ilman kliinistä pistemäisyyttä
MUSIIKKI JA MUOTO EDELLÄ HIGHEND | HERMUSET: SONUS FABER IL CREMONESE EX3ME -KAIUTIN JOULU SAAPUI ETUAJASSA, KUN HYVÄ TUOMAS, EI KUN HIFIHUONEEN ARI TOI SONUS FABERIN IL CREMONESE EX3MET KUUNTELUUN. Mitat (l x k x s) 40 x 145 x 62 cm Paino 84 kg Toimintaperiaate 3,5-tie, re eksi Suurin suositeltava teho 800 W Nimellisimpedanssi 4 Ohm Elementit -basso 2 x 220 mm ja 2 x 180 mm -keskialue 159 mm -diskantti 39 mm Jakotaajuus 250 Hz & 2 500 Hz Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Kyllä. TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA SONUS FABER IL CREMONESE EX3ME Hinta 57 900 € Edustaja Hi huone Lisätietoja sonusfaber.com hi huone
Kun kuuntelupaikka siirrettiin mitattua hieman lähemmäksi, äänikuva tarkentui ja elävöityi. IL CREMONESE ON HARVINAISEN TOIMIVA KAIUTIN. Paikan haussa auttoivat DSPeaker X4:llä tehdyt mittaukset. Kokeilin myös alabassojen suuntausta ulospäin, mutta tilatoisto heikkeni eivätkä bassoalueen mittaustulokset muuttuneet olennaisesti. Tällöin kuunteluetäisyys oli 320 senttimetriä, kaiuttimien väli 220 senttimetriä, etäisyyttä kaiuttimien takana olevaan seinään 230 senttimetriä ja oikeaan sivuseinään noin metri. Ohisuuntauksella äänikuvan tarkkuus heikkeni. Lisäksi 60–100 hertsin välille jäi loiva vaimentuma. Loppusilauksen antaa Cremonese-viulun väriä mukaileva sivupaneelien lämpimään kallistuva punainen. Enimmän aikaa elementit olivat sisäänpäin, toista kaiutinta kohti. Edellisestä huolimatta hänenkin kokonaisarvionsa oli kovin myönteinen: ”Napakkuuden lievistä puutteista huolimatta Il Cremonesessa on dynamiikkaa ja upean uskottavaa ääntä isosti tarjolla.” Toinen kuuntelija vakuuttui: ”Ensisoinneista alkaen se, mikä näistä tulee mieleen, on kuuntelun helppous. Sen yleissävy on mieluummin helppo kuin armoton. Vasemman kaiuttimen sivulla oli vapaata tilaa. HIGHEND Vaikka kävijöiden musiikkimaut eroavat, kaikki kiittivät Il Cremonesen kuunneltavuutta. Kaiutin kertoo kiusallisen selkeästi, onko esimerkiksi kitaran sävyssä väärää rosoa, soinnin metallisuutta tai tarpeetonta kovuutta. Jotkut liikuttuivat isosti tutun musiikin äärellä. Ahkerasta siirtelystä huolimatta alimmalle bassolle 25 hertsin korville jäi noin kuuden desibelin korostus, mutta arvelin, ettei se tuottaisi isompia ongelmia, koska harvalla levyllä toisto menee niin alas voimalla. 47. VAKUUTTAVA Il Cremonese on harvinaisen toimiva kaiutin. Se ei ole aivan neutraali, mutta värittymät tai muut poikkeamat ovat sen verran lieviä tai taitavasti tehtyjä, etteivät ne estä nautintoa. Lähes puolitoistametrinen kaiutin on vaikuttava, vaikka samalla se näyttää lähes sirolta. Johtuiko vuodenajasta, mutta useampi kävijä kutsui sitä joulukaiuttimeksi. Ohjeen mukaan kaiuttimet suunnattiin melko suoraan kuuntelijaan. Hätkäyttävän, suorastaan dramaattisen selkeä, samaan aikaan hieman kohtelias ulospano vakuutti. Il Cremoneset ovat myös erottelevat, mutta ei kuitenkaan liian analyyttiset.” MONIRUOKAINEN Kaikenlainen musiikki kävi. Tallenteiden balanssi, nuhaisuudet tai muut värittymät tulivat selviksi, mutta harvoin niin graavissa muodossa, että I l Cremonese ex3me on Sonus faberin kunnianosoitus Stradivariuksen 300 vuotta täyttäneelle, saman lisänimen saaneelle viululle. Alabassoelementit ovat epäsymmetrisesti kaiuttimien toisella sivuseinällä, joten niiden suunnalla – siis ovatko elementit sisääntai ulospäin – on vaikutusta. Hintana oli lievä alemman alueen tukevoituminen, mutta ääni kokonaisuutena oli kuitenkin parempi. Mikään asia ei korostu liikaa, sointi on sopusuhtainen ja tasapainoinen. Stereokuva on hyvä, ja laulaja on todellakin läsnä huoneessa. Siitä kuuntelemassa käyneet olivat yksimielisiä. Tosin yksi jäi kaipaamaan ”sielukkaampaa schlageria, aavistuksen reippaampaa iskevyyttä, napsun tymäkämpää potkua ja itusen villimpää voimaa”. Omaa valikoimaa ja Tidalin tarjontaa tuli käytyä läpi laajasti vakiokuunneltavien ohella. SE EI OLE AIVAN NEUTRAALI, MUTTA VÄRITTYMÄT TAI MUUT POIKKEAMAT OVAT SEN VERRAN LIEVIÄ TAI TAITAVASTI TEHTYJÄ, ETTEIVÄT NE ESTÄ NAUTINTOA. Joillain levyillä toisto lähestyy yleismiellyttävyyttä mutta pysyy kuitenkin tarkan puolella. Karjalainen, Agents, rosoiset vanhemmat ja nuoremmat bluesmiehet, Shostakovits, Sibelius, Strauss, Wagner, kaikenlainen jazz Ron Carterista Ellingtonin kautta Steve Kuhniin, naissolistit Adelesta Joan Baezin kautta Soile Isokoskeen, reggaevelho Ernest Rangling ja lukuisat muut. Il Cremonesen kanssa pääsi nopeasti sinuiksi. Monikulmainen, taaksepäin kallistuva muoto sekä moitteettomasti viimeistelty puuta, nahkaa ja metallia yhdistelevä rakenne tekevät kunniaa käsityömestareille. X4:n huonekorjaus ei enää tuonut olennaista muutosta alemmalle alueelle, joten kuuntelussa esivahvistimena oli Meridian 861 v8. Muistiinpanoista löytyivät Kraftwerk, Playboi Carti, J
Lisäksi ne niistivät diskantista ja osin keskialueestakin räikeyttä tai metallista kovuutta. mikään olisi häirinnyt musiikista nauttimista. Mutta kun kaikki osui kohdalleen, kuten Monty Aleksanderin keitos rytmilegendojen Slyn ja Robbien kanssa, oli poljento vastustamatonta (Monty Meets Sly and Robbie ja Going Yard). Modern Jazz Quartetin Bach-levyllä yläalueen säröt tulivat esiin kiusallisen selvästi. Metallisten ja puisten puhaltimien sävyt vaikuttivat uskottavilta. Piiloon eivät jääneet nasaalisuus, muut värittyneisyydet tai se, jos tallenne oli koos48. John Abercrombien, Dave Hollandin ja Jack DeJohnetten Gatewayn Sorcerery, No.1:llä lautaset soivat hengästyttävän elävinä ja helmeilevästi, samoin Anouar Brahemin oud Blue Maqamsilla. Jethro Tullin alkupään levytyksistä Songs from the Woodsin äänikuvan keinotekoisuus ja häilyvyys, samoin alapään ohuus ja kitaroiden ja joidenkin lyömien yletönkin korostus olivat ennallaan. Soitinten luonteesta Il Cremoneset kertoivat riittävästi, tai ehkä enemmänkin tallennuksen onnistumisesta. Tarkkuudella on hankalat ja hyvät puolensa, miten sen nyt kukakin ottaa. Monilla kaiuttimilla lukemattomia kertoja kuunneltu Keith Jarrettin Kölnin-konsertin pahimmillaan ylikirkas ja ohut sävy monipuolistui sopivaksi, Werner Bärtschin kokoomalevy soi hieman raskaammin kuin ehkä pitäisi, ja Malcolm Bilsonin fortepiano oli monisävyinen, orkesteri mehevän nasaalisen nuhainen. Viimeksi mainitulla orkesterin ja pianon suhde oli maallikon korvaan ihanteellinen ja harvinaisen selkeä. Jatsilla ja rytmimusiikilla Il Cremoneset kertoivat soiton ja tallenteen luonteen analysoimatta niitä puhki. Ehkä parempi niin, koska Il Cremoneset saivat kuitenkin sopan soimaan nautittavasti. Pitkäaikaisella suosikilla, Neville Marrinerin johtamalla Ralph Vaughan Williamsin Tallis-fantasialla (Argo) jousisointi oli kiusallisen metallinen, kun taas suunnilleen samanikäisellä RCA Victorin levytyksellä (Slatkin, Philharmonia Orchestra) jousisto soi juuri sopivin sävyin, vailla tarpeetonta kovuutta. Uudelleenmasteroija Steven Wilson ei niitä ollut saanut pois. Luultavasti joidenkin mielestä Il Cremonesen ominaisluonne varastaa riehakkaampien tai myös liikaa imellettyjen tallenteiden tehokkuutta
Ilmiö on kuitenkin siinä määrin lievä, että se kuuluu enemmänkin yleisenä rasittamattomuutena kuin värittymänä. Muutenkin kokonaisuus on sellainen, että sitä ei isommin halua analysoida palasiksi, vaan antaa vaan musiikin rullata ja viedä mukanaan. Vaikka kaiuttimen erottelu ei ole kaikilla osa-alueilla sen vahvin puoli, jotain hyvin miellyttävää ja houkuttelevaa keskialueen nyansseissa on. Varsinkin akustisella musiikilla vahvuudet ovat ilmeisiä. DYNAMIIKKAA, KUN SITÄ TARVITTIIN Il Cremonesen dynamiikka on enemmän luontevaa kuin yletöntä. Juicen ääni on juuri niin paksu kuin mies eläessään, ehkä jopa hiukan luonnollista lämminsävyisempi. 49. Englannintorvi soi Esa-Pekka Salosen Sibelius-levytyksellä poikkeuksellisen kauniisti, ilmavasti ja sävykkäästi. Soitinryhmät sinfoniaorkesterissa jäsentyvät sinänsä hienosti, mutta niiden paikka ei ole veitsenterävä. Esa-Pekka Salosen johtama Kevätuhri jyski, kulki ja iski, Hugo Alfvenin ruotsalaisromanssit, Soile Isokosken vaivaton crescendo Straussin Neljän viimeisen laulun Beim Schlafengehenillä, pianon dynamiikka tai Afro Celtic Sound Systemsin kosiskelevat nostatukset. Tarvittaessa kyllä lähti. Ja se Isokosken ja koko orkesterin sointi! Normaalit ja mqa-masteroidut tallenteet soivat tavallisesti mqa:n eduksi. HIGHEND tettu erillisistä äänistä, joita ei ollut saatu miksattua yhteiseen kokonaisuuteen. MIKAEL NEDERSTRÖM TOISELLA KORVALLA Lämminsävyinen ja yleismiellyttävä sointibalanssi. Myös mataliin rumpukalvoihin ja muihin lyömäsoittimiin tulee mukavaa tukevuuden ja iskevyyden tunnetta. Mutta johtuiko tämä mqa:n hyvää tekevästä vaikutuksesta tai siitä, että äänite oli muutenkin masteroitu uudelleen, jäi edelleen mietityttämään. Jos vertailu kiinnostaa, niin Tidalista kannattaa kokeilla vaikkapa Allman Brothersin Jessicaa levyltä Brothers and Sisters. Äänikuvallisesti kaiutin maalaa enemmän leveällä pensselillä kuin neulankärjellä. Se istui kulloiseenkin musiikkiin. Aika hyvä väline siis musiikinkuunteluun. Keskialue saattaa olla alemmilta osiltaan himpun verran koholla, mikä saa esimerkiksi akustisen kitaran alakielet ja runkoäänet soimaan keskimääräistä muhevammin. Yleisilmava esitys sopii hyvin kaiuttimen kokonaisuutta yksityiskohtien kustannuksella korostavaan luonteeseen. Akustinen kitara avautuu koko sävykirjossaan. Mutta silloin kun tuottaja ja äänittäjä osasivat asiansa, balanssi oli ihanteellinen, kuten Straussin Neljällä viimeisellä laululla Soile Isokosken ja Marek Janowskin johtaman orkesterin välillä. Joillakin bassoinstrumenteilla kuuluu aavistus kumua, mutta tämä saattaa olla huoneperäistä. Basso on muutenkin erotteleva, ja sen taso on sopiva, vaikka ihan alimmat jysähdykset hiukan pyöristyvätkin
Tässä kuuntelutilassa Il Cremonese ei ollut muurinmurtaja, vaikka X4:llä tehtyjen mittausten perusteella sen toisto ulottui 20 hertsiin asti isommin vaimentumatta. Käsittely parantaa kalotin jäykkyyttä ja nostaa sen resonanssitaajuuden yli 35 kilohertsiin. Uusiksi menivät diskantti, alabassoelementit, jakosuotimet sekä kaiuttimen tukijärjestelmä. Jotta 84 kilogrammaa painava kaiutin seisoisi vakaasti ja olisi eristetty mahdollisimman hyvin lattiasta, suunniteltiin sille omanlainen tukijärjestelmä. Tuplajohdotuksen mahdollistavat kaiutinterminaalit on sijoitettu kätevästi vaakatasoon pohjalevyn takaosaan. Paracross Topology -nimellä varustettu jakosuodin kestää aikaisempaa paremmin radiotaajuisia häiriösignaaleja. Vuonna 2013 Sonus faber juhlisti 30-vuotista taipalettaan superkalliilla jalustakaiutin Ex3mella, jota tehtiin vain 30 paria. Nekin ovat kerrosrakenteiset. Ex3men omaperäisen muotoilun esikuvana oli 1990-luvun lopun rakenteeltaan ja hinnaltaan järeä jalustakaiutin Extrema, joka nähtiin Suomessakin. Monitoimikoskettimeen saa paljaan johdon, haarukan tai banaaniliittimen. Tarkkuutta oli kuitenkin vähintään riittävästi, joten tilan ahtaus tai avaruus, esiintyjien paikantuminen sekä aitojen tai tehtyjen kaikujen luonne kuuluivat hyvin. Puolentoista tuuman pituista puhekelaa saatiin kevennettyä merkittävästi päällystämällä käämityksen kuparijohto alumiinilla. Takaseinässä on kolme pienehköä ja pohjassa kaksi isompaa refleksiaukkoa. Etuseinän kahdessa 180 millimetrin bassossa tavoitellaan samanlaista ominaissointia kuin keskiäänisessä käyttämällä osin samankaltaisia materiaaleja. 50. Tilantoisto oli erinomaista. Samalla paranivat elementin dynamiikka ja tehonkesto. Neodyymimagneetin häiriövirtoja vaimennetaan kuparisella faradayrenkaalla. Kaiuttimen muuhun luonteeseen istuen sivuja syvyyssuuntainen toisto ei ollut veitsenterävää mutta uskottavaa. Metallista värittyneisyyttä torjutaan höyrystämällä kalotin päälle ohut, kovuudeltaan timantin ominaisuuksia lähentyvä hiilikalvo, joka keveytensä ansiosta ei lisää kalotin massaa. Koossa ja ominaisuuksissa ylöspäin sitä seuraavat samaa muotokieltä noudattavat Lilium ja Aida. Verkkomusiikki tuli Roonin avulla omalta kovalevyltä ja Tidalista. Viisikulmainen kotelo vähentää sisäisiä seisovia aaltoja sekä parantaa lujuutta. Basson avoimeksi jätetty valualumiininen runko on tukeva, mutta samalla aukot antavat elementille tilaa hengittää taaksepäin. Suorastaan tuli ikävä, kun Paha Nuutti, ei kun Ari vei ne loppiaisen jälkeen pois. Uutterasta paikan hausta ja mittailusta huolimatta alemmalle alueelle jäi sen verran runsautta, että reiluksi tallennettu basso teki satunnaisesti menosta raskaahkoa. Jousisoitinmaisesti osastoitu kotelo on pääosin puusta, etuseinä on päällystetty nahalla ja kaarevat sivut viilutetulla puulla. Aramidikuituinen hunajakennomainen levy on puristettu kahden hiilikuitukalvon väliin. Kaikkien bassoelementtien takasäteilyä kontrolloidaan Sonus faberin omalla Stealth reflex -bassovirityksellä, jonka avulla saadaan pienennettyä tarvittavaa kotelotilavuutta sekä laskettua säröä. Liiketarkkuutta parannetaan voimakkaalla neodyymimagneetilla sekä kalotin takatilaan sijoitetulla alumiinisella akustisella labyrintillä. Koska Il Cremonese kuitenkin yleensä säilytti hyvin ryhtinsä, saattoi tämä johtua enemmän kuunteluhuoneeseen ja sijoitukseen liittyvistä tekijöistä. Sonus faberin suunnittelijat kuitenkin näkivät, että Cremonesessa on potentiaalia vielä enempään ja kävivät töihin. Edellisestä versiosta tutun, omaan koteloonsa eristetyn 180-millimetrisen keskiäänisen kartio on tehty selluloosan ja kahdenlaisten kapokkija kenaf-luonnonkuitujen sekoituksesta. Koska piikit ja niiden alustalevyt tulee ruuvata kiinni kaiuttimen asennusvaiheessa, tarvitaan hommaan vähintään kaksi rutinoitunutta henkilöä. Suotimessa käytetään Mundorfin Evo Silverja Gold-kondensaattoreita. Hurja keulamalli The Sonus faber SE17 näyttää vähän enemmän perinteiseltä kaiuttimelta, mutta isolta sellaiselta. Uutta ovat diskantti sekä alinta bassoa toistavat elementit. Kiinnostuneille tiedoksi, että näitä valmistetaan vain 50 paria. Berylliumin lujuus ja värähtelyominaisuudet ovat erinomaiset, siksi Yamaha käytti siitä valmistettua diskanttia NS-1000-kaiuttimessaan, samoin ranskalainen Focal huippumalleissaan. Myrkyllisyyden vuoksi Il Cremonesen käyttöohjeen alussa kerrotaan huolellisesti, kuinka toimia, jos elementti vaurioituu. IKÄVÄ TULI Kuten sanottu, Il Cremonese ex3met olivat harvinaisen miellyttävä kokemus. Elementtien selluloosapuristeesta tehtyjen ulkopintojen välissä kartiota jäykistää synteettinen levy. Kannattaa pitää kiirettä.?n HISTORIASTA JA RAKENTEESTA Il Cremonese ex3me kuuluu Sonus faberin Reference-sarjaan. Rakennetta tukevoittavat edelleen kaiuttimen kannen ja pohjan paksut alumiinilevyt. Taaksepäin kallistuva muoto auttaa tasaamaan elementtien kulkuaikaeroja. Uuden diskantin ja keskiäänisen yhteensovittamiseksi niiden jakosuodin suunniteltiin uudelleen. Kartion luvataan säilyttävän muotonsa pitkäiskuisen puhekelan liikeradan ääripäihin asti. Jakotaajuudet ovat 250 ja 2 500 hertsiä. Bassossa oli musiikkitarpeisiin riittävästi voimaa ja sävyjä, sopivassa suhteessa kaiuttimen luonteeseen ja toiston kokonaisuuteen. Uutta ovat juuri tätä kaiutinta varten kehitetyt, sivuseinän alaosaan sijoitetut alinta bassoa toistavat 220 millimetrin elementit. Ex3men berylliumpäällysteisestä diskantista oli niin hyvät kokemukset, että alkuperäisen Il Cremonesen silkkikalottinen elementti sai tehdä sille tilaa. Kääntöpuolena on berylliumin myrkyllisyys sekä turhan alas, hieman 20 kilohertsin yläpuolelle sijoittuvan resonanssitaajuuden aiheuttama taipumus metalliseen ominaissointiin. Metallisen pohjalevyn kulmiin ruuvattavien piikkien runkoon on laminoitu metallija elastomeerikerrokset. Diskantin historia on kiinnostava. Alkuperäinen Il Cremonese valmistui reilut viisi vuotta sitten ja menestyi erinomaisesti. Kuuntelulaitteistona oli Meridian 861 v8, kokeilussa olleet järeät Rotel Michi M8 -monopäätteet, Densen 350+ -monot ja vertailukaiuttimina kotimaiset prototyypit, levysoittimena Rega RP-10 ja Koetsu Black. Kyseessä on kaiuttimen toinen versio. Esimerkeiksi käyvät Hugo Alfvenin Midsommarvaka, Keith Jarrettin Kölnin-konsertin alkukappale tai Laurie Andersonin Coolsvillen ylettömän överiksi vedetyt äänimaisemat
Tur-Pex www.tur-pex.com 040 1977 000
TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT VALMISTAJA 52. DUO ON NIMENSÄ MUKAISESTI KAKSITEINEN JALUSTAKAIUTIN. JAZZIKKAASTI JALUSTALTA HIGHEND | SILLÄ KORVALLA: MARTEN PARKER DUO -KAIUTTIMET JAZZIN HISTORIASTA KAIUTINMALLISTOJENSA TYYPPIMERKINNÄT LAINANNUT RUOTSALAINEN MARTEN LANSEERASI TARJONTANSA KESKIKASTIIN ALTISTI CHARLIE PARKERIN MUKAAN NIMETYN KAIUTINKOLMIKON
S e tavallinen tarina: kaveri väsää itselleen mieleisensä kaiuttimet, ja pikku hiljaa harrastuksesta tulee kysynnän kautta teollista toimintaa. Leifin velipojat Jörgen ja Lars liittyivät yrityksen toimihenkilökaartiin. Tänään Martenin kaiutinmallisto on neljän sarjan kokoinen. Parker Duon sisäinen kaapelointi on vakiintuneeseen Marten-tapaan Jorma Designia ja liittimet laadukasta WBT:tä. Yli 2,2 kilohertsin taajuuksista huolehtiva tweetteri on myös keraaminen. Vastaanotto oli sen verran myönteinen, että kasvu-urallehan sitä Marten päätyi ja sitä kautta maailmanlaajuiseen levitykseen. No, 21-kiloisten jalustojen hintalapussa lukee 2 900 euroa pari, että sikäli. Tehonkeston maksimi on 200 watin luokkaa. Ihan vaan osoituksena hintahaitarin laajuudesta: listan yläpäästä löytyvän Coltrane Supreme 2:n hintalapussa komeilevat numerot 474 000 euroa. Jos Parker Duon laatua huokuva perusversio ei jostain syystä sattuisi riittämään, tarjolla on sitä 10 000 euroa hintavampi Diamond Edition, timanttitweetterillä, statement-tason Jormalla ja ultraluokan jakosuodinkomponenteilla kruunattu komistus. Maahantuoja laittoi kaiuttimien mukaan niiden omat, järeät mutta tyylikkäät jalustat, joiden alalevyyn ruuvattavien vaimennustassujen avulla oli helppoa saattaa kaiuttimet vaateriin. Kokeiltavana käyneen pianomustan ohessa saatavilla on kaksi eri kiiltoluokan pähkinäpuuviimeistelyä. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta poikkeavia mielenkiintoisia tuotteita. Martenin kytkentä musiikkiin ei rajoitu pelkästään mallinimiin. pitkäiskuisen ja neodyymimagneetilla varustetun Accutonin läpimitaksi ilmoitetaan 7,5 tuumaa. Toki massaa kasvattaa myös takalevyyn istutettu 9-tuumainen alumiinikartioinen passiivisäteilijä, jonka avulla kotelo on viritetty 35 hertsiin. Firmalla on nimittäin oma äänitysstudio, jonka pieteetillä työstettyjä audiofiilituotoksia varten löytyy myös oma levymerkki. Ehkä ne myös stabiloivat soundia, sillä vakautta esiintyi huomattavassa määrin myös äänessä. Alun toista vuotta sitten lanseerattu Parker-sarja sijoittuu puolestaan Oscar-sarjan yläpuolelle. MONIKERROSTEKNIIKKAA JA KERAMIIKKAA Parker Duon epäsymmetrinen kotelo on valmistettu 35 millimetriä paksusta M-Board-monikerroslevystä, jonka ansiosta kaiutin on kokoisekseen keskimääräistä painavampi. Huipulla mallistoa hallitsee Coltrane-sarja, jota seuraa osasto Mingus. Parker Duon toistovasteen kerrotaan ulottuvan 36 hertsistä 40 kilohertsiin. HIGHEND 53. Kaiuttimen herkkyydeksi ilmoitetaan 88 desibeliä (2,83 volttia per metri) ja impedanssiksi kuusi ohmia. Eli edullisin Marten, Oscar Duo, kustantaa noin 6 500 euroa parilta. KUKA. Ruotsin Göteborgissa majaileva Marten Audio syntyi Leif-Mårten Olofssonin johdolla 1998, ja samana vuonna markkinoille ilmaantui legendaarisen jazzbasisti Charles Mingusin sukunimeä kantava kaiutin. Edellä mainittu epäsymmetrisyys johtuu ainakin osittain passiivisäteilijästä, sillä sen läpimitta on suurempi kuin julkisivun bassokeskiäänisen. Keraamisella kartiolla varustetun, kustomvalmisteisen, JAAKKO ERÄPUU on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Myös yrityksen Olofssonien lukumäärä lisääntyi vähintään kolmeen
AIKA LAILLA AUKTORITEETTIA Marten Parker Duo -kaiuttimet osuivat sopivan saumaan koeponnistajan viimeaikoina testaamien kapineiden suhteen, sillä sekä Taipuu Keron että GGNTKT m1+:n tuottamat mielikuvat olivat yhä vahvoina audiomuistissa. Äänessä oli kokoa ja näköä kaikenmoisella musiikilla ja kaikilla voimakkuudensäätimen asennoilla. Eikä siitä Penaudio Cenya Supremenkaan visiitistä nyt kovin pitkää aikaa ollut. Kerossahan on passiivielementein toteutettu koteloviritys kuten Parker Duossakin, m1+ on puolestaan aktiivinen ja tietyiltä osin suuntaavuuden suhteen säädeltävä tapaus. Myönteisiä tuttavuuksia kaikki tyyni ja kukin omalla tavallaan jalustakaiutinten eliittiä. Auktoriteetin tunnun suhteen kaiutin saattaa hyvinkin olla kuulemistani kokoluokkansa valio. 54. Talon Innuos/ Metrum/Grayon-systeemi jaksoi puskea keskiherkkään kuuden ohmin kaiutinpariin sekä määrää että laatua. Kun Parker Duo -pari koipineen löysi paikkansa tilassa, melko lähellä tienoita, joihin kokeiltavaksi tulevat kaiuttimet ajan myötä tahtovat asettua, soundi oli joka katsannossa odottamattoman painokas ja vaivattoman vapautunut
Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Ei HIGHEND. Lauluäänten karaktäärit ja fraseerausten nyanssit ovat kuin tarjolla ottaa ja tutkia. Piti oikein kaivaa hyllystä ne bela eckit, minocinelut, totheonet ja yvesrobertit, joilla on tullut haarukoitua testikaiutinten kykyä jyrähtää. Lucinda Williamsin rosoisesta lespauksesta Billy Gibbonsin äijäilyn kautta Cecilia Bartolin syväpuhtaaseen koloraturismiin. Subjektiivisesti arvioiden liikuttiin paikoin ihan 30 hertsin tuntumassa. Akustisten instrumenttien luontaiset äänensävyt välittyvät hyvin. Joillain levyillä bassojen taso hipoi kevyttä yliannostusta ja soinnin läpikuultavuus väheni havaittavasti, joskaan ei kertaakaan dramaattisesti. ÄÄNESSÄ OLI KOKOA JA NÄKÖÄ KAIKENMOISELLA MUSIIKILLA JA KAIKILLA VOIMAKKUUDENSÄÄTIMEN ASENNOILLA. Rockpitoisten äänitteiden tappiin kompressoidun ryskeen aiheuttama alakeskialueen paksuntuma ei ole kaiuttimen vika. AUKTORITEETIN TUNNUN SUHTEEN KAIUTIN SAATTAA HYVINKIN OLLA KUULEMISTANI KOKOLUOKKANSA VALIO. Eli tuntoaistimusten äärellä. MARTEN PARKER DUO Hinta 11 000 €/pari (21 000 € Diamond Edition/pari) Edustaja Hi huone Oy Lisätietoja martenaudio.com hi huone. Mitat (l x k x s) 22/28 x 42 x 36 cm Paino 18 kg Toimintaperiaate 2-tie, passiivisäteilijä (9”) Nimellisimpedanssi 6 Ohm Elementit -bassokeskiääni 175 mm -diskantti 25 mm Jakotaajuus Ei ilm. Uskottavuuden osatekijöistä olennaisin lienee bassotoisto, joka Parker Duossa on sekä voimakas että kontrolloitu. Trumpeteissa ja foneissa on mehevästi messinkiä ja jousisoittimissa jalostunutta täyteläisyyttä. Ulottuvuudenkin suhteen vaikuttaa kerrankin siltä, että valmistajan lupaukset täyttyvät. Erityisen hyvin toistuvat laulustemmat, jopa uuden tulemisensa aallonharjalla ratsastavan Abban varttuneiden äänten harmonioiden muodossa
Kuuntelukokeissa havaittujen, valtaosin myönteisten äänellisten ominaisuuksien kirjo lievittää sekin osaltaan hankintahinnan aiheuttamaa kukkaron ohenemaa, jota sitten puolestaan ryhtyminen kaiuttimien sointia ehostavien jalustojen omistajaksi lisää.?n 56. Varsinkin jalustatyyppisestä. HINNALLE KATETTA Onhan 11 kiloeuroa sievoinen summa kaiutinparista. Varsinkin forteissa. Tony Allenin ja Hugh Masekelan viimeiseksi yhteiseksi levytykseksi jäänyt Rejoice, suhteellisen räleäsoundinen ja superläheinen afroklassikko, kuulostaa Parker Duo -parin käsittelyssä sopusuhtaisen täyteläiseltä ja ehjältä, mutta vaikka ilmassa on jokunen ylimääräinen sävyllinen lämpöaste, drive ja svengi täyttävät myös käsitteen cool syvimmän olemuksen kriteerit. Klassisella konserttimusiikilla ambienssin suhteen onnistuneesti taltioiduilla äänitteillä solistin otteista saattaa uupua absoluuttinen alkukantaisuus, näin esimerkiksi Patricia Kopatchinskajan pelimannistiset otteet Bartokin toisessa viulukonsertossa kuulostavat aavistuksen luontaista kipinöintiään miedommilta, vaikka soundi sinänsä ihan irtonainen onkin. Vaan kun vaakakuppiin asetetaan erikoistilauksesta valmistetut, laadukkaat elementit, tasokas sisäinen johdotus ja hienosti viimeistelty, käytännössä resonoimaton kotelo, vaaka alkaa kummasti kallistua Martenin suuntaan. LÄMPIMÄN PITÄÄ Parker Duon sointibalanssi kallistuu hieman neutraalin lämpöiselle ja miellyttävälle puolelle. Diskanttikin karttelee ansiokkaasti äärimmäistä teräväpiirtoisuutta, vaikka pureutuminen äänitteiden sisältöihin hoituukin moitteettomasti. Myös läsnäolon tuntu ja intimiteetti valottuvat kaiuttimen säteilykeilassa varsin hyvin, vaikka kuuntelupaikan laidoilla tapahtuukin hienoista himmenemistä
Kaiken kaikkiaan jokaisen sukupolven kerrotaan aidosti parantaneen suorituskykyä muun muassa pudonnein säröarvoin. Matka alkuperäisen G1:n puhtaasta hopeajohtimesta kulta–hopeasekoitteeksi tapahtui kuitenkin vasta G3-versiossa vuonna 1997. Valmistaja myös uskoo, että hopean ominaisuudet vain paranevat iän myötä, toisin kuin kuparin. JOKA VÄLISSÄ KOKEILTU Sain kokeiltavakseni metrin pituiset Classic Legend 680i -välikaapelit sekä 2,5 metrin Classic Legend 680L -kaiutinkaapelit. TEKSTI JA KUVAT JUSSI ARVIO S iltechin kaapeleissa on menossa jo yhdeksäs sukupolvi, kuten G9-merkintä paljastaa. Koko prosessi materiaalista lopputuotteeksi on enemmän tai vähemmän valmistajan hallussa. Kaiutinkaapeleiden kaiutinpäässä oli rhodiumilla pinnoitetut SSP007-haarukka-, vahvistimen päässä SB007-banaaniliittimet. KULTAA JA HOPEAA sitiivinen ikääntyminen on houkutteleva argumentti, joskin lyhyen testin aikana mahdoton vahvistaa. Ensin mainitut toimitettiin valmistajan lukittuvilla SC006-rca-liittimillä. Valmistajan mukaan kehitys on perustunut pitkälti nimenomaan johdinmateriaalin laadun parantamiseen. HIGHEND | KUUKAUDEN LISÄVARUSTE: SILTECH CLASSIC LEGEND -KAAPELIT ALANKOMAISSA MAJAILEVAN, JO VUONNA 1983 PERUSTETUN SILTECHIN TAPAUKSESSA JALOMETALLIT OVAT OLENNAINEN OSA TUOTEFILOSOFIAA. Tämä niin sanottu po. Kaapeleiden käyttömukavuus oli erinomaisella tasolla laadukkaiden liittimien sekä verraten taipuisan rakenteen ansiosta. TESTISSÄ KÄYNEISSÄ CLASSIC LEGEND -MALLEISSA ON HYÖDYNNETTY SEKÄ KULTAA ETTÄ HOPEAA. Näin ollen kyseessä on eurooppalainen lopputuote, ei alihankintana teetetty, uudelleen brändätty bulkki. Aluksi kulta-atomit korjasivat mikrohalkeamia hopeassa, sittemmin jalometallien työstössä päästiin eheään monokristallirakenteeseen ja eroon halkeamista. Viimeisimmässä G9:ssä on valmistajan mukaan keskitytty yhä parempaan materiaalija prosessihallintaan. Kaapelit valmistetaan Alankomaissa Siltechin omassa tuotantoyksikössä
?n SILTECH CLASSIC LEGEND 680I JA 680L Edustaja Simex Oy Lisätietoja siltechcables.com simex.fi 680L Hinta 3 895 € Rakenne Twisted coax Eristemateriaali Monikerrosrakenne; Teflon, PEEK sekä valmistajan oma Johdin Hopea, kulta 680i Hinta 1 675 € / pr Rakenne Twisted coax Eristemateriaali Monikerrosrakenne; Teflon, PEEK sekä valmistajan oma Johdin Hopea, kulta 59. YLEMPÄÄN LUOKKAAN Huoliteltu ulkoasu, arvomateriaalit sekä ainakin joiltakin osin myös äänelliset piirteet nostavat Siltech Classic Legend -kaapelit käytössä ollutta referenssijohdotusta ylempään luokkaan. Vaskilla riitti vielä vaadittua purevuutta, vaikka jossakin kohdin oli aistittavissa aggressiivisimman terän pyöristymistä ainakin vanhoilla Tower of Power -julkaisuilla. Diskantin taso saattoi erota referenssistä, muttei yksiselitteisesti. Siltechin vahvuutena erillisten äänien erottelu oli kuitenkin tarkempaa ja instrumenttien välissä ilmeni enemmän ilmaa. Joku asia nousi helpommin pintaan, toisaalta kokonaisuus pitäytyi astetta referenssiä herkemmässä linjassa. Mainitut havainnot tulee kuitenkin suhteuttaa reaalimaailmaan. Sanoisin sen olleen bassoilla vähemmän ekstrovertti kuin referenssi. Erot eivät olleet maata mullistavia mutta toistuvia ja siten merkityksellisiä sitä viimeistä silausta hinnasta huolimatta hakeville. Pergolesin Stabat Mater (Rinaldo Alessandrini, Concerto Italiano; naive) soi vokaaliosuuksissa rauhallisemmin kuin Graditecheilla. Ikään kuin musiikin mikrodynaamiset ilmiöt nousisivat kuulokynnyksen yli helposti. HIGHEND Vertailukaapeleina toimivat kotimaiset Graditech Kide3 -välikaapelit sekä saman valmistajan Lumi1-kaiutinkaapelit. VIIMEINEN SILAUS Siltech nosti pinnalle uusia piirteitä kaikilla testatuilla laitekokonaisuuksilla. Ero oli suurimmillaan, kun välikaapelit oli kytketty äänilähteen (TotalDac D1 mk2) ja etuvahvistimen (Illusion Double Line) välille. Tarkempaa syväterävyyttä ilman rasittavuutta. Siltech pitäytyi liioittelemattoman tasapainoisessa ja huolitellun jäsennellyssä ilmaisussa. Siltech-välikaapelia koitin sekä äänilähteen ja etuvahvistimen että etuvahvistimen ja päätevahvistimien välissä. Samalla myös hitusen yksinuottisempi. Kaiutinkaapelit saivat laulattaa useampaakin vahvistinja kaiutinparia. Kokeilu saman hintaluokan vertailukohteeseen onkin ennen ostopäätöstä suotavaa, sillä juuri ne hienoiset erot saattavat ratkaista sopivuuden omaan laiteympäristöön. Se tärkein, eli keskialue toistui avoimesti ja kauniisti. Vallitseva havainto oli, että diskantista paljastui kerroksellisuutta ja sävyjä. Koska testiin toimitettiin vain yksi välikaapelipari, oli toisessa välissä aina Graditech. Jonkinlaista herkkää dynamiikkaa kömpelösti ilmaistuna ja paremman termin puuttuessa. Ilmiö oli vahva silloin, kun käytössä oli sekä Siltechin väliettä kaiutinkaapelit. Peltien sointi himmeni luonnollisemmin; ikään kuin soinnin häntä olisi ollut aistittavissa aiempaa pidempään. Äänessä ilmeni muutakin mukavaa. Akustinen kitara kuulosti samaan aikaan aiempaa hienovaraisemmalta mutta paljastavammalta. Bassotoistossa Graditech-paketti oli iskevämpi, kuivakkaampi sekä napakampi. Siltechin ilmaisua voisi kaiken kaikkiaan kehua sivistyneeksi, rauhalliseksi, jäsennellyksi ja hyvällä tavalla herkäksi
Tilanne ei ole helppo toimittajalle. Tietoiset vanhemmat kehottavat lapsiaan opiskelemaan eli sivistämään itseään. On toki olemassa pelejä, jotka haastavat pelaajaansa älyllisesti, mutta niihin eivät kuulu esportsin areenalle osuvat Fortnite, Counter Strike Go, Dota2, PUBG sekä muut tappamista glorifioivat, hiiriherkille refleksihirmuille suunnatut mätäpierut. Mikäli esports nousee otsikkotasolla valtamedioiden uutisiin, niin korkeintaan viihdeosastolla. Vanhemmilla on toki vastuunsa lapsista. ”Verkkopelaaminen on ehdottomasti koukuttavaa, mutta (Kiinan) valtion ratkaisu ongelmaan on surkea.. Eikä sivistävää, kuten vaikkapa musiikki-instrumentin soiton harjoittelu, kielen opiskelu, lukeminen. En ole pelaamista vastaan. Sivistys. Kyseessä on samankaltainen asetelma kuin Formula 1 -sarjassa, jossa tupakkateollisuus liikuttaa edelleen suuria rahoja. On siis kulttuuria ja kulttuuria. Sivistyksen kanssa onkin sitten jo toisin. Pidänkin oleellisena keskustelun aiheena sitä, että onko esports urheilua, kulttuuria vai viime kädessä vain puhdasta viihdettä, kuten porno tai Hollywood. Samassa mielessä kuin vaikkapa Sohvaperunat tai kokki-, sisustus-, remonttija muut formaattipohjaiset ohjelmaoksennukset. Pelit ovat nykyisin osa kulttuuria ja monen elämää samalla tavalla kuin älylaitteet”, ottaa toimittaja kantaa. Mitä se oikeastaan on, ja mitä sen piiriin katsotaan kuuluvaksi. Mutta kenen vastuualueelle astumme. Sivistäminen on jaettua vastuuta, jossa yhteiskunta ja sen toimijat eivät voi vetäytyä kollektiivisesta vastuusta. Yksi ratkaisu on sivistäminen”, toteaa Nico ja astuu huomaamattaan heinäkasassa piilevään neulaan. Pienellä kaivamisella samasta lähteestä löytyy lisätarkennus: ”Etymologisesti sana ’kulttuuri’ tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Saivartelu ei asiassa auta. KOLUMNI 60 KULTTUURIA JA KULTTUURIA Vastuuta pitäisi siirtää enemmän vanhemmille, jotka vastaavat lapsensa kasvatuksesta. Myös pelialan toimittajan tulisi taipua osaltaan tämän taakan kantajaksi. Sen voisi tiivistää rakkauden ja rajojen asettamiseksi. Millä arvopohjalla toimimme. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. n Lähteet: Nico Hartikainen: “Kommentti: Onko nuorten nettipelien rajoittaminen 3 tuntiin viikossa järkevää. Luin jokin aika sitten Ilta-Sanomien esports-toimittaja Nico Hartikaisen artikkelin nettipelaamisesta. Tosiasia on, että pelaaminen per se ei ole terveellistä verrattuna vaikkapa urheiluharrastukseen tai -ammattiin. Tämän päivän gladiaattoritoimintaa digiareenoilla, jos sallitte. Ei, ei ja ei – tässä syyt” https://bit.ly/3mwtOoo Opetushallitus: Miina ja Ville, opettajan aineisto https://bit.ly/2ZXJBVq JUSSI ARVIO O len viime aikoina punninnut kulttuuri-sanan merkitystä. Juurisyy olisi hoidettava kuntoon ennen muuta. Roolimallit poimitaan kaveripiiristä, kuten toimittajakin oli jutussaan oivaltanut. Hän käsitteli Kiinan valtion alaikäisille määräämiä, tiukkoja pelaamisrajoitteita: ”Kiinan päätöksessä ei ole mitään järkeä. Kuten vaikkapa koululle. Olisi suorastaan edesvastuutonta asettaa pelaaminen rinnasteiseksi vaihtoehdoksi aidolle sivistysja kulttuuritoiminnalle. En kiistä pelien olevan osa kulttuuria. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, hengen viljely”. Niinpä pelaamisen rajoitteista keskustelu on loppujen lopuksi lillukanvarsia. Kun hypetämme esports-maailmaa, kannustamme junioriväkeä samaistumaan siihen. Toivoisin vain, että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Opetushallituksen Miina ja Ville -opetusmateriaalisivuilta lainatun otteen mukaan ”kulttuuri tarkoittaa yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta; tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys”. Yhdestä asiasta olen joka tapauksessa aivan varma; kilpapelaaminen ei ole korkeakulttuuria sen enempää kuin Pizza Hut, Taco Bell tai Hesburger Michelin-tähden arvoisia ravintoloita. Toisin sanoen sitä niittää, mitä kylvää
Värit: pianomusta, pianovalkoinen Suositushinnat alk. 799 € HT-sarja ”Maanjäristysbassot” kotiteatteriin Todellisia tehopakkauksia. Väri: musta Suositushinnat alk. 599 €. Erittäin tyylikäs viimeistely. Tarkkuutta ja napakkuutta erityisesti musiikkikäyttöön. 2.290 € Tx-sarja Täydellinen integroitavuus muuhun laitteistoon. Värit: pianomusta, pianovalkoinen Suositushinnat alk. Tekniset tiedot ja jälleenmyyjät: www.audelec.fi Subwooferit audiofiileille S-sarja Huippuluokan suorituskykyä ilman kompromisseja
Niitä lomittavat parit McLaughlinin arkistoista peräisin olevat lyhyet tunnelmapalat, joilla maestro istuu pianon ääressä. Jo vuonna 1984 ensimmäisen kerran elokuvaksi muokatun sci-fi-dystopia Dyynin päädyttyä uusintafilmauksen kohteeksi oli aivan luonnollista, että soundtrack tilattiin Zimmeriltä, olihan hänellä riittävästi näyttöä ison budjetin projekteista. Sellaisiahan Dune-soundtrackin dynamiikantäyteiset ja tummasävyiset vyörytykset ovat – jopa kaksikanavaisina kuultuina. Viisi cd:tä kattaa vuodet 1980– 85 ja sisältää Shot Of Loven, Infidelsin ja Empire Burlesquen työstössä kertynyttä materiaalia. Eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Takakireän känätyksen ja kliinisen rokkaamisen rinnalla kuullaan Señorin harjoitusvedon ja bluessävyisen Clean Cut Kidin kaltaisia rouheita tulkintoja. 1980–1985 (Columbia / Legacy) TUOKIOKUVIA TYÖN EDISTYMISESTÄ Bob Dylanin tuotannosta on pelkästään 2010-luvulla koottu parikymmentä boksillista demoja liveäänitteitä. JAAKKO ERÄPUU. Hetkittäin tuntuukin, että seuraa sessioita studion valvomossa tiskin äärellä. 62 BOB DYLAN SPRINGTIME IN NEW YORK, THE BOOTLEG, SERIES VOL. Toki joukkokohtausten äänimaailmojen vakuuttavuutta pönkittäville matalille jytinöille on eduksi, jos kattaukseen kuuluu subi tai kaksi, mutta ilmankin tulee todistettua, että Zimmer osaa asiansa. Viimeiset kymmenkunta vuotta McLaughlin on esiintynyt enimmäkseen Fourth Dimension -yhtyeensä kanssa, joten on luonnollista, että turhauduttuaan esiintymistaukoon levytysprojektin kantavana voimana toimii juuri tämä ensemble. Eli kuvallista ilmaisua tukevista tunnelmankohottajista. Melkein pystyy näkemään musiikin läpi, mitä kankaalla tapahtuu – ilman kuvaa. studiolevy Rough and Rowdy Ways (2020), ensimmäinen omista lauluista koottu albumi kahdeksaan vuoteen. Viimeisin studiotekniikka, sen tuomat mahdollisuudet sekä tuottajat, kuten Mark Knopfler, kuuluvat musiikissa hyvässä ja pahassa. Vaikka aika saneli Dylaninkin toimintaehdot saundi-ihanteineen, säväyttävimmillään jälki on hienon orgaanista. Kahdella sanalla sanoen: avarakatseista virtuositeettia. Mutta, Lontoossa, Pariisissa, Kairossa ja Monacossa äänitetyllä Liberation Timellä kuullaan myös käsinpoimituista muusikoista koostuvia kokoonpanoja, joilla yksittäisiä Fourth Dimensionin jäseniä ympäröivät rumpali Vinnie Colaiutan ja basisti Sam Burgesin kaltaiset tekijämiehet. Dylan oli suuntaamassa hengellisistä mielenmaisemista uusille urille, myös teknisessä mielessä. Vuonna 1994 napsahtikin sitten jo ensimmäinen Oscar Lion Kingin musasta. JAAKKO ERÄPUU JOHN MCLAUGHLIN LIBERATION TIME (Abstract Logix) PANDEMIAA PAOSSA Jo vuonna 1969 ensimmäisen oman levynsä julkaissut brittiläissyntyinen kitaristi John McLaughlin on ollut monessa mukana, mutta säilyttänyt silti tunnistettavuutensa genren kuin genren kuvioissa sähköisestä fuusiosta intialaisen musiikin kautta flamencoon: Miles Davis, Mahavishnu Orchestra, keikat ja levyt Carlos Santanan ja Paco DeLucian kanssa, Shakti, salamanopeita sormituksia, huimia tempoja, linjakkaita teemoja jazzin kaikista ilmansuunnista ja niin edelleen. Tuoreessa muistissa on myös viisi levyllistä lauluja, jotka maestro poimi pääosin Frank Sinatran repertuaarista, samoin kuin 39. 16. Springtime in New York jatkaa arkistoprojektia. Hans Zimmer nousi kuitenkin leffamusan tekijöiden eliittiin vauhdilla, sillä jo 1989 hänen nimensä esiintyi Rain Man -elokuvan lopputeksteissä soundtrackin tekijänä. Ja sehän poiki sitten sellaisen uraputken, että ei paremmasta väliä. MATTI KOMULAINEN HANS ZIMMER DUNE ORIGINAL SOUNDTRACK (Water/Tower Music) ELOKUVAMUSIIKIN ESTETIIKAN LUENTO Kukapa olisi uskonut 1980-luvun aluilla Damned-punkbändin kanssa huseeraavan saksalaissyntyisen kosketinsoittajan jalostuvan samaisen vuosikymmenen lopuilla maailman johtavaksi elokuvamusiikkisäveltäjäksi. Aineisto kartoittaa tarkkaan työprosessia, jolla laulut hiottiin julkaisukuntoon
Sähköbasso ja -kitara ryydittävät komppia tekijälleen tyypillisessä orkesterikokoonpanossa. Sodan kokemukset ja oman perheen menettäminen juutalaistaustan vuoksi keskitysleireihin jätti vaikutuksen, joka Wajnbergin itsensä mukaan ei voinut olla vaikuttamatta hänen musiikkiinsa ilman että hän tietoisesti olisi tätä etsinyt. Teoksessa ja sen levytyksessä Fischerin laulutapa saattaa tuoda mieleen esimerkiksi Björkin levyistä tutut tyylikeinot. Mikä ei ole vähän. Hänen levytystensä enemmistö on perustunut ambienttisiin sointimanipulaatioihin ja niiden toisteisuuteen. Toinen mielleyhtymä vie ajatuksen kabareehen tai Kurt Weillin näyttämöteoksiin. LEVYVALIOT 63 EIVIND AARSET PHANTASMAGORIA (Jazzland) AMBIENTJAZZIA AVARTAMASSA Norjalaiskitaristi Eivind Aarset (s. 1961) sijoittuu sujuvasti sukupolvensa soundimaalarien siihen joukkoon, joka ei väistele modernin teknologian kosketusta musiikkinsa keskeisenä tekijänä, niin jazz kitaristin leimaa kuin kantaakin. Säveltäjän tie entiseen Neuvostoliittoon kulki synnyinmaasta Puolasta toisen maailmansodan rintamalinjaa paeten ensin Minskiin ja sieltä myöhemmin opintoja jatkamaan Moskovaan. Andriessen halusi tehdä musiikkia, jossa ei hienostella. Hänen viimeisiä huomattavia sävellyksiään on kaksi vuotta sitten Los Angelesissa kantaesityksensä saanut The only one, sarja lauluäänelle ja orkesterille. Aarsetin hahmottelemat, osin improvisoidut soitteet muodostuvat paikoin hyvinkin hälyisistä ja rytmisesti vahvoista elementeistä, mutta mukana on myös lyyrisiä ja laulullisia aineksia, joiden myötä kokonaisuus kasvaa kiinnostavuudeltaan ohi ja yli hänen myöhempien aikojen levytystensä tai samanhenkisten norjalaismuusikkojensa (lue: esimerkiksi Niels Petter Molvaerin) keskiverron. Levyn äänitys on erinomaisen onnistunut. JAAKKO ERÄPUU WAJNBERG STRING QUARTETS NOS 16, 17 & 1 Silesian Quartet (Accord) KOHTALON KERTOMAA Neljännesvuosisata sitten Moskovassa kuolleen Mieczys?aw Wajnbergin (Moishe Weinberg) musiikki alkaa saada enenevässä määrin näkyvyyttä konserttiohjelmissa. Elämä säveltäjänä sivusi läheisesti toisen kollegan, Šostakovitšin, vaiheita ja vaikutusta. Tätä suunnanmuutosta ovat olleet toteuttamassa Aarsetin 4-tet, nuoremmista norjalaismuusikoista koostuva ryhmä liiderinsä kaltaisia musiikillisia uudisraivaajia ja jo konkareiksi katsottavat Jan Bang (electronics), John Derek Bishop (electronics) & Arve Henriksen (tpt). HEIKKI VALSTA. Hän on yksi meidän aikamme ja 1900-luvun musiikin tärkeistä säveltäjistä. Kestoa teoksella on vain parisenkymmentä minuuttia, ja siinä mielessä levy on ikään kuin ep. Molempien säveltäjien jousikvartettojen luottoesittäjäksi muotoutui maineikas Borodin-kvartetti, mutta tällä levyllä asialla on erinomainen puolalainen Sleesialainen kvartetti. Phantasmagoria, toiselta nimeltään ja alaotsikoltaan A Different Kind Of Story, on askel kohti jazzin traditioita, kitaran soittotekniikoita ja äänellisiä mahdollisuuksia. Teoksen alun hypnoottinen riffi on tuttua Andriessenia ja vie kuulijan heti mennessään. HEIKKI VALSTA ANDRIESSEN THE ONLY ONE Nora Fischer, Los Angeles Philharmonic, Esa-Pekka Salonen (Nonesuch) TYYLITAITURIN JOUTSENLAULU Minimalistinen musiikkityyli linkittyy niin vahvasti yhdysvaltalaisiin säveltäjiin, ettei aina tule ajatelleeksi sen eurooppalaista merkkihahmoa, viime kesänä 82-vuotiaana kuollutta Louis Andriessenia. Vanhemman toverin tavoin kamarimusiikista, eritoten jousikvartetoista (17), sekä sinfonioista (22) tuli tuotannon keskeinen, eräänlainen musiikillinen päiväkirja. Musiikki soi harmonisesti kokeilevampana ja rytmisesti enemmän polveillen. Myös sävelkielien samankaltaisuuksia voi etsiä ja kuullakin, vaikka Wajnbergin äänenpainot ovat hänen omansa. Hienosti taltioitu levy on tuosta konsertista, jossa orkesteria johti Esa-Pekka Salonen. Säveltäjä tarkoituksella halusi sen solistiksi nuoren Nora Fischerin, jonka tyylivalikoimasta Andriessen saattoi hyödyntää rosoisia, suorastaan raakoja sointivärejä
Edellisen numeron kyselyyn vastanneiden kesken arvotut Sony WH-1000XM4 -vastamelukuulokkeet voitti Seppo Sinkkonen Lepsämästä. 050-5050880 Acoustic Zen • Audio Epilog • Audio Tekne • Ayon •Chapter • Clayton • Coincident DH Labs • Gemme • John Blue Audio • KR Audio • LessLoss • Nola • Omega Red Wine Audio • Reimyo... Kerro meille millaisesta sisällöstä pidät ja mistä laitteista haluaisit testejä. Käytössäsi olevat maksuttomat maksuvaihtoehdot: e-lasku ja sähköpostilasku. Siirry sähköiseen maksamiseen Hyvä asiakkaamme, Fokus Media Finland Oy veloittaa paperilla toimitettavista lehtien tilauslaskuista 2,90 euron suuruisen laskutustapalisän/lähetetty lasku. OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! OSALLISTU ARVONTAAN JA VOIT VOITTAA 1 049 EURON ARVOISET KLIPSCH THE FIVES -AKTIIVIKAIUTTIMET. • Verkkopankistasi voit tilata e-laskun, jolloin tilauslaskusi ohjataan suoraan verkkopankkiin. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kilpailuun osoitteessa www.hi maailma. Onneksi olkoon! HYVÄ HINTA-LAATUSUHDE www.starsandstripes.fi ...and You’ll hear the difference P. Tililtäsi ei veloiteta mitään automaattisesti vaan hyväksyt laskut aina erikseen • Voit tilata laskut sähköpostiisi osoitteesta fokusmedia.fi/ asiakaspalvelu Siirry sähköiseen maksamiseen ja hoida tilausasiasi kätevästi osoitteessa fokusmedia.fi/asiakaspalvelu seastone audio & acoustics www.seastone.audio hello@seastone.audio +358 (0) 400 404 190 HEDDphone® /seastone.audio A New Chapter in Headphone Technology Tutustu lisää seastone.audio/hedd. Laskutustapalisä lisätään tilauslaskuusi automaattisesti ja se näkyy laskulomakkeella eriteltynä
66 VERTAILUSSA EDULLISET AKTIIVIKAIUTTIMET TULOSSA HIFIMAAILMA 8/2021 ILMESTYY 15.12.2021 B&W 802 D4 IKONI ENNEN JA NYT MAGICO A3 HUIPPUTEKNINEN JA JÄRKÄHTÄMÄTÖN HIFI2021-MESSURAPORTTI
lauantai JT-Audio, Hämeenlinna 8.10. /fyne-audio/ FYNE-AUDIO F SP LATTIAKAIUTTIMET Alkaen € pari. la-su Hi. Hinnat alkaen 1 695 € pari. perjantai Joensuun Kuva & Ääni 30. Värivaihtoehdot: Pianolakattu valkoinen, musta ja pähkinä. keskiviikko Hi. F SP SERIES A VERY SPECIAL PRODUCTION HAND CRAFTED IN THE UNITED KINGDOM F502SP March 2021 FYNE-AUDIO ESITTELYPÄIVÄT 4.9. -messut, Helsinki 12.11. perjantai Radiokulma, Tampere 1.12. huone, Tampere MAAHANTUONTI & MARKKINOINTI www.seastone.audio/. perjantai Kruunuradio, Helsinki 22.10. – 31.10. Seastone_FyneAudio_F500_230x297_fix2.indd 1 26.10.2021 12.43.03
Solisti asettuu lähelle kuulijaa” ”Harvinaisen monipuolinen toistin kykenee toistamaan aidontuntuisesti valtavan skaalan musiikkia, eikä tunnu vaativan edes valtavaa kuuntelutilaa.” — MAURI ERONEN, HIFIMAAILMA ”Varsin pakoton ja yllättävän tasapainoinen toisto” ”Keskialueen yläpäässä on ilmeisesti suuntaavuudesta johtuen selvästi normaalia enemmän erottelua” ”Myös bassotoisto on ilmiselvästä dynaamisuudestaan huolimatta varsin hallittu ja tasoltaan sopiva. Tutustu Cerwin-Vega! -tuotteisiin HifiStudion myymälöissä tai verkkokaupassamme hifistudio.fi HIFISTUDIO HELSINKI Fredrikinkatu 38 HIFISTUDIO TURKU Itäinen Rantakatu 48-50 HIFISTUDIO TAMPERE Tuomiokirkonkatu 25 HIFISTUDIO OULU Pakkahuoneenkatu 34 HIFISTUDIO JYVÄSKYLÄ Kilpisenkatu 12 HIFISTUDIO KUOPIO Haapaniemenkatu 36 ”Neutraali jopa hillitty sointitasapaino” ”Äänikuva välittyy intiiminä, mutta vaivattoman kookkaana. VKO 2021-50 18 73 44 -2 10 7. Kovemmalla luukutuksella paketti pysyy kasassa mukavasti alimpia myöten” — MIKAEL NERSTRÖM, HIFIMAAILMA ”Nämä ovat todella poikkeuksellisen upeat toistimet" "Keskialueen erottelu on näillä myös hämmentävän hyvä.” ”Tämä levy ei yleensä toimi millään hiiulihei-hifikaiuttimilla, mutta näillä tämä toimii.” — JANNE SOILAKARI, AUTOSOUND MAATAJÄRISYTTÄVÄÄ BASSOTOISTOA! PAL